Kiinteistö ja isännöinti Rakennuttajat odottavat lievennyksiä ARA-ehtoihin Hissien jälkiasennuksia tehdään vähän valtion apu ei innosta riittävästi Maalämpö tulee kovaa vauhtia kerrostaloihin Kiinteistömessut t "MBO VVUVVLTJB t "TJBOUVOUJKBMVFOUPKB t 7VPEFO QBMLJUVU Rakennusalan seminaari: Elvytysrahalla ei mitään merkitystä Tampereen yliopiston professori Matti Tuomala: Nro 11/2013 Julkiseen rakentamiseen tarvitaan miljardielvytys!
AIR-IN® KAMELEONTTI -VENTTIILIT - parempi ilmanvaihto energiatehokkaasti Uusi Air-In® Kameleontti -tuloilmaikkunaventtiili on pitkälle kehitetty suomalainen raitisilmaventtiili ja lämmöntalteenottolaite. Aurinkoisina päivinä helmikuusta alkaen teho voi nousta 1000 wattiin asti. Asumismukavuutta ja energiansäästöä Laskelmien mukaan venttiili maksaa yhdessä vuodessa itsensä takaisin Parantaa huoneiston energialuokitusta: Tutkittu vuotuinen hyötysuhde 60 % Parantaa merkittävästi ikkunan U-arvoa (RTE3901/05, VTT:n tiedote 2329) Säästää huomattavasti energiakuluissa verrattuna perinteisiin ratkaisuihin Luo vedottoman asuinympäristön ilman lämmetessä merkittävästi ikkunan välitilassa Parantaa huoneilman laatua tehokkaan suodatuksen ja esilämmityksen ansiosta Ilma lämpenee hukkalämmön takaisinotolla jopa 20 °C ja auringossa vieläkin enemmän, jopa 1 kw asti Estää ilman takaisinvirtauksen tehokkaan takaiskun ansiosta Energian säästöä voi hyödyntää kompensointilaskelman avulla myös uudiskohteissa Soveltuu käytettäväksi sekä uusiin että vanhoihin ikkunoihin K äyttö ko hteet : Tuloilmaikkunaan Karmiin, tilkerakoon Parvekeoviin Saneeraukseen, uudiskohteisiin. Air-In® Kameleontti parantaa huoneistojen energiataloudellisuutta ja energialuokitusta luoden merkittäviä säästöjä kalliisiin lämmityskustannuksiin. Uusi Air-In® Kameleontti -venttiili sisältää ominaisuuksia, joita venttiileissä ei aiemmin ole ollut. Uudistetussa Kameleontti-venttiilissä esimerkiksi suodattimen vaihto onnistuu helposti ilman työkaluja. Air-In ® Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In® raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin. Lämmöntalteenotolla tuloilma lämpenee ikkunan välissä jopa 10-20°C. Tuotteissa on huomioitu asiakkaiden toiveet sekä äärimmilleen kehitetty ekologisuus ja ilmaisen aurinkoenergian hyödyntäminen
Tekniset tiedot Tuote Mitat Karmisyvydet Materiaali Ilmamäärä l/s Äänen vaimennus dB (paine 20 Pa) Dn,e,w (Mitattu VTT:llä) Air-In Paso 80/800 l=80mm p=800mm h=15mm > 80mm Teräslevy tai muovi 19 33 Air-In Paso 90/800 l=90mm p=800mm h=15mm > 90mm Teräslevy tai muovi 19 33 Air-In Paso 100/800 l=100mm p=800mm h=15mm > 100mm Teräslevy tai muovi 19 34 Kuoppakatu 10, 11710 Riihimäki puh. AIR-IN® PASO OVIVIRTAUSSÄLEIKKÖ Air-In® Paso on ovenkarmin päälle asennettava ovivirtaussäleikkö, joka päästää ilman kiertämään vapaasti huoneistossa vaimentaen samalla tehokkaasti huoneesta toiseen kantautuvia ääniä. Myös epäpuhdas ilma on parempi poistaa oven yläpuolisen siirtoilmasäleikön kautta. Air-In® Paso ratkaisee huoneiden väliset ääniongelmat, ovista voidaan tehdä tiiviitä, ovenraosta alhaalta tuleva vedontunne häviää ja huoneiden väliset lämpötilaerot tasoittuvat. +358 10 4215 700, fax +358 10 4215 701 www.dir-air.fi
Olemme menettäneet kilpailukykyämme kilpailijamaita korkeampien tuotantokustannusten vuoksi. Se painaa 500-600 metrin pituudessa 70-80 prosenttia vähemmän kuin teräsköysi. Asuntosijoittaminen on turvallista ja tuottoisaa Kiinteistörintamalla tilanne on edennyt kansantalouden vaikeuksista huolimatta. Kovin monilla tahoilla tuodaan esille halu vaihtaa maan hallitus toimintakykyiseksi. Se ei kasvata vientiämme, ainoastaan tarjoaa työtä kotimaassa. Onneksemme maltillinen tulosopimus saatiin aikaan. Kovalla tuulella teräsköysien heilunnan takia hissi saatetaan joutua pysäyttämään, kun taas hiilikuituköysi ei aiheuta yhtä voimakasta köysien