ja isännöinti Nro 8/2016 6,50 Kiinteistö Suomen pientalovienti pienempi kuin Viron Kiinteistökaupoista lähes puolet asuntoja Helsinkiin 6000-7000 uutta asuntoa vuosittain Y-Säätiö laski vuokria Koodilukko ei jätä pulaan Aurinkopaneelit kiinni suoraan peltikattoon Kasvukeskuksissa rakennetaan syrjäseuduilla saneerataan
www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p. 02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi
– Näiden alueiden ulkopuolella asuntojen uustuotanto on hyvin vähäistä. on lisa?a?ntynyt la?hes 10 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Näillä alueilla rakentaminen on lähes yksinomaan saneerauksia ja korjauksia. Sivu 46 70 54. 69 Muuttoliikkeestä eivät hyödy välttämättä eniten ne kunnat, joihin muuttaa määrällisesti eniten ihmisiä. 75 Koodiin perustuva älylykko ei jätä asukasta koskaan lukitun oven taakse, jos asukas vain muistaa oikean koodin. – Kaukolämpöalueella kaukolämpö on ehdottomasti järkevin vaihtoehto ja kokonaistaloudellisesti useimmiten hyvä ratkaisu. 80 Teknisillä valvontajärjestelmillä täydennetään – mutta ei korvata – kiinteistön rakenteellista murtosuojausta. Tänä päivänä korostetaan ympäristöseikkoja, ja siltäkin kannalta se on hyvä valinta. 63 Pääkaupunkiseudulla vesimaksut ovat noin 20 prosenttia edullisemmat kuin muualla Suomessa. 14 Hirsitalot ovat edelleen Suomen rakennustuoteteollisuuden suurin vientituote, vaikka vientiliikevaihto on puolittunut vuodesta 2008. 6 Helsinki luo edellytykset 7000 uuteen asuntoon vuoteen 2019 mennessä, vaikka sopimus valtion kanssa edellyttää vain 6000 asuntoa vuodessa. Kunnan vetovoimaisuuden kannalta olennaista on myös muuttajien rakenne. rakennusbuumi, jota ei ole vuosiin na?hty. 58 Rakennusliikkeillä on kova kasvuvauhti pa?a?lla. Yhtä lukuun ottamatta muut kohteet ovat sellaisia, että lisäkartoitukset ovat vielä tarpeen. 10 Suomen isossa kiinteistökaupassa on menossa erikoinen ilmiö: asuntojen osuus kaupoissa kasvaa tänä vuonna ainakin 40 prosenttiin. 28 Tammiston Citymarketin katolle juhannuksena valmistuneen aurinkovoimalan huipputeho ylittää 0,5 MW. Peruskorjattavaa kiinteistökantaa kuitenkin riittää. Keskeinen syy on se, että Suomen talous kasvaa hitaasti. 45 Talojen kosteusvaurioiden ennaltaehkäisyssä yksi keskeisista. 34 Rakentaminen Suomessa kasvaa nopeimmin Pohjoismaissa. 20 Rakentamisen määrä on kasvussa viiden laihan vuoden jälkeen. 52 Kiinteistön riittävän valaistuksen myötä kompastumiset, liukastumiset ja esimerkiksi ilkivalta vähenevät. 64 Salolaisen Pilaster Oy:n putkiremonttijärjestelmällä kaikki putket ja kaapelit viedään julkisivuun kiinnitetyissä hormielementeissä asuntoihin. 24 Y-Säätiö halusi turvata mahdollisuuden kohtuuhintaiseen asumiseen ja teki poikkeuksellisen ratkaisun laskea 1500 asunnon vuokraa. 40 Palokuolemia voidaan vähentää parhaiten sillä, että ihmiset oppivat toimimaan tulipalossa oikein. 54 Merkittävä osa vesivahingoista olisi vältettävissä, mikäli asukkaat toimisivat huolellisesti. 42 Vanhojen rivitalojen yläpohjassa voi piillä vakavakin vaara tulipalon sattuessa. Ensi vuonna rakentaminen kasvaa myös, mutta kasvuvauhti hiljenee oleellisesti. hiljaisempien aikojen ja?lkeen. 4 P uhuvat päät S isältö 8 / 16 Sivu 20 Kaupunkiseudut kasvavat – Pääkaupunkiseudun, Tampereen Turun ja Oulun kaupunkiseutujen jälkeen seuraavat kymmenkunta suurinta kaupunkia ovat kasvavia alueita, joita nyt täydennysrakennetaan, sanoo Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Sivu 34 Kaukolämpö kokonaistaloudellista – Jos suuri kiinteistö on öljylämmityksessä, ja sen on mahdollista siirtyä kaukolämpöön, niin todennäköisesti se siirtyy jossain vaiheessa, ja nämä kiinteistöt ovat toki pääasiassa jo siirtyneetkin, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta kiteyttää. 49 Aurinkovoimaloita on kerrostalokiinteistöissä vielä niukalti, mutta tilanne tulee muuttumaan lähivuosina. Sivu 32 Aurinkovoimaa Seinäjoen kaupungille – Seinäjoen kaupunki suunnittelee aurinkovoimaloiden hankkimista neljään kiinteistöönsä KL-Kuntahankinnat Oy:n yhteishankintaprojektin kautta, kertoo isännöinnin kehitysinsinööri Anssi Puska. Ensi vuonna hiljenee – Rakentaminen Suomessa kasvaa tänä vuonna nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa. 67 Energianhallinta ja sen seuranta on koko ajan merkittävämmässä roolissa taloyhtiöissä. 38 Maanmittauslaitoksen tilastojen mukaan ulkomaalaisten tekemät kiinteistökaupat Suomessa ovat laskussa. 32 Kunnat ja kunnalliset organisaatiot ovat alkaneet kiinnostua aurinkovoimasta kiinteistöjensä energiatuotannossa. 26 Ohutkalvoaurinkopaneelit ovat tulleet markkinoille muutaman viimeisen vuoden aikana. 22 Kesällä voimaan astunut laki lainakatosta toi muutoksia lainanhakuun. Hidas talouskasvu ei luo kysyntää rakentamiselle, Foreconin johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala toteaa. 82 Suomen kasvukeskuksissa on ka?ynnissa. 70 Vuokrasopimuksen solmimisen ja?lkeen vuokranantajan tulisi pysya. Na?in kokevat myo?s isa?nno?itsija?t eri puolilla Suomea. – Vuosien 2017 ja 2018 rakentamisen kasvun hidastuminen on paluuta normaaliin, koska yleensä rakentamisen kasvu noudattaa bruttokansantuotteen kasvuvauhtia. – Aurinkoenergian käyttöönotto riippuu tukihakemuksien läpimenosta. 17 Isännöinnin hintaerot ovat suuria. 84 Rakentaminen kiihtyy ja rakennustuotteita valmistavien yritysten tilauskanta on jo yli normaalitason. 46 Kaukolämmön polttoaineena kivihiili on yhä merkittävä erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta suunta on kohti uusiutuvia polttoaineita. 72 Isa?nno?intiliiton selvityksen mukaan isa?nno?itsijo?iden kokonaistyo?ma?a?ra. ajan tasalla asunnon kuulumisista. ennakolta hoidettavia asioita on ulkopuolinen kosteuden hallinta, kirjoittaa Juhani Siikala
Vauhti on ollut kiivasta, kuuden prosentin kasvu vuosineljänneksellä. Kansantulon kakkua on parin viime vuoden aikana pyritty säilyttämään vakaana, joskaan ei kasvupainotteisena, mutta vauhdittamalla rakennustoimintaa. Menot ovat suuremmat kuin tulot. Yhteiskunnan varoilla ja vieraalla pääomalla rakennustoimintaa on elvytetty vauhdikkaasti, jopa niin, että alkuvuonna saavutettiin yhden vuosineljänneksen aikana kuuden prosentin kasvu verrattuna edelliseen vuoteen. Kyllä monet kansalaiset, monet yritykset ja myös valtio ovat eläneet yli varojensa. Mutta Suomea voi tuskin siitä syyttää, me elämme Euroopassa aikakautta, jossa olisi tasapuolisesti tullut ottaa vastaan kansainvälinen talouslama. Kilpailukyky on menetetty ja nämä pienet muutokset työn hinnassa ovat enemmän silmän lumetta. Heissä on edelleen tämän kansakunnan turva. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 8–16 puh. On merkille pantavaa, että erityisesti Helsingin rakennustyömailla suomenkieli on vähemmistökieli. Mutta vain silloin, kun perheviljelmän emäntä ja isäntä tekevät lähes ympärivuorokautista työpäivää. Työttömien vuokrat maksaa yhteiskunta, eläkeläisten vuokrista enemmistöosuuden maksaa yhteiskunta, ja suuren osan kansaneläkelaitos ja osa kuntien sosiaalipuolen kassavaroista. Teollisuustuotteet eivät kalliiden valmistushintojen vuoksi käy kaupaksi ja me emme elä pesemällä toinen toistemme paitoja – tarvitaan tuotannollista toimintaa ja siinä avainasemassa suomalainen talonpoika. Kiinteistössä on tällä hetkellä vuokralaisina mm. FINEn Vakuutus ja rahoitusneuvonnan uusi opas Vuokralaisen, osakkaan ja taloyhtiön vakuutukset vastaa kiinteistö-, kotija vastuuvakuutuksiin liittyviin kysymyksiin ja antaa kattavan kokonaiskuvan vakuuttamisen perusasioista taloyhtiöissä asuville vuokralaisille, osakkeen omistajille sekä taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille. Kuka korvaa vuokralaisen varastetun tietokoneen tai yläkerrasta valuneen veden aiheuttamat vahingot. Suurella osalla maanviljelijöitä vuosittainen toiminnan tulos osoittaa tappiota. Metsänomistajan raakapuu alkaa käydä kaupaksi, mutta hinta ei ilmeisesti milloinkaan palaa vuosituhannen vaihteen tasolle. MYYNTIRYHMÄN PÄÄLLIKKÖ: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.. Se tyytymättömyys, joka maaseudulla vallitsee, on jo jossain määrin tullut esille julkisuudessa traktorimarsseineen. Kiinteistö on valmistunut vuonna 2009 ja sillä on LEED platinum -luokitus. Mutta mikä on pienen Suomen tulevaisuus. Maan hallitus ei johda rakennustoimintaa – se pyrkii tekemään kaikkensa viennin estämiseksi, mutta ei onnistu. On otettava jälleen esille uusjako – tasan eivät nämä onnenlahjat pienessä Suomessa voi jakautua.. Kotivakuutukset ovat suurin yksittäinen vakuutuslaji, joista tulee vuosittain eniten kysymyksiä FINEn vakuutusja rahoitusneuvontaan. Maan hallitus on joutunut hyväksymään tämän kansantalouden oudon kasvusuunnan, ei vientiä eikä vientiä edistävää toimintaa, vaan asuntotuotantoa velkarahalla. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 67,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 60,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 0782-7911 Toimistokiinteistö Sörnäisistä Antiloopille Commerz Real hausInvest on myynyt Antiloopille toimistokiinteistön Lintulahdenkuja 10:stä, joka sijaitsee Sörnäisten rantatien varrella. Aspo Oyj:n pääkonttori, Verohallinto sekä Tommy Hilfigerin Suomen toimisto. Meillä kaikilla ei-maatalouden piirissä työskentelevillä on kohtuullista kunnioittaa näitä maamme vanhimman ammatin harjoittajia. Uusien asuntojen vuokrista maksetaan yhteiskunnan varoista 60-70 prosenttia. Valtaosaltaan rakennettiin vuokra-asuntoja. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Ei kukaan. Karjatilat saadaan hieman paremmin kannattamaan. Tuntuu mahdottomalta, mutta kuka lienee sitkeämpi kuin talonpoika ja hänen perheensä. Kuka vakuuttaa mitäkin taloyhtiössä. Mutta talonpoika on sitkeä ja panee leipään puolet petäjäistä, ja tämän päivän oloissa se näyttää tarkoittavan, että työpäivän pituutta maatalousyrittäjäperheissä on pidennetty ja taas vain pidennetty. Kiinteistön vuokrattava kokonaispinta-ala on noin 11 000 neliötä. Ennen kaikkea maatalouden ostot vievät leijonanosan viljelijän tuloista. Koneinvestoinneista syntyneet velat jäävät maksamatta. TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Jos viljelijä nostaisi itselleen palkkaa, olisi vuosittainen tulos vahvasti miinusmerkkinen. Meillä on liikaa passiiviväestöä – nykyistä elintasomme emme kykene koko kansalle ylläpitämään. Työssä olevat puhuvat jonkin verran eteläisen naapurimaamme kieltä, mutta vähäinen ei ole myöskään idästä tulevien rakennusmiesten määrä. Rakentaminen työllistää, joskin kovin vähän. – Kauppa on linjassa Antiloopin kasvustrategian kanssa, jonka ydin on hankkia, kehittää ja hallinnoida toimistokiinteistöjä pääkaupunkiseudun kehittyvistä kaupunginosista erinomaisten liikenneyhteyksien varrelta, kommentoi Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahi. Metsäteollisuus etsii uusia muotoja, kun paperia ei digitalisoituneen tiedonvälityksen vuoksi tarvita entisiä määriä. (toimitusaineisto) Uu si oi ko ra ta ja pä äk au pu nk ise ud un P ääkirjoitus JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Vilkas rakentaminen tuskin parantaa köyhän Suomen asemaa S uomalainen teollisuus pakenee ulkomaille paremmin kannattavan valmistuksen vuoksi. Miten suomalainen talonpoika voi menestyä tänä tehokkuuden valta-aikana. Mutta itse perinteinen talonpoika, jolla on tänään keskimäärin 30-40 hehtaaria peltoa aikaisemman kymmenen hehtaarin sijaan ja metsää kaksinkertainen määrä, ei enää taloudellisesti menesty. Pakkausteollisuus onnistunee suurelta osin korvaamaan paperiteollisuuden, mutta jalostusarvo on merkittävästi paperia vähäisempää. Pahiten tässä maassa kärsivät yrittäjän roolissa talonpojat. Erityisesti syksyllä uuteen asuntoon muuttavien opiskelijoiden on hyvä tarkistaa asumiseen liittyvät vakuutukset kuntoon. 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh
Ostajista on tänä vuonna kansainvälisiä sijoittajia viidennes, kun heidän osuutensa oli 60 prosenttia vuonna 2007. Tänään etu jää noin 15 prosenttiin. Kenen asuttaviksi uudet ja suurten asuintalokauppojen kodit tulevat. Rakennusalan kokonaiskysynnän nyt ollessa kova rakennusliikkeiden tarpeet saada kassavirtaa tukkukaupalla voivat vähentyä. Analyysitalo Inderes arvioi, että pari vuotta sitten tukkuostaja sai asuntoja yli 20 prosenttia halvemmalla kuin yksittäisostaja. – Sijoittajat ostavat pääasiassa vuokratuottoa, arvioi Mustonen. Ne ostavat myös vanhoja taloja kokonaisina sekä huoneistorypäleinä. Rahastot ostavat uusia taloja rakennusliikkeiltä tai jopa rakennuttavat niitä. Rakennusteollisuus itse sanoo, että rakentamisen nousu alkoi siitä, kun rahastojen ostoilla saatiin asuntokauppa käyntiin nihkeiden vuosien jälkeen. Vuokralle vai myyntiin. Vertailun vuoksi: vuonna 2007 asuintalojen osuus oli vain kaksi prosenttia silloisen runsaan kuuden miljardin euron kokonaismäärästä. K iinteistökonsulttiyhtiö Newsec ennustaa, että suurten kiinteistökauppojen määrä ylittää tänä vuonna vuoden 2007 huippuluvut ja lähentelee seitsemää miljardia euroa. Mustonen ei osaa sanoa, onko näissä kaupoissa kyse puoliksi uusista ja vanhoista asuintaloista, mutta uusien osuus saattaa olla suurempi. – Mielenkiintoinen kysymys, Mustonen toteaa.. 6 Suurten asuntokauppojen sijoittajat lisäävät vuokra-asuntotarjontaa erityisesti Helsingissä Kiinteistökaupassa asuntojen osuus nyt lähes puolet Hallintomuotojakauma, I-II/2016 aloitetut 300 600 900 1200 1500 54,6% 905 omistus vuokra opisk./nuoriso muut erityisryhmät takauslaina Aso Hitas sääntelemätön välimuoto ARA-vuokra 391 478 92 58 125 481 22,6% 22,8% Suomen isossa kiinteistökaupassa on menossa erikoinen ilmiö: asuntojen osuus kaupoissa kasvaa tänä vuonna ainakin 40 prosenttiin. Asuntosijoittamisen buumi alkoi Suomessa 2–3 vuotta sitten. – Aivan poikkeuksellinen ilmiö on se, että isoista transaktioista 40, jopa 50 prosenttia kohdistuu asuntoihin, pääasiassa kokonaisten vuokra-asuintalojen kauppoihin, kertoo Newsecin kehitysjohtaja Olli-Pekka Mustonen. – Viime vuonna osuus kaupoista oli vähän päälle 20 prosenttia, Mustonen kertoo. Kaupungistuminen isoin ajuri Mistä nämä asunnot ostetaan. – Suurin osa toimijoista ostaa asunnot pitääkseen ja vuokratakseen, mutta myös asuinkiinteistöjen arvonnousu kiinnostaa kokonaistuoton kannalta
Suurten asuntokauppojen sijoittajat lisäävät vuokra-asuntotarjontaa erityisesti Helsingissä Kiinteistökaupassa asuntojen osuus nyt lähes puolet 7
Tämä on BVK:n ensimmäinen sijoitus Suomeen. Erittäin valveutunut täytyy asunnonostajan nykyisin olla erityisesti siksi, että putkija muita suuria remontteja tulee laajalti asuintaloihin. 8 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Helsinki vapaarahoitteinen Pääkaupunkiseutu (PKS) Vapaarahoitteinen Koko maa Vapaarahoitteinen Helsinki ARA Pääkaupunkiseutu (PKS) ARA Koko maa ARA Vuokrakehitys – Kun katsotaan kaikkia kiinteistökauppoja, niin päämarkkinat ovat pääkaupunkiseudulla. Miten Olli-Pekka Mustonen itse tekisi. – Toisaalta vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentaminen näkyy markkinoilla: vuokrien nousu on pysähtynyt ja monin paikoin mm. Henkilöja tapauskohtaiset asiat ratkaisevat, Mustonen arvioi. Perustelin kaupan itselleni alhaisilla koroilla, mieleisellä asunnolla ja ympäristöllä, sopivalla hinnalla ja sillä, että pystyimme vaikuttamaan alkavaan putkiremonttiin. Kilpailu on jo paikoitellen nostanut asuntosijoitusten tuottotason haastavaksi. Asuntojen korkeat käyttöasteet erityisesti kasvukeskuksissa ovat kuitenkin vahva peruste asuntosijoitusten kiinnostavuudelle: esimerkiksi ruotsalainen Balder nosti viime vuoden loppupuolella omistuksensa Satosta 53,3 prosenttiin. Mitä itse tekisit. – Asuntomarkkinat ovat selkeästi jakaantuneet kotitalouksien ja sijoittajien kesken, kuvaa Newsecin toimitusjohtaja Hannu Ridell. pääkaupunkiseudulla kilpailu hyvistä vuokralaisista on kiristynyt viime vuoden aikana. Kauppahinta oli runsaat 80 miljoonaa euroa. Mustonen toteaa, että yksityinen ostaa asunnon useimmiten toiselta yksityiseltä myyjältä. – Ulkomaiset sijoittajat ostavat Helsingistä tai naapurikaupungeista, kotimaiset sijoittajat, jotka tuntevat markkinat tarkemmin, ostavat myös muista isoista kaupunkikeskuksista, jotka kasvavat. Tässäkin kaupassa tarjonnan lisäys saattaa alentaa markkinahintaa. – Asuntojen sijoitusmarkkinoilla kilpailun seurauksena tuottovaatimuksissa on ollut suunta alaspäin, olipa kyseessä yksittäinen sijoitusasunto tai asuntosalkku. – Asuntokauppa on levinnyt hiukan laajemmalle kuin pääkaupunkiseudulle ja kehyskuntiin. Vuokrien nousu on pysähtynyt ja kilpailu hyvistä vuokralaisista on kiristynyt.. – Kaupungistuminen on kuitenkin isoin draiveri korkeiden käyttöasteiden ja hyvien vuokratuottojen vuoksi. – Juuri ostimme asunnon Puotilasta. Helsingissä yleisesti ottaen on hyvin 50/50, kannattaako asunto vuokrata vai ostaa. Miten isot kaupat vaikuttavat hintoihin. Kannattaako pääkaupunkiseudulla tässä tilanteessa oikeasti ostaa oma asunto vai asua vuokralla. Ainoa esimerkkinä tältä vuodelta on keväinen kauppa, jossa LähiTapiola Kiinteistövarainhoito myi 356 asuntoa seitsemässä eri kohteessa pääkaupunkiseudulla Saksan suurimmalle julkiselle eläkeyhtiölle Bayerische Versorgungskammerille
– Asuntosijoittajat operoivat sääntelemättömän eli vapaarahoitteisen tuotannon osuudessa, joko rakennuttaen kokonaisia taloja tai sitten ostaen valmistuvien talojen osakkeita. Valtion tukemassa tuotannossa kriteerinä ovat pienituloisuus, vähävaraisuus sekä kiireellisin asuntojen tarve. Valtion tukemien asuntojen vuokrat ovat keskimäärin hieman yli 12 €/ m2/kk, kun taas vapaarahoitteinen on noin 18 €. Ara-tuotannon osuus oli 22,8 prosenttia, kun tavoite on 25. Välimuodon rahoituksen osuus jäi 22,6 prosenttiin, kun tavoite on 30 prosenttia. – Vuokrataso on riippuvainen asunnon hallintamuodosta. Toteutuuko asunto-ohjelman määrä, vai jäädäänkö siitä menneiden vuosien tapaan. Vapaarahoitteisten osuus 1386 oli 54,8 prosenttia, kun asuntoohjelman tavoite on 45 prosenttia. 9 Aloitetuista paljon vuokralle E nsimmäisellä vuosipuolikkaalla Helsingissä aloitettiin 2530 uuden asunnon rakentaminen, kun koko vuoden tuotantotavoite on uudessa asunto-ohjelmassa kasvatettu 6000 asuntoon. Omistusasuntoja aloitettiin yhteensä 905. Sijoittajien ostamien asuntojen määrää vapaarahoitteisessa omistuskannassa ei ole mahdollista seurata tilastotarkoituksessa, toteaa Helsingin asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell. – Vapaarahoitteisessa kannassa on melko runsas vaihtuvuus, ja toki sieltä on aina helpoin ja nopein tapa saada asunto. Sen sijaan vuokra-asuntojen osuus näyttää hyvältä siitä syystä, että vapaarahoitteisista omistusasunnoista merkittävä osa tulee käytännössä vuokra-asunnoiksi isojen sijoittajahankintojen vuoksi. Siitä tämä siivu ei vielä kerro. Toki erityisesti vapaarahoitteisessa kannassa on merkittäviä eroja sijaintiin pohjautuen.. Aloituksissa vain 1059 (41,8 %) on lähtökohtaisesti vuokraasuntoja, mutta Newsecin arvion mukaan suurin osa omistusasuntoihin sijoittajista pitää asuntonsa vuokramarkkinoilla
Kaupungin oman asuntotuotannon tavoite on 1 500 asuntoa vuodessa. Helsingin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa hyväksytyn asumisen ja maankäytön ohjelman Kotikaupunkina Helsinki mukaan Helsingissä rakennetaan uudistuotantona ja käyttötarkoituksenmuutoksin vuosittain vähintään 6 000 asuntoa. Tavoitteena on rakentaa 750 ara-vuokra-asuntoa (50 prosenttia tuotannosta) ja 750 välimuodon eli Hitas-, asumisoikeustai osaomistusasuntoa. Luodaan kuitenkin edellytykset nostaa asuntotuotannon määrä 7 000 asuntoon vuoteen 2019 mennessä. Kesäkuun loppuun mennessä oli aloituksia edelleen vain entiseen tahtiin, 2540. Kaupunginhallitukselle tuodaan maaliskuuhun 2017 mennessä selvitys syistä, miksi araja välimuodon tuotannon tavoitteita ei ole saavutettu ja ehdotetaan toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi, mutta kaupunginvaltuusto edellytti myös selvitystä siitä, miten tontinluovutusehtoja voidaan Asumisen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota asuntomarkkinoille tulevien nuorten, lapsiperheiden, ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden asumismahdollisuuksiin.. 10 Helsinki pyrkii yli tavoitteen Asumisen ja maankäytön ohjelma tavoittelee 7000 uutta asuntoa vuoteen 2019 mennessä H elsinki luo edellytykset 7000 uuteen asuntoon vuoteen 2019 mennessä, vaikka sopimus valtion kanssa edellyttää vain 6000 asuntoa vuodessa. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitukselle tuodaan maaliskuuhun 2017 mennessä selvitys siitä, miten pienempien kokonaisuuksien tarjoaminen rakentamishankkeissa ja tontinjaoissa toteutettaisiin, jotta taataan useampien pienempien ja keskisuurten toimijoiden osallistumismahdollisuus tarjouskilpailuihin. Terästystä ponsin: pieniä kilpailuun Hyväksyessään asumisen ja maankäytön ohjelman kaupunginvaltuusto tarkensi suunnitelmia kolmella ponnella: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kunnallistekniikan rakentaminen aikataulutetaan kaavojen vahvistumiseen niin, että tontit ovat rakennettavissa mahdollisimman pian kaavojen vahvistuttua
Elinvoimaisia kokonaisuuksia Keskeisimmät aluerakentamiskohteet seuraavina vuosina ovat Länsisatama, Kalasatama, Pasila, Kruunuvuorenranta, Kuninkaantammi ja Honkasuo. Tonttivalmiutta parannetaan Kaupunki luovuttaa vuosittain asuntotuotantoon tontteja vähintään 380 000 kem2. Valtion edellytetään sitoutuvan omalla ja luovuttamallaan maalla noudattamaan ohjelman mukaista hallintaja rahoitusmuotojakaumaa. Asemakaavavarannon on mahdollistettava vähintään viiden vuoden asuntotuotanto määritellyn hallintaja rahoitusmuotojakauman mukaan. 11 Ohjelman keskeiset määrälliset Tavoite/ mittarit vuosi Valmistuneet asunnot 6 000 Ara-vuokra-asunnot 1 500/25% Alkaneet asunnot 6 000 Ara-vuokra-asunnot 1 500/25% Välimuodon asunnot Luovutetut tontit (kem2) Lainvoimaistuneet asemakaavat (kem²) 600 000 Täydennysrakentamisalueen valmistuneet asunnot hyödyntää kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Asuntorakentamisesta 40 prosenttia toteutuu täydennysrakentamisena. Yksityisen maanomistuksen osalta hallintamuotojakauman toteutumista ohjataan maankäyttösopimuksilla. Näiden alueiden osuus asuntotuotannosta on noin 60 prosenttia. Asuntotuotannon sujuvoittamiseksi asemakaavavaatimusten yksityiskohtaisuutta tulee välttää, jotta poikkeamispäätöksiä voidaan vähentää. Täydennysrakentamisalueen asemakaavoitusta ohjelmoidaan nykyistä järjestelmällisemmin. yhteistyössä valtion kanssa. Yksipuolisia alueita vältetään Uudisasuntojen alueellisesta hallintaja rahoitusmuotojakaumasta päätetään tontinluovutustai Helsingissä rakennetaan uudistuotantona ja käyttötarkoituksenmuutoksin vuosittain vähintään 6 000 asuntoa.. Tontinluovutusta käytetään aktiivisena työkaluna asuntotuotannon laatutason ja hallintamuotojen toteutuksen ohjauksessa. Asemakaavojen toteuttamiskelpoisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Tontinvarauskanta pysyy tasolla, joka mahdollistaa vähintään neljän vuoden asuntorakentamisen kaupungin omalla maalla ohjelmassa määritellyn hallintaja rahoitusmuotojakauman mukaan. Asemakaavoitusta tehostetaan Vuosittain laaditaan asemakaavoja asuntotuotantoon vähintään 600 000 kem2. Tuotantotavoitteen turvaamiseksi täydennysrakentamisen koordinaatiota vahvistetaan, kehitetään prosesseja ja kannusteita sekä poistetaan täydennysrakentamisen esteitä mm. Tulevan asuntotuotannon näkökulmasta suunnittelun etenemistä edistetään Malmin lentokentän, Koivusaaren ja Östersundomin alueilla. Asemakaavojen tulee mahdollistaa tavoitteiden mukainen hallintaja rahoitusmuotojakauma sekä tuettava kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytyksiä. Välimuoto voi lisääntyä Hallintaja rahoitusmuototavoite vuosittain on 6 000 asunnon vuositavoitteella laskettuna seuraava: ja (1 500 asuntoa, joista 300 opiskelijaja 100 nuorisoasuntoja), toja (1 800 asuntoa), vuokraja omistusasuntoja (2 700 asuntoa) Mikäli välimuodon asuntoja on vuotuisesta toteumasta 30 % tai yli, tavoite nousee seuraavalle vuodelle automaattisesti 35 prosenttiin, ja sääntelemättömien osuus laskee 40 prosenttiin. Tehokkaaseen ja edulliseen pysäköintiin pyritään keskitetyn pysäköinnin, vuorottaispysäköinnin sekä pysäköintipaikkojen vaiheittaisen toteuttamisen avulla. Kaupunki edellyttää luovuttamiensa kerrostalotonttien osalta, että rakennusluvan edellytyksenä oleva C-luokan energiatehokkuusvaatimus täyttyy selkeästi ja alittaa E-luvun 120 kWh/m?/ vuosi. Autopaikkoja vähennetään, pysäköintiä tehostetaan Jatketaan autopaikattomien ja vähäautopaikkaisten asuntokohteiden toteuttamista erityisesti hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä
Tavoitteena on, että erilaiset kaupunginosat kehittyvät Ka rt ta : Ka up un gi nk an sl ia Olemassa olevien alueiden elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tuetaan täydennysrakentamisella.. Näiden viiden alueen osuus rakentamisennusteessa vuosille 2015–2025 on kaikkiaan 46 prosenttia. Valtion omistaman ja luovuttaman maan osalta tavoite on 480 asuntoa ja yksityisen maan osuus on 1 200 asuntoa. Asuntokannassa tapahtuvat muutokset huomioidaan kokonaistarkastelussa. Vuosina 2008–2015 yksityiselle maalle on rakentunut suhteellisesti enemmän asuntoja, mutta rakentamisennustetarkasteluissa kaupungin maan osuus seuraavan kymmenen vuoden jaksolla tulee olemaan 70–75 prosenttia. Yksipuolisia asuinalueita pyritään välttämään. Tavoitteena on, että kaupungin omistamalle ja luovuttamalle maalle rakennetaan vuosittain 4 320 asuntoa. maankäyttösopimusvaiheessa hallintokuntien yhteistyönä siten, että huomioidaan alueellinen tasapaino. Täydennysrakentamisalueella ennustekauden erityishuomio kohdistuu Raide-Jokeri-vyöhykkeeseen. 12 Seuraavan kymmenen vuoden aikana rakentamisen painopistealueina jatkavat satamalta vapautuneet alueet Länsisatama, Kalasatama ja Kruunuvuorenranta. Näiden ohella rakentaminen on juuri alkamassa Kuninkaantammen– Honkasuon alueella sekä Pasilan projektialueella (Pasilan projektissa on jo rakennettu Konepajan alueella ja Ilmalassa). Maanomistussuhteista johtuen suurin osa asuntotuotannosta toteutetaan kaupungin omistamalle maalle
Ohjelman mukaan turvataan eri väestöryhmien mahdollisuudet asua pääkaupungissa. houkuttelevina asuinalueina, ja niistä muodostuu toiminnallisesti eheä Helsinki. Vieraskielisen väestön asumisen tukemiseksi kehitetään edelleen asumisneuvontaa ja parannetaan eri asumisvaihtoehdoista tiedottamista. Esteettömiä asumisvaihtoehtoja lisätään täydennysrakentamisalueilla. (03) 872 1050 LUMIESTEET SEINÄJA LAPETIKKAAT SADEVESIJÄRJESTELMÄT KATTOSILLAT AURINKOPANEELIKIINNIKKEET Helsingin kaupungilla on edessä asenteiden sekä tekemisen muutos, jos uuden ohjelman mukainen kotikaupunki halutaan toteuttaa. 13 KOTIMAISTA SUOJAA SINULLE JA KIINTEISTÖLLE! MYÖS ASENNETTUNA! www.orima.. Huolehditaan riittävästä vanhusten, kehitysvammaisten, päihdeja mielenterveyskuntoutujien ja asunnottomien asuntotuotannosta. Huoneistotyyppiohjauksella varmistetaan perheasuntojen rakentaminen. Asumisen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota asuntomarkkinoille tulevien nuorten, lapsiperheiden, ikääntyneiden ja erityisryhmiin kuuluvien asukkaiden asumismahdollisuuksiin sekä maahanmuuttajataustaisen väestön ja pienten asuntokuntien määrän kasvuun. Ikäihmisille kohdennettuja asumisvaihtoehtoja toteutetaan kaikkiin hallintaja rahoitusmuotoihin. Olemassa olevien alueiden elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä tuetaan täydennysrakentamisella. Lisätään asuntomarkkinoille tulevien nuorten sekä yksinasuvien kaupunkilaisten kohtuuhintaisen vuokra-asumisen tarjontaa. Uusista alueista rakentuu persoonallisia ja asukasrakenteeltaan monipuolisia kaupunginosia. Kuvat: Helsingin kaupunki. Lapsiperheille sopivia asuntoja rakennetaan riittävästi uusille alueille sekä täydennysrakentamiskohteisiin. Kaikkien pitää voida asua.... Alueilla, joiden asuntokanta on yksipuolista ja uudistuotanto vähäistä, uusi asuntokantaa monipuolistava täydennysrakentaminen on tärkein tavoite
