Kopponen vaihtoi alaa isännöitsijäksi Muuttuva ilmasto lisää rakenteiden homehtumisriskiä. Taikuri Jori A. Nro 8/2023 9,50€ Lahti mielummin korjaa Lahti mielummin korjaa kuin purkaa kiinteistöjä kuin purkaa kiinteistöjä Miksi rakennetaan ahtaita asuntoja
Valloxilta energiatehokkaat ilmanvaihtoratkaisut asuntoihin ja toimitiloihin MyVallox MyVallox-ilmanvaihtokoneet huolehtivat kodin raikkaasta sisäilmasta automatisoidusti ja tarpeenmukaisesti. Vallox Pureo Kompaktit Vallox Pureo -ilmankäsittelykoneet sopivat toimija liiketiloihin sekä julkisiin rakennuksiin. MyVallox-koneista löytyy sopiva vaihtoehto kaikenkokoisiin asuntoihin niin uudiskuin saneerauskohteissa. Tyypillisiä kohteita ovat liiketilat, toimistot, päiväkodit ja koulut sekä liikuntatilat.
Yhteensä siis yli 90 prosenttia suomalaisista suhtautuu tuulivoimaan positiivisesti tai neutraalisti. Nyt on hyvä hetki vähintäänkin valmistella taloyhtiöissä tulevia remontteja. 30 Energiansäästö on kaikille tuttu käsite, mutta mitkä asiat sen onnistumiseen vaikuttavat. Puun ja muun bioenergian lisäämistä tai pitämistä nykytasolla sähköntuotannossa toivoo 75 prosenttia vastaajista. Karkkilan Rautaruukki on tästä yksi surullinen esimerkki. Tämä johtuu rakennuttajien tarpeesta tehostaa asuntojen neliöitä. Tuulivoima onkin vahva keino ilmastopäästöjen vähentämiseksi, ja samalla sen etuja ovat kotimaisuus, puhtaus ja edullisuus. Sivu 26 Taikuri vaihtoi alaa isännöitsijäksi Entinen taikuri ja Big Brotherin voittanut mies kokeili useita aloja, kunnes opiskeli koronan aikana uuden ammatin. A jankohtaista S isältö 8 / 2023 10 Kiinteistöalan uutisia. Sivu 6 Tuulivoima toiseksi halutuin energiantuotantomuoto . Sekoitettu omistusrakenne ehkäisee eriytymistä Onnistunut ja vahva asuntopolitiikka on keino ehkäistä asuinalueiden eriytymistä. Mistä tämä johtuu. 42 Jyväskylän Tourulan vanha kivääritehdas modernisoitiin yrityskeskukseksi. 48 Lahden kaupunki haluaa olla vetovoimainen kestävän kehityksen edelläkävijä. Isännöitsijänä toimiva Jori A. – Tämän patouman purkautuminen tulee jossain vaiheessa vääjäämättä johtamaan markkinoiden ylikuumenemiseen. Kyselyyn vastanneet tunnistivat hyvin yhteiskunnan sähköistymisen ja käynnissä olevan energiamurroksen. – Tällä hetkellä Suomessa on hyvä tilanne, meillä ei ole samalla tavalla eriytyneitä asuinalueita kuin on Ruotsissa, ja monessa muussa Euroopan maassa, sanoo Kohtuuhintaisten vuokraja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen. 56 Moni taloyhtiö varsinkin Itä-Suomessa on pulassa venäläisten osakkaiden vastikerästien vuoksi. Tuulivoima on Suomen toiseksi halutuin energiantuotantomuoto ja suurista tuotantomuodoista ykkönen, kertoo Energiateollisuuden vuosittain toteuttama kyselytutkimus. Puun ja muun bioenergian lisäämistä tai pitämistä nykytasolla sähköntuotannossa toivoo 75 prosenttia suomalaisista, selviää Energiateollisuus ry:n Iro Researchilla teettämän tutkimuksen tuloksista. Bioenergialla vahva suomalaisten tuki . 58 Asunto-osakeyhtiö voi joutua konkurssiin siinä missä muutkin yhtiöt, vaikka niiden konkurssit ovat toistaiseksi olleet harvinaisia. Kopponen kokee löytäneensä oman alansa. Viime vuosina uudistuotannossa on tehty paljon ahtaita, pieniä, putkimaisia asuntoja. 54 Kouvola kaupunki peruskorjaa suojellun teatterirakennuksen ja rakentaa teatterille lisää tiloja, muun muassa uuden salin näyttämöineen. 70 Kauppakeskuksen suosio kasvaa yhä. Vastaajien mukaan kohtuullinen energian hinta sekä päästövähennykset ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat tärkeimmät asiat, joita poliittisilla päätöksillä tulisi juuri nyt tavoitella. Sivu 74 Miksi rakennetaan pieniä ”putkiasuntoja”. 38 Lattialämmitysten älykäs optimointi tuo huomattavaa energian säästöä, ja saattaa ehkäistä kosteusvaurion syntymisen. 22 Korjausvelka, iso remontti ja erilaiset riidat ovat usein syitä sille, miksi taloyhtiön hallitukseen pyydetään apua hallitus ammattilaiselta. – Kun kerrostaloihin tehdään entistä enemmän asuntoja, koot kutistuvat ja käytettävyys heikkenee, kuvailee Suomen arkkitehtiliiton SAFAn puheenjohtaja ja asuntoja työkseen suunnitteleva Asko Takala. Mielestäni isännöitsijän tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että taloyhtiön talous pysyy kunnossa. 16 Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa suuresti siihen, miten rakennukset pysyvät kunnossa. Sivu 20. Ilmastonmuutos koetaan yhä vakavana uhkana ja huoli siitä on hieman noussut viime vuodesta. 64 Monilla paikkakunnilla aiemmin menestyneet liikerakennukset ovat rapistuneet. 4 – Nyt on taloyhtiöissä aika valmistella remontteja Talokeskuksen toimitusjohtaja Anssi Väätäinen sanoo suuren määrän 1970-luvun lähiötaloja tulleen 50 vuoden ikään, jolloin ne vaativat isoja taloteknisiä remontteja. – Toimenkuvani on hyvin laaja ja se on juurikin osa isännöitsijän ammatin viehätystä. Tuoreen energia-asennekyselyn mukaan bioenergialla on edelleen suomalaisten vahva kannatus. 77 prosenttia suomalaisista haluaisi tuulivoimaa lisättävän ja 14 prosentin mielestä nykyinen määrä tuulivoimaa on sopiva. Jos ilmastotavoitteet halutaan saavuttaa, modernin bioenergian käyttöä olisi kansainvälisen energiajärjestön mukaan nopeasti lisättävä maailmanlaajuisesti
LNG-käyttöinen datakeskus on Suomessa ensimmäinen. GES:n datakeskus tulee olemaan yli kaksi kertaa tätä tasoa suurempi. He voivat odottaa yli vuodenvaihteen ruuhkien tasaantumista. Tämä tarjoaa asiakkaille lisää toimintavarmuutta ja turvallisuutta mahdollisten kantaverkkohäiriöiden tai kyberhyökkäyksien varalta. Lähes 350 miljoonan euron datakeskus Tornioon . 5 Suomeen suunnitteilla ja rakenteilla 45 biokaasulaitosinvestointia . Maanmittauslaitos on tukenut isännöintialan yrityksiä osakeluetteloiden siirroissa. Järjestelmä tuo alalle pitkään toivotun yhteisen tietostandardin sekä keskitetyn tietovaraston, jotka yhdessä luovat pohjaa tulevaisuuden kehitykselle. Useat näistä biokaasulaitoksista aikovat kierrättää maatalouden lantaa, tähteitä ja jätteitä biokaasuksi ja kierrätyslannoitevalmisteiksi. Suomeen on suunnitteilla ja rakenteilla 45 biokaasulaitosinvestointia vuosina 2023-2026. Paperiset osakekirjat jäävät muistoesineiksi Nro 8/2023 9,50€ Lahti mielummin korjaa Lahti mielummin korjaa kuin purkaa kiinteistöjä kuin purkaa kiinteistöjä Miksi rakennetaan ahtaita asuntoja. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.fi Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-to klo 9.00-11.30 puh. Tornion datakeskus on energian käytön suhteen omavarainen, koska se tuottaa tarvitsemansa energian keskuksen yhteyteen rakennettavalla voimalalla, joka hyödyntää nesteytettyä maakaasua (LNG). P ääkirjoitus Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 8 numeroa vuonna 2023 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Esimerkiksi isännöintijärjestelmien ja Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmän välinen tekninen yhteistyö on varmistanut osakeluetteloiden siirrot isännöintijärjestelmistä. Yhtiö rakennuttaa Tornioon noin 22-24 megawatin datakeskuksen. 09-413 97 330 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Nykyiset pohjoisen alueen datakeskukset ovat maksimissaan noin 10 megawatin kokoisia. Ammatti-isännöiytsijät ja suuremmat taloyhtiöt ovat edenneet valtakunnallisesti pieniä taloyhtiöitä ripeämmin osakeluetteloiden siirroissa. 09-413 97 357 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Kari Ylönen puh. Kanadalainen Gloriosa Energy Solutions Corp (GES) suunnittelee yli 345 miljoonan euron investointia Tornioon sijoittuvaan datakeskushankkeeseensa. Keskitetty rekisteri tukee omalta osaltaan suunnitelmallista kiinteistövarallisuuden hoitoa ja tehostaa toimijoiden ajankäyttöä. Toteutuessaan laitokset synnyttävät yli 0,9 terawattituntia uutta biokaasun ja biometaanin tuotantokapasiteettia Suomeen, mikä tuplaa nykyisen tuotannon. Isännöitsijöille osakeluetteloiden siirto on ollut oma ponnistuksensa rutiinitöiden ohessa ja heidän työpanostaan tarvitaan järjestelmäkehityksessä jatkossakin. LNG on puhdasta ja ympäristöystävällistä energiaa. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi Kannen kuva: Lahden kaupunki panostaa kiinteistöjen korjaamiseen purkamisen sijaan. Siirrettäviä taloyhtiöitä heillä on 5 000 ja niissä osakehuoneistoja 200 000. Investoinnit ja työpaikat kohdistuvat erityisesti taajamien ulkopuolelle maaseudulle. 040 729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 73 €/v Määräaikainen 80 €/v (8 nroa) Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Asunnon omistajilla ei ole kiirettä toimittaa osakekirjaansa Maanmittauslaitokselle sähköistettäväksi. Taikuri Jori A. Yksi Suomen suurimmista isännöintialan yrityksistä, Retta Isännöinti on siirtänyt yli 95 prosenttia isännöimiensä asiakastaloyhtiöiden osakeluetteloista Maanmittauslaitoksen sähköiseen huoneistotietojärjestelmään. Huoneistotietojärjestelmään on siirretty jo 68,2 prosenttia taloyhtiöistä Suomessa marraskuun alkupuoleen mennessä. Omistajilla onkin rutkasti aikaa osakekirjansa sähköistämiseen, kymmenen vuotta. Kuva: Lassi Häkkinen/Lahden kaupunki T aloyhtiöt siirtävät nyt hyvää vauhtia osakeluetteloita Maanmittauslaitoksen ylläpitämään sähköiseen huoneistotietojärjestelmään ennen vuodenvaihteen määräaikaa. Kopponen vaihtoi alaa isännöitsijäksi Muuttuva ilmasto lisää rakenteiden homehtumisriskiä. Datakeskus tulee myös hyödyntämään tuottamansa hukkalämmön. Tiedot käyvät ilmi Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n laatimasta investointilistauksesta. Hanke sisältää myös mahdollisuuden noin 16–18 megawatin laajennusosaan
Huomio 41,5-neliöisessä kaksiossa kiinnittyy makuuhuoneen kokoon. 6 Rakennuttajat haluavat tehostaa neliöiden käyttöä, seurauksena asuntojen koot kutistuvat ja käytettävyys heikkenee Miksi rakennetaan ahtaita, putkimaisia asuntoja. Viime vuosina uudistuotannossa on tehty paljon ahtaita, pieniä, putkimaisia asuntoja. Miksi on rakennettu niin pieni kaksio, Asuntorakentaminen Kulma-asunnot tuovat ilmettä kerrostalolle, ja ne ovat myös toimivia pohjaratkaisuiltaan. Talon markkinointimateriaaleissa esitellään asuntojen pohjapiirroksia. Se on niin pieni, että parisängyn eri puolille kuljetaan omista oviaukoista olohuoneen kautta kiertämällä. Teksti: Eero Wihuri H elsinkiin valmistui aiemmin tänä vuonna uusi asuinkerrostalo, jossa on pääosin pieniä asuntoja. Miksi rakennetaan pieniä asuntoja, joita ostajatkaan eivät välttämättä aidosti halua. Tämä johtuu rakennuttajien tarpeesta tehostaa asuntojen neliöitä: kun kerrostaloihin tehdään entistä enemmän asuntoja, koot kutistuvat ja käytettävyys heikkenee. Kuva: Visit Lahti
Kuva: Katja Tähjä/SAFA Asuntosuunnittelua on ohjannut viime vuosina rakennuttajien halu asuntojen neliöitä. – Kun kerrostaloihin tehdään entistä enemmän asuntoja, koot kutistuvat ja käytettävyys heikkenee. Tonttikoot eivät ole pakottaneet suunnittelemaan paksurunkoisia kerrostaloja. Näistä pienistä asunnoista puuttuvat muunneltavuus ja valoisuus. Vastaus kysymykseen piilee rakennuttajien tarpeissa tehostaa asuntojen neliöitä. Kuva: Aalto-yliopisto. 7 ettei sen makuuhuoneeseen sijoitettua parisänkyä pysty edes kiertämään koukkaamatta olohuoneen kautta. Uusissa asuinkerrostaloissa on suosittu isoa runkosyvyyttä, näissä taloissa asunnot ovat putkimaisia ikkunoiden ollessa vain yhdessä sivulla, kuvailee Suomen arkkitehtiliiton SAFAn puheenjohtaja ja asuntoja työkseen suunnitteleva Asko Takala. Tuloksena on hotellihuonetyyppisiä pimeitä asuntoja, joissa ikkunoita on vain yhdellä sivulla. Vaikka meillä on kaupungeissa tilaa, on viime vuosina rakennettu paljon paksurunkoisia kerrostaloja täyteen yksiöitä. – Olisi hyvä, jos voisimme suunnitella asuntoja, joiden pohjaratkaisut ovat sopusuhtaisia, toimivia. Asunnoissa on tällöin erillinen keittiö ja asunnon koon mukaisesti eri kokoisia makuuhuoneita, Suomen arkkitehtiliiton SAFAn puheenjohtaja ja asuntoja työkseen suunnitteleva
Hyvässä asunnossa pohjaratkaisu mahdollistaa muunneltavuuden elämäntilanteen muuttuessa. 8 Britanniassa uudisrakennuksissa pienten asuntojen määrä on pysynyt pitkään 9–14 prosentissa. Asunnot olivat pohjaratkaisuiltaan muunneltavampia, asuntoja pystyi muokkaamaan paremmin muuttuvien elämäntilanteiden mukaan, huomauttaa Asko Takala. Monilla paikkakunnilla erityisesti 1950-luvulla rakennettujen kerrostalojen asunnot ovat hyvin haluttuja, koska asunnot koetaan viihtyisiksi avaruuden, valoisuuden ja muunneltavuuden ansiosta. Kuva: Pexels – Kun kerrostaloihin tehdään entistä enemmän asuntoja, koot kutistuvat ja käytettävyys heikkenee. Nykyiset rakennusmääräykset edellyttävät suurempia kylpyhuoneita esteettömyyden takia. Talon rakentamisessa taloudellinen yhtälö voi olla kiperä, suunnittelija ei välttämättä tiedä kaikkea taloudellisista reunatekijöistä. Uusien talojen rakentamisessa haetaan tehokkuutta. Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara vetämän tutkimusryhmän mukaan Suomessa on rakennettu enemmän pieniä kerrostaloasuntoja kuin monissa muissa Euroopan maissa. Noin 40 prosenttia viime vuosina rakennetuista huoneistoista on alle 37 neliömetrin kokoisia. – Toki monissa 1950-luvulla rakennetuissa asunnoissa on varsin pienet peseytymistilat, jolloin huoneille jää enemmän tilaa. Viimeisen viiden vuoden aikana asumisväljyys on jopa laskenut. Mutta 1950-luvun asuntosuunnittelussa on monia sellaisia asioita, joita voisi hyödyntää 2020 -luvullakin, sanoo Takala. Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun apulaisprofessori Antti Lehto sanoo pienien asuntojen rakentamispaineen tulleen rakennuttajilta. Arkkitehti Asko Takala kaipaa asuntoihin erillistä keittiötä ja asunnon koon mukaisesti eri kokoisia makuuhuoneita. Niihin saatiin sijoitettua eri kokoisia asuntoja, joissa oli ikkunoita useampiin ilmansuuntiin. Asumisen ahtaus Myös tilastoista saatava tieto tukee käsitystä siitä, että viime vuosina varsinkin kasvukeskuksiin on rakennettu paljon pieniä asuntoja. – Aiemmin, esimerkiksi 1950-luvulla, suosittiin kapearunkoisia kerrostaloja. Kööpenhaminan uusilla alueilla ei saa rakentaa 65 neliötä pienempiä asuntoja. Vertailun vuoksi esimerkiksi Tanskassa vain 7,5 prosenttia kaikista kerrostaloasunnoista on alle 50 neliömetrin kokoisia. Asuntojen keskipinta-ala on kohonnut varsin hitaasti. – Elintaso on Suomessa Länsi-Euroopan keskitasoa, mutta asumisväljyys on Itä-Euroopan tasoa. Tilastokeskuksen mukaan asuntojen keskikoko on nykyisin noin 79 neliömetriä, kun se vuonna 1990 oli 74 neliömetriä. – Mikään ei pakota rakentamaan pieniä asuntoja, mutta paine suunnittelijoille tulee rakennusliikkeiltä. Uusissa asuinkerrostaloissa on suosittu isoa runkosyvyyttä, näissä taloissa asunnot ovat putkimaisia ikkunoiden ollessa vain yhdessä sivulla.. Ahtaimmin asuvat lapsiperheet, näin kirjoitti syksyllä 2021 Keskisuomalainen -lehdessä Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska
n Suomalaiset arvostavat asumista keskikokoisissa asunnoissa, joissa on edulliset asumiskustannukset ja paljon luonnonvaloa. Siksi tarvitaan monipuolista asuntokantaa. Ruokamon mukaan myös asuinympäristöä koskevat toiveet eroavat kaupungeissa ja maaseudulla. 9 – Olisi hyvä, jos voisimme suunnitella asuntoja, joiden pohjaratkaisut ovat sopusuhtaisia, toimivia. Suomalaisten toivekoti on 60–140 neliömetrin kokoinen asunto, jonka asukas omistaa itse. Asko Takalan mukaan asuntomarkkinoilla on myös näkyvissä merkkejä sitä, etteivät ihmiset ole enää valmiita ostamaan ”pieniä ja pimeitä hotellihuonemallisia asuntoja” hinnalla millä hyvänsä. n Monipuolisuuden tärkeys Sekä Asko Takala että Antti Lehto painottavat monipuolisen asuntorakentamisen tärkeyttä. Maaseudulla asuinympäristön tärkeimpiä ominaisuuksia ovat sen sijaan helppo pääsy luontoon ja rauhallisuus. Tulosten perusteella suomalaiset ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen kotiinsa ja 56 prosenttia haluaisi asua nykyisessä asunnossaan vielä 2–5 vuoden kuluttua. Asunnoissa on tällöin erillinen keittiö ja asunnon koon mukaisesti eri kokoisia makuuhuoneita, sanoo Takala. – Uusien asuntojen tarjonta on ollut liian suppeaa, ja se näkyy asuntomarkkinoilla yleisen taloustilanteen heikentymisen ohella. Suomalaiset arvostavat esimerkiksi energiatehokkuutta, omaa energiantuotantoa, puuta rakennusmateriaalina ja toimivaa kierrätyspistettä. – Kaupungeissa asuinympäristön valinnassa korostuvat palveluiden läheisyys, mahdollisuus pärjätä ilman omaa autoa, julkiset liikenneyhteydet, harrastusten läheisyys sekä alueen hyvämaineisuus. Kööpenhaminan uusilla alueilla ei saa rakentaa 65 neliötä pienempiä asuntoja.. Monet suomalaisten asumiseen liittyvät toiveet ovat tavoiteltavia myös ilmastonmuutoksen torjunnan ja vihreän siirtymän näkökulmasta. – Nuoret perheet kaipaavat lisää tilaa ja omaa pihaa, kun taas ikääntyneet haluavat palveluiden lähelle helppohoitoiseen kerrostalokotiin. Anna Strandell kertoo, että asumistoiveet eroavat jonkin verran toisistaan kaupunkija maaseutuympäristöissä. 52 prosenttia suomalaisista valitsee omakotitalon, kun kysytään, minkälaisessa asunnossa haluaisi asua 2–5 vuoden kuluttua. Kaupungeissa pohditaan enemmän asunnon jälleenmyyntiarvoa kuin maaseudulla. Suomalaisille on tärkeää, että oma koti on lähellä luontoa, ja sijaintia veden äärellä arvostetaan. Erityisen tärkeäksi koetaan asuminen lähellä luontoa. Asumistoiveita selvitti Suomen ympäristökeskus, kyselyn tulokset julkistettiin viim keväänä. – Suomalaiset toivovat nykyistä pienempiä omakotija rivitaloasuntoja, mutta suurempia kerrostaloasuntoja. Kodilta toivotaan toimivaa pohjaratkaisua, jossa ei ole hukkaneliöitä. Esimerkiksi moni yksinasuva haluaa asua vähintään kaksiossa. – Asuntotuotannossa on näkyvissä muutosta, kriittisyys pieniä asuntoja kohtaan on kasvanut. Seuraavaksi suosituin talotyyppi on kerrostalo, jossa haluaisi asua 29 prosenttia suomalaisista. Suomessa arvostetaan myös energiatehokkuutta, omaa energiantuotantoa ja puuta rakennusmateriaalina. Hän arvioi, että asuntorakentamisessa on tapahtumassa jo muutosta parempaan. Korona-pandemia sai monet pohtimaan asumistoiveitaan, kun etätöiden yleistyessä asuntoihin kaivattiin rauhallista työtilaa. Ympäristönäkökulmasta asumisemme kuluttaa kuitenkin edelleen liikaa luonnonvaroja ja kuormittaa ilmastoa. – Ei ole mahdotonta rakentaa hoikkarunkoisempia taloja, johon saataisiin läpitalon olevia asuntoja sekä kulma-asuntoja. Lisäksi pitäisi huolehtia siitä, että asunnot ovat muunneltavia, ja väestörakenteen muuttuessa huomiota pitäisi myös kiinnittää asuintalojen muunneltavuuteen, toteaa Lehto. Ihmisten asumistoiveet ovat erilaisia ja toiveet muuttuvat elämäntilanteiden mukaan. – Kaupunkiasunnon valinnassa erityisen tärkeäksi koetaan toimiva pohjaratkaisu, jossa on tarpeeksi säilytysiltaa ja niukasti hukkatilaa. Asunnon pohjaratkaisun toimivuus, luonnonvalo, esteettisyys, helppohoitoisuus ja edulliset asumiskustannukset ovat tärkeitä suomalaisille. Millainen on toivekoti. Myös miellyttävä ääniympäristö ja asunnon vaivaton ylläpito on olennaista. Suomalaisten suhtautuminen asumisväljyyteen ja asunnon kokoon on Suomen ympäristökeskuksen vanhemman tutkijan Anna Strandellin mukaan kohtuullistumassa, mikä luo näkymän myös asumisen ympäristökuormituksen vähentämiseen. Lisäksi pitäisi huolehtia siitä, että asunnot ovat muunneltavia, ja väestörakenteen muuttuessa huomiota pitäisi myös kiinnittää asuintalojen muunneltavuuteen, toteaa Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun apulaisprofessori Antti Lehto. – Eri asumismuotojen suosio vaihtelee asukkaan iän mukaan. Asuntojen tarjonta ja ihmisten toiveet eivät kohtaa. Suomalaisten asumiseen liittyviä toiveita on selvitetty Suomen ympäristökeskusen toteuttamallakyselyllä, johon vastasi 1 448 satunnaisesti valittua 18–80-vuotiasta. Se on hieman useampi kuin tämänhetkiset omakotiasujat: 45 prosenttia suomalaisista. – Ei ole mahdotonta rakentaa hoikkarunkoisempia taloja, johon saataisiin läpitalon olevia asuntoja sekä kulmaasuntoja. Pääsääntöisesti nuoret toivovat nykyistä enemmän omakotiasumista ja ikääntyneet kerrostaloasumista, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Enni Ruokamo. Maaseudulla asunnon valinnassa painottuvat kaupunkeja enemmän lemmikkiystävällisyys ja miellyttävät näkymät ulos
Toiminnot keskittyvät yhä enemmän kaupunkeihin, mikä edellyttää jatkuvasti tehokkaampaa maan käyttöä. Ulla Kytölä on valmistunut rakennustekniikan diplomi-insinööriksi Tampereen yliopistosta vuonna 2008. 10 Väitös: Pihakansirakentamiseen uusi tehokkaampi rakenneratkaisu Rakennusmateriaalien asiantuntija Sonja Laasonen vuoden nuori konsultti 2023 – Haluan, että Suomessa säilyisi neljä vuodenaikaa. Työn idea on soveltaa kansainvälisesti silloissa paljon käytettyä elementtirakentamiseen perustuvaa rakenneratkaisua kotimaisissa pihakansirakenteissa. – Kytölän tutkimuksen tavoite oli kehittää keino, jonka avulla esijännitettyjen elementtipalkkien käyttöaluetta pihakansirakenteissa voitaisiin kasvattaa ja täten mahdollistaa elementtirakentamisen hyödyntäminen useammin myös pitkän jännevälin raskaasti kuormitetuissa pihakansirakenteissa. Hänen väitöskirjansa hyväksyttiin väitöstilaisuudessa Tampereen yliopistossa marraskuun lopussa. Väitöskirjassaan diplomi-insinööri Ulla Kytölä tutkii vaihtoehtoista rakenneratkaisua pihakansirakenteiden toteutukselle. Syy tähän on käytännössä se, että nosturien ja kujetuskaluston rajoitteet tulevat vastaan, kun rakenteen paino ja mittasuhteet saavuttavat tietyn pisteen. Kantta tukevien pilareiden sijoittelua ja lukumäärää joudutaan tällöin rajoittamaan, jotta pysäköintihalli säilyy käytettävyydeltään hyvänä. Pihakansirakenteet on yleensä maisemoitu niin hyvin, etteivät ihmiset edes huomaa, että kävelevät tai ajavat autoaan rakennuksen päällä. Menetelmä on herättänyt kiinnostusta myös Suomessa, mutta se ei ole yleisesti käytössä. Tällä hetkellä Kytölä työskentelee Tampereella A-Insinöörit Suunnittelu Oy:ssä laatupäällikkönä. Eri puolilla maailmaa, erityisesti Pohjois-Amerikassa, on tyypillistä kasvattaa esijännitettyjen elementtipalkkisiltojen kapasiteettia jatkuvuuden avulla. – Raskaasti kuormitetut pitkän jännevälin rakenteet toteutetaan Suomessa tyypillisesti paikalla rakentaen elementtirakentamisen sijaan. Koetulosten perusteella yksiaukkoisen esijännitetyn elementtipalkin kapasiteettia ja vaurionsietokykyä voidaan kasvattaa jatkoksen avulla merkittävästi, Ulla Kytölä iloitsee. Työssään kiertotalouskonsulttina hän muun muassa järjestää rakennushankkeiden suunnittelutiimeille työpajoja, joissa arkkitehti-, rakenneja talotekniikan suunnittelijat etsivät yhdessä tapoja käyttää vanhojen purettavien kohteiden materiaaleja uudelleen uudisrakennuksissa. Pihakansirakenteet ovat raskaasti kuormitettuja. Kaupunkien tiivistymisen myötä, tarve rakentaa maanalaisia tiloja puistojen, pihojen ja torien alle kasvaa jatkuvasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Suunnitteluja konsultointialan toimialajärjestö SKOL ry:n palkitsema nuori osaaja on perehtynyt myös rakennusten purettavaksi suunnitteluun. Tonttien arvon noustessa maanalainen rakentaminen on yleistynyt voimakkaasti. Tällaisten maanalaisten tilojen yläpohjana toimivat pihakansirakenteet ovat vaativia suunnitella ja rakentaa sekä kalliita toteuttaa. Vain joitakin prosentteja purkumateriaaleista päätyy sellaisenaan uuteen käyttöön. – Tulevaisuuden kannalta rakennusalan olisi tärkeää löytää toimintamallit, joiden kautta materiaalien kierrätys tulee taloudellisesti kannattavaksi, vuoden nuori konsultti korostaa.. – Kansainvälisesti laajasti käytetyt, jatkuvaksi kytketyt elementtisillat poikkeavat sekä kuormiltaan että dimensioiltaan suomalaisista pihakansirakenteista. Suomalaisten kaupunkien infrastruktuuri on muuttumassa. Pihakansien alapuolinen tila on usein varattu pysäköinnille. – Kokeellisen tutkimuksen tulokset olivat positiivisempia kuin etukäteen osasimme odottaa. Paikallisten rakennesuunnittelijoiden keskuudessa on ollut epävarmuutta, soveltuuko tämä kansallisesti vielä melko tuntematon rakenneratkaisu ylipäätään pihakansirakentamiseen, Kytölä taustoittaa. Tämän takia kansirakenteiden pääkannattimilta vaaditaan usein myös pitkiä jännevälejä. Kiinteistöalan uutisia A-Insinöörien kestävän rakentamisen asiantuntija Sonja Laasonen (25) on valittu Vuoden nuoreksi konsultiksi. Vuonna 2023 rakennustekniikan diplomi-insinööriksi valmistunut Sonja Laasonen on perehtynyt erityisesti rakennusmateriaalien kierrätykseen ja purettavaksi suunnitteluun. Niiden kuormat muodostuvat paksuista maakerroksista, pintarakenteista sekä liikenneja lumikuormista – toisinaan kannen päällä voi olla jopa toinen rakennus. – Rakennustuotteiden ja rakenneosien uudelleenkäyttö on vielä todella vähäistä. Kierrätettävyyden toteutuminen merkitsee hankkeelle yhä lisäkustannuksia, kun asian pitäisi olla päinvastoin, Sonja Laasonen toteaa. Keskusta-alueilla toimintoja, kuten pysäköintiä, piilotetaan usein puistojen ja teiden alle. Sitä meidän täytyy yrittää ottamalla rohkeita harppauksia kohti kestävämpää, vähähiilistä rakentamista, Sonja Laasonen toteaa. Kuva: Okko Sorma. Samalla menetetään kuitenkin yleisesti tunnistetut elementtirakentamisen hyödyt: nopeus, laatu ja ympäristöystävällisyys, Kytölä toteaa
– Ne alentavat kaukolämmön tuotantokustannuksia hyödyntäessään halvan Lahden Myllypohjaan suunnitteilla Energiateollisuus ry:n sähkön kuukausitilastojen mukaan sähkönkulutus oli lokakuussa 7004 GWh, eli lähes seitsemän prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Kehitysvaiheen jälkeen tilaaja tekee päätöksen toteutusvaiheeseen siirtymisestä. Lokakuussa teollisuuden sähkönkulutus oli vuodesta 2006 alkaneen tilastointihistorian alhaisin. Sähkökattila on laite, jolla tuotetaan kaukolämpöä sähköllä sen sijaan, että järjestelmässä kiertävä vesi lämmitettäisiin polttamalla. Lokakuun loppuun mennessä sähköä on kulutettu 653 GWh enemmän kuin sitä on tuotettu. Energiateollisuus ry:n tietojen mukaan useat kaukolämpöyhtiöt ovat käyttäneet lokakuussa lämmöntuotantoonsa sähkökattiloita, joiden käyttö on tullut kannattavaksi korkeiden polttoainehintojen ja voimakkaiden sähkön hintavaihteluiden johdosta. Myös kuluneen 12 kuukauden aikana teollisuuden sähkönkulutus on 2000-luvun alimmalla tasolla. Toinen selitys odottamattomalle kasvulle on kaukolämpöyhtiöiden sähkökattilabuumi. sähkön tunteja. Rakennukseen on suunniteltu peruskoulua, päiväkotia ja kirjasto. Vesivoimatuotanto enemmän kuin tuplaantui viime vuoden lokakuusta, kun vesivoimalla tuotettiin yli 1600 GWh sähköä. Liikuntasali varustetaan koripallolle sopivaksi. Vesivoiman osuus lokakuun sähkönkulutuksesta oli 23 prosenttia tuulivoiman 18 prosenttia ja ydinvoiman 43 prosenttia. Laskua edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli kahdeksan prosenttia. Tavoitteena on, että rakentaminen käynnistyy kesällä 2024 ja että talo on käyttövalmis elokuussa 2026. Puurakentamisen laajuus määrittyy kehitysvaiheen aikana. Lokakuussa tuulivoimatuotanto putosi noin 15 prosenttia viime vuoden lokakuusta, mutta Olkiluoto 3:n käyttöönoton ja hyvän vesivoimatilanteen myötä sähkön kokonaistuotanto kasvoi yli 15 prosenttia. Lokakuussa Suomeen tuotiin sähköä 106 GWh enemmän kuin vietiin. – Sähkökattilat ovat monessakin mielessä kiinnostava ja positiivinen lisä lämpöyhtiöiden tuotantovalikoimaan, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä. Nousu on yllättävä, sillä teollisuuden sähkönkulutus on ollut laskussa, ja kuluttajat ovat pyrkineet vähentämään sähkönkulutustaan viime syksynä alkaneesta hintakriisistä alkaen. Viime vuonna lokakuun sähkön pörssihinta oli 11,3 snt/kWh, ja Astetta Alemmas -kampanjalla kannustettiin sähkönsäästöön. Yhtenä syynä kulutuksen kasvulle voidaan pitää sähkön edullista hintaa. Hankesuunnitelmapäätöksen mukaisesti kyseessä on vanhan Myllypohjan koulurakennuksen perusparannus sekä laajennus. Sähkön pörssihinta oli monitoimitalo Lahden Myllypohjan alueen monitoimitalon elokuussa aloitettu kehitysvaihe jatkuu kesään 2024 asti. Rakennuksen kooksi on suunniteltu 7 500-7 800 bruttoneliötä. Tämä kiinnostaa varmasti myös yhtiöitä, jotka suunnittelevat investointeja sähkön tuotantoon, Leskelä jatkaa. Ilmakuva alueesta ennen rakentamisen aloittamista.. Rakentamisessa käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla eri rakennusmateriaaleja: esimerkiksi runko on betonirakenteinen, ulkoseinissä ja pintarakenteissa on puuta. Näyttääkin osittain viileän loppusyksyn vuoksi siltä, että vuositasolla sähkönkulutus jää vielä suuremmaksi kuin tuotanto. Muun kuin teollisuuden sähkönkulutus kasvoi peräti 19 prosenttia viime vuoden lokakuusta. Sään osuus tästä muutoksesta on yli puolet, mutta lämpötilakorjattunakin muu kuin teollisuuden sähkönkulutus kasvoi yli 200 GWh (6–7 prosenttia) viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Monissa yhtiöissä on jopa lykätty muun tuotannon käynnistämistä. 11 Sähkönkulutus nousi seitsemän prosenttia vuoden aikana lokakuussa keskimäärin vain 3,8 snt/ kWh, ja useilla tunneilla hinta painui negatiiviseksi. Ne korvaavat polttoaineiden käyttöä ja varmistavat näin, että energiaa riittää. Sähkökattilat toimivat sähkön kysyntäjoustona tasoittaen sähkön hintoja ja lisäävät sen kysyntää
vanhoista kerrostaloista on mennyt kaupoiksi ensiesittelyllä. Kiinteistöalan uutisia. Päärakennuksen ns. Kiinteistöjen varainsiirtoveroa lasketaan neljästä prosentista kolmeen prosenttiin ja asunto-osakkeiden varainsiirtoveroa kahdesta prosentista 1,5 prosenttiin. Rakennustyöt alkoivat syyskuussa, ja päärakennuksen, laajennuksen ja pihapuiston muodostama kokonaisuus avautuu yleisölle keväällä 2027. Tämäkin uudistus astuu voimaan vuoden vaihteessa, mutta toisin kuin ensiasunnon varainsiirtoverovapauden poistamisen kohdalla, varainsiirtoveron laskemisen uusia veroprosentteja sovelletaan takautuvasti jo 12.10.2023 alkaen. Katto täydentää Hongan ekologista ja vähähiilistä hirsirakennusta, jonka pääraaka-aineena on uusiutuva puu kestävästi hoidetuista ja sertifioiduista metsistä. – Asuntoesittelyissä käy enemmän ihmisiä kuin pitkään aikaan ja pieniä asuntoja mm. 12 Kansallismuseo peruskorjaukseen Kansallismuseossa tehdään laaja peruskorjaus. Nyt peruskorjaushankkeen pääja arkkitehtisuunnittelusta vastaa ryhmittymä Arkkitehtitoimisto A-Konsultit OyArkkitehtuurija muotoilutoimisto Talli Oy Vilhelm Helander, Juha Leiviskä, arkkitehdit SAFA. Ruukin Vimpelin-tehtaalla valmistettu katto tehdään biopohjaisella maalilla pinnoitetusta fossiilivapaasta teräksestä. Kuva: Ruukki Construction Maailman ensimmäinen katto fossiilivapaasta teräksestä Lokakuussa saatiin asuntomarkkinoiden kannalta lyhyen ajan sisään positiivisia uutisia usealta suunnalta. Rivitaloja myytiin lokakuussa viime vuotta enemmän Lahdessa 9,5 prosenttia, Oulussa 8,8 prosenttia, Kuopiossa 33,3 prosenttia, Jyväskylässä 3,3 prosenttia, Porissa 11,8 prosenttia ja Kouvolassa 38,5 prosenttia. Nurmijärven Klaukkalaan valmistuu talo, johon asennetaan maailman ensimmäinen fossiilivapaasta teräksestä tehty katto. Kansallismuseon tornin luonnonkivijulkisivut on kunnostettu vuonna 2017, joten niitä ei tässä peruskorjauksessa ole tarve korjata. Julkisivu ja katto korjataan sääsuojan alla. Kansallismuseon ovat suunnitelleet arkkitehdit Herman Geselius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Raaka-ainevalinnan lisäksi kattotuotteiden elinkaaripäästöt pyritään minimoimaan käyttämällä mahdollisuuksien mukaan valmistuksessa vihreää energiaa, pakkauksissa biopohjaisia tai kierrätettyjä materiaaleja sekä logistiikassa biopohjaisia polttoaineita. Kokonaisuudessaan rivitaloja myytiin lokakuussa vain -0,2 prosenttia vähemmän viime vuoteen verrattuna. Inflaatio helpottaa parantaen ostovoimaa ja EKP päätti koronnostot viitaten korkotason tasaantumisen puolesta. Jos uudessa hintatilanteessa esimerkiksi kaksion hinnalla saa kolmion liki samalta alueelta, on helppo valita kerralla suurempi asunto. Peruskorjattavien rakennusten pinta-ala on 12 000 neliötä. Kerrostalokolmiota myytiin lokakuussa viime vuotta enemmän esimerkiksi Espoossa 14,3 prosenttia ja Jyväskylässä 21,1 prosenttia. Lahdessa kolmioiden kauppa kävi viime vuoden tahtiin. Verohallinto palauttaa näille asiakkaille liikaa maksetun veron korkoineen ensi vuoden puolella ilman erillistä hakemusta. – Asunnonvaihtajat ovat kyllä huomanneet hallituksen esityksen varainsiirtoveron laskusta, mutta epätietoisuutta on aiheuttanut sen voimaantulo. Nuorten asunnonostopäätöksiä vauhdittaa varainsiirtoveroetu, joka on voimassa vielä vuoden loppuun. Nyt tehtävässä osittaisessa peruskorjauksessa kunnostetaan muun muassa Kansallismuseon vesikatot, julkisivut ja ilmanvaihto. Erityisesti 18–29-vuotiailla asunnonostoaikeet ovat parantuneet merkittävästi parin viime kuukauden aikana. Myös museon aitamuuria korjataan. Kansallismuseon ovat suunnitelleet arkkitehdit Herman Geselius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Rakennus on valmistunut vuonna 1910 ja se on avattu yleisölle vuonna 1916. Halkopiha muutetaan sisätilaksi ja katetaan uudella lasikatolla. Remontin toteuttaa NCC, urakan arvo on noin 27 miljoonaa euroa. Ruukki kehittää yhdessä valittujen talotehdasasiakkaiden kanssa kestävän kehityksen mukaisia taloja, joissa on fossiilivapaasta teräksestä valmistettu Ruukki Classic -katto. Ensiasunnon ostajan varainsiirtoverovapauden poistamisen ohella hallitus esitti myös muita merkittäviä uudistuksia varainsiirtoveroon. Osa asunnon ostajista on käsittänyt, että kannattaa jäädä odottamaan vuoden vaihdetta ja tehdä kaupat vasta 1.1.2024 jälkeen, jotta saa verohyödyn, jatkaa Salenius. Verohallinnon mukaan loppuvuonna asiakkaiden pitää ilmoittaa ja maksaa varainsiirtovero oma-aloitteisesti voimassa olevien veroprosenttien Ruukki Construction pilotoi Honkarakenteen kanssa SSAB:n fossiilivapaan teräksen käyttöä kattotuotteissa. Myös rivitalokauppa kävi pirteänä. Positiiviset uutiset saivat ostajat liikkeelle (2 % ja 4 %) mukaan. Suurissa kaupungeissa jäätiin lokakuussa kauppamäärien osalta viime vuoden vastaavan ajankohdan tasosta. Pilotointi on osa Ruukin pyrkimystä viedä rakennusteollisuutta kohti hiilineutraaleja rakennuksia. Vaikka piristymistä asuntomarkkinassa näkyykin ovat kauppamäärät vielä alhaisella tasolla edellisiin vuosiin verrattuna. Kaikkien aikojen ensimmäinen fossiilivapaasta teräksestä valmistettu katto asennetaan Hongan hirsitaloon Klaukkalassa. Positiivisia yllättäjiä olivat Jyväskylä 7,4 prosenttia, Pori 11,0 prosenttia ja Kuopio 1,7 prosenttia , joissa vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat viime vuoden lokakuuhun verrattuna. Nämä yhdistettynä hallituksen varainsiirtoveroesitykseen kohensivat saman tien asunnonostoaikomuksia ja saivat asunnon ostajat liikkeelle. Päärakennus on restauroitu ja peruskorjattu edellisen kerran vuosina 1995–2000. Ensiasunnon ostajat, joilla rahoitus on valmiina ovat valmiita tekemään nopeitakin kauppoja, kertoo Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Salenius
Hankkeen taustalla on norjalaisyhtiö AB Invest. AS:n hotellija kongressikeskussekä toimistorakennushankkeen suunnitteluvaraus jatkuu vuoden 2024 loppuun saakka. Puutarha ja kylpylä kattokorkeuksissa. Ennen kuin rakentamaan päästään, on ruopattava ja täytettävä rantaa. Espoon Keilaniemi on kovan rakentamisen ja kasvun kourissa. Siihen on tulossa noin 480 huonetta ja eri suuruisia kongressija tapahtumatiloja 2 000 hengelle. Pohjakerrokseen on tulossa suuri ravntola ja tornin huipulle yli 100 metrin korkeuteen näköalaravintola baareineen. Täyttämisen arvioidaan muuttavan vesialuetta maa-alueeksi noin 1,4 hehtaaria, myös pengertie muuttaa vesialuetta maa-alueeksi Keilarannassa. Hankkeen valmistuttua tilat palvelevat puurakenteisen toimistorakennuksen käyttäjien lisäksi Keileniemen muuta aluetta sekä Aalto yliopiston ja VTT:n tiedeyhteisöä. Kiinteistö sijoittuu aivan rantaan, uudelle täyttömaalle, jonka vuoksi täyttämistä tarvitaan. Tavoitteena on jättää rakennusluYläpuolelle tulisi vielä kylpyläkerros uima-altaineen ja aivan ylimmäksi näköalatasanne istutuksineen. 13 Espoon Keilaniemeen on suunnitteilla uusi kongressihotelli. pahakemus Espoon kaupungille heti alkuvuodesta
Hankkeen rakentaminen on käynnistynyt ja kohde valmistuu joulukuussa 2025. Skotlantilainen James Finlayson perusti nimeään kantaneen tehtaan vuonna 1820. Suurin osa alueen vanhoista rakennuksista on säilytetty, mutta ne eivät ole enää teollisuuskäytössä. Lujatalon toimialajohtaja Tero Saaniston mukaan kohde edustaa tyypillistä tiivistä pääkaupunkiseudun täydennysrakentamista, jossa rakennetaan olemassa olevien talojen välittömään läheisyyteen. 14 T ampereen ydinkeskustassa Tammerkosken yläjuoksun länsirannalla sijaitsee historiallinen Finlaysonin tehdasalue. Viereisessä Plevnassa toimii elokuvateatteri, panimoravintola ja alueen pysäköintihalli. Kokonaisuudessaan rakennusalaa on parkkihalli mukaan lukien noin 8 000 kerrosneliömetriä. Lujatalo rakentaa kolmeen kerrostaloon yhteensä 134 asuntoa Helsingin Mellunmäessä. Finlayson lopetti tekstiilituotannon alueella 1990-luvun alkuvuosina. Asunnot ovat kooltaan yksiöistä neliöihin. Lujatalo rakentaa kolme kerrostaloa Helsingin Mellunmäkeen Lujatalo ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (ATT) ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jolla Lujatalo rakentaa ATT:lle kolme kerrostaloa Helsingin Mellunmäkeen. Rakennettavista kohteista yhteen rakennukseen tulee 62 Helsingin asumisoikeusasunto Oy:n asumisoikeusasuntoa (Haso) ja kahteen kerrostaloon yhteensä 72 Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuokra-asuntoa (Heka). Finlaysonin rakennuksissa toimii nykyään myös muita yrityksiä, oppilaitoksia ja museoita.[4] Alueelle on rakennettu uusia rakennuksia noin 30 000 kerrosneliömetriä, ja niissä asuu noin 800 ihmistä. Asuntoja tulee yhteensä 134. Valokuvat kertovat