heiluntaa, kertoo Koneen johtokunnan jäsen Ari Lehtoranta. Kun reaaliomaisuuden arvot nousevat rahanarvon heikkenemisen vuoksi, voidaan tuottoprosentin päälle panna vähintään kaksi prosenttia vuodessa arvonnousua, joka realisoituu omaisuuden myyntivaiheessa. – Kyllähän jotkut edelleen puhuvat siitä, että energiatehokkaat rakennukset eivät toimisi nimenomaan rakennuksina. Kiinteistöpalvelut ry ja Ammattiliitto PAM sopivat lisäksi ansiokehitysohjelman pidentämisestä kahdella vuodella. Velkaantuminen on jatkunut vauhdikkaasti. EERO AHOLA 4. Asunnoissa erityisesti yksiöissä ja myös isoissa asunnoissa pääsee viiden prosentin tuottoon. Suomen valtion velka oli vielä ennen viime vuosikymmenen lopun lamaa noin 4o prosentin tienoilla bruttokansantuotteesta mitattuna, mutta parisen vuotta sitten alkoi käänne huonompaan. Sivu 36. Metsien tuottona pidetään yleisesti neljää prosenttia. Tilanne ei ole hyvä. Se on jotakin aivan käsittämätöntä. Nokia ei ole enää johtava yritys maailmalla, ja mikä pahinta: myös monet vahvat suomalaisomisteiset teollisuusyritykset ovat siirtyneet pois kotimaastaan. Kansalaisten halu hankkia tänä päivänä sijoitusasuntoja on merkittävän aktiivista. Kuitenkin kaikissa rakentamissamme kohteissa teemme koko ajan mittauksia. T aloudellisesti menestynyt Suomi eurooppalaisten kansojen perheessä on siirtynyt Etelä-Euroopan valtioiden kanssa samaan kevytsarjaan. Se on arvonsa säilyttävästä reaaliomaisuudesta kohtuullisen hyvä. Sivu 54. – Tänä päivänä kehyskuntiin menee enää 13 prosenttia alueen väestön kasvusta, ja tämän vuoden aikana monen kehyskunnan asukasluku on kääntynyt laskuun. Rakennustoiminta etenee suurelta osin vierastyövoimalla. Asunnot käyvät kaupaksi. Sitä pidetään jopa kiireisenä Suomen talouskehityksen kääntämiseksi uuteen nousuun. Yhteiskunnan tulisi kaikin heinoin pyrkiä sitä tukemaan. Sivu 86. Sivu 66. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen saattaa nostaa hattuaan kaupungistumiskehityksen ja vetovoimaisen kaupungin ansiosta. Meillä on ollut epäonnea talousveturiemme menestymisessä maailmalla: metsäteollisuus on menettänyt markkinoita paperin kulutuksen vähenemisen vuoksi. VTT ja rakennuksen rakennesuunnittelijat ovat katsoneet käyriämme. Suomessa on rahaa. Rakennustoiminnan terve jatkuminen mahdollistaa kustannustason säilyttämisen kilpailukykyisenä. On todettu, että kaikki toimii hyvin, ongelmia ei ole ollut, sanoo Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi. Maan hallitus ei ole saanut käännettyä kehitystä paremmaksi. Se ei kuitenkaan pidä kuitenkaan paikkaansa, koska sama ilmiö on tapahtunut kaikkialla, pohti kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) Kiinteisömessuilla. Asuntotuotanto on säilynyt suhteessa hyvänä verrattuna teknologiateollisuuteen. Veroparatiiseihin varojen sijoittaminen ei ole suositeltavaa. Mittaamme sekä lämpöä että kosteutta seinärakenteista, ja vielä kattavasti eri pisteistä. – Palkankorotukset määriteltiin keskusjärjestöjen sopimassa työllisyys- ja kasvusopimuksessa. Puhuvat päät Pääkirjoitus Maan talous on vaipunut synkkään velkakierteeseen – Pitkä teräsköysi ei jaksa enää kannattaa omaa painoaan, mutta hiilikuituköysi on pitkänäkin kevyt. Ne vähät pääomat, joita meillä Suomessa on, tulisi pyrkiä sijoittamaan hyvin kotimaahan. Onko suomalaisesta asuntosijoittamisesta syytä tehdä nykyistä voimakkaammin kansankapitalismia. Pankit myöntävät pitkäaikaisia luottoja rahahanojen kiristymisestä huolimatta ja kansalaisilla on rohkeutta ottaa lainaa oman asunnon hankkimiseksi 2o-3o vuoden takaisinmaksuajalla. Tänä syksynä valtion velka on ylittänyt kriittisen 6o prosentin rajan. Pilvenpiirtäjät huojuvat aina hieman myrskyissä, jolloin köydet saattavat myös heilua ja osua hissikuilun seinämiin. Se olisi aiheellista. Asuntosijoittaminen on haluttaessa jokaisen ulottuvilla, mutta sen lisäämiseksi