Kiinteistö Kiinteistö Nro 8/2021 7,50€ && energia energia Suomesta voi tulla täysin energiaomavarainen Pienydinvoimaloista uusi kaukolämmön lähde. Turussa laajennetaan kaupungin keskustaa Jätä patterien säätäminen alan ammattilaisille
On tärkeää varmistaa että ilmanvaihto toimii suunnitellusti. Juuri nyt on oikea aika tarkistaa tuloilmaikkunaventtiiliesi suodattimet ja vaihtaa ne tarvittaessa. Air Termico on nyt SUPER! Uudistettu malli on muotoiltu uudelleen ja sen äänija ilmatekniikkaa on entisestään parannettu. Air Termico Oy | Kivikonkierto 12, 05460 Hyvinkää Ota yhteyttä! www.airtermico.fi | asiakaspalvelu@airtermico.fi | +358 50 3005 474 www.dir-air.fi | asiakaspalvelu@dir-air.fi | +358 10 4215 700 Air_Termico_ilmoitus_200x280.indd 1 12.8.2021 11.51. Yhdessä suodatinpalkin ja venttiiliosan uusilla ominaisuuksilla saavutetaan parempi äänen vaimennus, sekä huippuunsa hiottu energian säästö. Mikäli taloyhtiössäsi ei vielä ole tuloilmaikkunaventtiileitä, otathan yhteyttä niin autamme tilannekartoituksessa! Varmista raittiin sisäilman saanti talo yhtiössäsi ja paranna asumisterveyttä. Uuden muotoilun ja ominaisuuksien ansioista venttiili ja suodatinpalkki ovat lähes huomaamattomia. Lisäksi Air Termico Superin asennus on helpompaa ja nopeampaa. Hyvä ilmanvaihto takaa tarvittavan happitason sekä poistaa hiilidioksiidia ja epäpuhtauksia hengitysilmasta. Raitis ja happirikas sisäilma parantaa asumisterveyttä ja viihtyvyyttä, mutta vaikuttaa myös esimerkiksi kotona työskentelevän vireystilaan. Uusi säätöominaisuus venttiilissä, sekä suodatinpalkissa mahdollistaa tarkan ilmamäärän säädön. Air Termico tuloilmaikkunaventtiili on uudistunut! Puhdasta sisäilmaa ekologisesti ja säästäen Maailmanlaajuinen pandemiatilanne on opettanut meille kuinka tärkeää raitis sisäilma on, monen viettäessä normaalia enemmän aikaa sisä tiloissa
Sisäilman laatu mitattiin tarkasti ennen puhdistuskokeilun alkua, sanoo Vihdin seurakunnan hallintojohtaja Tapio Yliluoma. 34 Turusta halutaan kehittää kaupallisesti entistäkin vetovoimaisempi, viihtyisämpi sekä globaalistakin merkittävä kaupunki. Tällä hetkellä meidän pitää lähteä vahvistamaan visiota siitä, miltä näyttää rovaniemeläinen kaupunki vaikkapa vuonna 2050, sanoo projektikoordinaattori Miia Taivalantti Rovaniemen kaupungilta. Osa yhtiön asiakkaista ja sähkösopimuksista siirtyi Lumo Energialle. Vuosina 2021–2022 Tampereelle rakennetaan puusta noin tuhat uutta kerrostalokotia. 54 Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi terminaali avautui joulukuun alussa. Erityistä kiitosta saavat Tampereen toimet puukerrostalorakentamisen lisäämiseksi. 26 Putkiremontin tekeminen useamman taloyhtiön yhteistyönä säästää rahaa suunnittelukustannuksista. Esimerkiksi pienpartikkeleiden, eli kuitujen ja muun silmin näkemättömien, määrä sisäilmassa putosi kahdessa viikossa 80 prosenttia. Merenranta monipuolisine palveluineen tulee erottamattomaksi osaksi uutta kaupunginosaa. Kokeilun tulokset ovat olleet hyviä. Tiivistyvän kaupunkikeskustan kehittämisessä on kolme painopistealuetta: kaupallinen vetovoima, liikkuminen ja viihtyisyys. 46 Espoon Finnooseen rakentuu 17 000 asukkaan merellinen kaupunginosa, jonka korkea keskusta syntyy metroaseman päälle. Yhtiö ei kyennyt jatkamaan sähkönhankintaa markkinoilta. – Viime vuosina kehitystahti on tosin erinäisistä syistä, pääosin rahanpuutteen vuoksi, jossakin määrin hiipunut, mutta ennen kaikkea meiltä on puuttunut yhteinen visio tekemisen suunnasta. Energia 247 lopetti sähkötoimitukset ?. Tulevaisuudessa biomassasta voi kuitenkin tulla arvokas raaka-aine öljyn tilalle esimerkiksi teollisuudessa ja liikenteen polttoaineiden valmistuksessa. Koska asiakkaiden sähkönmyyntisopimukset päättyvät myyjästä johtuvasta syystä, verkkoyhtiöt huolehtivat sähköntoimituksen jatkamisesta väliaikaisesti. Kauppakeskukset ovat isoja rakennuksia, joiden ympäristövaikutukset ovat mittavia, kertoo Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja sekä kiinteistöalan konsulttiyhtiö Prometheus Partners Oy:n toimitusjohtaja Terhi Sell. Sivu 12 6 Suomesta voi kehittyä täysin energiaomavarainen maa, joka pystyy myymään myös tuottamaansa energiaa ulkomaille kilpailukykyiseen hintaan. 52 Kiinteistösijoittajien kiinnostus yhteiskunnallisia kiinteistöjä kohtaan on kasvussa. Asiakkaiden on tehtävä uusi sähkösopimus uuden myyjän kanssa viipymättä. Puurakentamisen tunnustus Tampereelle ?. Tuomariston perustelujen mukaan Tampere on määrätietoisella työllään juurruttanut puurakentamisen saumattomaksi osaksi kasvavan kaupungin identiteettiä, perustoimintoja ja ilmastotyötä. Energia 247 Oy lopetti sähköntoimituksensa asiakkailleen joulukuun alussa taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Ympäristöministeriö ja Motiva myönsivät julkisen puurakentamisen edelläkävijä -kunniamaininnan Tampereen kaupungille. Vantaan Rajatorpassa neljä taloyhtiötä toteuttaa putkiremontin yhdessä, yhteistyö tuo jokaiselle taloyhtiölle kymmenien tuhansien eurojen säästöt. Laskuri pistää taloyhtiöiden korjausvelan määrän ja sen vaikutukset asumiskustannuksiin lahjomattomasti yhdelle ja samalle viivalle. Näin arvioi Turun keskustan tulevaisuutta visioinut työryhmä. Kansallinen tavoite julkiselle puurakentamiselle on kasvattaa puurakentamisen markkinaosuutta kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta vuoden 2019 15 prosentista 45 prosenttiin vuonna 2025.. Sivu 20 Kaukolämpöä ydinvoimalla – Useat suunnitelmat kaukolämmön tuotannossa käytettävien fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta perustuvat pitkälti bioenergiaan. Nykyisen terminaali 2:n yhteyteen on rakennettu laajennusosa, jossa toimii kentän uusi pääsisäänkäynti, lähtöaula sekä tuloaula 67 Loppuvuodesta on tärkeää, että taloyhtiö on sopinut talvikunnossapidon ja muutenkin talven tuloa on valmisteltu esimerkiksi siten, että hiekoitushiekka-astiat on täytetty. Pörssisähkön eli sähkön markkinahintojen nousu on nostanut kaikkien uusien sähkösopimusten hintoja jo usean kuukauden ajan, eikä hintanousulle näy toistaiseksi loppua. Vuonna 2020 rakennusluvan saaneista asuinkerrostaloista 14 prosenttia oli puurunkoisia ja kaupungin tavoite on kasvattaa osuutta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. 4 P uhuvat päät S isältö 8 / 2021 Miltä näyttää Rovaniemi vuonna 2050. Verkkoyhtiöt lähettävät asiakkaille erillisen ilmoituksen ja toimintaohjeet. Sivu 42 Kauppakeskuksista hiilineutraaleita – Uskomme, että hiilineutraalius ja jopa osittain -positiivisuus nousevat erittäin keskeisiksi tavoitteiksi kaikissa kaupallisissa kiinteistöissä jo lähivuosina. Kaupunki on onnistunut sitouttamaan ja rohkaisemaan rakennusalan toimijoita siirtymään moderniin kerrostalorakentamiseen. Sivu 38 Sisäilma puhdistuu terveelliseksi – Kuusi sisäilmapuhdistinta kierrättää Vihdissä Nummelan seurakuntakeskuksen kirkkosalin ilmaa. Ydinenergia tarjoaa vaihtoehdon, joka vapauttaa biomassaa lämmöntuotannosta muihin käyttökohteisiin, tutkimustiimin päällikkö Ville Tulkki VTT:ltä. Puukerrostalojen markkinaosuus on koko Suomessa tällä hetkellä neljäviisi prosenttia. 30 Lähtökohtana kerrostalon huoneistojen lämpötiloissa on aina taloyhtiön tekemä linjaus sisälämpötilasta, joka yleensä vaihtelee 21-23 asteen välissä. 10 Kuluvan vuoden aikana sähkön hinta on noussut merkittävästi. 19 Korjausvelkalaskuri esiteltiin marraskuussa Isännöintipäivillä
Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus linjaa, että isännöintipalkkioiden hinnoittelu on taloyhtiön hallituksen hyväksymä sekä hallituksen jäsenten ja osakkaiden tiedossa. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.. Marraskuun 2020 ja huhtikuun 2021 välille ajoittuneiden kuuden työvuoron aikana paalutettiin yhtäjaksoisesti 12–22 tuntia. Toiminnan avoimuus, läpinäkyvyys sekä selkeät yhteisesti sovitut toimintatavat lisäävät taloyhtiön ja isännöinnin keskinäistä luottamusta. Paalutus päätettiin toteuttaa ns. Tällöin selvitetään hinnantarkistuksen perusteet ja ellei taloyhtiö hyväksy hinnantarkistusta, tulee siitä ilmoittaa kirjallisesti isännöintiyritykselle kuukauden kuluessa tarkistusilmoituksesta, jonka jälkeen tulee aloittaa mahdolliset hinnantarkistusneuvottelut. Isännöintipalkkiot 2020 -tutkimuksen mukaan taloyhtiöistä vuosittain noin 57 prosentissa tarkistetaan isännöintisopimuksen hintaa. Suomen Geoteknillinen yhdistys valitsi pääkaupunkiseudun Raide-Jokerin Viikinkaaren tehopaalutuksen vuoden 2021 GeoTeko-palkinnon saajaksi. Taloyhtiön hallituksen tulee käsitellä isännöintipalkkion mahdollinen muutosesitys, eikä olla reagoimatta ja antaa muutoksen mennä läpi niin sanotulla hiljaisella hyväksynnällä. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) P ääkirjoitus T aloyhtiöiden hallitusten tulee käsitellä isännöintiyritysten yleensä loppuvuodesta esittämät hinnankorotukset. Tampereen uusi monitoimiareena otettiin käyttöön joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna kahdella Tapparan ja Ilveksen välisellä jääkiekon SM-liigaottelulla. Herkkien tutkimuslaitteiden toiminta keskeytyi kokonaan hetkeksi, ja työmaalla työskenteli niin paljon koneita kuin sinne mahtui.. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 75 €/v (8 nroa) Kestotilaus 68 €/v Painopaikka: Karprint Oy Aikakausmedia ry:n jäsen. Työvaihe suunniteltiin täysin ympäristön ehdoilla. Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Korotuksen suuruutta arvioitaessa kannattaa huomioida se, ollaanko kuinka tyytyväisiä isännöintipalveluun toimivuuteen sekä laatuun. Viikinkaarella varrella, Viikin kampusalueella, sijaitsee useita Helsingin yliopiston ja yksityisten tutkimuslaitosten tärinäherkkiä tutkimuslaitteita, kuten elektronimikroskooppeja, suurtehosentrifugeja ja tarkkuusvaakoja. Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.. Areenan yleisökapasiteetti on jääkiekko-otteluissa yli 13 000 katsojaa ja konserteissa jopa 15 000 katsojaa. Hyvästä isännöinnistä kannattaa maksaa, mutta huonoa ei kannata hyväksyä. Rautatieaseman eteläpuolelle on rakennettu kansi, johon monitoimiareenan lisäksi tulee toimistoja liiketiloja sekä asuntoja. Tarkoituksena oli minimoida työstä tutkimuslaboratorioille, niiden asiakkaille ja alueen muille toimijoille koituva häiriö. Valintaperusteena mainitaan tehopaalutuksen suunnittelun edustavan yhteistoiminnallisuutta parhaimmillaan. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.. 5 8 numeroa vuonna 2021 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Isännöinnin palkkiomuutokset hallitukseen Kannen kuva: Kuva: Turussa on menossa kaupungin keskustan kehittämishanke, tavoitteena on laajentaa keskusta-aluetta. Taloyhtiöiden ja isännöintiyritysten on hyvä pitää mielessä, että hinnantarkistusten osalta kyseessä on sopimusasia. Hyvä käytäntö on, että isännöinti on selkeästi hinnoiteltu ja että taloyhtiön hallituksen hyväksyntää edellytetään myös osakkailta ja asukkailta perittävien maksujen perusteista. Puhelinpalvelu ma-pe klo 9.00-11.30 puh. Palveluhinnaston muuttuessa muutos hyväksytetään hallituksen kokouksessa, todetaan suosituksessa. Kuva: Turun kirjastosilta, Hanna Suominen/Turun kaupunki Kiinteistö Kiinteistö && energia energia Tampereen monitoimiareena käyttöön ?. Mediamyynti: Kari Ylönen puh. Hinnoittelun selkeys sekä muutosmenettelyjen avoimuus ennaltaehkäisevät epäselvyyksiä ja erimielisyyksiä sekä lisäävät luottamusta taloyhtiön ja isännöinnin kesken, toteaa Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen. Alueen toimijat huomioimalla kehitettiin optimaalinen toteutustapa häiritsevälle, mutta välttämättömälle, työvaiheelle. Monitoimiareena ja Tampereen kannen rakentaminen esiteltiin laajasti Kiinteistö&Energian numerossa 2/2021. Isännöintipalkkion tarkistus tehdään yleisimmin isännöintiyrityksen esityksestä tai yleisen kustannustason nousuun tai indeksiin perustuen, selviää Isännöintipalkkiot 2020 -tutkimuksen tuloksista. tehopaalutuksena, jonka tavoitteena oli paaluttaa mahdollisimman paljon mahdollisimman lyhyessä ajassa. Isännöintipalvelujen yleiset sopimusehdot määrittävät, että isännöintiyrityksen on annettava sopimushinnan tarkistusehdotus kirjallisesti taloyhtiölle riittävän ajoissa ennen esitettyä hinnantarkistusajankohtaa. Isännöintisopimukseen sisältyvien palkkioiden muuttaminen on sopimusasia, joten hintojen muutos vaatii molempien sopijaosapuolten hyväksynnän. Niille raitiotiestä aiheutuva tärinä ja heikko magneettikenttä ovat riski, minkä vuoksi rata perustettiin Viikinkaarella tärinää eristävän erikoisrakenteisen paalulaatan päälle. Paalutuksen suunnittelu aloitettiin vuotta etukäteen alueen toimijoiden, tilaajan, suunnittelijoiden ja rakentajien kanssa neuvottelemalla. Tehopaalutus vuoden GeoTeko ?. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.
Maaksi, joka saa Norjan tavoin hyvinvointia energiatuotteiden kaupaksi. Teksti: Eero Wihuri S uomalaiset ovat kahdehtienkin katsoneet naapurimaan suuntaan, Norjaa, joka on vaurastunut öljyn myymisellä. Samalla voisimme luoda työpaikkoja, sanoo Lappeenrannan-LahSuomi voi kehittyä energiaomavaraiseksi maaksi Energian Energian ostajasta ostajasta myyjäksi myyjäksi. Suomesta ei ole löydetty öljyä, mutta tulevina vuosikymmeninä maastamme voi kehittyä täysin energiaomavarainen maa, joka pystyy myös myymään merkittävästi energiaa ulkomaille. Suomesta voi kehittyä täysin energiaomavarainen maa, joka pystyy myymään myös tuottamaansa energiaa ulkomaille kilpailukykyiseen hintaan. 6 Tällä hetkellä Suomi ostaa noin miljoonalla eurolla tunnissa ja kahdeksalla miljardilla vuodessa energiaa ulkomailta, mutta tilanne voi olla tulevaisuudessa toisenlainen. – Meillä on täydet mahdollisuudet kehittyä energiatuotannon merkittäväksi vientimaaksi
– Tästä eteenpäin meidän tulee itse tuottaa tarvitsemamme energia, ja tehdä se mahdollisimman tehokkaasti. Meidän pitää siirtyä fossiilisten polttoaineiden Aurinkovoiman hyödyntäminen on keskeisessä roolissa energiamurroksessa, jossa siirrytään fossiilisista polttoaineista uusiutuviin, ilmastoystävällisiin tuotantomuotoihin. Lappeenrannan LUT-yliopisto hyödyntää itsekin aurinkoenergiaa. Kuva: Teemu Leinonen/LUT-yliopisto käytöstä ilmastoja ympäristöystävällisiin sähkön tuotantotapoihin. Polttamiseen perustuvan energiantuotannon on loputtava ja korvaavien ratkaisujen etsiminen fossiilisten raaka-aineiden käytölle on kaikkein olennaisinta. Tuulivoiman mahdollisuudet LUT-yliopistossa on laskettu, että Suomessa tuulivoimalla voitaisiin tuottaa vuosittain 250 terawattituntia lisää nykyisen noin 66 terawattitunnin lisäksi. Ja tämä on vasta alkua. 7 den teknillisen yliopiston eli LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun uusiutuvien energianlähteiden osuus oli yli puolet. Viime vuonna Suomessa tuotetusta sähköstä yli puolet tuli uusiutuvista energianlähteistä. – Suomessa aletaan nyt oivaltamaan, että energiaomavaraisuus on täysin mahdollista, usko asiaan on lisääntynyt.. – Ilmastosyistä maailman energiantuotanto menee uusiksi. Tässä on Suomen suuri mahdollisuus, teroittaa Laaksonen
Suomesta voitaisiin jopa viedä polttoaineita. – Merialueilla tuotetun tuulivoiman hinta tulee olemaan kaksinkertainen verrattuna sisämaassa tuotettuun tuulisähköön johtuen edullisemmista rakennuskustannuksista. Viisi miljardia euroa LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen nostaa esille myös synteettisen polttoaineen mahdollisuudet. Tämän kehityksen tuloksena tulevina vuosikymmeninä Suomesta tulee enegiaomavarainen maa. n. Nyt pitää huolehtia muun muassa siitä, että kaavoitus mahdollistaa tuulivoimalapuistojen rakentamisen, toteaa Petteri Laaksonen. – Tuulivoima on jo nyt Pohjois-Euroopassa edullisin tapa tuottaa sähköä, tuulivoiman tuottaman sähkön hinta laskee koko ajan. Puhtaan sähkön saatavuus tulee varmistaa, ja sen pitää olla edullista, tämä on myös koko vetytalouden ydin, painottaa Petteri Laaksonen. Meille tulisi viiden miljardin euron arvosta lisää synteettisten polttoaineiden vientiä ja häviäisi viiden miljardin euron arvosta fossiilisten polttoaineiden tuontia, painottaa Petteri Laaksonen. Sähköistämisellä tarkoitetaan yksinkertaistetusti muutosta, jossa energian, lämmön ja materiaalien tuotannossa siirrytään käyttämään energianlähteenä fossiilisten polttoaineiden sijaan sähköä. Rakennuskustannuksista johtuen sisämaahan rakennetut tuulivoimalapuistot pystyvät tuottamaan edullisempaa sähköä kuin merialueille rakennetut tuulivoimapuistot. Tämän vuoksi Suomessa sisämaassa tuotettu tuulisähkö tulee olemaan hyvin kilpailukykyistä maailman markkinoilla, hän jatkaa. Vety on polttoaine, raaka-aine ja energiavarasto. Samanaikaisesti teknologia kehittyy koko ajan, tuulivoimaloiden rakentaminen merialueiden sijaan sisämaahan on yhä kannattavampaa, kertoo Petteri Laaksonen. Öljy ja muut fossiiliset energialähteet ovat hiilivetyjä, joissa vety toimii energian kantajana. Sähköä voidaan varastoida tai muuttaa kemiallisesti eteenpäin eri hyödykkeiksi. Hänen mukaansa energia-alalla arvioidaan, että vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia kaikista maailman energiainvestoinneista kohdistuu aurinkoja tuulisähköön, jotka ovat tulevaisuudessa keskeisimmät sähköenergian lähteet. Meillä on runsaasti maa-alueita, jonne tuulivoimalapuistoja voidaan rakentaa. Askel askeleelta Miten Suomen siirtyminen energian ostajasta energian myyjäksi käytännössä tapahtuu. Tutkimuksen mukaan savusta voidaan irrottaa hiilidioksidia, josta voidaan vetyyn yhdistämällä valmistaa synteettisiä polttoaineita kuten bensiiniä ja dieseliä. – Suomi voisi muuttua täysin energiaomavaraiseksi ja lopettaa kokonaan fossiilisten energialähteiden käytön. – Siirtyminen fossiilisesta energiasta sähköön on koko homman nimi. Vety astuu sähköistämisen kautta kuvaan muun muassa liikenteessä, lämmöntuotannossa ja teollisessa tuotannossa, joiden tämänhetkiset negatiiviset ilmastovaikutukset ovat isoja. Petteri Laaksosen mukaan siirtyminen ei tapahdu hetkessä, muutos tapahtuu askel askeleelta. Se ei ole kuitenkaan uusi asia, sillä vety on maailman ylivoimaisesti yleisin alkuaine, ja perinteinen energiateollisuus on perustunut hiilivetyihin. Laaksonen huomauttaa myös aurinkovoiman kehittyvän jatkuvasti, lisäksi Suomessa tuotetaan edullista ydinvoimaa. Tällöin synteettisillä polttoaineilla voitaisiin kattaa Suomen koko polttoaineiden tarve, ja vientiinkin riittäisi vielä 60 prosenttia tuotetusta määrästä. LUT-yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan kymmenen sellutehtaan hiilidioksidista tehty synteettinen polttoaine riittäisi korvaamaan Suomen koko polttoaineen tarpeen ja tavaraa riittäisi vientiinkin. Laaksosen mukaan mukaan taloudelliset edellytykset tuulivoiman huomattavalle lisäämiselle ilman valtion tukia ovat olemassa. Sähkön hinnan lasku tulee varmistamaan sen, että myös vedyn valmistus ja näin myös synteettisten polttoaineiden valmistus tulee koko ajan halpenemaan. – Samalla myös laitteiden tekninen kehitys edistyy. Tuulivoimainvestoinnit ovat jo nyt kannattavia, ja energiamurros tulee lisäämään investointeja uusiutuviin sähkönja energian tuotantomuotoihin. Sähköä voi varastoida Energiamurroksessa esille nousee vety. 8 – Suomi on pinta-alaltaan laaja, harvaan asuttu maa. Kuva: Pexels tuotetaan päästöttömästi, esimerkiksi tuulitai aurinkovoimalla, on mahdollista päästä hiilineutraaliin tuotantoon. Kun tarvittava sähkö Suomessa on runsaasti sisämaassa maa-alueita, jonne voidaan rakentaa. – Suomessa aletaan nyt oivaltamaan, että energiaomavaraisuus on täysin mahdollista, usko asiaan on lisääntynyt
EcoStruxure Building -alusta modernisoi kiinteistönhallinnan infrastruktuurin ja turvaa sen myös tulevaisuudessa. EcoStruxure Building yhdistää laitteistot, ohjelmistot ja palvelut turvallisesti Ethernet IP -runkoverkossa. Lue lisää EcoStruxure Building schneider-electric.fi se.com/ – Älykäs kiinteistöratkaisu kaikenkokoisille kiinteistöille. Esineiden internetin (IoT) kokonaisratkaisu sisältää skaalautuvan, turvallisen ja maailmanlaajuisen arkkitehtuurin
Syyskuussa pörssisähkön hinta oli keskimäärin jo yli 11,07 senttiä kilowattitunnilta, ja pahimmissa piikeissä hinta ylitti 25 sentin hintarajan kilowattitunnilta.. 10 Kiinteistösähkön osuus noin neljä prosenttia taloyhtiöiden kuluista Hyytäviin sähkölaskuihin varauduttava Taloyhtiöiden ja kotitalouksien on varauduttava hyytävän kalliiseen sähköön. Tämän hetken ennusteen mukaan sähkön hinta pysyy kalliina ensi kevääseen saakka, sitten hintojen pitäisi lähteä vähitellen laskemaan. Sähkön hinta on kuluvan vuoden aikana kivunnut niin ylös, että kesällä pörssisähkö oli neljä kertaa kalliimpaa kuin kesällä 2020. Teksti: Eero Wihuri Sähkön hinta on noussut käytännössä koko vuoden ajan. Hintojen noususta kertoo, että viime heinäkuussa pörssisähkön keskihinta oli 9,77 senttiä kilowattitunnilta joka oli lähes nelinkertainen vuoden 2020 heinäkuuhun verrattuna, ja lähes kaksinkertainen vuoden 2019 vastaavaan aikaan rinnastettuna. Kuva: Pexels P örssisähkön eli sähkön markkinahintojen nousu on nostanut kaikkien uusien sähkösopimusten hintoja jo usean kuukauden ajan, eikä hintanousulle näy toistaiseksi loppua. Hintojen ennakoidaan kääntyvän vähitellen laskuun ensi keväänä
Toisen kerran isompi nousu syntyi vuoden 2003 jälkeen, kun alettiin siirtyä koneellisesta poistoilmanvaihtojärjestelmästä koneellisen tuloja poistoilmanvaihtojärjestelmään. Pörssisähkön hinta määräytyy Pohjoismaiden yhteisen Nord Pool -sähköpörssin hintojen mukaan, jonka vuoksi vajeet Norjassa ja Ruotsissa vaikuttavat sähkön hintaan myös meillä Suomessa. – Nyt näyttää siltä, että sähkön hinta pysyy korkealla tasolla ensi kevääseen saakka. Vuoden alussa päästöoikeuksien hinnat olivat 33 euroa tonnilta. Heinäkuun keskihinta ylitti tänä vuonna kuitenkin myös talven kuukausittaiset keskihinnat. Kun asiakas ryhtyy tekemään uutta sopimusta määräaikaisen sopimuksen päätyttyä, suurella todennäköisyydellä uusi hinta on aiempaa kalliimpi. Taloyhtiöt käyttävät sähköä kiinteistön teknisten järjestelmien ja toimintojen ylläpitoon kuten esimerkiksi yleisten tilojen ja kiinteistötekniikan laitteisiin. Taloyhtiöiden kiinteistösähkönkulutusta on nostanut erityisesti koneelliseen ilmanvaihtoon siirtyminen. Huhtikuun lopussa hinta oli jo 49 euroa tonnilta, ja korkeimmillaan hinta oli heinäkuun alussa, ollen 57,87 euroa tonnilta. Useita syitä Sähkön poikkeuksellisiin hinnannousuihin on useita syitä. n. Vuoden 2021 sähkön hintojen nousussa puhutaan siis täysin poikkeuksellisesta ilmiöstä. Suomen valtion ja suomalaisten eläkeyhtiöiden omistama Fingrid vastaa siitä, että suomalaisten sähkönsaanti on sekä turvattua että kustannustehokasta. – Jos on tehnyt kiinteähintaisen sopimuksen, on suojassa korotuksilta, toteaa Jukka Ruusunen. Sähkön futuurimarkkinat kertovat, että hintojen tasaantuminen alkavat ensi keväänä, sanoo kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Huomio tehokkuuteen Pörssisähkön kallistuminen näkyy tänä vuonna niiden kotitalouksien ja taloyhtiöiden sähkölaskussa, joilla ei ole perinteistä määräaikaista ja kiinteähintaista sopimusta. Lisäksi kuluva vuosi on ollut varsin tyyni, vähäiset tuulet ovat vähentäneet tuulivoiman tuottaman sähkön määrää. Vesivoima on edullinen sähköntuotantomuoto, ja vaje vesivoiman kapasiteetissa nostattaa hintoja reippaasti. Sähkön hinnan korkea taso alkaa vaikuttaa myös kiinteisiin sopimuksiin, mutta viiveellä. Ensimmäinen kasvupiikki tapahtui 1960-luvulla, jolloin koneellinen poistoilmanvaihto syrjäytti painovoimaisen ilmanvaihdon. Tärkein ja merkittävin syy näistä on Ruotsin ja Norjan vesialtaiden alhainen taso. Ilmanvaihdon rinnalla kiinteistösähkönkulutusta ovat nostaneet kiinteistösähköön kytketyt märkätilojen mukavuuslattialämmitykset. Fingridillä on Suomessa luonnollinen kantaverkkomonopoli, ja sen toimintaa ohjaa valtiovallan sääntely. – Lisäksi päästöoikeuksien hinnat ovat nousseet merkittävästi, tälläkin on vaikutusta sähkönhintaan, muistuttaa Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. 11 Kiinteistösähkön osuus noin neljä prosenttia taloyhtiöiden kuluista Hyytäviin sähkölaskuihin varauduttava Perinteisesti pörssisähkö on ollut kalleimmillaan talven paukkupakkasilla ja halvimmillaan kesällä. Kesällä suuri osuus sähköstä on tuotettu vesivoimasta, ja kuiva kesä onkin iso syy pörssisähkön hintojen nousuun. Taloyhtiön kiinteistösähkön kulutusjakaumasta eri järjestelmien kesken ei yleensä ole saatavilla tarkempaa tietoa, koska taloyhtiöillä ei ole yleensä käytössä kiinteistösähkön alamittauksia. Se on aina kannatettavaa ja järkevää. – Huomiota toki voi aina kiinnittää energiatehokkuuteen. Jukka Ruususen mukaan taloyhtiöissä ja kotitalouksissa on nyt vain vähän keinoja suojautua hintojennousulta, jos sähkösopimusta ei ole tehty kiinteähintaiseksi. Tämäkin seikka on vaikuttanut hintojen nousuun. Kiinteistösähkö muodostaa noin neljä prosenttia taloyhtiön kustannuksista
Ideana on kehittää suomalaiseen, ja laajemmin eurooppalaiseen mittakaavaan, soveltuva pienydinvoimala. Ydinenergia on Suomen suurin yksittäinen sähköntuotantomuoto, jolla katetaan nykyisin noin kolmannes kotimaisesta tuotannosta. Vaikka sähköntuotannon hiilijalanjälki on Suomessa kehitetään keskikokoisen kaupungin kaukolämmön tarpeen tuottavaa pienydinvoimalaa Kaukolämpöä pienydinvoimalla Yli 80 prosenttia kotimaisesta sähköstä saadaan jo nykyisin vähäpäästöisistä energialähteistä, mutta lämmityksessä käytettävän energian tuotanto on edelleen vahvasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista. Teksti: Eero Wihuri. Ydinenergian tuotannon kasvihuonekaasupäästöt koko elinkaaren yli ovat pienet, samaa luokkaa kuin esimerkiksi tuulivoiman. Pienydinvoimala voitaisiin tuoda lähelle asutusta ja liittää kaupungin kaukolämpöverkkoon. 12 V altion tutkimuslaitos VTT käynnisti viime vuonna suomalaisen kaukolämmön tuotantoon tarkoitetun pienydinreaktorin kehitystyön yhteistyössä Lappeenrannan teknisen yliopiston LUT:n kanssa. Yksi mahdollisuus ilmastoystävällisen kaukolämmön tuotannolle on pienydinvoima
– Esimerkiksi Kiinassa kehitetään kaupungien lämmittämiseen soveltuvia ydinvoimaloita. Laitos olisi kooltaan suunnilleen 40 metriä pitkä ja leveä ja viisitoista metriä korkea. Havainnekuva: VTT vaatisi maanpäällistä tilaa huomattavasti tätä vähemmän. Myös esimerkiksi Keskija Itä-Euroopassa käytetään laajasti kaukolämpöä, jonka tuottamiseen tarvitaan vähäpäästöinen energianlähde. Useissa kaupungeissa lämmöntuotannon puhdistaminen on yksi merkittävimmistä ilmastohaasteista. Pienempiin kaukolämpöverkkoihin reaktori on kuitenkin aivan liian suuri. Kaukolämmön vaatima noin sata-asteinen vesi mahdollistaa yksinkertaisemmat ja edullisemmat ratkaisut. Suomi on päättänyt luopua kivihiilestä vuonna 2029. Ne ovat kuitenkin ison mittakaavan laitoksia, meidän tavoitteenamme on kehittää Suomen ja Euroopan mittakaavaan soveltuva pienydinvoimala, jatkaa Tulkki. – Ydinvoimalat ovat usein kaukana kaupungeista, niiden tuottamisen prosessihöyryjen hyödyntäminen kaukolämmön tuotannossa vaatisi pitkiä putkirakennelmia, kertoo Ville Tulkki. Havainnekuva: VTT Pienydinvoimalan reaktorin toimintaperiaate on pohjimmiltaan sama kuin kaikissa muissakin ydinreaktoreissa: uraanipolttoaineessa tapahtuvat fissioreaktiot vapauttavat energiaa, joka lämmittää sydämen läpi virtaavaa jäähdytettä. VTT:n tavoitteena on kehittää kaukolämmön tuotantoon räätälöity laitos, joka on taloudellinen ratkaisu lämmittämään suomalaiskoteja kaupungeissa ja taajamissa. 13 Suomessa pieni, hiilineutraaliuden saavuttaminen edellyttää merkittäviä vähennyksiä myös muilla energiateollisuuden osa-alueilla. VTT:llä tehdyssä selvityksessä kiinalainen 400 megawatin allareaktori todettiin varsin kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi myös Helsingin lämmitykseen. Pelkästään kaukolämmön tuotannon päästöt olivat vuonna 2019 yli neljä miljoonaa hiilidioksiditonnia. Maailmalla moni pienreaktorikonsepti on edennyt lisensiointivaiheeseen, mutta suurin osa niistä on tarkoitettu joko sähköntuotantoon tai energialähteeksi korkean lämpötilan teollisuusprosesseille. Maan alle sijoitettu ja kaukolämpöverkkoon liitetty pienydinvoimala voisi näyttää tältä. Ydinkaukolämmöllä voi saavuttaa todella suuria päästövähennyksiä, sanoo tutkimustiimin päällikkö Ville Tulkki VTT:ltä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan uusia innovaatioita ja uuden teknologian käyttöönottoa. Pienydinvoima soveltuu laajentamaan vähäpäästöisen ydinenergian käyttökohteita lämmöntuotantoon. Hiilettömyystavoitteeseen pyritään monin keinoin, muun muassa tuulija aurinkoenergialla, hukkalämmön hyödyntämisellä ja lämpöpumpuilla. VTT:n arvion mukaan kaupunkien kaukolämpöverkkoon tarvittaisiin 50 200 megawatin teho. Suomalainen mittakaava Ajatus ydinvoiman tuottaman prosessihöyryn talteenotosta ei ole uusi. VTTn suunnitelmissa lämmitysverkkoon liitettäviä reaktoreita voisi olla 1-4. Tulevaisuudessa biomassasta voi kuitenkin tulla arvokas raaka-aine öljyn tilalle esimerkiksi teollisuudessa ja liikenteen. Jos laitos sijoitetaan maan alle, se Lämmöntuotantoon suunniteltu reaktori toimisi osana olemassa olevaa kaukolämpöverkkoa. Monissa maissa prosessihöyryjä otetaan talteen, ja hyödynnetään muun muassa lämmityksessä. Tässä voimalassa olisi kaksi 50 megawatin reaktoria. – Aikataulu on haastava ja edulliset vaihtoehdotkin ovat vähissä. – Useat suunnitelmat kaukolämmön tuotannossa käytettävien fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta perustuvat pitkälti bioenergiaan
