vai betonista. Kiinteistö Kiinteistö Nro 8/2019 Nro 8/2019 || 6,90 6,90 & & energia energia Vastikerästit Vastikerästit lisääntyneet lisääntyneet Mitä enemmän Mitä enemmän sijoitusasuntoja, sijoitusasuntoja, sitä kalliimmat sitä kalliimmat remonttilainat remonttilainat Remonttilainat Remonttilainat vähittäismaksulla vähittäismaksulla Kiertotalous säästää, harkitsee ja kierrättää Kylätyyppinen Kylätyyppinen asuminen nyt asuminen nyt kaupunkeihin kaupunkeihin Rakennuskustannukset samat Kerrostalo puusta Kerrostalo puusta vai betonista. 15% lämmitysenergiasta ilmasta Suomessa jo miljoona Suomessa jo miljoona lämpöpumppua lämpöpumppua
Lue lisää!
Säterinportti saavutti WELL Core & Shell -sertifikaatin kultatason. Sivu 34. Meidän tuotantomme on tyypillistä puukerrostalotuotantoa ja hiilijanajälkemme jää melko pieneksi valmistamisen aikana, sanoo Suomen Puukerrostalot Oy:n toimitusjohtaja Teppo Laurila. Kansainvälinen kiinnostus suomalaisia vuokra-asuntoja kohtaan on Raklin mukaan kasvussa, ja nykyisellään jo noin 15 000 vuokra-asuntoa on ulkomaisten sijoittajien hallussa. Valintamenettelyssä on jotain pielessä, jos väärä valinta toistuu koko ajan. Viimeisten parin vuoden aikana kaupungissa on ollut rakenteilla vajaa 10 000 asuntoa, ja neljän vuoden aikana olemme tehneet ennätyksiä rakennuslupien määrässä, korostaa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki. Puutalot sopivat hyvin pohjoiseen ilmastoon ja niiden rakentaminen on ekologista. Sivu 22 Asuminen on nyt muutospyörteissä – Yhteiskuntamme ei kestä sitä, että sen pitää koko ajan olla mukana kaikissa palveluissa, joita yhteisöt pystyisivät itse hoitamaan kustannustehokkaasti. Seitsemäs Kehittyvä kerrostalo –seminaari keräsi Helsingin Kaupungintalon juhlasalin täyteen kuulijoita. Kylätyyppinen asuminen yleistyy. Messuilla esitellään kaupunkiasumisen parhaat puolet yhdistettynä kylämaiseen yhteisöön. Talosta valtaosa on tehty valmiiksi jo tehtaalla. 10 Moduulirakenteinen puukerrostalo nousee tontille muutamassa päivässä. 52 Tuusulan Rykmentinpuistoon on rakenteilla vuoden 2020 asuntomessualue. 68 Miljoonan lämpöpumpun raja on mennyt rikki Suomessa. 22 Kerrostalorakentaminen ja sen uudet ratkaisut kiinnostavat. Puukerrostalojen hiilijalanjälki – Rakentamisessa pyritään pienentämään hiilijalanjälkeä monilla eri keinoilla. Taloyhtiön ei kannata hätiköidä hakiessaan uutta isännöitsijää. Koko pohjoismaissa sertifikaatti on vasta muutamilla yksittäisillä kiinteistöillä. – Taloyhtiön kannalta on huolestuttavaa, jos uutta isännöitsijää on haettava muutaman vuoden välein. Vuokra-asuntojen tarjonta jatkaa kasvuaan, ja kuluvana vuonna pääkaupunkiseudulle valmistuu noin 4 700 uutta vuokra-asuntoa kokonaan vuokrakäyttöön tulevissa rakennuksissa. KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi pääkaupunkiseudulla 3,3 prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 2,4 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Espoon Leppävaarassa sijaitseva Säterinportin toimistokampus on saanut kansainvälisen WELL-hyvinvointisertifikaatin ensimmäisenä kiinteistönä Suomessa. 58 Työja elinkeinoministeriön vuosi sitten asettama energiatehokkuustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa lokakuussa. Puurakentaminen on ympäristöystävällinen vaihtoehto ja se tullee jatkossa ohjaamaan suuria rakennuttajia entistä enemmän puun käyttöön. 30 Espoon Blominmäkeen valmistuu valtava jätevedenpuhdistamo. Puurakentamisen uusi aika alkaa. 34 Paluu vanhaan näkyy asumisessa ja elämisessä tulevina vuosina. 4 P uhuvat päät S isältö 8 / 19 6 Puukerrostalojen määrän uskotaan kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa. Se kertoo, ettei taloyhtiön hallituskaan ehkä osaa tehdä valintaa tehdä. Sivu 46 Vuokra-asuntoja ennätystahtiin ?. Säterinportissa työskentelevien ihmisten hyvinvointiin on panostettu monella tavalla sekä viihtyvyyden että talotekniikan näkökulmasta. Sivu 6 Kerrostalo etsii uusia suuntia – Helsinki on tehnyt koko 2000–luvun ajan töitä erityisesti asuntojen määrän lisäämiseksi. 42 Suomen suurin kiinteistösijoitusyhtiö Kojamo on iso menestystarina myös ammattiliitoille. Kyseessä on pääkaupunkiseudun suurimpia rakennusurakoita. Kiinteistön omistava ruotsalainen Nordika uudisti toimistokampuksen täysin, ja nykyisin työntekijöiden käytössä on muun muassa lepoon ja rentoon työskentelyyn tarkoitettu mukavuusalue. Kiertotalous opettaa kierrättämään, säästämään ja kuluttamaan harkiten. Vuokra-asuntosijoittamisen imu säilyy vahvana: kuluvan vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä asuntosalkuilla käytiin kauppaa 1,3 miljardin euron arvosta. 38 Taistelu pörssiyhtiö Hoivatilojen omistuksesta on esimerkki siitä, että kansainvälinen pääoma on keksinyt suomalaiset kunnat varmoiksi ja tuottaviksi vuokranmaksajiksi. Ensimmäinen ehto hyvälle valinnalle on, ettei taloyhtiö oikaise tarjouspyynnön lähettämisessään, sanoo Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen. 66 Tampere-talo on Suomen ensimmäinen energiankäytöltään hiilineutraali kongressija konserttikeskus. 62 Isohkoja investointeja vaativat kiinteistöjen tekniikkahankinnat voi saada nykyisin pitkäaikaisina sopimuspalveluina. Yksi ratkaisu tähän on ylisukupolvinen asuminen, joka on jo alkanut löytää uusia uomia ja on nähtävissä, että suvut ja perheet ovat jossakin määrin muuttaneet samoille alueille, toteaa Rönkä Consulting Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Rönkä. Ensi vuonna valmistuvien vuokra-asuntojen määrä nousee yli 5 000 asuntoon. 54 Kylätyyppinen asuminen yleistyy. Pitkäjänteinen työ näkyy nyt tuloksina. Niillä tuotetaan jo 15 prosenttia lämmityksestä. 14 Puukuokka-korttelissa Jyväskylässä moderni arkkitehtuuri yhdistyy tehokkaaseen ja ekologiseen puuelementtirakentamiseen. 46 Isännöitsijän vaihto tulee kokeneellekin taloyhtiön hallituksen jäsenelle vastaan melko harvoin. Kuinka valitaan paras isännöitsijä. WELL ottaa huomioon rakennusten vaikutukset inhimilliseen hyvinvointiin ja käyttäjien terveyteen seitsemällä eri osaalueella. Asukkaat kiittelevät puukerrostaloa hengittäväksi ja hiljaiseksi. 20 Asuntosijoittaja on riski taloyhtiölle remonttilainaa haettaessa. Hyvinvointisertifikaatti ?. Suurten kaupunkien väestönkasvu ja vuokraasumisen suosion nousu pitävät vuokrat nousujohteisina tarjonnan kasvusta huolimatta. Mitä enemmän heitä on, sitä enemmän rahalaitoksen luottoriski kasvaa
Kilpailuun voivat osallistua alan elintarvike-, pakkausja muovialan yritykset ja opiskelijat, joilla on esitellä uusi tuote, palvelu tai tuotantomenetelmä, joka edistää alan vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Pakkausalan ammattitapahtuma PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic kutsuu alan toimijoita osallistumaan kilpailuun, jossa tuodaan esille uusia ideoita tulevaisuuden vastuullisia tuotteita ja tuotantomenetelmiä varten. Kilpailun voittaja saa 5 000 euron palkintorahan, jonka lahjoittaa Suomen Messusäätiö. Yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä tulee rakennusten lämmityksestä. Puukerrotalojen hyviä puolia on runsaasti, mutta kivitaloihin verrattuna ne eivät juurikaan voi osoittaa etuuksiaan. Ennen kaikkea ikä on suurin tekijä. Helsingin tavoitteena on olla kokonaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Noin 45 prosenttia Helsingin päästövähennyspotentiaalista puolestaan liittyy rakennuksiin. Näyttää kuitenkin tähän saatujen kokemusten mukaan, että puukerrostalossa asuinhuoneistojen hinnat ovat samaan tasoa kuin kivitalossa. On jo vuosisatainen perinne, että kivitalo olkoon se sitten tiilistä muurattu tai betonielementeistä koottu, on rakenteelliesti puurakenteista vankempi ja kestävämpi. On luonnollista, että kehitystä halutaan kaikilla sektoreilla viedä eteenpäin, mutta tänään elämme maailmantaloudessa aikakautta, jossa kehityksen pyörä on hidastumassa. Kymmenettä juhlakauttaan viettävä Vastuullinen kesäduuni -kampanja on vuosien mittaan haastanut työnantajia tarjoamaan positiivisia kesätyökokemuksia nuorille. TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. Puukerrostalo on yksi tämän päivän suosittu uutuus, jonka vahvuutta halutaan perustalla muun muassa ilmastonmuutoksen torjumisella. On niin tai näin, niin kansalaisen, joka on hankkimassa itselleen ensimmäistä tai viimeistä asuntoaan kerrostalosta, tulisi saada yhteiskunnalta, rakennusviranomaisilta luotettavaa tietoa, mikä on oikein ja mikä on taloudellisesti edullisinta. Kilpailuun voi ilmoittautua 16.2.2020 asti. Kaiken kaikkiaan nuorille tarjottiin 100 000 vastuullista kesätyöpaikkaa. Teema näkyy myös kaikille kokonaisuuden tapahtumissa yhteisessä vastuullisuuskilpailussa, kun kilpailuun haetaan alan yrityksiä ja toimijoita esittelemään kehittämiään ja innovoimiaan vastuullisia tuotteita, palveluita ja tuotantomenetelmiä. Omalla toiminnallamme johdamme myös muita ryhtymään toimiin, sanoo Helsingin pormestari Jan Vapaavuori. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 72,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 65,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Asumismukavuus on luonnollisesti tärkein ominaisuus verrattaessa puuja kivikerrostaloja keskenään. Pakkausalan oma kilpailu ?. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Helsinki on asettanut Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassaan selkeät energiatehokkuustavoitteet rakennuksille, jotka ovat suoraan kaupungin hallinnassa. Kilpailu käynnistyi marraskuussa, ja voittaja julkistetaan PacTec, FoodTec & PlastExpo Nordic -tapahtumassa Helsingissä, Messukeskuksessa 11.– 12.3.2020. Muotivirtausten mukaan ei voida edetä eikä myöskään markkinavoimien sallita ohjaavan hyvää ja vakaata asuntotuotantoa maassamme. Kivirakenteisella on kuitenkin selkeä etumatka puurakenteiseen taloon. Siksi rakennukset ovat ilmastonmuutoksen torjunnan ytimessä. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. Vastuullisuutta edistävän tuotteen, palvelun tai tuotantomenetelmän ei tarvitse olla vielä tuotannossa tai käytössä. Peruskorjauskustannukset ovat selkeästi kivirakenteisessa talossa pienemmät kuin puutalossa. Puukerrostalojen rakentamisbuumi on saanut jo merkittävän aseman Suomessa. Vuonna 2019 kampanjaan osallistui lähes 550 työnantajaa. Voidaan todeta, että tuo vanha perinteinen hokema, kasvulla on rajansa, ulottuu monelle elämän alalle. Vastaavasti E-luvun tulisi tilojen peruskunnostuksen jälkeen olla enintään 80 prosenttia kansallisen lainsäädännön vaatimuksista. Helsinki liittyi 4. Suurin osa niiden eduista löytyvät rakentamisesta. Kyseessä on Suomen suurin vastuullisuusja työnantajakuvakampanja.. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Kivivai puukerrostalo. – Ilmastonmuutos on aikamme kriittisin haaste, ja Helsinki on etujoukoissa sen torjumiseksi. Uusien toimitilojen osalta rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavan E-luvun on oltava 20 prosenttia alhaisempi kuin kansallisessa lainsäädännössä vaaditaan. Äänieritys on kerrostaloissa yksi merkittävä piirre asumismukavauuden kannalta. Tarvittavaa lämmitysenergian määrää on vähennettävä järjestelmällisesti. joulukuuta World Green Building Council -yhteistyöverkoston nollahiilirakennussitoumukseen, jossa kaupungit ja yritykset sitoutuvat saavuttamaan hiilineutraaliuden omassa rakennuskannassaan kiinteistöjen energiankäyttöä koskevien hiilidioksidipäästöjen osalta vuoteen 2030 mennessä. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a Y hteiskunnassa hieman kaikkialla on arkielämään syntynyt monenlaisia uutuuksia – meille tulee uusia suuntauksia, joilla pyritään korvaamaan käytössä olevia elämäntapoja, hyviksi koettuja toimintamalleja. Niitä ei ole maailmassa kovinkaan runsaasti, niiden osuus tänään lienee vain muutama prosentti koko määrästä. Helsinki on sitoutunut toteuttamaan omaan rakennuskantaansa hyvin kunnianhimoisia toimenpiteitä lämmönkulutuksen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Tampere näyttää esimerkkiä – siellä puukerrostalojen määrä on asuntorakentamisessa suhteellisesti suurin. Nollahiilirakennuksella tarkoitetaan erittäin energiatehokasta rakennusta, jonka kaikki tarvitsema energia on tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Muoti ei saa olla määräävä Helsinki sitoutuu nollahiilisyyteen ?. Kivirakenteisten kerrostalojen ikää arvoitaessa voidaan se aina ilmoittaa kolminumeroisilla luvuilla, kun vastaavasti puukerrostalojen iästä joudutaan ottamaan yksi numero pois. Kauppahinta ei ole puukerrostalon etu. Ovatko markkinavoimat sekoittamassa tänään perinteisen, laadukkaan asuntorakentamisen Suomessa. Vastuullinen kesäduuni ?. Sillä lienee tänään eräänlainen uutuusarvo. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Tähän mennessä ei ole löytynyt kovin vahvoja perusteluja puukerrostalojen kasvavaan suosioon
6 Puukerrostaloja pohjoisista metsistä Hiilijalanjälki kuriin Suomen puukerrostalot Oy:n havainnekuva puukerrostalosta.
Suomessa on muutamia toimijoita, jotka pystyvät puukerrostalohankkeita toteuttamaan, mutta markkinoille kaivataan lisää toimijoita, jotta pystytään kaikkia asiakkaita palvelemaan. Tarjontaa pitäisi olla enemmän. Puurakentamisen markkinoiden kokoa pitäisi saada kasvamaan. Puukerrostalot sopivat puutaloasiantuntijoiden mukaan erinomaisesti pohjoisiin oloihin, jossa puurakentamisella on pitkät perinteet. – Lähtökohtaisesti tehdään elementtejä 4-8-kerroksisiin taloihin. Suunnittelu täytyy tehdä tuotannon ehdoilla. – Puukerrostaloilla on valtava kasvupotentiaali. Suomen puukerrostalot Oy saa lahden tälle puolelle saman datan käyttöönsä. Suomessa kokonaisuuden ja arvoketjun hallinta ei ole ollut kenelläkään kunnolla hallussa. Suomen puukerrostalot Oy:n toimitusjohtaja Teppo Laurila luonnehtii markkinatilannetta todella mielenkiintoiseksi. – Me pystymme tilaajille osoittamaan, miten puukerrostalo käyttäytyy ja kertomaan, että puu sopii hyvin rakennusmateriaaliksi näillä leveysasteilla, Laurila toteaa. ”Jonain päivänä Suomen suurin” Vuonna 2017 perustettu Suomen puukerrostalot Oy tuo Suomen markkinoille ruotsalaisen Lindbäcks Bygg Ab:n kerrostalokonseptin. Yhtiön myyntija kehitysjohtaja Sauli Ylinen kaipaa lisää kilpailua puurakentamisen markkinoille. Lindbäcksillä on kokemusta pian 30 vuoden ajalta, joten pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Suurin kohde, joka on valmistuP uurakentamisen määrän uskotaan kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa. Sammon elementeistä on valmistettu muun muassa hoivakoti Kajaaniin ja kerrostalo Seinäjoelle. – Suomessa asumisen standardit ovat hyvin korkeat. Puutalot vastaavat hyvin suomalaisten vaatimuksiin, Ylinen kiteyttää. Arviolta jopa 10-15 prosenttia julkisesta rakentamisesta tapahtuu puurakenteisena, koulurakentamisessa osuus on jopa 18 prosenttia. Sauli Ylisen mukaan puukerrostalo vastaa hyvin suomalaisen asumisen standardeja. Kasvu on johtanut siihen, että Suomen puukerrostalot Oy:lla on jatkuva rekrytointi käynnissä. Laurila rakensi aikaisemmin rivitaloja ja pohti, että pitää olla järkevämpi tapa rakentaa taloja. Puutalo sopii pohjoiseen . Markkinat tulevat kasvamaan. – Suomessa osaltaan on jarruttanut puukerrostalojen kysyntää se, että tilaajat investoisivat miljoonia euroja niihin, mutta toimittajat eivät ole pystyneet osoittamaan dataa, miten puukerrostalot käyttäytyvät ja mitkä ovat talojen käyttökustannukset, Teppo Laurila sanoo. Puun käytön osuus rakentamisessa kasvaa nopeiten julkisessa rakentamisessa, mikä näkyy muun muassa puukoulujen ja päiväkotien rakentamisessa. Yhtiö valmistaa asuntojen Teppo Laurila uskoo,että puukerrostalojen määrä tulee kasvamaan. 7 Puukerrostalojen määrän uskotaan kasvavan voimakkaasti tulevaisuudessa. Suomen puukerrostalot Oy:lla on se etu, että ruotsalaisella Lindbäcksilla on tilastoitua tutkimustietoa 1990-luvun puolivälistä lähtien, jolloin firma valmisti ensimmäiset kohteensa. – Vuorokaudessa valmistuu noin 24 moduulia, kun työtä tehdään yhdessä vuorossa, Laurila kuvailee. Ruotsissa hän tapasi Stefan Lindbäcksin ja he alkoivat keskustella yhteistyöstä, joka on nyt konkretisoitunut. Puukerrostaloilla on valtava kasvupotentiaali. Vuonna 2018 he allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Suomen puukerrostalot Oy:lla on yksinoikeus Lindbäcksin tuotteisiin Suomessa. Yhtiöllä on tehdas Piitimessä Luulajan eteläpuolella. Joitain aikoja sitten Puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola antoi lausunnon, jossa hän uskoo puurakentamisen määrän kaksinkertaistuvan lähivuosina. Rakennus toimii hiilinieluna. Yhtiön päätuotteena on massiivipuiset elementit. Markkinat tulevat kasvamaan.. Puuelementtejä Kuhmosta Elementti Sampo on Suomen suurin puukerrostaloelementtien valmistaja. Sopimuksen myötä Suomen puukerrostalot Oy saa käyttöönsä ruotsalaisen firman osaamisen ja tietotaidon. Noin 70 prosenttia Lindbäcksin tuotannosta menee Tukholman alueelle ja loput Pohjois-Ruotsiin, kuten Kiirunaan ja Uumajaan. – Lindbäcks on Euroopan suurin puukerrostalojen toimittaja. Lindbäcks valmistaa rankarakenteisia tilaelementtejä Ruotsin pohjoisosassa. – Puurakennus itsessään toimii hiilivarastona. Lisäksi puukerrostalojen määrän uskotaan kasvavan. Lindbäcks on toiminut 25 vuoden ajan ja valmistanut yli 12 000 asuntoa ja lähes 500 kerrostaloa. Osaamisen puute on syönyt kilpailuetua, Laurila sanoo. Puolet puun massasta on hiiltä, joka sitoutuu koko rakennuksen elinkaaren ajaksi siihen. Elementti Sampo tekee puukerrostaloihin elementtejä. – Esimerkiksi projektinjohtoon haetaan henkilöstöä, Laurila kertoo. Yritämme vastata kasvavaan kysyntään, sanoo Laurila. – Meillä Suomessa valmistui viime vuonna puukerrostaloihin noin 300 asuntoa. Kaikki turvallisuuteen ja mukavuuksiin liittyvät asiat ovat korkeaa tasoa verrattuna moneen muuhun maahan. Vuonna 2018 yhtiö valmisti 247 kappaletta kerrostaloasuntoja. Ruotsi menee Suomen edellä Suomessa ei ole puukerrostaloja noussut samaan tahtiin kuin naapurimaassa Ruotsissa. Se on häviävän pieni määrä, kun yhteensä asuntoja valmistui noin 32 000. – Puukerrostalon rakentaminen on vaativa projekti, joka vaatii omanlaista osaamista ja prosessinhallintaa. – Rakennushankkeita on paljon vireillä. Puutalot sopivat hyvin pohjoiseen ilmastoon ja niiden rakentaminen on ekologista. Meidän tavoitteemme on kasvaa Suomen suurimmaksi jonain päivänä, sanoo Laurila. puumoduulit tehtaillaan ja heillä on valmius tehdä 2500 asuntoa vuodessa
Suomen puukerrostalojen Oy:n yhteistyökumppanin Lindbäcksin puu on ruotsalaista. Matala hiilijalanjälki Rakentamisessa pyritään pienentämään hiilijalanjälkeä monilla eri keinoilla. – Suuri osa puusta tulee Kuhmon lähialueilta. – Puurakennus itsessään toimii hiilivarastona. Puu pohjoismaista alkuperää Suomen puukerrostalot Oy:n ja Elementti Sampon käyttämä puu on pohjoista alkuperää. Lisäksi viereisen biodieseltehtaan hukkalämmöstä tulee tehdashalliin lattialämpöä, Laurila kertoo. Elementti Sampon puu on valtaosin kotimaista. Lindbäcksin tehtaat pyrkivät olemaan mahdollisimman omavaraisia myös energian tuotannossa. Pitää myös miettiä rakennuksen elinkaarta. Rakennus toimii hiilinieluna. Puolet puun massasta on hiiltä, joka sitoutuu koko rakennuksen elinkaaren ajaksi siihen. Sampon tuotanto kasvaa jatkuvasti. nut, on 103 asunnon talo Rovaniemellä, Sauli Ylinen kertoo. Joten meidän elementtimme valmistuu hyvin paikallisesti, kertoo Ylinen. Moduulit kuljetetaan valmiina rakennuspaikalle. jälki on pientä, koska raaka-aine tulee lähialueilta. Se on tiheäsyistä vanhaa puuta, Laurila luonnehtii. Kuhmo Oy on eräs suurimmista suomalaisista sahalaitoksista ja lähellä on Suomen ensimmäinen CLT-tehdas Crosslam, joka tekee massiivipuutuotteita. Kun toissa vuonna valmistui noin 250 asuntoa, niin ensi vuonna valmistuu arviolta 400 asuntoa. Siitä tulee 12-kerroksinen, Ylinen kertoo. – Lindbäcks sijaitsee Norrbottenin läänissä ja puu tulee paikalliselta perheyhtiöltä. – Elementti on muuttovalmis, siellä on seinät, katot, listoitukset, sähköt ja lvi-tekniikat valmiina. 8 Puun käytön osuus rakentamisessa kasvaa nopeiten julkisessa rakentamisessa, mikä näkyy muun muassa puukoulujen ja päiväkotien rakentamisessa. Jos rakennus joskus puretaan, niin puutalon materiaaleja voi uusiokäyttää toisin kuin betonitalon, joka on lähes pelkkää jätettä, Laurila sanoo. Vuodenvaihteessa aletaan rakentaa Espooseen 165 asunnon taloa opiskelijoille. . Ne ovat ikään kuin legopalikoita, joista kasataan kerrostaloja, Sauli Ylinen luonnehtii. Vuonna 2015 perustetun Elementti Sampon tehtaat sijaitsevat Kuhmossa, jossa puuelementit valmistetaan ja kuljetetaan sieltä rakennustyömaalle. – Tällä hetkellä rakennetaan Jyväskylään Y-Säätiölle kohdetta, johon tulee 48 asuntoa. Puutalot ovat aidosti ekologinen tapa rakentaa kerrostaloja tänä päivänä, Ylinen kertoo. Pauli Jokinen Kuvat: Suomen puukerrostalot Oy Lindbäcksin tehdas Ruotsissa.. Rakennuksen käytön aikainen hiilijalanjälki on käytännössä sama kuin betonitalolla, koska energiamääräykset ovat samat. Jos tämä olisi Suomessa, kyseessä olisi sen valmistumisen aikaan ollut Suomen neljänneksi suurin aurinkovoimala. Samalla tontilla on Kuhmon AA-Puu, joka höylää puuta ja Kuhmon Ikkuna, joka valmistaa ikkunoita. – Meidän tuotantomme on tyypillistä puukerrostalotuotantoa ja hiilijanajälkemme jää melko pieneksi valmistamisen aikana. Elementti Sampon hiilijalanPuukerrostalo nousee nopeasti pystyyn. Teppo Laurila näkee, että puurakentaminen on ympäristöystävällinen vaihtoehto ja se tullee jatkossa ohjaamaan suuria rakennuttajia entistä enemmän puun käyttöön. – Tehtaan katolla on 7000 neliötä aurinkopaneeleita, joten tehdas tuottaa sähköä omaan käyttöön
Mitkä ovat puukerrostalojen keskeiset erot perinteisiin betonitaloihin verrattuna. Betonikerrostaloissa ihmiset saavat asua turvattomammin, Laurila hämmästelee. Lisäksi puukerrostalojen kilpailuetuna voidaan pitää turvallista rakentamista. Ihmettelen kovasti, ettei sitä samaa turvallisuutta tarvitse parantaa kivitaloissa. Puukerrostalojen julkisivut saattavat siis vaatia samat ylläpitoja huoltotoimenpiteet kuin kivitalon julkisivut. Erilaisia julkisivuja Puukerrostaloista ei välttämättä näe ulospäin, että ne ovat puusta. Suomessa ja Ruotsissa on samat palomääräykset, mutta lain tulkinta vaihtelee. . – Puinen julkisivu pitää huoltomaalata kerran kymmenessä vuodessa ja elementtitalon julkisivu pitää uusia noin 25 vuoden välein. Suomen Puukerrostalot Oy:n toimitusjohtaja Teppo Laurila korostaa, että puutalo esivalmistettuna on nopea projekti. Siihen voi vaikuttaa vaikkapa kaavamääräykset. Laurila kalkuloi, että rakentamisen nopeus on puutalojen etu, mutta rakennusmääräykset syövät tämän kilpailuedun ja lopputuloksena puukerrostalojen ja kivitalojen rakennuskustannukset liikkuvat suunnilleen samoissa lukemissa. Voi verrata vaikka auton valmistukseen. Turvallista rakentamista Eräs keskeinen ero perinteisten kivitalojen ja puukerrostalojen välillä on rakentamisen vauhti. Puukerrostalojen tekeminen on nopeaa. 9 Rakennuskustannukset suunnilleen samanlaiset Koti betonista vai puusta. – Ruotsissa etenkin etelän puolella olevissa julkisivuissa on suosittu jotain muuta materiaalia kuin puuta, sillä aurinko porottaa juuri siihen seinään voimakkaasti. Tällöin julkisivu saattaa olla esimerkiksi tiiltä. Laurila kertoo, että Ruotsissa 70 prosenttia puukerrostalojen julkisivuista on jotain muuta materiaalia kuin puuta. Puukerrostaloihin elementtejä valmistavan Elementti Sampon myyntija kehitysjohtaja Sauli Ylinen arvioi, että puukerrostalon rakennuskustannukset ovat suunnilleen samoissa verrattuna betonitaloon. Puukerrostalon kustannukset saattavat olla hitusen korkeammat. Se on hyvin tehokasta ja nopeaa, sanoo Ylinen. – Suomessa tarvitsee tehdä huoneistokohtainen sprinklaus ja sitä perustellaan henkilöturvallisuuden parantamisella. K un tilaaja tekee päätöksen, hankkiako puukerrostalo vai betonitalo, hän joutuu väistämättä tekemään vertailua näiden kahden välillä. Pauli Jokinen Kuvat: Suomen puukerrostalot Oy. – Se vähentää myös kosteusvaurioita, kun moduulit rakennetaan tehtailla ja kuljetetaan valmiina paikoilleen. Tämä puutalo valmistuu opiskelijoille. Julkisivuremontit pitää tehdä tietyin väliajoin. taissa. Mutta jos julkisivuissa jätetään puu esiin, se vaatii omanlaisensa toimenpiteet. Nopeus tuo säästöjä ja se on puukerrostalojen kilpailuvaltti. Käytännössä voidaan sanoa, etteivät puukerrostalon ja betonitalon julkisivujen ylläpitokustannukset juurikaan poikkea toisistaan pitkällä aikavälillä, Laurila sanoo. – Puukerrostaloissa rakentamisaika on parhaimmillaan 6-7 kuukautta siitä kun kuokka lyödään maahan ja asunnot luovutetaan. – Hinta on hyvin kilpailukykyinen tällaiseen taloon, jossa asuntojen keskipinta-ala on alle 30 neliötä, Ylinen kertoo. – Ei tule kosteusongelmia, kun talon moduulit rakennetaan tehPuukerrostalojen julkisivut voivat olla muutakin kuin puuta. Palomääräykset hiertävät Teppo Laurila näkee, että puukerrostalot kärsivät palomääräysten takia. Elementti Sampo teki puuelementit Rovaniemelle valmistuneeseen opiskelijatalo Domus Arcticaan, jonka neliöhinnaksi muodostui 3200 euroa. On eri asia, jos auto valmistetaan tehtaassa kuin jos Pera ja Mara tulevat puoleksi vuodeksi siihen parkkipaikalle rakentamaan sitä, Laurila vertaa
Katto rakennettiin tontilla. Talosta valtaosa on tehty valmiiksi jo tehtaalla. Ruotsalainen Lindbäcks Byggd Ab valmisti moduulit tehtaalla. 10 Moduulirakenteet valmistetaan tehtaalla ja kootaan paikan päällä Puutalo nousee nopeasti Jokainen asunto on koottu tehtaalla lähes valmiiksi. Kun moduulit saapuivat paikalle, katto nostettiin ylös. Kalusteet, listoitukset ja muut rakenteet ovat valmiina. – Moduulit tuotiin tontille maanteitse tehtaalta valmiina ja asennettiin työmaalla taloksi. Moduulirakenteinen puukerrostalo nousee tontille muutamassa päivässä. S uomen Puukerrostalot Oy rakentaa Hämeenlinnaan nelikerroksista Hämeen Ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarkoitettua asuintaloa As Oy Hämeenlinnan Visa I:tä. Suomen Puukerrostalo Oy omistaa yksinoikeudella lisenssin yhtiön tuotantoon Suomessa. Modulit koottiin
Yli neljä metriä leveän moduulin kuljetuskustannukset tuplaantuvat ja hankkeen kilpailykyky vaarantuisi. Talosta noin 75 prosenttia oli tehty valmiiksi tehtaalla. Hämeenlinnassa on enää ulkoja sisäpuolen viimeistelyä, mikä tarkoittaa talotekniikkaa ja automaatiota. Talossa on aika paljon suomalaista rakennusosaa, kuten hanat, lukitukset, taso-ovet, kerrosportaat ja maalit. Moduulien sisällä on kaikki viimeistelyyn tarvittavat tarvikkeet. Ne oli toimitettu suoraan tehtaalle ja asennettu siellä valmiiksi, Laurila kertoo. Kerrostalossa on 810 asuinneliöitä ja kokonaisneliömäärä on 1200. – Se on valmistettu kierrätysmuovista, lähinnä PET-muovista. Yli neljä metriä leveän moduulin kuljetuskustannukset tuplaantuvat ja hankkeen kilpailykyky vaarantuisi. Huoneistot ovat 26-neliöisiä ja moduulit olivat kooltaan 3,7x 7,2 metriä. Kylpyhuoneen seinät ovat komposiittimateriaalia. – Kalusteet, listoitukset ja muut rakenteet olivat valmiina. Nelikerroksisen kerrostalon kokoaminen vaati seitsemältä mieheltä kaksi päivää. Rakennusjätettä syntyy melko vähän, koska kaikki on mitoitettu tehtaalla jo valmiiksi. Jokainen asunto koottu tehtaalla lähes valmiiksi. Puurakentaminen on nopeaa Moduulit valmistuivat tehtaalla viikon kuluessa. 11 Moduulirakenteet valmistetaan tehtaalla ja kootaan paikan päällä Puutalo nousee nopeasti Hämeenlinnan kohteessa ulkoverhoilukin on puuta. – Työmaalla ei tarvinnut kantaa tavaroita tai materiaaleja alhaalta kerroksiin, mikä nopeutti viimeistelyä. Yksiöitä on 31. moduuli moduulien sisälle -periaatteella asennettaviksi. – Työmaalla teimme katon lisäksi tietysti perustukset ja pihatyöt sekä taloautomaation sähköistykset sekä käytävien laatoitukset, jotka yksistään vievät parisen viikkoa. Sen jälkeen on enää jäljellä viimeistelytöitä kolmisen kuukautta, selvittää Suomen Puukerrostalot Oy:n toimitusjohtaja Teppo Laurila. – Moduulien koko sanelee paljolti kustannukset. Keveydessään ja vääntöjäykkyydessään materiaali on aivan omaa luokkaansa. Kylpyhuoneet tulivat moduuleina toisen tehtaan kokoonpanolinjalta – Moduulien koko sanelee paljolti kustannukset. Ne ovat valmiina kussakin kerroksessa. Materiaalit tulivat samalla toimituksella, mikä sekin säästi aikaa. – Jokainen projekti on uniikki ja yritys voi toimittaa täysin yksilöllisen puukerrostalon. Moduulit suunnitellaan yksilöllisesti tilaajan tarpeiden mukaisesti niin koon kuin sisustankin osalta. ja katto laitettiin päälle. Se itsessään on vesitiivis, joten mitään muuta vesie. Puukerrostalon rakentaminen tämän konseptin mukaan on nopeampaa
Eri materiaalien lämmönjohtavuutta vertailtaessa puun lämmöneristyskyky on 400 kertaa parempi kuin teräksen, 1500 parempi kuin alumiinin ja kaksitoista kertaa parempi kuin betonin. Puujulkisivupaneeli on maalattu neljältä sivulta. – Puu korvaa hiilidioksipäästöjä tuottavia materiaaleja. Puuta käyttämällä tuetaan metsien hoitoa. . Käytävien laatoitukset veivät parisen viikkoa. Suhteessa painoonsa puu on lujempaa kuin muut materiaalit ilmakuivan kuusija mäntypuun tiheys on yksi kolmastoista osa teräksen ja yksi neljäsosa betonin tiheydestä. Paneelintoimittaja maalasi julkisivun kahdesti palosuojamaallilla ja tehdas maalasi ne Moduulit kuljettiin Hämeenlinnaan Haaparannan kautta maanteitse. – Ruotsissa 80 prosenttia puukerrostaloissa saa tiiliverhoilun. Asukkailta saadut palautteet osoittavat, että puukerrostalot ovat hiljaisia. Kylpyhuoneet tulivat moduuleina toiselta tehtaalta kokoonpanolinjalla asennettaviksi, moduuli moduulien sisälle -periaatteella. Puu varastoi hiiltä koko elinkaarensa ajan ja jatkaa varastoimista edelleen kierrätettynä. Tehdas sijaitsee Pohjois-Ruotsissa. Lisäksi puu laajenee lämmön vaikutuksesta vain kolmanneksen siitä, mitä teräs ja betoni laajentuvat. Puu on materiaalina sekä kevyttä että lujaa. Hyvin käsitelty ulkoverhous kestää Laurilan mukaan vuosikymmeniä. Elementtitalossa betonisaumaukset on uusittava 25 vuoden välein, mutta saumojen uusiminen on monin verroin kalliimpaa kuin ulkomaalaus. Tällä hetkellä puun osuus kaikesta rakentamisesta on Suomessa noin 40 prosenttia. Laajemmassa mittakaavassa puulla on materiaalina merkittäviä hyötyjä. Sisäilmaongelmia ei käytännössä ole lainkaan. vielä kertaalleen. – Meillä on tavoitteena Kuntien Eläkevakuutus KEVA:n kanssa 1000 asunnon rakentamisen aloitus seuraavan viiden vuoden aikana, Laurila sanoo. Portaikot tulevat kokonaisina elementteinä, samoin hissi koneistoineen. Viimeistään vuonna 2025 Suomen rakentamismääräykset tulevat sisältämään rakennusmateriaalien ympäristövaikutusten arviointikriteerin. Kiinnostus puukerrostalorakentamseen on kasvussa ja esimerkiksi kunnat suhtautuvat puukerrostalorakentamiseen tänä päivänä positiivisesti. – Tällä käsittelyllä seuraava huoltomaalaus on 12-15 vuoden päästä. Parvekkeet nostettiin kokonaisia elementteinä suoraan seinälle. Myös ulkoverhoilu on puuta Ruotsissa suurin osa puukerrostalojen pinnoista verhoillaan tiilillä tai muilla ulkoverhousmateriaaleilla. Me maalasimme paikan päällä vielä muun muassa kulmalaudat. – Niiden lattiat eivät ole betonilaattaa, vaan komposiittia. Hämeenlinnan kohteessa ulkoverhoilukin on puuta. Vastaavaa materiaalia käytetään tuulimyllyjen lavoissa. – Puun hyvän lämmöneristyskyvyn ansiosta kosteus ei tiivisty puun pinnalle. ristettä ei kylpyhuoneisiin tarvita. Kolmessa huoneistossa on parvekkeet. Juhani Karvonen. 12 Puurakentamiselle etuja monella tasolla . Puuhun varastoitunut energia otetaan talteen energiantuotannossa korvaten fossiilisten polttoaineiden käyttöä, Teppo Laurila sanoo