Rakennusmateriaali tulee Viron talotehtaille Ruotsista, Venäjältä, Suomesta ja Virosta. Viron tilastokeskuksen mukaan Viro vei viime vuonna puutaloja 278 miljoonalla. Finanssikriisin jälkeen vielä vuonna 2008 vienti oli 145 miljoonaa, vuonna 2011 notkahduksen jälkeen 102 miljoonaa, mutta sitten on ollut alamäkeä juuri samaan aikaan, kun Viron puutalovienti on kasvanut räjähdysmäisesti alihankinnasta valmiiden talojen toimituksiin. Puun käyttö rakentamisessa on laajentunut kouluihin, päiväkoteihin, hoivakoHirsitalot ovat edelleen Suomen rakennustuoteteollisuuden suurin vientituote, vaikka vientiliikevaihto on puolittunut vuodesta 2008. Summassa oli 28 prosentin kasvu edellisvuoteen, ja tänä vuonna ylitetään 300 miljoonan euron myynnin raja. Muuntauduttu Virossa, ei Suomessa Puutalo ei enää ole vain omakotitalo tai huvila. Energiamääräykset hävittäneet suurimman hirsitalojen kilpailuedut Suomen pientalovienti hävinnyt Virolle. Muiden puutalojen vienti on kehittymätöntä samaan aikaan, kun Virosta on kasvanut Euroopan suurin puutaloviejä. 14 H irsiteollisuus ry:n 17 jäsenyrityksen liikevaihto nousee tänä vuonna noin 242 miljoonaan euroon, ja siitä vienti tuo vain noin 71 miljoonaa (Rakennustutkimus RTS Oy). Virossa valmistetuista puutaloista ja elementeistä vientiin menee 90 prosenttia, ja 40 prosenttia viennistä suuntautuu Norjaan
Euroopan itäisen alueen myyntijohtaja Martti Kyyrönen laskee karkeasti, että se tarkoitti 450–500 erilaista taloa, kun keskikauppa oli 50 000 euroa (ilman alv.). Viime vuonna vientiin meni 58 prosenttia tuotannosta, ja siitä syntyi liikevaihtoa noin 23 miljoonaa euroa. – Yleisesti ottaen meiltä menee puuosatoimitus, joka toisessa kaupassa myös ikkunat ja ovet, ja laajimmillaan myydään myös eristeet ja sisäpuolen pintamateriaalit. Suomessa samaan aikaan esimerkiksi hirsitaloteollisuuden kotimaan myynti on säilynyt 174–140 miljoonan euron paikkeilla. Viron puutalotuottajat ovat kyenneet kasvattamaan osuuttaan uuden polven tuotteilla, energiaa säästävillä puuja tilaelementtitaloilla, näkee Viron puutaloliiton puheenjohtaja Sven Mats (Yle Risto Vuorinen tammikuu 2016). Hintakilpailu on kovaa, vaikka Honkarakenteella riittää ekologisuusja terveysargumentteja. 15 Energiamääräykset hävittäneet suurimman hirsitalojen kilpailuedut Suomen pientalovienti hävinnyt Virolle teihin ja kerrostaloihin. Honkarakenne Oyj ei ole toipunut vuoden 2008 romahduksesta, koska päälle tulivat vielä suurimman vientialueen Venäjän vaikeudet. – Aika on muuttunut vuosikymmenessä ratkaisevasti. Honkarakenteen talojen pystytyksen hoitavat paikalliset yrittäjät. Euroopan energiavaatimukset ovat tiukentuneet ja perinteisten hirsitalojen osuus on enää marginaalinen. – Niinpä paikallinen edustaMielikuva mahtavasta täyshirsihuvilasta on menneisyyttä varsinkin Venäjän viennin romahdettua. – Honkarakenne muuntautuu energiavaatimuksiin ja asiakastarpeisiin kehittämällä moderneja taloja, jotka voidaan pinnoittaa erilaisilla materiaaleilla lisäeristyksen yhteydessä, sanoo Martti Kyyrönen.. Honkarakenteelta pääosin osatoimituksia Suomen suurin puutalojen viejä on pian 60 vuotta toiminut pörssiyhtiö Honkarakenne, jonka pääkonttori on Järvenpäässä ja tehdas Karstulassa. Seuraavaksi suurimmat ovat Honkatalot eli Primapoli Oy, Kontiotuote Oy, Finnlamelli Oy ja Mammuttikoti eli Pohjois-Suomen Hirsitalokeskus Oy ja Mammuttihirsi Exports Oy. Pienet kotimarkkinat ovat pakottaneet virolaisen teollisuuden mukautumaan ulkomaisten asiakkaiden tarpeisiin. Keskihinta kertoo siitä, että vientiin ei suinkaan mene avaimet käteen -rakennuksia. Toisin on ollut entisessä Euroopan kärkimaassa Suomessa, missä kotimaa on ollut perinteisesti alan teollisuuden ylivoimainen markkina-alue. Suomessa puurakentamiskehitys on ollut hyvin nihkeää, ja sen seurauksena Viro on vienyt vientimarkkinat
Jonkin verran on projektikohteita, kuten lomakyliä, kahviloita, myymälöitä, Japaniin jopa lääkärikeskus. Euroopassa on edustaja melkein joka maassa. – Valmiin vientitalomme ulkopinta saattaa olla vaikkapa rapattu, Kyyrönen toteaa. Niitä ei ymmärretä – tai uskota – Suomessakaan, vaikka VTT:kin on asian todistanut, Kyyrönen sanoo. möneristystä on erittäin vaikea enää toteuttaa vaikkapa Tshekissä, vaikka siellä on todella harvoin 30 asteen pakkasia. – Vientiasiakkaamme ovat hyvin toimeen tulevia yksityisiä. Ikkunat ja ovet tulevat alihankkjoilta, jos ne saadaan kaupatuiksi Suomesta. Vientitaloissamme on nykyisin usein erittäin paksu yläpohjaeristys ja puolet talon ulkovaipasta lisäeristettyä. Japanissa meillä on tytäryrityskin ja Kiinassa on ollut pari vuotta edustusto, jolta toivomme pian tuloksia. Esimerkiksi nopeasti kasvavasta kouvolalaisesta puutalorakentajasta Elementti-E Oy:stä kerrotaan, että heille riittävät kotimaan markkinat, jonne he rakentavat pääasiassa kouluja, päiväkoteja ja muita julkisia rakennuksia. – Hirsitaloa ilman lisälämHonkarakenne käyttää vain suomalaista sertifioitua puuta. Energiamääräykset hiertävät Suurimmaksi vientiä häiritseväksi tekijäksi Euroopan maissa Kyyrönen näkee energiamääräykset. Hirsitalon alkuperäinen idea paksusta, jopa 27 sentin massiivihirsitalosta, jossa sellaisenaan riittävät U-arvot, on muuntunut ohuemmaksi hirreksi, joka lisäeristetään paikallisella villalla, – ja vientimaan eristeet eivät yleensä ole puupohjaisia, kuten suomalaisissa hirsitaloissa, vaan siellä perinteisiä mineraalivilloja. – Hirren hygroskooppista eli kosteutta tasapainottavaa etua ei kuitenkaan menetetä riippumatta siitä, lisäeristetäänkö hirsi sisätai ulkopuolelta. Noin 200-neliöisen talon tehdasrungon pystytys valmistuu 2-4 päivässä, mutta valmiselementtitalojen pystytykselle toki häviämme ajassa. Työvoimapulaa lievittävät insinöörit Ranskasta ja Italiasta (HS 4.5.2016). Palkat nousivat tallinnalaisessa Q-Haus Balticissakin yli kuudella prosentilla viime vuonna, mutta toimitusjohtaja Reino Sootsin mukaan tämä onnistui tuotantoa tehostamalla. – Hirsitalojamme menee noin 20 maahan vuosittain, vaihdellen niin, että kaikkiaan talojamme on 50 eri maassa. Honkarakenteen talot esivalmistetaan tehtaalla suomalaisesta puusta. 16 jamme usein hankkii eristeet ja osan toimituksestaan kotimaastaan. Auttaako kilpailukykysopimus. Hirsitalon idea hukkuu. – Seuraavaksi vasta Viro ja eri maiden paikalliset valmistajat, jotka ovat yleensä aika paljon halvempia. Auttaako kilpailukykysopimus Honkarakenteen vientiä. – Jos olisi paljon rahaa, palkkaisin lobbarin Brysseliin hirsitalojen ekologisista eduista puhumaan. – Hyvä kysymys. Vuonna 2013 Honka-hirsitalojen valmistus keskitettiin Karstulan tehtaalle, jossa on työntekijöitä noin 140 aiemman kahden tehtaan 200:n sijasta. Kotimaassa kilpaillaan Kyyrönen ei pidä Viroa Honkarakenteen pahimpana kilpailijana. Esimerkiksi pesuhuoneeseen voidaan rakentaa koolatut seinät, jotka eristetään villalla. Itävallan ja Saksan hirsiteollisuuden kanssa yhdessä Suomen Hirsiteollisuus ry on yrittänyt vaikuttaa. Keskimääräinen palkka on 1200 euroa kuukaudessa eli yli sata euroa enemmän kuin koko maan keskiarvo. – Vientitaloissamme runkoosakustannus on karkeasti 50 prosenttia, kun se kotimaassa muodostaa vain kolmanneksen talosta, Kyyrönen kuvaa. – Pahinta on suomalaisten yritysten keskinäinen kilpailu, hän perustelee. Teksti: Terttu Iiskola Kuvat: Honkarakenne Oyj. Osat numeroidaan ja talo pystytetään numeroinnin mukaan kuin legoista. Hirsitalo on hintakuvaltaan ”kallis” tuote, ja meillä pääkustannus muodostuu materiaaleista, mutta toki sekin tuntuu kilpailukyvyssä, jos palkkakustannuksista viisi prosenttia saadaan pois, Kyyrönen miettii
Millaisia nousuja. – Asukaskuntakin voi vaikuttaa isännöinnin tarpeisiin: esimerkiksi Heka-Siilitien alueella on vanhaa 1950-luvulla rakennettua asuntokantaa, asukaskunta on iäkästä ja tarvitsee ehkä hiukan enemmän ja hiukan henkilökohtaisempaa palvelua. Mitä oikein piiloutuu kustannuserojen taa. Vuonna 2009 rivija kerrostalojen hallintokulut olivat 28 senttiä per neliö kuukaudessa. nopeammin kuin Kiinteistöliiton kritisoimat kiinteistöverot. Nousua peräti 46 prosenttia, Laitila laski. Ovatko Helsingin kaupungin omistamien lähes 50 000 vuokra-asunnon isännöintikulut vertailukelpoiset yksityisiin verrattuina. Kuva: Johan Ahlroth. Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) vuosiraportissa isännöinnillä on selkeästi oma sarakkeensa. Hekan keskimääräisissä isännöintikustannuksissa on ollut vaihtelua viime vuosina, sillä toimintatapa ja kustannusten laskemistapa on muuttunut. Tavoitteena on toiminnan parempi tuottavuus. Yhtiörakennetta suunnitellaan muutettavan myös lähitulevaisuudessa: tavoitteena on 21:n alueyhtiön fuusioiminen siten, että lopputuloksena on viisi alueyhtiötä ja -toimistoa. Helsingin kaupungin omistamalla Hekalla on noin 47 500 asuntoa. – Kansanasuntojen alueella on lähinnä satavuotiaita suojeltuja puutaloja isoine suojeltuine pihamaineen, joten isännöitsijöillä on monenlaista erillistehtävää. Voidaanko isännöintikuluja yhteismitata asuntoneliötä kohden kuukaudessa. Saarholma ottaa esille myös vuokralaisdemokratiatoiminnan, jollaista ei ole yksityisissä asuntoosakeyhtiöissä. – Pienempiä kokonaisuuksia on yhdistelty suuremmiksi ja organisaatiorakennetta eri alueyhtiöissä muutettu yhteneväisemmäksi. Ennen vuotta 2012 nykyiset Hekan asunnot olivat 21:n kiinteistöyhtiön omistuksessa. Yhtiön tarkoituksena on tuottaa kohtuuhintaista asumista. Yhtiössä on myös järjestelty toimintoja uudelleen niin, että osa aiemmin alueyhtiöiden tuottamista palveluista on keskitetty emoyhtiön yhteyteen. – Esimerkiksi huomattavasti alempien laskennallisten isännöintikulujen Heka-Pihlajistossa on isoja kerrostaloyksiköitä, joten isännöinnin kustannus neliötä kohden on alhaisempi. Valtaisat erot alueilla Silmiinpistävää on isännöintikulun ero eri alueiden välillä. Erot heijastuvat myös hoitovuokriin. Alueen taloja ja pihoja on myös pitkään korjattu paljon. Vuonna 2014 ne olivat jo 41 senttiä. – Monipuolinen yhteistyö asukkaiden kanssa lisää isännöitsijöiden työtä, mikä vaikuttaa asuntojen hoitokustannuksiin ja sitä kautta vuokriin. – Kiinteistöjen hallintokulut kasvavat hurjaa vauhtia, jopa Yli satavuotiaat puutalot Kansan-asuntojen alueella vaativat paljon isännöitsijältä, ja niissä on tehty mittavia peruskorjauksia viime vuosina. Sen mukaan isännöinti Hekan vuokrataloissa maksoi viime vuonna keskimäärin 47 senttiä neliöltä kuukaudessa, mutta jopa 56 senttiä vuonna 2014. A rvoasunnot-median Mikko Laitila julisti syyskuun alussa, että isännöinti on noussut ryöstöhintoihin ja on siten yksi selitys asumisen kalleuteen. Nousuprosentit ovat sekavia. Hän päätteli – kun Tilastokeskuskaan ei kokonaisuutta erittele –, että tilastoiduissa taloyhtiöiden hallintokuluissa isännöinti on raskain osa, noin 80 prosenttia. Mehän toimimme omakustannusperiaatteella. Hekan alueyhtiö Heka-Kansanasuntojen isännöintikulu oli viime vuonna 81 senttiä ja Heka-Siilitien 61 senttiä, kun Pihlajistossa selvittiin 33 sentillä ja Malminkartanossa 37 sentillä. Vuonna 2015 keskimääräinen laskennallinen isännöintikulu oli 47 senttiä neliötä kohti kuukaudessa, vuonna 2014 se oli 56 senttiä neliöltä ja 0,55 senttiä vuonna 2013. Silmiin pistävät suuret hintaerot isännöintikustannuksissa Hekan 21:n alueyhtiön kesken. Suojellut talot, vanhat asukkaat Hekassa korkeimmat laskennalliset isännöintikulut ovat HekaKansanasuntojen alueyhtiössä. Hekan alueyhtiöiden toimistoissa tehtäviä on organisoitu uudelleen. 17 17 Hintaerot isoja Isännöinnin oikeasta hinnasta on vaikea saada selvää Isännöintikustannuksista on noussut porua viime aikoina. Hekan asiakkuusjohtaja Mirka Saarholma kertoo, että kuluja kyllä seurataan tarkkaan. Helsingin omistuksessa on Hekan asuntojen lisäksi myös muita vuokra-asuntoja noin 10 000 asunnon verran. Isännöintikulut ovat siellä aina olleet selkeästi keskiarvoa korkeampia, Mirka Saarholma kertoo
Toimintojen tunnusluvut alueittain 2015 (€/htm 2 /kk) Isännöinti 2015 Rakennuskannan vanheneminen ja sen remontoiminen teettää isännöinnille runsaasti lisätyötä.. – Esimerkiksi Kansanasunnoissa ja Siilitiellä on viime vuosina tehty todella mittavia peruskorjauksia. Eroa hoitokuluissa. Syrjäytymisvaarassa olevien ikääntyneiden ja muistisairaiden palveluun sekä asioiden selvittelyyn kuluu yhä enemmän isännöitsijän aikaa. Alue Hoitokulut ilman tontinvuokraa Hoitokulut ilman tontinvuokraa ja korjauksia oikaistuna muilla tuotoilla Hoitokulut ilman tontinvuokraa, korjauksia ja kiinteistöveroa oikaistuna muilla tuotoilla Isännöinti Huolto Siivous Korjaukset Oman käytön ALV Jakomäki -5,05 -3,51 -3,30 -0,45 -0,61 -0,37 -1,11 0,00 Kannelmäki -4,46 -3,65 -3,46 -0,43 -0,58 -0,30 -0,76 0,00 Kansanasunnot -5,42 -4,11 -3,97 -0,81 -0,67 -0,20 -1,23 0,00 Kantakaupunki -5,24 -4,02 -3,80 -0,46 -0,61 -0,39 -1,18 0,00 Kontula -6,18 -4,22 -4,02 -0,42 -0,70 -0,44 -1,90 0,00 Kumpula -5,05 -4,07 -3,85 -0,49 -0,69 -0,23 -0,95 0,00 Laajasalo -5,32 -4,26 -4,06 -0,55 -0,70 -0,40 -1,03 0,00 Malmi -5,98 -3,84 -3,64 -0,37 -0,80 -0,33 -2,09 0,00 Malminkartano -6,22 -4,15 -3,94 -0,45 -0,72 -0,43 -2,03 0,00 Maunula -5,89 -3,70 -3,54 -0,47 -0,76 -0,25 -2,00 0,00 Myllypuro -5,25 -4,18 -3,98 -0,53 -0,77 -0,41 -1,01 0,00 Pihlajisto -5,39 -3,66 -3,45 -0,33 -0,51 -0,30 -1,68 0,00 Pikku Huopalahti -5,50 -4,13 -3,92 -0,47 -0,66 -0,21 -1,34 0,00 Pohjois-Haaga -5,01 -4,10 -3,89 -0,47 -0,60 -0,45 -0,89 0,00 Puotila -5,35 -4,00 -3,79 -0,41 -0,74 -0,36 -1,31 0,00 Roihuvuori -5,48 -3,86 -3,66 -0,43 -0,43 -0,28 -1,58 0,00 Siilitie -6,63 -4,52 -4,34 -0,61 -0,78 -0,37 -2,07 0,00 Suutarila -5,91 -4,25 -4,06 -0,56 -0,75 -0,23 -1,62 0,00 Vallila -6,11 -4,27 -4,08 -0,48 -0,83 -0,65 -1,78 0,00 Vesala -5,82 -3,93 -3,74 -0,48 -0,74 -0,38 -1,79 0,00 Vuosaari -6,16 -4,20 -3,98 -0,50 -0,74 -0,36 -1,87 0,00 KESKIARVO -5,62 -4,00 -3,80 -0,47 -0,68 -0,35 -1,54 0,00 Isännöinnin kulu voi samana vuonna olla Kansanasunnoissa yli kaksinkertainen verrattuna edullisimpiin, joita olivat viime vuonna Pihlajisto ja Malmi. 18 Peruskorjaukset työllistävät Isännöintiliiton mukaan rakennuskannan vanheneminen ja sen remontoiminen teettää isännöinnille runsaasti lisätyötä – myös sellaista, mikä ei näy asukkaalle. Saarholma arvioi, että peruskorjausten määrällä on paljon vaikutusta isännöintikustannusten vaihteluun jopa vuosittain. Samalla vanhenevat taloyhtiöiden asukkaat. Nykyisin melkeinpä kaikilla alueilla on menossa eri vaiheissa olevia peruskorjaushankkeita, Saarholma kertoo. – Vuosaari ja Pikku-Huopalahti ovat ainoat niin uudet, ettei peruskorjauksia vielä tarvita. Hekan kiinteistöjen hoitokulut ilman tontinvuokraa vuonna 2015 olivat keskimäärin 5,62 €/htm 2 /kk – korkeimmat Siilitie 6,63, Malminkartano 6,22, alimmat Kannelmäki 4,46, Pohjois-Haaga 5,01
Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 2,7 prosenttia. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 26,1 prosenttia, meni korjauksiin. euroa) peruskorjaushankkeen käynnistämiseksi. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat hoitovastikkeet, jotka olivat vuonna 2015 keskimäärin 4,05 euroa neliöltä kuukaudessa. Näissä hankkeissa on yhteensä 1522 asuntoa ja niiden peruskorjausten hankinta-arvo on yhteensä noin 102 milj. 19 Hekan kiinteistöjen hoitokulut ilman tontinvuokraa ja korjauksia oikaistuna muilla tuotoilla olivat keskimäärin 4,00 €/htm 2 / kk. Valtaosassa Hekan vuokraasuntoalueista jäätiin tämän alle, kun kustannukset oikaistiin tontinvuokrilla, korjauskustannuksilla ja muilla tuotoilla. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,98 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa, nousua edellisvuodesta oli 2,3 prosenttia. Hekassa keskimääräinen hoitovuokra oli viime vuonna 5,80 euroa, missä oli nousua edellisvuodesta 4,13 prosenttia. Hoitokulut ilman tontinvuokraa, korjauksia ja kiinteistöveroa oikaistuna muilla tuotoilla olivat 3,80 €/htm 2 /kk. euroa. Korjaukset 2015 Ikääntyneiden ja muistisairaiden palveluun sekä asioiden selvittelyyn kuluu yhä enemmän isännöitsijän aikaa.. Teksti: Terttu Iiskola Kuvat: Hekan vuosiraportti 2015 ja Helsingin asuntuotantotoimiston vuosikertomus 2015 Tilastokeskuksen mukaan Suomen asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2015 keskimäärin 4,26 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Rivitalo-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 3,29 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut ilman tontinvuokraa, korjauksia ja kiinteistöveroa oikaistuina muilla tuotoilla 2015 (vuosien vertailu) Korjaukset muodostavat vuosipiikkejä myös isännöintikuluihin. Tilastokeskuksen mukaan Suomen asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2015 keskimäärin 4,26 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Vuonna 2015 tehtiin investointipäätöksiä 12 suuren (hankinta-arvo yli 1 milj. Lämmityksen osuus hoitokuluista oli 20,9 prosenttia ja vedenkäytön 7,8 prosenttia
Kasvua ei ole ollut viiteen viimeiseen vuoteen, vaan joka vuosi rakentamisen määrä on painunut edellisvuotta alhaisemmalle tasolle. 20 Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatin suupielet ovat kääntymässä hymyyn mitä tulee rakentamiseen määrään Suomessa. – Ennakoimme tälle vuodelle rakentamisen kasvavan Suomessa noin 6,5 prosenttia. Talonrakennustöiden aloitusten arvioidaan tänä vuonna yltävän 38,5 miljoonaan kuutiometriin. Tänä vuonna Rakennusteollisuus laskee valmistuvan 34 000 uutta asuntoa. – Se on edelleen vähemmän kuin pitkän aikavälin keskiarvo, mutta lähes viidenneksen viime vuotta enemmän. Vastaavalla – Nyt rakentamisessa otetaan kiinni sitä vajetta, joka kaupungistumisen myötä syntynyt asuntotuotantoon, toteaa Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Tässä tilanteessa voi jo vaihteeksi hymyillä, sanoo Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Rakentamisen suhdannekäänne on toteutumassa odotettua jyrkempänä. Rakentaminen kasvussa viiden laihan vuoden jälkeen Kasvukeskuksissa uustuotantoa nousee, syrjäseuduilla saneerataan. Nousu jatkuu ensi vuonna, mutta selvästi maltillisempana. K un huhtikuussa Rakennusteollisuus RT ennusti täksi vuodeksi 3,5 prosentin kasvua, elokuisessa välikatsauksessaan se on korottanut ennustetta 6,5 prosenttiin
Yhteiskunnan kannalta tilanne on tietysti hyvä, koska nyt käytetään rakentamisessa niitä resursseja, jotka ovat jo olemassa. Asuntojen lisäksi tehdään etenkin toimitiloja ja julkisia rakennuksia, kuten kouluja. Syynä on varmaan pelko kustannusten kasvusta. Asuntojen aloitusten kasvua selittävät yhä pienten asuntojen kysyntä, sijoittajien aktiivisuus, edullisena säilyvä rahoitus sekä asuntomarkkinoiden vilkastuminen. Työllisyyden lisäys rakentamisessa vastaa jo yli kymmentä prosenttia hallituksen työllisyystavoitteesta vaalikauden loppuun mennessä. YIT:n oikaistu liikevoitto kasvoi huhti-kesäkuussa 20,2 miljoonaan euroon verrattuna vuotta aiempaan 18,6 miljoonaan. Työpanosten hinnat ovat sen sijaan nousseet muita eriä nopeammin. Vaikeuksia YIT:llä on edelleen Venäjän liiketoiminnoissa, jossa tulos pysyi tappiolla. Työttömyyden hieman helpotettua myös kotitaloudet ovat aktivoituneet myös asuntokaupoille ja patoutunut kysyntä purkautuu. YIT ja Lemminkäinen kasvattivat tulostaan R akentamisen kokonaismäärän uskotaan kasvavan, mikä ilmenee muun muassa isojen rakennusyritysten osavuosikatsauksista. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat nousivat koko maassa toisella vuosineljänneksellä 2,0 prosenttia edellisvuodesta, pääkaupunkiseudulla vastaavasti 3,5 prosenttia. – Ulkomaalaisen työvoiman osuutta on vaikea sanoa, koska viimeisimmät selvitykset ovat parin vuoden takaa. YIT:n liikevaihto kasvoi huhti–kesäkuussa 11 prosenttia noin 464 miljoonaan euroon. Tänä vuonna vapaarahoitteisia kerrosja rivitaloasuntoaloituksia ennakoidaan käynnistyvän peräti 19 700, joka on 2 800 asuntoa viime vuotta enemmän. Vuosisummana konkurssien määrä laski kesäkuussa jo alle 500 yrityksen, joka on 16 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto laskee tänä vuonna 7 500 asuntoon. – Pääsyy ei ole kaavoitusprosessin hitaudessa vaan siinä, etteivät kaupungit halua rakentaa siinä määrin kuin kasvu edellyttäisi. Sille myönnetyt valtuudet riittävät vain muutaman sadan asunnon aloittamiseen ensi vuonna. Konkurssit vähentyneet Rakentamisen työllisiä oli tammikesäkuussa keskimäärin reilut 11 300 enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Pipatin mukaan kaavoittajat eivät monin paikoin pysy rakentamisen perässä. Rakentamisen konkurssit ovat vähentyneet kuluvankin vuoden aikana. Tilauskanta kasvoi neljänneksen aikana noin viidenneksen 2,7 miljardiin euroon. Näillä alueilla rakentaminen on lähes yksinomaan saneerauksia ja korjauksia. Sama ilmiö näkyy myös laajemmalti Etelä-Suomessa, sillä rakentaminen keskittyy entistä enemmän Rakennusyhtiöt ennakoivat käännettä parempaan suuntaan pääradan, kolmosmoottorien ja muiden pääliikenneväylien varteen. Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto vähenee viime vuoteen verrattuna. Asuntorakentamisen vauhdittuminen on vapaarahoitteisten kerrosja rivitalojen ja erityisesti pienten asuntojen varassa. Kaavoitus laahaa perässä Rakennusalan työllisyys ei ole ainakaan kasvukeskuksissa vähentynyt. – Pitkään odotettu lyhyt korkotukimalli ei ole tuomassa toivottua lisäystä vuokra-asuntojen tuotantoon. Juhani Karvonen Rakentamisen määrä on nousussa kasvukeskuksissa ja muun muassa Etelä-Suomen pääliikenneväylien varrella.. Kustannuksia on laskenut yhä vuodentakaista halvempi raakaöljyn hinta. Asuntoja rakennetaan kasvukeskuksiin Asuntotuotantoa valmistuu lähes täysin kasvukeskuksiin. Myös konkurssien piirissä olleiden henkilöiden määrä on laskenut vastaavana aikana 10 prosenttia reiluun 2 600 henkilöön. Pipatin mukaan kasvuseudulle on myös syntynyt uusia keskisuuria rakennuslan yrityksiä kuten Salpausselän Rakentajat ja Pohjolan Rakennus. Rakennusyhtiöt YIT ja Lemminkäinen onnistuivat kasvattamaan tulostaan vuoden toisella neljänneksellä. Asuntojen hinnat ovat kääntyneet nousuun kuluvan vuoden aikana. Rakennusteollisuus uskoo vapaarahoitteisen asuntotuotannon piristyvän tänä vuonna yhä, vaikka viime vuosi oli tuotannossa jo nousujohteinen. Välissä on ollut monta heikkoa vuotta, mutta nyt uudisrakentaminen on vilkastunut kaikilla sektoreilla. Asumisen korkea hinta kasvukeskuksissa estää jatkossakin työvoiman liikkuvuutta ja siten työllisyyden paranemista, ellei asuntopolitiikassa ryhdytä järeisiin toimiin, Tarmo Pipatti sanoo. Tuotanto supistuu kaikissa tuotantomuodoissa, sillä kuluva vuosi on välivuosi kun odotus kohdistui uuteen 10-vuotiseen korkotukimalliin. Rivitaloissa nousua koko maan tasolla kertyi 0,1 prosenttia. Yhtiön liikevoitto kasvoi huhti–kesäkuussa 21,2 miljoonaan vuotta aiemmasta 15,6 miljoonasta. – Pääkaupunkiseudun, Tampereen Turun ja Oulun kaupunkiseutujen jälkeen seuraavat kymmenkunta suurinta kaupunkia ovat kasvavia alueita, joita nyt täydennysrakennetaan. Näppituntumalla sanoisin, ettei sen osuus ole ainakaan kasvanut. Myös työttömyyden aleneminen kannustaa kotitalouksia lainanottoon. Uusi selvitys asiasta on tekeillä. Samalla muun muassa pääkaupunkiseudulle rakennetaan runsaasti infraa ja asuntojen uustuotanto keskittyy ratojen varrelle. Näiden alueiden ulkopuolella asuntojen uustuotanto on hyvin vähäistä. Kaupungistuminen on meillä jatkunut jo aika pitkään, mutta rakentaminen on jäänyt jälkeen. Nyt rakentamisessa otetaan kiinni sitä vajetta, joka kaupungistumisen myötä syntynyt asuntotuotantoon. Lisääntyvän uuden asuntotuotannon taustalla Pipatti näkee kaupungistumisen. – Yleensä rakentamisen suhdanteet seuraavat kansantalouden käyrää. Rakennusalalla olisi töitä tarjolla enemmänkin, mutta kaikissa ammattiryhmissä ei löydy kasvaville kaupunkiseuduille tarpeeksi tekijöitä. 21 tasolla oltiin viimeksi viitisen vuotta sitten. Rakennuskustannusten nousuvauhti on kuluvana vuonna ollut keskimäärin 0,4 prosenttia vuoden takaisesta. Pulaa on rakennuskelpoisista tonteista. Peruskorjattavaa kiinteistökantaa kuitenkin riittää. Lemminkäisen tulosparannuksen taustalla olivat päällystysja Suomen talonrakentaminen -liiketoimintasegmentit. Nyt tikanne on hieman erilainen. Rakentamisen kasvu näkyy myös toimihenkilöpuolella, mikä näkyy rakennusmestarien puutteena
Suomen Pankin tilastojen muAsuntolainoja saa jopa alle prosentin marginaalilla.. Kesällä voimaan astunut laki lainakatosta toi muutoksia lainanhakuun. Suomen Pankin mukaan toukokuussa kotitaloudet nostivat uusia asuntolainojan 1,8 miljardin euron edestä. Asiantuntijoiden mukaan korkojen nousua ei kuitenkaan tarvitse pelätä lähivuosina. 22 Korot pysyvät matalina Asuntolainaa saa edelleen edullisesti, joskus jopa alle prosentin marginaalilla. Suomen Hypoteekkiyhdistys kertoi, että kesäkuussa nostettiin uusia asuntolainoja eniten neljään vuoteen. A suntolainatiskeillä riittää vipinää
Vuosina 2012–2013 viitekoron valinta vaikutti asuntolainan marginaaliin vielä hyvin vähän. Hypon mukaan matalat korot kertovat olemattomista kasvuja inflaatio-odotuksista. He haluavat tietää paljonko lainaa he voivat vakuuksillaan saada ja vasta tiedon saatuaan he alkavat miettiä ostettavaa asuntoa. Jos ei ole omia vakuuksia, pitää ostettavan asunnon lisäksi vakuutena käytetään esimerkiksi vanhempien asuntoa. Asuntolainamarginaalien kehitys oli viitekorosta riippumatta hyvin yhtenäistä. kaan uusien asuntolainojen sovittu vuosikorko oli 1,21 prosenttia, josta marginaalin osuus oli 1,19 prosenttia. Säästöpankki teetti kyselyn, jonka mukaan tieto lainakatosta on saavuttanut asiakkaat vaihtelevasti. Toukokuussa 2016 vuoden euriboriin sidotun asuntolainan marginaali oli 0,06 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kuuden kuukauden euriboriin ja 0,16 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kolmen kuukauden euriboriin sidotun asuntolainan marginaali. Kun yleinen korkotaso on vuodesta 2014 alkaen entisestään laskenut, marginaalin merkitys on kasvanut ja eroja on alkanut syntyä. 23 Laki lainakatosta ei ole tavoittanut kaikkia asiakkaita. Pauli Jokinen Suomen rahalaitosten euroalueen kotitalouksille myöntämien euromääräisten asuntolainojen kanta ja keskikorko Lähde: Suomen Pankki. Esimerkiksi moni on luullut, että vaadittu kymmenen prosentin omarahoitus täytyy olla aina käytettävissä, vaikka sitä voi korvata myös muilla reaalivakuuksilla, kuten vanhempien asunnolla, kommentoi pankinjohtaja Jukka Taimisto Liedon Säästöpankista. Valitulla viitekorolla voi olla vaikutusta asuntolainan marginaaliin. – Juuri ennen lainakaton voimaanastumista oli havaittavissa Turun alueella jonkun verran sumaa lainahakemuksissa. Lainakaton myötä asiakkaat ovat halunneet käydä entistä useammin lainaneuvotteluja jo ennen kuin uusi asunto on löytynyt. Kyselyssä ilmenee myös, että lainakatto ei ole hirveästi vaikuttanut asuntolainojen määrän. Osa on hyvin tietoisia lainakatosta, ja vakuudet ovat kunnossa, kun lainaneuvotteluihin tullaan. Mutta osalle se on tullut yllätyksenä. Ensiasuntoa ostaville vaatimus on viisi prosenttia. Talousanomat teetti Suomen rahatiedolla vertailun, jonka mukaan pankit tarjosivat syyskuun alussa lainaa keskimäärin 1,12 prosentin marginaalilla. Kymmenen prosenttia asunnon hinnasta on katettava säästöillä tai muilla vakuuksilla. Pankeista on mahdollista saada lainaa jopa alle prosentin marginaalilla. Hidas inflaatio myös nostaa velkataakkoja ja lisää velkaantumiseen liittyviä huolia. Se on 0,02 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin viime kuussa. Lainakatto voimaan kesällä Heinäkuun alussa tuli voimaan laki, jonka mukaan asuntoa ei voi ostaa kokonaan lainalla, jos vakuutena on ainoastaan ostettava asunto. Kehotamme asiakkaita tutustumaan lainakattoa koskeviin lainkohtiin. Matalissa koroissa on myös kääntöpuolensa. Luvuissa mukana kotitaloudet ja vytyt.. Vuoden 2001 alussa rahalaitossektori laajeni kattamaan talletuspankkien ohella myös muut luottolaitokset