Havainnekuva: VTT. Ydinvoimalan käytettyjä polttoainenippuja jäähdytetään ydinvoimalaitosyksikön reaktorihallin vesialtaissa muutaman vuoden ajan. Ne pyritään valmistamaan mahdollisimman pitkälle tehtailla, ja ne ovat skaalautuvia eli voimaloissa voi olla tarvittaessa monta reaktoria rinnakkain tehon tarpeen mukaan. Jäähdytys toimii suljetussa kierrossa laitoksen sisällä, ja lämpö siirretään reaktorista kaukolämpöverkkoon lämmönvaihtimien ja välipiirin kautta. Ensimmäisessä vaiheessa tehdään suomalaiskaupunkien lämpöverkkoihin soveltuvan ydinlämpölaitoksen konseptitason suunnitelma. Keskikokoisen kaupungin tarve Kaukolämpöreaktorin kehittäminen on vasta alkuvaiheessa. Pienydinreaktorissa on kysymys niin sanotusta pienestä modulaarisesta ydinvoimalasta. VTT:n tavoitteena on kehittää kaukolämmön tuotantoon räätälöity laitos, joka on taloudellinen ratkaisu lämmittämään suomalaiskoteja kaupungeissa ja taajamissa, painottaa Ville Tulkki. Jakson jälkeen käytetystä polttoaineesta tulee korkea-aktiivista ydinjätettä, joka varastoidaan ensin laitospaikalle, ja siirretään myöhemmin odottamaan geologista loppusijoitusta. Leppäsen kehittämää Serpent-ohjelmaa käytetään reaktorimallinnukseen ja säteilyn kulkeutumiseen liittyviin sovelluksiin 250 yliopistossa ja tutkimusorganisaatiossa 44 maassa. Kaukolämmön vaatima noin sata-asteinen vesi mahdollistaa yksinkertaisemmat ja edullisemmat ratkaisut. Toimintaperiaate on pohjimmiltaan sama kuin kaikissa muissakin ydinreaktoreissa: uraanipolttoaineessa tapahtuvat fissioreaktiot vapauttavat energiaa, joka lämmittää sydämen läpi virtaavaa jäähdytettä. Ydinenergia tarjoaa vaihtoehdon, joka vapauttaa biomassaa lämmöntuotannosta muihin käyttökohteisiin, sanoo Ville Tulkki. – Maailmalla moni pienreaktorikonsepti on edennyt lisensiointivaiheeseen, mutta suurin osa niistä on tarkoitettu joko sähköntuotantoon tai energialähteeksi korkean lämpötilan teollisuusprosesseille. Esimerkiksi kaupunkien teollisuusalueet voisivat olla hyviä paikkoja voimaloille. Pienet ydinreaktorit ovat sähköteholtaan noin 100–300 megawattia, jotka ovat siis noin kymmenen kertaa normaaleja reaktoreita pienempiä. Kyseessä ovat kokonaisuudessaan yhä satojen miljoonien tai miljardien eurojen projektit, joten osallistumaan pääsy näihin projekteihin olisi kaupallisesti merkittävää. Hankkeen tavoitteena on luoda teknologian ympärille uusi kotimainen teollisuudenala, joka kykenee valmistamaan suurimman osan laitoksen komponenteista. n Kaukolämmön vaatima noin sata-asteinen vesi mahdollistaa yksinkertaisemmat ja edullisemmat ratkaisut. Pienreaktoreita on tällä hetkellä maailmalla aktiivisen kehityksen kohteina kymmeniä erilaisia eri vaiheissa. Pienreaktorisuunnittelijat ovat solmineet aiepöytäkirjoja mahdollisesta käytöstä useissa Euroopan maissa, kuten Tsekeissä, Puolassa, Romaniassa ja Virossa. Lämmöntuotantoon suunniteltu reaktori toimisi osana olemassa olevaa kaukolämpöverkkoa. Suunnittelussa oleva pienestä modulaarinen ydinvoimala, SMR-voimalan reaktori, voisi tyydyttää keskisuuren suomalaiskaupungin koko kaukolämmöntarpeen. – Paljon on kiinni myös kaavoituksesta, pienydinvoimaloille pitää löytyä tontteja kaukolämpöverkon varresta. Ville Tulkki arvioi, että ensimmäiset pienydinvomalat voisivat olla käytössä noin 15 vuoden kuluttua. – Esimerkiksi pienydinvoimaloista kiinnostunut Helsingin energiayhtiö Helen on arvioinut, että reilun kymmenen vuoden kuluttua pienydinvoimaloita voisi olla jo käytössä. Pienydinvoimaloille tarvitaan tontteja Koska Suomessa koteja ryhdytään lämmittämään ydinvoimalla tuotetulla kaukolämmöllä. Reaktori toimii samalla polttoaineella koko käyttöjakson ajan, lämpöreaktorin tapauksessa useamman vuoden kerrallaan. Yhdysvalloissa NuScale Power on juuri saanut konseptinsa viranomaisen sertifiointiprosessin teknisen osuuden valmiiksi, Kiinassa on rakenteilla ensimmäinen kevytvesiteknologiaan pohjautuva pienreaktori ja teollisuuskäyttöön soveltuva korkean lämpötilan kuulakekoreaktori on käyttöönotossa. – Esimerkiksi reaktorisydämen fysiikan mallinnuksessa tullaan käyttämään korkeaan laskentatarkkuuteen yltäviä menetelmiä, joiden kehitys on tullut mahdolliseksi tietokoneiden prosessoritehon ja rinnakkaislaskennan kehityksen myötä, toteaa VTT:n reaktoriturvallisuuden tutkimusprofessori Jaakko Leppänen. 14 polttoaineiden valmistuksessa. Pienreaktorin kehitystyössä hyödynnetään VTT:llä kehitettyjä laskentajärjestelmiä ja vahvaa monialaista osaamista
Suomeen tuleekin viivyttelemättä luoda kaksisuuntaisen kaukolämpöverkon yhteinen toimintamalli, joka osaltaan mahdollistaisi Suomen hiilineutraalisuustavoitteen 2035 saavuttamisen. Hukkalämmön määrä on suurimmillaan sekä päivittäistavarakaupassa että kauppakeskuksissa kesäaikana. Hukkalämpöselvitys liittyy laajempaan kaupan alan energiatehokkuuden analysointiin. Tällä hetkellä hukkalämmöstä hyödynnetään vain 10-16 prosenttia kohteiden kokoluokasta riippuen. Kaupan alan hyödyntämätön hukkalämpöpotentiaali on päivittäistavarakaupassa peräti 800 gigawattituntia vuodessa, tästä suurin osuus löytyy keskikokoisista marketeista. Kaupan alalla syntyvää hukkalämpöä ja mahdollisuuksia sen hyödyntämiseen arvioitiin Granlund Oy:n selvityksessä, joka tehtiin Motiva Oy:n tilauksesta Energiaviraston rahoituksella. Lämpötilatasosta riippuen lämpöä voi hyödyntää joko suoraan tai lämpöpumpun avulla kaukolämpöverkostossa, omassa tai viereisessä kiinteistössä. Sähköveroluokkien alentaminen kaukolämpöverkkoon Kaupassa huomattava hukkalämpöpotentiaali Kaupan alalla lämpöä on mahdollista saada talteen esimerkiksi ilmanvaihdosta ja kaupan kylmäjärjestelmän tai tilajäähdytysjärjestelmän lauhde-energiasta. Hukkalämpö tarkoittaa kiinteistöissä syntyvää ylijäämälämpöä, jota ei toistaiseksi hyödynnetä. Toinen merkittävä hukkalämmönlähde on kauppakeskusten jäähdytysenergia. n Eniten hyödyntämätöntä hukkalämpöpotentiaalia kaupan alalla on päivittäistavarakaupan kylmäjärjestelmissä.. – Kaukolämpöyhtiöt tulisi velvoittaa ottamaan hukkalämpö vastaan. lämpöä syöttävälle energiankierrätyksen laitekokonaisuudelle kannustaisi taloudellisesti hukkalämmön hyödyntämiseen. Taloudellisesti kannattavinta hukkalämmön hyödyntäminen on saman kiinteistön sisällä. Kiristyvien ilmastoja energiatavoitteiden saavuttamiseksi myös kiinteistöjen hukkalämpö on järkevää hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Hukkalämmön käytölle tulee jatkossa myös suoria vaatimuksia EU:n uudistuvasta energiatehokkuusdirektiivistä. Kaukolämpöverkkoon syöttävän laitekokonaisuuden sähköveroluokan alentaminen mahdollistaisi hukkalämmön maksimaalisen hyödyntämisen, hän jatkaa. Kaupan hukkalämmön voisi hyödyntää myös kesäisin kaukolämpöverkon välityksellä lämpöpumppujen avulla. Aiemmin Energiavirasto on rahoittanut selvitykset metsäja metalliteollisuuden energiankäytön tehostamismahdollisuuksista. Kiinteistön sisäisen ylijäämälämmön hyödyntämisen lisäksi kaksisuuntainen kaukolämpöverkon toimintamalli mahdollistaisi hukkalämmön hyödyntämisen. 15 T uoreen selvityksen mukaan Suomen kaupan alalla on lähes terawattitunnin hyödyntämätön hukkalämpöpotentiaali. Eniten hyödyntämätöntä hukkalämpöpotentiaalia kaupan alalla on päivittäistavarakaupan kylmäjärjestelmissä. Selvityksen taustaksi haastateltiin kaupan alan edustajia Keskolta, S-ryhmästä, Lidl Suomesta ja Stockmannilta. Myös erilaiset velvoitteet ottaa vastaan hukkalämpöä kiinteistön tai kaukolämpöverkon omistajan taholta vauhdittaisivat hukkalämmön entistä kattavampaa hyödyntämistä. – Kaupan hukkalämmön hyödyntäminen laajemmin, kuten syöttämällä energiaa kaukolämpöverkkoon, olisi ilmastoja yhteiskuntanäkökulmasta erittäin suositeltavaa, sanoo Kaupan Liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi. Vastaavasti kauppakeskuksissa hukkalämpöpotentiaali on 113 gigawattituntia ja tavarataloissa 20 gigawattituntia vuodessa. Jotta hukkalämmön hyötykäyttö yleistyy, tarvitaan esimerkkisopimusmalleja, joilla taloudellinen hyöty jaetaan tasapuolisesti vuokralaisen ja kiinteistön omistajan kesken. Päivittäistavarakaupan kylmäjärjestelmien lauhde-energia ja kauppakeskusten jäähdytysenergia ovat merkittävimmät hukkalämpölähteet. Kannattavuutta parannettava Kaupan alalla lämpöä on mahdollista saada talteen esimerkiksi ilmanvaihdosta ja kaupan kylmäjärjestelmän tai tilajäähdytysjärjestelmän lauhde-energiasta. Lämpötilatasosta riippuen lämpöä voi hyödyntää joko suoraan tai lämpöpumpun avulla kaukolämpöverkostossa, omassa tai viereisessä kiinteistössä
Korhonen on JIP Isännöinnin yrittäjä, ja toiminut vuosia Isännöintiliiton hallituksen rivijäsenenä sekä Pohjois-Karjalan Isännöitsijät ry:n puheenjohtajana. Toivo Korhonen toimii Suomen isännöintiliiton puheenjohtajana. JIP Isännöinti työllistää 36 henkeä ja sen liikevaihto on noin 2,5 miljoona euroa. 16 Ellei taloyhtiön isännöitsijä nauti taloyhtiön toimitusjohtajana taloyhtiön hallituksen luottamusta, ei taloyhtiön asioiden hoidosta ja sen pitkäjänteisestä kehittämisestä tule mitään, sanoo Suomen Isännöintiliiton puheenjohtaja Toivo Korhonen. Yritys on selvästi toimialan keskivertoyritystä suurempi, sillä keskikokoista alan yritystä edustaa yritys, jossa työskentelee kolme-viisi henkilöä. – Kaiken toiminnan lähtökohtana on kuitenkin hallituksen luottamus isännöitsijää kohtaan. Kartelliepäilyissä kysymys oli siitä, että joissakin alan yrityksissä olisi keskenään keskusteltu ja sovittu isännöinnin hinnoittelusta. Hyvä tiimi toimistolla isännöitsijän apuna ja tukena varmistaa, että eri roolit tulevat hyvin hoidetuksi. – Tämä on joka tapauksessa ns. luottamusala, eli ilman luottamusta ei ole toimintaedellytyksiä, Korhonen toistaa teesiään. – Luvut kuvaavat tätä toimialaa, jolle erityistä on, että Suomessa on paljon myös sivutoimisia isännöitsijöitä. Isännöintiliitto edustaa isännöintiyrityksiä ja ammatti-isännöitsijöitä. Taloyhtiön tilanteen mukaan isännöitsijän on osattava toimia tilanteen mukaan joko insinöörinä, ekonomina, juristina ja joskus myös pappina ja psykiatrina, Toivo Korhonen täräyttää. – Kaiken toiminnan lähtökohtana on kuitenkin hallituksen luottamus isännöitsijää kohtaan. Isännöintialan haasteena on, että kaupungistumisen myötä ihmisten, omistajien ja rakennusten tarpeet muuttovoittoja muuttotappioalueilla karkaavat yhä kauemmas toisistaan. Asiantuntijuus hankitaan Taloyhtiön asioita hoidettaessa hyvän isännöitsijän keskeinen taito on tunnistaa oman osaamisensa rajat. Tilastojen mukaan Suomessa noin 750 isännöintiyritystä tarjoaa isännöintipalveluja ja noin 2500 isännöitsijää toimii päätoimisena ammatti-isännöitsijänä. Moninainen rooli Isännöintiala on saanut pariin otteeseen negatiivista julkisuutta niin kartelliepäilyjen kuin isännöinnin luotettavuuskysymyksiin kohdistuneissa julkisissa kysymyksissä. Isännöinnin luotettavuutta taas ruodittiin syksyllä Yleisradion MOT -ohjelmassa. Teksti: Juha Ahola I sännöintiliiton puheenjohtajaksi Toivo Korhonen valittiin vuonna 2018. – Tämä on kasvava toimiala, joka voi vielä kehittyä merkittävästi. Isännöinniltä tarvitaan silloin eri alueilla erilaista apua ja osaamista. Ei ole yhtä oikeaa tai ainoaa tapaa tehdä isännöintiä, Korhonen sanoo. Suuremmat ja vaativimmat asiat kuten laajat remontit kannattaa antaa sen alan ammattilaisille. Hän on myös Jip Isännöinnin toimitusjohtaja Joensuussa. – Isännöitsijän rooli on taloyhtiössä moninainen ja keskeinen. Isännöitsijän keskeinen tehtävä on tilaajan roolissa valmistella, esitellä, kirjata ja huolehtia, että kokousten päätökset tulevat Isännöinnin edellytyksenä taloyhtiön luottamus Isännöitsijä on ekonomi, juristi, insinööri ja psykiatrikin. JIP Isännöinti toimii Pohjois-Karjalassa, toimistot sijaitsevat Joensuussa, Juuassa ja Lieksassa. – Yrityksillä onkin hyvät mahdollisuudet erikoistua asiakkuuksittain ja alueellisesti. Liitossa meillä on jäseninä noin 600 yritystä, joten Isännöintiliitto on vahva toimialan edustaja, Korhonen luonnehtii. Muutakin on julkisuudessa kuitenkin kuultu, mutta väitän, että enin osa isännöintiyrityksistä ja isännöitsijöistä toimii asiallisesti ja luotettavasti ja toiminta kestää varsin hyvin eettismoraalisen tarkastelun, Korhonen sanoo. Johtamisen kehittäminen Lähivuosina isännöintialan tulisi Toivo Korhosen mielestä kiinnittää huomiota erityisesti asiakaspalvelun, johtamisen ja tuotteistamisen kehittämiseen. Yrityksen perustajana ja toisena omistajana on Hannu Sutinen. Jos sitä ei ole ansaittu, ei ole mitään muutakaan eli isännöitsijä ei voi toimia, tai ainakin se on kovin hankalaa, eikä sopimussuhde kestä pidemmän päälle, Korhonen jatkaa. Siinä tuotiin esille isännöinnin luotettavuutta suhteessa hallinnoitavaan asiakastaloyhtiöön. – Oleellista on ymmärtää, että isännöitsijän on vastattava huutoonsa eli toimittava taloyhtiön edun mukaisesti. Ei asiassa ole kahta sanaa
• Isännöintipalvelua ostaa noin 50 000 taloyhtiötä. • Päätoimisia isännöitsijöitä on noin 2500. • Isännöintiala työllistää noin 5000 ammattilaista (Lähde: Tilastokeskus). • Alan yrityksessä työskentelee tyypillisesti 3 – 5 työntekijää. 17 Isännöintitoimiala • Suomessa toimii noin 1200 yritystä, joiden päätoimiala on kiinteistöjen isännöinti (Lähde: Tilastokeskus, toimialatilasto 2017). • Näistä yrityksistä noin 750 tarjoaa isännöintipalveluja (Lähde: Asiakastieto). • Isännöinti on mukana vuosittain noin 7 miljardin euron hankinnoissa. • Kaikista isännöintialan työntekijöistä 55 % on naisia. Kuva: ARA Suomessa traditionaalinen tapa kerryttää varallisuutta on ollut omistusasuminen. Kuva: Riku Nikkilä/Maanmittauslaitos Isännöinnin edellytyksenä taloyhtiön luottamus Isännöitsijä on ekonomi, juristi, insinööri ja psykiatrikin. Asunto-osakeyhtiömalli on taannut Suomessa talojen pysymisen kunnossa
Monissa condominium-ratkaisuissa Lujasen mukaan isännöitsijä tai huoltoyhtiö lisäksi käyttää huomattavasti suurempaa valtaa kuin Suomessa, eikä lainsäädännössä useinkaan selvästi säädetä siitä, miten isännöitsijää tai huoltoyhtiötä voidaan tarvittaessa vaihtaa. n toimeenpantua tehtyjen ratkaisujen mukaisesti. että useimmat erimielisyydet isännöinnin ja asiakkaan välillä johtuvat osaamisrajan ylittämisestä sekä heikosta osapuolten välisestä viestinnästä, Korhonen väläyttää tuntojaan. Kuitenkin vielä 1930-luvulla suuri enemmistö kaupunkien ja kauppaloiden väestöstä asui vuokralla, yhteiskuntaluokasta riippumatta. – Ja kun osaat vielä tarjota ongelmanratkaisuun vaihtoehtojakin, olet oikeasti ammatti-isännöitsijä, jota on helppo lähestyä ja jota arvostetaan. Asunto-osakeyhtiömalli syntyi sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteiden tuloksena. Teollistumisen myötä osakeyhtiömalli levisi myös Suomessa, mikä loi pohjaa myös asuntojen rakennuttamiselle osakeyhtiömallilla. Se oli käytännön ratkaisu kaupungistuvan Suomen huutavaan asuntopulaan, sanoo Lujanen. Talot kunnossa Martti Lujanen pitää suomalaista asunto-osakeyhtiötä hyvänä tapana järjestää asuminen. – Suomi on ainoa maailman maa, jossa asunto-osakeyhtiöjärjestelmä on hallitseva omistusasuntojen hallintamuoto, toteaa Lujanen. Hänen mukaansa condominium-mallin ongelma on, että yhteiset tilat jäävät usein hoitamatta ja tarvittavat korjaukset tekemättä. Korhosen mukaan joskus syntyy tilanteita, joissa isännöitsijältä ikään kuin edellytetään liian suurta asiantuntemusta, jopa asiasta joka ei edes kuulu isännöitsijän kanssa laadittuun sopimukseen. Ensimmäinen asunto-osakeyhtiölaki säädettiin Suomeen vuonna 1926. Se on yleisin ratkaisu Euroopassa, Pohjoisja Etelä-Amerikan maissa, Venäjällä ja entisissä Neuvostoliiton osavaltioissa, Kaukoidässä, Australiassa ja Afrikassa. Suomen vallitsevan asumisjärjestelyn juuret ulottuvat 1800-luvun puoliväliin, jolloin Suomi samanaikaisesti teollistui ja kaupungistui. – Asuntoyhtiömalliin ikään kuin ajauduttiin käytännöllisistä syistä. – Suomessa taloyhtiö hakee remonttia varten, esimerkiksi putkiremonttiin, lainaa. Silloin isännöitsijällä tulee olla rohkeutta ilmaista asian oikea laita, väärinkäsitysten ja ongelmien välttämiseksi. Condominium-talossa ei ole yhtiötä, vaan yhdistys, jolla ei usein ole omaisuutta, jota voisi käyttää lainan vakuutena. Unitary systemin ja suomalaisen asunto-osakeyhtiön välinen ero on siinä, että unitary systemissa kiinteistöä ei omista juridinen henkilö vaan koki kiinteistö omistetaan yhteisesti murto-osuuksien mukaisessa suhteessa. Niinpä niiden on usein vaikea löytää vakuuksia edullisen remonttilainan saamista varten. Monet Keski-Euroopan kaupunkien kerrostaloista ovat olleet perinteisesti vuokrataloja, mikä on tarkoittanut myös asunto-omistuksen keskittymistä. Ruotsissa on ollut vuosikymmenten ajan vahva osuuskuntakulttuuri, joka syntyi vahvoista osuuskuntameijereistä Ruotsissa osuuskuntamuotoinen asumismuoto on hallitseva, sanoo Martti Lajunen. Suomessa osuuskuntamalli ei yleistynyt, koska Suomen valtiolla ei ollut riittävästi rahaa sijoitettavaksi asuntojen rakentamiseen. – Toki en isännöitsijän osaamista halua vähätellä, sillä koulutetulla ja kokeneella isännöitsijällä voi olla hyvinkin laaja osaaminen, mutta rajansa meillä on kaikilla, Toivo Korhonen sanoo. Suomessa asunto-osakeyhtiömalli on taannut sen, että taloja pidetään kunnossa. Suomeen säädettiin Ruotsin mallin mukainen osakeyhtiöasetus 1864, kävi mahdolliseksi koota pääomia ja perustaa asunto-osakeyhtiöitä. Arava-lainoituksen ja asuntosäästämisen yhteisvaikutuksena kodinomistus kasvoi rajusti neljässä vuosikymmenessä. Länsinaapurissamme Ruotsissa osuuskuntiin perustuva asuminen on yhä vallitseva muoto. – Vaativalla ja laajalla palvelualalla, kuten isännöinnissä, empaattisuus, avoin ja nöyrä asenne, sekä asioiden selkeä läpinäkyvyys auttavat pääsemään keskusteluissa ja päätöksenteossa jo varsin pitkälle, Korhonen tiivistää. Tässä mallissa kukin omistaja omistaa murto-osan kiinteistöstä siten, että tähän omistukseen liittyy samanlainen asunnon hallintaoikeus kuin suomalaisessa asunto-osakeyhtiöjärjestelmässä. – Malli on ainutlaatuisen tehokas. – Lisäksi Ruotsissa ja Norjassa on laajasti käytössä asunto-osuuskuntia. 1950-luvulla alle 30 prosenttia kaupunkilaisista asuin omistusasunnossa, mutta 1980-luvulla osuus oli kasvanut lähes 70 prosenttiin. Tärkeää on siis kouluttautua ja olla ajan tasalla. n Teksti: Eero Wihuri. Jotta tätä vakuutta voidaan käyttää talokohtaisten korjausten rahoittamiseen ilman jokaisen omistajan erillistä panttaussuostumusta, on monissa kehittyneissä markkinatalousmaissa jouduttu menemään hankaliin lainsäädännöllisiin ratkaisuihin. Näin sanoo ympäristöministeriön eläkkeelle jäänyt ylijohtaja, valtiotieteiden lisensiaatti Martti Lujanen. Pääsääntöisesti yhteisomistuksessa on siis kaikki, mikä on asunnon sisäseinien ulkopuolella, selvittää Martti Lujanen. Yleisin kerrostalojen omistusasuntojen muoto eri puolilla maailmaa on condominium. Kolmas järjestelmä Condominium -mallin lisäksi Euroopassa muutamissa maissa on käytössä niin sanottu Unitary system. – Tarkastellessani asiakasrajapintaa liiton puheenjohtajan näkökulmasta väitän, – Isännöitsijän on vastattava huutoonsa eli toimittava taloyhtiön edun mukaisesti. Hänen mukaansa on hyvin tärkeää, että isännöitsijä pitää huolta omasta ammattitaidostaan, ja kykenee tunnistamaan erilaisten toimenpiteiden ajankohtaisuuden taloyhtiössä. tehtävään sopivaa ammattilaista. Lainojen vakuutena voidaan pääsääntöisesti käyttää vain itse asuntoihin liittyvää kiinnitysvakuutta, selvittää Martti Lujanen. Jos ammattitaito ei riitä, tulee se kertoa asiakkaalle ja suositella ko. 18 Asunto-osakeyhtiö – Suomalainen harvinaisuus S uomen asunto-osakeyhtiölain kaltaista järjestelmää ei ole juuri missään muualla. Asunto-osakeyhtiöt yleistyivät Suomessa vähitellen, ensin omakseen asumisen muodon otti keskiluokka. Hän julkaisi vuonna 2017 Esko Nurmen ja Laura Puron kanssa kirjan, jossa kerrotaan suomalaisen asunto-osakeyhtiöjärjestelmän historia. Pääomaköyhässä Suomessa piti kerätä varoja asuntorakentamiseen kansalaisilta. – Condominiumissa jokainen asunto on oma kiinteistönsä, mutta yhteiset tilat, talon rakenteet, putkistot, sähköverkot ja tontin omistavat asuntojen omistajat yhteisesti
Asuntosatama on investoinut laskurin kehittämiseen noin 250 000 euroa. Korjausvelan pitäisi vaikuttaa asunnon hintaan ja vastikkeisiin: ostajien pitää varautua remonttien maksamiseen. Uudessa talossa korjausvelka on lähtökohtaisesti nolla. Laskuri esimerkiksi kertoo, kuinka paljon tuleva julkisivuremontti nostaisi neliömääräistä velkaosuutta. Talotutkan laskenta perustuu Kiinteistöliiton ja Rakennustietosäätiön arvioihin kerrostalon tekniikan eri osien eliniästä ja korjauskustannuksista. Hyväja huonokuntoiset Jaakko Järvistön ja Suomen Asuntosatama Oy:n perustaja Erkki Murto-Koiviston mukaan korjausvelkalaskuri jakaa taloyhtiöt hyväja huonokuntoisiin. – Laskuri pistää taloyhtiöiden korjausvelan määrän ja sen vaikutukset asumiskustannuksiin lahjomattomasti yhdelle ja samalle viivalle. n Uudessa talossa korjausvelka on lähtökohtaisesti nolla. VTT on arvioinut, että vuosina 2016–2025 asuinrakennusten keskimääräiset korjauskustannukset olisivat 9,4 miljardia euroa. Korjausvelan määrä kertoo, paljonko rakennuksiin olisi pitänyt investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta hyvässä kunnossa. Rakennusten jokainen elinvuosi, jona korjausta ei tehdä, kasvattaa korjausvelkaa. 19 Laskuri kertoo, miten tulevat remontit nostavat neliömääräistä velkaosuutta Korjausvelkalaskuri asuntokauppaan Asunnonostajat voivat nyt arvioida taloyhtiön korjausvelan. Hanketta ovat rahoittaneet ELY-keskus ja Business Finland. T urussa marraskuussa järjestetyillä Isännöintipäivillä esiteltiin Talotutkaksi ristitty korjausvelkalaskuri. Nykyisin asuntojen myynti-ilmoituksissa julkaistaan myyntihinta ja velaton hintapyyntö. Sen ideana on kertoa asunnonostajille, onko taloyhtiössä korjausvelkaa. – Olen ollut mukana yli 3 000 kaupassa ja tehnyt tätä työtä yli 20 vuotta. Ostajat, myyjät ja omistajat tulevat korjausvelkatietoisiksi, painottaa Erkki Murto-Koivisto. – Rakennusten talotekniikan kunto ei selviä asunnon kuvista. Laskuri ei perustu rakennusten kuntotutkimuksiin eikä voi ottaa huomioon eri korjausvaihtoehtojen kustannuseroja. Heidän mukaansa korjausvelan pitäisi vaikuttaa taloyhtiön vastikkeisiin sekä asuntojen hintoihin, koska ostajien pitää myös varautua remonttien maksamiseen. Tärkein dokumenteista on suurelle osalle ostajista ja kiinteistönvälittäjistä vaikeaselkoinen isännöitsijäntodistus. Olen surullisena seurannut vierestä, kuinka haastavaa esimerkiksi vaikeaselkoisten isännöitsijäntodistusten lukeminen on suurimmalle osalle ostajakandidaateista, paljastaa Erkki Murto-Koivisto. Tulevien korjauksien ajankohta, ja joskus jopa kustannusarvio, löytyvät isännöitsijätodistuksesta ja taloyhtiön PTS-suunnitelmasta. Rakennusten jokainen elinvuosi, jona korjausta ei tehdä, kasvattaa korjausvelkaa.. Tietojen kaivaminen vaatii kuiAsuntoSatama LKV:n projektinjohtaja Jaakko Järvistö esitteli marraskuun puolivälissä Isännöitsijäpäivillä Turussa korjausvelkalaskuria isännöitsijä Harri Pailokarille. Ostajan vastuulle jää taloyhtiön piilevän korjausvelan arviointi hänen myyjältä saamistaan asiakirjoista eli isännöitsijäntodistuksesta, toimintakertomuksesta, tilinpäätöksestä, talousarviosta ja PTS-suunnitelmasta. Talotutka-niminen laskuri kääntää isännöitsijäntodistukset selkokielelle. Korjausvelkaa syntyy, kun ennakoivasta kunnossapidosta tingitään ja tehdään vain välttämättömiä, kiireellisimpiä korjauksia. Laskuriin on valittu korjaustavan keskimääräinen hinta. – Toivomme, että korjausvelkalaskurin ansiosta kukaan ei tietämättään ota kannettavakseen asunnon velattoman kauppahinnan päälle kymmenientuhansien eurojen korjausvelkaa ja pistä elämäänsä suunniteltua tiukemmalle, jatkaa Järvistö. tenkin sitä, että osaa lukea näitä dokumentteja, sanoo korjausvelkalaskurin kehittäneen Suomen Asuntosatama Oy:n projektinjohtaja, diplomi-insinööri Jaakko Järvistö. Lisäksi Murto-Koivisto ja Järvistö uskovat, että korjausvelkalaskurin käytön yleistyminen pakottaisi omistajat pitämään taloista huolta
Sisäilman laatu mitattiin tarkasti ennen puhdistuskokeilun alkua, jotta mahdolliset muutokset voidaan todentaa kunnolla, sanoo Vihdin seurakunnan hallintojohtaja Tapio Yliluoma. Voidaanko – Pidämme öisin kuutta kirkkosalissa olevaa sisäilman puhdistinta päällä täydellä teholla. Päivisin puhdistimet kierrättävät ja puhdistavat noin 1 200 kuutiota ilmaa tunnissa. Kaappimalliset sisäilmapuhaltimet ovat Nummelan kirkkosalissa koekäytössä, seurakunta suunnittelee hankkivansa saliin yhden ison, seinälle asennettavan puhdistimen. Onko tässä ratkaisu moniin sisäilmaongelmista kärsiviin rakennuksiin. Hän seuraa puhelimestaan säännöllisesti kirkkosalin sisäilman laatua. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri muun silmin näkemättömien, määrä sisäilmassa putosi kahdessa viikossa 80 prosenttia. 20 K uusi sisäilmapuhdistinta kierrättää Vihdissä Nummelan seurakuntakeskuksen kirkkosalin ilmaa. Silloin ilmaa puhdistuu noin 3 000 kuutiota tunnissa, kertoo Vihdin seurakunnan talousjohtaja Tapio Yliluoma.. Suomalaisen Genanon kehittimillä laitteilla voidaan sisäilma puhdistaa terveelliseksi. Puhdistuksen ansiosta aiemmin sisäilmaongelmista kärsineen, vuonna 1969 rakennetun kirkkosalin sisäilma on nyt terveellistä. – Kokeilun tulokset ovat olleet hyviä. Oma lukunsa ovat kosteusvauriot, joista kärsivät monet kiinteistöt. Kirkkosali on rakennusteknisesti aikansa tuote, tiilivillaseinä on rakennettu tiiviiksi ilman tuuletusvälejä, toteaa Yliluoma tyytyväisenä. – Sisäilman puhdistus toimii niin hyvin, että pystymme saamaan lisäaikaa 10-15 vuotta ison remontin tekemiselle. Se maksaisi ensimmäisen kustannusarvion mukaan noin viisi miljoonaa euroa. Esimerkiksi pienpartikkeleiden, eli kuitujen ja Vihdin seurakunta välttyy puhdistimien avulla kahdelta isolta remontilta Puhdistimilla sisäilma saadaan terveelliseksi Sisäilman laatu on viime vuosina noussut terveyteen liittyvien tutkimusten myötä yhä useammin esille. Iso puhdistin pystyy kierrättämään ilmaa noin 5 000 kuutiota tunnissa. Yöllä laitteita pidetään päällä täydellä teholla, ilmaa puhdistuu noin 3 000 kuutiota tunnissa
Mittaaminen ja mittaustulosten reaaliaikainen seuraaminen tarjoavat kohteen ylläpidolle pitävän perustan. 21 puhaltimien avulla siirtää, tai peräti korvata iso sekä kallis remontti. Keruuputkessa on koronakenttä, kyse on sähköteknisesta termistä, jossa eloperäiset mikrobit sekä virukset tapetaan, selvittää Genanon myyntipäällikkö Matti Kouva. – Aktiivihiili poistaa ilmasta kaasumaiset yhdisteet.. – Mittaaminen ja mittaustulosten reaaliaiLiikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. www.jarmopakarinenoy.. Espoolainen Genano Oy valmistaa Mikkelin tehtaallaan puhdistimia, jotka suodattavat ilmaa voimakkaan sähkökentän avulla. Teknologian juuret ovat suomalaisen yliopistomaailman hiukkasfysiikan tutkimuksessa. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. Teknologia kykenee käsittelemään jopa 0,003 mikrometrin eli 3 nanometrin kokoisia hiukkasia, jotka aiheuttavat kehossamme eniten haittaa tunkeutuen limakalvojen läpi keuhkoihin ja jopa verenkiertoon asti – Ilma ohjataan puhdistimen sisällä olevaan keruuputkeen, jossa hiukkaset ionisoidaan. Laitteet saavat kiinni hiukkasia, jotka ovat kooltaan sadasosan tavallisen ilmansuodattimen nappaamista hiukkasista. – Jos kiinteistö on sairas, sen sisäilma on epäterveellinen. Voimakas sähkö tappaa bakteerit ja virukset, eivätkä ne kerry suodattimeen vaan kuolevat kokonaan. Meidän laitteillamme sisäilma voidaan puhdistaa terveelliseksi, hän jatkaa. Pitävä perusta Sisäilman puhdistuksen yhteyteen kiinteistönomistajat hankkivat usein myös mittauspalvelun. Se on magnetismin kaltainen ilmiö. Pieniä hiukkasia Genanon puhdistustekniikka perustuu patentoituun ratkaisuun, jossa ei käytetä tukketuvia ja likaantuvia suodattimia. Genanon laitteet imevät huoneen sisäilman, ionisoivat alhaisen lämpötilan plasmateknologialla siinä olevat hiukkaset ja tappavat kaiken eloperäisen. Puhdistettu ilma ohjataan takaisin laitteesta tilaan aktiivihiilen kautta. – Aktiivihiili poistaa ilmasta kaasumaiset yhdisteet, eli VOC-kaasut, joiden lähteenä ovat yleensä rakennusja sisustusmateriaalit, siivouksessa käytettävät pesuaineet, hajusteet ja joissain tapauksissa myös mikrobikasvustot. Rakennusmateriaaleista erittyvät päästöt ovat peräisin muun muassa liuotinja raaka-ainejäämistä sekä valmistusprosessien reaktioja hajoamistuotteista, kuten esimerkiksi huonekalujen liimoista, lakoista, palontorunta-aineista tai muoveista, kertoo Kouva
Tiivistysremontin ja sisäilmapuhdistimien kustannusarvio on 200 000-300 000 euroa. Kokemukset ovat niin hyvät, että pystyimme tekemään täyskäännöksen kirkonkylän seurakuntatalon kanssa. Seos sisälsi neljää mikrobia, kuten esimerkiksi homeitiöitä ja muita tyypillisiä sisäilmassa usein esiintyviä bakteereita, sekä yhtä virusta. – Ryhdyin ottamaan puhaltimista tarkemmin selvää, ja tiedonkeruun tuloksena päätimme kokeilla Nummelan kirkkosalissa Nummelan kirkkosalissa pienpartikkeleiden, eli kuitujen ja muun silmin näkemättömien, määrä sisäilmassa putosi kahdessa viikossa 80 prosenttia sisäilman puhdistimien käyttöönoton jälkeen, kertoo Vihdin seurakunnan hallintojohtaja Tapio Yliluoma. Genano teetti Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä tutkimuksen, jossa testattiin, kuinka tehokkaasti ilmanpuhdistin tuhoaa koronan tyyppisen viruksen huoneilmasta. Sairaaloiden lisäksi Genano suosittelee puhdistimien hankkimista esimerkiksi toimistoihin, kauppoihin ja ravintoloihin. Aika näyttää miten paljon kevyt korjaus auttaa, mutta tavoitteena on saada tällekin rakennukselle lisäaikaa 1015 vuotta. Ennen lopullista käyttökieltoa toimistot ja pääosa talon henkilökunnasta muuttivat toiseen rakennukseen sisäilmaoireiluiden vuoksi jo pari vuotta aiemmin. Sisäilmapuhdistimilla ja kevyemmällä tiivistysremontilla on mahdollista saada huonetilat terveellisiksi, painottaa Yliluoma. n Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että virus voi levitä aerosolihiukkasten välityksellä.. Tutkimustuloksen mukaan 15 minuutissa virus alkoi olla lähes 90 prosenttisesti poistunut ilmasta ja kahden tunnin kuluttua ilma oli jopa 99,999-prosenttisesti puhdistunut. Genanon ilmanpuhdistusteknologiaa on jo käytössä sairaaloissa ja muissa kiinteistöissä yli 50 maassa. – Se on aika paljon vähemmän kuin kolme-neljä miljoonaa euroa. Tappaa koronaviruksen Ilmanpuhdistuslaite tappaa myös koronaviruksia. – Täsmällinen seuranta ja ylläpito mahdollistaa kohteissa olevien ihmisten hyvinvoinnin ja kohteiden pitkän elinkaaren. Koronavirusepidemian alkuvaiheessa Genanon laitteita tilattiin muun muassa Kiinan sairaaloihin. Hiukkaset voivat leijailla sisäilmassa jopa kolme tuntia. Vihdin kirkonkylässä on vuonna 1979 valmistunut seurakuntatalo, joka on kooltaan noin 1 700 neliötä. Mittaamisen tarkoitus on vähentää päätösten epävarmuutta, ja sitä kautta vähentää virheiden mahdollisuutta ja auttaa esimerkiksi ilmastoinnin säätämisessä, selvittää Matti Kouva. Kosteuden aiheuttamista sisäilmaongelmista kärsinyt seurakuntatalo on ollut käyttökiellossa reilun kahden vuoden ajan. Tämä puolestaan pienentää kustannuksia niin toimistorakennuksissa vähentyneinä sairaspoissaoloina ja niistä aiheutuneina kuluina, kuin myös pienentyneinä energiakustannuksina, hän jatkaa. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että virus voi levitä aerosolihiukkasten välityksellä. Tutkimus tehtiin teräksisessä 30 kuutiometrin kokoisessa testihuoneessa, jonne suihkutettiin bioaerosolia. puhdistimien toimintaa. Maailman terveysjärjestö WHO on myös varoittanut ihmisiä, että koronavirus leviää tilassa laajemmin kuin mihin on osattu turvavälein varautua. 22 kainen seuraaminen tarjoavat kohteen ylläpidolle pitävän perustan. Lisäaikaa yli 10 vuotta Vihdin seurakunta aikoo ratkaista sisäilmapuhdistimien ja tiivistysremontin avulla myös toisen seurakuntatalon sisäilmaongelmat. Nyt niitä kysytään moniin maailman maihin. Seurakunta suunnitteli jo vakavissaan seurakuntatalon purkamista, koska remontti olisi maksanut kolme-neljä miljoonaa euroa, kunnes talousjohtaja Tapio Yliluoma viime kesänä huomasi sisäilmapuhdistimista saatuja kokemuksia verkossa