Nyt niiden määrä on noussut 7 500:aan. Varmoja, julkisia puurakennushankkeita on tulossa Helsingin Jätkäsaareen ja Katajanokalle sekä Pudasjärvelle. Viime vuonna hankkeita oli kokonaisuudessaan 51, vuonna 2017 niitä oli 40. Viime vuonna suunnitteilla oli 6 000 uutta puukerrostaloasuntoa. Kaupungeista puurakentamisen kärkipaikkaa pitää Tampere. Hankkeisiin on laskettu mukaan vähintään 3-kerroksiset puukerrostalohankkeet, joista varmasti toteutuvia on 18, todennäköisiä 31 ja mahdollisia 14 kappaletta. Hirsirakentamisestaan tunnetulle Pudasjärvelle on rakentumassa vuonna 2021 valmistuva 3-kerroksinen hirsinen monitoimikeskus. Lappiin, Kainuuseen, Etelä-Karjalaan, Päijät-Hämeeseen, Kanta-Hämeeseen tai Ahvenanmaalle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla yli 3-kerroksisia puukerrostalohankkeita. Viime vuosina Suomeen on perustettu useita puuelementtitehtaita, ja yhä useampi rakennuttaja on alkanut käyttämään puuta kerrostalojen runkomateriaalina, kertoo ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino. Tämä on noin 1 500 asuntoa enemmän viime vuoteen verrattuna. Muita varmoja puukerrostalohankkeita on tulossa Espooseen, Jyväskylään, Kuopioon, Kirkkonummelle, Nurmekseen, Uuteenkaupunkiin, Vaasaan, Vantaalle ja Vesilahdelle. Tällä hetkellä Suomessa on rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 63 puukerrostalohanketta, eli yksittäisiä puukerrostaloja, puukerrostalokortteleita tai suuren mittakaavan puurakenteisia julkisia rakennuksia. Puurakentamisen lisäämiseen voidaan vaikuttaa muun muassa kaavoituksen, maankäyttösopimusten ja tontinluovutusehtojen kautta, Heino sanoo. Todennäköisiä hankkeita on suunnitteilla seitsemän ja mahdollisia yksi. – Toivon, että jokaisessa maakunnassa ja kunnassa puu nähtäisiin tasavertaisena rakennusmateriaalina muiden materiaaleihin kanssa. Hankekantaa on päivitetty vuosina 2014, 2015, 2017, 2018 ja 2019. Jätkäsaaren Wood Cityyn on rakenteilla peliyhtiö Supercellin toimistotalo ja suunnitteilla hotelli. Jo varmoja kohteita on nousemassa Tampereella Härmälään, Kauppiin ja Rauhanniemeen. Katajanokalle nousee metsäyhtiö Stora Enson uusi pääkonttori. Mahdollisia hankkeita ovat kaavavaiheessa olevat laajat hankkeet, joissa ei ole vielä puurakentamiseen sitoutunutta rakennuttajaa tai rakentajaa. Suurin yksittäinen käynnissä oleva puukerrostalohanke on Turun Linnanfältissä, johon on rakentumassa noin 950 puukerrostaloasuntoa. Suomalainen puukerrostalohankekanta on koottu ensimmäisen kerran vuonna 2012. – Luvut osoittavat, että teollinen puurakentaminen on pääsemässä vauhtiin Suomessa. Kärkisijaa puukerrostalohankkeissa pitää Tampere. 13 MATKAPUHELIMISSA ON KOHTA JO 5G, ON AIKA PÄIVITTÄÄ MYÖS PESULAKONEET 2020-LUVULLE 02 2721 200 tilaukset@turunhuoltopalvelu.fi www.turunhuoltopalvelu.fi kuvassa: Danube WPR8 pesukone ja DPR8 kuivausrumpu. 13:een maakuntaan puukerrostaloja Marraskuun lopulla julkaistun selvityksen mukaan puukerrostalohankkeita on tulossa tasaisesti ympäri maata; eniten hankkeita on kaavailtu Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. n. Puukerrostaloja yhä enemmän kaupunkeihin Tampere pitää ykkössijaa S uomeen suunniteltujen puukerrostaloasuntojen määrä on kasvussa. Nousua on viime vuodesta 25 prosenttia. Jos kaikki varmat ja todennäköiset hankkeet toteutuvat, Suomeen on tulossa lähivuosina miltei 7 500 uutta puukerrostaloasuntoa
Kolmessa 6–8-kerroksisessa talossa on yhteensä noin 150 asuntoa ja kokonaisuuden alle on sijoitettu korttelin yhteisessä käytössä oleva betonirakenteinen pysäköintihalli sekä varastotilat ja tekniset tilat.. 14 Jyväskyläläiselle Puukuokalle useita tunnustuksia Palkittua puurakentamista Puukuokka-korttelissa Jyväskylässä moderni arkkitehtuuri yhdistyy tehokkaaseen ja ekologiseen puuelementtirakentamiseen. Kokonaisuuteen kuuluu kolme puukerrostaloa, jotka ovat valmistuneet vuosina 2014–2018. P uukuokka-kerrostalokortteli Jyväskylän Kuokkalassa on puuelementtirakentamisen uranuurtajakohde. Asukkaat kiittelevät puukerrostaloa hengittäväksi, viihtyisäksi ja hiljaiseksi
CLT-levyistä on koottu tehdasolosuhteissa valmiita asuntoelementtejä, joihin on asennettu valmiiksi myös kiinteät kalusteet, ikkunat ja lämmöneristeet. Puukuokka 1 (kuvassa kauimpana) valmistui vuonna 2014, Puukuokka 2 (keskellä) vuonna 2017 ja Puukuokka 3 (oikealla) vuonna 2018. Ymmärtääkseni myös kaupunki on ollut tyytyväinen siihen, että Puukuokka saatiin toteutettua. – Kun tehdään uutta ja uudentyyppistä rakentamista, myös kaavassa pitää huomioida tiettyjä asioita, ja tämä asia sujui Jyväskylässä loistavasti. Yksittäiset asunnot koostuvat kahdesta eri elementistä, jotka on kuljetettu rakennuspaikalle kuivina ja nostettu paikalleen – Kahdeksankerroksinen Puukuokka 1 oli pitkään Suomen korkein puukerrostalo, ja sen suunnitteluun ja rakentamiseen tarvittiin aivan uudenlaista tilaelementtirakentamisen tekniikkaa. 15 Lakea Oy:n toimitusjohtaja Timo Mantila kiittelee Jyväskylän kaupunkia hyvästä yhteistyöstä Puukuokka-hankkeessa. – Rakennustavan ansiosta elementit eivät ole saaneet lainkaan ulkopuolista kosteutta, Mantila sanoo. Rakentamistapa on siis ollut hyvin tehokas ja sen aikana on pyritty minimoimaan materiaalihukka. Puukuokka on myös valittu viiden parhaan kohteen joukkoon Palkitun Puukuokan avarat ja valoisat sisätilat ovat yllättävän hiljaiset: pehmeä puu vaimentaa äänet ja lisää asumisviihtyisyyttä.. Betonielementtituotantoon verrattuna puuelementtirakentaminen on mittatarkempaa, sillä kaikki elementit voidaan tehdä millintarkoiksi CNC-koneilla. kerros kerrokselta, minkä jälkeen kerrosten päälle on aina asennettu väliaikainen välikatto. Puurakentaminen yleistyy Puukuokka on valmistumisensa jälkeen kahminut erilaisia palkintoja. Yhteensä puukerrostalokorttelissa on noin 150 asuntoa. – Kahdeksankerroksinen Puukuokka 1 oli pitkään Suomen korkein puukerrostalo, ja sen suunnitteluun ja rakentamiseen tarvittiin aivan uudenlaista tilaelementtirakentamisen tekniikkaa. Puukuokka-korttelin rakennuttaja Lakea Oy:n toimitusjohtaja Timo Mantila kertoo, että puuelementtikerrostalojen rakentaminen vaatii tekniikkaa, jota on ollut olemassa vasta kymmenisen vuotta. Viimeisin saavutus on Vuoden parhaat ARA-neliöt 2019 -palkinto. Puukuokka 1 sai vuonna 2015 Puupalkinnon ja arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon. Puukuokan julkisivut ovat kadun puolella peittomaalattua kuusta ja sisäpihalla käsittelemätöntä lehtikuusta. Rakenteita kerroksittain Mantila selventää, että Puukuokka-talot on rakennettu ristiinliimatuista massiivipuulevyistä eli CLT:stä. Julkisivut esivalmisteltiin ja asennettiin paikoilleen piilokiinnityksellä työmaalla samaan tahtiin kuin kerrokset valmistuivat
Puukuokan jälkeen olemme esimerkiksi huomanneet, että kylpyhuone-elementit kannattaa valmistaa täyPuukuokka on rakennettu tehtaalla valmiiksi rakennetuista CLC-elementtimoduuleista, jotka on asennettu paikoilleen täysin kuivina. Näitä elementtejä yhdistellen voidaan rakentaa mitä erilaisempia kohteita. Mantila jatkaa, että teollisessa puuelementtirakentamisessa myös ekologisuus on tärkeää. Puukuokan kadulle näkyvä julkisivu on mustaksi peittomaalattua kuusta. n Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Lakea Oy. – Puurakentamisen oppimiskäyrä nousee koko ajan, kun systeemit kehittyvät. sin valmiiksi betonirakenteisiksi omalla tehtaallaan ja nostaa ne puumoduuleiden viereen rakennusvaiheessa. – Esimerkiksi Seinäjoelle rakennettuun Mäihä-puukerrostaloon tarvittiin puutavaraa tuhat kuutiota. Mikäli asumisen tarpeet muuttuvat, esimerkiksi kaksi yksiömoduulia voidaan yhdistää toisiinsa. – Puuelementit mahdollistavat uudenlaisia asuntoja. Systeemit kehittyvät Puukuokka on piirtänyt suuntaviivoja teolliselle puurakentamiselle ja projektin aikana opittiin muun muassa valmistamaan kevyempiä kantavia rakenteita ja parempia teräsosia. 16 kansainvälisessä puuarkkitehtuurikilpailussa. Kerroskohtaisesti tiloihin voidaan sijoitella erilaisia tilaelementtejä, jotka ovat tarvittaessa muunneltavissa. Puukuokka on hankkeena osoittanut, että teollinen puurakentaminen on mahdollista ja kannattavaa. Mantila sanoo, että Puukuokassa yhdistyvät modernilla tavalla näyttävä arkkitehtuuri ja rakentamisen tehokkuus. Sama määrä metsää kasvaa Suomessa puolessa minuutissa. Lakean käyttämä puu on peräisin sertifioiduista metsistä ja CLC-rakenteet valmistetaan kotimaisissa tehtaissa. Myös ruuvausja asennustekniikassa kehityttiin koko ajan nopeammiksi
Olemme viihtyneet täällä erinomaisesti! Helppo hengittää Krogerukset kiittelevät Puukuokkaa kauniiksi, tunnelmalliseksi ja hiljaiseksi taloksi: edes seinänaapurin juhlien äänet eivät ole 76-neliöiseen kotiin kantautuneet. Rahoitus on järjestetty niin, että aluksi asukkaat maksavat seitsemän prosenttia asunnon kokonaishinnasta ja saavat näin asumisoikeuden sekä oikeuden osakkeiden myöhempään lunastukseen. Kaikki palvelut ovat lähellä ja bussilinjat joka puolelle Jyväskylää kulkevat aivan vierestä. Kaarina ja Jukka Krogerus ovat Arya-koiransa kanssa tyytyväisiä neljän huoneen asuntoonsa Jyväskylän Puukuokka 1:ssä. Asunto on valoisa ja iso lasitettu parveke jatkaa lähimetsikön tuntua sisälle saakka. – Varsinkin alkuaikoina koko talo tuoksui ihanasti puulta ja täällä on ollut helppo hengittää. 17 ”Puutalo on terve ja hengittää” Kokoon taittuva Harvian sauna on yksi Puukuokan moderneista teknisistä ratkaisuista. J ukka ja Kaarina Krogerus ovat Puukuokka 1:n ensimmäisiä asukkaita. Rahoitussysteemi Krogerukset ovat tyytyväisiä myös asunnon maksutapajärjestelyyn, joka on Lakea Oy:n oma Omaksi-rahoitus. Sen jälkeen asunnosta maksetaan kuukausivuokraa, joka sisältää lainanlyhennyksen. Lattialämmitys lisää asumismukavuutta. Säiden vaihtuessa seinät paukkuvat kuin hirsitalossa. Tietty pesämuna kertyy koko ajan, eikä tarvitse maksaa vuokraa ulospäin, Krogerukset summaavat. – Kävimme ensimmäistä kertaa katsomassa asuntoa silloin, kun lattioissa oli vielä sahanpurut ja muutimme tänne heti kun ovet aukenivat vuonna 2014. Krogerukset käyttävät saunaa pari kertaa viikossa. Puu on terve ja hengittävä materiaali ja tämä talo on huolellisesti täysin kuivaksi rakennettu. Joskus ylemmistä kerroksista saattaa kuulua vaimeaa tömistelyä, mutta kaiken kaikkiaan talossa vallitsee idyllinen rauha. – Tämä systeemi toimii hienosti, kun korkotaso on mitä on. Krogerukset kiittelevät myös Puukuokan sijaintia. He seurasivat puukerrostalon valmistumista innokkaasti projektin alkuajoista lähtien. Krogerukset asuivat aikaisemmin vanhemmassa rivitalossa, mutta olivat jo pitkään haaveilleet helpommasta asumisesta. Puurakenteinen kerrostalo herätti heidän kiinnostuksensa ennen kaikkea luonnollisuuden vuoksi: – Meillä on käynyt tuuri ja olemme aina asuneet terveissä taloissa, mutta uutta kotia etsiessämme emme halunneet riskeerata sisäilmaongelmien kanssa yhtään. n Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen
Puupalkinnon myönsi Puuinfo Oy. Lighthouse on maailman korkein terästankojäykisteinen puurakennus. Todellinen hiilipihi 14-kerroksinen opiskelija-asuntola Lighthouse kohoaa lähes 50 metriin. Kuva: Jussi Korkeela. Lighthouse Joensuu valittiin vastikään myös RIL-Palkinnon voittajaksi. Valmistui elokuussa Puukerrostalon 117 opiskelija-asuntoa valmistuivat aikataulun mukaisesti elokuussa 2019. Rakenneteknisesti poikkeuksellisen vaativan 14-kerroksisen puukerrostalon rakennesuunnittelusta vastasi A-Insinöörit. Puukerrostalossa yhdistyvät tuomariston mukaan onnistuneesti yli 2000 kuutiota erilaisia massiivipuutuotteita, kuten LVL-viilupuuta sekä ristiin liimattua monikerroslevy CLT:tä. Kuivaketjun pitäminen varmistettiin asentamalla elementit paikoilleen sään salliessa ja suojaamalla uusi kerros asennuksen jälkeen väliaikaisella katolla. Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Lighthousen rakennuttajana toimi Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli ja pääurakoitsijana Rakennustoimisto Eero Reijonen. 18 Suomen korkein puukerrostalo Lighthouse Vuoden Puupalkinto -voittaja Suomen korkein puukerrostalo Lighthouse voitti vuoden 2019 Puupalkinnon. marraskuuta. Sen yhden kerroksen rakentaminen vei alle kaksi viikkoa. Talo on hiilipihi, ja sen puutuoteosat sitovat hiiltä noin 700 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä vastaavan määrän vuoden aikana. Tekniikkaa, jossa rakennuksen jäykistys on hoidettu ylhäältä alas kiristettävillä puurakenteiden sisäisillä teräksisillä vetotangoilla, sovellettiin käyttöön nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Se on konkreettinen todiste osaamisesta ja tahdosta kehittää uutta, sanoo Lighthousen rakennesuunnittelusta vastannut yksikönjohtaja Tomi Rautiainen A-Insinööreistä. P uupalkinto 2019 on myönnetty puurakentamista ennakkoluulottomasti uudistavalle Lighthouse Joensuulle. 14-kerroksinen opiskelija-asuntola kohoaa lähes 50 metriin. Puupalkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen. Arkkitehtisuunnittelusta vastasi Arcadia ja talotekniikasta Granlund Joensuu. Kerrokset rakennettiin tontilla sijainneessa teltassa, mistä elementit nostettiin ylös kerros kerrallaan. Rakennus toteutettiin Stora Enson runkojärjestelmällä. Puupalkinnon voittaja julkistettiin Puupäivän yhteydessä Helsingin Messukeskuksessa 28. Palkinnon tuomaristo totesi perusteluissaan, että Suomen ensimmäistä ja korkeinta täysin puurakenteista kerrostaloa Lighthousea ”voidaan pitää uraauurtavana työnä korkean puurakentamisen kehittämisessä ja myös kansainvälisesti mielenkiintoisena esimerkkinä.” Joensuussa sijaitsevan Lighthousen puurakenteissa hyödynnettiin ennakkoluulottomia ratkaisuja ja uusia materiaaleja niin lujuuden, kantokyvyn, painumisen kuin paloturvallisuudenkin osalta. – Asuinrakennukselle myönnetty Puupalkinto on paikallisesti ja koko puurakentamisen alalla merkittävä. n Joensuussa oleva Lighthouse on maailman korkein teräksellä jäykistetty puurakennus
Tilaa heti ILMAINEN kartoituskä ynti 010 328 8550 www.sisailm acenter.fi SisäilmaCenterin Fresh Air -ilmanvaihtoremontit ovat kehitetty etenkin 1950-1990-luvuilla rakennetuille pientaloille ja pientaloyhtiöille. Kaikki Fresh Air -ratkaisut toimitetaan avaimet käteen -periaatteella, valmiiksi asennettuna ja kotiisi sopivaksi säädettynä. Kesäasetuksella järjestelmä puhaltaa lämpimän ilman ulos ja tuo tehostetusti ulkoilmaa sisälle. Näin vähennetään energiankulutusta sekä minimoidaan kylmän vedon tunne. Laitteen lämmöntalteenotto hyödyntää jopa 89 % lämmitysenergiasta. Vipusenkatu 19, Lahti • Louhostie 4, Tuusula • Puhjontie 17, Kouvola • myynti@sisailmacenter.fi • www.sisailmacenter.fi 16 o 20 o o. Lisäksi kosteisiin tiloihin asennetaan älykkäät poistoilmapuhaltimet. Ilmanvaihtoasiantuntijamme auttaa valitsemaan juuri sinun kotiisi sopivan ilmanvaihtojärjestelmän ja opastaa sen käytössä, niin että kodissasi on mukavaa ja turvallista asua. Korvausilma sekoitetaan laitteessa lämpimän huoneilman kanssa ja puhalletaan katon rajaan. Tiedätkö, minkälaista ilmaa teillä hengitetään . FRESH AIR -ILMANVAIHTOREMONTIT FRESH AIR OMEGA Fresh Air Omega on huonekohtainen ilmanvaihtojärjestelmä, joka takaa kotiisi tehokkaan ilmanvaihdon. Kosteisiin tiloihin asennetaan nykyaikaiset ja, puhelimella tai tabletilla ohjattavat poistoilmapuhaltimet. FRESH AIR ALFA Fresh Air Alfa on ilmanvaihtojärjestelmä, jossa makuuja olohuoneeseen, asennetaan laadukkailla suodattimilla varustetut kiertoilmalaitteet. Talvisin lämmöntalteenoton avulla raikas ilma lämpenee edullisesti eikä sisälle tule ilmanvaihdon kautta kylmää ilmaa. Ilmanvaihtolaite vie tunkkaista ilmaa ulos ja siirtää puhdasta ulkoilmaa sisälle
Jotkut rahoittajat nostavat hintaa jo siinä vaiheessa, kun altistus on alle 50 prosenttia, toisilla raja 50 prosentissa ja joillakin 70 prosentissa.. Se vaikuttaa taloyhtiölainan saatavuuteen ja ehtoihin. – Sijoittaja-altistusta tarkastelevat kaikki lainoittajat silloin, kun taloyhtiölle haetaan remonttilainaa. 20 Sijoittajavetoisuus nostaa taloyhtiön remonttilainan hintaa Korkomarginaalit korkeampia Asuntosijoittaja on riski taloyhtiölle remonttilainaa haettaessa. Eri rahoituslaitokset kuitenkin painottavat asioita eri tavoin, mikä vaikuttaa lainan myöntämiseen, määrään ja ehtoihin, sanoo asuntorahoitusjohtaja Päivi Salo Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä. K orkomarginaali voi olla kaksi-kolme kertaa tavallista omistaja-asukas -lainaa suurempi ja laina-aika monta vuotta lyhyempi, jos taloyhtiössä on korkea asuntosijoittaja-altistus. Mitä enemmän heitä on, sitä enemmän rahalaitoksen luottoriski kasvaa. Salon mukaan on suuria rahoittajakohtaisia eroja siinä, missä vaiheessa sijoittajien määrä rupeaa korottamaan lainan hintaa. Lainalle voidaan myös asettaa erityisehtoja
Pankkien varovaisuus lainan myöntämisessä perustuu siihen, että omassa asunnossa asuva luotonmaksaja on matalariskinen ja sijoitustoimintaan nojaava vuokranantaja on taas lähempänä yritysriskiä.. – Perinteisen asunto-osakeyhtiön osakkaat asuvat omistamassaan asunnossa. Jos monta huoneistoa on myynnissä samasta yhtiöstä samaan aikaan, tietää se arvonlaskua yksittäisten huoneistojen hinnoissa, Salo sanoo. Pankkien näkökulmasta omistajaasukkaat huolehtivat taloyhtiöstään hyvin ja siksi taloyhtiön lainanhoitokin on paremmissa käsissä kuin sijoittajavetoisissa kiinteistöissä. n Liisa Airaksinen Remontti edessä. He haluavat pitää yhtiöstä hyvää huolta ja tehdä siellä remontteja ja korjauksia sekä valvoa yhtiön taloudellista tilannetta, Päivi Salo toteaa. Myös taloyhtiön sijainnilla on merkitystä asiaan. Sijoittajien suuri määrä tekee uusien taloyhtiöiden rahoitusrakenteesta poikkeuksellisen. 21 – Kaikki lainoittajat tarkastelevat taloyhtiön sijoittaja-altistusta silloin, kun taloyhtiölle haetaan remonttilainaa. Sen sijaan yksittäinen suursijoittaja, rahasto tai muu sijoitusyhtiö hakee pääsääntöisesti vain korkeaa vuokratuottoa, eikä heillä mahdollisesti ole mielenkiintoa ryhtyä yhtiön kunnostamiseen ja ottaa vastatakseen isoja lainoja ja remonttitarpeet voivat kasaantua. Sijoittajien lainanmaksukyky perustuu kohteen vuokrattavuuteen, mikä on riskisempää sijoitustoimintaa kuin vakaampi palkkatulo. Asunnon käyttötarkoitus ratkaisee Pankkisektorin näkemys on, että koska omistaja-asukkaat ovat matalariskisempiä kuin sijoittajat, ja lainat maksetaan palkkatulolla, on taloyhtiön lainanhoitokin paremmissa käsissä kuin sijoittajavetoisissa kiinteistöissä. – Toki on poikkeuksia ja piensijoittajia, jotka haluavat kantaa vastuuta yhtiöstä, Salo tähdentää. – Haittaa tilanteesta on asukasomistajalle ainakin siinä vaiheessa, kun remonttia on tarpeen rahoittaa, ja pankin myöntämän lainan hinta on markkinahintaa korkeampi sijoittaja-altistuksen vuoksi, Päivi Salo toteaa. – Mutta kun lyhennykset alkavat, lainaa saattaakin olla vaikea maksaa takaisin. Korkomarginaali voi olla kaksikolme kertaa markkinahintaista lainaa suurempi, jos taloyhtiössä on korkea asuntosijoittajaaltistus ja muutkin lainaehdot huonoja. Julkisuudessa ovat olleet paljon esillä uudisrakennukset, jotka myydään kokonaan tai lähes kokonaan sijoittajille. Kiinnostaa vain tuotto Pankkien varovaisuus lainan myöntämisessä perustuu siihen, että omassa asunnossa asuva luotonmaksaja on matalariskinen ja sijoitustoimintaan nojaava vuokranantaja on taas lähempänä yritysriskiä. – Helsingin keskustan asunto-osakeyhtiöissä sijoittajia voi olla enemmän kuin lähiöissä ennen kuin se vaikuttaa lainaehtoihin. Salo ei näe, että sijoittajien suuresta osuudesta taloyhtiössä olisi mitään hyötyä omistaja-asukkaalle, pikemminkin päinvastoin. Siksi luottoluokittajat ja sääntelijät patistavat pankkeja ottamaan eron huomioon lainoituksissaan. Asuntosijoittaja on helposti riski ainakin halvemmalle lainalle. Tämänhetkisellä nollakorkotasolla uudiskohteisiin kohdistuu usein isoja yhtiölainoja, joita sijoittavat eivät välttämättä halua maksaa pois, koska ensimmäiset vuodet ovat usein lyhennysvapaita, ja tuottoa on helppo saada. Kun rakennusyhtiö myy asuntoja, sille ei ole väliä, ostetaanko huoneisto sijoitusvai omistusasunnoksi. Painotukset ja niiden vaikutukset lainan myöntämiseen, määrään ja ehtoihin vaihtelevat suuresti rahoituslaitoksittain, sanoo asuntorahoitusjohtaja Päivi Salo Suomen Hypoteekkiyhdistyksestä. Tietysti sijoitusasunnon omistajalle siitä on etua, jos hän omistaa kaikki asunnot ja voi yksin päättää taloyhtiön asioista. – Yksittäiselle suursijoittajalle voi tulla maksuvaikeuksia ja hän haluaa myydä useamman huoneiston taloyhtiöstä kerralla
22 Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa noin 30 hanketta Kerrostalo etsii uusia suuntia Helsingin Etelä-Haagaan valmistunut kerrospihatalo on neljän noppatalon Hitas-kohde. K ehittyvä kerrostalo -ohjelmassa on mukana noin 30 kerrostalohanketta, joista suuri osa on uusilla, isoilla projektialueilla, kuten Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Asuntotuotannon vähäisyyttä on ”moukaroitu” eri tahoilta. Vuoden 2019 aikana ohjelmassa on puollettu kolmea uutta hanketta. Työryhmä käsittelee ne, ja tontti pyritään hankkimaan, jos sitä ei ole, kertoo Helsingin kaupungin erityissuunnittelija Riikka Karjalainen. Kerrostalorakentaminen ja sen uudet ratkaisut kiinnostavat. Kehittyvä kerrostalo –ohjelmaa Sinnemäki pitää yhtenä keskeisenä välineenä siihen, että. Viimeisten parin vuoden aikana kaupungissa on ollut rakenteilla vajaa 10 000 asuntoa, ja neljän vuoden aikana olemme tehneet ennätyksiä rakennuslupien määrässä. – Hankkeiden tulee toteuttaa Helsingin kaupungin strategiaa, ja niillä pitää olla selkeätä uutuusarvoa niiden tulee olla kansallisesti, kaupungissa tai kansainvälisesti uudenlaisia. Yhden portaan taloissa hissi kulkee isoille terasseille. Sen on katsottu haittaavan taloudellista kasvua, ja luovan sosiaalisia ongelmia. – Tavoitteena on elävien kaupunginosien synty, segretaagion estäminen, ja kiinnostavan, kekseliään ympäristön luominen, jossa asuinrakentaminen on keskeisessä roolissa. – Tärkeää on myös se, miltä kaupunginosa tuntuu, ja millaisiksi projektialueet muodostuvat. Seitsemäs Kehittyvä kerrostalo – seminaari keräsi sateisena marraskuun aamuna Helsingin Kaupungintalon juhlasalin täyteen kuulijoita. Karjalainen korosti hankkeiden kaksivaiheisen seurannan merkitystä. Vuonna 2019 valmistuu eniten asuntoja. – Pitkäjänteinen työ näkyy nyt tuloksina. Hankkeiden tulee kehittää fyysistä ympäristöä, kerrostaloa tai asumisen ratkaisuja, kuten palveluja ja yhteisöllisyyttä. – Ideat tulevat usein kentältä. Kohti hyvää asuinympäristöä Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki kertoi, että Helsinki on tehnyt koko 2000–luvun ajan töitä erityisesti asuntojen määrän lisäämiseksi. Tavoiteltuun 7 000 valmistuneeseen asuntoon ei Sinnemäen mukaan aivan ylletä, joten ”töitä jää tehtäväksi”. Niiden tulee olla kaupunkiluvaltaan laadukkaita, tuoda lisäarvoa asukkaille, olla toteutuskelpoisia ja sijoittua esikaupunkialueelle, Karjalainen luetteli kriteerejä. Lisäksi sparrauksessa on useita muita. Määrää hän ei pidä ainoana tavoiteltavana asiana
Aloitusrakennekosteudet ovat puutalossa noin 35 prosenttia pienemmät, ja ensimmäisen lämmityskauden jälkeen vielä 15 prosenttia pienemmät kuin puutalossa. Tavoitteena oli rakentaa kerrostalokortteli, jossa kasvillisuus peittää mahdollisimman suuren osan ulkopinnoista. Kokemuksia viherkatoista Väitöskirjatutkija Kukka Kyrö kertoi kokemuksista Jätkäsaaren Vihreistä vihrein –korttelista. Pieni ero kokonaistuloksessa johtuu siitä, että suurin osa (74-80 prosenttia) päästöistä syntyi energiasta, joka oli energiatodistuksen mukaisesti lähes sama molemmissa. – Kun asuntovolyymi on noussut, sivutuotteena voimistuu rakentamisen orientaatio kohti loppuasiakasta, koska asukkailla on aikaisempaa enemmän valinnanvaraa. Rakennusliike Reponen Oy on rakentanut 30 vuoden aikana reilut 7 000 asuntoa pääkaupunkiseudulle, joista suuri osa on ARA-tuotantona rakennettuja kerrostaloja. Oppimisprosessi asuntotuotannon reunaehtoihin on ollut sen havaitseminen, minkälaisten ongelmien kanssa alan toimijat painivat. Sadan vuoden elinkaaren ero hiilijalanjäljessä puurakenteen ja betonirakenteen välillä oli kuusi prosenttia. – Kehittyvä kerrostalo –ohjelma on antanut kaupungille laajempaa ymmärrystä alasta, Sinnemäki korosti. Viherkattojen – Pitkäjänteinen työ näkyy nyt tuloksina. Käytön aikaisessa huollossa, asukastyytyväisyydessä tai kiinteistön energiankulutuksessa ei ole eroja. Yrityksellä on kokemusta sekä betoniettä puukerrostalojen rakentamisesta. Kuva: Anna Salmisalo syntyy uudistuvaa, kiinnostavaa asuinrakentamista – ja että asuntopolitiikka ei ole vain numeroita vaan löytyy myös uusia avauksia. Rungon massa alapohjasta ylöspäin on betonikerrostalossa nelinkertainen puutaloon verrattuna. Kosteuskäyttäytymisessä talot ovat identtisiä, ja ne elävät ulkokosteuden mukaisesti. Mitkä olivat keskeiset tulokset. Viimeisten parin vuoden aikana kaupungissa on ollut rakenteilla vajaa 10 000 asuntoa.. Tutkimuksen ja vertailun toteuttamiseksi yritys rakensi puuja betonitalon. Betonitalo on puolestaan kolme kertaa puutaloa nopeampi suunnitella. Ohjelman myötä rakennusalan toimijat miettivät, mitä voi tehdä toisin, ja mihin tarpeisiin niiden pitää tänä päivänä vastata. Kokemuksen ja alan toiveiden pohjalta toimitusjohtaja Mika Airakselaa kiinnosti puusta ja betonista rakennettujen kerrostalojen vertaileminen. Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki iloitsi siitä, että Helsingin kaupungin pitkäjänteinen työ asuntojen lisäämiseksi on tuottanut tulosta. Hän korosti myös hyvän asuinympäristön merkitystä. Kaupungin väline vastata haasteeseen on ollut uusien innovaatioiden kehittäminen yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Kerrostalon rakentaminen puusta on kolme kertaa betonista nopeampaa, mutta työmäärä on molemmissa sama. 23 Kehittyvä kerrostalo –seminaari kokosi kaupungintalon juhlasalin täyteen kiinnostuneita kuulijoita. Puutalo vai betonitalo
Taloissa siirryttiinkin viljelylaatikoiden vuokraukseen. avulla haluttiin parantaa asukkaiden viihtyisyyttä sekä tukea kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Köynnösten reitit pitää myös suunnitella järkevästi, koska ne kiipeävät sinne minne pääsevät. Minä olen ollut neljä vuotta yrityksessä töissä, ja kehittäminen oli alkanut jo paljon aikaisemmin, Kuronen totesi. Haasteita ovat muun muassa oikeiden kasvien löytäminen sekä kohteen merija tuuliolosuhteet. Hartelan Etelä-Haagan kohteessa on kiinnitetty erityistä huomiota asukkaiden toivomiin tilaratkaisuihin, kuten yhteisja varastotiloihin sekä vesipisteellisiin kura-eteisiin asunnoissa. Yhden portaan taloissa on kaksi kahdesta viiteen huoneen asuntoa kerrostasoa kohti. Yhteisviljely kuormitti joitain asukkaita liikaa. Korotuslattia mahdollisti vaihtoehtoiset asuntojen pohjaratkaisut. Kattoja halutaan käyttää ympäri vuoden, ja nähdä myös ympäröivä maisema, mikä nyt ei korttelissa kaikilta osin toteudu. Bonavan Etelä-Haagan valmistuneissa neljässä noppatyyppisessä kerrospihatalossa on isot terassit. Hitas-kohteessa hintataso saatiin kohtuulliseksi ja laatutaso varmistettua. Hissillä noustaan omalle parvekkeelle. – Hirveää oli talojen pitkä kehitysaika. Asukkaat saivat vaikuttaa muun muassa yhteistiloihin, varastotiloihin asuntojen vieressä, ja asuntojen kuraeteiseen vesipisteineen. Kattojen monipuolisuus tukee erilaisia käyttötarpeita. Esimerkiksi korkeimmalle yhdeksänteen kerrokseen tuli biodiversiteettikatot, kahdeksanteen saunaterassikatot sekä hedelmäja marjapuutarhat, seitsemänteen keittiöpuutarha ja kasvihuone. Yhteinen piirre kaikilla oli tilojen ja asuntojen muuntojoustavuus. Asukkaiden toiveet huomioon Rakennuttamisjohtaja Eero Lehtomäki A-Kruunu Oy:stä, yksikönjohtaja Matti Kuronen Bonava Suomi Oy:stä ja hankekehityspäällikkö Emma Sallinen Hartela Etelä-Suomi Oy:stä esittelivät yritystensä moderneja kerrostaloja, ja erityisesti niiden tilaratkaisuja. Asukkaat katsoivat, että viherkatot tekivät kohteesta houkuttelevamman. Tutkimus antoi Sallisen mukaan hyvät lähtökohdat suunnittelulle. Hakijoita tuli 32 asuntoon yhteensä yli 4 000. Kaikki talotekniikka vietiin välipohjan ontelolaattaan. Kriittistä on lajikkeiden onnistunut talvehtiminen. Eroja löytyi muun muassa rakennusajassa. A-Kruunun Kalasataman kohteessa pääpaino on lapsiperheiden talon tilojen monikäyttöisyydessä, kuten yhdistetyissä kerhotiloissa, asuntojen kuraja varastotiloissa. Hartelan kohde valmistui Bonavan kohteen viereen Etelä-Haagaan. Kohteen rakentamista edelsi yli 300 osanottajan asukastutkimus, missä selvitettiin lapsiperheiden tarpeet ja unelmat. Kyrön tutkimuksessa selvisi, että viherrakentaminen monenlaisilla lajeilla on mahdollista. Yritys on tehnyt siitä Helsingin kaupungille ehdotuksen. Basso Building Systemsin Kivikon puoliksi hitas – ja puoliksi vapaarahoitteisessa kohteessa päästiin kohtuuhintaisuuteen, vaikka pilaantuneen maan poistaminen talojen alta nosti rakennuskustannuksia, ja pidensi suunniteltua rakennusaikaa seitseKerrostalon rakentaminen puusta on kolme kertaa betonista nopeampaa, mutta työmäärä on molemmissa sama. Betonitalo on puolestaan kolme kertaa puutaloa nopeampi suunnitella.. Kohde markkinoi itse itsensä. Kuronen toivoi konseptille jatkoa. Kasveja katoille tuli yhteensä yli 200 lajia. Taloihin tuli viisi viherkattoa eri tasoille sekä vihreät julkisivut kadunvarsi-istutuksineen. 24 Toimitusjohtaja Mika Airaksela kertoi tutkimuksesta, jossa vertailtiin puuja betonikerrostaloa
Huoneistokohtaisen ilmanvaihtokojeen esilämmitys tapahtuu sähköllä, kehitysjohtaja Jukka Lehtonen kertoi. Hän on perustaja ja yhteisöjäsen myös Village Co-Livingissä, joka pyrkiii ratkaisemaan yksinäisen asumisen ongelmaa rakentamalla sosiaalisesti, ekologisesti, taloudellisesti ja arkkitehtonisesti kestäviä yhteisöasumiskohteita. Nelikerroksisen sivukäytävätalon ja kaksikerroksisen rivitalon 106 asuntoa myytiin nopeasti. Tontit sijaitsevat Helsingissä Oulunkylän Käskynhaltijantieltä. mällä kuukaudella. Kehitysjohtaja Jukka Lehtonen esitteli Helsingin Kivikkoon valmistuvaa kohdetta, jonka valmistumista hidasti tontin löydetty ja poistettu pilaantunut maa-aines. Hallituksen puheenjohtaja, arkkitehti Pete Halsall ja toimitusjohtaja Kimmo Rönkä kumppaneineen City Village CO-10 Oy:stä suunnittelevat kiertotalouskorttelia Helsingin uusille projektialueille. Kohteen toteuttaa Rakennusliike Reponen. – Kiertotalouskortteli on kohtuuhintainen, kestävän kiertotalouden mukainen, yhteisöllinen asuntoosuuskuntamuotoinen kaupunkikortteli. Hänen ajattelunsa uudessa kohteessakin pohjautuu pitkälti puukerrostalojen ekologisuuteen ja hiilijalanjälkeen. Siklatilat Oy:n liiketoimintajohtaja Hannu Ala-Pässäri tuntee puukerrostalon nykytilanteen ja sen tulevaisuuden tarpeet. Hän haluaa tuoda oman 15 vuoden kokemuksensa suunnittelusta Britannian merelliseen ympäristöön, kuten muun muassa ”Britannian vihreimmästä hankkeesta”, Brightonin sadan asunnon kerrostalokohteestaan. – Kiertotalouskortteli on kohtuuhintainen, kestävän kiertotalouden mukainen, yhteisöllinen asunto-osuuskuntamuotoinen kaupunkikortteli, he määrittelevät. Kansainvälisyyys ja kokemusten vaihto lisääntyy uusissa asumisen hankkeissa. Lämmityksen energiatehokkuus toteutui suunnitellusti muun muassa lattialämmityksellä ja veden lämmityksellä maalämmöllä, jossa jäteveden LTO ja ylijäämäenergia kausivarastoidaan lämpökaivoon. . Hollantilainen Joakim Breitenstein esitteli LIM (Living in Metropolises) asunto-osuuskuntaa, joka pyrkii mahdollistamaan ”saavutettavamman asumisen useammalle innovatiivisten niche-hankkeiden kautta”. Sillä on myös hyvä lämmönvarauskyky. 50 000 tonnia maata ajettiin pois. Jouni Suolanen – Kehittyvä kerrostalo –ohjelma on antanut kaupungille laajempaa ymmärrystä alasta.. 25 Uusia kohteita Oulunkylään . Halsallia miellyttää Helsingin hyvä tunnelma ja yhteistyö eri tahojen välillä. Arkkitehtitoimisto Karin Krokfors suunnittelee omalle tontilleen elävää ja kestävää kerrostaloa. Siklatilojen hanke on puurakenteinen kerrostalo. Myös purkumateriaali voi toimia tiilitalossa. Semaarissa esiteltiin kolmea uutta Kehittyvä kerrostalo –ohjelmassa tontin saanutta kohdetta. Tiili on terveellinen, huoltovapaa ja kierrätettävä materiaali. Väitöskirjatutkija Kukka Kyrö valotti Jätkäsaaren Vihreistä vihrein –korttelin tutkimuksen tuloksia viherkatoista. Tonttia hankkeella ei vielä ole, mutta keskusteluja kaupungin kanssa on käyty myönteisessä hengessä. AVARRUS Arkkitehdit suunnittelee massiivitiilikerrostaloa painovoimaisella ilmanvaihdolla. Arkkitehti Niilo Ikonen AVARRUS Arkkitehdit Oy:stä näkee tiilellä omanlaisen luonteensa ja potentiaalin kerrostalossa. Väitöskirjankin aiheesta tehneen arkkitehti Karin Krokforsin esikuvana ovat Amsterdamin vanhimmat, 400–vuotiaat kauppiastalot, jotka ovat eläneet historiaansa ajan muuttuvien tarpeiden mukaan, lähes loputtomin variaatioin. Suurin kysyntä kohdistui isoihin yli 90 neliön asuntoihin
