ja isännöinti Nro 9/2016 6,50 Kiinteistö 60 prosenttia vuokralla asuvista saa asumistukea Tampere kasvaa ja rakentaa keskustaa Homevauriot suurin syy asuntokauppariitoihin Sukitus yhä yleisempi putkisaneerauksissa Pukinmäen puukerrostaloille pohjoismaisen kisan voitto
Vitikka 1 C, 02630 Espoo Puh. (09) 6869 75 info@talpet.fi www.talpet.fi MEILTÄ LÖYDÄT KIINTEISTÖPESULAASI KAIKKI MITÄ TARVITSET. (09) 6869 750 info@talpet.fi TALOPESULAT OY. www.talpet.fi Vitikka 1 C, 02630 Espoo Puh. MEILTÄ LÖYDÄT KIINTEISTÖPESULAASI KAIKKI MITÄ TARVITSET
80 16-kerroksinen, moderni Clarion Hotel Helsinki on avannut ovensa hotellivieraille ja asukkaille Helsingin Jätkäsaaressa. asioita organisaation menestymisessa?. Liikenneyhteyksien merkitys kasvaa tulevaisuudessa arvoon arvaamattomaan, koska kaupungistuminen on tullut jäädäkseen, sanoo Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna. Kela maksoi viime vuonna 1,7 miljardia euroa asumistukia. 79 Vuokralaiset ry muistuttaa uusia vuokralaisia huolellisuudesta ja varovaisuudesta vuokramarkkinoilla. 42 Asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään Suomessa vuosittain 400 miljoonaa euroa, joka on viisi prosenttia koko korjausrakentamisesta. Siihen, miten paljon tuota kantaa on, ei kuitenkaan ole kenelläkään tarkkaa vastausta.. 76 Tampereella Hämeenpuisto 21:ssa sijaitsevaan kerrostaloon toteutettiin saneerauksen yhteydessä mittava aurinkovoimala. Putkiston laatuerot ovat suuret. 26 Asuntokaupassa näkyy piristymisen merkkejä. 51 Kiinteistön hoitoja ylläpitopalveluiden, kuten kaiken kiinteistönpidon taustalla tulisi olla kiinteistöstrategia, kirjoittaa Juhani Siikala kolumnissaan. 18 Arkkitehti ja professori Panu Kailan mukaan nykyinen rakennustapa ja -määräykset eivät edistä vanhojen kiinteistöjen kunnossa säilymistä ja vaarantavat uusien terveellisyyden. 45 As Oy Kivisaarentie Helsingin Vuosaaressa on Suomen kaikkien aikojen suurin sukitustyömaa. 62 1960ja 1970-lukujen rakennuksissa on edessä suuret peruskorjaukset. Kyselyyn vastaa yleensä noin 2000 taloyhtiön edustajaa ja pari-kolme sataa isännöitsijää. Tampereella Hämeenpuisto 21:ssa sijaitsevaan kiinteistöön on toteutettu aurinkovoimala. Yksittäinen talo kohoaa miltei uhmakkaana Eskolantien puolelle. 35 Jäteastioiden tyhjennysvälit on syytä optimoida taloyhtiöissä, sillä pursuilevista jäteastioista tulee ylimääräistä laskua. 10 Eikö asumistukimenojen kasvulle voida mitään. Tehtiin halvalla ja nopeasti. 38 Tampereen kaupunki on varautunut noin 2000 asukkaan vuotuiseen kasvuun, mutta esimerkiksi viime vuonna kasvu näyttää olleen ennakoitua suurempaa. Tammi–elokuussa vanhoja asuntoja on myyty 1,6 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. käyttämätta?. Kosteusja homevauriot ovat merkittävä terveysriski, mutta ne ovat myös suurin syy asuntokauppariitoihin. 56 Hämeenlinnalaisessa Asunto Oy Nuottarinteessä loppusuoralla oleva putkisaneeraus on sujunut hyvin. Ääritapauksissa eteen saattaa tulla jopa rakennuksen purkaminen. 46 Rakennusalan hyvä suhdanne näkyi FinnBuild –tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa muun osallistuvien yritysten suurena määränä, ohjelman laajuutena, kansainvälisyytenä ja innovatiivisina avauksina. 74 Verkostojen johtaminen, asiakaslähtöinen liiketoiminta ja palvelulupauksen pitäminen ovat keskeisia. Kiireessä valittiin halpoja materiaaleja sekä helppoja ja nopeita ratkaisuja asennuksissa. Suomessa on melko runsaasti kiinteistökantaa, jossa putkiremontti on lähivuosina ajankohtainen. 60 Helsingin kaupungin vuokraasuntoihin on edelleen suuret jonot ja vain murto-osa hakijoista saa asunnon. – Jo ennen nykyistä taantumaakin tuo kasvukäytävä luettiin kansainvälisestikin Suomessa ainoaksi laajaksi kaupungistumisen vyöhykkeeksi, jonka arvoa voitaisiin mitata taloudesta tunnetulla AAAluokituksella. Vanhoissa taloissa muhii kulupommi – 60-luvulta alkaen ihmisiä muutti kaupunkeihin ja lähiöitä rakennettiin vauhdilla. Näillä alueilla asuntotuotanto kasvaa ja asuntojen hintakehitys pysyy suotuisana. 22 Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio -hanke, KIRAdigi, toteuttaa julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta. Aurinkokeräimillä lämmitetään kiinteistöä ja lämmintä käyttövettä. Sivu 29 Sivu 63 Putkistojen saneeraus monella edessä – Viimeisin Kiinteistöliiton jäsenille tehty kysely osoitti, että seuraavien viiden vuoden aikana noin 25 prosenttia vastaajista aikoo teettää putkija julkisivuremontin, sanoo Jari Virta Kiinteistöliitosta. Kasvukeskuksissa asuntojen arvo säilyy Asuntokauppa on elpynyt kasvukeskuksissa ja erityisesti Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kasvukäytävässä sekä hieman laajentaen kolmiossa Helsinki-TurkuTampere. Rakentamisessa oli paljon tietämättömyyttä ja kiirettä, toteaa erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen, joka edustaa LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:tä – Siihen aikaan sai käyttää galvanoituja teräsputkia kylmän veden putkissa, ja ne ovat varmaan jo syöpyneet puhki. 70 Sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksen eli sote-uudistuksen myötä osalla nykyisistä sote-kiinteistöistä on riski jääda. Sivu 53 6 Arkkitehti Matti Iiramon suunnittelemat Pukinmäen puukerrostalot ovat voittaneet NBO:n pohjoismaisen asuntokilpailun. Yleensä näihin hajuhaittoihin ja terveysoireisiin havahdutaan; paljon harvinaisempaa on, että jalka menee läpi lattiasta ennen kuin asiaan puututaan, toteaa Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja ja sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö. Samalla viikolla avautui myös saman omistajan Airport Vantaa Aviopolis. 32 Asumisterveysliittoon tulee vuosittain noin 4000 yhteydenottoa, jotka koskevat asuntojen home-epäilyjä tai -havaintoja ja niistä johtuvia terveyshaittoja. Hotellit edustavat uudenlaista arkkitehtuuria ja ajattelua. Nyt korjataan putkia ja julkisivuja 66 Pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat korkeita, mutta tähän asti kiivaana jatkunut vuokrien nousu on taittumassa. 52 Puolivuosittain Kiinteistöliiton jäsenille tehtävä barometrikysely osoittaa, että putkistosaneerauksien tarvetta on runsaasti. 30 As Oy Helsingin Arabiankatu 4:lle on myönnetty vuoden 2016 Kestävä kivitalo -palkinto. PB P uhuvat päät S isältö 9 / 16 Sivu 33 Homevauriot suurin syy asuntokauppariitoihin – Hometapaukset tulevat yleensä esiin niin, että kiinteistön ostaja huomaa erikoista hajua tai alkaa saada epämääräisiä terveysoireita. Lisäksi meillä on tuo alueen ulkopuolella kasvavia keskuksia kuten Kuopio, Oulu ja Vaasa-Seinäjoen seutu. – Kysely osoittaa, että putkistosaneerauksien tarvetta on runsaasti
Kulutuksesta noin 40 prosenttia menee peseytymiseen, noin neljäsosa WC:n käyttöön ja loput pyykinpesuun ja keittiöön. Käyttäjä voi vaikuttaa muun muassa led-lamppujen kirkkautta ja väriä. TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 8–16 puh. Valtion budjettivaroja ei tulisi käyttää sosiaaliseen asuntotuotantoon sellaista määrää kuin tänään. ARA-asunnoille uudet tulorajat Hallitus on muutama päivä sitten päättänyt pääkaupunkiseudun ARA-asuntojen uusista tulorajoista. Kyseessä ovat euromääräiset tulot ennen veroja: 1 aikuinen 3000 €/kk, 2 aikuista 5100 €/kk, 1 aikuinen ja 1 lapsi 3650 €/kk, 2 aikuista ja 1 lapsi 5750 €/kk, 2 aikuista ja 2 lasta 6350 €/kk, 2 aikuista ja 3 lasta 6950 €/kk.. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. Veden kulutuksesta on kuitenkin helppo säästää, kunhan kulutustottumukset tiedostetaan. Ympäristöministeriö kertoo tiedotteessaan esimerkkejä kuukausittaisista tulorajoista erilaisissa ruokakunnissa. Käyttäjät voivat lisäksi räätälöidä huoneeseen oman valaistusasetuksensa, ja huoneen valot voivat muuttua automaattisesti asetuksien mukaisiksi käyttäjän saapuessa sisään. Yhtiö on jo julkaissut huonekaluja, joiden sisässä on langaton puhelinlaturi, mutta ruotsalainen huonekalujätti aikoo laajentaa käyttäjän läsnäoloon mukautuviin tuotteisiin. Toisaalta kunnissa pelätään, että lisääntyvä vapaa-ajan asuminen lisää rantarakentamista ja rantojen sulkeutumista muilta asukkailta. TILAUSHINNAT: Määräaikainen 67,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 60,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy ISSN 0782-7911 E läkkeelle siirtyvä Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja tilittää aiheettoman myöhään kriittisiä ajatuksiaan Kelan maksamista jatkuvasti kasvaneista asumistukimenoista. Enemmän kuin joka toinen vuokralla asuva suomalainen saa yhteiskunnalta asumistukea – 800 000 perhettä, eli enemmän kuin joka neljäs suomalainen perhe. Käyttäjä voi myös asettaa automaattisia ajastuksia esimerkiksi heräämisen ja nukkumaanmenon aikoihin. Suomalainen kuluttaa keskimäärin 155 litraa vettä vuorokaudessa. Sitä on pidetty myönteisenä ja sitä se luonnollisesti onkin, mutta pahnan pohjimmaisena on yhteiskunnan merkittävän suuri tuen lisääminen. Miten maan hallitus makaa, kun sen toiminnasta alkaa kertyä entistä enemmän kriittisiä ajatuksia – merkittävimmät suomalaiselta taloustieteen Nobel-palkinnon saaneelta Bengt Holmströmiltä. Paasun mukaan vesilaskua on mahdollisuus pienentää kiinnittämällä huomiota jokapäiväisiin kulutustottumuksiin. Ikea laajentaa älykoteihin Ikea on kehittämässä omaa älykotiratkaisuaan. (toimitusaineisto) Uu si oi ko ra ta ja pä äk au pu nk ise ud un P ääkirjoitus JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola eero.ahola@karprint.. TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.. Tuntuu, että poliittiset päätöksentekijät ikään kuin ostavat ääniä lähes puoleltatoista miljoonalta asumistuen saajalta – tukea ollaan oltu valmiita lisäämään ja kriittisyys sosiaalikulujen jatkuvaan kasvuun on jäänyt taka-alalle. MYYNTIRYHMÄN PÄÄLLIKKÖ: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.. Oleellista on asumistuen saajien keskuudessa mielipide asumistuesta saavutettuna etuna. Aihe on tänään ajankohtaisempi kuin aiemmin sen vuoksi, että asumistukimenot ovat vuosi vuodelta kasvaneet. Valtaosa ei kuitenkaan halua antaa kakkosasujille äänioikeutta kuntavaaleihin tai lisäoikeuksia kunnan palveluihin. Jos nelihenkinen perhe käy suihkussa päivittäin, kuukausitasolla puhutaan noin 60 euron kustannuksista ja vuositasolla noin 700 eurosta, sanoo Verconin liiketoimintajohtaja Marko Paasu. Vapaa-ajan asujat säilyttävät kuntien mukaan paikallisia palveluita ja infrastruktuuria. Siihen olisi kansantulon kertymisen kannalta mitä suurin tarve tässä ja nyt! Hyssälä avasi suunsa kovin, kovin myöhään Veden kulutuksesta helppo säästää Taloyhtiöiden kuluista lähes 40 prosenttia muodostuu veden kulutuksesta ja lämmityksestä. Erityisesti vaalien edellä pidättäydytään keskustelamasta asumistuen kriteereistä ja sen kokonaismäärästä ei ole juurikaan hiiskuttu. Asetusta aravaja korkotukivuokra-asunnoista muutetaan valtioneuvoston päätöksellä siten, että asukasvalinnassa otetaan käyttöön tulorajat. Mökkiläisiltä voisi periä veroja Vapaa-ajan asukkaat voisivat maksaa osan veroista mökkikuntaansa, kunnat arvioivat. Mutta miksi pääjohtaja Hyssälä ottaa ongelmaksi luokiteltavan asian esille vasta jättäessään tehtävänsä Kansaneläkelaitoksessa. Mökkiläisten vaikutukset kuntien talouteen, ympäristöön ja yhteisöön ovat pääosin myönteiset, kuntien viranomaiset arvioivat Suomen ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Lisäys on rahoitettu velalla, ei kansantulon kasvulla eikä siitä kertyvillä veroilla. Asuntorakentajien tulisi toteuttaa hankkeensa aikaisempien mallien mukaan siten, että yhteiskunnan rahaa eli vanhalta nimeltään aravalainaa annettaisiin enintään kolmannes, ja pankit ja rakentajat rahoittaisivat sen osuuden, mikä jäisi ostajan rahoituksesta vajaaksi. Työllisyysviranomaiset ovat mielihyvin julkistaneet työvoimatilastoja, jotka osoittavat rakennusalan kasvua joidenkin vuosineljännesten aikana jopa kuusi prosenttia. Ensimmäiset tuotteet ovat tavallisissa valaisimissa käytettäviä led-lamppuja, joita voi ohjata erillisellä kaukosäätimellä tai omalla älypuhelinsovelluksellaan. Järjestelmällä voi myös asettaa valot syttymään automaattisesti silloinkin, kun käyttäjä on itse poissa asunnosta. – Kymmenen minuutin suihku kuluttaa vettä 150 litraa. Miten pääjohtaja Hyssälän kriittinen kanta otetaan maan hallituksessa huomioon ja käsiteltäväksi. 5 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Siihen ovat antaneet sijaa poliittiset päätöksentekijät. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 SÄHKÖPOSTI: ki.toimitus@karprint.. Uusien asukkaiden valinnassa sekä asunnonvaihtotilanteissa tarkistetaan, jäävätkö hakijan tulot tulorajojen alle
Julkisivut antavat Pukinmäen Eskonaltielle.. 6 Neljän talon rivissä julkisivu pääsee oikeuksiinsa
SRV ja Stora Enso rakentavat yhteistyössä myös Jätkäsaareen urbaanin puurakentamisen keulakuvaksi kokonaisen puukaupunkikorttelin Wood Cityn. – Tilaelementeillä saadaan elävää julkisivupintaa P ukinmäen Eskolantien neljä puukerrostaloa Puukerrostalot ovat 5–7-kerroksia ja niissä on yhteensä 93 asumisoikeusja vuokra-asuntoa. Kerrostalot rakennetaan samalla periaatteella kuin Eskolantien kerrostalot. Nopea rakennusaika perustui käytettyyn tilaelementtiratkaisuun. Puisiin tilaelementteihin oli tehtaassa asennettu ikkunat, pintamateriaalit ja kalusteet. Hankkeessa olivat mukana Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT sekä SRV ja Stora Enso. Kortteliin tulee kaksi puista asuinkerrostaloa, toimistotalo ja hotelli. Kerrostalojen tilaelementit Stora Enson Pälkäneen tehtaalta – Eskolantielle rakennettavat puukerrostalot ovat pitkään odotettu, kohtuuhintaisen ja urbaanin puurakentamisen päänavaus Helsingissä, Stora Enso Building and Living -liiketoiminta-alueen rakentamisen ratkaisuista vastaava johtaja Matti Mikkola iloitsee. 7 Arkkitehti Matti Iiramo: Pukinmäen Eskolantien puukerrostalot ovat voittaneet NBO:n pohjoismaisen asuntokilpailun. Kokoaminen vei vain kolme kuukautta. Kerrostalot koottiin työmaalla tehdasvalmisteisista Stora Enson toimittamista CLT -tilaelementeistä.. Valmistuttuaan Wood City on uusimman puurakentamisen taidonnäyte, jonka tarkoitus on nostaa alan osaaminen Suomessa kansainväliselle huipputasolle.. Toimintatapa takasi valmistajien mukaan laadukkaan lopputuloksen, sillä näin vältettiin säävaikutukset, lämpöja kosteusvaihtelut sekä haasteelliset työolot. Suunnittelija, arkkitehti Matti Iiramo pitää hanketta mielenkiintoisena suunnittelukohteena
Voittaneen kilpailuehdotuksen suunnitelmat laati Arkkitehtitoimisto Matti Iiramo Oy. Parvekkeet ovat lasitetut. Mitä suunnittelijalle merkitsee pohjoismaisen asuntokilpailun voitto. Lisäksi talot ovat isoja. Mitkä siinä ovat olleet arkkitehtisuunnittelun lähtökohdat. – Erikoiset ratkaisut aina herättävät mielenkiintoa niin negatiivisessa kuin positiivisessa mielessä, IIramo toteaa. – Projektina se oli hyvin mielenkiintoinen, koska kyseessä oli ATT:N puukerrostalokilpailu, jonka perusteella saimme työn yhteistyössä Stora Enson ja SRV:n kanssa. Kilpailun tuomariston mukaan täydennysrakentamisena toteutettu kohde istuu hyvin tontilleen, on ulkonäöllisesti kiinnostava ja tarjoaa hyvää asumisen laatua kohtuulliseen hintaan. Kohde sai kiitosta myös rohkeasta värinkäytöstä, ilmeikkäistä julkisivuistaan, monipuolisesta asuntojakaumastaan ja talon sekä asuntojen kodinomaisesta tunnelmasta. Kohde tulee olemaan Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan ja ATT:n yhteinen pilottihanke, jossa laaditaan ja testataan uusia ohjeistuksia rakentamisen sääja olosuhdesuojaukselle sekä rakenteiden kosteudenhallinnalle työmaatoteutuksen aikana. ”Arkkitehtonisesti mielenkiintoinen kokonaisuus” Kohde on voittanut NBO:n pohjoismaisen asuntokilpailun. – Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia. Raunemaa kuvaa tilaelementtejä ikään kuin legopalikoiksi, jotka kootaan kerrostaloiksi nopeasti, tehokkaasti ja turvallisesti. Ruskea ja musta puu vuorottelee. Jo rakennusvaiheessa pantiin merkille asuntojen miellyttävä akustiikka, joka varsinkin on Talon sivuprofiili läheltä nähtynä. ”Kokemukset taloista pelkästään myönteisiä” Mitkä ovat kokemukset taloista ja niiden toimivuudesta nyt, kun niissä on asuttu jonkin aikaa. Ehdotus osoittautui myös kilpailun edullisimmaksi. Ovatko asukkaat olleet tyytyväisiä. Pukinmäen puukerrostalot herättivät myös närää naapureissa. – Skandinaavinen arvostus asialle on arvokasta ja lämmittävää.. ATT asetti rakentamiselle korkeat kosteudenhallintatavoitteet. Miten talot suunnitellut arkkitehti Matti Iiramo vastaa kritiikkiin. ATT:n projektinjohtaja Teppo Isokangas kiittelee suunnitelmaa kaupunkikuvallisesti onnistuneeksi ratkaisuksi, jossa on toiminnallista vaivattomuutta. Miten kuvailet kyseessä olevaa kohdetta. – Ilman muuta skandinaavinen arvostus asialle on arvokasta ja lämmittävää, Iiramo vastaa. Peruste arvostelulle oli talojen musta väri, kun ympäröivien talojen pääväritys on punaruskea. 8 Tilaelementit koottiin kuin legopalikat Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT järjesti uudenlaisen, innovatiivisen Suunnitteleja Rakenna -kilpailun Eskolantien puukerrostaloista. SRV:n tuotantojohtaja Antti Raunemaan mukaan tilaelementeistä rakennettu kerrostalo on arkkitehtonisestikin mielenkiintoinen kokonaisuus, joka tuo kaupunkiin uutta arkkitehtuuria, uusia materiaaleja ja uudenlaisia rakentamisen ratkaisuja. – Lähtökohdat suunnittelulle olivat tilaelementtijärjestelmään perustuvat ja järjestelmää parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntävät
Mitkä ovat puutalon edut betoniin ja tiileen verrattuna. Ennen kaikkea valtakunnallisen työllistämisen valossa sekä asukastyytyväisyyden valossa. – Pääsääntöisesti asenteet. Pientalorakentamisessa puu on ollut jo pitkään suosituin. Yksittäinen talo kohoaa miltei uhmakkaana Eskolantien puolelle. Ensimmäinen kerros on paloteknisistä syistä betonia. Kustannuksia nosti tekniikan uutuus ja palotekniikan vaatimukset. Myös tekniikan uutuus ja sitä kautta hinta toistaiseksi. Mikä alensi, mikä nosti kustannuksia. – Uutisista päätellen puukerrostalojen rakentaminen kiihtyy kovaa vauhtia. Lasitetut parvekkeet tuovat värikontrastia. Mitkä ovat rakennuskustannukset per neliö. – Puu on kotimainen, uusiutuva materiaali, jolla on hyvät kierrätyssekä rakennusten akustiset ominaisuudet ensisijaisesti. – Myös rakentaminen on nopeaa ja hiljaista työmaalla. Puurakentamisella valoisa tulevaisuus Mikä on puurakentamisen tilanne nyt. – Tilaelementti sinänsä kerrostalorakentamisessa on erinomainen ratkaisu, koska se tehdään sisätiloissa ja tuodaan työmaalle valmiina, jolloin esimerkiksi kosteuden hallinta on helppoa. – Koska olemme olleet tekemisissä tilaelementtijärjestelmien parissa jo 12 vuoden ajan, meitä kiinnosti hyödyntää tekniikan suomia mahdollisuuksia. – Suunnittelemme pääsääntöisesti asuinrakennuksia puurakenteisina, tosin harvemmin kerrostaloja. CLT Tilaelementti antaa loistavat mahdollisuudet tehdä elävää julkisivupintaa jäykkyytensä ja puun eristävyyden johdosta. Mikä on puun kokonaisosuus rakennusmateriaalista. Mikä puurakentamista estää. – 35073540 €/ neliö rakennuslehden mukaan. – Teemme puhtaasti asuntosuunnittelua sekä asuntokaavoja kaikenlaiseen asumiseen, myös senioreille ja sitä olemme tehneet jo 30 vuotta. Kompakti kokotalo. – Kantavilta osilta 100 prosenttia. Puulla hyviä ominaisuuksia Minkälaisia ovat talojen hyvät ratkaisut eri sektoreissa, kuten rakenneratkaisuissa, energiassa jne.. – Näen puurakentamisen tulevaisuuden hyvinkin valoisana. 9 saanut erinomaista palautetta asukkailta. Parvekkeessa näkyy puun käyttö.. Jouni Suolanen Taloissa vuorottelee ruskea ja tumma puupinta. Puu on myös ekologinen materiaali, jonka hiilijalanjälki on mitätön verrattuna muihin rakennusmateriaaleihin. Mitä se tekee. Miten näet puurakentamisen tulevaisuuden. – Kohde onnistui mielestämme erittäin hyvin ja uskoakseni myös asukkaat ovat olleet tyytyväisiä. Miten luonnehdit yritystänne. Eskolantiellä hyödynsimme tätä ominaisuutta, jolla osa julkisivuista saatiin reliefimäisiksi. – Luultavasti paras keino on asukkaiden jaloilla äänestäminen, koska loppukäyttäjien ääntä ei tähän asti juurikaan ole kuunneltu näissä asioissa. Mitä kohteessa on erikoista muihin puutalokohteisiin verrattuna. Miten puurakentamista pitäisi edistää. Suunnitteleeko toimistonne jatkossakin puusta
Rahaautomaattiyhdistyksen tuki asumiseen on kohdennettu lähinnä hankkeiden käynnistysvaiheeseen. Vuodesta 2012 lähtien verovähennysoikeutta on vuosittain pienennetty, vuonna 2015 enää 65 % asuntolainan koroista oli vähennyskelpoisia. Yleistä asumistukea sai 246 400 ruokakuntaa, eläkkeensaajan asumistukea 197 900 henkilöä, opintotuen asumislisää 151 700 opiskelijaa ja sotilasavustuksen asumis avustusta 3 900 taloutta. Vuonna 2015 saajamäärät kasvoivat etenkin yleisessä asumistuessa, hieman myös eläkkeensaajan asumistuessa (Kuvio 1). Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa (2011-2014) demarit ajoivat Aran ylijohtajaa Hannu Rossilahtea ulos, ja asuntoministeri Krista Kiurun (sd) ratAsumisen tukimuotojen osuus kokonaistuesta 1995-2015. Asuntorahoituksen tuotantotukimuotojen tarkoitus on lisätä asuntojen tarjontaa. 10 Ara-tuki väheni, asumistuki kasvoi V uoden 2008 finanssikriisin jälkeen Suomessa väiteltiin Kreikan tuomista veloista ja valtion velkaantumisesta niin, että olennainen kotimainen politiikka jäi hunningolle. Ja vastaavasti asumistukimenot alkoivat kasvaa jyrkästi. Vuonna 2008 asuntolainojen korkojen verovähennysten arvo oli 860 miljoonaa euroa, mikä oli 40 % kaikista asumisen tukimuodoista. Matti Vanhasen (kesk.) hallitus (2007-2010) elvytti panostaen hiukan asuntotuotantoon, mutta jälkikäteen katsoen aivan riittämättömästi. Kela maksoi asumistukia vuonna 2015 jo yhteensä 1,7 miljardia euroa. Eläkkeensaajan asumis tuki ja opintotuen asumislisä ovat henkilökohtaisia etuuksia. Vuonna 2015 ne olivat arviolta 240 miljoonaa euroa eli 11 % kaikista asumisen tukimuodoista. Osuus kaikista asumisen tukimuodoista oli 76 %. 13 Omistusasunnossa asuvat voivat alentaa asunnon rahoituskustannuksia asuntolainan korkojen verovähennyksillä. Vuonna 2008 asuntolainojen korkojen verovähennysten arvo oli 860 miljoonaa euroa, mikä oli 40 % kaikista asumisen tukimuodoista. Ne ovat eläkkeensaajan asumistuki, yleinen asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustuksen asumisavustus. ARAn tuki kuitenkin kasvoi edellisvuodesta 55 miljoonaa euroa yleisen asuntorakentamisen buumin mukana. Asumistukien piirissä oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 819 500 henkilöä, mikä on 12 % edellisvuotta enemmän. Asumisen tukimuotojen osuus kokonaistuesta 1995–2015 % Raha-automaattiyhdistyksen avustukset Tuotantotuki (ARA) Korkojen verovähennys 1 Asumistuet 1 Vuosien 2014–2015 luvut ovat arvioita. Lähde: Kela, ympäristöministeriö 10 20 30 40 50 60 70 80 2015 2010 2005 2000 1995 2.2 Etuuksien laajuus Yleistä asumistukea maksetaan ruokakunnalle ja sotilasavustuksen asumisavustusta asevelvolliselle tai hänen omaiselleen. Omistusasunnossa asuvat voivat alentaa asunnon rahoituskustannuksia asuntolainan korkojen verovähennyksillä. Vuonna 2015 Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus (ARA) maksoi rakennuttamisen tuotantotukia yhteensä 263 miljoonaa euroa ja sen osuus asumisen tukien kokonaismäärästä oli vain 12 %. Vähennysoikeuden leikkaaminen sekä korkojen lasku ovat pienentäneet asuntolainan korkojen verovähennyksen määrää viime vuosina. Lähde: Kela, ympäristöministeriö Ara-tuki asuntojen tuotannossa lähti jyrkkään laskuun. Vuonna 2015 ne olivat arviolta 240 miljoonaa euroa eli 11 % kaikista asumisen tukimuodoista. Vähennysoikeuden leikkaaminen sekä korkojen lasku ovat pienentäneet asuntolainan korkojen verovähennyksen määrää viime vuosina. Osuus kaikista asumisen tukimuodoista oli 76 %. Kela maksoi asumistukia vuonna 2015 yhteensä 1,7 miljardia euroa. Kelan asumistukitilastossa käsitellään suoraan asukkaille kohdistettuja asumistukien muotoja. Tuen muotoja ovat korkotuki rahalaitoksista otetuille lainoille asuntojen hankintaan, rakentamiseen ja perusparantamiseen sekä niihin liittyvät valtion takaukset ja investointitai käynnistysavustukset. Vuodesta 2012 lähtien verovähennysoikeutta on vuosittain pienennetty, vuonna 2015 enää 65 % asuntolainan koroista oli vähennyskelpoisia
kaisut olivat piiperrystä tilanteen ryteikössä. Kovan rahan asuntotuotanto saatiin vahvaan nousuun, kun useat sijoittajatahot näkivät asuntosijoittaminen Suomessa kannattavaksi. 20–24-vuotiaiden osalta osuus oli 45 %. Rakennusalan työttömyys muuttui työvoimapulaksi, ja rakentamisen hinta nousee... Sotilasavustuksen asumisavustusta maksettiin Kuvio 1 Asumistuensaajat 1975–2015 kunkin vuoden lopussa Lkm Sotilasavustuksen asumisavustus: taloudet Opintotuen asumislisä: henkilöt Eläkkeensaajan asumistuki: henkilöt Yleinen asumistuki: ruokakunnat 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 2015 2010 2005 2000 1995 1990 1985 1980 1975 15 15,5 miljoonaa euroa. 2.4 Asumistukia saaneiden lukumäärät ja asunnot Eläkkeensaajan asumistuki Eläkkeensaajan asumistukea sai vuoden 2015 lopussa 197 900 henkilöä (kasvua 3 %). Edellisvuoteen nähden suurin kasvu oli yleisessä asumistuessa, 24 %. Koko väestöstä 15 % kuului joulukuussa 2015 ruokakuntaan, jolle maksettiin jotain asumistuen muotoa. Terttu Iiskola Asumistuensaajat 1975-2015 kunkin vuoden lopussa 14 Asetelma Asumisen suorien tukijärjestelmien piirissä olevien väestöosuudet 2000–2015, tilanne kunkin vuoden lopussa Vuosi Henkilöitä tuen Tuen piirissä olevien piirissä, lkm henkilöiden osuus väestöstä, % 2000 685 222 13,2 2005 652 082 12,4 2010 662 035 12,3 2015 819 512 14,9 Asumistukien saajista 43 % oli alle 25-vuotiaita. Kun vetovoimaisten kaupunkien asuntopulassa vuokrat kohosivat, Ara-tuotannon vajaus siirtyi asumistukien kautta sijoittajien taskuihin niin, että ruotsalaisen pääomasijoittajan Balderinkin kannatti vallata Sato, ja ay-liike huomasi tienaavansa ruhtinaallisesti VVO:ssa. Eläkkeensaajan asumistuen maksatuksen kasvu oli 7 %. Eläkkeensaajan asumistuen saajille maksettu keskimääräinen tuki on noussut tasaisesti 1990-luvulta, kuten myös tuen saajien asumismenot. Eläkkeensaajan asumistukea maksettiin 532,2 miljoonaa euroa, sen osuus asumistuista oli 31 %. Maksettujen asumistukien määrä kasvoi 14 % edellisvuodesta (Kuvio 3). Yleisen asumistuen osuus oli 53 %, kaikkiaan 917,6 miljoonaa euroa. Löytyykö Suomen valtiovallasta yksimielisyyttä ratkaisemaan nämä pulmat. Asumistukea saaneiden osuus on keskimääräistä suurempaa nuorten lisäksi myös vanhoissa ikäluokissa: 80 vuotta täyttäneistä 16 % sai asumistukea. Nousevatko asumistukimenot edelleen asuntosijoittamisen kannattavuuden myötä. Peräti 19,7 prosenttia Helsingin asukkaista sai viime vuoden lopussa asumistukia. Asumistukia saavien ikärakenne joulukuussa 2015 Ikäryhmä Eläkkeensaajan asumistuki Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 160 000 0–4 5–9 10–14 15–19 20–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64 65–69 70–74 75–79 80–84 85–89 90–94 95– Lkm Kuvio 2 Kuvio 3 Maksetut asumistuet 1993–2015 Milj. Opintotuen asumislisää maksettiin 266,5 miljoonaa euroa ja sen osuus oli 15 %. Seuraako tätä asuntorakentamisbuumia taas tuotantolama. € (vuoden 2015 rahana) 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 Sotilasavustuksen asumisavustus Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Yleinen asumistuki 2015 2010 2005 2000 1995 1993 Maksetut asumistuet 1993-2015. Nuorten suurta osuutta selittävät yleistä asumistukea saavat lapsiperheet sekä opintotuen asumislisä, jonka saaja on harvoin yli 30-vuotias (Kuvio 2). 2.3 Maksetut asumistuet Asumistukia maksettiin vuonna 2015 yhteensä 1 731,8 miljoonaa euroa. 11 Kela maksoi 1,7 miljardia asumistukia vuonna 2015