maan hallituksen tulisi pyrkiä edistämään mahdollisin tukitoimin tai verohuojennuksin. Ansiokehitysohjelman tarkoituksena on nostaa kiinteistöpalvelualan alimmat palkat samalle tasolle muiden yksityisten palvelualojen vähimmäispalkkojen kanssa, toteaa Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja, varatuomari Pia Gramen. Miltei kaikkialla Suomessa asuntosijoittaminen tuottaa paremmin kun metsät, maat ja pörssiosakkeet. Ja se on hyvää ja tervettä sijoitustoimintaa. Etelässä valtioiden velkaantuminen on vakioidusti ylittänyt Euroonpan Unionin asettaman enimmäisrajan. Meillä pyörii jatkuvasti data näistä
Sisältö 11/13 42 Liukuportaita ja -hissejä isoihin kauppakeskuksiin 46 Yli puolet helsinkiläisistä asuu vuokralla 49 Kiinteistö- ja rakennusalan sääntely lisää kustannuksia 50 Byrokratia hidastaa tuulivoiman rakentamista 52 Tanskalaisarkkitehti: Onnellisuus lisääntyy avoimissa tiloissa 54 Soininvaara: Kantakaupungin vetovoimasta haastetta kiinteistöpolitiikalle Kaikkien hissilaitteiden - niin liukuportaiden ja -käytävien kuin hissienkin - elinkaari on paljolti kiinni oikein kohdennetuista sekä ajoitetuista huolto- ja korjaustoimenpiteistä. 6 Tampereen yliopiston professori: Rakentamiseen heti miljardielvytys 11 Rakennuttajat haluavat ARAtuotantoon varmuutta 15 Rakennuttajat tuskastuneet kaavoituksen jähmeyteen 16 Energiaviisautta etsitään rakennusten elinkaarikilpailulla 20 Rakennuslupa-asiat voi hoitaa netissä 22 Kivihiilin edullisuus hidastaa päästöjen vähenemistä 25 Kuntien homekiinteistöihin kaivataan nopeita ratkaisuja 28 Korjausrakentamisen seminaari: Elvytysrahalla ei mitään merkitystä 32 Maalämpö on tulossa kerrostaloihin kovaa vauhtia 36 Koneelta hiilikuituköysi pilvenpiirtäjien hisseihin 40 Hissien jälkiasennus ei innosta taloyhtiöitä 57 Kovatasoisen putkiremonttikisan voitto Helsinkiin 61 Digitaalisuus tulee lukitukseen 62 Kiinteistömessuilla uusia tuotteita ja keksintöjä 64 Energiapremier helpottaa energialaskelman laatimista 66 Kunnon ilmanvaihto pitää kosteusongelmat loitolla 71 Kiinteistöalan työntekijämäärä tuplaantunut 20 vuodessa 72 Maankäyttö- ja rakennuslaki hakee muotojaan 86 Kiinteistöalan palkankorotukset asiakashintoihin Aluesivut Oulu, Kainuu ja Koillismaa 74 Oulussa kuntaliitosselvitykset jo takana KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. ISSN 0782-7911 Kiinteistö ja isännöinti 77 Oulu nostaa veroporosenttiaan Rakennuttajat odottavat lievennyksiä ARA-ehtoihin 78 Teknologia ja yrittäjyys Oulun valtteja Hissien jälkiasennuksia tehdään vähän 82 Talvivaaran tulevaisuus koko Kainuun kohtalonkysymys 84 Koillismaa taistelee väestökatoa vastaan 5 valtion apu ei innosta riittävästi Maalämpö tulee kovaa vauhtia kerrostaloihin Kiinteistömessut t "MBO VVUVVLTJB t "TJBOUVOUJKBMVFOUPKB t 7VPEFO QBMLJUVU Rakennusalan seminaari: Elvytysrahalla ei mitään merkitystä Tampereen yliopiston professori Matti Tuomala: Nro 11/2013 Julkiseen rakentamiseen tarvitaan miljardielvytys!. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Määräaikainen 74,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 66,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 09- 413 97 300 Fax 09- 413 97 405 Sähköposti: ki.toimitus@karprint.fi (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Maija Salmi Jouni Suolanen Klaus Susiluoto Ilmoituspäällikkö Markku Ketonen 09-413 97 381 markku.ketonen@karprint.fi TILAAJAPALVELU: puh
ampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala ei hyväksy sitä, että Suomessa jätetään käyttämättä kunnollisen kokoisen elvyttämisen mahdollisuus tässä tilanteessa, kun taantuma todellisuudessa on pitkittynyt henkiseksi sekä taloudelliseksi lamaksi – likviditeettiloukuksi 6 –, eikä nousun merkkejä juurikaan ole. – On vaikea nähdä valoa tunnelin päässä, kun ei oteta käyttöön välineitä, joilla olisi laaja myönteinen vaikutus kansantalouteen, sanoo keynesiläisiä ratkaisuja puoltava professori, tuloerojen ja julkistalouden kiristyspolitiikan vaikutusten tutkija.. Tampereen yliopiston professori Matti Tuomala vaatii: Tarvitaan heti miljardielvytys T Kunnon panos julkiseen rakentamiseen on tehokkain elvytysruiske työttömyyteen ja pitkittyneeseen taantumaan