26 Helsingin Hakaniemeen rakennetaan Siltasaari 10 käynnistyi Helsingin Hakaniemessä alkavat mittavat rakennustyöt, kun kiinteistösijoitusyhtiö Antilooppi aloittaa Siltasaari 10 -hankkeen. Siltasaarenkadun ilmettä tulee vuoden 2021 syksyllä uudistamaan rakennus, joka yhdistyy entisenä Elannon tavaratalona tunnettuun Siltasaarenkatu 8-10:een ja Paasivuorenkatu 4-6:n kiinteistöön. kasopimus rakennusyhtiö SRV:n kanssa vielä loppuvuodesta 2019. – Pyrimme pitkäjänteiseen E ntinen Elannon tavaratalo ja kaksi muuta kiinteistöä yhdistetään yli 22 000 neliön toimistoja palvelukokonaisuudeksi. Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahi kertoo Siltasaari 10 -hankkeen käynnistävän Hakaniemen mittavan uudistumisen ja sen olevan alkua alueen uudelle kukoistukselle. – Me haluamme tarjota kaupunkilaisille kohtaamispaikkoja ja työntekijöille yksilöllisiä työympäristöjä, jotka hengittävät samaan tahtiin ympäröivän kantakaupungin kanssa. Antiloopin tavoitteena on allekirjoittaa projektinjohtourak. Osana hanketta Siltasaarenkatu 6 puretaan ja tilalle rakennutetaan uutta. Muutostyön pääja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto SARC. Työt käynnistyivät lokakuussa purkutöillä, jossa Siltasaarenkatu 6:n kiinteistö puretaan talven aikana
Antiloopin kiinteistökehityksen johtaja Sami Hentilän mukaan kiinteistölle tullaan hakemaan LEED Gold sertifikaatti. Palveluja ja kulttuuria Hakaniemessä ei viihdytä ainoastaan työn vuoksi. – Tämä on ensimmäinen kerta vuosikymmeniin, kun alueelle rakennetaan täysin uutta. n Kati Wikström. Kuva: Antilooppi Management Oy Havainnekuva Siltasaari 10 -kokonaisuudesta. 27 Kruunuvuoren siltojen raitiotieyhteyden valmistuessa Hakaniemestä tulee kantakaupungin liikenteen keskeisimpiä solmukohtia, jota myös Pisara-radan mahdollinen rakentaminen entisestään tukee. Helsingin kaupunki panostaa merkittävästi Hakaniemen kehittämiseen, ja tulevaisuudessa alueella asuu ja liikkuu moninkertainen määrä ihmisiä nykyiseen verrattuna. Antiloopin kiinteistökehityksen johtaja Sami Hentilän mukaan Siltasaari 10-kiinteistölle tullaan hakemaan LEED Gold sertifikaatti. Siltasaari 10 -kokonaisuus tulee täyttämään kestävää kehitystä koskevat tavoitteet ympäristövaikutusten vähentämisessä sekä terveellisempien työympäristöjen kehittämisessä. Kuva: Antilooppi Management Oy kiinteistökehittämiseen asiakkaittemme ja ympäröivän yhteisön tarpeita kuunnellen. Siltasaari 10 tulee tarjoamaan kahviloita ja ravintoloita sekä vähittäiskaupan palveluita niin talon toimistokäyttäjille kuin muillekin kaupunkilaisille. – Uskomme vahvasti siihen, että Antiloopinkin menestys syntyy kiinteistöjemme hyvinvoivista työntekijöistä ja alueella viihtyvistä kaupunkilaisista. Hakaniemessä alkuperäiset kauppapaikat, Hakaniemen tori, kauppahalli ja kulttuuritarjonta elävät sulassa sovussa uusien palveluiden kanssa. Kruunuvuoren siltojen raitiotieyhteyden valmistuessa Hakaniemestä tulee kantakaupungin liikenteen keskeisimpiä solmukohtia, jota myös Pisara-radan mahdollinen rakentaminen entisestään tukee. Antilooppi omistaa Hakaniemessä myös useita muita kiinteistöjä, kuten Ympyrätalon. Siltasaari 10:ssä on toimistotiloja isoille ja pienille yrityksille sekä kalustettuja yhteiskäyttöisiä projekti-, neuvotteluja työtiloja joustavaan tarpeeseen. Hakaniemi on helposti saavutettavissa niin metrolla, raitiovaunulla, bussilla, autolla, polkupyörällä kuin kävellenkin. Antiloopilla on myös suunnitteluvaraus maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisesta Hakaniemen torin alle. Yrityksille ja kaupunkilaisille Vuoden 2021 lopussa valmistuvan saneerauksen yhteydessä kiinteistökokonaisuuteen syntyy monipuolinen valikoima tiloja erilaisiin tarpeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että emme vain kehitä ja vuokraa toimitiloja, vaan pyrimme myös kehittämään alueen palveluita. Palvelut, kulttuuri ja Siltasaari-Hakaniemi-Kallio-Sörnäinen-akselin elinvoimainen kantakaupunkielämä muodostavat kiinnostavan ja aktiivisen kaupunkialueen. Antilooppi on pääkaupunkiseudun toimistokiinteistöihin keskittynyt kiinteistösijoitusyhtiö, jonka omistavat suomalainen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja ruotsalainen eläkevakuutusyhtiö AMF Pensionsförsäkring. Talon käyttäjille kiinteistössä on myös polkupyöräja autopaikoitusta
Radikaalia parannusta allianssiprojekteissa • TPS (Toyota Production System) on Toyotan kehittämä tuotantofilosofia, joka muodostaa suurelta osin pohjan valmistavan teollisuuden käyttämälle, Lean-tuotantoajattelulle • Lean . Rantatunnelin hinta kutistui 20 % Rakentaminen, julkiset palvelut tai tietojärjestelmähankkeet koituvat usein liian kalliiksi tai ne eivät aina vastaa asiakkaiden odotuksia. Toimimme suunnan näyttäjänä ja kyseenalaistajana, asiantuntijana ja valmentajana, kertoo johtava partneri Jani Saarinen Visonista. – Autamme kiinteistöja rakennusalan toimijoita ja julkisia hankintayksiköitä toteuttamaan systeemisiä muutoksia asiakastyytyväisyyden, tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. – Parhaimmillaan muutos käynnistyy yksinkertaisesti vain toisilta oppimalla ja yhteisiin tavoitteisiin tähtäävällä yhteistyöllä, sanoo Jani Saarinen. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä RAKLI ry ja Vison Oy. Lean-johtaminen. Toyotalla alun perin kehitettyyn tuotantofilosofiaan kuuluvat yhteistyö ja yhdessä tekeminen, avoimuus ja luottamuksen rakentaminen, ja ne ovat osoittautuneet kilpailueduksi. Kahdessa ryhmähankkeessa tilaajat ja palveluntuottajat ovat toteuttaneet jo yli 20 erilaista integroitujen projektitoimitusten julkista hankintaa sekä käynnistäneet yhtä monta kehitysja toteutusvaihetta. Vison on käynnistänyt Suomessa vuodesta 2011 lähtien yli 50 allianssiprojektia. Hankkeessa mukana olleiden yhteistyön tuloksena lopullinen hinta kutistui 178 miljoonaan euroon. Kyse on tuloksen, tuottavuuden ja asiakastyytyväisyyden parantamisesta kehittämällä yhteistoimintatapoja ja kulttuuria. Pelikirjassa on esimerkkinä hankekoulutuksen tuloksista Tampereen Rantatunneli. Tällaiset toimintamuutokset syntyvät radikaalista ajattelusta, vanhojen toimimattomien tapojen kyseenalaistamisesta, uusien innovaatioiden hyödyntämisestä tai teknologioiden käyttöönotosta. Kakkosryhmä julkaisi marraskuussa 146-sivuisen pelikirjan saamistaan opeista. Kasvun yhtenä katalyyttinä ovat toimineet isojen julkisten tilaajien yhteiset ryhmähankkeet: IPT vuosina 2014–17sekä IPT2 vuosina 2017–2019. Vuonna 2012 perustettu Vison haluaa muuttaa kiinteistöja rakennusalaa ja julkisia toimijoita ja nostaa Suomi Euroopan ykköseksi vaativien projektien toteuttamisessa budjetissa ja aikataulussa. Toyotalta tullut tuotantofilosofia Suomen rakennusala muuttuu nyt nopeasti paremman yhteistoiminnan suuntaan. I ntegroitujen projektitoimitusten (IPT) suosio on kasvanut Suomessa tasaisesti vuodesta 2011, kertoo Raklin toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen. Näiden hankkeiden yhteenlaskettu arvo ylittää kolme miljardia euroa. – Kiinteistöja rakennusala, julkiset hankinnat tai kaupunkien katutyöt paranevat eri toimijoiden ja sektoreiden rajat ylittävästä toimintaprosessien muuttamisesta. Sen hinta-arvio oli yli 220 miljoonaa euroa. 28 laatu Jatkuva parantaminen Arvon tuotto, hukan vähentäminen, datan hyödyntäminen... IPT-hankkeissa on myös kyetty soveltamaan Lean-ajattelua. Liian moni projekteista ja palveluista olisi toteutettavissa laadukkaammin, kustannustehokkaammin tai asiakaslähtöisemmin kuin nykyisin usein kuullaan: Ei valmistu sovitussa ajassa, budjetti ylittyy, ja laadussakin on valittamista. TPs Alkuvuodesta 2020 käynnistyy kolmas Suomen johtavien julkisten tilaajaorganisaatioiden yhteinen IPT-koulutushanke
Näiden lisäksi hankkeessa on järjestetty kymmeniä tilaajaorganisaatioiden sisäisiä koulutuksia. – Lisäksi, allianssikoulutuksiin osallistuneilla on tapana syventää osaamistaan ja opetella lisää. Kummassakin hankkeessa on järjestetty 14–18 yhteistä kehitystyöpajaa tai valmennustilaisuutta, joihin on osallistunut tilaajien lisäksi kymmeniä eri toimijoita alan yrityksistä. Tämä olkoon tavoitteemme IPT3-hankkeessa. – Meillä on kuitenkin edelleen paljon opittavaa ja kehitettävää. Hankkeeseen osallistui noin 140 tilaajien projektija hankintapäällikköä, asiantuntijaa tms. Suuri joukko IPT-hankkeissa mukana olevista uskoo, että suunta on nyt oikea, Laurikainen kertoo. Edelleen paljon kehitettävää – Rakennusalan kulttuurin muuttaminen on pitkäjänteistä työtä. Jo vuodessa tapahtuu niin paljon käytännön oppimista, että tämän pelikirjan sisällön täytyy elää ja muuttua saamiemme kokemusten kautta. Projektijohdolla on yleensä hyvät valmiudet, mutta koko projektihenkilöstöillä vähemmän ja alihankkijoilla vielä vähemmän, mutta osaaminen laajenee sitä mukaa kun osapuolet osallistuvat eri projekteihin. Ryhmähanke julkaistuine pelikirjoineen on koko toimialan yhteinen kokemustenvaihtoja oppimisalusta. 29 Lähde: Ilkka Kouri 2007 Ylituotanto Ylitekeminen Siirtely Odottaminen Liike Virheet (laatu, rikot) Liiallinen varasto Satojen ihmisten koulutuksia Ensimmäisen IPT-hankkeen käynnistivät tammikuussa 2014 Espoon Tilakeskus-liikelaitos, Gasum, Helsingin yliopisto, Kainuun sote, Liikennevirasto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen kaupunki. Osallistujina oli noin 150 tilaajien asiantuntijaa. Myöhemmin hankkeen rahoittajiksi ja tilaajiksi liittyivät myös Finavia, Liikelaitos Oulun Tilakeskus sekä Turun kiinteistöliikelaitos. – Hanke on aidosti muuttanut ja kehittänyt alan projektiosaamista, mikä on ehdottomasti sen suurin anti. Sen avulla on parannettu koettua asiakasarvoa, eliminoitu turhaa tekemistä tuottavuuden parantamiseksi sekä otettu ihmiset paremmin mukaan oman työnsä kehittämiseen. Osaaminen parantunut Vuosina 2017–2019 toteutetun hankkeen tavoitteena oli nostaa suomalainen projektiosaaminen Euroopan kärkeen ja kehittää muun muassa projektisysteemiä ja hankkeiden toimintakulttuuria alan tuottavuuden parantamiseksi. Lisätietoa ja pelikirja: www.ipt-hanke.fi haastaa alan asiantuntijoita aivan uudelle tasolle. Olemme rakennusalalla nyt erittäin nopeassa kehitysvaiheessa ihmisten, toimintamallien ja tiedon integroinnissa. IPT2-hankkeessa 13 julkista tilaajaa käynnisti yhteensä yhdeksän pilottihanketta, joiden yhteen laskettu arvo ylittää miljardi euroa. – Suomen rakennusala ei olisi pystynyt kehittämään osaamistaan näin nopeasti ja näin paljon ilman näin avointa ja yhteistä kehitystyötä, Laurikainen sanoo. n Terttu Iiskola Kuviot: IPT 2-pelikirja, Rakli ja Vison Oy. Kaikki IPT-hankkeet kohtaavat uuteen sopimusmalliin sekä yhteistoimintaan liittyviä haasteita, joissa mitataan samalla integroitujen projektiorganisaatioiden allianssihenkeä ja -kyvykkyyttä. IPT3-hankkeeseen ovat todennäköisesti lähtemässä Finavia, Helsingin yliopisto, HUS, Väylävirasto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sekä Helsingin, Tampereen ja Turun kaupungit. Mukaan mahtuu! Ilmoittautuminen päättyy vuodenvaihteessa. Kaikkiaan työpajatai koulutuspäiviä on järjestetty 800– 1100 henkilötyöpäivää. Lisäksi käydään keskusteluja ainakin Vantaan ja Lahden kaupunkien, Kuopion yliopistollisen sairaalan,Vaasan keskussairaalan, HSY:n ja Helenin kanssa. Hankkeessa mukana olleet ovat oppineet paljon uutta, vieneet näitä oppeja käytäntöön, ja tulokset puhuvat puolestaan, toteaa Jyrki Laurikainen. Tilaajina olivat Finavia, Helsingin kaupunki, Helsingin yliopisto, Kainuun sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri, Liikennevirasto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, HUS Kiinteistöt Oy, Tampereen kaupunki, Turun kiinteistöliikelaitos, Vaasan sairaanhoitopiiri ja Vantaan tilakeskus. – Haluamme edelleen laajentaa ja syventää yhteistä pelikirjaa, koska pidämme sitä arvokkaana ja uniikkina. Tilaajat ovat paitsi kyenneet kehittämään asioita yhdessä ja ottamaan oppia toisistaan, myös aidosti muuttamaan toimialan kulttuuria, kertoo Saarinen. – IPT-hanke on ollut loistava osoitus julkisten tilaajien yhteistyöstä
30 Espooseen jättimäinen jätevedenpuhdistamo Entistä puhtaampaa jätevettä Espoon Blominmäkeen valmistuu valtava jätevedenpuhdistamo. Maan alla on syviä altaita ja pitkiä tunneleita. Jätevedenpuhdistamo tulee kokonaisuudessaan maan alle. Kyseessä on pääkaupunkiseudun suurimpia rakennusurakoita. Päällä on kymmeniä metrejä maata, seinät on tukevasti betonoitu. A uto sujahtaa tunnelin suusta maan alle. Alueella on oma betonivalmistamo ja tunnelin ilmavaihtoputketkin tehdään paikan päällä. Rakennustyöt ovat kovassa vauhdissa ja puhdistamon tulisi valmistua vuonna 2022. – Täällä on hyvää kallioperää ja maan alle rakentaminen on melko kustannustehokasta, kertoo rakentamisen projektinjohtaja Kari Reinikainen.. Olemme Espoon Blominmäellä, jonne ollaan rakentamassa jättimäistä jätevedenpuhdistamoa. Kävimme tutustumassa rakennuskohteeseen
Jäteveden puhdistus hyvällä tasolla Espoon Blominmäkeen tuleva jätevedenpuhdistamo puhdistaa vedet entistä tehokkaammin, mutta puhdistus on jo nykyään varsin hyvällä tolalla. Sähköntuotantomäärä oli vuonna 2018 laitoksen historian suurin, ja puhdistamo oli täysin energiaomavarainen toukokuusta alkaen. 31 Blominmäen jätevedenpuhdistamo on Länsimetron ohella pääkaupunkiseudun suurimpia rakennushankkeita. Paljon parempaan tulokseen ei juuri ole mahdollisuutta, eikä edes järkevää päästä. Hintaa hankkeella silti on. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n kahdella jätevedenpuhdistamolla Viikinmäessä ja Suomenojalla jäteveden puhdistustehokkuus oli erinomaisella tasolla viime vuoden mittausten mukaan. HSY:n strategisena päämääränä on vähentää energiankulutuksen määrää ja lisätä omaa uusiutuvan energian tuotantoa. Typen osalta poistoteho oli Viikinmäessä 91 prosenttia ja Suomenojalla 76 prosenttia. Puhdistamoiden yhteenlaskettu ravinnekuormitus mereen oli 1048 tonnia typpeä ja 23 tonnia fosforia. Vanhan korvaaja Jätevedenpuhdistamon toteuttaa kuntayhtymä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Meren laskettavan veden ei tarvitse tämän puhtaampaa olla. Sitä on rakennettu vuodesta 2015 lähtien ja budjetti on noin 400 miljoonaa euroa. Projektinjohtaja Kari Reinikaisen ja HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkisen mukaan urakka on hyvin aikataulussa. Meren laskettavan veden ei tarvitse tämän puhtaampaa olla. – Jossain päin maailmaa vesi puhdistetaan vieläkin tehokkaammin, mutta siitä tehdäänkin juomavettä. Puhdistamoista lähtevä vesi on suunnilleen sen laatuista kuin jokivesi Vantaanjoessa, vertaa HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Tommi Fred. – Tällä hetkellä näyttää siltä, että budjetin raameissa pysytään, kertoo HSY:n vesihuollon toimialajohtaja Tommi Fred. Sen verran pitää purkamisen kanssa malttaa, että uusi puhdistamo toimii kunnolla, Fred sanoo.. Valmistuessaan puhdistamo käsittelee noin 400 000 ihmisen jätevedet Espoosta, Kauniaisista, Kirkkonummelta, Vihdistä, Siuntiosta ja Länsi-Vantaalta. – Jossain päin maailmaa vesi puhdistetaan vieläkin tehokkaammin, mutta siitä tehdäänkin juomavettä. Blominmäkeen rakennettava uusi jätevedenpuhdistamo tulee tuottamaan suurimman osan kuluttamastaan energiasta itse muun muassa lietteestä saatavasta biokaasusta. Viime vuonna Viikinmäen jätevedenpuhdistamon energiaomavaraisuus sähkön osalta nousi ennätyksellisen korkeaksi 97 prosenttiin. Laitokset poistivat peräti 97 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista. Toiminnan jatkuva kehittäminen on HSY:n Itämeren hyväksi tehtävää työtä, jonka avulla alueen asukkaiden ja teollisuuden kuormitusta minimoidaan. Puhdistamo korvaa nykyisin Espoon Suomenojalla olevan puhdistamon, joka on peräisin 1960-luvulta. Blominmäen jätevedenpuhdistamo on Länsimetron ohella pääkaupunkiseudun suurimpia rakennushankkeita. – Suomenojan puhdistamo puretaan saman tien, kun Blominmäen puhdistamo saadaan käyttöön. Fosforikuormitus laski 31 tonnista 23 tonniin, mikä on yhtiön tilastojen mukaan kaikkien aikojen paras tulos. Puhdistamot laskevat puhdistetut jätevetensä Itämereen. Suomenojan alueelle on tulossa muun muassa asuntoja. Energian omavaraisuutta Suomenojan ja Viikin puhdistamoiden toiminta-alueella asuu 20 prosenttia Suomen väestöstä. Typpikuormitus mereen oli 6,4 prosenttia edellistä vuotta pienempi
– Vaikeinta tässä hankkeessa on rakennustöiden suunnittelu. Valtava maanalainen rakennusprojekti on suunniteltava tarkoin. 32 – Suomenojan puhdistamo puretaan saman tien, kun Blominmäen puhdistamo saadaan käyttöön. Suomenojan alueelle on tulossa muun muassa asuntoja. – Puhdistamo tulee piiloon maan alle ja alueen päällä oleva metsäinen alue säilyy kaupunkilaisten virkistysalueena. Puhdistamon maanalaisia tiloja voidaan myös laajentaa. Lopulta Blominmäestä löytyi sopiva paikka. Suurimpia ympäristöä kuormittavia aineita jätevedessä ovat typpi ja fosfori. Seinien betonit tehdään paikan päällä. Maan alta on kaivettu suuri määrä mursketta, joka menee kaupalliseen käyttöön, esimerkiksi teiden pohjaksi. Urakka on aikataulussa, eikä pahoja takapakkeja ole tullut. Tarvittaessa laajennukset voidaan toteuttaa siten, että se puhdistaa jopa yli miljoonan asukkaan jätevedet. Vaativa urakka Blominmäen maan alle on louhittu alue, joka on pituudeltaan 350 metriä ja leveydeltään 250 metriä. Itämeri on hyvin rehevää, ja tarvitaan voimakkaita toimenpiteitä, että typpimääriä saadaan alas. Helsingissä Viikinmäessä. – Puhutaan paljon muistakin haitta-aineista, kuten mikromuoveista, mutta typpi ja fosfori ovat edelleen ne suurimmat saastuttajat. Kaikkea ei voi maan alla tehdä samaan aikaan, joten kaikki rakennusvaiheet on aikataulutettava tarkoin. Tulee tarpeeseen Pääkaupunkiseutu tarvitsee uutta jäteveden puhdistamoa, koska asukasmäärät alueella kasvavat voimakkaasti. Suunnittelu on tehty 3D-mallinnuksella, jotta saadaan ahtaisiin tiloihin sovitettua kaikki tarvittava. Puhdistamolle jää maan päälle pieni alue, joka on aidattu, Tommi Fred sanoo. Jos ulkomaiset haluavat saada tästä projektista jotain oppia, niin ennen kaikkea insinöörityöstä ja suunnittelusta, Reinikainen sanoo. Puhdistamo valmistuu vuonna 2022. Siten puhdistamon uusi paikka tarjoaa tilaa ainakin sadaksi vuodeksi eteenpäin. Määrä ylittää noin puolella Suomenojan puhdistamolle nykyisin virtaavan jäteveden määrän. Vuoteen 2040 mennessä uuden puhdistamon läpi arvioidaan virtaavan päivittäin 150 000 kuutiometriä jätevettä. Sijainti ei ollut itsestään selvä, sillä puhdistamoa sovitettiin moneen muuhunkin paikkaan, mutta espoolaiset eivät halunneet sitä lähelle asutusta, vaikka se maan alle suunniteltiinkin rakennettavan
Myös ilmastonmuutos vaikuttaa jätevedenpuhdistukseen. Jos sademäärät lisääntyvät, se vaikuttaa jonkin verran jäteveden puhdistukseenkin. Blominmäen puhdistetut vedet johdetaan Suomenlahteen. Mikromuovit on hankala pala puhdistamoille. Puhdistamot saavat melko tehokkaasti puhdistettua mikromuovit, mutta niitä on niin valtava määrä, että väkisin mereen jonkin verran päätyy, Fred kertoo. – Ilmastonmuutos on vaikeasti ennustettavaa. Blominmäen puhdistamo louhitaan maan alle. typpeä ollaan saatu hyvin puhdistettua ja täällä Blominmäellä tullaan pääsemään entistä parempiin tuloksiin, Fred uskoo. 33 – Puhdistamo tulee piiloon maan alle ja alueen päällä oleva metsäinen alue säilyy kaupunkilaisten virkistysalueena. Kalvoon jäävät asiat ovat pois merestä. Huleja sadevesiä päätyy aina puhdistettavien vesien joukkoon, Fred jatkaa. Siinä on pieniä reikiä, josta vesi suodatetaan läpi. – Blominmäkeen tulee suodatus, jossa on ikään kuin kalvo. n Pauli Jokinen Kuvat: Pauli Jokinen ja HSY. Kari Reinikaisen mukaan suunnittelu on puhdistamon rakentamisen vaikein vaihe
– Yhteiskuntamme ei kestä sitä, että sen pitää koko ajan olla mukana kaikissa palveluissa, joita yhteisöt pystyisivät itse hoitamaan kustannustehokkaasti, sanoo Rönkä Consulting Oy:n toimitusjohtaja, luova moniajattelija Kimmo Rönkä . Teollistumisen aika mursi tämän asumismallin ja nyt jälkiteollisella ajalla monessa asiassa palataan vanhaan kyläajatteluun. Autot ja tietyt tavarat siirtyvät jakamistalouden piiriin. Kuva Jätkäsaaresta Helsingistä. 34 Asuminen muutoksen pyörteissä Kiertotalous haastaa kaupungissa asuvat Paluu vanhaan näkyy asumisessa ja elämisessä tulevina vuosina. Kun on hyvät joukkoliikenneyhteydet, ei kaupungissa asujan tarvitse. Puurakentamisen uusi aika alkaa. Röngän mukaan meidän on siirryttävä kiertotalouteen (Circu lar Economy ), jossa hyödynnetään olemassa olevia resursseja eikä tuhlata niitä, vaan kaikki materiTulevaisuudessa kaupunkeihin syntyy lisää ylisukupolvisia kortteleita, joissa eri-ikäiset ihmiset asuvat lähekkäin samalla alueella ja voivat käyttää kotitai naapuritalonsa tiloja joko yhteisesti tai eri aikaan. – Kiertotalous tulee vääjäämättä. Ja jos on ostettu, sitä käytetään tehokkaasti ja siitä tulee jakamistaloutta, joka on osa kiertotaloutta. Kylätyyppinen asuminen yleistyy. – Suomalaisille koti on yksityinen tila, jonne ei kovin mielellään viedä vieraampia ihmisiä, mutta yhteistila korttelissa on luonteva paikka viettää aikaa ja tavata muita. Mitään turhaa ei rakenneta, käytetä eikä osteta. Rönkä näkee, että yksi ratkaisu tähän on ylisukupolvinen asuminen, joka on jo alkanut löytää uusia uomia ja on nähtävissä, että suvut ja perheet ovat jossakin määrin muuttaneet samoille alueille. Kun kaikilla ei ole isovanhempia tai perheet ovat pieniä, taloon tai kortteliin syntyy laajempia perheitä, joissa naapurit tulevat mukaan tukemaan pienen perheen arkea. Kaiken rakentamisen pitää olla kestävää ja pitkäikäistä – ja lopulta kierrätettävää. Suoratalous kriisissä Suoratalous (Linear Economy ), nykyinen talousjärjestelmämme, on kriisissä: se kuluttaa maapalloa yli sen kestokyvyn. Kuva: Kimmo Rönkä aalit ja ravintoaineet kierrätetään. Samalla tavalla tulevaisuuden kortteleissa hyödynnetään oman alueen ihmisten osaamista, Kimmo Rönkä toteaa. Kiertotalous opettaa kierrättämään, säästämään ja kuluttamaan harkiten. Ennen vanhaan ei tuhlattu, vaan kaikki säästettiin ja samoin pitää säästää tulevaisuudessakin. K ylä on maailman vanhin tapa elää ja asua. – Entisajan kylässä oli kaikki osaaminen ja monen alan ammattilaisia. Isovanhempia voidaan tarvittaessa hoitaa tai he tulevat apuun arjen kiireisiin. Tässäkin ajattelussa palataan tavallaan taaksepäin. Kolmas huone korttelissa Rönkä arvelee, että asunnot pienevät, koska perheet pienevät, mutta kortteleihin syntyy yhteisiä tiloja eli kolmas huone on korttelissa
Tuhlaamisen sijaan meidän on opittava kierrättämään ja hyödyntämään resursseja tehokkaasti, sanoo toimitusjohtaja Kimmo Rönkä Rönkä Consulting Oy:stä. Kuva: Aitman Hussein. 35 – Kiertotalous tulee vääjäämättä, koska emme voi, emmekä halua kuluttaa maapalloa yli sen kestokyvyn
Jotta tähän päästään, se vaatii rakennusja kiinteistöalan toimijoilta uudenlaista toimintatapaa. Ei ole kysymys vain meistä, vaan tulevista sukupolvista, joille olemme vastuussa tekemisistämme. – Rakentamisen pitää tapahtua lähempänä ihmisiä ja heidän tarpeitaan ja toiveitaan kuunnellen. Ilmastokriisi on otettava vakavasti ja toimittava. – Uskon, että 2020-luku tulee olemaan puurakentamisen vuosikymmen, Kimmo Rönkä toteaa. Asumisesta elämiseen Asuntotuotanto ei ole juurikaan kehittynyt, koska kaikki, mitä on rakennettu, on mennyt kaupaksi. Asuntomarkkinoille he tulevat viiden, viimeistään kymmen vuoden päästä. Rönkä on seurannut yhteiskunnan ilmiöitä ja niiden aaltoliikkeitä yli 30 vuotta. n Liisa Airaksinen – Tulevaisuuden asuminen on oman näköistä, yhteisöllistä ja vastuullista. Tästä on viitteitä Euroopasta. – Nuoret ovat selkeästi sitä mieltä, ettei normaalisti kaupungissa liikuttaessa autolla tee yhtään mitään. Kuva: Kimmo Rönkä omistaa autoa. Viljelyllä kotipihalla on kuitenkin iso henkinen ja asenteellinen vaikutus. Rooman klubi toi ensimmäinen ekologisen herätyksen 1970-luvulla, ja toinen ekologinen aalto ajoittui 1990-luvulle. Enää ei ole vaihtoehtoja. – Asumisesta ollaan siirtymässä elämiseen. Mutta siellä missä onnistuu, se vaikuttaa taatusti monella tapaa myönteisesti asumisviihtyisyyteen ja yhteishenkeen. 36 Suomessa on puita ja metsää, mistä rakentaa. Kortteli tuottaa myös energiaa ja ruokaa, ja tämän takia kaikki mahdolliset seinät ja kattopinnat otetaan viljelyskäyttöön tai aurinkopaneeleilla tapahtuvaan sähköntuotantoon. Tulevat Gretasukupolvia Ihmisillä on taipumus yliarvioida lyhyen aikavälin muutoksia ja aliarvioida pitkän aikavälin muutoksia, kuten ilmastomme muuttumista, mistä tiedemiehet ovat puhuneet jo kymmeniä vuosia. – On alettu ymmärtää, että ollaan pakon edessä. Hyvä esimerkki tästä on se, jos asukkaiden kesken syntyy yhteistöllinen tahtotila yhdessä tekemisestä. Kimmo Röngän mielestä tulevaisuuden asuminen on oman näköistä, yhteisöllistä ja vastuullista. Tarvitaan asiantuntijoita kertomaan faktoja ja visioimaan sitä, mitä asumiseen tulevaisuudessa tarvitaan. Ahdistukseen ei pidä ajautua, vaan muuttaa suuntaa. Pian kuitenkin ollaan tilanteessa, että rakennusalalta vaaditaan muutakin kuin kykyä tuottaa yksiöitä. Markkinoilla menestyvät ne, jotka pystyvät tuottamaan hyvää elämistä, jossa ihmiset pääsevät osallistumaan ja heitä osallistetaan. Ilmasto muuttuu ja muutos on oikeastaan tosi nopeaa. – Olen monesti todennut, että rakennusja kiinteistöalojen olisi syytä olla valmiina; muutoin ne ovat lirissä, koska uudella sukupolvella on uudet arvot ja vaatimukset. Jotta tähän päästään, vaatii se rakennusja kiinteistöalan toimijoilta uudenlaista toimintatapaa.. Kaikkialla tämä ei tietenkään onnistu. – Joku osaa tehdä yhtä ja toinen jotakin muuta. Kaikkea ei ostata kaupasta, vaan organisoidutaan itse ja tuotetaan palveluita ja tuotteita yhdessä perinteisenä naapurien välisenä normaalina toimintatapana. Ilmastokriisi muutosajurina Asuminen pitää miettiä uudella tavalla enemmän palveluksi kuin tuotteeksi. Paikallisesti viljelty ruoka saattaa kuulostaa marginaaliselta. Näin tulee tapahtumaan ainakin Helsingissä ja muissa isoimmissa kaupungeissa. Sen voi vuokrata, kun sille on tarvetta. Uskon, että rakentuu lisää ylisukupolvisia kortteleita, missä eri-ikäiset ihmiset asuvat samalla alueella ja käyttävät samoja tiloja joko yhteisesti tai eri aikaan. – Silloin asioita katsottiin vähän eri näkökulmasta ja jotakin tehtiinkin. Tulevia sukupolvia, nykyisiä 15?25-vuotiaita voidaan kutsua nimellä Greta-sukupolvet ruotsalaisen ilmastoaktivisti Greta Tornbergin mukaan
Jos maksut jäävät maksamatta, niin asumisoikeussopimus voidaan purkaa. Jos osakkaalla on vastikkeita rästissä, niin miten taloyhtiön kannattaa lähteä asiassa liikkeelle. Asumisoikeusasuntojen kohdalla puhutaan vastikkeista, mutta sitä tulkitaan enemmänkin vuokrana. – Jos osakkeen omistaja laiminlyö vastikkeen maksua, niin laki lähtee siitä, että taloyhtiön tulee toimittaa siitä kirjallinen varoitus. Siellä ei ole tällaista hallintaanottomahdollisuutta. Viime aikoina sellainen ilmiö yleistynyt, että kaupunkien kivijalkaliikkeiden vastikkeita on jäänyt maksamatta. Mitkä ovat toimenpiteet sen jälkeen, kun asunto on otettu haltuun. Miten vastikerästit vaikuttavat taloyhtiön toimintaan. Joka viikko meidän neuvontaan tulee yhteydenottoja, jossa pohditaan hallintaanottoa tai ollaan jo vuokraamassa huoneistoa. – Jos taloyhtiö on passiivinen, eikä toimi ajoissa, niin käytännössä maksamattomista vastikkeista syntyneet kustannukset jäävät muiden osakkaiden maksettavaksi. Voidaanko asumisoikeusasunto ottaa samalla tavalla hallintaan kuin omistusasunto. Se johtuu varmaankin siitä, että liiketoiminta ei ole enää niin kannattavaa, kun on syntynyt suuria kauppakeskuksia. Kenen tehtävä on toimia tällaisessa tilanteessa. Miten usein hallintaanottoja tapahtuu. Kiinteistöliiton lakimies Kristel Pynnönen vastaa kysymyksiin. Sen takia kannattaa jo kahden kuukauden rästien kohdalla toimittaa hallintaanottovaroitus. Ja vuokratuloilla saadaan katettua maksamaton vastike. Sillä taloyhtiö saa katettua rästit. Vuokratuloilla saadaan katettua maksamaton vastike. Taloyhtiö voi ottaa asunnon hallintaansa maksimissaan kolmeksi vuodeksi. Monesti taloyhtiöillä on kassassa ylimääräistä rahaa, jotta laskut saadaan maksettua, mutta pitkittyessä maksut kasautuvat muiden osakkaiden harteille. Se on lain idea. Taloyhtiölle tulee kuitenkin samat laskut maksettavaksi joka kuukausi. He maksavat kustannukset omista vastikkeistaan. Se pitää varoituksessa käydä ilmi. Asunnon hallinnanotto on tehokkaampi keino. osakkeen ja voi vapaasti myydä. Omistaja edelleen omistaa – Hallintaanotto ei estä myyntiä. M itä taloyhtiö voi tehdä, jos asunnon omistaja jättää vastikkeet maksamatta. Omistaja edelleen omistaa osakkeen ja voi vapaasti myydä. Voiko osakas myydä huoneiston, jos se on otettu hallintaan. Miten nopeasti taloyhtiön kannattaa reagoida, jos vastikkeita on rästissä. Asunnon ostaja voi maksaa rästit pois ja saa asunnon heti hallintaansa tai sitten hän voi odottaa, että hallintaanottoaika päättyy. – Kyllä niitä melkoisen paljon tapahtuu, mutta onhan se aina poikkeustilanne. – Maksamattomia vastikkeita on molemmista. Milloin asunto otetaan taloyhtiön hallintaan. Ihmisillä saattaa olla ongelmia maksaa vastikkeita ja ne jäävät rästiin. – Kun taloyhtiö on ottanut asunnon haltuun, se vuokrataan. Riippuu tietysti tilanteesta ja vastikkeen summasta. – Ei voida. Jos on iso yhtiö ja pieni vastike, niin ei ole niin kiire reagoida kuin pienellä yhtiöllä, joka saattaa joutua vaikeuksiin maksamattomien vastikkeiden takia. Jos kaksi vastiketta on saamatta ja kolmannen eräpäivä lähestyy, niin silloin pitäisi jo reagoida. – Jos asunto otetaan hallintaan, niin se on taloyhtiön hallituksen päätös. Jollain ne laskut on maksettava. Onko vastikerästejä enemmän asuinhuoneistojen vai liiketilojen osakkailla. – Sanoisin, että jos parin kuukauden vastikkeet ovat rästissä, niin silloin taloyhtiön kannattaa alkaa toimia. Mitä tapahtuu, kun osakkaalla on vastikerästejä. Varoituksessa on mainittava, että jos vastikkeita ei makseta, niin taloyhtiö voi ottaa huoneiston hallintaan. – Hallintaanotto ei estä myyntiä. 37 ”Hieman yleisempää kuin muutama vuosi sitten” Ongelmana vastikerästit Kun taloyhtiö on ottanut asunnon haltuun, se vuokrataan. Tällaisilla kivijalkaliikkeillä ei ole kyse vastikkeiden maksun varsinaisesta laiminlyönnistä vaan pikemminkin maksukyvyttömyydestä. Tuntuu, että tämä olisi hieman yleisempää kuin muutama vuosi sitten. Jos vastikkeita lähdetään perimään osakkaalta, niin silloin mennään perintälain mukaan eli perintätoimisto suorittaa sitä, mutta se ei ole niin yleistä. Aikaisemmin kaupunkien keskustoissa oli menestyviä kivijalkakauppoja, mutta nykyään niihin ei riitä enää asiakkaita samalla tapaa, vaan asiakkaat suuntaavat suuriin ostoskeskuksiin. n Pauli Jokinen
Suomen kunnat ovat velkavaikeuksissa, mutta Eurooppa tulvii tuottoa etsivää rahaa. Kuuma taistelu pörssiyhtiö Hoivatilojen omistuksesta on esimerkki siitä, että kansainvälinen pääoma on keksinyt suomalaiset kunnat varmoiksi ja tuottaviksi vuokranmaksajiksi. Hoivatilojen kiinteistövarallisuus on kasvanut lähes puoleen miljardiin euroon. Pörssissä arvo liikkui yli 380 miljoonassa 2. Sen markkinaarvo 14,75 osakkeenhinnalla olisi vain reilu 376 miljoonaa euroa. 38 Hoivakodit, päiväkodit – ja jo koulutkin Kunnat päätyvät ulkomaisten sijoittajien vuokralaisiksi. Hoivatilat Oyj houkuttelee kuntia vuokralaisikseen samaan aikaan, kun sen hallitus puoltaa yhtiön myymistä belgialaiselle kiinteistösijoittajalle Aedificalle. joulukuuta.