12 K elan eläkkeelle jäävä pääjohtaja Liisa Hyssälä totesi lokakuun alussa Kelan asumistukimenojen kasvaneen ennätykseensä. Onko kehitys vahinko vai tahallinen. Hyötyjiä ovat suuret vuokrayhtiöt, kuten VVO, jonka omistajayhteisöt ovat verovapaat. Sataprosenttinen vuokran korvaaminen tiettyyn rajaan asti on aivan järjetöntä ja aivan väärin pienipalkkaisia työssä käyviä kohtaan. – Helsingissä toimeentulotuesta maksetaan yksin asuvalle korkeimmillaan 650 euroa kuussa vuokraa, asunnon kokoon ja kuntoon katsomatta. – Yhteiskunnan kantokyky ei kestä jatkuvasti kasvavien sosiaalitukien aiheuttamia menoja, hän sanoi TV1:n Ykkösaamussa. vuokralla asuvista eli 800 000 saa asumistukea, ja ihmiset pitävät tilapäisiksi tarkoitettuja tukia saavutettuina etuina. Niin työnantajat, kunnat kuin asukkaatkin lykkäävät koko ajan asutuksen keskittymisen kustannuksia valtion vastuulle – asumistukina. Terävä yhteiskuntakriitikko Osmo Soininvaara pitää nykyistä asumistukisysteemiä järkyttävän suurena tulonsiirtona ahneille vuokranantajille ja todella turmiollisena pienipalkkaisille työntekijöille (MTV Uutiset 19.10.2016). – Ja kun sosiaalilautakunta nostaa maksimia, vuokrat nousevat välittömästä korotuksen verran.. Euromäärä lähentelee kahta miljardia. Kelan pääjohtajan esitys puolivastuun siirtämisestä kunnille ei voi onnistua lähivuosina – onko muita keinoja. Tämän päälle korvataan sähköja vesilasku ja kotivakuutus keskimäärin noin 50 eurolla kuussa. Peräti 60 prosenttia Eikö asumistukien kasvulle voida mitään. – Tämähän tarkoittaa, että kaikki vuokrasuhteet maksavat vähintään 650 euroa kuukaudessa. Olkoon asunto kuinka huono tahansa, toimeentulotuen asukas voi hyvin maksaa siitä 650 euroa, koska sen kustantaa kaupunki
Perustuloon voitaisiin yhdistää 6–7 pientä perusturvaetuutta, joita on tilkkutäkkimäisessä perusturvaviidakossa. – Järjestelmä ei saavuttanut tavoitettaan, joka oli kannustaa toimeentulotuen asiakkaita muuttamaan halvempiin vuokraasuntoihin, kertoo STM:n ylitarkastaja Jaakko Ellisaari (MTV Uutiset 19.10.2016). Asumismenojen toimeentulotukeen otettiin käyttöön seitsemän prosentin omavastuu 1995, mutta se poistettiin käytöstä vuonna 2006. Selvää on, että markkinoilla, joilla on liikakysyntää verot menevät kokonaisuudessaan ostajan (vuokralaisen) maksettavaksi. Hallinnollisestikin saavutettaisiin suuri voitto. Eli siinä 10 % lisää vuokriin pääkaupunkiseudulla. – Tavoitteiseen ei päästy, koska kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ollut tarpeeksi. – Vanhat järjestelmät eivät enää toimi, ne on tehty toisen maailman aikaan, Liisa Hyssälä sanoi. Asumistuen sijaan toimeentulotukea. Osmo Soininvaarakin palauttaisi omavastuun ja nostaisi toimeentulotuen perusosaa. 13 Sekä Liisa Hyssälä että Osmo Soininvaara kritisoivat nykyistä asumistukisysteemiä. Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén huomauttaa Uuden Suomen Puheenvuoroblogissaan asumiskustannuksista: – Valtio yhdessä kuntien kanssa on kiivaaseen tahtiin nostanut asumisen verorasitusta (kiinteistövero, lämmityspolttoaineiden verot, sähkövero, vesimaksut, tonttihinnat jne.). Perustuloratkaisun yhteydessä ainakin jouduttaisiin pohtimaan laajemminkin asioita. – Veroja tukipolitiikka on jäänyt irralliseksi muista poliitikoista. Professori Virén pitää Vanhasen hallituksen vuonna 2006 poistamaa asumismenojen omavastuuta tyyppiesimerkki siitä, mitä pahaa hyvää tarkoittava politiikka saa aikaan. – Tulonsiirtojen varassa oleville syntyi mahdollisuus muuttaa mahdollisimman kalliisiin asuntoihin. – Suurin ongelma Suomessa on se, että kokonaisuus jää katsomatta silloin, kun jotakin yksittäistä kohtaa lähdetään muuttamaan, näkee aluetutkija, valtiotieteen tohtori Timo Aro. – Jos toimeentulotuen perusosaa korotetaan sen verran kuin € /kk (vuoden 2015 rahana) Opintotuen asumislisä 1 : henkilöt Eläkkeensaajan asumistuki: henkilöt Yleinen asumistuki: ruokakunnat 1 Normaalin määräisinä maksettavat. Vuonna 1993 se oli 25, nyt 34 prosenttia. Hän uskoo, että perustulo tuottaa hyvinvointia jatkossa edullisemmin kuin vanhat järjestelmät. 100 200 300 400 500 600 2015 2010 2005 2000 1995 1991 Asumistuensaajien todelliset asumismenot 1991-2015 60 prosenttia vuokralla asuvista saa asumistukea.. Pääomaverotusta on kiristetty. – Nykysysteemistä kärsivät pienipalkkaiset, jotka eivät saa kompensaatiota kohonneista vuokrista, sanoo Osmo Soininvaara. Nähdäänkö kokonaisuutta
Kunnille lisää vai vähemmän vastuuta. – Ei hyvä, se lisäisi vain köyhien kyykyttämistä, ajattelee Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. 17 Kuvio 6 Eläkkeensaajan asumistuki: henkilöt asunnon hallintamuodon mukaan 1984–2015 Lkm 50 000 100 000 150 000 200 000 Muut asumismuodot Palveluasunnot Omistusasunnot Muut päävuokraasunnot Valtion tukemat vuokra-asunnot 2015 2010 2005 2000 1995 1990 1984 Eläkkeensaajan asumistukea saavien osuus kunnan 16 vuotta täyttäneestä väestöstä 31.12.2015 Kuvio 7 Osuus väestöstä, % – 2,99 3,00 –4,49 4,50 – 5,99 6,00 – Suurin suhdeluku Pienin suhdeluku Puolanka 8,8 Heinävesi 8,5 Rääkkylä 8,4 Ilomantsi 8,2 Rautavaara 8,2 Suonenjoki 8,1 Rautalampi 8,1 Kaavi 8,0 Tervo 7,9 Salla 7,6 Jomala 0,6 Lumparland 0,6 Vårdö 0,8 Lemland 0,9 Rusko 1,0 Sottunga 1,1 Siuntio 1,2 Masku 1,4 Pornainen 1,4 Kökar 1,4 Eläkkeensaajan asumistukea saavien osuus kunnan 16 vuotta täyttäneestä väestöstä 31.12.2015 Mitä vaikutusmahdollisuuksia kunnille sitten jää. Hiilamon mukaan omavastuulla ei myöskään ollut mitään vaikutusta. Yhdeksi ratkaisuvaihtoehdoksi Hyssälä ehdottaa, että kunnat maksaisivat puolet asumistukituista. – Kunnilla on paljon asuntoja, ja jospa ne itse, ilman välikäsiä, rakennuttaisivat niitä enemmän, kun omavastuu lisäisi kannusteita. Voisiko yhteiskunta ryhtyä valvomaan nykyistä enemmän tarveharkintaisuutta. Kunnat eivät siedä muutosta – On vaikea nähdä, että kunnat suostuisivat ottamaan vastaan mitään uusia vastuita tässä myllerryksen tilassa, jossa rakennetaan maakuntia ja sotea, Timo Aro sanoo. Pienipalkkaisilla ei ole nyt asiaa Helsinkiin, vaan he joutuvat etsimään asuntonsa kehyskunnista. – Hallitus on myös sitoutunut ohjelmassaan siihen, että kuntien vastuita ei lisätä. Jo nyt kunnat maksavat puolet toimeentulotuista ja pitkäaikaistyöttömien kustannuksista. – Uudistus tiputtaisi pitkällä aikavälillä pienempien vuokraasuntojen hintoja. Hyssälä pohti. –Tulisiko sitten nopeammin kaavoitusta edulliselle vuokraasumiselle vai mitä tapahtuisi. Toimeentulotuenkin jakohan siirtyy kunnilta Kelan tehtäväksi ensi vuoden alusta. Hiilamo pitää hyvänä Hyssälän esitystä kuntien vastuuosuuden lisäämisestä asumisen tuissa. – Se synnyttäisi myös lisää byrokratiaa. 14 omavastuu keskimäärin on, se loisi kannustimen asua halvemmalla, ja silloin se ei johtaisi automaattisesti siihen, että toimeentulotuen asukkaat köyhtyisivät, hän selittää. – Ainakin näennäisesti kuntien valta(a) siirtyy vähitellen maakunnille, ja valtiovarainmiOpiskelijoiden asumislisän saajat eivät ole merkittävästi lisääntyneet.. Itsestäänselvät asumistuet lopetettaisiin ja jaettaisiin vain toimeentulotukea
Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ovat yleistyneet tuen saajilla: vuonna 2002 valtion tukemien osuus yleistä asumistukea saavista vuokraasunnoista oli vielä 55 % (Kuvio 9). – Jaa-a. Kun valtion vastuut eli budjetit näin kasvavat, verotuksen progressio voisi siirtää kustannuksia hyvätuloisten maksettavaksi nykyistä enemmän. Tuen saaminen on yleisempää suurissa kaupungeissa, esimerkiksi Helsingissä osuus oli 15 % (Kuvio 11). Valtaosa yleisen asumistuen saajista (94 %) asuu vuokra-asunnossa. 15 nisteriön sekä sosiaalija terveysministeriön ohjausvastuu tulee kasvamaan, jollei maakunnille anneta verotusta. Suunta ei vaihdu Asumisen ongelmat johtuvat asutuksen keskittymisestä isoihin kaupunkeihin. Täysin ilman asumistuessa huomioon otettavia tuloja oli 24 700 ruokakuntaa (10 %). Yleistä asumistukea saaviin ruokakuntiin kuului 11 % alle 65-vuotiaasta väestöstä joulukuussa 2015. 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 2015 2010 2005 2000 1995 1991 Yleinen asumistuki: kaikki, työttömät ja opiskelijaruokakunnat sekä työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saaneet henkilöt 1991-2015 20 Yleisen asumistuen saajaruokakuntien henkilöiden osuus kunnan alle 65-vuotiaasta väestöstä 31.12.2015 Kuvio 11 Osuus väestöstä, % Suurin suhdeluku Pienin suhdeluku Turku 16,2 Tampere 16,2 Lahti 15,9 Joensuu 14,7 Vantaa 14,7 Kemi 14,5 Jyväskylä 14,5 Helsinki 14,5 Kotka 14,4 Oulu 13,2 Lumparland 0,0 Sottunga 0,0 Vårdö 0,0 Brändö 0,9 Kumlinge 0,9 Jomala 1,9 Korsnäs 1,9 Taivassalo 2,0 Pedersören kunta 2,0 Veteli 2,1 – 3,99 4,00 – 5,99 6,00 – 7,99 8,00 – Kuvio 12 Opintotuen asumislisää saaneet oppilaitoksen mukaan 31.12.2015 Lkm 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 Muut oppilaitokset Ulkomaiset oppilaitokset Yliopistot Ammattikorkeakoulut Ammatilliset oppilaitokset Lukiot Yleisen asumistuen saajaruokakuntien henkilöiden osuus kunnan alle 65-vuotiaasta väestöstä 31.12.2015 joka vastaa heidän toimeentuloja viihtymistavoitteitaan. Lapsiperheitä oli 34 %, ja niistä valtaosa oli yksinhuoltajaperheitä (Kuvio 10). Siellä keskittyminen pääkaupunkiin jatkuu. – Yritysten ja asukkaiden alueellista liikkuvuutta ja sijoittumista kalleimpiin kaupunkeihin eivät jarruta mitkään rajoitukset, koska kuntaverotus näissä kaupungeissa lisäksi on alhaisimpia, – ja valtio eli Kela maksaa jatkuvaa, säännöllistä asumistukea ja ensi vuoden alusta myös toimeentulotukea, jos rahat eivät muutoin riitä, näkee aluetutkija Aro. – Näin tulee jatkumaan myös vuoden 2019 alusta aloittavien maakuntien kohdalla. Työttömien ruokakuntien osuus ruokakunnista vuoden 2015 lopussa oli 62 % (Kuvio 8). Suomessa työnantajat maksoivat ennen vuotta 2007 lailla määrätYleinen asumistuki on kasvanut tällä vuosikymmenellä valtavasti.. Tuen piirissä olevien henkilöiden määrä (461 000) kasvoi 22 %. Joulukuussa 2015 asumistukea saavien vuokra-asunnoista 46 % oli valtion tukemia. Asumislisä Kuvio 8 Yleinen asumistuki: kaikki, työttömät ja opiskelijaruokakunnat sekä työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa saaneet henkilöt 1991–2015 Lkm Opiskelijat Työttömät Kaikki Työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa saaneet 1 1 Kausivaihtelun vuoksi työttömyysturvan luvut kunkin vuoden marraskuun lopussa. Yli puolet (57 %) yleisen asumistuen saajaruokakunnista oli yhden hengen kotitalouksia joulukuussa 2015. Yleisen asumistuen saajat ovat pienituloisia; ruokakuntien keskimääräiset tukeen vaikuttavat kuukausitulot olivat 1 046 euroa. Saajien määrää kasvattivat pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen sekä vuoden 2015 alussa voimaan tullut lainmuutos, joka mahdollisti tuen saamisen aiempaa suuremmilla tuloilla etenkin lapsiperheissä. Palkkataso kalleuden mukaan. tuumaa Timo Aro. Opintotuen asumislisä Opintotuen asumislisää sai vuoden 2015 joulukuussa 151 700 opiskelijaa. Asumislisän saajien määrä on pysynyt samalla tasolla viisi viime vuotta (Kuvio 1). Keskimääräinen vuokra normaalin määräistä asumislisää saavilla oli 376 euroa ja asumislisä 195 euroa kuukaudessa (Kuvio 5). – Vuosikymmenten luonnollinen kaupungistuminen on osoittanut, että suomalaiset ovat valmiita muuttamaan paikkaan, 18 Yleinen asumistuki Vuoden 2015 lopussa yleistä asumistukea sai 246 400 ruokakuntaa, kasvua edelliseen vuoteen oli 20 %. Vuoden 2015 lopussa yleisen asumistuen saajien keskimääräinen asumistuki oli 330 euroa ja asumismenot 596 euroa (Kuviot 4 ja 5). – Ja järjestelmämme on sellainen, että tämä kaikki näkyy asumistukien voimakkaana kasvuna. Asumistuki kattoi keskimäärin 55 % asumismenoista
– Pääkaupunkiseudun muuta maata korkeammat ansiot johtuvat suureksi osaksi siitä, että metropolialueella hyväpalkkaisten asiantuntijatehtävien osuus on noin 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin maassa keskimäärin. Tuntuisi hassulta palata palkkojen kalleusluokkiin, sehän on työnantajan kuluja lisäävä kustannus, toteaa professori Hiilamo. – Meillä uskotaan siihen, että markkinat hoitavat palkkatasapainon elinkustannusten kalleuden mukaan. Pääkaupunkiseudulla asiantuntijoita ja erityisasiantuntijoita on 50 prosenttia ja koko maassa keskimäärin 40 prosenttia palkansaajista. – Sen sijaan vähäistä ammattitaitoa edellyttävissä rutiinitehtävissä palkat ovat maan keskitasoa, mikä ilmeisesti johtuu ennen kaikkea ulkomaisen työvoiman suuresta osuudesta näissä tehtävissä, Kouvonen totesi. Ainakin opettajat valittavat yhä sitä, että heille maksetaan eri paikkakunnilla erilaisten palkkaluokkien mukaan. Kokonaisuuden kannalta merkitystä ei ollut niin paljon kunnanjohtotai päällikkötason palkoilla kuin suurilla soteja sivistyspuolen palkoilla. Yksityisellä puolella kalleusluokituksesta johtuva palkkakustannus saattoi hyvinkin vaikuttaa siihen, mihin yritys sijoittui. 103 prosenttiin jäivät vastaanoton ja neuvonnan hoitajat, kokit ja keittäjä, kylmäköt, perusja lähihoitajat, poliisit ja putkiasentajat. – Samalla toiminnallisella alueella nimittäin yhteen liitettävissä Eläkkeensaajien asumistuki muuttui tällä hallituskaudella. Sen sijaan vähän koulutusta vaativissa rutiinitehtävissä pääkaupunkiseudun palkat ovat maan keskitasoa, koska näissä tehtävissä ulkomainen työvoima pitää yllä palkkakilpailua, Kouvonen kirjoitti. Pääkaupunkiseudulla selviää hyvin korkeapalkkaisissa asiantuntija-ammateissa, mutta rutiinitehtävien palkkataso saattaa olla jopa alhaisempi kuin maassa keskimäärin. Kalleusluokkien välinen ero oli 1990-luvun alussa vajaat kolme prosenttia, nyt kuitenkin enää vajaan prosentin. Aluetutkija Aro kertoo nähneensä edellisellä hallituskaudella kuntaliitosprosesseista erittäin hankalia haasteita henkilöstön palkkojen harmonisoinnissa. Tuoreimmat tilastouutiset kertovat, että helsinkiläisten kunnallisveron alaiset tulot laskivat kahdeksan prosenttia vuodesta 2009 vuoteen 2014. Se hidasti keskittymistä kalliisiin kaupunkeihin. – Pääkaupunkiseudun erityisasema Suomen ainoana metropolina ilmenee muun muassa yksityisen sektorin asiantuntija-ammattien korkeina palkkoina. Kalleusluokkien erot kapenevat hitaasti, koska yli puolet opettajista on vielä alemmissa eli kakkoskalleusluokan palkoissa. 16 tyä korkeampaa palkkaa kalleusluokituksen mukaan. Sitä ei ole suoranaisesti seurattu missään virallisissa tilastoissa. Olisiko syytä palata palkkojen kalleusluokitukseen, kun asumiskustannuserot ovat revenneet suuriksi. Ovatko palkkaerot kalliiden ja halvempien asuinalueiden välillä sitten muuttuneet 10 vuodessa. Pienet palkat yhtä pieniä Helsingissäkin Tilastokeskus julkaisi kuitenkin vuoden 2012 lopussa kehittämispäällikkö Seppo Kouvosen artikkelin alueellisten ja alakohtaisten palkkaerojen kehityksestä vuosina 2006–2010 (googlaa: Pääkaupunkiseudun palkat ovat toista maata ). – Palkkapolitiikassa on omat kuvionsa. Helsingissä oli 44 000 pienituloista asuntokuntaa vuonna 2014. Teksti: Terttu Iiskola. Eläkkeensaajan asumistukea saavien enimmäisasumismenoja ylitykset ja asunnon hallintamuoto sijaintikuntaryhmän mukaan 31.12.2015 kunnissa oli suuria palkkaeroja, joihin olivat johtaneet historialliset tekijät. Ovatko markkinat sitten hoitaneet. Kouvosen palkkaryhmävertailussa oli pääkaupunkiseudulla neljä ryhmää, joiden ansiotaso jäi jopa alle maan keskipalkkatason: luokanopettajat 95 %, kodinhoitajat ja kotiavustajat 98 %, koneasentajat ja korjaajat 97%, kemianteollisuuden prosessinhoitajat 86 %. Sen palkkatilasto selittää hyvin ne taustat, jotka ovat johtaneet asumistukien ja toimeentulotukien kovaan kasvuun pääkaupunkiseudulla. Valtio voi ongelmaa lievittää asumistuen kautta. Muuta maata paremmin eivät tienanneet keittiöapulaiset, eivätkä juuri siivoojat, sairaala-apulaiset ja henkilökohtaiset avustajatkaan
Kongressien järjestäjät arvioivat tarkoin eri kaupunkien ja kongressikeskusten vahvuuksia ja sopivuutta tapahtumilleen. Käynnistimme viisi vuotta sitten kehityshankkeen, jonka aikana olemme muuttaneet 70-luvulla rakennetun talon energiatehokkaaksi. Finlandia-talossa on toteutettu kokonaisvaltainen toimintakulttuurin muutos ja talon henkilöstö on vahvasti sitoutettu mukaan ympäristöasioiden huomioimiseen kaikessa toiminnassaan. Finlandia-talon katolle asennetaan 150–170 aurinkopaneelia, ja järjestelmän kooksi asiantuntijat ovat laskeneet 41 kW:a. Kaukolämmön kulutuksemme on vähentynyt 50 ja sähkönkulutus 30 prosentilla. Kuva: Matti Tirri energian kokonaiskulutuksesta arvioidaan olevan maksimissaan 20–25 prosenttia. Samoin se vahvistaa entisestään Finlandia-talon kilpailuasemaa kansainvälisten kongressien järjestäjänä. Päätös aurinkopaneelien asentamisesta on jatkoa Finlandia-talon pitkäjänteiselle panostukselle energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. – Energiaja ympäristöystävällisyyden lisäksi Finlandia-talo on vastannut kiristyvään kansainväliseen kilpailuun panostamalla luomuruokaan ja ruuan laatuun. Kansainvälinen kilpailu kongressien isännyydestä eri kaupunkien välillä kiristyy koko ajan. Aurinkopaneelit ovat luonnollinen jatko tälle kehitykselle, sanoo Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. 17 17 Finlandia-talo siirtyy aurinkosähköön K ongressija tapahtumakeskus Finlandia-talo Oy:n katolle asennetaan aurinkopaneelit kuluvan vuoden loppuun mennessä. Pitkäjänteinen kehitystyö huipentui viime syksynä, kun Finlandia-talolle myönnettiin kansainvälinen ISO14000-ympäristösertifikaatti. Uudistukset ovat tuoneet meille satojen tuhansien eurojen säästöt. Suosimme puhtaita suomalaisia raakaaineita ja lähiruokaa. Finlandia-talo on ensimmäisten tapahtumatalojen joukossa Euroopassa, jotka hyödyntävät aurinkoenergiaa tilojensa energiatarpeeseen. Olemme onnistuneet muuttamaan yhden tämän maan suurimmista keittiöistä luomulinjalle viimeisten vuosien aikana. – Olemme Finlandia-talossa panostaneet voimakkaasti ympäristöja energia-asioihin viime vuosina. Olemme saaneet erinomaista palautetta ruuasta tapahtumajärjestäjiltä, sanoo Tolonen. Vain alle prosentti suomalaisista yrityksistä on saanut kyseisen sertifikaatin. Tällä hetkellä valintakriteereinä korostuvat ympäristöystävällisyys, turvallisuus ja ruuan puhtaus. Järjestelmän tuottaman sähkön osuus Finlandia-talon kuukausittaisesta Finlandia-talon julkisivu itäpuolelta. Käy tykkäämässä meistä. Finlandia-talossa järjestetään vuosittain satoja erilaisia tapahtumia, joihin osallistuu yli 200 000 kävijää
Kaila näkee, että ongelma on nykyrakentamisessa. Arkkitehti ja professori Panu Kailan mukaan nykyinen rakennustapa ja -määräykset eivät edistä vanhojen kiinteistöjen kunnossa säilymistä ja vaarantavat uusien terveellisyyden. Esimerkiksi Kuopiossa purkutuomion on saanut vuonna 1991 valmistunut koulurakennus. S uomessa on huonosti rakennettua, uudehkoa, mutta purkukuntoista kiinteistökantaa melko runsaasti, mutta määrää tuskin kukaan osaa tarkkaan sanoa. 18 Professori Panu Kaila toivoisi energiatehokkaita ratkaisuja ilman määräysten pakkoja Perinteistä kannattaisi ottaa oppia, eikä vaarantaa ihmisten terveyttä Homehtuva rakennuskanta aiheuttaa mittavat terveyshaitat, mutta kiinteistöjen saneeraukset eivät välttämättä tuota toivottua tulosta, vaan homevaurio uusiutuu. Eri puolilla maata on purettu tai saanut purkutuomion verraten uuttakin rakennuskantaa. Joka tapauksissa erilaisista sisäilmaongelmista kärsiviä julkisia rakennuksia, kuten kouluja ja päiväkoteja saattaa Taloussanomien mukaan olla jopa tuhansia. Hänen mukaansa käänne tapahtui 1960-luvulta alkaen.. Purettavaksi ovat päätyneet hiljattain muun muassa vuonna 1984 valmistunut Kuukanniemen koulu Lemillä sekä vuonna 1957 valmistunut ja 1981 lisärakennuksen saanut Auroran koulu Espoossa
Tunnettu tosiasia on, että etenkin asuintaloissa monesti laitteet jäävät huoltamatta, jolloin suodattimet alkavat toimia homeviljelminä. Systeemi on arka virheille, jolloin esimerkiksi radonia ja kosteutta imeytyy sisäänpäin. Rakenteiden ja tekniikoiden takia talojen sisällä vallitsi alipaine, kun perinteisellä tekniikalla rakennetuissa taloissa vallitsi ylipaine. Ne eivät siedä normaaliin elämään kuuluva pieniä vahinkoja ja virheitä, sanoo Kaila. Toinen suuri muutos oli, että ilmanvaihdossa tavoitteeksi tuli alipaine. – Energiatehokkuuden vaatimusten takia rakennuksista pyritään eliminoimaan kaikki lämpövuodot. Jos näin Hämeen Ammattikorkeakoulun tiloiksi alunperin rakennettu ns. Sen jälkeen materiaaleiksi yleistyivät betonielementit, mineraalivilla ja muovikelmut ja lastulevy. Vesihöyryn paine laski ulospäin mentäessä niin että nollapisteessäkään ei tapahtunut tiivistymistä. – Kun vanhaan taloon, vaikkapa vanhaan puukouluun, asennetaan nykyaikainen ilmastointijärjestelmä, ei yhtälö yksinkertaisesti toimi. 19 Perinteistä kannattaisi ottaa oppia, eikä vaarantaa ihmisten terveyttä – Ennen rakennukset tehtiin kuivumiskykyisiksi, mikä tarkoitti rakenteiden hengittävyyttä. Kailan mukaan perinteisessä rakentamisessa rakenteet kuivuivat itsestään. Yhteistä niille oli hengittämättömyys, mikä merkitsi rakenteiden kuivumiskyvyttömyyttä. Vanhaan kiinteistöön tehtävä uuden ilmastointijärjestelmän asennus vie aikaa ja aiheuttaa kiinteistön käyttäjille epämukavuutta. Kailan mukaan moni nykyisille rakennuksille asetettu vaatimus pohjautuu ajatukseen energiatehokkuuden kasvattamisesta. Uusi ei toimi vanhassa Työterveyslaitoksen mukaan Suomessa altistuu homeelle jossakin määrin päivittäin 600 000– 800 000 ihmistä. Rakentaminen muuttui täydellisesti muutamassa vuosikymmenessä. Näin ihmiset ja rakenteet säilyivät terveempinä. Työterveyslaitoksen mukaan Suomessa altistuu homeelle jossakin määrin päivittäin 600 000–800 000 ihmistä.. Alipaine imee pöpöt huoneilmaan esimerkiksi ilmastointikanavista, kun ylipaine ikään kuin puhalsi pöpöt rakenteiden läpi ulos. Wetterhoffin kiinteistö siirtyi viime vuosikymmenellä kaupungille. Perinteisessä rakentamisessa juuri ne pienet lämpövuodot pitivät yllä tuuletusta ja rakenteiden kuivumista. Toinen suuri ongelma on talotekniikan koneiden ja laitteiden rikkoontuminen. – Perinteisellä tekniikalla rakennetuissa taloissa vallitsi suurimman osan aikaa lämmityksen tuottama ylipaine. Rakenteiden läpi tapahtunut pieni lämpövuoto piti talon kuivana. Kosteusongelman takia se saneerattiin, minkä jälkeen kuusikerroksinen noin 5700 neliön rakennus on käytännössä tyhjänä. – Perinteisissä rakenteissa puupohjaiset materiaalit kuten hirsi ja sahanpuru sitoivat vesimolekyylejä sisäänsä. Koneellisella ilmavaihdolla luodaan umpitiiviseen rakennukseen alipaine
Jo nyt 10 prosentin ihmisistä arvioidaan olevan monikemikaaliherkkiä ja pahimmillaan herkkyys on sitä ettei ihminen voi liikkua missään ilman kuonokoppaa. – Vapaalla ja kokeellisella rakentamisella voitaisiin testata sekä uusien että vanhojen rakennusmääräysten vaikuttavuutta, mutta luotettavien tulosten saamiseksi kokeilua pitäisi jatkaa ainakin kymmenen vuotta. Betonielementtituotanto kasvoi kuitenkin niin suureksi, ettei elementtejä enää voitukaan ottaa markkinoilta pois. Monesti homevaurion takia pitäisi purkaa rakenteita tai jopa koko rakennus, jotta huonon sisäilman ongelma poistuisi. Ihminen pääsee sisäilmaongelmien takia sairaseläkkeelle vain, jos hänen vaivansa tulkitaan mielenterveysongelmaksi. Energiatehokkuus on sinänsä hyvä tavoite, mutta kysymys on siitä, miten tuo tavoite toteutetaan. Samalla voitaisiin ottaa oppia perinteistä. – Betonielementin piti olla hätäratkaisu ja suunnittelin itsekin noita taloja juuri tuolla ajatuksella. Se osoittaa, että rakennusmenetelmissä on puutteita. Betonielementtitalojen yleisyys selittyy sodanjälkeisillä vuosikymmenillä, jolloin ihmisille tarvittiin nopeasti uusia asuntoja. Betonielementti yleisempää meillä kuin muualla Kailan mukaan Suomessa on betonielementtitaloja huomattavasti enemmän kuin muualla Euroopassa – Euroopassa seinät ovat yleensä muurattuja. Kiviaineinen eriste, kuten mineraalivilla, ei pysty sitomaan kosteutta, jolloin höyrynpaine rakenteessa ei laske. Käytäntö osoittaa, etteivät vanhoihin rakennuksiin tehdyt uuden tekniikan tai rakenteiden saneeraus toimi. Puukerrostalo oli hyvä vaihtoehto, mutta niiden osalta olemme jälkijunassa vaikka meidät puumaana tunnetaankin. Homeongelmasta johtuvaa oireyhtymää ei katsota sairaudeksi, vaikka maailman terveysjärjestö WHO on hyväksynyt diagnoosin jo vuonna 1982 ja allergiasairaalan sisäilmapoliklinikka on ollut täystyöllistetty vuodesta 1995. Yksi kolmasosa saneerauksista kirjataan epäonnistuneiksi muutamassa vuodessa. Etusijalle tulisi asettaa ihmisten terveys eikä energiatehokkuus. Juhani Karvonen Hyvin suunniteltu ja huolella toteutettu rakentaminen on paras tapa estää homevaurioiden syntymistä. Kokeiluja pitäisi tehdä taiten – Energiatehokkuutta voitaisiin kasvattaa myös vanhoissa rakennuksissa, mutta se pitäisi tehdä taiten ja perinteistä rakennustaitoa kunnioittaen. Eristettä joudutaan pitämään kuivana höyrynsululla, joka vähentää huoneilman terveellisyyttä ja on altis vaurioille. Nyt puhutaan lähinnä vain lämmöneristyskyvystä, mutta vanhoissa kivirakennuksissa kahden tiilen seinärakenne oli erinomainen ratkaisu, joka teki talosta miltei matalaenergiatalon. Se on kova hinta väärästä rakentamisesta. Nykyisissä rakennusmääräyksissä on paljon sellaisia laaja-alaisesti vaikuttavia pykäliä, joita ei ole todellisuudessa koskaan testattu kunnolla. – Nyt terveyden menetystä ei korvata millään tavoin. Taloudellinen kannattavuus nousee tietysti tällöin esiin. Sairastumisen voisi sanktioida Kailan mielestä tehokas keino olisi sanktioida ihmisten sairastuminen. Minun mielestäni energiatehokkaita ratkaisuja voitaisiin kokeilla ilman rakennusmääräysten sanelemia pakkoja. 20 ei olisi, kaikki hirsiseinäiset ja purutäytteiset talot olisivat jo vuosikymmeniä sitten lahonneet. Jos homesairastuminen sanktioitaisiin, joutuisivat valtio ja rakentajat paneutumaan rakennusmääräyksiin uudella tavoin. Kaila korostaa rakennuksen lämmönvarauskyvyn merkitystä. – Energiatehokkuus on sinänsä hyvä tavoite, mutta kysymys on siitä, miten tuo tavoite toteutetaan.