Lähes 40 vuoden kokemuksella tunnemme, mitä talojen eri vuosikymmeninä vedetyt putkistot pitävät sisällään.. Vaihde 020 781 1840 Työtilaukset 020 781 1842 huolto@kantaputki.. Fax 020 781 1846 Parolantie 68, 13130 Hämeenlinna PALVELUT YKSITYISILLE Putkiremontit yksityisille Lämmityspalvelut yksityisille • Maalämpö • Kaukolämpö • Vesi-ilmalämpö • Maalämpö sähkölämmitys taloon Huollot yksityisille PALVELUT TALOYHTIÖILLE Putkiremontit taloyhtiöille Energiansäästö taloyhtiöille • Energiansäästökartoitus • Poistoilmalämmön talteenotto • Lämmitysverkon säätö • Hybridiratkaisut Huollot taloyhtiöille Asumismukavuutesi ratkaisee Meille asumismukavuutesi on tärkeintä ja ajamme etuasi joka käänteessä
Vastaajista 23 prosenttia antoi rakentamisen laadulle arvosanan 4 – 6. Perinteisten rakenneteknisten asioiden rinnalle on tullut yhä enemmän talotekniikkaan liittyviä kysymyksiä, jotka vaativat myös ostajilta uudistaloissa merkittävää vaivannäköä ja panostamista, jotta rakentamisen vastuiden ja suunnitelman mukaisuus voidaan varmistaa. Rakentamisen ketjuun osallistuu lukuisia eri toimijoita. Uudistaloissa on vastaajien mukaan paljon parannettavaa rakennusyhtiöillä, mutta myös uusien taloyhtiöiden omistajilla ja isännöitsijöillä. Pääkaupunkiseudulla vain 11 prosenttia vastaajista antoi kouluarvosanaksi 9, kun taas muualla maassa yhdeksikön antoi jopa 23 prosenttia vastaajista. Laatuvirheitä voitaisiin tutkijoiden mukaan ehkäistä jo ennen varsinaisen rakennusprojektin aloittamista. Verrattuna isännöintipalveluiden laatuun rakentamisen laatua kuvaava arvosana jäi hivenen jälkeen. Ylläpito taas tuntee rakennuksen käytön aikaiset ongelmat. Uusien taloyhtiöiden hallitusten jäsenet antavat rakentamisen laadulle kouluarvosanan 7 1/2 , mutta vastausjakauma on vino alimpien arvosanojen suuntaan. Laatukriteerit tulisikin määrittää erikseen yksittäisille rakennushankkeille, samalla kun vuorovaikutusta eri toimijoiden kesken pitää parantaa. Rakennusalan järjestöt voisivat yhteisvoimin kehittää toteutusmuotoja niin, että urakoitsijoiden ja rakennusten ylläpidon asiantuntijoiden osaamista hyödynnettäisiin jo suunnitteluvaiheessa. Kouluarvosanan 9 valitsi 18 prosenttia vastaajista. Esimerkiksi tavanomaisen rakennushankkeen toteutukseen voi osallistua yli 100 organisaatiota, joten rakennuksen laatuun vaikuttaa lopulta kaikkien rakentamisprosessiin osallistuneiden tahojen toiminta. Kyselyn avointen vastausten perusteella riidat uudiskohteiden toteutuneesta laadusRakentamisen laatu parantunut, silti laadussa yhä kohennettavaa Laatua kannattaa vaatia Rakentamisen laatu on parantunut Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta silti taloyhtiöiden hallitusten jäsenet antoivat rakentamisen laadulle uudiskohteissa arvosanan 7 1/2 . Tähän tulokseen tultiin viime vuonna julkistetussa tutkimuksessa”Rakennusalan kilpailukyky ja rakentamisen laatu Suomessa” (valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:24). Pääkaupunkiseudulla laatuarvosana oli muuta maata matalampi, 7+. Tarkkailijan käyttö yleistyy Rakennustyön tarkkailijan käyttö vaikuttaisi yleistyneen viime vuosina, mutta edelleenkin vain kolmannes vuosina 2015-2021 valmistuneista taloyhtiöistä kertoi, että yhtiö on rakennustyön aikana käyttänyt ostajien valitsemaa tarkkailijaa. Osassa uudiskohteista on nähty myös kohtalaisia onnistumisia, vaikka kyselyn avoimessa palautteessa selvästi painottuvat rakentamisen laatuhaasteet. Ne, joilla tarkkailija oli ollut, olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä ja suosittivat tarkkailijan käyttämistä lämpimästi. Tutkimuksen mukaan laatuun vaikuttavia ongelmakohtia rakennusalalla ovat yhteisen, laatua määrittävän mittarin puuttuminen sekä alan pirstaleisuus. Rakennusaikaiset takuukorjaukset on saatu sovittua ja hoidettua 38 prosentilla vuosina 2010-2014 valmistuneissa taloyhtiöissä, selviää kyselyn vastauksista. Kriittisissä palautteissa korostuivat esimerkiksi jähmeys reklamointien vastaanottamisessa ja hidas reagointi, nihkeä asioiden toimeenpano ja pitkään kestävät neuvottelut. Edelleen noin puolella Mitä pidempiä urakoitsijaketjut ovat, sitä hankalampaa on valvoa laadukasta rakentamista.. 24 Asiantuntijoiden osaaminen hyötykäyttöön jo suunnittelussa . Rakennusvirheiden ja -puutteiden syntymistä voitaisiin ehkäistä etukäteen, jos urakoitsijoiden ja rakennusten ylläpidon asiantuntijoiden osaamista hyödynnettäisiin jo suunnitteluvaiheessa. Myös virhekustannukset ovat vuosien seurannassa alentuneet. Lisäksi parempi hankeja tuotantoaikataulujen hallinta voi vähentää virhealttiutta. Kummankin tahon asiantuntemuksen hyödyntämisellä voitaisiin nostaa rakennuksen arvoa läpi sen elinkaaren ja lisätä rakennusalan laatukorjattua tuottavuutta. Yksi rakennusalan laadun tuottamisen ongelmista liittyy alan pirstaleisuuteen. Ongelmana tosin on, ettei alalla ole yhtä yksittäistä mittaria laadun mittaamiseen. Myönteistä kuitenkin on, että suurin osa eli 35 prosenttia vastaajista arvioi rakentamisen laatua arvosanalla 8. Teksti: Eero Wihuri ta voivat olla hyvin pitkiä. Tämän vuoksi onkin välttämätöntä ensin määritellä, mitä laadulla kulloinkin tarkoitetaan. Kyselyn avoimissa vastauksissa moni vastaaja toi esiin perinteisiä rakennustyön toteutuksen reklamaatioita ja niistä aiheutuneita riitatilanteita. Syksyn 2020 Isännöinnin laatu -kyselyssä Isännöinnin laatu sai kouluarvosanan 8-. Loppuraportissa esitetään, että rakennuksen laatu ilmaistaisiin jatkossa sen perusteella, miten hyvin se täyttää käytettävyydelle ja koettavuudelle asetetut vaatimukset. K iinteistöliiton elokuussa julkaisema uudistalokysely kertoo yksiselitteisesti siitä, että rakentamisen laadussa on yhä parannettavaa. Rakennusala ei kuitenkaan Suomessa eroa mitenkään negatiivisesti muista aloista asiakastyytyväisyydellä mitattuna. Keskeiseen rooliin nousevat hyvät käytännöt, läpinäkyvyys, viestintä ja johtaminen, mutta vastaajien mukaan rakennusyhtiöt eivät ole näissä läheskään aina onnistuneet. Kiinteistöliiton elokuussa julkaisemasta uudistalokyselystä. Ne, jotka eivät olleet valinneet tarkkailijaa, harmittelivat asiaan jälkikäteen laajalti. Urakoitsijat tuntevat parhaiten rakennustuotannon ja heillä on usein kokemusta laatuongelmia aiheuttavista suunnitteluratkaisuista
Iso kysymys on, onko tilaajalla osaamista vaatia laatua. Rakentamisen Laatu RALA ry:n toiminnanjohtaja Tuula Råman painottaa tilaajalta osaamista vaatia laatua. – Laatuongelmat voivat olla viimeistelyyn liittyviä asioita kuten irvisteleviä jalkalistoja. Vuosina 2015-2021 valmistuneista taloyhtiöistä vasta neljäsosalla rakennusaikaiset takuukorjaukset on sovittu ja hoidettu. – Rakennustyömailla alihankintaketjut ovat pitkiä, ne voisivat olla lyhyempiä. – Reklamaatioiden hidas käsittely ei ole kenenkään etu. Keino laadun parantamiseen on myös se, että tilaaja vaatii enemmän laatua. – Osa laatuongelmista liittyy rakenteellisiin ongelmiin, piilovirheisiin, ja osa kosteusongelmiin, sanoo Tuula Råman. Riitely maksaa ja usein riidoista hyötyvät juristit. Hidas käsittely Kiinteistöliiton kyselytutkimuksessa korostuu jähmeys ja hitaus reklamaatioiden käsittelyssä. tämän ikäluokan yhtiöistä takuukorjausprosessit ovat kesken. Tämä on keino laadun parantamiseen. Tuula Råman kiinnittää huomiota myös rakennusalan riitaisuuteen. Nämä laatuvirheet ovat kuitenkin pieniä, ja helposti korjattavia. Tämä tarkoittaa, että suunnittelijoilta ja urakoitsijoilta vaaditaan puolueettomasti todennettuja pätevyyksiä, kuten RALA-pätevyyttä tai ainakin heidän osaamisensa todennetaan ja tarkistetaan. Esille usein nousevat ne kohteet, joissa on ollut jonkinlaisia ongelmia, muistuttaa Råman. Mitä pidempiä urakoitsijaketjut ovat, sitä hankalampaa on valvoa laadukasta rakentamista, toteaa Råman. Rakentamisen 10-vuotisvastuista vuosina 2010-2014 valmistuneissa taloyhtiöissä perustajaosakas eli rakennusurakoitsija on neljäsosassa korjannut reklamoidut virheet, ja 40 prosentissa korjaukset ovat vielä kesken. – Valtaosa rakentamisesta on hyvää, laadukasta. Sen taustalla on yhteensä 17 kiinteistöja rakennusalan järjestöä. Onko edellytyksiä varmistua siitä, että urakkaan osallistuvilla yrityksillä pätevyydet ovat kunnossa. Rakentamisen Laatu RALA ry perustettiin vuonna 1997 edistämään suomalaisen rakentamisen laatua. Ongelmat esille Miten rakentamisen laatua voitaisiin parantaa. Laatu on hyvin laaja, ja monitahoinen käsite. – Esimerkiksi talotekniikan määrä kiinteistöissä kasvaa. Laadusta puhuttaessa on syytä tiedostaa käsitteen laajuus. – Lainsäädäntö, asetukset ja normit ohjaavat rakentamista. Hidas käsittely ärsyttää asukkaita, lisäksi rakennusalan yrityksen maine kärsii asioiden hoitamisen viivyttelystä. Hän peräänkuuluttaa myös uusien asukkaiden parempaa neuvomista ja opastusta. Råmanin mukaan kannattaa hyödyntää esimerkiksi Rakentamisen Laatu RALA ry:n ylläpitämään yrityshakua, josta yritysten pätevyydet, sertifikaatit ja mahdollisesti yritysten saama palaute on veloituksetta luettavissa. Ne ärsyttävät uuteen asuntoon muuttavia. – Alalla on riitoja, ne eivät kirkasta alan mainetta tai laatuvaikutelmaa. Tarvitaan parempaa opastusta, jotta talon tekniset asiat tulevat asukkaille tutuiksi. ?. 25 Rakentamisen laatu parantunut, silti laadussa yhä kohennettavaa Laatua kannattaa vaatia Tilaajan pitää osata vaatia rakentajilta laatua. Hallitulle, opastetulle talon käyttöönotolle on tarvetta. Tuula Råmanin mukaan reklamaatioiden ripeä hoito on tärkeää, yksi keino parantaa asiakkaalle syntyvää kokemusta rakentamistoiminnan laadusta. Talon varsinaiseen tekniseen kuntoon näillä virheillä ei ole merkitystä
Yksi taloyhtiö voi haluta saunaosaston remonttia, toinen taas ei. – Itse remonttivaiheessa säästöjen saaminen on hankalampaa. Tällöin voi säästyä aikaa, ja rahaakin, sanoo Egil Sundberg. Säästöä taloyhtiöt saavat erityisesti suunnitteluvaiheessa. Pienimmässä taloyhtiössä on vain 25 asuntoa. Vantaan Rajatorpassa yhteistyö säästää kymmeniä tuhansia euroja jokaiselta mukana olevalta neljältä taloyhtiöltä. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri T aloyhtiö voi toteuttaa putkiremontin kimpassa muiden taloyhtiöiden kanssa. Hänen mielestään ryhmähankkeessa on etuna myös taloyhtiön hallitusten osaamisen tavallista laajempi hyödyntäminen. – Yhteistyölle oli hyvät edellytykset, koska talot ovat pitkälti samanlaisia, samaan aikaan tehtyjä, ja taloyhtiöillä on sama isännöitsijä. – Kaikki hankkeeseen osallistuvat hyötyvät siitä, jos yhden taloyhtiön hallituksessa on alaa tuntevia. Osassa taloissa on esiintynyt vuotoja, jotka kertovat putkiremontin tarpeesta. Kun yllätykset, ongelmat on havaittu, muissa remonttiin menevissä taloissa niihin voidaan varautua. Etuja toteutukseen Vaikka itse putkiremontin urakointivaiheessa kimppahanke ei suoraan tuota säästöjä, yhteisprojekti tuo etuja toteutusvaiheeseen. – Asiaa valmisteltiin viime vuoden aikana. Materiaalit maksavat saman verran, ja työ maksaa saman verran, jatkaa Sundberg. – Talot ovat sen ikäisiä, että vesija viemäriputket alkavat olla teknisen käyttöikänsä päässä. – Olen aina ollut sitä mieltä, että putkiremonteissa yhteistyö kannattaa. Putkiremontit tehdään perinteisellä tavalla, jokaisessa talossa asukkaat joutuvat muuttamaan evakkoon kolmen kuukauden ajaksi. Kimpparemontti voi olla myös pienemmille taloyhtiöille tarpeellinen siksikin, että yksinään pienen taloyhtiön putkiremontti ei välttämättä kiinnosta isoja toimijoita. Taloyhtiöiden välillä voi olla eroja siinä, mitä asioita remontin yhteydessä korjataan. – Kimpparemontin yksi etu suunnittelusäästön lisäksi onkin aikataulujen pitäminen, hän jatkaa. Jos mukaan saadaan hyvin samantyylisiä taloja, niin samoja ratkaisuja voidaan hyödyntää kaikissa mukaan tulevissa taloissa. Rajatorpassa neljä taloyhtiötä innostui kimpparemontista, kun yhdessä tekemisen edut tunnistettiin. Monen talon kokonaisuus on remontteja toteuttaville yrityksille kiinnostava, koska jo pelkästään kohteeseen tutustuminen vie aikaa. Vaikka jokainen talo on oma taloyhtiönsä, talot on tehty pitkälti samoilla piirrustuksilla, selvittää Sundberg. – Kaikki yllätykset, niin ikävät kuin positiivisetkin, tulevat ensimmäisessä talossa. Sen ratkaisun teki neljän taloyhtiön ryhmä Vantaan Rajatorpassa. Se on merkittävä summa. n. – Kerrostalot on rakennettu 1970-luvun alkupuolella. Sundberg on työskenteli isännöitsijänä ennen eläkkeelle jäämistään. – Suomessa yhteistyön tekeminen on aina jostakin syystä hankalaa, vaikka yhteistyö toisi hyötyjä. Toivottavasti taloyhtiöt huomaisivat Egil Sundberg kannustaa taloyhtiöitä pohtimaan yhteistyötä erityisesti putkiremonteissa. 26 Neljä vantaalaista taloyhtiötä teettää putkiremontin yhdessä Yhdessä tekeminen säästää rahaa Neljä vantaalaista kerrostaloyhtiötä päätti yhdistää voimansa ja toteuttaa putkiremontin yhdessä. – Säästö on kymmeniä tuhansia euroja taloyhtiötä kohden. Päätökset remontista tehtiin kevään 2021 kevätkokouksissa. Miksi ei hyödynnettäisi yhteistä remonttisuunnittelua, koska se säästää aikaa ja rahaa, kysyy Sundberg. – Taloyhtiöiden hallituksien pitää tietää, mitä halutaan. yhteistyön edut, sanoo Rajatorpan ryhmähankkeeseen osallistuneen taloyhtiön osakas Egil Sundberg. Kymmeniä tuhansia Kun ensimmäiset merkit putkiremontin tarpeet ilmaantuivat, ryhtyi Egil Sundberg pohtimaan kimpparemontin mahdollisuutta. Urakka alkoi ensimmäisessä talossa viime elokuussa, ja kaikkien talojen putket on uusittu jouluun 2022 mennessä, kertoo Egil Sundberg. Ne sijaitsevat sadan metrin sisällä toisistaan. Egil Sundberg korostaa myös jokaisen kimpparemonttiin osallistuvan taloyhtiön osaamisen tärkeyttä. Rajatorpan remonttikohteessa on yhteensä 150 asuntoa. Hänen mukaansa putkiremontin tekeminen neljän taloyhtiön kimppana tuo säästöjä erityisesti suunnitteluvaiheessa. – Varsinkin jos taloissa on samat pohjakuvat, on hyvä kysyä, eikä putkiremontti kannattaisi suunnitella, kilpailuttaa ja toteuttaa yhdessä
Se on merkittävä summa. 27 – Säästö on kymmeniä tuhansia euroja taloyhtiötä kohden. Egil Sundberg sanoo putkiremontin tekemisen useamman taloyhtiön yhteistyönä tuovan hyötyjä toteutusvaiheessakin. – Kaikki yllätykset, niin ikävät kuin positiivisetkin, tulevat ensimmäisessä talossa.
Havainnekuva: Asuntomessut. Lopputuloksena on rakennusryhmä, joka luo mielenkiintoista kaupunkikuvaa. Keravan kaupunki ja kaupungin kiinteistöosakeyhtiö Nikkarinkruunu järjestivät yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn kanssa Puukerrostalo Asuntomessuille Keravalle Tuomaristo kiitteli Piirin yksinkertaisia ja veistoksellisia rakennuksia. K ävelymatkan päähän Keravan rautatieasemasta on rakentumassa vuoden 2024 Asuntomessujen ilmastoviisas Jokilaakson Kivisillan asuinalue. Sen historia ja kulttuurimaisema luovat kehykset yhteisöllisyyttä, vehreyttä ja puurakentamista painottavalle alueelle, jossa sijaitsee myös Keravan kartano ja kiertotalouskeskus Jalotus. 28 Ilmastoystävällinen Piiri voitti puuarkkitehtuurikilpailun Puukerrostalo Asuntomessuille Keravalle -arkkitehtuurikutsukilpailun voitti työryhmä Arkkitehdit Tommila Oy & Kaleidoscope Nordic AS:n suunnitelma nimeltään Piiri. Sen sekä rakennustapa että -materiaalit vähentävät huomattavasti rakentamisen hiilijalanjälkeä, nopeuttavat asentamista ja helpottavat kosteudenhallintaa
48 hakijatyöryhmästä arvottiin kolme jatkamaan ehdotusten työstöä kesän ajan: Voodoo + EGA design team, Arkkitehdit Tommila + Kaleidoscope Nordic AS sekä ArkOpen + HELT arkkitehdit. vuosittain kesän kohokohtiin lukeutuvat Asuntomessut. Asiakastyytyväisyys kasvaa tehokkaammin raportoinnin ja taloyhtiöliittymän ansiosta. Tiiviillä aikataululla toteutettu kilpailu alkoi keväällä 2021 ammattilaisten avoimella osallistumishaulla. Tuomariston mielestä Piirin puun käyttöön liittyvät ratkaisut olivat huolella mietittyjä. n. Aikataulu on haasteellinen mutta toteutettavissa, niin että kaikki on valmista messuille 2024, toteaa Nikkarinkruunun toimitusjohtaja Ilkka Lahdenperä. Myös voittajaehdotukselle annettiin jatkokehitysideoita liittyen muun muassa julkisivuväritykseen, kattomuotoon ja puun käyttöön, kertoo tuomariston jäsen arkkitehti Pekka Heikkinen, puuarkkitehtuurin professori Aalto-yliopistosta ja Suomen Asuntomessut Osuuskunnan hallituksen jäsen. Asuntomessuilla esitellään toimiviksi ja kestäviksi koettuja ratkaisuja sekä esimerkkejä rakentamiseen ja asumiseen liittyvien uusimpien tutkimusten soveltamisesta käytäntöön. Rakenneratkaisuissa on huomioitu sekä kestävä kehitys että elämisen elinkaari. Piiri rajaa hyvin suunnitellun, elävän pihatilan ja tarjoaa harkittuja näkymiä lähialueille. Tavoitteena oli löytää sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä oivaltavaan ja kauniiseen arkkitehtuuriin yhdistävä puukerrostaloidea. Kilpailun tuomaristo valitsi voittajaksi työryhmä Arkkitehdit Tommila Oy & Kaleidoscope Nordic AS:n ehdotuksen ”Piiri”. Hanke rahoitetaan ARA:n pitkäaikaisella korkotukilainalla. Lopputuloksena on rakennusryhmä, joka luo mielenkiintoista kaupunkikuvaa. Tuomaristo kiitteli Piirin yksinkertaisia ja veistoksellisia rakennuksia. Rakennustapa ja -materiaalit vähentävät huomattavasti rakentamisen hiilijalanjälkeä, nopeuttavat asentamista ja helpottavat kosteudenhallintaa. AVUX KIINTEISTÖJEN TYÖNOHJAUSTA AMMATTILAISILLE AVUX järjestelmän ansiosta työn tuottavuus kasvaa, kun tehdyt työt ja tarvikkeet eivät jää piiloon. – Juuri tällaista ihmisten ja ympäristön hyvinvointia tukevaa korkeatasoista puurakentamista haluamme tänne Keravanjoen kulttuurimaisemaan. Suunnitelman mukaan kaikki rakenteet ovat puuta. Korkeatasoista puurakentamista Kaikki kilpailijat onnistuivat annetun tehtävän ratkaisemisessa, vaikka ratkaisut olivat keskenään hyvin erilaisia. Tulevan rakennushankkeen toteuttaa Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu. Osuuskunta Suomen Asuntomessut on suomalaisen asumisen suunnannäyttäjä, joka järjestää Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions. Alueelle rakentuu muun muassa puukerrostalokortteli. – Kilpailu tukee myös Osuuskunta Asuntomessujen tavoitetta kehittää asumista ja tässä kilpailussa erityisesti ympäristöystävällisempään suuntaan. Havainnekuva: Asuntomessut -arkkitehtuurikutsukilpailun. 29 Kivisillan asuinalue valmistuu kävelymatkan päähän Keravan rautatieasemasta. – Arkkitehtuurikilpailut perinteisesti kannustavat tutkimaan erilaisia vaihtoehtoja, joita toteutussuunnittelun käynnistyessä kehitetään yhdessä rakennuttajan kanssa eteenpäin. Alueelle järjestetään asuntomessut vuonna 2024. – Arkkitehtuurikilpailun tuloksen ratkettua suunnittelu käynnistyy toden teolla. Kilpailuun saatiin rahoitusta Ympäristöministeriön puurakentamisen edistämisen ohjelmasta. Nikkarinkruunun näkökulmasta hankkeen toteuttamista edesauttaa ARA:n kautta saatava käynnistämisavustus, joka tällä hetkellä 15 000 euroa per asunto. Myös voittajaehdotuksen asuntosuunnittelua pidettiin korkeatasoisena. Kyseessä on kokonaisvaltainen ilmastoystävällisen korttelin konsepti. Tähän taloon hienojen vesiaiheiden äärelle olisin itsekin valmis muuttamaan, toteaa Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu ja lisää odottavansa innoissaan koko Jokilaakson Kivisillan asuinalueen valmistumista ja vuoden 2024 Asuntomessuja. www.kuparisolutions. Asuntomessuja on järjestetty vuodesta 1970 lähtien. Toivotaan, että valmis kohde tulee olemaan yksi alueen vetonauloista ei vaan messujen ajan vaan myös koko rakennuksen elinkaaren ajan
Kuumuudesta ei yleensä. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen Y ksittäinen asukas voi säätää omassa huoneistossaan vain termostaattia, kaikki muut toimenpiteet pitää jättää ammattilaiselle. 30 Huoneiston lämmönsäätely kannattaa jättää ammattilaiselle Vain termostaattia saa säätää itse Lämpöpattereiden säätely edellyttää koko lämpöjärjestelmän tuntemusta, sillä yleensä yhdellä toimenpiteellä on vaikusta koko järjestelmän toimivuuteen. Järjestelmä on säädetty tuon linjauksen mukaan. Pahimmillaan asiantuntematon säätely voi aiheuttaa ison häiriön järjestelmään. Näin sanovat työnjohtaja Mikko Eerikäinen ja toimitusjohtaja Petri Hämäläinen hämeenlinnalaisesta Kantaputkesta – Lähtökohtana kerrostalon huoneistojen lämpötiloissa on aina taloyhtiön tekemä linjaus sisälämpötilasta, joka yleensä vaihtelee 2123 asteen välissä
Sen pitäisi avautua itsekseen lämpötilan vaihteluiden mukaan, mutta aikaa myöten se saattaa jäädä alas, sanoo Eerikäinen. Toinen yleinen syy on varoventtiilin rikkoutuminen. – Jos patteriverkosto ei ole tasapainossa, asia usein ilmenee niin että lähimpänä lämmönjakohuonetta olevat tilat ovat ”ylilämpimiä” ja kauimmaiset liian viileitä. Missään tapauksessa Mikko Eerikäisen mukaan vesikiertoisessa järjestelmässä on oikeastaan kaksi tarkistettavaa osaa paisuntasäilö ja varoventtiilit, joiden kunto tulisi selvittää vähintään vuoden välein.. Sekä varoventtiilit että paisunta-astian kunto pitäisi taloyhtiössä tarkistuttaa vuosittain. Kyse on tuolloin koko verkoston tasapainottomuudesta, sanoo Hämäläinen. Jos patterit viilenevät ja lämpötila laskee alle linjauksen, on kyse yleensä yksittäisen patterin viasta, harvoin järjestelmän vikaantuneisuudesta, sanoo Hämäläinen. – Myös patterista tai putkistosta kuuluva voimakas virtausääni kielii usein verkoston tasapainotusongelmista, sanovat Mikko Eerikäinen ja Petri Hämäläinen. 31 valiteta mutta viileydestä tulee sanomista aikana nopeasti. Kiinteistöhuoltajat tuntevat tänä päivänä aika hyvin lämmitysjärjestelmät ja ymmärtävät kokonaisuuden, jatkaa Eerikäinen. Venttiiliin ei kannata koskea Kun patterit ovat oikein säädetty myös vedon tunne vähenee, koska patterit lämmittävät ilman, joka tulee ikkunoiden kautta. Taloyhtiölle olisi kaikin puolin edullisempaa kuin kaikki venttiilit vaihdettaisiin kymmenen vuoden välein, jatkaa Hämäläinen Jos venttiili on jäänyt kerran jumiin, se todennäköisesti jää myös seuraavana syksynä. Vika ei korjaannu muuten kuin vaihtamalla termostaattiventtiili. – Verkoston paineen putoaminen on merkki veden vähentymisestä, joka yleensä aiheutuu vuodosta putkistossa tai paisunta-astiassa. Jos asunto vaikuttaa viileältä ja lämpötila on laskenut taloyhtiössä tehdyn linjauksen alle, kannattaa asukkaan pyytää kiinteistöhuolto paikalle. Ylipäätään taloyhtiössä omat vastuualueet on hyvä tunnistaa. Paisunta-astian kalvon rikkoutuminen voi aiheuttaa paineen laskun, joka tuntuu yläkerrosten huoneistoissa pattereiden viilenemisenä, sanoo Hämäläinen. Kantaputki käy yleensä vaihtamassa venttiileitä taloyhtiöissä 15-20 vuoden jälkeen. vähitellen alkanut vuosien saatossa rikkoutua huoneistoissa. – Samalla verkostoon pääsee ilmaa, joka aiheuttaa kohinoita etenkin yläkerroksissa, koska ilmalla on taipumus kohota ylöspäin. Verkoston paine määräytyy kerrosten mukaan, sanoo Eerikäinen. – Aika yleinen syy siihen, ettei patteri lämpene on, että termostaatin neulaventtiili on jumiutunut kiinni asentoon. – Venttiileitä ei ole tarkastettu ja niitä on Lämmitysjärjestelmän kunto kannattaa tarkistuttaa kymmenen vuoden välein. – Tuolloin energiaa menee hukkaan. Patteriverkostossa kulkevan veden ei pitäisi vähentyä. Merkki viasta Joskus pattereiden lämpötilaa pyritään nostamaan lisäämällä pumpun tehoa. Yläkerrokset ovat kerrostaloissa ne kriittisimmät kohdat lämmitysjärjestelmässä, koska niissä järjestelmän vikaantuneisuus tuntuu ensimmäisenä, toteaa Eerikäinen. Pattereiden omatoiminen säätäminen on riskialtista hommaa. Alkuun taloyhtiö on korjannut venttiileitä sitä mukaa kuin niitä on rikkoutunut, mutta jossain vaiheessa taloyhtiö katsoo parhaaksi vaihtaa kaikki termostaatit. – Väärillä säädöillä voidaan saada aikaiseksi tilanne, jossa osa järjestelmän pattereista lämpenee mutta osa ei. Lämpökäyrän muutos vaikuttaa koko lämmitysverkostoon. Lämmitysjärjestelmä on tasapainotettu, jolloin yhden huoneiston säätöjen muutos vaikuttaa kaikkiin muihin. Lämmönjakohuoneesta voidaan säätää koko järjestelmän lämpökäyrää. Lämmön sääteleminen voi vaikuttaa verkoston paineeseen ja vedenkiertoon – Lämpökäyrä tarkoittaa sitä arvoa, minkä lämpöistä vettä lämmityspattereihin ohjataan tietyllä ulkolämpötilalla. Termostaatin neulaventtiilin pitäisi avautua itsekseen lämpötilan vaihteluiden mukaan, mutta aikaa myöten se saattaa jäädä alas
– Putkistot kestävät varmaa sata vuotta jollei niihin pääse mistään ulkopuolista kosteutta. Kun kysyn, onko huoneistossa kuitenkin se lämpötila, joka sillä pitäisi taloyhtiön linjauksen mukaan olla, on lämpötila täysin oikea. – Termostaatti haistelee huoneen lämpötilaa ja säätelee järjestelmää lämpötilan mukaan. Ilmaa pääsee putkistoon yleensä epäkuntoisen paisuntasäiliön takia tai jonkin remontin seurauksena. Ihannetilanteessa patterin yläosa on hieman lämmin. Jos termostaatti on esimerkiksi paksun verhon peitossa, on verhon sisällä huomattavasti lämpimänpää kuin muualla hioneessa. Tuolloin siihen voi asentaa noin puolen metrin anturin, opastaa Mikko Eerikäinen. Joskus termostaatti voi olla esimerkiksi keittiössä sen verran rakenteiden takana, ettei se ole täysin vapaassa tilassa. Se oli jäänyt vuotamaan ja vesi oli valunut rakenteita pitkin alakertaan ja kastellut seinää. Periaatteessa patterissa on vettä yhtä paljon kuin koko talon lämmitysjärjestelmässä, mikä voi tarkoittaa satoja litroja vettä. Vuoto oli jatkunut luultavasti aika pitkään ja vahingot olivat mittavat. Veto on monesti tunne, jota ei korjata lisäämällä huoneiston lämpöä – Olemme huomanneet, että aika usein esimerkiksi taloyhtiön päätös laskea lämpötila 25-24 asteesta 22 asteeseen saa aikaan sen, että ihmiset kokevat palelevansa, vaikka tuo 22 on täysin riittävä sisätilan lämpötilaksi, sanoo Hämäläinen. Jos venttiili pettää, ainoa mahdollisuus on laittaa sormi reiän päälle, vaikka vesi olisikin aika kuumaa. – Tänä päivänä tässäkin suhteessa ollaan onneksi valveutuneempia ja toisaalta taloyhtiöiden säännöt ovat tiukentuneet, kertoo Petri Hämäläinen Jos patteriverkosta kuuluu jatkuvaa lorinaa, on se varma merkki siitä, että putkistossa kiertää veden lisäksi myös ilmaa. Patteriin tulevan veden lämpötila muuttuu suhteessa ulkolämpötilaan – Saan joka syksy paljon puheluita, joissa asukkaat sanovat, että huoneiston patterit eivät lämmitä. En osaa sanoa miten korvaukset tässä vaiheessa jakaantuvat, mutta asiakkaan omatoiminen korjaus voi jäädä hänen maksettavakseen. – Kun termostaatti on säädetty tietylle lämpötilalle ei patterikaan ala lämmetä. Jollei paikalla ole toista henkilöä on tilanne vähintään hankala, koska toinen käsi ei riitä sulkemaan sulkuventtiiliä, jos toinen on reiän tukkeena, sanoo Eerikäinen. Venttiilin ohella termostaatissa on myös oman säätönsä virtaumalle. Lorina on merkki ilmasta Jos patteriverkosto on kunnossa, ei sen ilmastamiseen ole mitään syytä. Vesikiertoisessa järjestelmässä on oikeastaan kaksi tarkistettavaa osaa, paisuntasäilö ja varoventtiilit, joiden kunto tulisi selvittää vähintään vuoden välein. esimerkiksi porraskäytävässä riittää täysin 16-18 astetta. n. – Sitä säätöä ei pidä lähteä itse kokeilemaan ja asiantuntijakin tekee sen varovaisesti, koska yksittäisen patterin virtauman muutos vaikuttaa koko kiinteistössä, sanoo Eerikäinen Pattereiden omatoiminen säätäminen ja ”korjaaminen” voi aiheuttaa vakavankin vesivahingon. Niissä on aivan turha pitää päällä samaa lämpötilaa kuin huoneistossa. Voi olla, että taloyhtiö maksaa, mutta perii summan takaisin asukkaalta, sanoo Hämäläinen. Kerrostaloissa pinta-alasta iso on porraskäytäviä, pyörävarastoja ja muista yhteisiä – Jos patteriverkosto ei ole tasapainossa, asia usein ilmenee niin että lähimpänä lämmönjakohuonetta olevat tilat ovat ”ylilämpimiä” ja kauimmaiset liian viileitä. Vakavat vahingot ovat harvinaisia mutta mahdollisia – Korjasimme hiljan kohdetta, jossa kerrostalon asukas oli säätänyt venttiiliä. Energiaa säästyy merkittävästi, sanoo Hämäläinen Jos ihmiset muuttavat omakotitalosta, jossa on ollut lattialämmitys, asuntoon, jossa lattialämmitystä ei ole, aika usein heille tulee tunne viileydestä, vaikkei sisäilman lämpötila olisikaan laskenut merkittävästi, jatkaa Hämäläinen. Patteri ei saa tulikuuma vaan pikemminkin haalea. Neulaventtiiliä ei tule mennä itse korjaamaan, koska sen rikkoutumisen seurauksena on kuuma vesisuihku huoneeseen. – Jos neulaventtiilin kärki paineen voimasta lentää vaikka toiselle puolelle huonetta sohvan alle, sen etsiminen ei veden suihkutessa ympäri huonetta ole taatusti hauskaa. Vastaan, että onneksi olkoon, teillä lämmitysjärjestelmä toimii juuri kuten sen pitääkin. Termostaatti säätelee pattereiden lämpötilaa, sanoo Eerikäinen. – Lorinaa ei saa pois sillä, että lämpö säädellään. Termostaattia ei saa peittää Joskus huoneiston viilenemiseen on varsin yksikertainen syy. tiloja. Lämmitysjärjestelmän kunto kannattaa tarkistuttaa kymmenen vuoden välein, sanoo Mikko Eerikäinen. 32 neulaa ei kannata lähteä korjailemaan omatoimisesti, vaikka periaatteessa neulaventtiilin korjaaminen on yksinkertainen toimenpide. Veden tulon voi katkaista sulkuventtiileistä, jotka yleensä sijaitsevat patterin päädyssä. Putkistojen kestoikä ei ole yleensä huolenaihe. Takavuosina taloyhtiöissä asukkaat ilmasivat pattereita omatoimisesti
