Kiinteistö ja Isännöinti 10/2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kiinteistö ja isännöinti Nro 10/2013 Ketteryys ja nopeus kiinteistönhuoltokoneiden valtteja Tuloilmaikkunaventtiili ottaa lämmön talteen Puukerrostalojen hinnat alenevat betonin tasolle Jyväskylässä harjoitellaan ikkunoiden asennuksia Uudet pinnoitustekniikat alentavat putkiremonttien hintoja Jyväskylä, Rovaniemi ja Seinäjoki asuntosijoittajan ykköskohteita
Jostain syystä asuntojen vuokrat nousevat miltei säännöllisesti kustannustasoa enemmän. – Pienen isännöintiyrityksen etuna on, että se pystyy pitämään kaikki langat käsissään edellyttäen, ettei se ahnehdi asiakkuuksia. Vaikka Helsingissä ja sen lähikunnissa vuokrat ovat korkeita, sitä ovat myös niiden markkinahinnat. Näillä paikkakunnilla vuokrat eivät suinkaan ole keskimääärää korkeampia, vaan asuntojen rakentamiskulut ovat alle keskiarvon ja asuntojen ylläpitokulut onnistutaan pitämään kilpailukyisinä. Vuokramenosta suuri osa on pääomakulua. Tämä näkyy sekä uusien että vanhojen asuntojen kaupassa, hinnat ovat maan keskiarvoon verrattuina jopa 2-2,5-kertaisia. Lisäksi on suuri osa suomalaisia, joiden varallisuus ei mahdollista omistusasuntoa. Isännöitsijä tietää asiakkaistaan kaiken, kun hän hoitaa esimerkiksi näiden kirjanpidon. Se ei asetu sijoittajan näkövinkkelistä katsottuna edullisten joukoon. Kansantalouden kannalta se on hyväksyttävää, sillä osa meistä ei halua asua omistusasunnossa varallisuudesta riipumatta, ja monet, erityisesti nuoret joutuvat hankkimaan ensiasunnokseen vuokra-asunnon. Kun esimerkiksi lähiöt ovat nyt noin 50 vuotta vanhoja, niissä pitää vaihtaa kaikki rakenneosat. Sivu 18. Suomi on menettänyt kilpailukykyään viimeisen neljän-viiden vuoden kuluessa merkittävästi. Se heijastuu vuokraan. Yllättävää, ettei pääkaupunkiseutu asetu kärkitiloille. Erityisesti kiinteistösijoittaminen on voimistunut ja siinä eniten asuntosijoittaminen. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa ja vuokrien nostamisesta huolimatta asunnot eivät jää tyhjiksi, kaikki tulevat asutetuiksi. Yksityinen kansalainen katsoo tänään osakesäästämisen sijaan useimmiten juuri asuntosijoittamiseen. Oulu on valtakunnassa kaupunki, jossa vuokrataso on edullinen. Eero Ahola 4. Vuokravastike on pääkaupunkiseudulla merkittävästi korkeampi kuin muualla. Energiankulutukseen vaikuttavat päivittäiset vikakorjaukset, järjestelmien uusimiset ja muu toimenpiteet. Metsä ei ole enää suosittua, eivätkä esimerkiksi loma-asunnot ja maatilat. Jos huoneilmassa pitoisuudet ovat 1500 ppm tai yli, voi aamulla väsyttää, päätä särkeä, sydän tykyttää, hengitys olla tiheämpää ja muutenkin on vetämätön olo. Onko asuntosijoittaminen moraalisesti sopivaa. Kansallinen sijoitustoiminta meillä kuitenkin jatkuu miltei entisellä volyymilla. Jos ajatellaan, että on käytetty liian vähän tai liian huonolaatuisia venttiileitä, alipaine voi asunnossa aivan hyvin olla kohonnut jopa 70 pascaliin. Oikea-aikainen vaihtaminen on ratkaisu homeongelman poistoon. Siihen ei ole vippaskonsteja, muistuttaa Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen. Tosin sen hinta vapailla markkinoilla on säilynyt pitkään entisellä tasolla, mutta asuntojen kysynnän ja tarjonnan suhde sallii vuokrien noston. Nämä olosuhteet Suomessa tekevät asuntosijoittamisesta kannattavaa. Teknologiateollisuutemme ei ole saavuttamassa uusia markkinoita vielä pitkään aikaan. Muun muassa viimeisen vuosineljänneksen vuokrat nousivat 3,6 prosenttia, vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat 3,8 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla neljä prosenttia. Sen jälkeen ne pitää vaihtaa. Reunaehtoja luovat myös asiakkaan kiinteistön elinkaariajattelu ja kunnossapidon strategia. Kiinteistösijoittaminen on nyt entistä suositumpaa K iinteistösijoittaminen Suomessa on viime vuosina lisääntynyt samanaikaisesti, kun pörssiyhtiöiden osakkeisen suosio on vähentynyt. Yritys voisi tehdä pieniä korjauksia ja huoltoja, pohtii Kurkihirsi Oy:n isännöitsijä Kari Rautanen. Sivu 14. Moni sanoo, ettei ole. Jotta se onnistuu, on meidän kyettävä parantamaan kilpailukykyämme, ja se tarkoitaa ennen muuta hintakilpailukykyä. Vain rakennusten rungot ovat kunnossa. On sanottu, että asuntomarkkinoilla vuokralaista käytetään hyväksi, kun asunnoista on pula useilla paikkakunnilla. Pidän tätä hyvin vaarallisena, sanoo Dir-Air Oy:n toimitusjohtaja Tapio Tarpio. – Kohonneen hiilidioksiditason huomaa helposti. Sivu 65. Ulkoilmassa sen normaali taso on 300-380 ppm. Vaikka jotkut näkevät edessä valoa, on se käytännössä kovin kaukana. Sellaisissa alipaineessa imetään välipohjista, seinistä, viemäreistä, joka puolelta asuntoon saastunutta ilmaa. Sitä ei välttämättä tiedosteta. Puhuvat päät Pääkirjoitus – Kiinteistön ylläpito sijoittuu aina kiinteistöllä johonkin tekemiseen, jolle asiakkaan liiketoimintaprosessit ja toiminta kiinteistössä antavat raamit. Itse olen joskus miettinyt, että pienten kerros-, rivi- ja miksei omakotitalojenkin huoltoon voisi perustaa mökkitalkkarimaisen yrityksen. Selvityksen mukaan Jyväskylä, Rovaniemi ja Seinäjoki ovat sijoittajan kannalta edullisimmat. Se nostaa asumiskustannuksia, joista sijoittaja voi päästä hyötymään. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on selvittänyt, missä kiinteistösijoittaminen on kannattavinta. Siten vuokrat pysyvät keskiarvon alapuolella. Tilaston mukaan kaikista vuokralla asuvista noin 6o prosenttia on yhden hengen talouksia. Euroopassa taloudellinen tilanne on vaikeutunut ja Suomessa enemmän kuin maanosassamme keskimäärin. Erityisesti pienet asunnot ovat kysyttyjä. Meidän pitää ymmärtää kokonaisuus, ja pystyä yhdistämään eri tekijät optimaaliseksi kokonaisuudeksi, toteaa ISS Palveluiden tuotejohtaja Jukka Backlund. Tarjontaa on runsaasti, kun asuntoja on tuotettu likimain kysyntää vastaavasti. Sivu 22. Valtion rahoittamien niin sanottujen ara-asuntojen vuokrat nousivat 3,4 prosenttia. Kysyntä ja tarjonta viime kädessä ratkaisevat vuokrien suuruuden. Suomalaiset kuvittelevat, että talot ovat ikuisia, mutta rakenneosat kestävät noin 30-50 vuotta. – Hometaloissa on usein kyse kiinteistön omistajan ymmärtämisen puutteesta
26 Yli miljardin piristysruiske rakentamiseen. 6 Puukerrostalojen hinnat alenevat betonin tasolle 11 Rovaniemi, Jyväskylä ja Seinäjoki kiinteistösijoittajien ykköskohteita 14 Hometalkoot: Homeongelmaan ei vippaskonsteja 18 ISS Palvelujen energiaseminaari: Energiatehokkuus yhteinen etu 22 Sisäilma hyväksi korvausilmaventtiileillä Aluesivut Uusimaa 62 Uudellemaalle muutetaan töiden perässä 65 Keskittyminen ei ole selkeä trendi isännöintialalla Aluesivut Keski-Suomi 72 Rakennemuutokset horjuttavat Keski-Suomen taloutta 76 Jyväskylän asuntomessualueelle 13-kerroksinen tornitalo 79 Pienillekin isännöintifirmoille riittää töitä Jyväskylässä KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. ISSN 0782-7911 32 Jyväskylässä harjoitellaan vaativia ikkuna-asennuksia 34 Kaikille putkiremonttitekniikoille riittää kysyntää Kiinteistö ja isännöinti 38 Perinteisellä putkiremontilla on puolustajansa 41 Putkien valu ei häädä asukasta evakkoon Ketteryys ja nopeus kiinteistönhuoltokoneiden valtteja Tuloilmaikkunaventtiili 44 Putket sukitetaan nopeasti kestäviksi ottaa lämmön talteen Puukerrostalojen hinnat alenevat betonin tasolle 48 Vuokra-asuntojen tarve lisääntyy kaiken aikaa 50 Nopeus ja näppäryys kiinteistökoneiden valtteja Nro 10/2013 VVO:n vuokratalo Kilterinaukiolla Vantaalla. 5 Jyväskylässä harjoitellaan ikkunoiden asennuksia Uudet pinnoitustekniikat alentavat putkiremonttien hintoja Jyväskylä, Rovaniemi ja Seinäjoki asuntosijoittajan ykköskohteita. VVO on rakennuttamisen lisäksi ostanut vuokrataloja sijoittajilta, viimeksi Ice Capitalin Housing Fund I:ltä. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Määräaikainen 74,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 66,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 09- 413 97 300 Fax 09- 413 97 405 Sähköposti: ki.toimitus@karprint.fi (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Anna Partanen Maija Salmi Jouni Suolanen Klaus Susiluoto Ilmoituspäällikkö Markku Ketonen 09-413 97 381 markku.ketonen@karprint.fi TILAAJAPALVELU: puh. Sisältö 10/13 55 Kiinteistökoneet kuntoon ennen talvikautta 58 VTT: Peruskorjauksia laitettava tärkeysjärjestykseen 60 Vuokra- ja omistusasunnoissa samanlaiset hoitokulut 68 Ledien kustannustehokkuus syntyy energiansäästön kautta 82 Palo-osastointi pitää kerrostaloasukkaan hengissä Wille on työssä noin 30 prosenttia nopeampi ketteryytensä ja nopeutensa ansiosta kuin vastaavan painoiset pyöräkuormaajat
Demotaloista edetään kilpailukykyiseen normaalituotantoon muutamassa vuodessa Puukerrostalojen hinnat alenevat betonin tasolle Puukerrostalojen hinnoissa päästään samalle tasolle betonitalojen kanssa muutamassa vuodessa. Kuva: Peab Oy/Matti-Pekka Pulkkinen 6. Tavoitteena on sen jälkeen rakentaa puusta 15 prosenttia uudisrakennuksista. Viiden talon rykelmä valmistui Metsä Woodin puuelementtiteknologialla viime vuonna. Peab:n Eteralle rakentamaan Helsingin Viikin puutalokortteliin ovat kaikki osapuolet olleet tyytyväisiä
Kaikki ilmoittavat vielä olevansa koetaloja. Niissä levyihin asennetaan eristeet, ulkoverhous, ikkunat ja ovet asiakkaan suunnitelmien mukaan. Metsäntutkimuslaitos Metla kysyi vuoden 2012 lopussa syitä hitaaseen kehitykseen rakentamisen asiantuntijoilta ja puualan yrityksistä. Vantaan asuntomessuille 2015 rakentaa Reponen Oy Suomen suurimman, osin 7-kerroksen, 181 asunnon puukerrostalon. – Joskus kuitenkin tuntuu, että vertailu on epäoikeudenmukaista. Edistystä on tapahtunut teknologisissa ratkaisuissa ja rakentamisen määrässä, mutta puurakentamisen osuus kerrostalorakentamisesta oli viime vuonna vielä alle prosentin. Mikä oli rakentamisen hinta. Ruotsissa monikerroksisen puurakentamisen osuus on kasvanut selvästi nopeammin ja on jo 15 prosenttia. Lintuviidalle johtaa vain vesijohtoumpikuja. Peab rakensi Eteralle Helsingin Viikkiin vuosina 2011– 2012 104 asuntoa viiteen 3–4-kerroksiseen taloon Metsä Wood -puukerrostalojärjestelmällä. Lakean toimitusjohtaja Keijo Ullakko kertoo suoraan, että Seinäjoelle rakentuva Euroopan suurin tilaelementeistä koottava puukerrostalo, kuusikerroksinen Lintuviita 2 maksaa noin 2600 euroa huoneneliöltä. Ullakko arvelee, että Stora Enso on tullut puuelementtitoimitusten hinnassa vastaan saadakseen puurakentamisalaa kehittymään. Kahdeksan vastaajaa 18:sta koki puukerrostalorakentamisen vielä betonirakentamista kalliimmaksi. Puukerrostalo rakennetaan viimeisen päälle, ja sitten hintaa verrataan heikompitasoiseen betonitaloon. Finnish Wood Research Oy:n (FWR) toimitusjohtajan Topi Hellen mielestä tutkimustulos osoittaa kehittämisen tarvetta, jos aiotaan päästä hintakilpailukykyyn. Ja niinhän me suomalaiset toivomme, Helle huomauttaa. – Demotaloista päästään eroon muutamassa vuodessa, standardit kehittyvät ja voidaan jatkaa hintakilpailukykyisesti, FWR:n Helle arvioi. Stora Enso puolestaan heräsi elementtituotekehitystyöhön. Koetaloja nousee nyt muun muassa Lakea Oy:lle Seinäjoelle ja Jyväskylään sekä SRV:lle Wood City Jätkäsaareen. Koekerrostalojen buumin hinta. Vasta 2010-luvulla on laajasti innostuttu koerakentamaan puukerrostaloja. Myös sprinklerijärjestelmät, äänieristys ja välipohjaratkaisut nostivat puurakentamisen kustannuksia. Positiivisina puurakentamiskokemuksina mainittiin useimmin puurakentamisen nopeus ja kuivuus, joka ilmeni sekä kuivumisaikojen puuttumisena että teltassa rakentamisena. S uomessa on tehty työtä puukerrostalojen rakentamisen edistämiseksi 1990-luvulta lähtien. – Rakennuskustannus olisi kuitenkin noin 100 euroa neliöltä pienempi, jos ei olisi tarvinnut rakentaa lisähuonetta ja pumppuja sprinklerijärjestelmää varten, Ullakko huomauttaa. Loput kymmenen olivat epätietoisia kustannusten eroista tai pitivät puuta kustannustehokkaampana. ARA-tuettujen 50 vuokra-asunnon kustannuksiin perustuvaksi vuokraksi tulee noin 11 euroa neliöltä. – Viikkiin rakennetut viisi puukerrostaloamme olivat meille kustannuksiltaan ihan kilpailukykyisiä verrattuna betonitaloihin, vastaa Peab Oy:n toimitusjohtaja Mika Katajisto. – Tämä erilliskustannus puutaloilta poistuu, kun ymmärretään ruveta rakentamaan kunnallistekniikka rengasvesijohdoin. sama hinta, ja alalla kyllä uskotaan, että hinnalla pystytään vielä kilpailemaan. Ei näy mitään ylitse pääsemättömiä esteitä. Standardit toimimaan tai ei läpimurtoa Puuelementtirakentamisen uusi teollisuusstandardi RunkoPES valmistui viime joulukuus-. Pitäisi verrata myös laatua Puurakentaminen yhä kalliimpaa kuin betoni luettiin tutkimuksen jälkeisistä otsikoista, ja jutuissa tulkittiin enemmistöksi kahdeksan vastaajaa 18:sta. Räätälöityjä, asennusvalmiita rakennuslevyjä valmistava tehdas rakennettiin 2011 Stora Enson Itävallan sahan yhteyteen, ja levyt kuljetetaan jatkojalostettavaksi CLT- eli kiintopuuelementeiksi Suomeen Pälkäneen ja Hartolan yksiköihin. – Sitä emme sitten tiedä, minkä verran Metsä Wood tinki elementtiensä hinnasta saadakseen näin merkittävän tuotekehitysaihion. – Tavoitteena pitääkin olla 7 Ensi vuonna Suomessa arvioidaan valmistuvan viisisataa CLT:stä rakennettua puukerrostaloasuntoa. Stora Enso on ollut myös suunnittelussa tiiviisti mukana. – Lisäksi puurakentamisen etuna on betonia vähäisempi hiilijalanjälki, mikä pitää ottaa huomioon kokonaiskansantaloudellisena merkityksenä - ainakin niin kauan kuin EU:n puuraaka-aineen ympäristötulkinnat ovat nykyisenlaiset. Suurimpana syynä puurakentamisen kalleuteen pidettiin kokemuksen ja tehokkaiden prosessien puutetta. Puun keveys nähtiin myös hyvänä puolena, joka mahdollistaa muun muassa suurempien elementtien käytön. Vuosille 2015-2016 suunnitellaan jopa puukerrostalokortteleita Espooseen, Tampereelle, Rantasalmelle
Pioneerikohteelle on myös varattu hiukan varmuusvaraa. Puuinfon tiedotteessa samaa sanoo myös A-Insinöörien hallituksen puheenjohtaja Heikki Käkönen. – Kun Euroopassa rakennetaan ensi kertaa puukerrostalo, jossa asunnot asennetaan runkoon melkein valmiina, olisi ihme, jos kaikki menisi heti putkeen. Silloin kehitettiin betonirakentamisen RunkoBES, joka mahdollisti järjestelmällisen ja kustannustehokkaan teollisen elementtirakentamisen. 8 Lintuviidan väestönsuojan ja varastot sisältävä betoninen pohjakerros tehtiin kolmessa kuukaudessa. – Suurelementeissä ja komponenttien kehittämisessä on mielestäni saatavissa valtavia aikatauluetuja, kunhan päästään asentamaan valmiita huoneita, jopa asuntoja talon runkoon. toisia näkökohtia, ja siksi ne ovatkin pääteema, mitä puurakennusteollisuudessa tutkitaan. Stora Enson Hartolan tilaementtitehtaassa rakennetaan myös näitä BoKlokmoduleja, joilla Skanska rakentaa kaksikerroksia puutaloja Vantaalle. Loppujen viiden kerroksen pystyttämiseen oli määrä käyttää vain 2,5 kuukautta, eli toukokuussa aloitetun rakennuksen piti olla käyttökunnossa jo lokakuun lopussa. Kun viranomaismääräykset nyt sallivat, niin uusia ratkaisuja vähitellen keksitään. Elleivät standardit toimi käytännössä, puurakentamisen läpimurto uhkaa jäädä tapahtumatta. – Pientä kangertelua on ollut asennusvaiheissa, elementtien asennusten liitosdetaljeissa. Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit sa, mutta monet rakentajat valittavat erilaisten järjestelmien yhteensopimattomuutta, mikä heikentää kilpailuttamismahdollisuuksia. Volyymia ja osaamista kaivataan enemmän, jotta lisää ratkaisuja saataisiin luotua. Metlan tutkimuksen mukaan koko toimitusketjun tulee kehittyä, jotta puurakentami- sen kustannustehokkuus paranee. – RunkoPES-standardia ei ole saatu vielä toimivaksi käytännössä, koska kaikki puuosavalmistajat kehittävät omia järjestelmiään. Niihin liittyy mielenkiin- Pientä kangertelua, asukkaat tammikuussa Lakea Oy solmi toukokuussa rakennusurakkasopimuksen Rakennus K. Kylpyhuoneet painavat paljon, joten kuljetukset ja nostot ovat raskaita. Perinteisellä tavalla toteutetun talon tekemiseen kuluisi aikaa 12–13 kuukautta. Meillä on tonttivarauksia, joille selvitämme puutalojen rakentamismahdollisuuksia, Peabin Katajisto sanoo. Niissä, ja samalla koko puurakentamisessa, kehityksen esteenä ovat olleet viranomaismääräykset. Pitkään A-insinööreissä vaikuttaneen rakennusneuvos Seppo Mäkisen mukaan puusta on kehitetty liian vaikeita ratkaisuja, joita ei voi monistaa. Kuva: Stora Enso/Tiina Nykänen Aulanäkymä Wood Citystä. Miltä tulossa olevilta puurakentamisinnovaatioilta Katajisto odottaa vaikutusta hintakilpailukykyyn. Puurakentamisen päälle ymmärtäviä suunnittelijoita pitää saada alalle enemmän, samoin urakoitsijoita ja tuoteosatoimittajia. Miten aikataulu on pitänyt. Rakennuttajilla/tilaajilla pitää olla osaamista ja ymmärrystä siitä, mitä tarkoittaa, kun rakennutetaan puusta. Lopputulos näyttää kyllä hyvältä.. – Sitten tietysti kehitetään asumisen arvoihin, kuten äänieristykseen ja paloturvallisuuteen liittyviä ratkaisuja. Valtavia aikatauluetuja saatavissa – Kyllä minä uskon puutaloihin. Karhu Oy:n kanssa sekä tilaelementtien toimitus- ja asennussopimuksen Stora Enso Building and Livingin kanssa Seinäjoelle rakennettavasta 6-kerroksisesta talosta. Silti uskomme asukkaiden pääsevän sisään tammikuussa, kuten oli suunniteltukin, kertoi toimitusjohtaja Ullakko lokakuun alussa, jolloin asennettiin kolmatta puukerrosta. – Uskon kuitenkin, että vie jonkin aikaa, ennen kuin merkittävät edut saadaan käytäntöön. Mäkinen muistuttaa, että betonirakentamisessa oltiin samassa vaiheessa 1960-luvulla. Nyt jokaiseen puukerrostaloon liittyy vielä aikamoisesti sellaista, mikä saa ne tuntumaan kehityshankkeilta
Syyskuun lopussa hanke oli edennyt perustusvaiheeseen ja elementtien asennukseen päästiin lokakuun alussa. kerroksen kaksiosta maalaa mielikuvaa isojen modulien nostosta korkealle. Ullakko arvelee, että puurakentamisen hintakilpailukykyyn vaikuttaa olennaisesti se, kun puuelementtitoimittajiin saadaan kilpailua. – Tilaelementtitehtaitahan Suomessa riittää, koska tarkoitukseen sopivat samat tehtaat kuin pientalotoimituksiin. – Jonkunhan on mentävä edellä, Ullakko vastaa. 9. Myös Kemin Digipolikseen valmistuu CLT-koetalo joulukuun alussa. ”Jonkunhan on mentävä edellä” Miksi 15 pohjalaisen kunnan omistama kiinteistöyhtiö Lakea on lähtenyt mukaan tällaiseen riskikehitystyöhön. – Monessa muussakin rakentamisessa olemme koettaneet täällä Vaasan–Seinäjoen seudulla koko ajan kehittää asioita. – Kyseessä on ainutlaatuinen koetalohanke koko Suomessa. Aurinko- ja maalämmön hyödyntämisessä olemme täällä myös edelläkävijöitä, Lintuviidassakin. – Pyrimme siihen, että yhä enemmän rakennetaan sisätiloissa, suojassa sateilta ja pakkasilta. Testaamme CLT-rakenteen soveltuvuutta pohjoisen olosuhteisiin ja suomalaiseen rakentamistapaan, projektiasiantuntija Markku Helamo kertoi Pohjolan Sanomissa. ja 6. Stora Enso vuokrasi Hartolan kunnalta Finndomon lopetetun talotehtaan tilat, joissa se valmistaa muun muassa Seinäjoelle kuljetettavat asuntoelementit, Ullakko kuvaa.. Pohjakuva 5. Muiden muassa Koskisen Oy:lle valmistui tammikuussa Vierumäen taloteollisuusyksikköön isojen puurakenteiden tuotantoon erikoistunut linja. Ensimmäiseksi sieltä toimitettiin Suomen suurimman puukoulun seinäelementit Kouvolan Mansikka-aholle. LapWall Oy:n tuotevalikoi- Lakean Lintuviidan kuusikerroksinen puukerrostalo on toistaiseksi Suomen korkein ja Euroopan ensimmäinen, jossa lähes valmiit asuntomodulit asennetaan runkoon. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto AT. – Uuden tuotantolinjan myötä Herrala laajentaa tuotevalikoimaansa pientalorakentamisesta julkiselle sektorille
Stora Enso Building and Living -yksikön johtajana alkukesästä aloittanut Jari Suomi- nen totesi, että tässä trendissä vaikuttavat kaupungistumisesta johtuva suuri rakentamisen tarve ja ympäristötietoisuuden kasvu. Rakentamisen ympäristö- ja materiaalitietoisuus on näissä maissa kehittynyt nopeasti. CLT-valmistustekniikka tekee vasta tuloaan Suomeen, eikä maassamme ole vielä CLT-elementtien valmistusta, sanoi hankkeen projektipäällikkö Matti Yliniemi Puuinfossa. Tehtaamme on varusteltu nykyaikaisella teknologialla ja se on PohjoisEuroopan modernein puuelementtien tuotantolaitos, Koskisen taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen hehkutti keväällä Puuinfossa. Kiintopuutehdas Suomeenkin. CLT-rakentamisen maailmanluokan lippulaivaksi nousee parhaillaan kirjastorakennus Australian Melbournessa. Viennin mahdollisuudet kehitysvetureina Perinteiset puunjalostuskonkarit Stora Enso ja Metsä Group näkevät uusissa puuelementtirakenteissa suuren vientipotentiaalin niin Euroopassa, Venäjälläkin kuin muuallakin. – Tämä on merkittävä lisäys puualan koulutukseemme ja tarjoaa opiskelijoillemme mahdollisuuden suuntautua uudenlaisen puurakentamisen osaajiksi. PERUSKORJAUS maan kuuluvat puurakenteiset elementit kerros-, rivi- ja luhtitalorakentamiseen, omakoti- ja paritalorakentamiseen sekä kasvaville päiväkoti- ja hoivakotimarkkinoille. – Yhtiömme on sitoutunut tulevaisuuden strategiassaan vahvasti puurakentamisen kehittämiseen. Venäjän olisi tarkoituksenmukaista Shlyamin mielestä hyödyntää suomalaisten puurakentamisen osaamista ja teknologiaa sekä luoda kaupallisia edellytyksiä yritysten ja valtion yhteistyöllä. Puurakentamisessa kestävä kehitys yhdistyy liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. Shlyamin toivoo eurooppalaisten rakennusalan standardien käyttöönottoa rakentamisessa Venäjällä ilman pitkiä siirtymäaikoja, mikä lisäisi Venäjän markkinan vetovoimaa. Englannissa puurakentaminen on vahvassa kasvussa, vaikka 80 prosenttia rakentamisen tarvitsemasta puutavarasta on tuontitavaraa. Myös Joensuun ja Kymenlaakson ammattikorkeissa panostetaan koulutukseen. Stora Enson Rakentamisen ratkaisut -ryhmän vetäjä Matti Mikkola kertoi Kauppalehdessä, että jos kysyntä jatkuu viime aikoina nähdyn suuntaisena, kysymys tehtaan rakentamisesta Suomeen tulee jossain vaiheessa ajankohtaiseksi. Kuva: Anttinen Oiva Arkkitehdit 10 amin uskoo suomalaisten puualan yritysten investointien kasvavan WTO:n jäsenyyden, Venäjän modernisaation ja Pietarin elpyvän rakentamisen ansiosta. Venäjän kaupallinen edustaja Valery Shlyamin kutsui kesällä suomalaisyrityksiä yhteisiin puurakentamisen hankkeisiin Luoteis-Venäjällä. Shly- SRV:n ja Stora Enson Wood Cityyn Helsingin Jätkäsaareen on tulossa kahdeksankerroksia taloja, joissa käytetään CLT-tekniikkaa. – Tämä osoittaa, että puurakentaminen on globaalia liiketoimintaa ja olemme avanneet pääsyn Euroopan lisäksi merentakaisiin rakentamisen aktiviteetteihin, kuvaili Suominen. Ammattiopisto Lappia rakentaa parhaillaan Kemiin oppilastyönä CLT:n eli kiintopuun valmistuslinjaa. – Uusiutuvien raaka-aineiden käyttöönotto tulee olemaan iso globaali megatrendi, joka tulee näkymään myös rakentamisessa, sanoi Metsä Groupin puutuoteteollisuudesta vastaavan Metsä Woodin toimialajohtaja Esa Kaikkonen Puuinfossa. – Stora Enson CLT-levyt tehdään itävaltalaisesta kuusesta, Metsä Woodin elementit kotimaisesta puusta. – Tavoitteemme on, että suomalaisyritykset olisivat puurakentamisen osaamisen ratkaisujen tuojia Venäjälle, sanoi Shlyamin Puuninfossa. Terttu Iiskola. – Puurakentamisprojekteja käynnistyy saksankielisessä Euroopassa, Ranskassa, Italiassa ja Englannissa tasaisena virtana. Ensi kesäkuussa päättyvässä hankkeessa kehitetään ja selvitetään ristiin liimattujen puuelementtien valmistusta ja niiden käyttämistä rakentamisessa
11. Siksi etenkin opiskelijakaupungit houkuttelevat kiinteistösijoittajia. Pellervon Taloustutkimuksen ekonomistin Sami Pakarisen mukaan opiskelijakaupungit ovat hyviä asuntosijoituskohteita. Kiinteistösijoittajan unelmakaupunkeja ovat Jyväskylä, Rovaniemi ja Seinäjoki Sijoittajan oma pelisilmä ratkaisee eniten Pienet yksiöt ovat parhaita sijoituskohteita
Tutkimus onkin tarkoitettu apuvälineeksi, vuokranantajasijoittajan oman intuition ja muun tiedonkeruun jatkeeksi. Tutkimuksessa todetaan, että sijoitusasunnon hankkiminen joko omasta asuinkaupungista tai sen lähettyviltä saattaa olla helpointa, mutta kannattavinta se ei välttämättä ole. – Avuksi esimerkiksi tällaisessa puntaroinnissa, mitä moni sijoittaja joutuu joka tapauksessa tekemään, että ostaisiko yhden asunnon Seinäjoelta ja yhden Kouvolasta vaiko sittenkin vain yhden asunnon Helsingistä, Pakarinen sanoo. S uomalaisittain keskisuuret Jyväskylä, Rovaniemi ja Seinäjoki sijoittuivat kärkeen Suomen Vuokranantajat ry:n teettämässä tutkimuksessa. Ekonomisti Sami Pakarinen oli mukana tekemässä tutkimusta Pellervon taloustutkimuksen puolesta. Sami Pakarinen huomauttaa, että vaikka nyt listattiin kaupunkeja paremmuusjärjestykseen, ei itse kaupungin valinta kuitenkaan ole se sijoituksen kannalta kaikkein ratkaisevin seikka. Selvitimme esimerkiksi kunkin kaupungin ja sen lähialueen alueellisen kehityksen suuntaviivoja, eli sitä, että onko alue taloudellisessa nousussa, vai todennäköisemmin vaikeuksissa lähivuosina. Samaa voidaan sanoa niin ikään kärkipäähän sijoittuneista Tampereesta, Lahdesta ja Vaasasta. 12 Ajatuksena oli kannustaa sijoittajia ja sijoitustoiminnan aloittamista harkitsevia vertailemaan eri kaupunkien tuottoodotuksia. – Yksittäisen sijoittajan oma pelisilmä on kuitenkin kaik- kein ratkaisevimmassa asemassa. Tilastotarkastelussa huonosti menestyneeltäkin alueelta voi löytää oikein hyvän sijoituskohteen. Hän sanoo, että vuokratuotoltaan parhaissa asunnoissa eli yksiöissä viihtyvien opiskelijoiden suuri osuus väestöstä vaikuttaa suuresti sijoittamisen kannattavuuteen. Siinä 24 suomalaista kaupunkia laitettiin järjestykseen sen perusteella, missä kiinteistöihin on todennäköisesti kannattavinta sijoittaa. – Opiskelijoiden osuus asukkaista on kaikissa kärkeen sijoittuneissa kaupungeissa varsin merkittävä, Pakarinen sanoo. Usein ratkaisevinta on asunnon sijainti kaupungin sisällä. Lähde: Vuokranantajat ry. Kaupunkien vertailussa huomioitiin vuokratuoton ja asuntojen arvonnousun lisäksi muun muassa väestönkasvu, kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen muutos ja juuri opiskelijoiden osuus väestöstä. – Pellervon kiinteistösijoittamisraportissa pyrittiin nimenomaan huomiomaan sijoittamisen kannattavuutta parantavia seikkoja mahdollisimman laajasti, Pakarinen sanoo. – Myös kannattavuuden mittaria valittaessa haluttiin perinteisen vuokratuotto kuukautta kohden -aspektin rinnalle muitakin. Avaimet sijoittamiseen t "TVOOPO TJKBJOUJ LBVQVOLJ LBVQVOHJOPTB LBUV taloyhtiö, kerros t "TVOOPO LPLP UZZQJMMJTFTUJ ZLTJÚ PO UVPUUPJTBNQJ kuin suuremmat asunnot t "TVOOPO LVOUP IVPOP BTVOUP WFUÊÊ QVPMFFOTB huonoja vuokralaisia ja päinvastoin t 5BMPZIUJÚ TVVSFU SFNPOUJU UFIUZ WBJ FEFTTÊQÊJO Varakas, huoneistoja omistava, vai pieni ja kallis UBMPZIUJÚ t 7VPLSBMBJTFO WBMJOUB IZWÊO KB IVPOPO WVPLSBMBJTFO ero on suuri. Mutta esimerkiksi Kajaani tai Kouvola ovat sijoituskohteena keskimäärin haastavampia. Pelkästään yhteen tekijään kaupunkien ”hyvyyttä” ei kuitenkaan voi typistää. Jatkuvasta muuttovoitosta nauttiva Helsinki ei sijoittunut kärjen tuntumaan. Muista tarkistaa luottotiedot. Pelisilmä ratkaisee kaikkein eniten Tutkimuksessa arvioitiin eri kaupunkien vuokratuottoa, asuntojen arvonnousua ja asuntomarkkinoihin vaikuttavia erityispiirteitä vuoteen 2017 asti. Vuokratuottoa laskettaessa huomioitiin myös usein asuntoa ostavalta unohtuva remonttivara, joka on pääkaupunkiseudulla laskennallisesti 700 euroa neliömetriä kohden, muissa suurissa kaupungeissa 500 euroa ja muualla Suomessa 400 euroa