Koska julkisten investointien odotettuja tuottoja voi tähänastisen evidenssin perusteella pitää varsin korkeina ja aina- Rakentaminen Rakentaminen kansantaloudessa 2011 kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% 8% Viennistä Välittömästi miljardin rakentamisbudjetti! 15% Työllisistä 13% Palkkatuloista 8% Energia 32% Jätteet ja ylijäämämaat 0% 15% 30% 45% 60% 75% Lähde: Tilastokeskus, VTT Rakennetun ympäristön luominen ja ylläpito tuotti 18 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2011. Lähde: Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 1 520 000 henkilötyövuotta rakennetun ympäristön hyväksi vuonna 2011 Infra-ala 45 000 htv - väylärakentaminen - verkostorakentaminen - yllä- ja kunnossapito - talojen infratyöt - kaivosavaukset Kiinteistöala 160 000 htv - kiinteistöjen ylläpito - palvelut käyttäjille kin korkeampina kuin julkisen velan korkoa tällä hetkellä, julkisten investointien kasvattaminen johtaa pitemmällä aikavälillä julkisen velan alentumiseen. Elvytysmiljardit rakentamiseen eivät jää pysyviksi menoiksi kansantalouteen, vaikka velka lyhyellä aikavälillä kasvaa, koska elvytyksen vaikutukset tulevat myöhemmin säästöinä kuluissa ja kykynä lyhentää lainoja. Ei sellaisilla rahoilla ole todellista merkitystä. Varsinaiseen rakennustoimintaan on viime 2 vuosina tarvittu noin 175 000 työntekijää. Hän huomasi ensimmäisenä Keynes/Hicks-likviditeettiloukkuteorian soveltuvan Japanin 1990-luvulla pysähtyneeseen talouskehitykseen ja huomasi sen sopivan myös vuosina 2007-2008 puhjenneen rahoitusmarkkinakriisin synnyttämään tilanteeseen. Tässä tilanteessahan juuri finanssipolitiikan kautta tapahtuva elvytys on erittäin tehokasta ja useimmiten ainoa keino. – Vedotaan myös valtion AAA-luottoluokituksen menettämisen vaaraan, mutta minkään maan luottoluokittajien arvioista ei ole luettavissa perusteita tälle pelolle, Tuomala painottaa. Miten professori sitten näkisi valtion tuen vaikutuksen rakentamisen hintoihin?. Talonrakentaminen 145 000 htv - rakennuttaminen - korjausrakentaminen - uudistuotanto Rakennustuoteteollisuus 80 000 htv - rakennejärjestelmät - betoni- ja kivituotteet - metallit- ja muovituotteet - puutuotteet Alaan liittyvät palvelut 90 000 htv - suunnittelu - kauppa ja kuljetukset - viranomaisohjaus Lähde: Tilastokeskus ja VTT Yli puoli miljoonaa henkilötyövuotta kuluu Suomessa rakennetun ympäristön luomiseen ja ylläpitoon. – Rakentaminen on tyypillisesti ala, jolla tilapäinen elvyttäminen on tehokkainta ja vaikutuksiltaan laaja-alaisinta. – Työttömyyttä ei Suomen nykyisessä kansantalouspolitiikassa pidetä tärkeänä yhteiskunnallisena ongelmana. Kotimaahan rakentaminen on pääosin kotimaista työtä. – Katainen ja kumppanit ovat olleet hyvin tohkeissaan hankkeista, joilla olisi suuri vaikutus, - mutta he ovat puhuneet vain parin sadan miljoonan panoksista. Lyhyen aikavälin elvyttävää suhdannepolitiikkaa voi harjoittaa kestävyysvajeesta huolimatta, Tuomala sanoo. – Talousnobelisti Paul Krugman on erityisen ansioitunut nykykriisin tulkinnassa. Lähde: Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 7 – Pitäisi välittömästi tehdä miljardipanostuksin lisäbudjetti, missä elvyttävä ja työllistävä julkinen rakentaminen olisi etusijalla, Tuomala sanoo. – Erityisen kummallista finanssipoliittisen elvytyksen vastustaminen on tilanteessa, missä jo kohta viisi vuotta ovat nimelliskorot olleet nollan tuntumassa. – Suomen mittakaavassa todellisessa elvytyksessä puhutaan miljardeista, jotka sijoitetaan lyhyellä aikavälillä