Turvallisinta on pyytää sähköurakoitsija asentamaan kotikäyttöön tarkoitettu latauspiste, jonka lisäetu on myös latauksen nopeutuminen. Johdossa olevassa laturissa latausvirta tulee rajata esimerkiksi 8A tasolle, jotta vältetään virtajohdon ja pistorasian ylikuormitus. Kuva: STUL jatkojohto maasta pois turvaan kosteudelta ja esim. Siksi kannattaa aika ajoin tarkastaa, että pistotulpan päät ovat suorat eikä osissa ole tummumia tai sulamisen merkkejä. 33 Loska lisää sähköiskun vaaraa Pihan kosteat olosuhteet lisäävät sähköiskun vaaraa etenkin, jos auton lämmittämiseen käytetään vaurioitunutta tai sisäkäyttöön tarkoitettua jatkojohtoa. Erityisesti sisälämmitintä käytettäessä johto kuormittuu ja jopa kuumenee. Muutkin pihan ulkojatkojohdot tulee aina käytön jälkeen irrottaa pistorasiasta. Hidaslataus vaaran paikka Toinen nopeasti yleistyvä vaaran paikka on ladattavien hybridiautojen ja täyssähköautojen hidaslataus ulkoseinän pistorasiasta jatkojohdolla. Sähköja teleurakoitsijaliitto STULin mukaan liian usein näkee loskassa lojuvan jatkojohdon, joka on pahimmillaan jätetty jännitteelliseksi auton lähdettyä. Ei ole suositeltavaa käyttää pistorasiaan liitettävää ajastinta, vaan ajastaa lataus auton asetuksista. Pistorasian tulee olla säädösten mukaan suojamaadoitettu ja hyväkuntoinen. Työn voi varsin hyvin teettää myös talvisaikaan. Normaalikäytössä ja olosuhteissa vaara on pieni, mutta loskakeli ja mahdolliset vialliset johdot ovat tekevät niistä vaarallisia. Jos kuitenkin ladataan pistorasiasta, on hyvä käyttää auton mukana toimitettavaa latausjohtoa. n Pistorasian tulee olla säädösten mukaan suojamaadoitettu ja hyväkuntoinen.. P aras keino varmistaa oma ja muiden pihalla liikkuvien, ihmisten ja eläinten, turvallisuus on asennuttaa sähköalan ammattilaisella auton lämmitykseen tarkoitettu, maadoituksin ja ajastimin varustettu pistorasiakotelo. Jos lisäksi joudutaan käyttämään jatkojohtoa, se ei saa olla maassa jännitteellisenä. uteliailta lapsilta ja lemmikeiltä. Kaapelin on oltava ehjä ja molempien päiden puhtaita. Pistoke tuleekin lämmityksen loppuessa irrottaa pistorasiasta ja kotelon kansi lukita sekä nostaa Moottorilämmitys jatkojohdon avulla voi johtaa vaaratilanteisiin, jos johto jää lojumaan loskan sekaan jännitteisenä. Toimivuus ja turvallisuus on helppo varmistaa kutsumalla paikalle ammattitaitoinen sähköasentaja
– Kolmas seikka on varmistaa keskustan viihtyvyys, kun sinne rakennetaan koko ajan uusia asuintaloja, liikerakennuksia ja muita palveluita. – Toinen tärkeä tekijä on se, että keskustassa pystytään liikkumaan ilmastollisesti kestävällä tavalla ja sujuvasti, mutta myös niin, että keskusta on helposti saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Keskustavision 2050 keskeinen ajatus on ydinkeskustan kehittäminen, laajentaminen ja uudistaminen. 34 KIINTEISTÖKEHITYS T urun kaupungissa on vireillä monia kehittämishankkeita, joilla Turusta, maailman kauneimman saariston pääkaupungista, voi tulla kaupallisesti entistä vetovoimaisempi ja viihtyisämpi sekä globaalistakin merkittävä kaupunki. Turun kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsasen mukaan tiivistyvän kaupunkikeskustan kehittämisessä on kolme painopistealuetta: kaupallinen vetovoima, liikkuminen ja viihtyisyys. – Uskomme, että uudistaminen tulee vahvistamaan kaikkia keskustan kehittämiselle asettamiamme tavoitteita. Kehittynyt infrastruktuuri luo puitteet elinvoimaiselle taloudelle ja kulttuurille sekä viihtyisälle asumiselle. Se onkin ollut jo viisi vuotta Turun kaupungin kärkihanke. Kaupallista vetovoimaa tulee lisää erityisesti torille ja toria ympäröiviin kortteleihin, joista mielenkiintoisimpia ovat Hansan, Wiklundin ja kauppahallin korttelit. Laadukkaassa kaupunkiympäristössä, missä ihmiset liikkuvat paljon, puistot, aukiot, istutukset ja tyylikkäät katutilat ovat tärkeitä elementtejä. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Turun kaupunki – Kaupunkien menestys riippuu paljolti siitä, miten hyvin ne kykenevät ohjaamaan kehityksensä suuntaa unohtamatta omaa historiaansa ja identiteettiään sekä globaaleja kehitystrendejä, sanoo Turun kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.. Kauppatorista viihtyisä Timo Hintsasen mukaan kaupunkikeskustan kehittämishankkeista tärkein on Kauppatorin ja sitä ympäröivän kaupallisen ydinkeskustan uudistaminen. Näin arvioi Turun keskustan tulevaisuutta visioinut työryhmä. Liikennemuodoilla Hintsanen tarkoittaa joukkoliikennettä, kävelyä, pyöräilyä ja henkilöautoilua. Hintsanen kehuu, että liikenteellisesti ydinkeskustasta tulee entistä saavutettavampi, kun Kauppatorin alla on toripysäköinti, katuja Keskustaa kehitetään vuodeksi 2029, jolloin Turku täyttää 800 vuotta Turku laajentaa ydinkeskustaa Turun kaupallinen keskusta laajenee ja uudistuu, Vanhastakaupungista kuoriutuu eurooppalainen kohtaamisten keidas, ja Aurajoen itärannasta muodostuu elävä kohtaamispaikka, missä kulttuuri, ravintolat ja työnteko yhdistyvät uudella tavalla. – Haluamme, että keskustan kaupallinen vetovoima säilyy ja voimistuukin, jotta se pystyy kilpailemaan verkkokaupan ja kauppakeskusten kanssa
35 KIINTEISTÖKEHITYS Varsinaista tavoitteita uusien asukkaiden määrälle ei ole asetettu, mutta jos koko keskustan laajentamisalue lasketaan mukaan, voi keskusta kasvaa noin 20 000 uudella asukkaalla vuoteen 2029 mennessä.
– Torin uudistaminen on synnyttänyt paljon positiivisia odotuksia. Havainnekuva uudesta Kauppatorista esiintymislavoineen. Siellä tulee olemaan erilaisia palveluita, kaupallisia toimintoja, museo, asumista ja iso uusi puisto, Linnanpuisto, joka ulottuu Aurajokeen asti, sanoo Timo Hintsanen. Torille ja sen ympäristöön saadaan lisää tilaa viihtyisälle asioinnille, oleskelulle ja liikkumiselle, kun autot poistuvat katujen varsilta torin alle, jalkakäytävät levenevät ja tulee ulkoterasseja. Toinen trendi on ottaa nykyisin vapaakäytössä olevia alueita uuteen käyttöön. Torialueen uudistustyö alkoi keväällä 2018. – Näyttävin esimerkki tästä on Turun linnan ympäristön uudistuminen. Saaristo keskustaan Keskusta-alueen kasvua ollaan viemässä uusiin suuntiin, merenkin suuntaan, koska kaupunkilaisille halutaan mahdollistaa pääsy veden äärelle. Asuminen vetovoimatekijä Kauppatori, Aurajoen jokiranta ja Vanhakaupunki ovat kaikki sellaisia alueita, joille Turun kaupunki haluaa kehittää elämysja tapahtumatoimintaa. Suunnitelmien mukaan valmista on ensi vuoden syksyllä, Turku-päivänä. Toiseksi tärkeäksi kehittämisalueeksi Hintsanen mainitsee Turun Vanhakaupungin alueen, joka on iso alue Turun tuomiokirkon ympärillä Aurajoen varrella. Etukäteen kyllä tiedettiin, että rakennustyöt kestävät kauan ja että niiden aikana liikenne ja viihtyisyys vähän takkuavat. Iso, vanha – Tähtäämme kaikessa kehitystyössämme siihen, että Turku on uudenlainen ja kukoistava ja ennen kaikkea hiilineutraali 800-vuotisjuhlavuotenaan vuonna 2029. Elämysmatkailua Turkuun Monitoimihalli nousee ratapiha-alueelle Lokomon viereen. Sinne syntyy kokonaan uusi, Linnanniemen kaupunginosa, josta tulevaisuudessa tulee ympärivuotisen kaupunkikulttuurin keskus. Liikenteellisesti se helposti saavutettava. Työmaa-aika on toki aiheuttanut vähän harmiakin keskustan toiminnalle ja ihmisille. – Eniten tällä hetkellä on ehkä puhuttanut Taiteiden talo, johon kohdistuvat myös kaikkien suurimmat odotukset. Timo Hintsanen sanoo, ettei kaupunki halua sijoittaa asumista samoille alueille elämysja tapahtumatoiminnan kanssa estääkseen keskinäiset ristiriidat ja häiriötekijät asumisen ja tapahtumien kesken. Asuminen on ehdottoman tärkeä tekijä keskustan vetovoiman kasvattamisessa. Itse hän kutsuisi sitä monitoimiareenaksi ja elämyskeskukseksi. – Asumista ohjaamme hieman toisenlaisiin paikkoihin niin, että se täydentää nykyisillä asuntovaltaisilla alueilla jo olemassa olevaa asumista. Siksi siitä Timo Hintsasen mielestä käytetään vähän hassuakin nimitystä, ratapihahanke. – Kaikki hyötyvät Kauppatorin muodonmuutoksesta. Ihmisille riittää tilaa, kun autot ohjataan pysäköintihalleihin. Ja joukkoliikennekin on entistä sujuvampaa. Uudistuvasta Kauppatorista rakentuu monikäyttöinen paikka viihtyisään oleiluun ja aktiiviseen kaupunkielämään kuin myös elävä tapahtumien keskus. Kokonaisuusteen tulee lisäksi asuntoja. tupakkatehdasrakennus peruskorjataan taiteen ja kulttuurin kodiksi. Toriparkki on jo valmistunut, mutta se ei pysty vielä palvelemaan täydellä tehollaan, koska torin päällinen on edelleen työmaana. 36 KIINTEISTÖKEHITYS on uudistettu ja rakennettu uusia kävelyja pyöräily-yhteyksiä. – Linja-autoaseman seutu on suurin yksittäinen alue keskustassa, jossa on tilaa rakentaa ja jonne rakennetaankin paljon uusia asuntoja. – Hanke on täysin yksityinen, mutta kaupunki tukee sitä kaavoituksella ja kehittä. Onneksi nyt ollaan jo voiton puolella, Hintsanen sanoo. – Vanhaankaupunkiin haluamme luoda aktiivista toimintaa ja entistä avoimempia palveluita, ravintoloita, kahviloita, gallerioita sekä yliopistosekä opiskelijatoimintaa
Aurajoen itärannasta ollaan kehittämässä vetovoimaista matkailukohdetta ja uudenlaista kohtaamispaikkaa. Yhdessä ne muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuuden. Tarkoitus on myös mennä tietyllä osuudella mukaan. Siksi kaupunkikin haluaa olla mukana edistämässä merkittävää matkailun vetovoimatekijää. Kuva: Arto Takala Havainnekuva Turun Ratapihalle toteutettavan monitoimiareenan ja elämyskeskuksen arkkitehtuurikilpailun voittajasta. Kaupungit ovat kaupunkilaistensa koteja, mutta myös alustoja hyvinvoinnin ja monipuolisen kulttuurin syntymiselle. 37 KIINTEISTÖKEHITYS – Liikenteen ja liikkumisen ratkaisuilla on merkittävä rooli kaupunkikeskustan viihtyisyyden, saavutettavuuden ja sujuvan liikkumisen kannalta. Pääasiallisesti konserttitalo on Turun filharmonisen orkesterin kotitalo. – Kaupunginteatteri ja konserttitalo toimivat monialaisesti erilaisten kulttuuritapahtumien näyttämönä. Elämyskeskuksen taustalla ovat muun muassa Supercellin turkulaislähtöiset omistajat, jotka haluavat kehittää pelilliseen matkailuun, etenkin perhematkailuun liittyvää vetovoimakohdetta. Pääosin yksityisellä rahalla toteutettava hanke monipuolistaa kaupunkikeskustan tapahtuma-, liikunta-, kulttuurija elämystarjontaa. Helsinkiläisen PES-Arkkitehdit Oy:n kilpailutyö on nimeltään Luoto. Konserttitalo nousee Turun Kaupunginteatterin viereen. n. misellä. Molemmissa voi olla niin teatteria kuin musiikkia tai vaikkapa jotakin ihan uutta, mistä me emme vielä tiedä mitään. Samalla se tarjoaa työpaikkoja, keskusta-asumista sekä ympärivuotisen olohuoneen kaupunkilaisille ja lisää kaupungin vetovoimaisuutta. Konserttitalosta on järjestetty allianssikilpailu ja sen voittaja on valittu. Siitä on päätös, että suunnittelua jatketaan voittaneen arkkitehtitoimiston ja rakennusliikkeen kanssa. – Kaupungin kaikkea tekemistä ohjaa ja siihen pyritään kaikissa kehittämishankkeissa, että Turku on vuonna 2029 täyttäessään 800 vuotta uudenlainen ja kukoistava, mutta ennen kaikkea hiilineutraali, Timo Hintsanen sanoo. – Iso osa elämyskeskusta on ainutlaatuinen ja isoja elämyksiä tuottava seikkailumaailma, joka luodaan peliteknologian kautta
– Varmasti tulemme näkemään yhä parempia teknisiä ratkaisuja, joilla korvataan käyttöikänsä päähän tulleet entiset järjestelmät tai täydennetään vanhoja ratkaisuja älykkäämmiksi. – Elämyksellisyyden vahvistuminen on kehityskulku, joka on ollut vahva jo pitkään. Uudisrakentamisessa rakennusaikaisten ympäristövaikutusten hallitsemiseen on myös alettu kiinnittää huomiota, tietää Sell. Enemmän ajan hermolla Pääsääntöisesti kaikkia hankkeessa kartoitettuja toimenpiteitä voidaan soveltaa myös Suomeen, vaikka ne eivät sellaisenaan olisikaan täysin käyttökelpoisia, kertoo Terhi Sell. – Uskomme, että hiilineutraalius ja jopa osittain -positiivisuus nousevat erittäin keskeisiksi tavoitteiksi kaikissa kaupallisissa kiinteistöissä jo lähivuosina, kertoo Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja sekä kiinteistöalan konsulttiyhtiö Prometheus Partners Oy:n toimitusjohtaja Terhi Sell. Teksti: Kati Wikström Elämyksellisyys vahvistuu Australian, Saksan ja Norjan kauppakeskukset toimivat hyvinä esimerkkeinä siitä, kuinka kestävä kehitys voi olla myös kaupallisesti kannattavaa ja kuinka vastuullisuusinvestoinnit on mahdollista valjastaa kilpailuetua tuoviksi ja kauppakeskusbrändiä parantaviksi eduiksi. Kauppakeskusten tarjonta muuttuu asiakkaiden preferenssien mukaan. – Päivittäistavarakaupan kiinteistöissä ollaan jo pitkällä teknisten ratkaisujen ansiosta, esimerkiksi K-ryhmän julkistama tavoite on olla hiilineutraali jo vuoteen 2025 mennessä. Kuluttajat odottavat kauppakeskuksilta monipuolista ravintolatarjontaa sekä viihtymisen ja vapaa-ajan palveluita, elämyksellisyys tulee korostunaan. Kuva: Pixabay / Mediagoat. Enemmän elämyksellisyyttä Kauppakeskukset ovat perinteisesti suuria energiankuluttajia. Kansainväliset edelläkävijät kuitenkin näyttävät, että näin ei asian tarvitse olla. Hän on pitkän linjan kauppakeskusammattilainen ja työskennellyt yli 20 vuotta kauppakeskuskiinteistöjen vuokraamisen, kehittämisen, analysoinnin ja johtamisen parissa. Keskeisimmät toimenpiteet liittyvät lämmitysenergian ja jäähdytyksen kestävään tuotantoon sekä älykkääseen optimointiin. Hankkeen tarkastelussa oli kolme maantieteellisesti erilaista kohdetta: maailmanlaajuisesti julkisuutta niittänyt Australian Burwoord Brickworks, Euroopan vihreimmästä julkisivusta tunnettu Saksan Kö-Bogen II, sekä ilmasto-olosuhteiltaan Suomen kaltainen Fornebu S Norjassa. Millaisia ovat tulevaisuuden kauppakeskukset. Kauppakeskuksethan kehittyvät ja muuttuvat jo nyt koko ajan, ovat aina muuttuneet, ja se kehitys tulee luonnollisesti jatkumaan. Siksi yhdistys tilasi Gaialta innovaatiosprintti-hankkeen, jossa kartoitettiin globaalisti johtavien vihreiden kauppakeskustoimijoiden teknisiä ratkaisuja. – Kauppakeskukset ovat isoja rakennuksia, joiden ympäristövaikutukset ovat mittavia. 38 KIINTEISTÖKEHITYS S uomen Kauppakeskusyhdistys haluaa edistää kauppakeskustoimialan kestävää kehitystä Suomessa sekä edistää alaa eteenpäin vievää keskustelua. – Tämän päivän kuluttajat odottavat monipuolista ravintolatarjontaa sekä viihtymisen ja vapaa-ajan palveluita, niitä kauppakeskukset tarjoavat jo nyt ja uskomme, että tulevaisuudessa niiden määrä tulee lisääntymään entisestään. – Näemme, että tavaran ostaminen, erityisesti muodin ja asusteiden osalta, on siirtynyt verkkoon ja vapauttanut pinta-alaa palveluille, sanoo Sell. – Parhaista käytännöistä ja malliesimerkeistä voi hakea inspiraatiota sekä suunnittelun alla oleviin että jo käytössä oleviin kohteisiin. Näistä kauppakeskuksista on tullut paikallisyhteisölle tärkeitä kohtaamispaikkoja, ja esimerkiksi Burwood Brickworks on tätä nykyä suosittu hääpaikka. Siksi myös positiivinen kehityspotentiaali on iso. Lisäksi tunnistettiin muita kestävyyttä edistäviä toimenpiteitä sekä analysoitiin toimien soveltuvuutta Suomeen
– Tulemme varmasti myös näkemään merkittävän määrän itsepalveluun, automaatioon ja robotiikkaan nojaavia palveluita kauppakeskuksessa – millaisia ne ovat, on mahdotonta vielä sanoa! Erinomainen saavutettavuus ja keskeinen sijainti suhteessa ihmisten arkeen tulevat säilymään kauppakeskusten vahvuutena tulevaisuudessakin. Katse tulevaan Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaarallista ja todennäköisemmin menee metsään kuin oikeaan. Olisi hienoa pystyä kehittämään ketteriä, edullisia konseptuaalisia toteutuksia, joilla täydennetään kauppakeskuksen perustarjontaa, toivoo Sell. – Kuluttajat ovat vaativia ja joukkovoiman vaikutus on iso. Sell arvioi, että jossakin vaiheessa lisääntyvä verkkokauppa kutistaa myymälätilan tarvetta, mutta voi toisaalta lisätä varastotilan kysyntää. – Tosin muun muassa Helen on tutkinut sen mahdollisuuksia Helsingin edustalla kaukolämmön tuotantoon, kertoo Sell. Cityconin tavoitteena on lähes nollaenergiarakennus, joka lämmitetään ja jäähdytetään ison mittakaavan maalämmöllä. Tämän saavutettavuuden varaan on hyvä rakentaa tulevaisuuden kuluttajaa palvelevia liiketoimintakonsepteja, summaa Sell. Edistyksellisiä ratkaisuja Kylmä ilmastomme aiheuttaa luonnollisesti haasteita; lämpimämmissä maissa toteutettuja ratkaisuja ei voi suoraan kopioida meille. – Toisaalta sitten esimerkiksi kesäajan jäähdytyksen tarve ei ole meillä aivan niin kriittinen ongelma kuin kuumemmissa oloissa, tarkentaa Terhi Sell. – Voidaan kuitenkin yrittää hahmotella sitä, millaisia kauppakeskukset ovat 2030-luvulla, visioi Terhi Sell. 39 KIINTEISTÖKEHITYS Suhteessa kuluttajiin kauppakeskusten pitää oppia olemaan yhä paremmin ajan hermolla, painottaa Sell. Sen sijainti vastaa ilmasto-oloiltaan Suomea, joten tekniset ratkaisut ovat toteutettavissa meilläkin, ja monia samoja elementtejä meillä on jo olemassakin! – Aurinkopaneelit, viherkatot, erittäin tiivis rakennuksen eristäminen, tehokas lämmön talteenotto, led-valaistus, vettä säästävät saniteettilaitteet ja niin edelleen ovat tuttuja keinoja meilläkin monissa kohteissa. Kauppakeskuksen katolle tulee noin 2 500 neliötä aurinkopaneeleja ja yli 3 500 neliötä viherkattoa. – Tämä on haastavaa, kun toisaalta ollaan liiketoiminnassa, jossa investoinnit ovat isoja ja päätöksenteon aikajänne tyypillisesti pitkä. Meidän tulee herkällä korvalla kuulla, millaisia asiointiympäristöjä, ominaisuuksia ja sisältöjä kauppakeskukselta odotetaan. n – Hiilineutraalius ja jopa osittain -positiivisuus nousevat keskeisiksi tavoitteiksi kaikissa kaupallisissa kiinteistöissä jo lähivuosina, sanoo Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja sekä kiinteistöalan konsulttiyhtiö Prometheus Partners Oy:n toimitusjohtaja Terhi Sell. Kotimaista edistyksellisyyttä edustaa myös kauppakeskus Sellon virtuaalivoimalaitos, joka optimoi energiankulutusta ja tasaa kulutushuippuja varastoimalla energiaa, sanoo Sell. – Jo olemassa olevista edistyksellisistä ratkaisuista parhaimpia esimerkkejä ovat Porin Puuvillan geoenergiaja aurinkosähkövoimalaratkaisut, joiden ansiosta keskus on ollut jo useita vuosia täysin hiilineutraali. Päivittäistavarakaupasta verkossa on nyt noin kolmesta neljään prosenttia ja kasvuvauhti on voimakas. Fornebu S:n lämmityksessä ja jäähdytyksessä hyödynnetään merivettä, tällaisten merivesilämpöpumppujen käyttöä emme ole vielä Suomessa nähneet. Itse uskon, että päivittäistavarakaupan osuus kauppakeskuksissa vähenee nykyisestä, verkkokaupan kasvaessa. – Ensi vuosikymmenellä kauppakeskukset ovat yhä vahvemmin erilaistuneet vastaamaan kunkin oman vaikutusalueen ja kohderyhmän tarpeita ja toiveita. – Kotimaisena erinomaisena uutena esimerkkinä voi mainita keväällä 2022 Espoonlahteen avattavan Lippulaivan edistykselliset ratkaisut. Kuva: Prometheus Partners Oy Maailman parhaiden kauppakeskusten benchmark-vertailussa yhdeksi kolmesta esimerkistä nousi norjalainen Fornebu S -niminen keskus. – Teettämässämme maailman parhaiden kauppakeskusten benchmark-vertailussa yhdeksi kolmesta esimerkistä nousi norjalainen Fornebu S -niminen keskus. Kuva: Vanpee AS Norge. Sen sijainti vastaa ilmasto-oloiltaan Suomea, joten tekniset ratkaisut ovat toteutettavissa myös Suomessa
40 KIINTEISTÖKEHITYS Citycon tarkensi ilmastotavoitteitaan Kauppakeskuksista hiilineutraaleja vuonna 2030 Rakennukset aiheuttavat suuren osan maailman hiilidioksidipäästöistä ja energiankulutuksesta. Energiatehokkuuden parantamisen, uusiutuvan energian tuottamisen sekä uusiutuvan energian hankinnan kautta, kertoo Cityconin Group Sustainability Manager Wilhelm Ehrnrooth. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Citycon T ämä tavoite toteutuu kolmen ison kokonaisuuden kautta. – Käytännössä energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimenpiteet tarkoittavat laajaa kirjoa erilaisia energiaa säästäviä toimenpiteitä, lähtien LVjärjestelmien ja valaistuksen tehostamisista erilaisiin lämpöpumppu-, lämmöntalteenotto-, ja maalämpöratkaisuihin.. Suomessa ja Pohjoismaissa useita kauppakeskuksia omistava Citycon on asettanut tavoitteeksi kauppakeskustensa hiilineutraaliuden vuonna 2030
– Tavoitteena on leikata Trion hiilijalanjälkeä vähintään 20 prosentilla, seuraavan kahden vuoden aikana. n. – Myös Cityconin kauppakeskuksissa Ruotsissa, Tukholman alueella sijaitsevassa Kista Galleriassa ja Jakobsbergs Centrumissa tuotetaan aurinkosähköä. Aurinkoenergiaa hyödynnetään Citycon on johtava monikäyttöisten kaupunkikeskusten omistaja, kehittäjä ja hallinnoija. – Suomessa Cityconin kauppakeskuksissa aurinkoenergiaa hyödynnetään jo kauppakeskus Isossa Omenassa Espoossa, IsoKristiinassa Lappeenrannassa sekä Myyrmannissa Vantaalla. Aurinkovoimalan asentaminen on tärkeä askel Trion ilmastotavoitteen saavuttamisessa. Trion isommat energiainvestoinnit ovat vielä suunnittelutasolla, sanoo Ehrnrooth. Kauppakeskus Myyrmanni Vantaalla hyödyntää jo aurinkoenergiaa. Se on sitoutunut kestävään kiinteistönhoitoon, ja kiinteistöomaisuuden arvo Pohjoismaissa on yhteensä noin 4,4 miljardia euroa. Ensi keväällä avautuvaan kaupunkikeskus Lippulaivaan tulee aurinkopaneeleja sekä katolle että julkisivulle, sanoo Ehrnrooth. Vuoden 2021 alusta kaikki Triossa kulutettu sähkö on ollut vihreää sähköä. – Uusiutuvan energian tuotanto tarkoittaa tällä hetkellä aurinkopaneeleja eli aurinkosähköjärjestelmiä ja geo-energiaa eli maalämpöä ja maaviilennystä. Se kuitenkin riippuu erittäin paljon siitä, mikä on mahdollista ja mikä on kustannustehokkain ratkaisu kussakin kohteessa. – Kun kaikki suunnitellut aurinkovoimalat ovat asennettu, tuotanto on melkein 4000 MWh per vuosi. Lahden kauppakeskus Trio saa aurinkovoimalan katolleen. Arvion mukaan energiaan liittyvät käyttökustannukset pienenevät kohdekohtaisesti 10-50 prosenttia, tarkentaa Ehrnrooth. Kauppakeskus Trion saadessa katolleen aurinkopaneelit, se on Cityconin seitsemäs kauppakeskus, jossa tuotetaan aurinkoenergiaa. – Investoinnit ovat lähinnä energia-investointeja ja ne liikkuvat miljoonissa euroissa. Seuraavaksi aurinkovoimalat saavat katolleen Åkersberga Centrum Tukholmassa ja Mölndal Galleria Göteborgissa, jonne kumpaankin asennetaan yli 1 300 aurinkopaneelia. Kauppakeskus Trion katolle asennetaan kaikkiaan 323 kappaletta aurinkopaneeleita, jotka tuottavat noin 100 megawattituntia energiaa vuosittain, kertoo Ehrnrooth. Cityconin vastuullisuusstrategian lähiajan tavoitteena on tuottaa uusiutuvaa tai talteen otettua energiaa kaikissa yrityksen kauppakeskuksissa, painottaa Ehrnrooth. – Norjan Porsgrunnissa sijaitsevan kauppakeskus Down Townin aurinkovoimala on maailman suurin lumensulatusteknologialla varustettu aurinkovoimala, jonka tuotanto kattaa 15 prosenttia kauppakeskuksen energiankulutuksesta. Trio pienentää hiilijalanjälkeä Viime kesänä Trio ryhtyi Lahden kaupungin ilmastokumppaniksi sitoutumalla selkeisiin ilmastotavoitteisiin ja vähentämään oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä. – Näiden ratkaisujen myötä energiaan liittyvät käyttökustannukset putoavat huomattavasti. Aurinkopaneelien lisäksi kauppakeskuksiimme on kautta portfolion tulossa geo-energiaa, sähköakkuja, kysyntäjoustoa, älykästä energiaohjausta ja lämpöpumppuja. 41 KIINTEISTÖKEHITYS Kauppakeskusten tuottamaa aurinkoenergiaa käytetään yleisten tilojen energiankulutukseen eli esimerkiksi ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Uusiutuvan energian hankinta taas tarkoittaa vihreän sähkön ostoa sekä vihreän kaukolämmön hankintaa. Loppujen lopuksi saatamme joutua turvautumaan kompensointiinm valaisee Ehrnrooth. Tämä tapahtuu muun muassa vaihtamalla vuokralaisten kulutussähkö vihreään sähköön, mikä toteutuikin jo heti vuoden alussa. Kauppakeskusten tuottamaa aurinkoenergiaa käytetään yleisten tilojen energiankulutukseen eli esimerkiksi ilmanvaihtoon, liukuportaiden ja hissien pyörittämiseen sekä valaistukseen, luettelee Ehrnrooth
Matkailijoita kaupunkiin tulee niin valtavasti, ettei väkiluku itsessään kerro koko totuutta kaupungissa liikkuvien ihmisten määrästä. Hankkeen tavoitteena on luoda yhdessä pk-yritysten, Rovaniemen kaupunkiorganisaation ja kaupunkilaisten kanssa toimintamalli, joka mahdollistaa pitkäjänteisen ja strategisen yhteistyön kaupunkikeskustan kehittämiseksi ja sen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. – Hankkeessa on aina alku ja loppu, mutta kehittämistyö jatkuu hankkeen jälkeenkin. Sen päätoteuttaja on Lapin ammattikorkeakoulu Oy yhteistyökumppaninaan Rovaniemen kaupunki. Kun Miia Taivalantti tuli töihin projektikoordinaattoriksi Rokkehankkeeseen, hän samalla muutti Rovaniemelle, jossa hän ei ollut asunut aikaisemmin. Tavoitteena on luoda yhdessä kehittämisen toimintamalli ja yhteiset pelisäännöt kaupungin, yrittäjien ja asukkaiden yhteistyölle. 42 KIINTEISTÖKEHITYS Kaupunkikeskustan kehittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja yhteiset raamit Pelisäännöt Rovaniemen kehittämiselle Rovaniemen kaupunkikeskustaa kehitetään vetovoimaisemmaksi reilut kaksi vuotta kestävässä hankkeessa. Keskustayhdistyksessä tulevat olemaan edustettuina niin asukkaat kuin yrittäjät ja Rovaniemen kaupunkiorganisaatio. – Tavallaan näin kaupungin ulkopuolisen silmin ja siitä on ollut tiettyä etua tässä työssä. Rokke-työn yksi tärkeä tavoite on aktivoida ja vahvistaa kaikkien keskustassa toimivien välistä yhteistyötä ja verkostoitumista, sanoo projektikoordinaattori Miia Taivalantti Rovaniemen kaupungilta. Rokke-hanke toteutetaan Lapin liiton myöntämän Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuen turvin. Asukkaita kaupungissa on 63 000. – Kehittämistyön keskiössä ovat vastuullisuus, yhteisöllisyys ja paikallisuus. Minulla ei ollut sidoksia mihinkään suuntaan ja siksi rohkeutta kyseenalaista asioita ja kysyä kiperiäkin kysymyksiä, hän sanoo.. – Vaikka Rovaniemellä on tehty paljon kehitystyötä, meiltä on puuttunut pitkäjänteinen Rovaniemi on Lapin pääkaupunki ja arktinen pääkaupunki ja joulupukin kotikaupunki, jossa pohjoinen luonto ja elämänrytmi kohtaavat urbaanin ympäristön ja kansainvälisen kuhinan. Teksti: Liisa Airaksinen Kuvat: Rovaniemen kaupunki V iime vuoden maaliskuussa alkanut Rokke eli Rovaniemen kaupunkikeskustan kehittämistyö jatkuu hankkeena ensi vuoden elokuun loppuun asti. Se lähtee viemään asioita asukasja yrittäjälähtöisesti eteenpäin antamalla vinkkejä ja välittämällä tietoa niistä toiveista, joita yrittäjät ja kaupunkilaiset kaipaavat keskustaan, sanoo Miia Taivalantti. Perusteilla kehittämisyhdistys Hankkeen keskeisenä lopputulemana on saada perustettua keskustan jatkuvaa ja suunnitelmallista kehittämistä varten kehittämisyhdistys muun muassa edistämään uusien yhteisten innovaatioiden ja liiketoimintamallien syntymistä
Taivalantin mukaan hanke poikinee jossakin vaiheessa keskustavision rakentamisen Rovaniemelle. Tähänastisia toimia Rokke-hankkeessa Miia Taivalantti kuvaa pitkälti verkostoitumisja valmistelutyöksi siihen, mitä eri sidosryhmät keskustaan toivovat. – Kaupunkikeskustan kehittämistyön keskiössä ovat vastuullisuus, yhteisöllisyys ja paikallisuus. 43 KIINTEISTÖKEHITYS ja määrätietoinen kehittäminen. Kohteet ovat olleet yksittäisiä asioita tai pienempiä kokonaisuuksia. Miten paljon vaikkapa asukkaat haluavat olla mukana vaikuttamassa ja minkälaisia asioita he kaupunkiin haluavat. – Visioon sisältyy kaupunkiorganisaation puolelta kaikki mahdollinen keskustaan liittyvä ja sen viihtyisyyttä ja elinvoimaa lisäävä kaavoituksesta viheralueisiin ja parkkipaikkoihin. Sama koskee yrittäjiä ja muita sidosryhmiä,. Rovaniemi 2050 Millainen kaupunki Rovaniemi on vuonna 2050
Yrittäjäfoorumista äänitorvi Työpajasarja jatkui marraskuussa. Tällä hetkellä meidän pitää lähteä vahvistamaan visiota siitä, miltä näyttää rovaniemeläinen kaupunki vaikkapa vuonna 2050 ja lähteä viemään kaupunkiamme sitä kohti. Ja se rupeaa miettimään parannusehdotuksia haasteisiin ja puutteisiin, joita yrittäjät ovat Rovaniemellä Rovaniemen ydinkeskustassa sijaitseva Rovakatu on Rovaniemen keskustan keskeisiä kauppakatuja ja yrityskeskittymiä. Vaikka kaikki on vielä kesken, olemme kuitenkin ottaneet monta askelta eteenpäin. Foorumi vie sitten ajatuksia ja ideoita eteenpäin kaupungin suunnitelmiin ja aina päätöksentekoon asti. Ensimmäisessä työpajassa lokakuussa olivat koolla saman pöydän ääressä kaupunkiorganisaation palvelupäälliköt ja liikelaitosten toimitusjohtajat. – Monessa kaupungissa, niin meilläkin, kaupungin eri osastot kehittävät omaa toimintaansa ja tekevät omia asioitaan, mutta keskinäinen vuoropuhelu on jäänyt aika vähäiseksi. Jo virinnyt avoin vuoropuhelu eri toimijoiden kesken on sinänsä hyvä tulos. Joulun aikaan se jouluvalaistaan. – Viime vuosina kehitystahti on tosin erinäisistä syistä, pääosin rahanpuutteen vuoksi, jossakin määrin hiipunut, mutta ennen kaikkea meiltä on puuttunut yhteinen visio tekemisen suunnasta. Taivalantti kertoo, että hankkeen edetessä esille on tullut monia kehittämiskohteita, vaikka kaupunkia on jatkuvasti kehitetty ja kaupunki on tehnyt strategian säännöllisin väliajoin. Toiseen työpajaan oli kutsuttu kaupunkiorganisaation ja liikelaitosten edustajia. Työpajat ovat osoittautuneet toimivaksi työkaluksi kehittämistyössä. Hän kehuu, että Rovaniemen kaupungilla puhaltavat muutoksen tuulet ja henkilöstö on aidosti kiinnostunut kehittämistoimista ja lähtenyt innolla mukaan. – Koko vuosi on tehty sidosryhmäyhteistyötä ja taustatyötä ja etsitty uusia keinoja ja rovaniemeläistä tapaa kehittää asioita. Kolmanteen oli kutsuttu asukasyhdistysten ja yrittäjäfoorumin edustajia, kuten edustajia erikokoisista yrityksistä, kiinteistöjen omistajia, rakennuttajia, tapahtumajärjestäjiä, kauppakeskuspäälliköitä ja kivijalkayrittäjiä sekä elinvoimalautakunnan, kaupunginhallituksen ja valtuuston puheenjohtajat. 44 KIINTEISTÖKEHITYS kuten kouluja, yliopistoa sekä kaupunkiorganisaatiota eli Rovaniemen kaupunkia ja sen omistamia liikelaitoksia. Nyt olemme lähteneet parantamaan sisäistä tiedonkulkua, jotta kautta linjan hahmottuisi yhtenäisempi kokonaiskuva siitä, mitä asioita on vireillä milläkin osastolla, selvittää Miia Taivalantti. kohdanneet. – Yrittäjäfoorumi on yrittäjien äänitorvi ja mahdollistaa keskinäisen vuoropuhelun. Muutoksista tärkein on oppia tekemään asioita yhdessä. – Moni on hoksannut, että onnistuaksemme tässä työssä meidän tarvitsee muuttaa toimintatapojamme. Samalla se toimii mallina perustettavalle kehittämisyhdistykselle, kertoo Miia Taivalantti. – Lähdimme yhdessä miettimään sitä, millainen tuleva kaupunkikeskustamme on, mitä infraa se tarvitsee ja millaisia palveluita sinne tulee sekä minkälaista panosta se vaatii kultakin osastolta, kuten liike-, vesi-, viemärija sähkölaitoksilta sekä markkinakiinteistöiltä ollakseen toimiva ja vetovoimainen. Ideana on, että yrittäjäfoorumi yhdessä projektikoordinaattorin kanssa ryhtyy perustamaan keskustayhdistystä. Luulen, että nyt – Uskon, että jatkossa yrittäjäfoorumi avartaa ja vapauttaa keskusteluyhteyttä ja edistää yhteistä suunnitelmallisuutta ja yhdessä tekemistä.
