Kiinteistö ja Energia 08/2020

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

voimaloilta. Kiinteistö Kiinteistö Nro 8/2020 | 7,50 & & energia energia Puukerrostalot Puukerrostalot kuin pilvenpiirtäjiä! kuin pilvenpiirtäjiä! Tuet pois vesiTuet pois vesivoimaloilta. Nopeaa, edullista ja siistiä Nopeaa, edullista ja siistiä Viemäreiden Viemäreiden sukitus entistä sukitus entistä suositumpaa suositumpaa Tuottavat enemmän kuin kuluttavat Tulevaisuuden Tulevaisuuden plusenergiatalot plusenergiatalot Kiinko-seminaari: Korona korostanut Korona korostanut ekologista jälleenekologista jälleenrakentamista rakentamista Asuntosijoittaminen kasvussa Pienet riskit, Pienet riskit, tasainen tuotto tasainen tuotto
Esimerkiksi kiinteistökauppa on käynyt läpi suuren muutoksen. Rakentamisen nopeus lisää kiinnostusta niitä kohtaan. Ihmiset eivät nyt joko halua tavata fyysisesti tai toinen osapuoli on vaikkapa etänä toisella paikkakunnalla. Sivu 8 Kiinteistökauppoja tehdään sähköisesti Vuosi 2020 on muuttanut koronan vuoksi monet tapaamisiin perustuvat tavat toimia ja tehdä kauppaa. 12 Energiateollisuuden kyselyssä lämpöä tuottavat yhtiöt arvioivat ei-polttavan lämmön osuudeksi 30 prosenttia vuonna 2030. Tällä hetkellä osuus on vain kymmenen prosenttia. 42 Ympäristöjärjestöt ympäri Euroopan unionin vaativat julkisen tuen poistamista uusilta vesivoimaloilta. Hissikuilun partaalla – Opiskelin Porissa teknisessä opistossa sähköinsinööriksi. – Asiakkailta on tullut tosi hyvää palautetta. 24 Varma toteuttaa pääkaupunkiseudulle kaksi suurta puurakennusta. 62 Asuntoja pidetään vakaina sijoituskohteina. Nyt niitä on tehty kotoa ja jopa ulkomailta käsin, kertoo kiinteistönvälitysliike Urbaanit Kodit Oy:n toimitusjohtaja Anna-Maija Kuosmanen. – Kun kauppoja on tehty enemmän ja niihin on saatu apua, ei uusi tapa enää pelota. 46 Turun Linnanniemen alueen rakentamiskilpailuun saatiin kaikkiaan 127 ehdotusta Suomesta ja ulkomailta. Rakennetulla ympäristöllä on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Sukituksen etuja ovat muun muassa työn nopeus, edullisuus ja siisteys. Asunnoista saatava vuokratuotto on tasaista eivätkä asuntojen hinnat heilahtele holtittomasti. Paksumpi seinärakenne merkitsee, että myytävää pinta-alaa on vähemmän. Voisiko rakennettavien puukerrostalojen osuus olla jo puolet vuonna 2035. Lokeille annetaan häätö taloyhtiöstä Pihapiirissä pesivät lokit aiheuttavat ongelmia monessa taloyhtiössä etenkin pesintäaikaan keväisin, jolloin pesiään vartioivien lokkien käytös saattaa tuntua ihmisestä jopa uhkaavalta. Koko rakennetun ympäristön päästöistä 76 prosenttia syntyy rakennusten käytön aikaisesta energiankulutuksesta, totesi EcoReal Oy:n toimitusjohtaja Janne Rytkönen Kiinko-seminaarissa. Helsinkiin nousee 13-kerroksinen puukerrostalo niin ikään opiskelijoille. Urbaanit Kodit Oy kuuluu SPKoti-ketjuun ja käyttää Asiakastiedon sähköisiä kiinteistökaupan palveluita. 48 Sakari Aalto tarkasti hissejä vuosikymmenet. Työskentelin vuosien saatossa useammassakin yrityksessä. Rakentamisen nopeus ja tehokas logistiikka kuitenkin tasoittavat kilpailukykyä, painottaa Suomen Puukerrostalot Oy:n toimitusjohtaja Teppo Laurila. Työskentelin kesätöissä yrityksessä, joka teki hissihuoltoja. 38 Helsinkiläisen Hotelli Tornin vuosikymmeniin voi nyt tutustua hotellin edustalle pystytettyjen katutaidekollaasien kautta. Nyt sellainenkin välittäjä, joka ei omasta mielestään ole teknisesti erityisen taitava, osaa sähköisen kiinteistökaupan tehdä ja tekee niitä mielellään. Sivu 18 Betoni tarjoaa monia mahdollisuuksia – Materiaalina betoni ei käyttäydy kimmoteorian mukaan, siihen tulee halkeamia, taipumia ja muita, jotka ovat hankalia laskea, mutta ne ovat laskettavissa ja tutkittavissa. 28 Nyt on syytä tarkistaa viimeisin sähkölasku, sillä sähkömarkkinoilla on murros, joka heijastuu myös jakeluyhtiöiden sähkösopimuksiin. Stora Enson pääkonttori nousee Katajanokalle ja moderni toimistotalo Keilaniemeen. 32 Onko meidän ilmastossamme mahdollista tehdä rakennus, joka tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Helsingin Kalasatamassa tehdään pilottihanketta, jossa tätä kokeillaan. 34 Vanhempi neuvonantaja, DI Pauli Oksman kiinnostui betonista ja sen monista mahdollisuuksista jo työuransa alussa. 22 Suomen korkein puukerrostalo, Joensuun Ellin 14-kerroksinen Lighthouse, on rakennettu opiskelijoille. Kenelle sähköstäsi oikein maksat ja paljonko. Kun olin valmistunut insinööriksi, työskentelin Finlaysson Forssassa, kertoo Hissikuilun partaalla tarkastajan muistelmat -kirjan kirjoittanut eläkkeellä oleva hissitarkastaja Sakari Aalto. Sivu 34 Rakennetulla ympäristöllä on ratkaiseva merkitys – Kiinteistöalan yrityksissä suurin osa hiilijalanjäljestä muodostuu kiinteistöjen käytön aikaisista päästöistä. Erityisesti he ovat olleet todella tyytyväisiä, kun kaupat on voitu hoitaa etänä. Betonirakenteissa tulivat mukaan jälkijännitysasiat, tietää Vuoden 2020 elementtisuunnittelija, DI Pauli Oksman. Ideakilpailun voitti liettualais-suomalainen ryhmä. Sivu 48 Puukerrostalot tehdään moduleista – Modulirakenteen takia puukerrostalossa jää asuintila yhden prosentin pienemmäksi kuin normaalissa elementtirakentamisessa. Kaikinpuolinen turvallisuus on ollut sähköisen kiinteistökaupan yleistymisen ytimessä. Nyt hän jakaa neuvoja ja tietojaan nuoremmille. Mitä enemmän siihen perehtyi sitä mielenkiintoisemmaksi se tuli. – Jos pihapiirissä on pesinyt lokkeja, pesintäpaikkoihin kannattaa rakentaa esteitä ehkäisemään kevään pesintää, neuvoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen.. Enää ei kokoonnuta suurella joukolla pankin palaverihuoneeseen, vaan mökit, metsätilat ja omakotitalot vaihtavat omistajaa sähköisesti. 72 Sukitus on edennyt putkiremonttien määrissä jo samalle tasolle perinteisten putkiremonttien kanssa. 31 Taloyhtiöiden korjausrakentaminen supistuu vuonna 2020 hieman koronapandemian takia. Jo pesimään ryhtyneitä eläimiä ei kuitenkaan saa häätää, joten torjuntatoimien aika on käsillä nyt. Alkuvuoden koronakriisissä Satakunnan talous kärsi maan keskiarvoa vähemmän. Se alkoi kiinnostaa ja vähitellen ajauduin työskentelemään hissien parissa. Anna-Maija Kuosmanen kertoo, että aluksi sähköinen kauppaprosessi jännitti. 18 Puukerrostaloilla on yhä enemmän kysyntää. 4 P uhuvat päät S isältö 8 / 2020 6 Korona teki tämänvuotisesta Kiinkoseminaarista erilaisen, sillä kaikki ulkomaiset luennoitsijat ja osa kotimaisistakin olivat tapahtumassa etänä. Pankeistakin on joskus aika vaikea löytää kaupoille aikoja. Nyt hän on kirjoittanut tästä ajasta kirjan. 52 Satakunnassa on tulevaisuudenuskoa positiivisen rakennemuutoksen ja kasvaneiden investointien ansiosta. 14 Rakennetaanko Suomeen edelleen pääosin betonikerrostaloja vai siirrytäänkö vähähiilisempiin puukerrostaloihin
Tänään on syntymässä suorastaan muoti rakentaa kerrostaloja puusta. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 9–15 puh. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ke.toimitus@karprint.. Hienoisesti piristyneistä tunnelmista ja hetkellisesti löyhentyneistä rajoituksista huolimatta ei heinä-syyskuussa päästy juurikaan korkeampiin lukemiin. Tänään meidän valtiolliset lait sallivat puukerrostalon rakentamisen – toisin kuin aikaisemmin. Käytännössä kaksi kolmasosaa tähänastisesta volyymistä syntyi kuitenkin vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana. Oikein toteutettuna toimet voivat tukea taloutta ja työllisyyttä ja vastata samalla aikamme suuriin haasteisiin, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikentymiseen. Keväällä markkinat hyytyivät koronan seurauksena hetkeksi täysin, ja toisen neljänneksen volyymi jäi 0,5 miljardiin euroon. Suomesta on tulossa puurakentamisen mallimaa. Laki rajoitti pitkään puukerrostalojen rakentamista Suomessa ja myös muualla maailmassa. Sijoitusmarkkinoiden pääomamäärät pysyvät korkeina ja korot negatiivisina, ja siksi vakaita nettotuottoja tarjoavat kiinteistöt houkuttelevat sijoittajia. – Bioenergia – nestemäiset biopolttoaineet, biokaasu ja esimerkiksi panostukset harvennuspuun tarjontaan – tarjoaa vihreään siirtymään välittömiä mahdollisuuksia. Kuluvan vuoden tammi-lokakuun kiinteistökauppavolyymi oli kohtuulliset 4,3 miljardia euroa. Pääperusteena oli paloturvallisuus.Tekniikkaa kehittämällä nämä rajoitukset ovat poistuneet. Parhaiden kohteiden myyntiedellytykset arvioidaan kyselyssä hyviksi, kun vastaavasti kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi, että riskillisemmän kohteen myynti olisi nykytilanteessa vaikeaa. Suomessa asuntotuotannon kustannukset kansantaloudessamme alenevat ja jopa maailmanlaajuinen osaaminen lisää mainettamme. Tänään sen odotetaan nousevan maailman johtavaksi puukerrostalojen mallimaaksi. Bioenergiasta eväitä kestävään kasvuun Suomen kansallinen suunnitelma EU:n elpymisja palautumistukivälineen käyttöön on parhaillaan valmistelussa. Joensuuhun ollaan suunnittelemassa jopa viisikymmentä metriä korkeaa kerrostaloa. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 72,00 €/vuosi (8 nroa) Kestotilaus 65,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Lokakuussa toteutetussa RAKLI-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustan prime-toimiston ja hyväsijaintisen vuokra-asuntokohteen tuottovaatimukset painuivat matalimmalle tasolleen ikinä, 3,7 ja 3,4 prosenttiin. Niissä on oikein toteutettuna mahdollisuuksia tukea taloutta ja työllisyyttä ja vastata samalla aikamme suuriin haasteisiin: ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikentymiseen. Kansalaisten keskuudessa tulee oppia luottamaan, että puusta osataan tänään rakentaa korkea, laadukas kerrostalo siinä missä tuo oikeus aikaisemmin turvallisuussysitä annettiin vain kivestä rakenettavalle talolle. Vuokraasuntokysyntä pysyttelee vahvana suurimmissa kaupungeissa. Odotamme tukea myös uuden energiateknologian tutkimukseen ja demoihin, toteaa Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka. Puu on meidän kansantaloutemme suurin rikkaus. Öljyn käytön vähentämisohjelmassa bioenergiaratkaisujen tulee olla yhtenä vaihtoehtona.. Nyt on käynnissä työ tarkemman tason suunnittelusta. Moni asiaa tuntematon ei voi kuin vain hämmästellä puurakentamisen uutta tulemista rakennusteollisuuteemme. TOIMITUSSIHTEERI: Maija Salmi toimittajasalmi@gmail.com MEDIAMYYNTI: Kari Ylönen, puh. Se on myös maalmanlaajuisesti merkittävää – me olemme edelläkävijöitä. (toimitusaineisto) P ääkirjoitus K iin te is tö ja en er gi a S uomi pienenä kansakuntana on monessa asiassa ollut edelläkävijänä. Toimistoja liiketilavuokramarkkinoilla epävarmuus kasvaa. Vaikka koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset rajoittavat etenkin ulkomaisten sijoittajien operaatioita, nousee kansainvälisten sijoittajien osuus kuluvan vuoden volyymistä 53 prosenttiin. Kestävän kasvun ohjelman hankkeisiin tulisi Laurikan mukaan laskea muiden muassa rakennusten energiatehokkuuden parannukset, kaukolämmön vähähiilisyysohjelma, energiateknologian TKIhankkeet sekä power-to-X-teknologiat ja hiilidioksidin talteenotto, käyttö ja varastointi. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Ja siitä meidän tulee hankkia kunniaa itsellemme – makaahan meidän kansantaloutemme varallisuus suurelta osien metsissämme – niiden osuus tekniikan kehittymisen myöstä vain korostuu. Tavoitteena on, että meillä olisi lähivuosien kuluessa jopa joka kymmenes kerrostaloasunto rakennettu puusta. Bioenergia tarjoaa vihreään siirtymään mahdollisuuksia välittömästi ja uuden teknologian myötä. Välineen kautta Suomen odotetaan saavan hyvän suunnitelman myötä avustuksina EU-rahaa jopa 2,3 miljardia euroa. Hallituksessa suurimman osuuden EUrahasta sai vihreä siirtymä. Perusteena on ollut tekniikan vähäinen hallinta – tänään jopa neljäkymmenmetrinen puukerrostalo on turvallinen siinä kuin vanhat kivirakenteiset tornit. Valmistelun tueksi on perustettu valtiovarainministeriön johdolla toimiva koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä on hallita EU:n elpymisvälineen kokonaisuutta sekä tukea elpymisja palautumissuunnitelman laatimista. Kriisi kohtelee erilaisia kiinteistöjä eri tavoin. Hallituksen allokaatiossa suurimman osuuden EU-rahasta, noin 0,9–1,2 miljardia euroa, sai vihreä siirtymä. Eläköön Suomi! Suomesta saadaan puukerrostalojen mallimaa Sijoittajat suosivat vuokra-asuntoja Korona on korostanut markkinoiden eriytymistä sekä sijoitusettä vuokramarkkinoilla: kun parhaiden kohteiden tuottovaatimukset painuvat ja vuokrakysyntä pysyy vakaana, on riskillisempien kiinteistöjen myytävyys ja vuokrattavuus haasteellista. Suomalainen puu on pientaloissa ollut suosittua aina ja nyt se yleistyy myös kerrotaloissa. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Muun muassa eteläiseen Hämeeseen Riihimäelle ollaan tuottamassa aivan lähiaikoina yli kolmesataa puurakenteista kerrostaloasuntoa. Suomessa valmistellaan paraikaa kansallista suunnitelmaa EU:n elpymisja palautumistukivälineen käyttöön. Meille syntyy aiheesta ikäänkuin luonnollinen tarve – onhan meillä kansantaloudessa suhteellisesti maailman suurin puuvaranto laajojen metsiemme vuoksi. Kriisi kasvattaa etenkin riskittömimpien, vakaan kassavirran kohteiden suosiota, ja toisaalta korostaa riskillisempiin kohteisiin liittyvää epävarmuutta. JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. Hallituksen budjettiriihessä syyskuussa päätettiin rahoituksen allokoinnin painopisteistä ja periaatteista ”Suomen kestävän kasvun ohjelmalle”. Siksi voimakas sijoituskysyntä painaa etenkin matalan riskin niin kutsuttujen prime-kohteiden tuottovaatimuksia. Me osaamme
6 Kiinteistöalan vuosiseminaari 2020 Ekologinen jälleenrakennus korostunut koronan myötä
Teemaksi valikoitui osin sattuman ansiosta kevään ja syksyn aikana hyvinkin ajankohtaiseksi osoittautuneet megatrendit. Puheenvuoroissa avattiin vastauksia kysymyksiin, millaiset kehityskulut muokkaavat maailmaa 2020-luvulla, mitkä kysymykset nousevat kriittisiksi, kuinka paljon koronapandemia muuttaa maailmaa ja miten pysyväksi muutokset jäävät. Meillä on ollut ennenkin iso näyttö saleissa. Korona teki järjestelyistä erilaiset, sillä kaikki ulkomaiset luennoitsijat ja osa kotimaisistakin olivat tapahtumassa etänä. Ostimme streemauksen ulkopuolelta, kertoo koulutuspäällikkö Kaisa Saarela Kiinkosta. Ensimmäinen seminaari järjestettiin vuonna 1995. Tamperetalon salissa oli tänä vuonna tilaa. 7 Kiinteistöalan vuotuinen Kiinko-seminaari järjestettiin nyt 25. – Maailma on muuttunut, mitä oli tietysti hyvä käydä läpi. Hiilijalanjäljen pienentämiseksi rakentamisessa voidaan valita vähäpäästöisempiä rakennusmateriaaleja, suunnitella älykkäitä talotekniikkaratkaisuja ja kierrättää purkumateriaaleja. – Kun tammikuussa istuimme alas pohtimaan ohjelmaa, julkaistiin samana päivänä Sitran megatrendipäivitys. kerran. Lähdimme laatimaan ohjelman runkoa viiden vallitsevan megatrendin kautta. Tampereella marraskuussa pidetyn vuosiseminaarin keskeisenä teemana oli muutos. Ekologinen jälleenrakennus nousi esin monelta näkökulmalta, sanoo Saarela. L uennoitsijoita ei ollut vaikea saada, sillä ohjelman runko tehtiin jo ennen kuin rajoitukset astuivat voimaan. Juhani Karvonen
Rahasto on Millainen on hiilineutraali kiinteistö. Rytkösen mukaan suurin potentiaali on rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa, mikä on myös kustannustehokkain tapa hillitä ilmastonmuutosta. – Lämmittämiseen kuluu kaikesta Suomessa käytetystä energiasta 27 prosenttia. Yritys on ollut mukana yli 500 kohteen energiatehokkuuden parantamisessa. Sitoumukseen lähteminen edellyttää organisaatiolta sitoutumista viiteen eri vaiheeseen. – Usein yli kaksi kolmasosaa kiinteistöyrityksen päästöistä syntyy ostoenergian kautta. Hiilineutraalin kiinteistön käyttö tarkoittaa, että vuotuisen energian käytön hiilijalanjälki on nolla. Energiatehokkuutta parannetaan kiinteistöissä askel kerrallaan suljettu rahasto, joka on suunnattu ammattimaisille sijoittajille. Sen suhteen on joskus hieman epävarmaa, onko kysessä aito lisäyksellisyys. EcoReal toimii rahaston strategisena kumppanina energiakatselmusten ja energiaremonttien asiantuntijana. Energiatehokkuuden parantaminen ja paikallinen energiantuotanto ovat kuitenkin kannattavampia. Rakennetulla ympäristöllä on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tänä päivänä investointi voi maksaa itsensä takaisin jopa alle kymmenessä vuodessa. – Se haastaa rakennusja kiinteistöalan yrityksiä sekä kaupunkeja asettamaan tavoitteeksi kiinteistöjen hiilineutraalin energiankäytön vuoteen 2030 mennessä. Vicus Capital Advisors Oy valmistelee Suomen ensimmäistä hiilineutraalia toimitilakiinteistörahastoa. – Kompensointimarkkinat perustuvat pääsääntöisesti metsänistutuksiin. Energiatehokkuuden parantamiseen on saatavissa avustuksia BusinessFinlandin kautta.. Kyse on siitä, ettei metsä kasva ”joka tapauksessa”. Hiilineutraalisuuteen päästäkseen loput päästöt voi joutua kompensoimaan investoimalla hiilinieluihin. Hiilineutraalisuustavoitteisiin tähtääviä hankkeita oli keväällä lähdössä liikkeellä, mutta monia on lykätty koronan takia. Hiilineutraalin kiinteistön määritelmänä on, että sen koko elinkaaren hiilijalanjälki on nolla eli rakennus ei koko elinkaarensa aikana aiheuta ilmastohaittoja. Pienilläkin ratkaisuilla ja kiinteistön käytön tehostamisella on suuri vaikutus. Kiinteistönomistajien on pyrittävä tehostamaan omaa energian kulutustaan ja suosittava paikallista energiaa. Ydintavoitteena on vähentää ilmastopäästöjä sekä varmistaa ihmisten terveelliset ja turvalliset olosuhteet. Green Building Councilin julkaisema globaali sitoumus haastaa osaltaan myös alan yrityksiä. Nyt tunnelma on odottava. Hiilineutraalisuuteen pyrittäessä olennaista on hyödyntää kiinteistön ympäriltä saatavia ilmaisenergioita. – Rahaston tavoitteena on muuttaa kaikki omistamansa kiinteistöt energiankäytöltään hiilineutraaleiksi. – Nollahiilirakennukseen on pyrittävä askel kerrallaan. – Energiatehokkuutta voidaan parantaa kiinteistöissä 10-25 prosenttia taloudellisesti hyvin kannattavilla toimenpiteillä. Rakennusten lämmittäminen on ylivoimaisesti tärkein päästöjä aiheuttava toiminto. – Toimenpiteellä on suuri vaikutus kiinteistön hiilijalanjäljen pienentämiseen. Niiden taustalla ovat ostoenergian päästöt. Ostoenergian muuttaminen uusiutuvaksi on nopea toteuttaa ja kohtuullisen edullista. – Suorat päästöt, yrityksen omassa kontrollissa olevat päästölähteet, voivat olla nolla prosenttia, mutta epäsuorat päästöt 69 prosenttia. Kompensoinnin markkinat Kompensoinnin markkinat ovat globaalit ja hyvin nopean kehittymisen vaiheessa. Koko rakennetun ympäristön päästöistä 76% syntyy rakennusten käytön aikaisesta energiankulutuksesta, sanoo toimitusjohtaja Janne Rytkönen EcoRealista. Hiilineutraalisuus tarkoittaa, että toiminnan ilmastohaitat ja ilmastohyödyt ovat tasapainossa keskenään eli toiminnalla ei ole haitallista vaikutusta ilmastonmuutokseen. Jollei se ole mahdollista, vihreän energian ostoon tulee panostaa. Viimeisenä vaihtoehtona hiilineutraalisuuteen pääsemiseksi on kompensointi. – Koko rakennetun ympäristön päästöistä 76 prosenttia syntyy rakennusten käytön aikaisesta energiankulutuksesta, sanoo toimitusjohtaja Janne Rytkönen EcoRealista. Yritysten hiilijalanjäljet Hiilijalanjälki muodostuu kiinteistöalan yrityksissä eri tavoin. EcoReal on kiinteistöja rakennusalan kasvava asiantuntijayritys. Näissä toimenpiteissä on 3-7 vuoden takaisinmaksuaika ja 15-30 prosentin sisäinen korko. Toimenpiteet eivät ole yhtä kannattavia kuin energiatehokkuustoimenpiteet, mutta investointien nettonykyarvo on kuitenkin positiivinen. – Käytännössä tämä tarkoittaa aurinkosähköä ja erilaisia lämpöpumppuja. Energiatehokkuutta voi vaikuttaa muun muassa valaistuksen säätämisellä, automaation uusimisella ja investoimalla aurinkosähköön. Lämmittämiseen kuluu kaikesta Suomessa käytetystä energiasta 27 prosenttia. 8 Kiinteistöalan yrityksissä suurin osa hiilijalanjäljestä muodostuu kiinteistöjen käytön aikaisista päästöistä. Esimerkiksi kaukolämpö ei Helsingissä tule vielä pitkään aikaan olemaan uusiutuvaa. Ilmastohaittoja ei siten ole
Metakriisi nostattaa monta kysymystä Dufva muistuttaa, että on aina elettävä tietyssä määrin epävarmuuksien kanssa, eivätkä ne minnekään täysin katoa. Yksi apukeino koronan muuttaman maailman hahmottamiseen löytyy juuri niistä. – Magatendit tuovat esiin muutosten välisiä jännitteitä. Tulevaisuus on aina yllättävällä tavalla yllättävä, sanoo Sitran johtava asiantuntija Mikko Dufva. Megatrendeillä saadaan kuva muutoksista hallintaan. Tätäkin pohdittiin Kiinko-seminaarissa.. 9 malaisista 87 prosenttia toivoo että kiertotalouteen päästäisiin viimeistään vuonna 2025. Esimerkiksi korona korostaa entisestään talouden ja ympäristön välistä jännitettä sen suhteen, miten elvytysrahat ohjataan. Meidän pitää päästä eroon fossiilisista polttoaineista, mikä tarkoittaa myös muutoksia infrastruktuuriin. Kriisi on luonut epävarmuuden ja epäjatkuvuuden tilan, jossa tulevaisuuden kehityssuunnat ovat tavallista enemmän auki. – Yksi suuri kysymys on miten ekologinen jälleenrakentaminen tulevaisuudessa toteutuu ja tuetaanko sitä esimerkiksi elvytysrahalla. SuoMiten rakennamme koronan muuttamaa maailmaa. Sitra on julkaissut listauksia megatrendeistä vuodesta 2011 asti. Tulevaisuus ei välttämättä toteudu suoralinjaisesti jonkin trendin mukaisesti, vaan trendien välillä olevat jännitteet voivat muokata kehityksen suuntaa. Sen sijaan, että haikailisimme paluusta vanhaan, meillä on mahdollisuus ottaa tulevaisuusloikka eli haastaa vanhat ajattelumallit ja toimintatavat sekä hypätä suoraan toisenlaiseen tulevaisuuteen, sano Dufva. Megatrendeihin liittyvät jännitteet osoittavat, ettei tulevaisuus ole etukäteen määritelty. Entiseen ei ole kuitenkaan paluuta. – Tärkeiksi kysymyksiksi tulevaisuuden rakentamisen kannalta nousevat esimerkiksi, miten rakennamme koronan muuttamaa maailmaa, teemmekö sen ekologisesti kestävästi vai kestävyyskriisiä pahentaen. Niiden nähdään usein tapahtuvan globaalilla tasolla ja kehityssuunnan uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisena. Dufva toi Kiinkon seminaarissa esiin megatrendit. Viimeisin päivitys on tältä vuodelta. Meillä on metakriisi, useamman kriisin yhteenliittymää, jossa vanhat ajatteluja toimintamallit eivät enää riitä maailman kompleksisuuden Sitran johtavan asiantuntijan Mikko Dufvan mukaan tulevaisuuksia on monia. Dufvan mukaan on tärkeää muistaa koronankin keskellä, että ekologinen kriisimme on huomattavasti mittavampi. Kiertotalous tarkoittaa, ettei jätettä syntyisi lainkaan. – Viime aikoina kiinnostus kiertotalouteen on kasvanut. – Muutos voi olla ahdistavakin, ja koronakriisi saattaa nopeuttaa sitä entisestään. Kaikkeen ei voi varautua, mutta muutosten myötä sopeutusmiskyky paranee. Niihin voi vaikuttaa, mutta meillä on vastuu ajatella pidempää aikaväliä. Megatrendit eivät ole Dufvan mukaan yllättäviä: ne ovat tuttuja asioita, muutoksia, jotka tapahtuvat jo nyt ja suurella todennäköisyydellä myös huomenna. – Megatrendit on useista ilmiöistä koostuva yleinen kehityssuunta, laaja muutoksen kaari. Tärkeiksi kysymyksiksi tulevaisuuden rakentamisen kannalta tässä ajassa nousevat esimerkiksi, miten rakennamme koronan muuttamaa maailmaa, teemmekö sen ekologisesti kestävästi vai kestävyyskriisiä pahentaen, miten uudistamme talouden korjaavaksi ja uusintavaksi, millä ehdoin haluamme valjastaa teknologian käyttöömme. Samaan aikaan on otettava huomioon muita ilmiöitä. Niiden avulla saadaan kuva niistä muutoksista, joita on tulevaisuudessa nähtävissä. – Tulevaisuuden ei tarvitse olla huonompi
Laurikainen muistuttaa, että tavoitteiden saavuttamiseksi onkin tärkeää hyödyntää laajasti jo nyt kustannustehokkaita ratkaisuja resurssitehokkuuden lisäksi. Suunnittelussa tulisi hyödyntää olemassa olevaa tonttia ja aluetta. Hallitusohjelman mukaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa laaditaan toimialakohtaiset tiekartat vähähiilisyyteen. 10 Merkittävät päästölähteet kiinnitetään jo alueja kaupunkisuunnittelussa sekä kiinteistökohteiden suunnittelussa. Myös rahoitusala tulee vaatimaan hiilineutraalisuutta kiinteistöalan toimijoilta, sanoo Jyrki Laurikainen. RAKLIn tiekartan toteutuminen edellyttää kuitenkin selkeitä muutoksia kaavoituskulttuuriin ja maankäyttöä ohjaaviin säädöksiin. Eräissä tapauksissa esiteltyjen keinojen toteutus voidaan käynnistää heti, eivätkä ne vaadi teknologian kehittymistä nykytasosta. Hiilineutraalisuuden eteen on tiedossa toimenpiteitä jo lähiaikoina – Esimerkiksi kestävästä liiketoiminnasta on alettu puhua paljonkin viime aikoina. Raportointivelvollisuus, joka koskee muun muassa rahoitusalan toimijoita ja sijoitustuotteita, tulee voimaan lähivuosien aikana. – Jos päästötöntä ostoenergiaa ei ole tulevina vuosina kohtuuhintaan saatavilla, ratkaisuna voi olla kiinteistökohtainen tai energiayhteisön kautta tehtävä oma energiantuotantoinvestointi, sanoo Laurikainen. Tulevaisuudessa vaativan kiinteistönomistajan ja rakennuttajan rooli on keskeinen. Hallitus aikoo toimia tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. Myös elinkaaren aikaisella laadulla ja muunneltavuudella voidaan vähentää hiilijalanjälkeä samoin kuin energiatehokkuustoimilla ja uusiutuvan energian käytöllä työmaatoiminnoissa ja logistiikassa. Painopisteenä on erityisesti vuosi 2035. – Kiinteistön omistajilla on iso vastuu ja mahdollisuus hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa, ja uudet hankkeet voivat toimia kasvualustana tulevaisuudelle, painottaa RAKLIn toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen. – Kiinteistönomistajat voivat valinnoillaan vaikuttaa päästöjen vähentämisessä tärkeän teknologian kehittymiseen. Hiilineutraali kiinteistökehittäminen merkitsee lämpimän käyttöveden säästöä vesitehokkaiden vesipisteiden avulla, kaukolämmön ja kaukokylmän käytön tehostamista, sähköä säästävien koneiden ja laitteuden käyttöä sekä ennakoiva korjaamista siten, että rakennus säilyy pidemmän aikaa käytössä. Kiinteistöjen käytön roolia päästöjen lähteenä ja päästövähennysten tuottajana tiekartassa tarkastellaan sekä nykytilanteessa että vuoteen 2050 skenaarioiden kautta. Näiden lisäksi päästöjä voidaan vähentää tiekartassa esitellyillä käytön aikaisilla teknisillä ratkaisuilla ja rakennusmateriaalien päästöihin liittyvillä keinoilla. Vanhemman kiinteistön tulee edustaa energiankulutuksen osalta 15 prosenttia parhaimmistoa alueen vastaavien kiinteistöjen joukossa. Kiinteistöjen omistajilla iso vastuu energiakysymyksissä RAKLI teki keväällä 2020 yhdessä Gaia Consultingin kanssa vähähiilisyyden tiekartan, jossa selvitettiin, mistä kokonaisuuksista rakennetun ympäristön omistajan ja käyttäjän hiilijalanjälki koostuu ja miten sitä voidaan vähentää eri kiinteistösegmenteissä. Laurikainen muistuttaa hallitusohjelman tavoitteesta, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Hiilijalanjälkeä voi pienentää Keskeisiä toimenpiteitä RAKLIn jäsenistön hiilijalanjäljen pienentämiseksi on Laurikaisen mukaan runsaasti niin uudisja korjausrakentamisen hankkeissa kuin kiinteistöjen käytössäkin. – Rakentamisessa voidaan valita vähäpäästöisempiä rakennusmateriaaleja, suunnitella älykkäitä talotekniikkaratkaisuja ja kierrättää purkumateriaaleja. Raportointivelvollisuudessa on kyse siitä, miten suuri osa liiketoiminnasta ja investoinneista on kestävää taksonomiaa. Innovatiivisilla teknisillä ratkaisuilla on mahdollista saavuttaa merkittäviä lisäpäästövähennyksiä, mutta moni niistä vaatii tällä hetkellä huomattavia investointeja. – Kiinteistökannan optimointi hiilineutraalisuuden näkökulmasta merkitsee käyttötarkoituksen muutoksia ja tilojen tehokkaampaa käyttöä. – Hallitus sitoutuu uudistamaan Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. Taksonomia on EU:n vihreän rahoituksen työkalu, jonka avulla yritykset voivat määrittää, mikä osuus heidän liiketoiminnastaan on kestävää. Tiekarttatyön lopputuotos on RAKLIn jäsenistön vähähiilisyystiekartta ja päästötavoitteet vuosiksi 2030, 2035, 2040 ja 2050. – Vuoden 2021 alusta lähtien valmistuvan rakennuksen tulee täyttää uudisrakennuksen kriteerit. – Esimerkiksi tyhjien tilojen käyttö kysynnän mukaiseen tarpeeseen tulisi sallia ja kaavoituksen pitäisi olla joustavampaa.. Energiankäyttö iso päästölähde Kiinteistöjen energiankäyttö on edelleen suurin yksittäinen päästönlähde, mutta energiantuotannon päästöjen väheneminen pienentää energiankäytön osuutta RAKLIn jäsenten päästöjen kokonaisuudesta koko ajan. Kaavoitus ei saa estää tyhjien tilojen käyttötarkoitusten muutosta. RAKLIn tiekartan toteutuminen edellyttääkin erityisesti merkittävien sidosryhmien, kuten Energiateollisuuden ja Rakennusteollisuuden tiekartoissa mainittujen toimenpiteiden toteutumista. Kiinteistöjen energiankäyttö on edelleen suurin yksittäinen päästönlähde. Johtavana ajatuksena tiekartassa on se, mistä käyttäjän hiilijalanjälki syntyy esimerkiksi asumisessa ja kuinka sitä voidaan pienentää. – Tulokset osoittivat, että pelkästään RAKLIn esille tuomilla resurssija tilatehokkuuden sekä kiertotalouden toimilla voidaan saavuttaa nopeita ja merkittäviä päästövähennyksiä jo vuoteen 2025 mennessä ilman merkittäviä lisäinvestointeja
S U O M E N P U U K E R R O S TA L O T O Y P A R O I S T E N T I E 2 , 1 3 6 H Ä M E E N L I N N A WWW.SUOMENPUUKERROSTALOT.FI Suomen Puukerrostalot Oy rakentaa ekologisia, turvallisia ja älykkäitä teollisia puukerrostaloja. Tuotantomme perustuu teollisesti valmistettuihin moduuleihin, jotka valmistetaan Suomen metsien serti?oidusta puusta. KERROSTALO 2.0 EKOLOGINEN, TURVALLINEN, ÄLYKÄS. Emme ainoastaan tuota asuntoja, vaan rakennamme ja kehitämme yhteiskuntaa, jossa ihmiset voivat elää sukupolvien yli
