Hybridivoimalaitoksesta merkittävä vientivaltti Suomelle Putkiremontti voi myös onnistua suunnitellusti Vuoden silta – näyttävä yhteys yli rautatien Taloyhtiöissä pelätään isännöinnin kustannuksia 8/24 9,90€ energia • talotekniikka • taloyhtiöt • piha & ympäristö
2 Oras Stabila Pro on patteriventtiili, joka takaa miellyttävän tasaisen sisälämpötilan. • Hiljainen ja helppo käyttää • Nestetäytteinen toimii varmasti ympäri vuoden • Maksimija minimilämpötila ovat rajoitettavissa • Laaja mallivalikoima Oras Stabila Pro takaa miellyttävän ja tasaisen sisälämpötilan Tutustu valikoimaan: oras.com
Tehokas äänenvaimennus Muista että riittävä ilmanvaihto takaa sinun ja perheesi sekä asuntosi terveyden ja hyvinvoinnin, raitisilma on aivan yhtä tärkeää kuin puhdas vesi.. Soveltuu koneelliseen ja painovoimaiseen poistoilmanvaihtoon . Toimiva ilmavaihto vaikuttaa rakennusterveyteen, ja hyvä sisäilma on tärkeää asukkaiden viihtyvyyden ja terveyden kannalta. Uudet ja vanhat ikkunat, parvekeovet . Parempaan sisäilmaan Suuret vedottomat ilmamäärät Suuri suodatuspinta-ala . Saneerauskohteet, uudiskohteet . Ota yhteyttä! A Aiirr TTeerrm miiccoo O Oyy || K Kiivviikkoonnkkiieerrttoo 1122,, 0055446600 H Hyyvviinnkkääää wwwwww..aaiirrtteerrm miiccoo..ffii || aassiiaakkaassppaallvveelluu@ @aaiirrtteerrm miiccoo..ffii || ++335588 5500 33000055 447744 wwwwww..ddiirr--aaiirr..ffii || aassiiaakkaassppaallvveelluu@ @ddiirr--aaiirr..ffii || ++335588 1100 44221155 770000 Air_Termico_ilmoitus_200x280.indd 1 12.8.2021 11.51 . Asentaminen onnistuu ilman työstöjä rakenetta heikentämättä. Kerrostalot, rivitalot, omakotitalot . Energiansäästöön Lämmittää tuloilmaa ekologisesti Hyödyntää myös auringon tehon . . Air Termico raitista ilmaa ekologisesti energiaa säästäen Vähennä energiankulutusta ja paranna sisäilmaa kotimaisen Air Termicon avulla . Asumismukavuuteen Parantaa huoneilman laatua tehokkaan suodatuksen ja esilämmityksen ansiosta. Radon-ongelmien korjaus ja ehkäisy . Sisäilman laatua voi parantaa ikkunoihin asennettavilla tuloilmaikkunaventtiileillä. Tuotteet valmistetaan Suomessa ja niille on myönnetty avainlippu Air Termicon tuloilmaikkunaventtiilin käyttökohteet Paranna asumisterveyttä riittävällä korvausilman saannilla Monissa suomalaisissa taloissa ja taloyhtiöissä on puutteellinen ilmanvaihto ja vanhat venttiiliratkaisut ovat vetoisia
Yli 13 prosenttia tuotannon arvosta on sulanut pois. 23 Suomen suurin vuokranantaja Heka etsi kustannustehokkaimpia tapoja vähentää talojensa energiankulutusta peruskorjausten yhteydessä. 42 Ilmalämpöpumppua käytetään yhä enemmän huoneistojen jäähdyttämiseen, mikä on etenkin kaupunkiolosuhteissa usein mielekästä 44 Termostaatti säätelee automaattisesti huoneiston lämpötilaa, eikä siihen tarvitse yleensä asukkaan koskea. Tiedot käyvät ilmi Rakennusteollisuuden keräämästä aineistosta. 4 A jankohtaista S isältö 8 / 2024 Oulussa ainutlaatuinen Hybridivoimalaitoksesta uusi vientituote Suomelle. Hankkeen laajuus on noin 15 000 bruttoneliömetriä, jonka lisäksi urakka sisältää myös maanrakennusja louhintatöitä. 38 Painovoimaisella ilmanvaihdolla on monta etua koneelliseen ilmanvaihtoon verrattuna. 30 Ilmastoystävällinen sähkötuotanto ja siihen kytkeytyvä vetytalous voi mullistaa Suomen tulevaisuuden. – Sähkölaskun pitää olla kohtuullinen niin arjessa kuin kriisitilanteissa, kuten hallitusohjelmassa on linjattu, Heikki Vestman toteaa. Toisaalta muun muassa voimistunut kaupungistuminen, korjausrakentamisen mittava tarve sekä liikenneyhteyksien kehittäminen poikivat rakentamiseen kysyntää pitkälläkin aikavälillä. Jyrkin pudotus on ollut asuntorakentamisessa, jonka aloitusmäärät ovat romahtaneet alle puoleen. Taloyhtiöissä pitää nykyistä paremmin tietää, millaista isännöintipalvelua halutaan ja taloyhtiön pitää olla tarkkana isännöintisopimusta tehdessään, sanoo vihtiläinen taloyhtiöiden ”hallitusammattilainen” Tapani Pohjonen. – Isännöintialan keskittyminen korostaa taloyhtiöiden valppauden merkitystä. Helsingissä otettiin käyttöön marraskuun puolivälissä uudenlainen hybridilämpövoimala , jonka avulla muuttoja logistiikkayhtiö Niemi Palveluiden ison kiinteistön lämmityskulut putoavat kolmannekseen. Isännöintiala keskittyy yrityskauppojen seurauksena. Rakennustuotannon arvo putosi rajusti Rakennustuotannon arvo on pudonnut parissa vuodessa 41,5 miljardista eurosta alle 36 miljardiin. Peruskorjauksen yhteydessä työtiloista tehdään muunneltavat ja talotekniikka uudistetaan. Isännöintiala keskittyy – nousevatko hinnat. – Lipporanta tunnetaan sen ainutlaatuisesta yhteisöllisestä asumismallista, kertoo yksi kohteen isännöitsijöistä Johanna Harmainen OIT Isännöinti Oulusta, jossa hän toimii myös asiakkuuspäällikkönä.. Sopimusalueena on valtioneuvostokorttelin eli Kirkkokatu 12:n ja 14:n, Pihapaviljongin, Snellmaninkatu 7:n sekä Hallituskatu 3:n rakennukset. – Sähkön hintakriisi ei saa toistua Kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestmanin (kok.) mukaan markkinaoikeuden sähköenergian hinnankorotuksia koskeneet ratkaisut osoittavat, että kuluttajan asemaa sähkömarkkinoilla on lainsäädännöllä välttämättä vahvistettava. 34 Ilmanvaihdon uusiminen vanhaan kiinteistöön on yleensä edullisimmillaankin varsin kallis saneeraushanke. Työt aloitetaan loppuvuoden 2024 aikana ja urakan on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä. 54 Miksi pysäköintitalon voi rakentaa Espooseen paljon edullisemmin kuin Helsinkiin. Kohde on osittain suojeltu ja hanke toteutetaan projektinjohtourakkana. 26 Perinteisen putkiremontin ei tarvitse olla taloyhtiölle kauhua aiheuttava kokemus. Moderni asumisyhteisö muodostuu tällä hetkellä seitsemästä valmistuneesta taloyhtiöstä. Monissa taloyhtiöissä pelätään isännöintiyritysten välisen kilpailun vähentymistä, ja sitä kautta hintojen nousua. Urakan arvo YIT:lle on noin 40 miljoonaa euroa ja se kirjataan vuoden viimeisen neljänneksen tilauskantaan. Sivu 6 Sivu 78 Sivu 14 Sivu 24 Valtioneuvoston käytössä oleva kortteli remonttin YIT ja Senaatti-kiinteistöt ovat allekirjoittaneet sopimuksen Helsingin keskustassa sijaitsevan, valtioneuvoston käytössä olevan K2-korttelin peruskorjauksesta ja muutostöistä. 64 Finlandia-talon lähes kolme vuotta kestänyt perusparannusurakka on saatu päätökseen. 48 Taloyhtiöt lykkäävät liian usein tarpeellisia remontteja, jonka vuoksi korjausvelka kasvaa. 72 Weilin+Göösin historiallinen painotalo sai uuden elämän asuintalona Helsingissä. 50 Nykyisen uudisrakentamisen aallonpohjan jälkeen, asumisen tarpeiden huomioiminen nousee jälleen tärkeäksi. Rakennusteollisuuden mukaan esimerkiksi vihreän siirtymän mahdollinen hidastuminen, rahoituksen voimakas kiristyminen ja asuntopolitiikan murros voivat jarruttaa rakentamista. – Hybridivoimala tuo Suomelle arvokasta vientipotentiaalia Keski-Eurooppaan ja kaikkialle, missä hajautettu, vaivattomasti käyttöönotettava ilmastoystävällinen ja edullinen energia on tarpeen – eli periaatteessa ympäri maailmaa, sanoo tiedeja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.). yhteisöllinen asumisen malli Lipporannan kerrostalot Oulussa on suurin asumusyhteisöhanke Suomessa. Rakennusten turvallisuutta, energiatehokkuutta ja esteettömyyttä parannetaan ja lisäksi tehdään sisäpihaan ja logistisiin yhteyksiin liittyviä rakennustöitä. Markkinaoikeus hylkäsi lokakuun lopussa kuluttaja-asiamiehen tekemät kieltovaatimukset sähkön hinnankorotuksista
Hybridivoimalaitoksesta merkittävä vientivaltti Suomelle Putkiremontti voi myös onnistua suunnitellusti Vuoden silta – näyttävä yhteys yli rautatien Taloyhtiöissä pelätään isännöinnin kustannuksia 8/24 9,90€ energia • talotekniikka • taloyhtiöt • piha & ympäristö Sähkön riittävyys talvella turvattu Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n tänään julkaiseman raportin mukaan tulevan talven sähkön riittävyys näyttää vakaalta. Sähkökattilat ilmestyivät lämmön tilastoihin vuoden 2023 aikana. Sähkön hintavaihteluista tuli suuria ja siksi kaukolämpöyhtiöt alkoivat investoida sähkökattiloihin, joilla voidaan hyödyntää alhaisia sähkönhintoja ja vähentää polttoaineiden käyttöä. Erittäin kylmän sään ja samanaikaisten odottamattomien vikaantumisten johdosta myös Suomeen ja Puolaan voi kohdistua sähkönriittävyyshankaluuksia. Kaupungeista, jotka aiemmin ovat olleet merkittäviä sähkön tuottajia, on tulossa sen suurkuluttajia. 040-729 1445 Tilaushinnat: Kestotilaus 77 €/v Määräaikainen 80 €/v (8 nroa) Digilehti: Kestotilaus 61 €/v Määräaikainen 67 €/v (8 nroa) Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. Kuva: Lempäälän kunta Kiinteistö Kiinteistö && energia energia 8 numeroa vuonna 2024 Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371, 03150 Huhmari Päätoimittaja: Juha Ahola puh. Muutos haastaa siirtoyhteyksiä. Samaan aikaan energiapuun käyttö kasvoi. Vuosi 2023 merkitsi käännettä sähkön ja lämmöntuotannon suhteessa. Sähkön osuus lämmityksessä on kasvanut jo vuosia ja nyt varsinainen murros on käsillä. Lämpövoimaloiden suunniteltu käytettävyys on viime talven tasolla. Sähköverkkoihin on pakko investoida kaupunkien sähköistyessä yhä enemmän, koska sähkö lisääntyvään kulutukseen tuotetaan pääosin kaupunkien ulkopuolella. Sähkön tuotantokapasiteetti Euroopassa, erityisesti aurinkosähkön ja tuulivoiman osalta, on edelleen kasvanut. Kyselyn mukaan tuulija aurinkovoima nähdään vahvasti osana tulevaisuuden energiajärjestelmää ja molempien lisärakentamiselle on päättäjien ja virkamiesten selkeä tuki. 5 4 P ääkirjoitus Kannen kuva: Telkäntaipaleen silta Lempäälässä on valaistu näyttävästi. ISSN 2489-3323 (painettu) ISSN 2489-8600 (verkkojulkaisu) www.kiinteistojaenergia.fi www.karprint.fi Sähkökattilat tuottavat yhä enemmän kaukolämpöä E nergiateollisuus ry:n tilastojen mukaan lämmön yhteydessä tuotetaan yhä vähemmän sähköä, ja sähköllä tuotetaan yhä enemmän lämpöä. Osuuden arvioidaan kaksinkertaistuvan vuosittain lähivuosina. Sillä korvattiin fossiilisia tuontipolttoaineita ja turvetta, yhdessä sähköön perustuvien ratkaisujen kanssa. Vuonna 2022 investoitiin tuulivoimaan noin kolmella miljardilla, eli jopa enemmän kuin koko energiasektori on investoinut aiemmin vuosittain. Sähkön tuottaminen lämmöntuotannon yhteydessä väheni viidenneksellä. Hukkalämpöjen ja lämpöpumpuilla tuotettavan lämmön osuus nousi vuoden 2023 aikana merkittävästi, samalla kun fossiilisten polttoaineiden osuus vastaavasti laski. Aula Researchin kesällä 2024 toteuttaman kyselyn mukaan tuulija aurinkovoimalla on korkea yleinen hyväksyttävyys valtakunnallisten sekä alueellisten vaikuttajien keskuudessa.. Ennen kaupungit veivät sähköä, nyt ne tuovat sitä. Samaan aikaa Venäjän tuonnin päättyminen keväällä 2022 nosti polttoaineiden hintoja. Nousu selittyy osin kylmillä säillä, kaasua käytetään nimenomaan kovimpien pakkaspäivien polttoaineena. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Kiinteistö & Energian lukijoille sekä yhteistyökumppaneille! Tuulella ja auringolla päättäjien vahva tuki Suomen uusiutuvat ry selvitti laajasti valtakunnallisten sekä alueellisten poliittisten päättäjien ja virkamiesten mielipiteitä kotimaisesta teollisen kokoluokan tuulija aurinkovoimasta. 050-382 8933 juha.ahola@karprint.fi Toimituspäällikkö: Eero Wihuri puh. Sähkökattiloiden osuus vuoden 2023 kaukolämmön kokonaistuotannosta oli kaksi prosenttia, mutta hetkellisesti paljon korkeampi. Poikkeuksen muodosti kaasu, jonka osuus nousi kuuteen prosenttiin lämmöstä. Samalla polttoon perustumaton lämmöntuotanto, jossa hyödynnetään sähköä joko osittain tai kokonaan, kasvoi yli kolmanneksella. Polttoon perustumattoman tuotannon osuus on nyt yhdeksäntoista prosenttia kaukolämmön kokonaistuotannosta. 050-475 0982 eero.wihuri@karprint.fi Mediamyynti: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi Puh: 050-475 0964 Tilaajapalvelu: tilaukset@karprint.fi Puhelinpalvelu ma-to klo 9.00-11.30 puh
Niiden liikevaihdon mediaani on 150 000 euroa ja keskiarvo noin 300 000 euroa, joten puhutaan pääasiassa pienyrityksistä, joissa työskentelee vain muutamia henkilöitä. Isännöintiliiton mukaan monissa alan yrityskaupoissa on viime aikoina ollut kyse siitä, että suuret ja keskisuuret yritykset fuusioituvat keskenään. Niihin voi isännöintialalla olla vaikea yltää pelkällä orgaanisella kasvulla, arvioi Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Monet alan suurista yrityksistä ovat nykyisin ainakin osittain pääomasijoittajien omistuksessa. Nyt kuitenkin menossa on muutos, ala keskittyy enemmän ja enemmän isojen yhtiöiden hakiessa kasvua yritysostoin. Yrityskauppojen määrä on suuri, koska Suomessa on Isännöintiliiton arvion mukaan noin 750–800 ammattimaista isännöintiä – Isännöintialan keskittyminen korostaa taloyhtiöiden valppauden merkitystä. Aiemminkin on tehty yritysostoja, mutta niiden määrässä ja rakenteessa on 2020-luvulla tapahtunut suuri muutos. – Yrityskauppoja tehdään nyt kiihtyvään tahtiin ja tämä jatkunee lähivuosina. 6 tarjoavaa yritystä. – Isännöintialan keskittyminen korostaa taloyhtiöiden valppauden merkitystä, sanoo taloyhtiöiden ”hallitusammattilainen” Tapani Pohjonen Isännöinti keskittyy – uhkana hintojen nousu Perinteisesti isännöintiyritykset ovat olleet varsin pieniä. Taloyhtiöissä pitää nykyistä paremmin tietää, millaista isännöintipalvelua halutaan ja taloyhtiön pitää olla tarkkana isännöintisopimusta tehdessään, noin kymmenessä vihtiläisessä taloyhtiössä hallituksen puheenjohtajana toimiva Tapani Pohjonen.. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri L uvut ovat hätkähdyttäviä: isännöintialalla on tehty 2020-luvulla jo yli 100 yrityskauppaa. Pääomasijoittajien omistamilla yrityksillä on tyypillisesti kovat kasvutavoitteet. Mitä tämä tarkoittaa taloyhtiöille
Tarjolla on satoja kirjoja, sanoo hallituksen puheenjohtaja Tapani Pohjonen.. – Jokainen talon asukas voi tuoda ja lainata kirjoja vapaasti. Osaamista vaaditaan entistä monipuolisemmin, järjestelmiä pitää kehittää ja monissa yrityksissä henkilösidonnaisuus alkaa muuttua pikkuhiljaa tiimityöksi. Vihtiläisessä rivitaloyhtiössä kerhohuoneen yhteydessä on kirjasto. – Monella yrityksellä on tällä hetkellä varmasti kasvukipuja. 7 – Erityisesti keskisuuria yrityksiä ostetaan, koska niiden hankkiminen on tehokkaampaa kuin yksittäisten pienten yritysten ostaminen, hän jatkaa. Yrityskaupat tuovat murrokseen oman lisänsä. Koko isännöi.ntiala elää monessa mielessä murrosvaihetta. Emme kuitenkaan ole nähneet vielä tämän kehityksen loppupäätä ja sitä, millaiseen asentoon toiminta asettuu, sanoo Koro-Kanerva. – Isännöintialan keskittyminen korostaa taloyhtiöiden valppauden merkitystä, sanoo taloyhtiöiden ”hallitusammattilainen” Tapani Pohjonen Isännöinti keskittyy – uhkana hintojen nousu Taloyhtiöissä yhteisöllisyyttä voidaan vaalia monin keinoin. Isännöintiyrityksen kannalta fuusiossa keskeistä on se, kuinka hyvin se saa pidettyä muutosvaiheessa asiakkaistaan ja työntekijöistään kiinni. Niin asiakkaat kuin oma henkilöstökin saattavat olla kriittisiä, kun yrityskaupan myötä tapahtuvia muutoksia esimerkiksi tietojärjestelmissä ja toimintatavoissa jalkautetaan käytäntöön
Öljy on meillä tukena. Pelkästään inhimillisten erehdysten välttämiseksi olisi todella tärkeää, että ainakin kaikki arkirutiineista poikkeavat laskut kulkisivat myös hallituksen jäsenen tai puheenjohtajan kautta ennen maksamista. – Kun taloyhtiötä lämmitettiin öljyllä, lämmityskustannukset olivat noin 33 000 euroa vuodessa. Se oli noin 38 000 euron investointi, johon taloyhtiö sai Aralta avustusta 40 prosenttia. Pohjonen pitää erillisveloitusten yleistymistä riskinä taloyhtiöille, jos hallitus ei ole aktiivisesti vahtimassa taloyhtiön ja sen osakkaiden etuja. Se kannatti taloudellisesti. Vihtiläinen taloyhtiöiden ”hallitusammattilainen” Tapani Pohjonen kannustaa taloyhtiöitä oma-aloitteiseen reippauteen. Lopulta asia on tahdosta kiinni. Pohjonen kehottaa taloyhtiöitä tarkistamaan tarkasti, mitä palveluita isännöinnin perussopimus sisältää. Esimerkiksi Pohjonen nostaa Vihdin Nummelassa sijaitsevan rivitaloyhtiön, jossa hän on asunut vajaan 20 vuoden ajan 25 asunnon rivitaloyhtiössä, joka valmistui vuonna 1976, lämmitysmuotona oli vuosikymmeniä öljy. – Jos taloyhtiön energialasku kasvaa vuosi vuodelta, kannattaa pysähtyä ja ryhtyä selvittämään vaihtoehtoja. – Öljyn hinta nousi ja vuosia aiemmin taloyhtiössä ryhdyttiin miettimään muita vaihtoehtoja. Energiatehokkuutta taloyhtiö on parantanut vaihtamalla ovet ja ikkunat. Ainoa tie on se, että taloyhtiöiden osakkaat ottava vastuuta ja seuraavat aktiivisesti isännöinnin toimintaa. Maailmantilanne on entistä epävarmempi, eikä esimerkiksi sähkön hintakehitystä pysty varmuudella ennustamaan. Taloyhtiössä on myös uusittu sähköpääkeskus ja talokohtaiset keskukset.. Isännöintitoimiston yrityskauppa usein merkitsee taloyhtiöille hintojen nousua. Tapani Pohjonen korostaa, ettei isännöitsijällä ole taloyhtiössä kiinni omaa rahaa. Hän kannustaa taloyhtiöitä olemaan tarkempia isännöitsijöiden kanssa. Monissa taloyhtiöissä pelätään isännöintiyritysten välisen kilpailun vähentymistä, ja sitä kautta hintojen nousua. Taloyhtiöissä pitää nykyistä paremmin tietää, millaista isännöintipalvelua halutaan ja taloyhtiön pitää olla tarkkana isännöintisopimusta tehdessään. Taloyhtiö teki noin 100 000 euron investoinnin vesi-ilmalämpöpumppuihin. Pohjonen kehottaakin taloyhtiöitä olemaan purkamatta vanhoja öljytai kaasulämmitysjärjestelmiä, jos ne toimivat. Taloyhtiön – Pitää vain aloittaa energiaremontti! Energiaremonttia kannattaa aina ryhtyä pohtimaan, jos taloyhtiön energialasku kasvaa eikä remonttia ole aiemmin tehty. – Isännöintialan keskittyminen korostaa taloyhtiöiden valppauden merkitystä. Silloin on riskinä, että taloyhtiön osakkaat joutuvat maksamaan liikaa palveluista, ja jopa turhista remonteista. – Isännöinnin tekemisiä pitääkin seurata koko ajan. Huonoin vaihtoehto taloyhtiölle on passiivisen isännöitsijän ja passiivisen hallituksen yhdistelmä. Vihtiläinen taloyhtiöiden ”hallitusammattilainen” Tapani Pohjonen on itse nähnyt ja kokenut taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana, mitä isännöinnin yrityskaupasta voi seurata. Koska vesi-ilmalämpöpumput kulutttavat sähköä suhteellisen paljon, taloyhtiö hankki 64 paneelin aurinkovoimalan. Pohjosen mukaan esimerkiksi epäselvyys isännöintisopimuksen sisällöstä ja hinnoitteluperiaatteista aiheuttaa usein ongelmia. Meille vaihtoehdoksi valikoituivat vesi-ilmalämpöpumput, vanhat öljykattilat jäivät varalle. – Eräässä taloyhtiössä, jossa toimin puheenjohtajana, isännöintiä hoitanut yritys ostettiin parisen vuotta sitten. Tämä vaatii taloyhtiöiden osakkailta, erityisesti hallitukselta viitseliäisyyttä. – Lisäksi isännöinnin kanssa pitää sopia etukäteen erillisveloituksista. Pohjosen mukaan taloyhtiöiden tulee kiinnittää huomiota erityisesti ostettavan isännöintipalvelun laatuun, erillisveloitusten hinnoitteluun sekä isännöinnin kokonaiskustannuksiin. Erityisesti korjaushankkeisiin voi liittyä riskejä vääristä tai perusteettomista laskuista. Aiemmin monet näistä lisämaksullisista palveluista kuuluivat taloyhtiön ja isännöintiyrityksen väliseen perusveloitukseen. 8 hallituksen on tunnettava taloyhtiön isännöintisopimuksen sisältö, jotta hallitus tietää, mitä taloyhtiö on isännöinniltä ostanut. Maalämpö ei ollut mahdollinen, koska talomme sijaitsee harjun reunalla pohjavesialueella. Uusi omistaja korotti hintoja välittömästi, valitettavasti myös palvelu heikkeni. Kannattaa myös mennä katsomaan ja tutustumaan remontteihin, joita on tehty. Voimme lämmittää öljyllä, jos sähkö on kovin kallista, tai kovilla pakkasilla. – Ne kannattaa pitää varalla tukena ja turvana. Pohjonen toimii puheenjohtajana taloyhtiössä jossa itse asuu, lisäksi hän on puheenjohtaja myös noin kymmenessä muussa taloyhtiössä Vihdissä. Pitää vain aloittaa energiaremontti. Pelkona hintojen nousu Taloyhtiöissä isännöintialan keskittyminen ei aiheuta pelkästään hurraa -huutoja. Isännöinnissä trendinä on ollut erillisveloitusten lisääntyminen. Taloyhtiön ja isännöitsijän pitää tietää, mistä palveluista voidaan tehdä erillinen veloitus sekä se, kuinka suuri veloitus voi olla. Nyt pumppujen avulla lämmityskulut ovat noin 12 000-13 000 euroa vuodessa
Jos taloyhtiön oma isännöitsijä on aktiivinen, innokas ja mielellään uusia asioita opiskeleva, asiat sujuvat taloyhtiön näkökulmasta erinomaisesti. – Isännöinnin sertifioinnin ei tarvitsisi olla pakollista yrityksille, mutta taloyhtiöt varmasti olisivat kiinnostuneempia ostamaan isännöintipalvelut sertifioiduilta toimijoilta. – Isännöintialalla toimii hyviä ja vähemmän hyviä yrityksiä. Isännöintiin Pohjonen toivoo toimintatapojen parantamista siitäkin huolimatta, että isännöin. Taloyhtiöiden auttaminen on Pohjoselle todellakin harrastus, sillä hän lahjoittaa kokouspalkkiot hyväntekeväisyyteen. – Monilla aloilla, esimerkiksi teollisuudessa, on sertifiointijärjestelmät, joiden avulla taataan tuotantoprosessien ja tuotteiden laadukkuus. 9 nin eettiset ohjeet tulivat voimaan viime vuoden alussa. Varakkaimmalla kymmenyksellä oma asunto kattaa noin kolmanneksen kokonaisuudesta ja varallisuus hajautuu sekä muuhun asuntovarallisuuteen, kuten sijoitusasuntoihin, kakkoskoteihin, mökkeihin että rahoitusvarallisuuteen. Hallituksen puheenjohtaja Tapani Pohjonen kehottaakin taloyhtiöitä olemaan purkamatta vanhoja öljytai kaasulämmitysjärjestelmiä, jos ne toimivat. Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan kaksi kolmesta varallisuutta omaavasta suomalaiskotitaloudesta omistaa oman asunnon. – Isännöintialan keskittyminen korostaa taloyhtiöiden valppauden merkitystä. On myös muistettava, että oma asunto on suomalaisten suurin varallisuuserä. Taloudellisestakaan näkökulmasta ei siis ole yhdentekevää, miten asuntoja isännöidään. Isännöinti ei voi poiketa muista ammateista, joissa vaaditaan kyseisen alan koulutusta. Keskiluokalla keskimäärin jopa 75 prosenttia varallisuudesta on kiinni omassa kodissa. Isännöintiin sertifiointi Tapani Pohjonen (69) jäi eläkkeelle yritysjohtajan tehtävistään muutama vuosi sitten, jonka jälkeen hän on pyydettäessä lähtenyt auttamaan vihtiläisiä taloyhtiöitä. Asunnon osuus kokonaisvaroista on peräti 50 prosenttia. Tällä hetkellä tilanne on valitettavasti sellainen, etteivät kaikki alan yritykset ole sitoutuneet niihin. Taloyhtiöissä pitää nykyistä paremmin tietää, millaista isännöintipalvelua halutaan ja taloyhtiön pitää olla tarkkana isännöintisopimusta tehdessään. Sertifiointiin pitäisi Tapani Pohjosen mukaan liittyä myös koulutus. Isännöintiin pitäisi Isännöintiliiton johdolla laatia sertifiointijärjestelmä. Sertifiointi antaisi taloyhtiöille turvaa, taloyhtiö voisi nykyistä paremmin luottaa isännöinnin laatuun, Pohjonen sanoo. – Teen näin, koska olen maksanut tähän mennessä veroja jo ihan riittävästi, hän virnistää. Pohjosen ajatuksissa on isännöintialan oma sertifiointijärjestelmä. – Isännöitsijöillä on oltava alan koulutus. Sen pohjana olisi isännöintiyrityksen sitoutuminen eettisiin ohjeisiin. Kaikkein ratkaisevinta on kuitenkin isännöitsijän osaaminen ja persoonallisuus. n Vihtiläinen taloyhtiö otti käyttöön vesiilmalämpöpumput ja aurinkovoimalan, vanha öljylämmitysjärjestelmä jäi varalle. Pohjonen huomauttaa isännöitsijöiden huolehtivan ihmisten kodeista
Laitokselle on myönnetty lainvoimainen ympäristölupa, ja hankkeen rakentaminen ajoittuu vuosille 2025–2027. Valmisteltu asemakaavaehdotus mahdollistaa toivotut muutokset ja tulevan toiminnan Meilahden kartanon alueella. Historiallisen Helsinki-Malmin lentokentän virallisia avajaisia vietettiin 15. Malmin entisen lentokentän terminaalisekä hangaarirakennukset ovat asemakaavalla suojeltuja. Meilahden kartanon alue säilyy pääosin yleisölle avoimena virkistysalueena. Tarkoitus on kehittää Meilahden kartanon aluetta yleisölle avoimena ja viihtyisänä kohtaamispaikkana. Tavoite on, että koko Meilahden kartanoalue kehittyy ja monipuolistuu aktiivisena virkistysja kulttuurialueena. Malmin lentokentän maamerkiksi valmistui 1938 Martti Välikankaan, Dag Englundin, Vera Rosendahlin ja Onni Ermalan suunnittelema päärakennus. Ravintolassa on valmiina vesipiste ja kylmiö. kerroksissa, ja niiden koot vaihtelevat 9 ja 90 neliömetrin välillä. Malminkentällä jatkuu alueen esirakentaminen. Laaja perusparannus ja loput julkisivukorjaukset tulevat tehtäviksi myöhemmin. Helsingin kaupungin ja Maailman kaunein sauna Oy:n välillä solmitaan samalla pitkäaikainen maanvuokrasopimus. Alueella on jatkossa mahdollista sekä yksityisten että kaikille avoimien tapahtumien järjestäminen. Vuokralaiset voivat ottaa korjattuja tiloja käyttöönsä joulukuusta lähtien. Myytävät rakennukset ovat kartanon päärakennus, tanssipaviljonki ja kaupungin entinen taidemuseo. Malminkentän päärakennuksen, terminaalin, remontti maksoi noin 5,4 miljoonaa euroa.. toukokuuta 1938. Maanvuokrasopimus koskee rakennuksista ja puistoalueesta muodostuvaa pihapiiriä. Työmaalta on kerrottu, että ulkoseinät pyritään maalaamaan loppuvuoden aikana, mikäli sää sallii. Tavoitteena on palauttaa julkisivu alkuperäisen ilmeen mukaiseksi – sokkeliin tuodaan takaisin graniittiverhous ja ulkopinta rapataan ja maalataan. Kilpailuehdotuksen suunnitelmia ja kaavaehdotusta on valmisteltu yhteistyössä alueen kehittäjän kanssa. Tiloja voivat vuokrata yritykset, yhdistykset ja yksityishenkilöt. Sijainti mahdollistaa hiilidioksidin toimituksen läheiseltä energiayhtiön voimalaitokselta, sekä kaukolämpöintegraation hukkalämmön hyötykäyttöä varten. Vuokralle tarjotaan toisessa kerroksessa sijaitsevaa ravintolaa, jossa on noin 70 asiakaspaikkaa. Ensimmäinen lento laskeutui Malmille jo joulukuussa 1936. Suunnitelmissa on toteuttaa alueelle muun muassa majoitustoimintaa, ravintola, näyttelyitä, kokoustiloja ja sauna. Muut vuokrattavat toimitilat sijaitsevat rakennuksen 1. Rakennukseen jää nyt tehtävien korjausten jälkeenkin kunnostettavaa. Rakennuksessa on kunnostettu ja uusittu muun muassa ikkunoita, putket, sähköt sekä toimistotilojen sisäpintoja. Kuva: Helsingin kaupunki Sweco suunnittelee Tampereelle uusiutuvan e-metaanin tuotantolaitoksen Sweco suunnittelee Ren-Gasin e-metaanin tuotantolaitoksen, joka rakennetaan Tarastenjärven voimalaitoksen välittömään läheisyyteen Tampereen koillispuolelle. Näiden korjausten aikataulu on avoin. Ravintolalle on varattu myös ulkoterassitilaa rakennuksen vierestä. ja 3. Tuotantolaitos tulee tuottamaan uusiutuvaa e-metaania, vetyä ja kaukolämpöä vuodesta 2027 alkaen. Meilahden kartanon alueelle kulttuuria, ravintola, saunamaailma ja majoitusta Helsingin kaupunki myy Meilahden kartanon alueen rakennukset Maailman kaunein sauna Oy:lle. Kaavaratkaisu perustuu kehittämisehdotukseen ”Meikun Olohuone”. Vuokralainen tuo itse mukanaan tarvitsemansa laitteet, koneet ja kalusteet. Maailman kaunein sauna Oy kunnostaa pitkään tyhjillään olleet suojellut rakennukset, ja ne avataan yleiseen käyttöön. 10 n ?Kiinteistöalan uutisia Tiloja vuokralle Malmin lentokentän entisestä päärakennuksesta Helsingin kaupunki vuokraa tiloja Malmin lentokentän entisestä päärakennuksesta. Valmistuessaan Tampereen tuotantolaitos tulee tuottamaan uusiutuvaa polttoainetta noin 600 raskaan ajoneuvon käyttöön, sekä merkittävän määrän uusiutuvaa kaukolämpöä tamperelaisille. Terminaalin sisäpihan puoleisen julkisivun ja pihan kunnostus on käynnissä. Myös ravintolan keittiö on täysin uudistettu
