Kiinteistö ja isännöinti Nro 1-2/2014 Liikerakentamisen suunnittelussa ei ole osattu ennakoida MAALÄMPÖ yleistyy kerrostaloissa Pyöreä jälkiasennushissi sopii kierreportaisiin Helsingin seutu kuuluu Euroopan kilpailukykyisimpiin metropoleihin – Kilpailu ei katoa vaikka isännöinti keskittyy, sanovat suuret isännöintifirmat Helsingin kaupunki peruskorjaa 75-80 miljoonalla vuodessa
Myös epäpuhdas ilma on parempi poistaa oven yläpuolisen siirtoilmasäleikön kautta. AIR-IN® PASO OVIVIRTAUSSÄLEIKKÖ Air-In® Paso on ovenkarmin päälle asennettava ovivirtaussäleikkö, joka päästää ilman kiertämään vapaasti huoneistossa vaimentaen samalla tehokkaasti huoneesta toiseen kantautuvia ääniä. Tekniset tiedot Tuote Mitat Karmisyvydet Materiaali Ilmamäärä l/s Äänen vaimennus dB (paine 20 Pa) Dn,e,w (Mitattu VTT:llä) Air-In Paso 80/800 l=80mm p=800mm h=15mm > 80mm Teräslevy tai muovi 19 33 Air-In Paso 90/800 l=90mm p=800mm h=15mm > 90mm Teräslevy tai muovi 19 33 Air-In Paso 100/800 l=100mm p=800mm h=15mm > 100mm Teräslevy tai muovi 19 34 Kuoppakatu 10, 11710 Riihimäki puh. +358 10 4215 700, fax +358 10 4215 701 www.dir-air.fi. Air-In® Paso ratkaisee huoneiden väliset ääniongelmat, ovista voidaan tehdä tiiviitä, ovenraosta alhaalta tuleva vedontunne häviää ja huoneiden väliset lämpötilaerot tasoittuvat
Keradur Service Oy • www.keradur.fi • myynti@keradur.fi • 044-589 9941. Pyydä tarjous huolettomasta porrassiivouksesta! Keradur Service – taloyhtiön puhtauden palvelupaketti Vahvuutemme • Ylläpitosiivous kahdesti viikossa • Kerran vuodessa tehtävä perusteellinen peruspesu ja vahaus • kerran vuodessa tehtävä kevyt pintapesu • Julkisten tilojen ja parvekelasien ikkunanpesut • Saunan ja suihkutilojen höyrypesu 3 kuukauden välein • Koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta • Henkilökunnan vähäinen vaihtuvuus • Laadukas siivouskalusto ja ympäristöystävälliset puhdistusaineet • Laatu- ja ympäristöohjelma • Nopea reagointi asiakkaan toiveisiin Lisäksi tarvittaessa Palvelualueemme • Liputuspalvelu • Ulkoalueiden / katuosuuden roskien keräys • Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo, Vihti, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Hyvinkää, Riihimäki
Rakennukset tulee olla merkittävästi nykyistä paremmin eristettyjä, vähemmän lämpöä kuluttavia. Koko maan energiankulutuksesta miltei kolmannes kuluu rakennusten lämmittämiseen. Voidaanko lähitulevaisuudessa olettaa, että nollaenergiataloihin siirtymisen jälkeen tuo määrä voidaan kokonaisuudessaan säästää. Tällä hetkellä hänellä on isännöitävänään kahdeksan taloyhtiötä, kooltaan neljäntoista asunnon rivitaloyhtiöstä 28 huoneiston kerrostaloyhtiöön. Teoriassa nollaenergiataloihin siirtyminen tulee olemaan mahdollista. Sivu 18 Kolmannes energiasta säästyy nollaenergiataloihin siirryttäessä E nsi vuosikymmenen alussa tulisi Suomessa rakennusten olla mahdollisimman vähän energiaa kuluttavia, lähes nollaenergiataloja. Mikä on sen vaikutus koko kansalliseen kilpailukykyymme. Sivu 48 Eero Ahola 4. Se vienee aikaa arviolta puolen vuosisataa. Sivu 47 Ehkä lisää kiinteistöjä Hyvinkääläinen Harry Harjula on ollut sivutoiminen isännöitsijä vuodesta 1974 saakka. Talteenoton tulee olla kilpailukykyistä. Myös taloissa tarvittavan lämmitysenergian kaikkinainen talteenotto, jopa asukkaiden oma lämpöenergia tulee kyetä ottamaan talteen. Nämä tekniset vaatimukset kyetään saavuttamaan. Se on mahdollista. Silloin tarvitaan talojen lämmitysenergiaa. Mutta käytäntö tulee vaatimaan runsaasti uutta tekniikkaa, josta juuri aurinko- ja tuulienergian talteenotto lienevät vaikeimpia. Se paranee merkittävästi, voimme saavuttaa vertailukelpoisen aseman niiden valtioiden kanssa, jotka sijaitsevat 25-35 astetta meitä etelämpänä. Se on tavoite, joka koko kansantalouden kannalta on arvokas ja merkittävä. Sivu 32 Myös pihasta tarkka suunnitelma Janakkalan ympäristölautakunnan puheenjohtajan Pertti Helmisen aloitteesta Janakkalassa kaikkien rivitaloa isompien kiinteistöjen on rakennuslupaa haettaessa vastedes tehtävä aiempaa huomattavasti tarkempi ja yksityiskohtaisempi selvitys siitä, mitä ja miten aiotaan rakentaa kiinteistön pihaan. Ohjenuorana on ollut autenttisen yleisilmeen säilyttäminen. Oleellista on myös ilmastoinnin kehittäminen niin, ettei ilmanvaihdon kautta siirry energiaa pois talosta. Hän jää helmikuun aikana eläkkeelle rakennusalan päätyöstään ja saattaa ottaa yhtiöitä lisääkin. Rakennuskannan saneeraaminen on loppusuoralla. Teoriassa siihen voitaneen vasta myönteisesti. Jukka Sipiläinen Sipi Kiinteistöpalveluista vastaa kymmenen taloyhtiön isännöinnistä alueella. Valtion teknisen tutkimuslaitoksen asiantuntijat pitävät tavoitetta realistisena. Käytännössä sen saavuttaminen lienee vaikeata. Toistaiseksi ei voida tarkasti ilmaista, mikä on tuon talteenoton hinta suhteutettuna tuotettuun lisäenergiaan. Tullee kulumaan useita vuosikymmeniä, kunnes kaikki vanhatkin kiinteistöt voidaan saada muutetuksi nollaenergiataloiksi. Nollaenergiatalojen yleistyminen edellyttänee vahvaa teknistä kehitystä. Tampereen Kalevan ilme säilyy Tampereen Kaleva on yksi parhaiten säilyneitä 1950-lukulaisia kaupunginosia. Kesällä auringosta saatava energia tulee kyetä varastoimaan otettavaksi käyttöön kylmänä aikana. Lämpö tulee ottaa talteen mahdollisimman tehokkaasti, tavoitteena sataprosenttinen talteenotto. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämispäällikön Minna Aarnion mukaan koko ARAasuntokanta on 44000 kappaletta ja 2,6 miljoonaa neliötä. Tuuli- ja aurinkoenergian varastointi on toistaiseksi teknisen kehityksen alussa. Nollaenergiataloihin siirtyminen on teoriassa helposti ymmärrettävää. Kuinka se energia, joka luonnosta saadaan miltei ilmaiseksi, voidaan käyttää kiinteistöjen lämmitykseen silloin, kun energiaa tarvitaan runsaasti. Alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Teoriassa Suomen nykyisestä kokonaisenergiankulutuksesta voidaan säästää miltei kolmannes. Myös tuulienergia tulee kyetä varastoimaan. Toivottavasti uudet rakennukset voivat mahdollisimman täysimääräisesti saavuttaa tämän tavoitteen jo tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolla ja ehkä kahden vuosikymmenen kuluttua kaikki olemassa olevat rakennukset voisivat täyttää tavoitteen. Puhuvat päät Pääkirjoitus Peruskorjauksiin 75-80 miljoonaa euroa vuodessa Merkittävä osa Helsingin kaupungin asuinkiinteistökannasta on 1950-80 luvuilla rakennettuja asuintaloja, joissa peruskorjausurakat, putkisaneeraukset, julkisivukorjaukset sekä ilmanvaihdon uusiminen ovat ajankohtaisia
56 Maalämpö yleistyy kerrostaloissa 59 ARA-asukkaiden tuet jakaantuvat epätasaisesti 60 Tänä vuonna 7 500 uutta ARA-asuntoa ALUESIVUT PÄÄKAUPUNKISEUTU 64 Kolmannes maan työvoimasta Helsingin seudulla 66 Investoijia kiinnostaa osaava työvoima ja laadukas työ Helsingin seutu kuuluu Euroopan kilpailukykyisimpiin metropoleihin. 44 Katon elinikä pitenee riittävillä huoltotoimenpiteillä Katto kestää vuosikymmeniä materiaalista riippumatta. Rakennettu kulttuuriympäristö otetaan huomioon myös peruskorjauksissa. 48 Sivutoiminen isännöitsijä voi hoitaa montakin yhtiötä Hyvinkääläinen Harry Harjula on ollut sivutoiminen isännöitsijä vuodesta 1974 saakka. Sisältö 1-2 /14 6 Liikerakentamista jo liikaa. 22 Mäkelänkadulla täyden mittakaavan peruskorjausurakka 1920-luvun kiinteistö peruskorjataan täysin, mutta vanhaa kunnioittaen. 52 Isännöintialan keskittyminen on jatkuva trendi Isännöinnin valuminen yhä suuremmille yksiköille herättää kriittistä keskustelua. 5 Kannen kuva: Helsingin asuntotuotantotoimisto ATT/Mika Linden Kiinteistö ja isännöinti Nro 1-2/2014 Liikerakentamisen suunnittelussa ei ole osattu ennakoida MAALÄMPÖ yleistyy kerrostaloissa Pyöreä jälkiasennushissi sopii kierreportaisiin Helsingin seutu kuuluu Euroopan kilpailukykyisimpiin metropoleihin – Kilpailu ei katoa vaikka isännöinti keskittyy, sanovat suuret isännöintifirmat Helsingin kaupunki peruskorjaa 75-80 miljoonalla vuodessa. 12 Pyöreä hissi kierreportaiden keskelle Pyöreitä näköalahissejä maailmalta löytyy, mutta asuinkerrostalojen jälkiasennusmarkkinat ovat vasta kehittymässä. 36 Suuret peruskorjaavat isoille kiinteistönomistajille 40 Julkisivukorjaukset kasvussa talojen ikääntyessä Julkisivun korjauksella saavutetaan esteettisyyttä ja energiansäästöä. Kiinteistösijoittajat ja kaupan ketjut vievät liikerakentamista, yhdyskuntasuunnittelu laahaa perässä. 26 1950-1960-luvun talot peruskorjauksen alla Peruskorjaukset tehtävä osakkaita kuunnellen, toteavat isännöitsijät. 47 Janakkala astumassa pihasuunnittelun eturintamaan Rakennuslupahakemuksen yhteyteen tulossa pakollinen ympäristöselvitys. Vilkkaimmilla alueilla kärsitään paikoin asuntopulasta. ISSN 0782-7911 Uudenmaan väestö on kasvanut puolitoistakertaiseksi viimeisen 40 vuoden aikana. 16 Kiinteistöalan työnantajajärjestö vaihtoi nimensä 18 Peruskorjauksiin 75-80 miljoonaa euroa vuodessa Helsingin asunkiinteistöjen tekninen korjausvelka on satoja miljoonia euroja. ALUESIVUT KANTA-HÄME 84 Hämeessä seurataan metropolialueen vaikutuksia Kanta-Hämeen sijainti tuo mahdollisuuksia joka ilmansuuntaan. 29 50 vuotta vanhassa talossa menossa putkistosaneeraus – Suomen rakennuskannassa muhii aikapommi, toteaa Tampereen talousalueella urakoiva rakennusliikkeen, Ojares Oy:n toimitusjohtaja Heikki Ojares. 50 Myös uudisrakennushankkeita kautta maan Senaatti-kiinteistöt hoitaa valtion tilapalvelut. KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. 80 Pasilan keskusta lähtee liikkeelle Helsinki rakentaa tulevina vuosikymmeninä enemmän kuin koskaan viimeiseen sataan vuoteen. 77 Asunnottomuus ei lopu asuntoja rakentamalla Uudellamaalla on sekä harvaan että tiheään asuttuja seutuja. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: ki.toimitus@karprint.fi (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Maija Salmi Jouni Suolanen Klaus Susiluoto Ilmoituspäällikkö Markku Ketonen 09-413 97 381 markku.ketonen@karprint.fi TILAAJAPALVELU: puh. 32 Korjaukset alkuperäistä ilmettä kunnioittaen Tampereen Kaleva on yksi parhaiten säilyneitä 1950-lukulaisia kaupunginosia. 54 Tarvitaan tuhat uutta tuulivoimalaa Vuoteen 2020 mennessä tuulisähkön määrän tulisi kasvaa yli kuusinkertaiseksi, jotta uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin kansallinen velvoite saavutetaan. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi 70 Maankäyttö, asuminen ja liikenne keskeisiä asioita Metropolialueen kuntien määrä, rahoitus ja tehtävät vielä työryhmän mietinnässä. 74 Helsingin väestönkasvu ennakoitua nopeampaa PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin
K ouvolan esimerkki kertoo, kuinka liikerakentamisen suunnittelussa ja kaavoituksessa ei ole osattu ennakoida tulevaa niin, että olisi varauduttu inhorealismiin: 1990-luvun alun kaltaiseen lamaan. Jättikauppakeskus Veturin tuoma tarjonnan kasvu ja samanaikainen alueen elinvoiman väheneminen pakottivat konkurssiin. Liikerakentamista jo yli sietokyvyn. Se suunniteltiin ennen finanssikriisiä kaupunkiin, joka oli tottunut olemaan merkittävä kaupan keskus. Kiinteistösijoittajat ja kaupan ketjut vievät liikerakentamista, yhdyskuntasuunnittelu laahaa perässä Ei jaksanut sataan vuoteen 99:n ikäinen Muotitalo Pennanen Kouvolassa. Missä muualla kaupan elämyskeskusten buumi johtaa miinus- tai nollasummapeliin. Paikka valtatie 6:n varressa ja Kouvolan sekä Kuusankosken keskustojen välimaastossa nähtiin hyväksi viiden kunnan yhdistymisen yhteydessä, ja olihan alueella jo vuosikymmenet toiminut jatkuvasti kasvava Prisma-keskus.. Syyskuussa 2012 valmistunut Keskon Veturi on Kymen- 6 laakson suurin ja Suomen kahdeksanneksi suurin kauppakeskus
Veturissa itsessään on kaikki kaupat, mitä yhdessä kaupungissa tarvitaan. Kouvolassa on laskettu osin näiden varaan. Keskustan tukemiseksi oli Kouvolassa suunniteltu hienoja rakennushankkeita sekä rautatieaseman yhteyteen että sen Keskustan katuvarsilta peltomarketteihin – Kaupan rakenteelle 2000-luvulla on ollut tyypillistä mittakaavasiirtymä, jonka myötä uusia, entistä suurempia kaupan yksiköitä on perustettu liikenteellisesti hyviin paikkoihin aiempien keskusten väliin siten, että uusien keskusten vaikutusalue ulottuu useamman vanhemman ja pienemmän keskuksen asiointialueelle, toteaa Suomen ympäristökeskuksen SYKEn erikoistutkija Antti Rehunen. Esimerkiksi Kouvolan Veturi, joka kaappaa asiointia Kouvolan keskustasta ja Kuusankoskelta, on tällainen. Tässä 20 suurimman listauksessa myynti- ja kävijämäärät ovat vielä vuodelta 2012. – Vuosina 2000–2012 kaikkien kotitalouksien käytettävissä oleva rahatulo yhteensä kasvoi noin 33 prosenttia. – Tietyillä alueilla matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden kysyntä lisää merkittävästi kaupan myyntiä. Väestömäärä kasvoi samaan ai- 20 suurinta kauppakeskusta Suomessa * Avattu vuonna 2011 **Avattu vuonna 2012 ***Avattu vuonna 2013. Myös kasvuseuduilla suuret hankkeet vaikuttavat läheisiin keskuksiin. Kaupan asioinnin mallinnukseen pro gradu -työssään juuri perehtynyt tutkija Kimmo Nurmio sanoo, että vain väestönkasvu kompensoi kauppakeskusten viemää ostovoimaa, ja sen pitää tapahtua oikeassa paikassa, toisen keskuksen tai liikkeiden vaikutusalueella, jolloin ainakin osa ostovoimasta siirtyy näihin. Kaiken lisäksi Veturin alueen Tervaskankaan kunnallistekniset työt maksoivat 30 prosenttia yli budjetin eli yli 13 miljoonaa euroa, miljoonan enemmän kuin kaupunki sai tonttien myynnistä. Suunniteltaessa ei nähty mitään finanssikriisiä, ja työt aloitettiin syksyllä 2010 kriisistä nousun valossa. Väkiluvultaan kutistuvan ja eläköityvän 87 000 asukkaan asemakaupungin alkuperäisen keskustan kävelykatu Manski on nyt hiljentynyt, kymmenkunta liikettä lopettanut, ja Anttilakin lähtee. – Käytettävissä olevat rahatulot eivät tietenkään ole aivan yksi yhteen sen kanssa, miten ihmiset käyttävät rahaa ostoksiin, mutta vahva yhteys näillä on ollut. – Supistuvilla seuduilla kulutuskysyntä ei kuitenkaan helposti mahdollista suuria uusia hankkeita ilman, että ne söisivät olemassa olevia palveluja. Lähde: Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen kauppakeskusyhdistys seuraa jäsenkeskustensa kehitystä. – Keskustojen täydennysrakentaminen on hyvä keino ylläpitää olemassa olevia palveluita, hän sanoo. Päätökset perustuvat ostovoimalukuihin – Olennaista on huomata, että vuoteen 2012 asti liiketilarakentamista vähittäiskaupan alalla on kiihdyttänyt etenkin reaalipalkkojen nousu, painottaa erikoistutkija Rehunen niitä laskelmallisia perusteluja, joiden varassa rakennetaan liiketilaa. Monet kaupan konsultit laskevat ostovoiman kehitystä, ja uuden kaupparakentamisen kerrosalatarve määritetään pitkälti sillä oletuksella, että ostovoiman kehitys jatkuu tietyn suuruisena. kikeskusten asema on heikentynyt. Tarkempaa on puhua vähittäiskauppaan kohdistuvasta yksityisestä kulutuksesta, jonka suuruusluokkaa voi hahmottaa esimerkiksi Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen kautta. – Tämän myötä pienempien lähiökeskusten ja jopa kaupun- läheisyyteen, mutta rakentaminen tyssäsi taantumaseinään. Lähde: Juha Tiuraniemi/ Suomen Kauppakeskusyhdistys 7
muissa kunnissa, 2 prosenttia. Lähde: Selvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden alueja yhdyskuntarakenteellisista vaikutuksista, SYKE/Antti Rehunen kaan noin viisi prosenttia. – Nythän reaalitulojen kehitys on aika nollassa. Muutoksessa näkyy kaksi etenevää trendiä: sosiaalisen viihtymisen tarve suurten valikoimien kauppakeskuksissa sekä nopeasti kasvava verkkokauppa. – Kyse ei ole volyymimerkityksestä vaan ihmisten viihtyvyydestä erittäin erikoistuvissa yhteisöissä. Osa vanhasta kerrosalasta on jäänyt tyhjilleen. – Toisaalta tarvitaan uusia lähijakeluvarastoja, ja monia tyhjiksi jääneitä tiloja onkin otettu tähän käyttöön, Hakala kertoo. Viime aikojen esimerkki on Stockmannin logistiikan keskittäminen Tuusulaan noin 200 työntekijän vähentämisineen. Paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden kaupan (huonekalut, sisustus, rautakauppa, kodinkoneet, piha ja puutarha) nopea kasvu on ollut yksi selittävä tekijä vilkkaan myymälärakentamiselle, Rehunen sanoo. Antti Rehunen miettii, yleistyykö kehitys, jossa myymälät ovat esittelytiloja, joissa tuotteisiin tutustutaan, mutta ne tilataan kotiin erikseen. Elämyskeskusten buumi 2010-luvulla eletään myös murrosta, jossa liiketilamarkkinoille epävarmuuksia luo kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos. Kaikki kerrosala ei kuitenkaan ole kaupan käytössä eikä kaikki kauppa ole myymälä- ja liikerakennuksissa. Internetasiointi näytti olevan yleisintä Helsingissä ja maakuntakeskuksissa, joissa internetin kautta tapahtuvan seudullisten erikoistavaroiden asioinnin osuus oli keskimäärin 10 prosenttia. Hakala ennustaa verkkokaupan lisääntymisen johtavan kivijalkakauppojen renessanssiin, kun ihmisten varallisuus – kuitenkin – nousee. Vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittämisen yhteydessä SYKE tutki myös internetin osuutta vähittäiskaupassa vuonna 2011. Verkkokauppa ja automaatio vaikuttavat ”Jos samat farkut maksaa nettikaupasta kotiovelle tuotuna 100 euroa, niin muuttuuko ne halpuutensa vuoksi myös huonoiksi. Internetin osuus seudulliisten erikoistavaroiden asioinnista 2011 Vaikka asiointi internetkaupassa painottui vuonna 2011 kokonaisuutena muuttovoittoalueisiin, niin eri kaupunkikeskusten kehitys oli vaihteleva. Catellan Erkki Hakala muistuttaa, että liikerakentamisen puolella verkkokauppa ja automaatio vaikuttavat nopeimmin varasto- ja logistiikkatiloihin ja sitä kautta myös työvoiman tarpeeseen. Väestönkasvu selittää siis vain pienen osan kotitalouksien yhteenlasketusta tulojen kasvusta. Esimerkiksi muuttotappioisessa Kouvolassa näyttää paikallista kauppaa rokottaneen verkkokauppa merkittävästi jo vuonna 2011. Kuva: Tampereen kaupunkiseudun SeutuNet/Tilastokeskus 8. Lähde: Tilastokeskus/Väestö Isot kaupunkikeskukset vetävät ihmiset, ostovoiman ja sitä myöten liikerakentamisen. – Erittäin kiinnostava kysymys nyt on, jatkuuko reaalitulojen kehitys ja vähittäiskauppaan kohdistuva kulutus tulevina vuosikymmeninä samanlaisena kuin aiemmin, Antti Rehunen sanoo. – Tarkoittaako kulutuksen kasvu vääjäämättä liiketilan tarpeen kasvua vai voiko kulutus kohdistua enemmän laatuun. Vuoden 2013 aluerajat. Vähäisintä internetasiointi oli ns. Asukkaiden reaalitulot yhteensä ovat kasvaneet kaikilla seuduilla, myös niillä, joilla asukasmäärä on vähentynyt jopa 20 prosenttia. Ei Veturi näitä erikoisliikkeitä tapa, vaan nettikaupat” - Yleisökommentti KS 12.2.2014. Suurin muutos aiheutuu asukkaiden keskimääräisen tulotason noususta. – Myymälä- ja liikerakennusten kerrosala on kasvanut tällä vuosituhannella hieman enemmän kuin kotitalouksien käytettävissä olevat rahatulot, noin puolella. AC Nielsenin myymälärekisterin mukaan vuosina 2000– 2012 päivittäistavarakauppojen (ruokakaupat, hypermarketit sekä Anttilan ja Sokoksen tavarataloketjut) kokonaismyyntipinta-ala kasvoi 33 prosenttia ja päivittäistavaroiden myyntiala 28 prosenttia. Nuoret eivät halua samaa kuin edeltävä sukupolvi. Karkeasti kuvaten viime vuodesta lähtien vain isoja Väkiluvun kehitys alueittain 1980-2012 SeutuNet. Verkkokauppa siis vähentää paikallisten liikkeiden ostovoimaa siis nopeimmin siellä, mihin muuttoliike ostovoimaa tuo
Ydinmaaseutua luonnehtii suhteellisen intensiivinen maankäyttö sekä elinkeinorakenteen monipuolisuus.. Sen sijaan puhkesi vanhojen kauppakeskusten uudistamisen ja laajentamisen buumi. Peltomarketit mennyttä aikaa Viime vuonna valmistunut Kaupunki-maaseutu-luokitus selittää hyvin sen, miksi kauppakeskushankkeet ovat nyt keskittyneet suuriin kaupun- – Pääkaupunkiseudulla liikerakentamisen volyymi on pysynyt kohtuullisella tasolla. Suunnitelmia pantiin jäihin. Kaupan näkymien heikentyessä uusien isojen kauppa- mon kokoama graafi pääkaupunkiseudulta. Lielahtikeskus (Tampereella), Goodman (Hä- Valmistuneet liiketilahankkeet pääkaupunkiseudulla 2009-2013 Intensiiviset kaupungit vetävät Kaupunki-maaseutu -luokituksessa alueet on jaettu seitsemään eri luokkaan. Loput lähes 40 prosenttia maaseudun 1,66 miljoonasta asukkaasta asuu ydinmaaseudulla. Osa näistä hankkeista on volyymiltaan hyvin suuriakin. ”Satakunnan suurimmaksi yritys- ja koulutuskeskukseksi muodostunut Puuvillan keskustakortteli laajenee moni-ilmeiseksi kaupan, kulttuurin ja viihteen keskittymäksi. Graafin kokosi Mikko Soutamo KTI-Kiinteistötiedon rakennushankeseurannasta. – Muissa kaupungeissakin uusia liiketilarakentamishankkeita on melko vähän käynnissä. Vain noin 400 000 suomalaista asuu kaupunkien Toisin kuin yleensä Suomessa pääkaupunkiseudulla liikerakentamisen kokonaisvolyymi oli viime vuonna kohtuullisella tasolla, mutta se keskittyi voimakkaasti peruskorjaus- ja laajennusprojekteihin. Loppuvuodesta 2012 aloitetut rakennustyöt käynnistävät entisen puuvillatehtaan aktiiviset eläkepäivät – visiona on kehittää Puuvillasta Satakunnan uusi olo- ja työhuone, joka tarjoaa korkeatasoiset puitteet paitsi kaupan myös koulutuksen, kulttuurin ja hallinnon toiminnoille.” – Puuvilla-hankkeen nettisivut. Toki joitain isoja hankkeita on tälläkin hetkellä rakenteilla, esim. Sitä kuvaa hyvin KTI:n kiinteistösijoittamisen ja -rahoituksen asiantuntijan Mikko Souta- merkiksi Tikkurilaan Dixi ja Tammistoon uusi norjalainen XXL, Soutamo toteaa. Renor ja Ilmarinen ovat sopineet alueen kehittämisestä yhteistyössä Skanskan kanssa. Täysin uusia hankkeita on käynnissä vain muutamia, esi- meenlinnassa), Puuvilla (Porissa) ja IsoKristiina (Lappeenrannassa). keskusten rakentaminen hiljeni vuonna 2012 valmistuneiden hankkeiden myötä. Uudella tavalla määritelty ydinkaupunkialue on vuosien 2000–2012 aikana kasvanut peräti 256 000, kehysalue 78 700 ja kaupungin läheinen maaseutu 20 000 asukkaalla. – Heikohkot talousnäkymät, olematon ostovoiman kehitys ja niistä seuraava varovaisuus hillitsevät etenkin kalliimpien tavaroiden kysyntää, mikä näkyy myös liiketilamarkkinoiden kehityksessä, totesi KTIKiinteistötieto loppuvuoden 2013 markkinakatsauksessaan, eivätkä näkymät ole siitä parantuneet. Se on aluetta, josta merkittävä osa työssäkäynnistä suuntautuu kaupunkeihin. – Täällä pääkaupunkiseudulla liikerakentamisen volyymi on pysynyt kohtuullisella tasolla, mutta on keskittynyt lähinnä olemassa olevien liikekiinteistöjen laajennuksiin ja peruskorjauksiin. Esimerkkeinä kauppakeskusten Itis, Forum, Iso Omena, Kaari ja Liila uudistus-/laajennusprojektit sekä Tapiolan keskustan uudistus. 9 läheisellä maaseudulla. kauppakeskuksia rakennetaan ja vain sinne, missä ostovoima kasvaa muuttoliikkeen tai venäläisten ansiosta
Toimitusjohtaja Marcel Kokkeel kuvaa helmikuun alun tilinpäätöskatsauksessaan liikerakentamisen tilaa: – Sijoituskiinteistöjen käypään arvoon vaikuttavat monet seikat, kuten yleinen ja paikallinen talouskehitys, korkotaso, odotettavissa oleva inflaatio, markkinavuokrien kehitys, vajaakäyttö sekä kiinteistösijoittajien tuottovaatimukset ja kilpailutilanne. Suomen suurin kauppakeskuskehittämiseen keskittyvä pörssiyhtiö Cityconin omistaa, kehittää ja johtaa kaupunkien keskustoissa sijaitsevia päivittäistavaravetoisia kauppakes- – Helposti erehtyy, jos laskee vain valtatiellä ohi kulkevaa autojen määrää. Rahoittajat ohjaavat Isojen kauppakeskusten rahoitukset ovat vaativia. Se myi Säkylän Liiketalo Oy:n paikalliselle toimijalle noin 0,3 miljoonalla eurolla ja omistamansa osakkeet Valkeakoskella sijaitsevassa kauppakeskus Koskikarassa Pirkanmaan Osuuskaupalle noin 2,6 miljoonalla eurolla. Liikerakentamisen keskittyminen isoihin kaupunkeihin heijastaa suoraan Suomen kolmatta suurta maaltamuuttoa. Rahat pienistä isoihin kohteisiin Varsinkin pääkaupunkiseudun isot kauppakeskukset ovat buumin lailla uudistumassa ja laajentumassa, ja valtavia uu- Toisaalta ei ole tarjolla riittävästi hyviä liikekohteita, mutta tyhjää toimistotilaa on miljoona neliötä. Lähes jokaisessa maaseututaajamassa, mutta useissa keskisuurissa kaupungeissakin on tällainen tai useampi isohko liiketalo tai entinen marketti tyhjillään tai todella vajaana – pysyvästi. Kiinteistökonsulttiyhtiö Catellan toimitusjohtaja Erkki Hakala kuvaa muuttoliikkeen seurauksia: – Yleisesti ottaen peltomarkettien määrä on jo riittävä. Kuva: Tilastokeskus/Rakennus- ja asuntotuotanto keihin. Mihin 10 kuksia Pohjoismaissa ja Baltiassa. Cityconin sijoituskiinteistöjen vuokrausaste säilyi vakaana 95,7 prosentissa. Suurten kansainvälisten kiinteistösijoittajien valta kasvaa. – Vuonna 2013 Citycon osoitti, että kaupunkiympäris- siakin kokonaisuuksia on suunnitelmissa varsinkin Tampereella. Tämä epävarmuus heijastuu eniten suurien kaupunkien ulkopuolella sijaitseviin liikekiinteistöihin tai kohteisiin, joista sijoittajat eivät ole kiinnostuneita tai joita pankit eivät halua rahoittaa. Epävarmuuden keskellä sijoittajien kysyntä on ohjautunut parhaisiin kauppakeskuksiin, joiden arvot ovat myös vuoden 2013 aikana pysyneet vakaina tai osin jopa nousseet. Vuoden 2014 alussa Citycon on jatkanut vetäytymistään sieltä, missä tuottoja ei pörssiyhtiön näkemyksen mukaan ole riittävästi. – Epävarmuuden keskellä sijoittajien kysyntä on ohjautunut parhaisiin kauppakeskuksiin. Citycon lupaa osakkailleen keväällä 5,8 prosentin tuoton. – Toki olemassa olevat peltomarketit voivat elää vielä pitkään. Kun niiden usein ainut vuokralainen, esimerkiksi huonekaluliike ostovoiman vähetessä kuihtuu, kiinteistöille ei löydy ostajaa. Myönnetyt rakennusluvat liike- ja toimistorakennuksille, liukuva vuosisumma den kiinteistöarvoa. Selvitys osoitti Valkeakosken ja Akaan Toijalan esimerkeiksi seutukeskuksista, jotka ovat tuntuvasti menettäneet kaupallista merkitystään läheisyyteen perustetun kaupan suuryksikön takia.. Ainoastaan Turun seudun kokoinen asukasmäärä eli 308 000 (6 % väestöstä) harvaasuttaa maaseutua, joka kattaa melkein 70 prosenttia pintaalasta. tämä johtaa. Miten käy muualla Suomessa. Kaupungeissa ja niiden kehysalueilla (5 % pinta-alasta) elää yli 70 prosenttia ostovoimasta. Inhimillinen raja tulee vastaan siinä, kuinka suuri osa perheistä viitsii niissä kävellä ja katsella. Toimistorakentaminen on ollut pitkään laskussa suuren ylitarjonnan vuoksi, mutta nyt on saavuttanut pohjat myös liikerakentaminen. Heille pitää olla tarjolla kiinnostavia houkutuksia, Hakala painottaa. Catellan Hakala toteaa, että ulkomaiset sijoittajat tekivät Suomeen ja etenkin pääkaupunkiseudulle viime vuonna selvästi enemmän kiinteistösijoituksia kuin neljänä edellisenä vuotena. Eivät kulkijat joka paikkaan halua pysähtyä. Se omistaa lähes 40 kauppakeskusta kaupunkiympäristöissä, Suomessa 22, niistä suurimpia Espoossa Iso Omena ja Lappeenrannassa IsoKristiina, joissa on meneillään suuret laajennus- ja kehityshankkeet. Ympäristöministeriön viime vuonna valmistunut Selvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden alue- ja yhdyskuntarakenteellisista vaikutuksista on ikään kuin alustus tällaiselle pienistä liikekiinteistöistä luopumiselle. Toisaalta ei ole tarjolla riittävästi hyviä liikekohteita, mutta tyhjää toimistotilaa on miljoona neliötä. Suomen maaseudulta kertyvät rahat on pääosin tarvittu esimerkiksi Suur-Tukholman Kista Galleriaan, jonka puolikas maksoi vuosi sitten 265 miljoonaa euroa. – Maaseudulla olevilla peltobokseilla ei ole tulevaisuu- tössä sijaitsevat laadukkaat päivittäistavaravetoiset kauppakeskukset ja aktiivinen johtaminen tuottavat hyvää tulosta haastavammassakin taloustilanteessa