15 Lujatalo rakentaa kolme kerrostaloa Helsingin Mellunmäkeen Luomme energiaviisasta tulevaisuutta!
Teksti: Eero Wihuri E nnusteiden tulokset ovat selkeitä, ilmastonmuutos lisää sateiden määrää maassamme. Säälle alttiiden rakenteiden säilyvyyden kannalta merkittävin ilmastonmuutoksen aiheuttama riski ovat lisääntyvät viistosateet, sillä kosteus on mukana lähes kaikissa vauriomekanismeissa tarkasteltavasta materiaalista riippumatta. Siten myös rakenteiden säilyvyyden kannalta oleellista on, että säälle alttiissa rakenteissa kosteus ei joko pääse kertymään rakenteisiin tai jos pääseekin, se pääsee myös hallitusti kuivumaan. Sen sijaan homehtumisriski nousee sellaisissa ulkoseinärakenteissa, jotka päästävät viistosadetta lävitseen, pidättävät vettä rakenteen huokosverkostossa (tiili, läpäisevä betoni) ja tuuletus on heikkoa. Pakkala pureutui väitöstutkimuksessaan siihen, miten ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti muuttuvat ilmasto-olosuhteet vaikuttavat betonirakennuskannan vauriomekanismeihin ja vaurioitumisen nopeuteen. Vesistötulvat ovat alueellinen ongelma, joka koskettaa erityisesti omakotija paritaloja tulvariskialueilla. – Suomen kerrostalokannasta yli puolet rakennettiin nopean kaupungistumisen vuoksi välillä 1960–1989. Tutkimuksen mukaan nykymääräysten mukaisesti toteutetuissa rakenteissa homeenkasvun riski myös tulevaisuuden ilmastossa on pieni, vaikka laskennalliset homeindeksit niissä rakenteissa hieman kohoavatkin. Tutkimuksissa on Ulkoseinärakenteissa tärkeintä on rakenteen kuivumismahdollisuus Muuttuva ilmasto lisää rakenteiden homehtumisriskiä – Ilmastonmuutos lisää rakennusten vaurioriskejä. Tutkimuksessa tunnistettujen kosteusvaurioiden kannalta riskialttiiden rakenteiden korjaaminen ajoissa ja oikeilla toimenpiteillä on ensiarvoisen tärkeää. Vakavin tilanne sekä nykyisessä että tulevassa ilmastossa on puurunkoisissa omakotiparija rivitaloissa, joissa julkisivuna on tiiliverhous huonosti toimivalla tuuletusraolla. Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä tehty tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksista rakennuksiin luovutettiin alkuvuodesta valtioneuvostolle. Kyseiset alueet ovat tunnettuja tulvariskialueita, mutta rankkasateiden aiheuttamien kaupunkitulvien vaikutusten arviointi on huomattavasti vaikeampaa, koska siihen vaikuttavat oleellisesti kaupunkien viemäriverkostojen kapasiteetti ja sadeveden maaperään imeytymismahdollisuudet. Hän väitteli vuonna 2020. Kuva: Tampereen yliopisto. Kiihtyykö rapautuminen. Tämä pitää ottaa huomioon rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa sekä ylläpidossa, koska veden rakenteille aiheuttama rasitus kasvaa, kertoo Tampereen yliopiston elinkaaritekniikan yliopistonlehtori Toni Pakkala. Tutkimus on maailmanlaajuisesti uraauurtava, sillä vaikka ilmastonmuutokseen sopeutumistutkimuksia on tehty runsaasti niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ne ovat keskittyneet pääsääntöisesti uudisrakentamiseen, rakenteiden rakennusfysikaaliseen toimintaan tai yksittäisiin vauriomekanismeihin. Hyvän rakennusfysikaalisen toimivuuden edellytyksiä ovat ulkoverhouksen takana oleva avoin tuuletusrako, viistosadetta heikosti läpäisevä julkisivupinta sekä heikosti homehtuvat materiaalit. 16 Ilmaston lämpeneminen ja talvien muuttuminen Suomessakin sateisemmiksi vaikuttaa suuresti siihen, miten rakennukset pysyvät kunnossa. Tämä vaikuttaa jo olemassa oleviin kiinteistöihin, sekä tulevaisuudessa rakennettaviin taloihin. – Tutkimuksen mukaan olemassa olevat rakennukset kyllä kestävät ilmastonmuutoksen aiheuttamat lisääntyvät vesisateet, mutta rakennusmateriaaleista riippumatta kiinteistöt tulevat tarvitsemaan enemmän kuntokartoituksia sekä huoltoja korjaustoimenpiteitä, hän jatkaa. – Kaikissa olemassa olevissa ennusteissa sademäärät tulevat Suomessa kasvamaan merkittävästi nykyisestä. Tutkimuksessa tunnistettujen kosteusvaurioiden kannalta riskialttiiden rakenteiden korjaaminen ajoissa ja oikeilla toimenpiteillä on ensiarvoisen tärkeää, sanoo Tampereen yliopiston elinkaaritekniikan yliopistonlehtori Toni Pakkala. Jotta korjaukset voidaan toteuttaa oikein ja toisaalta vain todennetun tarpeen mukaan, on suositeltavaa selvittää rakenteiden kunto systemaattisella kuntotutkimuksella, johon kuuluu myös rakennuksen vaipan ilmanpitävyysmittaukset. – Ilmastonmuutos lisää rakennusten vaurioriskejä. Erityisesti tiivistävien korjaustoimien jälkeen tulee myös tasapainottaa rakennuksen ilmanvaihtoja lämmitysjärjestelmä, Pakkala selvittää. Toni Pakkala tutki väitöstutkimuksessaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia olemassa olevaan betonirakennuskantaan
Hän havaitsi tutkimuksessaan myös, että Ulkoseinärakenteissa tärkeintä on rakenteen kuivumismahdollisuus Muuttuva ilmasto lisää rakenteiden homehtumisriskiä Vaikka tuulen mukana julkisivuille päätyvä vesisateen eli viistosateen määrä kasvaakin, Suomen oloissa tyypilliset betonirakenteiden vauriomekanismit, kuten pakkasrapautuminen ja raudoitteiden korroosio, eivät kuitenkaan välttämättä kiihdy merkittävästi. Vaikka tuulen mukana julkisivuille päätyvä vesisateen eli viistosateen määrä kasvaakin, Suomen oloissa tyypilliset betonirakenteiden vauriomekanismit, kuten pakkasrapautuminen ja raudoitteiden korroosio, eivät kuitenkaan välttämättä kiihdy merkittävästi. – Kosteus saattaa myös hidastaa reaktiota, jossa betonin teräksiä suojaava alkalisuus vähitellen poistuu. Kuvituskuva: Pexels. Loppusyksystä ja talvella myös kuivuminen on hitaampaa, koska ulkoilman suhteellinen kosteus pysyy korkeana. Sademäärät kasvavat ympäri vuoden, mutta merkittävintä kasvu on talvikausina, jolloin lämpenemisen vuoksi sade tulee yhä useammin vetenä tai räntänä lumen sijaan. Vesi on mukana lähes kaikissa huokoisten materiaalien vauriomekanismeissa. Pakkasrapautuminen vaatii veden lisäksi myös jäätymis-sulamissyklejä. Rannikolla ne vähenevät lämpötilojen noustessa, mutta sisämaassa niiden määrä pysyy nykyisellä tasollaan. Tulevaisuudessa kosteusrasitustaso tulee nousemaan merkittävästi joka puolella maata. Myös pilvisyys lisääntyy, jolloin auringonvalo ja sen lämmittävä vaikutus ovat muutenkin vähäisimmillään Suomen leveyspiirillä, Pakkala sanoo. Toisaalta ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvu nopeuttaa sitä ja samalla kosteuden kasvu nopeuttaa merkittävästi terästen ruostumista, kun se lopulta pääsee alkamaan, Pakkala selittää. 17 huomattu, että niiden säilyvyysominaisuudet ovat heikot pääasiassa rakennusaikaisen puutteellisen tiedon ja siten puutteellisten vaatimusten vuoksi. Rannikolla vaurioituminen on ollut sisämaata nopeampaa, lähinnä juuri kosteusrasituksen vuoksi. Siitä huolimatta rakenteet ovat kestäneet nykyilmastoa melko hyvin, Toni Pakkala kertoo. – Jo nykyäänkin ankarimmin rasitetut rakennukset rannikolla joutuvat tulevaisuudessa entistä suuremman viistosaderasituksen piiskaamaksi ja sisämaassa puolestaan lähestytään rannikon nykyisiä olosuhteita
Vaikka passiivisilla auringonsuojaratkaisuilla voidaan vähentää ylilämpenemistä merkittävästi, on valon saantiin vaikuttavien ratkaisujen, kuten kaihtimien, suunnittelun yhteydessä tärkeää varmistaa riittävä päivänvalon saanti oleskelutiloissa. Erityisesti uusilla rakennettavilla alueilla, mutta mahdollisuuksien mukaan myös vanhoilla rakennusalueilla, suurempien hulevesimäärien imeytys viheralueille tulisi olla ensisijainen vaihtoehto. Huonelämpötilan lämmityskauden ulkopuolisia toimenpiderajoja on suositeltavaa tarkistaa, sillä haittoja on tutkimuksissa raportoitu myös rajoja alhaisemmissa lämpötiloissa. Miten kosteus pääsee pois rakenteista. Erityisesti rannikkoalueilla ilmastonmuutos lisää sateiden määriä. Myös esimerkiksi puustolla ja järkevällä aluesuunnittelulla voidaan vaikuttaa rakennusten säilymiseen paremmassa kunnossa, Pakkala sanoo. Tuuletusikkunoiden käytöllä ei myöskään pidä heikentää sisäilman laatua tai lisätä huonetilojen melutasoa. Passiivisilla auringonsuojaratkaisuilla ja tuuletusikkunoiden käytöllä voidaan vähentää ylilämpenemistä merkittävästi ja kustannustehokkaasti, mutta ne eivät yksistään riitä torjumaan ylilämpenemistä ja takaamaan viihtyisiä lämpöoloja tyypillisissä suomalaisissa rakennuksissa. Kasvavan viistosaderasituksen hillitsemiseen on myös paljon perinteisiä, hyvin tunnettuja menetelmiä, kuten räystäät. – Ilmastonmuutos lisää rankkasateita, jolloin vettä sataa paljon pienelle alueelle. Tutkimuksen mukaan ohjeistusta tulee lisätä siitä, kuinka ylilämpenemisen torjunta passiivisten ratkaisujen avulla otetaan aiempaa paremmin huomioon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa rakennusten suunnittelua. Jos tontilla on vesien hallinta kunnossa, vesi ei päädy kellareihin tai sokkeleihin. Uusien rakennusten osalta Pakkalan mukaan järkevintä on suosia sellaisia materiaaleja ja rakenteita, joiden ominaisuudet ja toimivuus tunnetaan. n Ilmastonmuutos lisää rankkasateiden määriä. Toimia tarvitaan kaikentyyppisiin asuinrakennuksiin. Kaikkein herkimpien yksilöiden kohdalla, esimerkiksi vaikeasta sairaudesta kärsivän ikäihmisen ollessa kyseessä, on mahdollista, että vähäisempikin huonelämpötilan nousu voi johtaa vakaviin seurauksiin.. Toni Pakkalan mukaan taloyhtiöissä huomiota pitää kiinnittää hulevesien hoitoon. Vedet hallintaan Sateiden lisääntyminen pitää huomioida myös taloyhtiöiden tonteilla, jotta vesi päädy vääriin paikkoihin. Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston valtioneuvostolle laatiman tutkimuksen mukaan palvelutalojen ja asuntojen ylilämpeneminen erityisen kuumina hellekesinä ja sen aiheuttamien terveyshaittojen riski on melko korkea jo nykyilmastossa ja kasvaa entisestään tulevaisuuden ilmastoskenaarioilla. Tutkimustiedon vähäisyyden vuoksi on kuitenkin vaikea määritellä yksiselitteistä rajaa, jonka ylittyessä vakavat haitat alkaisivat nopeasti lisääntyä herkissä väestöryhmissä. – Mihin kosteus pääsee. Niiden lisäksi tarvitaan myös aktiivista jäähdytystä erityisesti helleaaltojen aikana. Vakavien terveyshaittojen ehkäisyn kannalta aktiivista jäähdytystä tulisi lisätä ensisijaisesti rakennuksissa, joissa on yli 65-vuotiaita tai kroonista sairauksista kärsiviä – selkeimmin tällaisia kohteita ovat sairaalat ja palvelutalot, mutta myös esimerkiksi asunnot, joissa on kotihoidon piiriin kuuluvia. Niillä pystytään alentamaan rakennusten kovimmalla rasituksella olevien yläosin rasitusta merkittävästi. Aurinkosuojaratkaisuilla ja tuuletusikkunoilla voidaan hillitä asuntojen kuumuutta n Ilmastonmuutos vaikuttaa myös asuntojen lämpötilaan. Kun vettä tulee paljon lyhyessä ajassa pienelle alueelle, ratkaisevaa on vesien ohjaaminen oikeisiin paikkoihin. Huolehtiminen olemassa olevasta rakennuskannasta, jolla ei vastaavia ominaisuuksia ole, nousee kuitenkin merkittävään rooliin. Hulevesiverkostojen tulevissa peruskorjaustöissä suositellaan mitoittamaan hulevesijärjestelmät oleellisesti nykyistä suuremmille vesimäärille, jotta kapasiteetti on riittävä myös tulevaisuuden ilmastossa. Kannustankin taloyhtiöitä selvittämään hulevesijärjestelmien toimivuuden. – Ilmastonmuutoksen myötä rakennusten kunnossapitosyklien tulee lyhentyä ja niiden vauriotilannetta tulee seurata yhä tiheämmin kuntotutkimuksilla. Kaupungeissa kaduille nouseva vesi valuu usein kellareihin. Näin mahdollisesti nopeutuviin vauriomekanismeihin voidaan reagoida ajoissa ja estää tai hidastaa niiden etenemistä. Jäähdytys tulisi kohdistaa rakennuksiin, joissa asuu ikäihmisiä, sillä heillä terveysriskit ovat suurimmat. – Olennaista on selvittää, mihin ja miten sadevedet taloyhtiön tontilla ohjataan. Siksi varsinkaan rannikolle rakennettaviin asuintaloihin en suosittele muita kuin koeteltuja, testattuja materiaaleja sekä rakenteita. 18 nykymääräysten mukainen betonirakentaminen kestää muuttuvan ilmaston rasitukset
Mäen päällä sijaitsevan rakennuksen on suunnitellut Anttinen Oiva Arkkitehdit. Hotellihuoneissa tyylikkäät puupinnat yhdistyvät betoniseiniin, ja kokonaisuuden viimeistelevät RED taidevalokuvat sekä suuret ikkunat, joista avautuu näkymät joko Suomen ensimmäinen Radisson RED -hotelli avautui lokakuun lopussa Kaisaniemen puistoon. 19 seet. Suomen Radisson RED Helsingin toiminnasta vastaa S-ryhmän hotelliyhtiö Sokotel Oy.. Hotellin aulassa saapujia tervehtii kaksimetrinen punainen rautatieaseman Lyhdynkantajat-hahmoista inspiroitunut Ville Metsätalon ja Sami Saaren teos Spirit of Jalmari. Hotellin sisällä valokuilussa on Jenni Ropen 24 metriä korkea mobileteos Tuulenpuuska, joka tuo ympäröivän Kaisaniemen puiston puuston myös hotellin sisälle. Kun lainhuutotodistuksesta näkee suoraan kiinteistön omistajat, ei myyjän tarvitse esittää kaupanteon yhteydessä muita todistuksia omistusoikeudestaan. Selvennyslainhuuto helpottaa kuolinpesän omistuksessa olevan kiinteistön hoitoa. Hotellista on vain muutaman minuutin kävelymatka Rautatientorille ja lähimmälle metroasemalle. Selvennyslainhuutohakemuksen voi tehdä Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa. Suomessa 250 000 kiinteistöä odottaa selvennyslainhuutoa. Omien omistustensa tarkastaminen on helppoa. – Kaikkien kiinteistönomistajien kannattaa kirjautua Maanmittauslaitoksen asiointipalveluun ja tutustua sen käyttöön. Radisson RED on Radisson Hotel Groupin uusimpia hotellibrändejä, jonka hotelleja on muutaman viime vuoden aikana avattu 17 eri puolille maailmaa, viimeisimmät Liverpooliin ja Madridiin. Kiinteistökaupan voi tehdä sähköisesti Maanmittauslaitoksen kiinteistövaihdannan palvelussa, kun omistajatiedot ovat ajan tasalla. Ensimmäinen Radisson RED avattiin vuonna 2016 Brysseliin. Ensimmäisen kerroksen suuret kaari-ikkunat luovat hotellin ravintolaan ja aulaan kutsuvan tunnelman. Lainhuuto maksetaan hakemusta tehdessä. Merkinnästä on suuri hyöty, kun kiinteistön asioiden hoitaminen on mutkattomampaa. Kaisaniemen puiston puolelle avautuu kesäksi 40-paikkainen terassi. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan vainajan perukirjaja sukuselvitykset sekä mahdollinen testamentti. Osakkaiden ei tarvitse matkustaa kaupantekotilaisuuteen, vaan allekirjoitukset ja kauppakirjan ehtojen tarkistaminen onnistuu vaikka mökkilaiturilta. Lähimmät Radisson RED -hotellit löytyvät Norjasta ja Tanskasta. Selvennyslainhuutoa kannattaakin hakea hyvissä ajoin viimeistään siinä vaiheessa, kun kuolinpesä alkaa suunnitella kiinteistön myyntiä. Selvennyslainhuuto sujuvoittaa asioiden hoitoa erityisesti kuolinpesän yhteistä kiinteistöä myytäessä tai jaettaessa. Hotellin sisustussuunnittelusta on vastannut Fyra Oy. Kuolinpesän asiakirjat sisältävät paljon tietoa esimerkiksi varallisuudesta, eikä niitä välttämättä ole mukava näyttää ostajalle, joka ei kuolinpesään kuulu, kertoo johtaja Stefan Nåhls Maanmittauslaitokselta. – Kun kuolinpesän osakkaiden tiedot ovat ajan tasalla rekisterissä, myyntitilanteessa ei tarvitse kaivaa esille vaikkapa testamenttia tai perunkirjoja. Hotelli toimii uudisrakennuksessa Kaisaniemen puiston ja Vuorikadun kulmassa. Tällä hetkellä hakemuksen käsittelyaika on noin viisi viikkoa. Radisson RED Helsingin sisustuksessa satsataan leikkisään ja rohkeaan designiin, ja hotellin kaikille avoimissa yleisissä tiloissa taide vangitsee katKiinteistöalan uutisia Suomen ensimmäinen Radisson RED -hotelli avautui Kaisaniemen puistoon avautuneessa Radisson -hotellissa on lähes 200 huonetta. Kaisaniemen puistoon, tunnelmalliselle Puutarhakadulle tai sisäpuolen taidevalokuiluun. 250 000 kiinteistöä odottaa selvennyslainhuutoa Kun jakamaton kuolinpesä omistaa yhdessä kiinteistön, kannattaa kiinteistölle hakea selvennyslainhuutoa. Selvennyslainhuudon tekeminen on sujuvaa Asiointipalvelussa ja sitä kautta voi toimittaa tarvittavia asiakirjoja myös jälkikäteen, kannustaa palvelupäällikkö Saara Vesa. Kuka tahansa kuolinpesän osakkaista voi tehdä hakemuksen eikä muilta osakkailta tarvita valtakirjaa tai allekirjoitusta hakemuksen tekemiseen. Kiinteistökauppa sujuu sähköisesti, kun omistajatiedot löytyvät rekisteristä
– KOVAn jäsenillä on paljon asuntoja omistuksessaan nimenomaisesti lähiöissä, joten kohtuuhintaiset asuntotoimijat ovat halukkaita ja valmiita osallistumaan osaltaan asuinalueiden kehittämiseen ja niiden elinvoiman lisäämiseen sekä segregaation torjuntaan, Parkkonen jatkaa. Päätökselle ei ole asuntopoliittisia eikä suhdanneluonteisia perusteluita. Asumisoikeusasunnoilla on erittäin tärkeä rooli myös segregaation torjunnassa. KOVAn perustivat yhdeksän suurimman kaupungin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio) omistamat vuokrataloyhtiöt . Tässä työssä esimerkiksi asumisoikeusasunnot ovat erittäin tärkeässä roolissa. 10 vuotta Kohtuuhintaisten vuokraja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry täytti elokuun lopussa 10 vuotta. Täydennysrakentamisella voidaan vahvistaa asuinalueiden elinvoimaa ja vaikuttaa asuinalueiden asukasrakenteeseen. Onnistunut ja vahva asuntopolitiikka, jossa asuinalueille rakennetaan sekoitetusti omistus-, asumisoikeus-, vuokraja tuettuja vuokra-asuntoja on keino ehkäistä asuinalueiden eriytymistä. KOVA huomauttaa, että asumisoikeusasuntojen rakentaminen vapauttaa ARA-vuokra-asuntoja uusille asukkaille, sillä merkittävä osa asumisoikeusasuntoihin muuttavista henkilöistä muuttaa niihin valtion tuella rakennetuista ARA-vuokra-asunnoista. Teksti: Eero Wihuri U utiset länsinaapuristamme Ruotsista ovat syksyn aikana olleet huolestuttavia, lähiöissä on esiintynyt väkivaltaa seurauksena nuorten jengiytymisestä. Jakomäessä tilanne on rauhoittunut, kun muutama vuokra-asunto on purettu ja tilalle on tehty hallintajakaumaltaan monipuolisempaa asuntokantaa. Tämä johti asuinalueella sosiaalisiin ongelmiin. Parkkosen mukaan täydennysrakenta– Elinvoimaisten alueiden, eheän yhdyskuntarakenteen ja onnistuneen asuntopolitiikan kulmakivet ovat kaavoitus ja tonttien luovutus.. KOVA perustettiin nimellä Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry (KOVA). Miten Suomessa voidaan välttää ”Ruotsin tie”. – Toivon, että maan hallitus arvioi uudelleen tekemäänsä päätöstä asumisoikeusasuntojen uudistuotannon lopettamisesta. 20 Kaavoitus ja tonttien luovutus elinvoimaisten asuinalueiden tärkeimmät kulmakivet Miten välttyä asuntorakentamisessa Ruotsin tieltä. – Ruotsissa tehtiin niin sanotun Miljoonaohjelman aikana se virhe, että vuokra-asuntoja rakennettiin kootusti tiettyihin kaupunginosiin, ei syntynyt hallintajakaumaltaan monipuolisia asuinalueita, hän jatkaa. ASO-asuntoihin muuttaa nykyisin paljon myös eläkeläisiä, jotka ovat luopuneet omakotitaloistaan, kertoo Jouni Parkkonen. – Asumisoikeusasunnot ovat käytännössä ainoa laajasti käytössä oleva asumismalli vuokra-asumisen ja omistusasumisen välillä. Vuonna 2021 KOVAn toiminta ja jäsenpohja laajentui asumisoikeusyhtiöihin, ja nykyisin KOVAn toiminta kohdistuu vuokrataloja asumisoikeusyhtiöiden toimintaympäristöön ja toimintaedellytyksiin. KOVA on yleishyödyllisten ja omakustannusperiaatteella toimivien vuokrataloja asumisoikeusyhtiöiden toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palveluja yhteistyöjärjestönä. Vaikka Suomessakin on merkkejä asuinalueiden eriytymisestä, alueittain erilaisia ihmisiä sekoittava politiikka on tuottanut tuloksia. Lisäksi valtion olisi perusteltua käynnistää pikaisesti uusi, laaja ja poikkihallinnollinen lähiöiden kehittämisohjelma, KOVAn toimitusjohtaja Jouni Parkkonen esittää. – On tärkeää, että kunnissa viranhaltijat ja etenkin poliittiset päätöksentekijät ymmärtävät monipuolisten asuinalueiden ja erilaisia ihmisiä kaikille asuinalueille sekoittavan politiikan merkityksen. – Elinvoimaisten alueiden, eheän yhdyskuntarakenteen ja onnistuneen asuntopolitiikan kulmakivet ovat kaavoitus ja tonttien luovutus. Jakomäen kaavoituksessa tehdyt virheet on yleisesti tunnustettu, ja niistä on oppia otettu. KOVA on Suomen ainoa vuokrataloja asumisoikeusyhtiöiden edunvalvoja, ja sen tavoitteena on luoda sellainen toimintaympäristö yleishyödyllisille vuokrataloja asumisoikeustaloyhtiöille, jotta ne voivat toteuttaa omaa perustehtäväänsä. En ymmärrä, miksi hallitus edes suunnittelee ASO-tuotannosta luopumista, hän jatkaa. KOVA keskittyi aluksi vuokrataloyhtiöiden edunvalvonnan tarpeisiin. Helsingin Jakomäen Parkkonen nostaa esille esimerkiksi, jossa kaavoitus epäonnistui. Eriytymistä torjutaan kaavoittamalla hallintajakaumaltaan monipuolista asuntokantaa kaikille asuinalueille. – Jakomäkeen kaavoitettiin liian yksipuolisesti vuokra-asuntoja ja tuettuja vuokra-asuntoja. – Tällä hetkellä Suomessa on hyvä tilanne, meillä ei ole samalla tavalla eriytyneitä asuinalueita kuin on Ruotsissa, ja monessa muussa Euroopan maassa, sanoo Kohtuuhintaisten vuokraja asumisoikeustalojen omistajat KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen. Asukkaiden sekoittaminen asuinalue-, korttelija jopa talokohtaisesti on ollut Suomessa menestyksekästä politiikkaa, hän jatkaa. KOVAn perustaneet yhtiöt kokivat, että tuolloin Suomesta puuttui taho, joka ajaisi kohtuuhintaista vuokra-asumista. – Ne ovat myös kunnille erittäin tärkeä asuntopoliittinen väline muun muassa segregaation torjunnassa. ASO-asuntojen tarve KOVA pitää ehdottoman välttämättömänä, että pääministeri Petteri Orpon hallitus arvioi uudelleen hallitusohjelman linjausta lopettaa asumisoikeusasuntojen uudistuotanto. – Lisäksi tässä suhdannetilanteessa valtion tukeman asuntotuotannon vähentäminen heikentää rakennusalan jo entuudestaan heikkoa suhdanneja työllisyystilannetta sekä vähentää valtion verotuloja. Asumisoikeusasunnoilla on erittäin keskeinen rooli asuntokannan monipuolistamisessa sekä kuntien asuntopoliittisena välineenä, Parkkonen huomauttaa. ASO-asuntoihin muuttaa erityisesti vuokra-asunnoista nuoria, nuorille perheille ASO-asunnot ovat väliporras omistusasumiseen. misella on saatu Suomessa hyviä tuloksia segregaation torjunnassa
KOVA on kasvanut 10 vuodessa suureksi yleishyödyllisten asuntoyhtiöiden järjestöksi; tällä hetkellä KOVAlla on 122 jäsenyhtiötä, ja yhteensä KOVAn jäsenillä on omistuksessaan noin 320 000 vuokraja asumisoikeusasuntoa noin 130 kunnan alueella Suomessa. KOVAn toiminta järjestettiin aluksi Suomen Kuntaliitto ry:n yhteydessä. KOVAn jäseninä on vuokrataloyhtiöitä, erityisryhmien asuntoja omistavia yhtiöitä sekä asumisoikeusyhtiöitä. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen. 21 Kaavoitus ja tonttien luovutus elinvoimaisten asuinalueiden tärkeimmät kulmakivet Miten välttyä asuntorakentamisessa Ruotsin tieltä. Hänet valittiin alun perin yhdistyksen toiminnanjohtajaksi ja käynnistämään yhdistyksen toiminta. Työntekijämäärän kasvaessa myös yhdistyksen jäsenpalvelut ovat kasvaneet. n – On tärkeää, että kunnissa viranhaltijat ja etenkin poliittiset päätöksentekijät ymmärtävät monipuolisten asuinalueiden ja erilaisia ihmisiä kaikille asuinalueille sekoittavan politiikan merkityksen, sanoo KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen.. KOVAn ensimmäisenä työntekijänä aloitti lokakuussa 2014 Jouni Parkkonen. KOVAn jäsenmäärän laajennettua myös yhdistyksen henkilöstöresursseja on voitu kasvattaa huomattavasti. Tällä hetkellä KOVAlla työskentelee neljä työntekijää. KOVAn jäsenillä asuu noin 500 000 henkilöä
Voi olla kertynyttä korjausvelkaa, ison remontin suunnittelu ja rahoitus voivat aiheuttaa harmaita hiuksia tai taloyhtiössä voi olla suuriakin riitoja. – Tietoisuus hallitusammattilaisten olemassaolosta on lisääntynyt, taloyhtiöt kysyvät yhä useammin apua ja neuvoja onTaloyhtiöt Hallitusammattilaisen avulla taloyhtiö voi saada korjausvelan hoidettua, ratkoa mahdolliset ristiriidat ja siten nostaa taloyhtiön arvoa. Usein taloyhtiöillä on kuitenkin erilaisia ongelmia. 22 Samalla alueella sijaitsevien hyvin ja huonosti hoidettujen taloyhtiöiden asuntojen neliöhinnoissa voi olla useiden satojen eurojen ero Panostaminen taloyhtiön hyvään hoitoon palkitsee taloudellisesti Korjausvelka, iso remontti ja erilaiset riidat ovat usein syitä sille, miksi taloyhtiön hallitukseen pyydetään apua hallitusammattilaiselta. Kuvituskuva: Pexels. Teksti: Eero Wihuri T alous, tekniikka ja hallinto ovat ne kolme asiaa, joiden pitää olla taloyhtiöissä kunnossa. Jos taloyhtiön osakkaat kokevat tarvitsevansa ulkopuolista asiantuntija-apua ongelmien selvittämiseen, apuun voi pyytää Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry:n jäseniä. AKHA ylläpitää rekisteriä hallitustyöskentelyn ammattilaisista, jotka ovat valmiita avustamaan asuntoja kiinteistöyhtiöiden hallituksia sekä tarvittaessa osallistumaan hallitustyöskentelyyn