Sieltäkin varmasti löytyy hyviä kohteita. Asuntosijoittajan on toisin sanoen ajateltava yhteiskunnan ja yhdyskunnan pitkä aikavälin kehitystä, mutta toisaalta Sami Pakarinen korostaa, että arvonnousun miettiminen ja tulevaisuuden ennustaminen ovat kuitenkin vain ennustamista. Tulevaisuuden ennustaminen vaikeaa Vuokratuotto kasvaa kun väestö kasvaa. min millaisessa kadunkulmassa asunto sijaitsee. Asunnon sijainti kaupungin sisällä Kaikkein tärkeintä sijoituksen kannalta saattaa kaupunkia useammin olla asunnon sijainti kaupungin sisällä. Näin on oletettavampaa, että väestönkehitys ei tule dramaattisten muutostenkaan jälkeen kääntymään aivan radikaaliin laskuun. Lahti 6. Yksiö on paljon helpompi vuokrattava kuin suuremmat asunnot. Oulu 9. Kokkola 7. Tyhjät kuukaudet kuitenkin saattavat vaikuttaa asunnon vuosituottoon todella ratkaisevasti. on yhden hengen talouksia. Lisäksi kannattaa huomioida, että yleisesti ottaen yksiöt ovat isoja asuntoja parempi sijoituskohde. Jyväskylä 2. Huonommasta vuokrattavuudestaan johtuen suurissa asunnoissa tulee useammin tuottoa laskevia tyhjiä kuukausia. Ne on hyvä ottaa huomioon, mutta ne ovat parhaimmil- 13 Näihin sijoitetaan 1. Jos ennusteisiin haluaa perehtyä, on parempi kiinnittää huomiota siihen, onko kaupunki väestöpohjaltaan kasvussa. Kustannukset rasittavat siis isompaa asuntoa suhteellisesti enemmän. Taloyhtiöissä kuukausittain maksettava hoitovastike ja taloyhtiön remontit veloitetaan pinta-alan mukaan: 50-neliöisen kaksion omistaja maksaa kaksinkertaisen summan 25-neliöiseen yksiön omistajaan verrattuna. Helppoja vastauksia tai automaattisesti toimivia malleja ei ole. Kehyskunnat 8. Jatkuvista muuttovoitoista nauttiva Helsinki ei sijoittunut vertailun kärkipäähän. Helsinki on liian kallis Entä sitten maan halutuin BTVJOQBJLLB ,PSLFBTUB WVPLSBtasostaan tunnettu Helsinki ei pärjännyt Pellervon tutkimuksessa yksinkertaisesta syystä: asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla vielä vuokratasoakin korkeammalla, samoin vastikkeet. Juuri nyt, lyhyellä aikavälillä odotettavissa oleva kassavirta per kuukausi kannattaa kaikesta huolimatta pitää sinä kaikkein tärkeimpänä mittarina kun asuntoa valitsee. Manu Haapalainen. Millaisella alueella ollaan, ja vielä tarkem- – Voidaan ainakin sanoa, että sijoittajan kannalta on turvallisempaa, jos paikkakunnan elinkeinorakenne on monipuolinen, ettei kaupunki olisi esimerkiksi sen yhden tehtaan varassa. toa ratkaisevasti, Pakarinen sanoo. Kun huomiodaan asuntojen ennakoitu arvonnousu ja mainitun alueellisen kehityksen todennäköisyydet, päädytään K-kolmikon osalta heikompaan tulokseen. Asunnon koon kasvaessa neliövuokra kuitenkin pienenee. Rauma Kiinteistösijoittajien tämänhetkinen kymmenen kaupungin kärki. Vaasa 5. Asuntosijoittajan täytyy ottaa huomioon myös asunnon vuokrattavuus. Tutkimuksessa huonosti menestyneet Kotka, Kouvola ja Kajaani ovat Vuokranantajat ry:n mukaan yksiöiden bruttovuokratuoton osalta loistokohteita. Rovaniemi 3. – Myyntihinnat ja asumiskulut kerta kaikkiaan syövät tuot- – Myyntihinnat ja asumiskulut syövät Helsingissä tuottoa. Tutkimuksessa todetaan, että hintojen ennustamiseen kannattaa suhtautua suurella varauksella. – Tosin on sanottava, että toki Helsingin sisälläkin on eroja. Eikä tule niin helpolla tyhjiä kuukausia vuokralaisen vaihtuessa. Tampere 10. Tilastokeskuksen mukaan vuokralla asuvista 59,9 prosenttia laankin vain spekulaatiota. – Missään nimessä arvioidulle arvonnousulle ei kannata laittaa liikaa painoarvoa. – Aivan hyvin jossain Kouvolassakin voi olla hyviä alueita, joilta asunnon ostaminen voi olla kannattavaa, Sami Pakarinen painottaa. Seinäjoki 4. Huomioonotettavia muuttujia asuntosijoittamisen kannalta riittää
Kosteus- ja hometalkoot pystytettiin Valtioneuvoston. Hän kertoi aluksi, että kun hän vastavalmistuneena diplomiinsinöörinä meni vuonna 1986 suunnittelemaan hometaloja 14 insinööritoimistoon, ja neljän vuoden päästä rakentamaan niitä rakennusliikkeeseen, niin nyt ohjelmapäällikkönä hän etsii ratkaisuja kosteusongelmiin. Muuten ei päästä kosteusja homeongelmista eroon. – Näin pysyy työllistettynä, Pirinen naurahti sarkastisesti. HUS:n sairaalaa Helsingin Meilahdessa on korjattu muun muassa sisäilmaongelmien takia. Kosteus- ja homeongelmiin pitää puuttua ajoissa vaihtamalla vanhat ja huonot rakenneosat. K osteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö, Tkl Juhani Pirinen hauskuutti kuulijoita Helsingin Keskuskauppakamarin kiinteistöarviointipäivässä. Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen: Homeongelmaan ei ole mitään vippaskonsteja Kuluneet rakenneosat vaihdettava Vanhat, 30-50 vuoden ikäiset kuluneet rakenneosat pitää vaihtaa
osalta, mutta ei valtion, Juhani Pirinen summaa. toimintaohje, homevaurioituneen rakennusmateriaalin puhdistusohje rakenneosille, joita ei voi poistaa sekä ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen. – Kun korjauksiin annetaan rahaa, valtio voisi asettaa ehtoja avun saannille. Yhdessä hometalkoiden työkalupakeista ovat valtion kiinteistöt. Hankkeessa on tehty tutki- 15 korostaa. Pätevien alan työntekijöiden lisääntyessä tilaaja pystyy paremmin kilpailuttamaan kuntotutkimuksia ja kosteuskorjauksia. Mittavan kokemuksensa perusteella Pirinen toteaa, että hometaloissa on usein kyse kiinteistön omistajan ymmärtämisen puutteesta. Korjausten suunnittelijat eivät lukeneet kuntotutkimusraportteja, jolloin tietoketju katkesi. Vain rakennusten rungot ovat kunnossa. Opiskelu ja pätevöityminen voi tapahtua työn ohessa. Ohjeita on syntynyt, kuten Työterveyslaitoksen Tilaajan ohje sisäilmaongelman ratkaisemiseen asunto-osakeyhtiöissä, homekoiran käytöstä kiinteistössä ja homekoiraohjaajan – Asiantuntijuuteen kannattaa satsata rahaa, koska halvat tutkimukset yleensä epäonnistuvat. – Vuosien 2010-2012 aikana teimme noin 70 hanketta ja loimme uudet työkalut rakentamisen tutkimiseen, korjaamiseen ja työn tilaamiseen. Tavoitteena on saavuttaa uusi kiinteistönpidon kulttuuri. Homeenpoistajan pitää malttaa tehdä työ kunnolla, Juhani Pirinen Kosteus- ja hometalkoiden ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen kehottaa asukkaita ja käyttäjiä tutustumaan paremmin kiinteistöihinsä, jotta myös mahdolliset kosteusongelmat havaitaan ja korjataan ajoissa. Ja jos ne olikin tehty, niistä oli vedetty vääriä johtopäätöksiä. – Tavoitteena on ollut se, että kaikki ymmärtävät käsitteet ja sen, että rakennusten osia pitää vaihtaa ajoissa, Pirinen kertoo. Kaikki Senaatin ja valtion kiinteistöt tulevat säännöllisten kuntotutkimusten ja ohjeistetun kiinteistöhuollon piiriin. Noin tuhat omakotitalon kauppaa vuosittain päätyy riitaan. – Työn tulos on sama kuin sen huonoin tekijä. Kosteusmittaukset ja kuntotutkimukset osataan tehdä oikein, mutta niiden johtopäätökset vedetään usein hatusta. Nyt kosteusja homekorjaukset muuttuvat usein peruskorjaushankkeiksi, jolloin niiden alkuperäinen idea muuttuu, Pirinen korostaa.. Hometalkoissa on selvinnyt, että valtion porkkanalla ja ohjauksella on saavutettavissa hyviä tuloksia. – Suomalaiset kuvittelevat, että talot ovat ikuisia, mutta rakenneosat kestävät noin 3050 vuotta. Senaatti toimii ”veturina” uusien toimintamallien käyttöönotossa. Siihen on valmistunut Tunne talosi, turvaa kauppasi -opas, jota kiinteistönvälittäjät jakavat omakotitalokaupan osapuolille. Kun esimerkiksi lähiöt ovat nyt noin 50 vuotta vanhoja, niissä pitää vaihtaa kaikki rakenneosat. Oikeaaikainen vaihtaminen on ratkaisu homeongelman poistoon. – Kun selvittää sisäilman ongelmia, asiantuntijuuteen kannattaa satsata rahaa, koska halvat tutkimukset yleensä epäonnistuvat, Pirinen vakuuttaa. Senaatin kiinteistöt hankkeen vetureina Kosteus- ja homevaurioalalle luodaan koulutusjärjestelmä kosteusvauriotutkijoille, korjaussuunnittelijoille, valvojille ja työnjohtajille sekä korjaustyöntekijöille. Hanke on toteutunut hyvin järjestöjen ja yhteisöjen tehtävien muksia muun muassa kuntien home- ja kosteusvauriokorjausprosessin arvioinnista. Sen jälkeen ne pitää vaihtaa. Syitä oli se, että kuntotutkimuksia ei tehty. Ohjeistamiseen on tarvetta Hometalkoisiin on sisältynyt 30 paikkakunnalle tehty Roadshow, jossa on esitelty erikseen ammattilaisosio kuten riskirakenteet, niiden tutkiminen ja työmaan hallinta sekä asukasosio, jossa on kerrottu riskirakenteiden tunnistamisesta, huoltokirjasta, kiinteistön suunnitelmallisesta hoidosta sekä esitelty talkoiden nettisivut (www.hometalkoot.fi). Toxtest–hankkeen perusteella Pirinen toteaa, että sisäilman myrkyllisyyttä on mahdotonta mitata. Seuraavien parin vuoden aikana luotiin noin 750 parhaan kosteus- ja sisäilma-asiantuntijan talkooverkosto. periaatepäätöksellä vuonna 2010. Nyt on menossa tulosten viestintä ja asennemuutoskampanja. Tavoitteena on ennakoiva korjaaminen ennen kosteusongelmien syntyä. Hometalkoiden yhden työkalupakeista tarkoituksena on parantaa ostajan ja myyjän turvaa asuntokaupoissa. Siihen ei ole vippaskonsteja. Hankkeessa seurattiin viiden kunnan pieleen menneitä kosteuskorjaushankkeita. Piriselle seuranta kertoi, että ohjeistamisen tarvetta on. Kysymys kuuluu, miten malli saataisiin vakiintumaan
Ministeriön laskelmien mukaan kosteus- ja homevauriokorjauksia pitäisi tehdä noin 250 000 pientalossa, 8000 asuinkerrostalossa ja 1300 koulussa. – AKA-arvioijat toimivat puolueettomina asiantuntijoina kiinteistön arvon määrityksessä. Homeenpoistajan pitää malttaa tehdä työ kunnolla. Lisäksi käytössä ovat normaalit tuet korjausrakentamiselle. Viitanen korosti, että nyt 16 menee Suomessa toimivien auktorisoitujen kiinteistöarvioijien kyselystä. Samalla kiinteistö pysyy käyttäjilleen terveellisenä ja turvallisena, totesi asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen (sd) Keskuskauppakamarin kiinteistöarviointipäivässä. Avustusten tavoitteena on edistää suunnitelmallista ja pitkäjänteistä korjaustoimintaa. Auktorisoidulta kiinteistöarvioijalta edellytetään alansa syvällistä osaamista, joka varmistetaan vaativalla kiinteistöarviointikokeella, kertoi Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harju. Vaihtoehtona PORRASHISSI pienkerrostaloihin – Ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoiden tavoitteena on, että kiinteistöjä hoidetaan oikein ja ne korjataan oikea-aikaisesti ennen kuin ne vaurioituvat, totesi asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen. Jouni Suolanen. 020 743 2010 Kynttilätie 17 11710 Riihimäki Ympäristöministeriön arvion mukaan kosteus- ja homevaurioille altistuu päivittäin 600 000-800 000 suomalaista. - esteetöntä elämää - käytössä on myös suhdanneluonteista tukea asuntokannan peruskorjaamiseen vuoden 2014 loppuun saakka. Liikekiinteistöissä epäilys kosteusongelmista ei vaikuta kohteen arvoon samassa määrin kuin asuntojen osalta, il- – Työn tulos on sama kuin sen huonoin tekijä. Suhdannetukea peruskorjaamiseen Hissipörssi Yhtiöt Oy Puh. Suomessa toimii 217 auktorisoitua kiinteistöarvioijaa (AKA). – Ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoiden tavoitteena on, että kiinteistöjä hoidetaan oikein ja ne korjataan oikea-aikaisesti ennen kuin ne vaurioituvat. Kuntoarvioiden ja –tutkimusten avulla korjaukset ajoitetaan oikein, jolloin kiinteistön arvo säilyy koko sen elinkaaren ajan
K eskuskappakamarin kiinteistöarviointipäivän kahvitauolla keskusteltiin, kuinka kiinteistökaupoissa on ollut hiljaista jo jonkin aikaa. Positiivista on se, että työttömyysaste ei ole juuri noussut. Siitä on kotimaisten institutionaalisten sijoittajien osuus kolmannes. Vuonna 2013 tähän asti tehtyjen kiinteistökauppojen volyymi on noin miljardi euroa, missä asuinkiinteistöjä on neljännes ja muita kiinteistöjä ku- ten hoiva- ja terveydenhuollon kiinteistöjä kolmannes. Tätä ongelmaa ei ole kuitenkaan Helsingin ydinkeskustassa. Asuntojen kysyntä on vahvaa ja vuokrat jatkavat nousuaan erityisesti pienissä asunnoissa. Viidennes on kansainvälisten sijoittajien omistuksessa. Myös vuokratasojen eriytyminen jatkuu. sen ja kysynnän hiljenemisen myötä. Rahoituksen saatavuus on pullonkaula, joskin se on ehkä hieman parantunut. Toisaalta rahoitukselle ei ole ollut Kalevan mukaan myöskään kovaa kysyntää. Suomen kiinteistömarkkinan arvo on noin 46 miljardia euroa. Samoihin lukuihin ei syksyn aikana päästä. Pitkällä tähtäimelle Kalevaa askarruttaa kaupan rakenteen kehitys. Ympäristöministeriön Tyhjät tilat –hanke kehittää uutta käyttöä tyhjille tiloille, Viitanen kertoi. Asuntoja kysytään, vuokrat nousevat Toimitilojen vajaakäyttö vaivaa etenkin pääkaupunkiseudulla. Kiinteistökauppa ei käy, ostovoiman kehitys nihkeää Kiinteistökauppa on ollut nihkeää viime kuukausina. Saman suuntaista viestiä välittää toimitusjohtaja Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy:stä. Asunnot ja hoivakiinteistöt ovat nyt sijoittajien suosiossa. Markkinoille on tullut uusia tapoja sijoittaa kiinteistöihin, kun uusia rahastoja on perustettu eri sijoittajaryhmille. Kiinteistömarkkinoiden ja alan kannalta olisi tärkeää saada viritettyä likviditeettiä, kun nyt ei pystytä tekemään minkäänlaisia markkinaoperaatioita. – Asunto- ja hoivakiinteistöt ovat nyt kiinteistösijoittajien suosiossa, kertoo KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva. – Kauppoja ja järjestelyjä tullaan näkemään, Hanna Kaleva uskoo. – Yleinen taloudellinen toimintaympäristö asettaa haasteita kiinteistömarkkinoiden kehitykselle. Asunnot on ollut parhaiten tuottava kiinteistösektori viitenä vuonna peräkkäin. Kiinteistösijoittajien mielenkiinto kohdistuu parhaisiin prime-kohteisiin, mutta niiden tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Ministeri Pia Viitanen esitti, että tyhjiä ja vajaakäyttöisiä toimistoja muutettaisiin asunnoiksi yhtenä lääkkeenä asuntopulaan. Tyhjän tilan määrä on kasvanut uusien tilojen valmistumi- Liiketiloilla on yhä kysyntää, mutta toimistotilojen vajaakäyttö vaivaa etenkin pääkaupunkiseudulla. Sen sijaan voimakkaasti vivutettujen niin sanottujen distressed-kohteiden tilanne askarruttaa, kun toimitilat eivät nyt vedä. Jouni Suolanen. Vuonna 2012 kaupoissa yllettiin vuoden aikana noin kahteen miljardiin euroon. Kasvukeskusten asuntojen vuokrat nousivat noin 3 prosenttia vuonna 2012. Ansioiden ja kuluttajien ostovoiman kehitys on ollut nihkeää. Asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset ovat nousseet vuokria nopeammin. Ostovoima ei ole kehittynyt toivotulla tavalla. Niiden kokonaistuotto on liikkunut 8-12 prosentin välillä. Liiketilamarkkinoiden tilanne on tasapainoisempi, joskin 17 haasteita riittää sielläkin. – Varmaa on, että käyttötarkoituksen muutokset yleistyvät
Energia-ala on yhä miehinen, joukossa oli vain muutama nainen. – Liikenne ja muu infra hallitsee energiakeskustelua, mutta kiinteistöt eivät tunnu ketään kiinnostavan. Malleja siihen on olemassa, ISS Palvelujen toimitusjohtaja Kari Virta kärjisti. Kuitenkin ne ovat erittäin tärkeä asia ja mitä siellä voidaan tehdä. Kiinnostuksen puutteella hän viittasi erityisesti poliittisiin päättäjiin. Kiinteistöjen energiatehokkuus on yksi ISS Palvelujen painopistealue. – Kun puhutaan energiatehokkuudesta, puhutaan kaikille positiivisista asioista, ja yleensä säästöistä. – Haluamme kouluttaa kaikki 12 000 työntekijäämme Suomessa ympäristövastuullisiksi, ja tarjota asiakkaille kaikkia eri tahoja hyödyttäviä palveluja. Kiinteistöt kuluttavat 115 terawattituntia (TWh) energiaa vuodessa, kun kaikki energiankulutus on 300 TWh. K iinteistöt vievät jopa 40 prosenttia kaikesta energian kulutuksesta. Tilaisuuden puheenvuorot 18 valottivat energiatehokkuutta eri näkökulmista tutkijasta ja professorista yritysten viesteihin. ISS Palvelut Oy:n energiailtapäivä Helsingissä oli nimensä mukaisesti täynnä energia-asiaa ja puheenvuoroja kuvassa vuorossa ISS Palveluiden tuotejohtaja Jukka Backlund. Energiaa hallitaan yhä enemmän tiedolla. Kun puhutaan energiansäästöstä, puhutaan erittäin järkevistä inves- toinneista, jotka maksavat itsensä nopeasti takaisin yksilön ja yhteiskunnan kannalta, Virta korosti. Ylläpidosta tulee tiedolla johtamista Tuotejohtaja Jukka Backlund ISS Palveluista luetteli tämän. ISS Palvelut Oy:n energiailtapäivä kokosi Helsingissä Kiasman auditorion liki täyteen tummapukuisia energiamiehiä. Kiinteistöjen energiankulutus on euroissakin merkittävää 13 miljardin luokkaa vuodessa. Energia-asiat ovat tapetilla tänä päivänä. Esimerkiksi rakentamiseen käytetään 12 miljardia euroa vuodessa. ISS Palvelujen energiaseminaari: Energiatehokkuus yhteinen etu Energiatehokas kiinteistönpito hyödyttää kiinteistöjen käyttäjiä, kiinteistöjen palvelutoimittajia sekä koko yhteiskuntaa
– Tiedon käsittelyn automatisointi tulee muuttamaan tekemistä. Olemme uuden haasteen edessä, kun meillä on paljon tietoa kiinteistöistä. – Koko energiatehokkuus lähtee liikkeelle rakentamisen alkuvaiheesta eli kaavoituksesta. 19. hittäjän pitäisi miettiä energiaasioita jo vuosia eteenpäin, todellisuus on usein toista. Aluerakentamisen myötä tehdään tonttitehokasta rakentamista ja Mäen mukaan ratkaisuja, joiden taloudelliset vaikutukset ovat kyseenalaisia. – Meidän pitää ymmärtää kokonaisuus, ja pystyä yhdistämään eri tekijät optimaaliseksi kokonaisuudeksi, Backlund korosti. – Jos ei tiedä, paljonko kuluttaa, ei voi säästää. Kiinteistön ylläpito sijoittuu aina kiinteistöllä johonkin tekemiseen, jolle asiakkaan liiketoimintaprosessit ja toiminta kiinteistössä antavat raamit. Ratkaisut sinetöidään heti alussa, vaikka haluttaisiin tehdä tulevaisuuden uusia mahdollisuuksia. päivän trendejä, kuten ympäristövastuullisuuden kasvua, kestävää kehitystä, digitalisoitumista sekä yrityksiltä vaadittavaa dynaamisuutta asiakkaiden tarpeiden mukaan. Nämä vaateet näkyvät kiinteistöjen korjauksessa ja ylläpidon palveluissa. ISS wise –palvelu ottaa vastuun kiinteistön toimivuudesta, viihtyisyydestä ja energiatehokkuudesta sekä vaalii kiinteistön arvoa. Materiaaleista tarvitaan tietoa Kiinteistökehityspäällikkö Pertti Mäki Lujatalo Oy:stä korosti, että kun kiinteistöke- Senaatti-kiinteistöillä elinkaariajattelu on toiminnan keskeinen periaate. Energiankulutukseen vaikuttavat päivittäi- set vikakorjaukset, järjestelmien uusimiset ja muu toimenpiteet. Palvelun kulmakiviä ovat kiinteistön tunteva huoltomies, kiinteistön käyttäjä ja energian hallintakeskus. Kiinteistöjen ylläpidosta tulee yhä enemmän tiedolla johtamista. On valitettavaa, että usein vaihtoehtoisten energiamuotojen tuominen alueelle ei ole mahdollista, kun jo kaavassa sanotaan, että sinne tulee kaukolämpö. Kiinteistöstä tulee olemaan jatkuvasti nähtävää dataa ja historiatietoa. – Meidän pitää ymmärtää kokonaisuus, ja pystyä yhdistämään eri tekijät optimaaliseksi kokonaisuudeksi, totesi ISS Palveluiden tuotejohtaja Jukka Backlund. Esimerkiksi putkijätejärjestelmät ovat kalliita rakentaa, ja asukas maksaa ne lo- ISS wise -palvelun kulmakiviä ovat kiinteistön tunteva huoltomies, kiinteistön käyttäjä ja energian hallintakeskus. Reunaehtoja luovat myös asiakkaan kiinteistön elinkaariajattelu ja kunnossapidon strategia. Se ratkaisee paljolti sen, miten esimerkiksi lämpöenergiaa kiinteistölle tuotetaan. Energiankulutukseen vaikuttavat monet eri tekijät. Palveluun on liitetty jo runsas tuhat rakennusta, ja kiinteistöille on saatu säästöä energiakuluissa. Kun rakennus tuottaa sille asetetut tavoitteet, sen jälkeen kenttä on auki tehdä se mahdollisimman energiatehokkaasti, totesi Senaattikiinteistöjen talotekniikan asiantuntija Pasi Pipatti
Näistä asioista ei ole tutkittua 20 – Energiatehokas rakentaminen vaatii koko toimintaketjun mukanaoloa suunnittelusta ja valvonnasta rakennuksen käyttöön ja ylläpitoon, korosti kiinteistökehityspäällikkö Pertti Mäki Lujatalosta.. Suomalaisten kannattaa rakentaa energian säästö osaamisen pohjalle. Esteenä on se, että kuluttajille säästöistä koituu vain pienehkö rahavirta, jolloin kuluttaja vaikuttaa tahmeasti säästöihin. Nyt mennään niin kovaa vauhtia, ettei rakennusteollisuus ehdi tuottaa tutkittuja materiaaleja, Mäki kritisoi. Esitän, että rakennuksille tehdään uudet takuuehdot. Asuntosijoitus tuottaa noin kahdeksan prosenttia, ESCO – projekteissa tuotto on noin 20 prosenttia, mutta energiakatselmukset saattavat antaa jopa 90 prosentin sijoitetun pääoman tuottoja investoinneille. Asiat eivät ole yksinker- taisia, kun toisaalta esimerkiksi lämpöpumput säästäessään lämpöenergiassa lisäävät sähköenergian kulutusta. – Näihin tuottoihin ei päästä kuitenkaan vanhoilla malleilla, Junnila korosti. Paljonko esimerkiksi maalämmöstä saadaan energiaa toimistotaloon. Mäki korostaa rakennusfysiikan merkitystä. – Tarvitaan uusi liiketoimintamalli siitä, kuka on asiakas, mitä ainutlaatuista tuote tekee asiakkaalle, miten se saadaan asiakkaalle ja mikä tulovirta siitä voidaan saada. tietoa. Etähallinnassa Suomi on Junnilan mukaan jo maailman huippua, ja sillä on saavutettu 10-15 prosentin säästöjä. Energiatehokas rakentaminen vaatisi koko toimintaketjun mukanaoloa suunnittelusta, valvonnasta ja rakentamisesta käyttöön, huoltoon ja ylläpitoon. Kun esimerkiksi lisätään eristepaksuuksia, miten nämä rakennetekniset uudistukset tulevat menemään, ja miten rakenne elää seinän sisällä. – Onko se energiatehokasta rakentamista, Mäki kyseenalaistaa. Lämpörappauksesta on tullut ongelmia. pulta muiden asumisen kulujen ohella. Sinne yritysten kannattaisi investoida ja tehdä uusia tuotteita. Junnilan mukaan maailman nopeimmin kasvava globaali on 250 miljardia euroa. Hän puhuu erityisesti uusiutuvan energian puolesta. Ala on liiketoimintana houkuttava yrityksille. – Haasteita on paljon, joita ei ole vielä edes ehditty tutkia. – Uudisrakentamisessa tehdään uusia juttuja, jolloin kehitetään ja vastataan tulevaisuuden haasteisiin. Kuluttajat muuttavat tutkitusti paljon herkemmin ostotottumuksiaan kuin energiankulutustaan. Junnilan visioissa energian- Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Pekkarinen on erittäin kiinnostunut energia-asioista ja saa tietoa muun muassa lähipiiristään. Kun uusiutuvan energian mahdollisuuksia on paljon, mikä valitaan ja miten löydetään oikea vaihtoehto. Kun vaihdetaan uudet ikkunat, saattaa kosteus tiivistyä niiden ulkopintaan. Energianhallinnassa internetin suuntaan Myös yrityselämässä työskennellyt Aalto-yliopiston kiinteistöliiketoiminnan professori Seppo Junnila toi innostuneen, liiketaloudellisen näkökulman energiatehokkuuteen
Internet of Buildings (IOB) kerää ja jakaa tietoa verkostoon, jossa koti on yksi keskeinen solmukohta. – Suomalaisten kannattaa rakentaa energian säästö osaamisen pohjalle. Erityisesti puun käyttöä tulisi lisätä, koska sitä on runsaasti saatavilla omassa maassa. hallinnassa mennään jatkossa yhä enemmän internetin liiketoimintamallien suuntaan. Tämän huomasi innokkaasta esiintymisestä asiantuntijayleisölle. Uusiutuvaa energiaa tulee lisätä Energia-asiat ovat entisen elinkeinoministerin, nykyisen kansanedustajan ja eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtajan Mauri Pekkari- johon pääsyyllinen on Saksa tukiratkaisuineen. Merkittävää on silloin se, että ketkä ovat piikkien päällä. Erkki Murto-Koivisto, Kiinteistövälittäjä, LKV, LVV Suomen AsuntoSatama Oy LKV 21. Odotan innolla yhteydenottoasi. Kymmenet palvelujamme jo käyttävät isännöitsijät ovat kiitelleet Avaimet käteen konseptiamme siitä, että yhteistyömme ansiosta heillä on vapautunut aikaa ja energiaa muihin tärkeisiin työtehtäviin. – Kaikilla on sama tieto samaan aikaan, mutta samalla se muuttaa maailman piikikkääksi eli pieni porukka hallitsee kaikkea dataa mitä maailmassa liikkuu. Pekkarinen toisti toiveensa uusiutuvan energian lisäämisestä erilaisin tukijärjestelmin 38 prosenttiin kaikesta energiasta vuoteen 2020 mennessä. Japanissa on jo olemassa IOB-kyliä. Pekkarinen lähestyi aihetta yleisen energiapolitiikan näkökulmista, eikä juuri puuttunut kiinteistöjen energiankäyttöön. – Kun puhutaan energiatehokkuudesta, puhutaan kaikille positiivisista asioista, ja yleensä säästöistä, totesi ISS Palvelujen toimitusjohtaja Kari Virta. Asiasta kysyttäessä hän mainitsi rakentamiseen liittyvät nor- sen (kesk) lempiaihe. Pekkarinen hylkäsi kalvot ja paukutti ison määrän tietoa ja lukuja ulkomuistista. Tee hyvin, soita 045-111 4211 tai lähetä s-postia sopiva tapaamisaika. Pekkarisen mukaan eurooppalaisessa energiamarkkinassa vallitsee sekava tilanne, mit, joissa on myös osin menty liiallisuuksiin, kuten energiatodistuksen kohdalla. Julkiselle rakentamiselle hän laittaisi velvoitteita yksityisiä kiinteistöjä enemmän. Samalla se lisäsi Uralin takaa tuotavan kivihiilen käyttöä, kun kivihiili pitäisi ajaa alas kokonaan. – Hallitus heikensi puun ja turpeen yhteiskäyttöä, kun olisi pitänyt tehdä päinvastoin. Tuulienergia on uusiutuvista toiseksi tärkein. Jouni Suolanen Kutsu Arvoisa isännöitsijä, Haluaisin tarjota sinulle kaikkien kiireidesi keskellä työlounaan Tornissa ja kertoa Suomen AsuntoSatama Oy LKV:n isännöitsijöille ja taloyhtiöille räätälöimistä tehokkaista ja nopeista asuntojen ja liiketilojen myynti- ja vuokrauspalveluista
Moni kärsii tietämättään puutteellisesta korvausilmasta Korvausilmaventtiileillä sisäilma ja ilmanvaihto parempaan kuntoon V Varsinkin kerrostalojen ikkunaremonteissa on tiivistetty koteja 1980-luvulta lähtien liian hapettomaan kuntoon. iimeksi kuluneiden vuosien aikana rakennusten ekotehokkuus on noussut sekä uudisrakentamisessa että saneerauksissa ykkösprioriteetiksi. Ratkaisu olisi kunnollisissa korvausilmaventtiileissä, ellei koneellisen tulo-poistoilmanvaihdon asentaminen ole mahdollista. Tämä on Nymanin mukaan hyvin perusteltu pyrkimys. Lämmitysenergia on kallista, eikä lämmön vuotaminen ikkunanraoista pihalle muutenkaan istu ekologiseen ajatukseen energian järkevästä käytöstä.. PERUSKORJAUS Tapio Tarpio esittelee Dir-Airin tutkimuslaboratoriota. Jotain on korjausrakentamisessa myös unohdettu: riittävä määrä korvausilmaa. VTT:n erityissasiantuntija Mikko Nyman vahvistaa, että viimeksi kuluneiden 20-30 22 vuoden aikana rakennusten ikkunaremonteissa on pyritty ennen kaikkea hyvään lämmöneristävyyteen ja tiiviyteen
Joka tapauksessa nyt asunnot ovat monesti niin tiiviitä. – Tuloilman huono taso on tällä hetkellä kerrostalomarkkinan suurimpia ongelmia. Rakennuksista on tullut tiiviimpiä, minkä vuoksi ilmanvaihdon toiminta muuttuu, Nyman painottaa. että sinne syntyy hyvin voimakaskin alipaine, kun ilmaa samalla pumpataan tehokkaasti asunnosta pois. Ilma tulee silloin muualta, ikkunan tai ovien karmeista, postiluukusta. Huono ilmanvaihto ja heikko sisäilma Riihimäellä Dir-Air Oy -yrityksessään asuntojen ilmanvaihtoa parantamaan suunniteltuja korvausilmaventtiileitä jo vuosikymmenien ajan kehitellyt toimitusjohtaja Tapio Tarpio näkee monien suomalaisten kotien huonon ilmanvaihdon ja heikon sisäilman laadun jopa yhteiskunnallisena ongelmana. Ilmaa poistuu asunnosta tehokkaasti, mutta korvausilman asunnon sisään saaminen on usein haastavampaa. Erityisesti näin on helposti juuri asunnoissa, joissa poistoilma on hoidettu koneellisesti. Kuvan venttiili on ollut paikallaan kolme kertaa liian pitkään. Tarpio huomauttaa, että viime aikoina Suomessa on puhuttu paljon sisäilma- ja homeongelmista. – Ei ole tavatonta, että ilma ei tule asuntoon venttiileistä välttämättä lainkaan hyvin. – Usein on siis niin, että asunnosta tulee liian tiivis. Muuten sitä ei kerta kaikkiaan tulla vaihtaneeksi, sanoo Tapio Tarpio. Näin ilma virtaa tuloilmaikkunassa. PERUSKORJAUS – 1960-luvulta alkaen varsinkin kerrostaloissa yleistynyt koneellinen poistoilmanvaihto on osaltaan tehostanut ilmanvaihtoa. Korvausilmaventtiilin suodatinpalkin on syytä lähteä irti ilman työkaluja. Tarpio sanoo, että asuntojen ja remonttien suunnittelus- Venttiilin suodatinpalkit on syytä vaihtaa ainakin kerran vuodessa. Ongelma on usein joko korvausilmaventtilien liian vähäisessä määrässä tai venttiilien puutteellisessa laadussa tai kunnossa. Ulkoilman sisäänotosta olo- ja makuuhuoneisiin tulisi huolehtia ikkunaremonttienkin yhteydessä, mutta läheskään aina tähän ei vieläkään ymmärretä kiinnittää riittävää huomiota. Tai sitten niitä suljetaan, kun ei ymmärretä sisäilman laadun terveysvaikutuksia ihmiseen ja asumiseen. 23. – Asunnossa ei ole ehkä lainkaan korvausilmaventtiileitä, tai niistä ei tule riittävästi ilmaa
