Vantaalle maailman suurin lämmön kausivarasto. Nro 7/2023 9,50€ Apulaispormestari Anni Sinnemäki: – Liian alhaiset tonttivuokrat nostavat asuntojen hintoja Hämeenlinnalaistalossa käytössä kolme lähes 100-vuotiasta hissiä Isännöinnin keskittyminen huolettaa taloyhtiöitä Miksi rakennusala on poikkeuksellisen herkkä suhdannevaihteluille
Kiinteistöala teknistyy ja hakee uusia osaajia Lisätietoja Opintosihteeri Mia Tokkari 044 7143 722, mia.tokkari@tts.fi Kouluttaja Mika Vattuniemi 050 4712 257, mika.vattuniemi@tts.fi TTS Työtehoseuralla voit kouluttautua alalle tai hankkia tarvittavan lisäosaamisen. Voit kouluttautua myös oppisopimuksella. meillä tehdään #ammattilaisia Toimitilahuoltaja puhtausja kiinteistöpalvelujen perustutkinto Kiinteistönhoitaja puhtausja kiinteistöpalvelujen perustutkinto Siivoustyönjohtaja Puhtausja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto www.tts.fi Kiinteistö ja energia 2023, 210x295.indd 1 Kiinteistö ja energia 2023, 210x295.indd 1 11.10.2023 8.33.55 11.10.2023 8.33.55
– Kiinteistöhuollon ja siivouksen työtehtävät oppii, kun asenne on kunnossa, sanoo kiinteistöalan koulutusta järjestävän TTS Työtehoseuran koulutuspäällikkö Timo Pitkänen. Hevostelu antaa virtaa ja lataa tämän kehutun tarmonpesän jaksamaan niin arjessa kuin vapaalla. Talousarvio laaditaan toteutuneiden kulujen pohjalta, mutta moni kuluerä saattaa ensi vuonna edelleen kasvaa. 90 Vuoden isännöitsijäksi valittu Maria Wägg saa arkeensa voimaa tallipuuhailusta. – Liian alhainen tonttivuokra ei hillitse asumismenoja Vuokratonttien ehtoihin on yhä enemmän tullut markkinaehtoisuus. Esimerkiksi kaukolämmön hintoihin on tullut kuluvana vuonna paljon korotuksia, ja sen keskikustannus nousi Kiinteistöliiton Indeksitalovertailun perusteella 9,4 prosenttia vuodesta 2022. 68 Kansallisteatterin laajassa korjauksessa 1950-luvulla rakennettu Pieni näyttämö ja 1930-luvulla rakennettu väliosa kokivat täydellisen perusparannuksen. 4 A jankohtaista S isältö 7 / 2023 Kiinteistöhuoltoyritykset kärsivät työvoimapulasta Kiinteistöalalla kärsitään yhä työvoimapulasta. Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäen mukaan liian alhainen tonttivuokra ei ole toimiva keino hillitä asumismenoja Helsingin kaltaisessa kasvukaupungissa siksi, että jos vuokrat olisivat matalampia, asuntojen hinnat olisivat vastaavasti korkeampia ja asumiskustannus yhtä iso. 52 Porin puuvillatehdas valmistui 1800-luvun lopussa. Kuluva vuosi on ollut lämmin, joten ensi vuoden budjetissa pitää varautua edellisvuotta suurempaan energiatarpeeseen ja lämmityskulujen kasvuun, sanoo Kiinteistöliiton talousja veroasiantuntija Juho Järvinen. Valtakunnallisen tilaston kolmantena, kokoluokkaa isompana taloyhtiöiden määrän perusteella, on pitkään ykköspaikkaa pitänyt Mynämäki, jossa 90 prosenttia taloyhtiöistä on siirtynyt huoneistotietojärjestelmään.. Mutta miten vihreässä siirtymässä onnistutaan. Sivu 42 – Aso-asuntojen uudistuotantoa jatkettava Hallituksen aikeet lopettaa uusien asumisoikeusasuntojen rakentaminen ihmetyttää kaupunkeja j a asumisoikeusasuntoja omistavia yhtiöitä. Kerrostalojen vesimaksut nousivat kuluvana vuonna Indeksitalo 2023 -selvityksen mukaan keskimäärin 4,2 prosenttia. Sivu 20 Ensimmäinen kunta kokonaan huoneistotietojärjestelmässä Yli puolet Suomen taloyhtiöistä on siirtänyt osakeluettelonsa sähköiseen muotoon Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään. Taloyhtiöissä pitää varautua muun muassa kaukolämpömenojen kasvuun ja valtion avustusten vähenemiseen. Sivu 28 6 Isännöintiala on keskittynyt viime vuosina yrityskauppojen vuoksi. 34 Vihreän siirtymän tarve on kiistaton. Ensimmäinen kunta, jossa kunnan jokainen asunto-osakeyhtiö on huoneistotietojärjestelmässä, on pieni Hailuoto Pohjois-Pohjanmaalla kolmella siirretyllä asunto-osakeyhtiöllä. 86 Taloyhtiön vastuulla on huoleht ia kiinteistön piha-alueen turvallisuudesta. 14 Rakennusala tunnetaan poikkeuksellisen suhdanneherkkänä alana. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAn taloyhtiöille myöntämät avustukset vähenevät ensi vuonna, mutta tarkkaa tietoa näistä on saatavilla vasta tammikuussa. EK:n heinäkuun lopussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan ammattitaitoisen työvoiman puute on yleinen myynnin kasvun este kiinteistöpalveluissa. 56 Vantaa Energia aikoo rakentaa maailman suurimman lämmön kausivaraston Vantaan Kuusikonmäkeen. 44 Hämeenlinnalaisessa kerrostalossa on käytössä kolme lähes satavuotiasta hissiä. Hailuodon perässä toisena on niin ikään pieni Varsinais-Suomen Pyhäranta. 64 Helsinkiin rakennetaan uudenlainen kansainvälisen huipputason museo. 36 Sähköauton latausta voi säätää uudella suomalaisella palvelu ajankohtiin, jolloin saatavilla on ilmaista ja päästötöntä sähköä. Sivu 24 Kaukolämpömenojen kasvuun varauduttava ?. Innostus jälkiasennushisseihin laimeni taloyhtiöissä Vaikka jälkikäteen asennetun hissin tuomat hyödyt ovat kiistattomat, taloyhtiöt asennuttavat hissejä merkittävästi aiempaa vähemmän – Avustuksen haku on taloyhtiölle aika pitkä prosessi, koska avustuksen saannin edellytyksenä ovat valmiit rakennusluvat, yhtiökokouksen päätös ja täsmälliset suunnitelmat jälkiasennushisseistä ja niiden asennuksen toteuttamisesta, sanoo ylitarkastaja Suvi Apell ARAsta. – Asumisoikeusasuntojen uudistuotantoa on jatkettava, jotta rakennusalan toimintaedellytykset ja kasvukeskusten elinvoima voidaan turvata, korostaa Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen. 10 Kiinteistöalan uutisia. – Ensi vuoden hinnat eivät ole vielä tiedossa, mutta tilannetta on seurattava tarkasti
Vaiheittain rakennettavan varaston ensimmäisen osan arvioidaan olevan valmis käyttöön keväällä 2025. Kohteeseen haetaan ympäristötavoitteiden asettamista, suunnittelua ja rakentamista ohjaavaa BREEAMsertifikaattia. Varaston rakentaa KVR-urakoitsijana Jatke Toimitilat Oy. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.fi Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-to klo 9.00-11.30 puh. Vuoden 2022 kylmimmät kuukaudet olivat selvästi lämpimämpiä kuin vuonna 2021. Suomalaisen tuulivoiman kasvu on ollut viime vuodet merkittävää ja tämä näkyy myös alan ykköstapahtuman suosiossa. Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 8 numeroa vuonna 2023 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista varastoista. Taustalla on tarvetta säästää sähköä, mutta myös lämpötilat vaikuttavat. Suomen tuulivoimaala siis kiinnostaa, vaikka ilmassa on myös epävarmuutta. Valtiovallan on nyt tehtävä kaikkensa varmistaakseen tuulivoimainvestointien jatkuvuus Suomessa, koska ne mahdollistavat suuret teolliset investoinnit ja tärkeät uudet työpaikat Suomessa. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 73 €/v Määräaikainen 80 €/v (8 nroa) Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Kari Ylönen puh. Viime vuonna tuulivoimalla katettiin 14 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Tästä syystä toimintaympäristöstä tulee pitää nyt erityistä huolta. 5 P ääkirjoitus T uulivoimasta Suomen suurin sähköntuotantomuoto vuoteen 2027 mennessä. Varsinkin kotitalouksien, teollisuuden ja maatalouden sähkönkäytössä näkyy merkittäviä muutoksia. Palveluissa, joissa on mukana julkisen sektorin sähkönkäyttö, kulutuksessa oli hienoista nousua vastoin yleistä trendiä. Sähkön kulutus laskenut ?. Suomen Tuulivoimayhdistyksen järjestämä kansainvälinen Wind Finland -seminaari kokosi saman katon alle ennätykselliset yli 700 osallistujaa yli 250 yrityksestä ja 12 maasta. Kannen kuva:. Sähkön kulutus on laskenut teollisuudessa, kotitalouksissa ja maataloudessa. Tämä vaatii kuitenkin, että tuulivoimaalan investointinäkymät säilyvät hyvinä. Rakentamisessa huomioidaan modernin, vastuullisen varaston energiatehokkuus ja hiilidioksidipäästöt. Tuulivoimalla on mahdollista tuottaa yli puolet Suomen vuosittaisesta sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä – samalla tuulivoima on avain uuden energiajärjestelmän ja investointien syntymiselle Suomeen. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi Kannen kuva: Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki sanoo edullisten vuokratonttien nostavan asuntojen hintoja. Varsinkin sähkölämmittäjien ja sähköllä lämmitettyjen maatalouden rakennusten sähköntarve väheni, mutta sähköä on myös säästetty korkeiden hintojen takia. Syyskuun lopussa Suomessa oli 1508 voimalaa, joiden teho on yhteensä 6 351 megawattia (MW), ja loppuvuoden aikana odotetaan vielä valmistuvaksi 151 tuulivoimalaa (943 MW). Suuri osa sähköntuotannon kasvuun tarvittavista, ja myös muista uuden energiajärjestelmän synnylle tärkeistä investointipäätöksistä tehdään tämän hallituskauden aikana. Suomen tuulivoima-alan suurin tapahtuma Wind Finland oli jälleen loppuunmyyty ja kokosi Kaapelitehtaalle yli 700 tuulivoima-alan edustajaa. Kokonaiskulutus laski kuusi prosenttia edellisen vuoden tasosta. Kotitalouksien kulutus laski yhdeksän prosenttia, maatalouden peräti neljätöistä prosenttia vuodesta 2021. Nyt tiedossa olevien investointipäätösten perusteella vuonna 2026 tuulivoimalla tullaan kattamaan kolmannes, ja arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä jopa yli puolet Suomen sähköntuotannosta. Tuulivoima-alan kehitys on ollut ratkaisevassa roolissa suomalaisen sähköntuotantokapasiteetin nopeaan kasvuun sekä edullisen sähkön saatavuuteen, etenkin haastavana energiapulan aikana. Myös rakennuksen korkeusaseman määrityksessä huomioidaan tulevat vaiheet ja niiden kustannustehokas toteutus. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Kuva: Vessi Vessi Visuals Tuulivoimasta suurin sähköntuotantomuoto Postille yksi Suomen suurimmista varastoista ?. Teollisuudessa sähkön käyttö väheni huomattavasti, yhteensä kahdeksan prosenttia. Järvenpäähän rakennetaan 35 000 bruttoneliön kokoinen varasto Postille. Mahdolliset seuraavassa vaiheessa toteutettavat osat huomioidaan jo ensimmäisessä vaiheessa rakentamalla tontille muun muassa painopenkkoja
Mitä tämä merkitsee taloyhtiöille. Vain kymmenessä vuodessa puolet isännöitsijöistä on eläkeiässä, joten poistuma kasvaa. Isännöintiliiton arvion mukaan Suomessa on tällä hetkellä vajaat 800 ammattimaista isännöintiä tarjoavaa yritystä. Niiden liikevaihdon mediaani on 150 000 euroa ja keskiarvo noin 300 000 euroa. Yleinen arvio isännöintialalla on, että isännöintitoimistojen määrä vähenee merkittävästi lähivuosina. Emännöintitoimisto Aamun perustaja Jussi Laukkanen arvioi julkisesti viime vuonna, että alan yrityksistä häviää jopa kolmannes viiden vuoden kuluessa. Erityisesti Retta Isännöinti Oy ja Oiva Isännöinti Oy ovat tehneet useita yritysostoja. Vaikka ala keskittyy, Laukkanen uskoo myös pienempien yhtiöiden menestymismahdollisuuksiin. Yrityskauppoja tekevien toimijoiden lisääntyminen johtaa siihen, että isännöintialan yrityskauppojen määrä sekä koko tulevat kasvamaan, ja ala keskittyy. Perinteisesti isännöintiyritykset ovat olleet pieniä, korkeintaan muutaman henkilön työllistäviä. 6 Isännöintiala on keskittynyt viime vuosina yrityskauppojen vuoksi. Laukkasen mukaan erityisesti isännöintiyritysten määrä vähenee merkittävästi pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Teksti: Eero Wihuri Palvelut heikentyvät ja hinnat nousevat Isännöintialan keskittyminen huolettaa taloyhtiöitä T aloyhtiöt ovat uuden tilanteen edessä, sillä isännöintialan keskittyminen on voimistunut viime vuosina isoimpien yritysten hakiessa kasvua yritysostoin. – Kasvuja kehityshaluiset, taloyhtiöiden kasvaneisiin odotuksiin vastaavat toi
Taloyhtiöissä tämä näkyy siten, että isännöintitoimistot voivat enemmän ja enemmän periä palveluistaan erillisveloituksia.. Taloyhtiöiden maksamat isännöintipalkkiot ovat kasvaneet viime vuosina, kertoo Kiinteistöliiton toteuttama Isännöintipalkkiot 2023 -tutkimus. Erillisveloituksista on tullut monimutkainen kokonaisuus, jota taloyhtiöiden hallituksissa on vaikeata hallita. Pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja ei halua esiintyä tässä jutussa omalla nimellään. Hallituksen puheenjohtajan mukaan ydinpelko on se, että isännöinnin keskittyminen johtaa siihen, että taloyhtiöitä laskutetaan epämääräisesti muotoilluilla erillisveloituksilla, joita liian monessa tapauksessa ei edes hyväksytetä taloyhtiön hallituksella ennen maksua yhtiön tililtä. Kolmen vuoden takaiseen verrattuna eniten ovat nousseet muun muassa kokouspalkkioiden, erillisveloitettavien tuntitöiden ja isännöitsijäntodistusten hinnat. – On myös huomioitava, että keskittymiskehitystä tapahtuu myös ohjelmistopuolella. Taloyhtiöissä tämä näkyy siten, että isännöintitoimistot voivat enemmän ja enemmän periä palveluistaan erillisveloituksia. Aito kilpailu pitää hintoja kurissa, ja kirittää palvelemaan paremmin. Nämä yritykset ostavat jatkuvasti pieniä ja keskisuuria, aiemmin kotimaisessa omistuksessa olleita isännöintitoimistoja. Isännöinti on yhä enemmän tiimityötä. Hinnat sisältävät arvonlisäveron ja perustuvat koko Suomesta tulleisiin isännöitsijöiden vastauksiin. Isännöintipalkkioiden erot ovat suuria ja erityisen isoja erot ovat erillisveloituksissa. Pieniä ja keskisuuria Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä toivoo, että isännöinnissä on jatkossakin suurten yritysten lisäksi myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Rivitaloista korkeimpia kuukausipalkkioita maksoivat 1990-luvulla valmistuneet taloyhtiöt ja kerrostaloista ennen vuotta 1940 valmistuneet talot. – Isännöintitoimialan ainutlaatuinen bisnesrakenne on koko isännöintialalla olevien ongelmien ydin. Alaja yläkvartaalien erot ovat myös merkittäviä, joten hintahaitari on laaja. Isot kansainväliset pääomasijoittajat haluavat enemmän ja enemmän tuottoja. Isännöintiliiton puheenjohtaja Toivo Korhosen mukaan isännöitsijöille kollegoiden tuki ja turva on tärkeä asia. Isännöinnin kiinteä kuukausipalkkio on noussut maltillisemmin kuin kokouspalkkiot ja erilaiset erillisveloitukset vuoteen 2020 verrattuna. Isännöintiin tarvitaan pieniä, keskikokoisia ja suuria yrityksiä, sillä myös taloyhtiöt ovat eri kokoisia. 20 asuinhuoneiston taloyhtiöiden kuukausipalkkio isännöinnistä oli korkein pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla, muun Suomen osalta palkkiot olivat varsin yhdenmukaisia. – Liiallinen keskittyminen johtaa palvelun heikentymiseen ja hintojen nousuun. 7 mijat pystyvät kasvattamaan toimintaansa myös ilman yritysostoja, hän totesi viime vuonna. Keskiarvot isännöinnin kiinteissä kuukausipalkkioissa ovat mediaaniarvoja korkeampia. Isännöintiin tarvitaan pieniä, keskikokoisia ja suuria yrityksiä, sillä myös taloyhtiöt ovat eri kokoisia, sanoo Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä. Taloyhtiöissä on havaittu isännöinnin keskittymiskehitys, ja kehitys herättää kasvavaa huolta. Isännöinnissä käytetään erilaisia – Liiallinen keskittyminen johtaa palvelun heikentymiseen ja hintojen nousuun. Osalla taloyhtiöitä on selvästi korkeampia isännöinnin kuukausihintoja kuin toisilla. Taloyhtiöiden tarpeet isännöinnille vaihtelevat, siksi riittävän laaja tarjonta on tarpeen isännöintipalveluissa. Mediaani 20 asuinhuoneiston talossa oli 450 euroa kuukaudessa (nousua 7,1 prosenttia ) sekä 100 asuinhuoneiston talossa 1 300 euroa kuukaudessa. Kiinteä isännöintipalkkio 40 asuinhuoneiston taloyhtiössä oli keskimäärin 745 euroa kuukaudessa (mediaani), jossa on nousua noin 11 prosenttia vuodesta 2020. Sen sijaan erillisveloitettavat palkkiot ovat nousseet 10-15 prosenttia. – Erityisesti huomio kiinnittyy siihen, että Suomeen on tullut ulkomaalaisia pääomasijoittajataustaisia yrityksiä. Sadan asunnon taloyhtiön kuukausipalkkio isännöinnistä oli sama kuin kolme vuotta sitten. Tämä kertoo siitä, että isännöinti koetaan hyväksi bisnekseksi, sanoo erään ison eteläsuomalaisen taloyhtiö hallituksen puheenjohtaja. – Raja sen välillä, mitkä työt kuuluvat isännöinnin normaalitaksaan, ja mitkä erillisveloitettaviin, siirtyy koko ajan erillisveloituksen puolelle, hän sanoo. Aineiston mukaan kiinteät kuukausiveloitukset ovat nousseet keskimäärin noin seitsemän prosenttia. Kuvituskuva: Pexels – Isot kansainväliset pääomasijoittajat haluavat enemmän ja enemmän tuottoja
Syyt vaihtelevat Isännöintiliiton puheenjohtaja Toivo Korhosen mukaan ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä syytä siihen, miksi isommat isännöintiyritykset ovat ostaneet pieniä ja keskisuuria alan yrityksiä. Isännöintitehtäväluettelo on toimiva väline isännöintitehtävistä sopimiseen taloyhtiön ja isännöintiyrityksen kesken. Pitää tietää, millaista isännöintipalvelua ostetaan, ja mitä palvelu maksaa. Isännöinnin ostajana ja sopijaosapuolena taloyhtiön hallituksen täytyy käsitellä tullut esitys asianmukaisesti. – Taloyhtiön hallituksen kannattaa käydä oman isännöitsijän kanssa yhdessä läpi eettiset ohjeet ja niiden mukaiset menettelyt esimerkiksi hallituksen kokouksen yhteydessä, korostaa Tossavainen. Korhonen painottaa, ettei isännöintiyrityksen koko automaattisesti kerro siitä, onko yrityksen tuottama palvelu laadukasta vai vähemmän laadukasta. – Isännöinnin tekemisiä pitääkin seurata koko ajan. Helmikuun 2023 alussa voimaan tulleet uudet isännöinnin eettiset ohjeet korostavat avoimuutta sekä luovat perustan toimivalle yhteistyölle taloyhtiön ja isännöinnin kesken. Eli isännöitsijäyrittäjän eläköityessä yritys on myyty, jos esimerkiksi perheestä ei ole löytynyt toiminnalle jatkajaa. Mutta kokonaisuutena kilpailu pitää hinnat kurissa. – Hyvästä isännöinnistä kannattaa maksaa, mutta huonoa ei pidä hyväksyä, toteaa Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen. Isännöintiliiton jäsenet sekä ISA-auktorisoidut isännöintiyritykset ja isännöitsijät ovat sitoutuneet noudattamaan isännöinnin eettisiä ohjeita. Yleisten sopimusehtojen uudistustyö on parhaillaan käynnissä. – Hallituksissa pitää olla tarkkana. – Isännöinti on kuitenkin tänä päivänä tiimityötä, jo keskisuurissa isännöintitoimistoissa työtä tehdään tiimeinä. Isännöintipalvelujen yleisten sopimusehtojen (ISE 2007) mukaan isännöintiyrityksen on annettava sopimushinnan tarkistusehdotus kirjallisesti taloyhtiölle riittävän ajoissa ennen esitettyä hinnantarkistusajankohtaa. Taloyhtiöiden maksamat isännöintipalkkiot ovat kasvaneet viime vuosina, kertoo Kiinteistöliiton toteuttama Isännöintipalkkiot 2023 -tutkimus. Hallintoon, juridiikkaan ja tekniikkaan liittyvät asiat ovat paikoin monimutkaisia, siksi isännöintitoimistolla pitää olla monenlaista osaamista. Heikkilä korostaa, että isännöitsijällä ei ole taloyhtiössä kiinni omaa rahaa. Isännöintipalvelujen yleisiä sopimusehtoja noudatetaan vain, jos taloyhtiön ja isännöintiyrityksen kesken siitä on sovittu. tietokoneohjelmia, ja näitä ohjelmia tekevissä yrityksissä tapahtuu samanlaista keskittymiskehitystä kuin itse isännöinnissäkin, Heikkilä jatkaa. Taloyhtiössä hallituksen on tärkeää tiedostaa, että kyseessä on sopimusasia eikä yksipuolinen ilmoitusasia. Korotuksen suuruutta ja perusteiden uskottavuutta arvioitaessa kannattaa taloyhtiön hallituksen miettiä, ollaanko tyytyväisiä saatuun palveluun. Ellei taloyhtiö hyväksy hinnantarkistusta, sen tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti isännöintiyritykselle kuukauden kuluessa tarkistusehdotuksen saapumisesta. Sen jälkeen käynnistyvät mahdolliset hinnantarkistusneuvottelut. Hän painottaa taloyhtiöiden hallitusten valppauden tärkeyttä. . Isännöitsijöille kollegoiden tuki ja turva on tärkeä asia. Eettisten ohjeiden mukaisesti sopimusmuutokset (ml. Miten isännöintialan keskittyminen vaikuttaa taloyhtiöiltä perittävien isännöintipalkkioiden kehittymiseen. Mediaani 20 asuinhuoneiston talossa oli 450 euroa kuukaudessa (nousua 7,1 prosenttia ) sekä 100 asuinhuoneiston talossa 1 300 euroa kuukaudessa.. – Rajatuilla alueilla keskittyminen voi vaikuttaa palvelun hintaan nostavasti. Pitää myös muistaa, että alalle tulee jatkuvasti myös uusia yrityksiä. Mutta kauppoja on tehnyt myös monista muista syistä, syyt vaihtelevat tapauskohdittain. Muutoksista neuvottelevat Isännöintiliitto, Kiinteistöliitto, RAKLI ja Isännöinnin Auktorisointi ISA. Kiinteän kuukausipalkkion lisäksi tämä koskee myös isännöinnin erillisveloituksia. Palkkioiden muuttaminen on sopimusasia, joten hintojen muutos vaatii molempien osapuolten hyväksynnän. Maksettavat isännöintipalkkiot on sovittu taloyhtiön ja isännöintiyrityksen kesken isännöintisopimuksessa. Tämä vaatii taloyhtiöiden osakkailta, erityisesti hallitukselta viitseliäisyyttä. Kiinteä isännöintipalkkio 40 asuinhuoneiston taloyhtiössä oli keskimäärin 745 euroa kuukaudessa (mediaani), jossa on nousua noin 11 prosenttia vuodesta 2020. – Isommissa isännöintitoimistoissa on mahdollisuuksia investointien tekemiseen, isännöitsijöiden kouluttautumiseen, ja myös erikoistumiseen, hän jatkaa. Taloyhtiön hallituksen on tunnettava taloyhtiön isännöintisopimuksen sisältö, jotta hallitus tietää, mitä taloyhtiö on isännöinniltä ostanut. Isännöintisopimuksessa sovitaan mitä palveluja isännöinti taloyhtiölle tuottaa sekä mitä taloyhtiö niistä isännöinnille maksaa. Nyt rahan hinta on noussut sen verran, että yrityskauppojen määrä voi laskea. 8 Isännöintipalkkioiden muutokset käsiteltävä taloyhtiön hallituksessa . Moni taloyhtiö saa syksyllä isännöintiyritykseltään esityksen hinnankorotuksesta. – Eläköityminen on yksi syy. Isännöintisopimusten liitteistä yleisin on isännöintitehtäväluettelo, joka on mukana Kiinteistöliiton kyselytutkimuksen mukaan 96 prosentissa sopimuksista. hinnantarkistukset) hyväksytään kirjallisesti tai käsitellään hallituksessa ja kirjataan pöytäkirjaan
Yläpohjan talvitarkastus ja lumenpudotukset ovat säännöllisiä ylläpitotoimia vesikatoilla. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Tilaajan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että kattotöiden teettäminen talvella on useimmissa tapauksissa jopa edullisempaa kuin kesällä.. Myös ELINKAARIKATTO® voidaan toteuttaa talvityönä. OTA YHTEYTTÄ p. Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. Talvella olosuhteet ja työvoimaresurssit ovat usein hyvät kattotöille. KATTOTYÖT ONNISTUVAT YMPÄRI VUODEN Pyydä jo nyt tarjous talven kattotöistä! Tiesitkö, että lähes kaikki katon korjaustyöt ja uusimiset voidaan tehdä talviaikaan. 010 680 4000 tai myynti@kattotutka.. Selvää säästöä taloyhtiölle Valtakunnallinen palveluverkosto ammattilaisille kattotutka.
NCC toteuttaa hankkeen kokonaisurakkana tilaajan suunnitelmien mukaan. parinkymmenen vuoden ajan, Korhonen toteaa. – Tuulivoimasta tulee jo päätettyjen investointien ansiosta Suomen tärkein sähkön lähde noin kolmen vuoden päästä. Liikennejärjestelyihin on panostettu ja alue tukeutuu tulevaisuudessa vahvasti myös junaradan tarjoamiin liikenneyhteyksiin. Edelleen kiihtyvä tuotanto voi muodostaa pyörteen, joka painaa kustannuksia entistä alemmas. – Tuotannon kasvun perusteella voidaan laskea, että aurinkosähkön tuotantokustannukset todennäköisesti puolittuvat tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Suomi poikkeaa raportin mukaan muusta maailmasta siinä, että täällä lähivuosien energiantuotannon kasvu syntyy ennen muuta tuulivoimasta. Tämä johtuu erityisesti siitä, että sähköä ei pysty varastoimaan samaan tapaan kuin fossiilisia polttoaineita. Korhosen kirjoittama raportti tarkastelee vihreän siirtymän vaatimia muutoksia energiajärjestelmään, sekä arvioi käynnissä olevan muutoksen nopeutta tuoreiden tutkimusja tilastoaineistojen pohjalta. Korhosen mukaan fossiilittomaan sähköön nojaava energiajärjestelmä edellyttää energiantuotannon, siirron, varastoinnin ja käytön parempaa koordinaatiota. Ekologisen siirtymän asiantuntija FT Janne M. Lisäksi raportissa kuvataan, miltä Suomen tuleva energiajärjestelmä todennäköisesti näyttää. Optimistisimmissa skenaarioissa hinta laskee jopa neljäsosaan, Korhonen sanoo. Ainolan aluekeskus sijaitsee eteläisessä Järvenpäässä, joka on keskusta-alueen jälkeen keskeisin Järvenpään kaupungin kehittämisen painopistealueista. Uusi S-market sijoittuu aluekeskukseen vievän liikenneympyrän länsipuolelle. Enne tällaisesta vihreästä humahduksesta on nähty aurinkovoimassa, jonka tuotanto on kasvanut ennustettua nopeammin jo Raportti: Vihreä humahdus voi muuttaa energiajärjestelmän odotettua nopeammin Ekologisen siirtymän asiantuntija Janne M. Kalevi Sorsa -säätiön julkaiseman raportin mukaan aaltoina etenevä energiajärjestelmän murros vaatii suunnitelmallista päätöksentekoa. Sopimus käsittää kokonaispinta-alaltaan noin 2 800 neliön päivittäistavarakaupan lastausja pysäköintialueineen. Muuten esimerkiksi sähköä vaativat vetyinvestoinnit voivat karata muualle, Korhonen arvioi.. Rakennusluvan saatua jo lainvoiman rakennustyöt päästään aloittamaan lokakuussa. Kohde valmistuu loppuvuodesta 2024. Kiihtyvä investointikustannusten lasku voi muuttaa energiantuotannon vähähiiliseksi yllättävän nopeasti Tulevaisuudessa energia tuotetaan pääosin aurinkoja tuulivoimalla sähköksi, mikä muuttaa energiajärjestelmän rakennetta. Havainnekuva: NCC NCC rakentaa HOK-Elannolle ruokakaupan Järvenpäähän NCC on allekirjoittanut S-ryhmän suurimman osuuskaupan HOK-Elannon kanssa sopimuksen uuden S-marketin rakentamisesta Järvenpään Ainolaan. – Sarjatuotanto laskee uusien energiatekniikoiden investointikustannuksia, mikä puolestaan lisää niiden kysyntää. Raportin laskelmien mukaan globaali aurinkosähkön tuotanto voi pian kasvaa joka vuosi jopa tuhannella terawattitunnilla, mikä vastaa yli kolmannesta maailman vuosittaisesta ydinsähkön tuotannosta. Esimerkiksi Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n vuonna 2021 esittämät optimistiset tavoitteet aurinkopaneelien ja akkujen tuotannosta vuodelle 2030 ylittyvät jo tänä vuonna, seitsemän vuotta etuajassa. Edes korkojen noususta ja kysynnän epävarmuudesta johtuva investointien tilapäinen pysähtyminen ei pysäytä sitä. Myös valtion kannattaa vauhdittaa muutosta. 10 Kiinteistöalan uutisia NCC rakentaa uuden S-Marketin Järvenpään Ainolaan
Tulevaisuudessa osaamiskampuksella toimii useita julkisia ja yksityisiä koulutuksen tarjoajia. Ovaro omistaa kaupan jälkeen noin 275 asuntoa, jotka sijaitsevat pääosin korkeakoulukaupungeissa. Uusimpana kohteena on Keravan vankila, johon on asennettu teholtaan konsernin tähän asti suurin aurinkovoimala. Näin optimoidaan rakentamista toteuttamalla useaa eri tarvetta palveleva yhteisrakenne, tavoitteena resurssiviisas ja vähähiilinen rakentaminen. Stabilointirakenteessa myös käytetään kierrätettävää materiaalia. Pääradan varteen oppilaitosten ja yritysten ekosysteemi Vantaan Jokiniemeen, joka sijaitsee Tikkurilan vieressä, rakennetaan merkittävä opiskelijoiden ja työpaikkojen keskittymä, jossa kaikkialle pääsee esteettömästi kävellen ja pyöräillen. Tavoitteena on, että alueen kaava etenee valtuustokäsittelyyn loppuvuoden 2023 aikana, jolloin katuinfran rakentaminen alueella voisi alkaa kesällä 2024 ja valmistua liikennöitävään kuntoon kesäkuussa 2025. Keravan vankilan voimalan on laskettu säästävän vuodessa yli 21 000 euroa energiakustannuksissa ja vähentävän myös hiilidioksidipäästöjä yhteensä reilut 13 000 kiloa. Kaupan jälkeen Ovarolla ei ole enää omistuksia Savonlinnassa. Kaupan kassavaikutus oli 850 000 euroa. Kohteeseen ei sisälly yhtiölainoja. Liikenteen solmukohdassa melun ja tärinän vaikutukset alueen toimintoihin on pyritty minimoimaan kaavoituksen ensivaiheesta asti. 11 Keravan vankilaan Senaattikiinteistöjen suurin aurinkovoimala Valtion toimitiloista vastaavan Senaatti-kiinteistöjen aurinkosähköohjelma etenee, ja koko konsernilla on vuoden 2023 loppuun mennessä reilut 80 sähköä tuottavaa aurinkovoimalaa valtion eri kohteissa. – Aurinkovoimalan sähköntuotanto kattaa jatkossa Keravan vankilan kokonaissähkönkulutuksesta vuositasolla noin 20 % ja aurinkoisina päivinä jopa kaiken kiinteistössä tapahtuvan kulutuksen, kertoo Senaatti-kiinteistöjen talotekniikan asiantuntija Anssi Pajunen. Maan alla tärinän ja runkomelun torjunta sekä kunnallistekniikka yhdistyvät kekseliäällä tavalla. Aurinkovoimala on hajautettu kuuden eri rakennuksen katolle ja se muodostaa yhden suuren voimalakokonaisuuden. Kuva: Taitoa Finland. Tämän lisäksi niillä on hyvin merkittävä vaikutus päästövähennyksiin tukien Senaatin hiilineutraalisuustavoitetta sekä edistäen kiinteistöjen energiatehokkuutta. Keskusta-alueen ulkopuolella sijaitseva kerrostalo on rakennettu 1970-luvulla ja käsittää 51 asuntoa. Kauppa toteutuu noin 16,5 prosenttia alle tasearvojen tukkukaupan luonteesta johtuen. Luomme keskeiselle ja helposti saavutettavalle paikalle uutta monipuolista kantakaupunkia, jossa luonto ja resurssiviisaus on otettu vahvasti huomioon, sanoo hankejohtaja Ulla Boer Vantaan kaupungilta. Etenkin tässä kohtaa eri suunnittelualojen yhteistyö on ollut tuottoisaa: tärinäntorjunnan rakenteita käytetään pehmeässä maaperässä myös vesija viemäriverkoston perustuksina, joita ei nyt tarvitse rakentaa erikseen. Liikennetärinää torjutaan alueen esirakentamisen yhteydessä maaperään asennettavilla vaimennusrakenteilla. Kuuden hehtaarin alueelle on tulossa 1,2 kilometriä uusia katuja, joilla liikutaan etupäässä autottomasti. A-Insinöörit toimii Vantaan kumppanina kampushankkeessa katujen ja puiston sekä kunnallistekniikan suunnittelijana yhdessä Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumon kanssa. Keravan vankilan voimalan yhteenlaskettu nimellisteho on 200,26 kilowattipiikkiä ja laskennallinen vuosituotto 170 000 kilowattituntia, mikä vastaa noin 70 kerrostalokaksion vuosikulutusta. Myös Grönberginpuistoon on suunniteltu hulevesien viivytyksen alueet. Ovaro myi asuinkerrostalon Savonlinnasta Ovaro myi asuinkerrostalon Savonlinnasta yksityissijoittajalle. Tikkurilan Jokiniemeen suunniteltu oppilaitosten ja yritysten yhteinen Tikkurilan osaamiskampus on siirtymässä hankesuunnittelusta toteutussuunnitteluun ja rakentamista edeltäviin työvaiheisiin. – Esiselvitykset on tehty huolella ja uusimpia värähtelymittaamisen menetelmiä hyödyntäen. Aurinkosähköjärjestelmillä on erittäin positiivinen vaikutus taloudellisesti, sillä ne vähentävät kiinteistön ostoenergian tarvetta merkittävästi. Yli 100 000 kerrosneliön kampusalue rakentuu vaiheittain pääradan itäpuolelle, Tikkurilan asemakeskuksen naapuriin ja tulevan Vantaan ratikan reitin varrelle. Kampusalue valmistuu vuosina 2024-2032. Kehitämme Jokiniemessä uusia vaimennusratkaisuja, jotta alue tulee olemaan myös ääniympäristöltään viihtyisä opiskelijoille, asukkaille ja työssä käyville, kertoo suunnittelujohtaja Timo Huhtala A-Insinööreistä. Kunnallistekniikan suunnittelua alueella vaikeuttavat pehmeän maaperän lisäksi myös sadeja sulamisvedet. A-Insinöörien vastuulla on myös geotekninen sekä ratamelun ja -tärinän torjunnan suunnittelu. Oppimisen tilojen painopiste sijoittuu alueen pohjoisosaan, toimitilat radan ja Valkoisenlähteentien puolelle, asunnot puolestaan pääosin alueen keskelle sekä Jokiniemenkadun varteen. – Kaupungin kärkihanke tuo Vantaalle uutta elinvoimaa, vahvistaa osaamista ja parantaa yritysten kasvumahdollisuuksia
Myynneistä arvioidaan saatavan kassaan hieman yli kolme miljoonaa euroa. Mitä enemmän kiinteistöä lämmitetään ja lämmintä käyttövettä käytetään, sitä enemmän lämmitysenergiaa kuluu. Kädentaidot korostuvat tällaisissa hankkeissa, Peabin työpäällikkö Mika Lempinen sanoo. Vanhojen hirsirakennusten kunnostaminen on tarjonnut Peabille ainutlaatuisen työn, jossa on tarvittu kirvesmiesten perinnerakentamisen taitoja. Kaukolämmön kokonaishinta muodostuu jatkossa perusja energiamaksuista. Omatonttinen toimistokohde sijaitsee Jyväskylän ruutukaava-alueella osoitteessa Yrjönkatu 42. Uudisrakennusta varten piti räjäyttää kalliota ja kaivaa maata usean metrin syvyydeltä, jotta rakennukselle saatiin vakaat perustukset. Yrityskauppa astuu voimaan arviolta lokakuussa 2023. Perusmaksun avulla varmistamme häiriöttömän lämmön toimituksen ja huolehdimme siitä, että lämpöä riittää kaikille kylmimmilläkin pakkasilla. Loppukauppahinta maksetaan kassavaroin. Peab toteutti Turun kaupungille viiden koulurakennuksen urakan, joka valmistui heinäkuussa. Löysimme sopivia hirsiä muun muassa erään maanviljelijän ladosta Paraisilta. Laajaan urakkaan kuuluivat tontilta purettava vanha koulu, tämän tilalle rakennettava laajennusosa sekä saneerattavat kolme vanhaa hirsirunkoista koulua ja 2000-luvulla rakennettu koulurakennus. Tontin koko, muoto ja sijainti toivat rakentamiseen oman lisämausteensa. Kohde rajoittuu kahdelta sivulta katuihin, kahdelta sivulta naapuritonttien asuinrakennuksiin, ja tontti on rinteessä. 12 Vanhoille hirsille uusi elämä Turun Sirkkalan koulussa Bravida ostaa OAT Oy:n Bravida ostaa suomalaisen OAT Oy:n ja laajentaa näin sähköja urakointitoimintaansa Pohjois-Suomessa. OAT Oy on sähköja automaatiourakointia tarjoava yritys, joka on perustettu vuonna 1992. – Korvaavien, hyväkuntoisten hirsien saaminen ei ollut mikään läpihuutojuttu. Myyjänä oli Sijoitusasunnot.com Group Oyj. Kohde on täyteen vuokrattu ja nettotuotto on noin 14,00 prosenttia. Tämä on Bravidan kuudestoista yritys-/liiketoimintaosto Suomessa. Turussa saneerattiin kolme vanhaa hirsirunkoista koulua. Kuva: Pasi Heino Peabin syksyllä 2021 aloittama Turun Sirkkalan koulun saneerausja laajennushanke on valmistunut. Helenin mukaan muutoksen tullessa voimaan vuoden 2024 alussa kaukolämmön kokonaishinta laskee tai pysyy ennallaan noin 65 prosentilla asiakkaista. Perusmaksu määräytyy vuosittain tarkastettavan käyttötehon mukaan ja se pysyy vakiona aina vuoden kerrallaan. Koulutyömaa sijaitsee aivan Turun keskustassa, Sirkkalankadun ja Itäisen Pitkäkadun välissä. Velaton kauppahinta oli kolme miljoonaa euroa. Kohde on rakennettu vuonna 1977 ja peruskorjattu vuonna 2002. Historialliset hirsirakennukset ovat 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta ja Museoviraston suojelemia. Yritys on tunnettu luotettavana Pohjois-Suomen sähköalan toimijana, jonka ydinosaamiseen kuuluvat teollisuuden ja kiinteistöjen sähköistysten, automaation ja instrumentoinnin urakointija huoltopalvelut. Ovaro Kiinteistösijoitus hankki toimistokiinteistön Jyväskylästä Ovaro Kiinteistösijoitus hankki noin 2 500 neliön toimistokiinteistön Jyväskylästä. Kuukausittain vaihtuva energiamaksu perustuu käytettyyn lämpöenergiaan ja sen hintaan. Kolmeen rakennukseen upposi yli kaksi kilometriä hirttä. Kaukolämmön hinta lasketaan uudella tavalla Helsingissä Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen uudistaa kaukolämmön hinnoittelun. Ostettavalla yrityksellä on noin 60 työntekijää ja sen liikevaihto on noin 8,8 miljoonaa euroa. – Tehdyt välityssopimukset Rovaniemen ja Lahden asuntokohteiden myymiseksi toteuttavat Ovaron strategiaa, jonka tavoitteena on vapauttaa pääomia uusiin kiinteistösijoitusja kehityshankkeisiin kasvukeskuksissa, sanoo toimitusjohtaja Marko Huttunen. Kuukausikohtaiset energiahinnat vuoden 2024 tammi-kesäkuulle ja hintaennuste heinä-joulukuulle ilmoitetaan marraskuussa 2023. Kiinteistöalan uutisia. – Perinnerakentamisen taitavat kirvesmiehemme veistivät ja sovittivat hirret käsityönä paikoilleen. Koko koulurakennushankkeen rakennettu pinta-ala on noin 6 000 neliötä. Uudistuksen seurauksena osalla asiakkaista laskut suurenevat, toisilla pienenevät ensi vuonna. Purkutöiden yhteydessä esimerkiksi paljastui, että iso osa alimmista hirsistä on vaihdettava. Ovaro Kiinteistösijoitus myy asuntoja Lahdesta ja Rovaniemeltä Ovaro Kiinteistösijoitus myy välityssopimuksen Sijoitusasunnot.com Group Oyj:n kanssa kahden asuntokohteen myynnistä Lahdesta ja Rovaniemeltä. Yhtiölainan osuus on 50 prosenttia kauppahinnasta. Vaativissa korjausrakentamishankkeissa tulee lähes poikkeuksetta vastaan yllätyksiä – niin tässäkin