– Asukaslähtöisyys ja asukkaiden toiveiden kuunteleminen lisäävät viihtyisyyttä. Rovaniemellä laaditaan parhaillaan yleissuunnitelmaa ja Taivalantti toivoo pääsevänsä sen teossa toimimaan asukkaiden ja yrittäjien edustajana kaupungin suuntaan. Tällä hetkellä meidän pitääkin miettiä asukkaita ja asukkaiden tarvitsemia palveluita. Ihmiset ovat oivaltaneet, että vaikka he eivät ihan suoraan liity asiaan, he ovat mahdollistajia, jotta toiset voivat toimia tietyissä tilanteissa. – Asukas ja yrittäjä voivat haluta erilaisia asioita ja virkamiehet voivat tehdä omia suunnitelmiaan. Kolmivuotias tyttö piiri minulle ihanan kuvan siitä, että hän haluaa leikkipuistoon keinun ja liukumäen. – Olemme joitakin kertoja toteuttaneet tätä kaupunkilaisten toivomaa uutta toimintatapaa ja tilaisuudet ovat olleet onnistuneita ja niitä tulee lisää. Lopulta ne saatetaan tyrmätä poliittisessa päätöksenteossa. – Lainaanrannan suunnitelmia tuotiin kaupunkilaisille nähtäväksi jalkautumistapahtumassa jo luonnosvaiheessa. – Ranta-aluesuunnitelma on yksi esimerkki niistä uinuneista suunnitelmista, joita on uudelleen otettu esille ja keskusteluun eri toimijoiden kanssa ja jota nyt lähdetään viemään eteenpäin ja etsimään mahdollisuuksia edetä sekä rahoitusta projektille. – Paikallinen asukas saattaa kokea, että on menty vähän liikaa matkailijoiden ehdoilla. Uskon, että se jatkossa avartaa ja vapauttaa keskusteluyhteyttä ja edistää yhteistä suunnitelmallisuutta ja yhdessä tekemistä, Miia Taivalantti visioi. Kehittämisprosessiin tarvitaan sen vuoksi mukaan koko ketju, ja niin, että puhumme samaa kieltä ja meillä on yhteinen visio ja suunta. Rovaniemi on joulupukin virallinen kotikaupunki, jossa joulupukin voi tavata vuoden jokaisena päivänä. Jalkautumalla asukkaiden lähelle Rovaniemen kaupunkia on kehitetty monia vuosia matkailijoiden näkökulmasta ja matkailupalveluita on runsaasti tarjolla myös ydinkeskustassa. Taivalantti kertoo, että ihmiset ovat lähteneet kehittämistyöhän mukaan yllättävän positiivisesti. on aivan loistava hetki lähteä viemään näitä asioita eteenpäin. Toisaalta se ei sulje pois matkailijoita, koska he haluavat joulupukin lisäksi nähdä paikallisuutta, aitoa rovaniemeläisyyttä, Miia Taivalantti sanoo. Taivalantin mukaan asia on kyllä ollut mukana kaupungin kahvipöytäkeskusteluissa ja asukkaatkin toivovat, että asia etenisi. n. Rovaniemen ranta-alueesta on tehty suunnitelma jo 10 vuotta sitten eikä sille ole sen jälkeen oikein tapahtunut mitään. – Määrätietoinen ja suunnitelmallinen eteneminen ja isojen asioiden kanssa pyöriminen on pikkuhiljaa herätellyt vähän hitaamminkin lämpiäviä ihmisiä. Siksi Lainaanrannan tapahtumassa oli paikalla vihersuunnittelija kuulostelemassa ihmisten mielipiteitä puistoista ja niistä kasveista, mitä he puistoon haluavat kuin myös keskustan leikkipuistoista, joista monia pitää uusia lähivuosina. – Yrittäjäfoorumissa kaikki osapuolet, niin isot markkinointija hotellikiinteistöyrittäjät kuin pienet kivijalkayrittäjät pääsevät aidosti kertomaan mielipiteestä ja toiveensa. Asukkaat pääsivät katsomaan luonnoksia ja keskustelemaan niistä ja kertomaan mielipiteensä ja esittämään ideoitaan. Puistot ja viheralueet puhuttavat Rovaniemellä. Asukkaat ovat toivoneet, että kaupunki esittelisi kehittämishankkeita ja -ideoita jo niin varhaisessa vaiheessa, että niihin voi oikeasti vaikuttaa muutoinkin kuin valitusprosessin kautta. 45 KIINTEISTÖKEHITYS Rovaniemi ennen, nyt ja tulevaisuudessa -tapahtumassa Rovaniemen kaupungin yhdyskuntatekniikan suunnittelupäällikkö Aku Raappana (vas.) esitteli asukkaille Lainaanrannan suunnitelmia
– Finnoon alue kehittyy tulevina vuosina merkittäväksi uudeksi asuinalueeksi Länsimetron ja palveluiden ääreen. Rakentamista ohjaavat vähäpäästöiset ja kestävät ratkaisut. Havainnekuva: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. Finnoosta on toimivat joukkoliikenneyhteydet Espoon muihin kaupunginosiin sekä Helsingin keskustaan. Finnoossa asuminen on ekologista, sillä uusi asuinalue syntyy metron varrelle. Merenranta monipuolisine palveluineen tulee erottamattomaksi osaksi uutta kaupunginosaa. 46 KIINTEISTÖKEHITYS Rakentaminen jatkuu koko 2020-luvun Espoon Finnoosta 17000 asukkaan kaupunginosa Espoon Finnoon alueen eli Suomenojan uudet asuinrakennukset tulevat sijaitsemaan vuonna 2023 avautuvan metroaseman välittömässä läheisyydessä Finnoon keskuksen vieressä Matroonankadulla. Finnoota rakennetaan läpi 2020-luvun. Teksti ja kuvat: Juha Ahola R akennusoikeutta kohteisiin on noin 27 900 kerrosneliömetriä ja uusia koteja on niiden valmistuttua tarjolla yli 500 uudelle asukkaalle. Finnoon omat palvelut rakennetaan niin ikään kävelyetäisyydelle, jotta siellä on helppo liikkua päästöttömästi. Finnoosta tavoitellaan kestävän kaupunkirakentamisen edelläkävijää. Finnoosta tulee Länsiväylältä merenrantaan asti ulottuva 17 000 asukkaan kaupunginosa, jonka korkea keskusta syntyy metroaseman päälle. Alueelle on suunniteltu kattavat päivittäispalvelut sekä koulu ja päiväkoti. On hienoa päästä toteuttamaan Matroonankadun korttelihanketta ja mahdollistamaan merellistä asumista hulppeilla näkymillä sekä energiatehokkain ratkaisuin, Pohjola Rakennuksen hankejohtaja Hannu Hirvensalo kertoo. Rakentamista ohjaavat vähäpäästöiset ja kestävät ratkaisut aina kaavoituksesta energiankäyttöön ja rakennusmateriaaleihin. Alueelle on tulossa muun muassa kauFinnoon Djupsundsbäcken, näkymä idästä
Ryssjeholmenin saari on yksityisessä omistuksessa. Kaupalliset palvelut painottuvat metroaseman ympäristöön, ja yritystoimintaan soveltuvia tontteja tulee myös Länsiväylän varteen. Asuntorakentaminen on Finnoonkallion lisäksi käynnissä Djupsundbäckenin ja Luoteisrinteen kaava-alueilla metroaseman läheisyydessä. Erikorkuiset rakennukset luovat Finnooseen kaupunkimaisen ilmeen. Yksi länsimetron jatkeen uusista asemista sijoittuu Finnoon keskustaan, minne on hyvät ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet. Finnoon aluemallinnos tarjoaa kuvan siitä, miltä Finnoon keskustassa tulee tulevaisuudessa näyttämään. Finnoo kasvaa 2030-luvun loppuun mennessä noin 17 000 asukkaan kaupunginosaksi. Tämänhetkisen tiedon mukaan metron kakkososa otetaan käyttöön vuonna 2023. Metro liikennöi Finnooseen vuonna 2023. Osa Finnoon pohjoisosan pääkatuverkosta on jo toteutettu. Kaupunki omistaa suuren osan alueesta. Koko Finnoon alue on pääosiltaan valmis 2030-luvulla. Eteläinen osa on nimetty Finnoonsataman osayleiskaavaksi. Finnoossa on tällä hetkellä käynnissä 15 asuinrakennushanketta, joista valtaosa valmistuu vuoden 2022 aikana. 47 KIINTEISTÖKEHITYS kolämpöja kaukokylmäjärjestelmät, joilla pyritään pitämään energiat suljetussa kierrossa. Espoon valtuuston hyväksymä Finnoon keskuksen kaava kumoutui oikeudessa toukokuussa. n. Finnoonsatamassa pysähtyvien saaristolaivojen kyydissä pääsee kaupungin lukuisiin ulkoilusaariin. Kaupunginosa on uusi merellinen kaupunkialue, jota kehitetään ilmastonmuutoksen torjunnan esimerkkialueena. Asunnot sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella, kävelymatkan päässä merenrannasta. Finnoo on yhdistelmä tiivistä kaupunkirakennetta, kevyttä ja julkista liikennettä, arvokasta virkistysja suojelualuetta sekä kestävään energiaan painottuvaa tuotantoaluetta. Finnoonkallion alueelle lähelle Finnoon metroasemaa valmistuvassa kahdeksankerroksisessa talossa on 64 asuntoa. Djupsundsbäckenin alueelle suunnitellaan Suomen ensimmäistä geotermistä lähilämpöverkkoa, joka mahdollistaisi lämmitysja jäähdytysenergian osalta päästöttömän asuinalueen toteuttamisen. Finnoon alueen yleiskaavoitus on valmisteltu kahdessa osassa, ja Finnoon pohjoisten osien yleiskaava, Finnoon osayleiskaava, on tullut voimaan vuonna 2018. Asuntorakentaminen metrokeskuksen läheisyydessä alkoi keväällä 2020, ja ensimmäiset asukkaat muuttivat koteihinsa vuoden 2021 syksyllä. Finnooseen valittavilta rakentajilta edellytetään myös sitoutumista rakennusten energiatehokkuutta edistäviin ratkaisuihin, joista yhtenä esimerkkinä on rakennusten energiankäytön mittaaminen. Finnoon alueen osayleiskaavoituksen keskeisenä lähtökohtana on toiminut valtuuston päätös Espoon jätevedenpuhdistamon siirtämisestä Suomenojalta Blominmäkeen. 17 000 asukasta Koko alue on pääpiirteissään valmis 2030-luvulla. Kahdeksankerroksinen asunto-osakeyhtiö sijaitsee Finnoonkallion alueella metroaseman vieressä. Kaavaa valmistellaan uudelleen kuluvan syksyn aikana ja se pyritään alustavan aikataulun mukaan saamaan hyväksymiskäsittelyyn keväällä 2022. Katuja, kevyen liikenteen yhteyksiä ja kunnallistekniikkaa rakennetaan Finnoossa kiihtyvään tahtiin sitä mukaa kuin kaavoitus valmistuu. Uutta rakennuskantaa, joihin muutettiin syyskuussa 2021. Rakentaminen on tällä hetkellä vilkkainta Djupsundsbäckenin alueella Kaitaantien molemmin puolin. Merenranta tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia palveluille, harrastuksille ja virkistymiselle. Satama-alue muuttuu tulevan kaavoituksen myötä. Finnoon kaavoitus on ollut käynnissä kymmenkunta vuotta. Rakentaminen Finnoon metroaseman ympäristössä alkaa, kun valmisteilla oleva asemakaava on lainvoimainen. Vuonna 2023 avautuva metro kytkee alueen osaksi seudullista ja valtakunnallista raideverkkoa. Katuja ja siltoja rakennetaan aina kaavoituksen valmistuttua alueittain. Tuleva asemakaava velvoittaa selvemmin pitämään huolta suojavyöhykkeestä, joka erottaa asuinrakentamisalueen Finnoon arvokkaasta lintualtaasta. Havainnekuva: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy Finnoon alueen uudehko liikekiinteistö, jossa sijaitsee muun muassa Lidlin myymälä. Skanskan Reimari Finnoon ensimmäinen asuinkohde, Skanskan Reimari, valmistui syksyllä 2021. Yleisja asemakaavaa on tarkoitus suunnitella rinnakkain ja suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 119 hehtaaria. Finnoossa sijaitsee Suomenojan venesatama. Skanskalla on Reimarin lisäksi toinenkin kohde, Lujatalolla kaksi, T2H:lla kaksi, Hartelalla kaksi, Hausialla kolme, Avaralla kolme ja Espoon Asunnoilla yksi. Tavoitteena on saada Finnoonsataman osayleiskaava päättäjille vuonna 2022. Huomattavan paljon Finnoosta on varattu puistoja virkistyalueiksi. Tänä vuonna ja ensi vuoden aikana liikkeelle lähtee useita uusia kohteita. Metrotunnelit on louhittu, ja seuraavaksi edetään rataja asemarakentamiseen. Finnoo kasvaa 2030-luvun loppuun mennessä 17 000 asukkaan kaupunginosaksi, jonka vahvuuksia ovat merellisyys, lähiluonto ja erinomaiset liikenneyhteydet
Tästä Iso Omena on saanut Fortumin EkoPlus-todistuksen. Iso Omena on lämmityksen osalta hiilineutraali kauppakeskus, jolla on käytössä kaukolämpö, joka on tuotettu 100 prosenttia uusiutuvilla energianlähteillä ja hukkalämmöllä. Ison Omenan mehiläisten tuottamaa omaa hunajaa voi maistella kauppakeskuksen kahviloissa. Ison Omenan katolla on 2 000 aurinkopaneelia, jotka tuottavat vuodessa päästötöntä energiaa yli 400 megawattituntia. Analytiikkaohjelma ilmoittaa muun muassa kulut, joita syntyy, jos järjestelmän havaitsemaan vikaan ei reagoida. Samalla mehiläiset huolehtivat ympäristön monimuotoisuudesta ja tuottavat monia hyödykkeitä, kuten lääketeollisuuden raaka-aineita ja hunajaa. Iso Omena vietti 20-vuotisjuhlia tänä syksynä. Näin maailmassa riittää ravintoa sekä hyötykasveista että metsämarjoista. Pölyttävät 2 000 aurinkopanelia tuottaa energiaa Iso Omenaan Liukuportaisiin energia kauppakeskuksen katolta Teksti ja kuvat: Juha Ahola hyönteiset ovat elintärkeitä ihmisille, sillä ne pölyttävät suurimman osan maailman kasveista. Kauppakeskuksen omistava Citycon valitsi aikoinaan Schneider Electricin EcoStruxure Building Advisor -järjestelmän Ison Omenan laajennusosaan tehostamaan kiinteistön seurantaa. Mainittakoon, että kauppakeskuksen katolla olevissa kahdessa mehiläispesässä on yhteensä noin 40 000 mehiläistä. Kauppakeskuksessa on kerrosalaa yhteensä 101 000 neliötä, kerroksia on viisi, kävijöitä oli viime vuonna lähes 15 miljoonaa ja myynti saman vuoden aikana lähes 350 miljoonaa euroa. Ison Omenan laajennusosalla on korkein mahdollinen ympäristöluokitus eli LEED® Platina -tason ympäristösertifikaatti. 48 KIINTEISTÖKEHITYS I sossa Omenassa, Espoon Matinkylässä sijaitsevassa kauppakeskuksessa, on yli 200 muodin, sisustuksen ja vapaa-ajan erikoisliikettä, päivittäistavarakauppoja sekä myös julkisia palveluita. – Halusimme näkymän rakennuksen olosuhteisiin ja mahdollisuuden vaikuttaa kiinteistön kuluihin. Tällä energiamäärällä kulkevat muun muassa kaikki kauppakeskuksen liukuportaat ja hissit. Kauppakeskuksessa noudatetaan strategiaa, jonka osana ovat erilaiset ympäristösertifioinnit, joilla arvioidaan kohteen ympäristövaikutuksia kuten vedenja energiankulutusta, kierrätystä sekä liikenneyhteyksiä. Käytössä oleva kaukolämpö on niin sanottua eko-lämpöä, joka on tuotettu 100 prosenttisesti uusiutuvilla energialähteillä ja hukkalämmöllä. Kiinteistönhallintajärjestelmän avulla energiankulutus voidaan säätää optimaaliseksi, kertoo Ison Omenan kiinteistöpäällikkö Esa Sihvonen. Analyytiikkaa ja seurantaa Iso Omena pyrkii kohti hiilineutraaliutta kiinteistönhallintaan liitetyn analytiikan ja seurannan avulla. Ison Omenan katolla on 2 000 aurinkopaneelia.. Kiinteistöalalla on paikka vähentää kiinteistöjen ylläpitokuluja ja esimerkiksi energiankulutusta. Se sijoittuu Suomessa,kolmanneksi suurimmaksi kauppakeskukseksi. – Investointi järjestelmään on käytännössä Aurinkopaneelien tuottamalla määrällä energiaa toimivat kauppakeskuksen hissit ja liukuportaat. Kauppakeskus on myös mukana Fortumin kaukolämmön kulutusjoustossa, jossa lämmön älykkäällä ohjauksella voidaan vähentää päästöjä merkittävästi. Näissä CO2 päästöt ovat 0. Isolle Omenalle on myönnetty kolme ympäristösertifikaattia, joista viimeisimpänä Breeam In Use. Iso Omena sai myös Safe Retail Destination -sertifikaatin ensimmäisten joukossa Suomessa. Automaattinen analysointiohjelmisto tarkkailee yksittäisten taloteknisten laitteiden ja koko kiinteistönhallintajärjestelmän toimintaa ja esittää tarvittavia parannusehdotuksia
maksanut itsensä jo takaisin analytiikan ansiosta. Energiaja huoltokustannukset saadaan merkittävästi alenemaan, kun tekoäly valvoo laitteistoja väsymättä vuoden jokaisena päivänä. Rakennuksen olosuhteita seuraamalla olemme päässeet heti tekemään niihin tarvittuja muutoksia, Sihvonen sanoo. 49 KIINTEISTÖKEHITYS 2 000 aurinkopanelia tuottaa energiaa Iso Omenaan Liukuportaisiin energia kauppakeskuksen katolta Iso Omena on lämmityksen osalta hiilineutraali kauppakeskus, jolla on käytössä kaukolämpö, joka on tuotettu kokonaan uusiutuvilla energianlähteillä ja hukkalämmöllä. – Vuoden 2020 loppuun mennessä Citycon pienensi neliömetrikohtaista energiankulutusta 15 prosentilla vuoden 2014 tasosta. – Citycon tekee päätöksiä selkeästi kestävän kehityksen pohjalta ja se kannattaa. Tulevina vuosina on tarkoitus tehdä hyvinkin mittavia energiatehokkuushankkeita etenkin vuodelta 2001 rakennetussa Ison Omenan alkuperäisessä osassa, kertoo Esa Sihvonen. Vuosittaiset vältetyt kulut ovat vuodesta 2017 lähtien lähes 70 000 euroa. Sen sijaan, että rakennuksessa tehtäisiin määräaikaishuoltoja, huolto perustuu tarpeeseen, kertoo Schneider Electricin liiketoimintajohtaja Tuomas Qvick. Kauppakeskuksessa tavoitellaan 10 prosentin säästöjä ylläpitokuluissa. Samalla myös käyttäjien mukavuuteen pystytään vaikuttamaan tarvittaessa nopeastikin sisäilmaolosuhteita säätämällä. Hiilineutraali 2030 mennessä Citycon haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. n. Building Advisor on työkalu kiinteistön teknisten järjestelmien ennustavaan toimintaan energianhallinnan, sisäilmaolosuhteiden ja huollon näkökulmasta. Keväällä 2022 joukkoon liittyy Espoon Lippulaiva, jonka rakennustyöt ovat vielä käynnissä. Pohjoismaiden johtavalla kauppakeskusten omistajalla on Suomessa 10 kauppakeskusta
50 KIINTEISTÖKEHITYS Onko asuntosijoittamisen huippuaika himmenemässä. Yksityisomistuksessa olevien asuntojen määrä on lisääntynyt merkittävästi, samassa tahdissa kun asuntotuotanto yleisesti on kasvanut suurella volyymilla. Uusista pienistä asunnoista merkittävä osuus siirtyy vuokra-asuntomarkkinoille. Yksityishenkilöiden sijoituskohteina ne ovat erityisesti lisääntyneet. Esimerkiksi Uudellamaalla uusien asuntojen määrä on tuplaantunut useana viime. Yhtenä asuntosijoittamisen parhaimmista puolista pidetään sitä, ettei se ole niin suhdanneherkkää kuin moni muu sijoittamisen muoto. Asuntojen omistus on Suomessa lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Teksti: Juha Ahola S yksyn 2021 aikana asuntotosijoittaminen on hankaloitunut, koska vapaita asuntoja on markkinnoilla nyt runsaasti aiempaan verrattuna. Varsinkin kasvukeskusten pienissä asunnoissa riittää yleensä kysyntää
Yksityiset vuokranantajat vuokraavat yli 300 000 asuntoa ympäri Suomen, joka on noin 2/3 vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista. Asuntosijoittaminen ei ole äkkirikastumista, mutta pitkäjänteiselle asuntosäästäjälle se on varteenotettava, maltillisen riskin ja tuoton vaihtoehto. Huomiota kannattaa kiinnittää siihen, missä kiinteistöjen arvot tulevat todennäköisesti nousemaan. Asunnot ovat pitkällä aikavälillä tarjonneet vähintään hyvän suojan inflaatiota vastaan, ja kasvukeskuksissa pelkällä arvonnousullakin on voinut päästä hyviin tuottoihin. 51 KIINTEISTÖKEHITYS Asunnot ovat pitkällä aikavälillä tarjonneet vähintään hyvän suojan inflaatiota vastaan, ja kasvukeskuksissa pelkällä arvonnousullakin on voinut päästä hyviin tuottoihin. Suuret investoinnit infrastruktuuriin ovat ajaneet rakentajat ja kaavoittajat liikkeelle. Keskimääräinen vuokratuotto on pysynyt tasaisena pitkällä aikavälillä. Jo yksin länsimetron käynnistyminen syksyllä 2017 sekä sen tuleva jatke Kirkkonummen tuntumaan saakka lisää merkittävästi uusien asuntojen määriä metron varrella. Asuntojen hintakehitys Viime vuosina sijainnin merkitys on korostunut entisestään, eikä enää voida puhua suomalaisista asuntomarkkinoista kokonaisuutena. Vuokranantajan kannalta on olennaista tiedostaa kohteidensa markkina-arvot sekä niiden kehittyminen. Oman toiminta-alueen pyyntihintoja sekä markkinointiaikoja kannattaa seurata. Asuntojen hintoihin sekä vuokriin vaikuttavat merkittävästi paikallistasolla tapahtuvat muutokset, kuten suuret liikennehankkeet, uudet asuinrakennukset sekä suurten oppilaitosten ja työnantajien liikkeet. Vuokranantajan kannattaa seurata oman alueensa kehitystä asuntomarkkinoita laajemmin. Samalla käydään jonkun verran kisaa hyvistä vuokralaisista. Asuntosijoittaminen edellyttääkin pääsääntöisesti sijoittajan pitkäjänteistä suhtautumista. Yhdelle sopii muutaman vuokra-asunnon hankkiminen ja säännöllisen vuokratulon saaminen niistä, toinen voi painottaa arvonnousua ja joku taas haluaa remontoida ja myydä nopeasti. Kuva: Pexels vuotena verrattuna aiempiin määriin. Suurin osa yksityisistä vuokranantajista ovat piensijoittajia, jotka omistavat 1-2 asuntoa. Suomen Vuokranantajien verkkosivuilta löytyy jäsenille erinomaiset perustiedot asuntosijoittamisen aloittamiseen sekä vuokranantajuuden eri vaiheisiin. n. Joissain tapauksissa jopa viiden-kuuden prosentin vaiheilla. Asuntojen hintaan eniten vaikuttavat tekijät ovat sijainti, asunnon ominaisuudet ja kunto sekä taloyhtiön kunto. Parhaat vuokratuottoprosentit löytyvät pienemmistä yliopistokaupungeista. Sijainnin lisäksi hintaan vaikuttavat merkittävästi asunnon koko ja ominaisuudet. Tulevaisuuden näkymät Suomen Vuokranantajat julkaisee vuosittain yhdessä Pellervon Taloustutkimuskeskus PTT:n kanssa ennusteen asuntosijoittamisen tulevista tuotoista. – Mutta edellisistä huolimatta asuntosijoittaminen sopii hyvin pitkäjänteiseen vaurastumiseen ja säästämiseen. Maksuttomana ja kaikille avoimena tarjolla on esimerkiksi asuntosijoittamisen opas, joka auttaa määrittelemään myös oikean vuokratason ja selviää, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota vuokralaisvalinnassa sekä miten laaditaan hyvä vuokrasopimus. Vuokratuottoennusteessa on mukana yhteensä 24 kaupunkia, joiden osalta on tarkasteltu vuokratuottoa, arvonkehitystä sekä alueellisia tekijöitä. Suomen Vuokranantajien kyselytutkimuksen mukaan asuntosijoittamisella säästetään yleisesti eläkepäiviä varten. Tulevaisuudessa alueelliset erot näyttävät kasvavan erityisesti asuntojen arvon kehityksen suhteen, vaikka keskimääräinen vuokratuotto pysynee tasaisena. Viime vuosina tarjonnan lisääntyminen kasvukeskuksissa on hillinnyt vuokrankorotuspaineita ja vuokrien odotetaan nousevan tulevina vuosina noin kahden prosentin vuosivauhtia. Yksityiset vuokranantajat vuokraavat yli 300 000 asuntoa ympäri Suomen. Tulevaisuudessa tilanne on kuitenkin toinen, sillä sijoitusasunnon arvon ennustetaan laskevan monissa suosituissakin keskuksissa. Riskit tuntevalle ja hyvään vuokranantajuuteen panostavalle asuntosijoittajalle kotien tarjoamisesta voi muodostua myös tärkeä harrastus, painotetaan Suomen Vuokranantajat ry:stä. Suurta kysyntää ei enää kohdistu vuokra-asuntoihin, kysyntä on tasaantunut ja sitä myöden vuokrien nousupaine laimentunut. Runsas tarjonta muuttaa markkinatilannetta. Asuntosijoittaja on vuokratuoton lisäksi hyötynyt ainakin kasvukeskuksissa myös arvonnoususta. Ennen asuntosijoittamisen aloittamista kannattaa perusteet ottaa hyvin haltuun. Perustietoa asuntosijoittamisesta Asuntosijoittamista voi harjoittaa oman maun mukaan. Siitä asti, kun vuokrasääntelystä luovuttiin 1990-luvun alkupuolella, vuokratuotot ovat pysyneet keskimäärin kolmen ja neljän prosentin välissä. Tietylle etäisyydelle jokaista metroasemaa on sopimusten mukaan rakennettava asuntoja, jolla pyritään varmistamaan miljardeja euroja maksaneen metron riittävä käyttöaste
Kasvukeskuksissa on lähtökohtaisesti aina kysyntää sijoitusasunnoille. 52 KIINTEISTÖKEHITYS – Korkomarkkinoilla ei ole tuottoa ja osakkeet on hinnoiteltu historiallisen korkealle. Sen sijaan esimerkiksi joukkovelkakirjojen tuotot ovat romahtaneet. Kohteiden yhteyteen sisältyvät palvelut, esimerkiksi ravintolat ja kuntosalit, lisäävät kiinnostusta, kertoo Tero Lehtonen. Lisää päänvaivaa sijoittajille aiheuttaa vaihtoehtoisten sijoituskohteiden puute. – He alkavat itse tehdä työtä uusien kohteiden kehittämisen eteen ja sijoittavat myös isoimpien kasvukeskusten ulkopuolelle, joita kansainväliset sijoittajat ovat tähän saakka hieman vierastaneet. Kansainvälisiä sijoittajia Yksi syy sijoittajien kiinnostukseen asuntomarkkinoihin ovat niiden antamat tasaiset tuotot. Asuntosijoittamisen tuotot ovat edelleen varsin hyvät. Huonokuntoisia kerrostaloja odottaa jo nyt purkamista muun muassa kaupunkien lähiöissä A suntomarkkinoille on viime vuosina kohdistunut suorastaan valtava pääomavyöry, mistä kertoo osaltaan se, että suurin osa sijoittajista on kasvattanut osuuksinaan asuntosijoituksissa. Yhtiö on kiinteistömarkkinoihin erikoistunut, alansa johtava neuvonantaja Suomessa. Asunnot vetävät edelleen niin piensijoittajia kuin suuria institutionaalisia sijoittajia. Yksi muutos aikaisempaan verrattuna on, että kansainväliset sijoittajat ovat tulleet asuntosijoitusmarkkinoille Suomessa. – Kotimaiselle sijoittajalle yhtälö on hankala etenkin, jos hän pitää entisistä tuottotavoitteistaan kiinni. Jos Suomessa markkinoille tulee esimerkiksi kym. – Täytyy muistaa, että kiinteistösijoittaminen on ennen kaikkea volyymibisnes pois lukien viimeiset pari vuotta asuntoja on rakennettu Suomessa kysyntään nähden liian vähän etenkin kasvukeskuksissa, hän jatkaa. Teksti: Juhani Karvonen menien tai satojen miljoonien asuntosalkku, hyvin todennäköisesti neljä-viisi kärkitarjousta tulee kansainvälisiltä kiinteistösijoittajilta, sanoo Tero Lehtonen JLL Finland Oy:stä. Lehtosen mukaan useat kotimaiset sijoittajat ovat menneet hankekehityspuolelle. – Voisi jopa sanoa, että kotimaiset asuntosijoittajat ovat jäämässä hieman jalkoihin. – Meidän toimintaympäristömme on enAsuntomarkkinat vetävä kiinteistösijoittajia rajojen ulkopuoleltakin Yhteiskunnan kiinteistöistä tulossa sijoituskohde Suomessa on perinteisesti sijoitettu asuntoihin. Kansainväliset sijoittajat haluavat hajauttaa sijoituksiaan. Tosin nyt näyttää siltä, että kansainväliset sijoittajat levittäytyvät myös suurimpien kasvukeskusten ulkopuolelle. Lehtosen mukaan Suomi kiinnostaa kansainvälisiä sijoittajia muun muassa euromaana. Väestön vähenemisestä kärsivillä paikkakunnilla esimerkiksi 1970-luvun vuokrakerrostaloja tullaan purkamaan tulevina vuosina. – Asuntosijoittamisen kenties suurin etu on, että se tarjoaa tasaisen tuoton, mitä sijoittajat luonnollisesti arvostavat. Sama suunta on laajasti koko Euroopassa ja sijoittajia kiinnostavat myös uudet konseptit. – Yksi sellainen on eräänlainen hotellin ja tavallisen asumisen välimuoto, jossa asunnon vuokraaja voi olla asunnossa päivän tai vaikka vuoden. Kohteiden arvo on noussut, mutta kotimaisten sijoittajan voi olla vaikea niihin enää sijoittaa, selvittää Lehtonen
– Hotelleiden osalta tilanne paranee, kun matkailu avautuu. – Suuri kuva on kuitenkin muuttunut, millä on vaikutusta etenkin piensijoittajille. – Sen sijaan laitakaupungilla tai lähiön keskellä sijaitseva vanhakantainen toimistorakennus ei ole kysyntää. Monessa tapauksessa on luultavasti parasta muuttaa tilat esimerkiksi asunnoksi ainakin osittain tai jopa purkaa koko kiinteistö ja rakentaa vaikkapa asuntoja tilalle. Lehtosen mukaan kasvukeskuksien ydinkeskustassa hyvien joukkoliikenneyhteyksien lähellä, jossa on muitakin palveluita kuten ravintoloita, kiinteistön arvo nousee. Huono puoli on, ettei esimerkiksi paloasemaa ole helppo muuttaa muiksi tiloiksi, jos sopimus päättyy. – Kiinteistötekniikan pitää olla kunnossa. Vuokraus on liberaalia verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. – Sijoittajalle yhteiskuntakiinteistö on hyvä kohde, koska vuokra on varma ja vuokrasopimus voidaan tehdä kymmeniksi vuosiksi. Lehtonen uskoo, että väestön vähenemisestä kärsivillä paikkakunnilla esimerkiksi 1970-luvun vuokrakerrostaloja tullaan purkamaan tulevina vuosina. – Asuntovuokraus liiketoimintana tullee muuttumaan. Sen sijaan isojen kauppakeskusten osalta, jotka nojautuvat paljolti muodin myyntiin, sijoittajat ovat tällä hetkellä hyvin varovaisia. Varsinainen työnteko esimerkiksi kotona on tullut jäädäkseen ja työpisteiden vaatiman tilan osuus vähenee toimistoissa, jonne sijoitetaan aiempaa enemmän neuvottelutiloja ja muita kohtaamispaikkoja. Korona-ajan alussa puhuttiin kaupungistumisilmiön hidastumisesta ja ihmisten halukkuudesta muuttaa isoista kaupungeista maaseudulle tai esimerkiksi maakuntakeskuksiin. – Tosin sijoittajan kannalta ravintolakonsepti on aina hieman riski, koska ravintoloiden elinkaari on usein aika lyhyt ja vaihtuvuus suurta. Päivittäistavarakauppaan painottuvaan keskukseen voi sijoittua myös ravintoloita ja muita palveluita, sanoo Tero Lehtonen. Vuokra-asuntojen kysyntä vaihtelee suuresti paikkakunnittain. Suurten kauppakeskusten osalta tilanne ei ole niin selkeä. Tuottoja on aiempaa vaikeampi hilata ylös ja ne voivat jopa laskea. Tässä suhteesta nopeaa muutosta ei ole nähtävissä, sanoo Tero Lehtonen. – Pienille, esimerkiksi lähiöiden sisällä oleville päivittäistavaraliikevetoisille liikekeskuksille, on kysyntää. – Suuret kasvukeskukset kuitenkin jatkavat kasvuaan. Toimistotilojen osalta avainsana on sijainti. Nyt esimerkiksi Helsingin kaupungilla on koulukiinteistöjä, jossa kaupunki on vuokralla. – Vuokrien kehitys on maltillisempaa, koska tarjonta on lisääntynyt ja nykyisellä tahdilla kuluttajan maksukyky alkaa tulla vastaan. Vuokranmaksukykykään ei ole ehkä entistä luokkaa, mutta sitä kuitenkin on verrattuna muotiliikkeeseen, joka on lopettanut eikä tilalle tule ketään. Vuokraehdot ovat riittävän joustavat esimerkiksi siihen, että vuokralaisen saa ulos asunnosta tarvittaessa aika nopeastikin. Toimistoissa yhä potentiaalia Vaikka suurten sijoittajien kiinnostus kohdistuu asuntoihin, toimistokiinteistötkään eivät ole menettäneet merkitystään sijoituskohteina – Toimistojen rooli on muuttumassa työntekemisen paikoista enemmän kohtaamispaikoiksi. Kasvukeskuksissa vetovoimaa Pääkaupunkiseudun ja muutaman kasvukeskuksen vetovoima on selkeä. Isojen keskusten hintakehitys on mennyt aivan toiseen suuntaan kuin muilla sektoreilla ehkä hotellija matkailualaa lukuun ottamatta. – Vielä 10 vuotta sitten niiden kysyntä sijoitusmielessä oli käytännössä nolla. Ouluun rakennetaan kaksi paloasemaa, joita kaupunki vuokraa kiinteistösijoittajalta. – Korona ei ole tuonut suuria muutoksia. Muoti menee enenevissä määrin verkkoon ja myymälöiden kohtalo on arvoitus. Koska ihmiset eivät välttämättä vietä viittä päivää viikossa toimistossa, vaan käyvät siellä aika ajoin ja hoitavat samalla muita asioita, on palveluympäristöllä iso merkitys. – Toisaalta tilanne on yleisesti muuttunut. Kuntien tehtävänä on tuottaa palveluita eikä ostaa seiniä, mikä ajatus on yleistynyt esimerkiksi Ruotsissa, selvittää Tero Lehtonen. toisaalta hyvin rakennettu paloasema voi toimia tarkoituksessaan vähintään 40-50 vuotta, jona aikana ei tarvitse olla huolissaan vuokralaisen vaihtuvuudesta. n – Kuntien tehtävänä on tuottaa palveluita eikä ostaa seiniä, mikä ajatus on yleistynyt esimerkiksi Ruotsissa. Monen yrityksen kohdalla nykyiset tilat eivät vastaa enää tarpeita, sanoo Tero Lehtonen. Kasvukeskusten sisällä muuttoa voi olla enemmän ydinkeskustoista reuna-alueille, joilla neliöhinnat ovat edullisemmat. Joissakin muissa maissa vuokralainen ulos saaminen voi olla hyvinkin hankalaa. Suomeen on rakennettu viime vuosina runsaasti vuokra-asuntoja. Nyt käyttöasteet ovat pudonneet osin runsaasta rakentamisesta johtuen. Tulevaisuudessa vuokraus muuttuu entistä asiakaslähtöisempään suuntaan, jossa vuokranantajien kyettävä erottautumaan ja vastaamaan kilpailun tuomiin haasteisiin Vuokrien nousu on parin viime vuoden aikana kasvukeskuksissa hidastunut, mikä kertoo kysynnän ja tarjonnan tasapainosta. Aiemmin kilpailua ei juurikaan ollut. Muuttajien määrä on jäänyt loppujen lopuksi yksittäisiin henkilöihin. Riski uuden vuokralaisen löytämiseen nopealla tahdilla on kasvanut, eikä samaa vuokraakaan enää mahdollisesti uudelta vuokralaiselta saa. Sen myötä on kiinnostus suurempiin asuntoihin on kenties hieman kasvanut. Kasvukeskuksissa kysyntä on aika hyvääkin ja vuokralainen saadaan asuntoon nopeastikin. Liikekiinteistö voi olla riippakivi Liikekiinteistöjen osalta mielenkiinto on tietyssä määrin kahtiajakoinen. Yhteiskuntakiinteistöt nousussa Tulevaisuudessa mielenkiintoisia ovat yhteiskuntakiinteistöt kuten sairaalat, päiväkodit koulut ja vaikkapa paloasemat. – Vaikka kiinteistösijoittamisen on aina sanottu tiivistyvän kolmeen sanaan sijainti, sijainti ja sijainti niin toimistojen kohdalla tuo vaatimus tulee korostumaan. Kasvukeskusten vuokra-asuntomarkkinat ovat Suomessa suhteellisen vakaat. 53 KIINTEISTÖKEHITYS nustettava ja lainsäädäntö selkeä. Lähtevän vuokralaisen tilalle oli jonossa karrikoidusta sanoen viisi uutta oven takana. Kaikkiin kohteisiin moinen muutos tosin tuskin onnistuu. Tero Lehtosen mukaan asuntomarkkinoille on viime vuosina kohdistunut suorastaan valtava pääomavyöry, mistä kertoo osaltaan se, että suurin osa sijoittajista on kasvattanut osuuksinaan asuntosijoituksissa.. Joissakin tapauksissa voi olla tarpeen miettiä vaihtoehtoisia käyttömahdollisuuksia, esimerkiksi käyttötarkoitusmuutokset toimistoiksi tai asunnoiksi. Jos asiaa hieman karrikoi niin vielä 5-10 vuotta sitten vuokranantaja saattoi odottaa saavansa uuden vuokralaisen lähes samalla ovenavauksella kuin entinen lähti