Se rahoittaa kouluja, sairaaloita, kirjastoja, viemäriverkostoja, teitä, siltoja, liikuntatiloja sekä vuokraja erityisryhmien asuntoja. Kuntarahoituksen omistavat suomalaiset kunnat, Keva ja Suomen valtio. Viime vuosiin asti kunnat ovat perinteisesti rakentaneet uudet kiinteistönsä lainarahoituksella. Tähän laajaan ryhmään kuuluu esimerkiksi hoiva-, opetus-, kulttuuri-, urheiluja oikeuslaitoksen kiinteistöjä. Kuntarahoitus on markkinajohtaja kuntien hankintojen rahoittajana. – Koulurakennuksissa leasing alkaa olla jo yhtä suosittu kuin laina, Lintukangas kertoo. 39 . Erilaisten rahoitusmallien vertailu ei ole helppoa, kun joudutaan miettimään sopimuskauden pituutta, indeksikorotuksia ja lunastusoptioita siitä, kuka kiinteistön omistaa sopimuskauden jälkeen ja millä hinnalla. Leasing on pitkäaikaista vuokraamista, jossa rahoituskohteet säilyvät rahoittajan omistuksessa ja vuokralleottaja maksaa vain käytöstä. – Kunnan maaomaisuus on tietynlaista strategista omaisuutta, jota pystyy kontrolloimaan, kun vuokraa tontin, Kuntaliiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi toteaa (SS 27.2.2019). Kuntien on myös mietittävä, kannattaa vuokrapalvelukiinteistöjen tontit myydä vai vuokrata. Hankkeen kokonaisarvo on noin 32 miljoonaa euroa. Kriisikuntakriteereihin onkin nyt tulossa konsernitason tunnusluku, josta suoraan voidaan lukea kaikki kunnan pitkäaikaiset sopimusvastuut. Yksityiset vuokraratkaisujen tarjoajat ovat kuitenkin erittäin aktiivisia. YIT vastaa rakentamisen lisäksi ylläpidosta 20 vuoden ajan. Hoivatilojen vuokramalli kattaa kaikki kustannukset ja riskit, ja kiinteistö jää sopimuskauden jälkeen Hoivatilojen omistukseen. Osasyynä on rakennuskustannusten yhä yleisempi karkaaminen käsistä rakennusaikana. Sen konsultointia käytetään vaihtelevasti. Kuntaliittokin on rohkaissut ajatusmallia, jonka mukaan kunnan tehtävänä ei ole omistaa seiniä, vaan tuottaa palveluita seinien sisällä. Hemsö Fastighets on kasvattanut Suomen kiinteistösalkkuaan voimakkaasti parin viime vuoden aikana, ja yhtiön – Periaatteessa koko Suomen vuokrajärjestelmä on eräänlaista rahansiirtoa tietyiltä veronmaksajilta niiden hyväosaisten taskuun, joilla on rahaa sijoittaa kiinteistöihin.. Pitkäaikaiset leasingja vuokravastuut piiloutuvat tilinpäätöksen liitetietoihin. T uorein KTI-Markkinakatsaus kertoo, että viime vuosina sijoittajien kiinnostus on kasvanut voimakkaasti myös niin sanottuja yhteiskuntakiinteistöjä kohtaan. Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira auttaa kuntia vaihtoehtoisissa rahoitusselvityksissä. Hemfosa osti kesällä viisi julkisen sektorin käytössä olevaa toimistokiinteistöä ja yhden oppilaitoskiinteistön pääkaupunkiseudulta. Tämäkin on saattanut houkutella joitakin luottamushenkilöitä. Kun nykyisin rakennetaan paljon koulujen ja päiväkotien tai koulujen ja erilaisten liikuntatilojen yhteiskiinteistöjä, joilla on erilaisia valtion tukimuotoja, niin laskenta vain vaikeutuu. Rakennusyhtiö YIT on ollut mukana elinkaarikouluhankkeissa niin kauan kuin niitä on Suomessa tehty. Onkohan Hoivatilat siis lainkaan kiinnostunut hupenevista syrjäseuduista – tai millä hinnalla. Siksi se saa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta rahoitusta suunnilleen samaan edulliseen hintaan kuin valtio. Entä sen jälkeen. Määritelmän raja-alueella ovat julkisen sektorin toimijoille vuokratut toimistokiinteistöt. Nyt ne vertailevat aktiivisesti vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Kotimaisten sijoittajien, kuten useiden hoivakiinteistörahastojen ja instituutioiden lisäksi Suomen markkinoille on tullut viime vuosina myös useita ulkomaisia yhteiskuntakiinteistöihin sijoittavia yhtiöitä. Laina on selkeästi velkana kunnan taseessa, mutta leasingja vuokrakulut otetaan käyttötaloudesta. Osataanko laskenta. Esimerkiksi ruotsalaiset Hemsö Fastighets, Hemfosa ja Samhällsbyggnadsbolaget i Norden eli SBB investoivat aktiivisesti suomalaisiin hoiva-, opetusja muihin yhteiskuntakiinteistöihin. Leasing lisääntynyt Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Karl Lintukangas kertoo, että laina on kunnissa edelleen suosituin rahoitusmuoto, mutta nyt investointeihin haetaan ja kokeillaan aktiivisesti vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Kun kunta on vuokralaisen asemassa, riski on samanlainen kuin soten ulkoistuksessa. Osataanko sitten rahoituksen kilpailutus. Suomen yhteiskuntakiinteistömarkkinoiden suurin toimija on tällä hetkellä erikoissijoitusrahasto eQ Hoivakiinteistöt, joka on tänäkin vuonna ostanut useita hoivaja opetuskiinteistöjä eri puolilta Suomea. Sopimukset ovat pitkäaikaisia, mutta jossain kohtaa omistaja saattaa haluta tarkistaa hintaa ja ehtoja. YIT on juuri sopinut Lappeenrannan kaupungin kanssa Lauritsalan koulun rakentamisesta elinkaarimallilla. Yhteiskuntakiinteistöille ei ole vakiintunutta määritelmää, mutta tällä termillä tarkoitetaan kiinteistöjä, joita käytetään – ainakin pääosin – verovaroin kustannettujen palvelujen tuottamiseen. Kuntarahoitus on Suomen kolmanneksi suurin luottolaitos ja ainoa kuntakonsernien ja yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden rahoitukseen ja rahoitusriskinhallintaan erikoistunut yritys. Projektien laajuus vaihtelee 400–1000 oppilaaseen. Päiväkoti palveluna -malli • Investointivapaa • Kiinteistöriskin ulkoistus • Rakennushankkeen budjetin pitävyys • Nopea toteutus valmiilla konseptilla • Laaja valikoima käyttövaiheen palveluja • Helppous: yksi kilpailutus – yksi sopimus Lähde: Hoivatilat Leasingrahoitus • Osa tehokasta rahoitussuunnittelua • Auttaa kohdentamaan maksut oikeille yksiköille • Parantaa kustannusten ennakoitavuutta • Helpottaa budjetointia ja rahoituksen suunnittelua • Saa rahoitusrakenteen vastaamaan kohteen elinkaarta eli taloudellista ja teknistä käyttöikää Lähde: Kuntarahoitus Kunnille helppoja millaiset riskit
Yhteiskuntakiinteistöjen markkinan kokoa ei voi arvioida, koska sitä ei missään tilastoida, ja hoivakiinteistöjä omistavat niihin erikoistuneiden rahastojen Leasingrahoitusten suosio on nopeasti kasvanut, varsinkin koulurakennusinvestoinneissa. Uusimman sopimuksen mukaan se rakentaa hoivatiloja Suomeen ruotsalaisen kiinteistösijoittajan Samhällsbyggnadsbolaget i Norden eli SBB:n omistukseen. Vuonna 2012 perustettu eQ Hoivakiinteistöt on kasvanut Suomen suurimmaksi hoivakiinteistöjen omistajaksi. – Pohjoismaiden suurimpana sosiaalisen infrastruktuurin toimijana tulemme olemaan pitkäaikainen omistaja hoivatiloissa, joiden keskimääräinen vuokrakauden pituus on 16 vuotta, kertoi Ilija Batljan, SBB:n toimitusjohtaja ja perustaja. Lehto Group ja Erikoissijoitusrahasto eQ Hoivakiinteistöt tekivät vuonna 2017 puitesopimuksen kymmenen hoivakiinteistön rakentamisesta ja myymisestä. Kuva: Kuntarahoitus Pörssiyhtiö Lehto Group on aktiivinen hoivasekä kasvatustilojen markkinoija. 40 tuorein investointi on kahden paloasemakiinteistön rakennuttaminen Ouluun. Huhtikuinen kauppa oli ensimmäinen merkittävä myynti rahastosta. Uusin on pörssiyhtiö Evlin Healtcare I. Sopimuksen arvo on noin 23 miljoonaa euroa ja kiinteistöjen omistus siirtyi SBB:lle kauppojen yhteydessä. Puitesopimuksen mukaiset rakennukset valmistuivat kesällä. Omat rahastonsa on pörssiyhtiö eQ:nlisäksi ainakin tuoreella pörssiyhtiö Titaniumilla ja OP:llä. Kauppahinta oli noin 142 miljoonaa euroa. Sen kiinteistöomaisuus oli maaliskuun lopussa, ennen SBB-kauppaa, 1,1 miljardia euroa. Rypäskauppoja sadoilla miljoonilla Tuoreimmassa tapauksessa SBB ohittaa välittäjät ja toimii suoraan rakennusyhtiö Lehto Group Oyj:n kanssa. eQ Hoivakiinteistöt puolestaan myi keväällä SBB:lle 48 kiinteistöä, jotka ovat pääosin tehostetun palveluasumisen kohteita ja päiväkoteja. Puitesopimuksen mukaiset hoivakiinteistöt ovat pääosin vanhushoivan sekä erilaisten erityisryhmien käytössä. Rakennuksista yksi kohde on kokonaan valmis ja loput valmistuvat lähiaikoina. Kohteiden vuokralaisina on alan valtakunnallisia palveluntuottajia. SBB hankki seitsemän palvelukotia ympäri Suomen useampien operaattorien ja erilaisten sidosryhmien käyttöön. SBB on Pohjoismaiden suurin hoiva-alan sijoittaja. Kohteita valmistui lopulta yhteensä 12, ja kokonaisuuden arvo on noin 40 miljoonaa euroa. Kuva: Lehto Group
Koulussa on tilaa noin 500 oppilaalle ja rakennuksen pinta-ala yli 6000 neliömetriä. Hoivatilat Oyj hankkii koulujakin Marraskuisen uutisen mukaan pörssiyhtiö Hoivatilat rakennuttaa Espoon Matinkylään Espoon kristillisen koulun ja päiväkodin uudisrakennuksen, joka valmistuu syksyksi 2021. Oulun suunnalta kuului viestiä, että siellä on ennenkin myyty osakkeita liian halvalla, joten nyt pitäisi olla viisaampi. Hoivakiinteistörahastoja voi verrata valtion velkakirjoihin, koska sijoittajat sitoutuvat hoivakiinteistörahastoihin pitkiksi ajoiksi, esimerkiksi Evli Healtcare I -rahastoon kuudeksi vuodeksi. Tilat palveluna -ajattelu ja vastuullinen omistajuus erilaistavat yhtiötämme markkinoiden muista toimijoista. – Jos Aedifica hankkii Hoivatilojen osakkeita yhdeksän kuukauden kuluessa tarjousajan päättymisestä ostotarjousta paremmilla ehdoilla, Aedifica on arvopaperimarkkinalain mukaan velvollinen hyvittämään erotuksen sellaisille Hoivatilojen osakkeenomistajille, jotka hyväksyivät ostotarjouksen. 41 . Analyysiyhtiö Inderes arvioi, että kouluista on muodostumassa Hoivatiloille kolmas vahva tukijalta hoivatja päiväkotien rinnalle. Belgialainen Aedifica tarjoutui 4. – Tällöin Aedifica voi vaikuttaa Hoivatilojen liiketoimintaan, mukaan lukien strategiaan, liiketoimintasuunnitelmaan ja tuleviin yritysjärjestelymahdollisuuksiin sekä määrätä hallituksen kokoonpanosta. joulukuuta 14,85 ja 15 euron välissä. Valtion velkakirjat kuitenkin tuottavat huomattavasti heikommin. Yhdeksän kuukauden ajanjakson päättymisen jälkeen Aedifica voi hankkia lisää Hoivatilojen osakkeita ostotarjousta paremmilla ehdoilla ilman, että sille syntyy hyvitysvelvollisuutta ostotarjouksen hyväksyneitä osakkeenomistajia kohtaan. Hoivatilat syntyi alun perin vuonna 2008 Lapti-rakennusyhtiön kylkeen Lapti-Investinä ja listautui pörssiin 2016 Suomen Hoivatiloina, josta nimi lyheni viime keväänä muotoon Hoivatilat Oyj. Terttu Iiskola Lisää kierroksia! . Hoivatilojen hallitus puolsi yhdistymissopimusta, jonka toteutumisen ehdoksi Aedifican omistaja suomalaistytär Aureit Holding Oy asetti 90 prosenttia osakkeista. Kuuma taistelu ratkennee joulukuussa puolivälissä. Sille riittäisi, jos se saisi ostetuksi yli 50 prosenttia osakkeista 14,75 euron hinnalla. Samalla se ilmoitti saaneensa ostositoumuksia jo 48,8 prosentista osakkeita.. Kunnat ja muut julkisen sektorin toimijat kilpailuttavat yhä useammin tilahankkeita vuokramallilla, jolloin vastuullinen omistajuus korostuu, Hoivatilojen toimitusjohtaja Jussi Karjula kertoi. Piensijoittajat olivat ostajaehdokkaiden ristitulessa ymmällään. Kuuma taistelu Hoivatiloista YIT on rakentanut yhteiskuntatiloja elinkaarimallilla jo vuosikaudet. Se asettui vastustamaan Aedifican tarjousta nähtyään Hoivatilojen vahvan tuloksen: Kuluvan vuoden operatiivisen tuloksen yhtiö arvioi olevan vähintään 40 prosenttia liikevaihdosta, jonka arvioi kasvavan 23 miljoonaan euroon. Hoivatilojen hallitus tukee ostotarjousta ja kuvailee osakkeenomistajille sen seurauksia, jos Aedifica jää vain enemmistöomistajaksi. . Hoivatilat toimii hankkeessa rakennuttajana ja rahoittajana ja jää kiinteistön vastuulliseksi omistajaksi. Varmat maksajat, pitkät vuokra-ajat Hoivatilat Oyj:n vuokrausaste on sata prosenttia. Meni briteiltä sivu suun?! Brittiläinen kiinteistösijoittaja Clearance Capital oli nopeaan tahtiin ostanut osakkeita 8,6 prosentin osuuteen asti ja ilmoitti avoimessa kirjeessä osakkeenomistajille, että Aedifican tarjous ei vastaa yhtiön arvoa. Clearancen mukaan tarjousta vastusti sijoittajajoukko, joka omistaa yhtiöstä 28,4 prosenttia, esimerkiksi OP Rahastot ja Länsförsäkringar Fondförvaltning. Yli puolet riittää kuitenkin Aedifican tarjousajan oli määrä päättyä 2. Osakkeen hinta liikkui 2. Kuva: YIT lisäksi myös “tavalliset” kiinteistörahastot. Tarjous oli 16 prosenttia yli edellisen pörssipäivän, mutta pörssissä hinta nousi reilustikin yli 15 euron. – Olemme kehittäneet vuosien ajan yhtiön toimintaa vahvasti palveluyhtiön suuntaan. Inderesin analyysin mukaan Hoivatilojen omistajille ei koidu merkittävää riskiä Aedifican ostotarjouksesta kieltäytymisestä, ja Inderes suosittaa edelleen pitämään Hoivatilojen osakkeet. Markkinat ja brittiosakas Clearance Capital asettuivat poikkiteloin. marraskuuta ostamaan nopeasti kasvaneen pörssiyhtiö Hoivatilojen osakkeet 14,75 euron hintaan. Tarjousaikaa jatkettiin 13:nteen joulukuuta. Lehden jo ollessa painossa 5.11.2019 Aedifica korotti tarjoustaan Hoivatiloista 16 euroon ja pidensi tarjousaikaa 3.1.2020 asti. Kyseessä on Hoivatiloille neljäs koulusopimus kuluvalle vuodelle, yhteensä viides. Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon yhtiö arvioi olevan vuoden 2019 lopussa olevan 470–490 miljoonaa euroa. – Periaatteessa koko Suomen vuokrajärjestelmä on eräänlaista rahansiirtoa tietyiltä veronmaksajilta niiden hyväosaisten taskuun, joilla on rahaa sijoittaa kiinteistöihin, toteaa Vaasan yliopiston rahoituksen ja laskentatoimen professori Sami Vähämaa (Yle 20.2.2019). Tässä talvinen havainnekuva tulevasta Lauritsalan koulusta. Sijoituksen varmuuden takaa se, että rahaston vuokralaisina toimivat hoivayhtiöt saavat tulonsa palveluita ostavilta kunnilta, hoivasta maksavilta vanhuksilta ja Kelalta, joka tukee vanhusten palveluasumista. Vuokrasopimuksen kesto on peräti 25 vuotta ja sopimuksen arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Lisäksi Aedifica voi päättää Hoivatilojen osingonjakopolitiikasta ja jaettavien osinkojen määrästä. Hoivakiinteistöihin erikoistuneiden rahastojen vuosituotoksi odotetaan 8–10 prosenttia. joulukuuta, mutta houkuttuneena belgialainen muutti tarjoustaan
Eiväthän ammattiliitot yleishyödyllisinä yhteisöinä ole koskaan voineet/saaneet tavoitella voittoa eivätkä maksa veroja mistään tuloksista. L ahjaksiko. Kyllä, lahjaksi vuokralaisilta ja veronmaksajilta. 42 Kyllä vuokra-asuntoihin sijoittaminen kannattaa! Kojamosta heruu maitia Suomen lakkokassoihin Suomen suurin kiinteistösijoitusyhtiö Kojamo on valtava menestystarina – ammattiliitoille. Yleishyödyllisenä yhteisönä VVO sai siemenpääomansa valtion asuntolainoituksesta, jota vastaan puolestaan sai lainaa. Lahjaksi, ilman veroja. Täytyy muistaa, että Kojamo on entinen VVO eli valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta, jonka Helsingin asuntokeskuskunta Haka perusti vuonna 1969 ja otti mukaan vasemmistolaisen osuuskaupan (vuodesta 1995 Tradeka) ja ammattijärjestöjä. Asuntosijoittajasta on 1,5 vuoden aikana irronnut vahvistuksia isojen liittojen lakkokassoihin myynteinä 281 miljoonaa ja osinkoina 31 miljoonaa euroa
Vuoden 2017 varsinainen yhtiökokous päätti muuttaa konsernin nimen Kojamo Oyj:ksi, ja se listautui Helsingin pörssiin 15.6.2018. Vuonna 2001 yhtiö muuttui julkiseksi osakeyhtiöksi. Kuva: Kojamo Vuonna 2011 VVO-Kojamon toimitusjohtajaksi kutsuttiin DI ja MBA Jani Nieminen, 50. Vuoteen 2011 mennessä Kojamo on entinen VVO eli valtakunnallinen vuokrataloosuuskunta, jonka Helsingin asuntokeskuskunta Haka perusti vuonna 1969 ja otti mukaan vasemmistolaisen osuuskaupan ja ammattijärjestöjä. 1,5 vuodessa +73 prosenttia Pörssiin listautuessa Kojamon osakkeen arvoksi määritettiin 8,55 euroa, mikä ei tietenkään vastaa sitä, minkä osakkeenomistajat. 43 VVO lanseerasi Lumo-brandin viitisen vuotta sitten. asuntovarallisuutta oli karttunut tukevasti, ja toimitusjohtajaksi kutsuttiin Jani Nieminen, joka on luotsannut yhtiötä taitavasti. yksityisiltä markkinoilta, ja näin pääoma karttui ilman ammattiliittojen lisäpanostuksia. Kuva Espoon Asemakujalta. Hän on luotsannut Kojamon menestykseen. Vuonna 2016 VVO sai päätökseen strategisen muutoksen asuntosijoitusyhtiöksi. Vuonna 2012 Kojamo uudisti strategiansa keskittyäkseen kaupalliseen toimintaan. Lumo Kodit Oy osti Icecapitalin rahaston, joka omisti 2 274 markkinaehtoista vuokra-asuntoa pääasiassa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Tampereella. Vuonna 1997 VVO päätti muuttua osakeyhtiöksi ja aloittaa myös omistusasuntojen rakennuttamisen, mutta siitä luovuttiin vuonna 2009. Vuoden 2016 alkupuolella Kojamo myi 8571 valtion tukemaa ARA-vuokra-asuntoa Y-Säätiölle
eurolla, jonka jälkeen omistusta on 23,43 milj.€. Se oli Kojamon 9:nneksi suurin omistaja marraskuun lopussa. Paperiliiton osakkeiden arvo on 10,64 milj.€, arvonnousua 4,5 milj.€. eurolla, minkä jälkeen omistusta on 12,32 milj.€, siinä arvonnousua 5,2 milj.€. eurolla. Arvonnousua on 5,94 milj.€. Julkisalojen Jyty on vähentänyt omistuksiaan maalis-kesäkuussa 0,46 milj. euron myyntien jälkeen. PAU:n osakepotti on suurista pienin, marraskuun arvolla 8,64 milj.€, arvonnousua 3,65 milj.€. Se sai niistä 25,56 milj.€ eli ”vain” reilun 20 prosentin lisäarvon. euron myynnin jälkeen. Muut liitot eivät yleensä ole myyneet enempää kuin osan nykyisin omistamiensa osakkeiden arvonnoususta. SAK:n omistus on 14,08 milj.€ maalis-huhtikuun 3,38 milj. Ammattiliitto PRO on myynyt helmi-maaliskuussa ja loka-marraskuussa, kaikkiaan 46,19 milj. Vain Tehy myi kaikki osakkeensa ”turhan aikaisin” helmi-huhtikuussa 2019. Mahdollisuus kasvattaa osinkoa kielii tuloksen vahvasta parantumisesta. Elintarvikeliitto on myynyt helmi-syyskuussa osakkeita 6,29 milj. Metalliliitto, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ja Puuliitto yhdistyivät 1.1.2018 Teollisuusliitoksi. Liiton omistus on edelleen 205,68 milj.€, missä arvonnousua on kertynyt 86,86 milj.€. eurolla. Heinäkuun 2018 myyntien lisäksi: JHL on myynyt elo-marraskuussa, yhteensä 31,74 milj. PAM:n omistuksen arvo on 139,15 milj.€ ja sen arvonnousu 58,76 milj.€. Suurimmat 14 ammattiliittoa kuittasivat huhtikuussa osinkoja yhteensä 31,18 milj.€. Kauppasopimukseen osallistuivat myös seuraavaksi suurimmat ammattiliitot JHL (7,18 milj.€), Rakennusliitto (6,64), PRO (6,18), PAM (6,16) ja OAJ (1,91). Ilmarinen sai 63,31, Varma 51,80 ja Teollisuusliitto 46,04 miljoonaa euroa. syyskuisen ja yhteensä 30,71 milj. Omistuksen arvo on noussut 223,20 milj. Myyntitulot helmi-toukoja syyskuulta yhteensä 56,14 milj.€. Rakennusliiton jäljellä olevan omistuksen arvo on 196,69 milj.€. Omistuksen arvonnousu on 83,06 milj.€. Arvonnousua yhä odottavat Opettajien OAJ on taitavasti hankkinut lisää osakkeita viime vuoden kesä-syyskuussa, yhteensä vajaalla 10 milj. Kojamo on huippuunsa viritetty liikelaitos. Sähköliitto on myynyt jo viime marras-helmikuussa 21,16 milj. Arvonnousu siinä on 9,89 milj. Rahaa tuli Teollisuusliitonkassaan noin 13,3 miljoonaa euroa. AKT:n osakkeiden arvo on 23,32 milj.€, nousua 9,85 milj.€. Ne ovat myyneet tänä aikana osakkeita yhteensä 280,97 milj. euroon, lisääntynyt peräti 94,25 miljoonalla. Kela maksoi suoraan Kojamolle asumistukia 26 milj.€ vuonna 2016, 23 milj.€ vuonna 2017. Korkeimmillaan osake kävi kuluneena syksynä jo 16 eurossa, mutta suurten marraskuisten kauppojen jälkeen se on asettunut alle 15 euron. Stiftelsen Åbo Akademi on ostanut Kojamon osakkeita elokuusta 2018 maaliskuuhun 2019 niin, että omistuksen arvo on pienen kesäkuisen myynnin jälkeen 32,54 milj.€. Virityksen maksavat vuokralaiset ja Kela. Miten myyjät onnistuneet. Suomenruotsalainen rahakin näkee tulevaa arvonnousua. Aalto on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri synnyinkaupunkinsa Tampereen yliopistosta.. Arvo nousi heti 8,75:een ja kahdessa viikossa yli 9 euron. €. Ilmarinen, Varma ja Teollisuusliitto myivät seuraavaksi marraskuussa 2019 yhteensä 11 miljoonaa osaketta 14,65 euron hintaan hallintorekisterissä piileville ostajille – siis ilmeisesti kansainvälisille suursijoittajille. Omistuksen arvo on 154,81 milj. €. Arvonnousu listautumishinnasta oli yli 71,3 prosenttia. Jäljellä olevan omistuksen arvo on 6,59 milj.€, jossa on arvonnousua 2,78 milj.€. Viime vuonna asumistukien määrä ja Kojamon valtiolle maksama yhteisövero 28 milj.€ lähentyivät toisiaan. Kojamon kuukausittaisista kauppatiedoista ilmenee, että kesäkuussa 2018 Teollisuusliitto oli suurin omistaja, mutta se myi heinäkuussa osakepotin eläkevakuuttajille Ilmariselle ja Varmalle niin, että vakuutusyhtiöt nousivat suurimmiksi. eurolla. eurolla. Kojamo on huippuunsa viritetty liikelaitos. €, sen arvonnousu 65,37 milj. AKT, Paperiliitto ja PAU ovat myös luottaneet yhä jatkuvaan arvonnousuun. Hän aloitti VVO:n hallituksen johdossa 2007 ja Metallityöväen liiton puheenjohtajana 2008. Arvonnousu on noin 73 prosenttia. Marraskuisten kauppojen jälkeen Ilmarisen omistuksen arvo Kojamossa on marraskuun lopun 14,80 euron hinnalla melkein 415 milj.€ (kasvu listautumisarvosta 8,55 € yli 175 milj.€), Varman 398 (+167) ja Teollisuusliiton 382 (+161). Osingoistakin 31 miljoonaa Kojamo maksoi viime keväänä osinkoja 0,29 euroa osakkeelta tilikaudelta 2018. Vuosien 2017 ja 2016 osinko on ollut 0,22 ja vuoden 2015 0,16 euroa. Säätiö on käyttänyt ostoihin 21,02 milj.€ ja saanut myynnistä 0,37 milj.€. eurolla. n Terttu Iiskola VVO-Kojamon menestyksen suurin taustahahmo, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, 54, luopui Kojamon hallituksen puheenjohtajuudesta viime vuoden lopussa. Kojamon arvonnousu on siis kuin taivaan lahja ammattiliitoille. Miten ammattiliitot ovat osanneet tulouttaa arvonnousun listautumisen 8,55 eurosta 14,80 euroon. olivat ”muinoin” osakkeistaan maksaneet. 44 • Markkina-arvo 3 682 milj.€ (30.11.2019) • Omavaraisuusaste 43% • Asunto-omaisuus 5,4 milj.€ (30.9.2019) • Yli 35 000 vuokra-asuntoa (Lumo-asunnot) • Liikevaihto 358,80 milj.€ 31.12.018 • Nettovuokratuotto 234 milj.€ 2018 • Tulos ennen veroja 277,3 milj.€ 31.12.2018 • Bruttoinvestoinnit 365,2 milj.€ 2018 • Tulovero valtiolle 2018 reilu 28 milj.€ • Osakkeita yhteensä 247 144 399, joista: hallintorekisteröityjä 31,3 % hallintorekisteröidyille ostajille marraskuussa 12 372 067 eli 19,03 % osakkeista voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 40,3 % rahoitusja vakuutuslaitokset 32,8 % Mahdollisuus kasvattaa osinkoa kielii tuloksen vahvasta parantumisesta
Carunan verkossa on tällä hetkellä yhteensä noin 5 800 aurinkosähkön tuottajaa. Itse kukin meistä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa asiakkaidemme, yhtiömme ja koko yhteiskunnan hiilijalanjälkeen, sanoo Carunan toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny. Carunan hiilijalanjälki vuonna 2018 oli noin 190 500 tnCO2e. Vuonna 2018 Carunan verkkoon tuotettiin noin 3 600 GWh uusiutuvaa sähköä ja sen myönteinen ilmastovaikutus oli 470 000 tnCO2. Merkittävimmät hiilidioksidipäästöt aiheutuvat sähköverkon rakentamiseen käytetyistä materiaaleista, sähkönjakelussa tapahtuvasta sähkön häviämisestä (häviösähkö), valtakunnan sähköverkossa ja muiden verkonhaltijoiden sähköverkoissa siirretyn sähkön (kantaja alueverkko) hiilidioksidipäästöistä sekä sähköverkon rakennustöistä. Selvityksessä arvioitiin myös Carunan hiilikädenjälkeä eli toiminnasta aiheutuvia myönteisiä vaikutuksia. Carunan vuoden 2018 hiilijalanjälki vastaa noin 19 000 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä. H iilijalanjäljen laskenta on osa Carunan Ilmastovaikutukset-selvitystä, jossa arvioitiin Carunan toimintojen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Carunan työntekijöiden hiilijalanjäljen osuus on 0,6 % kokonaishiilijalanjäljestä. – On tärkeää analysoida toimintamme vaikutukset ilmastoon ja toisaalta ilmastomuutoksen vaikutukset Carunaan. Carunan sähköverkko mahdollistaa uusiutuvan energian liittämisen verkkoon ilman, että toimitusvarmuus vaarantuu tai uusiutuvaa tuotantoa menetetään. Myönteisiä ilmastovaikutuksia saavutetaan myös Caruna Markkinapaikalla sähköinen palvelu, jossa asiakas voi valita omaa hiilijalanjälkeään pienentäviä ratkaisuja -, vapauttamalla metsäpinta-alaa maakaapeloinnin myötä ja rakentamilla infraa yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Niistä merkittävin oli uusiutuvan energian verkkoon liittäminen. Carunan omien suorien päästöjen lisäksi arvioitiin hankintaja toimitusketjusta tulleet päästöt vuodelta 2018. Carunan kumppanina ilmastovaikutukset-selvityksessä toimii kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto Gaia Consulting Oy. Selvitys ei jäänyt ainutkertaiseksi, vaan se on tarkoitus tehdä jatkossa vuosittain. Työ toteutettiin GHG-protokollan (Green House Gas Protocol, Scope 1-3) mukaisesti. 45 Sähkönsiirtoyhtiön verkossa 5800 aurinkosähkön pientuottajaa Caruna arvioi ilmastorooliaan Caruna arvioi omaa rooliaan ilmastonmuutoksessa. Tämä vastaa noin 19 000 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälkeä. Saadun tiedon perusteella voimme kohdentaa toimenpiteemme mahdollisimman tehokkaasti. n Uusiutuvan energian tuotannon lisääminen on tärkeässä roolissa taistelussa ilmastonmuutosta vastaa.