Hotellin uusi osa rakennettiin paikalta puretun vanhan Hamburger Börsin tilalle, ja se avattiin vuoden 2021 loppupuolella. Hotellin juuret ulottuvat vuoteen 1894, jolloin paikalle avattiin ravintola Hamburger Bierhalle. Kauppiaskadun puolella säilytetty Vanha Börs kuuluu hotellikokonaisuuteen. Hamburger Börsillä oli oma voimalaitos ja jokaisessa huoneessa oli sähkö ja puhelin. Valtin muistetaan tomerana hotellinjohtajana, vuonna 1905 suurlakon aikaan hän torjui paistinpannu kädessä lakkolaisten hyökkäyksen hotelliinsa. Vuonna 2019 hotelli toiminta siirtyi Scandicille. Hotellihuoneita tuli yhteensä 270. Hamburger Börsin vanhin, vuonna 1885 rakennettu, suojeltu osa peruskorjattiin ja palautettiin entiseen tyyliinsä. Rakentaminen aloitetaan loppuvuodesta 2023 ja kohde valmistuu kesällä 2025.. Kolme vuotta myöhemmin talo sai nimen Hamburger Börs. Nyt rakennettavaan koulukeskuksen laajennukseen tulee opetustilojen lisäksi uusia liikuntatiloja noin 360 neliötä. Urakkasumma laajennukselle on noin 15 miljoomaa euroa. Wallina Valtin (1866-1952) oli hotellin johtaja 50 vuotta vuosina 1894-1947. Katutasossa on liiketiloja noin 1 020 neliötä. Hotellihhuoneet olivat ajankohtaan nähden ylellisiä. Vuosina 2019-2021 hotelliin tehtiin merkittäviä muutoksia. Virolais-ruotsalaistaustainen Valtin muutti Suomeen Ruotsista 1890-luvulla ja osti Hamburger Börs -ravintolan 28-vuotiaana vuonna 1898. Uuden rakennuksen arkkitehtuuri kunnioittaa Turun kauppatorin vanhaa aikaa: sen suunnittelussa on huomioitu 1900-luvun alun arkkitehtuurin piirteitä. 13 Valokuvat kertovat H amburger Börs on Turun kauppatorin laidalla sijaitseva Scandic -ketjuun kuuluva hotelli. Hotelli keräsi mainetta myös ravintolastaan ja ohjelmatarjonnastaan. Vuonna 1904 Valtin avasi ravintolan yhteyteen hotellin, joka laajennettiin myöhemmin torin puolelle jugendtyyliseen rakennukseen. Luokitus on kehitetty Suomen rakennusalalle ympäristövastuullista rakentamista ja kiinteistöjen ylläpitoa varten, ja sen saa ulkopuolisen auditoinnin tuloksena kriteerien täyttyessä. Peab rakentaa Lempäälän koulun laajennuksen Peab toteuttaa Lempäälän kunnalle KVR-urakkana Sääksjärven koulukeskuksen alakoulun laajennuksen, johon tulee tilat esiopetuksen ja alakoulun vuosiluokkien 1-5 oppilaille. Uudisrakennukseen kadun puolelle tuli hotellihuoneita, samoin 9-kerroksiseen sisäpihan siipirakennukseen, jonne sijoittuivat myös hotellin vastaanotto ja ravintolat. Hankkeen kokonaispinta-ala on reilut 5 000 neliötä. Kohde tullaan rakentamaan RTS-ympäristöluokituksen mukaisesti, tavoitteena neljä tähteä. Valtin myi hotellin Turun Osuuskaupalle, ja Hamburger Börs toimikin pitkään Sokos Hotellina. Suunnittelu on käynnissä
Muutokset voivat aiheuttaa tilanteen, jossa kassavirta ei riitä kattamaan kertynyttä velkataakkaa. Vertailutulos kertoo, että Suomessa rakentaminen on toteutunut ääripäiden, matalasuhdanteen ja korkeasuhdanteen kautta. Historiallisesti Suomessa rakentamisen suhdannevaihtelut ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaat, tasaista kasvu on ollut viimeisen 60 vuoden aikana harvoin. 14 R akennusalalla pelätään, että edessä on ensi talvena raju taantuma. Muissa Pohjoismaissa. Miksi. Tein hiljattain vertailun Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä. Tänä vuonna määrä oli noin 20 000. Viime vuonna aloitettiin noin 40 000 asunnon rakentaminen. – Rakentaminen on metsäteollisuuden ohella Suomen suhdanneherkin toimiala. Tämä näkyy muun muassa uusien asuntojen rakentamisvauhdissa. Rakennusalan ammattilaiset pelkäävät tilanteen ajautuvan jopa yhtä huonoksi kuin mitä se oli 1990-luvun alkupuolen lamavuosina. – Rakennusalalla ollaan finanssipolitiikan ja rahamarkkinoiden armoilla Hybriksestä krapulaan Rakennusala on erityisen suhdanneherkkä toimiala. Teksti: Eero Wihuri Tällä hetkellä rakennusala kärsii korkoja kustannustason voimakkaasta noususta. Voimakkaasti nousseet korot ovat puolittaneet tuotannon, ja suuria toimijoita hakeutuu nyt konkurssiin Nopeat kausivaihtelut, epäonnistuneet suuret urakat tai lauenneet takuuriskit voivat uhata rakennusalan yrityksen toimintaa
– Lisäksi on syytä muistaa asuntojen määrää arvioidessa, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella kaupungit ovat keskisuuria. Sinä aikana markkinatilanne voi muuttua, samoin rahoitusmarkkinoiden tilanne. – Perussyy suhdanneherkkyyteen on rakennushankkeiden pituus yhdistettynä siihen, että rakentaminen tapahtuu täysin velkarahalla. – Varsinkin jos asuinrakentaminen vaatii kaavamuutoksen, suunnittelun aloittamisesta asuintalonvalmistumiseen menee aikaa useampi vuosi. Taloustilanteen vaikeutuminen ei tätä tarvetta muuta mihinkään, sanoo Suomen Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kasvukeskuksissa on edelleen tarvetta uusille asunnoille. Kuvituskuva: Pexels – Rakennusalan yrityksille sopisi erinomaisesti tasainen rakennusvauhti, jossa ei olisi samanlaisia nousueikä laskukausia kuin mitä nyt alalla koetaan. Mutta työkaluja tasaiseen rakennusvauhtiin on vähän olemassa, sanoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. – Pikemminkin asuntoja on viimeisen 20 vuoden aikana rakennettu kasvukeskuksiin liian vähän kuin liian paljon. Liian vähän Varsinkin Helsinkiin ja muutamaan muuhun isompaan kaupunkiin on viime vuosina valmistunut runsaasti uusia asuntoja. Rakennusalalla ollaan finanssipolitiikan ja rahamarkkinoiden armoilla, hän jatkaa. 15 rakentamista tapahtuu myös normaalissa suhdannetilanteessa, mutta Suomessa rakentaminen normaalisuhdanteessa vähäistä, sanoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. ennustaa markkinatilanne useiden vuosien päähän. Vihmo korostaa, että esimerkiksi asuntorakentamisessa rakennusyhtiöiden pitää Historiallisesti Suomessa rakentamisen suhdannevaihtelut ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaat, tasaista kasvu on ollut viimeisen 60 vuoden aikana harvoin. Onko asuntoja rakennettu liikaa
Työttömyys on yleensä suurinta talvisin, vuoden alkukuukausien aikana ja vähenee kesäksi ja syksyksi. Juuri nyt varsinkin isoissa kasvukeskuksien asuntokaupassa on markkinahäiriötilanne. Rakennusalalla on myös niin sanottua rakenteellista työttömyyttä. Rakennusteollisuuden mukaan rakennusalan työllisten määrä on noin 175 000185 000 henkilöä. Esimerkiksi yliopistokaupunki Jyväskylä on kooltaan sen verran pieni, että ero asuntojen ylitarjonnan ja asuntopulan välillä on hiuksenhieno, hän jatkaa. Tämä halvaannuttaa asuntokauppaa. Suurin työllistäjä Rakentamisen asema Suomen taloudessa on poikkeuksellisen suuri moniin muihin maihin verrattuna. Kuva: Helena Berg/ARA – Parina viime vuotena on valmistunut runsaasti uusia asuntoja, ja tänä vuonna vielä valmistuu merkittävä määrä asuntoja.. 16 ja pieniä. – Tämän hetken rakennusalan ongelmat johtuvat kahdesta samanaikaisesta shokista. Luvussa ovat mukana talonrakentamisen, infrarakentamisen ja erikoisurakoinnin työntekijät sekä toimihenkilöt ja yrittäjät. Toinen ongelma on rakennusmateriaalien, esimerkiksi teräksen ja puun merkittävä kallistuminen. Vaikeasti saavutettava Miksi rakentaminen ei voisi toteutua tasaisesti, ilman suurempia suhdannevaihteluita. Tämä tekee rakentamisesta entistäkin kalliimpaa. Korkotaso on noussut reilussa vuodessa nollatasosta reiluun neljään prosenttin. Rakentamisessa ja kiinteistönpidossa sekä niihin liittyvissä palveluissa työskentelee kaikkiaan noin 520 000 henkilöä. ARAn teettämän tutkimuksen mukaan ARA-tuotanto on ollut hyvä keino vaikuttaa asuntorakentamiseen myös haasteellisina aikoina. Vanhan nyrkkisäännön mukaan yksi rakentaja työllistää neljä muuta ihmistä, sanotaan. Lisäksi rakennustuoteteollisuus työllistää noin 80 000 henkilöä Suomessa. Rakennusteollisuuden pääekonomisti Jouni Vihmo pitää tavoitetta tasaisesta rakennusvauhdista hyvänä, mutta vaikeasti saavutettavana. Klusteri on suurin työllistäjä Suomessa. Alan työllisistä noin 100 000 on työntekijöitä, 35 000 toimihenkilöitä ja loput yrittäjiä. Syy voi olla työntekijän ikääntymisessä tai asuinpaikassa tai siinä ettei ammattitaito vastaa työnantajien tarvetta. – Parina viime vuotena on valmistunut runsaasti uusia asuntoja, ja tänä vuonna vielä valmistuu merkittävä määrä asuntoja. Appelqvistin mukaan rakennusala on monimutkainen kokonaisuus, joka on erityisen herkkä korkomuutoksille. Rakennusala on pienyritysvaltainen. Näistä maaja vesirakentaminen eli infrarakentaminen työllistää suoraan 45 000-50 000. Päätoimisesti rakentamiseen keskittyvien yritysten määrä on kuitenkin huomattavasti pienempi, arviolta alle 10 000. Rakentamiseen ja rakennetun ympäristön ylläpitoon osallistuu joka viides Suomen työllisistä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa kauppa ei käy ja myynnissä olevien asuntojen määrä kasvaa. Samalla rakentajille on riittänyt työtä ja toimeentuloa. Kaupparekisterin mukaan rakennustoimialalle on merkitty peräti 40 000-50 000 yritystä. Rakennustoiminta on kausiluonteista ja työttömyysaste vaihtelee paitsi suhdanteiden myös vuodenaikojen mukaan. Osa työvoimasta ei työllisty hyvinäkään aikoina
Toki jokainen suhdannetilanne on jossain määrin ainutlaatuinen ja vaatii kuhunkin aikaan sopivia toimenpiteitä, ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti sanoo. Tällöin uusien asuntojen kysyntä voisi olla tasaisempaa, ja sitä kautta myös uusien asuntojen rakentamisvauhti voisi olla tasaisempaa. Tiedot perustuvat Foreconin tekemään tutkimukseen, jossa selvitettiin ARAn toimintaa rakentamisen eri suhdanteissa 2000-luvulla tilastoanalyysein sekä kyselytutkimuksella ja haastattelemalla rakennusalan toimijoita. Vapaarahoitteisen asuntorakentamisen korkea määrä vuosina 20182021 aiheutti suhdanneluonteista puristusta ja mielenkiinto ARA-tuotantoon väheni. . – Mitään yhtä yksittäistä keinoja rakennusalan suhdannevaihteluiden tasaamiseen ei ole. Huomiota pitää kiinnittää myös siihen, että tällä hetkellä rahan hinta heittelee liian paljon. Rakentamisen nopeasti nousevat hinnat vaikeuttivat ARA-tuotantoa eniten vuosina 2021 ja 2022. Samalla rakentajat ovat saaneet työtä ja toimeentuloa haasteellisina aikoina. Korkotaso on noussut reilussa vuodessa nollatasosta reiluun neljään prosenttin. Vihmo pohtii, voitaisiinko esimerkiksi lainakattomekanismia muuttaa. ARA-asuntojen rakentamista lisäämällä tai vähentämällä voidaan tasata rakentamien suhdannevaihteluita. – Nyt kun markkinoilla on tarjolla runsaasti asuntoja ja kuluvan vuoden aikana niitä valmistuu vielä lisää, niin tilanteen helpottamiseksi voisi yksi keino olla sellaisen ARA-tuotannon lisääminen määräajaksi, joka ei kilpaile markkinaehtoisen tarjonnan kanssa, hän jatkaa. – Rakennusalan yrityksille sopisi erinomaisesti tasainen rakennusvauhti, jossa ei olisi samanlaisia nousueikä laskukausia kuin mitä nyt alalla koetaan. 17 ARA: ARA-asuntojen rakentaminen tasaa suhdanteita . Mutta muutoksia tarvittaisiin myös taloyhtiölainakäytäntöihin, jotta ne olisivat joustavampia. Tämä on ollut selkein kontrasyklinen ARA-tuotannon määrän kehitys 2000-luvulla. Siksi voitaisiin pohtia, olisiko rakennusalan rahoitusasioissa mahdollisuuksia suhdanteita tasaaville muutoksille. Sen merkitys rakennusalalle oli hetkellisesti todella suuri, koska asuntorakentamisen ohella myös toimitilarakentaminen supistui paljon finanssikriisiä edeltävistä huippulukemista. ARA-asuntojen osuus nousi korkeimmillaan lähes 35 prosenttiin, kerrosja rivitaloaloituksista yli 60 prosenttiin. – Rakennusalan lähitulevaisuuden näkymien synkentyessä on hyvä muistaa, että ARA-tuotanto on osoittautunut aiemmin hyväksi keinoksi vaikuttaa asuntorakentamiseen. Mutta muutos tapahtui nopeasti. Samalla myös urakkatarjousten saaminen vaikeutui. – Toisaalta vaikeassa suhdannetilanteessa ei myöskään voida keinotekoisesti pumpata luottamusta markkinoille. Tätä mieltä on valtion Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA. Kuva: Liisa Takala/Keskuskauppari. Mutta työkaluja tasaiseen rakennusvauhtiin on vähän olemassa, esimerkiksi ARA-asuntojen rakentaminen ei ole toiminut toivotulla tavalla suhdanteiden tasaajana. ARA-asuntojakin rakennetaan enemmän rakentamisen noususuhdanteen aikana. Hän huomauttaa viime vuosina tehdyistä rakentamisen sääntelyä koskevista muutoksista sekä rahoitukseen liittyvistä muutoksista. – Tämän hetken rakennusalan ongelmat johtuvat kahdesta samanaikaisesta shokista. Tämä halvaannuttaa asuntokauppaa. Kuntarahoitus oli halukas rahoittamaan ARA-tuotantoa, kun pankit paljolti vetäytyivät markkinoilta finanssikriisissä. Lisääntynyt sääntely on nostanut rakentamisen kustannuksia, rahoitusehtojen tiukennukset ovat vaikeuttaneet rahoituksen saamista niin rakennusyhtiöille kuin asuntoja ostaville. Finanssikriisin aikana ARA-tuotantoa nostettiin rajusti ja nopeasti, samalla kun vapaarahoitteinen tuotanto väheni noin puoleen. – Se voisi helpottaa uusien asuntojen ostamista, ja laittaa liikkeelle asuntokaupan ketjuja. Eurokriisin aikaan 2011-2015 ARA-tuotanto toimi suhdanteita tasoittavana tekijänä asuinrakentamisessa. Nopean ARA-tuotannon kasvun mahdollisti myös Kuntarahoituksen tulo ARA-tuotannon tärkeimmäksi rahoittajaksi 2000-luvulla. Vapaarahoitteisten asuntojen aloitusten pohja nähtiin kesällä 2009 ja ARA-aloitusten huippu vuoden 2010 alussa. Toinen ongelma on rakennusmateriaalien, esimerkiksi teräksen ja puun merkittävä kallistuminen, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Joustavuutta tarvittaisiin lisää myös Ara-asuntojen rakentamiseen. ARA-tuotanto väheni korkeasuhdanteen 2003-2007 aikana matalalle tasolle
Tosin se hyödyttää välittömästi vain niitä ASP-säästäjiä, joilla lainansaannin ehdot, kuten kahden vuoden vähimmäissäästämisaika jo täyttyvät, Aleksi Randell sanoo. Kotitalouksien ja taloyhtiöiden korjaushankkeiden suhdanneluonteisella tukemisella voitaisiin työllistää rakentajia, paikata rakennusten korjausvajetta ja valmistautua tiukkeneviin energiatehokkuusvaatimuksiin. – Asuntojen tarjonnan pudotus on myrkkyä työmarkkinoille. Yleensä vakaasti kasvanut korjausrakentaminen on tänä vuonna luisunut neljän prosentin laskuun. – Asuntosäästämisen ASP-korkotukilainan enimmäismäärän korottaminen osuu oikeaan saumaan, sillä laskeneiden asuntohintojen vuoksi ajankohta on nyt otollinen ensiasunnon ostoon. Rakentamisen työllisyys laskee 160 000:een, eli siitä on pian sulanut pois koko nousukauden kasvu, 20 000–30 000 työpaikkaa. – Asuntomarkkinoilta ja rakentamisesta lähteneet talouden ongelmat ovat yleensä osoittautuneet vaikutuksiltaan laaja-alaisiksi ja pitkäkestoisiksi. Asuntotuotannon romahduksen vuoksi valmistuvien asuntojen määrä uhkaa vajota parina seuraavana vuotena 1940-luvun sotien jälkeiselle tasolle ja koko rakentaminen supistuu tänä vuonna 10 prosenttia. Projektiluonteisuuden vuoksi rakentamisen työttömyys nousee kriiseissä muuta taloutta herkemmin. Vahvistaakseen taloutta ja asuntokysyntää hallitus laittaa ensi vuonna liikkeelle reilun puolen miljardin euron edestä liikennehankkeita ja vauhdittaa MAL-sopimuksien kautta suurten kaupunkiseutujen infraja asuntorakentamista. Siksi negatiivinen kierre olisi tärkeä saada katkaistua mahdollisimman nopeasti , Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa. Hän kuvaa hallituksen budjettiriihessä päättämiä nopeita täsmätoimia asuntorakentamisen vauhdittamiseksi oikeansuuntaisiksi, mutta vaikutuksiltaan epävarmoiksi. Niiden vaikuttavuus on pitkälti kiinni siitä, kuinka nopeasti ja hyvin ne saadaan nyt konkretisoitua ja otettua käyttöön. Tänä vuonna aloitetaan vain noin 16 000 uuden asunnon rakentaminen, kun määrä oli viime vuonna yli 37 000. Vapaarahoitteisten kerrostaloasuntojen aloitukset jäävät peräti 80 prosenttia viime vuodesta. – Korjausrakentamisen osalta budjettiriihi oli iso pettymys. Kuvituskuva: Eeva Sundell A suntoaloitusten kokonaismäärä painuu alle puoleen viimevuotisesta Rakennusteollisuus RT:n uusimman suhdanne-ennusteen mukaan. Infrainvestointien kokonaisuutta Randell pitääkin budjettiriihen painavimpana antina. Asuntotuotannon toipuminen edellyttää Vihmon mukaan korkonäkymän vakiintumista, vanhojen asuntojen kaupan toipumista ja uudisasuntojen varannon sulamista. Asuntojen kuluttajakauppa voi alkaa vähitellen piristyä ensi vuoden alussa, koska tarve ei ole hävinnyt ja kuluttajakysynnän perusajurit ovat kunnossa. Parempaan voidaan päästä vain uudistamalla lyhyen korkotukilainan ehtoja siten, että asuntosijoittajien on tässä poikkeustilanteessa mahdollista saada tuotannon käynnistämisen edellyttämä pankkirahoitus. Talouskasvun kannattelua Rakentaminen on kannatellut talouskasvua lähes kymmenen vuotta, mutta nyt asuntorakentamisen alho näivettää koko talouden ja työllisyyden kehitystä. Kaupungistuminen on jatkunut ennusteita voimakkaampana ja käytettävissä olevat tulot kasvavat reippaasti. 18 Asuntotuotanto vajoaa sotien jälkeiselle tasolle Tänä vuonna aloitetaan vain noin 16 000 uuden asunnon rakentaminen, kun määrä oli viime vuonna yli 37 000. Niukkuus nostaa asumisen hintaa sekä heikentää ihmisten muuttomahdollisuuksia ja työvoiman liikkuvuutta. Sijoittajakysynnän merkittävälle toipumiselle ei toistaiseksi ole taloudellisia edellytyksiä. Viime vuonna aloitettujen kohteiden jäljiltä uusia asuntoja on vielä tarjolla runsaasti, mutta tarjonta puolittuu ensi vuonna. Viime vuosina jopa 60–70 prosenttia tuotannosta on ollut sijoittajalähtöistä. Valtion tukema asuntotuotanto voi onnistuneella Aran prosessien nopeuttamisella ja ehtoja joustavoittamalla nousta ensi vuodeksi 8 500 asuntoon, mikä on edelleen alle Aran viime vuosien tavoitteiden ja rahoituksen myöntövaltuuksien tason. – Vuokra-asuntojen tarve tulevina vuosina ei ole poistunut mihinkään, vaan pikemminkin se tulee suhteellisesti kasvamaan, kun Suomen talous saadaan taas käännettyä kasvuun, Aleksi Randell muistuttaa. Hintojen nousu iskee eniten velkaisimpiin kotitalouksiin eli lapsiperheisiin sekä ensiasunnon ostajiin, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo. Korkojen ja kustannusten nousu on hyydyttänyt sekä uusien asuntojen kuluttajaja sijoittajakysynnän että valtion tukeman asuntotuotannon. n
Olemme olleet todella tyytyväisiä laitteiston toimintaan ja olemme harkinneet Bauerin asennusta myös käyttövesiverkostoon.” Isännöitsijät laskevat, että laitteet ovat maksaneet itsensä takaisin säästyneinä korjauskuluina jo kymmeniä kertoja.” Bauer-vedenkäsittelylaitteen käyttö lämmitysja käyttövesijärjestelmissä vähentää energiankulutusta, poistaa jo muodostuneita sakkakerrostumia ja minimoi korroosion. • Lisää käyttöikää ja suojaa putkistolle • Asumisviihtyvyyttä ja lisäarvoa kiinteistölle • Säästöä huoltoja korjauskustannuksissa • Varmistaa erinomaisen vedenlaadun • Energiatehokas ja ympäristöystävällinen Skannaa QR -koodi ja tutustu käyttäjäkokemuksiin ja videoihin tai siirry selaimella osoitteeseen Lisätietoa: Mikko Timonen, puh. 040 900 7651 Bauer Solutions Oy Lämmittäjänkatu 6 00880 Helsinki Tieteellisesti tutkittu ja todistettu Pitkää ikää putkillesi Suomessa jo vuodesta 1999. Tämä osaltaan tarkoitti säästöä lämmityskuluissa.” Kun Bauer-laite asennettiin ei tarvinnut tehdä isoja putkistoremontteja ja patteriventtiilit toimivat erinomaisesti. – pitkää ikää putkillesi Ensiksi nostimme menoveden lämpötilaa, mikä poisti yläkerrosten ongelman, mutta alakerrosten asunnot ylikuumenivat. Uusimme myös termostaatteja, ilmasimme pattereita sekä huuhtelimme lämmitysverkoston, mutta mitkään toimet eivät auttaneet. Lämmityksestä alkoi tulla melko kallista.” Lämmityspuolella yhden lämmityskauden jälkeen myös kylmät huoneistot alkoivat lämmetä ja lämmitys pystyttiin palauttamaan alun perin määriteltyihin arvoihin
20 Hallituksen yllättävät aikeet lopettaa uusien asumisoikeusasuntojen rakentaminen tyrmistyttää – Kysyntä ylittää tarjonnan jo nyt Hallitus aikoo lopettaa uusien asumisoikeusasuntojen rakentamisen. Tämä ihmetyttää kaupunkeja ja asumisoikeusasuntoja omistavia yhtiöitä. Teksti: Eero Wihuri
Samaan aikaan Suomen hallitus uhkaa lopettaa asumisoikeusasuntojen uudistuotannon sekä vähentää muutakin ARA-asuntotuotantoa. Asumisoikeusasuntojen rakentamisen lopettamisaikeet herättävät kummasta, ihmetystä kaupungeissa ja asumisoikeusasuntoja omistavissa yhtiöissä. – Vapaarahoitteinen asuntorakentaminen on käytännössä pysähdyksissä. – Asumisoikeusasuntojen rakentamista ei pidä lopettaa, vaan pikemminkin vauhdittaa, jotta näitä asukkaille ja yhteiskunnalle hyödyllisiä ja laadukkaita asuntoja olisi tarjolla aiempaa enemmän. Tätä kehityskulkua ei tule pysäyttää, vaan alueiden ja asumismuotojen monimuotoistumista on jatkossakin tuettava asumisoikeusasumisen keinoin, toteaa Kankainen. Suurimmissa kaupungeissa asumisoikeuskohteilla on merkittävä rooli uusia asuinkortteleita suunniteltaessa sekä asuinalueiden eriytymisen ehkäisemisessä. – Hallitusohjelman kirjaus asumisoikeusasuntojen rakentamisen lopettamisesta on ristiriitainen ja hälyttävä. – Nyt ei ole oikea aika lakkauttaa asumisoikeusasuntojen uudistuotantoa. Uusia asuntoja Hallituksen yllättävät aikeet lopettaa uusien asumisoikeusasuntojen rakentaminen tyrmistyttää Asuntosäätiö rakennuttaa parhaillaan uutta asumisoikeuskohdetta Espoon Matinkylään. – Erityisesti Helsingissä on tunnistettu asumisoikeusasuminen keinona kehittää asuinalueita. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat olivat keskimäärin 45 prosenttia asumisoikeusasuntojaen käyttövastikkeita kalliimpia. Kohtuuhintaista asumista Omakustannusperusteinen asumisoikeusasuminen on hyvin kohtuuhintaista verrattuna vapaarahoitteiseen ja ARA-rahoitteiseen vuokra-asumiseen. Asumisoikeusasuminen vastaa erittäin hyvin useisiin nykypäivän haasteisiin, kuten asumisen kalleuteen etenkin pääkaupunkiseudulla, kotitalouksien kasvaneisiin asuntolainakuluihin ja elinkustannuksiin sekä asuinalueiden eriytymiseen, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja, Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Jari Riskilä arvioi. – Asuminen on monille suomalaisille jo nyt liian kallista erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Kuva: Asuntosäätiö ei pian valmistu lainkaan, ei markkinaehtoisesti, eikä valtion tukemanakaan. Tämä ilmenee Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:n vuosittain tekemästä selvityksestä. – Rakennusalan ahdinko ja pula kohtuuhintaisista asunnoista uhkaavat pahentua entisestään tulevina vuosina, mikäli hallitusohjelman kirjaus asumisoikeusasuntojen uudistuotannon lopettamisesta toteutuu, korostaa Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen. 1990-luvun. Hänen mukaansa kyse on toisaalta asuntotuotannon jatkumisesta rakennusalan taantumassa, ja toisaalta kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnasta kasvukeskuksissa. Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että Suomessa on jatkossakin tarjolla erilaisia asumismuotoja, ja mahdollisuus kohtuuhintaiseen kotiin lähellä työtä ja palveluja, muistuttaa Kankainen. – Asumisoikeusasuntojen uudistuotantoa on jatkettava, jotta rakennusalan toimintaedellytykset ja kasvukeskusten elinvoima voidaan turvata. Tilanne on erittäin synkkä. Käytännössä tämä tapahtuisi siten, ettei valtio myöntäisi enää tukia uusien asumisoikeustalojen rakentamiselle. Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että Suomessa on jatkossakin tarjolla erilaisia asumismuotoja, ja mahdollisuus kohtuuhintaiseen kotiin lähellä työtä ja palveluja, korostaa Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen. Ohjelman mukaan laadukasta ja kohtuullisen hintaista asumista edistetään lähtökohtaisesti vapaarahoitteisella asuntokannalla. 21 H allituksen ohjelman mukaan asuntopolitiikan keskeisin tavoite on asuntomarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Esimerkiksi Asuntosäätiön omistamien kotien käyttöaste on yli 98 prosenttia. Hallituksen on budjettineuvotteluissa varmistettava, että laskusuhdanteen kurittamalle rakennusalalle taataan toimintaedellytykset myös vuosina 2024-2025, toivoo Kankainen. Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa mainitaan ARA-tuotannon tehtävä suhdanteiden tasaajana, mutta kirjaus asumisoikeusasuntojen tuotannon seisauttamisesta on Kankaisen mukaan täysin ristiriidassa tämän kanssa. Suomessa on noin 54 000 asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yhteensä yli 100 000 ihmistä. Tähän tavoitteeseen päästäkseen hallitus aikoo muun muassa lakkauttaa uusien asumisoikeusasuntojen rakentamisen. Kuva: Asuntosäätiö – Asuminen on monille suomalaisille jo nyt liian kallista erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Lähes kaikki asumisoikeusasunnot sijaitsevat kasvuseuduilla, eivätkä ne seiso tyhjillään
Toisaalta Espoo ja Vantaa olivat suosittuja myös toissijaisina toivekuntina. Samanaikaisesti ihmisten kiinnostus asuntoja kohtaan on pysynyt korkealla tasolla. Jos samaa asuntoa hakee useampi henkilö, asunnon saa se hakija, jolla on pienin järjestysnumero. Noin 10 000 hakijaa toivoo aso-asuntoa ensisijaisesti Helsingistä. Espoosta asuntoa toivoo noin 2 000 ja Vantaalta noin 1 000 hakijaa. Uudet järjestysnumerot ovat määräaikaisia, ja nyt myönnetyt numerot vanhenevat syksyllä 2025. Järjestysnumero pitää hankkia ennen asuntohakemuksen tekemistä, sillä numeroa kysytään hakemuksessa. Nyt kun uusien asuntojen rakentaminen on romahtanut, olisi asumisoikeusasuntojen voimakas lisärakentaminen myös tästä suhdannepoliittisesta näkökulmasta erittäin tervetullutta, Riskilä jatkaa. Järjestysnumeroita ovat hakeneet kaikenikäiset ihmiset, mutta iäkkäiden osuus on merkittävä. ARA tukee asumisoikeusasuntojen rakentamista ja peruskorjaamista myöntämällä valtion tukemaa korkotukilainaa. Asumisoikeusasukas maksaa asunnostaan asumisoikeusmaksun, joka on 15 prosenttia asunnon rakentamiskustannuksista. 22 – Monet rakennuttajat ovat kiinnostuneita ja halukkaita tekemään lisää aso-asuntoja. Asumisoikeusasuntoja on Suomessa noin 54 000, ja niitä on 48 paikkakunnalla. Lähes 40 prosenttia hakijoista on yli 55-vuotiaita, ja hakijoiden keski-ikä on 50 vuotta. Asunnot on koettu hyviksi, niiden käyttöasteet ovat erittäin korkealla tasolla. Aiemmin asumisoikeusasunnon hakemiseen tarvittava järjestysnumero piti hakea siitä kunnasta, jossa haluttu asunto sijaitsee. Samanaikaisesti ihmisten kiinnostus asuntoja kohtaan on pysynyt korkealla tasolla. Uudesta valtakunnallisesta palvelusta saadaan reaaliaikaista tietoa hakijoiden aso-asuntoa koskevista toiveista. Asumisen rahoitusja kehittämiskesku toimeenpanee valtion asuntopolitiikkaa. Uudet järjestysnumerot ovat voimassa kaksi vuotta, ja yhdellä henkilöllä voi olla samaan aikaan vain yksi numero. Mahdollinen muutos koskisi vain sitä, ettei uusia aso-asuntoja rakennettaisi. TA-Asumisoikeus Oy:n Vihreistä vihrein -kerrostalokohde sijaitsee Helsingin Jätkäsaaressa. Vuoden 2024 alusta alkaen käytössä ovat vain ARAsta saadut järjestysnumerot. Kysyntää on Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti kertoo odottavansa tarkempia tietoja, miten hallitus aikoo lopettaa asumisoikeusasuntojen rakentamisen. Se myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. Rossilahden mielestä reilut 30 vuotta sitten, 1990-luvun alussa luodun aso-järjestelmän lopettaminen uusien asuntojen rakentamisen osalta on ”isomman luokan kysymys”. Uudistuksen jälkeen asunnon hakemiseen tarvittavan järjestysnumeron saa ARAsta riippumatta siitä, mistä hän hakee asuntoa, ylitarkastaja Anne Salin ARAsta kertoo. Mutta tästäkään ei ole tehty vielä mitään päätöksiä. Jos asunnon hakija on alle 55-vuotias, hakijan varallisuus vaikuttaa asunnon saamiseen. Heti ensimmäisellä hakuviikolla numeron sai ARAlta 18 500 suomalaista. alun laman aikaan asumisoikeusasuntoja rakennettiin runsaasti, mikä osaltaan piti pystyssä suomalaista rakennusteollisuutta. Espoon valitsi noin 4 500 ja Vantaan noin 3 000 hakijaa. – Tämä muutoshan ei koske vanhoja, olemassa olevia aso-asuntoja. Järjestysnumeroa ei tarvita, jos asumisoikeusasunnon asukas vaihtaa asuntoa toisen asukkaan kanssa tai muuttaa samassa kohteessa olevaan asuntoon. – Kysyntää ja kiinnostusta asumisoikeusasuntoihin on paljon. Monet rakennuttajat ovat kiinnostuneita ja halukkaita tekemään lisää aso-asuntoja. – Asumisoikeusasunto on toiminut varsinkin isoissa kasvukeskuksissa hyvänä askeleena vuokrasumisesta omistusasumiseen. Kuluvan vuoden syyskuusta alkaen numero haetaan ARAsta. Sen lisäksi hän maksaa käyttövastiketta kuukausittain. Aso-tuotantoa on rakennettu pitkällä aikavälillä suuruusluokkana 1 500 asuntoa vuodessa. Helsingin osuus on kuitenkin ylivoimainen. Pääjohtaja Hannu Rossilahden mukaan kiinnostus aso-asuntoihin näkyi hyvin syyskuun alussa, kun asumisoikeusasunnon järjestysnumerot tulivat hakuun. Muihin kaupunkeihin asuntotoiveita oli vähemmän. Numero maksaa noin 10 euroa. – Monimutkaiseksi koettu asumisoikeusasunnon hakeminen yksinkertaistuu. Kunnista saaduilla järjestysnumeroilla voi hakea aso-asuntoja vuoden 2023 loppuun asti. Määräaikaiset numerot Hakijat ovat olleet kiinnostuneita etenkin pääkaupunkiseudun asumisoikeusasunnoista, mikä oli odotettavaakin. Asumisoikeusasuntoja haetaan niitä tarjoavilta yhteisöiltä. ?. Noin 54 000 asuntoa
LUOMME MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA KESTÄVÄLLÄ PUURAKENTAMISELLA
Miksi. Mutta markkinaehtoinen hinta siis määritetään nytkin sitä varten, että siitä voidaan 40 prosentin alennus antaa. Viitekuva: Tero Pajukallio/Helsingin kaupunki. 24 Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäen mukaan liian alhainen tonttivuokra ei ole toimiva keino hillitä asumismenoja, koska se nostaa asuntojen hintoja Tonttivuokran määrittää nyt markkinahinta Vuokratonttien ehtoihin on yhä enemmän tullut markkinaehtoisuus. Teksti: Eero Wihuri Helsingin kaupunki uudisti tonttivuokrien määrittelyperusteet. Vuokraa ei edelleenkään määritetä markkinaehtoiseksi, sillä uusittavien sopimusten vuokra on tällä hetkellä vain noin 60 prosenttia markkinahinnasta
Uudet periaatelinjaukset voivat kasvattaa kaupungin maanvuokratuloja pitkällä aikavälillä laskentatavasta riippuen kymmeniä prosentteja. Helsingin kaupungille tonttivuokrat ovat merkittävä tulonlähde, tonttivuokrat tuottavat vuodessa yli 200 miljoonaa euroa. 25 V arsinkin maamme isoimmat kaupungit suosivat yhä enemmän rakennustonttien vuokraamista omistamisen sijaan. Siitä johtuen vuokratontin asujalle voi tulla yllätyksenä rajukin tontinvuokran nousu uuden vuokra-ajan alkaessa. Helsingin kaupunginvaltuusto teki toisen, hyvin merkittävän linjanvedon asuntotonttien vuokrista helmikuussa vuonna 2022. Suomen suurimmassa kaupungissa Helsingissä on uudistettu tonttien vuokrausperiaatteita. Kaupungit nimittäin tarkistavat vuokrat näissä tilanteissa markkinahinnan mukaiseksi. Vuokraus tosin oli jo ennen vuonna 2019 tehtyä linjanvetoa pääasiallisin tonttien luovutusmuoto, Pasuri huomauttaa. Tonttien vuokrausajat ovat perinteisesti pitkiä, jopa 50-70 vuotta. Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäen mukaan markkinahintaan perustuva tapa määrittää vuokratontin vuokra on reilumpi ja läpinäkyvämpi kuin aiempi ARAn vyöhykemalliin perustuva vuokran määritystapa. Kaupunginvaltuusto linjasi vuonna 2019, että tonttien vuokraaminen on lähtökohtaisesti tonttien pääasiallinen luovutustapa. Tonttivuokran suuruuteen vaikuttaa rakennusoikeuden määrä, sijainti, talotyyppi, rahoitusja hallintamuoto sekä vuokrausajankohta. Tonttivuokran määrittely markkinaehtoisesti tarkoittaa kaupungeille miljoonien eurojen lisätuloja, mutta vuokratonteilla asuville merkittävästi lisää menoja. Aiemmin joillekin taloyhtiöille määriteltiin liian alhainen tonttivuokra, ja muun muassa esikaupungialueilla taloyhtiöille saatettiin määrittään liian korkea tonttivuokra. Eli Helsingin kaupunki ei myy tontteja asunto-osakeyhtiöille. Ennen vuotta 2019 taloyhtiöille tarjottiin mahdollisuutta ostaa tontti omaksi markkinahintaan silloin, kun määräaikainen tontinvuokrasopimus oli umpeutumassa. Taloyhtiöt eivät kuitenkaan halunneet juurikaan ostaa tontteja. Asumisen kannalta näillä ei ole eroa, sillä alueet on kaavoitettu vuokratuilla alueilla asuintonteiksi. Kaupunkien välillä on eroja siinä, miten uusien ja olemassa olevien taloyhtiöiden tonttivuokria määritellään. Valtuusto päätti, että asuntotonttien arvo ja maanvuokra määritetään jatkossa markkina-arvon mukaisesti. Pääsääntöisesti taloyhtiöiden kanssa tehtiin uusia vuokrasopimuksia. Linjaus koskee uusia maanvuokrasopimuksia, mutta pidemmällä tähtäimellä se tulee koskemaan osaltaan myös uusittavia, vanhoja maanvuokrasopimuksia. Kuva: Salla Merikukka