Tämän suurusluokan kierrätysprojekteja ei ole aiemmin toteutettu Suomessa. RALA-laatupalkinto tullaan jatkossa jakamaan vuosittain ja sen tavoitteena on edistää rakentamisen laatua, kulttuuria ja mainetta. Alue on Fenno. Palkinnon sai Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy. – Olemme purkaneet Hanhikivellä noin 30 000 neliön verran rakennuksia kesästä alkaen, jäljelläolevalle 60 000 neliölle yhtiö hakeekin uutta käyttöä. Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala on allekirjoittanut 100 miljoonan euron rahoitussopimuksen Euroopan investointipankin (EIP) kanssa Helsingin Töölössä sijaitsevan Laakson yhteissairaalan rakennushankkeelle. Tavoitteena on nostaa esiin esimerkillisiä tekoja ja toimintatapoja, jotka edistävät rakentamisen laatua, kulttuuria ja mainetta. – Asuinrakennuksia on 21 kappaletta, joissa on yhteensä 1008 huoneistoa. Laakson yhteissairaalahankkeelle myönnetty 100 miljoonan euron laina on ensimmäinen erä EIP:n hankkeelle hyväksymästä enintään 480 miljoonan euron rahoituksesta. Kierrätettäviä rakennuksia on jäljellä kaikkiaan 34 kappaletta, joissa on teollisuustilaa yhteensä 60 000 kerrosneliömetriä. Ensimmäisen palkinnon saajaksi valikoitui Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy, koska yritys panostaa esimerkillisesti henkilöstöön sekä ympäristöja vastuullisuusasioihin. Historian ensimmäinen RALA-laatupalkinto Insinööritoimisto Leo Maaskolalle Historian ensimmäinen RALAlaatupalkinnon sai Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy. Suomen suurin purkuja kierrätysprojekti alkoi Suomen kautta aikojen suurin purkuja kierrätysprojekti on käynnistynyt Hanhikiven eli Pyhäjoen ydinvoimalatyömaan alueella. Perustuksetkin ovat siirrettäviä. EIP:n kanssa allekirjoitetun rahoitussopimuksen lisäksi Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala on solminut Euroopan neuvoston kehityspankin (CEB) kanssa 150 miljoonan euron sopimuksen ja Kuntarahoituksen kanssa 50 miljoonan euron sopimuksen. Pyhäjoen ydinvoimalatyömaan HVM Infra oy:n kierrätysprojekti kattaa kaikkiaan kymmeniätuhansia neliöitä asuntoja ja halleja. Tavoitteena on edistää alueen uutta käyttöä purkamalla tällä hetkellä tarpeettomia, alunperinkin väliaikaiseksi suunniteltuja rakennuksia. Hankkeessa rakennetaan toimivat tilat psykiatristen ja somaattisten sairauksien hoitoon. Jäljellä olevat rakennukset kierrätetään 100-prosenttisesti. Kaikki asuinrakennukset ovat purettavissa ja siirrettävissä toiseen kohteeseen. Asuinrakennukset ovat moduulipohjaisia eli ne voidaan helposti purkaa, siirtää ja pystyttää uudelleen. Meillä on jo tiedossa ostajia, mutta etsimme käyttämättömille rakennuksille myös aivan uusia käyttötarkoituksia ja -kohteita eli kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä, sanoo HVM Infran purkutöistä vastaava projektipäällikkö Markku Nikupeteri. – RALA-laatupalkinnolla haluamme nostaa esiin yrityksiä, jotka omaa toimintaansa kehittämällä vievät koko rakennusalaa eteenpäin. Palkinnolla RALA haluaa suunnata katseen tekniseen suoritukseen ja ohjeistukseen nojaavan perinteisen laatuajattelun sijaan onnistumisiin ja suunnitelmalliseen kehittämiseen etenkin yrityskulttuurin, johtamisen ja vastuullisuuden alueilla. Laakson yhteissairaalahankkeen arvioidut kokonaisinvestointikustannukset ovat reilut miljardi euroa. Palkinnon yrityksen puolesta vastaanottanut Markus Hyttinen. Rakentamisen Laatu RALA ry aloitti uuden perinteen, RALA-laatupalkinnon jakamisen. voiman omistuksessa ja HVM Infra vastaa purettavien kohteiden markkinoinnista, myynnistä ja kierrätyksestä. Historian ensimmäinen RALA-laatupalkinto jaettiin lokakuun lopussa Helsingin Pörssitalolla järjestetyssä korjausrakentamisen verkostoitumistapahtuma Prefekt Dayssa. Tyhjilleen jääneet rakennukset on otettu käyttöön vuonna 2018 ja lämmöt ovat olleet päällä koko ajan, hän jatkaa. Laakson yhteissairaalan rakennushankkeessa uudistetaan koko Laakson sairaala-alue ja tehdään uudisrakennuksen myös Ohkolan alueelle Mäntsälään. 11 Laakson yhteissairaalalle 100 miljoonan rahoitussopimus Hanhikiven asuinrakennukset ovat moduulipohjaisia eli purettavissa ja siirrettävissä perustuksista lähtien. Palkintoraati arvosti etenkin yrityksen ihmislähtöistä johtamista sekä systemaattista ja pitkäjänteistä otetta toiminnan kehittämiseen, RALAn toimitusjohtaja Johanna Holmström kertoo
– Sementti ikään kuin huuhdellaan paalun läpi, jolloin se muodostaa maan ja paalun väliin sementtivaipan. Ylikäytäväsillan rakentamisessa huomioitiin myös varaus kahdelle lisäraiteelle. Asuntojen arvioidun myyntiarvon odotetaan olevan runsaat 200 miljoonaa euroa. YIT ja RSJ Investments omistavat kumpikin 50 prosenttia nyt perustetusta yhteisyrityksestä. Se jakaa paalulle tulevaa kuormaa maaperään. Kolmostuen kohdalla paaluttaminen oli vielä astetta huolellisempaa, sillä luonnonkivimuurin vahvistukseen oli käytetty maanauloja, jotka piti ottaa huomioon paalutuksessa, kertoo Haimila. Uusi asuinalue sijaitsee erinomaisella paikalla kukkulan laella, josta avautuu upea kaupunkinäkymä. Paaluina kohteessa käytettiin läpi-injektoitavia Titan-porapaaluja. Kakkostuen korkeus on lähes 10 metriä ja kolmostuen korkeus lähes 12 metriä. Jyrkän luiskan yläpäässä sijaitseva ensimmäinen tuki Pispalan valtatien puolella paalutettiin, koska se on sillan kiintopiste. Hanke toteutetaan seitsemässä eri vaiheessa, joista kolmelle on jo myönnetty rakennusluvat. YIT Brnon kaupunkiin Rakennusyhtiö YIT aajentaa toimintaansa TŠekissä ja perustaa yhteisyrityksen tŠekkiläisen sijoittajaryhmä RSJ Investmentsin kanssa. Osapuolet ovat sopineet, ettei kaupan arvoa julkisteta. Perustettava yhteisyritys ostaa kaupan yhteydessä tontin ja käynnistää ensimmäisen hankkeensa Brnossa. Kreate rakensi 70 metriä pitkän teräsrakenteisen sillan Tampere– Seinäjoki-radan yli suoraan asuinkorttelin hissija porrastorniin. Se on uusi maamerkki ikonisen Pispalan haulitornin tuntumassa. Kakkosja kolmosvälituet rakennettiin yhteen ristikoituina teräsrakenteisina pilareina, jotka sulautuvat ylikäytäväsillan kanssa kauniisti vieressä seisovaan ikoniseen Pispalan haulitorniin. Santalahden silta yhdistää kaksi kaupunginosaa Tampereella. – Kun lasketaan mukaan siltaputken korkeus profiilipeltikattoineen, on sillan korkeus kolmostuen kohdalla maasta katsottuna 16 metriä, Haimila laskee. Santalahden ylikäytäväsilta rakennettiin Suomen korkeimmalle soraharjulle Tampereen Pispalaan, missä maastonmuodot vaihtelevat ja korkeuserot ovat suuria. Sillan porrastornin puoleinen pääty on kiinni porrastornissa pellityksen ja kynnyslevyn avulla, eikä silta näin ollen tukeudu torniin. – Viimeisen siltalohkorakenteen ja hissikuilun väliin jäin 80 millimetrin rako. Mittavien teräsrakenteiden nostot tavanomaista ahtaamassa ja jyrkemmässä maastossa onnistuivat suunnitellusti. Näistä lähtökohdista Kreate alkoi rakentaa huhtikuussa 2024 ylikäytäväsiltaa, joka laskee Pispalan valtatieltä 70 metrin matkalla kolmisen metriä kerrostalokorttelin yhteyteen rakennettuun hissitorniin. Kolmas tuki puolestaan sijaitsi luonnonkivimuurin yläpuolella, joten paalutuksella varmistettiin se, että perustus ei rasita kivimuuria. Se oli tarkka asennettava, mutta rakenne mahdollistaa sillan pituussuuntaisen elämisen lämpötilavaihtelujen mukaan, kohteen työmaapäällikkö Mika Haimila kertoo. Santalahden ylikäytäväsilta Tampereella lyhentää matkaa Pispalan ja Santalahden asuinkorttelin välillä. Aivan Brnon keskustan vieressä sijaitseva hanke on aluehanke, johon rakennetaan noin 750 asuntoa. Ensimmäisen asuinkerrostalon rakennustyöt on tarkoitus käynnistää keväällä 2025 ja alueen viimeisen hankkeen valmistumisajankohdaksi tavoidellaan kesää 2031. Teräsrakenteista siltaa varten rakennettiin tukiseinää sekä kolme välitukea, joista reunimmaiset tuet paalutettiin ja keskimmäinen välituki rakennettiin maanvaraisesti. Sillan alkupäästä Pispalan valtatieltä Santalahden aukiolle on noin 30 metriä pudotusta. 12 n ?Kiinteistöalan uutisia Uusi Santalahden ylikäytäväsilta Tampereella tarjoaa kauan kaivatun yhteyden Santalahden asuinkorttelin ja Pispalan valtatien välille. Läheisyydestä löytyy terveydenhuollon palvelut, vehreitä puistoja sekä hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Lisäksi välissä kulkee kaksi sähköistettyä raidetta, radan huoltotie, Ratakatu ja kevyen liikenteen väylä Uranraitti. 400 000 asukkaan kasvava yliopistokaupunki Brno on TŠekin toiseksi suurin kaupunki ja se sijaitsee noin 200 kilometriä Prahasta kaakkoon, Prahan ja Bratislavan puolivälissä
Sähköurakoitsijapäivillä Helsingissä marraskuun puolivälissä. Heidän lisäkseen yrityksessä työskentelevät Kari Immonen, Karin poika Ari-Pekka, Reijon tytär Miia, Jounin poika Joonas ja Sami Pihlaja ainoana suvun ulkopuolisena osakkaana. Pari vuotta sitten yritys vastasi Lidlin Turengin jakelukeskuksen valaistusremontista ja kylmälaitteiden sähköistyksestä. Reijo Immosella, Miia Virkillä (os. Yrityksen nimi tulee Jouni ja Reijo Immosen nimistä. Sähköja teleurakoitsijat STUL ry valitsee Vuoden sähköurakoitsijan vuosittain jäsenyritystensä joukosta. Valitsijaraati arvostaa urakoitsijan vastuullista toimintatapaa, hyvää mainetta, liiketoiminnan kannattavuutta ja aktiivista osallistumista yhdistyksen toimintaan. 13 Pyydä lisätietoja: Puh: 040 635 2307 tai info@kuparisolutions.fi www.kuparisolutions.fi AVUX on kiinteistönhuollon, isännöinnin ja siivouksen toiminnanohjausjärjestelmä, jolla ohjataan ja hallitaan asiakaskohteissa tapahtuvaa työskentelyä tehtävien töiden alkuvaiheesta niiden laskutukseen saakka. Laadun varmistamiseksi yrityksellä on käytössä esimerkiksi STUL kohdelaatu -laatujärjestelmä. palkinnon saanut Sähkö-Jore oy työllistää seitsemän henkilöä ja teki vuonna 2023 yli 2,6 miljoonan euron liikevaihdon. Sähkö-Joren toimitusjohtajana toimii vuonna 1981 syntynyt Ari-Pekka Immonen, joka siirtyy Jouni Immosen tilalle 1.1.2025 alkaen sukupolvenvaihdoksen myötä. Kuva: Mikko Arvinen Vuoden sähköurakoitsija on Sähkö-Jore. Yritys on saanut useita muitakin tunnustuksia, kuten esimerkiksi useita Kauppalehden Menestyjä-palkintoja ja Hämeen yrittäjät ry:n paikallisyhdistyksen Janakkalan yrittäjät ry:n tunnustuksia. KVR-urakoiden saamisessa hyvä maine ja laadukas työ ovat ehdottomia edellytyksiä. Vuoden sähköurakoitsija toimii esikuvana koko alalle. Yrityksen luottoluokitus on ollut yli kymmenen vuotta AAA. – Me toitotamme aina kaikille aliurakoitsijoillemmekin, että työt pitää tehdä kerrasta hyvin, ja niin, että kaikki voivat olla ylpeitä omasta työstään, Jouni Immonen sanoo. Immonen) sekä Jouni, Kari, Ari-Pekka ja Joonas Immosella on kaikilla sähköalan koulutus. Sähkö-Jore on erikoistunut uudisrakentamisen kokonaisvastuurakentamiseen. Yrityksellä on meneillään kahden suuren koulurakennuksen sähköistys, minkä lisäksi töitä tehdään myös esimerkiksi Koneen ja Konecranesin Hyvinkään ja Hämeenlinnan tuotantolaitoksilla sekä koulutuspalveluita tarjoavalle Kiipula-säätiölle
Lisäksi Hybridivoimalaitos hyödyntää korkealla hyötysuhteella aurinkoenergiaa. – Edes optimaalinen ilmastoystävällisyys ei ole tarpeeksi. Voimalaitoksen vihki käyttöön marraskuun puolivälissä tiedeja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.). Meillä on biokaasuautoja, meillä on sähköautoja ja polttomoottoriautoissa käytetään Nesteen My Diesel -polttoainetta, joka on fossiiliton, kertoo perheyrityksen hallituksen jäsen Juha Niemi. Niemi Palvelut hankki hybridivoimalaitoksen pienentääkseen kiinteistönsä energiakustannuksia, Helsingissä on tunnetusti kaukolämpö varsin kallista, sekä vähentääkseen lämmityksen hiilidioksidipäästöjä. Teksti ja kuvat: Eero Wihuri M uuttoja logistiikka-alan palveluyritys Niemi Palvelut Oy:n pihamaalla Helsingin Konalassa on 45-jalkainen, punainen merikontti. Hybridivoimalaitos teki ominaisuuksillaan vaikutuksen. Näiden ohella voidaan hyödyntää kaikkia lämmön takaisinkeräysmahdollisuuksia, mitä kiinteistöstä löytyy. 14 voimalaitokseen kuuluu vesi-ilmalämpöpumppuja, tukena on myös sähkökattila. – Meillä on ollut vuodesta 2019 lähtien kaikki ajokalusto fossiilitonta. Hybridivoimalaitos käyttää aurinkoenergiaa lähes 90 prosentin hyötysuhteella. Jotta päästään aitoon kestävyyteen ja vastuullisuuteen, täytyy olla myös taloudellisesti Hybridivoimalaitos koostuu merikonttiin sijoitetusta laitteistosta ja katolle asennetuista aurinkopaneeleista sekä -keräimistä Hybridivoimalaitos korvasi kaukolämmön Helsingissä Niemi Palveluiden pääkonttorin ja ison varaston lämmön lähteenä. Hybridivoimalaitoksen on toimintaperiaatteen ja -logiikan on kehittänyt suomalainen Thermal Storage Finland. Hybridivoimalaitos hyödyntää Niemi Palveluiden ison, yli 12 000 neliön kokoisen kiinteistön katolle asennettua Pohjoismaiden suurinta vesikiertoista hybridiaurinkovoimalakenttää, jossa on aurinkopaneelit ja -keräimet. Sen sisällä on paljon huipputekniikkaa, kyseessä on hybridivoimalaitos, josta toivotaan uutta vientivalttia Suomelle
– Samalla, kun säästämme energialaskussa, pystymme maksamaan palvelua pois, toteaa Peltola. Taloudellisesti investointimme hybridilämpövoimalaan on palvelusopimuksen ansiosta euroa ja ratkaisu on meille heti kassavirtapositiivinen verrattuna kaukolämpöön. – Päivästä yksi alkaa syntyä merkittävää puhdasta säästöä, kirjaimellisesti. Halusimme parhaan yhdistelmän ilmastoystävällisyyttä ja kustannustehokkuutta, Niemi Palveluiden toimitusjohtaja Kalle Peltola sanoo. Hybridivoimalaitoksen ansiosta pääkonttorin lämmityksen hiilidioksidipäästöt putoavat kertaheitolla nollaan. Hybridilämpövoimalan käyttöönoton helppous yrityksen omien perustoimintojen kannalta oli yksi avainasia. Hän laskee takaisinmaksuajaksi neljästä kuuteen vuotta. Thermal Storage Finland Oy:n (TSF) Niemi Palvelut Oy:lle toimittama hybridiaurinkokeräinkenttä on Pohjoismaiden suurin.. 15 mahdollisimman kilpailukykyinen. Niemi Palvelut teki palvelumallisopimuksen TSF:n kanssa. Jokainen voi päätellä, että näin valtava kaivuuja porausoperaatio olisi ollut merkittävä haitta päivittäiselle perusliiketoiminnallemme, taustoittaa Niemen toimitusjohtaja Peltola. Tiedeja kulttuuriministeri Sari Multala vihki Niemi Palvelut Oy:lle käyttöön Thermal Storage Finland Oy:n ainutlaatuisen hybridilämpövoimalan Helsingin Konalassa. Myös taloudellisesti voimalaitos tuottaa heti hyvää Niemi Palveluille. Eli Niemi Palvelut ei itse investoi voimalaitokseen, vaan maksaa käytön mukaan. Voimalan nopeat asennustyöt eivät ole häirinneet jatkuvaa kuormaja pakettiautoliikennettä ja Pohjoismaiden suurin hybridiaurinkokeräinkenttä on sijoitettu kiinteistön katolle, jossa se ei aiheuta minkäänlaista häiriötä. – Kun tutkimme vaihtoehtona maalämpöä, kävi ilmi, että maalämmön edellyttämiä geokaivoja tarvittaisiin tontillemme peräti 15-20 kilometriä. Kuvassa vasemmalla Niemen toimitusjohtaja Kalle Peltola ja oikealla TSF:n toimitusjohtaja Janne Ritakoski. Lämmityskustannukset putosivat yhteen kolmasosaan aiemmasta, Juha Niemi painottaa
16 Poikkeuksellinen hyötysuhde Hybridivoimalaitoksessa on poikkeuksellista se, että talteen otetaan sähkön lisäksi myös auringon tuottama lämpö, jolloin hybridiaurinkokeräimien hyötysuhde nousee lähes 90 prosenttiin. Tiedeja kulttuuriministeri Sari Multala tutustui hybridivoimalaitokseen Thermal Storage Finland Oy:n toimitusjohtaja Janne Ritakosken opastuksella. Niemi Palveluiden hybridivoimalaitoksen tekniikka on asennettu 45-jalkaisen merikontin sisälle. Hybridivoimalaitosidean takana olivatkin pohdinnat siitä, miten aurinkoenergiaa voidaan paremmin valjastaa lämmitykseen Pohjoismaiden – Taloudellisesti investointimme hybridilämpövoimalaan on palvelusopimuksen ansiosta euroa ja ratkaisu on meille heti kassavirtapositiivinen verrattuna kaukolämpöön, kertoo Juha Niemi Niemi Palvelut Oy:stä. – Aurinkoenergian tarjoamia mahdollisuuksia on Suomessa aliarvioitu. Vaikka meillä on osan aikaa vuodesta pimeää, aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää laajasti, kertoo Thermal Storage Finland Oy:n (TSF) toimitusjohtaja Janne Ritakoski. Ministeri Multala näkee hybridivoimalaitoksessa olevan Suomelle arvokasta vientipotentiaalia.
– Tiedämme auringon lämmön ja sähkön tuotantopotentiaalin, jota on hyödynnetty toistaiseksi Suomessa vähän. Luontevin käyttäjäkunta on teollisuuden ja logistiikka-alan yritysten kiinteistötjoiden energiankulutus on suurta, mutta mahdollisia ovat myös asuintalot. Tähän myös viittasi puheessaan tiedeja kulttuuriministeri Sari Multala. Hajautettuina hybridivoimalat olisivat myös keskitettyä järjestelmää turvallisempi tapa tuottaa energiaa, hän pohtii. 17 olosuhteissa. Tiedeja kulttuuriministeri Multala arvioi hybridilämpövoimalan hyötyjä kansallisesta näkökulmasta. Tämä hybridilämpövoimala on erinomainen osoitus suomalaisesta innovaatiokyvystä, jolla on käytäntöön viedyllä poikkitieteellisellä osaamisella yhdistelty parhaat teknologiat globaalisti uraauurtavalla tavalla. Hybridivoimalaitoksen ”juju” on siinä, että eri lämmönlähteet on saatu yhdistettyä saumattomasti. Thermal Storage Finland Oy:n toimitusjohtaja Janne Ritakoski pitää hybridilämpövoimalan tulevaisuutta erittäin lupaavana sekä kotimaassa että viennin kannalta. TSF:llä on hybridivoimalaitoksesta tilaus Saksaan ja voimalan tuotanto skaalautuu nopeasti satoihin yksiköihin. Hybridivoimalaitoksella arvioidaan olevan merkittävää vientipotentiaalia. – Koko maailma kilpailee tieteen ja innovoinnin saralla ilmastoystävällisten ja kustannustehokkaiden energiaratkaisujen löytämiseksi. Hybridivoimalaitos sopii kaikille kiinteistöille, joiden pihaan mahtuu merikontti. Hybridivoimalaitosta voidaan hyödyntää monenlaisissa kohteissa. – Olemme jopa yllättyneet siitä, kuinka paljon lämpöenergiaa auringosta saadaan, sanoo Thermal Storage Finland Oy:n CTO Panu Valkeinen. Hybridilämpövoimalat saisi sielläkin nopeasti käyttöön ja tuottamaan etenkin kipeästi kaivattua lämpöä tehokkaasti. – Päivästä yksi alkaa syntyä merkittävää puhdasta säästöä, kirjaimellisesti.. – Itse arvioin, että TSF:n voimalalle voisi olla suurta tarvetta ja kysyntää muun muassa Ukrainassa, jossa Venäjä on järkyttävällä tavalla tuhonnut energiantuotannon ja energiaverkot. Niemi Palveluiden toimitusjohtaja Kalle Peltola näkee hybridivoimalassa myös mahdollisuuden auttaa Ukrainaa selviämään Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamista tuhoista. n – Olemme jopa yllättyneet siitä, kuinka paljon lämpöenergiaa auringosta saadaan, sanoo Thermal Storage Finland Oy:n CTO Panu Valkeinen. – Se, että ilmastovastuullisuuden huippua edustava Niemi valitsi juuri meidän voimalamme, on paras mahdollinen referenssi. Suomi tarvitsee vahvasta osaamisestamme kumpuavia uusia vientivaltteja, ministeri arvioi. Uskomme, että kiinteistöala herää nopeasti! Suomen kokonaisenergian käytöstä jopa 28 prosenttia kuluu kiinteistöjen lämmitykseen. Tämä ensimmäinen tuotannollisen mittakaavan hybridivoimala on siis merkittävä ja lupaava askel sekä nopeisiin ilmastohyötyihin että vientiin, summaa ministeri. Auringon hyödyntäminen sähköksi on aika helppoa, mutta lämmön hyödyntäminen suoraan auringosta ei ole niin yksinkertaista, Ritokoski selvittää. – Hybridivoimala tuo Suomelle arvokasta vientipotentiaalia Keski-Eurooppaan ja kaikkialle, missä hajautettu, vaivattomasti käyttöönotettava ilmastoystävällinen ja edullinen energia on tarpeen – eli periaatteessa ympäri maailmaa. TSF:llä on ollut Hangossa yli vuoden ajan käytössä pilottivoimala, jossa on kehitetty menetelmiä auringon hyödyntämiseksi sähkön sekä lämmön tuotannossa. Uusi vientivaltti
– Pienissä taloyhtiöissä tämä summa riittää usein vain hyvin pieniin yllättäviin korjauksiin tai vaikka lumisen talven ylimääräisiin hoitokuluihin ja nopeasti joudutaan turvautumaan ylimääräisten vastikkeiden keräämiseen, hän jatkaa. Yritetään säästää tekemällä vain akuutit korjaukset tai korjaamalla vanhaa vielä silloinkin, kun käyttöikä on jo tullut tiensä päähän, toteaa isännöitsijä Pia Rauvanto. Taloyhtiön taloutta on järkevää hoitaa ennakoivasti ja pitkäjänteisesti. – Osa taloyhtiöistä on omaksunut ajatuksen, että kerätään tarvittaessa ylimääräisiä yhtiövastikkeita puskurin kartuttamisen sijaan. Varsinkin pienissä taloyhtiöissä tuudittaudutaan liian usein siihen ajatukseen, että taloyhtiöllä on hyvä tilanne, kun sillä on kahden kuukauden vastikkeita vastaava summa puskurina, vaikka asia on ihan päinvastoin, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. – Jos taloyhtiöllä ei ole riittävää taloudellista puskuria, remontteja ei voida aloittaa ennen ylimääräistä yhtiökokousta, jossa päätetään rahoituksen keräämisestä. Pankin silmissä taas säännöllinen ylimääräisten yhtiövastikkeiden kerääminen näyttäytyy huonona taloudenhoitona ja saattaa vaikuttaa taloyhtiölainan myöntämiseen. n Taloyhtiöillä liian vähän talouspuskureita L iian monessa taloyhtiössä halutaan pitää vastike mahdollisemman matalana eikä yhtiövastiketta nosteta tarpeeksi edes vastaamaan kulujen yleistä vuosittaista nousua. Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin mukaan taloyhtiöiden puskureita kerätään vähemmän kuin edellisvuonna, mikä on huolestuttava suunta. Tämä voi entisestään pahentaa tilannetta. Joissakin tapauksissa tilintarkastajat ovat suositelleet puskuriksi jopa kuuden kuukauden vastikkeita vastaavaa summaa, lisää Rauvanto. – Valitettavasti on niin, että usein osakkaat sulkevat silmänsä korjaustarpeilta. – Pääomapuoli saadaan kuntoon, kun kilpailutetaan lainat ja vaihdetaan lyhennysväli kuukausittaiseksi. Järkevä puskuri riippuu taloyhtiön kunnosta ja koosta. Kun taloyhtiöllä ei ole puskuria riittävästi, mutta korjaustoimiin on ryhdyttävä, kerätään monessa taloyhtiössä ylimääräisiä yhtiövastikkeita. Monella taloyhtiöllä on lainaa, johon korkojen nousu vaikuttaa. Parempi tapa on hoitaa taloyhtiön taloutta ennakoivasti ja pitkäjänteisesti, toteaa Koro-Kanerva. Taloyhtiön kuluista voi olla vaikea järkevästi säästää, mutta esimerkiksi kilpailuttaminen voi olla hyvä keino. Yleinen tapa on maksaa taloyhtiön lainanlyhennys puolivuosittain. Kuvituskuva: Pexels. Tämä saattaa olla jäänne siitä, jolloin näitä laskettiin manuaalisesti ja ne teettivät paljon työtä. 18 Ongelmana korjausvelka Isännöintiliiton syksyllä tekemän Talousbarometrin mukaan korjausvelka on todellinen ongelma taloyhtiöissä. – Myös osa tilintarkastajista on alkanut kiinnittää huomiota siihen, ettei taloyhtiön tilillä ole riittävää puskuria tai että yhtiövastike ei vastaa taloyhtiön kuntoon ja tuleviin korjaustarpeisiin liittyviä kustannuksia. – Yleisesti voidaan sanoa, että taloyhtiöllä pitäisi olla puskuria 3–5 kuukauden yhtiövastikkeita vastaava summa. Nykyään, kun ohjelmat ovat hyviä ja automatisoitu, taloyhtiölainat kannattaisi kilpailuttaa ja lyhentää velkaa kuukausittain, tässä saa parhaimmillaan merkittävää säästöä, vinkkaa Rauvanto. Tämä vie aikaa ja voi pahentaa tilannetta entisestään, Rauvanto toteaa. Monelle osakkaalle ylimääräiset vastikkeet voivat kuitenkin tulla yllätyksenä ja osakkaan oma talous voi joutua tästä ahtaalle tai pahimmassa tapauksessa ne jäävät maksamatta, jos rahaa ei ole. Tämä on kuitenkin hätäratkaisu, jota ei pitäisi käyttää säännöllisesti. Jos taloyhtiön taloudellinen tilanne on vaikea eikä puskuria ole kerrytetty, hidastaa se merkittävästi remontteihin ja korjauksiin lähtemistä
3 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE A irsepex tunnetaan myös nimellä hapeton huuhtelu. Termotohtori Oy: Airsepex – Hapeton huuhtelu poistaa talojen verkostoista ilmat ja puhdistaa Hapetonta täyttöä ja huuhtelua Termotohtori Oy tekee myös IV-, lattialämmityssekä glykoliverkostoille. Mutta tuhansia verkostoja on jo yli 15 vuoden aikana täytetty eri puolilla Suomea. Näin aikaa ja rahaa säästyy. Myöskään ilmanpoistolaitteita ei tarvitse asentaa. Muun kaasun poisto vähentää ilmaamistarvetta pitkälläkin tähtäimellä. Huuhtelulle tulee viiden vuoden ilmattomuustakuu. Näin aikaa ja rahaa säästyy. Kun verkosto täytetään tällä menetelmällä, saadaan se heti käyttöön eikä asukkaita häiritä, koska pattereita ei tarvitse käydä ilmaamassa. Idea hapettomasta täytöstä alkoi itää jo pari vuosikymmentä sitten, koska ilman poistaminen jälkikäteen oli vaikeaa ja koska happi ruostuttaa. Lämmitysverkosto kestää paremmin ja asukkaat ovat tyytyväisiä, kun ilmaongelmat eivät vaivaa. Lämmitysverkosto kestää paremmin ja asukkaat ovat tyytyväisiä, kun ilmaongelmat eivät vaivaa. Termotohtori Oy on pääkaupunkiseudulla toimiva LVI-alan konsultointija suunnittelupalveluja tuottava teknologiayritys, joka Airsepex®-palveluiden lisäksi tekee mm. Idea hapettomasta täytöstä alkoi itää jo pari vuosikymmentä sitten, koska ilman poistaminen jälkikäteen oli vaikeaa ja koska happi ruostuttaa. Huuhtelulle tulee viiden vuoden ilmattomuustakuu. Airsepexlaitteilla patteriverkostojen huuhtelua ja täyttöä on tehty niin Helsingin keskustan arvokiinteistöihin kuin myös liikerakennuksiin, teollisuuslaitoksiin sekä kaikenlaisiin asuinkiinteistöihin pienistä rivitaloista vaikkapa Kalasataman korkeisiin kerrostaloihin. Termotohtori Oy: Airsepex – Hapeton huuhtelu poistaa talojen verkostoista ilmat ja puhdistaa Hapetonta täyttöä ja huuhtelua Termotohtori Oy tekee myös IV-, lattialämmityssekä glykoliverkostoille. Idea hapettomasta täytöstä alkoi itää jo pari vuosikymmentä sitten, koska ilman poistaminen jälkikäteen oli vaikeaa ja koska happi ruostuttaa. Innovaation matka ideasta valmiiksi tuotteeksi vaatii vuosien työn. Airsepexlaitteilla patteriverkostojen huuhtelua ja täyttöä on tehty niin Helsingin keskustan arvokiinteistöihin kuin myös liikerakennuksiin, teollisuuslaitoksiin sekä kaikenlaisiin asuinkiinteistöihin pienistä rivitaloista vaikkapa Kalasataman korkeisiin kerrostaloihin. Menetelmien pohjana on yrityksen perustajan pitkäaikainen tuotekehitystyö (väitöskirja 2010), johon kuuluu myös paine-eromenetelmä. Kun verkosto täytetään tällä menetelmällä, saadaan se heti käyttöön eikä asukkaita häiritä, koska pattereita ei tarvitse käydä ilmaamassa. Pattereita ei tarvitse lainkaan ilmata Hapen poistaminen jo ennen täyttöprosessia vähentää korroosiota. Pattereita ei tarvitse lainkaan ilmata Hapen poistaminen jo ennen täyttöprosessia vähentää korroosiota. Myöskään ilmanpoistolaitteita ei tarvitse asentaa. Termotohtori Oy on pääkaupunkiseudulla toimiva LVI-alan konsultointija suunnittelupalveluja tuottava teknologiayritys, joka Airsepex®-palveluiden lisäksi tekee mm. Muun kaasun poisto vähentää ilmaamistarvetta pitkälläkin tähtäimellä. Lue lisää: termotohtori.fi MAINOSLIITE 3 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE A irsepex tunnetaan myös nimellä hapeton huuhtelu. Innovaation matka ideasta valmiiksi tuotteeksi vaatii vuosien työn. Myöskään ilmanpoistolaitteita ei tarvitse asentaa. Menetelmien pohjana on yrityksen perustajan pitkäaikainen tuotekehitystyö (väitöskirja 2010), johon kuuluu myös paine-eromenetelmä. Näin aikaa ja rahaa säästyy. Menetelmien pohjana on yrityksen perustajan pitkäaikainen tuotekehitystyö (väitöskirja 2010), johon kuuluu myös paine-eromenetelmä. patteriverkostojen perussäädön suunnittelua Jaconi-ohjelmistolla, kuten myös yhteistyöyritykset Turussa ja Tampereella. Mutta tuhansia verkostoja on jo yli 15 vuoden aikana täytetty eri puolilla Suomea. Innovaation matka ideasta valmiiksi tuotteeksi vaatii vuosien työn. Verkoston tiiviys varmistetaan etukäteen paineilmalla ja alipaineella, jotta vuodot löytyisivät jo ennen täyttöä. Lämmitysverkosto kestää paremmin ja asukkaat ovat tyytyväisiä, kun ilmaongelmat eivät vaivaa. Verkoston tiiviys varmistetaan etukäteen paineilmalla ja alipaineella, jotta vuodot löytyisivät jo ennen täyttöä. Kun verkosto täytetään tällä menetelmällä, saadaan se heti käyttöön eikä asukkaita häiritä, koska pattereita ei tarvitse käydä ilmaamassa. Airsepexlaitteilla patteriverkostojen huuhtelua ja täyttöä on tehty niin Helsingin keskustan arvokiinteistöihin kuin myös liikerakennuksiin, teollisuuslaitoksiin sekä kaikenlaisiin asuinkiinteistöihin pienistä rivitaloista vaikkapa Kalasataman korkeisiin kerrostaloihin. Lue lisää: termotohtori.fi MAINOSLIITE 3 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE A irsepex tunnetaan myös nimellä hapeton huuhtelu. Verkoston tiiviys varmistetaan etukäteen paineilmalla ja alipaineella, jotta vuodot löytyisivät jo ennen täyttöä. Huuhtelulle tulee viiden vuoden ilmattomuustakuu. Termotohtori Oy on pääkaupunkiseudulla toimiva LVI-alan konsultointija suunnittelupalveluja tuottava teknologiayritys, joka Airsepex®-palveluiden lisäksi tekee mm. Muun kaasun poisto vähentää ilmaamistarvetta pitkälläkin tähtäimellä. patteriverkostojen perussäädön suunnittelua Jaconi-ohjelmistolla, kuten myös yhteistyöyritykset Turussa ja Tampereella. patteriverkostojen perussäädön suunnittelua Jaconi-ohjelmistolla, kuten myös yhteistyöyritykset Turussa ja Tampereella. Pattereita ei tarvitse lainkaan ilmata Hapen poistaminen jo ennen täyttöprosessia vähentää korroosiota. Mutta tuhansia verkostoja on jo yli 15 vuoden aikana täytetty eri puolilla Suomea. Lue lisää: termotohtori.fi MAINOSLIITE ILMOITUS ILMOITUS. Termotohtori Oy: Airsepex – Hapeton huuhtelu poistaa talojen verkostoista ilmat ja puhdistaa Hapetonta täyttöä ja huuhtelua Termotohtori Oy tekee myös IV-, lattialämmityssekä glykoliverkostoille
Lämpöpumpulla myös ladataan maalämpökaivoja. 20 ja edistää uusiutuvan energian käyttöä Hekalla. Näissä asunnoissa asuu yhteensä noin 100 000 asukasta. Helsingin kaupungin asunnot Oy (Heka) on Helsingin kaupungin kokonaan omistama yhtiö, se on Suomen suurin vuokranantaja. Teksti: Eero Wihuri M iten voidaan vähentää energiakustannuksia, ja samalla lämmittää kiinteistöjä ympäristöja ilmastoystävällisemmin. EU-rahoitteisessa Helena-hankkeessa etsittiin kustannustehokkaimpia tapoja parantaa rakennusten energiatehokkuutta Helsingin Sompasaareen viime vuonna valmistuneessa talossa auringon säteilylämpö otetaan talteen asuntojen ja porrashuoneen viilennysprosessissa ja hyödynnetään lämpöpumpun avulla kiinteistössä. Kuva: Heka Helsingin Myllypurossa 60-vuotias kolmen kerrostalon kokonaisuus remontoitiin A-energialuokkaan. Vuositasolla maalämpökaivoihin ladataan yhtä paljon lämpöä kuin sieltä otetaan. Heka sai EU:lta vuonna 2020 ensimmäisenä suomalaisena toimijana toimijana asuinrakennusten energiatehokkuuden optimointiin Euroopan komission myöntämän rahoituksen. Aurinkosähköä tuotetaan katolle ja julkisivuun asennetuilla 81 aurinkosähköpaneelilla sekä rappukäytävän aurinkosähkölaseilla. Hekalla on reilut 560 vuokratalokohdetta ja noin 54 000 ara -vuokra-asuntoa. Vielä pieni osa Hekan taloista hyödyntää maalämpöä. Rahoitusta myönnettiin 1,8 miljoonaa euroa. Hekan talot pääosin lämmitetään kaukolämmöllä, Heka käyttää noin seitsemän prosenttia Helsingin energiayhtiö Helenin tuottamasta kaukolämmöstä. Tämän rahoituksen avulla Heka vivutti yhteensä noin 86 Kustannustehokkaita energiaremontteja Suomen suurin vuokranantaja Heka etsi EU-rahoitteisessa Helenahankkeessa neljän vuoden ajan kustannustehokkaimpia tapoja vähentää talojensa energiankulutusta peruskorjausten yhteydessä