21 21 Töölön korttelipihoille korjaustapaohjeet H elsingin rakennusvalvonta on laatinut töölöläisille taloyh tiöille ja isännöitsijöille suunnatun ohjeen, jonka avulla nämä voivat suunnitteluttaa ja kunnostuttaa taloyhtiöiden pihoja alueelle tyypillisiä arvoja ja ominaispiirteitä kunnioittaen. Etu-Töölö ja Taka-Töölö ovat osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY). Myös kasvillisuus on ikääntynyttä. Onnistuakseen yhtiön on annettava suunnittelu kokeneen pihasuunnittelun ammattilaisen tehtäväksi. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Töölössä on toteutettu muutamia kattavia korttelipihojen korjaushankkeita ja etenkin uudet jätehuoltomääräykset ohjasivat joitakin taloyhtiöitä yhteisiin pihaparannushankkeisiin. www.oras.com Optima EASY Älykäs etäkäytettävä Bidetta ECO Kaikki veden kanssa kosketuksissa olevat materiaalit ovat lyijyttömiä SAFE Etäkäytettävä Smart Bidetta toimii hanaan koskematta. Alkuperäisissä pihasuunnitelmissa istutukset ja pihojen jäsentely kytkettiin rakennusten julkisivujen symmetriaan ja koristeellisuuteen. Ohjeet auttavat taloyhtiöitä ymmärtämään suunnitteluperiaatteita, joita seuraamalla pihojen arvoja voidaan säilyttää ja palauttaa. Kuvat: Vuokko Yli-Jama Piha Taka-Töölöstä. Ohjeilla pyritään tavoittamaan taloyhtiöt jo hankkeiden varhaisessa vaiheessa, jotta ohjaus olisi oikea-aikaista. Monilla pihoilla alkuperäiset rakenteet ovat yhä kunnostamisen tarpeessa ja ne on kokonaan uusittava. Töölön korttelipihojen korjaustapaohjeet on julkaistu sähköisinä mm. Ohjeet kattavat useita keskeisiä pihasuunnittelun teemoja, kuten suunnittelijan valinnan, oleskeluja leikkipaikat kalusteineen, kasvillisuuden, valaistuksen, piharakenteet ja -pinnat sekä pihavarusteet ja jätesuojat. rakennusvalvonnan verkkosivuilla. Kukin yksittäinen ohje on selkeästi konkretisoitu ja tekstin tueksi on valittu kuvia muun muassa toimivista ratkaisuista. Kaupunginosissa on useita suomalaisen modernismin merkkiteoksia tai -alueita. Jo vuonna 1908 kaupunginhallitus määräsi Töölön pihoille järjestettäväksi istutuksia, leikkikenttiä ja hiekoitettuja käytäviä kaupunginpuutarhurin antamien ohjeiden mukaisesti. Korjaustapaohjeet kattavat ensisijaisesti Etuja Taka-Töölön 1910–1940-luvuilla rakennettujen asuinkorttelien pihat, joiden on ollut alun perin tarkoitus palvella asukkaiden virkistäytymistä ja hyvinvointia. Kadunpuoleisilla etupuutarhoilla puolestaan on tärkeä merkitys kaupunkikuvassa. Asemakaavoituksella pyrittiin luomaan laajat yhtenäiset korttelipihat
22 H allituksen kärkihankkeisiin kuuluva KIRA-digi koostuu kolmesta eri osasta; tiedonhallinnan organisoinnista, julkisen sektorin säädösja muutostöistä sekä kokeiluhankkeista. Hedelmällisen maaperän luomiseen Suomen kiinteistöja rakentamisalalle on olemassa useita mahdollisuuksia. sio on, että tämänkaltaisista prosesseista saataisiin ylimääräinen manuaalinen työ pois. Hankkeen yksi vi. Prosessit voisivat automaattisesti käydä hakemassa tarvittavia tietoja, mikäli tiedot sijaitsisivat ajantasaisissa rekistereissä. Hankkeen tarkoituksena on saada osapuolia muuttamaan kulttuuria sellaiseksi, jossa voidaan rohkeasti ryhtyä kokeilemaan myös uusia asioita. Digitalisaatio on mahdollisuus Lehtisen mukaan digitalisaatiokeskustelussa on tärkeä miettiä ratkaisuja asiakkaan näkökulmasta. taan sekä luoda tietynlainen yhteisö alan ympärille. Tällä hetkellä rakennuslupaprosessit kestävät kunnista riippuen kuukausia tai jopa vuosia. Kokeiluhankkeiden avulla päästään käytännössä testaamaan, miten erilaiset toimijat voivat parantaa tekemistään ja luoda kasvua bisnekselleen digitaalisten palveluiden kautta, kertoo KIRA-digi-hankkeen digipäällikkö Teemu Lehtinen. Koska koko rakennusala on niin laaja-alainen, löytyy konkreettisia esimerkkejä paljon. – Tavoitteena on vauhdittaa kiinteistöja rakentamisalan kehittymistä digitalisaation suunKiinteistöja rakentamisalan toimintaympäristö ketteräksi KIRA-digi johdattaa digitalisoimaan Rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatio -hanke, KIRA-digi, toteuttaa julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta. Tietoja ei tarvitsisi toimittaa manuaalisesti, jolloin ylimääräinen työ häviää ja menettely tehostuu. – Rakennuslupaprosessi on esimerkkinä hyvä. – Tämä on ensimmäinen kerta, kun kunnat, valtio ja yksityinen sektori tekevät näin tiiviisti yhteistyötä. Vuoden 2018 loppuun kestävän KIRA-digin rahoitus on yhteensä noin 16 miljoonaa euroa, josta puolet maksaa valtio ja puolet kiinteistöja rakentamisala. Esimerkiksi putkiremontti on perinteisesti suunniteltu tuotannon näkökulmasta ja asiakkaalle – Kokeiluhankkeiden avulla päästään käytännössä testaamaan, miten erilaiset toimijat voivat parantaa tekemistään ja luoda kasvua bisnekselleen digitaalisten palveluiden kautta, kertoo KIRAdigi-hankkeen digipäällikkö Teemu Lehtinen
– Kokonaisbudjetti kokeiluhankkeissa vuoden 2018 loppuun on yli 10 miljoonaa euroa, joten puhutaan merkittävästä hankevolyymista. Puolet koko hankkeen budjetista tulee valtiolta ympäristöministeriön kautta. Teemu Lehtinen toivoo, että mahdollisimman moni toimija innostuisi hankkeen myötä digitalisaation tuomista mahdollisuuksista. Lehtisen mukaan se tulisi nähdä alalla mahdollisuutena eikä uhkana. Are on mukana mm. Hankkeen tavoitteina on myös tunnistaa lainsäädännön karikoita, jotka ehkä hidastavat digitalisaation edistymistä sekä mahdollisesti tunnistaa uusia säädöksiä, mitä tulisi asettaa, että digitalisaatio voisi edistyä nopeammin. – Mikäli ala ei itse ala kehittää omia toimintamallejaan, niin ulkopuolelta tulee joku muu, joka tekee sen. Käsi kädessä Internet of Buildings -hankkeen kanssa kulkee myös Älykäs valvomo -kehityshanke, jossa pyritään löytämään uusia ratkaisuja kiinteistöjen etävalvontaan ja ylläpidon ohjaamiseen. Digitalosaatio kiinteistöissä. Toinen puoli tulee kiinteistöja rakentamisalalta eli yrityksiltä kokeiluprojektien omarahoitusosuuden kautta. Digitaalisia välineitä avuksi käyttäen remontin voisi helpommin suunnitella asiakkaan tarpeita kuunnellen. Kokouksen jälkeen kokouspalkkiot saadaan maksuun hallitusten jäsenille yhdellä napin painalluksella, Teemu Lehtinen kertoo. – Jo nyt olemme saaneet lukuisia kyselyitä ja ehdotuksiakin siitä, minkälaisia kokeiluhankkeita voitaisiin lähteä toteuttamaan. Lehtinen korostaa kuitenkin, että vaikka tämän tyyppisten innovaatioiden ja toimintamallien löytymistä halutaan edistää, ei myöskään maltillisempaa kehittämistä haluta unohtaa. Sitä kenttää pitäisi kehittää vain yhteensopivammaksi. Siinä pystytään kännykkäsovelluksen kautta kutsumaan koolle hallituksen kokous sekä määrittämään kokousten agendat. Kiinteistöalan digivelka kasvaa kovaa vauhtia. Ensimmäinen kokeilukierros avattu KIRA-digi-hankkeen ensimmäinen kokeilukierros avattiin lokakuussa. Kiinteistöalan digitalisoitumisen murros tulee tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin ja mullistamaan alan perusteitaan myöten. – Kahden vuoden aikataulu on kuitenkin rajallinen. – Tavoitteenamme on antaa oma panoksemme kiinteistöalan ja koko yhteiskunnan kannalta merkittävän asian kehittämiseen sekä löytää asiakkaillemme tulevaisuuden ratkaisuja kiinteistöjen resurssien käytön tehostamiseksi ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön lisäämiseksi, kertoo Aren teknologiajohtaja Juho Siitonen. Se vaatii ainoastaan sen, että tieto on saatavilla avointen rajapintojen kautta ja vakioidussa muodossa. Silloin nykyisten toimijoiden voi käydä hullusti, Teemu Lehtinen uskoo. – Toisaalta se voi mahdollistaa jopa sen, että sitä kautta löytyy aivan uudenlaisia liiketoimintamalleja, jotka heittävät vanhat toimintamallit ja prosessit romukoppaan. Uudet tilalle, vanhat romukoppaan Toimintaan pystytään hakemaan tehokkuutta sekä tuottavuuden parantamista sillä, että sähköistetään olemassa olevia prosesseja ja käytäntöjä. Kaikkiaan kierroksia on kuusi kahden seuraavan vuoden aikana. Haluamme tuoda alalle nopeaa kokeilukulttuuria, jolla voidaan rohkeastikin kokeilla jotain uutta – ja ehkä epäonnistuakin. Sillä ei pystytä kaikkea ratkaisemaan. Tämän tyyppinen ajattelumuutos on tärkeä, Lehtinen painottaa. – Silloin eri toimijat pystyvät hyödyntämään tietoja ja rakentamaan niiden päälle erilaisia palveluita. Tuen osuus yhdessä hankkeessa voi olla prosentteina 40. Aaltoyliopiston syyskuussa käynnistyneessä Internet of Buildings -tutkimushankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on selvittää, miten kiinteistöt voidaan parhaiten verkottaa systeemiksi etävalvomoiden, koneiden internetin tai palveluorganisaation kautta. Haluamme käynnistää tästä ison askeleen oikeaan suuntaan, jolloin ilmiöstä syntyisi positiivinen kierre ja se lähtisi elämään myös hankkeen jälkeen, Teemu Lehtinen toivoo. Are on lanseerannut digitalosaation käsitteen, joka kuvastaa digitalisaatiota kiinteistöissä. 23 Kiinteistöja rakentamisalan toimintaympäristö ketteräksi on ainoastaan ilmoitettu, milloin hänen tulee olla poissa jaloista. Erilaisten prosessien automatisointi mahdollistaa, että järjestelmät osaavat keskustella keskenään. Are on lanseerannut digitalosaation käsitteen, joka kuvastaa digitalisaatiota kiinteistöissä. Ensimmäisellä kierroksella tuen määrä on vielä melko pieni, 80 000 euroa. Esimerkkinä vaikkapa taloyhtiöiden hallitusten kokousten pyörittämiseen kehitetty sovellus Taltiohankkeessa. Kuntapuolella, valtionhallinnossa ja yksityiselläkin puolella on olemassa erilaisia tietojärjestelmiä. – Tähän liittyy myös tiedonhallinnon harmonisointi. Se ei haittaa, koska niistäkin opitaan. Hankkeen organisoinnissa ja valmisteluissa mukana olevilla yhteistyökumppaneilla on edustajansa hankkeen strategisessa johtoryhmässä, joka tekee suuremmat linjaukset sekä päätökset hankkeen sisällön suhteen. Digitalisaatio tulee muuttamaan ennemmin tai myöhemmin jokaista toimialaa, myös kiinteistöja rakentamisalaa. – Silloin työ näyttäytyisi asiakkaalle ihan eri tavoin. Teksti: Soili Kaivosoja . – Tarkoitus on edetä koko ajan molemmat näkökulmat mielessä. Odotammekin tällä ensimmäiselläkin kierroksella runsaasti ehdotuksia, sillä innostusta on selvästi riittänyt, Teemu Lehtinen toteaa. Yhteistyössä alan toimijoiden ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa on takamatka mahdollista kuroa umpeen
Lisätietoja: www.kiinko.fi. Vanhemman rakennuttajan pätevyysvaatimusten mukaan rakennuttajapätevyyden omaavan henkilön tulee hallita laadullisesti, teknisesti ja taloudellisesti vaativien rakennuskohteiden rakennuttaminen ja omata kyky toimia rakennuttajaorganisaation esimiehenä. Koulutusohjelman tavoitteena on vahvistaa osanottajien projektiliiketoiminnallisia ja liikkeenjohdollisia valmiuksia projektin talouden, asiakaslähtöisen liiketoiminnan ja ihmisten johtamista käsittelevillä alustuksilla ja harjoituksilla. Koulutusohjelma koostuu kymmenestä, Helsingissä tapahtuvasta lähiopetuspäivästä sekä etäopiskelusta. etäopiskeluna oppimistehtäviä sekä laativat oppimispäiväkirjan ja tutkielman. Lähiopetusmoduuleiden välillä osanottajat tekevät Kiinteistöalan koulutuskeskuksen ja RAKLI ry:n yhteistyössä toteuttama koulutus tarjoaa perusteellisen tietopaketin hankkeen rakennuttamisesta ja sen johtamisesta. Ohjelmassa on sekä kaikille yhteisiä osioita että erillisiä osioita taloja infrapuolelle. Rakennuttamisen johtaminenkoulutusohjelma on FISEn hyväksymä vanhemman rakennuttajan pätevyyskoulutus. Koulutuksessa käsitellään rakennuttamista ja sen johtamista osana kiinteistöliiketoimintaa. Koulutusohjelma sopii sekä taloettä infrarakentamisen projektinjohtotehtävissä toimiville. Koulutusohjelma soveltuu rakennusja kiinteistöalan eri osapuolille, kuten kiinteistönomistajille, rakennuttajille, urakoitsijoille, konsulteille ja suunnittelijoille niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. 24 Koulutuksesta monipuolinen kuvaa rakennetun ympäristön kehittämisestä Koulutusohjelma rakentamisen projektinjohtotehtävissä toimiville RAKLI ry ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö Kiinko käynnistävät yhteistyössä marraskuussa 2016 Rakennuttamisen johtamisen koulutusohjelman. Rakennuttamisen johtaminen, Lähiopetuspäivien teemat: Moduuli 1: 8.–9.11.2016 Toimintaympäristö, rakennetun ympäristön kehittäminen, markkinat, rakennuttamisen uudet haasteet, suunnitteluttaminen, sopimusjohtaminen (YSE ja KSE) korjausrakennuttamisessa Moduuli 2: 12.–13.1.2017 Julkiset hankinnat, lainsäädäntö, kaavoitus, viestinnän johtaminen Moduuli 3: 16.–17.2.2017 Kestävä yhdyskunta, ihmisten ja tiimin johtaminen, riskienhallinta, talouden hallinta, asiakaslähtöinen liiketoiminta Moduuli 4: 30.–31.3.2017 Toteutusmuodot, fasilitointi, BIM Moduuli 5: 31.5.–1.6.2017 Työturvallisuuden johtaminen, sopimusjohtamisen pulmakohtia, omaisuuden hallinta, case-esimerkkejä vaativista hankkeista, aikataulun hallinnan johtaminen, hankkeen vastaanoton johtaminen. Luennoijina koulutuksessa toimivat rakennuttamisen parhaat, käytännön asiantuntijat sekä professorit ja opettajat rakennuttamisen sektorilta. M arraskuussa 2016 starttaava, RAKLI ry:n ja Kiinteistöalan Koulutussäätiön yhteistyössä toteuttama koulutusohjelma, Rakennuttamisen johtaminen (RAPS) antaa osanottajille monipuolisen kuvan rakennetun ympäristön kehittämisestä ja tuottamisesta. Koulutus antaa perusteellisen kuvan hankkeen rakennuttamisesta ja sen johtamisesta, hankkeen kulusta ja koko prosessiin liittyvien eri osa-alueiden johtamisesta. Koulutuksen osallistujilla on lisäksi mahdollisuus osallistua opintomatkoille erillistä korvausta vastaan. Vuosittain järjestetäänkin kaksi ammatillista opintomatkaa Eurooppaan, joilla tutustutaan paikalliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan. Ohjelma sopii erinomaisesti henkilöille, joilla on esimerkiksi tekninen, kaupallinen tai juridinen koulutustausta
Isännöintiverkko kannustaa Energiahukkajahtiin Osana laajaa tiedotuspalettiaan Isännöintiverkko tuottaa Vinkkariksi nimettyä asukastiedottamiseen keskittyvää lehteä. – Turhaan kulutukseen ja sen aiheuttamiin kustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella asukkaiden ja osakkaiden tiedotIsännöintiverkon Vinkkari on kerätty täytteen energianja vedensäästövinkkejä. Kulutuslukemat saat vietyä helposti VertoLivestä suoraan laskutukseen. Vastikkeesta 30 prosenttia menee energiaan. Lokakuussa ilmestyvä asukkaiden oma lehti Vinkkari on kerätty täytteen energianja vedensäästövinkkejä. Helppoja konkreettisia keinoja ovat esimerkiksi energian ja veden turhan kulutuksen karsiminen. Energiankulutus on taloyhtiössä korjausrakentamisen ohella suurin yksittäinen menoerä. – Täsmällinen ja oikea-aikainen, monia eri viestintäkanavia hyödyntävä tiedottaminen maksaa itsensä nopeasti takaisin tuntuvina säästöinä ja hyödyttää kaikkia asukkaita ja osakkaita. käynnistynyt Energiahukkajahti, joka on kiinteistöja rakennusalan toimijoiden yhteinen energiatehokkuuskampanja. Energiankulutusta vähentävillä toimenpiteillä voidaankin saada helposti tuntuvia säästöjä. Yksittäisen kotitalouden kohdalla vuodessa tuhlataan siis noin etelän äkkilähdön verran rahaa. ja tilaa tunnukset! TALOYHTIÖT JA ASUKKAAT ISÄNNÖITSIJÄT KIINTEISTÖSIJOITTAJAT AMMATTILAISET. Pahimmillaan se tarkoittaa taloyhtiölle kymmenien tuhansien eurojen turhia kustannuksia vuodessa. Mittaustulos on luotettava, lukema etäluettava ja järjestelmä helppokäyttöinen. 25 . Asiantuntija-arvioiden mukaan jopa 10–15 prosenttia rakennusten energiansäästöpotentiaalista olisi saavutettavissa ilman kalliita ja raskaita korjaustoimenpiteitä. Tähän tähtää myös ympäristöministeriön johdolla 3.10. Se toimii verkkoselaimessa, ilman erillisiä ohjelmia ja siirtää tiedot automaattisesti pilvipalveluun. tamisella, ja siinä isännöitsijä on avainasemassa, toteaa Isännöintiverkon viestintäpäällikkö Virpi Uuttera ja jatkaa isännöintialalla käydyn keskustelun tiedottamisen tärkeydestä kannattavan. Piipahda verkkosivuillamme osoitteessa verto.. Energiahukka haukkaa jopa 30 prosenttia taloyhtiön energiasta. Vinkkari jaetaan kaikkiin Isännöintiverkon 16 000 kotitalouteen viikolla 42. Energiankulutus koostuu monista asioista, joihin niin taloyhtiö kuin yksittäiset asukkaat voivat vaikuttaa merkittävästi pelkästään omilla käyttötottumuksillaan. Kampanjalla haastetaan taloyhtiöitä vähentämään energiankulutustaan yksinkertaisin keinoin. Pääkaupunkiseudulla toimiva Isännöintiverkko Oy kantaa oman kortensa kekoon kansallisen Energiahukkajahdin puolesta. Verto säästää sekä luontoa, aikaa että vaivaa. TUTUSTU VERTOLIVEEN RAUHASSA Voit tilata VertoLiven demotunnukset, joilla voit tutustua järjestelmään kaikessa rauhassa. VertoLive on älykkyydessään ylivertainen ja ennen kaikkea vaivaton käyttöliittymä täsmälliseen, huoneistokohtaiseen vedenkulutuksen seurantaan. WWW.VERTO.FI HUONEISTOKOHTAINEN VEDENMITTAUSJÄRJESTELMÄ VERTO SÄÄSTÄÄ VETTÄ, VAIVAA JA RAHAA Verto on yli 30 vuoden kokemuksella Suomen johtava huoneistokohtaisten vedenmittausjärjestelmien valmistaja. Jokainen Isännöintiverkon taloyhtiö ja asukas voi helposti lehden vinkkejä hyödyntäen osallistua ympäristöministeriön luotsaamaan Energiahukkajahtiin. Syksyn Vinkkari antaa ajankohtaisia käytännön vinkkejä arjen energiansäästöön niin lämmityksen, sähkön kuin vedenkäytön osalta
Suurista kaupungeista Helsinki ja Espoo ovat edelleen hiukan viime vuotta jäljessä tammi–elokuun vanhojen asuntojen kauppamääriä tarkasteltaessa. toimitusjohtaja Lea Jokinen. 26 Asuntokaupassa piristymisen merkkejä Kahtiajako voimistuu asuntokaupassa edelleen Vanhoja asuntoja myytiin Suomessa elokuussa 2,1 prosenttia enemmän kuin viime vuoden elokuussa. Kuukausittain muutokset edelliskuukauteen voivat olla asuntokaupassa aika isotkin. Tammi– elokuussa vanhoja asuntoja on myyty 1,6 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. – Kehitystä selittää osaltaan se, että pääkaupunkiseudulla on tänä vuonna myyty viime. Paikoin asuntoja on markkinoilla melko O n ehkä ennenaikaista puhua asuntokaupan merkittävästä piristymisestä, sillä tuo 1,6 prosenttia on valtakunnan tasolla aika pieni nousu, sanoo Huoneistokeskuksen vt. Helsingin laahaavaa vanhojen asuntojen kauppamäärää selittää osaltaan viime vuodesta merkittävästi kasvanut uudisasuntojen myynti, joka on vähentänyt vanhojen asuntojen kauppaa, Jokinen sanoo. vuotta runsaammin uudistuotantoa. – Asuntokauppa vaihtelee myös vuodenaikojen mukaan, esimerkiksi loppuvuodesta kauppa on tyypillisesti hiljaisempaa
Kotitalouslainoista oli heinäkuun lopussa kulutusluottoja 14,4 miljardia euroa ja muita lainoja 16,2 miljardia euroa. Koko Suomessa vanhojen kaksioiden neliöhintojen keskiarvo oli elokuussa 4,3 prosenttia korkeampi kuin viime vuoden elokuussa. Itäja Länsi-Suomessa nousu on ollut vähäisempää ja pääkaupunkiseudulla reippaampaa. Tampereella vastaava luku oli 11,7 prosenttia ja Turussa 3,8 prosenttia. Vuokra-asuntomarkkinoille tulee koko ajan myös uusia sijoittajia, koska vuokra-asunnot nähdään tällä hetkellä hyvänä sijoituskohteena. Tammi–elokuussa asuntokauppoja tehtiin viime vuotta enemmän Vantaalla, Tampereella, Jyväskylässä, Oulussa, Vaasassa, Kuopiossa ja Turussa, joissa kaikissa Kuopiota ja Vaasaa lukuun ottamatta kauppojen määrä kasvoi 6–8 prosenttia. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 1,19 prosenttia. Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla on seutuja, joilla asuntokauppa on käynyt nihkeästi. Neliöhinnat nousivat suurissa kaupungeissa Neliöhinnat nousivat eniten Espoossa, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. – Yksiöiden keskineliöhinnat ovat alkuvuodesta nousseet kaikkialla muualla maassa paitsi Sisäja Pohjois-Suomessa. Vanhojen asuntojen kaupat nousussa Helsingissä vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat elokuussa 11,6 prosenttia viime vuoden elokuuhun verrattuna. – Joissakin opiskelijakaupungeissa, kuten Joensuussa ja Kuopiossa, kerrostaloasuntoja on myyty vähemmän kuin tavallisesti. Suomen Pankin mukaan uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko laski heinäkuussa. – Kuopion kauppamäärien laskua selittää osin se, että Kuopiossa asuntokauppa kävi alkuvuodesta huomattavasti muuta maata vilkkaammin, joten vuoden 2015 aikana muodostunut kysyntäpatouma purkautui alueella jo alkuvuoden aikana, sanoo Jokinen. Tähän voi vaikuttaa osaltaan se, että kohtuuhintaista vuokratarjontaa on kyseisillä paikkakunnilla tällä hetkellä riittävästi, Jokinen kertoo. Asuminen tiivistyy muun muassa radanvarsille ja Länsimetron ympäristöön, mikä näkyy hinnoissa ja kysynnässä. – Polarisoituminen on kasvanut parina viime vuotena selvästi, mutta samalla polarisaatio koskee aika pieniäkin alueita. Sen sijaan Jyväskylässä -9,7 prosenttia ja Kuopiossa -12,4 prosenttia. Vaasassa ja Kuopiossa nousu oli 10 ja 10,9 prosenttia. Kotitaloudet nostivat heinäkuussa 2016 uusia asuntolainoja 1,4 miljardin euron edestä. Käytettyjen kaksioiden neliöhinnat nousivat viime vuoden elokuuhun verrattuna myös Tampereella (+8,0%), Turussa (+8,9 %), Jyväskylässä (+10,4 %) ja Kuopiossa (+1,9 %). 27 paljon, mutta kysyntää ei ole tarjonnan mukaisesti Myyntiajat pitenevät, mikä voi olla on hyvinkin paikoittaista. Pääkaupunkiseudulla eriytyminen on kaupunkien sisällä aika voimakasta. Sen sijaan Joensuussa (-5,7 %) ja Kuopiossa (-3,0 %) vanhoja kerrostaloasuntoja myytiin viime vuotta vähemmän. Kerrostaloasuntoja myytiin vilkkaasti elokuussa myös Helsingissä (7,7 %), Espoossa (10,6 %) ja Tampereella (8,6 %). Kuva Seppo Laakso/Helsingin kaupunki Asuntoja rakennetaan nyt tarpeeseen enemmän, pienempiä ja paremmille paikoille kuin vuosikymmeniin.. Sen sijaan Vaasassa neliöhinnat laskivat lähes kolmanneksella viime vuoden elokuuhun verrattuna. Espoossa nousua vanhojen asuntojen kauppamäärissä oli 8,3 prosenttia ja Vantaalla nousua kertyi vanhoissa asunnoissa 4,7 prosenttia vuoden takaisesta. Vanhojen kerrostaloasuntojen kauppa kävi kuumana elokuussa vuoden takaiseen verrattuna Vantaalla (19,2 %), Oulussa (30,2 %) ja Jyväskylässä (28,0 %). Elokuussa vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat olivat Helsingissä 2,1, Vantaalla 12,8 ja Espoossa 14,6 prosenttia viime vuoden vastaavaa kuukautta korkeampia
– Sijoitukset keskittyvät pääkaupunkiseudun lisäksi Tampereelle. Pääkaupunkiseudulla yksiöiden osuus kaupoista oli tammi–elokuussa 13, kaksioiden 30 ja kolmioiden 35 prosenttia. Tulevaisuudessa kaupungit kilpailevat yrityksistä, palveluista ja asukkaista entistä kiivaammin. 28 Vuokra-asunnot kiinnostavat sijoittajia Väestö muuttaa etelään, mikä näkyy myös ammattimaisten kiinteistösijoittajien vuokraasuntosijoituksissa. – Tänä vuonna transaktioiden uskotaan kasvavan uuteen ennätykseen noin 7 miljardiin euroon, josta vuokra-asuntojen osuuden ennustetaan olevan noin 40 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla kysytyimpiä asuntoja ovat yksiöt ja kaksiot. – Pienten asuntojen kysyntä voi johtua osin siitä, että asuntojen hinnat ja vuokrat ovat ylipäätään pääkaupunkiseudulla korkeat. Muun muassa Savolinnassa pyritään houkuttelemaan uusia asukkaita isoilla rakennushankkeilla.. Tänä vuonna on tehty isoja vuokra-asuntojen portfoliokauppoja, mikä näkyy ennusteessa. Juhani Karvonen Hämeenlinna kuuluu osana valtakunnallisen “AAA-luokan” kasvukäytävään, mikä näkyy muun muassa rakentamissa. Vuokra-asuntomarkkinoille tulee koko ajan myös uusia sijoittajia, koska vuokra-asunnot nähdään tällä hetkellä hyvänä sijoituskohteena. Kiinteistösijoittamisessa ennustetaan ennätysvuotta Jokinen on myös Realia Managementin liiketoimintajohtaja. Toisaalta ammattimaiset kiinteistösijoittajat suosivat pieniä asuntoja, jotka ovat varmimmin vuokrattavissa ja antavat parempaa tuottoa. Uusi asuinkiinteistö nousee kolmosmoottoritien kannelle. Ammattimaisessa kiinteistösijoitusmarkkinassa edellinen kaupankäynnin ennätysvuosi oli 2007, jolloin transaktioita tehtiin 6,3 miljardin euron edestä
– Tosiasia on, että alati nouseva osa 2,9 miljoonasta asunnosta sijaitsee näiden kasvualueiden ulkopuolella. Juhani Karvonen Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna uskoo liikenneyhteyksien merkityksen kasvavan tulevaisuudessa arvoon arvaamattomaan, koska kaupungistuminen on tullut jäädäkseen.. – Meillä on kuitenkin paljon kysymysmerkkejä. – Pääkaupunkiseutu on tässä omassa liigassaan, minkä jälkeen seuraavat muut kasvukeskualueet, mutta muu Suomi jää auttamatta kolmosliigan tasolle. Paunan mukaan 2000-luvulla EU ja euro antoivat harhakäsityksen, jonka mukaan koko maa olisi AAA-luokkaa asuntomarkkinoiden kehityksen suhteen – Asuntojen hintakehitys on sitä luokkaa, että taantuvilla paikkakunnilla ja erityisesti syrjäseuduilla kaupallinen arvo voi olla miltei nolla. Kun palvelut vähenevät ja liikenneyhteydet huononevat, eivät kiinteistöt voi säilyttää arvoaan ja kiinnostus niitä kohtaan laskee. Kauppa vetänyt viimeisen vuoden Asuntomarkkinoiden alueellinen erkaantuminen on edennyt siihen, että Suomi voidaan jakaa markkinoiden kehityksen ja vetovoiman osalta kolmeen osaan: Pääkaupunkiseudulla kauppa käy normaalilla tasolla ja hinnat ovat nousukiidossa, muissa kasvukeskuksissa nähdään kauppamäärien suurin kasvu ja hinnoissa nousun ensiaskeleet, muualla Suomessa puolestaan kauppa elpyy, vaikka hinnat ovat yhä luisussa. Pienillä paikkakunnilla olisi vielä löydettävä järkevä ja taloudellinen tapa parantaa infraa, koska huono infra vain lisää asuntojen hintojen laskukierrettä. Viimeisen vuoden aikana kansalaisten usko talouteen on kasvanut, mutta nyt olisi viennin alettava vetää ja monien isojen ratkaisuiden, kuten soten, synnyttävä. Paunan tulevaisuudenkuvassa kaupungit kilpailevat yrityksistä, palveluista ja asukkaista entistä kiivaammin. Näillä alueilla asuntotuotanto kasvaa ja asuntojen hintakehitys pysyy suotuisana. 29 Liikenneyhteyksien merkitys kasvaa Kasvukeskuksissa asuntojen arvo säilyy Asuntokauppa on elpynyt kasvukeskuksissa ja erityisesti Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kasvukäytävässä sekä hieman laajentaen kolmiossa HelsinkiTurku-Tampere. Kauppa on käynyt vilkkaana siitä saakka. asuntomarkkinoiden käänteen taustalla on kolme päätekijää eli patoutunut muuttoja asunnonostopaine, kohonnut luottamus talouteen sekä vuokrien kestämätön nousu. J o ennen nykyistä taantumaakin tuo kasvukäytävä luettiin kansainvälisestikin Suomessa ainoaksi laajaksi kaupungistumisen vyöhykkeeksi, jonka arvoa voitaisiin mitata taloudesta tunnetulla AAA-luokituksella Lisäksi meillä on tuo alueeen ulkopuolella kasvavia keskuksia kuten Kuopio, Oulu ja Vaasa-Seinäjoen seutu. Asuntojen arvon säilymisen edellytyksenä on, että kiinteistöjen kunnosta pidetään huolta. Kansantalouden kasvu ei saa nojata pelkästään rakentamiseen ja asuntotuotantoon. Kasvukeskuksissakin tontin merkitys kiinteistön arvon tekijänä on kasvanut. Merkittävä ohjaava teema on kaupungistumisen käynnistämä ennätyksellinen asuntotuotanto. – Asuntoja rakennetaan nyt tarpeeseen enemmän, pienempiä ja paremmille paikoille kuin vuosikymmeniin. Viime syksynä asuntomarkkinoilla ei tapahtunut perinteistä hiljentymistä lokakuussa. Liikenneyhteyksien merkitys kasvaa tulevaisuudessa arvoon arvaamattomaan, koska kaupungistuminen on tullut jäädäkseen, sanoo Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna
Myös materiaalien kierrätettävyys tulee huomioida, Vaarasalo sanoo. 30 Kestävä kivitalo -palkinto As Oy Helsingin Arabiankatu 4:lle H elsingin Arabianrantaan kesäkuussa 2015 valmistuneen kerrostalon julkisivut on paikalla muurattu käsinlyödyistä tiilistä ja rungon välipohjat paikalla valettua betonia. Pihan puolella on punaisia julkisivumuureja täydentämässä myös puhtaan valkoisia rapattuja pintoja, jotka liittävät uudisrakennuksen luontevasti 30ja 40-lukujen tehdasrakennuksiin. Asukkaidenkin mielestä talo on viihtyisä ja hiljainen. As Oy Helsingin Arabiankatu 4 -tiilistä 2 2 2 Rakennuksen itäinen julkisivu on kahdeksanja eteläinen viisikerroksinen, jolloin kadunpuoleiseen julkisivuun muodostui alueelle dramatiikkaa luova kulma. Rakennuttajapäällikkö Tuomas Vaarasalon mukaan Varma painottaa rakennuttamissaan asuntokohteissa laatua – niin suunnittelussa, toteutuksessa kuin rakennusmateriaaleissakin. Tiilestä paikalla muuraten ja betonista paikalla valaen on varmistettu rakennuksen pitkä ja huoltovapaa elinkaari sekä hyvä ääneneristävyys, mikä on asumisviihtyvyyden kannalta tärkeää. – Materiaalien tulee olla kestäviä, rakennuspaikan olosuhteisiin sopivia, energiatehokkaita ja elinkaareltaan taloudellisia. – Ei kuulu ääniä naapurista eikä ulkoa, vaikka raitiovaunukin kulkee rakennuksen ohi säännöllisesti, totesi eräs talon asukas ja nuoren perheen äiti. Laatua suunnittelusta toteutukseen asti As Oy Helsingin Arabiankatu 4:lle on myönnetty vuoden 2016 Kestävä kivitalo -palkinto.. Arabiankatu 4:n rakennuttajana toimi Työeläkeyhtiö Varma. Elävä julkisivutiili yhdistää uudisrakennuksen luontevasti vanhoihin teollisuusrakennuksiin
Laatua suunnittelusta toteutukseen asti. As Oy Helsingin Arabiankatu 4:n julkisivut on paikallamuurattu käsilyödyistä tiilistä. nusvaikutus ei ollut merkittävä verrattuna vakiotiileen, mutta antiikinomaisen Pastorale-tiilen käyttö oli kuitenkin hyvin perustelua taloa ympäröivien vanhojen tehdasrakennusten arkkitehtuurin vuoksi, Tuomas Vaarasalo toteaa. Kestävä Kivitalo -ryhmän yhteistyöyritykset ovat Rudus Oy, Wienerberger Oy Ab, Betoniteollisuus ry, Celsa Steel Service Oy, Peri Suomi Ltd Oy ja Finnsementti Oy. Toiminnalle luotiin suuntaviivat vuonna 1994 Rudus Oy:n (silloinen Lohja Rudus) aloitteesta. 31 Kestävä kivitalo -palkinto Kestävä kivitalo -palkinto myönnetään henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujen rakennusten toteutukseen. Kaava olisi mahdollistanut sisäpihalle kahdeksankerroksisen pistetalon, mutta sen sijaan tehtiin nelikerroksinen luhtitalo ja loppu kerrosala sijoitettiin kadunvarsitaloon. Vuoden 2016 palkinnon saivat As Oy Arabiankatu 4:n toteuttajat: Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Oy, pääsuunnittelija Pekka Ojalammi (arkkitehtisuunnittelu), Skanska Talonrakennus Oy: työpäällikkö Jouni Laukkarinen (pääurakoitsija), A-insinöörit Turun Juva Oy: projektipäällikkö Jari Tanner ja vanhempi suunnittelija Terhi Kivilä (rakennesuunnittelu), sekä Työeläkevakuutusyhtiö Varma: Tuomas Vaarasalo, rakennuttajapäällikkö (rakennuttaminen). seuraavien kohteiden toteuttajat: As Oy Helsingin Kuunari, As Oy Helsingin Tervapääskynen, As Oy Ratinanranta Tampere, Kuopion Keilankannan paikallarakennetut asuintalot, As Oy Oulun Etumasto, Katajanokan Mastokadun kortteli, As Oy Tampereen Charlotta, Siilinjärven Vuorelan kivirakenteinen asuinalue, Tampereen Onkiniemi ja Vantaan Kartanonkoski. Asuntojen suunnittelussa pyrittiin tehokkaisiin pohjaratkaisuihin, arkkitehti Pekka Ojalammi ArkkitehtiArabiankatu 4:n tontilla pääasiallisen julkisivumateriaalin tuli olla asemakaavan mukaisesti paikalla muurattu punatiili. Antiikinomainen tiili sopii ympäristöön – Rakennus piti sovittaa hyvin ahtaalle tontille. Ahtaasta tontista huolimatta Arabiankatu 4:ssä on vehreä ja yhteisöllinen sisäpiha. Aikaisemmin on palkittu mm. Käsinlyödyt tiilet on valmistettu tiilenpolton perinteitä kunnioittaen. Rakennus soveltuu hyvin ympäröivään vanhaan teollisuusalueeseen. – Rakennuttajan tavoitteena oli laadukas asuintalo ja yhdessä mietittiin, miten rakennuskustannuksiin varatut rahat parhaiten käytettäisiin. Kohteen toteuttajille myönnettiin Kestävä Kivitalo -palkinto 2016. Julkisivujen valkoinen rappaus liittää uudisrakennuksen alueen 30ja 40-lukujen tehdasrakennuksiin. tyväinen lopputulokseen
32 Niin myyjän kuin ostajankin on kannettava vastuu Homevauriot suurin syy asuntokauppariitoihin Asumisterveysliitto AsTe ry:een tulee vuosittain noin 4000 yhteydenottoa, jotka koskevat asuntojen home-epäilyjä tai -havaintoja ja niistä johtuvia terveyshaittoja. Kosteusja homevauriot ovat merkittävä terveysriski, mutta ne ovat myös suurin syy asuntokauppariitoihin. H ometapaukset tulevat yleensä esiin niin, että kiinteistön ostaja huomaa erikoista hajua tai alkaa saada epämääräisiä terveysoireita. Rämö kertoo, että nykyään valtaosa. Riidat ratkaistaan neuvottelemalla Hometaloista johtuvia riitoja selvitellään hovioikeuksissa vuosittain muutamia kymmeniä. Yleensä näihin hajuhaittoihin ja terveysoireisiin havahdutaan; paljon harvinaisempaa on, että jalka menee läpi lattiasta ennen kuin asiaan puututaan, toteaa Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja ja sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö. Vakavia kosteusvaurion aiheuttamia terveyshaittatapauksia AsTe ry:ssä käsitellään vuosittain noin 300–400