Taloyhtiön ei kannata hätiköidä hakiessaan uutta isännöitsijää.. 46 Valinnassa ei kannata kiirehtiä tai oikoa Hyvä, paras isännöitsijä Isännöitsijän vaihto tulee kokeneellekin taloyhtiön hallituksen jäsenelle vastaan melko harvoin
Yksi isännöinnin laatua kuvaava kriteeri on auktorisointi, josta vastaa Isännöinnin Auktorisointi ISA ry. Myös referenssejä kannattaa hakea ja kysellä isännöitsijöiden menettelytavoista muilta taloyhtiöiltä, jos se vain on mahdollista. – Jokaisen osapuolen etu on, että taloyhtiö selvittää, mikä on isännöinnin todellinen tarve ja mitä hallitus haluaa isännöinniltä. Toisaalta isännöintiyritys voi olla arka keskustelemaan sopimuksen sisällöstä. Olennaista on, että taloyhtiön hallitus muodostaa kuvan isännöinnin palvelukokonaisuudesta. Kuva: Kiinteistöliitto toimii juuri tällä tavoin omassa tarjouspyynnössään isännöintitoimistoille. Taloyhtiö kertoo osoitteen, huoneistojen lukumäärän ja talon rakennusvuoden. Valintamenettelyssä on jotain pielessä, jos väärä valinta toistuu koko ajan, sanoo Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen. 47 – Joskus taloyhtiöt kärvistelevät liian pitkään huonoksi kokemassaan sopimuksessa. Kiinteistöliiton yhteyspäällikkö Timo Tossavainen kehottaa taloyhtiötä ennen tarjouksen tekoa määrittelemään isännöinnin tarpeet. Suomessa on 195 ISA-auktorisoitua isännöintiyriT aloyhtiön kannalta on huolestuttavaa, jos uutta isännöitsijää on haettava muutaman vuoden välein. Joskus hyvin ihmisten kanssa toimeentuleva isännöitsijä ei välttämättä saa aikaiseksi käytännön toimissa tehokasta jälkeä, kun taas ehkä vuorovaikutustaidoissaan hieman kulmikkaampi isännöitsijä osaa hoitaa arkea ja viedä esimerkiksi saneerauksia hyvin lävitse. Jos taloyhtiö tuijottaa pelkkään hintaan, se voi saada isännöinnin hyvinkin eri ehdoilla ja riski huonolle sopimukselle on suuri. – Kun taloyhtiö on miettinyt oman isännöinnin tarpeensa ja sen mitä palveluita se isännöitsijältä haluaa, tarjouspyyntöön tulee eritellyksi kiinteään ja erillisveloituksiin haluttavat isännöintipalvelut. Tarjoukset saadaan vertailukelpoisiksi vain hyvin valmistellulla tarjouspyyntömenettelyllä. Ne voivat vaihdella eri isännöitsijätoimistoilla, mutta tärkeää on saada tarjoukset vertailukelpoisiksi. Taloyhtiö voi neuvotella sopimuksen sisällöstä hyvin vapaasti. Tossavaisen mukaan ensimmäinen ehto hyvälle valinnalle on, ettei taloyhtiö oikaise tarjouspyynnön lähettämisessään. Tossavainen muistuttaa, ettei isännöintitoimistoilla ole mielekästä vastata tämänkaltaiseen tarjouspyyntöön. Ne voivat sisällyttää tarjoukseen kiinteän kuukausilaskutuksen ja erillislaskutuksen aivan eri tavoin. Auktorisointi tuo laatua Tossavainen suosittelee myös, että hallitus haastattelisi isännöitsijäehdokasta. Isännöinti on puhtaasti sopimusasia. – Isännöinnin tehtäväkuva vaihtelee muun muassa sen mukaan, onko taloyhtiöllä talonmiestä vai ei. – Se kertoo, ettei taloyhtiön hallituskaan ehkä osaa tehdä valintaa tehdä. Isännöinnin tehtäväkuva vaihtelee muun muassa sen mukaan, onko taloyhtiöllä talonmiestä vai ei. Usein taloyhtiön hallitus. Kukaan ei osta autoa lähettämällä autokauppiaille tarjousta, jossa kertoo missä asuu, montako jäsentä perheessä on ja minkä ikäinen ostaja on, eikä ominaisuuksista tai varustelusta ei olisi mitään mainintaa. – Isännöinti on loppujen lopuksi aika paljon henkilökemiaa. – Koska isännöinnin sisältöä ei ole millään tavoin määritelty, voivat isännöintoimistot antaa ylimalkaisen tarjouksen. Tarjousten hinnat eivät ole mitenkään vertailukelpoisia hinnoittelun osalta, koska sisällöt eivät ole samat
Sopimuksen tulisi olla ymmärrettävä ja selkeä. – Toimintatavat saattavat olla aika erilaiset ja käytännön isännöinti voi muuttua aika radikaalistikin. – Ei ole tavatonta, että isännöintiä vaihtanut taloyhtiö palaa entiseen isännöintiin muutaman vuoden kuluttua.. Minusta taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän pitäisi kerran vuodessa istua alas ja keskustella sopimuksen sisällöstä. Kun taloyhtiö on saatu asiakkaaksi, alkavat palkkiot vähitellen nousta. Isännöitsijän vaihto tulee tänä päivänä vastaan monesta syystä. Kaikkiaan toimistojen kokonaismäärä liikkuu sadoissa ja isännöitsijöitä on muutama tuhat. Taloyhtiön hallituksen kannattaa käsitellä isännöinnin ehdottama hinnankorotus ja päättää, hyväksyykö korotuksen sellaiseen vai esittääkö esimerkiksi neuvottelua pienemmästä korotuksesta tai ainakin kysyy perusteita korotusesitykselle, muistuttaa Tossavainen. Uudet innovaatiot ja lainsäädäntöön liittyvät asiat saattavat vaikuttaa isännöitsijän tehtäväkuvaan. Tossavainen kehottaa sopimuksessa huomioitavan myös niitä seikkoja, jotka voivat nostaa isännöinnin hintaa. Auktorisointi on myös uusittava määrävälein. Tietojen siirrosta on hyvä sopia, koska tietojen panttaaminen tuo uudelle isännöitsijälle turhaa työtä ja voi maksaa taloyhtiölle ylimääräisiä kustannuksia. Isännöintisopimus tehdään yleensä toistaiseksi. – Yksikään sopimus ei ole ollut ikuinen. – Joskus vanha isännöitsijätoimisto tekee kiusaa panttaamalla taloyhtiön tietoja. Ei ole mitenkään tavatonta, että sopimuksen päättyminen tuo hankaluuksia sen suhteen, mikä on tietojen omistusoikeus ja miten niitä luovutetaan vanhalta isännöitsijätoimistolta uudelle isännöitsijälle. – Joillakin isännöintiyrityksillä on tapana tarjota uusille asiakkaille hyvinkin halvalta vaikuttavaa isännöintiä. Osa noususta voi tapahtua erillisveloitusten korotuksina ja osa kuukausiveloituksen kautta. – Ei ole tavatonta, että isännöintiä vaihtanut taloyhtiö palaa entiseen isännöintiin muutaman vuoden kuluttua. ”Yksikään sopimus ei ikuinen” Tossavainen kehottaa myös jo sopimuksen tekovaiheessa miettimään, miten sopimus aikanaan päätetään. Yksi syy voi olla puhtaasti henkilökemioiden yhteensopimattomuus tai huono isännöinti, mutta monesti myös eläköityvä isännöitsijä myy oman toimistonsa. Ostaja on usein suurempi ketju. Jos hinta kovin edullinen. Mikään sopimus ei ole ikuinen. n Juhani Karvonen – Pelkän hinnan takia isännöintiä ei välttämättä kannata vaihtaa, jos on muuten tyytyväinen isännöintiin. Auktorisointi merkitsee, että ulkopuolinen taho käynyt lävitse sen, miten isännöintitoimisto hoitaa asiansa. – Olemme muutama vuosi sitten tehneet auktorisoinnista ja isännöinnin laadusta kyselytutkimuksen. tystä tai toimipaikkaa. Kiviä on turha jättää pyörimään kenenkään, jos ne saa kengästä poiskin. – Lakimuutokset ovat joskus sellaisia, samoin normaalit palkkojen nousut. Taloyhtiöiden tulee muistaa, että sopimus on aina muutettavissa ja tarkistettavissa. Liiallinen pikkutarkkuus ei ole mielekästä, koska se voi hankaloittaa käytännön isännöintiä, mutta ehdottomasti olennaiset asiat kannattaa kirjata sopimukseen. 48 Myös remonttien hinnat nostavat hyvän isännöinnin arvoonsa. Paperiset arkistot voivat sijaita eri maakunnassa kuin itse isännöitsijä tai toimisto. Sen mukaan auktorisoitujen toimistojen isännöintiin taloyhtiöt ovat tyytyväisempiä kuin muuhun isännöintiin. – Joskus taloyhtiöt kärvistelevät liian pitkään huonoksi kokemassaan sopimuksessa. Pelkän hinnan takia isännöintiä ei välttämättä kannata vaihtaa, jos on muuten tyytyväinen isännöintiin. Jos taloyhtiö on tyytymätön isännöintiin, isännöitsijää kannattaa vaihtaa hinnasta huolimatta. Jonkinasteinen korrelaato tässä suhteessa vallitsee. Tällä tavoin isännöintiyritys voi kiriä alihintaista tarjoustaan kannattavammaksi. Jos isännöinnin hinta on selvästi keskimääräistä edullisempi, pitää hälytyskellojen alkaa soida taloyhtiössä. Kannattaa muistaa, että isännöintipalkkion korotus on sopimusasia – ei pelkkä ilmoitusasia. Toisaalta isännöintiyritys voi olla arka keskustelemaan sopimuksen sisällöstä. – Jos taloyhtiö on tyytyväinen isännöintiin, ei sitä kannata alkaa vaihtamaan vain hinnan takia
49 ”Kasvukaupunkien rakentamisvauhti edellyttäisi ahkeraa keskustelua viheralueiden laadusta” Valtionpalkinto maisema-arkkitehdille Tilat peruskoululle, päiväkodeille, nuorisotalolle... 1948) on tehnyt pitkäaikaista taiteellista työtä maisemansuunnittelussa ja restauroinnissa sekä toiminut maisema-arkkitehtuurin hyväksi laajasti kansainvälisesti ja kotimaassa. Kohteen alueella olevat vanhat rakennukset puretaan ja näiden tilalle on suunniteltu aikanaan rakennettavaksi uusia asuintaloja. Maisema-arkkitehtuuria on voinut opiskella Suomessa nyt 30 vuotta omana koulutusohjelmanaan ja ammattikuntamme on vakiinnuttanut asemansa arkkitehtisuunnittelun rinnalla, sanoo maisema-arkkitehtiliiton puheenjohtaja Pia Kuusiniemi. Assemblin on mukana kohteessa NCC:n aliurakoitsijana. n Arkkitehtuurin valtionpalkinto meni nyt ensimmäistä kertaa maisemaarkkitehdille. Tunnustus koko alalle Gretel Hemgård on otettu palkinnosta. Jakomäkeen uusi palvelurakennus Gretel Hemgård on tehnyt pitkäaikaista työtä maisemansuunnittelussa ja restauroinnissa. J akomäen sydän -niminen palvelurakennus sijaitsee Jakomäen nykyisen yläkoulun ja uimahallin yhteydessä Sommerpolku 6:ssa Helsingissä. Rakennusta on suunniteltu yhdessä tulevien käyttäjien kanssa ja kohde toteutetaan allianssimuotoisena hankkeena. Suomen maisema-arkkitehtiliitto MARK pitää kunnianosoitusta erittäin merkittävänä ja onnittelee kunniajäsentään Gretel Hemgårdia lämpimästi. Henkilökohtaisesti tämä on tietysti suuri kunnia, sillä palkinto on arvokkain tunnustus, jonka maisema-arkkitehti tai arkkitehti voi saada. Allianssin muodostavat Helsingin kaupunki, NCC Suomi päätoteuttajana, suunnittelutoimisto Optiplan sekä Auer & Sandås Arkkitehdit ja Arkkitehtitoimisto Opus. Kuusiniemi on samaa mieltä. – Hemgårdin panos suomalaisen maisema-arkkitehtuurin edistäjänä on erittäin arvokas. Taiteen edistämiskeskuksen (Taiken) asiantuntijoina toimivat valtion taidetoimikunnat päättävät vuosittain taiteenalansa valtionpalkinnoista. Uusille rakennettaville alueille on hänen suunnitelmistaan syntynyt laaja kirjo kaupunkiympäristöjen arkkitehtuuria, puistoja, katuja, hautausmaita, pihoja ja maisemateoksia, joissa maisemansuunnittelu ja -arkkitehtuuri ovat tinkimättömästi ja monipuolisesti mukana arkkitehtuurin rinnalla ja samalla itsenäisinä teoksina. Hänen työssään korostuu suunnittelun pitkäjänteisyys ja monet toteutuksista ovat lajinsa parhaimpia Suomessa. – Mediahuomiota on ollut huomattavan vähän, vaikka kasvukaupunkien rakentamisvauhti edellyttäisi ahkeraa keskustelua viheralueiden ja puistojen laadusta ja niiden merkityksestä paikan identiteettiin ja asukkaiden hyvinvointiin. – Maisema-arkkitehtuurin keinoin voimme vastata aikamme tärkeisiin kysymyksiin: miten voimme sopeutua ilmastonmuutokseen ja sitoutua kestävään ympäristön rakentamiseen ja samalla tuottaa laadukasta ja viihtyisää ympäristöä sekä tiivistyvillä keskusta-alueilla että haja-asutusalueilla. marraskuuta. Arkkitehtuurin valtionpalkinnosta päättää arkkitehtuurija muotoilutoimikunta. Kohde valmistuu syksyllä 2020. Helsingin kaupunki kertoo, että näiden muutoksien yhteydessä kohentuvat merkittävästi Jakomäen alueen virkistysalueet sekä liikennejärjestelyitä muutetaan entistä turvallisemmiksi. Gretel Hemgård (s. Helsingin kaupunki ja NCC toteuttavat allianssimallilla Helsingin Jakomäkeen uuden palvelurakennuksen. Mielelläni jakaisinkin huomionosoituksen kaikkien kanssa! Hemgård toivoo, että palkinto lisää yleistä keskustelua maisema-arkkitehtuurista. – Uskon, että saamani palkinto on tarkoitettu tunnustukseksi koko maisema-arkkitehtuurille. M aisema-arkkitehti MARK Gretel Hemgårdille on myönnetty vuoden 2019 arkkitehtuurin valtionpalkinto pitkäaikaisesta taiteellisesta työstä maisema-arkkitehtuurin luojana ja maisemanäkökulman puolesta puhujana. Tiedeja kulttuuriministeri Hanna Kosonen jakoi yhteensä 14 palkintoa eri taiteenaloille 29. n. Assemblin on aloittanut Jakomäen sydämessä työt toukokuussa 2019 ja kohde valmistuu syksyllä 2020. Kohteen uusia tiloja tulevat käyttämään nykyiset Jakomäen peruskoulu, leikkipuisto Jakomäki, päiväkoti Kotilo, päiväkoti Naava, Jakomäen nuorisotalo ja tilaa varataan myös mahdolliselle kansalaistoiminnalle
Yhä enemmän latauspisteitä Sähköautojen latauspisteet nousivat barometrissa yhä useamman yhtiön suunnitelmiin. – Hienoiset kasvuodotukset saavat taustatukea myös hallitusohjelmassa olevasta uudesta energia-avustuksesta asuinrakennuksille vuosille 2020-2022, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Asiasta on löydettävissä runsaasti olennaista asiatietoa ja palveluita. Tulokset olivat pääUrakkatarjousten määrässä on ollut jonkin verran nousua.. Näillä alueilla oli hienoisesti enemmän vastaajia, jotka ilmoittavat yhtiönsä korjausten olevan ensi vuonna kuluvaa vuotta suurempia kuin niitä, jotka arvioivat korjausten supistuvan. Vastanneista taloyhtiöistä 26 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan kuluvana vuonna, kun taas 32 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan yhtiössään viime vuoteen verrattuna. Korjausrakentamisessa ei kasvua tänä vuonna Kuluvana vuonna taloyhtiöiden korjausrakentamisessa ei ole tiedossa merkittävää kasvua. Tänä vuonna latauspisteitä aiotaan toteuttaa kerrostaloyhtiöistä kolmessa prosentissa ja rivitaloyhtiöistä alle kahdessa prosentissa – Barometrimme tulokset osoittavat, että taloyhtiöiden vastuuhenkilöt ovat tunnistaneet vahvasti sähköautojen latausjärjestelmien selvittämisja toteuttamistarpeen, ja on selvää, että monet yhtiöt tulevat myös toimimaan asiassa heidän omien tarpeidensa mukaisesti. 50 Kiinteistöliiton barometri selvitti: Lievää kasvua korjauksiin Korjausrakentamisbarometrin tulokset povaavat varovaista kasvua taloyhtiöiden korjaamiseen vuonna 2020. Lisäksi valtiolta on saatavissa tuntuvasti avustusta, joten latausinfra yleistyy taloyhtiöissä nopeasti, Kero luonnehtii näkymää. Kaikkialla maassa saldoluvut olivat miinuksella kuluvalle vuodelle. Asiaa tiedusteltiin ensimmäisen kerran korjausrakentamisbarometrissa syksyllä 2017, jolloin 19 prosenttia vastaajista arveli toteuttavansa lataushankkeen seuraavan viisivuotisjakson kuluessa. Kerrostalojen kohdalla latausjärjestelmät nousivat peräti yleisimmäksi korjausja ylläpitotoimeksi tulevalla viisivuotiskaudella. Kerrostalovastaajista 28 prosenttia ja rivitalovastaajista 24 prosenttia ilmoitti, että sähköautojen latauspisteet ovat työn alla tulevalla viisivuotiskaudella. K iinteistöliiton korjausrakentamisen Ilmapuntari osoittaa positiivista saldolukua pääkaupunkiseudulla, muualla Etelä-Suomessa sekä Pohjois-Suomessa
Hallitusvastaajista 36 prosenttia raportoi, että vain yksi pankki antoi lainatarjouksen. Rivitaloyhtiöillä piharakenteet ja ulkovaippaan kohdistuvat korjaukset ovat putkiremonttien ohella tänä vuonna yleisimpiä. Pk-seudun keskimääräinen kustannus oli kahden vuoden takaiseen verrattuna paikoillaan, mutta muualla Suomessa oli nousua varsin paljon. Taloyhtiöiden rahoitus on suunniteltava isojen korjaushankkeiden kohdalla osana kokonaisuutta, eikä pankinjohtajan puheille ole syytä mennä vasta siinä vaiheessa, kun iso korjaushanke on suunniteltu teknisesti valmiiksi ja urakka on kilpailutettu. Nyt lainamarginaalin mediaani oli 0,83 prosenttiyksikköä. Näiden lisäksi toimenpiteitä sähköautojen latausjärjestelmiin ennakoi siis runsas neljännes taloyhtiöiden hallitusten edustajista. Barometrin tulosten perusteella sisäpuolisten menetelmien ja niin sanotun hybridimallin osuus viemärikorjauksista on edelleen hivenen kasvanut. Kolmannes oli saanut kaksi tarjousta, ja tätä enemmän tarjouksia oli saanut 31 prosenttia vastaajista. Lainaehtojen heikentymistä odottavien vastaajien määrä supistui 27 prosenttiin ja lainaehtojen paranevista odottavien vastaajien puolestaan kohosi kuuteen prosenttiin. Taloyhtiöiden lainansaanti edelleen hyvää, mutta korjauslainat eivät ole läpihuutojuttu. Tämän ilmiön yleisyyttä pyritään seuraamaan Korjausrakentamisbarometrissa tarkemmin tulevina aikoina. Pelkkien käyttövesiputkien uusimisen mediaanikustannus oli tällä kertaa 130 euroa huoneistoneliöltä, kun kaksi vuotta sitten lukema barometrissa oli 110 euroa. Kevääseen 2019 verrattuna heikentymistä raportoineiden osuus kuitenkin supistui. Korjaushankkeiden rahoitus on kiinteä osa taloyhtiön suunnitelmallista johtamista, toteaa Jukka Kero. n. Barometrin tuloksissa esiintyi jonkin verran myös vapaissa vastauksissa kommentteja, ettei taloyhtiö ole saanut korjaushankkeisiin lainaa pankista ollenkaan. Hallitusten vastauksissa kolme tai useampia tarjouksia saaneiden osuus oli puolestaan hivenen kasvanut. Sisäpuolisten korjausmenetelmien mediaanikustannus oli tässä barometrissa 360 euroa huoneistoneliöltä, kun kaksi vuotta sitten lukema oli 320 euroa. Vastanneista taloyhtiöistä 14 prosenttia arvioi, että lainarahan saatavuus on heikentynyt. Korjauslainojen marginaalien mediaani on vuoden tauon jälkeen uudelleen hivenen laskenut. Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi noin 2900 taloyhtiönsä edustajaa, joista 47 prosentilla on kuluvana vuonna korjaushankkeen jokin vaihe menossa taloyhtiössään. Sen sijaan taloyhtiöiden hallitusten arviot lainaehtojen heikentymisestä eivät ole enää niin huonoja kuin vuonna 2018. Hieman runsaalla neljänneksellä vastaajien yhtiöitä oli korjauksia tänä vuonna käynnissä. kaupunkiseudulla, muualla Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa hieman Itäja Pohjois-Suomea valoisammat. Tämä koski sekä kerrostaloettä rivitaloyhtiöitä. Urakkatarjousten määrässä nousua Taloyhtiöt ovat saaneet viime aikoina hitusen enemmän urakkatarjouksia kuin kahden edellisen barometrikierroksen aikana. Korjausrakentamisbarometrin vastaajien mukaan viemäreiden niin sanotun perinteisen tavan putkiremontin mediaanikustannus on viime aikoina ollut hieman alle 700 euroa huoneistoneliöltä. Osuus oli hieman vuoden 2018 syksyä korkeampi. Kuva: Kiinteistöliitto Taloyhtiöiden lainansaanti on edelleen hyvä, mutta korjauslainat eivät kuitenkaan ole mikään läpihuutojuttu. Neljä prosenttia kertoi saatavuuden parantuneen. Putkistokorjaukset tyypillisin hanke Vuonna 2019 korjataan kerrostaloissa eritoten putkistoja ja piharakenteita sekä ulkovaipan osia. Seuraavien viiden vuoden aikana taloyhtiöt suunnittelevat korjaavansa yleisimmin piharakenteita, rakennusten ulkovaippoja sekä kerrostaloyhtiöissä myös putkistoja. Kuitenkin suuri enemmistö, 82 prosenttia vastaajista, kokee, että rahoituksen saaminen on pysynyt viimeisen puolen vuoden aikana ennallaan. Syksyyn 2018 verrattuna sekä heikennystä että parantumista arvioiden osuudet lievästi kasvoivat. – Vaikka muutokset barometrin tuloksissa ovat pieniä, taloyhtiöiden korjauslainojen markkinoilla väreilee muutostuulia, jotka on syytä tunnistaa taloyhtiöissä ja isännöintitoimistoissa. Korjauslainojen saatavuus on barometrin lainarahatarjoustulosten perusteella jonkin verran heikentynyt. Pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset olivat hieman runsaat 850 euroa mediaaniltaan ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella 550 euroa. 51 – Vaikka muutokset barometrin tuloksissa ovat pieniä, taloyhtiöiden korjauslainojen markkinoilla väreilee muutostuulia, jotka on syytä tunnistaa taloyhtiöissä ja isännöintitoimistoissa, muistuttaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero
52 Monipuolista asumista eri elämänvaiheisiin Tuusulaan asuntomessuille Tuusulan Rykmentinpuistoon, pääkaupunkiseudun kupeeseen, on rakenteilla vuoden 2020 asuntomessualue. A suntomessujen perusperiaatteena on esitellä rakentamisen ja asumisen koko kirjo. Messuilla esitellään kaupunkiasumisen parhaat puolet yhdistettynä kylämaiseen yhteisöön, jossa palvelut ja naapurit ovat lähellä. Esimerkiksi Kouvolan. Miten pitkälle tämä on mahdollista toteuttaa riippuu pitkälti siitä, missä asuntomessualue sijaitsee
– Yleisesti ottaen kerrostalorakentaminen on betonirakentamista, johon puukerrostalo on tulossa mukaan. Pikemminkin se on pysynyt aika tasaisena 2000-luvun alun puubuumin siivittämänä. Asuntomessut viettää 50-vuotisjuhliaan Tuusulassa järjesRykmentinpuiston asuntomessualue näyttää valmistuessaan tältä. Omistus, vuokraus vai asumisoikeus Vuorenpään mukaan Tuusulaan rakentuva kattaus on monipuolisuudellaan merkittävä kokonaisuus niin talotyyppien kuin omistusmuotojen osalta. Puusta vai kivestä Messualueella on 33 kohdetta, joista seitsemän on kivirakenteisia ja 26 puurakenteisia. – Tuusulaan pystytään rakentamaan monimuotoisuutta ja sinne rakennetaankin kerrosja rivitaloja, townhouseja eli toisiinsa kytkettyjä omakotitaloja sekä paritaloja ja erillistaloja, kertoo operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää Osuuskunta Suomen Asuntomessuilta. Omistusasumisen ohella on tärkeää, että tarjolla on vuokra-asumista ja asumisoikeusasuntoja sekä asuntoja, jotka on mahdollista myöhemmin lunastaa omaksi. Vuorenpää ei näe, että puun käyttö olisi rakentamisessa lisääntynyt. – Olemme erittäin tyytyväisiä Tuusulan asuntomessujen sisältöön ja siihen, miten siellä tulee hyvin esille eri materiaalinen käyttö rakentamisessa, erityyppiset asumismuodot ja erilaiset talotyypit, Heikki Vuorenpää kehuu. Tapahtuma valottaa samalla tulevaisuuden asumista neljällä teemaviikolla, joissa viikon kerrallaan paneudutaan erilaisiin asumisteemoihin. – Tuusulan asuntomessualue tarjoaa mahdollisuuksia esitellä rakentamisen monimuotoisuutta. tettävillä 10.7.-9.8.2020 asuntomessuilla. Alueelle kokoavat kerrostalot ovat niin sanottuja hybridikerrostaloja, jossa talon runko on betonia ja julkisivut ja väliseinät puurakenteisia. Ne lukeutuvat kivirakenteisiin taloihin betonirunkonsa vuoksi. – Tulevissa kohteissa on ehkä myös osuuskuntamallisia asuntoja, joissa asunnot ovat asukkaiden yhteisomistuksessa ja he hoitavat osuuskuntaa yhdessä. Pientalomarkkinoilla tilanne on päinvastainen, koska puurakentamisen toimijoita on paljon enemmän kuin kivirakentajia. Alueelle rakennetaan kerrosja rivitaloja, toisiinsa kytketyt omakotitaloja eli townhouseja sekä paritaloja ja erillistaloja, kertoo operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää Osuuskunta Suomen Asuntomessuilta. asuntomessuilla viime ei kesänä ollut markkinoita kerrostaloille. – Yleisesti ottaen kerrostalorakentaminen on betonirakentamista, johon puukerrostalo on tulossa mukaan. 53 – Tuusulan Asuntomessujen pääteemoja on, että alueen asunnot tarjoavat asumisvaihtoehtoja vauvasta vaariin, vaikka pääosa asunnoista onkin suunnattu työelämässä mukana oleville. n Liisa Airaksinen Kuvat: Osuuskunta Suomen Asuntomessut. – Yksi pääteemoistamme onkin, että alueen asunnot tarjoavat asumisvaihtoehtoja vauvasta vaariin, vaikka pääosa asunnoista onkin suunnattu työelämässä mukana oleville, Heikki Vuorenpää kertoo. Tuusulaan tulee uudenlainen korttelikokonaisuus, jossa samassa korttelissa on päiväkoti ja senioriasuntoja, joissa on tarjolla sekä tehostettua että kevyempää hoiva-asumista. Tuusulan messualue täydentyy asumisoikeusja vuokra-asuntojen osalta heti asuntomessujen jälkeen, kun messujen näyttelyhallikortteliin rakennetaan kerrostalokortteli. Puukerrostalohankkeita on paljon, mutta ne ovat kuitenkin vielä aika marginaalisia kerrostalopuolella
Rakennuksissa pitää käyttää uusioja vähähiilisiä materiaaleja. KiertotalousSprintti määritteli alan kiertotaloustavoitteet sekä keinot niihin pääsemiseksi. GBC Finland on kymmenisen vuotta toiminut yhdistys, johon kuuluvat alan isot ja merkittävät toimijat. Toimenpide-ehdotuksia jatkoa varten syntyi parikymmentä, kuten esimerkkinä uusiomateriaalien käyttöön ottaminen uudisrakentamisessa. Pilotteja hankkeeseen Elokuun lopussa päättyi KiertotalousSprintti-hanke, joka pyrki yhdistämään kiinteistöja rakennusalan toimijoita, yrityksiä, tutkijoita ja kuntien edustajia kehittämään yhdessä ymmärrystä kiertotaloudesta sekä valjastamaan kiertotalouden hyödyt kestäväksi liiketoiminnaksi. – Laajana päätelmänä voidaan todeta, että kiinteistöja rakennusalalla pitäisi olla kiertotalousmittareita ja -kriteerejä, jotka ohjaavat alaa kohti vähähiilistä, rakennettua ympäristöä, Karhu toivoo. Osasta aika on jo ajanut ohi, kuten energian kulutusta seuraavat kaikki ja e-luku löytyy joka tapauksessa. 54 Kiinteistöja rakennusala aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonepäästöistä Nyt kiertotalous avuksi Circl paviljongissa on käytetty paljon kierrätettyä puuta. Materiaalien pitkä käyttö Mistä oikein puhutaan, kun puhutaan kiertotaloudesta kiinteistöja rakennusalalla. Rakennusten elinkaaren hiilijalanjäljen esiin tuominen on kehittynyt yhä enemmän alkuperäisiin mittareihin verrattuna, ja uutena asiana kiertotalous on noussut strategiseksi teemaksi. – Rakennettu ympäristö mahdollistaa toki muunkin jakamisen, kuten autojen ja pyörien, Karhu muistuttaa. Peruslähtökohta on se, että materiaalia voidaan käyttää mahdollisimman pitkään tai sille voidaan löytää uusi käyttö. Hankkeen asiantuntijaryhmissä toimi yli 60 asiantuntijaa alan eri organisaatioista. – Kahdeksan mittaria kehitettiin. Tavoitteena on sysätä liikkeelle muutos. Rakennusten purkuvaiheessa pitää tietää, miten materiaalit ja rakennusosat voidaan käyttää uudestaan. – Kiertotalous vähentää sekä uusien raaka-aineiden tarvetta että kasvihuonekaasupäästöjä, joten siihen siirtymiseen kannustetaan vahvasti myös rakennusalaa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, Senior Sustainability Specialistvanhempi erityisasiantuntija Jessica Karhu Green Building Council Finlandista toteaa. Kiinteistön käytössä tilojen on oltava optimaalisessa käytössä, ja tiloja pitää jakaa erilaisten toimintojen kesken. Jotta tähän päästäisiin, rakennukset tulee suunnitella mahdollisimman pitkäaikaisiksi ja muuntojoustaviksi. Siinä keskeistä on Kiinteistöja rakennusala näkee kiertotaloudessa suurta potentiaalia – myös uusien liiketoimintamahdollisuuksien kannalta. Karhu kertoo sen tarkoittavan monia asioita. K iinteistöja rakennusalalla on iso rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Karhu kertoo, että yhdistyksen synnyn pontimena oli Sitran ja muutaman alan edelläkävijäyrityksen huoli siitä, että Suomessa kukaan ei aja kestävän rakentamisen asiaa. Karhun mukaan kiertotalous on talousmalli, jossa tavoitteena on, että eri materiaalit, esineet ja tavarat pysyisivät kierrossa mahdollisimman pitkään vastakohtana lineaariselle taloudelle, jossa vain vähän aikaa käytössä ollut materiaali menee jätteenä kaatopaikalle. Ala käyttää maailmanlaajuisesti noin 40 prosenttia kaikista maailman raaka-aineista ja aiheuttaa kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Sitra asetti yhdistyksen tehtäväksi kehittää elinkaarimittarit rakennusten ympäristöystävällisyydelle
Mukaan pyritään saamaan kolmisenkymmentä toimijaa kiinteistö ja rakennusalalta. Kuva: Milla Vahtila Karhun mukaan se, että investoija vaatii kierrätettyjen tuotteiden käyttämistä. Rakennusmateriaaleista vasta minimaalinen osa on kierrätettyjä tuotteita. Matkalta syntyi raportti, jossa esitellään matkalta saatuja oppeja ja oivalluksia sekä pohditaan niiden soveltuvuutta ja soveltamista Suomeen. Madaster on hollantilainen yritys, joka tarjoaa digitaalisen alustan rakennuksen materiaalija muille tiedoille. KiertotalousSprintin jatkohankehanketta viritellään. Sinituote käyttää jonkun verran rakennusten muovia tuotteissaan. Puute on Karhun mukaan kova. Huomiota pitää kiinnittää muun muassa materiaalien kulkemien matkojen hiilijalanjälkeen ja kustannuksiin, Senior Sustainability Specialist Jessica Karhu Green Building Council Finlandista toteaa. Hissi, valaistus/ valaisimet ja julkisivu on ostettu palveluina. Ääneneristeet on tehty työntekijöiden vanhoista farkuista, joita on käytetty yhteensä 16 000 kappaletta.. Ruduksen myymää murskattua betonia käytetään teiden penkkoihin ja ajopohjiin sekä rakennusten perustuksiin. Hyviäkin esimerkkejä löytyy. Tässä pari esimerkkiä hollantilaisratkaisuista: ABM AMRO pankin rakennuttamassa ja omistamassa kokousja näyttelytilassa lähes kaikki paviljonkiin käytetyt materiaalit ja rakennusosat ovat kierrätettyjä, ja lisäksi rakennusosat ovat purettavia ja uudelleen kierrätettäviä. Lisäksi rakennus toimii co-working –tilana. Rakennusta purettaessa tämä tieto tekee mahdolliseksi rakennuksen materiaalien ja osien uudelleen käytön. – Tarvittaisiin lisää kierrätettävistä materiaaleista tehtyjä tuotteita, jotta toimitusvarmuus pystyttäisiin hoitamaan. Mineraalivillat tehdään kierrätetystä lasista. Alkuperäiseen 1990-luvun rakennukseen on lisätty kaksi kerrosta puusta ja lasista. – Tarkoituksena on löytää uudessa hankkeessa konkreettisia pilotteja aluesuunnittelun sekä rakennettavan kiinteistön ja korjausrakentamisen piiristä, joita voitaisiin edellisen hankkeen tulosten pohjalta tukea ja neuvoa heidän tekemisessään, Karhu kertoo. Maanrakentamisen infrassa käytetään paljon lentotuhkaa. n Jouni Suolanen Kaikkien teknisten ratkaisujen rinnalla EDGE Olympicissä kasvit tuottavat hyvää sisäilmaa ja toimivat viihtyisyyden lisääjänä. Jessica Karhu toteaa ylätason tavoitteeksi Suomessa kiertotalouden edelläkävijyyden. Asiat etenevät ja tietoisuus lisääntyy sekä ihmisten halu edistää ympäristöystävällisyyttä nousee koko ajan, mutta kiinteistöja rakennusalalla konkreettisia asioita ei ole vielä tapahtunut niin paljon kuin olisi hyvä. EDGE Olympic on EDGE Technologies yhtiön suunnittelema ja toteuttama peruskorjausja lisärakennuskohde. Usein taustalla on Karhun näkemyksen mukaan se, että neitseellisistä materiaaleista tehty tuote on halvempi. Paljon on vielä tekemistä, Karhu myöntää. 55 EU–direktiivin mukaan rakennusjätettä ei saa viedä kaatopaikalle muuten kuin energiajätteeksi. – Poliittista tahtoa on. Jätteestä on tehty kierrätystaidetta. Talossa on viherkatto. Väliseininä on käytetty vanhoja ikkunoita. Kiinteistöja rakennusala haluaa osaltaan vastata haasteeseen. Uusi puulattia on tehty puretuista ikkunan pokista. – Jos me haluamme pysyä ilmastonmuutosta hidastavassa 1,5-asteen skenaariossa, meillä ei ole varaa käyttää neitseellisiä rakennusmateriaaleja, vaan joudumme kierrättämään niitä. Suunnittelijoilla on vasta vähän osaamista kierrätettävistä tuotteista. Vuoden 2018 elokuun lopussa päättynyttä hanketta koordinoi Green Building Council Finland, ja sen rahoitti Sitra. Sen tarkoitus on jalkauttaa hyviä käytäntöjä KIRA-alalle. Alalta puuttuu konkretiaa Miten sitten kiertotalous on edennyt kiinteistöja rakennusalalla. Esimerkiksi ääneneristeet on tehty työntekijöiden vanhoista farkuista, joita on käytetty yhteensä 16 000 kappaletta. Tällä hetkellä se toimii EDGE Techonologies yhtiön pääkonttorina ja kestävän rakentamisen lippulaivana. Harmaita vesiä käytetään vessan huuhteluun. Hollannissa hyviä esimerkkejä GBC Finlandin kiertotalousekskursioon Amsterdamiin Hollantiin osallistui viime toukokuussa parikymmentä ihmistä alan eri organisaatioista. Tuhkasta tehdään kivimäisiä materiaaleja myös muun muassa pihakivetyksiin. Rakennuksella on korkein WELL-sertifikaatti Platinium