Vertailun vuoksi selvityksiä tehtiin myös NollaE:n laskentamallilla. Se vastaa arviolta yli 3 500 kerrostalokaksion vuotuista sähkönkulutusta. M Moonniittaavvooiitteeooppttiim mooiinnnniinn ssuuoossiittuukksseett • Poistoilmalämpöpumppu 100 kW kaukolämmön rinnalle • Aurinkopaneelit 700 m 2 TTuullookksseennaa • Ostoenergian kulutus vähenee 38 % • Hiilidioksidipäästöt vähenevät 28 % • Käyttökustannukset pienenevät 20 % R Raajjooiitttteeeett • Aurinkopaneelien osalta ei tarkasteltu myyntiä 28.8.2024 16 miljoonaa euroa energiatehokkuuden peruskorjauksiin vuosina 2020-2024. Monitavoiteoptimointi on työkalu, joka mahdollistaa keskenään ristiriitaisten tavoitteiden tehokkaan vertailun. Hankkeen aikana myös hinnat muuttuivat nopeasti ja huomattiin, että herkkyystarkastelut ovat tärkeä osa optimointeja. Lisäksi hankkeessa kokeiltiin uusia innovaatioita, kuten sähkön varastointia, sekä tutkittiin energia palveluna -mallin Hekalle tiukentuvassa taloustilanteessa. Optimoinnissa vertaillaan tilannetta nykytilaan tai haluttuun referenssitilanteeseen. Hinnat vaihtelivat raporteittain, koska raportteja tehtiin eri vuosina. Monitavoiteoptimoinnissa vertaillaan jopa miljoonia kohteeseen soveltuvia ratkaisuja samanaikaisesti, kun halutaan ymmärtää asioita kokonaisuuksina ja eri muuttujien vaikutusta toisiinsa. Kuva: Heka. Optimoitavat tekijät olivat elinkaarikustannus ja investointikustannus. Heka saavutti 8,9 gigawattitunnin vuotuiset energiansäästöt. Hekalle optimointeja tehneet yritykset olivat Granlund, Sweco ja A-insinöörit. Helsingin Pihlajistossa poistoilmapumppujen ja aurinkovoiman tuominen kaukolämmön rinnalle toi suuret hyödyt. Talot 1 ja 2 korkeita 1970-luvun kerrostaloja. 21 Esimerkki monitavoiteoptimoinnista: Salpausseläntie 12, talot 1 ja 2 Suuri kohde, jossa 12 taloa ja lähes 400 asuntoa. – Taustalla on halu pitää Hekan vuokrataso mahdollisimman maltillisena. Vertailussa voidaan huomioida myös toimenpiteet, jotka tehdään joka tapauksessa peruskorjauksessa. Ratkaisuyhdistelmien joukosta valitaan elinkaarikustannuksiltaan ja energiatehokkuudeltaan paras kokonaisratkaisu kullekin korjattavalle rakennukselle. Tällä hetkellä yli puolet Helsingin hiilidioksidipäästöistä aiheutuu rakennusten lämmittämisestä. Optimoinneissa käytettiin elinkaarikustannuksien laskenta-aikana 25 vuotta. Kaupungin omalle rakennuskannalle on asetettu hyvin tiukat ja sitovat energiatehokkuusvaatimukset sekä uudisettä korjausrakentamisessa. Optimointialgoritmi tekee tuhansien vaihtoehtojen nopean vertailun mahdolliseksi. Molempien osalta oletettiin, että hinta nousee kaksi prosenttia vuodessa. Lisäksi toimenpiteille laskettiin hiilijalanjälki. Helsingin tavoitteena on rakennuskannan energiankäytön hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Laskentakorkona käytettiin neljää prosenttia. Optimointien lähtöoletuksissa pyrittiin käyttämään Hekan todellisia sähkön ja kaukolämmön kustannuksia. Osassa optimoinneista huomioitiin hankkeen 40 prosentin energiansäästötavoite, ja vain tämän tavoitteen ylittävät toimenpideyhdistelmät otettiin huomioon. Hankkeen tavoitteena on vähentää Hekan laajojen peruskorjauskohteiden energiankulutusta noin 40 prosenttia kohteelle teetettävän monitavoiteoptimoinnin avulla. Monitavoiteoptimoinnilla pyritään vastaamaan kysymykseen: Mikä ratkaisu on optimaalisin, kun otetaan huomioon tavoitteet. Rakennusten energiankulutus muodostuu lukuisten muuttujien yhteisvaikutuksena, eikä tavanomaisella muutamien vaihtoehtojen tarkastelulla välttämättä löydetä parhaita ja kustannustehokkaimpia ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseen. Siksi haluamme vähentää energiankulutusta ja sitä kautta energiaan käytettävää rahaa. Monitavoiteoptimointi työkaluna Keskeisenä työvälineenä käytettiin monitavoiteoptimointeja, joilla selvitettiin elinkaarikustannuksiltaan kannattavimmat toimenpiteet yli 50 kohteeseen. Parhaan yhdistelmän löytäminen lukuisten vaihtoehtojen joukosta on työlästä tai jopa mahdotonta tavanomaisilla menetelmillä. Energiankulutuksen vähentäminen on myös ilmastoja ympäristöteko, sanoo Hekan energiapäällikkö Jenni Korsrå. Helena-hankkeessa tavoitteena oli elinkaarikustannusten optimointi
Joka kohteessa sama logiikka ei kuitenkaan päde, vaan tarkastelu ja tavoitteiden miettiminen pitää tehdä aina kohdekohtaisesti. Tämä on 65 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023 yhteensä. Myllypuron esimerkki Yksi energiaremontin kohteista on vuonna 1964 Helsingin Myllypuroon valmistunut kolmen asuinkerrostalon ja yhden liikerakennuksen kokonaisuus. Heka-kohteiden katoilla on yhteensä noin 70 aurinkovoimalaa eli aurinkovoimala löytyy jo yli kymmenestä prosentissa Hekan kohteista. Myös yleisten tilojen valaistus uusittiin energiatehokkaaksi, Korsrå selventää tehtyjä toimia. Maalämmön ansiosta pystyttiin hyvin pienillä investointikustannuksilla toteuttamaan käyttökustannuksiltaan lähes ilmainen tuloilman viilennys, johon käytetään maalämpökaivoista saatavaa energiaa. Sen merkitys tulee kuitenkin kasvamaan. Jos hiilivoimalassa tuotettaisiin sähköä saman verran kuin Hekan aurinkosähkön tuotanto on ollut vuonna 2024, tarvittaisiin 215 tonnia hiiltä. Maalämpöä ehdotettiin lähes 60 prosenttiin kohteista ja erilaisia lämpöpumppuja yli 80 prosenttiin. Tällä pyritään varautumaan ilmaston lämpenemisen aiheuttamaan sisälämpötilojen nousuun, jotka nykytiedon mukaan voivat kesäisin nousta 1–2 astetta nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Vuonna 2024 aurinkovoimaloita on asennettu viiteen kohteeseen. Hekan kiinteistönkannan sähkönja etenkin lämmönkulutus on niin suuri, että aurinkosähkön merkitys on vielä pieni. – Oli iloinen yllätys, että rakennus, joka on peräisin 1960-luvulta, saavutti A-energialuokan, johon kaikki uudisrakennuksetkaan eivät pääse, Jenni Korsrå Hekasta. A-energialuokkaan päästiin muun muassa parantamalla rakenteiden energiatehokkuutta lisäeristämällä yläpohja ja ulkoseinät korjausten yhteydessä sekä uusimalla ikkunat. Viilennysprosessissa tuotettu lämpö ladataan maalämpökaivoihin, mikä pidentää kaivokentän käyttöikä. 22 peruskorjauksen sisältävä urakka alkoi keväällä 2023 ja valmistuu kesän 2025 aikana. Kaukolämpö korvattiin maalämmöllä ja päätyseiniin asennetaan aurinkopaneelit. Lämmitysjärjestelmäremontin yhteydessä lämmitysjärjestelmä tasapainotetaan. Yleisin ehdotettu lisälämmönlähde lämpöpumpun rinnalle oli kaukolämpö. Muun muassa julkisivun ja katon Helsingin Kulosaaressa sijaitsevassa Hekan kohteessa Tupavuori 4 tehtiin peruskorjaus, jonka yhteydessä kohteelle tehtiin energiaratkaisuiden monitavoiteoptimointi. Aurinkosähkö on kannattava investointi, joka maksaa itsensä takaisin. Aurinkovoimala voi tuottaa sähköä jopa 30 vuotta. Kiinteistöjen energiatehokkuus parani A-energialuokkaan. Keskimääräinen investointikustannus oli 564 000 euroa. Kuva: Heka.. – Iso energiansäästö saavutettiin rakentamalla koneellinen tuloja poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla. – Esimerkiksi ehjiä hyväkuntoisia rakenteita ei yleensä kannata lähteä uusimaan vain Hankkeessa tehdyissä optimoinneissa aurinkosähkö oli selkeästi yleisin toimenpide-ehdotus, ja sitä oli ehdotettu 70 prosenttiin elinkaarikustannuksiltaan edullisimmista toimenpideyhdistelmistä. Investointikustannukset vaihtelivat 150 000 eurosta yli kahteen miljoonaan euroon. Myllypurontie 22 -kohteessa kunnianhimoinen kokonaisratkaisu oli elin-kaarikustannusten, rakennuksen kokonaisenergiankulutuksen ja E-luvun näkökulmasta kannattava. Heka on lisännyt merkittävästi aurinkovoiman käyttöä. Hekan aurinkopaneelit ovat tuottaneet vuoden 2024 aikana 663 000 kilowattituntia sähköä. Uudiskohteissa ja peruskorjausten yhteydessä aurinkovoimala asennetaan talon katolle aina, kun se on teknisesti mahdollista ja järkevää
– Ilmanvaihdon modernisointi ja nykyaikaistaminen kannatti tehdä nyt peruskorjauksen yhteydessä, kun rakenteet muutenkin avattiin. Monet energiatehokkuustoimenpiteet, kuten lämmöntalteenotolla varustetun tuloja poistoilmanvaihdon rakentaminen, vaikuttavat myös asumismukavuuteen, mitä on vaikea huomioida optimoinneissa. Ilman laajaa peruskorjausta toimenpide olisi huomattavan paljon kalliimpi, Korsrå jatkaa. Lämpöpumppujen ja aurinkopaneelienkin kannattavuus vaihtelee tapauskohtaisesti, Korsrå muistuttaa. Tavoitteena Hekalla oli löytää malli, jossa voidaan toteuttaa energiatehokkuustoimenpiteitä ilman omaa investointia ja päästä kustannussäästöihin heti sopimuskauden alusta lähtien. Palvelumallin avulla voidaan toteuttaa energiatehokkuustoimenpiteitä jopa kokonaan ilman omia investointeja. Erilaisia rahoitusvaihtoehtoja hankkeille kannattaakin selvittää, jotta elinkaaritaloudelliset investoinnit saadaan toteutettua silloin, kun ne on edullisinta toteuttaa suunnitellun korjauksen yhteydessä. Yksi tärkeimmistä asioista palvelumallissa on sopimuksen pituus, joka vaihteli tarjouksissa kuudesta vuodesta kolmeenkymmeneen vuoteen. 28.8.2024 4 Heka käyttää noin seitsemän prosenttia Helsingin energiayhtiö Helenin tuottamasta kaukolämmöstä. Investointeja palvelumallilla Heka on myös tutkinut, tiukan taloustilanteen kirittämänä, voisiko se hankkia energiatehokkuutta parantavia investointeja palvelumallin avulla. Rahoituksen hakeminen oli valtava panostus, jonka mahdollistama HELENA-hanke on tuonut Hekalle uusia työkaluja energiatehokkuustyöhön. Alustavista tarjouksista löydettiin myös tällaisia tarjouksia, ja siksi palvelumalli nähdään mahdollisena hankintamuotona jatkossa. Tämä edistää myös Hekan tärkeintä tavoitetta eli kohtuuhintaista asumista. Heka havaitsi markkinavuoropuhelun avulla, että ensin luotava selkeä oma näkemys siitä, millainen palvelumalli on toimivin. Markkinavuoropuhelussa tarjottiin hinnoitteluksi pelkkää energianhintaa tai kiinteä kuukausimaksua sekä näiden yhdistelmiä erilaisilla painotuksilla. Peruskorjaus rahoitetaan ARA:n korkotukilainalla, joten rakennussuunnitelmat ja kustannukset piti hyväksyttää ARA:lla. HELENA-hankkeen aikana tehtiin peruskorjauksissa energiatehokkuusinvestointeja 66 miljoonalla eurolla. Korjaukseen saatiin ARA:n energia-avustus, jota Hekan peruskorjauskohteiden energiasuunnittelussa on tavoiteltu. Merkittävin ero oli lämmöntalteenotolla varustetun koneellisen tuloja poistoilmanvaihdon rakentaminen kohteeseen toisin kuin monitavoiteoptimoinnissa esitettiin. Hanke toi meille pysyviä työkaluja energiatehokkuustyöhön, ja tuki näin tavoitetta vähentää päästöjä ja energiakustannuksia. Grafiikka: Heka Toteutettuihin toimenpiteisiin päädyttiin sekä monitavoiteoptimoinnin tulosten että suunnittelijoiden lisäarviointien perusteella. Investoinneilla vastinetta H Heekkaa oonn eennssiim mm määiinneenn ssuuoom maallaaiinneenn oorrggaanniissaaaattiioo,, jjookkaa ssaaii E EU U::nn E Elleennaa--rraahhooiittuussttaa.. Nyt vain tuotanto tapahtuu asiakkaan omassa kiinteistössä. n. Markkinavuoropuhelussa löydettiin useita merkittäviä tekijöitä, jotka vaihtelivat eri yritysten palvelumalleissa. Vuoropuhelun yhtenä tavoitteena oli löytää malli, jonka kustannukset olisivat nykyisiä pienemmät heti sopimuksen alusta lähtien ilman Hekan omia investointeja. Pitkällä sopimuksella saadaan pienennettyä sopimuksen aikaisia hintoja, mutta pitkään sopimukseen liittyy myös riskejä. Kun peruskorjaus on ajankohtainen, kannattaa panostaa kokonaisvaltaiseen suunnitteluun ja käydä läpi, mitä asumisen laatua parantavia ja energiakustannuksia pienentäviä toimenpiteitä korjaukseen kannattaisi yhdistää. 1,8 miljoonan euron rahoituksella selvitimme, kuinka parantaa energiatehokkuutta peruskorjaushankkeissamme. – Tämän jälkeen meidän on helpompi lähteä tekemään hankintaa ja neuvottelemaan tarkemmin sopimuksesta, Korsrå sanoo. Lisäksi asiakkaan ei tarvitse huolehtia huollosta ja ylläpidosta. – Tätä mahdollisuutta lähdettiin tutkimaan, koska taloustilanne on tiukentunut ja omien investointien tekeminen on vaikeampaa, Jenni Korsrå kertoo. Tavoitteena oli myös varmistaa, että kiinteistöihin tulevat laitteistot toimivat optimaalisesti. Palvelun tarjoaja voi esimerkiksi asentaa kiinteistöön lämpöpumpun ja myydä lämpöä asiakkaalle samaan tapaan kuin kaukolämpöä myydään. 23 lisäeristämisellä saavutettavan energiansäästön vuoksi. Toinen merkittävä asia sopimuksessa on hinnoittelumalli. Korsrån mukaan Myllypurontie 22 -kohteen toteutetut toimenpiteet eivät olleet yksi yhteen monitavoiteoptimoinnin suositusten kanssa. Heka on merkittävä energian kuluttaja (noin 600 GWh/a), ja energia on merkittävä kustannuserä Hekalle. Näillä investoinneilla Heka saavutti 8,9 GWh:n vuotuiset energiansäästöt. Energia palveluna -mallissa palveluntarjoaja tekee energiatehokkuusinvestoinnit ja asennukset sekä hoitaa ylläpidon ja huollot sopimuskauden ajan. Joskus rajallisen budjetin takia saatetaan toteuttaa tietty ennalta suunniteltu korjaus, vaikka pidemmällä ajanjaksolla kustannuksia ja ympäristöä säästettäisiin, jos toimenpiteitä niputettaisiin samalla kerralla tehtäväksi. Hinnat oli sidottu eri indekseihin. – Helena-hankkeessa tehdyissä monitavoiteoptimoinneissa toimenpiteiden kannattavuutta on arvioitu vain euroissa ja kilowattitunneissa. Hankkeessa tehtiin tutkimuksellinen markkinavuoropuhelu yhdeksän energiapalvelumallia tarjoavan yrityksen kanssa keväällä 2024. R Raahhooiittuukksseessttaa ssyynnttyyii H HE ELLE EN NA A--hhaannkkee.
Sähkömarkkinalaki ja alan sopimusehdot edellyttävät sopimusmuutokselle yksilöityä perustetta, mutta laissa ja sopimusehdoissa ei markkinaoikeuden mukaan ole rajoitettu hinnanmuutoksen kokonaismäärää eikä asetettu kertakorotusrajoitetta hinnalle. Näin ollen myös kuluttaja-asiamiehen asiaa koskeva kieltovaatimus hylättiin. – Saatu kokonaisratkaisu on kuluttajien kannalta pettymys. Muun muassa näin ovat monet kansalaiset kommentoineet markkina-oikeuden lokakuun lopussa antamaa päätöstä, jolla se siunasi sähköyhtiöiden jättikorotukset. Syksyn 2022 sähkön hintakriisi, jossa suomalaiset jäivät toimimattoman markkinan armoille, ei saa enää toistua, Heikki Vestman toteaa. Syksyllä 2022 sähkön tukkuhinnat nousivat energiakriisin myötä nopeasti. – Markkinaoikeuden ratkaisut herättävät Oikeuden mukaan jopa yli 60 prosentin hinnankorotukset olivat hyväksyttäviä Markkinaoikeus hylkäsi kuluttaja-asiamiehen tekemät kieltovaatimukset sähkön hinnankorotuksista. Kuluttaja-asiamies tavoitteli markkinaoikeushakemuksilla ennakkoratkaisuja ja reunaehtoja menettelyille. Markkinaoikeuden mukaan hinnankorotukset eivät kuitenkaan olleet kohtuuttomia. Monille markkinaoikeuden ratkaisu on oikeustajun vastainen. Markkinaoikeus katsoi myös, että lainsäätäjän tarkoituksena ei ole ollut se, että sähkömarkkinalain mukaisen olosuhteiden olennaisen muuttumisen tilanteessa sähkönmyyjän sähkönhankintakustannusten muutoksen tulisi vastata vähintään kuluttajille ilmoitettua hinnan korotusta. Kuluttaja-asiamies vei keväällä 2023 sähköyhtiöt Vaasan Sähkön ja Helenin markkinaoikeuteen huomattavan suurista sähkön hinnankorotuksista ja hintojen korotusperusteista. Teksti: Eero Wihuri K ylmä suihku niskaan. Hinnankorotukset olivat huomattavan suuria ja vaihtelivat kymmenistä prosenteista jopa useiden satojen prosenttien kertakorotuksiin. Hän kiinnittää huomionsa markkinaoikeuden ratkaisussa siihen, että nyt sallittiin jopa yli 60 prosentin korotuksia toistaiseksi voimassa oleviin sähkösopimuksiin. Näin ollen kuluttaja-asiamiehen asiaa koskevat kieltovaatimukset hylättiin. Markkinaoikeus hyväksyi sähkösopimusten jättikorotukset. Markkinaoikeus päätti, että sähköyhtiöllä oli tilanteessa oikeus tehdä yksipuolisesti kymmenien prosenttien hinnankorotuksia toistaiseksi voimassa oleviin sähkösopimuksiin ilman, että korotusten tarvitsee edes vastata sähköyhtiön sähkön hankintakustannusten nousua. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman vaatii kuluttajien aseman parantamista sähkömarkkinoilla. Sähkölaskun pitää olla kohtuullinen niin arjessa kuin kriisitilanteissa, kuten hallitusohjelmassa on linjattu. Kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ja energiajuristi Heikki Vestman (kok.) katsoo, että markkinaoikeuden sähköenergian hinnankorotuksia koskeneet ratkaisut osoittavat, että kuluttajan asemaa sähkömarkkinoilla on lainsäädännöllä välttämättä vahvistettava. Vaasan sähköä koskeva kieltovaatimus koski yhtiön käyttämää hinnankorotusperustetta sekä sitä, olivatko yhtiön sähkönhankintakustannukset nousseet kuluttajille ilmoitettua hinnankorotusta vastaavasti. Tämä johti siihen, että sähkönmyyjät korottivat hintojaan kuluttajien toistaiseksi voimassa olevissa sähkönmyyntisopimuksissa. Pelkona on, että markkinaoikeuden ratkaisu voi antaa sähköyhtiöille valtakirjan jatkossakin korottaa sähkösopimuksien hintoja reippaasti kesken sopimuskauden. Tutustumme tarkemmin markkinaoikeuden päätöksiin ja päätämme sen jälkeen, haemmeko valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, sanoo kuluttaja-asiamies Katri Väänänen. Yhtiöiden menettelyä olosuhteiden olennaisen muuttumisen vuoksi ei ollut pidettävä kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomana. Lisäksi kuluttaja-asiamies esitti Helenille ja Vaasan sähkölle kieltoja, jotka koskivat sitä, miten olennaisia muutoksia myyjä voi sähkön kaltaiseen välttämättömyyspalvelusopimukseen yksipuolisesti tehdä. 24 Markkinaoikeuden mukaan Helenillä ja Vaasan Sähköllä on ollut peruste tehdä sähkösopimuksen hinnankorotus sopimusehtojen ja sähkömarkkinalain mukaisella perusteella ja yhtiö on täyttänyt ilmoitusvelvollisuutensa. – Sähkö on suomalaisille kodeille ja yrityksille välttämättömyyshyödyke. Esimerkiksi Vaasan Sähkö nosti tuolloin Perussähkö-sopimuksessa sähkön hintaa noin 10 sentistä noin 30 senttiin kilowattitunnilta
– Suomalaisten kotien suoja tulee parantumaan oleellisesti, kun Orpon hallitus varautuu asettamaan sähkön vähittäismyynnin hintoja väliaikaisesti sääntelyyn sähkömarkkinoiden poikkeuk sellisen hintakriisin aikana. Kuva: Kimmo Falck Sähkömarkkinalaki ja alan sopimusehdot edellyttävät sopimusmuutokselle yksilöityä perustetta, mutta laissa ja sopimusehdoissa ei markkinaoikeuden mukaan ole rajoitettu hinnanmuutoksen kokonaismäärää eikä asetettu kertakorotusrajoitetta hinnalle.. Hallitus valmistelee sähkön hintasääntelyvaltuutta sähkömarkkinan mahdollisia tulevia kriisitilanteita varten. n Oikeuden mukaan jopa yli 60 prosentin hinnankorotukset olivat hyväksyttäviä Markkinaoikeus hyväksyi sähkösopimusten jättikorotukset – Koti on paukkupakkasilla joka tapauksessa lämmitettävä. Näyttää siltä, että suomalainen kuluttaja jää sähkön hinnan noustessa nykyisellään lähes tyystin vaille lain suojaa. Tämä poikkeaa muutoin vahvasta kuluttajansuojasta Suomessa, Vestman arvioi. – Sähkö on välttämättömyyshyödyke, joka ei ole isossa kuvassa varastoitavissa ja jonka pörssihinta määräytyy vieläpä kalleimman kunkin tunnin myyntitarjouksen mukaan. Lisäksi on välttämätöntä arvioida sähkömarkkinalain kuluttajansuojasäännösten vahvistamista, jotta sähkönkäyttäjien suoja ja oikeudenmukainen kohtelu toteutuisi myös normaalioloissa. Lainsäätäjän on turvattava nykyistä reilumpi riskinjako, sanoo kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.). Eduskunta on tätä tuoreessa yksimielisessä lausumassaan edellyttänyt, Vestman kertoo. Oikeuden linja tarkoittaa, että sähkön käyttäjä joutuu kantamaan sähkön hankinnan ja järjestelmätason riskejä, vaikka hänen mahdollisuutensa varautua niihin tai reagoida niihin ovat hyvin rajoitetut. Lainsäätäjän on turvattava nykyistä reilumpi riskinjako, Vestman kuvaa. 25 jälleen vakavia huolia kuluttajansuojan tilasta sähkömarkkinoilla. Koti on paukkupakkasilla joka tapauksessa lämmitettävä. Toimivaltuuspykälä on jo valmistelussa työja elinkeinoministeriössä. Sähköyhtiöt ovat jo aiemmin kieltäytyneet noudattamasta Kuluttajariitalautakunnan linjausta määräaikaisten sähkösopimusten kohtuullistamisesta. Kysymys on oikeudenmukaisesta riskinjaosta sähköyhtiöiden ja sähkön käyttäjien välillä teknisesti erityislaatuisella sähkömarkkinalla
Vuonna 2001 taloyhtiön julkisivut uusittiin, myös kattoa on uusittu. Kupari on osoittautunut Turussa kestäväksi vesijohtomateriaaliksi, siksi taloyhtiö halusi pysyä kuparijohdoissa. Talossa on seitsemän kerrosta, neljässä rapussa on yhteensä 68 asuntoa. Vaihtoehdoissa pohdittiin viemäreiden sukitusta ja käyttövesiputkien uusimista. Hän. – Keittiöt saivat pääosin olla rauhassa, ainoastaan keittiöiden hanat uusittiin, lisäksi keittiöissä tehtiin jonkin verran sähkötöitä, Mika Artesola kertoo. Vesihanat, lavuaarit ja wc-pöntöt korvattiin perusmallisilla, mutta hyvin toimivilla ratkaisuilla. – Samalla päätettiin uusia kylpyhuoneet. Yksi esimerkki onnistuneesta, suunnitelmien mukaan sujuneesta putkiremontista on turkulaisen kerrostaloyhtiön putkiremontti. Siksi ryhdyimme hyvissä ajoin selvittämään, millaisia vaihtoehtoja meillä on remontin toteuttamiseksi. Remontissa asuntoihin asennettiin myös vesimittarit, lisäksi sähköt uusittiin. Asukkaille remontti voi tarkoittaa väliaikaista asumista, taloyhtiölle remontti voi tarkoittaa pitkäaikaista pelkoa töiden sujumisesta ja talousarvion pitävyydestä. Turkulaisen kerrostaloyhtiön esimerkki todistaa, ettei putkiremontin tarvitse tarjota kauheita kokemuksia Tarkka suunnittelu takasi onnistuneen putkiremontin Perinteisen putkiremontin ei tarvitse olla taloyhtiölle kauhua ja kammoa tarjoava kokemus, vaan remontti voi sujua myös suunnitellusti. Kyseessä on vuonna 1969 valmistunut kerrostalo, joka sijaitsee Turun kantakaupungissa reilun kilometrin päässä kauppatorista. Luksusta kylpyhuoneisiin tuli sen verran, että niihin asennettiin sadevesisuihkut. Sisäpihan puolella talon julkisivu on erilainen, jokaisessa asunnossa on parveke, kertoo Mika Artesola. Yhtiön taloutta on hoidettu ammattitaidolla, todetaan palkitsemisperusteissa. Se palkittiin syksyllä Kiinteistöalan hallitusammatilaiset AKHA Ry:n järjestämässä valtakunnallisessa vuoden 2024 linjasaneerauskilpailussa kolmannella palkinnolla. Hän on taloyhtiön pitkäaikainen hallituksen jäsen ja entinen puheenjohtaja. Silloin pohjaviemäri sukitettiin, ja samalla katsottiin putkien kunto. Laatoituksessa oli tarjolla eri värivaihtoehtoja. Ensin sukitus Putkiremontin, linjasaneerauksen, juuret ulottuvat noin kahdeksan vuoden taa. – Vaikka putket olivat kunnossa, tiedostimme putkiremontin olevan ajankohtaista ennemmin tai myöhemmin. – Taloa on luonnehdittu ”itäsaksalaistyyliseksi”, koska julkisivussa kadun puolelle ei ole mitään erikoista. Teksti: Eero Wihuri Kuvat: Mika Artesola L injasaneeraus, perinteinen putkiremontti, on taloyhtiön kallein, pisin ja usein myös hankalin korjaushanke. Taloyhtiö kuitenkin päätyi perinteiseen putkiremonttiin niin, että valurautaviemärit korvattiin muoviviemäreillä ja kupariset käyttövesijohdot korvattiin uusilla kuparijohdoilla. Osa pesuhuoneista oli alkuperäisessä kunnossa, osa oli remontoitu, Mika Artesola kertoo. – AsOy Sairashuoneenkatu 14 linjasaneeraushankkeen yhteydessä toteutettiin strategiseen suunnitteluun ja toteutukseen perustuvaa taloyhtiön tekniikan kunnossapitämistä sekä energian säästämiseen liittyvää aktiivista ja osallistavaa informaatiota, joka näkyy energiankulutuksen vähentymisenä. 26 on ollut mukana myös monen muun taloyhtiön hallitustyöskentelyssä. Tästä hyvä esimerkki on turkulainen kerrostaloyhtiö, jossa linjasaneeraus sujui kuten oli suunniteltukin. Kysyimme myös asukkaiden mielipiteitä, lisäksi tarkistettiin jokaisen asunnon pesuhuoneen kunto. Artesola on toiminut myös erilaisissa luottamustehtävissä Suomen Kiinteistöliitossa, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomessa ja muissa asumiseen liittyvissä organisaatioissa. Aina linjasaneeraus ei tarjoa asukkaille itkua ja hammasten kiristelyä. – Taloyhtiössä on pyritty pitkäjänteiseen toimintaan, remontteja on tehty säännöllisesti tarpeiden mukaan. Asuntoihin asennettiin uudet huoneistokeskukset ja kylpyhuoneisiin asennettiin vikavirtasuojaukset. Näin toimien talossa ei ole korjausvelkaa, Artesola selvittää
– Taloyhtiötä on hoidettu niin, ettei kassaa päästetä koskaan tyhjäksi. Urakoitsija otti asunnon haltuun, se toimi remontin ajan työmaatilana kokoussekä taukokäytössä. Taloyhtiö oli kartuttanut rahavaroja 15 vuoden ajan, kassavaroilla voitiin toteuttaa remontin suunnitteli. – Kulujen jälkeen taloyhtiö sai asunnosta noin 200 000 euroa, joka käytettiin linjasaneerauksen kustannuksiin, Mika Artesola kertoo. Tämän jälkeen taloyhtiö myi asunnon tarjousten perusteella. Taloyhtiön hoitovastike oli neljä euroa per neliö, mutta sitä nostettiin remontin alla 4,4 euroon neliöltä. Lainatarjouksissa näkyi taloyhtiön hyvin hoidettu Linjasaneerauksen onnistumisen Mika Artesolan kokemuksien mukaan ratkaisee suunnittelu. Asunto oli pitkään vuokrattuna, ja se oli remontin tarpeessa. Taloyhtiö pyysi ja sai remonttiin lainaa 2,5 miljoonaa euroa, mutta lopulta lainaa nostettiin 2,2 miljoonaa. 27 Taloyhtiö päätti myös remontin yhteydessä uusia antenniverkon, taloyhtiöön tuli myös tietoliikenneyhteys. Urakoitsija ei maksanut taloyhtiölle vuokraa asunnon käytöstä, mutta vastineeksi urakoitsija teki linjasaneerauksen päätteeksi asuntoon pintaremontin. Osana remontin rahoitusta pääsimme urakoitsijan kanssa sopimukseen. Talous vatupassissa Mika Artesola huomauttaa, ettei mittavan linjasaneerauksen teko ole halpaa, mutta huolellisellä, pitkäjänteisellä taloussuunnittelulla remontti kyettiin rahoittamaan järkevästi. Jos suunnittelu on tehty hyvin, remontin toteutus onnistuu aikataulussa sekä budjetissa pysyen.. – Taloyhtiö omisti myös 54 neliön kokoisen asunnon, talonmiehen asunnon. Juha Vainion legendaarista Valintatalo-mainosta lainaten ”talous oli vatupassissa”. – Saimme pankeilta hyvin tarjouksia
Me valitsimme urakoitsijan, joka lupasi tehdä työt viidessä kuukaudessa. Asuntoa kohden haitta-aika oli yhdeksän viikkoa, sen ajan ihmiset joutuivat olemaan sijaisasunnoissa. Töissä edettiin kerroksittain, eli työt etenivät ”vaakasuoraan”, eli useampia pystylinjoja oli työn alla samanaikaisesti. 28 – Aikataulu oli tiukka, porrastettu. – Halusimme nopean remontin. Huolellinen suunnittelu Linjasaneerauksen onnistumisen Mika Artesolan kokemuksien mukaan ratkaisee suunnittelu. Taloyhtiö neuvoi ja auttoi ihmisiä löytämään tilapäisiä asumisratkaisuita, Mika Artesola selvittää. Samoin meille aikataulu ja siinä pysyminen oli tärkeä kriteeri. Myös urakoitsijan luotettavuus ja vakaa taloustilanne painoivat valinnassa. Työt asunnoissa alkoivat heinäkuun lopussa. Remonttilainaa maksetaan takaisin pankille 20 vuoden ajan, sitä varten kerätään erillistä rahoitusvastiketta. – Remontin jälkeen pystyimme laskemaan hoitovastiketta 70 senttiä, se on nyt 3,70 euroa per neliö, Mika Artesola toteaa. Luksusta kylpyhuoneisiin tuli sen verran, että niihin asennettiin sadevesisuihkut. Asukkaiden piti olla yhdeksän viikon ajan tilapäisessä majoituksessa.. Noin 50 neliöisessä kaksiossa remonttikustannus oli noin 30 000 euroa. – Hinta oli yksi valintakriteereistä, mutta ei ainoa. Vesihanat, lavuaarit ja wc-pöntöt korvattiin perusmallisilla, mutta hyvin toimivilla ratkaisuilla. n talous, korjausvelattomuus ja talon sijainti Turun kantakaupungisssa. Remonttityöt aloitettiin toukokuussa ja juhannuksena alkoi remontin tekijöiden kesäloma. Osa osakkaista maksoi remontin osaltaan takaisin samantien. Jos suunnittelu ei ole tehty viimeisen päälle huolellisesti, aikataulu voi venyä ja budjetti ylittyä. Asunnoissa putkiremontti tehtiin nopeasti. Taloyhtiö sai 16 tarjousta, jota Artesola pitää hyvänä määränä. Tarjouksissa urakka-ajassa oli suurta hajontaa. Ennen remonttia kylpyhuoneissa oli muun muassa amme. Ennen urakoitsijan valintaa tehtiin haastattelut, taloyhtiön edustajat keskustelivat muutaman tarjouksen tehneen yrityksen kanssa. Jos suunnittelu on tehty hyvin, remontin toteutus onnistuu aikataulussa sekä budjetissa pysyen. Yhdessä tarjouksessa urakka-ajaksi oli laskettu 18 kuukautta, se oli pisin aika. Työt asunnoissa saatiin valmiiksi marraskuun loppuun mennessä
30 uutta työpaikkaa vetytalouteen seuraavan noin 10 vuoden kuluessa. Suomesta voi tulla puhtaan energian suurvalta ja vedystä jopa samanlainen vaurauden lähde kuin mitä öljy on ollut norjalaisille. Suomi on etulyöntiasemassa: meillä on vakaa yhteiskunta, hyvin suunniteltu infrastruktuuri, Euroopassa kilpailukykyinen hinta puhtaalle verkkosähkölle, hyvä tuulija aurinkovoiman suhde sekä valtavasti potentiaalia molempien lisärakentamiseen. Aiemmin Suomessa tuotettiin sähköä pääosin fossiilisilla polttoaineilla, lisäksi sähköä tuotiin Suomeen vuosittain noin 10 miljardilla eurolla. Nyt Suomi on muuttumassa sähkön tuotannossa omavaraiseksi maaksi. Elektrolyysiin tarvitaan myös sähköä, jotta erotteluprosessi voidaan tehdä.. Tosiasia on, että fossiilisten polttoaineiden käyttö täytyy korvata tavalla tai toisella ja mahdollisimman pikaisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sähkön ja vetytalouden avulla Suomesta tulee uusiutuvan energian ja sen avulla tehtävien tuotteiden vientimaa. Teksti: Eero Wihuri E nnätyksellisiä helteitä, kuivuutta, valtavia metsäpaloja ja kovia tulvia. Mittakaavaa kuvastaa se, että Suomen oma sähköntuotanto oli noin 66 terawattia vuodessa ennen kuin Olkiluodon ydinvoimalaan valmistui kolmas reaktori. Lappeenrannan tekninen yliopisto, LUT-yliopisto on laskenut, että 2030-luvun alussa Suomen sähköntuotanto voi nousta noin 1 000 terawattiin. Suomi on tämän muutoksen eturintamassa, Suomi on kehittymässä puhtaan energian suurvallaksi. Kaikki vireillä olevat hankkeet eivät todennäköisesti toteudu, mutta vetyalan yritykset silti arvioivat, että Suomeen voi syntyä yli 100 000 Vihreää vetyä voidaan valmistaa vedestä elektrolyysin avulla. Jos tämä skaalataan Ruotsiin ja Norjaan, niin pohjoismaat voivat tehdä 40 prosenttia koko Euroopan sähköntuotannosta. Investointien mittakaavasta kertoo jotakin se, että elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mukaan Suomessa on tällä hetkellä pelkästää vetyhankkeita vireillä yli 14 miljardin euron arvosta. Vedystä suomalaisten öljylähde tulevaisuudessa. Vesi (H 2 O) voidaan pilkkoa elektrolyysin avulla vedyksi (H 2 ) ja hapeksi (O). Tänäkin vuonna eri puolilla Eurooppaa on koettu ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ilmastoystävällinen sähkötuotanto ja siihen kytkeytyvä vetytalous voi mullistaa Suomen tulevaisuuden. Suomessa pystytään suuren maapinta-alan avulla tuottamaan runsaasti halpaa tuulisähköä. Jos Euroopan sähköntarve on 10 000 terawattituntia, niin se on yli 10 prosenttia Euroopan sähköntarpeesta