Suuryksiköiden kaavoitusohjeet jälkijunassa Ympäristöministeriö julkaisi vasta viime vuonna Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitusohjeen seuraavanlaisine sisältövaatimuksineen: Vähittäiskaupan suuryksiköitä osoitettaessa on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1. Suurimmista seuduista autovyöhykesijainnin osuus oli korkein Tampereen seudulla. Lähes kaikilla kaupunkiseuduilla päivittäistavarakaupan, tavaratalokaupan ja tilaa vaatimattoman erikoistavarakaupan työpaikoista yli puolet sijaitsee keskusta-alueella. alueelle sijoittuvat palvelut ovat saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä; sekä 3. Ainoastaan Jyväskylän, Kouvolan, Hämeenlinnan, Kemi-Tornion ja Seinäjoen seuduilla jalankulkuvyöhykkeellä sijaitsevien Kaupan sijoittuminen 2011 osuus jäi alle puoleen. Tutkijat Harri Pitkäranta, Antti Rehunen ja Jani Rantakari muistuttavat, että vähittäiskaupan muutokset heijastuvat monin tavoin yhdyskuntien muihin toimintoihin sekä kuntien, seutukuntien ja maakuntien eri osien kehitykseen. suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Teksti: Terttu Iiskola. Yksittäiset hyvin suuret yksiköt eivät tue kilpailua alueilla, joille ei mahdu muita yhtä suuria yksiköitä. Vuonna 2011 erikoistutkija Antti Rehusen selvitys Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa -hankkeessa osoitti paikkakuntia, joissa suhde keskustan ja keskustan ulkopuolisten kaupan työpaikkojen ja palvelujen henkilöautovaativuuden välillä oli epäilyttävä. Kouvolan kehitykselle ei voitu enää mitään silloin, kun finanssikriisin puhjettua 2009 ympäristöministeriössä herättiin oikeanlaisiin kysymyksiin kauppainvestointien vaikutuksista. Esimerkiksi hypermarkettia pienempien, isojen supermarkettien (vähintään 1000 neliötä, S-Market- ja K-Supermarket-tyyppiset) määrä on kasvanut paljon ja entistä useammalla on tällainen laajan valikoiman myymälä kävelymatkan päässä. Kouvola ja Joensuu tekivät selkeän poikkeuksen, – vaikka Veturia ei vielä ollut. Tilanne voi olla hyvin erilainen kooltaan samankin suuruisten kaupunkiseutujen keskuudessa, Antti Rehunen toteaa ja painottaa suunnittelun laatua ja seurauksia: Liiketilarakentamisessa on erilaisia koko- ja sijaintiratkaisuja. Astetta pienemmän kokoluokan kauppojen rakentaminen voi paremmin taata kilpailun ja saavutettavuuden. Kilpailu voi johtaa epätasapainoon ”Liian pitkään ydinkeskustaa ja varsinkin Manskia hallitsi suvereenisti osuuskauppa. Pääosalla kaupunkiseutuja yli puolet päivittäistavarakaupan, tavaratalokaupan ja erikoistavarakaupan (ei tilaa vaativa) työpaikoista sijaitsi keskustojen tai alakeskusten jalankulkuvyöhykkeellä. Keskusta-alueissa ovat mukana kaupunkien keskustojen lisäksi myös alakeskukset, mutta ei pienimpiä kirkonkyläkeskuksia. Antti Rehusen selvitys vuodelta 2011 osoittaa, että Joensuussa ja Kouvolassa keskustakaupan osuus oli jäänyt vähemmistöön. 11 – Hyvä yhdyskuntasuunnittelu mahdollistaa kaupan kehityksen ja kilpailun sekä palvelujen hyvän saavutettavuuden eri liikkumismuodoilla. Työpaikkamäärä on monitoimipaikkaisten yritysten osalta arvio. Graafi kuvaa vähittäiskaupan toimipaikkojen työpaikkojen sijoittumista suhteessa keskusta-alueisiin kaupunkiseuduilla vuonna 2009. Oikeita kysymyksiä, liian myöhään. Liiketilarakentamisessa on erilaisia koko- ja sijaintiratkaisuja. Lähde: SYKE, Tilastokeskuksen yritysrekisteri Viime vuonna valmistunut Selvitys vähittäiskaupan suuryksiköiden alue- ja yhdyskuntarakenteellisista vaikutuksista tuo esiin huolen kaavaohjauksen onnistumisesta kolmessa tavoitteessa: – seutukeskusten kaupallisen aseman turvaaminen, – kasvavan verkkoasioinnin huomioon ottaminen kaupan mitoitussuunnittelussa ja – seudullisesti merkittävän kaupan määrittely. Saa katsoa ihan peiliin niin kiinteistöjen omistajat (vuokranantajat) kuin kaavoittajatkin, että olisko sittenkin pitänyt antaa myös Keskolle sijaa keskustasta eikä pakottaa rakentamaan kilpailevaa keskittymää keskelle peltoa?” – Yleisökommenti Kouvolan Sanomat 12.2.2014 – Kauppakeskuksen vaikutuksissa muiden keskusten kauppaan ja palveluihin täytyy koon lisäksi ottaa huomioon myös kaupan laatu eli kilpailevatko ne edes keskenään ja missä määrin, sanoo Kimmo Nurmio. suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; 2. Edelleen ryhmän ravintolat, pubit, kahvilat ja vaateliikkeet siellä on, mutta kärsineet asiakastappioita hekin
HISSIT Pyöreä hissi sopii hyvin portaikon ja aulan arkkitehtuuriin. Hissin edustalle jää riittävästi tilaa. 12
Hankkeen pääsuunnittelija Jorma Mekkonen alkoi jalostaa ideaa Nopra Oy:n kanssa. Viiden pyöreän hissin projekti valmistuu toukokuussa. – Projekti oli poikkeuksellinen, sillä toivomus pyöreästä hissistä tuli taloyhtiöltä, kertoo Liimatainen. P yöreitä näköalahissejä on maailmalla pilvin pimein, mutta asuinkerrostalojen jälkiasennusmarkkinat ovat vasta kehittymässä. Asiaa oli jo tutkinut rakennusarkkitehti Jorma Mekkonen, jota voi kutsua idean isäksi. Aloite tuli taloyhtiöltä Helsingin Malmilla sijaitseva Asunto Oy Markkinatie 6 halusi rakennuttaa kierreportaiden keskelle pyöreän hissin. Tässä viimeistely on vielä kesken. Suunnittelun päälinjat tulivat Mekkoselta, RH Tekniikka ja Nopra toivat teknistä osaamista. Hissiyritykset RH tekniikka Oy ja Nopra Oy lähtivät pyöreiden hissien jälkiasennusmarkkinoiden haasteeseen huolellisella suunnittelulla. – Nopra teki teknisen luonnoksen pyöreästä hissistä, jonka esitimme taloyhtiölle. Nopra ja sen yhteistyökumppani RH Tekniikka olivat valmiit ottamaan haasteen vastaan. Yhteistyön tuloksena Markkinatie 6:een on rakentumassa viisi pyöreää hissiä toukokuun loppuun mennessä. RH Tekniikka Oy toimii kohteissa pääurakoitsijana ja hissien asentajana. Pyöreä jälkiasennushissi sopii olemassa olevien kierreportaiden kanssa Kerrostalojen pyöreät hissit lisääntyvät – Ennen asennusta tarvittiin lukuisa joukko kokeiluja ja sovituksia, sillä valmiita elementtejä ei pyöreisiin hisseihin löytynyt, kertoo RH Tekniikka Oy:n toimitusjohtaja Reijo Liimatainen. 13. Halukkaita suunnittelijoita ja asentajia ei vain tuntunut löytyvän. Kun – Asuinkerrostalojen pyöreiden hissien jälkiasennusmarkkinat ovat vasta kehittymässä, arvioi Reijo Liimatainen. Ensimmäinen viidestä hissistä valmistui helmikuussa. Mekkonen oli saanut kuvansa valmiiksi, meidän olikin tehtävä lopullinen tarjous ja sitouduttava projektiin, sanoo Liimatainen
– Taloyhtiön on mahdollista saada Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:n avustusta, mikä auttaa taloyhtiöitä päätöksenteossa. Lisäetuna on, että suurin kuormitus tulee kuilun pohjalle. Modernisoinneissa voimme myös hyödyntää omaa suunnittelua, sanoo RH Tekniikka Oy:n toimitusjohtaja Reijo Liimatainen. – Hydraulihissi on lähes äänetön, jos koneisto on sijoitettu oikein. Nopra käänsi puutteet vahvuudeksi, ja tuloksena on ratkaisuihin liittyviä patenttihakemuksia. Yli kahdessa vuosikymmenessä on tullut nähtyä hissien kehityskaari kaksinopeuksisista yläkonehuoneellisesta nykyisiin konehuoneettomiin hisseihin, joissa on vakiovarusteena vaihteettomat koneistot ja taajuusmuuttajakäytöt. Pyöreitä jälkiasennushissejä asuinkerrostaloissa on mahdollisesti asennettu aiemminkin. Tasauspainotusratkaisuja ei tarvita, eikä kuilussa ole koneistoa, joka on sijoitettu vanhaan varastotilaan. Tarjolla oli todella pienet potentiaaliset tilat hissikuilun rakentamiseksi. Portaita lyhennettiin vain 300 mm. Laskennallinen käyttömäärä Mark-. Jos taloyhtiössä ei ole hissiä ollenkaan, Liimatainen kehottaa tutkimaan jälkiasennusmahdollisuutta. Liimatainen uskoo hissien määrän kasvavan huomattavasti, jos ARA:n antama tuki vielä nousisi 5-10 prosenttia nykyisestä 50:stä prosentista. – Meille siitä riittää tällä hetkellä kymmenisen prosenttia. Kehitys tuntuu yhä kiihtyvän uusien standardien myötä. – Olen ollut yrittäjänä hissipuolella vuodesta 1992 asti. Edellinen kohde As Oy Isokaari 18-20-22 oli myös ennätys alallaan. Korin ja ovien leveys oli silti 800 mm. Lisäaikaa tarvittiin muun muassa siksi, ettei pyöreään hissiin ollut saatavilla valmiita osia kuin rajoitetusti. Koneiston suunnittelussa tavoitteena onkin mekanismin äänettömyys ja kestävyys. Nopra Oy:n oli kehitettävä osat itse, Myös vanhojen hissien modernisointia Jälkiasennushissien markkinoiden koko on noin 300 hissiä vuodessa. Tärkeää on myös löytää oikeat yhteistyökumppanit.(ks) mikä tapahtui pääasiassa vuoden 2013 aikana. Käyttäjä voi hyödyntää ulkonäöllisesti vapaampia ratkaisuja. Ratkaisulla ei tarvinnut rikkoa kattorakenteita ja talon arkkitehtuuri säilyy paremmin. Hissin pääsuunnittelija Jorma Mekkonen (vasemmalla) ja työmaapäällikkö Bjarne Karlsson. – Nyt asennettavat Markkinatie kuuden hissit saattavat kuitenkin olla maailman ensimmäiset standardin EN 81-21 + A3 mukaiset pyöreät jälkiasennushissit, arvioi Liimatainen. – Muun muassa korin kaareva automaattiovi tehtiin itse. Tällöin ylemmät kuilun osat voidaan tehdä kevyemmin. Pyöreä hissiratkaisu sopi lähes saumattomasti kierreportaiden keskelle. Hydraulihissi sopii hyvin saneerauskohteisiin, koska sen tilantarve on pienempi kuin köysihissillä. Siten pysymme ajan tasalla myös näillä toimialueilla. Lähes äänetön ratkaisu Kaareva automaattiovi tehtiin itse Reijo Liimatainen antaa kiitosta taloyhtiölle. Reijo Liimataisella on yli 20 vuoden kokemus hissiliiketoiminnasta. Puutteellisen suojatilan korvaavat laitteet ja nostosylinterin sijoitus kuilussa piti miettiä uudelleen. – Saimme hydraulisen jälkiasennushissin, jossa ovet kummassakin päädyssä, mahtumaan 1000 mm:n aukkoon. – As Oy Markkinatie 6:n hallitus on ollut alusta lähtien tukemassa meitä projektissa ja antanut meille myös normaalia pidemmän asennusajan. Lisäksi teemme uusien hissien asennuksia ja hissien modernisointeja. Avustuksen ansiosta hissistä aiheutuvat kustannukset yleensä saadaan takaisin asunnon arvonnousun myötä, ja siten hissi on aina hyvä sijoitus. 14 Pääosa Nopran toimittamista jälkiasennushisseistä on hydraulisia
– Arkkitehtitoimisto Toivo Korhosen 1960-luvulla suunnittelema kerrostalo valmistui hissittömänä 1967-68. Tuuletusparvekkeet ja keittiölinjan ikkunat olisi ollut uusittava. Esteettömyyden ja arkkitehtuurin ehdoilla Jorma Mekkonen oli Markkinatien hissiprojektin pääsuunnittelija. Hissin ja asuntojen ulko-ovet olisivat joutuneet törmäyskurssille. klo 15 empi sujen tark Katso mes lisätiedot ohjelma ja sut.fi ennusmes www.jklrak skylässä! kerta Jyvä Jyväskylän Messut Oy | puh. – Nyt saamme tyylikkään kokonaisuuden, eikä rakentamisaikainen työ liikaa rasita asukkaita. Ei myöskään tarvita reikiä kattoon tai erillistä hissikuilua talon kylkeen. Sieltä löytyvät pihakalusteet ja -rakennukset sekä työkoneet ja -välineet, sekä monet muut vapaa-ajan asumiseen ja pihaan liittyvät tuoteryhmät. Asia ratkesi savunpoistoluukuilla.(ks) – Ihmiset voivat pysyä kotonaan koko asennusajan. Asukkaille jaetaan tiedote töiden aloittamisesta riittävän ajoissa, jossa myös alustava aikataulu, työskentelyajat sekä hankkeen yhteyshenkilöt. Poistumistie tosin hieman kapenee portaiden 300 millin lyhentämisen vuoksi, mutta pelastuslaitoksella ei ollut asiasta huomautettavaa. Ohjelmassa mukana: MESSUEMÄNTÄ Heidi Sohlberg SISUSTUSSUUNNITTELIJA Tomi Kouvola TERVETULOA RAKENNUSMESSUILLE JYVÄSKYLÄÄN! 40. Jälkiasennushissin lavakoko 800 x 1200mm olisi ollut rollaattorien ja kevyiden pyörätuolien käyttäjille liian kapea. Työn edistyessä teemme tarvittavat ilmoitukset pölyävistä tai meluisista töistä. – Esimerkiksi kattorakenteita olisi pitänyt purkaa, vaikka vesikattoon oli muutama vuosi aiemmin tehty remontti. Hissi haluttiin, mutta pian huomattiin perinteisen jälkiasennuksen tuovan ongelmia. kinatien hissien ovilla on 150 000 avausta vuodessa. – Ihmiset voivat pysyä kotonaan koko asennusajan, sillä suuria rakenteellisia muutoksia ei tarvita. tällöin tarvitse vaihtaa. Pyrimme minimoimaan haitat esimerkiksi päivittäisillä siivouksilla. Korin oven testaukseen käytettiin kahden kuukauden yhtämittainen ajojakso. Tapahtuman vahvoina teemoina jatkavat rakentaminen, remontointi, kodin kunnostaminen ja sisustaminen. Tänä aikana muutettiin joitain komponentteja. Portaita ei TOTEUTA OMANNÄKÖINEN KOTI RAKENTAMISEN, REMONTOINNIN JA KODIN SISUSTAMISEN ERIKOISMESSUT JUHLAMESSUT JYVÄSKYLÄSSÄ 14.-16.3.2014 Seuraavat Rakentaminen ja Talotekniikka -messut ovat juhlamessut, eli vuorossa on 40. – Kahdessa porraskäytävässä olisi todennäköisesti tarvittu ulkopuolelle sijoitettu hissitorni. Hän kertoo projektin olleen erittäin mielenkiintoinen. 014 334 0000 | Lutakonaukio 12 | 40100 Jyväskylä Klaus Susiluoto 15. Talon asukkaiden ikääntyessä hissittömyys on ollut entistä suurempi ongelma. Hissi sopii kierreportaiden kanssa – Pyöreä jälkiasennushissi on erittäin sopiva taloihin, joissa on kierreportaat. FOXILTA TUTUT Arin ja Kirsin kotirempat SUOMEN HUUTOKAUPPAKEISARI Aki Palsanmäki Huutokauppa su 16.3. Mekkosen mukaan perinteinen porraskäytävä/hissiratkaisu olisi myös heikentänyt talon alkuperäistä arkkitehtuuria. Uutuutena on Vapaa-ajan asuminen ja Piha, joka toteutuu omana kokonaisuutenaan. Kääntymismahdollisuus olisi ollut vaikea tai jopa mahdoton. Porrashuoneiden ikkunajakoakin olisi pitänyt muuttaa. – Mittavirheisiin tai huonoihin materiaaleihin ei ole varaa tällaisilla avausmäärillä. kerta Rakennusmessuja Jyväskylässä! Tapahtuma on vuosien aikana vakiinnuttanut paikkansa niin alan ammattilaisten kuin tavallisten kodinrakentajien ja remontoijienkin ykköstapahtumana Keski-Suomessa. Porraskäytävien portaiden kavennukset ja muut muutostyöt tehdään timanttileikkauksin ja piikkaamalla. Talon porraskäytävän alkuperäinen ilme säilyy paremmin, kun portaat säilyvät alkuperäisinä tai lähes alkuperäisinä. Hihnan ohjausta korjattiin toimivampaan ratkaisuun. – Vaikka työnaikaiset häiriöt eivät ole suuria, sovimme aloituskokouksessa taloyhtiön kanssa ilmoitusmenettelystä
– Tällä hetkellä noin 2/3 vapaarahoitteisesta vuokra-asuntopuolesta on yksityisten vuokranantajien käsissä. – Konfliktitilanteissa vuokranantajan paras turva on kattava kirjallinen sopimus sekä dokumentaatio, toteaa yhdistyksen lakimies. Vuokranantaminen kannattavaa sijoitustoimintaa Valtaosa vuokrasuhteista sujuu ilman suuria ongelmia Kun kohde on valittu oikein, vuokrataso määritelty kohdalleen, vuokralainen valittu huolella ja sopimus laadittu hyvin, vuokranantaminen voi olla hyvin kannattavaa sijoitustoimintaa. Mikäli ongelmat eivät ratkea keskustelemalla, on syytä aloittaa vuokrasopimuksen purkuprosessi. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 3,7 prosenttia. Ongelmilta vältyttäisiin usein huolellisemman sopimisen ja ennakoinnin avulla. – Toisaalta kiinteistöt ja osakehuoneistot säilyttävät myös pitkällä tähtäimellä hyvin arvonsa, Elina Aalto sanoo. – Asuntosijoittamiseen, kuten kaikkeen sijoittamiseen, liittyy riskejä. Harva vuokranantaja 16 käyttää oikeuttaan vierailla vuokrasuhteen aikana sijoitusasunnossaan. Kasvukeskuksissa ja pääkaupunkiseudulla kuukausittainen tuotto jää usein heikommaksi, kun huomioidaan huoneiston korkeammat hankintahinnat. – Markkinoiden toimivuuden kannalta on erityisen tärkeää, että nämä vuokranantajat pysyvät vuokranantajina ja että etenkin kysytyimmille alueille ja kysytyimpiin asuntotyyppeihin saataisiin lisää vuokranantajia, Elina Aalto sanoo. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,2 prosenttia. Suomen Vuokranantajien lakineuvontaan tulee päivittäin kymmeniä yhteydenottoja erilaisiin vuokrauksen ristiriitatilanteisiin liittyen. Onnistuminen vuokranantamisessa edellyttää tietoa ja asiantuntemusta aivan kuten onnistuminen muussakin sijoitustoiminnassa. Y leinen pelko siitä, että vuokrasuhteen hoitaminen olisi erityisen vaivalloista tai että vuokralaisen kanssa tulisi ongelmia, osoittautuu usein vääräksi. – Voidaan sanoa, että suurin osa vuokrasuhteista sujuu täysin ongelmattomasti, Suomen Vuokranantajien vs. Vuokralaisen valinta kannattaa tehdä huolellisesti ja taustatiedot tulee aina selvittää ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. toiminnanjohtaja Elina Aalto. Vuokrissa loppuvuonna lähes 4 prosentin nousu – Vuokranantamisen yhtenä parhaimpana puolena voidaan pitää sitä, että se ei ole yhtä suhdanneherkkää kuin moni muu sijoittamisen muoto. Mediahuomiota saavat kauhutapaukset edustavat vain pientä marginaaliryhmää, joka nousee harvoin esille Suomen Vuokranantajat ry:n lakineuvonnassa. – Riittävästä vakuudesta ei ole myöskään syytä tinkiä ja avaimia ei tule koskaan luovuttaa ennen vakuuden maksamista. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 4,0 prosenttia ja muualla Suomessa 3,5 pro- senttia. Hyvä tuotto edellyttää asiantuntemusta ja hyvin usein myös pitkäjänteisyyttä. Yleisesti ottaen vuokratuoton vaihteluväli on 3-10 prosenttia.. Tuottoa ei voi siis laskea tuijottaen pelkästään kuukausitasolla kunakin kuukautena käteen jäävää rahasummaa, vaan on esimerkiksi hyväksyttävä, että huoneiston arvon säilymiseksi asianmukaiset korjaukset ovat tarpeen ja kuluja pitää jakaa pitemmälle aikavälille. Riski mukana kaikessa sijoittamisessa Kärjistyneet yksittäistapaukset antavat helposti väärän kuvan asuntojen vuokrauksesta. Pienempien paikkakuntien keskustahuoneistojen kuukausituotto on taas parempi, sillä sitä nostaa alhaisempi hankintahinta. Luonnollisesti ongelmattomuus on usein seurausta siitä, että vuokraukseen on jo alunperinkin suhtauduttu huolella ja asioista selvää ottaen. Yhteistä kirjallista sopimusta ja dokumentaatiota tehtäessä on turha häpeillä – huolellinen sopiminen on molempien osapuolien etu. Tällöin tuottoon vaikuttaa voimakkaasti odotettu huoneiston arvonnousu. Riippuen siitä, mistä päin Suomea vuokrahuoneiston hankkii, myös tuotto perust uu erilaisille odotuksille. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,6 prosenttia ja ARAasuntojen vuokrat 0,7 prosenttia. Vierailuoikeus on asunnon kunnon ja hoidon valvomista varten ja vierailun järjestämiseen voi viime kädessä pyytää poliisin virka-apua. Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 3,5 prosenttia. Yksityisiä vuokranantajia on noin 220.000. Erityisesti kasvukeskusten yksiöiden ja kaksioiden kysyntä on tasaisen korkealla ja monessa paikassa jopa selvässä nousussa. Huoneiston arvonnousu ei kuitenkaan yleensä ole yhtä hyvä kuin kasvukeskuksissa. Vuokranantajan kannattaa omaksua ammattimainen asenne, ottaa selville omat oikeutensa sekä pyrkiä hyvän vuorovaikutussuhteen säilyttämiseen
14 vuotta vanha järjestö Kasvupotentiaalia kunta-alalla Kiinteistöpalvelut ry perustettiin vuonna 2002. Kiinteistötyönantajat ry on lisäksi kiinteistöpalvelualan toimialajärjestö, joka toimii kiinteistöpalveluita tuottavien yritysten elinkeinopoliittisena edunvalvojana. – Kasvupotentiaalia on erityisesti kunta-alalla, jossa merkittävä osa kiinteistöpalveluista tuotetaan yhä kuntien omana työnä. Perustajajärjestöjä olivat silloin Kiinteistöpalvelualat KIPA ry, Kiinteistötyönantajat ry KITA, Suomen Kiinteistöpalveluyritykset ry (entinen Suomen Kiinteistönhoitoyhditykset ry KIHO) ja Suomen Siivousliikkeiden liitto SSLL ry. Kannattavuuden arvioidaan hieman paranevan kuluvana vuonna, Pia Gramén sanoo. Uusi nimi kuvastaa paremmin myös liiton jäsenten toimintakenttää. Pitkällä aikavälillä kiinteistöpalveluala on riippuvainen asiakastoimialojen menestyksestä. Kiinteistötyönantajat ry on kiinteistöalan ainoa työnanta- Kiinteistöpalvelualan yritysten tämänhetkinen suhdannetilanne on jonkin verran tavanomaista heikompi. Keskeisiä edunvalvonnallisia kysymyksiä ovat mm. Liitto neuvottelee kiinteistöalan yleissitovat työehtosopimukset. Sopimusten piirissä on yli 60 000 työntekijää ja toimihenkilöä. Toiselle neljännekselle ennustetaan kuitenkin myönteisempää myyntikehitystä. – Suomalaisten varallisuus on kiinni kiinteistöissä, ja jäsenyrityksemme ovat osaltaan mukana säilyttämässä niiden arvoa. Siivouksen liikevaihto kasvoi lokakuussa ainoastaan 0,8 prosenttia. Heikko kysyntä on ongelmana kymmenesosalla alasta. Esimerkiksi Kiinteistöliiton alueelliset kiinteistöyhdistykset ovat jäseniämme, Gramén toteaa. ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaaminen, harmaan talouden torjunta ja julkisten palveluiden avautuminen. – Kiinteistöpalveluyritysten ohella liittoomme kuuluu jo nykyisin muun muassa kiinteistönomistajia, manageeraajia, isännöintiyrityksiä sekä kiinteistöyhdistyksiä. – Aika näyttää, kuinka paljon teollisuuden murros ja kuluttajien ostokäyttäytymisen muutos vaikuttavat kysyntään. Liiton noin 400 jäsenyritystä ja -yhteisöä tarjoavat kiinteistöpalvelujen ohella kiinteistöliiketoimintaan, kiinteistöjen hallinnointiin ja isännöintiin liittyviä palveluja. Pia Gramén on toiminut Kiinteistöalan työnantajajärjestön toimitusjohtajana vuodesta 2006 saakka. Kiinteistöalan työnantajajärjestö vaihtoi nimensä Suhdannetilanne jonkin verran tavanomaista heikompi Kiinteistöalan työnantajajärjestö Kiinteistö-palvelut ry on nimeltään Kiinteistötyön-antajat ry. – Uusi nimi kuvaa paremmin liiton tehtävää kiinteistöalan työmarkkinapoliittisena edunvalvojana, kertoo toimitusjohtaja Pia Gramén. Kannattavuus edellisvuotta parempi – Alan kustannukset ovat hienoisessa nousussa. Näkymät ovat kuitenkin kohentuneet loppusyksyn ja alkutalven aikana, ja alan yleisen suhdannetilanteen odotetaan jonkin verran vahvistuvan lähikuukausina. Kannattavuus vuonna 2013 oli parempi kuin vuonna 2012. jajärjestö. Kiinteistönhoito on selvinnyt liikevaihdolla mitattuna taantumasta siivousta paremmin. Henkilökunnan määrässä ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia. Kiinteistötyönantajat ry:n jäsenyritysten liikevaihto oli lokakuussa 2,5 prosentin kasvussa.. Myös kotitaloudet ovat entistä tärkeämpiä kohteita etenkin alan pk-yrityksille, kun palveluja ostetaan kotitalousvähennyksen kannustamana, Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja kommentoi suhdannenäkymiä. Automatisointi sekä toimitilaja asiakastarpeiden muutokset tulevat seuraavien kymmenen vuoden aikana näkymään kiinteistöpalvelualalla painopiste- 17 alueiden muutoksina, Gramén jatkaa. Kiinteistötyönantajat ry on Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n jäsenliitto ja alan eurooppalaisen kattojärjestön European Federation of Cleaning Industry EFCI:n jäsen. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n tuoreesta suhdannebarometrista. Haluamme nimimuutoksella profiloitua entistä näkyvämmin koko kiinteistöalan työnantajien edunvalvojana, Gramén lisää. Hän on toiminut järjestön toimitusjohtajana vuodesta 2006 saakka. Paranemista odotti 18 prosenttia alasta, ja 7 prosenttia ennakoi heikkenemistä. S yy nimivaihdokseen on yksinkertainen. Kiinteistöalan yritystoiminta työllistää noin 90 000 henkilöä, näistä noin 75 000 toimii kiinteistöpalvelualalla ja 15 000 muussa kiinteistöliiketoiminnassa. Odotukset alkuvuodelle ovat varovaiset, ja myynnin arvioidaan supistuvan. Päätös nimen vaihtamisesta tehtiin lokakuun alussa Jyväskylässä pidetyssä liitokokouksessa. Tilastokeskuksen tammikuussa julkaisemien suhdannetietojen mukaan lokakuussa kiinteistönhoidon liikevaihto kasvoi edellisvuoteen nähden 5,4 prosenttia. Noin kolmasosa ilmoittaa ammattityövoiman puutteen myynnin kasvun esteeksi. Kiinteistöpalvelualan yritysten suhdannenäkymien saldoluku oli tammikuussa +11
Teknistä korjausvelkaa Helsingissä on 484,4 miljoonaa euroa. 18 Asuntoja hoidetaan ja peruskorjataan systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, asunnot ovatkin hyvässä kunnossa. – Aikaisemmin korjaukset toteutettiin itsenäisissä alueyhtiöissä jotka on nyt fuusioitu Helsingin kaupungin asunnot Oy:n alaisuuteen. Kaupungin koko ARA-vuokraasuntokanta on 44 000 kappaletta, eli 2,6 miljoonaa asuinneliötä. Helsingin kaupungilla on massiivinen vuokra-asuntokanta, lähes 60 000 asuntoa. Tämä mahdollistaa systemaattisemmat toimintamallit kiinteistöjen peruskorjauksiin, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämispäällikkö Minna Aarnio kertoo. M yös uudemmissa kiinteistöissä riittää korjattavaa. PERUSKORJAUS Valtaosa Helsingin kiinteistökannasta on iäkästä ja vaatii peruskorjausta lähitulevaisuudessa. – Edeltäjäni Harri Kauppinen kehitti erinomaisia lasken-. Helsingin asunkiinteistöjen tekninen korjausvelka satoja miljoonia euroja Peruskorjauksiin 75-80 miljoonaa euroa vuodessa Merkittävä osa Helsingin kaupungin asuinkiinteistökannasta on 1950-80 -luvuilla rakennettuja asuintaloja, joissa peruskorjausurakat, putkisaneeraukset, julkisivukorjaukset sekä ilmanvaihdon uusiminen ovat ajankohtaisia. Asuinkiinteistöjen peruskorjaukset rahoitetaan korkotuetuilla lainoilla, joiden vaikutukset eivät ainakaan heti näy vuokrissa
Näitä homekorjauksia on tehty 1990-luvulta lähtien, Aarnio kertoo. – Periaatteessa vielä 1950 luvulla käytettiin selkeitä materiaaleja ja rakenteita. Onkin suuri haaste priorisoida korjauksia ajan tasalle. Näissä rakennuksissa putkisaneeraukset, julkisivuremontit sekä ilmanvaihdon tehostaminen ovat ajankohtaisia peruskorjaushankkeita. PERUSKORJAUS tamalleja, joiden avulla voidaan arvioida kunkin kiinteistön tekninen kunto sekä investointitarve. summassa ovat mukana myös kaupungin toimitilat. Esimerkiksi sodanjälkeisissä koulukiinteistöissä on esiintynyt laajalti alapohjaan jääneitä muottilautoja, jotka ovat vuosien saatossa lahonneet. 1970,1980- ja 1990- lukujen ele- tyä ratkaisut nopeasti. Julkisivurappaus pysyy kunnossa melko kohtuullisella huollolla. Korjausresurssien vähäisyyden lisäksi syynä korjausvelkaan on se, että Suomessa keskityttiin pitkään uudisrakentamiseen. peruskorjaus 35 vuoden välein. – Nämä ovat raskaita korjausurakoita, kun hitaasti syntyneisiin ongelmiin täytyy löy- Monet vanhat rakennukset on tehty alkuaankin huollettaviksi ja korjattaviksi. Tämä luo valtavia haasteita kaupungille, sillä monissa pitkäkestoisissa peruskorjauksissa se, mitä korjauksessa täytyy Korjausvelka on syntynyt pitkällä aikajaksolla. Kokonaistarve pari miljardia Kaikkien Helsingin kiinteistöjen korjaamiseen kerralla kuntoon tarvittaisiin lähemmäs pari miljardia euroa. Tässä Kaikkien Helsingin kiinteistöjen korjaamiseen tarvittaisiin lähemmäs pari miljardia euroa. Kun aikaisemmin saatettiin keskittyä siihen, että tehdään oikeat ja tarpeelliset korjaukset, nyt jokaiseen hankkeeseen täytyy säätää maksimibudjetti. – Elementtijulkisivun korjaus lisäeristyksineen on valtava urakka, sillä siinä puututaan itse talon rakenteeseen. – Se, että jonkin kohteen korjausta on jouduttu lykkäämään, ei kuitenkaan tarkoita, että kiinteistöt olisivat käyttämättä, Aarnio muistuttaa. Helsingin kaupungin asuinkiinteistöistä merkittävä osa on rakennettu 1950–1980luvuilla. Ongelmia tuottavat Aarnion mukaan elementtitalot, jotka yleistyivät 1960-luvulta alkaen. Malleilla voidaan selvittää suuren kiinteistömassan tarvitsemia varauksia, tehdä kustannusarvioita sekä tarkastella korjausvelkaa, Aarnio sanoo. Tässä summassa ovat mukana myös kaupungin toimitilat. Sisäilman vuoksi korjattavaa on todella paljon, Aarnio sanoo. Kuitenkin 50-luvun talojen talotekniikassa, kuten ilmanvaihdossa on suuria puutteita. – Kaupunginvaltuusto on päättänyt asettaa 435 miljoonan euron katon investoinneille tämän vuoden alusta alkaen. Nyrkkisääntönä on, että kiinteistössä tarvitsee tehdä jokin oleellinen menttitaloissa esiintyy myös rakenteellisia riskejä, kuten valesokkeleita ja kerrosrakenteita, jotka ovat synnyttäneet mikrobivaurioriskejä. Ongelmat saattavat ilmetä vasta ilmanvaihdon koneellistamisen myötä, kun korvausilma ei tulekaan ulkoa, vaan saastuneiden rakenteiden kautta, kuljettaen mikrobeja huonetiloihin. Aarnion mukaan kiinteistöjen peruskorjauksessa näkyvät talouden vaikeat ajat kuten muuallakin, korjauksia on jouduttu lykkäämään 1990-luvulta lähtien lakisääteisten palveluiden tarvitsemien investointien tieltä. Vanhoissa rakenteissa ongelmia Vaikka kaupungissa rakennetaan jatkuvasti uutta, on vanhojen kiinteistöjen osuus merkittävä. 19 Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämispäällikön Minna Aarnion mukaan koko ARA-asuntokanta on 44000 kappaletta ja 2,6 miljoonaa neliötä.