Sähköinen osakekanta puhututtaa Pynnösen mukaan Kiinteistöliiton järjestämiä koulutuksia arvostetaan. – Uudet taloyhtiöt perustetaan sähköisesti vuoden 2019 alusta lukien. Juhani Karvonen Hallitustyöskentelyn ABC-koulutus kiertää Suomea aktiivisesti. Rekisterin tarkoituksena on tietojen saatavuuden, luotettavuuden ja kattavuuden parantaminen. – Taloyhtiöissä on aina jotain ajankohtaista meneillään. Laki ei edellytä, että taloyhtiön hallituksen jäsenen pitäisi olla osakkeenomistaja tai asukas.. Suurin ja merkittävin muutos on tällä hetkellä sähköiseen osakekantaan siirtyminen. Taustalla on usein virheellinen kuva tehtävään liittyvistä vastuista, mitä toki yritetään korjata koulutuksissa. Vanhempia yhtiöitä, jotka on perustettu ennen vuotta 2019, on voitu siirtää osakeluetteloitaan maamittauslaitokselle toukokuusta 2019 lukien. Esimerkiksi taloyhtiön hallituksen vastuut, isännöintipalkkiot ja hallituksen valvonta isännöitsijän suuntaan ovat kestoaiheita. Lisäksi on taloyhtiöiden edun mukaista odottaa, että sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu avataan ja sitä avataan näillä näkymin vuonna 2020, Pynnönen selvittää. K iinteistöliiton lakimiesten vetämä hallitustyöskentelyn ABC-koulutus on kiertänyt ympäri maata jo kymmenkunta vuotta. ABC-koulutuksissa pohditaan muun muassa sitä, miten hallitus järjestäytyy työhönsä, mistä asioista hallitus voi päättää ja millaiset asiat tulee viedä yhtiökokouksen päätettäväksi. Sähköinen osakehuoneistorekisteri yhdistää asunto-osakkeita koskevat tiedot ja omistajamerkinnät sähköiseksi rekisteriksi. Kuva: Kiinteistöliitto/Rousi Visions – Hallitukseen voidaan valita ulkopuolisia, esimerkiksi osakkaan sukulaisia tai tuttuja. – Onneksi tuo into on hieman kasvanut, mutta puheenjohtajien paikoille ei aina ole suurta halukkuutta. Taloyhtiöt ja isännöitsijät saavat osakastiedot suoraan rekisteristä. Tietojen siirto on maksutonta, kun se tehdään vuoden 2022 loppuun mennessä, joten mitään tulenpalavaa kiirettä ei ole. Luennolla käydään läpi hallitustyöskentelyn pelisääntöjä ja päätöksentekoa asunto-osakeyhtiössä. Nykyinen mahdollisuus osallistua webinaarin kautta, käytännössä etänä oman koneen kautta, helpottaa osallistumista. Osakehuoneistorekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos ja rekisteriin kerätään tiedot osakehuoneistoista ja niiden omistajista, panttauksista ja myös tiedot osakehuoneiston liittyvistä rajoituksista. Viime aikoina aika isoksi kokonaisuudeksi ovat nousseet sähköautot ja hybridit sekä niiden mukanaan tuomat latauspisteet taloyhtiöissä, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Olennaista on että hallitus tiedottaa asiasta osakkeenomistajille, jotka sitten oma-aloitteisesti vaihtavat paperiset osakkeet sähköisiin, kun tämä on tullut mahdolliseksi. Hallitusammattilaisen kokouspalkkiot ovat yleensä eri luokkaa kun muiden hallitusten jäsenten, mutta ammattilainen voi hyvin olla perusteltua ottaa jos yhtiössä on meneillä laaja saneeraushanke ja hänestä voi olla tukea koko hallitukselle. 56 Taloyhtiöt hakevat oppia Kiinteistöliiton koulutuksesta Hallitustyöskentelyn ABC Kiinteistökiiton vanhempi lakimies Kristel Pynnönen uskoo, että koulutus lieventää osaltaan niitä pelkoja, joita moni tuntee hallitustyöskentelyä kohtaan. Taloyhtiöiden hallituksiin ei tunnetusti ole välttämättä suurta intoa. Samat asiat nousevat esiin ajasta ja paikasta riippumatta varsin usein. Hallituksen voidaan myös valita niin sanottua hallitusammattilaista, esimerkiksi rakennusammattilainen. Osallistujista osa tulee koulutuksiin lähes vuosittain. – Vaikka monille pitkäaikaisille hallitusten jäsenille perusasiat ovat tuttuja, kannattaa niitä kerrata ja toisaalta aina arjen hallitystyöskentelyssä voi ilmetä uusia kysymyksiä ja ongelmia
Rakennusteollisuus kannattaa esityksen mukaista yhden kuntakaavan mallia, joka on strateginen ja soveltuisi skaalautuvana erityisesti kaupunkisuunnitteluun. – Kaavoitusta tulee ohjata nykyistä enemmän tavoitteiden kuin yksityiskohtaisten kaavamääräysten kautta. Suuret kaupunkiseudut voivat laatia vapaaehtoisesti yhteisen yleiskaavan. Kaavoitusta hidastavien poikkeuslupamenettelyjen tarve myös vähenee, RT:stä todetaan. – On hyvä, että lainsäädännössä määritellään prosessi, jonka mukaan kaupunkiseudut voivat halutessaan yhdessä laatia kaupunkiseutukaavan. Seututason maankäyttöä voidaan ohjata MAL-sopimuksilla ja kaupunkien maankäytön rakennemalleilla. Täydennysrakentaminen Uuden sääntelyn tavoitteena on yhtenäisten prosessien kehittäminen ja viranomaisten resurssien riittävyys sekä oikea kohdentaminen ja toiminnan läpinäkyvyys. Maakuntakaavan tulisi olla strateginen ja vain rajoitetusti oikeusvaikutteinen koskien lähinnä liikenneja energiaverkkoja. Työryhmässä tai parlamentaarisessa seurantaryhmässä ei ole vielä tehty pykäläluonnoksia koskevia linjauksia eli kyseessä ei ole pohjaehdotus. N iiden tarkempi merkitys ja järjestelmän toimivuus hahmottuu vasta jatkotyöstössä, toteaa johtaja Anu Kärkkäinen, joka on RT:n edustajana maankäyttöja rakennuslain uudistamisessa alueidenkäytön ja rakentamisen valmistelujaostoissa. n. Aloitteen hyväksymisen jälkeen maanomistajalla olisi mahdollisuus sopia kaavan valmistelusta kunnan ohjauksessa. RT painottaa, että lakiuudistuksen onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, miten uusi laki onnistuu edesauttamaan kestävän kaupungistumisen edellyttämän riittävän asuntotuotannon toteutumista kasvukeskuksissa. YM keräsi palautetta Ympäristöministeriö järjesti verkkokyselynä kommentointikierroksen alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää koskevista alustavista pykäläluonnoksista ja niiden perusteluista. Myös hankkeen toteutuminen olisi todennäköisempää kuin kunnan laatimassa kaavassa, jossa kunta valmistelee kaavan ja vasta sitten etsii kaavalle toteuttajan. Pykäläluonnokset koskevat vain alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niihin ei sisälly esimerkiksi rakentamisen lupajärjestelmää tai kaavojen toteuttamista koskevia pykäliä. Kuntakaava sisältäisi yleispiirteisen kaavan ja toteuttamisosa mahdollistaisi sen, että hankkeet ja rakentaminen voitaisiin toteuttaa joustavasti ja nopeammin kuin nykyisin. Kyselykierros umpeutui marraskuun loppupuolella. Pykäläluonnokset on valmisteltu virkamiestyönä ympäristöministeriössä. Täydennysrakentamisen edistäminen vaatii aiempaa enemmän myös vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa. Nopeasti muuttuvat tarpeet ja kasvukeskusten tarvitsemat rakentamismäärät edellyttävät entistä sujuvampaa ja hankelähtöisempää kaavoitusta. Tällä lisättäisiin yksityisen omistuksessa olevan maan saattamista kaavoituksen piiriin. Pykäläluonnoksista saatuja kommentteja on tarkoitus käyttää alueidenkäytön jaostossa ja työryhmässä tehtävän jatkovalmistelun tukena. – Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä voitaisiin näin entistä paremmin hyödyntää yksityisen sektorin osaaminen ja resurssit, mikä helpottaisi kuntien omiin kaavoitusresursseihin kohdistuvaa painetta. Useat kunnat ja kaupungit hyödyntävät jo nyt yksityisiä toimijoita kumppanuusja sopimuskaavoituksessa ja järjestämällä kilpailuja. 57 ”Kaavoitusta ohjattava nykyistä enemmän tavoitteiden kautta RT odottaa nyt entistä sujuvampaa kaavoitusta Rakennusteollisuus RT pitää alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää koskevia alustavia suunnitelmia oikeansuuntaisina. Niin ikään RT esittää, että maanomistajan aloiteoikeus kirjataan lakiin, ja kunta on velRT painottaa, että lakiuudistuksen onnistumisen kannalta on ratkaisevaa, miten uusi laki onnistuu edesauttamaan kestävän kaupungistumisen edellyttämän riittävän asuntotuotannon toteutumista kasvukeskuksissa. Ympäristöministeriön esityksessä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä on tarkoitus säilyttää nykyiseen tapaan varsin väljänä ohjausvälineenä valtakunnallisille maankäyttötarpeille, mikä on RT:n mielestä hyvä. Kaupunkiseutukaava on esityksen mukaan vapaaehtoinen. vollinen käsittelemään aloitteen määräajassa. Kunnan ja maanomistajan yhteiselle kehittämiselle tulee saada virallinen asema lainsäädännössä kirjaamalla prosessi lakiin. Lainsäädännössä tulee erityisesti kiinnittää huomiota täydennysrakentamisen edellytyksiin
Energiatehokkuussopimukset ovat ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Energiatehokkuussopimuksilla on yhä keskeinen merkitys myös EU:n energiatehokkuusdirektiivin tavoitteiden saavuttamisessa. Nykyinen sopimuskausi päättyy vuonna 2025, mutta sen jatko on varmistettava hyvissä ajoin, jotta Suomi saavuttaisi tavoitteensa – joko jatkamalla nykyistä sopimuskautta vuoteen 2030 tai neuvotellen sopimustoiminnalle saumaton jatko vuoden 2026 alusta. Esimerkiksi energiatehokkuussopimusten toimeenpanoa voidaan parantaa lisäämällä ja kehittämällä energiakatselmustoimintaa, energiatukea, viestintää ja raportointia. Työryhmä kartoitti energiatehokkuustoimia sektoreittain apunaan asiantuntijatyöryhmät. Lisäksi jäsenmaille on säädetty sitova vuotuinen energiansäästövelvoite jaksolle 2021-2030, joka Suomelle on noin 1,90-2,36 TWh/vuosi. 58 Vuosien 2021-2030 energiatehokkuustoimia selvitettiin Sopimukset avainroolissa EU:n energiatehokkuussääntelyn uudistus aiheuttaa muutostarpeita energiatehokkuuslakiin ja asumiseen liittyvään kansalliseen lainsäädäntöön. Työja elinkeinoministeriön vuosi sitten asettama energiatehokkuustyöryhmä luovutti loppuraporttinsa lokakuussa. Osoittautui, että käytössä olevat toimet ovat olleet varsin kattavia, mutta tehostamisen tarvetta on. Ryhmä selvitti mahdollisuuksia tehostaa energiatehokkuustoimia vuosina 2021-2030 EU:n vaatimusten täyttämiseksi. Vapaaehtoiset sopimukset valtion ja eri toimialojen välillä ovat yhdessä valittu tapa täyttää Suomen kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Ne ovat Suomen tehokkuustoimien kivijalka myös energiatehokkuussopimuskaudella 2017–2025. Uusia energiatehokkuustoimia Asiantuntijaryhmät tunnistivat yhteensä 53 energiatehokkuus. E nergiatehokkuusdirektiivissä EU:n energiatehokkuuden yleistavoitteeksi on säädetty yhteinen 32,5 prosentin tavoite, joka huomioiden jäsenvaltioiden on asetettava ohjeelliset kansalliset energiatehokkuustavoitteet ja toimenpiteet
Juhani Tirkkosen mukaan työryhmän identifioimat toimet eivät suoraan johda lainsäädännön uudistamiseen, mutta EU:n energiatehokkuusdirektiivin muuttuminen aiheuttaa muutostarpeita lainsäädäntöön. Työryhmän puheenjohtaja, teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen kertoo, että uusista toimista kenties merkittävin on ylijäämälämpöjen laajamittainen hyödyntäminen. Rakennusten yhteiskäyttöisyyteen ja tilojen elinkaaren aikainen muunneltavuus ovat keskeisiä tekijöitä energiatehokkuuden parantamisessa. Potentiaali pidemmällä tähtäimellä on merkittävä, erityisesti valtion ja kuntien käytössä olevissa rakennuksissa. Elintarvike . Kodin lämmittäminen . Lähde: Eurostat Teollisuuden energiankäytön jakautuminen vuonna 2017. Tekstiili Suomen energian loppukäyttö sektoreittain vuonna 2017. Metsä . Metallien jalostus . – Energiatehokkuusdirektiivi on jo aiemmin sisältänyt muun muassa säännökset lämmityksen, jäähdytyksen ja lämpimän käyttöveden mittaamisesta huoneistokohtaisesti, jos se on kustannustehokasta ja teknisesti mahdollista ja että mitattua kulutustietoa käytetään laskutuksen perusteena. Liikenne . Kodin sähkönkäyttö . Merkittäviä tehostamismahdollisuuksia liittyy myös älykkäiden ratkaisujen sekä teknologian ja datan hyödyntämisen lisäämiseen. – Tällä on liittymäpintaa energiajohtamisen toimintamallien yleistymiseen sekä energiatehokkuutta parantavien liiketoimintamallien kehittämiseen sekä yhteiskehittämishankkeisiin. Informaatio-ohjauksen, osaamisen sekä hankintojen ja investointien merkitystä energiasäästössä ja -tehokkuudessa ei voi Tirkkosen mukaan sivuttaa. Kotitaloudet . Mineraalit . Työryhmän tunnistamista toimenpiteistä laajimmat energiansäästöt arvioidaan saatavan liikennepolttoaineiden verotuksella, pienja rivitalojen lämpöpumpuilla ja maatilojen energiaratkaisuilla. Elektroniikka ja sähkölaitteet . Kuva: Aleksi Malinen toimea, jotka koottiin toimenpidekorteiksi, joille laadittiin myös vaikutusarviot. Koneja metallituote . Muut . – Tarvittavat muutokset koskevat kaukolämmönja -jäähdytyksen sekä lämpimän käyttöveden mittausta ja laskutusta. – Ylijäämälämmöistä onkin jo käynnistymässä selvityksiä ja tematiikkaa viedään pikaisesti eteenpäin. Muu tehdasteollisuus . Veden lämmittäminen . Teollisuus . 59 56% 18% 15% 44% 17% 12% 23% 4% 50% 20% 30% 3% 3% 3% 1,4% 0,2% 0,6% . Täysin uusia energiatehokkuustoimia löydettiin muutamia. Muutostarpeita lakiin Työryhmän arvioi myös nykyisen lainsäädännön uudistamistarpeita. Nämä energiatehokkuustyöryhmän toimenpidekortteihin tunnistetut toimet muodostavat Suomen tulevien vuosien energiatehokkuustyön perustan. Kemia . Muita havaittuja kehittämiskohteita ovat muun muassa tilankäytön tehostaminen sekä tilojen yhteisja monikäyttöisyyden lisääminen. Palvelut . Suomessa ei kuitenkaan ole katsottu olevan tarpeellista säätää lämmityksen ja jäähdytyksen huoneistokohtaisesta mittauksesta, sillä VTT:n vuonna 2013 tekemän selvityk– Kaikkien 25.10.2020 jälkeen asennettavien mittareiden ja lämmityskustannusten jakolaitteiden on oltava etäluettavia, eli luettavissa asunnon/ rakennuksen ulkopuolelta.. Lähde: Tilastokeskus Kotitalouden energiankäytöstä noin puolet kuluu tilojen lämmittämiseen ja loppu jakautuu käyttöveden lämmityksen sekä kotitaloussähkön kesken. Lähde: Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006, 2011/Adato Energia TEM, työryhmän puheenjohtaja, teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen kertoo, että uusista energiatehokkuustoimista merkittävin on ylijäämälämpöjen laajamittainen hyödyntäminen
Kuluttajilla merkittävä rooli Kuluttajien energiatehokkuuden edistämisen pääteemat ovat energiatehokkuuden palveluistuminen, kuten asumisen ja liikkumisen palvelut, teknologioihin ja rahoitukseen liittyvät muutokset sekä kuluttajien tottumuksiin, osaamiseen ja toimintamahdollisuuksiin liittyvät muutokset. Vaikeammin arvioitavissa ovat älykkäiden ratkaisujen sekä teknologian ja datan hyödyntämisen lisääminen sekä energiayhteisöjen kautta avautuvat mahdollisuudet. 60 Liikenne sähköistyy vauhdilla . Liikenteen osalta keskeiseksi nousevat verotukselliset kysymykset, joita tämä työryhmä ei käsitellyt. Liikennejärjestelmä on murroksen alkutaipaleella ja etsii ratkaisuja etenkin sähköstä. Avainasemaan nousee sähköistyminen, mikä myös haastaa energiatehokkuusdirektiivin Euroopan laajuisen yleistavoitteen. Neuvontaa tulee laajentaa sähköön ja lämpöön liittyvän opastuksen lisäksi vedenkäyttöön, kestävään liikkumiseen sekä vaihtoehtoisten käyttövoimien neuvontaan. Palvelut luovat edellytyksiä Palvelut-sektorin energiatehokkuuden edistämistoimet voidaan jakaa viiteen teemaan: energiatehokkuuden menetelmät ja toimintamallit, osaaminen, informaatio-ohjaus, teknologia ja dataan liittyvät toimenpiteet, muutokset ja haasteet sekä rahoitus. Sähköistyminen lisää energiatehokkuustoimien potentiaalisia mahdollisuuksia ja energiatehokkuus puolestaan lisää sähköistymisen kannattavuutta. – Kuluttajiin kohdistuvat työryhmän ehdotukset sisältävät olemassa olevien käytäntöjen kehittämistä ja jatkamista sekä ehdotuksia uusista selvityksistä ja toimenpiteistä. Niillä voidaan edistää kotitalouksien energiatehokkuutta ja nopeuttaa uusien energiatehokkuusja kulutusjoustopalvelujen sekä uusien teknologioiden ja käytäntöjen jalkautumista. Muutokset tuovat mukanaan myös vesija kaukolämpömittareihin vaatimukset etäluettavuudesta. Hallituksen esitys asiasta tullaan antamaan kevään kuluessa. . Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantaminen sekä tilojen käyttäjien ja ylläpidon osaamisen lisääminen ovat tulevaisuudessakin keskeisiä säästötoimia, joten niihin tulisi kohdentaa resursseja nykyistä laajemman toimijajoukon aktivoimiseksi. Liikenneja viestintäministeriö tuleekin piakkoin käynnistämään fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelun, joka tarkastelee liikennesektoria kokonaisuutena. Kati Wikström. Liikenteen energiatehokkuuden kehittämisen keskeiset keinot voidaan jakaa neljään luokkaan: henkilöja pakettiautokannan energiatehokkuuden parantaminen, raskaan kaluston energiatehokkuuden parantaminen, henkilöauton käytön tehostaminen ja kulkutapavalintoihin vaikuttaminen sekä tavaraliikenteen energiatehokkuuden parantaminen ja kuljetusmuotojakaumaan vaikuttaminen. – Kaikkien 25.10.2020 jälkeen asennettavien mittareiden ja lämmityskustannusten jakolaitteiden on oltava etäluettavia, eli luettavissa asunnon/rakennuksen ulkopuolelta. Juhani Tirkkonen korostaa, että energiatehokkuustyön suurena tulevaisuuden haasteena nousevat esille sektoreiden väliset kytkennät ja tämän myötä ekosysteeminen ajattelu erillisten energiatehokkuustoimien sijaan. Tämän lisäksi jo asennetut mittarit ja lämmityskustannusten jakolaitteet on muutettava etäluettaviksi 1.1.2027 mennessä. – Aktiivinen yhteistyö ja vuorovaikutus lisääntyvät sektorien ja toimijoiden välillä, mikä tulee myös synnyttämään uusia toimijoita, erityisesti kytkentöjen rajapintoihin. – Erityisen tärkeää on varmistaa kuluttajien energianeuvonnan jatkuvuus ja kehittäminen puolueettoman ja luotettavan energianeuvonnan takaamiseksi suomalaisille kotitalouksille. sen mukaan huoneistokohtaisen lämmityksen ja jäähdytyksen mittaamisen ja laskutuksen käyttöönotto ei Suomessa ole kustannustehokasta ja direktiivi on mahdollistanut poikkeamisen tällä perusteella. Tirkkonen muistuttaa, että kuluttajan rooli on aivan keskeinen ja jokainen voi vaikuttaa omassa ympäristössään energiatehokkuuteen paitsi omassa perheessään myös lähiympäristössään, kuten taloyhtiössä. Työryhmä otti liikenteen toimet suoraan viime syyskuussa valmistuneesta Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportista ja laski sille säästöarvion. – Tämä näkyy aluksi etenkin liikenteessä, jossa ensisijaisesti on katsottava liikenteen päästöjen vähentämistä kokonaisuutena ja energiatehokkuustavoitetta toissijaisena. – Direktiivissä on kansallisia lakimuutoksia edellyttävät yksityiskohtaiset säännökset myös laskutuksesta ja laskun mukana tai muuten asiakkaalle toimitettavista tiedoista. Sähköistymisen ja energiatehokkuustoimien välillä ei ole ristiriitaa, vaan ne tukevat työryhmän mukaan toinen toisiaan
Huolellinen yhtiö varmistaa säännöllisesti omien palovaroittimiensa toimivuuden ja muistuttaa myös asukkaita tarkastamaan paristokäyttöisten palovaroitintensa toimivuuden, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. . . Liesipaloista puolestaan kaksi kolmannesta johtuu valvomattomasta lieden käytöstä, kolmannes taas asiaankuulumattomasta tavarasta lieden päällä. SUUNNITTELE reitit, joita pitkin pääsee kotoa turvaan tulipalon syttyessä. n Asukkaiden on hyvä muistaa huolellisuus esimerkiksi ruuanlaitossa ja kynttilöiden polttamisessa.. Päivittäin suomalaisissa kodeissa on keskimäärin kahdeksan tulipaloa, joista noin kolme johtuu lieden käytöstä. . Harjoitelkaa yhdessä käyttämään niitä. Viranomaiset suosittelevat, että palovaroittimet vaihdetaan uusiin 5-10 vuoden välein. Tarvittaessa taloyhtiön on hyvä tarjota myös apua pattereiden vaihtamiseen esimerkiksi tilaamalla työn huoltoyhtiöltä, Pynnönen suosittelee. . . Paloturvallisuusvinkit . – Asukkaat eivät välttämättä pysty itse vaihtamaan pattereita palovaroittimiinsa tai ehkä he eivät edes tiedä, että patterit on syytä vaihtaa säännöllisesti, Pynnönen sanoo. . Paristokäyttöisten palovaroitinten kunnossapidosta tulee asukkaiden huolehtia itse. SIJOITA palovaroitin jokaiseen makuuhuoneeseen ja poistumisreiteille. Asunto-osakeyhtiölain mukaan perustasoiset sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet varavirtalähteineen kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuulle. . LATAA älypuhelimiin 112-sovellus ja opettele kotiväen kanssa hätäpuhelun soittaminen Taloyhtiön on hyvä muistuttaa asukkaita säännöllisesti tarkastamaan omien palovaroitintensa toimivuus. ÄLÄ jätä ruokaa kypsymään ilman valvontaa. SUUNNITELKAA yhdessä kotiväen kanssa, miten kukin toimii, jos tulipalo syttyy. ÄLÄ jätä lieden päälle mitään sinne kuulumatonta. Varoittimeen kertyvä pöly, rasva ja muu lika voivat estää varoittimen toiminnan. M arraskuun lopulla vietetyn paloturvallisuusviikon teema olivat tänä vuonna lieden käytöstä aiheutuvat tulipalot. ÄLÄ kuivata vaatteita saunassa tai muutenkaan käytä saunaa varastona. . Pelkästään pattereiden toimivuudesta huolehtiminen ei riitä, sillä palovaroitin tulee ennen pitkää käyttöikänsä päähän ja lakkaa toimimasta, vaikka paristot olisikin vaihdettu. – Taloyhtiö voi hankkia myös paristokäyttöiset uudet palovaroittimet asukkaitten puolesta ja muistuttaa pattereiden vaihtamisesta vaikkapa toimittamalla uudet. Taloyhtiöltä saa apua Kaikki asukkaat eivät välttämättä kykene itse huolehtimaan siitä, että asunnossa on toimiva palovaroitin. PIDÄ sammutusvälineet toimintakunnossa, ja varmista, että kotiväki tietää, missä ne ovat. . PIDÄ poistumisreitit esteettöminä, äläkä sijoita tavaroita tukkimaan tietä. – Taloyhtiön paloturvallisuus on kaikkien etu. 61 Taloyhtiö tueksi turvalliseen asumiseen Paloturvallisuus kaikkien etu Kaikki asukkaat eivät välttämättä kykene itse huolehtimaan siitä, että asunnossa on toimiva palovaroitin. ÄLÄ sijoita kynttilää palavalle alustalle äläkä jätä sitä yksin palamaan
Miten tällaiset palvelut toimivat, miten taloyhtiöt niistä hyötyvät. – Huoltosopimuksessa sopimuskauden kustannukset ovat Antti Hukkanen kumppaneineen on halunnut kehittää viemäristön huoltosopimuspalvelun käytettävyys ja ylläpitopalvelu edellä. Palveluntarjoaja on rahoittaja, joten pankkilainoja ei ehkä tarvitse hakeakaan. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden on silloin helppo budjetoida kiinteä veloitus, eikä sopimuksen aikana tule kustannusyllätyksiä. P alvelusopimus voi päästää pälkähästä esimerkiksi taloyhtiön, jonka ei ole mahdollista saada pankkilainaa putkiremonttiin. Perinteinen putkiremontti on taloyhtiölle massiivinen rahoitusja tekninen mullistus, joten sille on etsitty kustannustehokkaita ja luotettavia vaihtoehtoja. Riskit vähenevät oikea-aikaisuudella Taloyhtiöille tarkoitetussa sopimuksessa kiinteistön viemäristön kunto kartoitetaan ja sitä seurataan aktiivisesti sopimuskauden aikana. Lisäksi esimerkiksi asuntosijoittajille voi syntyä turhia kustannuksia ja tulonmenetyksiä, kun huoneistojen asuttavuus häiriintyy tai keskeytyy, kuvaa QL Protectionin toimitusjohtaja Antti Hukkanen tilannetta, joka on edessä tuhansissa taloyhtiöissä. QL Protectionin huoltosopimus solmitaan aina määräajaksi, ja sen hinnoittelussa huomioidaan sopimuksen pituus, kiinteistön ikä ja viemäristön korjaushistoria. – Sopimuksen voimassaoloaikana asiakkaalla on varmuus siitä, että kaikki viemäristön tarvitsemat huoltotoimenpiteet tulevat tehdyiksi, Hukkanen vakuuttaa. Tai aurinkosähköä voi hankkia ilman isoa investointia sopimuksella, jossa maksaa kuukausittain vain käyttämästään sähköstä. Tänä vuonna perustettu QL Protection on sen tytäryhtiö. – Huoltotoimenpiteitä tehdään kohdennetusti, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Hankintoja saa nyt kuukausimaksuilla Isohkoja investointeja vaativat kiinteistöjen tekniikkahankinnat voi saada nykyisin pitkäaikaisina sopimuspalveluina. Jatkuvan valvonnan ansiosta yllättävien ja kalliiden vesivahinkokorjausten riski saadaan putoamaan ja jopa poistumaan kokonaan, Hukkanen kertoo. – Viemäristön massiivisessa täysremontissa taloyhtiön osakkaille syntyy paitsi suuri kertakustannus, myös merkittävää asumisja muuta haittaa. n Terttu Iiskola Viemärisukittaja kehitti huoltosopimuksen Q L Protection Oy toi marraskuussa markkinoille pitkäaikaisen huoltosopimuksen viemäristön huoltamiseen ja korjaamiseen. Vuonna 2012 perustettu Quattro Lining Oy on viemäristösukitusalan vanhimpia yrityksiä Suomessa. Tämä aiheuttaa turhien kustannusten lisäksi myös tarpeetonta ympäristörasitetta, kun käyttökelpoisketaan ja räätälöidään kullekin kiinteistölle yksilöllisesti. – Olemme sukittaneet 2000-luvullakin tehdyn viemäristön. ta materiaalia hävitetään kesken elinkaaren. – Täyskorjausten yhteydessä käy usein myös niin, että korjataan asioita, joita ei todellisuudessa tarvitsisi vielä korjata. Uusimpia tällaisia palveluntarjoajia ovat QL Protection Oy, joka ottaa vastuun viemäristön kunnosta pitkäaikaisena palveluna, ja aurinkosähköpalvelu Forus Oy. Uudet valurautaviemärit ovat osoittautuneet heikoiksi, tai sitten on tehty asennusvirheitä, Hukkanen kuvaa sitä, miten kiinteistön uutuus ei ole esteenä huoltosopimuksen teolle. – Halusimme kehittää tähän ongelmaan viemäristön huoltosopimuspalvelun käytettävyys ja ylläpitopalvelu edellä. Palvelu sopii kaiken ikäisille kiinteistöyhtiöille, koska se las. 2 Putkiremontti pitkäaikaisena sopimuspalveluna. Keitä sijoittajat ovat. Tällaiset yritykset tarvitsevat riittävät pääomat
Onko järkeä ottaa taloyhtiölle miljoona lainaa ja maksaa sitä 30 vuotta vai selviäisikö huoltosopimuksella 15 vuodessa. Uudehkossa taloyhtiössä kuukausikustannus voi olla alle 20 senttiä neliöltä mutta vanhimmissa taloissa nousta kymmeniä senttejä suuremmaksi. Tilaaja itse päättää, milloin tarve täyttyy, Hukkanen sanoo. – Tällaisessa tilanteessa yhtiöiden on välttämätöntä priorisoida korjaushankkeita ja varoa yli-investointeja, koska ne eivät kasvata yhtiön arvoa. – Toki joka kerta viemärikorjauksia suunniteltaessa otetaan huomioon myös se mahdollisuus, että avattaviin huoltokuiluihin kannattaa samalla asentaa myös uudet käyttövesiputket tai muuta johdotusta. Konsernilla on toimipaikat Helsingissä ja Joensuussa, mutta toimialueena koko Suomi. – Huoltosopimuksessamme investointi tehdään vain kiinteistöomaisuuden käytettävyyden hyvään ylläpitoon, ei tarpeettomiin tai ennenaikaisiin saneerauksiin, lisää Hukkanen. Quattro Liningin pääomistaja on Kaskeajat Oy (2016). – Markkinoilla konsensus vaikuttaa olevan, että suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden arvo pysyy laajalti ennallaan tai jopa laskee kasvukeskusten ulkopuolella. ennalta tiedossa, mikä tuo mielenrauhaa ja ennakoitavuutta taloyhtiön taloudenpitoon. – Huoltosopimuksessa sopimuskauden kustannukset ovat ennalta tiedossa, mikä tuo mielenrauhaa ja ennakoitavuutta taloyhtiön taloudenpitoon. Terttu Iiskola. Kiinteistövakuutuksillakaan ei ehkä ole arvoa, vaan kustannukset menevät kokonaan omistajien kukkarosta. Kuva: Täydenkuun kuva Palvelusopimus voi päästää pälkähästä esimerkiksi taloyhtiön, jonka ei ole mahdollista saada pankkilainaa putkiremonttiin. QL Protection ei tee vesijohtotöitä vaan on erikoistunut vain viemäreihin. Heillä on pitkä yritystoiminnan kokemus, erityisesti talotekniikka-alan tukkukaupasta, teollisuudesta, urakoinnista ja huollosta. Kuvassa Tommi Nyman. Tällaisten yksityissijoittajien määrä on Suomessa kasvanut 2000-luvulla, ja heitä kiinnostavat usein omien osaamisalueidensa innovaatiot. – Sopimusmaksua voi verrata putkiremonttilainaan, joka merkitsee tyypillisesti 800 euroa neliöltä. QL Protection Oy on suomalaisen, vakavaraisen Quattro Lining Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Sijoituksia oman alan innovaatioihin Tämänkaltaiset palvelut syntyvät silloin, kun varakkuutta keränneet yksityissijoittajat kehittävät kaikkia osapuolia hyödyttäviä uusia ratkaisuja. Hankintoja saa nyt kuukausimaksuilla Säännöllisellä seurannalla ja sitoutuvalla huollolla viemärikustannukset saadaan pidetyiksi kurissa, nähdään GL Protectionissa. Kuukausimaksut kiinteistön mukaan Isännöitsijöiden ja kiinteistönomistajien kannattaa vertailla QL Protectionin nettisivujen laskurilla sopimuspalvelun hintaa, joka on suuntaa antava. Jos pankkilainaa ei saa, huoltosopimus voi olla ainoa vaihtoehto säilyttää kiinteistön arvoa, Hukkanen sanoo. 3 Putkiremontti pitkäaikaisena sopimuspalveluna. Yhtiön omistavat Henri Juva (50 %) ja Erkki Stenberg (50 %)
– Jonkun pitää myydä yrityksille ne energiaa säästävät ratkaisut, Oksanen sanoo. Eero Oksanen Haagapuiston koulun katolla, jonne asennettiin 90 kW:n aurinkovoimala. Forus Oy asentaa aurinkovoimalan asiakkaan katolle ilmaiseksi. Terttu Iiskola. Aiemmin Forus hankki paneelit yksin kotimaiselta Valoe Oyj:ltä, mutta nykyisin useilta eri toimittajilta kulloisenkin tilanteen mukaan. Niiden katot kannattaa hyödyntää, mikäli vain rakennus ja katto kestävät paneelien painon. Naps puolestaan rakentaa yli 100 kW:n voimaloita. – Oma liikevaihtomme kustakin sopimuksesta jakautuu pitkälle ajalle, Oksanen kuvaa. – Lähtökohtaisesti teemme sopimuksia sellaisten kiinteistöjen kanssa, joihin rakennetaan vähintään 500 kilowatin voimala, Oksanen kertoo. Asiakas maksaa kuukausittain sillä tuotetusta aurinkosähköstä. Tällainen yritys suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää aurinkosähköjärjestelmän asiakkaansa kiinteistön katolla. Eero Oksasen pitkän tähtäyksen visiona on rakentaa Forusin alle uusiutuvaa energiaa ja muuta ympäristöteknologiaa myyvien yritysten rypäs. ForUs Capital keräsi hiljattain miljoonan euron pääomarahoituksen kasvunsa tukemiseen. – Ihanteellinen aurinkosähkön osuus kiinteistön käyttämästä sähköstä on noin 20 prosenttia, Oksanen valaisee. Silloin siirrymme myymään muuta. Aurinkosähkön tuotanto kasvoi viime vuonna yli kaksinkertaiseksi, mutta osuus sähköntuotannosta on vasta samaa luokkaa kuin tuulivoimalla kymmenen vuotta sitten. Jos ei oma katto riitä. Vähintään 500 kilowattia Miten Forusin sopimus eroaa omalla rahalla teetetystä aurinkosähköstä. Mitenkäs sitten. Forus Oy on uusin aurinkosähkön palvelusopimustarjoaja Suomessa. – Jos Suomi seuraa Saksan kehitystä, aurinkosähkön markkinat saturoituvat muutamassa vuodessa. Hangon vesilaitokselle asennettiin 25 kW:n voimala. Yhtiöllä on silloin tarjolla toinen ratkaisu: – Myymme myös uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä niin, että ostaja tekee Forusin kanssa sopimuksen esimerkiksi uuden tuulivoimalan sähkön ostoa varten. Tänä vuonna vastaavan palvelun on aloittanut myös Naps Aurinkovoimala, joka toteaa, että vaikka aurinkosähköjärjestelmien hinta on laskenut viime vuosina, 6–7 vuoden takaisinmaksuajat ovat useille kiinteistönomistajille liian pitkiä. Näiden aurinkovoimaloiden nimellisteho olisi 40 megawattituntia. Monet varastoja tekniset palvelun rakennukset sijaitsevat sopivilla aurinkovoimalapaikoilla. Ekosähköä tekee mieli, mutta katon kantavuus, koko tai sijainti ei riitä aurinkovoimalalle. – Alalla on hyvin kysyntää. Forus pyrkii aina siihen, että kiinteistö tuottaa aurinkosähköä vain omaan käyttöönsä, koska se on todettu kokonaisedullisimmaksi ratkaisuksi. – Alalla on hyvin kysyntää. – Palvelusopimus on meidän taseessa, joten kiinteistönomistajalla ei ole rahoituseikä huoltoriskejä, Oksanen vastaa. – Emme tee epäreiluja kauppoja. Tällainen palvelusopimusyritys tarvitsee taakseen pitkää pääomaa. Forus on asentanut aurinkovoimalan pariinkymmeneen kiinteistöön, ja sillä on sopimuksia ja esisopimuksia on noin 250 aurinkosähkökohteessa. Forus ei itse rakenna tuulivoimaa, vaan toimii välissä myyjänä. Jos kiinteistön katto ei sovi tehokkaalle aurinkovoimalalle, ei ole mitään järkeä sitä rakentaa, ja me sanomme sen kyllä asiakkaalle, Oksanen kertoo. 4 Kun aurinkosähköä haluat nyt... Forus aloitti Suomen kattojen valloituksen auringolle eteläniemestä eli Hangosta. Mutta ei ole varoja tarvittavaan investointiin. Aurinkosähkön tuotanto kasvoi viime vuonna yli kaksinkertaiseksi, mutta osuus sähköntuotannosta on vasta samaa luokkaa kuin tuulivoimalla kymmenen vuotta sitten. – Käsittääkseni jo viidellätoista yrityksellä on Suomessa aurinkosähkön sopimuspalvelu, Forusin toimitusjohtaja Eero Oksanen kertoo. Forus suunnittelee ja asentaa aurinkovoimalan kiinteistön katolle ilmaiseksi, ja asiakas maksaa vain sillä tuotetusta sähköstä. Yksilöllisesti räätälöidyn sopimuskauden jälkeen voimala jää asiakkaalle. T ekeekö mieli vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen siirtymällä aurinkosähkön käyttäjäksi. Sopimuksia yksityisrahoituksella Forus myy aurinkosähkön 15–40 vuotta kestävillä sopimuksilla. – Kun sijoittaa näin kauttamme uusiutuvaan sähköön, auttaa rakentamaan uutta tuulija aurinkovoimaa, joka aidosti korvaa muuta sähköntuotantoa, Oksanen sanoo. Pääsijoittajana rahoituskierroksella oli Pöyryn hallituksen puheenjohtajan Henrik Ehrnroothin ja hänen lastensa omistama Kokkuhoideur-sijoitusyhtiö. Syksyllä 2015 perustettu Forus Oy on keväällä 2016 perustetun ForUs Capital Oy:n emoyhtiö. – Tyypillinen – ja järkevä – asentamamme aurinkovoimala tuottaa sähköä noin 400 megawattituntia vuodessa. Hän laskee, että jos kaikki neuvotellut asennukset toteutuvat, niiden arvo olisi 30 miljoonaa euroa, ja ne tuottaisivat sopimuskaudella 60 miljoonan euron liikevaihdon