Vetytalous luo Suomeen hyvinvointia vähentämällä riippuvuutta tuonnista useilla teollisuuden aloilla ja näin vahvistamalla omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Tutkimuslaitos VTT arvioi, että Suomessa vetyä ja sen johdannaisia tullaan tarvitsemaan varsinkin raskaassa teollisuudessa, ja liikenteessä. Elektrolyysiin tarvitaan myös sähköä, jotta erotteluprosessi voidaan tehdä. Vety ja sen yhdisteet ovat monella tapaa elintärkeitä myös maapallon elämälle. Toinen olennainen tekijä on elektrolyysilaitoksen elinkaarikustannus. Vedyn avulla energiaa voidaan varastoida ja käyttää myöhemmin sähkönä tai lämpönä. Vihreää vetyä voidaan valmistaa vedestä elektrolyysin avulla. Tuulivoimaa on tällä hetkellä vaikea varastoida ja se liikuttaa sähkön hintaa ylös tai alas riippuen säästä. Prosessia kutsutaan elektrolyysiksi. Maakaasun metaani reagoi vesihöyryn kanssa ja tuottaa vetyä (H 2 ) ja hiilimonoksidia (CO), jolla on haitallisia ympäristövaikutuksia. Tämä perustuu hintakilpailukykyyn. Vety voidaan varastoida ja käyttää silloin, kun esimerkiksi tuulivoimaa ei ole tarjolla. 31 Vetyteollisuuden mukaan Suomi voisi tuottaa yli 14 prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030. Vasta alkusoittoa Uusiutuvaan energiaan pohjautuvat investoinnit, joista on kerrottu parin viimeisen vuoden aikana, ovat vasta alkusoittoa niistä kaikista mahdollisista investoinneista, joita voidaan Suomeen saada. Vedyn varastoiminen voisi siis tuoda huomattavasti enemmän sähköä ja myös tasapainoittaa sähkön hintoja. Lisäksi sen avulla voidaan valmistaa muita tuotteita, kuten polttoaineita. Ympäristöystävällinen tapa saada vetyä on veden elektrolyysi. Yksistään uudet maatuulivoimainvestoinnit toisivat toteutuessaan Suomeen lähes 400 000 henkilötyövuoden verran työtä elinkaarensa aikana. Vety voidaan käyttää sellaisenaan, mutta se voidaan myös muuttaa helpommin varastoitavaan ja nykyisiin käyttökohteisiin valmiiksi sopivaan muotoon eli synteettisiksi hiilivedyiksi, esimerkiksi metaaniksi tai jopa bensiiniksi ja dieseliksi. Laivaja lentoliikennettä ei puolestaan voida kokonaan sähköistään, vetyä tullaan tarvitsemaan polttoaineen osana. On kuitenkin mahdollisuuksia saada myös tuulivoimaa varastoitua ja avaimena tähän toimii vihreä vety. Lisäksi elektrolyysissä syntyy lämpöä, jota on mahdollista hyödyntää kaukolämpönä. Vesi (H 2 O) voidaan pilkkoa elektrolyysin avulla vedyksi (H 2 ) ja hapeksi (O). Jopa 90 prosenttia kaikista atomeista ajatellaan olevan vetyä. Jos teollisuusyritykselle Suomi voi tarjota sähköä kaksi kolmasosaa edullisemmin kuin esimerkiksi Saksa, Suomi on se kiinnostava kohde yritykselle siirtää tuotanto. Suomen tulisi siis lisätä sähköntuotantoa, nimenomaan uusiutuvan ja edullisen sähkön tuotantoa joka käytännössä tarkoittaa tuulivoiVedystä suomalaisten öljylähde tulevaisuudessa. Uusiutuvaa sähköä muutetaan vedyksi, joka voidaan varastoida ja muuttaa takaisin sähköksi. Tuulija aurinkovoimaa voidaan hyödyntää suoraan sähkönä, mutta niitä voidaan käyttää myös vedyn valmistukseen elektrolyysin eli sähkökemiallisen reaktion avulla. Vihreän vedyn tuotannossa käytetään siis tuulisähkön tuottamaa energiaa, lisätään tuotantoon vettä, jolloin on mahdollista erotella talteen vety. Vihreän vedyn tuotanto vaatii paljon sähköä, jonka takia sähkön hinta on oleellinen tekijä valmistuksessa. Kysyntää vetyratkaisuille on erityisesti vaikeasti sähköistettävissä kohteissa, kuten teräsja metsäteollisuudessa sekä kemianteollisuudessa. Merituulivoiman taas arvioidaan työllistävän suomalaisia noin 150 000 henkilötyövuoden edestä ja tuovan Suomelle arviolta 3,2 miljardin verohyödyt. Luvut perustuvat EK:n laskelmiin. Puhtaan vedyn polttamisesta ei synny lainkaan päästöjä. Vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine. Vety (H 2 ) on hajuton, väritön ja mauton kaasu, jotka on vapaana alkuaineena harvinainen. Siksi tullaan tarvitsemaan synteettisiä polttoaineita, joissa käytetään vetyä. Havainnekuva: VertaaEnsin.fi. Vedyn rooli Millainen on vedyn rooli vihreässä siirtymässä. Se pitää siis valmistaa. Vetyä voidaan käyttää jatkojalostettuna muun muassa metaanina ja kemianteollisuuden raaka-aineena. Yleisin vedyn valmistuksen tapa on maakaasun höyryreformointi. Sähköpolttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita, jotka on tuotettu hajottamalla vettä sähköenergian avulla vedyksi ja hapeksi. Tuotantolaitosten investoinnit ovat korkeita, eikä vedyn tuottaminen ei vielä ole taloudellisesti kannattavaa ilman tukia. Liikenteessä vedyn merkitys tulee olemaan iso. Sähköautot ovat hyvä kehityssuunta, mutta ne yleistyvät hitaasti. Prosessissa häviää energiaa, mutta kun myös poltossa syntynyt lämpö hyötykäytetään, tulee kokonaishyötysuhteeksi noin 60-80 prosenttia. Auringostakin suurin osa on vetyä, joten ilman sitä jäisimme vaille lämpöä
Sen käytöstä ei synny hiilidioksidipäästöjä ja sitä on myös helppo varastoida, sillä toisin kuin vety, se nesteytyy helposti ja säilyy hyvin. Jotta ammoniakista tai vedystä saadaan tuotettua energiaa, se tulee joko polttaa tai muuntaa sähköksi polttokennojen avulla. Hankaluutena on kuitenkin haitat asuinympäristöissä ja Itä-Suomessa puolustusvoimien tutkat, joihin uudet tuulivoimalat vaikuttaisivat. Vihreällä ammoniakilla puolestaan viitataan ammoniakkiin, joka on tuotettu päästöttömästi uusiutuvalla energialla, kuten aurinkotai tuulienergialla. Uusiutuvalla energialla tuotettua vihreää vetyä voitaisiin hyödyntää yhteiskunnassa laajasti niin raaka-aineena kuin energialähteenä, mutta sen varastointi on haasteellista ja kallista. Tutkimme tätä 3D-virtausmallinnuksen avulla. Tuotantolaitosta rakentaa suomalainen P2X Solutions ja laitoksen on tarkoitus olla toimintakuntoinen vuoden loppuun mennessä. Lopputuloksena on koostumukseltaan ja käyttötarkoitukseltaan täysin sama aine kuin harmaa ammoniakki. Harjavaltaan rakentuu 20 MW:n suuruinen elektrolyysilaitteisto. Prosessissa häviää energiaa, mutta kun myös poltossa syntynyt lämpö hyötykäytetään, tulee kokonaishyötysuhteeksi noin 60–80 prosenttia.. Suomessa tuulivoima on kasvanut viime vuosina merkittävästi, ja kapasiteettia rakentaa uusia tuulivoimapuistoja on edelleen. Suomen ensimmäinen vihreän vedyn tuotantolaitos on parhaillaan käyttöönottovaiheessa Harjavallassa. Meriteollisuus on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, mutta suuria laivoja on haastava sähköistää. Ammoniakin käyttöön liittyy kuitenkin monia kysymyksiä, joita suomalaisyliopistot ja teollisuus selvittävät yhteisessä syksyllä käynnistyneessä tutkimusprojektissa. Ammoniakkia voidaan hyödyntää muun muassa vihreän vedyn varastoinnissa teollisuuden käyttöön ja toisaalta merenkulun hiilettömänä polttoaineena. – Tutkimustietoa tarvitaan, jotta perinteisesti fossiilisilla polttoaineilla toimineet sovellukset voidaan muuntaa toimimaan uusilla polttoaineilla, Vuorinen sanoo. Tutkimme kokeellisesti myös sitä, kuinka ammoniakki voidaan purkaa takaisin vedyksi. Projektissa ovat mukana Aalto-yliopiston lisäksi Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, Turun yliopisto ja VTT. – Ammoniakki kytkeytyy erittäin vahvasti vetytalouden edistämiseen. Lisäksi vihreä ammoniakki on kiinnostava vaihtoehto meriteollisuuden polttoaineeksi ja teollisuuden energialähteenä laajemminkin, sanoo tutkimusprojektia vetävä energiatekniikan professori Ville Vuorinen Aalto-yliopistosta. Ala onkin kääntänyt katseensa vihreisiin polttoaineisiin, joista ammoniakki on yksi lupaavimmista. Turvallisuusja sääntelykysymykset ovat ammoniakin kohdalla vielä alkutekijöissään, ja niitäkin selvitämme projektissa, Vuorinen sanoo. Kolmivuotinen AINA-projekti (Ammonia Energy Conversion and Social Acceptance) on juuri saanut Business Finlandilta Uusiutuvaa sähköä muutetaan vedyksi, joka voidaan varastoida ja muuttaa takaisin sähköksi. Suunnitteilla on myös Joensuun ja Oulun tuotantolaitokset Ammoniakista ratkaisu. Tulevaisuuden energiaomavaraisuuden takaamiseksi tarvitsemme monenlaisia keinoja tuottaa ja varastoida energiaa. Hankkeeseen sisältyy lisäksi metanointilaitos uusiutuvan synteettisen metaanin tuotantoa varten. Ammoniakki on kemiallinen yhdiste, joka jalostetaan vedystä ja typestä. n maa. Projektin tavoitteena on paitsi tutkia ammoniakin käyttöä eri energiasovelluksissa, myös tuottaa tuotekehityksessä tarvittavaa osaamista teollisuuden tarpeisiin esimerkiksi kouluttamalla väitöskirjatutkijoita. – Käytämme edistyneitä mallinnustapoja, joiden avulla pääsemme päästöjen syntysijoille. – Ammoniakki ei esimerkiksi pala kovin intensiivisesti, se on myrkyllistä, ja se voi syövyttää tiettyjä metalleja herkästi. Ammoniakki tarjoaa tähän kustannustehokkaan vaihtoehdon. Ammoniakin palaminen voi myös esimerkiksi tuottaa pieniä määriä ilokaasua, mikä on erittäin haitallinen kasvihuonekaasu. Se tuottaa vihreää vetyä uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön avulla. Perinteisesti maakaasun avulla tuotettua ammoniakkia kutsutaan harmaaksi ammoniakiksi. Ammoniakki on lupaava vaihtoehto, kun yhteiskunta ja teollisuus pyrkivät eroon fossiilisista polttoaineista. Teollisuuskumppaneita ovat Wärtsilä, YARA, Andritz, Flexens, Elcogen, Convion ja Elomatic. – Palamisella on huono maine fossiilisten polttoaineiden vuoksi. Ammoniakkia käytetään paljon esimerkiksi lannoitteissa. Vetyä ja ammoniakkia yhdessä on tutkittu vasta vähän, hän jatkaa. Vety voidaan sitoa ammoniakkiin kuljetusta ja säilytystä varten, ja erottaa käyttökohteessa, kuten voimalaitoksessa, takaisin vedyksi. 32 2,5 miljoonan euron rahoituksen, josta Aalto-yliopiston osuus on 1,1 miljoonaa. Ammoniakin käyttöön liittyy kuitenkin ennakkoluuloja, joita Aallon tutkijat pyrkivät projektissa selvittämään. Tarvitsemme siis perusymmärrystä ammoniakin käytöstä energialähteenä: miten se palaa moottorissa ja polttimissa tai toimii polttokennoissa. Tutkimuksen tuottama syvällinen osaaminen on oleellista, jotta vihreä siirtymä saadaan toteutumaan, Vuorinen toteaa
Vertailukohtana käytettiin todellista teräspoh jaista aurinkopaneeleilla varustettua autokatos ta, jonka avulla arvioitiin autokatosrakenteen mittakaava ja käytetyn materiaalin määrä. Kuva: Samuli Ranta hyödyntää laajemmin katosmateriaalina. Tutkimuksen mukaan puurakenteella voidaan säästää jopa 25 prosenttia kustannuksista teräsrakenteeseen verrattuna. Puurakenne voi olla myös turvallisempi teräk seen verrattuna tulipalon sattuessa. – Euroopasta löytyy jo esimerkkejä, joissa puuta on käytetty katoksen rakenteena. Teräsrakenne antaa tulipalossa puuta nopeammin periksi, joten palon hetkellä kestä vämpi puurakenne on turvallisempi. Tutkimuksen tuloksena puurakenteisen aurin kopaneeleilla katetun autokatoksen kasvihuone kaasupäästöt ovat 48 prosenttia pienemmät kuin teräksisen autokatoksen. Tutkimus osoitti, että puurakenteisen, aurinko paneeleilla varustetun autokatoksen kasvihuone kaasupäästöt ovat lähes puolet pienemmät kuin teräsrakenteisen katoksen päästöt. Vaihtoehtoja kuitenkin on, ja tuoreen tutkimuksen mukaan puinen rakenne voisi olla monella tavalla parempi teräsrakenteeseen verrattuna. Puurakenne on myös kustannuk siltaan kilpailukykyinen. Puurakenne on myös edullisempi ja paloturvallisempi vaihtoehto. Turun yliopiston professori Kari Miettusen mukaan tähän saakka aurinkoenergian hiili jalanjäljessä ollaan keskitytty lähinnä aurinko paneeleihin, vaikka aurinkosähköjärjestelmän tukirakenteiden osuus kokonaispäästöistä on jo nykyisellään merkittävä ja kasvaa tulevaisuu dessa. Tutkimus toteutettiin osana kansainvälis tä Horizon 2020 RESPONSE hanketta sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa kansallista RealSolar hanketta, jossa sekä Turun ammattikorkeakoulu että Turun yliopisto ovat mukana. Uudenlaista rakentamista Vaikka Suomessa puurakentaminen on suosit tua, puurakenteiset aurinkopaneelikatokset eivät ole vielä lyöneet läpi. 33 Puinen aurinkopaneelikatos säästää ympäristöä, ja rahaa. Tulipalossa paneelien paino romahduttaa niitä kannattelevan rakenteen. n Puu terästä parempi vaihtoehto aurinkopaneelien rakenteissa P uu on terästä parempi vaihtoehto au rinkopaneelirakenteissa. Tällaiseen johtopäätökseen tullaan Turun ammat tikorkeakoulun Uusi Energia ja Turun yliopiston Aurinkoenergiamateriaalit ja systeemit tutkimusryhmien tutkimuksessa. Puura kenteiset katokset näyttävät erilaisilta kuin mihin on totuttu, mutta metsistään tunnetussa maassa niiden soisi yleistyvän, sanoo Ranta. Aurinkopaneelit on totuttu näkemään asen nettuina teräksisiin telineisiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin simulaatiota, jossa aurinkopaneeleilla katetun autokatoksen kasvihuonekaasupäästöt laskettiin simuloidun sähköntuotannon sekä arvioitujen kasvihuone kaasupäästöjen perusteella sekä puu että teräs materiaalille koko rakennelman elinkaaren ajalta. Tutkimusartikkelin pää kirjoittaja, Turun ammattikorkeakoulun Uuden Energian tutkimusryhmän tutkimusvastaava Samuli Ranta näkisi Suomessa mielellään lisää puurakenteisia aurinkopaneelikatoksia. Puurakenteen avulla voidaan siis pienentää merkittävästi rakennuksen hiilijalanjälkeä. Siinä vertailtiin puisen ja teräksisen katoksen kasvihuonekaasu päästöjä ja taloudellista toteutettavuutta. Tutki mustulosten mukaan puuta kuitenkin kannattaisi Vähäpäästöisempi ja kestävämpi Tutkimus osoitti, että puurakenteisen, aurinkopaneeleilla varustetun autokatoksen kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes puolet pienemmät kuin teräsrakenteisen katoksen päästöt.
34 Ilmanvaihdon uusiminen on monesti taloyhtiölle kallis saneeraus Kustannukset kynnyskysymys Ilmanvaihdon uusiminen vanhaan kiinteistöön on yleensä edullisimmillaankin varsin kallis saneeraushanke. Suomessa ei saneerauskohteista ole puutetta, mutta aika monessa vanhassa kiinteistössä ilmanvaihdon uusiminen jää taloyhtiöltä monien muiden remonttitarpeiden varjoon. Teksti: Juhani Karvonen
Asukkaat voivat olla kuitenkin ovat tyytyväisiä, koska he kokevat koneellisen poistoilmanvaihdon hyvin toimivaksi ratkaisuksi, sanoo myyntijohtaja Markku Marttala Valloxilta. Poistoilman imu voidaan toteuttaa katolle asennettavan huippuimurin avulla. – Energiansäästöä on vaikea laskea etenkin, jos kyseessä on kaukolämmöllä lämpiävä kiinteistö. Sähkölämmitteiselle talolle säästö on hieman helpompi laskea, mutta säästöt ovat hyvin kiinteistökohtaisia. Jos poistoilmanvaihdolla varustettu kiinteistö muutettaisiin tulo-poistoilmanvaihdolle, säästö olisi tässä mielessä varsin selkeä. Etuna energiatehokkuus Koneellisessa tulo-poistoilmanvaihdossa on lämmöntalteenotto. Koneellinen poistoilmanvaihto mahdollistaa asuin-, liikeja toimitiloihin terveellisen ja puhtaan sisäilman. Korvausilman on tarkoitus virrata sisätiloihin raitisilmaventtiilien kautta. Lisäksi koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän tulee olla oikein säädetty, jotta se toimii asianmukaisesti. – Poistoilmanvaihdon heikkous on kuitenkin se, että lämmitysenergialla lämmitettyä ilmaa virtaa ulos. Koneellisen tuloja poistoilmanvaihtojärjestelmän etuna on sen energiatehokkuus. Konkreettisin etu olisi hajuhaittojen katoaminen asunnoista. Poistoilman sisältävästä lämmöstä saadaan talteen 75 – 85 prosenttia, ja sillä saadaan lämmitettyä ulkoa tulevaa korvausilmaa jopa 15 asteen verran. Koneellisen poistoilmanvaihdon ideana on, että katolla olevat huippuimurit poistavat huoneistojen sisäilmaa huoneistoissa olevia kanavien kautta katolle ja sen myötä taivaalle. Riittävä korvausilmaventtiilien määrä on olennaista järjestelmän toimivuudelle, koska muutoin poistoilmanvaihto imee epäpuhdasta korvausilmaa muun muassa rakenteista tai viemäreistä. Huoneistokohtaisessa järjestelmässä on laitteisto jokaisessa huoneistossa, keskitetyssä laitteisto on esimerkiksi talon katolla sijaitsevassa konehuoneessa. 35 K oska lämmityksen kustannukset sisältyvät asukkaan maksamaan vastikkeessaan, koneellisen tulo-poistoilmanvaihdon edut jäävät helposti huomaamatta. Kuva: Vallox. Sitä etua samoin kuin energiasäästöä ei taloyhtiössä päästä vertailemaan, hän jatkaa. – Kun asukkailla ei ole kokemusta tai vertailukohtaa tulo-poistoilmanvaihdosta , eivät he osaa sen etuja nähdä. Aika usein taloyhtiöissä tuijotetaan takaisinmaksuaikoja. Niitä voi olla esimerkiksi ikkunoissa. – Asun itsekin taloyhtiössä, jossa koneellisen poistoilmanvaihdon vuoksi lämmin ilma menee harakoille. Koneellisen ilmanvaihdon tulee olla oikein säädetty. Hyvä sisäilma on merkittävä hyvinvointitekijä. Tulo-poistoilmanvaihto voi olla huoneistokohtainen tai keskitetty. Kaikille ilmanvaihtotyypeille on yhteistä se, että asuinrakennuksissa korvausja tuloilma tuodaan oleskelutiloihin ja ilmaa poistetaan niin sanotuista likaisista tiloista esimerkiksi WC:stä, keittiöstä ja pesuhuoneesta. Jos kyseessä on vaikkapa viemäreiden saneeraus takaisinmaksuaikoja ei kovasti pohdita, mutta kun kyse on ilmanvaihdosta, takaisinmaksuajasta voi tulla kynnyskysymys, Markku Marttala toteaa
Vakiovirtausratkaisu sopii erityisesti korkeisiin rakennuksiin. Korkeisiin rakennuksiin Tulo-poistoilmanvaihdon saa toimimaan käytännössä automaattisesti, kun koneissa on anturit, jotka mittaavat kosteutta ja lämpötilaa eikä järjestelmä silloin tarvitse mitään ohjausta. Helpointa ja edullisinta ilmanvaihtoremontti on tehdä linjasaneerauksen tai ikkunoiden vaihdon yhteydessä, mutta hintaa yleensä kertyy siitä huolimatta aika paljon. Moni vuosikymmeniä samassa talossa asunut kokee maksaneensa asunnon jo pariinkin kertaan saneerausten takia. Koneellisen poistoilmanvaihtojärjestelmän tulee olla oikein säädetty, jotta se toimii asianmukaisesti. tuulen ja lämpötilaerojen aiheuttamaa paine-eroa. – Kerrostalokannasta 1970ja 1980-lukujen taloja on paljon. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa lämpöä hukkaantuu katon kautta harakoille, mutta tulo-poistoilmanvaihdossa lämpö jää talteen. Samoin ilmanvaihtokoneen asetuksia saatetaan muuttaa siten, että ilmavirtojen määrä muuttuu. 1990-luvulla alettiin myös kerrosja rivitaloihin rakentaa koneellisia tulo-poisto -ilmanvaihtojärjestelmiä, mutta vasta 2000-luvulla otettiin käyttöön lämmöntalteenotolla varustetut koneelliset tulo-poisto -ilmanvaihtojärjestelmät rakennusmääräysten kiristyminen myötä. – Kun sisäja ulkoilman lämpötilaero on suuri, asukas kokee eron vetona. 36 kanavat voidaan vanhaan kiinteistöön sijoittaa, hän jatkaa. Kustannukset kynnyskysymys Monesti ilmanvaihdon uudistaminen kariutuu myös väistämättä suuriin kustannuksiin. – Lisäksi tilojen käytössä tapahtuvat muutokset, esimerkiksi yhden hengen makuuhuoneen muuttuminen kahden hengen makuuhuoneeksi, vaikuttavat ilmamäärien tarpeeseen, jolloin uudelleen säädöllä voidaan parantaa tilannetta, hän jatkaa. Usein vedontunteeseen reagoidaan tilkitsemällä ikkunoita tai raitisilmaventtiileitä. Valloxin markkinoille tuoma järjestelmä on ainoa laatuaan. Koneellinen poistoilmanvaihto on käytössä useimmissa 1970-, 1980ja vielä 1990-luvulla rakennetuissa taloissakin. Kanavia pitää kuitenkin rakentaa riippumatta siitä, onko järjestelmä keskitetty vai huoneistokohtainen. Sisäilman laatua voi parantaa koneellisessa poistoilmanvaihdossa tai painovoimaisessa ilmanvaihdossa hyvillä suodattimilla. – Suodattimilla ja venttiileillä voidaan poistaa ulkoilman epäpuhtauksia, kuten katuja siitepölyä tai nokea. n – Asukkaat voivat säätää venttiilejä, mahdollisesti vahingossa, esimerkiksi puhdistuksen yhteydessä, kiertämällä venttiilin keskiosaa. Vallox on kehittänyt vakiovirtausratkaisun, jossa tuloja poistoilma pysyvät tasapainossa. Kuva: Motiva. – Kun tuon ikäisissä kiinteistössä alkaa olla myös monien muden saneerausten tarvetta tai vaikkapa hissien uusimista, ilmanvaihdon uusiminen siirtyy helposti vuosi vuodelta, mikä on toki ymmärrettävääkin. Vakiovirtausratkaisu vähentää esimerkiksi ikkunoiden huurtumista ja hajujen kulkeutumista asunnosta toiseen kompensoimalla mm. Huoneiston sisäilma muuttuu tunkkaiseksi, koska kosteutta kertyy ilmaan muun muassa asukkaiden uloshengityksen takia. – Viime vuosina on muutettu vanhoja toimistotiloja asuinhuoneistoiksi ja näissä kohteissa tulo-poistoilmanvaihto vakiovirtausratkaisuineen on käytännössä ainoa järkevä ratkaisu, Markku Marttala toteaa. Puhaltimet poistavat ilmaa asuinnoista poistoilmaventtiilien kautta keittiöstä, kylpyhuoneesta, WC:stä ja vaatehuoneesta, eli niin sanotuista likaisista tiloista. Ennen 1970-lukua kerrostaloissa painovoimainen ilmanvaihto oli lähes ainoa vaihtoehto. Kosteudesta seuraa, että ikkunoihin voi kertyä huurua. Tuolloin ilmavirtasäätö muuttuu. Kaikki nämä ongelmat ratkeavat tulo-poistoratkaisulla, sanoo Marttala. Kattoja on yleensä laskettava, jotta Painovoimaisen, poistoilmanvaihdon sekä tulo-poistoilmanvaihdon erot ovat selvät. Vetoisuus on monissa taloyhtiöissä ikuinen keskustelunaihe. Molempien säätöjen suhteen asukkaan tulisi tietää, mitä tekee, jotta ilmamäärät ja painesuhteet pysyvät oikeanlaisina, Marttala selvittää. – Kustannuksia on vaikea arvioida, koska jokainen kiinteistö on tässä suhteessa erilainen. Jos koneellisen poistoilmanvaihdon omaava kiinteistö halutaan saneerata tulo-poistoilmanvaihdolle, merkitsee se mittavaa saneerausta, jossa uusia kanavia pitää rakentaa kiinteistöön aika paljon, Markku Marttala sanoo. Yhtä oikeaa mallia ei ole olemassa, vaan valinta on aina kiinteistökohtainen
Lasiseinäinen Telkäntaipaleen silta ylittää Lempäälän keskustassa pääjunaradan. Esteettisesti näyttävä silta erikoisvalaistuksineen on tunnistettava ja mielenkiintoinen maamerkki Lempäälä-talon vieressä. Huolellisesti suunnitelluilla yksityiskohdilla ja materiaalivalinnoilla on luotu kiinnostava kulkuyhteys radan yli. Se on 57 metriä pitkä ja hyötyleveydeltään viisi metriä. Hankkeen pääsuunnittelijana toiminut Mikko Telkäntaipaleen silta Lempäälässä on lasitettu ja katettu teräksinen ristikkosilta. – Sillan sisäpuolen ratkaisut ovat viimeisteltyjä. 37 Hyyrynen Rambollilta toteaa, että suunnittelun lähtökohtana oli tilaajan toive saada sillasta laadukkaan kuntakeskuksen osa. Onhan se aina hieno onnistuminen, kun nosto onnistuu ja junaliikenne toimi työstä huolimatta täysin häiriöttä, muistelee sillan rakentamista johtanut työmaapäällikkö Juha Valjakka Kreatelta. – Yli 65 tonnia painavan ja 30 metriä pitkän siltalohkon nosto vaati huolellista ennakkosuunnittelua, oikean kaluston sekä ennakkotestausta turvallisuuden ja sujuvuuden takaamiseksi. Isoin siltalohko Hankalin vaihe sillan rakentamisessa oli ensimmäisen isoimman siltalohkon nostaminen paikoilleen vilkkaan pääradan yläpuolella. Rakentaminen radan päällä kuitenkin jatkui. – Pääsuunnittelijan työ oli ennen kaikkea erityisosaajien yhteistyön mahdollistamista, ratkaisujen yhdessä kehittämistä ja prosessin tavoitetta kohti ohjaamista, Hyyrynen toteaa. Myös katon eristäminen, panelointi ja pellittäminen liikennöidyn radan päällä vaati oman ennakkosuunnittelunsa, Valjakka sanoo. Ison noston jälkeen siltaan liitettiin vielä toinen pienempi siltalohko, joka ei vaatinut enää massiivista nosto-operaatiota vilkkaan pääradan päällä. Kevyen liikenteen silta luo väylän rautatien yli yhdistäen Lempäälän keskustan eheäksi kokonaisuudeksi. Sillan erikoinen rakenne on arkkitehtuuriltaan vakuuttava, ulkopuolen viistot ristikkosauvat vahvistavat kokonaismuotokieltä vinoine kattolappeineen. Esteettisesti näyttävä silta erikoisvalaistuksineen on tunnistettava ja mielenkiintoinen maamerkki. Valaistukseen on panostettu ja se on ohjelmoitava, toimiva ja upea sekä sillalla kulkijoille että maisemassa, toteaa kilpailun tuomariston puheenjohtaja Ville Alajoki. Puumateriaali katossa on tyylikäs ja lisää viihtyisyyttä. Junaradan ylittävä kevyen liikenteen silta takaa Lempäälän keskustan toimivuuden. Nosto suoritettiin kahden tunnin aikana neljän tunnin katkossa, johon oli huomioitu molempiin päihin jännitekatko lankojen siirto varten. Maaliskuussa 2023 käyttöön otettu, lasitettu ja katettu teräksinen ristikkosilta on 57 metriä pitkä ja hyötyleveydeltään viisi metriä. Tuomariston mukaan silta liittyy ympäristöönsä erittäin hyvin niin vieressä sijaitsevan Lempäälä-talon kuin muun rakennuskannan osalta. Kuva: Simo Suomalainen / Ramboll Finland Oy. – Jouduimme asentamaan siltalohkon lasit jälkeenpäin ja varmistimme verkkoratkaisulla sen, että lasit eivät tipu asennuksen aikana radalle. Lempäälän kunnan tilaama sillan suunnittelusta vastasi Ramboll ja pääurakoitsijana hankkeessa toimi Kreate. Kilpailun tuomaristo antoi kiitosta sillan vaikuttavasta arkkitehtuurisesta. Samalla se yhdistää keskustan itä ja länsipuolen kevyenliikenteen väylällä. Parametristen suunnittelutyökalujen kehitys mahdollisti haastavien geometristen muotojen toteutuksen. Työn täytyi onnistua radalle varatun liikenneja jännitekatkon aikana, joten teräsrakenne odotti valmiina nosturiin kiinnitettynä radan vieressä h-hetkeä. Silta on näyttävänä pitkäjänteisenä ristikkorakenteena rakenteellisesti haastava kohde. n Lempäälän Telkäntaipale – Vuoden silta tunnustus K reaten Lempäälään rakentama Telkäntaipaleen silta nappasi Vuoden silta 2024 -tunnustuksen RILin Siltapäivien yhteydessä
–Koska painovoimainen järjestelmä ei toimi Painovoimaisen ilmanvaihdon renessanssi. Kun energialaskelmilla on osoitettu koneellisen ilmanvaihdon olevan energiatehokkaampaa, on unohdettu, että painovoimainen järjestelmä ohjaa käyttäjiään tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon, Juulia Mikkola huomauttaa. Teksti: Juhani Karvonen P ainovoimainen ilmanvaihto oli jopa vaarassa ”kadota”, mutta viime vuosina siihen on taas kohdistunut enemmän kiinnostusta. Painovoimaisen ilmanvaihdon järjestelmät ovat myös pitkäikäisempiä kuin koneelliset järjestelmät, mikä sekin vähentää rakennuksen kokonaisenergiankulutusta ja muitakin ympäristövaikutuksia. Meillä on vahva koneellisen ilmanvaihdon teollisuus, joka on ammattimaisesti lobannut koneellisen ilmanvaihdon puolesta. Hän on kirjoittanut painovoimaisesta ilmanvaihdosta yhdessä Leino Kuuluvaisen ja Netta Böökin kanssa kirjan, joka julkaistiin 2022. Painovoimaisen ilmanvaihdon rakentaminen ehti loppua Suomessa melkein kokonaan viime vuosikymmenellä, kun muutenkin harvinaiseksi käynyt järjestelmä epähuomiossa miltei kiellettiin vuoden 2010 energiamääräyksillä. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa viileä tuloilma saa asukkaat säätämään ilmanvaihdon sopivasti pienemmälle aina tilanteen mukaan. Erityisesti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kivitalot kuluttavat usein säästeliäästi lämmitysenergiaa, mikä johtuu sen aikaisesta rakennustavasta. Kuva: Arkkitehtitoimisto Livady. 38 koko ajan samalla tavalla, laskennallisen vaatimustenmukaisuuden osoittaminen sekä käyttöönoton yhteydessä tehtävä mittaaminen on vaikeampaa kuin koneellisessa järjestelmässä, Mikkola toteaa. Näin säästyy myös energiaa. – Toisin kuin koneellisessa ilmanvaihdossa, painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilmaa vaihdetaan yleensä vähemmän silloin, kun tiloissa ei oleskella. Jo vuosisata sitten Erityisesti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kivitalot kuluttavat usein säästeliäästi lämmiPainovoimaisesta ilmanvaihdosta oltu Suomessa turhan hiljaa – painovoimainen järjestelmä ohjaa käyttäjiään tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon Painovoimaisella ilmanvaihdolla on monta etua koneelliseen ilmanvaihtoon verrattuna. – Määräyksiä on sittemmin muutettu, ja vuodesta 2018 painovoimaista ilmanvaihtoa on voitu taas rakentaa uudisrakennuksiinkin. Kirjasta on otettu uusi painos, sillä ensimmäinen myytiin loppuun puolessa vuodessa. Ilmanvaihtomääräykset on kirjoitettu pitkälti koneellisen ilmanvaihdon ehdoilla. – Painovoimaisesta ilmanvaihdosta on kuitenkin oltu Suomessa ”hiljaa” viimeiset vuosikymmenet. Painovoimaisella ilmanvaihdolla on niin paljon etuja, että sitä kannattaisi hyödyntää nykyistä laajemmin varsinkin asuinrakentamisessa, sanoo arkkitehti Juulia Mikkola