Isot lähteet tiedetään, ja niitä hyödynnetään, mutta nyt yhtiöt kartoittavat ennen kaikkea pieniä hukkalämmön lähteitä, sanoo Energiateollisuus ry:n asiantuntija Mirja Tiitinen. Kasvu tulee jatkossa entistä pienemmistä lämmön lähteistä. Terawattitunteina laskettuna muutos on 3,8:sta 11:een. Ei-polttavasti tuotetuksi energiaksi luokitellaan tässä yhteydessä lämpöpumput, muu sähköllä tuotettu lämpö, geoterminen energia ja hukkalämpöjen talteenotto. Hukkalämmön käyttö on merkittävää ja kasvu tulee olemaan edelleen voimakasta. Pienet teollisuuslaitokset ja lämpökeskukset, liikeja toimistorakennusten ylijäämälämmöt, kaukolämmön ja -jäähdytyksen paluuveden lämmöt tarjoavat mo. Kyselyn mukaan yhtiöt haluavat vähentää päästöjä, hankkia asiakkaille lämpöä kustannustehokkaasti ja pitää kaukolämmön kilpailukykyisenä ja kiinnostavana tuotteena. Tällä hetkellä osuus on vain kymmenen prosenttia, joten kasvu on melkoinen. Toki myös liikerakennuksista ja toimistotiloista on saatavissa lämpöä talteen, Tiitinen sanoo. H ukkalämmön hyödyntäminen näyttää kiinnostavan entistä enemmän. Suuret hukkalämmöt on kartoitettu jo varsin hyvin, mutta kaukolämpöyhtiöt etsivät aktiivisesti entistä pienempiä ja matalalämpötilaisempia hukkalämpöjä. – Isot yhtiöt ovat kartoittaneet, miten hukkalämpöä voidaan hyödyntää. Energiateollisuus arvioi osuuden kasvavan edelleen, kun lämpöpumppujen käyttämän sähkön vero päätetty laskea. 12 Lämpöä talteen monista tiloista Hukkalämmön lähteillä Kerrostaloissa mahdollista hukkalämpöä kannattaa hyödyntää kiinteistön sisällä. Energiateollisuuden kyselyssä lämpöä tuottavat yhtiöt arvioivat ei-polttavan lämmön osuudeksi 30 prosenttia vuonna 2030. Suuret lähteet jo selvitetty Kyselyssä selvisi, että valtaosa lämpöyhtiöistä joko hyödyntää hukkalämmön lähteitä tai ainakin aktiivisesti etsii niitä. Lisäksi suuri osa yhtiöistä tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden ostaa alkuperäsertifioitua lämpöä. – Kaupan kylmälaitteiden lauhdelämpöjen hyödyntämiset voisi tässä toimia esimerkkinä. Yhtiöt otaksuvat ei-polttavan lämmön osuudeksi 30 prosenttia vuonna 2030, kun tällä hetkellä osuus on noin kymmenen prosenttia. – Yllätyin positiivisesti, että kasvun katsotaan olevan noinkin suurta, Tiitinen toteaa. Niitä löytyy monista paikoista. Se on jatkuvaa lämmön tuotantoa ja helposti hyödynnettävää. Energiateollisuuden tekemässä jäsenkyselyssä tutkittiin yhtiöiden kiinnostusta hukkalämpöihin ja arviota ei-polttavan lämmön osuudesta kaukolämmössä. Lämpöä tuottavat yhtiöt arvioivat kyselyn mukaan ei-polttavan lämmön nousevan merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden aikana
13 Energiateollisuuden kyselyn taustoja Energiateollisuus ja kaukolämpöala tekivät toukokuussa 2018 sitoumuksia ja toimenpide-esityksiä lämmitysmarkkinoiden kehittämiseksi. Jos siitä jää yli, niin silloin voidaan katsoa, kannattaako se ottaa kaukolämpöverkkoon. Mutta kaikkinensa Tiitisen mukaan asuinkiinteistöt ovat niitä kaikkein hankalimpia kohteita ottaa hukkalämpöä talteen. Tämä helpottaa uusien toimijoiden tulemista markkinoille, ja uusien lämmönlähteiden hyödyntämistä. Kasvu tulee jatkossa entistä pienemmistä lämmön lähteistä. Kerrostaloissa aina lämmön tarvetta Kerrostaloissa lämmön tarvetta on ympäri vuoden. Joissain kerrostaloyhtiöissäkin hukkalämpöä voi olla järkevää ottaa talteen. Samalla päätettiin seurata, miten yritykset ovat lähteneet toteuttamaan tuolloin päätettyjä toimenpiteitä. Mutta joistain isoista kerrostaloyhtiöistä saattaa löytyä kohteita, joista hukkalämpöä on järkevää ottaa talteen, Tiitinen pohtii. – Hukkalämmön käyttö on merkittävää ja kasvu tulee olemaan edelleen voimakasta. Lämpömarkkinoiden sujuvoittamiseksi useat yhtiöt julkaisevat jo nyt lämmön ostoperiaatteensa. Seurantaa on toteutettu kyselyillä ET:n kaikille kaukolämpöjäsenille huhtikuussa 2019 ja kesäkuussa 2020. Pauli Jokinen. Mahdollisuus valita alkuperältään tuotteistettu kaukolämpö – Kaukolämpöyhtiöt ovat tuotteistaneet hiilineutraaleja lämpötuotteita, joko uusiutuvilla energialähteillä tuotettua tai hukkalämpöä – Asiakkailla ei ole kiinnostusta tuotteistettuun kaukolämpöön erityisesti silloin, kun kaukolämpö on jo kokonaisuudessaan lähes hiilineutraalia Lähde: Energiateollisuus Energiateollisuus ry:n asiantuntija Mirja Tiitisen mukaan suuret hukkalämmön lähteet on kartoitettu hyvin. Lisäksi julkaistiin selvitys kaukolämpöverkkojen avaamisesta kilpailulle. Kaukolämpöverkkojen lämpötilan laskeminen vähentää tarvetta käyttää sähköä ja helpottaa uusien lämpöerien syöttämistä putkiin. Talvella lämmitetään asuntoja, kesälläkin lämpöä tarvitaan käyttöveden lämmitykseen. Ensisijaisesti hukkalämpö kannattaa hyödyntää kiinteistön sisällä, sillä se on kustannustehokkain tapa. nin paikoin vielä kartoittamattomia mahdollisuuksia saada lisää lämpöä verkkoon. Ensi vuoden aikana kattavuus nousee jo yli 80 prosentin. – Näin toimitaan koska se on järkevää – ei lainsäädännön pakottamana – Periaatteilla tarkoitetaan teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä toiminnalle sekä prosessia, jolla lämpöjä hankitaan – Periaatteiden lisäksi tarvitaan tapauskohtaista räätälöintiä ja suunnittelua. – Sieltä ei paljon hukkalämpöä jää yli. Yhtiöt lisäävät toiminnan avoimuutta Yli 80 prosenttia vastaajista on julkaissut tai on julkaisemassa periaatteet hukkalämmön ostolle. Kaikki kyselyyn vastanneet haluavat ostaa hukkalämpöä Kaukolämpöyhtiöt ovat kiinnostuneita ja hyödyntävät hukkalämpöä aina, kun se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, koska: – Haluavat vähentää päästöjä – Haluavat hankkia asiakkaille lämpöä kustannustehokkaasti – Haluavat pitää kaukolämmön kilpailukykyisenä ja kiinnostavana tuotteena. – Niistä on haastavaa löytää muuten hukkaan menevää lämpöä
Aalto-yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tuoreen kirjallisuusanalyysin mukaan puutalo voi varastoida 100–300 kiloa hiilidioksidia neliömetriä kohden riippuen siitä, miten paljon rakennuksessa on käytetty puuta. Suomessa metsien nettohiilinielu on vuositasolla vastannut 30–60 prosenttia maan kokonaispäästöistä, muualla EU:ssa vain kymmenen prosenttia. – Osaamisen ja tuotannon kasvaessa puurakentamisen kustannukset laskevat. – Hiilen varastoinnin kannalta ei ole eroa sillä, rakennetaanko puukerrostaloja vai -omakotitaloja, vaihteluväli on niissä molemmissa sama, kertoo Aalto-yliopiston rakennetun ympäPuun riittävyydestä kehitys ei ole kiinni. Kuka ne rakentaisi. Vuoteen 2035 mennessä tavoitellaan jopa 50 prosenttia. Lähde: Puurakentaminen osana rakennusalan vähähiilisyystavoitteita, Granlund Consulting Oy Puun osuuden lisääminen päämateriaalina ristön tutkija Juudit Ottelin (HS 11.1.2020). Kerrostaloista rakennettiin puurunkoisina vuonna 2017 vain 5 %. Kerrostaloilla on kuitenkin olennainen merkitys siksi, että kasvava enemmistö asunnoista rakennetaan kerrostaloihin. Sen rinnalla betonin raaka-aineen tuottajan Finnsementin tehtaiden päästöt olivat vuonna 2019 Suomen yrityksistä viidenneksi suurimmat, 0,87 miljoonaa CO2e. – Puurakentamisen lisäys ei oikein toteutettuna välttämättä nosta kustannuksia, Granlund Consultingin ympäristöasiantuntija Anni Viitala kertoi marraskuun Puupäivillä. M etsissämme kasvaa reilusti Suomelle luontaista rakennusmateriaalia, puuta, jonka hiili voidaan varastoida rakennuksiin. Puun osuuden lisääminen päämateriaalina Työssä käytetyt skenaariot puurakentamisen kasvulle Nykytaso (2017 pohjalta) Perus, 2035 Optimistinen, 2035 Rakennustyyppi Puu Muut materiaalit Puu Muut materiaalit Puu Muut materiaalit Pientalot, rivija ketjutalot 80 20 90 10 90 10 Kerrostalot 5 95 35 65 50 50 Muut asuinrakennukset ja vapaaajanrakennukset 98 2 98 2 98 2 Liikeja toimistorakennukset 12 88 32 68 50 50 Julkiset palvelurakennukset 27 73 65 35 65 35 Teollisuusja varastorakennukset 22 78 35 65 50 50 Muut rakennukset 69 31 75 25 75 25 Viidessätoista vuodessa tapahtuu ratkaisevan suuri siirtymä puurakentamiseen. Millainen vaikutus sillä olisi hiilijalanjälkeen. Hinnaltaan kilpailukykyinen Puukerrostalojen edelläkävijät ovat kymmenen vuoden ajan suorastaan joutuneet taistelemaan tuulimyllyjä vastaan mutta osoittaneet hankkeillaan, että korkeakin puukerrostalo on Suomessa mahdollinen ja hinnaltaan kilpailukykyinen. Ruotsissa puukerrostalojen markkinaosuus oli 20 prosenttia jo vuonna 2013, ja niistä 80 prosenttia toteutettiin moduulitekniikalla. – Myös hybridiratkaisujen sekä puulisäkerrosrakentamisen potentiaali pitää ottaa huomioon. Niiden rakennuskus. 14 Elinkaariajattelu ohjaa puurakentamiseen 2020-luvulla Päästöjä alas puukerrostaloilla Rakennetaanko Suomeen edelleen pääosin betonikerrostaloja vai siirrytäänkö vähähiilisempiin puukerrostaloihin. Silti kerrostalot on vuosikymmenien ajan rakennettu betonista. – Puu tulee huomioida varhaisessa vaiheessa ja asettaa suunnittelun lähtökohdaksi niin kaavoituksessa, suunnitteluprosessin kehittämisessä, konseptoinnissa kuin tuotteiden vakioinnissakin. Rakentamisessa tulisikin siirtyä vähän hiilidioksidia sitovista rakennuksista kohti rakennuksia, jotka sitovat 300 kiloa hiilidioksidia neliömetriä kohden. Voisiko rakennettavien puukerrostalojen osuus olla jo puolet vuonna 2035
Allianssissa ovat mukana TOAS, Hartela LänsiSuomi, A-Insinöörit rakennuttaminen, A-Insinöörit suunnittelu, Helamaa & Heiskanen sekä Granlund Tampere. – Puumäärän lisäys skenaarioissamme vastaa 4–6 prosenttia Puukerrostalon hiilijalanjälki on rakennusvaiheessa noin 40 prosenttia ja koko elinkaaren aikana 10–40 prosenttia vastaavanlaista betonikerrostaloa pienempi.. Rakentaminen alkaa vuonna 2021, tilaelementtien valmistaminen tapahtuu 2022–2025. Puuta riittää rakentamiseen Puun riittävyydestä kehitys ei ole kiinni. Suomessa metsien nettohiilinielu on vuositasolla vastannut 30–60 prosenttia maan kokonaispäästöistä, muualla EU:ssa vain kymmenen prosenttia. Pitkäaikainen hanke mahdollistaa kuhmolaiselle Elementti Sammolle investoinnit ja toiminnan kehittämisen. Kuva: Helamaa & Heiskanen tannukset ovat samalla tasolla suomalaisten betonielementtirakennusten kanssa. Elementti Sampo Oy on mukana TOAS:n Hipposkerrostalokokonaisuudessa Tampereella. Hipposkeskukseen tulee 630 opiskelija-asuntoa. 15 CLT-puuelementtirakentamisen tulevaisuudenkuva
Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartta toteaa: ”Rakentamistoiminnan päästöjen vähentäminen on täysin toimialan omissa käsissä. Helsingin Kuninkaantammessa verrattiin kahden identtisen asuinkerrostalokohteen elinkaaren hiilijalanjäljet. Ottelin edellyttää kestävää toimintaa eli sellaista metsän kasvatusta, että metsien hiilinielut pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. – Pitää alkaa suunnitella sadalle vuodelle, hienommat talot jopa 200 vuoteen. Kun on säädelty vain energiatehokkuutta, rakennuksiin on käytetty yhä enemmän ja paksummin materiaalia, mikä on tuottanut kasvavan hiilipiikin. Rakennustoiminnan ja erityisesti rakennusmateriaalien tuotannon muuttamisessa vähähiiliseksi avainasemassa ovat uudet teknologiat (mm. Lähde: Puurakentaminen osana rakennusalan vähähiilisyystavoitteita, Granlund Consulting Oy • Kuvaaja perustuu kahden identtisen Helsingissä sijaitsevan asuinkerrostalokohteen vertailuun. – Jos tämä ei ole mahdollista lisäistutuksillakaan, metsien hakkuita pitää vähentää sellun ja paperin tuotannosta puurakentamisen kasvua vastaavasti. Kauppaja teollisuusministeriö määräsi Suomen kaikki toimialat laatimaan vuoteen 2035 ulottuvat vähähiilisyyden tiekartat, jotka valmistuivat kesällä. Tähän asti on säädelty vain käytön aikaisia päästöjä eli energiatehokkuutta. • Esimerkkikohteessa puurakenteisen asuinkerrostalon aiheuttama hiilipiikki on n. Puurankarunkoisen ja -rakenteisen kerrostalon aiheuttama hiilipiikki on noin 30 % pienempi kuin identtisen betonikohteen. Rakentamistoiminnassa keskeisimmät sitoutuvat hiilidioksidipäästöt syntyvät betonista (pääsiassa sen sisältämästä sementistä), teräksestä ja rakennustoiminnan sekä logistiikan energiankäytöstä. Puukerrostalon 2020-vuosikymmen 2020-luvulla koittaa suuri siirtymä puukerrostaloihin, sillä on alettu ottaa huomioon rakentamisen koko elinkaaren päästöt. Betoni ei kokonaan syrjäydy. Sitä tarvitaan aina myös puukerrostalojen perustamiseen. 16 Euroopan ilmastolait ohjaavat viranomaisia ja rakennusalaa. Rakennusteollisuus järjestää parhaillaan työryhmiä ja työpajoja tiekartan 2035 tavoitteiden edistämiseksi. Lähteet: "Puuja betonikerrostalojen elinkaaripäästöjen vertailu” -raporttiin (Bruce-Hyrkäs & Tarkkala, 2020, Saatavissa: https://www.hel.fi/static/kanslia/kehittyvakerrostalo/2020/puu_betoni_liite1.pdf) Rakennusteollisuuden omissa käsissä. Rakennuksen elinkaaren alun hiilipiikkiä pitää saada pienennetyksi: puurakentamisella ja lisäkerroksilla. Rakennussektorin päästöjen leikkaamiseksi nopeasti merkittäviä päästövähennyksiä on tehtävä rakentamistoiminnassa, eli rakennusmateriaalien tuotannossa sekä työmaatoiminnoissa. Granlundin skenaariotyön mukaan puukerrostalojen osuus 2020 rakennettavan asuinkerrostalon elinkaaripäästöjen kehittyminen Elinkaaren alun hiilipiikkiä saadaan pienennetyksi puurungon avulla. • Toinen kohteista on puurankarunkoinen ja toinen betonirunkoinen. Keskeistä on panostaa vähäpäästöisen osaamisen kehittämiseen ja sitä kautta myös Suomen kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla.” suomalaisen sahatavaran tuotannosta ja 1 prosenttia suomalaisen metsän vuotuisesta kasvusta vuonna 2019, Viitala kertoi. CCS, vetypelkistys), biopolttoaineiden laajempi hyödyntäminen, prosessien ja rakennustoiminnan sähköistyminen sekä materiaalitehokkuus. Päästöistä pois viidennes Uudisrakentaminen aiheuttaa hiilipiikin rakennusvuosina. Nyt asuintalot on suunniteltu noin 50 vuodeksi. Nyt hiilijalanjälkeä ohjataan myös muuttamalla materiaalien valmistusta, rakentamista ja purkamista. – Kaikkia materiaaleja on hyvä kehittää, sanoi Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi vuonna 2017, kun elinkaaren hiilijalanjälki haluttiin tuoda rakentamisen maailmaan. 30 % pienempi kuin identtisen betonikohteen. – Elinkaaren alun hiilipiikkiä saadaan pienennetyksi suunnitteluvalinnoilla ja puurungon avulla, sanoi ympäristöasiantuntija Anni Viitala esitellessään Puupäivillä puurakentaminen osaa rakennusalan vähähiilisyystavoitteissa. Jossain määrin merkittäviä päästöjä tuottavat myös puupohjaiset materiaalit (jotka tosin myös sitovat hiiltä), lasi, eristeet, kivija maa-ainekset, asfaltti ja muut infrarakentamisen materiaalit. Keskeinen vaikuttaja elinkaarilaskelmassa on käyttöikä. Tällöin rakennusaikainen materiaalipäästö ei ole enää ratkaiseva, sanoi VTT:n tutkija Markku Leivo. 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 20 20 20 21 20 22 20 23 20 24 20 25 20 26 20 27 20 28 20 29 20 30 20 31 20 32 20 33 20 34 20 35 20 36 20 37 20 38 20 39 20 40 20 41 20 42 20 43 20 44 20 45 20 46 20 47 20 48 20 49 20 50 tC O2 e Puu Ennen käyttöä (A1-A5) Puu Huollot ja osien vaihto B4 Puu Käytön energian kulutus B6 Betoni Ennen käyttöä (A1-A5) Betoni Huollot ja osien vaihto B4 Betoni Käytön energian kulutus B6 Esimerkkikohde: Kuninkaantammen Helene ja A-Kruunu
Rakennetun ympäristön käyttövaiheen energiankulutuksen päästöt ovat 23 %, rakennusmateriaalien päästöt 5 % ja rakennustoiminnan 2 % Suomen kokonaispäästöistä. – Nykyisten tehtaidenkaan käyttöaste ei ole 100. – Mikäli puuasuinkerrostalorakentaminen kasvaa perusskenaarion mukaisesti 35 prosenttiin, saavutetaan 13 prosentin päästösäästö nykytilaan verrattuna. Jos puukerrostalorakentaminen kasvaa optimistisen skenaarion mukaisesti 50 prosenttiin, saavutetaan 20 prosentin päästösäästö nykyelinkaareen verrattuna, Viitala kertoi. Teollisuuden maltillisin investoinnein pystyttäisiin kaikki Suomen kerrostalot tekemään CLT-tilaelementeistä lyhyessäkin ajassa. Lähde: Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035, Gaya Consulting. Kerrostalourakka valmistuu 6–9 kuukaudessa, ja keskimäärin kahdeksan viikkoa kuluu tehdaselementtien rakentamiseen. Ympäristöministeriön haarukan mukaan puukerrostalon hiilijalanjälki on rakennusvaiheessa noin 40 prosenttia ja koko elinkaaren aikana 10–40 prosenttia vastaavanlaista betonikerrostaloa pienempi. Se on vähemmän kuin Suomen sementtitehtaiden päästöt. Niiden rakentamiseen tarvitaan noin 375 000 kuutiota ristiin liimattua CLT:tä, mihin tarvitaan noin 600 000 kuutiota sahatavaraa. – Esimerkiksi Kuhmo Oy:n tuotanto on noin 400 000 m3 vuodessa. 17 Pullonkaula puukerrostalojen määrän kasvattamisessa ei ole teollisuuden kapasiteetissa. kasvaisi vuoden 2017 viidestä prosentista 35 tai 50 prosenttiin vuonna 2035. Sekä sementin että teräksen valmistus synnyttää päästöjä itse valmistusprosessissa, joten esimerkiksi uusiutuvat tai vähähiiliset energialähteet tarjoavat niille vain osittaisen päästövähennysmahdollisuuden. Terttu Iiskola Pullonkaulaa ei teollisuudessa 70% 23 % 5 % 2 % Muut päästöt Suomessa Rakennetun ympäristön käyttövaiheen energiankulutuksen päästöt Rakennusmateriaalien päästöt (rakennukset ja infra) Rakennustoiminnan päästöt (työmaatoiminnot, kuljetukset, jäte) Suomen kasvihuonepäästöt vuonna 2018 olivat yhteensä 56,5 miljoonaa tonnia CO2e. Sammon asunnot koostuvat valmiista tilaelementeistä, joissa ovat myös sisäpinnat ja tekniset ratkaisut valmiina. Merkittäviä päästöjä tuottavat myös puupohjaiset materiaalit, lasi, eristeet, kivija maa-ainekset, asfaltti ja muut infrarakentamisen materiaalit. CLT-tehtaita tarvittaisiin kolme suurta, esimerkiksi Stora Enso investoi parhaillaan Tshekkiin 120 000 m3:n laitoksen. Lähde: Vähähiilinen rakennusteollisuus 2035, Gaya Consulting Vuonna 2017 rakennetun ympäristön elinkaaripäästöt jakaantuvat päästölähteittäin seuraavasti: 76 % käyttövaiheen energiasta, 15 % rakennusmateriaaleista (rakennukset, liikenneverkot, yhdyskuntatekniikka), 7 % kuljetuksista ja työmaatoiminnoista ja alle 2 % kaikesta muusta (purkaminen, jätteet). Elementti Sammon kapasiteetin nostoon nykyisestä 450 asunnosta 600 asuntoon vuodessa tarvitaan vain maltilliset investoinnit, hän kertoi. Yhdistämällä käyttömäärät ja yksikköpäästöt nähdään, että keskeisimmät rakennusmateriaalien päästöt syntyvät nykyisellä materiaalijakaumalla betonin ja teräksen käytöstä. Samalla alueella toimivat Kuhmo Oy:n Saha, CLT-tehdas Oy Crosslam Kuhmo, Kuhmon Ikkuna ja AApuun höyläämö. Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa on arvioitu rakentamisen aiheuttamiksi päästöiksi (nielun vähenemiksi) vuosina 2017 ja 2018 noin 0,7 miljoonaa tonnia CO2e/vuosi. Yhdessä asunnossa keskimäärin vain 1,2 elementtiä. Rakennetun ympäristön elinkaaren hiilijalanjäljen osuus rakennusten käyttövaiheen energiankäyttö mukaan lukien on kokonaispäästöstä 30 % ja ilman käyttövaiheen energiankulutuksen päästöjä 7 %. CLT-tilaelementtien rakentamiseen tarvittaisiin 30 Sammon kaltaista tehdasta, Ylinen luetteli. Ylisen oletuslaskelmassa Suomessa rakennetaan vuodessa noin 25 000 kerrostaloasuntoa, joiden asuinpinta-ala on keskimäärin 50 neliötä. Betonissa suurin sitoutuvien päästöjen aiheuttaja on sementti. Tällaisen laskelman esitti marraskuun Puupäivillä kuhmolaisen Elementti Sampo Oy:n myyntija kehitysjohtaja Sauli Ylinen. Se käyttää toimituksissaan Lakea Oy:n patentoimaa Sydänpuu-konseptia. Ylisen mukaan vuonna 2015 Kuhmoon perustettu Elementti Sampo on Suomen suurin puisten kerrostalotilaelementtien valmistaja. Sivuvirroista valmistetaan pellettejä ja tuotetaan Kuhmon kaupungin kaukolämpö. Työmaalla rakennetaan vain perustukset, katto ja asuntojen porrashuoneet
– Tällä hetkellä yrityksellä on suunnitelmissa tai alkamassa lähes kymmenkunta kohdetta luhtitaloista kerrostaloihin. S uomen Puukerrostalot Oy rakensi Hämeenlinnaan ensimmäisenä kohteenaan nelikerroksisen Hämeen Ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarkoitetun asuintalon As Oy Hämeenlinnan Visa I:n, joka valmistui keväällä OP-erikoissijoitusrahastoille. Vantaan vuokra-asunnot VAV rakennuttaa ensimmäisen Joutsenmerkki-kriteerit täyttävän puukerrostalon Vantaan Asolaan. Yrityksen suurin hanke on aluillaan Espoon Finnoon Djubsundbäckenissä, jonne on tulossa yksi vapaarahoitteinen vuokratalo ja kaksi vapaarahoitteista omistuskohdetta, sanoo toimitusjohtaja Teppo Laurila. Rakentamisen nopeus lisää kiinnostusta niitä kohtaan. – Rakennuttaja VAV innostui puukerrostaloista, kun sen edustajat vierailivat Ruotsissa Lindbäcks. 18 Puukerrostaloilla yhä enemmän kysyntää Sisäilmaongelmat tuntemattomia Puukerrostalot tekevät tuloaan
Rakennuttaja vaihtoi betonirungon puurunkoon, minkä vuoksi arkkitehdin oli tehtävä uudet suunnitelmat julkisivun kaavapoikkeaman takia. yhteensä julkisivun muutos poiki kymmenen kuukauden viiveen, Laurila kertoo. – Kokemukset Hämeenlinnasta ovat olleet hyvät. Suunnitteluun kului nelisen kuukautta ja. Kuva: Maria Fäldt Toimitusjohtaja Teppo Laurilan mukaan puukerrostaloihin liittyy edelleen epäluuloisuutta sekä kokemattomuutta ja tilanne vaihtelee eri kuntien rakennusvalvonnoissa suuresti. Suomen Puukerrostalot Oy rakensi Hämeenlinnaan ensimmäisenä kohteenaan nelikerroksisen Hämeen Ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarkoitetun asuintalon As Oy Hämeenlinnan Visa I:n, joka valmistui keväällä OP-erikoissijoitusrahastoille. Puukerrostaloja rakennetaan ARA-tuotantona, RS-kohteina, puoli-Hitaksina ja vapaarahoitteisena tuotantona. Tässä suhteessa on selvät erot pääkaupunkiseudun ja maakuntakeskusten välillä, joissa kerrostalokohteen kaikki asunnot tulevat varatuiksi kenties puolessa vuodessa. Asumismukavuus on huippuluokkaa, tosin paikallisen rakennusvalvonnan kanssa keskustelu on aika ajoin ollut haasteellista. Yrityksellä on sisaryhtiö SPKT Kiinteistöt Oy, joka on perustettu Bygg Ab:n tehtaalla. – Uskoisin, että meidänkin kohteen asunnot tulevat varatuiksi nopeasti, jopa vuorokaudessa. Tästä kohteesta saatu oppi oli se, että suunnittelun ohjaus on erittäin tärkeää. 19 Tehdasoloissa mittatarkkuus on 0,1 millimetriä, mitä ei voi ulkotyömailla oikein noudattaa
Lindbäcks Bygg Ab on Euroopan suurin puukerrostalojen teollinen valmistaja. Yli neljä metriä leveän modulin kuljetuskustannukset tuplaantuvat ja hankkeen kilpailykyky olisi vaarantunut, toteaa Teppo Laurila. Laaduntarkkailu toimii tehtaalla puolen tunnin välein. Tällaiset selvitykset tuntuvat epäreilulta alan uranuurtajalle. Kylpyhuoneet tulivat moduleina toisen tehtaan kokoonpanolinjalta moduli-modulien-sisälle-periaatteella asennettaviksi.. Lindbäcks on valmistanut tätä rakennetta kymmenen vuotta ja yli 10 000 kylpyhuoneeseen, eikä tänä aikana ole ilmennyt ainuttakaan vesivahinkoa. Modulit valmistetaan loppuun saakka tehdastiloissa, jossa laadunvalvonta pelaa jokaisen työvaiheen jälkeen. Visamäen talon, kuten muidenkin kohteiden, modulit valmistuivat tehtaalla viikon kuluessa. Sisäilmaongelmatkin ovat tuntemattomia. – Talosta noin 75 prosenttia oli tehty valmiiksi tehtaalla. – Paksumpi seinärakenne merkitsee, että myytävää pinta-alaa on vähemmän. Kalusteet, listoitukset ja muut rakenteet olivat valmiina. Vettä on yksi kymmenesosa siitä, mitä on normaalissa sprinklauksessa. Rakennusmääräykset eivät salli puukerrostaloissa puhallusvillaa, vaan niissä on käytettävä paloturvallisuusmääräysten mukaan kivivillaa. – Sprinklaus on korkeasumetesprinklausta. – Jokainen projekti on uniikki ja yritys voi toimittaa täysin yksilöllisen puukerrostalon. vastaamaan markkinoiden kasvavaan puukerrostalokysyntään. Esimerkiksi Hämeenlinnassa piti teetättää rakennusvalvonnalle erikseen lisäselvitys arkkitehdin pätevyydestä. Modulit suunnitellaan yksilöllisesti tilaajan tarpeiden mukaisesti niin koon kuin sisustuksenkin osalta. Suomessa kolmikerroksissa ja sitä korkeammissa puukerrostaloissa on lain mukaan henkilöt suojattava sprinkleröinnillä. – Rakensimme jo ensimmäisessä vaiheessa väestösuojan ja sprinklerikeskuksen sen kokoisiksi, että ne palvelevat myös seuraavia hankkeita. Rakentamisen nopeus ja tehokas logistiikka kuitenkin tasoittavat kilpailukykyä. Aika moni asukas on opiskelija, mutta toki muitakin asukkaita on, koska puukerrostalo on asukkaalle miellyttävämpi äänimaailmaltaan. Sisätöihin päästään aina katto pään päällä. Hämeenlinnassa olo enää ulkoja sisäpuolen viimeistelyä, mikä tarkoitti talotekniikkaa ja automaatiota. Huoneistot ovat 26-neliöisiä ja modulit olivat kooltaan 3,7x 7,2 metriä. – Kokemukset Hämeenlinnasta ovat olleet hyvät. Puukerrostaloihin liittyy edelleen epäluuloisuutta sekä kokemattomuutta ja tilanne vaihtelee eri kuntien rakennusvalvonnoissa suuresti. Asumismukavuus on huippuluokkaa, tosin paikallisen rakennusvalvonnan kanssa keskustelu on aika ajoin ollut haasteellista. Katto rakennettiin tontilla. Myös välipohjat ovat äänettömiä. – Kun moduulit liitetään vierekkäin tai päällekkäin, syntyy 40 senttiä paksu seinä, jossa modulien välissä on 20 millin ilmarako. Ääni ei kulje tuon ilmaraosta eteenpäin. Visamäen kerrostalossa on 810 asuinneliöitä ja kokonaisneliömäärä on 1200. Asukkaille puukerrostalo ei ulkoisesti välttämättä eroa millään tavoin elementtitalosta. – Komposiittien välissä on PET-muovista eli limsapullojen kierrätyskorkeista valmistettu kerros. Vastaavaa materiaalia käytetään tuulimyllyjen lavoissa, kertoo Laurila. Työmaalla teimme katon lisäksi tietysti perustukset ja pihatyöt sekä taloautomaation sähköistykset sekä käytävien laatoitukset, jotka yksistään vievät parisen viikkoa. – Esimerkiksi Visamäen asukkaista kaikki eivät välttämättä edes tiedä asuvansa puukerrotalossa. Kun modulit saapuivat paikalle, katto nostettiin ylös. Suomen Puukerrostalot Oy omistaa yksinoikeudella lisenssin yhtiön tuotantoon Suomessa. Yksiöitä on 31. Sen jälkeen oli enää jäljelle viimeistelytöitä kolmisen kuukautta. Modulit kuljetetaan Ruotsista yleensä maanteitse. Jokainen asunto on koottu tehtaalla lähes valmiiksi kuljetusta varten. Pidän itse sprinkleröintiä tarpeellisen, mutta tuo 120 euroa neliöltä hintaa lisää puukerrostalolle elementtitaloon verrattuna. – Tosin monet tutkimukset ja testit Ruotsissa osoittavat, ettei eristevillalla ole merkitystä, mutta määräykset eivät tätä vielä huomioi, toteaa Laurila. Välipohjan materiaali on sitä tiheämpää, mitä alempana sitä käytetään, koska painoa kertyy enemmän päälle. Puukerrostaloon yhä epäluuloija Puukerrostalot kiinnostavat rakennuttajia, mutta kaavoitus ja suunnittelu saattavat hidastaa kohteiden suunnitteluvaihetta. Tehdasoloissa mittatarkkuus on 0,1 millimetriä, mitä ei voi ulkotyömailla oikein noudattaa, Laurila painottaa. Tehtaalla valmistuu 75 % talosta Modulit tuotiin Hämeenlinnan tontille maanteitse Pohjois-Ruotsin tehtaalta valmiina ja asennettiin työmaalla taloksi. Puukerrostalot ovat hiljaisia. Vedeneristystä ei tarvita kylpyhuoneessa, koska runkorakenne on vettä läpäisemätön komposiittirakenne. Näin hiilijalanjälki jää mahdollisimman pieneksi. Hämeenlinnaan on tulossa myös Visa II, sillä tontilla on edelleen lisärakennusoikeutta. Urakoitsijana kohteissa toimii Suomen Puukerrostalo Oy. Ruotsissa sprinklaus ei ole pakollista puukerrostaloissa. 20 Sprinkleröinti nostaa hintaa Toimitusjohtaja Teppo Laurila sanoo, että Suomessa puukerrostalot ja muut kerrostalot eivät ole samalla lähtöviivalla paloturvallisuuden suhteen. – Ympäristöarvot vaikuttavat suosioon. Kerrostalojen paloissa tappavinta ovat savukaasut. Modulit ovat maksimissaan 35 neliötä. Ruotsalainen Lindbäcks Bygg Ab valmistaa modulit tehtaalla. Valmistaja edellyttää, että autoissa käytetään biodieseliä. Hämeenlinnassa nelikerroksisen kerrostalon kokoaminen vaati seitsemältä mieheltä kaksi päivää. – Koska kaikki tehdään valmiiksi sisätiloissa tehtaalla, rakentamisaikaiset vauriot, esimerkiksi kosteusvauriot, jäävät täysin pois laskuista. Keveydessään ja vääntöjäykkyydessään materiaali on aivan omaa luokkaansa. Noin 30-sivuinen suunnitelma maksoi yhtiölle 10 000 euroa. – Muissa kerrostaloissa sprinkleröintiä ei tarvita, vaikka kerroksia olisi saman verran. Puukerrostalo on hiljainen rakenteensa ansiosta. Sää ei ole ongelma, koska modulit tuodaan työmaalle siten, että ne voidaan heti pystyttää. – Rakenteellisen suojauksen turvaamiseksi vaaditaan määräysten mukaan kipsilevyseinät niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Sprinkleröinnillä estettäisiin palon leviäminen, olipa kyse puutai elementtikerrostalosta, huomauttaa Laurila. Pelastusviranomaisten kanssa yhteistyö on sujunut erinomaisesti, sanoo Laurila. Suomessa vaaditaan henkilöturvallisuuden vuoksi vielä sprinklaus. Normaalisti rakennustyömailla tarkastukset tehdään sen jälkeen, kun rakenteet on jo saatu valmiiksi. – Modulien koko sanelee paljolti kustannukset. Mittatarkkuus huipussaan Modulirakenteen takia puukerrostalossa jää asuintila yhden prosentin pienemmäksi kuin normaalissa elementtirakentamisessa. Visa II on kaavailtu kohde, jossa on 90 asuntoa ja noin 3000 neliötä. Vesisumu on niin hieno, ettei se edes kastele vaatteita, mutta syö hapen ilmasta ja sammuttaa näin tulipalon