Nro 7, ilmestyy viikolla 47 HISSIT JA KIINTEISTÖKONEET Talopesulat, varastot ja muut yhteiset tilat. Asuntorakentajia esittelyssä. Jätehuolto Talven huoltoja kunnossapitotyöt. Valvonta. Nro 8, ilmestyy viikolla 51 RAKENTAMINEN Uudisrakentaminen. Energiaoptimointi tuo säästöjä. Nro 6, ilmestyy viikolla 42 ENERGIAN SÄÄSTÖ & DIGITAALISET RATKAISUT LVI. Sisäilma. Nro 4, ilmestyy viikolla 25 TURVALLISUUS & TALOTEKNIIKKA Taloyhtiöiden antennija sisäverkot. Parvekelasitukset. Maaviileä. Sähkönkulutus. Hissit taloyhtiöissä. Kiinteistökoneet. Uudet ja vanhat taloyhtiöt. Viherrakentaminen. Puurakentaminen. Lämmitysjärjestelmät. Vakuutukset. Lasituksen huolto. Kattoremontit. Kattoremontit. Isännöinti. Lukitus. Jätehuolto & kierrätys. Esitellään erillaisia kiinteistökoneita eri toimialoilta. Kattoremontit. Kiinteistöja asuntosijoittaminen. Varaa ilmoitus Kiinteistö & energia -lehdestä Ilmoitusmyynti: Kari Ylönen 09 413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Puhdas savuhormi taloyhtiöissä. Taloyhtiöiden pihaja asfalttityöt. Kiinteistö & energia Vuoden 2020 numeroiden teemat ja ilmestyminen Nro 1, ilmestyy viikolla 10 PERUSKORJAUKSET Miten toimii isännöintitoimisto. Suurien taloyhtiöiden valaistukset. Nro 2, ilmestyy viikolla 16 KIINTEISTÖN TALOUDELLINEN YLLÄPITO Huoltotyöt. Strateginen suunnittelu. Pelastussuunnittelu. Energian kulutuksen seuranta & optimointi. Kiinteistöjen huoltoyhtiöiden esittely. Nro 3, ilmestyy viikolla 22 UUSIUTUVA ENERGIA JA YMPÄRISTÖ Aurinkoenergia. Piha ja asuinympäristö. Puukerrostalot. Rahoitus. Energiainvestointien suunnittelu. Hankesuunnittelu. Maalämpö. Kiinteistöalan koulutus. Hälytysjärjestelmät. Energiatoimijoita taloyhtiöille. Putkiremontit. Arvonnousu. Puurakentaminen. LVIS lämpö, vesi, ilmastointi, sähkö. Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut. Lasin käyttö lisääntyy. Jätehuoltoyritykset. Nro 5, ilmestyy viikolla 36 TALOYHTIÖT & SUUNNITTELU Lakiasiat. www.kiinteistojaenergia.. Asuntokohtainen veden mittaus. Kiinteistö & energia 2020 Energia-asioita korostava kiinteistöalan ammattilehti 8 numeroa täynnä asiaa kiinteistöjen rakentamisesta, kunnossapidosta, korjauksesta ja kehityksestä sekä alaan liittyvistä ratkaisuista.. Julkisivut, ovet, ikkunat & parvekkeet
Vuonna 2012 talo siirtyi käyttämään Tammerkosken vedellä tuotettua sähköä ja vuonna 2015 Näsijärven veden viileyden avulla tuotettua kaukojäähdytystä. Hunajaa hyödynnetään ja myydään talon ravintoloissa. Tampere-talo on vuodesta 1992 lähtien lähes puolittanut energiankulutuksensa, vaikka samaan aikaan uutta tilaa on rakennettu yli 30 000 neliötä. Tampere-talon ja hotellin energian toimittaa Tampereen Sähkölaitos. Otsonisoimalla ravintolan rasvakanavat poistoilman rasva pilkkoutuu, paloriski poistuu ja nuohoustarve pienenee. Kesän aikana ne kasvavat yhteensä jopa 200 000 mehiläisen yhdyskunniksi. 66 T ampere-talo alkoi rakentaa omaa ympäristöohjelmaa ensimmäisenä kongressitalona maailmassa jo vuonna 1992. Ensi vuoden alussa avautuva hotelli Courtyard by Marriott Tampere City on ensimmäinen kansainvälisen hotelliketjun hiilineutraali uusi kiinteistö Suomessa. – Tämä mahdollistaa myös lämmön talteenottamisen, kun rasvakanavan ilma on puhdistettu lämmönsiirtimelle sopivaksi. – Kevan tavoitteena on, että vuoden 2020 alusta kaikki uutena rakennettavat kiinteistömme ovat hiilineutraaleja, kiinteistöjohtaja Petri Suutarinen kertoo. Tampere-talon selvitysten mukaan yhKohti fossiilivapaata yhteiskuntaa Tampere-talosta tuli hiilineutraali Uusiutuvaa energiaa käyttävä Tamperetalo on tehnyt alallaan pioneerityötä oman hiilijalanjälkensä pienentämisessä. Talo siirtyi käyttämään uusiutuvaa energiaa vaiheittain vuosina 2012-2019. Asiakkaat voivat täyttää vesipullonsa talon vesipisteillä. Vuosina 2017 ja 2019 asennetuilla aurinkopaneeleilla talo tuottaa osan sähköstään itse. Tampere-talon katolla on myös neljä mehiläispesää. – Lähtökohtaisesti uusiutuvan energian muodot eivät ole poikkeuksellisen kalliita eikä este siirtyä uusiutuvaan. – Marraskuussa 2019 talosta tuli kokonaan uusiutuvaa energiaa käyttävä, hiilineutraali kiinteistö käyttämiemme energioiden osalta, kun taloa alettiin lämmittää metsähakkeella, Tampere–talon Koivisto kertoo. Katolla toimii oma kasvihuone Tampere-talon katolla on 20 neliömetrin kasvihuone, joka tuottaa satoa talon ravintoloiden käyttöön. Talossa on vettä säästävät tekniset laitteet, vedettömät pisuaarit, veden virtausta rajoittavat virtausventtiilit ja elektroniset hanat. Biojäte on kalleinta jätettä, joten hävikin vähentäminen on myös taloudellisesti vastuullista. Tänä vuonna siitä tuli Suomen ensimmäinen energiankäytöltään hiilineutraali kongressija konserttikeskus ja kortteli yhdessä Courtyard by Marriott Tampere City –hotellin kanssa. Matkalla hiilineutraaliksi kiinteistöksi talo on saanut muun muassa Joutsenmerkin (2014), ja sen energialuokka on noussut E:stä C:hen (2019). Satokautta pidentää kattopuutarhan kasvihuoneeseen kuluvana syksynä asennettu ilmalämpöpumppu. tiön työntekijöiden vuosittaisista työmatkakilometreistä syntyvät typen oksidipäästöt pystytään laskennallisesti kompensoimaan pinnoitteella. Enemmän kyse on tahdon asiasta toimia ympäristövastuullisesti, Tampere-talon kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto korostaa. Tampere-talon katolla on kaksi aurinkoenergiavoimalaa. Voide on pakattu biohajoavaan Sulapak-purkkiin. Hämeen Lasitoimen kanssa toteutettu erikoisrakenteinen kasvihuone on edelläkävijä Suomessa. Hunajasta on myös tehty huulivoidetta, jossa on ainesosana myös luomupellavaöljyä. Kattopinnoitteet puhdistavat ilmaa Kiinteistöön on tehty vuosien varrella useita ympäristöystävällisiä ja energiatehokkuutta lisääviä parannuksia. Luokituksen parantumiseen vaikuttivat monet rakenteisiin, valaistukseen ja taloteknisiin laitteisiin viime vuosien aikana tehdyt parannukset. Ruokahävikin vähentäminen näkyy koko ketjussa ja alkaa jo elintarvikkeiden ja raaka-aineiden ostosta. Se on samalla ensimmäinen Kevan omistama, valmistuessaan hiilineutraali rakennus. Yleisötiloissa ja auloissa on vesiautomaatteja, joissa on biohajoavat juomapikarit. Vesi huuhtoo nitraatin katolta. Katolla on myös yli 7 000 neliötä ilmaa puhdistavia pinnoitteita, kattokermejä. Järjestelmä vähentää merkittävästi ulos kulkeutuvan hajujen ja käMarriott-hotelli avaa hiilineutraalina . Satokaudelle 2018 kattopuutarhaa laajennettiin lähes kaksinkertaiseksi. Ikkunat pestään otsonivedellä Talon biojäte punnitaan ja raportit käydään läpi säännöllisesti. Sen tekemät merkittävät investoinnit uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseen energiantuotannossa ovat osaltaan mahdollistaneet Tampere-talon ja hotellikiinteistön hiilineutraalisuuden.. Perinteinen keittiö hukkaa energiaa ilmanvaihtokanavien rasvaongelman vuoksi. Tällä määrällä Tampere-taloon riittäisi laskennallisesti energiaa reiluksi pariksi viikoksi. Aurinko aktivoi katteen, ja eri vaiheiden jälkeen muuttaa liikenteestä aiheutuvat typen oksidit nitraatiksi. Jokaisessa yhdyskunnassa on noin 20 000 mehiläistä. Aurinkopaneeleita on yhteensä 270 kappaletta
Se on osittain korvannut keittiön puhdistuksessa käytettävät kemialliset puhdistusaineet. Otsonin desinfiointiteho perustuu sen erittäin nopeaan hapetuskykyyn. Kaikki jäte lajitellaan Kaikki talossa syntyvä jäte lajitellaan. Talon keittiöissä on käytössä otsonivesi. Biojätteemme tuotetaan mullaksi, Koivisto kertoo. Vedestä poistetaan epäpuhtauksia sekä muun muassa kalkkia ja magnesiumia, Koivisto kertoo. Ensi vuoden alussa avautuva hotelli Courtyard by Marriott Tampere City ja Tampere-talo yhdistyvät kulkuyhteydellä. Energiajätteemme menee polttolaitokseen, jossa jätteestä tuotetaan Pirkanmaalle uutta lämpöä ja sähköä. – Otsonivedellä on pesty kaikki talon ikkunat jo useana vuotena. Noin puolet menee kierrätykseen ja puolet hyötykäyttöön. . Kuva: Laura Vanzo kylmään hanaveteen. – Kiinnitämme huomiota jätteen syntymiseen jo muun muassa siinä vaiheessa, kun hankimme elintarvikkeita ja tuotteita. Siivouksessa käytetään paljon kierrätysmateriaaleja, kuten kestosäkkejä ja moppipusseja, joiden materiaalina on käytetty kierrätysmuovipulloja. Jouni Suolanen Kuva: Tampere-talo. – Kestävä kehitys on mukana kaikessa mitä teemme, myös pehmopapereissa, joiden raaka-aineena käytetty puu on sertifioitua tai kontrolloitua alkuperää ja tulee vastuullisesti tuotetuista uusiutuvista metsistä. Otsonoitua vettä tuotetaan otsonaattorilla, joka kytketään Vastuullisuus on yksi kärkiteemoja Tampere-talon täyttäessä ensi vuonna 30 vuotta. 67 ryjen määrää, Koivisto toteaa. Tampereen kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä
Ala työllistää noin 5000 henkilöä ja positiivinen vaikutus kauppataseeseen on satoja miljoonia. Niillä tuotetaan vuosittain yli 10 TWh lämpöä eli 15 prosenttia Suomen lämmityksestä ja säästetään noin kaksi miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Vuonna 1999 aika oli kypsä Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n perustamiselle, kertoo Jussi Hirvonen, yksi perustajajäsenistä ja nykyinen SULPUn toiminnanjohtaja. S uomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry sai 20-vuotissyntymäpäivälahjan: miljoonan lämpöpumpun raja täyttyy parahiksi juuri synttäreiden aikoihin. 10 000 maalämpöpumppua oli saatu vaihtelevalla menestyksellä markkinoille, kunnes vuonna 1984 käytännössä kaikki alan toimijat ajautuivat konkurssiin. Niillä tuotetaan jo 15 prosenttia Suomen lämmityksestä. Ala kärsi krapulaa yli kymmenen vuotta. Uuteen nousuun 90-luvun lopulla Lämpöpumppuala oli olemassa jo 80-luvun alussa. Pääasiassa kuluttajat ovat investoineet omia rahojaan noin viisi miljardia euroa. Suomen lämpöpumpuilla tuotetaan yli 10 TWh vuodessa eli yli 15 prosenttia Suomen rakennusten lämmitystarpeesta.. 68 Ilmastomuutos tuonut alalle hovikelpoisuuden Suomessa miljoona lämpöpumppua Miljoonan lämpöpumpun raja on mennyt rikki. – Uusi nousu alkoi 90-luvun puolivälissä
– Kuluvan vuoden loppupuolella saavutetaan jo tuo vuodelle 2020 visioitu miljoonan myydyn lämpöpumpun raja. Valtiovaltakin oli Hirvosen mukaan vähitellen huomannut tämän valtiolle halvan energian ja ympäristön säästöteknologian. Asuinja palvelurakennusten lisäksi yhä useammassa teollisuusrakennuksessa ja -prosessissa tullaan näkemään lämpöpumppuja. Kuluttajan rahoilla tehty ympäristöteko Lämpöpumppumarkkina on kehittynyt SULPUn 20-vuotisen historian aikana ripeästi. Tapahtuuhan se hyvin usein samalla laitteella ja investoinnilla kuin lämmitys. – I l ma lä mpöpumpuissa mentiin kymmenien tuhansien vuosimyynteihin. Onhan lämpöpumppu ainutlaatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä. Asukaslukuun ja talouksiin suhteutettuna olemme lämpöpumppujen vuosimyynneissä maailman kolmanneksi paras lämpöpumppumaa Norjan ja Viron jälkeen. Lämpöpumppuihin on vuosien mittaan investoitu viisi miljardia euroa ja investoidaan puolen miljardin vuositahdilla. Varovaisetkin visiot näyttävät vuodelle 2030 yli 20 TWh vuodessa lämpöpumpuilla tuotettua lämmitysenergiaa. Ihmiset alkoivat uskaltaa ostaa lämpöpumppuja. 69 Ilmastomuutos tuonut alalle hovikelpoisuuden Suomessa miljoona lämpöpumppua 2020-luvulla lämpöpumppuja ostetaan 10 miljardilla eurolla . Lämpöpumppu tulee yleistymään kaukoja aluelämmön ja -kylmän tuotannossa, kun lämmitystä sähköistetään ja kaikenlaisesta polttamisesta pyritään eroon. – Ministeriöiden ja virastojen ovet alkoivat aueta vaikuttamistyötä tekevälle yhdistykselle, joka, harvinaista kyllä, ei ollut siellä ruinaamassa rahaa vaan hyväksyntää ja markkinoiden esteiden poistamista ympäristöystävällisille, energiaa säästäville järjestelmilleen. Lämpöpumppujärjestelmiä tullaan myymään 2020-luvulla miljoona kappaletta kymmenellä miljardilla eurolla, visioi SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen. Tuloksia alkoi tulla heti perustamisen jälkeen. Lämpöpumppuinvestoinnit lienevät Hirvosen mukaan Suomen suurin yksittäinen ympäristöteko, ainakin suurin kuluttajien rahoilla tehty. Huomattiin ja todettiin, että lämpöpumput ovat ja tulevat olemaan hyvin merkittävässä roolissa, välttämättömiä lämmityksen sähköistämisessä, uusiutuvan energian käytössä, hukkalämpöjen talteenotoissa, lämmön varastoinnissa sekä kulutuksen ohjausjärjestelmissä ja jäähdytyksessä. Suomen lämpöpumpuilla tuotetaan yli 10 TWh vuodessa eli yli 15 prosenttia Suomen rakennusten lämmitystarpeesta. Ilmastomuutos teki hovikelpoisen Hirvonen kertoo, että alan kasvun myötä myös SULPU voimistui ja yhtenäistyi. – Asukaslukuun ja talouksiin suhteutettuna olemme lämpöpumppujen vuosimyynneissä maailman kolmanneksi paras lämpöpumppumaa Norjan ja Viron jälkeen. Omakotitalorakentajat alkoivat valita yhä useammin maalämmön, öljylämmitykset alkoivat vaihtua maalämpöön ja uudet pumpputyypit poistoilmaja ilmavesilämpöpumput tuotiin markkinoille. Koko kansan huvia 2000-luvulla Lämpöpumppumyynnit jatkoivat vahvaa kasvua 2000-luvulla. – Jäähdytyksen yleistyminen lisää lämpöpumppujen kilpailukykyä. – Lopullinen hovikelpoisuus lämpöpumppualalle alkoi tulla voimistuneen ilmastomuutoskeskustelun myötä. ?. – Se merkitsee lämpöpumpputuotantokapasiteetin ja investointien kaksinkertaistamista seuraavalla vuosikymmenellä. – Asukaslukuun ja talouksiin suhteutettuna olemme lämpöpumppujen vuosimyynneissä maailman kolmanneksi paras lämpöpumppumaa Norjan ja Viron jälkeen, SULPUn toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen iloitsee. – Lämpöpumppuala voi röyhistää rintaansa myös kansainvälisesti. – Lämpöpumppujen rooli on merkittävä lämmön varastointijärjestelmissä sekä kulutuspään kysyntäjoustoissa sekä tehohuippujen hallintajärjestelmissä. Lobbaus-, valistamis-, tiedonjakoja tuottamistyöstä riitti. Myös isompiin kohteisiin alkoi tulla lämpöpumppuja, kertoo Hirvonen. – Loan heitto ja kilpailijoiden haukkuminen markkinoinnissa väheni. Lämpöpumppuala alkoi haastamaan tosissaan perinteistä, tuotantokeskeistä lämmityksen pyhää kolmiota sähkö – öljy – kaukolämpö. Alettiin miettimään lämpöpumppumarkkinan kasvattamista yhdessä, vaikuttamistyötä, alan yhteistä tiedotusta, laatuasioita kuten koulutusta ja sertifiointeja sekä kansainvälistä yhteistyötä. – Toki erittäin kova krapula siitäkin sitten tuli, niin kuin avustuksista yleensäkin, Hirvonen muistaa. EU:n uusiutuvan energian direktiivin siivittämänä ARAn energia-avustus vuonna 2011-12 paisutti maalämpövuosimyynnin 8 000:sta 14000 kappaleeseen
70 Ilmanvaihtoratkaisuja tarjoavan Cervin kasvu huimaa Puhdas sisäilma kiinnostaa Sisäilma on kaikkia ihmisiä läheisesti koskettava asia. Valveen mukaan ilmanvaihtojärjestelmät harvoin toimivat sataprosenttisesti oikein. Lisäksi säästyy energiaa, mikä on toinen merkittävä tekijä yrityksemme toiminnassa. Yrityksen raju kasvuvauhti kertookin siitä, että se osaa asiansa. Yrityksemme osaa optimoida ilmanvaihdon ja ratkaista mahdolliset ongelmat ja parantaa sisäilman laatua. Cervin perustajat ja johto ovat alalla pitkään toimineita kollegoja. Äskettäin pidetyn kiinteistöalan vuosiseminaarien esitelmissä tuli useaan kertaan esille, että energiankulutuksesta 40 prosenttia ja hiilipäästöistä 30 prosenttia on kiinteistöjen aiheuttamaa. Samalla säästetään oikeasti ja aidosti energiaa ja tuotetaan vähemmän hiilijätöksiä ilmakehään, sanoo Cervi Oy:n toimitusjohtaja Petri Valve. Kolmessa vuodessa yritys on laajentunut kahdeksan henkilöä työllistäneestä pienyrityksestä valtakunnalliseksi toimijaksi, jonka palveluksessa on noin 140 alan osaajaa. Cervillä on ilmanvaihtoalalta laaja kokemus. – Tällä saralla on vielä paljon tekemistä ja me haluamme olla siinä mukana, Cervi Oy:n toimitusjohtaja Petri Valve toteaa. – Nyt pystytään aidosti seuraamaan ilmanvaihtoa ja ilman laatua. Koko ajan kehittyvä teknologia, etenkin digitalisoiminen ja anturoiminen, on suuresti uudistanut perinteistä LVI-alaa ja tuonut uusia mahdollisuuksia uudistaa toimintatapoja ja optimoida toimintaolosuhteita. H engittämämme ilman laatu on hyvin pitkälti ilmanvaihtojärjestelmien toimivuuden tai toimimattomuuden varassa. miljoonasta 11 miljoonaan, mikä on ennuste tälle vuodelle. – Tällä saralla on vielä paljon Energiankulutuksesta 40 prosenttia ja hiilipäästöistä 30 prosenttia on kiinteistöjen aiheuttamaa. – Ilmanvaihdolla ja sillä, miten sen toiminta on ratkaistu, on todellista merkitystä. Samassa ajassa liikevaihto on kasvanut puolestatoista. Yritys toimii Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä sekä Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa. Jatkuvasti niistä löytyy jotakin huolettavaa, perusparannettavaa, korjattavaa tai päivitettävää. Optimoimalla olosuhteet ilma saadaan vaihtumaan tarpeen mukaisesti eikä näppituntumalla
Asiantuntijuutta ja ammattitaitoa Toimitusjohtajan mukaan Cervin rajun kasvun taustalla on kaksi keskeistä seikkaa alalla, joka on hyvin pirstaloitunut ja segmentoinut. 71 Cervin asentajat vaihtamassa uutta ilmanvaihtokonetta kerrostalon katolla. Puolassa louhitaan kivihiiltä tuotavaksi Suomeen asuintalojen lämmitykseen. Ensiksikin Cervillä on toimitusjohtajan mukaan asiantuntijuutta ja ammattitaitoa leveällä saralla. Kun yritykset eivät hallitse koko tuotantoketjua, ketju katkeaa ja työt jäävät kesken. Jossakin vaiheessa kivihiili poltetaan ja sen lämpö siirretään kaukolämpöputkia pitkin maan sisällä rakennuksiin ja huoneistojen pattereihin, jotta asuntojen sisäilma lämpiää. – Tahtoisin kertoa lapsenlapsilleni, että olin ilmastotalkoissa mukana ja pyrin löytämään ilmanvaihdon osalta sellaisia energiataloudellisia ratkaisuja, joilla saatiin hillittyä energiankulutusta ja pienennettyä hiilijalanjälkeä, Petri Valve sanoo. Vaikka ilmanvaihdon ja lämmöntalteenoton parantaminen maksaa tekohetkellä, se tavallaan aina samalla tuottaa, koska energiaa säästyy. tekemistä ja me haluamme olla siinä mukana, Petri Valve toteaa. – Investointi on nostanut myös osakkeiden arvoa naapuritaloon verrattuna senkin vuoksi, että se on osoittanut asukkaiden haluavan itsensä ohella kantaa huolta ympäristöstään. – Meillä on asiantuntijanäkemystä ja me pystymme tekemään kaiken. Louhittu kivihiili lastataan junaan ja juna vie sen satamaan. Jos todella haluttaisiin vaikuttaa asioihin, saataisiin lämmöntalteenotolla 70?80 prosenttia lämmityslämmöstä otettua talteen ennen kuin se haihtuu ilmaan. . Valve ottaa esimerkiksi kaksi 70-luvun taloa, jossa toisessa on investoitu ilmanvaihdon parantamiseen ja toisessa ei. Toki on kysymys myös kustannuksista. Mutta kestää vain hetken, ennen kuin poistoilmajärjestelmä imaisee lämmön sisäänsä ja poistaa sen taivaalle. 53-vuotias Valve on toiminut ilmanvaihtoalan yrityksissä 35 vuotta ja toimitusjohtajanakin jo 25 vuotta. Valitettavasti tämä logistinen ketju kuitenkin jatkuu päivästä toiseen ja vuodesta toiseen niin kauan kuin lämpöä puhalletaan taivaan tuuliin, Valve harmittelee. Kivihiililasti puretaan Hanasaaressa Helsingissä ja varastoidaan tulevaa käyttöä varten. Eräänlaisena välitilinpäätöksenä neljännesvuosisadan kohdalla hän kertoo pohtineensa, mitä hän haluaisi vastata mahdollisesti syntyville lapsenlapsilleen, jos he joskus ukilta tivaavat, mitä tämä on tehnyt planeettamme lämpenemisen estämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Kolme neljästä kivihiililaivasta voisi jäädä Puolaan, jos... Liisa Airaksinen Kuvat: Cervi. – Isommat energiaratkaisut ovat kieltämättä kustannuksiltaan mittavia. – Karkeastikin arvioiden näin toimien voisi kolme neljästä kivihiililaivasta jäädä Puolan satamaan. Osakkeidenkin arvo nousee Valve korostaa sitä, ettei ole sellaista ilmanvaihtojärjestelmää, jota ei pystyisi korjaamaan tai sen toimintaa parantamaan. . Vaihtoehtoisia polkuja on silti olemassa vaikkapa siten, että tehdään ensin pieniä muutoksia ja säästetään energiakuluissa. – Ilmanvaihtosaralla on vielä paljon tekemistä ja me haluamme olla siinä mukana. Säästetyillä rahoilla voidaan jatkossa sitten tehdä isompia investointeja. Satamassa kivihiili lastataan laivaan ja kuljetetaan Suomeen. Petri Valveen konkreettinen esimerkiksi valaisee sitä, miten ilmanvaihtojärjestelmien kautta tuhlataan energiaa, joka olisi mahdollista ottaa talteen ja hyödyntää uudelleen ja säästää tuntuvasti energiaja muissakin kuluissa. Toinen tekijä on se, että yrityksen palvelutarjonta on laaja ja kattaa kaiken, mikä liittyy rakennuksen ilmanvaihdon huoltoon, peruskorjaamiseen tai parantamiseen. Mutta usein jo hyvin pienilläkin kustannuksilla pystytään tuntuvasti parantamaan sisäilman laatua, mikä kohentaa asukkaiden elämisen laatua ja asumisviihtyisyyttä. Asiakas ei jää yksin ongelmansa kanssa olipa kyse asuinkiinteistöistä, julkisista rakennuksista tai toimitiloista
Huonon sisäilman tunnistaminen ei Mustosen mukaan ole aina helppoa, sillä huonoon sisäilmaan tottuu valitettavan helposti. – Ilmanvaihdon toimiessa hyvin ilma vaihtuu niin tehokkaasti, ettei ihmisten ja lemmikkieläinten sisäilmaan tuottama hiilidioksiditaso pääse nousemaan liian korkeaksi. Tästä syystä sisäilman hiilidioksidipitoisuutta pidetäänkin hyvänä mittarina ilmanvaihdon riittävyyden osalta. Pientalon ilmanvaihtoremontin tekemiseen menee yleensä muutama päivä, eikä siitä Mustosen mukaan aiheudu asumiseen mitään suurempia haittoja. – Mittaamalla sisäilman suhteellista ilmankosteutta voidaan selvittää, poistuuko saunomisesta, peseytymisestä ja pyykinpesusta aiheutuva ilmankosteus rakennuksesta tarpeeksi tehokkaasti. Parantaminen on nopeaa Merkkejä puutteellisesta ilmanvaihdosta on useita. – Seinissä tai ikkunoissa sijaitsevat tuloilmaventtiilit on tärkeää pitää auki ja puhdistaa säännöllisesti. – Poistoilman tehokkuutta voi taas testata siten, että laittaa paperin palasen kylpyhuoneen poistoilmaventtiilin päälle ja katsoo, pysyykö se venttiilissä kiinni. Kehittyneimmissä vaihtoehdoissa asennetaan kohteeseen energiaa säästävät ja lämmöntalteenotolla varustetut huonekohtaiset ilmanvaihtajat tai korvataan vanha huippuimuri älykkäällä järjestelmällä. Kuva: Sisäilma Center Oy min. 72 Vinkit hyvään ilmanvaihtoon Tunnista huono sisäilma Sisäilman merkitys on suuri, sillä vietämme keskimäärin 90 prosenttia ajastamme sisätiloissa. Kotona on myös hyvä tarkastaa, että mistä makuuhuoneisiin tulee raitis ja suodatettu korvausilma. Tällä tavoin taloon ei tarvitse rakentaa kalliita putkistoja ja tehdä muita isoja muutoksia. Testiä voi jatkaa napsauttamalla liesituuletin päälle ja tarkistaa pysyykö paperi vieläkin kiinni poistoilmaventtiilissä vai aiheuttiko liesituulettimen päällekytkentä sen, että poistokanava kääntyi virheellisesti tulokanavaksi, ohjeistaa Mustonen. Ylläpito kannattaa Hyvää sisäilmaa voidaan ylläpitää monellakin tapaa. – Jotkut ihmiset ovat toisia herkempiä ja reagoivat sisäilman ongelmiin myös muita nopeamSisäilma Center Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Mustonen kertoo, että sisäilmaa voidaan mitata kosteusmittareilla sekä lämpötilaja hiilidioksidiantureilla. Huonon sisäilman aiheuttamat oireet riippuvat henkilöstä. n Kati Wikström. Kuva: Sisäilma Center Oy Kun talon olemassa olevaa ilmanvaihtojärjestelmää parannetaan, ei tarvita isoja remontteja. Venttiilien ympäristö kannattaa myös imuroida aika ajoin harjasuulakkeella, sillä huonepöly kerääntyy yleensä venttiilien läheisyyteen. – Ratkaisumme perustuvat kohteen olemassa olevan ilmanvaihtojärjestelmän, joko painovoimaisen ilmanvaihdon tai koneellisen poistoilmanvaihdon parantamiseen. S isäilma Center Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Mustonen kertoo sisäilman laatua mitattavan useimmiten kosteusmittareilla sekä lämpötilaja hiilidioksidiantureilla. Liesituulettimen rasvasuodatin on hyvä puhdistaa riittävän usein – etenkin, jos keittiössä tehdään ruokaa säännöllisesti. Se, mikä toiselle on vain vähän epämiellyttävää hajua ja tunkkaisuutta, saattaa toiselle aiheuttaa päänsärkyä, väsymystä ja vaikeuksia keskittyä. – Talon ilmankosteutta voidaan vähentää esimerkiksi kuivaamalla kylpyhuoneen lattia heti suihkun jälkeen ja kuivaamalla pyykit mahdollisuuksien mukaan ulkona tai pesuhuoneessa. – Perusratkaisuissa varmistetaan, että talossa on sopiva määrä oikeanlaisia korvausilmaventtiileitä sekä kosteissa tiloissa on älykkäät poistoilmapuhaltimet. Mikäli tuloilmaventtiileissä on suodattimet, ne on myös syytä vaihtaa pari kertaa vuodessa. Esimerkiksi kodin säännöllinen siivous on hyvin tehokas tapa ylläpitää hyvää sisäilmaa. Muutamien kysymysten avulla voi arvioida kodin ilmanvaihdon riittävyyttä. Lämpötilan mittaus kertoo meille esimerkiksi sen, aiheuttaako talvella sisään tuleva korvausilma turhaa kylmän vetoa ja kuinka nopeasti kylmä korvausilma sekoittuu sisäilmaan. Ilmanvaihtojärjestelmän remonttiin on kuitenkin olemassa nopeita ja kustannustehokkaita ratkaisuja. – Näitä ovat esimerkiksi: tuntuuko sisäilma tunkkaiselta aamuisin ja kotiin tullessa, esiintyykö hajuhaittoja (kellarintuoksua, imelää hajua), onko kodissa vedon tunnetta, ovatko peilit peseytymisen jälkeen pitkään huurussa ja onko perheen vaivana jatkuva nuha tai nenän tukkoisuus. – Poistoilmaventtiilit on tärkeää pitää auki ja puhdistaa säännöllisesti, jotta ne eivät pääse tukkeutumaan
Valloxin sotakorvauspuhaltimet Valloxin ilmanvaihtolaitevalmistus alkoi sotakorvauksena valmistetuista puhaltamista. Modernit ilmanvaihtokoneet toimivat Salakan mukaan erittäin korkealla hyötysuhteella ja ovatkin todella energiatehokkaita. – Hyvin toteutettu ilmanvaihto on huomaamaton eli asunnossa ei ole vedon tunnetta, ääniolosuhteet ovat hallinnassa sekä energiatehokkuus on huippuluokkaa. Erityisesti uusien asuntojen käyttöönoton yhteydessä olisi varmistuttava riittävästä ilmanvaihdon tasosta sekä esimerkiksi suodattimien tiheämmästä vaihtamisesta. Ilmanvaihto itsessään on Salakan mukaan harvoin aiheuttamassa sisäilmaongelmia, vaan usein kyse on esimerkiksi huoltojen, kuten suodattimien vaihtamisen laiminlyönneistä. Marraskuussa Vallox-ilmanvaihtokoneille ja -liesikuvuille myönnettiin käyttöoikeus kotimaisuudesta viestivään Avainlippu-merkkiin, Antti Salakka iloitsee. – Näin vuotuiset käyttökustannukset jäävät alhaisiksi. – Lisäksi aina, kun halutaan Vallox Oy:n myyntipäällikkö Antti Salakka kertoo modernien ilmanvaihtokoneiden toimivan erittäin korkealla hyötysuhteella ja olevan energiatehokkaita. Kuva: Vallox Oy Turun Ylioppilaskyläsäätiön rakentamassa keväällä 2019 valmistuneessa opiskelijaasunto Aitiopaikassa on toteutettu huoneistokohtainen ilmanvaihto Vallox Oy:n ilmanvaihtokoneilla. Ilmanvaihdon osuus rakennuksen energiankäytöstä on 20-40 prosenttia, joten tämän modernisoinnilla on suuri vaikutus sekä asukasviihtyvyyteen, asuntojen arvoon että käyttökustannuksiin. Uusissa laitteissa on myös integroituna sekä kosteutta mittaavia että muita antureita, jotka helpottavat asukkaiden arkea ilmanvaihtokoneen huolehtiessa itsenäisesti hyvästä sisäilmasta. Samalla se myös osaltaan huolehtii sekä rakennuksen terveydestä että asukkaiden viihtyvyydestä. Heikosti toteutettu tai väärin toimiva ilmanvaihto tuntuu tunkkaiselta; se saattaa näkyä esimerkiksi ikkunoiden huurtumisena tai aiheuttaa muuten viihtyvyyden laskua. – Näin taataan terveellinen, viihtyisä ja energiatehokas ilmanvaihto heti asunnon käyttöiän alusta saakka, korostaa Salakka. – Edistystä on todellakin tapahtunut, ja 2000-luvulla Vallox Oy on kehittänyt energiatehokkaita ilmanvaihtokoneita saaden ensimmäisenä laitevalmistajana Suomessa A+-energiamerkinnän. Koneet osaavat tehostaa tai supistaa ilmanvaihtoa tarpeen mukaan säilyttäen halutun sisäilman laadun sekä minimoiden energiakustannukset. Vaikutuksia käyttökuluihin Kerrostalon ilmanvaihtojärjestelmä olisi hyvä modernisoida viimeistään muun isomman remontin, kuten linjasaneerauksen yhteydessä. Salakka muistuttaa, että ilmanvaihdon toimimattomuus saattaa näkyä ihmisten oireiluna sisäilman laadun laskiessa tai pitkään jatkuessaan jopa rakennuksen rakenteiden kärsimisenä kosteuden liiallisen kertymisen seurauksena. – On hyvä huomata, että varsinkin uusien rakennuksien käyttöönoton yhteydessä rakenteista poistuu vielä suhteellisen kauan kosteutta, rakennusmateriaaleista sekä huonekaluista irtoaa päästöjä sekä rakennuspaikan valmiiksi saattamisen aikana ulkoilma on normaalia käyttötilaa likaisempaa. Sillä on vaikutusta asukkaiden hyvinvointiin, rakennuksen kuntoon sekä asumiskustannuksiin. – Asukkaiden pystyvät osoittamaan asunnon sisäilmaolosuhteiden taso koko asunnon historian ajalta. – On hyvä huomata, että esimerkiksi suodattimien vaihtoväli on aina asuntokohtainen asia, johon vaikuttavat asunnon käyttö, asuinpaikan ulkoilmaolosuhteet sekä käytettyjen suodattimien laatu. – Moderneissa laitteissa on myös etävalvonta ja kytkettynä verkkoon saadaan pilvipalveluun talteen koko käyttöiän data asunnon olosuhteista. Kuva: Vallox Oy parantaa asuntojen sisäilmaolosuhteita sekä energiatehokkuutta, kannattaa harkita ilmanvaihdon saneerausta. Alkuperäiset suodattimet takaavat sen, että asunnon sisäilmaolosuhteet säilyvät suunniteltuina koko vaihtovälin ajan. Salakka muistuttaa, että tällä on positiivinen vaikutus muun muassa asunnon jälleenmyyntiarvoon. V allox Oy:n myyntipäällikkö Antti Salakka kertoo hyvän ilmanvaihdon takaavan asuntoon terveellisen sisäilmaston. n Kati Wikström. 73 Valloxin ensimmäiset laitteet sotakorvauspuhaltimia Ilmanvaihdolla terveellistä sisäilmaa Hyvä ilmanvaihto toimii ikään kuin kodin henkivakuutuksena. – Näin saadaan asukkaille haittaa aiheuttavat työt yhdistettyä muihin remontteihin ja asukkaille aiheutuva haitta minimoitua