Painovoimainen ilmanvaihto edellyttää siis aina hormien olemassaoloa. Tyynellä säällä ilma vaihtuu parhaiten alimmissa kerroksissa, joissa on korkeimmat poistohormit, mutta tuulen vaikutus kompensoi ylempien kerrosten matalampia poistohormeja. Yhtä energiatehokkaita taloja on rakennettu uudestaan vasta 2010-luvulla, hän jatkaa. – Koneellisen ilmanvaihdon sanotaan vähentävän energiankulutusta, koska siinä voidaan käyttää lämmöntalteenottoa, mutta käytännössä vanhojen rakennusten kokonaisenergiankulutus kasvaa aina ilmanvaihdon koneellistamisen myötä. Tuulen vaikutus on suurempaa talojen ylemmissä kerroksissa ja vähäisempää maan tasossa. – Tuuli tasaa kerroskorkeuden vaikutusta ilmavirtoihin. Jotta voidaan puhua painovoimaisesta ilmanvaihdosta, rakennuksessa täytyy olla ainakin yksi pystysuuntainen hormi, Arkkitehti Juulia Mikkola näkee painovoimaisessa ilmanvaihdossa useita etuja verrattuna koneelliseen ilmanvaihtoon.. Edellytyksenä tiilihormi Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän toiminta perustuu pääasiassa ulkoja sisätilan lämpötilaeroon sekä tuulen aiheuttamaan paine-eroon. – Tuolloin rakennettiin paksuja massiivitiiliseiniä, ikkunat olivat kohtuullisen kokoisia, talot ryhmitettiin umpikortteleiksi, ja ilmanvaihto hoitui luonnonvoimien avulla ilman sähköenergiaa, Juulia Mikkola sanoo. Tällöin kyseessä on tahaton ilmanvaihto, ei painovoimainen. – Ilma saattaa vaihtua tahattomasti ovien ja ikkunoiden raoista, ulkovaipan vuotokohdista sekä ovista niistä kuljettaessa, ilman varsinaista ilmanvaihtojärjestelmääkin. Meillä rakennettiin matalaenergiataloja jo 1800-luvun lopulta 1930-luvulle. Lämpötilaeron lisäksi myös tuuli tehostaa ilman vaihtumista painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Sellaisia rakennuksia, joissa ei ole lainkaan ilmanvaihtojärjestelmää, erehdytään usein pitämään painovoimaisen ilmanvaihdon rakennuksina. Ilmavirta vaihtelee sääolojen mukaan sekä vuorokauden ja vuoden aikana. 39 tysenergiaa, mikä johtuu sen aikaisesta rakennustavasta
Jotta sisäilma ei kuivu talviaikaan liikaa, ilmavirran tulisi olla henkilöä kohti vain 2–4 l/s. Yksinkertaisuus etuna Painovoimaisen ilmanvaihdon yksi etu on sen yksinkertaisuus ja helppo ymmärrettävyys. Meillä on edelleen keskimäärin hyvin puhdas ulkoilma, jossa on loppujen lopuksi vähän haitallisia pienhiukkasia. n Lähde: Ilmakirja Painovoimainen ilmanvaihto, 2022 sillä painovoimainen ilmanvaihto perustuu hormivaikutukseen. Käyttäjät hyväksyvät suuremmat vaihtelut sisäolosuhteissa, koska pystyvät itse säätämään niitä, Juulia Mikkola sanoo. – Asuinrakennuksissa ilmanvaihto on helppo mitoittaa kokemusperäisesti, ja se on käyttövalmis heti rakennuksen valmistuttua eikä edellytä järjestelmän säätämistä ennen käyttöönottoa. Materiaalista riippumatta hormien tulee olla riittävän väljiä ja korkeita sekä mieluiten pystysuoria ilman teräviä mutkia. Hengittävät rakenteet auttavat kosteutta pysymään tällä vaihteluvälillä, jolloin ihmiset voivat hyvin, eikä tarvitse vielä pelätä kosteuden tiivistymistä rakenteisiin. Ilman suhteellinen kosteus vaikuttaa myös lämpötuntumaan. Painovoimainen järjestelmä on pitkäikäinen ja siten myös ympäristöystävällinen, koneista riippumaton sekä toimintavarma myös sähkökatkojen aikana. Parhaat hormit syntyvät punatiilestä muuraamalla. Painovoimaisella järjestelmällä on myös rajoitteensa. – Painovoimainen ilmanvaihdon huoltokustannukset ovat hyvin alhaiset. Suojelluissa kiinteistöissä muutos ei välttämättä ole edes mahdollinen. – Koska hienosuodatus ei ole mahdollista, sisäilmassa on rikas mikrobifloora, joka ehkäisee autoimmuunisairauksia. Samassa rakennuksessa voidaan käyttää sekä koneellista että painovoimaista ilmanvaihtoa. Ilman tuloilmareittejä rakennettu järjestelmä on puutteellinen ja edellyttää säännöllistä ikkunatuuletusta. – Jos taas kiinteistössä on vanhat tiilihormit, painovoimainen ilmanvaihto voi hyvinkin olla mahdollinen, Juulia Mikkola toteaa. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ei ole koneiden aiheuttamaa melua, eikä ole vaaraa tilojen voimakkaasta alipaineistumista. Huoneistokohtainen siirtoilmajärjestelmä oli tavallinen 1930-luvulta 1960-luvulle. – Jos vanhassa rakennuksessa on toimiva painovoimainen ilmanvaihto, ei sitä kannata lähteä muuttamaan. Tavallisin järjestelmä Viime vuosisadan puoliväliin saakka painovoimainen ilmanvaihto oli tavallisin suomalaisten rakennusten ilmanvaihtojärjestelmä asuinrakennuksissa. – Tiilihormeissa ilmavirrat pysyvät vakaampina kuin kevythormeissa, koska hormiseinämät pystyvät varaamaan lämpöä ja parantavat siten hormin vetoa. Tulisijojen ja tahattoman tuloilman yhdistelmä oli tavallinen 1800-luvun jälkipuoliskolle asti, loma-asunnoissa ynnä muissa sellaisissa paljon pitempäänkin. Jos kaikissa tiloissa ei ole sekä tuloilma-aukkoa että poistohormia, ilma virtaa myös huoneiston sisällä tilasta toiseen tuloilma-aukoilta poistohormeille. Parhaat olosuhteet ihmiselle ovat 40–60 prosentin suhteellisessa kosteudessa. Se saa kylmempää ja painavampaa ulkoilmaa virtaamaan korvausilma-aukosta sisälle samalla, kun lämpimämpää ja kevyempää sisäilmaa virtaa hormista ulos. Suunniteltava kokonaisuutena Painovoimaisella ilmanvaihdolla varustettu rakennus on suunniteltava kokonaisuutena. Järjestelmä koetaan myös mukavaksi. Järjestelmiä ei saa kuitenkaan yhdistää siten, että ilman virtaussuunnat huonetiloissa ja kanavistoissa voivat muuttua suunnitelluista. Säädettävyys parantaa asumismukavuutta ja vähentää turhaa energiankulutusta. Painovoimaisen ilmanvaihdon tuominen vanhaan koneellisen ilmanvaihdon kerrostaloon on yleensä hankalaa ja kallista, jopa mahdotonta, koska hormeja jouduttaisiin rakentamaan ylemmissä kerroksissa olevien huoneistojen läpi. Kuivassa ilmassa iholta alkaa – Kun energialaskelmilla on osoitettu koneellisen ilmanvaihdon olevan energiatehokkaampaa, on unohdettu, että painovoimainen järjestelmä ohjaa käyttäjiään tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon.. Ilmaa ei onneksi tarvitse vaihtaa määräysten mukaan, mutta uuden rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmällä pitää olla määräysten mukainen ilmavirtakapasiteetti, Mikkola selvittää. Järjestelmään ei voi rakentaa järkevästi lämmöntalteenottoa, ja mahdollisuudet ulkoilman suodattamiseen ja äänenvaimennukseen ovat rajatummat kuin koneellisessa ilmanvaihdossa. Vaihtaminen koneellisesta painovoimaiseen ilmanvaihtoon kesken suunnitteluprosessin ei yleensä onnistu. Huonekohtainen painovoimainen ilmanvaihto oli yleinen 1800-luvun lopulta 1930-luvulle. Pelkkä painovoimainen ilmanpoisto yleistyi pienemmissä rakennuksissa 1960-luvulta eteenpäin. 40 haihtua kosteutta, mikä viilentää kehoa. – Kun lämmitetystä tilasta johdetaan ylös poistohormi ja ulkoseinälle puhkaistaan korvausilma-aukko, sisäja ulkolämpötilan ero synnyttää hormiin vetoa. – Rakentamismääräykset edellyttävät kuitenkin 6 l/s henkilöä kohti ”silloin, kun edellytykset henkilömitoitukselle on olemassa”, koska ilmanvaihdon avulla pitää voida laimentaa rakennusmateriaaleista mahdollisesti tulevia haitallisia päästöjä, joita ei kuitenkaan voida poistaa kokonaan
Helpotusta asiaan ei ole merkittävästi tuonut uudet sähköiset kaupankäyntijärjestelmät, sillä niidenkin käsittelijänä on pankki. Myös pääkaupunkiseudulla hintojen lasku tasaantui. Hintojen lasku on tasaantunut selvästi koko maassa verrattuna vuotta aikaisempaan. Kiinteistövälittäjien mukaan pankit ovat jopa liian vaativia kunnon ja iän suhteen tehdessään luottopäätöksiä. Hinnat laskivat vuoden kolmannella neljänneksellä koko maassa 2,3 prosenttia edellisestä vuodesta. 41 Suomen Kiinteistövälittäjät ry:n keräämien tietojen mukaan ostajien halu tehdä ostopäätös on merkittävästi noussut. Perheasuntojen hinnat laskivat pienempiä asuntoja vähemmän. Kuvituskuva: Pexels. – Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat laskeneet nyt kahden vuoden ajan. Luottoja ei saa, jos kuntotarkastuksessa on pienikin kysymysmerkki, harmittelee Mannerberg. – Pankeilta toivotaan nyt paljon lisää joustavaa yhteistyötä ja kouluttautumista uusiin toimintatapoihin, jotka välittäjillä on jo hyvin hallussa, korostaa SKVL:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg. – Odotamme, että vuoden 2024 kokonaiskauppamäärät jäävät samalle tasolle kuin vuoden 2023. Pääkaupunkiseudulla vuosilasku oli 3,6 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla kerrostaloyksiöiden hintojen lasku hidastui 3,2 prosenttiin edellisvuodesta. Kiinteistönvälittäjien kautta vanhoja osakeasuntoja myytiin kolmannella neljänneksellä viidennes enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna. Uusien osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 2,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Hänen mukaansa tällä hetkellä on myös nähtävissä todella outoja ilmiöitä kuntien rajoilla, jossa luoton saa yhden kunnan alueella helpommin kuin muutaman kilometrin päässä toisen kunnan alueella. Ostajien hintatietoisuus ja tarkka asunnon tutkiminen ennen päätöstä on erittäin tyypillistä. Vuosimuutokset ovat nyt alhaisimmat kahteen vuoteen, toteaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Anu Rämö. Ensi vuonna, jos korkotaso putoaa lähelle 2 prosenttia niin uskomme, että kauppa vauhdittuu lumitalven jälkeen keväällä selvästi, arvioi Suomen Kiinteistövälittäjien yhdistyksen toimitusjohtaja Jussi Mannerberg. Samaan aikaan ruuhkat asuntolainojen käsittelyssä ovat kasvaneet merkittävästi. Uusien osakeasuntojen kauppoja tehtiin sen sijaan yli viidennes vähemmän. Tämä aiheuttaa paljon vaikeuksia asunnonvaihtajille useamman asunnon kaupan ketjuissa, jossa viimeinenkin kauppa on riippuvainen ketjun aiempien kauppojen toteutumisesta. Syynä tähän on se, että vaikka kauppamäärät nyt syksyllä kiihtyvät niin viime vuoden lopun vilkastuminen hetkeksi oli niin voimakas, että sen yli ei vielä nousta. Erityisesti suuremmat pankit ovat tässä ylivarovaisia ja estävät asunto ja talokauppaa monilla alueilla. – Nyt kun pankit ovat liian vaativia asunnon kunnon ja iän suhteen, aiheuttaa se kansallisomaisuuden arvon merkittävää alenemista. – Varsin surullista että ihmiset eivät pääse ostamaan edullisia asuntoja sieltä mistä haluavat, toteaa Mannerberg. Syyskuussa lasku vuodentakaisesta oli 1,2 prosenttia. Suurten kaupunkien ulkopuolella vanhojen osakeasuntojen hinnat pysyivät heinä-syyskuussa vuodentakaisella tasolla, mutta kaikissa suurissa kaupungeissa hinnat laskivat. Myyjien kannalta alhaisempi hintataso on pääosin ymmärretty ja nyt markkinoilla alkaa tapahtumaan, kun ostajat saavat omia asuntojaan kaupaksi. – Usein pelkkä talon ikä on pankille vastemielinen lainapäätöksen suhteen, vaikka talo olisi loistavassa kunnossa, hän jatkaa. Säännöllisesti nähdään yli kuukauden viiveitä asioiden käsittelyssä ja jopa 2–3 kuukautta menee siinä, että kaupat on tehty tarjouksen jälkeen. – Monella alueella hinnat ovat vielä vuoden 2020 tasolla, mutta esimerkiksi Helsingissä ne ovat laskeneet vuodesta 2020 melkein kahdeksan prosenttia ja Vantaalla melkein kymmenen prosenttia, kertoo Rämö. Suurista kaupungeista hinnat laskivat eniten Helsingissä, 4,7 prosenttia ja Turussa, 4,4 prosenttia. Hintojen nousun esteenä on perinteisesti se, että kysyntä ei ylitä tarjontaa. Periaatteessa nyt on tilanne, joka on ostajien kannalta hyvä, sillä valikoima sekä hintataso ovat houkuttelevia. Markkina on vilkastunut kesästä muutaman prosenttiyksikön. n Vanhojen asuntojen hinnanlasku hidastui V anhojen osakeasuntojen hintojen lasku hidastui edelleen heinä-syyskuussa
Kuva: Daikin Ilmalämpöpumppuja suositaan asuntojen jäähdyttäjinä. – Ilmalämpöpumppu kierrättää huoneiston ilmaa sisäyksikön läpi ja jäähdyttää sitä tarvitIlmalämpöpumpun sisäyksikön voi sijoittaa myös makuuhuoneeseen. Teksti: Juhani Karvonen A alto-yliopisto on mitannut Helsingissä asuntojen lämpötiloja. Sisäyksikön sijoituspaikka on aina komproViilennyksen merkitys ymmärretään paremmin Ilmalämpöpumppua käytetään yhä enemmän huoneistojen jäähdyttämiseen, mikä on etenkin kaupunkiolosuhteissa usein mielekästä. Ihmiset eivät enää halua kärvistellä kuumuudessa, koska kuumuuteen on saatavilla helpotusta, sanoo tekninen päällikkö Jussi Kummu Daikin Finlandista. Ilmanvaihdon toimivuus on kuitenkin tärkeää, jotta asunnoissa on hyvä sisäilma. Sopiva asetus viilentämisessä on usein 24–25 astetta, sillä lämpöpumppu kuivaa sisäilmaa, joka tuntuu siten viileämmältä kuin kostea ilma. Tänä päivänä kaikki ilmalämpöpumput soveltuvat jäähdytykseen, mutta kaikki pumput eivät sovellu lämmitykseen – Jos ilmalämpöpumppu on optimoitu lämmitykseen, se myös viilentää. Asumisviihtyvyys voi parantua huomattavasti, kun kerrostaloasukkaan ei tarvitse hikoilla kotonaan. Ilmalämpöpumppu ei vaikuta huoneiston ilmanvaihtoon. – Tarvetta jäähdytykselle on, mikä on myös alettu meillä ymmärtää. Ilmalämpöpumpun hankinta ja asennus on osakkaan tekemä muutostyö ja siitä kannattaa aina tehdä kirjallinen sopimus taloyhtiön ja osakkaan välillä. Vanhoissa huoneistokohtainen Uudiskohteissa jäähdytys voidaan suunnitella jo rakennusvaiheessa ja asentaa keskitetysti, mutta vanhoissa taloyhtiöissä jäähdytys on aina huoneistokohtainen. Ilmalämpöpumpun asennuksesta on aina hyvä keskustella etukäteen naapureiden ja taloyhtiön hallituksen kanssa. – Jos huoneistossa ei ole parveketta, ilmalämpöpumpun asennus ei ole mahdollista. – Jos ilmalämpöpumppuja on jo käytössä taloyhtiössä, ilmalämpöpumpun asennus vastaavalla tavalla on mahdollista myös muihin huoneistoihin. Rivitaloissa ulkoyksikölle löytyy yleensä sopiva asennuspaikka ulkoseinästä tai sen vierestä maatelineeltä, Jussi Kummu toteaa. Tällaisissa tilanteissa ilmalämpöpumpun asentaja voi estää lämmitystoiminnon käytön asennuksen yhteydessä. Tuloksena oli, että suuressa osassa huoneistoista rakentamisajankohdasta riippumatta on lämpötila yli 25 astetta vähintään satana vuorokautena vuodessa. – Kaukolämmöllä lämmitettävässä taloyhtiössä ilmalämpöpumppuja kannattaa käyttää ainoastaan jäähdytykseen. – Ulkoyksikkö asennetaan tyypillisesti parvekkeelle, kerrostaloissa julkisivuille yksikköä ei saa saa asentaa. Keskitetty jäähdytysjärjestelmä voidaan toteuttaa samaan aikaan putkiremontin kanssa, hän jatkaa. Tällöin taloyhtiössä kannattaa selvittää keskitetyn jäähdytysjärjestelmän hankintaa. Jäähdytyskäyttö on kaiken lisäksi hieman edullisempaa kuin lämmityskäyttö. 42 taessa
Etäseuranta nopeuttaa myös mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemista, koska asentajan ei tarvitse käydä asunnossa tutkimassa ilmalämpöpumppa. – Kesäisin toistuva tilanne alkaa siten, että käyttäjä huomaa ilmalämpöpumpun sisäyksikön roiskivan vettä. Kun hintaeron suhteuttaa siihen, että asumisviihtyvyys paranee 15–20 vuoden ajaksi, ei pelkkään hintaan kannata tuijottaa liikaa. Kylmäainepiirin lämpötilojen tarkistuksella voidaan varmistaa ilmalämpöpumpun toiminta yleisesti. Suomessa lattiamalli on jostain syystä hieman aliarvostettu. Ilmaan jäähdytettäessä siitä tiivistyy kosteutta sisäyksikköön. Minusta olisi hyvä alkaa ainakin keskustelemaan kysymyksestä, voisiko viilennys olla työsuhde-etu kuten vaikkapa työmatkalippu tai työsuhdepolkupyörä, miettii Kummu. Suomessa lämpöpumppujen käyttö lämmitykseen ja jäähdytykseen on arkipäivää. Moni suomalainen tekee etätöitä ja kodin sisälämpötilalla voikin olla ajateltua suurempi merkitys. – Lattiamalli soveltuu etenkin mataliin tiloihin ja mökkikäyttössä lattiaa pitkin puhallettava lämmitys parantaa mukavuutta. – Sisäyksiköissä pienillä puhallinnopeuksilla äänentaso on vain 18–19 desibeliä, jolloin ääntä on vaikea kuulla. Huomiota ääneen Sisäyksiköissä on sekä design-malleja että perinteisempiä malleja. Hän kehottaa kiinnittämään huomiota lämpöpumpun ääneen. Mikään ei estä käyttämästä sitä esimerkiksi kattohuoneistoissa jäähdytykseen, Jussi Kummu toteaa. Tämän vuoksi olisi suositeltavaa antaa sisäyksikön pesu ammattilaisen tehtäväksi kolme-viiden vuoden välein. – Tehoiltaaan eri kokoisilla lämpöpumpuilla voi olla hintaeroa muutama sata euroa. Kun jäähdytys kytketään uudelleen päälle, sisäyksikkö voi roiskia vettä. Kylmäainepiirin tarkastetaan vuotojen varalta samoin tarkastetaan sähköjohtimien kunto ja kiinnitykset, Jussi Kummu sanoo. Kun lämpötilaa säädetään maltillisesti, eikä laitetta kokonaan sammuteta, ilmasta tiivistyvän veden määrä on pienempi. Jäähdytysteholtaan riittävä, mutta käytössä liian äänekkääksi koettu ilmalämpöpumppu ei liene hyvä hankinta. Tästä seuraa se, että ilmalämpöpumppu alkaa jäähdyttämään suurella teholla ja hitaasti liikkuvan ilman lämpötila laskee voimakkaasti, jolloin ilmasta tiivistyy runsaasti kosteutta. n – Sisälämpötila vaikuttaa ihmiseen monella tavalla. – Itse säädän jäähdytyksellä asetusarvoksi 25 astetta ja sisäyksikön puhallusnopeuden kohtuullisen suurelle. Liiallinen kuumuus tuo monille ihmisille muun muassa univaikeuksia. Sisäyksikkö tulee sijoittaa siten, että sinne tiivistynyt vesi saadaan johdettua hallitusti esimerkiksi viemäriin. Viileä ilma pitäisi saada leviämään mahdollisimman laajalle huoneistossa. Enimmillään yhteen ulkoyksikköön voidaan liittää viisi erilaista sisäyksikköä. Multi-split sopii hyvin sellaiseen huoneistoon, jossa pohjaratkaisu ei mahdollista viileän ilman leviämistä huoneesta toiseen. Sisäyksikössä oleva lika vaikuttaa sisäilman laatuun ja myös ilmanlämpöpumpun toimintaan. Yleisimmin jäähdytyskäytössä ilmalämpöpumpun jäähdytysteho 2,5 tai 3,5 kilowattia. Myös jäähdytys on kustannuksiltaan edullisempaa, koska energiaa kuluu vähemmän. – Sisäyksikkö pitäisi kuitenkin sijoittaa etäälle keittiöstä. Sisäilman jäähtyessä nopeasti käyttäjä sammuttaa ilmalämpöpumpun, jolloin tiivistynyttä kosteutta jää sisäyksikköön. Ruuanlaiton yhteydessä ilmassa leijuvat pienet rasvapisarat heikentävät ilmalämpöpumpun toimintaa tarttuessaan sisäyksikön lamelleihin. Multisplit-mallia käytetään niin asunnoissa kuin liiketiloissakin. Yleisin syy ilmiölle löytyy ilmalämpöpumpun käytöstä. Ilmalämpöpumpun valinnassa on hyvä ottaa huomioon se, miten laajalle alueelle viileää ilmaa saadaan leviämään.Meillä on laitevalikoimassa myös multisplit-malli. Toisilta se vie yöunet ja osalla se voi vaikuttaa esimerkiksi keskittymiskykyyn. – Etäseurantapalvelu mahdollistaa ilmalämpöpumpun toiminnan varmistamisen ennen kesää etänä. Toisilta se vie yöunet ja osalla se voi vaikuttaa esimerkiksi keskittymiskykyyn. On hyvä muistaa, että pienitehoinen lämpöpumppu voi olla äänekkäämpi. Tarkastuksessa tulee käydä läpi muun muassa kompressorin käyntivirtojen mittaus, jolla varmistetaan kompressorin kunto. Laitteita ei kannata ostaa yksinomaan hinta edellä. Laskennallisesti yksi kilowatti jäähdyttää 30–40 neliötä. Daikin toi markkinoille ensimmäisenä maailmassa etäseurantapalvelun ilmalämpöpumpuille, minkä avulla voidaan tarkistaa ilmalämpöpumpun toiminta internetin välityksellä. Käyttäjä on säätänyt asetusarvon +18 asteeseen. Oikealla käytöllä säilytetään mukavuus ja säästetään rahaa. – Ulkoyksikkö kannattaa tarkastuttaa kolmen– viiden vuoden välein. Moni suomalainen tekee etätöitä ja kodin sisälämpötilalla voikin olla ajateltua suurempi merkitys, sanoo tekninen päällikkö Jussi Kummu Daikin Finlandista.. Teholtaan isompi laite käy pienemmillä kierroksilla, minkä ansiosta se on hiljaisempi. Säännöllinen tarkistus Ilmalämpöpumppujen tekninen käyttöikä on 15–20 vuotta. 43 missi. – Sisälämpötila vaikuttaa ihmiseen monella tavalla. Yleensä ongelmia syntyy väärästä käytöstä
Termostaatti tulisi sijoittaa siten, että se pääsee aistimaan mahdollisimman vapaasti huoneen lämpötilaa. Termostaatin huono sijoittelu voi vääristää huoneen todellista lämpötilaa Termostaatti – huoneen lämpötilan aistija Termostaatti säätelee automaattisesti huoneiston lämpötilaa, eikä siihen tarvitse yleensä asukkaan koskea. 44 A sukkaalla tulee olla mahdollisuus säätää huoneen lämpötilaa, mutta käytännössä kaikissa nykyaikaisissa termostaateissa on myös säädettävä maksimilämpötilan rajoitin, jolla rajoitetaan maksimilämpötila, missä huoneen lämmitys lopetetaan. Teksti: Juhani Karvonen. – Usein rajoituskohtana asuintaloissa pidetään 23 astetta.Termostaateissa on myös minimilämpötilan rajoitin sekä tarvittaessa myös lukitusmahdollisuus, sanoo tuotepäällikkö Markku Ve ha nen Orakselta
Venttiilissä on istukka ja lautanen. Termostaatin huono sijoittelu voi vääristää huoneen todellista lämpötilaa Termostaatti – huoneen lämpötilan aistija Termostaatti on oltava vapaassa tilassa, eikä esimerkiksi paksun verhon peitossa. –Elektroniset termostaatteja ovat monipuolisempia ja tarkempia. Jos halutun lämpötilan ja huoneen lämpötilan välinen ero on suuri, vesivirta kulkee termostaatin ohjaamana patteriventtiilin läpi jatkuvasti. Eniten epätietoisuutta ja ja harmeja syntyy, kun termostaatti on jäänyt verhon taakse tai keittiössä esimerkiksi tasojen alle. Venttiilin läpi patteriin virtamaan veden määrä riippuu istukan ja lautasen välisestä etäisyydestä. Ne voivat sisältää esimerkiksi ajastimia, joiden avulla lämmitystä voidaan ohjata tarkasti eri vuorokaudenaikoina. – Termostaatti toisin sanoen avaa ja sulkee lämmitystai jäähdytyslaitteita tarpeen mukaan. Lautanen liikkuu termostaatin ohjaamana. Itse termostaattipatruuna voi olla täytetty kaasulla, vahalla tai nesteellä. Yksittäinen asukas voi säätää omassa huoneistossaan vain termostaattia, kaikki muut toimenpiteet pitää jättää ammattilaiselle. Markkinoilla on myös elektronisia patteritermostaatteja. – Termostaatti haistelee huoneen lämpötilaa ja säätelee järjestelmää lämpötilan mukaan. 45 Termostaatin tarkoituksena on pitää huonelämpötila halutulla tasolla ohjaamalla energian kulkua järjestelmään tai järjestelmästä pois. Elektroniset termostaatit voivat myös olla yhteydessä kodin automaatiojärjestelmiin, jolloin niitä voidaan ohjata etänä. Tuotepäällikkö Markku Vehanen korostaa, että yksittäinen asukas voi säätää omassa huoneistossaan vain termostaattia, kaikki muut toimenpiteet pitää jättää ammattilaiselle.. Termostaatti aistii huoneen lämpötilan muutokset, mikä on puolestaan mahdollistaa termostaatin sisällään pitämän patruunan ansiota. Kun huoneen lämpötila lähestyy haluttua, termostaatti alkaa pienentää vesivirtaa eli laskea patterin lämpötilaa. – Kaasutäytteinen patruuna on nopealiikkeinen, mutta nestetäytteisen patruunan etuna voidaan pitää suurempaa toimintavoimaa. Termostaattisessa patteriventtiilissä on kaksi pääosaa itse venttiilili ja termostaatti. Liiallinen omatoimisuus Lämmitysjärjestelmän käyttöiäksi lasketaan noin 50 vuotta, mutta termostaattiventtiilit kannattaa uusia noin 25 vuoden välein.Termostaatit ovat taloyhtiön omaisuutta, joten niiden mahdollisesta huollosta vastaa taloyhtiö
–Kun termostaatti on säädetty tietylle lämpötilalle, ei patterikaan ala lämmetä. Patteri ei tuolloin lämpene kunnolla ja usein patterista voi kuulua myös lirisevää ääntä. Tätä ilman liikettä ei voi termostaattia säätämällä poistaa, vaan ongelman juurisyy on muualla. Joskus termostaatti voi olla esimerkiksi keittiössä sen verran rakenteiden takana, ettei se ole täysin vapaassa tilassa, hän jatkaa. Vika ei korjaannu muuten kuin vaihtamalla termostaattiventtiili. Aika yleinen syy siihen, ettei patteri lämpene on, että termostaatin neulaventtiili on jumiutunut kiinni asentoon. Tällöin voi olla hyvä tarkistaa termostaatin asento, jotta patterista nousisi lämpöä katkaisemaan tätä vedon tunnetta. Missään tapauksessa neulaa ei kannata lähteä korjailemaan omatoimisesti, Markku Vehanen varoittaa. Kun ulkolämpötila ei ole vielä kovin kylmä, ei lämmityspattereihin johdeta vielä kovin kuumaa vettä. Toisaalta ihminen voi myös kokea vedon tunnetta esimerkiksi ison ikkunan vieressä istuessa. Patterin ei tule olla tulikuuma. – Sitä säätöä ei pidä lähteä itse muuttamaan ja asiantuntijakin tekee sen vain koko järjestelmälle, koska yksittäisen patterin virtaaman muutos vaikuttaa koko kiinteistössä. Yksi keino oikean lämpötilan mittaamiseen irtoanturi, jonka avulla tuntoelimen voi tuoda esimerkiksi pöytätason alta parempaan paikkaan. – Kun patterissa on ilmaa, patterin vesi ei pääse liikkumaan vapaasti ja lämmittämään koko patteria. – Järjestelmässä ei ole tuolloin vikaa, vaan termostaatti nimenomaan säätelee pattereiden lämpötilaa. Myös patteriventtiilissä on myös oman säätönsä virtaamalle. Syksyisin huoneistojen patterit voivat tuntua haaleilta, mutta huoneiden lämpötila on kuitenkin se, minkä taloyhtiö on sen linjannut olevan. –Asukas voi kuitenkin itsekin koeponnistaa termostaatien toimintaa aika ajoin. 46 Jos termostaatti on esimerkiksi paksun verhon peitossa, on verhon sisällä huomattavasti, jopa muutaman asteen verran, lämpimämpää kuin muualla huoneessa, Markku Vehanen sanoo. n Kaikissa nykyaikaisissa termostaateissa on myös säädettävä maksimilämpötilan rajoitin, jolla rajoitetaan maksimilämpötila, missä huoneen lämmitys lopetetaan.. – Vetoa aiheuttaa ilman liike, joten olisi hyvä huolehtia, että asunnon korvausilmaventtiilit ovat kunnossa, jotta korvausilma tulee huoneeseen hallitusti. – Jos venttiili on jäänyt kerran jumiin, se todennäköisesti jää myös seuraavana syksynä. Jos termostatin sulkee ja patteri menee kylmäksi, termostaatti toimii kuten sen pitääkin, Vehanen toteaa. Sen pitäisi avautua itsekseen lämpötilan vaihteluiden mukaan, mutta aikaa myöten se saattaa jäädä alas. Tekniset viat harvinaisia Tekniset viat ovat harvinaisia venttiileissä, mutta joskus venttiilin lautanen voi jää jumiin, koska termostaatille tulee ikää ja venttiileihin kertyy verkostovedessä olevaa likaa. Veden lämpötilaa nostetaan sitä mukaa kuin ulkolämpötila laskee. Taloyhtiöissä melko yleinen valituksen aihe on vetoisuus. Jos patteri lämpenee vain yläosasta ja patterin alaosa on kylmä, voi syynä olla, että huonetta tarvitsee lämmittää vain vähän ja venttiili on auki vain vähän
Näitä tietoja ovat taloyhtiöiden ja osakkaiden remontit, yhtiölainat ja -vastikkeet. Kuva: Riku Nikkilä Kesäkuusta 2025 alkaen isännöitsijät alkavat ylläpitää huoneistotietojärjestelmässä taloyhtiöiden kunnossapitoja muutostyötietoja.. – Maanmittauslaitos luo huoneistotietojärjestelmän puitteet ja rakentaa siihen yhteydet rajapintapalveluina. Taloyhtiöt ja isännöinti voivat hyödyntää tietojen ilmoittamisessa myös Maanmittauslaitoksen toteuttamaa käyttöliittymää, jonka käyttö on maksutonta. Maanmittauslaitos ei peri maksua taloyhtiöiltä eikä isännöintijärjestelmätoimittajilta tietojen ilmoittamisesta eikä tietojen hakemisesta. Alan digitalisaation kehittäminen on ollut isännöintialan oma toive. Muut palvelut isännöintialalle jäävät markkinoiden ratkaistavaksi, Murtoniemi sanoo. Huoneistotietojärjestelmän myötä pankit hyötyvät nopeammasta tiedonsaannista, kun ne tekevät luottopäätöksiä asuntokauppatilanteissa tai arvioivat huoneistojen käyttöä luoton vakuutena. 47 toimijoiden erilaisuutta esiin, kertoo huoneistojen omistuksen palveluista vastaava johtaja Janne Murtoniemi Maanmittauslaitoksesta. Viiveetön asuntokauppa Maanmittauslaitos tekee tiivistä yhteistyötä isännöintialan toimijoiden ja ohjelmistotoimittajien kanssa. – Isännöintiala kehittyy nyt harppauksia eteenpäin. Digitalisaation vaatimukset tuovat Ensi vuonna isännöitsijöiden pitää ilmoittaa huoneistotietojärjestelmään taloyhtiöiden kunnossapitoja muutostyötiedot. Kiinteistönvälittäjä saa kaupantekoprosessin eri vaiheissa tarvittavan ajantasaisen ja luotettavan tiedon omistajista ja panttauksista, jolloin kaupankäynti on mahdollisimman sujuvaa ja viiveetöntä. Suurimmat hyödyt tietojen käytöstä realisoituvat sekä isännöintialalle että yhteiskunnalle tulevina vuosina. n Isännöitsijät yhtenäistävät seuraavaksi taloyhtiöiden remonttitiedot H uoneistotietojärjestelmän tietosisältö laajenee merkittävästi ensi vuonna kun isännöitsijät ja pankit alkavat tuottaa huoneistotietojärjestelmään uutta tietoa taloyhtiöistä. Pohjatiedot pitää toimittaa huoneistotietojärjestelmään 30.6.2026 mennessä. Tietojen ilmoittaminen käynnistyy vaiheittain. Viiveetön asuntokauppa on tulevaisuuden tavoite. Digitalisaation myötä eri toimijoiden käyttöön saadaan taloyhtiöistä vertailukelpoista, ajantasaista ja laadukasta tietoa. Tietojen ilmoitusvelvollisuus riippuu taloyhtiön koosta ja siitä, onko sillä taloyhtiölainaa. Tämän jälkeen tiedot pitää päivittää vähintään kerran vuodessa järjestelmään. Kesäkuusta 2025 alkaen isännöitsijät alkavat ylläpitää huoneistotietojärjestelmässä taloyhtiöiden kunnossapitoja muutostyötietoja ja joulukuusta alkaen osakkaiden lainaja vastiketietoja