Lähde: Hannele Rämö: Homettako. Parhaimman potin riidoista käärivät Rämön mukaan asiantuntijat: – He tekevät rakennuksilla sellaisia tutkimustoimenpiteitä, jotka itsekin tietävät tarpeettomiksi. Ennaltaehkäisyllä ongelma haltuun Hometaloriitojen välttämiseksi paras ratkaisu olisi Rämön mukaan tehokas ennaltaehkäisy, josta sekä myyjällä että ostajalla on vastuu kannettavanaan: – Myyjän tulisi teettää jo ennen myyntiä sellainen asiantuntijaselvitys, että hän tietää, mitä on myymässä. Toisaalta se on ymmärrettävää, sillä kiinteistöjen hinnat ovat nousseet huomattavasti: ei tarvitse kummoinenkaan maja olla, että hinta kiipeää 200–300 tuhanteen, vaikka rakennuksella olisi ikää yli sataa vuotta. Virheellisen rakentamisen seuraukset saattavat kestää 10–20 vuotta, ennen kuin vauriot tulevat esiin. Seuraavaksi eniten hometaloriidoista nettoavat Rämön mukaan lakimiehet. Käräjäoikeudetkin yleensä esittävät sovintoratkaisuja. Jos tuntee, että asunnossa on vieras haju, homekoira ei tuo asiaan mitään lisäarvoa. 33 Miten homevaurio syntyy. Rakennuksessa on saattanut olla vesivuoto, joka on jäänyt huomaamatta, tai vahinkoa ei ole osattu korjata ja puhdistaa oikein. Toisaalta käräjille vietävien asioiden tyyli on viime vuosina hieman muuttunut: – Tänä päivänä käräjäsaliin viedään sellaisiakin asioita, jotka minun näkökulmastani vaikuttavat hiukan suppeilta. Kun ryhdytään ylimääräisiin toimenpiteisiin pelkän energiansäästön nimissä, saadaan aikaan hometaloja. Asiantuntijat nettoavat eniten Rämö painottaa, että oikeuteen päätyvät tapaukset ovat aina ostajan ja myyjän välisiä kiistoja, joista voi koitua yllättäviä kuluja. Tällöin ostaja voi suhteuttaa käytettävissään olevat varat kiinteistön arvoon ja tarvittaviin remontteihin. Usein syynä on rakennusvirhe, mutta joskus syy on myös tilojen käytössä. Jos homeongelman syynä on salaojituksen puute, rakennus saattaa pärjätä jopa yli 20 vuotta ennen kuin vauriot alkavat näkyä sisäpuolen rakenteissa päällepäin. Kuva: Matton images. n Homevauriota edeltää aina kosteusvaurio, jota ei ole korjattu riittävästi tai korjattu lainkaan. Tuomiossaan KKO toteaa, että lähtökohtaisesti purkamisen edellytyksenä voidaan pitää sitä, ettei kauppaa olisi edes alennettuun hintaan lainkaan syntynyt, jos virhe olisi ollut ostajan tiedossa. Hometalo on yleensä ikävä yllätys paitsi asunnon ostajalle, myös sen myyjälle. Mikrobikasvusto kasvaa otollisissa olosuhteissa näkyväksi lyhyessäkin ajassa. Hometapaukset tulevat yleensä esiin niin, että kiinteistön ostaja huomaa erikoista hajua tai alkaa saada epämääräisiä terveysoireita. Aiheesta on saatavilla runsaasti tietoa. Ostajan taas tulisi Rämön mukaan perehtyä ennakkoon eri vuosikymmenten rakennustaparatkaisuihin ja niihin ongelmiin, joita hankittavassa talossa mahdollisesti voi olla. Nykyään vallalla on sellainen menettely, että paikalla on ostajan ja myyjän edustama kuntotarkastaja, mutta minusta pitäisi olla myyjän vastuulla kertoa, mitä rakennuksessa on tai voi olla vialla. KKO linjasi ennakkopäätöksessään sitä, millaisessa tilanteessa ostaja voi purkaa kaupan yllättävien kosteusvaurioiden perusteella ja saada siten rahat takaisin myyjältä. – Myös vanhoja kiinteistöjä remontoitaessa energiatehokkaammiksi pitäisi muistaa, että vanhat talot eivät toimi samalla tavalla kuin uudet. -artikkeli, julkaistu Asumisterveysliiton kotisivuilla Homevauriot suurin syy asuntokauppariitoihin riitatilanteissa saadaan selvitettyä neuvottelemalla, eikä oikeustoimenpiteille ole tarvetta. Maankäyttöja rakennuslaissa pitäisi olla selkeät sanktiopykälät virheelliselle rakentamiselle. Vaikka myyjä olisi teettänyt asuntoon kuntotarkastuksen ja asunut siinä itse saamatta oireita, ei asunto siltikään ole välttämättä terve. Mikrobikasvustosta asukkaat ovat saattaneet oireilla jo paljon aikaisemmin. Tai jos tiedetään, että rakenteet ovat vaurioituneet, ei niitä avaamaan tarvita kalliita asiantuntijoita. Myyjien ja ostajien kulut ja saamiset jakaantuvat yleensä melko tasan: – Lopputulos on usein tårta på tårta eikä prosessin läpikäymisestä saada sanottavaa hyötyä. Rämö uskoo, että myös korkeimman oikeuden ennakkopäätös asunnon kosteusvauriokiistassa on ohjannut tapausten selvittelyä neuvottelupainotteiseksi. Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja ja sertifioitu rakennusterveysasiantuntija Hannele Rämö muistuttaa, että kuntotarkastus on aina pintapuolinen eikä välttämättä kerro kaikkea tarvittavaa asunnon kunnosta
talon kunnosta virheellisen kuvan tai aiheuttaa turhia korjauksia. Siksi asuntokaupoilla kannattaa aina pitää maltti ja järki mielessä. – Uusimmat asiakirjat ovat olleet informatiivisempia kuin vaikka viisi vuotta vanhat. Rämö kuitenkin muistuttaa, että kuntotarkastusasiakirjojen laatu vaihtelee ja niihin kirjoitettu kieli voi olla hyvinkin vaikeaselkoista. Hän myös toteaa, että pintapuoliset asiakirjat ovat usein kiinteistönvälittäjälle eduksi, sillä asunnot halutaan saada myytyä nopeasti ja kohteista halutaan antaa mahdollisimman hyvä kuva. yksilöllisistä riskipaikoista ja virheistä, jotka voidaan havaita pintatarkastuksessa. Paitsi että kuntotarkastusasiakirjat voivat olla epäselviä, niissä voi olla myös väärää tietoa. Lähde: Kilpailuja kuluttajavirasto Kuntotarkastus ei kerro koko totuutta Ostajan tulee vaatia myös kuntotarkastusasiakirjaa. aistinvaraisesti, rakenteita rikkomatta. 34 Kuntotarkastuksen plussat: tietoa rakennuksen ikääntymiseen liittyvistä korjausja huoltotarpeista. – Kuntotarkastus on pintapuolinen, raHome ei läheskään aina näy päällepäin. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: AsTe ry. Esimerkiksi kosteusmittaus tehdään pintamittarilla, eikä silloin havaita rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioita. Rakennusvirheet ja niihin johtaneet rakennusvauriot vaativat pitkän ajan kehittyäkseen, joten tarkastuksen aikaan kaikki on saattanut vaikuttaa olevan kunnossa. kenteita rikkomatta tehtävä menetelmä, jossa kaikki seikat eivät voikaan tulla esille, Rämö huomauttaa. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! Asiakkaanamme et maksa liikaa! Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Kun sisäilmalla on merkitystä. Kuntotarkastuksen miinukset: rakennuksen piileviä virheitä. www.suodatinkeskus.com. Niistä vastaa myyjä, vaikka kuntotarkastus olisi tehty. Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. Rakenteista voi kuitenkin löytyä karmaisevia yllätyksiä. Huonot asiakirjat saavat aikaan vihaisia asiakkaita, mutta pitäisi muistaa, että pahasta mielestä ei kukaan saa korvauksia. Valitettavasti yhä tulee silti vastaan asiakirjoja, joiden sisällöstä ostaja sen enempää kuin myyjäkään ei ymmärrä mitään
Neuvo asukkaita litistämään pahvit ja tarkista tyhjennysväli vastaamaan todellista tarvetta.. 35 35 Jäteastioiden tyhjennysvälit syytä optimoida kiinteistössä Pursuilevista jäteastioista tulee ylimääräistä laskua Pursuilevat kartonkiastiat ovat taloyhtiöissä yleinen ongelma, josta koituu turhia lisäkuluja
Lasin ja metallin määrä sekajätteessä on vuosien myötä kuitenkin pienentynyt ja vähintään 20 huoneiston kiinteistöillä lasia ja metallia velvoitetaan keräämään jo omiin keräysastioihin jätekatoksissa. – HSY:n noutosortti hakee enintään kolme isoa esinettä hintaan 60 euroa. – Olemme tehneet sekajätteestä laatuselvityksiä, joista ilmenee, että biojätteen ohella muun muassa lasia ja metallia päätyy edelleen sekajätteen joukkoon. Biojäte vaatiikin oman laitosmaisen mädätysja kompostointikäsittelynsä, Kajaste sanoo. tehuoneeseen ei ole mieltä, sillä jokainen saa viedä sähkölaitteet maksutta Sortti-asemille. Lasi ja metalli eivät kuulu polttoon, ja etenkin alumiini tukkii sulaessaan polttolaitoksen arinan rakoja. HSY:n lisäpalveluna tarjoaman säkin tulee olla oikean kokoinen ja asennettu sekin huolellisesti, muutoin säkki tippuu astian pohjalle, eikä siitä ole hyötyä, Kajaste huomauttaa. Kajasteen mukaan oleellista on pakata biojäte oikein. – Biojäteastian sotkeentumista voi ennaltaehkäistä paitsi jätteen huolellisella pakkaamisella, myös jäteastiaan sijoitettavilla, biohajoavilla sisäsäkeillä. Ylimääräisistä kuljetuksista koituu taloyhtiöille kuluja. Muiden kiireidensä ohella isännöitsijän tulee vuosittain tarkistaa, ettei taloyhtiön jätehuollossa ole ali-, tai ylikapasiteettia, vaan astiat tyhjennetään sopivin välein. Vahvasti pinttyneet astiat HSY kerää pois ja vaihtaa uusiin. Märkä biojäte palaa huonosti, eikä biojätteen sisältämiä ravinteita saada poltossa talteen. Kun biojätenyytin vie keräysastiaan, on syytä huolehtia, ettei paketti heti avaudu, Kajaste neuvoo. Vaikka toki kohtalainen määrä hajuja kuuluu luonnostaan jätekatokseen, kiinteistöllä voidaan vaikuttaa biojätteen likaavuuteen ja hajuhaittoihin. Alumiini joudutaankin poistamaan arinapediltä huoltotoimenpitein, Kajaste sanoo. Taloyhtiöt voivat itsekin pestä tai pesettää biojäteastioita, mikäli havaitsevat jostain likaa tulleen. HSY pesettää kiinteistöjen biojäteastiat kolmeen kertaan kesäkauden aikana. Biojäteastiat tulee olla nykyisellään yli kymmenen huoneiston kiinteistöillä. Helsingin seudun ympäristöpalvelujen, HSY:n ympäristöasiantuntija Seppo Kajastekertoo, että yksi tyypillinen ongelma, joista HSY saa asiakaspalautetta, ovat likaantuvat ja haisevat biojäteastiat. Biojätteestä aiheutuu myös happamia kaasuja, joista on haittaa jätteenpoltossa. – Pääkaupunkiseudun sekajäte kuljetetaan poltettavaksi Vantaan Energian jätevoimalaan, jonka kapasiteettia ei ole mitoitettu käsittelemään seudun biojätettä. Isännöitsijällä on myös tiedottamisvelvoite asukkaiden suuntaan jätteiden lajittelusta ja kuljetuksesta. Nesteitä ei biojäteastiaan laiteta, sillä ne likaavat astian tyhjennettäessä myös ulkopuolelta. Kuten siivouksessa, yleensä havaittavat ongelmat jätehuollossa kertovat siitä, että jotakin jätehuollon osaaluetta ei ole taloyhtiössä hoidettu riittävän hyvin. 36 Taloyhtiöiden toimivassa jätehuollossa paljon on isännöitsijöiden vastuulla. Yksi taloyhtiöissä esiintyvä, ylimääräisiä kuluja tuova ongelma on se, että jätehuoneeseen tuodaan sinne kuulumatonta jätettä. – Astioiden likaantumisesta ja hajusta saamme paljon palautetta. K un asukkaita tiedotetaan jätteiden lajittelusta, jätteiden lajittelu niiden syntypaikalla tapahtuu huolellisesti, ja jätekuljetukset on mitoitettu oikein, ei jätteiden olemassaoloa erityisesti pane merkille kiinteistöllä. Sähkölaitteiden jättämisessä taloyhtiön jäBiojäte tulee pakata oikein, jotta voidaan välttyä ylimääräisiltä hajuhaitoilta taloyhtiön jätekatoksessa. Jäteauto ei kykene ottamaan isoja esineitä, eikä se edes saa ottaa vaarallista jätettä tai sähkölaitteita matkaansa, vaan jätteet jäävät taloyhtiön riesaksi. Jätekatoksen yleinen siisteys on taloyhtiöiden vastuulla. Tärkeää on lajitella biojäte erilleen muista jätteistä, sillä sekajätteen seassa biojäte voi haista jopa voimakkaammin, kuin omassa keräysastiassaan. – Biojäte pakataan esimerkiksi sanomalehdestä tehtyyn pakettiin tai nyyttiin, niin, etteivät jätteet leviä niitä astialle viedessä pitkin poikin. Isännöitsijä on taloyhtiön jätehuollossa paljon vartijana. Jätehuoneen siisteys on niin ikään taloyhtiöiden vastuulla. Niiltä voi lainata peräkärryjä viiden euron hintaan, joilla voi kuljettaa esimerkiksi jääkaapit itse Sorttiasemien vastaanottoon, Kajaste neuvoo.. Oikeat jätteet oikeisiin astioihin Yksi kiinteistöillä ilmenevistä ongelmista on se, etteivät lajiteltavat jätteet aina päädy niille tarkoitettuihin astioihin. – Isännöitsijät valittelevat siitä, että jätehuoneesta löytyy aika ajoin isokokoisia esineitä, sähkölaitteita tai jopa vaarallista jätettä
Jätekatosten lukot kannattaa öljytä ennen pakkasia. Kulkureiteiltä leikatut oksat ja pensaat parantavat jäteauton liikkumista ja minimoivat riskejä aiheuttavia peruutustilanteita. 37 Kuluja pursuavista astioista Yksi tyypillisimmistä siisteyteen ja kustannuksiin vaikuttavista asioista jätekatoksessa, on kartongin keräysastia, joka pursuilee äärimmilleen täynnä. Ylimääräisistä kuljetuksista koituu taloyhtiöille kuluja.. Isännöitsijä myös vastaa jätetilojen oikeasta käytöstä ja jäteastioiden tyhjennysväleistä. Vastuu isännöitsijällä Isännöitsijä on taloyhtiön jätehuollossa paljon vartijana. – Kiinteistön haltijan jätehuoltomääräyksiin perustuva velvoite tiedottaa kiinteistön asukkaille jätehuollon lajittelu-, keräysja kuljetusjärjestelyistä on käytännössä sälytetty isännöitsijöille. Taloyhtiön tehtävä on vastata jätekatoksen siisteydestä. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen Lasi ja metalli eivät kuulu sekajätteen joukkoon. Vaikka isännöitsijällä on kädet täynnä töitä, jätehuollon toimivuudesta tulee silti huolehtia. Tämä ei ole suinkaan pelkkä siisteyskysymys, sillä jäteastian ulkopuolella olevasta kartongista kiinteistölle tulee lisälasku. Hän muistuttaakin taloyhtiöitä seuraamaan jäteastioiden täyttymistä ja tarvittaessa päivittämään tyhjennysvälejä. – Jätetila kannattaa optimoida siten, ettei astioita tyhjennetä turhan usein, mutta ei toisaalta liian harvoinkaan. Kasvillisuus ei saa haitata jäteastioiden tyhjentämistä. Muiden kiireidensä ohella isännöitsijän on hyvä esimerkiksi vuosittain tarkistaa, ettei taloyhtiön jätehuollossa ole ali-, tai ylikapasiteettia, vaan jäteastioiden määrä on jätetilaan sopiva ja niitä tyhjennetään sopivin välein. Pursuavat pahvit irtojätteenä maksavat taloyhtiölle 20 euroa per kuutio. Isännöitsijän tehtäviin kuuluvat yleisesti jätehuoltosopimusten tekemiset. Ennen pakkasia jätetilan lukot on hyvä öljytä, Kajaste muistuttaa. Kajaste neuvoo huolehtimaan taloyhtiön syystalkoissa myös jätetilan ympäristöstä. Vähintään 20 huoneiston kiinteistöillä lasia ja metallia velvoitetaan keräämään omiin keräysastioihinsa. Talkoissa syntyvä puutarhajäte kerätään omalle siirtolavalleen. – HSY:ltä saa neuvoja maksutta, meiltä voi myös voi tilata maksuttomat kierrätysohjeet ja jätetilajulisteet opastamaan asukkaita, Kajaste kertoo. Isännöitsijöille suunnatuilta nettisivuilta hsy.fi/ isannoitsijat löytyy myös muun muassa toimivan jätepisteen tarkistuslistat sekä muita tärkeitä vinkkejä toimivaan jätehuoltoon, Kajaste sanoo. HSY pyrkii palvelemaan isännöitsijöitä tarjoamalla isännöitsijöille koulutusta, lähettämällä noin tuhannelle isännöitsijälle sähköisen uutiskirjeen kuukausittain ja järjestämällä vuosittain isännöitsijäseminaarin. – Pensaiden ja puiden ei tulisi muodostaa näkötai kulkuestettä. – Vaikka kartongit neuvotaan litistämään, yksikin sellaisenaan astiaan laitettu pahvilaatikko täyttää astian, jolloin loput pahvit pursuavat yli laidan. Sähköiseen palveluun kirjautuminen vaatii kiinteistön jätepalvelutunnukset. HSY:n sähköisen palvelun avulla tiedot tyhjennyksistä saa kätevästi ja ilmoitukset muutoksista on helppoa tehdä verkossa, ympäri vuorokauden. Vähintään laskutetaan 0,1 kuutiota, Kajaste kertoo
Kuluvana vuonna kaupunki investoi ennätyssumman kiinteistöjen rakentamiseen, saneerauksiin sekä infraan. –Asuinrakentamisen pääpaino on täydennysrakentamisessa etenkin keskustan osalta. 38 Asuinalueiden lisäksi suunnitteilla myös raitiovaunuliikenne Tampere jatkaa kasvuaan ja täydennysrakentaa keskustaa Tampereen väkiluku on viime vuosina kasvanut 2000– 3000 hengellä vuodessa. Tänä päivänä entistä useampi haluaa asumaan keskustaan tai sen tuntumaan palveluiden lähelle. Tänä vuonna Vuorekseen on valmistunut noin 500 uutta asuntoa.. Strategioissaan kaupunki oli varautunut noin 2000 asukkaan vuotuiseen kasvuun, mutta esimerkiksi viime vuonna kasvu näyttää olleen ennakoitua suurempaa. Vuores on suunniteltu noin 10 000 asukkaalle. T ampereella on päättymässä, alkamassa tai meneillään mittavia hankkeita muun muassa liikenteessä ja asumisessa. Tampellan rannan suunniteltu alue on aivan keskustan lähituntumassa. Liikenneverkon varret täydennysrakentamisen alueina ovat nyt kiinnostavia kohteita, sanoo kaupunkiympäristöjohtaja Mikko Nurminen
– Alueen suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen ideakilpailu, jonka tuloksia parhaillaan puretaan. Hiedanranta on kaupungin Ratina on ollut yksi voimakkaimpia täydennysrakentamisen alueita keskustassa.. 39 Tampereen eteläpuolella sijaitseva Vuores rakennettiin valtakunnallisille asuntomessuille vuonna 2013. Vuores on suunniteltu noin 10 000 asukkaalle. – Tällä hetkellä sillä asuu noin 3000 tamperelaista. Vesialueita on tarkoitus täyttää, jolloin Hiedanranta muodostuu noin 2000-3000 asukkaan kaupunginosaksi. Tänä vuonna Vuorekseen on valmistunut noin 500 uutta asuntoa. Alueella on sijainnut muun muassa metsäteollisuutta. Toinen suuri suunnitteilla oleva asuinalue on Lielahdessa sijaitseva Hiedanranta, joka on osin entistä tehdasaluetta. Vuoreksen rakentaminen jatkuu näillä näkymin lähivuosina vilkkaasti
Hallitus päätti esittää valtuustolle, että tämä hyväksyisi toteutuspäätöksen. Sekä Rantatien tunneli että raideliikennehanke on toteutettu allianssimallilla. Kantta, johon monitoimiareenan lisäksi rakennetaan toimistoja liiketiloja, asuntoja, hotelli ja toritiloja. – Allianssimalliin kuuluu ylläpito-optio. Kauppakeskuksessa on tilat yli 150 liikkeelle. – Raideliikenneverkoston rakentamisesta on kaupunginhallituksen myönteinen päätös. Keskustassa on harvakseltaan täydennysrakentamiselle soveltuva tontteja, joten viimeiset tontit rakennetaan tehokkaasti. Rakennuksesta toiseen pääsee kulkemaan sisätilojen kautta. Kaupungin merkittävistä hankkeista Nurminen mainitsee vielä seudullisen jätevedenpuhdistamon rakentamisen. Kauppakeskus nousee Tampereen linjaautoaseman ja Ratinan stadionin tuntumaan. Hankkeen kokonaislaajuus on 110 000 neliötä ja yli 500 miljoonaa euroa. Toki kaupunki voi ostaa ylläpidon muualtakin tai hoitaa ylläpidon itse, mutta mitä luultavimmin optio toteutuu. – Se rakennetaan kallion sisään kuten muun muassa Helsingin Viikissä on jo tehty. Kaupunki sijoittaa monitoimiareenan omistavaan yhtiöön enintään 26 miljoonaa, ja on Tampereen väkiluku on viime vuosina kasvanut vuosittain 2000–3000 hengellä, mikä näkyy rakentamisessa. Kauppakeskuksen on tarkoitus valmistua vuoden 2018 keväällä . – Meillä pitää olla tarjolla myös omakotirakentamiseen tarkoitettuja alueita, vaikka kysyntä kohdistuu keskustaan ja sen lähialueille. Täydennysrakentamiselle ei Tampereen keskustassa ole enää suuria alueita. – Toinen merkittävä liikennerakennushanke on raitiovaunuliikenneverkosto. Suunnitelmien mukaan kaupunginosat yhdistävästä Kannesta luodaan vuorokauden ympäri elävä ja innostava ympäristö, johon sijoittuu myös liikeja toimistotiloja sekä asuntoja ja hotelli, yhteensä runsaat 60 000 neliötä. Tunnelin pääurakoitsija on Lemminkäinen, raideliikennehankkeessa urakoitsijoita ovat YIT ja VR Track. Rantatien tunneli ja raideliikenne suuria hankkeita Rantatien tunneli on ollut Tampereen viime vuosien yksi suurimmista rakennushankkeista. Keskustassa on harvakseltaan täydennysrakentamiselle soveltuva tontteja, joten viimeiset tontit rakennetaan tehokkaasti.. Kangasalan suunnassa kaupungilla on tarjota Sotalan omakotitaloalue. – Hämeenpuiston eteläpuolelle Pyhäjärven rantaan on suunniteltu noin 2000 asukkaan Eteläpuisto. Asia tulee valtuustolle vielä tämä syksyn aikana. Tällä hetkellä Skanska rakentaa 23-kerroksista asuintaloa aivan ydinkeskustaan. Muita merkittäviä hankkeita on Ratinaan rakennettava Spondan kauppakeskus, joka on samalla Spondan suurin yksittäinen hanke. Verkoston on suunniteltu kulkevan Hervannasta keskustan kautta Lentävänniemeen ja lisäksi yksi haara vie Yliopistolliselle keskussairaalalle. Kansi on vihdoin myötätuulessa Nurminen uskoo myös Tampereen eräänlaisen ”ikuisuushankkeen” pääradan päälle rakennettavan Tampereen Kansi ja Areena -hankkeen monitoimihalleineen pääsevän vauhtiin ensi vuonna. Uudisrakennuksen lisäksi kauppakeskukseen kuuluu kaksi entisöitävää funkkisrakennusta, Ranta-Ratina ja Funkkis-Ratina, jotka saneerataan Spondan mukaan vanhaa kunnioittaen. Kerrosneliöitä on 40 000 ja investoinnin arvo on noin 240 miljoonaa euroa. Lisäksi syksyllä valmistuvan Rantatien tunnelin ympäristöön on suunniteltu Tampellan asuinalue. Tunneli valmistuu marraskuussa aikataulullisesti jopa hieman etuajassa. 40 suunnitelmissa 2020-luvun alue, joka on raitioliikenteen saavutettavissa. Hankkeiden toteuttamissopimuksissa on lyöty lukkoon se, millä ehdoilla sopimusosapuolet voivat ylläpitoon ryhtyä. Tampereen ydinkeskustaan, junaradan päälle, on suunniteltu vuosia. Monitoimiareenan kokonaislaajuus on lähes 50 000 neliötä sisältäen yli 10 000 katsomopaikkaa. Yliopistollisen keskussairaalan alueella vanhaa kiinteistökantaa korjataan ja uutta rakennetaan lähivuosina 20–30 miljoonalla eurolla. Kannelle on suunniteltu maailmanluokan urheiluja tapahtumakeskus. Kaikkiaan noin 200 miljoonan euron kustannuksista kaupunki maksoi kaksi kolmasosaa ja valtio kolmasosan
Historiallinen investointivuosi Kuluva vuosi saattaa jäädä rakentamisessa historialliseksi investointivuodeksi, jota ei välttämättä aivan heti ylitetä. Hankkeessa on ollut viime vuosina monia vaiheita, muun muassa kumppani on vaihtunut NCC:stä nykyiseen SRV:hen ja uusia kilpailutuksiakin on jouduttu järjestämään. Investointeihin käytettävä summa on kaupungin historian suurin. Tampere-talon tilamuutokset ja laajennus ovat tälle vuodelle 11,7 miljoonaa euroa. Investointeihin kuuluvat muun muassa Tampere-talon laajennus, Tesoman yhtenäiskoulun ja päiväkodin valmistuminen 890–990 oppilaalle ja 140-paikkainen päiväkoti. Tesoman yhtenäiskoulu ja päiväkoti, perusparannus ja laajennus on 11 milljoonan euron hanke. Tesoman vanhan jäähallin tilalle rakennetaan kokonaan uusi halli. Tesoman jäähallin rakentaminen kustantaa 7,1 miljoonaa ja Hatanpään kantasairaalan perusparannus 4-5 ja laajennus 7,0 miljoonaa euroa. Kaupunki investoi omistamiinsa kiinteistöihin, katuihin, siltoihin ja muuhun infraan 232,4 miljoonaa euroa. Kaupunki investoi omistamiinsa kiinteistöihin, katuihin, siltoihin ja muuhun infraan 232,4 miljoonaa euroa. Raideliikennehanke on toteutettu allianssimallilla, urakoitsijoita ovat YIT ja VR Track. – Kaupunki on ollut mukana mahdollistamassa hanketta monin tavoin. Juhani Karvonen. Myös välinehuollon tiloja ja aulaa uusitaan. Nyt hanke näyttäisi olevan hyvässä myötätuulessa, sanoo Nurminen. Viime vuodesta nousua on noin 15 miljoonaa. Asemakeskuksesta suunnitellaan näyttävää. 41 vähemmistöosakkaana tasaveroinen sijoittaja muiden sijoittajien kanssa. Hatanpään kantasairaalan perusparannuksessa ja laajennuksessa leikkaussalit kunnostetaan ja muun muassa päiväkirurgia ja poliklinikkatoiminnot saavat lisätilaa. Näin Tampereen kaupunki myös saa tasavertaiset tuotot sijoitukselle. Odotamme vielä tämän syksyn aikana yksityisten investoijien päätöksiä
Vastaava koskee vesikatteita. Yleinen luulo aikanaan oli, että vesikatteet pitäisivät vettä. Meillä on ollut joitakin vakiintuneita rakennustapoja, aikanaan hyväksyttyjä ratkaisuja, jotka myöhemmin ovat osoittautuneet huonosti toimiviksi, sanoo erikoistutkija Terttu Vainio VTT:stä. Kosteusvaurio ei ole pelkästään tiettyjen riskirakennusten tai rakenteiden ongelma. T eknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK selvittivät asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaustoiminnan laajuuden osana Suomen asuinrakennuksen korjaustarve -tutkimusta. Mikä tahansa asuinrakennus voi vaurioitua, mikäli yksittäisen asunnon tai koko rakennuksen hoito ja kunnossapito laiminlyödään. 42 VTT ja TAMK tutkivat asuinrakennusten kosteusvaurioiden laajuutta Ongelmien takana huonoja rakenteita mutta huolimattomuuttakin Asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaamiseen käytetään Suomessa vuosittain 400 miljoonaa euroa, joka on viisi prosenttia koko korjausrakentamisesta Kosteusvauroiden takana voi olla rakenteellisia syitä, mutta tänä päivänä kosteusvaurion taustalla ovat ikääntyneet tai rikkoontuneet kodinkoneet tai ihmisen huolimattomuus. – Useita rakenneratkaisuista ja materiaaleista johtuvia ongelmia on tunnistettu, ja niihin on puututtu uusin määräyksin, koulutuksella ja viestinnällä. Otantaan osui kohteita, joissa ulkoseinärakenteita oli uusittu lahonneiden rakenteiden takia. Putkirikot suurin syyllinen Vainion mukaan eniten kosteusvaurioita aiheuttivat lukumääräisesti putkirikot sekä laitteiden tai kalusteiden ja putkien väliset vuotavat liitokset. Esimerkiksi vielä 1980-luvulla oli yleinen luulo, että kaikki vesikatteet ja kaakelit pitäisivät vettä. Bitumikatetta lukuun ottamatta muut vesikatteet tarvitsevat kunnollisen aluskatteen. – Tämän päivän kosteusvaurioiden korjauksissa näkyy historia. Sen sijaan entistä useamman kosteusvaurion takana on rikkoontunut tiskikone, jääkaappi tai jokin muu kodin kone. – Hyvällä hoidolla, kunnossapidolla ja oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa Eniten kosteusvaurioita aiheuttivat lukumääräisesti putkirikot.. – Aina vaurio ei ole koneen syy vaan monesti asukas on voinut käyttää laitetta väärin tai ollut muutoin huolimaton. Rakenteellisia vikoja tunnistettu Vainion mukaan monia rakenteellisia syitä kosteusvaurioiden aiheuttajina on tunnistettu. – Kun kaakeleita oli aiemmin asennettu kiviseiniin, rakenne toimi kohtuullisesti. Näiltä osin uusien, vakavien ja rakenteellisten kosteusvaurioiden syntyminen vähenee. VTT ja TAMK selvittivät 431 asuinrakennusten kosteusvauriotapausta, joista omakotitaloja oli 293, rivitaloja 42 ja asuinkerrostaloja 96. – Pientaloissa kalliita korjauksia ovat aiheuttaneet maaperästä rakenteisiin noussut kosteus. Näin ei kuitenkaan ole. Otoksessa suurin edustus oli 1980-luvulla valmistuneilla rakennuksilla. Mikäli se ei ole ollut tarpeeksi karkeaa, on seurauksena ollut kapillaarinen vedennousu maaperästä. Maarakenteisiin käytetty huonolaatuista ainesta. Kun rakentamisessa yleistyivät välisei nien rankarakenteet ja kaakeleita asennettiin suoraan esimerkiksi kipsilevylle, alkoi syntyä kosteusvaurioita. Mediaanikustannukset ovat lähes riippumattomia talotyypistä, joten kosteusvauriot näyttäisivät olevan enemmän asuntokuin rakennuskohtaisia. – Toiseksi eniten vaurioita aiheuttivat virheelliset rakenteet, kuten puuttuva vedeneristys, aluskate, salaojitus tai alapohjan kapillaarisen veden nousun estävä maa-aines
Äkillisiä laitetai putkirikkoja rakenteiden sisällä rakennuksen omistajan tai käyttäjän on yleensä mahdoton estää. 43 VTT ja TAMK tutkivat asuinrakennusten kosteusvaurioiden laajuutta kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia. Suomessa on ollut joitakin vakiintuneita rakennustapoja, aikanaan hyväksyttyjä ratkaisuja, jotka myöhemmin ovat osoittautuneet huonoiksi.. – Nykyisin korostetaan sitä, että ihmisten tulisi saada asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Ehkäiseviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi putkiliitosten tarkistaminen, jääkaapin sulattaminen, pesualtaan viemäritukoksen avaaminen ja vesikourujen ja kattoviemäreiden puhdistaminen. Kodinkoneita kannattaa tarkkailla Kotitalouksien kannattaa myös tarkkailla vanhenevien kodinkoneiden ja taloteknisen laitteiden tilaa, koska niiden tekninen toimivuus heikkenee aikaa myöten. Jossakin määrin näiden asioiden laiminlyönti voi liittyä uusavuttomuuteen. Jos asukas on kenties iäkäs VTT:n erikoistutkija Terttu Vainion mukaan tämän päivän kosteusvaurioiden korjauksissa näkyy historia
Aiemmin toimineet putket voivatkin yllättäen jäätyä. Tippa vettä ei sinänsä ole ongelma, mutta jos vesi tippuu pitkään, ongelmia syntyy. (03) 872 1050 LUMIESTEET SEINÄJA LAPETIKKAAT SADEVESIJÄRJESTELMÄT KATTOSILLAT AURINKOPANEELIKIINNIKKEET AVUX SAUMATONTA KIINTEISTÖJEN TYÖNOHJAUSTA Kiinteistöhuolto As Oy Isännöitsijä: Miksi maksaa useammasta järjestelmästä, jotka eivät keskustele keskenään! Käytä yhtä järjestelmää kiinteistön työnohjaukseen ja viestintään. 44 ja vielä dementoitunut, saattaa häneltä odottaa miltei mitä tahansa. Korjaustarvelaskelmassa on oletettu, ettei pitkään tyhjillään olleita rakennuksia korjata. Korjauksista 23 prosenttia on vuosikorjausta tai kunnossapitoa, jotka poistavat alkavia vaurioita. – Oma lukunsa ovat viemärija muut yhdyskuntainfraan liittyvien putkistojen rikkoutumiset. Tutkimuksessa tuli ilmi myös silkkaa huolimattomuutta. Loput 7 prosenttia kuluu kosteusvaurioiden korjauksiin ja esteettömyyden parantamiseen; esimerkiksi tavoitteena on rakentaa 500 hissiä vuosittain. Asunnon ikkuna on saatettu jättää auki, vaikka asukkaat ovat lähteneet pitkälle matkalle. KOTIMAISTA SUOJAA SINULLE JA KIINTEISTÖLLE! MYÖS ASENNETTUNA! www.orima.. Ota AVUX! www.avux.fi Pyydä AVUX tarjous! avux@kuparisolutions.fi Soita 0400 353 082. Mikäli tyhjät asunnot laskettaisiin korjattavaksi, nousisi vuotuinen korjaustarve merkittävästi. Vanhoissa kiinteistöissä voivat jopa lumettomat talvet aiheuttaa ongelmia. Noin 70 prosenttia korjaustarpeesta on rakennusosien tavanomaista korjaamista kulumisen, vanhenemisen ja vaurioitumisen takia. Vikoihin ja pieniin poikkeamiin pitäisi puuttua heti. Juhani Karvonen – Hyvällä hoidolla, kunnossapidolla ja oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia. Mukaan on luettu vain tekninen korjaustarve, ei ehjien rakenteiden uusimista, jota tehdään sisutuksen uusimisen yhteydessä. Korjaustarpeesta 30 prosenttia sijoittuu kuuteen suurimpaan kaupunkiin eli Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun. Asuinrakennusten korjaustarve 9,4 miljardia euroa Uuden ASKO-mallin mukaan Suomen asuinrakennusten korjaustarve vuosina 2016–2025 on vuosittain 9,4 miljardia euroa vuoden 2015 hintatasolla. Niille asukkaat tai taloyhtiöt eivät voi mitään. Aika usein vauriot olisivat olleet estettävissä, jos ongelmaan olisi reagoitu nopeasti. Pakkaspäivä on jäädyttänyt asunnon putket ja aiheuttanut vaurioita
Huoneistoissa voidaan asua koko ajan Urakan projektinjohtajana toimii taloyhtiön isännöitsijä Joel Karvinen. Y li viidensadan asunnon viemärit saneerataan sukittamalla. Huoneistossa voi asua koko saneerauksen ajan, sillä rakenteita ei jouduta normaalisti avaamaan sukituksen takia. As Oy Kivisaarentien sukitustyömaata valvoo Buildnet. Taloyhtiön kaikki viemärit sukitetaan täyssukituksella ja kaikkiin haarakohtiin asennetaan tehdasvalmisteiset haarayhteet. Vesi ja viemärit ovat kussakin asunnossa poissa käytöstä vain maanantaista seuraavan viikon perjantaihin. Viemäreiden sukittamisen lisäksi samaan aikaan saneerataan asukkaiden omasta aloitteesta noin 100 kylpyhuonetta. Sukittaminen säästää taloyhtiössä jo aiemmin saneeratut kylpyhuoneet ehjinä, sillä mitään rakenteita ei jouduta avaamaan. Nopea ja edullinen Sukituksessa epoksilla kyllästetty polyesteri-huopaputki puhalletaan paineilman avulla korjattavan viemäriputken sisään ja kovetetaan yleensä höyryä hyväksikäyt täen. Viimeisten neljän vuoden aikana Buildnet on valvonut noin 50 sukituskohdetta. Buildnetin toimitusjohtaja Tapio Falck (vas.) ja taloyhtiön isännöitsijä Joel Karvinen.. Asukkaita on lähes 800. Tänä aikanakin teemme asukkaiden asumisen mahdollisimman helpoksi kaikin tarvittavin väliaikaisjärjestelyin. Urakka on huolellisesti aikataulutettu – ja aikataulu on erittäin tiukka. – Isännöitsijän työrukkasena huolehdimme siitä, että tekniseltä kannalta kaikki menee niin kuin on sovittu ja että aikataulut pitävät. – Valvojana me varmistamme, että työt tulevat tehdyiksi asianmukaisesti, että käytetään oikeita työtapoja ja oikeita tuotteita. Konkreettinen haitta yksittäiselle asukkaalle kestää alle kaksi viikkoa. 45 45 Vuosaaressa Suomen suurin sukitustyömaa As Oy Kivisaarentie Helsingin Vuosaaressa on Suomen kaikkien aikojen suurin sukitustyömaa. – Totesimme jo vuosia sitten, että sukittaminen on meillä ainut järkevä vaihtoehto, sanoo isännöitsijä Joel Karvinen. Sukituksen jälkeen tarkistamme huolellisesti jokaisen putken, kertoo Buildnet Oy:n toimitusjohtaja Tapio Falck. As Oy Kivisaarentiehen kuuluu 12 kerrostaloa Vuosaaressa. Taloyhtiö on poikkeuksellisen suuri: siihen kuuluu 12 kerrostaloa, joissa on yhteensä 512 huoneistoa. – Asukkaat saavat asua huoneistossaan koko ajan. Työt alkoivat syyskuussa 2016, ja viimeisetkin viemärit on saneerattu joulukuun 2017 loppuun mennessä. Näissä kohteissa on ollut yhteensä yli 2 000 asuntoa. Buildnetin valvojilla on ainoana valvontaorganisaationa Suomessa yhteensä yli 30 vuoden kokemus sukitusurakoinnista. Kovetettu putki muodostaa vanhan putken sisään kaikilta ominaisuuksiltaan uuden putken. Sukituksen etuina pidetään sen nopeutta ja edullisuutta perinteiseen saneeraukseen nähden sekä sukitettujen viemäreiden pitkää, vähintään 50 vuoden käyttöikää
46 FinnBuildissa lähes 600 yritystä Rohkeita näkemyksiä ja kansainvälisyyttä Rakennusalan hyvä suhdanne näkyi FinnBuild-tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa muun osallistuvien yritysten suurena määränä, ohjelman laajuutena, kansainvälisyytenä ja innovatiivisina avauksina. FinnBuild –messuilla oli rakennusalan hyvän nykytilanteen mukaisesti värikästä ja valoisaa.