Ulkopuitteen kautta ilma virtaa ensimmäisen suodatinyksikön läpi. – Ei ymmärretä käyttää riittävän laadukkaita venttiileitä, tai laitetaan niitä liian vähän. Tuloilman huono taso ongelmana Tapio Tarpio sanoo, että tuloilman huono taso on tällä hetkellä kerrostalomarkkinan suurimpia ongelmia. Tiivistämätön venttiili on yksi pahimmista vedon aiheuttajista. Mutta ilmamäärän ero per venttiili on tunnissa 18 000 litraa. – Venttiilirakenteessa on oltava tiivistepinta, ettei ilma virtaa venttiiilin ohi, vaan kaikki ilma virtaa takaiskullisen venttiiilin läpi. Tuloilmaikkuna on Tapio Tarpion tuotekehittelyn tulos. Eli tässä tapauksessa 90 000 litraa tunnissa koko asunnossa. Silloin venttiilin ilmanohjaussäätimet toimivat. Tarpion mielestä esimerkiksi markkinoille tuotavien korvausilmaventtiilien testaus pitäisi saada EN-standardien säänneltäväksi. 24 tellään kosteusongelmia, ja asukkaiden päänsärkyä jo paljon aiemmin, kun hiilidioksidit ovat asunnossa aivan piikissä. Tyypillinen esimerkki on, että asunnon remonttisuunnitelmaan on suunnittelija laskenut kahdeksan litraa sekunnissa asuntoon pumppaavan venttiilin. Ilma valuu ulkolasin pintaa alas massapainoltaan painavampana, koska ulkoilma on kylmää. – Standardien mukaisella testaamisella olisi se merkitys, että silloin varmistettaisiin, että se mitä yritys lupaa tuotteesta, myös pitää. sa ei yksinkertaisesti kiinnitetä riittävästi huomiota siihen, miten paljon ja millaisia venttiileitä asuntoon pitäisi laittaa. On kuitenkin harhauduttu ottamaan vain kolme litraa sekunnissa tuovat venttiilit. Tätä jatkuvasti vähäisemmällä raittiin ilman saannilla voi olla kauaskantoisia seurauksia, Tapio Tarpio huomauttaa. Vanhempia voisi herättää tämä ajatus. Tai venttiilit on asennettu ihan oikein, mutta niitä ei ymmärretä pitää auki. Dir-Air Oy:n tuloilmaikkunassa ilma otetaan ensin ikkunan välitilaan suodatinpalkin kautta. VTT:n Mikko Nyman vahvistaa makuuhuoneen riittävän tuloilman saannin olevan välillä 6-12 litraa sekunnissa. Jokainen haluaa antaa lapsilleen. – Sitten ihmetellään, kun lasten koulumenestys on mitä on, kun he nukkuvat hiilidioksihöyryissä ja ovat aamulla ihan tokkurassa. – Ei olisi enää juuri sitä pelkoa, että taloihin uusia ikkonoita asennettaessa se tiivistyykin totaalisesti. Tarpio sanoo, että olisi tärkeää, että standardoiduilla mittausmenetemillä päästäisiin rakentamismääräysten kohdas- sa D2 määritellylle ilmanvaihdon tasolle. Jos katolla olevan huippuimurin takana on vaikka 100 tai 200 venttiiliä, ja suunnittelija on suunnitellut sen nimenomaan vastaamaan kahdeksan litraa sekunnissa tuovia tuloilmaventtiilejä, ollaan perusteellisesti metsässä. – Vastaavasti sisäikkunan pinta on tietenkin lämpimämpi, jolloin ilma lämmön ja huoneiston alipaineen vaikutuksesta nousee sisälasia pitkin ylöspäin, lämpenee lisää ja puhaltautuu sitten toisesta venttiilirakenteesta läpi, jossa on vielä toinen sähköstaattinen suodatin, Tapio Tarpio kertoo. ”Hiilidioksidit aivan piikissä” Tapio Tarpio kuvailee tyypillistä tilannetta saneerauskohteessa. – Maallikko voi kysyä, että mitä tuo ero nyt merkitsee. – Mahdollisesti laitetaan riittämätön venttiili. 70 neliön asunnossa niitä voi olla tyypillisesti vaikkapa viisi. Viiden vuoden kuluttua sitten ihme- Miten tuloilmaikkuna toimii. Valuessaan alas se lämpenee
Sitten poistoilmasta otettaisiin lämpö lämmönvaihtimilla ja lämpö- 25 pumpuilla käyttöveteen, patteriverkkoon tai yhteisiin tiloihin. Kevättalvella siihen voi lisätä vielä auringon, joka Mistä tietää, että ilmanlaatu on kotona huono. Ja se on ilmaista lämpöä. Jos asiaan kiinnitettäisiin enemmän huomiota, alettaisiin ymmärtää että ker- rostalossa voitaisiin toteuttaa lämmön talteenotto todella edullisesti. Niillä sivuilla mihin auringon lämpö osuu, otetaan aivan ilmaista lämpöä talteen. Tuloilmaikkuna olisi ensimmäinen porras. Yksi huonon ilmanvaihdon indikaattoreista on asunnon alipaine. Se voi vaikuttaa lapsen kehitykseen! Tarpio ja Dir-Air ovat kehitelleet omia tuloilmaratkaisujaan noin 35 vuoden ajan. Sydän tykyttää, päätä särkee – Ei ymmärretä käyttää riittävän laadukkaita venttiileitä, tai laitetaan niitä liian vähän. Mutta sitten heidät nukutetaan usein lähes umpioon. Tärkeää olisi, että huomioihin myös reagoitaisiin. Aurinko on venttiliratkaisussa valjastettu ilman esilämmitykseen. Suomessa paistaa todella paljon. Sillä itselläänkin on arvaamattomia terveysvaikutuksia. Ulkoilmassa sen normaali taso on 300-380 ppm. – Jos ajatellaan, että on käytetty liian vähän tai liian huonolaatuisia venttiileitä, alipaine voi asunnossa aivan hyvin olla kohonnut jopa 70 pascaliin. Jos kotiin tullessa tuoksahtaa tunkkaiselle, se on yksi merkki. Sellaisissa alipaineessa imetään välipohjista, seinistä, viemäreistä, joka puolelta asuntoon saastunutta ilmaa. Se on yksi ekologisimmista menetelmistä. Jos huoneilmassa pitoisuudet ovat 1500 ppm tai yli, voi aamulla väsyttää, päätä särkeä, sydän tykyttää, hengitys olla tiheämpää ja muutenkin on vetämätön olo. Myös siitä seuraa lämmönhukkaa. Manu Haapalainen. Sitä ei välttämättä tiedosteta. – Uskon, että tuloilmaikkuna ei ole saanut ihan tarpeeksi huomiota. Niiden yhteisvaikutus on valtava ja kustannustehokas. Ilmaista säteilylämpöä ulkoa Tarpio huomauttaa, että yllämainittu raittiin ilman esilämmittäminen on kokonaan toinen juttu kuin ikkunan läpi säteilylämpönä tuleva lämpö. – Kohonneen hiilidioksiditason huomaa helposti. Ihmiset suhtautuvat Tarpion mukaan joskus epäillen siihen, että ikkunan välistä saa ilman lämpimämpänä kuin mitä se sinne mennessään on ollut. Kerrostaloissa ja rivitaloissa korkea-alipaine voi johtaa myös korkeisiin radonpitoisuuksiin alimmissa kerroksissa. – Väitän, että lämpöä talteen ottavasta tuloilmaikkunaventtiilistä tiedämme enemmän kuin kukaan. Dir-Air Oy:n Tapio Tarpio sanoo, että huono ilmanlaatu on sinänsä helppo huomata. hyvää ruokaa, ja pitää heistä kaikin tavoin hyvää huolta. Pidän tätä hyvin vaarallisena. – Saamme kuitenkin kahdeksan litraa sekunnissa virtaavan ilmamassan lämpenemään nollasta asteesta kymmeneen
26. Käynnistysavustus kohdentuu erityisesti lähiöihin, mutta muutkin isommat taloyhtiöprojektit voivat hakea avustusta
– Erityisesti ilahduttaa se, että tuet kohdistuvat koko maahan ja lähiöihin, joita korjausvelka koskee kipeimmin. Tässä yhtälössä on vain voittajia, uskoo Pipatti. Tuen voimin saadaan Tarmo Pipatin. – Kun valtio avustaa taloyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden korjauksia kymmenellä prosentilla, käynnistysavustusten tavoiteltu toimintavolyymi on itse asiassa 1150 miljoonaa euroa. Uudisrakentaminen on ollut laskussa puolitoista vuotta eikä muutosta parempaan ole luvassa. Rakennusalan talvityöttö- 27 myys (kassan jäsenistä) voi nousta 25 prosenttiin. Alle 150 000 euron projekteihin rahaa ei myönnetä. rotuloja. – Teollisuusrakentaminen on jäissä energiateollisuutta lukuun ottamatta. PERUSKORJAUS Yli miljardin euron tukipaketti luvassa korjausrakentamiseen – Kokonaisvaikutukset selviävät vasta parin vuoden päästä – Asuinrakennusten perusparantamiseen varatuilla valtion tukisummilla saadaan nopeasti investointeja käyntiin. ARA on ilmoittanut, että avustuksia ei kuitenkaan kohdisteta vain lähiöihin. Asuinneliötä kohti korjauskustannusten tulee olla vähintään 250 euroa. Länsi-. Rakentaminen on supistunut jo viiden peräkkäisen vuosineljänneksen aikana. Infrarakentaminen vähenee parin vuoden kuluessa. Tukirahoilla parannetaan työllisyyttä ja pidetään kunnossa suomalaisille tärkeää rakennettua omaisuutta. Melkoinen summa siis onnistuessaan. – Kaikkien asuntoyhtiöiden kannattaa avusta hakea, ilmoitti ylitarkastaja Hanna Koskela. – Vastuu tonttimaan lisäämisestä on vain ja ainoastaan kunnilla. V altion talousarvioesityksiin sisältyy yhteensä 115 miljoonaa euroa käynnistysavustuksia asuintalojen korjausrakentamiseen vuosina 2013–2014. mukaan liikkeelle yli miljardin euron korjaushankkeet, jotka tarjoavat 17 000 henkilötyövuotta, ehkä jopa 18 500. Heikko tilanne vaikuttaa kaikkiin rakentamisen sektoreihin. Sen sijaan infrarakentamisen tuet ovat suhteellisen vaatimattomia, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatti. Infraan kaivataan lisäinvestointeja Vaikka Tarmo Pipatti on käynnistysavustukseen tyytyväinen, hän huomauttaa kokonaistilan- Noin 115 miljoonan käynnistysavustusten avulla taloyhtiöt ja vuokrataloyhtiöt uskaltautuvat investoimaan, uskoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatti. teen olevan vaikea. Toimitilarakentaminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella on hiipunut. Valtiokin jää plussalle. Lisäksi korjaushankkeet tuottavat valtiolle noin 230 miljoonaa euroa ve- Avustusta on haettava ennen kohteen rakennustöiden aloittamista. Käynnistysavustus myönnetään valtion asuntorahaston ARA kautta. Avustus kohdistetaan taloyhtiöille ja vuokrataloyhtiöille. – Rakentamisen määrä vähenee tänä vuonna 2–4 prosenttia. – Asukkaat asaavat kohennettua kotejaan
– Pelkkä suunnittelu voi viedä 2-4 vuotta. Maaliskuun 2013 kehysriihessä saatiin jo pientä parannusta mahdollisuuteen rakentaa edullisia vuokra-asun- 28 toja. Mikäli rakenteita ei uudisteta, kalustouudistuksella tavoitellut logistiset hyödyt jäävät pitkälti toteutumatta. Asuntotuotanto sakkasi jo 2012 Talonrakentamisessa tilanne on Tarmo Pipatin mukaan jo pari vuotta ollut tiedettyä heikompi varsinkin uudiskohteissa. – Lisätalousarvioesityksen 50 miljoonan euron tukia kuntien omistamien rakennusten homekorjauksiin oli tarpeellinen, mutta summa on melko pieni valtavaan ongelmavyyhteen verrattuna. Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen (sd) mukaan keskusteluja on käyty useiden metsäteollisuustoimijoiden, ei vain yhden yhtiön kanssa. Valtio kerää liikenteestä kuusi miljardia euroa, mutta tieinfraan palautuu rahaa investointeina vuosittain vain 350-500 miljoonaa. Maankäyttö- ja rakennuslakiin lisätään kunnille velvoite lisätä tonttivarantoa. Pääkaupunki olisi kaivannut enemmän. Toki on luonnollista, että eri alueilla on eri profiilit, mutta aina ei kannata tehdä kalleinta, Tarmo Pipatti muistuttaa. Helsinki maksaa rahoituksesta puolet Helsingin kaupunki neuvottelee keskustakirjaston rahoituksesta suomalaisen metsäteollisuuden kanssa. Tuen kohteena olevia asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittaville asukkaille. Se on merkkirakennus myös suomalaiselle puuteollisuudelle, Viljanen on todennut. PERUSKORJAUS metron jatko ei saanut valtion rahoitusta. – Pääkaupunkiseudun asuntopulan kannalta hallituksen kaavailema metropolihallinto voi parhaimmillaan pistää vauhtia kaavoitus- ja asuntotavoitteiden toteutumiseen. Jokainen vahtii omaa reviiriään ja haluaa hyviä veronmaksajia. Lyhyempi 20-vuotinen malli otetaan käyttöön vuokra-asuntotuotannon vaihtoehtojen monipuolistamiseksi. Helsinki koki aiemmin syksyllä pettymyksen, kun valtion budjettiesityksessä kirjastolle esitettiin ainoastaan 30:tä miljoonaa euroa. Tuolloin esiteltiin nykyisen 40 vuoden korkotukilainoituksen rinnalle otettavaksi käyttöön uusi korkotukilainamuoto, jossa rajoitusaika on 20 vuotta ja tuen määrä pienempi. – Lopputulema kuitenkin on, että vastuu tonttimaan lisäämisestä on vain ja ainoastaan kunnilla, jotka haluavat säädellä kasvuaan joskus liiankin innokkaasti. Toisaalta Pipatti on hieman skeptinen kuntien kykyyn kaavoittaa tarpeeksi. – Erityisesti infrarakentaminen ei juuri saanut tukia, vaikka esimerkiksi jättirekat tuovat paineita silloille ja tiestölle. – Etelä-Suomessa vuokraasuntotuotanto sakkasi jo 2012. En tunne Finavian suunnitelmien tilannetta, mutta tietenkin toivon, että rakentamista voisi käynnistyä Helsinki-Vantaan lentoasemalla jo 2014-2015. Tuomaristo luonnehtii Käännöstä mieleenpainuvaksi ja rennon suurpiirteiseksi. – Infran kunnossapitoa ei ole sidottu indekseihin. – Keskustakirjastosta tulee merkittävä puurakentamisen ikoni. Katuja, siltoja ja katujen alapuolisia teknisiä verkostoja ei ole suunniteltu kestämään jättirekkoja. Rakennusteollisuuden ehdotus oli 200 miljoonaa. – Pääkaupunkiseudulla on rakennettu viime vuosina vaikeisiin paikkoihin kuten meren rantaan, itse asiassa entiseen merenpohjaan kuten Jätkäsaaressa ja Kalasatamas-. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan rakennuttajana toimisi Liikennevirasto ja rakentamistyöt olisi tehty vuosina 2013– 2017. Mutta sosiaalista asuntotuotantoa tarvitaan kaikissa kunnissa. Keskustakirjaston arkkitehtuurikilpailun voittajaksi valittiin kesäkuussa ehdotus nimimerkillä Käännös. Puurakentamisen ikoni sai 30 miljoonaa euroa Helsingin tuleva Keskustakirjasto sai rahoitusta syyskuisen lisätalousarvion kautta, kun valtio lupasi maksaa 30 miljoonaa kustannuksista. Tampereen Rantaväylän pitkä tunneli Näsijärven rantaan ei toteutune vielä. Infraprojekteissa on pitkä toteutumisaikataulu, joten ennakointia 2020-luvulle tulisi Pipatin mukaan jo tehdä. Lisäksi jaettiin viisi kunniamainintaa. Nimimerkin takana oli Arkkitehti toimisto ALA. Helsingin kaupungille tämä oli pettymys, mutta tarkoitus on saada myös yksityistä rahoitusta. Jaetulle kolmannelle sijalle nousivat 544 kilpailutyön joukosta ehdotukset Liblab ja Kasi. Helsingin Keskustakirjasto ”Käännös” sai lisäbudjetista 30 miljoonaa kirjaston suunnitteluun ja rakentamiseen. – Maapolitiikan hoitoa kehitetään ja käytäntöjä kuitenkin yhtenäistetään Helsingin seudulla. Positiivista kuitenkin oli, että Finaviaa pääomitetaan tulevien projektien varalle. Vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. Keskeisenä työkaluna on maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus, jonka Helsingin seudun kunnat ja valtio solmivat vuoden 2012 kesäkuussa vuosille 2012–2015. Lisäksi tuomaristo korostaa rakennuksessa olevan ainutkertaista puhuttelevuutta, joka antaa sille edellytykset nousta uudeksi merkkirakennukseksi, jonka helsinkiläiset, kirjaston käyttäjät ja henkilökunta kokevat omakseen. Helsingin poliittiset ryhmät kirjasivat kaupungin kymmenen vuoden investointiohjelmaan, että Helsinki panee kirjastoon 50 prosenttia koko hankkeen hinnasta. Toista palkintoa ei jaettu. Nyt tarvitaan kohtuuhintaista rakentamista Aiesopimukseen sisältyvän, alueen yhteisen maankäyttösuunnitelman laadinnassa edistetään uusien alueiden saamista kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Kehärata valmistuu parin vuoden päästä. Voittajatyö antaa erinomaiset lähtökohdat kirjaston uudenlaisten toimintojen kehittämiseen
Esimerkiksi erilaiset YVA-selvitykset maksavat paljon. klo 9–16 Päämediakumppani. sa. Samaan aikaan Messukeskuksessa kuusi muuta kiinteistöalan tapahtumaa! KIINTEISTÖ K IINTEISTÖ ON OSA KIINTEISTÖ + TURVALLISUUS - MESSUJA – 7 AMMATTITAPAHTUMAA YHDELLÄ KERTAA ! KIINTEISTÖ JULKISIVU VIHERTEK VÄRI&PINTA Varmista sisäänpääsysi rekisteröitymällä ennakkoon: www.kiinteistomessut.fi Voit myös rekisteröityä paikan päällä Helsingin Messukeskuksessa. – Kaiken ei tarvitse olla viimeisen päälle puunattua. Tarmo Pipatin mukaan elinkaarimalli tulisi olemaan yksi malli muiden joukossa. Niiden tilalle voidaan asemakaavoittaa asuntoja. Pahin lupahelvetti on teollisuusrakentajilla. Tietty rosoisuus tulisi voida eri alueilla hyväksyä. Tarmo Pipatin mukaan tällaiset ideat ovat tervetulleita, mutta vain harvoja kohteita voi muuttaa asumiskohteiksi edullisesti. Ei aina puunattua rakentamista Moni poliitikko ja arkkitehti, viimeksi vihreiden Osmo Soininvaara, on ehdottanut toimistojen muuttamista asunnoiksi – osa niistä on ollut tosin asuntoina ennenkin. Mutta halpoja muutokset eivät ole. Raskaat lupaprosessit vaikeuttavat töitä Rakentamisen työvoimakustannukset ovat yhä nousussa. yksiin käsiin, on tuloksena vielä vuosien jälkeenkin hyvässä kunnossa olevat tilat, on Viitanen sanonut. Olisi hyvä etsiä myös helpompia paikkoja ja tehdä tarpeeksi täydentämisrakentamista. Myös rahoitukseen ministeri haluaisi etsiä uusia malleja. klo 9–17, pe 15.11. Onpa Espoossa suppeampi malli uuden sairaalan rakentamiseksi, jossa urakoitsijalla on ylläpitovastuuta 10 vuotta rakennuksen valmistumisen jälkeen. Tapahtumassa esitellään monipuolisesti alan uusimmat palvelut, tekniikka ja tuotteet, mukana myös Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton tietoiskut. – Elinkaarimalli olla yksi ratkaisu parantaa laatua kunnallisissa rakennuksissa, kouluissa ja sairaaloissa. Nykyään elinkaarimallien käyttöä kiinteistöhankkeissa hankaloittaa se, että palveluntuottaja joutuu rakennuksen valmistuessa maksamaan veron koko sopimussummasta kerralla. Asunto- ja infrarakentamisessa lisäkuluja tuovat usein erilaiset valitukset. Eikä vieressä tarvitse aina olla puistoja tai merinäköalaa. – Tulemme kuitenkin näkemään myös vanhojen toimistorakennusten purkua. Tämä tekee rakentamisesta kallista. ja to 14.11. Kiinteistö 2013 on kiinteistön ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa. – Espoossa on rakennettu ja peruskorjattu kouluja ja päiväkoteja elinkaarimallilla. – Suomalainen rakennustyö on melko kallista, mutta palkankorostuksia suurempia ongelmia ovat palkkojen sivukulut, arvioi Tarmo Pipatti. Tietty rosoisuus tulisi voida eri alueilla hyväksyä, sanoo Pipatti. Aukioloajat: ke 13.11. – Varsinkin teollisuusrakentamisessa eri lupaprosessien ja kaavoituksen kalleus lisäävät kustannuksia. Osa keskustan toimistoista on itse asiassa ollutkin ennen asuntoja, joten vaikkapa eräiden jugend-talojen muunto olisi vain paluuta vanhaan. Elinkaarimallit otetaan avuksi Asuntoministeri Piia Viitanen (sd) arvosteli hiljattain rakentamisen laatua. Kun vastuu suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta keskitetään singin sumpuissa”. Soininvaaran mukaan toimistot eivät enää viihdy ”Etelä-Hel- – Jotkut viihtyvät entisissä teollisuus- tai toimistorakennuksissa, joista saa parhaimmillaan myös loft-asuntoja. Tuntuu että lupaviranomaiset elävät ”suljettua toimistoaikaa”. Tällä tarkoitan, että he eivät tunnu piittaavan, onko suomalaisilla töitä. Klaus Susiluoto 29 KIINTEISTÖ- JA ISÄNNÖINTIALAN AMMATTILAISET KOHTAAVAT 13.–15.11. KUVITTELE TÄMÄ RAKENNUS ILMAN KIINTEISTÖNHOITOA – Kaiken ei tarvitse olla viimeisen päälle puunattua
Lämmöntalteenotolla tuloilma lämpenee ikkunan välissä jopa 10-20°C. Air-In® Kameleontti parantaa huoneistojen energiataloudellisuutta ja energialuokitusta luoden merkittäviä säästöjä kalliisiin lämmityskustannuksiin. Aurinkoisina päivinä helmikuusta alkaen teho voi nousta 1000 wattiin asti. Uudistetussa Kameleontti-venttiilissä esimerkiksi suodattimen vaihto onnistuu helposti ilman työkaluja. Asumismukavuutta ja energiansäästöä Laskelmien mukaan venttiili maksaa yhdessä vuodessa itsensä takaisin Parantaa huoneiston energialuokitusta: Tutkittu vuotuinen hyötysuhde 60 % Parantaa merkittävästi ikkunan U-arvoa (RTE3901/05, VTT:n tiedote 2329) Säästää huomattavasti energiakuluissa verrattuna perinteisiin ratkaisuihin Luo vedottoman asuinympäristön ilman lämmetessä merkittävästi ikkunan välitilassa Parantaa huoneilman laatua tehokkaan suodatuksen ja esilämmityksen ansiosta Ilma lämpenee hukkalämmön takaisinotolla jopa 20 °C ja auringossa vieläkin enemmän, jopa 1 kw asti Estää ilman takaisinvirtauksen tehokkaan takaiskun ansiosta Energian säästöä voi hyödyntää kompensointilaskelman avulla myös uudiskohteissa Soveltuu käytettäväksi sekä uusiin että vanhoihin ikkunoihin K äyttö kohteet: Tuloilmaikkunaan Karmiin, tilkerakoon Parvekeoviin Saneeraukseen, uudiskohteisiin. AIR-IN® KAMELEONTTI -VENTTIILIT - parempi ilmanvaihto energiatehokkaasti Uusi Air-In® Kameleontti -tuloilmaikkunaventtiili on pitkälle kehitetty suomalainen raitisilmaventtiili ja lämmöntalteenottolaite. Tuotteissa on huomioitu asiakkaiden toiveet sekä äärimmilleen kehitetty ekologisuus ja ilmaisen aurinkoenergian hyödyntäminen. Uusi Air-In® Kameleontti -venttiili sisältää ominaisuuksia, joita venttiileissä ei aiemmin ole ollut. Air-In ® Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In® raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin
AIR-IN® PASO OVIVIRTAUSSÄLEIKKÖ Air-In® Paso on ovenkarmin päälle asennettava ovivirtaussäleikkö, joka päästää ilman kiertämään vapaasti huoneistossa vaimentaen samalla tehokkaasti huoneesta toiseen kantautuvia ääniä. +358 10 4215 700, fax +358 10 4215 701 www.dir-air.fi. Air-In® Paso ratkaisee huoneiden väliset ääniongelmat, ovista voidaan tehdä tiiviitä, ovenraosta alhaalta tuleva vedontunne häviää ja huoneiden väliset lämpötilaerot tasoittuvat. Myös epäpuhdas ilma on parempi poistaa oven yläpuolisen siirtoilmasäleikön kautta. Tekniset tiedot Tuote Mitat Karmisyvydet Materiaali Ilmamäärä l/s Äänen vaimennus dB (paine 20 Pa) Dn,e,w (Mitattu VTT:llä) Air-In Paso 80/800 l=80mm p=800mm h=15mm > 80mm Teräslevy tai muovi 19 33 Air-In Paso 90/800 l=90mm p=800mm h=15mm > 90mm Teräslevy tai muovi 19 33 Air-In Paso 100/800 l=100mm p=800mm h=15mm > 100mm Teräslevy tai muovi 19 34 Kuoppakatu 10, 11710 Riihimäki puh
J yväskyläläiseen teollisuuskiinteistöön on pystytetty erikoinen rakennelma. Harjoitustilassa ikkuna-asentajat ja -myyjät voivat tutustua alan uusimpiin innovaatioihin ja harjoitella asennusten tekemistä vaativiinkin paikkoihin. – Tavoitteemme on, että kaikki asentajamme saisivat jatkossakin asiakkailtamme kiitettävän arvosanan, toteaa asennusjohtaja Ilkka Tissari Inwidon koulutuskeskuksesta on saatavilla kaikki työkalut, joita ikkuna-asentaja tarvitsee. Tilan tarkoitus ei kuitenkaan ole vain näyttää hauskalta, vaan huoneistossa opiskellaan ahke- rasti: koulutuskeskuksessa valmennetaan Inwido-konsernin ikkuna-asentajia, -edustajia ja -myyjiä. Ikkuna-alalla kehitetään koko ajan uusia ratkaisuja. Esimerksiksi Tiivi-ikkunoiden uusi keksintö Uniikkilistoitus mahdollistaa täysin naulattoman ikkunaasennuksen.. Hallitilassa kohoaa lukuisia erilaisia seiniä, joita koristavat kymmenet ikkunat. Ikkuna-asentajat ja -myyjät laitetaan oppiin Jyväskylässä Ikkunat paikoilleen harjoittelun kautta Ikkunoita valmistava Inwido-konserni on avannut koulutuskeskuksen Jyväskylään
muihin ikkuna-alan asioihin. – Aiemmin Tiivituote Oy:ssä vastaavaa koulutustoimintaa harjoitettiin pienimuotoisesti parilla malliseinällä, mutta tähän tilaan on haluttu saada kaikki mahdolliset kommervenkit esille. Koulutuksissa perehdytään paitsi asentamiseen, myös Asennuskouluttaja Hannu Kari (vas.) ja asennusjohtaja Ilkka Tissari ovat tyytyväisiä uuteen koulutuskeskukseen. – Asentajien on mahdoton tehdä työtään, jos asennus on väärin suunniteltu ja asiakkaalle on myyty väärän kokoisia tuotteita. – Uusiin rakennuksiin suunnitellaan nykyään valtavan isoja ikkunoita, jotka ovat vaativia asentaa. Asennuskouluttaja Kari kertoo, että myös heloissa, lukoissa ja listoituksissa kehitetään koko ajan uudenlaisia ratkaisuja, ja uusi tieto vaatii väistämättä lisäkoulutusta. Uudenlaiset lasielementit, rakenteet, energiasäädökset ja arkkitehtuurikin sanelevat ikkuna-asentamiselle ehtoja. Jyväskylään pystytetty koulutuskeskus on Tissarin ja asennuskouluttaja Hannu Karin käsialaa. – Jokaisesta tuotteesta testataan desibeliarvo, joka kertoo, kuinka hyvin se eristää ääntä. Tyypillisiä kohteita ovat remontoitavat pientalot, mutta yhä useammin myös isoissa saneerauskohteessa ikkunatai oviurakka annetaan siihen perehtyneiden asentajien hoidettavaksi. – Lämmönpitävyys, paloturvallisuus, ilman- ja äänentiive- 33 ys... Karin mukaan vastaavalle koulutustilalle on ollut kysyntää jo pitkään. Harjoittelussa edetään perusasiosta vaativiin asennuskohteisiin. – Ja täällä saa myös mokata! Mieluummin harjoitellaan täällä kuin mennään ryskäämään asiakkaiden seiniä, Tissari naurahtaa. luettelee asennusjohtaja Tissari ikkunoille asetettuja ehtoja. Inwido-konsernista. Kaikkiaan konserni työllistää 120 asennusryhmää, yhteensä noin 240 asentajaa. Koulutuskeskuksessa on myös mahdollisuus uusien tuotteiden kehittämiseen ja prototyyppien valmistamiseen. – Esimerkiksi huolimaton pellitys parvekkeen ovessa on pahimmassa tapauksessa vaarallinen ratkaisu, Kari toteaa. Asentamisen lisäksi täällä voi harjoitella oi- – Jokaisesta tuotteesta testataan desibeliarvo, joka kertoo, kuinka hyvin se eristää ääntä. Niiden asentamista pitää miettiä jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, eikä niissä parane tehdä virheitä. Jyväskylän koulutuskeskuksessa käy kuluvasta syksystä alkaen erimittaisissa koulutuksissa vuosittain satakunta asentajaa ja ikkuna- ja ovimyyjää. Kari kertoo, että koulutus ei pääty koulutuskeskuksen treeneihin, vaan asentajia myös ohjataan varsinaisissa työtehtävissä. Uusia innovaatioita tulee koko ajan Ikkuna-asennusten treenaaminen on tärkeää paitsi ammattitaidon ylläpitämisen vuoksi myös alalla jatkuvasti kehitettyjen uusien ratkaisujen takia. Koulutuskeskus tarjoaa teoriatietoa ja luentoja käytännön harjoittelun lisäksi. Myös erikoiset rakennukset vaativat erityisosaamista. Jos tuote asennetaan väärin, desibeliarvolla ei ole mitään merkitystä. Hannu Karin mukaan on erityisen tärkeää, että myös myyjät perehtyvät asennustyön kulkuun. keita mittauksia ja tilausten tekemistä ohjelmistoilla. Teoriaa sekä harjoittelua Inwido-konserniin kuuluvien Pihlan, Tiivin ja Eskopuun ammattilaiset asentavat 120 000 ikkunaa ja ovea vuodessa. Kaisa-Liisa Ikonen. Täällä voi harjoitella hankalia kulmalistoituksia ja tutustua ikkunaalan uutuuksiin. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota myös työtyöturvallisuuteen ja asennusten turvallisuustekijöihin. Ensimmäiset kurssilaiset ovat jo hioneet taitoja pajassa ja seuraavaa koulutusryhmää odotetaan innolla
LVIS JA AUTOMAATIO Epoksiseos kaadetaan sukkaan. 34. LVI-Tekniset urakoitsijat ry:n toimialajohtaja Arvo Ylönen: Suomalaiset putkiremontit eivät ole erityisen kalliita Kaikille erilaisille putkiremonteille kysyntää LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:n toimialajohtaja Arvo Ylönen uskoo, että kaikille erilaisille putkisaneeraustekniikoille on edelleen tilausta
Noin kaksi kolmasosaa urakoista tehdään perinteisellä menetelmällä, ja uusille jää näin ollen jaettavaksi kolmannes. Kiinteistöliiton jokavuotisen korjausrakentamisbarometrin mukaan vuonna 2013 taloyhtiöissä remontoidaan eniten juuri putkistoja, tänä vuonna runsaassa 12 prosentissa liiton kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä. LVIS JA AUTOMAATIO J os suomalaisen putkisaneerausmarkkinan nykytilaa voisi luonnehtia parilla sanalla, ne voisivat olla vaikkapa ”stabiili” ja ”kasvava.” Tätä mieltä on toimialajohtaja Arvo Ylönen LVI-urakoitsijoiden yhdistyksestä LVI-TU ry:stä. Ylösen mukaan suurta eroa ei Suomen ja muun maailman välillä ole siinä, kuinka nopeasti uudet menetelmät ovat meillä yleistyneet. – Jos ajatellaan vesijohtoja, niin niissähän pinnoittamisen Katossa ! ä k i E . Sukkaa ammutaan kylpyhuoneen lattiakaivoon. www.laaturemontti.fi Kattoluuri 010 470 3700 Toimialueet: Helsinki t Tampere t Turku t Oulu 35. Se joko sukitetaan, tai käytetään esimerkiksi muovipohjaista ruiskuvalumenetelmää putken sisäpuolen päällystämiseen. Arvo Ylönen sanoo, että eri vaihtoehtojen kysyntä on suhteessa toisiinsa viime vuosina vakiintunut suhteellisen stabiiliksi. Onko tulevaisuus pinnoittamisen. Karkeasti ottaen putkiremontit voidaan jakaa kahteen kategoriaan. alv 24 %). Viemärin hankala T-haara vaikeuttaa työtä. Uusissa putkiremonttimenetelmissä uusitaan vain viemäriputkien sisäpinta. + 5,95 snt/min (sis. Mielestäni viive on kuitenkin ollut aivan normaalin mittainen, Ylönen sanoo. reikä remontti! o t t a k s a k u d a tä nopea ja la Tee > Pitävä aikataulu, kiinteä hinta ja Hämeen Laaturemontilla on jo 20 vuoden ja yli 7 000 kattoremontin kokemus. Korkeintaan Suomessa tullaan hiukkasen jäljessä esimerkiksi muihin Pohjois- maihin verrattuna. Arvo Ylönen suhtautuu varauksella ajatukseen, että perinteinen putkiremontti jäisi ajan oloon kokonaan historiaan, väistyisi uudempien menetelmien tieltä. Vasta nyt, kun sotien jälkeen rakennettu suuri kiinteistövolyymi on ikääntynyt putki- remontti-ikään, on markkinoilla tilaa buumimaiselle kasvulle - ja siten erilaisille vaihtoehdoille. + 17,04 snt/min, lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. Perinteisessä, suuritöisimmässä saneerauksessa vanhat viemäri- ja mahdollisesti myös käyttövesiputket korvataan kokonaan uusilla. Jaettava kokonaiskakku on kasvussa Jaettava kokonaiskakku on kuitenkin vakaassa kasvussa. Suomen rakennnuskannan suhteellinen nuoruus on ollut toinen sekä uusien saneerausmenetelmien että koko putkibisneksen kasvua rajoittava tekijä. Silloin ne ovat luonnostaan hiukan myöhemmin käytössä kuin jossain muaalla. Toisaalta perinteistä putkiremonttia pidetään kentällä laajasti yhä kaikkein luotettavimpana menetelmänä, mihin yhtenä luonnollisena syynä on se, että se on ainoa, josta Suomessa on pitkäaikaisempaa kokemusta. Koska erityisesti kylpyhuoneet on tässä vaihtoehdossa revittävä kokonaan auki, on perinteinen putkiremontti usein vaihtoehdoista kallein ja työläin, sekä asukkaille vähiten mukava, jopa pelätty. Huolehdimme kaikesta ”avaimet käteen”, joten hanke on yhtiöllenne ja asukkaille mahdollisimman vaivaton. yksi lasku työn valmistuttua > Omat ammattimiehet ja rakennuskoneet > Asennustyölle 5 vuoden takuu, tiilikatoille 45 ja teräskatteen pinnoille 20 vuoden materiaalitakuut > AAA-luokan luotettavuutta, oma remonttien rahoitus ilman etumaksuja tai osalaskuja > RALA-pätevyys – vastuullinen kumppani Matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puh. – Ovathan nämä uudet menetelmät tulleet muualta kuin Suomesta
Pitääkö laatu määrän noustessa. – Lisäksi vesijohtojen kohdalla remontin läpimeno kestää lyhyemmän aikaa. – Ja jos ihan viemärien kestoakin ajatellaan, on tiedossa, että uusi putki kestää sen noin viisi vuosikymmentä. Sukka asennetaan sukitusrummun avulla. Jos uusissa menetelmissä on riskejä tai vielä selviämistään odottavia epävarmuustekijöitä, niin ainakaan niitä ei haluta eikä voida ottaa juomaveden kohdalla, Ylönen summaa. Saksassa pinnoitteen käyttö on vesijohtojen kohdalla kokonaan kielletty, Ruotsissa sitä on kehoitettu välttämään. On todel- HENGITÄ PUHDASTA RAIKASTA SISÄILMAA! KUN HALUAT . Epävarmuusasioita liittyy pinnoittamiseen kuitenkin sen verran, että riskiä ei haluta ottaa, kun hintakin on käyttövesiputkien korvaamiselle joka tapauksessa pienempi kuin viemäripuolella. Jokainen haluaa, että juomavesi on sataprosenttisen varmasti puhdasta ja turvallista. LVIS JA AUTOMAATIO la mahdotonta näin tuoreeltaan sanoa asiasta uusin menetelmien kohdalla. – Pinnoitus on ollut käytössä sen verran vähän aikaa, että vaikutuksia ei vielä täysin tunneta, Ylönen pohtii. osuus on kuitenkin toistaiseksi hyvin pieni varsinkin asuinkiinteistöissä, vaikka viemäriputkien kohdalla sitten ihan toinen tilanne onkin
! # ! ! # %% & !! ! # " " ! PK-ILMASTOINTI OY 050 353 4465 pk.ilmastointi@suomi24.fi www.pk-ilmastointi.fi me tam a s a j s ea lois ämm sisäti t e i V 0% n. Arvo Ylönen sanoo, että kenttä voi kaikesta huolimatta hyvin, eikä suuria ongelmia ole. 9 36 Millainen on sitten kasvavan suomalaisen putkiremonttiyrittämisen laatu. Putkiremonttien hintatasoa pidetään Suomessa usein hyvin kalliina. LVI-TU ry:n Arvo Ylönen haluaa vielä painottaa, että putkiremonttia ei missään tapauksessa kannata lykätä, vaan mieluummin ryhtyä siihen ennen kuin putket vuotavat. Muunlaisilta ei kannata ottaa edes tarjouksia. – En ole kuullut hämäräfirmoista tällä alalla, erittäin vähäistä sellaisen täytyy olla, Ylönen kuittaa. On tietysti riski, jos taloyhtiö valitsee urakoitsijakseen uuden yrittäjän. Kehoittaisin luottamaan kokemukseen ja tunnustettuihin firmoihin jo tarjouskilpailusta lähtien. – Ne yrittäjät, jotka ovat pitkään tehneet tätä työtä, tekevät kyllä laadukasta, varmaa jälkeä. Työvoimakustannukset ehkä ovat hiukan suuremmat, mutta materiaalien hinnoissa on vaikea nähdä eroa. On myös puhuttu hämäräfirmojen rantautumisesta putkityömaille. – Enkä usko, että Suomessa on sen kalliimpaa kuin muualla, jos vertailuista vain muistetaan lasketaan muut putkiremontin yhteydessä tehtävät työt ja oheisrempat pois. Manu Haapalainen. – Se nyt vain on halvinta. Mieluummin enemmin kuin myöhemmin kannattaa alkaa toimeen, viimeistään ensimmäisistä vuodoista, Ylönen sanoo. Putkiremontti on taloyhtiön kenties suurin remonttiinvestointi - ainakin on toivottavaa, että suurempaa ei tule. Vaikka suomalaiseen työhön taloyhtiöissä sinänsä luotetaan, on soraääniäkin kuultu. Epäterveistä tai ”hämäristä” toimintatavoista Ylönen ei ole kuullut, eivätkä putkiremonttien kustannukset Suomessa ole hänen mukaansa karanneet muuta Eurooppaa ratkaisevasti korkeampaan hintaluokkaan
ARMIPUTKI OY Ammattitaidolla jo vuodesta 1975 Linjasaneerauskohteiden pää- ja putkiurakointien, huolto- ja korjaustoiminnan sekä kaukolämpötöiden ehdoton ammattilainen. (09) 351 1260 | www.armiputki.fi. 10 alan ammattilaista pitävät huolen pienistä ja suurista työkohteista. | Armiputki Oy ...on tuottanut LVI-palveluita (lämpö, vesi, ilmanvaihto) jo vuodesta 1975 ja tarjoaa asiakkailleen näin ollen kattavaa osaamista ja ammattitaitoa. | Ota yhteyttä Autotallintie 11 B, 00770 HELSINKI | Puh
LVIS JA AUTOMAATIO Perinteisellä putkiremontilla on omat kannattajansa. Uusimmat pinnoitusratkaisut eivät houkuta kaikkia alan yrittäjiä. 38
Nyt taloyhtiö halusi eroon kaikesta tästä huolesta. – Lämpölinjassa on ollut painehäviöitä kahden vuoden ajan, Kari Huttunen sanoo. – Kun remonttia tehdään, on hyvä samalla hoitaa kuntoon muutakin kuin itse viemäriputket. Silti kiinteistö on hyvä esimerkki taloyhtiöstä, jossa remontin olisi voinut aloittaa jo aika paljon aikaisemminkin. Liitoksia ei jätetä rakenteisiin Armiputken huolenaiheisiin ja erikoisosaamiseen kuuluvat niin ikään muun muassa eristykset, lämpöputket ja käyttövedet. – Tässä on jo hyvä osa vastauksesta kysymykseen, miksi perinteinen putkiremontti kannattaa, selittävät Armiputki Oy:n Jouko Viro ja kohteen rakennusurakoitsijan, Terve Talo Tiimin Kari Huttunen. – Tässä on ollut lämpöjohtovuotoja, jotka ovat sitten kalliita yhtiölle. – Mitään liitoksia ei jätetä sinne kylpyhuoneen lattian sisään ja rakenteisiin. Jos vastaisuudessa joku lämpöputki menee rikki, se ei mene ainakaan uusitun kylppärin lattiarakenteessa. Pääskylänkadun kuukausien urakka Perinteisen putkiremontin ikäviin puoliin kuuluu töiden pitkä 39 kesto. Pääskylänkatu 3:ssa työt ovat alkaneet syyskuun alussa, ja jatkuvat huhtikuun lopulle saakka. He valitsivat perinteisen putkiremontin siksi, että halusivat todella päästä näistä vanhoista putkista. No, sellainen hybridijärjestelmä, että pohjaviemärit sukitetaan, on joissain tapauksissa ihan ok, koska silloin pohjaviemäreitä ei tarvitse avata.. Varmiste- taan, ettei enää tule kalliita korjauksia, Viro sanoo. Miehet korostavat, että mitenkään toivottomaan kuntoon Pääskylänkadun kerrostalo ei ole mennyt. – Täällä on ollut aika paljon kosteusongelmia kylpyhuoneiden lattioissa. Tärkeää oli esimerkiksi Pääskylänkatu 3:ssa huomata, että johtoja on vuonna 1965 valmistuneessa kerrostalossa vedetty nykynäkemyksen mukaan vähintään kyseenalaisiin paikkoihin. – Saunatilassa putket olivat vuotaneet varmaankin jo parin vuoden ajan. – Saunassa lämpöjohdot menivät betonikerroksessa, ja olivat mädäntyneet puhki. Ei heillä kyllä muuta vaihtoehtoakaan ollut, Viro sanoo. Väärin sijoitettujen putkien pelkkä päällystäminen tuntuisi riittämättömältä ratkaisulta. Remontista ei tule poikkeuksellisen kallista, vaikka laajanpuoleisista kuivaustöistä lisälaskua tuleekin. Ne ovat olleet siis koko ajan kosteassa tilassa, sanoo Jouko Viro. Putket menevät remontin jälkeen pinnassa. Jouko Viro esittelee kypyhuoneen purkutyön lopputulosta. LVIS JA AUTOMAATIO Armiputki Oy ei luota uusimpiin pinnoitusratkaisuihin Perinteisen putkiremontin vankkumaton puolustaja V uodesta 1975 LVI-töitä tehneen Armiputki Oy:n toimitusjohtaja Jouko Viro pitää perinteistä putkiremonttia ainoana oikeana vaihtoehtona. Viro sanoo asian ihan suoraan: – Näen, että se on ainoa oikea tapa. Taloyhtiössä on tiedostettu, että kylpyhuoneissa olevat lämpöpatterit ja niiden kytkentäputket ovat olleet kylpyhuoneen lattiassa bitumieristeen yläpuolella. Kaikki irtonainen laasti on otettu pois. Jouko Viro ja Kari Huttunen ovat tästä huolimatta vakaasti sillä kannalla, että perinteinen putkisaneeraus on se mikä kannattaa. Remontin ensimmäisen osan on tarkoitus valmistua jo joululukuussa, jolloin myös ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan takaisin koteihinsa yhtä urheaa lukuunottamatta, joka on päättänyt asua kotonaan koko remontin ajan. Jutustelemme Helsingin Sörnäisten Kurvin kupeessa sijaitsevan Pääskylänkatu 3:n putkiremonttia hoitavan porukan taukotilassa. Kahdeksan kuukautta vierähtää, vaikka 23 asunnon kohde on verrattain pieni. Perinteikkään, nimenomaan klassisiin putkiremontteihin erikoistuneen Armiputki Oy:n toimitusjohtaja Jouko Viro selittää, miksi taloyhtiö on päätynyt remonttivaihtoehdoista siihen vaivalloisimpaan ja kalleimpaan – Viron vakaan mielipiteen mukaan myös ylivoimaisesti parhaaseen
Kun tämäkin talo on rakennettu vuonna 1965, ei silloin ollut nykyisenlaisia kunnollisia eristyksiä. Alan taso on kohtuullisen hyvä I QÊJWZTUZT Putkisaneerausten tarve on rakennuskannan ikääntyessä Suomessa vain kasvamaan päin. Mutta enemmän pitäisi katsoa urakoitsijan taustaa ja historiaa. Ei sellainen remontti edes ole putkistosaneeraus, vaan tekohengitys. – Jos esimerkiksi ruiskutetaan vanhojen putkien sisäpinnat epoksihartsilla, asiakas ei pysty tekemään mitään muutoksia kylpyhuoneeseen. Vakiintuneeseen ammattityövoimaan voi luottaa. Pääskyläntie 3:n lämmönjakohuoneen viemäri on alkanut yllättäen tulvia. – Miten se kiinnittyminen pystytään takaamaan. Viemärin paikat pysyvät ennallaan. – Kymmenen tai 15 vuotta annetaan lisää aikaa putkille, ja mitäs sitten. Jouko Viro ihmettelee, mistä vesi voi tulla. – Siinä on vaarana sellainen tekohegittämisen maku, Viro selventää. Viro sanoo Armiputken käyttäneen vuosikausien ajan vain henkilökohtaisesti tuntemiaan ja vuosien yhteisellä työkokemuksella hyviksi tietämiään alihankkijoita ja yhteistyöyrityksiä. Hintaa ei aina saisi tuijottaa liikaa, vaikka tottahan senkin ymmärtää, koska remontit ovat – Lämpölinjassa on ollut painehäviöitä kahden vuoden ajan. Asbestit ja haisevat materiaalit pois Kari Huttunen huomauttaa, että vaikka yksittäisen asunnon lä- t ,BVLPMÊNQÚBTFOOVLTFU t -7* BMBO IVPMUPUZÚU t 4BOFFSBVT t 6VEJTUZÚU pimenoaika, noin 50 työpäivää, saattaa kuulostaa pitkältä, sen jälkeen asukkaalla on joka tapauksessa kokonaan uusi kylpyhuone. On kai se parempi saada kaikki asbestit ja vanhat haisevat materiaalit pois rakenteista. Olen kuullut tapauksista, joissa pinnoite on irronnut, ja taloyhtiö on joutunut jälkikäteen tekemään kunnon putkiremontin, vaihtamaan viemärit. Onko se nyt sitten järkevää. Manu Haapalainen. Sinne yleensä jätetään kaikki vanhat vesieristeet, ja riski vanhojen vesieristeiden jättämisessä paikalleen voi olla melkoinen. Siellä on vain bitumia tai sitten kreosoottipikieristeet. – Silloin ainakin tietää, että kaverit osaavat tehdä sen työn. pinnoitteen kiinnittyminen vanhaan, ruosteiseen ja kuluneeseen valurautaputkeen. – Tällä hetkellä rakennusvalvonta ei sitä paitsi pidä pinnoituksia linjasaneerauksena. Buumiala vetää puoleensa monenlaista yrittäjää, mutta yleisesti ottaen suorapuheiset Yritykseemme ja arvoihimme voitte tutustua tarkemmin osoitteessa www.putkimax.fi 1 t putkimax@putkimax.fi 40 kalliita. Ruosteinen putki hoonataan puhtaaksi. – Toki ainahan on niitä firmoja, jotka ottavat urakat alihintaan tai niin, että nippa nappa saavat pidettyä työmaansa. Vesijohtopuolella rakennusvalvontavirasto ei edes hyväksy pinnoitustekniikkaa. Esimerkiksi ilmanvaihtoon tai sähköihin ei yleensä puututa kevyempien saneerausratkaisujen yhteydessä. miehet näkevät alan tason kohtullisen hyväksi. Pystyykö kukaan takaamaan, että pinnoite pysyy siinä. Kokonaisuus pysyy hallinnassa, eikä sekaan pääse pimeätä työvoimaa tai muutakaan hämärää. Tutusta porukasta on hioutunut voittava joukkue. Jouko Viro ja Kari Huttunen miettivät, että uusissa saneeraustekniikoissa remonteista jää useimmiten kosteudenhallinnan lisäksi pois monia muitakin aivan oleellisia työvaiheita. Niitä ei luokitella siksi, hän sanoo. – On puhuttu myös sellaista, että uusin tapa tehdä näitä remontteja on, että jätetään vanhat pinnat purkamatta, kapseloidaan kaikki vanhat homeet ja laitetaan uudet vesieristeet. – Mitä niissä vanhoissa rakenteissa on, jotka jäävät tuon uuden sisäseinän ulkopuolelle. Se kosteus pääsee rakenteisiin edelleenkin, jos eristeet ovat huonot. Ja sitten yritys kaatuu heti, jos tulee ongelmia, Jouko Viro sanoo. Viroa epäilyttää niin ikään Dramatiikkaa kuvauskierroksella. Kylpyhuoneen laajennus ei onnistu, vaan se pitää tehdä uudestaan muussa yhteydessä, jos asiakas sellaista haluaa. – Taloyhtiöiden tulisi paremmin seuloa, minkä yritysten kanssa tekevät yhteistötä. LVIS JA AUTOMAATIO Vaarana on tekohengittämisen maku Armiputki Oy ei kuitenkaan itse ole lähtenyt tarjoamaan perinteisen remontin rinnalle sen enempää sukittamista kuin muitakaan uudempia pinnoitusratkaisuja
Täällä asutaan. Keittiön pöydälle jäänyt läppäri kertoo omaa kieltään. Mahtaa olla tämäkin putkiremontti asukkaan kannalta yhtä tuskaa. Iskuporakone pauhaa korvan juuressa, kun yritän kuunnella mitä Proline Oy:n Suomen johtaja Risto Heiniemi selittää. Jos kaikki menee suunnitelman mukaan, putket ovat tämän asunnon osalta valmiit, kun he iltapäivällä palaavat kotiinsa, Heiniemi kertoo. Jossain määrin remontin jaloissa, mutta kuitenkin.. Viemäreiden sisäpinnat ruiskuvaletaan uudella menetelmällä Ruotsalaislähtöinen Proline Oy tekee viemärisaneerauksia koko maassa omalla ruiskumenetelmällään. Asukkaiden tavarat ovat asunnossa paikallaan, elo voi jatkua keskeytymättä. Sisään tähän kotiin on tultu kahdeksan-yhdeksän aikaan aamulla asukkaiden jo lähdet- 41 tyä töihin. LVIS JA AUTOMAATIO Prolinen miehet puhdistavat aamutuimaan viemäriä. H elsingin Munkkivuoressa sijaitsevan kerrostalon kolmannen kerroksen asuinhuoneistossa on kova melu. Olemme tässä nimenomaisessa asunnossa sinä ainoana päivänä, kun Prolinen miehet ovat putkiston kimpussa laitteineen. Menetelmää kehutaan asiakasystävälliseksi ja nopeaksi. – Ei sentään. Koko taloyhtiön putkiremontilla on kaikkien asukkaiden elämään oma vaikutuksensa sen 12 viikon ajan, minkä Prolinen miehet ovat Ulvilantie 25:ssa. Ero perinteiseen putkiremonttiin on silti huomattava
Meluisin vaihe on heti aamusta, vuorossa ensimmäisenä heti asunnon suojaamisen jälkeen. Se on suomeksi sanottuna viemäreiden sisäpintojen ruiskuvalua. Puhdistus, huuhtelu kuivaus ja valu Mutta takaisin sinne iskuporakoneen meluun. Tässä kiinteistössä kaikki kui- tenkin on tehty tällä meidän Proline-menetelmällämme. – Kun huoneistojen viemäreitä puhdistetaan, niistähän tulee karstaa ja kaikkea, mitä nyt 40 vuoden aikana on pysty- Nestemäistä polyesterimuovia ruiskutetaan putken seinälle. Prolinen systeemissä jokaisessa yksittäisessä asunnossa ollaan töissä vain yhden työpäivän verran. vuoden ajan. Juttu on siinä, miten se saadaan putken sisään.. Tuona aikana uudet, kevyemmät putkiremonttimenetelmät ovat lyöneet läpi Suomessakin, Risto Heiniemi sanoo. Siksikin on fiksumpaa tehdä ensin pääviemäri, koska silloin siellä on uusi putki odottamassa kaikkea sitä tavaraa, mitä täältä ylhäältä tulee. Puhdistamisen jälkeen putket huuhdellaan ja niiden annetaan kuivua. Lisäksi teemme myös sukitusta pohjaviemäreissä ja osin pystyviemäreissäkin. Risto Heiniemi ja Proline viipyvät Ulvilantiellä 12 viikon ajan. – Ei sen ihmeellisempää. Työt Ulvilantiellä ovat edenneet tavalliseen tapaan. Proline on erikoistunut tekemään saneerauksia omalla tekniikallaan. Suomessa yritys on toiminut pian viiden tautuneita yrityksiä taitaa olla kolmisenkymmentä. Vanhan putken kuivuttua sen sisään tehdään uusi putki.Putken materiaali on styreenitön, lasijauheella vahvistettu polyesterimuovi. Kaikki kiinteistön sisäpuoliset viemärit ruiskuvaletaan. Sen jälkeen olivat vuorossa talon toisessa päässä sijaitsevan eläinlääkärin viemärit, sitten kaikki kellarit ja lopulta huoneistot. – Puhdistamme siis nyt tätä viemäriä, Heiniemi sanoo. Me käytämme täsmällisesti sanoen tekniikkaa nimeltä Proline-menetelmä. Tämä ainoa meluisa työvaihe tehdään ensimmäisenä aamuisin, kello yhdeksän ja kymmenen välillä. Sen neljän vuoden aikana, jonka Proline on Suomessa toiminut, firma on saneerannut tällä alueella seitsemän taloyhtiön putkistoja. Nyt siihen suun- 42 nyt sinne kertymään. – Se jyrsitään puhtaaksi, huuhdellaan ja kuivataan, ennen kuin alamme tehdä sinne uutta putkea. – Silloin kun tulimme Suomeen, alalla oli kaksi tai kolme toimijaa, jotka tekivät näitä pinnoituksia. Viemäreiden sisäpuolen saneeraukset Risto Heiniemi kertoo 1960-luvulla valmistuneen Ulvilantien kerrostalon olevan firmalleen niin sanottu perustapaus. Ensin on saneerattu pohjaviemärit. – Pinnoitus on yleisnimitys, jota käytetään kaikista uusista menetelmistä, mitä putkiremonteissa käytetään. – Teemme pelkästään viemäreiden sisäpuolen saneerauksia, se on meidän juttumme, Heiniemi painottaa. 40 vuoden aikana kertyneet karstat Ruotsissa Proline-menetelmää on käytetty jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Puhdistusjäte kulkeutuu pohjaviemäriin kerrosten viemäreitä puhdistettaessa
”Meillä on olemassa tieteelliset testit” Moni on kaikesta huolimatta edelleen sitä mieltä, että tällainen uusi menetelmä on klassista putkiremonttia arvaamattomampi, ehkä vähemmän kestävä. Kyse on siitä, että tilaaja haluaa maksimaalisen turvallisuuden. Samoin kylppäreitä voi uudistaa ennen tai jälkeen, kuten asiakas haluaa, mutta niitä ei ole pakko tehdä yhtä aikaa putkiremontin kanssa. LVIS JA AUTOMAATIO Tarkemmin ei Heiniemi halua sitä kertoa. Simanaisen laskelman mukaan asuntokohtainen hinta ilman mahdollisia lisäremonttihaluja on noin 3000-3500 euroa. Näin myös taloyhtiö voi porrastaa kustannuksiaan. Poikkeamme jututtamassa taloyhtiön isännöitsijää Markku Simanaista, joka kertoo, että ratkaisevaa oli juuri remontin nopeus ja sen vaivattomuus asiakkaille. Menetelmämme on sertifioitu Pohjoismaissa. – Meillä on olemassa tieteelliset testit. Onko sitten olemassa tapauksia, joihin Proline-menetel- 88 9 ! 9 ILMAINEN ENERGIATODISTUS 1"#"++$ $-1(,,:(1$++$ ::12; /"+4$+3- .12")"++$ Säästö-FLEX on taloyhtiön oma tehokas energiavahti, joka tuo säästöä energiakuluissa keskimäärin 13 % vuodessa. Remontin nopeus ja vaivattomuus Miksi taloyhtiö sitten päätyy valitsemaan Proline-menetelmän. – Kun kuitenkin tehdään valurautaputkia, olemme tehneet muutamia sairaalaurakoita. Menetelmiä voidaan Heiniemen mukaan myös luovasti yhdistellä. – En voi kertoa kuin sen, että nestemäistä polyesterimuovia ruiskutetaan putken seinälle vähintään kolme kertaa päivän aikana. – Minusta kannattaa unohtaa mutu-tuntuma ja keskittyä siihen, mikä on faktaa, Heiniemi napauttaa. Ennen kuin uudet putket on laitettu sairaalaan sisään, olemme käyneet tekemässä niihin Proline-menetelmällä muoviputken sisään. On kuitenkin huomattava, että hintavertailu on putkiremonteissa hankalaa, koska re- monttipakettiin kuuluvien töiden laajuus vaihtelee täysin tapauskohtaisesti. Jokaisessa asunnossa ollaan töissä yhden työpäivän verran Se antaa putken oletettavissa olevaksi eliniäksi viisikymmentä vuotta, ja valurautaputkella se ei itse asiassa ole yhtä pitkä. – Se on yrityssalaisuus, hän hymyilee. Tätä samaa on tehty paljon Ruotsissa. – Käyttövedet voidaan tehdä ennen tai jälkeen tätä remonttia. Sitten putki onkin käyttövalmis. Kevyt remontti on myös halpa. – Menetelmämme ei poissulje muuta remonttia, sanoo Risto Heiniemi. Muoviputkemme kestää dialyysinesteitä sun muita myrkkyjä. Niihin on tehty perinteinen putkiremontti. Jokainen kerros kovettuu noin tunnissa. 7 ./2(,.( *((-2$(12;- $-$0&("*312"--3*1$2 7 $( "+*3(-4$12.(-2$)" 6 1::12;2 "+*"4"2 '$2( 7 0::2:+;(2:4: /"+4$+3/"*$22( "+* 4"(-
< ** LUE LISÄÄ: www.skapatenergia.fi ASIAKASPALVELU *"/"2 -$0&(" 303-2($ :,$$-+(--" /3'$+(- 7 %"*1( "1("*"1/"+4$+3 1*"/"2$-$0&(" = *"/"2 -$0&(" .- /3.+3$$2.- )" +3.2$22"4" *3,//"-( 50(2512$- *((-2$(12;)$- )" *.2(2"+.3*1($- $-$0&(" "1(.(11" 32*( ,3*1$- ,3*""- "1("**"(12",,$
Risto Heiniemi vastaa firmansa tekevän kaikenikäisiä ja kaikenkuntoisia kohteita. – Ainoastaan silloin tämä ei onnistu, jos putket ovat ihan paperia tai niistä puuttuu pätkiä. Ne ovat nopeus, kustannustehokkuus ja asiakasystävällisyys. Ei kannata tietysti päästää siihen kuntoon putkiaan! Heiniemi tiivistää omasta näkökulmastaan edustamansa menetelmän hyödyt. Tarvitsemme vanhan putken muotiksi, ja tuollaisessa tapauksessa putken vaihto on ainoa vaihtoeto. Manu Haapalainen. – Tämän helpommin ei voi viemäriremonttia nykypäivänä tehdä. .- 255254:(1(: )" 4.(1( 13.1(2$++" /"+4$+3(2",,$ ,5;1 ,3(++$ 43 mä ei sovellu esimerkiksi putkien huonon kunnon takia
LVIS JA AUTOMAATIO Ennen muita töitä asunto suojataan huolella. 44
45 Ennen sukitusta putki rassataan puhtaaksi.. Viemärit puhdistetaan rassaamalla eli jyrsimällä putket puhtaaksi. Pitemmille vaijereille taas on kehitetty erilaisia ja -kokoisia rassauskoneita. Kevyimmillään putkistossa käytettäviä työkaluja pyöritetään porakoneella. Picote Oy:n Jukka Viilomaan tietokoneen ruudulla pyörii kamerakuvaa parhaillaan remontin alla olevan kerrostalokiinteistön sukittamalla uusitusta putkesta. Picote-konsernin liikevaihto jakautuu sukituspuolen ja laitevalmistuksen kesken. Kamera ujutetaan putkistoon sekä ennen uuden sisäpinnan asentamista eli sukitusta että uudestaan sen jälkeen. Viilomaa kertoo putkien kuvaamisen olevan oleellinen työvaihe. Omalle tekniikalla vuodesta 2008 Picote Oy on sukittanut suomalaisten putkistoja vuodesta 2008 alkaen. Toimiville uusille välineille löytyy heti markkina, Jukka Viilomaa sanoo. Mistään taukoviihteestä ei kuitenkaan ole kysymys. – Haarakohdat ovat putkiston saneerauksissa kaikkein haastavimpia kohtia. Haarakappaleiden sijasta Picote käyttää kehittämäänsä limisukitusta, jossa kaksi sukkaa yhdistyy toisiinsa saumattomasti. Laitteita myydään ainakin Saksaan, Englantiin ja Australiaan vuosittain jo noin kahden miljoonan euron edestä. – Ensimmäinen työvaihe on vesikalusteiden irrottaminen sekä asuntojen huolellinen suojaaminen. H elsingin Kalliossa sijaitsevan Wallininkatu 9:n sisäpihalle pystytetyn työmaaparakin sisällä istutaan katsomassa videoita. Pidemmille matkoille taas on kehitetty erilaisia ja – kokoisia Picote Miller -tuoteperheeseen kuuluvia koneita. Nauhat käydään läpi mahdollisimman huolellisesti, mahdollisia huonoja kohtia uudesta sisäpinnasta etsien. Rassauksesta sukittamiseen Viilomaa kertoo, että kevyimmillään putkistoon ujutettavia vaijereita pyöritetään porakoneella. Picote on kehittänyt hyvän joukon erilaisia vaijeriin asennettavia haaraporia. – Sukitusmenetelmän työkalut kehittyvät edelleen jatkuvasti. Tämän jälkeen viemärilinjat puhdistetaan ja mahdolliset kerrostumat sekä tukkeumat poistetaan. Picote käyttää Saksassa sertifioitua menetelmää sekä omana tuotekehityksenä toteutettua haarojen sukitusmenetelmää. LVIS JA AUTOMAATIO Picote Oy luottaa firman itse kehittämään sukitusmenetelmään Putket sukitetaan nopeasti kestäviksi Viemäriputkien sukittamisen uskotaan yleistyvän jo lähitulevaisuudessa merkittävästi. Erityisesti jälkimmäiselle osaamiselle on kysyntää Suomen rajojen ulkopuolellakin. Kun nauhat on tarkastettu, ne lähetään tilaajan palkkaamalle valvojalle hyväksyttäväksi
Jukka Viilomaa näkee sukitusmenetelmän isoksi eduksi huoneiston säilymisen asumiskelpoisena koko remontin ajan. Kerrostumat irrotetaan mekaanisesti putken sisällä pyörivällä jyrsinketjulla. Sukitus aloitetaan sekoittamalla kaksikomponenttiset aineosat. Yrityksen päätoimialueena on Uusimaa. – Kun ollaan saatu sukitettua, on vuorossa haarojen avaus. Ne puhdistetaan ensin mekaanisesti timanttihiomakärjillä, ja sen jälkeen pinnoitetaan kotimaisella kasviöl- lelle sukkaan mankelin avulla. Sukka sopii lähes jokaiseen putkeen Picote Oy kykenee sukittaamaan kaikki läpimitaltaan 50-milliset ja sitä suuremmat kiinteistöjen putket. Niiden sukituksessa vaatimuksiemme mukaisesti toimivaa sukkaa ei ole vielä löydetty. Vettä voi ottaa astioihin omasta hanasta, mutta suihkua ja vessaa ei voi käyttää. Sukka kiinnitetään sukitusnaruun ja kelataan rummun sisälle. Liikkuvat yksiköt ympäri Suomea Vaikka kyse on sukitusfirmasta, tulee vastaan tilanteita, joissa putkiosuuksia uusitaan. Putken halkaisijasta riippuu, minkä kokoinen sukka sinne laitetaan. – Tämä tosin riippuu hiukan ulkolämpötilasta, Viilomaa sanoo. Pienempiin ei ole vielä löytynyt maailmalta sopivaa sukkaa. Putki huuhdellaan. Picotella käytössä olevan epoksin kovettuminen kestää noin 12 tuntia. Lattiakaivot käsitellään viimeiseksi. Picote Oy:lla on samanaikaisesti meneillään neljä tai viisi isoa työmaata sekä lukuisia pienempiä sukitusprojekteja. – Yleensä pidämme putken yön yli paineistettuna. Se onnistuu helposti Picoten omien haaraporien ansiosta. Tällaiset putket joko vaihdetaan tai viemäröidään pinta-asennuksina. Linjakohtainen työskentelyaika on noin viikosta kahteen viikkoon.. Epoksiseos kaadetaan sukan sisään ja levitetään tasaisesti joka puo- Sukka mankeloidaan tasaiseksi. Tuomme asuntoon asukkaiden käyttöön kuivakäymälän. Firmalla on kolme liikkuvaa, pakettiautoon rakennettua sukitusyksikköä, jotka kiertävät kohteissa. Suunnittelupäällikkö Joonas Sorvisto ja Picoten kehittelemä muoviviemärien haarapora Twister. Vanha vesilukko poistetaan ja tilalle asennetaan uusi ruostumattomasta teräksestä valmistettu levy, jossa on valmiina kuminen huoltotulppa. 46 me haarakohdat auki. Tämä prosessi varmistaa uuden putken tasalaatuisuuden. Normaalisti tämä työ aloitetaan pystylinjoista. jypohjaisella massalla kahteen tai kolmeen kertaan. Erityisesti haarojen avauksessa on tapahtunut paljon kehitystä viime vuosien aikana. Lopuksi sukka asennetaan ilmanpaineen avulla putkeen, niin että sileä ja liukas muovipinta jää uuden putken sisäpinnaksi, mikä edistää virtausnopeutta uudessa viemärissä. – Esimerkiksi käsienpesualtaiden johdot ovat usein 3040–millisiä. Se on helpottanut työtä, Jukka Viilomaa sanoo. Kun putki on kovettunut, poraam- – Putkesta tulee tällä tavoin rakenteellisesti kestävä ja putken pinnasta tasalaatuinen. Huonokuntoisissa viemäreissä käytetään Picoten kehittämää kuivajyrsintää. – Sukan toinen pää laitetaan ihan teipeillä ja nippusiteillä kiinni, jotta ilmanpaine pysyy sukassa. – Esimerkiksi näkyvillä olevat viemärit on pääsääntöisesti kustannustehokkaampaa vaihtaa uusiin, Viilomaa sanoo. – Tosin silloin kun asuntokohtaista linjaa saneerataan, viemäriin ei saa laskea mitään. Kun putket on saatu rassatuksi, niitä aletaan sukittaa
Myös ruiskupinnoitukseen nähden Viilomaa pitää sukitusta ylivoimaisena. Rakenteellisesti kestävä putki Viilomaan mukaan keittiölinjat soveltuvat sukitettaviksi aivan yhtä lailla kuin kylpyhuoneenkin putkistot. 47. Jukka Viilomaa esittele viemäriin laitettavaa sukkaa. Valurautaputkella maksimi on se tuttu 50 vuotta. Toisin sanoen tällä menetelmällä saavutetaan todennäköisesti pidempi ikä. – Putkesta tulee tällä tavoin rakenteellisesti kestävä ja putken pinnasta huomattavasti tasalaatuisempi. Osa sukitusfirmoista ilmoittaa pinnoitteidensa kestoksi toista sataa vuotta. Tiedän 15 vuotta vanhoja valurautaviemäreitä, jotka on sukitettu, kun niissä on ollut vuotoja. – Testien mukaan meidän putkiemme keski-ikä on yli 50 vuotta. Manu Haapalainen Vantaanrinne 14, 01730 Vantaa Puh. 020 1986 420, fax 020 1986 429 www.eco-paronen.fi myynti-huolto@eco-paronen.fi Energian hallinnan tarpeisiin Siemens Desigo tuoteperhe, nykyaikaisia talotekniikan ratkaisuja kosketusnäytöllä ja tai Web käytöllä. LVIS JA AUTOMAATIO
Keväällä näin uskoi vain viidennes vastaajista. Kustannusten nousu arvioidaan kuitenkin aavistuksen loivemmaksi kuin vielä viime keväänä. Näin sanoi kolme neljännestä vastaajista Liki 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tonttien saatavuus vaikeuttaa vuokraasuntojen rakentamista seuraavan vuoden aikana jonkin verran tai merkittävästi. Asuntotarjonnan uskotaan lisääntyvän vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentamisen myötä. Käynnistysavustuksen vaikutusta arvioidaan jossakin määrin positiivisemmin. Tarve vuokra-asunnoille tullee muun muassa väestörakenteen muutosten seurauksena jatkossa vain lisääntymään. Vastaajista 60 prosenttia katsoo valtion tukeman tuotannon lisääntyvän seuraavan vuoden aikana ja lähes yhtä moni arvioi tarjonnan lisääntyvän, kun myymättömiä kohteita myydään vuokra-asunnoiksi. VVO:n vuokratalo Kilterinaukiolla Vantaalla. Kehysriihen päätös omavastuukoron alentamisesta 1,7 prosentista prosenttiin sai 40 prosenttia vastaajista uskomaan, että he aloittavat seuraavan vuoden aikana valtion tukemia vuokra-asuntokohteita. 48 Investointiusko on noussut Vuokra-asuntoinvestointien lisääntymiseen uskoo nyt lähes kaksi kolmannesta vastaajista. Useat vastaajat kuitenkin arvioivat, että käynnistymässä on hankkeita, jotka olisivat lähteneet liikkeelle ilman koron alennustakin. A suntomarkkinoiden ammattilaisten näkemykset vuokra-asuntotarjonnan kehityksestä ovat muuttuneet viimeisen puolen vuoden aikana hienoisesti positiivisemmiksi. Suhdannetilanne helpottaa hieman työvoiman saatavuutta, minkä seurauksena työvoimakustannusten nousuun uskovien määrä on vähentynyt vuodentakaisesta merkittävästi.. Vuokra-asuntojen tarve lisääntyy kaiken aikaa Vuokrat ovat nousseet eniten pääkaupunkiseudun pienissä asunnoissa. Monet vastaajat peräänkuuluttivat myös lyhyempiä rajoitusaikoja ja tukiehtojen toimivuutta. RAKLIn syksyn 2013 vuokraasuntobarometrin mukaan tilanteessa on kuitenkin epävarmuustekijöitä. RAKLI pitää tärkeänä, että riittävästä keinovalikoimasta kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämiseen huolehditaan. VVO on rakennuttamisen lisäksi ostanut vuokrataloja sijoittajilta, viimeksi Ice Capitalin Housing Fund I:ltä. Yli 70 prosenttia RAKLI:n Vuokra-asuntorakentamiselle esteitä Tiukat rakentamismääräykset ovat barometrin vastaajien mukaan suurin yksittäinen este vuokra-asuntojen rakentamiselle. Valtaosa vastaajista ennakoi rakentamisen kustannusten nousun jatkuvan suhdannetilanteesta huolimatta. Nykytasoa korkeammalla on vuokra-asuntojen investointiodotuksissa oltu vain vuosina 2009-2011, jolloin käytössä oli suhdanneluontoinen välimallin korkotuki. Hienoiseen investointiuskon lisääntymiseen viittaa se, että investointien vähenemistä ennustaa enää kuusi prosenttia vastaajista, kun vastaava luku on edellisen vuoden aikana ollut yli kymmenen prosenttia. Merkittävään tuotannon lisäykseen ei kuitenkaan uskoa, arvioivat RAKLI:n barometriin osallistuneet vastaajat. barometrin vastaajista uskoo asuntotarjonnan lisääntyvän vapaarahoitteisten vuokraasuntojen rakentamisen myötä. Lähes 60 prosenttia vastaajista katsoo rahoituksen saatavuuden ja korkeiden rakennuskustannusten vaikeuttavan vuokraasuntorakentamista
Helsingissä suurtenkin asuntojen vuokrien nousuun uskoo nyt kuitenkin selkeästi suurempi osuus vastaajista kuin viime keväänä. Yhtiö ilmoitti, että asunto-ostot ovat osa VVO:n laajentumisstrategiaa kasvukeskuksissa. Juuri kohtuuhintaisista asunnoista on suurin kysyntä. Asunnoista 218 sijaitsee Helsingissä, 60 Espoossa ja 146 Vantaalla. Nousu on suurinta pääkaupunkiseudun pienissä asunnoissa. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto käynnisti viime vuonna 779 asunnon rakentamisen. – Ostetut vapaarahoitteiset asunnot täydentävät vuokraasuntokantaamme ja monipuolistavat edelleen tarjontaamme pääkaupunkiseudulla. Viiden viime vuoden aikana tontteja on varattu keskimäärin vain 900 asunnon rakentamiseen vuodessa, mikä vastaa noin 60 prosenttia tavoitteesta. Suurempien asuntojen vuokraodotukset ovat edelleen maltillisia. Helsingin vuokra-asuntotuotanto erittäin heikkoa Tiukat rakentamismääräykset ovat suurin yksittäinen este vuokra-asuntojen rakentamiselle. Pienten asuntojen vuokrien maltillisen nousun arvioidaan jatkuvan kaikissa kasvukeskuksissa. – Olemme valmiita nostamaan rakentamisen 1500 asuntoon vuodessa, kunhan rakentamiskelpoisia tontteja varataan riittävästi, Marjamaa lupaa. VVO osti elokuussa ICECAPITAL Housing Fund I Ky:ltä 424 asuntoa. Viime vuonna valmistui ATT:n rakennuttamana 787 asuntoa, joista 345 oli vuokra-asuntoja, 298 asumisoikeusasuntoja ja 144 hitas-omistusasuntoja. Helsingin asuntotuotantotoimisto ATT on jäänyt jälkeen vuokra- ja asumisoikeusasuntojen sekä HITAS-asuntojen tuotantotavoitteista, joka on vuodesta 2008 alkaen ollut 1500 asuntoa vuodessa. Espoossa ja Vantaalla suurten asuntojen vuokrien kehitysodotukset asettuvat pääosin viiden prosentin laskun ja viiden prosentin nousun väliin. Pulaa on erityisesti ARA-vuokratuotannon tonteista. Helsingissä yli 30 prosenttia vastaajista uskoo yli viiden prosentin vuosinousuun. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kasvukeskuksissa valtaosa vastaajista arvioi suurten asuntojen vuokrien pysyvän ennallaan tai laskevan hieman, eikä odotuksissa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia sitten viime kevään. – Keskeinen syy liian vähäiseen rakentamiseen on tonttipula, sanoo ATT:n toimitusjohtaja Sisko Marjamaa. Esimerkiksi VVO:lla on rakenteilla tällä hetkellä yli 800 vuokra-asuntoa, joista lähes 600 pääkaupunkiseudulla. Klaus Susiluoto VVO hankki vuokraasuntoja sijoittajilta Rakennusliikkeet eivät mielellään rakenna vuokra-asuntoja omaan lukuunsa, mutta yleishyödyllisten yritysten kanssa niillä on tiivistä yhteistyötä. Espoossa ja Vantaalla valtaosa vastaajista ennakoi nousun jäävän alle viiteen prosenttiin. Kustannusten nousu jatkuu myös kiinteistöjen ylläpidossa ja erityisen voimakasta sen uskotaan olevan energiakustannuksissa, joihin 5-10 prosentin nousua ennustaa lähes 40 prosenttia vastaajista. Vuokraasuntoja näistä oli vain 162, asumisoikeusasuntoja 252 ja hitas-omistusasuntoja 326 sekä sääntelemättömiä omistusasuntoja 39.Rakenteilla olevasta vuokratuotannosta suuri osa sijoittuu Jätkäsaareen ja Myllypuroon. 49. Etsimme jatkuvasti kriteerimme täyttäviä investointikohteita, toteaa investointijohtaja Mikko Suominen. Varatuista tonteistakin vain osa on rakentamiskelpoisia. Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa vuokrien nousuun uskovien osuus jää kuitenkin alle puoleen vastaajista. Materiaalikustannusten nousua ennakoi 60 ja rahoituskustannusten nousua lähes 70 prosenttia vastaajista. Rakennuttamisen lisäksi VVO on hankkinut vuokraasuntoja ostamalla. Osasta puuttuu asemakaava ja kunnallistekniikka. Kasvukeskusten yhteiset ongelmat Vuokrien nousua ylläpitää edelleen vahva asuntokysyntä sekä suhdannetilanteesta huolimatta nousevat rakentamis- ja ylläpitokustannukset. – Loppuvuoden aikana tavoitteena on aloittaa noin 300 uuden vuokra-asunnon toteuttaminen, kertoo VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen
Kiihtyvyydellä on merkitystä muun muassa lumenaurauksessa. Pikku-Willen yksi ominaisuus on sen nopea kiihtyvyys. KIINTEISTÖKONEET Kiinteistöhuoltokoneet entistä nopeampia ja ketterämpiä Kiinteistöhuoltoyrityksille on tarjolla uusia, entistä monikäyttöisempiä koneita. Valmistajat ovat panostaneet muun muassa suurempiin ajonopeuksiin. 50
51. – Pikku-Willen yksi ominaisuus on sen nopea kiihtyvyys. Taakse voi liittää myös vesisäiliön katujen pesua varten. Ne toimivat yhtä aikaa edessä ja takana, mutta tehot voi myös ajaa yhteen, jolloin hydrauliikan teho nousee yli 90 litraan minuutissa. Sen ajonopeus on Erosen mukaan 35 kilometriä tunnissa, kun vastaavan kokoluokan koneissa nopeus jää yleensä 15-25 kilometriin tunnissa. Pikku-Wille on leveydeltään 130 senttiä ja painaa 2000 kiloa. Lisäksi hytti on koneen pienestä koosta huolimatta saatu kuljettajalle ergonomiseksi. Massa vie lunta pois tehokkaasti. Isoveli soveltuu suurille pihoille Wihurin toinen kiinteistöhuoltoritysten suosima malli on Wille 455. Pikku-Willessä on kolmipisteinen etunostolaite. Teholtaan moottori vastaa Erosen mukaan monen muun valmistajan suuremman kokoluokan koneiden tehoja. – Ajonopeudella on merkitystä varsinkin sellaisille kiinteistönhuoltoyrityksille, joilla on useita kohteita eri puolilla kaupunkia. Pikku-Willen Catepillarin moottorin teho on 36,5 kilowattia eli 48 hevosvoimaa. Kesällä eteen voi liittää 2,5 metriä leveän etuleikkurin, minkä ansiosta koneella voi ajaa suuriakin nurmialueita. Lisävarusteena Willeen on saatavilla lehti-imuri ja -puhallin, 600 litran lehtienkeruusäiliö, sadan litran vesisäiliö, jo- Pikku-Wille tekee ison koneen työt Mallistossa on viisi kokoa 1,9 tonnista 6,5 tonniin. koneen pituutta saatu lyhennettyä ja painoa pudotettua, Pasi Eronen selventää. Koneessa riittää kuitenkin tehoja, sanoo Pasi Eronen Wihuri Tekninen Kauppa Oy:stä. Vilakone valmistaa yli 20 erilaista Willetyölaitetta. Talvisin eteen saa auran ja taakse esimerkiksi hiekoituslaitteen. Sen leveys on 165 senttiä ja puskuteholtaan kone on hyvä. Kone on kevyt ja kapea, mikä ansiosta sillä voi ajaa hieman vettyneitäkin nurmikkoja. Näin koneella voi kasata lunta, vaikka sitä ei voi välttämättä nostaa esimerkiksi auton lavalle. Nostin soveltuu hyvin syksyisin esimerkiksi rännien puhdistukseen, oksien leikkuuseen tai pihalamppujen vaihtoon. – Se on suunniteltu erityisesti ahtaisiin pihoihin ja kapeille väylille. KIINTEISTÖKONEET K otimaisen Vilakone Oy:n valmistaman Wille-sarjan ympäristönhoitokoneet ovat olleet jo vuosikymmeniä kiinteistöhuoltoyritysten käytetyintä kalustoa. Pienuudestaan huolimatta kone puskee suurtakin lumimäärää, koska aikaa ei kulu vauhdin kehittämiseen. – Wille 455 on eräänlainen kompromissikone. Kuljettaja säästää suuremman ajonopeuden ansiosta kaupunkiliikenteessä aika helposti parikymmentä minuuttia ajaessaan kohteesta toiseen. Se painaa 3200 kiloa ja soveltuu esimerkiksi keskikokoisten pihojen ja kävelykatuosuuksien hoitoon. Takanos- tolaitteeseen saa liitettyä esimerkiksi yhden ihmisen kantavan henkilönosturin, jossa työkorkeus on yhdeksän metriä ja sivuttaissuunnassa ulottuvuus viisi metriä. Wille on työssä noin 30 prosenttia nopeampi ketteryytensä ja nopeutensa ansiosta kuin vastaavan painoiset pyöräkuormaajat. Wille on työssä noin 30 prosenttia nopeampi ketteryytensä ja nopeutensa ansiosta kuin vastaavan painoiset pyöräkuormaajat. – Koneella ei voi nostaa eikä kuormata, mutta laitteen aisaan voi liittää erityisen siepparin, jolla yltää noin 150 sentin korkeuteen. Korvaamalla etukuormaaja etunostolaitteella on Pikku-Wille on suunniteltu erityisesti ahtaisiin pihoihin ja kapeille väylille. Siinä kuten muissakin sarjan koneissa on kolme paikkaa työlaitteille: edessä, takana ja moottorikopan yläpuolella. Viime keväänä Wihuri toi markkinoille uuden 265-mallin, niin sanotun pikku-Willen. – Willessä on myös kaksi hydrauliikkapumppua, joista toisen teho on 55 litraa minuutissa ja toisen 36 litraa minuutissa. Kiihtyvyydellä on merkitystä muun muassa lumenaurauksessa. Willet ovat ympäristöhoitokoneissa ylivoimainen markkinajohtaja yli 90 prosentin markkinaosuudellaan. Pikku-Willeen voi liittää lukuisia lisävarusteita
Maaliskuun loppuun mennessä konetta on myyty jo yli 100 kappaletta.. Poclainin valmistamilla kaksinopeusajomoottoreilla varustettu kone on integroitu kokonaisuus, sanoo myyntijohtaja Jani Käkelä. sekä nopeus että työntövoima. 52 Avant Techno toi uuden mallin Ylöjärveläinen Avant Techno toi markkinoille viime keväänä uuden Avant-sarjan Avant 640 -mallin. – Pientraktorit ovat käytöltään monipuolistuneet. – Avant 640:ssä yhdistyvät Avant Technon keräävän harjan tukeva runkorakenne mahdollistaa nyt yli tuplasti suuremman keräyssäiliön ja Avantin mallisuojatun Optifloatkellunnan käyttämisen. Järjestelmässä jarrut kytkeytyvät aina päälle, kun moottori sammutetaan ja jarrut ovat täysin suljetussa hydrauliikkapiirissä eristettynä ulkoiselta lialta. Willejen huoltoväli on 250 tuntia, jolloin vaihdetaan lähinnä öljyt. Lisäksi sen huippunopeus on 22 kilometriä tunnissa. Samoin Kubotalta on tulossa myös pienemmät 1,5-2,8 tonnin pyöräkuormaajat viherrakentamiseen ja kiinteistön hoi- toon. – Ensimmäiset Avant 640-koneet toimitettiin jo 2012 vuoden loppupuolella ja toimitukset ovat kiihtyneet tasaisesti alkuvuoden 2013 puolella. Konekesko oy toimii tällä hetkellä Suomen lisäksi Kubotan myyjänä myös Baltiassa. Käkelän mukaan ajomoottoreihin integroitu jarrujärjestelmä parantaa turvallisuutta ja luotettavuutta. Itse traktoreihin Kubota on tuonut bi-speed-ohjausjärjestelmän, joka automaattisesti tasaa sisimmäisten ja ulommaisten renkaiden pyörimisnopeuden. Näitä pienempiä pyöräkuormaajia saadaan Suomeen myyntiin ja esittelyyn vielä tämän vuoden puolella. – Kubota F 1900-leikkuri on muun muassa kiinteistöhuoltoyritysten kovasti suosima laite edelleen, vaikka se tuli markkinoille jo 1994. Leikkuuleveys on 137 senttiä, ajovoimansiirto on hydrostaattinen ja neliveto on todellinen. Kubota on markkinajohtaja maailmassa myös pienkaivureissa. Pientraktoreista suosituin on Kubota Pientraktoreista kiinteistöhuoltoyhtiöiden suosima merkki on Kubota, joka on ollut markkinajohtaja jo vuosikymmeniä. – Kubotoissa on muun muassa yhtiön itsensä kehittämä varkaudenestotoiminto vakiona. Konekesko Oy tuo maahan ja myy myös Kubotan minikaivureita 0,8-8 tonnin kokoluokkiin. – Näin nurmikko ei rikkoudu renkaiden alla, Hukka lisää. Kubotan F1900-ruohonleikkurin saa etuleikkurina ja myöskin kerääjäkontilla varusteltuna. – Muihin 600-sarjan malleihin verrattuna 640:ssä on kaksivaiheinen voimansiirto, noin 30 prosenttia suurempi työntövoima ja ajomoottoreihin integroitu jarrujärjestelmä. Kubota esitteli viime keväänä uudet pyöräkuormainmallit 4-5 tonnin painoluokkaan. KIINTEISTÖKONEET Avant Technon avoharjasarjan uudet mallit ovat helppokäyttöisempiä, tehokkaampia ja teknisesti kehittyneempiä edellisiin malleihin verrattuna. hon voi liittää painepesurin ja kääntyvät suihkut sekä lakaisukoneen harjoineen. Kone on löytänyt vahvan asiakasryhmän erityisesti viherrakentajista, joiden käyttö talviaikaan painottuu kiinteistönhoitoon. – Takanostolaitteen ansiosta koneen toiminta on noin 30 prosenttia nopeampaa kuin vastaavan kokoluokan pelkän etukuormaajakoneen toiminta. Takanostolaitteeseen on mahdollista lisätä hiekoituslaite. Kone on erittäin ketterä työmaalla ja silti nopeutta löytyy riittävästi kaupunkien sisäisiin siirtomatkoihin. Suurempi huolto on edessä 500-1000 tunnin jälkeen. Konekesko Oy on toiminut Kubotan maahantuojana ja myyjänä 1977 lähtien. Isompien mallien ensiesittely menee 2014 puolelle, sanoo myyntipäällikkö Arto Hukka Konekeskosta. Samoin koneissa on todella tehokkaat ja polttoainetaloudelliset Kubotan moottorit
Saataville tulee kaksi mallia, joiden erona on ainoastaan laitteen leveys. Koko harjaakseli kelluu täysin vapaasti ylös ja alas, mikä takaa harjaksille aina sopivan paineen maata vasten. Uusi mekanismi parantaa harjaustulosta huomattavasti myös pienellä pyörintänopeudella. 53 Nilfisk toi monitoimikoneet Nilfisk Advance Oy Ab on on tuonut markkinoille kolmen kokoluokan monitoimikoneiden City-ranger-sarjan.. Keräävä harja on tarkoitettu ammattimaiseen harjaamiseen kiinteistönhoidossa. – Optifloatin lisäksi harjassa on kelluva harja-akseli, joka takaa optimaalisen harjan kosketuksen maata vasten, vaikka maan pinta olisi harjan pyörien välisellä matkalla epätasainen. – Suurempi harjan halkaisija mahdollistaa hiljaisen harjan pyörintänopeuden pölyävässä kohteessa. Kellunnan ansiosta harja seuraa maata tarkasti omien pyöriensä varassa. Sähkömoottorilla toimivan käännön etuina on kuormaajan moottorin kierroksista riippumaton kääntönopeus, tasainen voima ja helppokäyttöisyys. Se on myös täysin äänetön, sanoo Käkelä. Uudet mallit ovat myyntijohtaja Käkelän mukaan helppokäyttöisempiä, tehokkaampia ja teknisesti kehittyneempiä edellisiin malleihin verrattuna. KIINTEISTÖKONEET Harjasarjat on uudistettu kokonaan Avant Techno on uusinut täysin avoharjasarjansa. – Harjan tukeva runkorakenne mahdollistaa nyt yli tuplasti suuremman keräyssäiliön ja Avantin mallisuojatun Optifloat-kellunnan käyttämisen. Pölyn sidontaa varten harjaan on suunniteltu kasteluyksikkö omalla vesisäiliöllä ja vesisuihkuillaan. Kelluntamekanismi on täysin uudistettu, ja uudessa mallissa harja lepää työasennossaan suoraan harjasten päällä, eikä harjassa ole enää lainkaan pyöriä. Molemmissa malleissa on vakiovarusteena sähkömoottorilla aikaansaatu harjan kääntö. Tukeva ja tiivis runkorakenne myös kätkee harjan hyvin sisäänsä, mikä vähentää pölynmuodostusta huomattavasti. sointi. Kapeamman mallin työleveys on 150 senttiä ja leveämmän 200 senttiä. Kun harjakset kuluvat, harja-akseli säätyy automaattisesti alaspäin, jolloin harjalla on aina optimaalinen kosketus maata vasten. Toinen etu kelluvasta harjaakselista on automaattinen harjasten kulumisen kompen- Nilfiskin suunnittelussa ajatuksena on ollut, että yhteen runkoon voidaan asentaa kaikki tarvittavat lisävarusteet. Vanhassa sarjassa harjasten halkaisija oli 500 milliä, uudessa 550 milliä
Lumiauraa voi käyttää samaan aikaan kuin takaosaan kiinnitettävää suola- ja hiekkalevitintä. Park Ranger 2150:ssä on 28 hevosvoiman moottori nelivedolla. Lisälaitteet ja hydrauliikan voi voi yhdistää koneeseen ilman että kuljettajan tarvitsee hytistä poistua. 54. Lähes kaikki lisälaitteet kiinnitetään eteen, taakse voi yhdistää lähinnä peräkärryn. Lisävarusteiden vaihto käy erittäin nopeasti. – Ajatuksena on ollut, että yhteen runkoon voidaan asentaa kaikki tarvittavat lisävarusteet. Kääntösäde on 1,6 metriä, leveys metrin ja nopeus on huipussaan 20 kilometriä tunnissa, sanoo myyntipäällikkö Jukka Lehtonen Nilfisk-ammattikoneista. Koneessa on vähän elektroniikkaa, mikä merkitsee myös vähän vikoja. Kääntösäde on 1,5 metriä, leveys metrin ja huippunopeus 16 kilometriä tunnissa. Nilfiskin City Rangerin lumenpoistovälineistöön kuuluvat lumiaura ja -linko sekä suola- ja hiekkalevitin. Koneissa on ketterä runko-ohjaus, mikä ansiosta ne kääntyvät paikallaan. Lisävarusteita vaihtaessaan kuljettaja kytkee hydrauliikkaketjut vipua kääntämällä. City Ranger 2250 ja Park Ranger 2150 ovat jo nyt kiinnostaneet kiinteistönhuoltoyrityksiä. – Suomessa olemme myyneet 2000-sarjan koneita. Sadan litran vesisäiliö on yhdistetty roskasäiliöön, jossa pyörivä suodatin puhdistaa itsensä vesisuihkun ja keskipakoisvoiman avulla. Juhani Karvonen Traktorit, traktorikaivurit, kiinteistötraktorit lisälaitteineen Kauhojen huulilevyjen hitsaukset Työkoneiden ilmastointilaitteiden huollot – sopimushuolto – kiinteistökoneet – ympäristökoneet – sopimushuolto Minttupelto 5, 02920 Espoo Ove Sandberg (09) 548 6061 City Rangerissa imulakaisuyksikköön kuuluu 2-4 harjaa, imuletku, painepesuri ja rikkaruohoharja. Lumen poistovälineistöön kuuluvat lumiaura ja -linko sekä suola- ja hiekkalevitin. VANTAAN KONEHUOLTO OY Konehuollon ammattilainen – City Rangerissa imulakaisuyksikköön kuuluu 2-4 harjaa, imuletku, painepesuri ja rikkaruohoharja. Lisävarusteisiin kuuluu imulakaisuyksikkö. City Ranger 2250:n nelivetoinen ja 35 hevosvoiman kone soveltuu raskaisiinkin töihin kuten lakaisuun, rikkaruohojen torjuntaan tai ruohonkeräykseen. Koneiseen on saatavilla kattava lisävarustevalikoima. Jokaisella harjalla on vesisuihku. Suodatin sitoo pölyn veteen, eikä pöly tule ulos poistoilman mukana. – Yhden paneelin avaamisella huoltaja pääsee käsiksi tekniikkaan. Lehtosen mukaan koneet ovat saaneet kiitosta huollettavuudestaan. Nilfiskin koneet eivät ole hinnaltaan kaikkein edullisempia, mutta tanskalainen laatu näkyy koneissa. Jokaisessa harjassa on vesisumutus, imuletku suulakkeella, sekä vesisäiliö ja roskasäiliö kerättäville roskille
– Perinteisten työkalujen lisäksi käytössämme ovat muun muassa nykyaikaiset testerit ja ohjelmointityökalut sekä ilmastointilaitteiden huoltolaite, kertoo Sandberg. Vantaan Konehuolto Oy sijaitsee Espoossa Valtra traktoreiden ja Lännen Centerin kanssa samassa kiinteistössä Kehä III vieressä. Yrityksessä huolletaan ja korjataan Sandbergin mukaan kaikkea leikkuupuimureista työnnettäviin ruohonleikkureihin. Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä kaikkiaan yksitoista henkilöä, yrittäjän lisäksi yhdeksän asentajaa ja yksi toimistotyöntekijä. Tämän 55. – Hydrauliikka on erityisen vaativa osa työtämme. PERUSKORJAUS KIINTEISTÖKONEET Vantaan Konehuolto Oy korjaa ja huoltaa kiinteistökoneita pääkaupunkiseudulla Kiinteistökoneet kuntoon ennen talvikauden sesonkia A jantasaiset työkalut ovat tässä työssä välttämättömät, kertoo Vantaan Konehuolto Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja on Ove Sandberg, jolla on yli kolmen vuosikymmenen kokemus traktoreiden ja monitoimikoneiden huollosta ja korjaustoiminnasta. Moderni, vuonna 2010 valmistunut korjaamohalli on varusteltu ajan- mukaisilla työkaluilla. Vantaan Konehuolto Oy on perustettu vuonna 1994. Ove Sandberg sanoo, että ennaltaehkäisevällä huollolla saa lähes aina kustannussäästöjä. Hydrauliikkaja sähkötöitä Vantaan Konehuolto tekee alan sähkö- ja hydrauliikkatöitä, lisälaitteiden asennuksia sekä hitsaustöitä
Lännen MCE -ryhmään kuuluvat suomalaiset Lännen Tractors Oy sekä ruotsalaiset Lännen Tractors AB ja Lundberg Hymas AB. Ennaltaehkäisevä huolto kannattaa – Ajantasaiset työkalut ovat tässä työssä välttämättömät. Kiinteistötyökoneiden korjauksia tehdään eniten talvella, jolloin niihin kohdistuu eniten rasitusta. Vantaan Konehuollon huoltoautopalvelu toimii käytännössä koko Uudenmaan alueella. City-etukuormaimessa on esimerkiksi pyöräkuormaajista tuttu levyrakenteinen ja suoraan runkoon kiinnitetty aisasto, joka mahdollistaa huomattavasti normaalia raskaammat puskutyöt. – Tuotekoulutuksen meille antaa kunkin merkin oma tai valtuutettu kouluttaja. Nykyajan asentajat ovat Sandbergin mukaan erittäin ammattitaitoisia ja myös kielitaitoisia. Klaus Susiluoto. Eräät asentajamme osaavat englantia varsin hyvin, muutama osaa myös ruotsia. Tuotekouluttautumispäivät ovat luonnollisesti myös tärkeä osa ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä. – Ennaltaehkäisevällä huollolla saa lähes aina kustannussäästöjä, muistuttaa Sandberg. Vantaan Konehuolto huoltaa ja korjaa Lundbergmonitoimikoneita. – Ulkomaisten merkkien koulutusta on ollut englanniksi ja ruotsiksi, eikä tämä ole tuottanut ongelmia. Uusia malleja ovat Lundberg 5210, 6210 ja 7210. – Huoltoautoista pitää nykyisin olla yhteys nettiin. Kurssitamme asentajia säännöllisesti AEL:ssa. Esimerkiksi Valtran tehtaalla sijaitsevassa koulutuskeskuksessa ja opetuskorjaamossa koulutetaan huippuosaajia. Onkin erittäin suositeltavaa ainakin tarkistuttaa kone ennen sesongin alkua. Moni yrittäjä huollattaa jo ennakoiden kiinteistö- tai muun työkoneensa jo ennen talvikautta. Yhtiön valikoimista löytyy myös Ljungby-pyöräkuormaajat. Heidän opetuksensa on käytännönläheistä, kertoo Ove Sandberg. Kor- 56 jausohjeet ja varaosatilanteen näkee netistä. Kenttähuollossa palvelee kolme huoltoautoa, joissa on omat vakituiset asentajat. Huoltoauton yhdelle työkeikalle tulee kilometrejä usein vain parikymmentä, toisinaan vaihdellen 50-100 kilometriä asiakkaan sijainnista riippuen. KIINTEISTÖKONEET PERUSKORJAUS Lundbergilta uusia malleja Lähes joka toinen Suomeen myydyistä traktoreista on Valtra ja lähes joka toinen kotimaahan myydyistä leikkuupuimureista on Sampo Rosenlew. Vantaan Konehuolto on panostanut Sandbergin mukaan huoltoautoihin ja hyviin työkaluihin. vuoksi teemme yhteistyötä AELin eli entisen Ammattienedistämislaitoksen kanssa, joka sijaitsee Helsingin Malminkartanossa. Lännen MCE Oy (Mobile Construction Equipment) puolestaan on Pohjois-Euroopan johtava maa-, vesi- ja ympäristörakentamiseen erikoistuneiden koneiden, laitteiden ja palvelujen tuottaja. Lännen Lundberg-monitoimikoneet ovat nopeita, ketteriä ja voimakkaita, jotka soveltuvat kiinteistö- ja ympäristöhuoltoon ympäri vuoden. Lännen Tractors Oy toi keväällä markkinoille kolme uuden sukupolven Lundberg-kiinteistö- ja ympäristöhuollon monitoimikonetta. Yrityksellä on erityisiä city-malleja kaupunkien kiinteistöhuollon helpottamiseksi. Valtran hieman järeämmät traktorit soveltuvat nekin kiinteistöhuoltoon. Kovaa käyttöä kestävissä koneissa on varma tekniikka ja luotettavat komponentit
Sähkönkulutuksen pienentäminen on vain yksi osa säästöä. Helsingissä kuului esimerkiksi vuoden 2013 huolto-ohjelmaan 19 000 valaisinta. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Helsinkiin asennetaan noin 10 000 valaisinkohtaista ohjainta katu- ja pihalamppuihin. Ensimmäiset älyvalaistuksen anturit on asennettu Kamppiin Sähkötalon katolle ja ne mittaavat eteläisen Helsingin valaistustilannetta. uudistetaan ja puolet uusitaan kokonaan. Varsinainen kausihuoltoaika tehdään vuoden valoisimpaan aikaan, jotta kunnossapidon haitat voidaan minimoida. Energiansäästön lisäksi uudistuksen tavoitteena oli miellyttävä ja turvallinen valaistus. – Keräämme nyt kokemusta sekä tässä hankkeessa käytetyistä led-valaisimista että led-valaistuksesta yleensä näin laajalla alueella. Led-valaisimien himmentäminen on järkevämpää ja helpompaa kuin perinteisesti käytettyjen purkauslamppujen. Klaus Susiluoto. Länsi-Herttoniemen pientaloalueen katuvalaistus on uusittu energiatehokkaaksi. Tavoitteena onkin, että tulevaisuudessa Helsingin kaupungin valaistusta voidaan ohjata myös liiketunnistimien ja liikennemäärämittausten mukaan. Uuden ohjausjärjestelmän ansiosta valaistusaikaa ja tehoa voidaan säätää aluekohtaisesti. Kun katuja jouduttiin avaamaan, oli järkevää uusia samalla myös ikääntynyt valaistus. Valaistuksen uudistusta vauhditti samaan aikaan tehty H nys voidaan toteuttaa vähäliikenteisenä aikana siten, että liikenneturvallisuus ei vaarannu. Lauttasaaressa katuvalaistus toimii osin jo nyt uudella ohjauksella ja hieman eri rytmissä muun kaupungin kanssa. Tänä vuonna Ohjausjärjestelmää varten puolet katuvalokeskuksista uudistetaan ja puolet uusitaan kokonaan. Herttoniemen alue on ensimmäinen laaja kohde Helsingissä, missä led-valaisimia on käytetty myös ajoratojen valaistukseen. Uudella ohjausjärjestelmällä on mahdollista hallita myös yksittäisiä valaisimia. Huollon yhteydessä huoltoohjelmaan kuuluvien valaisimien heijastimet ja suojalasit puhdistetaan, vaihdetaan lamppu, tarkistetaan valaisimen ja siihen liittyvän pylväs- tai vaijerirakenteen sähkö- ja mekaaninen turvallisuus. Teimme uudistuksesta kyselyn ja asukkailta saatu palaute on ollut pääosin hyvin myönteistä, kertoo Hel- 57 huollot aloitettiin toukokuun alussa ja ne valmistuivat muutama viikko sitten syyskuun loppuun mennessä. Kehitämme myös vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. elsinkiä valaisee kaikkiaan 85 000 valopistettä. Ohjausjärjestelmää varten puolet katuvalokeskuksista Huolto-ohjelmassa 20 000 valaisinta Katuvalaistuksen huolto on uudisrakentamista tärkeämpää ja sitä tehdään säännöllisesti. Helsingin Energia ottaa käyttöön uuden katuvalaistuksen ohjausjärjestelmän useissa eri käyttöryhmissä. Helsingin katuvalaistuksen säästöpotentiaalista ledien avulla ei ole julkaistu arvioita. Niiden määrässä mitattuna kaupunkia voidaan pitää hyvin valaistuna ja turvallisena kaikkina vuoden- ja vuorokauden aikoina. Mittava hanke toteutettiin noin sadalla led-valaisimella. Helsingin katuvalaistus siirtyy älyvaloaikaan Helsingin katuvalaistus on siirtymässä älyvaloaikaan ensimmäisten joukossa maailmanlaajuisesti. Uudessa järjestelmässä valaistusta mitataan alueittain antureilla. Led sai jalansijaa Herttoniemessä Toinen trendi on led-valaisinten yleistyminen katu- ja pihavalaistuksessa. Kustannukset putoavat myös, kun hankalissa paikoissa valoja tarvitsee vaihtaa harvemmin, sillä ledin käyttöikä on pidempi kuin muilla valotyypeillä keskimäärin sähköverkon kaapelointityö. Länsi-Herttoniemen 100 led-valaisinta käsittää kuitenkin vielä varsin pienen alueen. Esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana asennetaan noin 10 000 valaisinkohtaista ohjainta, jolloin katuvalaistuksen himmen- singin Energian hankevastaava Jouko Manninen
Kuva Helsingin Maunulasta kattavasti peruskorjatusta yhtiöstä, johon on tulossa pihan kunnostus. Eniten korjataan Tanskassa, Saksassa ja Italiassa, joissa suhde on 70/30.. Korjausrakentamisen osuus koko rakennustuotannosta oli 10,8 miljardia. Peruskorjausten piiriin tulee perinteisten LVIS:n ja julkisivujen lisäksi uusia kohteita kuten pihat ja ympäristö. Korjaamisen ja uudisrakentamisen suhde on Suomessa noin 50/50. Korjaamisesta asuinrakennuksiin suuntautui 6,2 miljardia ja muihin rakennuksiin 4,6 miljardia. VTT:n johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala: Peruskorjauksia pitää laittaa tärkeysjärjestykseen Suomessa korjataan kiinteistöjä jo nyt eurooppalaisittain korkealla tasolla. Siitä talonrakentamista oli 22,7 miljardia euroa. R akennustuotannon arvo oli vuonna 2012 Suomessa yhteensä 28,6 miljardia euroa. 58 VTT:n korjausrakentamiseen erikoistunut johtava neuvonantaja Pekka Pajakkalan mukaan Suomi käyttää noin kuusi prosenttia bruttokansantuotteesta korjaamiseen ja on eurooppalaisittain korkealla tasolla. Jatkossa korjauksia pitää eriyttää ja priorisoida yhä enemmän, koska kaikkea ei voi korjata
Panostuksen kohteeksi tulee uusia korjauskohteita, kuten pihat ja esteettömyys. Jotkut omistajat ovat velan selvittäneet ja tehneet suunnitelmat sen poistamiseksi. Ministeriö pyrkii purkamaan päällekkäistä sääntelyä ja helpottamaan säännösten yhtenäistä soveltamista. Esimerkiksi toimitilan energiatehokkuuslaskelmissa pitää ottaa huomioon käytetyn energian lisäksi tilan käyttäjien määrä ja käyttöaika. Ekotehokkuutta hän määritti elämänlaadun suhteena ympäristöpaineeseen, resurssien käyttöön ja kustannuksiin. Ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri alusti korjausrakentamisen viranomaismääräyksien kehittämisestä. 59 Hollannissa on Airaksisen mukaan saavutettu hyviä tuloksia rahastoilla, joista saa lainaa energiakorjauksiin pienellä korolla. Tietoa ja selkeitä vaihtoehtoja on tuotava lisää, viranomaisprosessit ja tilastointi pitää saada kuntoon ja nopeiksi. Terve korjaamisen kasvu noudattaa BKT:n kasvua. Pekka Pajakkalan mukaan suurin osa kiinteistöistä voidaan korjata terveellisiksi, turvallisiksi ja taloudellisiksi. Energiatehokkuus suhteutettava VTT:n tutkijaprofessori Miimu Airaksinen puhui korjausrakentamisen rahoittamisen uusista ajatuksista sekä energiatehokekotehokkuuden käsitteistä. - Kuva: VTT toteutuvat korjaukset. Airaksinen kertoi myös, että energiatehokkuutta ei voi arvioida tuntematta rakennuksen toimintaa. Kuntotutkimuksiin perustuvassa mallinnuksessa korjaustarve määritetään kohdekohtaisesti tai otannan perusteella, kuten esimerkiksi valtion väyläomaisuus tai Helsingin kaupungin tilahallinto. Korjausvelan poistamisessa on tärkeää ja oleellista tehdä priorisointeja, johtava asiantuntija Pekka Pajakkala VTT:ltä totesi. Näin ei voi Pajakkalan mielestä jatkua pitkään. Toimenpidekohtaiset korjaukset kasvavat, kuten lvis-, katto-, parveke-, ja hissiremontit. Korjausvelan poistamisessa on tärkeää ja oleellista tehdä priorisointeja. Pajakkala toi näkemyksiään esille VTT:n ja Taloussanomien korjausrakentamisen iltapäivässä Helsingissä. – Koko rakennetun ympäristön korjausvelasta ei ole tehty perusteellista tutkimusta. Korjausvelka pitää tutkia tarkoin Korjausvelka tarkoittaa sitä, kuinka paljon rakennuksiin on jäänyt investoimatta, jotta ne olisivat käytön kannalta nykytarpeita vastaavassa hyvässä kunnossa. Tarpeeseen nähden riittämätön kunnossapito kasvattaa korjausvelkaa. Kaikille rakennuksille ei ole jatkossa käyttöä eikä tarvetta. Korjausrakentamisessa on sekä nopeasti että hitaasti kasvavia osia. Korjaaminen maksetaan energialaskun säästöillä. Jouni Suolanen. Korjausvelan määrä Suomessa on rakennuksissa 30-50 miljardia euroa, mikä on 11,5 prosenttia suhteessa kiinteistökannan arvoon. – Kaikkea korjausvelkaa ei ole mahdollista eikä järkevääkään poistaa. Korjausta tehdään nyt enemmän kuin BKT kasvaa. – Korjausrakentamisen päätöksentekoa on helpotettava erityisesti asunto-osakeyhtiöissä. Etusijalle voidaan asettaa esimerkiksi terveellisyys, turvallisuus ja toiminnallisuus. Nyt asuinrakennuksissa korjataan ulkorakenteita, julkisivuja, ikkunoita, parvekkeita ja kattoja noin 40 prosentin osuudella, LVIS:ää noin 30 prosenttia, pohjarakenteita ja ulkoalueita runsas 10 prosenttia sekä sisärakenteita ja huoneistokorjauksia runsas 15 prosenttia. Jatkossa yritysten rooli korostuu Pajakkalan mukaan korjausten toteuttajana. Paljon muutoksia on tulossa muun muassa maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lisäksi on varattu neljä miljoonaa euroa rakentamishankkeille, jotka parantavat lähiöiden asumisympäristöjä. Myös alasajoja tulee tapahtumaan. Pajakkala pitää tärkeänä kysymystä, mihin korjausrakentamisen rahat käytetään tulevaisuudessa, muuttuvatko korjauskohteet, ja missä sektoreissa on kasvua. Asuntoministeri Pia Viitanen (sd) kertoi videopuheenvuorossa, että valtion budjetti tarjoaa vuoden 2013 lisätalousarviossa ja 2014 talousarviossa yhteensä 115 miljoonaa euroa määräaikaista käynnistysavustusta korjausrakentamiseen. Kuva: VTT – Kaikkea korjausvelkaa ei ole mahdollista eikä järkevääkään poistaa. Myös energiatehokkuuden parantaminen korostuu. Esimerkiksi toimitilan energiatehokkuuslaskelmissa pitää ottaa huomioon käytetyn energian lisäksi tilan käyttäjien määrä ja käyttöaika. Korjausvelkaa voidaan määrittää teoreettisella mallinnuksella, joka perustuu yleiseen rakenteiden käyttötietoon, joka voi olla tekninen käyttöikä tai VTT:n tutkijaprofessori Miimu Airaksinen totesi, että energiatehokkuutta ei voi arvioida tuntematta rakennuksen toimintaa. Runsas kuusi prosenttia BKT:stä on liikaa pitkällä aikavälillä. – Kaikkea korjausvelkaa ei ole mahdollista eikä järkevääkään poistaa
Kiinteistötahkolan varatoimitusjohtaja Timo Marttila tuntee sekä omistusasunto- että vuokrapuolen isännöintityön. Asumisoikeustalot ovat vuokra-asumisen ja omistajuuden välimuoto, sillä asiointi tapahtuu asukkaiden kanssa,. – Vastaavasti kiinteistöjä, jotka ovat olleet vuokrataloina, on asunto kerrallaan myyty yksityisille omistajille; yritykset kun ovat halunneet eroon sellaisesta omaisuudesta, joka ei kuulu suoranaisesti toimenkuvan piiriin. Nykyiset vuokratalot muistuttavat siisteydeltään ja hoitokustannuksiltaan omistusasuintaloja. – Itse olen isännöinyt niin sanottuja kovan rahan vuokrataloja, joissa on yhdestä kahteen omistajaa. Hoitovastikkeissa tai isännöintipalkkioissa ei ole myöskään Marttilan mukaan eroa, oli kyseessä sitten vuokra- tai omistusasuintalo. Meidän hoitamissa kiinteistöissä korjauksia on ollut vähän, ja tämä johtuen siitä, että kiinteistöt ovat hyvinkin uusia, Marttila kertoo. Näin vuokratalon hoito on isännöitsijälle usein helpompaa. – Vaikka meillä Kiinteistö- tahkolassa valtaosa yhtiöistä on omistuspuolen taloja, on meillä myös kokemusta vuokrapuolen isännöintityöstä. V uokra- ja omistusasuintalojen käytännön asioiden hoito eroaa siinä, että vuokrataloissa isännöitsijä sopii asioista hallituksen sijaan yhden sijoittajan kanssa. Yhtiöistä ei 60 huomaa, että kyseessä olisi vuokratalo, korjauksiin vaikuttaa lähinnä kiinteistöjen ikä. Päätöksenteko helppoa yksityisomisteisissa vuorataloissa Hoitokulut yhtä suuret omistus- ja vuokrataloissa Vuokra-ja omistus-asuintalojen hoitokuluissa ei ole eroja. – Valtaosa asuinkiinteistöjen pienistä asunnoista on myyty asunto asunnolta sijoittajille, jotka puolestaan vuokraavat niitä eteenpäin. Vuokratalo Seinäjoen Tervasviidassa. Tällaisten kiinteistöjen hoito muistuttaa jo pitkälle omistusasuintalon hoitoa. Kiinteistötahkola isännöi niin omistus- kuin vuokrayhtiöitäkin yli 30 vuoden kokemuksella Helsingissä, Nurmijärvellä, Tampereella, Oulussa, Kuusamossa ja Rovaniemellä. Ei eroja omistusja vuokra-asunnoissa Timo Marttila pohtii, kuinka etenkin Helsingissä on nykyi- sin vaikea vetää eroa omistusja vuokratalojen välille. Korjauksiin vaikuttaa lähinnä kiinteistöjen ikä
Korjausten merkitys kiinteistön arvolle ymmärretään kyllä jo tänä päivänä. Osakkeenomistajilla voi olla esimerkiksi saneerauksista hyvinkin monta erilaista ja vastakkaista mielipidettä. Kun valitsemme itse vuokralai- set, tiedämme, keitä isännöimässämme talossa asuu. 61. Itse en ole tällaista havainnut, vaikka taloyhtiössä olisi sijoittajia paljonkin. Vaikka asiointi tapahtuu varsinaisesti osakkeenomistajan kanssa, toki vuokratalon isännöitsijä palvelee myös vuokralaisia. – Toisinaan kuulee puhuttavan, että asuntosijoittajia ei kiinnostaisi huolehtia kiinteistöjen korjauksista. Tällöin asioista neuvotellaan viranomaisten kanssa ja siihen liittyy kaiketi omat haasteensa, Marttila pohtii. Ja vaikka kokouksia olisikin, niitä on joka tapauksessa vähemmän, sillä sijoittaja tekee päätökset itsenäisesti hallitustyöskentelyn sijaan. Omistustaloyhtiössä hallitus koostuu hyvin pitkälle maallikkojäsenistä, jolloin isännöitsijän tehtäväksi jää usein selittää asiat maanläheisesti ja kuunnella erilaisia näkemyksiä. – Itselläni ei tosin ole kokemusta kaupunkien tai kuntien vuokrataloista. Tämä synnyttää luottamista joka suuntaan. – Hoidamme Kiinteistötahkolassa myös vuokravälitystä. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Kasperi Kivistö, Ralf Roletschek Vuokraisännöinnissä ei pelättävää Varatoimitusjohtaja Marttila ei ole työssään vuokrataloissa kohdannut järjestyshäiriöitä. – Koska vuokrataloissa osake-enemmistön omistaa yleensä yksi, kaksi ammattitaitoista sijoittajaa, jotka asuvat kenties eri paikkakunnallakin, hoidetaan käytännön asiat puhelimen ja sähköpostin välityksellä jopa ilman kokousten järjestämistä. mutta esimerkiksi vastikkeet hoituvat omistajapuolelta. Päätöksenteko helppoa vuokratalossa Marttilan mukaan vuokratalon isännöinti on yllättäen mutkattomampaa kuin omistusasuintalon hoito. – Isännöitsijät kohtaavat työssään niin monenlaista ihmistä ja tapahtumaa, ettei vuokraisännöinnissä ole mi- Helsingissä jo merkittävä osa pienistä asunnoista on myyty asuntosijoittajille edelleen vuokrattavaksi. tään pelättävää. Marttilan oman kokemuksen mukaan vuokratalon isännöinti on yksinkertaisempaa
Keskimäärin väestönkasvu on ollut 1,05 prosenttia vuodessa. Koko maassa vastaava luku oli 5,9. Rakentamislukemia mukaillen Hanko on Uudenmaan ainoa kunta, jonka väestön ennakoidaan tulevaisuudessa edelleen vähenevän. Maakunnan työllisyystilanne hyvä Työttömyysaste oli Uudenmaan ELY-keskuksen alueella elokuussa 2013 vain 9,0 prosenttia, kun se keskimäärin koko maassa oli 11,1 prosenttia. Uudellemaalle töiden perässä Uudellemaalle muutetaan erityisesti työn perässä. Suhteutettuna asukaslukuun asuntoja valmistui eniten Vantaalla, jossa valmistui 9,9 asuntoa tuhatta asukasta kohden. Espoossa valmistui 9,6 asuntoa tuhatta asukasta kohden. Suhteessa asukaslukuun asuntoja valmistui vähiten Hangossa, vain 0,4 asuntoa tuhatta asukasta kohden. Helsinki on maakunnan todellinen työpaikkakeskittymä, sillä lähes puolet Uudenmaan työpaikoista sijoittuu pääkaupunkiin. Uudenmaan maakunnassa onkin enemmän työpaikkoja kuin työssä käyviä ihmisiä. Koko Suomen väestö kasvoi 25 407 hengellä eli ainoastaan 0,5 prosenttia. Keskimäärin Uudellamaalla valmistui vuonna 2011 6,9 asuntoa asukasta kohden. Kehyskunnista on nopeat yhteydet pääkaupunkiseudulle. Suhteellisesti eniten väkiluku kasvoi Järvenpäässä, jossa asukkaiden määrä lisääntyi 1,8 prosenttia. Tonttitarjonnan ja hinnan ohjaamina rakentaminen ja siten väestönkasvu on ollut vauhdikkainta Helsingin seudun kehyskunnissa. Väestö väheni puolestaan Keravalla, Lapinjärvellä, Hangossa, Inkoossa, Raaseporissa, Myrskylässä, Loviisassa ja Karkkilassa. U udellamaalla asuu tällä hetkellä 1,5 miljoonaa ihmistä eli 29 prosenttia koko Suomen väestöstä. Lähes 50 000 ihmistä käy Uudellamaalla töissä muista maakunnista, ja lähes 20 000 uusmaalaista käy töissä muissa maakunnissa. Valmistuneiden asuntojen määrä vaihtelee vuosittain paljon samassakin kunnassa. Myös Keski-Uudenmaan alue houkutteli uutta väkeä. Uudenmaan kuntien välillä on melko suurta hajontaa asuntotuotannossa, kun tarkastellaan tuotantoa suhteessa asukkaiden määrään. Uudenmaan maakunnan väkiluku on yli 1,5 miljoonaa, eli 29 prosenttia koko Suomen väestöstä. Tilastokeskuksen väestötilaston mukaan vuonna 2012 koko maan väestönkasvusta 70 prosenttia tapahtuikin juuri Uudellamaalla. Helsingissä vastaava luku oli 6,1. Uudenmaan maakunnassa asuu kolmannes koko maan väestöstä. Väestö lisääntyy pääkaupunkiseudun kehyskunnissa Uudellemaalle muutetaan etenkin töiden perässä Suomen veturina tunnetulla Uudellamaalla tuotetaan lähes 40 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Maakunnan väestönkasvu oli määrällisesti suurinta Helsingissä, jossa asukasluku lisääntyi 8 584 hengellä eli 1,4 prosenttia vuonna 2012. Vuoden 2012 lopussa maakunnan väkiluku oli 1 566 835 henkeä. Näissä samaisissa kunnissa eli Siuntiossa, Sipossa ja Kauniaisissa väestönkasvun arvioidaan olevan nopeinta myös tulevaisuudessa. Helsingin työ-. Merkittävä tekijä väestönkasvuun ja sen sijoittumiseen maakunnas- 62 sa ovat liikenneyhteydet ja asuntotuotanto
Pääkaupunkiseudun ulkopuolista kunnista palveluvaltaisin kunta on Kirkkonummi. Uusimaa on koko Suomea palveluvaltaisempi. Helsingin lisäksi 100 prosentin tason ylittävät vain Hanko ja Vantaa. Muissa Uudenmaan kunnissa on vähemmän työpaikkoja kuin työssä käyviä ihmisiä. Jalostuselinkeinojen merkitys on erityisen suuri Karkkilassa, Hangossa ja Asko- N Hyvinkää paikkaomavaraisuus ylittää 130 prosenttia. Uudellamaalla palveluiden tuotantoja työllisyysosuudet ovat kymmenen prosenttiyksikköä suuremmat kuin koko maassa. 2012 ja 2011 sekä väestönmuutos 2012 TV-antennitöitä jo yli 50 vuotta! Vehnätie 46, 04410 JÄRVENPÄÄ 0400 412 238, martti@kemppi.org www.kemppi.tv 63. UUSIMAA Väestö 31.12 Muutos Muutos % ALUE 2011 2012 2012 2012 Espoo 252439 256824 4385 1,74 Helsinki 595384 603968 8584 1,44 Vantaa 203001 205312 2311 1,14 Kauniainen 8807 8910 103 1,17 1075014 15383 1,45 Pääkaupunkiseutu 1059631 45592 65 0,14 Järvenpää 38966 39646 680 1,75 Kerava 34549 34491 -58 -0,17 Kirkkonummi 37192 37567 375 1,01 Mäntsälä 20131 20478 347 1,72 Nurmijärvi 40349 40719 370 0,92 Pornainen 5122 5137 15 0,29 Sipoo 18526 18739 213 1,15 Tuusula 37667 37936 269 0,71 Vihti 28581 28674 93 0,33 Hgin seudun kehysalue 306610 308979 2369 0,77 Helsingin seutu 1366241 1383993 17752 1,3 Hanko 9417 9267 -150 -1,59 Inkoo 5561 5538 -23 -0,41 Raasepori 28959 28829 -130 -0,45 Raaseporin seutu 43937 43634 -303 -0,69 Karkkila 9190 9119 -71 -0,77 Lohja 47374 47516 142 0,3 Siuntio 6148 6170 22 0,36 Lohjan seutu 62712 62805 93 0,15 Lapinjärvi 2848 2829 -19 -0,67 Loviisa 15552 15519 -33 -0,21 Loviisan seutu 18400 18348 -52 -0,28 Askola 4911 4988 77 1,57 Myrskylä 2008 1992 -16 -0,8 Pukkila 2016 2047 31 1,54 Porvoo 48833 49028 195 0,4 Porvoon seutu 57768 58055 287 0,5 Uusimaa 1549058 1566835 17777 1,15 Muu Suomi 3852209 3859839 7630 0,2 Koko maa 5401267 5426674 25407 0,47 kiinteistönhoito ulkoalueiden hoito vihersuunnittelu KIINTEISTÖPALVELU KOIVU OY Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460, faksi (09) 8384 6100 www.kpkoivu.fi KIINTEISTÖPALVELU MARTTI KEMPPI OY Martti Kemppi Oy Antenni-, digi-TV- ja satelliittiasiantuntijapalvelut Setin hyväksymä antenni- ja tietoverkkourakoitsija (AT) I- JA TT ANTENNILI ITO EN JÄS 45527 suurin palvelutoimiala on kauppa, erityisesti tukkukauppa. Työpaikkojen keskittyminen Helsinkiin on keskeinen syy suurelle työmatkaliikenteelle Uudellamaalla. Palveluiden työllisyysosuus on Uudellamaalla lähes 80 prosenttia. Jalostuselinkeinot eli teollisuus ja rakentaminen yhteensä työllistivät pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa, suurissa kunnissa Kirkkonummea lukuun ottamatta suhteellisesti enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Noin 40 prosenttia uusmaalaisista käy töissä kotikuntansa ulkopuolella. Liike-elämän palvelut työllistävät Uudenmaan palvelutoimialoista eniten. Uudenmaan teollisista toimialoista suurin työllistäjä on sähköteknisten tuotteiden valmistus. Näihin Uudenmaan kuntiin kuuluvat Porvoo, Hyvinkää, Nurmijärvi, Lohja, Järvenpää, Tuusula ja Kerava. Toiseksi SATE LL II Väestö 31.12. Teollisuus on selvästi pienempi toimiala Uudellamaalla kuin muualla maassa
050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.fi Isännöintiä vuodesta 1990 ~ LVIS - suunnittelu - konsultointi - valvonta - projektijohto PALVELEMME ISÄNNÖINTI- JA KIINTEISTÖHUOLTOASIOISSA KURKIMÄEN HUOLTO OY Hiekkaharjuntie 10, 01300 VANTAA Minervankatu 1, 00100 HELSINKI Kivenhakkaajankuja 1, 02650 ESPOO E# %&% '-& '('% . Uudenmaan bruttokansantuote asukasta kohti on noin 35 prosenttia korkeampi kuin koko Suomen BKT asukasta kohti. Erityisesti entisen Itä-Uudenmaan maakunnan alueen tuotanto asukasta kohti on kasvanut 2000-luvulla nopeammin kuin koko maan tuotanto. Uudenmaan maatalousvaltaisimmat kunnat ovat Pukkila, Lapinjärvi ja Myrskylä. Uudenmaan kuntien keskimääräinen tuloveroveroprosentti on myös alhaisempi kuin Suomen kunnissa keskimäärin. UUSIMAA lassa. Ins.tsto Ventac Oy www.ventac.fi PL 34 01711 Vantaa Uusimaa lkm Uusimaa %-osuus Kaikki toimialat yhteensä 757542 100 Tukku ja vähittäiskauppa 110979 14,6 Terveys- ja sosiaalipalvelut 99158 13,1 Teollisuus 80696 10,7 Ammatillinen tieteellinen ja tekninen toiminta 57900 7,6 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 53755 7,1 Kuljetus ja varastointi 51258 6,8 Koulutus 48625 6,4 Informaatio ja viestintä 47723 6,3 Rakentaminen 44230 5,8 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; 44211 5,8 Majoitus- ja ravitsemustoiminta 28347 3,7 Rahoitus ja vakuutustoiminta 25083 3,3 Muu palvelutoiminta 23295 3,1 Taiteet, viihde, virkistys 15664 2,1 Kiinteistöalan toiminta 7913 1 Maatalous, metsätalous, kalastus 5320 0,7 Muut ja tuntematon yhteensä 13285 1,8 Pakollinen sosiaalivakuutus Palveluiden työllisyysosuus on Uudellamaalla lähes 80 prosenttia. Uusimaa koko maan verosampona Koko maan kunnallisveroista Uudenmaan kunnat keräsivät viimeisten, vuoden 2009 tietojen mukaan 34,3 prosenttia. Kiinteistöveron tuotto asukasta kohti on Uudenmaan korkein Karjalohjalla, jossa on paljon kesämökkejä kunnan asukasmäärään nähden. Uudenmaan korkein verolukema, 21,0 prosenttia oli Raaseporissa ja Siuntiossa. Tuula Kolehmainen Kaaviot: Uudenmaan liiton tietopalvelu Lähde: Hyypiä Markku, Uudenmaan liitto: Uudenmaan talouden rakenne 2011. Helsingissä veroprosentti on 18,5. Uudenmaan ja samalla koko maan alhaisin veroprosentti on Kauniaisten 16,5 prosenttia. 342 4020, email: etunimi.sukunimi@kurkimaenhuolto.fi ISÄNNÖINTI Paula Soudunsaari Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 &TQPP t www.espoonisannointi.fi GSM 0400 501 709, Fax (09) 2584 4151 PL 6 Koskenmäenpolku 4, 04301 Tuusula pms@kolumbus.fi 64. lll#`jjY^#Ä VETERAANIKUJA 1, 00940 HELSINKI PUH. Liike-elämän palvelut työllistävät eniten alueen palvelutoimialoista. Uudenmaan väestön valtionveronalaiset tulot asukasta kohti ylittävät koko maan tason lähes 20 prosentilla. Syynä tähän ovat sekä Uudenmaan koko maata korkeampi työn tuottavuus että korkeampi työllisyysaste. Kunnallisveron ohella muita kuntien verotulolähteitä ovat yhteisövero ja kiinteistövero. Maakunnassa tuotetaankin lähes 40 prosenttia Suomen BKT:sta. Pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Uusimaa onkin kokonaisuutena jalostuselinkeinovaltaisempi kuin Suomi keskimäärin. Alhaisimmasta tuloveroprosentista huolimatta Kauni- aisten kunnallisveron tuotto asukasta kohti on Uudenmaan ja koko maan selvästi korkein, koska asukkaiden verotettavat tulot ovat noin 40 prosenttia korkeamman kuin Uudenmaan kakkosen eli Espoon. LVIA- ASIANTUNTIJAPALVELUT Kokonaisvaltainen LVIA - suunnittelu ja Työlliset päätoimialoittain LV I S - I N S . Vuonna 2013 maan korkein kunnallisveroprosentti oli 21,5. T S TO KARLSSON, KARVES & CO OY Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. Uudenmaan osalta nämä painotetut tuloveroprosentit määräytyvät merkittävästi suurten kaupunkien Helsingin, Espoon ja Vantaan tuloveroprosenttien perusteella
Aluehuoltoyhtiöt ovat ne, jotka ovat ainoita tämän ”suunnan” edustajia, eikä niistäkään kovin monella ole korjausrakentamista. – Kaikille kolmelle eri alueelle on toki tullut uusia yrityksiä, jotka tekevät vain yhtä näistä. – Isännöinnissä ei ole tapahtunut samaa keskittymistä kuin monilla muilla aloilla. UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT www.ikkuna-asiantuntija.fi Alueyhtiömallia pidetään haastavana Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Isännöinti ja kiinteistöhuolto voivat luontevasti olla saman yrityksen alla. UUSIMAA Keskittyminen ei ole selkeä trendi isännöinnin alalla Moniosaaja menestyy läpinäkyvällä paketilla Isännöinnin, kiinteistöhuollon ja korjausrakentamisen yhdistäminen saman katon alle on Suomessa harvinaista. – Siinä tapauksessa palvelut pitää olla hyvin paketoitu. Toistaiseksi alan yritysten laajentuminen tai monipuolistuminen on ollut melko vähäistä, mutta on merkkejä siitä, että isännöintiyritysten koko on kasvamaan päin, arvioi Kauranen. Pääkaupunkiseudulla on useita alueellisia kiinteistöpal- Ik-San Ky 040-508 9929 65. Toisaalta yrityksellä tulisi olla omalla alueellaan hyvin vahva asema, jotta se voisi menestyksellisesti ottaa kummatkin sektorit haltuunsa. Isännöintiyrityksen laajentumista esimerkiksi kiinteistöhuoltoon rajoittavat esimerkiksi kalustohankinnat. Ehkä keskittymistä on ollut havaittavissa eniten siinä, että isännöintiyritykset ovat ottaneet hoitaakseen vuokravälitystä ja teknisiä asiantuntijapalveluita. Kaurasen tiedossa ei ole viime vuosina alalle tulleita uusia yrityksiä, jotka saman katon alta hoitaisivat isännöinnin sekä korjausrakentamisen ja kiinteistönhuollon. Suuria ketjuja on vain muutama. Keskikokoiseksi alan yritykseksi voi sanoa jo 5-15 isännöitsijän yritystä. Keskittyminen ei ole alalla mikään selkeä trendi. Kauranen ei näe eturistiriitaa, että samassa yrityksessä olisi esimerkiksi isännöintiä, kiinteistöhuoltoa ja saneerausta. Isännöitsijän roolin tilaajana ja kilpailuttajana tulee olla selvä. – Meillä on noin 700 isännöintialan yritystä, joista jo 50:nneksi suurin on suunnilleen kymmenen henkilön kokoluokkaa. Kauranen muistuttaa, että isännöitsijätoimistojen keskiko- ko on Suomessa muutaman työntekijän luokkaa. Moniosaaja voi kuitenkin menestyä, jos tarjottava palvelupaketti on selkeä ja läpinäkyvä. On myös tullut yrityksiä, joilla on korjausrakentamista ja kiinteistönhuoltoa. Keskittyminen on selvintä suurimmissa kaupungeissa, lähinnä pääkaupunkiseudulla toimivissa alueellisissa kiinteistöhuoltoyrityksissä, joiden toimenkuva voi pitää sisällään isännöinnin ja kiinteistöhuollon ohella myös pienimuotoista korjausrakentamista. I sännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kaurasen mukaan isännöintityritysten laajentuminen kiinteistöhuoltoon tai korjausrakentamiseen on Suomessa verrattain harvinaista
Rautanen kertoo, että viime aikoina on ollut havaittavissa suuntausta myös niin sanotusti pieniin päin. – Toki kaikki alan yritykset pyrkivät jollain tavoin laajentamaan palvelutarjontaansa, koska perinteinen isännöinti on hyvinkin rajattua ja siihen on vaikea sisällyttää tuottavia lisäpalveluja. – Jotkut taloyhtiöt ovat kyselleet mahdollisuuksia vaihtaa iso alan ketju pieneen yritykseen, koska ketjussa ei mikään toimi kunnolla. Pienen isännöintiyrityksen etuna on, että se pystyy pitämään kaikki langat käsissään edellyttäen, ettei se ahnehdi asiakkuuksia. UUSIMAA Isännöitsijä Kari Rautasen mukaan verkostoituminen on pienen yrityksen kulmakivi. – Isännöinnin piirissä on kohteita myös oman ydinalueen ulkopuolelta. – Olen koulutukseltani hallinnollinen isännöitsijä, mutta teknisiin asioihin minulla on käytettävissä rakennusmestarin koulutuksen omaava asiantuntija. Alueyhtiömallin suora kopioiminen on aika haastavaa, koska harvalla isännöintitoimistolla on nipussa maantieteellisesti niin yhtenäinen massa, että tämän mallin edut realisoituivat parhaimmillaan. Osakkaita on noin 90 ja osakkuudet määräytyvät suhteessa kerrosneliöihin. – Kilpailuviranomaiset puuttuivat 1980-luvulla pitkiin sopimuksiin, jonka myötä alueelliset toimijat pilkkoivat sopimuksensa, sanoo Peltokorpi. Isännöitsijä tietää asiakkaistaan kaiken, kun hän hoitaa esimerkiksi näiden kirjanpidon, sanoo isännöitsijä Kari Rautanen hyvinkääläisestä Kurkihirsi Oy:stä, joka on yhden miehen yritys. Peltokorpi tiivistää toimintaperiaatteen sanaan läpinäkyvyys. Pukki ei ole kaalimaan vartija Mikko Peltokorven mukaan isännöinnin ja kiinteistöhuollon yhdistäminen samaan yri- Helsingin Seudun Suunnittelu- ja Rakennuttajapalvelu Oy Malminkaari 9 B, 00700 Helsinki Q r www.hssr.fi 66 Pienetkin taloyhtiöt kaipaavat isännöitsijää Suuruuden mittakaava ei välttämättä toimi kovin hyvin isännöintialalla, koska Suomessa on runsaasti pieniä, 4-6 huoneiston pienkerrostaloja. – Itse olen joskus miettinyt, että pienten kerros-, rivi- ja miksei omakotitalojenkin huoltoon voisi perustaa mökkitalkkarimaisen yrityksen. Tällä hetkellä lähes puolet asiakkaista tulee vapailta markkinoilta. Tosin jotkut kiinteistöhuoltoyritykset ottavat laskutusasiakkaita myös varsinaisen asiakaskuntansa ulkopuolelta. Pienet taloyhtiöt hoitavat Rautasen mukaan monesti kiinteistähuoltonsa omalla väellä. Suurin yksittäinen osakas omistaa noin kuusi prosenttia osakekannasta. – Isännöinnin, kiinteistöhuollon, korjausrakentamisen ja siivouksen yhdistäminen samaan yritykseen on mahdollista - onhan sitä tehty menestyksekkäästi jo oli 50 vuotta vanhimmissa alan yrityksissä, sanoo kiinteistöneuvos, Matinkylän Huolto Oy:n toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi. Isännöinti- ja huoltopalvelujemme piirissä on lähes 200 kiinteistöä ja noin 8500 huoneistoa. Rautasen kokemusten mukaan pienikin alan yritys voi tuottaa laadukkaita palveluita. Suuret ja varakkaat taloyhtiöt ovat jossain määrin kiinnostuneita palaamaan entiseen talonmiesjärjestelmän tapaiseen kiinteistöhoitoon. – Tuolloin oli pitkään käsityksiä siitä, että isännöinnin ja huollon ollessa samassa talossa siinä olisi pukki kaalimaan vartijana. Maakunnassa niitä on vähemmän. Matinkylän Huolto syntyi vuonna 1969, jolloin aluerakentaja perusti rakentamiensa yhtiöiden käyttöön oman huoltoyhtiön. Espoossa toimiva Matinkylän Huolto eroaa monista muista kiinteistöalan yrityksistä omistuspohjansa ja tavoitteidensa suhteen. – Jokainen taloyhtiö voi kuntotutkimukset rakennesuunnittelu rakennuttaminen valvonta. Yritys on asiakasyhtiöiden omistama ja sen ensisijaisena tavoitteena on tuottaa asiakkaidensa tarvitsemat isännöinti-, kiinteistönhoito-, ympäristönhoito ja rakennuttamispalvelut. Asiakkaittemme omistamissa kiinteistöissä asuu noin 12 000 asukasta. – Kaikki suuret ketjut eivät edes ota tarjouksia pieniltä taloyhtiöiltä. (jk) tykseen ei ole ongelma, vaikka nykyinen kilpailuhenkisyys on pyrkinyt tekemään asiasta ongelman. Verkostoutuminen on pienen yrityksen kulmakivi. Osa suurista alan ketjuista on lähtenyt muun muassa peruskorjaushankkeisiin mukaan, mutta mitään laajempaa muutosta ei ole nähtävissä. veluyrityksiä, jotka tuottavat isännöinnin, kiinteistöhuollon ja perusparannusten sekä korjausten palveluja. Tämä oli pelkästään kil- - pailijoiden keksimää, sillä kehitykseen panostaneet alueelliset yritykset ovat toiminnallaan näyttäneet sen, mitkä ovat tämän toiminnan vahvuudet muun muassa omaisuudenhoidossa, yhteisöllisyyden vahvistamisessa ja kaupunkirakenteen kokonaistoimivuuden ylläpidossa. Yritys voisi tehdä pieni korjauksia ja huoltoja
– Kaikki alan yritykset pyrkivät jollain tavoin laajentamaan palvelutarjontaansa. Isännöinti toimialana kaipaa Peltokorven mukaan selkeämpää roolitusta. Tuohon kymmenen vuoden korjaustarveselvitykseen otetaan asiakasyhtiöidemme tarpeet pitkällä aikavälillä. – Noin kymmenessä kohteessa putkiremontit on tehty. Emme ole siihen lähteneet, sen sijaan isännöintikohteita on ympäri Espoota. Projekteja emme ole myyneet ulos, vaikka niistäkin olisi kysyntää. Yrityksen palveluksessa on kuusi projektipäällikköä, jotka hyvinkin eri lailla roolitettuina hoitavat monimuotoisia hankkeita, joiden koko vaihtelee 5000 eurosta kolmeen miljoonan euroon. Isännöintikohteista vanhim- mat ovat 1960-luvun lopusta. Yrityksen 4,5 miljoonan euron vuosiliikevaihdosta vajaa kaksi kolmasosaa syntyy kiinteistöhuollosta ja yksi kolmasosa isännöinnistä ja projektitoiminnasta. distusta - näin on läpinäkyvyys hoidettu. Kymmenen vuoden periaateohjelma Toimitusjohtaja Peltokorpi nostaa esiin projektipäälliköt, joiden hän kuvailee olevan eräänlaisia isännöitsijöiden käsien jatkeita. Isoissa saneerauksissa käytämme ulkopuolisia konsulttitoimistoja asiakkaiden kanssa sovituin periaattein. Jotkut taloyhtiöt ottavat esimerkiksi vain isännöinnin ja hankkivat muut palvelut muilta tahoilta. – Huollolla on paikallistun- temusta ja huoltokohteet ovat lähellä. (09) 388 1544 67 t UBMWFO WBSBMMF IJFLPJUVTTFQFMJU IJIOBMMB TVPSBBO TJJMPPO UBJ BTUJBBO t WBJIUPMBWBU KB OPTUVSJUZÚU t UBMPOSBLFOUBNJTFTTB UBSWJUUBWBU LJWJBJOFLTFU TFLÊ CFUPOJQVNQQBVLTFU t LBJLLJ UBSWJUUBWB QJIPKFO LVOOPTUBNJTFFO NVMMBU LJWJBJOFLTFU LVPSJLLFFU KB QJIBLJWFU t IJFLLBMBBUJLPJEFO UZIKFOOZT KB UÊZUUÚQBMWFMVU TFLÊ UVSWBIJFLBU MBTUFO MFJLLJQBJLPJMMF. Meiltä on kyselty huoltopalveluita Matinkylää ja sen ympäristöä kauemmaksikin. Isoja hankkeita on vuosittain prosessin eri vaiheissa. Kun perusparannukset tehdään oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla, koko ketju toimii asukkaita ja omaisuudenhoitoa hyödyttävällä tavalla. – Reilussa sadassa isännöintikohteessamme pyörii koko ajan noin 150 eri kokoista korjaus- tai perusparannushanketta. puh. Matinkylän Huollolla on oma tuote, kymmenen vuoden kunnossapidon periaateohjelma, joka kattaa monin verroin lain vaatiman tarveselvityksen. – Meillä isännöitsijät keskittyvät hallintoon, kun taas projektipäälliköt hoitavat saneeraukset alusta loppuun. Ne sisällytetään vuosittaiseen peruskorjausohjelmaan. – Huolto kirjaa kunkin taloyhtiön tarpeet, kun esimerkiksi vikoja osuu kohdalle. UUSIMAA valita tarvitsemansa osapalvelut tai olla ostamatta mitään. Siivouspalvelut ostamme alan yrityksiltä ja tarjoamme niitä asiakkaillemme samassa paketissa. Kun ohjelmat ovat yhtiökohtaisia, ne päivitetään vuosittain, hyväksytään yhtiökokouksissa ja liitetään osaksi isännöitsijänto- – Isännöinnin, kiinteistöhuollon, korjausrakentamisen ja siivouksen yhdistäminen samaan yritykseen on mahdollista, sanoo espoolaisen Matinkylän Huolto Oy:n toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi. Peltokorven mukaan näillä ohjelmilla hoidetaan omaisuudenhoito erinomaisesti, koska yrityksessä tunnetaan kaikkien taloyhtiöiden tarpeet. Juhani Karvonen Toimitamme luotettavasti ja ammattitaidolla MEILLÄ EI LIPSUTA. – Projektipäälliköt toimivat tarveselvityksissä, hankesuunnitteluissa sekä kilpailuttavat, tarkastavat ja valvovat hankkeita
Led-valaistuksella sisätilojen värilämpötila saadaan lähelle päivänvaloa, mikä auttaa jaksamaan työssä pidempään.
Uudisrakentamisessa ne eivät ole lyöneet itseään samalla tavalla läpi. Parhaimmillaan takaisinmaksuajat ovat muutamia vuosia. – Tämä valitettava asia kannattaa huomioida hankintaa tehdessä eli on arvioitava tarvittava luokitus. Eniten niitä laitetaan muiden remonttien yhteydessä. – Led-polttimoiden vaihdon vaivattomuus on yksi tekijä. Sisätiloissa hehkulamput ovat energiatehokkuudeltaan heikkoja. – Led-polttimoiden nopea syttyminen on ledituotteiden etu tiloissa, joissa liikutaan melko paljon mutta epäsäännöllisesti. Rantakallion mukaan Easy Led Oy on panostanut tuotteissaan huoltovapauteen, jossa ilkivallan kesto on yksi osatekijä. Ulkokäytössä on paljon vanhantyyppisiä elohopeahöyrylamppuja. – Uudisrakennuspuolella ledien mahdollisuuksia ei ole ehkä täysimittaisesti huomioitu, arvioi Easy Led Oy:n asiantuntija Antti Rantakallio. – Esimeriksi Liikennevirasto asettaa tierakenteille, kuten valaistukselle kovia vaatimuksia. Hyöty saattaa Rantakallion mukaan yllättäen tulla myös aivan muualta, kuten kriittisessä paikassa palaneen perinteisen lampun aiheuttaman onnettomuuden välttämisestä. Pitäähän pallon olla ympäriinsä kirkas, Rantakallio selvittää. Ledejä jo katu- ja taajamavalaistuksessa Antti Rantakallion mukaan ledien laatuominaisuudet riittävät hyvin katu- ja taajamavalaistukseen. Led sopii hyvin myös pihavaloksi. – Ledeillä samaan lopputulokseen päästään merkittävästi pienemmällä teholla. Kustannustehokkuus syntyy vahvimmin kuitenkin energiansäästön kautta, kertoo Rantakallio. Taloyhtiöille sopivia ledivalaisimia löytyy jo pihalta kellariin. – Boll 400 -pallovalaisimessa valoa taas on pakko ohjata hieman myös taivasta kohti. 69 Ledien valovirtaa on mahdollista ohjata merkittävästi perinteisiä tekniikoita tarkemmin halutulle alueelle. – Meillä on tie-, katu- ja aluevalaistustuoteperhe, joka on testattu toiseksi korkeimpaan IK09-luokkaan. Eräät ledit voivat täyttää nämä kriteerit. Ledivaloja on jo monen kerrostalonkin pihavalaisimissa LEDIEN kustannustehokkuus syntyy energiansäästön kautta Monet taloyhtiöt vaihtavat vanhat pihavalonsa ledeihin muun remontin yhteydessä. Ledit tarjoavat päivänvalon kaltaisia sävyjä, mikä tuo tiloihin miellyttävää raikasta tunnelmaa. Vanhojen valaisinten korvaaminen uudentyyppisillä on tällä hetkellä dynaamisin osa markkinaa. Easy Led on suunnitellut valaisimet helpon asennuksen näkökulmasta. – Heillä on kiinnostusta tutkia valon värilämpötilan vaikutusta työskentelyolosuhteisiin, Rantakallio kertoo.. Värilämpötila vaikuttaa töihin Toimistovalaistuksessa Easy Led Oy tekee yhteistyötä muun muassa YIT Kiinteistötekniikan ja Halton-konsernin kanssa. Valon laatu on myös tärkeä kriteeri. Valaisinten vaihto toisentyyppisiksi riittää saattamaan talonyhtiön valaistuksen uudelle energiatehokkuustasolle. – Tämä tarkoittaa esimerkiksi PRO Wave -valaisinperheessä tuhlaavan ja epätoivotun taivaalle pääsevän valon täydellistä puuttumista. L edit alkavat olla konkreettinen vaihtoehto esimerkiksi taloyhtiöiden pihavaloihin. Ilkivallan kestävät lediratkaisut Isännöitsijöitä ja myös talon asukkaita kiinnostaa pihavalaisinten ilkivallan kestävyys
– Liiketunnistimet ovat kui-. LED eli Light Emitting Diode ei keksintönä ole niin uusi kuin voisi luulla. Led-valaisimien elinikä ja tehokkuus määräytyvät käytetyistä komponenteista. – Meillä on työntekijöiden preferensseistä omakohtaista kokemusta ledivalaistun Salon tehtaamme ja toimistomme kautta. Taloyhtiön pihaa valaisee nyt yhteensä seitsemän huoltovapaata PRO Wave 30-valaisinta. Monet kadut sekä piha-alueet halutaan pitää valaistuna toivotulla tasolla koko pimeän ajan. 70 – Tietojeni mukaan tällä hetkellä uudiskerrostalojen ensiasennuksissa ei juuri käytetä led-tekniikkaa. Lähtölaukaus ledien käyttämiseen yleisvalaistuksessa ammuttiin 90-luvulla japanilaisen Shuji Nakamuran onnistuessa kehittämään sinistä valoa tuottavan ledin. Valotehokkuus ja valkoisen valon puuttuminen esti niiden käyttämisen valaistuksessa. Kuitenkin juuri uudiskohteissa voidaan suunnittelu tehdä nykyaikaisten valaisinten ominaisuudet huomioiden ja näin saada viimeisimmätkin säästöprosentit talteen. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pasi Kuljula kertoo, että ledvalaisin maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa. Led-valaisimia on Rantamäen mukaan mahdollista ohjata tehokkaammin kuin perinteisiä tekniikoita. Valkoisilla ledeillä sininen valo muutetaan loisteaineen avulla osittain valkoisemmaksi. Korkeamman hinnan vastapainoksi valaisimien elinikä on pidempi sekä valotehokkuus korkeampi. Valo-ohjaukselle ei aina tarvetta Antti Rantakallio kertoo, että alalla on myös haasteita. – Easy Led suorittaa usein asennuksia tiloihin, joissa ohjaukselle ei ole tarvetta. Ledit ovat myös oikein asennettuna pitkäikäisiä. Jopa hehkulamput tuntuvat olevan suosittu ratkaisu liiketunnistimia asennettaessa. Led-valaistulla alueella työntekijät eivät yleensä halua muuta valoa. Led on puolijohdekomponentti, joka säteilee valoa, kun sen läpi johdetaan sähkövirta. Tämän myötä valaisinten valotehokkuus on myös noussut. Ledin lyhyt historia Jyväskylässä Palokassa As Oy Jyväskylän mlk Mooseksenhovi vaihtoi lokakuussa 2012 pihavalaisimet Easy Led Oy:n toimittamiin tuotteisiin. Marraskuussa asennettiin autokatoksen päätyyn vielä yksi valaisin. Tyypillisesti hinta on suoraan laatuun verrannollinen. Päällisin puolin hyvän valaisimen erottaminen huonosta on hyvin vaikeaa ilman tarkempia mittauksia tai käyttötestejä. Ledien suhteellisen hyvä suuntaavuus tekee niistä myös sisustuksellisesti houkuttelevia valonlähteitä. Led-valaistuksella värilämpötila saadaan lähelle päivänvaloa, mikä auttaa jaksamaan työssä pidempään. Myös valaisinvalmistajat ovat heränneet ledien nopeaan kehitykseen – markkinoille on rynnistänyt lukuisia uusia toimijoita. Ledistä käytetään myös nimitystä hohtodiodi. Esimerkiksi suuri ikkunaton halli on valaistava jatkuvasti. Valon ja valaistuksen laadun vaikutus ihmisiin, eli niin kutsuttu human centric lighting, on kansainvälisesti vahva tutkimusalue, jonka tulokset luovat miellyttävämpiä toimintaympäristöjä nyt ja tulevaisuudessa. Ledit ovat valonlähteinä hehkulamppuun verrattuna erittäin pienikokoisia ja mekaanisesti kestäviä: niissä ei ole helposti rikki menevää lasikuorta eikä hehkulankaa. Tuolloin ledejä käytettiin lähinnä merkkivaloina. Laadukkaat komponentit ja hyvä suunnittelu maksavat enemmän. Myynnissä on lukemattomia led-valaisimia, jotka eroavat toisistaan niin valontuoton kuin kestävyydenkin osalta. Sinisen ledin valon väri on mahdollista muuttaa valkoiseksi pinnoittamalla led fosforilla. Valaisimissa käytetyt valkoiset teholedit kehittyvät erittäin nopeasti. Ensimmäiset punaiset ledit valmistettiin jo 1960-luvulla
– Jotkut ledi-valaisimet ottavat jopa vaarallisen suuria käynnistysvirtapiikkejä. Antti Rantakallion mukaan aika näyttää, mihin kaikkeen ledit lopulta kannattavasti taipuvat tai eivät. Kuva Turusta Sirkkalanakadulta. – Kasaus tehdään led-moduulien ladonnasta lähtien itse keskittyen kotimaisten alihankkijoiden laadun varmistamiseen ja osaamiseen. Kotimaista työtä Salon tehtaalla Easy Ledin valaisimet ja niiden tuotekehitys on kotimainen ja toteutus tehdään Salon tehtaalla. Rantakallio muistuttaa, että kannattaa tarkistaa sulakkeiden tai varokkeiden sopivuus asennukseen. Nykyajan katuvalaisimet ovat usein led-pohjaisia. Suomessa suositaan lähes yksinomaan valkoista valoa. Koristevalaistusta tehdään varmasti lähes rajattomin mahdollisuuksin. Myös Easy Ledin omaa patentoitua tekniikkaa sisältävä ja GSsertifioitu liitäntälaite-elektroniikka on kotimaista. Ledejä voi myös upottaa esimerkiksi tiehen tai pihan kiveykseen. tenkin helppo ja halpa keino pienentää esimerkiksi roskakatosten ja muiden vastaavien tilojen energiankulutusta. – Omiin valaisimiimme itse kehitetty elektroniikka on kulmakivi, kun puhutaan huoltovapauteen suunniteltujen valaisimien kestosta, Rantakallio summaa. Esimerkiksi Kiinassa rakennuksia valaistaan paljon eri värisin valoin – toimisto- ja hotellikortteleita, mutta myös asuintaloja. 0400 311 780, aatos.karkkainen@termotohtori.fi 71. – Perinteisillä tekniikoilla tarvitaan energiatehokkuutta haittaavia filttereitä, kun ledit pystyvät tuottamaan sopivan väristä valoa suoraan. TkT Aatos Kärkkäinen, Kilonkallio 3 A, 02610 ESPOO, puh. – Ledit ovat mielestäni ainoa kustannustehokas vaihtoehto, jos luodaan värikkäitä maailmoja, sanoo Rantakallio. Myös aluevalaistuksessa on omat tapansa lisätä säästöjä. Klaus Susiluoto Kuvat: Easy Led Ledit tarjoavat päivänvalon kaltaisia sävyjä, mikä tuo tiloihin miellyttävää raikasta tunnelmaa
Useimmat vuoden aikana työttömäksi jääneet asuvat Jyväskylän seudulla. Rakennemuutokset horjuttavat Keski-Suomen taloutta T Rakennemuutokset, irtisanomiset ja alati kiristyvä kuntatalous pakottavat Keski-Suomen maakunnan tiukkaan taloudenpitoon. Kokonaisuudessaan 14,2 prosentin työttömyysaste oli elokuun lopussa kolme yksikköä korkeampi kuin koko maassa. Työttömiä työnhakijoita oli alueen kunnissa elokuussa noin 18 200, mikä tarkoittaa yli kymmentä prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Taloudellisella tilanteella on ollut vaikutusta myös vientiin ja sitä kautta työllisyyteen, Mukkala kertoo.. yöttömyys on KeskiSuomessa kasvava ongelma. Kaupunki on väkiluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin. Keski-Suomen liiton maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala kertoo, että tilannetta ovat pahentaneet maakunnan rakennemuutokset. KESKI-SUOMI Jyväskylä on yliopistokaupunki ja merkittävä kasvukeskus. Paras työllisyystilanne on Joutsan ja Keuruun seutukun- 72 nissa. – Maakunnassa on vahvat metsä- ja teknologiateollisuuden sektorit, mutta ne ovat kärsineet rakennemuutoksista niin paljon, että irtisanomisilta ei olla voitu välttyä
Leivonmäki on liitetty Joutsaan vuonna 2008 ja Jämsänkoski yhdistyi Jämsän kanssa vuonna 2009. Keski-Suomen kunnissa on tehty viime vuosina liitoksia melko maltillisesti. Merkittävin liitos on ollut Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden yhdistäminen Jyväskylän kaupunkiin vuonna 2009. Maakunnassa on Mukkalan mukaan paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. KESKI-SUOMI Myös puolustusvoimien rakennemuutos vaikuttaa maakunnan työllisyystilanteeseen: Jämsän ja Keuruun seuduilta häviää työpaikkoja, kun taas Jyväskylän Tikkakoskella työntekijöiden määrä kasvaa. Alempiluokkainen liikenneverkko tulisi kunnostaa vastaamaan metsäteollisuuden ja bioenergiakuljetusten tarpeita. – Verotulojen kasvu on hiipunut ja toimintamenojen kasvu kiihtynyt samaan aikaan, maakuntasuunnittelija Mukkala summaa. Aikuiskoulutukseen pitäisi panostaa Tilanteeseen etsitään ratkaisua koulutuksen, liikenteen ja yrittäjyyden parista. Myös kiristyvä kuntatalous ja kuntien ikääntyvä väestö aiheuttavat päättäjille taloudellista päänvaivaa. – Tukemalla yrittäjyyttä luodaan myös työpaikkoja ja saadaan näin verotuloja, Mukkala muistuttaa. Maakuntasuunnittelija Mukkalan mielestä olisi myös yleisesti tärkeää kiinnittää entistä paremmin huomiota elinkeinoelämään kuntien talouden ja maakunnan menestyksen tueksi. – Käytännössä säästöpaineet näkyvät mahdollisten irtisanomisten ja palveluiden supistamisen kautta, maakuntasuunnittelija Mukkala kertoo. Keski-Suomen maakuntahallitus on esittänyt elokuussa julkaistussa lausunnossaan kolme pääasiallista kohdetta valtion mahdolliselle elvytysrahalle. Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala näkee Keski-Suomen tulevaisuuden valoisana nykyisistä ongelmista huolimatta. Maakunnassa käydään tällä hetkellä myös yhteistoimintamenettelyneuvotteluja Jyväsky- 73. Samana vuonna myös Pylkönmäki liittyi Saarijärveen. Lisäksi aikuiskoulutukseen ja oppilaitosrakentamiseen tulisi kohdentaa rahoitusta. Irtisanomisia ja yt-neuvotteluja Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien toimintaan kohdentuu kahden miljardin euron säästötavoite: Keski-Suomessa tämä tarkoittaa sadan miljoonan euron vajetta
Täytyy muistaa, että jos kuntaliitoksiin päädytään, niiden mukanaan tuomat mahdolliset taloudelliset hyödyt eivät realisoidu heti vaan vasta vuosien päästä. Jyväskylän keskustaa halkoo kävelykatu, jonka varrella on paljon liiketoimintaa. Koko maakunnassa ikääntyvien määrä nousee vauhdilla, ja yli 64-vuotiaiden osuus Keski-Suomen väestöstä lähentelee 20 prosenttia. Mukkalan mukaan kuntauudistussuunnitelmiin ei ole maakunnassa liittynyt suurta polemiikkia, vaan asiaan on suhtauduttu maltillisesti. Kuntien tulee jättää päätös selvityskumppaneistaan marraskuun loppuun mennessä. Kumppaneiden selvittely on vielä kesken Kuntaliitossuunnitelmat KeskiSuomessa ovat vielä kesken, eikä selvityskumppaneita ole vielä lyöty lukkoon. Vaikkei kuntaliitoksia syntyisikään, kuntien olisi tärkeää panostaa neuvotteluihin vakavasti, sillä niistä voi saada uusia ideoita ja pontta oman kunnan palvelurakenteen ja kuntien yhteistoiminnan kehittämiseen, maakuntasuunnittelija Mukkala miettii. Riippuu alueesta, kuinka isoja hyötyjä voi odottaa. – Keskustelu kuntien välillä tukee hyvien käytänteiden jakamista. – Alueellisesta yhteistyöstä joko kuntaliitosten tai muutoin syvenevän yhteistyön kautta voi olla maakunnalle merkittäviä hyötyjä. Kaupunki suunnittelee yhdessä Kauppakadun kiinteistöjen kanssa perusteellista kävelykadun puhdistusoperaatiota ensi kevääksi. – Äänekosken kunta on keskustellut alustavasti yhteistyökuvioista Saarijärven, Konneveden, Uuraisen ja Laukaan kanssa, mutta mitään ei ole lyöty vielä lukkoon, kertoo maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala Keski-Suomen liitosta. Lisäksi valtiovarainministeriö on määrännyt toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen Jyväskylän kaupungin sekä Hankasalmen, Joutsan, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kuntien välillä. KESKI-SUOMI Kuntaliitokset puhuttavat Keski-Suomessa Uusi kuntarakennelaki on aiheuttanut vipinää myös KeskiSuomen kunnissa. Merkittävin kuntauudistus Keski-Suomessa on viime aikoina ollut Jyväskylän kaupungin yhdistyminen Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kanssa vuonna 2009. 74. Kuntauudistuksen tavoitteeksi on asetettu taloudelliselta kantokyvyltään riittävän vahvojen kuntien muodostaminen niin, että kaikenikäisille olisi tarjolla palveluita myös jatkossa. Keskusteluista otetaan kaikki irti Keski-Suomen kunnissa on hyvin vaihteleva väestön ikä- rakenne
Jämsä tavoittelee yt-toimenpiteillä neljän miljoonan euron säästöjä, Jyväskylä jopa 50 miljoonan euron säästöjä. Sote-sektori on taloudellisesti vaikeasti ennakoitava, ja se nakertaa kuntien budjeteista suuren osan. – Sote-palveluissa olisi paljon tehostamisen varaa. lässä ja Jämsässä. Kaisa-Liisa Ikonen. Esi- merkiksi teknologisia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää paljon paremmin, Mukkala miettii. Esimerkiksi koulujen sisäilmaongelmien hoitamisesta ja muista välttämättömistä investoinneista ei voida tinkiä. Jyväskylä on maakunnan keskus ja ylivoimaisesti suurin kaupunki. Sote-uudistuksen lisäksi haasteita aiheuttaa myös hallinnon jakautuminen eri suuntiin: Keski-Suomen poliisi toimii vuodesta 2014 lähtien hallinnollisesti Pirkanmaalta, hätäkeskus Vaasasta ja sairaanhoitopiirien erityisvastuualueet Kuopiosta. – Kuntasektorin resurssit eivät tule kasvamaan, joten talous pitää saada tasapainoon niin, että rahaa jää sote-palveluiden lisäksi muuhunkin. Maakunta koetaan houkuttelevana asuinpaikkana, ja maakuntasuunnittelija uskoo, että työllisyysongelmien ratkettua imago vain paranee. Maakunta houkuttaa paluumuuttajia sen lisäksi, että luonnollinen väestönkasvu ja maahanmuutto nostavat asukaslukua. Palveluverkko pitää saada Mukkalan mukaan kuntoon. – Verotulojen kasvu on hiipunut ja toimintamenojen kasvu kiihtynyt samaan aikaan. Sote-uudistus tuo omat haasteensa Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala näkee sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tärkeänä. Vetovoimaan vaikuttavat erityisesti pehmeät arvot: puhdas luonto ja rauha. Yhteenlaskettuna säästöillä katettaisiin jopa tuhannen henkilötyövuoden kulut. Julkinen hallinto, sosiaali- ja terveyspalvelut, koulutus ja muut yhteiskunnalliset palvelut työllistävät lähes kolmanneksen keskisuomalaisesta henkilöstöstä ja vastaavat vajaasta neljänneksestä arvonlisäyksestä. 75 – Keski-Suomi on vetovoimainen alue ja Jyväskylä on merkittävä kasvukeskus. Maakunnassa riittää hyvin vetovoimaa Vaikka Keski-Suomea koetellaan haastavalla talouden myllerryksellä, Kirsi Mukkalalla riittää kuitenkin uskoa huomiseen
Kaupungissa vietetään asuntomessuja ensi vuonna, ja messualueen rakentaminen etenee täyttä vauhtia. – Asuntomessut osuvat hy- 76 vään saumaan, kun yleinen taloudellinen tilanne Suomessa ja maailmalla on kehno. Uusia kiinteistöjä rakennetaan vastaamaan kasvukeskuksen tarpeita: viime vuonna Jyväskylään valmistui yhteensä 1150 uutta asuntoa. Messut tuovat Jyväskylään hyvää virtaa ja nostavat kaupungin imagoa, miettii asemakaavapäällikkö, arkkitehti Leila Strömberg Jyväskylän kaupunkirakennepalveluista. Monia kauaskantoisia rakennussuunnitelmia Kankaan vanha tehdasalue keskustan kupeessa on Jyväskylän merkittävin ja kunnianhimoisin kehityshanke. Harjunkulman viimeinen totutusvaihe on valmistumassa. Jyväskylän asuntomessualueelle nousee 13-kerroksinen tornitalo Jyväskylässä arvioidaan olevan vuoteen 2040 mennessä yli 156 000 asukasta. Vanhan linja-autoaseman tontille on noussut 23 000 neliömetrin suuruinen kiinteistö. Tavoitteena on saada toistaiseksi asumattomalle Kankaalle 2900 asukasta vuoteen 2025 mennessä. Talvella on hiljaisempaa, mutta keväällä varmasti käy kuhina kun messuaika lähestyy, kertoo Äijälänrannan asuntomessujen projektipäällikkö Anu Hakala. – Esimerkiksi pientaloalueella on eri vaiheissa rakennuksilla töissä noin sata henkilöä. Messuilla on myös merkittävä työllistävä vaikutus ja infrasta vastaa useampi urakoitsija alihankkijoineen. Alueen osayleiskaavan muutos on loppuvaiheessa. Äijälänrannan messualueel- le kohoaa 36 uutta pientaloa, päiväkoti, 13-kerroksinen tornitalo ja muutamia kerrostaloja. Kokonaisuudessaan. Asuntomessualueella panostetaan erityisesti kestävään kehitykseen, viherrakentamiseen ja arkkitehtuurin perinteisiin. J yväskylässä on meneillään useita mittavia rakennushankkeita. Kokonaisuus valmistuu vuoteen 2018 mennessä, ja tuolloin alueella on koteja 800– 1000 asukkaalle
Jyväskylän kaupungin yhteistyökumppaneita ovat NCC Rakennus Oy, Lemminkäinen Talo Oy ja Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy. Työpäällikkö Harri Sivo- Kankaan vanha tehdasalue on merkittävin kehityshanke. liesimerkki loistavasta yhteistyöhankkeesta: projektissa on mukana monia osapuolia, mutta homma on edennyt rakennusvaiheeseen kitkattomasti ja todella nopeasti, Strömberg kertoo. Palokunnanmäen asemakaavan muutosehdotus on laadittu kumppanuuskaavana kolmen alueellisen toimijan kanssa. Rakennustapa pakottaa pohtimaan tilaa ja asumisen kehittämistä uudella tavalla. massa puukortteli, joka on Strömbergin mukaan kiinnostava hanke. Lutakon aluetta on rakennettu jo 18 vuoden ajan, eikä se vieläkään ole täysin valmis. Sairaalauudistus suurin julkinen hanke Asuinrakennusten lisäksi Jyväskylään on kaavoitettu uusia Asemakaavapäällikkö Leila Strömberg Jyväskylän kaupunkirakennepalveluista uskoo, että Jyväskylällä on hyvä imago nuorekkaana ja aikaansa seuraavana kaupunkina. Täydennysrakentamista ympäri kaupunkia Jyväskylässä on meneillään useita täydennysrakennushankkeita. Nyt asukkaita on yli 134 000. – Palokunnanmäen täydennysrakentaminen on mal- nen Lemminkäinen Talo Oy:stä kertoo, että Palokunnanmäen täydennysrakennushanke työllistää noin 120 henkilöä. Eräs suurimmista käynnissä oleva täydennysrakennustyömaista Jyväskylässä on Palokunnanmäen 20000 neliömetrin asuntorakentamishanke. Lutakon alueen lisäksi täydennysrakentamista on meneillään ja suunnitteilla keskustassa, Tourulassa, Jokivarressa ja Halssilassa. – Sataman kärkeen suunnitellaan korkealaatuista puurakentamista mahdollisesti arkkitehtikilpailun kautta, asemakaavapäällikkö Strömberg kertoo. – Puurakentamisella on Suomessa pitkät perinteet, mutta puuelementeistä rakentaminen on aivan uutta. Jyväskylässä panostetaan muun muassa viherrakentamiseen. KESKI-SUOMI alueelle suunnitellaan koteja 5000 asukkaalle, ja työpaikkojakin 2100 ihmiselle. – Ensi talvea ajatellen alue on mielestäni merkittävä työllistäjä Jyväskylän alueella, Sivonen toteaa. Uusien asuntoja on rakennettu koko ajan: vuosina 1988–2012 rakennettiin keskimäärin 1165 asuntoa vuodessa. Kuokkalan kaupunginosaan on nouse- Vuosina 1988-2012 on valmistunut keskimäärin 1 165 asuntoa vuodessa. 77. – Meillä on käytössä maankäytön toteuttamisohjelma kymmeneksi vuodeksi. Alueelle nousee koteja noin 380–460 asukkaalle. Kankaan alue rakentuu vähitellen, ja siihen liittyvä arkkitehtikilpailu on vasta käynnistymässä. Määrä pysyy suunnilleen samana koko projektin ajan. Asemakaavapäällikkö Strömberg kertoo, että Jyväskylässä panostetaan pidempiaikaisiin suunnitelmiin. Vuonna 1980 Jyväskylässä asui alle 100 000 ihmistä. Suunnitelman avulla seurataan kaavavarantoa, ja sen avulla rakentamisen kohdentaminen on paremmin hallittavissa
KESKI-SUOMI Ensi talvesta tulee rakennusalalla tiukka Rakennusalan työttömyysaste on Keski-Suomessa maan keskiarvoa pienempi. Syksyllä 2008 rakentaminen loppui lähes kokonaan. Keskustassa sijaitsevaa Puistokoulua peruskorjataan. Yliopiston alueelle on suunnitelmissa kaksi uutta rakennusta, ja Keskussairaalanmäelle nousee osin valtiorahoitteinen näkövammaisille tarkoitettu koulu. Myös Jyväskylän seurakunnalla on täydennysrakentamissuunnitelmia, ja keskustassa remontoidaan jatkuvasti kaupallisia kiinteistöjä. 010 279 0000 myynti@suodatinkeskus.com Sammonkatu 62, 33540 Tampere 78. Esimerkiksi Valion tehdasalueella on vireillä asemakaavamuutos, joka mahdollistaa laajentamisen. Keski-Suomen keskussairaalan rakennushanke on Jyväskylän suurin alueellinen ja julkishallinnollinen hanke, ja samalla alueen suurin kiistakapula. pitkään, asemakaavapäällikkö Strömberg toteaa. Avoimia työpaikkoja rakennus- ja kaivosalalla KeskiSuomessa oli tämän vuoden elokuussa 188 kappaletta, ja ne ovat Työnvälitys- ja yrityspalveluiden palvelujohtaja Minna Heinon mukaan täyttyneet hyvin. Heinäkuussa 2012 työttömiä oli 1381, eli työttömien määrä on vuodessa lisääntynyt 16,5 prosenttia. Elokuun lopussa Keski-Suomessa oli rakennus- ja kaivosalalla 1609 työtöntä. - Kun sisäilmalla on merkitystä Laaja valikoima kotimaisia ilmanvaihtokoneiden suodattimia t 1VTTJTVPEBUUJNFU t ,BTFUUJTVPEBUUJNFU t 1JFOUBMPKFO TVPEBUJOTBSKBU t 4VPEBUJOLBOLBBU t 4VPEBUUJNFU NZÚT NJUUPKFO NVLBBO Suodatinkeskus Suomi Oy www.suodatinkeskus.com Puh. Tulevana talvena korjaus- ja remonttirakentamisessa ei ole odotettavissa niin suurta työttömien määrän lisääntymistä kuin uudisrakentamisen saralla. Keski-Suomen TE-toimistossa on tällä hetkellä ylitarjontaa talonrakennustyöntekijöistä ja rakennusalan sekatyöntekijöistä. Vaikka työttömiä on prosentuaalisesti paljon, alan työllisyys on silti Keski-Suomessa valtakunnallista keskiarvoa parempi. Isoja liike- ja asuinrakentamissuunnitelmia on vireillä, mutta ne odottavat yleisen taloustilanteen muuttumista parempaan suuntaan, palvelujohtaja Heino kertoo. Julkisten hankkeiden lisäksi Jyväskylässä on vireillä kaupallisia rakennusprojekteja. julkisia kiinteistöjä. – Uuden sairaalan sijoituspaikkakin on edelleen avoin, vaikka suunnittelua on tehty jo Jyväskylässä on meneillään useita rakennus- ja remonttiprojekteja. – Rakennusalan työllisyystilanteen ennustetaan olevan ensi talvena viime vuotta selkeästi huonompi, mutta vuosien 2008–2009 tilannetta ei kuitenkaan ole näkyvissä. Kaisa-Liisa Ikonen Kankaan entisen paperitehtaan alueelle on rakenteilla uusi asuinalue, jossa yhdistyvät älykäs kaupunkiympäristö ja uusin yhdyskuntatekniikka
Nykyään yhteydenpito asiakkaisiin on helpompaa, mutta samalla vaatimukset ovat koventuneet. Isännöitsijät Jukka Nygren Isännöinti Nygrenistä ja Juha Lehtonen Jyväskylän Isännöintipalvelusta kertovat, että isännöintiala on vakaata bisnestä, jossa ei tapahdu suuria heilahteluja. – Hyvät kontaktiverkostot ja työteliäs asenne takaavat sen, että töitä riittää, Jukka Nygren jatkaa. Jyväskyläläiset isännöitsijät Jukka Nygren ja Juha Lehtonen kertovat, että internet on muuttanut isännöitsijän työnkuvaa. I sännöintiala on kannattavaa liiketoimintaa: ihmiset tarvitsevat aina asuntoja ja jonkun, joka pitää niistä huolta. – Taloyhtiöitä tulee koko ajan 79 lisää ja ala kasvaa, Juha Lehtonen toteaa. Jyväskylässä vaikuttaa pari suurta isännöintifirmaa, mutta pienillekin yrityksille riittää silti töitä. Keski-Suomen maakunnassa tilanne on heikompi, ja huoltofirmoja on tarjolla liian vähän. KESKI-SUOMI Jyväskylässä toimii kymmeniä isännöitsijöitä. Pienet haastavat isot hinnassa ja laadussa Jukka Nygren kertoo, että pienten isännöitsijöiden ei kannata olla liian valikoivia asiakkai-. Pienillekin isännöintifirmoille riittää töitä Jyväskylässä Isännöitsijät kaipaavat enemmän kilpailuttamista Isännöitsijöiden on seurattava aikaansa
Pienten taloyhtiöiden kannattaa pyytää useita tarjouksia: isojen isännöintifirmojen pohjahinnat ovat aivan muuta kuin pienillä, Lehtonen kertoo. Trendi tulee jatkumaan: asumisen hinta ei tule ainakaan halpenemaan, isännöitsijä Lehtonen huokaa. Lehtosen mielestä palveluita ei kannatakaan ostaa samasta firmasta, vaan myös kiinteistönhoito kannattaa kilpailuttaa. Hän yrittää etsiä taloyhtiöille säästöjä parhaansa mukaan, mutta helppoa se ei ole. Asumiskulut nousevat koko ajan enemmän kuin kansantulo ja yleinen varallisuus. Lehtonen kertoo, että työpäivät venyvät usein pitkiksi, ja keväisin hänen hoidettavakseen jää noin viidenkymmenen taloyhtiön kokousten vetäminen. Internet on eräs pienten isännöintifirmojen suurimmista apulaisista, ja isännöinti voidaan periaatteessa hoitaa jopa kokonaan sähköisesti. Nygrenin mukaan asumiskustannukset ovat poliittinen – Energian hinnassa näkyy selvä piikki siksi, että verotus ei ole seurannut samaa tahtia perässä ihmisten sähkönkulutuksen kanssa. KESKI-SUOMI densa suhteen. Kiinteistönhoitoa kannattaa pohtia Sekä Lehtonen että Nygren tarjoavat vain isännöintipalveluita, eivät kiinteistönhoitoa. Yritys perustettiin vuonna 1988, ja se työllistää nykyään Lehtosen lisäksi 3–4 työntekijää. Nykyään on paljon jäähdytettyjä tiloja ja miltei joka asuntoon rakennetaan sauna – ihmekös tuo, jos sähköä kuluu enemmän, Lehtonen toteaa. Siksi ne usein keskittyvät isoihin taloyhtiöihin. Isännöintikulut pieni osa hinnasta Isännöintikulut muodostavat vain pienen osan asumisen hinnasta. Nygrenin mielestä isännöit-. Lisäksi muun muassa jätehuoltomak- Asumiskustannuksiin vaikuttavat energian hinnan lisäksi muun muassa jätehuolto- ja siivouskulut. Nygrenin mukaan pienellä firmalla myös työtaakka voi olla isompi, kun hoidettavat hommat eivät jakaudu useammalle tekijälle. Juha Lehtosen luotsaama Jyväskylän isännöintipalvelu on ollut pystyssä kauemmin. – Taloushallinnan puolesta ei ole mitään merkitystä sillä, onko isännöitävä kohde suuri vai pieni. Itse voin olla kaikkiruokainen asiakkaiden suhteen ja ottaa isännöitäväksi kaikenkokoisia kohteita, isännöitsijä Nygren kertoo. Yhtälö on hankala, eikä siihen Nygrenin ja Lehtosen mukaan ole olemassa yhtä kattavaa selitystä. – Asiakkaiden on helppoa lähestyä isännöitsijää sähköpostitse. – Isot kohteet ovat aina isännöitsijöille kannattavimpia, mutta Jyväskylässä suuret isännöintifirmat kahmivat ne itselleen. Vaikka pienet isännöitsijät ovat yleensä halvempia, jostain syystä taloyhtiöt eivät kilpailuta tekijöitä aktiivisesti. – Jos sama yritys hoitaa sekä isännöinnin että kiinteistönhoidon, siinä vahtii itse omaa työtään, Lehtonen tuhahtaa. Vaikka isännöitäviä kohteita riittää, Lehtosta huolestuttaa isännöintialan kilpailutilanne Jyväskylässä. – Koko paketissa näkyy valtiontalouden vaikutus. Netti isännöitsijän tärkeä työkalu Molemmat isännöitsijät ovat sitä mieltä, että pienten taloyhtiöiden kannattaa suosia pieniä isännöintifirmoja. Energian hinta on suurin asiaan vaikuttava tekijä. käyminen hoidettiin lyijykynällä! Nykyään noin 90 prosenttia yrityksen tiedonjaosta hoidetaan sähköisesti, Lehtonen toteaa. Selkeät nettisivut auttavat myös tarjouskilpailuissa, Nygren pohtii. – Kauas on tultu siitä, kun 80-luvulla kirjanpito ja kanssa- sut, lainakulut, vakuutusmaksut, kiinteistönhoitokulut, kiinteistövero ja arvonlisävero vaikuttavat asumisen kustannuksiin. – Energian hinnassa näkyy selvä piikki siksi, että verotus ei ole seurannut samaa tahtia perässä ihmisten sähkönkulutuksen kanssa. 80 ongelma, jonka hän jättäisi kansanedustajien ratkaistavaksi. Suurilla isännöintifirmoilla on Jyväskylässä suuri rooli, mutta pienet pystyvät kilpailemaan jättiläisten kanssa sekä hinnassa että laadussa. – Eivät ihmiset loputtomasti voi elää yli varojensa, raja tulee väkisinkin jossain vastaan, Nygren sanoo. Kilpailuttaminen kannattaa, ja isännöitsijää voi vuosien varrella myös vaihtaa. Lehtonen uskoo, että energiakuluja saatetaan tulevaisuudessa kuitenkin saada pienennettyä hybriditekniikalla, jossa kauko- tai öljylämmitystä käytetään vain kovilla pakkasilla ja muulloin energia tuotetaan lämpöpumpputekniikalla. – Isot firmat tarvitsevat isoja palkkioita, kun työtä riittää monelle tekijälle. Jukka Nygrenin yritys on toiminut tämän vuoden kesästä lähtien, ja Nygren on työskennellyt päätoimisena isännöitsijänä kaksi vuotta
Lehtosen mukaan taloyhtiöiden kannattaisi myös pohtia, millaisia palveluita tarvitaan ja miten ne vaikuttavat yhtiövastikkeisiin. Putkimiehistä on pula ja esimerkiksi siivoustyötä pitäisi arvostaa enemmän! Isännöitsijä Juha Lehtonen Jyväskylän isännöintipalvelusta on huolissaan työmiesten vähyydestä. – Yhteiskunta ylikouluttaa ihmisiä. – Huoltomiehet saavat syystäkin kovaa palkkaa, mutta jos taloyhtiö haluaa säästää, tarvitaan talkoohenkeä. Lehtonen toteaa, että remonttimiehiä tarvittaisiin lisää, sillä talokanta vanhenee: 1960-luvulla rakennetut talot ovat siinä vaiheessa elinkaartaan, että ne tarvitsevat väistämättä remontteja. Esimerkiksi siivouksen ja vihertöiden ulkoistaminen nosti vastiketta kymmenellä prosentilla eräässä kohteessa, Lehtonen kertoo. Alvar Myllymäki (oik.) on Nygrenin yhteistyökumppani. sijän on tärkeää verkostoitua kiinteistönhoitajien kanssa, jotta isännöitsijä osaa löytää oikean tekijän oikeaan kohteeseen. KESKI-SUOMI Isännöitsijä Jukka Nygren (vas.) kertoo, että isännöitsijän on seurattava aikaansa ja oltava uudistumiskykyinen. Taloyhtiöt joutuvat Lehtosen mukaan jonottamaan putkiremontin suunnittelua jo puoli vuotta, pian puhutaan kahdesta vuodesta! Kaisa-Liisa Ikonen 81
82 Lämpökynttilöitä ei saa jättää valvomatta.. Kerrostalohuoneistojen tulipaloissa menehtyy vuosittain enemmän ihmisiä kuin omakotitalopaloissa
P alokuolemia voidaan vähentää parhaiten sillä, että ihmiset oppivat toimimaan tulipalossa oi- kein. Leino suosittelee, etteivät asukkaat kääntäisi ilmastointia omatoimisesti pois päältä. kestämättömäksi. Asuintalot on kuitenkin rakennettu eri tavoin kuin vaikkapa ostoskeskukset. – Ilmanvaihtojärjestelmän kautta saattaa huoneistoihin päästä savua. Omasta kodista ei pidä lähteä Ilpo Leino uskoo, että tiedotus on yksi keino vähentää palokuolemia. – Palojen syynä saattaa olla esimerkiksi liedelle unohtunut ruoka. Leino ei tiedä yhtään tapausta, joissa rakennuksen paloosastointi olisi pettänyt, kun rakennus on ollut kunnossa ja asukkaat toimineet oikein. – Vanhoissa kiinteistössä esimerkiksi ovet saattavat olla väljät. Leino muistuttaa, että useimmiten palokuolemissa eivät tapa liekit, vaan savu. – Kerrostaloasukkaan kultainen sääntö on, ettei asunnosta saa koskaan poistua porraskäytävään. Palon alkuvaiheessa ilmanvaihto poistaa savua, mutta il- kuvat ”ylimääräiset” ihmiset haittaavat pelastajien työskentelyä. Jos palavan huoneiston ovi on jäänyt auki, savu leviää nopeasti porraskäytävään. Ilmeisesti ihmiset mieltävät tämän ohjeen sovellettavaksi myös asumiseen. – Meillä on tapauksia, joissa yläkerrasta portaikkoon poistuneita asukkaita on menehtynyt savuun. Leinon mukaan vanha kerrostalo ei ole sen turvattomampi kuin uusikaan edellyttäen, että kiinteistön kunnosta on huolehdittu. Tulipaloissa menehdytään väärien käyttäytymistapojen takia Palo-osastointi pitää kerrostalossa hengissä Kerrostalohuoneistojen tulipaloissa menetetään vuosittain enemmän ihmishenkiä kuin omakotitalopaloissa. Lähes kaikissa tapauksissa kyse on ihmisten väärästä käyttäytymismallista palon aikana. Nykyinen palo-osastoittainen rakentaminen alkoi jo vuonna 1936, jolloin luotiin paloluokitusjärjestelmä, mihin perustuvat myös nykyiset palosuojelumääräykset. Niissä ei ole osastointia, vaan jokainen kerros on oma alueensa. Ikääntyminen on haaste paitsi asukkaalle itselleen myös hänen lähipiirilleen. Kerrostalot on rakennettu jo 1930-luvulta lähtien palo-osastoittain, jolloin jokainen huoneisto ja porraskäytävä ovat omia osastoitaan. Tekniikka ja uudet laitteistot ovat tuoneet avun lähes kaikkeen,. Asuinkerrostalossa palo ei pääse yhtä huoneistoa pidemmälle. Savu voi tainnuttaa muutamassa minuutissa, koska savu sisältää aina häkää. – Julkisten tilojen, kuten ostoskeskusten ja työpaikkojen turvallisuusohjeissa kehotetaan ihmisiä poistumaan heti rakennuksesta, kun savua alkaa ilmaantua tiloihin. Näiden eristeiden käyttö on suositeltavaa, koska ne eivät yleisestä luulosta huolimatta tee ovia jäykiksi. – Ilmastoinnin pois päältä kytkeminen on parasta jättää palokunnan huoleksi, koska se voi yhdistää ilmastoinnin omaan pelastustoimintaansa. Jos huoneistoon virtaa savua, kannattaa ilmoittaa asiasta hätäkeskukseen. Hieman yleistäen voisi sanoa, että jokainen huoneisto kestää tunnin paloa, vaikka palo olisi missä tahansa viereisistä huoneistoista, sanoo turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusliitosta SPEK:stä. Ikkunan voi aina avata, jollei palo ole alemmassa kerroksessa. Kun jossakin nurkassa palaa, leviää savu nopeasti koko kerrokseen. Mikäli savua alkaa tulla huoneistoon, voi esimerkiksi ovenpieliä tukkia märillä pyyhkeillä. Lisäksi kaikki porraskäytävässä liik- Jokainen huoneisto kestää tunnin paloa, vaikka palo olisi missä tahansa viereisistä huoneistoista. Pelastuslaitoksilla on keinonsa saada ihminen ulos huoneistoista, jos siellä olo käy 83 mastoinnin sulkeminen saattaa saada aikaan savun liikkumisen huoneistoista toiseen. Ikääntyminen tuo haasteita asumiseen Nykyisin tulipalon syynä on entistä useammin asukkaan muistamattomuus, huolimattomuus tai muu toiminnallinen hitaus. Savulla ei ole painetta, joten se etsiytyy ulos aina helpointa tietä. Nykyisin on markkinoilla eristeitä, jotka paisuvat kuumuuden vaikutuksesta
Edellisiin vuosiin verrattuna kerrostalojen tulipaloissa on tänä vuonna kuollut enemmän ihmisiä kuin aiempina vuosina. Tänä vuonna palokuolemia on ollut 16 vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Kahdeksan palokuolleen ikä ei ilmene mediaseurannassa. Viiden sukupuoli ei ilmene mediatiedoista. SPEK:n seurannan mukaan palokuolleista 25 on miehiä ja 11 naisia. Tulipaloissa kuolleista 14 oli ennakkotietojen mukaan yli 65-vuotiaita. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön seurannan ennakkotietojen mukaan tulipaloissa on kuollut syyskuun loppuun mennessä 41 ihmistä. Syyskuun loppuun mennessä paloissa kuollut 41 ihmistä Rakennuspalot jakaantuvat keskiarvon mukaan varsin tasaisesti ympäri vuotta. Omakotitaloissa tulipalojen uhreja on tänä vuonna ollut huomattavasti vähemmän. Syyskuussa tulipaloissa menehtyi kuusi ihmistä, joista neljä oli naisia. Muissa ympäristöissä olleissa tulipaloissa on kuollut kuusi ihmistä. Suomessa on rakennuspaloja noin 200 kuukaudessa. Kerrostaloissa on tänä vuonna tulipaloissa kuollut 18 ihmistä, omakotitaloissa yhdeksän, rivitaloissa seitsemän ja vapaa-ajanasunnoissa yksi. Kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä tulipaloissa on menehtynyt tänä vuonna 41 ihmistä. Menehtyneistä 19 oli 25-64-vuotiaita. Vastaavaan aikaan viime vuonna palokuolemia oli sattunut 57. Kuukaudessa niitä on parin sadan molemmin puolin. 84
Järjestelmistä on vaikea edes löytää riittävästi tietoa suomenkielisenä. kun kerroksia on 3-4. UUSITTU laatuohjelmistot Isännöintiohjelma KIINNOSTUITKO. Sisäministeriön mukaan muutos on ollut merkittävin yksittäinen toimenpide, millä palokuolemia on viime vuosikymmenten aikana saatu vähennettyä. Vaikka palovaroitin reagoi savuun, saattaa ihmisen toimintakyky olla niin rajoittunut, ettei hän ehdi ajoissa pois huoneistosta. – Tavoitteemme on sopusoinnussa valtiovallan yleisen tavoitteen kanssa, minkä mukaan kotona asumista tulee tukea. Tärkeintä on, että lähipiiri huomaa avuntarpeen, koska ikääntynyt asukas ei monesti osaa tarpeisiinsa reagoida. Vielä kertaakaan kukaan ei ole kättään nostanut. Ne eivät ole uusi keksintö, vaan järjestelmät ovat olleet käytössä maailmalla jo miltei sata vuotta. Ulkoroihut pitäisi sijoittaa riittävän kauas seinästä, koska tuulen takia liekki voi sytyttää seinän palamaan. Itsestään sammuvat savukkeet korvasivat filtteriin asti palavat vuoden 2010 huhtikuun alusta alkaen. – Palovaroitin ei sinänsä riitä etenkään huonosti liikkuvan asukkaan turvallisuuden takaamiseksi. Tällä hetkellä rakennusmääräykset edellyttävät automaattista sammutusjärjestelmää 5-8-kerroksisiin puukerrostaloihin. Pienessä asunnossa tilanne kehittyy hyvin nopeasti, poispääsyssä on kyse minuuteista. Esimerkiksi vaatteita ei koskaan tulisi kuivata saunassa, koska lämmön vaikutuksesta muoviset narut venyvät ja voivat pu- – Erilaisia sprinklerijärjestelmiä oli vielä viime vuonna esillä muun muassa asuntomessuilla. – Vaikka automattinen sammutusjärjelmä on mittava kustannuserä taloyhtiölle, sellaisen asentaminen esimerkiksi putkiremontin yhteydessä voisi olla paikallaan. Leinon mukaan SPEK:n tavoitteena oli saada sprinklerijärjestelmä pakolliseksi uudistuotantoa koskeviin rakennusmääräyksiin. Suomi on kuitenkin ilmeisesti markkina-alueena niin pieni, ettei järjestelmien myynti asuntotuotantoon ei ole lyönyt läpi. Sprinklerit pelastavat ihmishenkiä Maailmalla automaattiset sammutusjärjestelmät ovat jo vuosikymmenien ajan todistaneet tarpeellisuuteensa. esimerkiksi lieteen voi hankkia ajastimen. Kun pinnat on muutenkin otettu auki, muutama ylimääräinen pintaveto ei enää merkittävästi kustannuksia lisää. Palava kynttilä lähellä verhoja on aina vaarallinen yhdistelmä. Automaattisten sammutusjärjestelmien edut ovat kiistattomat. Kuopion Pelastusopiston tutkimuksen mukaan itsestään sammuvat savukkeet ovat Suomessa vähentäneet palokuolemia 24 prosenttia. dota kiukaalle. Kevyt sprinklaus vaaditaan, WD Kuivaus Oy Viherlaaksontie 5, 02710 Espoo Puhelin 010 759 7800 toimisto@wdkuivaus.fi Nykyisin tulipalon syynä on entistä useammin asukkaan muistamattomuus, huolimattomuus tai muu toiminnallinen hitaus. Suomessa automaattisten sammutusjärjestelmien rakentaminen on syytä aloittaa hoitolaitoksista ja esimerkiksi erilaisista erityisryhmien asumismuodoista. Tunnistetuista syttymissyistä yleisimmät ovat tupakointi ja valvomaton ruuanlaitto. Leinon mukaan esimerkiksi vuoteessa tupakointi on tulipalon aiheuttajana vähentynyt. %FNPWFSTJP PTPJUUFFTTB www.tiltu.fi r r r r r vuokravalvonta isännöintitulosteet MBJOPKFO MBTLFOUB asukasrekisteri kulutuslaskutus Suomen Tilastotutkimus Oy 1VI r UJMUV!UJMUV ñ Juhani Karvonen 85 www.tiltu.fi. – Olemme liiton koulutustilaisuuksissa aina kyselleet, tunteeko kukaan osallistujista yhtään tapausta, jossa ihminen olisi menehtynyt sprinkelijärjestelmästä huolimatta. Tulipalon riskiltä asukas välttyy pienillä toimenpiteillä
INKA-ohjelmassa jokaisella teemalla on vastuukaupunki. Aluepolitiikan ja elinkeinopolitiikan kannalta kyse on suuresta muutoksesta. Älykäs kaupunki ja uudistuva teolli- 86 Myös Joensuu on yli 100 000 asukkaan seutukunta, jolle hallitus lupaa kasvuapua. INKA-ohjelmassa jokaisella teemalla on vastuukaupunki. Ohjelmaan valittiin kesäkuussa viisi kansallista teemaa ja niiden vetovastuussa olevat kaupunkiseudut. Perinteinen aluepolitiikka on pitkään jakanut Suomen kahtia vahvaan pääkaupunkiseutuun ja harvaan asuttuun, karvalakkilähetystöjen kera pääkaupunkia lähestyvään valittiin kumppaneiksi seitsemän nyt syksyllä lisäksi seitsemän muuta kaupunkiseutua. Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa, joiden alueella tuotetaan noin kaksi kolmasosaa Suomen bruttokansantuotteesta. INKA-ohjelmien valtion rahoitus on vuosittain yhteensä kymmenen miljoonaa euroa ja kaupunkiseutujen osuus vastaavasti kymmenen miljoonaa euroa. Kestävät energiaratkaisutteemalla mennään eteenpäin Vaasan johdolla lisäksi Lappeenrannassa ja Porissa. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä sekä roolia alueidensa ja muuhun Suomeen. Klaus Susiluoto. Seuraavassa luettelossa vastuukaupunki on mainittu ensimmäisenä, kumppanit seuraavina. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen varataan EU:n raken- nerahastojen varoja. INKA-ohjelmalla innovaatiokeskuksia INKA-ohjelman tavoitteena puolestaan on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Suomen talouden vetureina. Teemoihin Turku on yksi kasvusopimuskaupunkeja kuvassa Turun kuuluisa Föri-lautta. H allinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) päätti lokakuun alussa valtion ja kaupunkien välisistä kasvusopimuskaupungeista sekä seitsemästä kumppanuuskaupunkiseudusta Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan. Biotalouden innovaatiokeskuksiksi nimettiin Joensuu, Jyväskylä ja Seinäjoki. Vuosille 2014–2020 ajoittuvan INKA-ohjelman valmistelun eteenpäin vieminen siirtyy työ- ja elinkeinoministeriöltä Tekesille. Nyt pienemmät kasvukeskukset saavat enemmän huomiota – ja rahoitusta. Kasvu- ja kumppanuussopimuksista vetoapua Kaupungit saavat jatkossa kasvu- ja kumppanuussuhteista vetoapua omalle toiminnalleen. Tulevaisuuden terveys-teemaa sovelletaan Oulussa, Kuopiossa, pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. suus -kaupunkeja on Tampere johtotähtenään, lisäksi Lahti, Oulu, pääkaupunkiseutu ja Turku. Nyt tehtyä sopimusta kasvusopimuskaupungeista ei pidä sekoittaa työllisyys- ja kasvusopimuksiin, joissa ay-järjestöt ovat mukana. EU tekee kumppanuussopimukset valtioiden kanssa, mutta EU 2020 -strategia jalkautuu kasvusopimuksen kautta myös aluetasolle. Kyberturvallisuutta pyritään kehittämään Jyväskylässä. Lokakuun aikana Tekesin ja nimetyn viiden INKAvastuualueen edustajat neuvottelevat tarkemmin ohjelman käytännön toteutuksesta. Kasvusopimukset laaditaan vuoden 2015 loppuun saakka kattavalle jaksolle. Kasvusopimuskaupunkeihin kuuluvat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Porin, Seinäjoen, Vaasan, Joensuun ja Lappeenrannan seudut. Kasvusopimus liittyy myös EU:n tulevan ohjelmakauden valmisteluun
Opastaa luomaan viihtyisyyttä kotiimme parhaina vuodenaikoina. 8 nroa vuodessa 54€ Lehti on vakiinnuttanut asemansa pientalorakentajien, talossaan asuvien ja sitä korjaavien keskuudessa. 6 nroa vuodessa 38€ Ase&Erä metsästää aktiivisten lukijoittensa mukana eri puolilla maata, testaa teknisiä välineitä sekä esittelee aseuutuudet ja patruunat. Lehdestä löytää tietoa kasvaa ihmisenä kohti tasapainoa. 6 nroa vuodessa 39€ Meidän Sauna - voiko sen suomalaiselle paremmin sanoa! Saunominen on pakkoharrastus meille jokaiselle. Kala on viehättävä kotieläin vesielementissään. Näyttänyt tietä alalle tuleville ja meneville vuodesta 1983. 8 nroa vuodessa 53€ Kiinteistöalan monipuolinen ammattilehti vuodesta 1975. 5 nroa vuodessa 27€ Kissafani Sielunpeili Viherikkuna Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. Lämpöä ja läheisyyttä! 6 nroa vuodessa 37€ Lehti tarjoaa työkaluja sisäisen kasvun tueksi, se avaa polun sisäiseen maailmaasi. Kaikki hevosesta, 92 sivua/nro 6 nroa vuodessa 37€ Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti ja aidosti. Sisustamisen extranumerot kahdesti vuodessa. Opettele uusi hieno harratus! 6 nroa vuodessa 34€ Lehden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laajaa alue: suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet, taidekeräilijät ja mesenaatit. 6 nroa vuodessa 37€ Kuntosalikävijöiden ja kehonrakentajien peruslehti - enemmänkin tietopaketti. Maamme suurimman kansallisomaisuuden avoin ja riippumaton tiedonvälittäjä. Lehti antaa saunojalle vielä enemmän. Luontaiset hoidot, luonnon vitamiinit. 6 nroa vuodessa 33€ Voit tilata lehdet: Internetissä: www.karprint.fi E-mail: tilaukset@karprint.fi. Yli 100 sivua/nro. Meiltä korkeatasoiset aikakauslehdet joissa on runsaasti luettavaa! Karprintin aikakauslehdet ovat hintansa arvoisia! Meidän Koira Luontaisterveys Talomestari Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. 8 nroa vuodessa 56€ Sukeltajan Maailma Bodaus Kiinteistö ja Isännöinti Sukeltajan Maailma on harrastajan tietolähde, tekniikan salat avaava, extreme kokemuksista kertova monipuolinen alan lehti. Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro 6 nroa vuodessa 36€ Luonto on parhain parantaja! Sen tietää Suomen kansa vuosisataisella kokemuksella. 5 nroa vuodessa 27€ Akvaariomaailma Senioriterveys Ase&Erä Lehti opastaa vaikean ja haastavan harrastuksen pariin. Antiikki ja taide -lehti avautuu myös jokaiselle suomalaisen arjen historiasta kiinnostuneelle. 10 nroa vuodessa 66€ Tilaa uutuuslehti! Antiikki ja taide Antiikki koko laaja-alaisuudessaan on lehden sisällössä keskiössä. Uutuuslehti esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi luoda uutta elämäntapaa. 6 nroa vuodessa 36€ Hevosmaailma Ekoelo Meidän Sauna Hevonen on on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. Karprint kustantaa tilattavia laatulehtiä, toimitamme tilaajillemme lehtituotteet täynnä mielenkiintoista asiaa. 8 nroa vuodessa 53€ Pihan, kodin ympäristön suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tietolehti
88. 020 758 9800 www.tonttioy.com Kiinteistökoneet Helsinki, Hämeentie Hämeentie 33, 00500 Helsinki puh. Liikehakemisto Autotallit Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY AUTOTALLIT t :LTJUUÊJTUBMMJU KB LBUPLTFU t 3JWJUBMMJU KB LBUPLTFU t "VUPUBMMJ WBSBTUPZIEJTUFMNÊU Puh. 09-696 2860, fax 09-135 5079 toimisto@ilp.fi t www.ilp.fi ILMASTOINNIN PUHDISTUKSET - HUOLLOT MITTAUKSET - SÄÄDÖT GSM 0400 553 894 & NBJM BTJBLBTQBMWFMV!FSDVSEP OFU t XXX FSDVSEP OFU Kiinteistöhuolto Isännöinti - kiinteistöhuoltoa - sähkötyöt - putkityöt - korjaukset ja saneeraukset Läkkisepäntie 20 00620 Helsinki Puh. (09) 8190 550 Kirkkonummi Munkinkuja 4, 02400 Kirkkonummi puh. 06-781 9000 myynti@pisari.fi Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 09-272 7350, etunimi.sukunimi@2727350.fi AUTOTALLIEN OVET t ,JQQJPWFU t 4BSBOBQBSJPWFU t 7BSBTUP PWFU t ,BJLLJ PWFU 16 FSJTU UBJ JMNBO t .ZÚT FSJLPJTNJUUBJTFU ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Louhijantie 2 B 35, 01610 Vantaa PL 28, 68601 PIETARSAARI www.pisari.fi 530 8620, Fax 5308 6222 Ilmastointi ISÄNNÖINTI- JA LASKENTAPALVELU ILP OY ERCURDO & CO OY Rantakartanontie 5 00910 Helsinki Puh. (09) 8190 5580 asiakaspalvelu@isannointiverkko.fi www.isannointiverkko.fi Olisiko tässä tilaa sinun ilmoituksellesi. (09) 7742 630 Espoo, Kivenlahti Merivirta 3 A, 02320 Espoo puh
09-413 97 384 markku.ketonen@karprint.fi. Liikehakemisto Kiinteistökuivaus LVI-suunnittelu ja työt WD Kuivaus Oy, Nihtisillankuja 3 A, 02630 Espoo Puhelin 010 759 7800 toimisto@wdkuivaus.fi LVI-suunnittelu ja työt Kuntotutkimukset t ,BVLPMÊNQÚBTFOOVLTFU t -7* BMBO IVPMUPUZÚU t 4BOFFSBVT t 6VEJTUZÚU PL 23, Kilterinkuja 2, 01601 Vantaa Puh. 03-872 100 www.orima.fi Liike- ja Sopimuslakimiehet Oy Temppelikatu 4 a 1, 00100 Helsinki LIIKEHAKEMISTO VUONNA 2013 89 89 Varauksen vuodelle 2013 voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Markku Ketonen, p. 09-2525 2425 www.contesta.fi * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella I QÊJWZTUZT Yritykseemme ja arvoihimme voitte tutustua tarkemmin osoitteessa www.putkimax.fi 1 t putkimax@putkimax.fi Sadevesijärjestelmät SERTIFIOITU KATTOTURVAJÄRJESTELMÄ Lakiasiat Yli 20 vuoden kokemus asunto- ja rakentamisjuridiikassa Ratkaisu riita- ja ongelmatilanteisiin ORIMA-TUOTE OY Kankaantie 6, 16300 Orimattila Puh
Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. Kiinteistö ja isännöinti K ii n t e is t ö ja isännöinti Kaksitoista kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha: Nyt halutaan parempaa palvelua ja laatua Tilaushinnat Kestotilaus nteistö laskutusjakso 12 kk 66€ Kii ja isännöinti Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 74€ Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha: Piiloverot nostavat asumisen kustannuksia Onnistunut kaavoitusja asuntopolitiikka kasvattanut Kuopion PALVELUKORTTI Tilaan Kiinteistö ja Isännöinti -lehden Nro 9/2013 ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ Vuosittain noin viisi vakavaa hissionnettomuutta Kiinteistöpalveluala maksaa tuplasuuria palkankorotuksia Pienetkin korjaushankkeet punnitaan taloyhtiöissä nyt entistä tarkemmin Kiinteistönhoito sai pyyhkeitä Isännöintip äivillä: Nyt halutaan parempaa palvelua ja laatua &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Käytä palvelukorttia, kun Postinumero Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. luokan postimerkki Karprint Oy ja isännöinti Kiinteistö 90 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ www.kiinteistojaisannointi.fi tilaukset@karprint.fi Pienetkin korjaushankkeet punnitaan taloyhtiöissä nyt entistä tarkemmin Kiinteistönhoito sai pyyhkeitä Isännöin tipäivillä: Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.fi Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Puhelimitse: 09-413 97 300 ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Kiinteistöpalveluala maksaa tuplasuuria palkankorotuksia Onnistunut kaavoitusja asuntopolitiikka kasvattanut Kuopion Kestotilaus 66€/vuosi Määräaikainen 74€/10 nroa t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT Vuosittain noin viisi vakavaa hissionnettomuutta Piiloverot nostavat asumisen kustannuksia Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Nro 9/2013
Willeen suunnitellulla henkilönostimella voidaan suorittaa monenlaiset huoltotyöt. WILLE 265 JA HENKILÖNOSTIN! Henkilönostin Tyyppihyväksytty käytettäväksi Wille 365B-855C malleissa. 020 510 10 www.wihuri.fi | www.wille.fi | www.autola.fi. VUOTTA 2013 Myynti: Wihuri Oy Tekninen kauppa, Pyhtäänkorventie 4, 01530 Vantaa, p. Wille 265 Paras ratkaisu, jos tarvitset tehokkaan, ketterän ja matalan ympäristönhoitokoneen etu- ja takanostolaitteella
Vaikuttavaa osaamista Asiakaspalvelu puh. Lue lisää amiedu.fi. KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIATEHOKKUUS – Varmista kiinteistösi arvo nyt ja tulevaisuudessa, seminaari 26.11.2013. 010 80 80 90, asiakaspalvelu@amiedu.fi Valimotie 8, 00380 Helsinki amiedu.fi. Kouluttautuminen sujuu kätevästi työn ohessa. Tutustu myös Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, joka tarjoaa koulutuksia 20-29-vuotiaille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa. SULVI: LVI-AUTOMAATIOKOULUTUS (1 pv) 25.11.2013. KOULUTAMME KIINTEISTÖ- JA LVIALAN AMMATTILAISIA Amiedusta löydät kattavan valikoiman kiinteistö- ja LVI-alan koulutuksia lyhytkoulutuksista aina työnjohtokoulutuksiin. PUTKI- JA ILMANVAIHTOASENTAJAT LÄMPÖPUMPPUASENTAJAT KIINTEISTÖ- JA LVI-ALAN työnjohtajat ISÄNNÖITSIJÄT KIINTEISTÖNHOITAJAT AMMATTIPÄTEVYYDET ja sertifikaatit KORJAUSRAKENTAMISEN täydennyskoulutukset Esimerkkejä ajankohtaisista lyhytkoulutuksista: KONEIDEN KÄSITTELY -perehdytys, kiinteistönhoitokoneiden tekniikka ja käyttö (2 pv), sopimuksen mukaan