Laajennusosassa toimivat kentän uusi pääsisäänkäynti, lähtöaula sekä tuloaula. U udessa tuloaulassa luontoelementti toivottaa saapuvat matkustajat tervetulleiksi Suomeen. Terminaali 2 on. Bussien ja taksien katetut laiturit ovat aivan terminaalin ulko-ovien vieressä. Ensi kevään aikana myös lähtöselvitykset ja turvatarkastukset siirtyvät uusiin tiloihin. 54 Lentoaseman terminaalista käyntikortti Suomelle Helsinki-Vantaan lentoasemalle avautui joulukuun alussa uusi portti maailmalle, kun terminaali 2:n laajennus otettiin käyttöön. Helsinki-Vantaan lentoasema on monille ensikosketus maahamme. Kun uudet tilat on saatu kokonaan käyttöön, vanha terminaali 1 suljetaan ja nykyinen lähtöaula muutetaan porttialueeksi. Tila kylpee päivisin luonnonvalossa, jota tulvii sisään valtavista ikkunoista. Eri liikennemuodot toisiinsa linkittävä matkakeskus otettiin myös käyttöön joulukuun alussa. Matkustajat voi jatkossa jättää auton tai taksin kyydistä suoraan pääoven eteen. Aaltoileva puukatto Arkkitehtonisesti näyttävä pääsisäänkäynti johdattaa matkustajat lähtöaulaan, jonka aaltoileva puukatto tekee vaikutuksen jo ensisilmäyksellä. Sekä passintarkastukseen että matkatavarankäsittelyyn tulee siirron myötä lisää kapasiteettia. – Terminaali, sen tilat ja palvelut on suunniteltu uudeksi käyntikortiksi Suomelle
Suunnittelun yhtenä tavoitteena on ollut palauttaa lentomatkailuun seikkailun ja romantiikan tunnelmaa. Kesällä 2022 on luvassa uuden turvatarkastuksen ja lähtöselvitysalueen käyttöönotto sekä ravintolamaailman avautuminen. Ympäristöarvot ja hiilikuorman vähentäminen on otettu keskeiselle sijalle suunnittelussa. Ramboll on vastannut teknisestä suunnittelusta. Lentoasemalla mitataan jatkuvasti energiamuotoja, eli sähköä, lämpöä, myös jäähdytystäja vettä. Mittausdata ohjaa Kokkosen mukaan energian hallinnointia monella tavalla. Reijo Särkän mukaan energiadatan keruuta kannattaa miettiä jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Aaltoilevan puukaton muotokieli leikittelee kevyen ja raskaan vuorottelulla. Vaikka uuden terminaali 2:n ovet avautuivat nyt, rakentaminen jatkuu vielä. Uudisosan sekä bussija taksiasemat on suunnitellut Arkkitehtitoimisto ALA, uuden pysäköintitalon ja Kehäradan uuden kulkuyhteyden Arkkitehtitoimisto HKP, joka vastaa myös terminaalin muutostöiden suunnittelusta. Kotimaisuus on Finavialle tärkeä arvo, jota on vaalittu läpi ohjelman. Kulutusdatasta saadaan hyödyllistä tietoa poikkeamista ja sitä voidaan käyttää päätöksenteon tukena, Ari Kokkonen sanoo. Helsinki-Vantaan lentoaseman energiankulutusta seurataan tarkasti. – Rakennuksen suunnittelussa tulee muistaa riittävä mittarointi, jotta energian eri kulutuskohteet voidaan erotella toisistaan. Arkkitehtuurissa on haettu vaikutteita klassisesta suomalaisesta muotoilusta, kuten suomalaisille tutusta Tapio Wirkkalan Ultima Thulesta sekä maantieteellisistä korkeuskäyristä. – On hienoa, että niin monet suomalaiset yritykset ovat pystyneet vastaamaan tiukkoihin vaatimuksiimme. Terminaali on rakennettu 30 prosenttia energiatehokkaammaksi kuin mitä vaatimukset edellyttävät. Rejlers on tehnyt lentoasemayhtiö Finavialle energianmittauspalvelua jo lähes 15 vuotta. Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaali 2:n ovet avautuivat joulukuun 1.päivä. Mittausdatan perusteella laskutetaan energiankäyttäjää, mutta dataa automaattisesti analysoimalla voidaan tunnistaa myös helposti säästömahdollisuuksia. Rejlersin Energiaja mittauspalveluiden tuotepäällikkö Ari Kokkonen kertoo, että Finavia seuraa aktiivisesti esimerkiksi konepaikkojen lämmityksiä ja maasähköjä sekä valaistuksia eri terminaalin sähkökeskusten osalta. Haluamme, että kaikki suomalaiset kokevat sen omakseen, kertoo Finavian tekniikasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson. Olemme tehneet lukuisia ratkaisuja, jotta lentomatkailu olisi mahdollisimman helppoa ja luontevaa, Hansson sanoo. . Matalimmissa kohdissa pisimmät matkustajat ulottuvat koskettamaan kattoa. Energiasäästöjä on saavutettu muun muassa rakennuksen vaipan hyvällä lämmöneristävyydellä ja tehokkaalla lämmön talteenotolla. Autot latautuvat uudessa P1 Premium/P2-parkkihallissa aurinkovoimalla. Kuva: Finavia valtaosin kotimaista laatutyötä, josta voimme olla ylpeitä. 55 Lentoaseman energiankulutus valvonnassa . Mittauspalveluiden avulla dataa saadaan muun muassa terminaalien sähkön, lämmön ja veden kulutuksista. Yhtiön energia-asiantuntija, järjestelmäpäällikkö Reijo Särkkä toteaa, että energian käyttöä on ollut tarpeellista valvoa ja ohjata mittausten avulla. – Visuaalinen elämys tukee matkailun sujuvuutta. Työllisyysvaikutus koko rakentamisen aikana on 16 600 henkilötyövuotta. Toisin sanoen, kun säästetään luonnonvaroja, on myös ilmastokuormitus pienempi. Investoinnilla on merkittäviä vaikutuksia koko Suomen talouteen. Vuonna 2023 valmistuvat Schengenporttialueen muutostyöt ja matkatavaran luovutuspalvelut, jolloin koko Finavian investointiohjelma päättyy. Kokonaan valmista on vuonna 2023. Terminaali 2:n laajennuksen pääurakoitsijana toimii SRV. Miljardi euroa maksavan kehitysohjelman suomalaisten yritysten kanssa tehtyjen sopimusten arvon osuus koko investoinnista on noin 90 prosenttia, Henri Hansson toteaa. – Kun kulutustietoon yhdistetään esimerkiksi ulkolämpötilatietoa, saadaan selville, miten lämpötilamuutokset ovat vaikuttaneet kulutuksiin, hän jatkaa. – Mittausdatan avulla voidaan todentaa kiinteistön eri osien tai laitteiden kulutuksen tasoa ja toimintaa. Raisiossa tehdyn katon pintamateriaalina on rehti suomalainen kuusi. – Automaattinen mittaustiedonkeruu ja analysointi säästää aikaa, energiaa ja vettä sekä euroja. Älykkäät valaisimet himmenevät ja sammuvat sen mukaan, miten paljon luonnonvaloa tulvii sisään terminaalin valtavista ikkunoista. Katon muotokieli leikittelee kevyen ja raskaan vuorottelulla. Valtava työllisyysvaikutus Kahdeksan vuotta kestänyt Finavian investointiohjelma on terminaali 2:n uudisosan avautuessa loppusuoralla. Se koostuu 500 uniikista CLT-elementistä, jotka on aseteltu paikoilleen yksi kerrallaan kuin valtava palapeli. Finavian lentoasemilla kuluu energiaa moniin erilaisiin toimintoihin. Investoinnilla on merkittäviä vaikutuksia koko Suomen talouteen.. Värit ja materiaalit johdattavat matkustajaa terminaalissa eteenpäin
Havainnekuva on nykyisen Salen suunnalta. 56 T ampereen Niemenrannan pop-up-Salen seinät nitisevät liitoksistaan väestöennusteesta puhuttaessa: on odotettavissa, että alueen asukasmäärä lähes tuplaantuu nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. n Tampereen Niemenrantaan hiilineutraali S-market Ratikka kurvaa suunnitelmien mukaan tulevaisuudessa aivan S-marketin edestä. Kesäaikana lauhdelämpöä varastoidaan maaperään lämpöakuksi, jolloin energia on hyödynnettävissä myöhemmin. Niemenrannan myymälä on askel kohti S-ryhmän yhteistä tavoitetta olla hiilinegatiivinen vuonna 2025. Vähemmän sähköä Niemenrannan uusi S-market kuluttaa arviolta 300–400 MWh vähemmän sähköä kuin vastaavankokoinen remontoimaton sähkölämmitteinen toimipaikka. Pirkanmaan Osuuskauppa on omalta osaltaan mukana näissä ilmastotalkoissa: Niemenrannan S-marketista tulee Osuuskaupan neljästoista hiilineutraali toimipaikka. Tavoitteena on, että niemenrantalaiset pääsevät asioimaan uuteen, hiilineutraaliin marketiin loppuvuonna 2022. Kylmälaitteiden jäähdytysaineena on ympäristöystävällisesti hiilidioksidia, ja katossa loistavat energiatehokkaat ledit. Alueen kasvuun päästään vastaamaan jo ensi vuonna, kun Niemenrannan S-marketin rakennustyöt käynnistyvät maaliskuussa. Niemenranta on Tampereen kaupunginosa, joka sijaitsee linnuntietä noin neljän ja puolen kilometrin päässä keskustasta. Maalämmön lisäksi kylmälaitteiden tuottamaa lauhdelämpöä pystytään käyttämään lämmityksessä. Niemenrantalaisten uusi market hyödyntää maaperässä olevaa lämpöenergiaa. Kuva: YIT Suomi Oy / Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy Maalämmön lisäksi kylmälaitteiden tuottamaa lauhdelämpöä pystytään käyttämään lämmityksessä.. Ihan pienestä säästöstä ei olekaan kyse, sillä määrä vastaa 30–40:n tällä vuosituhannella rakennetun 150-neliöisen sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista lämmitysenergiankulutusta
Haluatko mielenkiintoisen ja vaihtelevan työn. Kiinteistöala teknistyy ja hakee uusia osaajia TTS Työtehoseuralla voit kouluttautua alalle tai hankkia tarvittavan lisäosaamisen. Koulutus on jatkokoulutusta alalla jo toimineille. • Puhtausja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto Koulutus painottuu kiinteistöjen tekniikkaan ja taloautomaatioon. Lisätietoja ja hakeutuminen www.tts.fi/talonrakennusala Opintosihteeri Mia Tokkari, 044 7143 722, mia.tokkari@tts.fi Kouluttaja Mika Vattuniemi, 050 471 2257, mika.vattuniemi@tts.fi. Voit kouluttautua myös oppisopimuksella. • Kiinteistönhoitaja, puhtausja kiinteistöpalvelujen perustutkinto Koulutus on alan peruskoulutusta ja siihen voivat hakeutua kaikki alasta kiinnostuneet. Ikä ja sukupuoli eivät ole esteenä
Eniten kasvua on julkisissa hankkeissa ja asuinrakennushankkeissa. Helsingin ydinkeskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava KTI:n vuokraindeksi nousi syyskuun 2020 ja helmikuun 2021 välisenä aikana 1,7 prosenttia. Koko vuoden volyymi päätyi 5,6 miljardiin euroon. Suomen rakentamisen hyvänä pysynyt tilanne vuonna 2020 oli myös poikkeus kansainvälisesti. Kiinteistösijoitusten kokonaistuotto laski KTI Kiinteistöindeksin mukaan Suomessa 3,0 prosenttiin vuonna 2020. Rakentamisen kehitys pääkaupunkiseudulla sekä kuluvana että ensi vuonna on edelleen koko maan kehitystä myönteisempää. Euroopassa rakentaminen väheni viime vuonna yli viisi prosenttia. Vuonna 2020 Suomen BKT väheni 2,8 prosenttia ja Suomi pärjäsikin hyvin kansainvälisessä vertailussa. Rullaava 12 kuukauden kauppavolyymi oli vuoden 2020 toisen neljänneksen ja vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen välillä matalimmalla tasollaan seitsemään vuoteen. Toimitilarakentaminen kasvoi yhden prosentin sekä korjausrakentaminen reilu puoli prosenttia. Vuoden 2021 alussa palattiin taas Kiinteistökaupat vilkastuivat loppuvuodesta Uusia asuntoja yli 16 000 Teksti: Juha Ahola hiljaisempiin tunnelmiin. Suurissa asunnoissa vahvistuva kysyntä kannattelee edelleen pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun näkymiä jonkin verran muita positiivisempina. RAKLIn vuokra-asuntobarometrissa vuokraodotukset suurten kaupunkien välillä tasoittuivat. 58 P ääkaupunkiseudun rakennusmarkkinassa on vilkasta kuluvana vuonna. Tänä vuonna edellytykset kaupankäynnin elpymiseen ovat hyvät, kunhan pandemian aiheuttamat rajoitukset hellittävät. Asuntojen vuositason rakennuslupamäärä pääkaupunkiseudulla oli maaliskuussa 14 800 asuntoa, joka on hieman vähemmän kuin vuotUusien asuntojen rakennuslupien sekä aloitusten määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuoden syksystä.. Lisäksi liikeja toimistohankkeita on enemmän kuin vuotta aiemmin. Talouskasvun kiihtyminen maailmalla on alkanut jossain määrin näkyä myös rakentamisen hinnoissa ja kustannuksissa raaka-aineiden hintojen noustessa. Rakentaminen vähenee Rakentamisen määrä kasvoi viime vuonna 1,5 prosenttia. Suomen tärkeimpien vientimaiden eli Saksan, Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Kiinan hyvät näkymät vauhdittavat vientiä. Vuokrien nousu hidastunut Asuntovuokrien nousuvauhti on hidastunut parin viime vuoden aikana useimmissa suurissa kaupungeissa vilkkaan uudisrakentamisen myötä. Uusien asuntojen rakennuslupien sekä aloitusten määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuoden syksystä. Heikoimpia tuotot olivat hotellija liikekiinteistöissä. Vienti ja kulutus Tuoreet kasvuennusteet Suomen bruttokansantuotteelle vuosille 2021 ja 2022 ovat kolmen prosentin luokkaa. Uusien asuntojen rakentaminen väheni kolme prosenttia. Euroopassa kasvua on noin neljä prosenttia, mutta Suomessa kasvu jää lähes nollatasolle. Keskeisiä tekijöitä talouskehitykselle ovat kuluttajien huipputasolla oleva luottamus sekä useimpien toimialojen, teollisuus, kauppa, palvelut, nopeasti parantunut luottamus tulevaisuuteen. Edellisellä puolivuotisjaksolla indeksi laski, ja vuositasolla indeksin muutos oli +0,4 prosenttia. Kuluttajien sekä toimialojen parantunut luottamus, matalat korot, rahan saatavuus, kiinteistöjen kiinnostavuus sijoituskohteina sekä elvytysraha näkyvät pääkaupunkiseudun rakentamisessa. Asunto-, yhteiskuntaja tuotannolliset kiinteistöt tuottivat puolestaan parhaiten viime vuonna. Vaikka koko maassa toimitilarakentamisen määrän odotetaan kehittyvän heikosti kuluvana vuonna, pääkaupunkiseudulle ennakoidaan lievää kasvua. Pääkaupunkiseutu, Tampere ja Turku ovat muutaman viime vuoden aikana erottuneet muista suurista kaupungeista, mutta nyt näiden kaupunkien pienten asuntojen vuokrankehitysodotukset putosivat alimmalle tasolleen ikinä, ja vastaavasti etenkin Oulun ja Kuopion odotukset nousivat. Jyväskylä ja Lahti erottuvat edelleen muista suurista kaupungeista laskusuuntaisilla vuokrankehitysodotuksillaan. Tämä näkyy kuluvan vuoden kehityksessä. Pääkaupunkiseudun rakentamisen ennakoidaan kasvavan kuluvana vuonna, mutta kasvu ei ulotu koko Suomeen. Myös toimitila-, korjausja infrahankkeita on pääkaupunkiseudulla vireillä runsaasti erityisesti verrattuna muun Suomen tilanteeseen. Koronakriisi hyydytti kiinteistökaupat, suorat kiinteistösijoitukset tuottivat kolme prosenttia vuonna 2020 Koronakriisin puhkeaminen hyydytti kiinteistökauppamarkkinoita, mutta vuoden 2020 loppua kohden kaupankäynti taas vilkastui. Rakentamista ylläpitivät maaja vesirakentaminen, jossa oli kasvua kahdeksan prosenttia. Ensi vuonna rakentamisen koko maassa ennakoidaan supistuvan hieman, vajaan prosentin
n Pohjola Rakennus on käynnistänyt Tampereen Tammelan uuden stadionin yhteyteen rakennettavan Asunto Oy Tampereen Vestan rakentamisen. Vaikka rakennusmateriaaleilla on merkittävä, 45–50 prosentin osuus rakentamisen kustannuksista, monien tärkeiden rakennusmateriaalien hintoihin ei kuitenkaan kohdistu suuria nousupaineita. Vuosiarvio oli 16 400 asuntoa ja vuotta aiemmin 14 300 asuntoa. Pääkaupunkiseudulle rakennetaan tällä hetkellä yli puolet koko Suomen kerrostaloasunnoista. Asuntojen aloituksia on kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa tehty kuitenkin viimevuotista enemmän. Myös Helsingin seudun uusi MAL-sopimus sisältää monia infrahankkeita pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudun uusista kerrostaloasunnoista noin 75 prosenttia on viime vuosina ollut vuokra-asuntoja. Aloitusten määrä laski tuosta puoleen syksyllä 2019 ja tämän jälkeen aloituksia tuli noin kolmannes lisää. Suomessa rakentamisen määrälle ennakoitu maltillinen kehitys kuluvana ja ensi vuonna rauhoittaa raaka-aineja materiaalihintojen nousun läpimenoa tarjoushintoihin. Pääkaupunkiseudulla infrarakentamisessa on monia suuria hankkeita, kuten Länsi-Metron jatkohanke ja Raide-Jokeri. Sijoitusasunnot kiinnostavat Sekä kotimaiset että ulkomaiset suuret asuntosijoittajat jatkavat vuonna 2021 investointejaan pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoille. Asuntojen kysyntää hiljentää tällä hetkellä pääkaupunkiseudun väestönkasvun hidastuminen. Kokonaisuudessaan Tammelan stadionhankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2023 marraskuuhun mennessä. Pääkaupunkiseudulla aloitusten huippu, 6 miljoonaa kuutiota, oli vuoden 2018 alussa. Vuokra-asuntojen tarjonta kasvaa edelleen, kun valmistuvien sekä ARAettä vapaarahoitteisten asuntojen määrä kasvaa voimakkaasti vuonna 2021. Tammelan stadionin pitkille sivuille tulee sekä asuinkerroksia että liiketilaa. Toimitilarakentaminen pääkaupunkiseudulla on ollut asuntorakentamista rauhallisempaa. Suomen tasolla infrarakentaminen vähenee kuluvana ja ensi vuonna, sillä EU:n elvytysraha ja suuret ratahankkeet eivät näy vielä varsinaisessa rakentamisessa. Näitä ovat Espoon kaupunkirata, Helsinki-Pasila ratakapasiteetin lisääminen, Vihdintien pikaraitiotie ja Vantaan ratikka. Havainnekuva: Pohjola Rakennus. 59 ta aiemmin
60 Helsingissä vertailtiin puuja betonirunkoisten kerrostalojen ominaisuuksia Vähäpäästöisempi puukerrostalo Helsingissä kokeiltiin puuja betonirunkoisten kerrostalojen ominaisuuksia rakentamalla neljä lähes identtistä kiinteistöä eri materiaaleista. Tavoitteena oli toteuttaa hanke, jossa pystytään aidosti vertaamaan betonija puurunkoisen kerrostalon eroja suunnitteluja rakentamisvaiheissa sekä käyttöönoton jälkeen.. Puurunkoisen pystytys oli nopeampaa, ja betoni oli valmistuskustannuksiltaan edullisempi. Teksti: Lauri Lehtinen K uninkaantammen kaupunginosaan Helsinkiin rakennettiin kolme vuotta sitten neljä ulkoisesti samanlaista kerrostaloa, joista kaksi betonirunkoisena ja toiset kaksi puurunkoisena. Viihtyisyys ja asukastyytyväisyys oli molemmissa samaa luokkaa
Päästöjen mittaukset Kaikissa vertailuissa puurakenteinen rakennus oli betonirakenteista vähäpäästöisempi. Kuva: Arkta Reponen vaintojen mukaan puukerrostalon sisäilma oli parempi, joskin tämä oli subjektiivisen arvion tulos. Rakentamisaika oli puukerrostalossa kolmasosan nopeampaa kuin betonissa, mutta käytetty tuntimäärä oli prosentin kymmenyksien tarkkuudella sama. Tulos riippuu osittain myös siitä, onko autokansi otettu mukaan päästövertailuun. Rakentamisen lisäksi seuranta jatkui käyttöönoton jälkeen; silloin mitattiin rakenteiden kosteuksien muutoksia sekä asukastyytyväisyyttä. Myös tuulija vetokuormien mitoitus on tehtävä huomattavasti tarkemmin, joten näistä syntyy ero suunnitteluaikoihin. Näin talojen välillä pystyttiin vertailemaan rakentamisessa käytettävää aikaa, työmaalla kuluvia työntekijätunteja sekä rakennuksien aiheuttamaa hiilijalanjälkeä. Kun tarkastelu rajataan rakennusmateriaalien elinkaaripäästöihin, eli kattamaan materiaalien valmistus, kuljetus, uusiminen rakennuksen elinkaaren aikana ja loppukäsittely, ovat puurakenteisen rakennuksen päästöt noin viidenneksen betonirakenteista alhaisemmat. Kaupunki varasi tarkoitusta varten Kaarelan asemakaava-alueelta kaksi tonttia, joihin voitiin toteuttaa identtiset betonija puurunkoiset passiivienergiakerrostalot. Välipohjissa onkin kenties suurin ero puuja betonirakenteiden välillä. Airaksela huomauttaa, että nyt suunnittelu on jo huomattavasti nopeampaa kuin alkuaikoina, sillä elementtejä on jo suunniteltu ja mallinnettu niin, että suunnittelija voi tukeutua aikaisempiin laskelmiin. Asukkaiden haPuurakenteen päästöhyödyt saadaan seinistä, julkisivusta, välipohjista ja parvekkeista. Mika Airaksela kertoo, että suunnitteluaika oli betonissa 30 prosenttia nopeampi. Jos tarkastelu rajataan näin, puurakenteisen talon elinkaaripäästöt ovat kuutisen prosenttia betonirakenteista alhaisemmat. Myös huoneistojen välisien seinien paksuus on puutalossa yleensä 326 millimetriä ja betonitalossa 200 millimetriä Välipohjan paksuus on puutalossa 530 – 670 millimetriä ja betonitalossa 390 millimetriä, kun mittaus tehdään ilman pintamateriaalia. Siihen liittyvät laskelmat teki Bionova. Valtaosa, eli kolme neljäsosaa kaikista rakennushankkeen sadan vuoden elinkaaripäästöistä aiheutuu energian kulutuksesta. Kenties suurin ero liittyy puutalon suurempaan kerroskorkeuteen, joka on 3,2 metriä verrattuna betonitalon kolmen metrin mittaan. Betonirakenteisessa taloyhtiössä on ASO-asuntoja ja puurakenteisessa vuokra-asuntoja, asuntojen määrä oli lähestulkoon sama; rakentaminen toteutettiin 2017-2018. Lisäksi puutalossa kaikki puumateriaalit suojataan gyprocilla, joten rakenteilla on sama paloluokka. Helsingin Kuninkaantammeen rakennettiin kaksi puukerrostaloa ja kaksi betonirunkoista kerrostaloa. Vaikka puurakenteisessa talossa ei tarvitse odottaa kuivumista, niin nopeampi tekeminen vaatii enemmän työntekijöitä samaan aikaan työmaalla. Tämä johtuu siitä, että betonielementtien suunnittelua on jo tehty miltei viisikymmentä vuotta ja elementtityyppejä on saatavilla useisiin eri tarpeisiin. Rakennusten tilaohjelmat ja suunnitteluratkaisut materiaalia lukuun ottamatta ovat lähes samat. Käytön aikaista hiilijalanjälkeä seurattiin kaksi vuotta. Suurempi kerroskorkeus Puuja betonirunkoista kerrostaloa ei voida toteuttaa täysin identtisinä, koska rakenteet ja eri järjestelmät asettavat erilaiset ehdot toteuttamiselle. Puurakenteen päästöhyödyt saadaan seinistä, julkisivusta, välipohjista ja parvekkeista sekä pienessä määrin myös piharakennuksista, joissa on käytetty samaa materiaalia kuin asuinrakennuksessa. Puu on nopeampi Betonin kuivumisnopeus rajoitti kivirunkoisen talon sisustustöitä, sillä elementtien kuivumista oli pakko odottaa ennen pintatöihin ryhtymistä. Lämmitettyä nettopinta-alaa kahdessa puukerrostalossa on yhteensä 4 451 neliötä ja kahdessa betonikerrostalossa kaikkiaan 4 440 neliömetriä. Puurakenne energiatehokas Massiivipuusta toteutetuille (hirsija CLT-materiaalit) asuinrakennuksille sallitaan U-arvo 0,4, kun muille rakenteille vaaditaan vähintään 0,17 mukaista lämmöneristävyyttä. 61 Eroja seurattiin rakentamisen aikana sekä käyttöönoton jälkeen. Päästöjen suhteellinen ero puolestaan riippuu siitä, mille aikajänteelle päästöt lasketaan ja huomioidaanko käytönaikainen energia ja materiaalien kuljetus, uusiminen ja loppukäsittely elinkaaripäästöihin. Rakennus on myös varustettava kattavalla sprinkler-laitteistolla, joka lisää osaltaan kustannuksia ja asennusaikaa. Osa ihmisistä reagoi toisia herkemmin kosteuden muutoksiin, joten ero voi olla myös todellinen. Näin ollen kokonaistuntimäärä oli käytännössä molemmissa sama. Mika Ai. Tämän tutkimuksen, samoin kuin asiakastyytyväisyysmittaukset toteutti VTT. Betonin kosteus laski aika nopeasti 85 prosenttiin, mutta 60 prosentin tasoon ei päästy ensimmäisellä asumiskaudella, vaan vasta toisen talvikauden jälkeen. – Puurakenne oli sen sijaan heti kuiva, joten sen pintaan voitiin ryhtyä tekemään viimeistelytöitä välittömästi, kertoo toimitusjohtaja Mika Airaksela puurunkoiset talot toteuttaneesta Arkta Reponen Oy:stä. Tyypiltään rakennukset ovat asuinkerrostaloja, ja kumpaankin kohteeseen sisältyy kaksi taloa, oma piharakennus sekä yhteinen autohalli ja sen päällä oleva pihakansi. Rakennukset sijaitsevat vierekkäisillä tonteilla, joiden asemakaavat ovat samanlaisia. Puuelementtien suunnittelu on sitävastoin uutta, joten ne on mallinnettava, jotta rakenteisiin kohdistuvat kuormitukset saadaan hallitusti koko rakenteen mitalle, vesikatosta perustuksiin asti
Se eroaa esimerkiksi kertopuusta siten, että yhteen liimattujen puukomponenttien suunta on eri kerroksissa kohtisuoraan edelliseen kerrokseen nähden. Haastetta aiheutti kehittää äänieristys, jossa asumisen äänet eivät kuulu häiritsevästi asunnosta toiseen. Hän kertoo myös, että Sveitsissä on alettu rakentaa puusta välipohjaelementtejä, joissa on useita betonisen ontelolaatan etuja. Yrityksellä on myös paljon kokemusta alueesta ja puisten talojen huollosta ja kunnossapidosta. Esimerkiksi sivutiesiirtymät vaikuttavat arvaamattomasti käytännön tuloksiin, ja siksi ei voi luottaa pelkästään laboratorioissa tehtyihin mittauksiin, sanoo Mika Airaksela. Hankkeessa rakennettiin yhteensä 118 asuntoa. Arkta on toteuttanut useita puukerrostaloja Helsingin ja Tampereiden alueille, ja on tällä hetkellä maamme suurin puukerrostalojen rakentaja. Hankkeen toteutti Rakennusliike Arkta Reponen Oy ja rakennuttajina olivat Yrjö ja Hanna -säätiö betonikerrostalojen ja A-Kruunu Oy puukerrostalojen osalta. Betonielementtien elastiset saumat vaativat myös tarkistusta ja uusimista, joten nekään eivät ole täysin huoltovapaita. Käsitteitä sekoittaa toisaalta se, että puukerrostaloina markkinoidaan myös puuverhoiltuja rakennuksia. CLT-massiivipuu (Cross Laminated Timber) valmistetaan liimaamalla lautamateriaalia ristiin. Kuva: Arkta Reponen. – Äänitestaus on tehtävä aina, ja on kokeiltava, miten äänen eristys toimii. Ne pääsevät äänenjohtavuudessa meluarvojen alle, ja muiden muassa niiden rakenteissa voidaan kuljettaa johdotuksia ontelolaatan tapaan. Vastaavasti maalattu, betoninen julkisivu tarvitsee huollon tai pinnan uusimisen suunnilleen yhtä usein. Pintakäsittely vaati yhden ylimääräisen maalikerroksen, mutta sen kustannusvaikutus oli vähäinen. Betoni on nopeampi suunnitella, puu nopeampi rakentaa. 62 raksela kertoo, että Arkta Reponen on toteuttanut kaikki puukerrostalonsa eristävyyden U-arvoon 0,12 ja yläpohjassa luokkaan 0,08. Niissä puun käyttö rajoittuu siis vain ulkoverhoukseen, kun aidossa puukerrostalossa myös runko ja muut rakenteet on valmistettu puusta. n Valtaosa, eli kolme neljäsosaa kaikista rakennushankkeen sadan vuoden elinkaaripäästöistä aiheutuu energian kulutuksesta. Airaksela kertoo, että esimerkiksi Heinolassa saadut kokemukset julkisivun maalin kestävyydestä ovat hyvät; valmistajan lupaama 15 vuoden takuu on realistinen, ja 15 vuoden jälkeen julkisivuissa ei ole huoltomaalauksen tarvetta. Kuninkaantammen taloissa päästiin tarkasti vertailemaan betonija puurungon välisiä eroja. Ääni mitattava erikseen Jo Arkta Reposen ensimmäinen puukerrostalo vuonna 2012, täytti äänieristykselle asetetut nykyiset normit. Näin ollen puuja betonirakenteen ero kahden vuosikymmenen tarkastelujaksolla ei ole kovin oleellinen