– Ainahan jossakin vaiheessa talous alkaa kasvaa, ja sitten unohtuu kokonaan se seikka, mitä onnettomuutta on matkan varrella saatu aikaiseksi. Nyt on siltäkin kannalta hyvä elvytysaika. – Niin valtiovarainministeriöllä kuin sektoriministeriöilläkin pitäisi myös olla aina varastossa suunnitelmat taloudellisen notkahduksen varalle, sellaisia toimia, jotka pysytään käynnistämään heti, kun taantuma on näkyvissä. Elämmehän pikemminkin deflaation pelossa. Lähde: Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 17 8 puoli miljoonaa ihmistä, hallituksella ei ole minkäänlaista valtakunnallista rakentamispoliittista ohjelmaa tai linjaa, ja asuntotuotanto-ohjelmatkin ovat toivelistoja. Lähde: Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 3 Talonrakentamisen asiakkaat 2011 Mrd. Säätiöt, järjestöt. nitelmia ja keinoja sen varalle, että kansantaloudessa tapahtuu romahduksia. – Isoin virhe tehtiin hallitusohjelman velanhoitoehdoissa, ja tässä sitä nyt ollaan: lamassa, jossa ei näy valoa putken päässä ja työttömyys syö kansaa, Tuomala huokaa. Inflaatiopeikolla ei nyt kannata pelotella. € 10000 Terttu Iiskola Korjausrakentaminen 10,3 mrd.€ 9000 8000 Uudisrakentaminen 12,4 mrd.€ (ml aluerakenteet) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kotitaloudet As Oy Kiinteistö Oy Yritykset Kunta Valtio Lähde: Tilastokeskus ja VTT Rakentamisen välillinen työllistävä vaikutus on suuri. Austerity- eli kirityspolitiikka tappaa; siitä on monilta Euroopan ekonomisteiltakin tullut varoituksia ja huomioita aina yksityistragedioita myöten. – Vaikka meneillään on suuri maaseutu/kaupunki-rakennemuutos, rakennettu ympäristö vie kaksi kolmannesta investoinneista ja työllistää Rakentamispolitiikkaa ei ole olemassa Professori Tuomala moittii Suomen hallituksia siitä, että niillä ei ollut vuonna 2008, eikä ole nytkään mitään suun- Rakentaminen työllistää kotimaassa 180 1994=100 Rakentaminen 160 140 Palvelut 120 Teollisuus 100 80 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Rakentamisen työllistävyys kotimaassa on kasvanut voimakkaasti vuoden 2009 Lähde: Tilastokeskus romahdusta lukuun ottamatta. Matti Tuomala on suuresti pettynyt siihen, että Suomen vasemmistopoliitikot eivät tunne ja ymmärrä keynesiläisyyttä, jonka mukaan matalasuhdanteessa tasoitetaan työllisyyttä jopa velkaelvytyksellä ja korkeasuhdanteessa vahvistetaan kansantaloutta seuraavaan alamäkeen muun muassa velkoja maksamalla. – Tällaisessa kuopassa, missä nyt olemme, ei hintavaikutus ole merkittävä. – Demarijohtoisessa valtiovarainministeriössäkin on vain uskottu, että markkinat hoitavat asiat
20 Mitä oikein on taustalla, kun Rakennusteollisuuden suhdannekatsaus ilmoittaa: talonrakennustöitä on vähemmän kuin romahdusvuonna 2009, ja rakentamisen elpymistä saa odottaa. Talonrakennusteollisuuden tulos ennen satunnaiseriä ja veroja läheni seitsemää prosenttia parhaimmillaan vuonna 2006, mutta laski vuosina 20082009 alle viiden prosentin ja on sitten kituutellut neljän prosentin pinnassa. Talonrakentamiseen sijoitettu euro jakaantuu tuloiksi Ulkomaat (tuonti) 22 % Työntekijät (nettopalkat) 22 % Urakoitsijoiden kate 5% Palvelut ja teollisuus (kate ja poistot) 16 % Peräti neljäsosa rakentamiseen sijoitetuista euroista palautuu veroina yhteiskunnan palvelujen ylläpitoon. Pienet menestyvät alalla yleisesti ottaen heikommin kuin isot. kokoluokka on kahtena vuotena ollut 14 prosenttia. Rakennustuoteteollisuuden tulokset ovat paremmat kuin urakoinnin. Huipussaan vuonna 2007 ne nousivat yli 11 prosentin, putosivat romahdusvuonna 2009 alle kolmen prosentin, mutta ovat sitten liikkuneet kuuden prosentin 9 molemmin puolin, suunnilleen samoissa, missä talonrakennusteollisuus oli ennen taantumaa. Lähde: Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Pakolliset vakuutukset 10 % – Tällaisessa kuopassa, missä nyt olemme, ei hintavaikutus ole merkittävä. Parempaa ei ole näkyvissä. R akennusteollisuuden (RT) lokakuisen suhdannekatsauksesta on luettavissa rakennusalan kannattavuuskehitys vuodesta 2005. Meneekö rakennusalalla todella huonosti. RT kuvaa alan tilaa myös konkurssien määrän kautta. Vertailuun voidaan nostaa maan parhaan rakennusalan yrityksen Koneen tulos, jonka Muuttovoittoinen Jyväskylä rakentaa tälläkin hetkellä. Vuoden 2008 lopussa raken-. Tulo-, yhteisöja välilliset verot 25 % Lähde: VTT Miksi rakentamisen elpymistä saa odottaa