Tänä vuonna päästään noin 37 miljoonaan kuutioon, mikä on kymmenisen prosenttia keskiarvon alapuolella. Aluekehityslakiin tulisi ottaa mukaan tuleva maakuntahallinto. Asuntotuotantoa kansalaisten ehdoilla Rakentamisen tulevaisuus ja pääkaupunkiseudun kärkihankkeet puhuttivat kovasti, kuten Kalasataman REDI ja Keski-Pasilan Tripla. 47 K olmipäiväisessä tapahtumakokonaisuudessa oli uskomaton määrä antia – yli sata asiantuntijapuheenvuoroa, ajankohtaisia paneelikeskusteluja, seminaareja ja tietoiskuja. esillä myös asiantuntijapuheenvuoroissa. Se mahdollistaisi myös tuottavuuden lisäämisen yhteiskunnassa, Pipatti korosti.. Rakennuskoneet ja -laitteet olivat esillä aiempaa näyttävämmin – myös ulkoalueella, missä niitä sai myös testata. Nykyinen rakennuslaki olisi hänen mielestään jaettava kahteen osaan – aluekehityslakiin ja perinteiseen rakennuslakiin. Puurakentamisen WoodTown -alueelle keskittyi yli 20 yritystä sekä Suomesta että ulkomailta. Isot nosturit ja työkoneet olivat nyt ensimmäistä kertaa esillä ulkotiloissa, missä niitä sai myös testata. Tänä vuonna rakennusala kasvaa noin 6,5 prosenttia, ensi vuonna maltillisemmin. – Ensimmäistä kertaa meillä on FinnBuildissa ja messuilla ylipäätään läsnä myös start up -konsepti eli pienyrityksille suunnattu start up -alue, Vepsäläinen kertoi. – Asuntoja syntyy ennätysmäärä kasvukeskuksissa, ja sitä tuotantoa mitä kansalaiset pyytävät. Kaavoituksessa tulisi pyrkiä staattisuudesta dynaamisuuteen, ja aluehallinnonkin edistää eikä jarruttaa kaavoitusta. Lähes 600 yrityksen joukossa oli yli 60 ulkomaista näytteilleasettajaa 16 eri maasta. Pipatin mukaan kymmenen vuoden keskiarvolla on rakentamista aloitettu 41 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hyötyajoneuvoillakin saattoi kurvata koeajolle hallista 7. – Tapahtuman yksi teema onkin ovet auki maailmalle ja rohkeasti kansainvälistymään, Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen rohkaisi avauspuheenvuorossaan. Rakentaminen on menossa yhä enemmän markkinaehtoiseksi, Pipatti totesi. Pipatista on erikoinen tilanne yhteiskunnassa se, että jälkisyklisenä alana tunnettu rakentaminen on kasvun veturi, ja lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät rakentamiseen. Puurakentaminen oli näyttävästi Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen ja toimitusjohtaja Tarmo Pipatti avaamassa FinnBuild-tapahtumaa. Alan tulevaisuutta peilattiin monissa eri puheenvuoroissa Tapahtuma esitteli rakentamisen uudet innovaatiot ja teknologiat, uutuustuotteet ja -palvelut. Hän totesi, että messut on yhä maailman aidoin sosiaalinen media. Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti totesi messujen avajaisissa FinnBuildin käynnistyvän nyt suotuisissa olosuhteissa. – Kaavoituksen tasoja tulisi vähentää, ja ottaa kaavat käyttöön nykyistä merkittävästi nopeammin. ”Kaavojen tulisi olla visionäärisiä” Rakennusja kaavoituslainsäädäntöön Pipatti kaipaa kokonaisuudistusta
Ympäristö hyväksi on Suomen Messusäätiön rahoittama 10 000 euron palkinto, joka jaetaan yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Hävikkimestari on hyvä esimerkki palvelusta, jossa ympäristöhyödyt ja taloudelliset hyödyt kulkevat käsi kädessä, ympäristöjohtamisen asiantuntija Lotta Toivonen L & T:stä totesi. – Viranomaisuskollisen kaavoituksen aika on ohi, Pipatti katsoi. Lammin Ikkuna Oy, Lammin Signal Window läpäisee matkapuhelintaajuudet 2G, 3G, 4G/LTE tavanomaista tehokkaammin. Hävikkimestarin avulla on saavutettu hyviä tuloksia. Kehitämme jatkuvasti uusia innovatiivisia ratkaisuja ympäristökulman huomioiden. Ympäristökilpailun teemana oli kiertotalous. Oy KWH Mirka ab, pölytön verkkohiontakonsepti mahdollistaa ensimmäisenä maailmassa pölyttömän hionnan. Ympäristökilpailun voittaja L & T palkittiin ravintoloiden ruokahävikkiä vähentävän Hävikkimestari -sovelluksen kehittämisestä. Tuomariston valinnat 2016 ovat: Congrid Oy, valvontaohjelmisto ja mobiiliappi on rakennustyömaan laadunja turvallisuuden hallintaan ja valvontaan kehitetty ohjelmistokokonaisuus. 48 FinnBuildin Highlights -tuotteet n FinnBuild Highlights -kilpailuun osallistui 39 yritystä, joiden tuotteista ja palveluista tuomaristo valitsi seitsemän ehdokasta, jotka saavat kunniamaininnan. Oras Oy, Oras älykäs, etäkäytettävä pesukoneventtiili voidaan asentaa kuumaja kylmävesilinjaan. Kuvassa liiketoimintapäällikkö Iida Vakkuri (vas.) sekä ympäristöjohtamisen asiantuntija Lotta Toivonen. Jouni Suolanen. Paikkatietomalli tulisi ottaa suunnittelun pohjaksi, ja digitaalisuus avaa uusia kehitysnäkymiä. Danfoss Oy Ab, Danfoss Link -lämmönohjausjärjestelmä, jonka avulla kodin huonelämpätilat voidaan ajastaa yksilöllisten tarpeiden mukaan. Ravintoloiden ruokahävikkiä voidaan vähentää Ympäristön hyväksi -palkinto myönnettiin Lassila & Tikanoja Oyj:n ruokahävikin vähentämisen seurantasovellukselle Hävikkimestarille. Ravintoloilla on hävikin muodostumisessa merkittävä vaikuttamisen paikka, johon Hävikkimestari tuo hyvän avun, perustelee raadin valintaa pääjohtaja Lea Kauppi Suomen ympäristökeskuksesta. Sovellus visualisoi ravintolan ruokahävikin määrän ja auttaa selvittämään sen muodostumisen taustalla olevat syyt. – Hävikkimestari vastaa yhteen erittäin ajankohtaiseen ja merkittävään ympäristökysymykseen eli ruuan hävikkiin, joka järkevästi toimimalla voisi olla suureksi osaksi vältettävissä. Tieto palautuu lyhyellä syklillä ravintolan työntekijöille, jotka tekevät konkreettisia toimenpiteitä hävikin vähentämiseksi. Kaavat tulisi toteuttaa yhdessä hankkeen ja viranomaisten kanssa. HögforsGST Oy, HybridiLTO-lämmöntalteenottojärjestelmä kohteisiin, joissa on käytössä vain poistoilmanvaihto, ja joihin perinteistä lämmön talteenottoa ei voida rakentaa kustannustehokkaasti. JS Ekoajattelu näkyi monella osastolla. Uponor Oy, Uponor R2i Kasetin avulla kerrostalon käyttövesija viemäriputkistojen uusiminen voidaan toteuttaa mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti siten, että haitta asumiselle on mahdollisimman lyhyt. Asiakas saavutti vuositasolla jopa 20 000 euron säästöt. Ravintolassa on säästetty kuukausittain yli 800 lounaan verran ruokaa ja rahaa. Kaavojen tulisi Pipatin mielestä olla enemmän visionäärisiä eikä nykyiseen tapaan yksityiskohtaisia. Puolen vuoden pilotin aikana asiakasravintolan ruokahävikki putosi 45 prosenttia. – Hävikkimestarin avulla voimme auttaa asiakkaitamme parantamaan tulostaan ja samalla viedä Suomea kohti kiertotalousyhteiskuntaa. Sähköinen asiointi mahdollistaa laajasti osallistumisen kaavoitukseen
– Tässä prosessissa meillä on taustalla on vahva yrityskulttuuri, jonka saamisessa toimivaksi menee vuosia. He uskaltavat laittaa yritykseen omaa rahaa, ja omistajat tulevat eturiviin määrittelemään, miten asiakkaan etu tuodaan esiin, Metsälä korostaa, ja viittaa yrityksen Porvoon rakennuskohteeseen, missä asiakkaat otettiin keskiöön. Laatu lähtee yrityksen johdosta – Laatu lähtee yrityskulttuurista ja ylimmän johdon ja omistajien tahtotilasta, totesi Pohjola Rakennus Oy:n konsernijohtaja Juha Metsälä FinnBuildin avajaisissa. Ongelmia voi muodostaa myös urakoitsijan ja rakennuttajan toiminta. Yleisimmät rakentamisen virheet liittyvät Metsälän mukaan viimeistelyyn. Rakennusprojektin suurimmat ongelmat ovat aikataulun pitävyydessä, suunnittelussa, työmaan toiminnassa, projektin hallinnassa ja yhteistyön koordinoinnissa, osaamisessa ja ammattitaidossa, ja valvonnassa. – Kuivaketju 10 -toimintamalli tähtää kosteusvaurioiden estoon huomioimalla koko rakennusprosessi. – Samoin kuin laadussa, työturvallisuudessa ylimmän johdon pitää näyttää esimerkkiä.. Yrityksessä on hänen mukaansa keskusteleva yrityskulttuuri, missä kaikki asiat voidaan avoimesti keskustella halki. – Minä olen vain yksi työntekijä. – Yrityskulttuuri syö strategioita aamupalaksi, mutta yrityskulttuuri saadaan helposti pilalle yhdellä huonolla päätöksellä, Metsälä toteaa. – Kaikki yritykset menestyvät, joilla on ankkuriomistajat. – Lean -ajattelu on keskeinen metodi, ja se miten sitä rakennusalalla toteutetaan. Laatu edellyttää suunnittelua Laatu edellyttää Metsälän mukaan kokonaisvaltaista suunnittelua ja koordinointia. K onsernijohtaja Juha Metsälän mielestä rakennusalalta puuttuu näkemyksellisyyttä omistajuudesta. Henkilöstö katsoo Metsälän mukaan tarkasti, miten vakavasti yrityksen johto suhtautuu työturvallisuuteen. 49 Konsernijohtaja Juha Metsälä korostaa, että yrityksen työntekijät tekevät laadun, mutta taustalla on laatua korostava yrityskulttuuri sekä sitoutuneet yrityksen omistajat ja johto. Jokaisen idea ja ääni on yhtä vielä paljon opittavaa esimerkiksi telakkateollisuuteen verrattuna, Metsälä korostaa. Metsälä muistuttaa, että hänen omistamansa yritys pääsi vuonna 2015 Suomen parhaan työpaikat listalle. Metsälä korostaa, että yrityksen henkilöstö tekee laadun, mutta hyvä. Metsälä kehottaa tarkastelemaan kaikissa hankkeissa myös top 10 -riskejä kosteuden hallinnassa – ja taklaamaan riskit. Se on alalla uusi asia, mutta sillä saadaan laatumurrosta yksi pykälä eteenpäin. Laadukas prosessi on sikälikin tärkeää, että takuukustannukset muodostavat noin yhden prosentin hankkeen kokonaiskustannuksista. Aina kuitenkin johtajuus on keskiössä niin, että ylin johto tietää, mihin yritys on menossa
– Uudisrakentaminen on hyvällä tolalla, mutta siitäkin löytyy helkkaristi parannettavaa. Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet.. Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. Hän vertaa Saksaan, jossa uuden normin astuessa voimaan poistetaan kaksi muuta, ja kustannukset laskevat. Otimme mukaan hankkeeseen Suomen parhaat kumppanit. Normit nostavat rakennuskustannuksia Laatumurros tarkoittaa Metsälän mukaan kaikkia rakentamisessa mukana olevia tahoja. Se tie on tullut päähänsä. Hinnat sis. Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Metsämiehenkuja 3, 01900 Nurmijärvi Savo: Kylmämäentie 1, 70800 Kuopio ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA. Matkaviestinverk. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. – Kun rakennusliike lähtee hankkeeseen mukaan kaavoituksen alusta asti, 99-prosenttisesti hankkeista tulee tehokkaampia ja laadukkaampia, ja kaikki ovat tyytyväisiä lopputulokseen, Metsälä korostaa. Metsälä arvostelee esimerkiksi asumistukea, joka syö nykyisellään 1 700 miljoonaa euroa vuodessa. Metsälä kehaisee Pohjola Rakennuksen Kirkkonummen kohdetta, missä päästään runsaaseen 3 500 euron rakennuskustannuksiin neliöltä. – Ratkaisun pitää olla energiatehokas. – Löytyy meiltä suttakin, myyjä vastaa. Kantokyky ei enää riitä asumistuen maksamiseen. Jouni Suolanen Juha Metsälä kertoo, että hänen yrityksensä Pohjola Rakennus on päässyt mukaan Lontoon Pörssin kirjaan, mihin on kelpuutettu tuhat eurooppalaista, vähintään 25 prosenttia uusia työntekijöitä palkannutta yritystä. – Vanhat tukijärjestelmät eivät toimi. Yritys olisi halunnut tehdä kohteen parkkitalon katolle aurinkopaneelit, mutta sähkö olisi pitänyt ensin johtaa Fortumin kantaverkkoon, ja sieltä taloihin, mikä olisi tullut liian kalliiksi. Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. www.varsinaisbitumi.. Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.. Metsälä kysyy, ovatko asumisen standardit nykyisellään liian korkealla tasolla, mikä nostaa rakentamisen hintaa. Suomessa uusi normi merkitsee aina entistä kalliimpaa rakentamista ja asumista. Suomessa uusi normi merkitsee aina entistä kalliimpaa rakentamista ja asumista. – Uusi asunto pitäisi saada, mutta sekundaa emme halua, nainen sanoo. Vaikka rakentamisen kustannuksia saataisiin alas, Metsälä haluaa rakentajien huolehtivan siitä, että veronmaksaja saa rahoilleen hyötyä. Silloin lainsäätäjäkin saa ”katsoa peiliin”. Kattoremonttien ammattilainen Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. Laatu tarkoittaa myös tehokkuutta. 50 ”Löytyy meiltä suttakin” Metsälä näyttää vitsikkään kalvon, jonka piirroksessa pariskunta menee ostamaan asuntoa. alv. Suomen taloudesta on kymmenessä vuodessa hävinnyt 10 miljardia euroa, samalla kun väki ikääntyy ja eläköityy, ja työssä olevien pitää kantaa kuorma, Metsälä kritisoi. Kohtuuhintaisilla tuotteilla saataisiin kustannukset alas
Vastuut sekä velvoitteet on määriteltävä selkeästi. seurantaraportit ja reklamaatiot kirjataan. Palveluhinnaston muuttuessa muutos hyväksytään hallituksen kokouksessa. Tulevaisuudessa laadun ylläpitämisen kannustimina voivat yleistyä sopimuskohtaiset bonusjärjestelmät tai vastaavasti sanktioseuraamukset. Tämä voi yksinkertaisimmillaan olla yhtiökokouksessa vahvistettu tahtotila siitä, millä tavalla hoitoja ylläpitopalvelut saadaan vastaamaan käyttäjien tarpeita. Tarjouspyynnön kaikkine liitteineen on oltava selkeä ja yksiselitteinen. Siikala Kirjoitti oppikirjan Kiinteistönpidosta kiinteistöliiketoimintaan. Tarjousten vertailtavuutta helpottaa mm. Vuosituhannen vaihteessa hän käynnisti oman liikkeenjohdon konsultointiyrityksen ja on kuulunut vuodesta 2005 Kiinteistöalan Hallitusammattilaiset AKHA ry:n hallitukseen. Epäselvä tehtävämääritys johtaa myös turhiin tulkintaongelmiin siitä, mitkä tehtävät ja palvelut sisältyvät sopimukseen ja mitkä laskutetaan erikseen. Kun käyttäjillä on riittävä tieto sopimuksen sisällöstä, voidaan välttyä useilta kyselyiltä ja turhilta reklamaatioiltakin. Hyvään hallintotapaan kuuluu hyvin hoidettu viestintä. Hyvä käytäntö on, että taloyhtiöllä on jatkuvasti kiinteistön ja sen käyttäjien kannalta riittävät huoltopalvelut. Tyypillisimmillään edellä mainittuna tietojärjestelmänä toimii taloyhtiön huoltokirja. Juhani Siikala JUHANI SIIKALALLA on monipuolinen työhistoria erilaisissa rakentamisen ja kiinteistöalan johtotehtävissä. Tarjouspyyntö tehtäväsisältöineen ja -määrittelyineen on ostoprosessin tärkein lähtökohta. Järjestelmään kerättävä tieto on erittäin tärkeää myös kiinteistön elinkaaren hallinnassa. Tästä johtuen tarjouspyynnön vastaiset tarjoukset onkin syytä hylätä. Tapa ja sävy, joilla viestitään, vaikuttavat viestin ymmärtämiseen ja se puolestaan lisää sitoutumista taloyhtiön yhteisten asioiden hoitoon. Sopimusten pääasiallisesta sisällöstä tiedotetaan osakkaille ja asukkaille. Hyvä käytäntö on, että isännöintipalvelut on selkeästi hinnoiteltu ja niille on taloyhtiön hallituksen hyväksyntä. Sopimustehtävien mitoitus, tehtävien lisääminen tai vähentäminen, vastuukysymykset, huoltokirjan hyödyntäminen tai integroiminen sopimukseen sekä hinnoittelu ovat kysymyksiä, joita tilaajan tulisi arvioida vuosittain. Työreferensseihin tutustuminen on hyvä ja usein helppo tapa selvittää toimittajan työn laatua ja toimintatapaa. Kohoavia kiinteistönhoitokuluja vastaan taistellaan jatkuvalla kilpailuttamisella ja valitettavasti samalla laadusta tinkien. Virheellisesti hinnoiteltu ja ilmeisen kannattamaton sopimus ei johda pitkäaikaiseen sopimuskumppanuuteen eikä kummankaan sopijapuolen kannalta haluttuun lopputulokseen. Suunnitelmallisuus on välttämätöntä, jotta taloyhtiön kiinteistöä, rakennusta ja palveluita voidaan ylläpitää ja kehittää tehokkaasti, tuloksellisesti ja siten, että muutokset osakkaiden ja asukkaiden tarpeissa sekä ympäristössä otetaan huomioon. Yhtiön vahvistama kiinteistöstrategia, jonka tavoitteena on kiinteistön arvon säilyttäminen ja asumisviihtyisyyden turvaaminen, luo kiinteistön hoitopalveluista päättävälle hallitukselle pohjan palveluiden ostamiseen. 51 K iinteistön hoitoja ylläpitopalveluiden, kuten kaiken kiinteistönpidon taustalla tulisi olla kiinteistöstrategia. Ennen tarjouspyynnön lähettämistä on syytä selvittää palveluntoimittajien mahdollisuus antaa tarjous. Jos tarjouspyynnön tehtäväsisältö on määritelty vajavaisesti, eivät saadut tarjoukset ole välttämättä vertailukelpoisia. Tarjousvertailussa voi joku tarjous erottua joukosta myös epätavallisen alhaisella hinnallaan. Isännöitsijällä on yleensä arvokasta kokemusperäistä tietoa useista eri palveluntoimittajista. Riittävä sopimuksenaikainen valvonta edellyttää hyvää ja toimivaa tietojärjestelmää johon esim. Sopimusten ja tehtävänkuvausten on oltava ajan tasalla ja sopimuksissa on viittaukset yleisiin sopimusehtoihin. Tarjouspyyntöä ei pidä lähettää sellaisille toimijoille, jotka eivät täytä tilaajavastuulaissa määriteltyjä velvoitteita tai joiden toimituskyvystä ei ole selvyyttä. yhtenäisen tarjouslomakkeen käyttö. Jos tarjous poikkeaa tarjouspyynnöstä, tarjouksen vertailukelpoisuus häviää. Poikkeamilla voi olla suurikin merkitys palvelun hintaan ja laatuun. Kun tilaajalla ja palveluntoimittajalla on yhtenäinen ja selkeä käsitys palvelun laadullisista ja määrällisistä tavoitteista, on osapuolilla edellytykset pitkään ja luottamukselliseen sopimussuhteeseen. Näihin liittyvät tietojärjestelmät tulisi olla sekä tilaajan että tuottajan käytettävissä. Palvelun laatua voidaan mitata palveluntoimittajan laadunvarmistusja raportointijärjestelmillä. Suunnitelmallisuus lisää keskinäistä luottamusta taloyhtiössä, mikä vaikuttaa myönteisesti myös asumisviihtyisyyteen. Tällöin on syytä selvittää tarkemmin hinnoittelun taustoja sopimusneuvotteluilla. Tällainen kilpailuttaminen ei palvele talon käyttäjien tarpeita. Valmiita, ajan tasalla olevia lomakemalleja ja tehtävämäärityksiä käyttämällä virhemahdollisuudet pienenevät. Kiinteistönhallinnan ulkoistaminen edellyttää pelisääntöjä. Kiinteistönhuollon sopimuksissa tulee ottaa ennakoituina erityisesti mahdolliset riskitekijät, kuten kattolumet ja liukkaudentorjunta. Hintojen muutoksista tiedotetaan osakkaille ja asukkaille. Isännöitsijän ja hallituksen tehtävänä on tuntea sopimuksenmukaiset tehtäväja laatumääritykset sellaisella tarkkuudella, että kiinteistön käyttäjille pystytään selkeästi informoimaan palvelun pääasiallinen sisältö
– Viimeisin kysely osoitti, että seuraavien viiden vuoden aikana noin 25 prosenttia vastaajista aikoo teettää putkija julkisivuremontin. Kyselyyn vastaa yleensä noin 2000 taloyhtiön edustajaa ja pari–kolme sataa isännöitsijää. Sisäpuoliset korjausmenetelmät eivät kuitenkaan sovellu kaikkiin kohteisiin. Viemäriputkiston sisäpuolinen korjaus voidaan toteuttaa käytännössä kolmella tavalla: ruiskuvalu-, harjaustai sukitusmenetelmällä. Kun vielä kymmenkunta vuotta sitten kaksi kolmasosaa viemäriputkistojen sisäpuolisista korjauksista. P uolivuosittain Kiinteistöliiton jäsenille tehtävä barometrikysely osoittaa, että putkistosaneerauksien tarvetta on runsaasti. Siihen, miten paljon tuota kantaa on, ei ole kenelläkään tarkkaa vastausta. – Kyselyillä olemme saaneet konkreettista tietoa muun muassa siitä, mitä saneerauksia on tehty edellisenä vuotena ja mitä tullaan tekemään seuraavan viiden vuoden aikajänteellä, sanoo Jari Virta Kiinteistöliitosta. Käyttövesiputkistojen sisäpuoliset pinnoitukset ovat käytännössä loppuneet, mutta viemäreitä korjataan sisäpuolisilla menetelmillä yhtä paljon kuin perinteisellä tavalla. 52 Kiinteistöliitossa tiedetään kiinteistöjen putkiremonttien tarve Sukitus yhä yleisempi putkisaneerauksissa Suomessa on melko runsaasti kiinteistökantaa, jossa putkiremontti on lähivuosina ajankohtainen
Lisäksi käytännön kokemukset on sukituksen osalta parempia. Jari Virta näkee viemärisaneeraajien ammattitaidon lisäämisen koulutuksella entistä tärkeämmäksi tulevaisuudessa. Vakuutusyhtiöt eivät anna tässä menetelmässä lainkaan siimaa, mitä pidän hyvänä asiana. Siihen liittyy myös vähemmän riskejä. Käytännössä veden laatu voi ohjata valinnan esimerkiksi komposiittiputkeen. Liitoskohdat on tietysti varmistettava hyvin. Virta pitää sukituksen yleistymisen syynä sitä, että menetelmällä on standardi. – Sen sijaan ruiskuvaluja harjausmenetelmältä puuttuu standardi ja tuskin sellaista tuleekaan. Virta pitää hyvänä vaihtoehtona turvautumista rakennuttajakonsultteihin, joilla on kokemusta vastaavista hankkeista. Itse olen tyytyväinen siihen, että käyttövesiputkistojen pinnoitus on miltei kokonaan loppunut. – Se on varma, nopea ja helppo tapa tehdä käyttövesiputkiston saneeraus. Käyttövesiputkistojen pinnoitus jäämässä historiaan Virran mukaan käyttövesiputkistojen korjauksissa on harvoin ongelmia varsinkin, kun putkistot vedetään pintavetoina ja yhdistetään pikaliitoksilla. Sukituksia on tehty kunnallisella puolella pitkään, minkä ansiosta niiden tekijäkunnassa on paljon kokemusta ja näkemystä työn laadusta. Viemäreiden sisäpuolisissa korjauksissa esiintyi jonkin verran ongelmia kun menetelmät tulivat markkinoille. – Heillä on kokemusta työmailta ja he osaavat arvioida, onko esimerkiksi työtavoissa, materiaaleissa ja järjestelmissä odotettavissa haasteita. – Tähän saakka viemäreiden sisäpuolisiin putkistokorjauksiin ei ole ollut tarjolla koulutusta, vaan tekijät ovat oppineet työnsä yritysten sisäpuolisissa koulutuksissa ja osa kantapään kautta. Tällöin myös valvojan työ hankaloituu. Tosin kokeneet valvojat osaavat dokumentoida työn laatua esimerkiksi videontarkastuspöytäkirjan merkinnöillä ja valokuvilla. – Materiaalivalinta on paljolti mieltymyskysymys, hinnoissa ei ole merkittävää eroa. Kun heikkokuntoinen putki pinnoitetaan ohuella pinnoitteella, mutta putkessa kulkee kuitenkin paineellista vettä, ovat riskit liian suuret. Vuosittain vain kourallinen taloyhtiöitä ilmoittaa teettäneensä remontin tällä menetelmällä. Hybridimenetelmän ja myös sukituksen heikoin lenkki on haarakohdat. – Uskoisin myös hybridikorjausten yleistyvän. Kuva: Kiinteistöliitto – Materiaalivalinta on paljolti mieltymyskysymys, hinnoissa ei ole merkittävää eroa. 53 tehtiin ruiskuvalutai harjausmenetelmällä ja kolmasosa sukituksella, on näiden suhde kääntynyt nyt päinvastaiseksi. Kokeneita valvojia on kuitenkin suhteellisen vähän. Käyttövesiputkiston pinnoituksia tehtiin jonkin verran alkuhypetyksessä 2005–2006, mutta onneksi tuo into on laantunut. Tuolloin näkyvät putkistojen osat vaihdetaan uusiin, mutta rakenteiden sisään viedyt putkistot sukitetaan. Koska standardi puuttuu, tilaajat eivät voi esittää esimerkiksi laatuvaatimuksia tarjouspyyntöasiakirjoissa ja sopimuksissa. Sukitus on hyvä ratkaisu, kun olosuhteet ovat oikeat. Työ opittu käytännön kautta Virran mukaan olennaista olisi nyt lisätä työntekijöiden, työnjohdon ja konsulttien koulutusta. Käyttövesiputkistojen materiaaleina käytetään pääasiassa komposiittia ja kuparia. – Sen jälkeen ongelmat ovat hieman vähentyneet kokemusten myötä, silti paljon on vielä kehitettävää. Taloyhtiöiden kannattaa saneerausta suunnitellessaan selvittää urakoitsijoiden taustoja ja referenssejä, sanoo Virta. Käytännössä veden laatu voi ohjata valinnan esimerkiksi komposiittiputkeen, Jari Virta sanoo.. Näihin on kiinnitettävä erityistä huomiota
Kunnossapitoselvitykset osin tekemättä Muutama vuosi sitten kiinteistöliitto teki barometrikyselyn taloyhtiöille viemäreiden sisäpuolisten korjausten ongelmista. Virran mukaan yksi kyselyiden syy oli selvittää, miten suunnitelmallista kiinteistönpito on ylipäätänsä. Ilmoitus on melko uusi, mutta ainakin itse odotan sen tuovan säpinää vakuutusrintamalle. Kasvukeskuksissa palkkakustannukset ovat puolestaan parikymmentä prosenttia korkeammat kuin niiden ulkopuolella. – Kiinteistöliitto on mukana VTT:n sertifiointikouluksen kehittämisessä, jolla pyritään saamaan viemäriputkistojen asentajille sertifikaatti. Kuva: Kiinteistöliitto. – Korjauksissa materiaalien tai työn osuus ei sinänsä kovasti muutu, mutta palkkauskustannukset eroavat huomattavasti. – Se on ilmoittanut rinnastavansa VTT:n sertifioimilla menetelmillä saneeratut viemäriputkistot uusiin putkistoihin. Virta näkee viemärisaneeraajien ammattitaidon lisäämisen koulutuksella entistä tärkeämmäksi tulevaisuudessa. Sertifioituja henkilöitä voi tarkastella VTT:n nettisivuilta. – Niitä tuli esille kyselyssä mielestäni jopa yllättävän vähän. Sen avulla voidaan todentaa heidän ammattitaitonsa ainakin jollain tasolla, mikä on myös taloyhtiöiden etu. 54 Virran mukaan eräs ulkomainen vakuutusyhtiö on tehnyt mielenkiintoisen päänavauksen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on runsaasti 1960–1970-luvuilla rakennettua kiinteistökantaa, jota ei ole vielä korjattu. Sertifiointikoulutus on vielä alkuvaiheessa, sillä toistaiseksi vain muutama asentaja on saanut sertifikaatin. Oma vaikutelmani on, että niitä on enemmän kuin mitä kysely paljasti. Kunnossapitoselvityksen laatiminen tuli taloyhtiöitä Sukitus on hyvä ratkaisu, kun olosuhteet ovat oikeat. Barometrikyselyjen perusteella noin 60 prosentissa kohteista uusitaan sähköt ja parannetaan tietoliikenneyhteyksiä, kolmasosa teetättää ilmastointiremontin ja neljä prosenttia jopa rakennuttaa kiinteistöön hissit. Korjausrakentamiseeen on toistaiseksi riittänyt tekijöitä, koska uudisrakentaminen on ollut viime vuodet alavireessä. Taloyhtiöt teetättävät harvoin puhdasta putkiremonttia, vaan niihin liittyy lähes aina muutakin korjausta. Toivottavasti koulutus lähtee lentoon. Pääkaupunkiseudulla palkat ovat viitisenkymmentä prosenttia korkeammat kuin syrjäseuduilla. Aika näyttää. –Tulos ei näytä kovin hyvältä, vaikka Kiinteistöliitto on viime vuosina pyrkinyt monin eri tavoin ja eri tahojen kanssa tuomaan esiin muun muassa kiinteistön strategian ja kunnossapitoselvityksen merkitystä. Näiden remonttien yhteydessä pitäisikin puhua ennemminkin peruskorjauksesta tai perusparannuksesta. Putkiremonti lähes aina muutakin Tällä hetkellä linjasaneerausten kohteina ovat ennen kaikkea 1960ja 1970-lukujen kiinteistöt. Virran mukaan hinnat vaihtelevat paikkakunnittain jonkin verran. – Nyt on näkyvissä uudisrakentamisen nousua. Kuva: Kiinteistöliitto Ruiskuvalettu viemäriputki. Se merkitsee, että ainakin osa tekijöistä siirtyy korjausrakentamisesta uudisrakentamiseen, joten hyvistä linjasaneerauksen tekijöistä saattaa tulla pulaa
mitä jos hankkeiden valmisteluun liittyvät tehtävät annettaisiin esimerkiksi pätevän isännöintiorganisation tehtäväksi, saattaisi kiinnostus asioiden hoitoon kasvaa. Juhani Karvonen – Sertifiointikoulutus on vielä alkuvaiheessa, sillä toistaiseksi vain muutama asentaja on saanut sertifikaatin. Anna kun autamme: 020 759 8560 | www.hssr.fi HSSR [ hoo -äs äs är ] 1 Kiinteistöjen korjaushankkeisiin ja monialaisiin projekteihin keskittynyt toimija, jonka asian tunte mus ja osaaminen on levinnyt jo 10 vuoden ajan talo yhtiöis sä ympäri Uuttamaata. 55 velvoittavaksi vuonna 2010 lakiuudistuksen yhteydessä. – Vaihtoehtoisia toimintatapoja pohditaan koko ajan. Strategia on tärkeä työväline, koska se ohjaa taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän käytännön toimintaa. – Silti viimeisessä barometrikyselyssä 41 prosenttia vastaajista – joita oli siis tuo pari tuhatta – ilmoitti, ettei taloyhtiö ole laatinut kunnossapitotarveselvitystä siitäkään huolimatta, että se on lakisääteinen ja vapaamuotoinen. HSSR on taloyhtiön ja isännöitsijän luottokumppani kaikissa kiinteistöjen korjaushankkeissa, suurissa ja pienissä, ympäri Uuttamaata. – Samaan kategoriaan voi lukea taloyhtiön strategian, joka on osakkaiden yhteinen näkemys siitä, miten yhtiötä halutaan ylläpitää, korjata ja kehittää. HELSINGIN SEUDUN SUUNNITTELUJA RAKENNUTTAJAPALVELU HSSR OY RAKENNUTTAJAPALVELUT | SUUNNITTELU | VALVONTA | KUNTOTUTKIMUKSET. 2 Kirjainyhdistelmää käytetään isännöitsijöiden ja taloyhtiön hallitus ten välisissä keskusteluissa, kun halutaan korostaa helppo utta, varmuutta, asiantuntemusta ja suju vuutta. Vain 13 prosentissa taloyhtiöistä oli laadittu strategia. Taloyhtiöt tietysti maksaisivat isännöitsijälle tämän työstä. Virta pitää tilannetta haasteellisena, muttei suinkaan toivottomana
– Se, että valvoja istuu talon hallituksessa, on ilman muuta suuri etu. Viiden rapun ja 45 huoneiston kerrostalossa 13 huoneistossa putkisaneeraus menee täysin taloyhtiön piikkiin. Kiinteistö on rakennettu vuonna 1972. Käyttövesiputket on uusittu rappu rapulta viimeisen kuukauden aikana. Aikaa ei kulu asioiden vatvomiseen, vaan Jukka on ollut aina tavoitettavissa ja vastaukset kysymyksiimme olemme saaneet nopeasti ja täsmällisesti. 56 Nuottarinteessä putkisaneeraus on sujunut erinomaisen hyvin Sujuva kommunikointi säästää aikaa ja vaivaa K un urakoitsijan ja saneerauksen valvojan kommunikointi sujuu ja taloyhtiössä päätökset syntyvät nopeasti, isokin remontti onnistuu vaivatta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti, että omistaja maksaa kustannukset, vaan maksumiehen Markku Suomalainen poraa viemäriä.. – Kiinteistöliiton kautta hain vastauksia siihen, mikä kukakin asukas maksaa itse ja mikä menee taloyhtiön piikkiin. Tämä on ollut kuitenkin antoisa projekti itsellenikin, sanoo Juvonen. Valmisteluissa oli paljon työtä ja jouduin selvittämään asioita Kiinteistöliiton juristienkin kautta. Saneeraussuunnitelma oli hyvin ja yksityiskohtaisesti laadittu, mikä on helpottanut meidän tekemisiämme, sanoo Jukka Simola LVIHämeestä. – Vastaavaa ohjeistusta emme ole aikaisemmin saaneet, mutta ilman muuta kaikki Jukan tekemä valmistelutyö nopeuttaa koko urakkaa, kiittelee Simola. Erilaisia komponentteja on noin 40. Juvoselta valmistelu vei kuukausia, monta puhelua ja muita selvityksiä. Niistä yksitoista oli alkuperäisessä kunnossa. – Yhteistyö on sujunut hyvin. Esimerkiksi kylpyhuoneissa vessanpytty on taloyhtiön omaisuutta ja lavuaari osakkaan. Valmistelujen perusteellisuudesta kertovat Juvosen tekemät listaukset siitä, mitä kussakin huoneistoissa on tehtävä ja kenen kustannuksella. Tiedoista kertyi sellainen taulukko, joka ei ainakaan ulkopuoliselle edes hetkessä aukea. Muita taloyhtiön maksamia kylpyhuoneremontteja on kolme. Remontti on valvonut taloyhtiössä hallituksen puheenjohtaja Jukka Juvonen on eläkkeellä oleva rakennusinsinööri ja aktiivinen linjasaneerauksen puuhamies. Jokaisella porrastasanteella on lappu, johon on merkitty, mitä tuon kerroksen huoneistoihin halutaan tehtävän. Hämeenlinnalaisessa Asunto Oy Nuottarinteessä putkisaneeraus on loppusuoralla. Tällä hetkellä on meneillään viimeisen rapun huoneistot, jossa kylpyhuoneet on purettu