Me maalasimme paikan päällä vielä muun muassa kulmalaudat. Modulien sisällä olivat kaikki viimeistelyyn tarvittavat tarvikkeet. 21 Koska kaikki tehdään valmiiksi sisätiloissa tehtaalla, rakentamisaikaiset vauriot, esimerkiksi kosteusvauriot, jäävät pois laskuista. – Työmaalla ei tarvinnut kantaa tavaroita tai materiaaleja alhaalta kerroksiin, mikä nopeutti viimeistelyä. Hyvin käsitelty ulkoverhous kestää vuosikymmeniä. Kun normaalirakentamisessa kadut joudutaan sulkemaan kenties kuukausiksi, puukerrostalon kohdalla kyse on muutamista päivistä. tyi melko vähän, koska kaikki oli mitoitettu tehtaalla jo valmiiksi. Julkisivu voidaan tehdä kokonaan puusta tai osin puusta ja betonista, mikä helpottaa rakentamista esimerkiksi keskustoissa, joissa kaava saattaa olla tiukka. Materiaalit tulivat samalla toimituksella, mikä sekin säästi aikaa. Sopii täydennysrakentamiseen Puukerrostalo sopii hyvin täydennysrakentamiseen vilkkailla keskusta-alueilla. – Puujulkisivupaneeli on maalattu neljältä sivulta. Meillä on tontti varattu Leantieltä Pasilasta Helsingistä. Ne oli toimitettu suoraan tehtaalle ja asennettu siellä valmiiksi. – Tällä käsittelyllä seuraava huoltomaalaus on 12-15 vuoden päästä. Juhani Karvonen – Talossa on aika paljon suomalaista rakennusosaa kuten hanat, lukitukset, taso-ovet, kerrosportaat ja maalit. Komposiittien välissä on PET-muovista eli limsapullojen kierrätyskorkeista valmistettu kerros. Tuona aikana modulit tuodaan paikalle ja nostetaan paikoilleen. Kuva: Maria Fäldt Kylpyhuoneessa runkorakenne on vettä läpäisemätön komposiittirakenne. – Puukerrostalorakentaminen sopii etenkin keskustoihin häiriöttömyytensä takia. Hämeenlinnan kohteessa ulkoverhoilukin on palosuojamaalattua puuta. Paneelintoimittaja maalasi julkisivun kahdesti palosuojamaallilla ja tehdas maalasi ne vielä kertaalleen. Kadun sulkemisilla on aina hintansa. Ne olivat valmiina kussakin kerroksessa. Rakennusjätettä syn. Puukerrostalon rakentaminen tämän konseptin mukaan on nopeampaa. Yhtenä syynä on juuri mahdollisimman vähän häiriötä tuottava täydennysrakentaminen kaupunkiympäristössä, toimitusjohtaja Laurila kertoo. Elementtitalossa betonisaumaukset on uusittava 25 vuoden välein, mutta saumojen uusiminen on monin verroin kalliimpaa kuin ulkomaalaus, Laurila kertoo
Puurakentaminen sopii hyvin opiskelija-asuntotuotantoon, koska tyypillinen opiskelija-asunto on kompakti yksiö. Kun iso osa työstä tapahtuu muualla kuin työmaalla, asunnot voidaan rakentaa yllättävänkin kaukana lopullisesta rakennuspaikasta. – Korkeat puukerrostalot ovat aina haastavia kokeilukohteita. 22 Joensuussa 14-kerroksinen, Helsinkiin nousee 13-kerroksinen Puukerrostaloja opiskelijoille Suomen korkein puukerrostalo on 14-kerroksinen opiskelija-asunnoista koostuva Joensuun Ellin Lighthouse. – Opiskelijat ovat hyvin ympäristötietoisia, mutta ekologisuutta ei usein ole mahdollista painottaa asunnonvalinnassa, kertoo Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu. Kuivat tehdasolosuhteet minimoivat rakentamisvaiheen kosteusriskit. – Puurakentamisella opiskelija-asuntoyhteisöt tarjoavat tätä mahdollisuutta asukkailleen. Kuva: RAKLI Suomen korkein puukerrostalo, Joensuun Ellin 14-kerroksinen Lighthouse, on rakennettu opiskelijoille. Valmiit asunnot rakennetaan tehtaalla ja moduulit kootaan taloksi tontilla. Kunnianhimoisista hankkeista saadut opit tuovat kustannussäästöä, kun puurakentamisen määrää lisätään tavallisemmissa kohteissa, sanoo Hoasin kiinteistöjohtaja Kim Lindholm. Kuva: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto – Puurakentaminen sopii hyvin opiskelija-asuntotuotantoon, koska tyypillinen opiskelija-asunto on kompakti yksiö, sanoo Suomen opiskelija-asunnot SOA ry:n toiminnanjohtaja Lauri Lehtoruusu. Esimerkiksi Rovaniemen, Jyväskylän ja Espoon opiskelijatalot koostuvat Kuhmossa tehdyistä tilaelementeistä. Kati Wikström. Moni valmistunut ja rakenteilla oleva puukerrostalo on koottu CLT-tilaelementeistä, jolloin yksiö rakentuu yhdestä puurakenteisesta moduulista. P ian opiskelija-asumisella on kaksoisjohto, kun Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (Hoas) uusi 13-kerroksinen puukerrostalo valmistuu. Puurakenteisia opiskelija-asuntoja on myös tehty tai tekeillä Rovaniemelle, Jyväskylään ja Tampereelle
CLT:n painosta noin puolet on hiiltä, koko rakennus toimii suurena hiilivarastona koko elinkaarensa ajan ja on todellinen ekoteko. Asuntoja uuteen taloon tulee 165, joista valtaosa on yksiöitä. – Tulevaisuuden tulee olla kestävää, meillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Odotamme innolla kohteesta saatavia kokemuksia. Taloon tulee noin 200 opiskelija-asuntoa, ja rakentaminen käynnistyy vuonna 2021. Asunnot rakennetaan tehtaalla lähes valmiiksi. Tampereen opiskelija-asuntosäätiö (TOAS) on tehnyt strategisen linjauksen tutkia uudet rakennuskohteet jatkossa puurakenteisina. Asunnot rakennetaan ja kalustetaan tehtaalla täysin valmiiksi, kertoo Hoasin hankepäällikkö Anneli Keränen. Kohteeseen tulee 70 asuntoa. Myyntijohtaja Sauli Ylinen Elementti Sampo Oy:stä kertoo, että Kaupin kohde koostuu pääosin yksiöistä. Seuraava puukerrostalo nousee Niittykumpuun. 23 Joensuussa 14-kerroksinen, Helsinkiin nousee 13-kerroksinen Puukerrostaloja opiskelijoille Ekologista asumista Espooseen Tampereelle kestävää tulevaisuutta Hoasin ensimmäinen puukerrostalo on 13-kerroksinen ja rakentuu Tapiolan Tuuliniittyyn. Tulevilla asukkailla on metro lähellä ja todella hyvät liikuntapalvelut. – Olemme tehneet strategisen päätöksen tutkia uudiskohteemme puurakenteisena. Uudet hankintamallit ja avoin yhteistyö tilaajan kanssa mahdollistavat uudet ja innovatiiviset ratkaisut rakentamisessa, kertoo Hartela Länsi-Suomi Oy:n aluejohtaja Lauri Piitari. Puurakentaminen on yksi työkalu tavoitellessamme kestävämpää tulevaisuutta, sanoo TOASin hankekehitysjohtaja Juhani Puhakka. Tietysti myös kauppapaikat ovat lähietäisyydellä. Kohde on TOASin ensimmäinen puukerrostalo. TOAS rakennuttaa Kauppiin 8-kerroksisen puukerrostalon CLT-tilaelementeistä. Myös Tapiolan Tuuliniittyyn nousee puukerrostalo, jonka on määrä valmistua toukokuun lopussa 2021. Tapiolan 13-kerroksisen puutalon rakennuttaja on Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö eli Hoas. Kuva: BST-Arkkitehdit Oy. – Hanke toteutetaan allianssimallilla, josta Hartelalla on paljon kokemusta. TOAS rakennuttaa Kauppiin 8-kerroksisen puukerrostalon CLT-tilaelementeistä. Puurakentamista on tulossa muun muassa Finnooseen ja Keilaniemeen. On tärkeää, että osaamista kasvatetaan konkreettisten kohteiden kautta Pirkanmaalla. Suurin suunnitteluvaiheessa oleva kohde on Hippoksen kortteli, johon on tulossa mahdollisesti moninkertainen määrä puurakentamista Kauppiin verrattuna. Viikossa valmistuu kymmenen asuntoa Kuhmon tehtaalla. Nyt rakenteilla oleva talo on Hoasin ensimmäinen puukerrostalo, joka tarjoaa opiskelijoille ekologista asumista. Kuva: Asuntosäätiö Ilmastomyönteinen ja ekologisesti kestävä rakentaminen lisääntyy Espoossa. Suunnitelmissa on myös useampia uusia kohteita. – Tämän kaltaisia rakennuksia on erittäin tehokasta tehdä tilaelementeistä. – Kyseessä on tietääksemme maailman korkein tilaelementeistä rakennettava puukerrostalo. – Liikenneyhteyksiltään puukerrostalon sijainti on loistava
– Puu on rakennuksen julkisiKeilaniemen Portista tulee alueen maamerkki.. Rakennus tulee sijaitsemaan Kehä I:n tunnelin eteläpäädyssä. E spoon Keilaniemeen nousee puinen toimistorakennus, joka on ensimmäinen laatuaan yrityksistä tunnetulla alueella. Työntekijöillä on ainakin hienot merelliset näkymät sekä hyvät kulkuyhteydet, nimittäin vieressä on Länsimetron pysäkki sekä tulevan Raidejokerin pysäkki. Varma tavoittelee hiilineutraalia sijoitussalkkua vuoteen 2035 mennessä. Toimistorakennuksen laajuus on 17 900 neliötä. Viistosta viherkatosta tulee näkyvä ja tärkeä osa kaupunkikuvaa. 24 Kaksi isoa puurakennusta pääkaupunkiseudulle Puu sopii sijoitussalkkuun Varma toteuttaa pääkaupunkiseudulle kaksi suurta puurakennusta. Stora Enson pääkonttori nousee Katajanokalle ja moderni toimistotalo Keilaniemeen. Toimistorakennus on nimetty Keilaniemen Portiksi ja sen omistaa työeläkevakuutusyhtiö Varma. Puu on tärkeä imagollinen tekijä
Kaavamääräyksillä voidaan myös estää puurakentamista, jos esimerkiksi rakennukseen vaaditaan kivistä julkisivua. Toinen merkittävä juttu on, että puurakentamisessa olisi huomattava paikka tehostaa rakentamista. Betonirakentaminen tunnetaan, mutta puurakentamista ei, sano Juho Kess. Juho Kess näkee puurakentamisen tulevaisuuden valoisana. – Kaavoitus voi kannustaa ja mahdollistaa puurakentamista, mutta myös päinvastoin. Varman kiinteistökehitysjohtaja Sari Raunion mukaan puu viestii yhteiskuntavastuusta. Tietysti voidaan tehdä hybridirakennus, jossa väestönsuoja on betonia ja muu rakennus puusta. Puurakentamisen korkea hinta johtuu monesta asiasta. Ohjelma mukaan puurakentamista pitäisi lisätä niin julkisessa rakentamisessa kuin kaikessa muussakin kaupunkirakentamisessa. Uskon maailman menevän siihen suuntaan, että sekä tilaajat että käyttäjät alkavat vaatia lisää puurakentamista. Näyttäisi, että se on suurissa kaupungeissa otettu asialistalle. – Näkemykseni on, että puurakentamisen kustannuksissa olisi potentiaalia tulla alaspäin, jopa betonirakentamisen alapuolelle. – Puurakentaminen vaatii tällä hetkellä täyttä sään suojausta, se on kallista. 25 Puurakentamisella on Suomessa valtava potentiaali. Kaavoitus toimii myös puurakentamisen hidasteena. Sekin on jo hyvä suunta, jos osa rakennuksesta on puuta. Väestönsuojien rakentaminen ei ole järkevää toteuttaa puusta. – Jos jokaiseen taloon pitää väestösuoja tehdä, niin sitä on hankala toteuttaa puusta. Kiinteistöomistajia ja rakennuttajia edustava RAKLI ja ympäristöministeriö toteutti tänä vuonna puuklinikan, jossa pohdittiin puurakentamisen esteitä ja mahdollisuuksia. Saadaan rakentamisesta ja rakennuksen käytön aikaista hiilijalanjälkeä pienemmäksi. – Rakennuttajan näkökulmasta kasvua rajoittaa se, että puurakentaminen nähdään tuntemattomana. Puunkäytöllä suuret mahdollisuudet Puurakentamista tunnetaan huonosti, ja lisäksi kaavamääräykset voivat hidastaa puun käyttöä rakennuksissa. Puurakentamisen kustannukset ovat toistaiseksi betonirakentamista korkeammat. Tällä hetkellä monet asiat kuitenkin estävät ja hidastavat puurakentamista. – Puu on rakennuksen julkisivussa erittäin näkyvä elementti. Suosittelemme, että julkinen puoli ottaisi vetovastuuta ja kunnat ja kaupungit alkaisivat yhä enemmän rakentamaan omia rakennuksia puusta. Suomeen on laadittu puurakentamisen ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä puurakentamista. – Olennaisin syy on rakentamisen hiilijalanjäljen pienentäminen. – Saadaan parempaa laatua, jos rakentamisen siirtyy työmailta tehtaisiin, Kess toteaa. Rajoittavia tekijöitä Puurakentamisen kasvua rajoittaa kustannusten lisäksi moni muukin asia. Silloin rakennusta ei kannata tehdä puurunkoisena. Lisäksi alueellista osaamista tulisi kasvattaa ja vientiä tukea. Se erottaa rakennuksen muista Keilaniemen suurista rakennuksista, joiden yleisilme on tällä hetkellä melko lasinen.. Palomääräysten mukaisten sprinklausten asentaminen on myös arvokasta. RAKLIN projektipäällikkö Juho Kessin mukaan puurakentamista tulisi lisätä monesta syystä. Puun markkinaosuus asuinkerrostaloissa vuosina 2010-2019 oli alle kuusi prosenttia. – Uusia hankkeita lähtee käyntiin
Puu tulevaisuuden rakennusmateriaali Keilaniemen uuden toimistorakennuksen pysäköintipaikat rakennetaan pääosin maan alle. – Kaavoitus on vielä kesken, joten toivottavasti ensi vuoden syksyllä päästään rakentamaan, Raunio sanoo. vussa erittäin näkyvä elementti. Se erottaa rakennuksen muista Keilaniemen suurista rakennuksista, joiden yleisilme on tällä hetkellä melko lasinen, sanoo Varman kiinteistökehitysjohtaja Sari Raunio. Puu on Raunion mukaan Varmalle imagotekijä. Suunnitelmana on integroida rakennus uuteen kalliopysäköintilaitokseen, jonka louhinta on tavoitteena aloittaa vuoden 2021 aikana. – Me näemme puun yhtenä tulevaisuuden rakennusmateriaalina. Keilaniemen porttiin tulee toimistotiloja ja niitä tukevia tiloja, kuten ravintolaa ja kokoustiloja. Pysäköintipaikkoja laitokseen tulee noin 3000. Varman tavoitteena on, että yhtiön ilmastoystävällinen sijoituskokonaisuus eli ilmastoallokaatio kattaa 20 prosenttia kaikista sijoiStora Enson pääkonttorin katutaso tulee olemaan avointa kaupunkitilaa. tuksista vuoteen 2025 mennessä. Jos ajattelemme yrityksemme vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä, niin puu materiaalina on sellainen, jolla sitä voidaan viestiä ulospäin. 26 Varman tavoitteena on, että yhtiön ilmastoystävällinen sijoituskokonaisuus eli ilmastoallokaatio kattaa 20 prosenttia kaikista sijoituksista vuoteen 2025 mennessä. Yhtiö tavoittelee hiilineutraalia sijoitussalkkua vuoteen 2035 mennessä. Katajanokan hybridihanke Varman toinen puurakennushanke on Helsingin Katajanokalla.. Katajanokan Laiturin arkkitehtuurikilpailun voitti ehdotus nimeltä Spring
27 – Me näemme puun yhtenä tulevaisuuden rakennusmateriaalina. Kilpailun voitti Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n työ Spring. Voittajan valinnassa painotettiin muun muassa rakennuksen kaupunkilaisille tarjoamia hyviä käyttömahdollisuuksia. Pauli Jokinen Kuvat: Varma. – Suunnitelma sopii hyvin arvokkaaseen kaupunkikuvaan ja istuu kyseiseen sijaintiin, Raunio kuvailee. Varma ei ole toteuttanut aikaisemmin yhtä massiivisia puurakennuksia, joita Katajanokan Laituri ja Keilaniemen Portti ovat. Joku osa-alue saattaa olla kalliimpaa, mutta koko elinkaaren aikana puurakentaminen voi tulle jopa halvemmaksi. – Katajanokan laituri on hybridihanke. Raunion mukaan puurakentaminen ei välttämättä ole perinteistä betonirakentamista kalliimpaa. Rakennukseen tulee toimistotilojen lisäksi hotelli ja ensimmäisessä kerroksessa on julkisia tiloja, joka on avointa tavallisille kadunkulkijoille, Raunio sanoo. Puu ei välttämättä ole aina kalliimpaa. Palkintolautakunnan mukaan Spring on kaunis ja tasapainoinen työ, joka jatkaa Esplanadilta Katajanokalle ulottuvien vaaleiden kaupunkitalojen rintamaa modernin arkkitehtuurin keinoin. Sinne nousee Stora Enson uusi toimistotalo. Jos ajattelemme yrityksemme vastuullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä, niin puu materiaalina on sellainen, jolla sitä voidaan viestiä ulospäin. Katajanokan Laituriksi ristitty rakennus syntyy arkkitehtuurikilpailun kautta. Puurakentaminen on kasvava trendi ja sen hinnan arvioidaan laskevan tulevaisuudessa. – Se on hankekohtaista ja riippuu kaikista rakennukseen liittyvistä ratkaisuista. Katajanokan Laituri on hybridi-rakennus, jossa puu on hallitseva elementti. – Ei ole kokemusta ainakaan tässä mittakaavassa, mutta suunnitelmissamme on puunkäyttöä asuntorakentamisessa. Puuta myös asuntorakentamiseen. Isoissa rakennushankkeissa on monia muuttuvia tekijöitä, Raunio pohtii. Se sopii myös hyvin Katajanokan korttelirakenteeseen ja rannan julkisivurivistöön
Taloyhtiöissä murros edessä Taloyhtiöissä on erityinen syy harkita sähkösopimuksen lisäksi kokonaista sähköpalvelujärjestelmän tulevaisuutta. siis kasvaa. Ennen kuin menee umpimähkään tarttumaan yllättäen tulevaan tai internetistä löytyvään halpasähkötarjoukseen, kannattaa pyytää tarjous omalta sähköyhtiöltä. Voi saada iloisen yllätyksen. Niistä pörssisähkö kiinnostaa yhä useampaa. Niinpä Suomeen onkin syntynyt sähköpalveluyhtiöitä, jotka tekevät vertailun puolestasi. Uudet energiayhteisösäädökset ja aurinkosähköjärjestelmät tuovat lisäksi taloyhtiöille mahdollisuuden ruveta jopa sähköntuottajaksi, joka voi jakaa sähköä verottomasti talon asuntoihin. Tuulisähkömarkkinoilta on kuulunut, että tuotantokustannus voi Sähkölasku kannattaa nyt tarkistaa varsinkin, jos sähkösopimuksen tekemisestä on vuosia. Kuluttaja on saattanut maksaa satasia vuodessa liikaa. Sähköyhtiöt tarjoavat monenlaisia sopimuksia. Verot muodostavat helposti kolmanneksen sähkölaskusta, joten ajatus on houkuttava. Kenelle sähköstäsi oikein maksat ja paljonko. Miten se vaikuttaa taloyhtiön sähkösopimukseen. Ohessa on laskelmaesimerkki, jota voi soveltaa vaihtamalla taulukkoon omat lukunsa. Sähköjärjestelmän ylläpitäjä, kantaverkkoyhtiö Fingrid kuvaa selkeästi sähkön tuotannon ja jakelun verkostot. Omassa sähkölaskussa sekä sähköyhtiöiden tarjoushinnoissa on monenlaista hintaa; toiset sisältävät arvonlisäverot, toiset eivät. Viime vuonna Suomen alueen pörssikeskihinta (aluehinta) oli 44,04 euroa megawattitunnilta (MWh=1000 kWh). Tätä hintaa on käytetty esimerkkilaskelmassa. On yleissähköä ja uusiutuvaa sekä määräaikaisia tarjouksia. Voisiko vaihtoehdot laskea itsekin. Pörssivertailusta voi aloittaa Vertailulaskelman teko on helpointa, kun aloittaa juuresta, siis Nord Pool Spot -pörssisähkön sähköenergian hinnasta. Sopimuksen laadulla voi olla suurikin merkitys myös siirtohintaan. Kantaverkkopalvelun hinnoittelurakenne. 28 S ähkölasku kannattaa nyt tarkistaa varsinkin, jos sähkösopimuksen tekemisestä on vuosia. Autojen sähkönlatauspisteiden rakentamista ja käyttöä ei voi enää jättää laskelmista. Kuluttaja on saattanut maksaa satasia vuodessa liikaa, kuten oheisesta vertailulaskelmasta ilmenee. Olet sitten kerrostalon vuokralainen, taloyhtiön budjettia tutkiva asunnonomistaja tai pk-yrittäjä, niin sähkölaskun ja sähkön hinnan vertailu eri lähteistä on vaikeaa. Sähkönkäyttö Sähkön siirtohintaan vaikuttaa paljon myös sähkösopimus Aika tarkistaa sähkölaskusi Juuri nyt on syytä tarkistaa viimeisin sähkölasku, sillä sähkömarkkinoilla on murros, joka heijastuu myös jakeluyhtiöiden sähkösopimuksiin
Pörssisähkösopimus kannattaa tehdä, jos pystyy helposti säätelemään sähkönkäyttöään vaihtelevien pörssihintojen mukaan. Ja sähköverostakin maksetaan arvonlisävero, niin nurinkuriselta kuin se tuntuukin. Paha ongelma Etelä-Ruotsin sähköntuotannossa aiheutti alueelle suuren sähkövajauksen ja hinnannousun Suomeen ja Baltiaan asti. Pörssisähkön hinta on pysynyt lämpimien ja sateisten säiden vuoksi alhaisena, mutta se saattaa hypähtää äkkiä. Suomen aluehinta on aika lailla säiden armoilla. Kantaverkkoyhtiö Fingrid laskuttaa sähköjärjestelmän ylläpidosta kantaverkkopalvelumaksuina keskimäärin 0,015 euroa kilowattitunnilta. Arvonlisäveroa 24 prosenttia maksetaan sekä käytetystä sähköstä että siirtohinnasta. Esimerkiksi Kymenlaakson Sähkö helpottaa ratkaisun tekoon tarvittavaa pähkäilyä. Kahden vuoden kiinteähintaiseen sähkötarjoukseen tartuttiin, ja siirtomaksutkin laskevat. Välikäsiin menee paljon Kun sähköntuottajan tai pörssin pohjahinta on 0,030...0,044 euroa kilowattitunnilta, niin 5000 kWh vuodessa kuluttavan perheen sähkölaskussa kilowattituntihinta on parhaillakin sopimuksilla 0,15 euron luokkaa. Taloyhtiöissä on erityinen syy harkita sähkösopimuksen lisäksi kokonaista sähköpalvelujärjestelmän tulevaisuutta. Esimerkkilaskelmasta ilmenee, että jakeluverkkoyhtiön siirtosopimuksissakin voi olla isot erot. Sähkön pörssihintaa voit seurata myös kännykkään ladattavalla Fingridin Tuntihinta-sovelluksella. Hintahistoria. Esimerkiksi 30.11.2020 klo 9 Suomen aluetuntihinta pomppasi peräti 254,44 euroon megawattitunnilta, ja edelleen 1.12. Sen laskuttaa siirtoverkkoyhtiö. klo 17 aluehinta oli 119,93. Emme tiedä, millaista hintaa jakeluyhtiöt maksavat vuosikymmeniä toimineiden ydinvoimaloiden tuottamasta sähköstä. Siihen ei voida varmuudella odottaa merkittäviä laskuja ennen kuin Suomi tulee sähköomavaraiseksi ja siirtokapasiteetti Pohjois-Ruotsista kasvaa, noin vuoteen 2025 mennessä. Laskusta lohkaisevat siis leijonanosan sähkönjakeluyhtiö, siirtoverkkoyhtiö sekä verot. 29 kuitenkin jopa alittaa 30 €/MWh. Ihan erikseen on vielä sähkövero 0,02253 euroa, joka kerrotaan kulutettujen kilowattituntien määrällä. Sähköpörssin seuraavan päivän verottomat hinnat näet osoitteesta: www.nordpoolspot.com/Marketdata1/. Valitse Elspot prices -kohdasta ”FI”, niin näet seuraavan päivän hinnat tunneittain. alv 24%). Jos esimerkkiperhe asuisi Järvi-Suomen Energian alueella, se maksaisi sähkön siirrosta 0,1533 Kymenlaakson Sähkö näyttää sivuillaan Nord Poolin Suomen alueen kuukausittaiset tuntikeskihinnat 12 kuukauden ajalta, lisättynä oman KSOY Pörssi -sopimuksensa toimitusmaksulla 0,23 snt/kWh (sis. Esimerkkitapauksessa sähkölasku tuli vain pankkiin ja maksettiin kummemmin miettimättä, kunnes sattumalta isäntä tulosti laskun ja kauhisteli siirtokustannusta. Siirrossa on 10 eri tyyppikäyttäjää. Verojen osuus sähkölaskussa nousee helposti kolmannekseen. Ilmeni, että talon ikiaikainen yösähkösopimus oli siirron perusmaksultaan paljon kalliimpi kuin yleissähkösopimus. Siirtomaksut yli kaksinkertaiset Sähkön siirtoverkkopalvelun hinnoissa on valtavat erot eri yhtiöiden kesken. Se kertoo sivuillaan pörssisähkön keskimääräiset kuukausituntihinnat vuoden ajalta. Energiavirasto pitää yllä sekä sähkön että siirron verollisten hintojen kuukausittaista keskihintalistaa. Silti kannattaa vertailla, millaiseksi oma sähkölasku muodostuisi pörssisähkösopimuksella
Sähköverosta 24,00% 27,04 24,00% 27,04 24,00% 27,04 Vero+alv. Toimipaikkakuntaa valitessaan kannattaa myös verrata siirtomaksuja. Muita esimerkkejä: Caruna 11 520, Caruna Espoo 7 230, Turku 5 745 ja Rovaniemi 3 703 euroa vuodessa. Yritys, joka käyttää sähköä 150 000 kWh vuodessa, maksaa siirrosta eniten Kuorevedellä: yhteensä vuodessa 12 180 euroa. Yhtiöiden ilmoittamista arvonlisäverollisista hinnoista saa arvonlisäverottomat jakamalla 1,24:llä. 5000 kWh:n vuosikulutuksella Järvi-Suomen lasku nousee 766,50 euroon ja Rovaniemen jää 323 euroon, erotus 443,50 euroa. 24,00% 76,32 47,69 61,97 SÄHKÖLASKU 394,32 246,40 320,17 Siirto Perusmaksu/kk 32,52 390,24 16,31 195,72 16,31 195,72 kWh-maksu 0,0154 77,04 0,0194 97,00 0,0194 97,00 Siirto yht. 579,42 362,97 362,97 Sähkövero 0,02253 112,65 0,02253 112,65 0,02253 112,65 Alv. 139,69 139,69 139,69 SIIRTOLASKU 719,06 502,66 502,66 Aluehinta+Fingrid 295,00 26,50% 295,00 39,38% 295,00 Jakeluyhtiö sähkö 98,00 8,80% -21,29 38,20 Jakeluyhtiö siirto 392,28 35,23% 217,72 29,06% 217,72 Sähkövero 112,65 10,12% 112,65 15,03% 112,65 Arvonlisäverot 215,50 19,35% 144,98 19,35% 159,26 KOKO LASKU 1113,43 100,00 749,06 822,55 Hinta/kWh 0,22 0,15 0,16 Verot 328,15 29,45% 257,63 34,39% 271,91 33,05% Kotitalouden sähkölaskuerittely 0,0694. Maaseutu-Carunan hinta on 0,1355, Caruna Espoon 0,0735 ja Turun tai Tampereen Sähkön siirtoverkkopalvelun hinnoissa on valtavat erot eri yhtiöiden kesken. Yrityskiinteistö tarkkana! Yritysten ja muidenkin kotitalouksia suurempien käyttäjien sähkösopimushinnat ovat aivan toisenlaisia niin sähkön kuin siirtohintojenkin osalta. Vaikka siirtoverkkoyhtiötä ei voi vaihtaa toimipaikkaa siirtämättä, niin paikallisen verkkoyhtiön erilaisissa sopimuksissa voi olla merkittäviä eroja. Rovaniemen Verkko laskuttaa vain 0,0646 euroa kilowattitunnilta. Laskelmasta ilmenee myös, että sähkönjakeluyhtiö saisi yleissähkön tarjoussopimuksestaan tappiota, ellei se saisi ostetuksi sähköä halvemmalla kuin pörssisähkön 44,04 euron megawattituntihinnalla. 318,00 198,71 258,20 Sisältää aluehintaa 0,044 220,00 69,00% 0,0440 220,00 Alv. Tämä esimerkkilaskelma on tehty 5000 kilowattituntia vuodessa käyttävän perheen mukaan. 112,15 70,25 70,25 Siirto yht. 30 euroa kilowattitunnilta, kun esimerkkilaskelman yhtiön hinta on 0,1016 euroa. yht. 467,28 292,72 292,72 Sisältää Fingrid 0,0150 75,00 16,05% 0,0150 75,00 0,0150 75,00 Alv. Kiinteä hinta Sähkö 0,0440 220,00 Perusmaksu/kk 3,82 45,84 0,8000 9,60 2,4110 28,93 Käyttömaksu 0,0544 272,16 0,0378 189,11 0,0019 9,27 Sähkö yht. Kaiken sähköistyessä pk-yrittäjän sekä taloyhtiön kannattaa olla tarkkana kulutuksen kasvun kanssa ja tarkistaa sähkösopimuksensa. Laskelmasta ilmenevät arvonlisäverottomat hinnat, joiden päälle on yksilöiden laskettu arvonlisäverot. Vanhan sopimuksen mukaan 5000 kWh/v Tarjous 5000 kWh Pörssi 5000 kWh Sulakekoko 3 x 25 A 2 v. Terttu Iiskola Lähteet: Nord Pool Spot -hintaseuranta Fingridin kantaverkkopalveluhinnasto Energiaviraston sähkönja sähkön siirron hintatilastot Kymenlaakson Sähkön asiakaspalvelu
Vuonna 2020 latauspisteitä aiotaan toteuttaa kerrostaloyhtiöistä 3,5 prosentissa ja rivitaloyhtiöistä 3,3 prosentissa. Kerrostaloissa korjataan tänä vuonna yleisimmin vesija viemärijärjestelmiä sekä julkisivuja ja vesikattoa. Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometriin vastasi lähes 3000 taloyhtiöiden edustajaa. Vuonna 2019 toteutetuissa hankkeissa osuus oli noin viisi prosenttia. Korjauslainojen marginaalien keskimääräinen suuruus on pysynyt ennallaan. Taloyhtiöissä, joissa toteutetaan korjaushanke vuonna 2020, seitsemän prosenttia kertoo toteutettavan myös yhden tai useamman latauspisteen. Noin kahdeksan prosenttia kerrostalovastaajista ilmoitti korjaavansa julkisivuja sekä vesija viemärijärjestelmiä.. Koko Suomessa vastanneista 26 prosenttia arvioi taloyhtiönsä korjausrakentamisen kasvavan kuluvana vuonna, kun taas 32 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan yhtiössään viime vuoteen verrattuna. Energia-avustusta hakenut 6 prosenttia Tänä vuonna haettavaksi tullut energia-avustus on herättänyt paljon kiinnostusta, mutta vasta runsaat kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti yhtiönsä hakeneen avustusta. K oronapandemia on vaikeuttanut korjaushankkeiden päätöksentekoa ja suunnittelua etenkin kerrostaloyhtiöissä. Taloyhtiöiden lainaehtojen kehitysodotukset eivät kuitenkaan heikentyneet ihan niin paljon kuin viime kevään barometrissa. 31 Nyt korjataan vesija viemärijärjestelmiä, julkisivuja ja vesikattoa Korona supistaa talojen remontteja Julkisivuja sekä vesija viemärijärjestelmiä ilmoitti korjaavansa noin kahdeksan prosenttia kerrostalovastaajista. Rahoituksen saatavuuden suhteen vastaajien näkemykset olivat yhtä huonot kuin maalis-huhtikuussakin. Tästä syystä taloyhtiöiden korjausrakentaminen supistuu kuluvana vuonna hieman. Myös lainojen tarjouspyyntöjä on laitettu sisään aiempaa enemmän. Sähköautojen latausjärjestelmät Seuraavan viiden vuoden aikana sähköautojen latauspisteitä arvioidaan toteutettavan barometrin vastaajien yhtiöissä jo joka kolmanteen. Lainaehtojen heikentymistä odotti nyt 35 prosenttia vastaajista ja parantumista 4 prosenttia vastaajista. Korjauslainojen tarjouksia Lainarahoituksen saatavuus näyttää Kiinteistöliiton mukaan saatujen lainatarjousten mielessä parantuneen viime aikoina. Pääkaupunkiseudulla korjaaminen saattaa kuitenkin yltää lievään kasvuun kuluvana vuonna. Rivitalovastaajilla lukema nousi jo 33 prosenttiin, ja kerrostalovastaajien lukema säilyi 32 prosentissa. Tämä selviää Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometristä, joka toteutettiin lokakuun ensimmäisellä puoliskolla. Rivitaloyhtiöillä piharakenteet ja vesikatto ovat yleisimmin korjausten kohteina tänä vuonna. Kuitenkin 18 prosenttia muista vastaajista kuitenkin aikoi hakea avustusta Aralta. – Energia-avustusta koskevan kiinnostuksen määrä voidaan tulkita varsin positiivisesti, sillä vain pieni osa taloyhtiöistä korjaa isoja perusjärjestelmiä kerrallaan. Taloyhtiöiden korjausrakentaminen supistuu kuluvana vuonna hieman koronapandemian takia. – Lokakuun ensimmäisellä puoliskolla oli vastaajien yhtiöissä viime syksyyn verrattuna hieman vähemmän hankesuunnitteluja suunnitteluvaiheen hankkeita, mutta enemmän tarjouspyyntövaiheen hankkeita. Noin kolmannes vastaajista ei kuitenkaan osannut vielä sanoa asiasta. Energia-avustus nähtiin kuitenkin monen vastaajan näkökulmasta vaikeaselkoisena ja raskaana hakemisen kannalta, toteaa Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy. Arvioin, että tämä kertoo koronapandemian aiheuttamasta korjaushankkeiden suunnittelun ja päätöksenteon viivästymisestä tavanomaiseen vuosikalenteriin nähden, kertoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Miltei yhtä suuriin osuuksiin nousivat hankkeet kaikissa ulkovaippaa koskevissa rakennusosissa. Molemmat lukemat ovat selvästi kasvaneet viime syksystä. Taloyhtiöiden tarjouspyyntöjen määrissä ja tarjousten saamisessa ilmeni syksyllä jonkin verran kasvua aiempaan verrattuna. Nyt marginaalin mediaaniksi tuli 0,85 prosenttiyksikköä. Asiasta kysyttiin ensimmäisen kerran syksyllä 2017, jolloin 19 prosenttia vastaajista arveli toteuttavansa lataushankkeen seuraavan viisivuotisjakson kuluessa. Vesikatto, julkisivut, putkistot ja lukitusjärjestelmät ovat seuraavaksi yleisimpiä korjauksia kerrostaloissa. Sähköautojen latauspisteiden toteuttamisen arvioidaan olevan alkaneen viisivuotiskauden aikana yleisin hanke sekä kerrosettä rivitaloissa. Korjausrakentamisbarometrin vastaajista melkein joka toisella on kuluvana vuonna korjaushankkeen jokin vaihe menossa taloyhtiössään. Vastaajien yhtiöistä 27 prosentilla oli hanke vastaushetkellä tai sitä edeltäneellä puolivuotisjaksolla
Helsingin Kalasatamassa tehdään pilottihanketta, jossa tätä kokeillaan. Parhaillaan rakenteilla olevassa kaupunginosassa on tehty muun muassa Fiksu Kalasatama -hankkeen parissa lukuisia älykokeiluja. Sweco vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta. Rakennushanketta vetää Bassotalo. Onko meidän ilmastossa mahdollista tehdä rakennus, joka tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Voidaanko Suomeen rakentaa plusenergiatalo. EXCESS-projektin tavoite onkin paitsi osoittaa, että plusenergiarakentaminen on mahdollista, myös kehittää monistettava konsepti, jolla plusenergiatalon toimintamalli saadaan vakiotuotteeksi asuntorakentamiseen. Se tarkoittaa, että rakennus tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Jokaisessa maassa ilmasto-olosuhteet ovat erilaisia, ja hankkeissa tutkitaan keinoja, joilla pluenergiatavoitteisiin olisi mahdollista päästä, sanoo Swecon arkkitehti ja Kalasataman hankkeen pääsuunnittelija Anne Lehtinen. VTT on mukana tutkimusosapuolena. Hankkeen yrityspuolen kumppaneina mukana ovat Gebwell, Muovitech ja Tom Allen Senera. Kalasatamassa on nyt myös käynnissä rakennushanke, jossa pyritään rakentamaan plusenergiatalo. H elsingin Kalasataman alueella kokeillaan monia uusia innovaatioita. Kalasatamaan rakentuvassa talossa silmiinpistävää tuleekin Aurinkoenergian lisäksi Kalasataman rakennukseen tulee maalämpöä, jota varastoidaan.. 32 Tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat Plusenergiatalot tulevaisuutta Plusenergiatalo nousee Helsinkiin Sörnäisten teollisuusalueen tuntumaan. – Kalasataman rakennushanke on osa EU:n EXCESS-hanketta, jossa rakennetaan pilottihankkeita eri maihin. Monistettava konsepti. Suomessa tutkimme sähkön ja lämpöä tuottavien aurinkoenergiajärjestelmien suunnittelua osana julkisivua ja vesikattoa, kertoo Lehtinen. Kuva: Sweco. – Pilottihankkeista on tavoitteena luoda konsepti, jota voisi monistaa ja käyttää muuallakin