Mutta markkinaehtoinen hinta siis määritetään nytkin sitä varten, että siitä voidaan 40 prosentin alennus antaa. Vuosina 2020-2021 päättyneissä vuokrasopimuksissa tonttivuokra keskimäärin viisinkertaistui. Vuokra määriteltiin Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen (ARA) tonttien vyöhykeperustaisen hinnoittelumallin pohjalta. Maailma on muuttunut, asuntomarkkinat ovat muuttuneet. Vuokraa ei edelleenkään määritetä markkinaehtoiseksi, sillä uusittavien sopimusten vuokra on tällä hetkellä vain noin 60 prosenttia markkinahinnasta. Uusittavat sopimukset korottavat vuokria yleensä merkittävästi. Mutta se on myös vaikuttanut asuntojen hintoihin. ARA:n hinnoittelumalliin perustunut vuokramäärittely ei tuottanut oikeudenmukaisia eikä läpinäkyviä tonttivuokria. – Vanha järjestelmä oli tilkkutäkkimäinen, se ei perustunut kaupungin nykyhetkeen. Tämä näkyi siten, että joillekin taloyhtiöille määriteltiin liian alhainen tonttivuokra, ja muun muassa esikaupungialueilla taloyhtiöille saatettiin määrittään liian korkea tonttivuokra, sanoo Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki. Maanvuokraa määritettäessä tuottotavoite on 3,5 prosenttia niiden asuntotonttien osalta, joiden maanvuokrasopimus tehdään nyt uutena, uudistettavien vuokrasopimusten tuottotavoite on 4-5 prosenttia taloyhtiöstä riippuen. Sinnemäen mukaan uusi markkinahintaan perustuva tapa määrittää tonttivuokra on reilu ja oikeudenmukainen kaikkialla Helsingissä. Sinnemäki myös huomauttaa, ettei Helsinki tee kohtuuttomia kertakorotuksia taloyhtiöiden tonttivuokriin. – Olemassa olevan taloyhtiön vanhaa vuokrasopimusta uusittaessa uusi sopimus voi vaikuttaa asumisen hintaan. Hänen toimialaansa kuuluvat muun muassa maankäyttö, kaupunkirakenne, ympäristöasiat, kaavoitus ja liikenne. – Tähänkin asti maanvuokrasopimuksissa on ollut vuotuiset indeksikorotukset, mutta indeksit eivät ole ottaneet huomioon maan arvon muuttumista. Läpinäkyvämpi malli Aiemmin Helsingissä ei ollut yhtenäisiä tonttivuokraamisen periaatteita, vaan tonttivuokrista päätettiin valtuustossa tonttikohtaisesti. 26 Tampereella kaupunki korottaa tonttivuokraa portaittain. Lisäksi jatkossa vuokrasopimusten vuokratasoa päivitetään aiempaa useammin, jolloin ne säilyttävät. Tämä johtuu siitä, että vanhoissa sopimuksissa vuokrat ovat jääneet osin hyvin alhaisiksi silloisten sopimusehtojen ja Helsingin seudun kiinteistöjen viime vuosikymmenien voimakkaan arvonnousun takia. Helsingissä on tehty 50-70 vuoden pituisia vuokrasopimuksia taloyhtiöiden kanssa. Tällä hetkellä kaupungissa uusitaan erityisesti 1960ja 1970 -luvuilla valmistuneiden taloyhtiöiden tontinvuokrasopimuksia. Helsingin päättäjien mukaan ARA-vyöhykemalli ei ottanut huomioon vyöhykkeiden sisällä olevia merkittäviä eroja tonttien todellisissa arvoissa eivät ne tulleet huomioiduksi oikein tonttivuokrien tasoja määriteltäessä. – Uusittavissa sopimuksissa vuokraa korotetaan asteittain. Uudiskohteissa tonttivuokran uusi määrittelytapa ei heijastu asumisen hintaan. Jos taloyhtiöllä on ollut edullinen vuokrasopimus, se on nostanut asuntojen hintoja. Uusissa vuokrasopimuksissa ensimmäinen vuosi on 60 prosenttia vuokrasta, toinen 80 prosenttia ja kolmannesta vuodesta lähtien vuokraa maksetaan uuden tonttivuokrasopimuksen mukaisesti. – Tonttivuokrien vaikutukset asumisen kustannuksiin riippuvat muun muassa asunnon sijainnista sekä siitä, milloin on vuokrasopimus on tehty
Tontin omistusmuoto vaikuttaa asunnon hintaan ja talouden asumismenoihin. Tähän tarvitaan säädeltyä ja vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoja, asumisoikeusasuntojen rakentamista ja omistusasuntojen rakentamista. Jos vuokrasopimus päättyy esimerkiksi keväällä, maksetaan porrastettua vuokraa aina seuraavan vuoden kevääseen. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimuksia uusittaessa 50 vuoden vuokrakauden jälkeen, ovat uudet maanvuokrat entisiä vuokria merkittävästi korkeammat. Siksi tonttien käyttötarkoitus voi muuttua. – Tähänkin asti maanvuokrasopimuksissa on ollut vuotuiset indeksikorotukset, mutta indeksit eivät ole ottaneet huomioon maan arvon muuttumista. Ilmiö on uusi. Myös Suomen toiseksi suurimmalla kaupunkiseudulla on hyvin samanlainen tilanne kuin Helsingissä. Tampereella päättyy maanvuokrasopimuksia vuosittain noin 100–300 kappaletta. Apulaispormestari Anni Sinnemäen mukaan liian alhainen tonttivuokra ei ole toimiva keino hillitä asumismenoja Helsingin kaltaisessa kasvukaupungissa siksi, että jos vuokrat olisivat matalampia, asuntojen hinnat olisivat vastaavasti korkeampia ja asumiskustannus yhtä iso. Hillitseekö asumiskuluja. Toisin sanoen, kuinka paljon suurempaa asuntolainaa voisit lyhentää omistustontista, jos vastikkeesi on 100 euroa halvempi kuin vuokratontilla. Tampereella kaupunki korottaa vuokraa portaittain. Mutta miksi Helsinki, kuten monet muut kaupungit, haluavat myymisen sijaan vain vuokrata tontteja. Pitää kuitenkin muistaa, että 25 vuoden jälkeen kulusi ovat jälleen korkeammat vuokratontilla. – Emme myöskään tiedä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Laskelmassa ei ole huomioitu mahdollista vuokran nousua, Kostiainen havainnollisti kaksi vuotta sitten. Huomioitavaa on, että vuokratontilla kiinteistövero on omistustonttia halvempi, mikä hieman tasoittaa eroa vastikkeessa. ?. Tiedot perustuvat Hypoteekkiyhdistyksen vuonna 2020 tekemään kartoitukseen. Tämän takia esimerkiksi 50 vuoden jälkeen uusittavan sopimuksen vuokrankorotus on ollut merkittävä, Sinnemäki jatkaa. Vuokran perusteena oleva tontin pääoma-arvo tarkistetaan vuokra-aikana 20. Hän vertaili kahta identtistä asuntoa, joista toinen on vuokratontilla ja toinen omistustontilla. Vuokra on ollut sidottu indeksiin jo kuluvalla sopimuskaudella, mutta indeksin nousu ei ole seurannut maan arvon nousua. Alueellisia eroja Vuokratontit ovat yleistyneet viime vuosina, tällä hetkellä useampi kuin joka toinen uusi asunto sijaitsee nykyään vuokratontilla. Nordea -pankin ekonomisti Juho Kostiainen laski vuonna 2021 omistustontin ja vuokratontin vaikutusta asunnon hintaan. Perussääntönä on, että vuokratontilla sijaitsevan asunnon voi ostaa pienemmällä pääomalla, tällöin asunnon omistaja maksaa tontin vuokraa osana kuukausittaista hoitovastiketta. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että kaupunki omistaa tontit. arvonsa paremmin .Tämä luo asunnon omistajille ja ostajille ennustettavuutta. Tonttivuokran vaikutus hintaan saadaan laskelmalla yhteen kaikki tulevien tonttivuokrien nykyarvo. Eli porrastettua vuokraa maksetaan aina koko vuosi, riippumatta siitä missä vaiheessa vuotta vuokrasopimus päättyy. Mikäli olisi mahdollista saada tonttia varten ikuinen asuntolaina, päädyttäisiin samaan tulokseen kuin ensimmäisessä laskelmassa, Kostiainen laski. Tonttien vuokratulot tuovat kaupungille turvaa erilaisissa turbulensseissa, Anni Sinnemäki sanoo. Korkotaso on tuon jälkeen noussut merkittävästi. Kun taloyhtiö omistaa tontin, pääsääntöisesti asunnon ostaja tarvitsee enemmän pääomaa hankintaa, mutta kuukausittaiset asumiskustannukset ovat pienemmät. vuoden kohdalla Turun kaupungin yhtiömuotoiseen asuntorakentamiseen tarkoitetut tontit luovutetaan pääsääntöisesti tarjouskierroksilla, joita järjestetään vuosittain keväällä. Vuokratonttien yleistymisen takaa löytyy kolme tekijää: kaupunkien kova kasvu, into kaavoittaa kaupungin omalle vuokratontille ja suuri sijoittajakysyntä turvalliselle tulovirralle. Tampereellakin päättyvien sopimusten mukaiset vuokrat ovat jääneet hyvin alhaisiksi verrattuna nykyhetken kohtuulliseen maanvuokratasoon. – Toinen vaihtoehto on tarkastella vuokratontin merkitystä asumismenoihin. Jos asuntolainan koroksi oletetaan sama kaksi prosenttia ja laina-ajaksi 25 vuotta, voisit lyhentää 23 000 euron kokoisen lainan 100 eurolla kuussa. Tärkein keino asumiskustannusten hillitsemiseen on riittävä uusien asuntojen rakentamisvauhti. Tällä laskukaavalla vuokratontilla olevan asunnon tulisi olla 60 000 euroa halvempi kuin omistustontilla olevan. Tampereella ja Oulussa jopa kahdeksan kymmenestä uudesta asunnosta rakennetaan jo vuokratontille. vuoden ja 40. Uusissa vuokrasopimuksissa ensimmäinen vuosi on 60 prosenttia vuokrasta, toinen 80 prosenttia ja kolmannesta vuodesta lähtien vuokraa maksetaan uuden tonttivuokrasopimuksen mukaisesti. Näin ollen asumiskulut pysyvät samoina omistusja vuokratontilla seuraavat 25 vuotta, jos vuokratontilla oleva asunto on tämän verran halvempi. – Helsingissä on nyt palattu aiempaan vuokraamista painottavaan linjaan, jonkin aikaa käytössä oli myyntiä painottava linja. Laskelma riippuu keskeisesti oletetusta korkotasosta, jolla nykyarvo lasketaan. Jos oletetaan, että korkotaso on 2 prosenttia tästä ikuisuuteen, saadaan 100 euroa/kuukausi vuokran nykyarvoksi 60 000 euroa (=100€ x 12 kk / 2 %). 27 Miten vuokratontti vaikuttaa asunnon hintaan. . Kaupungin tavoitteena on tonttien nopea toteutuminen, laadukas suunnittelu ja rakentaminen sekä asumisen kannalta joustavat ja innovatiiviset ratkaisut. – Lähtökohtaisesti tähän voi käyttää samaa korkoa kuin asuntolainassa, jos omistustontista tuleva korkeampi hinta rahoitetaan lainalla. – Tosiasia on, ettei kasvavassa pääkaupungissa asuminen ole koskaan maan edullisinta. Pääkaupunkiseudun tilanne asettuu koko maan keskiarvoon eli noin puoleen. Tämän asian valmistelu on vielä kesken, mutta on pohdittu esimerkiksi sitä, että kymmenen vuoden välein vuokrassa huomioitaisiin maan arvon muutokset. Uusittavat maanvuokrasopimukset sidotaan edelleen elinkustannusindeksiin, mutta maan arvon noususta johtuvaa eroa tasataan lisäksi tontin pääoma-arvon tarkistuksilla niissä asuntotonttien maanvuokrasopimuksissa jotka päättyvät 1.1.2023 jälkeen. Perusvuosivuokra on neljä prosenttia tontin pääoma-arvosta. Helsinki on iso maanomistaja ja kaupungille tonttien vuokraus merkitsee omissa käsissä olevassa tulonlähdettä. Turussa ja Jyväskylässä vuokratontit ovat sen sijaan harvinaisia. Lisäksi eri kaupunginosien arvostus on myös saattanut muuttua merkittävästi 50 vuoden aikana. Yhtiömuotoisista asuntotonteista voi tarjota joko ostohintaa tai perusvuosivuokraa. Tontin vuokraksi on esimerkissä oletettu olevan 100 euroa kuukaudessa ja vuokratontilla olevan asunnon vastike on tämän verran omistustontilla olevaa asuntoa korkeampi
Näin kiinteistönhoitajaksi opiskeleville voidaan opettaa WC-pöntön toimintaperiaatteet.. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri Mika Vattuniemi esittelee TTS:n tiloissa olevaa WC-istuinta, jonka säiliön etuosassa on läpinäkyvä muovi. 28 Kiinteistöalan koulutus Ammattitaitoisen työvoiman puute on kasvun este kiinteistöpalveluissa Kiinteistöala kärsii nyt työvoimapulasta Kiinteistöala tarjoaa monipuolisia työmahdollisuuksia myös lyhyellä koulutuksella. Tekijöille on tarvetta, sillä esimerkiksi kiinteistönhoitajista ja siivoajista on pulaa
– Siivousalalla kilpailutuksilla hinnat on poljettu suoraan sanoen liian alhaisiksi. – Huoltoyhtiöt kärsivät työvoimapulasta. Kiinteistöalalla on iso rooli kiinteistöomaisuuden ja rakennuskannan ylläpitäjänä. Tämän vuoksi on syntynyt tilanteita, joissa siivoojat eivät ole aikapulan vuoksi kyenneet siivoamaan tiloja sovitulla tavalla, toteaa Soo. Perinteinen koulutuksen järjestäjä, vuonna 1924 perustettu TTS Työtehoseura aloitti kiinteistöhoitajien koulutuksen kymmenen vuotta sitten. Alalle tarvitaan uusia tekijöitä. Heikentyneestä suhdanteesta huolimatta palvelualojen ongelmat työvoiman saatavuuden suhteen ovat jatkuneet. Kiinteistönhoitajia ja siivoajia koulutetaan oppilaitoksen tiloissa Vantaan Varistossa. Kiinteistöala työllistää kaiken kaikkiaan noin 115 000 henkilöä. Kiinteistöpalvelualan yksityiset yritykset työllistävät yli 90 000 henkilöä, isännöintipalvelut noin 5 000 ja kiinteistöalan muu kiinteistöliiketoiminta yli 20 000 henkilöä. Alalla on myös tyypillistä se, että opiskelijoita revitään töihin ennen valmistumista, huomauttaa Työtehoseuran vastuukouluttaja Kersti Soo. Rakennusten osuus yli 800 miljardin kansallisvarallisuudesta on TTS:n koulutuspäällikkö Timo Pitkänen muistuttaa asenteen kantavan pitkälle. EK:n heinäkuun lopussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan ammattitaitoisen työvoiman puute on yleinen myynnin kasvun este kiinteistöpalveluissa. Osaamisen taso merkitsee hinnan ohella, sanoo kiinteistönhoitajia kouluttavan TTS Työtehoseuram vastuukouluttaja Mika Vattuniemi. Yksi kiinteistöalan ammattilaisten kouluttajista on TTS Työtehoseura. – Myös siivoajista on jatkuvaa pulaa. Keihäänkärkenä taloautomaatio Kiinteistöala tarjoaa kuitenkin mielenkiintoisia työmahdollisuuksia. Kiinteistöhuollon ja siivouksen työtehtävät oppii, kun asenne on kunnossa. Tässä piilee iso riski esimerkiksi lattioiden ja seinien vaurioitumisista, jos niitä pestään väärillä aineilla ja menetelmillä. Kiinteistötyönantajat ry:n tietojen mukaan noin 72 prosenttia eli 580 miljardia euroa. 29 V aikka talouden suhdannenäkymät ovat synkentyneet sitä enemmän mitä pidemmälle kuluva vuosi on edennyt, kärsitään kiinteistöalalla yhä työvoimapulasta. Kiinteistöalan suorat ja epäsuorat vaikutukset Suomen työllisyyteen, investointeihin ja kansantalouden arvonlisäykseen ovat puolestaan huomattavia. Tilanne on johtanut siihen, että töihin menee kouluttamattomia, valmistautumattomia työntekijöitä. Kiinteistönhoitaja vastaa itsenäisesti työkohteistaan, joihin kuuluu yleensä yksi tai useampi rakennuskokonaisuus ulkoalueineen.. Kiinteistöalalle koulutetaan eri oppilaitoksissa ympäri Suomea. Kilpailutuksissa pärjäävät ne huoltoyhtiöt, joilla on koulutettuja, päteviä työntekijöitä. Sekä Vattuniemi että Soo ovat huolissaan siitä, mihin äärimmilleen viritetty huoltoja puhtaanapitopalveluiden kilpailutus voi johtaa. – Myös kiinteistöhoidossa on syntynyt tilanteita, joissa palvelusopimuksia ei välttämättä kyetä täysin noudattamaan, sanoo Vattuniemi
Tekniikan kehittymisen lisäksi asiakkaiden ja asukkaiden ympäristötietoisuus luo painetta pitää yrityksen osaaminen ajan tasalla, toteaa Vattuniemi. Ala kärsii vanhoista mielikuvarasitteista. Kiinteistönhoitajana toimiminen edellyttää hyvää fyysistä kuntoa. – Erilaisten tekniikoiden kehittyminen tuo jatkuvan uuden oppimisen kiinteistöalalla erittäin tärkeäksi asiaksi. Kiinteistönhoitajan tehtäviin kuuluvat usein määräaikaistarkastukset, pienet huollot ja korjaukset sekä lämpö-, vesija ilmastointijärjestelmen valvonta ja tarvittavat säädöt. Se on tarkoitettu kokeneille alan osaajille jotka toimivat esimiestehtävissä tai joita koulutetaan niihin. Mutta tärkein asia on asenne, se on kaikki kaikessa. Vaikka kiinteistönhoitajan pitää osata talotekniikkaa, kyse ei ole rakettitieteestä. – Tällä hetkellä kiinteistönhoitajakoulutuksessa yksi keskeinen keihäänkärki on taloautomaatio. Taloautomaatiosta puhutaan silloin kun talon eri järjestelmät ja laitteet kommunikoivat keskenään ja niitä voidaan ohjata keskitetysti. n. On käytetty erilaisia puhdistusja kirkastusaineita, valkaisuaineita, vahoja ja liuottimia. – Siivous on perustunut pitkään erilaisten kemikaalien käyttöön. Kun asenne on kunnossa, vaadittavat asiat oppii, Vattuniemi vakuuttaa. Perusongelmana on siivoustyön arvostuksen puute. Siivous murroksessa TTS Työtehoseura järjestää muun muassa rakennussiivoojan koulutusta. Kiinteistöpalvelualan perustutkintokoulutus toimii alalle tulokoulutuksena ja siihen hakeutuukin paljon alan vaihtajia. – Kiinteistönhoitajan työssä korostuu asiakaspalvelu. – Siivousalalla on kuitenkin kasvava työntekijäpula. – Siivousala ei kiinnosta riittävästi ihmisiä, vaikka työnkuva on muuttunut. Huonelämpötila voidaan laskea poissaolon ajaksi ja nostaa lämmöt etäohjauksella ennen kotiin tuloa. Ultrapuhdas vesi on jäämättömän puhtaaksi suodatettua hanavettä. Rakennussiivoaja tekee jätehuollon lajittelun ja kierrätyksen sekä osaa sijoittaa hukkamateriaalit ja muut käyttämättömät materiaalit oikein. Kemikaaleista jää väistämättä jäämiä puhdistettuihin pintoihin ja hengitysilmaan. Eri tekniset järjestelmät ja laitteet sisältävät nykyisellään jo paljon älyä ja ohjattavuutta. TTS:n Vantaan toimipisteessä on muun muassa lämpökeskus opetuskäytössä. Myös ulkoaluetyöt eli pihojen puhtaanapito ja viheralueiden hoito, lumityöt ja hiekoitus kuuluvat kiinteistönhoitajan tehtäviin. Valaistusta voi ohjata samoin: valot voi sytyttää ja sammuttaa etänä, vaikka kännykällä. Puhtausja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinnon suorittanut osaa vastata palvelun laadusta ja johtaa vastuualueensa toiminnan kannattavuutta sekä osaa ennakoida henkilöstötarpeen ja rekrytoida henkilöstöä sekä organisoi henkilöstön perehdytyksen. Lisäksi tarvitaan kykyä itsenäiseen työskentelyyn sekä asiakaspalvelutaitoja. Soo kaipaa siivousalalle enemmän arvostusta. Tarvitaan siivoojia, ja tarvitaan esimiestehtäviin osaajia, Soo painottaa. Terveyssyistä kemikaaleista ollaan vähitellen luopumassa, siivousalalla siirrytään niin sanottuun kemikaalittomaan puhdistamiseen. Aktiivivesi on hanavettä, joka ensin puhdistetaan. 30 TTS:n vastuukouluttaja Mika Vattuniemi pitää tärkeänä kiinteistönhoitajien laitetuntemusta. Oppilaitos on panostanut myös siivousalan esimieskoulutukseen. Kattavalla taloautomaatiolla voidaan tehokkaasti ja helposti seurata, ohjata, valvoa ja optimoida talon tekniikkaa kokonaisuutena. – Kiinteistönhoitajan toki pitää osata esimerkiksi lämmitysjärjestelmän toimintakaavion lukeminen, piirrustusmerkit ja laitteiden toimintaperiaatteet. Vastuukouluttaja Kersti Soon mukaan siivousalalla eletään tällä hetkellä suuressa murroksessa. Talon tekniikan kokonaisuus muodostuu monesta osasta, niitä ovat esimerkiksi lämmitys, ilmanvaihto, sähkölaitteet, vesikalusteet, valaistus ja turvajärjestelmät. Sen jälkeen siinä oleva happi muutetaan otsoniksi sähkön avulla. Taloautomaatiojärjestelmät yleistyvät, ja kiinteistönhuoltajien pitää hallita myös talotekniikka-asiat, korostaa Mika Vattuniemi. Esimerkiksi lämmitystä voidaan ohjata sähkön hinnan, ulkolämpötilan tai sääennusteen perusteella. Työhön sisältyy paljon ihmisten kanssa toimimista, siksi kiinteistönhoitajalla pitää olla vuorovaikutustaitoja sekä halua asiakkaiden palvelemiseen, Vattuniemi kuvailee
Vesianalyysi sisältyy palveluun. Näin voimme taata +-1°C tarkkuuden. Myös esimerkiksi ikkunoitten uusiminen tarvitsee ottaa huomioon perussäädön laskennassa ja säädössä. Lämmitysverkostojen perussäädöllä asumismukavuutta ja energiansäästöä Ota yhteyttä: asiakaspalvelu@termotohtori.fi 044 237 2979 / 0400 292945 Kilonkallio 3 A, 02610 ESPOO www.termotohtori.fi Useimmissa kerrostaloissa on asuinhuoneita, joiden lämpötilat poikkeavat liiankin paljon tavoitelämpötiloista. Käsittely puhdistaa verkostoa ja poistaa ilmat. Niin uusissa kuin vanhoissakin kerrostaloissa ja rivitaloissakin lämmitysverkoston perussäätö on usein tehty hyvin puutteellisesti. Energian säästäminen on tällöin vaikeaa. Menovesikäyrä tarvitsee pitää korkealla kylmien asuntojen takia, eikä sekään usein auta. ±1 °C tarkkuus!. Airsepex ® -palvelu on ollut käytössä jo vuodesta 2003 lähtien laajasti eri puolilla Suomea. Tarkasti tehty lämmitysverkoston perussäätö on asumismukavuuden kannalta välttämätön ja kannattava toimenpide, joka pysyvästi tasoittaa asuinhuoneiden lämpötilat. Samalla vältetään korroosiota. Perussäätölaskennan teemme Jaconi-ohjelmallamme, joka perustuu lämmitysverkoston ja koko talon tarkkaan matemaattiseen mallinnukseen. Airsepex ® Hapeton vesi verkostoihin Huuhtelemme ja täytämme kiinteistöjen nestekiertoverkostot (lämmitys ja jäähdytys) Airsepex ® -laitteillamme siten, että muuta ilmaamista ei lainkaan tarvita. Erillisiä ilmanpoistolaitteita ei tarvita
Julkisivu palautettiin ”moderneilla” korjausmenetelmillä ja materiaaleilla alkuperäiseen asuunsa vuosikymmenten jälkeen, mikä oli myös osakkaiden ja asukkaiden yhteinen tahtotila. Palkintoperusteiden mukaan jokonaisvaltainen korjaushanke suunniteltiin huolellisesti ja siihen saatiin erinomaisesti perinnekorjauksen hallitsevat suunnittelijat ja urakoitsija. H elsinkiläisen Asunto Oy Euran julkisivuremontissa tehtiin erinomaisen hieno perinnejulkisivukorjaus, jossa onnistuttiin palauttamaan 1920-luvun arkkitehtuuri, ilme ja tunnelma vuosikymmenten jälkeen. Hanke oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut, hallituksen ja. Rapatun julkisivun, ikkunoiden ja vesikaton korjaustavat oli sovitettava Sr-2 -suojelumerkintään, mikä velvoitti käyttämään julkisivukorjaamisessa mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä muotoja, materiaaleja ja värisävyjä. 32 Helsinkiläinen taloyhtiö voitti Julkisivuremontti -kilpailun – kiitosta huolellisesta suunnittelusta ja toteutuksesta Julkisivun alkuperäinen asu takaisin moderneilla korjausmenetelmillä Helsinkiläisen Asunto Oy Euran kokonaisuudessaan onnistunut perinnejulkisivukorjaus voitti yhdeksännen kerran järjestetyn Julkisivuremontti 2023 -kilpailun
Voittaneissa kohteissa esille tulleet haasteet oli onnistuttu selvittämään ammattitaitoisesti sekä osakkaita ja asukkaita kuunnellen, Tamperelaisen As Oy Kaskitie 11-15 sai toisen palkinnon innovatiivisesta tiilijulkisivukorjauksesta.. Julkisivuyhdistys – JSY ry on järjestänyt Julkisivuremonttikilpailun yhteistyössä Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA Ry:n ja Suomen Messusäätiön kanssa, jolta on saatu 3 000 euron palkintoraha jaettavaksi palkittaville taloyhtiöille. Lisäksi oman haasteensa tuo osakkaiden ja asukkaiden huomioiminen. – Rakennukset tulee rakentaa pitkäikäisiksi, kestämään peruskorjaukset ja tarvittaessa myös toiminnan muutokset. Julkisivuyhdistyksen tavoitteena on toimissaan edistää teknisesti laadukasta ja esteettisesti korkeatasoista julkisivurakentamista ja korjaamista, Koivisto painotti. Tuomaristossa on ollut edustus myös Suomen Isännöintiliitosta ja Kiinteistöliitto Uusimaasta. n isännöitsijän yhteistyö ja toiminta aktiivista ja osakkaat ja asukkaat hyvin hankkeen tavoitteisiin osallistaen. Huolellisen suunnittelun tuloksena syntyi kokonaistaloudellinen, energiatehokas, arkkitehtuuria säilyttävä ja asumisviihtyisyyttä parantava lopputulos. – Julkisivuremontit ovat tyypillisesti haastavia niin suunnittelun kuin toteutuksen osalta, jotta löydetään oikeat korjaustavat ja -menetelmät. – Asukkaiden, kiinteistönomistajien ja isännöitsijöiden sekä julkisten päättäjien tietoisuutta korjausvelan ja sen kasvun vaikutuksista pitää lisätä, arkkitehti SAFA Maritta Koivisto totesi Rakennustuoteteollisuus RTT:n edustajana kilpailun tuomaristossa. Kokonaisuutena ottaen hallitusti ja osakkaat sekä asukkaat huomioiden läpiviety korjaushanke, jolla vuonna 1934 valmistunut asuinkerrostalo siirtyi uudelle aikakaudelle. Samalla, kun talossa tehdään suuria remontteja, asumisen laatutasoa ja energiatehokkuutta olisi järkevää parantaa. Julkisivu palautettiin ”moderneilla” korjausmenetelmillä ja materiaaleilla alkuperäiseen asuunsa vuosikymmenten jälkeen, mikä oli myös osakkaiden ja asukkaiden yhteinen tahtotila. – Taloyhtiöissä on edessä korjausrakentamisen piikki. Kolmannen palkinnon sai helsinkiläinen As Oy Pitäjänmäentie 17. Vanha betonipalkkien ja -pilarien varaan toteutettu alkuperäinen tiilimuuraus korjattiin uudenlaisena, levyrappauksen ja tiililaatan yhdistävänä tuulettuvana julkisivuratkaisuna. Toisen palkinnon sai tamperelainen As Oy Kaskitie 11-15. Alan tutkimusja kehitystoimintaa ja korjausrakentamisen koulutusta kaikilla tasoilla pitäisi pikaisesti lisätä. Palkintoperusteiden mukaan As Oy Pitäjänmäentie 17:n julkisivuremontissa yhdistyivät ansiokkaasti erikoinen hirsirunkorakenne, alkuperäisen arkkitehtuurin vaaliminen entisen ulkoasun ja yksityiskohtien palauttamisella, energiatehokkuuden parantaminen ja asumisviihtyisyyden parantaminen. Julkisivuyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Stina Hyyrynen toteaa kilpailuehdokkaista. Helsinkiläisen As Oy Pitäjänmäentie 17:n julkisivuremontti on esimerkki julkisivuremontissa, jossa vaalittiin alkuperäistä arkkitehtuuria entisen ulkoasun ja yksityiskohtien palauttamisella. 33 Julkisivun alkuperäinen asu takaisin moderneilla korjausmenetelmillä Helsinkiläisen Asunto Oy Euran perinnejulkisivukorjaus voitti Julkisivuremontti 2023 -kilpailun. Palkintoperusteiden mukaan julkisivukorjaus edustaa haasteellisen tiiltä ja betonia yhdistäneen julkisivun innovatiivista ja kokonaisuutena hyvin hallittua korjausta. Korjausneuvontaa ja korjaamista sekä ylläpitoa koskevaa tietoa tulisi olla entistä paremmin saatavilla. Lisää tietoutta Suunnitelmallinen kiinteistönpito ja oikea-aikainen korjaaminen ovat avainasemassa, kun rakennuksia ylläpidetään. Kestävä korjausrakentaminen ylläpitää ja jatkaa rakennusten käyttöikää, mahdollistaa muuntojoustavia ratkaisuja niin toiminnallisuuden kuin rakenteidenkin osalta
34 Miten Suomi voi onnistua vihreässä siirtymässä. Vihreä siirtymä avaa suomalaisille yrityksille huikeat vientimahdollisuudet Viisi pullonkaulaa hidastaa siirtymän toteuttamista Suomessa ollaan parhaillaan siirtymässä, niin sanotussa vihreässä siirtymässä, ilmaston ja ympäristön kannalta kestäviin sähkön tuotantotapoihin. Kuvitus kuva: Pexels
Energiajärjestelmän digitalisaatio voi puolestaan johtaa uudenlaisiin toimintahäiriöihin ja inhimillisiin virheisiin, ja mahdollistaa rikollista toimintaa. Energiaresilienssiä voidaan parantaa hajautetuilla paikallisilla energialähteillä, kaukolämpöjärjestelmän integroidulla ohjauksella sekä lisäämällä energiatehokkuutta. Uudet toimijat ovat erittäin tervetulleita energia-alaa mullistamaan, VTT:n hiilineutraalit ratkaisut -liiketoiminta-alueen johtaja Jussi Manninen sanoo. Yrityksen kehittämän ratkaisun avulla tuotetaan hiilineutraalia lämpöä teollisuuteen sekä koteihin. Erityisesti pilotointivaiheessa ratkaisuja pitää päästä kokeilemaan riittävän suuressa mittakaavassa. Valtavat vientimahdollisuudet Uudenlaisten ratkaisujen kehittäminen vaatii aktiivista vuorovaikutusta päättäjien, yritysten ja tutkimusalan kesken. Uusi energiajärjestelmä kehittyy jo vauhdilla, ja myös yritykset kulkevat täyttä höyryä kohti vihreän siirtymän luomia kasvumahdollisuuksia. Se vaatii myös rohkeutta epäonnistua, ja tässä tarvitaan tueksi myös innovaatioihin kannustavaa ilmapiiriä ja riittävää tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta. 35 T arve puhtaammalle ja edullisemmalle energiantuotannolle sekä sen tehokkaammalle jakelulle ja käytölle on ilmastonmuutoksen edetessä kiistaton. – Asuntojen lämmityksen hiilestä irtautuminen on pelkästään Euroopassa markkina-alue, jolla on merkittävä satojen miljardien eurojen kasvupotentiaali. Mutta miten vihreässä siirtymässä onnistutaan. VTT:ltä viimeisimpänä ponnistanut Steady Energy -yritys kaupallistaa parhaillaan kaukolämpöverkkoon sopivaa LDR-50 pienydinreaktoria. Olemme esimerkiksi kehittämässä ratkaisua, joka perustuu hiilidioksidin talteenottoon ilmakehästä ja hiilidioksidin varastointiin esimerkiksi rakennustuotteisiin. Siinä on tunnistettu viisi energia-alan vihreää siirtymää hidastavaa pullonkaulaa, kuten energiajärjestelmämme resilienssi poikkeustilanteissa. Hiilinielujen roolia, sekä luonnon että teknisten, on korostettu ilmastonmuutoksen hillinnässä, koska niitä tarvitaan päästövähennysten rinnalle, Mäkinen muistuttaa. Yhteiskuntamme on yhä riippuvaisempi jatkuvasta energian saatavuudesta. VTT julkisti hiljattain tutkijoiden tuoreita näkemyksiä keinoista, joilla energiamuutos saadaan onnistumaan Suomessa ”Ratkaisuja energiamurroksen pullonkauloihin” -julkaisussa. Toivomme näkevämme vastaavia esimerkkejä lisää tulevaisuudessa. – Myös suomalaisyritysten yhteenliittymä Suomen vetyklusteri tavoittelee uudessa strategiassaan, että Suomi kiihdyttää Euroopan johtavaksi korkean jalostusarvon vetytaloudeksi vuoteen 2035 mennessä. Ilmastonmuutos on aikamme mittavin haaste, mutta ei suinkaan ainoa, esimerkiksi luontokato aiheuttaa myös vakavia uhkia ympäristölle. – Energiamurros tarjoaa Suomelle valtavia taloudellisia mahdollisuuksia, mutta onnistuaksemme tarvitsemme teknologiayrityksiä, jotka uskaltavat rohkeasti lähteä kehittämään uutta. Parhaimmillaan vihreän siirtymän on arvioitu avaavan Suomelle jopa 85–100 miljardin euron vientimahdollisuudet vuoteen 2035 mennessä. Toinen esimerkki pullonkauloista liittyy ympäristövaikutuksiin ja niiden riittävän monipuoliseen tarkasteluun. – Yksi tähän pullonkaulaan esitetyistä ratkaisuista on asuinalueiden energiaresilienssin kehittäminen. Muutoksen matka ei kuitenkaan ole mutkaton, sillä siirtymää hidastamassa ja haittaamassa on useita pullonkauloja. Yksi pullonkauloista liittyykin maamme energiaresilienssiin, eli siihen, että energiajärjestelmämme on joustava ja pärjää kansanvälisten kriisien tai luonnonkatastrofien osuessa kohdalle. Ympäristövaikutukset on huomioitava päätöksenteossa kattavasti, sillä eri teknologioilla ja ratkaisuilla on ympäristöön ristiriitaisia vaikutuksia. – Esittelemme yhtenä ratkaisuna teknisten hiilinielujen luomista. Ilmastonmuutos aiheuttaa yhä enemmän säähän liittyviä riskejä ja luonnonkatastrofeja. Tarvitsemme syvempää vuorovaikutusta rakennusten ja energiajärjestelmien välille tukemaan poikkeustilanteista palautumista. Uudet liiketoimintamallit tukevat näiden ratkaisujen taloudellista kannattavuutta, sanoo VTT:n vihreän sähköistymisen kehityksen vetäjä Tuula Mäkinen. Kotimaiselle vedyntuotannolle on kysyntää, ja nyt meidän pitääkin kehittää uudenlaisia arvoketjuja, Manninen lisää. n – Asuntojen lämmityksen hiilestä irtautuminen on pelkästään Euroopassa markkinaalue, jolla on merkittävä satojen miljardien eurojen kasvupotentiaali.. Hankaluuksien ratkaisemiseksi tutkijat esittävät vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka tarjoavat suomalaisyrityksille kasvuja vientimahdollisuuksia
Suomalainen teknologiayritys Synenergi Aurinkolatauksen avulla voi säätää latauksen tapahtumaan aurinkoisina tunteina, kun saatavilla on ilmaista ja päästötöntä sähköä Sähköauton lataus ilmaiseksi auringon avulla Sähkönkäytön joustavuus edellyttää uusia, älykkäitä palveluita. Uudet, älykkäät ohjausjärjestelmät lisäävät asumismukavuutta, säästävät rahaa ja edistävät puhdasta energiantuotantoa. Sähkönhinta vaihtelee tuotannon mukaan tunneittain, ja uusien digitaalisten palveluiden avulla sähkön ostaja voi optimoida oman käyttönsä edullisimpaan hetkeen ja rajoittaa sähkönkäyttöä kalleimpina ajankohtina. Teksti: Eero Wihuri. 36 S iirtymä uusiutuviin luonnonvaroihin sähköntuotannossa vaatii muutoksia myös sähkönkulutuksen hallintaan
Sähköautojen aurinkolataus Sähköautojen lataaminen kuluttaa paljon sähköä, joten niiden yhdistäminen aurinkoenergiaan on ihanteellista. Kotitaloudet voivat yhdistää kaikki kodin laitteensa alustallemme ja optimoida kulutuksensa tapahtumaan silloin, kun sähkö on halvinta ja tuotettu vähäpäästöisillä energiamuodoilla, hän jatkaa. – Tämän vuoksi meidän pitää kehittää sähkönkäyttöä joustavammaksi. Palvelu asettaa kaikki kyseiset laitteet saman sovelluksen alle, ja käyttäjät voivat ohjata ja aikatauluttaa niiden lämpötila-asetuksia etänä ja reaaliaikaisesti, kertoo Antti Hämmäinen. – Olemme nopeasti siirtymässä uusiin sähköntuotantotapoihin. Koko Euroopassa ilmalämpöpumppuja on 20 miljoonaa, ja kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että vuonna 2050 niiden määrä maailmanlaajuisesti tulee olemaan 1.8 miljardia. Kotitalouksien tulee siis pyrkiä käyttämään kaikki tuottamansa sähkö, Antti Hämmäinen kertoo. Tämä määrä kattaa suuren osan keskimääräisen kodin vuosikulutuksesta, joka on noin 19 000 kWh vuodessa. Aurinkolatauksen avulla voit optimoida latauksen tapahtumaan aurinkoisina tunteina, kun saatavilla on ilmaista ja päästötöntä sähköä. 37 – Sähköautojen lataus kuluttaa runsaasti energiaa, joten sen yhdistäminen aurinkoenergiaan on ihanteellista. Näin aurinkolataus toimii siis minkä tahansa laturin kanssa, selvittää Antti Hämmäinen. Synergin aurinkoenergiaseurannan avulla kotitaloudet voivat pyrkiä optimoimaan oman aurinkosähkön tuotannon oman kodin kulutuksessa käyttämällä apuna reaaliaikaista dataa, joka on saatavilla Synergin alustalla. – Suomi on otollinen markkina julkaista tämänkaltainen tuote kotitalouksille, sillä Suomessa on jo 1.2 miljoonaa ilmalämpöpumppua. Tavallinen 10 kW:n aurinkosähköjärjestelmä voi kuitenkin tuottaa Suomessakin noin 8 500 kWh sähköä vuodessa. Jatkossa käyttäjämme tulevat kerryttämään yhä enemmän säästöjä, sillä sovelluksessamme voi pian ohjata ilmalämpöpumppuja sähkön hintojen mukaan ilman, että sisätilojen lämpötilan mukavuudessa joustetaan, hän jatkaa. Lataamalla sähköautonsa aurinkoenergialla käyttäjät voivat säästää noin 150 euroa vuodessa siirtomaksuissa sekä ladata autonsa ilmaiseksi. n. – Aurinkopaneelien tuotannon seuranta on hyvin tärkeää ostoprosessin jälkeisessä vaiheessa, koska sen avulla kotitaloudet voivat käyttää dataa parempien kulutuspäätösten tekemiseen päivittäin. on kehittänyt kotitalouksille ilmaisia palveluita, joiden avulla he pystyvät optimoimaan sähkönkulutustaan ja siten säästämään sähkölaskussaan. Suomessa jatkossa sähköntuotanto perustuu pitkälti tuuleen ja aurinkoon, eikä aina tuule eikä aina paista aurinko, sanoo Synergin toimitusjohtaja ja perustaja Antti Hämmäinen. Aurinkolataus toimii useimpien sähköautojen kanssa pelkän ohjelmiston avulla, eikä vaadi investointeja lisälaitteisiin. Palvelu käyttää aurinkoinverttereistä saatua dataa, jotta aurinkoenergian tuotanto voidaan arvioida mahdollisimman tarkasti. – Joissakin EU-maissa, kuten Hollannissa, kuluttajat voivat joutua jopa maksamaan, jos he myyvät ylimääräisen sähkön takaisin verkkoon. Palvelu on jo auttanut spot-hintaisen sähkösopimuksen käyttäjiä säästämään keskimäärin 40 prosenttia sähköauton latauskustannuksista. Merkittävä kulutuslähde Lämmitysja viilennysjärjestelmät ovat merkittävä kotitalouksien energiankulutuksen lähde. – Ilmalämpöpumpun ohjauspalvelu on suunniteltu kotitalouksiin, joissa on yksi tai useampi ilmalämpöpumppu. Aurinkolatauksella kuluttajat voivat hyödyntää aurinkopaneeleidensa tuottaman energian sähköautonsa lataukseen sekä optimoida latauksen tapahtumaan aurinkoisina tunteina, kun saatavilla on ilmaista ja päästötöntä sähköä. Tämä vähentää ostetun sähkön määrää ja parantaa aurinkopaneeleihin ja sähköautoihin tehtyjä investointeja sekä sähköverkon kestävyyttä, kun sähkönkulutusja tuotanto tapahtuu samassa paikassa – Sähköautojen lataus kuluttaa runsaasti energiaa, joten sen yhdistäminen aurinkoenergiaan on ihanteellista. Vihreässä siirtymässä siirrymme käyttämään ilmastoystävällisiä tuotantotapoja, mutta ne joustamattomia verrattuna fossiilisilla polttoainella tuotettavaan sähköön. Aiemmin tänä vuonna Synergi lanseerasi älykkään sähkönkäytön alustansa, joka auttaa kotitalouksia ja yksityishenkilöitä optimoimaan useimpien tärkeimpien kodin sähkölaitteiden kulutuksen silloin, kun sähkö on halvinta ja tuotettu kestävistä energialähteistä. Loppukesästä Synenergi laajensi palveluitaan myös sähköautojen aurinkolataukseen ja ilmalämpöpumppujen etäohjaukseen. Yksi yleisimmistä aurinkopaneeleihin liittyvistä väärinkäsityksistä on se, etteivät auringonsäteet täällä pohjoisessa riitä oman tuotannon pyörittämiseen. Digitaalisten palveluiden avulla sähkön ostaja voi optimoida oman käyttönsä edullisimpaan hetkeen ja rajoittaa sähkönkäyttöä kalleimpina ajankohtina. Sähkön “mikrotuottajien” lisääntyessä sähköverkko voi kuormittua liikaa. Esimerkiksi sovittamalla paljon sähköä kuluttavat toiminnot yhteen aurinkosähkön huipputuotannon kanssa kotitaloudet vähentävät riippuvaisuuttaan ostetusta sähköstä, pienentävät ympäristövaikutustaan ja tekevät sähköverkosta yleisesti tehokkaamman, kun sähkö saadaan kulutettua siellä missä se tuotetaan, sanoo Synergin toimitusjohtaja ja perustajajäsen Antti Hämmäinen. Palvelu sopii siis kaikille, jotka omistavat aurinkopaneelit sekä sähköauton ja haluavat käyttää osan aurinkosähkön tuotannostaan autonsa lataamiseen
38 Hissit Kuopiolainen taloyhtiö päätti yhdistää kaksi mittavaa remonttihanketta Hissien jälkisaneeraus Hissien jälkisaneeraus ja putkiremontti ja putkiremontti samaan aikaan samaan aikaan Uudet portaat ovat entisiä portaita hieman kapeammat.