– Etenkin alkuvaiheessa vuokrat pysyttelevät kohtuullisella tasolla. Nykypäivän peruskorjaushankkeissa tarkkaavainen kilpailutus ja terve epäluuloisuus ovatkin tarpeen, Aarnio muistuttaa. Purkaminen voi olla taloudellisesti väistämätöntä, mutta silti se on kaupungille tuskallista. Urakoitsijapuolella asia on noteerattu, eikä kunnollinen urakoitsija hyväksy vastuulleen epäilyttäviä tuotteita. Purkaminen on tuskallista Joskus kiinteistön kunto on niin huono ja vaadittavat korjaukset niin mittavia, ettei rakennusta kannata korjata. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Mikko Paananen, Ralf Roletschek, Tiia Monto. – Purkaminen nousee todennäköisesti tulevaisuudessa enemmän keskusteluun ja aiheeseen täytyy osata suhtautua rohkeasti. Asuntopuolen rahoitus on erillään investointikatosta. Laskennallinen korjausvelka toimii mittarina suurissa kiinteistömassoissa. tehdä, elää väistämättä hankkeiden aikana. – Seuraavan kolmen vuoden osalta peruskorjauksiin on budjetoitu 75-80 miljoonaa euroa vuositasolla, eli 30 euroa per neliö. – Rakennusalalla on totuttu rakentamaan, tekemään uutta purkamisen sijaan. Aarnio kertoo, että korjausvelkaa määrittämään on erilaisia mittareita. Korjausresurssien vähäisyyden lisäksi syynä korjausvelkaan on se, että Suomessa keskityttiin pitkään uudisrakentamiseen. Rakennusten ylläpito- ja korjaus- 20 rakentamisen tehostamisen vuoksi, kuten yksityisellä puolella on jo nähty. – Ongelmalliseksi asian tekee se, että väärennys tulee esille vasta käytössä, väärennettyjen putkien paperit ovat näennäisesti kunnossa. Uusia uhkakuvia putkisaneerauksissa Aarnion mukaan väärennetyt CE-merkinnät ovat tuoneet yllättäviä uhkakuvia putkisaneeraukseen. Markkinoille on ilmestynyt väärennettyjä tuotteita kuten valurautaviemäreitä, jotka eivät kestä käyttöä kahta vuotta kauempaa. PERUSKORJAUS Jakomäessä on tehty mittavia peruskorjauksia. Korjausvelka on erityisesti toimitilapuolella syntynyt pitkällä aikajaksolla. Joskus korjaamallakaan ei saada kiinteistöä kuntoon, jos esimerkiksi runkosyvyys on väärä tai rakennus muutoin toteutettu väärillä ratkaisuilla. kulttuuri alkoi kehittyä vasta 1990-luvulla. Esimerkiksi Helsingin Jakomäessä on edessä kahden asuinkiinteistön purkaminen, koska korjaaminen ei ole enää järkevää. – Tämän korjausvelan tulisi olla optimitilanteessa 70 prosenttia uudisrakentamisen ar- vosta. Asuintalon purkaminen voi olla myös asukkaille henkisesti kova paikka. Todellisen korjausvelan määrää kuvaa paremmin kiinteistöjen teknisen nykyarvon vertaaminen tavoitetasoon. Kun tarkastellaan pienempiä kiinteistökantoja, tarvitaan mittarina teknistä korjausvelkaa, jota voidaan konkreettisemmin käyttää budjetoinnin apuvälineenä ja rakentamisen rahoituksen työkaluna. Asuinkiinteistöjen peruskorjaukset rahoitetaan pääosin korkotuetuilla lainoilla, jotka pystytään sovittamaan vuokriin. Ratkaistava kysymys on, kuinka kohtuuhintaisuus voidaan saada absoluuttiselle tasolle niin, etteivät vuokrat nouse liiaksi myöskään tulevina vuosina, Aarnio sanoo. – Korjausvelkaa tarkastellessa ei voida tuijottaa ainoastaan korjausten suurta määrää, sillä peruskorjaukset nostavat kiinteistön arvoa. Ensin syöpyy putkien sisäpinta, tämän jälkeen koko putki. Purkamisessa tulee huomioida talouden ja energiatehokkuuden ohella suojelunäkökulmat, sekä myös ekologiset tekijät, jos kokonainen rakennus päätyy jätteeksi. Asuntoosakeyhtiöille tämä olisi katastrofi, sillä 1 000 euron neliöhintaa ei kukaan pysty maksamaan muutaman vuoden välein, Aarnio sanoo. On sietämätön ajatus, että massiivinen peruskorjausurakka osoittautuisi turhaksi parin vuoden jälkeen. Helsinki myös kasvaa voimakkaasti sisäänpäin, jolloin purkaminen voi joissain tapauksissa tulla kysymykseen myös Seuraavan kolmen vuoden osalta peruskorjauksiin on budjetoitu 75-80 miljoonaa euroa vuositasolla. Kiinteistökantaan on sitoutuneena paljon varallisuutta, Aarnio sanoo. Koska korjausvelka suhteutuu kiinteistöjen arvoon, peruskorjausten myötä korjausvelka laskee, Aarnio muistuttaa. Edessä on kahden asuintalon purku, sillä niiden peruskorjaaminen ei enää kannata. Helsingin osalta kyseinen nykyarvo on 64,5 prosenttia. – Laskennallinen korjausvelka, joka kertoo sen, mitä asuntokannan korjaaminen vastaamaan uudiskohdetta kustantaisi, on kaupungin ARA-vuokra-asunnoissa 3,1 miljardia euroa, 1 211 euroa per neliö. Todellista korjausvelkaa on 5,5 prosenttia kiinteistöjen arvosta, toisin sanoen 484,4 miljoonaa euroa, eli 188 euroa per neliö. – Perinteisen putkisaneerauksen myötä putkistolla tulisi olla ikää viitisenkymmentä vuotta. Vuokra-asuntokantaa peruskorjataan kymmenen vuoden pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti peruskorjausten aikavälin ollessa noin 35 vuotta. Pitkän tähtäimen suunnitelman mukaiset korjaukset tekemällä Heka Oy:n hallinnoiman kiinteistökannan tekninen arvo tulee nousemaan lähemmäksi tavoiteltua 70 prosenttia ja korjausvelka tulee laskemaan, Aarnio kertoo
G u E A R e WE A Y RESIS T CE N A ER H T e ar ant
Kiinteistössä uusitaan vesikatto, ikkunat, julkisivut, ja parvekkeet, porrashuoneet, viemäriputkistot sekä ilmanvaihto. H elsingin Vallilassa, Mäkelänkatu 37-43:ssa, korttelissa 584 sijaitsee Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kolmiosainen, 3-4-kerroksinen täyskellarinen asuintalo. PERUSKORJAUS 1920-luvun kiinteistö peruskorjataan täysin, mutta vanhaa kunnioittaen Helsingin Mäkelänkadulla täyden mittakaavan peruskorjausurakka Helsingin Vallilassa sijaitseva, vuonna 1926 valmistunut asuintalo käy läpi mittavan peruskorjauksen. Gunnar Taycherin suunnittelema rakennus on valmistunut vuonna 1926. – Kiinteistö edustaa suomalaisen arkkitehtuurin parhaimmistoa ja se on 1920-luvulla Helsingin Vallilassa, Mäkelänkatu 37-43:ssa sijaitsee Helsingin kaupungin asunnot Oy:n vuonna 1926 valmistunut, 1970-luvulla peruskorjattu kolmiosainen, 3-4-kerroksinen täyskellarinen asuintalo. Asuinrakennukset kunnostetaan taloittain valmistuvassa saneerauksessa kokonaan. 22. Saneerauksessa myös asunnot kunnostetaan täysin
Myös porrashuoneiden ikkunat ja alaovet, parvekkeiden ovet sekä sokkeli ja kellarikerroksen ovet ja alkuperäiset ikkunat kunnostettiin ja maalattiin. Rakennuksen fasadilistoja sekä erilaisia kehyksiä oli korostettu heikosti kellertävällä värillä. Yhteistiloja ovat sauna, pesula, irtaimistovarastot, kerhotilat sekä ulkoiluvälinevarasto. Tällaisia ovat läpitalon tuulettuvat pienet yksiöt, joiden keskikoko on 41 neliötä. – Rakennus on suojeltu SR1- kaavamerkinnällä, mikä tarkoittaa sitä, että rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka turmelisivat julkisivun, vesikaton tai sisätilojen kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa. Myös tuuletusparvekkeet uusittiin kaiteineen. 1970-luvulla asuntojen ikkunat uusittiin mse-puuikku- – Kiinteistössä on sellaisia suunnitteluratkaisuja, joita ei tänä päivänä enää toteutettaisi. Yhteistilaa on siten runsaasti verrattuna asuinpinta-alaan, Mieskonen kertoo. Puulämmityshän oli korvattu öljyllä jo 1950-luvulla. PERUSKORJAUS toteutuneista hankkeista tunnetuimpia, kertoo Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston projektipäällikkö Erkki Mieskonen. Vuosikymmenten takaisessa saneerauksessa asuntojen wc-tiloja laajennettiin sisältämään myös suihkut ja wc-tiloja vesieristettiin muovitapetein ja muovimatoin. Yhteistiloissa kaikki pinnat kunnostettiin ensimmäisessä peruskorjauksessa maalaamalla. 23 noiksi. Uusi kylmä jätekatos rakennettiin kiinteistöön vuonna 2000, Mieskonen sanoo. Kiinteistö peruskorjattu vuonna 1977 Mäkelänkadun vuokra-asuntokiinteistössä on tehty jo kertaalleen, vuonna 1977 peruskorjaus. Alkuperäistä ulkoasua palautetaan Nyt tehtävä peruskorjaus perustuu Arkkitehdit Jurvainen ja Pesola Oy:n vuonna 2010 valmistuneeseen rakennustekniseen hankesuunnitelmaan, ja sitä ennen vuonna 2006 tehtyyn kuntoarvioon, lämpö-,. Alkuaan asuinrakennuksen julkisivut olivat harmaita ja karkeasti rapattuja. – Kiinteistössä on sellaisia suunnitteluratkaisuja, joita ei tänä päivänä enää toteutettaisi. Kiinteistössä on 86 asuntoa ja neljä liiketilaa. – Pihalle rakennettiin teräsrunkoiset piharakennukset vuonna 1998, julkisivujen kalkkimaalaus uusittiin vuonna 1999 ja ikkunat petsattiin uudelleen kadun puolella niinkin vastikään kuin vuonna 2006. – Edellisessä peruskorjauksessa rakennuksen sisätilojen jäsennykset pysyivät ennallaan, mutta kiinteistössä siirryttiin öljylämmityksestä kaukolämpöön. Huoneistojen lattioihin asennettiin tuolloin lastulevy ja muovimatto. 1970 luvun jälkeenkin kiinteistössä on tehty korjauksia. Vuoden 1977 peruskorjauksessa vesikatto maalattiin ja alkuperäistä peltikatetta korjattiin osittain ennen maalausta, Mieskonen kertoo. Porrashuoneita on näin ollen jopa 14 kappaletta. Asuntoja on porrastasannetta kohden vain kaksi. Huoneistoala kiinteistössä on kaikkiaan 3 750 neliötä, tilavuuden ollessa 23 250 rakennuskuutiota. – Rakennuksen väritystä oli kuitenkin vuosien mittaan muutettu, eikä alkuperäistä ulkoasua palautettu vuoden 1977 peruskorjauksessa, jossa rakennuksen julkisivurappaukset kuitenkin kunnostettiin ja julkisivut maalattiin kalkkimaalilla, Mieskonen tietää. Kellariin tehtiin tilamuutoksia ja maapohjaisiin tiloihin valettiin betonilattiat
Ullakon betonilattia lisälämmöneristetään. – Kalkkimaalilla kunnostettavan kiinteistön julkisivun väritykseksi valittiinkin alkuperäisen harmaan sijaan, nykyistä maltillisempi vaalean kellertävä sävy. Alkuperäisten sekä sisäettä ulkopuolen värien selvitys tehtiin kesällä 2012. Koska kyseessä on vuokratalo, jossa tarkoitus on voida tarjota edullista asumista, ei saneerauksessa voitu lähteä täydellisen konservoinnin ajatuksesta. – Asuntojen ikkunat uusitaan mse-puuikkunoiksi. Kiinteistön korjausaste on 57 prosenttia. Saneerauksen sopimuksen mukainen sisäpuolisten töiden valmistumisaika on 2.4.2015. Saneerauksessa rakennuksen vesikatto uusitaan peltikatteena alkuperäiseen korkoon, Mieskonen sanoo. Peruskorjauksessa julkisivu kalkkimaalattiin hillitymmällä kellertävällä sävyllä. Liiketilojen ja kellarikerroksen ikkunoita ja puuluukkuja on uusittu vuosien aikana, mutta vanhat ikkunat pyritään korjaamaan ja uusitut vaihtamaan vanhan mallin mukaisiksi puitejaot palauttaen. 24 Mittavassa, keväällä 2013 alkaneessa, taloittain toteutettavassa peruskorjaushankkeessa koko kiinteistö käydään läpikotaisin läpi. Varsinaisen suunnittelun aikana tehtiin julkisivujen kuntotutkimus, jataan kiinteistön alkuperäiset rakennusosat mahdollisuuksien mukaan. Peruskorjaustyöt rakennus kerrallaan Rakennuksen alkuperäinen väri oli harmaa, mutta julkisivu oli vuosikymmenten saatossa maalattu kirkkaan keltaiseksi. alkuperäisistä värityksistä ja käytetyistä raaka-aineista päästiin jyvälle. rappauksen tartuntaa alustaansa selvittävä kopokartoitus sekä parvekkeiden kuntotutkimus. PERUSKORJAUS vesi- ja viemärijohtojen kuntotutkimukseen, asbestikartoitukseen, energiaselvitykseen ja hormikartoitukseen. Kiinteistön vanhat, tiilirakenteiset hormit puretaan ullakolta vesikatteen alapuolelta ja hormihahmojen uudet rakenteet tehdään puusta ja pellitetään. Ulko-ovet kunnostetaan ja tuuletuspar-. Suojelumääräysten mukaisessa peruskorjauksessa säilytetään ja kor- Osa Mäkelänkadun asuinrakennuksesta on jo valmistunut. Taustalla näkyy vielä korjaamaton, tummemman keltainen osa. Sonnisen toimesta väriselvitys, jolla kiinteistön Koska kyseessä on vuokratalo, jossa tarkoitus on voida tarjota edullista asumista, ei saneerauksessa voitu lähteä täydellisen konservoinnin ajatuksesta. Kiinteistöstä tehtiin Konservointi T. Myös porrashuoneiden ikkunat ja parvekeovet kunnostetaan
– Uudet IV-konehuoneet rakennetaan ullakolle ja vesikaton yläpuolisia hormeja käytetään ilmanvaihtoon. Myös keittiöiden kalusteet laitetaan uusiksi. Nämä jälkimmäiset muodostavat urakasta 25 kohteessa 827 000 euroa, eli 222 euroa per huoneistoneliö. Myös kiinteistön alueella olevia istutuksia uusitaan, täydennetään ja nurmikkoalueet pistetään uuteen uskoon. Peruskorjaus rahoitetaan valtaosaltaan korkotukilainalla, mutta hankkeeseen on saatu myös ARA:n korjausavustusta, ja saneerauksessa käytetään myös omarahoitusosuutta. Kiinteistön sähköpää- ja ryhmäkeskukset sekä nousujohdot ja sähkövedot uusitaan. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Konservointi T. Viemärit pohjaviemä- ristä ylöspäin menevät kokonaan uusiksi, mutta pohja- ja ulkopuoliset viemärit sukitetaan. Asuinrakennusten putket, julkisivut, vesikatto, asunnot, talotekniikka ja myös pihat uusitaan. PERUSKORJAUS vekkeet uusitaan kaiteineen, asuntokohtaisia parvekkeitahan rakennuksessa ei ole, Mieskonen listaa. ja ikääntymisestä johtuvia sekä teknisen ja toiminnallisen laatutason parantamisesta koituvia kustannuksia muodostavat LVIAS-tekniset työt, jonka osuus urakasta on reilut pari miljoonaa. Energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuvien kulujen osuus on 8,3 prosenttia hankkeen peruskorjauskustannuksista, Mieskonen sanoo. – Saneeraus parantaa asuinkiinteistön turvallisuutta, sillä porrashuoneiden ulko-ovet varustetaan ovipuhelimilla avattavilla sähkölukoilla ja kiinteistön järjestelmä liitetään yhteisen kulunvalvonnan keskusyksikköön. Mäkelänkadun asuinkiinteistön mittavan peruskorjausurakan totuttaa YIT Rakennus Oy. Energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuvat kulut ovat Peruskorjauksen kustannukset kovat Massiivisen peruskorjausurakan korjauskustannukset ovat suuret, yhteensä 9 957 000 euroa, eli 2 678 euroa per huoneistoneliö. – Asunnot saadaan saneerauksessa modernille nykytasolle. Kellaritilojen lattioita maalataan, pinnoitetaan ja päällystetään, Mieskonen sanoo. Huoneistojen lattiat vaihdetaan laminaattipintaisiksi ja myös seinät ja katot maalataan sekä, vanhat väliovet kunnostetaan. Merkittävimpiä kulumisesta Energiatehokkuuden parantamisesta aiheutuvien kulujen osuus on 8,3 prosenttia hankkeen peruskorjauskustannuksista. Autopaikat varustetaan pistorasiakoteloilla ja niihin tehdään tulevaisuutta silmällä pitäen varaus sähköautojen latauspisteille. Putket ja talotekniikka uusiksi Mäkelänkadun asuinrakennuksen painovoimainen ilmanvaihto korvataan koneellisella tulo-poisto -ilmanvaihdolla varustettuna lämmön talteenotolla. Samalla porrashuoneisiin rakennetaan savunpoisto, Mieskonen sanoo. Kiinteistön puhelinjärjestelmä toteutetaan yleiskaapelointina. Myös antennijärjestelmä uusitaan ja kiinteistö liitetään kaapeli-tv-verkkoon. Saneerauksessa koko rakennus varustetaan uudella rakennusautomaatiojärjestelmällä. Mäkelänkadun kiinteistön korjausaste on huikea, jopa 57 prosenttia. – Piharakennukset huoltomaalataan ulkopuolelta, pihojen päällysteet uusitaan, pihaalueelle lisätään sadevesikaivoja ja salaojitus ja kaadot korjataan. Julkisivun lisälämmöneristys on kokonaispotissa vähäinen, ainoastaan 64 000 euroa, kun ulkoseinän korjaus vie kokonaisuudessaan 655 000 euroa, Mieskonen kertoo. Myös rakennuksen valaisimet uusitaan, ulkovalaisimina käytetään rakennuksen tyyliin sopivia pylväs- ja seinävalaisimia. ainoastaan 2 769 000 euroa. Sonninen Oy, Tuula Kolehmainen. Myös kellarikerroksen tilat varustetaan rikosilmoitinjärjestelmällä, jonka ohjaus ja hälytys liitetään kiinteistöautomaatioon, Mieskonen kertoo. – Energiatehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin kuuluvat IV-konehuoneiden rakentaminen, hormien uusiminen lämmöntalteenottoa varten, lämmöntalteenoton rakentaminen, yläpohjan lisäeristäminen, seinien lisäeristäminen, lämmitysjärjestelmän perussäätö, sekä vesimittarit. Esimerkiksi wc-pesuhuoneita laajennetaan, tilat vesieristetään ja seinä- ja lattiapinnat laatoitetaan. Vanhat ovet pääosin kunnostetaan ja osittain tiloihin asennetaan myös uusia ovia. Mäkelänkadun kiinteistön asunnot kunnostetaan myös täysin. Kiinteistön patterilämpöjohtoverkosto säilyy saneerauksessa pääosin ennallaan, mutta vesijohtoverkosto ja vesikalusteet uusitaan ja rakennukseen asennetaan huoneistokohtainen kylmän ja lämpimän veden mittaus. – Kellariin tehdään tilamuutoksia siten, että irtaimistovarastojen seinät muutetaan Troax-verkkoseiniksi. Saneeraus ulottuu myös kiinteistön piha-alueille ja kalusteisiin. – Kustannukset voidaan jakaa käytöstä ja ikääntymisestä johtuviin kustannuksiin, jotka tekevät 7 188 000 euroa sekä teknisen tai toiminnallisen laatutason nostamisesta koituviin kustannuksiin. Kiinteistöjen porrashuoneet kunnostetaan ja maalataan muiden yhteisten tilojen tavoin
Taitekohta menee Nevan mukaan 1970-luvussa, jota ennen rakennetuissa taloissa alkaa putkisaneeraus olla ajankohtaista. Julkisivuremontin hintaan vaikuttaa se, uusitaanko samalla ikkunat ja ovet, ja taloon tehdäänkö lisälämmöneristys. Uudemmat talot säästyvät vielä toistaiseksi isoilta remonteilta, mutta niissäkin tehdään huoltomaalausta, lämmönvaihtimien uusimisia ja kylpyhuoneremontteja. Vanhin talo on peräisin vuodelta 1948, kun taas nuorin talo on rakennettu 2000-luvun lopussa. Hohtotalo Oy:n vanhimmissa taloissa on suuret peruskorjaussaneeraukset, julkisivu- remontit ja putkiremontit jo pääosin tehty. PERUSKORJAUS 1950-1960-luvun talot peruskorjauksen alla Peruskorjaukset tehtävä osakkaita kuunnellen Oulun, Tampereen ja Turun isännöitsijät kertovat peruskorjaustilanteesta isännöimissään taloyhtiöissä. T amperelaisen Isännöintikeskus Hohtotalo Oy:n isännöimät talot edustavat useita eri vuosikymmeniä. Putkisaneeraus ja julkisivujen korjaukset ovat ajankohtaisia 1950-60-lukujen yhtiöissä. – Perinteisellä tyylillä kokonaan uusitulla putkistolla onkin sitten ikää viitisenkymmentä vuotta ja käyttövesiputkistolla nelisenkymmentä vuotta. Sen sijaan maalatut julkisivut vaativat huoltomaalausta noin kymmenen vuoden välein. Putkisaneerauksen hinnaksi kertyy noin 500-800 euroa per neliö. – Talojen vaihteleva ikä ja se, että joukossa on niin kerrostaloja kuin rivitalojakin, saa talojen kunnostustilanteen vaihtelemaan suuresti, isännöitsijä Susanna Neva sanoo. Saneerausten ongelmattomaan läpiviemiseen tarvitaan hyviä suunnitelmia, hyvää valvojaa, ja hyvää urakoitsijaa. Kaikkea ei tarvitse korjata kerralla Nevan mukaan hyvin huolletussa talossa julkisivuremonttia ei tarvitse tehdä kuin 30-50 vuoden välein. Lämmönsiirtimien uusiminen koskee myös uudempia taloja, sillä niiden käyttöikä on ainoastaan 15-20 vuotta. Neva kuitenkin muistuttaa, ettei talon ikä välttämättä kulje käsi kädessä peruskorjaustarpeen kanssa.On täysin kiinni talosta, kuinka pian jotakin joudutaan uusimaan. – Yhdessä kohteessa toteutamme viemäreiden pinnoitusurakan, jolla saadaan toivottavasti noin kaksikymmentä vuotta jatkoaikaa putkiston uusimiselle. – Erityisesti kylpyhuoneet saattavat tarvita puutteellisten vesieristysten vuoksi peruskorjausta, vaikka niillä ei ikää olisikaan kuin viitisentoistaparikymmentä vuotta. On niitäkin taloja, joissa putkistojen tekninen käyttöikä ei periaatteessa ole tullut täyteen, mutta remonttitarvetta on silti. Sukitus on edullisempaa, noin 100 euron pintaan huoneistoneliötä kohden, Neva sanoo. Vanhemmissa taloissa on lämmönsiirtimien kohdalla menossa jo toinen kierros. 26
Katse tulevaisuuteen Nevan mielestä korjaushankkeissa kannattaa katsoa aina nykyhetkeä pidemmälle. – Suomessa halutaan asua iäkkäänäkin omassa kodissa. Neva pitää nykyisestä kunnossapitotarveselvityksestä, jossa korjaustarve arvioidaan viiden vuoden päähän. Toki hinta vaihtelee kohteen koon ja rakenneratkaisujen mukaan melko paljonkin. Peruskorjaushankkeet, oli kyse sitten putkistoista tai julkisivuista rahoitetaan sekä säästöin että lainalla. Jos taloa on hoidettu huolimattomasti, ei perusteellisia korjauksia voi välttää. PERUSKORJAUS Julkisivuremontin kustannuksiin vaikuttaa suuresti se, tehdäänkö samassa yhteydessä lisälämmöneristys ja uusitaanko muutakin, kuten ikkunoita ja ovia. Parhaillaan tehtävät lämmitysjärjestelmien perussäädöt, koskevat 1970-1990-lukujen taloja. Tällainen ratkaisu on ollut toimiva ja myös osakkaiden mieleen, kun kustannukset jakautuvat usealle vuodelle. – Osakkaiden näkemysten kuunteleminen ja huomioiminen on saneeraushankkeissa hyvin tärkeää. Kannattaa jo suunnitteluvaiheessa tarkistaa, Neva kehottaa kiinnittämään saneerausten suunnittelussa huomiota tuleviin muutoksiin ja toisaalta huollettavuuteen. Korjauksia on pakko tehdä ja ne vaikuttavat myönteisesti koko talon arvoon. – Ei useinkaan kannata valita sitä helpointa ja nopeinta ratkaisua ja joutua sitten muutaman vuoden päästä repimään taas paikkoja auki. Peruskorjausten yhteydessä voi siten olla syytä huomioida tulevat tarpeet kuten hissit tai esimerkiksi levennetyt ovet. – Valaisimien kohdalla on hyvä miettiä sitä, että jos valaisin sijaitsee keskellä seinää, voi yhden lampun vaihtaminen tulevaisuudessa maksaa satoja euroja. Saneerauksia ei voi toteuttaa samalla sabluunalla, vaan osakkaat tulee ottaa huomioon. Julkisivuremontin yhteydessä talon seinään saatetaan suunnitella hienoja valoja. Taloihin saatetaan 27 kuinka lasitusten puhtaanapito onnistuu jatkossa, Neva sanoo. – Kunnossapitotarveselvitys helpottaa päätöksentekoa, kun osakkailla on mahdollisuus mielessään valmistautua tule- asentaa parvekeremontin yhteydessä lasiset kaideratkaisut parvekkeille. Usein kentältä tulee myös erinomaisia ideoita. Neva korostaa kaikessa peruskorjauksessa osakkaiden kuuntelun merkitystä. Kattoremontit on Isännöintimestarien taloissa jo tehty, edessä on lähinnä pieniä. Remontit rahoitetaan lainalla Turkulaisen Isännöintimestarit Oy:n isännöitsijä Satu Virta kertoo kuinka putkisaneeraukset ja julkisivujen osasaneeraukset koskevat vuosina 19501960 rakennettuja taloja. Myös asunnon myyntitilanteessa on hyötyä siitä, että tiedetään tulevista saneerauksista. – Karkeasti voidaan sanoa, että lisälämmöneristyksineen, ikkunoineen ja ovineen julkisivuremontin hinnaksi tulee kuutisensataa euroa per neliö. – Yhdessä isännöimässäni yhtiöissä on esimerkiksi pyritty jaksottamaan saneeraukset niin, että uusitaan takapihan ulko-ovet ensimmäisenä vuonna ja etupihan ulko-ovet toisena vuonna. viin saneerauksiin. Korjaukset pitäisi tehdä kerralla hyvin suunnitellen ja huolellisesti
28 Julkisivu- ja putkisaneeraukset ovat edessä ennen 1970-lukua rakennetuissa taloissa.. Juutisen mukaan korjauksiin on suhtauduttu taloyhtiöissä myötämielisesti. Lämmitysjärjestelmän perussäätö tulee tehdä aina kun toteutetaan joitain muutoksia, esimerkiksi ikkunoiden uusimisia. Kaikki ovat kuitenkin olleet lopulta erittäin tyytyväisiä siihen, että remontti tehtiin, Virta kertoo. Meillä on syksyn aikana tehty kiinteistöissä kuntoarvioinnit, jonka myötä korjaustarpeet tarkentuvat tänä keväänä. korjauksia ja sadevesikourujen kunnostusta. 95 prosenttisesti hankkeet rahoitetaan lainalla. Harvalla yhtiöllä on säästöjä, jotka riittäisivät peruskorjauksiin, Juutinen sanoo. – Olemme käyttäneet korjauksissa hyväksi tiedettyjä urakoitsijoita. Teksti: Tuula Kolehmainen Oululasen Isännöinti Horneman Oy:n asuntokanta on niin uutta, ettei suuria peruskor- Ilmanvaihtokanavat tulee nuohota vähintään kymmenen vuoden välein ja puujulkisivut maalata 10-15 vuoden välein. – Pääsääntöisesti korjaukset on rahoitettu lainalla, sillä korkotaso on alhainen. Hänen mukaansa saneerausten ongelmaton läpivieminen tarvitsee määrättyjä – On selvää, ettei jokainen osakas hyväksyisi korjausten aloittamista. Turun seudulla putkisaneeraus, jossa ei uusita sähköjä, maksaa alle 400 euroa neliötä kohden, jos sähköt uusitaan, hinta kohoaa neljän sadan paremmalle puolelle. Ilman lisälämmöneristystä tehtävä julkisivusaneeraus maksaa noin 50 euroa neliötä kohden. asunnon tai autotallin ja saada siten rahaa saneeraushankkeisiin, Virta kertoo. Suurin osa isännöimistämme taloista on 1980-1990-luvuilta. PERUSKORJAUS Hyvin hoidetussa yhtiössä voidaan korjauksia ja siten kustannuksia jaksottaa useille vuosille. Osakkaat tyytyväisiä valmiisiin remontteihin Satu Virralla on takanaan toistakymmentä, onnistunutta putkiremonttia. Saneeraushankkeissa asukkaiden tehokas tiedottaminen on avainasemassa. On selvää, että osakkaat hyppäävät takajaloilleen, jos mitään ei puhuta ja yhtäkkiä yhtiökokouksessa nostetaan pöydälle parin miljoonan euron julkisivukorjaukset. Julkisivut ovat taloissa hyvässä kunnossa, mutta muutamia kattoremontteja ja lämmitysjärjestelmän uusimisia on taloyhtiöissä ollut tai on tulossa – Joissakin 1970-luvun kaukolämpötalojen lämpökanaalit joudutaan uusimaan. Remontit siintävät vasta tulevaisuudessa jaushankkeita ole edessä vielä lähitulevaisuudessa. Näissä taloissa viemärit ovat muovia, eikä niitä tarvitse uusia vielä kymmeniin vuosiin, isännöitsijä Jussi Juutinen sanoo. Korjauksia on pakko tehdä ja ne vaikuttavat myönteisesti koko talon arvoon. Huoltomaalausta tehdään myös aina tarpeen mukaan. Rapattu julkisivu huolletaan 20 vuoden välein, uusituille putkille luvataan käyttöikää 30-50 vuotta, Virta listaa. Ilmanvaihtokanavat tulee nuohota vähintään kymmenen vuoden välein ja puujulkisivut maalata 10-15 vuoden välein. Joskus yhtiö on saattanut myydä omistamansa asioita, hyviä suunnitelmia, hyvää valvojaa, hyvää urakoitsijaa ja hyvää tiedotusta ennen hanketta, hankkeen aikana ja remontin jälkeenkin. – Yhtiöt keräävät säästöjä usein pari vuotta ennen remonttia, mutta säästöillä ei kateta kokonaisurakkaa
Kylpyhuoneet remontoidaan täysin, pinnat, vesieristeet, viemärit ja käyttövedet uusitaan. PERUSKORJAUS – Suomen rakennuskannassa muhii aikapommi Ojares Oy on Tampereen talousalueella urakoiva rakennusliike. 29. Ojares Oy on tilattu tekemään peruskorjauksen ensimmäinen vaihe, putkistosaneeraus. 50 vuotta vanhassa Mustalahdenkatu 17:ssä on parhaillaan menossa putkistosaneeraus. Rakennus on valmistunut vuonna1963, joten käsillä alkaa olla viimeinen hetki peruskorjata. Keskus-pölynimuri on kuulunut Ojares Oy:n työmaiden vakiovarustukseen 15 vuoden ajan. Ojares havainnollistaa saneerauksen vaiheita esittelemällä keskeneräisen kylpyhuoneen. – Kuusi päällekkäistä kylpyhuonetta korjataan kahdeksassa viikossa, uusi linjasto alkaa aina kahden viikon välein, valottaa toimitusjohtaja Heikki Ojares työtahtia. M ustalahdenkatu 17:ssa on meneillään suuri mullistus
Suomen rakennuskannassa muhii aikapommi. Esimerkiksi lattiarakenteet ovat usein erilaisia kuin lähtötiedoissa. Patteriverkostot ovat pitkäikäisimmät, ne voidaan uusia sadan vuoden välein. Lisäksi tontilta puretaan siipirakennus ja sen tilalle rakennetaan asuintalo. Putkistoremontti on Kerrostalokaksion vastaremontoitu kylpyhuone kiiltelee uutuuttaan. Hänen mielestään viisainta on tehdä korjauksia pikkuhiljaa rakennuksen elinkaaren aikana, eikä siirtää remontteja viimeiseen mahdolliseen hetkeen. Iäkkäissä rakennuksissa omat haasteensa Rapattuun, 51-vuotiaaseen kivitaloon tehdään putkistosaneerausta. Putkistosaneerauksen jälkeen taloyhtiössä tehdään julkisivuremontti. Sukan varteen talletetuissa remonttisäästöissä on se vaara, että inflaatio nakertaa suuren osan, Ojares pohdiskelee. Kivirakennuksen tiiliverhoilu taas on helppohoitoisempi kuin maalattu betonipinta. Remontoitavan alueen siisteydestä pidetään huolta keskuspölynimurilla sekä alipaineistuksella. PERUSKORJAUS – Asbestipurku on jo tehty, maalit ja pintatasoitteet on poistettu kertaalleen. Ojares päivittelee seinien tasoitustöiden haasteellisuutta vanhoissa taloissa. Väestö ikääntyy. Uusi viemäri on asennettu. – Rakennuskanta on vanhaa. Julkisivuremonttien välillä tehdään usein pienempiä huoltomaalauksia. Syntyy korjausvelkaa. Ojareksen mukaan tällä hetkellä korjataan 1970-luvun taloja. Ennen suunnittelua pitäisi avata rakenteita, ettei urakoitsijalle jäisi arvailtavaa urakkalaskentavaiheessa, hän penää. – Olemassa olevista asennuksista on vaikea saada tietoa, koska ne on harvoin tehty suunnitelmien mukaan. Julkisivuremontin, sisältäen parvekekorjaukset ja parvekkeiden lisäykset, kustannukset ovat hieman suuremmat, noin 650 euroa per huoneistoneliömetri, Ojares laskeskelee. Jokaisen saneerattavan asunnon ovessa on purkukatselmuslomake, josta löytyy yhteenveto asunnossa tehtävistä korjaustöistä. Seuraavassa asunnossa on kylpyhuone, jonka korjaus on alkuvaiheessa, vasta laatat on poistettu. 1950 ja -60 -luvun tiilirunkoiset kivitalot tarvitsevat huoltoa harvemmin kuin 70-luvulla yleistyneet elementtitalot, Ojares kertoo. Oikominen tehdään käsin ja se joudutaan suorittamaan pahimmillaan kolme, neljä kertaa. Vesijohdot kulkivat aiemmin tekniikkahormissa, nyt ne on siirretty käytävään. Remonttien kustannukset voivat nousta niin suuriksi, että niitä on vaikea rahoittaa. vuorossa vähintään 40 vuoden välein, perusteellinen julkisivuremontti 50 vuoden välein. 30 – Peruskorjauksia ei kannata suunnitella siten, että 50 vuotta eletään remontoimatta taloa, ja sitten kaikki hajoaa käsiin samaan aikaan. Toinen Ojaresta kismittävä seikka on lähtötietojen puutteellisuus. – Puutalo vaatii enemmän huoltoa kuin kivitalo, se on maalattava noin 10 vuoden välein. Ongelmallinen korjausvelka – Putkistosaneerauksen hinnaksi voi Tampereen seudulla laskea 600 euroa huoneistoneliömetriä kohden. – Seinät ovat vinoja ja rappauskerros lähtee osittain tiiltä myöten pois. Asuntoon on laitettu huoneistokohtainen kulutuksenmittaus, mittari tulee rappukäytävään, hän luennoi. Kuinka joku kerrostalokolmiossa asuva mummo. Tutkimustyö suunnittelun alkuvaiheessa on tärkeää. – Remonttien kustannukset voivat nousta niin suuriksi, että niitä on vaikea rahoittaa
Jukka Ojares toimii työnjohtajana. Nykyiset kerrostalot on rakennettu purettujen puutalojen sijoille. Esteenä on muun muassa asunto-osakeyhtiöjärjestelmä. Korjauskustannukset ovat suuret, eivätkä kaukana taajamista sijaitsevat asunnot mene kaupaksi. Yhtiö pystyy hoitamaan kolmea työmaata yhtäaikaa, mutta yleensä työn alla on kaksi kohdetta. Vajaan kahden miljoonan euron liikevaihto muodostuu korjausrakentamisesta, pääpainon ollessa putkistosaneerauksissa. Ojares Oy työllistää noin viisitoista henkeä. Ojareksen mielestä sopiva ratkaisu rahoitusongelmiin on lisärakentaminen. Yhtiö käyttää suurimmaksi osaksi omia työntekijöitään, eikä se halua ostaa vuokratyövoimaa. Kysymykselle parhaasta ulkoseinän rakennetyypistä Jukka Ojares naurahtaa. pystyy hankkimaan remonttirahat. 31. Jukka Ojares palaa muistoissaan perheyrityksen alkumetreille. Työnjohtajat osallistuvat itse rakennuspuuhiin, myös toimitusjohtajan voi nähdä remonttihommissa. Polarin konkurssin jälkeen vuonna 1996 Ojares Oy:stä tuli 100 prosenttisesti Heikki Ojareksen omistama yhtiö. Perheyrityksessä uskolliset työntekijät Ojares Oy:n toimitusjohtajana työskentelee Heikki Ojares, vaimo Riitta Ojares hoitaa talouspuolen ja heidän poikansa, rakennusinsinööri Jukka Ojares toimii työnjohtajana. Ojares muistuttaa että korjaamisen kulttuuri on Suomessa vielä uutta. – Syrjäseudulla esimerkiksi kuntien omistamia vuokrataloja on jo lähdetty purkamaan. – Lähestytään tilannetta, jolloin uuden talon rakentaminen on huokeampaa kuin vanhan korjaaminen. Kolmatta työmaata johtaa tarvittaessa Heikki Ojares. Konttorissa Ylöjärvellä ahkeroi kaksi ihmistä, loput uurastavat kentällä. – Jää tulevien korjausrakentajien nähtäväksi mitä ongelmia paksu eristys aiheuttaa, Ojares lataa. – Ojares Oy on perustettu vuonna 1991. PERUSKORJAUS – Purkaminen on joissakin tapauksissa hyvä ratkaisu, mutta purkupäätöksiä on vaikea saada. Vuonna 2013 Ojares Oy saneerasi 152 kylpyhuonetta. Purkaminen on joissakin tapauksissa hyvä ratkaisu, mutta purkupäätöksiä on vaikea saada. Aluksi toimimme Polar Oy:n yrittäjäyhtiönä. – Jos kaupunki myöntäisi tonteille lisärakennusoikeutta, taloyhtiöt voisi myydä sen. Työnjohtaja Jukka Ojares on erityisen ylpeä firman uskollisista työntekijöistä, joista pitkäaikaisin on viihtynyt lähes 20 vuotta heidän palveluksessaan. Nykypäivän vaateeseen energiatehokkaasta ja tiiviistä asumisesta Ojares vastaisi 15-kerroksisilla taloilla. Mustalahdenkatu 17 on tästä hyvä esimerkki, Ojares sanoo. – Eiväthän edes professorit löydä vastausta vaikka aiheesta jatkuvasti keskustellaan. Joskus purkaminen on paras ratkaisu Putkiremontin alkuvaiheessa poistetaan laatat. Tämän hetken trendi suosii vahvoja eristeitä, joiden paksuutta alati kasvatetaan energiatehokkuuden lisäämiseksi. Putki-, sähkö- ja laatoitustyöt hankitaan aliurakkana. Jukka Ojareksen lisäksi työnjohtajana toimii Petteri Alppi. Maarit Aura Kylpyhuoneesta on ensin poistettu vanhat rakenteet ja pintamateriaalit, sen jälkeen seinät on oiottu kerran