24 Pienituloisillakin oltava mahdollisuus laadukkaaseen asumiseen Y-Säätiön M2-Kodit laski jopa 1 500 asunnon vuokraa Pääkaupunkiseudulla vuokrien suunta on ollut jo vuosia ylöspäin. Y-Säätiö halusi turvata mahdollisuuden kohtuuhintaiseen asumiseen ja teki poikkeuksellisen ratkaisun laskea 1500 asunnon vuokraa heinäkuussa ja edelleen 255 asunnon vuokraa syksyn 2016 aikana. Asuntoja hankitaan lisää ostamalla yksittäisiä huoneistoja asunto-osakeyhtiöistä ja. M2-asuntojen vuokrat eivät myöskään nouse vuonna 2017. Y -Säätiö-konserni tarjoaa vuokra-asuntoja 53 kaupungissa tai kunnassa ihmisille, joiden on vaikea löytää asuntoa
Jälleenvuokraustoiminnan lisäksi Y-Säätiöllä pääkaupunkiseudulla asuntoja, joiden vuokrauksesta Y-Säätiö vastaa itse. Siksi meillä on tahtotila ja myös mahdollisuus tehdä päätöksiä, joissa asukkaiden etu tulee tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä, Kaakinen toteaa. Asuntokohtaisia alennuksia tehdään vuoden 2016 aikana vielä lisää, yhteensä vuokria alennetaan noin 3 miljoonalla eurolla. Vuokrien alentamisen taustalla on Y-säätiön tavoite kasvattaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää. Lopputulemana totesimme, että etenkin keskikokoisissa asunnoissa vuokrat olivat osittain liian korkeat vuokrat, jotta niitä voisi kutsua kohtuuhintaisiksi, Y-Säätiön toimitusjohtaja Juha Kaakinen kertoo. Osassa M2:n hallintaan siirtyneitä kohteita vuokrataso on ollut korkeampi kuin tyypillisesti kohtuuhintaisissa ARA-vuokraasunnoissa. Suuri merkitys asumisviihtyvyyden kannalta on myös mahdollisuudella työskennellä kodin lähellä, talon yhteisillä tiloilla, naapurien välisillä suhteilla, kulkuyhteyksillä ja sijainnilla. Y-Asuntojen uusi nimi M2 on johdettu neliömetrin tunnuksesta. – Olemme yleishyödyllinen toimija, emmekä tavoittele toiminnallamme taloudellista voittoa. Y-Säätiö teki edistyksellisen ratkaisun laskea 1755 asunnon vuokraa. Vuokrat pysyvät nykytasossa Vuokranalennusten ohella Ysäätiö pyrkii edistämään kohtuuhintaista asumista säilyttämällä M2-asuntokannan vuokrat ensi vuonna vuoden 2016 tasolla. Vuokria lasketaan nykyistä kohtuullisemmalle tasolle etenkin niissä kaksioissa ja kolmioissa, joissa vuokrataso on ollut tähän saakka lähellä kunkin paikkakunnan vapaiden markkinoiden vuokratasoa. – Olemme päässeet tavoitteeseemme hankkimalla asuntoja ja kiinteistöjä muilta toimijoilta. M2-asunnot on tarkoitettu ennen kaikkea pienija keskituloisille ihmisille, jotka voivat olla niin opiskelijoita, työssäkäyviä kuin eläkeläisiäkin. M2 haluaa tarjota laadukasta asumista, johon tavallisilla, pienija keskituloisillakin ihmisillä on varaa. Y-Säätiö tekee jälleenvuokrausyhteistyötä kaupunkien, M2 haluaa tarjota laadukasta asumista, joka on taloudellisesti mahdollista myös pienija keskituloisillekin ihmisille. rakennuttamalla vuokrataloja eri puolille Suomea. kuntien tai näiden omistamien kiinteistöyhtiöiden kanssa. Tämä tarkoittaa asunnon kokonaisvuokrassa parhaimmillaan jopa yli sadan euron alennusta. Asuntojen hankinnan painopistealueena ovat pääkaupunkiseutu sekä muut suuret kaupungit tai kasvukeskukset. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa on huutava pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Neliövuokran alennus koskee kokonaisia kiinteistöjä, joissa jokaisen asunnon vuokraa lasketaan. Y-Asuntojen nimi vaihtui M2-Kodeiksi Huhtikuussa 2016 Y-Säätiön kokonaan omistaman Kiinteistö Oy Y-Asuntojen visuaalinen ilme uudistui. Vuokranalennukset tarkoittavat jopa yli sadan euron alennusta asunnon kokonaisvuokraan. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön uusi nimi M2-Kodit, tuttavallisemmin pelkkä M2. Viime kesänä Y-Säätiön omistama Kiinteistö Oy M2-Kodit teki poikkeuksellisen ratkaisun, kun se laski heinäkuussa noin 1 500 asunnon vuokraa Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Kirkkonummella, Helsingissä, Oulussa, Lahdessa, Jyväskylässä ja Nastolassa. Heinäkuisten vuokranalennusten lisäksi alennuksia tehdään vielä syksyn mittaan viidessä kohteessa ja 255 asunnossa, jotka sijaitsevat Hyvinkäällä, Espoossa ja Porvoossa. 25 Olemme yleishyödyllinen toimija, emmekä tavoittele toiminnallamme taloudellista voittoa. Teksti: Tuula Kolehmainen. Nimi perustuu ajatukseen siitä, että parhaimmillaan vuokrakoti tarjoaa asukkaalleen paljon enemmän elämää kuin pelkät asunnon neliöt. – Teimme viime kevään aikana analyysiä huoneistokohtaisista vuokrista kaikissa omistuksessamme olevissa kohteissa ja vertasimme niitä ARA-vuokriin sekä markkinavuokriin. Asukasvalinta perustuu ARAn kriteereihin, ja asuntojen vuokrat määritellään omakustanneperiaatteen mukaisesti. Keväällä 2017 asukkaita ei siten odota tutuiksi tulleet vuokrankorotukset. Ensi vuoden vuokria ei nosteta koko M2:n asuntokannassa lainkaan. – Eloja lokakuussa voimaan astuvat vuokranalennukset ovat asuntoa kohti 0,50-1,50 euroa neliömetriltä. Vuokranalennukset asuntoa kohti ovat keskimäärin noin 1,25 euroa neliömetriltä
– Paneelit ovat ohuita, tehokkaita, keveitä ja taipuisia. CIGS-aurinkokalvopaneelit ovat uusinta aurinkosähköteknologiaa. Virtanen sai ajatuksen aurinkokalvopaneeleiden hyödyntämisestä keväällä 2015 ja ryhtyi selvittämään mahdollisuuksia kehittää kattopelteihin integroituja aurinkosähköjärjestelmiä. Olemassaolevaan kattoon kalvot voidaan jälkiasentaa helposti, sillä ne ovat keveitä käsitellä ja nostaa katolle, Virtanen sanoo. Y ksi ohutkalvopaneelien etu on niiden keveys. Ne painavat noin kolme kiloa neliöltä eli vain 10 prosenttia perinteisten aurinkopaneelijärjestelmien painosta. 26 Ohutkalvoaurinkopaneeli kevyempi vaihtoehto Aurinkopaneeli kiinni suoraan peltikattoon Ohutkalvoaurinkopaneelit ovat olleet kokeiluasteella jo 1990-luvulta saakka, mutta toiminnalliset tuotteet ovat tulleet markkinoille vasta muutaman viimeisen vuoden aikana. Näin syntyi uuden sukupolven Aurinkokatto, joka on peltikaton ja CIGS-ohutkalvopaneelien yhdistelmä. Ohutkalvopaneeli on nopea asennettava muun muassa peltikatolle.. Turkulainen Virte Solar Oy alkoi tuoda ohutkalvopaneeleita maahan vuonna 2015 ja on edelleen alansa pioneeri Suomessa. – Teho on kuitenkin sama kuin perinteisillä aurinkopaneeleilla, kertoo Virte Solar Oy:n toimitusjohtaja Jaakko Virtanen. Uuteen kattoon ne voidaan liimata jo tehtaalla ja vähentää siten merkittävästi järjestelmän asennuskustannuksia
Maalaus ja katon kuivuminen voivat viedä useita päiviä. Liukas pinta puhdistuu itsestään Paneeleiden materiaali on hyvin liukasta, minkä ansiosta paneeli on lähes itsepuhdistuva. Tähän saakka ohutkalvopaneeleita on asennettu muun muassa teollisuuslaitokseen, mutta nyt niiden käyttöä harkitaan myös kerrostaloissa. Asennus helppoa ja kätevää Virtasen mukaan kokonaiskustannukset eivät nouse perinteisiä paneeleita kalliimmaksi. Juhani Karvonen. – Huopakattoon asentaminen vaatii aluslevyn, koska paneeleita ei voida suoraan liimata sirotepintaan. Virtanen uskoo aurinkosähkön suosion kasvavan muun muassa siksi, että järjestelmien hinnat ovat viime vuosina pudonneet. Se voidaan asentaa ihannetilanteessa 2-3 päivässä. Joka tapauksessa ohutkalvopaneeleiden asennus on nopeampaa kuin perinteisten paneeleiden. Näihin kattotyyppeihin on kuitenkin sovellus kehitteillä. Jos jostain muusta syystä lumet pitää katolta pudottaa, paneelit kestävät kulkemisen ja oikeanlaiset lumenpoistomenetelmät. Tiilikatto ja muotopeltikatto asettavat omat haasteensa jälkiasentamiseen, koska paneelin liimaus vaatii tasaisen pohjan. lystä ja muusta roskasta. Ohutkalvopaneeleiden alle ei pääse roskia, eikä siellä kasva esimerkiksi sammalta. – Sade puhdistaa paneelien pinnan hyvin lehdistä, siitepöValmis paneeli puhdistaa itseään, sillä paneelin liukkaalta pinnalta sade huuhtoo roskat pois. Aurinkosähkön taloudellinen hyöty tulee näiden tekijöiden kautta. Itse asiassa niissä on kyse juuri näistä seikoista, eli joko tuulikuorma perinteisillä paneeleilla käy liian kovaksi tai katon rakenteet eivät niitä paneeleita kestäisi. Yritys on testannut ja löytänyt erilaisia ratkaisuja myös muiden katemateriaalien osalta. – Pimeään aikaan aurinkosähkön tuotto putoaa luonnollisesti nollaan. Marraskuun lopusta tammikuun lopulle päivän pituus on niin lyhyt, etteivät paneelit käytännössä anna merkittävää tuottoa, vaikka päivä olisi sääoloiltaan ihanteellinen auringon paisteen puolesta. – Normaalikokoiseen kerrostaloon sopii keskimäärin ehkä 15 kilowatin järjestelmä. Tähän saakka ohutkalvopaneeleita on asennettu omakotitaloihin ja teollisuuslaitokseen, mutta nyt niiden käyttöä ollaan aloittamassa myös kerrostaloissa. – Rautakankea ne eivät kestä, mutta toisaalta se tuskin on oikea työväline muutenkaan lumenpoistossa, Virtanen naurahtaa. Maaliskuu vastaa jo tuotoltaan miltei kesäkuukausia ja huhti-toukokuussa valoteho antaa miltei kesäiset tuotot. Valoteho alkaa olla riittävä sähkön tuotolle helmikuun lopussa. 27 Liimaus onnistuu konesaumattuun peltikattoon Ohutkalvopaneeli voidaan liimata suoraan esimerkiksi konesaumattuun peltikattoon tai lukkosaumakattoon. Virtasen mukaan talvi ei aiheuta ongelmia ohutkalvopaneeleille, vaan järjestelmä kestää hyvin pakkasta. Asennus hidastuu, jos kattoa pitää maalata tai katolle pitää asentaa aluslevy. – Aurinkosähkö nostaa kiinteistön energialuokitusta ja imagoa sekä pienentää sähkölaskua, mitkä kaikki lisäävät kiinteistön ja sen osakkeiden arvoa. Tietysti käyttöönotto voi olla pitkän matkan takana, koska meidän on vakuutettava vielä isännöitsijät ja taloyhtiöiden hallitukset. Katolta ei tarvitse puhdistaa lunta paneeleiden takia. Keveytensä takia ohutkalvopaneelit ovat joissakin kohteissa jopa ainoa vaihtoehto aurinkosähkön tuottamiseen, jos katon rakenteet eivät kestä normaaleja aurinkopaneeleita tai tuulikuorma muodostuu liian suureksi. Joissakin kohteissa ohutkalvopaneelit voivat olla jopa perinteistä järjestelmää edullisempi vaihtoehto. Uuteen konesaumakattoon asennus vie neljä kilowattia per mies per tunti
28 Suomen suurimmat aurinkosähkövoimalat tuotantoon, ja lisää tulee Aurinkotehoa megawateittain Aurinkosähkövoimaloiden tehoja aletaan jo mitata megawateissa, sillä Tammiston Citymarketin katolle juhannuksena valmistuneen voimalan huipputeho ylittää 0,5 MW. Ilmarisen pääkonttorin katto imee sähköä ilmasta 0,236 MW:n teholla.
Katolle on asennettu noin 750 paneelia, jotka parhaimmillaan keräävät ilmasta valosähköä 256 kilowatin teholla. Paras taloudellinen hyöty saadaan, kun auringosta saatava sähkö käytetään itse. – Olemme rakentaneet noin 10 prosenttia Suomen aurinkovoimaloista, ja neuvotteluja käydään useista satojen kilowattien voimaloista, Kangasmäki kertoo. – Yhden kilowatin tehon kehittämiseen tasakatolla tarvitaan noin 10 neliötä, Kangasmäki kertoo voimalakoon reunaehdoista. Alvesalo on Suomen aurinkoenergiapioneeri, joka käynnisti aikoinaan aurinkoenergiajärjestelmiä kehittävän ja markkinoivan Naps International Ltd:n ja toimi sen toimitusjohtajana. Keskon Tammiston katon bruttoala on yli 5000 neliötä, mutta ilmastointikoneistoym. Kuva: Olli Urpela Y li megawatin tehosta olemme jo toimittaneet aurinkosähkövoimaloita toimintamme alettua kaksi vuotta sitten, kertoo molemmat isot voimalat rakentaneen Solnet Green Energy Oy:n perustajiin kuuluva Kaj Kangasmäki. – Toinen on kiinteistön sähkönkäyttö. Elokuun aikana alkaa sähköä tuottaa tuorein eli Ilmarisen pääkonttorin kattovoimala. -luukut vievät siitä osansa. Kauppojen, varastojen ja muiden kesällä jäähdytystä ja ilmastointia tarvitsevien kiinteistöjen katot ovat erinomaisia asennuskohteita.. 29 Suomen suurimmat aurinkosähkövoimalat tuotantoon, ja lisää tulee Ilmarisen pääkonttorin kiinteistökohtainen aurinkosähkövoimala on Helsingin suurin laatuaan. Kattoala ja sähkön käyttö rajaavat Isot aurinkovoimalat tarvitsevat paljon kattopintaa. Hän on myös työskennellyt Cornellin yliopistolla yhteistyössä fysiikan nobelisti Robert Coleman Richardsonin kanssa. Hän painottaa Tapio Alvesalon neuvojen merkitystä yritykselle. Hän on myös toiminut Fortum Oyj:n teknologiajohtajana, Millenium Prize Foundationin toimitusjohtajana sekä European Photovoltaic Industry Associationin hallituksen puheenjohtajana
K-citymarket Tammiston asiakkaat voivat seurata aurinkoenergian tuotantoa reaaliaikaisesti kaupan näyttötauluilta. Ilmastoriskit ja -mahdollisuudet otetaan Ilmarisessa huomioon sijoituspäätöksiä tehtäessä, sanoo johtaja Torsti. Maailman energiantuotannossa ollaan siirtymässä kohti uusiutuvia energiamuotoja ja hajautettua tuotantoa. Kuva: Solnet Green Energy Oy. Huipputuotannon aikaan aurinkoisena kesäpäivänä aurinkovoimalalla katetaan noin puolet kiinteistön sähkön kulutuksesta. Pieni riski, sanoo Ilmarinen – Aurinkovoimala on tuottava ja pieniriskinen investointi kiinteistösijoitusportfoliossamme, sanoo johtaja Esko Torsti eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta. Älykäs aurinkovoimala takaa parhaan tuoton kaikissa olosuhteissa sekä alhaiset elinkaarikustannukset. Kaupan seinustalla olevasta sähköautojen latauspisteestä voi jatkossa ladata sähköautonsa aurinkovoimalla. – Vähennämme toiminnastamme syntyviä hiilidioksidipäästöjä energiatehokkailla ratkaisuilla ja siirtymällä uusiutuviin ja vähähiilisiin energiamuotoihin. Auton lataus onnistuu etäluettavalla K-Plussa-kortilla ja on asiakkaalle maksutonta. Kiinteistön katolle tuli noin 750 aurinkopaneelia, jotka tuottavat sähköä toimistorakennuksen omaan kulutukseen. Haluamme edistää uusiutuvan energian tuotantoa. Kiinteistön katolla on lähes 1 600 aurinkopaneelia. Ilmarinen on mm. – Ilmastonmuutoksen hillintä on Ilmariselle keskeinen teema. Myös Ilmarinen haluaa vauhdittaa uusiutuvan energian hyödyntämistä ja vähentää kasvihuonepäästöjä investoimalla pääkonttorinsa katolle valmistuvaan aurinkovoimalaan. Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi Keskon vastuullisuustyön pääteemoista. Solnet Green Energy rakensi Ilmarisen pääkonttorin katolle Helsingin suurimman kiinteistökohtaisen aurinkovoimalan, jonka huipputeho on 236 kWp. sitoutunut laskemaan osakesalkkunsa hiilijalanjäljen vuosittain sekä uudisrakennuttamisen hiilijalanjäljen toimistotalojen osalta. Kesäkuukausina piikkituotannon aikaan voimalalla katetaan noin neljäsosa kiinteistön sähkötarpeesta. – Pariisin ilmastosopimus edellyttää kaikilta toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Älykkyys takaa parhaan tuoton kaikissa olosuhteissa sekä alhaiset elinkaarikustannukset, kertoo rakennuttamisja ylläpitojohtaja Jukka Anttila Ruokakeskosta. – Aurinkovoimalajärjestelmä on ns. Kcitymarket Tammiston katolle rakennettu aurinkovoimala on hieno edistysaskel ympäristötyössämme. Ilmastotyötä painotetaan – Kesko tekee pitkäjänteistä työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja investoimalla aurinkovoimalaan haluaa edistää uusiutuvan energian tuotantoa, sanoo Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo. älykäs voimala. 30 Aurinkosähköä asiakkaillekin Kesko rakennutti K-citymarket Tammiston katolle aurinkovoimalan tuottamaan sähköä kiinteistön omaan kulutukseen. Teksti: Terttu Iiskola Tammiston Citymarketin aurinkosähkövoimala on toistaiseksi Suomen suurin katolle rakennettu kiinteistökohtainen laitos. Kesko on jo pitkään kartoittanut mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvia energialähteitä kauppapaikkahankkeissaan. Paneeleja on lähes 1600, ja ne tuottavat parhaina kesäkauden päivinä tehoa 503 kilowattia
Lattiakaivomme tulee tuottamaan seuraavien kymmenien vuosien aikana miljoonaluokan säästöjä suomalaisille taloyhtiöille ja muille kiinteistöjen omistajille. Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Metsämiehenkuja 3, 01900 Nurmijärvi Savo: Kylmämäentie 1, 70800 Kuopio Suomalaisyritykselle patentti lattiakaivolle Lääninvankila kehämuureineen valmistui 1890 Kakolanmäen itäosaan. Masterpipella on tällä hetkellä toimipisteet Porvoossa, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa ja se työllistää n. Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.. Pinnoitetut lattiakaivot eivät ole kestäneet, ne ovat olleet varsin riskialttiita. Kehittämämme uusi lattiakaivo kestää likavesiä ruostumatta kymmeniä vuosia ja se on erittäin helppo puhdistaa. Turun vankila muutti vuonna 2007 Kakolanmäeltä Saramäkeen. Senaatti-kiinteistöt myi entisen Turun lääninvankilan Viimeinen osa Kakolan vankilakokonaisuutta on nyt myyty, kun Senaatti-kiinteistöt solmi kaupat Turun Kakolanmäellä sijaitsevasta lääninvankilasta ja siihen liittyvistä tonteista Kakola Yhtiöt Oy:n ja Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomen kanssa. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. 30 ammattilaista. Seuraavan asuintalon, Tampereen Kanavanvahdin ennakkomarkkinointi aloitetaan lokakuussa. Ranta-Tampellan asuntojen kysyntä suurta. Masterpipe Oy on tuonut markkinoille uudenlaisen lattiakaivon, joka asennetaan vanhan lattiakaivon sisään sukitusmenetelmällä tehtävän putkiremontin yhteydessä. – Tähän asti lattiakaivo on ollut viemäriputkiremontin yhteydessä se heikoin lenkki. Matkaviestinverk. Haponkestävästä teräksestä valmistetulle lattiakaivolle on myönnetty patentti ja se on VTT:n testaama. Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. – Kysyntä on poikkeuksellisen suurta, kertoo Ilkka Kääriäinen, YIT:n Tampereen alueen johtaja. Näsijärven rantaan rakennettavaan Keulakortteliin tulee yhteensä viisi talonyhtiötä, joista Tampereen Näsinkeula oli ensimmäinen varattavaksi tullut kohde. Alueen kokonaispinta-ala on noin 16,5 hehtaaria ja sinne tulee yli 2 000 uutta asuntoa noin 3 500 tamperelaiselle. Lattiakaivolle myönnetty patentti on Masterpipe Oy:n toimitusjohtaja Tony Leivon mukaan ensimmäinen maailmassa. Lääninvankilan rakennus on arkkitehtonisesti ja historiallisesti arvokas, ja se on suojeltu. Masterpipe on perustettu vuonna 2012 ja yrityksen liikevaihto oli viime vuonna 4,5 miljoonaa euroa. Asemakaavassa Lääninvankilan tontin käyttötarkoitus on liikeja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös opetusja ravintolatiloja sekä erityisasumista. Tämän jälkeen valtion käyttö kiinteistöissä päättyi. Ranta-Tampella on yksi Tampereen suurimmista rakennushankkeista tulevina vuosina. Tampereen Kanavanvahtiin on tulossa yhteensä 92 asuntoa, joiden pinta-alat vaihtelevat välillä 23–153,5 neliötä. 31 Näsijärven rantaan rakennettavan Tampereen uuden asuinalueen Ranta-Tampellan ensimmäisen asuintalon, Tampereen Näsinkeulan asunnot ovat juuri tulleet myyntiin. Myydyt Lääninvankilan kehämuurin ulkopuoliset tontit on kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Kattoremonttien ammattilainen Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.. Kauppahinta oli 10 miljoonaa euroa, ja lopullinen kauppa edellyttää vielä luovutuslain mukaisen valtioneuvoston päätöksen. Masterpipe on valinnut alalta eri puolilta Suomea lattiakaivonsa valtuutetuiksi jälleenmyyjiksi tiukat kriteerit täyttäviä toimijoita. Hinnat sis. Lääninvankilan rakennus on arkkitehtonisesti ja historiallisesti arvokas, ja se on suojeltu. Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan alueelle vuonna 2018. Uusi lattiakaivo soveltuu kaikkiin remonttikohteisiin julkisista tiloista kerrostaloihin ja pientaloihin. alv. Lääninvankila kehämuureineen valmistui 1890 Kakolanmäen itäosaan
Kunnat ja kunnalliset organisaatiot voivat liittyä mukaan KL-Kuntahankintojen käynnissä olevaan yhteishankintaan ilman omaa kilpailutusta. Vajaat 40 asiakasta on sitoutunut ottamaan kiinteistöjensä katolle paneelit. Asiakkailla on hyvin erilaiset tarpeet aurinkoenergialle ja valmiudet ottaa se käyttöön. A loite tuli Suomen ympäristökeskukselta, joka oli tehnyt pari pienempää yhteishankintaprojektia kunnille ja yksityishenkilöille. Aurinkoenergiatekniikka on koko ajan kehittynyt, hinnat laskeneet ja hyötysuhde parantunut, mitkä kaikki seikat puoltavat aurinkoenergian käyttöä kunAurinkolämpökeräimien yhteishankinta kiinnostaa kuntia ja niiden organisaatioita.. – Toimittajaa ei ole vielä valittu, mutta joka tapauksessa kaikki yhteishankintaan sitoutuneet asiakkaat hankkivat voimalan yhdeltä toimittajalta. – Tämä on meillekin uusi päänavaus, mutta asiakkaat ovat olleet selvästi kiinnostuneita uusiutuvasta energiasta. Esimerkiksi Iin kunta Oulun pohjoispuolella on ottamassa käyttöön lähes 200 kilowatin edestä aurinkovoimaloita, kun taas osa asiakkaista lähtee tässä vaiheessa mukaan 5–10 kilowatilla. Lisäksi tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuuden ostaa aurinkosähkövoimalan kuukausiveloitusperiaatteella kertainvestoinnin sijaan. Hinnat laskeneet, hyötysuhde parantunut Kunnat ja kunta-alan organisaatiot ovat Tuukkasen mukaan kiinnostuneet aurinkovoimasta osin sen vuoksi, että Työja elinkeinoministeriö tukee aurinkoenergiahankkeita. KL-Kuntahankinnat Oy:n tulevaan sopimukseen on jo sitoutunut noin 40 kuntaa ja suunnitteilla on yli 80 aurinkovoimalaa kuntien omistamiin kiinteistöihin. Suomen ympäristökeskus on kilpailutuksessa mukana aurinkosähköteknologian asiantuntijana. Aurinkovoimaloiden kilpailutuksen järjestää Suomen ympäristökeskus ja KL-Kuntahankinnat, sanoo hankinta-asiantuntija Antti Tuukkanen KL-Kuntahankinnat Oy:stä. 32 Yhteishankintojen kautta odotetaan saatavan edullisuutta Aurinkovoima kiinnostaa kuntia ja niiden organisaatioita Kunnat ja kunnalliset organisaatiot ovat alkaneet kiinnostua aurinkovoimasta kiinteistöjensä energiatuotannossa. Ensimmäiset asennukset ovat luvassa ehkä jo syksyllä, mutta viimeistään ensi keväänä. Aurinkovoimalat tekevät tuloaan kuntien omistamiin kiinteistöihin. Osalla kaikki on valmista asennuksia varten, osa asiakkaista vielä suunnittelee, mille katoille paneelit sijoitetaan. KL-Kuntahankinnoilla on asiakkaina noin 1500 kuntaa ja kunta-alan organisaatiota aina vuokrataloyhtiöistä lähtien. KL-Kuntahankinnat kilpailuttaa toimittajan ja tekee puitesopimuksen, johon kunnat ja kunnalliset organisaatiot voivat liittyä. Kun KLKuntahankinnat on kilpailuttanut ja tehnyt puitesopimuksen voivat kunnat ja niiden organisaatiot tilata järjestelmän toimittajalta
Sähköä olisi aurinkoenergialla tuotettava sen verran kuin kiinteistö sitä kuluttaakin. KL-Kuntahankinnat Oy:n tulevaan sopimukseen on jo sitoutunut noin 40 kuntaa ja suunnitteilla on yli 80 aurinkovoimalaa kuntien omistamiin kiinteistöihin kuten Iin kunnan Micropoliksen kanssa.. Sen myötä aurinkoenergian tuotto pienenisi merkittävästi. Seinäjoen kaupungin ylläpitopalvelukeskuksen Verstaan katolle paneelit olisivat asennettavissa vaikka heti. Sopimuskausi on neljä vuotta, minkä jälkeen alkaa uusi kausi. Erityistä innovatiivisuutta sisältäviin hankkeisiin on ministeriö myönosalta asennusten mahdollisuutta on vielä tutkittava. Jos kysyntää on riittävästi, myös lämpökeräimille voisi perustaa yhteishankintaprojektin. Kiinteistö on muutenkin suunniteltu ja rakennettu energiatehokkuutta silmällä pitäen, minkä takia se tarjoaa aurinkoenergialle hyvän pilottikohteen, sanoo isännöinnin kehitysinsinööri Anssi Puska. Esimerkiksi kattoja varjostavat puut saattavat pienentää hyötysuhdetta. Sopimukseen voi liittyä koska tahansa neljän vuoden sopimuskauden aikana. Seinäjoki valmis asennukselle heti Seinäjoen kaupunki suunnittelee aurinkovoimaloiden hankkimista neljään kiinteistöönsä KL-Kuntahankinnat Oy:n yhteishankintaprojektin kautta. 33 tien omistamissa kiinteistöissä. Tukia odotetaan ministeriöltä Työja elinkeinoministeriö on tukenut kuntien energiatehokkuushankkeita ELY-keskusten kautta yleensä noin 20 prosentilla. Puskan mukaan tässä hankkeessa ei varsinaisesti ole kyse uudesta innovatiivisesta hankinnasta. – Olemme alustavasti miettineet hankkivamme tukirahoitusta sellaisiin kohteisiin, joissa olisi on paras potentiaali aurinkoenergialle. Kaupungin Ylläpitopalveluille rakennettu uusi saneerauksessa oleva uusi toimitila Verstas on tällä hetkellä ainoa kohde, jossa varmuudella tulemme käyttämään aurinkovoimaa. Tuolloin riskinä on, että joutuisimme maksamaan veroja siirtomaksuista. Tietysti hankinta muuttuu edullisemmaksi, mitä pidempi käyttöikä paneeleille on annettu. Juhani Karvonen tänyt 40 prosentin tuen. Yhtä lukuun ottamatta muut kohteet ovat sellaisia, että lisäkartoitukset ovat vielä tarpeen. Emme kaupunkina aio ottaa energiayhtiön roolia tuottamalla ja myymällä ylijäämäsähköä valtakunnan verkkoon. Muiden kiinteistöjen KL-Kuntahankintojen hankintaasiantuntija Antti Tuukkasen mukaan kiinnostuneet aurinkovoimasta osin sen vuoksi että Työja elinkeinoministeriö tukee aurinkoenergiahankkeita. – Uskoisin asennusten alkavan ensi vuoden puolella. Olemme valinnoissa katsoneet kiinteistöjen sähkönkulutuksen pohjakuormaa. – Muuttujia on paljon, mutta karkean arvion mukaan paneelien hinta asennuksineen pitäisi saada kilpailutettua noin 10 000 euroon per kiinteistö, jotta takaisinmaksuaika olisi kohtuulliset 12 vuotta, joka on hankkeen tavoitteena. Tuskin niitä on syksyn räntäsateessa syytä alkaa tehdä. Tuukkasen mukaan aurinkolämpökeräimienkin yhteishankinta on kuntia ja niiden organisaatioita kiinnostanut. Puska ei vielä osaa arvioida paneelien ja niiden asennusten tarkkaa hintaa tai takaisinmaksuaikaa. Asennukset tuskin pääsevät käyntiin enää syksynä syksyllä, koska tukihakemuksia ei ole vielä ministeriössä käsitelty. Puskan mukaan Seinäjoella ei kuitenkaan ole erityisesti panostettu innovatiivisuuteen. Seinäjoen isännöinnin kehitysinsinööri Anssi Puskan kaupunki on alustavasti miettinyt hankkivansa tukirahoitusta sellaisiin kohteisiin, joissa olisi on paras potentiaali aurinkoenergialle. Neljän vuoden sopimuskauden lähestyessä loppuaan järjestämme uuden kilpailutuksen ja teemme uuden puitesopimuksen, jos asiakastarpeita edelleen on. Kolmessa muussa kiinteistössä sähkölämmityskustannukset ovat varsin suuret. – Kysyntää silläkin saralla on, mutta toistaiseksi emme ole niitä järjestelmiä alkaneet kilpailuttaa. Seinäjoen kaupungin isännöinnin kehitysinsinööri Anssi Puskan mukaan kunta on alustavasti miettinyt hankkivansa tukirahoitusta sellaisiin kohteisiin, joissa olisi on paras potentiaali aurinkoenergialle. – Aurinkoenergian käyttöönotto riippuu tukihakemuksien läpimenosta. Verstaalle tosin voisimme asennuttaa paneelit vaikka huomenna
– Vuosien 2017 ja 2018 rakentamisen kasvun hidastuminen on paluuta normaaliin, koska yleensä rakentamisen kasvu noudattaa bruttokansantuotteen kasvuvauhtia. Rakentaminen keskittyy vahvasti pääkaupunkiseudulle, mikä näkyy Etelä-Suomen suhdanneindeksissä. Ensi vuonna rakentaminen kasvaa myös, mutta kasvuvauhti hiljenee oleellisesti. R akentaminen Suomessa kasvaa tänä vuonna nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa. Kasvua on noin 6 prosenttia viime vuodesta. Hidas talouskasvu ei luo kysyntää rakentamiselle, Foreconin johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala toteaa. Rakennusmarkkinan arvo eli rakentamiseen käytetään rahaa tänä vuonna lähes 31 miljardia euroa. 34 Rakentaminen Suomessa kasvaa nopeimmin Pohjoismaissa Rakentaminen on nyt hyvässä vedossa, ja kannattelee jo koko kansantaloutta. Eteran suhdanneindeksin mukaan rakentaminen kannatteli edelleen talouden kasvua ja piti suhdanneindeksin plussassa samalla, kun muut alat pysyivät paikallaan. Rakentaminen keskittyy Etelä-Suomeen, ja kerrostalojen aloitukset ovat korkeimmillaan 40 vuoteen. Suomen suurimmat rakentajat ovat myös suurimpia ulkomailla. Kasvussa ovat etenkin kerrostalojen ja toimitilojen uudisrakentaminen. Tänä vuonna rakentaminen kasvaa selvästi BKT:tä nopeammin, Pajakkala toteaa. Keskeinen syy on se, että Suomen talous kasvaa hitaasti. Wood Citystä tulee asuntojen, työpaikkojen ja hotellin puurakenteinen keskittymä Länsi-Sataman/Jätkäsaaren uudelle alueelle.