Linjasaneerausta ja hissien jälkiasennusta tehdään yhtäaikaa. Tuolloin olisi pitänyt vähentää huoneistojen määrää ja mennä huoneiston läpi, mikä ei ollut mahdollista, Kimmo Kaikkonen kertoo. Tällä tavoin urakkarajoista ei tule epäselvyyksiä, koska pääurakoitsija ja aliurakoitsijat sopivat rajat keskenään, mikä säästää myös rahaa ja aikaa. Uudet kierreportaat kaventuivat hissin vaatiman tilan verran. Yllätyksiltä näin mittavissa saneerauksissa tuskin koskaan vältytään. – Asioita pohjustettiin, ja niistä keskusteltiin epävirallisesti aika paljon. Hissien toimittajaksi valikoitui Amslift. Taloyhtiön kannattaa harkita jälkiasennushissejä asennettaviksi jonkin muun suuren saneerauksen yhteydessä. – Ylimääräinen yhtiökokous päätti, että linjasaneerauksen yhteydessä voisimme toteuttaa myös jälkiasennushissit. Lokakuun puolivälissä vuorossa oli hissikuilun asennus, korin asennus toteutuu marraskuussa. Linjasaneerauksella katsoimme olevan aika kiire ja saneeraus olisi saattanut viivästyä pahastikin, jos olisimme kilpailuttaneet hissit ja putket erikseen Toinen sauna Suunnitteluvaiheessa erilaisia hissivaihtoehtoja kartoitettiin. Hissiremontti laittoi myös porraskäytävät uuteen uskoon. Kuopion kaupunki antoi 4 000 euron avustuksen ennakkoselvitysten tekoon. Yhdessä rapussa oli jo porrashissi, koska ylemmän kerroksen yksi asukas oli liikuntarajoitteinen. – Olen itse asunut taloyhtiössä pari vuotta, joten en tunne sen aikaista hanketta. – Porraskäytävää piti kaventaa ja vanhat kierreportaat purkaa, jotta hissille saatiin tilaa. Niissä selvityksissä mietittiin vaihtoehtoja arvioitiin kustannuksia. Tällä tavoin urakkarajoista ei tule epäselvyyksiä, koska pääurakoitsija ja aliurakoitsijat sopivat rajat keskenään, mikä säästää myös rahaa ja aikaa, kertoo hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kaikkonen.. Ehkä taloyhtiössä koettiin kustannukset turhan suuriksi, sanoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Kimmo Kaikkonen. – Lisäksi kaupunki antoi itse asennukseen avustuksia 40 000 euroa per hissi eli yhteensä 120 000 euroa. – Mietimme mahdollisuutta purkaa vesikatto ja nostaa vanhat kierreportaat sitä kautta ulos ja laskea uuden tilalle. Vesivahinkoja oli alkanut ilmaantua liikaa. Portaiden purku ja uusiminen pitkittivät linjasaneerausta viikon verran, koska tuolloin ei tietenkään kulkua kaikkiin asuntoihin ollut. Teksti: Juhani Karvonen – Nykyinen porraskäytävä on rakennuksen keskellä. Vesikatto on sitä paitsi uusittu reilut viitisentoista vuotta sitten, joten sillä on kymmenisen vuotta jäljellä. 39 K uopiolaisessa As Oy Kuopion Välikatu 4-6:ssa jälkiasennushisseille tehtiin reilut kymmenen vuotta sitten hankesuunnitelma, samoin jonkinlainen kustannusarviokin, ja tarjouksiakin tuli. Taloyhtiössä oli kaksi saunaa, mutta nyt niitä on tulossa vain yksi. Tarjouksia taloyhtiö sai muutaman. Saneeraus alkoi alkukesästä ja sen on määrä valmistua joulukuussa. Jokainen asukas hankki tilapäismajoituksen itse, ja myös maksaa tilapäismajoituksen kustannukset itse. – Hoitovastike on pidetty samana, ja sitä lähdetään hallituksen ja isännöitsijän kanssa suunnittelemaan uusiksi LVI -saneerauksen valmistumisen jälkeen, Kaikkonen kertoo. Talossa on kolme asuinkerrosta sekä pohjakerros. Keskusteluissa oli myös vesikaton uusiminen. Rappuja on kolme, huoneistoja 21. – KVR-urakassa on yksi pääurakoitsija, jolla on aliurakoitsijana muun muassa hissiasennusta hoitava yritys. Paikkoja olisi joka tapauksessa otettava auki, joten kummatkin hankkeet voisi viedä läpi samanaikaisesti. Hissisuunnitelma nousi esiin uudelleen runsas vuosi sitten, kun hankesuunnitelma oli valmistunut ja taloyhtiössä tuli ajankohtaiseksi linjasaneeraus. Talon ulkopuolella rakennettava hissikuilu jäi pois heti laskuista. Ilman näitä avustuksia emme olisi tämän kokoista hanketta ikinä voineet lähteä viemään eteenpäin. Urakoitsijan –KVR-urakassa on yksi pääurakoitsija, jolla on aliurakoitsijana muun muassa hissiasennusta hoitava yritys. Jostain syystä tuolloin hissien jälkiasennus jäi hankesuunnitelman asteella, eikä hanke edennyt. Kymmenen vuoden takaista hankesuunnitelmaa ei voitu enää hyödyntää. Hintaa nostivat porraskäytävien ja portaiden purkamiset, Kimmo Kaikkonen selvittää. Jos linjasaneeraus ja jälkiasennukset olisi toteutettu omina urakoinaan, olisi pitänyt tehdä tarkemmat suunnitelmat ja urakkarajat. Kokonaisurakan, siis linjasaneerauksen ja hissien asennuksen, pitäisi olla valmis urakkasopimuksen mukaan joulukuun loppuun mennessä, mikä näillä näkymin toteutuu. Kiinteistö on valmistunut vuonna 1973. Asukkaat lähtivät evakkoon linjasaneerauksen tieltä heinäkuun alussa ja palaavat joulukuun lopussa. Saunaosaston järjestys muutettiin kokonaan uusiksi. Samalla saatiin C-rapusta hissikuilu pohjakerrokseen, mutta samalla se vei yhden saunan tilan. Hissien myötä asuntoja on ehkä hieman helpompi myydä, ja hissit saattavat nostaa hieman asuntojen arvoakin, Kaikkonen pohtii. Hissien asennusaikeista kuitenkin luovuttiin. Vanhan katon purku uuden rakentaminen olisi kuitenkin ollut kallis ratkaisu. Avustukset kaiken ehtona Kustannusarvio on 900 000 euroa, mistä Aran avustus kattaa 45 prosenttia eli noin 400 000 euroa. Ehkä sekin jotenkin osoitti hissien tarpeellisuutta asukkaille. Asukkaille tilanne voi tietää evakkomatkaa, mutta toisaalta saneeraukset ovat ohitse pitkältä ajalta ja asumismukavuuskin paranee. Saneeraus päätettiin tehdä KVR-urakkana. Kaikkosen mukaan jälkiasennushisien asennus ja linjasaneeraus eivät juurikaan soraääniä taloyhtiössä aiheuttaneet
yllätti pohjakerroksen porraskuilun alla ollut parin metrin korkuinen ontelotila, jonne ei ollut mitään pääsyä ilman, että sinne puhkaistiin aukko. Käyn työmaalla kerran tai kaksi viikossa ja seuraan, että kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Aikanaan rakentajilta oli jäänyt muottilaudat purkamatta, mutta niiden purku ei mikään mittava työvaihe ollut. Tilasta löytyi purkamattomat muottilaudat ja vettä. Kuopiolaisessa taloyhtiössä toteutaan samanaikaisesti putkien linjasaneeraus ja hissien jälkiasennus. n. 40 Hissikuilun perustus oli tuettava, mikä toi pientä lisäkustannusta. Ontelotila ei tullut yllätyksenä, vaan siellä olleen porraskäytävän alla ollut tila, johon ei päässyt ilman että sinne sahattiin kulkuaukko ontelotilasta – Ontelotilan takia piti uusien portaiden perustus vahvistaa, samoin kuin hissikuilun perustus. Kaikkonen toimii myös koko urakan valvojana. Kuilun ja portaiden tukeminen toivat hieman lisähintaa. Tietysti yksityiskohtia nousee aina esiin ja niistä on sovittava saneerauksen aikana. Ennen saneerauksen alku varmistin, ettei hallituksen puheenjohtajan ja valvojan roolien välillä ole ristiriitaa. – Omassa leipätyössäni teen osin taloyhtiön hommia, mutta tämä valvonta ei liity työnantajaan. Toistaiseksi yhteistyö urakoitsijan kanssa on toiminut hyvin, sanoo Kaikkonen
Olemme vuosikymmenten aikana onnistuneet jalostamaan kokemuksesta alan parasta asiantuntijuutta ja palvelua. Kuhanen, Asikainen & Kanerva on Suomen johtava kiinteistöjuridiikkaan erikoistunut asianajotoimisto. Käänny siis ajoissa asiantuntijan puoleen, jos kohtaat tehtävässäsi juridisia pulmia. HELSINKI / puh. Lupaamme, että oikeudellista asiantuntemusta vaativissa tilanteissa ratkaisu löytyy aina. 029 360 1100 / Unioninkatu 13 TAMPERE / puh. Toimistomme sijaitsevat Helsingissä ja Tampereella, mutta palvelemme asiakkaitamme ympäri Suomea. 029 360 1200 / Koskikatu 7 A 1 www.kak-laki.fi Isännöitsijän paras tuki lakiasioissa. Huolehdimme lakiasioista, jotta sinä voit keskittyä asiantuntijatyöhön ja asiakkuuksien hoitamiseen. Työhön liittyy kuitenkin suuri vastuu. Annika Kemppinen, asianajaja Isännöinnillä on keskeinen rooli taloyhtiön toimivassa arjessa
Vaikka hyödyt ovat kiistattomia, silti hissejä jälkiasennetaan varsin maltillisesti. ARA on myöntänyt avustusta jälkiasennushissien rakentamiseen vain 5,2 miljoonaa euroa kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä, kun edellisvuosina summa on ollut vähintään kaksinkertainen. ARA hyväksyy kohdekohtaisesti hyväksyttävät kustannukset. Avustuksia on hylätty harvoin, sanoo ylitarkastaja Suvi Apell ARAsta. Avustuksen kohteena on jälkiasennushissin asentaminen kerrostaloon. Teksti: Juhani Karvonen Joitakin vuosia sitten taloyhtiöt hakivat hissiavustuksia paljon ja hakemusten määrä oli hienoisessa nousussa useana vuonna peräkkäin.. Avustettavia korjaustoimenpiteitä ovat jälkiasennushissin rakentamisesta aiheutuvat välttämättömät kustannukset kuten hissin hankinta, tarvittavat rakennusteknisetja LVIS-tekniset työt sekä suunnittelukustannukset. Muutaman viime vuoden aikana suuntaus on ollut laskeva. Jos kaikki asiakirjat ovat kunnossa, avustuksen saanti vie keskimäärin noin kuukauden. 42 Hissit H issien jälkiasentamisella saavutetaan paljon hyötyjä. Vuonna 2020 julkaistun, Kiinteistövälitysalan keskusliiton keräämää tietoa hyödyntäneen pro gradu -tutkielman mukaan asuntojen arvo nousi asennuksen jälkeen noin 2 prosenttia, mutta paikallisesti jopa 6 prosenttia, asunnon myyntiaika lyheni huomattavasti, ostajakunta laajeni ja ikäihmiset pystyivät asumaan jopa kahdeksan vuotta pidempään hissillisessä kerrostalossa kuin hissittömässä. Hissi mahdollistaa ikäihmisten asumisen pidempään kodeissaan, hissi parantaa myös asumismukavuutta ja nostaa asunnon arvoa. Avustuksen ehtona on, että kiinteistön neliöistä ainakin puolet pitää olla asuinkäytössä. Periaatteena on, että hissin pitää Vaikka jälkikäteen asennetun hissin tuomat hyödyt ovat kiistattomat, taloyhtiöt asennuttavat hissejä merkittävästi aiempaa vähemmän Hissi-innostus hiipui taloyhtiöissä Taloyhtiöt ovat viime vuosina käyttäneet hissiavustuksia varsin maltillisesti. Taloyhtiöiden haluttomuuden syitä hakea avustusta ei ARAssa voida kuin arvailla – Joitakin vuosia sitten taloyhtiöt hakivat hissiavustuksia paljon ja hakemusten määrä oli hienoisessa nousussa useana vuonna peräkkäin. – Avustukselle ei ole euromääräistä enimmäissummaa, mutta se on maksimissaan 45 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Ehkä taloyhtiöitä painaa korjausvelka ja rahaa käytetään muihin saneerauksiin kuin hissien jälkiasennuksiin, hän jatkaa. – Avustuksen haku on taloyhtiölle aika pitkä prosessi, koska avustuksen saannin edellytyksenä ovat valmiit rakennusluvat, yhtiökokouksen päätös ja täsmälliset suunnitelmat jälkiasennushisseistä ja niiden asennuksen toteuttamisesta
Korjausavustuksiin lasketaan kuuluviksi hissi-, esteettömyyskuntotutkimusja perusparannuksen suunnitteluavustukset sekä iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjausavustus, eli tuleva määräraha jaetaan näiden avustusten kesken, Suvi Apell kertoo. Hissien suunnittelu vanhaan taloon vaatii kokenutta suunnittelijaa ja toteuttajaa, joka osaa kartoittaa eri vaihtoehdot ja ehdottaa niistä taloyhtiölle ja sen osakkaille parhainta ratkaisu. – Hallitus on esittänyt, että ensi vuodelle korjausavustuksille olisi luvassa 9,5 miljoonan euron potti. Hallitus valitsee hankkeelle vastuullisen valvojan tai muun vastuuhenkilön. Jälkiasennushissi voidaan sijoittaa porrashuoneeseen tai rakennuksen ulkopuolelle. Kerrostalon porrashuone määrittää sen, millainen hissiratkaisu taloon on järkevä rakentaa. Jos taloyhtiö toivoo hissiavustuspäätöstä tälle vuodelle, tulisi hakemus toimittaa ARAan mahdollisimman pian. Valmistelu kestää tyypillisesti 1-3 vuotta, suunnittelu kuusi kuukautta, tilaus 6-12 kuukautta ja asentaminen 2-4 kuukautta. Päätös tehdään hallituksen teettämien suunnitelmien, kustannusarvioiden sekä rahoituslaskelmien ja -vaihtoehtojen pohjalta. Avustuksia haetaan ARAsta ympäri vuoden. Portaita voidaan kaventaa, muuttaa tai uusia. Kaksikerroksiseenkin kerrostai luhtitaloon voi hissiavustuksen saada. Päätös voidaan tehdä varsinaisessa yhtiökokouksessa tai erikseen järjestettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa, pääsääntöisesti perustuen enemmistöpäätökseen. Enemmistöpäätös sitoo kaikki osakkeenomistajat osallistumaan hissirakentamisen kustannuksiin. Sen jälkeen avustusta ei voida enää maksaa. Avustus on maksatuskelpoinen myöntämisvuoden ja kaksi seuraavaa kalenterivuotta. Hissiavustuksen saamisen ehtona on, että töitä ei ole aloitettu ennen ARAn tekemää avustuspäätöstä tai aloituslupaa. Erityisesti asukasturvallisuudesta on huolehdittava asennusja rakennustöiden aikana. Samalla arvioidaan hissin rakentamisen ja mahdollisten esteettömyyskorjausten avustusmahdollisuudet sekä tehdään kustannuslaskelmat osakekohtaisesti. Lupien ja muiden päätöksen tekemiseksi tarvittavien asiakirjojen pitäisi myös olla valmiina hakemuksen liitteenä, hän jatkaa. Olemassa olevaan asuinrakennukseen asennettavan jälkiasennushissin hissikorin mitoitus voi poiketa vaaditusta uudisrakennushissin minimimitasta, jos se on välttämätöntä esimerkiksi paloturvallisuusasetuksen mukaisen poistumistien vähimmäisvaatimuksen vuoksi. Keskeisiä kustannuseriä hissihankkeen toteuttamisessa ovat mm. Hallitus myös pyytää lopulliset tarjoukset toteuttajilta ja huolehtii vakuutukset hankkeen toteutukselle. Jälkiasennushissin korin on oltava mitoiltaan kuitenkin mahdollisimman suuri esteettömyyden edistämiseksi. Yhtiökokous tekee päätöksen hissin asentamismahdollisuuksien ja kokonaiskustannusten selvittämisestä. Ennen hissin käyttöönottoa kohteeseen tehdään viranomaisten turvatarkastus, työn luovutus sekä taloyhtiön vastaanottotarkastus. ?. Tämän jälkeen käynnistetään kilpailutus ja valitaan urakoitsija. Hallitus ja isännöitsijä vastaavat, että hissiasiantuntija selvittää tarkemmat tekniset mahdollisuudet sekä tarvittavat ennakkoluvat ja lausunnot viranomaisilta. 43 Jokainen osakas voi tehdä aloitteen . Huoneistoja pitää olla vähintään kolme, joista kaksi päällekkäin. Aloitusluvan saaminen kestää keskimäärin kolme-neljä työpäivää, ja se myönnetään aloituslupahakemuksen saapumispäivästä alkaen. hyödyttää asukkaita. Myös esisuunnittelukustannukset on hyvä huomioida tässä vaiheessa. Avustuksia myönnetään vuosittain niin kauan kuin avustukseen tarkoitettua määrärahaa riittää. Esteettömyyskorjauksia ovat esimerkiksi luiskat ja ovien automatisoinnit, joilla varmistetaan esteetön kulku talon pihalta omalle kotiovelle. Hallitus, isännöitsijä, urakoitsija ja valvoja sopivat tiedottamisesta ennen rakennustöiden aloitusta sekä työmaa-aikana. Hissiavustuksiin saattaa tulla uuden hallituksen myötä melko isoakin muutosta. Lähde: ARA Hissien jälkiasennus – ratkaisuopas taloyhtiöille Ylitarkastaja Suvi Apell taloyhtiö voi saada hissiavustuksen kuukaudessa edellyttäen että kaikki asiakirjat ovat kunnossa. Hissin hankinnasta taloyhtiöön päätetään aina yhtiökokouksessa. Hallitus ja isännöitsijä valitsevat vastuuhenkilön ja valvojan hissihankkeelle. – Tämän vuoden määrärahaa on vielä jäljellä. Taloyhtiön hallitus hankkii yhtiökokouksen päätöksen perusteella rakennusluvan, järjestää tarvittavan rahoituksen ja hakee ARAlta hissiavustusta. Aloitusluvan myöntäminen ei kuitenkaan tarkoita avustuksen saamista, vaan avustusta on haettava erikseen. Tarkastuksissa on käytävä läpi takuuehdot sekä sovittava kirjallisesti määräaikaishuollosta. hissi, rakennustekniset työt, lvisym. työt sekä suunnittelu ja valvonta. Aloitteen hissin hankkimiseksi voi tehdä kuka tahansa taloyhtiön osakkaista
Hissimatkustaja voi istahtaa kääntyvälle puupenkille jalopuumaisesti verhoillussa hississä. 44 Hissit Hämeenlinnalaisen Paavonkulman talon lähes sata vuotta vanhoista hisseistä puuttuvat vain kristallivalot Historialliset hissit yhä käytössä Hämeenlinnalaisessa Paavonkulmassa hissimatka on muutaman minuutin takauma vuosikymmeniä taaksepäin. Takaseinän peili vie suuren osan takaseinästä. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Veräjä pitää sulkea kunnolla, muutoin hissi ei liiku.
Hissin valot nimittäin syttyivät kun sen lattialle astui. Ne on joku aikojen saatossa korjannut parempaan talteen. Erillinen konehuone Kone Oy:stä ei löydy hissien piirustuksia eikä muitakaan tositteita hissien iästä ole olemassa. Paavonkulman historiikin mukaan aikalaiset ovat kuitenkin muistelleet, ettei hissejä olisi muualla kaupungissa olut. Sen päälle lapset yrittivät hypätä heti hissiin astuessaan. Hissin numero on 1162, mikä tuntuu aika pieneltä numerolta. B-portaan hissi on pienin kooltaan, Sokanmaa kertoo. Hotellin pesula sijaitsi kellarikerroksessa, jossa lakanat pestiin käsin. Nykyisin saamme tietysti paikalle asentajan tai kenties pelastuslaitoksenkin, Anna-Liisa Sokanmaa toteaa. Ne on joku aikojen saatossa korjannut parempaan talteen, naurahtaa isännöitsijä Anna-Liisa Sokanmaa Isännöintija Tilipalvelu A Sokanmaasta. Hälytysnappeja ei hississä ole ollut. Kun ne olivat kuivat tuotiin ne – Ainoa mitä alkuperäistä hissistä puuttuvat ovat kristallivalot. C-rapun hissi on isoin luultavasti sen takia, että siinä rapussa oli synnytyssairaala. 45 K iinteistössä on kolme identtistä hissiä, jotka vaihtelevat vain kooltaan. – Ainoa mitä alkuperäistä hissistä puuttuvat ovat kristallivalot. – Paavonkulman peruskivi laskettiin vuonna 1928. Cajanderin kotitalo oli vastapäätä nykyistä Paavonkulmaa. Paavonkulma sai nimensä runoilijaPaavo Cajanderin mukaan. Ne kuljettiin hissillä vintille kuivumaan. – Paavonkulman hissejä sanotaan Hämeenlinnan vanhimmiksi, mutta aivan täyttä varmuutta ei asiasta ole saatu, mutta ainakin ne ovat ensimmäisten joukossa. Paavonkulman hissit olivat kuitenkin nähtävyys, sillä hissien valmistuttua niihin kuulemma jonotettiin ja talonmies joutui hätistelemään uteliaita rouvia pois rappukäytävistä vielä 1930-luvuallakin. Hissin käyttöohjeet oven pielessä ovat alkuperäiset. Jo vuosia sitten puretussa Valtion pukutehtaassa kerrotaan olleen hissin joka runko olisi ollut puusta. – Hissi ei toimi sähköllä, mutta on ollut luotettava. Sisäpihan näkymistä on helppo uskoa, että huoneistot ovat olleet aikanaan suuria. Historiikin mukaan hisseihin piti jopa jonottaa vuoroja. Käyttöohjeiden mukaan hissin nappia kehotettiin painamaan niin kauan että hissi varmasti pysähtyi oikeaan kerrokseen koneen. Erikoisuuden hisseistä teki peräseinän penkki. Hisseissä on kaikissa erillinen konehuone. Jos se jäi aikanaan kerrosten väliin, talonmies varmaan tuli hätiin ensimmäisenä. A-rapun hissi on suurin, mikä johtunee siitä, että rapussa oli aikanaan synnytyssairaala.. – Ennen hissin valot sammuivat, kun istui penkille ja nosti jalat ylös
Hänen 1920-luvun klassismiaan leimaa jäyhyys ja se tää taloissa on torni. Taloyh. Rakennushanke oli kaupungin kaikkien aikojen mittavin. takaisin pärekoreilla kellarikerrokseen jossa oli mankelit Sokanmaan löysi Facebookista luultavasti jonkun taloyhtiöön perustajiin kuuluneen ylilääkäri Ensio Kurki-Suonion lähisukulaisen lyhyen muistelun hissien alkuajoista. Alkuperäisissä huoneistoissa oli vähän huoneita ja paljon neliöitä. Luultavasti Museovirastokaan ei remonttiin lupaa antaisi, vaikkei tämä kiinteistö sinänsä ole missään Museoviraston suojeluksessa, Anna-Liisa Sokanmaa selvittää. Painonapit ohjeistuksineen ovat olleet aikanaan ihmettelyn aihe. Tontti oli rinnetontti minkä vuoksi rakentaminen porrastettiin. Yksi perustaja Ensio Kurki-Suonio piti lääkärinvastaanottoa talon torniosassa vuoteen 1991 saakka, jolloin hän oli yli 90-vuotias. Etenkin näin vanhojen hissien suhteen isännöitsijän ammattitaito ei oikein tahdo riittää, hän jatkaa. Hotellin toiminta loppui vuonna 1979. Tänä päivänä isännöitsijälle suurena apua ovat hissimeklarit,jotka osaavat laskea remonttien hinnat ja kilpailuttaa ne. Paavonkulman perustajissa oli hammaslääkäri, lääkäri, prokuristi, nahkatehtaan johtaja, liikemies ja rovasti. Vähäkallio tunnetaan myös Kytäjän kartanon omistajana. Ravintolatoiminta loppui Kaupunginhotellissa 2004. Yksi hänen tunnetuimmista kohteistaan on Elannon pääkonttori Helsingissä. Hissikuilun ympärillä oli vain verkkoaita, jonka päältä vipuun pääsi ulkopuoleltakin jääkiekkomailalla käsiksi, kun joku avuton, isän vastaanotolle tuleva maalaismummo hississä apua huusi.” Dokumentit puuttuvat Hissien koneistot uusittu vuosina 2001-2003. ”Talossa oli muuten Hämeenlinnan ensimmäiset hissit, ja monet kävivät niillä silloin huviajelulla. Hotellista suunniteltiin senioritaloa, sen jälkeen opiskelija-asuntoa, kunnes tilat remontoitiin asunnoksi. Nykyisin huoneistoja on kuutisenkymmentä, sillä hotelli ja sairaala on muutettu asunnoiksi. – Kone Oy:n asentajat käyvät tekemässä huollot omien aikataulujensa mukaan ja Tarkastusviraston edustajat vierailevat katsomassa että asentajat ovat tehneet hommansa. Kun Paavonkulma valmistui oli talossa 18 huoneistoa, ja yli 80 huonetta hotelli sekä sairaala. Paavonkulman suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio. 46 – Ennen hissin valot sammuivat, kun istui penkille ja nosti jalat ylös. Kaupungin kerma ajeli hissillä Paavonkulma oli historiikin mukaan paikka jossa kaupungin kerma ajeli hissillä edestakaisin, mutta eivät he talonmiehen kanssa puhuneet. Taloyhtiöllä ei ole halua puuttua hissien sisustukseen, vaikka ajan patina puuverhoilussa näkyykin. C-rapun hissi on pienin, mutta koristeellisen puuoven takana. Minun nuoruudessani C-portaan hissi ajautui aina vähitellen pois kohdaltaan, ellei sitä välillä käyttänyt kellarikerroksessa, eikä ovi silloin avautunut muuten kuin lukitusvipua itse kääntämällä. Puupinnassa näkyy ajan patina. – On aika todennäköistä, että hissien tekniikka olisi uusittu jo tuota ennenkin jollain tavoin, mutta niistä huolloista ei ole mitään dokumenttia löytynyt
Ensimmäisenä vuonna valmistui vain neljä hissiä. Luku kasvoi sattaa vuonna 1924 ja kahteensataan vuonna 1928. Kääntyvässä penkissä on Koneen tunnus. n Lähde: Tarinoita Paavonkulmasta Saila Karpiola. 47 Rappukäytävässäkin huokuu menneisyys Kaikissa kolmessa hississä hissikorit ovat identtiset, vain koko vaihtelee. Taloon piti hankkia kolme hissiä, jotka olivat kaupungin ensimmäiset hissit. Koneen ensimmäiset hissit annettiin Helsinkiin vuonna 1918, mutta hissit yleistyivät hyvin hitaasti. Alkuperäiset ohjeet pätevät edelleen. Muuta dokumenttia ei hissistä ole löytynyt. tiön perustajat olivat aikansa napamiehiä, minkä takia kustannuksissa ei säästelty. Hissin numero on 1162. Hämeen Sanomat mainitsi omassa valmistumisesta kertovassa jutussaan että taloon tuli kolme henkilöhissiä sekä kylmäja lämminvesijohdot. Tosin muutaman kuukauden päästä hissejä ilmaantui parin korttelin päässä sijaitsevaan Suomalaiseen Säästöpankkiin
Trendinä on purkaa vanha pois ja asentaa tilalle uusi. Hissin hankintaa tai esteettömyyskorjauksien teettämistä harkitsevien kannattaa selvittää ARA:n ja oman kaupunkinsa avustukset. Niissä hydraulihissi on toimiva ratkaisu, koska huippunopeutta ei tarvita samalla lailla kuin pilvenpiirtäjissä. Hissi on käytännössä äänetön ja vaikuttaa asumismukavuuteen vain positiivisesti, Juha Kiviranta kuvailee. Peruskorjauksessa puolestaan hissin elinkaari kasvaa eikä synny turhia hiilidioksidipäästöjäkään, Kiviranta sanoo. Vaikka hississä olisi vakavia toimintaongelmia, kannattaa peruskorjauksen mahdollisuus silti kartoittaa. – Kun mukaan laskee vielä kaupungin hissiavustuksen, niin taloyhtiölle voi jäädä vain kolmannes itse maksettavaksi, Kiviranta sanoo. – Hissittömiin taloihin hydraulihissi on helppo asentaa jälkikäteen ja koneisto saadaan piiloon kellariin tai varastoon. – Kaikkea ei aina kannata vaihtaa ja peruskorjaus voi olla myös olennaisesti edullisempi vaihtoehto, kertoo toimitusjohtaja Juha Kiviranta Cibes Amsliftiltä. Hissien peruskorjaaminen on fiksua myös ympäristön näkökulmasta, koska korjatessa osista vaihdetaan esimerkiksi vain 10 prosenttia. Toimiva ratkaisu Suomalaisissa kerrostaloissa on tyypillisesti kolmesta kahdeksaan kerrosta. – Isoissakin ongelmissa vikaantuneen tai vanhentuneen tekniikan vaihto usein riittää ja hissit toimivat sen jälkeen moitteetta, Kiviranta sanoo. Saman verran avustusta saa vanhan hissin esteettömyyttä parantaviin korjauksiin. n Peruskorjaus vai uusi hissi. Kokonaisuutena hissi sisältää paljon sellaisia osia, jotka kestävät aikaa ja kulumista todella hyvin. 48 Hissit S uomen hissikanta on varsin vanhaa. Helsingin Jääkärinkadulla sijaitsevassa kerrostalossa vanha hissi on peruskorjattu.. – Uuteen hissiin vaihtaessa voi syntyä merkittävää hukkaa, vaikka materiaalit kierrätetäänkin. Mutta onko se aina järkevää. ARA maksaa jopa 45 prosenttia kustannuksista, kun hissittömään taloon tehdään hissi. – Vanhoissa hisseissä on paljon säilyttämisen arvoista, myös estetiikkansa puolesta
Saat kaikki tilitoimistopalvelut kiinteään kuukausihintaan sekä pääsyn sähköiseen portaalin, jossa näet reaaliaikaisen taloustilanteen, maksut sekä osakastiedot. WWW.SKH.FI/tilipalvelu SKH on vuonna 1982 perustettu perheyritys, joka tarjoaa isännöintipalveluita lähes 300 taloyhtiössä.. ISÄNNÖINNIN IHMELÄÄKE Taloyhtiön talous on tärkeä osa isännöintiä. Tilitoimistopalvelu 160€/kk Sisältää alv 24%. Mitä saat. Ei piilokuluja, eikä erillisveloituksia. • Kaikki tilitoimistopalvelut • Oma kirjanpitäjä taloyhtiölle • Talousarvio ja sen reaaliaikainen seuranta • Tilinpäätös • Laskujen maksu ja vastikereskontra Sähköinen portaali tukenasi • Tilaa isännöitsijätodistus • Hallinnoi maksuja • Postita kirjeitä osakkaille • Automaattinen omistajatietojen ylläpito viranomaisrekisteristä • Lataa päätösja pöytäkirjapohjat Kampanjatarjous, voimassa 30.11.2023 saakka Palvelun aloitus 1.1.2024 Taloyhtiön kattavat tilitoimistopalvelut Kun taloyhtiö ei itse halua toimia laskujen maksajana, kirjanpitäjänä tai maksamattomien vastikkeiden huomauttajana.. Siksi kehitimme tilitoimistopalvelut taloyhtiöille
Näin matkustajat pääsevät kokemaan ainutlaatuisen audiovisuaalisen esityksen, Helminen selvittää. Suomessa elämyshissejä on asennettu tai on tulossa muutamaan ison yhtiön pääkonttoriin. Teemat voivat vaihdella ja tuottaa matkaajille mielihyvää. – Aurorassa hissin koko takaseinä on valopintaa, jossa valokuviot liikkuvat esimerkiksi hissin kulkusuunnan mukaan. Teema ja sen myötä tunnelma voivat vaihtua myös kerroksittain tai hissin kulkusuunnan mukaan, sanoo KoKONE Digital Experience Landing on hissiaulaan sijoitettava on monikäyttöinen korkearesoluutioinen näyttö. Kun aamiaisaika on ohitse, voi näyttöön ilmestyä tietoja kohteen nähtävyyksistä ja tapahtumista. – Takaseinässä on näyttö ja kumpikin sivuseinä on niin haluttaessa Aurora-valopintaa. Niissä pyörivät samat videot tai kuvat. Myös käsikaiteessa on valotehosteita näytön sisällön tehostamiseksi. Hissin kutsupainike voidaan asentaa näytön alapuolelle. – Meidän elämyshissiemme ainutlaatuisuus perustuu siihen, että hissikorissa yhdistyvät äänija kuvamaailma hyvin monipuolisesti. – Sen molemmilla puolilla on pystysuorat animoidut valot, jotka heijastavat näytön värimaailman myös sivuseiniin ja saavat näytön näyttämään entistä suuremmalta. Mirror Display -hississä on takaseinän kokoinen näyttö. Koneen elämyshissejä on Suomessa muutama kourallinen. KONE Digital Experience -hississä yhdistyvät Mirror Display-, että Aurora-teknologia, minkä ansiosta se tarjoaa kaikkein suurimman elämyksen. Illalla näyttö voi tuoda esiin hotellin tarjoamaa iltaohjelmaa. Yhteistä hisseille ovat valoseinät, ennenkokematon äänentoisto ja peilinäytöt. Tunnetuin kohde on Suomen korkein rakennus Näsinneula, jonne elämyshissit asennettiin saneerauksen yhteydessä muutama vuosi sitten. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Kone H isseihin on kuulunut jo pitkään erilaisia näyttöjä, mikä ei ole sinänsä enää uutta. 50 Hissit Kuvaja äänimaailmaa voidaan vaihtaa tilanteiden mukaan Elämyksellinen hissimatka voi rauhoittaa tai viihdyttää Hissimatka voi olla elämys, tarjota tunnetta, rauhoittaa tai viihdyttää. Ajomatkalla luodaan rauhallinen tunnelma. Hissimatka voi myös tarjota informaatiota. Näytössä voi näyttää myös QR-koodin, jonka skannaamalla saa puhelimeensa lisätietoja näytössä esitetystä sisällöstä, Helminen jatkaa.. – Se asennetaan hissiaulaan tai kerroksiin hissien ovien väliin. – Mitä korkeampi on rakennus, sen suuremman hyödyn elämyshissistä saa johtuen pidemmästä matkustusajasta. Valopintaa voi vaihtaa kellonajan, viikonpäivän tai asiakkaan mukaan. neen Digital Experience -tuotekehitystiimin Kai Helminen. Sisältö voidaan synkronoida hissien sisällä esitettävän sisällön kanssa. Sisällön teemat voivat vaihdella vuorokauden ajan tai asiakkaiden mukaan. Digital Exerience -tuoteperheeseen kuuluu kolme hissituotetta: valoseinällinen Aurora-hissi, näyttöseinällinen Mirror Display -hissi sekä nämä molemmat yhdistävä Digital Experience -hissi. Näsinneulan hissi on Aurora-mallia. Kone Oy:n kehittämät elämyshissit ovat maailmalla ainutlaatuisia, vastaavaa tuoteperhettä ei ole yhdelläkään toisella hissivalmistajalla. Näytön koko riippuu siitä, millainen tila sille on varattu. – Esimerkiksi hotellissa näyttö voi vaikkapa aamulla kertoa aamiaistarjoilun ajan ja paikan. Esimerkiksi aamulla teemana voi olla rauhoittava luonto, työaikana vesiputous. Näyttö kertoo reaaliajassa hissien sijainnin ja sille voi tuoda sisältöä, joka koetaan tärkeänä tai ajankohtaisena. Perheeseen kuuluu myös KONE Digital Experience Landing, joka on hissiaulaan sijoitettava on monikäyttöinen korkearesoluutioinen näyttö
Sisällön suunnitteluun kannattaa nähdä vaivaa. KONE Mirror Display -hississä on takaseinän kokoinen näyttö. Kai Helminen pitää sisällön suunnittelua hyvin tärkeänä. – Mahdollisuudet yhdistää kuvaa ja ääntä ovat miltei rajattomat. – Painonapit pitää olla omassa paneelissaan. Jos hissi pysähtyy kesken matkan, matkustajat saavat hälytysnapista yhteyden palvelukeskukseen, josta saadaan puheyhteys hissiin. Vaikka elämyshisseissä tunnelmaa ja pintoja voidaan vaihtaa monipuolisesti, yhtä asiaa ei hisseissä voi muuttaa. 51 Aurorassa hissin koko takaseinä on valopintaa, jossa valokuviot liikkuvat esimerkiksi hissin kulkusuunnan mukaan. Alun perin mietimme käyttökohteiksi muun muassa hotelleita ja kauppakeskuksia, mutta hieman yllättäenkin myös sairaalat ovat olleet kiinnostuneita hisseistä. – Näitä ei ole massatuotteiksi suunniteltukaan. Palvelukeskus voi rauhoittaa matkustajia. Jos hississä on kyydissä henkilökuntaa, henkilökuntaa,voidaan näytölle tuoda vaikkapa päivän ruokalista. Tietyt napit ovat lakisääteisiä kaikissa maissa, sanoo Helminen. Elämyshissit ovat Koneelle tietyssä määrin marginaalituote. – Näytölle voidaan tuoda myös henkilökohtaista sisältöä. KONE Digital Experience -hissin takaseinässä on näyttö ja kumpikin sivuseinä on niin haluttaessa Auroravalopintaa. Omaisille tärkeää ovat puolestaan kartat ja kulkuohjeet., Kai Helminen kertoo. Potilashississä voidaan luoda rauhoittava tunnelma. Esimerkiksi yrityksen vieras voidaan toivottaa tervetulleeksi näytön kautta jo hississä ja hänelle voidaan antaa tietoja vaikkapa yrityksestä. Näin vieraalle voidaan tarjota eritoten hänelle räätälöity hissikokemus hänen matkustaessaan kohdekerrokseen. n Koneen Digital Experience -tuotekehitystiimin Kai Helmisen mukaan muun muassa hotelleita ja kauppakeskuksia mietittiin elämyshissien ensisijaisiksi käyttökohteiksi, mutta hieman yllättäenkin myös sairaalat ovat olleet kiinnostuneita hisseistä.. Sen molemmilla puolilla on pystysuorat animoidut valot, jotka heijastavat näytön värimaailman myös sivuseiniin. Elämyshissi tuo yritykselle imagoa