Ongelma korostuu taantuvilla maantieteellisillä alueilla. Alueiden eriytyminen puolestaan johtaa isännöitsijöiden mukaan taloyhtiöiden uusjakoon. Nämä ovat riskejä, jotka osakkaiden pitää tunnistaa ja tehdä päätökset korjaamisesta tai korjaamattomuudesta tietoisesti. – Liika lykkääminen ja tekemättömät, suunnittelemattomat remontit heikentävät kaikki myös taloyhtiön lainoitettavuutta pankin silmissä sekä vaikuttavat huoneistojen arvoon ja kaupattavuuteen asuntomarkkinoilla, hän jatkaa. – Vaikka korot ovat lähteneet laskuun ja korjausurakoiden hintojen voimakas nousu on päättynyt, isännöintiala ei ennusta taloyhtiöiden korjaamisen piristyvän ainakaan seuraavan vuoden aikana, Rekonen kertoo. Alueellinen eriytyminen Alueiden eriytyminen kasvaviin ja taantuviin seutuihin tarkoittaa uutta isojakoa myös suomalaisille taloyhtiöille. Riskit kasvavat Rakennukset rapistuvat päivä päivältä ja remonttien lykkääminen lisää riskejä. Korjausvelka onkin Suomessa todellinen ongelma. Talousbarometrin tuloksista käy myös ilmi, että moni isännöitsijä hallinnoi taloyhtiöitä, joissa on lykätty tai peruttu korjaushankkeita taloudellisista syistä edellisen 12 kuukauden aikana. – Isompi taloyhtiön remonttihanke on tyypillisesti pitkä prosessi, joten ensi keväänä tehty korjauspäätös tarkoittaa monessa tapauksessa remontin alkamista käytännössä vasta vuonna 2026. I sännöintiliiton tuoreen Talousbarometrin mukaan 38 prosenttia isännöitsijöistä näkee, että heidän hallinnoimissaan taloyhtiöissä on keskimäärin tehty liian vähän korjauksia. Vain joka viides Isännöintiliiton Talousbarometrin vastaaja arvioi, että korjauksia tullaan tekemään hänen hallinnoimissaan taloyhtiöissä seuraavan 12 kuukauden aikana enemmän verrattuna edelliseen 12 kuukauteen. – Tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että nopeasti nousseet korot ja kustannukset sekä taloyhtiöiden heikentyneet lainansaantimahdollisuudet etenkin taantuvilla ja väestöään menettävillä alueilla ovat jarruttaneet taloyhtiöiden korjaushankkeita viime vuosina. Yleisin syy tähän on osakkaiden haluttomuus edistää taloyhtiöiden remontteja. 55 prosenttia isännöitsijöistä arvioi, että korjausrakentamista tullaan tekemään saman verran. Näillä alueilla myös asuntojen kysyntä on heikkoa, mikä heijastuu niiden hintatasoon ja sen myötä vakuusarvoon pankin silmissä. Väestöään menettävillä alueilla yhä useampi taloyhtiö ei pysty toteuttamaan kriittisiä remontteja rahoitusvaikeuksien takia. Lisäksi aineisto osoittaa, että osakkaiden yleinen haluttomuus ryhtyä korjauksiin on vielä hintojakin suurempi syy jättää korjauksia toteuttamatta, toteaa Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen. Vastaavasti viidesosa vastaajista arvioi korjausrakentamisen vähenevän. Viidenneksellä isännöitsijöistä vähintään puolet taloyhtiöistä on tällaisia. Esimerkiksi putkiremontissa hankesuunnittelun käynnistämisestä remontin varsinaisen toteutusvaiheen käynnistymiseen kestää tyypillisesti yli vuosi, Olli Rekonen painottaa. 48 kuutuskorvausten saaminen tällaisessa tapauksessa voi myös olla kiven alla, jolloin vahingoista aiheutuvat kustannukset jäävät osakkaiden maksettaviksi. Esimerkiksi liian vanha putkisto tai kulunut vesikatto voi aiheuttaa vesivahinkoja. Kuvituskuva: Pexels. Isännöitsijät ovat skeptisiä taloyhtiöiden korjaamisen piristymisestä. Lopputulos on monesti se, ettei pankki pysty myöntämään taloyhtiölle sellaista lainamäärää, joka riittäisi Yleisin syy on osakkaiden haluttomuus edistää taloyhtiöiden remontteja Korjausvelka todellinen ongelma Taloyhtiöt lykkäävät liian usein tarpeellisia remontteja, jonka vuoksi korjausvelka kasvaa. Iäkkäämmässä rakennuksessa vaMoni isännöitsijä hallinnoi taloyhtiöitä, joissa on lykätty tai peruttu korjaushankkeita taloudellisista syistä edellisen 12 kuukauden aikana
Mutta jos mitään rahoitusta ei saada kasaan, johtaa tämä remontin tekemättä jättämiseen ja pitkällä tähtäimellä myös rakennuksen kunnon rapistumiseen ja pakkoalasajoon tai konkurssiin, varoittaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Voidaan käyttää osakkaiden omaa hanketai lainarahoitusta, minimoida urakka vain täysin välttämättömimpään osaan tai pilkkoa se pienempiin osiin. Sen suhteen hallituksen olisi syytä ryhtyä ripeästi toimiin. Voidaan käyttää osakkaiden omaa hanketai lainarahoitusta, minimoida urakka vain täysin välttämättömimpään osaan tai pilkkoa se pienempiin osiin, sanoo Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva. Kerrostalojen uudistuotannon keskittyminen tietyille kaupunkiseuduille viime vuosina myös kuvaa osaltaan tätä kehitystä. Alueiden eriytyminen tulee väestöennusteiden valossa vain kasvamaan lähivuosina. Toistaiseksi tällaiset taloyhtiöt sinnittelevät ja pyrkivät pitämään rakennukset jotenkuten asuttavina. – Taloyhtiöillä on pankkirahoituksen lisäksi muita keinoja, joilla mahdollistetaan taloyhtiön peruskunnon ylläpitävät remontit. 49 isomman korjaushankkeen toteuttamiseen, kuten putkiremontin. Isännöitsijöiden mukaan strategisesti järkevin, mutta osakkaille vaikein ja raskain vaihtoehto tällaisissa tapauksissa olisi ajaa taloyhtiön toiminta hallitusti alas. Grafiikka: Isännöintiliitto – Taloyhtiöillä on pankkirahoituksen lisäksi muita keinoja, joilla mahdollistetaan taloyhtiön peruskunnon ylläpitävät remontit. – Suureen osaan Suomen kunnista ei tarvita nykyistä enempää asuntoja, kun katsotaan eteenpäin 10–20 vuotta. n Osakkaiden haluttomuus edistää remontteja on merkittävin syy sille, miksi isännöitsijöiden mielestä taloyhtiöiden korjausvelka kasvaa. Kuva: Aleksi Poutanen. Kaksi kolmasosaa tällä vuosikymmenellä rakennetuista kerrostaloista on rakennettu vain kahdeksaan kaupunkiin. Tilastokeskuksen vuoden 2023 datan mukaan Suomessa on 210 kuntaa, joissa ei ole ainuttakaan 2020-luvulla rakennettua kerrostaloa. On mahdollista jopa kuukausittaisella vastikerahoituksella niin sanotusti ”kitkuttaa” remonttia eteenpäin. Kaikista taantuvimmilla alueilla on Isännöintiliiton mukaan jo tällä hetkellä taloyhtiöitä, joita ei taloudellisesti ajateltuna kannattaisi korjata, sillä alueen asunnoille ei ole näköpiirissä kysyntää ja taloyhtiössä saattaa jo nyt olla osa asunnoista tyhjiä. Lainsäädäntömme ei kuitenkaan tällä hetkellä tunnista tällaista prosessia kovin hyvin. Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on todettu, että alueiden eriytymisen tuomia haasteita ratkotaan ministeriörajat ylittävässä selvitysryhmässä. Tilastokeskuksen vuoden 2021 väestöennusteen mukaan 80 prosenttia Suomen kunnista tulee olemaan väestömäärältään pienempiä vuonna 2040 verrattuna vuoteen 2021, sanoo Koro-Kanerva. Tämä on tosiasia, joka on jo nykyisellään hyvin rakennusliikkeiden tiedossa, mutta kansallisesti asia on vaikea, jos poliittisesti halutaan pitää koko maa asuttuna. Suurissa kaupungeissa asuntojen tarve kasvaa edelleen, mutta muualla on hiljaista, toteaa Koro-Kanerva. – On hienoa, että saimme ohjelmaan tällaisen kirjauksen
Asumiskeskusteluissa keskeisiä teemoja ovat olleet asumiskustannukset, tarpeellisten neliöiden määrä ja vastuullisuuskysymykset. Nyt odotettavissa on paluu asumisen todellisia tarpeita ja laatua huomioivaan rakentamiseen. Teksti: Kati Wikström Monet asuinalueet ovat säilyneet arvokkaina vuosisatoja. Lisäksi monimuotoinen rakentaminen palaa keskiöön, uskoo Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori ja asuntorakentamista paljon tutkinut Mari Vaattovaara. – Kasvun kiireessä ja nollakorkojen aikana asuntoja rakennettiin määrällisiin tavoitteisiin ja sijoittajien tarpeisiin. Vanhat asuinalueet ovat hieno esimerkki ekologisesta asumisesta. 50 N ykyisen uudisrakentamisen aallonpohjan jälkeen, asumisen tarpeiden huomioiminen nousee jälleen tärkeäksi. Tuotekehityksellä ja toiminnan tehostamisella saataisiin varmasti Odotettavissa paluu asumisen todellisia tarpeita ja laatua huomioivaan rakentamiseen Millaisia asuntoja rakennetaan lähivuosina. Nyt on rakennettu reippaasti asumiskustannukset edellä. Kuva: Helsingin kaupunki/ Beatrice Bucht.. Tähän samaan lopputulemaan on tullut myös McKinsey tuoreessa kiinteistösijoittajille suunnatussa raportissaan Quality becomes everything
– Olemme rakentaneet yksipuolista ja pientä asuntokantaa joillekin alueille todella runsain mitoin, toteaa Mari Vaattovaara. Asuntorakentamisen trendien uskotaan palaavan monimuotoiseen rakentamiseen ja nostavan asumisen tarpeet keskiöön. Pienet hotellihuoneen kaltaiset asunnot eivät pääosin vastaa asumisen tarpeisiin. – Tämä on myös vahingollista ajattelua, koska huomioimatta jätetään asumisen keskeiset laatuvaatimukset. Hänen mukaansa ajattelutapa, jossa asuntoa pienentämällä saadaan ekologista asumista, on yksipuolinen. Haasteena tässä tilanteessa on asukkaiden tiheä vaihtuvuus ja huono-osaisuuden keskittyminen tietyille asuinalueille. – Energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävä suurempi asunto tai sellaisen rakentaminen voi olla energiatehokkaampaa ja hiilijalanjäljeltään pienempää kuin kaukolämmössä oleva pienempi asunto, tietää Vaattovaara. Yksipuolista asuntokantaa Viime aikoina on rakennettu entistäkin pienempiä asuntoja, joiden neliöhinnat ovat kuitenkin verrattain korkeita. – Uskon asuntorakentamisen vauhdittuvan. Odotettavissa paluu asumisen todellisia tarpeita ja laatua huomioivaan rakentamiseen Millaisia asuntoja rakennetaan lähivuosina. 51 myös kustannuksia alas, sanoo Mari Vaattovaara. Kuva: Helsingin kaupunki/ Juha Valkeajoki, Sherpa.. Nämä asunnot ovat monesti sijoittajien omistamia ja vuokralaisina on pienituloisia asukkaita. Hän on optimistinen, vaikka tutkimustulokset eivät aina niin valoisilta näytäkään. Toki on vaikeaa arvioida, mille hintatasolle uudet asunnot asettuvat ja mille alueille rakentaminen suuntautuu. Ajattelutapa, jossa asuntoa pienentämällä saadaan ekologista asumista, on yksipuolinen, sanoo Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara
Vanhat ihanat asuinalueet ovat hieno esimerkki ekologisesta asumisesta. – Kaikki nämä muutokset tulisi mahdollistaa ja huomioida myös asuntorakentamisen sijainnin, tavan ja asuntotyypin osalta, ohjeistaa Vaattovaara. Myös energiamurros haastaa vallitsevia ajattelutapoja, kun puhtaan energian saatavuus kasvaa. – Ekologinen ja samalla kustannustehokas rakentaminen hyödyntää puhdasta energiaa, hiilijalanjäljeltään kohtuullisia rakennusmateriaaleja ja olemassa olevaa asuntokantaa, listaa Mari Vaattovaara. – Paljon on hyvää ja viihtyisää rakennettu vuosikymmenten aikoina. Niiden tulisi olla uusiutuvia ja vähäpäästöisiä. 52 lian lokakuussa julkaiseman väestönennusteen mukaan Helsinki jatkaa asukasmäärän kasvuaan. Ennusteen mukaan 700 000 asukkaan raja rikkoontuu vuonna 2027. Helsingin kaupunginkans– Monet asuinalueet ovat säilyneet arvokkaina vuosisatoja, samalla kun osa puretaan jo muutaman vuosikymmenen kuluttua. Helsinki kasvaa entisestään Pääkaupunkiseutu on houkutellut asukkaita jo vuosikymmenten ajan. n Kymmenen hullua vuotta Ekologisuus on trendinä rakennusalalla. Tosin viimeiset vajaa kymmenen vuotta ovat olleet poikkeuksellisen hulluja vuosia rakentamisen osalta, tarkentaa Vaattovaara. Vuoden 2023 lopussa Helsingissä asui 674 500 henkeä. Sähköinen liikenne ei tarkoita enää yksin raiteita, vaan myös sähköpyöriä, skuutteja ja sähköautoja. Ratkaisuja kestävään kehitykseen haetaan muun muassa materiaalivalinnoilla. Kuva: Helsingin kaupunki/Kari Ylijoki.. Vuosien 2024–2026 vuotuiseksi väestönkasvuksi ennustetaan 8?200 asukasta. – Moni asia muuttuu nopeasti. – Monet asuinalueet ovat säilyneet arvokkaina vuosisatoja, samalla kun osa puretaan jo muutaman vuosikymmenen kuluttua. Helsingin asukasluku tulee jatkossakin kasvamaan ja se näkyy myös asuntotarpeissa. Energiamurros haastaa paitsi rakentamista myös liikkumistapoja ja mahdollisuuksia, painottaa Mari Vaattovaara
Tämä tutkimus antoi osviittaa, että kun rakennusala on vaikeuksissa, rakentamisen laatu laskee. Tosin hintavaikutuksen aikajänne on suhteellisen pitkä, mikä johtuu Kohtuuhintaisten vuokraja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n ekonomisti Eetu Kauria väitteli kauppatieteiden tohtoriksi. n Väitös: Rakentamisen laatu heikkenee matalasuhdanteessa R akentamisen laatu on merkittävästi heikompaa rakennusalan matalasuhdanteen aikana rakennetuissa asuinrakennuksissa kuin muuna aikana rakennetussa rakennuskannassa. 53 mahdollisesti siitä, että rakenteellisten seikkojen laatu selviää asukkaillekin viiveellä. Toisaalta voidaan ajatella, että matalasuhdanteen aikana rakennusyritysten katteet laskevat ja pysyäkseen pystyssä niiden tulee leikata kustannuksia sieltä, mistä voivat – käytännössä siis työvoiman tai materiaalien laadusta. Hänen kokoelmaväitöskirjansa koostui kolmesta artikkelista, jotka käsittelevät kaupunkitaloustiedettä ja asuntomarkkinoita. Rakentamisen laadulla on erityisesti nykypäivän alati tiukentuvien ympäristöja kestävyystavoitteiden takia entistä suurempi rooli. Tähän johtopäätökseen tulee väitöskirjassaan Kohtuuhintaisten vuokraja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n ekonomisti Eetu Kauria. Tällä tarkoitetaan, että taloudellisesti vaikeampina aikoina kotitaloudet voisivat haluta suhteellisesti halvempaa asumista, mikä johtaisi myös heikompaan laatuun. – Rakennussektori on siis kohdannut suuria volyyminvaihteluja, mutta ei ole selvää, miten nämä vaihtelut ovat vaikuttaneet rakentamisen laatuun, Kauria toteaa. Hänen kokoelmaväitöskirjansa koostuu kolmesta artikkelista, jotka käsittelevät kaupunkitaloustiedettä ja asuntomarkkinoita. Hän väitteli Turun yliopistosta kauppatieteiden tohtoriksi aiemmin tänä vuonna. Ensinnäkin voisi olla, että korkeasuhdanteessa rakennusyrityksillä on pulaa osaavasta työvoimasta samalla, kun ne pyrkivät mahdollisimman nopeaan tuotantoon. Lopputulemaa ei muuta esimerkiksi se, että jätetään Helsingin seudun asunnot tai 2000-luvulla rakennetut rakennukset pois laskuista eikä se, että analysoidaan pelkästään vapaarahoitteisesti rakennettuja kohteita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Suomea vuosina 1980–2008 kohdanneet talouden voimakkaat vaihtelut olivat vaikuttaneet valmistuneiden rakennusten laatuun. Kaurian mukaan rakentaminen vastaa usein merkittävästä osasta valtioiden kokonaistaloudesta, esimerkiksi Suomessa rakennusala tuottaa tänä päivänä talouden arvonlisäyksestä reilut viisi prosenttia. Matalasuhdanteen aikana rakennetuissa asuinrakennuksissa tehdään enemmän luvanvaraisia korjauksia ja asumisen juoksevat kustannukset olivat korkeammat.. Osuus oli toistakymmentä prosenttia vielä ennen 1990-luvun lamaa, jonka aikana se laski pysyvästi alemmalle tasolle. Niihin tehdään enemmän luvanvaraisia korjauksia ja asumisen juoksevat kustannukset olivat korkeammat. Laatu näkyy hinnoissa Eetu Kaurian mukaan muita vaihtoehtoisia ajureita rakentamisen laadun heikentymiselle saattaisivat olla esimerkiksi kysynnän muutokset matalasuhdanteessa. Vaikka tarkat mekanismit eivät tutkimuksessa selvinneet, lienee ilmeistä, että sääntelyllä ja valvonnalla on ollut omat osuutensa. Hänen mukaansa teoriassa olisi nähtävissä ainakin kaksi toisilleen päinvastaista mekanismia. Lisäksi tutkimus paljasti, että rakennusten laatu näkyy lopulta myös asuntojen hinnoissa. Vaikka tutkimus ei pysty tätä kanavaa lopullisesti sulkemaan pois, ei sen olemassaolosta löydy myöskään mitään merkkejä
– Pelkästään yhden vinon kulman kustannus koko talon kustannukseen saattaa olla valtava, sanoo Firan suunnittelupäällikkö Harri Isoherranen. Halvimmillaan yhden autopaikan kustannus on ollut alle 15 000 euroa ja kalleimman yli 50 000 euroa. Hajonta on valtava, Isoherranen toteaa kirjoituksessaan. Kuva: Fira. Tänä aikana Isoherranen on ollut suunnittelemassa 27 pysäköintilaitosta, joihin on rakentunut yli 9 000 autopaikkaa. Periaatteessa pääkaupunkiseudulla Firan rakentaman pysäköintitalon katolta voisi nimittäin nähdä puolet kalliimman pysäköintitalon, jonka on myös rakentanut Fira, kirjoittaa Harri Isoherranen blogikirjoituksessaan. Kuvassa P-Kartano Lahdessa. Kokemukset talteen Pysäköintitalohankkeita Fira on kehittänyt eteenpäin projekti projektilta. 54 vertailukelpoisia. Rakennuttamisen mallilla on suuri vaikutus pysäköintitalon rakennuskustannuksiin. J okainen rakennuttaja kysyy jossain vaiheessa hankesuunnittelua, mitä tämä sitten maksaa. – Kun hinnat laittaa Exceliin, niin alkaa hahmottua todellinen kuva parkkitalojen rakennuskustannuksista, kustannuseroista ja niiden syistä. Harri Isoherrasen mukaan muistiin on otettu onnistumiset ja hyvät ratkaisut, ja niitä on kehitetty seuraavaan hankkeeseen entisestään. – Rakentamisen nopeuden sekä kustannussäästöjen lisäksi meidän omalla mallilla rakennettuna myös hallin käytettävyys on saatu vietyä erinomaiselle tasolle. Suurin osa kohteista sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja ne ovat julkisen hankinnan kohteita, jotka Fira on voittanut kilpailutuksen kautta. Pysäköintipaikan hinta 15 000 vai 50 000 euroa. Hän on työskennellyt Firalla 14 vuotta suunnittelupäällikkönä. Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa, että kaikki hinnat ovat indeksikorjattuja, jotta ne olisivat Pysäköintitalon rakennuskustannukset voivat heitellä suuresti eri kohteiden välillä. Joskus oikea kysymys olisi, miksi tämä maksaa puolet enemmän kuin naapurissa. Meidän suunnittelemissamme ei esimerkiksi ole autopaikkojen välissä pilareita, joista autoilijoiden lisäksi myöskään vakuutusyhtiöt eivät pidä. – Ja puhun nyt sekä suunnittelusta että tuotannosta, eli rakentamisesta. Miksi Espoossa pysäköintitalo voidaan rakentaa 35 prosenttia Helsinkiä edullisemmin. Parkkihallit eivät siis rakennu peltikorjaamojen, vaan autoilijoiden eduksi, hän jatkaa. Ihan samalla logiikalla kuin teemme vaikka asuntorakentamisessa. Miksi kerran hyväksi todettua perusratkaisua pitäisi muuttaa, ellei sitä voi parantaa entisestään
Esimerkiksi pyöreän pysäköintitalon kustannus verrattuna perinteiseen on keskimäärin + 38 prosenttia. Siinä missä moni kaupunki teettää piirustukset arkkitehdillä ja rakentaja rakentaa ilman, että saa vaikuttaa rakenteisiin tai tehdä muutoksia, niin Espoo kilpailuttaa mallilla, jossa rakentaja voi tarjota omaan tuotantoteknologiaansa sopivaa toteutustapaa. Rakennuttamisen malli Miten Espoossa parkkitalo voidaan rakentaa 35 prosenttia Helsinkiä edullisemmin. Pelkästään siis Firan rakentamissa parkkitaloissa on Espoossa saavutettu noin 17 miljoonan euron säästö. Espoo säästää tällä mallilla noin 10 000 euroaper autopaikka. Samalla käytettävyys saattaa heikentyä, kun taloa ei voidakaan rakentaa konseptimme mukaisesti. – Pelkästään palikoita katsomalla ymmärtää kyllä, miten pohjamuoto vaikuttaa rakentamiseen. 55 Isoherrasen mukaan jokainen voi kokeilla rakentaa legoilla neliön, ympyrän tai suunnikkaan pohjamuodon ja siihen seinät. Pohjamuoto ei kuitenkaan ole ratkaiseva tekijä, vaan miten koko rakennuksen suunnittelu vaikeutuu. Ja julkisivun materiaaliin tai ulkonäköön tämä ei tietenkään vaikuta. – Saamme siis käyttää rakentamisessa omia, hyväksi koettuja ratkaisuita. Ja hinta. Pysäköintipaikan hinta 15 000 vai 50 000 euroa. Matala hintataso ei siis tarkoita tarkoita ”bulkkia” tai karua ulkoasua. Ja nyt puhutaan vain parkkitaloista, jotka ovat koko rakentamissektorilla pelkkä pisara meressä, Isoherranen painottaa. Kuva: Fira Espoo kilpailuttaa mallilla, jossa rakentaja voi tarjota omaan tuotantoteknologiaansa sopivaa toteutustapaa.. Kuva: Fira Rakennuttamisen mallilla on suuri vaikutus pysäköintitalojen rakennuskustannuksiin. – Kaikki nämä tilaston pysäköintitalot on rakennettu uusille asuinalueille, jossa vanha rakennuskanta ei vaikuta rakentamiseen. Harri Isoherrasen mukaan rakennuttamisen mallilla on suuri vaikutus. – Pelkästään yhden vinon kulman kustannus koko talon kustannukseen saattaa olla valtava. Pääkaupunkiseudulla yhden pysäköintitaloon rakennetun autopaikan välillä voi huomattava kustannusero. n Miksi Espoossa pysäköintitalo voidaan rakentaa 35 prosenttia Helsinkiä edullisemmin
Arkkitehtonisilla ratkaisuilla, joista on vastannut Kivinen Rusanen Arkkitehdit, uu– Laitoksen arkkitehtuuri osoittaa rakennustaiteen kuuluvan keskeisenä osana myös teollisuuden rakentamiseen Vuoden teräsrakenne -palkinnon saa tänä vuonna Vuosaaren biolämpölaitos korkeatasoisista arkkitehtonisista ratkaisuistaan sekä laadukkaasta ja terästä oivaltavasti hyödyntäneestä rakentamisestaan. Vuosaaren biolämpölaitos vuoden teräsrakenne Arkkitehtonisten arvojen lisäksi Vuosaaren laitoksella on tärkeä rooli myös ilmaston näkökulmasta, sillä se mahdollistaa osaltaan Helenin luopumisen hiilestä energiantuotannossaan.. 56 N äkyvällä paikalla Vuosaaren Satamakaaren varrella oleva uusi voimalaitos on osa Helen Oy:n ja sen omistajan Helsingin kaupungin hiilineutraalisuusohjelmaa. Arkkitehtonisten arvojen lisäksi laitoksella on tärkeä rooli myös ilmaston näkökulmasta, sillä se mahdollistaa osaltaan Helenin luopumisen hiilestä energiantuotannossaan, Hanasaaren hiilivoimalaitoksen sulkemisen keväällä 2023 sekä Salmisaaren voimalaitoksen sulkemisen ensi keväänä
Teräksisten runkojen ympäröimä vaippa jäsentää laitoksen inhimillisen toiminnan mittakaavaan. Pääporrastornissa on Helenin logo, joka tehtiin Ruukin tehtaalla suoraan metallikasettiin. Laitoksen arkkitehtuuri osoittaa rakennustaiteen kuuluvan keskeisenä osana myös teollisuuden rakentamiseen ja luovan sille todellista lisäarvoa. On huomionarvoista, että kokonaisuus ja sen detaljit on suunniteltu ja toteutettu yhtä laadukkaasti kuin maamme nykyhetken parhaat julkiset rakennukset.” Visuaalista yhtenäisyyttä Ulkoarkkitehtuuriin keskeisesti vaikuttava ratkaisu on kaksoisjulkisivurakenne, jolla on haettu visuaalista yhtenäisyyttä ja ilmeen hallintaa. Vuosaaren voimalaitoksen kaksoisjulkisivu on ripustettu omasta teräsrungostaan, mikä antaa tarvittavaa joustoa yhteensovitettaessa julkisivuverhousten pienet toleranssit suuremman mittakaavan rakennusrunkoihin, joissa päämateriaalina on pääosin teräs.. 57 teen laitokseen on saatu ajaton ilme, joka asettuu ympäristöönsä niin Satamakaarelta, Vuosaaren huipulta kuin mereltäkin käsin katsottuna. Suunnitelma käyttää oivaltavasti hyödyksi suurten volyymien mahdollisuudet ennennäkemättömällä tavalla. Kokonaisuuden veistoksellinen luonne kasvaa orgaanisesti laitoksen prosessista ja sen järjestämisestä. Kollaasi elää valossa päivän kierron mukaan. Palkinto julkistettiin marraskuun puolivälissä 2024 Helsingissä pidetyssä Teräsrakennepäivä 2024 -tilaisuudessa. Suurkappaleiden eteen piirtyvät laiteprosessin osat on aseteltu kuin veistoksina taidemuseon hillittyä taustaa vasten. Palkinnon saa arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä terästä ja muita metalleja rakentamisvaiheessa oivaltavasti hyödyntänyt rakennushanke. Laatu ei rajoitu vain rakennusosien kuoriin, vaan laitoksen sisätilatkin ovat atmosfääriltään yksilöllisen kohottavia. Toteutuksessa on käytetty myös maisema-arkkitehtuuria keinona sovittaa laitos ympäristöönsä tavalla, joka kuvaa hankkeen tilaajan ymmärrystä ja korkeaa tavoitetasoa. Julkisivun sisempi osa perustuu pelti-villa-pelti -elementteihin ja ulompi osa kattilarakennuksessa suurikokoisiin mutta kevyisiin alumiinikomposiittilevyihin ja polttoaineen käsittelyn rakennuksissa profiilipelteihin, jotka kaikki toimitti Ruukki Construction Oy ja asensi RKC Construction Oy. Palkinnosta päättää erillinen palkintolautakunta, jonka puheenjohtajana oli tänä vuonna Vuoden Teräsrakenne -palkinnon vuonna 2023 voittaneen Tammelan stadionin pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Samuli Miettinen JKMM Arkkitehdeistä. Vuoden teräsrakenne kuuluu merkittäviin suomalaisiin arkkitehtuuripalkintoihin. Puolet kaksoisjulkisivujen ulommasta seinäpinta-alasta on pinnaltaan kolmiulotteista Helen Oy:lle räätälöityä levyä. Ruukki on hyödyntänyt kohteessa uutta Primo-tuoteperhettään, jonka merkittävä pilottikohde voimalaitos on. Raadin perustelut Voittajasta päättänyt palkintolautakunta perustelee valintaa seuraavasti: ”Biolämpölaitos havainnollistaa miten tärkeää kokonaisvaltainen suunnittelu ja taitava rakentaminen on teollisuudessakin niin itse prosessin kuin sen ympäristösuhteen kannalta
Tällä saatiin joustoa prosessin tarvitsemien laitteiden sijoitteluun, hän jatkaa. Kaksoisjulkisivun ulomman kuoren takana erilaiset ulkoseinää lävistävät päätelaitteet ja muut prosessijärjestelmän ja talotekniikan osat tai rakenteet on voitu sijoitella teknisistä lähtökohdista niin, että ne eivät ole ristiriidassa arkkitehtuurin kanssa. n Voimalaitoksen ulkoarkkitehtuuriin keskeisesti vaikuttava ratkaisu on kaksoisjulkisivurakenne, jolla on haettu visuaalista yhtenäisyyttä ja ilmeen hallintaa.. Uuden ja vanhan osan yhdistävä putkisilta toimii myös henkilöliikenteen yhdyssiltana. – Tällä järjestelyllä pyritään pehmentämään teollisen mittakaavan vaikutusta lähiympäristöön. Satamakaaren varressa olevan korkean penkereen laaja maisemointi vahvistaa osaltaan tätä ratkaisua, Tuomas Kivinen kertoo. Laitos koostuu kattilarakennuksesta, lämmön talteenottojärjestelmästä ja biopolttoainejärjestelmästä, hän jatkaa. Ilmeeltään kevyiden kaksoisjulkisivujen ja metalliverhousten kontrastina on lämpökeskuksessa käytetty korkealaatuisia massiivisia puhdasvalujulkisivuja ja betonielementtejä, kohteen pääsuunnittelija Tuomas Kivinen esittelee. Kaupunkikuvallisesti ristikkojalat muodostavat alueen maisemassa selkeän rajan uuden lämpölaitoksen ja jo 1980-luvulta toimineen vanhemman voimalaitosalueen välille. Tämä on edellyttänyt pitkäjänteistä ja poikkeuksellisen laajaa yhteensovitusta niin suunnittelussa kuin rakentamisessakin. Kattilarakennuksessa erikoista on, että sen runko toimii osin myös päälaitteiden kannattimena, millä oli vaikutusta teräsrakenteiden mitoitukseen. – Kattilahallin pilarit ovat komposiittirakenteita, jonka teräksiset kotelopilarit on täytetty betonilla, millä voitiin vähentää teräksen menekkiä. Suurikokoinen kattilarakennus on sijoitettu tontin keskiosaan ja pienemmät polttoainejärjestelmän rakennukset tontin länsilaidalle lähelle ihmisten kulkureittejä. Silta on myös verhoiltu kaksoisjulkisivulla, jossa uloimman kerroksen rei’itetty profiilipelti vähentää auringon säteilyn vaikutusta sisätilaan. Sillan välitilassa on hoitotaso ikkunoiden pesua varten. Sen toinen sivu on kokonaan lasia. Arkkitehdin visio ja toteutuksessa tavoitteena olleet kustannustehokkuus ja ympäristövaikutusten minimointi saatiin hyvin istumaan yhteen. Lisäksi terästä on käytetty polttoainejärjestelmän rakennuksien pilareissa, kattopalkeissa ja katon kantavissa profiilipelleissä sekä uuden biolämpölaitoksen vanhempaan Vuosaari B-voimalaitokseen yhdistävässä putkisillassa erilaisten itse prosessiin liittyvien teräskokoonpanojen lisäksi. Ratkaisu on kompakti ja antaa tilaa voimalaitosalueen tuleville hankkeille sekä logistiikalle. Jokaisella päälaitetoimittajalla on ollut oma laiteja rakennesuunnittelutiiminsä, mutta julkisivujen ja teräsrakenteiden toimittaja on ollut kaikilla sama. Siellä yläpohjan kannattimet ovat pitkäjänteisiä ristikkorakenteita, joiden ansiosta keskelle jää pilariton tila. Lämmön talteenottojärjestelmä liittyy suoraan kattilarakennukseen. – Rakennuksen rungot ovat pääsääntöisesti teräsrakenteita, joita täydennetään betonirakenteilla. Siellä vaikuttavat pääkannattimet ovat 2–3 metrin korkuisia, Tuomas Kivinen sanoo. Biolämpölaitoksen toteutuksessa normaalirakentamisesta poikkeavaa on, että hankkeen betonirakenteet on tilannut Helen Oy, ja teräsrakenteet ovat kuuluneet päälaitetoimittajien toimituskokonaisuuksiin. Julkisivuratkaisut mahdollistavat teknisten tarpeiden toteutumisen arkkitehtonisen konseptin mukaisesti. Muista teräsrakenteista normaalista poikkeavia ovat esimerkiksi pitkän pääkuljettimen jalat, jotka ovat tässä poikkileikkaukseltaan neliön muotoisia teräsristikkorakenteita. – Kaksoisjulkisivu on ripustettu omasta teräsrungostaan, mikä antaa tarvittavaa joustoa yhteensovitettaessa julkisivuverhousten pienet toleranssit suuremman mittakaavan rakennusrunkoihin, joissa päämateriaalina on pääosin teräs, Kivinen jatkaa. 58 – Molempia verhoustapoja on osin rei’itetty kohdissa, joissa valo tai ilma kulkee koko julkisivurakenteen läpi. – Vuosaaren biolämpölaitoksen arkkitehtoniset ratkaisut ja rakentamisen korkea laatu perustuvat suurikokoisen laitoksen näkyvyyteen