35 Rakentaminen Suomessa kasvaa nopeimmin Pohjoismaissa Kalasatamaa rakentamisen alkuvaiheessa.
Onkin nähtävissä merkkejä, että tarjonta ylittää kysynnän eli vuokralaisia ei enää riitä kaikkiin asuntoihin uusien kovan rahan vuokra-asuntojen vuokratasoilla. Monet suurimpien rakennusliikkeiden kärjen jälkeen sijoittuvat suomalaiset rakennusliikkeet harkitsevat toimintansa laajentamista. 36 Kääntyykö asuntosijoittaminen laskuun. Kovan rahan vuokra-asunnoilla helpotetaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen pulaa. Kerrostalojen aloitusten määrä on nyt korkeammalla tasolla kuin kertaakaan sitten 1970-luvun. Yksityisten vuokranantajien vuokrapyynnöt ovat Pajakkalan mukaan jo laskeneet ja institutionaalisilla sijoittajilla asuntoja on aiempaa enemmän tyhjillään. Skanska on maailman suurimpia rakennusliikkeitä ja NCC Pohjoismaiden suurimpia. Tällä hetkellä kiinnostus Venäjään on pieni, kiinnostus Ruotsiin on kasvanut, Foreconin Pajakkala kertoo. Kuvan kohteessa on uusittu julkisivu levyrakenteella, jonka taakse on jätetty ilmarako. Niinpä uusien kovan rahan asuntojen ostajien suurin ostajaryhmä ovat olleet sijoittajat, ei omaan käyttöön ostavat kuluttajat, Pajakkala kertoo. Siten lisääntynyt tarjonta näkyy vuokrien nousun hidastumisena tai vuokrien laskuna kautta linjan. Pajakkala odottaa huipun sijoittajien aktiivisuudessa olevan käsillä, ja loppuvuodesta alkava kerrostaloaloitusten lasku johtuu pitkälti siitä, että asuntosijoittamisen odotetaan kääntyvän vähitellen laskuun. Peruskorjaus on jo noussut uudis-rakentamisen rinnalle volyymissä. Asuntosijoittajat ovat olleet suuri tekijä kerrostalorakentamisen vahvassa kasvussa viime vuosina.. – Uusi, asiaan liittyvä ilmiö on se, että vuokra-asuntoja markkinoidaan suurin ilmoituksin sanomalehdissä. Ensi vuonna rakentaminen kasvaa myös, mutta kasvuvauhti hiljenee oleellisesti, Foreconin johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala toteaa. – Sijoittajien kysyntä on nostanut kerrostaloasuntojen rakentamisen huippukorkealle ja jatkossa niitä on tulossa markkinoille valtavasti. Näistä Skanska keskittyy pääasiassa talonrakennukseen, Lemminkäinen ja YIT ovat monialarakentajia. – Asuntosijoituksista saadut tuotot ovat olleet hyvät, paremmat kuin muista kiinteistöistä tai muista sijoituksista ja siksi sijoitukset ovat painottuneet asuntoihin. Sijoituskysynnän jatkuminen on asuntorakentamisen kannalta keskeinen kysymys ja epävarmuustekijä. Asuntosijoittajat ovat olleet suuri tekijä kerrostalorakentamisen vahvassa kasvussa viime vuosina. – Suurimmat Suomessa ovat myös suurimpia ulkomailla, Lemminkäinen, YIT, SRV. – Rakentaminen Suomessa kasvaa tänä vuonna nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa. Enää ei puhuta Pajakkalan mukaan juurikaan rakennustai rakentamisen viennistä vaan yrityksillä on toimipiste tai sisaryritys kyseisessä maassa. Rakennusyritysten kolmen kärjessä ovat Lemminkäinen, YIT ja Skanska
JS Vanhoihin ostoskeskuksiin tehdään usein lisärakentamista, kuten tässä Myllypuron ostarissa on tehty.. Rakennusten LVIS/teknisiä järjestelmiä rakennetaan vuosittain noin 5 miljardilla eurolla. Korjausrakentamisen LVIS markkinat ovat jo jonkin aikaa olleet suuremmat kuin uudistalonrakentamisen. suurimman Lehto Groupin voimakas kasvu vuodesta 2014 vuoteen 2015. Julkisen sektorin keskeistä roolia rakennushankkeiden suunnittelussa ja valmistelussa on perusteltu sillä, että uudisrakentamisen volyymilla ja rakentamisen kohdentumisella on monialaiset heijastusvaikutukset työllisyysasteeseen, uusien investointien kohdentamiseen ja kaupunkirakenteen kehitykseen yhteiskunnassa. Kymmenen suurimman joukossa on kaksi perheyhtiötä, Lujatalo ja Hartela. Suurimpien 10 yrityksen jälkeen on monia nopeasti kasvavia rakennusliikkeitä, mikä tarkoittaa, että suurimmille on tulossa haastajia. Silmiinpistävää on perhetaustaisten, listan 8. Suomalaisista kolme suurinta ovat pörssiyhtiöit ä. Julkisella hallinnolla on keskeinen rooli rakennusalan ja rakentamisen volyymin kehitykseen. Hallinnon tavoitteena on kehittää tulevaisuudessa kestäviä ja asukkaita palvelevia asuinympäristöjä ja samalla taata hyvät asumisen edellytykset ympäri Suomen. 37 Julkinen rakentaminen keskeisessä roolissa Suurimmat pääosin suomalaisomisteisia Rakennusalan suurimmat yritykset ovat pääosin suomalaisomisteisia. Rakentamisella on kauaskantoisia ympäristöja aluepoliittisia sekä sosiaalipoliittisia vaikutuksia, mikä luo haasteita rakennussuunnittelun koordinointiin ja kehittämiseen. Rakentamisen taloudelliset vaikutukset eivät rajaudu vain rakennusalan ja sen työpaikkojen kehitykseen, vaan rakentamisen volyymi heijastuu laajalti kansantalouden tilaan ja elinkeinoelämän kysynnän ja kasvun ennusteisiin. Skanska ja NCC ovat ruotsalaisia ja/tai kansainvälisesti omistettuja. Rakentamisessa on suuria alueellisia eroja Suomessa, mikä vaikuttaa keskeisesti kaupunkikeskittymien kasvuun ja vastaavasti periferioiden infrastruktuurin ja kaupunkirakenteen olosuhteisiin. Hartela on kasvanut 33 prosenttia ja Lehto Group peräti 61 prosenttia. Jouni Suolanen I nvestointien lisäksi rakentamisen kasvuun (tai vähenemiseen) vaikuttavat korkojen ja inflaation kehitys. Rakentamisen suunnittelu heijastuu rakennuskannan moninaisuuteen, asuntojen hintakehitykseen sekä asuinalueiden palveluihin, infrastruktuuriin ja elinvoimaisuuteen. Sen lisäksi, että julkinen sektori on merkittävä uudisrakentamisen rahoittaja, julkinen sektori myös ohjaa ja sääntelee rakentamisen olosuhteita lainsäädännön, verotuksen ja kaavoituksen avulla. suurimman Hartela-konsernin ja 9. Lehto Group oli, mutta on nykyisin myös pörssiyhtiö
Ulkomaalaisten ja etenkin venäläisten kiinteistökaupat keskittyivät voimallisesti Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueille. Rusgate.fi:n mukaan venäläisten kiinteistökaupat ovat liittyneet ennen kaikkea lomailuun. Vuonna 2008 ulkomaalaiset ostivat Suomesta 939 kiinteistöä. Tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden tilaston mukaan ulkomaalaisten kiinteistökaupoissa on nähtävissä selvää vähenemistä, sillä ulkomaalaisten osuus kiinteistökaupoista oli vain 0,6 prosenttia ja venäläisten osuus 0,2 prosenttia. Huippuvuosi 2008 Ulkomaalaisten tekemien kiinteistökauppojen huippuvuosi oli 2008, jolloin ulkomaalaisten osuus kaikista kiinteistökaupoista oli 1,4 prosenttia. Venäläiset ostivat tuolloin 780 kiinteistöä, jolloin heidän osuutensa kiinteistökaupoista oli 1,1 prosenttia. Kiinteistöjä on hankittu myös sijoitusmielessä, työasunnoksi itselle, opiskelija-asunnoiksi lapsille tai eläkeasunnoiksi vanhemmille. 38 M aanmittauslaitoksen tilastojen mukaan ulkomaalaisten tekemät kiinteistökaupat Suomessa ovat laskussa. Viime vuonna Suomessa solmittiin 61 000 kiinteistökauppaa, joista ulkomaalaisten osuus oli vain 0,8 prosenttia. Yksi syy kiinteistön ostoon on ollut myös halu muuttaa asumaan Ulkomaalaisten kiinteistökaupat Suomessa vähentyneet Nyt monet venäläiset myyvät kiinteistönsä
Taantuma näkyy edelleen Vaikka ulkomaalaisten, etenkin venäläisten tekemistä kiinteistökaupoista on aika ajoin kohistu, euromäärällisesti tarkasteltuna ulkomaalaisten osuus kaikista kiinteistökaupoista on pieni. Lähde: Maanmittauslaitos Venäläisten kiinteistökaupat ovat liittyneet pääosin lomailuun. Vaikka venäläisten kiinteistökauppa osoittaa hiipumisen merkkejä, muiden ulkomaalaisten tekemät kiinteistökaupat ovat lisääntyneet. Venäläisten kiinteistökaupat ovat vähentyneet huippuvuoden 2008 lukemista, 780 kiinteistökaupasta viime vuoden 127 kiinteistökauppaan. Ulkomaalaisten osuus tästä oli 52 miljoonaa euroa. Maanmittauslaitoksen mukaan kauppojen hiipumisen ohella venäläiset ovat ryhtyneet myymään omistamiaan kiinteistöjä. pysyvästi ulkomaille. Taantuman jäljet näkyvät selvästi edelleen venäläisten kiinteistökaupoissa. Viiden edellisen vuoden ajan venäläiset ovat myyneet pois 70100 kiinteistöä vuodessa. Vuoden 2008 loppupuolella Venäjälle iski taantuma, joka vaikutti myös venäläisten tekemiin kiinteistökauppoihin Suomessa. Viime vuonna muut kuin venäläiset tekivät 308 kiinteistökauppaa. Venäläiset tekivät viime vuonna enää 127 kiinteistökauppaa, yhteensä 14 miljoonalla eurolla. Muiden ulkomaalaisten tekemien kauppojen määrä oli viime vuonna 308 kauppaa. Viime vuonna kiinteistöjä myytiin ja ostettiin Suomessa kahdeksan miljardin euron arvosta. Kauppahintatilasto, ulkomaalaisostajat. Maanmittauslaitoksen arvion mukaan venäläisten tekemien kiinteistökauppojen määrä jää tänä vuonna 12 miljoonaan euroon. 39 Maanmittauslaitoksen arvion mukaan venäläisten tekemien kiinteistökauppojen määrä jää tänä vuonna 12 miljoonaan euroon. Noin puolet kiinteistöistä on myyty toisille venäläisille, noin puolet kiinteistöistä on myyty suomalaisille. Järvenrantakiinteistöt ovat kiinnostaneet erityisesti Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueella
Leinon mukaan ajankohta uudistukselle olisi mitä parhain. Kerrostalot on rakennettu jo 1930-luvulta lähtien paloosastoittain, jolloin jokainen huoneisto ja porraskäytävä ovat omia osastoitaan. Kiinteistön ja sen tekniikan paloturvallisuuden suunnittelusta voisi ottaa vastuun esimerkiksi isännöitsijä tai kiinteistöhuoltoyhtiö. – Ongelmaksi muodostui muun muassa suunnitelmien arkistointi. Asuntokohtainen suunnitelma olisi asukkaalle konkreettisempi, eikä siinä edellytettäisi kiinteistön toiminnan tuntemusta. Näiden eristeiden käyttö on suositeltavaa, koska ne eivät yleisestä luulosta huolimatta tee ovia jäykiksi. Toisaalta tositi– Tulipalon sattuessa liikekiinteistöiss, työpaikolla ja kauppakeskuksissa kehotetaan poistumaan heti tiloista.. Leinon mukaan vanha kerrostalo ei ole sen turvattomampi kuin uusikaan edellyttäen, että kiinteistön kunnosta on huolehdittu. – Pelastussuunnitelmalle taloyhtiötaso tuntuu olevan liian korkea. Meillä on mietitty mahdollisuutta luopua taloyhtiökohtaisesta pelastusuunnitelmasta ja korvata se asukaskohtaisella suunnitelmalla, jossa asukkaille selviäisi, miten toimia tulipalon sattuessa. Palovaroitin ja alkusammutusvälineistö olisivat jo hyvä lähtökohta. – Kerrostalossa tulipalo on miltei aina seurausta välillisesti tai välittömästi ihmisen huolimattomuudesta tai väärin toimimisesta, sanoo turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä SPEK:stä. – Sekä pelastusalan lainsäädäntö että rakennusmääräykset ovat muuttumassa. 40 Palokuolemat vältetään parhaiten asukkaiden oikealla toiminnalla Tulipalo saa vain harvoin alkunsa rakenteista Palokuolemia voidaan vähentää parhaiten sillä, että ihmiset oppivat toimimaan tulipalossa oikein. Leino ei tiedä yhtään tapausta, joissa rakennuksen palo-osastointi olisi pettänyt, kun rakennus on ollut kunnossa ja asukkaat toimineet oikein. Rakentamismäääykset ovat olleet samat paljolti jo 1970-luvulta. Etenkin vuokrataloyhtiöissä on hyvin hankala saada turvallisuuspäällikköä tai muita lain edellyttämiä henkilöä valituksi. Leinon mukaan kerrostalojen rakenteissa ei ole juurikaan parannettavaa siinä mielessä, että tulipaloja voitaisiin ennaltaehkäistä. Tiloista ei välttämättä pidä lähteä, jollei niissä suoranaisesti pala. Palotarkastuksessa voidaan puuttua pelastussuunnitelmiin Ennen vuotta 2011 asunto-osakeyhtiöiden tuli toimittaa pelastussuunnitelmat tai sen yhteenveto alueellisille pelastuslaitoksille. – Vanhoissa kiinteistössä esimerkiksi huoneistojen ulko-ovet saattavat olla väljät. Tämä jotuu siitä, että noissa rakennuksissa koko kerros tai useampi kerros yhdessä muodostavat palo-osaston. Nykyisin on markkinoilla tiivisteitä, jotka paisuvat kuumuuden vaikutuksesta. Nykyinen palo-osastoittainen rakentaminen alkoi jo vuonna 1936, jolloin luotiin paloluokitusjärjestelmä, mihin perustuvat myös nykyiset palosuojelumääräykset. Toisaalta kerrostalokiinteistön tulipalo saa alkunsa hyvin harvoin rakenteista materiaaleista tai edes talotekniikasta. – Asukkaat pyrkivät yleisesti rappukäytäviin tulipalon sattuessa. K errostaloasukkaan kultainen sääntö on, ettei asunnosta saa koskaan poistua porraskäytävään, jos siellä on vähääkään savua. Pelastusalan keskusjärjestössä itää ajatus pelastussuunnitelman tuomisesta taloyhtiötasolta asukastasolle. Ne voisivat tarvittaessa selvittää yhdessä pelastuslaitoksen kanssa ne asiat, jotka liittyvät itse kiinteistöön, eikä asukkaiden tarvitsisi huolehtia kuin omasta huoneistostaan. Hieman yleistäen voisi sanoa, että jokainen huoneisto kestää tunnin paloa, vaikka palo yli missä tahansa viereisistä huoneistoista. Nyrkkisääntö on, että kerrostalossa palon on pysyttävä seinien ulkopuolella tunnin. Käytännössä 1970-luvulla rakennetut kiinteistöt ovat rakenteellisesti yhtä paloturvallisia kuin nykyisetkin. Uskoisin sen johtuvan osin siitä, että liikekiinteistöissä ja työpaikolla ja kauppakeskuksissa kehotetaan poistumaan heti tiloista. Pelastussuunnitelma jäi kauniiksi ajatukseksi Taloyhtiöiden pelastussuunnitelma on kaunis ajatus, muttei toimi käytännössä
– Palokuolemien painuminen nollaan on nimenomaan vuosikymmenien ansiota. Jo ennen nykylainsäädäntöä pelastuslaitos teki uusiin asuinkiinteistöihin tarkastuksen noin kymmenen vuoden välein. Palotarkastusten tiheydestä ja kohteista päättää alueellinen pelastuslaitos. Automaattisten sammutusjärjestelmien edut ovat kiistattomat. – Kun sprinkleröinti olisi lakisääteinen kaikissa hoitolaitoksissa, voisi vaatimuksen sitten aikanaan sisällyttää uusien asuintalojen kohdalla rakennusmääräyksiin. Kun vanhaa kiinteistökantaa on poistunut ja uutta rakennettu tilalle, on sprinkleröinti vähitellen kattanut koko rakennuskannan. Palotarkastusten ykköskohteita ovat muun muassa hoitolaitokset ja yleensä paikat, joissa on asuu jollain tavoin aistitai liikuntarajoitteisia ihmisiä. lanteessa pelastuslaitos toimii aina tilanteen vaatimalla tavalla. Tällä hetkellä rakennusmääräykset edellyttävät automaattista sammutusjärjestelmää 3–8-kerroksisiin puukerrostaloihin. Ei niitä käsiä yleensä ylös nouse, sanoo Leino. Vaikka lain mukaan kerrostalokiinteistössä tulee olla nykyisin laadittuna pelastusuunnitelma, suunnitelmaa ei kuitenkaan tarvitse toimittaa esimerkiksi paloviranomaisille. Sprinkleröinti kaikkiin kiinteistöihin Kanadan Vancouverissa palokuolemat on saatu pudottetua muutamassa vuosikymmenessä miltei nollaan, koska sprinkleröinti on lakisäteinen kaikissa uusissa kiinteistöissä. Nyt hoitolaitoksissa tulee tehdä turvallisuusselvitys mahdollisen automaattisen sammutuslaitteiston tarpeellisuudesta. Tanskassa kunta kustantaa paikoin esimerkiksi liikuntarajoitteisille seniorikansalaisille mobiilisprinklerijärjestelmän. Leino korostaa, että marssijärjestyksen tulisi olla kuitenkin selkeä ja alkaa hoitolaitoksista. Leinon mukaan SPEK:n tavoitteena on saada sprinklerijärjestelmä pakolliseksi hoitolaitoksissa uudistuotantoa koskeviin rakennusmääräyksiin. – Olemme koulutustilaisuuksissa aina kyselleet, tunteeko kukaan osallistujista yhtään tapausta, jossa ihminen olisi menehtynyt sprinklerijärjestelmästä huolimatta. – Tavoitteemme on sopusoinnussa valtiovallan yleisen tavoitteen kanssa, minkä mukaan kotona asumista tulee tukea. Ne eivät ole uusi keksintö, vaan järjestelmät ovat olleet käytössä maailmalla jo miltei sata vuotta. Juhani Karvonen – Palovaroitin ja alkusammutusvälineistö olisivat hyvä lähtökohta tulipalon sattuessa.. –Nykyisin pelastussuunnitelmat tarkistetaan palotarkastusten yhteydessä. Suunnitelma on tehty asukkaita varten – tunsivat he sen sisällön tai eivät. 41 Tällä hetkellä rakennusmääräykset edellyttävät automaattista sammutusjärjestelmää 3–8-kerroksisiin puukerrostaloihin. – Vaikka automattinen sammutusjärjelmä on lisäkustannus taloyhtiölle, sellaisen asentaminen esimerkiksi putkiremontin yhteydessä voisi olla paikallaan. Suuressa asunto-osakeyhtiössä asukkaat vaihtuvat, eivätkä kenties kymmenen vuotta sitten laaditussa pelastussuunnitelmassa mainitut vastuuhenkilöt edes asu enää samassa talossa. Kun pinnat on muutenkin otettu auki, muutama ylimääräinen pintaveto ei enää merkittävästi kustannuksia lisää. – Nyt tarkastusten väli määritellään pelastuslaitoskohtaisesti. Suomessa automaattisten sammutusjärjestelmien rakentaminen on syytä aloittaa hoitolaitoksista ja esimerkiksi erilaisista erityisryhmien asumismuodoista
– Jos taloyhtiö esimerkiksi vaihdattaa vanhan peltikaton uuteen peltikattoon, ei rakennuslupaa tarvita, vaan remontti luetaan meillä huoltokorjaukseksi. – Pelastuslaitos antaa lausuntonsa rakennuslupahakemuksista ja niiden perusteella määräämme, mitä kiinteistöissä tulee tehdä esimerkiksi saneerauksen yhteydessä, sanoo johtava rakennustarkastaja Timo Lehtinen. Yläpohjan osastoimattomuus paljastuu yleensä vasta katon uusimisen yhteydessä. Joissakin rivitaloissa on tehty kulkuaukko osastosta toiseen. H ämeenlinnassa rakennusvalvonta määrää korjauksia ja valvoo rakentamista ja saneerauksia pelastusviranomaisten lausuntojen perusteella. Veikkaan, että aika monessa tuhoisassa rivitalopalossa on ollut kyse tästä rakenteellisesta puutteesta. Taloyhtiö tekee rakennuslupahakemuksen, jos taloyhtiö ulkokattoa vaihtaessaan muuttaa katon materiaalin tai väri vaihtuu merkitttävästi. Yläpohjan osastoimattomuus paljastuu yleensä vasta katon uusimisen yhteydessä.. Näiden kiinteistöjen ongelmat eivät välttämättä tule rakennusvalvonnan tietoon. Suurimmat ongelmat ovat 1970-luvulla ja sitä ennen valmistuneissa rivitaloissa, joissa ei sen aikaisten rakennusmääräysten mukaan tarvinnut palo-osastoida vesikaton alapuolista tilaa. Meidän kokemustemme mukaan luukut ovat jääneet aikojen saatossa auki, jolloin osastoinnin vaikutus on yhtä tyhjän kanssa. Tulipalon sattuessa se ontelo on kuin suora kanava, joka levittää tulen asunnosta toiseen yläpohjan kautta. Osastoimaton vesikatto ongelma Lehtisen mukaan asuinrakennukset ovat rakenteiltaan ja materiaaleiltaan hyvin paloturvallisia. Lehtinen ei osaa sanoa, miten paljon kyseisen rakenteen omaavia rivitaloja on. Uusissa rivitaloissa osastointi on kunnossa. Pelastusviranomaisen rooli on olla asiantuntija. Edellytämme, että yläpohjaan on pääsy vain kattoluukun kautta. – Vesikaton ja sisäkaton välin jäi tuolloin tyhjä ontelo, joka kulkee osastoimatta koko rivitalon läpi. 42 Rakennusvalvonnassa tunnetaan paloturvallisuuden riskit asuinkiinteistöissä Suurimmat ongelmat vanhoissa rivitaloissa Kuntien rakennusvalvonnat vastavat yhteistyössä alueellisten pelastuslaitosten kanssa kiinteistöjen paloturvallisuudesta
43 Suurimmat ongelmat ovat 1970luvulla ja sitä ennen valmistuneissa rivitaloissa, joissa ei sen aikaisten rakennusmääräysten mukaan tarvinnut palo-osastoida vesikaton alapuolista tilaa.
– Tulipalon sattuessa on riski, että hallitus voi joutua vastuuseen jostakin hyvin ikävästäkin asiasta. Kantavat ja osastoivat rakennusosat jaetaan luokkiin sen perusteella, miten ne kestävät paloa. Erilliset rakennelmat tarvitsevat etäisyyttä Jätekatoksen paloturvallisuus nousee esiin ainakin niissä kiinteistöissä, joissa tuhopolttaja on vieraillut. Nykyisten asuinkiinteistöjen osastointi on kuitenkin tehokas paloturvallisuuden edistäjä. Pitkään kehittyneitä tulipaloja, jossa palaa esimekriksi keittiön kalusteita, on alle kymmenen vuodessa. Pumppu tekee oven raskaaksi avata, mikä voi olla etenkin iäkkäälle asukkaalle isokin haitta. Harva asentaja haluaa polttaa oman työnsä tuloksen laistamalla tarkastuksesta. Kivi ja betoni ovat materiaaleina tulenkestäviä. Paloluokkaan P2 kuuluvan rakennuksen kantavien rakenteiden vaatimukset voivat olla paloteknisesti edellisen luokan tasoa matalampia. Näin kävi muun muassa Turussa taannoisessa keskussairaalan tulipalossa. 44 Läpiviennit voi tarkastaa linjasaneerauksessa Lehtinen ei pidä kiinteistöjen vanhoja ikkunoita tai ovia suurena ongelmana paloturvallisuuden suhteen. Ovipumppujen heikkoutena on niiden toimivuus normaalissa arjessa. Puukerrostalojen paloturvallisuus on Lehtisen mukaan tietyssä määrin kartoittamaton alue. – Yksi mahdollisuus estää ovien aukijääminen olisi ovipumppu. – Sen yhteydessä olisi kaikki läpiviennit hyvä käydä lävitse. – Aika iso osa niistä johtuu siitä, että ruoka on jäänyt kärymään liedelle. Oleellista ovat oikeat etäisyydet muista rakennuksista. Paloluokkaan P1 kuuluvan rakennuksen kantavien rakenteiden oletetaan pääsääntöisesti kestävän palossa sortumatta. Osastoivassa rakennusosassa olevan oven, ikkunan ja muuta pienehköä aukkoa suojaavan rakennusosan palonkestävyysajan tulee yleensä olla vähintään puolet osastoivalle rakennusosalle vaaditusta palonkestävyysajasta. Kerrostalojen tulipaloissa on usein ongelmaksi havaittu ovien jääminen auki, mikä heti lisää savukaasujen leviämisriskiä merkittävästi porraskäytävään. Läpiviennit pitää aina osastoida, sanoo Hurjanen. Riittävä turvallisuustaso saavutetaan rakennuksen kokoa ja henkilömääriä rajoittamalla käyttötavasta riippuen. Asuntojen osastointi on suunniteltu pitämään tulipaloa tunnin. Mikäli henkilöturvallisuuden takia tai vahinkojen suuruuteen nähden on tarpeellista, rakennuksen on kestettävä sortumatta koko palokuorman palaminen ja jäähtyminen. Paloluokkaan P3 kuuluvan rakennuksen kantaville rakenteille ei aseteta erityisRakennukset kolmessa paloluokassa vaatimuksia palonkestävyyden suhteen. Ilmanvaihtolaitteet on tehtävä siten, etteivät ne lisää palon tai savukaasujen leviämisvaaraa. Paloturvallisuus on niiden osalta jäänyt vielä testaamatta. Isoissa rakennushankkeissa on aina kolmannen osapuolen varmennustarkastus sähköistyksen osalta. Suurissa kohteissa varmennustarkastuksen tekee virallinen, Tukesin auktorisoima tarkastuslaitos. Ilmastoinnin läpiviennit, kuten kaikki muutkin läpiviennit, tulisi osastoida lain velvoituksella. Rakennus ja sen rakennusosat eivät palon vaikutuksesta saa sortumalla aiheuttaa vaaraa määrättynä aikana palon alkamisesta. Vanhoissa kerrostaloissa on joskus massiivipuuovia, jotka pitävät tulta erittäin hyvin. – Jätekatosten suhteen rakennusvalvonta noudattaa paloviranomaisten laatimaa ohjekirjaa. – Jokainen huoneisto on suunniteltu omaksi palo-osastoksi samoin kuin porrashuone. Massiivipuu hiiltyy hitaasti ja pitää tulta yllättävänkin hyvin jopa puoli tuntia. Sähköistys tarkistetaan moneen kertaan Materiaalit ja rakenteet eivät ole rakennusvalvonnan silmissä paloturvallisuuden suurin ongelma. – Jos läpivientien osastointi on puutteellinen, voivat seuraukset olla vakavatkin. Lisäksi vanhojen kiinteistöjen huoneistojen ulko-ovissa kaksikin ovea, joten tuli pysyy ulkoa aika pitkään. Riittävä turvallisuustaso saavutetaan asettamalla vaatimuksia erityisesti pintaosien ominaisuuksille ja paloturvallisuutta parantaville laitteille. Myös sähköiset kodinkoneet voivat aiheuttaa paloja. Asuintokerrostaloissa linjasaneeraus on järein kiinteistöön kohdistuva remontti. Kuolemaan johtaneita paloturmissa menehtyy laskennallisesti 1–2 henkilöä vuodessa Kanta-Hämeen maakunnan alueella. Osastonnin tehokkuus voi heikentyä esimerkiksi vanhojen ovien tai ikkunoiden myötä. Lisäksi rakennuksen kokoa ja henkilömääriä on rajoitettu käyttötavasta riippuen. – Jos pistokokeessa paljastuu puutteellisuuksia tarkastamme kohdetta kenties laajemminkin. – Sen sijaan kiinteistön sähköistys ei ole ainakaan minun kohdallani aiheuttanut ongelmia. Juhani Karvonen Vallitsevan lainsäädännön mukaan rakennukset jaetaan kolmeen paloluokkaan: P1, P2 ja P3. Pelastuslaitos ei tee käyttöönottoon liittyviä tarkastuksia saneerauskohteisiin kuin pistokokeiden luonteisesti. – Pienissä rivitalokohteissa sähköistys on asentajan oman työn tarkastuksen alla. Lehtinen muistuttaa, että taloyhtiön hallitus on vastuussa myös kiinteistön kuorista. Monesti ruoka palaa pannulle, eikä palo siitä etene. Koska ovipumppuja ei ole säädöksissä määrätty, eivät taloyhtiöt ole niitä juurikaan oviin asennuttaneet. Nakit ja muusi aiheuttavat hälytyksiä Hurjasen mukaan Kanta-Hämeessä sattuu vuosittain muutama kymmenen asuinhuoneiston tulipaloa vuodessa. – Ne eivät ole juurikaan riski paloturvallisuuden kannalta. Useamman roska-astian rivistö on sijoittava kuuden metrin päähän ja kahdeksan metrin turvaetäisyys on oltava palavaa materiaalia sisältävillä vaihtolavoilla ja jätekatoksilla sekä puurakenteisilla mökeillä. Heikoin lenkki on ihminen. Rakennuksen kokoa ja henkilömäärää ei ole rajoitettu. JK Asuinkiinteistöjen tulipalojen taustalla on useinmiten ihminen.. Neljän metrin turvaetäisyys rakennuksesta on oltava yksittäisillä 600 ja 240 litran roska-astioilla ja metallisilla roskiksilla. Osastointi tehokkaan paloturvallisuuden takana Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen paloinsinööri Teemu Hurjasen mukaan asuinkiinteistöjen tulipalojen taustalla on useinmiten ihminen
Sadevesikaivojen määrä voi olla puutteellinen tai niiden sijoittelu ei ole paras mahdollinen. Talon yhtey teen tulee sovittaa oleskelualue ja pihanurmikosta tulisi muotouttaa alue mm. Salaojaputket on ennen tehty keraamisina tai halkaisijaltaan liian pienistä muoviputkista ja siksi näitä joudutaan huoltamaan ja korjaamaan. Vuosituhannen vaihteessa hän käynnisti oman liikkeenjohdon konsultointiyrityksen ja on kuulunut vuodesta 2005 Kiinteistöalan Hallitusammattilaiset AKHA ry:n hallitukseen. Ulkopuolisen kosteuden hallinta tärkeää. Hyvin tehty suunnitelma korostaa tontin parhaita puolia ja tarvittaessa häivyttää myös pihan mahdollisia ongelmakohtia. Keraamiset putket voivat haljeta ja rikkoutua, pienet muoviset putket taas tukkeutuvat roskasta. Kun ryhdytään kunnostamaan olemassa olevia salaojaja sadevesiratkaisuja suunnittelun lähtökohtana tulee olla kokonaisuuden toimivuuden lisäksi ratkaisujen huollettavuus ja tekninen kestävyys mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Salaojaremontissa joudutaan tyypillisesti myllertämään tonttia reippaastikin kaivamalla sokkelin vierustat auki sekä toteuttamalla putkikaivannot tarkastusja perusvesikaivoineen tontilla ja tontilta pois kunnallisiin järjestelmiin. Ilmastonmuutoksen kiihtyvät ilmiöt edellyttävät uudenlaisia toimintamalleja lisääntyvien hulevesien hallinnassa. Olisi tärkeää myös hieman selvittää talon ja pihan rakentamisajankohdan puutarhaihanteita, jotta kunnostaminen sujuisi osittain jopa vanhaa toteutustapaa kunnioittaen. Taloyhtiöiden pihoissa myös pelastusreittien tulee olla aina käytettävissä. Salaojien hyvällä toimivuudella voidaan estää talojen perustusten ja alapohjien kosteusvaurioiden syntyminen. Ongelmat näkyvät kellaritilojen maalipintojen rapistumisina tai jopa veden tulemisena kellaritilojen lattialle. Sadevedet ja lumen sulamisvedet ovat yksi suurimmista rakennusten kuormittajista. Yksi keskeisistä ennakolta hoidettavia asioita on ulkopuolinen kosteuden hallinta. Vuosien saatossa salaojat kuluvat tai vaurioituvat ja vaativat siksi huoltoa ja tarkastuksia. Laadukkaan pihasuunnitelman ansiosta huoltotyöt myös helpottuvat, talon rakenteet pysyvät kunnossa ja piha säilyy pitkään kauniina. Pihan ongelmakohtia voivat olla asfalttialueet, jotka ovat viettäviä rakennusta kohti tai johtavat vettä jopa talon kellaritiloihin johtavien porrassyvennyksien kautta. Kosteusongelmista seuraa homeja terveyshaittoja. 45 T alojen kosteusvauriot ovat kaikkien tiedotusvälineiden jatkuva aihe ja ne tulevat tänä päivänä vastaan lähes joka päivä ja melkein joka paikassa. Hienovaraisella huonokuntoisten kasvien raivauksella saadaan esiin pihan alkuperäinen kasvillisuus. Lisäksi pihakäytävien pitää pysyä siisteinä ja talvisin pystyä pitämään sellaisina, että niillä ei aiheudu liukastumisriskejä. lasten pihapelejä varten. Ammattilaisia tarvitaan lähivuosina suunnittelemaan ja urakoimaan salaojaja pihakunnostusremontteja. Pihan toiminnallisuuden parantaminen kannattaa aloittaa varovaisesti. Tällöin ongelmia tulisi helpottaa asfalttiin tehtävillä kouruilla tai estämällä veden väärä valuminen ”asfalttimakkaroiden” avulla. Määräajoin tai ainakin ongel mien ilmaannuttua tulee salaojakaivot puhdistaa ja sokkelia vastaan olevat patolevyt kunnostaa. Salaojakorjauksen ja pihaurakan yhdistämisellä taloyhtiö säästää aikaa ja rahaa. Suurimmat haasteet ovat alueilla, joissa rakennusten kattopinnan tai päällystettyjen piha-alueiden pintojen määrä on suuri. Piharemontti kannattaa tehdä silloin, kun rakennuksia remontoidaan, sokkelia kosteuseristetään, sadevesijärjestelmien tai tontin pintavesien ohjaamisten parantamisien yhteydessä tai kun pihavalaistusta parannetaan. Pihan routiminen ajan saatossa on voinut nostaa kaivojen pintoja niin, että sadevedet eivät ohjaudu niihin vaan virtaavat tontilla hallitsemattomasti. Juhani Siikala JUHANI SIIKALALLA on monipuolinen työhistoria erilaisissa rakentamisen ja kiinteistöalan johtotehtävissä. Toimiva piha helpottaa myös huoltotöitä Toimivan pihan toteuttamisella ja ylläpidolla saadaan taloyhtiön ja samalla osakkeen arvo pidettyä korkeana. Siikala Kirjoitti oppikirjan Kiinteistönpidosta kiinteistöliiketoimintaan. Kaunis piha istutuksineen elävöittää rakennuksia ja niiden esteettisyyttä. Hulevesien hallinta vaikeutuu Kosteusvaurioiden hallintaan liittyvät keskeisesti myös hulevesien optimoidut ratkaisut. Hyvin suunnitellulla pihalla tulee olla tarpeeksi tilaa lumen auraukselle ja sen kasauspaikoille, autoille sekä lasten turvalliselle leikkimiselle. Syntyy lätäköitä ja pahimmillaan vedet valuvat kohti sokkelia