PERUSKORJAUS Jukka Sipiläinen isännöi 1950-luvun taloja Tampereen Kalevassa Korjaukset alkuperäistä ilmettä kunnioittaen 32
Tampereen Kaleva on yksi parhaiten säilyneitä 1950-lukulaisia kaupunginosia. Rakennuskannan saneeraaminen on loppusuoralla. 33 K alevan kirkon kupeessa kohoaa rykelmä jylhiä tornitaloja. Alue kuuluu museoviraston linjauksen mukaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Teiskontie 3, 5 ja 7 muodostavat taloyhtiön nimeltä Teiskon Tornit.. Kalevassa halutaan säilyttää 1950-luvun yleisilme. Ohjenuorana on ollut autenttisen yleisilmeen säilyttäminen. Toimisto sijaitsee Teiskontien tornitalon kellarissa. Kalevan tornit, kymmenen yhdeksänkerroksista asuintaloa sijaitsevat llmarinkadun, Kalevan puistotien ja Teiskontien varressa. PERUSKORJAUS Jukka Sipiläinen isännöi kymmentä taloyhtiötä Kalevassa
Sipiläisen mukaan suuri vastuu rakennuksen kunnosta on isännöitsijällä. – Isännöitsijä hoitaa alkuvaiheen selvitystyöt sekä kilpailuttaa urakoitsijan ja valvojan. Putkistosaneeraus valmistui vuonna 1999. – Tiedottaminen on oleellisen tärkeää. – Taloyhtiöiden osakkaat ovatkin olleet huolestuneita peruskorjausten kustannuksista. Julkisivu-parveke-ikkunaremontti saatiin päätökseen 2010. Peruskorjausvaihe Sipiläisen isännöintialueella on viitta vaille valmis: Viimeisin julkisivuremontti valmistui 2013 osoitteessa Teiskontie 20. Vielä yksi 50-luvun talo odottaa julkisivusaneerausta. Hänen mukaansa isännöitsijällä on tärkeä rooli, kun saneeraushanketta aletaan viedä eteenpäin. 50-luvun rakennuksissa haasteita Sipiläinen korostaa suunnitteluvaiheen haastavuutta vanhan 34. Tontin laidalla seisoo liiketalo, jonka paikalliset tuntevat ”vanhana viinakaupan talona”. Sipiläinen on nähnyt Kalevan saneeraukset lähietäisyydeltä. – Kun materiaalien, rakenteiden ja tekniikaan kulumista seurataan, vältytään turhilta, isoilta remonteilta, Sipiläinen muistuttaa. Rapatut tiilirunkoiset talot on rakennettu vuonna 1952. Isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus käsittelevät ensin tarjoukset ja vievät asian sitten yhtiökokoukselle päätettäväksi. Jukka Sipiläinen Sipi Kiinteistöpalveluista tuntee syntyperäisenä kalevalaisena seudun kuin omat taskunsa. paikallistuntemuksesta on hyötyä. Asialistalta löytyy muun muassa remontin aikataulut ja kustannusten seuranta. – Isännöitsijä hoitaa alkuvaiheen selvitystyöt sekä kilpailuttaa urakoitsijan ja valvojan. Remontit kannattaa siis hoitaa ajallaan, tai korjausvelka kasvaa kohtuuttoman suureksi. Nämä ovat kalliita remontteja. Hän pitää yhteyttä sekä urakoitsijaan että ulkopuoliseen valvojaan. Liikkeelle verraten myöhään Sipiläinen myöntää, että Kalevan rakennuskanta peruskorjattiin verraten myöhään. Tänä vuonna on vuorossa perusteellinen piharemontti. Esimerkiksi Teiskontie 20 julkisivusaneeraus maksoi lähes – Osakkaiden ja asukkaiden on saatava riittävästi tietoa peruskorjauksen etenemisestä Sipiläinen mainitsee, että isännöitsijä toimii aktiivisesti koko peruskorjauksen ajan. Osakkaiden ja asukkaiden on saatava riittävästi tietoa peruskorjauksen etenemisestä, ettei hämmennystä ja epäselvyyksiä syntyisi. Kunnossapitävän huollon tärkeyttä ei hänen mielestään voi painottaa liikaa. Sipiläinen vastaa kymmenen taloyhtiön isännöinnistä alueella, joten miljoona euroa ja tornitalojen 1,7 miljoonaa. Vaikka tiedottaminen on urakoitsijan tehtävä, isännöitsijän puhelin soi tiheään remontin aikana. Teiskon torneja Sipiläinen on isännöinyt neljän vuoden ajan. Tarpeen mukaan pidetään työmaakokous osapuolten kesken. Peruskorjaukset taloyhtiössä on suurimmaksi osaksi tehty. Taloyhtiön kuntotutkimukset ovat kiinteistön kunnossapidon perusta
PERUSKORJAUS Kattoremonttien ammattilainen Teiskontie 20 on rakennettu vuonna 1959. rakennuksen peruskorjauksessa. Alkuperäisiä tietoja voi olla vaikea löytää ja yllätyksiin täytyy varautua. 35. Lukostojen saneeraukset – Uusimmat Abloy avainjärjestelmät: mekaaninen Sento ja sähkömekaaninen Protec2 CLIQ – Abloy Optima kulunhallinta Avainhallinta- ja huoltosopimus – Nopea ja suojattu avaintoimitus – Aina ajan tasalla oleva avainrekisteri – Huoltosopimuksella varmistat myös jatkossa, että lukostoa huoltaa valtuutettu Abloy-palvelu Palonsulkujärjestelmät ja savunpoisto – Palonsulkujärjestelmien suunnittelu, asennus ja huolto – Savunpoistojärjestelmien huollot – Paikalliset paloilmoitusjärjestelmät ullakoille, kellareihin yms. – Kalevan vahvuus on aito 1950-luvun tunnelma, kun taas esimerkiksi Tampereen Kaukajärven alue on 1960-70-luvulta periytyvä kulttuuriympäristö. Kannattaa katsoa referenssejä ja selvittää onko urakoitsija saneerannut aiemmin saman aikakauden rakennuksia. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. – Jos on rakennettu hyvin, talon iällä ei ole väliä. Sipiläinen arvostaa kotiseutuaan, eikä halaja muille apajille. Piharemontti alkaa ensi kesänä. Hinnat sis. Ja 1950-luvulla osattiin rakentaa, Sipiläinen kehaisee. Säilyttävä korjausrakentaminen saa Sipiläisestä puolestapuhujan. Sopivan urakoitsijan valitseminen on tärkeää. Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.fi Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.fi Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Kelatie 1, 01450 Vantaa Teksti ja kuvat: Maarit Aura Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. Julkisivuremontti valmistui pari kuukautta sitten. alv. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. 50-luvun talot ovat kuitenkin aika yksinkertaisia, joten ammattimainen rakennusliike selviytyy urakasta. Teiskon Tornit on tällä erää peruskorjattu. Matkaviestinverk
PERUSKORJAUS Kankaretie 9:ssä YIT toteutti kilpailu-urakan pohjalta asuinkerrostalojen peruskorjauksen. Neuvotteluhankkeiden osuus vaihtelee vuosittain, mutta ne ovat kasvussa. – Kaikki on omissa käsissä. Yritys on myös pal- kannut siihen yhä enemmän myös henkilöstöä. Ostamme kiinteistöjä, haemme tarvittaessa kaavamuutokset, rakennuttajana suunnittelemme ja johdamme projektin sekä peruskorjaamme tilat. Lisäksi haemme kiinteistöihin käyttäjät eli vuokralaiset. Tyypillisesti suu-. Kun tilat on vuokrattu täyteen, myymme kiinteistön sijoittajalle, kertoo Erkkilä prosessin kulusta. Peruskorjausten määrä on kasvanut ja kasvaa jatkossakin. YIT ja Skanska korjaavat pääsääntöisesti suurten kiinteistönomistajien liike-, toimistoja julkisia kiinteistöjä. Vuokrataloyhtiöt korjaavat pitkällä tähtäimellä YIT:lle asuintalojen peruskorjaukset ovat merkittävä toiminnan osa-alue. Vuokratalot omistusyhtiöitä paremmassa kunnossa Suuret peruskorjaavat suurille kiinteistönomistajille Kasvavilla korjausrakentamisen markkinoilla suuret rakennusyhtiöt keskittyvät laajoihin peruskorjauksiin. – Pyrimme lisäämään omien kiinteistökehityshankkeiden määrää, koska meillä on siihen kaikki tarvittava osaaminen ja resurssit. Kohteet ovat vaativia, ja tilaajat ovat ammattitaitoisia. YIT tekee peruskorjausta laajalla sektorilla niin sanottuina kilpailu-urakoina ja neuvotteluhankkeina sekä omina kiinteistökehityshankkeina. 36 Julkiset kilpailu-urakat ovat tyypillisesti toimistoja, kouluja, päiväkoteja ja uimahalleja sekä isojen omistajien asuinkerrostaloja. Y ksikönjohtaja Timo Erkkilällä YIT:n Korjausrakentamispalveluissa riittää tekemistä. Meillä on mahdollisuus ohjata prosessia kokonaisvaltaisesti, ja pystymme omalla osaamisella varmistamaan, että lopputulos on hyvä kokonaisuus niin käyttäjälle kuin sijoittajalle. Kiinteistönkehityshankkeissa on mahdollisuus parempaan tuottoon, mutta niissä on myös oleellisesti suuremmat riskit
Siellä toimivat erilaiset lainalaisuudet, ja se on markkina-alueena erilainen. – Kun volyymit ja hankemuodot vaihtelevat, ja kilpailuurakan osuus on kuitenkin melko suuri, emme pääse mil- Ruoholahdenkatu 23 –kohteen YIT osti kumppanin kanssa. Vuokratalot pysyvät siis paremmassa kunnossa kuin asunto-osakeyhtiöt. Meillä on koko ajan käynnissä useita työmaita myös julkisen rakentamisen puolella. Nekin sisältävät hyvin raskaita saneerauksia, kun jäljelle jää vain runko, ja kaikki julkisivua ja sisätiloja myöten uudistetaan. Joskus niihin liittyy esimerkiksi maaperän tai rakenteiden epäpuhtauksia, ja tarvitaan erilaisia suunnitteluratkaisuja kuin mihin uudishankkeissa on totuttu.Jokainen peruskorjaushanke on omalla tavallaan erilainen ja uniikki. PERUSKORJAUS Yksikönjohtaja Timo Erkkilä näkee korjausrakentamisessa mahdollisuuksia esivalmistuksen lisäämiseen. Niissä taloustilanne sekä päätöksenteon ja omistuksen hajautuminen tuo määrätyn haasteen hankkeisiin. Miten julkisten ja liikekiinteistöjen korjaaminen poikkeaa asuntojen korjaamisesta. Tietysti jokainen erilainen sekä aiemmin Volvo-auton käytössä olleen suojellun 1930-luvun funkiskiinteistön peruskorjaus nykyaikaisiksi toimitiloiksi. Tämän tyyppinen osaaminen ja ammattitaito on välttämätöntä, Erkkilä toteaa. ria saneerauksia ovat asunnot, jotka korjataan sisältä täysin, ja talotekniikka uudistetaan kokonaan. Olemme nähneet kuitenkin pääkaupunkiseudulla hyvänä erikoistua korjausrakentamiseen. Monesti korjataan myös julkisivua ja vesikattoa sekä lisätään muun muassa parvekelinjoja ja uusia hissitorneja. – Meidän yksikkömme toteuttaa muutaman uudishankkeen vuosittain, eli osaamisemme on hyvin laaja-alaista. Siellä tehtiin kiinteistön kehittäminen, suunnittelu, peruskorjaus ja vuokralaishankinta. Siihen liittyy lainalaisuuksia, kuten purku- ja korjaustavat sekä jotkin rakenneratkaisut, jotka tuovat omat erityispiirteensä korjausrakentamiseen. – Peruskorjaushankkeet pitää myös tutkia etukäteen huolella. Pääkaupunkiseudulla töitä on selvästi eniten, mutta valtakunnallisesti yritys tekee peruskorjausta alueyksiköissään, uudisrakentamisen lisäksi. Toki myös kevyempiä pintasaneerauksia tehdään. Isona haasteena ja samalla mahdollisuutena hän pitää runsaan miljoonan neliön tyhjän toimistotilan uudelleenkäytön pääkaupunkiseudulla. 37. YIT:n merkittäviä jo valmistuneita kohteita ovat muun muassa Helsingin Alppilassa Diakonissalaitoksen sairaalarakennuksen peruskorjaus pääosin hoivatiloiksi, Hyrylässä kahden kasarmin muuttaminen hoivatiloiksi, Helsingin Ruoholahdessa satavuotiaan arvokiinteistön peruskorjaus moderneiksi toimistotiloiksi, Vallilassa toimistotalon peruskorjaus Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille ja vanhan pienteollisuustalon peruskorjaaminen toimistoiksi – Peruskorjaushankkeet pitää myös tutkia etukäteen huolella. – Ei se oleellisesti poikkea. YIT toteuttaa paljon myös elinkaarihankkeita. – Kyllä, ja se on valitettavaa. Niiden peruskorjausmassat ovat niin suuria, ettei suhdannetilanne ole siellä juuri näkynyt korjausten vähenemisenä. Pääurakoitsija johtaa hanketta YIT:n Korjausrakentamispalvelut –yksikkö toimii pääkaupunkiseudun lisäksi Uusimaan ja Kanta-Hämeen alueilla. Korjausten toteuttaminen on pitkäjänteisempää, koska organisaatio- ja osaamisresursseja on enemmän kuin yksittäisessä taloyhtiössä, Erkkilä toteaa. Kohde myytiin valmiina ulkomaiselle kiinteistösijoittajalle. käyttötarkoitus tuo omat erityispiirteensä hankkeeseen. – Sen sijaan yksityisten asunto-osakeyhtiöiden peruskorjaus on meillä vähäisempää. Suurin osa asuintalojen peruskorjauksista tehdään ammattimaisille kiinteistönomistajille, kuten VVO:lle, Satolle, Helsingin kaupungille tai ATT:lle. Vuokratalokannassa omistaminen on erilaista, ja korjaukset tehdään pääosin PTS-suunnitelmien mukaisesti
Sen merkitys nousee koko ajan, ja sillä saadaan aikaan isoja säästöjä. – Kouluissa tehdään usein ensin laajennus, ja kun se on vastaanotettu, korjataan vanha koulu vastaamaan uutta. Siksi ostamme merkittävän osan resursseista alihankkijoilta. Yksikön vuotuisesta liikevaihdosta korjausrakentamisen osuus vaihtelee 15-20 prosentin välillä. Kun 30 vuotta sitten aloitin uraani, kantakaupungissa muutettiin asuntoja piilotoimistoiksi. 38 nitelmavaiheessa huomioimme sen, miten kohteen energiataloutta voidaan parantaa. – Tämän päivän trendi on vanhojen kauppakeskusten saneeraaminen nykyvaatimusten mukaiseksi. Se on tyypillistä työtämme, Tähti kertoo. YIT teki omistajan kanssa yhteistyötä, kehitti asuinkäyttöön, suunnitteli, peruskorjasi. – Osin tämä johtuu siitäkin, että meidän pääsääntöiset isot asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme, jotka ovat pe- Käynnissä ovat muun muassa Sibelius Akatemian muutostyöt Helsingin Töölössä, ja jo kolmas Skanskan urakkavaihe Kauppakeskus Itiksessä. – Pääurakoitsijana keskitymme prosessin kokonaisjohtamiseen sekä muun muassa laadun hallintaan ja työturvallisuuteen. – Ruuhka-Suomessa ja kasvukeskuksissa tehdään paljon kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksia. PERUSKORJAUS lään aikatauluttamaan itsenäisesti kaikkia asioita. Helsingin kaupungille teemme Sakarinmäen koulun laajennusta ja siihen liittyen vanhan koulun osittaisia saneeraustöitä ja käyttötarkoituksen muutosta. Se, että isollakin rakennusliikkeellä on ollut mahdollisuus erikoistua johonkin osa-alueelle, kertoo, että kokonaismäärät korjausrakentamisessa ovat kasvaneet, Tähti korostaa. Laadukkaaseen lopputulokseen päästään hyvällä hankkeen kokonaissuunnittelulla, riittävillä teknisillä tutki- perehdytyksellä, jatkuvalla valvonnalla ja työn ohjauksella, Erkkilä luettelee. Toimitiloissa riittää korjattavaa Kauppakeskuksia uusitaan Skanska Talonrakennus Oy:n aluejohtaja Vesa Tähti puhuu kokemuksen äänelle – hän on ollut Skanskan palveluksessa alusta saakka, yrityksen aloitettua Suomessa vuonna 1994. – Pyrimme kaikissa peruskorjaushankkeissa parempiin energiaratkaisuihin, ja energiansäästö on niissä merkittävässä osassa. – Meille on riittänyt tekemistä toimitilakorjausten parissa. Yleensä jo suun- Pursimiehenkatu 7:ssä oli alunperin panttilainakonttori, joka oli muutettu pääosin asuinkäyttöön. Skanska Talonrakennus Oy:n Etelä-Suomen toimitilayksikkö toimii pääkaupunkiseudulta aina Hankoon, Lohjalle, Hämeenlinnaan ja Porvooseen saakka. rinteisesti tilanneet meiltä uudishankkeita, omistavat myös vanhempia kiinteistöjä, joita me olemme saaneet tarjota heille – ja saaneet niitä korjattavaksi. Vantaan Martinlaakson vanhan ostoskeskuksen tilalle rakensimme uuden ostoskeskuksen ja sen yhteyteen asuntoja. muksilla ennen suunnittelun aloittamista, huolellisella työn ennakkosuunnittelulla, mallitöillä, työntekijöiden hyvällä – Ruuhka-Suomessa ja kasvukeskuksissa tehdään paljon kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksia. Trendi näkyy jo muun muassa Itäkeskuksessa, Vantaan Myyrmannissa ja Espoon Isossa Omenassa. Skanska teki alkuaikoina asuintalojen peruskorjauksia säännöllisesti lähinnä isoille vuokrataloyhtiöille, mutta viimeisten vuosien aikana se on korjannut vain satunnaisesti asuinrakennuksia. Nyt toimistoja muutetaan taas asunnoiksi.
Tehdasvalmistus lisääntyy korjausrakentamisessa Varsinkin ammatikseen kiinteistöjä omistavien keskuudessa Tähti näkee panostuksen kiinteistöjen elinkaaren aikaiseen käyttöön lisääntyneen viimeisten viiden vuoden aikana ja se kehittyy koko ajan. – Jos tilaajan suunnitelmien taso on riittävä, ja tarjouspyyntöaineistosta näkee, että se on ammattimaista tekemistä, rakennuksen iällä ei ole merkitystä lähdemmekö mukaan vai emme. Jos on rakennuttanut pelkkiä uudisasuntoja, on turha lähteä vetämään vaativaa peruskorjausta. Parvekelasitus – sijoitus asumisviihtyvyyteen, energiasäästöön ja rakennuksen hyvinvointiin Tiesitkö että parvekelasitus säästää energiaa. Yllätykset ja haasteet ovat helpommin ratkaistavissa, kun on riittävä kokemus ja osaaminen. Se edellyttää mallintamisen osaavia ja sitä hyödyntäviä suunnittelijoita. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.) 39 LumonOy_95x127_KiinteistojaIsannointi14.2.2014.indd 1 13.2.2014 16:10:56. Se nopeuttaa työtä ja tuo tasalaatuisempaa lopputulosta. – Skanskalla siihen on hyvät valmiudet. Vanhoissa talossa on vain vähän toisenlaiset tekemisen haasteet kuin nuoremmissa, mutta se ei ole valinnan peruste olla mukana. Jos meillä kaikki vaativaan korjausrakentamiseen erikoistuneet ihmiset ovat jo töissä, niin silloin emme ole mukana. Aina tulee hankkeissa yllätyksiä eteen. Tuskin ammatti-ihminen edes lähtee sellaista itselleen esittämään, Tähti toteaa. Uuden tekniikan tuominen viimeisten 30 vuoden aikana rakennettuihin taloihin onnistuu Tähden mukaan pääsääntöisesti hyvin. PERUSKORJAUS Hankkeisiin pitää löytyä resurssit Skanska korjaa pääsääntöisesti tilaajan suunnitelmilla joko kiinteällä pääurakalla, jossa talotekniset työt ovat sivuurakkana, tai kiinteällä kokonaishinnalla taloteknisine töineen. Jopa 10,7% ja keskimäärin peräti 5,9% säästö asuintalon lämmitysenergiankulutuksessa. – Rakentamisen kehittämisessä esivalmistuksen osuuden nostamisessa on mahdollisuuksia myös korjausrakentamisessa, vaikka suuremmat mahdollisuudet siihen onkin uudisrakentamisessa. – Mitä vaativampi työ on kyseessä, sitä varmemmin täytyy niiden resurssien olla tiedossa, millä korjaustyötä lähdetään tarjoamaan. Ja aina se, mikä näyttää halvimmalta tarjoukselta, ei välttämättä ole taloudellisin. Se on tutkittua. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: YIT ja Skanska www.lumon.fi/taloyhtiö YIT osti Hyrylän kasarmi 45 -kohteen, kehitti hoivakäyttöön, rakennutti, suunnitteli, etsi käyttäjän, peruskorjasi sekä myi valmiin ja vuokratun kohteen. – Mitä vaativammasta korjausrakentamisesta on kyse, sitä enemmän se edellyttää, että sitä on tehnyt ennekin - oli sitten kyse rakennuttamisesta, suunnittelemisesta, rakentamisesta tai urakoinnista. Erityisesti toimitilojen korjaaminen ja vaativat kohteet toteutetaan pääsääntöisesti projektinjohtomallilla. Sitä ennen saatikka lähes 100 vuoden ikäisiin taloihin se on haastavampaa ja vaatii enemmän ponnisteluja. – Meille mukanaolon hankkeissa määrittelee se, miten meillä on resurssit vapaana minkäkinlaiseen tekemiseen. Tietomallien hyödyntäminen on otettu mukaan korjausrakentamiseen. Sama koskee rakennuttamista- Skanska tekee Sibelius Akatemian muutostöitä Helsingin Töölössä. Juhlapuheet ovat muuttumassa tavoitteelliseksi käytännöksi. YIT:n Erkkilä näkee mahdollisuutena valmisosien lisäämisen ja tehdasvalmistuksen osuuden nostamisen myös korjausrakentamisessa. Lue lisää tutkimuksesta www.lumon.fi 020 7403 200 (Puh. Se on niin urakoitsijan kuin tilaajankin etu. kin. Olemme panostaneet tietomallintamiseen jo yli viiden vuoden ajan, ja olemme sen hyödyntämisessä urakoitsijoiden joukossa kärkipäässä Suomessa. Korjausrakentamisessa haasteena on ensin viedä purettava tavara pois, ja sen jälkeen tuoda elementit sisälle pysty- ja vaakasuuntaisine siirtoineen
Osaavalla korjauksella saavutetaan huomattavaa säästöä energiakuluissa. J ulkisivu on merkittävä osa talon ulkovaippaa. – Kun toimitaan ajoissa, voidaan varsinkin betonitaloissa julkisivuremontti toteuttaa kevyemmin vanhan julki-. Tuuletuksen avulla rakenne pysyy kuivana ja terveenä, mikä osaltaan kasvattaa tuotteen elinkaarta. Esimer- 40 kiksi Helsingin Pihlajamäen talot suojeltiin 2000-luvun alussa Helsingin ensimmäisenä betonilähiönä. Betonitaloissa tiiliverhouksella talo saa myös uuden, kauniin ulkonäön sekä asukkaiden että ohikulkijoiden silmissä. PERUSKORJAUS Stonel-kiinnitysjärjestelmä jättää eristeen ja tiiliverhouksen väliin yhtenäisen tuuletusvälin. Julkisivun korjauksella esteettisyyttä ja energiansäästöä Julkisivukorjaukset kasvussa talojen ikääntyessä Julkisivujen korjaus lisääntyy talojen ikääntyessä kiihtyvällä vauhdilla. – Julkisivukorjausta ei kannata vitkutella viimeiseen tappiin, koska rakenteet eivät odottamalla parane. Se joutuu kaikkein kovimmalle rasitukselle katon ja ikkunoiden ohella. Sen jälkeen ne ajateltiin jopa purettavan, mutta taloja ei ole kuitenkaan purettu vaan ne on pääsääntöisesti korjattu. Kuvassa Rautalammintie 3 Helsingin Alppilassa. 1960-70 –lukujen vaihteessa tehdyt elementtitalot suunniteltiin 30 vuoden elinkaarta ajatellen
Postitalo sijaitsee keskeisellä ja näkyvällä paikalla. – Tiiliverhouksen tuomia etuja ovat muun muassa energiansäästö, tuulettuvuus, vedenohjaus, nopeampi asennusaika sekä mahdollisuus seinäpintojen oikaisuun, myyntipäällikkö Veli-Matti Palola kertoo. Julkisivujen päästyä rapautumaan liiaksi, on silloin ainoastaan yksi suunta - ne puretaan kaikki pois, Palola sanoo. 41. – Korjausvaihtoehdot vähenevät koko ajan talon ikääntyessä. Silloin säästetään vanhan julkisivun purkamisen kustannukset, toteaa myyntipäällikkö Veli-Matti Palola julkisivujen tiiliverhouksia toimittavasta Stonel Oy:Stä toteaa. sivun päälle. PERUSKORJAUS Lauttasaaressa ennen ja jälkeen julkisivukorjauksen. Hyvältä näyttävä julkisivu on korjattu suurelta osin Stonelin tiiliverhouksella vuonna 2009
Elementtitaloja pinnoitetaan Palolan mukaan julkisivukorjauksissa on aina tärkeää tehdä riittävän tuulettuva rakenne. – Tähän liittyen tuote oli Helsingin teknisessä neuvottelukunnassa tarkasteltavana helmikuun alussa vuonna 2013, missä todettiin että, Stonel-tiililaatta -verhouksella saavutetaan suurempaa lämpötaloudellista etua sekä rakenteellista ja rakennusfysikaalista varmuutta paikalla muuraukseen nähden, Palola kertoo. Tiilijulkisivu säilyttää alkuperäisen arkkitehtuurin Vanhojen betonitalojen julkisivut ovat pääsääntöisesi maalattuja-, tiililaatta-, tai pesubetonipintaisia. PERUSKORJAUS – Kun villa kastuu, niin sen lämpöarvo on myös selkeästi huonontunut, ja lämmönpitokyky heikentynyt. Näin julkisivuremontilla saavutettava lämpötaloudellinen hyöty on monesti parempi kuin laskennallisesti odotetaan, Palola kertoo. Se tulee näkymään kasvavana julkisivuremonttien määränä. Joskus asukkaiden on Palolan mukaan kuitenkin vaikea mieltää julkisivun korjauksen merkitystä, koska taloa ajatellaan helposti talon sisältä ja omasta asunnosta käsin. Tuulettuvassa rakenteessa uuden verhousrakenteen ja lisälämmöneristeen väliin päässyt kosteus poistuu ra- 42. Mittavaan lämmönsäästöön Kerrostaloissa yhtenä merkittävänä energiasyöppönä ovat julkisivut. Lisäksi, kun villa kastuu, niin sen lämpöarvo on myös selkeästi huonontunut, ja lämmönpitokyky heikentynyt. – Varsinkin muurattujen tiilijulkisivujen, joissa julkisivu rakenteena on 130 mm paksutiili, sanoisin nyrkkisääntönä, että 100mm saadaan eristystä lisää kasvattamatta julkisivuja ulospäin, Palola toteaa. Tiilitaloja korjattaessa Stonelin ratkaisulla on mahdollista säilyttää alkuperäinen arkkitehtuuri. Merikasarminkatu 7:n kohde ennen ja jälkeen tiiliverhouksen. Kiinnitysjärjestelmä mahdollistaa jopa 300 mm eristevahvuuden. Joissain taloissa on käytetty myös erilaisia ”linkkeri” laattoja. Näissä sandwich –elementtitaloissa seinärakenne koostuu betoni-villabetoni –yhdistelmästä, jossa on 100 mm eristysvillaa välissä. – Näissä elementtitaloissa seinien lämpöarvot ovat käytännössä huonompia kuin mitä ne detaljitasolla näyttävät, koska eristyksen taso vaihtelee. Ikkunoiden korjaustarve mielletään tästä syystä helpommin kuin julkisivun. Esimerkiksi Helsingin Katajanokalla, missä olosuhteet ovat erittäin hankalat, ja alkuperäisen tiiliarkkitehtuurin säilyttäminen on tärkeää, tiiliverhouksen tuomat edut korostuvat. Julkisivuremontin yhteydessä on hyvä ja järkevää parantaa seinien lämpöarvoa, jolloin se on myös helppoa ja kustannustehokkaasti toteutettavissa. Julkisivujen korjausvelka on kasvanut kovaa vauhtia. Stonel –tiiliverhous asennetaan rakennuksen runkoon kiinnitysjärjestelmällä, jolloin se ei tarvitse tuekseen erillisiä kannatuspalkkeja tai perustuksia. Tiilitaloja korjattaessa Stonelin ratkaisulla on mahdollista säilyttää alkuperäinen arkkitehtuuri, vaikkakin eristystä seiniin lisätään tämän päivän energiamääräysten mukaisiksi
Varsinkin elementtitalot pinnoitetaan monesti vanhan päälle, mutta tiilitaloissa yleensä puretaan vanha tiili pois. Avaimen kadotessa eliminointi hoituu nopeasti ohjelmoimalla lukot, jolloin lukituksen turvataso ei heikkene remontin aikana eikä sen jälkeen. iLOQ on elektroninen lukitusjärjestelmä, jolla pääsyoikeuksia voidaan hallita joustavasti jo remontin aikana. Esimerkiksi Pääpostin julkisivusaneerauksessa haettiin yli sadan vuoden elinkaarta, myyntipäällikkö Veli-Matti Palola korostaa. Suomessa käytettävä tiilenkoko on yleensä moduulitiiltä (285 x 85), sekä normaalia 270 x 75. TURVALLISEN REMONTIN AVAIMET Olarissa on paljon tiilipintaisia taloja. Kuvassa Stonelin korjaama kohde Maapallonkuja 2:ssa. Siinä ongelma jää kuitenkin Palolan mukaan rakenteeseen, koska se ei pääse tuulettumaan. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Stonel Oy ja Jouni Suolanen Stonel tekee tiiliverhouksia Stonel valmistaa tiiliverhousratkaisua kiinnitysjärjestelmineen Oulaisissa sijaitsevalla tehtaallaan Pohjois-Pohjanmaalla. Et tarvitse avainnippuja, avaimeen ohjelmoidaan kaikki tarvittavat pääsyoikeudet. Ruotsissa ja muualla Euroopassa tiilen koko on yleensä pienempi. Vanhan julkisivun päälle tehtävällä, tuulettuvalla Stonel tiililaattaverhouksella vanha seinärakenne pääsee kuivumaan ja tervehtymään. Tiililaatat toimittavat pääsääntöisesti Tiileri, ja maailman johtava tiilenvalmistajalta Wienerberger. Tuote on tutkitustikkin pitkäikäinen, VTT on tehnyt tuotteesta elinkaarilaskelmat. Näiden etujen ansiosta tuote on myös uudisrakentamisessa ollut kasvamaan päin. Ilman paristoja tai kaapeleita toimivat iLOQ lukot ja avaimet sopivat yhteen nykyaikaisten lukkorunkojen kanssa. – Vanhojen elementtitalojen julkisivuja on korjattu paljon lämpörappauksella vanhan eristyksen päälle. Tiililaatoista löytyvät lähes kaikki samat värit mitä massiivi tiilistäkin. – Tuotteelle annamme 20 vuoden säänrasitus takuun. www.iLOQ.com. Kuntotutkimus on syytä tehdä ennen korjausta varsinkin silloin, kun vanha rakenne jätetään alle. Stonel tiililaattaverhouksen kustannustehokkuutta tuovia etuja uudisrakentamisessa ovat tuotteen keveys (paino on noin 40kg/m2), seinäkiinnitys (ei tarvitse sokkeleita ja tämä mahdollistaa isotkin aukon ylitykset) sekä asennusnopeus. kenteesta välitilan tuuletusraon kautta. Pääasiassa tiiliverhoilua tehdään peruskorjauskohteisiin, mutta enenevässä määrin myös uudiskohteisiin. Suomalainen iLOQ on maailman ainoa elektroninen lukitusjärjestelmä, joka kehittää tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä
Elinikä pitenee huomattavasti riittävillä huoltotoimenpiteillä Katto kestää vuosikymmeniä materiaalista riippumatta Kattotyypit ja katoissa käytetyt materiaalit sanelevat paljolti sen, miten helppo kattoa on huoltaa tai korjata. Konesaumapeltikaton teko on kalleinta, mutta hyvin tehtynä ja huollettuna sen kestoikä on pisin. Galvanoitu, pinnoittamaton 44 konesaumattu peltikatto tulee huoltomaalata ensimmäisen kerran 3-10 vuoden kuluttua, minkä jälkeen toimenpide on uusittava noin 15-20 vuoden välein, sanoo toimitusjohtaja Matti Hanhivaara Kattomestareista. Konesaumapeltikaton teko on kalleinta, mutta hyvin teh-. Nykyiset materiaalit ovat kestäviä ja hyviä, sillä kaikki materiaalit kestävät huollettuina vuosikymmeniä. Peltikattokin on kuitenkin syytä tarkistaa vuosittain. K onesaumattu harjapeltikatto on helpoin huollettava. – Sitä ei tarvitse harjata niin usein kuin huopakattoa, joka on puhdistettava vähintään kerran vuodessa
Vanhoissa huopakatoissa saattoi syntyä poimuja, mutta nykyaikaisilla kermeillä poimuja ei juurikaan synny. – Kun vesi pääsee putkia pitkin katolta pois, ja sihti ke- Toimitusjohtaja Matti Hanhivaaran mukaan nykyiset materiaalit ovat kestäviä ja hyviä, sillä kaikki materiaalit kestävät huollettuina vuosikymmeniä. Pienet lammikot eivät kuitenkaan haittaa. Lämpövuotojen seurauksena pelti alkaa hikoilla ja kosteutta voi päästä eristeisiin ja muihin kattorakenteisiin. Huopakaton uusiminen on usein halvempaa kuin muiden kattotyyppien. Joskus esiintyvän maalipinnan hilseilyyn syynä voivat olla esimerkiksi huonot pohjatyöt tai muilta osin epäonnistunut huoltomaalaus. Huopa on saanut materiaalina huonon maineen, mikä osaltaan johtuu vuosikymmenten takaisista tasakatoista. Korroosiovaurioita on mahdollista käsitellä ja näin estää ruostumisen eteneminen. Huopakaton heikkous ovat läpiviennit. – Tasakatto ei ole huono vaihtoehto, jos se on tehty oikein. Tasakatto toimii, kun kaadot ovat kunnossa, eikä vesi jää lillumaan katteen päälle. Tehdasväripinnoitetusssa peltikatossa ongelmia saattaa tuottaa muovipohjainen pinnoite, joka voi alkaa kuoriutua pois. Olennaista on, että maali todella hierretään peltiin, eikä tyydytä vain sivelemään sitä kevyesti ja pidetään kiinni maalivalmistajan kalvopaksuuksista. Jollei pinnoite ole täysin poistettu, on vaarana, että pinnoite jatkaa kuoriutumista lähivuosina huoltomaalauksesta huolimatta, vaikka kaikki irtonainen ja heikosti kiinni oleva pinnoite olisikin poistettu huoltokäsittelyssä. – Jos huopa on aikanaan vedetty reunapeltien päälle, on riskinä se, että vuoto alkaa saumasta. Kun kermit poltetaan toisiinsa kiinni, ei ylimääräisiä reikiä tarvitse tehdä. Peltiprofiilikaton kestoikä ei yleensä ylitä 30 vuotta, koska muun muassa kateruuvien tiivisteet alkavat pettää. Profiilipeltikaton ongelmana hilseily tynä ja huollettuna sen kestoikä on pisin. 45. – Jos säännölliset huoltomaalaukset jäävät väliin, voi katon kestoikä jopa puoliintua. huoltomaalustöihin onkin syytä ryhtyä mahdollisimman nopeasti viimeistään siinä vaiheessa kun hilseilyä ilmenee, jolloin maalauksen onnistumisprosentti on huomattavasti korkeampi. Peltiprofiilikaton uusiminen on usein kalliimpaa kuin huopakaton. Nykymenetelmässä kermit kuumennetaan – Huopakatoissa on kaksi kermikerrosta, mikä tekee katosta hyvin tiiviin. Huopakaton tyypillinen vuotokohta on juuri läpivienti. Huopa on mainettaan parempi Jos katto on kovin loiva, on huopa sille paras vaihtoehto. liekillä kiinni toisiinsa, jolloin syntyy yhtenäinen matto. Tasakatto toimii, kun kaadot ovat kunnossa, eikä vesi jää lillumaan katteen päälle. Konesaumapeltikatossakin aluskate on paikallaan, jos yläpohjassa on lämpövuotoja. – Tosin nykyisin aluskate kuitenkin laitetaan aina, olipa katon materiaali mikä hyvänsä. Korroosiovaurion kärsineet kohdat ovat kuitenkin jatkossa katon heikoimpia. Katon pitkän iän salaisuus on noin viidentoista vuoden välein tehty huoltomaalaus korroosiovaurioiden ehkäisemiseksi. – Vesiohenteiset peltikattomaalit eivät omien kokemustemme mukaan juurikaan hilseile. – Oikein tehty konesaumattu peltikatto kestää jopa sata vuotta. Vanhojen tasakattojen ongelmana ovat olleet niiden rakennusvaiheessa tehdyt virheet tai kermien heikko laatu. – Mikäli pinnoite on alkanut irtoilla useista paikoista, olisi se syytä poistaa kokonaisuudessaan, jotta pellin voisi huoltomaalata. Mahdollisiin – Vesiohenteiset peltikattomaalit eivät omien kokemustemme mukaan juurikaan hilseile. Alkanutta kuoriutumista ei voida pysäyttää kokonaan, mutta hidastaa. Konesaumattu peltikatto ei välttämättä vaadi edes aluskatetta, jos välikaton tuuletus pelaa hyvin