Keskitymme plusenergian saamiseen kiinteistösähkön osalta. Plusenergiatavoitteisiin voidaan päästä eri konsteilla. Lämpöputkiin pystytään säilömään energiaa. Aluksi Aalto-yliopistokiinteistöt eli ACRE selvitti mahdollisuuksia luoda alueelle maalämpöjärjestelmä, mutta lopulta päätettiin, että maalämpö korvataan hyödyntämällä ilma-vesilämpöpumppuja ja kiinteistöjen hukkalämpöjä. – Sitä ei paljon Suomessa ole tehty. Suomen lisäksi plusenergiatalot rakennetaan Belgiaan, Itävaltaan ja Espanjaan. – Lämmön talteenotto tulee olemaan rakennuksessa keskeisellä sijalla. Korttelin energiajärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2021 alussa. – Se on iso kortteli, jossa on erikokoisia taloja, lähtien kaksikerroksisesta. Pauli Jokinen – Lämmön talteenotto tulee olemaan rakennuksessa keskeisellä sijalla. Kalasataman talo tulee olemaan melko suuri. Fortum kehitti Swecon asiantuntijoiden kanssa kortteliin keskitetyn lämmitysja jäähdytysjärjestelmän. Lisäksi kortteliin tulee liiketiloja, Lehtinen kertoo. Keskiössä ovat erittäin tehokas maalämpöjärjestelmä ja aurinkopaneelit sekä talotekniikan älykäs ohjaus. Projektissa rakennetaan neljä plusenergian pilottihanketta erilaisiin ilmasto-oloihin Euroopan eri puolille. Hän uskoo, että plusenergiarakentaminen onnistuu jo olemassa olevilla teknologioilla. Lämpöputkiin pystytään säilömään energiaa. – Pidämme säännöllisesti yhteispalavereja, jossa käydään läpi, miten hankkeet kussakin maassa etenevät, sanoo Swecon arkkitehti Anne Lehtinen. Arkkitehti Anne Lehtisen mukaan plusenergiatalot ovat tulevaisuutta.. Suomessa energiatehokkuuden perustana on talotekniikka. VTT:n Ismo Heimonen toteaa, että Kalasatama on pilottikohde, eikä tavoitetta plusenergiasta välttämättä saavuteta, vaikka siihen kaikin keinoin pyritäänkin. Korkeimmassa kohdassa on 13 kerrosta. Jokaisessa EXCESS-projektin maassa tavoitteeseen pyritään hieman erilaisilla keinoilla. Vastaavia energiaratkaisuja ei ole toistaiseksi muita koko Pohjois-Euroopassa, todennäköisesti ei koko maailmassa. Asuntojen sähkö ei ole tarkastelussa mukana, Lehtinen täsmentää. – Sitä kohden meidän on mentävä. Kalasatamassa hanketta vetävän Bassotalon Jukka Lehtosen mukaan mitään mullistavaa uutta teknologiaa ei käytetä. Järjestelmän omavaraisuusaste on 70–90 prosenttia. Kehittyvä kerrostalo -ohjelman tavoitteena on yhteistyöllä lisätä muun muassa kerrostaloasumisen laatua, houkuttelevuutta ja uusia yksilöllisiä ratkaisuja. Julkisivut ovat puhtaaksi muurattua tiiltä. Keskitymme plusenergian saamiseen kiinteistösähkön osalta. EXCESS-projekti käynnistyi syksyllä 2019 ja rakentaminen Kalasatamassa alkaa alkuvuodesta 2021. olemaan rakennuksen julkisivuun sijoitettavat aurinkopaneelit. 150 asunnon kortteli Aurinkoenergian lisäksi rakennukseen tulee maalämpöä, jota varastoidaan. Pohjois-Euroopan ensimmäinen korttelitason päästötön lähienergiaratkaisu Espoossa sijaitsevan Otaniemen kampusalueesta ollaan luomassa täysin hiilineutraalia ja energiaomavaraista. Aalto-yliopiston Espoossa sijaitsevaan Aalto Works -kortteliin valmistuu vuodenvaihteessa lähes omavarainen ja hiilineutraali lähienergiaratkaisu. Tavoitteena on osoittaa, että matalaenergiataloista voidaan siirtyä nollaja jopa plusenergiataloihin jo olemassa olevilla teknologioilla. Asuntoja rakennuksessa tulee olemaan noin 150 ja kerrosalaa 10 900 kerrosneliötä. Siksi on kiinnostavaa olla arkkitehtina tällaisessa hankkeessa mukana. Pienessä mittakaavassa on tehty kokeiluja, mutta ei näin suuresti kuin Kalasataman kortteliin on tulossa. Askel tähän suuntaan otetaan konekorttelin peruskorjauksessa Aalto Works -kortteliksi, jolle suunniteltiin oma lämmitysja jäähdytysjärjestelmä. Lehtinen näkee, että plusenergiatalot ovat tulevaisuutta. Vastaavaa ei ole koko Pohjois-Euroopassa. 33 Kalasataman talo osa EXCESS-hanketta Kalasataman plusenergiatalo on osa Euroopan unionin EXCESS-projektia. Teollisen mittakaavan ilma-vesilämpöpumput pystyvät vastaamaan 10 kiinteistön lämmityksestä ja jäähdytyksestä sekä hukkalämpöjen talteenotosta. Rakennus on Hitas-hanke ja se on osa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa
Oksman on Insinööritoimisto SRT Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja. Oksman on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran suunnittelun parissa. Hän siirtyi heinäkuun alussa vanhemmaksi neuvonantajaksi ja jatkaa myös yrityksen hallituksen puheenjohtajana. Nyt hän jakaa auliisti neuvoja ja tietojaan nuoremmille. Oksman on myös jakanut tietotaitoaan Betoniteollisuus ry:n elementtijaoksen eri työryhmissä, mitä hän pitää kaikin puolin antoisana kokemuksena.. 34 Vuoden 2020 elementtisuunnittelija Pauli Oksman: Betonilla monia mahdollisuuksia Vanhempi neuvonantaja, DI Pauli Oksman kiinnostui betonista ja sen monista mahdollisuuksista jo työuransa alussa. B etoniteollisuus ry:n antoi Vuoden 2020 elementtisuunnittelijapalkinnon elämäntyöpalkintona DI Pauli Oksmanille, 65, Siilinjärveltä
– Ihan alussa suunnittelin puuja teräsrakentamista. Eli variaatiota löytyi materiaalin puolesta. Menossa on opetteluvaihe, etten tule pojan reviirille, ja välillä joutuu pyytämään anteeksikin, vanhempi neuvonantaja Pauli Oksman toteaa. Laatoissa voi olla mukana valmiiksi esimerkiksi viemäröinti ja lattialämmitys. Hän on suunnitellut toimistoja, marketteja, julkisia rakennuksia ja parkkitaloja, ja viime aikoina myös kouluja. Mutta kun tulin Kuopion alueelle töihin, niin täällä teräsrakentaminen oli vähäistä 80-luvulla. Sisäänkäynnissä on uloketta ja lastauslaiturin päällä on tiloja, jotka ovat tyhjän päällä, kahdessa kellarikerroksessa on jälkijännitettyjä rakenteita, Oksman tiivistää. – Kun betoni koostuu hiekasta, sementistä ja vedestä, niin mitä enemmän vettä siihen pannaan sitä enemmän pitää haihtua ylimääräistä vettä. Oksman on erityisesti toimitilasuunnittelija. Käynnistymässä on sivistysja hyvinvointikeskus Uuteenkaupunkiin. – Betonissa mukaan tulivat myös kylmät rakennukset, kuten paikoitushallit ja vesitiiviit rakenteet kylmissä paikoitushalleissa sekä niiden vesieristeet. – Betonin kuivuminen ja sen mittaaminen on oma prosessinsa. tonirakenteita tuli suunnittelun alle, rupesin kiinnostumaan niistä ja panostamaan niiden osaamiseen, Oksman kertoo. Rakennukset olivat pääsääntöisesi betonia. Tänä päivänä työmaalla tehdään kosteudenhallintasuunnitelma, ja mitataan kosteuksia eli pyritään hallitsemaan prosessia. Hänellä on poikkeuksellisen vaativien rakennussuunnitelmien ulkopuolisen tarkastajan pätevyys. 35 – Tykkään tästä hommasta enkä osaa yhtäkkiä lopettaa työntekoa. Betonin kuivuminen täy. – Tietysti riippuu paljon siitä mitä panee betonin päälle. Miten innovatiivisuus ilmenee. Yksi uusia Pauli Oksmanin suunnittelemia kohteita on paljon julkisuuttakin saanut uudenlainen konsepti VALO Hotel & Work Helsingin Ruskeasuolla. Oksmanin mukaan betonielementtien laatu on mennyt parempaan suuntaan. Osa vedestä tarvitaan betonin kovettumiseen ja osa vedestä sitoutuu rakenteeseen. Rakennusvalvonta tai työn tilaaja voi vaatia ulkopuolista tarkastusta Mukana tuotekehittelyssä Betoniteollisuus kiitteli palkitessaan myös Oksmanin innovatiivista lähestymistapaa. – Ulkopuolinen tarkastaja käy läpi rakennesuunnittelijan suunnitelmat ja tarkastaa, että kaikki oleelliset asiat on otettu huomioon, että suunnitelmat on tehty oikein varsinkin poikkeuksellisen vaativien rakenteiden kohteissa. Betonielementtejä on monenlaisia monenlaisella varustelutasolla, kuten julkisivuelementtejä, runkoelementtejä, seinäelementtejä, palkki-, ja pilarielementtejä, laattoja ja laatoissa erilaisia variaatiota. Betoni on mielenkiintoinen materiaali ja siinä on riittävästi haastetta ruveta sitä hallitsemaan, Oksman perustelee. Liimat matoissa reagoivat kosteuden kanssa, ja aiheuttavat sisäilmaongelmia. Betonin koostumusta ja ominaisuuksia hallitaan entistä paremmin. Asuinrakennuksia hän on suunnitellut vähemmän. Kun aloitin, ympäristörasitusluokkia oli kolme, nyt niitä on parikymmentä, ja kun niitä yhdistelee, määrä on loputon. Sillä on ratkaiseva merkitys. Seinissä ja muissa pinnoissa on enemmän hengittäviä pintoja. Erilaisilla muoteilla saadaan muun muassa graafisia pintoja ja väribetoneja. Mukava vaihe alkoi heinäkuun jälkeen, kun ei tarvitse kaikkiin asioihin puuttua. Opiskeluaikana ajattelin, että on helpompi lähteä tekemään teräsrakenteita kimmoteorian mukaan. Betonin yhteydessä puhutaan usein kosteusongelmista. Betonin käyttö monipuolistuu Betonin käyttö rakentamisessa monipuolistuu Oksmanin mukaan koko ajan, ja betonin ominaisuuksia käytetään hyväksi. – Olen ollut hyvin paljon mukana KVR-urakoissa ja tuotekeBetonin kuivuminen täysin kuivaksi voi kestää parikin vuotta. Besin kuivaksi voi kestää parikin vuotta. – Se oli varsin vaativa erikoisrakenteiden kohde. Mitä enemmän siihen perehtyi sitä mielenkiintoisemmaksi se tuli. Uudehko kohde on Kuopion Kuntolaakson uimahalli. Mersujakin tehdään maanantaimersu ja perjantaimersu. Täysin kuivaksi se ei vielä tule, kun sitä lähdetään pinnoittamaan. – Materiaalina betoni ei käyttäydy kimmoteorian mukaan, siihen tulee halkeamia, taipumia ja muita, jotka ovat hankalia laskea, mutta ne ovat laskettavissa ja tutkittavissa. Hän kuitenkin myöntää, että laadussa on elementtitoimittajakohtaisia eroja, ja saman toimittajan kohdalla eroja niin kuin autoissakin on. Yksi vaativimpia uusia kohteita on paljon julkisuuttakin saanut uudenlainen konsepti VALO Hotel & Work Helsingin Ruskeasuolla. Mikä betonirakenteissa kiehtoo. Tämä lisäsi vielä mielenkiintoa. Oksman kertoo, että eri pinnoitteille on tutkittuja kosteusarvoja, millä betonia voi niillä lähteä pinnoittamaan tai peittämään lattioita. Betonin laatu paranee koko ajan Esille nousee ”ikuinen” kysymys betoni laadusta. Esimerkiksi muovimatot ovat ongelmallisia, koska ne eivät laske kosteutta läpi tai laskevat hyvin hitaasti. Betoniteollisuuden palkinnon perusteissa kiitetään Oksmanin osaamista muun muassa rakennussuunnitelmien ulkopuolisessa tarkastamisessa. Välillä ei mitattu, vedettiin pintoja ja muovimattoja betonin päälle, ja varsinkin liimat reagoivat betonin kosteuden kanssa. – Elementeissä on vaihtelua, mutta kokonaisuutena olen sitä mieltä, että koko ajan laatu paranee, ja varsinkin säilyvyysominaisuudet on otettu entistä enemmän huomioon. Kosteusongelma ilmenee usein juuri lattioissa. – Betonirakenteissa tulivat mukaan jälkijännitysasiat, joilla pystyi hallitsemaan sekä taipumaa että halkeilua
Eihän sääntöjä voi mennä rikkomaan, mutta luovasti niitä voi soveltaa. Tarkoitus on pitää ensi vuonna 14 viikkoa lomaa, ja antaa enemmän nuorille tilaa. Yrityksessä on sukupolvenvaihdos meneillään. Golf –kentät vetävät puoleensa kesäisin, talvella hiihto ja laskettelu. Sisaryrityksen omistavat Pauli Oksman ja Insinööritoimisto SRT Oy yhdessä yhteensä 55 prosentin osuudella ja paikallinen toimitusjohtaja DI Seppo Heikkinen 45 prosentin osuudella. kassa Kuopiossa työskentelee 20 henkilöä ja liikevaihtoa kertyy 2,9 miljoonaa euroa. – Jotta pystyy tulkitsemaan normeja ja sääntöjä, pitää hallita perusasiat eli se, mitä halutaan tehdä hyvän lopputuloksen saamiseksi. – Koska suunnittelutyö on SRT:n vanhempana neuvonantajana sekä tekee myös ”ihan rehellistä suunnittelutyötäkin”. Olen pikkuhiljaa siirtymässä taka-alalle ja täyspäiväisesti eläkkeellekin, mutta rauhallisesti kiinnostuksen ja voimien mukaan teen töitä tällä hetkellä ihan normaalisti. Viikonloppuna hän oli menossa hirvimetsälle. Kun ikä tulee täyteen, eläkettä pitää ruveta nostamaan. Minun roolini on ollut keksiä rakenne, jolla tavoitteeseen päästään, ja myös varmistaa, että se täyttää määräykset ja ohjeet. Yrityksen pääpai. – Tarkoitus on, etteivät nuoret löisi päätään samaan mäntyyn, mihin itse on aikoinaan lyönyt tai mikä on huomattu ongelmaksi. Minä olen jäänyt viimeiseksi, ja ainoastaan minulla on jäänyt jälkikasvua alalle, ja poika on halunnut jatkaa yritystä ilman enempää painostusta tai ohjaamista, Oksman naurahtaa. – Eihän sitä ole kiellettykään tekemästä. Syksyisin ja keväisin hänen tapanaan on ollut vuodesta 1994 lähtien vaeltaa viikko tutun kolmen hengen porukan kanssa Lapissa. Pauli Oksmanin jäätyä eläkkeelle hänen tilalleen toimitusjohtajaksi nimitettiin hänen poikansa, DI Otto Oksman. Kokemusta ja tukea nuoremmille Oksman on toista vuotta eläkkeellä, ja toimii nyt Insinööritoimisto – Valo oli varsin vaativa erikoisrakenteiden kohde. Työn vastapainona Pauli Oksmanilla on liikunnallisia harrastuksia luonnossa. Sieltä voi ammentaa tietoa, ja kun tilanne tulee päälle, silloin voin kertoa, miten asia on aiemmin ratkaistu ja kohteessa ratkaisuun päädytty. Insinööritoimisto SRT:n omistavat yhdessä Otto ja Pauli Oksman, muita omistajia ei tällä hetkellä ole. Sisaryritys Insinööritoimisto SRT-Uusimaassa Järvenpään toimipisteessä on viisi henkilöä ja liikevaihtoa 600 000 euroa. Neljän-viiden tunnin kierros on hyvä irtautuminen työelämän kiireistä. Isoimmat virheet voi pyrkiä välttämään, mutta jokaisen on tehtävä omat virheensä, koska virheistä oppii kaikkein parhaiten. – Olen vähentämässä koko ajan työpanosta, mutta kuitenkin antamassa tukea ja kokemusta. Pitää myös tietää lopputulos, mihin normi tähtää, Oksman kommentoi. – Kun vaelluksella kännykkä on kiinni ja irtautuu työelämästä, saa miettiä rauhassa asioita, enkä golf-kierroksen aikana vastaa puheluihin. – Neljä muuta perustajaa ovat jo eläköityneet ja luopuneet suunnittelusta. Vaellus irrottaa työelämästä Insinööritoimisto SRT:n juuret juontavat 36 vuoden taakse, jolloin viisi työkaverusta Rakennussuunnittelutoimisto Turunen & Räisänen Ky:stä lähtivät ja perustivat Insinööritoimisto Savon Rakennetekniikka Oy:n. Sisäänkäynnissä on uloketta ja lastauslaiturin päällä on tiloja, jotka ovat tyhjän päällä, kahdessa kellarikerroksessa on jälkijännitettyjä rakenteita, Pauli Oksman tiivistää. Kun olen noin 40 vuoden aikana lähes 6000 kohteessa ollut mukana, kaikennäköistä kokemusta on kertynyt. 36 hittelyprojekteissa kehittelemässä erilaisia palkkeja ja laattojen mitoitusta betoniteollisuuden kanssa. Betoniteollisuus katsoi, että Oksmanilla on kyky tulkita normeja ja sääntöjä. Siinä pääsee ideoimaan ja vaikuttamaankin lopputulokseen, vaikka tilaaja asettaa aina tavoitteen ja reunaehtoja sille, miten tavoite saavutetaan ja onko se ylipäätään saavutettavissa
Esimerkiksi muovimatot ovat ongelmallisia, koska ne eivät laske kosteutta läpi tai laskevat hyvin hitaasti.. Kun tekee isoja päätöksiä, pitää aina myös ”väyrystellä” ja nukkua yön yli. aivotyötä, niin pitää antaa aivojenkin levätä. Sen jälkeen joku ongelmakin ratkeaa paljon paremmin. Jouni Suolanen – Tietysti riippuu paljon siitä mitä panee betonin päälle. 37 Syksyisin ja keväisin Pauli Oksmanilla on ollut tapana vaeltaa tutussa kolmen hengen porukassa viikko Lapissa. Jos päätös tuntuu vielä herättyäkin hyvältä, niin se on todennäköisesti hyvä, Oksman opastaa
Tornin merkkihetket ovat samalla osa koko Suomen historiaa. Tarinat vetoavat matkailijoihin erityisesti nyt, kun elämme erikoisia aikoja, Sokotel Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Härmälä toteaa. Sen kanssa samaan aikaan suunnittelussa ollut Kino-Palatsin hanke ei toteutunut, mutta Torni valmistui maaliskuussa 1931, jo ennen kuin sillä oli rakennuslupaa. K atutaide tuo Helsingissä sijaitsevan Tornin vahvat tarinat modernilla tavalla tähän päivään. Taideteoksiin on koottu niin kulinarismin merkkihetkiä, suomalaista sotahistoriaa kuin kuulujen vieraiden käyntejä. Pilvenpiirtäjähotellin suunnitteli maineikas arkkitehtitoimisto Jung & Jung.. Mielestäni Tornissa identifioituvat hienosti suomalaisuuden tärkeät ilmentymät; itsenäisyys, elämykset ja suomalainen sisu. Hotelli Tornin vuosikymmeniin voi nyt tutustua hotellin edustalle pystytettyjen katutaidekollaasien kautta. 38 Hotelli Tornin vaiherikkaat vuosikymmenet työmaa-aitoihin Taideteoksissa pala Suomen historiaa – Torni on vahvojen tarinoiden talo, jonka historiaa ei voi ohittaa, toimitusjohtaja Jarkko Härmälä toteaa taustanaan katutaidekollaasi Restaurants. – Teokset tuovat varmasti paljon muistoja Tornissa vierailleille. Rakennustyömaan aitoihin pystytetyt teokset on tehnyt helsinkiläinen graafikko Ale Lauraéus. – Torni on vahvojen tarinoiden talo, jonka historiaa ei voi ohittaa. Sekatekniikalla toteutettuja töitä on seitsemän, joista jokaisella on oma teemansa Tornin ravintolaelämästä pilvenpiirtäjäromantiikkaan. Niihin kannattaakin tutustua lähietäisyydeltä, toki rakennustyöt huomioiden, taiteilija Lauraéus kehottaa. Kuvakollaasien kautta pääsee mielikuvamatkalle espanjalaisja kiinalaisravintoloiden makuihin, kokemaan talvisodan alkuhetkiä, lentämään Zeppelinillä ja tutustumaan talon kiinnostavaan vieraskirjaan. Katolle tehtiin kulkuyhteys Tornin rakentaminen liittyy Helsingissä 1920-luvulla suunnitteilla olleisiin pilvenpiirtäjähankkeisiin
Merivaaran kalusteilla sekä Le Corbusierin sveitsiläisillä valaisimilla. Talvisodan aikana hotellin täyttivät ulkomaiset toimittajat. Ilmalaiva ei kuitenkaan laskeutunut Torniin, mutta sitä varten tehty kulkuaukko näkyy yhä hotellin Kuvakollaasien kautta pääsee mielikuvamatkalle espanjalaisja kiinalaisravintoloiden makuihin, kokemaan talvisodan alkuhetkiä ja lentämään Zeppelinillä. Kirja sai jatkoa vuonna 1955 kun Eino S. Hotellin liiketoimintaa operoiva toimitusjohtaja Jarkko Härmälä kertoo, että taide on aina ollut osa Tornia siinä missä upeat näköalatkin. Uusia puheenaiheita on Tornissa aina luotu. Tornin ritarit -nimisen gastronominen veljeskunta perustettiin 1949 välittämään gastronomian perustietoja Torni-lehdessä sekä kirjoissa. Katutaideteokset ovat esillä Tornin pääsisäänkäynnin luona, osoitteessa Yrjönkatu 26, Helsinki. Vuosina 1941–1944 hotelliin oli majoittunut Wehrmacht. Huoneiden sisustuksen suunnitteli Pirkko-Liisa Topelius, ja Tornin puolen huoneita varusteltiin muun muassa suomalaisen J. Hotelli sulkeutui 16.12.2019 runsaan vuoden kestävän remontin ajaksi, joka on hotellin historian suurin remontti. Vuonna 1981 Tornin vierellä sijaitseva jugendtyylinen asuintalo Kyllikki liitettiin hotelliin. Tyylillisesti se oli yhdistelmä art decoa ja funkkista. Peruskorjauksen tilaaja on vakuutusyhtiö Varma, hotellioperaattorina toimii Sokotel Oy. Ajatus oli, että ilmalaiva voisi laskeutua katolle, ja laivan matkustajat siirtyä sieltä tikapuita pitkin hotelliin cocktailille. Neuvostoliittolaisten poistuttua hotelli oli siivottomassa kunnossa ja myös sen kalusteita oli hajotettu. Hotelli on tarkoitus avata loppuvuonna 2021. – Talossa vallinnut vapauden tunne, tietynlainen juhlavuus ja moninaiset aistinautinnot toivat taiteilijoita, kuten muitakin merkkivieraita, taloon alusta asti. Sisustussuunnittelusta vastaavat Sisustusarkkitehdit Fyra Oy ja Studio Joanna Laajisto. Jouni Suolanen Kuvat: Pekka Mustonen. Remontissa uusitaan putkistot, ilmastointi, huoneiden ikkunat, valaistus, ovet, sisustus ja ulkovalaistus. Repo toimitti teoksen Toiset pidot Tornissa. Into Auer johti Tornin huoneesta 310 käsin Isänmaan ja Lain Puolesta -liikettä, joka toimi hallituksen vastavallankumouksellisena välineenä oikeistoradikaalia Lapuan liikettä vastaan. 1950-luvulla Tornin kabinetti oli monien ajan viihdejulkkisten kokoontumispaikka. Tornissa sielu sai – ja saa jatkossakin – moninaista ravintoa. Vuonna 1972 tapahtuneen omistajanvaihdon myötä hotelli ja kaikki sen ravintolat uusittiin. Kyllikin puolelle rakennetut sviitit varustettiin Eliel Saarisen kalusteilla. Yrjö Kivimiehen toimittama, vuonna 1937 ilmestynyt keskustelukirja Pidot Tornissa koottiin Tornissa järjestetyn kulttuuripoliittisen keskustelun pohjalta. Taide aina osa Tornia Lähes 70 metriä korkea, 13-kerroksinen hotelli säilyy eleganttina ja persoonallisena hotellina, jossa nykytaide ja uusimmat ravintolailmiöt jatkavat talon mielenkiintoista historiaa. huipulla sijaitsevan Ateljee Barin katossa. Uutta aikaa edusti myös rakenteilla olleen hotellin huipulle vuonna 1930 rakennettu kulkuyhteys katolle Helsingissä 24. Uusi omistaja uusi hotellin Torni vuokrattiin Helsingin Osuuskaupalle vuonna 1972, minkä seurauksena se liitettiin Sokos Hotels -ketjuun. Ulkokuori säilyy ennallaan. Jatkosodan päätytyttyä liittoutuneiden valvontakomission neuvostoliittolaisvaltuuskunta majoittui Torniin vuosiksi 1944–1947. Vuosien 2004 ja 2005 aikana hotellin julkisivut kunnostettiin sekä sen valaistus, ilmanvaihto ja jäähdytys uusittiin. syyskuuta vierailleen Graf Zeppelin -ilmalaivan telakoitumista varten. Hotelliin tuli 100 hotellihuonetta sekä useita ravintoloita ja kabinetteja. Tuolloin siellä usein nähtyjä henkilöitä olivat muiden muassa tietokilpailumies Tauno Rautiainen, elokuvaohjaaja Aarne Tarkas, toimittajat Jaakko Jahnukainen ja Matti Jämsä sekä iskelmälaulaja Olavi Virta. Valmistuessaan Torni edusti uutta aikaa. 39 Viihdejulkkisten kokoontumispaikka Mäntsälän kapinan aikaan keväällä vuonna 1932 majuri evp. Suomen ensimmäiseen sähköistettyyn rakennukseen hissit toimitti Kone ja astiastot Arabia. Nyt käynnissä oleva mittava uudistustyö tuo taloon sisältöä ja merkitystä, joilla hotelli palauttaa sille kuuluvan paikkansa helsinkiläisessä hotellija ravintolamaailmassa. Liitoksen johdosta hotelli laajeni 50 huoneella, jotka edustivat kansallisromanttista tyyliä. Teos Moderni King Kong, Ale Lauraéus
S uomen kiinteistösijoitusmarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosien aikana. Koska rahastot ovat velvoitettuja jakamaan vuosittain tuottonsa sijoittajille, pääsevät myös sijoittajat nauttimaan kiinteistösijoitusten tasaisista tuotoista. KTI Kiinteistötieto Oy julkaisi ensimmäistä kertaa erikoissijoitusrahastoihin kohdistuvan katsauksensa. Muiden vaihtoehtorahastojen tapaan kiinteistörahastojen hoitajat kuuluvat EU-tasoisen AIFM-sääntelyn (Alternative Investment Fund Managers) piiriin. Vaihtoehtorahastojen hoitajat ovat. – Kiinteistöjen nettotuotto on useimmiten varsin vakaa, ja se heilahtelee vuokratasojen, käyt– Kiinteistöjen nettotuotto on useimmiten varsin vakaa, ja se heilahtelee vuokratasojen, käyttöasteen sekä ylläpitokustannusten mukaisesti. Suomessa toimii 19 kiinteistöihin ja tontteihin sijoittavaa erikoissijoitusrahastoa. Noin 55 prosenttia rahastojen kiinteistösijoituksista sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Rahastojen tulee jakaa valtaosa tuotoistaan tuotto-osuuksina sijoittajille, ja siksi ne tarjoavat kiinteistösijoittamiselle tyypillistä vakaata ja jatkuvaa tuottoa, Kaleva kertoo. Sijoituksista reilu kolmannes on vuokra-asuntokiinteistöissä, vajaat 30 prosenttia toimistoja liikekiinteistöissä ja hieman yli neljännes erilaisissa töasteen sekä ylläpitokustannusten mukaisesti. Ensimmäinen kiinteistöihin sijoittava erikoissijoitusrahasto perustettiin vuonna 2012. Finanssivalvonta valvoo vaihtoehtorahastojen hoitajien toimintaa. – Kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen keskeinen sääntely pohjautuu vaihtoehtorahastojen hoitajista annettuun lakiin sekä kiinteistörahastolakiin. – Yhtenä merkittävänä kiinteistösijoittamisen kasvun ajurina ovat olleet kiinteistöihin sijoittavat erikoissijoitusrahastot, jotka ovat kasvattaneet nopeasti rooliaan kiinteistösijoitusmarkkinoiden toimijoina, toteaa toimitusjohtaja Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy:stä. Rahastojen sääntelyn keskeisenä lähtökohtana on sijoittajien tasavertainen kohtelu, Kaleva toteaa. julkisten palvelujen tuottamiseen käytetyissä yhteiskuntakiinteistöissä. Vuonna 2019 kiinteistösijoitusten markkina-arvot nousivat keskimäärin neljä prosenttia ja nettotuotto oli 4,7 prosenttia. Toimitilakiinteistöissä puolestaan selkeästi suurempi osuus kokonaistuotoista on muodostunut vuotuisesta nettotuotosta. Korona hiljensi sijoitusmarkkinat Vuoden 2019 lopussa Suomen ammattimaisten kiinteistösijoivelvollisia raportoimaan säännöllisesti Finanssivalvonnalle hoitamistaan vaihtoehtorahastoista. Vaihtoehtorahastolla tarkoitetaan yhteisöä tai muuta yhteistä sijoittamista, jossa varoja hankitaan useilta sijoittajilta ja sijoitetaan määritellyn sijoituspolitiikan mukaisesti sijoittajien eduksi. – Ne ovat luonteeltaan jatkuvia, ja tarjoavat säännöllisen mahdollisuuden lunastuksiin ja merkintöihin. KTI Kiinteistöindeksin mukaan kiinteistöt ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana tuottaneet keskimäärin 6,2 prosentin vuotuisen kokonaistuoton, josta nettotuoton osuus on 5,8 prosenttia ja arvonmuutos 0,4 prosenttia. Rahastot kasvoivat ennätysmäiset yli kaksi miljardia euroa vuonna 2019. Kaleva kertoo, että erikoissijoitusrahastojen kautta kiinteistömarkkinoille on viime vuosina kanavoitunut miljardeja euroja suomalaisten kotitalouksien, instituutioiden sekä enenevästi myös kansainvälisten sijoittajien sijoitusvaroja. Kuten kaikkeen sijoittamiseen, myös kiinteistösijoittamiseen liittyy riskejä. 40 Erikoissijoitusrahastot laajentavat kiinteistösijoittamista Pääkaupunkiseutu selvä ykköskohde Helsingissä uskeasuolle Mannerheimintien varteen on viime vuosina rakennettu paljon liikekiinteistöjä. Eri kiinteistösektoreiden välillä on merkittäviä eroja kokonaistuotoissa sekä niiden muodostumisen dynamiikassa: nettotuotto on tyypillisesti matalin asuntokiinteistöissä, kun taas positiivisen arvonkehityksen merkitys on etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana ollut niissä merkittävä. Kiinteistöihin sijoittava erikoissijoitusrahasto on rahastomuotoisesti toimiva epäsuoran kiinteistösijoittamisen muoto. Keskimäärin kuuden prosentin tuottoa Kiinteistösijoitusten tuotto muodostuu kahdesta komponentista vuokratuotosta muodostuvasta nettotuotosta sekä kiinteistöjen arvonmuutoksesta. Niiden yhteenlaskettu tase on jo yli kahdeksan miljardia euroa. Erikoissijoitusrahastojen tasaiset tuotot pohjautuvat pitkälti kiinteistösijoitusten vakaaseen nettotuottoon. Vaihtoehtorahastoja koskeva sääntely poikkeaa muita sijoitusrahastoja koskevista säädöksistä esimerkiksi sijoitusrajoitusten osalta. Vuoden 2020 puolivälissä markkinoilla oli 17 kiinteistöihin ja kaksi tontteihin sijoittavaa erikoissijoitusrahastoa, joiden yhteenlaskettu tase oli lähes 8,4 miljardia euroa. Erikoissijoitusrahastot säänneltyjä Erikoissijoitusrahastot ovat niin kutsuttuja vaihtoehtorahastoja. Uusia rahastoja on perustettu tasaiseen tahtiin etenkin viime vuosina. Yleisölle tarjotut erikoissijoitusrahastot ovat niin kutsuttuja avoimia (open-end) rahastoja, eli niiden tulee laskea rahaston osuuksia liikkeelle ja lunastaa niitä kiinteistörahaston säännöissä määrättyinä ajankohtina. Koronan seurauksena rahastot kohtaavat nyt ensimmäisen merkittävän markkinakäänteensä. Arvonmuutokseen liittyvä riski on puolestaan tyypillisesti suurempi, ja siihen vaikuttavat odotetun vuokrakassavirran ohella myös yleiset sijoitusja rahoitusmarkkinoiden olosuhteet, kuten korkotaso sekä markkinoiden likviditeetti, Hanna Kaleva selvittää
– Maaliskuun loppupuolella alkanut koronapandemia hiljensi kiinteistösijoitusja kauppamarkkinat. Vuoden ensimmäisinä kuukausina myös monet erikoissijoitusrahastot jatkoivat kasvuaan. Kiinteistörahastojen yhteensä noin 14,5 miljardin euron kiinteistösijoitukset käsittävät sekä erikoissijoitusrahastot että pääosin instituutioille tarjotut kommandiittiyhtiömuotoiset rahastot. Vuosi 2020 alkoi vilkkaana kiinteistösijoitusmarkkinoilla, ja ensimmäisen vuosineljänneksen kiinteistökauppojen volyymi nousi korkeaksi, noin 2,8 miljardiin euroon. 41 Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Vuoden toisella neljänneksellä kiinteistökauppojen määrä jäi noin 400 miljoonaan euroon. Pääosalla rahastoja velkaa oli huomattavasti alle niiden määrittämän tavoitetason, mikä osaltaan lisää niiden likviditeettipuskurien määrää. Vuoden 2019 lopussa erikoissijoitusrahastojen yhteenlaskettu tase oli noin 8,5 miljardia euroa, ja niiden kiinteistösalkkujen markkina-arvo noin 7,5 miljardia euroa, eli rahastoilla oli pääomia yhteensä selkeästi enemmän kuin niillä oli kiinteistöihin sitoutuneita varoja. Jouni Suolanen. Vuoden 2020 ensimmäisellä vuosineljänneksellä erikoissijoitusrahastot kasvoivat 590 miljoonaa euroa, mikä on toiseksi korkein vuosineljänneskasvu rahastojen historiassa. Kiinteistösijoitusmarkkinoiden ammattimaisten toimijoiden määrä on myös kasvanut, kun markkinoille on tullut runsaasti uusia sekä kansainvälisiä että kotimaisia sijoittajia. Tämä oli ensimmäinen vuosineljännes lähes viiteen vuoteen, kun Suomen kiinteistökauppavolyymi jäi alle miljardiin euroon, Hanna Kaleva kertoo. Kotimaisista sijoittajaryhmistä etenkin erilaiset kiinteistörahastot ovat kasvattaneet rooliaan nopeasti. Kasvua selittivät sekä ammattimaisten sijoittajien omistukseen valmistuneet uudiskohteet että sijoituskiinteistöjen markkina-arvojen nousu. Kiinteistösijoittaminen on houkutellut viime vuosina pääomia, kun korot ovat pitkään pysytelleet poikkeuksellisen matalina ja osakemarkkinoiden arvostukset ovat olleet korkeita. Kiinteistökauppoja tekivät muun muassa OP:n, Aktian, Trevianin ja LähiTapiolan hallinnoimat erikoissijoitusrahastot. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Rahastojen likviditeettiasema oli siis varsin vahva koronapandemiasta aiheutuvan talouskriisin alkaessa. Vuoden 2019 aikana ammattimainen kiinteistösijoitusmarkkina kasvoi 11 prosenttia. tusmarkkinoiden kokonaiskoko oli KTI:n arvioiden mukaan noin 77 miljardia euroa. www.jarmopakarinenoy.