Jossakin vaiheessa taloyhtiöiden on pakko lähteä lyhentämään korjausvelkaa, ja tällöin remonttien rahoitus tulee olemaan monissa tapauksissa ongelma. – Hyvä esimerkki on varautuminen remontteihin. – Samalla alueella sijaitsevan hyvin hoidetun taloyhtiön neliöhinta on sijainnista riippuen 250–500 euroa suurempi kuin niin gelmiinsa. n Grassin mukaan taloyhtiön hallitukseen voi kutsua jäseneksi kiinteistöalan ammattilaisen, jos hallitus ja isännöitsijä kokee, etteivät niiden osaaminen riitä riittävän pitkäjänteiseen remonttisuunnitteluun. Hallituksissa tehdään usein jopa päätöksiä, joilla osakeomistuksen arvoa vähennetään eikä myöskään noudateta asunto-osakeyhtiölain tärkeintä periaatetta, eli osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatetta. – Hallitusammattilaisen käyttämisestä aiheutuvat kustannukset tuona aikana ovat yhtiön koosta ja työmäärästä riippuen noin 5–50 euroa per neliö. 23 sanotun huonosti hoidetun taloyhtiön neliöhinta. – Eli jos hallitusammattilainen maksaa 5–50 euroa per neliötä, ja taloyhtiön neliöhinta nousee 250–500 euroa suuremmaksi, voidaan todeta, että hallitusammattilaisen käyttäminen on taloyhtiölle ja sitä kautta sen osakkeenomistajille varsin kannatettavaa ja kannattavaa toimintaa. Samalla alueella sijaitsevien hyvin ja huonosti hoidettujen taloyhtiöiden asuntojen neliöhinnoissa voi olla useiden satojen eurojen ero Panostaminen taloyhtiön hyvään hoitoon palkitsee taloudellisesti – Samalla alueella sijaitsevan hyvin hoidetun taloyhtiön neliöhinta on sijainnista riippuen 250-500 euroa suurempi kuin niin sanotun huonosti hoidetun taloyhtiön neliöhinta, muistuttaa varatuomari, rakennusneuvos ja kiinteistöalan hallitusammattilaisten yhdistyksen varapuheenjohtaja Ben Grass. Esitetyt luvut ovat varovaisia arvioita. Suhteutettaessa mainittu määrä yhden neliömetrin käyvässä arvossa tapahtuvaan muutokseen voidaan havaita, että kyseessä on vähäinen kustannuserä siitä, että taloyhtiön hallintovelka on saatu hoidettua, ja että myös korjausvelka on hoidettu taikka velan hoitaminen on ainakin saatu hyvälle alulle, Grass selvittää. Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä noin 170. – Jotta tällaisilta ongelmilta vältytään, pitää taloyhtiöiden hallituksissa osata nähdä myös tulevaisuuteen. Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry rekisteröitiin 4.3.2005 yhdistykseksi, jonka tarkoituksena on kehittää ja seurata asuntoja kiinteistöyhtiöiden hallinnon toimivuutta Suomessa sekä kehittää hyvää hallintotapaa taloyhtiöissä. Usein ongelmat liittyvät joko suunnitteluvaiheessa olevan remontin toteutusvaikeuksiin, mutta apua kysytään myös muun muassa täydennysrakennushankkeisiin sekä riitatilanteisiin, kertoo AKHA:n varapuheenjohtaja, varatuomari, rakennusneuvos Ben Grass. Se on totinen paikka, kun isoja ja kalliita remontteja pitäisi tehdä, mutta taloyhtiö ei saa riittävästi lainaa. Ben Grass kuitenkin kehottaa miettimään asiaa panos-tuotos -analyysin avulla. – On ollut myös tapauksia, joissa taloyhtiön pitkäaikainen puheenjohtaja on halunnut vetäytyä sivuun eikä taloyhtiön sisältä ole löytynyt uutta puheenjohtajaa. Taloyhtiöt pyytävät usein myös apua silloin, kun on kertynyt korjausvelkaa eikä taloyhtiöllä ole selkeää käsitystä, miten asioita kannattaisi ratkaista, hän jatkaa. Hallitusammattilaisen kokonaishallituskausi kestää keskimäärin noin kolme vuotta. – Voidaan arvioida, ettei mittava kiinteistövarallisuus ole aina hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla.. Remonttien rahoittaminen onnistuu mutkattomammin, kun asiaan on varauduttu riittävän ajoissa. – AKHA:n jäsenet voivat toimia pyynnöstä taloyhtiöiden hallitusten jäseninä tai toimia muutoin asiantuntijoina. AKHA on siis osaamisverkosto, yhdistyksen tavoitteena on lisätä hallitustyön arvostusta ja parantaa sen tuloksia kehittämällä osaamista sekä yhdistämällä ja jakamalla alaa koskevaa tietoa, Grass kertoo. Hän työskenteli pitkään Valtakunnallisen vuokratalo-osuuskunnan (VVO) konsernijohtajana. Tästä seuraa, että ääripäät voivat olla 500–1 000 euroa per neliö. Fakta on, että maassamme on paljon taloyhtiöitä, joille on kertynyt mittaviakin määriä korjausvelkaa. Ennakoimista ja varautumista Ben Grassin mukaan hyvä taloyhtiön hallitus ennakoi ja varautuu tulevaisuuteen ajoissa niin, ettei synny tilannetta, jossa hallituksen toiminta on vain päälle kaatuvien asioiden kanssa painimista. – Voidaan arvioida, ettei mittava kiinteistövarallisuus ole aina hoidettu parhaalla mahdollisella tavalla. Suomessa on reilut 100 000 taloyhtiötä. Panos ja tuotos Esteenä hallitusammattilaisen käyttämiselle on useimmiten huoli palvelusta aiheutuvista kustannuksista
Alueella on vähentynyt etenkin huoltoajoneuvojen ajaminen jalkakäytävällä. Toimijoiden näkemykset ovatkin arvokkaita, ja kaupungin on tärkeää kuunnella ja ottaa heidät vahvasti mukaan mietittäessä kokeilun ja alueen kehittämisen seuraavia vaiheita. 24 Helsingin Espan kokeilu piristi ravintoloita H elsingin ydinkeskustassa, Esplanadeilla, aloitettiin viime keväänä kokeilu, jossa varattiin aiempaa enemmän tilaa kävelylle ja oleilulle, lisättiin alueelle vehreyttä sekä kohennettiin viihtyisyyttä. Kokeilun vaikutukset huoltoliikenteeseen ovat olleet kaksijakoisia: virheellinen liikennöinti on vähentynyt, mutta huolto koetaan vaikeammaksi. Tosin Pohjoisesplanadin typpidioksidinpitoisuudet ovat laskeneet jo vuodesta 2020 alkaen. Viipymissä tapahtui vain hyvin vähäisiä muutoksia. Positiivisin vaikutus kokeilulla oli tähän mennessä selkeästi alueen ravintoloihin ja kahviloihin. Kokeilu on kaksivuotinen ja siihen liittyy laaja vaikutusten seuranta. Esplanadien kokeilun vaikutusta alueen elinvoimaan tutkittiin alueen toimijoille osoitetun kyselyn avulla sekä mobiilidataan perustuvan viipymien seurannan avulla. Tulemme luonnollisesti seuraamaan kokeilun tuloksia tarkasti koko kaksivuotisen kokeilun ajan, pohtii maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen. Kokeilun vaikutukset alueen viihtyisyyteen koettiin erittäin positiivisiksi. Kyselyyn vastasi 37 alueen yritystä, alueen suuret kiinteistönomistajat sekä tapahtumia alueella järjestäviä toimijoita. Noin puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä katsoi kuitenkin huoltoliikenteen mahdollisuuksien heikentyneen. Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella ei voida vielä sanoa, että kokeilu olisi lisännyt elinvoimaa alueella, kertoo elinkeinojohtaja Marja-Leena Rinkineva. Ilmanlaatuun vaikuttaa moni tekijä samaan aikaan eikä yhden tekijän vaikutusta voida helposti yksilöidä. Nyt on saatu vasta ensimmäiset välitulokset. Autoilun sujuvuuden osalta vastausten keskiarvo oli 2,2 asteikolla 1–5. Kyselytutkimuksen mukaan myös huoltoliikkeiden edustajat kokivat, että huoltoliikenteelle löytyy alueelta paikkoja entistä heikommin. Positiivisimmat vaikutukset kohdistuivat ravintolaja kahvilatoimintaan. Vastanneista 45 prosenttia antoi parhaan mahdollisen arvosanan 5 ja vastausten keskiarvo oli 4,1. Uskoisin, että alueen elinvoiman osalta kokeilun ohella vaikkapa inflaation kiihtyminen, etätyön vakiintuminen, matkailijamäärissä tapahtuneet muutokset sekä kaupan rakennemuutos ovat kaikki tekijöitä, joilla on vaikutuksia. n Esplanadien kokeilusta tehdään monipuolista seurantaa koko kaksivuotisen kokeilun ajan. Keskustan alueella on seurattu myös ihmisten viipymää mobiilidatan perusteella. Typpidioksidin pitoisuudet olivat kokeilun alettua vuonna 2023 hieman matalammat kuin vertailuajanjaksona 2022 ja 2021 kesäkuun alusta elokuun loppuun. – Seuraamme monipuolisesti kokeilun vaikutuksia Esplanadien eri käyttäjäryhmille. Seurannan osa-alueita ovat liikenne eri kulkumuodoilla, vaikutukset autoliikenteen sujuvuuteen, sosiaaliset vaikutukset, vaikutukset elinvoimaan, vaikutukset huoltoliikenteeseen, vaikutukset ilmanlaatuun sekä otannalla tehtävä kyselytutkimus, jossa kartoitetaan helsinkiläisten kokemuksia kokeilusta.. Haastateltujen suhtautuminen kokeilun vaikutuksiin alueella liikkumiseen kuitenkin jakaantui. Vastaajista 37,8 prosenttia ei osannut sanoa pitäisikö kokeilua jatkaa, 35,1 prosenttia oli sitä mieltä, että kokeilua ei tulisi jatkaa ja 27 prosenttia halusi jatkaa kokeilua. Yrityksiltä kysyttiin myös, haluisivatko he jatkaa kokeilua vielä vuoden 2024 jälkeen. Vastaajista 78 prosenttia oli kuitenkin saapunut alueelle joukkoliikenteellä tai kävellen. Viihtyisyyttä ovat parantaneet haastateltujen mukaan kauniit istutukset ja vehreys sekä katutilan puistomaisuus. Ensimmäiset välivaiheen tulokset on nyt saatu. Negatiiviisin vaikutus kokeilulla oli tavaraa myyviin liikkeisiin. Ilmanlaatu on hieman parantunut kokeilun aikana typpidioksidipitoisuuksien osalta. Kävelyn ja pyöräilyn sujuvuuden ja turvallisuuden koettiin parantuneen kokeilun myötä. Vähemmän ilmoitti myyneensä 35,1 prosenttia ja enemmän 24,3 prosenttia vastaajista. Lisää viihtyvyyttä Sosiaalisia vaikutuksia tutkittiin paikan päällä tehtyjen havainnointien ja haastattelujen avulla. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 37,8 prosenttia kertoi myyneensä saman verran kuin edellisenä vuonna vastaavana ajanjaksona. – Yritysten järjestämät palvelut ja tapahtumat ovat merkittäviä syitä ihmisille saapua keskustaan. Niiden mukaan alueen yritysten kokemukset vaihtelevat suuresti eri toimialojen välillä
Tämä mahdollistaa paremman vuokratuoton ja helpottaa asunnon myyntiä. Tämä mahdollistaa paremman vuokratuoton ja helpottaa asunnon myyntiä. www.cibesamslift.fi Jälkiasennushississä on järkeä! Kerrostalokiinteistössä jälkiasennushissi nostaa myös yksittäisen osakkeen arvoa. Cibes Amslift tukee arvoja ja nostaa arvoa. Lisäksi hissin jälkiasennukseen voi saada kaupunkitai kuntakohtaista avustusta. www.cibesamslift.fi Jälkiasennushississä on järkeä! Kerrostalokiinteistössä jälkiasennushissi nostaa myös yksittäisen osakkeen arvoa. www.cibesamslift.fi Jälkiasennushississä on järkeä! Kerrostalokiinteistössä jälkiasennushissi nostaa myös yksittäisen osakkeen arvoa. ARA:n myöntämä esteettömyysavustus voi kattaa jopa 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Cibes Amslift tukee arvoja ja nostaa arvoa. Cibes Amslift tukee arvoja ja nostaa arvoa. Tämä mahdollistaa paremman vuokratuoton ja helpottaa asunnon myyntiä. Lisäksi hissin jälkiasennukseen voi saada kaupunkitai kuntakohtaista avustusta. ARA:n myöntämä esteettömyysavustus voi kattaa jopa 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Cibes Amslift tukee arvoja ja nostaa arvoa.. Lisäksi hissin jälkiasennukseen voi saada kaupunkitai kuntakohtaista avustusta. www.cibesamslift.fi Jälkiasennushississä on järkeä! Kerrostalokiinteistössä jälkiasennushissi nostaa myös yksittäisen osakkeen arvoa. ARA:n myöntämä esteettömyysavustus voi kattaa jopa 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Cibes Amslift tukee arvoja ja nostaa arvoa. Tämä mahdollistaa paremman vuokratuoton ja helpottaa asunnon myyntiä. Lisäksi hissin jälkiasennukseen voi saada kaupunkitai kuntakohtaista avustusta. Tämä mahdollistaa paremman vuokratuoton ja helpottaa asunnon myyntiä. www.cibesamslift.fi Jälkiasennushississä on järkeä! Kerrostalokiinteistössä jälkiasennushissi nostaa myös yksittäisen osakkeen arvoa. Lisäksi hissin jälkiasennukseen voi saada kaupunkitai kuntakohtaista avustusta. Cibes Amslift tukee arvoja ja nostaa arvoa. ARA:n myöntämä esteettömyysavustus voi kattaa jopa 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Lisäksi hissin jälkiasennukseen voi saada kaupunkitai kuntakohtaista avustusta. ARA:n myöntämä esteettömyysavustus voi kattaa jopa 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Tämä mahdollistaa paremman vuokratuoton ja helpottaa asunnon myyntiä. www.cibesamslift.fi Jälkiasennushississä on järkeä! Kerrostalokiinteistössä jälkiasennushissi nostaa myös yksittäisen osakkeen arvoa. ARA:n myöntämä esteettömyysavustus voi kattaa jopa 45 % hyväksytyistä korjauskustannuksista
Juuri nyt suhdannetilanne on synkkä, mutta se luo tilaa taloyhtiöiden korjaushankkeille. Marraskuun lopussa 100 vuotta täyttäneen Talokeskuksen toimitusjohtaja Anssi Väätäinen sanoo koronapandemian ja Ukrainan sodan johtaneen taloyhtiöiden korjausvelan määrän huomattavaan kasvuun. Kiinteistöistä pidetään huolta. Muualla Suomessa kulttuuri on hieman toisenlainen, lisäksi pienemmillä paikkakunnilla taloyhtiöiden taloudelliset lähtökohdat remonteille ovat hankalammat kuin isoissa kaupungeissa. – Myös pienemmät korjaukset kannattaa hoitaa kuntoon, jotta rakennukset eivät menisi ihan rempalleen parempia aikoja odotellessa. Talokeskuksen toimitusjohtaja Anssi Väätäinen ennakoi korjausrakentamisen ylikuumentumista, kun 1970-luvun lähiötalot tulevat 50 vuoden ikään.. Samalla suuri määrä 1970-luvun lähiötaloja on tullut 50 vuoden ikään, jolloin ne vaativat isoja taloteknisiä remontteja. Väätäisen mukaan taloyhtiöt ovat erilaisessa tilanteessa eri puolilla maatamme. – Lähtökohtaisesti pääkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa kasvukeskuksessa, kuten Tampereella, Turussa ja Oulussa, taloyhtiöt tekevät riittävästi remontteja. Toki kohonnut korkotaso tuo ongelmia remonttien rahoitukseen, mutta pankit katsovat myös korjaushistoriaa rahoituspäätöksiä tehdessään. Nyt tekijöitä on hyvin saatavilla. 26 – Nyt on hyvä hetki valmistella korjaushankkeita Taloyhtiöiden korjausvelka kasvoi – riskinä ylikuumentuminen Taloyhtiöille on syntynyt koronapandemiasta ja Ukrainan sodasta johtuen huomattavan paljon lisää korjausvelkaa. – Tämän patouman purkautuminen tulee jossain vaiheessa vääjäämättä johtamaan markkinoiden ylikuumenemiseen. 100-vuotiaan Talokeskuksen toimitusjohtaja Anssi Väätäinen kannustaa taloyhtiöitä ainakin valmistelemaan korjaushankkeitaan niin, että ne voivat reagoida heti, kun sopiva aloitushetki koittaa Teksti: Eero Wihuri Kuvat: Talokeskus R akentaminen ei ole tasaisesti kulkeva toimiala, vaan alalla menee joko liian hyvin tai liian huonosti. Jos ei ole tehty, voi olla hankalaa saada rahoitusta 20 vuoden julkisivuremonttilainalle. – Jos on esimerkiksi 40-vuotias taloyhtiö, pankki katsoo, onko putkiremontti tehty. Tämänkin vuoksi remontit on syytä tehdä ajallaan. Nyt on hyvä hetki vähintäänkin valmistella taloyhtiöissä tulevia remontteja. Koska markkinoilla on nyt tilaa korjaushankkeille, hän kannustaa taloyhtiöitä ainakin valmistelemaan hankkeitaan niin, että ne voivat reagoida heti, kun sopiva aloitushetki koittaa
Ilahduttavasti taloyhtiöissä yleinen tietoisuus säännöllisten remonttien tarpeista on lisääntynyt. Korjausrakentamisen osuus Talokeskuksen reilun kahdeksan miljoonan euron liikevaihdosta on noin 60 prosenttia. Talokeskus Oy perustettiin marraskuussa 1923 Helsingin keskustassa, jolloin kaukolämmöstä taloyhtiöt siirtyvät esimerkiksi maalämpöön. Kolmannes asiakkaista on rakentamisen ammattilaisia, pääasiassa rakennusliikkeitä sekä kunnallisia vuokrataloyhtiöitä ja yksityisiä asuntosijoitusyhtiöitä. – Taloyhtiöt ovat yhä kiinnostuneempia energiaremonteista. Perinteisten julkisivuremonttien ja linjasaneerausten rinnalle ovat tulleet energiaremontit ja sähköautojen latauspaikkojen rakentaminen. – Sähköautojen latauspisteiden rakentaminen on asia, johon taloyhtiöissä pitää panostaa. 27 Suomen vanhin Suomen Talokeskus Oy on Suomen vanhin toiminnassa oleva insinööritoimisto, yritys täytti marraskuun lopussa 100 vuotta. Viiden vuoden välein Taloyhtiön hyvän kunnossapidon pohja ja perusta on kuntoarvio, jota päivitetään viiden vuoden välein. Rakennustekniikan asiantuntija, insinööri (AMK) Jari Hyvärilä tekee kuntoarvioita taloyhtiöille. Näin toimien taloyhtiö pystyy ennakoimaan tulevat remontit, Anssi Väätäinen painottaa. – Kun tehdään perusteellinen kuntoarvio, päivitetään se viiden vuoden välein ja tarvittaessa tehdään jostakin asiasta tarkempi selvitys, taloyhtiö välttyy yllätyksiltä.. Uudisrakentamisessa sillä on infraja talonrakentamiseen sekä muun muassa huoltovarmuuteen liittyviä suunnitteluja valvontakohteita. Niiden osuus liikevaihdosta on kuitenkin puolet projektien suuremman koon takia. – Isoissa kaupungeissa on totuttu näkemään remontteja. Liikenne tulee sähköistymään, ja asunnonostajat ovat kiinnostuneita latausmahdollisuuksista. Kaksi kolmasosaa toimeksiannoista tulee taloyhtiöitä ja asiakkaina on paljon taloyhtiöitä, joille yritys on tehnyt töitä kymmeniä vuosia. Tällä hetkellä latauspisteet ovat myyntivaltteja asuntojen myyntitilanteessa, Väätäinen jatkaa. – Kun tehdään perusteellinen kuntoarvio, päivitetään se viiden vuoden välein ja tarvittaessa tehdään jostakin asiasta tarkempi selvitys, taloyhtiö välttyy yllätyksiltä. Yritys työllistää tällä hetkellä 65 henkilöä, ja tälläkin hetkellä on rekrytointitarvetta, koska jotkin palvelut, kuten taloyhtiöiden korjausrakentamisen suunnittelu, vetävät edelleen. Kun jonkin talon yllä on remontista kertova ”huppu”, naapuritaloyhtiöissä huomataan selvittää omat remonttitarpeet. Taloyhtiöt vaihtavat öljylämmityksen ympäristöja kustannusystävällisempään lämmitystapaan, myös Kuntoarviot ovat yksi osa Talokeskuksen toimintaa
Talokeskuksen nimi sai lähes nykyisen muotonsa vuonna 1963, kun siitä tuli Suomen Talokeskus Oy – Finlands Gårdcentral Ab. Talokeskus aloitti LVI-suunnittelun ja talonmiespalvelut. Myös kiinteistönvälitys käynnistettiin uudestaan. Suurin yksittäinen omistaja oli Suomen Kiinteistöliitto. Pian sodan jälkeen käynnistettiin halkokaupan lisäksi lakiasiainpalvelut. Talonomistajain osakeyhtiö ryhtyi harjoittamaan isännöintiä, josta tuli nopeasti tuottava liiketoimi. 1930-luvun laman vuoksi mattokauppa jouduttiin lopettamaan ja kiinteistönvälitystoiminta seisahtui. Muutaman vuoden sisällä mukaan tulivat myös kiinteistönvälitys, kiinteistöalan julkaisujen kustantaminen ja Talonomistajain lehden julkaiseminen. Talokeskus ryhtyi toimittamaan taloyhtiöille halkoja lämmitystä varten. Talokeskuksen omistajien, kiinteistöalan järjestöjen, tahoilla oli erimielisyyksiä palveluiden laajuudesta ja lopulta liiketoiminnoista jäi jäljelle painotuotteiden kustannustoiminta sekä LVIja rakennustekninen konsultointi.. aikaan Talokeskuksen omistajiksi vakiintuivat liitot ja esimerkiksi vuonna 1955 liitot omistivat jo 75 prosenttia yhtiön osakkeista. Jälleenrakentamisen aika ulottui 1950-luvulle asti ja Talokeskus laajensi palveluitaan rakennustekniseen konsultointiin. Rakentaminen ja kaupungistuminen lisääntyivät 1960-luvulla. 28 aikoihin käynnistettiin myös lämmöntarkkailu taloyhtiöissä, sillä keskuslämmitykset hiilikattiloineen olivat yleistyneet kantakaupungin kerrostaloissa. Vuonna 1923 Helsingin keskustassa Mikonkadulla Talonomistajain osakeyhtiö käynnisteli toimintaansa myymällä mattoja ja tapettia. Lakiasiainosaston toiminta lopetettiin vuonna 1970 ja kiinteistönhuolto-osasto muutamaa vuotta myöhemmin. Samaan Talon omistajain osakeyhtiö käynnisteli toimintaansa myymällä mattoja ja tapettia. Samoihin 1940-luvun sotavuosina elettiin kaikin puolin tiukkoja aikoja ja esimerkiksi lämmityshiilestä oli kova puute. 1970-luvulla, voimakkaan lähiörakentamisen aikaan, Talokeskuksessa elettiin värikkäitä aikoja ja tehtiin paljon muutoksia. Sotavuosina Talokeskus ryhtyi toimittamaan taloyhtiöille halkoja lämmitystä varten
– Nyt tavoitteena on varmistaa suunnitteluja konsultointitoiminnan kehitys ja kilpailukyky, Hiltunen sanoo. Talokeskus on perustettu ja sitä on kehitetty kunkin aikakauden kiinteistönomistajien tarpeisiin. 95 prosentin omistus Yritykset, jotka ovat yltäneet sadan vuoden ikään pääosin samalla omistajataustalla, ovat harvinaisia. – Jo toimintansa alussa yhtiö alkoi laatia erilaisia käyttöoppaita, harjoitti isännöintiä ja tarjosi lämmöntarkkailua kiinteistöille. Kesä 2018 oli myös uudelleen syntymisen aikaa Talokeskukselle. Liiketoiminnassa keskityttiin kiinteistöalan konsultointiin ja 1990-luvun alussa painotuotteiden kustannus siirrettiin Kiinteistöalan Kustannus Oy:lle. Suomen Kiinteistöliitto jäsenyhdistyksineen omistaa nykyäänkin 95 prosenttia Talokeskuksesta. Yritys organisoitui uudelleen vuonna 2014 ja uusi juridinen yhtiö, Talokeskus Yhtiöt Oy, perustettiin. Sen jälkeen on lakkautettu maakuntatoimistot ja oikaistu vinoutunutta henkilöstörakennetta keventämällä hallintoa. Vuonna 1998 avattiin ensimmäisen sukupolven internet-palvelu – KuluNet. n Kehitys, Turvaja Huoltotoiminnat myytiin kesän kynnyksellä liiketoimintakaupalla uudelle Vahanen Monitoring Services Oy -yhtiölle ja Tampuuri-ohjelmistot Visma Finland Holding Oy:lle. Talokeskus markkinoi lehtiilmoituksella taloyhtiöiden lämmitystarkkailua. • Omistaja: Suomen Kiinteistöliitto jäsenyhdistyksineen Talokeskus mainosti sanomalehdessä vuokrasopimusvihkoja. Uusina palveluina käynnistettiin pelastussuunnitelmien laatiminen ja asbestikartoitukset. – Asiakkaat arvostavat sitä, että yritys on olemassa vielä senkin jälkeen, kun perävalot ovat kadonneet näkyvistä. Ohjelmistokehitys myytiin vuosikymmenen lopulla riskien vähentämiseksi. 29 rooli Kiinteistöliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnan rahoittamisessa. Tämän konsernin alla toimi kaksi tytäryhtiötä; Tampuuri-ohjelmistoihin keskittynyt Agenteq Solutions Oy ja rakennuttamiseen ja suunnitteluun keskittynyt Suomen Talokeskus Oy. – Jo toimintansa alussa yhtiö alkoi laatia erilaisia käyttöoppaita, harjoitti isännöintiä ja tarjosi lämmöntarkkailua kiinteistöille. Hänen mukaansa Talokeskuksessa on oltu aina alan eturivissä ja valmiina suuntaamaan toimintaa uusille poluille ja reagoimaan nopeasti muutoksiin. • Työpaikat: Työllistää noin 65 henkilöä. • Toimiala: Erikoistunut kiinteistöjen kuntotutkimuksiin, korjausja uudissuunnitteluun sekä rakennuttamiseen ja valvontaan. Talokeskus puolestaan laajentaa liittoyhteisön palvelutarjontaa. Paikallisyhdistyksiin kuuluu noin kolmannes Suomen 90 000 asunto-osakeyhtiöstä. Yhtiöstä saaduilla osinkotuotoilla on ollut myös merkittävä Vuonna 1980 Kiinteistöliitto ja Talokeskus sopivat lämmöntarkkailun siirtämisestä takaisin Talokeskuksen toiminnaksi. Sota-aikana yhtiö organisoi halkoja talojen lämmitykseen ja 2000-luvulla se on ollut kehittämässä taloyhtiöille kiinteistöjen kuntoarviomallia ja sähköistä huoltokirjaa. Kiinteistöliiton toimitusjohtaja ja Talokeskuksen hallituksen jäsen Harri Hiltunen uskoo, että kiinteistönomistajien edunvalvontajärjestönä Kiinteistöliitto tuo lisäarvoa Talokeskuksen toiminnalle. 2010-luku oli Talokeskukselle voimakasta kasvun aikaa ohjelmistoliiketoiminnan ansiosta. Yhtiö oli myös ensimmäisten joukossa tekemässä sähköautojen lataukseen liittyviä kartoituksia taloyhtiöille. Talokeskuksen hallituksen puheenjohtaja Timo Niemisellä on 35 vuoden kokemus rakennusalan johtotehtävistä. Kestävä Suomen Talokeskus Oy • Perustettu: 1923. Samoihin aikoihin suunniteltiin uusia palveluita ja mukaan tulivat sähkötekninen konsultointi ja ATK-pohjainen kulutusseuranta. Samalla virallisesta nimestä tuli suomenkielinen, Suomen Talokeskus Oy. 2010-luku oli Talokeskukselle voimakasta kasvun aikaa ohjelmistoliiketoiminnan ansiosta.. KuluNet-palvelusta alkunsa saanut Tampuuri siirrettiin Agenteq Solutions Oy:n omistukseen vuonna 2007. • Liikevaihto: Noin kahdeksan miljoonaa euroa. Toimintaa laajennettiin myös liikeja toimitilakiinteistöihin
Talotekniikka Talotekniikan toimivuus avainasemassa pienemmissä energialaskuissa Enemmän asennetta kuin uutta tekniikkaa LVI-TU Ilmanvaihtokoneen toimintakunto pitää tarkistaa säännöllisesti.. Toimintakunto laskee LVI-järjestelmien toimintakunto laskee ajan kuluessa, ja se lisää huomattavasti mm. Säännöllisellä huollolla varmistetaan myös terveellinen sisäilmasto, hän jatkaa. Rakennuksen lämmityskustannuksiin voidaan usein vaikuttaa huomattavasti lämmitysverkoston perussäädöllä ja erilaisilla huonetermostaateilla, muistuttaa erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVITU ry:stä. Talotekniikkaan päteekin sama kuin muihinkin teknisiin järjestelmiin, joiden toimintakunnon varmistamisessa suunnitelmallinen huolto on keskeinen tekijä. – Nykyisin korostetaan energiankulutusta, yhtä tärkeää on tilojen käytettävyys. Säästäminen kysyykin enemmän asennetta kuin uutta tekniikkaa. Toki jokin laite voi rikkoontua, mutta siihenkin voi varautua säännöllisten tarkastusten avulla, Juha-Ville Mäkinen selvittää. Jotta säästötoimenpiteet tai investointi uuteen lämmöntuotantojärjestelmään saataisiin tuottamaan pienempiä energialaskuja, kiinteistön talotekniikan on toimittava suunnitellulla tavalla. – Tehokaskaan lämmöntuotanto ei auta, jos saavutettu hyöty hävitetään kehnosti toimivalla lämmön jaolla. Uudet lämmöntuotantotavat, kuten lämpöpumput, ovat tärkeitä energiatehokkuuden kannalta, mutta myös lämmönjaon toimivuutta tulee tarkastella vähintään yhtä paljon. Toimintakuntoa ja käytetyn energian määriä on seurattava. – LVI-järjestelmissä ei ole tarvetta rasvata juuri mitään. T aloteknisten järjestelmien säätöja huoltotoimien lisäksi käyttötottumuksilla on suuri merkitys energiaa säästettäessä. Järjestelmien energiatehokkuus riippuu paljon laitteiden ja järjestelmän käyttämisestä. Kaiken taustalla on toimiva talotekniikka. Niiden huolto keskittyy enemmänkin toiminnan tarkkailuun ja erilaisiin säätötoimenpiteisiin. Säätöjen ja asetusarvojen on oltava laskettuna sekä oikein asetettuna. energian ja käyttöveden kulutusta. 30 Energiansäästö on kaikille tuttu käsite, eikä kukaan epäile sen tarpeellisuutta. Mutta mitkä asiat sen onnistumiseen vaikuttavat
31 Rauno Saari Oy vuoden LVI-urakoitsija . – Tehokaskaan lämmöntuotanto ei auta, jos saavutettu hyöty hävitetään kehnosti toimivalla lämmön jaolla, muistuttaa erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:stä. Rauno Saari Oy:n tavoitteena on kasvaa kannattavasti ja vastuullisesti. Säännöllisellä huollolla varmistetaan myös terveellinen sisäilmasto.. Vuoden 2023 LVI-urakoitsijaksi on valittu Forssasta lähtöisin oleva perheyritys Rauno Saari Oy. – Nykyisin korostetaan energiankulutusta, yhtä tärkeää on tilojen käytettävyys. Pienillä muutoksilla lämpötiloissa voidaan säästää paljonkin myös käytön aikana. Rauno Saari työllistää noin 30 ammattilaista. Nykyisin yrityksen toimipiste on Vantaalla, ja toiminnan painopiste pääkaupunkiseudulla. Rauno Saari Oy on erikoistunut liikeja toimitilakohteiden sekä julkisten tilojen urakointiin. Käyttäjienkin mielipide on tärkeä, koska viime kädessä he tietävät, milloin mukavuus alkaa kärsiä liikaa. Valinnan suorittanut raati arvosti erityisesti yrityksen panostusta toimintansa kannattavuuteen ja kasvuun. Rauno Saari Oy on vuonna 1994 Forssassa perustettu perheyritys. Energian käytössäkin pätee tarve suunnitelmallisuuteen. Kasvusta aiheutuvat kustannukset pitää pystyä hoitamaan ja varmistamaan henkilökunnan osaaminen ja hyvinvointi, Saari toteaa. Yritys palkittiin LVI-Päivillä lokakuun lopussa Tampereella. – Kasvunopeuden pitää olla sellainen, että maa kantaa jalkojen alla. – Meille työn laatu on kunnia-asia. . Vuoden LVI-urakoitsijan valitsivat teollisuuden, tukkukaupan, ja suunnittelun edustajat Marko Sundholm, Jari Mikkonen ja Matti Kiiskinen. Se vahvistaa kilpailukykyämme yhteistyökumppanina ja työnantajana, Rauno Saari Oy:n toimitusjohtaja Mikko Saari sanoo. Pidämmekin erityistä huolta henkilökuntamme osaamisesta: meillä on pätevää ja motivoitunutta väkeä työmailla, ja se näkyy asiakkaalle, hän jatkaa. Tiloja ei tarvitse lämmittää tai ilmaa vaihtaa täydellä teholla, jos niissä ei ole käyttöä. Tarvelähtöinen kulutus Yleisesti ajatellaan, että suurin säästö syntyy kuitenkin käyttötottumusten kautta. Rauno Saari Oy on kasvanut pienestä perhefirmasta yli kuuden miljoonan liikevaihdon yritykseksi. Haluttu lämpötilataso ja tilojen käyttöajat on tiedostettava ja päätökset tehtävä niiden perusteella. Lisäksi käyttöajoilla on merkitystä. – Olemassaolomme perusta on kannattava liiketoiminta: asiakkaamme, yhteistyökumppanimme ja työntekijämme voivat luottaa toimintaamme pitkällä tähtäimellä. Kotona pitäisi jatkossakin voida olla ilman pipoa, Juha-Ville Mäkinen toteaa