Osuus on noussut edellisvuosien kyselyjen tuloksiin verrattuna. Työllisten määrä nousi elvytyksen ansiosta yli 180 000:n vuosina 2008–2009, mutta sitten on liikuttu 170– 175 tuhannen luvuissa. – Varsinkin julkisille rakennuttajille pitäisi olla jonkinlaisia ehtoja EU-lainsäädännön mukaan, Korhonen sanoo. Ruotsin ja Tanskan osuudet olivat vas- 10 taavasti 21 prosenttia ja seitsemän prosenttia eli pohjoismaiden kokonaisosuudeksi tuli 52 prosenttia. Rakennusteollisuuden pääekonomisti Bo Salmen tuo uustuotannon rinnalle esiin näkökulman, että lisääntyvästä korjausrakentamistarpeesta pitäisi nykyistä suurempi osa entisistä toimitiloista muuttaa asunnoiksi – tai yleensä mui- Varsinkin julkisille rakennuttajille pitäisi olla jonkinlaisia ehtoja EU-lainsäädännön mukaan. nusyritysten konkurssit alkoivat lisääntyä taantuman seurauksena. RT puhuu kohtaanto-ongelmasta ja ilmoittaa katsauksessaan, että sen tilastoissa ei ole ulkomaista työvoimaa, ja että suhdannenousun koittaessa työvoimapula todennäköisesti alkaa uudelleen. Toivottavasti tästä kaikesta aletaan saada parempaa tietoa ensi vuoden puolella. Maajakautumassa Norjan osuus vuonna 2012 oli suurin päätyen 24 prosenttiin. Työttömyyden nousua hidastaa kuitenkin se, että työvoimaa poistuu samaan aikaan paljon eläkkeelle, ja nuoret työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat edellisiä pienempiä. Korhonen valittaa, että virolaista työvoimaa käyttävät suuressa määrin kunnatkin. Harmaita palkkoja saatu verotukseen Tilastot hämmentävät Rakennusliiton tiedotuspäällikköä Heikki Korhostakin. Tietoisuus kysynnän riittämättömyydestä ei tule pelkästään suhdanteista, asuntokaupan trendeistä tai korkokysymyksistä vaan VTT:n tilannearvioista. Suomalaisten rakennusyritysten kansainvälinen toiminta on kasvanut euroon liittymisestä asti ja kasvaa yhä. Suurimmillaan konkurssien määrä on ollut vuonna 1992, jolloin 1 067 rakennusyritystä haettiin konkurssiin. Talouskasvun ja kuluttajaluottamuksen vaisuus vähentää uudisrakentamista, ja sen seurauksena rakennusalan työllisyyden arvioidaan kääntyvän pieneen laskuun loppuvuonna. Vuosien 2009–2010 notkahduksesta vienti pääsi kasvuun heti ja ohitti vuoden 2008 luvut vuonna 2011. Talonrakentamisen ja erikoistuneen rakennustoiminnan työllisyys väheni, mutta maa- ja vesirakentamisessa työllisten määrä kasvoi hieman. Lasku on ollut tasaista vuoden 2010 määrästä 33700:sta, Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen hin kuin alkuperäisiin tarkoituksiin. Vienti on kasvanut sitä mukaa kun kotimainen tuotanto on hiipunut. Asuntotuotannon käynnistysjarruista kysynnän puutetta seurasivat kyselyn mukaan seuraavat syyt: tonttikustannukset ja tonttipula pääkaupunkiseudulla, se, että hintataso ei takaa kannattavuutta, tonttipula muualla Suomessa, rakennuskustannusten nousu ja toimihenkilöpuolen ammattilaisten puute. Viime kesänä palkkasumman kasvu oli enää 0,5 prosenttia. Korhonen on havainnut palkkatilastojen muutoksista, että harmaata työvoimaa on varmasti tullut verotuksen piiriin vuoden 2012 alusta lähtien. Muun muassa maahanmuuton ja väestön kasvu sekä kaupungistuminen ylläpitävät uusien asuntojen tarvetta. – Tilastokeskuksen palkkatilaston mukaan alan palkkakulut kasvoivat silloin 8,3 prosenttia, mutta meidän jäsenistöämme se ei koskenut. Työllisyys notkahtanut suhteellisen vähän