Konsultin apua ei Juvosen mukaan tarvittu. 57 Sujuva kommunikointi säästää aikaa ja vaivaa rooli riippuu myös muista kriteereistä, muun muassa siitä kumpi tekee uusintapäätöksen ja millä kriteereillä. Saneerauksen yhteydessä vaihdettiin huoneistojen palovaroittimet, uusittiin savunpoistoluukut ja tehtiin varaukset telekaapeleille. Meillä on ollut laskennassa muun muassa urakka, jossa kustannukset per huoneisto nousevat noin 40 000 euroon, kun huoneistojen arvo liikkunee 70 –800 000 eurossa. Vesieristeissä ja seinälaatoituksessa mahdollisesti olevassa asbestissa pääkriteeri maksun suhteen on siinä, kumpi tekee remonttipäätöksen taloyhtiö tai osakas. Rakennusluvan myöntämisen ehtona kaupunki edellytti, että palovaroittimet on kytketty talon sähköön, joten huoneistokohtaiset paristotoimiset varottimet eivät kelvanneet. Tänä päivänä on valitettavan paljon taloyhtiöitä, joissa saneeraukset lykkääntyvät liian pitkään. Asunto Oy Nuottarinne on ollut myös poikkeuksellisen hyvä kohden urakoitsijalle työn sujuvuuden takia. – Viime ja tämän vuoden urakoiden yhteenlaskettu aika on kymmenen kuukautta. Juvosen mukaan päätös linjasaneerauksesta oli taloyhtiössä varsin helppo. Simola pitää taloyhtiön ajoitusta hyvänä. Sama koski savunpoistoluukkuja, jotka pitää pystyä avaamaan rappukäytävästä. A-rapussa veden lämpötilat vaihtelivat hyvin nopeasti. Tässä saneerauksessa ei ole Aliurakoitsija Markku Suomalainen asentaa poran viemärikaivon suulle. Kerran yksi asukas oli polttaa itsensä suihkussa, sanoo Juvonen. Ensimmäiset merkit putkiston huonosta kunnosta ilmenivät putkien tukkeutumisina ja muutamina vuotoina, mutta mitään suuria haavereita ei ollut päässyt tapahtumaan. Tuolla tavoin kiinteistön kunnon ylläpito tulee erittäin kalliiksi, sanoo Simola. Näiden rakennusluvan ehtona olleiden vaateiden täyttäminen maksoi 20 000 euroa. Tukkeutunut putki herätti asukkaat Saneeraus alkoi jo viime vuonna, jolloin LVIHäme uusi kiinteistön runkoputket. Hämeenlinnalaisessa Asunto Oy Nuottarinteessä putkisaneeraus on loppusuoralla. Joskus hanoista tuli vain kylmää vettä, joskus tulikuumaa. Saneeraus ei vaatinut sen suurempia perusteluja. Pahin vaihtoehto on teetättää saneerauksia tipoittain sen mukaan kuin on ehdottoman välttämätöntä. Myös mahdollisesti paljastuvat vesirakennevauriot vaikuttavat siihen kumpi on maksaja. Käyttövesiputkiston kunto oli alkanut arveluttaa osakkaita jo ennen putkinäytettä. Työ kesti kolmisen kuukautta. Tällaiseen asioidenhoitoon kuluu runsaasti aikaa. – Irrotimme pätkän runkoputkea, joka oli vuosikymmenten aikana mennyt sakasta aivan tukkoon. Emme tarvinneet konsulttia selvittämään saneerauksen tarpeellisuutta, mikä säästi varmaan parin tuhannen euron konsulttipalkkion. Halusimme antaa asukkaille hieman hengähdysaikaa. – Aika usein suuri osa ajasta kuluu siihen, että asioita vatvotaan, kysymyksiä nousee esiin koko ajan ja vastauksia pitää pyydellä sähköpostilla. Menin taloyhtiön kokoukseen ja näytin putkenpätkää osakkaille. Uudet putket koteloidaan porrashuoneen välikattoon.. – Tässä taloyhtiössä tartuttiin asiaan riittävän ajoissa
Kallein tarjous oli miljoona euroa, eikä siihen sisältynyt edes kalusteita. Tämän vuoden alusta voimaanastuneet uudet asbestimääräykset lisäsivät kustannuksia 10–15 000 euroa. Kylpyhuoneiden alkuperäisissä seinälaattojen saumauslaasteissa esiintyi asbestia. Asbestitöistä syntyy laskua Juvosen mukaan linjasaneeraus tulee maksamaan noin 550 000 euroa, eikä budjetti näytä ainakaan ylittyvän. – Porraskäytävien nostoista vedetään uudet käyttöveden komposiittiputket asuntojen kylpyhuoneisiin ja keittiöihin pintavetoina. Pelkät näytteet maksoivat noin 3000 euroa saunojen kattoa, ainoastaan kylpyhuoneisiin. Konsulttipalkkiot jäivät pois samoin kuin isännöitsijän komissiot, sanoo Juvonen. – Otatimme näytteet kaikkien 11 alkuperäisen kylpyhuoneen seinistä ja lattioista sekä kolmesta muusta, joiden osalta oli epäselvyyttä oliko edellinen remontti tehty ennen vuotta 1994 vai sen jälkeen. Neliökustannus painui puoleen keskimääräisestä Asunto Oy Nuottarinteen saneeraus on oikeastaan hyvin perinteinen. Lattioiden ja seinien laatoitus puretaan ja pinnat betoniin saakka, minkä jälkeen ne kosteuseristetään ja kaakeloidaan uudestaan. Keittiöihin ei uusita laattoja eikä tehdä väli– Lähes kaikki asukkaat ovat kyenneet asumaan talossa remontin ajan, muutama lapsiperhe on muuttanut hetkeksi muualle. Näyte tukkeutuneesta putkesta riitti vakuuttamaan yhtiökokouksen kerrasta remontin tarpeellisuudesta.. Joidenkin huoneistojen kohdalla linjoja muutettiin asukkaiden toivomuksista, mutta päätökset ovat syntyneet ylipäätään nopeasti. 58 suuria muutoksia suunnitelmiin tehty. Jukka Juvosen, Jukka Simolan ja Pasi Mäensivun kesken on kommunikointi sujunut ja työ on joutunut. – Kylpyhuoneissa oli muovimatot mutta kosteuseristys puuttui lattiasta kokonaan, mikä oli tuon ajan tyypillistä rakennustapaa, sanoo Simola. – Hämeenlinnassa keskimääräinen kustannus neliöltä on isännöitsijöiden mukaan noin 400 euroa. Hyvin pohjustettu saneeraus ei ole tuottanut asukkaillekaan kohtuutonta haittaa. Kylpyhuoneiden lattioiden saumauksissa on osassa huoneistoja asbestia. Vesikatkot ovat olleet asuntoa kohden 4–6 viikon mittaisia, jatkaa Juvonen. Saimme painetuksi kustannustasoa alas hyvällä suunnittelulla. Näytteenotto maksaa 200 euroa kappaleelta. – Tarjouksissa oli huikeita eroja. Taloyhtiö oli varannut lisätöihin 20 000 euroa, mutta summasta käytetään todennäköisesti alle 10 000 euroa. Luultavasti lopullinen hinta olisi ollut noin 1,4 miljoonaa euroa, sanoo Juvonen. Linja-saneerauksen kustannukset ovat Juvosen mukaan 225 euroa neliöltä. Lisätöitä on saneerauksen aikana tullut poikkeuksellisen vähän. Keittiöissä uusitaan käyttövesiputket ja yhdistetään ne uuteen linjastoon
Seuraavaksi alkaa tulla 1980-lukujen rivitalot, ennakoi Simola. Aikaisemmin lattian purku vei muutaman tunnin, nyt se on suojauksineen viikon homma. – Saunat ovat aika hyvässä kunnossa, eikä niiden saneeraus ole ainakaan omasta mielestäni aivan ajankohtaista. Asbestin purku myös viivästytti aikataulua. 59 näytteet mukaan lukien. Asunnoissa ei ole saunoja. Toisin sanoen meidän työmme tuon asunnon kohdalla seisoo, koska mitään ei voida tehdä. Taloyhtiönkään rahat eivät kaikkeen riitä, joten saunaremontti on järkevämpää tehdä erillisurakkana, sanoo Juvonen Putkiurakoitsijoille on ainakin Hämeenlinnan seudulla runsaasti töitä. Asentaja Pasi Mäensivu viimeistelee kylpyhuonetta.. Juhani Karvonen Tältä näyttää valmiina. Pääurakoitsija LVI-Hämeellä on kolme aliurakoitsijaa Tarjouksia tulee tänä päivänä etenkin 1960ja 1970-lukujen kerrostaloista. Kaikkiin tarjouksiin ei ole mahdollisuuksia edes vastata, koska laskennassa on urakoita pitkälle ensi vuoteen. Taloyhtiössä niitä on kaksi. Purku-urakoitsijoiden työ maksaa ja aikaa kuluu, mikä tuottaa myös asukkaille ylimääräistä vaivaa, koska he eivät pääse käyttämään kylppäriin muutamaan viikkoon asbestitöiden takia sanoo Juvonen. Jokaisesta lattiasta on otettava näyte, joka tässä tapauksessa lähetettiin Ouluun laboratoriokokeita varten. – Aikaisemmin noin kahden neliön seinälaattojen purku kesti pari tuntia, nyt asbestin takia noin 1–2 viikkoa. Lattiaa ei voi lähteä purkamaan ennen kuin laboratorio lähettää analyysinsä tuloksen, mihin voi kulua viikkokin. Joka tapauksessa saunaremontti tulee jossain vaiheessa tulevina vuosina vastaan. Tässä kohteessa pystymme kuitenkin jaksottamaan työtä, eikä työn seisomimen yhden huoneiston kohdalla sinänsä hidasta kokonaisaikaa, sanoo Simola Saunaremontit teetetään erillisurakkana Linjasaneerauksen ulkopuolella jäävät saunaremontit. Saunojen lattiassa on asbestia, joten niiden purkaminen tietää lisäkustannuksia. – Näyte on joka tapauksessa otettava, oli saumauksissa sitten asbestia tai ei. Sekä rakennusluvan edellyttämät muutokset ja asbestin purkutytöt näytteineen maksoivat 40 000 euroa, joka oli siis aivan lakisääteistä maksua
Helsingin kaupungin vuokra-asuntoihin oli lokakuun alussa noin 15 000 aktiivista hakemusta. J oka kuudes helsinkiläinen asuu kaupungin vuokraasunnossa. Tänä vuonna asuntoja on elokuun loppuun mennessä vapautunut 1663 kappaletta. Normaalisti vaihtuvuus on runsaat 3000 vuodessa, mutta nyt on ollut pari heikkoa vuotta, joka johtuu muun muassa uudisrakentamisten vähäisyydestä, kertoo Helsingin kiinteistöviraston asunto-osaston osastopäällikkö Markku Leijo. Alle 20 prosenttia hakijoista oli kolmen tai useamman hengen perheitä. Olemme siinä pääsemässä tavoitPikku Huopalahdessa on runsaasti kaupungin vuokra-asuntoja.. – Se kertoo siitä, että ihmiset ovat ongelmissa nykyisillä asuntomarkkinoilla. Syystä tai toisesta heillä on edessä asunnon menettämisen uhka. Kaikille tarkoitettuja vuokraasuntoja kaupungilla on lähes 50 000 kappaletta. 60 Helsingin asuntopula jatkuu Kaupungin asuntoihin edelleen pitkät jonot Kaupungin vuokra-asuntoihin on suuret jonot ja vain murto-osa hakijoista saa asunnon. Asuntojen suosio selittyy niiden hinnoilla. – Vaihtuvuus on ollut aika vähäistä, noin seitsemän prosenttia vuosittain. Vuonna 2015 hakijoista peräti 60 prosenttia oli yksineläviä. Vuokralaisilta ei myöskään peritä vuokravakuuksia eikä muita takuumaksuja. – Lähitulevaisuudessa rakennetaan todella paljon, noin 500– 700 vuokra-asuntoa vuodessa. Eniten asuntoihin hakee yksin eläviä ihmisiä. Helsingin kaupunki onkin Suomen suurin vuokranantaja. Silti asuntoja ei riitä kaikille halukkaille. Hakuprosessi palkitsee sellaisen hakijan, joka on luokiteltu erittäin kiireelliseksi. Helsingissä asuntopulaan valmistuu lähivuosina paljon kaupungin vuokra-asuntoja. Suurin osa hakijoista luokitellaan erittäin kiireisiksi tapauksiksi. Asunnot ovat vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin nähden hyvin kohtuuhintaisia. Ongelma on siinä, että se luokka on todella iso, Leijo sanoo. Se tarkoittaa lähes sataatuhatta asukasta. Rakentaminen kiihtyy Kaupungin vuokra-asuntojen uudistuotantoa on viime vuosina ollut melko vähän, mutta tulevina vuosina asuntoja tulee runsaasti lisää
Vuokra-asukkaita näissä asunnoissa on noin 19 000. Tonttipula on vaivannut uudisrakentamista viime vuosina, mutta lähivuosina asuntopulaa helpottamaan valmistuu keskimäärin noin 300 kaupungin hallinnoimaa vuokraasuntoa vuodessa, joka on noin 30 prosenttia kaikista vuokraasunnoista. Tampereella kaupungin omistamilla tai hallinnoimilla vuokrataloyhtiöllä on asuntoja runsaat 15 000. Turussa TVT Asunnot Oy on kaupungin omistama kiinteistöyhtiö, jonka kiinteistökantaan kuuluu 11 000 huoneistoa eri puolilla Turkua. Mutta se on sitten eri asia, vastaako sekään tulevaan väestönkasvuun, pohtii Leijo. Keski-Euroopassa on kaupunkeja, joissa keskustat ränsistyvät, kun ihmiset muuttavat laitakaupungille villoihin. Lisäksi 1970-luvulla peruskorjausten yhteydessä tukittiin kaikki reiät ja aiheutettiin homeongelmia. Nykyään perheet haluavat asua keskustassa ja se näkyy hinnoissa. Pauli Jokinen Helsingissä kaupungin vuokra-asuntoihin on noin 15 000 hakemusta käsiteltävänä. – Kysyntää on joka puolella, mutta kantakaupunki on säilyttänyt vetovoimansa. 1990-luvulla tehty tuotanto aiheuttaa eniten ongelmia. Tampereella uudistuotanto helpottaa asuntopulaa Helsingin lisäksi myös muissa kasvukeskuksissa kaupungin vuokra-asunnot ovat vetovoimaisia. Ainakin tontinluovutusten ja rakennuslupien määrät viittaavat siihen, että tavoitteet tulevat täyttymään. Kaupungin vuokra-asuntoja on eniten Itä-Helsingissä, mutta Leijon mukaan kysyntää olisi eniten kantakaupungissa. Helsingin vuokra-asuntoja on monilta eri vuosikymmeniltä ja niiden kunto vaihtelee. Parisen tuhatta hakijaa saa vuosittain uuden asunnon. – Rakentamisen laatu on heitellyt vuosien varrella. Luvut ovat pysyneet melko samanlaisina viime vuodet. PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus-, huoltoja korjaustyöt ILMAINEN KUNTOTARKASTUS 09 2940100 0400 453 959 www.uudenmaanpeltityo.?. 61 teisiin. Asuntohakemuksia vuokra-asuntoihin jätetään vuosittain runsaat 7000 kappaletta. Toisaalta taas Töölön kivikaupunki on rakennettu käytännössä ikuisiksi, varmaan koskaan ei ole rakennettu niin laadukkaasti, Leijo sanoo. Kuvassa Käärmetalo Käpylässä. Joku voisi pitää sitä kivierämaana, mutta emme me enää haaveile punaisesta mökistä ja järvenrannasta. Mutta Suomessa kaupunkikeskustat ovat tällä hetkellä vetovoimaisia
Myös esimerkiksi hissiremontti voi tulla eteen samaan aikaan. Jos putkia ei ole vielä uusittu, niin viimeistään nyt ne alkavat olla elinkaarensa päässä. Lähiöitä rakennettiin kiireellä ja rakentamisen laatu ei ollut huipussaan. Vantaan Tikkurilassa taloyhtiö laittoi viime vuonna myyntiin 1960-luvun kerrostalon, joka oli painunut ja mittavat remontit olisivat olleet edessä. Nyt korjataan putkia ja julkisivuja. Putkiston laatuerot ovat suuret, toteaa erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen, joka edustaa LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:tä. – Putkiston kunto riippuu monesta asiasta. Kuopion Niiralassa putkiremontin edessä ollut kerrostalo päätettiin purkaa ja rakennusoikeudet laitettiin myyntiin. Ääritapauksissa eteen saattaa tulla rakennuksen purkaminen. 1960ja 1970-luvuilla rakennettuihin kerrostaloihin kohdistuu usein kova remonttitarve. 1970-luvun taloissa on viimeistään nyt tehtävä isoja remontteja.. Monissa rakennuksissa ollaan siinä vaiheessa, että suunnitellaan putkiremonttia ja julkisivuremonttia. V iisikymmentä vuotta vanhoissa taloissa muhii suuri kulupommi, jos remontteja ei ole ajallaan tehty. 62 Vanhoissa kerrostaloissa suuri remonttitarve 1960ja 1970-lukujen rakennuksissa on edessä suuret peruskorjaukset. 1970-luvulla rakennettiin usein kovalla kiireellä ja käytetyissä materiaaleissakin oli paljon eroja
Silloin tehtiin oman aikansa laatustandardien mukaan. Rakentamisessa oli paljon tietämättömyyttä ja kiirettä, Mäkinen sanoo. Ihmisiä muutti kaupunkeihin ja lähiöitä rakennettiin vauhdilla. – Silloin viranomaismääräykset eivät olleet samalla tasolla kuin nykyään. Elementtikylppärit eivät ole ihmisiä mielJuha-Ville Mäkisen mukaan 1970-luvulla rakennettiin kiireellä ja kiireen jälki on nähtävissä. Niihin on vuosien varrella varmasti jouduttu tekemään merkittäviä remontteja. Tehtiin halvalla ja nopeasti. Tällainen rakennus voi olla hyödytön omistajalle, eikä sillä ole suurta arvoa. Ei voi sanoa, että varsinaisia virheitä olisi 1970-luvulla tehty, mutta nykypäivän standardeja ne eivät vastaa. Selvityksen mukaan asuinkerrostaloissa suurin korjaustarve on juuri 1970-luvun kerrostaloissa. 1970-luvulla rakennettiin vauhdilla ja kiireellä ja se näkyy lopputuloksessa. Eniten kosteusvaurioita aiheuttivat lukumääräisesti putkirikot sekä laitteiden tai kalusteiden ja putkien väliset vuotavat liitokset. 63 – Ei voi sanoa, että varsinaisia virheitä olisi 1970-luvulla tehty, mutta nykypäivän standardeja ne eivät vastaa. Nyt tieto on kasvanut paljon. Tutkimuksessa todetaan, että hyvällä hoidolla, kunnossapidolla ja oikealla käytöllä voidaan estää merkittävä osa kosteusvaurioista tai vähentää vahingon seuraamuksia. Helsingin Pihlajamäen 1960-luvun taloissa on suuret remontit meneillään.. Tietämättömyys ja kiire näkyy Suomessa käytetään asuinrakennusten kosteusvaurioiden korjaamiseen vuosittain 400 miljoonaa euroa. – Kiireessä valittiin halpoja materiaaleja sekä helppoja ja nopeita ratkaisuja asennuksissa. Nykyään ollaan valistuneempia näissä asioissa ja se näkyy viranomaismääräyksissä. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK julkaisivat syyskuussa tutkimuksen kosteusvaurioista. – Siihen aikaan sai käyttää galvanoituja teräsputkia kylmän veden putkissa, ja ne ovat varmaan jo syöpyneet puhki. Vanhoissa kerrostaloissa suuri remonttitarve – Rakennusten purkamisia tulee eteen harvoin, mutta sellainen voi tulla kyseeseen, jos rakennus sijaitsee alueella, jossa sille ei ole paljon käyttöä. Juha-Ville Mäkinen ei kuitenkaan puhu varsinaisista rakennusvirheistä. Kiireen ja tietämättömyyden jälkiä on paikkailtu pitkin matkaa. Jos rakennus sijaitsee esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa, niin ei sellaiset juuri purkukunnossa ole, Mäkinen pohtii. Se on peräti viisi prosenttia koko korjausrakentamisesta
Lainansaantimahdollisuudet ovat pysyneet suunnilleen ennallaan, ehkä hitusen heikentyneet. Vastaavasti yhtä moni yhtiö odotti edellisvuotta pienempää korjausrakentamista. Aikanaan tehtiin seinäkaivoja ja niissä on ollut paljon haasteita, jotta ne on saatu pitämään. 30 prosenttia taloyhtiöistä arveli barometrissa, että korjausrakentaminen tulee kasvamaan kuluvana vuonna. 64 Korjausrakentaminen hienoisessa kasvussa lyttäneet ja niihinkin ollaan tehty remontteja. ItäSuomen alueella puolestaan ennakoidaan tapahtuvan jopa pienoista supistumista korjausrakentamisessa. – Jos hammasta särkee, niin kannattaa mennä hammaslääkäriin. Suurin osa yhtiöiden edustajista koki lainan ehtojen pysyneen ennallaan. Hän painottaa myös jämäkkyyttä päätöksentekoon. PJ Kiireen ja tietämättömyyden jälkiä joutuu paikkailemaan jälkikäteen.. Yleisin korjauskohde kuluvana vuonna on vesija viemäriputkistojen korjaaminen. Summa pitää sisällään vain kaikkein välttämättömimmät korjaukset. Tutkimuksen julkaisi yhdessä PTT, VTT ja KTI. Noin kymmenellä prosentilla yhtiöistä on menossa niihin liittyviä korjaushankkeita. Monet yhtiöt varautuvat remontteihin keräämässä varoja etukäteen. Modernisointeja on tehty pitkin matkaa. Lisäksi korjataan julkisivuja, piharakenteita ja märkätiloja. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella lainansaanti koettiin hankalammaksi. Kiinteistöliitto julkaisee seuraavan korjausrakentamisbarometrin marraskuussa. Korjaustarpeeseen ei ole selvityksen mukaan luvassa merkittävää muutosta vuoden 2026 jälkeisenä vuosinakaan. Taloyhtiöt ovat 1990-luvun heikoista vuosista lähtien usein siirtäneet korjauksia tulevaisuuteen parempia aikoja odotellessa. Suunnitelmissa on myös ikkunoiden, vesikattojen ja parvekkeiden korjaamista. Silloin rakennukset vanhenevat hallitusti, eikä suurta korjausvelkaa pääse syntymään. Juha-Ville Mäkinen painottaa, että rakennuksista tulisi pitää parempaa huolta. Jämäkkää päätöksentekoa Viime vuonna julkaistun laajan Asuntojen korjaustarve -selvityksen mukaan vuosina 2016–2025 vuotuinen tekninen korjaustarve on keskimäärin jopa 3,5 miljardia euroa. Maan yleinen taloustilanne vaikuttaa korjausrakentamiseen vielä hieman negatiivisesti ja yhtiöt ovat varovaisia suurten remonttien suhteen. Remontteja on tehty hyvin monentasoisesti, Mäkinen luonnehtii. – Taloyhtiön päätöksenteossa ei ole riittävästi tietoa. Tämä korjaustarve tulee eteen ennemmin tai myöhemmin. Näkymät ensi vuodelle ovat myös melko varovaiset. Linjasaneerauksessa puhutaan suurista summista ja pitkistä laina-ajoista, niin ymmärtäähän sen, että tavallinen asukas pohtii, että onko sitä ihan pakko vielä tehdä. Kasvua odotetaan etenkin pääkaupunkiseudulla sekä muualla Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomessa. Mäkinen vertaa korjaamista käyntiin hammaslääkärissä. Mutta remontit on parempi tehdä ja talosta pitää huolehtia sen sijaan, että venyttää päätöksiä. Hän viittaa ympäristöministeriön selvitykseen, jonka mukaan remontteja olisi pitänyt vuosien varrella tehdä enemmän. Yli puolet taloyhtiöistä ilmoitti, että käyttää pankkilainoja ensisijaisena remonttien rahoitusmuotona. Selvityksen mukaan tekemättä jääneiden korjausten arvo on noin 15 miljardia euroa vuodesta 1990 alkaen. Pauli Jokinen n Vuoden 2016 aikana korjausrakentamisessa on nähtävissä ja odotettavissa hienosta kasvua. Asia ilmenee Kiinteistöliiton kesän alla julkaistussa korjausrakentamisbarometrissa. Kuitenkin jopa 82 prosenttia taloyhtiöistä oli sitä mieltä, että lainamahdollisuudet ovat samanlaiset kuin aikaisemminkin. Se on kaikkien etu, että rakennukset korjataan ajallaan. Noin neljännes yhtiöistä ilmoitti, että etukäteen kerätyt varat ovat remonttien ensisijainen rahoituslähde. Hampaastakaan reikä ei toivomalla korjaannu, mutta lääkäri osaa hoitaa ongelman. Pitää olla rohkeutta päätöksenteossa
Sähkön hinta on noussut selvästi 17.10.2016 Kuukausikatsaus 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Spot Fin viikkokehitys Spot Fin €/ M W h 42 27 5 42 30 5 42 33 6 42 36 6 42 39 7 42 42 8 42 45 7 42 48 8 42 51 8 42 54 9 42 57 9 42 61 42 64 1 23 25 27 29 31 33 35 Vuosituote 2017 €/ M W h 42 27 5 42 30 5 42 33 6 42 36 6 42 39 7 42 42 8 42 45 7 42 48 8 42 51 8 42 54 9 42 57 9 42 61 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 Brent Raakaöljy U SD /b b l Sähkön hinta on noussut selväst Polttoainemarkkinoilla öljyn hinta on liikkunut kesän ja alkusyksyn aikana pääasiassa 40-50 dollarin vaihteluvälissä. Kuitenkin toistaiseksi näyttää, että trendi on vahvasti nouseva ja hintatason voi edelleen odottaa jatkavan ylöspäin. Alimmillaan päästöoikeuden hinta laski alle 4 €/t tasoon, mutta hiljattain hinta on palautunut lähelle 5 €/t tasoa. Tämän myötä vesivoimatuottajilla kontrolli vedestä on pysynyt hyvänä ja spot-hinnat ovat toteutuneet odotuksia korkeampina. Ylitarjonta ja epävarmuus myös pitävät hinnassa lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä painetta, mutta odotuksissa on että päästöoikeuden hinnan ei anneta pidemmällä tähtäimellä romahtaa. Lisäksi rahtihinnat ovat kääntyneet nousuun. Hiljattain suuret öljyn tuottajat kuitenkin päätyivät sopuun öljyn tuotannon rajoittamisesta. Sähkön hinnassa nousu on ollut kuitenkin lyhyellä tähtäimellä voimakasta ja mikäli sää kääntyisi sateiseksi, on hinnoissa korjausliikkeen mahdollisuus myös alaspäin. Kivihiilen hinta sen sijaan on ollut voimakkaassa nousussa, kun Kiinassa hiilen kysyntä on noussut. Vahvempien polttoaineiden hintojen myötä sähkömarkkinoilla kehitys on ollut vahvaa. Öljyn hinta ei kuitenkaan uutisesta huolimatta ole noussut voimakkaasti, kun markkinan usko käytännön toimenpiteisiin ja ylitarjonnan poistumiseen on vielä heikko. Hiljattain suuret öljyn tuottajat kuitenkin päätyivät sopuun öljyn tuotannon rajoittamisesta. Polttoaineista myös maakaasun hinta on ollut nousussa. Spothinnat tulevat myös tulevina kuukausina nousemaan, kun sähkön kysyntä nousee lämpötilojen laskiessa. Polttoaineista myös maakaasun hinta on ollut nousussa. Alimmillaan päästöoikeuden hinta laski alle 4 €/t tasoon, mutta hiljattain hinta on palautunut lähelle 5 €/t tasoa. Näin ollen öljyn tuotanto ei enää nousisi OPEC:n toimesta vaan aavistuksen kääntyisi laskuun. Ylitarjonta on edelleen hillinnyt nousupainetta. Kuitenkin mikäli sää jatkuu kuivana, on mahdollista että sähkön hinta jatkaa edelleen nousussa. Spot-hinnat tulevat myös tulevina kuukausina nousemaan, kun sähkön kysyntä nousee lämpötilojen laskiessa. Päästömarkkinalla kesällä ja alkusyksystä hinnat syöksyivät kun Brexitin tuoma epävarmuus ylläpiti epävarmuutta ylitarjotulla markkinalla. Lisäksi rahtihinnat ovat kääntyneet nousuun. Sähkömarkkinoilla nousua on polttoaineiden hintojen lisäksi tukenut normaalia kuivempi sää. Kuitenkin toistaiseksi näyttää, että trendi on vahvasti nouseva ja hintatason voi edelleen odottaa jatkavan ylöspäin.. 65 P olttoainemarkkinoilla öljyn hinta on liikkunut kesän ja alkusyksyn aikana pääasiassa 40-50 dollarin vaihteluvälissä. Öljyn hinta ei kuitenkaan uutisesta huolimatta ole noussut voimakkaasti, kun markkinan usko käytännön toimenpiteisiin ja ylitarjonnan poistumiseen on vielä heikko. Hiljattain suuret öljyn tuottajat kuitenkin päätyivät sopuun öljyn tuotannon rajoittamisesta. Sähkön hinnassa nousu on ollut kuitenkin lyhyellä tähtäimellä voimakasta ja mikäli sää kääntyisi sateiseksi, on hinnoissa korjausliikkeen mahdollisuus myös alaspäin. Spot-hinnat tulevat myös tulevina kuukausina nousemaan, kun sähkön kysyntä nousee lämpötilojen laskiessa. Päästömarkkinalla kesällä ja alkusyksystä hinnat syöksyivät kun Brexitin tuoma epävarmuus ylläpiti epävarmuutta ylitarjotulla markkinalla. Vahvempien polttoaineiden hintojen myötä sähkömarkkinoilla kehitys on ollut vahvaa. Spot-hinnat tulevat myös tulevina kuukausina nousemaan, kun sähkön kysyntä nousee lämpötilojen laskiessa. Kuitenkin mikäli sää jatkuu kuivana, on mahdollista että sähkön hinta jatkaa edelleen nousussa. Markkinan odotus seuraavan vuoden sähkön hinnasta onkin noussut vuoden korkeimpiin noteerauksiin. Kuitenkin mikäli sää jatkuu kuivana, on mahdollista että sähkön hinta jatkaa edelleen nousussa. Sähkömarkkinoilla nousua on polttoaineiden hintojen lisäksi tukenut normaalia kuivempi sää. Ylitarjonta ja epävarmuus myös pitävät hinnassa lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä painetta, mutta odotuksissa on että päästöoikeuden hinnan ei anneta pidemmällä tähtäimellä romahtaa. Kivihiilimarkkinalla todennäköisesti tuotanto nousee niukkuuden ja nousseen hinnan myötä ja näin ollen kivihiilen hinnan nousun odotetaan rauhoittuvan. Kivihiilimarkkinalla todennäköisesti tuotanto nousee niukkuuden ja nousseen hinnan myötä ja näin ollen kivihiilen hinnan nousun odotetaan rauhoittuvan. Vahvempien polttoaineiden hintojen myötä sähkömarkkinoilla kehitys on ollut vahvaa. Polttoaineista myös maakaasun hinta on ollut nousussa. Sähkön hinnassa nousu on ollut kuitenkin lyhyellä tähtäimellä voimakasta ja mikäli sää kääntyisi sateiseksi, on hinnoissa korjausliikkeen mahdollisuus myös alaspäin. Kivihiilen hinta sen sijaan on ollut voimakkaassa nousussa, kun Kiinassa hiilen kysyntä on noussut. Ylitarjonta ja epävarmuus myös pitävät hinnassa lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä painetta, mutta odotuksissa on että päästöoikeuden hinnan ei anneta pidemmällä tähtäimellä romahtaa. Alimmillaan päästöoikeuden hinta laski alle 4 €/t tasoon, mutta hiljattain hinta on palautunut lähelle 5 €/t tasoa. Brexit tuonut epävarmuutta Päästömarkkinalla kesällä ja alkusyksystä hinnat syöksyivät kun Brexitin tuoma epävarmuus ylläpiti epävarmuutta ylitarjotulla markkinalla. Öljyn hinta ei kuitenkaan uutisesta huolimatta ole noussut voimakkaasti, kun markkinan usko käytännön toimenpiteisiin ja ylitarjonnan poistumiseen on vielä heikko. Näin ollen öljyn tuotanto ei enää nousisi OPEC:n toimesta vaan aavistuksen kääntyisi laskuun. Lisäksi rahtihinnat ovat kääntyneet nousuun. 17.10.2016 Kuukausikatsaus 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 Spot Fin viikkokehitys Spot Fin €/ M W h 42 27 5 42 30 5 42 33 6 42 36 6 42 39 7 42 42 8 42 45 7 42 48 8 42 51 8 42 54 9 42 57 9 42 61 42 64 1 23 25 27 29 31 33 35 Vuosituote 2017 €/ M W h 42 27 5 42 30 5 42 33 6 42 36 6 42 39 7 42 42 8 42 45 7 42 48 8 42 51 8 42 54 9 42 57 9 42 61 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 Brent Raakaöljy U SD /b b l Sähkön hinta on noussut selväst Polttoainemarkkinoilla öljyn hinta on liikkunut kesän ja alkusyksyn aikana pääasiassa 40-50 dollarin vaihteluvälissä. Näin ollen öljyn tuotanto ei enää nousisi OPEC:n toimesta vaan aavistuksen kääntyisi laskuun. Ylitarjonta on edelleen hillinnyt nousupainetta. Kivihiilen hinta sen sijaan on ollut voimakkaassa nousussa, kun Kiinassa hiilen kysyntä on noussut. Ylitarjonta on edelleen hillinnyt nousupainetta. Kivihiilimarkkinalla todennäköisesti tuotanto nousee niukkuuden ja nousseen hinnan myötä ja näin ollen kivihiilen hinnan nousun odotetaan rauhoittuvan. Tämän myötä vesivoimatuottajilla kontrolli vedestä on pysynyt hyvänä ja spot-hinnat ovat toteutuneet odotuksia korkeampina. Markkinan odotus seuraavan vuoden sähkön hinnasta onkin noussut vuoden korkeimpiin noteerauksiin. Kuitenkin toistaiseksi näyttää, että trendi on vahvasti nouseva ja hintatason voi edelleen odottaa jatkavan ylöspäin. Markkinan odotus seuraavan vuoden sähkön hinnasta onkin noussut vuoden korkeimpiin noteerauksiin. Sähkömarkkinoilla nousua on polttoaineiden hintojen lisäksi tukenut normaalia kuivempi sää. Tämän myötä vesivoimatuottajilla kontrolli vedestä on pysynyt hyvänä ja spot-hinnat ovat toteutuneet odotuksia korkeampina. Markus Herranen ENEGIA-ENERGIAPALSTA Markus Herranen toimii Enegialla analyytikkona
Silti puhutaan edullisemmista vuok. Vaikka moni haluaisi asua Helsingissä, vuokrataso on monelle liian korkea tuloihin nähden. Hänen mukaansa ei voida kuitenkaan valtakunnallisesti puhua ylisuurista asumismenoista. – Vuokrat eivät voi Helsingissäkään nousta loputtomiin, jos tulotaso junnaa paikallaan, Koro-Kanerva jatkaa. Poikkeuksen tekee Oulu, joka on voimakkaasti kasvava keskus, mutta jossa asuntoja on runsaasti, eivätkä vuokratkaan siksi ole nousseet kohtuuttomiksi. Yliopistokaupungeissa vuokra-asunnoista riittää kysyntää, minkä vuoksi vuokraa pyydetään enemmän. Ihmisten tulot eivät ole viime vuosina kasvaneet samaa vauhtia asumismenojen kanssa, Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia KoroKanerva kertoo. – Vuokrat esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla ovat nousussa. Syynä tähän on heikko talouskasvu. Pääkaupunkiseudulla vuokrat ovat korkeita, mutta tähän asti kiivaana jatkunut vuokrien nousu on taittumassa. 66 Muuttotappioalueilla vuokrat laskevat, kasvukeskuksissa nousevat Pääkaupunkiseudun vuokrien nousu hiipumassa Vuokra-asuntomarkkinoilla on eri kaupunkien välillä suuria eroja. S uomen Vuokranantajat ry:n tekemästä markkina-analyysistä – Helsingin keskustassa ja sen liepeillä vuokrat ovat huipussaan. Pellervon Taloustutkimus PTT:n tutkimuksen mukaan ainoastaan pääkaupunkiseudulla, yksinasuvien kohdalla ollaan tilanteessa, jossa tuloista jopa 40 prosenttia voi huveta asumismenoihin. Pääkaupunkiseudulla matalamman vuokratason asuntoa haetaan nyt hyvien yhteyksien varrelta kauempaa Helsingin keskustasta