Teksti: Juhani Karvonen. – Ilmanvaihto on nimensä mukaisesti ilmanvaihtoa. Ilmanvaihdossa sisäilmaa johdetaan ulos ja otetaan korvaavaa ilmaa ulkoa Ilmanvaihtokone pystyy kompensoimaan rakennuksen paine-eroja, ja pitää ilmavirrat vakiona olosuhteista riippumatta. M itä ilmastointi tarkoittaa. Ilmastointi ja ilmanvaihto menevät kuitenkin usein sekaisin ihmisten puheissa. Entä ilmanvaihto. Ilmastointi ja ilmanvaihto ovat jokaisessa kiinteistössä olennaisia järjestelmiä, joilla taataan asumismukavuus tai hyvät työolosuhteet. Raikkaassa sisäilmassa olo on virkeämpi ja ajatuskin kulkee paremmin, siksi siihen kannattaa panostaa. Kuva: Vallox. 32 Ilmastointi ja ilmanvaihto menevät usein puheissa sekaisin Mitä eroa on ilmastoinnilla ja ilmanvaihdolla
Aika isossa osassa kerrostaloista on edelleen painovoimainen ilmanvaihto, jossa on pohjimmiltaan kyse yksinkertaisesta fysiikan laista. Luotettava ilmavirtojen säätö on ensiarvoisen tärkeää, jotta haitallista rakennuksen ylitai alipainetta ei pääse syntymään. Säätö pitäisi siis tehdä kesällä ja talvella eri tavalla, Ali Aaltonen korostaa. Olennaista on, että painovoimaisen ilmanvaihdon venttiilit toimivat. n Yhden tilan ilmanvaihtoa voidaan säätää esimerkiksi koululuokassa yksinkertaisesti puhallinnopeuksia muuttamalla vaikkapa hiilidioksidipitoisuuden, kosteuden tai VOC-arvon mukaan. Ilmanvaihtoa voi tehostaa Ilmastointiin ja ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat menevät osin ristiin, koska ne vaikuttavat myös toinen toisiinsa. Alipaine voi tuoda mukanaan ulkoseinärakenteiden epäpuhtauksia sisäilmaan. Vedon ihmiset kokevat yksilöllisesti. – Koneellisessa tulo-poisto-ilmanvaihdossa poistopuhallin poistaa halutun määrän ilmaa ja tulopuhallin tuo vastaavan määrän ulkoilmaa tilalle. Hajautetussa ilmanvaihtojärjestelmässä pystyhormeja ei tarvita välttämättä lainkaan. – Ilmalämpöpumppu ei tuota uutta ilma sisätiloihin, joten sitä ei lasketa ilmastointiin kuuluvaksi. Kun ongelmille esimerkiksi taloyhtiössä haetaan selitystä, on syytä tietää, mistä lähdetään liikkeelle. Toisaalta veto tuntuu sitä voimakkaammalta mitä suuremmat lämpötilaerot ovat sisäja ulkoilman kesken. – Yhden tilan ilmanvaihtoa voidaan säätää esimerkiksi koululuokassa yksinkertaisesti puhallinnopeuksia muuttamalla vaikkapa hiilidioksidipitoisuuden, kosteuden tai VOC-arvon mukaan. – Lisäksi keskitettyyn ilmanvaihtojärjestelmään vaikuttaa ulkoilman lämpötila. – Niissä on usein säätömahdollisuus, mutta missään tapauksessa niitä ei pidä laittaa kiinni. Tällainen koneellinen ilmanvaihto voi olla joko keskitetty, koko rakennuksesta huolehtiva kone tai tilakohtainen hajautettu ilmanvaihtojärjestelmä. Ilmastointiin ja ilmanvaihtoon liittyvät ongelmat menevät osin ristiin, koska ne vaikuttavat myös toinen toisiinsa. Korkeassa rakennuksessa katolla oleva ilmanvaihtokone joutuu työntämään talvella lämmintä ilmaa alempiin kerroksiin kovemmalla voimalla tai vastaavasti ilmaa tulee vähemmän. Tuolloin ilmanvaihto tehostaminen ei välttämättä auta, mikäli esimerkiksi aurinko kuumentaa asuntoja. Tulo-poisto-ilmanvaihtojärjestelmiä on erilaisia hajautettuja tai keskitettyjä, Ali Aaltonen toteaa. Hajautetussa ilmanvaihtojärjestelmässä ilmavirtojen mittaus on helppoa ja nopeaa. Kun tuloja poistopuhaltimia säädetään yhtä aikaa, mitään säätöpeltejä ei tarvita, lämpötilaerot eivät vaikuta ilmavirtoihin ja paine-ero luokassa ei muutu. Mikäli järjestelmään kuuluu vielä tilakohtaisia säätöpeltejä, tuloja poistoilmavirtojen keskinäisen suhteen säilyttäminen käyttöasteen muuttuessa ei ole helppoa. – Öisin ja loma-aikaan puhallinnopeutta voi huoletta pienentää, koska ilmanvaihdon tasapaino säilyy silloinkin. Tuolloin esimerkiksi kerrostalon jokaisella huoneistolla on oma ilmanvaihtolaitteensa, hän jatkaa. 33 sisälle. Ilmanvaihtolaitteen valinnassa kannattaa olla tarkkana ja varmistaa, että laite on sellainen, joka ei muuta tulotai poistoilmavirtaa ilmanvaihtolaiteen jäätymiseneston aktivoituessa. Ilmastoinnissa sisätai tuloilmaa käsitellään jäähdyttämällä, kuivattamalla tai lämmittämällä. Ilmanvaihdon tehostaminen ja parantaminen voi olla kerrostalossa mittava remontti, joka kannattaa tehdä esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä. Ilmanvaihdon olennaisin tehtävä on poistaa sisäilmassa olevat epäpuhtaudet ja korvata sisäilma puhtaalla uudella ilmalla, sanoo koulutuspäällikkö Ali Aaltonen Vallox Oy:stä. – Hajautetussa järjestelmässä ilmanvaihtolaitteet ovat siellä, missä ilmanvaihtoakin tarvitaan, joten kanavat ovat pienempiä ja lyhyempiä. Poistoilmavirta taas kasvaa kylmällä säällä, kun lämmin ilma kulkee kanavissa helpommin ylöspäin. Yksittäisten säätöpeltien rikkoutumista vuosien varrella ei välttämättä edes huomata. Lämpimällä ilmalla ilmanvaihtoa ei juuri ole. Huoneeseen syntyy alipaine hormin aiheuttaman imuvaikutuksen vuoksi ja alipaineen ansiosta korvausilma virtaa korvausilmaventtiileistä tai -aukoista sisätiloihin, jolloin huoneiston ilma vaihtuu. Laajalla säätöalueella varustettujen ilmanvaihtokoneiden kanssa jaksottaiset käytöt ja sammuttelut voidaan unohtaa, Aaltonen jatkaa. – Tilakohtainen ilmanvaihto antaa moniin tällä hetkellä askarruttaviin ilmanvaihdon ongelmiin luonnollisen ratkaisun: tarpeenmukainen säätö, tasapainoinen ilmanvaihto, yksinkertaiset ja varmatoimiset ilmanvaihtolaitteet ja helppo ilmavirtojen mittaus ja säätö. Tällä on huomattava energiaa säästävä vaikutus. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa on hyvä tarkistaa järjestelmän toimivuus. – Korvausilmaventtiili tai -aukko on koko painovoimaisen ilmastoinnin olennaisin osa. Tilansäästö on huomattava, koska suuria kanavien koteloita ja pystyroiloja ei tarvita. Vallox on erikoistunut kerrostalojen, julkisja toimitilojen sekä pientalojen ilmanvaihtoratkaisuihin. Sen edes osittainen tukkiminen vaikuttaa ratkaisevasti siihen, ettei ilmanvaihto täysin toimi. Huoneistokohtaisessa ilmanvaihdossa ilmanvaihdosta huolehtiva kone voi ottaa raitisilman koneen läheltä ulkoseinästä ja poistoilmakin voidaan usein puhaltaa seinästä ulos. Ilmalämpöpumppu viilentää ja lämmittää sisäilmaa, muttei vaihda ilmaa ulkoa sisälle. Kun ongelmille esimerkiksi taloyhtiössä haetaan selitystä, on syytä tietää, mistä lähdetään liikkeelle.. Lämmin ilma nousee ylöspäin, koska se on kevyempää kuin kylmä ilma. Painovoimaisen ilmanvaihdon muuttaminen koneelliseksi on taloyhtiölle monesti taloudellisesti iso hanke. Kun ilmalämpöpumppu viilentää, se kuitenkin poistaa samalla kosteutta sisäilmasta, Aaltonen selvittää. Varsinkin rakennustöissä kustannussäästöt ovat huomattavat, sanoo Aaltonen. Painovoimainen ilmanvaihto toimii sitä paremmin, mitä suurempi lämpötilaero sisäja ulkoilman välillä on. – Monesti kerrostalon asukkaat kokevat sisäilman tunkkaiseksi, koska ilma on kosteaa ja lämmintä, vaikka siinä ei ole hajuja, eikä hiilidioksidipitoisuus ole kovin korkea. Hankala säädettävä Suuren kiinteistön keskitetty ilmanvaihto on haasteellinen säädettävä. Yleensä järjestelmään kuuluu lisäksi lämmön talteenotto, jossa tuloilmaa lämmitetään poistoilman lämpöenergialla. Lämmin ilma poistuu poistokanavasta ulos. Ilmanvaihdon teho vähenee, rakennuksen alipaine nousee, mikä tarkoittaa, että ilmaa vuotaa sisälle rakenteista, Aaltonen painottaa
Perinteisessä ratkaisussa valaisimet ja säteilijä ovat erillisiä laitteita, mutta SmartClimassa kaikki sisäolosuhteita säätelevät toiminnot ovat samassa järjestelmässä, sanoo johtava asiantuntija Mikko Myyryläinen Caverion Suomi Oy:stä. Ilmanvaihto hallitaan moduulin keskelle sijoitetulla rakoventtiilillä, joka puhaltaa ilmavirtaa vedottomasti ja äänettömästi paneelia pitkin. Valaistus on säädettävissä Ilmanvaihtoratkaisut Poikkeuksellista säteilijässä on paneelin iso valopinta, jonka läpi säteilylämmitys ja -jäähdytys toimivat.. Lämmitysja jäähdytyssäteily tulee koko säteilijän vaipan laajuudelta myös valaisimen läpi. – Rakoventtiilin sijoitus ja sen ominaisuudet on suunniteltu tehostamaan moduulista saatavaa lämmitysja jäähdytysenergiaa. SmartClimalla hallitaan tilan sisäilmaolosuhteet. Säteilijän led-valaisimien suurella koolla saavutetaan hyvä ja tasainen valonjako sekä häikäisemättömyys. Valaisimet on integroitu siten, että ledien tuottama lämpö saadaan jäähdytyskaudella siirrettyä tehokkaasti jäähdytysverkostoon. Kun talotekniikka on koottu yhteen kattoon asennettuun moduuliin, on asentaminen rakennusvaiheessa vaivatonta ja helppoa. Poikkeuksellista on paneelin iso valopinta, jonka läpi säteilylämmitys ja -jäähdytys toimivat. – Isot led-valaisinpinnat on kehitetty varta vasten SmatClimaa varten. – Säteilijä on kattoon asennettava paneeli. Moduulin automaatioratkaisulla hallitaan jäähdytys ja lämmitys sekä estetään niiden yhtäaikainen toiminta. 34 Säästöä syntyy muun muassa työmäärän vähenemisenä Yksi säteilijä sisältää koko talotekniikan Caverion SmartClima -säteilijä sisältää valaistuksen, lämmityksen, jäähdytyksen, ilmanvaihdon sekä muun tarvittavan talotekniikan, mikä tuottaa hyvät olosuhteet tilan käyttäjille. Lämmityskaudella taas ledien tuottama lämpö jää tilan hyödyksi. Ilmanvaihdon aktiivinen jäähdytys parantaa myös ledvalaistuksen energiatehokkuutta ja pidentää ledien käyttöikää. Caverionin patentoiman teknologian ansiosta integroitu valaisin ei heikennä lämmitysja jäähdytysenergiaa. Teksti: Juhani Karvonen C averion SmartClima on lämmitysja jäähdytyssäteilijä, jolla hallitaan erilaisten tilojen olosuhteet niin valaistus, lämmitys, jäähdytys kuin ilmanvaihtokin
– Tehtaalla hyvissä olosuhteissa tehty kokonaisuus tuo kustannussäästöjä. – Näin runko voidaan asentaa työmaalla hyvissä ajoin ja tekniset osat tuodaan vasta, kun kaikki pölyävät rakennustyöt on tehty ja näkyviin jääville teknisille pinnoille ei ole rikkoutumisen vaaraa. Heidän aikataulunsa pitää sovittaa yhteen. Talotekniikkamoduulin asentamiseen riittää yksi mies. – Lisäksi jokainen tuo kohteeseen erilaisia pakkauksia ja muuta materiaalia, jotka on myöhemmin siivottava jätteinä pois. SmartCliman tuomat säästöt ja edut näkyvät jo rakennusvaiheessa. Moduuli voidaan toimittaa perforoituna tai sileänä sekä halutulla värillä. Työmäärää säästyy Säteilijä on Caverionin oma tuote, jonka valmistuksessa yhteistyökumppanina toimii saksalainen Lindner. 35 portaattomasti ja tarvittaessa SmartClima voidaan varustaa liiketunnistimin ja vakiovaloanturein, sanoo Myyryläinen. SmartClima on suunniteltu siten, että asennuksen pystyy tekemään yhden asentajan voimin. Moduulit asennetaan runkoon ilman työkaluja plug-and-play -periaatteella. Säteilijän etuja perinteiseen jäähdytyspalkkiin verrattuna ovat vedottomuus ja hiljaisuus. Yksi asentaja asentaa kokonaisuuden rakennusvaiheessa, mikä säästää aikaa. Kohteessa työmäärä vähenee merkittävästi. SmartCliman rakenne on toteutettu siten, että kannatusrunko ja varsinaiset säteilyosat valaisimineen toimitetaan työmaalle erillisinä osina. Asennuksen jälkeen ei tarvitse kuin tehdä vesija sähkökytkennät, minkä jälkeen SmartClima on käyttövalmis. Monesti aikataulujen ja tekniikoiden yhteensovittaminen työmaalla vie aikaa ja virheitäkin väistämättä sattuu, toteaa Mikko Myyryläinen. – SmartCliman hyötyjä ovat muun muassa esivalmistus, asennuksen läpimenoaika, virheettömyys ja ulkonäkö. n. Hyvän energiatehokkuuden lisäksi säästöä syntyy muun muassa asennusajassa, työmaan siisteydessä, helpompana käyttöönottona ja asennusvirheiden vähyytenä. Ilmanvaihdon rakoventtiili kiinnitetään pantaliittimellä ilmanvaihtokanavistoon. SmartClima sopii erinomaisesti myös saneerauksiin kunhan se vain huomioidaan hankkeen suunnittelussa, sanoo Myyryläinen. Valaisimien ja putkistojen asennuksessa käytetään pikaliitoksia. – Perinteisesti tilojen talotekniikkaa rakennettaessa tilassa käy asentajia kaikista tekniikoista erikseen kuten sähkö-, putki-, ilmastointija automaatioasentaja. Caverion SmartClima -säteilijä sisältää valaistuksen, lämmityksen, jäähdytyksen, ilmanvaihdon sekä muun tarvittavan talotekniikan
Asuinrakennuksissa pitkät hellejaksot kesällä uuvuttavat asukkaat, koska sisälämpötila voi nousta yli +30 asteeseen. Hätäjäähdytys toteutetaan raakavedellä tai omalla erillisellä vedenjäähdytyskoneella sekä varavoimalla, sanoo Jussi Salmi. Kaukoja kiinteistöjäähdytyksen järjestelmätasoisella suunnittelulla on mahdollista saavuttaa korkea toimintavarmuus. Kuva: Helen Kiinteistöjä voi jäähdyttää monin tavoin Kiinteistöiltä odotetaan tasaisia lämpötiloja Jäähdytys voidaan toteuttaa erilaisilla ratkaisuilla kiinteistölle. Teksti: Juhani Karvonen K aukotai kiinteistöjäähdytykseen liittyvät kiinteistöt ovat valinneet ulkoistetun jäähdytysenergian tuotannon ratkaisun. Toimisto -ja liikerakennuksissa sisälämpötilat vaikuttavat työntekijöiden työn tuottavuuteen ja viihtyvyyteen. Kiinteistöjäähdytyksen lauhdutus toteutetaan kaukolämpöverkon menopuolelle yli +80-asteisena lämpöenergiana. Jäähdytysratkaisuissa kannattaa käyttää aina apuna alan ammattilaisia. Kokonaisuus on jatkuvassa valvonnassa ja mahdollisiin häiriöihin Helenillä on käytettävissä henkilöstöä. Helen kehittää jatkuvasti toimintavarmuutta, eikä laajaa toiminnan keskeytystä ole ollut koko kaukojäähdytyksen historiassa. Vaihtoehtoisissa jäähdytysratkaisuissa kiinteistön omistajat hankkivat oman vedenjäähdytyskoneiston ja ilmalauhduttimet kiinteistöön sekä vastaavat niiden huolloista ja toimivuudesta. Kaukojäähdytys on täysin CO2-vapaata. – Kiinteistön tulee varautua kriittisten tilanteiden osalta jäähdytyksen katkeamiseen omalla hätäjäähdytyksellä. – Helsingissä kaukojäähdytysverkko kattaa Helsingin ydinalueet. Lattiaviilennystoiminto edellyttää laitteistolta tiettyjä teknisiä vaatimuksia, hän jatkaa. Kaukojäähdytykseen on liittynyt noin 500 kiinteistöä. 500 kiinteistöä Helsingissä kaukojäähdytysenergiaa tuotetaan keskitetyissä tuotantolaitoksissa pääosin lämpöpumpuilla, josta jäähdytysenergiaa siirretään jakeluputkistojen välityksellä kiinteistöille. Putkiremontin yhteyteen Nykyään uusiin asuinrakennuksiin tulee viilennysratkaisuja. Kiinteistöjäähdytystuotteessa asennetaan kiinteistöön lämpöpumppu, joka liitetään kiinteistön jäähdytysputkistoihin, joilla jaetaan jäähdytysenergiaa jäähdytyslaitteille. – Toimistorakennuksissa, liikerakennuksissa ja asuinrakennuksissa LVI-suunnittelija laskee kiinteistön tehon tarpeen ja suunnittelee tämän perusteella jäähdytysputkistot sekä valitsee laitteet, Salmi selvittää. – Jäähdytyksen ja viilennyksen merkitys kasvaa kiinteistöissä koko ajan, sillä kiinteistöiltä odotetaan mahdollisimman tasaisia lämpötiloja ympäri vuoden. n – Asuinrakennuksissa olevaa lattialämmitysverkostoa voidaan käyttää kesäaikaan lattiaviilennystoiminnossa, kun lattialämmitystä ei käytetä.. Kaukojäähdytyksen jakeluputkistoa on rakennettu noin 100 kilometriä. Jos kiinteistö sijaitsee kaukojäähdytysverkon ulkopuolella, pystytään jäähdytysratkaisu toteuttamaan kiinteistöjäähdytystuotteella edellyttäen, että kaukolämpöä on saatavilla alueella, Jussi Salmi kertoo. Rakennusten jäähdytystarve syntyy auringosta, ihmisten luovuttamasta lämmöstä sekä rakennusten sisäisistä lämmönlähteistä, kuten koneista, tietokoneista ja muista sähkölaitteista kiinteistössä, sanoo tekninen palvelupäällikkö Jussi Salmi Helsingin kaupungin energiayhtiö Heleniltä. – Asuinrakennuksissa olevaa lattialämmitysverkostoa voidaan käyttää kesäaikaan lattiaviilennystoiminnossa, kun lattialämmitystä ei käytetä. Olemassa olevissa rakennuksissa viilennysratkaisujen toteutus on isompi investointi, jonka toteutus kannattaa ajoittaa putkiremontin yhteyteen. Tällöin viilennysratkaisu tuo asukkaille asumismukavuutta. 36 Helsingissä kaukojäähdytysenergiaa tuotetaan keskitetyissä tuotantolaitoksissa pääosin lämpöpumpuilla, josta jäähdytysenergiaa siirretään jakeluputkistojen välityksellä kiinteistöille
Muoto ja liitokset Tammelan stadionissa arkkitehtuuri on luonteeltaan tektonista, rakenteellisen muodon ja liitosten merkitsemää. Kaapelit tukevat teräspalkeista tehtyjä elementtirakenteita, jotka on lukittu kiinni kaapeleihin. Stadionin yleisötilat kiertävät kenttää. Stadionin sisäänkäynnit sijoittuvat päätykatsomoiden alle ja kentän huolto korttelin luoteisnurkkaan. Kaapelit on tuettu katoksen päissä olevilla teräsbetonirakenteilla sekä viistopilarirakenteella päätykatsomon paikallavalettuihin teräsbetonirakenteisiin. Suunnittelun aikana tilaohjelmaan lisättiin yleisöparvi pääkatsomon yläpuolelle, millä saavutettiin Uefa 4 kategorian vaatimat ominaisuudet. Stadionin koko ilman pelikenttää on noin 13 500 neliötä, lämmitettävää huoneistoalaa on noin 3 500 neliötä. Korttelin yli itä-länsisuunnassa kaartuva katto on maamerkin tunnusomaisin piirre. 37 Tammelan uusi stadion vuoden teräsrakenne T ampereen Tammelaan marraskuussa valmistunut jalkapallostadion on valittu vuoden teräsrakenteeksi. Kyseessä on Suomen ensimmäinen korttelistadion Tampereen kaupungin, Pohjola Rakennus Oy Suomen ja JKMM Arkkitehdit Oy:n allianssin toteuttamana. Palkintolautakunta kiittää hankkeessa sen onnistuneisuutta kaupunkikuvallisesti ja kaupunkikehityksen kannalta, ideaa yhdistää asuminen ja jalkapallo sekä halua synnyttää Suomen mittakaavassa kapasiteetiltaan ja laatutasoltaan kunnianhimoinen stadion, joka jatkaa onnistuneesti Tampereen viime vuosien korkealaatuista urheilupaikkarakentamista. Kaupunki halusi säilyttää pallokentän perinteisellä paikallaan ottaen samalla huomioon alueen tiivistämistarpeet. Pääkatsomo on kentän itäreunalla, ravintola-, vipja lehdistökatsomot länsireunalla. Rakenne on tarkoituksenmukaista ja palvelee toimintaa. Hankkeessa hyödynnettyjen erityisen vaativien teräsrakenteiden suunnittelijana on toiminut Ramboll Finland Oy, joka teki yhteistyötä JKMM Arkkitehtien kanssa jo hankkeesta järjestetyssä kutsukilpailussa, valmistajana Teräselementti Oy ja asentajana Temacon Finland Oy, joilla kaikilla on ollut ratkaiseva osuus onnistuneen lopputuloksen aikaansaamisessa. Allianssin tiiviillä ja hyvin sujuneella yhteistyöllä aikaansaatu uusi stadion jatkaa Tammelaan 1930-luvulla jalkapalloilulle rakennetun Pallokentän eli ”Paltsun” perinteitä. Ne sallivat katon taipuman sekä kaapelien venymisen. Muoto jatkuu myös stadionin yhteyteen tehtävien asuintalojen katoissa, mikä sekä sovittaa korttelia ympäristöön että kertoo sen julkisen rakennuksen luonteesta. Uuden stadionin katsomot nousevat tunnelmaltaan parhaille jalkapallostadioneille tyypillisesti välittömästi kentän reunoilta. Katsojia suojaavat katosten ohella lasiset sisäänkäyntipäädyt, jotka suojaavat kenttää tuulelta ja säilyttävän tilallisen yhteyden stadionin ja sen ympäristön välillä. Kaaren matalin osa sijoittuu kentän pituussuuntaiselle keskiakselille, jolloin katos ei varjosta kenttää eikä pohjoispuolista koulun pihaa. Hankkeessa allianssin toteuttama stadion ja sen yhteyteen tulevat asuinrakennukset ja liiketilat, joiden rakentaminen integroituna projektitoteutuksena ei ole allianssin vastuulla, ratkaisevat kaupunkikuvalliset, arkkitehtoniset, rakenteelliset ja liikenteelliset haasteet luovasti tiiviin korttelirakenteen puitteissa ja samalla kunnioittaen alueen luonnetta ja mittakaavaa. n Tammelan stadionin päätykatosten rakenteena on kuudella kaapelilla kannatettu siltamainen ripustettu rakenne. Ilves Edustus Oy:n operoiman stadionin yleisökapasiteetti on jalkapallo-otteluissa 8000 henkeä, konserttija kokoontumistilaisuuksissa enimmillään 15000 henkeä. Kuva: Hannu Rytky.. Palkintolautakuntaa viehättivät rakenteellisesti erityisesti teräsrakenteiden kannalta poikkeavan oivaltava riippusiltaratkaisu sekä pilarittomuuden tuomat esteettömät näköalat kaikkialta katsomosta. Katsomon jokaiselta istumapaikalta on esteetön näköala kentälle eli katsomot ovat vapaita pilareista. Teräspalkkielementit toimivat vesikaton jäykistävinä rakenteina, jotka siirtävät voimia elementistä toiseen tason vaakasuuntaisilla leikkausvoimaa vastustavilla liitoksilla. Palkinnon myöntäneen Teräsrakenneyhdistyksen mukaan stadion kytkeytyy saumattomasti suuren kaupungin kortteliverkkoon tarjoten korkeatasoiset mahdollisuudet kaikkien kaupunkilaisten palloiluharrastuksille, Uefan korkeimman kategorian 4 olot huippujalkapallon pelaamiseen ja katseluun sekä hyvät tilat erilaisten yleisötilaisuuksien järjestämiseen. Stadionin osalla muoto toistaa ripustettujen yli satametristen teräskatosten rakennetta. Rakennuksen valaistus tukee stadionin tapahtumien draaman kaarta. Läheltä katsoen rakenteen yksityiskohdat ovat jykeviä, jopa rujoja, mutta kauempaa katsoen ne muodostavat kevyen graafisia, jopa runollisia, viivastoja. Arkkitehtuuri antaa rakenteelle merkityksen ja rakenne arkkitehtuurille muodon artikuloiden sen yksityiskohdat
Kaiken lisäksi eri huoneistojen kylpyhuoneissa saattaa olla lämpötila todella vaihteleva. Esimerkiksi isossa vuokrataloyhtiössä näillä säästöillä on jo vuositasolla huomattava merkitys. 38 Älytermostaatilla kontrolloidaan sähköisen lattialämmityksen toimintaa Pienempi energiankulutus ja tasoittuvat lämpötilaerot Sähköinen lattialämmitys on hyvin usein todellinen energiasyöppö. – Itse pidän suurempana ongelmana sitä, että kiinteistöissä jotkut aina sulkevat lattialämmityksen, koska saattavat kokea sen T hemo-energiansäästöpalvelulla kontrolloidaan sähköisten lattialämmitysten toimintaa. Lattialämmitysten älykäs optimointi tuo huomattavaa energian ja kustannusten säästöä ja saattaa jopa ehkäistä kosteusvaurion syntymisen. Themo-älytermostaattien avulla lämpötilaerot tasataan kylpyhuoneiden kesken. Themo Energiansäästöpalvelun fyysinen laiteratkaisu perustuu Themon omiin älytermostaatteihin. Ylilämmityksestä aiheutuu lähinnä energiakustannuksia, mutta lattialämmitysten kiinni pitäminen voi aiheuttaa vielä isompia ongelmia. Laite oppii barometrit Themo-energiansäästöpalveluun sisältyy aina laitteiden asennukset, käyttöönotot ja käytönopastukset. – Laite oppii lämmitysbarometrit ja huomioi esimerkiksi sääennusteet ja pörssisähkön hinnan vaihtelut. Kylpyhuonetta ei välttämättä edes päivän aikana käytetä, mutta lattialämmitys on päällä. Muita kuluja Themo-energiansäästöpalvelusta ei asiakkaalle tule. – Sähkön hinta oli pitkään niin edullinen, ettei lattialämmityksen kuluttamaan sähkön kustannuksiin osattu oikein kiinnittää huomiota. – Palvelu sopii erinomaisesti vuokranantajille, hoivakotiyhtiöille ja hotelleille. Themo Nordicin kokemusten mukaan kiinteistöyhtiöt säästävät jopa 50 prosenttia kylpyhuoneiden lattialämmityksen sähkönkulutuksessa. – Vaikka monet lämmitysjärjestelmät ovat vuosien saatossa kovasti kehittyneet, sähkölattialämmitysten älykäs ohjaus on jostain syystä jäänyt vähemmälle kehitykselle. Themo Nordic on tuonut markkinoille Themo-energiasäästöpalvelun, joka on suunnattu erilaisille kiinteistöyhtiöille. Lähtökohtana on, energiansäästöpalvelun tuottama säästö on aina reilusti yli kuukausimaksun. Taloyhtiöissä ja kiinteistöyhtiöissä on usein kylpyhuoneissa sähköinen lattialämmitys, jotka perinteisesti lämmittävät 24 tuntia vuorokaudessa ja 365 päivää vuodessa. Summaan sisältyvät käyttömaksut, sähköasennukset, konfiguroinnit ja jatkuva takuu sekä asiakastuki. Osa asukkaista puolestaan saattaa ottaa lattialämmityksen kokonaan pois päältä. Kiinni olevat lattialämmitykset voivat johtaa kosteusvaurioon. Termostaatti mittaa sekä lattian että huoneilman lämpötilaa. Palvelusopimus on kiinteä ensimmäiset viisi vuotta, jonka jälkeen termostaatit ovat asiakkaan omaisuutta, Sauli Luhtaniemi selvittää. Laskut maksavalle kiinteistönomistajalle sähkönkulutus ei ole yhdentekevää. – Themo-innovaatio on sähköistä lämmitystä optimoiva algoritmi. Perinteisillä termostaateilla toki voi myös säätää lattialämmityksiä kulutusta jonkin Termostaatti ohjelmoidaan lämmittämään lattioita vain silloin, kun lämmitykselle on tarvetta. Isompienkin kohteiden asennukset hoituvat muutamissa päivissä. Huoneiston ollessa tyhjillään termostaatti voidaan kytkeä pois päältä etänä.. Lämmitysohjelmaan kiinteistöoperaattori voi tehdä muutoksia sekä huoneistoettä kiinteistökohtaisesti. Moniin muihin sähköjärjestelmiin on käytetty järeitä keinoa. Säästöt selkeät Älytermostaattiin ei sisälly mitään alkuinvestointeja. – Monissa kiinteistöyhtiöissä omistaja maksaa lattialämmityksen kulut, joten asukkaille tai huoneiston käyttäjille on yksi lysti, miten kuumana lattialämmitys käy. Energiankulutus pienenee lämmityksen osalta ja toisaalta lattialämmityksen lämpötila pysyy samana kaikissa kylpyhuoneissa. Portaattoman säädön ansiosta eri kylpyhuoneiden lämmitysohjelmaa voidaan muuttaa hyvinkin asiakastai asukasystävällisesti. Mikä toiselle on liian kuuma, on toiselle kenties jopa viileä. Energiaa kuluu korkeiden lämpötilojen, myös jatkuvan lämmittämisen takia, sanoo myyntitiimin päällikkö Sauli Luhtaniemi Themo Nordic Oy:stä. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Themo Nordic verran hallita, mutta käytännössä asiakkaat tai asukkaat eivät sitä tule tehneeksi. Huoneiston ollessa tyhjillään termostaatti voidaan kytkeä pois päältä etänä. Palvelun hinta on 3,75 euroa kuukaudessa kunkin termostaatin osalta. Älytermostaatti on etäohjattava, minkä ansiosta kiinteistöoperaattori yhdessä Themon kanssa voi kontrolloida niin lämpötilaa kuin lämmityksen aikojakin. Termostaatti ohjelmoidaan lämmittämään lattioita vain silloin, kun lämmitykselle on tarvetta. Uinuva ongelma Sauli Luhtaniemen mukaan sähköisen lattialämmityksen energiakulutus on ollut uinuva ongelma jo kenties vuosikymmeniä. – Jos yhdessä kylpyhuoneessa lattialämmitys on 23 asteessa, toisen huoneiston kylpyhuoneessa lämpö paahtaa 36 asteessa. Themo-energiansäästöpalvelun vaikutus kiinteistöjen CO2-päästöihin on myös merkittävä. Usein myös taloyhtiöissä lattialämmitys on vedetty yhtiön mittarille, eikä asukas maksa lattialämmityksen viemästä sähköstä. Usein myös asukkaat kokevat lattialämmityksen hyvin eri tavoin. – Keskimääräiset säästöt 8-10 euroa kuukaudessa per kylpyhuone. Termostaatin koneäly ottaa lattian lämmityksessä huomioon muun muassa lattian varaavuuden. – Themot asennetaan nykyisten huonetermostaattien tilalle ja kaikki kiinteistön lattialämmitystermostaatit yhdistetään Themo Cloudiin, jonka avulla asiakkaamme voivat helposti hallita useiden kiinteistöjen kaikkia lämmitettäviä aloja, Sauli Luhtaniemi toteaa