Liittämisiä tarkastellaan Leinon mukaan tapauskohtaisesti. Espoon kaupungin jäteveden hukkalämmöstä Fortum saa jo noin 15 prosenttia lämmön vuosituotannostaan. Fortumin tavoitteena on tehdä kaukolämpö hiilineutraaliksi Espoossa vuoteen 2030 mennessä. 46 Kaukolämpö hallitsee kerrostalojen lämmitystä S uurin osa rakentamisesta tapahtuu pääasiassa kaupunkialueilla, missä ollaan kaukolämpöalueilla, ja täten uudisrakennuksissa vallitseva lämmitystapa on kaukolämpö, asiantuntija Päivi Suur-Uski Motivasta kiteyttää. Aikakin tekee usein tehtävänsä niin, että kun useampi kiinteistö päättää liittyä kerralla, se on kaikille kannattavaa. St1 poraa parhaillaan Otaniemessä reikää noin 7–8 kilometrin syvyyteen. Kaukolämmön polttoaineena kivihiili on yhä merkittävä erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta suunta on kohti uusiutuvia polttoaineita. Laajennamme tarjontaa juuri Finnoon uudelle alueelle, Keilaniemeen ja Otaniemeen ja tutkimme mahdollisuuksia muuallakin. Puhdistettua, jäähdytettyä jätevettä hyödynnetään kaukokylmässä, Leino kertoo. Myyntipäällikkö, DI Raimo Leino Fortum Markets Oy:n City Solutionsista kertoo, että vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki kiinteistöt liitetään kaukolämpöön yhtiön lämmön toimitusalueella, joka kattaa Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisen, Joensuun, Tuusulan ja Järvenpään. Biopolttoaineilla on kaukolämmössä koko maassa jo kolmanneksen osuus. Useimmissa tapauksissa kiinteistö voidaan liittää kaukolämpöön. Jos Otaniemen geolämpöhanke etenee hyvin, sieltä voitaisiin saada jatkossa noin kymmenen prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta ”todellista maalämpöä”. – Kaukolämpöalueella kaukolämpö on ehdottomasti järkevin vaihtoehto ja kokonaistaloudellisesti useimmiten hyvä ratkaisu. – Tapiolassa meillä on jo muutama kiinteistö kaukokylmässä. Esimerkiksi iso koulukiinteistö kilometrin päässä verkosta kannattaa yleensä liittää. – Jos suuri kiinteistö on öljylämmityksessä, ja sen on mahdollista siirtyä kaukolämpöön, niin todennäköisesti se siirtyy jossain vaiheessa, ja nämä kiinteistöt ovat toki pääasiassa jo siirtyneetkin, Suur-Uski kertoo. – Kiinteistön ylimääräinen lämpö johdetaan jäähdytysverkossa tuotantolaitokselle, josta se siirretään kaukolämpöverkkoon ja edelleen rakennuksien ja käyttöveden lämmittämiseen. Suurten kiinteistöjen lämmitysenergiasta noin 45 prosenttia katetaan kaukolämmöllä, ja kaukolämmön kysyntä on yhä edelleen kasvussa.. – Nykyisillä kaukolämpöalueillamme isoimmat voimalat tuottavat sekä sähköä että lämpöä, mikä on myös yhteiskunnallisesti tehokasta, Leino toteaa. Fortum tarjoaa myös kaukokylmää Fortumin kaukolämmön isoimmat voimalat ovat lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia. Kaukolämmön lisäksi Fortum tarjoaa myös kaukokylmää, jolla voidaan korvata kiinteistöjen katoilla olevia kalliita ja ympäristölle haitallisia kylmäkoneita. Uusiutuvien polttoaineiden ja hukkalämmön osuus Espoon kaukolämmön tuotannosta nouKaukolämpö pitää pintansa isojen kiinteistöjen lämmitystapana. Tänä päivänä korostetaan ympäristöseikkoja, ja siltäkin kannalta se on hyvä valinta, Suur-Uski korostaa. Tällainen poikkeus on esimerkiksi kaukana kaukolämpöverkosta sijaitseva kiinteistö, jonka liittäminen tulisi liian kalliiksi
– 1970-luvulla öljy ja kivihiili olivat kaukolämmön pääpolttoaineet, joilla on nyt jo hyvin pieni osuus kaukolämmön kokonaistuotannossa. Asiantuntija Päivi Suur-Uski kehottaa kiinnittämään huomiota kerrostalojen energiatehokkuuteen, kuten lämmitysjärjestelmien säätöön, joka on nyt heikolla tasolla.. Lähinnä haketta polttavat Järvenpään ja Joensuun voimalaitokset ovat puhtaasti biolaitoksia. Siihen suuntaan olemme menossa, Leino kertoo yhtiön suunnitelmista. Tekniikan Kaukolämmön lisäksi Fortum tarjoaa nykyisin asiakkaille myös kaukokylmää. Alalla on tarve siirtyä pois kivihiilestä ja öljystä uusiutuviin polttoaineesiin. Vuonna 2015 osuus oli 16 prosenttia ja vuonna 2014 alle prosentin – Kivihiilen osuus Espoon kaukolämmön tuotannossamme on toistaiseksi selvästi isoin. Kivenlahteen on valmistunut pellettilaitos ja Vermossa on käytetty Joensuussa valmistamaamme bioöljyä. Joensuussa tuotetulla bioöljyllä korvataan raskasta polttoöljyä. Jonkun verran otamme talteen konesalien lauhdutuslämpöä. Maakaasun osuus on pienempi valtion veronkorotuksen jälkeen. – Kivihiili on halvin polttoaine, kun öljyn maailmanmarkkinahinta on laskenut. Olemme siirtymässä pois fossiilisista polttoaineista. Vuonna 2030 meillä ei ole enää Espoossakaan käytössä kivihiiltä. Siitä huolimatta etsimme ja käytämme myös uusia tapoja. Maalämpö ei yksistään koskaan riitä vaan rinnalla pitää aina olla jokin muu lämmitysmuoto, Leino summailee. Suunta kivihiilestä uusiutuviin polttoaineisiin Motivan Suur-Uski muistuttaa, että kivihiilen käyttö kaukolämmön tuotantoon on vähentynyt vuosien varrella paljon, ja entistä enemmän mennään polttoaineissa ympäristöystävälliseen suuntaan. Biopolttoaineet ovat kasvavassa roolissa, ja kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään muun muassa lämpöpumppuja, aurinkoenergiaa, maalämpöä, puupolttoaineita ja jäteaineita. Aurinkosähköllä en näe suuriakaan hyötyjä lämmöntuotannossa. Kehitämme ja tuomme myös muita vaihtoehtoja hukkalämmön lisäksi. 47 Kaukolämpö hallitsee kerrostalojen lämmitystä see tämän vuoden aikana lähes 30 prosenttiin
– Kaukolämmön hinta vaihtelee alueittain Suomessa tosi paljon. Isännöitsijän tehtävä on hoitaa asia pyydettäessä. Se koskee myös uudiskohteita. Puupelletit ovat yksi kaukolämmön polttoaine. Voisi olla isännöitsijälle myös palveluetu vastata oma-aloitteisesti optimoiduista ja oikeista säädöistä sekä järjestelmän oikeasta käytöstä. Isoja nousupaineita ei ole ollut, koska öljyn hinta on pysynyt alhaalla. Hinta pitää pitää kohtuullisena, jotta saamme uusia asiakkaita. Se vaatii osaamista, Suur-Uski korostaa. Kuvassa Espoon lämpöpumppulaitos. Kaukolämmön hinta noudattelee polttoaineiden hintoja. – Me olemme koko ajan kilpailutilanteessa esimerkiksi peruskorjauksissa maalämmön kanssa, ja kun öljylämmitystaloja muutetaan kaukolämpöön. Lämmitysjärjestelmän säätö säästää energiaa EU:n tiukentuvat määräykset ohjaavat Suur-Uskin mukaan uusiutuviin energiamuotoihin. Kaukolämmön hintaan vaikuttaa monta tekijää Fortumin kaukolämpömaksu on noin 70 euroa megawattitunnilta. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Fortum ja Motiva Myös lämpöpumppuja käytetään kaukolämmön tuotannossa. – Asiakkaat haluavatkin usein valita kaukolämmön sen helppouden takia, ja nykyistä useampikin valitsisi, jos voisi. Suur-Uskista on hienoa, että Suomessa on lämmityksessä vaihtoehtoja. Kivenlahteen on valmistunut pellettilaitos.. Hintaerot ovat isot, Suur-Uski vahvistaa. – Hallituksella ja asukkailla tulisi olla parempi ymmärrys siitä, että lämmitys kannattaa hoitaa mahdollisimman tehokkaasti. – Siellä on paljon tehtävää, ja vasta on havahduttu siihen, että lämmitysjärjestelmien säädöt ja käyttö ovat heikolla tolalla. Hänen mielestään yhtä lailla kerrostalojen energiatehokkuuteen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Leino muistuttaa, että kiinteistöt voivat seurata netissä tarkasti omaa kulutustaan jopa tuntitasolla. Maksu koostuu energiamaksusta ja tehomaksusta. Hintaan vaikuttaa monta tekijää, kuten kaukolämpöyhtiö, tuotantotapa, verkon koko, asiakasrakenne ja kiinteistön kokko, eli siinä on paljon ”liikkuvia osia”. Vuokratalopuolella, missä ammattimaisesti vastataan kiinteistönpidosta ja energiatehokkuudesta, asiaan on tartuttu Suur-Uskin mukaan paremmin kuin asunto-osakeyhtiöissä, missä se ei ole kenenkään ”bisnes tai suuri intressi, että kulut ovat mahdollisimman pienet”. Suur-Uskin mukaan kaukolämpö on käyttäjälle helppo ja hyvä vaihtoehto. Polttoainetta voidaan vaihtaa tarpeen vaatiessa edullisempaan, vaikka toisaalta polttoaineiden hinnat ovat myös kytköksissä toisiinsa. Potentiaalia siellä on, kuten erityisesti lämmitysjärjestelmien säädöissä. 48 kehittyessä kaukolämpöä voidaan tuottaa parhaalla mahdollisella tavalla, Suur-Uski korostaa. Hinta on ollut Leinon mukaan pitkään vakaa. Asiakkaan ei itse tarvitse miettiä uusiutuvan energian ratkaisuja vaan lämmöntoimittaja hoitaa siirtymän vihreään suuntaan
49 49 Järjestelmän oikea mitoitus ratkaisee kannattavuuden Aurinkovoimalasta sähköä taloyhtiön tarpeisiin Aurinkovoimaloita on kerrostalokiinteistöissä vielä niukalti, mutta tilanne tulee muuttumaan lähivuosina. Kiinteistöliiton keväällä 2016 tekemän selvityksen mukaan lähes 45 prosentissa taloyhtiöistä on keskusteltu aurinkosähköjärjestelmän hankkimisesta. Arvioiden mukaan vain muutamissa kymmenissä asuinkerrostaloissa on nykyisellään oma aurinkovoimala. Vuonna 2014 kiinnostuneisuutta osoitti 40 prosenttia, viime vuonna luku oli 42 prosenttia. Aurinkovoimaloita asennetaan entistä enemmän myös asuinkerrostalokiinteistöihin.. Aurinkosähkön hyödyntämisen jarruna on ollut monia syitä. A suinkerrostalojen aurinkovoimalat ovat toistaiseksi Suomessa vielä harvinaisia. Tänä vuonna jo 58 prosenttia vastaajista ilmaisi kiinnostuksensa tuottaa sähköä itse auringon avulla. Sähköalan yhteisen, Löydä sähkömies -palvelun teettämän, Taloustutkimus Telebusin tekemän kuluttajakyselyn mukaan suomalaisten kiinnostus tuottaa itse sähköä aurinkoa hyödyntämällä on tasaisesti kasvanut viimeisen kolmen vuoden kuluessa. Nyt jo yhä useammat taloyhtiöt investoivat paikalliseen ja ekologiseen aurinkosähköön, jolla voidaan kannattavasti kattaa kerrostalokiinteistön tarvitsemaa sähköä. Kiinnostusta omiin aurinkovoimaloihin ja aurinkosähkön hyödyntämiseen kuitenkin taloyhtiöpuolella olisi
Oikea mitoitus keskeistä Aurinkosähköjärjestelmän hankinnan ja käytön kannattavuuden kannalta järjestelmän oikea mitoitus on keskeistä. Järjestelmä mitoitetaan siten, että yli 90 prosenttia sähköstä menee kiinteistön käyttöön.. Toistaiseksi edullinen sähkön hinta on myös saanut heräämään aurinkosähköön verkkaisesti, Aurinkopaneelijärjestelmiin erikoistuneen Solarvoima Oy:n toimitusjohtaja Lauri Hietala sanoo. Todellisuudessa täkäläinen auringon säteilyn määrä on verrattavissa Saksan säteilymääriin. – Pientalopuolella aurinkosähköä hyödynnetään jo runsaammin, mutta uskon, että aurinkosähköjärjestelmiä tullaan asentamaan enenevässä määrin myös kerrostalokiinteistöihin, parin vuoden aikana jopa satoihin asuinkerrostaloihin, Hietala toteaa. Solarvoima Oy:n aurinkopaneelijärjestelmä on asennettu muun muassa Helsingin Iso Roobertinkadulla sijaitsevaan asuinkerrostalokiinteistöön. Hietala kuitenkin arvioi, että tiedon lisääntyessä aurinkosähköä tullaan jatkossa hyödyntämään asuinkerrostaloissa merkittävästi aikaisempaa enemmän. Kuvassa Solarvoiman aurinkovoimala Helsingin Oulunkylässä. 50 – Virheellinen ajatus, jonka mukaan Suomen leveysasteilla ei kannattaisi hyödyntää aurinkosähköä, on elänyt sitkeässä. Taloyhtiöissä aurinkovoimalat mitoitetaan siten, että sähköstä valtaosa käytetään omaan kulutukseen
– Kerrostaloyhtiössä, jokaisella asukkaalla on oma sähkösopimuksensa ja lain mukaan oikeus päättää, mistä sähkönsä ostaa. 51 – Aurinkoenergiasta voi saada kannattavaa, kun järjestelmä mitoitetaan oikein. Tällainen malli ei luonnollisesti olisin sähköyhtiöiden kannalta kannattava, Hietala toteaa. – Kattomateriaalilla ei ole merkitystä paneelien asentamisen kannalta. On myös taloyhtiöitä, jotka eivät halua alkaa pyörittää laskutusta. Taloyhtiöille kannattava investointi Hietalan mukaan esimerkiksi 50 huoneiston taloyhtiöön asennettavassa järjestelmässä paneeleita on kuutisenkymmentä, jolloin järjestelmän nimellisteho on 15 KW. – Takaisinmaksuaika esimerkkijärjestelmällä on nykyisellään 10–15 vuotta, riippuen sähkönhinnan kehityksestä. Nykyisellään kerrostalokiinteistön aurinkovoimalasta ei lähtökohtaisesti tuotetakaan sähköä asukkaiden omaan tarpeeseen, vaan sillä katetaan kiinteistön tarvitsema sähkö. Esimerkiksi viidenkymmenen huoneiston taloyhtiössä on 50 erillistä sähkösopimusta ja taloyhtiöllä vastaavasti omansa. Koska pääsääntöisesti katot eivät näy, on kaupungeissa kuitenkin suhtauduttu aurinkovoimaloihin hyvin myönteisesti. – Taloyhtiön oma, ekologinen aurinkovoimala on vahva viesti siitä, että yhtiö panostaa tulevaisuuteen ja omavaraisuuteen. Tärkeää on Hietalan mukaan oivaltaa asuinkiinteistöjen ja esimerkiksi liikekiinteistöjen ero. Mitoituksessa lähtökohtana on se, että tuotosta mahdollisimman suuri osa, jopa 90 prosenttia saadaan hyödynnettyä kiinteistön omaan sähkönkulutukseen ja sähköverkkoon myytävä osa jää pieneksi kokonaistuotantoon verrattuna, Hietala sanoo. Asuinkerrostaloissa tilanne on hieman erilainen. – Nykyisellään sähkön syöttäminen verkkoon ei ole kovin kannattavaa, mutta sen tuottaminen omaan tarpeeseen on sitä mitä suurimmassa määrin, Hietala muistuttaa. Taloyhtiöissä olisi mahdollista toteuttaa mittava aurinkosähköjärjestelmä, jossa tuotettaisiin sähköä niin asukkaiden kuin kiinteistönkin tarpeisiin. Suuret liikekiinteistöt, esimerkiksi kauppakeskukset kuluttavat mittavienkin aurinkosähköjärjestelmien tuottaman sähkön omaan tarpeeseen. Kymmenien sähkösopimusten sijaan taloyhtiöllä voisi olla yksi sähköliittymä, takaja alamittareista näkisi, kuinka paljon kukin huoneisto käyttää sähköä. – Harvemmin kerrostaloihin tarvitsee asentaa suurempia järjestelmiä. Mikäli kyseessä on suojelukohde, aurinkovoimalan hankintaa varten tehdään kaupunkikuvallinen hakemus. – Vuokrataloyhtiöissä tällaisia järjestelmiä on toteutettukin, mutta yksikin vastustava osakas hankaloittaa omavaraisen järjestelmän toteutumista. Investointina tällainen aurinkosähköjärjestelmä on taloyhtiötasolla verrattain pieni, vain noin 30 000 euroa. Taloyhtiö laskuttaisi asukkaita kulutuksen mukaan. Asumiseen voimalan asentaminen ei vaikuta lainkaan. Aurinkosähköjärjestelmän voi asentaa helposti kerrostalokiinteistöihin. Tällä on positiivinen vaikutus kiinteistön arvoon, Hietala muistuttaa. Systeemi, jossa taloyhtiön aurinkovoimalalla voitaisiin pienentää asukkaiden nykyisenmallisia sähkölaskuja, odottaa vielä toteutumistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei kerrostalokiinteistöihin asennettava aurinkosähköjärjestelmä ole valtava, vaan kooltaan noin tuplat omakotitaloihin asennettavista voimaloista. Lähtökohtana on se, että aurinkosähköjärjestelmän tulee olla taloyhtiölle taloudellisesti kannattava sijoitus.. Järjestelmä mitoitetaan siten, että yli 90 prosenttia sähköstä menee kiinteistön käyttöön, Hietala sanoo. Kuudellakymmenellä paneelilla tuottaa sähköä 10 000–14 000 KWh vuodessa, Hietala sanoo. Ennen aurinkosähköjärjestelmän hankkimista teemme päätösten tueksi tarkat laskelmat investoinneista ja saaduista tuotoista. Lähtökohtana on se, että aurinkosähköjärjestelmän tulee olla taloyhtiölle taloudellisesti kannattava sijoitus, Hietala toteaa. Paneeleista aiheutuva kuorma on pieni, vain noin 20 kiloa neliötä kohden. Paitsi, että aurinkovoimala aikaansaa säästöjä taloyhtiöissä, on se myös ympäristöteko, jolla voi vaikuttaa talon imagoon. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Solarvoima Oy Auringon säteily Suomessa vastaa Saksan säteilymääriä
Riittävän valaistuksen myötä kompastumiset, liukastumiset ja esimerkiksi ilkivalta vähenevät. Valaistusvoimakkuuden säätömahdollisuus onkin usein tarpeen kiinteistön piha-alueilla. Toisaalta pimeys aiheuttaa vaara-tilanteita ja houkuttelee pihapiiriin kutsumattomia vieraita. 52 Investointi valaistukseen on sijoitus turvallisuuteen ja energiatehokkuuteen H yvä valaistus on turvallisuuden ja viihtyisyyden edellytys. Nykyään valaistusta ohjataan esimerkiksi liiketai hämäräohjauksilla, läsnätai poissaoloValaistuksen ohjaus säästää energiaa Ledilampuissa voi nykyisin itsessään olla sisäänrakennettu hämäräkytkin tai liiketunnistin.. Valaistus kuitenkin kuluttaa merkittävän osan kiinteistön käyttämästä energiasta. Vaikka syksy pimenee, ei kiinteistöllä ole järkevää polttaa valoja jatkuvasti. Turvaa, toimivuutta ja säästöjä syntyy ledivaloilla ja valaistuksen ohjauksella
Kuva: Motiva Oy. Kuitenkin hyvällä valaistusuunnittelulla, energiatehokkailla ja oikein mitoitetuilla valaisimilla, valaistuksen ohjauksella sekä valaistuksen oikealla käytöllä saavutetaan merkittäviä säästöjä. Valaistushankinnat ovatkin ajankohtaisia monessa taloyhtiöissä ja kiinteistöissä, joissa on pihavalaistusta käytössä. Led mullistaa valaistuksen Siirtymä energiatehokkaampaan valaistukseen on paraikaa käynnissä erityisesti ulkovalaistuksessa, kun elohopeahöyrylamppujen ja niitä korvaavien suurpainenatriumlamppujen tuonti myyntiin Euroopan unionin alueelle päättyi vuoden 2015 huhtikuussa. Investointi energiatehokkaisiin valaisimiin ja viihtyisyyttä sekä turvallisuutta lisäävään valaistuksen ohjaukseen parantaa asumismukavuutta taloyhtiössä ja voi vaikuttaa myönteisesti kiinteistön arvoon. Älykkäät ohjausjärjestelmät parantavat valaistuksen laatua, käyttömukavuutta ja energiatehokkuutta. Teksti: Tuula Kolehmainen Tehokas valaistus luo turvallisuutta kiinteistössä liikkumiseen. Kuva: Motiva Oy, Matti Rajala. Valaistuksen ohjauksella voidaan lisätä turvallisuutta, mutta samalla voidaan säästää energiaa. Hankkeessa on tuotettu sisä-, ulkotai katuvalaistushankintoja suunnittelevien tueksi valaistustieto.fi-sivusto, josta löytyy taloyhtiöidenkin avuksi hankintaja suunnittelutietoutta sekä laskuri elinkaarikustannusten vertailuun, Suur-Uski opastaa. Valaistus on kuitenkin välttämättömyys, josta ei voida tinkiä. Matti Rajala.. Valaistusta tarvitaan pihaalueilla kulkureiteille, porraskäytäviin ja kiinteistön ulkorakennuksiin esimerkiksi pysäköintija jätekatoksiin. – Ledilampuissa voi itsessään olla sisäänrakennettu hämäräkytkin tai liiketunnistin. Ohjauksella voidaan määrittää milloin valot syttyvät ja palavat, ja minkälaisella voimakkuudella ne palavat sen sijaan, että ne palaisivat täydellä tehollaan jatkuvasti kuluttaen energiaa, Motiva Oy:n asiantuntija Päivi Suur-Uski kertoo. Ledivalaistuksen säätöja ohjausmahdollisuudet ovat merkittävästi paremmat ja monipuolisemmat kuin mitä ne olivat aiemmin käytössä olleilla valaistusratkaisuilla. 53 Valaistuksen ohjaus säästää energiaa ohjauksella, kello-ohjauksella, porrasvaloautomaateilla tai esimerkiksi avainkorttilukijoilla. Energiaa säästyy Kiinteistöjen energiankulutuksesta valaistus haukkaa lämmityksen jälkeen merkittävän osan. – Motiva on käynnistänyt VALTTI-hankkeen yhteistyössä valaistusalan yritysten, asiantuntijoiden ja valaistusta hankkivien kanssa. – Ohjauksen tuomat edut näkyvät suoraan sähkölaskussa. Edullisin valaistusratkaisu löytyy elinkaarikustannuksia vertailemalla. Pihavaloissa lediin voi esimerkiksi säätää himmeän valaistuksen, joka kirkastuu liikkeen myötä, Suur-Uski kertoo. Yksistään valaistuksen ohjauksella voidaan saada 50–80 prosentin säästöt verrattuna kiinteään valaistukseen, Suur-Uski sanoo. Valaistuksen ohjauksella voidaan saada 50–80 prosentin säästöt verrattuna kiinteään valaistukseen. Ledissä myös valon määrään ja väriin pystyy vaikuttamaan helposti. – Valaistuksen ohjaus mahdollistaa toimivan, joustavan ja aina oikeanlaisen valaistuksen kussakin tilassa ja ympäristössä. Älykkyys mahdollistaa monipuolisen valaistustilanteiden hallinnan ja valaistuksen energiatehokkaan käytön. Ne huomioivat automaattisesti muutokset päivänvalossa ja reagoivat liikkeeseen sekä läsnäoloon valaistusalueella
Seuraavaksi yleisimpiä ovat astianpesukoneiden vahingot ja varsinkin astianpesukoneiden poistoputkista aiheutuneet vahingot. Taloyhtiöt voivat puolestaan ehkäistä putkistoista johtuvat vuotovahingot tekemällä putkistosaneeraukset riittävän ajoissa. Finanssialan Keskusliiton vuonna 2013 teettämän vuotovahinkotutkimuksen mukaan kerrostaloissa yleisimmin vuotovahinkoja aiheutuu viemärisekä käyttövesiputkien vuodoista. – Ikääntyvä kiinteistökanta näkyy vuoto. Vuotovahinkojen korvaussummat on viime vuosina kasvaneet. K iinteistöjen vesivahingot ovat valitettavan yleisiä. OP Vakuutuksen kiinteistövahingoista jopa 50 prosenttia on erilaisia vuotovahinkoja. 54 Taloyhtiöiden opastettava osakkaita huolellisuuteen Varhaiset putkiremontit estävät vesivahinkoja Merkittävä osa vesivahingoista olisi vältettävissä, mikäli asukkaat toimisivat huolellisesti, eivätkä jättäisi astianpesukoneita tai pyykinpesukoneita käymään valvomatta
55 vahinkojen suuressa määrässä, jossa vanhat käyttövesija lämpöputket sekä viemärit ovat potentiaalisia vahinkokohteita. Asuntoja kiinteistöyhtiöiden kiinteistövakuutukset eivät näitä kustannuksia korvaa, Vähä-Pietilä huomauttaa. Vesivahinkoja voidaan ennaltaehkäistä melko pienilläkin arkisilla toimilla. Taloyhtiöiden olisi hänen mukaansa syytä kannustaa osakkeenomistajia ja vuokralaisia hankkimaan riittävän kattava kotivakuutus. Astianpesukonetta ja pyykinpesukonetta ei tule jättää päälle tai jääkaappia ja pakastinta sulamaan ilman valvontaa. – Astianja pyykinpesukoneen asennustyöt on hyvä teettää aina ammattilaisella. Perinteinen vesimittarien kulutuksen säännöllinen seuranta, kosteiden tilojen saumojen sekä vesikattojen kunnon tarkkailu edesauttavat nekin mahdollisten vuotovahinkojen havaitsemista. Peruskorjaamaton, vanha kiinteistö ei välttämättä saa vakuutusta tai vakuutuksen omavastuut voivat olla suuremmat ja vakuutusehdot tiukemmat. – Vuotovahingoissa asunnon irtaimistolle aiheutuneet vahingot sekä asumisen keskeytymiseen liittyvät kulut, kuten asuminen korjaustyön aikana muualla, ovat asukkaiden omien kotivakuutusten korvauspiiriin kuuluvia asioita. – Erilaiset vedentuloa rajoittavat aikakytkimet esimerkiksi pesukoneissa ja suihkussa vähentävät vahinkoja tehokkaasti. Vesikalusteiden ja laitteiden kanssa kannattaakin olla erityisen huolellinen, isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä huomauttaa. Huolellisuudella välttäisi vahinkoja Suomen Isännöintiliiton mukaan osakas voisi estää monia vuotovahinkoja tapahtumasta, ennakoimalla ja huolehtimalla asunnon kunnosta. Sulkuventtiilit suljetaan aina kun pesukoneita ei käytetä, lattiakaivot puhdistetaan vähintään kerran kuukaudessa. Lisäksi suihkuun nukahtamiset lattiakaivon tukkien ovat yllättävän yleisiä, vakuutuspäällikkö Jarmo Vähä-Pietilä OP Vakuutuksesta kertoo. Jääkaapin, pakastimen ja astianpesukoneen alle asennetaan muovinen vuotokaukalo. Niiden avulla vuotovahingot pystytään havaitsemaan aiempaa nopeammin ja sitä kautta vahingot jäävät pienemmiksi. – Taloyhtiöiden tulisi ennakoida tilanteet ja ryhtyä tarvittaviin saneerausremontteihin ennen kuin vahingoista muodostuu ongelma kiinteistöille. Vähä-Pietilän mukaan erilaiset etäseurantalaitteistot ovat nykyään yleistyneet. Keittiö olisi syytä tehdä rakenteellisesti niin, ettei vesi pääse valumaan koneista tai putkien letkuista rakenteisiin, Vähä-Pietilä ohjeistaa. Kalusteiden ja rakenteiden kuntoa tarkkailemalla ja reagoimalla poikkeavaan ääneen tai toimintaan moni vesivahinko voitaisiin välttää, Isännöintiliitosta neuvotaan. Myös astianpesukoneista aiheutuneet vesivahingot näyttelevät merkittävää osaa korvausmenossa. – Osakkaan huolimattomuudesta johtuvat vesivahingot tulevat todella kalliiksi. Osa vahinkojen korjauskustannuksista myös kohdistuu aina taloyhtiölle omavastuiden ja vuotovahingosta tehtävien ikävähennysten muodossa, Vähä-Pietilä sanoo. Putkikorjaukset kannattaa ilman muuta tehdä ajoissa, ennen kuin vuotoja ilmenee, sillä vaikka vakuutukset vahinkoja korvaavatkin, on haitta merkittävä. Korjausten lykkääminen voi tulla kalliiksi Vakuutusyhtiöt arvioivat vahinkojen riskiä taloyhtiöissä. Suihkuun nukahtamiset, jolloin lattiakaivo menee tukkoon aiheuttaen vuotovahingon, ovat yllättävän yleisiä.. Kerrostaloissa yleisimmin vuotovahinkoja aiheutuu viemärisekä käyttövesiputkien vuodoista
Putkikorjauksiin kannattaa ryhtyä ennen kuin vuotoja ilmenee. – Vuotovahinkojen korvauksissa ikäJos pesuhuone on rakenteellisesti virheellisesti tehty tai vesivahinko on seurausta työvirheestä, ei kiinteistövakuutus tätä korvaa. Vuotovahingoista ja niiden korjaamisesta koituu asumiselle merkittävää haittaa ja osa vahinkojen korjauskustannuksista kohdistuu aina taloyhtiölle omavastuiden ja ikävähennysten muodossa.. Ikävähennykset tuottavat paljon ikäviä yllätyksiä taloyhtiöissä, sillä ne vaihtelevat suuresti vakuutusyhtiöittäin, eikä niihin kiinnitetä vakuutusta otettaessa riittävästi huomiota taloyhtiökohtaisesti. – Rikkoutuneen putken korjauskustannuksista tehdään putken ikään perustuva, 5 prosentin vähennys, jokaista alkanutta käyttövuotta kohti, viidennestä käyttövuodesta alkaen. Käyttövuosien laskeminen aloitetaan asennusvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta. Rakennukselle aiheutuneen vuotovahingon korjauskustannuksista tehdään putken ikään perustuva vuotovahinkovähennys, joka on putken iästä riippuen on 10–60 prosenttia. Vähennys lasketaan kertomalla poistoprosentti käyttövuosien lukumäärällä. 56 Kiinteistössä aiheutuneessa vesivahingossa on huomioitava kaksi eri seikkaa, itse putken rikkoutuminen ja putken rikkoutumisen seurauksena aiheutunut vuotovahinko rakennukselle. Esimerkiksi 25 vuotta vanhasta putkistosta tehtävä vuotovahinkojen vähennysprosentti on 20
MITÄ SUUREMPI PROJEKTI, SITÄ VÄHEMMÄN HUOLTA JA HALLITTAVAA. Muut merkit ja oireet Sisäilman ummehtunut tai paha haju, talousveden väri-, haju-, tai makuhaitat. Lähde: Finanssialan Keskusliitto: Vuotovahinkojen ja kosteusvaurioiden torjunta 2009. 4. – Kun suoritetaan kosteiden tilojen vedeneristystöitä, rakenteiden tulee olla riittävän kuivat ja työn suorittajalla tulee olla pätevyys työn suorittamiseen ja suoritettavan työn laatua tulee valvoa, Vähä-Pietilä muistuttaa. Anna kun autamme: 020 759 8560 | www.hssr.fi HELSINGIN SEUDUN SUUNNITTELUJA RAKENNUTTAJAPALVELU HSSR OY. Vanhassakaan kiinteistössä vahingot eivät jää korvaamatta, mutta korvaus ei ole välttämättä suurensuuri, Vähä-Pietilä muistuttaa. Taloyhtiöiltä vaaditaankin tarkkuutta ja huolellista saneeraustöiden valvontaa. vähennykset pienentävät korvattavaa summaa. – Kiinteistövakuutus kattaa äkilliset, ennalta-arvaamattomat vahingot, kuten putken rikkoutumisen aiheuttamat vuotovahingot. Rakentajalla on yleensä kymmenen vuoden vastuu suorittamastaan urakasta, jona aikana rakennusvirheistä johtuvat viat ja puutteet pääsääntöisesti ilmenevät. Esimerkiksi vesieristeiden vuodoista aiheutuneet vahingot eivät näy vakuutusyhtiöiden tilastoissa, koska tämänkaltaiset vahingot jäävät vakuutuksien korvauspiirien ulkopuolelle. Veden tai kosteuden näkyvä esiintyminen Veden tai kosteuden ilmestyminen rakennuksen ulkopinnoille, huonetiloihin tai rakenteisiin, veden tippuminen tiivisteistä ja liitoksista. RAKENNUTTAJAPALVELUT | SUUNNITTELU | VALVONTA | KUNTOTUTKIMUKSET HSSR on taloyhtiön ja isännöitsijän luottokumppani kaikissa kiinteistöjen korjaushankkeissa, suurissa ja pienissä, ympäri Uuttamaata. Toimintahäiriöt teknisissä laitteissa Vuotoääni vesijohdoissa, vesimittarin pyöriminen hanojen ollessa kiinni (esimerkiksi yöllä), paineenkorotuspumpun jatkuva tai usein toistuva käyminen, veden häviäminen lämmitysverkostosta. Vesieristeiden vuodoista aiheutuneet vahingot jäävät vakuutuksien korvauspiirien ulkopuolelle. Harmina rakennusvirheestä johtuva vahinko Jos vesivahinko aiheutuu rakennusvirheestä, sitä ei korvata kiinteistövakuutuksesta. 3. 57 Seuraavat muutokset kiinteistön rakenteissa ja LVI-laitteissa voivat olla oireita vuotovahingosta tai kosteusvauriosta: 1. KUN TEHDÄÄN SE YHDESSÄ. 2. Muutokset ja vauriot pintarakenteissa Värimuutokset, halkeilu tai irtoaminen, saumojen aukeaminen, kalkin esiintyminen betonija tiilipinnoilla, puun tummuminen, levyjen ja parkettien turpoaminen tai irtoaminen, homepilkkujen esiintyminen. Teksti: Tuula Kolehmainen Tapahtuneen vuotovahingon tai kosteusvaurion merkkeja. Jos esimerkiksi pesuhuone on rakenteellisesti virheellisesti tehty tai vesivahinko on seurausta työvirheestä, kiinteistövakuutus ei tätä korvaa, VähäPietilä kertoo
Se on vieläkin hieman vähemmän kuin pitkän aikavälin keskiarvo, mutta lähes viidenneksen viime vuotta enemmän. – Myönteisen kehityksen taustalla on kaupunkien imu ja talouden lievä elpyminen. Ennusteen mukaan nousu jatkuu myös ensi vuonna, mutta selvästi maltillisempana. Asuntojen lisäksi tehdään etenkin toimitiloja ja julkisia rakennuksia, kuten kouluja. R akennusteollisuus RT:n mukaan rakentamisessa on käynnissä ennakoitua kovempi kasvu ja rakentamisen suhdannekäänne on toteutumassa odotettua jyrkempänä. Rakentaminen puolestaan kannattelee kotimarkkinoita, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kuvaa tilastoja. Kun huhtikuussa Rakennusteollisuus RT ennusti kuluvalle vuodelle 3,5 prosentin kasvua, niin elokuisessa välikatsauksessaan se on korottanut ennustetta 6,5 prosenttiin. Työttömyyden hieman helpotettua kotitaloudet ovat aktivoituneet myös asuntokaupoille ja patoutunut kysyntä purkautuu. Välissä on ollut monta heikkoa vuotta, mutta nyt uudisrakentaminen on vilkastunut kaikilla sektoreilla. Rakennusteollisuus RT arvioi, että talonrakennustöiden aloitusten arvioidaan tänä vuonna yltävän 38,5 miljoonaan kuutiometriin. Rakentamisen vilkkaudesta kertoo monet indikaattorit ja tilastot. Vastaavalla tasolla oltiin viimeksi noin viisi vuotta sitten. Rakennusyritysten liike. 58 Ennakoitua kovempaa kasvua rakentamisessa Rakennusliikkeillä on kova nousuvauhti päällä hiljaisempien aikojen jälkeen. Yli 10 prosenttia kasvua Rakennusyrityksillä menee hyvin myös Tilastokeskuksen tilastojen valossa
Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto puolestaan kasvoi 10,9 prosenttia. Sille myönnetyt valtuudet riittävät vain muutaman sadan asunnon aloittamiseen ensi vuonna. Kaikkein voimakkainta kasvu oli talonrakentamisessa. Rakentamisen luottamusindikaattori. – Kaupassa ja muilla palvelualoilla luottamusindikaattorit laskivat vähän, mutta niiden taso on lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto puolestaan tulee vähenemään viime vuoteen verrattuna. Rakennusyritysten myynti kasvoi talonrakentamisessa sekä maaja vesirakentamisen toimialalla 8,9 prosenttia. Ennusteen mukaan luvassa on jopa pienoista kasvua. Maaja vesirakentamisen liikevaihto kasvoi 5,5 prosenttia. Siellä liikevaihtoa kertyi maalis-toukokuussa 11,9 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin. – Pitkään odotettu lyhyt korkotukimalli ei ole tuomassa toivottua lisäystä vuokra-asuntojen tuotantoon. Lähde: EK Rakentamisen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos. Lähde: Tilastokeskus EK:n johtavan ekonomistin Penna Urrilan mukaan rakentamisen indikaattori vahvistui, kun arviot tilauskannasta paranivat. Yleinen suhdannekuva pysyi elokuussa likimain ennallaan, mutta rakentaminen oli kasvussa. Huomiota herättävää on se, että Tilastokeskuksen mukaan liikevaihto kasvoi jokaisella rakentamisen toimialalla. Omakotitalojen rakentamisessa nousua Omakotitalojen iso pudotus on pysähtynyt. Tilastokeskuksen mukaan liikevaihto kasvoi 10,6 prosenttia ja sen lisäksi myynnin määrä 8,4 prosenttia. Sekä tänä että ensi vuonna arvioidaan aloitettavan kaikkiaan 34 000 asunnon rakentaminen. Asumisen korkea hinta kasvukeskuksissa estää jatkossakin työvoiman liikkuvuutta ja siten työllisyyden paranemista, ellei asuntopolitiikassa ryhdytä järeisiin toimiin, RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kommentoi. Erikoistuneessa rakennustoiminnassa myynnin kasvu oli 7,9 prosenttia. Teollisuuden tilanne on edelleen selvästi muita toimialoja heikompi, vaikka indikaattori nousikin vähän edelliskuusta, kommentoi EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila kokonaistilannetta EK:n elokuisessa suhdannejulkaisussa. Rakentaminen on ennakoitua kovemmassa kasvussa. 59 vaihto kasvoi maalis-toukokuussa yli 10 prosenttia. Uusin saldoluku on +3, kun pitkän aikavälin keskiarvo on -8.. Asuntorakentamisen vauhdittuminen on vapaarahoitteisten kerrosja rivitalojen ja erityisesti pienten asuntojen varassa. Rakentamisen luottamusindikaattori Kausitasoitettu saldoluku Tälle vuodelle olisi kysyntää enempäänkin, mutta aloituksia arvioidaan siirtyvän ensi vuodelle muun muassa tuoteteollisuuden toimitusaikojen venyessä äkillisen suhdannenousun vuoksi. Rakentamisen indikaattori vahvistui, kun arviot tilauskannasta paranivat. Rakentamisen luottamus kääntyi elokuussa nousuun. Jos vertaa vuoden takaiseen aikaan, niin vastaavalla ajanjaksolla vuotta aiemmin liikevaihto kasvoi 7,6 prosenttia. EK: Rakentamisen indikaattori vahvistui Elinkeinoelämän keskusliitto EK on arvioissaan samoilla linjoilla Tilastokeskuksen ja Rakennusteollisuus RK:n kanssa: Rakentaminen on vauhdissa
Hallinto eli käytännössä isännöinti on noin kahdeksan-kymmenen prosenttia vastikkeesta. O ululaisen Kiinteistötahkola-konsernin toimitusjohtaja Seppo Tahkolan mukaan ison talon yhtiövastikkeesta suuri osa, noin 20 prosenttia, on lämmityskustannuksia. Kiinteistöhuolto. 60 Yhtiövastikkeissa puolet pakollisia ja lakisääteisiä maksuja Lämmityskustannukset suurin katettava menoerä Yhtiövastikkeesta pääosa koostuu lämmityskustannuksista. – Sen jälkeen vastikkeisiin vaikuttavat eniten vesija jätevesimaksut, kiinteistöverot ja tonttivuokrat. Lakisääteiset maksut, muun muassa kiinteistövero ja tontinvuokra, ovat viime vuosina kasvattaneet osuuksiaan yhtiövastikkeista
Isoissa taloyhtiöissä ei talkoita juurikaan harrasteta, koska monesti jo esimerkiksi lumityöt veisivät kohtuuttomasti aikaa tekijältään. Olemme yrittäneet tässä pieniä huoneistoja sisältävässä kiinteistössä alentaa vastiketta kilpailuttamalla ja tekemällä erilaisia muitakin toimenpiteitä. Toimitusjohtaja Seppo Tahkola pitää kohonneita tonttivuokria merkittävinä osuuksina yhtiövastikkeessa. Jos taloyhtiöltä jää muilta menoilta jotakin ylitse se muutama tonni jätetään remonttivaraksi. Tuon tason korotus tuntuu jo taloyhtiön budjetissa ja nostaa väistämättä myös vastiketta Talkoita tehdään pienissä taloyhtiöissä Taloyhtiöt varaavat budjetteihinsa mahdollisia yllättäviä remonttitarpeita varten. 61 Lämmityskustannukset suurin katettava menoerä ja muut huoltosopimukset vievät ehkä 15 prosenttia, jätehuolto ja esimerkiksi erilaiset kulutusseurannat vievät hieman vähemmän, ehkä noin 6–7 prosenttia. – Vastikkeeseen sisältyvistä kustannuksista yli puolet on sellaisia, joihin taloyhtiö ei voi vaikuttaa. Huoneistojen kokonaisneliömäärällä vastikkeisiin on merkitystä, jolloin ero saattaa olla huomattava kahden suurin piirtein samanlaisen kiinteistön kesken. Tahkolan mukaan kilpailuttaminen kuitenkin kannattaa palveluidentuottajien kesken. – Vastikkeen määrä riippuu paljolti siitä, miten paljon remontteia taloyhtiö teetättää vastikkeella. Yhtiövastikkeita pyritään alentamaan pienissä taloyhtiöissä talkoiden muodossa. Remonttiraha on usein se mikä jää viimeiseksi jemmaksi ikään kuin tasausrahaksi. Vastike saattaa nousta yli neljään euroon neliöltä. – Pelivaraa taloyhtiöiden budjeteissa on yleisesti liian vähän. – Tonttien vuokrat ovat vanhoissa taloyhtiöissä nousseet jopa viisinkertaiseksi siitä, mitä ne ovat olleet viimeiset 30 vuotta. Sähkö ja vakuutukset ovat pienin osuus vastikkeesta. Tänä päivänä yritys toimii kahdeksalla paikkakunnalla: Helsingissä, Nurmijärvellä, Vantaalla, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa, Kuusamossa ja Rovaniemellä. Vastikkeiden vaihteluilla kolme syytä Vastikkeiden vaihtelevuuden taustalla on Tahkolan mukaan kolme seikkaa. Esimerkiksi asentamalla vanhaan kiinteistöön lämmöntalteenottojärjestelmä taataan ettei 21-asteista lämmintä ilmaa valuteta harakoille. Suuri saneeraus voi vaikuttaa yhtiövastikkeeseen huomattavasti.. – Alle 20 huoneiston taloyhtiöissä esimerkiksi lumitöiden teko talkoilla on aika yleistä. Yrityksessä työskentelee yli 160 kiinteistöalan ammattilaista, ja asiakkaita on lähes 2000 taloyhtiötä Etenkin tonttivuokrat ovat esimerkiksi Oulun seudulla viime vuosina nousseet. Vastike ei kuitenkaan putoa, koska maksajia on yksinkertaisesti liian vähän. Laina voi olla taloyhtiön asukkaille joskus pieni ongelma etenkin jos asukaskunnassa on iäkkäämpää ihmistä. Lämmönjakohuoneeseenkaan ei isoissa kiinteistöissä yleensä ole asiaa kuin alan ammattilaisella. Sen sijaan taloyhtiöissä, jossa on isoja huoneistoja ja vaikka taloyhtiön omistama liiketila, voi neliöhinta olla vain kaksi euroa neliöltä. Toisaalta vastikkeen määrään vaikuttaa kiinteistön ikä, mikä voi näkyä tonttivuokrassa. Kolmas vastikkeisiin vaikuttava seikka on rakenteellinen. – Meillä on isännöinnissä Oulussa yksi talo, jossa on vain pieniä huoneistoja. Remonttirahaa eivät taloyhtiöt yleensä juurikaan kerrytä, mutta nyt lainoitus on alhaisten korkojen ansiosta edullista. Kilpailuttamalla varsinkin energiankulutusta vastike saadaan aika helpostikin putoamaan merkittävästi. Sijoittajille laina on taas edullisempi vaihtoehto
Tilaa ilmainen Kattokatselmus, se säästää aikaa ja rahaa. Kun taloyhtiöillä on nykyisin vain yksi yhtiökokous keväällä, on budjetin laadintakin helpompaa, sanoo Nyholm. Toiset viisi prosentti saa teknisillä ratkaisuilla. Kiinteistötahkolan tytäryhtiö Talotili Oy on luonut 5–15 huoneiston rivitaloille oman minipaketin, jossa on supistettu isännöinnin tunteja. – Veroluonteiset ja muut pakolliset maksut näyttelevät entistä suurempaa roolia taloyhtiön kuluissa. Vastikkeen hinta perustuu Suomessa käytännössä neliömääriin. – Pelkällä valistuksella saa veden kulutuksen laskemaan viitisen prosenttia. Taloyhtiöt kokevat, ettei niiden tarvitse maksaa liikaa isännöinnistä. 97% taloyhtiöasiakkaista suosittelee ! 15 000 toteutettua kattoremonttia 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus, tekijä, työkierros ja lasku Soita 03 3398 6722 Paikalliset pojat ! Tiedätkö, missä kunnossa taloyhtiösi katto on. HELSINKI TAMPERE TURKU OULU PORI. – Talkootyö on etenkin isoissa taloyhtiöissä harvinaisuus. – Talotilin liikevaihto viime vuonna nelinkertaistui. – Tosin sellainen voisi olla tarpeen. Juhani Karvonen Toimitusjohtaja Johan Nyholmin mukaan taloyhtiöt eivät yleensä saneeraukseen vararahastoja kerää. Ennen esimerkiksi kiinteistöveron osuus vastikkeessa oli aika marginaalinen, mutta nyt sitä on pidettävä jo huomattavana. Onnistunut budjetti näkyy myös vastikkeissa. Isännöinnin perusasiat kuten tilinpäätös tai kokoukset kuuluvat palvelupakettiin, mutta lisätyöt taloyhtiö voi teettää tuntityönä. – Kun taloyhtiöillä oli kaksi yhtiökokousta vuodessa ja seuraavan vuoden budjetti käsiteltiin yleensä jälkimmäisessä syksyn kokouksessa, oli budjetti monilta osin villi arvaus. Valistuksella säästää viisi prosenttia Myös vedenkulutuksessa Tahkola näkee mahdollisuuden alentaa vastiketta. Olemme itsekin rakentaneet taloyhtiöille tarkoitetun energiasäästöohjelman jossa käytämme eri ammattilaisten apua sekä tiedottamista, ohjelmalla on tuotettu satojen tuhansien eurojen säästöt taloille. Taloyhtiössä ollaan Nyholmin kokemusten mukaan valmiita maksamaan palveluista, vaikka se näkyisi vastikkeessakin. Rivitaloyhtiöissä talkoita harrastetaan ehkä hieman enemmän. Yllättäviin korjausmenoihin taloyhtiöt eivät yleensä erityistä varantoa kerää. Asukasluvun perusteella vastikkeita ei peritä. 62 Investoinnin takaisinmaksuaika on 8–9 vuotta ja käyttöikä kenties 30 vuotta. Tuolloin hyöty kaikille asukkaille on sama. Lämmityskustannukset ovat Nyholmin mukaan suurin vastikkeisiin vaikuttava tekijä. – Tasajako voi tulla kysymykseen joissakin tietyissä saneerauk sissa esimerkiksi ulkoovien vaihdossa. Esimerkiksi talven ankaruutta ei voinut millään ennustaa. Emme tapaa puhua säästöistä, vaan kustannusten hillitsemisestä, koska valistuksella ja teknisillä ratkaisuilla saadaan taloyhtiössä vesiden hinnan nousu pysähtymään pariksi vuodeksi Vastikkeiden kanssa painiskelu on etenkin monen pienen taloyhtiön arkea. Joskus taloyhtöissä on pidettävä ylimääräinen yhtiökokous, kun isompi korjaus tulee eteen yllättäen. Yksi yhtiökokous helpottaa budjetin laadintaa Porvoon Seudun OP-Isännöintikeskuksen toimitusjohtaja Johan Nyholmin mukaan nykyinen käytäntö, jossa taloyhtiöt pitävät vuosittain vain yhden yhtiökokouksen, on helpottanut budjetin laadintaa. Asiakkaat ovat olleet pakettiin tyytyväisiä. Pienille taloyhtiöille tarkoitettua pakettia ei tässä mittakaavassa muilla ole
Vertailussa mukana olevien kaupunkien joukossa suurin nousu nähtiin Rovaniemellä, jossa tontin kiinteistövero nousi 15 prosenttia ja rakennuksen kiinteistövero peräti 50 prosenttia. suurta: ääripäissä olivat Imatra, jossa kaukolämpökustannus laski 21 prosenttia ja Kokkola, jossa oli nousua 17 prosenttia. Kaiken kaikkiaan kuntakohtaiset verot ja maksut ovat nousseet keskimäärin vain 0,5 prosenttia. Indeksitalona käytetään asuinkerrostaloa, joka on 30-vuotias, sijaitsee kaupungin keskustassa omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Vesimaksujen osuus Indeksitalon kustannuksista on jopa neljännes. Indeksitalon veroja ja kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Kiinteistösähkön keskimääräinen kustannus nousi puoli prosenttia vuodesta 2015. Helsinki (2,60) ja Espoo (2,53) ovat keskiarvon tuntumassa, mutta Vantaa alittaa keskiarvon jopa kahdeksalla prosentilla (2,39). Kuntakohtainen vaihtelu on kuitenkin tänäkin vuonna Pääkaupunkiseudun vesimaksut edullisemmat kuin muualla Pääkaupunkiseudulla vesimaksut ovat noin 20 prosenttia edullisemmat kuin muualla Suomessa, ilmenee syyskuussa julkistetusta Kiinteistöliiton Indeksitalo 2016 -selvityksestä, jossa verrataan kiinteistöjen kustannuskehitystä Suomen suurimmissa kaupungeissa. Jätehuollon kustannukset pysyivät suurimmalla osalla kaupunkeja ennallaan, keskimääräiset kustannukset laskivat edellisvuoteen verrattuna puoli prosenttia. Nyt julkaistavan Indeksitalo 2016 -tietoaineiston on kerännyt KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Pääkaupunkiseudulla erot ovat olleet suuremmat, mutta molempiin suuntiin. Vesikustannukset olivat keskimäärin 0,65 euroa neliötä kuukaudessa, mutta kaikki pääkaupunkiseudun kaupungit erottuivat kustannuksissa edullisemmalla 0,51 eurolla. Helsingissä kaukolämpökustannus oli (1,07) 11 prosenttia keskiarvoa pienempi (1,20), mutta Vantaalla ja Espoossa kulut olivat lähellä maan keskiarvoa. Mukana on kaikkiaan 51 kaupunkia ja kuntaa, joista 37 on yli 30 000 asukkaan vertailukaupunkeja. Kaukolämmön keskihinnat laskeneet lievästi Kaukolämmön kustannus laski Indeksitalossa keskimäärin 0,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2015. TEHOKKUUTTA HUOLLON TYÖNOHJAUKSEEN AVUX AVUX järjestelmällä kiinteistönhuollon kannattavuus kasvuun. 63 V eden ja jäteveden maksut nousivat edellisvuoteen verrattuna keskimäärin 2,3 prosenttia eli 1,4 senttiä neliötä kohden. Myös muun muassa Forssassa, Jyväskylässä, Kouvolassa kiinteistöverotus puree tänä vuonna huomattavasti edellisvuotta enemmän. Sähkökustannukset ovat pysyneet hyvin tasaisina. Helsingissä nousua oli 1,3 prosenttia, Espoossa 0,8 ja Vantaalla kustannukset sen sijaan laskivat 0,7 prosenttia. Yli 30 000 asukkaan kaupungeissa kiinteistöverot ja maksut ovat keskimäärin 2,58 euroa neliöltä kuukaudessa. Kiinteistöverot lähes ennallaan Kiinteistöverojen ja kuntakohtaisten tariffien nousussa on ollut suvantovaihe vuonna 2016. Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns
Menossa Pilaster-hormimoduulien asennus nostolaitetta apuna käyttäen Raision VuokraAsuntojen kohteessa. Lämpöpumppu säästää energiaa noin 50 prosenttia, hankkeen kehittäjä, Pilaster Oy:n toimitusjohtaja Janne Kantola kertoo. 64 Perinteinen putkiremontti historiaan. Energiaa säästyy poistoilmalämpöpumpulla. Lisäksi jokaiseen asuntoon tulee poistoilmalämpöpumppu, jota asukas voi säätää itse. Siellä kulkevat myös kaikki kaapelit ja siellä on asuntokohtaiset poistoilmalämpöpumput. Jokaiseen huoneistoon tulee oma ilmanvaihtokone. Yksi moduulilinja nousee ylös asti puolessa päivässä.. – Tällä järjestelmällä modernisoimme nyt 60–70-lukujen kerrostaloja 2040-luvun tasoon eikä 60–70-lukujen tasoon, kuten perinteisessä putkiremontissa, Kantola korostaa. Asunnoissa työ ja samalla häiriö jää vähäiseksi. Pääasiassa kotimaisia tuotteita Hormielementit tulevat työmaalle Pilasterin Salon tehtaalta, missä ne asentaa toistaiseksi putkiremontin rakennusliike. Pilaster-jäjestelmä sopii korjaus-, lisä, ja uudisrakentamiseen. Putkiremontti asunnoista talon ulkopuolelle Salolaisen Pilaster Oy:n järjestelmällä kaikki putket ja kaapelit viedään julkisivuun kiinnitetyissä hormielementeissä asuntoihin. – Isoin asia tässä on se, että putkiremontti tehdään ulkona, minkä ansiosta asukkaalle tuleva häiriö on mahdollisimman pientä. T alon ulkopuolelle asennettavien hormielementti-moduulien avulla toteutetaan samalla kertaa kolme remonttia, kun moduuleissa kulkee putkisto, viemärit ja ilmanvaihto
Komposiittimuoviputket ovat sveitsiläisen, globaalisti toimivan George Fischer -yrityksen, joka on muun muassa Norjan eniten käytetty putkijärjestelmä. Rei´istä viedään asuntoon kaikki putket ja kaapelit ”Dekoon” eli seinän ja katon kulmauksessa kulkevaan koteloon, jonka pintaan saa asennettua vaikka asunnon valaisimia. Hormimodulit pinotaan päällekkäin Yrityksen ja samalla järjestelmän Pilaster -nimi tulee vanhojen arvorakennusten ulkonevista pilareista, joilla on ollut ensisijaisesti korosteellinen tehtävä. Viemärit uusiksi kylpyhuonetta rikkomatta Läpivientiporaukset asuntoihin tehdään yleensä poraamalla halkaisijaltaan noin 15 sentin reiät keittiöön tai kylpyhuoneeseen. Meillä on parisenkymmentä laitetoimittajaa, ja pyrimme saamaan useamman toimittajan samalle komponentille, jotta pystymme vastaamaan mahdollisiin isoihin kysyntäpiikkeihin, Kantola kertoo. – Lopuksi asennetaan ”hattukappaleet” eli kapiteelit, joiden kautta viemärituuletus tapahtuu katolle, Kantola kertoo. Yläkerran viemärikaivoille – kuten wc:lle, suihkulle ja pesualtaalle – viedään nousut katon läpi. Moduulit asennetaan rakennuksen julkisivun päälle, mutta ne voidaan myös upottaa seinärakenteisiin niin, että hormielementti jää vähän ulkonevaksi. Putkiremontti asunnoista talon ulkopuolelle – Ajatuksena on, että meille tulisi myös omia asennusryhmiä. Viemäriputket uusitaan, vanhat putket jäävät rakenteisiin. Asennuksen yhteydessä talon ympäri tehdään kaivanto, johon tuodaan uudet viemärit. Hormit kiinnitetään välipohjaan kiinnikkeillä. Kerrostalon päällekkäiset asunnot tarvitsevat yhden pilarin eli hormielementin. Moduulit ovat 80 senttiä leveitä, mutta leveyttä voi sovittaa paikan mukaan. Asukkaat voivat asua remontin aikana kodeissaan.. Yksi hormielementti on yhden kerroksen korkuinen, ja ne pinotaan päällekkäin. Korjaus kestää kahdesta kolmeen viikkoa asuntoa kohti. Kaksi moduulia voi olla myös vierekkäin. Suurin osa työstä tehdään talon ulkopuolella. Uudet lattiakaivot ovat ruostumatonta terästä, putket yleensä hyvin ääntä eristäviä komposiittimuovisia desibeliviemäreitä. – Näin ei tarvitse rikkoa kenties äskettäin korjattuja ja laatoitettuja hyväkuntoisia kylpyhuoneita, ja silti niihin tulee täysin uudet viemärit, Kantola korostaa. Hormien etulevyt asennetaan paikoilleen viimeistelyvaiheessa. Samalla on mahdollista uusia salaojat, sadevesijärjestelmät, korjataan mahdolliset sokkelin vauriot ja laitetaan kuntoon routaeristeet. Itsekannattavien moduulien perustus tehdään jalustaelementin päälle. 65 Moduulit asennetaan rakennuksen julkisivun päälle, mutta ne voidaan myös upottaa seinärakenteisiin. Moduulin kuorirakenteena käytetään Parocin sandwichelementtiä, jonka eristeenä on kymmenen senttimetriä mineraalivillaa. Tuotteet ovat pääasiassa kotimaisia. Vanhat viemärit voidaan jättää talon alle. Viiden päällekkäisen moduulin nosto paikoilleen vie noin puoli työpäivää
Samalla taloihin on rakennettu lisäkerrokset ja hissit. Toivotaan, että niistä ainakin puolet saadaan toteutukseen nopeaan tahtiin Viikonloppuna tuli taas yksi kohde lisää Kuopioon. Taloon rakennettiin peruskorjauksen yhteydessä yksi lisäkerros. Turkulaiseen As Oy Majoitusmestari 1:en Pilaster-järjestelmän suunnittelu on loppusuoralla. Pilaster-järjestelmän kehittely sai alkunsa vuonna 2010. Remontin hinta asettuu perinteisen putkiremontin tasolle eli noin 400–800 euroon neliöltä. Asukas voi itse seurata ja säätää säätöpaneelistaan muun muassa veden kulutusta, ilmanvaihtoa, lämmitystä sekä viilennystä. 66 Konepuolen insinööri Janne Kantola toimi pitkään meriteollisuuden ja laivanrakennuksen puolella muun muassa Wärtsilällä. Huoltomies käy hormin läpi vaijeritai henkilönostimella keväisin ja syksyisin. Patentit järjestelmälle ovat haussa niin Suomessa kuin Euroopassakin. Talon ulkopuolisten hormimoduulien käyttöön perustuva järjestelmä on herättänyt suurta kiinnostusta jo myös ulkomailla. suurta kiinnostusta. Se kestää kahdesta kolmeen viikkoa asuntoa kohti ja puolisen vuotta koko talolle. Laukkavuoreen sitä suunnitellaan useampaan kerrostaloon. Isoista rakennusliikkeistä YIT on osoittanut kiinnostusta uudiskohteiden toteuttamisesta Pilasterilla. Kantola kokosi tutuista insinööreistä tiimin tuotekehittelyä varten. Pilaster-korjaus on perinteistä putkiremonttia huomattavasti nopeampi. Säädöt voidaan tehdä myös mobiilisti. Kiinteistö voi tehdä remontin jälkeisen huoltosopimuksen järjestelmän huollosta, joka kohdistuu sekin pääsääntöisesti talon ulkopuoliseen hormielementtiin. Huoltomies voi säätää kiinteistökohtaisesti kulutuksia kiinteistöyksiköstä tai ohjata etänä tietokoneelta. Järjestelmä on otettu markkinoilla innostuneesti vastaan ja se on herättänyt Nopea remontti kustannustehokkaasti Pilaster-järjestelmä voidaan asentaa myös vaiheittain. Tanskalainen ja nyt myös belgialainen yritys on jo kiinnostunut yhteistyöstä, ja Venäjältäkin on tullut kyselyjä. Ensimmäisenä päivänä ikkunoideni eteen tuotiin merikontit, jotka seisoivat siinä puolitoista vuotta. Modulaarisuudesta johtuen järjestelmää voidaan myös myöhemmin täydentää. Kaikki alkoi putkiremontista Pilaster-järjestelmään voidaan liittää myös aurinkoenergiaa. Järjestelmässä voidaan hyödyntää muun muassa aurinkoenergiaa ja maalämpöä. – Asuin Kupittaalla kerrostalossa, johon tuli linjasaneeraus. Pilaster on tarkoitettu myös vientiin. Asukkaat voivat asua asunnossa korjauksen ajan. Aloin miettiä, voisiko remontin hoitaa jollain toisella tavalla. – 25 projektia on kyselyssä tällä hetkellä. Raision kaupungilla alkaa ensi vuonna uudiskohde, johon Pilaster-järjestelmä on myös tulossa. Olen itsekin suu auki, miten homma paisuu kuin pullataikina, Kantola ihmettelee. JS.. Ensimmäinen kohde löytyi Raision Vuokra-Asunnot Oy:stä, jonka kahteen vuokrataloon remonttia tehdään parhaillaan, ja se valmistuu vuoden loppuun mennessä. Nyt yrityksessä on mukana kymmenkunta henkilöä. Jouni Suolanen: Kuvat: Pilaster Oy Toimitusjohtaja Janne Kantola on kehittänyt Pilaster-järjestelmää yhdessä tiiminsä kanssa vuodesta 2010 saakka. Remontin takia minun piti olla kolme kuukautta evakossa. Yhdessä kohteessa haluttiin laittaa ensin ilmanvaihto ja energiatehokkuus kuntoon. Rakennustöihin päästänee heti alkuvuodesta. Tueksi järjestelmän kehittämiseen tulivat Tekes, Finnvera ja ELY-keskus. Tällöin moduulit toimitetaan asuntokohtaisilla poistoilmalämpöpumpuilla ja Pilaster-moduuleihin jätetään tilavaraus myöhemmin asennettaville putkille ja johdoille
Lämmön ja sähkön kulutusta tulee seurata vähintään manuaalisesti kuukausitasolla, mutta on myös mahdollista ostaa palveluita, jotka analysoivat kulutusta tuntitasollakin. – Laitteiden tuntemus toimii pohjana pitkän tähtäimen suunnitelmille, kun tiedetään, miten laitteet toimivat, millainen käyttöikä niissä on ja milloin niitä pitäisi uusia. – Jotta voidaan hallita kustannuksia, täytyy tuntea, mistä ne koostuvat ja miten ne kehittyvät. Laitteet ja olosuhteet haltuun Energianhallinnassa on Heinaron mukaan kaksi oleellista osaaluetta: laitteiden ja olosuhteiden tuntemus. Energianhallinta ja sen seuranta on siis koko ajan merkittävämmässä roolissa taloyhtiöissä. Laitteiden uusiminen yhdistyy muihin remontteihin ja. Heinaro huomautti, että kulutuksen seuranta toimii pohjana erilaisille korjaushankkeille sekä vertailulle ja kilpailuttamiselle. Heinaro muistutti, että noin 30–40 prosenttia kiinteistöjen hoitokuluista kuluu energiaan. Heinaro myös totesi, että viimeisimmän tiedon mukaan kiinteistönhoitokulut ovat viimeisen vuoden aikana jonkin verran nousseet. Motiva Oy:n asiantuntija Harri Heinaro puhui tulevaisuuden energiaratkaisuista. Heinaro huomautti, että energianhallinnassa tarvitaan yhteistyötä taloyhtiön, isännöitsijän ja yleensä myös huoltoyhtiön kesken. D iplomi-insinööri Harri Heinaro Motiva Oy:stä käsitteli Isännöintipäivillä Jyväskylässä asuinkiinteistöjen energianhallintaa ja tulevaisuuden energiavalintoja, muun muassa lämmön talteenottoa, maalämmön hyödyntämistä ja aurinkoenergiaa. 67 Energianhallinta on suunnitelmallista kiinteistönpitoa Oleellista laitteiden ja olosuhteiden tuntemus Heinaron luentoa kokoontui kuuntelemaan muutamia kymmeniä ihmisiä. – Energianhallinta itsessään on osa suunnitelmallista kiinteistönpitoa, ei mikään oma asiansa. Asioita tulee miettiä kokonaisuuksina ja tehdä suunnitelmia pitkälle aikavälille. Näistä kumpaakin on syytä pitää jatkuvasti silmällä
Poistoilmapumpun asentamisen yhteydessä yleensä myös huippari kannattaa uusia. – Suunnitteluun kannattaa panostaa, että järjestelmästä saadaan mahdollisimman toimiva. Jos taas pinta-alaa on käytettävissä paljon ja maaperä on pehmeää, vaakaputkisto voi olla edullisempi ratkaisu. – Parhaan hyödyn pumpusta saa, jos kohde on korkea kerrostalo, jossa on vain yksi keskitetty ilmanpoistokanava, silloin järjestelmä voidaan toteuttaa edullisesti yhdellä patterilla. Ympäristöministeriön johdolla käynnistyvään projektiin voi ilmoittautua osoitteessa www.energiahukka.fi Luentoja ja keskustelua Kiinteistöja isännöintialan vuosittainen ykköstapahtuma Isännöintipäivät järjestettiin syyskuun puolivälissä Jyväskylässä. Vanhaa, toimivaa öljykattilaa ei ole syytä suin päin heittää menemään, vaan kannattaa pohtia, olisiko se järkevää huoltaa mahdollisimman hyvään kuntoon tai muuten käyttää sitä jatkossakin uuden järjestelmän rinnalla. Heinaro muistutti, että kaikki lämpöpumput tarvitsevat toimiakseen sähköä ja niiden hyötysuhde on pitkälti verrannollinen esimerkiksi siihen, kuinka lämmintä vettä halutaan tuottaa. Heinaro huomautti, että aurinIsännöintipäivät Jyväskylässä kokosivat Paviljonkiin satoja kiinteistöja isännöintialasta kiinnostuneita. Torstaina Isännöintipäivien ohjelma koostui rinnakkaisseminaareista, joiden aiheet käsittelivät lainsäädäntöä nyt ja tulevaisuudessa, suunnitelmallista kiinteistönpitoa ja korjausrakentamisen käytäntöjä sekä isännöintipalveluiden myymistä. Korjaukset tulisi kuitenkin miettiä Heinaron mukaan aina olosuhteiden kautta: asukkaiden viihtyvyys huoneistoissa on avainasemassa. – Osakas tarvitsee asennukseen aina taloyhtiön luvan. – 80 prosenttia kerrostaloista on tällä hetkellä kaukolämpöverkossa ja kaukolämmön hinta on kesäisin niin alhainen, että maalämpöpumppua ei kannata välttämättä edes käyttää. Poistoilmapumppu toimii hyvin juuri kaukolämpökohteissa. – Hyötysuhdetta tulee pohtia: lämmityksen tehon vaihtelu tulee kulutuksen ja sen seurannan kautta. Energialähteiden uusiminen mietittävä tarkkaan Energialähteitä uusittaessa Heinaro kehoitti miettimään ja suunnittelemaan asiaa tarkkaan. Poistoilmapumppu sopii moneen kohteeseen Erityisen energiatehokkaana ratkaisuna joihinkin kohteisiin Heinaro piti poistoilmapumppua. Rivikäyttäjille tutuinta ilmalämpöpumppua Heinaro suositteli täydentäväksi lämmitysjärjestelmäksi, joka voisi olla omiaan esimerkiksi rivitaloyhtiöissä, joissa on suora sähkölämmitys. Aurinkoenergian käyttöönotossakin kannattaa kuitenkin edetä harkiten: on mietittävä, millaiseen kulmaan paneelit asennetaan ja mitoittaa niistä saatava tuotto oman kulutuksen mukaan. Maalämpö voi kuitenkin olla hyvin kannattava satsaus toisen lämmitysjärjestelmän rinnalle, Heinaro huomautti. Myös lämmönjakelujärjestelmän muoto vaikuttaa siihen, millaista uutta järjestelmää kohteeseen kannattaa edes miettiä. Lämpöpumppuja joka lähtöön Tulevaisuuden energialähteistä tärkeimmiksi Heinaro nosti erilaisilla tekniikoilla toimivat lämpöpumput, joiden kysyntä onkin kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Myös aurinkoenergian hyödyntämisen hajanaisista lupakäytännöistä on otettava hyvin selvää. Voisikin olla järkevää myöntää lupa kerralla kaikille asukkaille, Heinaro ehdotti. Uutta tietoa saatiin muun muassa juridiikasta, korjausrakentamisesta ja asiakaskokemuksen merkityksestä isännöintityössä. 68 siihen, missä asioissa asiat kannattaa tehdä: esimerkiksi ikkunoiden vaihdon yhteydessä pitää huomioida lämmitysjärjestelmän ja ilmanvaihdon toimivuus. Jyväskylän Paviljongissa oli myös yli sata näytteilleasettajaa, joiden osastoilla voi tutustua isännöintiin ja kiinteistönhoitoon sekä rakentamiseen liittyviin asioihin. Myös sähkön hinnan kehitys vaikuttaa aurinkoenergian kannattavuuteen: kaikki paneeleista saatava sähkö ja lämpö kannattaa tällä hetkellä hyödyntää itse, sillä verkkoon syöttäminen ei kannata. Aurinkoenergiajärjestelmät kehittyvät vauhdilla Heinaro kehui aurinkoenergiajärjestelmiä varsin käyttökelpoiseksi vaihtoehdoksi myös Suomessa: – Säteilyä saadaan Suomessa yhtä paljon kuin Pohjois-Saksassa. koenergiajärjestelmillä on pitkä käyttöikä, mutta myös suhteellisen pitkä takaisinmaksuaika, noin kymmenen vuotta. – Laitteistot kehittyvät nopeasti ja niiden hinnat tulevat koko ajan alaspäin, eli tekniikkaan kannattaa tutustua. Pumppua valitessa oleellista on huomioida muun muassa se, miten sellainen tontille voidaan sijoittaa: – Mitoituksessa täytyy huomioida kiinteistön mahdolliset laajennukset, tulevat korjaukset ja talotekniikan päivitykset. Tapahtuman seminaariohjelma koostui luennoista, klinikoista ja keskustelutilaisuuksista, joissa kuultiin ajankohtaisia ja kiinnostavia kannanottoja isännöintialalta. Myös tontin sijainti ja maaperä vaikuttavat siihen, millaisia ratkaisuja on mahdollista ja kustannustehokasta tehdä: jos kallio on lähellä maanpintaa, maalämpökaivojen poraaminen voi tulla kalliiksi. Älä ruoki Energiahukkaa! Heinaro muistutti lokakuussa alkavasta Hukkajahti-kampanjasta, jossa taloyhtiöt ympäri Suomen toteuttavat yksinkertaisia ja helppoja keinoja energiankulutuksen välttämiseksi. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen
Jo muutaman kymmenen hengen muuttovoitto voi pienissä kunnissa nostaa vetovoimaisuutta merkittävästi. – Aika usein vetovoimaisuutta tarkastellaan vain siitä näkökulmasta, miten paljon kuntaan ja sieltä pois määrällisesti muuttaa ihmisiä, mutta oleellista on myös muuttajien rakenne, sanoo Aro. 6-8 positiivista arvoa (75 kuntaa) . Muuttujien keskiarvon perusteella Aro jakoi kunnat menestyjiin ja häviäjiin. 9-11 positiivista arvoa ( 57 kuntaa) . Toisaalta muuttajia vetäviä alueita on melko tasaisesti eri puolilla Suomea. Heidän muuttonsa vaikutukset kunnan talouteen voivat olla aika mittavat. Sama ilmiö on näkyvissä Kittilässä, Sodankylässä ja Inarissa, joiden vetovoimaisuutta on kasvattanut kaivannaisteollisuus ja osin matkailu. Muuttovoittoa > 30 promillea . Muuttoliikkeessä piirteet vahvistavat toisiaan. 69 Kunnan vetovoimaisuus ei ole määrällisestä muuttovoitosta kiinni Muuttajien rakenteella suuri merkitys kunnalle Muuttovetovoima promillea 1000 asukasta kohden vuosina 2010-2015 . Maarianhaminasta halutaan muuttaa lähikuntiin kuten Jomalaan. – Vetovoimaiset kunnat vetävät erilaisia muuttajia puoleensa monella mittarilla, mutta heikoimpien kuntien osalta tilanne on vaikea. Viidenneksen tulevaisuuden Aro näkee äärimmäisen hankalana. Vetovoimaiset alueet ovat vetovoimaisia lähes kaikilla tekijöillä. Helsinki on sijalla 63 Vahva elinkeino voi olla vetovoimatekijä Tunnettujen kasvukeskusten ulkopuolella on kuntia, joiden vetovoima perustuu johonkin Muuttovetovoimatekijöiden kasautuminen kunnittain (1-11 positiivista muuttujaa) . Juhani Karvonen. S u o m e s s a o n 2010-luvulla vuosittain noin 880 000 muuttoa, joista kaksi kolmaosaa tapahtuu kuntien sisällä. – Sen sijaan Suomessa on noin 150 kuntaa, joihin muuttaa nimenomaan työikäistä väestöä, josta kunta hyötyy. Muuttovoittoa 0,1-29,9 promillea . Muuttotappiota -0,1--29,9 promillea . Kuntien muuttovetovoima-analyysin kohteena olivat kaikki Suomen 313 kuntaa 1.1.2016 alueluokituksen mukaisesti. Muuttotappiota > -30 promillea Muuttoliikkeestä eivät hyödy välttämättä eniten ne kunnat, joihin muuttaa määrällisesti eniten ihmisiä. Kunnan vetovoimaisuuden kannalta olennaista on myös muuttajien rakenne. Valtiotieteiden tohtori, aluetutkija Timo Aro on tutkinut, mistä muuttovoitto muodostuu 11 muuttujan avulla. – Tyypillinen esimerkki näistä on pohjoispohjanmaalainen Ylivieska, jossa tukkuja vähittäiskaupan keskittymä tuo paljon ammattitaitoista työväkeä. Muuttovetovoimatekijät kasautuvat, mutta kaikki 11 lukemaa olivat positiivisia vain kolmessa kunnassa Espoossa, Kauniaisissa ja Seinäjoella. Aron mukaan analyysi osoittaa, että työssäkäyvät, korkeakoulutetut ja hyvätuloiset muuttajat kasaantuvat Suomessa tietyille alueille. Se on kehitys, johon on hankala puuttua, Aro sanoo. – Suomessa on muuttotappiokuntia, joihin kuitenkin muuttaa nimenomaan työikäistä ja hyväpalkkaista nuorta aikuista. Aron mukaan neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita. Ahvenanmaan Jomalassa näkyy pienoiskoossa näkyy se, mikä on näkynyt Helsingin seudulla jo pitkään. Niiden laskukierre on alkanut jo 30-40 vuotta sitten. Ne kunnat, jotka sijaitsevat pääliikenneväylien varrella tai joilla on korkeakoulu, selviävät tulevaisuudessakin. Näitä kuntia on kasvukeskusten ympärillä, mutta myös pistemäisesti eri puolilla maata. Maaseudun tyhjeneminen on ollut totta 1990-luvulta saakka etenkin harvaan asutulla maaseudulla, mutta maaseutukuntien taajamissa väkiluku ei ole välttämättä kovasti vähentynyt. 1-5 positiivista arvoa (181 kuntaa) tiettyyn alaan tai muuhun yksittäiseen tekijään. – Iäkkäät hakeutuvat kuntien reunoilta taajamiin. M uuttovetovoima on osoitus alueen elinvoimasta. Aron listassa Suomen kymmenen muuttovetovoimaisinta kuntaa ovat Jomala, Kauniainen, Lemland, Pirkkala, Lempäälä, Kittilä, Sipoo, Lieto, Tuusula ja Nokia
Koro-Kanerva painottaa, että yksittäiset merkinnät luottotiedoissa eivät automaattisesti tee kenestäkään huonoa vuokralaista, mutta kun tekee vuokralaisesta riskikartoituksen, tietää paremmin, kenen kanssa on ryhtymässä sopimukseen. 70 Asuntosijoittajalta vaaditaan tietotaitoa vuokraamiseen ”Jos hälytyskellot soivat, ei pidä vuokrata” E lokuussa lehdistössä nähtiin järkyttäviä kuvia lahtelaisen Matti Huomon omistamasta asunnosta, jonka vuokralainen oli tuhonnut käyttökelvottomaksi. Laki antaa vuokranantajalle ääritilanteessa mahdollisuuden käyttää silloin virka-apua, mutta todellisuudessa poliisilla ei ole resursseja aina auttaa. Esimerkiksi vakuus ei saa olla enempää kuin kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa. Silloin pysyy kärryillä paitsi asunnon tilanteesta, voi myös kuulostella yleistä tunnelmaa. Näin ei kannattaisi toimia. Myös ongelmatapausten käsittelyajat pitäisi saada lyhyemmiksi. – Eurooppalaisessa mittakaavassa Suomen vuokralaislaki on aika liberaali ja meillä on iso sopimusvapaus. – Asuntosijoittajalta vaaditaan tietotaitoa vuokraamiseen. Koro-Kanervan mukaan laki on kuitenkin melko onnistunut, joskin joissain asioissa hän toivoisi vuokranantajilla olevan enemmän vaikuttamiskeinoja. Kauhuvuokralaiset ja -vuokranantajat vain ovat sellaisia asioita, joihin mediassa mielellään tartutaan. – On hankalaa, jos vuokralainen ei esimerkiksi päästä vuokranantajaa asuntoon, vaikka hän olisi asiallisesti ja hyvissä ajoin ilmoittanut vierailustaan. Vuokralaista valitessa pitää olla pokkaa selvittää asioita ja kysyä kriittisiä kysymyksiä: sen lisäksi, että selvitetään tuloja luottotiedot, on hyvä antaa vuokralaiskandidaatille mahdollisuus kertoa muutenkin elämästään ja suunnitelmistaan. – Asuntoa vuokratessa riski on vuokranantajalla, joten hänellä pitäisi olla paremmat mahdollisuudet tarkastaa omaisuutensa kuntoa. – Valitettavasti vuokralaisen sanaan ei voi aina luottaa, joten todistuksia tarvitaan. Huumeita käyttänyt asukas oli muun muassa repinyt tapetit ja lattiakaivon irti ja katkonut viemäriputket rälläkällä. – Kyllä näitä tapauksia tulee toisinaan vastaan, mutta missään nimessä nyt ei ole mikään trendi menossa. – Markkinatilanne on nyt sellainen, että vuokralaista ei välttämättä löydy heti. Lain tulee toisaalta suojata vuokranantajan omaisuutta eli asuntoa, mutta toisaalta sen täytyy huomioida, että asunto on vuokralaisen koti, jota suojataan perustuslaissa. Suomen vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia KoroKanerva sanoo, että tapaus ei ole ainutlaatuinen, mutta harvinainen. – Moni ajattelee, että riittää, kun vuokrarahat tippuvat säännöllisesti tilille, mutta asia ei ole niin, vaan vuokranantajan tulisi olla aika ajoin yhteydessä vuokralaiseen. Joku voi väittää, että kolme vuotta sitten jäi yksi puhelinlasku maksamatta, mutta todellisuudessa luottotiedoista löytyykin sivukaupalla merkintöjä. Laki takaa oikeuksia molemmille Koro-Kanerva toteaa, että vuokralaislaki on jatkuvaa tasapainoilua vuokranantajan ja vuokralaisen oikeuksien välillä. Koro-Kanerva toteaa, että ongelmia vuokrasuhteessa harvoin tulee, jos vuokranantajalla ja vuokralaisella on hyvät välit. Vuokravakuus ja takaussitoumus helpottavat Lain puitteissa on käytännössä mahdotonta sataprosenttisesti varmistua siitä, että kohdalle ei osu hirviövuokralainen. Koro-Kanerva tiivistää neuvonsa yhteen lauseeseen: jos hälytyskellot soivat, ei pidä vuokrata. Vuokralaiseen pidettävä säännöllisesti yhteyttä Vuokrasopimuksen solmimisen jälkeen vuokranantajan tulisi pysyä ajan tasalla asunnon kuulumisista. Silloin vuokranantajalle voi tulla sellainen olo, että asunto pitää antaa sille semihyvälle kandidaatille. Koro-Kanervalta riittää kyllä sympatiaa vuokralaisillekin: – Vuokralaisellakin voi olla suojan tarvetta – on tapauksia, joissa vuokranantaja käyttäytyy asiattomasti ja haluaa vaikka lopettaa vuokrasopimuksen ilman pätevää syytä. Vuokralaisen tiedot selvitettävä Koro-Kanerva uskoo, että valtaosa kauhuvuokralaisten aikaansaamista tuhoista johtuu vuokranantajien hyväntahtoisuudesta ja sinisilmäisyydestä. Riidat taas aiheuttavat hankalia tilanteita. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan vaadi niin isoa takuuta:
71 – Isoilla vuokranantajilla vakuus voi olla vain 250 euroa – jos tulee ongelmia, niin sillä summalla ei kyllä korjata juuri mitään. www.suodatinkeskus.com. Jos on vahvaa näyttöä siitä, että vuokralainen on tuhonnut tai tuhoamassa asunnon muttei päästä vuokranantajaa tarkistamaan tilannetta, vuokralaisen pääsy asuntoon voidaan estää käräjäoikeuden päätöksellä esimerkiksi vaihtamalla siihen lukot. – Ei ymmärretä esimerkiksi eroa vuokrasopimuksen irtisanomisen ja purkamisen välillä – sopimuksen päättämiskeinojen tuntemisen pitäisi olla vuokranantajan ammattitaitoa. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. Koro-Kanerva neuvoo vuokranantajia perehtymään kunnolla oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. – Tämä uusi tulkinta on tietyllä tapaa hyvä, koska se antaa vuokranantajille paremman turvan hankalissa tapauksissa. Suomen vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva muistuttaa, että vuokranantajan on otettava selvää oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Vaikeissa ongelmatilanteissa Koro-Kanerva kehottaa kääntymään ulosottomiehen puoleen. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! Asiakkaanamme et maksa liikaa! Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Kun sisäilmalla on merkitystä. Omaaloitteisesti vuokranantaja ei voi lukkoja vaihtaa. Ei ole kuitenkaan vielä varmaa, jääkö hovioikeuden tuomio voimaan, sillä asiassa on haettu valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, KoroKanerva huomauttaa. On valitettavan paljon tapauksia, joissa vuokranantaja ei todella tiedä, miten hänen pitäisi toimia. Myös takaussitoumus on perinteisesti tehty enintään enintään kolmen kuukauden vuokraa vastaavan summan mukaan. Kuva: Suomen vuokranantajat ry. Vaasan hovioikeudessa on kuitenkin viime aikoina käsitelty kaksi tapausta, joissa on katsottu, että kolmen kuukauden vuokratakuuraja ei sido takaussitoumuksen määrää, vaan se voisi olla niin iso, että sen turvin voidaan kattaa kaikki mahdolliset vahingot tai vuokrarästit
72 S uomen Isännöintiliiton tekemän tuoreen selvityksen mukaan Isännöitsijöiden kokonaistyömäärä on lisääntynyt lähes 10 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Korjaushakkeet ikääntyvässä kiinteisKiinteällä kuukausihinnalla vaikeaa kattaa tehtyä työtä Isännöitsijöiden työmäärä lisääntyy Isännöintiliiton selvityksen mukaan isännöitsijöiden kokonaistyömäärä on lisääntynyt lähes 10 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Näin kokevat myös isännöitsijät eri puolilla Suomea. Työtaakkaa lisäävät etenkin korjaushankkeet, mutta oman lisänsä tuovat alati muuttuvat säädökset ja kiristyvät viranomaisvaatimukset.
Haminassa, Kotkassa, Pyhtäällä ja Kouvolassa toimiva Isännöinti Hillo Oy:n isännöitsijä Juha Kauhanen kommentoi aihetta kattoremonttikohteessa vieraillessaan. – Käytännössä ylimääräiset työt tulee tehdyksi omalla vapaaajalla. Turun seudulla toimivan, Mellilän Tili ja Isännöinti Oy:n isännöitsijä Pekka Salonen, kertoo, kuinka hänen isännöimissään yhtiöissä putkiremontit alkavat olla takana, mutta remontoitavaa silti riittää. Palvelua vaaditaan Isännöintiliiton mukaan asiakkaat vaativat nykyisin entistä parempaa ja nopeampaa palvelua. Korjaussuma alkoi 1950-luvun putkiremontoitavis. Ihmiset ovat takavuosia tiedostavampia, asukkaat ja etenkin hallitukset kaipaavat nykyisin entistä enemmän tietoa. Hyvänä esimerkkinä on asbestilakin, joka tehtiin mielestäni hätäisesti. Vaikka asbestikartoitus koskee ennen vuotta 1994 valmistuneita kiinteistöjä, tilanne ei ole lainkaan selkeä. – Viimeksi tänään keskustelin asbestiasiasta osakkaan kanssa, joka remontoi keittiötään. Isännöintiliiton mukaan korjaushankkeiden suunnitteluun ja hankintaan liittyvä työmäärä on kasvanut eniten, 16 prosenttia viimeisten 12 kuukauden aikana. Kolmanneksi suurin, eli 11 prosentin kasvu, onkin tapahtunut asukasviestinnässä, sillä taloyhtiöiden asukkaat kaipaavat yhä enemmän erilaisia viestintäpalveluita. Asbestiin liittyvät kyselyt vievät aikaa, vähintään pari minuuttia kerrallaan. Kun puheluita tulee isännöitsijälle 60 yhtiöstä, työmäärä on jo merkittävä. 73 Kun erilaisia töitä tulee jatkuvasti lisää, kiinteällä kuukausihinnalla ei enää kateta työmäärää. Isännöintiliitto on huolissaan isännöitsijöiden työkuormasta. Sähköinen asiointi ei ole helpottanut isännöitsijän työtaakkaa, sillä viestejä tulee paperiaikaa huomattavasti enemmän, hän jatkaa. Kun kiire kasvaa, jokaista pilkun paikkaa ei ennätä alkaa hieromaan. Työmäärää lisää erityisesti kaupunkien kerrostalojen peruskorjaustarve, joka on kasvanut merkittävästi. Liiton selvityksen mukaan toiseksi eniten, eli 13 prosenttia, ovat kasvaneet erilaiset viranomaisvelvoitteet, kuten ilmoitukset Verohallinnolle ja Kaupparekisteriin. Esimerkiksi eräs osakas uusi omalla kustannuksellaan vuosina 20032004 remontoitua kylpyhuonetta, josta asbestia löytyi, sillä sitä ei oltu aikanaan otettu pois, Kauhanen kertoo. Vanhempi väki odottaa vastaavasti kenties liiankin kauan, ennen kuin ottaa yhteyttä isännöitsijään. Yksi puhelu ei vielä montaa minuuttia vie, mutta minuuteista kasvaa tunteja ja edelleen päiviä. Arvioin, että vuositasolla monta kokonaista työpäivää kuluu tähän asbestikeskusteluun, Kauhanen toteaa. Lainsäädäntö lisää velvollisuuksia. – Viranomaisvelvoitteita tulee jatkuvasti lisää. Kun vielä parikymmentä vuotta sitten korjaushankkeita ei juuri ollut, ovat ne nyt isännöitsijälle arkipäivää. – Lämmitysjärjestelmän korjaukset, julkisivukorjaukset ja ikkunaremontit työllistävät, kymmentä yhtiötä isännöivä, myös yritysten taloushallintoa hoitava Salonen sanoo. Salosen mukaan etenkin nuoremmat asukkaat lähettävät herkästi sähköpostia. – Työmäärä on lisääntynyt joka Parikymmentä vuotta sitten korjaushankkeita ei isännöitsijöiden hoidettavana juurikaan ollut, ovat ne nyt isännöitsijälle tavanomaisia tehtäviä. Se harmittaa, kun haluaisi tehdä työnsä mahdollisimman täydellisesti, Salonen toteaa. Lain suhteen on vielä liikaa tulkinnan mahdollisuuksia. Työmäärää on kasvattanut myös tänä vuonna voimaan tullut asbestilaki, joka muun muassa lisäsi osakkaiden neuvontatarvetta, liitosta tiedotetaan. Isot korjaushankkeet, kuten kattotyöt ja putkiremontit teettävät runsaasti työtä tällä hetkellä 1970-luvun kiinteistöissä. Isännöitsijät hoitavat esimerkiksi kuukausittain tehtävät veroilmoitukset yli 15 000 euron korjausurakoista. vuosi. Pekka Salosen mukaan asbestikartoitus on sinänsä hyvä asia, suojellaanhan siinä työntekijöitä. tökannassa ovat tuoneet valtavan määrän työsarkaa verrattuna menneiden vuosikymmenien tehtäviin. ta kiinteistöistä ja on jatkunut kiivaana tähän päivään saakka, Kauhanen sanoo. Asbestilain työtaakkaa lisäävä vaikutus on yhden miehen isännöintiyrityksessä kuitenkin merkittävä. – Kyllä tämä on suuntaus, toteaa Kauhanen
ti, mutta teknisestä isännöinnistä laskutetaan erikseen. Hinnoittelua muutettava Jo vuonna 2014 tehdystä tutkimuksesta kävi ilmi, että isännöitsijän keskimääräinen työaika on 42 tuntia viikossa. Isännöitsijät uskovatkin, että hinnoittelu tulee muuttumaan ja hinnat nousemaan. www.kuudi.?. Uusissa tarjouksissa perushintaan sisältyy hallinnollinen isännöinNykyisillä hinnoilla nuorta väkeä on vaikea houkutella alalle. – Työmäärä kasvaa, ja ainoa ratkaisu siihen on raha. – Kun erilaisia töitä tulee jatkuvasti lisää, kiinteällä kuukausihinnalla ei enää kateta työmäärää. Nyt tehdyn selvityksen perusteella työmäärä kasvaa voimakkaasti jatkossakin. Koska tämä on käytännössä nykyään epätodennäköistä, kuukausihinnan päälle tullaan yhä useammin laskuttamaan erillistyöt. Myös yhtiöjärjestysten muutokset ja taloyhtiöiden strategiat työllistävät, Salonen sanoo. Pyrinkin siihen, että vastaan asiakasviesteihin kerran viikossa. KIINTEISTÖN JA ASUMISEN PALVELUT SAMAN KATON ALTA ISÄNNÖINTI – KIINTEISTÖNVÄLITYS HUOLTO – RAKENNUTTAMISPALVELUT HELSINKI – ESPOO – VANTAA – HYVINKÄÄ 010 281 2320 isannointi@kuudi.. laskutuksen erittely, jossa kiinteän hinnan päälle laskutetaan erikseen muut tehtävät, tulee niin Salosen kuin Kauhasenkin mukaan lisääntymään alalla. 74 – Sähköpostiin vastaaminen vie äkkiä vartin tai enemmänkin. Pekka Salosen mukaan lisääntynyt työmäärä heijastuu väistämättä isännöinnin hintaan. Uusien yhtiöiden ottaminen haltuun vie sekin aikansa. Teksti: Tuula Kolehmainen PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.. Vanhoja sopimuksia on toki hankala muuttaa, mutta jossain vaiheessa tämä on väistämättä edessä, Salonen sanoo. – Kuukausihinnalla pärjää, ellei taloyhtiöissä ole tulossa remontteja. Olen myös havainnut, että vanhemman isännöitsijäpolven jääminen eläkkeelle on lisännyt uusia asiakkaita sekä kirjanpidon että isännöinnin puolella. Uusia, nuoria isännöitsijöitä ei nimittäin nykyhinnoilla hevin houkutella alalle. Uskonkin, että erillislaskutus peruspalkkioon tulee yleistymään ja isännöinnistä pyydetty hinta myös nousemaan merkittävästi tulevaisuudessa, Juha Kauhanen sanoo. Kauhanen on samoilla linjoilla, Salonen toteaa
Toimitusjohtaja Marko Järvenpää suosittelee älylukon lisäksi myös hälytysjärjestelmää.. Niiden kautta saa lukkoon sen verran eloa, että koodin voi näpytellä ja päästä sisään vaihtamaan sisäyksikköön varsinaiset paristot. Koodilukon myötä pelko avainten katoamisesta häviää, sanoo toimitusjohtaja Marko Järvenpää Hämeen Lukosta. Lukon voi vaihtaa asukas itsekin, mutta kerrostalossa vaihto on viisainta antaa esimerkiksi kiinteistöhuoltoyhtiölle tai lukkoliikkeelle. tai toisesta loppumaan huomaamatta on ulkoyksikön lukon alla kaksi painiketta. – Koodilukon saa auki sim-kortin kokoisella lätkällä. – Lätkän voi kuolettaa, jos se sattuu katoamaan. Lukkoon voi ohjelmoida myös väliaikaisen vuorokauden mittaisen koodin siltä varalta että esimerkiksi remonttimies tekisi päiväkäynnin talossa. – Jos paristot sattuisivat syystä Hälytysjärjestelmissä vain taivas rajana Koodilukolla katoaa pelko avaimen katoamisesta Koodiin perustuva älylykko ei jätä asukasta koskaan lukitun oven taakse, jos asukas vain muistaa oikean koodin. Jos lätkä hukkuu, lukko aukeaa näppäilemällä oikea koodi. Koodilukko voi sopia sekä porrashuoneen että huoneistojen oviin. 75 J os tavallinen abloy-avain katoaa, kerrostalossa lukkojen sarjoitus on kallista. Koodilukkoa ei voi kopioida, joten siinä mielessä lukko on hyvin turvallinen. Uusi lätkä puolestaan maksaa yhdeksän euroa. Paristojen kunto näkyy merkkivalosta. Sisäyksikössä on pienet paristot, koska lukko tarvitsee toimiakseen virtaa
Kameravalvonta on erityisen kattava, kun se yhdistetään liiketunnistimeen. Vaikka kamera lyötäisiin rikki, on se ehtinyt lähettää ainakin yhden kuvan. Sähköisen lukon kalleus on ollut osasyy siihen, mikseivät koodilukot ole yleistyneet. Sisäyksikössä on paristot, joten ne eivät joudu säälle alttiiksi.. – Sisäpuolen painike avaa aina lukon, vaikkei siihen virtaa tulisikaan. Paloja murtohälytysjärjestelmiä voi liittää toisiinsa ja niihin saa liitettyä esimerkiksi kosteusilmaisia. Ulkoovea ei ole yleensä mitään syytä avata etänä. Tunnistin reagoi luvattomaan liikkumiseen ja kamera kuvaa samalla liikkujan. 76 Paristokäyttöisyys pudotti hinnat Paristokäyttöinen koodilukko tuli markkinoille runsas vuosi sitten. Koodilukosta on olemassa myös kevyempi versio, joka on tarkoitettu sisäoviin. Jokaisella laillisilla asioilla liikkuvalla myyjällä on turvasuojakortti. Lukko ja järjestelmät täydentävät toisiaan. Edellytyksenä on, Lukon avaamiseksi ei tarvita välttämättä edes lätkää. Tämän takia hälytyslaitteet ovat aina tarpeen. Ensimmäinen kuva välittyy yhtä nopeasti kuin tunnistimen välittämä tekstiviestikin lähtee. Ulko-oveen tarkoitettu lukko kestää pitkäaikaista altistusta auringolle ja kosteudelle. – Näpyttelemällä tietyn koodin kännykkään ovi aukeaa. Ulkoyksikön koodin voi ohjelmoida toimimaan väliaikaisestikin. Lukko lukittuu aina automaattisesti ja ilmoittaa, jollei ovi ole jostain syystä mennyt lukkoon. Sähkökäyttöisen koodilukon hinta on kolminkertainen verrattuna paristokäyttöiseen, joka ajaa täysin saman asian kuin sähkäyttöinenkin lukko. Nykyaikaisissa turvaja valvontajärjestelmissä on rajana vain taivas. Paristokäyttöinen koodilukko lisää nimenomaan asumismukavuutta. Lukkoon saa myös kaukosäätimen samaantapaan kuin esimerkiksi autojen avaimissa on. Jos paristot pääsevät kaikista varotoimista huolimatta loppumaan voidaan lukko käynnistää yhdeksän voltin paristolla ulkopuolelta ja avata lukkoon rekistöröidyllä elektronisella avaimella. – Ovelta ovelle kauppiaisiin kannattaa suhtautua aina suurella varauksella. – Koodilukkoja on tosin ollut markkinoilla jo pitkään, mutta tähän saakka ne ovat olleet sähkökäyttöisiä. Tulevaisuutta ovat tekstiviesteihin perustuvat avaimet. Järvenpää kehottaa ostamaan lukot ja hälytyslaitteet valtuutetuilta myyjiltä. Jos ihminen haluaa päästä päästä toisen kotiin, ei mikään lukko pidättele varasta. Soitonsiirtolaitteisto välittää hälytyksen vastaanottajalle, joksi voidaan ohjelmoida asukkaan oma kännykkä,vartiointiliike tai vaikkapa lomalla naapurin kännykkä. Lukon saa joko pelkällä koodilla tai koodilla ja kulkutunnisteella eli lätkällä. – Jos asunnossa on työhuone, sen voi rauhoittaa koodilukolla. Sen sijaan esimerkiksi pihaportteihin tällainen lukko puoltaa hyvin paikkaansa. Paristokäyttöinen koodilukko maksaa asennuksineen noin 500 euroa, sanoo Järvenpää . Lukko ja hälytysjärjestelmä täydentävät toisiaan Järvenpää pitää koodilukkoa hyvänä lisänä täydentämään koodin hälytysjärjestelmiä. Koodilukkoa ei voi tiirikoida tai muutoin kepulikonstein avata. Koodilukkoon ei voi kytkeä tai liittää mitään kulunvalvontatai hälytysjärjestelmiä. Se toimii neljällä AA-alkaliparistolla
Koukun käyttäjät ovat aika usein ulkomaalaisia, sanoo Köykkä. Uusiin asuntoihin on lain mukaan asennettava verkkovirralla toimiva palovaroitin – Hälytysjestelmät toimivat verkkovirralla, mutta niissä on aina akkuvarmennus. Hälytysjärjelmä on järkevää ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Kalliomaan mukaan ehdottoman hyvä keino suojata omaisuuttaan on merkitä se tai ottaa ainakin sarjanumerot muistiin. – Kehittyneellä lukkotekniikalla on varmaan iso osuus siinä, ettei tiirikoinnilla enää saa lukkoja auki. Helsingissa poliisin tietoon tulee päivittäin ainakin yksi asuntomurto. Käytännön tasolla on vaikea arvioida, miten paljon konkretiaa puheissa on, meille ei ainkaan muistini mukaan ole moisia laitteita päätynyt. Omaisuus kannattaa merkitä Vanhan ajan tiirikoitsijat, jotka avasivat abloy-lukot käden käänteessä, on katoavaa ammattikuntaa. tunkeutujassa stressiä ja hälyttää naapuruston. Kameroiden sijoittelua säätelevät myös asetukset. Kameravalvontaa Kalliomaa pitää erittäin hyvänä keinona pitää huolta omaisuudestaan. – Vikahälytyksen tyypillisin syy on, ettei asukas ole muistanut kytkeä hälytystä pois päältä asuntoon tullessaan. – Hälytysjärjestelmät estävät jälkivahingot. Vaikka kameroiden laadussa on suuria vaihteluita, kuva on yleensä riittävän hyvä tunnistukseen. että GSM-verkko pelaa. He ovat usein tiedustelleet ympäristöä ennalta. Takalukitus estää koukun käytön Tampereen poliisin rikoskomissario Anssi Köykkä omaisuusrikoksissa on usein kausittaisia vaihteluita. Kalliomaan mukaan murron tekijä on usein moniongelmainen henkilö, joka haluaa nopeasti rahaa tai rahaksi vaihdettavaa omaisuutta keinoja sen kummemmin suunnittelematta. Järjestelmien toimivuus on varmistettu erittäin hyvin. –Tiirikoitsijoita on nykyisin aika vähän, mutta sen sijaan koukun käyttäjiä on jonkin verran. Monet kotimaisista murtomiehistä ovat huumausaineiden tai muiden päihteiden käyttäjiä. Osa tekijöistä menee väkisin sisään sorkkarautamenetelmällä jäljistä tai melusta välittämättä. Jos kahdesta vierekkäisestä kiinteistöistä toisessa on ilmoitus kameravalvonnasta ja toisessa ei ole, valvomaton kiinteistö joutuu todennäköisemmin esimerkiksi murron kohteeksi, sanoo rikoskomissario Sami Kalliomaa Helsingin rikospoliisista. – Ulkomaalaisten tekijöiden luku on sinänsä. Sireenin soidessa ei koskaan kannata lähteä katsomaan mitä naapurissa kenties tapahtuu. Vuodessa Kalliomaan mukaan murtoja tehdään 300-400. – Vaikutus on ennaltaehkäisevä, sanoo Köykkä. Tekijöiden määrää on vaikea arvioida, koska tietyt henkilöt tekevät näitä myös kausiluontoisesti. Ulkomaalaisten osalta on joskus kyse myös järjestäyneisyydestä. Postiluukusta sisään työnnettävällä koukulla varas saa oven auki, jollei ovi ole takalukossa. Sen ääni jo itsessään aiheuttaa Varaparistot takaavat, että lukkoon saa virtaa, vaikka paristot pääsisivät loppumaan. Kameravalvonnasta pitää muun muassa ilmoittaa. Asukkaan on vain muistettava kytkeä järjestelmä päälle, sellaista järjestelmää ei ole vielä tehtykään, joka osaisi laittaa itse itsensä päälle.. – Satunnaisen, kotimaisen tekijän lisäksi on ulkomaisia ammattimasemmin toimivia rikollisia. Vikahälytykset eivät ole laitevikoja Hälytysjärjestelmen tehtävänä on ilmoittaa vartiointiliikkeelle asiaankuulumattomista vieraista. – Kameroiden oikea sijoittaminen on tärkeää. – Suosittelen itse sireeniä. Sireeni on yksi vaihtoehto esimerkiksi jätekatoksille, työkaluvajoille tai pyöräsuojille. Nykyisin valvontaja seurantamentelmät ovat hyvät ja ulkomaisia tekijöitä on jäänyt kiinni vuosien päästä heidän ehkä palattuaan Suomeen. Jonkin verran keskustellaan teknisistä laitteista, joilla olisi kenties mahdollista ainakin häiritä hälytysjärjestelmien etäyhteyksiä. 77 Poliisi uskoo hälytysjärjestelmien ennaltaehkäisevään vaikutukseen Kameravalvonnalla ilkivaltaankin saadaan usein selvyys – Mitään tilastoja siitä, miten paljon hälytysjärjestelmät ovat estäneet murtoja tai ilkivallantekoja ei ole, mutta näppituntumalla niiden merkitys on iso. Tekijä ei yleensä tiedä, mitä asunnossa on ja valitsee kohteensa summassa. – Ulkomaiset tekijölle kelpaa yleensä vain käteinen raha tai korut. Poliisin haltuun kertyy vuosittain anastetuksi epäiltyä omaisuutta jonkin verran, mutta valitettavan harvoin selviää, kenelle omaisuus kuuluu. Vikahälytykset eivät ole nykyisin enää juurikaan laitevikoja. Kotimainen tekijä ottaa kaiken, mikä on nopeasti rahaksi muutettavaa Juhani Karvonen Hälytysjärjestelmien olemassaolo tai jo pelkkä ilmoitus olemassaolosta riittää yleensä turvaamaan taloyhtiön ja sen asukkaiden omaisuutta. Kameravalvonta on hyvä myös ylipäätään kiinteistön kuntoa silmällä pidettäessä. Hälytysja valvontajärjestelmä hillitsee ainakin osaa tekijöistä ja joka tapauksessa auttaa tekijöiden kiinnisaamisessa ja tunnistuksessa. Hälytysjärjestelmissä on mahdollisuus hiljaiseen hälytykseen tai sireeniin
Markkina on tällä hetkellä sellainen, että yksityiset vuokranantajat, joille tyhjät kuukaudet ovat myrkkyä, ovat jopa laskeneet vuokratasoja saadakseen vuokralaisen. – Asukasvalinta mahdollistaa nykyisellään ”parhaiden vuokralaisten” valinnan tukiasuntoihin. Remontti tulossa, onko meillä yleisavaimia työmiehille. Tutkimus toteutettiin keväällä 2016 osana Suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI2) -hanketta. Täysin verkkopohjaisilla työvälineillä toimi neljä prosenttia vastaajien edustamista yhtiöistä. Näin markkinan tietysti kuuluukin toimia, mutta samaa ei ole ollut näköpiirissä suurilta toimijoilta eikä ARA-tuilla toimivilta yhtiöiltä.. Muita kiinteistönpidon työvälineitä hyödynnettiin vielä vähemmän. 78 www.iLOQ.com Suomalainen iLOQ on maailman ainoa elektroninen lukitusjärjestelmä, joka kehittää tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä, eli toimii ilman paristoja. Sama määrä yhtiöistä ilmoitti käyttävänsä osittain verkkopohjaisia työvälineitä. Kiinteistönpidon työvälineiden digitalisoituminen on vasta tulossa. Vuokranantajat lämpenee ARA-tulorajoille Yleishyödyllisten vuokranantajien on kannettava enemmän vastuuta vuokramarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevista, sanoo Suomen Vuokranantajat Heikoimmassa asemassa ovat pienituloiset, luottohäiriömerkintäiset ja häädön aiemmasta asunnostaan saaneet henkilöt. Siinä ei ole mitään järkeä, että yleishyödylliset ja vapaarahoitteiset kilpailevat samoista vuokralaisista. Tuki ei kohdennu oikein, jos tukiasuntoon sijoittuu vuokralainen, joka saisi tulojensa puolesta asunnon myös vapaarahoitteisilta markkinoilta, sanoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Mitäpä jos laitetaan se iLOQin älykäs lukitusjärjestelmä jo ennen remppaa, säästytään ongelmilta remontin aikana ja jälkeen. WD Kuivaus Oy, Viherlaaksontie 5, 02710 Espoo Kunnossapitotarveselvitys puuttuu monilta Kiinteistöliiton tekemä tutkimus paljastaa, että taloyhtiöiden kiinteistönpidon suunnitelmallisuudessa on paljon parantamisen varaa. Tutkimukseen vastasi 2021 taloyhtiöiden hallituksen puheenjohtajaa, hallituksen jäsentä sekä päätai sivutoimista isännöitsijää. Auktorisoitu vahinkoalan urakoitsija AVU www.wdkuivaus. Hieman alle puolet taloyhtiöistä ilmoitti, että kiinteistönpidon työvälineet eivät ole käytettävissä verkossa. Vuokranantajien mukaan tulorajojen asettaminen valtion tukemiin asuntoihin on askel oikeaan suuntaan. Pääsyoikeuksien hallinta on nopeaa ja helppoa, kadonneet avaimet voidaan poistaa järjestelmästä käden käänteessä. Hankkeessa tuotettua aineistoa hyödynnetään muun muassa asunto-osakeyhtiöille suunnatuissa koulutuksissa sekä kiinteistöja rakennusalan tapahtumissa. Vastaajista alle 60 prosenttia ilmoitti laatineensa lakisääteisen kunnossapitotarveselvityksen tai kunnossapitosuunnitelman. Vaikka tutkimukseen osallistuneet päättäjät pitivät kiinteistönpidon työvälineitä toimivina, niiden hyödyntäminen oli alhaisella tasolla