Rovaniemellä yksiöiden vuokrien mediaani on noussut jopa yli 10 prosenttia ja Rovaniemen vuokrissa on kuitenkin suurta hajontaa. com-sivuston yksiöiden vuokrailmoituksia, voidaan havaita selvä ero vuosien 2015 ja 2016 tammi–kesäkuun välillä. Suomi eriytyy alueisiin, joille ei riitä asukkaita, ja joilla vuokrat laskevat, ja toisaalta alueisiin, jonne muuttaa lisää ihmisiä, ja jossa vuokrat siten nousevat. Kumpaankin kaupunkiin on myös valmistunut vuokraasuntoja uudistuotantona, mikä nostaa vuokrien mediaania jo itsessään. – Suurille yrityksille tyhjät kuukaudet eivät ole yhtä suuri riski kuin yhden asunnon yksityiselle vuokranantajalle. Lahdessa asumismenojen osuus suhteessa tuloihin on matala verrattuna suurempiin kaupunkeihin, Koro-Kanerva sanoo. Vuokrissa suuri ero maakuntien välillä Vuokra-asunnoista ja vuokrista puhuttaessa erot maakuntakeskusten välillä korostuvat jatkossa entistä enemmän. Kuopiossa vuokrien nousua on tapahtunut 4 prosenttia. On selvää, etteivät yrityksetkään voi jatkossa nostaa samaan tahtiin vuokria, Koro-Kanerva ennustaa. Vuokrien nousu on kuitenkin hidastunut.. Koska yritysilmoittajien määrä on kuitenkin yksityisilmoittajia suurempi, koko pääkaupunkiseudun yksiöiden vuokrat ovat 0,3 prosentin nousussa. Kaupungistumisen myötä ei kasva ainoastaan pääkaupunkiseutu, vaan myös maakuntien keskukset kasvavat. Tampere että Turku ovat investoineet kehitykseensä voimakkaasti viime vuosina, mikä lisää niiden vetovoimaa entisestään. Kasvukeskukset houkuttelevat ihmisiä työja opiskelumahdollisuuksien myötä entistä enemmän. Tästä syystä yritysten vuokratasot ovat edelleen nousseet, mutta käyttöasteet ovat myös laskeneet. Yksityisilmoittajien vuokrapyynnit ovat pääkaupunkiseudulla laskeneet vuoden takaisesta peräti 5,4 prosenttia, kun yritysilmoittajien vuokratasot ovat puolestaan samalla aikavälillä nousseet 0,7 prosenttia. Vuokria on jouduttu jopa laskemaan, mikäli on mielinyt löytää hyvän vuokralaisen. – Yliopistokaupungeissa, Kuopiossa ja Rovaniemellä työllisyys ja tulotasot ovat kehittyneet suotuisasti. 67 rista kuin Helsingin kohdalla, Koro-Kanerva lisää. Voidaan kuitenkin sanoa, että näissä kaupungeissa kysyntää on edelleen runsaasti ja opiskelijoita riittää asuntoja vuokraamaan, KoroKanerva sanoo. Yksityiset vuokranantajat ovat joutuneet joustamaan vuokrissa enemmän kuin yritykset. – Moni sijoittaja on rynnistänyt oikoradan myötä Lahteen, mutta asukasmäärä ei kuitenkaan ole kehittynyt odotetulla tavalla. Vuokralla asuminen lisääntyy Suomessa on tällä hetkellä käynnissä voimakas kaupungistuminen. – Vuokria ei ole voinut nostaa samalla tavalla kuin aiemmin, päinvastoin. Lahdessa on Vuokraovi.comin tilastojen mukaan tapahtunut merkittävää vuokrapyyntöjen laskua niin yksiöissä kuin kaksioissakin. Hyvä ja luotettava vuokralainen on yksityisen vuokranantajan näkökulmasta lopulta tärkeämpi asia kuin mahdollisimman korkea vuokra, Koro-Kanerva toteaa. Yksiöiden osalta pyynnöt ovat 4,2 prosenttia matalampia kuin vuosi sitten ja myös kaksioiden vuokrapyynnöt ovat laskeneet 3,2 prosenttia. Esimerkiksi Kuopion ja Rovaniemen vuokrat ovat tilastojen mukaan nousussa. Helsingissä vuokrat ovat maan korkeimmat. Kun vertaillaan Vuokraovi. Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtajan Mia Koro-Kanervan mukaan vuokrat eivät voi Helsingissäkään nousta loputtomiin, kun ihmisten tulotaso kuitenkin pysyy samana
Jotta vuokrat eivät nousisi kohtuuttomasti kasvavan kysynnän myötä, ja asuntoja syntyy jatkossakin riittävästi, tarvitaan yksityisten vuokranantajien panosta, Koro-Kanerva muistuttaa. – Vuokra-asuminen lisääntyy väistämättä kaupunkiseuduilla. Kaupungistuminen lisää luonnollisesti vuokra-asumisen kysyntää. Vuokraasunnosta Ouluun muuttaminen ei jää kiinni sillä paikkakunnalla on saatu pitkään nauttia väljästä vuokra-asuntotilanteesta. Oulussa vuokrat pysyneet maltillisina Oulu on yksi maamme kehittyvistä kasvukeskuksista, joka houkuttelee asukkaita. Vuokra-asunnot ovat hyvässä kunnossa ja vuokrat kohtuulliset.. – Oulussa rakennetaan uusia vuokra-asuntoja ja puretaan samaan aikaan vanhaa asuntokantaa. Koska vuokralaisista kilpaillaan, olemassa olevat kiinteistöt pidetään hyvässä kunnossa, jotta vuokralaisten kiinnostus asuntokohteisiin säilyy, Schavikin toteaa. Hyvä vuokra-asuntotarjonta vaikuttaa positiivisesti Oulun kiinteistökantaan. Oulussa vuokra-asuntoja riittää niitä haluaville. Rovaniemellä yksiöiden vuokrat ovat nousseet vuodesta 2015 jopa 10 prosenttia. Tilanne on viime aikoina kuitenkin tasoittumaan päin, Oulun vuokra-asunnoista suurta osaa hallinnoivan Sivakkayhtymä Oy:n asuntopalvelupäällikkö Maritta Schavikin kertoo. Moni etsii vuokraasuntoa pääkaupunkiseudulla kauempaa Helsingin keskustasta. Väljä asuntotilanne heijastuu Oulussa kohtuullisiin vuokriin. Tampereella yksiöiden neliöhinnat ovat eriytyneet muusta asuntomarkkinasta Helsingin tavoin. – Hyvän asuntotarjonnan ansiosta Oulussa on syntynyt vuokra-asuntomarkkinoille joustavat toimintatavat, kilpailutilanne edesauttaa sitä, että vuokrat pysyvät maltillisina ja kilpailukykyisinä. – Oulussa vuokra-asunnoista on pitkään ollut ylitarjontaa, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että Oulussa vallitsevat vuokralaisen markkinat. Tämä näkyy siinä, että pienten asuntojen vuokrat ovat nousseet korkeiksi, KoroKanerva kertoo. Espoossa ja Vantaalla vuokrat ovatkin nousussa. Teksti: Tuula Kolehmainen Lähde: Suomen Vuokran-antajat ry. 68 – Sekä Tampereella että Turussa on suurina yliopistokaupunkeina paljon opiskelijoita, mikä nostaa pienten asuntojen kysyntää
TYYLIKKÄÄT JA SULAVALINJAISET Uudet, kulmikkaat altaat täyden tävät malliston. IDO GLOW RIMFREE ® – HYGIENIA STANDARDINA MODERNIT JA LUOTETTAVAT Wc:issä uusi design ja Smart-lasite. Huuhtelutehojen säätö ja huuhtelumekanismin huolto hoituu käden käänteessä. Perinteisessä wc:ssä on huuhtelukaulus.. TILAAN KUIN TILAAN Laaja mallisto ja erilaiset asennusratkaisut helpottavat valintaa. /ammattilaiset INFO GLOW ENTISTÄKIN LAAJEMPI VALIKOIMA! TÄYDELLINEN KYLPYHUONESARJA #idoglow www.ido.fi/glow ENTISTÄKIN LAAJEMPI VALIKOIMA! Käytettävyys, laatu ja helppo asennus tekevät IDO Glow’sta luotettavan valinnan. IDO Glow Rimfree ® -wc:ssä ei ole huuhtelukaulusta, mikä tekee siitä hygieenisemmän . Täysin huuhtelukaulukseton Rimfree-ratkaisu löytyy standardina kaikista Glow-wc:istä. Aukioloajat ja yhteystiedot: www.ido.. MODERNI FIKSU HELPPO UUSI IDO GLOW Katso asennusvideot ido.. Helpompi pitää puhtaana , vähemmän likaa ja bakteereja. IDO Glow -wc:t on valmistettu Tammi saaren tehtaallamme. TUTUSTU TUOTTEISIIN LIVENÄ: IDO Kylpyhuonenäyttely, Kaupintie 2, Helsinki. Valikoimasta löydät sopivan wc:n niin suureen kuin pieneenkin kylpy huoneeseen. Joustava asennus joko ruuveilla tai kannakkeilla
V altiovarainministeriö ja sosiaalija terveysministeriö ovat teettäneet selvityksen siitä, miten soteja maakuntauudistus vaikuttaa kuntien sosiaalija terveydenhuollon käytössä olevaan kiinteistöomaisuuteen. Suurin osa kuntien ja kuntayhtymien omistamista sote-kiinteistöistä Vanhat sote-kiinteistöt kunnille taloudellinen riski Sote-uudistuksen myötä nykyinen käyttö lakkaa lähes 1,5 miljoonassa neliössä. Riski on suurempi väestömäärältään taantuvissa kunnissa ja alueilla ja koskee erityisesti vuodeosasto-, sairaalaja laitoskiinteistöjä. Ministeriöiden teettämän selvityksen perusteella kiinteistöihin liittyvä taloudellinen riski on hyvin tapauskohtaista ja maantieteellisesti hajanaista. 70 Sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksen eli sote-uudistuksen myötä osalla nykyisistä sote-kiinteistöistä on riski jäädä käyttämättä
71 on vanhainkoteja, terveyskeskuksia tai alue-, paikallistai laitossairaaloita. Niiden kiinteistöjen luetteloarvo, jotka jäävät tulevaisuudessa käyttämättä sote-palveluihin, on noin 710–760 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen tyhjilleen jäämisen riskiin vaikuttavat kuitenkin soteja maakuntauudistuksen ohella myös useat yhteiskunnalliset kehityssuunnat. Osalle tarpeettomaksi jäävistä kiinteistöistä voidaan löytää uusi käyttötarkoitus. Suurimmassa riskissä jäädä tarpeettomiksi ovat taantuvien, pienten ja harvaan asuttujen kuntien laitosja vuodeosastorakennukset. Nykyinen käyttö lakkaisi arviolta 1.2–1.4 miljoonassa m 2 :ssä kiinteistöjä sote-uudistuksen myötä. Rakennustyyppi vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa nykyisistä kiinteistöistä tulee jäämään tarpeettomaksi. syyskuuta. Ministeriöiden teettämän, Nordic Healthcare Groupin (NHG) toteuttaman selvityshankkeen tavoitteena on ollut arvioida sote-uudistuksessa suunniteltujen kiinteistöjärjestelyjen kunnille aiheuttamaa riskiä ja sen jakautumista kuntien välillä. Suurimmassa riskissä ovat terveydenhoidon ja sosiaalihuollon laitokset, erityisesti vuodeosasto-, sairaalaja laitoskiinteistöt, joista arvioidaan selvityksen perusteella lakkautettavan noin 35 prosenttia vuoteen 2022 mennessä. Selvityksen perustana on ollut rekisteritietojen järjestelmällinen läpikäynti. Tämä tosin tapahtuisi ilman sote-uudistustakin. Kiinteistön käyttötarkoituksen ohella rakennuksen sijainti, ja ikä vaikuttavat riskiin. Kohonnut riski on noin 700 miljoonan euron teknistä arvoa vastaavissa kiinteistöissä. Vanhat sote-kiinteistöt kunnille taloudellinen riski. Selvitysluonnos julkaistiin 19. Selvityksen perusteella erityisen korkea riski siitä, että kiinteistöt jäävän tämän jälkeen ilman käyttöä, liittyy tekniseltä arvoltaan noin 300 miljoonan euron kiinteistöomaisuuteen. Tällaisia tekijöitä selvityksen mukaan ovat esimerkiksi digitalisaation eteneminen, laitoshoidon purkaminen ja siirtyminen kotihoitoon, avopalvelujen keskittäminen hyvinvointikeskuksiin ja suurempiin kiinteistöihin sekä yksityisen palvelutuotannon osuuden kasvu. Sote-kiinteistöjä tarpeettomiksi Kun palvelurakenteita ja palveluverkkoa kehitetään soteuudistuksen myötä, nykyinen käyttö lakkaisi arviolta 1.2–1.4 miljoonassa m 2 :ssä kiinteistöjä. Terveydenhoidon ja sosiaalihuollon avopalveluiden rakennusten kohdalla lakkauttamismäärän on arvioitu olevan 5–15 prosenttia. Sote-kiinteistö voidaan esimerkiksi muuttaa asuinkiinteistöksi. Selvitys keskittyi kuntien omistukseen jääviin kiinteistöihin, eli sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien omistamat kiinteistöt rajautuivat selvityksen ulkopuolelle. Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sote-uudistuksessa valmistuu kokonaisuudessaan lokakuun aikana ja julkaistaan osana valtioneuvoston selvitysja tutkimushankkeita. Osa poistuvista kiinteistöistä on niin huonokuntoisia, ettei niitä voi käyttää ilman merkittävää peruskorjausinvestointia, jolloin kysymykseen tulee myös purkaminen
Osalle lakkautetuista kiinteistöistä tullaan todennäköisimmin löytämään uusi käyttötarkoitus, etenkin kasvavilla alueilla. Maakunta ei välttämättä vuokraa kaikkia kunnan omistamia sote-kiinteistöjä julkisen sote-palvelutuotannon käyttöön, jolloin kunnan on löydettävä kiinteistöille alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poikkeava jatkokäyttöratkaisu tai yksityinen tai kolmannen sektorin sotepalveluntuottaja vuokralaiseksi, jottei kiinteistö jää tyhjilleen. Kiinteistön käyttötarkoitus voidaan muuttaa myös kokonaan uudeksi, esimerkiksi muuttamalla sote-kiinteistö asuinkiinteistöksi, mikäli kiinteistö siihen soveltuu. Tällöin kysymykseen tulee myös rakennuksen purkaminen. Kuitenkin vain sairaanhoitopiirien ja kuntayhtymien omaisuus ja velat jakaantuvat käytännössä kokonaan maakunnille toiminnan siirron mukana. 72 Kiinteistöille uusi käyttötarkoitus Hallitus on keväällä 2016 linjannut että sote-omaisuusjärjestelyt toteutetaan suppean jakautumismallin periaatteiden mukaisesti Mallissa maakunta vuokraa kunnilta sote-toimitilat, jotka eivät siirry maakuntien omistukseen toiminnan siirron mukana. Kuntien näkökulmasta malliin liittyy riski käytöstä poistuvista kiinteistöistä. Kuva: Helar Lukats.. Käyttötarkoitus voi olla toinen sote-palvelu, esimerkiksi vanhainkoti voidaan muuttaa asumispalveluksi. Kuva: Samuli Lintula. Riskin suuruus ei ole kiinteistön arvo Ainoastaan ne kiinteistöt, jota jäävät käyttämättä, aiheuttavat taloudellisia seuraamuksia kunnille. Taantuvien, pienten ja harvaan asuttujen kuntien laitosja vuodeosastorakennukset ovat suurimmassa riskissä jäädä tarpeettomiksi. Kiinteistöriskiin liittyen hallitus on todennut linjauksessaan, että omaisuusjärjestelyt tullaan toteuttamaan siten, että niillä ei ole alijäämävaikutusta kunnissa. Osa kiinteistöistä on niin huonokuntoisia, ettei niitä voi käyttää ilman merkittävää peruskorjausinvestointia. Riskin realisoituminen vaatii kiinteistön alaskirjauksen tai negatiivisen vaikutuksen tuloslaskelmaan. Käyttämättä jäävistä kiinteistöistä kunnille aiheutuva taloudellinen riski ei ole kuitenkaan yhtä suuri kuin kunnan sotekiinteistöjen arvo, sillä todellinen taloudellinen vaikutus on pienempi
Väliaikaisen valmistelutoimielimen toimikausi päättyy, kun maakuntavaltuusto on valittu ja sen asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Kyseisestä ajankohdasta lukien kunnilla, kuntayhtymillä ja muilla organisaatioilla ei ole enää järjestämisvastuuta, eikä siten myöskään rahoitusvastuuta näistä palveluista. Maakuntavaltuuston toimikausi alkaa vuoden 2018 maaliskuun alusta ja kestää vuoden 2021 toukokuun loppuun. Tämä skenaario ei ole mahdoton, vaikkakin se on epätodennäköinen, sillä maakunnat tulevat suosimaan teknisesti hyväkuntoisia ja toiminnallisuuksiltaan palvelutuotantoon hyvin sopivia kiinteistöjä. Lähde: Soteja maakuntauudistuksen alueellisen valmistelun tiekartta. Tilaa ilmainen Kattokatselmus, se säästää aikaa ja rahaa. Maakuntavaltuusto Ensimmäiset maakuntavaalit toimitetaan vuoden 2018 presidentinvaalin yhteydessä. Hallitus on linjannut, että jatkovalmistelussa etsitään kansallisesti yhteiset ratkaisut kehittää kunnille jääviä kiinteistöjä siten, että käyttämättä jäävät kiinteistöt eivät jää yksinomaan yksittäisten kuntien rasitteeksi. Selvityksen ja sen johtopäätösten perusteella ministeriöt laativat osana sote-uudistuksen valmistelua toimenpide-ehdotukset siitä, miten toimitaan niiden kiinteistöjen kanssa, jotka osoittautuvat maakunnille tarpeettomiksi ja joiden rakennukselle tai tontille ei löydy muuta käyttöä. Mikäli kunnalla on velkaa kiinteistöstä, ja mikäli kunnalle aiheutuu alijäämää kiinteistön käyttämättä jäämisestä, kunnan taloudellista tukemista saatetaan tulevaisuudessa harkita. HELSINKI TAMPERE TURKU OULU PORI. Maakuntien ohjaus käynnistyy vuosittain järjestettävän valtion ja maakuntien neuvottelun sekä jatkuvaluonteisesti toimivan maakuntien neuvottelukunnan kautta. Maakuntavaltuuston ja -hallituksen tehtävänä on vuoden 2018 aikana valmistella ja ratkaista palveluiden järjestämisvastuun siirtymiseen 1.1.2019 liittyvät kysymykset. 73 Sote-uudistus Esivalmistelu n Esivalmistelu on jo alkanut ja kestää sote-järjestämislain ja maakuntalain voimaantuloon 1.7.2017 saakka. Lähde: Sosiaalija terveysministeriö / Nordic Health Care Group: Selvitysluonnos kuntien kiinteistöriskistä Sote-uudistuksessa. Maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019 Järjestämisvastuu maakunnan tehtäväalaan kuuluvista palveluista siirtyy maakunnille 1.1.2019. Kiinteistön käyttämättä jääminen ei saisi ajaa kuntaa kriisikuntamenettelyyn. 97% taloyhtiöasiakkaista suosittelee ! 15 000 toteutettua kattoremonttia 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus, tekijä, työkierros ja lasku Soita 03 3398 6722 Paikalliset pojat ! Tiedätkö, missä kunnossa taloyhtiösi katto on. Kunnalle voi koitua taloudellisia ongelmia, mikäli kuntaan on vastikään rakennettu uusi kiinteistö, jota maakunta ei vuokraakaan, eikä kiinteistöön löydy myöskään uutta vuokralaista. Väliaikainen valmistelutoimielin Ajalla 1.7.2017–28.2.2018 toimivan, väliaikaisen valmistelutoimielimen keskeisenä tehtävänä on organisoida maakunnan toiminnan ja käynnistämisen valmistelu siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu alkuvuodesta 2018
74 Muuttuva maailma vaatii jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Se kuuluu kiinteistöja rakennusalalle räätälöityyn liikkeenjohdolliseen koulutukseen. Koulutus, joka toteutetaan yhteistyössä RAKLI:n kanssa, on suunnattu kiinteistöja rakennusalan johtotehtävissä ja asiantuntijatehtävissä toimiville sekä sella sektorilla. Koulutuksen osallistujilla on lisäksi mahdollisuus osallistua erillisellä Kiinkon tulevaisuuden johtajien koulutusohjelma tarjoaa liikkeenjohtamisen koulutuksen ohella uusia liikeideoita ja yhteistyökumppaneita. Uudella koulutuksella tulevaisuuden johtajaksi Koulutusohjelma tarjoaa liikkeenjohtamisen teoriapohjan käytäntöä unohtamatta tulosyksikön johtajille tai näiksi valmentautuville. Erilaisten verkostojen johtaminen, asiakaslähtöinen liiketoiminta ja palvelulupauksen pitäminen ovat keskeisiä asioita organisaation menestymisessä. Koulutusohjelma rakentuu kymmenestä, Helsingissä järjestettävästä lähiopetuspäivästä, osaamispäiväkirjasta, harjoitustehtävistä ja tutkielmasta. Ohjelma sopii toimijoille niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Valmennusohjelmassa käsitelläänkin kattavasti sekä liikkeenjohtamisen teorioita että käytännön yritysesimerkkejä. Koulutusohjelma tarjoaa vahvan liikkeenjohtamisen koulutuksen lisäksi uusia liikeideoita, yhteistyökumppaneita ja johtamisen työkaluja. Koulutusohjelman tavoitteena on syventää osanottajien kiinteistöja rakennustoimi alojen liiketoiminnan kokonaisvaltaista ymmärrystä ja osaamista sekä tukea yksilön kehittymistä johtajuudessa ja vuorovaikutustaidoissa. Valmennusohjelmassa perehdytään johtamisen haasteisiin niin yksityisellä kuin julki. Kiinko:n marraskuussa käynnistyvä valmennusohjelma Tuloksekas yrityksen ja liiketoiminnan johtaminen -koulutus antaa valmiudet toimia johtotehtävissä kiinteistöalan kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. Valmennusohjelma tarjoaa vahvan liikkeenjohtamisen teoriapohjan unohtamatta kuitenkaan käytäntöä. Tulevaisuuden johtajien koulutusohjelma antaa osanottajille valmiudet toimia johtotehtävissä alan kansainvälistyvässä toimintaympäristössä. K iinteistöalan koulutuskeskuksen Kiinko:n syksyn ohjelmassa on tarjolla valmennusohjelma Tuloksekas yrityksen ja liiketoiminnan johtaminen (TUJO)
75 Tulevaisuuden johtaja, lähiopetuspäivien teemat: Makrotalousympäristö ja liiketoiminnan haasteet Asiakaslähtöisen liiketoiminnan strategiset perusteet, suunnittelu ja implementointi Innovation Management, strateginen viestintä Yrityksen ja organisaation talouden johtaminen Ihmisten johtaminen ja johtajuus Valmennusohjelmassa perehdytään johtamisen haasteisiin niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Tuloksekas yrityksen ja liiketoiminnan johtaminen -valmennusohjelman opintopisteitä, joita kertyy koulutuksesta 18,5, voi hyödyntää EMBA-ohjelmassa, osana KiRa EMBAn valinnaisia opintoja. Matkoilla tutustutaan paikalliseen rakentamiseen ja kiinteistöliiketoimintaan. Se haastaa osallistujat liiketoimintaosaamisen ja strategisen ajattelun kehittämiseen sekä johtajana kasvamiseen. Tuloksekas yrityksen ja liiketoiminnan johtaminen -valmennusohjelman opintopisteitä voi hyödyntää osana KiRa EMBAn valinnaisia opintoja. Tulevaisuuden johtaja -koulutusohjelma on Kiinteistöjohdon sertifiointilautakunnan hyväksymää liikkeenjohdollista koulutusta, jota tarvitaan Kiinteistöjohtajan KJs-sertifikaattia haettaessa. Hintaan lisätään voimassa oleva arvonlisävero. Koulutus osana EMBA-ohjelmaa Kiinko ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu käynnistävät marraskuussa 2016 uuden kiinteistöja rakennusalalle räätälöidyn EMBA-ohjelman (KiRa EMBA). korvauksella ammatillisille opintomatkoille Eurooppaan. Mahdolliset matkaja majoituskulut sekä koulutuksen kirjallinen materiaali maksetaan itse. Marraskuun 24. Valmennusohjelmaan ilmoittaudutaan viimeistään 10.11.2016 osoitteessa www. Lämpöja vesijohtoasennus Soita, pyydä tarjous ja kysy lisää yksilöllisistä palveluistamme. vesi-, lämpöjärjestelmiä Vesi-Lämpö Vaskela Oy 09-2760899 MEILAHDENTIE 100, 03790 VIHTIJÄRVI. kiinko.fi/1132004. Toimii, asentaa ja huoltaa mm. Kiinteistöja rakennusalan EMBA on akateemisen tutkimustiedon ja yritysmaailman kokemuksen vuoropuhelun areena. Hinta sisältää opetuksen, sähköiset luentomateriaalit ja ohjelmaan merkityt tarjoilut. alkavan koulutuksen hinta on 5900 euroa
Asuinhuoneistoissa on niissäkin viilennys, johon auringosta saatua sähköä käytetään. Hämeenpuisto 21:n toimistokiinteistöt hyödyntävät itse tuotettua sähköä myös jäähdytykseen. – Katolle on asennettu on 60 monikidepaneelia, yhteensä keTamperelaiskerrostalon aurinkovoimalan tuottaa kiinteistöön sähköä ja lämpöä Arvot ja asenteet uusiksi – tuottoa ei mitata vain rahassa Tampereella, Hämeenpuisto 21:ssa sijaitsevaan kerrostaloon toteutettiin saneerauksen yhteydessä mittava aurinkovoimala. Järjestelmän huipputeho on 15 kilowattia, ja se tuottaa sähköä noin 12 00015 000 kilowattituntia vuodessa, Lahtiset Yhtymän talousjohtaja Markku Seppälä kertoo. Kerrostalon takapihalla sijaitsevan toimistosiiven katto on peitetty saksalaisilla aurinkopaneeleilla. Voimala tuottaa sähköä ja lämpöä kiinteistön tarpeisiin. Lahtiset Yhtymän omistamaan kiinteistöön asennettiin saneerauksen yhteydessä Tampereen keskustan suurin aurinkovoimala, jolla tuotetaan kerrostaloon sekä lämpöä että sähköä. Kiinteistön omistava Lahtiset Yhtymä haluaa korostaa toiminnassaan vihreitä arvoja ja nostaa ympäristöarvot taloudellisten kannattavuuslaskelmien edelle räävää pintaa on 102 neliömetrin verran. 76 T amperelainen taloyhtiö Hämeenpuisto 21:ssa on yksi uranuurtajista aurinkoenergian hyödyntämisessä. Aurinkopaneeleilla tuotettava sähkö käytetään kiinteistön omiin tarpeisiin
– Käytännössä tuotto on noin 20 kilowattia, mikä on sekin yli omien tarpeiden. Koska kesäkautena lämpöä tulee yli omien tarpeiden, olemmekin pohtineet yhteistyötä naapurikiinteistön kanssa, joka voisi mahdollisesti hyödyntää voimallamme tuottamaa lämpöä, Seppälä kertoo. Suomessa aurinkoenergiaa voidaan ka?yta?nno?ssa. Järjestelmän laskennallinen vuotuinen tuotto on 40 kilowattia. Investointi maksaa itsensä takaisin noin 15 vuodessa. – Parhaina päivinä keräimet tuottavat 200 kWh, ja aurinkoisina päivinä vielä lokakuussakin, saatiin 100 kWh verran. Mikäli energian hinta ajetaan alas, voi maksuaika olla käytännössä pidempikin, Seppälä toteaa. Seppälän mukaan on kuitenkin ilmeistä, että oma aurinkovoimala säästää energialaskussa. – Sitä, mikä säästö syntyy mistäkin, on mahdotonta ja oi. helmikuun lopulta lokakuun alkuun. Iäkkäämmän pannuhuoneen rajoitetun tilan vuoksi sinne sijoitettiin kuusi, 750 litran varaajaa. hyo?dynta?a. Lämpöä aurinkokeräimillä Aurinkosähköpaneelien ohella Hämeenpuiston kiinteistöön on asennettu aurinkokeräimiä. Todellista takaisinmaksuaikaa ei kuitenkaan kukaan tiedä, sillä energian hinta voi vaihdella. Aurinkokeräimillä lämmitetään kiinteistöä ja lämmintä käyttövettä. Säästöjä syntyy Hämeenpuiston aurinkovoimala tuli maksamaan noin 150 000 euroa. – Investoinnin on arvioitu maksavan itsensä takaisin noin 15 vuodessa. Silti oleellisempaa kuin tuijottaa välittömiä säästöjä, on edistää vihreitä arvoja pitkällä tähtäimellä. Aurinkovoimalalla tuotettu lämpö on muusta kulutuksesta ja kaukolämpölaskusta pois, Seppälä sanoo. Hämeenpuiston suuntaisen kerrostalon katto vahvistettiin saneerauksessa, jolloin sinne saatettiin asentaa 480 tyhjiöputkikeräintä. – Aurinkokeräimistä saatavalla energialla lämmitetään kiinteistöä ja käyttövettä. Kuuden miljoonan euron kokonaissummasta, jota kiinteistön täyssaneeraukseen meni, summa on mitättömän pieni. Talvella tarvitaan kuitenkin toinen lämmönlähde. 77 Tampereella Hämeenpuisto 21:ssa sijaitsevaan kiinteistöön on toteutettu aurinkovoimala. Lahtiset Yhtymän omistamaan kiinteistöön rakennettiin mittava aurinkovoimala
On muitakin arvoja kuin vain raha. – Jeppe Lahtinen on nostanut ympäristöarvot taloudellisten kannattavuuslaskelmien edelle. Koko rakennus on saneerauksen jälkeen teknisesti niin huimasti parempi ja energiatehokkaampi kuin aikaisemmin, Seppälä toteaa. Hämeenpuisto 21:n kiinteistössä on aurinkovoimalan ohella muitakin erikoisuuksia. Jokaisessa huoneistossa on sprinklerit, liesivahdit ja kylpyhuoneissa tuplakaivot. Pankeista saa tällä hetkellä miltei ilmaista rahaa. – Taulukkojen sijaan järkevää olisi kohdentaa ajatus rahan hintaan. Kyse ei olekaan pelkistä numeroista. Hän ansaitsikin toiminnastaan viime vuonna ympäristöpalkinnon, Seppälä sanoo. Seppälän mukaan liian usein pohditaan syntyneitä rahallisia säästöjä ja investointien takaisinmaksuaikoja. Kymmenestä tarjouksesta vain yksi saa homman. Kiinteistöyhtiön energiaratkaisujen takana on omistaja Jeppe Lahtinen, joka kannattaa vihreitä arvoja ja haluaa tehdä taloyhtiöiden remontit mahdollisimman energiaystävällisesti. Kymmenen vuoden laina, kiinteällä 2,5 prosentin korolla tuottaa sijoitetulle pääomalle voittoa noin 7-7,5 prosentin paikkeilla. keastaan turhakin pohtia exceltaulukoita pyöritellen. Kilpailutus tulisi kieltää Lahtiset Yhtymän toiminnassa on ympäristöarvojen korostamisen ohella muitakin uraauurtavia piirteitä. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Lahtiset Yhtymä Auktorisoitu vahinkoalan urakoitsija AVU www.wdkuivaus.fi WD Kuivaus Oy, Viherlaaksontie 5, 02710 Espoo Puhelin 010 759 7800, toimisto@wdkuivaus.. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdeksän yritystä on tehnyt turhaa työtä. Jos koskaan, nyt kannattaa tehdä matalan tuoton investointeja, Seppälä sanoo. Asenteet pitäisi muuttaa kokonaan uuteen suuntaan. Aurinkovoimala vähentää hiilidioksipäästöjä ja säästää energiaa. 78 Toimistosiiven katto on täynnä aurinkopaneeleita, jotka tuottavat sähköä kiinteistön tarpeisiin. Villa Urpossa siirryttiin öljylämmityksestä maalämpöön. Lahtiset Yhtymä toteuttaa kaikki hankkeet vakitoimittajien ja luotettaviksi havaittujen yhteistyökumppanien kanssa. Asenteet uusiksi Seppälä pohtii, kuinka laskentaalan ammattilaisena hänen olisi helppoa laatia laskelmat siitä, kuinka mikään ei kannata. – Yhteistyö perustuu jaettuun ideologiaan ja sataprosenttiseen luottamukseen. – Erikoisvarustelun ansiosta kohde sopii erityisryhmille, jotka asuttavatkin rakennuksen toista puolta. On kiinnostavaa, kuinka vihreys ei haittaa vuokraamista, itse asiassa päinvastoin, se mahdollistaa parempien vuokralaisten löytymisen, Seppälä uskoo. Toisessa rapussa on pienempiä asuntoja, jotka ovat nuorten mieleen. Lahtiset Yhtymän muissakin kiinteistöissä on hyödynnetty vihreitä, energiatehokkaita ratkaisuja kuten ilmavesilämpöpumppuja. Jos ei aurinkovoimalamme tuottaisi taloudellista hyötyä, se tuottaisi ainakin mielihyvää. – Aina voisi vitkastella investoinneissa vedoten siihen, että tekniikka kehittyy, parin vuoden päästä laitteistot tuottavat varmasti enemmän tehoja kuin täällä hetkellä. – Kilpailutus pitäisi mielestäni lailla kieltää, sillä se tulee lopulta todella kalliiksi. Yhteistyö jatkuu vielä urakan valmistuttuakin, eikä rahan tarvitse liikahtaa jokaisesta neuvosta, Seppälä sanoo. • Vesivahinkojen kartoitus • Irtoveden poisto • Kosteusmittaukset • Kuivausurakointi. Ilmaiseksi kukaan ei tarjouksia laske, mikä tarkoittaa sitä, että syntyneet kulut vyörytetään lopulta hintoihin, Seppälä muistuttaa. Hankkeita ei yhtiössä kilpailuteta