52 Muodonmuutos P uuvillatehtaan alue kuuluu Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, yhdessä sen vieressä sijaitsevan Porin konepajan alueen kanssa. Myöhemmin tehdasalue työllisti modernisoinnin kautta ison määrän paikallisia tekijöitä. Tehdas on mukautunut aikojen saattoon ja on olennainen osa Porin kaupunkikuvaa. Rakennusurakoitsijana toimi Skanska Talonrakennus Oy. Vanha puuvillatehdas on ehtinyt nähdä paljon, niin sota-aikaa kuin taloudellista nousukauttakin. Kertomusten mukaan porilainen kauppias G.E. Monien vaiherikkaiden tapahtumien jälkeen tehdas sai 2000luvun puolessa välissä uuden elämän osana kauppakeskus Puuvillaa. Alussa osaajat hankittiin alan teknillisen koulutuksen puutteesta johtuen ulkomailta, esimerkiksi Englannista. Kuva: Satakunnan Museo Porin vanha puuvillatehdas sai uuden elämän osana kauppakeskus Puuvillaa. Porin Puuvilla Oy:n omistavat tasavertaisin osuuksin Renor ja Ilmarinen. Teksti: Kati Wikström Koko olemassaolonsa ajan siinä on ollut vilkaista toimintaa ja kaupankäyntiä. Kuva: Skanska/Johanna Sjövall. Vanhoja tehdassaleja koristavat upeat ikkunat. Porin puuvillatehtaan alue valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Puuvillatehtaasta kauppakeskukseksi Porin puuvillatehdas valmistui 1800-luvun lopussa. Ramberg katkeroitui Tampereen Finlaysonille siitä, etteivät nämä olleet kyenneet toimittamaan hänen tilaustaan. Hän päätti vakaasti, että kotikaupunkiin oli saatava oma puuvillatehdas. Nykyään tehtaan tiloissa on toimistorakennuksia ja se on osa Puuvillan kauppakeskusta ja kaupunkikorttelia. Porin Puuvillatehdas perustettiin vuonna 1898 ja alue antoi lähes sadan vuoden ajan toimeentulon aluksi parille sadalle, lopuksi jopa 3 000:lle kaupunkilaiselle
Pienen hiljaiselon jälkeen ja pakollisten purkusekä saneeraustöiden tultua valmiiksi, ryhdyttiin miltei korttelin kokoista puuvillatehdasta suunnittelemaan uuteen käyttöön. Tulipalon jälkeen yhtiön ennestään kasvaneet tuotantovaikeudet saivat aikaan sen, että toimintoja alettiin vähentämään tuntuvasti. Kuva: Satakunnan Museo Porin puuvillatehdas on nähnyt sotia ja nousukausia. Suuri projekti vaati kahden arkkitehtitoimiston yhteistyötä, kertoo arkkitehti ja toimitusjohtaja Michael Küttner. – Molemmat toimistot olivat tunnettuja omilla tahoillaankin, mutta Puuvillan kokoisen hankkeen suunnittelussa tämä yhteenliittymä koettiin tarpeelliseksi. Kuva: Satakunnan Museo Puuvillan lisäksi tehdas laajensi tuotantoaan myös silkkiin ja painettuihin kankaisiin. Tulipalosta uusi alku Vuonna 1981 puuvillatehtaan palo oli pysäyttävä uutinen, joka tuntui hetkeksi sinetöivän koko alueen kohtalon. Vanha puuvillatehdas oli suojeltu eikä sen ulkomuotoon saanut puuttua. Porin puuvillatehdasta rakennetaan vuonna 1901. Arkkitehtitoimistot yhteen Puuvillan rakentamista varten Arkkitehtikonttori Petri Pussinen Oy ja Arkkitehtitoimisto Küttner Ky perustivat Arkkitehtikonttori Küttner & Pussinen Oy:n. Pohdimme useita erilaisia ratkaisuja, joilla tilasta tulisi nykyajan vaatimukset täyttävä ja mukava toimistotila, muistelee Küttner. – Jaoimme vastuuja osa-alueet. Myös rakennuksessa olevaan ravintolaan tehtiin käytävä. Kiinteistö&Energian kuluvan vuoden numeroissa esittelemme uudessa juttusarjassa vanhoja ja historiallisesti merkittäviä rakennuksia, jotka ovat kokeneet muodonmuutoksen. Uuden kauppakeskus Puuvillan avajaisia vietettiin lokakuussa vuonna 2014. Ennen talvisotaa tuotannossa oli lisäksi sillaa eli selluloosakuitua, joka korvasi toisen maailmansodan aikana hetkeksi puuvillakuidun. Teimme rakennukseen muutaman uuden sisäänkäynnin sekä uusimme porrashuoneen ja portaat yläkertaan. Petri Pussisen konttori keskittyi uudisrakennukseen ja me vanhaan tehdasrakennukseen, se oli meille jo entuudestaan tuttu rakennus. Kuva vuodelta 1912. Tehdas on mukautunut aikojen saattoon ja on olennainen osa Porin kaupunkikuvaa.. Vaikeista ajoista selvittiin kuitenkin ilman tuotannon pysäyttämistä. 53 Puuvillatehtaasta kauppakeskukseksi Juttusarja historiallisista rakennuksista . Lopulta tehdas suljettiin vuonna 1994. Kyseessä oli vanha ja tyhjä tehdastila, jonka kerroskorkeus oli huomattava. – Eipä siihen tarvettakaan ollut
. On hyvä tiedostaa, ettei koko tehdastilaa muokattu kerralla. Kuva: Satakunnan Museo – Tehdashallin korkea ja valtava tila luonnollisesti kaikui, joten ratkaisimme tämän haasteen alaslasketuilla katoilla. Puuvilla on ollut jo vuosia myös energialtaan hiilineutraali kauppakeskus. Kiinteistö saa yli 90 % tarvitsemastaan lämpöja jäähdytysenergiasta maaperästä ja hukkalämpövirroista sekä tämän lisäksi käytössä on laaja aurinkosähköjärjestelmä. Projektissa oli mukana peräti 13 tietomalleja käyttävää osapuolta.. Vaikka se ulkomuodoltaan onkin ollut samanlainen koko olemassaolonsa aikana, summaa Küttner. Valinnan perusteina olivat erityisesti paalutustöiden erinomainen organisointi ja johtaminen sekä sujuva yhteistyö eri osapuolten välillä. Puuvillan työmaa valittiin vuonna 2013 parhaaksi paalutustyömaaksi. Projekti koostui useista eri vaiheista, joiden aikana vanha tehdas sai nykyisen sisältönsä. Ekologinen ja palkittu Kauppakeskus Puuvilla on saavuttanut niin rakentamisen kuin toimintansa aikana useita tunnustuksia. Tiedonhallinnalla oli Puuvillan kaltaisen monimutkaisen rakennushankkeen toteutuksessa ratkaiseva merkitys. Projektissa oli mukana peräti 13 tietomalleja käyttävää osapuolta. Puuvillan kauppakeskus palkittiin vuoden 2013 maailman parhaaksi tietomallinnuskohteeksi Global Tekla BIM Awards kilpailussa sarjassa, jossa valittiin kokonaisvaltaisesti parhaiten tietomallintamista hyödyntävä rakennushanke. Puuvillalla on palkintohyllyllään myös Porilainen Maineteko vuodelta 2014, Vuoden kauppakeskusteko vuodelta 2015 sekä Suomen parhaan kauppakeskuksen titteli vuodelta 2017. 54 Kauppakeskus Puuvilla avattiin vuonna 2014 ja vanha puuvillatehdas sulautui moderniin ympäristöönsä. Kuva: Satakunnan Museo Vanhassa tehtaassa oli lukuisia tekstiilintuotantoon liittyviä koneita. Osoituksena energiatehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä Puuvillalle on myönnetty arvostettu platinatason eli korkeimman tason LEED-ympäristösertifikaatti. Kuva: Satakunnan Museo Porin puuvillatehtaan tulipalosta nousi korkea savupatsas 21.5.1981. Tiedonhallinnalla oli Puuvillan kaltaisen monimutkaisen rakennushankkeen toteutuksessa ratkaiseva merkitys. Rakennusprosessissa hyödynnettiin tietomallintamista monipuolisesti. Lisäksi se valittiin vuonna 2018 ehdokkaaksi Pohjoismaiden parhaaksi kauppakeskukseksi
Turku tarvitsee ehdottomasti kilpailukykyiset olosuhteet, jotta voimme jatkossa tarjota tiloja eri kokoisille tapahtumille ja kääntää tapahtumien virran takaisin Turkuun päin, Kilpimaa summaa. – Ratapiha tulee luomaan uuden kehittyvän kaupunginosan sekä vetovoimaisen keskittymän urheilua, kulttuuria ja tapahtumia. Turku ei tule tässä kaupassa häviämään, vaan on joka tapauksessa voittaja, Ilkka Kilpimaa vahvistaa. – Meille oli iso asia saada näin merkittävä paikallinen kumppani mukaan Ratapiha-hankkeeseen. 55 T urun Ratapiha -suunnitelma on edennyt myötätuulessa, kun Turun kaupungin tekemät hanketta tukevat päätökset ja rakentamisen kustannuksien muutokset vahvistavat tapahtumaja elämyskeskuksen toteutumista. – Ratapiha on hankkeena koko Turulle äärimmäisen tärkeä. Kaupungin tuki edistää Turun kaupunki päätti kuluvan vuoden huhtikuussa kasvattaa osuuttaan Ratapiha-hankkeessa 42 miljoonaan euroon ja myöntää Turun Ratapihan Kehitys Oy:lle kahdeksan miljoonan euron juniorilainan. Turun kaupunki päätti kesäkuun alussa ostaa VR-Yhtymä Oyj:ltä hankkeen tarvitseman ratapihan maa-alueen, jonka se myy myöhemmin Turun Ratapihan Kehitys Oy:lle. Ratapiha on uusi kaupunginosa, jota suunnitellaan VR:n konepajan alueelle. Kehitysyhtiö on viimeistelemässä merkittäviä sopimuksia muun muassa rakentamisesta ja hotellitoiminnasta. Uuteen kaupunginosaan on tulossa asuinrakennusten ja toimitilojen lisäksi kansainvälinen elämysja tapahtumakeskittymä. Arto on sekä kiinteistöliiketoiminnan että kiinteistörahoituksen konkari, jonka mukanaolo lisää hankkeen uskottavuutta entisestään, Ilkka Kilpimaa lisää. Muuttuva markkinatilanne hyödyttää tässä kohtaa ratapihahanketta, hän jatkaa. Keskustelut VR:n kanssa sujuivat hyvin, mutta meidän kannaltamme on paljon yksinkertaisempaa jatkaa neuvotteluita vain hankeyhtiön ja kaupungin kesken. Kesäkuun alussa Turun kaupunki päätti lisäksi ostaa VR-Yhtymä Oyj:ltä hankkeen tarvitseman ratapihan maa-alueen, jonka se myy myöhemmin Turun Ratapihan Kehitys Oy:lle. Puolimatkan yhtiö Rausanne Oy on ostanut osuuden kehitysyhtiöstä. Havainnekuva: Turun Ratapihan Kehitys Oy / PES-Arkkitehdit Oy tilanne on nyt purkautumassa. Olemme olleet aiemmin rahoittamassa sen suunnitteluvaihetta, ja nyt on hienoa päästä edistämään projektia osakkaana. – Koronavuodet ja Ukrainan sota iskivät lamaannuksena rakennusmarkkinaan, mutta Havainnekuva Logomon suunnalta, jossa areenakiinteistö ja hotelli edessä, elämyskeskustilat vasemmalla sekä veturitalli oikealla puolella. Havainnekuva: Turun Ratapihan Kehitys Oy / PES-Arkkitehdit Oy – Ratapihan areena tulee kääntämään tapahtumien virran Turkuun päin Turun kaupunki päätti kesäkuun alussa ostaa VR-Yhtymä Oyj:ltä hankkeen tarvitseman ratapihan maa-alueen, jonka se myy myöhemmin Turun Ratapihan Kehitys Oy:lle. Lisäksi yhteistyö hankkeen ja paikallisten toimijoiden kanssa vahvistuu Rausanne Oy:n Arto Puolimatkan liittyessä hankeyhtiön hallitukseen. – Kaupungin päätös ostaa ratapihan maa-alue oli hankkeen kannalta todella merkittävä päätös. – Turkulaisella tapahtuma-alalla on kipuiltu jo pitkään riittävän suurten keskustan tapahtumatilojen puutetta, mistä viimeisimpänä esimerkkinä on Uuden Musiikin Kilpailun lähteminen Tampereelle. Jos rakentamisen hinta jatkaa laskuaan ja korkomarkkinat rauhoittuvat, päästään Turun Ratapihan yhteistyötahojen kanssa laatimaan ensi vuonna toteuttamissopimuksia, arvioi Turun Ratapihan Kehitys Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kilpimaa. – Pääsemme vielä syksyn aikana kertomaan Ratapihan rakentajasopimuksesta, operaattorisopimuksesta ja hotellisopimuksesta, jotka kaikki ovat hankkeen kannalta erittäin merkityksellisiä. n. Sen positiivinen vaikutus tulee näkymään laajalti ja vuosikymmenien ajan, Puolimatka visioi. Turun Ratapihan taustajoukkoihin on saatu mukaan lisää paikallista tukea, kun Arto Puolimatka valittiin yhtiön hallitukseen. Kokonaisuuden toteuttamisesta vastaa Turun Ratapihan Kehitys Oy yhteistyössä Turun kaupungin kanssa
Varastoitavan lämmön määrä on 90 gigawattituntia, mikä tarkoittaa, että sillä voisi lämmittää vuoden ajan keskikokoista suomalaista kaupunkia.. 56 Pääkaupunkiseutu Lämmön kausivarasto rakennetaan peruskallioon, jonne louhitaan kolme noin 20 metriä leveää, 3400 metriä pitkää ja 40 metriä korkeaa tunnelia. Tunnelit eli säiliöt täytetään piripintaan kuumalla vedellä. Louhos vastaa kooltaan kolmea eduskuntataloa. Niiden pohja on noin 100 metriä maanpinnan alapuolella. Tilavuudeltaan ne ovat todella isoja, miljoona kuutiota. Tila paineistetaan, jotta sinne voidaan varastoida yli 100 asteista, mahdollisesti jopa 140 asteista vettä ilman, että se kiehuu
Siksi meidän on täytynyt keksiä jotain ihan muuta. Jos kaikki menee hyvin, vuodenvaihteen tienoilla voisimme tehdä päätöksen hankkeen alustavien rakennustöiden aloittamisesta, sanoo Vantaan Energian viestintäja yhteiskuntasuhdejohtaja Juha Luomala. Tuulija aurinkovoimasta on tullut pelastavia teknologioita, joilla päästään irti fossiilisista polttoaineista kohti puhdasta energiaa. Uskomme vahvasti hankkeeseen, mutta olemme halunneet antaa hyvälle suunnittelulle sen vaatiman ajan. Teknologiasta muodostuu liian kallis. Kesällä energiaa syntyy enemmän kuin sitä tarvitaan. Kallion sisään louhittavaan varastoon varastoitaisiin kuumaan veteen jätteen energiahyödyntämisellä, hukkalämmöllä ja sähköisillä tavoilla tuotettua energiaa. – Esisuunnittelu on vähän kesken. 57 H ankkeen esisuunnittelu on pitkällä, mutta lopullista toteuttamispäätöstä ei ole vielä tehty. Päästöt vähenevät tuntuvasti Juha Luomalan mukaan energiaja kaukolämpöyhtiöiden haaste on nimenomaan siinä, että talven kylminä pakkaspäivinä pitää olla käytössä huipputehoa, jota käynnistellään, kun kulutus on suurta ja tarvitaan runsaasti lämpöä. Yhtiön jätevoimalalle tulee puolentoista miljoonan kotitalouden sekajäte Etelä-Suomen alueelta. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Vantaan Energia. – Kulutusvaihteluita on perinteisesti tasattu käyttämällä fossiilisia polttoaineita. Ero lämmöntarpeen välillä kesän lämpimillä säillä ja talven paukkupakkasilla voi hetkellisesti olla jopa kymmenkertainen. Energia muuttaa koko ajan muotoaan ja sitä voidaan muuttaa erilaisiin muotoihin ja taas takaisin päin, Luomala sanoo. Hanke on Vantaan Energian rahoittama, mutta sille on saatu työja elinkeinoministeriöltä 19 miljoonan tukilupaus. Jätevoimalan kanssa samalle alueelle on rakenteilla vaarallisten jätteiden käsittelylaitos. Energian varastointiin on olemassa akkuteknologiaa puhelimissa ja läppäreissä sekä vähän isompana sähköautojen akuissa. Tämänhetkisen arvion mukaan lämmön kausivarastointilaitos voisi olla tuotannossa 2028. Siksi on ensiarvoisen tärkeää pystyä varastoimaan jollakin tavalla uusiutuvaa energiaa silloin, kun sitä on tarjolla, Luomala sanoo. Siirtymän suurin haaste on siinä, että aina ei tuule eikä aina paista aurinko. Tällä hetkellä ei ole mahdollisuutta varastoida lämpöä talven varalle, mutta tulevaisuudessa lämmön kausivarasto mahdollistaa sen. – Jätevoimalassamme jätettä käsitellään ympäri vuoden. – Päätuotantomuotomme on käsitellä jätehuoltoyhtiöiden meille tuoma jäte niin, että siitä syntyy energiaa, joka sitten siirretään kaukolämpöverkkoon, Luomala kertoo. Laitos ottaa lisäksi vastaan kaupan ja teollisuuden sekajätettä. – Kaupunkitason energiavarastoksi ei akuista kuitenkaan ole. Lämmön kausivarastolla joustavuutta tuotannon ja kulutustarpeen välille Maailman suurin lämmön kausivarasto Vantaalle Vantaa Energia aikoo rakentaa maailman suurimman lämmön kausivaraston Vantaan Kuusikonmäkeen. Korkealämpötilalaitokseksi kutsuttu laitos valmistuu vuonna 2025. Lämmön kausivarasto on yksi vastaus globaaliin energian varastointihaasteeseen. Vantaan Energian suunnitteleman lämmön kausivaraston perusidea on siinä, että on erilaisia tekniikoita lämmittää vettä. – Maailmassa on meneillään valtava energiasiirtymä
Lämmin vesimassa on ja pysyy kallion sisällä. Samalla päästömme vähenevät merkittävästi. – Jätteen energian hyödyntäminen on niistä tärkeimpiä. Luomala kuvaa hanketta Vantaalle ja vantaalaisille isoksi ja hienoksi ponnistukseksi vähentää päästöjä ja pitää energiakustannukset maltillisina. Luomala uskoo, että Suomessa ollaan nyt tekemässä jotakin, mikä on kansainvälisestikin merkittävää. Hanke on suuruudeltaan aivan omaa luokkaansa. Kun meille tulee lämmön kausivarasto, voimme purkaa sieltä kesän aikana kertynyttä lämpöä kasvaneeseen kulutukseen eikä meidän tarvitse käynnistää fossiilisella polttoaineella toimivia laitoksia. Putket mahdollistavat sen nykyisin Helsingin ja tulevaisuudessa myös Espoon suuntaan. Asiakaskin hyötyy myydessään hukkalämpöään. – Lämmön kausivarasto louhitaan kallion sisään. Yhä enenevässä määrin haluamme kuitenkin käyttää hyödyksi kaiken teollisuudesta ja kaupan alalta syntyvän hukkalämmön. n – Lämmön varastoiminen on merkittävässä roolissa tulevaisuuden fossiilittomassa energiajärjestelmässä.. Vantaan energian kaukolämpöverkko kattaa Vantaan alueen, mutta yhtiön on mahdollista tehdä lämpökauppaa naapurikuntiensa kanssa. Eikä meidän tarvitse ruveta kovillakaan pakkasella käynnistämään kalliita fossiilisia polttoaineita käyttäviä laitoksia, vaan voimme hyödyntää kesäaikaan edullisesti syntynyttä lämpöä, Juha Luomala sanoo. Vesi ei vaihdu, vaan hohkaa lämpöä ja luovuttaa sitä lämmönvaihtimien kautta kaukolämpöverkkoon ja toisinpäin. – Vantaalaisten hiilijalanjälki pienenee hankkeen myötä ja samalla pystytään pitämään vantaalaisten tällä hetkellä pääkaupunkiseudun halvin kaukolämpöhinta matalana myös tulevaisuudessa. Meistä olisi hienoa, jos Suomessa tekemämme ainutkertainen lämmön varastointi-innovaatio herättäisi mielenkiintoa maailmallakin, sanoo Vantaan Energian viestintäja yhteiskuntasuhdejohtaja Juha Luomala. Luomalan mukaan lämmön kausivarastoon voidaan varastoida erilaisilla tavoilla tuotettua lämpöä, kun sitä on syntynyt sopivasti ja kustannustehokkaasti. Me olemme käyttäneet maakaasua. Lämpö varastoidaan louhoksen sisälle lämpimään veteen. Vastaavia pienempiä on, esimerkiksi Helenin Mustikkamaan lämpöluolat. 58 – Lämmön kausivarastointi auttaa meitä merkittävästi tavoitteessamme tarjota vantaalaisille asiakkaillemme edullista ja ilmastoystävällistä energiaa, jonka toimitus on varmaa kaikissa tilanteissa
Koma on kytkettävissä kaiken merkkisiin ja ikäisiin pesukoneisiin, kuivausrumpuihin, mankeleihin jne. Käyttäjä voi hoitaa maksamisen pankkitai luottokortin lähimaksulla, sirulla tai magneettijuovalla. Alhaisten käyttökulujen ansiosta rahastin sopii hyvin pienten maksujen keräämiseen. Esteri Koma 4 -malliin voidaan yhdistää neljä eri laitetta. Esteri Koma 4 -malliin voidaan yhdistää neljä eri laitetta. Yhden koneen versiossa pelkkä lähimaksukortin vilautus lukijalle riittää. Lisäksi maksun voi tehdä puhelimella, sillä laite hyväksyy useita mobiilimaksujärjestelmiä. Käyttäjä voi hoitaa maksamisen pankkitai luottokortin lähimaksulla, sirulla tai magneettijuovalla. Esteri Pesulakoneet Oy Kaakelikaari 8, 01720 Vantaa puhelin (09) 8494 222 esteri@esteri.com www.esteri.com Uusimaa Jyrki Haatainen, 050 533 0806 Kim Karling, 040 501 1235 Harri Karling, 0400 447 828 Kaakkois-Suomi Petri Tulkki, 044 752 3575 Lounais-Suomi Jukka-Pekka Leppiaho, 0400 179 059 Pirkanmaa Jan Lehtonen, (03) 233 3236 Keski-Suomi Kari Tiihonen, 040 730 0077 Pohjanmaa Arto Kuparinen, 0400 663 484 Itä-Suomi Risto Ollila, 0500 543 099 Pohjois-Suomi Pekka Kurttila, 040 527 5871 Katso lisää www.esteri.com tai ota yhteyttä edustajaamme. Alhaisten käyttökulujen ansiosta rahastin sopii hyvin pienten maksujen keräämiseen. Helppo käyttää Monipuolinen Käy koneeseen kuin koneeseen Edullinen käyttää Esteri Koman käyttö on yksinkertaista. Esteri Pesulakoneet Oy Kaakelikaari 8, 01720 Vantaa puhelin (09) 8494 222 esteri@esteri.com www.esteri.com Uusimaa Jyrki Haatainen, 050 533 0806 Kim Karling, 040 501 1235 Harri Karling, 0400 447 828 Kaakkois-Suomi Petri Tulkki, 044 752 3575 Lounais-Suomi Jukka-Pekka Leppiaho, 0400 179 059 Pirkanmaa Jan Lehtonen, (03) 233 3236 Keski-Suomi Kari Tiihonen, 040 730 0077 Pohjanmaa Arto Kuparinen, 0400 663 484 Itä-Suomi Risto Ollila, 0500 543 099 Pohjois-Suomi Pekka Kurttila, 040 527 5871 Katso lisää www.esteri.com tai ota yhteyttä edustajaamme. Lisäksi maksun voi tehdä puhelimella, sillä laite hyväksyy useita mobiilimaksujärjestelmiä. Yhden koneen versiossa pelkkä lähimaksukortin vilautus lukijalle riittää. Yhden koneen versiossa pelkkä lähimaksukortin vilautus lukijalle riittää. Helppo käyttää Monipuolinen Käy koneeseen kuin koneeseen Edullinen käyttää Esteri Koman käyttö on yksinkertaista. Koma on kytkettävissä kaiken merkkisiin ja ikäisiin pesukoneisiin, kuivausrumpuihin, mankeleihin jne. Koma on kytkettävissä kaiken merkkisiin ja ikäisiin pesukoneisiin, kuivausrumpuihin, mankeleihin jne. Lisäksi maksun voi tehdä puhelimella, sillä laite hyväksyy useita mobiilimaksujärjestelmiä. Käyttäjä voi hoitaa maksamisen pankkitai luottokortin lähimaksulla, sirulla tai magneettijuovalla. Alhaisten käyttökulujen ansiosta rahastin sopii hyvin pienten maksujen keräämiseen. Käyttäjä voi hoitaa maksamisen pankkitai luottokortin lähimaksulla, sirulla tai magneettijuovalla. Helppo käyttää Monipuolinen Käy koneeseen kuin koneeseen Edullinen käyttää Esteri Koman käyttö on yksinkertaista. Koma on kytkettävissä kaiken merkkisiin ja ikäisiin pesukoneisiin, kuivausrumpuihin, mankeleihin jne. Alhaisten käyttökulujen ansiosta rahastin sopii hyvin pienten maksujen keräämiseen. Yhden koneen versiossa pelkkä lähimaksukortin vilautus lukijalle riittää. Helppo käyttää Monipuolinen Käy koneeseen kuin koneeseen Edullinen käyttää Esteri Koman käyttö on yksinkertaista. Koma on kytkettävissä kaiken merkkisiin ja ikäisiin pesukoneisiin, kuivausrumpuihin, mankeleihin jne. Esteri Pesulakoneet Oy Kaakelikaari 8, 01720 Vantaa puhelin (09) 8494 222 esteri@esteri.com www.esteri.com Uusimaa Jyrki Haatainen, 050 533 0806 Kim Karling, 040 501 1235 Harri Karling, 0400 447 828 Kaakkois-Suomi Petri Tulkki, 044 752 3575 Lounais-Suomi Jukka-Pekka Leppiaho, 0400 179 059 Pirkanmaa Jan Lehtonen, (03) 233 3236 Keski-Suomi Kari Tiihonen, 040 730 0077 Pohjanmaa Arto Kuparinen, 0400 663 484 Itä-Suomi Risto Ollila, 0500 543 099 Pohjois-Suomi Pekka Kurttila, 040 527 5871 Katso lisää www.esteri.com tai ota yhteyttä edustajaamme. Esteri Koma 4 -malliin voidaan yhdistää neljä eri laitetta. Alhaisten käyttökulujen ansiosta rahastin sopii hyvin pienten maksujen keräämiseen. Käyttäjä voi hoitaa maksamisen pankkitai luottokortin lähimaksulla, sirulla tai magneettijuovalla. Helppo käyttää Monipuolinen Käy koneeseen kuin koneeseen Edullinen käyttää Esteri Koman käyttö on yksinkertaista. Lisäksi maksun voi tehdä puhelimella, sillä laite hyväksyy useita mobiilimaksujärjestelmiä. Esteri Koma 4 -malliin voidaan yhdistää neljä eri laitetta.. Lisäksi maksun voi tehdä puhelimella, sillä laite hyväksyy useita mobiilimaksujärjestelmiä. Yhden koneen versiossa pelkkä lähimaksukortin vilautus lukijalle riittää. Esteri Pesulakoneet Oy Kaakelikaari 8, 01720 Vantaa puhelin (09) 8494 222 esteri@esteri.com www.esteri.com Uusimaa Jyrki Haatainen, 050 533 0806 Kim Karling, 040 501 1235 Harri Karling, 0400 447 828 Kaakkois-Suomi Petri Tulkki, 044 752 3575 Lounais-Suomi Jukka-Pekka Leppiaho, 0400 179 059 Pirkanmaa Jan Lehtonen, (03) 233 3236 Keski-Suomi Kari Tiihonen, 040 730 0077 Pohjanmaa Arto Kuparinen, 0400 663 484 Itä-Suomi Risto Ollila, 0500 543 099 Pohjois-Suomi Pekka Kurttila, 040 527 5871 Katso lisää www.esteri.com tai ota yhteyttä edustajaamme. Esteri Pesulakoneet Oy Kaakelikaari 8, 01720 Vantaa puhelin (09) 8494 222 esteri@esteri.com www.esteri.com Uusimaa Jyrki Haatainen, 050 533 0806 Kim Karling, 040 501 1235 Harri Karling, 0400 447 828 Kaakkois-Suomi Petri Tulkki, 044 752 3575 Lounais-Suomi Jukka-Pekka Leppiaho, 0400 179 059 Pirkanmaa Jan Lehtonen, (03) 233 3236 Keski-Suomi Kari Tiihonen, 040 730 0077 Pohjanmaa Arto Kuparinen, 0400 663 484 Itä-Suomi Risto Ollila, 0500 543 099 Pohjois-Suomi Pekka Kurttila, 040 527 5871 Katso lisää www.esteri.com tai ota yhteyttä edustajaamme. Esteri Koma 4 -malliin voidaan yhdistää neljä eri laitetta
60 Pääkaupunkiseutu Hyljetie 3:n kerrostaloissa on yhteensä 72 huoneistoa, joiden koot vaihtelevat 35-neliöisestä yksiöstä 63-neliöiseen kolmioon. Asuntojen keski-pinta-ala on 51,9 neliötä.
Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Woodcomp materiaalia. Ylijäävät raakaaineet menevät uusiokäyttöön, energiantuotantoon ja eläinten kuivikkeeksi.. Noin 70 prosenttia rakentamisesta tapahtuu työmaan sijaan tehtaalla. – Suomessa puuraaka-ainetta on hyvin tarjolla. Kasvuaikana puuhun sitoutuu hiiltä ja valmis puurakennus toimii pitkäaikaisena hiilivarastona. Puukerrostalot ovat ekologisia ja niiden rakentaminen tehokasta, ja niissä on tutkitusti terveellistä, miellyttävää ja turvallista asua. Betonista kokonaisten asuntomoduulien tekeminen ja kuljettaminen ei ole mahdollista, sanoo Woodcompin toimitusjohtaja Marko Paloniemi Raahesta. Materiaalit ja rakennetyypit on kertaalleen suunniteltu. Puurakentamisen ehdoton valtti on se, että sen ilmastokuormitus on betonirakentamista vähäisempää. Talot valmistuivat keväällä 2023. – Teollinen puurakentaminen onnistuu puusta, koska puu on kevyttä ja kestävää Teollinen rakentaminen on paras tapa edistää puukerrostalorakentamista Espooseen kaksi viisikerroksista puutaloa Teollinen puurakentaminen on rakentamista tehtaalla tehdyistä moduuleista eli tilaelementeistä. Tuotanto on optimoitu nykyaikaisella tavalla mahdollisimman ympäristöystävälliseksi ja vähähiiliseksi. Yhtiö on aloittanut toimintansa vuonna 2001 ja tehnyt moduulirakentamista vuodesta 2018. – Teollinen puurakentaminen lyhentää rakentamisaikaa myös paikan päällä. Asunnot ovat osa Espoon asuntojen vuokra-asuntoja. Maatyöt käynnistettiin joulukuussa 2021, ja asuntomoduulien valmistus alkoi Woodcompin Raahen-tehtaalla keväällä 2022. Yksi keskeinen syy tähän on teollisen puurakentamisen kehitys. Woodcomp-yhtiöt urakoi kaksi viisikerroksista puukerrostaloa Espoon Finnooseen lähelle uutta metroasemaa. Kuivaketju hallinnassa Moduuleina valmistettujen talojen pystytys on nopeaa ja kuivaketju pysyy hallinnassa koko ajan, koska moduulit tehdään valmiiksi suojatuissa tehdasolosuhteissa. Puukerrostaloissa on hyödynnetty moduulitekniikkaa, sen vuoksi rakennusaika oli lyhyt. Hyljetie 3 on Espoon Asunnoille reilun 15 miljoonan euron investointi. Samanaikaisesti kun työmaalla aloitetaan maatyöt, tehtaalla aloitetaan moduuleiden valmistus. Se toteutetaan ARAn 40 vuoden pitkällä korkotuella ja aikanaan tehtävissä asukasvalinnoissa noudatetaan ARAn asukasvalintakriteerejä. Yhtiö jalostaa puutavaran, valmistaa niistä elementtejä ja edelleen tilaelementtejä. Puuelementtien tuottaminen on yhä nopeampaa ja laadukkaampaa. Niitä monistamalla saadaan lyhennettyä suunnitteluaikaa. 61 P uurakentaminen on kovassa nosteessa ja myös kerrostaloja rakennetaan entistä enemmän puusta. Kuivaketju pysyy kunnossa tuotannosta asennukseen ja takaa sen, että rakennukset ovat terveitä. Rakennukset koottiin LVL-rankamoduuleihin perustuvista tilaelementeistä. Paloniemen mukaan teollisessa puurakentamisessa lähtökohtana on hyvä konsepti ja suunnittelu, jossa ratkaisujen taustalla on mahdollisimman paljon vakiintuneita ratkaisuja. Woodcomp-yhtiöiden tuotantoketju suomalaisesta puusta puukerrostaloiksi on läpinäkyvä ja ekologinen. Se tarkoittaa samalla rakentamisen painopisteen siirtymistä työmailta tehtaisiin
62 Espoon Asunnot Oy:lle valmistui Finnooseen osoitteeseen Hyljetie 3 kaksi viisikerroksista kerrostaloa tänä keväänä. – Ainoastaan talotekniikka kytketään työmaalla, mutta se tehdään asunnon ulkopuolelta. Puukerrostalot ovatkin äärimmäisen turvallisia asua, Paloniemi kehuu. Myös äänija paloasioihin on olemassa vakiintuneet ratkaisut. Sisälle asuntoon ei tarvitse tehdä mitään rakentamiseen ja sisustamiseen liittyviä töitä, Paloniemi sanoo. – Puurakentamisessa ei ole kuivumisaikoja, mutta siinä pitää huolehtia siitä, että kuivaketju on katkeamaton tehtaalta luovutukseen asti. Kustannustehokkuus paranee, mitä korkeampaa pystytään tekemään niin, että on vain yksi perustus ja yksi vesikatto, Paloniemi toteaa. Kohde on Espoon Asuntojen ensimmäinen puurakenteinen kerrostalokohde. Rakennusaika lyhenee Marko Paloniemen mukaan puukerrostalon pystyttämisaikataulu riippuu talon koosta. n. Moduulit kuljetetaan tehtaalta työmaille kolmen rekan jonoina, joissa on etueli liikenteenohjausautot. Paloniemen näkemys on, että moduulitekniikkaa on paras ja varmin tapa viedä puukerrostalorakentamista eteenpäin ja hallita kuivaketjua. Puukerrostalojen porraskäytävätkin valmiiksi asennettuine portaineen tehdään tilaelementteinä ja nostetaan valmiina moduuleita paikoilleen. – Jos rakentamisaika on normaalisti 18 kuukautta, puukerrostalo valmistuu 12 kuukaudessa, jopa yhdeksässä kuukaudessa, jos kaikki menee täysin suunnitelmien mukaan. Silloin myös rakentamisesta ympäristöön syntyvä häiriö jää mahdollisimman pieneksi. Puukerrostalokohteen toteuttamisesta vastasi Woodcomp-yhtiöihin kuuluva Woodcomp Modules Oy. – Tilaelementtirakentaminen lyhentää säiden armoilla tehtävän rakentamisen minimiin ja nopeuttaa asuntojen valmistumista, Marko Paloniemi sanoo. Siksi kohteissa on yleensä sisustuksen, kalusteiden ja muiden osalta muutamia erilaisia sisustusratkaisuja, joista tuleva asukas voi valita mieleisensä. Woodcompin rakennejärjestelmä on LVL-puurankarunkoinen. Ilmeisesti uuden hallituksen päätökset vaikuttavat siihen, että ARA-rakentaminen on hieman kasvamassa, Marko Paloniemi arvioi. Normaali betonikerrostalo tarvitsee kuivumisajat, mitä puukerrostalo ei tarvitse. Tilaelementit ovat kooltaan 24 neliöstä 60 neliöön. Meidän käyttämämme toimintamalli on mielestämme varmin ja nopein tapa puukerrostalorakentamiseen, kun työmaa on vaiheistettu järkevällä tavalla. Tänä päivänä pystytään asentamaan 8-10 tilaelementtiä päivässä. Nyt niistä odotellaan investointipäätöksiä. Asennus työmaalla sujuu suhteellisen nopeaan tahtiin. Tekniikalla pystytään pääsemään periaatteessa kahdensanteen kerrokseen asti. – Jos jo alkuvaiheessa on tiedossa asuntoon muuttavan asukkaan materiaalivalinnat ja muut vastaavat, ne pystyään toteuttamaan. Alemmissa kerroksissa rakenteet ovat järeämmät, mutta ylemmissä kerroksissa rakennetta pystytään vähän keventämään. Mutta aika usein kaikkia asuntoja ei ole vielä silloin myyty. – Alimmat kerrokset jäykistetään LVL-levyillä, jotka ovat aika massiivisia alemmissa kerroksissa. Kaikki komerot ja lattiat sekä keittiö ja kylpyhuone kalusteineen ja laitteineen on laitettu paikoillaan Raahen tehtailla. Yhtiö on aiemmin urakoinut kolme puukerrostaloa pääkaupunkiseudulle. Keskimäärin puukerrostalon pohjatyöt kestävät noin kolme kuukautta. Tilaelementti on tehtaalta lähtiessään sisältä täysin valmis. – Puukerrostalossa on vielä erityispiirteenä se, että niissä pitää olla rakenteellinen palosuojauksen lisäksi sprinklaus. Teollisen puurakentamisen erikoisuus on siinä, että kun hanke lähtee käyntiin, kaikki suunnitelmat ovat jo valmiina. – Kun perustukset ovat valmiina, tehtaalta lähetetään valmiit tilaelementit työmaalle asennusta varten. – Huonoista ajoista huolimatta meillä on poikkeuksellisen paljon puurakentamisen hankkeita valmistelussa, pääosin ARA-tuettua vuokra-asuntorakentamista. LVLja puurankarunkoisten kerrostalojen rakenteet ovat selkeästi pientaloja vahvempia. Käyttöönottoon ja talotekniikkaan liittämiseen pitää varata aikaa pari kuukautta, parhaimmillaan kuukausikin riittää. Alimmainen kerros on aina betonia, koska siellä on väestönsuoja, jota ei voi tietenkään tehdä puusta. – Tosin ihan ilman betonia ei puukerrostalokaan synny. Suunnittelussa ja rakentamisessa pitää huolehtia rakenteiden jäykistämisestä ja tuulikuormasta. Suurimmassa tilaelementeistä voi olla kolme huonetta ja keittiö,hän jatkaa
?Savosolar tekee Eurooppaan ja Aasiaan teollisen kokoluokan, jopa tuhansien keräimien ja yli 10 MW:n projekteja. Isommat kohteet pääsääntöisesti toteutetaan Savosolarin isoilla 16 m 2 tasokeräimillä. . Meiltä saa aurinkolämpöä kokonaistoimituksena ja asennettuna. . . Aurinkolämpökeräimet tuottavat noin nelinkertaisen energiamäärän aurinkosähköön verrattuna. Savosolarin Savo 16 keräimet ovat huippuluokan isoja tasokeräimiä. ?Pienempiä kohteita voidaan toteuttaa myös pienemmillä Sundial SF6 2 m 2 tasokeräimillä. ?Aurinkolämpöä voi ohjata useimmilla taloautomaatiojärjestelmillä tai Sundialin edustaman PAW:n lämmönvaihdinpumppuryhmiin integroiduilla monipuolisilla ohjausjärjestelmillä. Aurinkolämpö vähentää kesäaikana huomattavasti maalämpöpumpun kompressorin käynnistyskertoja ja näin myös pidentää kompressorin elinkaarta. ?Varsinkin taloyhtiöiden saneerausja uudiskohteissa kannattaa jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon aurinkolämmön käyttömahdollisuus. . . ?Maalämpökohteissa keräimien ylijäämälämpöä voidaan jäähdyttää lämpökaivoon, jolloin myös lämpökaivoa ladataan ja näinollen lämpöpumpun hyötysuhdetta parannetaan. Koska auringon säteily on ilmaista, aurinkolämpö tarjoaa kustannustehokkaan tavan lämmitystarpeen kattamiseen luontoa kuormittamatta. . . Sundial Finland Oy Sepänpellontie 21 28430 Pori Ota yhteyttä: 0452358930 myynti@sundial.fi www.sundial.fi. ?Aurinkolämpö on oiva valinta taloyhtiöille, pesuloille, leirintäalueille, kaukolämpöyhtiöille ja kaikille kohteille, joissa on suuri lämpimän veden kulutus. ?Suomessa Sundial tekee yhteistyötä Savosolarin kanssa ja toimii Savosolarin jälleenmyyjänä. . . . . Aurinkolämpö sopii hyvin täydentämään kaikkia lämmitysmuotoja ja siitä saadaan energiaa maaliskuusta lokakuun lopulle. . Auringosta ilmaista energiaa .