Rakennustoiminnan työllisten määrä ei ole tämän taantuman aikana laskenut alle vuoden 2007 tason toisin kuin kansantalouden kokonaistuotanto, joka tuntuu pysyvästi laahaavan 2007-tasoa alempana. Viron, Latvian ja Liettuan yhteenlaskettu laskutus oli 361 miljoonaa euroa edustaen yhdeksää prosenttia kokonaislaskutuksesta. Venäjän liikevaihto vuonna 2012 oli 806 miljoonaa euroon. Yli puolet vastaajista sanoi kysynnän riittämättömyyden asuntotuotannon käynnistämistä haittaavaksi tekijäksi. Meidän liittomme rekisterissä on noin 85 000 rakentajaa, mutta alalle veronumeron saaneiden määrä on noussut yli puolen miljoonan. Vuonna 2012 vireille pantujen konkurssien määrä supistui jonkin verran, ne koskivat yhteensä 760 yritystä ja 3440 henkilöä. RT:n syksyllä 2011 tekemän kyselyn mukaan Uudenmaan talonrakennustyömailla ulkomaisen työvoiman osuus oli kolmanneksen ja koko maassa noin 20 prosenttia. Kokonaisuus ei hahmotu. Terttu Iiskola. Alan työttömyysaste kohosi huhti-kesäkuussa 11,3 prosenttiin. VTT:n selvityksen mukaan uusien asuntojen vuosittainen tuotantotarve vuoteen 2030 asti on 25 000–30 000 asuntoa. Kansainvälisten toimintojen arvo oli RT:n seurannan mukaan 4,0 miljardia euroa viime vuonna, kun edellisen vuoden tarkistettu tieto oli 3,7 miljardia euroa. Halukkuus rakentaa Suomessa ei ehdoton Sekä rakennusyritykset että työvoima liikkuvat rajojen ylitse etsien itselleen kannattavinta toimintaa, niin uustuotannosta kuin peruskorjauksesta, joka on Suomessa lisääntynyt tasaisesti 1990-luvun alun lamasta lähtien ja on erikoistumisia vaativana työllistävämpää kuin uustuotanto. Nykyinen uustuotantotaso siis vastaa kokonaistarvetta, mutta alueellisesti tarpeet ovat hyvin erilaiset, ja tilanne leimautuu pääkaupunkiseudun ongelmista. Asuntoja ei rakenneta enempää kuin tarvitaan RT:n suhdannekatsauksessa on kaavio syyskuisen asuntotuotantokyselyn vastauksista, joista voi päätellä syitä asuntotuotantohalujen nihkeyteen. Työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritilaston mukaan tämän vuoden elokuussa työttömiä työnhakijoita oli lomautetut mukaan lukien lähes 23 000 henkilöä eli 3300 enemmän kuin vuosi sitten. Ulkomaisen työvoiman käyttö on yleistynyt jo vuosia lähinnä Helsingin seudulla ja lievittänyt alueen työvoimaniukkuutta. Tämä selittää osittaan myös alan työllisyyslukujen tasaisuutta. Samaan aikaan työttömien määrän kerrotaan kasvaneen. RT:n jäsenkyselyn mukaan asuntoja oli alkusyksystä myynnissä 5800 eli vähemmän kuin keväällä. Näistä valmiiden osuus oli 1200. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että he kaikki olisivat parhaillaan Suomessa töissä, ainakaan täysiaikaisesti. Kysely uudistetaan tämän vuoden lopulla. elvytysruiskeen kohottamasta aloitushuipusta, mikä puolestaan vastasi vuosien 1998– 2000 ja 2004–2006 luokkaa. – Kaikkiaanhan rakennettu ympäristö työllistää yli puoli miljoonaa suomalaista, mutta alan työvoima on tutkittu ja tilastoitu aika huonosti. Asuntojen kysyntään vaikuttavat pitkällä aikavälillä suuresti demografiset tekijät. Aloitettavien asuntojen määrä arvioidaan tänä vuonna noin 27 000:ksi ja ensi vuonna vielä alhaisemmaksi
N äin vastaa ARA:n rahoituksen toimialan johtaja Kari Salmi kysymykseen, miten hallituksen kesäkuussa voimaan tulleet ruiskeet ovat vaikuttaneet halukkuuteen aloittaa vuokra-asuntorakentamista. Asuntotuotanto laski alle 30 000 asunnon vuonna 2012 Asuntokauppoja tehtiin vuonna 2012 edellisvuoden tahtiin heikkenevästä taloustilanteesta huolimatta. Rakennuttajat tuntuvat odottavan, miten kokonaisuus kulkee, eli varmuutta valmisteilla olevan 20 vuoden korkotukimallin ehdoista. Vuosi 2012 arvio (vapaarahoitteinen). – Avustuksen suurin merkitys voi lopulta olla siinä, että se voidaan käyttää rakennettavan kohteen omarahoitusosuuteen, ja sen päälle saadaan ARA:lta korkotukilainaa. – Vuoden loppuun usein tulee ruuhkaa, mutta siltikään porkkanat eivät ehdi juurikaan vaikuttaa esimerkiksi alkavan talven työllisyyteen, Salmi lisää. Näin käynnistysavustuksen toivotaan parantavan erityisesti pienten ja keskisuurten rakennuttajien mahdollisuuksia rakentaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, sillä ARA-rakennuttajien ja -rakentajien määrä on laskenut suuresti parhaista ajoista. 