Teksti: Tuula Kolehmainen Älä milloinkaan maksa vuokra-asunnosta rahaa, ellet ole nähnyt asuntoa ja varmistunut vuokranantajan henkilöllisyydestä.. Kaikki vuokranantajat eivät tähän kuitenkaan suostu, Viita toteaa. Valistus tehokkain keino huijareita vastaan Valistus on Viidan mukaan paras keino ehkäistä asuntohuijauksia. Vuokraasuntomarkkinat kiihtyvät entisestään silloin, kun opiskelupaikat julkistetaan ja nuoret lähtevät joukolla asunnonhakuun. Vuokranantajan henkilöllisyys kannattaa varmistaa asuntoon tutustuessa, jotta ei synny ikäviä tilanteita. 79 79 Rahaa ei pidä maksaa näkemättä asuntoa Vuokralaiset ry muistuttaa uusia vuokralaisia huolellisuudesta ja varovaisuudesta vuokramarkkinoilla. – Varoittava merkki on se, jos henkilöllisyystodistusta ei löydy, mutta rahaa tulisi maksaa, Viita sanoo. – Huijarit vuokraavat asuntoja, jotka eivät oikeasti ole vuokrattavina tai joita heillä ei ole oikeus vuokrata. Takeita avainten saamisesta ei kuitenkaan ole, minkä vuoksi tällaisia maksuja ei tule koskaan maksaa, Viita huomauttaa. – Asuntosijoittajat ja suuret vuokranantajat hallitsevat nykyisin markkinoita. Asunnon omistaja on itse täysin tietämätön siitä, että hänen asuntoaan vuokrataan huijaustarkoituksessa, Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita kertoo. – Se, että on puhunut oletetun vuokranantajan kanssa puhelimessa, ei missään nimessä riitä, vaan vuokralaisella täytyy aina olla mahdollisuus käydä katsomassa asuntoa ennen kuin päättää asunnon vuokraamisesta. Vuokralaiset ry:n mukaan tiukka vuokra-asuntotilanne suurissa kaupungeissa on omiaan houkuttelemaan myös huijareita. Tarina etenee siten, että avaimet ovat yleensä vuokranantajan matkassa päätyneet erehdyksessä ulkomaille, minkä vuoksi avainten toimittamisesta vuokralaiselle aiheutuu kuluja. Huijauksen uhriksi joutunut näkee harvoin rahojaan. Vuokralaisen syytä varoa huijareita V uokra-asunnoista on etenkin useimmissa suurissa kaupungeissa huutava pula. Älä maksa rahaa näkemättä asuntoa Tyypillisessä nettihuijauksessa vuokralle tarjotaan houkuttelevien kuvien kera asuntoa, jota vuokrataan kiireisellä aikataululla. Vuokralaiset ry:n mukaan vuosittain vuokralaisten huijauksia tapahtuu useita kymmeniä tapauksia. Ihmisiltä tuleekin jatkuvasti viestiä siitä, että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joissa tavallisten ihmisten ja perheiden olisi mahdollista elää, tarvittaisiin kipeästi lisää, Viita toteaa. Kasvanut kysyntätilanne vuokra-asuntomarkkinoilla saa liikkeelle asiallisten asuntosijoittajien ja vuokranantajien ohella myös huijareita. – Vuokralaisen kannalta turvallisin ratkaisu on se, jossa takuurahat maksetaan vuokralaisen omalle vakuustilille, johon myös vuokranantajalla on käyttöoikeus. – Toki, jos huijari tavoitetaan, vuokralainen voi esittää vahingonkorvausvaatimuksen käräjäoikeuden kautta. Pienemmillä paikkakunnilla on tiukempi sosiaalinen kontrolli. – Luottamuksen osoituksena vuokralaista saatetaan pyytää maksamaan esimerkiksi 200– 400 euron suuruinen summa, jotta avaimet voidaan toimittaa. Vuokrattavan asunnon kuva saatetaan poimia esimerkiksi asunnon myynti-ilmoituksesta. Yleensä valitettava tilanne on kuitenkin se, ettei huijaria enää milloinkaan löydy, eikä silloin voi saada oikeuttakaan, Viita muistuttaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset yleensä tietävät paremmin, mikä asunto on aidosti vuokrattavana, ja mikä ei. Normaalisti, ennen kuin rahaa käsitellään lainkaan, asunnosta tehdään vuokrauspäätös ja käydään sopimusneuvottelut. Vuokralaisen ei tule koskaan maksaa rahaa näkemättä asuntoa. Vuokralaisen on syytä olla tarkkana käydessään huoneistossa. – Huijaukset keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Viidan mukaan vuokra-asuntomarkkinat ovat vuokralaisten kannalta tällä hetkellä vaikeat
Maukkaan ruuan Kitchen & Table –ravintolassa takaa ruotsalainen huippukokki Marcus Samuelsson. Ketju tekee aktiivisesti hyvää Clarion –hotellin omistaja ja rakennuttaja on kiinteistömiljardööri Arthur Buchardt, joka omistaa 18 hotellia eri puolilla Pohjoismaita. Nordic Choice Hotels on tunnettu aktiivisena hyväntekijänä ja yrityksenä, joka tekee rohkeita. Tämä käy hyvin ilmi avajaistilaisuudessa, missä hotellin aulasta asti henkilöstö opastaa kädestä pitäen eteenpäin. Tilasta voi ihailla maisemia kaupungin kattojen yli. Etsimme sopivaa sijaintia pari-kolme vuotta eikä sitä ollut helppo löytää. Unelmamme kävi toteen. Sillä on yli 170 hotellia Pohjoismaissa ja Baltiassa. Käytävien seinillä on runsaasti nykytaidetta. – Brändi on tärkeä, mutta tärkeintä on intohimo kaikessa tekemisessämme kaikissa hotelleissamme, sanoo Berghult, joka on ”hotellimiehenä” tehnyt uransa aikana hotelleissa kaikkea mahdollista. Sky Roomissa saa tervehdyksiä sekä suomeksi että englanniksi. K un nousee Koneen pehmeästi kulkevalla näköalahissillä Clarionhotellin 16. Baarin cocktail-listakin on saanut inspiraationsa ympäröivästä kaupungista – muun muassa baarin ikkunoista näkyvät Suomenlinna ja Eira ovat saaneet omat drinkkinsä. Buchardt vuokraa hotellit Nordic Choice Hotels – ketjulle, joka on puolestaan toisen norjalaisen suurliikemiehen Petter Stordalenin omistuksessa. Tällaisen henkilöstön etsimiseen hotelli käyttää myös aikaa ja näkee vaivaa. – Meistä on ollut mahtavaa huomata, että kaupunkilaiset ovat jo ensimmäisen viikon aikana löytäneet meille Jätkäsaareen, Clarion Hotels Finlandin Area General Manager Inari Lehtinen toteaa. Hotellit edustavat uudenlaista arkkitehtuuria ja ajattelua. Clarion haluaa olla eloisa kohtauspaikka, missä palveluhenkinen henkilökunta toivottaa asiakkaat tervetulleiksi. kerroksen Sky Room –baariin, tuntee kirjaimellisesti olevansa Helsingin huipulla. Ensimmäisen kerran avasimme kaksi hotellia yhden viikon aikana, kertoo Clarion Hotelsin Senior Vice President, ruotsalainen Henrik Berghult. ”Unelma kävi toteen” – Uuden hotellibrändin tuominen Suomeen on ollut jännittävä matka ensihetkestä alkaen. Samalla viikolla avautui myös saman omistajan Airport Vantaa Aviopolis. Brunssin jokainen, herkullinen ruokalaji esitellään erikseen. Berghult korostaa, että tärkeintä on kuitenkin hyvä henkilöstö, jolla on oikea asenne. Kalusteina on muun muassa Artekin klassikoita. 80 16 –kerroksinen, moderni Clarion Hotel Helsinki on avannut ovensa hotellivieraille ja asukkaille Helsingin Jätkäsaaressa. Haluamme muuttaa ihmisten käsitystä hotelleista. Hotellin teemoja ovat muun muassa dynaamisuus, musiikki ja hyvä ruoka. Nordic Choice Hotels Group on pohjoismaiden suurin hotelliketju. Clarion ei ole kuitenkaan pelkkää hotellivieraille tarkoitettua luksusta vaan olennainen osa Clarion –konseptia ovat hotellin olohuonemaiset alueet, jonne sekä hotellija kokousvieraat että paikalliset kaupungin asukkaat ovat Clarion-hotelli avautui Jätkäsaaren portiksi tervetulleita. Sitten sekä Jätkäsaari että Vantaan Airport natsasivat
Suomessa Clarion-hotellit ovat jo ennen avautumistaan järjestäneet muun muassa Jätkäsaareen pääsiäisen kultamunajahdin ja tehneet yhteistyötä Kustaankartanon palvelukodin kanssa. 81 Korkealle kohoava hotellitorni on huikaiseva näky iltavalaistuksessakin. Clarion Hotel Helsinki – 425 hotellihuonetta – 15 kokoustilaa – 1 ravintola, 3 baaria – 2 näköalasaunaa, 1 kuntosali – 1 näköalauima-allas. Jokaiselle ketjun hotellille on myönnetty ISO-sertifikaatti. Hotellin pääsuunnittelija Aki Davidsson kertoo hotellin suunnittelun olevan modernia ja pelkistettyä, mutta aikaa kestävää. Hotellit pyrkivät olemaan parhaita mahdollisia naapureita. Taustalla Jätkäsaaren uutta kaupunginosaa. Energiatehokkuus, kemikaalien käyttö ja jätteiden määrän vähentäminen, kierrätys ja eettiset hankinnat ja toimitusketjut ovat kaikissa hotelleissa jokapäiväistä tekemistä. – Uuden modernin arkkitehtuurin yhdistäminen vanhaan, suojeltuun satamamakasiiniin oli hyvin inspiroiva lähtökohta suunnittelulle, hän sanoi. Nyt avanneet Suomen ensimmäiset Clarion –hotellit kasvattavat pääkaupunkiseudun hotellikapasiteettia lähes 700 huoneella ja työllistävät yhteensä noin 250 henkilöä. tekoja yhteisön hyväksi. Hotellikapasiteetille on pääkaupunkiseudulla tarvetta lisääntyneen turistivirran ja kongressivieraiden takia
– Uuden modernin arkkitehtuurin yhdistäminen vanhaan, suojeltuun satamamakasiiniin on hyvin inspiroiva lähtökohta suunnittelulle, Davidsson totesi. Lars Sonckin vuonna 1935 suunnitteleman satamamakasiinin, nykyisen tapahtumakeskuksen tiloihin mahtuu kerralla tuhat vierasta. Helsingin keskeiset elementit näkyvät Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen miltei herkistyi kuvailemaan avajaisissa, kuinka hotellin 16. Hotelli istuu kuin luonnostaan Jätkäsaaren merelliseen, uuteen kaupunginosaan, johon tulee Saunasta voi pulahtaa uima-altaaseen kaupungin kattojen yllä. Se on keskeinen alue esimerkiksi matkailussa, joka kasvoi viime vuonna kaikkien aikojen ennätykseen, ja muodostaa noin neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. alueen valmistuttua noin 1 800 asukasta ja parituhatta työpaikkaa. kerroksesta näkee kaikki Helsingin keskeiset elementit kuten meren, luonnon, kaupunkirakenteen, sen historian, telakan ja laivat. Jätkäsaaressa Pajunen näkee huikeita mahdollisuuksia monenlaiselle elinkeinotoiminnalle. 82 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kuvaili, kuinka hotellin 16. Clarion –hotelli avattiin virallisesti nauha leikkaamalla. – Samalla kun vanhaa on modernisoitu, uuteen osaan on tuotu satamarakentamisen mittakaavaa, karkeutta ja selkeitä linjoja vertikaalisuutta korostaen.. Hotellin aulasta avautuu avara näkymä Hietalahteen ja telakalle. Uuden arkkitehtuurin yhdistäminen vanhaan inspiroi Rakennuksen pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Aki Davidsson Arkkitehdit Davidsson ja Tarkela Oy:stä kuvailee rakennuksen tyyliä pohjoismaisen moderniksi ja pelkistetyksi. kerroksesta näkyvät kaikki Helsingin tärkeät elementit. – Nämä ovat kaikki sitä, mikä tekee Helsingistä Helsingin, Pajunen kuvaili. Pajunen ihastelee Clarion –hotellin uuden hotellirakennuksen ja vanhan satamamakasiinin saumatonta liitosta, joka on toteutettu tyylikkäästi. Kuvassa vasemmalta Suomen Clarion –hotellien johtaja Inari Lehtinen, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen sekä Clarion Hotelsien varapääjohtaja Henrik Berghult. Tiloja on jo varattu hyvin niin hotellissa kuin makasiinissa
– Olemme kiinnittäneet erityishuomiota siihen, että vierailija kokee tilassa jatkuvasti erilaisia miellyttäviä elämyksiä – siksi tilava aulakin on jaettu pienempiin osiin. Clarion Hotel Helsinki Airport tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Vantaan taidemuseo Artsin ja Suomen Ilmailumuseon kanssa. Makasiinissa puolestaan on säilytetty alkuperäistä rakennetta näkyvillä niin paljon kuin mahdollista. Puro on suunnitellut myös hotellin sviitit, joista yksi on inspiroitunut maskuliinisesta viikinkiestetiikasta. – En suunnitellut mielessäni lentokenttähotellia. Toivomme, että vieraat yllättyvät tilaan saapuessaan, Davidsson sanoo. Huoneiden ikkunat ulottuvat lattiasta kattoon, mikä luo monissa huoneissa vaikutelman veden päällä olemisesta. Rakenne on kuitenkin tehty keveämmän näköiseksi valkoisella värillä sekä rytmisellä ikkunoiden sijoittelulla. – Tornihotellin kepeän näköiset rakenteet on tehty järeästä betonista ja jänneteräksestä. Narjuksen mukaan rakennus on tehty kestämään aikaa, ja toisaalta suojaamaan vierailijoita muun muassa lenotmelulta. Myös ravintolapuolella tehdään yhteistyötä paikallisten tuottajien kanssa. Ravintolan annokset näyttävät hyvältä sekä ovat herkullisia. Makasiinin uudistaminen mielenkiintoisin työvaihe Meri toi omat haasteensa rakentamiseen, kun ajoneuvoja tai elementtejä ei voinut ajaa laiturille. Kokoushuone.. Tiloissa on Purpoplanin omaa designia sekä etenkin italialaisen B&B:n ja hollantilaisen Moooin esineitä. Heikan mielestä mielenkiintoisin työvaihe oli makasiinirakennuksen uudistaminen. Jouni Suolanen Clarion Hotel Helsinki Airport – 258 hotellihuonetta – 12 kokoustilaa – 1 ravintola, 1 baari – 2 saunaa, 1 kuntosali Tornihotellin julkisivussa on käytetty lasia ja alumiinia. Suurinta kongressitilaa rakennettaessa kantava välipohja piti poistaa, ja muuttuneet kuormitukset oli laskettava uudelleen. Asia ratkaistiin vuoraamalla tila teräsristikolla, joka jäi tilaan kantavaksi elementiksi. Halusin tehdä Clarionista viihtymisen keitaan, kertoo toimitusjohtaja, sisustusarkkitehti Jaakko Puro. Betoni on siksi luonteva julkisivumateriaalivalinta. Jännitysankkurit tekevät rakenteesta lujan, mutta samalla perinteisempää paikalla raudoittamista hoikemman, projekti-insinööri Aleksi Heikka kertoo. – Clarion-hotelli on arkkitehtuuriltaan selkeäpiirteinen ja sen mittakaava sopii lentokentän suurmaisemaan. Toisaalta valtavat betonielementit sai suoraan laivasta nosturiin. 83 . Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa on tärkeää Clarionille. – Valkoisen, siniharmaan ja musteensinisen värimaailman kautta rakennus on liitetty osaksi lentokenttäalueen muuta rakennettua ympäristöä, pääsuunnittelija Sarlotta Narjus kertoo. Lasi on myös aulan ja hissitornin pääasiallinen materiaali. – Hotellin ala-aulaan saavuttaessa avautuu laaja näkymä Bulevardin ja Hietalahden rannan suuntaan sekä telakalle. Aviapoliksen sisustus on sisustusarkkitehtitoimisto Purpoplanin käsialaa. Jouni Suolanen Kuvat: Clarion-hotelli ja Jouni Suolanen Viihtymisen keidas Aviapoliksessa Clarion Hotel Helsinki Airport on arkkitehtuuriltaan selväpiirteinen – valkoinen ja tumma vuorottelee
8 nroa vuodessa 60€ Crosstrainer CrossTrainer on nykyaikaisen monipuolisesti kuntoilevan ja urheilevan miehen ja naisen erikoislehti. 6 nroa vuodessa 36€ Antiikki ja taide Lehti kuvaa laaja-alaisesti koko antiikin ja taiteen kenttän. Meidän Koira Lehti jossa asiaja viihdettä koko perheelle. Luontaisterveydestä saat tietää, miten pysyä luonnollisesti terveenä fyysisesti ja henkisesti. www.asejaera-lehti.. www.luontaisterveys-lehti.. 8 nroa vuodessa 58€ Talomestari Talomestari-lehti on pientalorakentajan, taloissaan asuvien ja niitä korjaavien lehti. ( 09 413 97 300 ja isännöinti Nro 9/2016 6,50 Kiinteistö 60 prosenttia vuokralla asuvista saa asumistukea Tampere kasvaa ja rakentaa keskustaa Homevauriot suurin syy asuntokauppariitoihin Sukitus yhä yleisempi putkisaneerauksissa Pukinmäen puukerrostaloille pohjoismaisen kisan voitto Kiinteistö ja Isännöinti Asiantunteva ammattilehti joka käsittelee kiinteistöhoitoa monipuolisesti. Peruskorjaus energia kiinteistöhallinnan tietotekniikka katot julkisivut pihat – asuinympäristö. 8 nroa vuodessa 60€. 6 nroa vuodessa 39€ Sielunpeili Tarjoaa työkaluja juuri Sinun sisäisen kasvusi tueksi. 6 nroa vuodessa 41€ Kissafani Kissafani on asiantunteva harrastelehti kaikenikäisille kissaihmisille. Uudet tekniset välineet, teräaseet ja tekstiilit. www.crosstrainer.. www.meidankoira.. www.kissafani.. Löydät uusimmat asiat kissan terveydestä ja kasvatuksesta, rotuesittelyjä, sekä upeita värikuvia julisteineen. 8 nroa vuodessa 57€ Senioriterveys Aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä tai sosiaalista terveyttä sekä seksualisuutta. 6 nroa vuodessa 39€ Ekoelo Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. Aihealueina ovat yksilön sisäinen kasvu, ajatuksenvoima, myönteinen ajattelu, tunteiden kohtaaminen, antautuminen rakkaudelle. www.sielunpeili-lehti.. www.kiinteistojaisannointi.. www.senioriterveys.. Koira ja ihminen Hyvä pentu on iloinen pentu Koiran hoito, rakenne, sairaudet, koulutus, koiraongelmat. CrossTrainerin lukijan oma liikuntaohjelma koostuu monista eri lajeista ja niiden variaatioista. 8 nroa vuodessa 51€ Ase&Erä Esittelee uusimmat aseet, jouset ja ampumatarvikkeet. www.talomestari-lehti.. Kertoo metsästyskoiraroduista ja niiden hoidosta sekä metsästysmatkoista. www.hevosmaailma.. Keräily arjen historia entisöinti kädentaito suomalaiset taidearteet. www.ekoelo.. 6 nroa vuodessa 35€ Luontaisterveys Kertoo asiantuntevasti nykyaikaisista ja vanhan ajan luontaishoidoista ja luonnon vitamiineista. www.antiikkijataide.. 4 nroa vuodessa 29€ Tilaa omaksi iloksesi tai lahjaksi korkeatasoinen aikakauslehti! Tilaa ja nauti! Lehden internetosoitteessa tai tilaukset@karprint.. 6 nroa vuodessa 38€ Hevosmaailma Sinulle hevosen omistaja, kasvattaja, raviharrastaja, ratsastaja tai omasta hevosesta haaveileva
Investoinnit ja teknologia palvelemaan kiinteistöomistajan tavoitteita Kiinteistön omistajat saavat johtamismallin, työvälineet ja asiantuntijuuden tekniseen ja energiataloudelliseen johtamiseen. Erityisesti kiinteistöportfolioiden omistajat arvostavat tätä lähestymistapaa. Eneron Oy on Karves Yhtiöt Oy:n osakkuusyhtiö. Ohjelmisto mahdollistaa Uusi palvelu maksimoi kiinteistöjen kilpailukyvyn Asiantuntijat palaverissa. Kuva: Eneron Oy energiakulutuksen seurannan sähköisistä laskuista, mikä johtaa luotettavaan, tietoon perustuvaan ja kustannustehokkaaseen energiajohtamiseen. Kuva: Karves Yhtiöt / Dennis Lillkåll EnerOnline-pilvipalvelu on kehitetty tunnistamaan ja ohjaamaan energiankulutuksen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet oikeisiin kohteisiin. Tämä perustuu erilaisiin, nykyaikaisen teknologian mahdollistamiin parannustoimenpiteisiin. Kuvassa Sakari Siikaoja ja Janne Luhtama. Tavoitteena on maksimaalinen hyöty ja käyttäjien tyytyväisyys. Eneron Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kontro muistuttaa, että yleisesti hyväksytty arvio, noin prosentin potentiaali, merkitsee kahdeksan miljardin euron vuotuista säästöä. Sen avulla tunnistetaan kustannustehokkaasti potentiaalisimmat kiinteistöt, laaditaan niille energiatehokkuusja pitkän tähtäimen suunnitelmat sekä viedään hankkeet onnistuneesti läpi. Käyttäjien eli asukkaiden tai vuokralaisten tyytyväisyys rakentuu oikeasta vuokratasosta suhteessa esimerkiksi sijaintiin ja kiinteistön kuntoon. Rakennetun kiinteistökannan energiansäästöpotentiaali on valtava. Palvelu luo asiakkaille edellytykset kiinteistöjen tavoitteelliseen johtamiseen ja investointien optimointiin. Tavoitteena on investointien suuntaaminen tuottavimpiin hankkeisiin ja yli-investointien välttäminen. Kuva: Karves Yhtiöt / Dennis Lillkåll. – Otamme huomioon kiinteistönomistajan tavoitteet ja strategian sekä haemme niihin korjausvelan ja energiankäytön vähentämisen kannalta parhaiten soveltuvat ratkaisut, oikein mitoitettuna. Karves Yhtiöt ja Eneron Oy toimivat samoissa toimitiloissa Helsingissä, Kalasatamassa. EnerOnline-pilvipalvelu on kehitetty tunnistamaan ja ohjaamaan nämä toimenpiteet kohteisiin, joissa potentiaali on suuri ja joissa investointien tuotto on mahdollisimman korkea. Konseptin ainutlaatuisuus syntyy tavasta yhdistää kiinteistöja insinööriosaaminen, energiajohtaminen sekä investointien suunnittelu ja toteutus kokonaispalveluksi. Suuressa kuvassa kyse on kaikkien osapuolten eduista, niin omistajien, vuokralaisten kuin kansantaloudenkin. EnerOnline -kehitystyötä on tehty Tekesin tukemana. Karves-Eneron -palvelun taustalla toimii EnerOnline. Tarvittaessa palvelun saa avaimet käteen –periaatteella, määrittelyistä teknisiin valintoihin ja toteutukseen asti, Karves Yhtiöiden toimitusjohtaja Kim Karves summaa yhteen. 85 K arves Yhtiöiden ja Eneron Oy:n yhteinen uusi palvelukokonaisuus on luotu parantamaan kiinteistöportfolioiden kilpailukykyä. Oikein mitoitetuilla investoinneilla kiinteistöihin saadaan oikea kulurakenne sekä energiatehokkuuden tuottama kulusäästö. Karves-Eneron –palvelu perustuu EnerOnlinetietojärjestelmän käyttöön
www.2727350.. 09-726 0077, fax 09-726 0009 asiantuntijamestarit@kolumbus.fi ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y Isännöinti KIINTEISTÖN JA ASUMISEN PALVELUT SAMAN KATON ALTA ISÄNNÖINTI – KIINTEISTÖNVÄLITYS HUOLTO – RAKENNUTTAMISPALVELUT HELSINKI – ESPOO – VANTAA – HYVINKÄÄ 010 281 2320 isannointi@kuudi.. 020 758 9800 00810 Herttoniemi www.tonttioy.com Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 www.espoonisannointi.. . www.kuudi.. 09-2525 2425 www.contesta.. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuoltoa sähkötyöt putkityöt korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 Puh. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNHOITO SIIVOUS REMONTTITYÖT Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella. LIIKEHAKEMISTO 86 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 06000 1250, etunimi.sukunimi@2727350.. KIINTEISTÖHUOLTOA HAUKIPUTAALLA kiinteistöhuolto ulkoalueiden hoito päivystys 24H Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460 www.kpkoivu.fi Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. 530 8620, Fax 5308 6222 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Louhijantie 2 B 35, 01610 Vantaa www.isannointisaarinen.fi E-mail: etunimi.sukunimi@isannointisaarinen.fi Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh
09-3877197 0400 421 677 Tasoiteja maalauspalveluiden, koristemaalauksen ja entisöinnin lisäksi toteutamme pääkaupunkiseudulla Maalaus ja saneeraus www.ikkuna-asiantuntija.. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ikkunoiden kuntoarviot. ä s s y t s y p n ä r ö y p ä ä ti p u k k u o K jo lukitsemisvaiheen aikana. Esteetöntä toimintatilaa on riittävästi, kun pyörät ovat suorassa rivissä ja pystyssä. LIIKEHAKEMISTO 87 Hissihuolto Telineet Viimeisintä uutta PyöräNojan kehityksessä: KUMPARE ja JATKOELEMENTTI Kumpare auttaa pyöräilijää laittamaan pyöränsä oikein keskelle telinettä. JatkoElementillä saadaan telineet yhdistettyä ja jatkettua kuinka pitkäksi yksiköksi halutaan
050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. www.jarmopakarinenoy.. 0500 354 900, 044 386 1208, 0400 402 084 LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. 09-413 97 356 kari.ylonen@karprint.. Uusi oikorata ja pääkaupunkiseudun puh. Hissinumero Kiinteistöalan koulutus Taloyhtiöiden käyttöinvestoinnit Lehti ilmestyy viikolla 49 Kiinteistö ja Isännöinnin nro 10/2016 teemat. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. LIIKEHAKEMISTO 88 Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Vuokrauspalvelut Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä
kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen). Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. Puhelimitse: 09-413 97 300 Kestotilaus 60€/vuosi Määräaikainen 67€/8 nroa Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö ja isännöinti Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 60€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Kiin teis tö ja isä nn öin ti Info KI So pim us 50 03 50 5 Va nh a tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I ja isännöinti Nro 8/2016 6,50 Kiinteistö Suomen pientalovienti pienempi kuin Viron Kiinteistökaupoista lähes puolet asuntoja Helsinkiin 6000-7000 uutta asuntoa vuosittain Y-Säätiö laski vuokria Koodilukko ei jätä pulaan Aurinkopaneelit kiinni suoraan peltikattoon Kasvukeskuksissa rakennetaan syrjäseuduilla saneerataan % Käytä palvelukorttia, kun r r r r r r ja isännöinti Nro 9/2016 6,50 Kiinteistö 60 prosenttia vuokralla asuvista saa asumistukea Tampere kasvaa ja rakentaa keskustaa Homevauriot suurin syy asuntokauppariitoihin Sukitus yhä yleisempi putkisaneerauksissa Pukinmäen puukerrostaloille pohjoismaisen kisan voitto Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Määräaikaistilaus 67€ www.lehtiluukku.
Hankkeen toteuttaa YIT Rakennus. Varautumisessa häiriötilanteisiin, kuten sähkökatkoksiin tai vedenjakelun katkoksiin, olisi taloyhtiöiden mielestä eniten kehitettävää. Mall of Triplaan tulee 85 000 neliötä vuokrattavaa tilaa noin 250 toimijalle. Kiinteistöliiton tekemä Indeksitalo-vertailu osoittaa, että esimerkkikerrostalon hoitokulujen kasvu on hidastunut tänä vuonna. Mukana on jo nyt 35 vastuullista kiinteistöalan toimijaa, jotka ovat valmiita työskentelemään pitkäjänteisesti energiatehokkuuden parantamiseksi, sanoo sopimusneuvottelujen puheenjohtajana toiminut Aija Tasa RAKLIsta. Kokonaisuudessaan yhteiskuntamme on hyvin riippuvainen sähköstä. Taloyhtiöiden mielestä varautuminen häiriötilanteisiin ja turvallisuusviestintä ovat asioita, joita taloyhtiöiden pitäisi eniten kehittää asumisturvallisuuden tiimoilta. Häiriötilanteisiin varautumisen lisäksi myös viestintään panostaminen on taloyhtiöiden mielestä tärkeää. Tämän vuoden pieni tasaantuminen hoitokulujen nousussa on varmasti osaltaan hillinnyt ainakin yksityisten vuokranantajien painetta vuokrien nostamiseen. puja ja paristoja, juomavesiastioita sekä säilyvää ruokaa muutamien päivien tarpeisiin. Kiinteistöalalle uusi energiatehokkuussopimus . Kauppakeskus avataan syksyllä 2019 samaan aikaan pysäköintilaitoksen ja uuden Pasilan aseman kanssa. Taloyhtiö voi varautua häiriötilanteisiin esimerkiksi kehottamalla asukkaita säilyttämään kotonaan taskulampHoitokulujen nousu tasaantunut . Vaikka pitkät katkokset ovat melko epätavallisia, olisi se sattuessaan monelle vakava paikka, kuvailee projektipäällikkö Ira Pasi Suomen Pelastusalan keskusjärjestö SPEKistä. – Alkavalla sopimuskaudella säästötavoitteet on asetettu kunnianhimoisesti, koska EUtason vaatimukset jäsenmaille ovat kovat. Sen kokonaispinta-ala on yli kolmen jalkapallokentän laajuinen, yhteensäö 120 000 neliömetriä. Internetin toimintakin voi häiriintyä Myös vesitorneista vesi loppuu viimeistään parin vuorokauden kuluttua, ja jätevesiviemärit voivat tukkeutua. – Tulos on positiivinen siinä mielessä, että ihmiset tunnistavat vaaran. Varautumisessa sähkökatkoksiin olisi taloyhtiöiden mielestä eniten kehitettävää. Myös matkapuhelinten, internetin ja radion toiminta voi häiriintyä tai katketa jopa muutaman tunnin kuluttua sähkön katkeamisesta. Uskon kuitenkin, että niihin päästään. Mall of Triplan rakennuttajana toimivan projektiyhtiön omistavat YIT, Etera, Onvest ja Fennia. 90 . Neuvottelukumppanit ovat määrittäneet direktiivin pohjalta kokonaissäästötavoitteen, johon vuokra-asuntoyhteisöjen ja toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmiin liittyvien tahojen tulee yhdessä päästä. Pasilaan 250 toimijan kauppakeskus. Kaupat, pankit ja bensa-asemat suljetaan. Samaan aikaan on kuitenkin huomattava, että korjauskustannukset ovat lisääntyneet voimakkaasti – Hoitokulut ja verorasitus ovat viime vuosina kasvaneet voimakkaasti. Pellervon taloustutkimus onkin ennustanut seuraaville kolmelle vuodella jopa viiden prosentin vuosittaista kasvua asumismenoihin, sanoo Koro-Kanerva. Tämä nakertaa asuntosijoittamisen kannattavuutta, näkee Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Helsingin Keski-Pasilaan rakennetaan kolmen vuoden kuluessa ruokakauppaja ravintolakeskittymä, nimeltään Mall of Triplan. Erityisesti pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen suurten keskusten korjausmenot ovat kuitenkin voimakkaasti nousseet. Asumisen turvallisuus koostuu useista eri osa-alueista. Toimitilakiinteistöjen osalta kokonaistavoite ylitettiin jo viime vuoden loppuun mennessä ja vuokraastunyhteisöjenkin tavoitteesta jo 88 prosenttia oli saavutettu, eli silläkin puolella maaliin pääseminen näyttää todennäköiseltä. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa kiinteistönomistajia olemaan aktiivisia energiatehokkuuden edistämisessä ja kannustamaan myös omistamiensa tilojen asukkaita ja käyttäjiä pohtimaan omaa energiankulutustaan. Kiinteistöala on solminut työja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja Energiaviraston kanssa energiatehokkuussopimuksen vuosille 2017-2025. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa energiaja ilmastostrategian toteutusta ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Häiriötilanteet huolettavat taloyhtiöitä . Tulokset selviävät Kiinteistöliiton kyselystä, johon vastasi 1700 taloyhtiön edustajaa. – Näyttää valitettavasti siltä, että vuoden 2016 hieman maltillisempi hoitokulujen kasvu jää vain ohimeneväksi vaiheeksi, kun muun muassa kiinteistöveroa korotettiin budjettiriihessä vielä lisää aiempien korotusten päälle. Energiatehokkuussopimukseen liittyneet organisaatiot raportoivat vuosittain tekemistään toimenpiteistä ja niillä saavutetusta säästöstä. Ensimmäinen energiatehokkuussopimuskausi päättyy vuoden lopussa. Vain tunnistettuihin riskeihin voi varautua ja vaikuttaa. Taloyhtiöistä vain 2kaksi prosenttia uskoo asian olevan hyvin hallinnassa. 54 prosenttia taloyhtiöistä valitsi tämän yhdeksi kolmesta eniten kehitettävästä asiasta. Sähkökatkon yhteydessä esimerkiksi lämmitys katkeaa, jääkaapit alkavat lämmetä ja lämmin vesi loppuu
ja 23. Amiedun lyhytkoulutukset vahvistavat osaamistasi, parantavat kilpailukykyäsi ja ovat oiva perehdytyksen apuväline vaikkapa esimiehille. ja 3.5.2017 Ilmanvaihdon automaatio (1 pv) 10.3.2017 Ilmanvaihtokoneiden säätöhuolto (1 pv) 13.3. Strömberginkuja 3, 00380 Helsinki. Asiakaspalvelu puh. 24.5.2017 Esimerkkejä Isännöinnin AmiPakin tarjonnasta: Pelastussuunnitelmasta turvallisempaan kiinteistöön (½ pv) 17.1.2017 Kiinteistön vakuutuskäytännöt ja riskien hallinta (½ pv) 17.1.2017 Hallinnon hoitaminen teknisissä isännöintipalveluissa (1 pv) 25.1.2017 Taloushallinnon ABC teknisille isännöitsijöille (2 pv) 15. Vaikuttavaa osaamista amiedu.. Esimerkkejä Kiinteistönhoidon AmiPakin tarjonnasta: Kaukolämmitysjärjestelmän perusteet (1 pv) 19.1.2017 Ilmanvaihdon perusteet (1 pv) 1.3. 16.2.2017 Projektinjohtaminen ja laatuajattelu korjausrakentamisessa (2 pv) 14. Amiedun AmiPakki on kattava valikoima lyhyitä täsmäkoulutuksia, joiden kesto on ½ – 2 päivää. 19.4. BAS2 Posti Oy Posti Green Kehitä helposti, joustavasti ja edullisesti omaa tai henkilöstösi osaamista. 15.6.2017 Esimerkkejä Puhtausalan AmiPakin tarjonnasta: Hotellija majoitustilojen siivous (½ pv) 12.1.2017 Kevyttä, tehokasta ja ergonomista siivoustyötä oikeilla siivousvälinevalinnoilla (½ pv) 9.2.2017 Puhdistusaineet ja niiden turvallinen käyttö (½ pv) 28.2.2017 Perehdyttäminen ja ohjaaminen (½ pv) 21.3.2017 Lattioiden kunnossapito ja hoito I (½ pv) 11.4.2017 AmiPakki avattu sinulle kiinteistöpalvelualan osaaja! KEHITY AMMATTILAISENA – HELPOSTI LYHYTKOULUTUKSILLA Varaa paikkasi pian! Ilmoittautumiset: amiedu.?/koulutushaku Kysy lisätietoja: kiinteistoala@amiedu.. Vahvistat osaamistasi valitsemallasi erityisalueella. Koulutus on työelämälähtöistä, se on suunniteltu yhteistyössä alan yritysten ja yhteisöjen kanssa. ja 10.5.2017 Ulkoleikkipaikkojen tarkastus ja hoito (1 pv) 4.4.2017 Ilmanvaihtojärjestelmien hoito (2 pv) 18. 010 80 80 90 asiakaspalvelu@amiedu.. ja 16.5.2017 Kiinteistöautomaation perusteet (1 pv) 3.3.2017 Ilmanvaihtokoneiden mekaaninen huolto (1 pv) 8.3