42 Sampsa Vilhunen on huolissaan kalakantojen romahduksesta. Kuva: WWF ”Vesivoimaloiden rakentaminen uhkaa EU:n ympäristötavoitteita” Tuet pois vesivoimaloilta?
43 Vanhankaupungin pato Helsingissä. Vesivoimaloiden tukeminen on järjestöjen mukaan ristiriidassa alkuvuodesta EU:ssa hyväksytyn kestävän talouden tiekartan kanssa. Se estää monien kalojen luonnollisen liikkumisen. Järjestöjen mukaan vesivoiman tukeminen on räikeästi vastoin EU:n luonnon monimuotoisuussekä vesientilatavoitteita. Ne eivät pysty lisääntymään muualla kuin koskissa. Suunnitteilla tai jo rakenteilla on yli 5500 vesivoimalaa. Kohti vesistöjen hyvää tilaa WWF:n mukaan uudet voimalaitossuunnitelmat uhkaavat suunnitelmia ja tavoitteita. Jos virtavesi on katkaistu padolla, eikä ole tehty toimivaa Suomessa on noin 250 vesivoimalaitosta. Nyt ympäristöjärjestöt ympäri Euroopan unionin vaativat julkisen tuen poistamista uusilta vesivoimaloilta. Tällaisia vesistöjä on Euroopan sisävesistä reilusti alle puolet. – Jos ajattelee laajemmin, niin luonnon monimuotoisuuden hupenemisen pysäyttäminen on nostettu globaalisti yhtä tärkeäksi tavoitteeksi kuin ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Meritaimen hyppää patoa vasten. Hyvä ekologinen tila tarkoittaa esteettömiä vesistöjä, joissa on elämää ja joiden vedenlaatu on hyvä. Siellä ne saavuttavat sukukypsyyden, jonka jälkeen ne palaavat lisääntymään virtavesiin. Vaikka kaikki suunnitellut yli 5500 vesivoimalaitosta rakennettaisiin, vesivoiman osuus EU:n sähköntuotannosta nousisi kymmenestä prosentista vain 11,2–13,9 prosenttiin, järjestöt arvioivat. Kuva: Petteri Hautamaa/WWF. Se johtuu siitä, että jokia on padottu sekä vesivoimaloiden takia että myös maatalouden tarpeisiin, Vilhunen kertoo. Ympäristöjärjestöjen arvioiden mukaan vuosina 2016 ja 2017 EU-maat rahoittivat vesivoimahankkeita yli neljällä miljardilla eurolla. Mistä oikein on kyse. Y li 150 eurooppalaista luontoja ympäristöjärjestöä vetoaa Euroopan unioniin julkisen tuen poistamiseksi uusilta vesivoimaloilta. Vaelluskalat taantuneet Vaelluskalojen kohdalla jokien voimakas patoaminen on näkynyt voimakkaasti. Sen sijaan, että rakennetaan lisää vesivoimaa ja padotaan jokia, meidän tulisi poistaa patoja. Useissa Euroopan maissa ollaan näihin toimenpiteisiin jo ryhdyttykin, kertoo WWF Suomen ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen. Alun perin jo vuonna 2015 piti olla saavutettu hyvä ekologinen tila pintavesissä, mutta sitä tavoitetta on jouduttu siirtämään vuoteen 2027 saakka. – Vaelluskalojen elinkiertoon kuuluu tietty määrä makeassa vedessä vietettyä aikaa, jonka jälkeen niiden tulee päästä kasvamaan joko mereen tai isoihin järviin. Järjestöt perustelevat vaatimusta muun muassa sillä, että suhteutettuna voimaloiden mahdollisesti tuottamaan energiamäärään ne aiheuttavat valtavaa tuhoa vaelluskaloille ja muulle luonnolle. – 1970-luvulta tähän päivään 93 prosenttia vaelluskalapopulaatiosta on taantunut koko Euroopan alueella. EU-maat ovat sitoutuneet vesipuitedirektiivillä saattamaan vesistönsä hyvään ekologiseen tilaan. Padot muuttavat virtaavan veden seisovaksi vedeksi. – Katsomme, että vesivoimaloiden rakentaminen uhkaa EU:n ympäristötavoitteita. Vaikka valtaosa olemassa olevista ja suunnitelluista vesivoimaloista on teholtaan alle 10 megawattia, niiden ympäristövaikutukset ovat isoja. Perusteluja on useita. Ei voi tulla kyseeseen toimenpiteet, joilla tuhotaan lisää luontoa, Vilhunen sanoo. EU:n alueella on yli 19000 vesivoimalaa. Vesivoiman osuus on noin 4-5 prosenttia koko Suomen energiantuotannosta. Ympäristöjärjestöt katsovat, että uusien voimaloiden merkitys energiantuotannolle on kuitenkin vähäinen
– Kun padot on aikanaan rakennettu, niin kalatiet on jätetty rakentamatta. Tuotantokustannuksiltaan vesivoimalat ovat edullisia pitkän käyttöikänsä ansiosta. Jäljelle jääneet lajit ovat uhanalaistuneet. EU:n pieniä vesivoimalaitoksia rahoitetaan huomattavasti julkisista varoista. Sähköä vesivoimalla tuotettiin vuonna 2018 kaikkiaan 13 137 GWh. Vaelluskalojen nousu kutujokiin voi estyä tai vaikeutua padotuissa vesistöissä. 44 Vesivoima Suomessa Vesivoima on kotimainen, uusiutuva ja päästötön energiamuoto. – Iso osa kaloista kuolee sukupuuttoon. Ohjelmassa luvataan myös purkaa vaelluskalojen nousuesteitä ja kunnostaa kalojen lisääntymisalueita. Yli 90 prosenttia lohikaloista on kuollut sukupuuttoon. Syy johtuu siitä, että patoja on purettu ja meritaimenen elinympäristöä on parannettu, Vilhunen sanoo. Suomessa on noin 250 vesivoimalaitosta ja Suomen koko vesivoimakapasiteetti on noin 3 190 MW. Lähde: Motiva ohitusratkaisua, kalakantoja menetetään. Mutta esimerkiksi valtio-omisteisen Kemijoki Oy:n Sierilän vesivoimalahanke on ympäristöjärjestöjen mukaan kuitenkin hallitusohjelman hengen vastainen. – Kun vesi seisoo, leväkukinnot ovat hyvin tyypillisiä. Esimerkiksi meritaimen voi paremmin kuin aikoihin. Esimerkiksi meillä Suomessa iso osa lohikannoista on hävinnyt ajan saatossa patoamisen takia, Vilhunen toteaa. Pauli Jokinen Hiitolanjoella Kangaskosken vanha voimala. Vuonna 2018 Länsi-Balkanilla 70 prosenttia uusiutuvan energian tuista käytettiin pienimuotoisiin vesivoimahankkeisiin, jotka tuottivat vain 3,6 prosenttia sähkön kokonaismäärästä. Ympäristöjärjestöjen arvioiden mukaan vuosina 2016 ja 2017 EU-maat rahoittivat vesivoimahankkeita yli neljällä miljardilla eurolla. Vuonna 2019 vesivoiman osuus Suomen sähkön tuotannosta oli 19 prosenttia. Siitä on iso haitta, jos ajatellaan talousvettä tai kasteluvettä. Mutta suuntaa on mahdollista kääntää. Tämä tapahtui enimmäkseen syöttötariffien kautta, mutta myös vihreiden sertifikaattien ja investointitukien avulla. Monet vesivoimalaitoksista aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat paikallisia. Suomen hallitusohjelmassa luvataan päivittää vesilakia siten, että velvollisuus huomioida vahinkoja kalataloudelle ulotettaisiin myös niihin vesivoimalaitoksiin, joista tämä velvoite puuttuu. Kalakantoihin vesivoimalaitoksilla voi olla raskasmetallikertymien lisäksi myös muita haitallisia vaikutuksia. Kuva: Miina Poikolainen/WWF EU:n alueella on yli 19 000 vesivoimalaa. Suunnitellun voimalaitoksen rakentaminen tarkoittaa, että Kemijoen viimeisten kahlitsemattomien koskien paikalle syntyisi noin 30 kilometriä pitkä patoallas. Suunta on mahdollista kääntää Suomessa on yli 200 vesivoimalaa. – Ympäristöjärjestöjen mielestä ei ole mitään mieltä enää tukea julkisista varoista vesivoimaloiden rakentamista, Vilhunen toteaa. Padot vaikuttavat myös veden laatuun. Suunnitteilla tai jo rakenteilla on yli 5500 vesivoimalaa.. Vesivoimalaitos ja sen yhteyteen mahdollisesti rakennettava tekoallas vaikuttavat valjastetun vesistön ja tekoaltaan alle jäävän maa-alueen ekologiseen tasapainoon. Vesivoiman osuus on viime vuosina ollut noin neljä prosenttia Suomen koko energiantuotannosta ja 10–15 prosenttia sähköntuotannosta. Kokonaan uuden vesivoiman merkittävä lisärakentaminen on epätodennäköistä ympäristönsuojelullisista syistä johtuen
Mikäli arvioit taloyhtiösi viemärin olevan huonossa kunnossa tai sinulla on mitään kysy ävää viemäriputkistoon lii yen, ota rohkeasti yhtey ä asiantuntijaamme. 029 007 5800 • taloturva.fi. Kysy lisää tai pyydä tarjous: Jani Salosaari 044 433 4545 jani.salosaari@taloturva. Valitse amma ilainen, johon voit luo aa. Suoritamme remontit sujuvalla ja luote avalla sukitusmenetelmällä, rakenteita rikkoma a. Tarjoamme myös viemärikuvauksia, joiden avulla selviää remontin tai huollon tarve. 45 Taloyhtiön viemäri remontin tai huollon tarpeessa. Taloturvalta saat amma itaidolla tehdyt viemärisaneeraukset ja -huollot taloyhtiöösi
Ideakilpailun voitti liettualaissuomalainen ryhmä. Palkitut, uutta merellistä kaupunginosaa visioivat työt saivat kiitosta muun muassa Turun linnan roolin kunnioittamisesta sekä alueelle suunniteltujen toimintojen tasapainoisuudesta. T urun linnan ympäristön alueelle järjestettiin keväällä Linnanniemen kansainvälinen ideakilpailu, jonka tavoitteena oli löytää tälle monin tavoin merkittävälle alueelle kattava kokonaisidea sekä monipuolisia kehittämisvaihtoehtoja. 2 Turun Linnanniemen ideakilpailu ”Kolme palaa” voitti – Kilpailuehdotukset kunnioittivat arvokasta ympäristöä, kiittelee palkintolautakunnan puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Minna Arve. Toiselle sijalle sijoittui Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:n kilpailutyö ”H2Å” ja kolmanneksi Liisa Heinosen ja Henri Jessen-Juhlerin työ nimeltä ”Kolme”.. Turun Linnanniemen alueen rakentamiskilpailuun saatiin kaikkiaan 127 ehdotusta Suomesta ja ulkomailta. Kilpailuohjelma ohjasi vahvasti arvokkaan ympäristön kunnioittamiseen ja tätä tavoitetta ehdotukset toteuttivat hyvin, kiittää palkintolautakunnan puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Minna Arve. Kaikille avoimen kansainvälisen Linnanniemen ideakilpailun järjesti Turun kaupunki yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n ja Suomen Maisema-arkkitehtiliitto MARK:n kanssa 9.1.–28.5.2020. – Parhaissa ehdotuksissa historiallista ympäristöä korostettiin kauniisti ja alueen merellinen sijainti huomioitiin luotaessa uutta kaupunkia persoonallisin tavoin. Alue jakaantui kolmeen osaan Linnanniemen ideakilpailun voitti liettualais-suomalaisen After Partyn kilpailuehdotus ”Kolme palaa”
Tiimissä olivat After Party/ Giedrius Mamavicius, Gabriele Ubareviciute ja Santtu Hyvärinen, Sitowise/ Matias Härme ja Esa Hartman. Palkintolautakunta piti työn erityisansioina sen herkkyyttä ja tasapainoisuutta. Kolmijakoinen perusratkaisu kunnioitti Turun linnaa ja loi laajan puistoalueen linnan ja joen välille. Toiseksi sijoittuneen kilpailutyön ”H2Å” palkintolautakunta arvioi ratkaisuiltaan omaperäisimmäksi. Alueet saivat suunnittelijoilta nimet Uusi Linnanpuisto, Merikortteli ja Satamakaupunki. Suunnitelmassa oli kiinnostavia ulkotiloja ja lupaavia tilasarjoja ja se muodostaisi raadin mukaan epäilemättä miellyttävää kävelykaupunkia. Kolmanneksi sijoittunut työ ”Kolme” sai kiitosta onnistuneesta ja maltillisesta kokonaisratkaisusta. Siinä Linnankadun akselin ja täydennysrakentamiskortteleiden vahvojen linjausten myötä muodostui nykytilasta ja muista kilpailuehdotuksista selvästi poikkeava tilarakenne: linna suuntautuisi merta eikä jokea kohti. Kati Wikström Kuvat: Turun kaupunki. – Jatkovaiheessa tavoitteena on tutkia yhdessä kaupunkilaisten, elinkeinoelämän edustajien ja muiden kumppaniemme kanssa, miten hyviksi arvioituja piirteitä voidaan parhaalla tavalla yhdistää toimivaksi ja vetovoimaiseksi kokonaisuudeksi. Kilpailun kolme palaa myös symboloivat Turun ominaispiirteitä. Puitteet eivät voisi olla komeammat, toteaa Hintsanen. 3 Turun Linnanniemen ideakilpailu ”Kolme palaa” voitti Ensimmäinen palkinto meni kilpailutyölle ”Kolme palaa”. Tehtävään perehdytty – Kilpailutehtävän vaativuus ja moninaisuus varmasti vaikuttivat siihen, että ehdotukset sisälsivät poikkeuksellisen vahvaan analysointiin perustuvia luovia ideointeja. After Partyn arkkitehti Mamavicius kertoo, että tuomalla luonto vahvasti takaisin Linnanniemeen voidaan saavuttaa kaivattu linkki kaupungista saaristoon. Palkittujen töiden lisäksi kaupunki päätyi lunastamaan käyttöönsä vielä kaksi työtä: tanskalaisen STEDin ja Atelier Lorentzen Langkilden ehdotuksen ”The Urban Archipelago” ja Studio A/H:n ehdotuksen ”Tides”. Ehdotuksessa rakentaminen oli kauttaaltaan matalaa, mikä jätti Turun linnan hallitsemaan kaupunkikuvaa. – Kolmen toiminnallisesti erilaisen alueen ansiosta kokonaisuudesta saatiin tasapainoinen ja monipuolinen. Toisen palkinnon vei ”H2Å”. Havainnekuva kilpailutyöstä ”Kolme”, joka sijoittui kolmanneksi. – Meillä on nyt erinomaiset ainekset rakentaa Linnanniemestä se historiaa ja merellisyyttä nykyaikaiseen kaupunkikulttuuriin luovasti yhdistävä urbaani keidas, jota tässä kehittämistyössä tavoittelimme. Tämä materiaali on suureksi hyödyksi myös jatkossa, sanoo palkintolautakunnan varapuheenjohtaja, kaupunkikehitysjohtaja Timo Hintsanen. Voittajatyössä ”Kolme palaa” Linnanniemen alue oli nimensä mukaisesti jaettu kolmeen osaan, joilla oli omat toiminnalliset erityisluonteensa. Linnanniemi lukeutuu Suomen kaikkien aikojen suosituimpiin aluesuunnittelukohteisiin
Nyt hän on kirjoittanut tästä ajasta kirjan. Siellä oli paljon hissejä ja sen takia siellä myös kävi hissitarkastajia. 48 ”Turvallisuusvaatimuksia tuli vuosien varrella lisää” Hissikuilun partaalla Sakari Aalto tarkasti hissejä vuosikymmenet. Hyvin myöhään vasta heräsi ajaPater noster -hissit Elannon pääkonttorissa. – Eipä kyllä ollut. Se alkoi kiinnostaa ja vähitellen ajauduin työskentelemään hissien parissa. Kuva: Jan Alanco, Helsingin kaupunginmuseo tus hissien parissa työskentelystä. Ehkä sieltä sain jonkinlaisen kipinän sähköalaan. Menin armeijaan vuonna 1960 viestijoukkoihin. Sen jälkeen olin kesätöissä sähköhommissa. – Kun olin valmistunut insinööriksi, työskentelin Finlaysson Forssassa. Työskentelin kesätöissä yrityksessä, joka teki hissihuoltoja. Millainen koulutus sinulla on taustalla. Teit pitkän työuran hissien parissa. – Opiskelin Porissa teknisessä opistossa sähköinsinööriksi. E läkkeellä Sakari Aalto paketoi hissintarkastajan uransa kirjaksi Hissikuilun partaalla tarkastajan muistelmat (Kiwa Inspecta, 2020). Olin tarkastuksissa mukana ja jäin siihen sitten lopullisesti koukkuun.. Lapsena ei ollut mitään käsitystä mitä tekisin. Oliko hissitarkastaja lapsena unelma-ammattisi. Työskentelin vuosien saatossa useammassakin yrityksessä
Tekninen ymmärrys turvalaitteiden päälle lisääntyi ja piti oppia tarkastamaan laitteita kentällä. Se on suuri asia turvallisuuden kannalta. Vanhan ajan haitariovia on vieläkin jäljellä, mutta niidenkin turvallisuutta on parannettu. Vanha hissi Helsingin Mannerheimintiellä. Kirjasi Hissikuilun partaalla tarkastajan muistelmat julkaistiin syksyllä. Raportointi on myös tarkempaa kuin urani alkuaikoina. Nykyisin myös joissain suurissa tuulimyllyissä on hissit. Mistä se johtuu. Pauli Jokinen. – Olen vuosien saatossa kerännyt hisseihin liittyvää aineistoa, kuten lehtileikkeitä. Miten hissitarkastajan työ muuttui urasi aikana. Niillä varmistetaan, että hissit liikkuvat turvallisesti. He alkoivat puhua, että aineistosta kannattaisi tehdä kirja. – Työ muuttui aika paljonkin. Hissi ei saa lähteä liikkeelle ennen kuin hissin ovi on kiinni. – Historia on sellainen, että aloitin hissitarkastuksen työt Sähkötarkoituslaitoksen palveluksessa. He työskentelevät hyvin erilaisissa paikoissa. – Hissitarkastus keskittyy kiinteisiin hisseihin, jotka on asennettu rakennuksiin. – Hissien mekaniikka viehätti. Miten hissien turvallisuusmääräykset ovat vuosien saatossa muuttuneet. Sitten on erikseen esimerkiksi nosturit ja muut siirrettävät laitteet. Tarkastaja tutkii vain, että laitteisto toimii ja on turvallinen. Siitä projekti lähti liikkeelle. Niitä koskee omat lakinsa. Turvallisuusvaatimuksia tuli vuosien varrella lisää, ja niitä piti opetella. Melkein joka paikasta löytyy jonkinlainen hissi. Niitä on kertynyt muutama mapillinen. 49 – Työ muuttui aika paljonkin. Uusi sähkölaki tuli 1980, jonka jälkeen laitoksen nimeksi tuli sähkötarkastuskeskus. Samalla tarkastustoiminta siirtyi kaupallisille tarkastuslaitoksille. Tämä yhdistelmä kiehtoi minua. Ammatti on myös liikkuvaa työtä, jota tehtiin kentällä eikä pöydän ääressä. Tarkastuksissa pääsi näkemään hyvin erilaisia tuotteita. Mistä syntyi idea kirjan kirjoittamiseen. Se ei ollut viranomaistaho, vaan yhdistys, jolle valtio antoi toimiluvan. Täällä vaaditaan asentajalta tietty pätevyys, samoin huoltajilta. Kun hissi valmistuu, se pitää tarkastaa ennen käyttöönottoa. Kuva: Aarne Pietinen, Helsingin kaupunginmuseo Mikä hisseissä sinua viehätti. Ja sitten hissejä käytetään ja ohjataan sähköllä. Niitä on laivoissa ja tavarataloissa. Miten monta hissitarkastajaa Suomessa on ja mitä heidän toimenkuvaansa kuuluu. Työurani viimeiset vuodet olin Kiwa Inspectan palveluksessa. – Viimeisin arvio on, että hissitarkastajia on noin 40-50 hengen paikkeilla. Esimerkiksi kappeleissa on ruumishissit. Ensimmäinen oli Sähkötarkastus Fimtekno Oy jonka palvelukseen siirryin. Sillä estettään se, ettei kenenkään ole mahdollista päästä hissikuiluun. – Totta kai pitää kehua, että tarkastustoiminnalla on oma merkityksensä. – Hissien teknisiä turvavaatimuksia on tullut paljon lisää. Vuonna 1995 EU:n myötä perustettiin Turvatekniikan keskus (Tukes), joka toimi viranomaisena. Kuka tahansa ei saa rakentaa ja huoltaa hissejä. Otin Kiwa Inspectaan yhteyttä ja pyysin apua kirjan tekoon. Kuka hissintarkastajille palkan maksoi. Työskentelit hissien parissa vuosina 1968-2010. Sakari Aalto (vasemmalla) tarkastuskäynnillä vuonna 1989. Hissikuilun partaalla -kirjan kuvitusta. Se oli yhdistys, joka perustettiin jo 1920-luvulla. Nykyään Tukes hoitaa sen valvonnan. Ne ovat konedirektiivin alaisia. Lisäksi hissin ovea ei saa auki ennen kuin hissi on oven takana. Välillä esittelin materiaalia työkavereille ja muille tutuille. Tekninen ymmärrys turvalaitteiden päälle lisääntyi ja piti oppia tarkastamaan laitteita kentällä. – Alkuaikoina piti myös valvoa sitä, että hissien huoltajat ovat päteviä. Torneissa on hissejä. Millaisia hissejä maassamme on ja missä paikoissa. Hissit ovat Suomessa turvallisia ja onnettomuuksia sattuu melko vähän
Kotitalon hissiin oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä 67 prosenttia niistä vastaajista, joiden talossa sellainen on. 25–34-vuotiaista 39 prosenttia käyttää hissiä ainakin kerran päivässä. Eteläsuomalaisista 38 prosenttia kulkee hissillä vähintään päivittäin, kun taas pohjoissuomalaisista vain 19 prosenttia. H issien käyttöä ja niihin liittyviä asenteita tarkastelevan tutkimuksen tulokset kertovat, että nuoret aikuiset ja eteläsuomalaiset käyttävät hissiä eniten ja eläkeikäiset ja pohjoissuomalaiset vähiten. Samalla hankalat ovetkin vaihtuvat vaivattomasti toimiviin. – Hissin on oltava riittävän tilava, jotta se helpottaa liikkumista esimerkiksi lastenvaunujen, pikkulasten, koiran, suurten kantamusten tai apuvälineiden kuten rollaattorin kanssa. – Tuloksissa näkyy, että Eteläja Länsi-Suomi ovat kaupungistuneita alueita, joissa on enemmän korkeaa rakentamista ja nuorempaa väestöä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Bilendi Finlandin verkkopaneelissa kuluvan vuoden viikoilla 38 ja 39. KONE halusi selvittää, mikä on suomalaisten mielestä hisseissä tärkeää ja miten hissejä ja niiden käyttökokemusta voitaisiin vielä parantaa. Hissiä käyttävät eniten nuoret aikuiset ja eteläsuomalaiset. Ikääntyville asukkaille hissi voisi olla erittäin tärkeä omassa kodissa asumisen mahdollistaja, toteaa KONEen markkinointija viestintäpäällikkö Jussi Haapkylä. Vanhoissa taloissa hissit ovat usein ahtaita, ja kääntöovi tai veräjä voi olla raskas ja hankala käyttää. Osaan kysymyksistä on vastannut vain sellaisia vastaajia, joiden kotona ja/tai työpaikalla on hissi. Luvuista voi Haapkylän mukaan päätellä, että hissit sujuvoittavat suomalaisten arkea, mutta parannettavaakin on. Kyselyn vanhimmat vastaajat eli yli 65-vuotiaat käyttävät hissiä kaikista vähiten: vain 20 prosenttia heistä liikkuu hissillä joka päivä. Nuoret aikuiset ja eteläsuomalaiset Tulosten perusteella noin kolmasosa, 29 prosenttia, suomalaisista käyttää hissiä päivittäin. Vastaajista 55 prosenttia ilmoitti olevansa työelämässä, ja heistä 52 prosentin työpaikalla on hissi. Jos kotitalossa on hissi, sitä käytetään ainakin kerran päivässä.. Asuinrakennusten kohdalla näistä korostui vastauksissa tilavuus. Tilavuutta, nopeutta ja esteettömyyttä pidetään tärkeinä hissin ominaisuuksina. Toisaalta tulos kertonee siitäkin, että itäisessä ja pohjoisessa Suomessa on vielä paljon kerrostaloja, joihin ei ole asennettu hissiä. 33 prosenttia vastaajista kertoi, että heidän kotitalossaan on hissi. Hissin tilavuus ja helppokäyttöiset ovet ovat esteettömyystekijöitä ja toisaalta parantavat turvallisuutta, Haapkylä sanoo. – Hissille ei pitäisi joutua uhraamaan montaa ajatusta, mutta välillä on hyvä pysähtyä miettimään, miten mahdollisia käyttökatkoja voitaisiin ennaltaehkäistä ja voisiko taloyhtiön hissiltä odottaa enemmänkin. Ennakoiva kunnossapito taas ehkäisee käyttökatkoja. Valtaosa tyytyväisiä hissien toimintaan Yli 60 prosenttia vastaajista arvioi olevansa tyytyväisiä hisseihin niin kauppakeskuksissa, hotelleissa, kotitaloissa kuin työpaikoillakin. 50 Uusi hissitutkimus kertoo: Kolmasosa suomalaisista käyttää hissiä joka päivä Ensimmäinen suomalainen hissitutkimus: kolmasosa suomalaisista käyttää hissiä päivittäin, kotitaloihin toivotaan tilavia hissejä. Suomalaiset eivät välttämättä tiedosta, että kotitalon hissiltä voisi odottaa parempaakin suoriutumista, kertoo hissejä, liukuportaita ja automaattiovia valmistavan ja ihmisten liikkumisen sujuvoittamiseen tarvittavia ratkaisuja tarjoavan KONEen tuore tutkimus. Kyselyyn vastasi 1000 täysi-ikäistä suomalaista. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen suomalaisten hissien käyttöä ja niihin liittyviä asenteita tarkasteleva tutkimus. Ahtaan hissin tilalle on mahdollista vaihtaa tilavampi tekemättä rakennukseen suurta remonttia. Tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä oli 9 prosenttia. Tilavuus ja esteetön kulku tärkeitä Tutkimustulosten mukaan hissin tärkeimpinä ominaisuuksina pidetään tilavuutta, esteettömyyttä ja nopeutta
51
52 ”Uudistuvan ja vastuullisen teollisuuden maakunta” Satakunnassa meneillään mittavia rakennushankkeita Satakunnassa on tulevaisuudenuskoa positiivisen rakennemuutoksen ja kasvaneiden investointien ansiosta. Talous kehittyi varsin suotuisasti aina viime vuoden kesään asti, minkä jälkeen talouskehitys on hiipunut.