Tampereen osuus nousee 20 prosenttiin ja Turun 13 prosenttiin. GRK ja Fira ovat listalla suhteellisen uusia. Kyselyssä selvitetään aloitettujen, valmistuneiden ja suunniteltujen vapaarahoitteisten asuntojen määrää, jotka toteutetaan perustajaurakointina tai neuvottelu-urakoina. Listalta putosi useita yrityksiä. n. Kuva: YIT ovat edelleen korkealla tasolla, kertoo kysely syksyltä 2021. Rakennusteollisuus ry selvittää säännöllisesti rakentamisen volyymiä. Helsingin seudun osuuden arvioidaan laskevan 45 prosenttiin vuonna 2022. Yli 15 000 asuntoa Asuntotuottajat arvioivat aloittavansa tänä vuonna yhteensä 15 300 kerrosja rivitaloasunnon rakennustyöt. Sijojen parantumista selittää osin yritysten liiketoiminnan kohentuminen, mutta myös se, että monille aloille koronavuosi 2020 oli tavallista vaikeampi. Rakennusyritysten joukossa oli merkittäviä parantajia, GRK Infra kohensi sijoitustaan yli 50 sijalla, Peab ja Fira paransivat kumpikin yli 40 sijalla. Asuntotuotantokysely tehdään Talonrakennus-teollisuuden jäsenille. Rakennusalaan koronapandemian vaikutus jäi sen sijaan vähäiseksi, arvioi rakennusalan suhdanneryhmä aiemmin tänä vuonna. Vuonna 2020 YIT:n liikevaihto on reilut kolme miljardia euroa, Skanskan vajaa 1,3 miljardia, SRV:n vajaa miljardi, Peabin reilu 900 miljonaa, Lujatalon reilut 750 miljoonaa euroa, NCC:n 670 miljoonaa, Destian reilut 560 miljoonaa, Lehto Groupin 545 miljoonaa, GRK –konsernin 387 miljoonaa ja Pohjola Rakennus – konsernin 315 miljoonaa euroa. Uusien asuntojen aloitukset Suurimpien rakennusyhtiöiden liikevaihto Suomessa 10 miljardia Teksti: Juha Ahola YIT rakensi muutama vuosi sitten Helsingin Lauttasaareen osittain meren päälle uusia asuintaloja. Oulun osuus laskee 8 prosenttiin muun Suomen osuuden pysyessä ennallaan suurin piirtein. Arviot vapaarahoitteisen asuntotuotannon kuluvan vuoden määrästä nousivat kesäkuun kyselyyn verrattuna. Kunkin liikevaihto on vähintään sata miljoonaa euroa, yhteenlaskettuna reilut 10 miljardia. Yritykset arvioivat asuntotuotantonsa pysyvän yhtä korkealla tasolla myös ensi vuonna. Moni suuri rakennusyhtiö kohensi sijoitustaan Talouselämä lehden kokoamalla Suomen suurimman yritykset -listalla. Vuokra-asuntojen tuotanto vähenee. 15 suurimman rakennusyhtiön joukosta Skanska, Lujatalo, NCC Suomi, Peab, GRK Infra, Pohjola Rakennus, Bonava Suomi ja Fira Group nousivat listalla edellisvuoteen verrattuna. Painopiste siirtyy omaperustaiseen tuotantoon. Näistä 10 liikevaihdolaan suurimman rakennusyhtiön liikevaihdosta muodostuu yhteensä noin 9,5 miljardia euroa. Näistä 8 700 on omaa perustajaurakointia eli kuluttajille suunnattuja omistusasuntoja ja 6 600 neuvottelu-urakkakohteita eli vuokra-asuntoja ammattimaisille sijoittajille. Valmistuneiden myynnissä olevien asuntojen osuus laski pohjalukemiin pidemmän aikavälin keskiarvoa matalammalle tasolle 441:een. Uusia asuntoja oli myynnissä 4 600 kappaletta. Moni rakennusyhtiö pärjäsi hyvin viime vuonna. Kasvukolmion osuus asuntotuotannosta nousee 78 prosenttiyksikköön. Ne nousivat listalle viime vuosikymmenellä. 63 S uomen suurimmat talonrakennusyritykset ovat YIT, Skanska, SRV, NCC, Lujatalo, Lehto, Peab, Hartela, Lapti, Jatke, Consti, Pohjola Rakennus, Fira ja Pallas Rakennus
Lauri Lehtinen I kkunalla ja koko valoaukolla on monta tehtävää. Silloin sen tiivisteiden ja korvausilmasuodattimien vaihto tehdään säännöllisesti. – Valoaukon huoltovastuun tulisi kuulua kokonaisuudessaan taloyhtiölle. Ikkuna vaatii myös säännöllistä huoltoa, mutta siihen perehtyneitä ammattilaisia on valitettavan vähän. Sen on oltava täysin vesija ilmatiivis kuitenkin siten, että siihen liittyvä korvausilmaventtiili toimii hallitusti. 64 Yhtiökokoukselle tärkeä päätös Koko ikkuna taloyhtiön vastuulle. Samalla pitää tarkastaa. Jotta koko valoaukko toimisi hyvin, sen huollon pitäisi kuulua koulutetuille ammattilaisille, ja taloyhtiön pitäisi tehdä päätös uudesta vastuunjaosta. Ikkunoiden kunto on erittäin tärkeä energiatalouden ja asumisviihtyvyyden kannalta. Yleensä ulkoikkuna on taloyhtiön vastuulla, mutta sisäosaa hoitaa asukas
Kuva: Mikael Ahlfors/YM Ikkunoiden vaihtaminen ei ole juuri koskaan taloudellisesti kannattavaa.. n Silikonipohjaiset tiivisteet säilyvät pisimpään kuoleentumatta. Jos vaipassa on hallitsematon vuoto, sen aiheuttamaa vedon tunnetta on kompensoitava huoneiston sisälämpötilaa nostamalla. Jos ikkunoiden huolto tehdään seitsemän vuoden välein, ikkunoiden elinkaari pitenee useilla vuosikymmenillä. Ikkunoita huollettaessa työtä kuluu noin 15-20 minuuttia ikkunaa kohden. Jos korvausilma tihkuu hallitsemattomasti rakenteiden läpi, se tuo tullessaan myös pölyä ja mikrobeja, jonka allergiset ihmiset aistivat. – Energian säästön ja viihtyvyyden kannalta talon vaipan tiiveys on tehokkain huoltotoimenpide. Jokainen ikkuna on tarkastettava ja säädettävä sekä tiivistettävä erikseen. 65 Yhtiökokoukselle tärkeä päätös Koko ikkuna taloyhtiön vastuulle. Talotekninen ulottuvuus ei toteudu, eikä asukkaan velvoiteta hoitamaan ja huoltamaan ikkunaa niin, että se toimisi energian ja sisäilman puolesta oikein. – Uusitut ikkunat tuovat kolmen-viiden prosentin pudotuksen energiankulutukseen. Huonosti hoidettuna ikkunoita huoltaa kaksi eri yritystä. Koska suurin menoerä liittyy työkustannuksiin, materiaaleissa ei kannata säästellä. Vanhaa sanontaa mukaellen voi sanoa, että euro on paras konsultti. Samalla sisäilman laatu paranee ja asumisviihtyvyys kohenee suhteellisen pienillä toimenpiteillä. Tiivisteen kesto on yhdestä 15 vuoteen, keskimäärin siis seitsemän vuotta. Vaihto ei kannata Mauri Laaksonen on samaa mieltä vanhan nyrkkisäännön kanssa, jonka mukaan ikkunoiden vaihtaminen ei juuri koskaan ole taloudellisesti kannattavaa. Silloin ikkunan tiiveys, korvausilmasuodattimen vaihto ja palovaroittimen paristonvaihto tehtäisiin samalla käynnillä. Onkin ensiarvoisen tärkeätä, että taloyhtiö tarkastaa korvausilman saannin ja tarvittaessa asennuttaa asuntoihin sopivat venttiilit suodattimineen. Kohotustarva voi olla neljäkin astetta, joka nyrkkisäännön mukaan nostaa energian kulutusta osapuilleen viidenneksellä. Oleellinen energiatekninen huoltovelvollisuus on unohdettu, ja asukkaan on ajateltu hoitavan vain ikkunan ja karmin puhtautta. Laaksosen mukaan vastuunjaon typeryyttä ei ole oivallettu. Järkevää olisi, kun huoltotoimia yhdistettäisiin. Alan koulutus puuttuu Mauri Laaksonen on työskennellyt ikkunoiden huollon parissa jo neljä vuosikymmentä ja joutunut toteamaan, että niiden huoltoa ei opeteta missään oppilaitoksessa tai täydennyskoulutuksessa. Jotta yhtiökokous oivaltaisi ikkunoiden huoltamisen merkityksen, asia on esiteltävä kokoukselle hyvin alustettuna. Jos korvausilma tihkuu hallitsemattomasti rakenteiden läpi, se tuo tullessaan myös pölyä ja mikrobeja, jonka allergiset ihmiset aistivat. Laaksosella on vuosikymmenten kokemus julkisten rakennusten ja asuinkiinteistöjen ikkunahuollosta, ja hän myös luennoi tiivistämisestä ja opettaa sitä ikkunakorjaajille. Toinen hoitaa uloimman ruudun ja toinen sisemmät osat. Tässä on korostettava sitä, että tiiveys tarkoittaa myös hallittua ilmanvaihtoa, jolloin korvausilma ei tihku rakenteiden läpi, vaan tulee asianmukaisen korvausilmaventtiilin ja -suodattimen kautta, toteaa Laaksonen. ikkunan käynti ja säätää tarvittaessa saranoita ja lukitusosia, jotta esimerkiksi asukas voi pestä lasipinnat ilman avaamisen ja sulkemisen kommervenkkejä, sanoo ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksonen. Saavutettu hyöty voi valua pois jo ikkunoiden ja ovien muutamalla päivittäisellä avaamisella. Oikein tehtynä valoaukkojen kunnollisella huoltokorjauksella voidaan saavuttaa 15-20 prosentin energiansäästö. Laaksonen on myös laatinut yhdessä ympäristöministeriön kanssa tiivistysohjeet. Kun osakkaille selviää, kuinka suuret säästöt ja asumismukavuuden kohentumisen hyvä ikkunahuolto tuo, päätös menee varmemmin läpi. Laaksosen suosituksena on käyttää silikonipohjaisia tiivisteitä, sillä ne säilyvät pisimpään kuoleentumatta. – Vaikuttaa siltä, että insinöörit, isännöitsijät ja talohuollon yritykset ovat jääneet tämän tiedon ulkopuolelle. Asiaan liittyvä ensimmäinen opas tuli jo 1984 ja Ympäristöministeriö teetti uuden muutamia vuosia sitten. Energiatehokkuus ja sisäilman laatu ei ole suuremmin kiinnostanut myöskään poliittisia päättäjiä, Laaksonen sanoo. Esimerkiksi eteläja pohjoissivun seinällä rasitukset ovat erilaiset, jolloin karmien ja puitteiden muutokset on tarkastettava yksittäin. Sitä paitsi ikkunoiden tiivisteet on vaihdettava keskimäärin seitsemän vuoden välein, niin uudessa kuin kunnostetussakin ikkunassa. Ikkuna on pitkäikäinen Jos valoaukon huolto tehdään seitsemän vuoden välein, ikkunoiden elinkaari pitenee useilla vuosikymmenillä. Yleensä kuitenkin tingitään laadusta, ja asukkaat laittavat enemmän tai vähemmän suunnilleen oikeille paikoilleen halpoja, ehkä vain vuoden kimmoisina pysyviä tiivistemateriaaleja. Sen sijaan asiantunteva tiivistys ja huolto tuottaa suurin piirtein samat hyödyt erittäin pienillä kustannuksilla
Vahingon sattuessa taloyhtiön on kannettava vastuu siitä ja pystyttävä osoittamaan, että hoitovelvoitteita ei ole laiminlyöty, sanoo isännöitsijä Jukka Pohjola hattulalaisesta Isännöitsijätoimisto Pohjola Oy:stä. Pohjala kehottaa taloyhtiötä pitämään. Talkootöissä on paljon hyvää, mutta niiden varaan ei kannata kiinteistönhoitovastuita laskea varsinkaan talvella. Pienissä taloyhtiöissä kunnossapito saatetaan hoitaa talkoilla, mutta suurin osa taloyhtiöistä on ulkoistanut talvikunnossapidon kiinteistöhuoltoyrityksille vastuiden takia. Vaikka ulkoalueita hoidettaisiin talkoilla kesäaikaan, sisältyy talviaikaan enemmän riskejä. – Jos taloyhtiön alueella sattuu liukastumiseen liittyvä vahinko, taloyhtiön on osoitettava, että hiekoitus on hoidettu asianmukaisesti. 66 Vahinkoja voi sattua, mutta hoitovelvoitteet on hoidettava Huoltoyhtiö kantaa vastuun Taloyhtiön taloudessa talvi merkitsee yleensä jonkin verran lisäkuluja hiekoitusten ja lumitöiden takia. Taloyhtiöissä tulisi asiat ajatella pitkäjänteisesti. Hän kehottaa viimeistään tässä vaiheessa miettimään talvikunnossapidon ulkoistamista kiinteistöhuoltoyritykselle, jollei taloyhtiö ole vielä asiaa hoitanut. Joinakin vuosina lumitöitä voi olla hyvin vähän ja taloyhtiössä saatetaan kokea, että maksetaan turhasta. Talvikunnossapidon kustannusten osuus taloyhtiön kokonaiskustannuksista on ehkä prosenttien luokkaa. Talvi tulee jossakin muodossa joka vuosi, eikä talven olosuhteita voi ennustaa. Kiinteistöhuollolle maksetaan kuitenkin myös varuillaolosta. Vahinkoja voi toki sattua, oli liukkaudentorjunta hoidettu miten hyvin tahansa. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen L oppuvuodesta on tärkeää, että taloyhtiö on sopinut talvikunnossapidon ja muutenkin talven tuloa on valmisteltu esimerkiksi siten, että hiekoitushiekka-astiat on täytetty
Pohjolan mukaan taloyhtiöt kilpailuttavat sopimuksia hyvin harvoin. – Suomessa asuinrakennusten kattojen on mitoitettu kestävän kovankin lumikuorman, enkä tiedä tapauksia, että lumen takia olisi asuintalojen kattoja sortunut. Vesikatot tulisi tarkastaa jo syksyllä. Lumitalvina katuja ei välttämättä saada pidettyä täysin lumelta puhtaana.. – Sopimusvapaus on tietysti olemassa, joten esimerkiksi talvikunnossapidosta voi jokainen taloyhtiö sopia haluamallaan tavalla. Lumenpudotuksesta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä, jos esimerkiksi työkalut kuten lapio, aiheuttaa katemateriaaliin vaurioita. – Katolle kiipeäminen on aina riski, eikä sinne pitäisi mennä koskaan ainakaan ilman turvavaljaita. Hinta on toki tärkeä asia myös, mutta hintakilpailu ole se tärkein, vaan muut asiat ratkaisevat sen, että mistä ja miten huoltotyöt kannattaa hankkia. Tänä päivänä taloyhtiöt tekevät paljon ympärivuotisia huoltosopimuksia, joten siltäkin osin talvikunnossapitoa ei juurikaan tarvitse erikseen kilpailuttaa. – Muun muassa öljykattiloiden polttimet tulee huoltaa ja kattilat puhdistaa ja vesikiertoisen patterijärjestelmän pumput ja muu tekniikka tarkistaa. Taloyhtiöiden kannattaa neuvotella ja tarkasti sopimussisältö. – Nousua voi olla myös sen takia, että tänä päivänä urakoitsijat laskevat hintaan sen, että ne varautuvat talveen, toteaa Jukka Pohjola. Samoin lämmitysjärjestelmä pitäisi huoltaa. Sopimusten sisältöä voi tarkistaa Talvikunnossapidon kustannukset ovat hieman nousseet yleisesti, koska polttoaineiden ja työn hinta on noussut. Ongelmat ovat lähinnä varastorakennuksissa ja halleissa, joiden katot ovat riskialttiimpia lumikuormalle. Lumet eivät myöskään asuntalojen katoilta yleensä hallitsemattomasti vyöry alas, mutta tietysti kattolumia ja jääpuikkotilannetta pitää tarkkailla ja tarvittaessa reagoida. – Jos palveluihin ollaan tyytyväisiä ei ole oikeastaan mitään syytä kiinteistöhuoltoa kilpailuttaa. – Muistaakseni talvi 2010-2011 oli talvi, jolloin jopa valtiovallan taholta kehotettiin taloyhtiöitä lumenpudotukseen. Linkous sopii esimerkiksi ahtaille kevyen liikenteen väylille. Usein isännöitsijä käy neuvottelut ja valmistelee sopimukset, mutta taloyhtiön hallitus niistä kuitenkin päättää. Sama kannattaa velvoittaa kiinteistöhuoltoyritykseltä. 67 lumityöpäiväkirjaa. Mikäli kattolumitöitä tulee tehtäväksi, tulee se tehdä erityisen huolellisesti, ettei katteelle aiheudu vaurioita. Tänä päivänä niin sanottu peruspaketti on kuitenkin aika lailla samankaltainen kiinteistöhuoltoyrityksestä tai taloyhtiöstä riippumatta. Kattolumet eivät ole ongelma Jukka Pohjola kehottaa harkitsemaan kahteen kertaan lumenpudotuksia katoilta. n Taloyhtiön tulee varmistaa, että hiekoitushiekka-astiat on täytetty
Asuntokohtaisten vesimittarien asentaminen tuli pakollisiksi uudiskohteissa jo vuonna 2011 ja käyttövesiputkistojen uusimisen yhteydessä vuonna 2013. 68 O sakkaiden taloyhtiölle maksamat vesimaksut määräytyvät nyt yhä useammassa taloyhtiössä vesimittarin osoittaman lukeman mukaan. Yhtiöjärjestyksiä ei myöskään tarvitse pelkän vesimittariasian takia päivittää, sanoo Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen. Muutos ei edelleenkään koske niitä taloyhtiöitä, joissa vesimittareita ei ole tai ne on asennettu ennen uuden lainsäädännön voimaantuloa. – Tämä tarkoittaa sitä, että näissä yhtiöissä etäluettavat vesimittarit toimivat kustannusten jakamisen perusteena, vaikka yhtiöjärjestykseen olisi aiemmin kirjattu muuta. – Muutokset koskevat niitä taloyhtiöitä, joissa on lain voimaantulon eli 23.11.2020 jälkeen haettu rakennuslupaa käyttövesiputkistojen uusimiselle tai uudisrakentamiselle. Niissä taloyhtiöissä, joissa rakennuslupa käyttövesiputkistojen uusimiselle tai uudisrakentamiselle on haettu ennen lain kuin laki tuli voimaan 23.11.2020, laki ei edellytä kulutustietojen toimittamista osakkaille kuukausittain missään muodossa. Eduskunta hyväksyi EU:n energiatehokkuusdirektiiviin pohjautuvan lain noin vuosi sitten, ja muutos alkaa nyt hiljalleen näkyä myös käytännössä. Näihin kohteisiin on pitänyt asentaa kylmän ja lämpimän veden kulutusta mittaavat etäluettavat vesimittarit, joita on nyt käytettävä taloyhtiön vesikustannusten jakamiseen, kertoo Kiinteistöliiton energiaja ilmastoasioiden johtava asiantuntija Petri Pylsy. Näissä taloyhtiöissä yhtiöjärjestys määrää edelleen sen, kuinka vedestä aiheutuvat kustannukset jaetaan. Kun tiedot ovat jatkuvasti saatavilla asuntoon asennetun vesimittarin tai etäluentaan perustuvan verkkopalvelun kautta, pidetään sitä riittävänä tietojen toimittamisena. Tietojen toimittaminen Niissä taloyhtiössä, joissa laskutusperuste muuttuu automaattisesti lain perusteella, asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota ja sivuutettava jatkossa tätä koskevat yhtiöjärjestyksen määräykset. n Yhä useamman maksettava vedestä kulutuksen mukaan Yhä useammin veden kulutus veloitetaan toteutuneen kulutuksen mukaan.. Motivan ja Työtehoseuran kesällä 2020 julkaisemassa selvityksessä arvioitiin, että kotitalouksien vedenkulutus vähenee keskimäärin noin kahdeksan prosenttia, kun vedestä laskutetaan todellisen kulutuksen mukaan. Niissä taloyhtiöissä, joissa rakennuslupa on haettu ja vesimittarit asennettu lain voimaantulon jälkeen, laki menee yhtiöjärjestyksen ohi. Taloyhtiöissä, joita uudistukset koskettavat, vedenkulutustiedot on annettava osakkaalle kuukausittain
Kuva: Mrec Investment Management Oy kasvavan muutamalla tuhannella 2020-luvun aikana. Vuonna 1907 valmistuneessa arkkitehti Selim A. Vanhan toimistorakennuksen uudistaminen ja avaaminen yleisölle on kaupunkikuvallisesti tärkeää. Rakennuksen katolle valmistuu 500 neliön kokoinen kattoterassi merinäköalalla niin asukkaiden kuin vierailijoidenkin käyttöön. Vetovoimainen kantakaupunki on koko Helsingin etu, niin asukkaiden, yrittäjien kuin matkailijoidenkin näkökulmasta, toteaa Arkkitehdit Soini & Horto Oy:n arkkitehti Petteri Piha. Rakennuksen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota rakennuksen uniikkeihin yksityiskohtiin sekä rakennuksen historialliseen henkeen. Tiloihin avataan monipuolisia palveluita kuten ravintoloita, korttelibaari, leipomokahvila, hyvinvointipalveluita sekä Katajanokan ensimmäinen Alko. Katajanokan alueella on käynnistynyt viime vuosina merkittäviä rakennushankkeita, joiden myötä alueen asukasmäärän on arvioitu Katajanokan historiallinen makasiini uuteen loistoon Katajanokan historialliseen makasiiniin rakennetaan muun muassa asuntoja. n. Jungmann tuo alueen asukkaille lisää valinnanvaraa palveluihin ja keskeisen sijaintinsa vuoksi elävöittää myös koko keskustaa. Lindqvistin suunnittelemassa Katajanokan vanhassa makasiinirakennuksessa on käynnissä mittava peruskorjaushanke, joka valmistuu ensi keväänä. 69 H elsingin Katajanokalla sijaitseva historiallinen makasiini aukeaa uudessa loistossa keväällä 2022 Vanhaan makasiinirakennukseen tulee uusia vuokra-asuntoja, ravintoloita, korttelibaari, kattoterassi sekä Katajanokalle kauan kaivattu Alko. Suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota kestävän kehityksen mukaisiin valintoihin, ja rakennukselle tullaan hakemaan vastuullisuusnäkökulmat laajasti huomioiva LEED Platinum -ympäristösertifikaatti. Kruunuvuorenkadulla sijaitseva kulttuurihistoriallinen makasiini on ollut viime vuosina toimistokäytössä, mutta ensi keväänä siihen avautuu Jungmann, uusi palvelut ja asumisen yhdistävä kohtaamispaikka. Jungmannin pääsuunnittelijana on toiminut Arkkitehdit Soini & Horto ja sisustusarkkitehtina Puroplan Oy. – Elinvoimaisen kaupungin ja keskustan säilyttämisessä näillä vanhoilla arvoalueilla on merkittävä rooli. Kymmeniä asuntoja Jungmannin kiinteistöön valmistuu 64 modernia vuokra-asuntoa sekä korkeatasoisia kalustettuja huoneistoja väliaikaiseen asumiseen. Jungmannin on määrä valmistua loppukeväästä 2022 ja asuntojen ennakkomarkkinointi alkoi 19.11.2021. Uuden asunnot ja palvelut yhdistävän korttelin nimeksi tulee Jungmann
Näin voidaan tukea ohjauksellisesti kaiken ikäisiä oppijoita. Kiertotalous näkyy kulman toiminnassa myös oppimisen sisältönä taiteita ja kulttuuria unohtamatta. Rakennuttajat ovat laatineet Kvs-säätiön kanssa aiesopimuksen, jonka mukaan korttelin yhteistiloihin ryhdytään suunnittelemaan Sivistyskulmaa. Kiertotalouskortteli valmistuu Kvs-säätiön 150-vuotisjuhlavuoden kynnyksellä, ja tavoitteena on avata toiminta juhlavuonna 2024.. – Kiertotalouskortteli oppimisympäristönä mahdollistaa kestävän kehityksen tuomisen koulutussisältöihin konkreettisesti. Korttelin rakennuttajia ovat Yrjö ja Hanna -säätiö sekä NAL Asunnot Oy. Kortteli sijoittuu osoitteeseen Länsisatamankatu 33/Hyväntoivonkuja 1. Sisältöjä kehitetään yhdessä kaupunkilaisten kanssa. 70 Yhteisöllinen asuminen yhdistetään elinikäiseen oppimiseen Kiertotalouskortteli Helsingin Jätkäsaareen Helsingin Jätkäsaareen rakennetaan 2021-2024 Jätkäsaaren Kiertotalouskortteli. K yseessä on uudenlainen kansalaisoppimisen keskus, jossa kohtaavat yksilöt ja yhteisöt, asiantuntijat ja tutkijat sekä eri-ikäiset oppijat. Yhteisöllistä asumista Yhteisöllinen asuminen yhdistettynä elinikäiseen oppimiseen luo rakennuttajakumppaneiden ja Kvs-säätiön näkökulmasta uudenlaisia mahdollisuuksia, joita voidaan kehittää yhteisoppimisen periaatteella. Jätkäsaaren Sivistyskulman on tarkoitus palvella muun muassa Ruoholahden, Jätkäsaaren ja Hernesaaren alueilla asuvia eri-ikäisiä helsinkiläisiä sekä alueella työssäkäyviä ja vierailijoita. Kortteliin luodaan kaikille kansalaisille ja alueen asukkaille tapahtumatoimintaa sekä tuodaan Kvs-säätiön ylläpitämän Etelä-Helsingin kansalaisopiston tarjontaa. Kortteliin tulee esimerkiksi tilat monitoimityöpajoille, sanoo Etelä-Helsingin kansalaisopiston rehtori Mia Talikka
– Kvs:n kehittämän Sivistyskulman avulla jo lähtöjään innovatiivisesta Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelista tehdään kansainvälisesti erottuva 2020-luvun oppiva ja oivaltava kaupunkikortteli.” – Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelissa NAL Asuntojen nuoret asukkaat pääsevät mukaan asumisyhteisöön, jossa voi Sivistyskulmassa kehittää omaa osaamistaan ja taitojaan sekä kiertotaloudessa että muutenkin Etelä-Helsingin kansalaisopiston laajan kurssivalikoiman avulla, sanoo NAL Asuntojen toimitusjohtaja Samuli Killström. Kimmo Rönkä on säätiön kestävän tulevaisuuden asiantuntija. Tähän mennessä sivistyskulmamme on ollut virtuaalinen ja pop-up-periaatteella toimiva. Korttelin arkkitehteina ovat ARK-house arkkitehdit Oy (Yrjö ja Hanna -säätiö ja Sivistyskulma) ja INARO Arkkitehdit Oy (NAL Asunnot Oy). 71 – Ilmastomuutos on suurin ihmiskunnan haaste. Yrjö ja Hanna -säätiön tontille on suunnitteilla ARA-tuella rakennettavia yhteisöllisiä ja täysin esteettömiä asumisoikeusasuntoja sekä ikääntyneille tarkoitettuja täysin esteettömiä yhteisöllisiä vuokra-asuntoja. n Sivistyskulma sijoittuu Helsingin jätkäsaaressa kahteen kerrokseen avautuen sekä Hyväntoivonpuistoon että katutasolle Länsisataman kadulle. On hienoa, että yhteistyön avulla sivistyskulma saa myös pysyvän sijainnin, sanoo Kvs-säätiön toimitusjohtaja Lauri Tuomi. Hankkeen ARA-käsittely on vielä kesken. Lisäksi tilat, rakenteet ja komponentit ovat helposti irrotettavissa, korjattavissa, uusittavissa ja uudelleen käytettävissä. Sivistyskulman toimintaidea perustuu hybridityyppiseen tilojen käyttöön, jossa osa tiloista on Kvs:n hallintaan tulevaa pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen perustuvaa tilaa (ns. Jätkäsaaren Kiertotalouskortteli on myös mukana Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa sekä ympäristöministeriön Kasvua ja kehitystä -tukiohjelmassa. Pitkä elinkaari Jätkäsaaren Kiertotalouskortteli suunnitellaan ja rakennetaan kiertotalouden periaatteiden mukaisesti siten, että korttelin rakenteilla on pitkä elinkaari. Suunnittelukuva: ARK-house arkkitehdit Oy. Tästä syystä haluamme luoda uuden ajan oppimiskeskuksen ja kaiken ikäisten sivistyskulman, jotta me jokainen voimme tehdä osamme paremman maailman puolesta. Hän kertoo, että korttelin asemakaavan toteutuminen edellytti toimijaa, joka voisi liittää korttelin osaksi Jätkäsaaren kaupunginosaa kansalaistoiminnan avulla. co-learning-keskus) sekä vuosittaiseen käyttösopimukseen perustuvaa käyttöperusteisesti vuokrattavaa tilaa, kuten verstasja pajatilat. NAL Asunnot Oy:n tontille ollaan suunnittelemassa alle 30-vuotiaille nuorille tarkoitettuja ARA-vuokra-asuntoja. – Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelissa luodaan aivan uudenlaista aktiivista, osallistuvaa ja oppivaa kaupunkielämää, mitä tarvitaan kestävän tulevaisuuden saavuttamiseksi. Yrjö ja Hanna -säätiön toimitusjohtaja Petri Kokkonen sanoo, että säätiön strategiana on edistää kohtuuhintaista, vastuullista, ylisukupolvista ja yhteisöllistä kortteliasumista
Salissa pidettiin muun muassa useat SKP:n ja SKDL:n puoluekokoukset sekä Vasemmistoliiton perustava kokous vuonna 1990. Kulttuuritalon rakentaminen oli useiden vasemmistolaisten järjestöjen ja SKP:n suuri yhteistyöprojekti. Talon kadulle aukeavalla sisäpihalla on Wäinö Aaltoselta vuonna 1959 tilattu ja seuraavana vuonna pystytetty pronssinen suihkulähdeveistos Rakentajan käsi, joka esittää talon pienoismallia pitelevää suurta kämmentä. Viisikerroksinen toimistosiipi on verhoiltu kuparipellillä. Sen rakennuttivat Suomen kansandemokraattiset järjestöt. Kulttuuritalo valmistui vuonna 1958 ja kiinteistön historia on monivivahteinen. 72 S enaatti-kiinteistöt sen omistajana myy kiinteistöä ja tavoitteena on löytää arvokkaalle ja historialliselle kiinteistölle omistaja, jolla on kyky ja myös resurssit kiinteistön ja sen toiminnan kehittämiseen. Nykyään talon omistaa valtion liikelaitos, Senaatti-kiinteistöt. Talon toimistosiivessä toimivat alun perin SKP:n ja SKDL:n puoluetoimistot sekä usean SKDL:n jäsenjärjestön toimistot. Rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa lisää se, että rakentaminen toteutettiin suurelta osin vapaaehtoisvoimin talkootyönä. Senaatti-kiinteistöt on valtion omistama liikelaitos, jonka aiempi nimi oli valtion kiinteistölaitos. Kulttuuritalo, Sturenkadun varrella, suunHelsingin historiallinen Kulttuuritalo myynnissä Kulttuuritalo valmistui Helsingin Sturenkadulle vuonna 1958. Rakennustöiden kustannusarvio oli 350 miljoonaa markkaa, mutta bud. Vapaamuotoinen, kuparipeltikattoinen konserttisaliosa on verhoiltu Aallon Kulttuuritaloa varten muotoilemalla kiilamaisella punatiilellä. Kolmesta osasta Rakennus koostuu kolmesta osasta. Konserttisalin tuli soveltua sekä puheettä musiikkitilaisuuksille. niteltiin kulttuurija järjestötoimintaa varten. Rakennuksen Sturenkadun puoleisella sivulla on kokonaisuutta yhdistävä, pitkä kupariverhoiltu katos. Sen lisäksi myynnissä on myös siihen liittyvä entinen kotitalousoppilaitos. Talo oli kansandemokraattisten järjestöjen hallinnoiman Kulttuurityö-yhdistyksen omistuksessa 1990-luvun alkuun saakka, kunnes Suomen kommunistisen puolueen konkurssista johtuneet velat pakottivat ne luopumaan siitä. Tarinan mukaan Aalto luonnosteli rakennuksen alun perin Klubi-merkkisen tupakka-askin kanteen. Punatiilistä Kulttuuritaloa pidetään yhtenä Alvar Aallon päätöistä. Se saikin poliittisista syistä lisänimen silppiliiteri. Rakennus on ensimmäinen Aallon pääkaupunkiseudulle suunnittelema puhtaasti julkinen rakennus. Näitä kahta osaa yhdistää matala siipi. Valtakunnallisesti kuuluisa, Helsingissä sijaitseva, Kulttuuritalo on myynnissä. Kulttuuritalo on Alvar Aallon suunnittelema rakennus ja se on suojeltu. Talo toimi kommunistien pesäpaikkana, jonka vuoksi monet vierastivat ja ehkä suorastaan boikotoivat Kulttuuritaloa. Talo on suojeltu Suomen valtioneuvoston päätöksellä vuodesta 1989 muun muassa rakennustaiteellisen ja kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi. Kulttuuritalo on teräsbetonirunkoinen
Hankkeeseen osallistui yli 5 000 talkoolaista, jotka tekivät yhteensä 130 000 työtuntia. Rakennus oli pääasiallisesti SKP:n rahoittama. Hän kuoli Helsingissä marraskuussa 1999. Louhintatyöt alkoivat talvella 1955. Konserttisalin tuli soveltua sekä puheettä musiikkitilaisuuksille. Kalliota louhittiin yli 30000 kuutiometriä ja talon peruskivi muurattiin saman vuoden syksyllä. n Kulttuuritalo rakenettiin kulttuurija järjestötoimintaa varten. Eino Halme toiminnanjohtajana 11-vuotiaana Eino Halme hankki jo omat ensimmäiset tienestinsä Högforsin tehtaalla Karkkilassa ja koulun päätyttyä hän meni vakituisesti töihin valimoon. Tässä tehtävässä Eino Halme työskenteli vuoteen 1973 asti, jolloin hän jäi eläkkeelle. Eino Halme tunnetaan myös kirjailijana. Työt tehtiin suurelta osin talkoovoimin, työväenliikkeen henki oli vahva. Sen sijaan pieniä lahjoituksia saatiin silloisesta Neuvostoliitosta ja muista sosialistisista maista. Asuma Palvelut toimii pääkaupunkiseudulla tarjoten isännöinti-, kiinteistönhoitoja siivouspalveluja yli 50 vuoden kokemuksella. Vuonna 1934 hän suuntasi Helsinkiin ja Strömbergin valimoon, missä hänestä tuli pääluottamusmies. Suomen valtio tai Helsingin kaupunki ei myöntänyt hankkeeseen suoraa tukea. 73 jetti kohosi lopulta 480 miljoonaan markkaan. Sen jälkeen, kun Halme oli työskennellyt kahdeksan vuotta toimitsijana ammatillisissa ja poliittisissa järjestöissä, hänet kutsuttiin toiminnanjohtajaksi Kulttuuritaloon. Käy sivuillamme www.asumapalvelut.fi ja pyydä tarjous! Isännöinti • Kiinteistönhuolto • Siivous • Tekniset asiantuntijapalvelut Asuma on paras osuma!