Vuosit- tain on hyvä tarkistaa pinnoitteen kunto. Ko- nesaumakatto soveltuu erinomaisesti monimuotoisiin kattoihin, erityisesti jos katolla on eri kaarevuudella olevia pintoja. Lukkosaumakatteen etuna tasalaatuisuus Konesauma on vanha perinteinen tapa tehdä teräskatto. Esteettinen takuu tarkoittaa takuuta, jonka terästehdas antaa pinnoitteen irtoamista tai säröilyä, värin muuttumista tai muuta oleellisesti levyn ulko- 46 omainen muodon kestävyys liikuttaessa katolla huoltotöissä tai vaikkapa lumen pudotuksissa. – Mahdollisten katolle kerääntyvien lehtien ja neulasten poisto lisää pinnoitteen kestävyyttä. Terästehtaista riippuen esteettisen takuun takuuajat pinnoitteilla ovat 10 – 20 vuotta. Mikäli katolla on asennuksen jälkeen ruuvauksesta syntynyttä metallilastua, se pitää lakaista pois. Sen etuja ovat tehdastuotannon myötä tasalaatuisuus, helppo asennettavuus sekä rakenneteräslaadun 0,6 millin raaka-aineen ansioista erittäin harva alustan ruodelaudoitus. Pinnoitteita on tarjolla laajalla värivalikoimalla useita eri pinnoitteita, muun muassa polyesteri- , Purex-, Nova-, Puralmatta- ja PVDF– pinnoite. Samalla on hyvä puhdistaa räystäskourut. rää roskat pois, on tasakattokin hyvä vaihtoehto. Teräskatteella monta etua Teräskate on tämän hetken suosituin vesikatemateriaali. – Uutuutena markkinoille on tullut tiilikuvioinen levy joka valmistetaan erikoisvahvasta rakenneteräksestä 0,6 millin vahvuisena. Teräskate on varsin helppohoitoinen. Vanhojen tasakattojen ongelmana ovat olleet niiden rakennusvaiheessa tehdyt virheet tai kermien heikko laatuisuus. Konesaumakaton voi asentaa aina viiden asteen kaltevuuteen oleville katoille. Näin saavutetaan erin- – Mahdollisten katolle kerääntyvien lehtien ja neulasten poisto lisää pinnoitteen kestävyyttä. – Teräsohutlevy päällystetään ensin molemmin puolin sinkillä, minkä jälkeen molemmille puolille levitetään passivointikerros ja pohjamaali, taustapuolelle harmaa suojamaali ja vesikattopuolelle varsinainen takuu-pinnoite, sanoo aluemyyntipäällikkö Timo Nurminen Weckman Steel Oy:stä. Lukkosaumakate Elegantti on noin 10 vuotta markkinoilla ollut, konesauman näköinen tehtaalla valmiiksi tuotteeksi valmistettu tuotepaketti. Lukkosaumakate soveltuu kaarevia kattopintoja lukuun ottamatta useimmiten samoihin kohteisiin kuin konesaumakatekin. Juhani Karvonen. Suosion syitä tähän ovat kestävyys, helppohoitoisuus, laaja värien ja muotojen valikoima, pitkät takuuajat sekä edullinen hankintahinta. Levyn pinnoitteena on 20 vuoden takuupinnoite Puralmatta perusvärivalikoimalla. – Lukkosaumakatteen minimikaltevuus on kahdeksan astetta. Tasakatolla huovan elinikä on parikymmentä vuotta. Tasakatto ei ole huono vaihtoehto, jos se on tehty oikein. näköön vaikuttavan muutoksen varalta. – Koska konesaumakatteen asennus sisältää paljon peltisepän erikoisosaamista, on valmiin katon toimivuus täysin tekijän ammattitaidosta kiinni, sanoo Timo Nurminen
– Muuten pihan on saanut rakentaa miten haluaa. Teksti: Manu Haapalainen 47. K osteus- ja homeongelmat ovat syystäkin olleet viime vuodet julkisen keskustelun fokuksessa. – Siitä on tulossa aika täydellinen. Myös kosteuseristykset ja salaojat voivat olla pielessä, mikä tosiaan voi johtaa siihen, että kosteutta kerääntyy rakenteisiin. Kun asiaa ei ole ajateltu, sade- ja hulevedet päätyvät pahimmassa tapauksessa tihkumaan rakennuksen rakenteisiin. Pihasuunnitelmaan lisättävän ympäristöselvityksen on tarkoitus vähentää home- ja kosteusongelmia. – Siltikään kosteus- ja homeongelmia käsittelevissä lehtijutuissa en ainakaan minä ole huomannut sanallakaan mainittavan kiinteistöjen virheellisiä korkeusasemia, Helminen sanoo. Tällä hetkellä määrätään vain, että asemapiirroksessa on näyttävä yleisellä tasolla pihan istutukset, leikkipaikat ja parkkipaikat. Pihasuunnitelmassa pitää olla vastedes huomioitu muun muassa korkeuserot, pintakallistukset, pintamateriaalit, sade- ja hulevesien virtaus, istutukset ja esteetön kulku. – Melko usein vika kuitenkin on rakennuksen lähiympäristössä, eli käytännössä juuri pihassa. Sen sijaan uudesta Janakkalan mallista Helminen on vilpittömän ylpeä ja tyytyväinen. Tullessaan voimaan asetus määrää, että kaikkien rivitaloa isompien kiinteistöjen rakennuslupaa haettaessa on vastedes tehtävä aiempaa huomattavasti tarkempi ja yksityiskohtaisempi selvitys siitä, mitä ja miten aiotaan rakentaa kiinteistön pihaan. Kunnanhallitus antoi asialle siunauksensa jo viime vuoden toukokuussa. Taustalla on Helmisen ja hänen kollegoidensa huomio siitä, että hyvin usein uusien kiinteistöjen kosteusvauriot johtuvat piha-alueen rakennustöiden puutteellisesta suunnittelusta. Janakkalan malli Pertti Helminen kertoo uusien säännösten ideoimisen lähteneen juuri tästä pihasuunnittelun vallitsevasta puutteellisuudesta. Janakkalan kunnan rakennusvalvonta ja kunnan päättäjät ovat tarttuneet ongelmaan ripeämmin kuin missään muualla. Rakennuslupahakemuksen yhteyteen tulossa pakollinen ympäristöselvitys Janakkala astuu pihasuunnittelun eturintamaan – Hämäläisen Janakkalan kunnan päättäjät eivät ole ympäristöasioista päätettäessä hitaimmasta päästä, kertoo suunnitteluhortonomi Pertti Helminen. Janakkalan rakennusmääräyksiä uudistetaan suunnitteluhortonomi Pertti Helmisen aloitteesta. Uusi asetus koskee siis rivitaloa isompia asuinrakennuksia, mutta myös teollisuuskiinteistöjä, julkisia rakennuksia, kaikkia. Janakkalan ympäristölautakunnan puheenjohtajan Pertti Helmisen aloitteesta syntynyt esitys on menossa kevään aikana läpi kunnanvaltuustossa. Asemapiirroksen kuva on suhteessa 1:500, ei siihen mahdu paljoa. Rakennuslupahakemuksen liitteeksi tarvitaan uudet piirrokset oletettavasti huhtikuun jälkeen, asia on silloin menossa Janakkalan kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi
– Tärkeintä on olla reilu jokaiselle, jotta verkko säilyy. Tällä hetkellä hänellä on isännöitävänään kahdeksan taloyhtiötä, kooltaan neljäntoista asunnon rivitaloyhtiöstä 28 huoneiston kerrostaloyhtiöön. Viimeiset vuodet olen kuitenkin sanonut kaikille tarjouspyynnöille ei, naurahtaa Harjula. ISÄNNÖINTI Omien isännöintikohteiden saneeraukset tai niihin liittyvät vastuut eivät ole Harjulaa koskaan pelottaneet. I sännöitäviä yhtiöitä Harry Harjulalla on ollut joskus enemmänkin. Taloyhtiöiden 48 hallituksissa istuessa kuulen hallitusten jäsenten suilla eri alojen osaajista. Harjula on koulutukseltaan rakennusalan diplomi-insinööri. Kun tällainen osaaja osoittautuu hyväksi yhdessä projektissa, voin suositella häntä jollekin toisellekin taloyhtiölle. – Päätyössäni joudun päivittäin tekemisiin rakennusalan asioiden kanssa. Kerran eräs luotettava remonttimies kiirehti jouluaattona paikalle, kun erään Monissa taloyhtiöissä arvostetaan, että puhelimeen vastaa aina ihan oikeasti ihminen ja joku tulee myös tarvittaessa käymään.. Harjula pitää verkostoitumista sivutoimisen isännöitsijän kenties tärkeimpänä tavoitteena. – Jään helmikuun aikana eläkkeelle päätyöstäni ja saatan ottaa yhtiöitä lisääkin. Sivutoiminen isännöitsijä voi hoitaa montakin yhtiötä Hyvinkääläinen Harry Harjula on ollut sivutoiminen isännöitsijä vuodesta 1974 saakka. Voin soittaa omaan verkostooni kuuluville ammattilaisille koska tahansa. Omien isännöintikohteiden saneeraukset tai niihin liittyvät vastuut eivät ole koskaan pelottaneet. – Itse olen verkostoitunut vuodesta 1974
asukkaan saunan seinä oli mennyt kylmäksi putkien jäätymisen takia. Isännöintiliitossa on sivutoimisten isännöitsijöiden määrää mietitty, mutta mitään tarkkaa kuvaa Heikki Kaurasella ei määrästä ole. – Muutin juuri valmistuttuani Helsinkiin vuokralle. Alkuvuodesta lähes kaikki vapaa-aika kuluu isännöintiin, koska jokaisessa yhtiössä on pidettävä kolmet kokoukset maaliskuun loppuun mennessä. Alkuvuodesta lähes kaikki vapaa-aika kuluu isännöintiin, koska jokaisessa yhtiössä on pidettävä kolmet kokoukset maaliskuun loppuun mennessä. Isännöinti oman toimen ohella houkuttaa entistä harvempia Isännöintiliiton kehityspäällikön Heikki Kaurasen mukaan isännöitsijöiden tiukentuneet vastuut esimerkiksi saneerauksissa tai asuntoosakkeiden liittyvissä isännöitsijäntodistuksissa ovat mittavat, minkä vuoksi sivutoimisten isännöitsijöiden tehtäviin ei ole suuresti halukkuutta. Isännöintiliitossa on mukana 400 jäsenyritystä ja 22 paikallista isännöitsijäyhdistystä, joihin kuuluu yhteensä 1 500 henkilöjäsentä. – Tietysti taloyhtiö voi ulkoistaa esimerkiksi taloushallinnon, mutta samalla hinnalla se voi jo palkata ammatti-isännöitsijän. – En ole koskaan laskenut ajankäyttöäni. En muista, että tilaisuuksissa olisi koskaan olisi näitä sivutoimisia isännöitsijöitä ollut. – Monissa taloyhtiöissä arvostetaan, että puhelimeen vastaa aina ihan oikeasti ihminen ja joku tulee myös tarvittaessa käymään. Liiton jäsenet ovat yrityksiä ja paikallisyhdistyksiä. – Sivutoimisen isännöitsijän rooli voi olla hyvin epäkiitollinen siinä vaiheessa, kun taloyhtiössä tulee ajankohtaiseksi jokin saneeraus. Ammatti-isännöitsijöillä on kohteita koko maassa noin 50 000. Tuolla arvonlisäveron sisältävällä hinnalla isännöitsijä tekee töitä kuutisen tuntia kuukaudessa, mikä ei ole paljon, mutta perustyö tulee kuitenkin tehdyksi. Jäsenilleen liitto järjestää muun muassa koulutusta ja neuvontaa. Kahdeksasta nykyisestä kohteestani lähes kaikki ovat 1980-luvulta. Hankkeiden eteenpäin vieminen vaatii ammattitaitoa ja esimerkiksi laajaa asiantuntijaverkostoa. Jos sivutoiminen isännöitsijä alkaa ostaa ulkopuolelta ammattilaisten palveluita, hinta voi nousta ammatti-isännöinnin kustannuksiin, Heikki Kauranen sanoo.. – Osa asunto-osakyhtiöistä on hyvinkin pieniä rivitai paritaloyhtiöitä, joissa isännöinti voidaan ehkä hoitaa sivutoimisesti etenkin, jos osakkaista joku on vaikkapa laskentatoimen ammattilainen. Tämä on yli kaksi kolmasosa kaikesta isännöinnistä Suomessa. En kuitenkaan ole viime vuosina kuullut, että kerrostaloja isännöitäisiin enää sivutoimisesti. Isännöitsijän läsnäoloa arvostetaan Harjulan isännöitsijän ura sai alkunsa puolivahingossa. Hoitamalla asiat huonosti pettäisin nykyiset asiakkaani, sanoo Harjula – Ehkä alkuaikoina tämä oli toinen ammatti, omien asuntovelkojen jälkeen isännöinti on ollut enemmän harrastus. – Se on yksi hyvä syy, miksi olen tässä työssä viihtynyt. – Jonkinlaisen hataran arvion perusteella määrä voisi olla joitakin tuhansia. Tilastojen valossa siis noin 30 000 asunto-osakeyhtiöllä olisi joku muu kuin ammatti-isännöitsijä. – En ole koskaan laskenut ajankäyttöäni. Jonkun osakkaan ryhtyminen isännöitsijäksi ei Kaurasen mukaan ole välttämättä hyvä, vaikka taloyhtiö yrittäisi kuluissaan säästääkin. Talon asukkaat voi yhdessäkin hoitaa isännöinnin, mutta hallitus on kuitenkin aina se, jolla on lopullinen vastuu asioista, sanoo Kauranen. Tietysti hän voi ottaa osaa ainakin teoriassa esimerkiksi koulutustilaisuuksiin maksa- malla muita korkeamman hinnan. Sivutoimisuus ei välttämättä ole säästöä Pienet taloyhtiöt saattavat joutua miettimään ammattiisännöitsijän palkkaamista. Harjula muistuttaa, että isännöinti on lähes sataprosenttisesti ihmisten kanssa tehtävää työtä. – Henkilöjäsenten tulee toimia vähintään puoli vuotta ammatti-isännöitsijänä, jotta hän voi hakea paikallisyhdistyksen jäsenyyttä. En ole halunnut ottaa enempää asiakkaita, jotta olemassa olevat tulisivat kunnolla hoidetuiksi. Harjula ei isännöi sen edullisemmin kuin ammatti-isännöitsijätkään. Isännöitsijänä en halua jäädä etäiseksi. Tämä sulkee pois sivutoimisten isännöitsijöiden jäsenyyden. – Sivutoiminen isännöitsijä jää liiton tarjoamien palveluiden ulkopuolelle. Olen seurannut asioita mediasta ja päätyöantajani on kouluttanut minut rakennusalaa koskeviin uudistuksiin. Vuokra-asuntoni oli taloyhtiön omistuksessa ja taloyhtiö antoi ymmärtää, että minun olisi soveliasta ryhtyä isännöitsijäksi. Kauranen pitää yhtenä syynä sivutoimisen isännöinnin suosion vähenemi- Juhani Karvonen 49 seen muun muassa lainsäädännön kautta lisääntyneitä vastuita. Suomessa on noin 80 000 asuntotai kiinteistöosakehyhtiötä. Sivutoiminen ei pääse liittoon Sivutoiminen isännöitsijä ei pääse Isännöintiliiton jäseneksi. Tilinpäätökset Harjula tekee yhdessä vaimonsa kanssa, joka on merkonomi. Taloyhtiö maksoi peruskurssituksen ja tuo kurssi on edelleen ainoa koulutus, joka minulla on alalle. Minulla on ollut tapana toimittaa esimerkiksi taloyhtiöiden koko tilinpäätösaineisto tositteineen ennakkoon kaikille hallitusten jäsenille tutustumista varten. – Jos esimerkiksi neljän huoneiston taloyhtiö maksaa ammatti-isännöitsijälle 500 euroa kuukaudessa, tekee se 125 euroa per huoneisto. Taloyhtiössä on hyvä miettiä, miten paljon se tuolla hinnalla saa palveluita
Siinä toimii nykyisin yli 24 000 neliön tiloissa valtioneuvoston kanslia, oikeuskanslerin virasto ja valtiovarainministeriö. 50. Myös uudisrakennushankkeita kautta maan Senaatti-kiinteistöt hoitaa valtion tilapalvelut – Senaattikiinteistöt on Suomen suurin kiinteistöjen omistaja. Valtiovarainministeriön alainen Senaatti -kiinteistöt huolehtii Suomen kansallisesta kiinteistöomaisuudesta. N ykyisen Senaatti -kiinteistöjen aiemmat nimet Valtion kiinteistölaitos sekä vielä aiempi rakennushallitus kertovat, mistä liikelaitoksen toiminnassa on ollut kysymys. Toiminnan kovaa ydintä ovat toimitilojen vuokraus, investoinnit, kiinteistövarallisuuden kehittäminen ja tilojen hallinta. Senaatti -kiinteistöjen tehtävänä on tuottaa erinäisiä tilapalveluita valtionhallinnon tarpeisiin. Valtioneuvoston linna on Engelin suunnittelema ja valmistunut vuonna 1822 keisarillisen senaatin rakennukseksi. Se myy ja vuokraa tiloja, sekä hoitaa monenlaisia valtionhallinnon tarvitsemia tilapalveluita, kertoo operatiivinen johtaja Juha Lemström
Eli kilpailutimme yhdessä Helsingin kaupungin kanssa suunnitelmat alueen kehittämisestä. Satsaamme myös estettömyysasioihin sekä kierrätykseen ja ympäristön huomioimiseen monin tavoin enemmän, kuin lain puitteissa olisi pakollista. Suomen pankin pääkonttori Snellmaninkadulla Helsingissä on yksi Senaatti-kiinteistöjen omistamista kiinteistöistä. Näitä ovat muun muassa toimitilojen vuokraaminen ja asiantuntijapalvelut. Kotisivuillaan Senaatti -kiinteistöt toteaakin olevansa ”Suomen suurin ja monimuotoisin toimitilakiinteistöjen omistaja.” Senaatin kiinteistökanta on monipuolinen, ja ulottuu aina arvokiinteistöistä asiakkaan erityistarpeisiin suunniteltuihin tiloihin ja toimistorakennuksiin. – Myös Tuusulasta siirtyvän Puolustusvoimien Kansainvälinen koulutuskeskuksen (PvKvK) uudet tilat Santahaminassa kuuluvat käynnissä oleviin suuriin hankkeisiin, Lemström kertoo. Julkisuutta on viime aikoina saanut ennen kaikkea keskiaikaisten linnojen kuten Hämeen linnan siirtyminen Museovirastolta Senaatti-kiinteistöjen haltuun; Juha Lemström sanoo. Osaltaan edelläkävijyysajatus kytkeytyy juuri näihin kysymyksiin sekä ihmisten että ympäristön hyvinvoinnista. Tähän liittyen, lähitulevaisuuden isoihin projekteihimme kuuluu Joensuun uuden poliisi- ja oikeustalon suunnittelu ja rakennuttaminen Sirkkalan kaupunginosaan, homeongelman ta- kia käyttökieltoon joutuneen vanhan rakennuksen korvaajaksi. Jos varuskuntia lakkautetaan tai fuusioidaan, mahdollinen siirtymiseen liittyvä uudisrakentaminen tulee myös meidän järjestettäväksemme, Lemström toteaa. Selvästi eniten eli noin puolet näistä on puolustusvoimien käytössä. Meillä on tarkat talousrikollisuuden torjuntaohjeistukset, ja pidämme huolen siitä, että toimimme laajemmin kuin laki edellyttääkään. Myös Pasilan rautatieasema siirtyy pois meidän hallinnastamme, Lemström sanoo. Siellä on muun muassa varastotilaa ja kasarmia. Yritysmaailmassa arvoliturgia jää usein ylätason hötöksi, mutta Lemström määrittelee melko konkreettisesti, mitä mainitut arvot Senaatin tapauksessa tarkoittavat. Pyrimme toteuttamaan säädökset ja määräykset tiukemmin kuin on määrätty, Lemström aloittaa. Olemme satsanneet muun muassa freonien etuaikaiseen poistoon, Juha Lemström sanoo. Huomattava on myös, että Senaatti -kiinteistöillä on hallinnassaan suuri määrä kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia. 51. Pimeä ja laiton halpatyövoima ovat ongelmia sekä rakennusalalla että kiinteistöhuollossa. Myös paljon julkisuutta saanessa Helsingin Keski-Pasilan alueen ”uuden kaupunkikeskustan” kehittämisessä Senaatti-kiinteistöt on ollut mukana, mutta rooli tulee tässä projektissa olemaan jatkossa pieni. – Osa sosiaalisesti vastuullista toimintaamme, että omistuksessamme on kaikkiaan viisi sataa suojeltua rakennusta. – Vastuullisuus tarkoittaa yhteiskuntavastuun kantamista kaikessa toiminnassamme. – Teemme taloudellisesti tervettä liiketoimintaa. Neliö jokaista suomalaista kohden Senaatti -kiinteistöjen operatiivinen johtaja Juha Lemström kertoo, että Senaatti vuokraa kaiken kaikkiaan 6,5 miljoonan neliömetrin edestä tilaa, siis enemmän kuin yhden neliömetrin jokaista suomalaista kohden. – Nyt kun YIT:n kanssa allekirjoitettiin paperit Pasilan kehittämisestä, vetäydymme siltä alueelta, olemme osuutemme hoitaneet. Pääkaupunkiseudun suurista uudisrakennushankkeista Lemström mainitsee Otaniemeen Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n käyttöön rakennettavan tutkimusrakennuksen, jonka suunnittelu on juuri käynnistymässä. Tehokkuuteen ja taloudellisuuteen pyrkivä valtionhallinto on ha- Operatiivinen johtaja Juha Lemström kertoo Senaatti -kiinteistöjen korostavan vastuullista edelläkävijyyttä. Arvojen takana Verkkosivuillaan Senaatti -kiinteistöjen arvoina puhutaan muun muassa vastuullisuudesta ja edelläkävijyydestä. Olemme omistaneet ratapihan aluetta monta vuotta, mutta jatkossa Keski-Pasilaa kehitetään yksityisten investointien avulla, ei meidän toimestamme. lunnut keskittää toimitilaosaamisen yhden katon alle. Ennen kaikkea Senaatti -kiinteistöt tuottaa palveluitaan puolustusvoimille, vankiloille, tutkimuslaitoksille, valtion virastoille ja kulttuurilaitoksille. – Meillä on hallussamme kaikkiaan 11 000 rakennusta. Teksti: Manu Haapalainen Valtion palveluksessa Senaatti -kiinteistöt tarjoaa toimitilojen lisäksi monipuolisen valikoiman niihin liittyviä palveluita. Uudisrakentamista koko maassa – Merkittävän osan muodostavat myös eri paikkakuntien poliisi- ja oikeustalot. Kiinteistö- ja rakennusala ovat esimerkiksi tunnettuja siitä, että ne vetävät rehellisten yrittäjien lisäksi puoleensa talousrikollisuutta. – Edelläkävijyys on esimerkiksi sitä, että omalla esimerkillään innostaa myös muita toimimaan sosiaalisesti vastuullisella tavalla
Mitä on edessä ja kuinka nämä kysymykset liittyvät toisiinsa, siitä kertovat Kiinteistöliiton Harri Hiltunen, Realia Isännöinti Oy:n Timo Aarvala, sekä Ovenian Jan-Martin Börman. Ajattelevatko isot isännöintitoimistot taloyhtiön edun sijaan omistajiensa käärimien voittojen maksimointia, kuten kärkevimmissä kommenteissa on julkisuudessa manattu. Nopeaa palvelua läheltä Jan-Martin Börmanin Ovenia kilpailuttaa esimerkiksi siivouksen paikallisilla yrityksillä. Johtaako keskittyminen palvelun laadun heikkenemiseen. – Varmasti asiakkaiden kuuntelussa on ollut parantamisen varaa Eli parannettavaa on, se on selvä, ja sen myönnän. – On tärkeää, että yrityksillä on jo olemassa tyytyväisyyteen perustuva, hyvä asiakassuhde. väistymässä, ja antamassa tilaa vastuiden monipuoliselle ja luovalle jakamiselle. – Mehän olemme valtakunnallinen toimija. J o pitkään käynnissä ollut isännöintialan keskittymiskehitys on jatkunut viime kuukausina edelleen. Miltä alan tulevaisuus noin muuten näyttää. Ovenialla on 23 eri toimipistettä Suomen eri puolilla. Börman sanoo, että perinteinen isännöinti, johon on ainakin asukkaan mielikuvissa liittynyt isännöitsijän 24-tuntinen läsnäolo, on joka tapauksessa alan murroksen ja isännöitsijöiden väistämättömän sukupolvenvaihdoksen myötä 52 Realian Timo Aarvala huomauttaa isännöinnin olevan jatkossakin kilpailtu ala. Samaan aikaan isännöinnin valuminen yhä suuremmille yksiköille herättää myös kriittistä keskustelua. Olemme tarkkoja siinä, että pystymme olemaan kaikkia asiakkaitamme lähellä, ja tarjoamaan nopeaa palvelua, Börman sanoo. Onko iso isännöitsijä asiakkaan kannalta hyvä vai huono asia. Kuunteleminen, keskustelu, kommunikaatio ja tiedottaminen, näiden pitää sujua. Muuttuva työnkuva Jan-Martin Börmanin mukaan keskittymiskehitys on osaltaan johtunut isännöitsijöiden lisääntyneistä lakivelvotteista. Työ muuttuu, ja vaatii nykyisin esimerkiksi moni-. Alalle vasta hiljattain vaihtanut Börman sanoo kritiikin keskittymiskehitystä kohtaan olevan myös ymmärrettävää. Loppuvuodesta 2013 ja alkuvuodesta 2014 uutisoitiin muun muassa Ovenia Isännöinnin kasvattavan liiketoimintansa kaksinkertaiseksi ostamalla Verkkoisännöinti.fi -yrityksen liiketoiminnan. Isännöinnin valuminen yhä suuremmille yksiköille herättää kriittistä keskustelua Isännöintialan keskittyminen on jatkuva trendi Isännöintialaa puhuttavat vuoden 2014 Suomessa toiminnan keskittyminen suurille yrityksille sekä alan väistämättä edessä oleva sukupolvenvaihdos. Tämä ei tietenkään automaattisesti tarkoita palvelun vähenemistä tai sen heikkenemistä. Jo valmiiksi jättiläiskategoriaan laskettu Realia Isännöinti puolestaan vahvisti asemiaan Kaakkois-Suomessa ja osti Lappeenrannassa toimivan YkkösIsännöinti Oy:n. Ovenia Group Oy:n toimitusjohtaja Jan-Martin Börman painottaa, että Ovenian tekemissä yritysostoissa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että ostetut yritykset ovat hyvin hoidettuja ja hyvin johdettuja
– Kaikkien yrityksien – niin pienten kuin suurten – tavoitteena on tuottaa omistajilleen taloudellista voittoa. Kuva: Kiinteistöliitto. – Yrityskokojen kasvu on keino vastata taloyhtiöiden uudistuviin palvelutarpeisiin, muun muassa korjausrakentamisen määrän kasvuun, Hiltunen sanoo. Isommassa taas on tarjolla useam- – Varmasti asiakkaiden kuuntelemisessa on ollut parantamisen varaa. manlaisia lokeroita, ja ehkä etenemisen mahdollisuuksiakin, Aarvala huomauttaa. Miten saadaan nuoria, osaavia ja kyvykkäitä isännöitsijöitä eläköityvälle alalle. Itse asiassa juuri suurilla yksiköillä on paljon madollisuuksia monenlaisempaan palvelukonseptointiin, mahdollisuus mitoittaa palveluja tarpeen mukaan. Kun osaajia on useampi, on pienempi riski, että palvelu ei olisi käytössä lomien, sairaustapauksien ja muiden sellaisten johdosta, Hiltunen sanoo, – Suurin mahdollinen haitta asiakkaille taas kaikilla markkinoilla on monopoli tai oligopoli, jossa palvelua on ostettavissa vain yhdeltä tai muutamalta yritykseltä. – Yhä olennaisempaa tulee olemaan asiakaslähtöisyys, asiakkaan tarpeisiin vastaaminen. Onneksi netti- ja etäratkaisut murtavat näitäkin paikallisia monopoleja, ja uusien yritysten perustaminen on helppoa. – Yritysten osaamistaso ja palveluiden monipuolisuus kasvavat. Yrityskokojen kasvun ilmeisenä hyötynä Hiltunen näkee sen, että isännöintiyritykset varmistavat pystyvänsä tarjoamaan niitä palveluita, joita asiakkaat tarvitsevat. Ovenia Group hallinnoi valtakunnallisesti yli 10 miljoonan neliön kiinteistöomaisuutta ja työllistää yhteensä yli 500 henkilöä. Börman huomauttaa, että vaikka isännöinti siirtyy valtakunnan tason toimijalle, käytännön työ voi tapahtua aivan yhtä paikallisesti kuin ennenkin. – Näissä kilpailu ei pelaa, eikä asiakas saa haluamaansa palvelua, kun sitä ei ole tarjolla. Hiltunen uskoo joka tapauksessa, että huolta ei ole. Oli kyseessä iso tai pieni yritys, sen on lähdettävä asiakkaan tarpeista, muutenhan he menevät muualle. – Pienemmät isännöintitoimistot rakentuvat usein yrittäjän persoonan ympärille. Usein se johtaa siihen, että käytössä on paikallinen yritys. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan valta ovat myös ne syyt, miksi Aarvala uskoo, että keskittymiskehitys ei voi tehdä isännöintialalle huonoa. Asiakkaan markkinat Myös Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen näkee käynnissä olevan keskittymisen täysin luonnollisena liiketoiminnan ilmiönä. Onneksi isännöintiyrittäjäksi ryhtyminen ei vaadi suuria pääomia. Meillä on nytkin 5-10 firmaa harkinnassa yrityskauppaa silmällä pitäen, vaikka harva tällainen avaus lopulta johtaakaan kauppoihin. Tällöin asiakasta yritetään laittaa yrityksen muottiin, mikä estää yksilöllisen palvelun saannin. Ovenia hallinnoi tällä hetkellä 72 000 asunnon lisäksi suurta joukkoa toimitiloja ja liikehuoneistoja. 53 laiskistaa monopoliasemassa olevaa yritystä. – Meillä on kiinteistöissämme pinta-alaa 6 300 jääkiekkokentän tai 1 500 jalkapallokentän verran. Aarvala huomauttaa, ettei isännöintiala ole muuttumassa miksikään monopoliksi tai edes harvainvallaksi. Isännöintiyritys voi elää vain, jos se kykenee tuottamaan arvoa asiakkaalleen. Hiltusen mukaan iso yritys voi joskus olla myös jäykkä pitäytyessään omiin palveluihinsa ja toimintatapoihinsa. Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen ymmärtää isännöintialan keskittymiskehitystä. Uskoisin, että sama keskittymiskehitys tulee jatkumaan. – Siksi en mitenkään usko, että asiakaskokemus heikkenisi jotenkin sen takia, että isännöinti siirtyy valtakunnalliselle yritykselle. – Tämä on siksi tärkeää, että toimialan suurimpia ongelmia on, miten siitä tehdään riittävän houkutteleva. – Toimintaperiaatteemme on kilpailuttaa siivous ja huoltotyöt. Tällöin kilpailu ei toimi, mikä yleensä sekä nostaa hintatasoa että voi Kilpailu ei katoa Realia Isännöinnin liiketoimintajohtaja Timo Aarvala sanoo yritysostojen olevan yksi keino, jonka avulla isännöintiala voi jatkossa kehittyä kohti aitoa palvelutoimintaa. Jos palveluntuottajayritys ei ota huomioon asiakkaansa tarpeita, sopimus päättyy ennemmin tai myöhemmin, ja samalla loppuu voiton perusta eli kassavirta. Manu Haapalainen. – Lakiasiat ja sähköisten apuvälineiden hallinta ovat sellaisia, joita pienen isännöitsijäfirman voi olla vaikea hallita, koska resursseja yhä uusien asioiden haltuunottamiseen ei ole, eikä voikaan olla. Hiltusen mukaan keskittyminen voi olla ongelma pienissä kunnissa ja kaupungeissa, joissa ei ole kuin yksi tai pari isännöintiyritystä. Isojen yritysten on otettava asiakkaansa huomioon aivan siinä missä pienempienkin. – Kilpailua alalle mahtuu jatkossakin, ja sekä pieniä että suuria yrityksiä tarvitaan, vaikka niiden kokonaismäärä saattaa hiukan vähetä. Nythän Suomessa on edelleen jäljellä 800 isännöintitoimistoa, ja näistä suurin osa alle viiden hengen firmoja. mutkaisten lakiseikkojen osaamista
uulivoiman edistämistyöryhmä luovutti joulukuussa 2013 elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ehdotuksen tuulivoimarakentamisen edistämisestä. Kaavoitukseen sekä YVA- ja lupamenettelyiden helpottamiseen työryhmä ehdottaa muun muassa viranomaisten yhteistyön kehittämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa noin tuhannen uuden tuulivoimalan rakentamista. Työryhmän jättämästä raportista selviää, että keskeisimmät tuulivoimarakentamisen haasteet liittyvät meluun, kaavoitukseen, ympäristövaikutusten arviointiin, lupamenettelyjen yhteensovittamiseen ja sujuvoittamiseen sekä rakentamisen paikallisen hyväksyttävyyden lisäämiseen. Työryhmän mukaan valtakunnallisella tasolla ei ole Helpottaakseen tuulivoiman rakentamista satamaja teollisuusalueille, Ympäristöministeriö muutti syksyllä 2013 MRL:ää niin, että teollisuus- ja satama-alueilla tuulivoimahankkeet voivat edetä kaavapoikkeamalla. Asetus valmistellaan kevään 2014 aikana. Tuulivoimarakentamista on Suomessa edistetty eri tavoin jo usean vuoden ajan, mutta tuulivoimatyöryhmän tehtäviin kuului sovittaa asian parissa toimineiden hallinnonalojen intressejä yhteen. Paine uusiutuvan energian hyödyntämiseen kasvaa Tavoite vaatii tuhat uutta tuulivoimalaa T Vuoteen 2020 mennessä tuulisähkön määrän tulisi kasvaa yli kuusinkertaiseksi, jotta uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin kansallinen velvoite saavutetaan. Viime vuonna 777 gigawattituntia eli 0,9 prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä oli peräisin tuulivoimasta. Maanomistajille luvassa tukia Työryhmä ehdottaa, että rakentamisen haasteisiin tartutaan konkreettisesti. Meluongelmaan työryhmä esittää ratkaisuksi valtioneuvoston asetusta. 54