39 Termostaatti ohjelmoidaan lämmittämään lattioita vain silloin, kun lämmitykselle on tarvetta.
Liittymään kuuluvat myös kohdekohtainen kansiointi, automaattiset huonekohtaiset hälytykset, yksinkertainen käyttöliittymä lämmityksen säätöön ja aktiivinen prosentuaalisen lämmitysajan seuranta. Huonekohtainen ja tarkka historiadata sisältää muun muassa lattioiden lämpötilat, huonelämpötilat, tarkat sähkönkulutustiedot sekä lämmityksen kustannustiedot. Käyttöliittymä tehty helpoksi Energiasäästöpalveluun kuuluu myös kiinteistöhallinnon tueksi kehitetty informatiivinen ja helppo käyttöliittymä – Dashboard-näkymä tarjoaa yleiskuvan kaikista lämmitetyistä aloista. Yksi Themo-järjestelmän suurista eduista on se, että tarjoamme kiinteistöyhtiöille myös tarkkaa olosuhdetietoa kosteista tiloista. Mahdolliseen palautteeseen voidaan huonetasolla reagoida nopeasti, sanoo Sauli Luhtaniemi. Themo-älytermostaattien avulla lämpötilaerot tasataan kylpyhuoneiden kesken. – Sähkön hinta oli pitkään niin edullinen, ettei lattialämmityksen kuluttamaan sähkön kustannuksiin osattu oikein kiinnittää huomiota.. n Themot asennetaan nykyisten huonetermostaattien tilalle ja kaikki kiinteistön lattialämmitystermostaatit yhdistetään Themo Cloudiin. 40 itselleen liian kuumaksi tai kuvittelevat säästävänsä omasta sähkölaskustaan. Jos yhdessä huoneistoissa on lattialämmitys pitkään kiinni voi olla vaarana, että rakenteisiin kertyy kosteutta
/referenssit Katto Kiinteistö ja Energia nro 8 Kerabit Katto veloituksetta.indd 1 Kiinteistö ja Energia nro 8 Kerabit Katto veloituksetta.indd 1 13.11.2023 14.14.19 13.11.2023 14.14.19. Katso referenssejämme osoitteesta kerabit.. Remontoimme ammattitaidolla myös kaikki pihakannet. Tarjoamme lisäksi pellitykset ja rakennustekniset työt. Urakoimme ja saneeraamme kaiken tyyppiset katot ja pihakannet Teemme kattoremontit kattotyypistä ja katemateriaalista riippumatta. Urakoimme kaikkialla Suomessa bitumi-, tiili-, pelti-, viherja elementtikatot sekä pihakansirakenteet kantavasta rakenteesta ylöspäin
Lukuisia kertoja nimensä vaihtaneen tehtaan toiminta päättyi 1990-luvun lopulla. Tehtaan lopulliset piirustukset laati Urho Åberg uusklassismin hengessä. Tehdasta rakennettiin vuosina 1925–1927. Lopulta tilat muuttuivat vielä Valmet Tourulan tehdas -nimiseksi konepajaksi vuonna 1951 ja aseitten lisäksi alettiin valmistaa myös traktoreita. Sotakorvausten maksamiseksi ja rauhansopimuksen vaatimusten mukaisesti, tehtaan nimi muutettiin vuonna 1946 Valtion metallitehtaat -nimisen yhtiön konepajaksi. Kuva: Realtrust Oy. Sota-aika toimintaa hajautettiin Seppälänkankaan varikon alueelle ja SOK:n Vaajakosken tehtaille. Tehdas valmisti puuja paperiteollisuuden tarvitsemia koneita sotakorvaustuotteina Neuvostoliittoon. Alun perin puolustuslaitoksemme tarpeisiin perustettu tehdas modernisoitiin yrityskeskukseksi vuosituhannen alussa. 1950 nimi muuttui Valmetiksi. Teksti: Kati Wikström A lkujaan kivääritehtaan perustamisessa kohtasivat toisensa itsenäistyneen Suomen puolustuslaitoksen tarpeet ja pyrkimys kehittää maan konepajateollisuutta. Siellä valmistettiin rautakauppatavaraa, mutta jatkettiin myös kilpailupienoiskiväärien valmistamista. 42 Eristäytynyt tehdasalue avasi porttinsa Jyväskylässä Kivääritehdas muuntui yrityskeskukseksi Jyväskylän Tourulaan vuonna 1927 valmistunut kivääritehdas on osa suomalaista historiaa ja alueen tunnettu maamerkki. Sodan jälkeen tuotantoa rauhanomaistettiin, jolloin tehtaan nimeksi tuli Tourulan tehdas. Kiinteistö&Energian kuluvan vuoden numeroissa esittelemme uudessa juttusarjassa vanhoja ja historiallisesti merkittäviä rakennuksia, jotka ovat kokeneet muodonmuutoksen.. . Ensimmäinen sarjatuote oli Lahti-Saloranta M/26-pikakivääri. Sodan jatkuessa toimintaa oli myös Kanavuoren ja Jyskänvuoren sisään louhituissa tunneleissa, joista palattiin Tourulaan vasta vuonna 1945. Valtion kivääritehdas valmisti jalkaväen aseita. Toimitilapalveluiden tuottamiseen erikoistunut Jykes Kiinteistöt Oy sai vuoden 2000 alussa haltuunsa entisen kivääritehtaan päärakennuksen, pajarakennuksen, ruokalaraMuodonmuutos Tehtaan ulkokuori on suojeltu ja pihalla on edelleenkin Pehr Evind Svinhufvudin vuonna 1934 istuttama ”Ukko-Pekan kuusi”. Rapistunut ja suojeltu Marraskuussa 1999 tiedotettiin vanhan kivääritehtaan uudistamisesta
Hyötyneliöitä oli kaikkiaan 15 000. Niiden ulkoasu oli suojeltu ja tuli pyrkiä säilyttämään mahdollisimman alkuperäisenä. Kivääritehdas talvisodan aikaan. – Kivääritehdas oli rapistunut, sen ikkunoita oli rikki eikä peruskorjauksia ollut tehty, muistelee Takala. – Perustimme hanketta varten uuden yrityksen, jonka nimeksi tuli Kiinteistö Oy Tourulan Kivääritehdas. Kuva: SA-kuva Vanhojen tehdastilojen huonekorkeudet mahdollistivat persoonallisia ja avaria ratkaisuja. – Päärakennus ja pajarakennus olivat Museoviraston merkitsemiä suojelukohteita. Haitta-ainetutkimuksissa löytyi raskasmetallin, syanidin ja öljyn pilaamia maa-alueita, jotka vaihdettiin. Kuva: Realtrust Oy. Tehtaan edessä on edelleenkin Pehr Evind Svinhufvudin vuonna 1934 istuttama ”Ukko-Pekan kuusi”, selventää Takala. Eristäytyneenä elänyt tehdasalue kytkettiin osaksi kaupunkikeskustaa, kun kaupungin edustavimpiin teollisen ajan rakennuksiin kuuluva tehdas avasi porttinsa.. Kivääritehdas sai näin vanhan nimensä takaisin, kertoo silloisen Jykes Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Juha Takala. Maan alla uusittiin myös rakennusten salaojaputkitus. – Vuosikymmenien teollinen toiminta oli jättänyt jälkensä myös maaperään. 43 kennuksen ja Valtra Oy:n käytössä olleen tuotekehityslaboratorion. Nykyään hän on toimitusjohtajana Realtrust Oy:ssä, joka toimii kiinteistöliiketoiminnan strategisena kumppanina, avustaen kiinteistöjen kehittämisessä, myynnissä ja vuokrauksessa. Kivääritehtaan teollisuusmiljöö on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö
– Ulkokuoren ehkäpä näkyvin muutos oli päärakennuksen ja pajan peltikattojen vähittäinen uusiminen. Päärakennus sai uudet, tarkasti vanhojen mallien mukaan Kivääritehtaan katto tehtiin uusiksi ja ullakko sai uudet ikkunat eli ikkunalyhdyt, jotka tuovat valoa ja näyttävyyttä tilaan. – Ullakko oli iso tila ja hienoa paikka. Tiloja vuokrattiin ja saneerattiin kysynnän mukaan. Vanhojen tehdastilojen huonekorkeudet mahdollistivat persoonallisia ja avaria ratkaisuja. Vanhat porrashuoneet säilytettiin lähes alkuperäisinä. Teimme katon uusiksi ja ikkunalyhtyjä, jotka tuovat valoa sekä näyttävyyttä tilaan, sanoo Takala. Etsimme vuokralaisia, jotka arvostaisivat laatutiloja. Korjaukset haluttiin tehdä laadukkailla materiaaleilla ja se näkyi myös tilavuokran hinnoissa. – Hankaluutena oli toteuttaa lähes täydellinen peruskorjaus sekä vaiheittain muokata tilakohtaisesti yrityksille modernit vuokratilat. Saimme luvan muokata tilaa, kunhan se sopisi rakennuksen alkuperäiseen ulkoasuun. Kuva: Keski-Suomen museo.. Houkutteleva brändäys Kivääritehtaan kehittäminen oli Juha Takalan mukaan vaativa projekti, joka toteutui vaiheittain kahdeksan vuoden aikana, toteaa Takala. Vanhoja tiiliseiniä puhallettiin näkyviin. – Rakensimme täysin uuden pääporrashuoneen. Kivääritehtaalle piti kehittää hyvä tehdyt ikkunat. Rakensimme myös uuden pääsisäänkäynnin. Kivääritehtaan kokoonpanoosasto Tourulassa vuonna 1931. Halusimme hyödyntää kivääritehtaan kaikki neliöt mahdollisimman tarkkaan, joten neuvottelimme ullakon käytöstä Museoviraston kanssa. – Kivääritehtaan miljöö on korkeatasoinen ja halusimme kunnioittaa sitä. Kuva: Realtrust Oy. Uusittavia ikkunoita oli kaikkiaan 800, hän jatkaa. Samalla ullakko sai isommat ikkunat. Lisäksi rakennuksen vanhat tavarahissit palvelevat edelleen. Sisältä rakennus uusittiin kokonaan. 44 Merkittävin oivallus hankkeen aikana oli kylmän ullakkotilan hyödyntäminen toimistokäyttöön. – Rakennuksen pilari-laattarunko sekä korkeat huoneet helpottivat tilojen muokkaamista toimistokäyttöön, valaisee Juha Takala. Vanhaa koeammuntarataa hyödynnettiin taloteknisten runkolinjojen reiteissä ja ne ovat sieltä hyvin huollettavissa. Ullakko hyötykäyttöön Ulkokuori säilytettiin lähes entisellään, mutta sisätilat uudistettiin kokonaisvaltaisesti
Alueelle tarvittiin lisäksi palvelutoimintaa, kuten ravintola kabinetteineen, parturi, terveyspalveluita ja niin edelleen. Rakensimme myös uuden pääsisäänkäynnin. Kuva: Realtrust Oy. Uutta historiaa rakentaen Kehityshanke oli elinkeinopoliittisesti menestyksekäs. Lähde: Kivääritehtaan tarina, Kopijyvä Kustannus: Jarkko Mänttäri, Timo Hyytinen, Hannu Niskanen Päärakennus sai uudet, tarkasti vanhojen mallien mukaan tehdyt ikkunat. Eristäytyneenä elänyt tehdasalue kytkettiin osaksi kaupunkikeskustaa, kun kaupungin edustavimpiin teollisen ajan rakennuksiin kuuluva tehdas avasi porttinsa. Kehitysvaiheen aikana alueen työntekijämäärä saatiin palautettua alkuperäiselle tasolle eli noin 1000 henkilöön. – Uusia työpaikkoja oli lähes puolet tästä määrästä. Tehtaan historia on yhä aistittavissa. Kiinteistön kehittäminen onnistui myös taloudellisesti hyvin, Juha Takala summaa. Analysoimme markkinatilannetta ja sen mukaan määrittelimme kivääritehtaan brändin sekä asemoinnin toimitilamarkkinassa, summaa Takala. Kivääritehdas sai uuden elämän 2000-luvun alussa, jolloin siitä saneerattiin yrityskeskus. 45 brändi, jolla saatiin houkuteltua yrityksiä sijoittumaan rakennukseen. – Ulkokuoren ehkäpä näkyvin muutos oli päärakennuksen ja pajan peltikattojen vähittäinen uusiminen. Kuva: Kivääritehdas.. Päärakennus sai uudet, tarkasti vanhojen mallien mukaan tehdyt ikkunat. – Luonnollisesti myös kilpailukykyinen vuokrataso tuli huomioida. Uusittavia ikkunoita oli kaikkiaan 800. . Huomasimme, että asiakkaat kokivat saavansa lisäarvoa toimiessaan historiallisissa puitteissa, analysoi Takala. Uusittavia ikkunoita oli kaikkiaan 800
Kaupankäyntiä hyydyttää myös vieraan pääoman rahoituksen saatavuuden ja ehtojen kiristyminen selä hintojen nousu. KTI:n transaktioseurannassa vuoden 2023 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen kiinteistökauppavolyymi jäi 1,8 miljardiin euroon, eli alle kolmasosaan vuoden 2022 vastaavan ajanjakson kuudesta miljardista eurosta. Vaihdetuin kiinteistösektori Vuokra-asuntokiinteistöjen kauppavolyymi oli tammi-syyskuussa noin 600 miljoonaa euroa, mikä sekin on huomattavasti viime vuosien totuttua tasoa matalampi. Toimitilavuokramarkkinoilla talouden epävarmuus painaa etenkin toimistoja liiketilojen kysyntää. Viimeksi näin matalia lukemia on tilastoitu finanssikriisin jälkeisinä kituliaan kiinteistökaupan vuosina 2009– 2013, ja silloinkin kvartaalivolyymi jäi alle 400 miljoonaan euroon vain muutamana vuosineljänneksenä. Toimistokiinteistöjen 400 miljoonan euron kauppavolyymi koostuu pääosin suurehkojen yksittäisten ja hyvälaatuisten kohteiden kaupoista. Samaan aikaan kun yhä isompi osuus toimistotiloista on tyhjillään, kohdistuu kaikkein halutuimpiin kohteisiin vahvaa kysyntää. 46 Romahdus: kesällä kiinteistökauppaa vain noin 370 miljoonalla N opeasti muuttunut talousja korkoympäristö on hiljentänyt kiinteistömarkkinat. Kiinteistösijoitusmarkkinoiden kokonaiskoko on noihin vuosiin verrattuna yli kaksinkertaistunut, joten suhteellisesti kuluvan vuoden kiinteistökaupankäynti on vielä finanssikriisin jälkeisiä vuosia hiljaisempaa. Myös käyttöasteodotukset ovat tuotannollisissa tiloissa positiivisia. Logistiikka-, varastoja tuotantotilojen kysyntä sen sijaan pysyttelee vahvana, ja vuokriin odotetaan nousua kaikilla suurilla kaupunkiseuduilla. Vuoden 2023 heinä-syyskuussa kiinteistökauppaa käytiin vain noin 370 miljoonan euron arvosta. Ammattimaisten sijoittajien uudisrakennusinvestointien jyrkkä väheneminen vaikuttaa osaltaan myös rakentamisen volyymien putoamiseen. Ulkomaisten sijoittajien osuus tammi-syyskuun kiinteistökaupoista oli 55 prosenttia. Polkeneet paikallaan KTI:n uusia asuntovuokrasopimuksia kuvaavan indeksin nousu hidastui vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 prosenttiin. Liiketilamarkkinoita jo vuosia vaivannut epävarmuus jatkuu, ja liiketilojen vuokraodotukset olivat Rakli-KTI Toimitilabarometrissa lähes kaikilla alueilla negatiiviset. Kuluvan vuoden kiinteistökauppavolyymi on hyytynyt finanssikriisin jälkeisten vuosien tasolle. Uusia vuokrasopimuksia alkoi keskustassa kuitenkin historiallisen vähän, ja myös ydinkeskustasta löytyy nyt runsaasti tyhjää toimistotilaa. Lokakuussa toteutetussa Rakli-KTI Toimitilabarometrissa Helsingin keskustan toimistokiinteistön tuottovaatimus noteerattiin 4,7 prosenttiin ja asuntokiinteistön 4,4 prosenttiin. Liiketilojen käyttöasteet pysyttelevät toistaiseksi vahvoina, mutta barometrivastaajat odottavat vajaakäytön kasvavan tulevan vuoden aikana. Epävarma taloustilanne on kärjistänyt keskustelua toimistotilan tarpeesta lisääntyneen etätyön myötä, mikä heikentää toimistokiinteistöjen perinteisesti vahvaa asemaa kiinteistösijoitusmarkkinoilla. Noin puolet asuntokiinteistökaupoista on ulkomaisten sijoittajien tekemiä, ja kuluvankin vuoden aikana on Suomeen rantautunut myös uusia ulkomaisia sijoittajia. Liike-, yhteiskuntaja tuotannollisten kiinteistöjen volyymeissä jäätiin tammi-syyskuussa 200–300 miljoonan euron tietämiin, eli murto-osaan viimeisen vuosikymmenen tasoista. Tuotannollisten tilojen kysyntä jatkuu muita toimitilasektoreita vahvempana. Pääkaupunkiseudun toimistojen vajaakäyttö on jatkanut nousuaan ja oli kiinteistöalan asiantuntijayritysten tutkimusfoorumin Helsinki Research Forumin mukaan yli 14 prosenttia syyskuun lopun tilanteessa. Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoilla on runsaasti tarjontaa, jonka odotetaan kuitenkin sulavan rakentamisen vähenemisen myötä. Korkojen vakiintumisen odotetaan osaltaan vakiinnuttavan myös kiinteistöjen hinnanmuodostusta, ja kaupankäynnin odotetaan vilkastuvan seuraavan vuoden aikana. Talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilanne on hyydyttänyt viime vuosien vilkasta vuokra-asuntorakentamista. Vuokrien nousu jatkuu pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa isoissa kaupungeissa pääkaupunkiseutua vahvempana. Rakli-KTI Toimitilabarometrin vastaajista 75 prosenttia arvioi toimistotilojen kokonaistarpeen vähenevän tulevan kolmen vuoden aikana, ja yli 40 prosenttia uskoo tarpeen vähenevän 15 prosenttia tai enemmän. Aitoa markkinaevidenssiä ei näistä tasoista ole kuitenkaan juuri saatavissa, kun potentiaalisten myyjien ja ostajien väliset näkemyserot kiinteistöjen arvojen ja hintojen sopeutumisessa ovat estäneet kauppoja syntymästä. Toimistomarkkinoita jo pitkään leimannut polarisaatio korostuu entisestään, kun sekä käyttäjien että sijoittajien valikoivuus kasvaa. Vielä tänä vuonna pääkaupunkiseudulle valmistuu ennätysmäärä, lähes 7500 uutta vuokra-asuntoa, mutta ensi vuodesta alkaen volyymit putoavat rajusti. Vuokrissa nousua KTI:n Helsingin keskustan uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava indeksi nousi 3,7 prosenttia syksyn 2022 ja 2023 välisenä aikana. Nämä lukemat ovat 1,2–1,3 prosenttiyksikköä kevään 2022 pohjanoteerauksia korkeampia. Myös koko vuokrasopimuskantaa kuvaavan indeksin nousu jäi alle prosenttiin, eli tarjonnan kasvaessa ja kuluttajien ostovoiman heiketessä vuokrien indeksikorotukset ovat jääneet varsin maltillisiksi. n Kiinteistömarkkinat Toimitilavuokramarkkinoilla talouden epävarmuus painaa etenkin toimistoja liiketilojen kysyntää.. Korkojen nousu on johtanut kiinteistösijoitusten nettotuottovaatimusten nousuun ja arvojen laskuun kautta maailman
Romahdus: kesällä kiinteistökauppaa vain noin 370 miljoonalla www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p. 02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit » Otsonointi
Kuva: Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki.. Talon alkuperäisistä toiminnoista on jäljellä jugendtyylinen valtuustosali, joka on pysynyt samassa käytössä talon koko historian ajan. 48 Lahden kaupunki on jo vuosia tuonut strategisia kestävän kehityksen linjauksia systemaattisesti käytäntöön ja edistänyt linjakkaasti hyvää elinympäristöä sekä hiilineutraalisuustavoitteita. Samalla on parannettu rakennuksen toimivuutta ja viihtyisyyttä sekä saavutettavuutta, jotta rakennuksesta tulisi entistä aktiivisempi osa kaupunkilaisten arkea. Teksti: Liisa Airaksinen Lahden seutu Lahden kaupunki haluaa olla vetovoimainen kestävän kehityksen edelläkävijä Resurssiviisasta korjaamista uudisrakentamisen sijaan Lahden kaupungintalon perusparannus on toteutettu rakennuksen eri aikakausien rakennushistoriaa vaalien. Kaupunginvaltuusto ja -hallitus kokoontuvat edelleen kaupungintalossa
Kaupunkilaisten mielipiteitä kuullaan Lahden kaupunki haluaa olla vetovoimainen kestävän kehityksen edelläkävijä Resurssiviisasta korjaamista uudisrakentamisen sijaan Lahden kaupungintalon peruskorjaus on ollut upea projekti kokonaisuudessaan, mutta myös kestävän kehityksen edistämisen näkökulmasta. – Kaupungintalon perusparannus on ollut upea projekti monessa suhteessa, myös kestävän kehityksen edistämisen näkökulmasta Se, jos mikä, on kestävää kiertotaloutta, että vanha rakennus hyödynnetään alkuperäisessä käytössään, mutta uudistetaan nykyaikaan. Nykyinen jäähalli pitää jossain vaiheessa joka tapauksessa korvata uudella, monikäyttöisemmällä hallilla. Kuva: Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki. 49 L ahti nimitettiin ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina Euroopan ympäristöpääkaupungiksi vuonna 2021. Lahden viime vuonna julkaisemassa arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa linjataan, että Lahden kaupunki haluaa olla vetovoimainen kestävän kehityksen edelläkävijä. Esimerkiksi kiertotalouden toteuttamisessa olemme onnistuneet hyvin. Saimme tämän vuoden toukokuussa Suomen Arkkitehtiliitolta SAFA-palkinnon kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisestä. marraskuuta. – Aina ajantasaisen yleiskaavan myötä strategiset kestävyyden tavoitteet siirtyvät asemakaavoitukseen, joka toteuttaa yleiskaavoituksen ratkaisuja eli ohjaa rakentamista niin, että siinä otetaan huomioon kaikki kestävyyden eri näkökulmat niin sosiaaliset, ekologiset kuin taloudellisetkin, hän jatkaa. Hän kertoo, että asemakaavoituksessa tutkitaan parhaillaan, mikä olisi paras mahdollinen sijainti uudelle monitoimiareenalle. Ilmakuva keskustan asuinrakennuksista ja Kirkkopuistosta. Palomäki kertoo, että Lahdessa on meneillään useita kaupungin omia hankkeita, joita toteutetaan yhteistyössä tilakeskuksen ja palvelutoimialojen kanssa, jotta voidaan varmistaa hankkeiden kokonaiskestävyys. – Kaavoituksessa huomio kohdistuu siihen, missä rakennus sijaitsee sekä kaupunkikuvallisiin kysymyksiin, jotka ovat keskeinen osa kestävyyttä. Sen avulla kestävyyden suunta pysyy, vaikka maailma ympärillä muuttuisi, sanoo Lahden kaupunginarkkitehti Johanna Palomäki. – Asemakaavoituksessa on keskeistä miettiä tarkkaan, mihin kaupungissa halutaan sijoittaa rakentamista, jotta se on hyvissä ja kestävissä kohteissa ja lisäksi sellaisissa, jotka ovat saavutettavissa myös joukkoliikenteellä, kävellen tai pyöräillen. – Monitoimiareenalle etsitään parasta mahdollista sijaintia, joka olisi hyvin saavutettavissa ja kaikin puolin ihanteellinen, eikä sijainti välttämättä ole se, missä jäähalli nykyään sijaitsee. Kaupungintalon projekti lienee ollut yksi iso palkinnon myöntämiseen vaikuttanut tekijä, Johanna Palomäki toteaa. Palomäki vastaa asemakaavoituksesta eli rakentamista ohjaavasta lakisääteisestä instrumentista. Vanhaa kunnioittaen Lahden kaupungin yksi iso hanke on saatu päätökseen tänä syksynä, kun Eliel Saarisen suunnitteleman, vuonna 1912 valmistuneen kaupungintalon perusparannus on valmistunut ja kaupungintalo avattu. Kuva: Juha-Pekka Huotari / Lahden kaupunki.. – Strategiamme määrittelee, että Lahti on tehty kestäväksi. Rakennus kuuluu Mariankadun seremonia-akseliin, joka on merkitty maakunnallisesti ja myös valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luetteloon. Linjaus näkyy esimerkiksi rakennusten resurssiviisaana korjaamisena purkamisen sijaan ja arkkitehtuurikilpailujen hyödyntämisenä julkisissa hankkeissa. Tänä keväänä Lahti sai Suomen Arkkitehtiliitolta SAFA-palkinnon kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisestä. Kun rakennetaan kauniita rakennuksia, ne säilyvät pitkiä aikoja tulevillekin polville. Rakennushankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota energiatalouteen, rakennusmateriaaleihin ja kiertotalouteen ja muihin vastaaviin asioihin. Meillä on rullaava, valtuustokausittain päivitettävä strateginen yleiskaava, jonka olemme itse kehittäneet. Pyrimme tekemään pitkäaikaisesti kestävää rakentamista myös esteettisessä ja sosiaalisessa mielessä. Yleisö pääsi tutustumaan uudistettuun kaupungintaloon opastetuilla kierroksilla Lahden syntymäpäivänä 1. Kaikki purkujäte on pystytty kierrättämään 99 prosenttisesti eikä kaatopaikalle ole päätynyt jätettä juuri lainkaan, sanoo Lahden kaupunginarkkitehti Johanna Palomäki
– Asukkaiden pitää tietää, mitkä ovat ne paikat ja kohdat, joihin he pystyvät vaikuttamaan ja mitkä asiat on jo lyöty lukkoon, minkälainen budjetti on käytettävissä ja lähtökohtaisesti kuulu. Olemme iloisia Harjun koulun kortteli sijaitsee kaupungintalon vieressä. Raitin varrella on myös uusia opiskelija-asuntoja. – Harjun koulun hankkeessa tavoitteenamme on säilyttää ja suojella vanhat rakennukset mahdollisimman hyvässä käytössä, mutta hienovaraisesti täydennysrakentaa korttelia. Kuva: Lahden kaupunki.. Koulu on lakannut toimimasta kouluna ja nyt mietitään, mikä olisi koulurakennuksen tilojen tuleva käyttötarkoitus. Kestävyyden näkökulmasta esiin nousee sosiaalisen kestävyyden ulottuvuus. Lahdessa on tällä hetkellä vireillä useita tilakeskuksen ja asemakaavoituksen yhteisprojekteja. Kohteeseen on tarkoitus lisäksi rakentaa laadukas viherympäristö. Tämänhetkisen vähän haastavan väestöennusteen mukaan kyseisen alueen lapsimäärä vähenee nykyisestä. Vasemmassa reunassa näkyy vielä hupun alla oleva kaupungintalo ja työmaata. Sen vuoksi emme halua tehdä liian kiinteitä ja pysyviä ratkaisuja, vaan osa tulevasta rakennuksesta suunnitellaan jo alun perin siirtokelpoiseksi rakennukseksi, joka voidaan siirtää toiseen kohteeseen. Hankesuunnitelma on juuri menossa päätöksentekoon ja asemakaava on vireillä. – Mukkulan toimitoimitalossa kestävyyden ulottuvuus liittyy joustaviin ratkaisuihin, koska alueen väkimäärät vaihtelevat. – Tavoitteenamme on jälleen kerran säilyttää ja suojella vanhat rakennukset mahdollisimman hyvässä käytössä, mutta hienovaraisesti täydennysrakentaa korttelia. Palomäki nostaa esille toisen samanlaisen projektin, joka on menneillään Mukkulan monitoimitalossa. 50 siitä, että lahtelaiset ovat osallistuneet innokkaasti ja asukkaiden kanssa kaavoista käyty keskustelu on ollut hyvää ja rakentavaa. Jonanna Palomäen mukaan kestävää rakentamista ja kestävää kehitystä on viedä asemakaavaa ja rakennushankkeita eteenpäin rintarinnan. Kuva: Juha-Pekka Huotari / Lahden kaupunki. Palomäki kertoo, että alueella on vireillä asemakaava ja hankesuunnittelua tehdään. Asukkaiden ääni pystytään ottamaan huomioon, mutta Palomäki korostaa, että asukkaiden osallistumiselle on tiettyjä reunaehtoja, joista on tärkeä viestiä kaupunkilaisille. – Toisaalta tontti asemakaavoitetaan joustavalla tavalla niin, että jos alueen lapsiluku lähteekin kasvuun, sitä voidaan muuttaa toiseenkin suuntaan, jotta sinne mahtuu enemmänkin lapsia. Asukkaiden ääni Asemakaavoituksessa on lakisääteinen velvollisuus tehdä asemakaavoja vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. – Kun asemakaava on vireillä ja viemme tilakeskuksen kanssa rakennushanketta ja asemakaavaa rinnakkain eteenpäin, meillä on mahdollisuus hyödyntää asemakaavoituksen lakisääteinen osallistamisvelvollisuus ja samalla osallistaa lahtelaisia myös rakennuksen suunnitteluun. Droonikuva Harjun korttelista. Etualalla näkyy Harjun koulu, joka on Eliel Saarisen suunnittelema samoin kuin kaupungintalo. Hankesuunnitelmassa olemme ehdottaneet alueelle myös puurakentamaista, jonka toteutumista kovasti toivomme, Palomäki sanoo. Koska ympäristö muuttuu jonkin verran, haluamme, että lahtelaiset ovat mukana tekemässä muutosta, jotta lopputulos koettaisiin yhteisesti hyväksi. Rakennushankkeisiin laaja asukasosallisuus ei Kampusraitti yhdistää Mukkulassa ja Niemessä sijaitsevat yliopistokampuksen rakennukset toisiinsa
– Asukkaat pystyvät ja varmaan haluavatkin miettiä, mitä tiloissa voisi tehdä ja harrastaa iltaisin. Laitos ottaa talteen voimalaitoksen savukaasuista hiilidioksidin ja tekee siitä metanoimalla vetyä, jota käytetään raskaan liikenteen polttoaineena. – Tavoite on niin kunniahimoinen, ettei meidän tarvitse yhtään hävetä, jos siitä menee vuosi tai kaksi pitkäksi. Mukulan monitoimitalon asemakaavan yhteydessä asukkaat voivat esimerkiksi ideoida tilojen iltakäyttöä. n mitä vaatimuksia hankkeen tilaohjelmalle on asetettu. Kuva katutasosta kaupungintalon puistosta. 51 – Kyse on isosta vihreän siirtymän hankkeesta, jossa vetytaloutta mahdollistetaan asemakaavalla. Tosin nyt näyttää siltä, että me emme valmiita vielä 2025. – Tämä yksittäinen hanke vie Lahtea ison askeleen kohti kunnianhimoista tavoitettamme olla hiilineutraali vuonna 2025. Kuva: Lahden kaupunki.. Lahdessa toivotaan kovasti, että hankkeen omistaja saa vietyä hankkeen tavoitteidensa mukaisesti maaliin. – Pyrimme tekemään pitkäaikaisesti kestävää rakentamista myös esteettisessä ja sosiaalisessa mielessä. Puurivistön vasemmalla puolella näkyy Harjun koulun julkisivu. Tavoite on viisi vuotta aiempi kuin mitä esimerkiksi Turku on uskaltanut asettaa tavoitteekseen. Kaupungintalon sisäänkäynnin kaari palautettiin remontissa alkuperäiseen siniseen hehkuunsa. Silti Lahti on hiilineutraali ennen muita. Kuva: Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki. Iso askel kohti hiilineutraaliutta Kaupungin omien hankkeiden ohella Palomäki mainitsee ehdotusvaiheessa menossa olevan yksityisen Power-to-Gas-tuotantolaitoksen asemakaavan Lahden Energian Kymijärven voimalaitoksen viereen. Mutta seuraavana vuonna tai sitä seuraavana vuonna tavoite on hyvinkin mahdollista saavuttaa. Ideat otetaan sitten rakennuksen suunnittelussa huomioon, jotta rakennus olisi mahdollisimman tehokkaassa käytössä mahdollisimman monina vuorokaudenja vuodenaikoina. Laitos on tavallinen teollisuuslaitos, eikä sen rakentaminen sinänsä ole niinkään erikoinen juttu, mutta laitoksen prosessi on. Jos olisimme asettaneet tavoitteen jonnekin kauemmaksi, emme ehkä olisi päässeet näinkään pitkälle kuin mitä nyt olemme päässeet, Johanna Palomäki arvelee
Nämä kolme rakennusta puretaan alta pois, jotta korttelia päästään rakentamaan uudestaan. 52 Kesko Oyj investoi Luhta-Kiinteistöt Oy:n omistamaan kortteliin Merkittävä päänavaus Lahden keskustassa sijaitsevan niin sanotun Luhta-korttelin uutta käyttöä on suunniteltu pitkään. – Uskomme tämän hankkeen olevan tärkeä päänavaus Lahden keskustan kehittämiselle. – Tekemistä vielä riittää, sillä Keskolle myytyjen tonttien lisäksi hanke pitää sisällään yhteensä kuusi erillistä tonttia ja kiinteistöä sekä yhteensä noin 37 000 kerrosneliömetriä, Tiina Luhtanen sanoo. Nyt marraskuussa Luhta-Kiinteistöt Oy myi omistamastaan Paavolan kaupunginosan alueella sijaitsevasta korttelista 42 kaksi tonttia Kesko Oyj:lle. Olemme tehneet hienoa yhteistyötä useiden kumppaneiden kanssa sekä erityisesti Lahden kaupungin kanssa. Uusi myymälä aukeaa arviolta vuonna 2026 ja sen kokonaispinta-ala on noin 9 500 neliömetriä. – Vielä on auki, mitä alueelle loppujen lopuksi tulee. Meille elinvoimainen keskusta on tärkeä asia, kuten myös varmasti kaikille lahtelaisille, Tiina Luhtanen sanoo. Luhta-Kiinteistöjen hallituksen puheenjohtaja Tiina Luhtasen mukaan kyseinen kiinteistökauppa on merkittävä askel keskustakorttelihankkeen viemiseksi eteenpäin. Voimassa oleva asemakaava mahdollistaa kortteliin liike-, toimistoja asuinrakentamista. – Omistamamme korttelikokonaisuus on laaja, ja hankkeena se on hyvin monipuolinen ja mielenkiintoinen. Neuvotteluita käydään koko ajan, mutta ne ovat pitkällisiä, sanoo Luhta-Kiinteistöjen hallituksen puheenjohtaja Tiina Luhtanen. Useita rakennuksia Mittava uudisrakentaminen vaatii, että valtaosa korttelissa sijaitsevista rakennuksista puretaan; vanha Anttilan kiinteistö Kauppakatu 16:ssa, Luhdan vanha pääkonttori Vesijärvenkatu 19:ssä sekä Vesijärvenkatu 15:n sisäpihan siipiosa. Purkutyöt tullaan aloittamaan tämän vuoden lopulla ja niiden arvioidaan kestävän kuutisen kuukautta. Teksti: Liisa Airaksinen K eskon tarkoituksena on rakentaa tonteille uusi hypermarket korvaamaan vanha Paavolan Citymarket, joka on yli 50-vuotias ja Suomen vanhin Citymarket. n Luhta-Kiinteistöt Oy:llä on voimassa oleva kaava koko kortteliin ja myös siihen kulmatonttiin, jolle on poikkeuslupa ja rakennuslupakin hotellikäyttöön. Lahden seutu. Luhta-Kiinteistöjen tavoitteena on myydä jäljellä jääneet kohteet kyseisestä korttelista. Keskon kiinteistökaupan myötä tämä hybridimuotoinen hankekokonaisuus saa nyt lähtölaukauksen, ja monen vuoden kehitystyö palkitaan. Havainnekuva yhdestä niin sanotulle kulmatontille suunnitellusta vaihtoehdosta