– Merkittävänä toimitilahankkeena tämä tukee Helsingin keskustan elinvoimaa. Varma on aloittanut rakennukseen sijoittuvan hotelliyrittäjän etsinnän. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Stora Enson ja Helsingin kaupungin kanssa. Rakennuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2023. Kaavan valmistelu ja arkkitehtuurikilpailu ajoitetaan niin, että avoin ja osallistava keskustelu kilpailuehdotuksista toteutuu. Varma tavoittelee puurakenteisesta toimitilahankkeesta noin 20 000 neliön kokonaisuutta, josta Stora Enson käyttöön tulevien tilojen koko on noin 5 500 neliötä. Kansainvälinen kilpailu Katajanokan hankkeesta järjestetään kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu kutsukilpailuna, millä halutaan varmistaa rakennuksen korkea arkkitehtoninen laatu ja hankekokonaisuuden suunnittelu avoimesti. 74 Varma rakentaa toimitilakiinteistön puusta Stora Ensolle uusi pääkonttori Varma käynnistää kansainvälisenä arkkitehtuurikutsukilpailuna toteutettavan uuden puurakenteisen toimitilahankkeen suunnittelun Katajanokanlaituriin Helsinkiin. Mielestäni on tärkeä pitää huolta siitä, että arvokkaalle tontille tuleva rakennus luo myös viihtyisää ja elävää kaupunkitilaa. Varmalla on suunnitelmissa sijoittaa rakennukseen myös hotelli. – Korkeatasoinen puuarkkitehtuurikohde on hyvin linjassa kaupungin kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden kanssa. Varma ja Stora Enso tekevät tilojen käytöstä pitkäaikaisen vuokrasopimuksen. Vastuullisuusnäkökulmat laajasti huomioivalle rakennukselle tullaan hakemaan LEED Platinum -ympäristösertifikaatti. U usiutuvasta luonnonmateriaalista rakennettavaan toimitilarakennukseen valmistuvat nykyaikaiset tilat Stora Enson uudelle pääkonttorille. Asemakaavoitus käynnistyy vuoden vaihteessa. Varman kiinteistöistä vastaavan sijoitusjohtajan Ilkka Tomperin mukaan Varma haluaa edistää puurakentamista, sillä puu pienentää kiinteistöjen hiilijalanjälkeä ja tukee myös hiilineutraaliustavoitteita. Stora Enson Suomen maajohtaja Seppo Parvin mukaan on hienoa olla osana toteuttamassa modernia maailmanluokan puurakentamista Helsinkiin ja luomassa samalla ensiluokkaisia työtiloja henkilöstölle. – Puu pienentää kiinteistöjen hiilijalanjälkeä ja tukee myös hiilineutraaliustavoitteitamme. Rakennuksen suunnittelussa otetaan huomioon merellisen rantaviivan asettamat maisemalliset vaatimukset, kulkureitit, ympäristö ja tontin keskeinen sijainti. Olemme iloisia, että saamme tehdä yhteistyötä Stora Enson kanssa, joka on puurakenteisen hankkeen toteuttamiseen paras mahdollinen kumppani. Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi sanoo Varman vastuullisena kiinteistöjen omistajana haluavan edistää puurakentamista. Hotellin ja Stora Enson pääkonttorin lisäksi rakennukseen tulee toimistotiloja muille yrityksille ja palveluntarjoajille. n Kati Wikström. Kuva: Nico Backström/Varma – Katajanokan lisäksi meillä on suunnitteilla puurakenteinen toimistotalo Keilaniemen Portti, jonka rakentaminen on tarkoitus käynnistää 2020, kertoo Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori sanoo hankkeen olevan Helsingille hyvin kannatettava. – Uusiutuvien materiaalien yhtiönä me Stora Ensossa haluamme pääkonttorimme sijaitsevan vastuullisesta ja uusiutuvasta puusta toteutetussa rakennuksessa. Katajanokan lisäksi meillä on suunnitteilla puurakenteinen toimistotalo Keilaniemen Portti, jonka rakentaminen on tarkoitus käynnistää 2020. Kuva: Varma Tontin osoite on Katajanokanlaituri 4
– Toimistomme oli hankkeessa mukana jo asemakaavavaiheesta lähtien. Olemme toteuttaneet tornitaloja useisiin kaupunkeihin Suomessa, ja ne ovat olleet erittäin suosittuja avarien näkymiensä vuoksi. Vuoden rakennusteko Pohjois-Suomen paras rakennusteko -palkinto on vuosittain jaettava tunnustus vuoden parhaalle rakennusteolle. Puistovahdistakin näkee ylimmistä kerroksista aina merelle asti, kertoo hankekehityspäällikkö Jukka Harjunpää Skanskasta. Oy Oulun Puistovahdille on myönnetty kunniamaininta Pohjois-Suomen rakennusteko -kilpailussa. Pääpalkinto meni Linnanmaan pyöräbaanalle eli pyöräilyväylälle välillä Oulun keskusta-Linnanmaa. Umpikortteli Puistovahdin kortteli on toteutettu vanhan kaupunkimaisen umpikorttelirakenteen mukaisesti: rakennukset sijaitsevat kadun reunassa ja keskelle jää tilava piha oleskeluja leikkipaikkoineen. 75 S kanskan kehittämälle ja toteuttamalle As. 16-kerroksinen tornitalo valmistui ydinkeskustan palveluiden äärelle Kyösti Kallion puistoalueen lähelle vuoden 2019 alkupuolella. Palkintoa jakavaan yhteistoimintaryhmään (YTR) kuuluvat Oulun Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n Pohjois-Suomen osasto, Oulun Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL, Pohjois-Suomen Arkkitehdit SAFA, Oulun Insinöörit ry, Oulun Seudun LVI-tekninen yhdistys OuLVI ja Oulun kauppakamari. – Uskomme tornitaloasumisen suosioon Oulussa myös jatkossa, ja toteutamme mielellämme tornitaloja lisääkin, jos vain sopivia sijainteja järjestyy. Rakennuksen ulkoasu muuttuu vuorokauden eri aikoina, ja sille on luotu ilmettä yksinkertaisella tavalla. – Rakennuksena Puistovahti on korkea katseenvangitsija ja sillä on poikkeuksellinen ulkonäkö. Alussa paikalle suunniteltiin matalampaa rakennusta, mutta pian tultiin siihen tulokseen, että tässä on kunnon ”maalintekopaikka”, johon pitää saada jotakin näyttävämpää, Laaksonen toteaa. Kuva: Kuvatoimisto Kuvio – Puistovahdin asunnot herättivät alusta lähtien paljon kiinnostusta, ja tällä hetkellä Puistovahdissa on vain muutamia myymättömiä koteja jäljellä. Oulun Puistovahti on alueensa maamerkki. Tornitalorakentamisen edelläkävijänä Skanska on rakentanut useita asuintornitaloja eri puolille Suomea aina 1990-luvulta lähtien. Autopaikat on sijoitettu pihan alle kellarikerroksiin, josta pääsee kulkemaan suoraan hissillä asuinkerroksiin. Oulun Heinäpäässä sijaitseva Puistovahti on alueensa maamerkki. Oulun Puistovahdin lisäksi Skanskan ajankohtaisia tornitalohankkeita ovat vuonna 2019 Tampereelle valmistunut kaupungin korkein asuintornitalo, 21-kerroksinen Luminary, sekä Espooseen vuosi sitten valmistunut 18-kerroksinen Koho. Sisältä kodit ovat suorakulmaisia. n Pohjois-Suomen rakennusteko -kilpailu Oulun Puistovahdille kunniamaininta. Palkinto on jaettu vuodesta 2002. Talon erottuvuutta lisäävät parvekekaiteiden värikkäät yksityiskohdat. Rakennuksen pyöreän tornin pilarimainen muoto on toteutettu parvekerakenteilla, kaiteilla ja lasituksilla. – Puistovahti on korkea katseenvangitsija ja sillä on poikkeuksellinen ulkonäkö. Puistovahdin pääsuunnittelija on oululaisen Arkkitehtitoimisto Laatio Oy:n arkkitehti, SAFA Jukka Laaksonen. Rakennuksen ulkoasu muuttuu vuorokauden eri aikoina, ja sille on luotu ilmettä yksinkertaisella tavalla, perusteli rakennusteko-kilpailun raati kunniamainintaa
Kiertotalous tuo ratkaisuja kestävyyskriisiin. n. Kiertotalous tuo ratkaisuja kestävyyskriisiin. EU-jäsenmaat hyväksyivät yksimielisinä päätelmät rakennusalan kiertotaloudesta. Arvioiden mukaan rakennusalalle laajentuva kiertotalous voi luoda EU:ssa 6,5 miljoonaa uutta työpaikkaa 2030 mennessä. K iertotalous otetaan jatkossa huomioon rakennusalan EU-lainsäädännössä, ja rakennustuotteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys helpottuvat. Tänään solmitut päätelmät ovat sulka hattuun Suomelle, työvoitto, josta kaikki hyötyvät, ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkonen iloitsee. Arvioiden mukaan rakennusalalle laajentuva kiertotalous voi luoda EU:ssa 6,5 miljoonaa uutta työpaikkaa 2030 mennessä. Alalla syntyy 35 prosenttia kasvihuonekaasuista ja 30 prosenttia jätteestä. – Meillä on vain yksi maapallo, jonka kantokyvyn rajat ovat tulleet vastaan. Päätelmät velvoittavat komission muuttamaan asetusta siten, että myös uudelleenkäytettävät rakennustuotteet voidaan CE-merkitä ja niiden ominaisuudet ilmoittaa kaikissa tilanteissa. Päätelmissä linjataan myös, että rakennustuotteiden uudelleenkäytön tulee olla jäsenmaille vapaaehtoista. Komissio velvoitetaan päätelmissä tarkistamaan myös muu rakentamisen kiertotalouteen vaikuttava lainsäädäntö. Lisäpanostuksia tarvitaan erityisesti kestävien rakennustuotteiden ja -materiaalien tutkimukseen ja kehitykseen sekä tutkimustulosten kaupallistamiseen. Kiertotalous ottaa nyt harppauksen eteenpäin, sillä kaikki 28 EU:n jäsenmaata ovat yksimielisiä siitä, että kiertotalouden täytyy laajentua ja vahvistua rakentamisessa. Maapallon raaka-aineista puolet käytetään rakentamiseen. Käytännössä tämä tekee rakennustuotteiden uudelleenkäytön ja kierrättämisen mahdolliseksi. Rakennusalan potentiaali vähentää ilmastopäästöjä ja säästää raaka-aineita on merkittävä. – On tärkeää saada kiertotalousnäkökulma mukaan EU:n rakennustuoteasetuksen päivitykseen. Päätelmät sitovat Päätelmät vaikuttavat erityisesti rakennustuoteasetukseen, jonka komissio uudistaa lähivuosina. Rakennusten turvallisuus ja terveellisyys eivät saa vaarantua. Komission tulee myös edistää koko rakennuksen elinkaaren huomioivan ajattelutavan sekä modulaarisen suunnittelun vakiintumista. Päätelmät laadittiin Suomen aloitteesta, ympäristöministeriön johdolla, ja kilpailukyvystä vastaavat ministerit hyväksyivät ne ministerineuvostossa 28. – Meillä on vain yksi maapallo, jonka kantokyvyn rajat ovat tulleet vastaan. 76 EU: Rakennustuotteet paremmin kiertoon Miljoonia uusia työpaikkoja. Asetuksella varmistetaan, että rakennustuotteiden ominaisuuksista tarjotaan tarkat ja luotettavat tiedot yhteisellä eurooppalaisella tavalla. Rakennustuotteiden kierrätys avaa ison, uuden tuotemarkkinan ja paljon uusia työpaikkoja. Ilmastohaasteeseen vastaamisen ohella rakennustuotteiden kierrätys avaa ison, uuden tuotemarkkinan ja luo parhaimmillaan miljoonia työpaikkoja Eurooppaan, työministeri Timo Harakka korostaa. marraskuuta. Muutoksen seurauksena käytetyille ja kierrätysmateriaaleista valmistetuille rakennustuotteille voi syntyä sisämarkkinat EU:ssa. Komissio velvoitetaan päätelmissä tarkistamaan myös muu rakentamisen kiertotalouteen vaikuttava lainsäädäntö
”Ei tiukempaa sääntelyä autojen latauspisteisiin” . VR-konserniin kuuluva Pohjolan Liikenne aloittaa 22 sähköbussin liikennöinnin Helsingissä. Kiinteistön ylläpidon ja hoidon osalta Iso Omena saavutti korkeimmat pisteet, jotka suomalaiselle kiinteistölle on Breeam In Use -sertifioinnissa koskaan myönnetty. Tammikuussa 2020 bussien määrä kasvaa 35:een, kun Leppävaaran linjoille tulee viisi uutta pantografiladattavaa sähköbussia. – Tällaisen velvoitteen asettaminen taloyhtiöille olisi käytännössä ongelmallista muun muassa osakkaiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta, sanoo Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia. Sertifiointiprosessissa arvioidaan vastuullisuuden näkökulmasta erikseen kahta kokonaisuutta: itse kiinteistöä (Asset) ja sen ylläpitoa sekä tähän liittyviä käytäntöjä (Building Management). EU:n energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa taloyhtiöt varustamaan autopaikat latausvalmiuden mahdollistavalla putkituksella uusissa rakennuksissa sekä niissä vanhoissa rakennuksissa, joissa tehdään laaja korjaushanke rakennukseen kiinteästi kytkeytyvälle yli kymmenen autopaikan pysäköintialueelle. Iso Omena on sertifioitu ensimmäisen kerran Breeam Inuse:n mukaan tammikuussa 2016. Hallitus puolestaan esittää, että velvollisuus latausvalmiuden mahdollistavan putkituksen rakentamiseen koskisi jo useamman kuin neljän autopaikan pysäköintialueita, eli esimerkiksi viiden huoneiston rivitaloyhtiöitä. Myös olemassa olevaa julkista tukea latausmahdollisuuden toteuttamiseksi on edelleen mahdollista kehittää. Yksi konkreettinen osoitus ekologisuudesta ovat kauppakeskuksen katolle sijoitetut mehiläispesät, joiden asukkaat tuovat lähiympäristöön pölyttäjiä, mikä on tärkeää kaupunkiluonnon monimuotoisuuden näkökulmasta. Linja-autoyhtiö Pohjolan Liikenne aloittaa vuoden 2021 alkuun mennessä yhteensä 22 uuden täyssähköbussin liikennöinnin. – Sähköbussit yleistyvät nyt nopeasti Suomessa. Kiinteistöliitto ei kannata hallituksen suunnitelmia velvoittaa kiinteistönomistajat esitetyssä laajuudessa rakentamaan sähköautojen latauspisteitä. Vuonna 2021 tammikuussa sähköbusseja tulee 9 lisää, kun yhtiö aloittaa linjan 55 Koskela–Rautatientori liikennöinnin kokonaan sähköbusseilla. . Sertifikaatti ottaa kantaa muun muassa kierrätykseen, vedenja energiankulutukseen, rakennusmateriaaleihin, kohteen liikenneyhteyksiin, maankäyttöön sekä näiden johtamiseen liittyviin käytänteisiin ja prosesseihin. – Lisäksi on huomioitava, että ylenpalttisten velvoitteiden asettaminen sähköautojen latauspisteiden toteuttamiseksi on poissa muista tärkeistä kiinteistön korjausja kehitystarpeista, kuten energiatehokkuuden parantamisesta, Haltia huomauttaa.. Iso Omena arvioitiin molemmilla osa-alueilla erinomaiseksi. Kun latauspisteen mahdollistava infrastruktuuri olisi rakennettu, hallituksen esityksen mukaan asukkaalla olisi mahdollisuus vaatia taloyhtiötä viipymättä rakentamaan latauspiste. Erityisen hyvällä mallilla Isossa Omenassa ovat jätteiden kierrätykseen, rakennusmateriaalien ympäristöystävällisyyteen ja maankäyttöön sekä ekologisuuteen liittyvät asiat. Sen avulla voimme verrata itseämme parhaisiin kohteisiin maailmalla, Cityconin liiketoiminnan kehittämisestä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Sanna Yliniemi kertoo. Espoolaiselle kauppakeskus Isolle Omenalle on myönnetty uusi Breeam In Use -ympäristösertifikaatti. 77 Iso Omena sai uuden ympäristösertifikaatin Sertifikaatti ottaa kantaa muun muassa kierrätykseen, vedenja energiankulutukseen, rakennusmateriaaleihin, kohteen liikenneyhteyksiin, maankäyttöön sekä näiden johtamiseen liittyviin käytänteisiin ja prosesseihin. Ensimmäiset tulevat liikenteeseen elokuussa 2020 Mellunmäen ja Aviapoliksen, sekä Mellunmäen ja Leppäkorven välillä linjoille 562 ja 587. Pohjolan Liikenteellä on entuudestaan 30 täyssähköbussia Leppävaaran ja Keravan HSL-linjoilla. Yhtiön täyssähköbussien määrä pääkaupunkiseudulla kasvaa lähelle 60:tä. – Ympäristösertifikaatti on meille itsellemme tärkeä sisäinen työkalu, jonka suositusten avulla pystymme kehittämään kohteitamme ja omia kiinteistöSähköbussien määrä kasvaa . Lisäksi vuonna 2024 sähköbusseja tulee vielä 2 lisää nostaen kokonaislukumäärän 24 uuteen sähköbussiin. Tilanteessa joudutaan pohtimaan myös taloyhtiön sähköjärjestelmän riittävyyttä. Linjoja ajetaan 19 bussilla, joista 13 on täyssähköbusseja. Kaupungit ja kunnat ovat selvästi kiinnostuneita sähköistämään bussiliikennettä, kertoo Pohjolan Liikenteen toimitusjohtaja Heikki Alanko. Kiinteistöliiton mielestä EU:n energiatehokkuusdirektiiviin kirjatut velvoitteet riittävät edistämään latauspisteiden yleistymistä, eikä kansallisesta lainsäädännöstä ole tarpeen tehdä direktiiviä kireämpää. Myös itse kiinteistön osalta Iso Omena arvioitiin yhdeksi Suomen parhaista Breeam In Use -sertifioiduksi kohteeksi. Kiinteistöliitto katsoo, että latausmahdollisuuksien toteuttamista edistetään parhaiten kunkin taloyhtiön tilanteet ja tarpeet huomioiden. Sähköliittymän ja pääkeskuksen muutostöiden kustannusvaikutus voi olla varsin merkittävä. jen ylläpidon prosessejamme
Kiinteistöhuolto Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. LIIKEHAKEMISTO 78 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. llarit sisällä ja ulkona. 09-530 8620 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Taivaltie 5, 01610 Vantaa www.isannointisaarinen.fi E-mail: etunimi.sukunimi@isannointisaarinen.fi Vahinkosaneeraus Asiakaspalvelu 010 217 5100 Vahinkopäivystys 010 217 5000 www.recover.?. organisoi . • info:ovella@ovella.. 0103372720 • www.ovella.. www.2727350.. 09-726 0077, fax 09-726 0009 asiantuntijamestarit@kolumbus.fi ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Ovella Systems Oy • P. (Kohteessa n.100 pp, keskellä mukava PyöräNojaPN-2 ja seinillä tehokas Compact PTL-2 -järjestelmä) UUSI RT 38941! Hakunilan Huolto Oy tuottaa kaikki kiinteistöalan palvelut 1.1.2019 alkaen nimellä Asuma Palvelut Palvelua jo 50 vuoden ajan asukkaiden ja kiinteistöjen parhaaksi!
TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. Kattoremontit Kiinteistö & energia PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. LIIKEHAKEMISTO 79 LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto L VIS-INS. Konevuokraus
Suomessa ekosuunnitteluun liittyvää markkinavalvontaa tekee Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukes, joka aikoo tehdä päästöja hyötysuhdetestejä markkinoilla oleville laitteille. Laskennalliset CO2-päästöt ovat Suomessa noin 0,20-0,35 tonnia hiilidioksidia per kuutiometri valettua ja tiivistettyä valmisbetonia. Nykyisessä järjestelmässä luonteeltaan erilaiset asiat on päätöksenteossa pidetty erillään, jolloin päättäjien ja kaupunkilaisten on ollut mahdollistaa ymmärtää, millä suunnittelun tasolla liikutaan. Energiatodistus puuttuu voi johtaa uhkasakkoon . Tunnistettua kaupunkiseutujen yhteissuunnittelun tarvetta varten tulee SAFAn mukaan löytää esitettyä parempi instrumentti, joka tukee kaupunkiseutujen kokonaisvaltaista kehittämistä. Kompensaatio voidaan tehdä kaikille Lujabetonin myymille valmisbetonilaaduille. Esitetystä kuntakaavan mallista ei synny luotettavaa kuvaa kokonaisvaltaisen ja yksityiskohtaisen suunnittelun yhdistämisestä. Alle 70 kW:n laitteita koskee myös energiamerkintä, joka on kuluttajille tuttu kodin sähkölaitteista. Myös kuntakaavoitusta tulee kehittää nykyisten asemaja yleiskaavan pohjalta. Hyvä elinympäristö on edellytys muiden tavoitteiden, kuten ilmastonmuutoksen ehkäisyn ja kansallisen turvallisuuden saavuttamiseksi, SAFAn puheenjohtaja Henna Helander sanoo. Joustavuutta voidaan lisätä myös ottamalla rakennusjärjestyksen tarjoamat mahdollisuudet kunnissa laajempaan käyttöön. Rakennuksen omistajalla on velvollisuus hankkia energiatodistus energiatodistuslaissa säädetyissä tilanteissa. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA pitää ensiarvoisen tärkeänä, että myös tuleva kaavoitusjärjestelmä mahdollistaa hyvän ja kestävän elinympäristön suunnittelun. – Etenkin kehittyvissä kaupungeissa tarvitaan erilliset, strategisen tason ja tarkemmin rakentamista ohjaavan tason kaavat. Betoniteollisuus on myös haastanut suomalaisen sementtiteollisuuden tekemään kaikkensa pienentääkseen sementin valmistuksesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä. – Tällaiset tilanteet pitäisi voida ratkaista poikkeamismenettelyillä, joita tulee kehittää vastaamaan muuttuvia tarpeita. Pieneltä osin päästöjä tulee betonin valmistuksessa ja kuljetuksessa käytettävästä energiasta, mutta sementin CO2-päästö on määräävässä osassa koko valmisbetonin päästöistä. Ilmastonmuutos, eriarvoistuminen, väestörakenne ja kaupungistuminen asettavat yhdyskuntasuunnittelulle yhä suurempia haasteita. 80 SAFA: Nykyistä kaavoitusjärjestelmää kehitettävä . Tämä koskee esimerkiksi klapia, haketta ja pellettiä käyttäviä laitteita. Näin voitaisiin varmistaa nopeat, eri kaavatasot lävistävät muutokset. pykäläluonnoksessa nykyiset asemaja yleiskaava korvataan yhdellä kuntakaavalla ja kaupunkiseuduille laaditaan uusi kaupunkiseutukaavaa. EU-asetuksesta syntyvät vaatimukset koskevat maahantuojia ja kotimaisia valmistajia. Tähän vaikuttavat pääasiassa betonien erilainen reseptiikka, valmistetun betonin kuljetusmatka sekä vuodenaika valmistuksen raaka-aineiden lämmitystarpeen kautta. – Lähestymme laitevalmistajia lähiaikoina, kertoo ylitarkastaja Teemu Hartikainen. – Lujabetoni haluaa kaikin keinoin pienentää hiilijalanjälkeään. Näitä on asetettu hiilimonoksidille, hiukkasille, orgaanisesti sitoutuneelle hiilelle, typen oksideille sekä vuosittaiselle hyötysuhteelle. Jos omistaja ei siitä huolimatta hanki energiatodistusta, ARA tekee omistajaa velvoittavan käskypäätöksen, jota voidaan tehostaa uhkasakolla. Olemme muun muassa olleet mukana tutkimassa yhdessä Oulun yliopiston kanssa mahdollisuuksia käyttää sementin korvaajana teollisuuden sivuvirroista tehtyjä geopolymeereja sekä kehittäneet Uusille biokattiloille suoritusrajaarvot . Raja-arvot lasketaan kattiloiden täysja osatehokäytöstä 85/15 suhteessa. Jo vuonna 2005 vaatimustasot oli tarkoitus tuoda rakennusmääräyskokoelmaan. Lujabetoni kertoo olevansa ensimmäinen yritys Suomessa, joka tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden ostaa CO2-kompensoitua eli hiilineutraalia valmisbetonia. On varmistettava, että kaikki tietävät, millä tasolla prosessissa kulloinkin liikutaan.. – Toimialalla ollaan iloisia, että meille tulee vihdoin viimein Suomeen käyttöön vaatimustasot biokattiloille, kommentoi Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry:stä. Asetuksessa säädetään lämpöteholtaan alle 500 kW:n kattiloille raja-arvoja. – On tärkeää, että ympäristön kauneus, kulttuuriarvojen vaaliminen, kestävyys ja käytettävyys kirjataan lain yleiseen osaan. Toistaiseksi hiilidioksidipäästöjen merkittävään vähentämiseen ei ole kuitenkaan löytynyt nopeita läpimurtoratkaisuja, joten päästökompensointi on tällä hetkellä ainoa nopea tapa tarjota asiakkaillemme hiilineutraalia valmisbetonia, sanoo Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo. paljon omaa energiatehokkuuttamme pitkäjänteisellä työllä. Markkinoilla voi olla jatkossa ainoastaan vaatimustason täyttäviä lämmityskattiloita. Nykyistä maankäyttöja rakennuslakia on sovellettu turhan kapeasti. Kuntien erityistarpeet huomioitava Ympäristöministeriön alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän Lujabetonilta hiilineutraalia valmisbetonia . Lämmityskattiloiden ostajille määräykset varmistavat tuotteiden paremman suoritustason ja pienemmät päästöt. Kompensointi suoritetaan sertifioiduilla päästövähennyksillä ja se lisää valmisbetonin hintaa noin viisi prosenttia. – Kunnassa voi olla menossa samanaikaisesti sekä yleiskaavaprosessi että useita asemakaavaprosesseja, joiden tavoitteet ovat varsin erilaiset. Vuoden 2020 alusta uudet markkinoille tuotavat kiinteää bioenergiaa käyttävät kattilat tulevat ekosuunnitteluasetuksen vaatimusten piiriin. Omistaja välttyy uhkasakolta hankkimalla energiatodistuksen. Uhkasakon suuruus arvioidaan aina tapauskohtaisesti; esimerkiksi rivitalojen kohdalla se on 2000-4000 euroa ja kerrostalojen 4000-6000 euroa. Kaavoituksesta rakennuksen toteutukseen voi kulua pitkä aika ja kaavoituksessa asetut tavoitteet vanhentua. Suomalainen sementtivalmistus tuottaa noin 1,6 % koko Suomen CO2-päästöistä ja niiden tavoitellaan laskevan nollaan vuoteen 2050 mennessä. Betonin CO2-päästöt aiheutuvat pääasiassa sementin valmistuksesta. Tukes suunnittelee teettävänsä ekosuunnitteluasetuksen 1189/2015 mukaisia markkinavalvontatestejä vuoden 2020 aikana. Valmistelu kuitenkin keskeytettiin, koska ekosuunnittelumääräyksien odotettiin tulevan lähivuosina. Energiamerkinnällä kuluttajille tarjotaan mahdollisuus vertailla laitteita riippumattoman ja yhdenmukaisen merkin avulla. Yhden kuntakaavan kohdalla tällaista selkeää jakoa ei olisi, SAFAn maankäyttöja rakennuslakityöryhmän puheenjohtaja Timo Hintsanen sanoo. Jos omistaja ei täytä tätä velvollisuuttaan, valvova viranomainen eli Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (ARA) kehottaa omistajaa korjaamaan tilanteen. Kaavajärjestelmältä on toivottu suurempaa joustavuutta erityisesti runsaasti aikaa vievien kaavamuutosten takia
Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ 1) Tilaus Tilaan . Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ Sähköposti: ..................................................................................................................... Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. tilaukset@karprint.. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Nimi: .................................................................................................................................... määräaikaisena 72€/v. Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 201___. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. www.kiinteistojaenergia.. Puhelin: ............................................................................................................................. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti Kiinteistö & energia Karprint Oy Kiinteistö & energia Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI % Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Puh. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. lahjaksi Kiinteistö & energia -lehden (8 nroa/vuosi) . Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. 09-413 97 300 Kestotilaus 65€/vuosi Määräaikainen 72€/8 nroa Tilaa Kiinteistö & energia Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö & energia -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. kestotilauksena 65€/v . Puhelinnumero: .......................................................................................................... itselleni . Allekirjoitus: ................................................................................................................... -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi
Pääurakoitsijana toimi Jatke Uusimaa Oy. Rakenteellisia haasteita suhteellisen pienikokoiselle rakennukselle tuovat arkkitehtonisesti avoimet tilat ja kookkaat puuelementit. Motiva on käynnistänyt Kestävä vedenkäyttö -hankkeen yhteistyössä ympäristöministeriön, Energiaviraston, Työtehoseuran sekä useiden alan yritysten kanssa. Tokioon vuoden 2020 kesäolympialaisten yhteyteen nouseva Metsä-paviljonki toimii Suomen olympiaja paralympiajoukkueen kokoontumispaikkana sekä virallisena seminaarien, näyttelyiden, konserttien ja juhlatilaisuuksien areenana. Suviniitty on osa uudistuvaa Espoon keskusta. Puuta olympialaisten Suomen paviljongissa . Vedenkäyttötutkimuksen lisäksi hankkeessa kartoitetaan keinoja muuttaa veden käyttöä järkevämmäksi. Vedenkulutus ja sen osuus lämmitysenergiankulutuksesta sekä sen aiheuttamat kustannukset jäävät usein vähälle huomiolle. – Kohde on arkkitehtuuriltaan ajaton, ja se voisi sijaita missä tahansa eurooppalaisessa kaupungissa. Espoon keskuksen uudelle Suviniityn asuinalueelle rakennetut asumisoikeustalot palkittiin Espoon rakennuslautakunnan ja rakennusvalvontakeskuksen vuotuisella tunnustuspalkinnolla. Hanke on käynnistynyt syksyllä 2019, ja se jatkuu vuoteen 2021 asti. Kohteen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy. Asukkaiden käytössä on yhteistilat, joihin lukeutuu muun muassa kaksi talosaunaa vilvoitteluterasseineen sekä pesula. Metsä Groupin ja Business Finlandin toteuttaman paviljongin suunnittelussa lähtökohtana on teollisen tuotteen hyödyllinen käyttö. Espoo palkitsi Suviniityn uudet asumisoikeustalot . Alueen kehittäminen on osa Espoon keskuksen laajempaa uudistamista.. Tokion olympialaisten avajaisia vietetään 24.7.2020. – Reviisorinkatu 6:sta tekee erityisen se, että olemme onnistuneet yhdistämään arkkitehtonisesti hienon kokonaisuuden sekä viihtyisän ja kohtuuhintaisen asumisen, toteaa TA-Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Esa Mustonen. joka sijaitsee seismisesti aktiivisella alueella ja jossa rakennukset altistuvat muillekin äärimmäisille luonnonilmiöille. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Pekka Helin Arkkitehtitoimisto Helin & Co:sta. – Etenkin taloyhtiöissä vedenkulutus ja varsinkin lämpimän veden aiheuttamat kustannukset jäävät usein piiloon hoitovastikkeiden ja kiintiöperusteisten vesimaksujen taakse. – Teollisen tuotannon ansiosta puuelementeillä rakentaminen on nopeaa ja tehokasta. Kerroksia taloissa on kolmesta viiteen. Paviljongissa käytettävillä elementeillä on mahdollista rakentaa hyvinkin suuria rakennuksia. 82 Vedenkulutuksen vaikutus energiankulutukseen . Hankkeen tavoitteena on selvittää kuluttajien vedenkäyttöjakauma. Autopaikat on toteutettu Suviniityn yhteiseen pysäköintitaloon. Tutkimusosuuden toteuttaa Työtehoseura. Lisäksi ekologinen puurakenne toimii hiilivarastona, kertoo liiketoiminnan kehitysjohtaja Mikko Saavalainen Metsä Woodista. Puupaviljonki kestää Paviljonki tulee Suomen Japanin suurlähetystön tontille Tokioon, kaavoituksen käynnistymistä. Suviniityn rakentaminen jatkuu vielä muutaman vuoden ajan; lähivuosina uusia asukkaita sinne muuttaa noin tuhat. – Paviljonki tekee kunniaa suomalaiselle puurakentamiselle ja teolliselle tuotannolle. Lisäksi toteutus on erityisen onnistunut, Espoon rakennuslautakunnan puheenjohtaja Janne Tähtikunnas perustelee voittajan valintaa. Puurakennuksen elementtejä aletaan valmistaa nyt loppuvuodesta ja ne laivataan Japaniin tammikuussa. Syksyllä 2018 valmistuneissa taloissa on asuntoja yksiöistä neljän huoneen perheasuntoihin. Suviniityssä asuinrakennusten kaupunkikuvaan eli julkisivumateriaaleihin ja kattomuotoihin sekä korttelien sisäpihojen viihtyisyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota jo varhaisessa vaiheessa ennen Reviisorinkatu 6 koostuu kolmesta kerrostalosta, joissa on yhteensä 58 asumisoikeusasuntoa. – Metsä-paviljongin runko on analysoitu ja suunniteltu täyttämään japanilaisten normien mukaiset kuormitusvaatimukset. Elementtivalmisteisena paviljonki on erittäin monikäyttöinen, sillä sen voi purkaa, siirtää ja koota uudelleen jossakin muualla, sanoo projektipäällikkö Lasse Hietanen A-Insinööreistä. A-Insinöörit suunnittelee paviljongin teollisesti valmistettujen puuelementtien rakenteet sekä valmisosat. Menetelminä käytetään älykkäistä vedenmittauslaitteista kerättävää mittaustietoa, vedenkäytön seurantaa sekä laajaa kuluttajakyselyä vedenkäyttötottumuksista. Paviljonki rakennetaan Metsä Woodin kehittämistä teollisesti valmistetuista puuelementeistä, ja sen rakenteet suunnittelee A-Insinöörit. Pientaloissa vedenkulutusta seurataan tarkemmin, mutta tietoa kaivataan erityisesti lämpimän veden kulutuksen vaikutuksesta energian kokonaiskulutukseen ja vedenkulutuksen vähentämismahdollisuuksista, sanoo johtava asiantuntija Jaakko Ketomäki Motivasta. Paviljongin kantavien pystyrakenteiden materiaalina on Metsä Woodin kehittämä ja teollisesti valmistettu Kerto LVL -puuelementti. Viihtyisä ja suojaisa piha-alue on yhteinen naapuritontin kanssa. Hankkeessa ovat mukana Motiva Oy, ympäristöministeriö, Energiavirasto, Oras Oy, Verto Oy, Koka Oy, Envera Oy, Uponor Suomi Oy, Espoon Asunnot Oy, Suomen Omakotiliitto ry, HSY ja Työtehoseura Ry. TA-Asumisoikeus Oy:n rakennuttama kohde osoitteessa Reviisorinkatu 6 koostuu kolmesta kerrostalosta, joissa on yhteensä 58 asumisoikeusasuntoa. Metsä-paviljonki edustaa suomalaista teollista puuosaamista Tokion kesäolympialaisissa 2020. 3D-laskentamallin avulla erilaiset rakenteet voitiin sovittaa yhteen turvallisesti, kertoo laskentapäällikkö Ziaur Rehman A-Insinööreistä. A-Insinöörit käytti suunnittelussa 3D-analyysia määrittämään kuormituksen, joka kohdistuu puuelementteihin ja niiden liitoksiin maanjäristyksen tai taifuunin voimasta
lampoykkonen.?
Siksi voimme ylpeinä sanoa: Tehty sulle.. Saamiemme vastausten pohjalta pystymme suunnittelemaan ja rakentamaan kutsuvia koteja ja toimivia tiloja, jotka oikeasti vastaavat käyttäjiensä tarpeisiin. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti KO D IT | PÄ I VÄ KO D IT | KO U LUT | H O I VA KO D IT | TO I M ITI L AT TE HT Y S U LLE . Kysyimme sadoilta tilojemme käyttäjiltä, kuinka rakentamamme tila toimii arjessa