han kaavoituksen silloin kun sille ei ole selkeää tarvetta. Tekniikan kehittyessä ja voimaloiden yleistyessä tuulivoiman hinta tulee laskemaan lisää. Toiminnanjohtaja Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys ry:stä kertoo, että työ- ja elinkeinoministeriö on koonnut työryhmän selvittämään pienimuotoisen energiantuotannon edistämistä. Lisäksi kan- nattaisi ottaa käyttöön netotus eli mahdollisuus syöttää itse tuotettu sähkö silloin verkkoon, kun tuotanto ylittää kulutuksen. Myös pientuulivoimaloiden hinnat laskevat vähitellen. Rakentamisen haasteet Suuria tuulivoimaloita varten tarvitsee pääsääntöisesti aina tehdä kaava- tai suunnittelutarveratkaisu. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Suomen Tuulivoimayhdistys r Tuulivoimaraporttiin kokonaisuudessaan Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla osoitteessa: www.tem.fi/files/38386/Tuulivoiman_edistamistyoryhman_loppuraportti.pdf Pienvoimaloita kiinteistöihin Tuulivoimarakentamisen keskeiset haasteet liittyvät meluun, kaavoitukseen, ympäristövaikutusten arviointiin, lupamenettelyjen yhteensovittamiseen ja sujuvoittamiseen sekä rakentamisen paikallisen hyväksyttävyyden lisäämiseen. Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Anni Mikkonen uskoo, että pientuulivoiman käyttö yleistyy tulevaisuudessa. Pientuulivoimalan voi rakentaa kunnan rakennusjärjestyksestä riippuen pelkällä toimenpide- tai rakennusluvalla. Sähkö olisi ikään kuin varastossa verkossa, josta sen voisi käyttää silloin, kun talo kuluttaa sähköä enemmän kuin esimerkiksi kiinteistön tuulivoimala tuottaa. Työryhmä peräänkuuluttaa nykyistä selkeämpiä lupamenettelyitä. 55. kuitenkaan tarvetta määritellä minimietäisyyksiä tuulivoimaloiden ja asutuksen välille, vaan jokaisessa rakennushankkeessa tulee huomioida paikalliset muuttujat. Pieniä tuulivoimaloita näkee yhä useammin asutussa ympäristössä: Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n mukaan pientuulivoimalat ovat suosittuja muun muassa maataloudessa, laitoksissa, kotitalouksissa, vapaa-ajan asunnoissa ja purjeveneissä. Mikkonen uskoo, että pientuulivoimaloiden ja aurinkopaneelien suosio kasvaa, jos niiden rakentamiseen olisi enemmän taloudellisia kannustimia: – Taloyhtiöt voisivat saada investointitukia. Pientuulivoimaloita koskevat eri säännöt, eikä niiden kohdalla tarvita kaavapoikkeamia tai kaavojen muuttamista. Tämä lupamenettely poikkeaisi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta suunnittelutarveratkaisumenettelystä ja mahdollistaisi myös suuremmat hankkeet. Myös uusissa asuinkiinteistöissä halutaan usein hyödyntää tuulivoimaa. Yhdistys kannustaa myös tuulivoiman parissa työskenteleviä yrittäjiä tarttumaan korvauskäytäntöihin hyväksyttävyyden edistämiseksi. Lisäksi suunnitteluvaiheessa on paljon päällekkäisyyksiä ja ristiriitaisuuksia eri toimijoiden välillä. Tuulivoimalan rakentaminen edellyttää aina rakennus- tai toimenpidelupaa ja suuremmissa hankkeissa myös ympäristölupaa. Työryhmä esittää monia toimenpiteitä tuulivoiman yleisen hyväksyttävyyden lisäämiseksi. Raportissa kerrotaan, että nykyiset raskaat selvitys- ja suunnitteluprosessit ovat monelta osin turhan mittavia suhteessa todelliseen tarpeeseen. on valmistellut ohjeen maankäyttökorvauksesta maanomistajille ja lähietäisyydellä sijaitsevien tonttien omistajille. Lisäksi kannattaisi ottaa käyttöön netotus eli mahdollisuus syöttää itse tuotettu sähkö silloin verkkoon, kun tuotanto ylittää kulutuksen. Myös taloudellisia pontimia käytetään: Suomen Tuulivoimalayhdistys ry. Työryhmä myös toivoo, että tuulivoimalahankkeet päästäisiin toteuttamaan nykyistä nopeammin. Työryhmä esittääkin jatkotarkasteluun menettelyä, joka korvaisi tur- Taloyhtiöt voisivat saada investointitukia. Toiminnanjohtaja Mikkonen muistuttaa, että tuulivoiman hinta on nykyisin hyvin kilpailukykyistä verrattuna esimerkiksi ydinvoimaan. Työryhmän raportissa korostetaan, että tuulivoimarakentamisen tulee lähtökohtaisesti perustua kaavoitukseen. Menettelyn toteuttaminen edellyttäisi säädösmuutosta maankäyttö- ja rakennuslakiin
Maalämmön merkittäviin etuihin kuuluu energian ekologisuus. Pitää muistaa, että mitä isompi kohde, sitä isompi säästö. Ei kymmenen vuotta vielä ole paljon. Maalämmön hinta riippuu merkittävästi kohteen koosta, – Takaisinmaksuaika on kuitenkin useimmiten yli kymmenen vuotta. V altakunnallisesti toimivan Lämpöykkösen suurkohteiden myyntijohtajana työskentelevä Olli Göös kertoo maalämmön yleistyvän suomalaisissakin kerrostaloissa jo vauhdilla. – Siihen mitoitetaan oikean kokoinen maalämpöpumppu, joka tuottaa tarvittavan energian. Arviolta 8-10 asunnon taloyhtiössä voitaisiin, asuntojen koosta riippuen, puhua 50 000 eurosta. Asiassa ollaan oltu muuta Eurooppaa perässä, mutta murros näyttäisi nyt tapahtuneen täälläkin. – Tämä tosin on yleisempi peruste pientaloasujilla. Puhdasta säästöä Göös sanoo maalämmön tekevän energian kulutukseen kahden kolmasosan säästön. eli energiantarpeen suuruudesta. – Silloin meillä oli 30 prosentin kasvu tilauksissa edellisiin vuosiin verrattuna. Kiinnostus maalämpöä kohtaan kasvaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla aina kun kaukolämmön hinta nousee. Mutta aika pieni osa kaupungistakin on tällaista aluetta. Yleensä maalämpö turvataan varajärjes- telmällä, eli sähköllä, kaukolämmölla tai öljyllä. Maalämmön käyttöä on rajoitettu ainoastaan pohjavesialueilla, alle 500 metrin etäisyydellä vedenottamoista, ja kaupunkiseudulla alueilla, joilla on luolastoja ja tunneleita. Olli Göös sanoo monen kaukolämmöstä maalämpöön siirtymistä harkitsevan taloyhtiön olevan liiankin optimistisessa uskossa siitä, että maalämpö maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. – Kun tiedämme paljonko energiaa tarvitaan, ja paljonko energiaa maasta saadaan, mitoitamme oikean määrän lämpökaivoja, Göös sanoo. taloa, muutostyö alkaa lämpökaivojen poraamisesta. Göösin mukaan läpimurto ajoittui Suomessa vuoteen 2012. Avainasemassa lämpökaivo Jos ajatellaan kaukolämmöstä maalämpöön siirtyvää kerros- 56 Lämpöykkösen suurkohteiden myyntijohtaja Olli Göös korostaa maalämmön ekologisuutta ja edullisuutta. Maalämpö on kerrostalossa nyt aivan yhtä yleinen ratkaisu kuin rivitalossa. Edullisuus ja ekologisuus vetoavat myös kerrostaloissa Maalämpö yleistyy kerrostaloissa – Maalämpöön siirtyminen maksaa kerrostalo-asuntoyhtiössä itsensä takaisin viimeistään reilussa kymmenessä vuodessa, kertoo Lämpöykkösen suurkohteiden myyntijohtaja Olli Göös. Mutta kerrostalossa tehdään tärkeitä remontteja, uusitaan ovia ja ikkunoita, joissa niissäkin maksuaika on pitkä. Mutta hinta on tavallisesti 50 000400 000 euron välillä. Kiinnostus maalämpöä kohtaan kasvaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla aina kun kaukolämmön hinta nousee. – Pääsääntöisesti käyttövedelle tulee oma varaajansa, lämmitykselle omansa. – Esimerkiksi Helsingissä suunnitellun Pisara-radan reitille ei voi porata. Teksti: Manu Haapalainen. – Hinta riippuu porakaivojen lukumäärästä, pumpun koosta ja niin edelleen. Maalämmöstä on tullut suurissakin kohteissa varteenotettava vaihtoehto, kun mietitään uutta lämmitysratkaisua
Huolehdimme kaikesta ”avaimet käteen”, joten hanke on yhtiöllenne ja asukkaille mahdollisimman vaivaton. Katossa ! ä k i E . Kasvuun vaikutti eniten julkisille palvelurakennuksille ja liike- ja toimistorakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä. Kevyt polttoöljy laski 2,7 prosenttia. Tämä vastaa yli 20 000 kerrostalokaksion sähkönkulutusta samana aikana, iloitsee Taaleritehtaan Taamir Fareed. Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni marraskuussa 23,5 prosenttia. Pakkasella ei ole tuuletonta Suomessa tuotetaan eniten tuulivoimaa kylminä talvikuukausina, jolloin myös energiankulutus on suurinta. Asuinrakentamisen volyymi väheni marraskuussa 9,2 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen volyymi 2,5 prosenttia vuoden takaisesta. + 17,04 snt/min, lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat kaukolämpökustannukset 8,0 prosenttia. Muulle kuin asuinrakentamiselle myönnettyjen lupakuutioiden määrä lisääntyi 44 prosenttia vuoden 2012 marraskuusta. ä reik Teetä montti! e r o t t a k s a k u nopea ja laad > Pitävä aikataulu, kiinteä hinta ja Hämeen Laaturemontilla on jo 20 vuoden ja yli 7 000 kattoremontin kokemus. yksi lasku työn valmistuttua > Omat ammattimiehet ja rakennuskoneet > Asennustyölle 5 vuoden takuu, tiilikatoille 45 ja teräskatteen pinnoille 20 vuoden materiaalitakuut > AAA-luokan luotettavuutta, oma remonttien rahoitus ilman etumaksuja tai osalaskuja > RALA-pätevyys – vastuullinen kumppani Matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puh. Rakennuslupien kuutiomäärä kasvoi marraskuussa Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotietojen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2013 marraskuussa yhteensä 2,9 miljoonalle kuutiometrille, joka on 20,4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. UUTISIA Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,9 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,9 prosenttia vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä vuoden 2012 vastaavasta ajanjaksosta. – Honkajoen tuulipuistossa sijaitsevat yhdeksän voimalaamme tuottivat kahden tammikuun pakkasviikon aikana yli 2250 MWh:a sähköä eli keskimäärin 30 prosentin teholla. Yleinen harhaluulo tyynistä pakkaspäivistä ei pidä paikkaansa, etenkään modernien tuulivoimaloiden napakorkeudella 100140 metrissä. alv 24 %). Erilliskustannukset kasvoivat 5,8 prosenttia, lämpökustannukset 4,7 prosenttia, käyttö- ja jätevesikustannukset 4,4 prosenttia, hoitopalvelu- kustannukset 2,8 prosenttia, käyttösähkön kustannukset 2,2 prosenttia, työkustannukset 1,3 prosenttia, kunnossapitopalvelun kustannukset 0,5 prosenttia ja tarveaineiden kustannukset 0,2 prosenttia. + 5,95 snt/min (sis. www.laaturemontti.fi 57. Uudisrakentamisen volyymi väheni marraskuussa kuusi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna Vuoden 2013 marraskuussa käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni 6,0 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Suomen tuulipuistossa onkin tuotettu sähköä hyvillä tehoilla kuluvan pakkasjakson aikana
Alue- 58 hintaa on pitänyt koholla myös kasvanut vienti Baltiaan joka hinnanmuodostuksen kannalta kasvattaa kysyntää suomalaiselle sähkölle tilanteessa, jossa Suomi on itsekin tuontisähkön varassa. Tällä hetkellä vuosituotetta tukeva tekijä on päästöoikeuden positiivinen hintakehitys backloading-direktivin antaessa tukea hinnalle.. Toimii johtajana Skapat Energian asiakkuus- ja energiakonsultointiosastolla. Vinkki: harkitkaa rakennusautomaatiojärjestelmän käyttöpäätteen uusimista. Kallis aluehinta aiheutui Norjan ja Ruotsin suhteellisesti halvemmasta hintatasosta, joka ei siirtoyhteyksien pullonkaulojen vuoksi siirtynyt Suomeen. Kivihiilen hinta tulee todennäköisesti pysymään alamaissa leudon sään pitäessä kivihiilen kysynnän alhaisena Euroopassa. Jos se käy jatkuvasti täysillä, todennäköisesti lämmitys on liian korkealla, ja ilmanvaihto vie ylimääräisen lämmitysenergian katolle ja harakoille. Henkilökuntaa yrityksessä on yli 80. 9) Huoneistossa on vetoisuutta. Kannattaa tarkistaa laite. Asiakkaina on noin 20 000 kuntaa, yritystä ja asunto-osakeyhtiöitä. Yrityksen pääkonttorit sijaitsevat Hämeenlinnassa, Tukholmassa ja Tallinnassa. 3) Lämmitysjärjestelmässä on vuotoja. Toiseksi kiinteistön sähköntoimittaja kannattaa ehdottomasti kilpailuttaa. Se parantaa lämmönluovutusta ja patteritermostaattien ikää. 8) Valaistus Vinkki: kannattaa tarkistaa ajastimet. Sama koskee portaikkoja. Toimialueina ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Viro, Norja ja Tanska. Kuukausitasolla keskimääräinen lämpötila oli 0,5 astetta normaalia kylmempi. Suomen aluehinta toteutui 6,6 €/MWh kalliimpana kuin Nord Pool systeemihinta. VINKKI: Kuluta vähemmän, osta halvemmalla 6) Tekniset laitteet kuten ilmanvaihtojärjestelmä tuntuu puuskuttavan täysillä 24 h Vinkki: se ei ole tarpeen, vaan riittää, että se käy tarpeenmukaisesti. Taloyhtiö: Ethän lämmitä harakoille. Ehkä se vaatii rassausta. Lisäopintoina Customer Leadership In Action -koulutus ja MBA-opintoja Walesin Yliopistossa. Muiden sähkönhintaan vaikuttavien tekijöiden kehitys tammikuussa on ollut seuraavaa: päästöoikeuden hinta vahvistui 0,6 €/tn, kivihiilen hinta laski 3,6 $/tn ja hydrobalanssi heikentyi 4,6 TWh:ia. Viennin kasvuun on vaikuttanut uusi kaapeliyhteys (Estlink2), Baltian kysyntä sekä Viron epälooginen sähkönvienti Venäjälle. Voiko niille tehdä jotain. 5) Käyttövesi tulee vesikalusteisiin turhan kovalla paineella, jolloin veden kulutus on normaalia suurempaa. Vinkki: käyttöveden painetta olisi alennettava vesimittarille asennettavalla säätimellä. LED-valaisimia suositaan nyt kovasti. 1) Huoneistoissa on turhan kuuma. Spothinnan lämpötilariippuvuus oli melko suuri ja päivähinnat vaihtelivat 30 ja 50 euron välillä. Puolueeton asian- tuntijayritys Asiantuntijayritys Skapat Energia pitää energiapalstaa Kiinteistö ja isännöinti -lehdessä. Kivihiilen tarjonta saattaa lisääntyä Kolumbiasta kantautuneesta uutisesta, jonka perusteella vientikiellossa ollut satama saataisiin käyttöön odotettua aiemmin. Vuosituotteen 2015 hinta nousi tammikuussa 0,9 €/MWh, Brent öljy halpeni 3 dollaria tynnyriltä. Vinkki: tarkista, onko tämä tosiaankin tarpeellista ja säädä käytön mukaan. 4) Kiinteistössä ei ole patteripiirin veden puhdistinta Vinkki: kannattaa hankkia sellainen. 10) Sähköä kuluu valtavasti, lasku on iso, mutta minkäs sille mahtaa! Vinkki: ensinnäkin sähköä voidaan säästää tiedostamalla suurimmat sähkönkulutuspisteet ja tarkistamalla ne. Vinkki: mikäli lämmitysverkostoon joutuu lisäämään jatkuvasti vettä, pitää vuodon etsintä käynnistää välittömästi. Energiankulutuksen pienentämiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi taloyhtiössä kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi seuraaviin kymmeneen asiaan. Skapat Energia on vuonna 1998 perustettu suomalainen, puolueeton asiantuntijayritys. Kivihiililauhteen tuotantokustannus on käytännössä muuttumaton kuukauden takaiseen, joten tällä laskua ei voida selittää. Ovatko valaisimet tätä päivää, vai jo aikansa palvelleet. Vinkki: tarkista ikkunat ja ovet, niiden rakenne ja tiivisteiden kunto. Vinkki: kiinteistön lämmityksen säätökäyrät kaipaavat säätöä. Tammikuun alussa lämpötilat olivat hyvin leutoja vuo- denaikaan nähden, mutta kuun puolivälin jälkeen lämpötilat kääntyivät normaalia kylmemmiksi. Ilmanvaihdon kautta poistuvan lämmön voisi myös hyödyntää esimerkiksi lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Juhani Vättö energiakonsultointi Skapat Energia Oy Kirjoittaja on energiatekniikan diplomi-insinööri Tampereen Teknillisestä Yliopistosta. Tammikuun lopussa vuosituote kääntyi laskuun säätrendin osoittaessa muutosta leudompaan ja sateisempaan ilmaan. 2) Kiinteistön lämmönsäädin on vaikeakäyttöinen, jolloin huoltomiehen on hankala tehdä säätöjä. Vuosituote 2015 korjasi ylöspäin tammikuussa kylmän sään ja heikentyvän hydrobalanssin johdosta. Vuotuinen sähkönhankintavolyymi on yli 3,0 TWh. Sähkönvienti Viroon heijastuu nostavasti Suomen aluehintaan S uomen sähkönhintaalueen keskimääräinen spot-hinta tammikuussa toteutui 40,2 €/MWh tasoon, nousten 4,6 €/MWh joulukuun lukemista. 7) Sauna ja saunan ilmanvaihto on turhaan päällä. Miksi maksaa sähköstä kallista hintaa, jos sähkön hankintatapaa vaihtamalla saa edullisemman hintatason
Kaupungin omistamissa asunnoissa tuki on suurin pienissä ja lähellä keskustaa tai muuten kalliilla asuinalueilla sijaitsevissa asunnoissa. Tutkimuksessa käytetään yksityiskohtaista aineistoa asuntojen vuokrista, sijainnista ja ominaisuuksista, mikä mahdollistaa samanlaisten vapaarahoitteisten ja ARA-asuntojen vertailun. Miksi tuki vaihtelee asunnon omistajan mukaan. Tuki alentaa asukkaan asumiskustannuksia kaupungin asunnoissa keskimäärin 35 prosenttia ja yleishyödyllisten yhteisöjen asunnoissa 7 prosenttia. VATT:n tutkijoiden Essi Eerolan ja Tuukka Saarimaan tutkimuksessa selvitetään, kuinka suuren tuen ARA-asunnoissa asuvat helsinkiläiset kotitaloudet saavat. Tämä tarkoittaa sitä, että tuki alentaa asukkaan asumiskustannuksia kaupungin asun- 59. Lisäksi eri- tyisesti Helsingissä ARA-asuntoja pidetään tärkeänä keinona asuinalueiden eriytymisen ehkäisyssä. noissa keskimäärin 35 prosenttia ja yleishyödyllisten yhteisöjen asunnoissa 7 prosenttia. Tutkimuksessa ei ollut käytettävissä tietoja ARA-asunnoissa asuvista kotitalouksista, joten kysymys siitä, hyötyvätkö ARA-järjestelmästä eniten juuri pienituloiset, jää jatkotutkimuksen aiheeksi. Helsingin kaupungin omistamissa ARA-asunnoissa tuki on keskimäärin kuusi euroa neliömetriä kohden kuukaudessa, kun taas yleishyödyllisten yhteisöjen omistamissa asunnoissa tuki on vain noin euron suuruinen. Asukkaiden ARAasunnosta saama rahallinen hyöty jakautuu siis hyvin epätasaisesti. Tuki jakautuu kuitenkin hyvin epätasaisesti. Tämänkin tavoitteen kannalta ARA-asuntojen vuokrataso verrattuna vapaarahoitteisiin asuntoihin on avainasemassa, koska ARA-asunnot voivat vaikuttaa alueelliseen asukasrakenteeseen vain, jos ne ovat halvempia kuin vapaarahoitteiset asunnot. Tutkimuksessa tuki määritellään ARA-asunnon ja sitä sijainniltaan sekä ominaisuuksiltaan vastaavan vapaarahoitteisen vuokra-asunnon vuokraerona. Sen sijaan yleishyödyllisten yhteisöjen asunnoissa asunnon ominaisuuksien ja tuen välillä ei ole yhtä selvää yhteyttä. Tutkimuksessa ei pystytty selvittämään myöskään sitä, mistä kaupungin ja yleishyödyllisten yhteisöjen asuntojen merkittävä tukiero johtuu. ARA-asuntotuotannon keskeinen tavoite on pienituloisten kotitalouksien tukeminen tarjoamalla niille markkinavuokraa edullisempi vuokraasuntovaihtoehto. Tulosten mukaan asukkaan saaman tuen suuruus riippuu asunnon omistajasta sekä asunnon sijainnista ja ominaisuuksista. Lisäksi vuokraero vaihtelee merkittävästi erilaisten asuntojen välillä ja on suurimmillaan pienissä sekä lähellä keskustaa tai muuten kalliilla asuinalueilla sijaitsevissa asunnoissa. Helsingin kaupungin omistamat ARA-vuokra-asunnot ovat keskimäärin selvästi halvempia kuin sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset vapaarahoitteiset vuokra-asunnot, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimus. ARA-asukkaiden tuet jakaantuvat epätasaisesti ARA-vuokralaiset ovat eriarvoisessa asemassa sen suhteen, kuka heidän vuokranantajansa on. Tulosten mukaan kotitalouden saama hyöty ARA asunnosta riippuu siis siitä, millaisen asunnon kotitalous sattuu saamaan. Syytä eroihin ei saatu selville Y leishyödyllisten yhteisöjen omistamissa ARA-asunnoissa tämä vuokraero vapaarahoitteisiin verrattuna on selvästi pienempi
Asumisoikeusasunnoille suunnattavaa valtuutta ehdotetaan nostettavaksi vuoden 2013 tasosta 10 miljoonalla 60 Helsingin Viikissä sijaitseva Ara-kohde Heka Viikinmäki Harjannetie 44 sai Rakentamisen Ruusu 2013 – tunnustuspalkinnon. Näitä erityisryhmiä ovat pitkäaikaisasunnottomat, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja muistioireiset vanhukset. Valtuuden jakoehdotusta tehtäessä on painotettu vuokra-asuntotuotantoa, jonka osuus korkotukilainoista on 80 prosenttia. Erityisryhmien asuntoja tuetaan korkotukilainalla sekä siihen liittyvällä investointiavustuksella. Puoliksi erityisryhmille ja normaaliin tuotantoon Uusia ARA-asuntoja 7 500 tänä vuonna Vuoden 2014 talousarviossa Valtion asuntorahaston myöntämiin korkotukilainoihin on osoitettu runsas miljardi euroa. Vaikeassa asuntotilanteessa oleville erityisryhmille tarkoitettuihin asuntoihin kohdennetaan 37 prosentin osuus lainoista. Asumisoikeusasuntoihin kohdennetaan 17 prosenttia lainoista. V altioneuvosto hyväksyi korkotukilainojen ja takauslainojen hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelman vuodeksi 2014 tammikuun puolivälissä. Tärkeää on myös nuorten asunnottomuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Avustusvaltuuden määrä on 120 miljoonaa euroa, ja asuntojen lainoitusvaltuutus 380 miljoonaa euroa. Summalla arvioidaan lainoitettavan 3 280 asunnon rakentaminen ja 2 750 asunnon perusparantaminen. Korkotukivaltuuksilla voidaan rakentaa noin 7 500 uutta ja peruskorjata noin 12 000 asuntoa erityisesti pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Kohteen rakennuttaja on Helsingin asunto-tuotantotoimiston ATT.. Valtuus on edellisen vuoden tasoa. Valtion tukemien niin sanottujen perustuu ARA:n suunnittelupäällikön Kimmo Huovisen mukaan täysin valtioneuvoston tekemään tilannearvioon. Valtuus kohdennetaan ensisijaisesti niin sanottuihin normaaleihin vuokra-asuntoihin, joihin osoitetaan 43 prosentin osuus. Erityisryhmille suunnattu tuotanto on lähes puolet koko tuotannosta. Valtuudella arvioidaan voitavan rakentaa yhteensä 2 640 uutta vuokraasuntoa, perusparantaa 970 asuntoa ja hankkia 175 vuokraasuntoa. – ARA -tuotannossa on kaksi kivijalkaa – erityisryhmille suunnattu tuotanto ja niin sanottu normaali vuokraasuntotuotanto, Huovinen linjaa. Asumisoikeusasunnot täydentävät tarjontaa Niin sanottujen normaalivuokra-asuntojen lainoitusvaltuudeksi ehdotetaan 445 miljoonaa euroa
Katto polveilee taivasta kohden. Kohtuuhintainen vuokratalokohde Helsingin Viikissä on ARA:n lainoittama. 61
Normaalit vuokra-asunnot 1997-2013 Harjannetie 44:ssä on myös viihtyisä yhteistila. 62. Asumisoikeusasuntojen tukemista valtioneuvosto pitää tärkeänä, koska nämä asunnot täydentävät asuinalueiden muuten usein liian yksipuolista omistus- ja vuokra-asuntojen hallintamuotojakautumaa. Osaomistusasuntoja varten valtuutta ehdotetaan viisi miljoonaa euroa, jolla arvioidaan voitavan rakentaa noin 25 asuntoa. Asunto-osakeyhtiötalojen perusparannuslainoituksen osuus on pysynyt ennallaan eli kolmena prosenttina. Korkotukilainoituksen lisäksi käytössä on yleishyödyllisyyssäännösten ulkopuolella oleva vuokra-asuntojen rakentamisen välimalli, jossa tukielementtinä on valtion täytetakaus. Korkotuki- ja takauspäätöksiä tehtäessä painotetaan erityisesti edullisten ja energiaa säästävien asuntojen uustuotantoa, joka myös eheyttää nykyistä yhdyskuntarakennetta. Tähän on osoitettu 285 miljoonan euron takausvaltuus. Asumisoikeusasuntojen tukeminen on myös oiva keino edistää työvoiman liikkuvuutta. Uustuotantoon tarkoitettuja lainoja kohdennetaan nopeimmin kasvaviin keskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. ARA-tuotannon määrä pysyi edellisvuoden tasolla, ja korkotukilainoitettua tuotantoa aloitettiin 6 247 asuntoa. Käyttösuunnitelmassa helpotetaan asumisoikeusasuntojen rakentamista erityisesti Helsingin seudulle siten, että asumisoikeusasuntojen ja vuokra-asuntojen rakenta- ARA-tuotanto 2004-2013 misvolyymin suhdetta voidaan tarkastella nykyistä kolmea vuotta pidemmällä aikavälillä. Valtuudella arvioidaan voitavan lainoittaa noin 900 asuntoa. Vuokra-asuntoja tarvitaan monesta syystä Asuntoaloitusten määrä pieneni edellisestä vuodesta ja vuonna 2013 aloitettiin noin 27 000 - 28 000 uutta asuntoa. Asuntoosakeyhtiötalojen perusparantamista varten ehdotetaan 30 miljoonan euron suuruista lainoitusvaltuutta, minkä arvioidaan riittävän 3 250 asunnon perusparantamiseen. eurolla 175 miljoonaan euroon. Ne lisäävät monipuolista asukasrakennetta ja ehkäisevät segregaatiota
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tekee ehdolliset varauspäätökset korkotukikohteille. Korjaustyöt voi aloittaa avustuspäätöksen jälkeen, ellei avustuksen myöntäjä ole antanut erillistä lupaa töiden aloittamisesta etukäteen. Avustusten painopisteenä ovat edelleen vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaaminen kotona asumisen mahdollistamiseksi. Energia-avustuksia myönnetään tarveharkintaisesti pientalokohteille eikä määrärahojen pienennyttyä enää muihin tarkoituksiin. Kohtuuhintais- keää, että kasvuseuduille rakennetaan uusia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Asumisoikeusasuntojen tukeminen on myös oiva keino edistää työvoiman liikkuvuutta. (js) 63. Muita korjausavustuksia ei myönnetä. Samalla vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen myönnettävien avustusten sekä tarveharkintaisesti pientaloille myönnettävien energia-avustusten myöntämisperusteina olevia tulorajoja korotetaan 8,5 prosenttia, mikä lisää avustusten saatavuutta. Poikkeuksena ovat kuitenkin erityisryhmille suunnatut avustukset ja saman hankkeen korkotukilainat, joissa on kiinteä hakuaika. ARA myöntää hissi- ja terveyshaitta-avustukset. Kaupungistumisen, kasvavan palvelusektorin työvoimatarpeen, väestön ikääntymisen ja maahanmuuton vuoksi vuokra-asuntokysyntä lisääntyy nopeasti myös jatkossa. ARA-vuokraasuntojen tulee ensisijaisesti Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksiin on varattu valtion vuoden 2014 talousarviossa 43 miljoonaa euroa. Kasvuseuduilla kohtuuhintaisilla vuokriltaan säädellyillä vuokra-asunnoilla on tärkeä merkitys muun muassa pienipalkkaisten kotitalouksien asumismahdollisuuksien kannalta. Työvoiman liikkuvuuden ja talouskasvun edellytysten varmistamiseksi on tär- Vuokra-asuntojen riittämätön tarjonta on ongelma erityisesti Helsingin seudulla. olla normaaleja vuokra-asuntoja. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Helsingin asuntotuotantotoimisto ATT/ Mika Linden Korjaus- ja energiaavustuksiin myönnetään 43 miljoonaa ten asuntojen lisäämiseksi ARA-vuokra-asuntotuotannon osuuden tulee olla uudistuotantotavoitteesta vähintään 20 prosenttia eli noin 2 500 asuntoa vuodessa. Kattoterassilta on hulppeat näkymät. Kunnissa voidaan noudattaa niin sanottua jatkuvan lainanhaun periaatetta. Lisäksi avustusten myöntämisessä painotetaan edelleen hissien asentamista jälkikäteen hissittömiin asuinrakennuksiin sekä liikkumisesteiden poistamista asuinrakennuksissa. Avustuksia vanhusten ja vammaisten henkilöiden asuntojen korjaamiseen on tarkoitus myöntää tänä vuonna kolme miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuotta. Hakemukset jätetään rakennuksen sijaintipaikan kuntaan, joka myöntää avustukset. Helsingin seudun asuntotuotantotavoitteeksi on asetettu 12 000 – 13 000 asunnon rakentaminen vuosittain. Korjausavustuksia myönnetään lisäksi kuntotutkimusten kustannuksiin silloin, kun rakennus on kosteusvaurioitunut ja aiheuttaa terveyshaittoja. Lisäksi jatkossakin avustuksia myönnetään terveyshaittoja aiheuttavien rakennusten korjaamiseen. Monipuolista asuntojen lisätarjontaa tarvitaan pitkällä aikavälillä isoissa kasvukeskuksissa, erityisesti Helsingin seudulla
Helsingin seudun 14 kunnassa sijaitsee lähes neljännes yritysten toimipaikoista ja kolmannes yrityssektorin henkilöstöstä. Kantakaupunkiin ja asemien läheisyyteen Helsingin seudun yritysten henkilöstöstä 75 prosenttia on. uonna 2011 Helsingin seudulla oli noin 80 000 yritystä, joilla oli yhteensä 86 000 toimipaikkaa. Autoja, liikennettä ja ruuhkaa pääkaupunkiseudulla riitti. PÄÄKAUPUNKISEUTU Vuonna 2011 Helsingin seudun 80 000 yritystä työllistivät lähes 486 000 henkilöä. Ne työllistivät lähes 486 000 henkilöä, mikä on laskennallinen henkilöstömäärä henkilötyövuosina. Tiedot käyvät ilmi Helsingin seudun ympäristö palvelujen julkaisemasta Helsingin seudun yritysraportista. 64 – Helsingin seudun yritystoiminta on muuttunut huomattavasti 2000-luvulla. Uusien yritysten osuus koko seudun yritysten henkilöstömäärästä oli kolmannes. Seudun yrityksistä 55 prosenttia on perustettu edellisen 10 vuoden aikana, kertoo HSY:n seututietoasiantuntija Vilja Tähtinen. Yli puolet seudun yrityksistä on perustettu 2000-luvulla. Neljännes yritysten toimipaikoista ja kolmannes henkilöstöstä pääkaupunkiseudulla Kolmannes maan työvoimasta Helsingin seudulla V Helsingin seutu on edelleen ylivoimaisesti Suomen suurin, tärkein ja erikoistunein yritystoiminnan keskittymä
Pääkaupunkiseudulla osuus on vielä hieman korkeampi eli 56 prosenttia. – Hyvä saavutettavuus on edellytys tavaroiden, palveluiden ja työvoiman liikkumiselle. Lisäksi se on edellytyksenä eri alueiden väliselle kaupalle ja erikoistumiselle, HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen sanoo. – Muuttaneiden toimipaikkojen henkilöstömäärä kasvoi Helsingin seudulla vuoden aikana keskimäärin kahdeksan prosenttia. Itella on ollut suurin yritys vuodesta 2008 alkaen. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -aiesopimuksessa asetetut tavoitteet ja sovitut raideliikenteen tehostamistoimenpiteet ovat myös hyvin yhteensopivia yritystoiminnan keskittymistaipumusten kanssa. Valtaosassa toimipaikoista työskentelee alle viisi henkilöä. Tiedot perustuvat HSY:n ylläpitämiin seudullisiin paikkatietoaineistoihin sekä Tilastokeskuksen yritysrekisteritietoihin. Vuonna 2011 Helsingin seudun suurimmat yritykset olivat Itella Posti Oyj, HOKElanto Liiketoiminta Oy, Stockmann Oyj Abp, Nordea Bank Finland Abp ja ISS Palvelut. – Muuttaneiden toimipaikkojen henkilöstömäärä kasvoi Helsingin seudulla vuoden aikana keskimäärin kahdeksan prosenttia. Toimipaikkojen henkilöstöstä hieman yli puolet eli 52 prosenttia työskentelee enintään kilometrin etäisyydellä raideliikenteen asemista. – Yritysten sijoittuminen kestävien liikkumistapojen kannalta hyville alueille tukee myös muun yhdyskuntarakenteen tiivistymistä ja kestävyyttä ja siten seudun ympäristötavoitteiden saavuttamista. Helsingin seudulle on keskittynyt erikoistuneita palvelualoja, kuten rahoitustoimintaa ja tutkimusta ja kehittämistä sekä konsulttipalveluita. Raportin ovat laatineet HSY ja Kaupunkitutkimus TA Oy.. 65 HSY:n julkaisema yritysraportti sisältää 14 kunnan yritystoiminnan perustiedot ja keskeiset muutospiirteet sekä sijoittumisen ja keskittymät karttaesityksin. Muuttaminen liittyy yleisesti toimipaikan kasvuun. PÄÄKAUPUNKISEUTU sijoittunut alueelle, joiden yhteispinta-ala on noin prosentti seudun maa-alasta. Yritystoiminta on keskittynyt voimakkaasti Helsingin kantakaupunkiin sekä raideliikenteen eli lähijunien ja metrojen asemaseutuihin ja liikenteen pääväylien solmukohtiin sekä työpaikka-alueisiin. Kukin näistä työllisti yli 4 000 henkilöä. Toimipaikkojen henkilöstöstä hieman yli puolet eli 52 prosenttia työskentelee enintään kilometrin etäisyydellä raideliikenteen asemista. Vuonna 2011 noin 2 300 toimipaikkaa muutti sijaintiaan kunnasta toiseen. Palvelualojen suuri osuus ja monipuolisuus yritystoiminnan erityispiirteinä Helsingin seutu houkuttelee alueelle erityisesti toimialoja, jotka hyötyvät seudun suuruudesta, tiiviydestä ja monipuolisuudesta. Henkilöstön määrän kasvu yleisesti toimipaikoilla oli kaksi prosenttia, Kaupunkitutkimus TA Oy:n toimitusjohtaja Seppo Laakso kertoo. Toimipaikkojen keskikoko on pieni Toimipaikkojen keskikoko on seudulla pieni. Lisäksi seudulla on erityisesti tukkukaupan ja logistiikan yrityksiä, informaatio- ja kommunikaatioaloja sekä vahvoja teol- lisuuskeskittymiä, kuten elektroniikka- ja lääketeollisuutta sekä elintarvikkeiden valmistusta
Vuoden 2013 tiedot julkaistaan helmikuun lopussa. Se on suuri edistysaskel verrattuna vaikkapa vuosikym- menen vaihteeseen, jolloin Helsingin seutu oli melko tuntematon alue kansainvälisille sijoittajille, kertoo pääkaupunkiseudulle ulkomaisia investointeja hakevan Greater Helsinki Promotion Oy:n toimitusjohtaja Micah Gland. Suomalainen työvoima ei ole halvinta, – Olemme hyvä vaihtoehto silloin kun investoijalle on tärkeämpää työn laatu kuin edullinen työvoima. mutta se on erittäin kilpailukykyistä juuri ammattitaitonsa ja kielitaitonsa ansiosta.. ja maailman 19. Toiseksi pääkaupunki- – Kolmas merkittävä seikka lienee seudun osaava työvoima. Helsinki on ollut myönteisesti näkyvissä kansainvälisessä mediassa viime vuosina muun muassa World Design Capital 2012 66 -vuoden ansiosta, samoin kuin Supercellin ja Rovion kaltaisten menetystarinoiden myötä. Vuoden 2012 investointilukujen perusteella Helsingin seutu on Euroopan 8. Niiden hankkiminen Suomeen ja pääkaupunkiseudulle on hyvin pitkäjänteistä työtä, mutta olemme ainakin pelissä mukana. seutu on panostanut aktiivisesti ulkomaille suuntautuvaan myyntityöhön. Tukholma, Kööpenhamina, Oslo ja Tallinna jäivät taakse tuolloin ensimmäistä kertaa sekä suorien ulkomaisten investointien että ulkomaisten pääomasijoitusten määrässä. – Viimeisen viiden vuoden aikana olemme päässeet niin sanotusti kartalle kilpailtaessa ulkomaisista investoinneista. K asvu jatkui vuonna 2012, jolloin seudulle tehtiin yhteensä 180 ulkomaista investointia. Muun muassa Newsweek ja Monocle ovat kehuneet erityisesti elämän laatua Helsingissä. PÄÄKAUPUNKISEUTU Helsingin seutu kuuluu Euroopan kilpailukykyisimpiin metropoleihin Investoijia kiinnostaa osaava työvoima ja laadukas työ Ulkomaisten investointien lukumäärä Helsingin seudulle on ollut kasvussa nyt muutaman vuoden. Vuonna 2011 Helsingin seutu houkutteli naapuripääkaupunkiseuduista eniten ulkomaisia investointeja. kilpailukykyisin investointikohde. Olemme hyvä vaihtoehto silloin kun investoijalle on tärkeämpää työn laatu kuin edullinen työvoima. Menestykselle useita syitä Gland nostaa pääkaupunkiseudun suosiolla on ainakin kolme selitystä