Halia® säteilylämmitys muutt aa melkein minkä tahansa sisäpinnan älykkääksi lämmityspinnaksi, joka tarjoaa välitöntä mukavuutt a sisäti loihin ja vähentää samalla perinteisten lämmitysjärjestelmien tarvett a. ce.com/e/Ftv0V3yQrb Lämmitys mullistuu, ja me olemme tämän vallankumouksen edelläkävijöitä! Me olemme keksineet lähestymistavan sisäti lojen lämmitykseen ja mukavuuteen menneiden massiivisten ja energiaa kulutt avien järjestelmien sijasta tarjoamme nykyajan ohutt a, nopeaa ja energiatehokasta ratkaisua. Osallistu vaikutt amaan tulevaisuuden lämmitysratkaisuihin vastaamalla kyselyymme. ce.com/e/Ftv0V3yQrb Lämmitys mullistuu, ja me olemme tämän vallankumouksen edelläkävijöitä! Me olemme keksineet lähestymistavan sisäti lojen lämmitykseen ja mukavuuteen menneiden massiivisten ja energiaa kulutt avien järjestelmien sijasta tarjoamme nykyajan ohutt a, nopeaa ja energiatehokasta ratkaisua. Osallistu vaikutt amaan tulevaisuuden lämmitysratkaisuihin vastaamalla kyselyymme. www.warmingsurfaces.com Olemme matkalla markkinoille loppuvuodesta 2024, mutt a haluamme nyt kuulla myös sinun ajatuksesi. 53 www.warmingsurfaces.com Olemme matkalla markkinoille loppuvuodesta 2024, mutt a haluamme nyt kuulla myös sinun ajatuksesi. Halia® säteilylämmitys muutt aa melkein minkä tahansa sisäpinnan älykkääksi lämmityspinnaksi, joka tarjoaa välitöntä mukavuutt a sisäti loihin ja vähentää samalla perinteisten lämmitysjärjestelmien tarvett a.. Voit tehdä sen helposti skannaamalla QR-koodin tai siirtymällä osoitt eeseen: htt ps://forms.o. Voit tehdä sen helposti skannaamalla QR-koodin tai siirtymällä osoitt eeseen: htt ps://forms.o
Lisäksi tilat ovat huonokuntoiset ja sijaitsevat monessa eri kerroksessa, mikä on haastavaa päivittäisen toiminnan ja myös esteettömyyden kannalta. – Viime kädessä museoviranomaiset päättävät, antavatko he suojellulle kohteelle osittaista purkulupaa. Teksti: Liisa Airaksinen K ouvolan Teatteri sijaitsee Kouvolan ydinkeskustassa kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla. Kajavan suunnittelemat rakennukset ovat valmistuneet vaiheittain vuosina 1953–60. Teatterin ja Kuntotalon rakennuskokonaisuuden on suunnitellut arkkitehti Eero A. – Kulttuurihistoriallisesti merkittävän vanhan rakennuksen säilyttäminen uuden rakentamisen rinnalla on nimenomaan yksi syy, miksi lähdimme toteuttamaan arkkitehtuurikilpailua. Kajava. – Teatterin peruskorjausja laajennusosat sijoittuvat nykyisen teatterin ja Kuntotalon tontille. Rakennuksen sisällä ei ole suojeltuja kohteita. – Teatterin toiminnan kannalla tärkein on laajennukseen suunniteltu uusi iso sali. Hankkeen taustalla on teatteritilojen uudistaminen vastaamaan nykypäivän tarpeita. Kutsukilpailuun valitut viisi arkkitehtuuriehdotusta on nyt julkistettu. Kouvolan Teatterin ja Kuntotalon rakennuskokonaisuus on suojeltu alueen osayleiskaavassa. Nykyinen sali on mahdollista säilyttää peruskorjauksessa vanhassa osassa. Teatteri on suojeltu alueen osayleiskaavassa. Vanhaa pitää saada säilytettyä ja samalla rakennettua rinnalle uutta niin, että syntyy harmoninen kokonaisuus. Ahola kuvaa hanketta haasteelliseksi. Vuosille 2023–2026 hankkeeseen on varattu yhteensä 30 miljoonaa euroa. Arkkitehti Eero A. Kokonaisuus on valmistunut vaiheittain vuosina 1953–60. Lähtökohtana on, että nykyinen teatterirakennus peruskorjataan ja sitä laajennetaan uudella suurella näyttämöllä. Rakennuskompleksi on valtaisa ja osa siitä on suojeltu. Lahden seutu. Teatteri ja Kuntotalo ovat osayleiskaavasuojeltuja rakennuksia, sanoo Kouvolan kaupungin toimitilajohtaja Katja Ahola. Suojeltu on nimenomaan rakennuksen julkisivu eli näkymä kadulle. Tontti on kooltaan rajallinen. Toiminnallisuudeltaan nykyiset tilat eivät vastaa tämän päivän teatterin tarpeita. 54 Kaupunki etsii teatterin laajennukseen ideoita arkkitehtuurikilpailulla Kouvolan teatteriin peruskorjaus ja laajennus Kouvola kaupunki peruskorjaa suojellun teatterirakennuksen ja rakentaa teatterille lisää tiloja, muun muassa uuden salin näyttämöineen. Nykyään rakennuksen toisessa siivessä toimii teatteri ja toisessa kansalaisopisto
Tärkeintä on kuitenkin teatterin toiminnallisuus ja hankkeelle varatussa budjetissa pysyminen, Katja Ahola toteaa. Raatiin kuuluu sekä meitä viranhaltijoita että poliittisia päätöksentekijöitä. Kilpailuraati tekee oman valintansa omien valintakriteeriensä mukaan ja ottaa siinä huomioon myös kyselyn lopputuleman. Varsinainen suunnitteluvaihe alkaa ensi vuoden syksyllä. Arkkitehtuurikilpailun viisi kilpailuehdotusta: Draaman kaari, Juha, Kouvo, Playhouse ja Siimes. Aholan mukaan on todennäköistä, että kansalaisopiston toiminta ei enää jatku uuden teatterin tiloissa, vaan kaikki tilat tulevat teatterin käyttöön. Ehdotuksesta riippuen sinne voi jäädä tiloja, joihin voi tulla muitakin toimijoita, Katja Ahola sanoo. – Rakentaminen on jaettu kahteen kahden vuoden pituiseen jaksoon ja se alkaa uudisrakentamisella. Paras ratkaisu Arkkitehtuurikilpailun tavoitteena on löytää toiminnallisesti, arkkitehtonisesti, kaupunkikuvallisesti ja kokonaistaloudellisesti paras ratkaisu teatterin muutosja lisärakentamiselle. Rakentamiselle on varattu neljä vuotta. Katja Aholan mukaan rakentamaan päästään aikaisintaan vuonna 2025. Kilpailun voittaja ratkeaa tammikuussa. Nämä ehdotukset ovat nyt esillä kaupungin verkkosivuilla. Yleisö voi kertoa niistä mielipiteensä marraskuun aikana. – Ehdotuksissa on erilaisia vaihtoehtoja rakennuksen toiseen päähän tulevista tiloista. Uutta ei voida rakentaa ja vanhaa korjata yhtä aikaa, koska teatterin pitää pystyä toimimaan koko rakentamisajan ilman katkoksia. Arkkitehtuurikilpailuehdotusten havainnekuvissa on näkymä Kouvolan Teatterin pääsisäänkäynnit.. Kaupungin järjestämään arkkitehtuurikutsukilpailuun ilmoittautui mukaan 10 arkkitehtitoimistoa, joista kaupunki pyysi ehdotukset viideltä. Toiset kaksi vuotta on varattu vanhan rakennuksen korjaukselle, kun teatteri on siirtynyt käyttämään uutta rakennusta ja sen uutta näyttämöä. Edustaja Suomen Arkkitehtiliitosta on myös mukana arvioimassa ehdotuksia, Ahola kertoo. – Emme ole tarkemmin määritelleet säilyttämistä, mutta olemme suositelleet osittaista säilyttämistä. – Kaupunkilaiset tai kuka tahansa asiasta kiinnostunut voi valita oman suosikkinsa vastaamalla verkossa olevaan kyselyyn. 55 – Kaikki vanhasta teatteritalosta säilytetyt tilat korjataan, jotta tiloista muodostuu yhtenäinen ja tarkoitukseen sopiva kokonaisuus. n Kaksi vaihetta Kun voittajaehdotus on valittu, tarkennetaan ensi kevään aikana hankesuunnitelmaa ja mukaan tulee myös rakenneja talotekniikkaosioita
Kuvituskuva: Pexels. 56 Pakotteiden vuoksi raha ei liiku – venäläisten omistamien asuntojen haltuunotto vaikeaa Taloyhtiöt pulassa venäläisten osakkaiden vuoksi Rahaliikenne Venäjän ja Suomen välillä on pysäytetty, joten taloyhtiöiden vastikkeita on haasteellista maksaa
– Osassa taloyhtiöissä voi venäläisten osakkaiden määrä olla todella huomattava, kertoo Emilio Urpilainen, kiinteistösijoittaja EUconsulting Oy:stä. Vastikkeita on maksettu ympäri maailmaa, enimmäkseen Turkista ja Arabiemiraateista. Joskus asunto saattaa olla vuokrattavana Airbnb:n kautta ja silloin myös omistaja useimmiten löytyy, hän jatkaa. – Sota näyttää jatkuvan ja pakotteiden määräkään ei tule vähenemään, analysoi Urpilainen. Olen auttanut muutamia tahoja tässä urakassa.Yleensä aloitan selvittämisen siitä, onko asunnossa liikettä eli käykö siellä joku, sanoo Urpilainen. Raha ei liiku Pankkimaksuissa on ollut vaikeuksia eli maksut eivät ole aikoihin toimineet Suomen ja Venäjän välillä. Erityisen huomattava se on silloin, jos taloyhtiössä tehdään tai pitäisi tehdä korjauksia, kuten vaikkapa putkiremontti. Hän toimii vain viiden kilometrin päässä itärajasta. – Joissakin tapauksissa osakas maksaa kaverilleen vastikesumman, ja kaveri sitten maksaa sen taloyhtiölle. Venäläisomisteisten asuntojen haltuunotto on vaikeutunut merkittävästi. – Hankaluutena on myös se, että vallitsevan tilanteen takia monet haluavat maksaa käteisellä, mutta se ei valitettavasti taloyhtiöille käy, toteaa Emilio Urpilainen. – Tilanne alkoi näkymään jo koronan aikana, kun Suomen rajat laitettiin kiinni. Eli tilapäinen ratkaisu hyödyttää kumpaakin tahoa. – Asunto-osakeyhtiön päivitystyö alkaa ensi vuoden aikana, mutta tarvittaessa tiedoksiantoon liittyvää lainsäädäntöä voidaan muuttaa nopeammallakin aikataululla, sanoo Meri sanoi YLElle. Hänen mukaansa monesti taloyhtiöiden hallituksilla tai isännöitsijöillä ei ole aikaa eikä resursseja selvittää venäläisten osakkeiden nykyistä sijaintia. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tilanne tulee entisestään synkkenemään. Isoja ongelmia Itä-Suomessa tilanne venäläisten omistajien vastikkeiden suhteen on ollut näkyvissä jo pitkään. – Lisäksi on hyvä tietää, onko osakkaalla kontakteja tai ystäviä Suomessa. Monien olinpaikat ja yhteystiedot ovat sodan aikana vaihtuneet, tietää Urpilainen. Mikäli osakkaalla ei ole rahaa vastikkeisiin tai rahansiirto ei onnistu, ovat keinot aika vähissä. Viime keväänä Venäjän hyökkäyssodan aikaansaamat pakotteet jatkoivat vastikkeiden saannin hankaluuksia. Tällä hetkellä postipalvelut Venäjälle eivät toimi. – Kun useamman vuoden vastikkeita ei ole maksettu, ei taloyhtiö pysty suunnittelemaan esimerkiksi vuosikorjauksia, summaa Urpilainen. Osakkaalle lähetetään kirjeitä ja viestejä asuntoon niin suomeksi, englanniksi kuin venäjäksi. Tämä on ainoa asunto-osakeyhtiölaissa säädetty keino puuttua tehokkaasti osakkaiden maksulaiminlyönteihin. Näin taloyhtiö saa vastikkeet eikä osakas joudu luopumaan asunnostaan. – Joissakin tapauksissa osakas maksaa kaverilleen vastikesumman, ja kaveri sitten maksaa sen taloyhtiölle.. n Emilio Urpilainen, kiinteistösijoittaja EUconsulting Oy:stä on ottanut tehtäväkseen tavoittaa taloyhtiöiden kadonneita venäläisiä osakkaita. Lisäksi hän vuokraa ja myy omistamiaan huoneistoja. – Tiedoksiantoon liittyvät ongelmat estävät taloyhtiöitä ottamasta huoneistoja yhtiön hallintaan. Oikeusministeri Leena Meri kertoi YLEn haastattelussa lokakuussa, että asunto-osakeyhtiölain päivityksen yhteydessä pyritään helpottamaan venäläisomistuksessa olevien kiinteistöjen ulosmittaamista ja asunto-osakkeiden haltuunottoa. – Parhain ratkaisu tässä kurjassa tilanteessa on se, että asunnon omistaja suostuu siihen, että taloyhtiö vuokraa asunnon. Tämä ajaa taloyhtiöitä ongelmiin, kun vastikerästit kasvavat. Tämä johtuu siitä, ettei huoneistojen omistajia tavoiteta Venäjän hyökkäyssodan ja sen aiheuttamien pakotteiden vuoksi. Teksti: Kati Wikström P akotteiden vuoksi venäläiset osakkaat eivät ole pystyneet maksamaan vastikkeitaan tai vastikemaksuissa on merkittäviä viivästyksiä. Venäläisten osakkaiden kanssa se on tämänhetkisessä tilanteessa hyvin vaikeaa ja saattaa kestää. Hallitus aikoo puuttua esiin nousseisiin tiedoksianto-ongelmiin asunto-osakeyhtiölain päivittämisen yhteydessä. – Sellainen vaatii melkoista aktiivisuutta ja reippaasti työtä. 57 Suomessa on useita taloyhtiöitä, joissa on venäläisiä osakkaita. Ongelmia on tullut myös siitä, että vastikemaksujen laiminlyönnistä annettavia varoituksia ei ole pystytty toimittamaan venäläisille osakkaille todisteellisesti tiedoksi, mikäli taloyhtiölle ilmoitettu osakkaan osoite on Venäjällä. Samalla asunnon käyttöaste pysyy hyvänä, kiteyttää Urpilainen. Kaikkeen tähän kuluu luonnollisestikin aikaa, joten vastikkeita voidaan saada, mutta huomattavalla viiveellä, tarkentaa Urpilainen. Urpilaisen mukaan osakkaan olinpaikka tulisi tietää, jotta hänen kanssaan voidaan sopia vastikkeiden maksusta tai antaa tieto huoneiston haltuunotosta tai sopia siitä, että taloyhtiö laittaa asunnon vuokralle. – Osakkeen haltuunotosta pitää saada tieto omistajalle. Urpilainen on hallituksen puheenjohtajana useammassa itärajan tuntuman taloyhtiössä. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan myötä monet itärajan tuntumassa sijaitsevat taloyhtiöt ovat kassakriisissä. Venäläisten osakkeiden olinpaikan selvittäminen on melkoista salapoliisin työtä. Taloyhtiön kassassa vastikkeiden puuttuminen on iso ongelma
Kuvituskuva: Pexels. 58 Kohonnut korkotaso ja yleisen kustannustason nousu kurittaa monen taloyhtiön taloutta Voiko myös taloyhtiö joutua konkurssiin . Hallituksen pitää tarkasti seurata taloyhtiön taloudellista tilannetta ja korjaustarpeita. Muuten taloyhtiön asiat voivat mennä pahasti pieleen
Edustavat ns. Taloyhtiö, joka on maksukyvytön, voidaan asettaa konkurssiin. Osakas, joka omistaa ja on kartuttanut usein ainoan taloudellisen turvansa asumaansa asunto-osakkeeseen, ei käytännössä oikein tiedä miten hänen omaisuuttaan hoidetaan, ja miten tehokas taloushallinto ylipäänsä on. Mikäli varoja ei kerry koko konkurssimenettelyn kannalta riittävästi, niin käräjäoikeus määrää pesänhoitajan hakemuksesta konkurssin raukeamaan. Sen talousvaikutus on merkittävä, yhtä asuinneliötä kohden 5,45 euroa. Edelleen taloyhtiö oletetaan maksukyvyttömäksi, jos tämä on lopettanut velkojen maksun kokonaan. n Taloyhtiön konkurssin edellytykset ovat samat kuin osakeyhtiöillä tai muilla oikeushenkilöillä. Remontit ovat kertyneet suoritettaviksi limittäin tai samaan aikaan, jolloin pääomavastike nousee useamman vastikeperusteen vuoksi. Taloyhtiön hallituksella on lakisääteinen velvollisuus laatia taloyhtiölle pitkän ajan korjaussuunnitelma. Tilinpäätös ja muu virallinen taloyhtiön tuottama raportointi ei niistä kerro. Hän laatii pesäluettelon, josta ilmenevät taloyhtiön varat ja velat. Tässä kyseisessä taloyhtiössä peritään hoitovastiketta, pääomavastiketta, pääomavastiketta/hoitolainan yhdistelmää, putkiremonttivastiketta sekä julkisivuremontin vastiketta. Yhteensä vastikkeet ovat suuruudeltaan pihakansiurakan tuoma rasitus mukaan lukien 24,08 euroa yhtä ainutta neliötä kohden. Maksukyvyttömyyden tila Konkurssilaissa maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että velallinen on muutoin kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Myös lainan saaminen ja lainasta selviytyminen on usean maksajan myötä turvallisella pohjalla. Omistus hajautunut Tavallisesti taloyhtiöissä osakkeiden omistus on hyvin hajautunut eli lähes jokaisen huoneiston osakkeet omistaa eri taho. Lisäksi taloyhtiössä on uutena hankkeena tullut eteen pihakansiurakka. Esimerkkinä voidaan mainita etelähelsinkiläisen taloyhtiön tilanne, jossa vastikkeiden kokonaismäärä neliötä kohden on hyvin lähellä tasoa, jonka asunnon neliöstä voi veloittaa vapailla vuokramarkkinoilla. Isännöitsijä häärii omien yhteistyökumppaneidensa piirissä ja johtaa hallitusta harhaan tai ei hoida tiedottamista riittävästi. Tämä omalta osaltaan heikentää luottamusta taloyhtiöjärjestelmään. Vähintään tulisi olla hallituksen jäsen, ja toiseksi tulee myös ymmärtää taloushallinnosta jotain, kolmanneksi on oltava rohkeutta ottaa ongelmat selvästi ja kuuluvasti esille hallituksessa tai yhtiökokouksessa. Taloudenpito on ilmeisesti ollut vähän lepsua jo useamman vuoden ajan, ja tarvittavat remontit ovat jääneet tekemättä. Jos velkoja on esittänyt taloyhtiölle ns. Taloyhtiö pannaan maksamaan erilaisia kynnysrahoja yhteistyökumppaneille, maksetaan liian korkeiden taksojen mukaisesti jatkuvia taloyhtiön menoja, kilpailutuksia ei tehdä. Taloyhtiön konkurssin edellytykset ovat samat kuin osakeyhtiöillä tai muilla oikeushenkilöillä. viimeistä mohikaania taloushallinnon läpinäkyvyyden heikkoudessa. Etenkin jos taloyhtiön talous on ollut jo nollakorkojen aikana heikolla pohjalla, voi taloyhtiön talous ajautua vaikeuksiin ja osakkeenomistajien vastiketaso on vaarassa nousta kestämättömälle tasolle. Taloyhtiötä on pidettävä maksukyvyttömänä, jos tämä itse ilmoittaa olevansa maksukyvytön, eikä ilmene erityisiä syitä olla hyväksymättä ilmoitusta. Isoissa taloyhtiössä konkurssiin ajautuminen voisi tapahtua esimerkiksi siten, että useat osakkeenomistajat eivät kykenisi maksamaan vastikkeita, eikä haltuun otettuja huoneistoja saataisi vuokrattua, eivätkä maksukykyiset osakkeenomistajat kykenisi paikkaamaan vajetta. Epäilemättä suurimassa konkurssiin ajautumisvaarassa ovat taloyhtiöt, joiden korjausvelka on päässyt kasvamaan liian suureksi. Epäselvä taloushallinto ja raportointi vaikeuttavat osakkaan tilannetta ja mahdollisuutta päästä selvittämään taloudenpitoa. Talous on ollut niin heikossa tilanteessa. Tällöin taloyhtiön rahoituspohja ja maksukyky on ainakin isommissa taloyhtiöissä hajautunut turvallisesti. Teksti: Juha Ahola T aloyhtiöiden konkurssien mahdollisuus on tullut esille, koska kustannusrasitus on noussut energian hinnannousun sekä inflaation ja yleisen kustannustason nousun vuoksi merkittävästi. Jos hallitus on passiivinen, eikä ole ajantasalla tai on muuten ammattitaidoton, kaikki päätösvalta ja taloushallinnon ohjaus on käytännössä isännöitsijän käsissä ja antaa mahdollisuuden väärinkäytöksiin. Kysymys on taloudellisista väärinkäytöksistä sekä löysästä taloudenpidosta. Läpinäkyvyyden puute Helsingin Sanomat nosti lokakuussa kissan pöydälle ja laati jutun siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa käytännössä enää taloyhtiöt ovat taloushallinnossa ilman läpinäkyvyyttä. Ilmeisesti pääomavastikkeena kerättävä hoitolaina on sellaista taloyhtiön ottamaa lainaa, jossa hoitolainaa on jouduttu ottamaan pääomalainana. Mikäli jollakin tai joillakin osakkeenomistajista on vaikeuksia vastikkeiden maksussa, niin maksupohjan leveydestä johtuen muut osakkeenomistajat kykenevät paikkaamaan vajetta. Mikäli varoja kertyy sen verran, että ne riittävät koko konkurssimenettelyn läpiviemiseen niin konkurssi päättyy, kun pesänhoitaja tilittää varat vahvistetun jakoluettelon mukaan velkojille ja velkojat hyväksyvät loppukokouksessa pesänhoitajan toimenpiteet. Konkurssin vaikutukset Kun taloyhtiö on asetettu konkurssiin, niin käräjäoikeus määrää pesänhoitajan, joka syrjäyttää taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän eli edustaa konkurssiin asettamisesta lähtien taloyhtiötä. Taloyhtiön hallinnon ja asioiden hoidon luotettavaan ja ammattitaitoiseen järjestämiseen kannattaa erityisesti panostaa. Isännöintiala on viime vuosina joutunut heikkoon maineeseen, kartellituomioiden sekä yleisesti vastuuttoman ja joissain tapauksissa jopa väärinkäytösten vuoksi. Taloyhtiöllä on myös asunto-osakeyhtiölaista ilmenevillä perusteilla mahdollisuus ottaa vastikkeet maksamatta jättäneen osakkeenomistajan huoneisto haltuunsa. konkurssiuhkaisen maksuvaatimuksen, eikä taloyhtiö maksuvaatimuksen saatuaan maksa velkaa muutaman päivän kuluessa, taloyhtiö oletetaan maksukyvyttömäksi. Taloyhtiö, joka on maksukyvytön, voidaan asettaa konkurssiin.. 59 Asunto-osakeyhtiö voi joutua konkurssiin siinä missä muutkin yhtiöt, vaikka niiden konkurssit ovat toistaiseksi olleet harvinaisia. Alkaa olla jo konkurssin tuntua. Pesänhoitaja myy taloyhtiön omaisuuden ja perii mahdolliset saatavat
Tarve olemassa Tulevaisuuden päästövähennyksiin ei ole vain yhtä ratkaisua. n – Polttoaineella voidaan korvata fossiilinen dieselpolttoaine muun muassa vaikeasti sähköistettävissä kohteissa, kuten raskaassa tieliikenteessä ja laivaliikenteessä, kertoo E-fuel-hankkeen vastuullinen johtaja, VTT:n tutkimusprofessori Juha Lehtonen.. Hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen ovat avainasemassa siirryttäessä kohti kestäviä polttoaineratkaisuja liikenteessä. Polttoaineella voidaan korvata fossiilinen dieselpolttoaine muun muassa vaikeasti sähköistettävissä kohteissa, kuten raskaassa tieliikenteessä ja laivaliikenteessä, kertoo E-fuel-hankkeen vastuullinen johtaja, VTT:n tutkimusprofessori Juha Lehtonen. 60 Sähköpolttoainetta vihreästä vedystä ja hiildioksidista V ihreästä vedystä ja hiilidioksidista kehitettyä sähköpolttoainetta testattiin ensimmäistä kertaa käytännössä Nokialla marraskuun lopussa. – Meillä kehitetään ratkaisuja eri työkonekäyttöihin vastaamaan maanviljelijöiden tarpeita esimerkiksi sähköakkujen, vedyn, metaanin ja metanolin avulla, sanoo AGCO Powerin tuotekehitysjohtaja Kari Aaltonen. On tärkeää, että päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä voidaan vähentää merkittävästi muutenkin kuin liikennettä suoraan sähköistämällä. Testissä polttoainetta kokeiltiin dieselmoottorilla varustetulla traktorilla. – Nokian testiajon tuloksia analysoimalla selviää, onko e-diesel ympäristöystävällinen vaihtoehto myös terveydelle haitallisten pakokaasupäästöjen suhteen, hän kertoo. VTT:n johtavan tutkijan Päivi Aakko-Saksan mukaan parafiinisten polttoaineiden aiempiin kokemuksiin perustuen testattavan e-dieselin odotetaan olevan ympäristöystävällinen vaihtoehto myös lähipäästöjen suhteen fossiiliseen dieseliin verrattuna. Myös AGCO Powerin moottoritehtaalla panostetaan tutkimukseen ja kehitykseen sekä selvitetään monenlaisia vaihtoehtoja maatalouden päästövähennyksiin. – Lisäksi sitä voidaan käyttää työkoneissa. Tämän jälkeen hiilivedyt on jalostettu Nesteellä käyttövalmiiksi synteettiseksi dieseliksi, jota testattiin AGCO Powerin Linnavuoren tehtaalla Nokialla. Useita tunteja kestävän testiajon aikana mitattiin muun muassa polttoaineen kulutusta sekä pakokaasupäästöistä syntyvää hiilidioksidin, typen oksidien, pienhiukkasten ja muiden päästöjen määrää pakokaasuissa. VTT:n koordinoimassa E-fuel-hankkeessa on yhdistämällä korkealämpötilaelektrolyysi, hiilidioksidin talteenotto ja Fischer-Tropsch-hiilivetysynteesi päästy kehittämään sähköpolttoaineen tuotantoa kaupallisia sovelluksia ja teollista mittakaavaa varten. Hankkeessa on tuotettu satoja kiloa synteettisiä hiilivetyjä kestävän liikennepolttoaineen valmistusta varten. – Olemme suomalaisella teknologialla onnistuneet valmistamaan vihreästä vedystä ja hiilidioksidista e-dieseliä eli sähköpolttoainetta esikaupallisessa kokoluokassa. Uusi sähköpolttoaine sopii myös vaikeasti sähköistettäviin kulkuneuvoihin, ja on siksi merkittävä askel kestävien polttoaineratkaisujen kehityksessä. Uusien menetelmien ansiosta vihreän vedyn tuotannosta on saatu huomattavasti aiempaa tehokkaampaa. – Nykyiseen dieselmoottorikantaan ilman muutoksia soveltuvia kestäviä polttoaineita, kuten käyttövalmista e-dieseliä, voidaan sekoittaa täysin vapaasti fossiilisen dieselin kanssa ja täyttää EN 15940 -standardin mukaiset parafiinisen dieselin laatuvaatimukset, Aaltonen jatkaa. Seuraavaksi pyrimme saamaan tietoa polttoaineen käytettävyydestä kenttäkokeella, hän jatkaa
Aurinkolämpökeräimet tuottavat noin nelinkertaisen energiamäärän aurinkosähköön verrattuna. Isommat kohteet pääsääntöisesti toteutetaan Savosolarin isoilla 16 m 2 tasokeräimillä. . . . . . ?Suomessa Sundial tekee yhteistyötä Savosolarin kanssa ja toimii Savosolarin jälleenmyyjänä. Aurinkolämpö sopii hyvin täydentämään kaikkia lämmitysmuotoja ja siitä saadaan energiaa maaliskuusta lokakuun lopulle. Koska auringon säteily on ilmaista, aurinkolämpö tarjoaa kustannustehokkaan tavan lämmitystarpeen kattamiseen luontoa kuormittamatta. ?Maalämpökohteissa keräimien ylijäämälämpöä voidaan jäähdyttää lämpökaivoon, jolloin myös lämpökaivoa ladataan ja näinollen lämpöpumpun hyötysuhdetta parannetaan. . Savosolarin Savo 16 keräimet ovat huippuluokan isoja tasokeräimiä. Sundial Finland Oy Sepänpellontie 21 28430 Pori Ota yhteyttä: 0452358930 myynti@sundial.fi www.sundial.fi. ?Varsinkin taloyhtiöiden saneerausja uudiskohteissa kannattaa jo suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon aurinkolämmön käyttömahdollisuus. . Aurinkolämpö vähentää kesäaikana huomattavasti maalämpöpumpun kompressorin käynnistyskertoja ja näin myös pidentää kompressorin elinkaarta. . Meiltä saa aurinkolämpöä kokonaistoimituksena ja asennettuna. . Sähköpolttoainetta vihreästä vedystä ja hiildioksidista Auringosta ilmaista energiaa . . ?Aurinkolämpöä voi ohjata useimmilla taloautomaatiojärjestelmillä tai Sundialin edustaman PAW:n lämmönvaihdinpumppuryhmiin integroiduilla monipuolisilla ohjausjärjestelmillä. . . . ?Pienempiä kohteita voidaan toteuttaa myös pienemmillä Sundial SF6 2 m 2 tasokeräimillä. ?Savosolar tekee Eurooppaan ja Aasiaan teollisen kokoluokan, jopa tuhansien keräimien ja yli 10 MW:n projekteja. ?Aurinkolämpö on oiva valinta taloyhtiöille, pesuloille, leirintäalueille, kaukolämpöyhtiöille ja kaikille kohteille, joissa on suuri lämpimän veden kulutus
Tällaiset tahot halutaan katsoa, osin poliittisista syistä yleishyödyllisiksi, ja sen myötä niiden toiminta on säädetty verovapaaksi. yleishyödylliset tahot ryhtyvät hoitamaan miljoonaellei jopa miljardibisneksiä tai että niille ylipäänsä kertyy sellaisia suurpääomia, joita ne voivat ohjata omistamilleen tahoille, ja joista pystyvät sitten tulouttamaan merkittäviä, jopa aivan poskettomia tuloja itselleen verovapaasti. Esimerkkinä muun muassa lähetystyöhön vihkiytynyt Fida-kirpputoriketju. Samoin on tilanne, jos kirkko omistaisi yhtiöitä tai muita sijoitustuottoa tilittäviä yhtiöitä, kirkolle koituva maksuosuus esimerkisi osinkoina on verosta vapaa. 62 – Yllättävän kätevää Yleisen tasavertaisuuden vastaisesti, tässä tapauksessa verokohtelun näkökulmasta toimitaan, kun vahvasti valtakunnalliseen liiketoimintaan osallistuvat tahot nauttivat verovapaudesta vedoten yleishyödyllisyyteen. Eli kyseisessä tapauksessa Kojamo maksaa omistajilleen, ammattiyhdistysliikkeelle, osinkotuottaja ja kun saaja on vapautettu veroista, ei osingoista peritä pääomaveroa. Teksti: Juha Ahola T ällaisia tahoja ovat muun muassa monet hyväntekeväisyyttä harjoittavat yhdistykset ja liitot, kuten myös ammattiyhdistysliike. Epäsuhtainen ja ongelmallinen Tilanne on markkinoiden toimivuuden ja verotuskohtelun tasapuolisuuden näkökulmasta epäsuhtainen ja ongelmallinen. Alunperin ei liene ollut tarkoitus että ns. Tilanne on kätevä, ay-liike nauttii omasta sijoituspääomastaan koituvia tuottoja verottomasti. Kysymys lienee lähinnä edunvalvonKiinteistö&Energia analyysi Kojamolla on noin 40 000 vuokra-asuntoa eri puolilla Suomea. Kojamo itsessään ei ole verosta vapautunut, vaan verottomuus toteutuu, kun verovapaalle taholle maksetaan osinkoja. Kuluttaja havaitsee erityiskohtelun ostaessaan tällaisesta liikkeestä tuotteen, koska arvonlisäverosta ei ostokuitissa näy mitään mainintaa, eikä sitä siis valtiolle kerätä. Ja kun se maksaa osinkoja kertyneistä voitoistaan ns. VVO eli nykyinen Kojamo on merkittävältä osalta ammattiyhdistysliikkeen omistuksessa. yleishyödyllisille tahoille, ne ovat verosta vapaita. Kuva: Kojamo. Ilmeisesti yleishyödyllisyyttä ei kuitenkaan ole tarkoitettu ihan näin maksimaaliseen ja raflaavaan käyttöön, vaan lienee kysymys varainkeruusta verottomasti omaan toimintaan, ei valtavan asuntobisneksen hoitamiseen ja omien pääomatuottojen junailusta verottomasti
Tässä vielä tänään tuoksahtaa 1970-luku, Kekkonen, sen aikaiset järjestöjyrät ja saman ajanjakson poliittiset toimijat. Nyt, alunperin VVO:n ja sitten Kojamon tilanne on annettu vääristyä. Ammattiliittojen omistus Kojamosta on noin kolmannes ja sen markkina-arvo on noin 1,5 miljardia euroa. Kohtuullista olisi muuttaa systeemiä niin, että kaikki ammattimaisen, tietyn liikevaihtorajan ylittymisen jälkeen syntyvä liiketoiminta tulisi joka tapauksessa verotuksen piiriin. Ilmeisesti on ollut tarkoitus noin yleisesti ottaen yhteiskunnan kannalta, että tällaiset yleishyödylliset toimijat saavat verovapauden pienistä, kokonaisuuden kannalta vähäisistä tuloistaan ja pystyvät lisääntyvin määrin ohjaamaan ja pyörittämään talouttaan vakaammalla tavalla. Moderni toteutus, kustannus enää 25% vanhasta www.kiinteistömittaus.fi Kiinteistömittaus Oy, Vantaa, 040 7725 456. . Kojamo listautui pörssiin kesäkuussa 2018. Oli sitten yns. Maaltapaon vuosina suuret ikäluokat muuttivat maalta kaupunkeihin ja yhtiö perustettiin täyttämään vallitsevaa asuntopulaa. Ennen listautumista suurimmat omistajat olivat eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma sekä Teollisuusliitto noin 16 prosentin osuudella. Koko tulo on ollut verovapaata, koska ay-toiminta luetaan yleishyödylliseksi toiminnaksi. Ja sitten ne tuotot maksetaan verottomastii omistajille. 63 Kojamo Oyj . Ammattiliitot ovat saaneet viimeisten kymmenen vuoden aikana 915 miljoonaa euroa osingoista ja osakkeiden myynnistä. Ja näihin verovapaus lienee tarkoitettu. Käyttöönotto 179€. Perustajia olivat Helsingin asuntokeskuskunta Haka, eri ammattijärjestöt ja osuuskauppaliike. yleishyödylliseksi katsottu taho tai ei. nasta ja hyväntekeväisyydestä. VVO-Yhtymä Oyj muutti nimensä Kojamo Oyj:ksi vuonna 2017. Ay-liike voi hyvinkin edesauttaa kansalaisten tai jäsenistönsä asumista, mutta jos toiminta tuottaa kovin merkittäviä pääomatuloja, niistä tulee maksaa veroa, kuten Suomessa on tapana ja oikeudenmukaiseksi katsottu. Tehtaillaan suuria tuloja ja suuria liikevaihtoja ammattiyhdistysliikkeen pääomilla ja saadan syntymään posketonta tuottoa. Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO perustettiin 1969. 24/7 seuranta, vuotohälyt, piilovuodot, kulutusraportit, asiakasportaali, Android/IOS, automaattinen lataus vesilaitokselle (pk-koht.) 14,90 €/kk, alv %. Vuotovahti ja kulutusseuranta päävesimittarille Perustuu optiseen luentaan. Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions.fi www.kuparisolutions.fi AVUX on kiinteistönhuollon, isännöinnin ja siivouksen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla ohjataan ja hallitaan asiakaskohteissa tapahtuvaa työskentelyä tehtävien töiden alkuvaiheesta niiden laskutukseen saakka. Kojamo Oyj (vuoteen 2017 VVO-yhtymä Oyj) on 8,3 miljardin euron (31.12.2021) asunto-omaisuuden arvollaan mitattuna Suomen suurin kiinteistösijoittaja. Ylen MOT-ohjelma kertoi aiemmin, miten pörssiin listattu asuntosijoitusyhtiö Kojamo on ollut ammattiyhdistysliikkeelle todellinen kultakaivos. Osuuskunnasta tuli osakeyhtiö vuonna 1997. Kojamolla on yli 37 000 vuokra-asuntoa eri puolilla Suomea. Niin arvonlisävero kuin pääomavero. Syyskuussa 2014 yhtiö otti käyttöön kaupallisen asuntovuokrauspalveluiden Lumo-brändin