Museo myös kokoaa ihmisiä yhteen, sanoo Suomen arkkitehtuuHelsinkiin rakennetaan uudenlainen kansainvälisen huipputason museo Arkkitehtuurimuseo ja Designmuseo saavat yhteisen kodin Helsinkiin kaavaillun uuden arkkitehtuurija designmuseon toteutussuunnitelma on loppusuoralla. Museot edustavat yhteiskuntamme muistia, ajankohtaisia ilmiöitä ja tulevaisuuden näkymiä. Teksti: Liisa Airaksinen – Uusi arkkitehtuurija designmuseo tulee olemaan kaikille avoin paikka, jonka sisällöt ja palvelut synnyttävät elämyksiä ja oivalluksia. – Uuden museon konseptisuunnitellussa ajatuksena onkin ollut, että se tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön suomalaiselle muotoilulle ja arkkitehtuurille sekä kansainväliselle vuoropuhelulle, hän jatkaa. Myönteisten päätösten myötä avataan Helsingin Eteläsatamaan sijoittuvan museon uudisrakennuksen suunnittelukilpailu. Kuva: Paavo Lehtonen rija designmuseosäätiön toimitusjohtaja Kaarina Gould. – Uskon, että museoilla voi olla merkittävä rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tulevaisuuden suurten kysymysten ratkaisuissa. Museolle suunniteltu uudisrakennus nousee Helsingin historialliseen Eteläsatamaan Makasiinirannan kehittyvälle alueelle. Hänen mukaansa tavoitteena on, että museosta tulee käyttäjälähtöinen, aktiivisesti. 64 Pääkaupunkiseutu A rkkitehtuurimuseo sekä Designmuseo ja niiden kansainvälisestikin ainutlaatuiset kokoelmat sulautuvat uuteen museoon. Se tarjoaa ympäristön suomalaiselle muotoilulle ja arkkitehtuurille sekä kansainväliselle vuoropuhelulle, sanoo Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiön toimitusjohtaja Kaarina Gould. Museoiden toiminta jatkuu kuitenkin niiden nykyisissä tiloissa vielä useita vuosia ennen uuden museorakennuksen valmistumista. Ikkuna muotoilun maailmaan Museo pyrkii kokoelmillaan ja tarinoillaan näyttämään, miten suunnittelijoiden ja muotoilijoiden valinnat ovat rakentaneet yhteistä maailmaamme ja saamaan ihmiset katsomaan maailmaa suunnittelijan silmin: kaiken voi tehdä toisin, paremmin, Kaarina Gould sanoo. Suunnitelman pohjalta tehtäviä rahoituspäätöksiä odotetaan tämän vuoden aikana. Helsingin kaupunki, Suomen valtio ja joukko yksityisiä tahoja ovat ehdollisesti sitoutuneet uuden museon perustamisen rahoittamiseen. – Arkkitehtuurimuseota ja Designmuseota ylläpitävät säätiöt sulautuvat vuoden 2024 alussa uuteen, vuonna 2022 perustettuun Suomen arkkitehtuurija designmuseosäätiöön
Museon sydän rakentuu ydinnäyttelystä, jossa Suomen ainutlaatuinen arkkitehtuurija muotoiluperintö avautuu elämyksellisellä tavalla. – Maailmalla seurataan mielenkiinnolla, minkälaisia ratkaisuja teemme suunnitel. Merkittävä myös kansainvälisesti Uusi arkkitehtuurija designmuseo on merkittävimpiä käynnissä olevia alan museohankkeita maailmanlaajuisesti. Uuden teknologian myötä voisi kokea myös sellaista suunnittelua, jota ei vielä ole olemassa ja testata tulevaisuuden ratkaisuja virtuaalitilassa. Goudin mielestä tulevaisuuden museon pitää vastata moneen tarpeeseen ja toiveeseen ja siten, että hyvin monenlaiset kohderyhmät kokevat museon omakseen. – Muotoilua ei museossa vain esitellä, vaan sitä pääsee myös kokeilemaan sellai– Museot edustavat yhteiskuntamme muistia, ajankohtaisia ilmiöitä ja tulevaisuuden näkymiä. Gould kertoo, että uutta museota edistetään vähän niin kuin suurta palapeliä. – Tärkeää on miettiä, mikä on museon toiminnallinen ja sisällöllinen konsepti eli minkälaisia elämyksiä, kokemuksia ja kohtaamisia uusi museo tulee tarjoamaan. Museota pyörittämään tarvitaan toimiva organisaatio ja niin talouden kuin rahoituksen pitää olla kunnossa. sena, millaiseksi se on alun perin luotu: pidettävänä, tartuttavana ja kosketeltavana. Museosta tulee alusta, yhteistyökumppani ja solmukohta arkkitehtuurin ja designin toimijoiden, eri alojen ja käyttäjien yhteistyölle. 65 Uudessa museossa muotoilua ei museossa vain esitellä, vaan sitä pääsee myös kokeilemaan sellaisena, millaiseksi se on alun perin luotu: pidettävänä, tartuttavana ja kosketeltavana. Toinen tärkeä tekijä on uusi museorakennus, jota edistetään tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin Eteläsataman alueen kehittämistyön kanssa. Ilman niitä museo ei voi toimia. – Museon tulisi olla näkemyksellinen asiantuntija niin menneisyydestä kuin tulevasta. Sen tulisi toimia avoimena, elämyksellisenä oppimisen ja kohtaamisen paikkana sekä tarjota yllättäviä oheispalveluita, jotka johdattelevat syvemmän museokokemuksen äärelle. Piirros: Anja Reponen avoin sekä kunnianhimoisesti kokeileva
– Missään muualla muotoilu ja arkkitehtuuri eivät ole kytkeytyneet yhtä tiiviisti yhteiskuntaan kuin meillä. Ja uuden teknologian avulla niiden äärelle pääsisi koko maailma, Kaarina Gould sanoo. – Koen, että suomalainen muotoilu ja arkkitehtuuri ansaitsevat kansainvälisesti vetovoimaisen kodin, joka kutsuu kokemaan ja keskustelemaan sekä löytämään uusia näkökulmia. – Design on aina pyrkimystä uusiin, parempiin ratkaisuihin ja tekoihin, olipa se sitten rakennetun, materiaalisen ympäristömme suunnittelua tai systeemistä ajattelua. Uuden museorakennuksen sijainti Helsingin keskustassa. Hänen mukaansa arkkitehtuurija designmuseon edustamilla aloilla on tärkeä rooli yhteiskuntamme toimivuuden ja tulevaisuuden kannalta. – Uusi museorakennus mahdollistaisi lisäksi ajankohtaisten sisältöjen ja palveluiden tuottamisen. n – Arkkitehtuurija designmuseon edustamilla aloilla on tärkeä rooli yhteiskuntamme toimivuuden ja tulevaisuuden kannalta. 66 lessamme ja rakentaessamme tätä museota, Kaarina Gould sanoo. Piirros: Anja Reponen. Nyt jos koskaan on toiveikkaiden tekojen ja parempaan tulevaisuuteen tähtäävien ratkaisujen aika, Gould toteaa. Hänen mielestään Helsingistä ja Suomesta ei voi puhua mainitsematta arkkitehtuuria ja muotoilua. – Uusi museo onkin toteutuessaan paitsi näyteikkuna sen edustamiin aloihin myös tarina yhteiskunnastamme. Silti arkkitehtuurija designmuseomme toimivat rakennuksissa, joita ei ole tarkoitettu museotoimintaan
Suomen hallitus on sitoutunut edistämään lämpöä tuottavien pienreaktoreiden käyttöönottoa.. Helsingin energiayhtiö Helen ja Steady Energy ovat solmineet pienydinvoimaa koskevan aiesopimuksen, jonka tavoitteena on mahdollistaa investointi pieneen lämpöä tuottavaan ydinvoimalaitokseen. Haluamme olla käynnistämässä ydinlämpötuotantoa Suomessa ja rakentaa sen vaatimat edellytykset yhteistyössä Steady Energyn sekä muiden energia-alan toimijoiden, päättäjien ja viranomaisen kanssa, toteaa Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka. Vuosille 2024–2027 sijoittuva sopimus kattaisi muun muassa ydinenergialain uudistamisen edistämisen, sijoituspaikkaja teknologialuvan hakemisen sekä laitoksen kauppahinnan kiinnittämisen. – Nyt allekirjoitettu aiesopimus on Helenin ensimmäinen konkreettinen askel kohti pienydinvoimaa. – Aiesopimus on tärkeä virstanpylväs Steady Energylle. Lisäksi se mahdollistaisi Helenille jopa kymmenen teholtaan 50 megawatin reaktoriyksikön hankkimisen Steady Energyltä. Olemme ylpeitä, että Helen on mukana tekemässä merkittävää työtä suomalaisten hyväksi ja ilmastokatastrofin estämiseksi, kertoo Steady Energyn toimitusjohtaja Tommi Nyman. Sen muuttaminen täysin hiilidioksidivapaaksi on merkittävä ilmastoteko koko Suomen mittakaavassa, Sirkka toteaa. Pienydinvoima on yksi lupaavimmista ratkaisuista, jolla energiantuotannon päästöjä saadaan vähennettyä nopeasti ja kustannustehokkaasti sekä sähkön että lämmön tuotannossa, mutta sen rakentaminen edellyttää vielä muun muassa lainsäädännön uudistamista. Helen ja Steady Energy näkevät pienissä ydinlämpölaitoksissa mahdollisuuden sekä lämmöntuotannon uudistamiseen että turvaamiseen. Moderni toteutus, kustannus enää 25% vanhasta www.kiinteistömittaus.fi Kiinteistömittaus Oy, Vantaa, 040 7725 456 Ydinlämpötuotanto käynnistyy Suomessa. Vuotovahti ja kulutusseuranta päävesimittarille Perustuu optiseen luentaan. Käyttöönotto 179€. Ydinlämpö mahdollistaa hiilidioksidivapaan kaukolämmön, tasapainottaa lämpöenergian hinnanvaihteluita ja takaa Suomen huoltovarmuutta. Se luo edellytykset toteuttaa 2020-luvulla kotimainen teknologia, joka kykenee leikkaamaan kahdeksan prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä, kun kaukolämpöä ei tuotettaisi enää polttamalla. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on yhteiskuntamme tärkeimpiä tavoitteita, ja vakaan sekä luotettavan lämmöntuotannon takaamiseksi tarvitaan useita erilaisia lämmönlähteitä. Helen on ensimmäinen Steady Energyn kanssa yhteistyöhön ryhtyvä energiayhtiö. Tavoitteenamme on käynnistää uusi puhtaan energian vientiteollisuustuote ja edetä globaaleille lämpömarkkinoille, joilla päästöjen vähennyspotentiaali on vielä huomattavasti merkittävämpi, gigatonniluokkaa. – Pienydinvoimalla tuotettava kaukolämpö on erityisen kiinnostava ratkaisu Helenille, jonka 100 kilometrin pituinen kaukolämpöverkko on yksi Pohjoismaiden pisimmistä. Aiesopimuksen mukaan Helen ja Steady Energy käynnistävät suunnittelun, jonka tavoitteena on saavuttaa ydinlämpötuotantoa koskeva ennakkoinvestointisopimus seuraavan puolen vuoden aikana. Pienydinvoimaan liittyvä lainsäädäntötyö on vielä kesken ja vaatii eri viranomaisten yhteistyötä valmistuakseen. 24/7 seuranta, vuotohälyt, piilovuodot, kulutusraportit, asiakasportaali, Android/IOS, automaattinen lataus vesilaitokselle (pk-koht.) 14,90 €/kk, alv %. 67 Kiinteistöalan uutisia Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions.fi www.kuparisolutions.fi AVUX on kiinteistönhuollon, isännöinnin ja siivouksen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla ohjataan ja hallitaan asiakaskohteissa tapahtuvaa työskentelyä tehtävien töiden alkuvaiheesta niiden laskutukseen saakka
Myös suojellun kiinteistön poikkeavan ohuet kantavat betonirakenteet ja niistä aiheutuvat kuormitusriskit sekä purkutöiden aikaiset väliaikaiset tuenKansallisteatterin1950-luvulla rakennettu Pieni näyttämö ja 1930-luvulla rakennettu väliosa ovat kokeneet täydellisen perusparannuksen. Hankkeen tavoitteena oli yhdistää eri aikakausina rakennetut teatterikorttelin osat toisiinsa poistamalla muun muassa lukuisia käyttöä hankaloittavia tasoeroja toiminnallisissa tiloissa. 68 Pääkaupunkiseutu Suomen kansallisen päänäyttämön, Kansallisteatterin Pienen näyttämön peruskorjaus oli vaativa urakka Uutta ja vanhan kunnioittamista Kansallisteatterin laajassa korjauksessa 1950-luvulla rakennettu Pieni näyttämö ja 1930-luvulla rakennettu väliosa kokivat täydellisen perusparannuksen. 50-luvun osan purkutyöt aloitettiin lokakuussa 2020, mutta 30-luvun puolella purkutyöt päästiin aloittamaan vasta reilu vuoden päästä marraskuussa 2021, sillä osan suunnitelmiin kohdistunut valitus ja sen käsittely viivästyttivät projektia yli vuoden. Peruskorjattua pinta-alaa on kuudessa kerroksessa ja ilmanvaihtokonehuoneessa yhteensä 8 250 bruttoneliömetriä ja 35 000 kuutiometriä. Vanhaa kunnioittaen Rakennustyöt käynnistyivät alkusyksystä 2020. Rakennuttajakonsulttina toimi A-Insinöörit, pääsuunnittelijana Aki Davidsson ja arkkitehtina Arkkitehdit Davidsson & Tarkela. K ansallisteatterin Pienen näyttämön vaativa peruskorjaus valmistui syyskuun alussa. Suunnittelussa ja rakentamisessa pystyttiin kuitenkin kirimään aikataulua merkittävästi, ja uudet tilat saatiin käyttöön tilaajan tavoitteen mukaisesti syyskaudelle 2023. Peruskorjauksen kustannukset olivat 61,4 miljoonaa euroa sekä teatterin omat erillishankinnat. Hankkeessa uudistettiin Pieni näyttämö katsomoineen ja toteutettiin uudet esitystilat Taivassali ja Maalaamosali. Samoin tavoitteena oli toteuttaa teatterihenkilökunnalle toimivat, luonnonvaloa saavat työtilat. Lisäksi luotiin esitysharjoitustiloja, teatterin tukitoimien työ-, logistiikkaja teknisiä tiloja sekä uusi kahvila Willensauna esiintymislavoineen. Hanke toteutettiin kärkihankeallianssimallilla, mikä sopii vaativiin korjausrakennushankkeisiin. Mittavan peruskorjauksen lähtökohtana oli vanhan kunnioittaminen ja entisöiminen samalla, kun teatterin tilaja tekniikkaratkaisut päivitettiin palvelemaan tämän päivän ja tulevaisuuden teatterintekijöitä sekä yleisöä. Peruskorjattua pinta-alaa on kuudessa kerroksessa ja ilmanvaihtokonehuoneessa yhteensä 8 250 bruttoneliömetriä ja 35 000 kuutiometriä. Hankkeen tilaajana toimi Suomen Kansallisteatteri ja palveluntuottajana SRV. Korjaustöihin oman haasteensa toivat väliaikaiseksi varasto-osaksi tarkoitetun 1930-luvun osan rakennuksen kantavat rakenteet, mitkä jouduttiin vahvistamaan perustuksista kattoon ja nykyaikainen talosekä teatteritekniikka sovitettiin käytännössä uudelleen rakennettuihin tiloihin. Kuva: Tuomo Manninen
69
Aiemmin puutyöverstaana toimineen Taivassalin vuonna 1954 asennettu kaunis puupölkkylattia nostettiin peruskorjauksen alta pois, kunnostettiin ja asennettiin takaisin. Taivassaliin puolestaan on jätetty näkyville tiiliseinää, joka tuli esiin peruskorjauksen yhteydessä. Tiiliseinä oli aikanaan osa 1930-luvun väliosan Kaisaniemen puiston puoleista julkisivua. Yhteensovitusta on tehty teatteKokonaan uudet näyttämöt, Taivassali ja Maalaamosali, sijaitsevat teatterin ylimmässä kerroksessa ja niillä on yhteinen yleisölämpiö. – Projektihenkilöstömme on yhdessä allianssiorganisaation ja yhteistyökumppaneidensa kanssa kehittänyt onnistuneesti ratkaisuja erilaisiin haasteisiin muuttuvissa tilanteissa, hän jatkaa. Kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta peruskorjattiin huolella entisöiden. 70 Näyttämöiden akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota, esimerkiksi ilmastoinnin aiheuttaman ja muista tiloista kuuluvan äänivuodon hiljaisuustaso vastaa hotellihuoneille asetettuja vaatimuksia. Kuva: Tuomo Manninen Kahvila Willensaunan sisustus on Kansallisteatterin taiteellisen suunnittelijan, lavastaja Kati Lukan käsialaa. nat ovat edellyttäneet erityisen huolellista töiden suunnittelua. – Hienoa on myös se, että peruskorjausta on toteutettu näyttämätoiminnan ollessa käynnissä. – Peruskorjaushanke on edellyttänyt koko työmaaorganisaatiolta jatkuvaa toteutuksen kehitystyötä lukuisten erikoisrakenteiden ja suojeltujen rakennusosien vaativien yksityiskohtien toteuttamisessa sekä yhteensovittamisessa uusitun talotekniikan ja viimeisimmän esitystekniikan kanssa, kertoo SRV:n projektipäällikkö Mikko Nykänen. Kuva: Kirsi Helstelä
Tartuimme ilman muuta haasteeseen. Esitysten taiteelliseen suunnitteluun avautuu teknisten ratkaisuiden myötä uusia luovia mahdollisuuksia. Kulku sinne on nyt esteetön. Matka on ollut pitkä ja monipolvinen. Kuva: Tuomo Manninen Taivassalin ja Maalaamosalin yleisölämpin katossa on näyttäviä kristallikruunuja. Teknisen näyttämöhenkilökunnan työturvallisuus on aiempaa parempi, esimerkiksi käsikäyttöisiä köysistöjä tai tikastyöskentelyä ei enää tarvita. 71 ritoiminnan kanssa meluavien töiden osalta. Kuva: Kirsi Helstelä. Työmaasta ei ole syntynyt teatterin Suuren näyttämön esitystoiminnalle merkittävää haittaa, Nykänen kertoo. Äänijärjestelmä on immersiivinen. n Kansallisteatterin lippumyymälä sijaitsee nyt katutasossa 1930-luvun osassa Läntisellä Teatterikujalla. Kuva: Tuomo Manninen Kansallisteatterin Pienen näyttämän katsomo uusittiin peruskorjauksessa. – Vuonna 2012 saimme kulttuuriministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosojalta tehtävän suunnitella teatteri uudella ja tulevia sukupolvia palvelevalla tavalla. Modernein teatteritila Peruskorjattu Pieni näyttämö edustaa tekniseltä infrastruktuuriltaan Suomen moderneinta teatteria. Näyttämöiden akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota, esimerkiksi ilmastoinnin aiheuttaman ja muista tiloista kuuluvan äänivuodon hiljaisuustaso vastaa hotellihuoneille asetettuja vaatimuksia. Työ kannatti, sillä peruskorjattu Suomen Kansallisteatteri on valmis palvelemaan yleisöä, taiteilijoita ja teatterin työntekijöitä nyt ja tulevaisuudessa, Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho sanoo
– Lähtökohtanamme on ollut, että Luolaa rakennetaan käyttäjiä varten ja heidän tarpeisiinsa, kertoo Kuopion kaupungin lii. Sisävalmistusvaiheeseen kuuluvat muun muassa vaativat ja laajat tekniikka-asennukset, joita vaaditaan esimerkiksi kansainvälisten urheilutapahtumien järjestämiseen. 72 E ntinen asevarikko Kuopion Savilahdessa muuntuu alueen asukkaita ja koko kaupunkia palvelevaksi liikuntaja tapahtumakeskus Luolaksi ainutlaatuisessa muutoshankkeessa. Kuopion kaupunki ja Savilahden alueen oppilaitokset eli Savon ammattiopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto ovat toimineet yhteistyössä tässä monivaiheisessa hankkeessa, joka on pitänyt sisällään kustannusten ja suunnitelmien uudelleenarviointia pitkin matkaa. 50 metriä leveän kalliohallin suunnittelussa hyödynnetään dataa ja 3D-mallinnusta. Oppilaitosten lisäksi myös urheiluseuroja on kuultu hankkeen edetessä jatkuvasti, ja tiloja on muokattu ja mitoitettu käyttäjien tarpeiden mukaan. Valmistuttuaan Luola toimii myös väestönsuojana tuhansille lähiympäristön asukkaille ja työntekijöille. Katsomotilaa tapahtumakäyttöön tulee 2 500 henkilölle. Tulevissa liikuntatiloissa voi harrastaa esimerkiksi salibandyä, futsalia ja lentopalloa. Entinen asevarikko Kuopion Savilahdessa liikuntaja tapahtumakeskus Luolaksi Kallion sisälle urheiluja tapahtumakeskus Entinen asevarikko Kuopion Savilahdessa muuntuu alueen asukkaita ja koko kaupunkia palvelevaksi liikuntaja tapahtumakeskus Luolaksi ainutlaatuisessa muutoshankkeessa. Savilahti on noin kaksi kilometriä Kuopion keskustan länsipuolella oleva alue. Lisäksi keskukseen tulee kuntosali, ryhmäliikuntatiloja ja harjoituspaikka kamppailulajeille. Työmaalla on alkanut sisävalmistusvaihe ja pääsisäänkäyntirakennuksen rakentaminen Luolan ulkopuolelle
Se tarjoaa terveelliset ja hyvät tilat liikkua sekä vastaa myös isoja tiloja vaativiin käyttötarpeisiimme. Sen tarjoamat hyvinvointipalvelut ja tapahtumat toimivat vetovoimatekijänä koko kaupungille iloitsee Ilja Venäläinen. Luolassa on myös tarvitsemamme väestönsuojelutil, sanoo Savon koulutuskuntayhtymän johtaja Heikki Helve. – Meille Luola on tärkeä osa vetovoimaista ja monipuolista Savilahden kampustamme. Samoin henkilökunnan liikuntatilana Luola on tärkeä mahdollisuuksien lisääjä. Hänen mukaansa uuden hallitusohjelman tavoitteena on lisätä liikuntaa toisella asteella ja muutoinkin kannustaa nuoria liikkumaan. 73 Luolaan johdattaa 35 metriä korkea pystysuora kallioleikkaus sisäänkäynnillä. Keskukseen tulee myös kuntosali, ryhmäliikuntatiloja ja harjoituspaikka kamppailulajeille. Havainnekuva: Davidsson Tarkela Tulevaisuudessa Liikuntaja tapahtumakeskus Luolassa voi pelata esimerkiksi salibandyä, futsalia ja lentopalloa. Liikuntakäytön lisäksi se luo turvaa tarjoamalla väestönsuojan lähes 7 000 ihmiselle. Tavoitteena on, että 300 000-350 000 kävijää pääsee nauttimaan Luolan palveluista vuosittain. – Luola kokoaa yhteen niin alueen toimijat kuin kotimaiset ja ulkomaiset kävijätkin. Havainnekuva: Luola Kallion sisälle urheiluja tapahtumakeskus kuntapalvelusuunnittelija Ilja Venäläinen. n. Luola muodostaa valmistuessaan monipuolisen kohtaamispaikan ja toimii kokoavana voimana kehittyvälle Savilahden alueelle. Liikuntaja tapahtumakeskus tuo myös eloa alueelle erilaisten palveluiden ja tapahtumien muodossa. – Käyttötarpeiden voi tulevaisuudessa odottaa kasvavan. Liikuntaja tapahtumakeskus avataan yleisölle ja liikkujille loppukesästä 2024. Luolassa nähdään tulevaisuudessa konsertteja, seminaareja, turnauksia ja kansainvälisiäkin otteluita eri lajeissa
Samaan aikaan Suomesta on tullut sähkön nettoviejä viime keväästä alkaen. Rakentamisesta ei odoteta aiheutuvan satunnaisen melun lisäksi muita olennaisia ympäristövaikutuksia. Se liitetään uuteen monitoimitaloon yhdyskäytävällä. F-35-monitoimihävittäjillä suunnitellaan operoitavan aina 2060-luvulle saakka, Lapin lennoston operaatiopäällikkö, everstiluutnantti Jaakko Salomäki toteaa. Sähkön kulutus on vähentynyt kuluneen kalenterivuoden aikana kuusi prosenttia. Yhtenäiseen peruskouluun tulevat luokka-asteet 0.–9. Uusi Tuiran monitoimitalo rakennetaan vuonna 1974 rakennetun, ja jo tontilta pois puretun, koulun tilalle. Päästöttömän tuotannon osuus syyskuussa oli vastaavasti 98prosenttia, joka on uusi kuukausikohtainen ennätys. Puolustuskiinteistöt vastaa hävittäjiin liittyvistä kiinteistöistä, niiden rakennuttamisesta ja ylläpidosta sekä kiinteistön palveluiden järjestämisestä kaikissa turvallisuustilanteissa. Rakennuksen suunnittelua, rakentamista ja käyttöä ohjaavat kaupungin asettamat tavoitteet: elinikäinen oppiminen, kuntalaistoiminnan vahvistaminen, kulttuurisensitiivisen toimintaympäristön luominen, halu parantaa yhdenvertaisuutta ja esteettömyyttä sekä pyrkimys vähentää terveydelle haitallisia kemikaaleja lasten kasvuympäristössä. Tuiran monitoimitalon noin 22 miljoonan euron rakennushanke kirjataan NCC Building Nordicsin tilauskantaan neljännelle kvartaalille. Sähkön päästöt pudonneet lähelle nollaa Sähköntuotannon päästöt käyvät vähiin ennen kuin loppuvat, ilmenee Energiateollisuus ry:n syyskuun kuukausitilastoista, joiden mukaan ainoastaan kaksi prosenttia sähköstä tuotettiin päästöjä tuottavissa polttolaitoksissa. 74 Kiinteistöalan uutisia Tuiran monitoimitalo Ouluun Uusi monitoimitalo tulee vuonna 1900 rakennetun Tuiran koulun yhteyteen Ouluun. Vuoden alusta laskien puhtaan tuotannon osuus on hieman matalampi, 93,5 %, sillä talvikuukausina turvauduttiin sähköntuotannossa vähäisessä määrin myös fossiilisiin polttoaineisiin ja turpeeseen. ja koulussa tulee opiskelemaan noin 650 lasta ja nuorta. Kiinteistöjä ja infraa rakennetaan hävittäjiä varten tämän vuosikymmenen aikana kaikissa Ilmavoimien tukikohdissa. Rakennustyöt alkoivat lokakuun alussa ja uuden monitoimitalon on määrä olla valmis kesäkuussa 2025. Kuva: Verstas Arkkitehdit Ouluun, vuonna 1900 rakennetun Tuiran koulun yhteyteen rakennetaan uusi monitoimitalo. Rovaniemen tukikohdan hanke sisältää uudisrakentamisen lisäksi peruskorjausta, ja siinä on varauduttu noin 150 miljoonaa euron kustannuksiin. Rakentaminen näkyy varuskunta-alueen ympäristössä muun muassa maansiirtotöinä, maiseman muokkauksena ja lisääntyvänä työmaaliikenteenä. Rakennushankkeen suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitu Pohjois-Suomen arktiset ilmasto-olosuhteet ja ympäristö. Hankkeen arvo on noin 22 miljoonaa euroa. Sähköä säästettiin etenkin viime talven korkeiden hintojen aikaan, ja osa säästötoimista on osoittautunut pysyviksi. Monitoimitalo rakennetaan kokonaisurakkana. Uuden monitoimitalon viereen jää vuonna 1900 rakennettu, suojeltu koulurakennus. Rakentamisen arvioidaan kestävän Rovaniemellä vuoteen 2027 saakka. Louhinnasta ja kiviaineksen murskauksesta saattaa aiheutua ajoittain melua lähialueelle ensi vuoden syksyyn asti. Rakennustyöt alkavat heti. Sähköomavaraisuuteen ovat vaikuttaneet varsinkin ydinvoimakapasiteetin kasvu ja viime vuoden mittavat investoinnit tuulivoimaan.. Rovaniemen tukikohtaan tiloja ja infraa uusille F-35-hävittäjille Puolustuskiinteistöt rakennuttaa Lapin lennostolle huolto-, koulutusja varastotiloja sekä lentokenttärakenteita tulevia F-35-monitoimihävittäjiä varten. Tuiran monitoimitaloon tulee tiloja yhtenäiselle peruskoululle, kirjastolle, nuorisopalveluille ja Oulu-opistolle. Kaksikerroksinen rakennus on kooltaan 8.496 m 2 . NCC toteuttaa tilatehokkaan monitoimitalon haastavaan rakennuspaikkaan valmiiden suunnitelmien pohjalta. Kaupunkikuvallisesti vaativaan paikkaan sijoitetun uudisrakennuksen suunnittelusta on vastannut Verstas Arkkitehdit Oy. – Hankkeella on työllistävä vaikutus paikallisesti ja alueellisesti, mikä on ilahduttavaa etenkin nyt kun rakennusalalla on haastava tilanne, Puolustuskiinteistöjen asiakaspäällikkö Suvi Jokio kertoo. – F-35-suorituskyvyn rakentuminen on Lapin lennostossa tulevien vuosien merkittävin kehittämiskokonaisuus. Valmistelevat työt alkoivat tämän vuoden kesäkuussa ja varsinainen rakentaminen syyskuussa. Puolustusvoimien ensimmäiset F-35-hävittäjät toimitetaan Suomeen, Lapin lennostoon Rovaniemelle vuonna 2026
www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p. 02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi
Kestävä kehitys Hotellin laajennusosassa käytetyt, Pielisen Betonin toimittamat betonielementit. Vihreät valinnat tuovat selkeää rahallista säästöä ja ovat järkeviä investointeja. Siksi Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO on toteuttanut kiinteistöissään useita energiatehokkuushankkeita, joissa myös Schneider Electric on ollut vahvasti mukana. Schneider Electric on valittu mukaan Sokos Hotel Bomban laajennusprojektiin toimittamaan hotelliin kiinteistöhallintajärjestelmä ja huonesäätimet. Kylpylähotelliin rakennetaan uusi 92-huoneinen ja viisikerroksinen hotellisiipi. Uudisrakennukseen tulee 92 uutta huonetta, ravintola ja kokoustiloja. – Kiinteistönhallinta ja muut tarjoamamme palvelut ovat yksi osa PKO:n energiatehokkuuden ympyrää. Schneider Electric toimittaa uudisrakennukseen kiinteistöhallintajärjestelmän ja huonesäätimet, joiden avulla voi säätää huoneen lämmitystä, jäähdytystä ja puhallinnopeutta. Uudisrakennuksen on määrä valmistua kesällä 2024. Esimerkiksi huonesäätimillä optimoidaan energiatehokkuutta, ja lisäksi säätimet parantavat huoneen mukavuutta, kun hotellissa vieraileva asiakas pystyy itse säätämään tilan lämpötilaa ja puhallinnopeutta, kertoo Schneider Electricin asiakkuuspäällikkö Jukka Romppanen. 76 Kylpylähotelliin vajaan sadan huoneen viisikerroksinen siipi Energiatehokkuus nousuun Sokos Hotel Bombassa Nurmeksessa P ohjois-Karjalassa sijaitsevassa Break Sokos Hotel Bombassa Nurmeksessa toteutetaan laaja uudistusprojekti. Bomban alueen matkailu on kehittynyt ja nostanut suosiotaan viime vuosina ja kylpylähotellin laajennuksella pyritään vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Vihreät arvot ovat nykyisin tärkeitä. Niiden avulla voidaan säätää esimerkiksi huoneiden lämmitystä, jäähdytystä ja puhallinnopeutta tarpeen mukaisesti ja energiatehokkaasti. PKO on panostanut esimerkiksi aurinkoenergian lisäämiseen ja kylmäkalusteiden sekä lämmityksen energiatehokkuuteen
Laajennusosa näkyy havainnekuvassa oikealla. Myös etäyhteys muualta kuin Cockpitista kameroiden näkymiin on mahdollinen. n Torninostureihin etäohjaus Torninostureihin tulee mahdollisuus etäohjaukseen. Tekniikka mahdollistaa nosturin kunnon ja toiminnan etävalvonnan, mikä lisää turvallisuutta työmaalla sekä auttaa ennakoimaan huoltotarvetta.. Rakennuksen energiankäyttöä ohjataan ja valvotaan tarkasti nykyaikaisen rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Break Sokos Hotel Bomban laajennusosa tulee lämpenemään osin maalämmöllä. Laitteet rekisteröivät kaikki tapahtumat ja tallentavat tiedot, jolloin asennusten suorittaminen voidaan tarkistaa ja dokumentoida jälkikäteen. Hotellihuoneiden sisustuksessa jatkuu aiemmissa uudistuksissa valittu linja esitellä alueen luontoa paikallisten kuvaajien ottamin valokuvin. Tarkentamalla kameroita näkee yksityiskohdat ilman paikan päälle siirtymistä. Kuva: Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Huonesäätimillä optimoidaan energiatehokkuutta. Skyline Cockpit on tekoälypohjainen järjestelmä, joka mahdollistaa yhden tai useamman torninosturin etäohjauksen. Järjestelmä on jatkokehitys Israelin puolustusvoimien alun perin lennokkien kauko-ohjaukseen kehittämästä tarkkuusteknologiasta. Energiatehokkuutta tulee valaistuksen ohjauksella, jossa hyödynnetään liikeja päivänvalo-ohjausta. Nosturia voidaan ohjata internetin tai satelliitin välityksellä jopa toisesta maanosasta. Työtila on hyvin tuuletettu ja tilava, aurinko ei häikäise eikä lämmitä ohjaamoa, ja kuljettaja voi kävellä ympäriinsä ja pitää paremmin yhteyttä esimieheen ja nostotiimiin. Näkymä voidaan tarkentaa haluttuun kohtaan työmaalla. Kameroiden näkymä on laaja ja tarkka. 77 Kiinteistöalan uutisia Sokos Hotel Bomba talvimaisemassa. Pohjois-Karjalan Osuuskaupan tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä kaikki sen operoimat hotellit käyttävät vain uusiutuvaa energiaa. Suomen suurin torninosturien vuokrausyritys Lambertsson pilotoi ensimmäisenä EU:n alueella Skyline Cockpit -laitteistoa, joka mahdollistaa torninosturin etäohjauksen 12 kameran avulla. Laitteisto pystyy havaitsemaan muutokset laajalla alueella, ja järjestelmä mahdollistaa myös näkymän nosturin taakse, mikä helpottaa esteiden, kuten betonipumppupuomien, havaitsemista ja siten törmäysten välttämistä. Lattiat tehdään kokonaan uusiutuvalla energialla. Hotellin ilmanvaihtojärjestelmät on varustettu tehokkailla lämmöntalteenottolaitteilla. Uudistuksen yhteydessä hotelliin rakentuu aurinkovoimala, jonka teho yltää 83 kilowattipiikkiin. Työmaan johdolla on suora yhteys kuljettajaan, ja näytöistä voidaan seurata asennuksia ja antaa ohjeita. Huoneohjausjärjestelmä osana automaatiota huolehtii siitä, että energiaa ei hukata silloinkaan, kun huoneessa ei ole asiakasta. – Tämä teknologinen kehitys parantaa sekä turvallisuutta että viestintää työmaillamme, sanoo Lambertsson Oy:n toimitusjohtaja Juha Helin. Myös jäähdytyksen tuottama lauhdelämpö otetaan talteen ja hyödynnetään lämpöpumppujen avulla lämpimän käyttöveden tuotantoon. – Uuden laitteiston suuri etu on, että nosturinkuljettajien työolosuhteet paranevat merkittävästi, Juha Helin sanoo. Laajennusosassa tullaan näkemään Asko Kuittisen ja Pauli Sorsakarin valokuvia. Kuva: Pohjois-Karjalan Osuuskauppa on valmistettu vastuullisen rakentamisen lähtökohdista. Pesuhuoneiden allastasot taas valmistetaan polyesteripohjaisesta komposiittimateriaalista, joka on 30 prosenttisesti uusiomuovia ja sataprosenttisesti kierrätettävissä. Komposiittimateriaalista valmistetut allaskalusteet ovat kestäviä ja pitkäikäisiä. Työmaan johtamiseen laitteisto tuo paljon etuja
Pienimmille lapsille on tärkeää kodinomaisuus, jota korostetaan tilojen sijoittelulla, kertoo päiväkodin johtaja Anu Hannila. Palkinnon tarkoituksena on lisätä arvostusta luovaa korkealuokkaista arkkitehtuuria kohtaan sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä. Erityisen pidettyjä ovat esimerkiksi toiminnalliset tilat, kuten aistihuone ja ateljeetilat. 78 V uoden 2023 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto on myönnetty tuusulalaiselle päiväkoti Martta Wendelinille. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014 Varsovassa sijaitsevalle Puolanjuutalaisten historian museolle, jonka on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki. Rakennus on osa Tuusulan kunnan historiallisen suurta palveluverkkouudistusta, jolla turvataan modernit, virikkeelliset ja turvalliset tilat opetukselle ja varhaiskasvatukselle. Mielestäni olemme onnistuneet todella hyvin, iloitsee sivistysjohtaja Tiina Simons. AFKS Arkkitehtien suunnittelema puurakenteinen päiväkoti on palkitsemisperustelujen mukaan erinomainen esimerkki siitä, miten rakentamisessa voidaan pyrkiä kohti kestävämpää tulevaisuutta. Valtava, luonnonmukainen ja monimuotoinen piha-alue täyttää lasten suurta ja tärkeää tarvetta juosta, hyppiä ja kiipeillä. – Tuusulan kunta on osoittanut olevansa tulevien sukupolvien edunvalvojien etujoukoissa tekemällä rohkeita päätöksiä käytöstä poistuneiden tilojen korvaamisessa. Se on myös omiaan vaimentamaan päiväkodin arjen melua. Halusimme päiväkoti Martta Wendeliniin avaruutta, muunneltavuutta ja tekemiseen innostavan ympäristön. Pienryhmätilat on pilkottu turvallisen kokoisiin yksiköihin, ja käsienpesupaikat löytyvät lapsen käsien korkeudelta. n Päiväkoti Martta Wendelin on kymmenelle lapsiryhmälle ja noin 200 lapselle suunniteltu, vuonna 2022 valmistunut puinen päiväkoti Tuusulassa. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto päiväkoti Martta Wendelinille. – Palkinto tuntuu erityisen hyvältä kohdistuessaan arkiseen, yhteistä hyvää tuottavaan rakennukseen. Pihan suunnittelusta vastasi toimistossa maisema-arkkitehti Soile Heikkinen. Meluhaitat ja liikenteen päästöt on minimoitu taitavalla sijoittamisella. Päiväkodin suunnittelusta vastasivat AFKS Arkkitehtien Jari Frondelius, joka toimi hankkeen pääsuunnittelijana, arkkitehdit Jaakko Keppo ja Juha Salmenperä sekä projektiarkkitehdit Tommi Kantanen ja Mikko Liski. – Tämä on hieno kunnianosoitus ja kertoo, että tekemiämme ratkaisuja arvostetaan. – Päiväkodin lapsilähtöisyyden huomaa mittakaavojen yhteensovittamisesta: itse rakennus on valtavan suuri, mutta sisätiloissa kaikki on kuitenkin lapsen mittakaavassa. Teimme paljon etukäteissuunnittelua arkkitehtien kanssa. – Valoisuus ja aidot luonnonmateriaalit puhuttelevat meitä käyttäjiä joka päivä. Tulevaisuuteen katsovaa Päiväkoti Martta Wendelin on kymmenelle lapsiryhmälle ja noin 200 lapselle suunniteltu, vuonna 2022 valmistunut puurakennus, joka sijaitsee Tuusulanväylän lähellä. Suunnittelemme toimistossamme pääasiassa kouluja ja päiväkoteja, joten päiväkoti Martta Wendelin edustaa meille työtä, jota teemme päivittäin, kohteen pääsuunnittelija Jari Frondelius sanoo. Toimii hiilinieluna Finalistikohteet valinnut esiraati korostaa arviossaan, että päiväkodin ulkoja väliseinien sekä välipohjien rakenteiksi valittu CLT-massiivirakenne on käyttäjiensä terveyden ja turvallisuuden sekä rakennuksen hiilikädenjäljen kannalta erinomainen valinta. Päiväkoti Martta Wendelin on uudisrakennus, jota todella tarvittiin ja joka on rakennettu varmasti sekä terveelliseksi että turvalliseksi, Herlin sanoo. Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaita vuonna 2023 olivat päiväkoti Martta Wendelinin ohella Ajurien talli, Taidemuseo Chappe, Lauttasaaren kirkon peruskorjaus sekä Tanssin talo. Palkinnon saajan tänä vuonna valinnut Anna Herlin korosti valinnassaan kohteen kauaskantoisia vaikutuksia käyttäjiinsä, ympäristöön ja ilmastoon. Sisätilat on suunnattu etelään kohti puistomaisemaa. Päiväkoti Martta Wendelin on pieni pala tavoittelemisen arvoista tulevaisuutta tässä päivässä, Anna Herlin toteaa