Jo mainittu peliala kiinnostaa erityisesti tällä hetkellä ulkomaisia sijoittajia, mutta myös ICT-, biotech- ja greentech -alan yritykset ovat melkoisen haluttuja. Yritysostojen määrä on pysynyt samana nyt muutaman vuoden. – Suorat yritysostot tai partneruuden ostaminen kohdistuvat pääasiassa ICT-alan ja palvelualan yrityksiin. Kansainväliset pääomasijoittajat hakevat sijoituskohteikseen eri aloilta kasvuyrityksiä. Toinen kategoria ovat yritysostot tai partneruuden ostaminen suomalaisesta yrityksestä. Kolmannessa kategoriassa ovat kiinteistösijoittajat. Glandin mukaan pääkaupunkiseudulle tehtävät ulkomaiset investoinnit ovat jaettavissa kolmeen kategoriaan. 67. Kiinteistösijoittamisessa näkyy ehkä parhaiten pääkaupunkiseudun heikkous verrattuna muihin maailman metropoleihin. – Esimerkiksi terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä kasvuyrityksiä syntyy jatkuvasti. Greater Helsinki Promotion Oy:n toimitusjohtaja Micah Glandin mukaan uusia investointeja rantautuu pääkaupunkiseudulle koko ajan. – Terveyteen ja hyvintointiin liittyviä kasvuyrityksiä syntyy jatkuvasti. PÄÄKAUPUNKISEUTU Yksi pääkaupunkiseudun keskeisistä kasvuyrityskeskittymistä on Keilarannan, Tapiolan ja Otaniemen muodostama Espoo Innovation Garden
Itämeren alue sekä historiallinen ja maantieteellinen yhteys Venäjään on vahvuutemme. – Olemme maailman mittakaavassa markkina-alueena kovin pieni, mille emme tietysti mitään voi. Pelistudion tavoitteena on tarjota maailmanlaajuiselle mobiililaitteilla pelaavalle yleisölle jatkossa kattavampi valikoima strategiapelejä. – Esimerkiksi monille lääkkeitä valmistaville yhtiöille Helsigin seutu on hyvä vaihtoehto pääkonttorille, koska sekä Tukholma että Kööpenhamina sijaitsevat liian kaukana. vimmistä tulijoista on intialainen tietoanalyysejä ja tietojenkäsittelyjärjestelmiä ilmailualalle toimittava, data-analytiikkaan erikoistunut intialainen yritys GrayMatter, joka avasi tutkimus- ja kehitysyksikön loppuvuodesta Vantaalle. Suomi ei ole syrjässä Pääkaupunkiseudun vahvuudeksi Gland laskee – yllättävää kyllä – hyvän sijainnin kansainvälisen mittapuun mukaan. Tavoitteena yltää viiden suosituimman joukkoon Greater Helsinki Promotionin omistavat pääkaupunkiseudun kaupungit. – Satsaukset ovat kuitenkin selvästi pienempiä kuin Tukholmassa ja Kööpenhaminassa, mikä merkitsee, että meidän on tehtävä töitä paremmin kuin kilpailijamme. Toinen merkittävä viime päivien sijoitusuutinen on suo- malaisen pelistudio PlayRaven saama 1,7 miljoonan euron rahoitus. Glandin mukaan yhtiön toimintaresurssit ovat kohtuulliset. – Pääomasijoituksen takana ovat ruotsalainen ja brittiläinen sijoitusyhtiö. Toistaiseksi ”Venäjä- kortti” ei vielä näy juuri investointiluvuissa, mutta tässä nähdään suuri kasvupotentiaali. Glandin mukaan uusia investointeja rantautuu pääkaupunkiseudulle koko ajan. – Nämä yritykset voivat käyttää Suomea ikään kuin ponnahduslautana Venäjän markkinoille. Meillä on. Viime vuoden yksi merkittä- 68 25-30 henkeä, joista vain yksi asiantuntija on Intiasta. – Emme ole ollenkaan niin syrjässä, mitä olemme tottuneet uskomaan. Ne voivat perustaa Suomeen toimipaikkoja ja tuotantoa ja tätä kautta ottaa selvää, onko niillä Venäjän markkinoille sijaa. PÄÄKAUPUNKISEUTU Avoimet työpaikat lisääntyivät suhteellisesti eniten rakennus- ja kaivosalalla. – Yhtiö teki päätöksen sijoittaa ensimmäinen Intian ulkopuolinen yksikkö Vantaalle. Monet yritykset ovat kiinnostuneista Venäjän markkinoista, mutta niitä arveluttavat mahdolliset riskit. Se tulee työllistämään Pelistudion tavoitteena on tarjota maailmanlaajuiselle mobiililaitteilla pelaavalle yleisölle jatkossa kattavampi valikoima strategiapelejä
Koko maassa kasvua on ollut vain puolet tästä. ERCURDO & CO OY Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. Tiedot perustuvat helmikuussa julkaistavaan Uudenmaan liiton selvitykseen matkailun kehityksestä Uudellamaalla vuosina 2005–2012. Uusimaa ja Pohjois-Suomi vetävät valtaosan Suomessa vierailevista matkailijoista. Työttömyys kasvanut maakunnassa Uusimaalaisten työttömyys on lisääntynyt vuoden aikana kaikissa ammattiryhmissä. Terveydenhuolto- ja sosiaalialla työpaikkojen määrä kasvoi 16 prosenttia. Työttömyys lisääntyi vuoden aikana kaikissa ammattiryhmissä Uudellamaalla. KIINTEISTÖNHOITO REMONTTITYÖT Alle 25-vuotiaiden työttömyys lisääntyi vuoden aikana kolmekymmentä prosenttia ja yli viisikymmentävuotiaiden noin 17 prosenttia. Naisten työttömyys lisääntyi hieman enemmän kuin miesten – molemmilla noin neljänneksen verran vuodentakaiseen verrattuna. Korkein työttömyysaste Uudenmaan kunnista oli Hangossa, jossa työttömyysaste hipoi 12 prosenttia. Kaakkois-Suomessa venäläisten osuudet ovat erityisen korkeat. Joulukuussa heistä oli työttöminä 8 353 ihmistä. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 ILMASTOINNIN PUHDISTUKSET - HUOLLOT MITTAUKSET - SÄÄDÖT GSM 0400 553 894 & NBJM BTJBLBTQBMWFMV!FSDVSEP OFU t XXX FSDVSEP OFU 69 Juhani Karvonen. Joulu–tammikuun sesonkiaikaan Helsingin majoitusliikkeissä kirjataan lähes 83 000 yöpymistä Venäjältä. Helsinkiläisistä työttömiä oli 10,3 prosenttia ja espoolaisista 8,4 prosenttia. Joulukuun lopussa Uudellamaalla oli kaikkiaan 78 323 työtöntä työnhakijaa. taalla, 10,5 prosenttia. Työttömyys kasvoi suhteellisesti eniten eli yli kolmellakymmenellä prosentilla maa- ja metsätaloustyössä. Alle 25-vuotiaiden työttömyys lisääntyi vuoden aikana Uusimaalaisten työttömyys on lisääntynyt vuoden aikana kaikissa ammattiryhmissä. Pitkäaikaistyöttömien osuus alueen työttömistä työnhakijoista oli lähes 24 prosenttia. Luvussa on mukana lomautetut. Kaupallisessa työssä työttömyys lisääntyi lähes 25 prosentilla. Pääkaupunki on erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulevien matkustajien ykköskohde. Selvityksessä peilataan matkailun merkitystä Suomen ja Uudenmaan kansantaloudelle sekä tarkastellaan etenkin majoitusliikkeiden määriä ja kapasiteettia sekä ulkomaalaisten yöpyjien määriä ja niiden kehitystä. Perinteisesti kisaa käyvät SuurTukholma ja erityisesti viime vuosina Tukholmaa kiinni ajanut KööpenhaminaHelsingin seutu on tullut kisaan mukaan mustana hevosena, Gland sanoo. Suhteellisesti eniten se kasvoi terveydenhuollon piirissä ja sosiaalialalla, jossa kasvu oli 36 prosenttia. Suurten kaupunkien työttömyysasteista korkein oli Van- ISÄNNÖINTI SIIVOUS kolmekymmentä prosenttia ja yli viisikymmentävuotiaiden noin 17 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla jäädään venäläisten matkailijoiden määrissä jälkeen Kaakkois-Suomesta. Määrä on 15 443 henkilöä suurempi kuin vuotta aiemmin. Siuntion noin neljän prosentin työttömyysaste jäi Uudellamaalla matalimmaksi. Venäläisten osuus Uudellamaalla yöpyvistä ulkomaalaisista on 18 prosenttia. Näillä alueilla on myös pääosa majoituskapasiteetista. Lähes joka viides matkailija Venäjältä Venäläiset ovat selvästi suurin matkailijaryhmä Uudellamaalla ja koko maassa. Matkailu kasvattanut osuuttaan Uudellamaalla Matkailijoiden määrä on kasvanut Uudellamaalla 80 prosenttia viimeisen seitsemäntoista vuoden aikana. Avoimet työpaikat lisääntyivät suhteellisesti eniten rakennus- ja kaivosalalla. Uudellamaalla majoitustoiminta keskittyy vahvasti pääkaupunkiseudulle ja erityisesti Helsinkiin, kuten keskittyy koko matkailualan yritystoimintakin. Neljännes työttömistä työnhakijoista on pitkäaikaistyöttömiä. Imatran–Lappeenrannan alueella peräti 88 prosenttia ulkomaalaisista yöpyjistä on venäläisiä. Alle 25-vuotiaiden uusimaalaisten työttömyys paheni vuodessa 38 prosenttia. Ulkomaalaisten vierailijoiden matkakohteena onkin useimmiten Helsinki. PÄÄKAUPUNKISEUTU tavoitteena saada Helsingin seudusta koko Itämeren alueen liike-elämän keskus ja yksi Euroopan viidestä suosituimmasta investointikohteesta
PÄÄKAUPUNKISEUTU Metropolialueen kuntien määrä, rahoitus ja tehtävät vielä työryhmän mietinnässä Maankäyttö, asuminen ja liikenne keskeisiä asioita 70
Työryhmässä on edustajia valtionvarainministeriön ohella sosiaali- ja terveysministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, Työryhmässä on edustajia valtionvarainministeriön ohella sosiaali- ja terveysministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, oikeusministeriöstä ja ympäristöministeriöstä. – Nykyinen ministeriöiden edustajista koottu työryhmä tekee lainsäädäntövalmistelut ja laatii ehdotuksensa hallitukselle. – Lopullinen esitys on työryhmän toimeksiannon mukaan kirjoittava hallituksen esityksen mukaan eli tuo esitys on lähes lopullinen. MAL-asiat olennaisia Helsingin metropolialueeseen kuuluvat 14 Helsingin seudun kuntaa muun muassa Hyvinkää, jossa on meneillään keskustan täydennysrakentaminen. Lopullisen esityksemme jälkeen on vuorossa vielä toinen lausuntokierros, sanoo neuvotteleva virkamies ja työryhmän sihteeri Inga Nyholm valtionvarainministeriöstä. Muutos on niin mittava, että metropolihallinto voisi aloittaa vuoden 2017 alusta. Keski-Uudenmaan kunnista Keravaa lukuun ottamatta syntyisi oma kuntansa. Vain ulko-, puolustus- ja sisäministeriö eivät lainsäädäntövalmisteluun ota osaa. 71 Metropolihallinnosta tehtyjen esiselvitysten mukaan metropolihallinnon tehtävät liittyvät ennen kaikkea MAL-asioihin eli maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen.. PÄÄKAUPUNKISEUTU Useiden eri ministeriöiden edustajista koottu työryhmä pohtii pääkaupunki-seudun metropolialueelle muodostettavan metropolihallinnon koostumusta, rahoitusta ja tehtäviä. muille yhteistyötahoille. Isäntäkuntia olisivat Helsinki, Vantaa ja Espoo. Väliraportin jälkeen seuraa lausuntokierros kunnille ja oikeusministeriöstä ja ympäristöministeriöstä. Esiselvitystyöryhmä piti hyvänä neljän kunnan hallintomallia, jossa Helsinkiin kuuluisi osa Sipoota, Vantaaseen osa Etelä-Tuusulaa ja Espooseen Kirkkonummi. Lopullinen työryhmän esitys valmistunee syyskuun puoliväliin mennessä. Työryhmän on määrä antaa väliraporttinsa maaliskuun loppuun mennessä. H elsingin metropolialueeseen kuuluu 14 Helsingin seudun kuntaa, eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkaä, Jarvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti
Myös ra- hoitus on järjestettävä tehtävien mukaan. – Tuolloin metropolihallinto voisi aloittaa valtuustokauden alusta. Keski-Uudenmaan kunnista Keravaa lukuun ottamatta syntyisi oma kuntansa. – Rahoitus on yksi niistä kysymyksistä, joita työryhmässä pohdimme. Isäntäkuntia olisivat Helsinki, Vantaa ja Espoo. – Pohdimme työryhmässä, mitä tehtäviä hallinnolle voisi sälyttää. Esiselvityksissä on esitetty 14 kuntaa, mutta sekä pienempiä että laajempia kokonaisuuksia on periaatteessa vaihtoehtoina. Toinen mietittävä asia metropolihallintoon liittyvien kuntien määrä. Hallituskaudella 2011–2015 metropolipolitiikan painopisteitä ovat hallinnon rakenteiden kehittäminen sekä maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, maahanmuuttokysymykset sekä sosiaalinen eheys. Niiden määrittäminen on pohjana kaikelle muulle. Maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvät asiat ovat varmasti niitä ykkösasioita. Toteutuksessa otetaan huomioon työvoimatarpeita palvelevat toimet ja koulutusmahdollisuudet.. Hallituksen linjausten mukaan metropolihallinto valittaisiin vaaleilla. Metropolihallinnon toimeenpanoajankohtaa, vuoden 2017 alkua, Nyholm pitää näillä näkymin sopivana. PÄÄKAUPUNKISEUTU Helsingin metropolialueeseen kuuluvat 14 Helsingin seudun kuntaa, eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Esiselvitystyöryhmä piti hyvänä neljän kunnan hallintomallia, jossa Helsinkiin kuuluisi osa Sipoota, Vantaaseen osa Etelä-Tuusulaa ja Espooseen Kirkkonummi. Vaalit sopisivat hyvin samaan ajankohtaan kunnallisvaalien kanssa. Työryhmän tehtäväksi jää miettiä esimerkiksi kaavoitus ja miten mahdolliset uudet kaavat asettuisivat ole- massa olevaan kaavoitukseen. – Tehtävien määrästä ja laajuudesta riippuu esimerkiksi se, mitkä kunnat on järkevää sisällyttää hallintoon. Esiselvityksessä on esitetty hallinnon rahoittamiseksi sekä veronkanto-oikeutta tai kuntien rahoitusta. Toteutuksessa otetaan lisäksi huomioon työvoimatarpeita palvelevat toimet ja koulutusmahdollisuudet. 72 Tehtävien määrittely ykkösasia Nyholmin mukaan työryhmä pyrkii ensimmäisenä yksilöimään metropolihallinnon tehtävät. Viimeksi Lohjan kaupunki on julkisesti ilmoittanut kiinnostuksensa metropolia kohtaan, mutta työryhmän tehtävänä on miettiä juuri muun muassa metropolialueen laajuutta
Turvallisuusvaatimukset muuttuvat ja ABLOY®-tuotteet kehittyvät. Haluamme pitä vuorovaikutusta yllä, jotta kunnat pysyisivät kärryillä, missä vaiheessa hanke työryhmän selvitystyö etenee, sanoo Nyholm. Kevään aikana valtionvarainministeriö aikoo järjestää pari teemaseminaaria kunnissa metropolihallintoon liittyen. Työvoiman riittävyys turvattava Talouden kasvun kannalta metropolialueen onnistumisen edellytyksiä on työvoiman riittävyys ja maahanmuutto. – Seminaareissa on tarkoitus esitellä hanketta. – Esiselvityksestä on ollut apua, koska vuosi sitten valmistuneessa selvityksessä oli hahmoteltu alustavasti muun olisi yli 900 000 työpaikkaa. – Pääkaupunkiseudulla on vuosikymmenet puhuttu yhteistyön tiivistämisestä ja myös erilaisista hallintomalleista. Aikanaan suunniteltu seutuhallintomalli ei ole saanut tulta alleen. Metropolialueen rakennemuutosehdotusten lyhyen aikavälin tarkasteluperspektiivi on noin 20 vuotta, mikä on kuitenkin suurissa muutoksissa lyhyt aika. Esiselvitystyöryhmän ehdottamien rakennemuutosvaihtoehtojen perustana olivat keskeiset muutospaineet metropolikriteereillä mitattuna. Joka tapauksessa yhteistyön tiivistäminen jatkossakin on varmasti kaikkien etu. 09-819 0830 Juhani Karvonen 73. Metropolialueella työpaikkojen määrän on arvioitu kasvavan noin 200 000 työpaikalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin seudulla – Yhteistyön tiivistäminen jatkossakin on varmasti kaikkien etu. Päivittämällä lukituksesi patentoituun ABLOY®-ratkaisuun lisäät kotisi turvallisuutta huomattavasti. Kaikkien vaihtoehtojen tavoitteena on luoda vahva päätöksentekorakenne kuntien päätösvallassa oleviin asioihin sekä mahdollistaa vahvat yhteistyöverkostot muiden toimijoiden kanssa. – Sote-alueiden muodostaminen on erillinen hankkeensa, johon emme työryhmässä puutu. Nykyaikainen lukitus on kotisi turvallisuuden A ja O. Metropolikriteereitä ovat kansainvälinen kilpailukyky, maankäyttö ja kaavoi- tus, työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen, asuminen ja asuntomarkkinat, muuttoliike ja metropolialue sekä sosiaalinen eheys ja segregaatio. Viimeisimmän ennusteen mukaan Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa kussakin kaupungissa vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaiseksi eli yli 20 prosenttiin asukasmäärästä. Samanaikaisesti kantaväestön poistuminen eläkkeelle on suurempaa kuin uusien ikäluokkien siirtyminen työvoimaksi. Vaikka lukkosi toimisivatkin edelleen hyvin, kannattaa niiden ajanmukaisuus tarkistaa säännöllisesti. Kaikissa vaihtoehdoissa metropolihallintomalli ja kuntarakennevaihtoehdot olivat sidotut toisiinsa. Lisäksi esiselvitystyöryhmä esitti kolmatta vaihtoehtokokonaisuutta, joka perustui kuntien valtuustojen ja hallitusten jäsenten näke- myksiin ja niistä tehtyihin johtopäätöksiin. Kuntien kannanotot metropolihallintoa kohtaan ristesivät esiselvityksen perusteella jonkin verran. Siten maahanmuuttajien merkitys korostuu huomattavasti. Sote-alueet ovat erillään Nyholmin mukaan työryhmän toimeksianto ei kata sote-alueen liittyviä suunnitelmia. – Riippuen metropolihallinnon tehtävistä, on toki sitten katsottava, miten sote-alueiden muodostus otetaan metropolilakityössä huomioon. – Ehdotus laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on parhaillaan lausunnoilla kunnilla. Metropoli meille kaikille -esiselvityksessä nostettiin esiin kaksi päävaihtoehtoa, joissa kuntarakenne ja metropolihallinto ovat riittävän vahvoja. (jk) Jos näet tässä avaimesi, LUKITUKSESI VAATII PÄIVITYSTÄ muassa päätöksentekoa ja tehtäviä. PÄÄKAUPUNKISEUTU Esiselvityksessä nousi esiin kaksi päävaihtoehtoa Onnistuminen edellyttää työvoimaa ja maahanmuuttoa Valtiovarainministeriön ja ympäristöministeriön käynnistämässä metropolialueen esiselvityksessä tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoisia malleja Helsingin seudun kuntarakenteiden uudistamiseksi sekä esitettiin myös vaihtoehtoisia malleja metropolihallinnon järjestämiseksi. Poliittinen päätöksenteko tapahtuu tämän jälkeen. Työryhmälle asetettu aikataulu on varsin tiukka. Pyydä meiltä tarjous lukituksesi uusimisesta! Tillinmäentie 3, 02330 Espoo Puh
Aivan viime vuosina uutena piirteenä on, että Helsinki. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestötilastoon. Maan väestönkasvusta 70 prosenttia kertyi Uudellemaalle. Väestö on lisääntynyt keskimäärin 1,05 prosenttia vuodessa. Asuntojen korkea hintataso valikoi ainakin keskustan asukkaat Helsingissä väestönkasvu jopa ennakoitua nopeampaa Uudenmaan väestö on kasvanut puolitoista-kertaiseksi viimeisen 40 vuoden aikana. PÄÄKAUPUNKISEUTU Noin puolet väestönkasvusta on luonnollista kasvua, toinen puoli maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen vaikutuksesta vuosittaiset väestönmuutokset ovat vaihdelleet huomattavasti. Vuoden 2012 väestönkasvu, 17 800 henkeä, on kolmanneksi suurin kasvu viimeisen 40 vuoden aikana. Sen sijaan nettomuuton vuosittaiset vaihtelut ovat olleet suuria: enimmillään muuttovoitto on 74 ollut yli 14 000 henkeä vuonna 1972 ja toisessa ääripäässä muuttotappiota 400 henkeä vuonna 1977. Kasvusta hieman yli puolet on tullut muuttoliikkeestä ja vastaavasti vajaa puolet luonnollisesta muutoksesta eli syntyneiden enemmyydestä kuolleisiin verrattuna. Kasvua on ollut 535 471 henkeä. U udenmaan maakunnassa oli 1 031 364 asukasta vuonna 1972 ja 1 566 835 asukasta vuonna 2012. Luonnollinen väestönkasvu on ollut melko tasaista
Hatanpään mukaan kasvun rajat eivät Helsingin osalta ole tulossa vastaan, koska Jätkäsaaren ja Kalasataman kaltaiset suurhankkeet lisäksi kasvanut täydennysrakentaminen takaavat asuntojen riittävyyden. 495 106, 498 417 Fax 498 845 www.pj.fi toimisto@pj.fi KORJAUS ASENNUS HUOLTO PÄIVYSTYS: 24H 0400-249 920 asuntojen hinta, vaan yksinkertaisesti lähtijöitä ei ole. Helsingin kasvun myötä väestökasvu on hidastunut muualla maakunnassa. Matalapalkkaisten on miltei mahdotonta asua ainakaan keskustassa. – Etenkin nuoret perheet pyrkivät saavutettavuuteen, koska kaikki eivät enää suosi omaa autoa. 75. – Lapsiperheitä muuttaa keskustaan ja toisaalta nuoret viipyvät kotona entistä pitempään asuntojen korkeiden hintojen takia. Olen tyytyväinen viime päivien uutiseen siitä, että HUS rakennuttaa 300 vuokra-asuntoa työntekijöilleen. Viime vuosien yksi trendi on myös ollut se, että aikaisempaa useammat lapsiperheet haluavat asua keskustassa pienemmässä asunnossa kuin haja-asutusalueella omakotitalossa. Toisaalta ikääntyvä uusmaalainen väestö asuu pitkiäkin aikoja kakkosasunnoissaan muualla Suomessa. – Täydennysrakentaminen sekä useiden isojen alueiden yhtäaikainen rakentaminen ovat merkinneet ennakoitua nopeampaa kasvua nimenomaan Helsingissä, sanoo suunnittelupäällikkö Olli-Pekka Hatanpää Uudenmaan liitosta. Maan sisäinen muutto vähentynyt Suunnittelupäällikkö OlliPekka Hatanpään mukaan asuntokuntien keskikoko kasvoi Helsingissä toissa vuonna ensimmäisen kerran tilastoidun historian aikana. Juuri asumisen kalleuden takia on vuokraasuntojen rakentaminen olisi tärkeää. – Suurin este kysynnälle on sekä omistus- että vuokraasuntojen korkea hintataso. Maan sisäinen muutto Uudellemaalle on vähentynyt. Uudenmaan väestönlisäys on peräisin sekä syntyvyyden kasvusta että maahanmuutosta. JUUTILAINEN MUSEOKATU 34 P. – Keskusta-asuminen voi olla korkeista asuntojen hinnoista huolimatta taloudellisesti mahdollista varsinkin jollei rahaa kulu oman auton ylläpitoon. – Esimerkiksi ikääntyvän Pohjois-Karjalan väestössä ei ole enää kovasti potentiaalisia muuttajia. Toissa vuonna asuntokuntien keskikoko kasvoi ensimmäisen kerran tilastoidun historian aikana. 1932 LÄMPÖ- JA WESIJOHTOLIIKE P. Osa maahanmuuttajista on myös paluumuuttajia. PÄÄKAUPUNKISEUTU kasvaa jopa nopeammin kuin mitä ennusteet esimerkiksi vuosikymmenen vaihteessa esittivät. Väestö väheni Keravalla, Lapinjärvellä, Hangossa, Inkoossa, Raaseporissa, Myrskylässä, Loviisassa ja Karkkilassa. Suhteellisesti suurin kasvu Järvenpäässä Määrällisesti eniten väestö kasvoi Helsingissä, jossa asukasluku lisääntyi 8 584 hengellä eli 1,4 prosenttia vuonna 2012. Hatanpään mukaan syynä maan sisäisen muuton vähentymiseen ei ole syynä niinkään v. – Noin puolet väestönkasvusta on luonnollista kasvua, toinen puoli maahanmuuttoa. Suurin este kysynnälle on sekä omistus- että vuokra-asuntojen korkea hintataso. Tosin eri puolilla maata asuvia ulkomaalaistaustaisia ihmisiä muuttaa pääkaupunkiseudulle, mutta suomalaisten nettomuuttovoitto muualta Suomesta on tänä päivänä melko pientä
Vilkkainta rakentaminen oli Järvenpäässä. 76 Tilastollisista vertailualueista kalleimmat asunnot olivat pääkaupunkiseudulla, jossa asuntojen keskimääräinen myyntihinta oli viime vuonna 3 572 euroa neliöltä. Läntisen Uudenmaan kunnista väestö kasvoi vuonna 2012 Siuntiossa ja Lohjalla. KUUMAkunnissa valmistui kuusi asuntoa tuhatta asukasta kohden. Kaikkien vuokra-asuntojen keskimääräinen neliövuokra vuonna 2012 oli korkein Helsingissä, jossa neliövuokra oli 13,9 euroa. Itäisellä Uudellamaalla väestö kasvoi nopeimmin Askolassa ja Pukkilassa. Koko maan keskimääräistä hintatasoa halvempia asunnot olivat Lohjan, Raaseporin ja Loviisan seuduilla. Helsingissä vastaava luku oli 7,7. Helsingin seudun kehysalueen keskimääräinen neliövuokra oli 11,1 euroa. Keskimäärin alueella valmistui tuhatta asukasta kohden 4,3 asuntoa. Viiden tai useamman huoneen asuntoja on 12 prosenttia asuntokannasta.. Helsingin seudun kehysalueella vapaarahoitteisten asuntojen neliövuokra oli keskimäärin 11,3 euroa ja koko maassa 12 euroa. Kauniaisissa valmistui 11,4 asuntoa tuhatta asukasta kohden. Uudellamaalla yleisin huoneistotyyppi on kaksio. Vuonna 2012 valmistui 4,6 asuntoa tuhatta asukasta kohden. Yksiöitä on 16 prosenttia ja neljän huoneen asuntoja 17 prosenttia. Kaksioita on 32 prosenttia maakunnan asuntokannasta. Myös itäisellä Uudellamaalla asuntotuotanto oli vähäisempää asukaslukuun näh- Jätkänsaaren ja Kalasataman kaltaiset suurhankkeet lisäksi kasvanut täydennysrakentaminen takaavat asuntojen riittävyyden. Alueen muissa kunnissa väestö väheni. Korkein vuokrataso oli Helsingissä, jossa vuokra oli 16 euroa neliömetriä kohti. Pääkaupunkiseudun keskimääräinen neliövuokra oli 13,4 euroa. päässä, jossa valmistui 11,5 asuntoa tuhatta asukasta kohden vuonna 2012. Suhteellisesti vähiten asuntoja valmistui Keravalla. Koko maassa keskimääräinen vuokra oli 11,2 euroa neliömetriä kohti. Rakentaminenkin vilkkainta Järvenpäässä Uudellamaalla valmistui yhteensä keskimäärin seitsemän asuntoa asukasta kohden vuonna 2012. EspooKauniaisissa neliövuokra oli keskimäärin 12,5 ja Vantaalla 12,1 euroa. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa Pääkaupunkiseudulla keskimääräinen neliövuokra oli 15,3 euroa. Kolmen huoneen asuntojen osuus on toiseksi suurin: 23 prosenttia asuntokannasta. Koko maassa vastaava luku oli 5,6. Läntisen Uudenmaan kunnissa asuntotuotannon vilkkaus vaihteli Hangon 0,2 asunnosta Lohjan 6,9 asuntoon tuhatta asukasta kohden. Porvoon seudulla asunnot maksoivat keskimäärin 2 428 euroa neliöltä ja Helsingin seudun kehysalueella 2 269 euroa neliöltä. Väestö kasvoi myös Porvoossa. Espoo-Kauniaisissa neliövuokra oli keskimäärin 13,8 euroa ja Vantaalla 13,1 euroa. KUUMA-seudulla kasvu oli nopeinta Järvenpäässä ja Mäntsälässä. Eniten asuntoja suhteessa asukaslukuun valmistui Järven- den kuin Uudellamaalla keskimäärin. Suhteessa asukaslukuun asuntoja valmistui vähiten Hangossa, 0,2 asuntoa tuhatta asukasta kohden. PÄÄKAUPUNKISEUTU Helsingin seudulla väestö kasvoi vuonna 2012 nopeimmin Espoossa. Asuminen maksaa pääkaupunkiseudulla Koko maassa keskimääräinen vuokra oli 11,2 euroa neliömetriä kohti
Edullisinta oli Loviisassa, jossa neliöhinta jäi alle 1 500 euron. Alueelliset erot heijastuvat selkeästi muun muassa asumisen ja asuntojen hintoihin. Vilkkaimmilla alueilla kärsitään paikoin asuntopulasta. L ähes neljännes suomalaisista asuu Uudenmaan alueella. Pääkaupunkiseudun asuntopulaa ratkotaan kaavamuutoksilla Asunnottomuus ei lopu asuntoja rakentamalla Uudellamaalla on sekä harvaan että tiheään asuttuja seutuja. Helsingin kaupunki on uudessa yleiskaavatyössä varautumassa 860 000 asukkaaseen. Kaavoituksesta helpotusta tilanteeseen Pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen haetaan helpotusta uusista kaavoitusratkaisuista. Vuonna 2012 asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli Uudellamaalla 3146 euroa, kun valtakunnallisesti keskihinta oli yli tuhat euroa vähemmän. Esimerkiksi Helsingissä vuokraasuntoa voi joutua jonottamaan jopa vuosia ja asuinkuntien keskikoko on viime vuosina kasvanut. PÄÄKAUPUNKISEUTU Pasilan ratapihalle nousee korkeita asunto- ja toimistorakennuksia. Kalleimpia asunnot olivat Hel- 77 singissä ja Kauniaisissa liki 4 000 euron neliöhinnalla. Suuri väkimäärä ei kuitenkaan ole suoraan verrannollinen alueen asunto- ja rakentamistilanteeseen, vaan maakunnan sisällä on paljon alueellista vaihtelua
Maakunnan sisällä hinnoissa on paljon vaihtelua: Helsingissä asuinneliöstä saa maksaa liki kolme kertaa enemmän kuin Loviisassa. 78 Suunnittelupäällikkö Hatanpää kuitenkin painottaa, että kasvunäkymät ovat hyvin erilaisia maakunnan reunaalueilla. Muun muassa katujen ja teiden varsien suoja-alueita otetaan asuntokäyttöön entistä tehokkaammin, kertoo suunnittelupäällikkö Olli-Pekka Hatanpää Uudenmaan liitosta. Lisäksi täydennysrakentamiseen haetaan uusia alueita. Vuokra-asunnon neliöstä joutuu Helsingissä maksamaan kolmisen euroa enemmän kuin maassa keskimäärin. PÄÄKAUPUNKISEUTU Asuntojen keskimääräiset neliöhinnat – Uusimaa 2012 Asunnottomuus on Suomessa keskittynyt pääkaupunkiseudulle. – Tarvitaan luottamushenkilöiden ja poliitikkojen panosta, jotta uudet tuulet pääsevät puhaltamaan! Vuokra-asuntojen rakentaminen vähenee Vuoden 2012 lopussa Helsingin asunnoista 44 prosenttia oli omistusasuntoja, 44,7 prosenttia vuokra-asuntoja ja 2,3 prosenttia asumisoikeusasuntoja. vuoteen 2050 mennessä. Asuntojen vuokrat keskimäärin 2012 Asuntojen neliöhinta on Uudellamaalla selvästi maan keskitasoa korkeampi. Jotta kaikille löytyisi koti, on rakentamisessa käytettävä kekseliäisyyttä. – Rakentamisen suunta on ylöspäin: taloista tehdään entistä korkeampia niin korjaus- kuin uudisrakentamisessa. Noin joka kuudes helsinkiläinen, yhteensä 90 000 ihmistä, asui kaupungin vuokra-asun-. – Lisäksi kaavamuutosten tuoma helpotus asuntotilanteeseen tapahtuu hitaasti, muistuttaa tutkimuspäällikkö Ari Lainevuo Uudenmaan liitosta
Luotettavaa ja turvallista kiinteistöpalvelua r JTÅOOÕJOUJ r LJJOUFJTUÕOIPJUP r TJJWPVT -ÅOTJNÅFO ,JJOUFJTUÕQBMWFMV 0Z Kuntokuja 4, 01280 Vantaa . – Asunnottomuutta vastaan ei voida aistella pelkästään rakentamalla uusia asuntoja, vaan keinoja on löydettävä enemmän muualta, suunnittelupäällikkö Hatanpää toteaa. Suunnittelupäällikkö Hatanpään mukaan suunnitelma ei riitä pitämään yllä nykyistä vuokra-asuntotasoa. – Vuokra-asuntojen osuus rakennuskannasta tulee pienenemään, kun vuokra-asuntoja on nyt yli 30 prosenttia rakennuskannasta. Tutkimuspäällikkö Ari Lainevuo Uudenmaan liitosta muistuttaa, että asuntotilanteen ratkaisemiseen tarvitaan poliittista panosta. PÄÄKAUPUNKISEUTU noissa. Näin on toiminut esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, joka tarjoaa työntekijöilleen erilaisia vuokra-asumisvaihtoehtoja. Asunnottomuutta vastaan on taisteltu alueella monin erilaisin keinoin. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tilastoista selviää, että pitkäaikaisasunnottomien määrä pienenee ja asunnottomien perheiden määrä kasvaa. Hatanpää toivoo, että yhteiskunta ja työnantajat ottaisivat enemmän vastuuta kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakennuttamisesta. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat ja tilastot: Uudenmaan liitto Asunnottomat tuhatta asukasta kohden – Helsingin seutu 2012 Asunnottomuuteen etsitään ratkaisuja Asunnottomuus on Suomessa keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Koko maassa asunnottomia oli 1,5 henkilöä tuhatta asukasta kohden. Asunnottomista perheistä noin 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Helsingissä asunnottomia oli tilastojen mukaan 6,8 henkilöä tuhatta asukasta kohden. Helsingin vuokrahinnat ovat selkeästi muuta maata korkeammat niin kaupungin kuin yksityistenkin omistamissa vuokra- asunnoissa. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen tarkoitus on edistää alueen tontti- ja asuntotarjontaa. Valtakunnallisesti nykyisellä noin 8 000 asunnottoman tasolla ollaan oltu vuodesta 2003. Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli 7 606 yksinäistä ja 423 perhettä vailla asuntoa. – Nuoret aikuiset eivät pääse muuttamaan pois vanhempiensa luota, kertoo suunnittelupäällikkö Olli-Pekka Hatanpää Uudenmaan liitosta. 3424 210 www.lansimaenkiinteistopalvelu.fi Tasoite- ja maalauspalveluiden, koristemaalauksen ja entisöinnin lisäksi toteutamme pääkaupunkiseudulla t UPJNJUJMBNVVUPLTFU t IVPOFJTUPSFNPOUJU t NÊSLÊUJMBUZÚU t LFJUUJÚSFNPOUJU t JLLVOBSFNPOUJU t KVMLJTJWVSFNPOUJU Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 &TQPP t www.espoonisannointi.fi 79. Asunnottomista noin puolet elää Helsingissä. Vuonna 2012 Uudellamaalla oli 3,5 asunnotonta henkilöä tuhatta asukasta kohden. Tavoitteena on, että alueen kuntien uustuotannossa on valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa 20 prosenttia
PÄÄKAUPUNKISEUTU Länsi-Pasila on kesällä kaunis ja vehreä alue. 80. Kuvavuodelta 2013. Kuva: Kimmo Brandt