– Olemme kiinnittäneet tähän huomiota ja kehittäneet koulutusta. 53 A lkuvuoden koronakriisissä Satakunnan talous kärsi maan keskiarvoa vähemmän. – Valitettavasti kuulumme siihen osaan Suomea, joka maan sisäisessä muuttoliikkeessä on jo pitkään ollut väestöään menettävä alue, Aro-Heinilä toteaa. – Siinä elämäntilanteessa usein haetaan turvallista ja lyhyiden etäisyyksien aluetta, ja kotimaakunta muistuu mieleen. Osa opiskelijoista toki palaa kotiseudulleen. Vähiten tämä näkyy Porissa, Eurajoella ja Raumalla. Vienti oli tämän vuoden tammi-kesäkuussa Suomen 19 maakunnasta neljänneksi suurin. – Meillä on uskoa tulevaisuuteen ja maakunnan kasvussa olleet investoinnit ovat sitä osaltaan vahvistaneet, sanoo maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä Satakuntaliitosta. Opiskelu vie asukkaita muualle Yksi syy väen vähenemiseen on se, että koulutukseen hakeutuvat ikäluokat lähtevät muualle opiskelemaan. Ja jos kotikonnuilta löytyy työpaikkoja, joita meillä on hyvin tarjolla, paluumuutto voi toteutua. Maakuntajohtaja näkee, että paluumuutto tapahtuu monesti siinä vaiheessa, kun perheen perustaminen on ajankohtaista tai vielä todennäköisemmin silloin, kun lapset astuvat koulumaailmaan. Hintalappu tälle olisi noin puoli miljardia euroa. Kuva: Satakuntaliitto. Ammattikoulutuspaikkoja on lisätty määrällisesti ja opetusta parannettu laadullisesti, mutta silti opiskelijavirta vie maakunnasta poispäin, Aro-Heinilä sanoo. Lisäksi työharjoittelupaikka ja sitä kautta saatu työkokemus kiinnittävät paikkakunnalle. Jatkossa Pori-Tampere -rata tarvitsee rinnalleen kokonaan uuden lisäraiteen, jotta maakunnan kehitys ei pysähdy. Ratayhteys Tampereelta Poriin ja Raumalle on ollut olemassa jo yli sata vuotta. Etätyö luo uusia mahdollisuuksia Aro-Heinilä uskoo, että vallitseva etä-, digija korona-aika on tuonut totuttuun tilanteeseen ison muutoksen. Opiskelun myötä opiskelijalle muodostuu opiskelupaikkakunnalle ja sen lähialueille sosiaalisia kontakteja ja laiteympäristö. – Koska suuri osa opiskelusta tapahtuu tällä erää etänä, se – Hallittu työperäinen maahanmuutto on niin Satakunnalle kuin muullekin Suomelle käytännössä välttämätöntä. Satakunnan väestökehitys on kuitenkin miinuksella ja maakunnan kaikki alueet ovat menettäneet väestöä
– Meidän vahvuutemme on uudistavissa ja vastuullisesti toteutetuissa investoinneissa, jotka tällä hetkellä suuntautuvat pääasiassa teollisuuteen, mutta monimuotoisesti myös muuhun yritystoimintaan, toteaa maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä Satakuntaliitosta. Viikon jokaisena päivänä ja ympäri vuorokauden avoinna oleva päiväkoti on suunnattu vuorohoitoa tarvitseville lapsille. Ihan vielä tilanne ei ole muuttunut, mutta se on muuttumassa. – Koska ihmisten keskimääräinen elinikä pitenee, toki meilläkin iäkkään väestön osuus suhteessa kasvaa. Satakunnassa on tällä hetkellä monia, joiden varsinainen työpaikka on pääkaupunkiseudulla tai muissa kasvukeskuksissa, mutta joilla on toinen asunto tai vapaa-ajanasunto Satakunnassa. 54 antaa tavallaan meille tai muille vastaaville maakunnille, joista opiskelijoita on siirtynyt enemmän muualle kuin mitä muualta on tullut alueelle, mahdollisuuden pitää opiskelijoista opiskeluaikana vähän paremmin kiinni. – Suuriin ikäluokkiin kuuluvista moni on aikoinaan muuttanut kasvukeskuksiin. Ja nyt, kun he ikääntyvät, heidän prosentuaalinen osuutensa on meillä tuntuvasti pienempi kuin mitä se on keskuksissa. Ikääntyminen ei iso ongelma Aro-Heinilä kertoo, että Pohjois-Satakunta on viime vuosikymmeninä menettänyt eniten väestöään, ja se on tavallaan jo kulkenut ikääntymistrendin läpi ja on ikääntymisasiassa huomattavasti edellä Porin ja Rauman kaupunkiseutuja sekä esimerkiksi pääkaupunkiseutua ja muita kasvukeskuksia. Tästä syystä väestörakenteen hallitsemisesta ei ole tulossa isoa ongelmaa.. Se ilmenee esimerkiksi päivittäistavarakauppojen lisääntyneestä kysynnästä ja asiakasmääristä haja-asutusalueilla. Sen sijaan maakuntajohtaja sanoo korona-ajan vaikuttaneen ihmisten tapaa tehdä töitä. Mutta se ei nouse yhtä rajusti kuin muualla. Se ei ole missään 20 vuoden päässä. Kuva: Satakuntaliitto Porin Yliopistokeskus toimii Porin Puuvillatehtaan entisissä tiloissa Pohjoisrannassa Kokemäenjoen rannalla. – Työhön sijoittunut väestö elää ja tekee töitä selkeästi useammalla paikkakunnalla. Nytkin heitä on etätöissä täällä eikä työpaikkakunnallaan. Kuva: Rauman kaupunki Osassa kunnista ikääntyneen väestön kasvuhuippu on saavutettu tai sitä ollaan juuri saavuttamassa. Porin yliopistokeskus on 1 400 opiskelijan, 150 asiantuntijan ja kahden yliopiston muodostama, verkostomaisesti toimiva monitieteinen yhteisö. Kuva: Satakuntaliitto Papinpellon alueelle Raumalle on viime syksynä valmistunut 120-paikkainen vuoropäiväkoti
Satakunnan seudun rakennuttajat, suunnittelijat ja talonrakennusurakoitsijat ilmoittavat olleensa kohtalaisen tyytyväisiä työtilanteeseensa vielä alkuvuoden aikana. – Käytämme mieluusti itsestämme sanontaa, että me olemme uudistuvan ja vastuullisuuden teollisuuden maakunta. Koulussa on lisäksi tilat kolmelle esiopetusryhmälle ja iltapäiväkerholle. 55 – Ydinvoimalaitokset tekevät Eurajoesta aivan erityisen niin verotulojen kuin työpaikkaomavaraisuuden suhteen tarkasteltiinpa tilannetta Suomen näkökulmasta tai kansainväliseltä kannalta. Ilman Satakunnan teollisuusvyöhykettä koko Suomi olisi suurissa ongelmissa. Kaikki osapuolet kuitenkin ennakoivat töidensä määrän vähenevän seuraavan kuuden kuukauden aikana. – Työhön sijoittunut väestö elää ja tekee töitä nyt selkeästi useammalla paikkakunnalla. – Hanke on merkittävä Rauman keskustalle. Rakennuttajien odotuksissa korjausrakentamisen säilyminen entisellä tasollaan näyttäytyy myönteisenä pilkahduksena. Julkisenkin sektorin investoinnit uhkaavat vähentyä, ja maaja vesirakentaminen kääntyy ensi vuonna laskuun ilman uusia valtion hankkeita. Sahatuotannon on määrä käynnistyä vuoden 2022 loppupuolella. Me profiloidumme selkeästi teollisuuteen,. Varsinainen rakennusvaihe alkoi tänä keväänä. Edelleen toimitilarakentaminen on supistumassa voimakkaasti, kun koronakriisi heikentää mahdollisuuksia investoida. Yleisopetuksen kanssa samoissa tiloissa toimivat myös erityisen tuen piirissä olevat oppilaat. Kuva: Rauman kaupunki Koulutyö uudessa Pohjoiskehän koulussa alkoi viime vuoden elokuussa. Sen avulla keskusta saadaan pysymään mukana kaupan murroksessa digiajan keskellä, Aro-Heinilä toteaa. Niistä ensimmäiseksi maakuntajohtaja mainitsee Metsä Fibre Oy:n ison uuden mäntytukkisahan, jota yritys rakentaa Rauman kombinaattinsa yhteyteen. Niin on ollut ennen, niin on nyt ja niin on tulevaisuudessa. Rakentamisen suhdannekuva Rakennusteollisuus RT ry:n mukaan maassa keskimäärin asuntoaloitukset vähenevät tänä vuonna yli neljänneksellä, mikä painaa koko rakentamista vauhdilla alaspäin. www.satakunta.fi Satakunnan alueella on rakennettu viime vuosina, kuva päiväkodin rakennustyömaalta. BASF Battery Materials Finland Oy:n on tarkoitus käynnistää tehdas vuonna 2022. Kauppakeskuksen rakentaminen Rauman keskustaan on monen vuoden suunnittelun jälkeen jonkinlaisessa toteutusvaiheessa, mikä näkyy fyysisesti kunnallistekniikan rakentamisena. – Toinen merkittävä hanke on BASF:in parhaillaan Harjavaltaan rakentama akkumateriaalitehdas. – Pohjatyötä ja kalliolouhintaa on tehty viimeiset puolitoista vuotta. Kuva: Rauman kaupunki Teollisuuskeskeinen maakunta Satakunnan alueella on menneillään useita mittavia rakennushankkeita
– Eurojoelta on helppo kulkea töihin sekä Eurojoen omiin työpisteisiin että Poriin ja Raumalle. – Alue oli ensimmäinen, jolle Alvar Aalto suunnitteli 1940-luvulla osayleiskaavan. Meidän pitää kuitenkin toimia harkitusti, jotta pystymme hallitsemaan tilanteen ja yhteiskunta pysyy koossa ja järjestelmällisesti toiminnassa, Asko Aro-Heinilä painottaa. Maakunnan kärkikolmikko Aro-Heinilän mukaan maakunnan vetovoimaisin keskittymä ovat kaupunkikeskukset Pori ja Rauma sekä Eurajoki ja niiden yhteinen työssäkäyntialue. – Odotamme soteuudistuksen toteutumista. – Ydinvoimalaitokset tekevät Eurajoesta aivan erityisen niin verotulojen kuin työpaikkaomavaraisuuden suhteen tarkasteltiinpa tilannetta Suomen näkökulmasta tai kansainväliseltä kannalta. Eurajoen alueella sijaitsevat Teollisuuden Voiman Olkiluodon ydinvoimalaitokset. Ongelmana onkin se, että työn kysyntä ja tarjonta eivät kaikilta osin kohtaa. Aro-Heinilä uskoo, että työvoimapulaa pystytään osittain paikkaamaan työelämään koulutuksesta valmistuvilla opiskelijoilla ja työvoimareservin uudelleenkoulutuksella, mutta se vaatii koulutusjärjestelmien kehittämistä. Kuva: Rauman kaupunki verran laaja ja valinnanvapautta pitää olla myös työvoimaa palkkaavilla tahoilla. 56 mutta se on uudistuvaa ja kantaa vastuunsa sekä ympäristöstä että infrastruktuurista. Työperäistä maahanmuuttoa Väestön osalta maakuntajohtaja mainitsee haasteista suurimmaksi aikuistuvista nuorista ja aikuisista kiinnipitäminen. Tarve on sen Ilman Satakunnan teollisuusvyöhykettä koko Suomi olisi suurissa ongelmissa. Siksi se on mukana alueen vetovoimaisimmassa kolmikossa. Niin on ollut ennen, niin on nyt ja niin on tulevaisuudessa. Sen tavoitteena oli edistää koko Kokemäenjoenlaakson kehittämistä Kokemäeltä Harjavallan, Nakkilan ja Ulvilan kautta Poriin sekä ohjeistaa sitä, miten alueen yhdyskuntarakennetta tulisi suunnitella ja toteuttaa. Koulutyö uudessa koulussa alkoi seuraavan vuoden elokuussa. – Ei voida mitenkään ajatella, että pelkästään uudelleenkouluttamalla saataisiin riittävästi erikoisosaajia uudistuvan elinkeinoelämän tarpeisiin. Liisa Airaksinen. Kuva: Satakuntaliitto Pohjoiskehän varteen sijoittuvan koulun rakentaminen käynnistyi vuoden 2018 alussa. Porin ja Rauman fyysinen etäisyys on 50 kilometriä. Sote hillinnee kulujen kasvua Maakuntajohtajan mukaan keskussairaala ja erikoissairaanhoito ovat investointitilanteessa, mutta ne ovat sitä joka tapauksessa huolimatta siitä, tuleeko soteuudistus vai ei. – Meidän on syytä ymmärtää, että tarvitsemme täällä muutakin työvoimaa kuin pelkästään kantasuomalaisia. – Meillä näkyy selvästi, että samalla kun on rakenteellista työttömyyttä niin kuin koko maassa, suurella osalla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta. En usko, että se tuo säästöjä, mutta kustannusten kasvua se voi hillitä. Satakunnassa ei ole tähän mennessä järjestetty sotepalveluita yhden maakunnallisen tuottajan kautta samoin kuin monessa muussa maakunnassa on, vaan julkisia sotepalveluita tuottaa monta eri tahoa. – Soteuudistus ei välttämättä vaadi rakentamista, mutta se edellyttää asioiden uudelleentoteuttamista ja nykyistä kustannustehokkaampaa tapaa toimia. Meille on suuri merkitys sillä, että saamme maakuntaan yhden julkisten sotepalvelujen järjestäjän, ja samalla liitettyä niin sosiaalikuin terveydenhuollon perusja erikoistason toiminnot paremmin yhteen. Mutta tämä ei yksistään riitä, kun katsotaan Suomen kansallista väestökehitystä. Vahvassa kasvussa on lisäksi Porista sisämaahan sijoittuva Kokemäenjoenlaakson alue, johon myös Harjavalta kuuluu. Eurajoki sijaitsee niiden puolivälissä. Pelle Hermannin puisto Porin keskustassa Kirjurinluodossa. Maakuntajohtajan mielestä hallittu työperäinen maahanmuutto on niin Satakunnalle kuin muullekin Suomelle käytännössä välttämätöntä. Kokemäenjoenlaakson alue on kulttuurihistoriallisesti ja Suomen maankäytön suunnittelun ja rakentamisen kannalta yksi maamme keskeisimpiä alueita
Eniten kohennustarvetta taloyhtiöiden mielestä koettiin olevan isännöitsijän aloitteellisuudessa, aikaansaavuudessa sekä kehityshakuisuudessa. Isännöitsijän toiminnassa tärkeimpinä taloyhtiöt pitivät isännöitsijän asiantuntemusta ja luotettavuutta. – Tyytyväisyys isännöitsijöihin oli parantunut hieman enemmän kuin isännöintiyrityksiin. Hallituksilta isännöitsijät saivat arvosanaksi 8ja osakkailta 7+ sekä toiminnantarkastajilta 6,5. – Tärkeyden ja tyytyväisyyden neljän kärki oli isännöintiyritysten osalta sama, hieman eri järjestyksessä toki, toteaa Tossavainen. Asiakastyytyväisyys kasvaa tehokkaammin raportoinnin ja taloyhtiöliittymän ansiosta. Kaikki vastaukset käsiteltiin luottamuksellisina.. Miltei kaikkien toimijoiden antamat arvosanat paranivat hieman vuonna 2015 toteutetusta edellisestä kyselystä. Isännöintiin olivat tyytyväisimpiä pisimpään hallituksessa toimineet sekä taloyhtiöissä toimivat iäkkäät ihmiset. Tyytyväisimpiä isännöintiin ovat tutkimuksen mukaan isännöintiä lähimpää seuraavat. Eniten paranivat osakkaiden antamat arvosanat. Isännöinnin laatu 2020 -tutkimus Taloyhtiöiden puheenjohtajilta 8+ kouluarvosanaksi isännöitsijöille T aloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat antoivat isännöitsijälleen kouluarvosanan 8+. Seuraaviksi tärkeimpiä olivat aikaansaavuus ja vastuullisuus. Isännöintiyritysten osalta tärkeimmät tekijät olivat luotettavuus ja henkilöstön asiantuntemus sekä seuraaviksi tärkeimpinä asiakirjojen laatu ja palveluhenkisyys. Kriittisimpiä puolestaan olivat ruuhkavuosia elävät 30-49 -vuotiaat. Asioiden loppuun saattaminen Kyselyn vastaajista yli 70 prosenttia arvioi, että isännöitsijän ominaisuuksista tärkein on asioiden loppuun saattaminen. Taloyhtiön kannalta on iso merkitys sillä henkilöllä, joka toimii taloyhtiön isännöitsijänä, sanoo Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen. Seuraavaksi tärkeimpinä vastaajat pitivät isännöitsijän talousosaamista sekä viestintää ja tiedottamista. Aloitteellisuus ja aikaansaavuus Taloyhtiöt olivat tyytyväisimpiä isännöitsijän kokoustoimintaan, luotettavuuteen ja hieman yllättäen myös tavoitettavuuteen. Tutkimuksella kartoitettiin taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiin ja isännöintipalvelujen laatuun sekä koottiin näkemyksiä taloyhtiöiden tarpeista ja odotuksista isännöinnin suhteen. www.kuparisolutions. Tämä selviää Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton teettämästä Isännöinnin laatu 2020 -tutkimuksesta. 57 Pyydä lisätietoja: Mikko Mars, 040 635 2307 mikko.mars@kuparisolutions. Kyselytutkimukseen vastasi 6 010 taloyhtiön puheenjohtajaa, hallitusten jäsentä, osakasta sekä toiminnantarkastajaa syyskuussa 2020. Tyytyväisimpiä isännöintiyritysten osalta taloyhtiöt olivat asiakirjojen laatuun, yritysten luotettavuuteen sekä henkilöstön palveluhenkisyyteen ja asiantuntemukseen. Tutkimuksen toteutuksesta ja raportoinnista vastasi puolueeton ja riippumaton asiantuntijayritys KTI Kiinteistötieto Oy. Uudellamaalla sekä Kainuussa suhtaudutaan alueista kriittisimmin isännöintiin. AVUX KIINTEISTÖJEN TYÖNOHJAUSTA AMMATTILAISILLE AVUX järjestelmän ansiosta työn tuottavuus kasvaa, kun tehdyt työt ja tarvikkeet eivät jää piiloon
Olemme hyvin iloisia, että työmme saa kansainvälistä tunnustusta, Forum Viriumin toimitusjohtaja Mika Malin sanoo. Helsingin Digital City Synergy -projektin pääteemana onkin osoittaa kaupungin eri toimijoiden rooleja ja yhteistyöstä saatavia hyötyjä digitaalisen kaupungin toteutuksessa. Tämä on tehty yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa. Kongressia on kutsuttu myös kaupunkirakentamisen ja infrastruktuurialan Oscareiksi. – Forum Virium Helsinki on kehittänyt Helsingin ja erityisesti Kalasataman älykkäitä ja digitaalisia ratkaisuja systemaattisesti jo vuosien ajan. Se tuo apua muun muassa asumisen palveluihin, energiansäästöön, liikenteeseen ja päästöttömyyteen. Digitaalisen kaksosen avulla voidaan digitaalisesti mallintaen suunnitella ja tutkia kaupunkia jo ennen varsinaista hankkeiden toteutusta. 58 neessa kilpailukonseptissa oli Kalasataman älykaupunginosan digitaalinen kaksonen. Digitaalisen kaupungin kehitys sekä nykyaikaisten analytiikkamenetelmien käyttö mahdollistavat vaihtoehtojen ja tulosten simuloinnin monin eri tavoin jo ennen päätöksentekoa. Palkinnoista kilpaili eri sarjoissa yhteensä lähes 400 kaupunkia ja projektia ympäri maailman. Digitaalisen kaupunkimallin esimerkkinä Helsingin voitta. H elsingin kaupunki voitti pääpalkinnon digitaalisten kaupunkien sarjassa Year in Infrastructure – maailmankongressissa Digital City Synergy –projektillaan. TietomalDigitaalisuus tukee asumista ja energiankäyttöä Robotti tuo ruuat kotiin Digitaalisuus lisääntyy kaupungeissa kovaa vauhtia
Raportti ja on siten tapa auttaa myös muita digitaalisesta mallinnuksesta kiinnostuneita kaupunkeja. Robottibussilla ruoka-annoksia Viime vuonna Kalasataman alueella ajoi MySmartLife-hankkeen autonominen robottibussi. Kokeiluhakuun vastasi yhteensä 13 yritystä, joilta saatiin 16 tarjousta. Jouni Suolanen – Kalasatamassa nähdään esimerkkejä siitä, miten asukkaat ovat voineet itse vaikuttaa asuintaloonsa sen suunnitteluvaiheessa. Kokeilua koordinoi Forum Virium Helsinki yhteistyökumppaneinaan SRV ja KONE. Forum Virium Helsingin johdolla Kalasatamassa tehdään useita kokeiluja digitaalisuuden merkityksestä kaupunkiympäristössä. Kuva: Tero Pajukallio. Keskeisenä tavoitteena on oppia miten autonomiset lähetit voivat helpottaa viimeisten metrien kuljetushaasteita urbaanissa arjessa. Energiankulutuksen osuus taloyhtiön hoitokustannuksista on tyypillisesti 30–40 prosenttia. Asiakkaat voivat tehdä tilauksen talon omasta Asumi-palvelusta tietokoneella tai mobiililaitteella, ja kuljetusrobotti vie ostokset asiakkaalle kotiovelle tai toimituspisteeseen talon yhteisiin tiloihin. Kokeilun toteuttaa teknologiayhtiö Dimalog yhteistyössä Omronin kanssa sekä palvelumuotoilutoimisto Muotohiomo. Osa kulutuksesta menee kuitenkin hukkaan esimerkiksi tilojen ylilämmittämisen vuoksi, jolloin myös maksetaan turhasta. Jutussa esitellään Kalasataman ryhmärakentamiskohde Sumppia, jossa asukkaat suunnittelivat itse unelmiensa kerrostalon rakennuttajan ja konsultin avulla. Asumisesta tulee joustavaa Kalasataman hankkeet ovat saaneet myös kansainvälistä julkisuutta. Hankkeen toteuttavat Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY sekä Helsingin ja Vantaan kaupungit yhdessä Green Building Councilin kanssa. Konkreettisena esimerkkinä Digital City Synergy -projektin hyödyistä on Kalasataman digitaaliset kaksoset –raportti, joka sisältää muun muassa Helsingin käyttämät teknologiat ja muuta kaupunkia yksityiskohtaisemmat 3D-kaupunkimallit. 59 Digitaalisuus tukee asumista ja energiankäyttöä Robotti tuo ruuat kotiin lipohjainen toimintatapa mahdollistaa myös datan analysoinnin ja järjestelmien tarkkailun niin tulevaisuuden suunnittelun parantamiseksi kuin ongelmatilanteiden ennakoimiseksi. Taloon tuotiin muun muassa uusiutuvaa energiaa sekä yhteisöllisiä, jaettuja tiloja. REDIssä robotti kulkee ohjelmoitua reittiä käytävillä ja etenee hissiin, ja sieltä perille asukkaalle. Esimerkiksi taloyhtiöissä voidaan säästää energiaa energiankulutusta seuraavien anturien avulla. Mukaan valikoitui kolme yritystä, joiden innovatiivisia ratkaisuja kokeillaan hankkeen pilottiravintoloiden kanssa kuuden kuukauden ajan. Energialaskua voi leikata, mutta se on mahdollista vain, jos tiedetään, mihin energiaa taloyhtiössä kuluu. SRV on mukana Majakan asukkaille suunnattujen asumisen palvelujen puitteissa ja KONE tarjoaa hissirajapinnat lähetin liikkumiseen Majakassa. Taloyhtiöille oma dataopas Syykuussa julkaistun Taloyhtiön dataoppaan on tuottanut Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke, jonka tavoitteena on vaikuttaa taloyhtiöiden energiankulutukseen ja ilmastopäästöihin lisäämällä taloyhtiöiden tietoisuutta digiratkaisuista. Taloyhtiöissä ei vielä usein tunneta olemassa olevia digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla energiankäyttöä voidaan tehostaa. Helsingin kaupungin toiveena on, että kaupunkimallialustat edistävät alan monipuolista yhteistyötä, tuotekehitystä, tutkimusta, opetusta ja innovaatiotoimintaa sekä osaltaan rakentavat ymmärrystä digitalisaation suuresta potentiaalista kaupunkikehityksessä. – Digitaaliset palvelut ja anturitekniikka eli IoT-sensorit lisääntyvät taloyhtiöissä vauhdilla. Palvelu tuottaa helposti luettavaa analyysiä syntyneestä ruokahävikistä, minkä pohjalta ravintolan on helppo kehittää toimintaansa ja ehkäistä hävikin syntymistä. Tässä voidaan hyödyntää IoT-sensorien tuottamaa dataa, kertoo projektipäällikkö Lasse Sariola Forum Virium Helsingistä. Laajassa artikkelissaan The New York Times kertoi lokakuussa Helsingin Kalasataman arkea helpottavista palveluista, älykaupunkikokeiluista ja ilmastoystävällisistä energiaratkaisuista. Norjalainen TotalCtrl tarjoaa ravintoloille digitalisoitua varastonhallintaa ja siten ehkäisee tehokkaasti hävikin syntymistä. Clonet Oy on suomalainen asiantuntijayritys, joka on erikoistunut vastuullisen ja hiilineutraalin liiketoiminnan kehittämiseen ja hiilijalanjäljen mittaamiseen. Ravintoloiden hiilijalanjäljet Mission Zero Foodprint -hankeeessa etsittiin digitaalisia ratkaisuja, jotka tukevat ravintoloiden hiilijalanjäljen pienentämistä. – Kalasatamassa nähdään esimerkkejä siitä, miten asukkaat ovat voineet itse vaikuttaa asuintaloonsa sen suunnitteluvaiheessa. Näin muun muassa jaettuja tiloja on osattu rakentaa enemmän, kertoo artikkelissa haastateltu Fiksu Kalasatama -hankkeen projektipäällikkö Maija Bergström Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingistä. Käynnissä on kokeilu, jossa robotti kuljettaa ruoka-annoksia kauppakeskus REDIstä asukkaiden kotiin Majakka-tornitaloon. Hukka on ravintoloille tarjottava verkkopohjainen hävikinhallintapalvelu. Kokeilussa tärkeässä asemassa ovat olleet tornitalo Majakan asukkaat, joilta haettiin palautetta jo kokeilun varhaisessa vaiheessa. Mukana tärkeänä kumppanina on myös REDIn K-Supermarket, joka pääsee kokeilemaan robottilähettiä osana omaa toimintaansa. – Nopeissa kokeiluissa tarjoamme yrityksille mahdollisuuden käyttää kaupunginosia kokeilualustana, ja testata uusia palveluja kaupunkilaisten kanssa. Asukkaat voivat vaikuttaa tuomalla arjen tarpeita, sekä käyttäjänä, antamalla palautetta ja kehitysideoita, kertoo kehityspäällikkö Kaisa Spilling Forum Virium Helsingistä. Kokeilun aikana se tarvitsee reitin varrella vielä avustajan avaamaan ovia, mutta hississä se pystyy kulkemaan omin päin. Artikkelissa tuodaan esiin asumisen monipuolisuutta Helsingissä vuokra-asunnoista yksityisomisteisiin asuntoihin. Anturit ovat taloyhtiöiden kannalta kustannustehokkaita, ja niiden avulla dataa voi kerätä vanhastakin kerrostalosta
Palkinnon avulla halutaan laajentaa yleistä tietämystä laadukkaasta suunnittelusta ja rakentamisesta. Palkittavana voi olla esimerkiksi rakennettu kohde, tutkimus, innovaatio tai korjausmenetelmä tai -tapa. Arkkitehtuuri Arkkitehtuuri-sarjassa palkittiin Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy. Yrityksen kohteita ovat Helsingissä muun muassa Helsingin Asumisoikeus Oy Kaanaankatu 6, Kumpulan Kiinteistöt Oy Kaanaanpiha 4, Länsisatamankatu Jätkäsaaressa sekä Folkhälsanin Gullkronan-talo Ruskeasuolla. Korjausrakentaminen Korjausrakentamisessa palkittiin A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n Sisä-Suomen korjaussuunnittelun yksikkö. Arvostelussa julkisivuna tarkastellaan seiniä laajemmin koko rakennuksen ulkovaippaa. Heidät on palkittu useilla palkinnoilla niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy on tuomariston mukaan vuosien ajan suunnittelukohteissaan käyttänyt eri materiaalien ominaisuuksia laadukkaasti hyödyksi. J ulkisivuteko-palkinnon tarkoituksena on kiinnittää huomiota hyvän julkisivun merkitykseen ihmisen elinympäristön osana. 60 Laadukasta suunnittelua, rakentamista ja tutkimusta Julkisivuteko 2020 -palkitut Helsingissä sijaitseva Kaanaankatu 6 on yksi Huttunen-Lipasti Arkkitehdit Oy:n kohteista. eri toimijalle. Samalla voidaan arvioida ja palkita julkisivuihin liittyvää suunnittelua, tutkimusta, kehitystä ja toteutusta niin uudiskuin korjausrakentamisen näkökulmalta. Toimistolla on useita uudisja korjausrakentamisen kohteita, sekä aluearkkitehtuurikilpailujen että korttelisuunnitelmien voittoja ja toteutuksia. Kilpailun järjestää ja palkinnon myöntää Julkisivuyhdistys ry. Kuva: Marko Huttunen Julkisivuteko 2020 -palkinnot on jaettu. Tuomareiden mukaan A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n Korjaussuunnittelun yksikkö on jo hyvin pitkään ollut luomassa toimivaa, asukkaat huomioon ottavaa korjausprosessipolkua taloyhtiöille aina kuntotutkimuksesta valmiiseen julkisivuja parvekekorjaukseen asti. Lisäksi hänet on aikoinaan palkittu Julkisivuyhdistyksen arkkitehtiopiskelijoille suunnatussa Kerrostalon korjauksen -ideakilpailussa vuonna 2008. Huuhkan viimeaikaisiin meriitteihin kuuluvat kansainvälisten tutkimuskonsortioiden kokoaminen Circuit ja ReCreate -tutkimuksiin sekä tutkimustoiminta Karlsruhe Institut für Technologiessa. Tuomaristo totesi myös, että yrityksen toimivasta korjaushankkeen hallinnasta kertoo muun muassa se, että heidän korjauskohteensa on ollut lähes joka kerta palkintosijoilla Julkisivuyhdistyksen järjestämän Julkisivuremontti-kilpailun alusta lähtien niin Pirkanmaalla kuin pääkaupunkiseudulla. Toimiston suunnittelutöissä on arkkitehtoninen kokonaisuus hallittua, yksityiskohtien suunnitteluun on paneuduttu huolella ja. Tutkimus ja tekniikka Tutkimus ja tekniikka -sarjassa voiton vei dosentti, tekniikan tohtori Satu Huuhka, arkkitehti SAFA. Palkinnon kohteita valittaessa kiinnitettiin erityistä huomiota yleiseen merkitykseen arkkitehtuurin sekä tekniikan ja tutkimuksen kannalta, toiminnallisiin, esteettisiin, teknisiin ja taloudellisiin ansioihin sekä ekologiseen ja elinkaaritehokkaaseen kestävyyteen. Hän on suuntautunut jo diplomityönsä aikaan rakenneosien ja materiaalien kierrätykseen sekä uudelleenkäyttöön. Kilpailussa oli tällä kertaa kolme sarjaa: arkkitehtuuri, tekniikka ja tutkimus sekä korjausrakentaminen. Vuoden 2020 palkinto annettiin toiminnasta, joka merkittävällä tavalla on edistänyt julkisivurakentamista Suomessa. Palkinto voidaan myöntää myös niin sanottuna elämäntyöpalkintona henkilölle tai yritykselle, joka on edistänyt julkisivurakentamista. Julkisivutekopalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997 ja sen jälkeen palkinto on jaettu aiemmin viisi kertaa yhdeksälle myös usein innovatiivisesti pyritty ja onnistuttu kehittämään jotain uutta. Huuhka on jo pitkään tehnyt kansainvälisesti korkeatasoista korjausrakentamisen ja kiertotalouden tutkimusta Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikössä. Tuomariston mukaan tutkimuksessa yhdistyy niin arkkitehtoninen kuin tekninenkin osaaminen. Voittajat löytyivät arkkitehtuurista, tutkimuksesta ja tekniikasta sekä korjausrakentamisesta
Keväällä toteutumatta jääneet kaupat olivat ennen muuta kerrostaloasuntojen kauppoja, käy ilmi Kiinteistömaailman analyysistä, joka pohjautuu sekä Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton (KVKL) että ketjun omaan dataan. – Kiteytettynä kerrostaloasuntojen kauppa laski keväällä rajuimmin – jopa kolmanneksen, kun puhutaan koko maan välittäjäasuntokaupasta – mutta palasi kesän myötä tavanomaisille tasoilleen. – Rivija omakotitalokaupassa kauppamäärien kurvit olivat selväsi loivempia, ja kesäkuusta eteenpäin on eletty niiden osalta pienimuotoista buumia. Kaupan nopea toipuminen on nähtävissä koko maan välittäjäkaupassa ja kaikissa asuntotyypeissä. Ne, jotka keväällä pystyivät nopeimmin ja joustavimmin hyödyntämään erilaisia etäja digikaupan palveluja asiakkailleen, onnistuivat pitämään kauppavilkkauden parhaimmin yllä, toteaa Kyhälä. – Rivija omakotitalojen kaupassa kevään laskuprosentit olivat pienempiä, ja kesän ajan niiden myynnissä elettiin jopa hienoista buumia. Kasvuluvut ovat liikkuneet 40-60 prosentin tasoilla kuluneena kesänä. Siinä missä rivija omakotitalokaupan voi kuvata elävän pientä buumia, on vapaa-ajanasuntokauppa elänyt Kyhälän mukaan suorastaan hurjaa nousukautta. P oikkeusajat leikkasivat käytettyjen asuntojen kauppamääristä Suomessa noin 30 prosenttia viime kevään koronakuukausina eli huhtija toukokuussa. Vapaaajanasuntojen kauppa on voimakkaassa nosteessa. Mökkibuumi alkoi jo vähälumisena talvena – myimme tammikuussa tuplasti enemmän vapaa-ajanasuntoja kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan, ja myös sesonkiaikana eli kesäkuussa yllettiin 77 prosentin kasvuun. 61 Kerrostaloasuntojen kauppa laski keväällä rajuimmin Vapaa-ajanasunnot nosteessa Koronakevät leikkasi erityisesti kerrostaloasuntojen kauppoja, mutta jo kesäkuussa yksiökauppa syöksähti ylös. Eroja asuntotyyppien välillä Eri asuntotyypit eivät kuitenkaan Kevät leikkasi erityisesti kerrostaloasuntojen kauppoja. Patoutunut kysyntä purkautui, ja asuntokaupan kokonaisvolyymit palautuivat normaalitasoille, kertoo Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Risto Kyhälä. Edellisvuosien kaupankäyntitaso näyttää jatkuvan myös syksyllä. – Toistaiseksi asuntokaupan vuosi 2020 näyttää muodostuvan V-käyrävuodeksi. – Hyvien kulkuyhteyksien päässä oleville vapaa-ajanpaikoille olisi selvästi edelleen kysyntää, jos vain ihmiset raaskivat luopua vielä hyväkuntoisista, mutta vähälle käytölle jääneistä mökeistään, sanoo Kyhälä. Kuva: Kiinteistömaailma Oy ole veljeksiä keskenään: kerrostalojen, rivitalojen, omakotitalojen ja vapaa-ajanasuntojen kauppa on kulkenut omia polkujaan läpi poikkeusvuoden, sanoo Kyhälä. – Koko maan kiinteistönvälittäjien kauppamäärät summaava KVKL:n tilasto kertoo, että vapaa-ajanasuntokauppojen kauppamäärät ovat olleet plussalla vuoden jokaisena kuukautena, myös koronakevään ajan. Ne, jotka keväällä pystyivät hyödyntämään erilaisia etäja digikaupan palveluja asiakkailleen, onnistuivat pitämään kauppavilkkauden parhaimmin yllä, toteaa Kiinteistömaailma Oy:n toimitusjohtaja Risto Kyhälä. Alkusyksystä vapaa-asuntokaupan vilkkaus jossain määrin supistui siitä yksinkertaisesta syystä, ettei ole mitä myydä. Esimerkiksi meillä Kiinteistömaailmassa sekä kesäettä heinäkuussa nähtiin seitsemän prosentin kasvu omakotitalokaupassa. Kesäkuussa nähtiin kuitenkin hurja piikki pienimpien kerrostaloasuntojen kaupassa. – Kiinteistömaailmassa vapaa-ajanasuntojen kauppamäärien kasvuprosentit ovat paikoin olleet koko maan keskiarvoja isommat. Kati Wikström