www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p. 02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi
PRO WWW.MASITOOLS.FI. PRO-merkillä varustetut tuotteet soveltuvat erityisesti ammattilaiskäyttöön. AMMATTI LAISEN VALINTA. Tuotteista löydät lumityövälineiden lisäksi erilaisia työvälineitä kiinteistöhuoltoon, puutarhaan sekä maatalouskäyttöön
Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Energia-asioita korostava kiinteistöalan ammattilehti Kiinteistö & energia on suunnattu kiinteistöalan ammattilaisille; kiinteistön omistajille/ kehittäjille, suunnittelijoille, rakentajille, isännöitsijöille ja taloyhtiöpäättäjille. Voit tehdä tilauksen Netissä: www.kiinteistojaenergia.. Puhelimitse: Tilaajapalvelumme palvelee numerossa 09 413 97 300 ma-pe klo 9.00-11.30. Postitse: Täytä oheinen tilauskortti ja lähetä se postitse, postimaksu on maksettu puolestasi. Lehden teemoina ovat mm. Mainitse tilatessasi koodi UUSI2022 Uusille kestotilaajille kolme numeroa KAUPAN PÄÄLLE!. Lehti käsittelee kiinteistöjen rakentamista, kunnossapitoa, korjausta ja kehitystä sekä erilaisia alaan liittyviä ratkaisuja, erityisesti energianäkökulmaa huomioiden. energiatehokkuus, uusiutuva energia, korjausrakentaminen, taloyhtiöiden suunnittelu ja johtaminen, kiinteistöhuolto, talotekniikka, kiinteistöhallinnan uudet teknologiat ja turvallisuus
Kiinteistö Kiinteistö Nro 6/2021 7,50€ & & energia energia Geotermisestä lämmöstä kivihiilen korvaaja. Kesätöistä apua kiinteistönhoidon työvoimapulaan Häiriöistä enemmän ilmoituksia isännöitsijöille Kiinteistön brändäyksellä enemmän vuokralaisia ja tuottoa UUTUUS! Lehdessä nyt kiinteistökehityksen teemasivut Uutuutena kiinteistökehityssivut. Tarjous koskee vain uusia tilauksia, ulkomaan tilauksiin lisätään postimaksu 20€. Lahjatilauksen saaja: ........................................................................................................................................................ Lähiosoite: .............................................................................................................................................................................. Puhelin: .................................................................................................................................................................................... Sähköposti: ............................................................................................................................................................................ Lähiosoite: .............................................................................................................................................................................. Postinumero ja -toimipaikka: ........................................................................................................................................ Tilaus on kestotilaus ja se jatkuu automaattisesti tarjousjakson jälkeen kulloinkin voimassa olevaan hintaan, ellei sitä irtisano viimeistään viikkoa ennen seuraavan numeron ilmestymistä. TILAUSKORTTI Karprint Oy Sopimus 5003505 00003 VASTAUSLÄHETYS Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos! Tilaan Kiinteistö ja energia -lehden kestotilauksena hintaan 68 € ja saan kolme numeroa kaupan päälle Nimi: .......................................................................................................................................................................................... Tarjous on voimassa 31.1.2022 asti. Postinumero ja -toimipaikka: .......................................................................................................................................
ovella® Citypark® PYÖRÄNOJA (Pat.Reg. krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. Koko Uudenmaan alueella. 0103372720 • www.ovella.. Kysy nyt 3 Perustus. ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. • info:ovella@ovella.. ›› KAIKKI KATTOTYÖT ›› KATTOREMONTIT ›› HUOLTO JA KORJAUSTYÖT ›› SADEVESIJÄRJESTELMÄT ›› KATTOPESUT JA SAMMALEEN POISTOT ›› KATTOTURVATUOTTEET UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi PYYDÄ MEILTÄ TARJOUS! www.kiinteistohuoltotoivonen.com puh: 0400-409121, Olli Toivonen Tunnollista kiinteistöhuoltoa jo 20 vuoden ajan Helsingin Kalliossa ja ympäristössä Sakarinkatu 4, 00530 Helsinki Kiinteistöhuolto Toivonen Oy Telineet Kattoremontit Ovella Systems Oy • P. FI10333) • järjestyksessä säällä kuin säällä! • kestävä ja muodokas pyöräparkki! • Varusteet: kumpare, organisointiketju, katos, sähköpyöränlataus. ovella® systems organisoi vuonna 2021. www.2727350.. LIIKEHAKEMISTO 78 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A, 5
TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen, p. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.. Kiinteistö Kiinteistö & energia Konevuokraus Rakennussuunnittelu www.ikkuna-asiantuntija.. 09-726 0077 asiantuntijamestarit@kolumbus.fi O Y ASIANTUNTIJAMESTARIT LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ikkunaremontit. LIIKEHAKEMISTO 79 Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Teuvo Pakkalan tie 8 N, 00400 Helsinki Puh. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto-karlsson.
– Isännöitsijäntodistus on asiantuntijatyötä, johon tiivistyy iso määrä eri asioista koottua tietoa ja niiden ylläpitämistä. 80 I sännöitsijäntodistuksen merkitys asuntokaupassa ei muutu, vaikka taloyhtiöiden tietoja siirretään sähköiseen tietojärjestelmään. Maakosteabetoni myös kuivaa puolet nopeammin perinteiseen märkäbetoniin verrattuna ja on siten pinnoituskuiva aikaisemmin. Isännöitsijäntodistuksella annetaan jatkossakin asuntokaupassa tarvittavia olennaisia tietoja. Ylläpito toteutetaan yleensä paperilla ja manuaalisesti. Yrityskauppa kasvattaa erityisesti Heikkinen Yhtiöiden maakosteabetoniliiketoimintaa, mutta vahvistaa myös kovabetoniliiketoimintaa ja organisaation palveluvalikoimaa. Enemmän kuin tuloste Isännöitsijäntodistuksen sisällöstä on säädetty asunto-osakeyhtiölaissa, ja todistusta koskevassa asetuksessa on säädetty sisällöstä vielä lakia tarkemmin. Heikkinen Yhtiöt yhdistää maakosteaja kovabetoniliiketoiminnan yhdeksi liiketoiminta-alueeksi, jota ryhtyy vetämään EcoFloor Finlandin toimitusjohtaja Tomi Kanto. Maakosteabetonilla on useita huomattavia etuja perinteiseen märkäbetoniin nähden. Joskus voi toki olla niin, ettei isännöinnillä ole kaikkea isännöitsijäntodistukseen kaivattua tietoa, mutta tällöin todistuksessa pitäisi kertoa, miksi esimerkiksi jotain korjaustietoa ei ole, Mia Koro-Kanerva huomauttaa. Isännöinnin roolina on varmistaa, että todistus sisältää aina oikean ja ajankohtaisimman tiedon. n n Heikkinen Yhtiöt Oy osti maakosteaja pumpputasoiteurakoitsijana toimivan hämeenlinnalaisen EcoFloor Finland Oy:n. Hänen mukaansa on epätodennäköistä, että sähköinen järjestelmä tulisi koskaan kattamaan kaikkien suomalaisten taloyhtiöiden tiedot. Näissä laitteissa on varsinaisen sähköautokäyttöön tarkoitetun tyypin 2 pistorasian sijaan tavallinen maadoitettu pistorasia ja nämä laitteet muistuttavat usein rakenteeltaan autolämmityskoteloita. Maakosteabetonin markkinat ovat kasvussa. EcoFloor -nimi jää elämään Heikkinen Yhtiöillä maakosteabetonilattian tuotenimenä. – Asuntokauppatilanteissa tarvitaan jatkossakin koko ajan muuttuvaa ja päivittyvää tietoa, jonka päiväkohtainen ylläpitäminen pysyy todennäköisesti jatkossakin isännöitsijän hyppysissä sähköisestä Huoneistotietojärjestelmästä huolimatta, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Tällaiset tietokannasta saatavat tiedot mahdollistavat muun muassa paremmin automatisoidun luotonannon, joka lisää asuntokaupan sujuvuutta, toteaa Mia Koro-Kanerva. – Huoneistotietojärjestelmällä Isännöitsijäntodistuksen merkitys säilyy Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva korostaa, että jatkossakin asuntokauppojen yhteydessä isännöitsijätodistuksella annetaan tärkeitä tietoja. Betonimassa tuotetaan pienemmällä vesi-sementtisuhteella paikan päällä. STK koostaa tilaston kaikkiaan 15 sähköteknisen alan valmistajaja maahantuojayrityksen myyntiluvuista. Näissä taloyhtiöissä tietoja ei välttämättä koota tai ylläpidetä ollenkaan tai sitä ei ainakaan tehdä aktiivisesti. Myyntitilasto osoittaa, että latauslaitteita on hankittu lähes jokaisen vuonna 2021 myydyn 33 213 sähköauton lataustarpeisiin. Se on siis paljon enemmän kuin yksi tuloste. Asuntokauppatilanteessa todistus saa olla enintään kolme kuukautta vanha. Yrityskaupan jälkeen Heikkinen Yhtiöt on Suomen toiseksi suurin maakosteabetonin toimittaja. Parhaimmillaan isännöitsijäntodistuksesta voi lukea taloyhtiön korjaushistorian ja –suunnitelmat, taloustilanteen ja sen, kuinka taitavasti taloyhtiö on hoidettu isännöinnin ja hallituksen puolesta. Yhtiö toimii Etelä-Suomen ja Pirkanmaan alueilla ja sen liikevaihto oli viime vuonna 1,6 miljoonaa euroa. n Sähköautojen latauslaitteita asennettu yli 30 000. Peruslatauslaitteiden 22 kW nimellisteho mahdollistaa nopean latauksen, mutta latausteho voidaan ensiasennuksessa rajoittaa alemmalle tasolle ja nostaa helposti myöhemmin. Latauspisteen pistorasia on tyypiltään Type 2, joka on suunniteltu käytettäväksi pääasiallisesti sähköauton lataukseen. Niiden tarjoama latauspisteiden määrä oli 54 prosenttia kaikista latauspisteistä. Tämä johtuu siitä, että taloyhtiöistä karkeasti puolet ovat ammattimaisen isännöinnin ja isännöintijärjestelmien ulkopuolella. Nopean kuivumisajan johdosta riski sisäilmaongelmista märkien betonilattioiden osalta on pienempi. Se on vähäisemmän vedenkulutuksen ansiosta perinteistä märkäbetonia ekologisempi vaihtoehto. Vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin tilastoluvuissa myynniltään suurimmaksi nousevat peruslatauslaitteet. Tilasto täydentää julkisten latauspisteiden tilastoa ja kertoo etenkin kotija työpaikkalatauksen kehityksestä. Vuoden kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana laitemyynti kattoi 30 702 latauspistettä. – Asuntokauppatilanteissa tarvitaan jatkossakin koko ajan muuttuvaa ja päivittyvää tietoa, jonka päiväkohtainen ylläpitäminen pysyy todennäköisesti jatkossakin isännöitsijän hyppysissä sähköisestä Huoneistotietojärjestelmästä huolimatta. n Heikkinen Yhtiöt osti EcoFloor Finland Oy:n n Sähköteknisen Kaupan Liiton (STK) uusin tilasto kiinteistöihin asennettavien sähköajoneuvojen latauslaitteiden määristä kertoo myynnin jatkuneen tasaisesti noin 10 000 latauspisteen kvartaalivauhdilla. Kotitalouspistorasialla varustetut noim 2–3 kW tehoiset latauslaitteet ovat tilastossa mukana 45 prosentin osuudella. Yksi latauslaite voi sisältää useita latauspisteitä. Maakosteabetoni on lisäksi mittatarkkaa ja kutistuu vähemmän kuin märkäbetoni. Kuva: Kuvat: Aleksi Poutanen/ Isännöintiliitto on ainakin rooli muuttumattomien tietojen, kuten taloyhtiön korjaushistorian tai tilinpäätöshetken yhtiölainatilanteen, ylläpitäjänä. Tilastoista voi päätellä, että lähes kaikki myydyt peruslatauslaitteet sisälsivät vain yhden latauspisteen. Isännöitsijäntodistus on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä asiakirjana sekä pankeille, välittäjille ja asunnon ostajille. Oma rooli Siinä missä isännöitsijäntodistuksen rooli on kertoa päiväkohtaiset tiedot, tulee sähköisellä järjestelmällä olemaan paikkansa pysyvien perustietojen kerääjänä. Siksi niitä valitaan myös kiinteistöihin, joissa sähköjärjestelmä ei vielä salli latausta maksimiteholla
Tehtaan on määrä käynnistyä jo helmikuussa 2022. Tämä mahdollistaa kiinteistöjen salkutuksen ja vertailun keskenään useita eri parametrejä käyttäen. Vastausten perusteella muodostuu kohdekortti, jossa eri rakennusosien, rakenteiden ja järjestelmien kunto ilmoitetaan selkeän pisteytyksen avulla. Näitä tutkimustuloksia tukevat myös Pelastustoimen tilastot, jotka kertovat, että viimeisen viiden vuoden aikana puolessa taloyhtiöiden asuntopaloista ei ollut palovaroitinta lainkaan tai varoittimessa ei ollut paristoa tai se ei toiminut. Menetelmän kautta syntyy kiinteistön käyttötarkoituksen ja korjausten rajaehdot huomioiva PTS-suunnitelma, joka on arvokas työkalu kiinteistön arvon säilyttämisessä. Tehtaalla on vuosien saatossa valmistettu lähes kolme miljoonaa neliömetriä erilaisia seinätuotteita pääasiassa asuinrakentamisen tarpeisiin. Tässä on otettu huomioon vuosina 2009–2018 kaikki ne asuntopalot, joissa palovaroittimen toiminta oli tiedossa, Telaranta jatkaa. Menetelmä ei palvele vain yksittäisiä taloyhtiöitä, vaan myös esimerkiksi kuntia ja kiinteistösijoitusyhtiöitä, kun menetelmää hyödyntäen voidaan tehdä suurtakin kiinteistömassaa koskeva yhteenveto ja data-analyysi. Kaksi vuotta suljettuna olleen tehtaan avaaminen perustuu vähähiilisten tuotteiden tehokkaan valmistuksen mahdollistavaan tehtaan logistiikkaan ja seinäelementtien kysynnän kasvuun päämarkkina-alueilla. – Suomalaista yhteiskuntaa nopeasti muokkaava kaupungistuminen ja koko rakentamisen maailmaa koskevat ilmastonmuutoksen haasteet ovat aikamme suurimpia muutosajureita. – Tilanne ei ole kuitenkaan näin hyvä, sillä havaitsimme ARAn kanssa tekemässämme tutkimuksessa, että 70 prosentissa vuokra-asunnoista on jokin puute palovaroittimissa, niitä ei ole riittävästi, ne eivät toimi, ne ovat liian vanhoja tai ne on väärin asennettu, SPEKin johtava asiantuntija Kari Telaranta sanoo. Kohdekortti sisältää tuleville vuosille laaditun korjaustarvesuunnitelman, jossa eri korjausten kiireellisyys on otettu huomioon. n Taloyhtiöiden korjaustarpeet selkeämmin esille. Haluamme vastata seinäelementtien ja vähähiilisten tuotteiden kasvavaan kysyntään erityisesti pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kasvukolmiossa. Anturasta antenniin ulottuva kiinteistön arviointi sekä sen pohjalta määritetyt kiinteistön korjaustarpeet ja tulevat kustannukset on laajempi vaihtoehto suppealle, pelkät tulevat korjaustarpeet luettelevalle PTS:lle. Sen mukaan 96,5 prosenttia suomalaisista ilmoittaa, että kodista löytyy palovaroitin. Suomalaisten varallisuudesta suurin osa on kiinteistöissä. Tämän jälkeen kiinteistössä tehdään kohdekäynti, jonka aikana monialainen asiantuntijaryhmä käy läpi satojen eri kriteerien muodostaman tarkastuslistan. – Lisäksi kuolemaan johtaneissa tulipaloissa noin 63 prosenttia asunnoista oli ilman palovaroittimia tai ne eivät olleet toimintakunnossa. Taloyhtiöt voivat lisätä merkittävästi asukkaidensa turvallisuutta ja pelastaa ihmishenkiä asennuttamalla kaikkiin asuntoihin palovaroittimet ja pitämällä ne toimintakunnossa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön julkaisemasta tutkimuksesta käy ilmi, että vuokrataloasunnoissa peräti 70 prosentissa oli puutteita palovaroittimissa. Tähän tarpeeseen FCG Finnish Consulting Groupissa on kehitetty uusi menetelmä. 81 n Puolet taloyhtiöiden tulipaloasunnoista oli ilman toimivia palovaroittimia vuosina 2016– 2020, kertovat pelastustoimen tilastot. Kangasalan tehtaan sijainti tukee tätä tavoitetta erinomaisesti, sanoo Consolis Parman toimitusjohtaja Hannu Tuukkala. Olemme tottuneet ajattelemaan, että melkein kaikilla on palovaroitin, ja näin myös kertoo Pelastusopiston tekemä kansalaistutkimus Suomalaisten pelastusasenteet 2020. Valveutuneet kiinteistöjen omistajat ja taloyhtiöt teettävät kyllä rakennusosakohtaisia kuntoarvioita, mutta kokonaiskuva kiinteistön kunnosta ja siitä, mitä kustannuksia tuleville vuosille kohdistuu, on usein hukassa. n Parma panostaa vähähiilisiin tuotteisiin Toivotamme lukijoillemme ja ilmoittajillemme Hyvä joulu ek onne ist uu vuo ! Kiinteistö Kiinteistö && energia energia n Kiinteistöjen kokonaisvaltaisen kunnon sekä tulevien korjausten ja niiden kustannusten arviointiin tarvitaankin nykyistä selkeämpi, helppokäyttöisempi ja kustannustehokkaampi työkalu. Kangasalan tehdas työllistää ensi vaiheessa noin 30 henkilöä ja täydessä tuotantovalmiudessa henkilömäärä nousee lähes sataan. Menetelmä perustuu kahteen työvaiheeseen: Ensin käydään läpi kiinteistön lähtötiedot ja dokumentit. n Puolet taloyhtiöiden asunnoista ilman toimivia palovaroittimia n Betonielementtien valmistaja Consolis Parma avaa uudelleen Kangasalan tehtaansa. Korjaustarpeiden kustannukset perustuvat olemassa olevaan ja todellisten kustannusten perusteella tarkennettuun kustannusdataan. Näin kiinteistön omistajat, kuten taloyhtiön osakkaat, pysyvät aidosti tietoisina tulevista investointitarpeista ja -kustannuksista, eivätkä kiinteistöstä kiinnostuneet uudet ostajaehdokkaat joudu tekemään ostopäätöstä puutteellisen tiedon varassa. Consolis Parman julkisivuja seinäelementtejä valmistava tehdas valmistui Kangasalle vuonna 1991. Tulipaloja taloyhtiöiden asunnoissa oli lähes 8 300 vuosina 2016–2020
Lopulliset investointipäätökset ovat juuri tekeillä ja sen jälkeen asemakaava siirtyy kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kalliin kertainvestoinnin sijaan Voltan tarjoaa uusien kerrostalojen rakennuttajille ja asuntojen ostajille edullisen ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon nousevien kustannusten kaukolämmölle. Merkittävä päästövähennys Kiinteistöjen lämmityksen osuus on yli neljännes Suomen kokonaispäästöistä. Lisäksi järjestelmä mahdollistaa asuntojen viilennyksen. 82 n Hyvä vuokranantaja -palkinto on jaettu ensi kertaa. – Hyvä vuokranantaja saa parhaimmillaan vuokralaisen tuntevan, ei pelkästään tervetulleeksi asuntoon, vaan tervetulleeksi kotiin. Tarkoituksena on purkaa Mellunmäessä, lähellä metroasemaa, seitsemän 1960 -luvulla valmistunutta kerrostaloa ja rakentaa tilalle 16 täysin uutta. Yksityiset vuokranantajat tarjoavat kodin lähes puolelle miljoonalle suomalaiselle. – Ympäristöystävällisen lämmitysmuodon valinta on ehkä suurin teko, jonka voi omien päästöjen vähentämiseksi tehdä, Aalto-yliopiston tutkijatohtori Jussi Vimpari arvioi. Taloyhtiöiden osakkeenomistajat ovat hyväksyneet sijoittajaryhmän ostotarjouksen ja ovat sitoutuneet myymään asunto-osakkeensa. Aiemmin lämpöinvestointi on jäänyt rakennuttajan vastuulle. – Tavoittelemme aluksi noin 30–50 kohteen vuotuista rakentamista Suomessa. Mellunmäen kortteliprojekti on yksi suurimmista yksityisten asunto-osakeyhtiöiden purkavan uusrakentamisen hankkeista koko Suomessa. – Hyvä vuokranantaja osaa asettua vuokralaisen asemaan, noudattaa Hyvää vuokratapaa sekä reiluja ja oikeudenmukaisia toimintatapoja, kuvailee Vuokralaisten toiminnanjohtaja Anne Viita. Yksittäinen taloyhtiö hyötyy myös Voltanin keskitetystä operoinnista ja huollosta, jotka mahdollistavat erillistä toimijaa edullisemman ja tehokkaamman lämmöntuotannon. Palkinto jaettiin marraskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa. Peräti seitsemän 1960-luvulla rakennettua kerrostaloa korvataan 16 uudella rakennuksella Mellunmäessä itäisessä Helsingissä. n Uusi kerrostalojen maalämpöyhtiö keräsi miljoonasijoituksen Voltanin maalämpöhankkeen louhinnat valmistuivat kesällä 2021 Espoon Laajalahdessa.. Valtakunnallinen vuokralaisia edustava järjestö Vuokralaiset ja yksityisiä vuokranantajia ja asuntosijoittajia edustava järjestö Suomen Vuokranantajat valitsivat palkinnonsaajat verkossa kerättyjen ehdotusten pohjalta. Voltan tekee itse investoinnin lähienergiajärjestelmiin, vastaa maalämmön teknisestä toteutuksesta ja jää taloyhtiölle pitkäaikaiseksi lämmöntuottajaksi. Uudeksi hallituksen puheenjohtajakseen Jukka Ruuskan valinnut Voltan investoi lähivuosina uudisrakentamisen maalämmityksen ja -viilennyksen järjestelmiin kymmeniä miljoonia euroja. n 1960-luvun kerrostaloja purkuun Helsingissä n Vaihtoehtoa kerrostalojen kaukolämmölle tarjoava uusi suomalainen energiayhtiö Voltan Lähienergia on kerännyt vajaan miljoonan euron kasvurahoituksen joukolta nimekkäitä sijoittajia. Nykyiset talot ovat kolmikerroksisia. n Hyvä vuokrantaja -palkinnot jaettu ensimmäisen kerran Suomen ensimmäinen automatisoitu ruoan verkkokaupan keräilyjärjestelmä n Helsingissä aiotaan purkaa vanhoja kerrostaloja. Asukkaille uusi lämmitysmalli on kaukolämpöä edullisempaa ja puhtaampaa. Maalämpöja lämpöpumpputeknologioilla tuotettu lämpö voi vähentää lämmityksen hiilidioksidipäästöjä yli 80 prosentilla. Nykyisissä kiinteistöissä putkiremontteja ei ole tehty. Tulevaisuudessa Kauppakeskus Ruoholahden tiloista löytyy järjestelmä, jonka 45 automatisoitua robottia varmistavat toimitukset K-ryhmän ruoan verkkokaupasta. Yksittäisen taloyhtiön päästöjen säästö vastaa arviolta kaikkien taloyhtiössä asuvien asukkaiden polttomoottoriautojen päästöjä. Yksityiset, pienet vuokranantajat tarjoavat kodin lähes puolelle miljoonalle suomalaiselle. Pääkaupunkiseudulla lämmitys vastaa yli puolesta kaikista päästöistä. Vuokralaiset ry ja Suomen Vuokranantajat ry valitsivat palkinnonsaajat verkossa kerättyjen ehdotusten pohjalta. Vuokranantajana Miika on osoittanut todellista hyvän vuokranantajan pelisilmää, sillä vaikeana korona-aikana Miika on tehnyt vuokralaistensa elämästä helpompaa yksinkertaisilla, pienillä, mutta vuokralaisille valtavan merkittävillä eleillä, verkkokyselyssä kehutaan Miika Lipiäistä. n n Antilooppi ja Kesko ovat solmineet uuden pitkäaikaisen vuokrasopimuksen Helsingissä sijaitsevan kauppakeskus Ruoholahden -5 kerroksesta, jonne rakennetaan Suomen ensimmäinen kaupan yhteyteen tuleva, automatisaatiota hyödyntävä ruoan verkkokaupan keräilyjärjestelmä. Palkinnolla halutaan nostaa esiin arjen hiljaisia hyväntekijöitä ja kannustaa yksityisiä vuokranantajia hyvään vuokranantajuuteen. Palkinnon saivat MG asunnot -konseptin luonut Markus Grahn Lahdesta sekä Miika Lipiäinen Helsingistä. Uudet rakennukset tulevat olemaan osin jopa 12-kerroksisia, joten maisema muuttuu. Tämä tarkoittaisi vuotuista noin 1 200 tonnin hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, Voltanin toimitusjohtaja Miikka Lemmetty kertoo. Ympäristöystävällinen lämmitys on myös taloudellisesti turvallinen vaihtoehto, kun nopeasti nousevat saastuttavien energiamuotojen hinnanheilahtelut ja päästömaksut eivät ole riskinä lämmityskuluille. – Palkinnolla halutaan nostaa esiin arjen hiljaisia hyväntekijöitä ja kannustaa yksityisiä vuokranantajia hyvään vuokranantajuuteen, sanoo Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Sanna Hughes
Posti Green Posti Oy LHT Posti Lehti ISOVER PREMIUM 33 LÄMMITTÄÄ. Tämä ekologinen huippueriste ei myöskään pölise, ei kutise, on nopea asentaa ja eristää myös ääntä. Kuuma juoma ei pitkään lämmitä.. 9 % AIEMPAA ENEMMÄN. Tutustu: isover.