Energiamäärä vastaa noin 7 500 kerrostalokaksion vuosittaista energiankulutusta ja euroissa lähes seitsemän miljoonan euron säästöä. Rakennuksen vapauduttua pääkonsulaatin käytöstä, tullaan kohteeseen tekemään kiinteistönhoitoon, tekniseen kuntoon ja turvallisuuteen liittyviä tarkistuksia yhdessä yhteistyökumppaneiden ja viranomaisten kanssa. Fiksua energiankäyttöä ja toimia jatketaan myös tulevan talven aikana. Venäjän Turun konsulaattirakennuksen vuokrasopimus päättyi. Tilojen olosuhteita seurataan ja säätöjä tehdään tarpeen mukaan. Senaatti käynnisti vuosi sitten lokakuussa laajan energiansäästöohjelman valtion kiinteistöissä. Nyt kohteen tyhjennyttyä, pääsemme kartoittamaan paremmin rakennuksen teknistä kuntoa sekä mahdollisia korjaustarpeita, sanoo kohteen kiinteistöpäällikkö Kai Eriksson. Senaatin energia-asiantuntija-arvioiden pohjalta ohjelman tavoitteeksi asetettiin vähintään 50 000 megawattitunnin säästöt ja arvioitiin, että säästöjä voitaisiin saavuttaa jopa 75 000 megawattituntia. Tavoitteena oli energiakriisin keskellä auttaa Suomea selviämään energiamarkkinoiden haastavasta talvesta ja hillitä rajua energiakustannusten nousua. Esimerkiksi toimistotilojen sisälämpötiloja laskettiin 20,5 asteeseen. Senaatin energiansäästöohjelmassa toteutettiin erittäin nopealla aikataululla nopeita energiansäästötoimia noin 1 000 rakennuksessa eri puolilla Suomea. Elokuun loppuun mennessä konsernin omistamissa kohteissa oli säästetty energiaa yhteensä noin 60 000 megawattituntia, joista Senaatti-kiinteistöjen kohteissa 38 000 megawattituntia ja puolustushallinnon tiloista vastaavan Puolustuskiinteistöjen tiloissa 22 000 megawattituntia. lämmitykseen ei lisätä viime talven tasoon nähden. Tulevan talven aikana hyödynnetään viime talvena saatuja kokemuksia ja lähtökohtaisesti energiankulutusta esim. Torpankatu 4, 24100 Salo Pieni Teollisuuskatu 1 D, 02920 Espoo Keskus 010 384 3100, gsm 0400 503 078 jari.sarttila@salonteollisuuskatot.fi www.salonteollisuuskatot.fi BITUMIKATTOSANEERAUKSET JA KAIKKIEN KATTOJEN HUOLLOT Energiansäästöohjelmalla 7:n miljoonan euron säästöt Senaatti-kiinteistöjen omistamassa kiinteistössä toimineen Venäjän Turun pääkonsulaatin vuokrasopimus päättyi syyskuun lopussa konsulaatin toimiluvan päättymisen yhteydessä. – Tulevina viikkoina toteutettavat kartoitukset ovat tukena tulevaisuuden käyttöä arvioitaessa. Mikäli kohteelle ei löydetä käyttöä, tullaan siitä valtion kiinteistöstrategian mukaisesti luopumaan ja siihen sidotut pääomat ohjataan valtion muihin tarpeisiin, toteaa Senaatin kiinteistökehityksen ja -myynnin johtaja Marko Härkönen. 79 Kiinteistöalan uutisia Valtion kiinteistöistä vastaavan Senaatti-konsernin energiansäästöohjelmalla on säästetty energiaa jo 60 000 megawattituntia eli 60 miljoonaa kilowattituntia. Valtaosa toimenpiteistä liittyi kiinteistönhoidon ammattilaisten suorittamiin talotekniikan laitteistojen säätöihin. Kiinteistönhoidosta vuokrasuhteen aikana on vastannut vuokralainen. Ohjelmaa jatketaan vuoden loppuun saakka, jonka jälkeen toiminta siirtyy osaksi normaaleja prosesseja ja kehitystoimintaa. – Rakennuksen tulevaa käyttöä arvioidaan parhaillaan ja ratkaisut tehdään mahdollisimman nopeasti syksyn aikana
– Tuntui hullulta etenkin alkukesän rajun poutajakson keskellä, että luonnonvarojen asiantuntijana käytämme vettä yksipuolisten nurmien kasteluun ja polttoainetta niiden leikkaamiseen, kun kaikki tiedämme ilmastokriisin ja monimuotoisuuskadon akuuttiuden. Itse niittykasvillisuus niitetään syyskuussa. Luken nurmikkokentät niityiksi Jokioisilla Luonnonvarakeskuksen Jokioisten toimipaikan ympäristössä kukkii pian niittyjä. Kiinteistö, joka on käytössä koko hankkeen ajan, vaatii asiakaslähtöisyyttä koko tiimiltä, toteaa liiketoimintajohtaja Mirka Vesaniemi Assemblinilta. – Palveluprojekteissa olemme vahvoja. Suurin ja merkittävin toteutettava järjestelmä hankkeessa on lämpöpumppujärjestelmä, joka pystyy keräämään maksimaalisesti lämpöenergiaa kiinteistön jäähdytysjärjestelmän lauhteesta sekä rakennuksen poistoilmasta ja hyödyntämään sitä tuloilman lämmityksessä. Hankkeen toteuttaa Assemblin Oy. Muutostöistä vastaa Senaatti-kiinteistöt yhdessä Lassila & Tikanojan kanssa. Investointien avulla kokonaisenergiansäästön arvioidaan olevan jatkossa 297 MWh vuodessa, jolloin kiinteistön CO2-päästöt pienenevät jopa 52 tonnia vuositasolla. 80 Kiinteistöalan uutisia Ympäristöpäästöjä pienemmäksi energiankierrätysjärjestelmällä Rakennuksen energiatehokkuutta halutaan merkittävästi parantaa ja sitä kautta vähentää ympäristöpäästöjä. Poistoilmalämpöpumppukäytöllä kerätään energiaa jäteilmasta IV-LTO-verkoston kautta, jota hyödynnetään tuloilman esilämmitykseen. Kuva: S-Pankki Kiinteistö Oy Helsingin Paciuksenkatu 29:ssä toteutetaan laajamittainen talotekniikan perusparannushanke. Alkuun alueita joudutaan kitkemään touko-, heinäja elokuussa haittalajeista, kuten esimerkiksi ohdakkeesta, pujosta ja lupiinista. Kiinteistö Kiinteistö && energia energia tilaukset@karprint.fi 040 729 1445. Osan muutettavista nurmialueista annetaan muodostua niityiksi itsestään ja osaan kylvetään kotimaiselta niittysiementuottajalta ostettua valikoitua seosta perinteisistä niittykasveista. Rakennuksen energiatehokkuutta halutaan merkittävästi parantaa ja sitä kautta vähentää ympäristöpäästöjä investoimalla muun muassa energiankierrätysjärjestelmään. Heidän huomionsa kiinnittyi kuumana ja poutaisena päivänä kastelukoneisiin ja kuiviin, ruskeisiin nurmikoihin. Luke ja valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt perustavat Luken Jokioisiin niittyjä yhteensä 7070 neliömetrin kokoiselle alueelle. Muutosajatus Jokioisten nurmikenttien muuttamisesta niityiksi sai alkunsa kolmen Luken tutkijan keskustellessa matkalla lounaalle. Noin kolmen vuoden jälkeen niitty on jatkuvassa kunnossa ja kukkii. Kun niitetty kasvillisuus on kuivunut muutaman viikon ajan, se viedään pois. Kiinteistö Oy Helsingin Paciuksenkatu 29 sijaitsee näkyvällä paikalla Meilahdessa Mannerheimintien ja Huopalahdentien yhdistävän Paciuksenkadun varrella. Meidän tiimillämme on paljon asiantuntijuutta sekä ketteryyttä toimia kiperienkin tilanteiden edessä ratkaisukeskeisesti. Rakennuksessa saneerataan vedenjäähdytyskone, jota käytetään myös poistoilmalämpöpumppuna olosuhteiden salliessa. Ehdotus niityistä sai positiivisen vastaanoton Jokioisten lukelaisten keskuudessa. Myös nestejäähdyttimet uusitaan energiaystävällisimpiin malleihin. Kiinteistön omistaa S-Pankki Toimitila Erikoissijoitusrahasto. Niityttämisellä säästämme resursseja, vähennämme päästöjä ja lisäämme monimuotoisuutta, mikä tukee erinomaisesti myös Luken vastuullisuustavoitteisiin kuuluvaa ympäristövastuuta, sanoo Luken tutkija Petteri Karisto. Muutostyöt alkoivat syyskuussa. Hankkeessa peruskorjataan ilmanvaihtokoneet, huippuimurit vaihdetaan LTO-malleihin, lämmönjakokeskus sekä lämmitysja jäähdytysverkostojen säätöventtiilit uusitaan ja verkosto tasapainotetaan. Seoksen odotetaan toimivan hyvin ja se sisältää sekä yksiettä monivuotisia lajeja. Kiinteistön hukkaenergian hyödyntämisen potentiaali on merkittävä ja hankkeessa toteutettavien muutostöiden avulla järjestelmät saadaan toimimaan energiatehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti
n Otsonointi poistaa tehokkaasti pinttyneen hajun asunnosta. Otsonointi voi vaikuttaa myös haitallisesti pintoihin ja materiaaleihin kuten betoniin, kipsilevyyn, luonnonkumiin, neopreeniin, lateksimaaliin, linoleumiin, puulattioihin ja kokolattiamattoihin. Otsonoinnin jälkeen tilassa on tehostettava ilmanvaihtoa ilmassa olevien epäpuhtauksien poistamiseksi. Otsonoinnin teho hajujen poistossa perustuu kemiallisten epäpuhtauksien hajottamiseen. Otsonointi poistaa tehokkaasti pinttyneen hajun asunnosta, autosta ja muista sisätiloista Tyypillinen tilanne on esimerkiksi se, että huoneistossa on tupakoitu pitkään, siellä on sisäilmavaurio, tai että huoneistossa tehdään hajunpoisto otsonoimalla kalmasiivouksen yhteydessä. Otsonaattoreita ei saa markkinoida vetoamalla niiden edullisiin terveysvaikutuksiin. Riittävä käsittelyaika riippuu huoneiston koosta ja hajun voimakkuudesta. Otsonoitava tila on merkittävä varoituskyltein. Näitä syntyy helposti esimerkiksi kosteusvaurioasuntoihin. Otsonaattori eli otsonia tuottava laite muodostaa otsonia huoneilmaan joko koronapurkausmenetelmällä, UV-valolla tai kylmäplasman avulla. Otsoni poistaa epäpuhtauksia hapettamalla. Otsonin hapetusreaktioissa voi syntyä ilmaan uusia terveydelle haitallisia yhdisteitä ja pienhiukkasia. Se voi myös vanhentaa ja haalistaa materiaaleja. Kerrostalotai rivitalohuoneistoa otsonoitaessa tulee huolehtia siitä, että otsoni ei pääse kulkeutumaan viereisiin huoneistoihin. Otsonointi on järkevää tehdä myös silloin, kun vuokralainen muuttaa asunnosta toiseen, sillä silloin pinnat ovat valmiiksi avoimia puhdistukselle, eivätkä uudet asukkaat ole ehtineet asettua taloon. Otsonoinnin jälkeen on noudatettava riittävää varoaikaa ennen tilojen käyttöönottoa. Otsonipitoisuuksien tulee olla todella suuria, jotta homeitiöt ja bakteerit kuolevat. Nykytiedon mukaan otsoni ei ole tehokas homeitiöiden ja bakteerien tappaja. Ammattilaisen työtä Otsonointia ei saa tehdä ilman ammattilaista. 81 O tsoni (O3) on väritön, pistävän raikkaan hajuinen ja ärsyttävä yhdiste. Kuvituskuva: Pexels Asunnon otsonointi on ammattilaisen työtä Hajut pois asunnosta. Varoajan jälkeen pinnat on puhdistettava pyyhkimällä, jotta niille mahdollisesti päätyneet epäpuhtaudet saadaan pois. Yleensä se on 1-3 vuorokautta. Otsoni saattaa reagoida erilaisten pintamateriaalien kanssa ja haurastuttaa niitä. Otsonoitavassa tilassa ei saa olla ihmisiä, eikä tavaroita eli tilan on oltava tyhjä. Otsonin leviäminen muihin tiloihin esimerkiksi ilmanvaihdon kautta on estettävä. Otsonointi on myös tehokas tapa poistaa asunnosta terveydelle haitallisia homekasvustoja, hiivasieniä ja bakteereita. Mikäli otsonointia käytetään hajujen ja epäpuhtauksien poistoon, tulee otsonin haitallisuus ja otsonoinnin johdosta mahdollisesti syntyvät terveydelle haitalliset sivutuotteet ja niiden vaikutuksen materiaaleihin huomioida. Otsonoinnin aikana tiloissa ei saa oleskella ihmisiä tai eläimiä, ja elintarvikkeet tulee pakata ilmatiiviisti. Käsittelyn jälkeen huoneisto pitää tuulettaa kunnolla
Metsähallitukselta vuokrattu maa-alue on noin 7,2 hehtaaria ja vuokrasopimus on voimassa 31.7.2067 saakka. Vuokra-alueella on konkurssipesään kuuluvia rantarakenteita sekä vuokralaisen hallussa oleva Metsähallituksen omistama laivalaituri. Vuokraa tarkistetaan vuosittain elinkustannusindeksin mukaan sekä määräaikaistarkistus vuoden 2033 alusta. Suihkukontti on vuokrattu, WC-kontti kuuluu kauppaan. Rakennuksen pintapuolinen yleiskunto on hyvä. Lisäksi vuoden 2023 maanvuokra erääntyy maksettavaksi 11/2023. Pohjahinnasta 450 000 euroa on kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden osuus 350.000 euroa ja irtaimiston osuus 100 000 euroa. Punkaharjun Valtionhotelli siirtyi vuonna 2016 yksityiseen omistukseen ja toimi sulkemiseensa asti nimellä Hotelli Punkaharju. Viimeisin vanhaa kunnioittaen tehty peruskorjaus on vuodelta 2016. Rakennus oli tuolloin nimeltään Villa Punkasyrjä. Sveitsiläistyylisen metsänvartijan talon suunnitteli Ernst Lohrmann, mutta rakennusta on myöhemmin laajennettu useaan otteeseen. Kohteessa on kunnalliset vesija viemäriliittymät sekä sähköja kaukolämpöliittymät. Lisäksi on rantasauna, 15 majoitusmökkiä ja apurakennuksia. Hotellin yrittäjänä toimi Saimi Hoyer. Hotelli restauroitiin vuosina 1978–1979 sekä vuonna 2016. Talo palveli myös matkailijoita. Majoitusmökeillä on erilliset yhteiset suihkuja wc-tilat. Hotellija asuin-/huoltorakennuksessa on kaukolämmitys vesikiertopattereilla. Yleiskaavan mukaan alue on luonnonsuojelualuetta. Hotellin juuret ulottuvat 1840-luvulle ja hotellia on myöhemmin laajennettu kahteen otteeseen. Vuonna 1879 alettiin rakentaa metsänvartijan talosta Valtionhotellia, ja metsänvartija siirtyi asumaan muualle. Niin sanottu Keisarinna-huvila ja sen maanvuokraoikeus ovat erillään ja niillä on eri omistaja, eivätkä ne ole myynnin kohteena. Toiminta-aikana sähkö ja lämpö on toimitettu samoista liittymistä myös ns. Kuva: VisitPunkaharju. n Hotelli Punkaharju on Suomen vanhin majoitusliike Punkaharjun Valtionhotelli, nykyinen Hotelli Punkaharju on vuodelta 1845. Kaarnaniemen majoitusmökit ovat Suomen vanhimpia majoituskäyttöön rakennettuja mökkejä. Myynnissä ovat Punkaharjun Valtionhotelli Oy:n osakkeet, jotka oikeuttavat Savonlinnan Punkaharjulla historiallisen pieteetillä remontoidun hotellikokonaisuuden omistukseen rakennuksineen ja vuokraoikeuksineen. Osakkeet ja irtaimisto myydään yhdessä. Suojellussa pihapiirissä on hotelli, asuin-/ huoltorakennus ja apurakennuksia. Harjualueelle rakennettiin keisari Nikolai I:n avustuksella metsänvartijan talo vuonna 1845. Heinäkuun lopussa päättynyt huutokauppa ei onnistunut, mutta ilmeisesti lokakuussa tullaan järjestämään tai aloittamaan uusi nettihuutokauppa. Tämän lisäksi myydään hotellin irtaimisto. Keisarinna-huvilaan. Kaupat eivät kuitenkaan toteutuneet, syistä joita ei kerrottu julkisuuteen, ostajien vetäydyttyä kaupasta. Majoituspulan vuoksi Punkaharjun Valtionhotellin viereen valmistui 1890-luvulla arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema Keisarinnan Huvila. Pihapiirin yleiskaavamerkintä k/sr, tarkoittaa, että olemassa olevat rakennukset tulee säilyttää. Punkaharjun Valtionhotelli on edelleen majoituskäytössä, ja se Suomen vanhin toimiva majoitusliike. Vuosivuokra on ollut noin 6 800 euroa vuonna 2022. Majoitusmökeissä on sähkölämmitys. Osakkeet myydään oikeuksineen ja velvoitteineen. Seitsemän vuoden jälkeen Hoyer ja hänen liikekumppaninsa Mari Kettunen-Väyrynen tekivät konkurssin, jolloin Mikko Ranta-Huitti ja Hannu Huitti voittivat huutokaupan 745 000 euron hinnalla. 82 P unkaharjun Valtionhotelli on hotelli Punkaharjun harjualueella. Kiinteistöosakeyhtiöllä on velkaa noin 49 000 euroa, josta vastaa ostaja. Hotellissa on 11 hotellihuonetta, vastaanottotilat, 2 ravintolasalia ja ravintolakeittiö, kabinetti / kirjasto, verantakabinetti, yleiset sosiaalitilat, baari, kokoustilat, kattoterassit ja tekniset tilat. Tiettävästi keisarinna ei ole yöpynyt huvilassa, joten nykyisen nimen alkuperä on hämärän peitossa
Kuten kaikki RALA-sertifikaatit, myös kosteudenhallintasertifikaatin myöntää RALAn arviointilautakunta, joka koostuu kiinteistöja rakentamisalan asiantuntijoista. Kyseessä on ensimmäinen yritykselle myönnettävä kosteudenhallintajärjestelmän sertifiointi. Laatujärjestelmän sertifiointi on jo vakiintunut tapa osoittaa, että yrityksen toimintatavat täyttävät yleisesti tunnustetut hyvän laatujohtamisen vaatimukset. Kosteudenhallintaan panostamista edellytetään rakentamisessa myös asetustasolla, mutta pelkkä lain pykälän täyttäminen ei riitä vaan tarvitaan hankkeen osapuolten sitoutumista kokonaisvaltaiseen kosteudenhallintaan, RALAn kosteudenhallinnan asiantuntija Marja Laitinen sanoo. Kyseessä on ensimmäinen yritykselle myönnettävä kosteudenhallintajärjestelmän sertifiointi. 83 Ensimmäinen yritystason sertifiointimenettely rakentamisen kosteudenhallintaan RALA-kosteudenhallintasertifikaatti osoittaa, että yrityksen kosteudenhallinnan menettelyt ovat hyvällä tasolla ja toimintatapoja kehitetään järjestelmällisesti eteenpäin. n. Sertifioinnin edellytysten täyttyminen todennetaan vuosittain toteutettavissa auditoinneissa. – Kosteudenhallinnan pitäisi olla itsestäänselvyys jokaisessa hankkeessa, eikä pelkästään työmaavaiheessa vaan läpi koko hankkeen, suunnittelusta käyttöönottoon. Sertifikaatin edellyttämät vaatimukset perustuvat ympäristöministeriön asetukseen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta, ympäristöministeriön ohjeeseen Rakennusten kosteustekninen toimivuus, RIL ry:n ohjeeseen Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen, Ratu-korttiin Olosuhteiden hallinta rakentamisessa sekä Kuivaketju10 kosteudenhallinnan toimintamalliin. Rakentamisen Laatu RALA ry tuo laatu-, ympäristöja turvallisuussertifioinnin jatkoksi yrityksen kosteudenhallinnan menettelyjen sertifioinnin. Hyvä kosteudenhallinta edellyttää huolellista suunnittelua ja toteutusta, mikä puolestaan tarkoittaa, että yrityksellä tulee olla systemaattiset toimintamallit kosteudenhallinnan varmistamiseksi. Sertifikaatin voimassaolo edellyttää, että yritys kehittää prosessejaan sekä parantaa jatkuvasti toimintaansa seurannan ja palautteen perusteella. Kosteudenhallintajärjestelmän sertifiointi osoittaa, että kosteudenhallinnan menettelyt on mietitty osaksi yrityksen perustoimintatapoja – johtamisesta resurssienhallintaan ja sopimusja hankintatoiminnasta projektitoimintaan. Tilaajalle ja loppukäyttäjälle sertifikaatti on osoitus siitä, että yritys huolehtii kosteudenhallinnasta järjestelmällisesti kaikissa kohteissaan. RALA-kosteudenhallintasertifikaatti osoittaa, että yrityksen kosteudenhallinnan menettelyt ovat hyvällä tasolla ja toimintatapoja kehitetään järjestelmällisesti eteenpäin. Kuva: Adobe Stock K osteudenhallinta on keskeinen osa rakennusprosessia, ja sillä on merkittävä vaikutus rakennuksen pitkäaikaiskestävyyteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Sertifiointi on mahdollinen rakennusja asennusyrityksille sekä suunnitteluja rakennuttamisyrityksille
Yleisnäkymä on isännöitsijöiden vastausten perusteella se, että pääkaupunkiseudulla maksuvaikeuksien yleisyys on muuta maata pienempää. Suuri valtaosa (86 prosenttia vastaajista) vastanneista ilmoitti, ettei heidän taloyhtiönsä kohdalla ole ollenkaan vastaushetkellä maksurästejä, tai niitä on vain alle 1 000 euroa. Vastikerästit ovat kuitenkin pysyneet toistaiseksi melko maltillisina taloyhtiöissä, mutta 8,5 prosenttia vastaajista kertoi maksuvaikeuksien lisääntyneen viime aikoina. Kustannusten ja korkojen nousu aiheuttanut vaikeuksia taloyhtiöille ja osakkaille Vastikerästit pysyneet toistaiseksi maltillisina Toistaiseksi valtaosa taloyhtiöistä on selviytynyt kasvaneiden kustannusten ja korkojen aiheuttamista vaikutuksista varsin pienin ongelmin. Eniten maksuvaikeudet ovat lisääntyneet uusissa taloyhtiöissä sekä 1970-luvulla rakennetuissa yhtiöissä. Kyselyyn vastanneista rakennusvuosien 2015-2019 taloyhtiöistä hieman alle puolella oli velkaa jäljellä alle 100?000 euroa tai ei lainkaan. 2020-luvulla rakennetuillakin vastaava. Syitä maksuhäiriöille ovat olleet muiden muassa kasvaneet kustannukset, vastikkeet sekä lainakorot. Jonkin verran häiriöissä ovat korostuneet myös sijoittajaosakkaat sekä sellaiset ulkomaalaiset osakkeenomistajat, joiden maksujen suorittamisessa on ollut teknisiä vaikeuksia. 84 K iinteistöliiton taloyhtiöiden Talousja rahoituskyselyn tuloksissa näkyy kotitalouksien talouden tiukentuminen. Rivitalopuolella vastaava lukema oli kuusi prosenttia. Vaikka yleinen taloustilanne on kiristynyt ja lainojen korot ovat nousseet, ovat ihmiset toistaiseksi pystyneet maksamaan hoitovastikkeita hyvin. Isännöitsijöille kohdistetun osakyselyn tuloksista kävi ilmi, että vastikeja maksurästit ovat seurausta useista tekijöistä, ja rästejä esiintyy kaikkialla Suomessa. Tulosten perusteella maksuvaikeudet ovat myös lisääntyneet enemmän kerrostaloyhtiöissä, joiden osalta noin 10 prosenttia kertoi ongelmien lisääntymisestä. Uudiskohteiden velkamäärät ovat selvästi muuta taloyhtiökantaa suuremmat, mutta niitä myös yleensä lyhennetään melko nopeasti rakennusvaiheen jälkeen
Vertailussa sähköenergian hinta on tälle vuodelle 34 prosenttia viime vuotta matalampi. Keskimääräinen muutosprosentti on 5,9 prosenttia. Sen sijaan keskimääräinen tontin kiinteistövero kohosi 0,2 prosenttia, ja kiinteistösähkön vertailukustannus laski 24 prosenttia. Nousu ilman sähköenergiaa oli 7,1 prosenttia (vuonna 2022: 4,7 prosenttia). Kaukolämmön keskikustannus nousi 9,4 prosenttia viime vuodesta. Kaukolämmön ja rakennuksen kiinteistöverokustannus nousi keskimäärin 9,4 prosenttia, jätehuollon 5,9 prosenttia, ja vesikustannus 4,2 prosenttia. ?. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Lainansaannissa ongelmia Pienten yhtiöiden lainansaantivaikeudet korostuivat talousja rahoituskyselyn vastauksissa. Nousseiden kustannusten myötä Helsingissä perheasunnossa asuvalle tulee vuodessa lisää maksettavaa yli 350 euroa edellisvuoteen verrattuna. Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna Helsingissä, Järvenpäässä ja Hämeenlinnassa. Ammatti-isännöitsijöiden kyselyssä lainansaantivaikeudet ovat yleisimpiä Itä-Suomessa, mutta kokonaan tuntemattomia ne eivät ole missään päin Suomea. Kuntakohtaisten kustannusten muutoksissa on isoja eroja. Kiinteistöliiton Indeksitalo-vertailussa kustannukset nousivat keskimäärin 2,9 prosenttia vuodesta 2022. Vuonna 2022 Indeksitalon kiinteistösähkön vertailukustannus nousi peräti 106 prosenttia. Määrä on vain hieman kasvanut kahden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Varsinkin kuuden huoneiston ja sitä pienempien yhtiöiden osalta rahoitusta ei usein ole saatavissa pankeilta yhtiölle, vaan korjausten rahoitus tulee järjestää osakkaiden henkilökohtaisten lainojen ja rahoituksen kautta. Pienimmillään vertailukustannus pysyi edellisvuoden tasolla, ja suurimman nousun ollessa noin 19 prosenttia. Tällöin vastiketasot pysyvät matalampina ja maksuvaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä, toteaa Kiinteistöliiton Juho Järvinen. Kyselyssä enintään 10 huoneiston yhtiöistä 15 prosenttia kertoi kokeneensa ongelmia lainansaannissa, kun yli 10 huoneiston yhtiöistä lainansaantiin liittyviä ongelmia oli kokenut runsaat kolme prosenttia lainaa hakeneista yhtiöistä. Kun sähköenergiakustannus huomioidaan, vaihteluväli on -4 prosentista +13 prosenttiin. Jätehuollon vertailukustannusten muutoksissa heijastuu jätelainsäädännön tuoreiden muutosten toimeenpano kunnissa. Kaikkien 59 vertaillun kaupungin keskiarvo on tänä vuonna 3,23 euroa/m2/kk. Hoitovastikkeen noston suuruudessa on suuria kiinteistöja paikkakuntakohtaisia eroja, mutta keskimäärin hoitovastikkeen korotus on ollut rivitaloissa 6,4 prosenttia ja kerrostaloissa 9,3. Järvenpäässä ja Hämeenlinnassa oltiin 3,80 euron tienoilla. Sen sijaan siirron perusmaksu on noussut keskimäärin 5,7 prosenttia, siirron verkkohinta 4,2 prosenttia ja energian perusmaksukin 2,6 prosenttia edellisvuodesta. Keskimääräinen vesikustannusten nousu on tänä vuonna 4,2 prosenttia, mikä on miltei kaksinkertainen vauhti edellisvuoteen verrattuna. Kalleimmassa päässä Helsingissä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa jo noin 4 280 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää noin 2 820 euroa. Rivitaloissa osakkaat huolehtivat usein itse lämmityskuluista, mikä selittää pitkälti korotustarpeen eroa. Nousun laajuutta ja jyrkkyyttä kuvaa se, että peräti 42 kaupungissa 59:stä kaukolämmön vertailukustannus nousi viisi prosenttia tai enemmän. – Kyselymme vastaukset heijastelevat aiempia näkemyksiä lainansaantiin liittyvistä haasteista. Kempeleessä Indeksitalo-kustannusten summa on tänä vuonna 2,61 euroa neliöltä kuukaudessa. Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänäkin vuonna tuntuvasti, ja nousu on ollut aiempaa laaja-alaisempaa. Sähkömarkkinoilla vaihtelut ja muutokset ovat olleet erittäin suuria Venäjän sotatoimien aloituksen jälkeen. Varautumisesta on keskusteltu 73 prosentissa taloyhtiöistä ja kyselyn vastaajista noin 72 prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiön tulisi kerätä varoja etukäteen tulevia hankkeita varten. Kuitenkin vain 32 prosenttia oli kerännyt varoja etukäteen tulevia hankkeita varten. 85 osuus oli jo noin 18 prosenttia. Edelliseen, vuonna 2021 toteutettuun kyselyyn verrattuna taloyhtiöiden velkamäärät ovat kasvaneet myös 1970-luvulla sekä 1980ja 1990-luvuilla rakennetuissa yhtiöissä, joissa peruskorjaukset ovat tulleet ajankohtaisiksi. Alueelliset erot ovat paikoin myös merkittäviä. Vuodenvaihteen 2022/2023 korkeat hinnat asettuivat Suomessa lämpimän talvikauden, tuulivoiman ison tuotantomäärän, sähkönsäästötoimenpiteiden sekä Olkiluoto 3-voimalan säännöllisen tuotantoajon alkamisen seurauksena. Kuntien väliset kustannuserot ovat entisestään kasvaneet kalleimman ja halvimman välillä. Haasteita kohtaavat varsinkin pienet yhtiöt, syrjäisempien seutujen yhtiöt ja yhtiöt, joissa korjauksien kanssa on viivytelty liian pitkään, sanoo Kiinteistöliiton talousja veroasiantuntija Juho Järvinen. pystytään vaikuttamaan tulevien vuosien vastiketasoon. Vastikkeet nousussa Kyselyn vastausten perusteella noin 65 prosenttia taloyhtiöistä on tähän mennessä joutunut nostamaan hoitovastiketta vuoden 2023 aikana. – Keräämällä osan hankkeen rahoituksesta etukäteen yhtiö pystyy jakamaan osakkaille kohdistuvaa maksurasitusta useammalle vuodelle. Kiinteistöliiton maaliskuussa 2023 toteuttamaan Hoitovastikekyselyyn verrattuna hoitovastikkeen keskimääräinen lukema tarkentui jonkin verran ylöspäin kevään alustavista tiedoista. Talousja rahoituskyselyn vastausten perusteella taloyhtiöissä ymmärretään ennakkovarautumisen tärkeys, mutta varoja kerätään huomattavasti harvemmassa yhtiössä. Edullisessa päässä ovat Kempele, Pietarsaari, Kokkola ja Salo. Lisäksi näin Taloyhtiöiden kustannukset nousseet laajasti . Kustannusnousua on ollut kaikissa muissa vertailuerissä paitsi kiinteistösähkössä, jonka vertailulukema laski viimevuotisen kaksinkertaistumisen jälkeen. – Tämä on luontevaa, sillä maaliskuun alkupuolella läheskään kaikki kevään yhtiökokoukset eivät olleet toteutuneet, eikä vielä edes hallituksen tilinpäätöskokoukset, arvioi tuloksia Kiinteistöliiton talousja veroasiantuntija Juho Järvinen. Tämä näkyy vertailulukujen isoina muutoksina suuntaan ja toiseen. Helsingin vertailukustannukset hätyyttelevät jo neljän euron neliörajaa kuukaudessa (3,96). Juho Järvinen muistuttaa, että etukäteen kerätyt varat auttavat yhtiötä myös toteuttamaan hankkeita tilanteissa, joissa pankki vaatii yhtiöltä omarahoitusosuutta lähteäkseen rahoittamaan hanketta. Pietarsaaressa vertailulukema on 2,74, ja Kokkolassa 2,76. Indeksitalo-selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat miltei kaikissa kunnissa, mikäli sähköenergian kustannuksen laskennallinen lasku jätetään huomioimatta. Kiinteistövero nousi keskimäärin 9,4 prosenttia, ja tontin kiinteistövero puolestaan 0,2 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna
86 Kunnossapitoja huoltotyöt Taloyhtiö vastaa piha-alueen turvallisuudesta talvellakin Laiminlyönti voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen Taloyhtiön vastuulla on huolehtia kiinteistön piha-alueen turvallisuudesta. Talvikunnossapidon laiminlyönti voi johtaa pahimmassa tapauksessa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Kotikatu
Vastuuta voi jakaa Moniin asioihin voi valtuuttaa huoltoyhtiön. – Liukastumiseen saattaa vaikuttaa lisäksi porraskäytävien kunto, tarkentaa Furuhjelm. Taloyhtiön on tärkeää sopia paikka, jonne aurattu lumi kasataan Polkupyörät ja muu irtain kannattaa siirtää taloyhtiön pihalta, jotta auraus onnistuu. 87 T alven tullessa riski liukastumisiin ja tapaturmiin kasvaa, joten hiekoitukseen ja talvikunnossapitoon kannattaa panostaa. Myös pysäköintipaikka on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei autolle kuljettaessa ole liukastumisvaaraa. Tuolloin kannattaa tehdä mahdollisimman tarkka sopimus niistä töistä, joista huoltoyhtiö vastaa. Kiinteistönomistajalla on oikeuskäytännössä korostunut vastuu niitä kohtaan, jotka liikkuvat kiinteistöllä. vallisuuteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa hiekoitus, auraus, lumivallit, katolta tippuva lumi ja jää, sadevesikourut, katuojat, routavauriot, tieosuuden kunto ja erilaiset varoituskyltit ja puomit tai muut vastaavat. – Mahdollisen tapaturman sattuessa taloyhtiön tulee pystyä osoittamaan, että huoltoja turvatoimet on tehty mallikkaasti eikä taloyhtiöllä olisi ollut mahdollista vaikuttaa tapaturmatilanteeseen. – Kiinteistönomistaja vapautuu vastuusta osoittaessaan, että vahinko on tapahtunut hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolisesta seikasta, kertoo asianajaja Marina Furuhjelm Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä. – Talvella turvallisuuteen vaikuttavia asioita ovat muun muassa hiekoitus, auraus, lumivallit, katolta tippuva lumi ja jää, sadevesikourut, katuojat, routavauriot, tieosuuden kunto ja erilaiset varoituskyltit ja puomit.. Talvella turMonet talven kunnossapitoja huoltotyöt voi valtuuttaa huoltoyhtiölle
– Polkupyörät ja muu irtain kannattaa siirtää pihalta, jotta auraus onnistuu. Mahdollisuuksia on monia, kunhan lumensäilytyspaikat vain on etukäteen mietitty. Perustuu laiminlyöntiin Tapaturman sattuessa tutkitaan ennen kaikkea vastuuta. Ennakointi tärkeää Taloyhtiöiden kannattaa varautua talveen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi äkillisesti huonontunut keli tai katolta tippuvan lumen vaara kelin muuttuessa. Kiinteistön ja sen alueen valaistuksella saattaa myös olla vaikutusta turvalliseen liikkumiseen. Mahdollisen vahingonkorvauksen määrään vaikuttavia seikkoja voivat olla esimerkiksi kulkijan mahdollinen päihtymistila, sopimattomat jalkineet sekä se, onko hän luvatta alueella, toteaa Marina Furuhjelm. Tästä jalkakäytävän huollosta pitäisi löytyä päätös ja tieto siitä, mitä kaupunki tuossa tapauksessa taloyhtiöltä laskuttaa, opastaa Furuhjelm. – Vaikka alueella olevassa kyltissä ilmoitettaisiin, ettei alueella ole talvikunnossapitoa, ei tämä vapauta kiinteistön omistajaa vastuusta. – On tarpeellista sopia lumen säilytyspaikka ja lumen poisvienti. On hyvä varmistaa, että taloyhtiöstä löytyy välineitä talvikunnossapitoon, kuten hiekoitusastiat, hiekat ja lapiot sekä varoituskyltit ja -puomit, korostaa Marina Furuhjelm. Eli sellaiset olosuhteet, jotka saattavat vaatia hyvinkin nopeaa toimintaa. n. Tapaturman sattuessa korvaushakemuksen voi osoittaa sekä taloyhtiölle että huoltoyhtiölle, mikäli huoltoyhtiöllä on ollut vastuuta kiinteistön huollosta. 88 Talven jälkeen kaduille kerääntyvä hiekoitus on syytä poistaa. Pihakalusteita voidaan viedä talvisäilöön ja aurata lunta niiden antamaan tilaan. – Lähtökohta on aina, että taloyhtiö eli kiinteistön omistaja vastaa myös tontin kohdalla olevan jalkakäytävän turvallisuudesta, ellei kaupunki/kunta ole ottanut sitä vastuulleen. Joissakin taloyhtiöissä otetaan talven ajaksi vierasautopaikat pois käytöstä ja näihin paikkoihin sitten kasataan lumet. Lisäksi on syytä sopia, kuinka parkkialueita hoidetaan talven aikana, muistuttaa Furuhjelm. – Taloyhtiön on toki syytä pohtia realistisesti, mihin kaikkeen sillä on varaa ja selvittää, mihin kaikkeen huoltoyhtiö on valmis. Vahingonkorvauksen määrää arvioitaessa tarkastellaan myös kulkijan omaa huolimattomuutta. Huoltoyhtiön toiminta maksaa ja pitkät vaatimuslistat sekä tarkkailuvelvoitteet näkyvät myös loppusummissa. – Mahdollisen tapaturman sattuessa taloyhtiön tulee pystyä osoittamaan, että huoltoja turvatoimet on tehty mallikkaasti eikä taloyhtiöllä olisi ollut mahdollista vaikuttaa tapaturmatilanteeseen. – On hyvä tiedostaa, että kulkijallakin on vastuu. On luonnollisesti sellaisia asioita, joihin huoltoyhtiö ei pysty reaaliajassa reagoimaan, sanoo Furuhjelm. Kulkuväylät merkataan aurauskepeillä. Tuossa tapauksessa myös alueella liikkumisen tulisi olla estetty. – Samalla on hyvä sopia siitä, kuinka usein nämä toimet tehdään, kuinka reagoidaan esimerkiksi vaarallisiin ja usein vaihtuviin sääolosuhteisiin ja onko huoltoyhtiöllä tarkkailuvelvoitetta, neuvoo Marina Furuhjelm