Osuusliike Tuki oli toiminnassa vuosina 1904–1983. R avintola Rautaruukki oli metalliteollisuudestaan tunnetun Karkkilan ja kaupungin lähiympäristön ykkösravintola vuosikymmenten ajan. Myös kabinetteja löytyi, muun muassa Sinisessä kabinetissa oli hyvä pitää kokouksia reilulle 10 hengelle. 64 Korjaamattomia, ilman kysyntää lojuvia kiinteistöjä lähes kaikkialla – Karkkilan maineikas Rautaruukki surullisessa tilassa. Takana ovat loiston vuosikymmenet, jolloin ravintolan ovet kävivät tiuhaan, päiväajan ja alkuillan ruokailijoista myöhäisillan tanssien pyörteissä pyörähtäjiin ja coctailien kilistäjiin. Siellä lounastettiin, pidettiin kokouksia, vietettiin iltaa ja toiset jopa yöpyivät Rautaruukin hotellihuoneissa. Högforsin. Rautaruukin loiston vuoden ajoittuvat samoihin aikoihin paikallisen otk-laisen osuuskauppa Tuen kanssa. Konkurssi vältetty, vastikekertymä tasapainottaa hitaast i Perinteinen ravintola Rautaruukki seisoo Karkkilan Keskuspuiston laidalla hiljaisena. Teksti: Juha Ahola Tänään Rautaruukin kiinteistö on enemmänkin ankea näky
Ravintoloita, kahviloita ja majoituspaikkoja löytyy jonkun verran. Pientä yritystä on ollut, mutta vauhtiin ei ole päästy. Alaruukki ja yläkerrassa toimi varsinainen ravintola saleineen ja illallispöytineen. Kuva: Karkkilan ruukkimuseo Senkka Tehtaan Työväestön Osuuskauppa i.l. Niitä hoitaa osuuskunnan hallinto. Liiketoiminnan voitto oli 1 000 euroa ja liikevoittoprosentti oli 0,9 prosenttia. Kuva on 1960-luvulta. Alakerrassa oli ns. Aiempi, entinen ravintolatilojen ja hotellihuoneiden omistaja jätti maksamatta pitkältä ajalta yhtiövastikkeet kiinteistöyhtiölle, jonka seurauksena tilat ajautuivat pankin kautta kiinteistöyhtiön haltuun. Nykyisellä vastikekertymällä kyetään kuitenkin jollain lailla pikku hiljaa kitkuttamaan etenpän. Tällä mallilla elettiinkin monia vuosia. Vuosikymmenten kuluttua vuonna 1983 Tuki fuusioitui E-osuuskunta Ekaan, kuten kaikki muutkin alueelliset osuuskaupat, Helsingin Elantoa lukuunottamatta. Eka oli Suomen suurimpia yrityksiä, noin 30 000 ihmisen henkilökunnallaan. Ainoana monialakonserni Ekasta on jäljellä sen pienin osuus, ravintolaja hotelliyhtiö Restel, joka nykyisin kuuluu Tradekan omistukseen. Tradeka puolestaan on tänään suomalainen monialakonserni. Yhtiön omavaraisuusaste oli 90 prosemttoa. Joko osakekaupalla tai vuokraamalla, Aarnio toteaa. Nimi muuttui Osuusliike Tueksi vuonna 1919. Pitkien saneerausja selvittelyvuosien jälkeen siitä on jäänyt jäljelle osuuskunta Tradeka, jossa ovat jäljellä ns. Omistajan osuus oli lähelle 90 prosenttia koko osakekannasta Rautaruukin kiinteistössä. lopussa kirjaimet tarkoittavat ilman lisämaksua, vastapainoksi yksityisen sektorin kaupoille. Ravintolasali on ollut aikoinaan näyttävä ja taso korkea. Konsernin emoyhtiö on Osuuskunta Tradeka. Aarnio esittämän arvion mukaan tulipalon korjaamiseksi on löydyttävä 180 000 euroa. Uutta rahoittajaa haetaan, Aarnio toteaa. Elävän musiikin tahdissa tanssahdeltiin viitenä iltana viikossa. Ekan aikaa kesti 10 vuotta vuoteen 1993, jolloin se teki konkurssin, toimien koko olemassaolonsa ajan tappiollisesti. Yksi osoitus tästä oli monipuolinen ja aktiivisesti käytössä ollut hotelli – ravintola Rautaruukki Karkkilan keskustassa, Keskuspuiston laidalla. Kiinteistö Oy Karkkilan Koulukatu 10 liikevaihto oli 106 000 euroa vuonna 2019. Erityisesti näin oli toimitusjohtaja Antti Pasasen aikana. Siitä alkaen Rautaruukin elo on ollut enemmän ja vähemmän alakuloista ja alavireistä. Alaruukin Wilhelmiinan ja muodosti siitä kaksiosaisen ravintolan, pub Robin Hoodin ja ruokaravintola Casa Mian. 65 Mikko Karhu kuitenkin luopui ravintolan pitämisestä 1990-luvulle tultaessa, ja myi sen pois, 1990-luvun puolivälin tienoilla. Nyt arkipäivää eletään ravintolatilojen ammottaessa tyhjyyttään, ja kiinteistöyhtiön liiketilojen osakkeenomistajien sekä asuinhuoneistojen omistajien maksaessa korkeaa vastiketta yhtiölle. – Pikku hiljaa mennään eteenpäin, tarkoitus on saada noin 200 000 euron vastikerästit hoidettua ja saada mahdollisesti tiloihin uusia toimijoita. – Konkurssin vaaraa ei juuri nyt ole, mutta tulevaisuus näyttää synkältä, sanoo kiinteistöosakeyhtiön Koulukatu 10 hallituksen puheenjohtaja Reino Aarnio. Karhu remontoi koko Rautaruukin 1980-luvun yökerhotyylin mukaiseksi, uusine baareineen ja valoineen. Osuuskunnalla oli vuoden 2020 lopussa noin 206 000 jäsentä. Rautaruukki oli Tuen ylläpitämä hotelli ja ravintola. Uusia toimijoita Rautaruukin markkinat ovat jo aikoja sitten Karkkilassa menneet uusjakoon. Menneinä vuosina ravintolatiloihin on yritetty ja perustettukin erilaista ravintolatoimintaa, mutta ne ovat lopettaneet, ilmeisesti kannattamattomina ja tulipalo aiheutti ilmeisesti viimeisen niitin. Rautaruukki ei sellaisenaan siirtynytkään Ekan Restel -ravintolayhtiön listoille ja ravintola sulkeutui lähes vuoden ajaksi. Ruoka oli hyvää. Yläkerta siirtyi pienen seisahduksen jälkeen Helsingin työväenyhdistyksen ravintoloiden entisen johtajan Mikko Karhun johtoon ja omistukseen. Kokouksien pito Rautaruukissa jatkui, keittiö toimi entiseen malliin. Restel otti kuitenkin haltuunsa ns. – Pikku hiljaa mennään eteenpäin, tarkoitus on saada noin 200 000 euron vastikerästit hoidettua ja saada mahdollisesti tiloihin uusia toimijoita.. Konkurssi on ilmeisesti vältetty, mutta juuri ravintolatilojen aiemman omistajan laiminlyönnit ovat aiheuttaneet muille osakkaille suuret vastikkeiden maksukorotukset. Rautaruukin sijainti on kuitenkin erinomainen ja kiinteistö on alunperin juuri ravintolaksi ja hotelliksi rakennettu. Kalliin korjauksen tekijää, joka vuokraisi tai ostaisi tilat on vaikea löytää. punapääoman rippeet. Alueensa ykkönen Tuki puolestaan oli Karkkilan seudun ja ympäristön osuuskappa. – Edessä on siis hidas korjausja talouden tasapainottamisen vaihe. Se oli aikoinaan autoritäärinen vallankäyttäjä ja markkinoiden ykköstoimija, seutukunnan merkittävimpiä liike-elämän toimijoita sen laaja-alaisuuden ja monipuolisuuden vuoksi. Tiloja hallinnoivalla kiinteistöyhtiöllä ei sellaisia rahoja ole. Karhu toi ravintolaan esiintymään Suomen ykkössolisteja Topi Sorsakoskesta alkaen ja ravintola enemmän kuin pursui väkeä. – Juuri nyt vastikkeet ovat korkeat, ja osakkeenomistajat joutuvat maksamaan niitä kiinteistöosakeyhtiölle, mutta konkurssin vaaraa ei nyt ole. Konkurssiuhka väistyi Juuri nyt tilanne on kaikkein masentavin. Ikävin juttu Rautaruukin tiloissa tapahtui jo aikaisemmin, kun Anttilankadun puolen ravintolassa sattui tulipalo. Hotellija ravintolakiinteistö sijaitsee Karkkilan keskustassa, Keskuspuiston laidalla. Nimeksi tuli Vanhan karhun majatalo, Rautaruukin nimen ohella. Tradeka-konserniin kuuluvat muun muassa Restel, A-Katsastus, Lehtipiste, Med Group sekä Tradeka-sijoitus Oy. Osuuskauppa-ajan loistoajat, Rautaruukin kohdalla, päättyivät syksyllä 1985, kun Tuki oli fuusioitunut Ekaan
66 kyllä menemään vaikka kuinka paljon, mutta ehkä toiminnan voisi aloittaa aluksi vähän pienemmällä investoinnilla, Reino Aarnio pohtii. Vuonna 1820 Högforsin ruukissa alettiin malmista valmistaa takkirautaa vuonna 1823 valmistuneessa masuunissa. Kiinteistön ajanmukaistamiseen olisi ilmeisesti saatava yhteiskunnan erilaisia yritystukia, joilla liian suureksi nouseva pääomakustannus voitaisiin pitää jollain lailla kohtuullisena, vaikka kiinteistö toimintatiloineen saatettaisiin uudenaikaiseksi. Hotelli-ravintola Rautaruukin loiston aikaa 1940-luvulla. Högforsin valimo oli jo 1890-luvulta alkaen Suomen suurin, ja vuonna 1903 käynnistyi valimon lämpöteknillinen osasto, joka valmisti lämpöpattereita ja keskuslämmityskattiloita ensimmäisenä Suomessa. Ruukissa aloitettiin myös valutuotteiden kuten patojen valmistus. Karkkilassa on jo nyt ollut nähtävissä matkailun ketjuuntumista sekä matkailupakettien myyntiä ja tarjontaa. Koulukatu 10 kiinteistössä on paraikaa myynnissä yksi asunnoista, pienehkö 42 neliön kaksio. Aktiivisimmat ravintolat paikkakunnalla ovat entinen SOK:n osuuskaupan ravintola PikkuPässi sekä myös neHögfors Bruk n Rautaruukin nimi tulee Karkkilan syntyyn johtavasta Högfors brukista. Kiinteistöosakeyhtiön liiketilat sijaitsevat Koulukadun varrella, samoin asunnot ja hotellihuoneet. Konepaja valmistui 1842 ja vuonna 1853 valmistui Suomen ensimmäinen putlausja valssilaitos jossa tuotettiin taottavaa kankirautaa. Ravintolan seinällä komeili, ajan hengen mukaisesti, näyttävä öljyvärimaalaus Högforsin tehtaan tuotannosta. Kiinteistöä voi alunperin luonnehtia funkkistyyliseksi, se on rakennettu pian 100 vuotta sitten. Sijainti on Karkkilan oloissa erinomainen, Keskuspuiston laidalla, jonka yhdellä sivustalla komeilee Karkkilan liikuntahalli ja yhteiskoulu sekä lukio, toisella puolen taas kirkko ja hautausmaa, kolmannella liiketalo ja liikehuoneistoja. Wolter Ramsayn ollessa Högforsin ruukinpatruunana 1885–1906 aloitettiin valimossa kokovalmisteiden, kuten liesien ja kaminoiden valmistus. Rautaruukki tarvittaisiin siihen mukaan. Karkkilan asukasmäärä on ollut laskeva viime vuodet eikä näköpiirissä ole kasvun merkkejä. Joseph Bremer toimi Högforsin ruukinpatruunana vuosina 1836–1874. Rautaruukin kiinteistö on Aarnion mukaan vanha ja museoviraston suojetuksessa. Ravintolakiinteistö tarvitsee menestyäkseen pontevan yrittäjän tai suuremman ketjun, jolla on muutakin matkailun liiketoimintaa. Aiemmin alakerran ruokaravintolaan Casa Miaan pääsi myös varsinaisen Rautaruukin ovesta. – Rahaa kiinteistön saneeraukseen saa Karkkilan talousalueen markkina on kuitenkin pieni. Nyt vain vähän räjähtänyt tällä erää, niin sisältä kuin ulkoa. Hintapyyntö on vajaa 30 000 euroa ja vastikemaksu kuukaudessa 290 euroa. – Toimintaa voisi siis aloittaa vähän kevyemminkin, ei tarvita niin suurta remonttia. Bremerin aikana ruukkiin valmistui valimo, jossa valmistettiin muun muassa patoja, pannuja, vesipyöriä, silitysrautoja, hautaristejä ja mortteleita. Vuonna 1820 toimintansa aloittanut valimo oli ensimmäiseltä nimeltä Högforsin ruukki. Tilat sijaitsevat siis kulmassa, ja niihin on kaksi erillistä sisäänkäntiä. Alaruukkiin eli ensimmäisen kerroksen ravintolatiloihin kuljetaan Anttilankadun puolelta. Karkkilan markkinat ovat itsessään niin pienet, ohjelmaja matkailupaketeilla ehkä olisi mahdollisuus houkutella väkeä käyttämään Karkkilan perinteisiä matkailupalveluja, ehkä Rautaruukki mukaan lukien. n lisen vuotta yleisöravintolana ja hotellina toiminut Tehtaan hotelli. Ei siis ollut mikään ihme, että paikkakunnan ykkösravintolan nimeksi annettiin aikoinaan Rautaruukki. Se osaltaan aiheuttaa byrokratiaa ja nostaa hintaa, jos ja kun kunnostamiseen ryhdytään. Yksi vaihtoehto on saada paikkakunnan toimialan nykyisistä yrittäjistä houkutelluksi mukaan Rautaruukin liiketoimintaa harjoittamaan. Kuva: Karkkilan ruukkimuseo Senkka Sijainti on Karkkilan oloissa erinomainen, Keskuspuiston laidalla, jonka yhdellä sivustalla komeilee Karkkilan liikuntahalli ja yhteiskoulu sekä lukio, toisella puolen taas kirkko ja hautausmaa, kolmannella liiketalo ja liikehuoneistoja.. Varsinaisen ravintola Rautaruukin ja yläkerran baarin sekä hotellihuoneiden käynti on Koulukadun puolelta Keskuspuiston laidalta. Erilaisia matkailupaketteja ja ohjelmapalveluja tarvitaan sekä valtakunnallista markkinointia. Mutta tällaiseen kiinteistöönhän rahaa saa kulumaan lähes rajattomasti, ei sen puoleen, Aarnio toteaa. Sijainti on perinteinen ja vakiintunut ravintolan ja myös hotellin liiketoiminnan paikka
Palveluun sisältyy aina vesianalyysi. Airsepex® täyttää ja huuhtelee ilmaongelmat historiaan Täytämme kaikenlaiset lämmitysja jäähdytys-verkostot Airsepex®-palveluna kertaheitolla täysin ilmattomiksi. Ota yhteyttä ja kysy lisää asiakaspalvelu@termotohtori.fi 0400 292 945 LÄMMITYSVERKOSTOJEN ASIANTUNTIJA MAINOS Asiantuntija varmistaa energiatehokkuuden ja toimivuuden koko pitkälle käyttöiälle Patteriverkostojen perussäätö on kannattava investointi, kun halutaan parantaa energiatehokkuutta. Airsepex®tekniikkaa soveltaen on täytetty ja huuhdeltu tuhansia verkostoja jo vuodesta 2003 lähtien. Täytölle ja huuhtelulle annamme viiden vuoden ilmattomuustakuun. Perinteisiin menetelmiin verrattuna hapeton huuhtelu puhdistaa tehokkaasti säästäen samalla verkostoa korroosion vaikutukselta. Energiakustannuksissa on mahdollista saavuttaa jopa yli 15 % vuotuinen säästö (Motiva, 2022). Erillisiä ilmanpoistolaitteita ei tarvita. Erillisiä ilmanpoistolaitteita ei tarvita. Täytölle ja huuhtelulle annamme viiden vuoden ilmattomuustakuun. Energiakustannuksissa on mahdollista saavuttaa jopa yli 15 % vuotuinen säästö (Motiva, 2022). Palveluun sisältyy aina vesianalyysi. Ota yhteyttä ja kysy lisää asiakaspalvelu@termotohtori.fi 0400 292 945 LÄMMITYSVERKOSTOJEN ASIANTUNTIJA MAINOS Asiantuntija varmistaa energiatehokkuuden ja toimivuuden koko pitkälle käyttöiälle Patteriverkostojen perussäätö on kannattava investointi, kun halutaan parantaa energiatehokkuutta. Airsepex® täyttää ja huuhtelee ilmaongelmat historiaan Täytämme kaikenlaiset lämmitysja jäähdytys-verkostot Airsepex®-palveluna kertaheitolla täysin ilmattomiksi. Perinteisiin menetelmiin verrattuna hapeton huuhtelu puhdistaa tehokkaasti säästäen samalla verkostoa korroosion vaikutukselta. Airsepex®tekniikkaa soveltaen on täytetty ja huuhdeltu tuhansia verkostoja jo vuodesta 2003 lähtien.
Karhusaaren huvilan suojellun päärakennuksen julkisivujen peruskorjausta ja sisätilojen pintakunnostusta koskeva hankesuunnitelma on hyväksyttiin viime vuonna Espoon kaupunginhallituksen tilaja asuntojaostossa. Se näkyy hyvin juuri ennen Tapiolaa, Länsiväylän välittömässä läheisyydessä, vasemmalla puolella Helsingistä päin ajettaessa. Kaupungin mukaan huvilan korjaussuunnittelun lähtökohtana on ollut rakennuksen ulkopuolen ja ulkoseinärakenteen peruskorjaus sekä tarvittavat korjaukset vesikatolla. Sinebrychoffien historia on osa suomalaista teollisuusja kulttuurihistoriaa. 68 Espoon Karhusaaren taidekeskuksen julkisivu peruskorjauksessa E spoon kaupunki remontoi parhaillaan Karhusaaren huvilan julkisivua, ja alueella tehdään myös muita kunnostustöitä. Kattomaalaukset, paneloinnit ja kaakeliuunit on tehty taiten. Karhusaari oli kaupunkimaatila talousrakennuksineen, omine peltoineen, niittyineen, koristeja hedelmäpuutarhoineen. Huvilaa voi vuokrata esimerkiksi hääjuhlien tai syntymäpäiväjuhlien pitopaikaksi. Huvila oli aikoinaan myös pieni maatila talousrakennuksineen, joista useimmat ovat säilyneet. Ulkoseinärakenteen korjaus on joiltakin osin johtanut korjaustarpeen ulottumiseen myös sisätiloihin. Säätiö huutokauppasi samana vuonna huvilan irtaimiston. Myös huvilan sisustus edustaa uusrenessanssia. Karhusaaren suunnittelun lähtökohtana oli, että rakennusryhmää ympäröivä puisto liittyy asteittain saaren alkuperäiseen luontoon istutusten, hiekkakäytävien, pengerrysten, siltojen ja laiturien välityksellä. n Karhusaaren huvilaa remontoidaan noin kahdella miljoonalla, lähinnä ulkopuolelta. Näin varmistetaan, että rakennus pysyy kunnossa. Björnholm eli Karhusaari on nykyisin Westendin koillinen osa-alue, jonka pinta-alasta suuren osan kattaa taidekeskuksen pohjoispuolitse kulkeva Länsiväylä. Huvilaan kuuluu erikoinen tasakattoratkaisu leveine räystäineen, joiden alla on kasetointi. Höyrylaivalle rakennettiin jykevä laivalaituri. Sitä on kuvattu Espoon 1800-luvun huviloista rakennustaiteellisesti mielenkiintoisimmaksi. Karhusaaren renessanssityylinen päärakennus talousrakennuksineen on pääkaupunkiseudun ainoita säilyneitä 1800-luvun kaupunkimaatiloja. Annan ja Nicolaksen tytär Olga ja hänen miehensä Uno Donner lahjoittivat tilan 1956 Stiftelsen för Åbo Akademille. Rakennustaiteellisesti arvokas Nykyinen Karhusaaren taidekeskus, aikoinaan Sinebrychoffin huvila, on uusrenessanssinen puurakenteinen, korkealle lohkokivijalalle rakennettu huvila Karhusaaressa Espoon kaakkoisosassa. Esteetön kulku voidaan tehdä vain kellarin kautta, mikä edellyttää tasonostimen rakentamista ensimmäisen kerroksen ja kellarin välille. Samaan aikaan se oli seurapiirirouvien ja -herrojen loistelias vapaa-ajan viettopaikka uimahuoneineen, lasiverantoineen, kaarevine kaksoisportaineen, metsästyshuoneineen ja kaakeliuuneineen. Arkkitehti Wrede sai huvilan suunnitellakseen, hän oli palannut samoihin aikoihin Italiasta, ja huvilan italialaisvaikutteet ovat selkeät. Esteetön wc on suunniteltu kellarikerrokseen. Kauppaneuvos Nicolas Sinebrychoffille erotettiin Sinebrychoffin suvun omistamasta Hagalundin kartanosta Björnholma vuonna 1890. Osa rakennuksista, kuten laituri uimahuoneineen jäi Länsiväylän alle. Se kuuluu Uudenmaan maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Lisäksi huvilan pihassa lisätään opasteita ja korjataan valettuja kaiteita.. Koska huvilan ensimmäisessä kerroksessa on kokoustiloja, pitää muutostöissä huomioida esteettömyysvaatimukset sekä varmistaa riittävä ilmanvaihto. Kauppaneuvos Nicolas Sinebrychoff rakennutti palstalleen upean huvilapalatsin maatiloineen. Noin kaksi miljoonaa euroa maksavan julkisivukorjauksen arvioidaan olevan valmis vuodenvaihteessa. Vuonna 1892 valmistunutta päärakennusta kutsuttiin muun muassa Sinebrychoffien huvilaksi, Karhusaaren huvilaksi ja Koffin huvilaksi. Päärakennuksen kanssa samaan linjaan tuli lasiseinäinen ruusutarha jääkellareineen, sauna ja venevaja. Kun säätiö yritti myydä kiinteistön rakennusliikkeelle, Espoon kaupunki käytti etuosto-oikeuttaan hyväksi ja osti Karhusaaren 1980
Seuraavaksi yleisimpiä hankkeita ovat ulkovaipan kaikki korjaukset ja putkistojen korjaukset.. Suunnitteluja tarjouspyyntövaiheessa olevien osuus näyttää kuitenkin olevan kahta edellisvuotta pienempi, mikä ei ennakoi kovin vahvaa tulevaa vuotta korjaustoiminnassa. Lukema oli kuitenkin edelleen lievästi negatiivinen myös pääkaupunkiseudulla. Insinööritoimisto W. Edelleenkin korjausten tiellä on jarruja, mistä esimerkkeinä on syytä mainita korkotason nousu ja Suomen talouden viimeaikainen huono kehitys, kiteyttää Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. Johanna Holmströmillä on monipuolinen ja kattava kokemus kiinteistöja rakentamisalalta. Koko Suomessa 27 prosenttia vastaajista raportoi, että heidän taloyhtiönsä korjausrakentaminen kasvaa kuluvana vuonna. Kiinteistöliiton teettämän barometrin mukaan alkavalla viisivuotiskaudella kerrostaloissa sähköautojen latauspisteet ovat selkeästi yleisin hanke. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista. Yrityksen erikoisuutena on kaksi akkreditoitua testauslaboratoriota Helsingissä. Barometrin tulosten perusteella taloyhtiöiden korjaukset jäävät tänä vuonna Nimityksiä Johanna Holmström. Zenner on erikoistunut LVIja akustiikkasuunnitteluun sekä mittauksiin. Keväästä 2023 varatoimitusjohtajana toiminut Usano aloitti Insinööritoimisto W. Korjauksia on kuitenkin myös siirretty kuluvalta ja edellisvuodelta eteenpäin, mikä tarkoittaa sitä, että T aloyhtiöiden korjausrakentaminen on jatkunut vilkkaana. Aiemmin hän on työskennellyt johtoja asiantuntijatehtävissä mm. Hän aloittaa tehtävässä 1.1.2024. Johannes Usano. Kustannusten ja korkojen nousu sekä heikko talouskehitys varjostavat kuitenkin taloyhtiöiden hankkeiden toteuttamista. Nyt barometrin vastaajissa 31 prosenttia ilmoitti talouden heikentävästä vaikutuksesta, kun lukema oli keväällä 35 ja viime syksynä 39 prosenttia. Edelleen suuri enemmistö, 66 prosenttia vastaajista, ilmoitti, ettei ajankohtaisella taloustilanteella ole vaikutusta taloyhtiönsä korjausrakentamisen näkymiin eli hankkeet toteutunevat talouden yleisestä kehityksestä riippumatta. Zennerin palveluksessa vuonna 2006. Zennerin toimitusjohtajaksi 1.11.2023 alkaen. Insinööritoimisto W. – Barometrin tuloksista ja vastauksista käy ilmi se, että koronapandemian ja keväällä 2022 alkaneen Venäjän hyökkäyksen jälkeen tulleet kustannusja muut markkinavaikutukset ovat vaimentuneet, ja rakentamisen markkinat ovat hakeutuneet uuteen tasapainotilaan, josta myös korjausrakentamisen uusi kasvu voi käynnistyä. Korjaaminen tulee olemaan näillä näkymin aktiivista, mutta kasvua ei barometrin perusteella ei voi ennakoida. 32 prosenttia ilmoitti, että korjaaminen supistuu heidän yhtiössään viime vuoteen verrattuna. Korjausrakentamisessa ei näyttäisi tulevan kasvua vuodelle 2023. Näkymät vuodelle 2024 ovat samankaltaiset. 69 RALA-Rakentamisen Laatu n Rakentamisen Laatu RALA ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty Johanna Holmström. Vuodelle 2024 vastaajista 27 prosenttia odottaa kasvavaa korjaamista, mutta supistumista odottavia oli aavistuksen enemmän (29 prosenttia). RALAan hän tulee Caverion Suomi Oy:stä, jonne hänen johtamansa Kiinteistöt ja rakenteet -yksikkö siirtyi Kiwa Inspectalta liiketoimintakaupan yhteydessä syyskuussa. Fennia Varainhoidossa, kiinteistöalan asiantuntijayritys Newsecissä sekä Vahanen-yhtiöissä. Barometrissa laskettava vastausvuoden Ilmapuntarin saldolukema nousi vuodesta 2022. Aluevertailussa pääkaupunkiseudun ja Pohjois-Suomen tulevan vuoden Ilmapuntarin saldoluku oli korkein ja plussan puolella. Korkojen nousu ja taloustilanne jarruttavat korjausrakentamisen kasvua teknistä korjaustarvetta on paljon lähivuosille. Lisäksi toimistolla on vahvaa osaamista suurten keskussairaaloiden putkipostijärjestelmien suunnittelussa. Hieman runsaalla puolella barometriin vastanneista on ollut tänä vuonna taloyhtiössään korjaushankkeen jokin vaihe, ja joka kolmannella on ollut tai on parhaillaan menossa korjaushankkeen toteutusvaihe. Zenner n Johannes Usano (DI) on nimitetty Insinööritoimisto W. Uusi tasapaino Ajankohtainen taloustilanne varjostaa edelleen korjausrakentamisen näkymiä, mutta talouskehityksen heikentävästä vaikutuksesta raportoi aiempaa harvempi vastaaja. jonkin verran jälkeen edellisvuodesta, mutta syksyn barometrin tuloksien perusteella korjaushankkeita on toteutunut enemmän kuin keväällä ennakoitiin. Hän on työskennellyt pitkään yrityksen teknisenä johtajana
Ennen kauppakeskukset olivat nimensä mukaisesti paikkoja, joissa oli saman katon alla useampia liikkeitä. Suomen Kauppakeskusyhdistyksen keräämien tietojen mukaan vuoden 2022 päätteeksi Suomessa oli 115 kauppakeskusta, viime vuonna niissä kirjattiin yhteensä 279 miljoonaa asiakaskäyntikertaa ja kauppakeskusten yhteenlaskettu myynti ylsi reiluun 7,1 miljardiin euroon. Moniin kauppakeskuksiin on tullut myös julkisia palveluita, kuten kaupunkien asiointipalvelupisteitä ja kirjasto. Lisää asiakaskäyntejä ja enemmän myyntiä Kauppakeskus on nykyään paljon muutakin kuin ostospaikka, sinne tullaan viettämään aikaa ja viihtymään. Suomeen on rakennettu viime vuosina merkittävä määrä uusia kauppakeskuksia, ja monet kauppakeskukset tekivät viime vuonna ennätystuloksia myynnissä sekä kävijämäärissä. Ruokaja juomapalveluiden lisäksi terassilla järjestettiin muun muassa useita konsertteja. Espoon Sello -kauppakeskuksessa on ollut kahtena perättäisenä kesänä Viaporin kesäterassi. 70 Kauppakeskusten suosio kasvaa – miksi. Miksi kauppakeskukset ovat houkuttelevia. Nyt kauppakeskukset ovat monipuolisia palvelukeskittymiä, joissa on kauppojen lisäksi viihtymiselementtejä elokuvateattereista keilahalleihin. Kauppakeskusten kävijämäärä nousi yli 16 prosenttia koronarajoitusten runtelemaa vuotta 2021 korkeammaksi. Sekä vaatteita että jalkineita myyLiiketilarakentaminen Kauppakeskukset panostavat yhä enemmän myös erilaisiin tapahtumiin. Teksti: Eero Wihuri I sompiin kaupunkeihin sekä keskisuuriin maakuntakeskuksiin on rakennettu viime vuosina lukuisia isoja kauppakeskuksia. Kuva: Kauppakeskus Sello. Suomalaisten kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi nimellisesti 6,7 prosenttia vuonna 2022 verrattuna edelliseen vuoteen. Onko verkkokaupan kasvun ohella pysyvänä trendinä se, että ostoksia halutaan tehdä kauppakeskuksissa, eikä keskustojen kivijalkaliikkeistä. – Aiemmin kauppakeskusten kivijalka oli muoti. Espoon Sello -kauppakeskuksen yhteydessä on myös konserttisali ja monissa kauppakeskuksissa järjestetään erilaisia tapahtumia, perkaa kauppakeskuksen suosion syitä pitkään kaupan alaa tutkinut konsultti Tuomas Santasalo. Miksi niitä rakennetaan edelleen lisää. – Kauppakeskuksien suosion taustalla on niiden muuttuminen
Vielä 1980-luvulla niitä oli maassa noin 2 500. – Esimerkiksi Helsingin keskustan vetovoima on yhä vankka, mutta palvelutarjonnassa on tapahtumassa muutos. – Lisäksi kaupassa asioimisessa on kyse siitä, että voit löytää jotakin sellaista, jota et aiemmin ollut ajatellut tai tiennyt olevan olemassakaan. Tuomas Santasalon mukaan kysyntää on jatkossakin. Esimerkiksi ravintolapalveluiden merkitys on yhä suurempi. Julkiset palvelut ja erilaiset viihdepalvelut tukevat kauppakeskusten liikkeitä, ja päinvastoin, hän jatkaa. Taustalla on asiakaskunnassa tapahtuva muutos. Ihmiset ovat jälleen huomanneet, että on aika kätevää käydä kaupassa, josta saa haluamansa tuotteen heti käsiinsä. 71 vät kaupat olivat kauppakeskusten tärkein vetovoimatekijä. Helsingin ja muiden kaupunkien keskustojen vetovoima ei ole kiinni niinkään kaupoista, vaan muista palveluista. n – Kauppakeskusten suosion ydin on palveluiden laaja tarjonta yhdistettynä asioinnin helppouteen, sanoo kaupan alan tutkija Tuomas Santasalo. Pienten kaupunkiseutujen kauppakeskusten käyttöaste pysyi lähes ennallaan ja oli kesäkuun lopussa hieman alle 93 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että maahamme rakennetaan lähivuosinakin uusia kauppakeskuksia. Kauppakeskusten kotimaassa Yhdysvalloissa on tilanne toinen. Suomessa kauppakeskuksissa on myös päivittäistavarakauppaa, apteekki ja Alko, Tuomas Santasalo selvittää. Business Insider -lehdessä aiemmin tänä vuonna julkaistussa artikkelissa arvioidaan, että verkkokaupan suosion kasvun vuoksi koko maassa olisi jäljellä kymmenen vuoden kuluttua enää 150 kauppakeskusta. Kauppakeskusten suosion ydin on palveluiden laaja tarjonta yhdistettynä asioinnin helppouteen. Kauppakeskusten liiketilojen käyttöaste oli Kauppakeskusyhdistyksen keräämien tietojen mukaan kuluvan vuoden kesäkuun lopussa koko maassa keskimäärin 95,4 prosenttia. Verkkokaupan kasvu on nimenomaan vaikuttanut vaateja kenkäkauppaan, siksi kauppakeskuksissa on ryhdytty panostamaan viihtyvyyteen. – Kuluvan vuoden aikana on paljon julkisuudessa puhuttu Helsingin ja muiden Suomen suurten kaupunkien keskustojen tilanteista. – Verkkokaupan kasvu on pysähtynyt, saturaatiopiste on saavutettu. Vaikka jättiluokan kauppakeskushankkeita ei ole vireillä juuri nyt, monia pienempiä kauppakeskushankkeita on vireillä. Suosio säilyy Kauppakeskusten suosio pysynee ainakin lähitulevaisuudessa vähintään nykyisellä tasolla. Syyskuussa Kesko kertoi Vantaan Kivistöön rakennettavasta kaupan keskittymästä, johon tulee 7 000 neliön Citymarket sekä 6 000 neliötä liiketilaa kolmeen kerrokseen. Pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa käyttöaste nousi hienoisesti ja oli yli 96 prosenttia. Havainnekuva: Kesko Helsingin ja muiden kaupunkien keskustojen vetovoima ei ole kiinni niinkään kaupoista, vaan muista palveluista.. On oltu laajasti huolissaan keskustojen vetovoimasta. Verkkokauppa on tullut pysyvästi osaksi kaupankäyntiä, mutta fyysisillä kaupoilla on yhä paljon kysyntää. Tässä on kyse siitä, että keskustojen rakenne on vuosikymmenten aikana muuttunut, ja muutosta tapahtuu tälläkin hetkellä, Santasalo huomauttaa. Viime vuosina on pohdittu, onko fyysisille kauppapaikoille enää kysyntää verkkokaupan suosion kasvaessa. – Kauppakeskukset koetaan helpoiksi asiointipaikoiksi. Kuluvan vuoden aikana on uutisoitu muun muassa Helsingin ja monen muun ison sekä keskisuuren kaupungin keskustan tyhjenevistä liiketiloista. Sen sijaan kauppapaikkojen välissä on tapahtumassa muutosta. Kauppakeskusten vetovoimasta kertoo myös tilojen käyttöasteet