Helsingin kaupunki investoi alueiden rakentamisen edellytyksenä olevaan esirakentamiseen, olevan kiinteistökannan peruskorjaamiseen ja täydennysrakentamiseen noin 435 miljoonaa euroa tänä vuonna, missä on lisäksi noin 100 miljoonan euron ylitysoikeus ennen tätä kautta aloitettujen hankkeiden loppuun saattamiseen. Helsingin rakentaminen etenee kaikilla alueilla Pasilan keskusta lähtee liikkeelle 81. Rakentamisen keskiössä on nyt erityisesti Pasilan alue, josta kaavaillaan vuosien päästä kaupungin toista keskustaa. Asuntotuotantoa pyritään Saxholmin mukaan sujuvoittamaan muun muassa kaavamääräyksiä yhtenäistämällä, kumppanuuskaavoitusta kehittämällä ja kaupungin suunnitteluprosesseja nopeuttamalla. M aan yleisellä taloustilanteella on vaikutus myös Helsingin kaupungin taloudellisiin näkymiin ja rakentamiseen. – Rakentamista pyritään saamaan lännen puolelta myös itään, Saxholm sanoo. PÄÄKAUPUNKISEUTU Helsinki rakentaa tulevina vuosikymmeninä enemmän kuin koskaan viimeiseen sataan vuoteen. Vaikka nykyisin yhä suurempi osa investoinneista tehdään rahoitusjohtaja Tuula Saxholmin mukaan tulorahoituksella, investointeihin vaaditaan myös lainoitusta. Asuin- ja muun kiinteistörakentamisen lisäksi tulossa on runsaasti suuria liikennehankkeita, kuten Kehä I:n Kivikon ja Myllypuron eritasoliittymät, jotka täytyy toteuttaa asuinrakentamista varten. Helsingin taloutta auttavat muun muassa Helsingin Energian ylimääräiset tuloutukset kaupungille
Uudet liikennehankkeet kuten läntinen lisäraide, Pisararata, metrovaraus, lentokenttäyhteys ja uudistunut Veturitie mellä ja Kalasataman keskuksen alueella. – Noin 250 000 kerrosneliömetriä on tulossa päätökseen ennen juhannusta, Randell kertoi. Asuntojen osuus on noin viidennes rakennuspintaalasta. 82 Keski-Pasilassa rakennustyöt alkanevat vuonna 2015. Myös Ilmalassa rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Kalasataman monipuolista keskusta päästään valitusten jälkeen rakentamaan, ja se avautunee yleisölle kokonai-. – Tavoite on saada asuntotuotannosta yhä sujuvampaa niin, että hankkeet etenevät ja kaupunki ohjaa niitä yhdensuuntaisesti. Länsisataman Jätkäsaaressa löytyy merta, rantarakenteita ja taloja. Asunnoista tulee eri asumismuotojen asuntoja. Ne ovat haettavissa maaliskuun puoliväliin mennessä. Nyt aloituskorttelin valmistuneissa asunnoissa asuu noin 1 700 ihmistä, ja vuoden 2013 lopussa oli valmiina 1 100 asuntoa, kertoi projektinjohtaja Hannu Asikainen. Alueelle tulee yhteensä noin 20 000 asukasta. Tämän vuoksi virastojen välistä yhteistyötä tehostetaan. Kaupungin tontit haussa Asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell korosti, että vuosien 2008-09 kuopasta pääsyn jälkeen kaupungin asuntotuotanto on palannut ilahduttavan korkealle tasolle. Pasilan eri alueiden asuinja muu rakentaminen valmistuu vaiheittain. Teollisuuskadun rakentaminen lähtee liikkeelle tänä vuonna. Syntyneet asemakaavat ovat myös vahvoja. Keskus on kolmen asemakaava-alueen kokonaisuus, johon toteutetaan toimistoja, kauppa- ja kongressikeskus, asuntoja, hotelli, monitoimiareena ja joukkoliikenneterminaali. Sinne kaavaillaan muun muassa hybridi-kiinteistöä, jossa alaosassa on toimitiloja ja yläosassa asuntoja. Maa-alue on pitkälti valtion omistuksessa. Suuria rakentamiskohteita kehitetään eri virastot yhdistävien aluerakentamisprojektien avulla. Asemakaavoituksessa Randell pitää vuotta 2013 hyvänä vuotena. Viereiseen Sörnäistenniemeen tulee yhteensä 2 700 asukasta, jonka valmistuneissa asunnoissa asuu nyt 1 500 asukasta. Pasilan Keskus toteutetaan ekologisten kriteerien mukaisesti. Konepajan alueella on nyt noin 1 000 asukasta. Se on pitkä prosessi, mutta työ on käynnistetty. Kaupungin nettisivuilta löytyy noin 50 vapaata tonttia, jotka on tarkoitettu erityisesti ammattimaisille rakentajille. Pasilan pääkatuna voimistavat Pasilan roolia keskuksena entisestään. PÄÄKAUPUNKISEUTU Näin luodaan edellytyksiä yhä paremmalle kaupungille. Kuva: Pertti Nisonen. Triplasta on tulossa Suomen kuudenneksi suurin tulevaisuuden kauppakeskus. Tänä vuonna Helsingissä päästään noin 5 000 asunnon tuotantoon. Pisimmällä ollaan Konepajan alueella, jossa iso osa asuinrakennuksista on jo valmiita. Aluerakentamista ohjaava talous- ja suunnittelukeskus yhdistettiin 1.1.2014 alkaen kaupunginkansliaan. – Toivon, ettei yleinen taloudellinen tilanne pelottaisi ihmisiä vaan asuntoa skallettaisiin vaihtaa silloin kun siihen on tarvetta. Kalasatama rakentuu monipuolisesti Kalasatama syntyy ydinkeskustan kainaloon meren rannalle. Vuosittaisten luovutettavien tonttien lisäksi kaupungilla on menossa jatkuva tontinhaku. Uuden Kalasataman rakentaminen on käynnissä Itäväylän ympäristössä Sörnäistennie- Ulkoilijoita ja liikkujia houkuttelevat laadukas, kaikille suunnattu liikuntapuisto. Sinne tulee muun muassa yli 3 300 polkupyöräpaikkaa ja 2 600 autopaikkaa. Nyt työpaikkoja on runsas 23 000 ja asukkaita noin 10 000. Pasilan keskustan uudistaminen alkaa monipuolisen ja vetovoimaisen Tripla -keskuksen rakentamisesta Pasilan aseman ympärille. Pasilan keskus lähdössä liikkeelle – Nyt hajanaisesta Pasilan alueesta on tarkoitus rakentaa yksi yhtenäinen Pasila, kertoi projektinjohtaja Niina Puumalainen Pasilan alueelle tulee sen valmistuttua, arviolta 2040 –luvulla, yhteensä noin 60 000 työpaikkaa ja lähes 23 000 asukasta. Jätteiden keräys toteutetaan keskitetyllä imulaitejärjestelmällä
Kalasataman rantoja kiertää tulevaisuudessa pitkä rantapromenadi. – Alueelle on tulossa hyvät julkiset palvelut, kuten kaksi koulua, päiväkoteja, palvelukorttelit, asukaspuisto, liikuntapuisto, pienvenesatamia ja kaupungin info-keskus, Säntti luetteli. Lisäksi rakennetaan yksi hotellitorni ja yksi toimistotorni. Kuva: Kimmo Brandt. Loput autopaikat rakennetaan alueelliseen pysäköintilaitokseen. Yhdessä asukkaiden, kaupungin ja Tekesin kanssa toteute- taan uusien ideoiden ja asioiden Fiksu Kalasatama –hanke. Noin 2020 kaikki talot ovat valmistuneet, kertoi Länsisataman projektinjohtaja Outi Säntti. 09-726 0077, fax 09-726 0009 83. Pihakansien alle tulee noin 65 prosenttia kaavan autopaikoista yhteiskäyttöön. T S TO KARLSSON, KARVES & CO OY Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. Sompasaaren asemakaavaa tehdään parhaillaan. Muita Helsingin keskeisiä, Ulkoilijoita ja liikkujia houkuttelevat laadukas, kaikille suunnattu liikuntapuisto. Seuraavina ovat vuorossa Saukonlaituri itä ja länsi sekä Atlantinkaari itä ja länsi. Jätkäsaari rakentuu vuoteen 2020 mennessä Uuden Jätkäsaaren rakentaminen alkoi alueen pohjoisosasta, Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren alueesta sekä Saukonpaadesta. Jätkäsaari ja ja Telakkaranta rakennetaan Helsingin eteläkärkeen osaksi kantakaupunkia avomeren äärelle. Rannalta näkyvät avomerimaisemat ja kävelyretkiä voi tehdä rantareittien lisäksi koko Jätkäsaarta halkovassa Hyväntoivonpuistossa. Jätkäsaaressa toimii myös vilkas matkustajasatama, josta on tiheät laivayhteydet Viroon. Ulkoilijoita ja liikkujia houkuttelevat laadukas, kaikille suunnattu liikuntapuisto ja sen viereen raken- rakentuvia alueita ovat suunnitteluvaiheessa oleva Kruunuvuorenranta, Viikki sekä esikaupunkialueet Alppikylä ja Ormuspelto. PÄÄKAUPUNKISEUTU Kalasatamaan rakentuu kovaa vauhtia eri asumismuotojen taloja. Rannoille tulee kelluvia asuntoja sekä paikkoja laivoille. Erilaisten palvelujen lisäksi alueelle tulee kuusi asuintornia, joita aletaan rakentaa tänä keväänä. nettava monipuolinen liikuntaja vapaa-ajankeskus Bunkkeri. Julkinen liikenne hoituu pitkälti raitiovaunu 8:lla sekä Ruoholahden metroasemalla. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.fi ~ Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta LVIS - suunnittelu - konsultointi - valvonta - projektijohto Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. Keskukseen tulee noin 2 000 asukasta. Sinne tulee vuosina 2015-22 noin 3 000 asukasta. Alueilla asutaan ja työskennellään tulevaisuudessa kaupunkimaisessa ympäristössä, jossa monipuoliset palvelut ja julkisen ja kevyen liikenteen reitit ovat käden ulottuvilla. Kulttuuria löytyy Suvilahdesta. – Jätkäsaari rakennetaan osa-alue kerrallaan. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Helsingin kaupunginkanslia ASIANTUNTIJAMESTARIT OY =g][`f[W % "#($" HS`fSS BgZ "+ *)* "'# iii _Sdf[`^SS]ea`Zga^fa X[ LV I S - I N S . suudessaan vuosina 2017-18. Ensimmäinen ympäristötaideteos valmistuu tänä vuonna
H elsinki ja Tampere sijaitsevat kukin alle 100 kilometrin etäisyydellä Hämeenlinnasta. Moottoritien ylittävien kahden etelänpuoleisen sillan väliin rakennetaan kansi, jonka päälle nousee 30 000 kerrosneliön kauppakeskus. Ypäjältä on sama matka Turkuun kuin Hämeenlinnan keskustaan. Kanta-Hämeen sijainti tuo mahdollisuuksia joka ilmansuuntaan Maakunnassa seurataan metropolialueen vaikutuksia Moni maakunta vaihtaisi sijaintiaan Kanta-Hämeen kanssa, jos siihen olisi tilaisuus. – Toisaalta esimerkiksi maakunnan lounaisin kulma Ypäjä on aika vahvasti suuntautunut Varsinais-Suomeen. KANTA-HÄME Hämeenlinnan keskusta laajentuu moottoritien päälle. PäijätHämeellä ja Kanta-Hämeellä on yhteinen vaalipiiri ja Elykeskus. – Kehitys näkyy muun muassa väestönkasvussa. – Teemme yhteistyötä kaikkiin neljään ilmansuuntaan. Reinan mukaan Kanta-Hämeellä ei voi olla vain yhtä kehittämissuuntaa. Forssa on kärsinyt elinkeinorakenteen muutoksesta, sillä kaupungista on viime vuosina hävinnyt teollisia työpaikkoja. Maakunnan kolme seudullista keskusta ovat Hämeenlinna, Riihimäki ja Forssa. Forssa. Yliopistolliset sairaala- 84 palvelut kunnat ostavat Tampereelta, luettelee maakuntajohtaja Timo Reina. Maakuntajohtaja Timo Reina pitää maakuntansa sijaintia Suomen kartalla suorastaan ihanteellisena. Etelässä Riihimäki ja Hyvinkää ovat tiiviissä yhteistyössä, vaikka kaupungit kuuluvat eri maakuntiin
Lisäksi moottoritien viereen keskustan puolelle rakennetaan 20 000 kerrosneliötä asuinhuoneistoja ja asuinkiinteistöjen alle 25 000 kerrosneliötä pysäköintitilaa noin 800 autolle. Sen jälkeen väestönkasvu on kääntynyt jopa pieneen miinukseen. – Syntyvyyden tai maan sisäisen muuton kautta ei maakunnan väkiluku näytä kasvavan. – En usko, että millään taholla Hämeessä on suurta kiinnostusta osallistua itse metro- Kanta-Hämeen merkittävistä luontokohteista kuuluisimpia on Aulanko puistometsineen. Mielenkiintoinen piirre kehityksessä on, että maahanmuutto kasvattaa nyt väkilukua enemmän kuin Suomen sisäinen muuttoliike. Liitoksen myötä Hämeenlinnasta tuli kertaheitolla Suomen toiseksi suurin kesämökkikunta LänsiTurunmaan jälkeen. Maatilojen määrällä mitattuna Hämeenlinna nousi maan toiseksi maatalousvaltaisimmaksi kunnaksi. Moottoritien kate on suurin hanke Hämeenlinnan keskusta laajenee moottoritien päälle. KANTA-HÄME on menettänyt asukkaita saman verran kuin Hämeenlinna ja Riihimäki ovat yhteensä lisänneet väkilukuaan. Reina uskoo myös KantaHämeen saavan osansa pääkaupunkiseudulle ja osin Uudellemaalle kaavaillusta metropolialueesta. Niistä merkittävin on pääradan varren eteläpohjoissuuntainen HelsinkiHämeenlinna-Tampere HHTkäytävä. Maakuntajohtaja Reinan mukaan maakunnassa asuntorakentaminen oli viime vuonna normaalia vilkkaampaa. Kun kyse on pääradan ja maan yhden vilkkaimmin liikennöidyn tieosuuden, kolmostien, varrelle keskittyvästä kehitystyöstä, on tuon alueen kehityksellä merkitystä myös valtakunnallisesti. Moottoritien ylittävien kahden etelänpuoleisen sillan väliin rakennetaan kansi, jonka päälle nousee 30 000 kerrosneliön kauppakeskus. polihallintoon. Toinen erilaisissa kehittämisuunnitelmissa tunnistettu käytävä on kakkostien suuntaisesti kulkeva HelsinkinForssa-Pori, ns HFP-käytävä. Omistusasuntovaltaisuus näkyy ehkä myös siinä, että maakunnan väestö on keskimääräistä velkaantuneempaa. Maakunnan väestönkasvu oli vahvasti plussalla viime vuosikymmenen puolivälistä viime vuoteen. – Nykyinen trendi on, että maakunnat tukeutuvat kehityk- sessään entistä enemmän maantieteellisiä rajoja ylittäviin kasvukäytäviin. Hallintoon osallistuvien kuntien määrä samoin kuin hallinnon tehtävät ja rahoitus ovat edelleen auki. Kanta-Häme ja etenkin Hämeenlinna ja Tammela ovat myös kesäasuntojen määrällä mitaten maan kärkipää kuntia. – Maakunnassa on poikkeuksellisen paljon omistusasumista verrattuna muuhun maahan. Tulevaisuus on kehityskäytävissä Reinan mukaan maakunnan kasvunäkymät perustuvat ns. Tulevaisuudessa asuntorakentamisen painopistettä olisi hyvä suunnata myös vuokra-asumiseen. Emme ole metropolin ytimessä, emmekä siihen pyrikään, mutta metropolin vaikutukset eivät voi olla heijastumatta maakuntaan. Kasvukäytävät ovat nykysuuntaus aluekehityksessä. Toistaiseksi metropolin suhteen ei ole muuta varmaa kuin vaalitapa eli suorat vaalit. Ennen liitosta Hämeenlinnassa oli noin 550 kesämökkiä, liitoksen jälkeen niiden määrä on noin 7 600. Vuosien takainen kuntaliitos toi mukanaan jonkinasteisia tilastokummajaisia. Maatiloja oli 38, nyt niitä on 700. Mielenkiintoista on tietysti nähdä, miten Riihimäki-Hyvinkään seutu aikanaan noihin kuvioihin asettuu. Katteen päälle rakentuva keskus on nimetty Goodmaniksi kaupungin yhden suuren. kehityskäytäviin. Maakunnassa ei ole syntynyt ”suuria ruumiita” taloustaantumassa ja työttömyys on pysynyt varsin 85 alhaisena, mikä on osaltaan vaikuttanut maakunnan asukkaiden velanottoon. Omistusasumista keskimäärää enemmän Kanta-Hämeen maakuntajohtaja Timo Reina pitää maakuntansa suurena etuna sen ideaalista sijainti Suomen kartalla. – Maahanmuutto kasvattaa nyt väkilukua enemmän kuin Suomen sisäinen muuttoliike. HHT-käytävään liittyvä hanke on kolmen maakuntaliiton ja parinkymmenen kunnan yhteishanke
– Tosin esimerkiksi Rautaruukki on tehnyt yhteistyötä Tampereen teknisen yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa terästuotantoon liittyen. Sillä on mittava elinkeinopoliittinen vaikutus koko Etelä-Suomeen. Juhani Karvonen. Hanketta edistetään Hämeen liiton, Helsingin yliopiston ja Hämeenlinnan kaupungin yhteistyöllä. Tämän uuden Luonnonvarakeskuksen suurin toimipiste on Jokioisilla. KANTA-HÄME pojan Irwin Goodmanin mukaan. – Meillä on tarjottavana historiaa Hämeen linnan ja Vanajanlinnan muodossa, useita luontokohteita, vanhoja kartanoita ja esimerkiksi golfia. Kanta-Hämeelle, kuten suurelle osalle Suomen maakunnista, EU:n rakennerahastosta riittää entistä vähemmän varoja kehittämishankkeisiin. Maakunnassa ei ole omaa tiedekorkeakoulua, mikä aiheuttaa Reinan mukaan tiettyjä haasteita sekä elinkeinoelämälle että koulutussektorille. Kokonaiskustannuksiltaan hanke on noin 150 miljoonaa euroa. Kanta-Hämeestä suunnitellaan luonnonvaraalan keskeistä maakuntaa Suomessa. Hämeenlinnan väkiluku kasvoi liitoksessa 17 000 asukkaalla. Minusta valtion ajamat pakkoliitokset eivät ole enää tätä päivää, vaan liitosten tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja yhteiseen hyötyjen näkemiseen. Omistusasuntojen osuus asutuista asunnoista on Kanta-Hämessä yli 70 prosenttia, kun se valtakunnassa on keskimäärin 65 prosenttia. – Jokioisille syntyy vuoden 2015 alusta valtakunnallisesti merkittävä yksikkö, kun nykyinen Metla, MTT ja Riista- ja kalalatouden tutkimuslaitos RKTL fuusioituvat. Panssariprikaati on ollut varuskuntien joukossa niitä, joita viime vuosina on kasvatettu. Rautaruukki siirtyy kuitenkin ruotsalaisomistukseen, joten jää nähtäväksi, miten Tulevien vuosien painopistealueeksi Reina listaa myös turismin. Forssan seudun kuntien Jokioisten, Tammelan, Humppilan ja Ypäjän liitoksesta lounaiseksi suurkunnaksi on aika ajoin keskusteltu, mutta halukkuus on ollut vähäistä. Omistusasuntojen osuus asutuista asunnoista on Kanta-Hämessä yli 70 prosenttia, kun valtakunnassa se on keskimäärin 65 prosenttia Kuntien vuosikate oli vuonna 2012 Kanta-Hämeessä 164 euroa per asukas, koko maassa 249 euroa per asukas. Maakunnassa on myös varsin paljon valtion hallinnon työpaikkoja muun muassa puolustushallinnossa. Viimeisimmän Tilastokeskuksen tilaston mukaan vuokra-asuntojen osuus vakinaisesti asutuista asunnoista on 25 prosenttia, kun koko maan keskiarvo on runsaat 30 prosenttia. – Maakunnan matkailumarkkinointiin tarvitaan skarppausta. Erityisesti venäläisturisteja halutaan houkutella maakuntaan muun muassa pääkaupunkiseudulta. – Kuntaliitosten suhteen Kanta-Hämeessä näyttää hiljaiselta, toki selvityksiä on koko ajan meneillään ja aika näyttää, mihin ne johtavat. Kumpikin kunta on tähän päivään saakka olevansa haluton liittymään Hämeenlinnaan. – Käytännössä hankkeiden on oltava entistä laadukkaampia, jotta rahoitus myönnetään. uusi omistus vaikuttaa noihin kuvioihin. Myös maakunnan eteläosien maalaiskunnat Loppi ja Hausjärvi eivät ole olleet innokkaita liittymään Riihimäkeen. Meillä tuo vähennys on jopa hieman enemmän. Perinteisesti Kanta-Hämeeseen on on tarjottu kokousmatkailupaketteja, mutta nyt suuntaamme markkinointia itäturisteille. – Meillä on tarjottavana historiaa Hämeen linnan ja Vanajanlinnan muodossa, useita luontokohteita, vanhoja kartanoita ja esimerkiksi golfia. Kuntaliitoksissa hiljaista Vuonna 2009 Hämeenlinnan seudulla toteutui yksi maan suurimmista kuntaliitoksista, kun Hämeenlinnaan liittyivät Kalvola, Renko, Lammi, Hauho ja Tuulos. – Kate on ilman muuta maakunnan merkittävin rakennushanke. 86 Eniten uusi asukkaita tuli Lammilta, yli 5 500. Näistä kaikista venäläiset matkailijat ovat selvitysten mukaan kiinnostuneita. Lähikunnista vain Janakkala ja Hattula jäivät kuntaliitoksen ulkopuolelle. Kuntien verotulot olivat Kanta-Hämeessä 3351 euroa per asukas, koko maan kunnissa keskimäärin 3560 euroa per asukas. Kuntien lainakanta oli vuonna 2012 koko maassa 2261 euroa per asukas, Kanta-Hämeessä 2544 euroa per asukas. Hämeenlinnan keskustaan Engelinrannan rakentaminen on iso hanke samoin Valion satojen miljoonien tehdasinvestointi Riihimäelle. – Rahoituksen saaminen tutkimushankkeille saattaa olla tiedekorkeakoulun puuttuessa hankalaa. – Summa vähentyy seuraavalle seitsenvuotiskaudelle 25 prosenttia koko maan osalta. Hattulan Parolannummen varuskuntaan on viime vuosina panostettu. Samoin pääradan korjaus ja Riihimäen kolmioraide ovat työn alla. Tilanne on on toinen kuin esimerkiksi Lahdessa, jossa Hennalan varuskunta lakkautetaan. Hämeenlinnan monikuntaliitos oli mielestäni esimerkki hyvin toteutetusta liitosprosessista, jonka jäljiltä ei ole tarvetta esimerkiksi irtosanomisiin monen muun liitoksen tapaan, miettii Reina Asunnot kalleudessaan maan kärkipäätä Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 toisella neljänneksellä Kanta-Hämeessä vanhojen asunto-osakehuoneistojen hinnat olivat 1690 euroa neliöltä, mikä oli valtakunnan neljänneksi korkeimmat hinnat Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen jälkeen. Luonnonvara-alasta haetaan johtotähteä Maakunnan elinkeinostrategiassa yhdeksi painopisteeksi on valittu luonnonvara-alan kehittäminen
Ulkopuolelle asennetaan hyönteisverkollinen saderitilä. Koska rakennukset ovat suurin yksittäinen energiankäyttäjä, EU:ssa siirrytään seuraavaksi lähes nollaenergiarakennuksiin, joiden vähäinen energiatarve katetaan lähinnä uusiutuvalla energialla. – Yhteisen hankkeen avulla saamme teollisuudesta tärkeää käytännönläheistä tietoa siitä, miten Suomessa kyetään tekemään järkevästi erittäin energiatehokkaita rakennuksia ja minkälaisia vaatimuksia niille tulee asettaa. Räppänä toimii hyvin myös kylmilleen jätettävissä tiloissa, joita tulisi tuulettaa talven ajan kondenssikosteuden aiheuttaman homekasvun estämiseksi. Vastaavasti kiinniolevan räppänän ansiosta saunan lämmitysaika lyhenee ratkaisevasti. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) on edellyttänyt useita kansallisia ohjaustoimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuoden 2019 alusta lähtien kaikkien uusien viranomaisten käytössä olevien rakennusten tulee olla lähes nolla-energiarakennuksia, ja vuoden 2021 alusta vaatimus koskee myös muita uusia rakennuksia. Tuote voidaan maalata, sävyttää tai pintapolttaa ympäristöön sointuvaksi. 010 279 0000 myynti@suodatinkeskus.com Sammonkatu 62, 33540 Tampere 87 saunatila tuulettuu nopeasti kuivaksi ja hajuttomaksi. Reduko-räppänä valmistetaan käsittelemättömästä havupuusta tai tervalepästä. Tuuletusaukko on suuri, joten esimerkiksi - Kun sisäilmalla on merkitystä Laaja valikoima kotimaisia ilmanvaihtokoneiden suodattimia t 1VTTJTVPEBUUJNFU t ,BTFUUJTVPEBUUJNFU t 1JFOUBMPKFO TVPEBUJOTBSKBU t 4VPEBUJOLBOLBBU t 4VPEBUUJNFU NZÚT NJUUPKFO NVLBBO Suodatinkeskus Suomi Oy www.suodatinkeskus.com Puh. Pääkonsulttina toimii Granlund Oy. Reduko-räppänän avulla ilmanvaihdon sääteleminen on kätevää, tehokasta ja turvallista. Asentaminen on helppoa ja räppänä peittää tuuletusaukon siististi. Avoimissa työpajoissa kerätään tietoa ja kokemuksia toteutuneista kohteista. UUTISIA Rakennusala siirtyy lähes nollaenergiarakennuksiin Ympäristöministeriön, Rakennusteollisuus RT ry:n ja LVItalotekniikkateollisuus ry:n käynnistämässä FInZEB-hankkeessa kiteytetään rakennusalan yhteinen näkemys sille, mitä Suomessa tarkoitetaan EU:n edellyttämillä ”lähes nollaenergiarakennuksilla”. Tarkoitus on, että hankkeen tulokset vaikuttavat suoraan normiohjaukseen ja alan koulutukseen. Kyseessä on asennusvalmis tuote, jonka malli muistuttaa perinteisiä räppänöitä. Reduko-räppänä kiinnitetään valmiista asennusrei’istä seinään tai kattoon. Puinen räppänä ei kuumene, ja luukku liukuu helposti auki kääntelemättä tai ruuvaamatta. Rakennusalaa kannustetaan kehitykseen Rakennusalaa kannustetaan kehittämään, tutkimaan ja toteuttamaan mahdollisimman vähän energiaa kuluttavia rakennuksia kokemusten ja osaamisen kartuttamiseksi. Vuoden 2015 alkuun kestävässä FInZEB-hankkeessa tarkastellaan myös rakennusten energiatehokkuuden parantamisen keinoja sekä alueellisten ja paikallisten energiaratkaisujen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. FInZEB-hankkeeseen osallistuu Suomen johtavia energiatehokkaan rakentamisen asiantuntijoita. Niitä ovat olleet esimerkiksi uudis- ja korjausrakentamisen energiamääräykset sekä energiatodistuskäytäntö. Näille ratkaisuille on myös EU:n laajuiset markkinat. Tavoitetasoja asetettaessa kiinnitetään erityistä huomiota rakennusten sisäilman laatuun, rakentamisen kustannustehokkuuteen sekä rakennusten ja rakenteiden turvallisuuteen, terveellisyyteen ja toimivuuteen. Samalla määritellään, mille tasolle kansalliset energiatehokkuusvaatimukset eri rakennustyypeillä tulee asettaa. Tarkoitus on myös vauhdittaa yrityksiä prosessien, menetelmien ja tuotteiden kehittämiseen, sanoo rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä. Tuotetiedot: Koko: 2,5 x 17 x 28 cm, tuuletusaukon halkaisija: 10 cm, Ovh: 27 € (havupuu), 29 € (tervaleppä). Uusi-räppänä rakennusten ympärivuotiseen ilmanvaihtoon Puusta valmistettu Redukoräppänä on uusvanha ratkaisu rakennusten ilmanvaihtoon
88. Liikehakemisto Autotallit Kiinteistökuivaus AUTOTALLIT t :LTJUUÊJTUBMMJU KB LBUPLTFU t 3JWJUBMMJU KB LBUPLTFU t "VUPUBMMJ WBSBTUPZIEJTUFMNÊU Puh. KIINTEISTÖPALVELU KOIVU OY Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460, faksi (09) 8384 6100 www.kpkoivu.fi Olisiko tässä tilaa sinun ilmoituksellesi. Huolehdimme kaikesta ”avaimet käteen”, joten hanke on yhtiöllenne ja asukkaille mahdollisimman vaivaton. 020 758 9800 www.tonttioy.com ti! ttoremont a k s a k u d a ja laa Teetä nope kiinteistönhoito ulkoalueiden hoito vihersuunnittelu KIINTEISTÖPALVELU Meillä on jo 20 vuoden ja yli 7 000 kattoremontin kokemus. 09-2525 2425 www.contesta.fi * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 &TQPP t www.espoonisannointi.fi Kiinteistöhuolto - kiinteistöhuoltoa - sähkötyöt - putkityöt - korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 00810 Herttoniemi Remontti- ja korjauspalvelut Puh. 06-781 9000 myynti@pisari.fi AUTOTALLIEN OVET t ,JQQJPWFU t 4BSBOBQBSJPWFU t 7BSBTUP PWFU t ,BJLLJ PWFU 16 FSJTU UBJ JMNBO t .ZÚT FSJLPJTNJUUBJTFU WD Kuivaus Oy Niklas Karlsson Viherlaaksontie 5, 02710 Espoo Puhelin 040 505 8438 toimisto@wdkuivaus.fi PL 28, 68601 PIETARSAARI www.pisari.fi Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Kuntotutkimukset Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 09-272 7350, etunimi.sukunimi@2727350.fi PL 23, Kilterinkuja 2, 01601 Vantaa Puh
Säilytystilat Ryhdy laadukkaiden aikakauslehtiemme TILAUSMYYJÄKSI Helppokäyttöinen PyöräNoja PN-10 Koukku pitää pyörän pystyssä jo lukitsemisvaiheen aikana. Liikehakemisto Sadevesijärjestelmät SERTIFIOITU KATTOTURVAJÄRJESTELMÄ A-Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy A-Saneerausrakentajat Oy A-Tuotteet ja laitteet Oy A-Sähköpalvelut Oy A-Työmaapalvelut Oy sa Vahingon sattues Päivystys 24/7 040 517 0300 A-Kumppanit Turvalaaksonkuja 2, 01740 Vantaa puh. 010 386 8700, fax 09 586 5662 www.akumppanit.fi ORIMA-TUOTE OY Kankaantie 6, 16300 Orimattila Puh. 09-413 97 381 kari.ylonen@karprint.fi Karprint Oy - Vanha Turuntie 371 - Puh. Voit tehdä työtä kotonasi, liikkeessäsi tai missä haluat ja milloin haluat. 09-3877197 www.ovella.fi Kysy lisää tai lähetä heti tiedot itsestäsi osoitteella marja.naukkarinen@karprint.fi LIIKEHAKEMISTO VUONNA 2014 Varauksen tälle vuodelle voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. Ovella Systems Oy Puh. Saat työstäsi hyvän provision. 03-872 100 www.orima.fi Haluatko lisäansioita. 09-413 97 300 89 89. Joustavaa toimintatilaa jää riittävästi kun pyörät eivät ole kallellaan telineessä
UUTISIA VVO:lle uusi senioritalo Turkuun Saunalahden koulun piha on tuomariston mukaan näyttävä ja tilallisesti mielenkiintoinen sekä korkeatasoisesti toteutettu. Tuomariston mukaan Saunalahden koulu ja sen piha muodostavat yhtenäisen vahvan kokonaisuuden, jossa rakennuksen orgaaniset muodot jatkuvat pihalla. 020 1986 420, fax 020 1986 429 www.eco-paronen.fi myynti-huolto@eco-paronen.fi Voittajaksi nousi Saunalahden koulun piha-alue toteutuksen erinomaisen laadun sekä jo suunnittelussa huomioidun kunnossapidon ansiosta. Uuden asuinalueen edelleen rakentuvassa keskustassa sijaitseva koulurakennus on aktiivinen osa alueen arkiympäristöä. Kilpailussa palkittiin kohteen rakennuttaja Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitos, suunnittelija LOCI maisema-arkkitehdit Oy ja toteut- taja YIT Rakennus Oy:n Infrapalvelut. Palkinnon myöntävät Tekes, Rakennuslehti ja Suomen Asuntotietokeskus.. Seinäjoelle on valmistumassa puuelementtikerrostalo, joka on Suomen korkein massiivipuutalo. Kohteet toteutetaan Stora Enson Hartolan tehtailla tuotetuista puulevyrakenteisista tilaelementeistä. Ullakko palkittiin hänen innovatiivisesta ja kestävää asumista edistävästä työstään asuntorakentamisessa. Rakennustuoteteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämän Vuoden ympäristörakentajan palkinto jaettiin 23. Asukkaiden yhteiskäyttöön tulee pesula sekä saunatilojen yhteyteen kerhotila, mistä on käynti tilavalle ulkoterassille. Vuoden ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyvä ympäristö. Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinto Lakea Oy:n Keijo Ullakolle Energian hallinnan tarpeisiin Siemens Desigo tuoteperhe, nykyaikaisia talotekniikan ratkaisuja kosketusnäytöllä ja tai Web käytöllä. Signalistinkatu 4 on suunniteltu viihtyisäksi ja turvalliseksi huomioiden ikääntyvien ihmisten tarpeet. VVO-yhtymä Oyj:lle on valmistumassa hissillinen vuokratalo Turkuun. Hankkeen urakoitsija toimii NCC Rakennus Oy. Huoneistot ovat tilavia yksiöitä ja kaksioita, joissa kaikissa on lasitetut parvekkeet ja hyvät säilytystilat. Asunnot soveltuvat hyvin myös liikkumis- ja toimintaesteiselle. 90 Lakea on nopeasti kasvanut valtakunnalliseksi toimijaksi erityisryhmille tarkoitettujen palvelutalojen rakennuttajana. Kiinteistön arvioitu valmistuminen on kesäkuun lopussa 2014. Kiinteistön 58 asuntoa on suunniteltu erityisesti yli 55-vuotiaille. Asumisturvallisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Signalistinkatu 4 on korkotukikohde ja sen vuokranmääritys on omakustannusperusteinen. Seinäjoella toimiva Lakea on isännöintiin, vuokra-asumiseen ja rakennuttamiseen erikoistunut yritys, jonka omistajina on 15 pohjalaista kuntaa. Signalistinkatu 4 rakentuu Runosmäen terveyskeskuksen naapuriin, hyvien palvelujen ja kulkuyhteyksien läheisyyteen. Räätälöidyt ja asennusvalmiit CLT-tilaelementit on sittemmin otettu käyttöön myös kerrostalorakentamisessa. kerran ja siitä kisasi yhteensä 12 kohdetta. Opetuksen ja kulttuurin monitoimitalossa toimii noin 750 oppilaan ylä- ja alakoulu, kirjasto, nuorisotila ja päiväkoti. Espoon Saunalahden koulun piha Vuoden ympäristörakenne Espoon Saunalahden koulun piha-alue on palkittu Vuoden 2013 Ympäristörakenteena. Yhtenäiset materiaali- ja värimaailmat luovat kokonaisuudesta harmonisen. Rinnetontin isot korkeuserot on ratkaistu kauniisti maastoa porrastaen ja terasseilla. Vantaanrinne 14, 01730 Vantaa Puh. Keijo Ullakko on yhtiön johdossa esimerkillisesti painottanut rakentamisen laatua, energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä. Vuoden 2014 Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinnon sai Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko
Kiinteistö ja isännöinti K ii n t e is t ö ja isännöinti Kaksitoista kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. Nro 1-2/2014 Liikerakentamisen suunnittelussa ei ole osattu ennakoida Pyöreä jälkiasennushissi sopii kierreportaisiin Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Helsingin seutu kuuluu Euroopan kilpailukykyisimpiin metropoleihin Kestotilaus 68€/vuosi Määräaikainen 76€/10 nroa – Kilpailu ei katoa vaikka isännöinti keskittyy, sanovat suuret isännöintifirmat Helsingin kaupunki peruskorjaa 75-80 miljoonaa vuodessa Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.fi Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Puhelimitse: 09-2569 108 Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 68€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 76€ PALVELUKORTTI Kii nteistö ja isännöinti Nro 1-2/2014 Liikerakentamisen suunnittelussa ei ole osattu ennakoida Tilaan Kiinteistö ja Isännöinti -lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ Maalämpö yleistyy kerrostaloissa Pyöreä jälkiasennushissi sopii kierreportaisiin Helsingin seutu kuuluu Euroopan kilpailukykyisimpiin metropoleihin – Kilpailu ei katoa vaikka isännöinti keskittyy, sanovat suuret isännöintifirmat Helsingin kaupunki peruskorjaa 75-80 miljoonaa vuodessa &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Käytä palvelukorttia, kun Postinumero Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. luokan postimerkki Karprint Oy ja isännöinti Kiinteistö 90 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ www.kiinteistojaisannointi.fi tilaukset@karprint.fi Maalämpö yleistyy kerrostaloissa
KUTEN TALOYHTIÖLAAJAKAISTAN PÄIVITYS TÄLLE VUOSITUHANNELLE. Tutustu DNA WELHO Taloyhtiökumppanuuden hyötyihin % " !!( www.dna.fi/taloyhtiokumppani tai % " $ " $""( $$ ( " #! taloyhtiomyynti@dna.fi. Tarjoamme taloyhtiöiden laajakaista- ja kaapeli-tv -palvelut vuosikymmenten kokemuksella. Myös asennusja huoltotarpeet hoituvat omalla huoltopalvelullamme – nopeasti ja vaivatta. Anna DNA WELHO Taloyhtiökumppanin tehdä se puolestasi. Asiantuntijoidemme avulla taloyhtiösi laajakaista- ja kaapeli-tv -asiat hoituvat mutkattomasti. BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green ON ASIOITA, JOITA SINUN EI TARVITSE TEHDÄ ITSE