Yhteistyösopimus kattaa viisi keskeistä tutkimusaluetta: bioteknologia, kriittiset raaka-aineet ja vihreät teknologiat, kvanttitietojärjestelmät, energiamateriaalit sekä fuusioenergian rakenteelliset seokset ja materiaalit. – Perinteinen uusien materiaalien kehitysprosessi voi viedä jopa vuosikymmeniä. Näillä menetelmillä voidaan testata materiaalien kestoa ääriolosuhteissa simuloiden jopa satoja miljoonia laskennallisia kokeita. n Kaupallinen fuusioenergia lähempänä kuin koskaan F uusioenergiatutkimus on kansainvälisesti murrosvaiheessa. 59 tekoälypohjaisten simulointimenetelmien saralla. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Yhdysvaltain energiaministeriö ottaa mukaan ulkomaisen kumppanin. Nyt tutkimus etenee siihen pisteeseen, että ensimmäiset kaupalliset toimijat lupaavat sovelluksia, jotka voivat olla jo 5–10 vuoden päässä. Fuusioenergian kehitystyö on siirtynyt yhä teknologiavetoisemmaksi kaupallisten toimijoiden myötä, joita on maailmalla jo yli 30, suurin osa Yhdysvalloissa. Hankkeessa keskitytään muun muassa fuusiovoimaloiden ensiseinämän materiaalien kehittämiseen, joiden tulee kestää äärimmäisiä lämpötiloja ja säteilyolosuhteita useiden vuosien ajan. Sopimuksen taustalla on VTT:n erityisen vahva osaaminen ääriolosuhteisiin soveltuvien materiaalien ja laskennallisten mallien kehittämisessä. Jos fuusioenergiaa halutaan kaupalliseen käyttöön, reaktorin pitäisi kestää ääriolosuhteita useiden vuosien ajan. Yleisin fuusioreaktio on vetyatomien yhdistyminen heliumiksi. Kuva: Blaise Douros/LLNL. Nämä seikat tekivät VTT:stä houkuttelevan kumppanin. Vaatimukset täyttävien materiaalien puute on ollut yksi merkittävä este fuusiovoimaloiden kaupalliselle toteutukselle. VTT tuo hankkeeseen mukaan erityisosaamisensa laskennallisen materiaalitekniikan ja VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara (vas.) ja LLNL:n tiedeja teknologiavarajohtaja Pat Falcone, (oik.) allekirjoittavat yhteistyösopimuksen lokakuun alkupuolella. VTT on myös investoinut voimakkaasti kvanttialgoritmien ja -ohjelmistojen kehittämiseen. Fuusioreaktiossa kevyet alkuaineet yhtyvät raskaammiksi alkuaineiksi ja samalla vapautuu runsaasti energiaa. Erityisen poikkeukselliseksi yhteistyön tekee se, että Yhdysvaltain energiaministeriö rahoittaa suoraan suomalaisen tutkimuslaitoksen osallistumista ohjelmaan. Fuusioreaktoreita kehitetään etenkin perusvoiman tuotantoon eli sähkön tai vedyn tuotantoon suuressa mittakaavassa. Yhteistyön tavoitteena on ratkaista erityisesti ääriolosuhteissa tarvittavien materiaalien ongelmat, jotka ovat pullonkaulana fuusioenergian kaupallistamisessa. – Fuusioenergiaa on pidetty puhtaan energian ”pyhänä graalin maljana”, mutta ongelmat materiaalien kestävyydessä ovat hidastaneet läpimurtoa jo vuosikymmeniä, kertoo VTT:n tutkimusprofessori Anssi Laukkanen. Lupaava puhtaan energian tuotantotapa on suuren kansainvälisen kiinnostuksen kohteena. VTT käyttää materiaalien kehityksessä ainutlaatuista tekoälyavusteista VTT ProperTune -laskentaja simulaatioteknologiaa, jonka avulla on voitu kehittää entistä parempia materiaaliratkaisuja esimerkiksi fuusioenergian tarpeisiin. – Fuusioenergia on ollut pitkään visio, jonka on sanottu olevan aina 50 vuoden päässä. VTT:n kehittämät simulaatioja tekoälyteknologiat lyhentävät kehityssyklit kuukausiksi ja pääsemme nopeasti optimoimaan ja luomaan tapauskohtaisesti tuotettuja ja tiettyyn tarpeeseen räätälöityjä aineistoja, Antti Laukkanen kuvailee. Ilmastoja energiakriisien ratkaisujen tarve ja toisaalta yksityisten yritysten panostukset vauhdittavat tätä vielä kehitteillä olevaa energiamuotoa. Tutkimuslaitos VTT on päässyt mukaan Yhdysvaltain energiaministeriön rahoittaman ARPA-E:n (Advanced Research Projects Agency – Energy) ohjelmaan, jossa pyritään kiihdyttämään fuusioenergian saattamista kaupalliseen käyttöön. Onnistuessaan fuusioenergia voi mullistaa energian tuotannon ja auttaa ratkaisemaan globaaleja ilmastohaasteita, Laukkanen kertoo. ARPA-E tunnetaan huippututkimushankkeistaan, jotka keskittyvät energia-alan suurimpien haasteiden ratkaisemiseen. VTT:n ja Lawrence Livermore National Laboratoryn (LLNL) yhteistyön tavoitteena on kehittää mullistavia ratkaisuja sekä energiamarkkinoille että kestävän kehityksen edistämiseen
– Esitämme tutkimusohjelmien käynnistämis tä, sillä pelkästään tuottavuuden merkittävä ke hittäminen rakentamisessa edellyttää radikaaleja innovaatioita, jotka uudistavat kokonaisia pro sesseja ja luovat täysin uusia mahdollisuuksia, hän jatkaa. Esitetys ohjelmat ovat 1) teollisuuden ja rakentamisen tuotta vuusohjelma, 2) rakennetun ympäristön hyvin vointiohjelma ja 3) kestävä ja kilpailukykyinen kiertotalous ohjelma. Esimerkiksi julkisessa rakentamisessa puun osuus on Suo messa noin 15 prosenttia verrattuna Ranskan lakisääteiseen 50 prosentin velvoitteeseen, tote aa Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtaja Antti Koulumies. Keskiössä ovat jalostusasteen kehityspotentiaalin ja tuotan to ja suunnitteluprosessien tehostaminen. – Suomessa on kasvava tarve monitieteiselle ja monialaiselle tutkimukselle. Uudistuva liiketoiminta ohjelman ideana on luo da uusia toimintamalleja tukemaan siirtymää teollistettuun rakentamiseen ja kiertotalouteen sekä laajemmin alan uudistumista vahvan kes tävyyden mukaisesti. 60 – Rakentaminen on merkittävin puutuote teollisuuden tuotteiden ja ratkaisujen käyttäjä. Kehittyvä puumateriaali ohjelmassa halutaan parantaa puumateriaalien teknisiä ominaisuuk sia, pidentää niiden elinkaarta ja lisätä kierrä tettävyyttä. Jotta puutuoteteollisuuden tarjoamat kes tävyysratkaisut voisivat levitä käyttöön laa jemmalle yhteiskuntaan, niiden on oltava kilpailukykyisiä niin teknisesti kuin talou dellisestikin. Suomessa urbaani puurakentaminen on kuitenkin jäänyt monia muita maita jälkeen. Tärkeimpiä teemoja ovat uudet raakaainelähteet, materiaalien pitkäikäisyys, kierrätys sekä terveys ja hyvinvointivaikutukset. Tuottavuuden parantaminen ohjelman ta voitteena on mitattavan lisäarvon tuottami nen asiakkaille sekä puun käytön optimointi rakentamisen prosessissa. Kiertotalous ja rakentamisen teollistuminen muuttavat alan toimintalogiikkaa, mikä vaatii liiketoiminta ekosysteemien uudelleenajattelua. – Julkisessa rakentamisessa puun osuus on Suomessa noin 15 prosenttia verrattuna Ranskan lakisääteiseen 50 prosentin velvoitteeseen, toteaa Puutuoteteollisuus ry:n puheenjohtaja Antti Koulumies.. Ohjelmien tavoitteena on nostaa Suomen kilpailukykyä ja kasvattaa vien tiä. Myös liiketoimintamallien ja arvoverkostojen on uudistuttava. Ohjelmat perustuvat Puutuoteteollisuuden 6.11.2024 julkaisemaan toimialan tutkimusagen daan vuosille 2025–2035. Puutuoteteolli suuden, yhdessä muiden toimialojen kanssa, on investoitava nykyistä voimakkaammin materiaa – Suomessa urbaani puurakentaminen on jäänyt monia muita maita jälkeen P uutuoteteollisuus esittää kansallisia tut kimusohjelmia tukemaan alan kilpailu kykyä ja vientiä. Kolme tutkimusohjelmaa tukemaan puurakentamista
Vastoin yleistä mielikuvaa ja uutisointia yri tysten omavaraisuusaste on kohtuullisella 40 pro sentin tasolla ja maksuvalmius on erinomaisella tasolla. Suoritusta voidaankin pitää torjuntavoittona markkinan murroksen keskellä. Puutuoteteollisuuden syksyllä 2024 toteutta man barometrikyselyn mukaan yritykset odot tavat ensi vuodelle kasvua. Yrityskohtaiset erot ovat suuria, mutta keskimäärin velkaa on suhteessa yrityksen ko koon vähän ja kyky kasvattaa toiminnan volyymia on hyvä. Suurta rakentamisen volyymia ei päästy hyödyntämään täysimääräisesti. Liikevaihto toimijoilla laski kokonaisuutena 26 prosenttia vuoteen 2022 verrattuna, mutta noudatti sellai senaan yleistä markkinan muutosta. Raakaaineiden kotimaisuusaste on suu ri, lisäksi lähes 70 prosenttia metsäteollisuuden viennin lisäarvosta jää Suomeen. Vastaavana aikana asuinrakentaminen laski yli 37 prosent tia. – Toimiva ja kehitystä tukeva kotimarkkina on ratkaisevan tärkeä korkean lisäarvon puukompo nenttien kehitykselle, sillä se luo perustan uusien konseptien ja kilpailukyvyn vahvistumiselle myös vientimarkkinoilla, korostaa Puutuoteteollisuu den puheenjohtaja Antti Koulumies. Siksi toimialalle on nyt luotu tutkijoiden ja alan yritysten yhteistyönä uusi tutkimusagenda 2025–2035, kertoo Puutuote teollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. Puutuoteteollisuudessa teollisten valmista jien liikevaihdon muutos noudatti markkinan muutosta. Vuoden 2023 tunnuslukujen valossa suurin paine olisi väistynyt ja bruttotulos on kasvanut kokonaisuutena yli neljä prosent tiyksikköä, mitä voi pitää merkittävänä erona. Yli 70 prosenttia yrityksistä ennakoi liikevaihtonsa kasvavan vuonna 2025. 61 lien, tuotteiden ja liiketoiminnan tutkimukseen ja kehitykseen. Puutuoteteolli suus ry julkaisi vuoden 2024 toimialaraportin Puupäivässä. Toipumisen ei kuitenkaan oleteta tapahtuvan nopeasti, koska vain alle 40 prosenttia toimijoista odotti tarjouskantansa parantuvan kuluvan vuoden aikana. n Puutuoteteollisuuden, yhdessä muiden toimialojen kanssa, on investoitava nykyistä voimakkaammin materiaalien, tuotteiden ja liiketoiminnan tutkimukseen ja kehitykseen, sanoo puutuoteteollisuuden toimitusjohtaja Matti Mikkola. Jotta puutuoteteollisuuden tarjoamat kestävyysratkaisut voisivat levitä käyttöön laajemmalle yhteiskuntaan, niiden on oltava kilpailukykyisiä niin teknisesti kuin taloudellisestikin.. Vuosi 2023 oli kuitenkin hankala ja otoksen yritysten yhteenlaskettu tilikauden tulos oli tappi ollinen. Tukeva kotimarkkina Puun jalostaminen on omiaan tukemaan kotimaan taloutta. Sijoitetun pääoman tuotto laski vuoteen 2022 verrattuna. Teollinen puurakentaminen edustaa haastavasta vuodesta 2023 huolimatta merkittä vää, noin miljardin liiketoimintaa. Viime vuosina yrityksiä kohdannut merkittävä inflaatioshokki ja toimitusketjujen muutokset rasittivat yritysten tuloksentekokykyä
Pääkaupunki haluaa myydä monia kiinteistöjään Vuonna 1939 valmistunut ja vuoden 1952 olympialaisten tapahtumapaikkana toiminut Soutustadion tulisi myyntiin arviolta syksyllä 2026.. Rakennusten maa-alue Myyntilistalla muun muassa Soutustadion ja Töölön virastotalo H elsinki valmistautuu myymään lisää rakennuksia. Näin kaupungin omat varat voidaan kohdentaa etenkin koulujen, päiväkotien ja muiden palvelurakennusten ylläpitoon. Listalla on myös rakennuksia, joiden käyttötarkoitukselle voisi hakea asemakaavan muutosta esimerkiksi osittaiseen asumiskäyttöön. Kaupunki aikoo luopua myös Vuosaaressa sijaitsevasta Skatan tilasta sekä Lauttasaaren edustalla sijaitsevan Nahkahousut-saaren telakkarakennuksista. Myyntiin on näillä näkymin tulossa toinenkin historiallinen rakennus: Lars Sonckin suunnittelema Laivapojanaukio 2:n teollisuustalo puhelinkioskeineen. Tonttien vanhoja rakennuksia ei saa purkaa, ja asumista voisi olla uusissa rakennuksissa jonkin verran. Tyypillisesti kohteet myydään hintatai konseptikilpailulla, ja ostajilta vaaditaan rakennusten kunnostusta. Rakennuksia on tarkoitus myydä ensi keväästä lähtien, Myytäväksi suunnitelluista rakennuksista kokoontumiskiinteistöinä voi käyttää Talin siirtolapuutarhan kerhorakennusta (Pitäjänmäentie 32) ja päiväkotirakennuksena palvellutta Pohjolankatu 3:n kiinteistöä. Virkistyspalvelukäyttöön tulisivat lisäksi Vuorilahdenniemi eli Wuorion ja Bergvikin huvila (Vuorilahdentie 5) 1900-luvun alkupuolelta sekä samassa osoitteessa sijaitseva Vuorilahden kurssikeskus vuodelta 1992. Useat myytävistä rakennuksista ovat tällä hetkellä vuokralla, mutta vuokratuloilla ei pysty kattamaan vuotuisia hoitokuluja ja korjauskuluja. Myyntiin on tulossa 17 kohdetta. Listalla ovat myös vuonna 1900 valmistunut rakennus sekä uudempi talousrakennus osoitteessa Kulosaaren kartanon tie 46, jotka myytäisiin virkistyspalvelukäyttöön. Kaikki myyntiin esitettävät kohteet ovat remontin tarpeessa. Helsingin kaupungin tavoitteena on luopua suunnitellusti rakennuksista, joita se ei tarvitse omissa palveluissaan. Asuminen voisi olla mahdollista kaavamuutoksella lisäksi Sturenkatu 25:ssä sijaitsevan toimistorakennuksen siipiosassa. Kokonaan asuinkäyttöön myydään entinen Toukolakodin rakennus osoitteessa Kustaa Vaasan tie 13. Vuosaaresta myytäväksi tulisi Ravintola Mainingin rakennus osoitteessa Kallvikinniementie 9. Myytäväksi suunnitellaan esimerkiksi Soutustadionia ja Töölön virastotaloa. Opetustoiminta rakennuksissa päättyy alkuvuonna 2026. Yksi näistä on Töölön virastotalo (Mechelininkatu 46), josta kaupungin oma toiminta muutti pois joulukuussa 2023. Nämä myydään ensisijaisesti nykyisille vuokralaisille. Aktiiviseen käyttöön Toimitilastrategiansa mukaisesti Helsingin kaupungin tavoitteena on luopua rakennuksista, joita se ei tarvitse omissa palveluissaan ja joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä. Historiallinen Soutustadion (Merikannontie 8) on tarkoitus myydä kehitettäväksi konseptikilpailulla, jossa aluetta kehitettäisiin virkistysja kulttuuripalvelukäyttöön, ja katsomorakennus saataisiin uudelleen käyttöön. Malmin raitti 3:n puinen rakennus, jossa on aiemmin toiminut nuorisotalo, myydään hintakilpailulla kehitettäväksi asumiskäyttöön. Myös Stadin ammattiopiston rakennusten (Sturenkatu 18–20 ja Sturenkatu 22) käyttötarkoitusta on mahdollista muuttaa. Mikäli kaupunki korjaisi nyt myytäväksi ehdotetut rakennukset kohtuulliseen kuntoon, arvio korjauskuluista olisi noin 47 miljoonaa euroa. 62 Huviloita, kartanoita Talosaaressa sijaitsevan Husön kartanon rakennukset voidaan myydä kokonaisuutena tai erikseen. Myyntien tavoitteena on, että vanhat rakennukset kunnostetaan aktiiviseen käyttöön, ja että kaupungin korjausvelka vähenee
Hallin ostaja on Trevian Kasvu LP ky. jää useimmissa myyntikohteissa kaupungin omistukseen vuokratontiksi. Yhtiössä on mukana sijoittajana ja äänettömänä yhtiömiehenä mikkeliläinen Heikki Viitikko kiinteistökauppaa tekevän River Estate Oy:n kautta. Viitikko ja Södervall ovat Helsingin areenan kaupan päähenkilöt. Kuva: Sakari Röyskö Toimitilastrategiansa mukaisesti Helsingin kaupungin tavoitteena on luopua rakennuksista, joita se ei tarvitse omissa palveluissaan ja joiden omistamiseen ei liity muita strategisia syitä.. Vuonna 1997 valmistunut Ilmalan halli on ollut suljettuna kevättalvesta 2022, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja halliyhtiö Helsinki Halli Oy:n venäläistaustaiset pääosakkaat joutuivat Euroopan unionin ja Yhdysvaltain pakotelistoille. Jo aiemmin myytäväksi hyväksytyistä kohteista on tänä vuonna myyty Stansvikin kartano ja Tornihuvila Laajasalossa. Kaupan jälkeen oligarkit eivät saa rahoja omille tileilleen, vaan ne menevät viranomaisten valvomalle sulkutilille siksi aikaa, kunnes pakotteet tulevaisuudessa mahdollisesti poistuvat. 63 Helsingin Areena suomalaiseen omistukseen Jääkiekon vuoden 1997 MM-kisoihin avattu Helsingin Areena on siirtymässä suomalaiseen omistukseen. Areenayhtiössä äänivaltaa käytti vuodesta 2013 lähtien Arena Events Oy, jonka taustalta löytyvät oligarkit Gennadi Timstshenko, Arkadi Rotenberg, Boris Rotenberg ja Roman Rotenberg. n Myyntilistalla muun muassa Soutustadion ja Töölön virastotalo Helsingin Areena Ilmalassa on ollut kiinni yli kaksi ja puoli vuotta. Kaupunki päättää vuosittain, mistä rakennuksista se luopuu ja millä aikataululla. Meilahden kartano odottaa kauppojen vahvistamista. Se on kiinteistösijoitusalan yritys Trevian asset managementin Helsingin areenan kauppaa ja omistusta varten perustama kiinteistösijoitusyhtiö. Lisäksi parin seuraavan kuukauden aikana myyntiin on tarkoitus laittaa Jollaksen kartanon päärakennus ja sauna, Rastilan kartano, Villa Vuosanta sekä kiinteistöt osoitteissa Armas Lindgrenin tie 2 ja Pasilan Puistotie 7. Hallin ostavan yhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä ja varainhoitajana toimii helsinkiläisen Reima Södervallin johtama Trevian asset management. Nelikosta kaikki paitsi Roman Rotenberg ovat EU:n talouspakotelistalla, koska heillä on läheisiä suhteita Venäjän valtiojohtoon, ja maa käy hyökkäyssotaa Ukrainassa
– Taloteknisten vaatimusten vuoksi maan alle on rakennettu lähes kaksituhatta neliötä teknistä tilaa. Finlandia-talon perusparannus valmistui – avautuu tammikuussa yleisölle Peruskorjauksen aikana uusittiin myös Finlandia-talon julkisivun marmorit.. Myös kulkeminen talossa on aiempaa esteettömämpää, koska sinne on lisätty hissejä sekä esteettömiä katsomopaikkoja ja wc-tiloja. Sadat rakentamisen ja entisöinnin ammattilaiRakennus palvelee aiempaa energiatehokkaammin ja esteettömämmin Finlandia-talon lähes kolme vuotta kestänyt perusparannusurakka on saatu päätökseen, ja rakennus on luovutettu käyttäjälle asennusja sisustustöitä varten. Suurimmat näkyvät muutokset sisätiloissa ovat uudet näyttely-, kahvila-, ravintolaja myymälätilat. 64 Suojellun rakennuksen tilat näyttäytyvät kävijälle entisenlaisina, sillä perusparannuksessa alkuperäinen ilme säilytettiin mahdollisimman hyvin. Kaupunki alkoi suunnitella vuonna 1971 valmistuneen rakennuksen peruskorjausta vuonna 2021. F inlandia-talo on Suomen tunnetuimpia moderneja rakennuksia. Nyt kävijöitä odottavat modernit ja esteettömät tilat. Alun perin työntekijöille rakennetut, rakennuksen pohjoispäädyssä sijaitsevat, asunnot on kunnostettu majoituskäyttöön, ja maan alle on sijoitettu uusi keittiö sekä teknisiä tiloja. Suojellut tilat on päivitetty nykypäivään vanhaa kunnioittaen. Helsingin kaupungille on omistajana tärkeää säilyttää Alvar Aallon suunnittelema rakennus arvoisessaan asemassa nyt ja tulevaisuudessa. Suunnittelijat ja urakoitsija ovat onnistuneet erinomaisesti uuden rakentamisessa suojellun talon ahtaisiin tiloihin ilman, että ulkonäkö muuttuu, kertoo projektinjohtaja Mika Heimala Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta
Finlandia-talo Oy arvioi, että nyt avattavien uusien liiketoimintakonseptien ja sisältöjen myötä kansainvälinen kiinnostus Finlandia-talon toimintaa kohtaan tulee kasvamaan entisestään. – Finlandia-talon avautumista on todella odotettu. Muun muassa parituhatta arvovalaisinta on päivitetty led-valaisimiksi.. Kunnostettua on saatu esimerkiksi yli 60 prosenttia talon kaikista ovista sekä yli 70 prosenttia ikkunoista. Valmista tavoiteajassa Perusparannuksen suunnittelusta on vastannut Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Talo on saanut myös uudet julkisivumarmorit. Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla. Finlandia-talossa tämä on onnistunut muun muassa lasivaahdosta tehdyn vedenpitävän julkisivun lämmöneristeen ja tarkasti automatisoidun ilmanvaihdon avulla. Viidessäkymmenessä vuodessa on kuitenkin tapahtunut paljon tekniikan, energia-asioiden ja esteettömyysvaatimusten saralla, joten oli aika päivittää rakennuskokonaisuus nykyaikaan – alkuperäinen ilme säilyttäen. Ennen perusparannusta Helsingin kaupungin omistamassa Finlandia-talossa järjestettiin vuosittain 900 tapahtumaa, jotka houkuttelivat yli 200 000 asiakasta, ja tapahtumien alueelliset talousvaikutukset olivat noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tavoitteena on tuplata vuosittainen kävijämäärä. Upea Finlandia-sali täyttyy konserteista, ja oikeastaan koko vuosi on viihteen juhlaa, kansainvälisiä kongresseja, yritystapahtumia tai yhtiökokouksia unohtamatta. Rakennuksen listoja on irrotettu ja palautettu jalka-, ovija ikkunalistoiksi noin seitsemän kilometrin verran. Tärkeä kiertotalous Perusparannuksessa on pyritty hyödyntämään rakennuksessa jo ollut materiaali mahdollisimman tarkasti. Lisää tapahtumia Finlandia-talo avautuu yleisölle tammikuussa 2025. n Rakennus palvelee aiempaa energiatehokkaammin ja esteettömämmin Remontin yhteydessä Finlandia-talon energiatehokkuutta on parannettu eri keinoin. Energiatehokkuutta parantavat muun muassa uudet ikkunat, uudenlaiset eristeet ja hukkalämmön talteenotto. Urakka saatiin toteutettua 136,5 miljoonan euron enimmäishinnassa. Puhummekin ennemmin Finlandia-talon avajaisvuodesta kuin avajaiskuukaudesta, kertoo Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Hankkeessa on ollut mukana 38 toimihenkilöä. – Kaupungin tavoite on tehdä rakennuksistaan mahdollisimman energiatehokkaita. Suuren rakennuksen tilavuus on 138 000 neliötä, joka vastaa 360 omakotitaloa. Alvar Aallon suunnittelema, vuonna 1971 valmistunut Finlandia-talo on yksi Suomen tunnetuimpia moderneja rakennuksia ja arkkitehtonisia luomuksia. 65 set ovat olleet kunnostamassa kuluneita pintoja ja kalusteita. Marmori on myyty edelleen, ja siitä on valmistettu muun muassa ainutlaatuisia lattiamateriaaleja. Pääurakoitsijana on toiminut Skanska Talonrakennus Oy, joka on työllistänyt samanaikaisesti enimmillään 250 henkeä. Pääosa puretusta julkisivumarmorista on kierrätetty käytettäväksi uudelleen raaka-aineena. Myös parituhatta arvovalaisinta on päivitetty led-valoilla toimiviksi, Heimala sanoo. Toiminta jatkuu siihen saakka Pikku-Finlandiassa. Perusparannusurakka kattoi koko Finlandia-talon kongressisiipeä lukuun ottamatta
Hankesuunnitelmassa urheilulajeiksi listataan sisäpalloilu yleisesti, salibandy, koripallo, lentopallo, sulkapallo, käsipallo ja futsal. Näistä suurimpina lajeina futsal, koripallo ja salibandy. Kulttuuri-investoinnit sekä kouluverkkomuutokset aiheuttavat noin 2 000 liikuntasalineliön nettopoistuman osittain jo toteutuneena ja osin lähitulevaisuudessa ilman monitoimiareenan rakentamista. Kustannuksia on pienennetty laskemalla areenan vapaata korkeutta 8,5 metriin aiemmin suunnitellun 12,5 metrin sijasta. Kouvolassa suurimpia liikuntasaleja on kahdeksan, joiden keskikoko on noin 850 neliötä ja vain muutamasta löytyy katsomotilat. Iltaisin ja viikonloppuisin areenaa käyttävät urheiluja liikuntaseurat. 66 tään. Alun perin kustannusarvio oli 27 miljoonaa euroa. Päivisin areenaa käyttävät Marjoniemen koulun yläluokat, Urheiluakatemia sekä Lyseon lukion urheilulinjan oppilaat. Näistä kaksi sijaitsee Kouvolan keskustassa. Pulaa tiloista Kouvolassa on pulaa liikuntatiloista. Suunnittelun aikana hankkeen kokoa on pienennetty. Kouluja tullaan myös purkamaan tai myymään kouluverkon uudistamisen myötä. Kouvolan monitoimiareenaa suunnitellaan Urheilupuistoon jäähallin ja pesäpallokentän viereen. Kouvolan keskustan alueella on suljettu ja purettu muun muassa. Koulujen liikuntasalit ovat suurin osa suhteellisen pieniä, sillä koulut ovat vanhoja. Harjoitusvuoroja jouduttiin vuodelle 2024 hylkäämään palloilulajeista 1408 h salitilojen riittämättömyyden vuoksi. Kouvolan kaupungin suuriin palloiluhalleihin haetaan kirjallisesti vuoroja enemmän kuin niitä myönneKouvolan uutta monitoimiareenaa suunnitellaan keskusurheilukentän paikalle. Areenaa suunnitellaan vastaamaan ensisijaisesti liikunnan tarpeisiin. Kuvassa taustalla Kouvolan jäähalli. Koulusalien keskikoko noin 200 neliötä vanhoissa rakennuksissa, uudemmissa ja suunnitteilla ja rakenteilla olevissa, joita on kaksi, noin 500 neliötä. Kouvolan kaupunginhallitus päätti lokakuussa, että suunniteltu monitoimiareena-hanke toteutetaan omaan taseeseen yhteistoiminnallisena KVR-urakkana sillä ehdolla, että kaupunginvaltuusto hyväksyy hankkeelle 20 miljoonan euron suuruisen määrärahan. n Monitoimiareena suunnitteilla Kouvolaan K ouvolaan suunnitellaan uutta monitoimiareenaa erityisesti tapahtumien ja urheilun käyttöön. Harjoitustilan lisäksi kouvolalaisella kilpaurheilulla on suuri tarve vähintään kansalliset, mielellään kansainväliset olosuhdevaatimukset täyttävään kilpailuareenaan. Tarvetta ja halua olisi kyllä reilusti enemmän kaikille suurta tilaa vaativille lajeille, mutta palloiluhallit täyttyvät kilpailuolosuhteita vaativista kilparyhmistä, eikä niihin voida varata harrasteporukoille vuoroja kuin joillekin myöhäisvuoroille. Lisäksi päätettiin, että Areenan hankesuunnitelma tuodaan erikseen myöhemmin kaupunginhallitukselle päätettäväksi. Kuva: Wikipedia. Suurtapahtumiin, kansallisiin ja kansainvälisiin kilpailutapahtumiin soveltuvaa hallia, joka olisi säännöllisesti käytettävissä, ei Kouvolassa tällä hetkellä ole. Lisäksi erityisesti ravintolaja käytävätiloja on tiivistetty aiemmista suunnitelmista. Haanojan haalin liikuntahalli, salikoko 792 neliötä, maan ja rakennuksen painumien vuoksi
Kolmeen lohkoon jakautuva hanke luovutetaan Kymenlaakson hyvinvointialueelle vaiheittain. Ensimmäisenä vuorossa oleva Ac-osa sijaitsee vanhan pääsairaalarakennuksen itäisellä puolella, ja osan perusparannuksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2025. Ensimmäisenä perusparannettavassa Ac-osassa uusitaan kattavasti muun muassa talotekniikkaa, puretaan nykyinen ambulanssiramppi ja toteutetaan alueelle katettu sisäpiha. Perusparannuksen toteutus on jaettu kolmeen eri lohkoon Ac, Aa ja Ab. n Kymenlaakson keskussairaala, taka-alalla peruskorjattava vanha pääsairaala.. Kilpailutus toteutettiin 13.8.2023–12.1.2024. Quattroservices Kaakkois-Suomen osuus on noin 100 miljoonan euron hankkeesta 18,5 miljoonaa euroa. Urakka sisältää sähkönjakelujärjestelmän täydellisen uusimisen. Urakkamuotona on yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka, jollaisena toteutettiin aiemmin myös Kouvolan Ratamokeskuksen ja Kymenlaakson keskussairaalan Fb-uudisosan rakennustyöt. Koko perusparannushankkeen projektinjohtourakan tavoitehinnaksi on määritelty reilu 100 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa. Perusparannuksen aikana kussakin lohkossa sijaitsevat yksiköt siirretään vuorollaan väistötiloihin muualle sairaalarakennukseen. – Kokonaishinta koostuu kolmen eri lohkon tarjoushinnasta. Pääurakoitsijana toimii kilpailutuksen voittanut Jatke Toimitilat Oy. Vuosikymmenen loppupuolelle kestävän perusparannushankkeen ailama uusitaan koko vanha 1960-luvulla rakennettu pääsairaalarakennus, jossa sijaitsee vuodeosastoja, leikkaussaleja, kuvantamistiloja, vastaanottoja toimenpidetiloja. Tilojen käyttäjille näkyviä työvaiheita ovat lisäksi pienimuotoiset louhinnat sekä sisäpihan rakentamisen aikana työmaalla sijaitseva torninosturi. Pääsairaalan eteläpäädyssä sijaitseva Aa-osa perusparannetaan tämänhetkisen aikataulun mukaan vuosina 2025–2027 ja viimeisenä länsipuolen Ab-osa vuosina 2027–2029. 67 n ?Kotka Mittava peruskorjaus Kymenlaakson keskussairaalaan K otkassa on alkanut Kymenlaakson keskussairaalan mittava peruskorjaus. Urakan pituudesta johtuen kahden viimeisen lohkon tarjoushinta on sidottu rakennuskustannusindeksiin ja tilaajalla on myös mahdollisuus ilmoittaa keskeyttävänsä urakan missä vaiheessa projektia tahansa, kertoo Kymenlaakson hyvinvointialueen tukija kiinteistöpalveluista vastaavan Kymen Tuen projektijohtaja Kai Heiskanen. Quattroservices Kaakkois-Suomi Oy toteuttaa Kymenlaakson keskussairaalan A-osan perusparannushankkeen sähköurakan vuosina 2024–2029
Näiden ratkaisujen avulla nollapäästöisiä ja vähähiilisiä polttoaineita on mahdollista käyttää tehokkaasti ja samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä jopa sata prosenttia. Mukana ovat muun muassa Vaasan yliopisto, Tampereen yliopisto, Aalto-yliopisto, Åbo Akademi, LUT-yliopisto, VTT, Turun yliopisto, Oulun yliopisto, Wärtsilä Finland Oy, AGCO Power Oy, Meyer Turku Oy, Proventia Oy, Bosch Rexroth Oy, Hycamite TCD Technologies Oy, Lumikko Oy ja Meriaura Oy. – Tehokas hiilidioksidipäästöjen vähentäminen edellyttää kaikkien uusien päästöttömien polttoainevaihtoehtojen, kuten vedyn ja ammoniakin,. Flex-CPT-konsortio koostuu useista tutkimusorganisaatiosta ja yrityksistä. 68 käyttöönottoa vähäpäästöisten metaanin, metanolin sekä bioja uusiutuvien dieseleiden rinnalle. Hanke on osa Wärtsilän johtamaa Zero Emission Marine -ohjelmaa ja Meyer Turun johtamaa NEcOLEAP-ohjelmaa. Suomalaiskonsortio kehittää Vaasassa ratkaisuja puhtaita voimansiirtoratkaisuita merenkulkuun ja työkoneisiin Päästöt nollataan uusin polttoainein Vaasan yliopiston johtama Flexible Clean Propulsion Technologies -tutkimuskonsortio kehittää uusia, puhtaita ja joustavia ratkaisuja merenkulkuun ja työkoneisiin. Hankkeessa tehdään tiivistä kansainvälistä yhteistyötä 12 kansainvälisen yhteistyökumppanin kanssa 12 maasta. Flexible Clean Propulsion Technologies eli Flex-CPT-hankkeen budjetti on mittavat 18 miljoonaa euroa. Hankkeessa aiotaan luoda suomalaiselle voimansiirtoteollisuudelle toteutuskelpoinen reitti kohti hiilineutraaliutta sekä muovata merenkulun ja työkoneiden tulevaisuutta seuraaville vuosikymmenille. Tällainen monen polttoaineen integraatio on iso teknologinen haaste voimansiirron kehitykselle, sanoo Vaasan yliopiston energiatekniikan professori Maciej Mikulski, joka toimii Flex-CPThankkeen johtajana. – Konsortion asiantuntemus joustavista, puhtaista voimansiirtoteknologioista tukee alaa vuosien 2030 ja 2050 päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa ja auttaa varmistamaan meriliikenteen puhtaan tulevaisuuden, sanoo Wärtsilän tutkimuksesta ja teknologiakehityksestä vastaava johtaja Jonas Åkerman. T avoitteena on vähentää riippuvuutta yksittäisistä polttoaineista, kehittää joustavaa laitteistosuunnittelua, älykästä palamisen ohjausta, tehokasta lämmönhallintaa sekä mukautuvaa päästöjen ja hybridijärjestelmän hallintaa
Käyttöönotto 179 € Moderni toteutus, kustannus 25 % vanhasta markkinatasosta Meihin luotetaan – kasvu +50% 2023 www.kiinteistömittaus.fi, Vantaa, 040 7725 456. Konsortio ei lähde tekemään työtään tyhjästä, vaan pohjana on aiemmassa Clean Propulsion Technologies -hankkeessa tehty uraauurtava kehitystyö, jonka ansiosta Suomi on päässyt johtavaan asemaan meriliikenteen ja työkonesektorin voimansiirtoratkaisuissa Business Finlandilta tukea Flex-CPT-hanke saa pääosan rahoituksestaan Business Finlandilta, ja loppuosa rahoituksesta tulee yrityksiltä ja tutkimusorganisaatioilta. n Aiempi pohja Flex-CPT-konsortio kokoaa yhteen alan keskeiset toimijat Suomessa ja tarjoaa loistavan mahdollisuuden vahvistaa yhteistyötä. Polttoaineen laatua mukauttavat ohjaustoiminnot ja laitteiston itseoppimisominaisuudet auttavat laitteistoa soveltumaan monen eri polttoaineen käyttöön, kertoo professori Maciej Mikulski. Kyseessä on suurin Vaasan yliopiston koskaan johtama hanke. 69 33 innovaatiota Flex-CPT-konsortion tavoitteena on kehittää käyttövoimaratkaisuja, joilla voidaan saavuttaa jopa 100 prosentin vähennys pakokaasupäästöissä. Tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyö luo vahvan pohjan kaupallisille läpimurroille globaaleilla markkinoilla, toteavat Business Finlandin johtava rahoitusasiantuntija Kari Kuokkanen ja ekosysteemistä vastaava päällikkö Tero Ijäs. – Käytämme palamisja jälkikäsittelytekniikkaa, joka on polttoaineesta riippumatonta. Näitä ovat muun muassa polttoaineen reaktiivisuuden muokkaaminen tarpeen mukaan, mukautuva jälkikäsittelylaitteiden saostumien esto ja hybridijärjestelmien lämmönhallinta. Sähköistäminen tukee tätä niin, että moottorissa voidaan käyttää viittä eri polttoainetyyppiä. Palveluun sisältyy vuotohälyt, kulutusraportit, asiakasportaali, pohjakulutuksen analysointi. Suomalaiskonsortio kehittää Vaasassa ratkaisuja puhtaita voimansiirtoratkaisuita merenkulkuun ja työkoneisiin Päästöt nollataan uusin polttoainein Projektin johtaja, professori Maciej Mikulski sekä polttoainetutkimuksesta vastaava erikoistutkija Katriina Sirviö ovat kuvassa ICP-spektrometrin edessä Vaasan yliopiston polttoainelaboratoriossa. Kuva: Vaasan yliopisto / Harri Huusko CC-BY Päävesimittarin 24/7 etäluenta Käy kaikkiin kohteisiin, perustuu optiseen lukuun. Erilaisten polttoaineiden käyttöä optimoidaan saatavuuden, hinnan, palamistehokkuuden ja päästöjen perusteella. – Hanke vahvistaa Suomen merenkulkuja työkoneosaamisen korkeaa tasoa kehittämällä päästöttömiä ja joustavia ratkaisuja polttomoottoreihin. Flex-CPT:n tutkimussuunnitelma sisältää 33 innovaatiota. – Hanke on merkittävä, sillä se kehittää uuden sukupolven hiilineutraaleja ja vähäpäästöisiä koneita, ja siten auttaa vähentämään globaalisti hiilidioksidipäästöjä meriliikenteessä, työkoneissa ja maataloudessa. 16,90 €/kk, alv %. Spektrometrilla voidaan mitata polttoaineiden alkuainepitoisuuksia. Ratkaisun avulla pystytään vastaamaan työkoneiden ja meriliikenteen monenlaisiin tehovaatimuksiin vain vähäisin laitteistomuutoksin. Tutkimusyhteistyö monien yritysten ja yliopistojen kanssa tuo myös merkittäviä hyötyjä uusien ratkaisujen kehittämiseen sekä tiedon jakamiseen ja osaamisen lisäämiseen, sanoo AGCO Powerin tuotekehitysjohtaja Kari Aaltonen