Helsingin kaupungilla on suunnitelmia kehittää Kontulan aluetta nykyistä tiiviimmäksi kaupunginosakeskukseksi. Asemalle on tehty keskimmäisen sisäänkäynnin perusparannus 2002 ja itäisen sisäänkäynnin perusparannus 2008. Metroaseman liukuportaat uusitaan omana erillisenä hankkeenaan samanaikaisesti laituritason perusparannushankkeen kanssa. Läntinen sisäänkäynti rakennetaan kokonaisuudessaan uudelleen. Tilat kohenevat Metroaseman peruskorjaushankkeessa matkustajaliikennetilat tulevat kohenemaan: laiturialueelta korjataan betonirakenteet ja uusitaan pintamateriaalit, alakatot, varusteet ja kalusteet. Metroaseman toimivuuden ja viihtyisyyden kohentamisella on tärkeä rooli koko Kontulan alueen kehittämisessä. Läntisen sisäänkäynnin uudelleenrakentamisen yhteydessä tämän sisäänkäynnin hissi uusitaan osana hanketta. Laiturialueen graffititaide siirretään pohjoisseinälle. Itäisen sisäänkäynnin julkisivun betonipinnat korjataan ja pintakäsitellään, jalkasäleiköt uusitaan ja sisääntulokatoksen valaistus, alakatto ja laatoitus uusitaan. 72 Helsingin Kontulan osin lähes 40 vuotta vanha metroasema remonttiin Metrossa ensi kesänä useita samanaikaisia korjaushankkeita K ontulan metroasema Itä-Helsingissä on lähes 40-vuotias. Keskimmäisestä sisäänkäynnistä uusitaan käsijohteiden puuosat, kunnostetaan valaisimet ja toteutetaan opastus näkövammaisille. Uudisrakentamisen aloittaminen ajoittuu arviolta vuosikymmenen vaiheeseen. Myös Kontulankaaren ajoneuvosillan alapinta pintakäsitellään ja uusitaan taloja sähkötekniikka. Lisäksi pyritään toteuttamaan ratkaisuja laiturialueen lintuongelman vähentämiseksi. Koivusaaren metroaseman laiturialueelta lippuhalliin kuljetaan Suomen toiseksi pisimpiä liukuportaita pitkin: runko huomioiden koko pituus on 76,1 metriä.. Vuonna 2022 arkipäivien keskimääräinen matkustajamäärä asemalla oli 16 300 henkilöä ja tulevaisuudessa matkustajamäärien ennustetaan lisääntyvän alueen kehittämisen myötä. Vaativa kehittämistehtävä asemakaavamuutoksineen ja vaiheistuksineen vie aikaa useita vuosia. Metroasema menee remonttiin ensi vuonna, Kaupunkiliikenne Oy:n suunnittelemalla perusparannuksella metroasemaa saadaan nykyaikaistettua matkustajia paremmin palvelevaksi. Metroaseman uudistaminen suunnitellulla tavalla lisää viihtyisyyttä, mutta ei estä tulevaa kaupunkikehitystä. Hankkeen materiaalivalinnoissa ja talotekniikan saneerauksessa Kaupunkiliikenne pyrkii huomioimaan energiansäästön lisäksi myös tulevat kiinteistön kunnossapitoja siivoustoiminnot siten, että hiilijalanjälki koko saneerauksen elinkaaren ajalta olisi mahdollisimman pieni. Kontulan metroasema otettiin käyttöön vuonna 1986. Asemalla on kolme sisäänkäyntiä: itäpäässä, laituritason keskivaiheilla ja länsipäässä. Metroaseman laiturikatos, laituri ja läntinen sisäänkäynti ovat alkuperäisessä asussaan, ja alueen asukkaat ovat ehdottaneet monesti niiden kohentamista
Kantametron itäosan kesän 2024 liikennöintikatkon laajuutta ja kestoa suunnitellaan paraikaa yhteistyössä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa, jotta katkon vaikutukset matkustajille olisivat mahdollisimman vähäiset. varmistaa, että metro voi lähteä turvallisesti asemilta, sulkea ovet sekä toimia poikkeusja hätätilanteissa. 73 Helsingin Kontulan osin lähes 40 vuotta vanha metroasema remonttiin Metrossa ensi kesänä useita samanaikaisia korjaushankkeita Liikennekatkon aikana Hanke on tarkoitus toteuttaa vuosien 2024–2025 aikana niin, että laiturialueen töistä toteutetaan mahdollisimman suuri osa kesällä 2024, kun metroliikenteeseen tulee suunniteltu liikennekatko. Uusi junakulunvalvontajärjestelmä yhdessä kalustohankintojen kanssa mahdollistaa siirtymisen puoliautomaattiseen liikennöintiin ja tiheämpään vuoroväliin, sitten kun sille kapasiteetin puolesta on tarvetta. pienempiä muutoksia nykyiseen liikenteenohjausjärjestelmään, toimenpiteitä metrolinjalla ja varikolla sekä matkustajaohjauksen parantamista. Matkustajakapasiteettia voidaan kasvattaa, kun vuoroja voidaan ajaa tiheämmin kuin nykyisin on mahdollista. Junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen on osa hankekokonaisuutta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta.. Järjestelmän toteutus on suunniteltu alkavan vuoden 2025 alussa, ja sen on tarkoitus valmistua tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Liikennekatkon ajankohta täsmentyy syksyn kuluessa. n Metroon uusi kulkujärjestelmä n Metroon ollaan hankkimassa uusi junankulkujärjestelmä. Järjestelmän uusiminen parantaa liikennöinnin turvallisuutta ja häiriöttömyyttä. Kontulan metroaseman suunnitteluprofiilia. Kokonaisuuteen kuuluu mm. Puoliautomaattinen liikennöinti tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa kuljettajan sijaan järjestelmä ajaa metrojunaa. Uusi junakulunvalvontajärjestelmä on Kaupunkiliikenteen, liikenneliikelaitoksen ja Länsimetron yhteinen hankinta. Ohjaamossa on kuitenkin myös jatkossa kuljettaja, ja hänen tehtävänsä on mm. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana myös HSL ja Espoon kaupunki. Kantametron alueella on kesän 2024 aikana tarkoitus toteuttaa useita samanaikaisia korjaushankkeita ja näistä osa vaatii välttämättä metron liikennöinnin keskeyttämistä. Hankinta jatkuu neuvotteluvaiheella, jonka on arvioitu kestävän noin vuoden. Se on metron turvallisuuden kannalta avainasemassa, sillä se muun muassa estää junia ajamasta ylinopeutta. Junakulunvalvontajärjestelmän uusiminen on osa hankekokonaisuutta, jolla parannetaan metron kapasiteettia ja luotettavuutta. Nykyisin käytettävän pakkopysäytysjärjestelmän laitteisto on elinkaarensa loppupäässä ja sen varaosien saatavuus on heikentynyt
Isännöitsijänä toimiva Jori A. Kokoukset ovat pääosin iltaisin ja alkavat yleensä klo 17 tienoilla. Kopposen kotialbumi E ntinen taikuri ja Big Brotherin voittanut mies kokeili useita aloja, kunnes opiskeli koronan aikana uuden ammatin. Energiakriisi ja nousevat korot ovat tehneet talousarvion seuraamisen entistä tärkeämmäksi, hän jatkaa. Kopponen. Tarkka ja ennakoiva talousarvio auttaa tässä. Isännöitsijän vapaa-aika. Järjestän taloyhtiöiden hallituksen kokouksia ja yhtiökokouksia, jolloin varsinkin kevät on hyvin ruuhkaista aikaa. Kopponen kokee löytäneensä oman alansa. Asioihin ja tilanteisiin pitää reagoida ajoissa. Reippaasti aikaa saattaa vierähtää asukkaiden erilaisten ongelmien selvittämisessä, hän jatkaa. 74 Vapaa-aikana taikurina tunnettu isännöitsijä Jori A. Jori A. Yleisimpiä pulmia ovat sellaiset, joissa jokin paikka on rempallaan. Hän työskentelee isännöintitoimistossa kotipaikkakunnallaan Hyvinkäällä. Kopponen harrastaa aarteiden etsintää Taikurista isännöitsijäksi Aarteita ja antiikkia keräilevä isännöitsijä saa arkeensa jaksamista jokapäiväisestä kuntosalista. Kopponen kokee löytäneensä oman alansa. – Pyrin aloittamaan jonkin isomman asian tekemisen, mutta sen eteneminen riippuu mahdollisista akuuteista toimista. – Työskentelen Hyvinkään alueella 23 asuntoyhtiössä. Työ ihmisten parissa Työpäivän Jori A. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Jori A. Isännöintipalvelu Isarvo Oy on vuonna 1986 perustettu täyden palvelun isännöintitoimisto, joka tarjoaa yksilöityä isännöintipalvelua Helsingissä, Espoossa, Hyvinkäällä, Tampereella, Riihimäellä, Kuopiossa, Loviisassa, Varkaudessa ja Heinävedellä. Sohvalla sopii tuijotella tyhjyyteen, sillä kotini on linnani, toteaa tuore alanvaihtaja, taikurina tunnettu Jori A. Kopponen aloittaa sähköpostien lukemisella ja viesteihin vastaamisella. – Kaikissa taloyhtiöissä ei ole huoltomiestä ja silloin isännöitsijä etsii sopivan tekijän ongelman korjaamiseksi. Hän työskentelee Isarvo Oy:ssa isännöitsijänä, kotipaikkakunnallaan Hyvinkäällä. Niiden koko vaihtelee kahden asunnon taloyhtiöstä 307 huoneiston kiinteistöön, kertoo Kopponen. Mielestäni isännöitsijän tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että taloyhtiön talous pysyy kunnossa. – Olen paljon puhelimessa, sähköpostin ääressä ja ihmisten parissa. – Toimenkuvani on hyvin laaja ja se on juurikin osa isännöitsijän ammatin viehätystä. Laskin, että kokouksia on lähemmäksi sata vuodessa, sanoo Kopponen
Kesäisin myös lenkkeilen. Kopponen rentoutuu kotona ihailemalla aarteitaan. Ja tunteehan sitä itsensä silloin tärkeäksi. – Minulla on kolme lasta, jotka ovat iältään 4-, 11ja 18-vuotiaita. Kopponen. Hän pitää myös siitä, että isännöitsijän työssä asiat etenevät. Etsin aarteita eli löytöjä niin huutokaupoista kuin kirpputoreilta kotimaassa ja ulkomailla, tarkentaa Kopponen. Kiitos kantaa pitkälle Jori A. Kyseessä on siinä mielessä sesonkityö, että raskain urakka on helmikuusta heinäkuulle, sitten toki helpottaa. – Kerään antiikkia, keräilyesineitä ja taidetta harrastuksena. Riittämättömyyden tunne on puolestaan hänen mielestään isännöitsijän työssä hankalinta. – Epäilys siitä, reagoiko ajoissa ja kaiken kiireen keskellä. Pyrin lisäksi käymään joka päivä töiden jälkeen kuntosalilla, sillä se auttaa saamaan työasiat pois mielestä ja pitää toimistotyöläisen kunnossa. – Prosessit toimivat hyvin ja työhön pystyy vaikuttamaan itse. – Vaikka minulle on kännykkään niin vapaa-ajan siru kuin toinen siru työpuheluita varten, koen joskus tarvetta vastata viesteihin ja puheluihin kellonajasta riippumatta. Se tarkoittaa, että työ on tehty hyvin ja sitä arvostetaan. – Kiitosta ei koskaan tule väheksyä eikä aliarvioida sen vaikutusta, painottaa Kopponen. Iltatöitä teen silloin, kun niitä on, kertoo Kopponen. Kopponen viettää lastensa parissa, urheillen ja etsien aarteita. Kopponen pitää palkitsevimpana asiana työssään asiakkailta saatua kiitosta. Kuvassa kello 1700-luvun Ranskasta.. Läppäri kulkee onneksi mukana, vaikka olenkin enimmäkseen toimistolla päivisin, valaisee Kopponen. – Kiitos tuntuu aina mukavalta. Seinällä voi olla miljoona euroa tai sitten ei, toteaa Jori A. Sen signeeraus on itä-aasialainen, mutta tekijää ei vielä saatu selville. 75 – Vaihtaessani alaa, yllätyin siitä, kuinka paljon isännöitsijä on tietokoneen kanssa naimisissa. Taulu on ostettu huutokaupasta, jossa myytiin arvoasunnon irtaimistoa. Kirpputoreilta superlöytöjä Vapaa-aikaansa Jori A
– Yksi oli kirpputorin pöydästä löytämäni käsinsolmittu matto, jonka ostin alle kymmenellä eurolla. Omassa linnassa Jori A. Ostin sen siitä huolimatta 750 eurolla. Se saattaa olla jonkin taiteilijan omakuva tai mahdollisesti jonkun taidekoulun piirustusmalli, pohtii Jori A. – Toinen todellinen aarre oli taulu, jota luultiin väärennökseksi. Tuolloin pyrin ikään kuin herättämään itseni ja havahtumaan siihen, kuinka kiitollinen saa olla siitä, että on töitä. Kopponen. On kiehtovaa etsiä ja löytää jotakin sellaista, mitä muut eivät näe taikka tiedä. Asioihin ja tilanteisiin pitää reagoida ajoissa. Tarkka ja ennakoiva talousarvio auttaa tässä.. Naispatsaan alkuperä on tuntematon. – Joskus väsyttää ja työtaakka ei tunnu vähenevän. Viedessäni taulun arvioijalle, se todettiin kuitenkin aidoksi. Myin tämän Ilja Repinin taulun 22 500 eurolla. Vein maton Helsinkiin omaan kirpputoripöytääni, josta se myytiin heti 140 eurolla. 76 Hän kertoo tehneensä useita superlöytöjä. – Mielestäni isännöitsijän tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että taloyhtiön talous pysyy kunnossa. Kopponen huolehtii jaksamisestaan urheilemalla ja pitämällä mielensä kirkkaana. Nettihuutokaupat ja kirpputorit toimivat minulle hermoja rauhoittavasti, nauraa Kopponen
Onko isännöitsijä aina tavoitettavissa, entä voiko vapaa-aikana palautua. Tuijotan tyhjyyteen ja ihailen sohvalta käsin keräilyesineitäni. – Pyrin tekemään minulle mukavia asioita ja viihdyn hyvin kotona. Mielestäni työasioista pitääkin puhua, sillä useammat aivot ratkovat ja muistavat asioita paremmin. Isännöitsijän työ on vaativaa ja siihen liittyy iltasekä viikonlopputöitä. Jori A. Kipsiä oleva veistos kuvaa perhettä merihädässä. Koen, etten tarvitse sen ihmeellisempää. Läppäri kulkee onneksi mukana, vaikka olenkin enimmäkseen toimistolla päivisin. 77 Sarja isännöitsijän vapaa-ajasta . . Mistä isännöitsijät hakevat arkeensa jaksamista. Kopposen löytämä kuusimetrinen Robert Stigellin veistos sijaitsee tällä hetkellä Helsingin Ullanlinnassa. Lisätuesta on aina hyötyä, kiittää Kopponen. Mielestäni kotini on kaunis ja se on oma pieni linnani. Juttusarja paneutuu isännöitsijän vapaa-aikaan ja työssään jaksamiseen. Jori A. Keskustelen paljon kollegojen kanssa toimistolla ja se auttaa jaksamisessa. – Vaihtaessani alaa, yllätyin siitä, kuinka paljon isännöitsijä on tietokoneen kanssa naimisissa. Kopposen etätöitä valvovat naisfiguurit
Legendaarisen maineen saanut Hotelli Vantaa, jota on myös kutsuttu ”ruotsinlaivasimulaattoriksi” valmistui vuonna 1991. Meillä on ollut pitkäaikainen ja hyvä yhteistyö Sokotelin kanssa myös tämän uudistuksen suunnittelun osalta. – Hotelli Vantaalla on meille aivan erityinen merkitys, onhan se Kevan ensimmäisiä kiinteistösijoituksia noin 35 vuoden takaa. n Hotelli Vantaan huoneiden värimaailmaan ja ilmeeseen on tuotu elementtejä muun muassa alueen kulttuurista ja luonnosta. Remontilla varmistamme, että kiinteistö tarjoaa toimivat puitteet jatkossakin, kertoo Kevan toimitilasalkunhoitaja Leeni Andersson. – Hotellin 265 huonetta sekä 14 erikokoista juhlaja kokoustilaa muuttuvat tyylikkäiksi ja laadukkaiksi tiloiksi, jotka vastaavat vaativimpiinkin tarpeisiin. joulukuuta noin vuoden ajaksi mittavien uudistustöiden takia. Muut ravintolat, kuten uudistettu Amarillo, legendaarinen Tulisuudelma sekä yökerho Night avautuvat marraskuussa 2024, ja on hotelliin luvassa jotain täysin uuttakin. 78 Remontissa uusitaan hotellihuoneita, hotelliin rakennetaan uusi ravintola Legendaarinen Hotelli Vantaa mittavaan remonttiin Tikkurilassa sijaitseva Hotelli Vantaa menee kiinni 17. Ensi tammikuussa alkavassa remontissa hotellihuoneet saavat uuden valoisamman ja modernimman ilmeen, ja koko ensimmäinen kerros uudistuu vastaanottoja neuvottelutiloineen sekä ravintoloineen paremmin asiakkaita ja heidän monipuolisia tarpeitaan palveleviksi. – Vantaan eri alueita kehitetään voimakkaasti ja hotellimme on ollut jo vuosikymmenten ajan kaupunkilaisten sekä matkailijoiden viihtymisen ytimessä. Uudistuksessa modernisoidaan muun muassa yli 100 hengen auditorio, joka soveltuu erinomaisesti korkeatasoisiinkin tiedotustilaisuuksiin, koulutuksiin ja seminaareihin. Hotellin huoneet ja kokousmaailma uudistetaan entistä tasokkaammiksi ja paremmin nykyajan vaatimuksia vastaaviksi. V antaan tunnetuin hotelli, Original Sokos Hotel Vantaa, uudistetaan vuoden 2024 aikana. Havainnekuva: Vallila Interiors.. Marraskuuhun mennessä uuden ilmeen saavat hotellin kantaosan 165 hotellihuonetta käytävineen ja hissiauloineen, ensimmäisen kerroksen vastaanottotilat sekä monikäyttöiset, täyden palvelun kokoustilat, joiden tekniikka modernisoidaan asiakkaiden erilaisia tarpeita vastaaviksi. Uudistuksen toinen vaihe valmistuu keväällä 2025, jolloin myös hotellin laajennussiiven 100 hotellihuonetta käytävineen sekä siellä sijaitsevat kokoustilat ovat valmiita asiakkaille. Haluammekin tarjota myös seuraavina vuosikymmeninä huippuluokkaista palvelua ja rentoa viihtymistä entistä tasokkaammissa tiloissa hotellin perinteitä kunnioittaen. Hotelli sijaitsee Tukkurilassa rautatieaseman ja kauppakeskuksen vieressä vetäen puoleensa sekä kuluttajaettä yrittäjäasiakkaita. Ravintoloiden suunnittelusta vastaa Visionary Design Partners. Myös ravintolamaailmaa uudistetaan. Uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa, joista ensimmäinen valmistuu loppusyksystä 2024 ja viimeinen keväällä 2025. Haluamme, että lähestyttävyys ja ainutlaatuinen tunnelma sekä ensiluokkainen asiakaspalvelu säilyvät jatkossakin, kertoo hotellinjohtaja Martin Andergård. Myös ravintoloihin on luvassa uutta. Kokoustilojen ja hotellihuonekerrosten ilmeen ja sisustuksen suunnittelun on tehnyt Vallila Interiors. Majoituspaikassa remontoidaan muun muassa hotellihuoneita, ja sinne avataan uusi, viides ravintola. Tuttu kodikas ja viihtyisä seurusteluravintola Pub Hertas avautuu ensimmäisenä asiakkaille huhtikuussa 2024. Ja kokouspäivän jälkeen onkin mukava rentoutua täysin uusitulla saunaosastolla, kertoo Martin Andergård. Hotellikiinteistön omistaa julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva, jolle uudistus on merkittävä investointi. Tikkurila on Vantaan kovimpia kasvukeskittymiä ja sen vetovoimaa lisää palveluiden, liikennejärjestelmien sekä virkistysalueiden jatkuva, voimakas kehittäminen. Modernit huoneet Hotelli Vantaan uudistuksen ensimmäinen vaihe toteutetaan tammikuun ja lokakuun 2024 välisenä aikana
Tilauslahjaksi vielä 1 numero kaupan päälle. Postinumero ja -toimipaikka: ........................................................................................................................................ Lähiosoite: .............................................................................................................................................................................. Mainitse tilatessasi koodi UUSI 2024. Nimi: .......................................................................................................................................................................................... Lähiosoite: .............................................................................................................................................................................. Lahjatilauksen saaja: ........................................................................................................................................................ Remontissa uusitaan hotellihuoneita, hotelliin rakennetaan uusi ravintola Legendaarinen Hotelli Vantaa mittavaan remonttiin TILAUSKORTTI Karprint Oy Sopimus 5003505 00003 VASTAUSLÄHETYS Vastaanottaja maksaa postimaksun Kyllä kiitos! Tilaan Kiinteistöja energia -lehden kestotilauksena edulliseen tarjoushintaan 59 euroa, 8 numeroa (normaalihinta 77€). Puhelin: .................................................................................................................................................................................... Tilaa asiantuntevaa tietoa kiinteistönhallinnasta ja taloudenpidosta koko vuodeksi 2024! Nyt kestotilaus edulliseen tarjoushintaan 59 euroa, 8 numeroa (normaalihinta 77€). Tilauslahjaksi vielä 1 numero kaupan päälle. Uuden kestotilaajan huippuetu! Kiinteistöalan ammattilainen, kiinteistöasiantuntija tai asunnon omistaja. Mainitse tilatessasi koodi UUSI 2024.. Postinumero ja -toimipaikka: ........................................................................................................................................ Sähköposti: ...........................................................................................................................................................................
Pysäköintilaitoksen julkisivumateriaali on keraamista sauvaa ja isokokoista reikätiiltä. Firalla on pitkä kokemus pysäköintilaitosten suunnittelusta ja rakentamisesta. Ennen rakennusinsinöörin tutkintoa Kallio on valmistunut rakennusmestariksi ja vahinkosaneeraajaksi ja pätevöitynyt rakennusterveysasiantuntijaksi. Melkinlaituri on Firalle jo neljäs julkisen hankinnan pysäköintilaitossopimus kuluvana vuonna. Vuoden nuoreksi rakennusinsinööriksi valittiin puolestaan tuusulalainen Jani Kallio. Rakennusmestari, rakennusterveysasiantuntija ja yrittäjä Marit Sivén on erikoistunut kiinteistöjen kuntotarkastuksiin ja homeja lahovaurioihin, korjaussuunnitteluun ja valvontaan. Melkinlaiturin pysäköintilaitoksessa on hyödynnetty Firan omaa pysäköintitalokonseptia ja ratkaisukehityksen toimintamallia. Sivén on erikoistunut kiinteistöjen kuntotarkastuksiin ja korjaussuunnitteluun. Tässä hankkeessa ratkaiseva ero syntyi laatupisteissä, Alustava havainnekuva kohteesta. Hanke toteutetaan KVR-urakkana. Vuoden rakennusmestari -titteli lämmittää pitkäaikaista yrittäjää. Pysäköintilaitoksen pohjakerroksesta löytyy kierrätyshuone ympäröivien taloyhtiöiden asukkaiden käyttöön. Myös tahto löytää tilaajaa parhaiten palvelevat ratkaisut on kilpailukykymme taustalla. Olemme erittäin iloisia hyvin käynnistyneestä yhteistyöstä tilaajan kanssa, toteaa Firan toimitilarakentamisen linjajohtaja Henri Mämmi. – Odotamme innolla yhteistyötä Firan kanssa arkkitehtuurisesti korkeatasoisen ja toiminnaltaan moitteettoman pysäköintilaitoksen saamiseksi Melkinlaiturin asukkaiden käyttöön, toteaa kiinteistöpäällikkö Pasi Kanerva Kiinteistö Oy Helsingin Toimitiloista. – Tämä huomionosoitus merkitsee todella paljon, ja haluan antaa kiitokseni myös kollegoilleni, asiakkailleni ja läheisilleni, Sivén kiittelee. Firan kehittämän elementtirunkoratkaisun avulla hankkeelle varmistettiin korkea laatu ja hyvä hintakilpailukyky. 460-paikkainen pysäköintitalo Helsingin Jätkäsaareen Rakennusalan palveluyhtiö Fira rakentaa Jätkäsaareen Helsingin kaupungin tytäryhtiö Jätkäsaaren Pysäköinti Oy:lle 460-paikkaisen pysäköintilaitoksen 180-neliöisine liiketiloineen. Havainnekuva Arkkitehtitoimisto Ala. Kilpailuraadin mielestä Sivénin työ on ollut pitkäjänteistä ja uraauurtavaa ja hänen osaamisensa on valtakunnan kärkitasoa. Näin hänestä on kasvanut kuntotutkimusten ja korjaussuunnittelun vankka asiantuntija.. Valinta julkistettiin Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n liittokokouksessa Hämeenlinnassa marraskuun puolivälissä. 80 Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n asiantuntijaraati valitsi sipoolaisen Marit Sivénin Vuoden Rakennusmestariksi 2023. Hän on tehnyt jo huomattavan uran rakennusten korjaussuunnittelun saralla. Kymmenen viime vuoden aikana Fira on rakentanut kaikkiaan 20 pysäköintitaloa ja rakenteilla on parhaillaan neljä. Pysäköintilaitos rakentuu liikenteellisesti vilkkaaseen Atlantinkadun ja Kanariankadun kulmaan ja työmaan kolmella seinustalla kulkevat raitiovaunut. Liiketilan julkisivuun tulee lasilankkua sekä kaareva viherseinä, joka kasvaa vaijereita pitkin. Raadin mukaan Kallio on järjestelmällisesti kouluttautunut ja kehittänyt osaamistaan esimerkiksi asbestija haitta-aineasiantuntijakoulutuksella joihin vaikuttivat palveluasenteemme sekä tapamme toimia. Kiinteistöalan uutisia Marit Sivén vuoden rakennusmestari Marit Sivén valittiin vuoden rakennusmestariksi. Meille on vuosien työn tuloksena syntynyt erinomainen kyky optimoida hankkeissa niin rakenteita kuin betonin käyttöä, minkä avulla pystymme pienentämään sekä hankkeen kustannuksia että hiilijalanjälkeä ja varmistamaan korkean laadun. Kyseessä on rakentamisen näkökulmasta varsin haastava kohde. Hän nostaa esiin tarpeen säädellä rakennusten kuntotarkastuksia lailla, sillä asuntokaupan riidat kuormittavat kaupan osapuolia ja oikeuslaitosta, ja niistä on mittavat taloudelliset seuraukset. Vaativa meri-ilmasto puolestaan asettaa haasteita muun muassa materiaalien kestävyydelle ja kondenssivesien hallintaan. Firalle kyseessä on jo neljäs julkisen hankinnan pysäköintitalosopimus kuluvana vuonna. Asiantuntijaraadin valinnan ratkaisi merkittävä työ rakennusterveyden edistämisessä. Hän on järjestöaktiivi ja toimi myös suosittuna kouluttajana. Rakentaminen käynnistyy alkuvuodesta 2024 ja rakennus valmistuu lähialueen nykyisten ja tulevien taloyhtiöiden asukkaiden käyttöön alustavan aikataulun mukaan alkuvuodesta 2025. sekä vaativan luokan FISE-pätevyydellä. – Kilpailukykymme pysäköintitalohankkeissa on todella kovalla tasolla oman pysäköintitalokonseptimme ansiosta
LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. 0103372720 •• www.ovella.fi •• RT-kortti 103402 ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. Koko Uudenmaan alueella. Kysy nyt 3 LIIKEHAKEMISTO Ilmoitusvarauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Telineet Kattoremontit Perustus Fuktisol eristysja salaojitusmoduulin avulla perustusten ja kellareiden kosteusongelmat loppuvat kertaheitolla: Lattia kuivattaaa tehokkaasti itse itsensä, eikä vettymistä tai vedenpainetta pääse syntymään. ›› KAIKKI KATTOTYÖT ›› KATTOREMONTIT ›› HUOLTO JA KORJAUSTYÖT ›› SADEVESIJÄRJESTELMÄT ›› KATTOTURVATUOTTEET UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. (02) 479 5115 info@malander.fi Helsingintie 406, 21500 Piikkiö Hengittävä perustus! SAAT nyt suunnittelutyön kaupanpäälle! TILAA ilmainen mittakäynti: ovella@ovella.fi Ovella Systems Oy •• P. krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto-karlsson.. 81 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A, 5. Toimiva ratkaisu kosteusja homeongelmiin! Kaikki samassa tuotteessa • Salaojitus • Kapillaarikatko • Lämmöneristys • Kosteuseristys www.fuktisol.fi Puh. 09-413 97 395 kari.ylonen@karprint.fi. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. www.2727350.
– Nyt tehtyjen laskelmien mukaan Suomen vesihuollon elinkaariset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 0,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa. Näiden tietojen avulla yritykset voivat valita tarpeisiinsa sopivimman ja kustannustehokkaimman ratkaisun. – Sähköisellä apuvoimalinjalla kyetään vaikuttamaan ajoneuvon polttoaineenkulutukseen käytettävyyteen ja suorituskykyyn sekä niiden kautta investoinnin takaisinmaksuaikaan, toteaa Kurvinen. Sähköisissä akseliratkaisuissa tutkimus keskittyy järjestelmätason mallinnukseen, joka auttaa tunnistamaan eri vaihtoehtojen ominaispiirteet. 82 Uudet keinot tarpeen vesihuollon hiilineutraalisuuden edistämiseksi Vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää useilla tavoilla, mutta uusia ja vaikuttavia keinoja tarvitaan. Tutkijoiden tavoitteena on kehittää järjestelmätason hallintaosaamista sähköja hybridivoimalinjojen kehittämisessä sekä lisätä tuotteiden jälleenmyyntiarvoa ja parantaa yritysten mahdollisuuksia toimia menestyksekkäästi maailmanlaajuisilla ajoneuvomarkkinoilla. – Sähköistämisessä ajoneuvon ohjattavuus ja liikkeiden tarkkuus paranevat, mutta haasteena ovat monimutkaistuvat ratkaisut ja ajoneuvojen lisääntynyt paino. Nykyisillä päästövähennyskeinoilla ei saavuteta hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Käyttötapauksena tutkijat kehittävät ja testaavat sähköistä akselia raskaaseen ajoneuvoon. suorituskykyä, kertoo professori Emil Kurvinen. Maakunnat: Rovaniemi, Oulu ja Kemi. Oulun yliopistossa kehitetään raskaan liikenteen sähköisiä akseliratkaisuja, jotka vastaavat energiatehokkuuden, ympäristöystävällisyyden ja asiakastarpeiden haasteisiin. Raskaan liikenteen sähköistämisessä haasteena on tehdä uusia tuotteita taloudellisesti kannattavasti ja samalla vastata asiakastarpeisiin. Laskelmat kattoivat vesihuoltoverkostojen piirissä olevan vesihuollon. Kiinteistö Kiinteistö && energia energia Kiinteistöalan uutisia Ilmestyy helmikuussa viikolla 9 vuonna 2024. Se vastaa noin 1,6 prosenttia Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa raportoiduista päästöistä, erikoistutkija Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. Keskitymme sähköistämisen haasteiden ratkaisemiseen, ja tässä hankkeessa erityisesti raskaan ajoneuvon sähköisiin akseleihin, joissa jo pienikin sähköavusteisuus voi hyvin tehostaa. Pienikin sähköavusteisuus voi tehostaa suorituskykyä. Raskaan liikenteen sähköistäminen tehostaa ajoneuvojen suorituskykyä Ajoneuvojen ja työkoneiden sähköistäminen on merkittävä askel kohti kestävää tulevaisuutta. Yli puolet vesihuollon kasvihuonekaasupäästöistä muodostuu jätevedenpuhdistuksessa ja puhdistamolietteen käsittelyssä. Simulaatiotyökalu, joka perustuu asiakkaan todelliseen ajodataan, auttaa vertailemaan eri vaihtoehtoja. Ilmoitusvaraukset 31.1.2024 mennessä kari.ylonen@karprint.fi 09-413 97 395 SEURAAVASSA NUMEROSSA 1/24 TEEMANA peruskorjaukset, kuntoarviot, julkisivu-, ikkuna-, kattoja putkiremontit sekä eristeet. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa arvioitiin ensimmäistä kertaa kattavasti Suomen vesihuollon elinkaarisia kasvihuonekaasupäästöjä ja niiden vähentämisen keinoja. Oulun yliopiston materiaalija konetekniikan tutkijat kehittävät sähköisiä ratkaisuja, jotka parantavat raskaiden ajoneuvojen ja työkoneiden suorituskykyä, vähentävät energiankulutusta ja samalla täyttävät asiakkaan vaatimukset
Onhan se hyvä harrastus, mutta anna ISOVER PREMIUM 33:n huolehtia lämmöneristyksestä. Tämä ekologinen eriste valmistetaan kierrätyslasista luonnonvaroja säästäen ja ilman haitallisia kemikaaleja. PARAS ERISTÄÄ KUNNOLLA Neulominen. Uuden ajan ISOVER PREMIUM 33 on ylivertainen lämmöneristäjä ja lisäksi miellyttävä asentaa. Eristevalinnalla on merkittävä vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen ja terveellisyyteen. isover.fi. Tuote on listattu Pohjoismaisen Ympäristömerkinnän rakennustuotetietokantaan ja sitä voidaan käyttää Joutsenmerkityissä rakennuksissa
PAL.VKO 2024-04 601526-2308 C M Y CM MY CY CMY K C M Y CM MY CY CM Y K C M Y CM MY CY CM Y K