Ei tarvitse olla upporikas ryhtyäkseen asuntosijoittajaksi, vaan mahdollisuus on aivan tavallisten palkansaajien ulottuvilla. Jos asuminen vähenee jollain alueella, niin asuntojen hinnat siellä korjaantuvat todennäköisesti alaspäin ja vastaavasti vahvasti kasvavilla alueilla hinnat todennäköisesti nousevat kysynnän kasvun mukana. Vuokratuottoprosentti lasketaan niin, että kuukausivuokrasta vähennetään hoitovastike ja kerrotaan summa 12:lla. Asunnoista saa vuokratuloina tasaista ja helposti ennakoitavaa tuottoa. Niihin sijoittaessaan vuokratuottosijoittaja pääsee melko varmasti noin neljän prosentin tuottoon. Kaupunkien reuna-alueilla ja maaseudulla vuokratuotto voi olla laskennallisesti yli kymmenen prosenttia, mutta toisaalta pitää huomioida mahdolliset korjausvelat ja asuntojen kysyntä: tyhjä asunto tuottaa sijoittajalle vain kuluja, Pohto neuvoo. Riskit kannattaa aina tiedostaa Vaikka asuntosijoittaminen on melko vakaata, siihen liittyy myös riskejä. Aika on sijoittajan paras kaveri. – Asunnot ostetaan tyypillisesti osittain lainarahalla ja ostettavaa asuntoa voi käyttää lainan vakuutena. Suuren suurta pääomaa ei tarvita. Pohto lisää, että asuntosijoittamisen suosioon vaikuttaa myös sen helppous. Asuntoja on perinteisesti pidetty vakaina ja helppoina sijoituskohteina korkoja pörssisijoituksiin verrattuna. Asunnon sijainti ratkaisee Asuntosijoittaja saa asunnosta vuokratuottoina ostohintaan nähden keskimäärin 3,5 – 4,5 prosentin tuottoa vuodessa. Poliittisiin tekijöihin kuten veroihin, verojen vähennysoikeuksiin, asumisen tukijärjestelmiin tai kaupunkien rakennemuutoksiin asuntosijoittaja ei juuri voi vaikuttaa, mutta muut riskit ovat helpommin ennakoitavissa ja hallittavissa.. Vuokratuottosijoittaminen Asuntojen hinnat pysyvät tyypillisesti melko vakaina. Myyntijohtaja Jussi Pohto Suomen Asuntoneuvoja Oy:stä toteaa, että asuntosijoittaminen todella on melko tasaista ja riskitöntä liiketoimintaa. – Hintamuutokset liittyvät pääasiassa muuttoliikkeeseen. Pohto kertoo, että Suomessa ei ole tapahtunut mainittavaa asuntojen hintaromahdusta sitten 1990-luvun alun. – Kasvukeskusten keskustoissa vuokratuottoprosentti on pienempi, koska asunnot ovat kalliimpia suhteessa saatavaan vuokraan. Niin pienet kuin isommatkin sijoittavat käyttävät asuntoihin lainarahaa, sillä sen avulla oman pääoman tuotto kasvaa suuremmaksi. 62 Asuntosijoittaminen kasvattaa suosiotaan Pienet riskit, tasainen tuotto Asuntoja pidetään vakaina sijoituskohteina. to ostohetkellä maksaa tai millä hinnalla sen saa joskus myytyä, koska tuotto kertyy säännöllisistä vuokratuloista. Varmimmat asuntosijoituskohSuomen Asuntoneuvoja Oy:n myyntijohtaja Jussi Pohto kannustaa kokeilemaan asuntosijoittamista, jos aihe suinkin kiinnostaa. Pienehkö tuulenvire markkinoilla käy toki koko ajan, mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna muutokset ovat melko tasaisia. Asuntosijoittaminen ei siis ole mikään äkkirikastumiskeino, vaan sijoittaja voi varautua pienehköön mutta tasaiseen tulovirtaan. Kuva: Suomen Asuntoneuvoja Oy K orona-aika on saanut suomalaiset pohtimaan säästämistä ja sijoittamista, ja myös asuntosijoittaminen on kasvattanut suosiota entisestään. Vuokratuottosijoittaminen on kuitenkin tyypillisin ja varmin tapa lähteä mukaan asuntosijoittamiseen, Pohto tarkentaa. Asunnoista saatava vuokratuotto on tasaista eivätkä asuntojen hinnat heilahtele holtittomasti. – Ostohetken ja myyntihetken välinen positiivinen erotus on toki hyvä lisä, mutta sen varaan ei kannata pitkäaikaista sijoituspäätöstä tehdä, Pohto lisää. – Asuntoja tarvitaan aina ja vuokra-asumisen suosio kasvaa koko ajan etenkin kaupungeissa. Asuntosijoittamisessa ei kuitenkaan välttämättä ole suurta merkitystä sillä, paljonko asunteet löytyvät muuttovoittokaupunkien keskustojen tuntumasta ja suosituilta asuinalueilta. – Toki on myös asuntosijoittamisen muotoja, joissa etsitään edullisia asuntoja ja myydään niitä kalliimmalla eteenpäin. Tämän jälkeen jaetaan summa asunnon velattomalla hinnalla ja huomioidaan muut kulut kuten varainsiirtovero ja remontit
Jussi Pohto neuvoo, että aivan aluksi kannattaa tutustua alan kirjallisuuteen ja netistä löytyviin sijoitusfoorumeihin ja -podcasteihin. Ensikertalainen pääsee asuntosijoittamisen makuun helpoiten asiantuntijoiden avustuksella. Myös tyhjien asuntokuukausien riski vuokralaisen vaihtuessa tai taloyhtiön remonteissa on olemassa. Myös esimerkiksi pankkien sijoitusneuvonnan tai Suomen Asuntoneuvoja Oy:n kautta voi päästä hyvin vauhtiin. – Velalla sijoittamisessa on aina korkojen nousun riski, mutta sen voi nähdä myös tavallisena poikkeamana, mikäli on varautunut korkojen nousuun esimerkiksi säästämällä puskureita matalan korkotason aikana. – Me tapaame vuosittain noin 2000 asuntosijoittajaa, joista osa on aloittelijoita ja osa kokeneita konkareita. Yhtiömme kautta voi ostaa myös valmiiksi vuokrattuja asuntoja, joiden vuokrasuhteen hoitamisenkin voi ulkoistaa meille. Vuokralaisen valintaan liittyy lisäksi omat riskinsä, Pohto listaa. Seuraavaksi kannattaa hakeutua muiden asuntosijoittajien seuraan ja kuunnella heidän vinkkejään. Odottamattomat taloyhtiöremontit voivat nekin käydä sijoittajan kukkarolle. Alkuun apua ammattilaisilta Ensikertalainen pääsee asuntosijoittamisen makuun helpoiten asiantuntijoiden avustuksella. 63 – Asunnot ostetaan tyypillisesti osittain lainarahalla ja ostettavaa asuntoa voi käyttää lainan vakuutena. – Kasvukeskusten keskustoissa vuokratuottoprosentti on pienempi, koska asunnot ovat kalliimpia suhteessa saatavaan vuokraan. Jonkin verran riskiä tuovat myös taloyhtiön kulurakennemuutokset esimerkiksi energiakustannusten heilahdellessa. – Huolellisella suunnittelulla nämä asiat on kuitenkin hoidettavissa ja hallittavissa. Ammattimaisena toimijana Suomen Asuntoneuvoja Oy on varautunut kaikenlaisiin riskeihin – paitsi yhteen, jota Jussi Pohto pitää kaikista suurimpana: – Jos ei koskaan aloita asuntosijoittamista, tuotot jäävät silloin varmuudella saamatta! Kaisa-Liisa Ikonen. Kaikki riippuu siitä, minkälaiset taloustaidot sijoittajalla on ja minkälaisilla säästöillä sijoittaja on liikkeellä, Pohto toteaa
Järjestelmä suojaa kuluttajaa, mutta EU:n pankkisäädösten kiristyminen ja epävarmat talousnäkymät ovat vähentäneet pankkien ja rahoituslaitosten valmiutta rahoittaa rakentamista. Kuluttajien asunnonostoaikeet nousivat kesällä ennätyksellisen korkeiksi eikä historiallisen suuri talouskriisi hyydyttänyt suomalaisten asunnonostohaluja. Toimitilarakentamissa koronan aiheuttama epävarmuus tilakysynnästä jatkuu vielä pitkään. Asuntorakentamista hidastaa rahoituksen kiristyminen. Rakentamisen työllisyys on heikentynyt sekä viime että tänä vuonna noin 5 000 työllisellä. Nyt olisi ainutlaatuinen mahdollisuus sysätä liikkeelle nopeampaa muutosta, Randell toteaa.. Asuntotuotanto pysyy pääkaupunkiseudulla korkealla tasolla. Asuntohankkeet kompastelevat Hankerahoituksen kiristyminen hidastaa vapaarahoitteista kerrostalotuotantoa. RT arvioi, että tänä vuonna aloitetaan 35 000 asunnon rakentaminen, mikä on vajaa kymmenen prosenttia viimevuotista vähemmän. Työvoimavaltaisen rakentamisen supistuminen on huono uutinen Suomen talouden ja työllisyyden toipumiselle, sanoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. Työllisyyden lasku jatkuu. Koko rakentamisessa ja etenkin asuntotuotannossa pidätettiin keväällä henkeä epävarmuuden ollessa suurinta. Maaja vesirakentaminen kääntyy laskuun isojen hankkeiden ja elvytyksen hiipuessa. Asuinrakennusten ja toimitilojen ammattimainen korjausrakentaminen on kärsinyt koronanpandemiasta johtuvista rajoituksista muuta rakentamista enemmän. R akennusteollisuus RT:n arvion mukaan rakentaminen vähenee kuluvana vuonna prosentin verran. 64 Suomen muu talous elpyy Rakentaminen supistuu Kuluva vuosi on sujunut rakentamisessa selvästi pelättyä paremmin. Rakentaminen kokonaisuudessaan supistuu RT:n mukaan selvästi ensi vuonna, kun taas muiden toimialojen odotetaan kääntyvän kasvuun. Työllisyys heikentynyt Rakentamisen työllisyys on heikentynyt sekä viime että tänä vuonna noin 5 000 työllisellä. Rahoituksen kiristyminen heijastuu myös taloyhtiöiden korjaushankkeisiin sekä toimitilojen uudisrakentamiseen ja korjaamiseen, jota painaa koronapandemian aiheuttama tilakysynnän heikko ennustettavuus. Ennen koronakriisiä käynnistettyjen hankkeiden suuri määrä, työmaiden pysyminen auki sekä koko talouteen kohdistuneet laajat elvytystoimet ovat kuitenkin kannatelleet rakentamista kuluvana vuonna. Asuntorakentamisen lupakehitys on ollut jo pitkään vahvasti hidastuva. Suomessa on käytössä asuntokauppalain edellyttämä RS-järjestelmä sellaisissa kohteissa, joissa asunnon ostajat tekevät asunto-osakkeista sitovia kauppoja jo rakentamisvaiheessa. – Korjausrakentamisen totuttu taso ei riitä EU:n tavoittelemaan vihreään siirtymään, jossa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen ja lämmitysmuotojen uudistaminen ovat keskeisiä. – Hyvä järjestelmä uhkaa kääntyä asuntuotannon rahoittajasta sen rajoittajaksi. RT:n jäsenyrityksilleen tekemän kyselyn mukaan kolmannes vastaajista pitää vähintään melko todennäköisenä, että joutuu perumaan hankkeita rahoituksen saatavuuden vaikeuduttua. Koko yhteiskunnan kannalta olisikin tärkeä varmistaa, että asuinrakentaminen ei pääse putoamaan selvästi alle uusien asuntojen tarpeen, mikä voi nostaa asumisen hintaa, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo. Yritysten henkilöstöodotusten mukaan rakentamisen työllisyyden lasku jatkuu myös ensi vuonna. Myös kuluttajien ja taloyhtiöiden lainoitukseen kaavailtu sääntely voi jarruttaa asuntotuotantoa. – Korjausrakentamisen totuttu taso ei riitä EU:n tavoittelemaan vihreään siirtymään, jossa kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen ja lämmitysmuotojen uudistaminen ovat keskeisiä. Hankkeiden siirtymisiä ja perumisia on jo toteutunut tämän vuoden aikana. Isompi pudotus on jälkisyklisellä alalla vasta edessäpäin, ja ensi vuonna rakentamisen ennakoidaan painuvan neljä prosenttia pakkaselle. Ensi vuonna vain asuntojen korjausrakentaminen palaa totutulle kasvu-uralle. – Tiet erkanevat. Suomen talous kääntyy kasvuun, mutta rakentaminen ottaa koronaiskun vastaan viiveellä. Ensi vuonna jäätäneen alle 31 000:een asuntoon, mikä alittaa vuosittaisen uusien asuntojen tarpeen. Huonommat ajat ovat kuitenkin tulossa
Älykkään energiahallintajärjestelmän, virtuaalivoimalaitospalvelun, muut teknologiauusinnat sekä rahoitusratkaisun toimittaa Siemens Osakeyhtiön koordinoima ekosysteemi. Lisäksi tuotantolaitoksen yhteyteen asennetaan 20 MWh:n Keravalle rakennettava Suomen suurin kiinteistökohtainen sähkövarasto on kooltaan puolisen jalkapallokenttää. Älykkään energiahallintajärjestelmän rakentaa Siemens Osakeyhtiö. Hyviä kulutusjouston lähteitä ovat kiinteistöt, erityisesti teollisuuskiinteistöt. Lisäksi uusiutuvaa energiaa voidaan hyödyntää tehokkaasti, jos sitä voidaan varastoida myöhempää käyttöä varten. – Suomen hiilineutraalia tulevaisuutta edistävät nopeimmin ratkaisut, jotka ovat yrityksille helppoja ja taloudellisesti järkeviä. Sen lisääminen edellyttää keinoja sähköverkon tasapainottamiseksi. Sinebrychoff on järjestelmän isäntäyhtiö ja luo mahdollisuuden kulutusjoustoille sähkömarkkinoilla. Jos kulutus ei jousta, tuotannon on joustettava eli käytännössä on käynnistettävä fossiilipohjainen varavoimalähde, mikä on vähemmän kestävä ratkaisu. Kuva: Oy Sinebrychoff Ab kokoinen sähkövarasto. Sinebrychoff on tehnyt sopimuksen liittymisestä Siemensin virtuaalivoimalaitospalveluun. – Olemme Sinebrychoffilla tyytyväisiä siitä, että yhdessä Siemensin kanssa olemme nyt osa isoa kansallista hanketta ja että voimme teollisuuskiinteistöllämme edistää Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista. Näin voimme ennakoiden optimoida kiinteistön lämmitysja jäähdytystarpeen, sanoo Sinebrychoffin tuotantoja toimitusketjujohtaja Pasi Lehtinen. Olemalla osa virtuaalivoimalaitospalvelua Sinebrychoffin kiinteistö ja akusto tuottavat joustoja Suomen sähkömarkkinoille, mikä edistää hiilineutraalin energian lisääntymistä. Sinebrychoffin Keravan kiinteistöön ja tuotantolaitokseen toteutetaan älykäs energianhallintajärjestelmä. Akuston avulla panimokiinteistö tuottaa joustoja Suomen sähkömarkkinoille. Sinebrychoffin kumppanuus tuo ekosysteemiin merkittävän teollisuustoimijan, mikä vie Suomen tavoitetta eteenpäin. Jotta sähköverkko toimii häiriöttömästi, tuotannon ja kulutuksen on oltava koko ajan tasapainossa. Työja elinkeinoministeriön energiakärkihanketuen avulla Siemens käynnisti uuden virtuaalivoimalaitospalvelun, jonka kautta erikokoiset kiinteistöt voivat helposti liittyä osaksi energiamarkkinoita ja tarjota kulutusjoustoa. Sinebrychoffin Keravan tuotantolaitoksen yhteyteen asennetaan 20 MWh:n kokoinen sähkövarasto. Tällaiset kulutusjoustot edistävät Suomen tavoitetta tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ensimmäistä kertaa laajassa palvelukokonaisuudessa on mukana myös ulkomainen sijoittaja, jonka pääasiallisena investointikohteena ovat kestävää kehitystä edistävät ratkaisut. Sähkövarastojen avulla teollisuus ja kiinteistöt pystyvät tuottamaan energiamarkkinoille enemmän kulutusjoustoa. Sen tytäryhtiö VIBECO Oy toimittaa virtuaalivoimalaitospalvelun ja vastaa siten kulutusjoustomarkkinoille osallistumisesta Sinebrychoffin puolesta. Modulaarinen sähkövarasto on kooltaan puolisen jalkapallokenttää, ja se koostuu akuista, jotka ovat kooltaan 2m x 2m x 2m. S inebrychoff on lähtenyt kumppaniksi Siemens Osakeyhtiön koordinoimaan hankkeeseen, jossa rakennetaan virtuaalinen älykäs energianhallintajärjestelmä ja liitetään Sinebrychoffin teollisuuskiinteistö sekä rakennettava sähkövarasto Siemensin virtuaalivoimalaitospalveluun. Asennustöiden valmistelu on käynnistetty, ja tavoitteena on, että sähkövarasto olisi toiminnassa viimeistään vuoden 2021 loppuun mennessä. 65 Suomeen lisää uusiutuvaa energiaa Vähemmän hiilipohjaista varavoimaa Oy Sinebrychoff Ab:n tehdasalueelle Keravalle rakennetaan Suomen suurin kiinteistökohtainen sähkövarasto. Tämä ekosysteemi voi myös olla ensimmäinen askel, joka mahdollistaa energiankäyttösektoreiden yhdistämisen tulevaisuudessa, toteaa liiketoimintajohtaja Ville Stenius Siemens Osakeyhtiöstä.. Kulutusjoustomarkkinoille osallistuminen tarkoittaa meille myös sitä, että voimme parhaassa tapauksessa saada sähkömarkkinoilta tuottoa, mutta myös säästöjä, sillä älykäs järjestelmä ennustaa säätilavaihteluita. Joustoilla saadaan vihreää energiaa Sään vaihtelut vaikuttavat osaltaan uusiutuvan energian tuotantoon. Työja elinkeinoministeriön energiakärkihanketuki auttoi käynnistämään virtuaalivoimalaitospalvelun, jonka kautta energiateollisuus, muu teollisuus ja kiinteistöt voivat edistää yhteistä hyvää ja hyötyä siitä itsekin
Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto ovat ottaneet jo aiemmin kantaa lain tiukkuuteen ja huomauttaneet, että nykyaikana etäkokouksen tulisi olla lain puolesta mahdollista aina, kun osakkaat niin haluavat. Taloyhtiön yhtiökokousta ei voi pitää kokonaan etäyhteyksien avulla. Kaikkien osakkaiden on osallistuttava päätöksen tekemiseen ja on suositeltavaa, että kaikki osakkaat allekirjoittavat päätöksen, vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen Kiinteistöliitosta neuvoo. – Osakkaiden on oltava yksimielisiä kahdesta asiasta, eli päätettävästä asiasta ja siitä, että päätös tehdään ilman yhtiökokousta. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki määrää, että myös fyysinen kokouspaikka pitää määritellä ja vähintään kokouksen puheenjohtajan on oltava kokouspaikalla, vaikka kaikki muut osallistuisivat etäyhteyksillä. 66 Rajoitukset tuntuvat myös taloyhtiöissä Korona vaikuttaa kokouksiin Uusilla rajoituksilla on omat vaikutuksensa yhtiökokouksiin. Myös perinteisiä valtakirjoja kannattaa käyttää.. Koronatilanteen vuoksi Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto suosittelevat, että taloyhtiöiden yhtiökokouksissa mahdollistetaan erilaisten etäyhteyksien käyttö. Silloin osakkaiden kanta päätettävään asiaan kysytään etukäteen esimerkiksi puhelimitse. Yleensä tämä tapa toimii vain pienissä taloyhtiöissä ja yksittäisissä asioissa. Päätöksiä voi tehdä myös ilman kokousta Jos taloyhtiössä on tehtävä niin kiireellisiä päätöksiä, etteivät ne voi odottaa koronatilanteen rauhoittumista eikä kokousta voida järjestää turvallisesti etäyhteyksien avulla, voidaan päätöksiä lain mukaan tehdä myös ilman yhtiökokousta. Niitä voivat olla esimerkiksi erilaiset etäkokoussovellukset, posti ja sähköposti. Jos kokouksen pitäminen ja päätösten tekeminen on välttämätöntä rajoitusten voimassaoloaikana, on lähetettävä uudet kokouskutsut. Uudet alueelliset koronarajoitukset kieltävät yli kymmenen henkilön yleisötilaisuudet niin sisällä kuin ulkonakin. Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto suosittelevat, että välttäJos taloyhtiössä on tehtävä niin kiireellisiä päätöksiä, etteivät ne voi odottaa koronatilanteen rauhoittumista eikä kokousta voida järjestää turvallisesti etäyhteyksien avulla, voidaan päätöksiä lain mukaan tehdä myös ilman yhtiökokousta. mättömissäkin yhtiökokouksissa hyödynnetään erilaisia etäyhteyksiä ja valtakirjoja. Myös taloyhtiöiden yhtiökokoukset luetaan yleisötilaisuuksiin. Kokouskutsujen sisältöön ja turvalliseen osallistumiseen kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota. Suositusten mukaan enintään kymmenen henkilön tilaisuuksistakin kannattaa järjestää vain välttämättömät. Kasvokkaisissa kokoontumisissa pitää huolehtia hyvästä käsihygieniasta, turvaväleistä ja käyttää mahdollisuuksien mukaan maskeja. K oronarajoitukset vaikuttavat taloyhtiöiden syysyhtiökokouksiin ja ylimääräisiin yhtiökokouksiin. – Jos kokouskutsussa on mainittu etäosallistumismahdollisuus, kokous voidaan pitää edellyttäen, että suurin osa osallistuu etäyhteyden avulla ja kokouspaikalle tulee enintään kymmenen ihmistä, sanoo lakiasiantuntija Laura Lithenius Isännöintiliitosta. Jos yhtiökokouskutsussa ei ole mainittu etäosallistumista ja kokouspaikalle voisi tulla yli kymmenen ihmistä, kokous pitää perua ja siirtää. Uusissa kutsuissa on mainittava mitä etäosallistumisen muotoja kokouksessa on käytössä. Alan liitot antavat ohjeita taloyhtiöille
Tässä laskennassa ei ole vielä huomioitu kierrätysbetonin osuutta, joka osaltaan vaikuttanee lukemaan selvästi. Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta ilmiö voi tutkimuksen mukaan olla todella merkittävä, koska koko olemassa oleva betonirakennekanta sitoo jatkuvasti hiilidioksidia siltä osin kun se on kosketuksissa ilmaan. Tuore tutkimus haastaa käsityksen betonista ”ilmastopahiksena” ja tuo uutta näkökulmaa keskusteluun rakentamisen ympäristövaikutuksista. Vuodessa sementtiteollisuuden päästöistä sitoutuu rakennuskantaan kaikkiaan noin kymmenen prosenttia. – Betonin varastoimasta hiilidioksidista Suomessa on ollut tähän saakka saatavilla varsin vähän tietoa ja aihe on paitsi suurelle yleisölle ja päättäjille, myös alan ammattilaisille pitkälti tuntematon. Betonin varastoimasta hiilidioksidista Suomessa on ollut tähän saakka saatavilla varsin vähän tietoa. Siinä sementin valmistuksen yhteydessä kalkkikivestä vapautunutta hiilidioksidia sitoutuu ilmasta takaisin betonipintoihin. Kierrätysbetonin osuus mukaan Forecon Oy:n laskelmien mukaan Suomen nykyiseen betonirakennuskantaan on sitoutunut 5,2 megatonnia hiilidioksidia. Betonirakennuksen tultua elinkaarensa päähän betoni murskataan uutta käyttöä varten. Murskauksen seurauksena betonin karbonatisoitumiselle altis pinta-ala kasvaa, minkä vuoksi hiilidioksidin sitoutuminen betoniin jatkuu nopeutuen merkittävästi. Tämä selviää rakennusalan markkinoiden tutkimusyritys Forecon Oy:n tuoreesta koko Suomen betonirakenteet kattaneesta analyysista, joka on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Forecon Oy:n laskelmien mukaan Suomen nykyiseen betonirakennuskantaan on sitoutunut 5,2 megatonnia hiilidioksidia. Tällä hetkellä Suomen olemassa olevaan betonirakennuskantaan on sitoutunut pysyvästi 5,2 megatonnia hiilidioksidia. CO 2 NCRETE SOLUTION -projektin edetessä odotettavissa on tarkempaa tietoa siitä, kuinka paljon hiilidioksidia voi sitoutua betonin kierrätyksen avulla ja millaisilla kierrätystavoilla voidaan maksimoida betoniin sitoutuvan hiilidioksidin määrä.. Betoni myös varastoi sitomansa hiilidioksidin pysyvästi, eli se ei vapaudu rakennuksen purunkaan jälkeen, Kekkonen kertoo ja toteaa, että hiilinieluja hiilivarasto-termejä käytetään valitettavan usein virheellisesti, mikä synnyttää vääriä käsityksiä. – Betonin sitoma hiilidioksidi saadaan laskettua karbonatisoituneen betonin tilavuudesta. Selvitys on osa Betoniteollisuus ry:n toteuttamaa CO 2 NCRETE SOLUTION –projektia, jossa selvitetään Suomen betonirakennuskannan merkitystä hiilinieluna. Hiilen sitoutumisen aiheuttavaa ilmiötä kutsutaan betonin karbonatisoitumiseksi. B etonirakennukset sitovat merkittäviä määriä hiilidioksidia. Ilmiö on tunnettu jo vuosikymmeniä, mutta sitä ei ole osattu ottaa huomioon ilmakehän hiilidioksidia alentavana tekijänä. 67 Vuodessa 10 % sementtiteollisuuden päästöistä sitoutuu rakennuskantaan Tutkimus: Betoni on hiilinielu Suomessa noin kymmenen prosenttia sementtiteollisuuden päästöistä sitoutuu rakennuskantaan vuosittain. Se on myös alan ammattilaisille pitkälti tuntematon asia. Mikä ihmeen karbonatisaatio. – Betonia on rakennuskannassa todella paljon ja mikä merkittävintä, se toimii jatkuvana hiilinieluna. Tätä varten on tutkittu Suomen betonikantaa ja jäsennelty se iän sekä altistusolosuhteiden mukaisiin tilavuuksiin ja pinta-aloihin, Kekkonen kertoo tutkimuksen toteutuksesta. Forecon Oy:n selvitys osoittaa, kuinka suuren mittaluokan asiasta todellisuudessa on kysymys, kertoo CO 2 NCRETE SOLUTION -hankkeen projektipäällikkö Tommi Kekkonen
– Tästä porukasta olisi voinut voittaa ihan kuka tahansa. – Laadun rakentaja -kilpailulla on tärkeä rooli toimialamme kehittämisessä. Voiton veivät kuopiolainen Tuomaristo nosti kisan kärkeen kaksi rakentajaa. R akennusteollisuus RT:n Laadun rakentaja 2020 -kilpailu on ratkennut. Jokaisesta paistoi hyvä ja rento tekemisen meininki, jolla se paras mahdollinen lopputuloskin työmaalla saavutetaan.. 68 RT palkitsi laadun rakentajat ”Priimaa tehdään tekemisen ilosta” Laadun rakentaja 2020 -kilpailun terävin kärki on palkittu. Jaetulle ykkössijalle yltäneen työmaapäällikön lausahdus ”kun turvallisella työmaalla viihdytään, laatua syntyy kuin itsestään” kiteyttää kilpailun keskeisen annin. Toinen heistä on kuopiolainen kirvesmies Jani Hartikainen. Etenkin turvallisuus, mutta myös työn arvostus nousi jokaisen kohdalla vahvasti pintaan. Yleisöäänestyksessä kärkeen nousi Henna-Riikka Erolan luotsaama neljän naisen maalaritiimi Lahdesta. Hänen kanssaan voittajia olivat valitsemassa Teemu Vehmaskoski Rakennuslehdestä ja Teppo Salmikivi Rakentamisen Laatu RALA ry:stä. kirvesmies Jani Hartikainen ja Lappeenrannassa asuva, mutta usein pääkaupunkiseudullakin työskentelevä työmaapäällikkö Pekka Ruokonen. Laadun rakentamisessa on kilpailtu aikaisemminkin, mutta Pekkasen mukaan vielä kertaakaan ei ole tullut vastaan näin tasaväkistä finalistijoukkoa. Asiantuntijatuomaristo nosti kisan kärkeen kaksi laadun rakentajaa. – Oli hienoa huomata, että laadun rakentamisen kriteereitä ei etsitä työsuunnitelmaan kirjatuista vaatimuksista, vaan priimaa tehdään ihan vain tekemisen ilosta, toteaa kisan organisoinnista vastannut Jukka Pekkanen, joka toimii rakentamisen kehittämisestä vastaavana johtajana Rakennusteollisuus RT:llä. Kilpailu konkretisoi sen tosiasian, että viimekädessä laatu lähtee meistä jokaisesta itsestämme. Yleisöäänestyksessä kärkeen kiilasi kirkkaasti Henna-Riikka Erolan luotsaama neljän naisen maalaritiimi Lahdesta. Kun siihen lisätään nyt palkittujen henkilöiden toimintamalli, jossa korostuu motivaation ja yhteistyön merkitys sekä oman porukan sisällä että tilaajan ja muidenkin osapuolten kanssa, voimme luottaa siihen, että lopputulos on laadultaan paras mahdollinen. Tämä on omiaan lisäämään rakentamisen arvostusta niin ulkoisesti kuin sisäisestikin, sanoo Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Olli Nikula. Kilpailun finalistit olivat yksimielisiä siitä, että laatua ei voi tarkastella muista rakennustyön osa-alueista irrallisena elementtinä
www.kissafani.?. www.hevosmaailma.. Talvi-iltojen nautinnollisiin lukuhetkiin Hae omasi Lehtipisteestä tai tilaa suoraan kotiisi! www.talomestari-lehti.
Kiinteistöliitto pitää hyvänä ratkaisuna esimerkiksi sitä, ettei kansallinen laki velvoita taloyhtiöitä asuntokohtaiseen lämmityskustannusten jakolaitteiden asentamiseen. Kun tiedot ovat jatkuvasti saatavilla asuntoon asennetun vesimittarin tai etäluentaan perustuvan verkkopalvelun kautta, pidetään sitä riittävänä tietojen toimittamisena. Taloyhtiöissä, joita uudistukset rahat ovat käytettävissä todelliseen taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen. Näissä taloyhtiöissä laki menee yhtiöjärjestyksen ohi, eli etäluettavat vesimittarit toimivat kustannusten jakamisen perusteena, vaikka yhtiöjärjestykseen olisi aiemmin kirjattu muuta. koskettavat, vedenkulutustiedot on annettava osakkaalle kuukausittain. Yhtiöjärjestyksiä ei myöskään tarvitse pelkän vesimittariasian takia päivittää. Eduskunta on hyväksynyt EU:n energiatehokkuusdirektiiviin pohjautuvan lain. Petri Pylsyn mukaan lakimuutos ei tuo taloyhtiöille kohtuuttomia lisävaatimuksia, eikä muutoksen pitäisi tuoda myöskään merkittäviä lisäkustannuksia isännöinnin lisääntyvien tehtävien muodossa. Lakia valmisteltu yhteistyössä Kiinteistöliitto on tyytyväinen lainvalmisteluprosessiin, jonka aikana on tehty rakentavaa kansallista yhteistyötä eri osapuolten kesken jo siinä vaiheessa, kun direktiiviä on valmisteltu EU-tasolla. Tämä olisi tehtyjen selvitysten perusteella ollut suomalaisissa taloyhtiöissä rahan hukkaan heittämistä. Asuntokohtaiset vesimittarit tulivat pakollisiksi uudiskohteissa jo vuonna 2011 ja käyttövesiputkistojen uusimisen yhteydessä vuonna 2013. Lähde: Kiinteistöliitto/ Rousi Visions.. Näihin kohteisiin on asennettava kylmän ja lämpimän veden kulutusta mittaavat etäluettavat vesimittarit, joita on käytettävä taloyhtiön vesikustannusten jakamiseen, kertoo Kiinteistöliiton energiaja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy. 70 ”Taloyhtiöiden kannalta muutos ei dramaattinen” Kulutus määrää vesimaksun Tulevaisuudessa taloyhtiöissä maksetaan vedestä kulutuksen mukaan. – Lakimuutos ei tuo taloyhtiöille kohtuuttomia lisävaatimuksia, eikä muutoksen pitäisi tuoda myöskään merkittäviä lisäkustannuksia isännöinnin lisääntyvien tehtävien muodossa. Motivan ja Työtehoseuran kesällä 2020 julkaisemassa selvityksessä arvioitiin, että kotitalouksien vedenkulutus vähenee noin kahdeksan prosenttia, kun vedestä laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan. – Jos vesimittareita ei ole tai ne on asennettu ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa, määrää yhtiöjärjestys edelleen sen, kuinka vedestä aiheutuvat kustannukset taloyhtiössä jaetaan, Pylsy täsmentää. Liitto on tyytyväinen lainsäätäjän ratkaisuun myös siitä, ettei taloyhtiöitä velvoiteta muuttamaan jo aiemmin asennettuja vesimittareita etäluettaviksi vain pelkän etäluvun vuoksi. Taloyhtiöiden kannalta muutos ei ole dramaattinen, sillä monessa asuntokohtaisilla vesimittareilla varustetussa taloyhtiössä vesimaksut määräytyvät jo nyt mittarin lukemien perusteella. – Muutokset koskevat niitä taloyhtiöitä, joissa lain voimaantulon jälkeen haetaan rakennuslupaa käyttövesiputkistojen uusimiselle tai uudisrakentamiselle. – Kansallisessa lainvalmistelussa suomalaiset ministeriöt ja Energiavirasto ovat osoittaneet hyvää asiantuntemusta ja ymmärrystä suomalaisen asunto-osakeyhtiöjärjestelmän käytännöistä ja niiden vaikutuksista energiatehokkuusdirektiivin soveltamiseen, Pylsy kiittää. O sakkaiden taloyhtiölle maksamat vesimaksut määräytyvät uuden lakimuutoksen myötä vastaisuudessa asennettavien vesimittareiden perusteella. Nyt nämä – Jos vesimittareita ei ole tai ne on asennettu ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa, määrää yhtiöjärjestys edelleen, kuinka vedestä aiheutuvat kustannukset taloyhtiössä jaetaan, kertoo Kiinteistöliiton energiaja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy
0401689007 Sukitusmottonen.. Pyry Möttönen puh. Laatu ja ammattiylpeys ovat käyntikorttimme! • Sukitukset • Viemärihuolto/kartoitus • Viemäri ja salaojakuvaukset. 0400418188 Mikko Haapanen puh. 71 Taloyhtiöt sekä omakotitalot uudellamaalla
Sukitus on edennyt putkiremonttien määrissä jo samalle tasolle perinteisten putkiremonttien kanssa. – Putkiyrityksen video näytti, että viemärissä kasvoi juuria ja kasveja, ja putket olivat pahasti ruosteessa. Hän tuli isännöitsijäksi heinäkuussa 2019. Sen jälkeen putkiston seinämä puhdistettiin kovapalateräsrassilla. Auro muutti perheineen taloon vuoden 2016 alussa. Putket olivat tulleet tiensä päähän, mikä konkretisoitui yhden asunnon viemäritukokseen. 72 Espoolaistaloyhtiössä korjattiin 430 metriä viemäriputkea Sukitus yhä suositumpaa Putken haarakohtiin tehdään haarapalat epoksilla vahvistetusta huopakankaasta. Osassa oli myös pieniä reikiä, putkiremontin tehneen Taloturvan liiketoimintajohtaja Jani Salosaari vahvistaa. – Halkaisijaltaan noin 30 millin paksuinen suurentava kamera kertoi, että putkissa oli syöpymää ja reilusti irtokertymää. Ennen sukitusta kartoitettiin vanhan putkiston kunto videokuvauksella. Putket pestiin pesuauton telalta putkiin ujutetulla pesurilla. Sukituksen etuja ovat muun muassa työn nopeus, edullisuus ja siisteys. Aluksi hän hoiti taloyhtiön juoksevia asioita talkootyönä, mutta aloitti isännöitsijänä hallituksen pyynnöstä, kun talossa oltiin pettyneitä isännöintiyrityksen palveluihin. E spoon Uusmäessä sijaitseva neljän talon ja 16 asunnon rivitaloyhtiö on valmistunut vuonna 1964. Viemäriputkien kunnostus oli selvästi tullut ajankohtaiseksi, talossa asuva isännöitsijä Aleksi Auro kertoo. Pesun yhteydessä imettiin ruosteet ja irtokertymät säiliöön.