Löydät uusimmat asiat kissan terveydestä ja kasvatuksesta, rotuesittelyjä, sekä upeita värikuvia julisteineen. 8 nroa vuodessa 51€ Ase&Erä Esittelee uusimmat aseet, jouset ja ampumatarvikkeet. www.meidankoira.. 8 nroa vuodessa 58€ Talomestari Talomestari-lehti on pientalorakentajan, taloissaan asuvien ja niitä korjaavien lehti. www.hevosmaailma.. 6 nroa vuodessa 38€ Hevosmaailma Sinulle hevosen omistaja, kasvattaja, raviharrastaja, ratsastaja tai omasta hevosesta haaveileva. 6 nroa vuodessa 39€ Sielunpeili Tarjoaa työkaluja juuri Sinun sisäisen kasvusi tueksi. www.asejaera-lehti.. 6 nroa vuodessa 35€ Luontaisterveys Kertoo asiantuntevasti nykyaikaisista ja vanhan ajan luontaishoidoista ja luonnon vitamiineista. Luontaisterveydestä saat tietää, miten pysyä luonnollisesti terveenä fyysisesti ja henkisesti. 8 nroa vuodessa 60€ Crosstrainer CrossTrainer on nykyaikaisen monipuolisesti kuntoilevan ja urheilevan miehen ja naisen erikoislehti. Meidän Koira Lehti jossa asiaja viihdettä koko perheelle. www.sielunpeili-lehti.. Kotiruoka parasta treeniravintoa Vapaauinti sujuu hartiatrentoina ja oikealla hengitystekniikalla CrossFit Kuntosaliharjoittelu Pyöräily Painonnosto Triathlon Uinti Juoksu Ravinto Terveys Bodytreeni Ekoelo 5,90 4/2016 6,90 Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Kaupunkilaispariskunta siirtyi luomuviljelijöiksi Kasviväreillä hiukset kauniiksi Päiväkodit panostavat ympäristökasvatukseen Jo kymmenesosa peltoalasta luomua – tuplasti vuonna 2020 Tunne maasto, löydä sienet Multaa kynsien alle Superfoodia Suomesta Nyhtökauralla kova kysyntä Uusi vientituote tulossa Suot kasvavat ruskeaa kultaa 1 4/16 6,40 5,50 ERIKOISHINTA Run saa sti hev osk esä n kuu lum isia Rotuesittelyssä puoliverinen trakehner Ohjasajosta hyötyä sekä hevoselle että ohjastajalle Islanninhevosilla kautta aikojen parhaat PM-kisat Suloiset pitkäkorvat: Aasivarsat Väinö ja Eetu sekä muulivarsa Manu Kuninkuusraveissa juhlivat Saaga S ja Vitter Ensikertalainen Isäntä työmestariksi 4/2016 6,60 HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 5,90 ERIKOISHINTA Mörri-kissa kärsinyt virtsavaivoista Hoivakissat Pilli ja Pulla Mirrit muuttivat: Uusi koti Espanjassa VENNI seikkailee videoissa Perheen surutyö: Nekku menehtyi Kissaa palvottu ja vainottu Sisäsiittoisen Tauno-kissan monet vaivat ja isännöinti Nro 6–7/2016 6,50 Kiinteistö Kiinteistösijoitusten tuotto 6,3 prosenttia viime vuonna Aurinkosähkön käyttö vahvassa kasvussa Pyhäjoen voimalatyömaa kaksinkertaistaa asukasmäärän Muutto työn perässä ei houkuttele työttömiä Energiasaneeraus tuo suuret vuotuiset säästöt Professori Pekka Heikkinen: Asenne ratkaisee puurakentamisen kasvun Vihreät oudolla tiellä Helsingin kaupunkibulevardit jumiuttaisivat liikenteen 6/2016 7,30 ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli Extrasuuri lehti 116 s 6,90 NYT Ekokosmetologi Sanna Kaskinen: Nokkonen pitää korvaja virtsatulehdukset kurissa krooniset sairaudet kuriin Proteiinirikas HÄRKÄPAPU hellii aivoja Hermoratahieronta selättää suoliston häiriötilat – Kun olin kertonut, etten ota sädehoitoa minulle tuli hyvä olo Sokerit pois Leena Harkimon hyvinvoinnin salaisuus Kasvoakupunktio kirkastaa myös tunteita VEHNÄNORASMEHU Kiinteistö ja Isännöinti Asiantunteva ammattilehti joka käsittelee kiinteistöhoitoa monipuolisesti. Peruskorjaus energia kiinteistöhallinnan tietotekniikka katot julkisivut pihat – asuinympäristö. 6 nroa vuodessa 41€ Kissafani Kissafani on asiantunteva harrastelehti kaikenikäisille kissaihmisille. Aihealueina ovat yksilön sisäinen kasvu, ajatuksenvoima, myönteinen ajattelu, tunteiden kohtaaminen, antautuminen rakkaudelle. www.talomestari-lehti.. 8 nroa vuodessa 57€ Senioriterveys Aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä tai sosiaalista terveyttä sekä seksualisuutta. www.luontaisterveys-lehti.. www.kissafani.. CrossTrainerin lukijan oma liikuntaohjelma koostuu monista eri lajeista ja niiden variaatioista. www.ekoelo.. www.antiikkijataide.. www.kiinteistojaisannointi.. www.senioriterveys.. 6 nroa vuodessa 39€ Ekoelo Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. 6 nroa vuodessa 36€ Antiikki ja taide Lehti kuvaa laaja-alaisesti koko antiikin ja taiteen kenttän. 09 413 97 300 ja taide Hattulan Pyhän Ristin kirkko, keskiajan pyhiinvaelluskohde Camilla Mobergin lasitaide: Värien hehkua ja vahvoja muotoja Kemin Jalokivigalleriassa Suomen kuninkaan kruunu NYT 6,90 Hämeenkoskelta löytyi hopea-aarre Helsingin Snellmaninkatu uusrenessanssin keskittymä Helene Schjerfbeck, modernisti ja pelkistämisen mestari 6 – 2016 7,50 5,90 Uusi sarja alkaa: Nyt käytetyt aseet kiertoon! Linnut pysyivät poissa, sorsapaistit tiukassa Maailmanluokan ampumaurheilukeskus Pohjois-Pohjanmaalle Ase-esittelyt: Marlin 1895 XLR CZ 557 Synthetic CZ 455 Varmint Steyr Mannlicher Lahtivaja kymppitonnilla Saunatraileri jahtireissulle Afrikkalainen sikarutto uhkaa jo Suomea Trainer Cross Extrahinta 5,90 4/16 7,10€ on nyt Trainer Cross CrossFitissä saa haastaa itsensä yhä uudelleen Keveämpi askel oikealla juoksutekniikalla Triathlon – rankkaa, mutta antoisaa Painonnosto – ei vain äijälaji Käsilläseisonta on hyödyllinen taito Pääsetkö kyykkyyn. Uudet tekniset välineet, teräaseet ja tekstiilit. 4 nroa vuodessa 29€ Tilaa omaksi iloksesi tai lahjaksi korkeatasoinen aikakauslehti! Tilaa ja nauti! Lehden internetosoitteessa, tilaukset@karprint.. Keräily arjen historia entisöinti kädentaito suomalaiset taidearteet. 8 nroa vuodessa 60€ KOIRA Meidän 4/2016 6,50 3,90 ERIKOISHINTA Kääpiösnautseri Masa kannustaa poikia lukemaan Nyt lentää kiekko! Vauhdikas koirafrisbee innostaa PYRY on Suomen söpöin ROLLE-noutaja kerännyt jo 5000 tölkkiä Paha koiraallergia iskee myös ulkona Pyreneittenkoira BELLEN vaikea eroahdistus HEILA etsii lentokentällä räjähteitä RO TU ES ITT ELYSS Ä AFGAANI NV IN TT IK OI RA Sielun peili 6/2016 7,30 Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Kiitollisuus kohottaa energiaasi Pidä huolta maan tieverkosta, sienirihmastoista Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali: Rehellisyys omille sielun liikkeille menestyksen perusta Valaistuminen rakkauteen perustuva mielentila KIVET tukevat elämänmuutoksissa Teen tie avain meditatiiviseen hetkeen Paranormaaleita ilmiöitä tutkinut professori: Monet ihmiset saavat yhteyden vainajaan Mitä onnelliseen elämään oikeasti tarvitaan. Kertoo metsästyskoiraroduista ja niiden hoidosta sekä metsästysmatkoista. www.crosstrainer.. 1 2 3 ja hyppy! Iloinen perhetapahtuma: Runo Seniori TERVEYS 6,50 6/2016 6,70 Marionille laulaminen on terapiaa Lastenlasten pöpöistä ärhäkkä kurkkuja hengitystietauti Huono työergonomia rappeutti selän Päivi Peltonen elää rohkeasti Liikunta pitää Eilan terveenä Lapsen menetys jättää ikuisen jäljen Syövän, sydäninfarktien ja 30 leikkauksen jälkeen Ikäihminen ei saa olla laiha NRO 4/2016 5, 50 ERIKOISHINTA Pientalon energia IRTONUMERO 6,80 ¤ Vesikiertolämmitysjärjestelmä yhä useampaan taloon Säännöllinen huolto säästää lämmityskuluissa Säästävät ledit lisäävät talojen ulkovalaistusta Lasitus säästää energiaa Takka yhä tiiviimpi osa talon energiaratkaisua Kodin ÄLYTEKNIIKKA tulee markkinoille kovalla tahdilla Ferkku apuna pihapiirin askareissa Aurinkopaneelien ylimääräinen sähkö talteen akkuihin. Koira ja ihminen Hyvä pentu on iloinen pentu Koiran hoito, rakenne, sairaudet, koulutus, koiraongelmat
Suomessa on aika paljon kerrostaloja, joiden alimman kerroksen asunnot ovat miltei maan tasolla. Jos varkaalla on kaksi kohdetta, toinen murtosuojattu toinen ei, varas karttaa suojattua kohdetta. Kerrostaloasuntoihin murtaudutaan yleensä rappukäytävän ovesta. – Asuntomurroista yli puolet tehdään edelleen oven kautta käyttämällä piikkiä, koukkua, avainta tai vain vääntämällä ovi auki. Suomessa asuntoihin kohdistuva rikollisuus on erittäin kohtuullisella tasolla verrattuna muihin Euroopan maihin tai vaikkapa Pohjoismaihinkin. 80 Tekniset valvontajärjestelmät täydentävät kiinteistön murtosuojausta Takalukitus ja varmuuslukot pienentävät murron riskiä Teknisillä valvontajärjestelmillä täydennetään – mutta ei korvata – kiinteistön rakenteellista murtosuojausta. – Kaikkien teknisten järjestelmien asentaminen, lukitus mukaan lukien, tulisi jättää ammattitaitoisten yritysten tehtäväksi, jotta järjestelmät toimisivat luotettavasti, sanoo Finanssalan keskusliiton turvallisuuspäällikkö Aku Pänkäläinen. Asuntoihin varkaat pääsevät tyypillisesti oven kautta. – Takalukitus ja etenkin varmuuslukon käyttö tarjoavat kerrostaloissa hyvän suojan, koska nuo suojaukset joka tapauksessa hidastavat sisäänpääsyä. T ekninen valvonta voidaan toteuttaa murtohälytystai kameravalvontajärjestelmällä. Oveen asennettu varmuuslukko ja etenkin sen käyttö putoaisi murojen kokonaismäärä neljäsosaan nykyisestä, arvioi Pänkäläinen. – Toisaalta jokainen tapaus on liikaa ainakin asunnonmistajalle, muistuttaa Pänkäläinen. – Asuntomurroista yli puolet tehdään edelleen oven kautta käyttämällä piikkiä, koukkua, avainta tai vain vääntämällä ovi auki.. Kerrostaloissa tuo takalukituksesta läpimeno aiheuttaa niin paljon ääntä, ettei sitä voi olla huomaamatta. Suomessa asuntoihin kohdistuvat murrot ovat kohtuullisell tasolla verrattuna muuhun Eurooppaan. Voimakäyttöön perustuvissa murroissa ajatuksena on vääntää ovi raudalla auki metelistä välittämättä ja siepata mukaan nopeasti arvo-omaisuutta. Pänkäläisen mukaan lukoissa oleva takalukitusmakanismi tulisi aina laittaa päälle, kun asukas poistuu kotoaan. – Murroista näillä edellämainituilla tekotavoilla jäisi tekemättä noin puolet. Hälytyslaitteiden olemassaolo näyttää karkottavan varkaita ainakin jossakin suhteessa. Takalukitus suojaa piikit ja koukulta
– Järjestelmän hälytykset on välitettävä jollekin, joka osaa tarvittaessa toimia. Kotivakuutus kannattaa tarkistaa Pänkäläinen pitää jonkiasteisena heikkona lenkkinä kotivakuutuksia, jotka ovat liian monessa kotitaloudessa tarkistamatta. – Asuintaloihin kohdistuvissa rikoksissa kohteena ovat sekä yksityiset henkilöt että asuinyhteisö, joten piintynyt ajattelutapa ”ei kuulu minulle” on unohdettava. Viime vuosina ei ole enää kertaakaan ylitetty 8000 vahingon rajaa. – Tietysti joinakin vuosina on ollut yksittäisiä piikkejä, mutta pitkässä juoksussa käyrä on laskeva. Myös ylimmän kerroksen asunnot voivat joskus olla tässä mielessä riski. Kameravalvonta ehkäisee ennalta Murtohälytysjärjestelmän käyttöön on asukkaiden sitouduttava ja niitä on ylläpidettävä. Kameravalvontajärjestelmän ensisijainen tehtävä on toimia ennaltaehkäisevästi. Jatkuvasti miehitettynä olevat valvomot, esimerkiksi hyväksytyt vartioimisliikkeiden hälytyskeskukset ovat suositeltavia. Viimeksi se ylittyi vuonna 2004. Jokaisen asukkaan vastuulla on, mitä hän säilyttää esimerkiksi varastossa. 81 – Sellaisiin huoneistoihin voi olla 2–3 kulkureittiä. Juhani Karvonen Murtohälytysjärjestelmän käyttöön on asukkaiden sitouduttava ja niitä on ylläpidettävä. Perhe on kenties kasvanut, omaisuuden määrä on lisääntynyt remontin yhteydessä varustelutaso on noussut. Tietysti vahingon aiheuttajalta voi yrittää saada korvauksia, mutta se lienee aina hyvin pitkä tie. – Vahinkotapauksissa taloyhtiön vakuutus ei korvaa asukkaan irtainta omaisuutta, vaan korvaukset maksetaan ainoastaan kotivakuutuksesta. – Arvokkaan omaisuuden tai tavaran, joka on henkilökohtaisesti arvokasta tai sillä on tunnearvoa, säilyttäminen varastossa ei ole järkevää, vaan se tulisi sijoittaa joko itse asuntoon tai muuhun turvalliseen paikkaan. Aku Pänkäläinen.. Murtoja varkausvahingot ovat pudonneet tasaisesti jo 1990-luvun puolivälistä. Kameravalvontajärjestelmän ensisijainen tehtävä on toimia ennaltaehkäisevästi. Kuvan tallennusyksikkö on oltava suojatussa tilassa. Kameroita tulee olla riittävästi ja ne on sijoitettava huolellisesti. Jokaisella vakuutusyhtiöllä on omat määritelmät asiasta ja vakuutuksen ottajien olisikin hyvä olla yhteydessä omaan vakuutusyhtiöönsä ennen lopullista turvallisuuslaitteen hankintapäätöstä. Kameravalvontaa harkittaessa on otettava huomioon kansallinen lainsäädäntö. Yhteistyöllä tehtävä ulkopuolisille selväksi, että tässä kiinteistössä me huolehdimme omasta omaisuudestamme. Tarkoitus on myös tuottaa kuvamateriaalia rikostutkintaa varten. Vakuutusyhtiöt huomioivat omaehtoisen turvallisuuden parantamisen jollakin tavalla vakuutusmaksuissa
Rakentaminen keskittyy yhä voimakkaammin kasvukeskuksiin ja etenkin pääkaupunkiseudulle, sillä koko maassa alettiin rakentaa uusia asuntoja viime vuonna runsaat 30 000. Asuntoaloitukset kasvoivat vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna 80 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla aloitettiin vuonna 2015 yli 10 000 uuden asunnon rakentaminen. Uudisrakentamisen määrä lähti nousuun viime vuoden lopulla. 82 Suurissa kaupungeissa rakennusbuumi Suomen kasvukeskuksissa on käynnissä rakennusbuumi, jota ei ole vuosiin nähty. Työvoimasta on paikoitellen jo pulaa. – Kyllä voi sanoa, että rakenTyövoimasta on paikoitellen jo pulaa.. A suntotuotanto on monien ennusteiden mukaan kovassa vauhdissa ja kasvu tulee vain jatkumaan. Pääasiassa rakennetaan kerrostaloja, mutta myös kauppakeskuksia nousee kiivaaseen tahtiin. RAKLI tiedotti jo alkuvuodesta, että rakentamisen volyymi on niin korkealla, että työvoimasta ja resursseista alkaa jo olla pulaa
Rakentamisen kasvu tulee Sontagin mukaan melkein kaikki kerrostaloasunnoista. Rakentamisen työllisiä oli tammi–kesäkuussa keskimäärin reilut 11 300 enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Esimerkiksi Helsingissä rakennetaan suuria keskuksia Rediä ja Triplaa, Tampereella Ratinaa. – Olemme palkanneet viime aikoina runsaasti uutta henkilökuntaa. Riittääkö ammattitaitoista työvoimaa. Ainakin toistaiseksi ammattitaitoista työvoimaa on ollut saatavilla, kertoo Anstar Oy:n toimitusjohtaja Tero Viljakainen. Uusia työntekijöitä on sekä hallinnon että tuotannon puolella. – Tuoreiden tilastojen mukaan vuoden toisella neljänneksellä työtuntien määrä oli kasvanut 13 000:lla ja työntekijöidenkin määrä 7000:lla viime vuoteen verrattuna, sanoo Sari Sontag. Siellä lasku on pysähtynyt, mutta varsinaiseen nousuun ei ole vielä lähdetty. Työllisyyden lisäys rakentamisessa vastaa jo yli kymmentä prosenttia hallituksen työllisyystavoitteesta vaalikauden loppuun mennessä. – Liiketilarakentamisessa nousua oli jo viime vuonna, kun näitä isoja hankkeita aloitettiin. – Viimeisimpien tilastotietojen mukaan rakentaminen on tänä vuonna vähintään yhtä vilkasta kuin viime vuonna, jos ei jopa nopeampaa. Lahden lähellä Villähteellä betonirakenteiden liitoksia tekevä Anstar Oy on kovassa kasvussa. Jatkossa tulemme varmasti tarvitsemaan vielä lisää työntekijöitä. 83 Suurissa kaupungeissa rakennusbuumi taminen on reipasta tällä hetkellä, vahvistaa Sari Sontag, joka toimii valtiovarainministeriön johtaman rakennusalan suhdannetyöryhmä RAKSUn puheenjohtajana. Nyt juuri isompien liikekeskusten aloitukset on hieman matalammalla tasolla, mutta lupien määrä on nousussa, joten positiivisia näkymiä on sielläkin. Liikeja toimistotiloja rakennetaan myös runsaasti. Rakennusbuumi voi aiheuttaa työvoimapulaa ainakin hetkellisesti ja paikallisesti. Omakotituotanto on vielä aika pientä, noin 6500 asuntoa vuodessa. Tuotantomäärät ovat nousussa ja se tarkoittaa uusia rekrytointeja. Rakennusteollisuus RT:n mukaan rakennusalalla olisi töitä tarjolla enemmänkin, mutta kaikissa ammattiryhmissä ei löydy kasvaville kaupunkiseuduille tarpeeksi tekijöitä. Asumisoikeusasuntoja tulossa ennätysmäärä Monet asukkaat valitsevat asumisoikeusasunnon vuokra-asunnon sijaan, sillä Asumisen rahoitusja Eniten kasvua on kerrostalorakentamisessa. Helsingin Kalasatamaan tulee sekä asuntoja että liikekeskus.
Silloin hakemukset ehditään pääosin käsitellä ennen kesää. Määrä on selvästi enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna. Matalaenergiatalona toteutettavan pientalon lupamaksua alennetaan 20–30 prosenttia, jos talon lämpöhäviötä estetään tehokkaasti. Rakentaja hyötyy siitäkin, kun tekijät ja tarvikkeet voidaan tilata työmaalle ennen kesän lomasesonkia. Alennus koskee omakoti-, parija rivitaloja, mutta ei niin sanottuja kiinteistöinsinöörin maksuja, jotka kiinteistövirasto perii. Pientalojen rakentamisessa ollaan saavutettu jo aallonpohja.. Alennuksella pyritään siihen, että pientalon rakennuttaja hyötyy oikein ajoitetusta suunnittelusta. Rakennusvalvontaviraston mukaan hyvä ja oikein ajoitettu suunnittelu kannattaa. Tämä puolestaan johtaa kysynnän kasvuun. 84 Helsinki houkuttelee pientalon rakentajia Suurissa kaupungeissa rakennetaan paljon, mutta omakotitalojen rakentaminen on edelleen alamaissa, vaikkakin ennusteiden mukaan aallonpohja on saavutettu. Maksualennuksella houkutellaan pientalorakentajia hakemaan rakennuslupia jo loppuvuodesta ja aivan alkuvuodesta. Useat eri ennustelaitokset ovat viime aikoina korjanneet suhdanneennusteitaan ylöspäin rakennusinvestointien elpymisen vuoksi. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry tiedotti kesällä, että asumisoikeusasuntojen rakentaminen käy erittäin vilkkaana. Suunnittelija, jolla on riittävästi aikaa neuvotella asiakkaan kanssa ja perehtyä rakennuspaikkaan, ehtii suunnitella taloudellisen, viihtyisän ja energiatehokkaan kodin. Asumisoikeusasuntoja rakentavien yleishyödyllisten yhtiöiden arvion mukaan vuoden 2017 aikana rakennetaan lähes 2000 asumisoikeusasuntoa eri puolille maata. Jos luvan hakemisen jättää ruuhkaiseen kevätkauteen, saattaa lupapäätöksen saaminen siirtyä lomien jälkeiseen aikaan. Asumisoikeusasuntoja on tarjolla noin viidelläkymmenellä paikkakunnalla Suomessa. Helsingin rakennusvalvonta kannustaa taksa-alella myös energiansäästöön ja pienille tonteille suunniteltujen niin sanottujen Helsinki-pientalojen rakentamiseen. Maksualennuksella yritetään myös välttää käsittelystä aiheutuvaa sumaa. Pauli Jokinen Helsinkiin rakennetaan uusia kauppakeskuksia. Pääasiassa asumisoikeusasuntoja rakennetaan pääkaupunkiseudulle sekä muihin kasvukeskuksiin eri puolille Suomea. kehittämiskeskuksen ARAn tuoreen selvityksen mukaan asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ovat pääkaupunkiseudulla selvästi markkinavuokria edullisempia. Alennusta 200 neliön pientalon rakentaja saisi noin 380 euroa. Helsinki houkuttelee pientalorakentajia antamalla maksualennusta rakennusluvissa. Jos rakentaa pientaloa ensi vuonna, niin Helsingin rakennusvalvontataksasta saa 20 prosenttia alennusta, kun pientalon rakentamista tai laajentamista koskeva lupahakemus tuodaan rakennusvalvontaan 1.10.2016–31.1.2017
www.halltex.?
LIIKEHAKEMISTO 86 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. 530 8620, Fax 5308 6222 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Louhijantie 2 B 35, 01610 Vantaa Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. www.2727350.. KIINTEISTÖHUOLTOA HAUKIPUTAALLA kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. 020 758 9800 00810 Herttoniemi www.tonttioy.com Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 www.espoonisannointi.. www.kuudi.. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuoltoa sähkötyöt putkityöt korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 Puh. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNHOITO SIIVOUS REMONTTITYÖT Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. 09-2525 2425 www.contesta.. * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella. 09-726 0077, fax 09-726 0009 ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y Isännöinti KIINTEISTÖN JA ASUMISEN PALVELUT SAMAN KATON ALTA ISÄNNÖINTI – KIINTEISTÖNVÄLITYS HUOLTO – RAKENNUTTAMISPALVELUT HELSINKI – ESPOO – VANTAA – HYVINKÄÄ 010 281 2320 isannointi@kuudi.
LIIKEHAKEMISTO 87 Hissihuolto Telineet Viimeisintä uutta PyöräNojan kehityksessä: KUMPARE ja JATKOELEMENTTI Kumpare auttaa pyöräilijää laittamaan pyöränsä oikein keskelle telinettä. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ikkunoiden kuntoarviot. ä s s y t s y p n ä r ö y p ä ä ti p u k k u o K jo lukitsemisvaiheen aikana. Esteetöntä toimintatilaa on riittävästi, kun pyörät ovat suorassa rivissä ja pystyssä. 09-3877197 0400 421 677 Tasoiteja maalauspalveluiden, koristemaalauksen ja entisöinnin lisäksi toteutamme pääkaupunkiseudulla Maalaus ja saneeraus www.ikkuna-asiantuntija.. JatkoElementillä saadaan telineet yhdistettyä ja jatkettua kuinka pitkäksi yksiköksi halutaan
LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. Uusi oikorata ja pääkaupunkiseudun puh. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Vuokrauspalvelut Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. LIIKEHAKEMISTO 88 Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. 9/16 Putkiremontit, ilmestyy viikolla 44 Kiinteistökoneet Talopesulat, varastot ja muut yhteistilat Rappukäytävät 10/16 Hissinumero, ilmestyy viikolla 49 Kiinteistöalan koulutus Taloyhtiöiden käyttöinvestoinnit Kiinteistö ja Isännöinnin syksyn 2016 teemat. 09-413 97 356 kari.ylonen@karprint.. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. www.jarmopakarinenoy.. 0500 354 900, 044 386 1208, 0400 402 084 LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen
Suurin osa tuotteistamme menee kotimaahan, mutta jonkin verran myös Baltian alueelle ja Ruotsiin. – Liittopalkin kapasiteetin nostaminen luo pohjaa liiketoimintamme kasvattamiselle. Kapasiteetin lisäämisen jälkeen yhtiö pystyy palvelemaan kotimaisia asiakkaita entistäkin paremmin. Yrityksen kohderyhmiä ovat sekä kotimaiset että kansainväliset asiakkaat. Haluamme palvella kotimaisia asiakkaitamme entistä paremmin ja tarjoamme heidän kohteisiinsa CE-merkittyjä liitososia ja liittopalkkeja, toteaa Anstar Oy:n toimitusjohtaja Tero Viljakainen. Tilauksia pystytään kuitenkin hyvin toimittamaan kasvaneesta kysynnästä huolimatta.. Rakentaminen on voimakkainta kasvukeskuksissa. Viljakaisen mukaan tuotannon kasvua tulee lisääntyneestä kysynnästä johtuen, mutta ennen kaikkea Anstarin kasvaneesta markkinaosuudesta. A nstar Oy on vuodesta 1981 toiminut suomalainen perheyritys, joka tarjoaa betonirakenteiden liitosratkaisuja ja rakennusten kantavia liittorakenteita. Anstar Oy ilmoitti elokuussa, että yhtiö kaksinkertaistaa A-Palkin tuotantokapasiteetin Suomessa kasvaneen kysynnän takia. 89 89 Rakennustuotteiden tilaukset kasvussa Rakentaminen kiihtyy ja rakennustuotteita valmistaviin yrityksiin satelee uusia tilauksia. A-palkkia valmistetaan kahta eri tyyppiä. – Kysyntä on nyt kovaa ja hyvät on tulevaisuudennäkymät. Tilauskanta on jo yli normaalitason. A-palkki on liittopalkki, joka toimii ontelolaattatason kantavana palkkina
Ylitorniolainen YBT toimittaa Ruotsiin 200 rekkakuormaa betonielementtejä. Rakennustuotteita menee paljon infrarakentamisen työmaille. Rakentamisessa tuotanto on kasvanut alkukesän aikana jonkin verran. Kysyntää on etenkin suurissa kasvukeskuksissa. – Ennustettavuus tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa yritysten investointivalmiutta. Pohjola Rakennus -konsernissa rakennetaan palveluhenkistä asennetta läpi koko organisaation. Helmikuussa 2016 Pohjola Rakennus nousi Great Place to Work -tutkimuksessa parhaiden, keskisuurten yritysten listalle. Rakentamisen suhdanteet ovat kohentuneet edellisen tiedustelun myönteisten odotusten mukaisesti. Infrarakentamista lisää tällä hetkellä väyläverkoston kunnossapitotöiden ja talonrakentamisen pohjatöiden kasvu. Pohjola Rakennuksen tilauskanta yli kaksinkertaistui Juha Metsälä. Pohjola Rakennuksessa kasvun avaimena nähdään asiakastyytyväisyys. EK kysyi yrityksiltä heinäkuussa, miten ne arvioivat suhdannekehitystään vuoden 2016 jälkipuoliskolla. 90 Tilauskanta vahvistunut jo yli normaalitason Anstar ei ole yksin positiivisessa kierteessä, sillä vastaavia uutisia on kuultu muualtakin. Kiviniemi muistuttaa samassa yhteydessä pitkäjänteisen infrapolitiikan merkityksestä. Myönteisen asiakaskokemuksen varmistamiseksi yhtiössä rakennetaan palveluhenkistä asennetta läpi koko organisaation. Yksi työkalu tässä on sisäinen koulutusohjelmamme, Pohjola Akatemia, jonka muodossa panostamme henkilöstön kouluttamiseen ja hyvien käytäntöjen jalkauttamiseen. Harkkojen ja muiden pienrakentamiseen käytettävien tuotteiden kysyntä on edelleen heikkoa. Pauli Jokinen Rakennustuotteita toimitetaan monenlaisille työmaille. Suomen suurin betonielementtivalmistaja Parma kertoo 20 prosentin volyymin kasvusta kuluvana vuonna. Jos hommat on hyvin valmisteltu ja suunniteltu sekä elementit tilattu ajoissa, niin pystytään rakentamaan, Mattila toteaa. – Tavoitteemme on varmistaa jatkossakin, että henkilöstö nauttii työstään. Nykytilannetta kuvataan jo vähän keskimääräistä vahvemmaksi. Asiakastyytyväisyyden parantamiseksi kehitetään vuoden loppuun mennessä mittari, jolla seurataan jalkautettavien toimenpiteiden tehokkuutta ja tuottavuutta, Juha Metsälä kertoo. Kouvolan Betoni Oy arvioi kesällä Ylen haastattelussa, että elementtitilaukset ovat suurimmat 25 vuoteen. – Tilauskantamme yli kaksinkertaistui, mikä antaa erinomaisen pohjan strategiamme mukaiselle voimakkaalle kasvulle, toteaa Pohjola Rakennus -konsernin konsernijohtaja Juha Metsälä. Pohjola Rakennuksen näkymät nojaavat alan positiiviseen markkinakehitykseen. Tehtaat pystyvät kuitenkin hyvin tyydyttämään kasvaneen kysynnän. – Omakotirakentaminen on sen sijaan edelleen aika aallonpohjassa. – Asuinkerrostalojen rakentaminen on huippusuhdanteessa ja siellä on kova vauhti päällä. Tutkimuksessa vastaajista 92 prosenttia oli sitä mieltä, että Pohjola Rakennus on hyvä työpaikka. – Arvioimme koko vuoden liikevaihdon kasvavan 180 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa yli 40 prosentin kasvua edellisvuodesta. Se on hyvä uutinen firmalle, joka on viime vuosina joutunut sulkemaan Joutsenon, Kurikan ja Ylöjärven tehtaat ja irtisanomaan lähes sata työntekijää. Jonkin verran kysyntää on Mattilan mukaan myös liiketilaja toimistorakentamisessa. Työtyytyväisyyttä myös seurataan pikakyselyillä vuoden mittaan, jotta olemme koko ajan perillä henkilöstön toiveista ja tarpeista, Juha Metsälä toteaa. – Olemme tunnistaneet, että esimerkiksi kiinteistönvälittäjien toiminnassa on parantamisen varaa. Henkilöstömäärä kasvoi edellisvuoteen nähden 47 prosenttia, ja loppuvuoteen mennessä henkilöstö tulee kasvamaan entisestään, Metsälä sanoo. Pohjola Rakennus Group PRG Oy on projektinjohtomallilla toimiva rakennusliike sekä aluesuunnittelun ja kiinteistökehittämisen kumppani, joka toimii Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Hämeessä sekä Keski-, Itäja Länsi-Suomessa.. Suurinta kysyntä on kerrostalojen kohdalla. Loppuvuodelle ennustetaan yhä kohenevia suhdanteita. Rakennustuotteita infrarakentamiseen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n elokuun suhdannekatsauksessa arvioitiin, että rakennustuoteteollisuuden tilauskanta on vahvistunut jo yli normaalitason. Kysyntä on sillä sektorilla erittäin hyvää. Korjausrakentamisen kasvu jatkuu, samoin inframarkkinoilla on pientä kasvua tänä ja ensi vuonna. Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila kertoo, että kysyntää on etenkin kerrostalorakentamisessa. – Jos tarvitsee tuotteet ensi kuussa, niin varmasti joudutaan myymään eioota. Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi pitää kuitenkin valitettavana, että valtio on siirtämässä ensi vuodeksi varatusta perusväylänpidon lisäpaketista 100 miljoonaa euroa vuodella eteenpäin. Erityisesti seinäelementtien kysyntä on suurta ja tilauskannat pitkät. – Bitumin hinnan noustessa samalla rahalla saa entistä vähemmän tienpintaa, Kiviniemi toteaa Rakennusteollisuus RT:n kannanotossa. Talous ja työllisyys ovat hienoisessa nousussa, uusia kerrosja rivitalokohteita on aloitettu runsaasti ja uusien asuntojen kauppa käy hyvin
010 680 4000 Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Kattoremontti Täsmäkorjauksista koko katon uusintaan Katon tarkastus Varmin tapa selvittää korjaustarpeet oikein Katon huolto Syyshuollolla katto valmiina talveen Varmista, että teidänkin taloyhtiönne/kiinteistönne katolla työskentelevät todelliset kattoalan ammattilaiset, pyydä meiltä tarjous kaiken kokoisista kattotöistä toimimme valtakunnallisesti! PSST...sovi lumenpudotuksista jo ennakkoon! FinnBUILD 6k89 Nähdään! kattotutka.fi. Kuka kävi viimeksi katolla