Pornaisten hiekka-akun väliaineena käytetään Tulikiven varaavien tulisijojen tuotannon sivuvirtana syntyvää vuolukivimursketta. Se on tunnettu verrattain korkeasta lämmönjohtavuudestaan. Hiekka säilyttää hyvin lämpöä ja toimii erityisesti suurien energiamäärien varastoinnissa. Hiekka-akusta tulee noin 13 metriä korkea ja 15 metriä leveä. – Hiekka-akku vähentää merkittävästi polttamalla tuotettua energiaa kaukolämpöverkossamme. Hiekka-akun teho on 1 MW ja varastointikapasiteetti 100 MWh. Vuolukivitäyttö saatiin valmiiksi lokakuun lopulla. Hiekka-akku tuottaa kuumaa vettä, ilmaa tai prosessihöyryä. Vähemmän polttoenergiaa Mursketta tuotiin paikalle neljäkymmentä rekka-autollista, mutta jatkossa hiekka-akku ei tarvitse polttoainekuljetuksia, koska sen toiminta on täysin sähköistä. Myös lämmön varastointikyky on useimpia muita kivilajeja korkeampi. Sitä esiintyy erityisesti tietyissä osin Pohjois-Karjalaa ja Kainuuta. n. Se on Polar Night Energyn kehittämä lämpöenergiavarasto, jonka lämmönvarastointimateriaalina voi käyttää joustavasti erilaisia hiekan kaltaisia materiaaleja. Tulikiven kanssa tehty yhteistyö toi projektiin hienon, positiivisen kiertotalousnäkökulman, sanoo Loviisan Lämmön toimitusjohtaja Mikko Paajanen. 70 Hiekka säilyttää lämpöä L oviisan Lämmön kaukolämpöverkolle Pornaisiin rakennetaan parhaillaan teollisen mittaluokan hiekka-akkua. Kehitteillä on ratkaisu lämmön muuttamiseksi takaisin sähköksi. Yritysten tekemien tutkimusten perusteella vuolukivimurske sopii hienosti käytettäväksi Loviisan Lämmön hiekka-akussa. Vuolukivi on perinteinen suomalainen materiaali. Tulikiven toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen (vas.), Loviisan Lämmön toimitusjohtaja Mikko Paananen ja Polar Night Energyn toimitusjohtaja Tommi Eronen Pornaisten hiekka-akun vierellä. Hiekka-akku on Polar Night Energyn kehittämä korkean lämpötilan lämpöenergiavarasto, jonka avulla voi varastoida uusiutuvaa ja edullista sähköä lämpönä hiekkaan tai vastaavaan materiaaliin. Olemme muun muassa ryhtyneet käyttämään kierrätettyä keramiikkaa osassa uusista tulisijoista. Hiekka-akkuun tulee 2 000 tonnia vuolukivimursketta, joka vastaa noin tuhannen vuolukivitakan painoa. – Kiertotalous haastaa kaivannaisteollisuutta etsimään uusia ratkaisuja. 36 prosenttia maailman kaikesta teollisuuden prosessilämmöstä on lämpötila-alueella 60-400 astetta, mikä vastaa hyvin hiekka-akun ulostulolämpötiloja. Mikä on hiekka-akku. Hiekka-akku mahdollistaa tuulija aurinko energian nopean kasvun. Hiekka-akku tulee toimimaan Pornaisten kaukolämpöverkon primäärituotantolaitoksena. Projekti on saanut Business Finlandin uuden teknologian energiatukea. Projekti jatkuu seuraavaksi erilaisilla asennustöillä. Hiekka-akun testaaminen aloitetaan talven aikana ja käyttöönotto tapahtuu vuonna 2025. Maassa olevaa vuolukivimursketta johdetaan taustalla näkyvään, halkaisijaltaan noin 15 metriä leveään ja noin 13 metriä korkeaan hiekka-akkuun. Hiekka-akku soveltuu sekä kaukolämmön tuotantoon että useisiin erilaisiin teollisiin prosesseihin. Yhteistyö Polar Night Energyn innovatiivisen hiekka-akun parissa on yksi esimerkki uudesta ajattelusta, jota tarvitsemme lisää, sanoo Tulikiven toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen. Hiekka-akkua ladataan puhtaalla ja edullisella sähköllä. Sekä hiekka-akun lataus että purkaminen suoritetaan patentoidun lämmönsiirtojärjestelmän kautta, joka kierrättää ilmaa suljetussa kierrossa varastointiväliaineen sisällä
Niiden tavoitteleminen on järkevää ja tuttua jokaiselle ihan arkipäivässäkin, toteaa Niklas Keski-Kasari.. Osaajista tulee olemaan kova taisto eri alojen kesken. Jatkossa lakikin edellyttää vastaavan työnjohtajan tai suunnittelijan tehtävään vähintään suoritettua loppututkintoa. Rakennusmestarien huoli: Taantuma karkottaa nuoret Jalasjärvellä sijaitseva Juustoportin meijeri pienentää lämmöntuotannon päästöjä siirtyessään tuottamaan prosessilämmön kokonaan uusiutuvalla energialla. Kuvaavaa on, että vuodesta 2007 on Tilastokeskuksen mukaan valmistunut vain noin 3600 rakennusmestaria, kun työikäisiä ”tekulaisia” eli aiemman opistotasoisen teknikon tutkinnon suorittaneita on vielä työmarkkinoilla tuplasti sen verran. Kiinteistön viereen on valmistunut sähkökattila, joka tuottaa koko meijerin tarvitseman prosessilämmön. Kolmekymmentä vuotta sitten koulutuspolitiikassa tehtiin virhe, jonka jälkiä korjaillaan edelleen: rakennusmestarikoulutus lakkautettiin lähes kymmeneksi vuodeksi, kunnes tämä tuiki tärkeä käytännön johtamiskoulutus palautettiin uutena ammattikorkeakoulututkintona. 71 n ?Kiinteistöalan uutisia Meijeri uusiutuvalla sähköllä tuotettuun prosessilämpöön – Sähkökattila tuottaa koko meijerin tarvitseman prosessilämmön, sanoo Teemu Arvola. – Väestöennusteen mukaan ikäluokasta 16-18-vuotiaat haihtuu 30 000 seuraavan viiden vuoden aikana. – Jätämme vielä prosessilämmön ja höyryntuotannon kevytpolttoöljyllä toimivat varajärjestelmät toimintakuntoiseksi, siten turvaamme huoltovarmuuden ja mahdollistamme maidon vastaanoton mahdollisissa pidempiaikaisissa häiriötilanteissa, jatkaa tekninen päällikkö Teemu Arvola. Rakentaminen pysähtyy, jos emme nyt katkaise kurjistumisen kierrettä, Vaasassa koolla ollut RKL:n liittohallitus toteaa. Rakennusalan taantuma on pahinta sitten 1990-luvun laman. Muita vähennyksiä haemme esimerkiksi veden käytön vähentämisellä ja biojätteen syntymisen estämisellä, eli ihan tavallisilla asioilla. Etenkin maakunnissa teknikot ovat pk-yritysten selkäranka. Juustoportti on sitoutunut ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 asteeseen. Yritykset tarvitsevat kipeästi alkaviin hankkeisiinsa näitä kokeneimpia osaajia, joista nuorimmat ovat vasta viisikymppisiä. Yksittäisen toimijan näkökulmasta sääntelyn tulkinta pahimmillaan estää ammatin harjoittamisen. Rakennusalan taantuma on pahinta sitten 1990-luvun laman. Rakennusmestareista on ollut pitkään pulaa, mutta nyt moni on ensi kertaa lomautettuna. Yhdistyksen mukaan tulevaa työvoimapulaa pohjustaa myös ontuva uusi sääntely: rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025 ja tuo mukanaan riskin, ettei siirtymäsäännös riittävän selvästi takaa aiemman teknikkokoulutuksen saaneiden, kovan tason ammattilaisten jatkamisen tehtävissään, vaikka he ovat rakennusvalvonnan kelpoisiksi katsomia. – Tämä askel on avuksi 38 prosentin päästövähennystavoitteessa. Se tarkoittaa, että ilmastotavoite on tieteeseen, uusimpaan tutkimukseen ja hyväksyttyihin menetelmiin perustuva, sekä Pariisin ilmastosopimuksen mukainen. Samaan aikaan ontuva uusi sääntely eli rakentamislaki voi sysätä syrjään alan kovimmat osaajat, pelkää Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry. Raskasta polttoöljyä emme ole koskaan käyttäneetkään, kertoo vastuullisuudesta vastaava johtaja Niklas Keski-Kasari. Uudisasuntorakentaminen on syväjäässä, ja aloitusten taso ennätysalhainen. Suurin uhka on nyt se, että alalta poistuu nuoria. Tämän mukainen tavoite on vähentää vuoteen 2030 mennessä oman toiminnan (scope 1 ja 2) hiilidioksidipäästöjä Juustoportti-konsernissa 38 prosenttia Sen lisäksi Juustoportti on sitoutunut mittaamaan ja vähentämään ketjussa syntyviä (scope 3) päästöjä. – Näiden muutosten jälkeen emme enää käytä haketta, pellettiä tai kevyttä polttoöljyä. Suuremmat ikäluokat eläköityvät, ja pienenevissä ikäluokissa teknisen alan läpäisy on heikkoa, vain kolmannes valmistuu ajallaan. Tavoite on ulkopuolisen toimijan hyväksymä Science Based Target -aloitteen mukainen tavoite. Steriloinnissa tarvittava höyry on tuotettu lähialueen biokaasulla jo reilun vuoden ajan. Tilanne on poikkeuksellinen: noususuhdanteessa kärsitään pahenevasta työvoimapulasta
kerroksissa. Muuntokorjaushanke edellytti vahvaa viestintää, joten sitä varten perustettiin erillinen rakennustoimikunta. Ajan saatossa osa tiloista otettiin asuinkäyttöön. Rakennusta laajennettiin kahdessa vaiheessa vuosina 1938 ja 1939. 72 n ?Muodonmuutos Mannerheimintien, Eteläisen Hesperiankadun ja Cygnaeuksenkadun väliselle alueelle. Loistosijainnilla Helsingin keskustan kupeessa komeileva rakennus koostuu korkeista loft-asunnoista. Näin ollen remontti koski kerroksia 2.-5. Laaja rakennus sijaitsee osoitteessa Töölönkatu 11-15 ja muodostaa sisäpihan Töölönkadun, Ruutuikkunoista hyötyä ja iloa. Talossa toimi painotalo ja siihen liittyviä toimia, kuten kirjojen sitomo, nitomo ja kutomo. Tämän jälkeen rakennus oli pääosin toimistokäytössä. Tämä kokoontui kerran kuukaudessa ja mukana oli muutama hallitukVanha painotalo muuntui asunnoiksi Helsingin keskustassa Weilin+Göösin historiallinen painotalo sai uuden elämän asuintalona vuonna 2018. Lopulta painotalon toiminta siirtyi Espooseen vuonna 1964. Kohde oli Kojamolle poikkeuksellinen, sillä rakennuksessa oli jo ennestään omistusasuntoja 1. Kojamo muutti loput tilat Lumo-vuokra-asunnoiksi, ostamalla melkein kolmanneksen rakennuksen noin 18 000 kerrosneliömetristä. ja 6. Teksti: Kati Wikström A rkkitehti Kari Lindahlin suunnittelema rakennus Kustannusyhtiö Weilin+Göösille valmistui vuonna 1925
Rakennuksen katujulkisivu on tyyliltään lähinnä 1920-luvun klassismia. Kuva: Veikko Bonsdroffin perintöalbumi. Kirjapainon sitomon tekijät työnsä äärellä. Kuva: Lumo-kodit. Kuva: Lumo-kodit. Hankalinta oli saada vanhaan painotaloon moderni talotekniikka, mutta siinä onnistuttiin mainiosti. Juttusarja historiallisista rakennuksista. Arkkitehti Kari Lindahlin suunnittelema rakennus Kustannusyhtiö Weilin+Göösille valmistui vuonna 1925. Kuva: Veikko Bonsdroffin perintöalbumi. 73 n Kiinteistö&Energian juttusarjassa esittelemme vanhoja ja historiallisesti merkittäviä rakennuksia, jotka ovat kokeneet muodonmuutoksen
Tämä johtui siitä, että autokannen kantavuus ei riittänyt sisäpihan puolelta tapahtuvaan nostoon. Aiemmin laajat ikkunat toivat hyödyllistä valoa kirjapainon moninaiseen työskentelyyn, nykyään ne tarjoavat iloa asumiseen. 74 ilme säilytettiin. Kuva: Veikko Bonsdroffin perintöalbumi. – Tämä antoi hyvän lähtökohdan suunnitella kohteeseen laadukkaita asuntoja. – Rakennuksen runko ja kaupunkikuvallinen Kirjapainossa tarvittiin paljon materiaalien kuljetuksia. – Ylimpään kerrokseen tuli remontin yhteydessä kolme uutta iv-konehuonetta. K0onversiohankkeissa tulee kuitenkin aina vastaan yllätyksiä, koska kaikkea ei voi täysin suunnitella valmiiksi ennen rakennustöiden aloittamista. Näiden huoneiden koneet jouduttiin nostamaan ullakkokerrokseen katon kautta Eteläisen Hesperiankadun puolelta. Leveät ikkunapenkit ja paksut seinärakenteet muistuttavat rakennuksen historiasta, tarkentaa Kankare. Lisäksi asuntoihin saatiin teollista ilmettä, esimerkiksi jättämällä näkyviin rouheita betonipintoja ja -palkkeja – tämä on Loft-tyylille ominaista. Kustannusyhtiö Weilin+Göösin vanha konehuone. Moderni talotekniikka vei jossakin määrin asuntojen lattioiden pinta-alaa sekä kylpyhuoneiden kattokorkeutta. Aina yllätyksiä Kojamon rakennuttamisen yksikönjohtaja Toni Kankare kuvailee rakennuksen olevan perussuunnitteluratkaisultaan hyvin rationaalinen ja looginen muun muassa ikkunajaon ja kerrospohjien suhteen. Näin asunnoista tuli erikokoisia. – Suunnitelmia päivitettiin, koska vanhan rakennuksen mitoissa oli heittoja – tämä on varsin yleistä. Rakennuksen runko oli erityisen jämerä johtuen sen entisestä käyttötarkoituksesta, mutta tekniikan läpivientien ja hormien sovittaminen ei ollut yksinkertaista. Talo ei ollutkaan suorakaiteen muotoinen, vaan hieman käyrä. Kuva: Veikko Bonsdroffin perintöalbumi.. – Tämä koski erityisesti viidettä kerrosta, koska sen jäsen, isännöitsijä ja kiinteistöosakeyhtiön valvoja. Tekniikan sovittaminen Toni Kankareen mukaan hankalinta konversiohankkeissa on nykytekniikan sovittaminen olemassa olevaan rakennukseen. Vanhat tavarahissien hissikuilut otettiin talotekniikkakuilujen käyttöön. Lisäksi hankkeen alkuvaiheessa huomattiin, että vaikka rakennuksen pilarit oli piirretty yhtä suuriksi, olivatkin ne alhaalta kaksinkertaiset. Niin tässäkin hankkeessa
Vanhan painotalon isot ruutuikkunat luovat tunnelmaa. Sitä markkeeraa alaslaskettu katto, jonka molemmilta puolilta tulee epäsuora sininen valo, selventää Kankare. Asuntojen keskipinta-ala on 35,6 neliömetriä ja huonekorkeus mittavat 325 senttimetriä. – Rakennus oli ollut pitkään toimistokäytössä, joten asunnot remontoitiin pitkän käytävän varrelle. Taivas kattona Vanhaan painotaloon valmistui Lumo-asuntoja 102 kappaletta, kerroksiin 2-5. – Rakennuksen sisällä tehtiin täysipurku ja asunnot rakennettiin olemassa olevan rakennuksen rungon sisään, summaa Toni Kankare. Halusimme estää hotellimaisen tunnelman, joten käytävästä luotiin mielikuva kadusta, jonka varrella asunnot sijaitsevat. n siellä oli valmiiksi kuudennen kerroksen omistusasuntojen talotekniikkaa ja sen lisäksi veimme sinne tuoreempaa talotekniikkaa, sanoo Kankare. 75 Kiinteistön edellinen omistaja oli vienyt muuntohanketta jo melko pitkälle, joten Kojamo ei kokenut tarpeelliseksi muuttaa enää asuntojen pintamateriaaleja. Kuva: Lumo-kodit.. Kyseisen käytävän yläpuolella on taivas kattona
Yritysten yhteishankkeessa terästuotannon sivuvirtana valmistettavasta kuonasta jalostetaan vähähiilisiä sideaineita korvaamaan perinteisiä sementtejä. SSAB on tehnyt linjapäätöksen muuttaa kaikki tuotantolaitoksensa fossiilivapaaseen terästuotantoon. Lopusta tehdään vaihtoehtoisia sideaineita Saint-Gobainin käyttöön, joten kuona tulee käytettyä kokonaan, eikä prosessista synny lainkaan jätettä. SSAB:n investointien arvo on noin 2 miljoonaa euroa. Prosessi on maailman ensimmäinen laatuaan, ja sen avulla SSAB:n terästuotannon kuona saadaan 100-prosenttisesti hyötykäyttöön. Näitä metalleja materiaalista on noin kaksi kolmasosaa. – Tutustuessamme SSAB:n valmistusprosessiin huomasimme, että erikoisteräksen jalostuksen loppuvaihe muistuttaa erikoissementin valmistusta. On jo tässä vaiheessa tärkeää varmistaa, että myös tulevaisuuden sivutuotteet hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti ja tämä hanke on yksi osa tätä kehitystyötä, sanoo SSAB:n sivutuoteliiketoiminnasta vastaava johtaja Marko Mäkikyrö. Saint-Gobain jätti patenttihakemuksen kuonajauhetuotteen käyttöön sideaineena vuonna 2022. SSAB puolestaan muuttaa omaa kuonankäsittelyprosessiaan ja investoi siihen liittyviin ratkaisuihin, kuten jäähdytykseen ja logistiikkaan. Saint-Gobain ja SSAB rakentavat kiertotaloutta edistävän prosessin, jossa SSAB:n terästuotannon sivuvirroista tehdään vähähiilisiä sideaineita Saint-Gobain Weberin kuivatuotteisiin. n Terästuotannon sivuvirroista sementin korvaavia aineita S aint-Gobainin uusi kuonanjalostuslaitos Raahessa on nyt rakenteilla ja se valmistuu ensi vuonna. – Tämä hanke tukee tavoitettamme olla vastuullisen terästuotannon edelläkävijä. Prosessi pienentää sideaineiden hiilijalanjälkeä jopa kymmenkertaisesti esimerkiksi perinteisiin sementteihin verrattuna. Neitseellisen raaka-aineen käyttö pienenee, ja kotimaassa valmistettujen raaka-aineiden käyttö kasvaa, kertoo Saint-Gobain Finlandin johtava tuotekehityksen päällikkö Gunnar Lauren. Saint-Gobain ja SSAB ovat kehittäneet prosessia yhteistyössä viiden viime vuoden ajan. 76 tehokkaasti. Uudella laitoksella kuona lajitellaan, ja kuonasta erotellaan metallit, jotka päätyvät takaisin SSAB:n tuotantoon raaka-aineiksi. Teräksen puhdistuksen sivuvirrasta saadaan kuonaa, jolla voimme korvata esimerkiksi Weberin kuivatuotteissa käytettävän erikoissementin, kertoo Saint-Gobain Finlandin johtava tuotekehityksen päällikkö Gunnar Lauren. Investointi tukee Saint-Gobainin tavoitetta saavuttaa nettonolla hiilidioksidipäästöt Suomessa 2035 ja globaalisti 2050. Saint-Gobainin ja SSAB:n yhteiselle projektille on myönnetty Euroopan unionin NextGenerationEU-rahoitusta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta noin 35 prosenttia – Prosessin avulla pystymme vähentämään yli 20 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Raaheen valmistuu vuonna 2025 kuonanjalostuslaitos, jossa korkean jalostusarvon sementtejä korvaavia sideaineita tehdään terästuotannon kuonasta. Raahen satama-alueelle valmistuva jalostuslaitos saa rahoitusta kestävän kasvun ohjelmasta Projektissa Saint-Gobain investoi kuonanjalostuslaitokseen prosesseineen noin 12 miljoonaa euroa. Tehokas hyödyntäminen Kuonanjalostuslaitos on resurssitehokas kiertotaloushanke, jonka avulla terästeollisuuden raaka-aineita voidaan hyödyntää mahdollisimman Saint-Gobainin kuonanjalostuslaitos valmistuu Raaheen ensi vuonna. Havainnekuva: Saint-Gobain Finland Oy
Toimiva ratkaisu kosteusja homeongelmiin! Kaikki samassa tuotteessa • Salaojitus • Kapillaarikatko • Lämmöneristys • Kosteuseristys www.fuktisol.fi Puh. Koko Uudenmaan alueella. krs, 00510 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. ›› KAIKKI KATTOTYÖT ›› KATTOREMONTIT ›› HUOLTO JA KORJAUSTYÖT ›› SADEVESIJÄRJESTELMÄT ›› KATTOTURVATUOTTEET UUDENMAAN PELTITYÖ OY | INFO@KATTOSI.FI | WWW.KATTOSI.FI Paikallinen kotimainen perheyritys, jo vuodesta 1987. 77 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Elimäenkatu 20 A, 5. (02) 479 5115 info@malander.fi Helsingintie 406, 21500 Piikkiö Hengittävä perustus! Kattoremontit ILMAINEN KUNTOTARKASTUS (09) 294 0100 0400 453 959 www.kattosi.. Telineet Perustus Fuktisol eristysja salaojitusmoduulin avulla perustusten ja kellareiden kosteusongelmat loppuvat kertaheitolla: Lattia kuivattaaa tehokkaasti itse itsensä, eikä vettymistä tai vedenpainetta pääse syntymään. www.2727350.. Kysy nyt 3 LIIKEHAKEMISTO Ilmoitusvarauksen Kiinteistö&Energia palveluhakemistoon voitte tehdä sähköpostilla: Kari Ylönen kari.ylonen@karprint.fi Puh: 050-475 0964 Ovella Systems Oy P. 0103372720, www.ovella.fi, ovella@ovella.fi ovella® Urbanhub® kuusikko pyöräparkki! • runkolukitus • esteettinen • jatkettavissa • kaikkialle • kaikille.
Johanna Harmainen, kohteen yksi isännöitsijöistä, rakastaa järjestyksen luomista, kuten siivoamista ja remontointia. 78 n ?Isännöitsijän vapaa-aika Siivoaminen selkeyttää isännöitsijä Johanna Harmaisen mieltä Uudistaminen rentouttaa Lipporannan kerrostalot Oulussa on suurin asumusyhteisöhanke Suomessa. Kati Wikström Kuvat: Harmaisen kotialbumi
Remonttia ja ulkoilua Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on Johanna Harmaiselle tärkeää. Tämä taloprojekti on meidän koko perheen niin aikuisten kuin lastenkin yhteinen projekti, jotta saamme meille mieleisen kodin. Palveluita tilataan digitaalisen Kotikatu365-palveluportaalin avulla, ja lisäksi aulapalvelu auttaa asukkaita paikan päällä. – Lipporannassa asukkaiden käytössä on monia yhteisiä tiloja ja palveluita, kuten yhteinen juhlatila, kuntosali, saunatilat ja harrastetiloja. Riittävä palautuminen ja mielekäs tekeminen työpäivien jälkeen auttavat lataamaan akkuja. Tämä piha pyytää haravointia ja sehän Harmaiselle sopii.. Viikonloppuisin hän ei tee töitä. Näissä asunnoissa oman kodin lisäksi asukkaan saatavilla on Kotikatu365-palvelukokonaisuus. – Lipporanta tunnetaan sen ainutlaatuisesta yhteisöllisestä asumismallista, kertoo yksi kohteen isännöitsijöistä Johanna Harmainen OIT Isännöinti Oulusta, jossa hän toimii myös asiakkuuspäällikkönä. Vierashuone on ollut varsin suosittu, samoin kuin yhteiskäyttöön tarkoitetut pyörät. Sen sijaan iltatyöt sijoittuvat kevääseen eli yhtiökokousten aikaan. Ajatuksia on hyvä nollata luonnossa liikkumalla. Kodin uudistaminen ja omien ideoiden toteuttaminen käytännössä ovat mieluisia tapoja nollata ajatukset ja saada aikaan jotakin näkyvää. Kotikatu365 tarjoaa normaalia kerrostaloasumista eri elämänvaiheissa oleville ihmisille. Mistä isännöitsijät hakevat arkeensa jaksamista. – Isännöitsijänä haastavinta on usein tasapainoilu erilaisten odotusten ja tarpeiden välillä. 79 L ipporanta on moderni asumisyhteisö, joka muodostuu tällä hetkellä seitsemästä valmistuneesta taloyhtiöstä. – Isännöitsijän työssä mukavinta on se, kun pääsee konkreettisesti huolehtimaan kiinteistön kunnosta ja arjen sujuvuudesta. Juttusarja paneutuu isännöitsijän vapaa-aikaan ja työssään jaksamiseen. – Kiireiset aikataulut ja taloyhtiöiden remonttihankkeet luovat toisinaan painetta. Harmainen rentoutuu parhaiten tekemällä jotakin konkreettista, kuten remontointia. Sarja isännöitsijän vapaa-ajasta n Isännöitsijän työ on vaativaa ja siihen liittyy iltasekä viikonlopputöitä. On palkitsevaa nähdä työn tulokset esimerkiksi onnistuneina hankkeina ja asukkaiden tyytyväisyytenä. Asukkaiden, hallitusten ja muiden sidosryhmien toiveet voivat olla ristiriidassa. Arjen sujuvuus Johanna Harmainen vastaa isännöitsijänä omien asuntoja kiinteistöosakeyhtiöiden päivittäisestä hallinnosta ja ylläpidosta, taloyhtiön tai kiinteistön omistajan edun mukaisesti. – Lipporannassa pidetään joka kuukausi isännöitsijän iltapäivä, jossa käydään läpi ajankohtaisia asioita ja annetaan asukkaille mahdollisuus keskustella isännöitsijän kanssa. – Tällaisia isännöitsijän iltapäiviä harvemmin muissa taloyhtiöissä toteutetaan, tarkentaa Harmainen. Isännöitsijän tehtävänäni on löytää ratkaisu, joka palvelee taloyhtiön etua. Harmaisen mukaan työhön tuovat mielekkyyttä vaihtelevat tilanteet ja onnistuneet ongelmanratkaisut sekä yhteydenpito erilaisten ihmisten ja asiantuntijoiden kanssa. Onko isännöitsijä aina tavoitettavissa, entä voiko vapaa-aikana palautua. Projektit vaativat tarkkaa suunnittelua, budjetinhallintaa ja onnistunutta viestintää, tietää Harmainen. – Ostimme kesällä rintamamiestalon, jota tulee remontoitua nykyisin vapaa-ajalla. Ulkoilu auttaa rentoutumaan ja saa myös keskittymään luonnon kauneuteen
Wc ennen remonttia. Siksi olen valmis joustamaan ja tarttumaan työasioihin myös vapaa-ajalla, jos tilanne sitä vaatii, tarkentaa Harmainen. – Saan positiivisesta palautteesta voimaa haastavinakin päivinä ja motivoidun. Järjestyksen luominen kotiin selkeyttää samalla myös omaa mieltä ja ajatuksia. Tässä portaikko ennen Harmaisen kädenjälkeä. Konkreettinen käsillä tekeminen ja järjestyksen luominen rentouttavat. Nämä asiat hoidetaan tarvittaessa viipymättä. – Ymmärrän, että isännöinnissä ja asiakkuuksien hoidossa voi syntyä kiireellisiä tilanteita, jotka vaativat nopeaa reagointia. – Rauhallinen ulkoilu auttaa rentoutumaan kiireisenkin päivän jälkeen. Uusi ja kaunis wc-tila. Mikäli työt tulevat vapaa-ajalle, suhtautuminen siihen on joustavaa. Käsillä tekeminen ja tilojen uudistaminen antavat minulle mahdollisuuden toteuttaa omia ideoitani ja nähdä konkreettisia tuloksia. Ja se näkyy kodissa. Palautteella merkitystä Johanna Harmaisen kiteyttää arjessa jaksamisen kannalta tärkeintä olevan tunne siitä, että oma työ on merkityksellistä ja sitä arvostetaan, kiteyttää Johanna Harmainen. – Isännöitsijän työssä mukavinta on se, kun pääsee konkreettisesti huolehtimaan kiinteistön kunnosta ja arjen sujuvuudesta.. – Lisäksi siivoaminen toimii rentouttavana hetkenä. Ulkoilu virkistää, kuten metsässä kävely. Yllä tila ennen muutosta. Sosiaaliset tilaisuudet antavat paljon energiaa ja avaavat uusia näkökulmia omaankin tekemiseen. Kuvassa on uusi portaikon näkymä. Sisustaminen ja remontointi ovat Harmaisen mielipuuhia. Tuolloin koen, että työlläni on aitoa vaikutusta asiakkaiden tyytyväisyyteen. Harmainen viihtyy vapaa-ajallaan ystäviensä seurassa, silloin kun ei ole luomassa järjestystä. Oikealla on muutoksen lopputulos. Se tarjoaa usein eri näkökulmia ja kokemuksia, joita voi hyödyntää omassa työssään tai ylipäätään omassa elämässään. n – Nautin remontoinnista, suunnittelusta ja sisustamisesta. 80 – Pidän arvokkaana ja tärkeänä sitä, että ihmisellä on monipuolinen verkosto. Verkostoituminen ja ihmisten kanssa oleminen ovat myös Harmaiselle mielekästä toimintaa
Mainitse tilauksen yhteydessä koodi: uusi 2025. Uusinta tietoa ja uutisia 8 numeroa vuodessa täyttä asiaa ja mielenkintoisia uutisia, tilaus jatkuu kestona normaalihinnalla 81 euroa tarjousvuoden jälkeen. Tarjous voimassa 15.2.25 saakka. Tutustu nyt kiinteistöalan kysymyksistä, ongelmista, uutuuksista ja merkittävistä linjauksista kertovaan tuhtiin lukupakettiin, Kiinteistö & energia -lehteen, nyt huippuedullisesti www.kiinteistojaenergia.fi, www.karprint.fi tilaukset@karprint.fi / 24 h, tilauspalvelu 040–729 14 45, ma–to klo 9.–11.39 KOKO VUOSI PUOLEEN HINTAAN -50% VAIN 39,
Tiitan johdolla on yhtiössä kehitetty viestintää systemaattisesti vuodesta 2022 alkaen. Uudenmaan Vuoden taloyhtiön puheenjohtaja on ehtaa voittaja-ainesta n ?Kiinteistöalan uutisia Kiinteistö Kiinteistö && energia energia • Kiinteistöjen peruskorjaukset • Kuntoarviot, julkisivu-, ikkuna-, kattoja sähköremontit. Hän on myös hakenut aktiivisesti säästöjä yhtiön etua valvoen ja viestinyt vähintään kuukausittain osakkaille ja asukkaille yhtiön asioista. Seuraavassa numerossa: Ilmestyy viikolla 8 helmikuussa 2025. Hän on muun muassa käynyt läpi yhtiön sopimukset, seurannut niiden toteutumista ja pitänyt tiiviisti yhteyttä isännöitsijään. Vuoden taloyhtiöteko jaettiin tänä vuonna hallituksen jäsen Tanja Tiitalle ansiokkaasta työstä viestinnän saralla. Palkintoehdotuksia tuli yhteensä 111 kappaletta. Tiitta edustaa Pohjois-Hesperiankadulla sijaitsevaa vuonna 1932 valmistunutta suurehkoa, 76 asunnon kerrostaloa. Kilpailun kautta halutaan nostaa hallitustyön arvostusta ja merkitystä sekä jakaa positiivisia tekoja asumisen arjessa. Ilmoitusvaraukset 29.1.2025 mennessä kari.ylonen@karprint.fi 050-475 0964 Uudenman Vuoden hallituksen puheenjohtaksi valittiin Toni Sjöblom ja Vuoden taloyhtiöteosta vastasi Tanja Tiitta.. Useista kärkiehdokkaista valikoitui yksi ylitse muiden, Toni Sjöblom, Helsingin Orkidea -nimisestä, 22 asunnon Tapaninkylässä sijaitsevasta rivitaloyhtiöstä. Sjöblomin ansiosta taloyhtiön arvo on säilynyt ja kasvanut, ja sitä pidetään yleisesti hyvin hoidettuna taloyhtiönä. Vuoden puheenjohtaja -kilpailuun saatiin ehdotuksia yhteensä 100. Näissä nousi esiin erityisesti sitoutumisen ja yhteisöllisyyden merkitys. Yhtiössä on nyt päivittyvä viestintäohjelma vuosikelloineen, myös hallituksen ja isännöitsijän yhteistyö asukasviestinnässä on sujuvaa. Yhtiössä on otettu käyttöön lukuisa määrä uusia viestintäkäytäntöjä sekä pelisääntöjä yhtiön eri tilojen käyttöön. 82 Kiinteistöliitto Uusimaa valitsi jo toista kertaa alueeltaan Vuoden taloyhtiön puheenjohtajan sekä Vuoden taloyhtiöteon. Sjöblom on tehnyt jo usean vuoden ajan luottamustehtävässään monipuolista työtä taloyhtiön kunnossapidon ja kehittämisen eteen
010 2290 190 Pyydä tarjous kattoremontista: www.kattokeskus.. UUSIMAA | PIRKANMAA | VARSINAIS-SUOMI | KESKI-SUOMI | POHJOIS-SAVO www.kattokeskus.. oidun laatujärjestelmän mukaan Takuulla kuntoon – 5 vuoden asennustakuu ja valmistajan takuu katemateriaalille Omat asentajat – toimimme rehdisti ja säntillisesti Luotettava aikataulu – työt tehdään ammattimaisesti aikataulussa Huolellinen ja siisti – siivoamme lopuksi työmaan ja kierrätämme jätteet asianmukaisesti Tunnemme skandinaaviset sääolosuhteet Välitämme asiakkaistamme – laadukas katto tukee huoletonta asumista Miksi Kattokeskus?. Skannaa koodi ja tutustu videolta taloyhtiön kattoremonttiin! Avaimet käteen -kattoremontti – suunnittelusta loppukatselmukseen Laatu ratkaisee – prosessi hoidetaan serti. Siksi sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kumppanikseen. KUMPPANISI KATTOASIOISSA Toteutamme kattoremontit, kattohuollot ja aurinkopaneeliasennukset yli 25 vuoden kokemuksella ja sovitulla aikataululla
Pyörivä lämmönvaihdin Neljä eri kokoa: 1000–3000 l/s . Ole yhteydessä – palvelemme suunnittelijoita, rakentajia ja rakennuttajia raikkaalla asenteella! Lue lisää www.vallox.com/vallox-pureo/ SXja SR -sarjojen koneet ovat tilattavissa alkuvuonna 2025. Levylämmönvaihdin Vallox Pureo TX Vallox Pureo SX Vallox Pureo SR. Kuusi eri kokoa: 550–4500 l/s . Kanavalähdöt sivuilla . Kanavalähdöt sivuilla . Sarjan pienin, Vallox Pureo TX 350 on tilattavissa vuoden 2025 puolella. PAL.VKO 2025-04 601526-2408 UUTTA RAIKKAUTTA TOIMITILOIHIN Kolmen Vallox Pureo -tuotesarjan 15 ilmankäsittelykoneen laaja valikoima tuo uusia tuulia toimitilailmanvaihtoon sekä kerrostalojen keskitettyyn ilmanvaihtoon. TX-sarjan neljä isointa konetta ovat tilattavissa ja heti varastosta toimitettavissa. Kanavalähdöt ylhäällä . Levylämmönvaihdin Viisi eri kokoa: 350–1800 l/s