Maanalaisten tilojen ja päärakennuksen maanrakennustyöt aloitettiin viime keväänä. Sairaala tulee olemaan laadukas, viihtyisä ja tehokas hoitoja työympäristö asiakkaille, potilaille ja heidän läheisilleen sekä työntekijöille ja opiskelijoille. Uusi pääajoyhteys kulkee ajotunnelissa Auroran sairaalan kupeesta. Laakson sairaalaan tulee psykiatrista sairaanhoitoa, Helsingin sairaalan toimintaa sekä muun muassa vaativaa neurologista kuntoutusta. Helsingin kaupungin ja HUSin yhteinen sairaalahanke on yksi Suomen suurimpia. Sairaala-alueella on tehty valmistelevia töitä vuodesta 2022. Lisäksi Laakson yhteissairaalan allianssi rakentaa sairaalarakennuksen HUSin oikeuspsykiatrialle Ohkolan alueelle Mäntsälään. Uutta ja korjaamista Laaksoon rakennetaan kaksi uutta sairaalarakennusta ja peruskorjataan kaksi suojeltua sairaalarakennusta. Laakson alueen sijainti on erinomainen, ja somatiikan ja psykiatrian toimiminen yhdessä samalla kampuksella ja Meilahden ’kainalossa’ hyödyttää varmasti kaikkia. Rakennustöiden valmistuttua Laakson sairaala-alue liittyy osaksi Meilahden sairaala-aluetta. Päärakennuksen rungon teko alkaa suunnitelman mukaan vuoden 2024 alussa. Näin saamme rakennettua uudet, modernit tilat ja nykyaikaisen hoitoympäristön, jotka mahdollistavat parhaan mahdollisen, näyttöön perustuvan hoidon, sanoo HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl. Laakson yhteissairaala -hanke rakentaa Laakson ja Ohkolan alueelle Mäntsälään yhteensä 922 sairaansijaa. Hankkeen toteuttaa Laakson yhteissairaalan allianssi, jossa ovat mukana päätoteuttaja SRV:n lisäksi Granlund sekä AFRYn ja A-Insinöörien muodostama suunnitteluryhmä. Helsingin Meilahden sairaala-alue laajenee Laaksoon Miljardin sairaalainvestointi. Lisäksi Laakson yhteissairaalan allianssi rakentaa sairaalarakennuksen HUSin oikeuspsykiatrialle Ohkolan sairaala-alueelle Mäntsälään. Sairaalasta rakennetaan muuntojoustava niin, että sen toimintamallit ja tilat sopeutuvat myös muuttuviin tarpeisiin pitkälle tulevaisuuteen, toteaa Helsingin kaupungin sosiaali-, terveysja pelastustoimen toimialajohtaja Juha Jolkkonen. He ovat käyneet tutustumassa suunnitteluratkaisuihin mallitiloissa, ja suunnitelmia on aktiivisesti muutettu palautteen perusteella. n Havainnekuvassa Laakson sairaalaalue rakentamisen valmistumisen jälkeen vuonna 2030. Suunnittelussa ovat olleet aktiivisesti mukana myös sairaalassa toimivat ammattiryhmät ja kokemusasiantuntijat. – Sairaalatoiminta tulee Helsingin alueella keskittymään kahdelle sairaala-alueelle, joista Meilahti-Laakso-alue on suurin ja merkittävin. Tarkistetun hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio on kolme miljoonaa yli yhden miljardin euron. Hankkeen peruskivi muurattiin lokakuun alussa. Hankkeen tilaaja on Helsingin kaupungin ja HUSin puoliksi omistama Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala. – Sairaalan suunnittelu perustuu tutkittuun tietoon ja parhaisiin käytäntöihin psykiatrisesta ja somaattisesta hoidosta. Laaksosta tulee myös merkittävä opetusja tutkimussairaala. Allianssissa on mukana myös pääja arkkitehtisuunnittelusta vastaava Laakson Latu -yhteenliittymä, johon kuuluvat Arkkitehtitoimisto Tähti-Set, AW2-arkkitehdit, Lukkaroinen Arkkitehdit ja UKI Arkkitehdit. Kokonaisuus valmistuu vuonna 2030. Lisäksi allianssi toteuttaa laajat maanalaiset pysäköintija huoltotilat. 89 L aakson yhteissairaala -hanke uudistaa Laakson sairaala-alueen Helsingissä ja rakentaa alueelle yli 900 sairaansijaa psykiatriselle sairaalahoidolle ja Helsingin sairaalalle
Kuva on kansallisista kouluratsastuskilpailuista, jotka järjestettiin Porvoossa vuonna 2021.. – Toimin isännöitsijänä Raaseporissa ja lähiseudulla hyvinkin erilaisissa taloyhtiöissä, kertoo Maria Wägg. Eniten yleisöääniä saanut voittaja julkistettiin palkintogaalassa Isännöintipäivillä. Hevostelu antaa virtaa ja lataa tämän kehutun tarmonpesän jaksamaan niin arjessa kuin vapaalla. Lisäksi häntä kiiteltiin selkeäsanaiseksi viestijäksi ja erinomaiseksi asiakaspalvelijaksi, joka hoitaa haastavatkin tilanteet rauhallisesti ja ymmärtäväisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että vastuullani ovat prosessien kehittyminen ja Vuoden isännöitsijä on tehnyt parhaat päätöksensä hevostallissa Hevosurheilu elämäntapana Maria Wägg valittiin vuoden isännöitsijäksi. – Asiakassalkussani on niin uudiskohteita kuin vanhoja, yli satavuotiaita puutalokohteita, hän kertoo. Sillä on toimipisteitä Karjaalla, Tammisaaressa, Hangossa, ja Kemiönsaaressa. Teksti: Kari Wikström Ennen kouluratsastuskisoja minulla on tapana tehdä mielikuvaharjoituksia, sanoo Maria Wägg. – Toimenkuvaani kuuluu kokonaisvaltainen vastuu omien asiakasyhtiöideni isännöinnistä. Wäggin työpaikka OP-Filia Oy Ab on yksi OP Kodin isännöintiyrityksistä. Tämän ohessa toimin team leaderinä. Hän saa arkeensa voimaa tallipuuhailusta. 90 Isännöitsijän vapaa-aika I sännöitsijäliiton järjestämässä Vuoden 2023 Isännöitsijä-kilpailussa etsittiin esimerkillistä isännöitsijää, jonka toiminnassa näkyy vastuullisuus ja joka haluaa edistää koko toimialan arvostusta. Hän toimii isännöitsijänä Raaseporissa ja sen lähiseuduilla. Wägg sai kilpailussa työyhteisöltään kehuja siitä, kuinka hän on opastanut työtovereitaan kohti entistä läpinäkyvämpiä ja vastuullisempia käytänteitä
– Minulla on kolme hirnuvaa. Jotakin odottamatonta voi sattua, kuten vaikkapa vesivahinko, hän jatkaa. Työpäivään mahtuu niin paljon erilaisia tehtäviä, ettei kaikkia oikeastaan osaa edes luetella. Tyäpäivien pituus vaihtelee paljon vuodenajoista, projekteista ja erikoistehtävistä riippuen. Lauantait ja sunnuntait ovat lepopäiviä isännöinnistä. – Yleensä pyrin pitäytymään melko ”normaalin” työajan sisällä, jos vain mahdollista. Samoin kuin huomata kollegojen onnistuvan. Töiden jälkeen vuorossa ovat koti, – Hevosurheilu on elämäntapani, kertoo juuri vuoden isännöitsijäksi valittu Maria Wägg. Teen aamutallin eli ruokin hevoset, siivoan tallin ja tarkistan, että hevosilla on kaikki hyvin, Tämän jälkeen on aika juoda aamukahvit, syödä aamupalaa ja laittautua. – Tässä kohtaa on tärkeää osata ohjata ajatuksiaan positiiviseen suuntaan ja keskittyä siihen, mihin tietää voivansa vaikuttaa. – On myös hyvin palkitsevaa ja motivoivaa nähdä kehitystä oman tiimin sisällä. – Keväisin yhtiökokousten aikoihin, työpäivät saattavat venyä, valaisee Wägg. Maria Wägg onnellisena sateessa, onnistuneen suorituksen jälkeen. Teen paljon laadukkaampaa työtä, kun työllä ja vapaa-ajalla on selkeät rajat viikonlopun ja arjen välissä. Paljolti työni koostu asiakaspalvelusta ja asioiden hoitamisista sähköpostin ja puhelimen välityksellä, sanoo Wägg. – Aamuisin käyn läpi kalenterin, päivän to do-listan sekä sähköpostit ja pyrin hoitamaan tehtäviä suunnitelman mukaisesti. Työ ja vapaa-aika Maria Wäggin päivät alkavat kotona hevosten hoitamisella. – Mikäli illaksi ei ole sovittu isännöintityön puolesta kokouksia tai koulutuksia, työpäiväni loppuu noin kelo 16. Tämä tietenkin riippuu siitä, milloin päivä on alkanut ja kuinka hyvin päivän tavoitteet on saatu maaliin, Wägg kertoo. Vastaan myös siitä, että oikea taloyhtiö ja oikea isännöitsijä löytävät toisensa, tarkentaa Wägg. – Team leaderin työssä pöydälläni on paljon kehitysasioita prosessien, asiakaspalvelun kehittämisen sekä muiden sisäisten asioiden osalta. Haasteellisimpia tilanteita ovat sellaiset, joissa huomaa, ettei kaikkiin epäoikeudenmukaisiin asioihin pysty vaikuttamaan. Oma rajallisuus Työssään palkitsevimpana Maria Wägg pitää sitä, että haastava projekti on saatu onnistuneesti maaliin, ja asiakkaalta tulee kiitosta. 91 toimivuus, jotta niin asiakkaat kuin henkilökuntamme olisivat tyytyväisiä. Lisäksi työpäivään kuuluu muun muassa kokousasioiden valmisteluja, kokouksissa päätettyjen asioiden täytäntöönpanoja ja sopimusten kilpailutuksia. Isännöitsijän työssä on mielenkiintoista ja samalla haastavaa, kun joskus kaikki päivän suunnitelmat voivat kääntyä päälaelleen. Vaikka kuinka haluaisi, pohtii Wägg. Kyseessä oli Laakson Ratsastusstadionilla Pohjola Small Tourosakilpailu vuonna 2021.. Töihin saavun yleensä kello 7-8 välillä
– Ratsastus on liikuntamuotona vaativa ja monipuolinen. Ennen kouluratsastuskisoja minulla on tapana tehdä mielikuvaharjoituksia, ne auttavat unohtamaan työt. Tämän ohessa toimin team leaderinä. Kuva: Jarkko Laine – Toimenkuvaani kuuluu kokonaisvaltainen vastuu omien asiakasyhtiöideni isännöinnistä. Iltaisin Wäggille on tärkeintä lukeminen ennen nukkumaanmenoa. 92 perhe, hevoset ja ratsastus. Tämä luo psykologista turvallisuutta, joka on erittäin tärkeää työssäjaksamisen kannalta. – Lisäksi perhe ja ystävät ansaitsevat ison kiitoksen. Onko isännöitsijä aina tavoitettavissa, entä voiko vapaa-aikana palautua. Juttusarja paneutuu isännöitsijän vapaa-aikaan ja työssään jaksamiseen. Wägg kertoo esimiehen ja koko tiimin tuen auttaneen häntä jaksamaan monen haasteen läpi. Tärkeät päätökset Maria Wägg kertoo kaiken vapaa-ajan menevän hevosurheilun parissa. – Vaikka olisi minkälaisia haasteita edessä, töihin on aina kiva tulla. Yhdessä pystymme saavuttamaan paljon enemmän, kiittää Wägg. Töissä vietetään niin suuri osa elämästä, että siellä tulee viihtyä. Mistä isännöitsijät hakevat arkeensa jaksamista. n Sarja isännöitsijän vapaa-ajasta n Isännöitsijän työ on vaativaa ja siihen liittyy iltasekä viikonlopputöitä. – Kilpailen kansallisella tasolla kouluratsastuksessa ja sivutoimisesti valmennan muita ratsukoita. Olen tehnyt elämäni parhaimmat päätökset tallissa, talikon varressa aamuvarhain, tunnustaa Wägg. Yleensä rentoudun parhaiten, kun saan tehdä asioita fyysisesti, mutta rauhassa ja ilman aikataulupaineita. Viettäessäni aikaa hevosten kanssa, aivoista nollautuu pois kaikki muu. Ulkoilua, mielikuvaharjoituksia Mikäli työt tulevat vapaa-ajalle, Maria Wägg koittaa keskittyä johonkin muuhun. Joutenololle ei siis juuri ole aikaa, mutta niin kauan kuin on mielekästä tekemistä, sitä jaksaa tehdä, summaa Wägg. – Työpaikallamme on aivan huipputiimi ja avoin ilmapiiri, jossa kaikesta pystyy keskustelemaan ja sparraamme aina toisiamme. Saan ratsastuksesta voimaa arkeen. Ulkoilu ja luonnossa oleskelu ovat hyviä keinoja jättää työasiat pois mielestä, vinkkaa Wägg. – Jos yksittäinen asia pomppaa mieleen, on se hyvä kirjata ylös. Lisäksi tyttäreni ratsastaa aktiivisesti, joten pystymme hyvin viettämään aikaa yhdessä liikuntaharrastuksen parissa. Puuhastelu tallilla, sisustus ja puutarhatyöt sekä moottoriurheilu ovat asioita, joiden parissa rentoudun ja saan niistä hyvää fiilistä. Tämä tarkoittaa sitä, että vastuullani ovat prosessien kehittyminen ja toimivuus, jotta niin asiakkaat kuin henkilökuntamme olisivat tyytyväisiä.. – Se on enemmänkin elämäntapa kuin harrastus, kiteyttää Wägg. Tällä tavoin siihen voi palata sitten, kun on taas asiaan liittyvässä, oikeassa ympäristössä eli töissä. Maria Wägg valittiin Vuoden 2023 Isännöitsijäksi. Heidän tukensa on työuraani ja elämäntapaani huomioiden hyvin tärkeää
Saneeraushankkeessa toteutettiin useita energiansäästötoimia, joilla on vaikutusta myös taloyhtiön hiilidioksidipäästöihin. Taloyhtiön rakennusten energialuokka parantui hankkeen myötä E-luokasta C-luokkaan. Laitokset otetaan käyttöön vuonna 2025, jolloin Helen myös lopettaa kivihiilen käytön kokonaan voimaloissaan. Vesikatoille asennettiin aurinkopaneelit. Helsingin Salmisaaren voimalaitosalueelle rakentuu laitoskokonaisuus, joka koostuu teollisen mittaluokan ilmavesilämpöpumppulaitoksesta sekä sähkökattilalaitoksesta. EPCM-kumppanina Sweco vastaa hankkeiden kaikesta suunnittelusta, sisältäen muun muassa arkkitehtuuri-, rakennetekniikka-, talotekniikkaja laitossuunnittelun sekä projektinjohto-, hankintaja työmaanjohtopalvelut. Eiranrannan lämpöpumppulaitos tuottaa kaukolämpöä ja -jäähdytystä hyödyntämällä hukkalämmön jo kertaalleen Katri Valan lämpöpumppulaitoksen läpi virranneesta jätevedestä. Salmisaaren voimalaitosalueelle rakentuu puolestaan laitoskokonaisuus, joka koostuu teollisen mittaluokan ilma-vesilämpöpumppulaitoksesta sekä sähkökattilalaitoksesta. Valinnassa otettiin erityisesti huomioon tavoitteellinen strategialähtöisyys ja se, miten se näkyy prosessissa: tarveselvitys, hankesuunnittelu, rahoitusvaihtoehtojen selvitys, toteutussuunnittelu, päätöksenteko huomioimalla korkoriskit, remontin aikainen tilaajan ja toteuttajan yhteistyö sekä tiedottaminen osakkaille. Lisäansioita ovat elinkaarija energiatalous, tilaajan saavuttamat edut ja putkiremontin tekninen ja taloudellinen onnistuminen sekä virheetön luovutus. Taloautomaation hallinta ja mm. 93 Kiinteistöalan uutisia Helen lopettaa kivihiilen käytön voimaloissaan 2025 Helsingin kaupungin energiayhtiö Helenillä on käynnissä suuria laitosinvestointeja Helsingissä Eiranrannassa ja Salmisaaressa, joiden toteutusvaiheista Sweco vastaa kokonaisvaltaisesti EPCM-kumppanina. energiaseuranta ulkoistettiin ulkopuoliselle palveluntarjoajalle. Samassa urakassa toteutettiin myös sähköautojen latausinfra ja tuotiin latauspisteet autopaikoille. Taloon asennettiin edistynyt lämmöntalteenottojärjestelmä. Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry:n järjestämä kilpailu nostaa esille hyviä esimerkkejä onnistuneista toteutuksista, joista saadaan oppeja laajemmin hyödynnettäviksi. Märkätilojen kalusteet uusittiin vettä säästäviksi. Yhtiössä poistettiin energiasyöpöt kylmäkomerot käytöstä ja otettiin vapautuneet tilat muuhun käyttöön. Vuoden putkiremonttikohde kerrostalo Helsingin Vuosaaressa Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan asunto-osakeyhtiö Säästörastissa toteutettu remontti palkittiin lokakuun puolivälissä vuoden putkiremontti/ linjasaneeraus -palkinnolla. Linjasaneerausta ryhdyttiin taloyhtiön toimesta valmistelemaan jo vuonna 2017. Eiranrannan lämpöpumppulaitos rakennetaan maanalaiseen luolatilaan. Kivihiilen käytön Helen lopettaa vuonna 2025. Säästörastissa tehtiin tarveselvitysvaiheessa elinkaarija nykytilakartoitus, kiinteistökehityskartoitus, osakaskyselyt, järjestettiin osakastyöpaja sekä laadittiin viestintäsuunnitelma. Tuulija aurinkovoimakapasiteetin ja muun fossiilittoman sähköntuotannon lisääntyessä Helen on lähtenyt etenemään kohti hiilineutraaliustavoitteitaan. Hankkeen rahoituksessa taloyhtiö huomioi ja kartoitti hankkeen alusta saakka menojen lisäksi tuottomahdollisuuksia, kuten täydennysrakennushanke, sekä eri ratkaisujen takaisinmaksuaikoja. Suuritehoisen laitoksen suunnittelu maan alle on vaativa tehtävä, johon Swecon suunnittelijat ovat kartuttaneet osaamista muun muassa Katri Valan lämpöpumppulaitoksen viimeisimmän laajennuksen sekä Kruunuvuorenrannan energian kausivarastoprojektin yhteydessä. Taloyhtiö hyödynsi myös Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:n energia-avustuksia toimenpiteiden rahoittamisessa.. Sähkökattilalaitos on teholtaan 100 megawattia. Ilma-vesilämpöpumppulaitos tuottaa kaukolämpöä 14 MW teholla ja kaukojäähdytystä 8 MW teholla. Palkintoperusteiden mukaan Säästörastissa on taloyhtiön asioita hoidettu pitkäjänteisesti ja yhteistyössä asukkaiden ja osakkaiden kanssa. Hyödyntämättömän lämpöenergian talteenoton jälkeen puhdistettu ja jo kahdesti hyödynnetty jätevesi johdetaan takaisin mereen. Lämpöpumput tarjoavat käytännössä loputtoman lämmönlähteen ja lisäävät energiatuotannon omavaraisuutta, koska ei olla riippuvaisia materiaalitoimituksista tai säätilasta
Lehden aiheita ovat kiinteistöjen rakentaminen, kunnossapito, korjaaminen, kiinteistökehittäminen sekä alan uusimmat ratkaisut, erityisesti energianäkökulma on esillä. Energia-asioita korostava kiinteistöalan ammattilehti Kiinteistö & energia -lehti on kiinteistöalan ammattilaisten, alan toimijoiden sekä alasta muuten kiinnostuneiden oma lehti. Mainitse tilatessasi koodi UUSI2023 Uusille kestotilaajille kolme numeroa KAUPAN PÄÄLLE!. Voit tehdä tilauksen . Sitä lukevat kiinteistöjen omistajat, rakentajat, kunnossapitäjät sekä kehittäjät isännöitsijöitä ja taloyhtiöiden päättäjiä unohtamatta. . Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi . Netissä: www.kiinteistojaenergia.fi . Postitse: Täytä oheinen tilauskortti ja lähetä se postitse, postimaksu on maksettu puolestasi. Puhelimitse: Tilaajapalvelumme palvelee numerossa 040 729 1445 ma-to klo 9.00-11.30
Postinumero ja -toimipaikka: ........................................................................................................................................ Lähiosoite: .............................................................................................................................................................................. Tilaus on kestotilaus ja se jatkuu automaattisesti tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassa olevaan hintaan, ellei sitä irtisano viimeistään viikkoa ennen seuraavan tilauskauden alkamista. Puhelin: .................................................................................................................................................................................... Lahjatilauksen saaja: ........................................................................................................................................................ Tarjous on voimassa 31.1.2024 asti.. . TILAUSKORTTI Karprint Oy Sopimus 5003505 00003 VASTAUSLÄHETYS Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos! Tilaan Kiinteistö ja energia -lehden kestotilauksena hintaan 77 € ja saan kolme numeroa kaupan päälle Nimi: .......................................................................................................................................................................................... Sähköposti: ............................................................................................................................................................................ Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu 25€. Lähiosoite: .............................................................................................................................................................................. Postinumero ja -toimipaikka: .......................................................................................................................................
Viime vuosina asumista ovat leimanneet koronapandemia sekä energiakriisi ja kustannusten nousu. Jätteiden lajittelu ja kierrätys ovat vakiintuneet osaksi kaupunkilaisten arkea, ja niihin liittyviä palveluja toivotaan enemmän asuinalueille. Epäviihtyvyyttä aiheuttavat eniten melu ja ilmansaasteet, pysäköintipaikkojen puute sekä palvelujen puute. Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön tutkijat kehittävät pimeän ja hämärän arvot tunnistavaa lähestymistapaa kaupunkiympäristöjen valaistuksen kehittämiseen. Osana tutkimusta toteutetaan oululaisille suunnattuja karttakyselyitä, havaintokävelyitä, työpajoja ja kokeiluja. Niihin on tyytyväisiä yhdeksän kymmenestä lapsiperhevastaajasta. Palvelujen digitalisaatio on vähentänyt tarvetta pankkija postipalveluille asuinalueella. Ylivalaisun todetut haittavaikutukset ihmisen ja luonnon hyvinvointiin sekä kasvava energiankulutus ovat kuitenkin kääntämässä tarkastelun kaupunkiympäristöjen suunnittelussa valon määrästä valon laatuun. Valon määrän kasvattamisen sijaan tutkimuksen tavoitteena on optimoida matalien valaistusvoimakkuustasojen käyttöä vaikutuksiltaan tutkittujen suunnitteluratkaisujen sekä älykkään valonohjausteknologian avulla. Oulun yliopistossa vuoden 2023 alussa alkaneessa Turvallinen ja kestävä pimeä -hankkeessa tutkitaan ja kehitetään keinoja luoda erilaisiin kaupunkiympäristöihin hyviä ja turvallisia pimeyden ja hämärän kokemuksia. Erityisen tyytyväisiä asukkaat ovat asuinalueensa päivähoitoja peruskoulupalveluihin. Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Anna Strandell muistuttaa, että kaupungistumisesta seuraava runsas rakentaminen on tuonut mukanaan myös epäviihtyvyyteen liittyviä haasteita, kuten meluhaittoja ja keskeneräistä ympäristöä. Ulkoilualueja liikuntapaikkatoiveista kysyttiin erikseen, ja niistä suosituimmiksi nousivat ulkokuntoiluvälineet ja kävelyreitit, joita toivoi 15 ja 14 prosenttia vastaajista.. Asukasbarometrin pitkäaikaisissa trendeissä vuodesta 1998 lähtien näkyvät kaupungistuminen, kaupunkien tiivistyminen, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja digitalisaatio. Toisaalta pientaloasunnoista toivotaan nykyistä pienempiä energiakulujen hillitsemiseksi. Sen seurauksena kaupunkialueiden ylivalaisusta on muodostunut globaali ongelma. Tutkimusryhmän monitieteinen kokoonpano tuo tutkimuksen toteutukseen mukaan arkkitehtuurin, valaistussuunnittelun, taiteen ja humanististen tieteiden näkökulmia ja keinoja. Tavoiteltavia laatuominaisuuksia suunnittelussa ovat esimerkiksi valon sävyjen ja voimakkuuksien harmoninen sovittaminen ympäristöön sekä valon säädettävyys käyttötarpeen mukaan. Kaupungistuminen ja kaupunkien tiivistyminen ovat parantaneet palveluja sekä liikkumismahdollisuuksia myös ilman autoa. – Tavoitteena ei ole vähentää keinovaloa kaikkialta vaan löytää valon ja pimeyden välille ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä tasapaino, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja, tutkijatohtori Henrika Pihlajaniemi. Valaistuksen kehittäminen on vuosikymmenien ajan tarkoittanut valon määrän lisäämistä. Kaupungeissa autottomuus yleistyy etenkin nuorilla aikuisilla. Ympäristö, sijainti ja rauhallisuus asuinalueiden tärkeimmät viihtyvyystekijät Kaupunkien täydennysrakentaminen on parantanut palveluja ja liikkumismahdollisuuksia, mutta tuonut myös rakennustyömaita keskelle asuinalueita. Asukkaiden tärkeimmät viihtyvyystekijät kaupunkien asuinalueilla ovat luonnonympäristö, keskeinen sijainti ja rauhallisuus. Heidän mukaansa kaupunkien asuinalueet ovat pääosin viihtyisiä ja laadukkaita. Peruspalvelujen sijaan toivotaan nyt aiempaa enemmän palveluja vapaa-ajan viettoon, kuten kahviloita ja ravintoloita. Lisää kaivataan kahviloita, lajittelupisteitä ja ulkokuntoiluvälineitä. Vuoden 2022 kyselyyn vastasi 2 975 satunnaisesti valittua 15-84-vuotiasta. 96 Kiinteistöalan uutisia Viihtyisää pimeää kaupungissa Viihtyisässä kaupunkiympäristössä myös pimeällä on paikkansa. – Pandemia kasvatti luonnonympäristön roolia asuinalueella ja esimerkiksi etätyötilan tärkeyttä asunnossa. Lisäksi kehitetään ja pilotoidaan osallistavia tutkimusja työskentelymenetelmiä, joiden avulla pimeiden paikkojen kehitystä viihtyisiksi kaupunkiympäristöiksi voidaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida. Palvelutarpeet ovat muuttuneet asukasbarometrin mittaushistoriassa. – Täydennysrakentamisen ansiosta on pystytty tiivistämään olemassa olevia alueita, mikä parantaa esimerkiksi palveluiden saatavuutta, mutta samalla se on tuonut monivuotisia rakennustyömaita keskelle olemassa olevia asuinalueita. Ne ovat aiheuttaneet niin fyysisen ympäristön, asenteiden kuin käyttäytymisen muutoksia, jotka heijastuvat asuinalueiden koettuun laatuun, palvelutarpeisiin ja asumistoiveisiin. Kuva: Anna Strandell/Syke Suomalaiset kaupunkilaiset ovat pääosin tyytyväisiä omaan asuinalueeseensa, kertoo Asukasbarometri 2022. Tärkeimpiä viihtyvyystekijöitä ovat luonnonympäristö, keskeinen sijainti ja rauhallisuus. Asukasbarometri on kuuden vuoden välein toteutettava kyselytutkimus asuinympäristön laadusta suomalaisille, jotka asuvat yli 10 000 asukkaan taajamissa. Ne ovat vaikuttaneet osittain ristiriitaisesti etenkin asuntojen tilatoiveisiin, Strandell arvioi. Tyytyväisyys asuinalueen kaupallisiin ja julkisiin palveluihin on kasvanut verrattuna edelliseen vuoden 2016 barometriin, lukuun ottamatta asuinalueen terveyspalveluja, joihin tyytymättömyys on kasvanut. Hankkeessa tunnistetaan ja analysoidaan satelliittikuvien, luminanssimittausten, havainnoinnin sekä kaupunkilaisille suunnattujen haastatteluiden ja kyselyiden avulla erilaisia ympäristöjä Oulun kaupungin alueelta, joille voidaan luoda pimeän ja hämärän strategisia suunnitteluratkaisuja. Myös ruuan verkko-ostaminen on yleistynyt etenkin Helsingin seudulla. Asuinalue saa keskimäärin kouluarvosanaksi 8,3, eikä tuloksissa ole suuria eroja alueiden tai väestöryhmien välillä. Eniten tyytymättömyyttä herättävät asukkaiden kokoontumisja yhteistilat tai niiden puuttuminen
Koko Uudenmaan alueella. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Telineet Kattoremontit Perustus Fuktisol eristysja salaojitusmoduulin avulla perustusten ja kellareiden kosteusongelmat loppuvat kertaheitolla: Lattia kuivattaaa tehokkaasti itse itsensä, eikä vettymistä tai vedenpainetta pääse syntymään. Kysy nyt 3 LIIKEHAKEMISTO Ilmoitusvarauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. ›› KAIKKI KATTOTYÖT ›› KATTOREMONTIT ›› HUOLTO JA KORJAUSTYÖT ›› SADEVESIJÄRJESTELMÄT ›› KATTOTURVATUOTTEET UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. (02) 479 5115 info@malander.fi Helsingintie 406, 21500 Piikkiö Hengittävä perustus! SAAT nyt suunnittelutyön kaupanpäälle! TILAA ilmainen mittakäynti: ovella@ovella.fi Ovella Systems Oy •• P. 0103372720 •• www.ovella.fi •• RT-kortti 103402 ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. www.2727350.. Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A, 5. Toimiva ratkaisu kosteusja homeongelmiin! Kaikki samassa tuotteessa • Salaojitus • Kapillaarikatko • Lämmöneristys • Kosteuseristys www.fuktisol.fi Puh. LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.fi. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto-karlsson.
Toimintaympäristöön tarvitaan nyt kasvuja investointimyönteisiä uudistuksia, jotta yritysten olisi helpompi saada liikkeelle energiahankkeiden ohella myös teollisuuden tuotantoinvestointeja. Viimeisen 12 kuukauden aikana voimakas buumi on nähty aurinkovoimassa ja vedyssä. • Asunto-, liiketilaja toimistorakentaminen • Rakentamisen uudet trendit. Tässä asiassa Suomi onkin nyt Euroopan takapajula, toteaa Leino. Ei se ole mikään ongelma rakennusliikkeillekään. Rakentaminen tuottaa yhä 40 prosenttia ilmastopäästöistä, vaikka energiankäytön päästöjä on jo saatu alennettua. Ilmoitusvaraukset 17.11.2023 mennessä kari.ylonen@karprint.fi 09-413 97 395 SEURAAVASSA NUMEROSSA TEEMANA: • Uudisrakentaminen ja saneeraukset. Muissa Pohjoismaissa ja Virossa sääntely on saatu käyntiin, kun taas asia on Suomessa juuttunut juupas-eipäs-keskusteluun. Niin kauan kuin vähähiiliselle rakentamiselle ei ole ohjausta, rakennusala jää vanhoille urilleen. Teolliset investoinnit tarvitsevat tuekseen mittavasti palveluita. Puusta rakentajat kaipaavat sääntelyä ja rajoja Suomen tulisi edetä rakentamisen ilmastopäästöjen sääntelyssä. Muissa Pohjoismaissa rakentamisen ilmastovaikutusta säädellään rakennuksen hiilijalanjäljen ilmoittamisvelvollisuudella sekä raja-arvo-ohjauksella. – Meillä valmiudet hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen laskemiseen luotiin yhden hengen muutaman viikon työllä. • Ilmastointiratkaisut, jäähdytys ja ilman kierto. Kyse on kuitenkin hyvin varhaisen vaiheen investointiaikeista. Varsinaisia investointipäätöksiä on tehty vasta vähän. 98 Kiinteistö Kiinteistö && energia energia Kiinteistöalan uutisia Ilmestyy viikolla 50 joulukuussa. Ala hyötyy myös osaamisen jakamisesta, ja Kontio onkin asettanut kehittämänsä hirsikerrostalon konseptin kaikkien tarkasteltavaksi. – Ympäristö ei neuvottele. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskevat meitä kaikkia. Kontiotuotteen toimitusjohtaja Mika Rytky kuitenkin kumoaa väitteen. Puurakentajat Group Oy:n teknologiajohtaja Mikko Leino kysyykin, miksi rakentamisen ilmastovaikutuksia ei Suomessa rajoiteta. Raja-arvojen asettaminen loisi mittatikun rakentamisen ilmastotyölle. Vihreän siirtymän investointiaikeet yli 200 miljardia euroa Energiamurrokseen liittyvien investointiaikomusten aalto on saavuttanut Suomessa yli 200 miljardin euron mittakaavan, ilmenee EK:n vihreiden investointien dataikkunan tuoreimmista luvuista. Puurakentamisen ohjelman loppuseminaarissa lokakuun alussa haastateltiin alan edelläkävijöitä siitä, kuinka toimialaa tulisi kehittää.Keskustelussa pääosaan nousi rakentamisen ilmastopäästöjen hillitseminen. Rakentamisessa tulisikin siirtyä kokonaisuuksien tarkasteluun, ja siksi nimenomaan rakennustasolle kohdennettu ilmastovaikutusten sääntely auttaisi rakennusalaa kehityksessä eteenpäin. Aurinkovoimahankkeita ja vetyhankkeita on molempia nyt vireillä lähes kuusinkertaisesti vuodentakaiseen verrattuna. Laskenta kuuluu nyt jokapäiväiseen rutiiniin. Rakentamisen ilmastopäästöjen rajoittamista vastustetaan byrokratian kasvulla. Merituulivoimasuunnitelmat ovat 3,5-kertaistuneet yli 60 miljardin euron tasolle.. Helsingin kaupunki asetti jo hiilijalanjälkirajat uusille rakennuksille. Suomi uhkaa jäädä Euroopan takapajulaksi. • Termostaatit. Valmistautumisaikaa rakentamisen vähähiilistämiselle on ollut riittävästi. Kysymykseen siitä, miksi puurakentaminen ei ole pystynyt lyömään läpi suuremmassa mittakaavassa, Rytky vastaa: – Puurakentaminen on pieni osa rakentamista, vaikka kaikki hirsirakentajat lyötäisiin yhteen, ei siitä saa kriittistä massaa. Leino nostaakin esimerkiksi Tuusulan Monion, jossa käytettiin monia materiaaleja yhdessä. • Kiinteistöja asuntosijoittaminen
Cibes Amslift tukee arvoja ja nostaa arvoa. ARA:n myöntämä esteettömyysavustus voi kattaa jopa 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Lisäksi hissin jälkiasennukseen voi saada kaupunkitai kuntakohtaista avustusta. Tämä mahdollistaa paremman vuokratuoton ja helpottaa asunnon myyntiä. www.cibesamslift.fi Jälkiasennushississä on järkeä! Kerrostalokiinteistössä jälkiasennushissi nostaa myös yksittäisen osakkeen arvoa. Tämä mahdollistaa paremman vuokratuoton ja helpottaa asunnon myyntiä. www.cibesamslift.fi Jälkiasennushississä on järkeä! Kerrostalokiinteistössä jälkiasennushissi nostaa myös yksittäisen osakkeen arvoa. ARA:n myöntämä esteettömyysavustus voi kattaa jopa 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Cibes Amslift tukee arvoja ja nostaa arvoa. Lisäksi hissin jälkiasennukseen voi saada kaupunkitai kuntakohtaista avustusta. Lisäksi hissin jälkiasennukseen voi saada kaupunkitai kuntakohtaista avustusta. Cibes Amslift tukee arvoja ja nostaa arvoa. Cibes Amslift tukee arvoja ja nostaa arvoa.. ARA:n myöntämä esteettömyysavustus voi kattaa jopa 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. ARA:n myöntämä esteettömyysavustus voi kattaa jopa 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Cibes Amslift tukee arvoja ja nostaa arvoa. Tämä mahdollistaa paremman vuokratuoton ja helpottaa asunnon myyntiä. Lisäksi hissin jälkiasennukseen voi saada kaupunkitai kuntakohtaista avustusta. Cibes Amslift tukee arvoja ja nostaa arvoa. www.cibesamslift.fi Jälkiasennushississä on järkeä! Kerrostalokiinteistössä jälkiasennushissi nostaa myös yksittäisen osakkeen arvoa. www.cibesamslift.fi Jälkiasennushississä on järkeä! Kerrostalokiinteistössä jälkiasennushissi nostaa myös yksittäisen osakkeen arvoa. Lisäksi hissin jälkiasennukseen voi saada kaupunkitai kuntakohtaista avustusta. www.cibesamslift.fi Jälkiasennushississä on järkeä! Kerrostalokiinteistössä jälkiasennushissi nostaa myös yksittäisen osakkeen arvoa. Tämä mahdollistaa paremman vuokratuoton ja helpottaa asunnon myyntiä. www.cibesamslift.fi Jälkiasennushississä on järkeä! Kerrostalokiinteistössä jälkiasennushissi nostaa myös yksittäisen osakkeen arvoa. ARA:n myöntämä esteettömyysavustus voi kattaa jopa 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Tämä mahdollistaa paremman vuokratuoton ja helpottaa asunnon myyntiä. ARA:n myöntämä esteettömyysavustus voi kattaa jopa 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Tämä mahdollistaa paremman vuokratuoton ja helpottaa asunnon myyntiä. Lisäksi hissin jälkiasennukseen voi saada kaupunkitai kuntakohtaista avustusta
PAL.VKO 2023-49 601526-2307 C M Y CM MY CY CMY K C M Y CM MY CY CM Y K C M Y CM MY CY CM Y K