– Teen tarjouksia ja johdan työmaita. Yhdessä huoneistossa työ vei kymmenisen päivää. Vanha viemäriputki toimii muottiputkena. Jokaisessa asennusryhmässä on nokkamies, joka tekee päätökset työmaalla. – Tuomme tarvittaessa vaikka suihkukontin pihalle eli yritämme aina helpottaa asukkaiden elämää saneerauksen aikana, Salosaari lupaa. Salosaari kertoo, että jos sukitus tehdään kerrostalossa, niin pohjalinjaa saneerattaessa pysty. – Koko ajan asennuksissa kulkee mukana kamera kuten lääkärintyössä, Salosaari vertaa. Tämä voidaan tehdä myös aikako– Halkaisijaltaan noin 30 millin paksuinen suurentava kamera kertoi, että putkissa oli syöpymää ja reilusti irtokertymää. Sukka piti asentaa yhdellä asennuksella koko 50 metrin matkalle, koska välissä ei ollut tarkastusluukkuja. Isännöitsijä Auro muistaa, että yksi kohta meni ensin ”ruttuun”, mutta se korjattiin siistiksi. Kamera käytössä urakan aikana Haaravahvikkeet asennetaan asennustyökalulla esimerkiksi pihakaivosta työntämällä ne liittymän kohdalle, ja pullistetaan haarassa ilmanpaineen avulla muotoonsa. Vettä ruuanlaittoon sai valuttaa keittiössä, kunhan alla oli allas niin, ettei vettä päässyt viemäriin. Sen jälkeen sukka mankeloidaan oikeaan paksuuteen ja asennetaan asennuspalloon. – Kun paineilmalla täytetty sukka on muodossaan, putkeen ajetaan höyryä tai kuumaa vettä, jotta sukka kovettuu muotoonsa. Urakoitsija toi kaikkiin asuntoihin kuivakäymälät remontin ajaksi. Esimerkiksi Auro muutti pienine lapsineen pois, mutta hänen lukiota käyvä tyttärensä asui asunnossa koko remontin ajan. – Vaikka valurautainen viemäriputki häviäisi myöhemmin osin pois, sukitusputki on itsestään kantava ja kestävä, Salosaari vakuuttaa. Yhdessä taloista on yhteinen sauna ja wc, joita asukkaat saattoivat käyttää remontin ajan. Haarakohtien sukitukset runkolinjasta huoneistoihin ovat kriittisiä kohtia. – Pisimmän talon noin 50 metriä pitkä putkilinja aiheutti vähän haasteita. Asumista helpotetaan remontin aikana Asukkaille sukituksesta aiheutuva haitta on pieni perinteiseen putkiremonttiin verrattuna. Lisäksi haarapaloja laitettiin 61 kappaletta putken haaraumakohtiin. Sukassa pidetään koko ajan ilmaa, jotta se pysyy muodossaan. Myös muoviputket karhennetaan ennen sukan asentamista. Sukitus tapahtuu asuntojen keittiöistä ja kylpyhuoneista. Sukka ammutaan paineilman avulla viemäriin. Pisin putkilinja jopa 50 metriä Halkaisijaltaan 50-225 millin sukkaa tuli putkien sisään yhteensä 430 metriä. Se talo sukitettiin viimeiseksi. vetteisesti, jolloin sukan annetaan kovettua itsestään 12 tunnin ajan, Salosaari kertoo. Kun toimitaan kodeissa, työntekijän pitää olla luotettava ja kohtelias, Salosaari korostaa. Osa asukkaista muutti espoolaistaloyhtiöstä pois remontin ajaksi, iso osa jäi asumaan. Siksi myös haarayhteyksien asentaminen oli hitaampaa, Salosaari kertoo. Sukka kiinnittyy tiukasti karhennettuun ja puhdistettuun valurautaputkeen. Koko taloyhtiön viemäriputket oli sukitettu noin yhdeksässä viikossa. Vuodesta 2003 viemärialalla toimineen Jani Salosaaren ura on edennyt viemärihuollon asentajasta koulutuksen kautta Taloturvan taloyhtiöpuolen sukituksen vetäjäksi. Ennen sukan sujuttamista putkeen huopasukka kyllästetään epoksin ja kovettaja-aineen seoksella. Haarakohdissa on siten kaksi sukkaa päällekkäin kiinni toisissaan. Pisimmän, kuuden asunnon A-talon remontointi kesti kaksi viikkoa. 73 Putkiston kuvaus on tieteellisen tarkkaa touhua hyvillä laitteilla. Myös lasikuitusukkia käytetään sukituksessa. – Urakkasopimuksessa oli kohta, että jos jotain kohtaa ei pystytä sukittamaan putken huonon kunnon takia, ulkopuolinen urakoitsija tekee sen kohdan perinteisellä menetelmällä, mutta sellaista kohtaa ei tullut, Auro kertoo. Osassa oli myös pieniä reikiä
Sukituksia tekee noin 40 asentajaa. – Se oli ainoa kohta, joka aiheutti taloyhtiössä keskustelua. Olemme tyytyväisiä, Auro vakuuttaa. Alle 50-millimetristä putkea ei mielellään sukiteta. myöntämät sertifikaatit, jolloin yrityksen kaikki tuotteet ovat testattuja ja menetelmät sertifioituja. Ala on kilpailtu ja sukituksia tekeviä yrityksiä on kymmeniä. Maksuohjelmasta sovittiin niin, että kun valvoja hyväksyy tietyt työvaiheet, taloyhtiö maksaa osasuoritukset. Näin saadaan korjauksesta paras hyöty. Lopuksi taloyhtiö sai luovutuskansion valvojan tarkastaminen videoineen ja asennusraportteineen. Taloturvan tilauskanta ulottuu ensi vuoden puolelle, mutta pikatyöt, joissa viemäri vuotaa jostain kohtaa, yritys pyrkii Salosaaren mukaan tekemään pian. Kun putkistot oli kuvattu ja tarjoukset tehty noin vuosi sitten syksyllä, yhtiökokous antoi luvan hallitukselle viedä asiaa eteenpäin. – Näkyvä putki on aina halvempi vaihtaa kuin sukittaa, mutta kun mennään rakenteiden sisään, on halvempi sukittaa. Näitä onkin paljon. – Näkyvä putki on aina halvempi vaihtaa kuin sukittaa, mutta kun mennään rakenteiden sisään, on halvempi sukittaa. – Sukitus oli hyvä ja helppo menetelmä, saatiin sitä mitä tilattiin. Toinen yritys tuli paikalle, mutta ei tehnyt viemärin kuvauksia. Espoolaisessa taloyhtiössä wc:n pesualtailta viemäriin menevät putket olivat liian pieniä sukitukseen, joten ne vedettiin pintavetona parinkymmenen millin putkella. Sukka ammutaan paineilman avulla viemäriin. Korona hieman viivästytti hanketta, mutta päätös korjauksesta tehtiin yhtiökokouksessa alkukeväästä, ja työ alkoi viime syyskuussa. Taloyhtiö otti 20 vuoden lainan, jolloin rasite vastikkeeseen ei ollut liian kova. Jouni Suolanen. Taloturvan kohteista suurin osa on kerrostaloja ja erilaisia kiinteistöjä, kuten teollisuuskiinteistöjä. Näitä voidaan yhdistää. Remontin kustannuksiksi tuli noin 100 euroa asuinneliöltä. 74 nousut voidaan ohipumpata, jolloin asukkaat voivat käyttää wc:tä ja keittiön vettä. Työmaan valvojana toimi LVI-asiantuntija Tommi Antikainen Eerika Consultingista. Videokameran etenemistä seurataan koko ajan näyttöpäätteeltä. – Perinteinen putkiremontti oli toinen vaihtoehto, mutta koska se olisi ollut paljon kalliimpi ja hitaampi, oli kaikille selvää, että valitaan sukitus, Auro valottaa. Taloturvan työntekijät olivat tosi ammattitaitoisia, ja puhuivat selkeästi, eikä tullut yllätyksiä. – Sekin on lisääntynyt koko ajan, että putkiyritys tekee perinteisellä menetelmällä nousulinjat ja asunnot ja me menemme tekemään sukituksella esimerkiksi pohjaviemärit. Auro ja Salosaari korostavat kumpikin asiantuntevan valvojan merkitystä putkien sukituksessa. Yritys toimii pääasiassa Etelä-Suomessa, mutta tarvittaessa koko Suomessa. Valvoja varmistaa työn laadun Taloyhtiö sai sukituksesta kaksi tarjousta. Yrityksen työntekijät ottivat asioista selvää, paneutuivat ja olimme hyvin kartalla tarjouksentekovaiheessa, Auro kertoo. Sukitus kehittyy ja lisääntyy Sukitus on kehittynyt Jani Salosaaren mukaan viime vuosina huomattavasti niin tuotteiden kuin työmenetelmienkin osalta. Kun mennään asuntoihin, on viemäri käyttökiellossa. Mekin vaihdamme aina näkyvän valurautaisen tai muoviputken, Salosaari kertoo. – Suosittelen aina asiakkaille ulkopuolista valvojaa, joka tarkastaa kuvaukset ja tuntee juridisen puolen, Salosaari kehottaa. – Taloturvan työntekijöiden kanssa tutkimme viemäriputkia, ja menimme muutamasta kohtaa sisään ja viemäriputket kuvattiin. He tulevat kerran vuodessa työmaalle ja yrityksen toimistoon tarkastamaan, että kaikki on kunnossa. Putkistot kuvattiin ennen ja jälkeen remontin. Sen jälkeen sukka mankeloidaan oikeaan paksuuteen ja asennetaan asennuspalloon. – Kannattaa tarkastaa, että yrityksellä on Eurofins Suomen Ennen sukan sujuttamista putkeen huopasukka kyllästetään epoksin ja kovettaja-aineen seoksella. Siitä ei koitunut kuitenkaan haittaa, se oli tiedossa kaikilla, ja siitä päästiin yhteisymmärrykseen, Auro kertoo
Olemme pitäneet kunnia-asianamme, että uudet koneemme suunnitellaan ja valmistetaan Suomen vaatimusten ja olosuhteiden mukaisiksi. – Puhaltimet ovat samanlaiset kuin tähänkin saakka ne ovat olleet, mutta rungon rakenteelle on jo varsin erilaiset vaatimukset, kun siirrytään ilmankäsittelykoneiden kokoluokkaan. Uusissa ilmankäsittelykoneissa on neljä mallia, joista pieninkin puhaltaa 500 litraa ilmaa sekunnissa ja isoin liki kaksi kuutiota. Nyströmin mukaan kokoluokasta riippumatta Valloxin kestävien ja energiatehokkaiden ilmanvaihtoratkaisujen päätarkoitus on tuottaa miellyttävä ja terveellisen sisäilma. Juhani Karvonen. Kysyntä jo yllättänyt Uudella ilmankäsittelykonemallistolla tuodaankin lisää näitä ratkaisuvaihtoehtoja myös muihin kuin asuintiloihin eli nimenomaan ammattilaiskäyttöön. Suunnittelussa kiinnitimme huomiota myös koneiden huollettavuuteen, minkä takia niissä tulee olemaan huolto-ovet rungon molemmin puolin. Valloxin tahtotilana on tarjota ilmanvaihtoratkaisuja, joissa laatu ja luotettavuus ovat kaikilla mittareilla korkeinta mahdollista tasoa, jatkaa Nyström. Ilmanvaihtojärjestelmissä voi olla myös yhdistelmiä, jolloin esimerkiksi alakerran liiketiloissa voi olla keskitetty ja huoneistoissa hajautettu järjestelmä. Ilmanvaihdossa kahta järjestelmää Asuintalojen ilmanvaihdossa on kahta käytäntöä, hajautettua ja keskitettyä. Tuotepäällikkö Juuso Nyströmin mukaan suunnittelussa on kiinnitetty huomiota myös koneiden huollettavuuteen, minkä vuoksi niissä tulee olemaan huoltoovet rungon molemmin puolin. – Kysyntä on suoraan sanoen yllättänyt meidät, koska olemme vasta kertoneet, että nämä ovat tulossa markkinoille. – Hajautetussa ilmanvaihdossa jokaisessa huoneistossa on oma ilmanvaihtokone ja jokaisen asuk– Korkeissa kerrostaloissa on myös mahdollista, että jokaisessa kerroksessa on oma ilmanvaihtokoneensa. – Korkeissa kerrostaloissa on myös mahdollista, että jokaisessa kerroksessa on oma ilmanvaihtokoneensa. – Tällöin tiloissa oleskelevat ihmiset voivat hyvin, ja myös rakennuksen rakenteet pysyvät kunnossa. Vuoden 2021 puolella myyntiin saatavissa koneissa on neljä mallia, joista pieninkin puhaltaa 500 litraa ilmaa sekunnissa ja isoin liki kaksi kuutiota. Keskitetyssä ilmanvaihdossa ilmanvaihtokone on esimerkiksi kerrostalon teknisessä tilassa ja kiinteistöhuolto käy vaihtamassa suodattimen, jolloin asia tulee varmasti hoidetuksi. Uudet mallit soveltuvat esimerkiksi toimistoja liiketiloihin. Esimerkiksi lohkosulatus takaa varman toiminnan talviaikaan. – Tähän saakka tehokkain ilmanvaihtokonemallimme Vallox 245 MV on nimensä mukaisesti puhaltanut 245 litraa tuloilmaa sekunnissa. 75 Ilmanvaihtoratkaisujen tarkoitus tuottaa miellyttävä ja terveellisen sisäilma Valloxin tuotetarjonta laajenee K otimainen Vallox on tuomassa markkinoille uutta kompaktien ilmankäsittelykoneiden sarjaa. Tekniikka sinänsä ei ole käytännössä muuttunut, mutta koneet ovat nyt tehokkaampia ja isompiin tiloihin tarkoitettuja. Mahdollisuuksia on monia, Nyström kertoo. kaan on itse vaihdettava oman huoneistonsa laitteiden suodattimet. Uuden malliston pieninkin laite on siis teholtaan tuplaten enemmän kuin entiset mallit, sanoo tuotepäällikkö Juuso Nyström Valloxilta
Sukka paikkaa reiät ja halkeamat ja tekee putkesta sileän ja saumattoman, kuvailee yrittäjä Pyry Möttönen. – Sukitus tarkoittaa sitä, että vanhaan putkeen asennetaan epoksilla kyllästetty ”sukka” joka sen jälkeen kovetetaan ajan kanssa tai höyryllä. Homma sujuu ripeästi, kun ensin kuvaamalla kartoitetaan putkiston kunto ja sitten päästäänkin töihin. – Joskus kun lattia on jo valettu, voidaan huomata että uusien putkien tiiviste on kiinnitetty huonosti tai ruuvi on mennyt putkesta läpi kannakkeita poratessa, jolloin sukitus on hyvä vaihtoehto tilanteen korjaamiseksi. Sukituksen aikana asunnoissa pystyy elämään normaalisti. Sukitus myös sujuu nopeasti: jos perinteinen viemäriremontti voi venyä jopa kuukausien mittaiseksi, sukitus saadaan tehtyä päivissä. 76 Halpa ja helppo putkistohuolto sukittamalla Jopa 50 vuotta lisää ikää Sukitus Möttösessä tiedetään, että sukitus kasvattaa koko ajan suosiotaan. L ohjan, Vihdin ja muun Uudenmaan alueella toimiva Sukitus Möttönen on sukittanut lukuisten taloyhtiöiden, hotellien, liikekiinteistöjen ja pientalojen putkistoja. Pyry Möttönen sanoo, että kerrostalojen sukittamisesta on hurjan hankala antaa hinta-arviota näkemättä kohdetta, sillä hintaan vaikuttaa niin moni asia.. Sukituksia tehdään pääasiassa vanhoihin putkistoihin, mutta uudiskohteitakin täytyy toisinaan korjailla. – Kerrostalokohteissa yksi linja valmistuu suunnilleen viikossa. Sukitus on halvempaa, helpompaa, nopeampaa ja asukasystävällisempää. Möttönen tekee muutakin viemärihuoltoa ja viemäreiden kuntokartoituksia, mutta sukitukset ovat yrityksen päätoimialaa. Remontin keskellä voi asua Sukitus on perinteiseen viemäriremonttiin verrattuna huomattavasti edullisempi ja asukasystävällisempi vaihtoehto, sillä sukitusta varten ei tarvitse purkaa lattioita ja hajottaa kalliita vesieristyksiä. Yrittäjä Pyry Möttönen Sukitus Möttösestä sanoo, että sukittaminen on hyvä vaihtoehto perinteiselle putkiremontille
Möttösen mukaan niin risoista putkista on yleensä aiheutunut kiinteistöön muutakin haittaa, kun vesi on saattanut päästä pitkään valumaan rakenteisiin. Möttönen käyttää suomalaista työvoimaa ja tarvikkeita, joille on myönnetty Avainlippu-tunnus. Kuvan sukitetut putket ovat kuivumassa. Silloin pitää joko piikata lattiaa sen verran, että leveämpi putki tulee näkyviin tai ohittaa käsienpesualtaan putki wc-pöntön kautta, mikä on oikein hyvä ja varteenotettava vaihtoehto, Möttönen kertoo. Jos putkiston sukitus ei vielä ole ajankohtaista, Möttösellä on tarjota myös kevyempi ja vielä kustannustehokkaampi vaihtoehto: – Aina ei tarvitse sukittaa koko putkistoa, vaan putkia voidaan myös huoltaa, puhdistaa ja paikata samalla menetelmällä! Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Sukitus Möttönen. Kaikki putket kuvataan kameralla ja jokainen mutka ja haara täytyy osata lukea tarkkaan. Möttönen antaa sukitustyölle viiden vuoden takuun ja käytetyille materiaaleille 30 vuoden takuun. Joskus putki voi olla niin pahasti rikki, että sitä ei voida sukittaa. – Jos esimerkiksi haara jää huomaamatta kartoitusja sukitusvaiheessa ja se jää umpeen, tulee todennäköisesti vesivahinko. Keskikokoisen omakotitalon sukitusremontti maksaa yleensä 6 000 – 10 000 euroa. Sukittamalla voidaan saada putkistolle jopa 50 vuotta lisää käyttöikää. – Hinta riippuu tosi paljon siitä, mitä tehdään: kuinka paljon vesipisteitä on ja kuinka pitkiä vetoja tehdään. Sukituksen esteenä voivat olla esimerkiksi liian kapeat putket: – Pienin mahdollinen putkikoko on 50 millimetriä ja esimerkiksi käsienpesualtaat ovat usein 32-millisiä. Kartoittaminen kaiken a ja o Sukitus onnistuu useimpiin kohteisiin, mutta putkiston kartoitus on ongelmatilanteiden välttämiseksi tärkeää, sillä varsinkaan vanhemmista kohteista on harvoin saatavilla putkipiirustuksia – ja jos piirustukset löytyvät, ne harvoin pitävät paikkansa. Sukitus kasvattaa koko ajan suosiotaan ja monet vakuutusyhtiötkin hyväksyvät sukituksen putkistoremontin vaihtoehtona. ken käyttöikää, Möttönen kertoo. Sukitus paikkaa vanhan putken halkeamat ja reiät ja tekee siitä sileän ja saumattoman. Lukema vastaa uuden muoviputSukitus tapahtuu niin, että vanhaan putkeen asennetaan epoksilla kyllästetty ”sukka” joka sen jälkeen kovetetaan ajan kanssa tai höyryllä. Mutta en ikinä lähtisi sukittamaan, jos en olisi kartoittanut putkistoa kunnolla ja tietäisi, että sukitus on mahdollista, Möttönen naurahtaa ja jatkaa: – Sukittaminen on kaikkein helpoin, nopein ja riskittömin tapa korjata putket ja VTT:n tutkimuksen mukaan sillä voidaan lisätä putkiston käyttöikää 50 vuotta. Virheisiin ei ole varaa, sillä huonosta sukituksesta ja kartoituksesta voi seurata isoja ongelmia. Hinta-arvio voidaan antaa kartoituskäynnin yhteydessä. 77 – Sukittaminen on kaikkein helpoin, nopein ja riskittömin tapa korjata putket ja VTT:n tutkimuksen mukaan sillä voidaan lisätä putkiston käyttöikää 50 vuotta. Putkistoa voidaan myös paikata Möttönen toteaa, että sukitus on työtä, jonka oppii parhaiten tekemällä
www.2727350.. ovella organisoi 2020. 200 pp, PyöräNoja DD-4 , Junior V-3 & LVV-tanko -parkkiratkaisuilla. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Hakunilan Huolto Oy tuottaa kaikki kiinteistöalan palvelut 1.1.2019 alkaen nimellä Asuma Palvelut Palvelua jo 50 vuoden ajan asukkaiden ja kiinteistöjen parhaaksi! Ovella Systems Oy • P. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto-karlsson.. Lataa DWG-objektit www.ovella.?. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. LIIKEHAKEMISTO 78 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A 5, 5. • info:ovella@ovella.. 0103372720 • www.ovella.. Kohteessa n. krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. UUSI DD-4! DD-4kerrosteline: 4 pyörää kahdessa kerroksessa! EU designregnro: 007509153-0001
LIIKEHAKEMISTO 79 Vahinkosaneeraus Konevuokraus Asiakaspalvelu 010 217 5100 Vahinkopäivystys 010 217 5000 www.recover.?
Opas kokoaa taloyhtiöille vinkkejä järkevään energiaviisauteen Taloyhtiöissä on kasvavaa kiinnostusta löytää kustannussäästöjä kehittämällä energiatehokkuutta ja samalla vähentää rakennusten ilmastovaikutuksia. Erilaiset toimenpiteet on järjestetty muistilistaan jatkuvan kehittämisen -mallin mukaan: ensin selvitetään esimerkiksi taloyhtiön lähtötilanne ja energiankulutus, seuraavaksi säädetään olemassa oleva talotekniikka toimimaan energiatehokkaasti ja lopuksi selvitetään mahdollisuudet investoinneille, kuten lämpöpumpuille. Julkaisuun on koottu vinkit myös energia-asioista viestimiseen taloyhtiöissä. Kiireellisissä tapauksissa, jos epäillään esimerkiksi väkivallantekoa, pitää olla yhteydessä poliisiin, kertoo johtaja Marianne Falck-Hvilstafeldt Isännöintiliitosta. Maksuton julkaisu on osa Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanketta. Oma kotivakuutus onkin hyvä tarkistaa ajan tasalle ja tarkistaa samalla, että vastuuvakuutus on mukana vakuutuksissa. Taloyhtiöiden hoitokuluista noin kolmannes kuluu energiaja vesikustannuksiin. Jos asukkaat kyselevät paljon tapahtuneesta, hallitus voi selvittää, mitä mieltä omaiset?ovat tiedottamisesta. – Tiedottamisessa ja keskusteluissa täytyy huomioida tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvät asiat. Vahinkotilanteessa mietitään kenen vakuutuksista korvauksista voi hakea. Oppaan sisältämä vinkkilista toimii taloyhtiöissä keskustelun pohjana taloyhtiön ja sen palveluntarjoajien, kuten isännöinnin tai huoltoyhtiön välillä. Lähtökohta on Salon mukaan, että taloyhtiö vakuuttaa rakennuksen ja asukas vakuuttaa itse oman irtaimistonsa. Ratkaisuja taloyhtiöille on tarjolla runsaasti, mutta tieto on hajallaan eri lähteissä. Kuolema taloyhtiössä koskettaa omaisten lisäksi muun muassa naapureita, hallitusta ja isännöintiä, ja se vaatii kaikilta ripeitä otteita. Kuka korvaa mitäkin, millaisia korvauksia. Henkilötietoja ei saa kertoa Taloyhtiön edustaja, eli isännöitsijä, hallitus tai huoltoyhtiö, ei saa antaa?yksityiskohtaista tietoa?asukkaan kuolemasta. Uusi Energiahukan riivaamasta taloyhtiöstä energiaviisauteen -opas tuo yhteen erilaiset toimenpiteet ja kannustaa taloyhtiöitä etsimään oikean ratkaisun yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Julkaisun tavoitteena on innostaa taloyhtiöitä aloitteellisuuteen energiatehokkuuden kehittämisessä. Tällöin pitää tehdä kalmasiivous, jolloin asunto siivotaan tarvittavien turvavälineiden kanssa, ilma otsonoidaan ja mahdolliset ötökät hävitetään. Esimerkiksi kalmasiivousten korvaamisissa on kuitenkin paljon vaihtelua vakuutusten välillä. Jokainen taloyhtiö on kuitenkin omanlaisensa kokonaisuus, eikä yhtä oikeaa ratkaisua ole monistettavissa kaikille. voivat tulla järkytyksenä niin omaisille, taloyhtiölle kuin vuokra-asunnon kohdalla asunnon omistajallekin. Uusi opas kokoaa vinkit energiatehokkuuden kehittämiseen käteväksi muistilistaksi. Asumisen vakuuttamisesta, vahingoista ja niiden korvauksista kysytään meiltä todella paljon. Lisäksi tarvitaan pintamateriaalien korjaamista ja joskus jopa rakenteiden remontointia. – Halusimme selventää vakuutusasioiden hoitoon liittyviä asioita ja tilanteita taloyhtiöissä: kuka vakuuttaa mitäkin, millaisia vahinkoja korvataan ja kuka voi hoitaa esimerkiksi taloyhtiön asiaa vakuutusyhtiön kanssa. Siitä korvataan vahinkoja, joista on itse korvausvastuussa. – Taloyhtiön vakuutukset eivät yleensä korvaa omalle irtaimistolle aiheutuneita vahinkoja, eivätkä esimerkiksi asumisen keskeytymiseen liittyviä kustannuksia. Silloin voimassa olevien ja tarpeeksi kattavien vakuutusten merkitys korostuu. Kuolema omassa kodissa voi tulla esille esimerkiksi, kun naapuria ei yhtäkkiä enää näy, haju kulkeutuu rappukäytävään tai naapurihuoneistoon, vastikkeet jäävät maksamatta tai postiluukku pursuaa postia. Saamme yli tuhat yhteydenottoa näistä asioista joka vuosi, FINEn vakuutusasiantuntija Hanna Salo sanoo. 80 Uutiset Kuolema taloyhtiössä koskettaa omaisten lisäksi monia muita Jos kuolemantapaus on järkyttänyt monia ja ihmiset kaipaavat keskusteluapua, voi olla tarpeellista järjestää taloyhtiön tiedotustai keskustelutilaisuus. Hoitokuluissa on mahdollista säästää energiatehokkuutta kehittämällä niin uusissa kuin vanhoissakin taloyhtiöissä. Suomessa selvitetään jokaisen yksin kotona kuolleen kuoleman syy. Jos kuolemantapaus on järkyttänyt monia ja ihmiset kaipaavat keskusteluapua, voi olla tarpeellista järjestää taloyhtiön tiedotustai keskustelutilaisuus. Poliisi vie vainajan pois, mutta asunto jää omaisten tai taloyhtiön kontolle. Julkisuuteen ei saa kertoa nimeä, kansalaisuutta, vakaumusta tai muita arkaluontoisia tietoja, Falck-Hvilstafeldt muistuttaa. FINE Vakuutusja rahoitusneuvonnan päivitetty opas Vuokralaisen, osakkaan ja taloyhtiön vakuutukset vastaa kiinteistö-, kotija vastuuvakuutuksiin liittyviin kysymyksiin ja antaa kokonaiskuvan vakuuttamisen perusasioista taloyhtiöissä asuville vuokralaisille, osakkeen omistajille, taloyhtiöiden hallituksille ja isännöitsijöille. – Osakkeenomistajat miettivät yhä enemmän myös sitä, minkälaista turvaa voi saada omistamansa asunnon kiinteälle sisustukselle, esimerkiksi uudelle parketille, jos asuntoa on vuokraamassa muille. Kustannukset voivat olla järkytys Jos ruumis on ollut asunnossa pitkään, ei pelkkä siivoaminen ja hajunpoisto riitä. – Jos omaisella tai naapurilla on huoli taloyhtiön asukkaasta, isännöinnin roolina on yleensä neuvoa, miten pitää toimia ja keneen olla yhteydessä. Kaikissa näissä tapauksissa kannattaa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä isännöintiin, huoltoon tai taloyhtiön hallitukseen, jotta asia saadaan tarkistettua. – Taloyhtiön kuluissa auttaa all risk -vakuutus. Myös vuokratulojen menetysten mahdollinen korvaaminen on noussut uutena aiheena esiin. Työmäärä ja kustannukset. Kuolema kotona käynnistää koneiston, jossa on oma roolinsa paitsi viranomaisilla ja omaisilla, myös taloyhtiöllä, isännöinnillä, huollolla, siivoojilla, remontoijilla ja vakuutusyhtiöllä. Lukuisat ihmiset kuolevat sairaalan tai hoitokodin sijaan kotonaan, monet myös yksin. Pienemmissä taloyhtiöissä, joissa osakkaat hoitavat usein itse vakuutusasioita, nousee herkästi kysymyksiä korvauksista ja esimerkiksi asumisen keskeytymisestä naapurissa sattuneen vahingon vuoksi. – Yksittäiset osakkaat ovat usein hyvinkin kiinnostuneita hoitamaan taloyhtiön vakuutusasioita, mutta käytännössähän asioita voi hoitaa vain taloyhtiön isännöitsijä, hallitus tai hallituksen puheenjohtaja, Salo muistuttaa
Sähköposti: ..................................................................................................................... Karprint Oy:n tilaajarekisteriin tallennettuja tietoja voidaan käyttää yrityksen omaan suoramarkkinointiin. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. 5) Kestotilauksen ehdot Kestotilaus jatkuu ensimmäisen tilausjakson jälkeen automaattisesti, kulloinkin voimassa olevaan kestotilaushintaan (hinta ilmoitettu lehden palvelukortissa) ja on voimassa niin kauan, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Henkilörekisterilain mukaiset tarkastuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna osoitteeseen: Karprint Oy / Tilaajapalvelu, Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari. 3) Tilaajapalvelu Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Puhelinnumero: .......................................................................................................... Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Ilmoitus peruutuksesta viimeistään 2 viikkoa ennen jakson päättymistä. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ tilaukset@karprint.. Uusi lähiosoite: ............................................................................................................ Kestotilaus laskutetaan vuosittain, jos ei toisin ole sovittu. Täytä vanha osoitteesi kohtaan ”Palvelukortin lähettäjä”. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Rekisterija tietosuojaseloste: http://www.karprint.?/rekisteriseloste/. Lehden saajan nimi: ................................................................................................. www.kiinteistojaenergia.. -> tilauspalvelu Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Uusi postinumero ja -toimipaikka: ................................................................ 2) Osoitteen muutos Voimassa alkaen ___ /___ 202___. Lähiosoite: ...................................................................................................................... Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti Kiinteistö & energia Karprint Oy Kiinteistö & energia Sopimus 5003505 Vanha Turuntie 371 03150 HUHMARI Karprint maksaa postimaksun PALVELUKORTIN LÄHETTÄJÄ (täytä aina) Asiakasnumero: .......................................................................................................... Mikäli irtisanomishetkellä tilaajalla on maksamattomana tilauslasku, jonka jaksolta hän on jo saanut lehtiä, on kustantajalla oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet. Nimi: .................................................................................................................................... Puhelin: ............................................................................................................................. 1) Tilaus Tilaan itselleni lahjaksi Kiinteistö & energia -lehden (8 nroa/vuosi) kestotilauksena 65€/v määräaikaisena 72€/v. Uusi puhelinnumero: .............................................................................................. Täytä osoitetiedot, jos tilaat lehden lahjaksi. Puh. Irtisanomisilmoitus päättää kestotilauksen aina meneillään olevan laskutusjakson loppuun. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. 09-413 97 300 Kestotilaus 65€/vuosi Määräaikainen 72€/8 nroa Tilaa Kiinteistö & energia Kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö & energia -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Postinumero ja -toimipaikka: ............................................................................ 4) Tilauksen peruutus Tilauksen peruutus: Verkkosivuilla: www.kiinteistojaenergia.. Tilauslaskun maksamatta jättäminen ei ole peruutus.. Tilaaja voi halutessaan muuttaa laskutusväliä ottamalla yhteyttä tilauspalveluun. Ulkomaantilauksiin lisätään postituslisä 20€/vuosikerta. Puh: 09 413 97 300 (ma-pe klo 9.00-15.00) Digilehden tilaus osoitteessa www.lehtiluukku.. Tilaukset voidaan irtisanoa koska tahansa ja irtisanomiset tulevat pääsääntöisesti voimaan jo maksetun laskutusjakson päättyessä. Tilaukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Allekirjoitus: ..................................................................................................................
Yhtiöiden aiemmin valmistuneissa taloissa yleisin lämmitysmuoto on kaukolämpö, mutta joukossa on myös maalämpöä, öljylämpöä, suoraa sähkölämmitystä ja maakaasua. Sähköpare Oy:n toimitusjohtajana jatkaa Jari Ellonen. Lisäksi saattaa olla alueita, joissa maanalaiset rakennelmat kuten luolasto tai metrovaraus estävät maalämmön käyttämisen. Konsernilla on toimipaikat Helsingissä, Espoossa ja Oulussa. Avain Yhtiöillä on suunnitteilla ensimmäinen uudisasuinkerrostalo Vantaan Keimolaan, jonka lämmitysmuodoksi on valittu maalämpö. Paratec Oy:n ja Sähköpare Oy:n aiemmat omistajat jatkavat myös Paretec Group Oy:n osakkaina ja päivittäisissä työtehtävissään. Hankkeessa kiinteistö liitetään osaksi Lahden kaupungin aluevalvonnan automaatiojärjestelmää. Lujatalolle 22 miljoonan euron urakkasopimus Espoon Otaniemeen Lujatalo Oy on allekirjoittanut urakkasopimuksen Technopolis Tekniikantie 21 Kiinteistö Oy:n kanssa. TuuliWatti on jakautunut nyt kahdeksi yhtiöksi St1 Nordic Oy:n ja S-Voiman tasaosuuksin omistama teollisen tuulivoiman tuotantoyhtiö TuuliWatti on jakautunut kahdeksi yhtiöksi. Perusparannusten yhteydessä tutkitaan onko kohteen lämmitysmuoto tuolloin mahdollista vaihtaa öljystä tai maakaasusta maalämpöön. Paratec ja Sähköpare yhdistivät voimansa uuteen konserniin Paratec Oy ja Sähköpare Oy ovat yhdistäneet voimansa uuteen Paretec Group-konserniin ja tavoittelevat liikevaihtonsa kaksinkertaistamista yli 30 miljoonaan euroon vuoteen 2025 mennessä. Paratec Oy ja Sähköpare Oy jatkavat toimintaansa edelleen omina yksiköinään ja kaikki niiden työntekijät entisissä työtehtävissään. St1 jatkaa edelleen jakautuneen yhtiön koko tuulivoimakapasiteetin operointia omistajien lukuun, mikä kasvattaa St1:n tuulivoimantuotannon palveluliiketoiminnan 485 MW:iin. Älykkäällä talotekniikkainfrastruktuurilla on suuri merkitys muun muassa kiinteistön kosteudenhallinnassa. Siemens toimittaa Sibeliustalon älykkään kiinteistönhallintajärjestelmän. Muuhun kuin maalämpöön yrityksessä päädytään tulevaisuudessa ainoastaan, jos esiselvityksen perusteella maalämmön toteutus ei ole kannattavaa, asemakaava määrää liittymään kaukolämpöön tai tontti on liian ahdas usealle maalämpökaivolle. Työt on aloitettu joulukuun alussa ja hanke valmistuu vuoden 2022 aikana. St1:n ja Exilion Tuulen välinen kauppa käsittää useista tuulipuistoista koostuvan 315 MW tuotantokapasiteetin sekä 475 MW verran kehityshankkeita. Kaikkiaan rakennettavaa alaa on noin 9100 brm 2 ja hankkeen kokonaisarvo on noin 22 miljoonaa euroa. Näistä pisimmällä on luvitusvaiheessa oleva 800 MW:n Davvin tuulipuistohanke Itä-Finnmarkin pohjoisosassa Norjassa.. Pääurakka käsittää kokonaisuudessaan Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n käyttöön tulevan laboratoriorakennuksen rakentamisen Espoon Otaniemessä. Uudella Desigo CC -järjestelmällä varmistetaan rakennuksen olosuhteiden hallinta seuraaviksi vuosikymmeniksi. Siemensin partneri Hämeen Kiinteistöautomaatio Oy puolestaan saneeraa yhdessä Siemensin kanssa Sibeliustalon kiinteistöautomaation. Hankkeista tehdään takaisinmaksuaikalaskelmat, jonka perusteella päätetään maalämpöön siirtymisestä tapauskohtaisesti. Paretec Groupin toimitusjohtajaksi on nimitetty Kai Myllykoski ja hän jatkaa myös Paratec Oy:n toimitusjohtajana. Lahden Sibeliustalon kiinteistöautomaatio uusitaan kokonaan Siemens ja Hämeen Kiinteistöautomaatio toteuttavat Lahden Sibeliustalon kiinteistöautomaation uusimisen. Tällä hetkellä St1:llä on käynnissä useita tuulivoimahankkeita Norjassa ja Ruotsissa. Avain Yhtiöt siirtyy jatkossa maalämpöön aina kun mahdollista Avain Yhtiöt on päättänyt siirtyä käyttämään maalämpöä uudistuotannossaan aina kun se on mahdollista. Suorasähkölämmitteisissä taloissa on yleensä myös ilmalämpöpumput. Tähän mennessä maalämpöön on ollut mahdollista ja kannattavaa siirtyä seitsemässä talossa perusparannuksen yhteydessä. St1 on myynyt oman tuulivoimatuotantokapasiteettinsa Exilion Tuuli Ky:lle. Projektin toteutus on jo alkanut ja se valmistuu vuoden loppuun mennessä. Erityistä huomiota kiinnitämme hallitun luovutusvaiheen suunnitteluun siten, että vaativat talotekniset järjestelmät ehditään testaamaan ja säätämään ajallaan, sanoo tuotantojohtaja Marko Saloranta Lujatalolta. Lämmityskustannukset ovat kyseisissä taloissa pudonneet noin puoleen verrattuna aiempiin lukuihin. – Tämä on meille mielenkiintoinen hanke, sillä pääsemme muun muassa soveltamaan sairaalahankkeissa hankittua osaamistamme laboratorion puhdastilojen toteuttamisesta vaativalle käyttäjälle. Hanke käsittää viiden rakennusautomaatioalakeskuksen saneerauksen. St1 tarjoaa Suomessa jo tällä hetkellä tuulipuistojen operointia palveluliiketoimintana. Avain Yhtiöillä pyritään uudistuotannon lisäksi myös perusparannushankkeissa löytämään ratkaisuja, joilla kiinteistön elinkaarikustannukset pienenisivät merkittävästi. Nykyinen automaatiojärjestelmä on vuodelta 2000 ja se on tullut teknisesti elinkaarensa päähän. – Hanke on omiaan yksikkömme perusosaamiselle ja Technopolis on merkittävänä rakennuttajana tärkeä kumppani Lujatalolle, Saloranta jatkaa. Uuden konsernin kuluvan tilikauden liikevaihto on yli 15 miljoonaa euroa ja se työllistää yhteensä yli 130 henkilöä. Turvallisuustekniikan ratkaisuja toimittava Paratec Oy ja sähköasennus– ja rakennusautomaatiopalveluja tuottava Sähköpare Oy perustivat heinäkuussa 2020 yhdessä Suomen Toimialajärjestelyt Oy:n kanssa uuden Paretec Group Oy:n, joka muodostaa valtakunnallisen sähköurakoinnin, kunnossapidon, rakennusautomaation ja turvallisuustekniikan toimijan tavoitteenaan kasvaa ja laajentaa toimintaansa ja palvelutarjontaansa myös jatkossa. Vaativaan talotekniseen osuuteen on sidottu jo tarjousvaiheessa talotekninen kumppani, Are Oy. 82 Uutiset Arkkitehdin havainnekuva hankkeesta
EI PÖLISE. Mummon mattojen tamppaus. Pölisee niin julmetusti. Tutustu eristeuutuuteen: isover.?. UUSI ISOVER PREMIUM 33. Tämä uutuus ei myöskään kutita, on nopea asentaa ja eristää lämpöä 9 % aiempaa enemmän
CONSTIN AMMATTILAISET ODOTTAVAT YHTEYDENOTTOASI. 010 288 6000 taloyhtiöt@consti. Se on mahdollisuus luoda unelmien kylpyhuone. Lähempänä asiakasta WWW.CONSTI.FI/TALOYHTIOILLE Puh. SOPIVIN PUTKIREMONTTI TILANTEESEEN JA TARPEESEEN #t un ne ra ke nt am in en PALVELUT TALOYHTIÖILLE PUTKIREMONTTI TALOYHTIÖN LUOTTOKUMPPANI Remontin ei tarvitse olla kivulias, monimutkainen ja epäselvä. Kaiken voi tehdä selkokielisesti ja yhdessä voi suunnitella paljon. Putkiremontti on asukkaiden remontti ja se on aina muutakin kuin putkien uusimista. Samalla vertaillaan myös eri korjausvaihtoehtoja, jolloin päätöksenteko tulevasta remontista on taloyhtiössä turvallisempaa. CONSTI KODIKAS AUTTAA PÄÄTÖKSENTEOSSA Consti Kodikas -palvelussa taloyhtiötä tarkastellaan kokonaisuutena, jossa taloudelliset, tuotannolliset ja sosiaaliset näkökulmat saatetaan yhteen ja näin saadaan hallitumpi kokonaiskuva tulevasta remontista. Me Constilla haluamme olla taloyhtiön luottokumppani, joka asettaa asukkaat etusijalle. Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti