Kiinteistö ja Isännöinti 10/2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kiinteistö ja isännöinti Nro 10/2014 6,50 RAKLI:n uusi toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen: Kiinteistö- ja rakennusmaailma on hurjassa murroksessa, siihen pitää pystyä vastaamaan Suomi on maailman kärkeä biopolttoaineissa Valaisimet vaihtamalla ja käyttöaikoja lyhentämällä ulkovalaistuksen kulut puoleen Jyväskylässä Asuntokauppojen määrässä pudotusta koko maassa Kultaisen ansiomerkin saanut Irja Mällönen-Valkeinen: Hyvä isännöitsijä osaa ottaa vastaan myös kritiikkiä
Lähtökohtanamme on asiakas; kartoitetaan hänen tarpeensa ensin ja suunnitellaan sitten, miten Vesivek-kattohuolto voi hyödyttää häntä eniten. Tavoitteena on tuottaa kiinteistönomistajille huoltopalvelulla konkreettista arvoa. Tarjoa talollesi vain parasta. + 17,17 snt/min vesivek.fi puh. 0207 353 560. set Kuntotarkastuk Kattohuollot S TUU -UU IPPU HU Vesivek on koonnut pitkän kokemuksensa ja tietotaitonsa vesikatoista yhteen ja laajentanut asiantuntijapalvelunsa myös kattohuoltoon. Sadevesijärjestelmät, kattoturvatuotteet ja huolto puhelun hinta kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh. set Vuotopaikkauk Korjaus set Lumenpudotuk lmät Sadevesijärjeste t Katon kulkutie tiet Hätäpoistumis Lumiesteet Tikkaat Nyt saat kaikki vesikaton tarpeesi hoidettua yhden luotettavan kumppanin kanssa. + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. Takuulla
010 851 1000 | www.kerabit.fi Väinö Tannerin tie 3, 01510 Vantaa Puistokatu 25, 08150 Lohja. Lisätietoa palveluistamme löydät kotisivuiltamme www.kerabit.fi. Jälki on sen mukaista, pitävää ja pätevää. Huomioithan, että säännöllinen huolto säästää kustannuksia ja pidentää katon käyttöikää huomattavasti! Meillä on sadan vuoden kokemus ja ammattitaito. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua kattoasioissa! KerabitPro Oy | Puh. KerabitProlta saat katto- ja vedeneristysrakentamisen palvelut pitävästi ja pätevästi KerabitProlta saat kaikki katto- ja vedeneristysrakentamisen palvelut niin uudis- kuin korjausrakentamiseenkin: • bitumi-, pelti- ja tiilikatot • viherkatot ja -kannet • pihakansien ja perusmuurien vedeneristys • kuntoarviot, huollot ja pienkorjaukset. Pitävä ja pätevä
Suomi ei saisi olla jälkijunassa päästöjen vähentämiskehityksessä. Sillä on avainasema kansantalouden tilan parantamisessa. Pääkaupunkiseudulla ollaan nyt sikäli terveessä tilanteessa että asuntojen hinnat reagoivat yleiseen taloustilanteeseen, sanoo Asukasliiton puheenjohtaja Hans Duncker. Alalle jatkuvasti tulevat uudet velvoitteet ja menettelytavat edellyttävät, että kehityksessä on oltava aktiivisesti mukana. – Jos muutetaan toimistoa asunnoksi, on säännösviidakko kova. Sen käsittely tarjoaa työtä samoin kuin turpeen. Johdinautojen käyttöönotto taajama-alueiden joukkoliikenteessä on keino vähentää liikennepäästöjä. Osuus on kansainvälisessä vertailussa pieni. Tyhjä tila elävässä kaupungissa on tuskin kenenkään etu, sanoo RAKLI:n tuore toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen. Kiinteistöjen tarvitsema energia on lämmitysenergiaa, josta suuri osa tuotetaan kaukolämmöllä, ja se on vielä tänään suurelta osin tuontienergiaa. Sivu 37 Ensin sote, sitten metropoli ja lopuksi kuntauudistus Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen pitää Vihdin, Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten liitosta mahdollisena. Nykyistä kiinteistökantaa tuskin voi kohtuullisin kustannuksin muuttaa nollaenergiataloiksi, sillä niiden rakennustekniikka ei sitä mahdollista. Lämmitysenergian tuottamiseen ja käyttötarpeisiin tulee saada uusia ratkaisuja, jotka vähentävät kulutusta ja energian tuontia. Tässä työssä on osattava myös ottaa vastaan kritiikkiä, hän muistuttaa. – Meille tuo suunta on ainakin luonteva, sillä 40 prosenttia vihtiläisistä käy työssä Espoossa. Öljyn ja maakaasun puute velvoittavat meitä vahvaan kehitystyöhön, jotta tuontipolttoaineiden määrää saadaan vähennetyksi kotimaisin biopolttoainein sekä aurinko- ja tuulienergialla. Ainakin nykyistä runsaammin. Kotimaisen energian määrää on kyetty viime vuosina lisäämään. – Meidän on kuitenkin ensiksi katsottava, mitä sote-uudistus tuo tullessaan, samoin kuin mahdollinen metropolihallinto. Meillä on edellytykset vähentää energiankulutusta niin lämmityksessä kuin liikenteessäkin. Puun poltto on uusiutuvaa energiaa. Kehitys on hidasta lähinnä poliittisten päättäjien keskuudessa käytävästä poleemisista keskustelusta johtuen. nergian omavaisuusosuus on Suomessa vain noin kolmannes. Raskaiden ajoneuvojen kohdalla odotetaan tehokkaita uusia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi ja kotimaisen energian käytön lisäämiseksi. Ydinvoiman käyttö on kasvussa, sen halpa polttoaine tuodaan ulkoa, mutta sen kilpailukyky on huono suuren pääomavaltaisuuden vuoksi. Joudutaanko kehityksessä tukeutumaan ydinenergiaan. Sivu 26 Omistusasuntojen hinnat lievässä laskussa Syyskuun puolivälissä tapahtui pitkästä aikaa niin, että omistusasuntojen hinnat olivat lievässä laskussa. Kiinteistöjen lämmitykseen kuluu runsaasti on energiaa, ja lämmitys tuottaa myös merkittävästi päästöjä. Myös kotimainen hake ja turve tulee ottaa nykyistä suurempaan käyttöön, siitä huolimatta, että syntyy päästöjä. Eduskunta ei ole energiakysymyksissä yksimielinen – pieni, mutta suuriääninen vähemmistö saa julkisuutta siinä määrin, että maan hallitus ei paneudu riittävällä ponnella kotimaisen energian lisäkäyttöön. Liikennepäästöjen vähentäminen tullee tukeutumaan sähköautojen lisääntyvään käyttöön – junien lisääntyvään käyttöön niin tavara- kuin henkilöliikenteessäkin. Uusissa kiinteistöissä ei ole vielä päästy nollaenergiatasoiseen toteutukseen, vaikka se on mitä keskeisin tavoite. – Myyntiajat ovat alkaneet venyä, mikä vaikuttaa nyt myös hintoihin. Vaikka Suomessa on jo pitkään ollut tavoitteena päästä kiinteistöjen lämmityksessä nollatasolle, lienevät suunnitelmat kovin alkuvaiheessa. Kaukolämmön tuottaminen ja liikenne ovat Suomessa ilmastopäästöjen suurimmat aiheuttajat. Olisi toivottavaa, että tulevien eduskuntavaalien edellä keskustelu ulottuisi energian omavaraisuuden lisäämiseen. Hyvä isännöitsijä myös huomioi kaikki talon osakkaat ja asukkaat. Eero Ahola Sivu 86 4. Sitä prosessia pitää pystyä nopeuttamaan eivätkä säädökset saa tehdä siitä liian kallista. Puun ja turpeen käyttö on kansantalouden kannalta perusteltua. Tosin muun muassa Helsingissä laudevoimalla on osuus kaukolämmön tuotannossa. Raskaiden ajoneuvojen maantiekuljetus on jatkuvasti lisääntynyt ja niiden liikennepäästöt myös. Sivu 22 Kehityksessä pysyttävä mukana Irja Mällönen-Valkeinen on toiminut 36 vuotta isännöitsijänä Heinolassa. – Hyvä isännöitsijä pitää ammattitaitoaan jatkuvasti yllä. Puhuvat päät Pääkirjoitus Kotimaisesta energiasta tullee kuuma vaaliteema Tyhjä liiketila helpommin asuinkäyttöön E Pääkaupunkiseudulla on miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa, joka pitäisi saada järkevään käyttöön. Puuta jää edelleen merkittävässä määrin hyödyntämättä
Moppi ja ämpäri ovat edelleen porrassiivoojan parhaat kaverit, mutta tekniikka tekee silti kiinteistönhoidosta helpompaa. 10 Juuri nyt korjataan eniten 1960–1970-luvun kiinteistöjen korjausbuumi on nyt kiihkeimmillään. TILAAJAPALVELU: puh. 30 Päätöksenteossa on eroja Liikekiinteistömaailmassa tehdään bisnestä, kun taas asuinyhtiössä toimitaan välillä tunteiden varassa. ALUESIVUT UUSIMAA Kiinteistö ja isännöinti Nro 10/2014 6,50 RAKLI:n uusi toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen: Kiinteistö- ja rakennusmaailma on hurjassa murroksessa, siihen pitää pystyä vastaamaan 84 Metropolihallinnon valmistelu etenee Valtionvarainministeriö valmistelee metropolihallintolakia hallituksen linjausten pohjalta. 48 Suomi maailman kärkeä biopolttoaineissa UPM investoi 150 miljoonaa euroa Lappeenrannassa sijaitsevaan maailman ensimmäiseen biojalostamoon, joka valmistaa UPM:n omaan innovaatioon perustuvaa vetykäsittelyteknologiaa käyttäen puupohjaisia uusiutuvia biopolttoaineita. 26 36 vuotta isännöitsijänä Heinolassa 89 Rakentamisen kirjo esillä messuilla Irja Mällönen-Valkeisen pitkä ura isännöitsijänä perustuu luottamukseen. 40 Teknisyys tekee alasta haastavamman Kiinteistöalan koulutuskeskuksen eläkkeelle siirtyvä toimitusjohtaja, opetusneuvos Keijo Kaivanto uskoo, että esimerkiksi digitalisoinnin ja teknisen manageerauksen tarve alan koulutuksessa kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. 44 Ilmanvaihdon automatiikkaa mahdollista kehittää Automatiikalla saavutetaan energiansäästöjä ja asuinmukavuutta. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. ALUESIVUT KESKI-SUOMI 77 Esityksenä seitsemän kunnan liitos Jyväskylän seutu saattaa yhdistyä suurkunnaksi parin vuoden kuluttua. Kun nuo ovat selvillä, voimme toden teolla keskittyä kuntarakenneuudistukseen. 33 Miljardiharppaus kiinteistöalalla Esittelyssä Finn Build-messujen kuumimpia uutuuksia ja palkittuja innovaatioita. 12 Uusi palvelumalli korjausrakentamiseen RAKLI puuhaa Suomeen korjausrakentamisen uutta palvelumallia, joka nopeuttaisi kiinteistöjen saneerauksia. 5 Suomi on maailman kärkeä biopolttoaineissa Valaisimet vaihtamalla ja käyttöaikoja lyhentämällä ulkovalaistuksen kulut puoleen Jyväskylässä Asuntokauppojen määrässä pudotusta koko maassa Kultaisen ansiomerkin saanut Irja Mällönen-Valkeinen: Hyvä isännöitsijä osaa ottaa vastaan myös kritiikkiä. Sähköposti: ki.toimitus@karprint.fi (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Maija Salmi Pauli Jokinen Klaus Susiluoto Ilmoituspäällikkö Tarmo Lappalainen tarmo.lappalainen@karprint.fi 09-413 97 376 95 Skapat-energiapalsta Yli 900 miljoonan arvoisten logistiikka- ja tuotantokiinteistöjen siirto lokakuun alussa toimintansa aloittaneeseen Certeum-yhtiöön on uusin vaihe Suomen kiinteistösijoitusalan erikoistumisjärjestelyissä. 86 Heikkenevä talous pakottaa uudistuksiin – Meidän on ensiksi katsottava, mitä sote-uudistus tuo tullessaan, samoin kuin mahdollinen metropolihallinto. Syinä tähän ovat isännöintiin edelleen liittyvät väärät mielikuvat ja jokseenkin vaikeaselkoinen koulutuspolku. 58 Tulevaisuuden trendi on palvelukokonaisuuksissa – Etsimme jatkuvasti ratkaisumalleja, joilla vahvistamme asiakkaidemme ydintoiminnan kehittämistä, toteaa ISS Palvelujen toimitusjohtaja Kari Virta. 66 Älykkäillä energiajärjestelmillä mallialue Maakaapeloinnin kustannuksia vähentävät älyverkot ovat kehitteillä Suomessa. Näillä näkymin valmistuminen menee ensi kesään, pohtii Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen. 18 Vanhat liiketilat muutoksen kourissa Iäkkäiden lähiöiden perinteikkäät liiketilat joutuvat kilpailemaan elintilastaan uusien, kauppakeskusten kanssa. Sisältö 10 / 14 6 Valaisimet ja ohjausjärjestelmä uusiksi Jyväskylän Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hankkeen toimenpiteillä syntyy säästöä yhteensä noin 47 prosenttia. 15 Isännöintiala tarvitsee nuoria tekijöitä Harva nuori hakeutuu alalle. GapCon Oy:n vastaavalla isännöitsijällä Vesa Mäkelällä on kokemusta molempien tahojen isännöinnistä. 62 Ulkoistamalla 10–15 prosentin säästöt Ulkoistamiseen päädytään yleensä siksi, että organisaatio haluaa keskittyä oman ydinosaamisen kehittämiseen eikä kiinteistö- ja toimitilapalveluihin. 71 Tekniikka ei sovi joka paikkaan 22 Jyrki Laurikainen palasi juurilleen RAKLI sai johtoonsa ulkomaita nähneen miehen. KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. 37 Hinnat karkaamassa käsistä Valtaosa Keski-Suomesta pysynee Kuopion yliopistosairaalan erva-alueella. Asuntotuotanto ei vastaa kysyntää, minkä takia hinnat ovat osin karkaamassa tavallisen palkansaajan käsistä. Asuntokaupat ovat määrällisesti laskeneet Uudellamaalla ja koko Suomessa hieman viime vuodesta. 56 Aerogeelit vaihtoehto nollaenergiarakentamisessa Rakennusten käytönaikaisen energian kulutuksen pienentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla pyritään alentamaan kokonaisenergian kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. 52 Vuokranantajan kuvan kiillottajat Suomen Vuokranantajat ry:n jäsenmäärä ollut huimassa nousussa. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 78 Jämsän ja Kuhmoisten sote-ratkaisuja jännitetään 79 Työnhakijoita enemmän kuin muulla Teknologia, energia ja asuminen työllistävät KeskiSuomessa. Kuntien omat omat kuntajakoselvitykset ovat eri vaiheissa. ISSN 0782-7911 80 Asiakkaiden yksilölliset tarpeet huomioon Jyvässeudun Isännöitsijät Oy panostaa ruohonjuuritason palveluun. – Tässä työssä on osattava ottaa vastaan kritiikkiä, hän muistuttaa
– Säästöjen avulla CO2päästöt vähenevät 1 665 tonnia, joka vastaa 272 kierrosta henkilöautolla maapallon ympäri vuodessa. Hankkeen arvioitu 6 kokonaissäästö on 6 000 MWh eli 600 000 euroa vuodessa. Tavoitteena on säästää 40 prosenttia kaupungin ulkovalaistuksen käyttämästä energiasta, parantaa valaistusta ja säästää huoltokustannuksissa. Valaisinvaihdon takaisinmaksuaika on noin 11 vuotta. Kuokkalan sillan vanhat pallovalaisimet päivitettiin ledeiksi, jolloin säästyy 76 prosenttia sähköä vanhaan valaistukseen verrattuna. iimeisimmän yhteenvedon mukaan Ympäristöystävällinen ulkovalaistus –hankkeen toimenpiteillä syntyy säästöä yhteensä noin 47 prosenttia, joten tavoite tulee ylittymään selvästi. Ympäristöystävällinen ulkovalaistus -hankkeen puitteissa kaikki vanhat elohopealamppuvalaisimet vaihdetaan uusiin valaisimiin vuoden 2014 aikana ja samalla on uusittu ulkovalaistuksen ohjausjärjestelmä ja - tapa.. Vuoden 2014 jälkeen vuosittainen säästö on jo 570 000 euroa, sanoo Valon kaupunki -koordinaattori Annukka Larsen. Kuva: Jani Salonen Jyväskylässä säästetty energiaa ulkovalaistuksessa Valaisimet vaihdettu ja käyttöaikoja lyhennetty V Jyväskylän ulkovalaistuksen energiankulutus on vuoden 2013 lopussa 19,8 prosenttia pienempi kuin vuonna 2005
Jyväskylässä on noin 30 000 valopistettä ja ulkovalaistuksen vuosittainen energiankulutus oli 14 645 MWh hankkeen vertailuvuonna 2005. – Ulkovalaistuksen ohjauksella oli uusimistarvetta. Noin puolet valopisteistä oli vielä vuoden 2009 alussa vanhoja elohopeahöyrylamppuvalaisimia. Jyväskylän Energia Oy ilmoitti palvelun alasajosta 2010 alkaen, minkä takia ulkovalaistuksen käyttö oli vaarassa häiriintyä. Kaupungin ulkovalaistus sijaitsee Kuntaliitokset poikivat myös valaistusuudistusta Jyväskylän seudulla tehdyt kuntaliitokset olivat pohjana valaistuksen uudistamiselle. Vanhat valaisimet käyttivät 127 prosenttia enemmän energiaa. Vattenfall Oy lopetti ulkovalaistuksen ohjauspalvelun ylläpidon 2009. Tuolloin 19 000 valopisteen verkko laajeni hetkessä noin 30 000 valopisteeseen. Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät vuoden 2009 alusta. Lisäksi valaistuksen ylläpito poikkesi toisistaan eri kunnissa. 7 kolmen eri sähköyhtiön toiminta-alueilla. Omaisuuden määrästä, kunnosta tai sijainnista ei luotettavia tietoja. – Valaisinvaihdoissa suurin elinkaarikustannusten säätö syntyi asuntokatujen vanhojen elohopeahöyrylamppuvalaisinten vaihtamisella uusiin suurpainenatriumlamppuvalaisimiin. Hankkeen taustalla on EcoDesign-direktiivi, jonka myötä vanhoissa valaisimissa käytetyt valonlähteet, elohopeahöyrylamput, poistuvat markkinoilta keväällä 2015.
Sopimuksen taustalla on EU-direktiivi, jonka tavoitteena on säästää yhteisön energiankulutuksesta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, sanoo rakennuttaja Jukka Piispanen. – Polttotunnit ovat vähentyneet vuosina 2009–2013 sytytys- ja sammutusaikojen tarkentamisella ja kesäkatkolla 3 900:sta 3 600 tuntiin. – Lisäksi vuoden 2013 kesän ja syksyn aikana vaihdettujen 2 200 valaisimien energiasäästö saavutetaan täysimääräisenä vasta ensimmäisen täyden kulutusvuoden jälkeen, huomauttaa Larsen. Lisäksi asennettiin kymmeneen ulkovalaistuskeskukseen asennettiin jännitteenalennin. Myös yksityistiet on otettu mukaan hankkeeseen. Seuraavien neljän vuoden aikana kaikki elohopeahöyrylamput korvattiin energiatehokkaammilla suurpainenatriumlampuilla. Vuoden 2014 alussa käyttöön otetulla tarkennetulla ohjausmallilla ulkovalaistuksen käyttötunteja vähennetään 3 600:sta 2 800 tuntiin – Käyttötuntien vähentäminen on suoraan verrannollista energiankulutukseen, joten käyttöön otetun ohjaustavan tuoma lisäsäästö vuonna 2014 on 22,2 prosenttia. – Yksityisteiltä sammutetaan valaistus joka yö klo 23–05. Energiansäästö perinteiseen tekniikkaan verrattuna on noin 54 prosenttia. Äijälänrannan asuntomessualueella on älykäs, käyttäjälähtöinen katuvalaistus. – Pelkästään 14 500 valaisimen uudet lamput tuottavat 200 000–300 000 euron säästön ylläpidon lampunvaihtokustannuksiin ensimmäisten vuosien aikana, sanoo Piispanen. Lisäksi kunnan yksi-. Vuosien 2009–2013 toimenpiteiden kokonaissäästö on näin ollen 25,1 prosenttia. Valon määrä kasvaa ruuhka-aikaan ja himmenee mahdollisimman alas yöaikaan. Elohopeahöyrylamput korvattiin Hanke alkoi vuonna 1998. Valaisinpisteitä on rakennettu vuosina 2005–2013 lisää noin 1 200 kappaletta, mikä huomioiden kulutus on pienentynyt 24,1 prosenttia, sanoo Piispanen. Kuva: Touho Häkkinen – Jyväskylä on lisäksi sitoutunut Kuntien energiatehokkuussopimuksen mukaisesti vähentämään energiankulutusta yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. 8 Ulkovalaistusverkon tehojen pienentyessä voidaan sähköliittymien liittymäsulakekokoja pienentää, jolloin saavutetaan suoria säästöjä sähköliittymien perusmaksuissa. Jos mitään ei olisi tehty olisimme maksaneet ulkovalaistuksen energiasta 250 000 enemmän vuonna 2013. Myös alueen uuden kevyen liikenteen sillan valaistus on toteutettu ledein. Keskuksia voidaan lisäksi yhdistää taajama-alueilla, jolloin saavutetaan lisäsäätöjä. Vanhojen pallovalaisimien päivitys ledeiksi tuo merkittävät säästöt vanhaan valaistukseen verrattuna. Kuva: Jani Salonen Säästöjä syntyy montaa kautta Uusitun tekniikan myötä vikaantuminen vähenee, josta syntyy suoria säästöjä
Sähköturvallisuuspuutteet tulee käydä läpi koko verkon osalta. Rahoitus hoidettu leasingilla Hanketta on rahoitettu leasingrahoituksella. – Asukaskyselyn mukaan valaistus on häikäisemättömämpää ja valo jakautuu tasaisemmin. Jussi Karvonen Osana kaupungin energiansäästöhanketta valaisin vaihdettiin ledivalaisimeen, joka pudotti kiertoliittymän valaistuksen energiankulutusta 92 prosenttia. Samalla voidaan purkaa myös tarpeettomaksi käyneet valaistukset, sanoo Larsen. – Jyväskylän ulkovalaistuksessa on edelleen potentiaalia energiansäästön osalta, toteaa Piispanen. – Valaisinvaihdot kannattavat elohopeahöyrylamppuja käyttävistä valaisimista kaikkiin tehoiltaan ylimitoitettuihin valaisimiin. Valaisinvaihtojen yhteydessä kannattaa siirtyä käyttämään elinkaareltaan 24 000 tunnin lamppuja aikaisemmin käytettyjen 16 000 tunnin lamppujen tilalla. Projekti toteutettiin ESCOhankkeena, työ- ja elinkeinoministeriö myönsi hankkeelle 30 prosenttia energiatukea. Takaisinmaksuaika hankkella on alle 4,5 vuotta. – Sitä käyttämällä voidaan investoinnit maksaa valtionavustuksilla ja syntyvällä energiansäästöillä. Äijälänrannan asuntomessualueen uuden kevyen liikenteen sillan valaistus on toteutettu ledein. tyistieavustuksia vähennetään ulkovalaistuksen ylläpitokustannuksia vastaava summa niiltä yksityistiehoitokunnilta, joilla on kunnan omistama valaistus. Ulkovalaistuksen yösammutuksista on toistaiseksi saatu vähän negatiivista palautetta. Mikäli yksityistie haluaa luopua valaistuksesta, poistaa kunta valaistuksen kustannuksellaan. Tämän takia yösammutuksista tulisi päättää mahdollisimman aikaisin, sanoo Piispanen. – Yösammutukset estävät käytännössä jännitteenalentimien ja valaisinkohtaisten tehonpudotusten käyttämisen sammutettavissa kohteissa. Yösammutus otetaan laskennassa huomioon tiekunnan eduksi. Kuvat: Touho Häkkinen 9. Erillistä investointirahaa tai lisämäärärahaa käyttötalouteen ei siis tarvita. Kuva: Touho Häkkinen Länsi-Päijänteentien kiertoliittymää valaisi aiemmin valaisinmasto, jossa oli 6 kappaletta 2000 watin monimetalliheitintä ja heijastinpeilit. Kuva: Annukka Larsen Malli kelpaa muuallekin Jyväskylän mallia voitaisiin toteuttaa missä tahansa kunnassa
Kauppakadulla sijaitsevassa asuin- ja toimitilakiinteistössä on kesän aikana tehty julkisivuja vesikattoremontti, minkä lisäksi kiinteistön hissit on uusittu. 10. Rakennustyömaan pääurakoitsija on Vesikattoliike Mäkinen, jonka yrittäjä Timo Virenius kertoo vesikattoremontin kustannuksien olleen noin puoli miljoonaa euroa. Lisäksi tehdään paljon toiminnallisista syistä johtuvia pienempiä korjauksia kuten pintaremontteja, maalauksia ja rikkoontuneiden osien vaihtoja. Tarkkoja lukuja kaikesta Suomessa tapahtuvasta korjausrakentamisesta ei ole olemassa, mutta varmaa on, että korjausrakentaminen on tällä hetkellä esimerkiksi uudisrakentamista suurempi bisnes: asuntojen korjaamiseen käytettiin viime vuonna noin 6,5 miljardia euroa, Peruskorjaustyö Jyväskylän ydinkeskustassa oli elokuussa loppusuoralla. S uomessa peruskorjataan vuosittain arviolta noin 45 000–60 000 asuntoa. Myös uudistuneet energiamääräykset vaikuttavat korjausrakentamisen tarpeeseen. Asuinkiinteistöjä peruskorjataan yleensä silloin, kun niissä käytetty tekniikka alkaa pettää: putkistot hapertuvat, julkisivut ja parvekkeet rapistuvat tai ikkunat alkavat vetää. Vuosittain peruskorjataan noin kolme prosenttia koko maan rakennuskannasta. 1960–1970-luvun kiinteistöjen korjausbuumi on nyt kiihkeimmillään Korjausrakentaminen on suurin rakentamisen sektori Asuinkiinteistöissä tehdään isoja peruskorjauksia noin 30–40 vuoden välein.1960–1970luvulla rakennettujen kiinteistöjen korjausbuumi on nyt kiihkeimmillään, kun putkistot, julkisivut ja katot vaativat huolenpitoa
– Toimitilojen peruskorjaaminen on usein halvempaa, kun tilakin on halvempaa: on paljon väliseinättömiä ja yksinkertaisia eristeettömiä halleja. Toimitilojen lisäksi peruskorjaustyöt käyvät kiivaina julkisissa kohteissa. Kuva: Forecon Oy. Asuntojen korjausrakentaminen on tällä hetkellä suurin yksittäinen rakentamisen sektori. Lähde: Tilastokeskus ja Forecon Oy. Suomessa on erilaisia toimitiloja moninkertainen määrä asuinhuoneistoihin verrattuna. Aivan tarkkaan ei pystytä kertomaan, mitä 6,5 miljardilla eurolla on saatu aikaiseksi. Korjausrakentamisesta on saatavilla huonommin tilastoja kuin uudisrakentamisesta, sillä tietoja ei kerätä kootusti. Riihimäki toteaa, että valtion myöntämä 115 miljoonan euron asuinkerrostalojen peruskorjausten käynnistysavustus tulee kiihdyttämään asuinkerrostalojen korjausrakentamista ainakin tänä ja ensi vuonna. Valtion avustukset kiihdyttävät peruskorjauksia Asuntojen rakentaminen on viime aikoina vähentynyt merkittävästi. Asuntojen korjaamiseen sitoutuu rahaa eniten Yhteensä kaikkeen rakentamiseen käytettiin viime vuonna 28,8 miljardia euroa. Korjausrakentaminen työllistää tällä hetkellä enemmän ihmisiä kuin uudisrakentaminen. Kouluja ja sairaaloita remontoidaan ahkerasti vastaamaan nykytekniikan ja -toiminnollisuuden tarpeita. – Se on suurta liiketoimintaa, ja sen työllistävä vaikutus on suuri. Lisäksi toimialakiinteistöt usein rakennetaan jotain tiettyä tarvetta varten, minkä jälkeen ne jopa puretaan, ei korjata, Riihimäki selventää. jauksiin voivat hakea asuntoosakeyhtiöt, vuokrataloyhtiöt ja asumisoikeustalot vielä tämän vuoden ajan. Rahasta alle kaksi kolmasosaa on uponnut varsinaiseen peruskorjaamiseen ja loput ylläpitokorjaukseen. Korjausrakentaminen ei ole samalla tavalla luvanvaraista kuin uudisrakentaminen, kertoo johtava asiantuntija Markku Riihimäki rakennusalan konsulttiyrityksestä Forecon Oy:stä. Vanhan korjaaminen on vakaampaa toimintaa kuin suhdanneherkempi uuden rakentaminen. kun uudisasuinrakentamisen arvo oli 5,5 miljardia euroa. Korjausrakentamisen arvo ylitti uudisrakentamisen menot selvästi. Riihimäen mielestä olisi hyvä, jos korjausrakentamissektoria tunnettaisiin nykyistä paremmin. Markku Riihimäki kertoo, että asuntojen uudisrakentaminen tulee vähentymään edelleen. Suurin osa rahoista käytettiin talonrakentamiseen. 11 Toimialakiinteistöjen korjaamisen arvo liikkuu kuitenkin lähes samoissa summissa kuin asuinhuoneistojen peruskorjausrahatkin: toimialakiinteistöjen peruskorjauksiin käytettiin viime vuonna noin 5,7 miljardia euroa. Asuntojen lisäksi myös toimitiloja peruskorjataan runsaasti. Markku Riihimäki on Forecon Oy:n toimitusjohtaja ja johtava asiantuntija. Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotietojen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2014 toukokuussa yhteensä 3,1 miljoonalle kuutiometrille, joka on 14,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. – Uudisrakentamisen tarve on vähentynyt suurista asuntorakentamisen vuosista. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen. – Asuntojen uudisrakentamispuoli jatkaa laskua ainakin tämän vuoden, ehkä ensi vuonna se kääntyy taas kasvuun, Riihimäki arvioi. Lisäksi sisäilma- ja homeongelmat sekä laajennustarpeet vaativat peruskorjaustoimenpiteitä. Avustuksia peruskor- Vanhan korjaaminen on vakaampaa toimintaa kuin suhdanneherkempi uuden rakentaminen. Toimitiloja rakennetaan kuutioissa laskettuna vuosittain noin kaksinkertainen määrä asuinhuoneistoihin verrattuna; tänä vuonna 2,5-kertainen määrä asuntoihin verrattuna. Korjausrakentaminen on kehittynyt viime vuosina uudisrakentamista nopeammin osin vanhan rakennuskannan kasvaessa ja kansakunnan vaurastuessa. Lisäksi korjausrakentamisessa on paljon omatoimista työtä, varsinkin pienemmän ylläpitokorjauksen puolella. Forecon Oy tuottaa rakentamisen markkinainformaatiota, toimintaympäristön suhdannetietoa, asiantuntija-analyyseja sekä ennakoi muutoksia rakennus- ja kiinteistöalan toimijoille päätöksentekoa varten. – Asuintalojen korjausrakentaminen on korjaustarpeeseen nähden vähintään kohtuullisella tasolla
RAKLI:n teknisen johtajan Ilpo Peltosen mukaan tarkoitus on tehokkaalla korjaamisella ja uudistamisella lisätä kiinteistöjen elinkaarta 20–30 vuotta. Klinikan tavoitteena on luoda pohjaa kohtuuhintaisille piste- ja lamellikerrostalojen uudistamis- ja korjauskonsepteille, toimintaprosesseille ja hankintamenettelyille. Useilla paikkakunnilla kuitenkin perinteisillä tavoilla toimittaessa korjauskustannukset ylittävät asunnon arvon, mikä asettaa koko korjaamisen järkevyyden kyseenalaiseksi. Samalla valmistellaan toimintaohjelmaa Turun lähiöiden Jyrkkälän, Härkämäen, Pansio-Pernon ja Runosmäen sekä Suikkilan systemaattiselle korjaamiselle. 12 R AKLI ry on toteuttanut yhdessä Turun kaupungin ja Turun Seudun Kehittämiskeskuksen kanssa klinikan, jolla on etsitty uusia tapoja kerrostalojen korjaamiseen. RAKLI miettii uutta palvelumallia korjausrakentamiselle Suunnittelussa ja ennakoinnissa tehostamisen varaa Suomen kiinteistökanta vanhenee ja rapistuu, mutta samalla kiinteistöjen omistajilla on entistä vähemmän varoja. – Olemme tilanteessa, jossa 1960- ja 1970-lukujen kerrostalomme ovat tulleet peruskorjausikään, ja korjattavaa massaa on todella runsaasti. Tämä haaste sai meidät ja Turun kaupungin liikkeelle, jotta pattitilanteesta päästään eteenpäin, tekninen johtaja Ilpo Peltonen RAKLI:sta kertoo. Peltosen mukaan tarkoitus on tehokkaalla korjaamisella ja uudistamisella lisätä kiinteistöjen elinkaarta 20–30 vuotta. RAKLI ry laatii seminaarin jälkeen aiheesta julkisen tulosraportin, ja antaa tarkemmat suosituksensa kerrostalojen korjaamista tehostavista jatkotoimenpiteistä. Suomalaiset lähiöt on rakennettu teollisesti ja tähän tulee päästä myös niiden korjaamisessa. RAKLI puuhaa Suomeen korjausrakentamisen uutta palvelumallia, joka nopeuttaisi kiinteistöjen saneerauksia. Klinikkatyö toteutettiin osana TEKESIN Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelmaa, jonka tavoitteena on kehittää älykästä kaupunkia ja vauhdittaa uudenlaisen liiketoiminnan kasvua. Uudet korjausrakentamisen menetelmät tarjoavat merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia.. Haasteellisessa taloustilanteessa, jossa anteliaita avustuksia korjaamiseen on turha odottaa, on välttämättömien korjausten tekemiseen kehitettävä uudenlaisia palveluratkaisuja
Taloyhtiön maksukyvyn tulee – Kohteen remonttitarve ja esimerkiksi kiinteistönomistajan maksukyky pitäisi ennakoida vähintäänkin kymmenen vuoden päähän. – Tuolloin sovitaan yhdes- sä, mihin suuntaan ja millä toimenpiteillä taloyhtiötä halutaan viedä eteenpäin asukkaiden maksukyvyn rajoissa. Taloyhtiön strategia ja korjaussuunnitelmat tulee ulottaa pitemmälle kuin laki- sääteiseen viiteen vuoteen. – Kohteen remonttitarve ja esimerkiksi kiinteistönomistajan maksukyky pitäisi ennakoida vähintäänkin kymmenen vuoden päähän. Suunnittelu kaipaa pitkäjänteisyyttä Peltosen mukaan suuri kuva on, että saneraukset pitäisi suunnitella entistä pitkäjänteisemmin. Taloyhtiön talous pysyisi näin kontrollissa, eikä mitään hätäkorjauksia tarvitsisi ryhtyä tekemään. Valitettavasti taloyhtiöt edelleen ajautuvat niihin tilanteisiin, joissa korjauksia on tehtävä kun muuta ei enää voi. Uudet ja entistä helpommat korjaushankkeen ja päätöksenteon menettelyt ovat myös asukkaiden etu. Useilla paikkakunnilla kuitenkin perinteisillä tavoilla toimittaessa korjauskustannukset ylittävät asunnon arvon, mikä asettaa koko korjaamisen järkevyyden kyseenalaiseksi. 13. Strategia ja elinkaarisuunnitelma tulisi tehdä käsi kädes- sä. Tuolloin saneeraus ei ole koskaan edullisimmasta päästä. Tällä hetkellä 1960- ja 1970-lukujen kerrostalomme ovat tulleet peruskorjausikään, ja korjattavaa massaa on todella runsaasti. Tarkastelujaksoksi Peltonen suosittelee rakennuksen koko elinkaarta, joka on kymmentä vuotta pitempi aikaväli
menovaihe on tiivis, mikä on myös urakoitsijan etu, sanoo Peltonen. Saneerauksissa isännöitsijän kiinteistöjohtamisen merkitys korostuu ja taloyhtiöiden tulee hankkia käyttöönsä rakennuttamisen ammattilaisia projektipäällikön tehtäviin, sanoo Peltonen. Klinikkatyössä esimerkin avulla tuotetaan ehdotuksia toimintatavoista, joita voidaan hyödyntää muissakin hankkeissa. – Meille on tärkeää parantaa kaupunkilaisten viihtyvyyttä, ja teemme lähiöiden kehittämisessä tiivistä yhteistyötä kiinteistönomistajien ja asukkaiden kanssa, kuvailee kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen Turun kaupungilta. Suunnittelun pohjaksi lasketaan materiaalimenekit, esivalmistus ja teolliset komponentit, työmenekit, asennus, kokoonpano, yksikköhinnat, alihankinnat ja kertautuva katerakenne. Turun kaupunki laajenee lännen suuntaan ja on osaltaan mukana kehittämässä aluetta muun muassa liikenneyhteyksiä ja palveluja parantamalla. Matkalla tähän pitää kuitenkin kehittää tapoja, joiden avulla korjausten ennakointia ja suunnittelua voidaan tehdä nykyistä paremmin, sekä kerätä ja jakaa tietoa onnistuneista toteutustavoista ja aluekehityshankkeista. Siellä saneerausten läpivientiprosessi eroaa suomalaisesta tavasta. Ratkaisujen monistettavuus parantaa taloudellisuutta Yhtenä esimerkkikohteena klinikalla käsiteltiin Turun läntisellä puolella sijaitseva KOy Jyrkkälänpolku, jossa monistettavien ratkaisujen etsimistä helpottaa usean kerrostalon korjaaminen yhtäaikaisesti. Urakat on aikataulutettu ja aikataluista pidetään todella kiinni päivittäin. He toimivat omalla sektorillaan kiinteistösalkun hoitajina ja heidän kuuluu ottaa vastuuta pitkäjänteisestä kiinteistöjohtamisesta, Ilpo Peltonen haastaa. Suunnittelu ja rakentaminen ovat vuorovaikutuksessa. Sama toteutustiimi sitoutuu tavoitteisiin ja kehittää toimintaansa. Isännöitsijällä iso rooli Saneerausten hinnanmuodostukseen vaikuttaa muun muassa yksityiskohtainen suunnittelu. Materiaalilogistiikka ei saa pettää. – Kustannuslaskelman pohjalta lasketaan rakentaminen yleisjohto ja hallinto sekä rahoituskulut. Perinteisesti korjausrakentaminen on hyvin käsityövaltaista ja sitä on tehty hanke kerrallaan ratkaisuja suunnitellen. Toimivimmat ja kustannustehokkaimmat tavat korjausten toteuttamiseen etsitään tässä allianssimallilla toteutettavassa hankkeessa yhteistyössä omistajan, suunnittelijan ja toteuttajan kanssa, kertoo KOy Jyrkkälänpolun toimitusjohtaja Marjatta Roth. Kerrostalojen korjaaminen -klinikalla pohdittiin, miten aikanaan elementeistä rakennettujen, melko yhdenmukaisten talojen korjaamiseen saataisiin lisää tehokkuutta. – Avainasemassa ovat RAKLI:n edustamien ammattimaisten kiinteistönomistajien lisäksi asunto-osakeyhtiöiden asioita hoitavat isännöitsijät, joiden hallinnassa on merkittävä osa suomalaisista lähiöistä. Aikataulun pohjalta määräytyvät työmaan johtotehtävät ja työmaapalvelut ja kalusto. Vastikkeiden kehityssuunnitelma laaditaan pitkälle ajalle. – Meillä on hankkeelle tiukat taloudelliset raamit, joiden puitteissa nyt tehtävistä korjauksista päätetään, laadusta tinkimättä. – Koko prosessia pitäisi yksinkertaistaa ja teollisia toimintatapoja, jotka ovat esimerkiksi metalli- ja meriteollisuudessa arkipäivää, hyödyntää enemmän. ohjata tekemistä. Juhani Karvonen TALOTEKNIIKAN PALVELUT Yhdestä numerosta kaikki 020 1986420 Rakennusautomaatiojärjestelmien vikapäivystys, huoltopalvelut, säätölaitteiden varaosat urakointi ja tarjouslaskenta eco-paronen.fi 14. semmin ja tehokkaammin kuin Suomessa. Suunnitteluratkaisut ovat vakioituja. Työskentelyyn osallistuu laajasti aihepiirin parissa työskenteleviä henkilöitä sekä yrityksistä että julkisista organisaatioista. Urakoitsijat ovat mukana yksityiskohtien suunnittelussa tai jopa vastaavat niistä. Muualla ripeämpi tahti Kerrostaloalueita korjattaessa tulee lähiöitä samalla uudistaa myös palveluiltaan paremmin nykyaikaisia tarpeita vastaaviksi. Tarpeen vaatiessa päivää pidennetään niin paljon, että aikataulu saadaan pidettyä. – Tuottavuudessa on merkittävä ero. Peltosen mukaan esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa kiinteistöjä saneerataan nopeammin, edulli- – Koko prosessia pitäisi yksinkertaistaa ja teollisia toimintatapoja hyödyntää enemmän. Kertakorjaamisesta palveluun Klinikalla todettiin, että tavoitteeseen päästään kehittämällä korjausrakentamiseen palvelumalli, jossa palveluntuottaja tarjoaa tilaajalle sopivaa korjausratkaisua. Asiakkaalle aiheutuva haitta on lyhytaikainen ja läpi- Urakat on aikataulutettu ja aikataluista pidetään todella kiinni päivittäin. – Päätöksenteon tueksi tarvitaan myös työkaluja, jotka mahdollistavat esimerkiksi eri korjaustyyppien hintavertailut sekä tuottavat tarvittavat määrätiedot korjausten kilpailuttamista varten ilman detaljitason suunnitteluratkaisuja. Kustannussäästöjä syntyy myös laajempien korjauskokonaisuuksien alueellisesta suunnittelusta ja yhdessä tekemisestä. Suomessa urakoitsijoiden osaamista ei ole osattu hyödyntää maksimaalisesti. Kaikki tämä yhdessä vaikuttaa siihen, että saneeraus voidaan viedä loppuun edullisesti
Työpaikat eivät siirry ulkomaille, ja palkkataso on hyvä. 15 sännöintialalla on käynnissä sukupolvenvaihdos. Suomessa on tällä hetkellä noin 2 500 isännöitsijää, joiden keski-ikä on yli 50 vuotta. Edelleen turhan harva nuori hakeutuu alalle. Tiedotus ja oppilaitosyhteistyö avainasemassa Isännöintiala tarvitsee nuoria tekijöitä I Isännöintiala tarvitsee uusia osaajia tulevina vuosina eläkkeelle jäävien isännöitsijöiden tilalle. Ellei sukupolvenvaihdos suju toivotunlaisesti, voi se johtaa pahimmillaan isännöinnin tason laskuun. Isännöintialalla riittää töitä tulevaisuudessakin. Suomen Isännöintiliiton toimitusjohtajan Tero Heikki-. Syinä tähän ovat isännöintiin edelleen liittyvät väärät mielikuvat ja jokseenkin vaikeaselkoinen koulutuspolku. Tämä tarkoittaa sitä, että jopa puolet nykyisistä isännöitsijöistä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden kuluessa
Työpaikkoja on Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä pohtii, kuinka työvoimapula saattaisi johtaa isännöinnin tason laskuun. Nuoria tulokkaita alalle on kuitenkin vielä turhan vähän, Heikkilä sanoo. 16. Heikkilän mukaan isännöintiyritykset kertovat nuorista Tärkeää on saada isännöintiyritysten työpaikat houkutteleviksi. – Jokainen isännöintiyritys arvioi omaa toimintaansa, eikä heidän siksi voida olettaa satsaavan koko alan etuun. Kuva: Suomen Isännöintiliitto tarjolla miltei kaikilla Suomen kaupunkialueilla, alan työt eivät lähiaikoina lopu, eikä niitä siirretä ulkomaille. Isännöintialalla myös palkat ovat hyvät vastaten asiantuntijatehtävien tasoa, Heikkilä listaa. Osaavia isännöitsijöitä on yrityksiin vaikea löytää. Alan yrityksiltä vaaditaan siten osaltaan panostusta nuorten isännöitsijöiden kouluttamiseksi työhön. Isännöitsijän työ on vastuullista, mielenkiintoista ja erittäin monipuolista. Toki asiaa edesauttaisi, mikäli yhteiskunta tukisi isännöintiyrityksiä nuorten kouluttamisessa. Keskimäärin suomalaiset eivät tunne isännöitsijän toimenkuvaa tai ymmärrä isännöintityön merkitystä kiinteistöille vielä riittävän hyvin. – Vastaukset kertovat karua kieltään. Käytännön asunto-osakeyhtiön isännöintityöhön on tarkoituskin saada käytännön oppi vasta itse työssä. Ongelma piilee osin siinä, ettei alan julkisuuskuva ole täysin oikea. – Kun isännöintiala sitten kilpailee nuorista samalla viivalla muiden toimialojen kanssa, jää huonosti tunnettu ala helposti uranvalintatilanteessa muiden ammattien varjoon. – Isännöitsijällä on toki nykyisellään paljon työtä, mutta sama tilanne on alalla kuin alalla. län mukaan uusille, osaaville ammattilaisille on alalla nyt ja tulevaisuudessa kova kysyntä. Osaavan työvoiman saatavuudessa parannettavaa Heikkilä kertoo, kuinka Isännöintiliitto tekee joka vuosi jäsenyritysten parissa kyselyn työvoiman saatavuudesta. Tämä lähtee jo siitä, että yrityksen verkkosivut herättävät työntekijöiden mielenkiinnon. Virheelliset näkemykset heijastuvat myös nuorten käsitykseen alasta. – Joka vuosi alalle tarvittaisiin 200 uutta isännöitsijää. Heikkilä kuitenkin muistuttaa, että tulos on jossain määrin väistämätön. Kun puhutaan nuorista alalle tulevista, ei heillä voi työkokemusta vielä ollakaan. Isännöintiyritysten työpaikat tulee saada houkutteleviksi. Parhaat isännöintiyritykset saavat parhaat työntekijät. En kuitenkaan näe tätä järin realistisena mahdollisuutena. Isännöitsijän työn määrä pidetään myös valtavan suurena ja ammattia siksi ei-houkuttelevana. Isännöitsijä saatetaan sekoittaa esimerkiksi kiinteistönhoitajaan, entisaikojen talkkariin, vaikka isännöitsijä on ennen kaikkea tulosta tuottavan asunto-osakeyhtiön strateginen johtaja
Isännöintiliitto pyrkii rakentamaan jäsenilleen palveluverkostoa, jonka kautta isännöintiyritykset voivat hankkia rekrytointiapua ja muun muassa testauspalveluita työvoiman palkkaamista helpottamaan. Hintojen yletön nousu ahtaassa työvoimatilanteessa ei kuitenkaan palvele alan etua, Heikkilä toteaa. – Nykyisin isännöinnin hintataso on toki liian alhainen ja isännöitsijällä on liian vähän aikaa johtamiseen. t ,BVLPMÊNQÚBTFOOVLTFU t -7* BMBO IVPMUPUZÚU t 4BOFFSBVT t 6VEJTUZÚU I QÊJWZTUZT Yritykseemme ja arvoihimme voitte tutustua tarkemmin osoitteessa www.putkimax.fi 1 t putkimax@putkimax.fi LVIS-SÄÄTÖLAITTEIDEN: - HUOLTO- JA VIKAPALVELUT - ASENNUS, MYYNTI JA SANEERAUS Helsinki: (09) 325 0075, fax (09) 325 0057 Porvoo: (019) 534 8075 Teksti: Tuula Kolehmainen 17. Jos isännöitsijät vähenevät, alan taso laskee Mikäli uutta väkeä ei isännöintialalle saada, voi edessä olla alan kannalta huolestuttavia skenaarioita. kahtalaisia kokemuksia. Erityisesti nuoremman polven tietotekniset valmiudet ovat erinomaista luokkaa. Jo olemassa olevan kiinteistöjohtamisen tutkinnon suorittaneista harva hakeutuu asunto-osakeyhtiöpuolelle töihin. Isännöitsijäksi voi tulla montaa koulutuspolkua pitkin. Toisaalta tilanne saattaisi johtaa kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti hintojen nousuun. Koulutuspolku liian monisyinen Yksi syy siihen, että uusia isännöitsijöitä saadaan alalle verkkaiseen tahtiin, saattaa olla varsin monisyinen koulutuspolku. Alasta tulee saada tunnettu ja arvostettu. Isännöinnin ammattitutkinto ei ole sekään varsinaisesti tie alalle, vaan ennemminkin koulutuspolku alan sisällä. – Tarkoituksena on myös kehittää palveluita, joilla voidaan ylipäätään edesauttaa isännöintiyritysten toimivaa henkilöstöhallintoa ja johtamista, Heikkilä kertoo. Heikkilän mukaan ainoa selkeä ratkaisu nykyiseen, monitahoiseen koulutusvalikoimaan olisi se, että ammattikorkeakouluihin tai yliopistoihin saataisiin asunto-osakeyhtiön isännöinnin tutkinto. Tois- taiseksi taloudellisia resursseja esimerkiksi kouluvierailuihin tai informaation saamiseksi koulujen oppimateriaaleihin liitossa ei kuitenkaan ole. – Tärkeää on saada isännöintiyritysten työpaikat houkutteleviksi. Sikäli isännöintiä olisi hyvä tehostaa nykytilanteessakin. Koska jonkun olisi hoidettava isännöintitehtävät joka tapauksessa, johtaisi se isännöinnin tason laskuun. Vaikka alan työvoimatilanne olisi hyvä, olisi asukkaat tärkeää saada toimimaan verkossa niin, ettei perusasiointiin kulu liikaa arvokasta aikaa. Yritystasolla tämä varmasti olisi toimiva ratkaisu, mutta koko alan kannalta se tarkoittaisi kilpailun vähentymistä. Jatkuva tiedottaminen ja oppilaitosyhteistyö ovat isännöinnin tulevaisuuden kannalta avainasemassa. – Olemme vastikään liiton toimesta avanneet isännöintialalle.fi-portaalin, näyteikkunan helpottamaan oman koulutuspolun sekä avoimien työpaikkojen löytymistä, Heikkilä kertoo. Parhaat isännöintiyritykset saavat parhaat työntekijät, Heikkilä toteaa. – Jos kävisi siten, ettei ammattitaitoista väkeä löydy isännöintityöhön, saattaisi isännöintiyritysten halu kasvaa taantua. Tämä lähtee jo siitä, että yrityksen verkkosivut herättävät työntekijöiden mielenkiinnon. Tämä saattaa osaltaan vaikeuttaa nuorten hakeutumista alalle. Suomalaiset eivät tunne isännöitsijän toimenkuvaa tai isännöintityön merkitystä kiinteistöille vielä riittävän hyvin. – Nuoret eivät välttämättä sitoudun työhön aikaisempien sukupolvien tavoin. Isännöintiin ei ole olemassa perustutkintoa ja siksi isännöintialalla työskenteleekin opintotaustaltaan hyvin erilaisia ihmisiä. Taloyhtiöiden saattaisi tällaisessa tilanteessa olla vaikea löytää hyvää isännöitsijää. Supistumistaktiikassa isännöinti hoidettaisiin olemassa olevalla työvoimalla karsimalla asiakkaita pois. Toisaalta kentältä kantautuu nuorista myös hyvää palautetta
Puhoksen ostoskeskuksen palvelutarjonta on supistunut käsittämään lähinnä kansankauppoja, ostaribaareja ja hierontapaikkoja. Mikäli väestöpohja ei ole alueella riittävä, jäävät ajastaan jälkeen jääneet liiketilat usein sivuun ja saattavat joutua jopa purkutuomion alle. Valtakunnallisissa maankäyttötavoitteissa on pyritty myös siihen, että vanhat liikekeskukset voisivat säilyä ja palvelut pysyä ihmisten lähellä. Uusia kauppakeskuksia nousee kuitenkin kaupungin ydinalueille. Menneillä vuosikymmenillä alueilla asui paljon lapsiperheitä ja palveluiden tarvitsijoita. Vanhojen asuinalueiden liiketilat muutoksen kourissa Asukkaiden määrä ratkaisee liiketilojen kohtalon Iäkkäiden lähiöiden perinteikkäät liiketilat joutuvat kilpailemaan elintilastaan uusien, kauppakeskusten kanssa. Usein naapurustoon on noussut uusi, moderni kaup- 18 pakeskus, jonka kanssa vanhat liiketilat joutuvat kilpailemaan, Aarnio kuvailee. Paikkapaikoin uuden kauppakeskuksen kylkeen rakentuu niin runsaasti uutta asutusta, että se herättää myös vanhan ostarin eloon. Liiketilat erityisesti vanhemmissa lähiöissä ovat kuitenkin suuren murroksen alla. Nykyisin väestö on vanhentunut ja samalla vähentynyt. Osa liiketiloista on kokonaan tyhjillään. H elsingin kaupungin kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämispäällikön Minna Aarnion mukaan Helsingissä ei suurempia liiketiloja juurikaan jää tyhjilleen. Maakuntakaavassa ei jättimarkettien paikkoja syrjäseuduille olekaan enää varattu. Toisinkin saattaa käydä. Helsingin tavoitteena on tukea lähipalveluita ja niiden edellytyksiä. Uusi kauppakeskus jollakin alueella ei automaattisesti tarkoita pienten liikekiinteistöjen. – Vanhat lähiöostarit ovat koonneet aikanaan alueen palvelut yhteen
kuolemaa. – Kokonaan autioksi ostoskeskus ei ole jäänyt, sillä viimeisenä näillä paikoilla sinnittelevät vielä pizzeriat ja baarit, Aarnio selittää. Kaikki riippuu Aarnion mukaan siitä, minkälaista täydennysrakentamista ja siten väestöpohjaa alueelle syntyy. – Puhoksen liikekeskuksessa on vielä jonkin verran toimintaa, mutta sen tulevaisuus on muun muassa Vuosaaren vanhan ostarin tavoin pohdinnan alla. – Vanhojen liiketilojen puitteet eivät vastaa enää nykyajan tarpeita. Mikäli jonkin alueen täydennysrakentaminen ei lähde liikkeelle, ovat vanhat liikekiinteistöt vaarassa, Aarnio toteaa. Toisenlainen tilanne on Kannelmäessä, jonne valmistui suuren mittakaavan ostoskeskus Kaari. Samaan aikaan lähiympäristöön rakennettiin suuri määrä uusia asuntoja. Vaikka lähialueiden palveluja pyritään edistämään, kaupunki ei voi vaikuttaa siihen, mikäli liiketoiminta jossakin paikassa ei kerta kaikkiaan kannata. Vanhoja liiketiloja puretaan Joillakin alueilla, esimerkiksi Helsingin Maunulassa tai Lauttasaaressa vanhat liikekiinteistöt puretaan, sillä niiden kunnostaminen nykykaupan tarpeita vastaaviksi ei ole mielekästä. Tämän vuoksi uusi ostoskeskus jopa herätti vanhan, pienen ostarin uudelleen eloon, Aarnio sanoo. Puhos jäi kuitenkin valtavan Itiksen varjoon ja on haikea esimerkki kuolevasta ostoskeskuksesta. Lauttasaaressa tuleva metroyhteys on luonut muutospaineen keskittää asumista ja liiketilaa kulkuyhteyksien varteen. – Esimerkiksi Helsingin Konalaan rakentui entisiin Hartwallin tiloihin Ristikko-kauppakeskus. ovat hyvin rajalliset, minkä vuoksi vanha ostari on tyhjentynyt. Kaikkia vanhoja liikekiinteistöjä ei ole syytä purkaa. Se oli 1960-luvulla alueen helmi ja jopa kansainvälinen nähtävyys suihkulähteineen ja rullaportaineen. Ne saavat väistyä korkeamman asuinrakentamisen tieltä. 19. Monilla ostareilla on merkittävää rakennus- ja kult- Uusille alueille tarvitaan palveluita, mutta rakentajille liiketilojen toteuttaminen ei ole kannattavaa. Huonekorkeus, talotekniikka tai lastauslogistiikka saattavat olla sellaisia, että tiloja on vaikea kunnostaa. Kenties kolkoimman kohtalon vanhoista liikekeskuksista on kokenut Puotinharjun vanha ostari Puhos. Vanhojen, matalien liikerakennusten kohdalla maa on vajaakäytössä. Viereen kohosi kuitenkin vuonna 1984 Itiksen kauppakeskus, joka on vuosien mittaan jatkuvasti laajentunut. Esimerkiksi Munkkivuoren ostoskeskus on monen muun vanhan liikekeskuksen tavoin suojeltu. Maunulassa uudet liiketilat ovat korvanneet vanhan ostoskeskuksen, Aarnio kertoo. Lähiseudulla uudisrakentamisen mahdollisuudet Puotinharjun ostoskeskus Puhos oli aikanaan loistelias, Suomen suurin liikekeskus
Uusille alueille tarvitaan palveluita, mutta rakentajille liiketilojen toteuttaminen ei ole kannattavaa. Ongelmalliseen tilanteeseen on kuitenkin löydetty ratkaisuja. Alueelle nousee lisäksi kahdeksan tornitaloa. Jos osakkaita on useita kymmeniä, on yksimielisen päätöksen saaminen liiketilojen kehittämisestä tai purkamisesta pitkä prosessi. Mikäli asuinalueita kaavoitettaisiin laajalle leviävälle alueelle, ja sinne yritettäisiin saada liiketiloja, olisi kaupalla huonot edellytykset menestyä. Vanhojen ostareiden haasteena on se, että niillä on usein lukuisia omistajia. Toisinaan vanha, arvokas liikekeskus kunnostetaan ja säilytetään kokonaan. – Osa vanhoista ostareista on tullut tiensä päähän, jolloin ne dokumentoidaan ja puretaan. Asuinneliöt halutaan maksimoida Kaupunkiympäristöön kuuluvat asuinkiinteistöjen kivijalkoihin sijoitetut liiketilat. tuurihistoriallista arvoa. Vanhoissa kiinteistöissä kivijalkamyymälöitä onkin runsaasti. Kalasataman alueelle tulevaisuudessa rakentuva keskus tuo alueelle julkisia ja yksityisiä palveluja, mikä tukee puolestaan nyt rakennettujen asuntojen haluttavuutta. Kuva: Lauri Silvennoinen 20 Kannelmäkeen rakentunut, suuri kauppakeskus Kaari on tyhjentänyt kauppakeskuksen pohjoispuolella sijaitsevan vanhan ostarin liiketilat asiakkaista.. Uusilla asuinalueilla liiketilaa rakentuu asuinkiinteistöihin hyvin vähän. – Koska alueilla tarvitaan asukkaiden ja palvelujen synergiaa, on tärkeää, että uudet liiketilat palveluineen kerääntyvät asuntojen ja liikenteen muodostamien solmukohtien ympärille. – Liikekiinteistön muuttaminen asuinkäyttöön on kuitenkin jokseenkin ongelmallista. – Tämä on kysymys, josta käydään jatkuvaa kissanhännänvetoa. Ne ovat useimmiten taloyhtiöiden omistuksessa, jotka vuokraavat niitä edelleen alueen yrittäjille. On selvä asia, etteivät tällaiset kiinteistöt enää palaa liikekäyttöön, kun niiden käyttötarkoitus on kerran muutettu, Aarnio sanoo. Joissain paikoissa riittää osittainen purku ja jäljelle jääneen kiinteistön kunnostus. Rakentajat haluavat maksimoida asuinneliöt. – Munkkivuoren ostoskeskukseen on sallittu kuitenkin merkittävää lisärakentamista, jotta liikekeskus on pysynyt elävänä ja liiketoiminnan kannalta kannattavana. Jonkin verran tyhjilleen jääneitä liikekiinteistöjä muutetaan asuinkäyttöön. Munkkivuoren ostoskeskus on suojeltu liikekeskus, mutta se on säilyttänyt elinvoimaisuutensa täydennysrakentamisen myötä. Esimerkiksi Helsingin Jätkänsaaressa on toteutettu raitti, jossa liiketilat sijaitsevat keskitetysti, Aarnio kertoo
21 voi kuitenkin käydä niin, ettei suuri marketti menestykään. Vaikka isot kaupat ovat vieneet jonkin verran vanhoja kivijalkaliikkeitä, on niitä silti säilynyt melko hyvin. Oleellista Forssassa on se, että keskusta on pysynyt tiiviinä. Tämä luo hyvät edellytykset liikekeskusten menestyä. Maakunnissa tilanne toisenlainen Helsingissä on valtava asiakaspotentiaali, kasvava väestö, joka tarvitsee palveluita jatkuvasti. Kuva Helsingin Töölöstä. Helsingin väkiluku kasvaa. Tästä voi seurata pienelle paikkakunnalle vaikeat ajat, kun pieniä liikkeitä ei enää ole, eikä suurikaan liikekeskus kukoista, Aarnio pohtii. Pienemmälle paikkakunnalle rakennettu kaupan suuryksikkö, johon on toivottu asiakaskuntaa 50 kilometrin säteeltä tappaa helposti pienet kauppakeskukset. Monilla muilla paikkakunnilla sen sijaan on tapahtunut iso murros, kun asiakkaita ei riitäkään mittaviin keskuksiin. – Forssassa on onnistuttu saamaan suuret liiketilat keskustan ympärille. Hänen mukaansa onnistuneitakin esimerkkejä suurten markettien ja pienten liiketilojen yhteiselosta maakunnissa on. 90 prosenttia alueen palveluista ja asukkaista sijaitsee vain kolmen kilometrin säteellä ytimestä, Aarnio kertoo. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Mikäli vanhalla alueella on riittävän vahva väestöpohja, menestyvät vanhatkin liikkeet loistavasti. Helsingin keskustan ytimessä sijaitsevaa Kauppakeskus Forumia ei autioituminen uhkaa. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Helsingin kaupunki, Lauri Silvennoinen
RAKLI on järjestö, joka ajaa kiinteistö- ja rakennusalan yritysten ja yhteisöjen etuja. Hän aloitti syyskuun alussa kiinteistö- ja rakennusalan yhdistyksen, RAKLI:n toimitusjohtajana. Mitä hän ajattelee suomalaisesta rakentamisesta. RAKLI:lla. Jyrki Laurikainen palasi juurilleen RAKLI sai johtoonsa ulkomaita nähneen miehen Jyrki Laurikainen toimii rakennusalan näköalapaikalla. Missä on ongelmakohdat, mitä pitäisi parantaa. 22 P rojektipäällikkö Jyrki Laurikainen lähti RAKLI:sta 17 vuotta sitten, ja nyt syyskuussa hän palasi toimitusjohtajaksi. Ja miten hän haluaa RAKLI:a kehittää
– Jotta saadaan rakentamisen laatu ylös, niin toistojen määrä pitää kasvaa. En usko sellaiseen ajatteluun, että lokeroidutaan ja ajetaan hiki hatussa oman siilon etua. Toistojen määrä nostaa laatua. 23 Rakennusten energiatehokkuudessa olemme myös hyviä. Jyrki Laurikainen kaipaa kaupunkien täydennysrakentamiseen sujuvuutta. – Tuskin siitäkään on haittaa, että olen nähnyt muita maita. Laurikaisella on vuosien kokemus kansainvälisistä projekteista. Kun hän vuonna 1997 jätti RAKLI:n taakseen, hän siirtyi Helsingin kaupungin palvelukseen. Laurikainen kehottaa pitämään silmät auki, sillä suomalaisilla on myös paljon oppimista muilta. Toki extreme-keissejä löytyy, jossa yksittäisten jäsenten mielipiteet voivat mennä ristiin, mutta yritetään keskittyä yhteisiin vahvuuksiin. Laurikaisen mukaan jäsenten välillä ei kuitenkaan ilmene suuria ristiriitoja. Järjestöjohtajana hän väistämättä toimii myös mielipidevaikuttajan roolissa. Sen jälkeen hän on vastannut Hewlett-Packardin kiinteistöjen rakentamisesta Euroopassa, Afrikassa ja Lähi-idässä. Hän uskoo, että tuntemus yksityisen ja julkisen sektoreiden rakennuttamisesta on hyödyksi RAKLI:n toiminnassa. Laurikaisen keskeisenä tehtävänä projektipäällikkönä, oli auttaa jäseniä laadunhallinnassa. Oppia ulkomailta Jyrki Laurikainen on RAKLI:ssa alan keulakuvana ja todellisella näköalapaikalla, jossa näkee ja kokee alan muutoksen ja suuntaukset. – Kaikki jäsenet pitää ottaa huomioon. – Uskon, että kylmien olosuhteiden rakentamisessa ollaan pitkällä, samoin tietotekniikan hyödyntämisessä ja työympäristöjen kehittämiseksi. – Kun tulin RAKLI:iin 1990-luvun alussa, alettiin silloin Suomessa kiinnittää entistä enemmän huomiota rakentamisen laadunhallintaan. Maailma on muuttumassa kovaa vauhtia, ja siihen pitää pystyä vastaamaan. – Tosin RAKLI:n toiminta on 20 vuodessa muuttunut paljon. Se oli keskeinen osa työtäni, Laurikainen muistelee. Vastuuta voisi Laurikaisen mukaan jakaa eri tavalla. Yhdet rakennuttavat teitä, toiset vuokrataloja, kolmannet toimitiloja. Hänen mukaansa suomalainen rakentaminen on useissa asioissa hyvin laadukasta. Jäsenkenttä on laaja. RAKLI on rakennusalan mielipidevaikuttaja ja pyrkii vaikuttamaan muun muassa lainsäädäntöön. RAKLI:n jäseniä ovat esimerkiksi: SATO, Vaasan kaupunki, Sampo, Sodexo, TeliaSonera, Vantaan seurakuntayhtymä, Yleisradio, Senaatti-kiinteistöt ja Kiinteistöosakeyhtiö Luotsikatu 1. On ollut kiva palata kvartaalitalouden maailmasta yhteisten asioiden pariin. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että asuntorakentaja on tehnyt asuntoja aikaisemmin. on jäseninä suuria kiinteistöjen omistajia, rakennuttajia, kiinteistösijoittajia sekä kaupunkeja ja kuntia. Laurikaisen on helppo tulla RAKLI:iin töihin, kun järjestö on entuudestaan tuttu. – Kiinteistö- ja rakennusmaailma on hurjassa murroksessa, ja teemme jäsenten kanssa paljon töitä, että ymmärtäisimme alan nykytrendejä ja suuntauksia. Autoin asiakkaita laadunhallintaprojekteissa. – Otetaan esimerkiksi ik-. Hän näkee, että erilaisista rakentamisen malleista ja vastuupaketeista voisi ottaa oppia. Laurikaisella on kokemusta niin yksityiseltä sektorilta kuin julkishallinnon paristakin. Toimintaympäristö on muuttunut entistä dynaamisemmaksi ja vauhdikkaammaksi. Wärtsilällä Laurikainen työskenteli globaalin kiinteistöjohtajan tittelillä. Ja rakentamiseen liittyviä ajatuksia ja mielipiteitä häneltä löytyykin. Esimerkiksi asuntorakentaja rakentaa asuntoja tehokkaammin, kuin jos paikalle tuodaan toimistorakentaja. Toiminta on laajentunut ja tiettyä ammattimaisuutta on tullut mukaan. Mukana on suuria ja pieniä, julkishallinnon toimijoita ja yksityisiä yrityksiä, rakennuttajia ja sijoittajia
Resursseja pitää käyttää viisaasti. Se ei Laurikaisen mukaan tarkoita välttämättä sitä, että ne olisi rakennettu huonosti. Alan pitää jatkaa itsensä arvostuksen nostamista. Esimerkiksi sellaista ei saa tapahtua, että asetetaan muovimattoa kostean betonin päälle. Yhtään virhettä ei saisi tapahtua ja kohti nollavirheluovutuksia tähdätään. Jotain on tehtävä. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Kun sama toimija tekee koko homman, pienenee riski, että ikkunan ja seinän välistä tulisi kylmää ilmaa. Meillä ei ole varaa tehdä asioita kahteen kertaan. 24 mukaan rakentamisen laatu on vuosien varrella parantunut huimasti, mutta esiin nostettuja ongelmia ei voi vähätellä. Työhistoria: RAKLI, projektipäällikkö. Varmasti lyhytjänteisyyttä on joissain tapauksissa, mutta usein siihen on myös syynsä. – Meidän ei kuulu olla ala, jonne voi kävellä sisään. Wärtsilä, globaali kiinteistöjohtaja. Hänen mielestään kaavoitus on kankeaa ja esimerkiksi toimistotilojen muuttaminen asunnoiksi on hyvin monimutkaisen prosessin takana.. Kalevan kierros, maraton) ja ruuan laitto Koulutus: diplomi-insinööri Ikä: 49 kunatoimittaja. Tässä tullaan sitten siihen, että pitäisi panostaa enemmän työntekijöiden rekrytointiprosessiin. Laurikaisen Jyrki Laurikaisella on pitkä kansainvälinen kokemus rakennusalasta. – Rakentamisen laatu on parantanut, mutta samaan hengenvetoon pitää todeta, että parannettavaa on. Sekä isojen firmojen että aliurakoitsijoidenkin pitää palkkauksessa panostaa latuun. – Teollisuusrakentamisessa ei välttämättä edes tähdätä sataan vuoteen, koska se ei ole järkevää. Näen, että kyse on johtamisongelmasta, vaikkakin lopulta laadun ratkaisee se yksittäinen työntekijä, joka sitä vedeneristystä talossa tekee. Ja sitä kautta se viimeinenkin lenkki tekee hyvää jälkeä. Järkeä täydennysrakentamiseen Jyrki Laurikainen vaatii RAKLI:n Tilaa elämälle -blogissa, että täydennysrakentaminen pitää saada sujuvammaksi kaupungeissa. kehittämispäällikkö. Kuka Jyrki Laurikainen. Nyt puretaan 1960- ja 1970-luvuilla rakennettuja taloja. Rakentamisen laatua Mediassa parjataan usein rakentamisen laatua. Milloin on kosteusongelmia, milloin projektit seisovat. Puhutaan nyt sitten rakennustyömaasta, siivouksessa, kiinteistövälityksestä tai isännöinnistä. Hänen mielestään ei ole aina edes tarkoituksenmukaista rakentaa taloja, jotka ovat pystyssä 200 vuoden päästä. Jos toimittaja ei toisikaan pelkästään ikkunaa paikalle, vaan samalla asentaisi ikkunan, tekisi tiivistyksen ja listoituksen. Hewlett-Packard, vastasi kiinteistöjen rakennuttamisesta Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueilla. RAKLI, toimitusjohtaja alkaen syyskuusta 2014 Asuu: Espoossa Harrastukset: Kestävyysliikunta (mm. Maallikoita on monissa hallituksissa, joiden pitäisi käyttää ammattilaisten apua. Laurikainen kääntää katseensa myös rakennushankkeiden tilaajien suuntaan. Jos rakennuksen ei ole tarkoituskaan olla pystyssä parin sadan vuoden päästä, niin silloinhan se olisi resurs- sien tuhlaamista rakentaa sen kestävämpää kuin tarvitsee. Lehdistön esille nostamia ongelmakohtia on turha kieltää. Kun tehdään julkisia rakennuksia, kuten kirkkoja, niin varmasti tähdätään pidemmälle. – Tilausten ammattimaistuminen on tärkeää. Laurikaisen mukaan rakennus- ja kiinteistöalalla pitää tehdä paljon työtä sen eteen, että kaikki työntekijät ovat ammattilaisia
– Jos muutetaan toimistoa asunnoksi, niin säännösviidakko on kova. Pienissä kaupungeissa on taas toisentyyppisiä ongelmia, niissä on toimitiloja ja jopa asuntoja, joille ei yksinkertaisesti ole käyttöä. Vähän samanlaista lienee muissakin suuremmissa kaupungeissa. Toimivan liiketoimintamallin löytäminen tyhjälle toimitilalle on jo sinänsä haaste. Sitä prosessia pitää pystyä nopeuttamaan ja säädökset eivät saa tehdä siitä liian kallista. En usko, että elävässä kaupungissa tyhjä tila on kenenkään etu. Jyrki Laurikaisen mielestä rakentamisen laatu on Suomessa hyvää, mutta ongelmakohdilta ei voi ummistaa silmiä. RAKLI on listannut viisi tavoitetta hallitusohjelmaan: 1. Kiinteistöihin kohdistuvien verojen nousu on pysäytettävä Teksti ja kuvat: Pauli Jokinen 25. – Siellä on tyhjiä tontteja ja samaan aikaan on huutava asuntopula. Pääkaupunkiseudulla on miljoona neliötä tyhjää toimistotilaa, joka pitäisi saada järkevään käyttöön. Jos jollakin firmalla on liiketoimintamalli, joka parantaisi olemassa olevaa tilaa, ei saa heittää sellaista hirvittävää kuormaa päälle, että hidastetaan tai pahimmillaan estetään koko tekeminen. RAKLI:n tavoitteet hallitusohjelmaan Eduskuntavaalit ovat keväällä 2015. Täydennysrakentaminen pitää saada sujuvammaksi kaupungeissa. Uskon, että kaikki ovat samaa mieltä, että tämä on outo tilanne. – Säädösviidakko koostuu pienistä puroista. Voi olla joku yksittäinen pieni säädös, kuten vaikka parkkipaikkasäädös, joka estää rakentamisen. Kysyntää ja tarpeita vastaavaa asuntotarjontaa on lisättävä 3. Väylien kunnossapitoon ja kehittämiseen on panostettava 4. Kaupunkirakenteen muutokset sujuviksi 2. Sääntelystä syntyvät rakentamisen kustannukset kuriin 5. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun tilannetta Laurikainen pitää hullunkurisena. Jos keskustassa tiettyyn kohtaan ei ole mahdollista saada parkkipaikkoja, ei sellainen voi kaataa rakentamista
26 T yö tekijäänsä kiittää, voisi sanoa Irja Mällönen-Valkeisen kohdalla. Alalle jatkuvasti tulevat uudet velvoitteet ja menettelytavat edellyttävät, että kehityksessä on oltava aktiivisesti mukana. Kun. Kauppaoppilaitoksen taloushallinnon linjan oppilaana hän työskenteli kiire- ja kesäapulaisena isännöinti- ja tilitoimistossa Heinolassa. Irja Mällönen-Valkeisen pitkä ura isännöitsijänä perustuu luottamukseen Hyvä isännöitsijä osaa ottaa vastaan myös kritiikkiä Irja Mällönen-Valkeinen on toiminut Heinolassa isännöitsijänä 36 vuotta. – Hyvä isännöitsijä pitää ammattitaitoaan jatkuvasti yllä, Mällönen-Valkeinen toteaa
Joskus kesä- ja ruuhka-aikoina saattaa olla vielä kiireapulainen, Irja Mällönen-Valkeinen kertoo. Isännöitsijänä hän toimii noin 20 taloyhtiössä. Mielestäni hyvä ja asiallinen yhteistyö on antoisinta silloin, kun tietoa on riittävästi molemmissa päissä. Osakkaita arveluttavat isot remontit ja niihin liittyvät rahoitukset. Työssään Irja Mällönen-Valkeinen pitää tärkeänä luotta- Minna Hyttinen vastaa toimiston kirjanpidosta ja asiakaspalvelusta. Vain se mahdollistaa menestyvän yhteistyön. Sen lisäksi Isännöitsijä- ja tilipalvelu I. – Olen muutaman vuoden aikana järjestänyt taloyhtiöiden hallitusten jäsenille tietopakettiiltoja yhdessä lakimiehen kanssa. Tällä hetkellä vakituisia työntekijöitä on lisäkseni kolme. Silloin on tiedettävä mitkä tehtävät kuuluvat hallitukselle ja mitkä isännöitsijälle. Mällönen-Valkeinen valmistui, hän osti puolet myyntiin tulleesta tutusta harjoittelupaikastaan. Kahdeksan vuoden lisäopiskelu alalle ei olisi onnistunut ilman apulaista. Kaupan yhteydessä toimiston asiakkaat jaettiin ja kaksi vastavalmistunutta pääsi aloittamaan työuransa yrittäjänä. Onnistuneen yhteistyön avaimet ovat pitkälti siinä, että jokainen pysyy oikeissa tehtävissä. Selkeästä tehtäväjaosta syntyy hyvä lopputulos, Selkeä tehtäväjako Mällönen-Valkeinen painottaa. – Ala on niin laaja, ettei kukaan pysty tekemään kaikkea yksin. Mällönen-Valkeinen tekee taloyhtiöille kirjanpitoa ilman isännöintiä sekä myös liikeyrityksille kirjanpito- ja taloushallintotöitä. – Toiminta on vuosien varrella laajentunut maltillisesti. Isännöitsijä Irja MällönenValkeinen pitää tärkeänä luottamuksellisia välejä taloyhtiön hallituksen ja osakkaiden kanssa. Mällönen-Valkeinen toimi muutaman kuukauden yksin, kunnes otti toimistoonsa apulaisen. muksellista suhdetta taloyhtiön osakkaisiin sekä hallituksen jäseniin. 27
– Niissä oppii ja näkee paljon. Osasyynä on osakaskunnan selkeä vanheneminen. Hallituksilla tulee olla riittävät perustiedot miksi asioitaan tehdään, ettei se jää ainoastaan sen luulon varaan, että minä isännöitsijänä määrään niitä tehtäväksi. Kosteusongelmat hoidettava heti Nykyisin puhutaan paljon home- ja kosteusongelmista. Yksikään iso urakka ei ole jäänyt koskaan kesken, vaikka yksittäisillä osakkailla on saatta- Remontit ja rahoitukset puhuttavat Suurimpina haasteina Irja Mällönen-Valkeinen pitää ajan tasalla pysymisen kaikissa säädöksissä ja määräyksissä. – Esimerkiksi osakkaan itsensä teettämät muutostyöt osakkeessa aiheuttavat paljon epäselvyyttä. Pakolliset remontit yritetään kuitenkin sovitella ja toteuttaa etsimällä kaikille sopiva ratkaisu. Lupapapereiden viidakko Työn monipuolisuuden ja jatkuvien uusien velvoitteiden sekä menettelytapamuutosten vuoksi Mällönen-Valkeinen kaipaisi alalle yhtenäistä tietopakettia vuosittain, johon olisi kirjattu kaikki taloyhtiötä sekä isännöintiä koskevat uudistukset. Koti on meille kaikille kuitenkin se kallein sijoitus, joten sitä ei voi jättää hoitamatta. Pyrimme kannustamaan osakkaita poikkeamaan ja kysymään, mikäli asiat askarruttavat. – Tänä vuonna voimaantullut verottajalle tehtävä rakentamistyönilmoitus on aiheuttanut myös paljon päänvaivaa taloyhtiöissä. Mäl-. Asioita olisi raskas viedä eteenpäin, mikäli osakkaat eivät luota isännöitsijään. Remontit opettavat Tiukasta taloustilanteesta huolimatta Irja Mällönen-Valkeinen ei usko asuntokaupassa mihinkään suureen romahdukseen. – Mikäli muutosvastarinta on kova, remontteja siirretään, jos mahdollista. Mällönen-Valkeinen on huomannut, että remonttitöiden kiireellisyys ja ihmisten tietämättömyys johtavat usein siihen, että kaupungin rakennusjärjestysten noudattaminen unohtuu. – Onneksi meillä on ollut luotettavia tekijöitä remonttikohteissamme. – Toisaalta työmäärät ja asiakaskäynnit ovat lisääntyneet huomattavasti osakkaille tulleiden velvollisuuksien myötä. – Olen onnekseni kiinnostunut seuraamaan eri lakisäädäntöjen valmistelua ja etenemistä. Eniten osakkaita pelottavat isot remontit sekä niihin liittyvät rahoitukset. 28 nut mennä remonteissaan rahat ja urakka on jäänyt kesken. Esimerkiksi lattiakaivon vaihtaminen on luvanvarainen työ Heinolassa. – Tehtävänämme on osaltaan pitää huoli siitä, että asuntojen arvo säilyy mahdollisimman hyvänä. menen vuoden aikana jouduttu tekemään isojakin remontteja. Kuka korjaa- ja kuka maksaa -kysymysten selvittely vie paljon aikaa. Heinolassa on paljon 60- ja 70-luvulla rakennettuja taloja, joissa on viimeisten kym- Irja Mällönen-Valkeinen piipahtaa usein isännöimissään taloyhtiöissä. Remontintekijöiden tulisikin aina tarkastaa, että tarvittavat luvat ovat kunnossa. Isot remontit ovat opettaneet häntä. Ja on mukava kertoa remontista eteenpäin taloyhtiössä, kun on itsellä oikeaa tietoa. Paikalliset toimijat eivät voi jättää hommia hoitamatta, koska Heinola on sen verran pieni paikka
Lenkkeilystä, jumpasta ja hiihtämisestä voimia työelämään saava Mällönen-Valkeinen toimi 15 vuotta myös aktiivisesti jääkiekkokuvioissa. Sanat sopivat niin harrastustoimintaan kuin työelämäänkin. lönen-Valkeinen haluaa muistuttaa, että niitä ei olisi, mikäli niihin puututaan hyvissä ajoin. – Kokoukset on valmisteltava riittävän hyvin etukäteen. Mällönen-Valkeinen on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että kokouksen sujuvuus riippuu usein vetäjästä. Vetäjän tulee olla napakka ja oikeudenmukainen, mutta hallita kokouksen kulkua. – Ja hyvä isännöitsijä pitää yllä ammattitaitoaan, Irja Mällönen-Valkeinen muistuttaa. – Taloyhtiöissämme on onneksi aika harvoin mitään ikäviä asioita käsiteltävinä. Irja Mällönen-Valkeinen paljastaa, että NHL-joukkue Cal- gary Flamesissa tällä kaudella pelaava Karri Rämö on heinolalaisjoukkueen kasvatteja. – Ensin erotimme edustuskiekkoilun ja nuorisokiekkoilun omikseen, jonka jälkeen edustuskiekko nostettiin mestaruussrjaan ja toiminta muutettiin osakeyhtiömuotoon. Entä millainen on hyvä isännöitsijä. Yrittäjänkin tulee olla aktiivinen. Tässä työssä on kestettävä ja pystyttävä vastaanottamaan kritiikkiä. – Olen aktiivisesti mukana keskustan kehittämisprojektissa, jota varten perustimme Heinolan kaupunkisydän ry:n. Kaikessa kehittämisessä on tärkeää viedä asiat eteenpäin, mutta otettava myös huomioon, mikäli asiat muuttuvat. Jos niihin ei puututa heti, voivat ne aiheuttaa isojakin ongelmia sekä pitkiä oikeusprosesseja, joissa ei ole voittajia. – Omia toimintatapojakin on ajoittain mietittävä, ettei tule jääneeksi paikalleen. Kiireessä tehdyt päätökset eivät ole yleensä hyviä. Teksti ja kuvat: Soili Kaivosoja as k u d a a l a ja e p o n ä t Tee ontti! m e r o t t ka > Pitävä aikataulu, kiinteä hinta ja yksi lasku työn valmistuttua > Omat ammattimiehet ja rakennuskoneet Meillä on jo 21 vuoden ja yli > Asennustyölle 5 vuoden takuu, tiilikatoille 9 000 kattoremontin kokemus. Ei riitä, että hän odottaa pöydän ääressä, että jotain tapahtuu. Aktiivi yhdistystoimija Onnistuminen asioissa ja niiden eteenpäin viemisessä tuottaa energiaa myös muuhun toimintaan. 30 ja teräskatteen pinnoille 20 vuoden Huolehdimme kaikesta ”avai- materiaalitakuut luotettavuutta, oma met käteen”, joten hanke on > AAA-luokan remonttien rahoitus ilman etumaksuja yhtiöllenne ja asukkaille tai osalaskuja mahdollisimman vaivaton. – Kosteus- ja homeongelmat on hoidettava heti, kun ne havaitaan. Ylipitkät yhtiökokoukset eivät ole hänen mieleen. Vahinkojen ennaltaehkäisy ja huolellisuus sekä asukkaan että taloyhtiön toimissa on kaiken a ja o. Olen huomannut, että yhdessä kokouksessa ei kannata olla liian paljon asioita. Asumiskustannusten ja ylimääräisen työn lisääminen ei ole kenenkään etu. Yhdistys tekee yhteistyötä yrittäjien sekä päättäjien kanssa keskustan elävöittämisen eteen. Taloyhtiön asioita on vietävä eteenpäin yhdessä hallituksen kanssa taloyhtiön eduksi. – Luonnollisesti ansiomerkin saaminen lämmittää mieltä. Mutta sen eteen on tehtävä myös työtä. – Luonteeltaan tasapainoinen sekä asiakaspalvelulähtöinen. Ansiomerkki pitkästä työurasta Irja Mällönen-Valkeinen sai syyskuussa vastaanottaa Keskuskauppakamarin kultaisen ansiomerkin pitkäaikaisesta yrittäjyydestä sekä elinkeinoelämän eteen tehdystä työstä. > RALA-pätevyys – vastuullinen kumppani 29 www.laaturemontti.fi Kattoluuri 03 3398 6722. Irja Mällönen-Valkeinen on tästä esimerkki. Kiireessä tehdyt päätökset eivät ole yleensä hyviä. – Olen huomannut, että yhdessä kokouksessa ei kannata olla liian paljon asioita
Isännöitsijä toivoo demokratiaa taloyhtiöiden yhtiökokouksiin Liikekiinteistöjen ja asuinyhtiöiden omistajien päätöksenteossa on eroja Toni Sivula (vas.), Jaakko Ala-Ilkka, Tuomo Lainimo ja Vesa Mäkelä ovat GapConin isännöitsijöitä. 30. GapCon isännöi Seinäjoella muun muassa takana näkyvää Torikeskuskauppakeskusta
Demokratiaa kokouksiin Asuinyhtiöiden päätöksenteko ei silti kismitä Mäkelää. Eroa päätöksenteossa Mäkelä selittää muun muassa sillä, että asuinyhtiöissä asuu ihmisiä, joille asunto on väliaikaisratkaisu. Ammattimaisella tasolla kiinteistön omistaminen ja sitä kautta kiinteistöä koskevien päätösten tekeminen ei ole samalla tavalla kiinni tunteista kuin asunnonomistajien päätöksenteko. Liiketalojen omistajat tietävät mitä tahtovat, eikä isännöitsijän tarvitse opettaa heitä päättämään. Uusi hallitus oletti, että isännöitsijöiltä saa aina samanlaista palvelua ja sitten aletaan tuijottaa hintaa. Vaikka isännöintitoimisto hoitaisi taloyhtiön asiat erinomaisesti, se ei välttämättä vielä riitä pitämään asiakkaasta kiinni. Jos taloyhtiössä asutaan vain lyhyen ajan, ei sen kauaskantoisia päätöksiä haluta välttämättä puoltaa hallituksen kokouksissa. Liikekiinteistömaailmassa tehdään bisnestä, kun taas asuinyhtiössä toimitaan välillä tunteiden varassa. – Joskus mennään pintaraapaisulla, vaikka olisi fiksumpaa tehdä kauaskantoisia päätöksiä, Mäkelä miettii. 31. Isännöitsijään luotetaan, eikä heti soitella perään, Mäkelä iloitsee. Ratkaiseva ero löytyy usein kauaskantoisempien päätösten tekemisestä: liiketalon omistajien kanssa päätös sijoittaa vaikkapa 100 000 euroa kiinteistön korjauksiin tai parannuksiin on nopeampaa. GapCon Oy:n vastaavalla isännöitsijällä Vesa Mäkelällä on kokemusta molempien tahojen isännöinnistä. Reippaat kaksitoista vuotta Realiassa asuinyhtiöiden kanssa työskennellyt ja sitä aikaisemmin muun toiminnan ohessa itsenäisenä isännöitsijänä toiminut Mäkelä on uudessa työpaikassaan, GapConilla, vastuussa lähinnä liiketalojen isännöinnistä. G apCon Oy:n GC Isännöinnin vastaava isännöitsijä Vesa Mäkelä tuntee isännöintialan sekä liiketalojen että asuinyhtiön näkökulmista. Nuoret asunnonomistajat perustavat perheitä ja muuttavat isompaan – tämän tapaisissa tilanteissa yhtiövastiketta korottava pihan asfaltointi ei välttämättä kiinnosta muuttoa suunnittelevaa osakasta. Eräs Mäkelän asiakkaana ollut taloyhtiö vaihtoi isännöitsijää kahdeksan kuukauden ajaksi, jonka jälkeen he palasivat takaisin Mäkelän hoiviin – uudessa isännöintitoimistossa palvelun taso ei ollut vastannut odotuksia. Asuinyhtiöiden kanssa työskennellessään hän solmi jopa ystävyyssuhteita taloyhtiöiden hallitusten jäsenten kanssa. – Jos asuntoyhtiötä palvelee, kuten on sovittu, niin hallituksen ohjaus isännöintitoimintaan ei ole enää niin tiukkaa. – Olimme taannoin hoitaneet erästä taloyhtiötä reippaat kymmenen vuotta, jonka jälkeen taloyhtiön hallituksessa tuli henkilöstömuutoksia. Liikekiinteistöistä päätetään nopeammin – Voi sanoa, että asuinyhtiöissä päätöksiä tehdään enemmän tunnepohjalta, liikekiinteistöissä päätökset taas tehdään bisnes- mielessä, Mäkelä sanoo. Jotkut asuntoyhtiöiden päätökset voivat olla toimivia lyhyen ajan, mutta pidemmällä aikajänteellä ne eivät enää toimi
Uusi vuonna 2010 voimaan tullut asunto-osakeyhtiölaki tarkoittaa, että isännöitsijältä vaaditaan perusteellisempaa toimintaa. Mäkelä ei ole nähnyt varsinaisia riitoja, vaikka ihmiset usein mieltävät taloyhtiöiden kokoukset riitaisiksi. Villasukatkin tuli kerran, Mäkelä kiittelee. Vesa Mäkelä toimi joitain vuosia sitten toisen ammatin ohella muutaman pienemmän asuinyhtiön isännöitsijänä. Tämän palvelukuvauksen pohjalta etsimme tarjoukset ja taloyhtiön hallitus tekee lopullisen päätöksen siivousfirman palkkaamisesta. Yritykselle on kuitenkin vuosien varrella kertynyt hyväksi havaittuja yhteistyökumppaneita, joita yritys voi suositella omille asiakkailleen. Aluksi todettiin, että monella osa-alueella on paljon tekemistä, mutta ajan kanssa asiat automatisoituvat ja tietojärjestelmät kehittyvät. Tavallista päivää ei ole Isännöitsijänä toimiminen on yksi niistä ammateista, joissa ei ole kahta samanlaista päivää. Silloin päätöksenteko tulisi hoitaa äänestyksellä. Mäkelä sanookin, että isännöitsijän on oltava sopimusten ammattilainen ja muistuttaa sopimusten tärkeydestä myös asiakkailleen. GapConilla on hieman alle sata kohdetta. Isännöintialan kehitys on menossa samaan suuntaan ja automatisoituu osaltaan. Demokratiaa päätöksentekoon Taloyhtiön hallituksen kokouksessa voidaan olla eri mieltä. Mäkelän mukaan hyvä esimerkki tietotekniikan kehityksestä on VR, joka sai sähköisestä järjestelmästään aluksi paljon lokaa niskaan. GapConissa on neljä isännöitsijää ja kokonaishenkilömäärä yrityksessä on noin viisitoista. Sähköpostilla tai tekstiviestillä voidaan myös lähettää kuvia, joten esimerkiksi vikakeikan välittäminen eteenpäin on helpompaa, jos mukaan on liitetty kuva. Mäkelä oli itse kehittämässä isännöinnissä käytettäviä sähköisiä työkaluja 2000-luvun alussa. Pienemmät asuntoyhtiöt eivät ehkä jatkossa voi enää hankkia lain vaatimukset täyttävään toimintaan tarvittavaa hallinnollista osaamista kohtuullisin kustannuksin. Asukkaiden tulisi arvioida työtä sen mukaan mitä on sovittu. – Jos halutaan viimeisen päälle kiiltävät rappukäytävät, voimme tilata siivoojan käymään vaikka kahdesti päivässä. GC Isännöinti keskittyy pääasiassa kauppakeskuksiin, hoivakiinteistöihin ja suurehkoihin asuin- ja liikerakennuksiin Seinäjoen ja Vaasan talousalueilla. – Kolme pääosa-aluettamme ovat: taloushallinto, hallinto ja tekniikka. Viidensadan neliön asuntoyhtiössä hallinnon ja uusien rakentamismääräysten mukaisen tekniikan kaipaaman huollon järjestäminen on selkeä haaste joka pakostakin näkyy laadussa tai kustannuksissa Jonkun työryhmän tulisi miettiä, miten jo rakennettujen pienten yhtiöiden asiat hoidetaan jatkossa, mutta uudiskohteiden tulisi olla isompia. Riita ei vielä synny siitä, että kaikki eivät ole asioista samaa mieltä. – Sähköpostia voidaan välittää eteenpäin vaikkapa palaverien aikaan, kun puhelimeen ei voisi vastata. Mäkelän mukaan sähköposti 32 on nykyään vahvassa roolissa nykyajan isännöintitoimiston tiedonkulussa. – Vakiorutiineja on, mutta päivän kulku voi muuttua milloin vain. GapCon tuottaa nimenomaan isännöintipalveluita, ei huolto- tai siivouspalveluita. Jos asioista äänestetään, niin tulokseen on tyydyttävä, vaikka se ei itseä miellyttäisikään. Kerran kahdessa viikossa siivotut rappukäytävät eivät voi jatkuvasti kiiltää. Nykyään VR:n sähköinen puoli kuitenkin toimii hyvin. Isännöitsijä ei aina ole se henkilö, joka asian tulee hoitamaan – niinpä asiasta, jota asukas selittää puhelimessa viisitoista minuuttia, saattaa unohtua jotain matkanvarrella, kun isännöitsijä kertoo sitä eteenpäin. Sähköpostilla asukkaat voivat saada viestin isännöitsijälle jopa nopeammin kuin puhelimitse. – Taloyhtiö määrittää palvelukuvauksen siitä, millaista siivousta tarvitaan. Toisinaan saan joulupipareita ja täytekakkua. Ihmiset eivät aina GapCon Oy GapCon Oy on kiinteistönhoitopalveluita tarjoava yritys, jonka osana toimii isännöintitoimisto GC Isännöinti. Mäkelä toivoisi asukasyhtiöiden hallituksia välittämään tietoa myös muille osakkaille ja asukkaille, niillekin, jotka eivät hallitukseen kuulu. Yrityksellä ja sen henkilökunnalla on pitkä työkokemus isännöintialasta ja sen erityisiä osaamisalueita ovat uudiskohteiden arjen käynnistäminen. Mäkelän mielestä ratkaisu tähän olisi, että pieniä asuntoyhtiöitä enää rakennettaisi. Uusi asuntoyhtiölaki Seinäjoen ja Vaasan seudulla työskentelevä Mäkelä on isännöintiuransa aikana huomannut, että pienemmillä paikkakunnilla taloyhtiön yhtiökokouksissa ei juurikaan äänestetä. GapConin liikevaihto on 1,5 miljoonaa euroa. Kavereita voi olla, vaikka omaisi eriäviä mielipiteitä, Mäkelä sanoo. Tilausta vastaavaa palvelua Vesa Mäkelä haluaa muistuttaa asukasyhtiön hallitusta siitä, että isännöinti on sopimuksen mukaista toimintaa. Sähköistymisessä on valttia ainakin se, että asiakirjat ja talojen piirustukset pysyvät tallella, tieto on myös automaattisesti ja nopeasti sitä tarvitsevien saatavilla – Tekniikan kehittyessä saamme talteen paljon sellaista tietoa, joka on tärkeää hyvän asiakaspalvelun takaamiseksi. Teknisissä asioissa avustavat myös ulkopuoliset asiantuntijat, Mäkelä listaa. Tämä toki maksaa enemmän. Teksti: Susanna Shearman. – Asuntoyhtiön osakkaat tekisivät mielellään yksimielisiä päätöksiä. osaa tuoda omia mielipiteitään julki, vaan pelkäävät loukkaavansa niillä naapuria. Isommissa kaupungeissa ehkä äänestetään, mutta pienemmissä se ei ole yleistä. Toisinaan siivoukseen ei olla tyytyväisiä ja asiasta valitetaan isännöitsijälle, Mäkelä kertoo. – Positiivistakin palautetta tulee. Jos jotain putoaa pois, asiaa ei välttämättä hoideta, kuten asiakas on toivonut. Kohteille on nimetty isännöitsijät, mutta toimistolla työt jakaantuvat. GapConilla on usein vakioidut palvelut, jotka on laadittu Suomen Kiinteistöliiton isännöitsijän tehtäväluettelon pohjalta. – Välillä ajatellaan, että isännöitsijälle kuuluvat kaikki tehtävät, vaikka isännöitsijä tuottaa palvelut taloyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Demokratiaa kuitenkin saa ja pitää olla. – Asuntoyhtiön neliömäärän tulisi olla jatkossa yli 1500 neliötä. Taloyhtiön asukkaat arvioivat helposti lopputulosta, eivätkä sopimusta. Jos asukas ei pidä siivoojien tai muiden töiden tuloksesta, ei syyttävää sormea voi automaattisesti osoittaa isännöitsijää kohti. Yritys perustettiin vuonna 2009 ja isännöintitoiminta alkoi vuoden 2011 alusta. – Erilaiset mielipiteet ovat sallittuja. Näissäkin asioissa lokasanko välillä kaatuu isännöitsijän puoleen
33. Alan kokemusta hän on hankkinut Sampokonsernin kiinteistöjohtajana 1996–2004, RBS Nordisk Renting Oy:n toimitusjohtajana 2005–2007, Capman Oyj:n senior partnerina ja rahastojohtajana 2007–2011 sekä Skanskassa 2011– 2014, viimeksi Commercial Development Finland Oy:n toimitusjohtajana. – En puhuisi kilpailuttamisesta, mutta totta kai ne seuraa- Diplomi-insinööri Jorma Lehtonen sai syyskuussa tehtäväkseen huolehtia Suomen suurimman tuotantoja logistiikkakiinteistöjen omistajayhtiön tuottojen tasosta. A lallaan Suomen suurimmaksi noussut Certeum on vastuussa siitä, että yhtiön osakkaiden, institutionaalisten sijoittajien, omistamien kiinteistöjen riski- ja tuottosuhde pysyy hyvänä. Miljardiharppaus kiinteistöalalla Kiinteistösijoitusalan erikoistuminen isoiksi yhtiöiksi jatkui Varman ja Spondan Certeum -järjestelyillä Yli 900 miljoonan arvoisten logistiikka- ja tuotantokiinteistöjen siirto lokakuun alussa toimintansa aloittaneeseen Certeum-yhtiöön on uusin vaihe Suomen kiinteistösijoitusalan erikoistumisjärjestelyissä. – Korkotaso on alhainen, joten kiinteistöt nähdään potentiaalisena sijoituskohteena, Certeumin syyskuun alussa aloittanut toimitusjohtaja Jorma Lehtonen toteaa ja selittää isoihin kokonaisuuksiin niputtamisen hyödyn: – Iso yhtiö pystyy erikoistumaan, hajauttamaan investointinsa ja rahoittamaan toimintaansa vieraalla pääomalla, jolloin saadaan syntymään merkittävää viputuottoa: Kiinteistösijoituksen nettovuokratuotto on jopa 5–6 prosenttiyksikköä lainakorkoa korkeampi tässä markkinatilanteessa. – Toisaalta kyse on myös riskin hajauttamisesta, kun eläkevakuutusyhtiöt ovat omistajina lukuisissa erilaisissa kiinteistösijoitusyhtiöissä, Lehtonen huomauttaa. Erikoistumisella haetaan vipua tuottoon ja tehokkuutta. Kilpailuttavatko eläkeyhtiöt tavallaan yhtiöitä, joiden hoitoon ne luottavat kiinteistönsä
– Sato, VVO ja muut isot asuntosijoittajat ovat merkittäviä asuntorakennuttajia ja siten rakennusliikkeiden työllistäjiä, Jorma Lehtonenkin toteaa. Asuinkiinteistöt sen sijaan voidaan rakentaa ensin ja myydä sitten sijoittajille, joita voivat olla niin yksityiset oman asunnon ostajat kuin erilaiset kiinteistösijoitusyhtiöt. Vuokra-asuntotuotanto jatkuu matalasuhdanteessakin Asuntomarkkinoilla vuokrien nousu jatkuu Raklin suhdannekatsauksen mukaan. Rakennusteollisuus RT:n keväisen suhdannekatsauksen mukaan asuntorahastot ostivat viime vuonna 2500 uutta asuntoa. – Asuntorahastot ovat markkinatalouden ratkaisu ongelmiin, joita valtiovalta ja kunnat eivät ole pystyneet ratkaisemaan. Toinen merkittävä ostajaryhmä on ollut kotimaiset kiinteistösijoitusrahastot, joiden osuus volyymistä oli alkuvuonna noin kolmannes. Se on ollut sen jälkeen vertailun toiseksi kannattavin Helsingin pörssin kiinteistösijoitusyhtiöistä. 34 Erilainen logiikka eri kiinteistötyypeissä Kiinteistösijoittamisessa on selkeytynyt kolme pääalaa: asunnot, toimisto- ja liiketilat ja tuotanto- ja logistiikkatilat. Ulkomaiset sijoittajat ovat jälleen olleet markkinoilla viime vuosia aktiivisempia; heidän osuutensa tehdyistä kaupoista oli yli 50 prosenttia. Espoossa jopa neljännes toimistotilasta on vailla käyttäjää. – Logistiikka- ja tuotantotilat sekä toimisto- ja liiketilat ostetaan nykyisin vasta, kun niissä on riittävän paljon varmoja vuokralaisia, yleensä 10 vuodeksi eteenpäin. – Erikoistuminen on kiinteistöalalla yhtä tärkeää kuin vaikkapa vaatekaupassa. – Perustettu keväällä 2014, kiinteistöjen siirto 30.9.2014 – Kiinteistöjen arvo 917 milj. On myös nähtävissä, että uusiakin riskillä rakennettuja asuntoja on myyty suhteellisen edullisesti nippuina vuokra-asunnoiksi esimerkiksi vuosi sitten pörssiin listatulle Orava Asuntorahastolle. Korjausrakentamista ovat vauhdittaneet valtion myöntämät määräaikaiset perusparannuksen käynnistysavustukset, joihin lisättiin määrärahaa loppuvuodelle. Toimitilojen vuokramarkkinoita vaivaa kuitenkin edelleen taloudellisesta tilanteesta johtuva epävarmuus sekä rakenteellisesta muutoksesta johtuva vajaakäyttöongelma. Rakennusliikkeet sijoittajien armoilla. Certeum pähkinänkuoressa Certeum on Suomen suurin logistiikka- ja tuotantokiinteistöjen omistamiseen, vuokraamiseen ja kehittämiseen erikoistunut yritys, yhtiö kertoo uusilla nettisivuillaan. Kiinteistökauppa vilkasta Tammi-elokuun välisenä aikana solmittiin Raklin suhdannekatsauksen mukaan noin 1,7 miljardin euron kiinteistökaupat, mikä on suurin määrä vastaavana ajanjaksona vuoden 2008 jälkeen. vat tarkasti yhtiöiden tuottoa. – Kyllä vuokra-asuntotuotannossa säilyy sekä yksityisen että julkisen tuotannon reitti, Lehtonen uskoo.. Kiinteistösijoittamisessa huiput ja laaksot ovat kuitenkin tasaisempia kuin muissa sijoituskohteissa. Pienten asuntojen vuokrien nousun odotetaan jatkuvan sekä pääkaupunkiseudulla että muissa suurissa kaupungeissa. Uuden strategiansa mukaan se myi Certeumille tuotanto- ja logistiikkaomistuksensa, luopuu Venäjän toiminnoista ja fokusoi Helsingin ja Tampereen seudun liikekiinteistöjen kehittämiseen. Asuntorahastot turvasivat viime vuonna vapaarahoitteisen asuntotuotannon, sillä ilman niiden panosta tuotanto olisi laskenut neljänneksen! RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kuvasi ja lisäsi: – Kansantalouden kannalta on erittäin hyvä, että syntyy tällaista piensijoittajatkin mukaan vetävää vapaarahoitteista tuotantoa sosiaalisen ja grynderituotannon lisäksi. – Erikoistumisen erinomaisuus näkyy myös VVO:n ja erityisesti Saton asuntokiinteistöyhtiöiden menestyksenä. – Kiinteistöissä kassavirta on vakaampi, Lehtonen selittää. Se sai 1990-luvun alun lamassa hoitaakseen valtion ja SKOPpankin kiinteistöjä ja listattiin pörssiin vasta 1998. Asuntohankkeiden rakennuslupia on tänä vuonna haettu viime vuotta enemmän, mutta hankkeiden aloitusten määrä jää kuitenkin vuoden 2013 tasoa alhaisemmaksi. € – Vuokrattava pinta-ala 1,3 milj. Yksityisen kysynnän hiipuessa asuntokysyntää on pitänyt yllä asuntosijoittajien ja -rahastojen aktiivisuus. Ne ovat osoittaneet, että vuokra-asunnoista voidaan saada hyvää tuottoa. Vuonna 1988 perustettu Citycon aloitti toimistokiinteistöillä, mutta teki vuonna 2005 ensimmäisen sijoituksensa tallinnalaiseen ja tukholmalaiseen kauppakeskukseen. Vuokrat ovat nousseet pääkaupunkiseudulla noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Vuokrien pientä nousua nähtäneen vain Helsingin keskustassa. Lehtonen huomauttaa, että kiinteistömarkkinakin on aina yhtä hyvä kuin kansantalouden kasvu. Erilaisissa asiakkuuksissa on erilaiset lainalaisuudet, Jorma Lehtonen selittää ja lisää, että erikoistuminen alalla jatkuu, sillä esimerkiksi eläkeyhtiöt omistavat vielä paljon suoraan ”kaiken kirjavia” kiinteistöjä, Lehtonen sanoo. Se perustettiin hallinnoimaan yliopistokampuksia – ilmeisen kannattavasti oheisen 10 vuoden vertailun mukaan. Näyttääkö siltä, että tästä muodostuu yksi vuokraasuntotuotannon kanava, kun julkinen tuotanto takkuaa. Heikentyvä kulutuskysyntä ja kaupan murros alkavat nyt näkyä myös liiketilavuokramarkkinoilla, joilla vajaakäytön arvioidaan lisääntyvän. Vuonna 1991 perustettu Sponda kirkasti strategiansa vasta vuosi sitten menestyttyään kolmesta heikoimmin. m. – Niissä on aivan erilaiset sijoituslogiikat, Lehtonen sanoo. – Erikoistuminen on kiinteistöalalla yhtä tärkeää kuin vaikkapa vaatekaupassa. – Henkilöstö 25 – Omistajat 39 % Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 38 % Sponda Oyj 10 % Valtion eläkerahasto 13 % 9 muuta kotimaista sijoittajaa Erikoistuminen välttämätöntä Helsingin pörssin kiinteistösijoitusyhtiöistä vuonna 1982 perustettu Technopolis oli ensimmäinen selkeä erikoistuja
Laman iskiessä kaikella voimallaan vuonna 1991 perustettiin Sponda. 35 Pörssin kiinteistösijoitusyhtiöistä vanhin, 1982 perustettu Technopolis osasi kiinteistökehittämisen ja hinnoittelun parhaiten. Käyrästössä esitettyjen yhdeksän yhtiön lisäksi tarkasteltiin vuonna 2007 pörssiin listatun rakennusyhtiö SRV:n sekä Uponorin kehitystä. Palvelut kannattavampia kuin kiinteistösijoitukset Kuviteltu henkilö sijoitti 9 000 euroa tasaerin kahdeksaan kiinteistöjen rakennus-, kehittämis- ja ylläpitotoimintaa harjoittavaan pörssiyhtiöön sekä Nordeaan 30.9.2004. Vasemmalla osakkeiden lähtöhinta ja kappalemäärä, jonka 1000 eurolla sai 30.9.2004. Kiinteistösijoitusta sivuaa kehitettävien yhtiöiden kautta myös Capman, vaikka se pääosin on pääomasijoitusyhtiö. Tämä käyrästö kuvaa osakkeiden kurssien vaihteluja niin, että huippupäivän päätöskurssin jälkeen on otettu seuraava merkittävä laaksonpohjapäivä. Uponorin kurssista 30.9.2004 – 28,45 – oli 30.9.2014 enää jäljellä 10,66 eli reilu 37 prosenttia. Kun vuosien varrella maksetut osingot jätettiin nostamatta ja lisättiin pääomaan, saldo ylitti alkupääoman Pöyryllä 46 eurolla ja YIT:llä 155 eurolla. Vertailun päätulos on se, että konevuokraamot ovat tuottaneet paremmin kuin kiinteistösijoitusyhtiöt. Sijoitettu 1000 euroa oli 30.9.2014 kurssilla 1564 euroa ja osingot sijoittaen 2215 euroa. Oikealla viimeinen piste tarkoittaa kokonaistuottoa ja viimeistä edellinen pörssipäivän 30.9.2014 pääoma-arvoa. Tulos on yllätys ja paljon puhuva. Cramon vastaavat luvut olivat 1759 ja 2285 euroa, vuosituottoprosentti 8,66. Miten hänen sijoituksensa kehittyivät 10 vuoden aikana. P örssiyhtiöiden kurssikehitys tutkittiin paaluttamalla 10 vuoden huiput ja laaksonpohjat, jolloin syntynyt käyrästö kuvaa hyvin laivan keinuntaa finanssien aalloilla. Ramirent ja Cramo ovat pärjänneet sen jälkeenkin muista erottuvasti. SRV:n listautumiskurssi 9,90 oli 30.9.2014 mennessä huvennut 3,67 euroon eli reiluun kolmannekseen. Ramirentissä 1000 euroa oli jo 2967 euroa 30.9.2014 päivän kurssilla ja peräti 3878 euroa, kun osingot sijoitettiin pääomaan. Kokonaistuottoprosentti oli 7,10. Vuotuinen kokonaistuottoprosentti oli keskimäärin 8,28. Niihin sijoitettu 1000 euron pääoma oli 30.9.2014 kursseilla Pöyryllä vain 644 euroa ja YIT:llä 771 euroa. vuosituotoksi tuli 14,5 prosenttia. Bisnesenkeli ei ole saanut omaansa. Kun vertaa tätä kehitystä Tilastokeskuksen elokuisen rakennuskustannusindeksin muiden palveluiden kustannuskaareen, on pakko kysyä: Onko rakennusalan vuokrauspalveluissa samanlainen Tonnin sijoituksen arvonkehitys Pöyry ja YIT alamaissa Aikanaan maan johtaviin kuuluneet suunnitteluyhtiö Pöyry ja rakennusyhtiö YIT ovat puolestaan pärjänneet heikosti. Sen kiinteistökannan lähtökohdatkin tar-. Technopolis paras kiinteistösijoittaja Konevuokraamoilla kilpailun puutetta. Ramirent on ollut jopa paljon tuottoisampi kuin hyvää tulosta tasaisesti tehnyt Nordea. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen Capman on joutunut kitumaan ja elämään toivossa niin kuin koko kansantalous. 10 vuoden takaisesta tonnista oli 30.9.2014 kurssilla jäljellä 583 euroa, ja osingot sijoittaenkin pääoma oli laskenut 817 euroon. Syyskuun jälkeen, varsinkin viikolla 41, pörssi lähti rintamana luisuun kaikkien talouslukujen näyttäessä surkeilta. Keskimääräiseksi tilanne kuin ruokakaupoissa – liian vahva valta Ramirent- ja Cramo-ryhmällä. Toiseksi vanhin, 1988 perustettu Citycon oli kakkonen euroilla 1233 ja 1985. Juhlaa riitti, kunnes syksyn 2008 finanssikriisi romahdutti alas. Saattoi alkaa aivan uusi lamajakso. Päivittäiset kurssisarjat voi tulostaa yhtiöittäin Nasdaq Helsingin nettisivuilla, myös valiten haluamansa ajanjaksot. Oikeassa reunassa 1000 euron arvo 10 vuoden jälkeen sekä kokonaistuotto ja keskimääräinen vuosituottoprosentti. Osinkotiedot on saatu yhtiöiden sijoittajainfosivuilta, joilla on myös kokonaistuottolaskurit
Tällöin lähes puolet pääomasta on vierasta pääomaa. Sponda on jakanut tasaista osinkoa, mutta kolmen viime vuoden luvuissa osa on pääoman palautuksina, joilla on lievempi verokohtelu kuin osingoilla. koittivat kannattavuustaistelua. tuntuvalla alennuksella) asuntoja ja kirjaa asuntojen arvon ylös tuloslaskelmassaan, joka parantaa laskennallisesti yhtiön kannattavuutta. Kun osingot lisätään pääomaan, summa on 1669 euroa ja vuotuinen tuottoprosentti 5,28. Raklin suhdannekatsauksen mukaan urakkatarjoushinnat ovat nyt pääkaupunkiseudulla vajaat kolme prosenttia viimevuotista alhaisemmalla tasolla, vaikka rakennuskustannusindeksi on noussut noin prosentin. – Yhtiön kannattavuus on harha, Tom Lindström huomautti alkukesästä. Osinkojen arvonkehitys Osingot 1000 eurolla 30.9.2004 saaduille osakkeille Pörssiyhtiöiden 10 vuoden osingonjaoista voi päätellä alan talousajattelun erot niin aikojen välillä ennen ja jälkeen finanssikriisin kuin yhtiöiden välillä. Eniten, noin 14 prosenttia, tarjoushinnat ovat laskeneet asuntourakoissa. Tilastokeskuksen viimeisin rakennuskustannusindeksi muistuttaa aika paljon pörssiyhtiöiden kehityskaarta. – Yhtiön kannattavuus perustuu siihen, että yhtiö ostaa tukkuhinnalla (ts. Asuntorahaston kannattavuus harha. Sxêê÷ïàx???????Yxê?????M?Ð??œ?œ???ó?œœœœ???ê??ï?Õ???÷¢x?Õïà?à????÷ê???www.suodatinkeskus.com 36. Siinä on kasvua alkusijoitukseen kolmannes. Muut panokset, joihin myös kone- ja laitevuokrauspalvelut kuuluvat, on lähtenyt omille teilleen, ja työpanokset ovat jääneet keskiarvon alle. Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. On hyvä huomioida, että asunnoille ei löytynyt ostajaa normaalihintaan, joten tukkuhintaa on pidettävä asuntojen markkinahintana. Rakennuskustannusindeksi – Oravan varsinaisen liiketoiminnan tuotto on viisi prosenttia, kun tätä verrataan asuntojen kirjapitoarvoon. Viime syksynä pörssiin listatun Orava Asuntorahaston osake nousi puolitoistakertaiseksi 15,70 euroon toukokuussa. Inderes varoitti asuntorahastosta viikolla 41, seurauksena luisu 13,30 euron tasolle. ??S?÷¢x?Õïàxïàxx????S?÷¢x??Õê??ê?û??êÕ??÷Þï?ê?àxxï Asiakkaanamme et maksa liikaa! Kun sisäilmalla on merkitystä. Pörssianalyytikko Tom Lindström varoitti Nordnetissä osakkeen yliarvostuksesta, ja hinta alenikin 13,70 euroon 30.9.2014. Vuonna 1998 pörssiin listautuminen edellytti parannusta, mutta 30.9.2004 sijoitettu 1000 euron pääoma jäi 10 vuotta myöhemmällä kurssilla 945 euroon. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! ??S?÷¢x?Õï?x?Þx???xà?Õ????M???Õ??÷¢x??Õê. – Tämä muistuttaa hieman pyramidihuijausta, mutta käytäntö on hyväksytty ja täysin laillinen, Tom Lindström sanoo. Sitä pidämme erittäin matalana. Jos yhtiö rahoittaisi toimintansa ilman vierasta pääomaa, olisi vuokratuotto alle kolme prosenttia
Helsingissä tulokehitystä nopeampaa hintakehitystä pitää yllä ikääntyvien henkilöiden hakeutuminen lähelle palveluja. Omakoti- ja rivitalojen hinnat ovat pudonneet kaikkialla, kerrostaloasuntojen nimellisarvot ovat pääkaupunkiseudun vetämänä säilyneet plussalla, sanoo tutkimusjohtaja Markus Lahtinen Pellervon Taloustutkimus PTT ry:stä. Lahtinen arvioi PTT:n asuntojen hintojen kokonaisuudes- 37 saan nousevan tänä vuonna. Tamperelainen maksaa kuukaudessa asumismenoja, lainan lyhennyksiä ja korkoja, keskimäärin 850 euroa. Heidän ostovoimansa kertyy muualla sijainneen velattoman asunto- omaisuuden myynnistä. Hintajohtajana jatkaa Helsinki, missä myös neliöhintojen suhde kotitalouden keskimääräisiin käytettävissä oleviin tuloihin on kasvanut noin 1,5 prosenttiyksikköä vuoden 2009 jälkeen. Helsinki on monella mittarilla tarkasteltuna oma lukunsa, mitä tulee esimerkiksi asuntojen hintoihin. Asuntotuotanto ei vastaa kysyntää, minkä takia hinnat ovat osin karkaamassa tavallisen palkansaajan käsistä. – Myös sijoittajien rooli on. A suntojen uudistuotanto on pahasti miinuksella koko maassa. Asuntokauppojen määrissä pudotusta koko Uudellamaalla Asumisen hintakin on karannut paikoin käsistä Asuntokaupat ovat määrällisesti laskeneet Uudellamaalla ja koko Suomessa hieman viime vuodesta. – Hintakehitys on kuitenkin kovasti vaihteleva
Helsinkiläinen joutuu säästämään kun lapset ovat pieniä, vaikka tuolloin juuri kulutustarve on suurimmillaan. – Vuonna 2013 asuntorahastojen ostamien asuntojen osuus vapaarahoitteisesta kerrostaloasuntotuotannosta oli arviolta 38 noin 15–25 prosenttia, jolloin kauppamäärät ovat noin reilusta 1000 asunnosta enintään noin 2000 asuntoon. Sijoittajia kiinnostavat erityisesti pienet asunnot hyvällä sijainnilla. Sijoittajien mielenkiinto kohdistuu vain osaan asuntokannasta, joten tämä osaltaan lisää hintakehityksen eroja sekä alueiden välillä että alueiden sisällä. listi ja helsinkiläinenkin saa asuntovelkansa maksettua. Helsinkiläinen asuu kalliisti Helsinkiläinen maksaa kuukaudessa asumismenoja, lainan lyhennyksiä ja korkoja, keskimäärin 1350 euroa, mikä on kolmisensataa euroa enemmän kun mitä espoolainen maksaa. – Pääkaupunkiseudun neljässä kunnassa sekä 10 KUUMA-kunnassa asuu noin 1,5 miljoonaa ihmistä. Viiden suurimman salkku sisältäisi täyteen sijoitettuna arviolta 10 000 asuntoa. Hintataso on korkea maantieteellisesti melko pienes- Matala korkotaso ja nopeasti kohonneet vuokrat ovat lisänneet asuntosijoittamisen suosiota.. Erityisesti kehyskuntien tilanne on huomionarvoinen. Hintakehitys onkin ollut Helsingissä nopeinta yksiöissä sekä keskeisissä sijainneissa. – Pankit eivät jaa rahaa höve- tomarkkinoihin on kahdensuuntaista. Helsinkiläisellä on puolestaan rahaa, kun lapset ovat muuttaneet pois, jolloin taas tarve kuluttamiseen vähenee. Kotitalouksien velkaantuminen keskittyy tietyille alueille, mutta velan suhde tuloihin on merkittävän korkea vain muutamilla alueilla. Täällä asumisen hinta on karannut käsistä, sanoo Duncker. Esimerkiksi Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa hintakehitys on alaspäin. – Toisaalta helsinkiläisen tulotaso on hieman korkeampi kun muualla. Kotitalouksien velan suhde tuloihin eli velkaantumisaste oli 2012 koko maassa 119 prosenttia. Helsinginkään hintakehitys ei voi pitkällä aikavälillä loputtomasti erkaantua tulojen määrittämästä tasosta. Helsingissä hintakehitys on erkaantunut ja asuntojen hinnat ovat nousseet kotitalouksien tuloja nopeammin. Koko maassa asuntovelallisella oli vuonna 2012 velkaa keskimäärin 92 000 euroa. Pieniä asuntoja on tarjolla hyvin huonosti, mikä johtuu osin nykyisistä kaavoitusmääräyksistä. Sijoittamisen merkitystä on entisestään kasvattanut asuntomarkkinoille sijoittavien rahastojen kasvu. Tulijoita olisi, mutta yksiöitä on niukalti. Lopulta hintataso kuitenkin sopeutuu asukkaiden maksukyvyn mukaan. Vuokra-asuntotuotantoa tulisi lisätä Hans Dunckerin mukaan Suomessa vallitsee erikoinen omistusasumiseen liittyvä stereotypia. Rahastot ovat yleistyneet parin vuoden aikana. Esimerkiksi pääradan varrella hintataso nousee. Positiivista on, että asuntosijoittamisen monipuolistuminen lisää tarjontaa, helpottaa kasvukeskusten vuokraasuntopulaa ja tuo uusia rahoitusratkaisuja asunto-ongelmien ratkaisemiseksi. Tamperelainen selviää viitisensataa euroa helsinkiläistä halvemmalla. Omistusasuntojen tuotanto on puolet siitä, mitä Helsingissä pitäisi rakentaa. Vuosina 2012–2013 perustettuihin rahastoihin kertynyt noin miljardi pääomaa, kokoavat parhaillaan asuntosalkkujaan. Negatiivista on tiettyjen segmenttien esimerkiksi yksiöiden ja kaksioiden kaupan ylikuumentuminen, epävarmuus asuntotuotannon jatkuvuudesta vuosina 2015 tai 2016, sanoo Lahtinen. – Rahastojen vaikutus asun- Asukasliiton puheenjohtajan Hans Dunckerin mukaan tämän hetken suuri kuva on asuntojen alituotanto suhteessa vuokra-asuntojen kysyntään. Lahtisen mukaan asuntojen hinnat ovat maan suurissa kaupungeissa nousseet selvästi vähemmän kuin Helsingissä. Hintojen nousu ei voi jatkua loputtomiin, koska se enää houkuttele asunnon ostoon. Syyskuun puolivälissä tapahtui ensimmäistä kertaa pitkiin että omistusasuntojen hinnat ovat lievässä laskussa. – Hinnat ovat korkeat pääkaupunkiseudulta Hyvinkäälle saakka päärataa ja muita liikenneväyliä noudattaen. Vuonna 2013 asuntorahastojen ostamien asuntojen osuus vapaarahoitteisesta kerrostaloasuntotuotannosta oli noin 15–25 prosenttia, kauppamäärissä tarkoittaa noin 1 500–2 000 asuntoa. – Omistusasuminen ikään kuin tekee ihmisestä muita ylemmän. Hämeenlinna erottuu Hyvinkään jälkeen, samoin osia Tampereesta ja Jyväskylästä. Siinä on suuri vaje. – Myyntiajat ovat alkaneet venyä, mikä vaikuttaa nyt myös hintoihin. Asumisen hinta nousee liikennehteyksien myötä. Dunckerin mukaan asumisen hinta on noussut kaikkialla ruuhka-Suomessa. Asunnon arvo ei kuitenkaan nouse samalla tavoin kuin 10–15 vuotta sitten. kasvanut. Pääkaupunkiseudulla ollaan nyt sikäli terveessä tilanteessa että asuntojen hinnat reagoivat yleiseen taloustilanteeseen, sanoo Duncker. Taustalla matala korkotaso, jonka vuoksi lainaraha halpaa ja korkosijoitukset epäedullisia. Pääkaupunkiseudun asukkaalla määrä oli runsaat 120 000 euroa ja muilla uusmaalaisilla noin 118 000 euroa. Muissa suurissa kaupungeissa asumismenot ovat laskeneet. Asuntosijoittaminen saanut suosiota Matala korkotaso ja nopeasti kohonneet vuokrat ovat lisänneet asuntosijoittamisen suosiota. Lahtisen mukaan kyse ei ole varsinaisesta hintakuplasta
– Asuntojen kalleus on ikään kuin läpinäkymätöntä. – Myös vuokra-asuntojen rahoitus on kallista, sillä rakentaminen rahoitetaan valtion aravalainoina ja kaupungin omina tertiaalilainoina, joissa korot ovat ainakin kolminkertaiset verrattuina pankkien korkoihin. Juhani Karvonen. Asumisen kalleus näkyy laajasti Yli puolet pääkaupunkiseudun talouksista ovat sinkkutalouksia. Monissa Euroopan maissa omistuasuntoja hank- 39 kivat vain upporikkaat, keskiluokka ja varakkaatkin suosivat vuokra-asumista. Pari kilometriä Porin torilta saa kolmen huoneen ja keittiön asunnon samalla hinnalla kuin yksiön RuuhkaSuomen kalliimmilta alueilta. Duncker muistuttaa, että tu- Yli puolet pääkaupunkiseudun talouksista ovat sinkkutalouksia. levaisuudessa suuri työllistäjä tulee olemaan hoiva-ala. Jollei säällinen elämä ole jossakin mahdollista, miksi ihmiset muuttaisivat sinne työn perässä. matalapalkka-aloilla. Vapailla markkinoilla Helsingin keskustassa pienen asunnon vuokranantaja voi pyytää mitä kehtaa. Kaupungin vuokraasunnoissa keskimääräinen hinta on 11,5 euroa neliöltä kuukaudessa, mutta viereisissä yleishyödyllisten tahojen vuokra-asunnoissa 16–17,5 euroa neliöltä. Suomen suurimmassa vuokra-asuntoyhtiössä Helsingin kaupungin asunnot Oy Hekassa asuu 86 000 vuokralaista, joista yli 70 prosenttia maksaa vuokransa itse. Kunnat tuottavat valtion kanssa tekemällään sopimuksella asuntoja jotka ovat keskikooltaan 70 neliötä. Dunckerin mukaan Suomessa vallitsee erikoinen omistusasumiseen liittyvä stereotypia. Vuokrahinnat riippuvat myös vuokranantajista. Jollei ihmisellä jää tuloistaan yhtä kolmasosaa elämiseen, näkyy se kulutuskysynnässä, mikä taas näivettää koko taloutta. Kaupunki lähtee mukaan ikään kuin grynderinä, mikä nostaa hintoja. Irtisanotun ei aina ole mahdollista jatkaa asumistaan, vaikka hän saisi asumistukea. Asumisen hinta nousee liikennehteyksien myötä ja pääliikenneväylien varrella hintataso nousee. Esimerkiksi 330 000 arvoisessa asunnossa saattaa olla 100 000 euroa ilmaa. Helsinkiläinen saattaa joutua maksamaan asunnoistaan huomattava eri hintaa, vaikka asunnot sijaitsisivat saman kadun varrella. – Vuosaaressa on kaksi samankokoista ja -ikäistä taloyhtiötä. Hämeenlinnassa on rakennettu asuntoja ja kauppakeskus kolmostien päälle. – Yhteiskunta ei ole joko halukas tai kykenevä rakennuttamaan erityisesti Ruuhka-Suomeen sen hintatasoisia asuntoja kuin olisi tarpeen. Helsingissä on 39 000 ihmistä, joiden saama asumistuki ei riitä asumiskustannuksiin, vaan heidän saatava myös toimeentulotukea. Paikkakunnilla, joilla eniten kaivataan vierastyövoimaa, ovat hinnat korkeimmat. Kallista asumista myös eurooppalaisittain Pääkaupunkiseudun neljän kaupungin asumismenot ovat vähintään kaksinkertaiset verrattuna Euroopan pääkaupunkiseutujen keskitasoon nähden. Taloustilanne on johtanut siihen, että ihmisiä irtisanotaan myös ns. – Omistusasuminen ikään kuin tekee ihmisestä muita ylemmän. – Tuen katto on saavutettu jo aikoja sitten. sä osassa maata, jossa kuitenkin asuu suuri osa suomalaisista. Asuntojen hintojen nousu voi listä yhteiskunnallisia ongelmia. – Asuntotuotanto ei vastaa kysyntää. Esimerkiksi Wienissä vuokrataso on 40 prosenttia alempi kuin Helsingin seudulla. Asuntojen kalleuteen etenkin pääkaupunkiseudulla on eräänlaisia piilotekijöitä. Ihmiselle on varaa enää olla kotona, muttei esimerkiksi liikkua tai harrastaa. Tonttivuokra lasketaan sen mukaan, että vuokra tuottaisi neljän prosentin vuotuista tuottoa. Helsingin kaupungilla on maanluovutustoimisto, joka hankkii ulkopuolisilta lähteiltä hinta-arviot maasta. Asumiskulujen jälkeen ihmiselle pitäisi jäädä käteen 700 euroa muihin menoihin. Osalle ei jää mitään ylimääräistä, mikä johtaa kotiin syrjäytymiseen. Pienistä asunnoista syntyy näin rakenteellista pulaa, mikä nostaa hintoja. – Pitkässä juoksussa asuntojen hinnat ovat kohtalonkysymys
Kiinteistöalan koulutuskeskuksen eläkkeelle siirtyvä toimitusjohtaja, opetusneuvos Keijo Kaivanto uskoo, että esimerkiksi digitalisoinnin ja teknisen manageerauksen tarve alan koulutuksessa kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. – Isännöitsijän toimenkuvaan on sen jälkeen entistä vahvemmin kuulunut eräänlainen asumisviihtyvyyden johtajuus,. Tekniikan merkitys on korostunut. Opetusneuvos Keijo Kaivanto uskoo isännöintikoulutuksen uudistamiseen Teknisyys tekee alasta monimutkaisemman ja haastavamman T Isännöintiala teknistyy ja isännöitsijät kohtaavat tulevaisuudessa uusia haasteita työssään. 40 eknisen isännöinnin ammattitutkinto alkoi 1990-luvun alkupuolella
Vaikka tiedottaminen vie isännöitsijän työaikaa, vähentää tiedotus isännöitsijään kohdistuvaa kysymystulvaa. Uusimpia koulutusaloja ovat rakennuttaminen ja suunnittelu sekä kiinteistöliiketoiminta ja rahoitus. Toimitusjohtaja Keijo Kaivanto kannattaa järjestelmää, jolla isännöitsijöiden pätevyys kävisi ilmi. Viime aikojen irtisanomiset ja ulkoistamiset ovat näkyneet koulutuksessa. Isännöintikoulutuksen volyymi on kasvanut ja koulutusalojen määrä lisääntynyt. Isännöintiala ei ole kovin suhdanneherkkä verrattuna esimerkiksi kiinteistövälitysalaan ja rakentamisalaan verrattuna. – Myös energiaan liittyvät kokonaisuudet monimutkaistuvat koko ajan. Nuoret voisivat tuo- da mukanaan uusia toimintatapoja ja -konsepteja isännöintiin. Kaivanto näkee koulutuksessa tietyn rakenteellisen ongelman. Toinen viime vuosina Kiinkon koulutuksissa esiin noussut asia on isännöitsijöiden viestintävalmiuksien parantaminen. – Itseoppineiden isännöitsijöiden määrä vähenee koko ajan, mutta esimerkiksi isännöinnin ammattitutkintoon valmistava koulutus on kasvussa. – Isännöitsijäkoulutukseen hakeutuu tällä hetkellä alan vaihtajia ja esimerkiksi alalla työskentelevistä harjoittelijoista on suuri osa alan vaihtajia. Asumisviihtyvyyteen vaikuttaa paljolti sen, miten nämä järjestelmät pelaavat yhteen. – Isännöitsijän tulisi tiedottaa asioista asukkaille muulloinkin Nuoria kaivataan koulutukseen Alan yritykset kouluttavat henkilöstöään verraten ahkerasti ja koulutussuorituksia on paljon. Sisäilman laatuun, ilmanvaihtoon ja lämmitykseen, jäähdytykseen ja lämmöntalteenottoon liittyvien kokonaisuuksien ymmärtäminen vaatii paljon asiantuntemusta ja ammattitaitoa, miettii Kiinteistöalan koulutuskeskuksen, Kiinkon toimitusjohtaja Keijo Kaivanto. 41. kuin vain suurten saneerausten yhteydessä. joka edellyttää muun muassa taloteknisten järjestelmien tuntemusta. Isännöitsijöiden keski-ikä on nyt selvästi yli 50 vuotta. Nuoria hakeutuu alalla liian vähän. Isännöitsijätoimistot voivat tietysti ostaa konsulttipalveluita, mutta silti kohteiden tekninen hallinnointi on tärkeää
– Keskus järjestää vuosittain 150–200 julkista ja yrityskohtaista koulutus- ja valmennustilaisuutta. Säätiön peruspääoma oli 150 000 markkaa, sen taseen loppusumma on nyt 7,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöala muuttuu jatkuvasti ja esimerkiksi isännöitsijöille on tullut jatkuvasti uusia tehtäviä. aikana isännöitsijäkoulutus on kokenut melkoisen muutoksen. Kiinteistöalan Koulutuskeskus on perustettu vuonna 1978. – Ajankohtaiskoulutus on suurelta osin täydennyskoulutusta, jonne osa alan ammattilaista tulee vuosittain, osa muutaman vuoden välein. Tuona Keijo Kaivanto on ollut Kiinkon peräsimessä 25 vuotta. Koulutuskeskuksen toimintaajatuksena on olla johtava kiinteistöalan ajankohtaiskoulutusyksikkö. Monille muille aloilla tulee työvoimaa ulkomailta esimerkiksi Virosta. – Isännöitsijän ammattitutkintoa meillä suorittaa vuosittain merkittävä määrä alan opiskelijoista. – Kiinteistöjä ei voi myydessä siirtää ulkomaille, vaikka omistus sinne siirtyisikin, naurahtaa Kaivanto. – Koulutuksen volyymi on kasvanut ja koulutusalojen määrä lisääntynyt. Alalle tulijoilla tulee työ- tai harjoittelupaikka alan yrityksissä, mikä mahdollistaa näyttöjen antamisen. Myös tässä ammattitutkinnossa vaaditaan näyttöprosessia työpaikalla. – Isännöinnissä vaadittava suomen kielen taito merkitsee, ettei alalle voi kovin vajaalla kielitaidolla päästä. Viimeksi oppilaitoslupa on uusittu joulukuussa 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä. Alan järjestöt Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto ovat yhtä mieltä siitä, että isännöitsijöiden pätevyydelle pitäisi luoda jonkinlainen järjestelmä.. Säätiö juhlii tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan. – Johtamisen ammattitutkinnosta meillä on yksi kurssi vuodessa, jolta valmistuu 10–20 henkilöä kiinteistöalan johtotehtäviin. Ajankohtaisesta koulutuksestamme on 90–95 prosenttia on avointa koulutusta. Ammattitutkintoon tähtäävää koulutusta säätiö antaa isännöitsijöiksi pyrkiville samoin kuin kiinteistövälittäjiksi aikoville sekä johtamistehtäviin hakeutuville. Kiinkon liikevaihto oli 1990-luvun alussa 5,5 miljoonaa markkaa (alle 1 me) ja se työllisti yhdeksän henkilöä. Vuoden 1993 alusta koulutustoiminnasta on vastannut Kiinteistöalan Koulutussäätiön ammatillinen oppilaitos, joka on opetushallituksen valvoma valtakunnallinen erikoisoppilaitos. Koulutustilaisuuksista suurin osa on avoimia koulutuksia ja pieni osa on yrityskohtaisia tai tilausperusteisia. Isot yritykset ostavat tilauskoulutusta niin ajankohtaiskoulutuksina kuin pitkäkestoisina ammatillisina koulutuksina. Koulutussäätiön toiminta-ajatuksena on olla kiinteistöalan johtava ammatillinen ja työelämän koulutusyhteisö. Oppilaitoksella on myös opetusministeriön myöntämiä oppisopimuspaikkoja, sanoo Kaivanto. Kiinteistönvälitysalan ammattitutkinnon suorittamisella ei saa vastaavan hoitajan pätevyyttä, vaan LKV-pätevyys on suoritettava erikseen Keskuskauppakamarin järjestämässä kokeessa. – Yrityskohtaisen koulutuksen osuus on aika vähäinen, koska alan yritysten keskikoko on pieni. Kiinteistöalan Koulutussäätiön ammatillinen 42 oppilaitos perustettiin vuonna 1992 valtioneuvoston antamalla päätöksellä. – Virallisen oppilaitoksen asema on tehnyt toiminnan vakaaksi. Pätevyyden pitäisi näkyä Nykyinen taloustaantuma on näkynyt koulutuksessa varovaisuutena. Kiinteistöalan Koulutussäätiö perustettiin vuonna 1989, mutta se aloitti varsinaisen toimintansa vuoden 1990 alussa. Vuonna 1993 oppilaitos pääsi valtionosuuksien piiriin. Keskuksen lyhyisiin ajankohtaiskoulutuksiin ottaa osaa 4 000–5 000 henkilöä. – Auktorisoinnin piiriin kuuluvilla alan toimistoilla on velvollisuus kouluttaa, mutta vapaaehtoisten koulutusten määrä on laskenut. Uusimpia koulutusaloja ovat rakennuttaminen ja suunnittelu sekä kiinteistöliiketoiminta ja rahoitus. Säätiö keskittyy tutkintokoulutukseen Säätiön järjestämään pitkäkestoiseen tutkintokoulutukseen osallistuu vuosittain yli 2 000 henkilöä, jotka suorittavat yli 24 000 opintopistettä, mikä tekee noin 16 000 opintoviikkoa. Vuonna 1989 perustettu säätiö sai vastuulleen pitkäaikaisen koulutuksen järjestämisen. Pienestä kasvoi suuri Kaivanto on ollut Kiinkon peräsimessä 25 vuotta. Tietysti esimerkiksi taloushallinnossa suullinen kielitaito ei ole niin ratkaiseva kuin perinteisessä isännöinnissä. Tällä hetkellä liikevaihto kahdeksan miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä on kasvanut 43:en. Valtakunnallisena erikoisoppilaitoksena tutkintokoulutus on osa virallista koulutusjärjestelmää ja suurin osa koulutusohjelmista kuuluu valtion tuen ja aikuiskoulutustuen piiriin. – Isännöitsijäkoulutukseen hakeutuu tällä hetkellä alan vaihtajia ja esimerkiksi alalla työskentelevistä harjoittelijoista on suuri osa alan vaihtajia. Viime vuosina olemme kouluttaneet paljon energiatalouteen liittyvissä asioissa, esimerkiksi energiatodistusten laatimisesta. Kiinteistövälitysalan ammattitutkintoon tähtäävästä koulutuksesta valmistuu muutamia kymmeniä henkilöä
Yritykset joutuvat maksajiksi Kiinkon kuten koko aikuiskoulutuksen rahoitus tulee lähiai- koina muuttumaan. Samaan aikaan on lisäksi tulossa koko ammattitutkintojärjestelmään merkittäviä muutoksia. Kaivannon omat suunnitelmat ovat kuitenkin kirkkaat. Valtio haluaa karsia aikuisoppilaitosten määrää nykyisestä noin 200:sta oppilaitoksesta alle sataan. Toki isännöitsijän ammattitaitoa voi nytkin selvittää eri lähteistä, mutta yhtenäisen rekisterin kokoaminen helpottaisi tiedonsaantia ja olisi isännöitsijöillekin eduksi, jos järjestelmä olisi täysin läpinäkyvä. Jatkossa on parempi, että rehtorin tehtävät eriytetään, koska oppilaitoksen laatuasiat ja pedagogiset tehtävät vievät oppilaitoksen johtamisessa entistä enemmän aikaa ja uutta osaamista. Oman yrityksen kautta voi tehdä lakimiehen töitä. Valtio haluaa karsia aikuisoppilaitosten määrää nykyisestä noin 200:sta oppilaitoksesta alle sataan. – Oppilaitosten lupaehdot tarkastellaan uudestaan, eivätkä kaikki aikuisoppilaitokset varmaan enää jatka uusien lupaehtojen puitteissa. – Valtio ei enää tue ammatillista lisäkoulutusta kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen. Olen saanut jo tarjouksia useista tehtävistä, joten aika näyttää, mitä pääsen ja haluan ryhtyä eläkkeellä tekemään. Uskoisin, että kiinteistöalan koulutusyhteisönä lupaehtojen mukaiset kriteerit tulevat meillä täytetyiksi yksin tai yhdessä jonkin toisen oppilaitoksen kanssa. Koulutuksen digitalisoinnin tarve on entistä suurempi. Kaivanto uskoo muutoksella olevan merkitystä siihen, miten yritykset haluavat väkeään kouluttaa. Lukostojen saneeraukset – Uusimmat Abloy avainjärjestelmät: mekaaninen Sento ja sähkömekaaninen Protec2 CLIQ – Abloy Optima kulunhallinta Avainhallinta- ja huoltosopimus – Nopea ja suojattu avaintoimitus – Aina ajan tasalla oleva avainrekisteri – Huoltosopimuksella varmistat myös jatkossa, että lukostoa huoltaa valtuutettu Abloy-palvelu Palonsulkujärjestelmät ja savunpoisto – Palonsulkujärjestelmien suunnittelu, asennus ja huolto – Savunpoistojärjestelmien huollot – Paikalliset paloilmoitusjärjestelmät ullakoille, kellareihin yms. Ura jatkuu työn merkeissä Kaivannon seuraaja on parhaillaan haussa. Kaivannon mukaan isännöitsijän työn arvostus on noussut koulutuksen kautta, mutta sekä liitto että yksittäiset isännöitsijät kokevat joskus olevansa sylkykuppeja. – Siirryn työtä tekeväksi eläkeläiseksi. Rahoituksen muutos merkitsee käytännössä sitä, että alan yritysten maksuosuudet lisääntyvät. Sellaiseen ei ole mitään syytä. – Asiakkailla tulisi olla käytössään rekisteri, josta ne voisivat tarkistaa isännöitsijän pätevyyden. Alamme lisätä verkkokoulutussisältöjä laaja-alaisesti jo ensi vuonna. Koulutusmenot ovat valtion budjetista non 13 prosenttia. Valittu tulee olemaan sekä säätiön että koulu- tuskeskuksen toimitusjohtaja, rehtorin työ ei enää toimen kuvaan kuulu. Idea rekisteristä on jo olemassa, mutta toteutus on hyvin alkuvaiheessa. 43 Juhani Karvonen. Vuoden 2017 alusta oppilaitosten on rahoitettava koulutus muuta kautta. Myös oppilaitosluvat ja niiden kriteerit menevät uusiksi ja uusilla luvilla toimitaan vuoden 2017 alusta lukien. Valinnan pitäisi olla selvä ennen vuodenvaihdetta. Asiaa päästäneen työstämään jo tänä vuonna. – Toisaalta isännöitsijän pitää arvostaa työtään niin paljon, ettei alennu sylkykupiksi. Toisaalta muutos nopeuttaa verkkokoulutukseen siirtymistä. – Rehtori valitaan erikseen
Tulevaisuudessa on mahdollista, että ilmanvaihto. Tampereen ammattikorkeakoulun sähköisen talotekniikan lehtorin Veijo Piikkilän mukaan ilmanvaihdon ohjauksen saralla kehitettävää löytyy vielä. Yhä enenevässä määrin automatiikkaa hyödynnetään myös kerrostaloissa huoneistokohtaisessa ohjauksessa. Automatiikalla voidaan seurata oman huoneiston energiankulutusta ja lisätä asuinmukavuutta. 44 K errostalokiinteistöissä automatiikkaa hyödynnetään jo laajalti lämmityksen ja veden jakelun ohjauksessa. Ilmanvaihdon automatiikkaa vielä mahdollista kehittää Automatiikalla saavute energiansäästöjä ja asuinmuk Kiinteistöautomaatio on tärkeä osa nykykiinteistön toimivuutta. Kiinteistöautomaatio ohjaa, säätää ja valvoo kiinteistön tärkeimmät talotekniset toiminnot. – Tällä hetkellä ilmanvaihto mitoitetaan maksimi ihmismäärän mukaan. Tulevaisuudessa sähköinen avain voi olla kytketty ohjaamaan valaistusta ja viihde-elektroniikkaa
kavuutta voidaan säätää todellisten läsnäolojen mukaan tai huoneistokohtaisten hiilidioksidiantureiden ilmoittamien lukemien mukaan, Piikkilä visioi. tetaan – Tulevaisuudessa on mahdollista, että kerrostalokiinteistöjen ilmanvaihto voidaan säätää todellisten läsnäolojen mukaan tai huoneistokohtaisten hiilidioksidiantureiden ilmoittamien lukemien mukaan, Tampereen ammattikorkeakoulun sähköisen talotekniikan lehtori Veijo Piikkilä visioi. Käytännössä automatiikalla voidaan pienemmissä yksiköissä hallita koko kiinteistöä. Piikkilän mukaan pientaloissa automatiikka on mahdollista jo nyt viedä kerrostalokiinteistöjä pidemmälle. – Suuntaus on kuitenkin se, että yhä enemmän myös 45
Mikäli ihmiset eivät halua säätää valoja manuaalisesti, voi- daan eri valaistukset lukutilasta, ruokailuasetukseen tai tv:n katselutilaan saada napin painalluksella päälle. Esimerkkeinä asukkaan henkilökohtaisesta automatiikasta ovat puhelimella tai tabletilla etäohjattavat autopistorasiat tai sähköautojen latauspisteet. Turvallisuutta automatiikalla Turvallisuuden kannalta automatiikka on jo tärkeässä roolissa.. Kiuasta ei saa laittaa lämpiämään etänä, mutta kiukaan lämpötilaa voisi seurata etäohjauksella, Piikkilä sanoo. Silityspistorasian voisi saada poissa-asetukselle etäohjauksella vaikka omasta kännykästä. Lattialämmitystä voisi niinikään säätää matkan päästä. – Tämä tarkoittaa sitä, että valaistus voidaan säätää syttymään esimerkiksi liikeohjauksella. Ovea avatessa valaistus tai vaikka musiikkilaite kytkeytyy päälle, Piikkilä selittää. Esimerkiksi nollaenergiataloja ei olisi mahdollista toteuttaa ilman automatiikkaa. – Käyttöliittymään voisi jatkossa tulla huoneistokohtaisen vesimittauksen ohella kuitenkin erilaisia kulutusnäyttöjä, jotka osoittaisivat asukkaalle hänen omaa energiankulutus- taan. Valaistuksen ohjaus on arkea helpottava mukavuustekijä, joka tulee tulevaisuudessa lisääntymään myös suuremmissa kiinteistöissä. 46 Mukavuustekijöiden ohella automatiikan etuna on se, että ihmiset pystyvät jatkossa hallitsemaan omaa energiankulutustaan nykyistä paremmin. Onhan todettu, että oman kulutuksen näkeminen johtaa säästötoimenpiteisiin. – Esimerkiksi kännykän laturia voidaan ohjata niin, että se on toiminnassa vain tiettyyn aikaan. kerrostaloasuja pystyy automatiikan avulla hallitsemaan omaa huoneistoaan ja siihen liittyviä toimintoja. Automatiikan tuoma mukavuustekijä, joka on rantautumassa Suomeen, on aurinkosuojaus. Koska elektroniikka aiheuttaa runsaasti sähkön piilokulutusta, voitaisiin automatiikkaa kytkeä suoraan pistorasioihin. Tulevaisuudessa huoneiston avain saattaa olla sähköinen. Automaatio onkin edellytys energian tehokkaalle säästölle. Energiansäästö tärkeimpänä hyötynä – Sisäänpääsy- ja kutsujärjestelmällä näkee huoneistosta käsin, kuka on tulossa taloon. Kerrostalokiinteistöissä huoneistokohtaisten lämmityssäästöjen saavuttaminen tai huoneistokohtaisen lämmityksen mittaaminen on rajoitettua, sillä lämmitys hoidetaan keskitetysti esimerkiksi kaukolämmön avulla. – Rivitaloissa erilaiset automatisoidut kaihtimet ovat jo arkipäivää, mutta voidaan olettaa, että myös kerrostalokiinteistöissä halutaan jatkossa hyödyntää tekniikan suomaa aurinkosuojausta
47 teissa jo hankesuunnitteluvaiheessa, voidaan erilaisista automaatioratkaisuista saada paras hyöty irti, Piikkilä muistuttaa. Automaatiotekniikka ei ole suinkaan ilmaista. Valvonnan avulla voidaan seurata esimerkiksi lieden käyttöä tai seniorin liikkeitä asunnossa. Automatiikalla voidaan edesauttaa ikäihmisten kotona asumista. Toki valvontaan liittyy aina kysymykset yksilönsuojasta. Piikkilän mukaan insinöörit ovat määritelleet laitteistoille takaisinmaksuaikoja, jonka jälkeen esimerkiksi energiansäästö on puhdasta tuloa kiinteistölle. Teksti: Tuula Kolehmainen. – Sisäänpääsy- ja kutsujärjestelmällä näkee huoneistosta käsin, kuka on tulossa taloon. Oleellista on ottaa automaatioammattilainen mukaan rakennus tai saneeraushankkeisiin jo suunnittelun alkumetreillä. – Kun automatiikka-alan konsultti on mukana projek- Valaistuksen ohjauksella saavutetaan asuinmukavuutta. Poikkeustilanteet vaativat suunnittelutyötä Kiinteistön automatisointiin liittyy aina varautuminen poikkeustilanteisiin, esimerkiksi sähkökatkoksiin. Väestön ikääntyessä automatiikalla pyritään edesauttamaan omaehtoista elämistä. Kuinka paljon on valmis maksamaan mukavuudesta tai turvallisuudesta, on sitten asia erikseen. Esimerkiksi silloin, kun henkilö on poissa kotoa, voidaan veden tulo katkaista. Poikkeustilanteet määritellään etukäteen käyttäjän kanssa. Automatiikkaa voi- – Vaikka valaistus olisi kokonaan automatisoitu, pitää kiinteistön saada valoa sähkökatkotilanteessakin. Automatiikka hoitaa tulevaisuudessa palohälytykset, sammutuksen tai murtohälytykset myös kerrostalokiinteistöissä. Mikäli liikeilmoitusta ei tule, voidaan lähteä selvittämään, onko henkilö kunnossa. Automatiikan avulla voidaan hallita myös vesivuotoja. – Automatiikan avulla voidaan luoda senioreille edellytykset asua kotona mahdollisimman pitkään. Tämä voi olla suuressa asuinkerrostalokiinteistössä haastavaa, kun loppukäyttäjiä ei tunneta. daan käytännössä liittää mihin tahansa, mutta tekniikka ei saa loukata yksityisyyttä, Piikkilä toteaa
L appeenrannan laitos tuottaa 120 miljoonaa litraa uusiutuvaa dieseliä vuodessa. Uusiutuva diesel on uusiutuvista raaka-aineista jalostettu biokomponentti, jota käytetään biopolttoaineena dieselin joukossa. – Biopolttoaineet jaetaan ensimmäisen ja toisen sukupolven biopolttoaineisiin. Uuden biojalostamon pääraaka-aine on raakamäntyöljy, joka on selluntuotannon tähde. 48. Lappeenrannan biojalostamon tuotanto kattaa noin neljänneksen koko Suomen tavoitteesta. Raaka-aineet voivat olla samoja kuin ensimmäisen sukupolven UPM Biopolttoaineiden myynti- ja markkinointijohtaja Sari Mannosen mukaan ensimmäisen sukupolven biodiesel vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 35–60 prosenttia ja toisen sukupolven uusiutuva diesel jopa yli 80 prosenttia. Ensimmäisen sukupolven biodiesel perustuu kasviöljypohjaiseen muun muassa rypsiin, rapsiin ja soijaan tai eläinrasvapohjaiseen raakaaineeseen. Mäntyöljystä valmistetaan uusiutuvaa dieseliä Lappeenrannassa Suomi on maailman kärkeä biopolttoaineissa UPM investoi 150 miljoonaa euroa Lappeenrannassa sijaitsevaan maailman ensimmäiseen biojalostamoon, joka valmistaa UPM:n omaan innovaatioon perustuvaa vetykäsittelyteknologiaa käyttäen puupohjaisia uusiutuvia biopolttoaineita. Raaka-aineet eivät aiheuta epäsuoria maankäytön muutoksia, eivätkä lisää metsän puunkorjuuta. Biojalostamossa käytetään vetykäsittelyteknologiaa. Ensimmäisen sukupolven biodiesel vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 35–60 prosenttia ja toisen sukupolven uusiutuva diesel jopa yli 80 prosenttia, sanoo myynti- ja markkinointijohtaja Sari Mannonen UPM Biopolttoaineista. – Uusiutuva diesel eroaa perinteisistä, ensimmäisen sukupolven tuotteista valmistusmenetelmän ja lopputuotteen osalta. Sen sekoitussuhde fossiiliseen dieseliin on alhainen, sillä polttoainestandardi sallii vain seitsemän prosentin pitoisuuden dieselmoottoreissa. Euroopassa tuotettu biodiesel on pääasiassa rapsiöljystä valmistettua esteriä, RME:tä eli rapsimetyyliesteriä
UPM on testannut uusiutuvaa dieseliä VTT:n kanssa neljällä Volkswagenilla, joilla kullakin ajettiin 20 000 kilometriä. – Jakelijat päättävät millaisena seoksena he myyvät uusiutuvaa dieseliä perinteisen dieselin seassa. 49. Lisäksi toisen sukupolven uusituvassa dieselissä raaka-aine voi olla jäte-, tähde- tai lignoselluloosapohjaista. Polttoaineen kulutus pysyi samana kuin tavallisella dieselillä testeissä ja uusiutuva diesel toimi muutenkin täysin tavallisen dieselin tavoin. Niiden kasvihuonepäästöt ovat ratkaisevasti fossiilisten polttoaineiden päästöjä pienemmät. Uusiutuvilla energiamuodoilla korvataan fossiilisia polttoaineita, monipuolistetaan energialähteitä ja pienennetään hiilidioksidipäästöjä, sanoo Mannonen. UPM:llä on Suomessa on kolme suurta sellutehdasta, joiden mäntyöljyä käytetään uusiutuvan dieselin valmistuksessa. Uusiutuva diesel tulee kotimaiseen käyttöön ensi keväänä. Euroopan Unioni ostaa puolet kuluttamastaan energiasta Euroopan ulkopuolelta. biodieselissä. Jakelukanavat ovat St1:n ja ABC-ketjun huoltoasemat. – EU:n tavoitteena on kasvattaa uusiutuvan energian osuutta kaikesta energiankulutuksesta. Maailmanlaajuinen biopoltto- – Uusiutuvilla energiamuodoilla korvataan fossiilisia polttoaineita, monipuolistetaan aineiden kysyntä ylittää tarjon- energialähteitä ja pienennetään hiilidioksidipäästöjä, sanoo Mannonen. Mikäli UPM:n uusiutuvaa dieseliä käytetään 100-prosenttisena, tällä polttoaineella autoilija ajaa viisi kertaa pitemmän matkan samoilla päästöillä kuin perinteisellä dieselillä. Mäntyöljyä syntyy selluntuotannon tähteenä noin kaksi prosenttia. Koko 100 000 tonnin tuotannolla vähennetään päästöjä saman verran kuin ottamalla pois käytöstä 80 000 autoa. – Biopolttoaineiden suurin etu on ympäristöystävällisyys. Juhani Karvonen Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät Suomen kansallinen tavoite liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osalta on EU:n 10 prosentin tavoitetta huomattavasti korkeampi: biopolttoaineiden osuus liikenteen kaikista polttoaineista tulisi olla 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi eukalyptuspuussa ei mäntyöljyä ole. Hintakin on jakelijan päätettävissä. Liikenne ei ole mikään poikkeus, päinvastoin. Mäntyöljy sisältyy pih- kaan ja sitä on paitsi männyn lisäksi myös kuusessa ja hieman koivussakin. – Tehtaat ovat myös polttaneet mäntyöljyä suoraan energiaksi. Lignoselluloosalla tarkoitetaan kasvibiomassaa, joka voi olla maatalouden korjuutähteitä, energiakasveja, puutähteitä, muun muassa sahojen ja paperitehtaiden jätettä tai yhdyskuntien tuottamaa paperijätettä. EU käyttää yli miljardi euroa päivässä maksaakseen tuontienergiansa. – Tieliikenne on yksi harvoista sektoreista, jonka päästöt ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina. EU:ssa 95 prosenttia käytetyistä polttoaineista on fossiilisia, jonka vuoksi liikenteestä on hyvää vauhtia tulossa suurin yksittäinen CO2-päästöjen lähde, sanoo Mannonen. Kulutus tavallisen dieselin tasoa Mäntyöljyä ei kannata valmistaa erikseen, vaan sen tuotantomäärät määräytyvät sellunvalmistuksen mukaan. nan lähivuosien aikana ja EU:ssa kysynnän vuotuinen kasvu on noin seitsemän prosenttia. Lähes kolmannes Suomen käyttämästä uusiutuvasta energiasta on UPM:n tuottamaa
Sivuvirtana syntyvä uusiutuva diesel on tuotantokustannuksiltaan edullisempi kuin perinteinen biodiesel. Tuolloin biomassa tulee kaasuttaa ns. Uusiutuvan energian käytöstä liikennesektorilla odotetaan vuoteen 2020 mennessä useiden miljardien edestä uutta liiketoimintaa Suomessa. Vuonna 2050 henkilöautojen fossiilisten hiilidioksidipäästöjen tulee olla 0–38 g/ km. Mikäli UPM:n uusiutuvaa dieseliä käytetään 100-prosenttisena, tällä polttoaineella autoilija ajaa viisi kertaa pitemmän matkan samoilla päästöillä kuin perinteisellä dieselillä. P erinteistä biodieseliä ja uusiutuvaa dieseliä ei pidä sekoittaa toisiinsa. Mäntyöljy on kuitenkin rajallinen luonnonvara. Vuoteen 2020 mennessä Suomessa myytävissä liikennepolttoaineissa pitäisi olla 20 prosenttia bio-osuutta. – Mäntyöljyä ei kannata valmistaa erikseen, vaan sen tuotantomäärät määräytyvät sellunvalmistuksen mukaan. Uusiutuvan dieselin seoksissa ei ole rajoitteita, sillä nykyiset moottorit kestävät 100-prosenttisen polt- 50 toaineen. Suomessa on voimassa biopolttoaineiden jakeluvelvoite. – Polttoaineiden laatudirektiivi määrää, että perinteistä biodieseliä voi sekoittaa enintään seitsemän tilavuusprosenttia normaaliin dieseliin. Suuren mittakaavan tuotannossa olisi polttoaineen tuotannossa käytettävä kiinteää biomassaa kuten kuorta ja sahanpuruja. Uusiutuvalla dieselillä ei ole mitään sekoitussuhdetta. Perinteinen biodiesel on tässä mielessä täysin eri polttoaine kuin uusiutuva diesel. – Kyseessä on kaksi eri polttoainetta niin valmistusprosessiltaan kuin koostumukseltaankin, sanoo tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund. Biopolttoaineisiin pakko sijoittaa Nylundin mukaan Suomi on maailman kärjessä biopolttoaineiden kehittämisessä. Mäntyöljypohjaista uusiutuvaa dieseliä ei voida valmistaa suuria määriä. synteesikaasuksi ja jalostaa nestepolttoaineeksi. Uusiutuva diesel soveltuu liikennekäyttöön Tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund näkee bioperäisille polttoaineille kysyntää tulevaisuudessa. Uusiutuvan dieselin eli täs- sä tapauksessa mäntyöljyyn pohjautuvan dieselin Nylund uskoo olevan tulevaisuudessa seoskomponentti, jota voidaan sekoittaa perinteiseen dieseliin ilman rajoituksia. Suomessa rekisteröityjen
Se on yhteensopiva nykyisille jakelujärjestelmille ja myös autojen moottoreille, sanoo Nylund. Perinteisen biodieselin ongelmana heikko säilyvyys Nylund näkee uusiutuvalla dieselillä monia etuja verrattuna perinteiseen biodieseliin. Noihin lukuihin on aika mahdotonta päästä, joten meidän on pakko sijoittaa biopolttoaineisiin, jotka pudottavat parhaimmillaan päästöjä hyvin merkittävästi. Pahimmillaan se voi muuttua hyytelömäiseksi massaksi, minkä takia se ei sovellu esimerkiksi kiinteistöjen lämmitysöljyksi. Perinteisen biodieselin ongelma on sen heikko säilyvyys. – Jos se jää seisomaan tankkiin, alkaa polttoaine kasvaa mikrobeja. Itse asiassa uusiutuvan diesel on setaaniluvultaan parempi kuin perinteinen diesel. Liikennekäytössä uusiutuva diesel on jo osoittanut toimivuutensa. Se olisi kuitenkin helmien heittämistä sioille, liikennekäytössä se on huomattavasti arvokkaampaa. – Mäntyöljy puolustaa paikkaansa liikennepolttoaineena nimenomaan ympäristö- ystävällisyytensä ansiosta, sanoo Nylund. Setaani- luku kuvaa polttoaineen syttymisherkkyyttä. Suomessa kannattaa tulevaisuudessakin panostaa biopolttoaineiden vahvaan asemaan. – Meidän vahvuutenamme on, ettei biopolttoaine perustu elintarvikeketjuun vaan metsään. Suomessa metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. 51 – Mäntyöljy voisi korvata kevyen polttoöljyn kiinteistöjen lämmitysöljynä. Uusiutuvan dieselin valmistus Uusiutuva diesel eroaa perinteisistä, ensimmäisen sukupolven tuotteista valmistusmenetelmän ja lopputuotteen osalta. Juhani Karvonen. Helsingin Seudun Liikenne (HSL) tarjoaa liikennöitsijöille bonuksia, jos nämä käyttävät uusiutuvaa dieseliä. henkilöautojen nykyinen keskimääräinen CO2-päästö on 180 g/km. Jos esimerkiksi bussi kuuluttaa nyt 40 litraa sadalla kilometrillä, saisi se tulevaisuudessa kuluttaa enää kahdeksan litraa sadalla. Mitä korkeampi setaaniluku on, sen hiljaisempi ja päästöiltään vähäisempää polttoaine on. – Jo tällä hetkellä tietyt liikennöitsijät pääkaupunkiseudulla ajavat sataprosenttisella jäterasvoihin perustuvalla uusiutuvalla dieselillä. Biopolttoaineilla voitaisiin kattaa tulevaisudessa suurelta osin ainakin kotimainen kysyntä. – Yleisesti koko energiasektorin tulisi leikata kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2050 mennessä 80 prosenttia. Uusiutuva diesel sopii liikenteeseen UPM investoi 150 miljoonaa euroa Lappeenrannassa sijaitsevaan maailman ensimmäiseen puupohjaisia uusiutuvia biopolttoaineita valmistavaan biojalostamoon. – Mäntyöljy vastaa liikennepolttoaineena ominaisuuksiltaan perinteistä dieseliä. on takuulla irti kaikesta ruokatuotannosta, mikä on jo yksi suuria etu
Suomen Vuokranantajat ry on vuonna 1999 perustettu järjestö, joka edustaa nimensä mukaisesti vuokranantajia. Mielikuva on hieman se, että vuokranantaja tulee sisään omilla avaimilla, nuuskii laatikot, tekee vuokrankorotuksia miten haluaa ja heittää vuokralaisen pihalle mielivaltaisesti. Mutta eihän tilanne nyt todellisuudessa sellainen ole, kuvailee Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva värikkäästi. Lakineuvonnassa selviää huumorilla Suomen Vuoranantajien keskeisiin päivittäisiin tehtäviin kuuluu lakineuvonta jäsenilleen. Neljännen kerroksen eteisaulaa somistaa maisemamaalaukset. Olemme tehneet paljon töitä sen eteen, olemme aktiivisesti hankkineet uusia jäseniä. Ja ihmiset selvästi kaipaavat meidän palvelujamme. Tässä ympäristössä ahertaa yhdeksänhenkinen ryhmä suomalaisten vuokranantajien asialla. Suurin osa jäsenistä on yksityisiä henkilöitä, jotka omistavat vuokra-asuntoja. Vuonna 1898 valmistuneen rakennuksen porraskäytävät on koristeltu tyylikkäästi. Vatanen kertoo, että päivittäin tulee yhteydenottoja noin 30– 40. Jäseniä yhdistyksellä on lähes 9 000. Vuokranantajiin liitetään usein hieman negatiivinen leima. Osa kyselyistä tulee puhelimitse, osa sähköpostilla. 52. Joitain yrityksiä on myös jäseninä. Tätä leimaa Suomen Vuokranantajat ry yrittää kiillottaa. Eräällä toisella vuokralainen oli jättänyt vuokransa maksamatta. Alussa yhdistyksessä oli yksi puolipäiväinen työntekijä, nyt Suomen Vuokranantajat ry työskentelee Helsingissä Annankadulla. – Suuren yleisön ja usein poliittisten päättäjienkin mielikuva vuokranantajista on aika negatiivinen. Ja vaatii vuokran vielä luonnossakin kaupan päälle. – Viime vuosina jäsenmäärässä on ollut aikamoinen kasvupyrähdys. Myös vuokralaisen luottotietoja tarkistettiin, sekin – Viime vuosina jäsenmäärässä on ollut aikamoinen kasvupyrähdys. – Joudumme aika paljon jumppaamaan tuon mielikuvan kanssa, hän jatkaa. Jäsenmäärät ovat kasvaneet noin 25 prosenttia vuodessa. Suomen Vuokranantajat ry:n jäsenmäärä ollut huimassa nousussa Vuokranantajan kielteisen kuvan kiillottajat Suomen Vuokranantajat ry:n jäsenmäärä on viime vuosina ollut huimassa nousussa. Järjestön lakimies Anne Vatanen uumoilee, että lakineuvonta on tärkein syy, miksi yhdistyksen jäseneksi liitytään. Lakineuvonnassa riittää kiirettä, kun jäsenet kysyvät neuvoja mitä erilaisimpiin asioihin. H elsingin ydinkeskustassa Annankadulla sijaitsee maineikkaan arkkitehtitoimiston Grahn, Hedman & Wasastjernan suunnittelema komea uusrenessanssitalo. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva ja lakimies Anne Vatanen kertovat arkipäivän työstään. määrä on noussut yhdeksään. Aina on se naapurin erkki, joka on tietävinään huoneenvuokrauksesta kaiken, mutta monilta on puuttunut sellainen objektiivinen ja asiantunteva apu, Koro-Kanerva kertoo. Yhdistys perustettiin, kun Kiinteistöliiton vuokranantajajäsenet haluttiin oman järjestön piiriin. – Tänään on esimerkiksi kysytty, että voiko vuokravakuuden pidättää, kun huoneiston keittiön puutasossa oli naarmuja. Jäsenmäärät ovat kasvaneet noin 25 prosenttia vuodessa
53. Mia Koro-Kanerva (oik.) ja Anne Vatanen auttavat parhaan kykynsä mukaan suomalaisia vuokranantajia
Neuvojat pistetään koville Vuokranantajat ry:n jäseninä on ihmisiä, joista useimmilla on vuokralla monta asuntoa. Nuoremmat taas lähtevät siitä, että vuokralainen on asiakas, joka mahdollistaa vuokrausbisneksen. Pahimmassa tapauksessa pääsee kertymään kuukausikau- palla vuokrarästejä. Kysytään, kannattaako perustaa yritys ja hoitaa vuokraustoiminta yrityksen nimissä, Koro-Kanerva kertoo. Samoin yhtiön mahdollinen purkaminen joskus myöhemmin. Vuokralainen oli tosiaan tyhjentänyt kalustetun huoneiston huonekaluineen kaikkineen. Peiliin katsomisen paikka Vuokranantajat selviäisivät monista ikävistä ongelmista, jos he olisivat tutustuneet paremmin lakiin ja säädöksiin. Isommilla toimijoilla vastaavat tilanteet ovat olleet jo niin monta kertaa edessä, että ne hoituvat rutiinilla. Vatanen muistaa tapauksen, jossa vuokranantaja oli vuokrannut asunnon kalustettuna. – Usein ajatellaan, että kun vuokra on aina tullut tilille, niin ei sitä tarvitse koko ajan seurata. Jotkut alan ammattilaiset ovat pistäneet lakineuvojat koville. Toiset ovat yhden asunnon aloittelijoita, toiset kokeneita konkareita. Jos joudutaan menemään käräjäoikeuteen ja hankkimaan häätö, on se pitkä prosessi, Koro-Kanerva kertoo. Vuokranantajat kysyvät neuvoja yhä enemmän jo etukäteen, eikä sitten vasta kun ollaan jo ongelmissa. Hän ei välttämättä selviä rästeistä enää millään. Kun puoli vuotta vuokria on rästissä, on se vuokralaisellekin kova taakka. – Yksityishenkilöllä ja yrityksellä on erilaiset pääoma- 54 veroprosentit. Irtisanominen ei sitten sujunutkaan aivan mutkitta. Eräs tällainen haastava asia on vuokraustoiminnan yhtiöittäminen, ja sitä kautta mahdollisesti saatava hyöty verotuksessa. Mia Koro-Kanervan (oik.) ja Anne Vatasen mielestä vuokran-antajien asema Suomessa on suhteellisen hyvä. – Luottotiedot kannattaa selvittää. Ihan tuota se siivottuna ja tyhjennettynä ei kuitenkaan tarkoita. Kysymyksiä on laidasta laitaan, Vatanen sanoo. Kun ei oltaisi niin sinisilmäisiä, niin monelta ongelmalta vältyttäisiin, neuvoo Vatanen. Ja häntä pitää kohdella kuin asiakasta, Koro-Kanerva sanoo. Taito kasvaa kokemuksen myötä. Lakineuvonta on välillä tasapainottelua oikeiden ja väärien valintojen välillä. onnistuu meidän kauttamme. Sellaisen positiivisen piirteen olen huomannut viime aikoina, Vatanen iloitsee.. Tällaisiin tapauksiin ei ole antaa yhtä oikeaa vastausta. Vuokranantajien sukupolvi vaihtuu nuorempaan, ja se näkyy toimintatavoissa. Välillä tulee kyllä isoiltakin vuokranantajilta sellaisia kysymyksiä, että oikein hätkäthää. Vanhemmissa oli sellainen vanhakantainen ajattelu, että vuokralaiselle kelpaa mikä tahansa, eikä vuokralaisilla ole edes ihan täysiä kansalaisoikeuksia. – Vuokranantaja oli kirjannut irtisanomisilmoitukseen, että huoneisto on tiettyyn päivään mennessä luovutettava siivottuna ja tyhjennettynä. Eräs jäsen tiedusteli vuokranalennuksesta, koska asunnossa on putkiremontti tulossa. – Monet pienet vuokranantajat kysyvät neuvoja esimerkiksi putkiremontin sattuessa. Asuntojen siirtäminen yrityksen nimiin aiheuttaa veroseuraamuksia. – Vuokranantajat kyselevät etukäteen, että toiminhan nyt varmasti oikein. Koro-Kanerva korostaa huolellisuutta esimerkiksi vuokranmaksun seuraamisessa. Iso osa neuvoja kaipaavista on kokemattomia vuokranantajia, joilla on tekemistä selviytyä vuokran antamiseen liittyvistä rutiineista. – Nuoret ovat ehkä hieman asiakaslähtöisempiä. Kokeneetkin vuokranantajat saattavat kysyä, että mikä on irtisanomisaika, vaikka sen nyt pitäisi olla konkareille aika itsestäänselvää, Koro-Kanerva huudahtaa. Mikään kysymys ei enää yllätä, Vatanen sanoo
Se on tutkittua. – Henkilökuntaa 9. Kun yksityisellä vuokranantajalla on tutkimusten mukaan keskimäärin alle kaksi huoneistoa vuokralla, tarkoittaa se sitä, että vuokranantajia täytyy olla noin 150 000–200 000, Koro-Kanerva laskeskelee. Parvekelasitus – sijoitus asumisviihtyvyyteen, energiasäästöön ja rakennuksen hyvinvointiin Tiesitkö että parvekelasitus säästää energiaa. Vuokranantajat selviäisivät monista ikävistä ongelmista, jos he olisivat tutustuneet paremmin lakiin ja säädöksiin, pohtivat Mia Koro-Kanerva (vas.) ja Anne Vatanen. Jopa 10,7% ja keskimäärin peräti 5,9% säästö asuintalon lämmitysenergiankulutuksessa. Nyt olemme järjestäneet tilaisuuksia, joissa on yhä enemmän sosiaalista kanssakäymistä. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.) Teksti ja kuvat: Pauli Jokinen LumonOy_95x127_KiinteistojaIsannointi14.2.2014.indd 1 13.2.2014 16:10:56 Vuokranantajat kysyvät neuvoja yhä enemmän jo etukäteen, eikä sitten vasta kun ollaan jo ongelmissa. Ei pelkkää lakineuvontaa Suomen Vuokranantajien palveluun kuuluu lakineuvonnan lisäksi paljon muutakin. www.lumon.fi/taloyhtiö Suomen Vuokranantajat ry – Perustettu 1999 – Edustaa vuokranantajia. Järjestö laatii oikeaoppisia asiakirjamalleja ja tekee aktiivisesti esitteitä jäsenilleen. Nimittäin siitä, paljonko Suomessa on yksityisiä vuokranantajia. Usein oppaat tehdään yhteistyössä jonkun toisen järjestön kanssa. Lue lisää tutkimuksesta www.lumon.fi 020 7403 200 (Puh. Kannattaako juuri tietyn puiston laidasta hankkia sijoitusasunto. Siinä neuvotaan juuri omilleen muuttaneita, mitä tulee ottaa huomioon vuokralla-asumisessa. Suurin osa yksityisiä ihmisiä, mutta mukana myös yrityksiä. – Toimii Helsingin Annankadulla. Heidän nettisivuiltaan löytyvät muun muassa oppaat Hyvä vuokratapa, Kimppakämpän vuokraopas ja Hyvä vuokravälitystapa. – Antaa jäsenilleen lakineuvontaa ja veroneuvontaa, tuottaa esitteitä ja asikairjamalleja, järjestää tilaisuuksia ja koulutusta. Vuokranantajat voivat keskustella keskenään ja vertailla kokemuksia ja puhua ongelmistaan. Kannattaako ostaa ensimmäisestä kerroksesta vai kolmannesta. Vaikka Suomen Vuokranantajat neuvovat jäseniään ja heillä on paljon tietoa alasta, yhdestä asiasta heilläkään ei ole varmuutta. Lisäksi yhdistys järjestää tilaisuuksia, joissa vuokranantajat pääsevät tutustumaan toisiinsa. 55. – Koulutustilaisuuksissa oppii uutta, mutta ihmiset haluavat myös verkostoitua ja nähdä toisiaan. Ohjeita ei ole pelkästään vuokrasuhteesta, vaan ihan arkielämästä, Vatanen kertoo. Ei oikein ole vastaavia tilaisuuksia ja foorumeita, joissa vuokranantajat voivat tavata keskenään, Koro-Kanerva toteaa. – Jäseniä lähes 9 000. – Verottaja tietää, montako ihmistä Suomessa vuokratuloja saa, mutta siinä on mukana kaikki lomamökit, liikehuoneistot ja muut. Sekin tiedetään, että Suomessa on noin 270 000 yksityistä vapaarahoitteista vuokraasuntoa. Mutta montako ihmistä taustalla on, sitä ei tiedetä. – Teimme juuri Isännöintiliiton kanssa Vuokralaisen oppaan
Suurin potentiaali lämmönjohtavuuden parantamiseen liittyy kaasufaasin (ilman) lämmönjohtumisen pienentämiseen.. Nykyisin rakentamiseen käytetyt lämmöneristeet ovat tyypillisesti varsin pitkällä myös niille soveltuvien järjestelmäratkaisujen kehityksen osalta. Tällaisten lämmöneristetuotteiden lämmönjohtavuudet ovat nykyään parhaimmillaan tasoa 0,031 W/ Km. Eräänä esimerkkinä säteilylämmönsiirron vaikutuksesta on grafiittia sisältävä Periaatteellinen esitys kuitumaisen lämmöneristeen lämmönjohtavuuden osatekijöistä tuotteen huokososuuden funktiona. Kehityspolut tehtiin markkinoiden, määräysten, tutkimuksen sekä teollisuuden tuotteiden ja palvelujen näkökulmista. Rakennusvaipan ratkaisut ovat olennainen osa rakennusten energiatehokkuutta. Entistä ohuemmille eristepaksuuksille on kysyntää tulevaisuudessa Aerogeelit voivat olla vaih nollaenergiarakentamisess Rakennusten käytönaikaisen energian kulutuksen pienentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla pyritään alentamaan kokonaisenergian kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Yksin taloteknisten järjestelmien tehostamisella ei voida päästä lähes nollaenergiatasolle, vaan myös rakennusvaipan lämmöneristävyyden tulee parantua, sanoo Ojanen. Niissä suljettujen solujen määrä on yli 90 prosenttia ja eristävyyttä parantaa täytekaasu, jolloin parhaiden nykytuotteiden lämmönjohtavuudet ovat luokkaa 0,022 W/Km. – Kehityspolut antavat hyvän näkemyksen tulevaisuuden rakennusten lämmöneristämistavoista ja -tavoitteista sekä niihin pääsemiseksi tarvittavista toimenpiteistä. 56 Ojasen mukaan monet nykyiset lämmöneristeet ovat kehitystiensä huipulla, jolloin esimerkiksi niiden lämmönjohtavuutta ei voida olennaisesti parantaa muuttamatta eristeen rakennetta tai koostumusta. – Kun lämmöneristeenä käytetään tavanomaisia ilmatäytteisiä, makrohuokoisia tai kuitumaisia tuotteita, tulee esimerkiksi passiivi- ja nollaenergiatalojen seinärakenteen pelkälle eristekerrokselle paksuutta runsaat 30 senttiä. Tarvittavan eristepaksuuden pienentäminen tuo erityisesti seinissä etuja arkkitehtisuunnitteluun, rakennedetaljeihin ja rakennuksen hyötytilaan, sanoo Ojanen. Niitä voidaan hyödyntää käytännön apuna kehitettäessä tulevaisuuden materiaali- ja tuoteratkaisuja sanoo hankkeen vetäjä, erikoistutkija Tuomo Ojanen VTT:stä. VTT on tänä vuonna päättyneessä FUTBEMS-hankkeessa kartoittanut lämmöneristämisen tulevia kehityspolkuja Suomen oloihin. Hankkeen rahoittajia olivat ympäristöministeriö, Rakennustuotteiden laatusäätiö ry ja VTT. Normaalipaineessa olevan ilmatäytteisen makrohuokoisen lämmöneristeen lämmönjohtavuuden minimiarvo lähestyy teoriassa paikallaan olevan ilman arvoa. – Lisätilan merkitys korostuu erityisesti kaupunkimaisessa rakentamisessa, jossa tilasta on pulaa, eikä sitä ole tarkoituksenmukaista käyttää lämmöneristeiden sijoittamiseen vaan tilojen käyttäjille. – Lämmöneristeen lämmönjohtavuuden parantamisessa voidaan suurin hyöty saavuttaa pienentämällä eristeen sisäisen ilman tai muun kaasun kautta tapahtuvaa lämmönjohtumista. Kiinteän ainesosan kautta tapahtuva lämmönjohtuminen on tyypillisesti hyvin vähäistä johtuen pienestä kiinteän aineen massaosuudesta ja materiaalin monimuotoisesta sisäisestä rakenteesta eli huokoisuudesta tai kuitumaisuudesta. E uroopan unionin lainsäädäntöä on tässä suhteessa jatkuvasti tiukennettu, ja ns. Lämmöneristeen lämmönjohtavuuden parantuminen vaikuttaa suoraan tarvittaviin rakennepaksuuksiin. – Matalaenergiarakennuksen rakenteiden ja järjestelmien tulee olla kokonaisuutena toimivia, jotta lähes nollaener- Laadukkuus huipussaan jo nyt giatason rakennus voidaan toteuttaa. lähes nollaenergiatalot on asetettu uudisrakentamisen tavoitteeksi vuonna 2020. Lukuarvot ovat suuntaa-antavia. Supereriste voi olla arkea huomenna Kolmas tekijä on materiaalin läpi tapahtuva lämpösäteily, johon vaikuttavat materiaalin soluseinämien säteilyominaisuudet, pinnan emissiviteetti ja seinämien määrä säteilyn kulkureitillä. PU-eristeet pohjautuvat polyuretaaniin (PUR) tai polyisosyanuraattiin (PIR). Lämmöneristeen lämmönsiirto-ominaisuuksista riippuen rakennepaksuudet voivat aiheuttaa rakennuksen ulkonäköön, rakenteiden detaljeihin ja rakennuksen käyttökelpoiseen pinta-alaan liittyviä ongelmia. Tämä tuo rakennukseen lisätilaa, jonka hyötyä voidaan arvioida muun muassa rakennuksen lisäpinta-alan hinnan avulla. Lähes nollaenergiatason rakennuksen ulkovaippa voidaan tehdä olemassa olevia lämmöneristeitä käyttäen. Huomattavassa alipaineessa tai nanohuokoisissa materiaaleissa eristeen sisältämien kaasumolekyylien törmäykset tapahtuvat useammin kiinteän materiaalin seinämän kuin toisen ilmamolekyylin kanssa, jolloin lämmönsiirto johtumalla kaasufaasin läpi pienenee olennaisesti. Eristepaksuudet ohentuvat Markkinoilla on tarve uusille materiaali- ja tuoteratkaisuille, joiden avulla tarvittava energiatehokkuus voidaan saavuttaa kasvattamatta vaipparakenteiden paksuuksia kohtuuttomasti
Laboratorio-oloissa on nanohuokoisella eristemateriaalien lämmönjohtavuuksissa päästy tasolle 0,004 W/Km, joten tältä osin lämmönerityksen parantamisen potentiaalit ovat suuret. – Samalla olemassa olevien eristetuotteiden ominaisuuksien kehittäminen johtaa näiden osalta nykyistä kehittyneempiin ja kustannustehokkaampiin ratkaisuihin, jotka voivat olla tarkoituksenmukaisia monessa rakentamisen sovellutuskohteessa. joittaa lämmönsiirtoa eristeen ilmassa. Hyvä esimerkki on Helsingin keskustan vanhojen kerrostalojen ullakkokerrosten saneeraus, jossa vinon kattorakenteen sisäpuolinen lämmöneristäminen perinteisillä eristeillä johtaisi merkittävään häviöön asuintiloissa. Myös kylmäsiltojen kohdalla supereristeitä voisi käyttää paikallisesti yhdessä tavanomaisten eristeiden kanssa. Joitain aerogeelituotteita on jo saatavana rakennussovellutuksiin, niissä aerogeeli on tyypillisesti sidottu kuitumaiseen pohjamateriaaliin ja lämmönjohtavuudet ovat luokkaa 0,013–0,021 W/Km. Supereristeiden lämmönjohtavuus määrittäjästä riippuen on alle 0,004–0,014 W/Km. – Tällä hetkellä prosessi ei ole kustannustehokas, minkä takia nykyisten, verrattain kalliiden aerogeelituotteiden käyttö rajoittuu rakentamisessa lähinnä 57 erityistapauksiin. – Nykyiset supereristeet voivat olla tavanomaisia tuotteita huomenna. Toinen suuri este tuotteen käyttöönotossa tulee rakennussovellutusten vaatimuksista. Esimerkiksi ilmailu – ja avaruusteknologia ovat ensimmäisiä uusien materiaalien soveltajia. Aerogeelit tulevaisuuden rakennuseristeitä. Tuotoprosessi ei ole kustannustehokas Toistaiseksi aerogeelien tuotantoprosessi on varsin hankala. – Erilaiset nanoeristeet ovat sellaisia, joiden huokoskoko on erittäin pieni, tyypillisesti alle 20 nanometriä, mikä ra- VTT:n erikoistutkija Tuomo Ojasen mukaan matalaenergiarakennuksen rakenteiden ja järjestelmien tulee olla kokonaisuutena toimivia, jotta lähes nollaenergiatason rakennus voidaan toteuttaa. Aerogeeli on yksi tapa tuottaa tämänkaltaisia eristeitä. Ohuella aerogeelieristeellä voidaan suoraan vaikuttaa peruskorjatun rakennuksen käyttökelpoiseen pinta-alaan. Aerogeeliohjaiset eristeet saattavat olla yksi tulevaisuuden eriste kun rakentamisessa pyritään nollaenergiataloihin. Ensisijainen kehitystyö tehdään muualla kun rakentamisessa. Juhani Karvonen. Soveltuminen rakentamiseen edellyttää rakentamisen erityisvaatimusten täyttämistä esimerkiksi palo, akustiikka, käyttöikä ja kosteuden suojausasioissa, ja lisäksi uudet tuotteet saattavat edellyttää niille soveltuvan rakennejärjestelmän kehitystä. Niiden kehitykseen panostetaan paljon, mutta kehitystyö tapahtuu tyypillisesti muilla kuin rakentamisen alueella. Panostus uusien materiaalien ja niiden valmistusprosessien tutkimukseen ja kehitykseen parantaa tuotteiden kustannustehokkuutta, soveltuvuutta ja saatavuutta sekä pienentää käyttöönoton esteitä. Kun materiaalit ja kehittyvä valmistustekniikka mahdollistaa suurten määrien tuottamisen kustannustehokkaasti, voidaan tuotteita alkaa soveltaa myös rakentamiseen. Esimerkiksi lämmöneristeen suojaus ympäristön kosteudelta voi edellyttää kotelointia, materiaalin hydrofobista käsittelyä tai sovellutuksesta riippuen molempia. htoehto sa EPS-tuote, jossa pieni määrä eristeraaka-aineeseen lisättyä grafiittia alentaa tuotteen lämmönjohtavuutta. Lisäksi eri tuotteiden soveltuvuus rakentamiseen vaatii vielä tutkimista. Ojasen mukaan pienihuokoisen materiaalin valmistaminen ei ole helppoa. – Aerogeeleja on käytetty Suomessa, mutta toistaiseksi hyvin vähän ja rajoitetuissa kohteissa. – Lämmöneristeen lämmönjohtavuuden parantamisessa voidaan suurin hyöty saavuttaa pienentämällä eristeen sisäisen ilman tai muun kaasun kautta tapahtuvaa lämmönjohtumista
ISS Palvelut on Suomen johtava siivouspalveluita tuottava palveluyritys. 58
Samalla pystytään entistä paremmin kommunikoimaan, miksi työtä tehdään. Palvelukokonaisuus -ajattelumalli tuo mielekkyyttä myös työntekijöille. Kaikkea ei jouduta rakentamaan nollapisteestä, sillä parhaita käytäntöjä pystytään jakamaan saman asiakassegmentin sisällä. Näin työnteosta tulee mielekkäämpää ja työ saa sitä kautta merkityksen. Tulevaisuuden trendi on palvelukokonaisuuksissa ISS tarjoaa kaikki palvelut saman katon alta ISS Palvelut on Suomen kolmanneksi suurin työnantaja ja johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys, jonka palveluihin kuuluvat muun muassa kiinteistön ylläpitopalvelut, siivouspalvelut, turvallisuuspalvelut sekä ruokailupalvelut. N ykyinen taloudellinen tilanne näkyy selkeästi asiakkaiden ostokäyttäytymisen muuttumisena. Meiltä löytyy asiakkaita kaikista mahdollisista segmenteistä. Yli 50 maassa toimivaan kansainväliseen ISS-konserniin kuuluvan ISS:n vahvuutena on juuri kansainvälisyys. – Etsimme jatkuvasti ratkaisumalleja, joilla vahvistamme asiakkaidemme ydintoiminnan kehittämistä, toteaa ISS Palvelujen toimitusjohtaja Kari Virta. Kun työllä on merkitys, se motivoi työntekijöitä, tuottavuus paranee, asiakas- ja käyttäjätyytyväisyys pa- ranee ja pyörä pyörii positiiviseen suuntaan, kiteyttää Virta. Se lisää uramahdollisuuksia sekä takaa monipuolista koulutusta. – Panostamme siihen, että kehitys lähtee asiakkaiden tarpeista. Näin saamme tuotua asiakkaidemme käyttöön parhaat käytännöt. Isona kysymyksenä Virta kokee sen, miten hyvin pystytään ymmärtämään asiakkaan liiketoimintaa. Eri palveluista koottu kokonaisuus on hallitumpaa ja tehokkaampaa ja vapauttaa 59 asiakkaan oman liiketoimintansa kehittämiseen. – Oma tuotanto takaa myös sen, että toiminta on asiakkaalle riskitöntä. – Etsimme jatkuvasti ratkaisumalleja, joilla vahvistamme asiakkaidemme ydintoiminnan kehittämistä. Siitä, miten heidän toimintaansa voisi tukea paremmin. Monipuolinen työympäristö Kun palvelukokonaisuus toimitetaan yhden toimittajan kautta, palvelun arvo asiakkaalle kasvaa. Se luo uusia mahdollisuuksia yhdistellä palveluita aivan eri tavalla, kertoo ISS Palveluiden toimitusjohtaja Kari Virta. – Pystymme verkostoitumaan globaalisti ja saamme parhaat käytännöt, ei pelkästään Suomen sisältä tai Euroopasta vaan koko maailmasta. – Koska tuotamme kaikki palvelut omana tuotantonamme, se mahdollistaa myös työntekijöillemme monipuolisen työympäristön. Kun työtä ei ketjuteta eikä pitkiä alihankintaketjuja käytetä, varmistuu, että kaikki noudattavat varmasti. Kertaluonteisten palveluiden ostoa on vähennetty ja laatutasoa tiputettu kustannussyistä johtuen. Asiakkaan kumppani ISS kehittää toimintaansa jatkuvasti palvelutoimittajasta asiakkaan aidoksi kumppaniksi. ISS Palvelut on kehittänyt palvelujaan uuteen suuntaan, jossa yksittäisistä palveluista siirrytään palvelukokonaisuuksiin sekä erilaisiin tukipalveluratkaisuihin. – Jos sitä ei ymmärrä, ei pysty rakentamaan ratkaisuja, jotka tukevat asiakasta. – Korostamme, että emme ole tekemässä vain johonkin kellonaikaan tehtävää työtä, vaan olemme viemässä asiakkaan ydintoimintaa eteenpäin
– Saamme tyytyväisemmät työntekijät ja tyytyväisemmät asiakkaat. Uusien palveluiden myötä turvallisuusvalvontaa voidaan toteuttaa yhä laajemmille alueille ja haastavammissa ympäristöissä sekä toteuttaa jatkuvaa läsnäoloa. Uudet kehittyneemmät ja tehokkaammat järjestelmät mahdollistavat turvallisuuspalveluiden tuottamisen etäpalveluna perinteisten turvallisuuspalveluiden tukena. Ura-avain -hanke on ollut keskeinen vaikuttaja kiinteistöpalvelualan sisäisen yhteistyön, alan vetovoimaisuuden ja imagon parantamisessa. Tekniset ratkaisut avuksi Turvallisuusala on kehittymässä tekniikan mukanaan tuomien mahdollisuuksien myötä. Siihen uskomme vahvasti, Kari Virta toteaa. Tavoitteena on lisätä hyvin työllistävän alan houkuttelevuutta. Myös ISS on ollut mukana hankkeessa. Projektin toimintakausi on 2011 2014. Tavoitteisiin on päästy projektin aikana kehittämällä kiinteistöpalvelualalla toimivien osapuolien välistä verkostoitumista ja järjestämällä erilaisia tiedotustilaisuuksia ja tapahtumia. Kiinteistöpalvelualan opettajien ammattitaidon ylläpitämiseksi projektissa on toteutettu opettajien työelämäjaksoja alan yrityksiin. Toimenpiteillä kiinteistöpalveluala toivoo kehittävänsä alan imagoa ja varmistavansa työvoimahaasteet myös tulevaisuudessa. – Arvostusta pyritään lisäämään muun muassa kiinteistöpalvelualan ammatti- ja eri- koisammattitutkintojen koulutussisältöjen uudistumisen kautta. pelisääntöjä ja tekeminen on läpinäkyvää. Päivittäisessä tekemisessä ISS Palveluissa keskitytään älykkäiden valvontaratkaisujen toteuttamiseen. – ISS Palvelut on osa kansainvälistä ISSkonsernia, joka toimii yli 50 maassa. ISS:n turvallisuuspalveluista vastaa noin 1 200 turvallisuusalan ammattilaista ympäri Suomen. ISS Palvelut – Liikevaihto 534 miljoonaa euroa – Työntekijöitä 31.12.2013: 11 497 – Suomen kolmanneksi suurin yksityinen työnantaja ja maan johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys. Kiinteistön ylläpitopalvelut ulottuvat ulkoalueisiin. Alan arvostus koulutuksen kautta Kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuuden lisäämiseksi on tärkeää, että alan eri toimijat verkostoituvat ja tekevät yhdessä alaa tunnetuksi. 60. sekä lisännyt oppilaitosten, yritysten, järjestöjen ja työvoimahallinnon välistä yhteistyötä. Uudistusten myötä nykyiset kiinteistönhoitajan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot kattavat koko kiinteistöpalvelualan tehtäväkentän. – Tuottaa henkilöstövaltaisia tukipalveluita yksityisille yrityksille ja yhteisöille sekä julkiselle sektorille. Projekti on parantanut kiinteistöpalvelualan imagoa ja vetovoimaisuutta, kehittänyt työssä tapahtuvaa oppimista Turvallisuusalalla tulee lähivuosina korostumaan turvallisuustekniikan lähettämän tiedon analysointi ja sen käyttäminen turvallisuusjohtamisen tukena
Sen avulla työhön saadaan lisää joustavuutta sekä varmistetaan parempi tavoitettavuus. Kaikilla organisaatiotasoilla korostuu työntekijän kyky käyttää tietotekniikkaa. ISS Proko toimii suunnittelun, rakennuttamisen, työmaavalvonnan ja rakennuksiin liittyvien tutkimusten ja kartoitusten parissa. Kaikilla siivoojilla on käytössään älypuhelin, jota käytetään ennen kaikkea työajanseurantaan ja sitä kautta helpotetaan palkkojen maksua. Henkilöstön jakauma palveluittain Siivouspalvelut 6 071 Kiinteistönhuolto 1 116 Tekniset palvelut 615 Ruokailupalvelut 304 Tukipalvelut 418 Turvallisuuspalvelut 1 284 Rakennuttamispalvelut 131 Toimihenkilöt 1 043 Henkilöstöpalvelut 479 Henkilöstöresurssien hallinta – vuokratyöntekijät – rekrytointipalvelut Siisteys, viihtyvyys, hyvinvointi – – – – – – siivouspalvelut ulkoaluetyöt toimistopalvelut ympäristöpalvelut ruokailupalvelut viherpalvelut – ISS Palveluissa kehitetään jatkuvasti omia toimintamalleja ja yhdistetään teknisten ratkaisujen teho alan ammattilaisten tuottamaan läsnä olevaan palveluun. 61 ISS Proko on rakennuttamisen ja suunnittelun konsulttipalveluja tuottava yritys, jossa työskentelee lähes 150 alan ammattilaista. Tietotekniikan hyödyntämisellä hoidetaan esimerkiksi hallinnollisia rutiineja tehokkaammin ja saadaan ohjattua esimiesten ajankäyttöä enemmän asiakkaiden kuuntelun ja työntekijöiden valmentamisen suuntaan. Tavoitteena on tukea asiakkaan liiketoimintaja kiinteistöstrategiaa toteuttamalla heille toimivat ja tavoitteiden mukaiset tilat sekä palvelut ja tarjota asiakkaille katkeamattoman palveluketjun koko rakennuksen elinkaaren ajan.. Toteutumatiedosta tulee reaaliaikaista ja asiakasportaalien tietosisällöt kasvavat. Talotekniikan operointi ohjelmistojen kautta muodostuu ylläpitoyritysten kilpailutekijäksi. Liikevaihdon jakauma Siivouspalvelut 36,7 % Kiinteistön ylläpitopalvelut 35,7 % Turvallisuuspalvelut 12,1 % Tukipalvelut 7,6 % Ruokailupalvelut 5,3 % Rakennuttamispalvelut 2,5 % Käyttöolosuhteet ja toimivuus – sisäilma – talotekniikka – huolto- ja korjaustyöt – tilamuutokset – muut ydintoimintaa tukevat palvelut – tilaosaaminen Kiinteistöhuoltoon kuuluvat niin pienet kiinteistönhuolto- ja tekniset työt kuin kokonaisvaltaiset kiinteistöpalvelusopimuksetkin. ISS Proko on osa kiinteistöpalveluita tuottavaa ISS Palveluita. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: ISS Palvelut Turvallisuus – – – – – vartiointi aulapalvelut turvallisuustekniikka etäpalvelut verkkopalvelut Vastuullisuus – ekotehokkuus kaikissa palveluissa – energianhallinta – työturvallisuus ISS Proko Siivouspalveluiden osuus on 36,7 prosenttia
– Suomessa kokonaismarkkinat eivät kuitenkaan kasva tänä vuonna. – Ulkoistuskumppanin avul- la varmistetaan optimaaliset ja tarkoituksenmukaiset olosuhteet yrityksen omalle liiketoiminnalle ja henkilöstölle. ISS ennustaa kasvavansa kaikissa pääpalveluissa. Hyvin kohdennetut pienet yritysostot voivat tulla kyseeseen, jos niillä. Markkinat eivät kasva vuonna 2014 Kiinteistöalalla ulkoistus kasvaa maltillisesti. – Noin 2/3 liiketoiminnastamme on asiakkuuksissa, jotka os- tavat meiltä enemmän kuin yhtä palvelua, kertoo ISS Palveluiden toimitusjohtaja Kari Virta. Kolmas syy ulkoistamiselle on asiakkaiden tarve hallita esimerkiksi kiinteistöihin ja asiakkaan toimintaympäristöihin liittyviä riskejä. ISS ei ole siivousfirma. Pitkällä tähtäimellä toimialan palveluiden kysyntä kasvaa noin kansantuotteen kasvun verran. K iinteistöjen ylläpito ja hoito on Suomessa ja maailmassa keskittymässä suurille ketjuille, jotka tarjoavat kokonaispalveluratkaisuja. Kokonaispalveluratkaisun ulkoistamalla voidaan saavuttaa 10–15 prosentin säästöt, arvioi Virta. Maltillista kasvua voidaan odottaa pitkällä tähtäimellä, mutta kakkua jaetaan uudelleen ulkoistamistapoja kokonaisratkaisuiksi muuttaen. 62 Pysytään omassa ydinosaamisessa ISS hyötyy yritysten ulkoistamisratkaisuista. – Ulkoistamiseen päädytään yleensä siksi, että organisaatio haluaa keskittyä oman ydinosaamisen kehittämiseen eikä kiinteistö- ja toimitilapalveluihin. – Kustannukset ovat aina olleet yksi merkittävä tekijä siinä, miksi yritykset ulkoistavat kiinteistö- ja toimitilapalvelujaan. Suomessa 63 prosenttia liikevaihdosta tulee muista kuin siivouspalveluista, kuten kiinteistön ylläpito-, turvallisuus-, ruokailu- ja tukipalveluista. Asiakas haluaa mitattavissa olevaa ulkoistamisosaamista Ulkoistamalla voidaan saavuttaa 10–15 prosentin säästöt Globaali ISS-yritys arvioi kiinteistöihin liittyvien kokonaispalvelumarkkinoiden kooksi Suomessa yli viisi miljardia euroa. ISS tunnetaan perinteisesti siivousfirmana. Myös ISS Palveluiden asiakkaat siirtyvät enenevässä määrin kohti kokonaispalveluratkaisuja. – Kuitenkin Suomessa 63 prosenttia liikevaihdosta tulee muista kuin siivouspalveluista, kuten kiinteistön ylläpito-, turvallisuus-, ruokailu- ja tukipalveluista. – ISS keskittyy olemassa olevien asiakkaiden mahdollisimman hyvään hoitoon
Vieressä ISS:n globaali toimitusjohtaja Jeff Gravenhorst, joka vieraili syyskuussa Suomessa. Kari Virran (oikealla) mukaan asiakas haluaa usein mitattavissa olevia hyötyjä, jotka voivat liittyä esimerkiksi asiakkaan liiketoiminnan häiriöttömyyteen, työympäristön viihtyisyyteen, energiankulutukseen tai kustannustason kehittymiseen. 63
– Silloin tällöin ulkoistamista käytetään myös keinona laatutason laskemiseen. Laadun parannus voi johtaa kustannusten nousuun – Ulkoistamista voidaan käyttää myös laatutason heikentämiseen, arvioi ulkoistuksiin erikoistuneen Midagon Oy:n johtava konsultti Ilkka Töyrylä. Tämä voidaan tehdä tietoisesti tai tiedostamatta jättämällä laatutavoitteita määrittämättä tai/ja laatuvaatimuksia löysäten. Suhteellisen tuoreessa esimerkissä ulkoistus meni pahasti pieleen, kertoo Töyrylä. ISS-konserni listautui maaliskuussa 2014 Kööpenhaminan pörssiin (NASDAQ OMX Copenhagen). Ulkoistuspäätös tehtiin pitkälti mekanistisesti yksikköhintoja vertailemalla, mutta vertailussa ei huomioitu tai ei 64 Kustannussäästö on tärkeä motiivi ulkoistuksessa. – Toisaalta vastaan on tullut myös tapauksia, joissa kustannusten annetaan jopa nousta, jotta laatua saadaan parannettua. saadaan strategista etua. Pystymme hallitsemaan myös pieniä ja arvokkaita tiloja. ISS tarjoaa siivous-, toimisto-, kiinteistön ylläpito-, ruokailu- ja turvallisuuspalveluita yrityksille, yhteisöille ja julkiselle sektorille. ISS – yli puoli miljoonaa työntekijää ISS on lyhenne sanoista Integrated Service Solutions, joka on vapaasti suomennettuna ”yhdistetyt palveluratkaisut”. Suomi on ISS:n seitsemänneksi suurin markkina-alue. Tällä tavalla saadaan lisäsäästöjä laadun kustannuksella. Eräässä tapauksessa yrityksellä oli sisäisesti tuotettu palvelu, joka ei ollut yrityksen ydinosaamista ja jota ei osattu hoitaa kunnolla. – Asiakas haluaa usein mitattavissa olevia hyötyjä, jotka voivat liittyä esimerkiksi asiakkaan liiketoiminnan häiriöttömyyteen, työympäristön viihtyisyyteen, energiankulutukseen tai kustannustason kehittymiseen. L uonnollista on, että kustannussäästöjen saavuttaminen on useimmissa ulkoistuksissa vähintäänkin yhtenä tavoitteista. Yleinen ilmiö jo ulkoistettua palvelua uudelleen kilpailutettaessa on – oppina aikaisemmista kierroksista – että laatuvaatimuksille asetetaan enemmän painoa. – Liian tiukat kustannustehokkuusvaateet kuitenkin voivat vaikuttaa projektin onnistumiseen. Noin viisi prosenttia koko yhtiön liikevaihdosta – 534 miljoonaa euroa vuonna 2013 – tulee Suomesta. – Lisäksi voidaan valvoa myös esimerkiksi tilojen kosteutta tai energiankulutusta oman verkkomme kautta. – Ulkoistavalla yrityksellä oli kova paine kustannussäästöihin. Olipa lähtökohta tai ulkoistettava palvelu mikä tahansa, pitkälti samat säännöt pätevät kaikissa tapauksissa. Toisille asiakkaille huippuhygienia on kaiken a ja o, toisille yritysturvallisuus on elinehto ja niin edelleen. Globaalin ISS:n toimitusjohtaja on Jeff Gravenhorst. Tilojen seuranta ei suinkaan ole vain vartiointia, korostaa Kari Virta. Seuranta ulkoistuksen edetessä Useissa ulkoistuksissa tavoitteena on saada seurannan piiriin palvelu, jonka laatua ei ole sisäisesti tuotettuna mitattu tai jolle ei ole asetettu palvelutasotai laatuvaatimuksia. – On tärkeää ymmärtää, mitkä alueet ovat asiakkaalle tärkeämpiä kuin toiset. – Meillä on turvallisuusratkaisuja, joissa yhdistämme turvatekniikkaa ja perinteisiä vartiointipalveluita. Voimme valvoa suuriakin tiloja ja kykenemme reagoimaan häiriötiloihin nopeasti. Kosteuden ja energiankulutuksen valvonta Turvallisuuspalveluissa pitkän aikavälin kysyntään vaikuttaa yleinen turvallisuusvaatimusten ja riskienhallinnan tarve. Koko konserni työllistää yli 530 000 henkilöä yli 50 maassa Euroopassa, Aasiassa, Pohjois-Amerikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Tyynenmeren alueella. – Asiakaskohtaisesti sovimme esimerkiksi laatu- ja palvelutasoista, hyödyistä asiakkaan liiketoiminnalle ja niiden seuraamisesta, sanoo Virta. Suomessa ISS on kolmanneksi suurin yksityinen työnantaja ja työllistää lähes 12 000 henkilöä. – Ulkoistuksen myötä haluttiin standardoida laatu ja saada palvelu toimimaan selkeästi aikaisempaa paremmin. Keskiössä on Kari Virran mukaan kuitenkin orgaaninen kasvu. – Toisaalta itselläni vastaan on tullut myös tapauksia, joissa kustannusten annetaan jopa nousta, jotta laatua saadaan parannettua, sanoo Ilkka Töyrylä.
Ulkoistus voi olla sensitiivinen asia Ulkoistamisprosessi on pitkälti samanlainen ulkoistettavasta toiminnosta riippumatta. Eräät alat ovat kuitenkin sensitiivisempiä kuin toiset. – Oma tuntumani on, että joillain aloilla ulkoistaminen on jo niin vakiintunutta, etteivät edes ulkoistettavat työntekijät tavattomasti hätkähdä siitä vaan pitävät sitä alalle sopiva- na toimintatapana. Perinteisillä aloilla, joilla ammattiyhdistyksen neuvotteluasema on vahva, ulkoistaminen on ollut haastavampaa. Kyseessä oli aluksi win-loose- ja lopulta loose-loose -tilanne. Ammattiyhdistysväki on kuitenkin ymmärtänyt, että tilanteissa, joissa ollaan rakentamassa kokonaan uutta toimintoa ja alusta alkaen ostetaan palvelu ulkoa, on ulkoistus hyväksyttävää. – Suuret firmat pystyvät tarjoamaan laajan paketin erilaisia kiinteistöpalveluita. Esimerkiksi vartiointi- ja aulapalveluiden tai ravintola- ja aulapalveluiden välillä voi olla synergiaa. – Lisäksi asiakas onnistui neuvottelemaan sopimuksen niin tiukaksi, että palveluntoimittaja joutui rankalla kädellä karsimaan kustannuksia, mikä edelleen heikensi laatua. – En lähtisi väittämään, että suuren ketjun palvelutaso olisi pieniä tai keskisuuria toimijoita parempi, vaikka niiden palvelukonseptit ovatkin laajempia. Oman lisänsä mahdollisiin ulkoistuksiin on tuonut ammattiyhdistysliike. Kunnallinen terveydenhoito lienee toisessa ääripäässä sensitiivisenä toimialana, arvioi Töyrylä. Teksti ja kuvat: Klaus Susiluoto. – Työvoimaa pystytään myös käyttämään ristiin myös eri toimipisteiden välillä mikä parantaa työvoiman käytön tehokkuutta ja tuo mahdollisuuksia sijaisjärjestelyihin. Suurilla yrityksillä on pieniä enemmän resursseja kehittää palvelukonsepteja ja palveluiden tuotantotapoja. edes haluttu huomioida tuottavuutta ja laatua. Työvoiman ristikkäiskäyttö Keskustelua on aiheuttanut jonkin verran se, että monet suuret ulkoistuksista hyötyvät firmat ovat kansainvälisiä jättejä. Kokonaispakettien tarjoaminen tuonee etua. Esimerkiksi vartiointi- ja aulapalveluiden tai ravintola- ja aulapalveluiden välillä voi olla synergiaa. Erityisesti aikaisemmin tällaisia aloja ovat olleet paperiteollisuus ja ilmailuala. Henkilöstöä on mahdollista käyttää ristiin eri palveluiden kesken, mikä tehostaa työvoiman käyttöä. Kirjassa esitellään eväät myös onnistuneen ulkoistuksen läpivientiin. Ilkka Töyrylä on yhdessä Riitta Lehikoisen kanssa kirjoittanut ”Ulkoistamisen käsikirjan”, joka osoittaa mahdolliset ulkoistuksen sudenkuopat. Yksityisomisteisten yritysten tukitoimintojen ulkoistamisessa on harvemmin isompia ongelmia. – Myös hallinnollisesti ko- 65 konaispaketit ovat helpompia asiakkaiden kannalta. Ilkka Töyrylä kuitenkin korostaa puhuvansa ulkoistamisen, ei kiinteistöalan asiantuntijana. – Ay-puolella ulkoistamista ei luonnollisesti ole pidetty toivottavana ilmiönä. Yksittäistä palvelua tarjoava yritys voi sen vuoksi pudota pelistä, vaikka omassa sarjassaan se olisikin laadukas toimija
ABB:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Dick Kronman valottaa, mitä fyysisille sähköverkoille pitää välittömästi tehdä. Ne lisäävät alue- ja paikallisverkkojen toimintavarmuutta ja vähentävät kaapelointitarvetta. Kehitysjohtaja Dick Kronman on työskennellyt sähköverkkojen parissa ABB:llä 27 vuotta. Jakeluverkosto toi sentään noin viidenneksen Fortumin liikevaihdosta ja voitosta. Pelkäsikö Fortum tulevia kustannuksia. 66. Voimalinjat eivät tarvitse kaapelointia Ensin on syytä rajata, mitä sähkönsiirtolinjoja kaapeloinnin tarve koskee. Sähkö johtuu langoissa mutta äly pilvissä Maakaapeloinnin kustannuksia vähentävät älyverkot kehitteillä Suomessa Mistä on kyse, kun puhutaan syyskuussa 2013 voimaan tulleen sähkömarkkinalain toimintavarmuusvaatimusten kustannuksista. Nyt kokemus on valjastettu älykkäiden sähköverkkojen kehittämiseen. Summa tuntuu suurelta, kun sitä vertaa viime joulukuiseen Fortumin Suomen sähkönsiirtoliiketoiminnan myyntiin 2,55 miljardilla eurolla, jossa oli myyntivoittoa 1,9 miljardia. Hän on ollut käynnistämässä Suomen ensimmäistä älykkäiden energiajärjestelmien mallialuetta Helsingin Kalasatamassa ja Vaasan seudulla älykkään sähköverkon pilottia, jonka tarkoituksena on vähentää maakaapeloinnin tarvetta. – Siirtoverkkojen johtokadut on rakennettu siinä mielessä säävarmoiksi, etteivät mitkään puut pääse kaatumaan ilmajohtojen päälle, Kronman selventää. P uhutaan, että sähköjohdot pitää maakaapeloida, ja se maksaa 3–4 miljardia euroa seuraavan 15 vuoden aikana. Ei kai sähkö voi langattomastikaan liikkua. Miten älykäs sähköverkko vaikuttaa lain vaatimaan toimintavarmuuteen
Lisäksi on otettava huomioon uusi tehoa vaativa kulutusmuoto, sähköautojen lataus. – Maakaapeloinnin ohessa pyrimme tähän lisäämällä verkkojen älykkyyttä eli automaatiota. – Pilvimaailman ajatus on, että et tiedä, missä datacenterissä toiminto pyörii, mutta käytettävyys on kaikkialla yhtä luotettavaa. Ja tämä on se kai- ken taustalla oleva suuri syy, miksi sähkönsiirron pitää olla äärettömän luotettavaa. Välitön tarve lisätä luotettavuutta Maakaapeloinnin tarve koskee siis pääasiassa jakeluverkkoyhteyksiä, jotka ovat alueellisten ja paikallisten sähköverkkoyhtiöiden vastuulla. Tähän asti jakeluverkko on toiminut vain yhdensuuntaisesti, keskitetystä sähköntuotannosta haaroittuen pienimpäänkin kiinteistöön. Tanskassa lähes kaikki johdot on kaapeloitu, ja vikamittari (SAIDI) lähentelee nollaa. Sähkönsiirron perustoiminta on verkkoyhtiöiden omissa palveluissa, mutta julkisia langattomia yhteyksiä käytetään yhä enemmän. Nyt, yksittäisten kiinteistöjen oman aurinko-, tuuli- ja muun energian tuotannon vuoksi, jakeluverkonkin on muututtava kaksisuuntaiseksi. Ei ole edes kuviteltavissa, että sähkömies tulee joka paikkaan – niin kuin ennen vanhaan. Yllättäviä joustovarastoja Voisitko kuvitella, että asuntosi lattialämmityksellä tai lämminvesivaraajalla olisi merkitystä oman sähköyhtiösi toimintavarmuudessa ja kannattavuudessa. – Kehitystyössä otamme huomioon myös sen, että kuluttajakäyttäyminen on muuttumassa. Datacentereissä pyörivät pilvipalvelut käyttävät paljon sähköä, mutta toisaalta sähköön liittyvät palvelut eivät voi toimia ilman niitä. – Älyputki etenee askelittain niin, että ICT-maailman kehitystä hyödynnetään. Ensimmäisiä tutkimustuloksia 67 saadaan ensi vuoden aikana. – Älykkään sähköverkon ideana on, että uusiutuva tuotanto ja dynaamiset kuormat integroituvat toimivaksi kokonaisuudeksi. – Helsinkiin tuleva 110 kilovoltin siirtoverkko on kuitenkin maakaapeloitu, ja sitä on vahvistettava. – Uudesta laista seuraa välitön tarve lisätä jakeluverkkojen luotettavuutta, jotta mahdolliset häiriöt saadaan rajatuiksi mahdollisimman pienille alueille ja lyhytaikaisiksi, Kronman kuvaa. Perustuu automaatioon ja pilvipalveluun Miten tämä voidaan toteuttaa. Yleensä siirtoverkot ovat ilmajohtoja taajamien rajoille, joilla 110 kilovoltin johdon virta muunnetaan ja jaetaan käyttäjilleen, tiuhaan asutuilla alueilla maakaapelissa, harvemmin asutuilla yhä vielä ilmajohdoilla. Se on valtavan iso hanke, joka pitkällä tähtäyksellä on välttämätön. – Kiinteistössä pitää olla sellaista älyä, joka ohjaa sähkökuormia. Langaton tiedonsiirto vie älyä hajautetusti pitkin poikin ylivoimaisesti kustannustehokkaimmin. Dick Kronman kuvaa, että tuleva teknologia havaitsee ja tunnistaa sähköverkon vikapaikat tehokkaasti, eristää ne ja palauttaa sähköt verkon terveille osille. Kaksisuuntaisuus ja auton lataus... Pohjoismaat ovat centereille otollista maaperää, koska valtiot ovat poliittisesti stabiileja, mutta merkittävä ajuri on myös se, että täällä siirtoyhteydet ovat hyvin pitkälle olemassa ja sähkö kohtuullisen halpaa, Kronman listaa. Vahvistuskaapeli tuotaneen sisälle kaupunkiin meren kautta, Kronman kertoo. Sähkönsiirron on pystyttävä myötäilemään tuotanto- ja kysyntäjoustoja, Kronman kuvaa. Suomen sähköjohtojen maakaapelointi ja samalla vikaherkkyys on paljon jäljessä muista pohjoismaista ja Isosta-Britanniasta, ilmenee Tarvo Siukolan viime vuonna valmistuneesta diplomityöstä (Tampereen teknillinen yliopisto). Nimenomaan suurhäiriöriski on suurempi kaapeloimattomassa verkossa. Tässä tullaan sähkö- ja ICTpilvipalvelumaailmojen liittoon. Hankkeessa ovat mukana ABB, Vaasan Sähkö, Anvian valokuituyhteydet ja Vaasan yliopisto. Avuksi valjastetaan myös kiinteistöautomaatio, joka ohjaa kiinteistön lämmön sekä sähkön käyttöä. – Teknologian kehittäminen tähtää siihen, että tulevaisuudessa sähköverkon viat pystytään löytämään ennakoivasti. – Kiinteistöissä on aika paljon varaavaa sähkön käyttöä muun muassa lattioissa ja lämminvesivaraajissa sekä jousto-. Äly perustuu etäluettaviin mittareihin, automaatioon ja langattomuuteen. Vaasan Sundomiin tulee alue, jossa testataan älykkään sähköverkon teknologiaa. – Sähköverkon täytyy olla nykyistä älykkäämpi ja dynaamisempi, jotta tehotasapaino säilyy kaikissa tilanteissa. Vianhallinta eristää vikapaikat ja käynnistää terveet Sähkönjakelun luotettavuutta parannetaan muun muassa automatisoidun vianhallintatekniikan avulla. – Siirtoverkkoja täytyy toki vahvistaa, mutta se ei johdu toimitusvarmuuden tarpeista vaan siitä, että uutta sähkövoiman tuotantoa rakennetaan eri puolille Suomea kuin ennen. – Sitä on tutkittu tosi paljon, Kronman sanoo
Kun se osataan laskea, säästetään verkonrakennusinvestoinneissa. Tasasähköstä lisää tehoa. Käytännössä muutos voidaan tehdä vain uusilla alueilla – eli hyvin hitaasti. – Sähköverkot on pitänyt tähän asti rakentaa kantamaan huippukuormat, talven tehohuiput. Tasasähkönä energia siirtyy esimerkiksi merikaapelissa Ruotsista Suomeen. Kalasataman alue tulee tarjoamaan 2030-luvun alkuun mennessä 10 000 työpaikkaa ja kodin noin 18 000 helsinkiläiselle. Mökillä sen sijaan saattaa olla aurinkoenergiaa hyödyntävä tasasähköjärjestelmä. Siinä sähkönsyöttö on päällä jatkuvasti kahdesta suunnasta. – Standardointi on kuitenkin suuri haaste. – Uusi keskustelunaihe on se, saataisiinko asuntojen ja toimistojen sähkönkulutusta vähennetyksi käyttämällä tasasähköä; sähkölaitteethan ovat tyypillisesti tasasähkölaitteita. – Älyverkko tasaa tehohuippujen tarvetta jopa pienillä alueilla, ilman, että sitä huomataan. – Kalasatamassa tehdään sähkönvarastointikokeilu, joka perustuu litiumioniakkuihin. – Parhaillaan on meneillään tutkimushanke, joka selvittää laskennallisesti todellista kysyntäjoustokapasiteettia kiinteistöissä ja miten sitä pystytään hyödyntämään. Suomessa on tehty pari kokeilua tästä, ja ne ovat onnistuneet hyvin, Kronman kertoo. Huippuvalmius nostaa verkon rakennus- ja kokonaiskustannuksia, Kronman sanoo. – Niitä voidaan ohjata ilman, että asumismukavuus juurikaan muuttuu. – Älyverkko tasaa tehohuippujen tarvetta jopa pienillä alueilla, ilman, että sitä huomataan. Niitä asennetaan noin 10 000 kontin kokoiseen rakennukseen sähköaseman viereen, jolloin syntyy yhden megawatin sähkövarasto. – Pienistä puroista syntyy virta. Suuren osan vuodesta rakennettu järjestelmä toimii vajaateholla. Esimerkiksi Kalasatamassa jo tontin luovutusehdoissa lukee, että kiin- Perinteisestä älyverkkoon Perinteinen sähköverkko Keskitetty voiman tuotanto Yksisuuntainen sähkön virtaus Voima tuotetaan kuorman mukaan Ohjaus tapahtuu historian perusteella Uusien voimantuottajien pääsy rajoitettu Älyverkko Keskitetty sekä hajautettu voiman tuotanto Epäsäännöllinen uusiutuvan energian tuotanto Kuluttajista tulee myös tuottajia Monisuuntainen sähkön virtaus Kuorma muotoutuu tuotannon mukaan Toiminta perustuu enemmän reaaliaikaan. – Tässä yhdistyvät kaksi aikaisemmin erillistä maailmaa: sähkövoimajärjestelmät ja kiinteistöjen suunnittelu ja rakentaminen. Suomen ensimmäinen konttiakkukin tulossa Suunniteltava ohjattavia tehokuormia Suomen ensimmäisellä älykkäiden energiajärjestelmien mallialueella Helsingin Kalasatamassa hyödynnetään ja testataan useita, koko maailman mittakaavassa uusia älykkään sähköjärjestelmän ratkaisuja. Se toimii aktiivisesti verkkotaajuuden ja loistehon säätäjänä sekä passiivisesti varavoimana sähkönsyötön häiriötilanteessa, Kronman kertoo. varaa ilmanvaihdossa ja kylmälaitteissa, Kronman huomauttaa. Vanhenevissa jakelulinjoissa sähkön laatu voi heiketä niin, että se ei riitä paljon energiaa tarvitsevan maatilan palvelemiseen. Älykäs kauko-ohjattava muuntamo, vikasietoinen rengasverkko, mittava sähkövarasto ja kiinteistön kysyntäjoustovalmiudet vievät kohti kestävän kehityksen mukaista kaupunkiasumista. Esimerkiksi asukkaan tarvitsee vain painaa poissaolokytkintä lähtiessään ulos ovesta, kuten Espoon uudessa älykerrostalossa Adjutantissa jo tapahtuu. Ratkaisu turvaa katkottoman sähkönsaannin kiinteistölle, jossa odotetaan liikkuvan päivittäin tuhansia ihmisiä. On välillisesti asukkaalle tai yritykselle edullisempaa, että varaava lämmitys ei kytkeydy päivä/yösähkön kellon mukaan vaan se ohjataan jaksoittain. Alueen älykäs hiilineutraali energiajärjestelmä tulee perustumaan paikalliseen uusiutuvaan tuuli- ja aurinkoenergiaan. Voidaanko tasasähköä hyödyntää jotenkin älykkäissä järjestelmissä. Mitä suuremmasta kiinteistöstä kysymys, sitä hyödyllisempää järjestelmän kannalta tällainen joustoautomaatio on, kun mukaan otetaan myös ilmanvaihtokoneet ja kylmälaitteet. Silloin voidaan välttyä kokonaan uuden avojohdon rakentamiselta korvaamalla joku väli tasavirtalinkillä, inverttereillä. Teksti: Terttu Iiskola 68. Lähde: ABB/Dick Kronman – Kalasatamakeskuksessa hyödynnettävä rengasverkko on ensimmäinen lajissaan maailmanlaajuisesti. teistöstä on löydyttävä ohjattavia tehokuormia, Kronman kertoo. Tehollisesti olisi järkevää, että syöttökin olisi tasasähköä, Kronman kuvaa. Kaupunkiasunnon töpseli eli pistoke työnnetään kaksireikäiseen pistotulppaan, kun otetaan laitteeseen vaihtovirtaa. Suurin hyöty tulee siitä, että saadaan johtimista läpi isompi teho kuin vaihtovirtalinjassa. – Tasasähköä tutkitaan ja pilotoidaan esimerkiksi osaratkaisuna maaseudun jopa kymmenien kilometrien pituisten johtolähtöjen laadunparantamisessa. Tasasähkössä hävikki on pieni
Esimerkiksi jo kohta historiaan jäävän hehkulampun ”kirkkaus” (W) ilmoitetaan tehon avulla. Kun turha siirto vähenee, alenevat myös sähköjärjestelmän kaapeloitujen verkkojen rakennus- ja käyttökustannukset. Kuva: ABB/Dick Kronman Sähkönsiirto Suomessa Sähkövirta tarkoittaa johtimessa liikkuvan virran suuruutta, yksikkönä ampeeri (A). Suurin nimellisjännite voimajohdoissa on 400 kV, jonka lisäksi käytetään 220 ja 100 kV:n jännitetasoja. Erottava sähköasema Älyverkon aluemalli Hajautettu voimantuotto Viestintä Valvomo Matalajännitteinen jakelu Ala-asema Yhdistävä sähköasema Älyverkkomallissa alueet rajataan erilaisin kytkennöin niin, että jokainen kiinteistö voi vaikuttaa niin sähkön tuottoon, käyttöön kuin tehojen tasapainottamiseenkin. Kantaverkkoon kuuluu voimajohtoja noin 14 000 km ja yli sata sähköasemaa. Lisäksi 69 paikalliset sähköyhtiöt omistavat 110 kV johtoja. Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, kantaverkosta, alueverkoista ja jakeluverkoista sekä sähköä kuluttavista laitteista. Parhaiten jännitetason tunnistaa johtojen ripustamiseen käytetyn eristeketjun pituuden ja siinä olevien eristelautasten lukumäärästä. Pylväät ovat sitä suurempia mitä korkeampi jännitetaso on. Kotitalouksi- en vaihejännitteen teho on nimellisesti 230 V ja taajuus 50 hertsiä. Voimalaitoksilla tuotettu sähkö siirretään ensin koko maa kattavaan kanta- eli siirtoverkkoon. Voimajohtojen muodostamalla kantaverkolla mahdollistetaan sähkön siirto kaikkialle Suomeen. Tasavirta ja vaihtovirta. Teho (watti W, tuhat wattia kW) tarkoittaa sähkövirran aikayksikköä kohti tekemää työtä. Esimerkiksi tasavirtaa käytetään maiden välisessä suurjännitesiirrossa, joskus jakeluverkonkin tehostesiirroissa, mökkien aurinkosähköjärjestelmissä sähköverkon ulkopuolella, auton akkuvirran siirrossa ja kodinkoneissa. Vastaavasti potentiaaliero kahden pisteen välillä saa sähkövirran kulkemaan johtavassa materiaalissa. Jos sähkövirran voimakkuus ja suunta pysyvät vakioina, on kyseessä tasavirta (DC). Kantaverkkoon kuulumattomat 110 kV:n johdot muodostavat niin sanotun alue-. Voimajohdot ovat joko pylväissä avojohtoina tai maassa kaapeleina. Vaihtovirta (AC) on sähkövirtaa, jonka suunta vaihtuu ajasta riippuen. Mitä suurempi on korkeusero joessa, sitä nopeammin vesi virtaa. Suuret jännitteet mahdollistavat pienet energiahäviöt. Kantaverkon omistaa Fingrid Oyj. Valtakunnanverkossa sekä kotitalouksissa käytetty vaihtovirta on sinimuotoista. Mitä suurempi säh- kövirta lampun läpi kulkee, sitä tehokkaammin se tuottaa valoenergiaa tietyssä ajassa. Jännite (voltti V, tuhat volttia kV) kuvaa kahden pisteen välistä sähköistä potentiaalieroa, jonka voisi rinnastaa esimerkiksi vesiputouksen korkeuteen. Vaihtovirta muutetaan (sykkiväksi) tasavirraksi tasasuuntaussillalla
Pohjoismainen järjestelmä on vastaavasti tasasähköllä kytketty KeskiEurooppaan. Sähköasemilla sähkö siirtyy kantaverkosta 20 kV:n keskijänniteverkkoon. Jakelumuuntamoilla keskijännitejohdoista tulevan sähkön jännitettä alennetaan 400 volttiin ja se siirretään asiakkaille pienjännitejohdoissa. Se voidaan mieltää kantaverkon ja jakeluverkon välimuotona. Lähteet: Sähköala.fi, Fingrid.fi ja Stuk.fi – Uusi keskustelunaihe on se, saataisiinko asuntojen ja toimistojen sähkönkulutusta vähennetyksi käyttämällä tasasähköä. Jakeluverkot ovat alueellisten ja paikallisten verkkoyhtiöiden omistamia alle 110 kV:n sähköverkkoja eli keskijännite- ja pienjänniteverkkoja. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista järjestelmää. Jakeluverkot ovat kaupun- geissa ja taajamissa yleensä maahan upotettuja kaapelivetoja. Keskijännitejohtoja on noin 140 000 km ja pienjännitejohtoja on noin 220 000 kilometriä. Alueverkkojen yhteenlaskettu pituus on noin 7500 kilometriä. Käy tykkäämässä meistä 70. Keskijännitejohdot eivät roiku eristeketjussa vaan ne tuetaan pylvään poikkipuissa oleviin kiinteisiin eristimiin. verkon. Alue- ja jakeluverkkojen yhteenlaskettu johtopituus on noin 25 kertaa kantaverkon johtojen pituus. Lisäksi Virosta ja Venäjältä on Suomeen tasasähköyhteys, jolla mahdollistetaan sähkönsiirto erilaisten verkkojen välillä. Maaseudulla käytetään yleisemmin avojohtoja
– ATP-mittari on luminometriaan perustuva laite. Uusilla laadunvarmistuksen välineillä lika voidaan havaita pinnoilla kuitenkin entistä paremmin. Tätä laitetta voidaan käyttää vain pimeässä. Tuloksia ei tarvitse kauaa odottaa, mittaus vie aikaa noin minuutin, sanoo puh- 71 distuspalvelualan opettaja Hanna-Leena Nyrökorpi Länsirannikon koulutus Oy WinNovasta. Se paljastaa, onko pinnoilla silmälle näkymätöntä, orgaanista likaa. M ikrokuitumoppi on edelleen toimiva perusväline esimerkiksi kiinteistöissä rappusiivoukseen. Toinen samantapainen laite on UV-lamppu, joka paljastaa esimerkiksi roiskeet ja tahrat. Nyrökorven mukaan laitteet puoltavat paikkaansa korkean hygieniavaatimuksen kohteissa, esimerkiksi saniteettitiloissa. – Alan yrityksissä näitä on käytössä, tosin vielä melko. PERUSKORJAUS Pesuhuoneen laatoitetun seinän pesu päättyy kuivaamiseen mikrokuituisella kalustemopilla. Moppi ja ämpäri ovat edelleen porrassiivoojan parhaat kaverit Tekniikka soveltuu rappukäytäviin vain rajoitetusti Kiinteistösiivoukseen on käytettävissä erilaisia koneita ja tekniikkaa, mutta perinteistä käsityötä ei ole voitu unohtaa. Rappukäytävien siivoukselle omat ehtonsa asettavat muun muassa portaikot, joissa siivouskoneiden siirtely voi olla vähintään hankalaa, jollei mahdotonta
Akut tekevät koneet raskaiksi ja pienimmätkin yhdistelmäkoneet painavat nelisenkymmentä kiloa. Seinäpinnoissa näkyy likaa, jota ei paljaalla silmällä pysty näkemään. Laitteet soveltuvat parhaiten kohteisiin, joissa ei ole kuin yksi kerros. – Siivoojan mukana kulkee pieni käyttöliuospullo josta vettä saa helposti lisättyä täsmänä tahrakohtiin. Runsas vedenkäyttö jättää siivottaville pinnoille kosteutta, missä viihtyvät taas mikrobit. Jo työturvallisuuden takia sellaisen koneen liikutteleminen rappusia pitkin kerroksesta toiseen ei ole suositeltavaa. Nyrökorven mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana siivouksessa on ollut ilmiönä koneellistuminen. Yhdistelmäkone ei sovi rappuun – Ennen siivouslaitteet olivat riippuvaisia sähköstä, mutta uudet koneet ovat suurelta osin akkukäyttöisiä, eikä siivoojan tarvitse olla enää riippuvainen sähköpistokkeista. – Koneita ei välttämättä tarvitse käyttää jokaisella siivouskerralla. Jos kerroksia on enemmän, pitäisi talossa olla hissi. Kosteissa tiloissa käytetään jonkin verran myös höyrypuhdistuslaitteita. Vedenkäyttö harkittua Vettä käytetään ammattimaisessa siivouksessa vain harkitusti ja tarpeen mukaan. Lattian pesu yhdistelmäkoneella käytävätilassa on tehokasta ja nopeaa. Kuuma höyry puhdistaa ja desinfioi saman työvaiheen aikana, ja tällöin puhdistusaineiden osuutta voidaan pienentää. Vettä voidaan käyttää paljonkin, jos sellaiseen on Harjavetoalustalla varustettu yhdistelmäkone toimii apuna pesuhuoneen siivouksessa. Imurin ohella yleinen siivoojan työpari on yhdistelmäkone, jossa harja tai laikka irrottaa pinnoilta lian ja imuri viimeistelee työn. Konekoko on pienentynyt, joka mahdollistaa siivouskoneiden hyödyntämisen entistä pienemmissä tiloissa. – Siksi siivoojat eivät enää kanna vettä sangoissa mukanaan. Ja vaikka siivouskoneita löytyykin monenlaisiin käyttötarkoituksiin, pitää muistaa että koneet pitää kohteissa pystyä myös säilyttämään käyttökertojen välillä. UV-lamppua voi käyttää esimerkiksi WC-tilassa. Työvälineet varataan työalueelle nihkeytettyinä ja kosteutettuina eli esivalmisteltuna. Paras keino tuottaa puhdasta jälkeä on yhdistää käsityömenetelmin tuotettu ja koneellinen siivous. 72 tarvetta, mutta vettä ei enää levitellä joka puolelle. Esivalmisteltu siivous siis poistaa mikrobeilta yhden elinehdon pois jolloin siivoustyön tulos paranee. Tarpeenmukainen veden käyttö keventää siivoustyötä myös huomattavasti.. pienessä mittakaavassa. Höyrypuhdistuslaitteiden haasteena on sähkötoimisuus, pistokkeita ei ole aina kosteissa tiloissa sopivissa paikoissa
Tärkeää on myös perehtyä huolellisesti tuotteen annosteluun ja käyttöturvallisuuteen. Kiristyvä taloustilanne vaatii tehokkuutta ja siihen vaikuttaa huomattavan paljon käytössä olevat työvälineet. Pintamateriaalien jatkuva kehittyminen on muuttanut perussiivoustyötä eli tehtäviä joita tehdään harvemmin. – Nyt siivoojalla on käytössään useita moppeja, joista yhdellä hän aina moppaa tietyn alueen niin laajasti kuin mopin liansidontakyky riittää. Runsaan kulutuksen kohteissa, joissa lattialle kertyy lisäksi paljon likaa, on pintaa joissain vaiheessa hoidettava vääjäämättä hoitavilla aineilla sekä vahaamalla. Työn tulee aina siksi edetä myös puhtaammilta pinnoilta likaisempia pintoja kohti. Keskiössä on silti edelleen itse työn tekijä. Ylläpitosiivoukseen riittää usein yksi monikäyttöinen puhdistusaine sekä hoitoaine. Porrassiivoojan varustukseen kuuluvat silti edelleen mopit ja sanko. – Siivoussilmä on aina eduksi. Ammattimaisessa siivouksessa pyrkimys on kuitenkin pitää valikoi- ma vain tarpeenmukaisena kohteen tarpeet ja pintamateriaalit huomioiden. Siivoojat tarvitsevat jatkuvasti ammatillista koulutusta jotta he osaavat toimia työkohteissa hygieenisesti, ammattitaitoisesti sekä asiakaspalveluhenkisesti. – Mikrokuituvälineiden käytön yleistyminen on myös vähentänyt erilaisten siivousaineiden käyttötarvetta. – Aiemmin lattioita on hoidettu pääasiassa vahaamalla, mutta polyuretaanipinnoitteisten lattiamateriaalien yleistyminen on vähentänyt vahaustarvetta. Siivoussilmä eduksi Siivouspyykin pesee pyykinpesukone, ja näin varmistetaan että työtehtäviin päästään seuraavalla siivouskerralla taas puhtaiden välineiden kanssa. Porraskäytävää ei tarvit- se siivota joka kerta ja joka paikasta yhtä tehokkaasti, jollei ole tarpeen. 73. Faktaa on, ettei likaisilla siivousvälineillä saada aikaiseksi puhdasta ja hygieenistä työn tulosta. Tänä päivänä tavoite on poistaa lika pinnoilta, eikä vain siirtää sitä. tössä kevyempiä käyttää. PUR-pinnoitettua lattiamateriaalia kaupataan vahausvapaina, mutta eivät nekään materiaalit ikuisia ole. Yhden mopin taktiikka on jäänyt pois. Ennen siivooja saattoi siivota yhdellä mopilla ja runsaalla vedellä koko porraskäytävän, mikä lähinnä siirsi likaa paikasta toiseen. Yhden mopin taktiikka historiaa Mikrokuitumopit ja -pyyhkeet ovat tehokkaampia puhdistajia kuin perinteiset mopit ja pyyhkeet. Sangossa kulkee vain veden sijaan esivalmisteltuja työvälineitä. Ne irrottavat likaa tehokkaammin kuin perinteiset välineet ja ovat käy- ATP-mittari eli luminometrillä sekä näytteenottotikuilla paljastuvat näkymättömätkin liat. Nykyisin siivoojille suositellaan nihkeitä moppeja ja siivouspyyhkeitä. Pintamateriaalit muuttaneet siivousta Siivousainerintamalla on tapahtunut valtavasti edistystä ja liki jokaiselle materiaalille löytyy omat tuotteensa. Hyvänä pysyäkseen pinta vaatii huolellista puhdistusta ja koneellista hoitokäsittelyä. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: WinNova Henna Engren Portaiden moppaus sujuu moppipyyhkimellä, jossa on ergonomisesti säädetty säätövarsi. Ammattilainen näkee nopeasti sen tarpeen, mitä tiloissa tulee tehdä, jotta haluttu puhtaustaso ylläpidetään
Robottileikkureiden myyjät näkevät robottileikkureilla monia etuja myös kiinteistöhuollolle. Teräsarjoja menee noin kolme kaudessa ja yhdeksän kappaleen teräsarja maksaa noin 15 euroa. 74 74. – Esimerkiksi pensasleikkureissa on nykyisin paljon akkukäyttöisiä malleja. H usqvarnan tuotepäällikön Teppo Suonpään mukaan kiinteistöhuoltokoneissa trendinä on akkukäyttöisyys. Vuo- Akkukäyttöisten kiinteistöhuoltokoneiden litiumakut ovat pitkäikäisiä ja kestävät satoja latauskertoja. Mallista riippuen Automower kuluttaa sähköä 20–60 kWh kuukaudessa, eli siis 2–6 euron verran kuukaudessa. – Automower on erittäin hiljainen laite, eikä häiritse kuten perinteiset polttomoottorikäyttöiset ruohonleikkurit tekevät, sanoo Suonpää. Suonpään mukaan Automowerin käyttökulut ovat erittäin alhaiset. Yksi akku riittää tunnin työskentelyyn ja akku latautuu parissakymmenessä minuutissa. Litiumakuissa on suuri energiatiheys. Akkukäyttöisyys helpottaa ulkoalueiden kunnossapitoa Tekniikka tekee kiinteistönhoidosta helpompaa Akkukäyttöisyys on entistä useammassa työkoneessa ainakin yksi mahdollisuus. Akku kestää keskimäärin viisi vuotta ja maksaa vajaat 100 euroa. Jos leikkuukausi on noin viisi kuukautta, niin silloin kuukausikohtaiseksi käyttökuluksi tulee esimerkiksi noin 2 000 neliömetrin leikkuukapasiteetin omaavalla 220ACmalilla noin 10 euroa. Robottileikkureita eli automaattisia ruohonleikkureita on ollut markkinoilla jo kymmenkunta vuotta, mutta viimeisimmät mallit eivät enää leikkuuta helpommaksi voi tehdä. Kahdella akulla pärjää siis oikein hyvin koko työpäivän. Akkutekniikka on parantunut merkittävästi, mikä on osaltaan lisännyt robottileikkureiden suosiota nurmikoiden hoidossa. Akku on lisäksi pitkäikäinen ja kestää satoja latauskertoja
GPSyksikkö toimii myös varasjäljittimenä ja myös siinä mielessä leikkurin jättäminen töihin ilman valvontaa on mahdollista. – Monet pienet yhteisöt haluavat hoitaa esimerkiksi nurmikonleikkuun itse. PERUSKORJAUS sikohtainen käyttökustannus tällä mallilla on 50 euroa. Käyttötunnit ratkaisevat, miten suuren alan kone pystyy pitämään siistinä. Varastamisessa olisi riskinsä Automowerin käytössä ja hallitsemisessa on huomioitu esimerkiksi taloyhtiöt ja kiinteistöhuoltoyhtiöt. Jos leikkuri varastetaan, niin leikkuri alkaa lähettämään 15 minuutin välein tekstiviestiä, jonka mukana tulee aina myös uusi sijaintitieto. 75. Tämän perusteella leikkuri on mahdollista jäljittää. GPSpaikantimen avulla voidaan selvittää myös varastetun leikkurin sijainti vaikka GoogleMapsilla. Etähallintayksikkö sisältää myös GPS-paikantimen, jonka avulla leikkurin liikkeitä voidaan seurata. Mallista riippuen Automower kuluttaa sähköä 20–60 kWh kuukaudessa, eli siis 2– 6 euroa kuukaudessa. Leikkurista ei aiheudu pakokaasupäästöjä, nestevuotoja, esimeriksi öljy- tai bensiinivuotoja. Juuri tämänkaltaisissa paikoissa Automower olisi täydellinen ja vaivaton vaihtoehto. John Deere on tuonut markkinoille uuden 3045 SR kiinteistötraktorissa ohjaamo erittäin hiljainen ja miellyttävä, kenties jopa markkinoiden hiljaisin. GPS-etähallintayksikkö mahdollistaa leikkurin ohjaamisen esimerkiksi matkapuhelimen avulla. Avantin 760 pientraktorin polttoaineenkulutus on vähennetty 20 prosenttia, mutta tehoa on kasvanut saman verran ja vääntö peräti noussut 40 prosenttia. Automowerit ovat kevyitä, painot ovat kymmenen kilon molemmin puolin. – Automower lähettää tarvittaessa viestin esimerkiksi kerran päivässä, jotta omistaja tietää mitä leikkuri tekee. Esimerkiksi rivitalo- ja muissa pienissä taloyhtiöissä, joissa nurmialueet pyritään hoitamaan yhteisvastuullisesti ja vuoroittain, niin homma ei toimi. Tämä kaikki tapahtuu vaikka nurmialueen omistaja olisi lomilla ulkomailla. Akkukäyttöisyys lisääntyy konekannassa Automaattileikkurissa olennaista ei ole moottorin teho tai leikkuuleveys. Husqvarnan pienin malli 305 C hoitaa 500 neliön alan kun isoimmat leikkurit pitävät ruohikon lyhyenä jopa 6000 neliön alalta. Monet lapsiperheet ovat ohjelmoineet koneen työskentelemään öisin. – Esimerkiksi meidän suosituin mallimme 220AC voidaan ohjelmoida ajamaan 75 neliötä tunnissa eli 1000 neliön leikkuuseen kuluu 13 tuntia. Idea on pitää nurmi siistinä, jolloin kone voidaan ohjelmoida ajamaan myös eri pituisia jaksoja eri päivinä. Suomessakin on korvattu perinteinen viherurakoitsija tai nurmikonleikkaaja Automowerilla. Lisävarusteena myytävä ja osassa malleissa vakiona tuleva GPS-etähallintayksikkö mahdollistaa leikkurin ohjaamisen esimerkiksi matkapuhelimen avulla
Kaupungeissa pihat ovat usein sellaisia, ettei niille kovin isoilla koneilla edes mahdu, sanoo Markku Viitanen Artve Tradingistä. Auran voi asettaa kärkiauraksi, v-auraksi tai suoraksi puskulevyksi. John Deere on tuonut mark- kinoille uuden 3045 SR kiinteistötraktorin. Koneessa ei tarvitse käyttää mitään lisäaineita, sanoo konemyyjä Tapio Torkkel. Avantin 760 pientraktorin polttoaineenkulutus on vähennetty 20 prosenttia, mutta tehoa on kasvanut saman verran ja vääntö peräti noussut 40 prosenttia. PERUSKORJAUS Husqvarnan malleissa on yleensä nikkelimetallihydridiakku, mutta 350 C:ssä on litiumioniakku. – Tämä on saatu aikaan Kohler KDI-moottorilla, joka alittaa maailman tiukimmat päästörajat. Juhani Karvonen 76 Esimerkiksi pensasleikkureissa on nykyisin paljon akkukäyttöisiä malleja. Ohjaamomelu on saatu pudotettua 79 desibeliin. Etunostolaite ja kuormaaja voivat olla kiinni samanaikaisesti. Ajonopeus on 30 kilometriä tunnissa. Neliveto kuuluu perusvarustukseen samoin kuin Load Match moottorinhallintajärjestelmä. – CFS:n multikoneisiin on saatavilla 170 lisälaitetta. Ilmastointi lämmityslaite ovat vakiona, sanoo myyntipäällikkö Veli Sintonen Agri Marketista. Kurikan Hyväkone Pronadin aloitti nivelauran maahantuonnin syksyllä. Johne Deeren vahvuus on monikäyttöisyys. WILLE 265 VAHVASTI SUOMALAINEN Wille-mallit: 265,365,455B,655C,855C Ympäristönhoidon ammattilainen Wihuri Oy Tekninen Kauppa I p. Kiinteistöhuoltoyritykset suosivat pieniä tehokkaita ja monikäyttöisiä koneita. CFS:n SL 840S-mallissa on 40 hevosvoiman Yanmarin dieselmoottori. Jos akun kestoikä on alle kaksi vuotta, on siinä jotain vialla Kiinteistöhuolto tarjolla monikäyttöisyyttä Italialaisen CFS:n valmistamat ja Artve Tradingin maahantuomat multikoneet soveltuvat muun muassa kiinteistöhuoltoon ja maatalouteen. 020 510 10 I www.wille.fi I www.wihuri.fi. – Keruuaukko on niin suuri, että jänistä pienemmät menevät läpi kerääjään. Pronadin nivelaurassa vakiona on erillisohjaus kummallekin siivelle. Ohjaamo erittäin hiljainen ja miellyttävä, kenties jopa markkinoiden hiljaisin. Toinen John Deeren uutuus on 950X-ruohonleikkuri ja kerääjä, jota vetää 950 litran keruujätteen. – Akut kestävät 3–5 vuotta
Edellä mainittujen lisäksi selvitykseen kuuluivat Luhanka ja Joutsa. Luhanka ja Joutsa jäivät ulos Uusi kunta saa valtion yhdistymisavustuksia kolmen vuoden aikana 2017–2019 yhteensä 10 miljoonaa euroa. Siten työssäkäyntialueen ja toiminnallisen kunnan näkökulmasta kunnat eivät luontevasti kuulu uuden kunnan alueeseen. Valtionosuuksien supistus on noin kuusi miljoonaa euroa. Selvitysalueen asukkaista yli 80 prosenttia asuu 25 kilometrin säteellä Jyväskylän keskustasta. Selvityksiä meneillään eri vaiheissa useita Keski-Suomessa Äänekosken, Konneveden, Saarijärven sekä Laukaan ja Uuraisten mahdollinen kuntajakoselvityksen käynnistäminen on tunnusteluvaiheessa. Hankasalmen työssäkäynnin ja asioinnin suuntautuminen Jyväskylän kaupunkiin on merkittävää ja jatkuvassa kasvussa, vaikka kunta ei yhdyskuntarakenteellisesti kuulu tiiviiseen kaupunkiseutuun. 77. Yhdistymisavustus käytetään ensisijaisesti mahdollisten alijäämien kattamiseen ja palveluiden tuottavuuden lisäämiseen. Juhani Karvonen kojen ja muiden etuisuuksien harmonisointitarve on sivukuluineen vuositasolla noin 1,31 miljoonaa euroa. Jämsässä ja Kuhmoisissa kuntajakoselvitys on parhaillaan käynnissä. Keuruun, Multian ja Mänttä-Vilppulan osalta selvitysmiestä ollaan valitsemassa. Lisäksi pohjoisessa Keski-Suomessa Viitasaari, Pihtipudas, Kannonkoski, Kinnula ja Kivijärvi ovat puuhaamassa omaa selvitystään, sanoo maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala Keski-Suomen liitosta. Luonteva yhteistyösuunta on myös Keuruun kaupunki ja Multian kunta, koska näiden kuntien asukkaiden pääasiallinen asiointisuunta on Jyväskylän seutu. Esityksen mukaan Jyväskylälle valittava uusi kaupunginjohtaja siirtyy uuden Jyväskylän kaupunginjohtajaksi. Selvitysmiesten mukaan kuntarakennelain kriteereiden perusteella Joutsa ja Luhanka poikkeavat selvästi yhdyskuntarakenteen sekä työssäkäynnin ja asioinnin osalta kaupunkiseudun kunnista. Valtiovarainministeriö määräsi viime vuonna kuntarakennelain perusteella toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen yhdeksän Jyväskylän seudun kunnan kesken. Kuntajaon muutoksesta johtuen uudella kunnalla ei ole oikeutta irtisanoa työntekijöitä taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla vuosien 2017–2021 aikana. Uuden kunnan perustamisajankohdaksi esitetään 1.1.2017 ja nimeksi Jyväskylää. Palk- tevätkö ne ylipäätään selvittämään liitosta. – Kunnat vielä pohtivat, läh- Jyväskylän seudulle saattaa syntyä seitsemän kunnan liitos ja muuallekin Keski-Suomeen on liitoksia odotettavissa. Uuden kunnan yhteistyö on välttämätön koko maakunnan, sen kuntien ja yhteistyöorganisaatioiden kanssa. KESKI-SUOMI Jyväskylän seutu saattaa yhdistyä suurkunnaksi parin vuoden kuluttua Selvitysmiehet esittävät seitsemän kunnan liitosta Uusi Jyväskylä muodostuu seitsemästä nykyisestä kunnasta, mikäli kuntien valtuustot päättävät ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä yhdistymisestä K untajakoselvittäjät Jarmo Asikainen ja Paavo Kaitokari esittivät syyskuun lopussa uuteen kuntaan Hankasalmea, Jyväskylää, Laukaata, Muuramea, Petäjävettä, Toivakkaa ja Uuraista
Yksittäiset kunnat jättävät lausuntonsa siitä, mihin järjestämisalueeseen ne tulevassa uudistuksessa haluavat kuulua. – Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kuuluu Kuopion yliopistollisen sairaalan ervaalueeseen, joten yhteistyö tullee suuntautumaan jatkossakin Itä-Suomen suuntaan. Keski-Suomen liiton toimitilat ovat Keski-Suomen talossa, jossa tarjotaan palveluja muun muassa kunnille ja yrityksille. Yhdessä pyritään rakentamaan toimiva yhteisö, Korhonen summaa ja jatkaa: – Vaikka hankkeen nimi viittaa vuoteen 2020, ei järjestelmää ole tarkoitus ottaa silloin käyttöön vaan silloin sen täytyy jo toimia täysillä! Uusi toimintatapa käynnistyy vuonna 2017. Tähän tavoitteeseen liittyy kiinteästi se, millaisia tuotantoyksikköjä Sote-organisaation alla tulee toimimaan. KESKI-SUOMI Keski-Suomessa jännitetään Jämsän ja Kuhmoisten sote-ratkaisuja Valtaosa Keski-Suomesta pysynee Kuopion yliopistosairaalan erva-alueella Sote-järjestämislain luonnos on tällä hetkellä Keski-Suomen kuntien käsittelyssä ja odottaa kannanottoja. Asiaan liittyy niin monta varaumaa, että tuskin koko maasta löytyy sellaista viisasta, joka pystyisi kustannusvaikutuksia varmasti arvioimaan valtakunnallisella tai maakunnallisellakaan tasolla. K ehittämisjohtaja Hannu Korhonen Keski-Suomen liitosta kertoo, että valtaosa Keski-Suomen kunnista jatkanee yhteistyötä Itä-Suomen toimijoiden kanssa. – Keski-Suomessa ollaan pitkään tehty yhteistyötä eri alojen sote-toimijoiden kesken: hankkeessa on mukana myös paljon järjestötoimijoita ja elinkeinoelämän edustajia. Kehittämisjohtaja Korhonen kertoo, että maakuntatasolla toivotaan ensisijaisesti yhtenäistä ratkaisua: sitä, että koko maakunta voisi kuulua Itä-Suomen järjestämisalueeseen: – Korostan kuitenkin, että kunnat ovat tässä temppelin harjalla ja itse määrittelevät omat aikomuksensa! Sote 2020 -hanke kerää tuottajayhteisöä Sote-ratkaisun tavoite on Hannu Korhosen mukaan se, että maakunnassa syntyisi yksi yhteinen maakunnallinen kuntayhtymä, jonka hallintorakenne olisi yhtenäinen. 78. Näitä toimijoita kartoittamaan ja kokoamaan on Keski-Suomessa perustettu Sote 2020 -hanke. Keski-Suomen Sote 2020 -hankkeen tavoitteena on rakentaa Keski-Suomeen asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan Keski-Suomen asukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Hanketta toteutetaan 1.3.2014– 30.10.2016, hallinnoijana toimii Jyväskylän kaupunki. Jämsä ja Kuhmoinen ovat kuitenkin tehneet yhteistyötä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa – nähtäväksi jää, millaisiin ratkaisuihin kyseisissä kunnissa päädytään. Hankkeessa ovat mukana kaikki Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnat. Teksti ja kuva: Kaisa-Liisa Ikonen Keski-Suomen liitto on mukana Keski-Suomen Sote 2020 -hankkeessa, jonka tarkoitus on kartoittaa maakunnan sote-toimijoiden yhteistyöverkostoa. Aika näyttää, syntyykö säästöjä Kehittämisjohtaja Korhonen toteaa, että on lähes mahdotonta ennustaa, millaisia taloudellisia vaikutuksia uudistus tuo tullessaan: – Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen syyskuussa julkaistusta vaikuttavuusarvioinnista ilmenee, että valtakunnallisella tasolla säästöt ovat ehkä joitain prosentteja kokonaiskustannuksista. Hankkeessa keskitytään palveluprosessien rakentamiseen, peruspalvelujen vahvistamiseen ja johtamisen kehittämiseen
Keski-Suomen yritysten viennin viimeaikainen suhdannekehitys on ollut vaihtelevaa. Liikevaihto supistui viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana eniten teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuuden ja energia-alan lasku on viimeisen vuoden aikana taittunut. Toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli noin 86 500 henkilötyövuotta. Keski-Suomessa oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 14 000 yritysten ja muiden yhteisöjen toimipaikkaa. Maakunnassa asui vuoden 2014 kesäkuussa 274 800 henkeä. Asumisen ja rakentamisen liikevaihto on kasvanut, mutta alan henkilöstömäärän kehitys on ollut heikkoa. Lähinnä metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden viennistä muodostuva vientiliikevaihto oli 2,4 miljardia euroa. 79 prosenttia ja jalostusalat 31 prosenttia maakunnan henkilöstöstä. Niiden osuus arvonlisäyksestä on huomattavasti suurempi kuin työpaikoista. OPM Kymmene Oy, 1234 henkilöä, muutos -100 5. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli kuitenkin viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana edelleen reilun prosentin alemmalla tasolla kuin edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Taantumavuodesta 2009 KeskiSuomen yritysten vienti on kasvanut noin 8 prosenttia. Koko maan arvonlisäyksestä Keski-Suomen osuus on noin 4 prosenttia. Maakunnan osuus sekä koko maan väestöstä että työpaikoista on noin 5 prosenttia. KESKI-SUOMI Teknologia, energia ja asuminen työllistävät Keski-Suomessa Keski-Suomen talouden ytimen muodostavat metsäteollisuus ja siihen kytkeytyvä teknologiateollisuus. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen. Metso Oyj, 1550 henkilöä, muutos -225 3. Viennin trendi kääntyi vahvan kasvun jälkeen laskuun viime vuoden huhti–syyskuussa. Maakunnan yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 11,6 miljardia euroa. Osuuskauppa Keskimaa, 1645 henkilöä, muutos -21 2. Tiedot ovat peräisin syyskuussa 2014 julkaistusta KeskiSuomen Aikajanasta. K eski-Suomi jakautuu kuuteen seutukuntaan. Jalostusalojen osuus KeskiSuomen yritysten liikevaihdosta oli 53 prosenttia ja palveluiden osuus 47 prosenttia. Seutukunnissa on yhteensä 23 kuntaa. Keski-Suomen suurimmat työllistäjät vuonna 2013 1. Yritysten henkilöstömäärästä palveluiden osuus on huomattavasti suurempi: palvelut työllistävät 69 Maakunnan kolme avainalaa ovat teknologiateollisuus, energia-ala sekä asuminen ja rakentaminen. Maakunnan yritysten liikevaihdon trendin lasku pysähtyi viime vuoden lopussa ja kääntyi viennin vetämänä loivaan kasvuun kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Patria Oyj, 1036 henkilöä, muutos +27 Keski-Suomen työttömyysprosentti oli heinäkuussa 17,1 prosenttia. Työpaikkoja oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 105 500, ja alueen tuotannon arvonlisäys oli noin 7,5 miljardia euroa. Vienti on kasvanut taantumavuodesta Maakunnan kolme avainalaa ovat teknologiateollisuus, energia-ala sekä asuminen ja rakentaminen. Yhteiskunnallisten palveluiden lisäksi Keski-Suomessa työllistävät teknologia, energia ja asuminen ja rakentaminen. K-ryhmä, 1241 henkilöä, muutos +14 4. Keski-Suomessa työnhakijoita yhtä avointa työpaikkaa kohden on selvästi enemmän kuin koko maassa keskimäärin
Huoltopalveluita yrityksellä ei ole, vaan taloyhtiöt tekevät omat sopimukset huoltoyhtiöiden kanssa. Tiimiin kuuluu kuusi vakituista työntekijää ja kaksi harjoittelijaa. KESKI-SUOMI Jyvässeudun Isännöitsijöille on myönnetty Suomen Vahvimmat-sertifikaatti vuosina 2007 ja 2012. Työ on kuitenkin muuttanut vuosien varrella muotoaan: kun ennen kohteissa ehti vierailla viikoittain, nykyään aika kuluu tietokoneen ääressä istumiseen. Ennen isännöintiuraa hän hankki vankan työkokemuksen julkisen hallinnon parissa. J yvässeudun Isännöitsijät Oy on isännöitsijäyritys, joka tarjoaa taloyhtiöille kokonaisvaltaisia palveluja mukaan lukien maksuliikenteen ja kirjanpidon hoidon. Jyvässeudun isännöitsijöillä riittää aikaa ja intoa kahvitella asiakkaiden kanssa ja vaihtaa kuulumisia vaikka kauppareissun ohessa. Työhistorian myötä on syntynyt vahva verkosto eri alojen toimijoihin: – Meillä on erittäin hyvä yh-. Jyvässeudun Isännöitsijät Oy panostaa ruohonjuuritason palveluun Pieni yritys huomioi yksilölliset tarpeet Pienessä isännöitsijätoimistossa asiakkaat tulevat tutuiksi. Yrityksellä on hoidettava- 80 naan yhteensä noin 65 asuinja liikekiinteistöä Jyväskylän seudulla. Valtaosa kohteista on omistuspohjaisia asuntoosakeyhtiöitä. Vuodesta 2008 lähtien isännöitsijätoimistoa on luotsannut toimitusjohtaja, isännöitsijä Juha Nuora. Yritys on perustettu vuonna 1997 ja sen periaatteena on luotettava ja asiakaslähtöinen toiminta taloyhtiöiden etuja unohtamatta
Lisäksi tiimissä työskentelee määräaikainen isännöitsijäharjoittelija sekä toimistotyön harjoittelija. Jyvässeudun Isännöitsijät Oy:n toimitusjohtaja Juha Nuora kertoo, että pienet isännöintitoimistot voivat tarjota asiakkaille yksilöityä ja joustavaa palvelua. Isännöitsijöiden vastuulla on taloushallinto, tilinpäätökset 81. Pienen isännöitsijätoimiston täytyykin pitää huolta siitä, että yhteistyökumppanit ovat osaavia, ammattitaitoisia ja luotettavia, Nuora toteaa. luettelee isännöitsijä Marja-Liisa Nuora. Toimistotyöntekijät hoitavat kirjanpidon, vuokrankannon ja laskutuksen lisäksi kaikenlaisia näkymättömiä, muita tärkeitä asioita: – Puhelinasiat, vikailmoitukset, rekistereiden ylläpidot, vesimaksut, yhteydenpito huoltoyhtiöihin, autopaikka-asiat, postitukset, pyykkitupamaksut, listat... teistyöverkosto moneen suuntaan: virkamiehiin, huolto- ja rakennusyhtiöihin, sähkö- ja putkialan ammattilaisiin ja eri alojen asiantuntijoihin. ja yhteydenpito asiakkaisiin. Yrittäjänä minun kai pitäisi tavoitella koko ajan jotain suurempaa, mutta pidän mieluummin homman hallittavana. Työntekijöillä on hyvä yhteishenki Jyvässeudun Isännöitsijöiden konttorissa työskentelee vakituisesti kuusi henkilöä: kolme isännöitsijää ja kolme toimistotyöntekijää. Pidämme matalaa profiilia ja hoidamme asiat niin hyvin kuin osaamme
Pystymme tarjoamaan yksilöllisempää palvelua, toimitusjohtaja Nuora toteaa. 82 Myös toimitusjohtaja on tyytyväinen yrityksen nykytilaan: – Meillä ei ole suunnitelmia kasvun suhteen, seinäthän tässä tulisivat vastaan, Juha Nuora naurahtaa ja levittää käsiään pienessä toimistossaan. Pidämme matalaa profiilia ja hoidamme asiat niin hyvin kuin osaamme. Jyvässeudun Isännöitsijät Oy:n avokonttorissa tuntuu olevan nauru herkässä: – Meillä on hyvä yhteishenki ja huumoriakin piisaa – ilman sitä tämä homma kysyisikin välillä koko lailla kärsivällisyyttä, toteaa isännöitsijä Tuomas Ahokas. – Ehkä toimivin mainoskikkamme oli, kun erään tonttiliittymän yhteydessä Marja-Liisa. Kasvua ei ole suunnitelmissa Tämä on juuri sopivan kokoinen konttori: meillä ei ole tiukkaa byrokratiaa, vaan pystymme joustamaan niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin tarpeiden mukaan. – Tämä on juuri sopivan kokoinen konttori: meillä ei ole tiukkaa byrokratiaa, vaan pystymme joustamaan niin asiakkaiden kuin työntekijöidenkin tarpeiden mukaan, Marja-Liisa Nuora jatkaa. Jyvässeudun Isännöitsijät ei toistaiseksi suunnittele myöskään fuusioituvansa isompien isännöitsijätoimistojen kanssa, vaikka toimistossa tiedostetaankin, että nyt ja tulevaisuudessa isot toimijat syövät tilaa pienemmiltä. Kirjanpitäjä Venla Maijala (kesk.) ja toimistosihteeri Kirsti Kojola viihtyvät hekin hyvin työssään. KESKI-SUOMI Toimistossa vallitsee hyvä yhteishenki. Toimistosihteeri Tiina Siirtola (oik.) on työskennellyt yrityksessä vuodesta 1999 lähtien, eikä pois vaihtaisi. Tehtävää riittää paljon, mutta kaikki työntekijät vaikuttavat tyytyväisiltä. – Toisaalta pienet pärjäävät paremmin tarjouskilpailuissa. – Yrittäjänä minun kai pitäisi tavoitella koko ajan jotain suurempaa, mutta pidän mieluummin homman hallittavana. Jyvässeudun Isännöitsijät Oy ei panosta myöskään markkinointiin, vaan toimistossa uskotaan, että puskaradio on paras mainoskanava
Tarvittaessa olemme ohjanneet heitä hoivapalveluiden pariin, mutta pyrimme kyllä järjestämään mahdollisuuden myös mukaville kahvitteluhetkille, Marja-Liisa Nuora kertoo. tiedotti täsmällisesti myös lähitaloja, joihin muutostyö vaikutti. – On paljon yksinäisiä ihmisiä, jotka ottavat meihin yhteyttä. Marja-Liisa Nuora kertoo, että monista vanhoista asiakkaista on tullut hyviä kavereita, joiden kanssa tavataan myös vapaaajalla. Tyytyväiset naapuritaloyhtiöt ryhtyivät hekin meidän asiakkaiksemme, Nuora kertoo. Tuomas Ahokas (oik.) esittelee omaa vastuualuettaan, kun Juha Nuora huomaa, että karttaa pitäisi vähän päivittää. Toki joissakin kohteissa kokouksia järjestetään edelleen usein, ja remonttien aikana käydään kohteissa tiukkaan, joskus useammankin kerran päivässä, Marja-Liisa Nuora pohtii. Uudet lainsäädännöt, ilmoitusvelvollisuudet ja ohjeistukset tuovat isännöitsijätoimistolle uusia töitä ja haasteita. 83. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen Jyvässeudun Isännöitsijät Oy:llä on noin 65 isännöitävää kiinteistöä, joita hoitavat Juha Nuora (vas.), Tuomas Ahokas, Marja-Liisa Nuora ja kuvasta puuttuva isännöitsijäharjoittelija Sirkku Poutanen. Välillä isännöitsijän työhön liittyy myös sosiaalityötä. Asiakkaista tulee tuttavia Isännöitsijöinä, olemme lähellä asukkaita ja joskus asiakassuhteet muuttuvat läheisimmiksi. Tietokone on korvaamaton työväline, kaipuu menneeseen nostaa kuitenkin välillä päätään: – Kun ennen kohteissa ehdittiin vierailla usein, nykyään asiakkaita tavataan selvästi harvemmin. Iso Jyväskylän kartta koristaa avokonttorin seinää. Isännöitsijän työ on Jyvässeudun Isännöitsijöiden mukaan muuttunut viime vuosina yhä enemmän ”tupatyöksi”; pa- pereiden pyörittelyksi ja tietokoneella päivystämiseksi
J oka tapauksessa valtionvarainministeriö valmistelee metropolihallintolakia hallituksen linjausten pohjalta. Hallituksen lakiesitys valmistuu joulukuussa Metropolihallinnon valmistelu etenee Pääkaupunkiseudun metropolihallintoa valmistellaan parhaillaan, hallituksen esitys metropolihallintolaiksi valmistuu joulukuussa. Hallituksen linjaukset sote-uudistuksesta annettiin keväällä 2014 samaan aikaan, kun metropolihallinnon väliraportti julkaistiin, sanoo Laajala. Näitä kuntia koskee myös sote-uudistus ja lisäksi käynnissä ovat kuntajakoselvitykset. Kunnissa 84 kuntien omat selvitykset ovat eri vaiheissa. Kaikilla edellä mainituilla on vaikutusta toisiinsa. Kuntien. Kun metropolihallinnon erityisen kuntajakoselvityksen valmistelu alkoi, tiedossa ei ollut hallituksen linjauksia sote-uudistuksesta. – Helsinki ja Vantaa olivat jääneet kuntien itsensä käynnistämien selvitysten ulkopuolelle. – Voimassa olevassa kuntarakennelaissa on säädetty, että kunnilla oli velvollisuus tehdä kuntaliitokseen liittyvä kuntajakoselvitys. Metropolihallintoon kuuluisi 14 kuntaa ja kahdella kunnalla on mahdollisuus myöhemmin osallistua hallintoon. Hallitus on rakennepoliitti- sen ohjelman myötä päättänyt, että metropolihallinnon valmistelua jatketaan. Valtionvarainministeriö asetti myös metropolihallinnon valmistelun rinnalla erityisen kuntajakoselvityksen Espoon, Helsingin, Kauniaisen, Keravan, Kirkkonummen, Sipoon, Tuusulan, Vantaan ja Vihdin kesken. Hallitus on linjannut muun muassa metropolihallinnon tehtävät, mutta kaikissa kunnissa ei suurta innokkuutta metropolihallintoon ole. Valtionvarainministeriön ylijohtajan Päivi Laajalan mukaan metropolihallinnon valmistelu etenee, vaikka samanaikaisesti on meneillään kaksi muutakin uudistusta, kuntarakenneuudistus ja sote-uudistus. UUSIMAA Metropolihallinnon mahdollisella olemassaololla olisi myös vaikutuksensa Helsingin seudun liikenteeseen. Aikataulu valmistelulle on tiukka Hallitus on linjannut metropolihallinnon aikataulun: hallituksen esitys metropolihallintolaiksi tulisi antaa eduskunnalle 4.12.2014 mennessä
Sote-uudistukseen kuuluva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on parhaillaan kunnissa lausunnolla, järjestämislaki pitäisi antaa eduskunnalle tällä hallituskaudella. Kuntajakoselvitykset eivät kuitenkaan poista metropolihallinnon tarvetta, koska hallituksen linjausten pohjalta metropolihallintolain valmistelu etenee kuntarakenneselvityksien rinnalla. Kuntien kuntajakoselvitykset ja mahdolliset liitokset sekä toisaalta sote-järjestämislain täytäntöönpano vievät myös oman aikansa. Metropolihallinnolle ei verotusoikeutta Yksi metropolihallinnon keskeisiä kysymyksiä metropolihallintoalueen määrittelyn ja tehtävien lisäksi on hallinnon rahoitus. Sote-järjestämislakiluonnoksen mukaiset sotealueet pitäisivät olla toiminnassa 2016 ja tuotantoalueet 2017. Kuntien rakennuttamispalvelujen keskittäminen metropolihallinnolle metropolikaavan mukaisilla seudullisesti keskeisillä asuntotuotantoalueilla valtion tukeman tuotannon osalta on vielä avoin kysymys. 85. Metropolivaltuuston tehtävänä olisi päättää metropolikaavasta. Hallintoa valmisteleva työryhmä ehdotti väliraportissa pääsääntöiseksi rahoitusmalliksi joko kuntarahoitusta tai verotusoikeutta. Hallitus tulee vielä linjaamaan, siirtyvätkö nämä tehtävät metropolihallinnolle vai jäävätkö ne kuntiin. Väliraportissa vähimmäistehtävämallissa kunnat rahoittaisivat maksuosuuksillaan hallinnon, mutta laajat tehtävät mallissa hallinnon tehtäväkenttä olisi niin mittava, että metropolihallinnolla olisi verotusoikeus. – Metropolihallinnossa on hallituksen linjausten mukaan vaaleilla valittu valtuusto. itsensä tekemät selvitykset ovat eri vaiheissa ja ministeriön erityinen selvitys valmistuu lokakuun lopussa. – Aikataulu metropolihallintolain valmistelulle on kieltämättä tiukka, kun huomioidaan myös kuntien lausunnonantoaika. – Tuolloin metropolihallinto voisi aloittaa valtuustokauden alusta. Metropolihallinnon toimeenpano olisi vuoden 2017 alussa, Laajala pohtii. Hallituksen linjaamat metropolivaalit olisivat samaan aikaan kunnallisvaalien kanssa. Metropolikaavalla on oikeusvaikutus kuntien yleisja asemakaavoihin. Osassa kunnista työstetään edelleen niiden omia kuntajakoselvityksiä, osassa selvityksiä on jo päätetty esittää mahdollisia liitoksia. Hallinnolla ei olisi verotusoikeutta, koska sen tehtävät eivät olisi niin laajat kuin mitä väliraportin laajat tehtävät mallissa esitettiin, sanoo Laajala. Myös yleishyödylliset yhteisöt voisivat edelleen toimia nykyisen käytännön mukaisesti tuettujen asuntojen rakennuttajina ja omistajina koko metropolialueella. Hallituksen tekemien linjausten mukaan metropolihallintoa sekä kuntaliitoksia tarvitaan. Asuntotuotantotavoitteen toteutumisen varmistamiseksi ja metropolihallinnon viimesijaisen vastuun kantamiseksi erityisesti valtion tukemasta asuntotuotannosta voisi esimerkiksi tarjota kunnille vuokraasuntotuotantoa tukevia rakennuttamispalveluja. Valtionvarainministeriön ylijohtajan Päivi Laajalan mukaan metropolihallinnon valmistelu etenee, vaikka samanaikaisesti on meneillään kaksi muutakin uudistusta, kuntarakenneuudistus ja sote-uudistus. Metropolikaava koskisi erityisesti koko alueen kannalta keskeisiä alueita kuntien sisällä, joten se siltä osin ohjaisi kuntakaavoitusta. Kaava mahdollistaisi tasapuolisen rakentamisen Metropolihallintoa valmistelleen työryhmän väliraportin mukaan metropolihallinnon määrittelemä seudullinen asuntotuotantotavoite ja sitä edistävä metropolikaava toimeenpano-osineen riittäisi luomaan metropolialueelle sellaiset asuntotuotantoedellytykset, joiden avulla markkinatoimijat yhdessä seudun kuntien toimenpiteiden kanssa toteuttaisivat seudulle asetetun tuotantotavoitteen sellaisenaan. Tuettujen asuntojen omistus olisi edelleen kunnilla tai niiden omistamilla yhtiöillä. Keskitetty kuntien omistamien tuettujen asuntojen rakennuttamistoiminta loisi parempia toimintaedellytyksiä tuettujen asuntojen toteuttamiselle seudullisesti keskeisillä asuntoalueilla ja vapauttaisi samalla metropolialueen kuntien rajallisia rakennuttajavoimavaroja tuetun tuotannon toteuttamiseen muualla metropolialueella. Aikataulussa yritetään pysyä, mutta todennäköisesti määräaika esityksen antamiselle ylittyy. Juhani Karvonen Sote-järjestämislakiluonnoksen mukaiset sotealueet pitäisivät olla toiminnassa 2016 ja tuotantoalueet 2017. Metropolihallintoa valmistelleen työryhmän väliraportin mukaan hallinto voisi kilpailuttaa tuettujen asuntojen suunnittelua ja niiden toteuttamista seudullisesti keskeisillä asuntoalueilla. Metropolihallinto voisi tarjota tarvittaessa rakennuttamispalveluja kunnallisille toimijoille valtion tukeman tuotannon toteuttamiseksi myös muulla metropolialueella. – Metropolialueella rakentaminen keskittyisi, mutta metropolikaavalla olisi mahdollisuus tasapuoliseen, suunnitelmalliseen ja kestävään rakentamiseen alueen kuntien kesken. Tätä kautta pystytään turvaamaan jokaisen alueen kestävä kehitys, sanoo Laajala
Hallitus on linjannut, että esitykset valmistellaan erikseen ja ne voidaan myöhemmin säätää uuteen kuntalakiin. Vaikutusten arviointi on tietysti vaikeaa ja se pitää sisällään myös riskin arvioida vaikutukset väärin. Toisaalta toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja valtion antaa lisää lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita, joten nämäkin vaikuttavat tulokseen, sanoo Laajala. Kunnista tällä hetkellä pisimmällä alueellisten toimielinten käyttöönotossa on Rovaniemen kaupunki. 010 2310 390 LifeGuardLine Kattosiltaan integroitava turvavaijeri MU S LLI A UU TAV TUUS MULLISTAV A U U TU US Soita ja pyydä tarjous: Puh. Uudistukset ja selvitykset ovat työllistäneet niin kuntia kuin ministeriön valmistelijoita. UUSIMAA ISÄNNÖINTI SIIVOUS Heikkenevä julkinen talous pakottaa rakenneuudistuksiin KIINTEISTÖNHOITO REMONTTITYÖT V Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. Mikäli metropolihallintolaki ja sote-järjestämislaki tulevat voimaan, vaikuttavat ne kuntien tehtävien ja velvoitteiden järjestämis-, tuottamis- ja rahoitusvastuuseen, sanoo ylijohtaja Päivi Laajala valtionvarainministeriöstä. – Kunnista saadun palautteen mukaan uudistukset ja useat lausuntojen antamiset on koettu työlääksi, mikä onkin ymmärrettävää. Jussi Karvonen. – Voimassa oleva kuntalaki sallii jo nykyisellään alueelliset toimielimet, mutta valin- taa vaaleilla valmistellaan nyt. Kaksi muuta kuntaa muodostuisivat Raaseporista ja Lohjasta sekä ItäUusimaan kunnista. Alueellisiin toimielimiin ei suurta innokkuutta Valtiovarainministeriö valmistelee vielä erikseen kuntalakiin mahdollisia säädöksiä, jotka mahdollistaisivat kuntiin vaaleilla valitut alueelliset toimielimet. Uuden kuntalain keskiössä ovat johtaminen, talous ja konserniohjaus. Hallituksen esitys kuntalaista annetaan eduskunnalle tänä syksynä. Laajalan mukaan valtion ohjausta kaivataan, koska kunnat eivät aina omaehtoisesti innostu tekemään rakennemuutoksia. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 Kauppalankatu 2 B 19, 05800 Hyvinkää Puh. Tämä on ollut yksi vaihtoehto kuntien omien kuntajakoselvitysten ja ministeriön erityisen kuntajakoselvityksen rinnalla. Nyt kysytään usein, mikä on se kokonaisuus, johon uudistuksilla pyritään. (03) 872 1021 www.orima.fi 86 aihtoehtoja kuntajaon muutokseksi on ollut esillä useita, joissakin niistä pääkaupunkiseudulle on esitetty viittä suurkuntaa. Yleensä rakennemuutoksissa kustannukset nousevat ensimmäiset 3–6 vuotta, minkä jälkeen toiminta vakiintuu ja kustannuskehitys saadaan hallintaan. – Ministeriöitä on kritisoitu siitä, ettei esitysten taloudellisia vaikutuksia ole tuotu riittävästi esille. Kunnissa alueellisia toimielimiä on usein perustettu kuntaliitosten yhteydessä. Kuntarakenneuudistusta, sote-uudistusta kuin metropolihallinnon valmistelua yhdistävät taloudelliset kysymykset. – Maankäyttö, asuminen ja liikenne ovat tehtäviä, jotka voidaan antaa metropolihallinnolle, mutta on paljon tehtäviä, joiden vastuu tästä huolimatta kuuluu kunnille. Saman aikaisesti myös kuntien palvelutarpeet kasvavat. Myös kuntalaki uudistuu, lakiluonnos uudesta kuntalaista on ollut kunnissa lausunnolla ja luonnosta viimeistellään lausuntojen perusteella. Tuolloin Helsinki ja Vantaa muodostaisivat oman kuntansa, Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnat omansa ja Espoo Kirkkonummi, Kauniainen ja Vihti omansa. Julkisen talouden ja sen osana kuntatalouden tila on heikko ja se heikkenee edelleen nopeasti, mistä syystä rakenneuudistuksia tarvitaan. – Säästöjen arviointi on aina vaikeaa, jopa mahdotonta, koska säästöjen aikaansaamiseen vaikuttaa rakennemuutoksen toteuttamistapa. Laajalan mukaan useiden päällekkäisten uudistusten ja selvitysten yhtäaikainen työstäminen on herättänyt jonkin verran hämmennystä ja epätietoisuutta kunnissa
– Meidän on ensiksi katsottava, mitä sote-uudistus tuo tullessaan, samoin kuin mahdollinen metropolihallinto. Kuntarakenneselvitys on viimeistelyä vaille valmis ja alunperin sen piti olla valmis tänä syksynä. Kunnille annetaan myös mahdollisuus sanoutua irti liitoshankkeesta. Lisäksi loppuraportissa on arvio kuntien yhdistymisen suhteesta metropolihallinnon tarpeeseen erityisesti yhdyskuntarakenteen eheyttämisen, joukkoliikenteen ja sosiaalisen asuntotuotannon näkökulmasta. – Joka tapauksessa valtuustossa vallitsee melko vahva yksimielisyys siitä, että meidän suuntamme on etelään. Hyvinkään, Järvenpään ja Keravan kaupunkien sekä Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntien kuntarakennelain mukainen yhdistymisselvitys käynnistyi kesäkuussa 2013. Syyskuussa julkaistu loppuraportti sisältää kuntarakennelain mukaisesti suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä sekä palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, selvityksen taloudellisesta tilanteesta, arvion asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta, yksityiskohtaisen arvion kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista sekä arvion kielellisten oikeuksien toteutumista. – Loppuraportin perusteella yhdistymisselvityksen poliittinen ohjausryhmä pyytää kultakin kunnalta lokakuun puoliväliin mennessä vastausta, hyväksyykö kunta yhdistymisen edellyttämät siirtymäkauden lähentymis- ja henkilöstökriteerit taloutensa tasapainottamiseksi vai toteaako se kuntarakennelain mukaisen selvityksen tehdyksi ilman jatkotoimenpiteitä. Nurmijärven valtuusto päätti irrottautua kuntaliitoshankkeesta. – Meille tuo suunta on ainakin luonteva, sillä vihtiläisistä 40 prosenttia käy töissä Espoossa, sanoo Miettinen. ihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen pitää Vihdin, Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten liitosta mahdollisena. Kuntarakenneselvitykset ovat suurelta osin jo valmiit, mutta lopullinen päätöksenteko on kiinni muun muassa siitä, millaiseksi sote-uudistus osoittautuu. – Käsittely on kolmivaihei- 87 nen. Osassa kunnista on kuitenkin vahva itsenäisyyden tarve. Syyskuun lopussa valmistui kahdeksaa Keski-Uusimaan kuntaa koskeva selvitys, joka etenee kuntien käsittelyyn. Kun nuo ovat selvillä, voimme keskittyä kuntarakenneuudistukseen, sanoo Vihdin kunnanjohtaja Sami Miettinen. Näillä näkymin valmistuminen menee ensi kesään. Hyvinkäällä nähdään liitosten välttämättömyys – Ensiksi on katsottava, mitä sote-uudistus tuo tullessaan, samoin mahdollinen metropolihallinto. Arviointien ja johtopäätösten aika on, kun sote-uudistus ja metropolihallinnon vaikutukset ovat selvillä. – Tulevaisuudessa kuntien toimintoja pitää joka tapauksessa sopeuttaa. Yhdessä sopeuttaminen on helpompaa kuin yksin, tuumii Mattila. kaupunginjohtaja Jyrki Mattila pitää kuntaliitoksia jossain määrin välttämättöminä. Sote-uudistus ja osin myös metropolihallinnon valmistelu ovat lykänneet kuntarakenneselvitystä. Myös itsenäisyysajatuksesta halutaan pitää kiinni Kunnissa ymmärretään liitosten tarve V Kuntien johdossa odotetaan sotea sekä metropolihallintoa. Miettisen mukaan mitään päätösesitystä ei ole vielä tuotu esiin. Hyvinkään vs. Lausunto käsitellään valtuustoissa. Kun nuo ovat selvillä, voimme toden teolla keskittyä kuntarakenneuudistukseen. Yhdistymispäätökset ensi kesään mennessä Kuntien vastaukset käsitellään yhdistymisselvityksen poliitti-. Sote-uudistuksessa puhutaan yli puolesta kunnan budjetista
Kuntaliitokset muualla ovat osoittaneet, että palvelut supistuvat reuna-alueilla. Sote-lain vaikutuksia ei vielä tunneta. Vastausten perusteella tarkistetaan tarvittaessa selvityksen ohjaus- ja johtoryhmän kokoonpano. Kevät 2015 käytetään päivitetyn loppuraportin sekä yhdistymisesityksen ja -sopimuksen poliittiseen käsittelyyn siten, että yhdistymispäätökset on tehty kesään 2015 mennessä eli kuntarakennelain edellyttämässä ajassa. Kuntaliitos ei näyttäisi olevan poliittisesti kovin helppo pala Askolassa, ennakoi Rautiainen. Kolmella suurimmalla valtuustoryhmällä on keskinäinen sopimus siitä, että ne tekevät työtä itsenäisyyden eteen. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Askolan päättäjät ovat olleet hyvin vahvasti itsenäisyyden kannalla. – Meille Porvoon suunta on aika yksiselitteinen vaihtoehto, koska Porvoo tuottaa aika paljon keskeisiä palveluja askolalaisille. Pornainen jäi pois ja siirtyi Keski-Uudenmaan selvityskuntiin. Kuntien rahatilanne on kuitenkin tiukka. Yhteistyö pelaa muun muassa terveydenhuollossa ja koulutuksessa, sanoo Rautiainen. Juhani Karvonen. Itä-Uudenmaan kuntaan kuuluisivat Askolan lisäksi viisi muuta kuntaa Porvoo, Myrskylä, Mäntsälä Loviisa, Lapinjärvi Minttupelto 5, 02920 Espoo Ove Sandberg (09) 548 6061 88 ja Sipoo. KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 sessa ohjausryhmässä lokakuun loppuun mennessä. Kunnat ottavat seuraavan kerran kantaa yhdistymisselvityksessä jatkamiseen sote-lain tultua voimaan tammihelmikuussa 2015. Hyvinkää on mukana kuntarakennelain mukaisessa yhdistymisselvityksessä Järvenpään ja Keravan kaupunkien sekä Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan kuntien kanssa. Elinvoimakysymyksistä kunta haluaisi päättää itse. UUSIMAA Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy Liike- ja muut julkiset tilat Toimisto- ja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Samoin päivitetään tarvittaessa tämän loppuraportin mukaiset ja kuntarakennelain edellyttämät arviot, selvitykset ja suunnitelmat vuoden 2014 mennessä. Kokemusten mukaan se, joka säästää, myös maksaa. Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.fi www.jarmopakarinenoy.fi VANTAAN KONEHUOLTO OY Konehuollon ammattilainen Traktorit, traktorikaivurit, kiinteistötraktorit lisälaitteineen Kauhojen huulilevyjen hitsaukset Työkoneiden ilmastointilaitteiden huollot – sopimushuolto – kiinteistökoneet – ympäristökoneet – sopimushuolto Askolassa vaalitaan itsenäisyyttä Askolan kunnanjohtajan Esko Rautiaisen mukaan kuntaliitosselvitys on Askolan osalta loppusuoralla. Valtuutetut joutuvat kohtuuttoman suuren ratkaisun eteen, jos kuntaliitoksista on päätettävä tässä tilanteessa. – Kunnan väestö kasvaa sekä syntyvyyden ansiosta kuin muuttovoitonkin kautta. – Yhdistymisesitys ja -sopimusta valmistellaan vuoden 2014 loppuun mennessä niiden kuntien osalta, jotka hyväksyvät yhdistymisen edellyttämät lähentymiskriteerit ja henkilöstöjärjestelyt. Rautiaisen mukaan Askola aloitti pari vuotta sitten talouden tervehdyttämisohjelman, joka on toiminut tähän saakka hyvin
FINN BUILD 2014-MESSUT Destacleanin puukivet näyttävät päällisin puoli tavalliselta betonikiveltä. 89 – Tavoitteemme oli kehittää entistä kestävämpi ja kevyempi tuote. Esittelyssä viime vuosien kuumimpia uutuuksia ja palkittuja innovaatioita, joista tullaan vielä kuulemaan lisää. Puukivi on myös noin 30 prosenttia kevyempi kuin betonikivi. Destaclean-puukiveä voi käyttää samoissa kohteissa kuin betonikiveä: katukiveyksissä, puutarhoissa, ja aidoissa.. Esillä rakennusalan kuumimmat keksinnöt Finn Build 2014 -messuilla Helsingissä oli esillä koko rakentamisen kirjo. Puukiveä piharakentamiseen D estamatic Oy on kehittänyt ekologisen vaihtoehdon perinteiselle betonikivelle. Niin sanotut puukivet muistuttavat ulkonäöltään kovasti betonikiveä, mutta niissä on noin 30 prosenttia kierrätettyä rakennuspuujätettä. Kivien asennustyö tulee olemaan kevyempää ja lisäksi säästetään kuljetuskustannuksissa, kertoo Destamaticin teknologiajohtaja Kimmo Rinne
Evento Oy:n myyntijohtaja Seppo Hartikainen esittelee sensoria, joka mittaa roskisten täyttymistä. Roskiksia poltetaan maailmalla aika paljon.. Destacleanin puukivessä on noin 30 prosenttia kierrätettyä puuta. Jos jokin säiliö alkaa täyttyä yllättävän paljon, niin heti tulee tieto, että säiliö pitääkin tyhjentää jo aikaisemmin, kertoo Enevon myyntijohtaja Seppo Hartikainen. sori toimii paristoilla. Näemme välittömästi, jos lämpötila on lähtenyt nousemaan esimerkiksi tulipalon seurauksena. Suomalaisen Evenon systeemi on käytössä jo 90 26 eri maassa, Suomessa heillä on toistakymmentä asiakasta. Ratkaisuna tähän voisi olla Eveno Oy:n kehittämä ONe Collect -systeemi. – Tällä kerätään tietoa säiliöiden täyttöasteesta. Yritys pyrkii jatkossa val- mistamaan tuotteita, joissa olisi peräti 100 prosenttia kierrätysmateriaalia. Kun jäteauton kuljettaja aamulla tulee töihin, hän näkee tietokoneelta heti kyseisin päivän ajoreitin, Hartikainen sanoo. Käyttöastetiedon perusteella optimoidaan ajoreitit. Sensori kerää tiedon ja lähettää tiedon pilven kautta meidän serverillemme. Destamaticilla on vieläkin kunnianhimoisemmat tavoitteet. Silloin ei tule turhia ajoja. Sensori kiinnitetään säiliön kanteen sisäpuolelle. FINN BUILD 2014-MESSUT Vastaavia tuotteita ei maailmalla ole aikaisemmin valmistettu. Sensorin voi asentaa sekä vanhaan että uuteen roskasäiliöön. Destaclean-tuotteet ovat syntyneet Tekesin Green Growth -ohjelman tukemana. Yritys on saanut Tekesiltä 100 000 euroa tuotteen kehittämiseen. Destaclean-puukivet on tarkoitus saada markkinoille vuoden 2015 aikana. Asennus kestää Hartikaisen mukaan noin kolme minuuttia aktivointeineen ja kiinnityksineen. – Tuotteen hinta tulee olemaan suunnilleen vastaavan betonikivien tasolla, Rinne uskoo. – Olemme ottaneet merkittävän askeleen kierrätyksessä jopa ihan maailman mittakaavassa, ylpeilee yhtiön hallituksen puheenjohtaja Reino Partanen. Jos aikaisemmin käytiin roskikset tyhjentämässä joka perjantai, niin uusi systeemi mahdollistaa ajoreittien ja -aikojen optimoinnin. EU:n jätedirektiivi edellyttää, että vuoteen 2020 mennessä jäsenmaiden on kierrätettävä 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä materiaalina. Sen avulla pystymme optimoimaan säiliön tyhennyshetken. Destaclean-puukivi vastaa omalta osaltaan tähän haasteeseen. – Teemme datan pohjalta ennusteet, miten usein säiliö pitää tyhjentää. ONe Collect -systeemi tuo säästöä, sillä se vähentää jätteenkuljetusautoilta turhaa ajoa. Mutta vielä useammin roskikset tyhjennetään turhaa, nimittäin esimerkiksi syväkeräyssäiliöitä tyhjennetään, kun niissä on keskimäärin roskaa vain noin 50 prosenttia. Siinä roskikseen asennetaan keltainen mötikkä, joka ultraäänisensorin avulla seuraa roskiksen täyttymistä. Kaikuluotain kertoo roskiksen täyttymisestä U sein taloyhtiöiden pihat ovat epäsiistejä, kun roskasäiliöt pursuavat yli. Pystymme seuraamaan täyttöastetta ja historiadataa. Roskikseen asennettava sen- Eveno Oy:n kehittämä sensori mittaa ultraäänellä roskiksen täyttöastetta. – Sensorin sisällä on myös lämpötilantunnistin
Rakenne on vedenkestävä. Jyväskylässä eräs taloyhtiö osti saunoja 50 kappaletta. Lujuudessa päästään tarvittaessa hyvin lähelle betonia, vaikka se onkin hieman kevyempää, Käyhkö kertoo. – Ei voi homehtua tai mädäntyä. Melkein kaikkea jota on rakennettu, voidaan nostaa ja stabiloida, kertoo PowerPile Suomen tekninen asiantuntija Ville Käyhkö. Se tehtiin yöllä, jolloin ei tarvinnut edes sulkea katuja. Kokoon taittuva sauna säästää tilaa ja mahtuu pieneenkin kylpyhuoneeseen. Harvian saunatehtaan johtaja Vesa Vehmaa esittelee, miten kylpyhuonesauna kasataan. Työn hinnat vaihtelevat projektin koosta riippuen tuhannesta eurosta puoleentoista miljoonaan. Kun on saunottu ja vihdottu, saunan saa kasattua nopeasti takaisin kaappiin, jolloin lattiapinta-ala voidaan ottaa muuhun käyttöön. Sauna mahtuu kaappiin Y ksi messujen Highlights-palkituista tuotteista on Harvian uusi SmartFold-kylpyhuonesauna. Olemme korjanneet painuneita lattioita, teitä ja siltoja. – Itse olen kokeillut tätä kotona puoli vuotta. Maaperän painaumat kuntoon P PowerPilen menetelmällä on nostettu supermarkettien lattioita. – Tässä on otettu huomioon perheet ja seniorit. Runko on alumiinia ja seinät lasikuituvahvisteista akryylia. Saunassa on 3,6 kilowatin kiuas, jonne menee 30 kiloa kiviä. Sauna lämpenee noin puolessa tunnissa. Menetelmä on ollut käytössä joitakin vuosia. – Geopolymeeri on maainjektointiin tarkoitettua ainetta, 91 joka on hyvin lähellä muovia. Talo hajoaa ympäriltä ennemmin kuin sauna, Vehmaa väittää. Viimeksi teimme Tampereella Sammonkadun stabiloinnin. Vaimo on ihmetellyt, että miksi meillä niin suuri sauna on ollut, kun tähänkin hyvin mahdutaan. – Jokainen projekti on erilainen. – Tällä menetelmällä voidaan tehdä paljon erilaisia töitä. – Tähän eteen mahtuu vaikka pyykinkuivausteline, joka pienissä asunnoissa on usein olohuoneessa, Vehmaa kertoo. Jos vaikkapa taloyhtiön parkkipaikka on päässyt painumaan, PowerPilen menetelmällä maaperän saa nostettua takaisin tasaiseksi. Hinta riippuu siitä, kauanko projekti kestää ja millaista menetelmää käytetään. SmartFold-sauna on juuri tullut myyntiin ja yksikköhinta on noin 5000 euroa. Esimerkiksi omakotitaloasukkaille tehtävä työ maksaa noin 10 000–15 000 euroa.. Sauna tarvitsee kasassa olleessaan tilaa vain pariovellisen kaapin verran, jolloin sauna on 60 senttiä syvä ja 120 senttiä leveä. – Sivuseinistä lasketaan lauteet alas, mutta ne voi jättää myös ylös, niin saunaan pääsee pyörätuolilla sisään. Vein vanhasta saunasta lauteet pihalle ja asensin tämän oman saunan sisälle. Avattuna se on kooltaan 120 senttiä kertaa 120 senttiä. Esteettömyys on tässä saunassa myös avainsana, eli olemme huomioineet myös liikuntarajoitteiset, kertoo Harvian saunatehtaan johtaja Vesa Vehmaa. Pilarielementtiin syötetään geopolymeeriä, joka paisuu ja nostaa maaperän ylös. Saunan asentaminen ei vaadi rakennuslupaa, mutta usein taloyhtiön luvan. – Olemme tehneet menetelmällä töitä ihan mummonmökin suoristuksesta suurten supermarkettien lattioiden oikaisuun. Aikaisemmin oli 11 kilowatin kiuas ja nyt on 3,6 kilowatin, niin sähkölaskutkin pienenivät huomattavasti, kertoo Vehmaa. Kyseessä on täysin kotimainen innovaatio. Menetelmä toimii siten, että esimerkiksi painuneeseen asfalttiin porataan 65 millin reikä, josta laitetaan pilarielementti maan alle. Kuva: PowerPile owerPile Oy on kehittänyt menetelmän, jolla saadaan nostettua painunutta maaperää
Aurinkosuojakonsultti Marko Nenonen avaa kaukosäätimellä aurinkosuojaverhoa. Moduulissa olevat AA-patterit pitää vaihtaa suunnilleen 10 vuoden välein, kertoo RF SensIT Oy:n toimitus- RF SensITin toimitusjohtaja Ismo Olkkonen näyttää tuloksia rakennusten kosteudenseurannasta. Menetelmässä ikkunarakenteeseen eli kahden lasin väliin asennetaan auringonsuojaverho, joka korvaa esimerkiksi sälekaihtimen. FINN BUILD 2014-MESSUT Motoroidut kaihtimet aurinkosuojaukseen E skopuu Oy tuo markkinoille uuden ratkaisun ikkunoiden auringonsuojaukseen. Nettiseurantaa rakennuskosteudesta R F SensIT on tuonut markkinoille nettipohjaisen rakennekosteuden seurantajärjestelmän, jota voidaan käyttää työkaluna kiinteistön kosteuden hallintaan. Noin metrin levyiseen ja kaksi metriä korkeaan ikkunaan sopiva kaihdin maksaa noin 250 euroa. – Tämä on vähän kuin laskisi aurinkolasit ikkunan suojaksi. kiinteistön käyttäjille. Aurinkosuojaverho toimii pattereilla ja sitä voi laskea ja nostaa kaukosäätimellä. Anturit voivat olla rakenteissa rakennuksen koko eliniän. 92 johtaja Ismo Olkkonen. Verho on 100-prosenttista lasikuitua. – Sälekaihdin on ollut mättötuote tässä maassa jo 1960-luvulta lähtien, tämä on vaihtoehto sille. Siitä on jo myynnissä ensimmäiset mallit. Lauri Pälvimaa Eskopuun tuotehallinnasta kertoo, että verho on selvästi tehokkaampi häikäisy- ja lämpösuoja kuin suurissa ikkunapinnoissa yleisimmin käytetty, lasin pinnoitteeseen perustuva aurinkosuojaus. Pilvipalveluun kertyy dataa kosteudesta, ja tietokoneohjelmalla voidaan tarkkailla rakennuksen kosteushistoriaa ja ennakoida korjaustarpeet. Ikkunoiden väliin sijoitettava verho päästää lämpösäteilyä sisään vähän, mutta silti sen läpi näkee ulos. Tässä ei myöskään ole naruja, joten tämä on lapsiturvallinen, sanoo Nenonen. Järjestelmässä anturit sijoitetaan rakenteen sisälle, kuten seinärakenteisiin, perustushiekkaan tai betonivalujen sisään. Tukiasemasta kulkee johdot rakenteen sisällä oleviin antureihin. Anturit mittaavat kosteutta ja lähettävät kosteus- ja lämpötilatiedot langattomasti tukiaseman eli moduulin kautta pilvipalvelimelle. Eskopuu kehittelee myös versiota, joka toimii aurinkoenergialla. Ne on mahdollista liittää taloautomaatioon. Aurinkoisena päivänä näkee maiseman hyvin, mutta aurinko ei häikäise, ja lämpöä ei tule samalla tavalla sisään, vaan suoja heijastaa auringonsäteet pois, kuvailee aurinkosuojakonsultti Marko Nenonen. Teksti ja kuvat: Pauli Jokinen. Uusi kaihdin parantaa myös ikkunan U-arvoa 20 prosentilla, eli sisään pääsee talvipäivinä vähemmän kylmää. – Moduuli toimii patterilla, joten se suositellaan jättämään sellaiseen paikkaan, että siihen pääsee käsiksi. Tässä on pystysuuntainen kangas, josta ei tarvitse pyyhkiä pölyjä. – Johdot voivat olla maksimissaan yhdeksän metrin mittaisia, joten näitä voi asettaa kiinteistöön melko laajalle alueelle. CMM-menetelmän avulla rakenteissa oleva piilokosteus voidaan havaita jo hyvissä ajoin ennen kuin se ehtii aiheuttaa vaurioita rakenteisiin tai terveysongelmia Kiinteistön rakenteisiin asennettavat anturit ja tukiasema mittaavat kosteutta
Sait-Gobain-palkinto – Rakenna viisaasti: Isokylän monitoimitalo Puhto, Kokkola. 93. Tutustu www.oit.fi Lue asiakaslehti nettisivultamme Hallituskatu 29 A 13, Oulu Puh. Viheralan tunnustuspalkinnot saivat Mikkelin kaupunginpuutarhuri Viljo Muuronen, viherrakentaja Jouko Hannonen Puutarhapalvelu Hannonen Oy:stä ja toimitusjohtaja Ulf Juslin Oy J-Trading Ab:sta. Vuoden liikuntateko -palkinnon sai Seinäjoen Monitoimihalli Oy. Kymmenen Finn Build -palkittua Finn Build-messuilla järjestettiin ensimmäisen kerran Awards Partyt, jossa jaettiin kymmenen rakennusalan palkintoa. Finn Build Awards -palkitut: Vuoden rakennustyömaa: Kansalliskirjaston peruskorjaus. Ympäristön hyväksi -palkinnon saivat Fortumin Joensuun laitoksen pyrolyysituotanto ja Sybimar Oy:n perustaja, hallituksen puheenjohtaja Rami Salminen. ISÄNNÖINNIN YKKÖNEN EI IHAN TAVALLINEN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO Haluatko isännöitsijäsi olevan aktiivinen, päättäväinen, vuorovaikutteinen ja toimeenpaneva. Suomen viihtyisin ja energiatehokkain toimisto: Alberga - A-Insinöörit Oy:n toimitila Espoossa, Viikin ympäristötalo Helsingissä ja SRV Derby Business Parkin Hiitti-toimitalo Espoossa. V uoden rakennustyömaaksi valittiin Kansalliskirjaston peruskorjaus. Vuoden liikuntateko: Seinäjoen Monitoimihalli Oy. 0207 189880 * Suomen Isännöintiliiton jäsentoimisto * Kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. Ympäristön hyväksi – kestävä biotalous: Rami Salminen (Sybimar Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja) ja Fortumin Joensuun laitoksen pyrolyysituotanto. Haluatko isännöitsijältäsi lisäarvoa asumiseen. Paras Highlights-innovaatio: RF Sensit CMM, jatkuva kosteudenseurantajärjestelmä. Kansalliskirjaston remontti valittiin vuoden rakennustyömaaksi. Vuoden sähköinen työmaa: Sorrilan päiväkoti Valkeakoskella. Viheralan tunnustuspalkinto: Kaupunginpuutarhuri Viljo Muuronen (Mikkelin kaupunki), viherrakentaja Jouko Hannonen (Puutarhapalvelu Hannonen Oy) ja toimitusjohtaja Ulf Juslin (Oy J-Trading Ab). Rakennetun ympäristön kasvuyritys: iLOQ Oy ja Tekla BIM Award: Ilmeniittisulatto, Pöyry & Outotec (yleisöäänestyksen voittaja), OP-Pohjola Vallilassa (raadin valinta)
tammikuuta. Puhtausalan ammattilainen 2014 -kilpailun voitti Heli Riihiaho Kajaanista. Lipponen Nahkatehtaankatu 2, 90130 OULU 041 538 6349 toimi.lipponen@isannointi-lipponen.fi www.isannointi-lipponen.fi Laadukas ja luotettava täyden palvelun isännöintitoimisto 94 maanantaina 9. 147 yritystä oli esittelemässä uusia innovaatioita ja ratkaisuja puhtaus-, hoiva-, ravintola- ja kiinteistöalalle. Piakkoin valmistuvan asuinkerrostalon paikalla sijaitsi aikanaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensimmäinen paloasema, josta taiteilijat Kaisa Berry, Timo Berry ja Teemu Ollikainen saivat inspiraation teokseen.. Turvaovien rakenne ja lukitus ehkäisee tehokkaasti oven vääntämistä sorkkaraudalla. Keskimäärin auraaminen Helsingissä alkaa marras–joulukuun vaihteessa. Miksi emme nostaisi kodin turvallisuutta sille tasolle, mille se kuuluu. Kilpailuun voi osallistua Staran verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/stara. H elsingin kaupungin rakentamispalvelun Staran 14. Kilpailun vastausaika päättyy Turvaoven teräskarmit ja -ovilehti on murtotestattu standardin EN-1627 mukaisesti, jolloin ovea on erittäin vaikea saada vääntämällä auki. Turvaoven teräskarmit ja -ovilehti on murtotestattu standardin EN-1627 mukaisesti, jolloin ovea on erittäin vaikea saada vääntämällä auki. Puhtausalan ammattilainen 2014 on Heli Riihiaho T ampereella 30.9.–2.10.2014 järjestettyihin kansainvälisiin puhtausalan ammattilaisten Finncleanmessuihin tutustui 8319 messuvierasta. Taidetta asukkaiden iloksi Vantaan Simonkylän asukkaat ovat jo tovin saaneet piristystä arkeensa, kun Hartelan rakentaman uuden asuntoosakeyhtiön, Vantaan Brankkarin päätyseinään ilmestyi paikan historiasta muistuttava taideteos ”Tanssiva Palomies”. Tavallinen turvalukolla varustettu puuovi voidaan murtaa sorkkaraudalla vähin äänin alle minuutissa sillä puukarmit ja -ovi antavat periksi väännölle. – Etsiessämme vaihtoehtoja turvaovet tulivat vastaan erinomaisena vaihtoehtona, jonka myötä aloimme ymmärtää laajemmin ovien turvallisuuteen liittyviä asioita, sanoo Asunto Oy Helsingin Pyynikintie 1, hallituksen puheenjohtaja Emilia Larke. kerran julistamassa kilpailussa arvuutellaan päivää, jolloin aurausta vaativa ensilumi sataa Helsinkiin. Edellinen ennätys oli talvelta 2011–2012, jolloin Staran autot lähtivät auraamaan lunta kaupungin kaduilta vasta 2. Aura-autoja tarvitaan, kun sulamatonta lunta kertyy maahan viitisen senttiä. Milloin sataa Helsinkiin ensilumi. marraskuuta 2014. tammikuuta. Ulkonäöltään ovet näyttävät kuitenkin perinteisiltä puuovilta. Viime talvena Helsingin ensilumikilpailu ratkesi ennätyksellisen myöhään, vasta 16. Muissa Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa, turvaovet kerrostalojen porrastasanteen etuovina ovat jo yksi vakioratkaisuista. Staran vuoteen 1978 ulottuvien merkintöjen mukaan ensilumi on satanut useimmiten marraskuun puolivälin jälkeen. Hänen työpaikkansa on Kajaanin Mamselli -liikelaitos. Kilpailun sääntöjen mukaan ensilumi katsotaan sataneeksi, kun kolme Staran kuudesta hoitopiiristä ryhtyy lumitöihin. Tanssiva Palomies-teos paljastettiin Vantaan Brankkarin työmaalla lokakuussa. Suomessa vain harvalla on käsitys siitä, että turvaovet ehkäisevät asuntomurtoja huomattavasti paremmin kuin puuoveen asennetut erilaiset lisälukot ja -tarvikkeet. – Asuntomurrot ovat ammattimaistuneet, mikä on otettu huomioon kehitettäessä uusilla turvaominaisuuksilla varustettua ovea. kommentoi turvaovien toimittaja, Kaso Oy:n myyntipäällikkö Teija Paakkari. Turvaovien asennukset kerrostaloihin lisääntyneet O visaneerauksen tullessa ajankohtaiseksi helsinkiläinen taloyhtiö päätti asentaa kerrostaloon porrastasanteen etuoviksi puuovien sijaan murto- ja palotestatut turvaovet. Ovet asennettiin syyskuun aikana. Isännöinti T
Jos putki- tai vaikka julkisivuremontti on taloyhtiössä ajankohtainen, kannattaa siihen ryhtyä heti, sillä korot ovat ennätyksellisen alhaisella tasolla ja korjaushankkeisiin on saatavilla sekä työvoimaa että rahoitusta. Barometriin on vastannut jo 1300 taloyhtiöiden isännöitsijää ja hallituksen jäsentä. Tiedot selviävät Kiinteistöliiton syksyllä 2014 toteuttaman korjausrakentamisbarometrin ennakkotuloksista. Korot alhaalla ja työvoimaa tarjolla A suinrakennuksia korjattiin viime vuonna suuremmalla summalla kuin rakennettiin uusia- ensimmäistä kertaa sitten lamavuoden 1994. Syyskuun aikana kasvanut ydinvoiman käyttöaste yhdessä heikentyvän hydrobalanssin kanssa hillitsivät aluehintaerojen nousua. Näiden summana signaali on neutraali/hiukan laskeva lokakuun tulevaa kehitystä silmällä pitäen. Tällä hetkellä kivihiilen ja öl- T aloyhtiöiden korjaushankkeiden rahoittamiseksi tarvitaan usein lainaa, mutta lainarahan hankkimisessa on edelleen perustavaa laatua olevia puutteita. – Tarjouksen pyytäminen vain yhdeltä rahoittajalta ei ole aitoa kilpailuttamista, muistuttaa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Kaksi vuotta aiemmin näin teki vain 41 prosenttia taloyhtiöistä. Kaksi viidestä isännöitsijästä kysyy lainatarjouksen vain yhdeltä pankilta ja samaan tyytyy joka neljäs taloyhtiön hallitus. Asuntorakentaminen alkaa Helsingin Kruunuvuorenrannassa H elsingin Kruunuvuorenrannan projektialueella muurattiin peruskivi 170 Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston (ATT) rakennuttamalle asunnolle. Helpotusta tähän on tulossa vasta kun Olkiluodon kolmas reaktori saadaan tuotantoon. Myönteistä kehityksessä on, että 56 prosenttia taloyhtiöistä kysyi lainatarjousta kolmelta tai useammalta rahoituslaitokselta syksyllä 2014. Lainatarjouksia kysytään liian usein vain yhdeltä rahoittajalta, vaikka taloyhtiön ja sen osakkaiden kannalta tarjouspyyntöjä on viisasta pyytää useilta rahoituslaitoksilta. Heikentynyt valuutta kallistaa dollareissa hankittavia hyödykkeitä. Arkkitehtisuunnittelusta vastaavat Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula Oy sekä Playa Arkkitehdit Oy. Kivihiilellä tuotetun sähkön tuotantokustannus on tällä hetkellä samalla tasolla kuin mitä se oli heinäkuussa mutta vesitilanne on noin viisi terawattituntia heikompi. Arto Peltola. Hiilen hinta on laskussa, lasku on jatkunut ilman korjausta jo elokuusta lähtien joten lievä korjausliike ei olisi yllätys. Katkoista huolimatta tuontisähköstä riippuvaisen Suomen aluehintaero kaventui puoleen edelliskuusta, toteutuen 2,9 euroa per megawattituntti systeemihintaa korkeampana. Muiden sähkönhintaan vaikuttavien tekijöiden kehitys syyskuussa oli seuraavanlainen: päästöoikeuden hinta laski 0,6 euroa tonnilta, kivihiilen hinta laski 4,9 dollaria tonnilta ja hydrobalanssi heikkeni 5,7 terawattituntia. Sääennusteet ovat normalisoituneet syyskuun aikana nähdyistä erittäin kuivista ennusteista ja tämä luo lievää laskupainetta sähkön lähivuosituotteen osalta lokakuuhun lähdettäessä. keskimääräiseen hintaan. 95 Arto Peltola vastaa Skapat Energian kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä. Päästöoikeuden ja Saksan lähivuosituotteen laskutrendi osoittaa heikkenemistä mutta suunta on edelleen alaspäin. Pankit ja muut rahoittajat antavat hyvin lainatarjouksia, kun taloyhtiöt niitä pyytävät. SKAPAT-ENERGIAPALSTA – Tarjouksen pyytäminen vain yhdeltä rahoittajalta ei ole aitoa kilpailuttamista Vesitilanteen heikentymisestä huolimatta sähkönhinta pysyi syyskuussa edelliskuun tasolla Remonttilainojen kilpailuttamisessa puutteita S uomen hinta-alueen keskimääräinen spothinta syyskuussa toteutui lähes edelliskuun tasoon 38,3 euroa per megawattitunti. Rakennettavan korttelin suunnitelmat perustuvat ATT:n vuonna 2011 järjestämän suunnittelu- ja tarjouskilpailun voittaneisiin ehdotuksiin. Kyseessä on Kruunuvuorenrannan ensimmäinen ATT:n rakennuttama asuntokortteli, joka on keskeisellä paikalla uuden asuinalueen rakentamisessa. Syyskuun aikana Ruotsin ja Suomen välisessä sähkönsiirrossa oli huoltokatkoja sekä Etelän Fennoskan yhteydessä, että pohjoisen linkissä. – Tässä kokonaisuudessa asuntojen kohtuulliset hinnat yhdistyvät onnistuneesti korkeatasoiseen kaupunkikuvalliseen arkkitehtuuriin, toteaa toimitusjohtaja Sisko Marjamaa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimistosta ATT:sta. – Kun aloittaa korjaushankkeen suunnittelun nyt, ehtii vielä hyödyntämään ennätysalhaisen korkotason, kommentoi edullista tilannetta taloyhtiöasiakkaista vastaava johtaja Irma Gillberg-Hjelt Danske Bankista. jyn hinta on reilussa laskussa mutta muutoksia katsoessa on hyvä huomioida, että euron vaihtokurssi dollariin nähden on heikentynyt tasolle 1,26 kun se korkeimmillaan on käynyt lähes 1,4 tasolla tänä vuonna. Vuosituotteen 2015 hinta laski edelliskuusta 0,5 euroa megawattitunnilta ja Brent-öljy laski 7,8 dollaria tynnyriltä. Urakoitsijana toimii Skanska Talonrakennus Oy. Rahoittajien välisen kilpailun hyödyntämiseksi taloyhtiön tarjouspyyntö kannattaa lähettää useammalle rahoittajalle, esimerkiksi 3–5 pankille. 2015 vuoden sähkönhinta laski hiukan syyskuussa mutta kun katsotaan kehitystä heinäkuun puolivälistä, niin ensi vuoden hinta on edelleen samassa vaihteluvälissä (38,5–40 €/MWh). Suomen aluehinnassa on ollut nousupaineita viime vuosina koska Suomi on sähköntuonnista riippuvainen ja tuotantorakenne on kalliimpi kuin vesivoimavaltaisilla alueilla. Aluehintaero kuvaa Suomen spot-hinnan eroa systeemihintaan, eli pörssialueen ns
Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 &TQPP t www.espoonisannointi.fi Ilmastointi Hormit kuntoon! Kiinteistökuivaus Furanflex-sukitus WD Kuivaus Oy, Viherlaaksontie 5, 02710 Espoo Puhelin 010 759 7800, toimisto@wdkuivaus.fi Kiinteistöhuolto Kunnostamme hormit kaikilla menetelmillä! - kiinteistöhuoltoa - sähkötyöt - putkityöt - korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 00810 Herttoniemi Tiedustelut ja tarjoukset: Sauli Suomalainen puh. 09-2525 2425 www.contesta.fi * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella PL 28, 68601 PIETARSAARI www.pisari.fi Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 09-272 7350, etunimi.sukunimi@2727350.fi Olisiko tässä tilaa sinun ilmoituksellesi. 020 758 9800 www.tonttioy.com 96. Liikehakemisto Autotallit kiinteistönhoito ulkoalueiden hoito vihersuunnittelu KIINTEISTÖPALVELU AUTOTALLIT AUTOTALLIEN OVET t :LTJUUÊJTUBMMJU KB LBUPLTFU t 3JWJUBMMJU KB LBUPLTFU t "VUPUBMMJ WBSBTUPZIEJTUFMNÊU Kuntotutkimukset t ,JQQJPWFU t 4BSBOBQBSJPWFU t 7BSBTUP PWFU t ,BJLLJ PWFU 16 FSJTU UBJ JMNBO t .ZÚT FSJLPJTNJUUBJTFU Puh. 040-830 6718 e-mail: sauli.suomalainen@eskon.fi Eskon Oy Ajomiehentie 13 00390 Helsinki www.eskon.fi Puh. 06-781 9000 myynti@pisari.fi KIINTEISTÖPALVELU KOIVU OY Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460, faksi (09) 8384 6100 www.kpkoivu.fi PL 23, Kilterinkuja 2, 01601 Vantaa Puh
Pyörä lukitaan usealla lukolla telineeseen jos tarve vaatii. 09-3877197 ti! ttoremont a k s a k u d a ja laa Teetä nope Meillä on jo 20 vuoden ja yli 7 000 kattoremontin kokemus. Liikehakemisto Remontti- ja korjauspalvelut A-Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy A-Saneerausrakentajat Oy Säilytystilat A-Tuotteet ja laitteet Oy A-Sähköpalvelut Oy A-Työmaapalvelut Oy Uutuus PyöräNoja! a Vahingon sattuess Päivystys 24/7 040 517 0300 Kumpare pitää pyörän keskellä telinettä. LIIKEHAKEMISTO VUONNA 2014 Varauksen tälle vuodelle voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: t ,BVLPMÊNQÚBTFOOVLTFU t -7* BMBO IVPMUPUZÚU t 4BOFFSBVT t 6VEJTUZÚU I QÊJWZTUZT Kari Ylönen p. Pyörät jäävät telineeseen pystyyn ja suoraan riviin. Koukku pitää pyörän pystyssä lukitusvaiheen aikana. 010 386 8700, fax 09 586 5662 www.akumppanit.fi Ovella Systems Oy www.ovella.fi Puh. A-Kumppanit Turvalaaksonkuja 2, 01740 Vantaa puh. Huolehdimme kaikesta ”avaimet käteen”, joten hanke on yhtiöllenne ja asukkaille mahdollisimman vaivaton. Telinettä on helppo käyttää, toimintatilaa on riittävästi. 09-413 97 381 kari.ylonen@karprint.fi Yritykseemme ja arvoihimme voitte tutustua tarkemmin osoitteessa www.putkimax.fi 1 t putkimax@putkimax.fi 97 97
luokan postimerkki Karprint Oy ja isännöinti Kiinteistö 90 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ www.kiinteistojaisannointi.fi tilaukset@karprint.fi Hyvä isännöitsijä osaa ottaa vastaan myös kritiikkiä Tilaan Kiinteistö ja Isännöinti -lehden Nro 10/2014 6,50 Kiinteistö- ja rakennusmaailma on hurjassa murroksessa, siihen pitää pystyä vastaamaan Suomi on maailman kärkeä biopolttoaineissa Kultaisen ansiomerkin saanut Irja Mällönen-Valkeinen: PALVELUKORTTI RAKLI:n uusi toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen: Valaisimet vaihtamalla ja käyttöaikoja lyhentämällä ulkovalaistuksen kulut puoleen Jyväskylässä Asuntokauppojen määrässä pudotusta koko maassa Suomi on maailman kärkeä biopolttoaineissa Kestotilaus 68€/vuosi Määräaikainen 76€/10 nroa Kii nteistö ja isännöinti kainen: Kiinteistö- ja rakennusmaailma on hurjassa murroksessa, siihen pitää pystyä vastaamaan Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 68€ Nro 10/2014 6,50. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. RAKLI:n uusi toimitusjohtaja Jyrki Lauri Valaisimet vaihtamalla ja käyttöaikoja lyhentämällä ulkovalaistuksen kulut puoleen Jyväskylässä Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.fi Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Puhelimitse: 09-2569 108 Tilaushinnat t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 76€ ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ Asuntokauppojen määrässä pudotusta koko maassa Kultaisen ansiomerkin saanut Irja Mällönen-Valkeinen: Hyvä isännöitsijä osaa ottaa vastaan myös kritiikkiä &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Käytä palvelukorttia, kun Postinumero Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. Kiinteistö ja isännöinti K ii n t e is t ö ja isännöinti Kaksitoista kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti
Tuuletustoiminto säästää energiaa sulkemalla venttiilin. Jumppatoiminto varmistaa venttiilin toimivan säädön. Ennakoiva säätö hyödyntää kevätauringon tuottaman lämmön. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE living eco® patteritermostaatti Asumismukavuutta, tarkkaa säätöä ja energiansäästöjä älykkäiden termostaattien avulla. Skannaa QR-koodi ja katso video, jossa kerromme living eco® patteritermostaatin ominaisuuksista. Lisää tietoa löydät myös osoitteesta: living.danfoss.fi
BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green