2012*. Hallitus myönsi kymppitonnin käynnistysavustuksia yhteensä kymmenen miljoonan euron edestä. 2 Kuvio 2. Rakennuttajat haluavat varmuutta: joko näillä tukipykälillä voidaan alkaa rakentaa vuokra-asuntoja. Odottelua ARA-tuotannossa – Vain joku kysely Vantaalta on ollut tähän mennessä. Myös uudistuotanto kävi hyvin kaupaksi, vaikka valmiiden 1 uusien asuntojen määrä kasvoi loppuvuotta kohden . 2000-luvulla asuntoja on aloitettu keskimäärin noin 30 000 vuodessa. Normaalien vuokra-asuntojen käynnistysavustukset Helsingin seudulle ovat 10 000 euroa asuntoa kohden sekä korkotukilainojen omavastuu-1. Yli puolet ARA-tuotannosta on erityisryhmien asuntoja 2009 2010 2011 Asuntotuotanto yht. Kokonaisuudessaan aloitukset vähenivät reilut 8 % vuodesta 2011. korko on laskettu 1,7 prosentista yhteen prosenttiin ja perusparannuslainan korko 3,4 prosentista 2,35 prosenttiin. Uusia vapaarahoitteisia asuntoja käynnistyi arviolta 22 000, mikä yhdessä ARA-tuotannon kanssa tekee noin 28 500 alkavaa asuntoa vuodelle 2012. ARA-asuntojen osuus aloituksista oli 22 % (kuvio 2). 11 2. Asuntokauppaa piti yllä matala korkotaso ja loppuvuodesta lisäksi tieto vuonna 2013 voimaan astuvasta varainsiirtoveron korotuksesta. Aloitettu asuntotuotanto 2000-luvulla rahoitusmuodon mukaan Alkava ARA-tuotanto 2000-luvulla kohderyhmittäin 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 541 14 080 13 127 8 620 10 000 5 916 5 000 4 768 4 065 3 576 3 301 12 043 6 725 3 958 6 179 0 2000 2001 2002 2003 ARA-tuotanto 2004 2005 2006 2007 2008 Vapaarahoitteinen Lähde ARA, Tilastokeskus, RT. Niistä 22 500 on ollut vapaarahoitteisia ja 7 500 ARA-asuntoja
ARA-indeksi kuvaa markkinoiden tasapainoa. perimisen uusissa vuokrasuhteissa vastaavasti heikko kysyntä laskee vuokria TYHJIEN ARA-ASUNTOJEN KÄÄNTYI KASVUUN tai pitää ne ennallaan, MÄÄRÄ mikäli vuokranantaja haluaa saada asunnon vuokrattu Pitkään jatkunut pula vuokra-asunnoista kasvattaa vuokrien välisiä eroja ja Tyhjien asuntojen ongelma keskittyy väestöltään väheneville paikkakunnille, ylitarjonta niitä. – Tontin hinta vaikuttaa merkittävästi vuokra-asuntojenkin rakennuskustannuksiin, ja kunnat haluavat saada jokaisesta tontista hinnan, millä on merkitystä kunnan ta2 louden kannalta, entinen kaupunginjohtaja Salmi tietää. tarjonta 2003–2012 31,4 %. ARAn tilastoista näkyy, miten tonttien hinnat ovat ryöstäytyneet muiden rakennuskustannusten tasosta ylöspäin. Vuokrien väliset erot olivat suuria myös Turussa, Kuopiossa, Lappeenrannassa ja Joensuussa. €/m ARA-indeksi uudet vapaarah. uusien vuokrasuhteiden hinnat määräytyvät kysynnän ja Helsingissä Yhden hengen osuus hakijoista kasvoi edelleen, määrä ylitti ensimmäisen kerran 60 %. ARA-asuntojen kysyntä ja tarjonta 2003–2012. Lisäksi Suomesta löytyy 172 kuntaa, joissa ARA-asuntojen keskivuokra oli kalliimpi kuin vapaarahoitteisten. Alle 25-vuotiaita hakijoja oli lisäävät ARA-asuntojen ARA-asuntojen kysyntä jakysyntää. Vähiten tyhjiä ARA-asuntoja oli EteläKarjalassa (0,2 %) ja eniten Lapissa (8,5 %). 100 000 95 000 VAPAARAHOITTEISTEN JA SÄÄDELTYJEN VUOKRAMARKKINOIDEN YHTEYS 90 000 85 000 Vuokra-asunnoista 49 % on vapaarahoitteisia. Asuntojen vuokrat 2012 ja ARA-indeksi mutta ongelmaakaventaa esiintyy myös kasvavissa kunnissa, joiden ARA-asuntokanta ei vastaa kysyntää. Koko maan hakijoista neljäskireiden oli erittäinmarkkinoiden kiireellisesti asuntoa tarvitseva, Kireiden taijoka melko alueella asuu 1,5 miljoonaa Helsingissä joka toinen. – Ympäristöministeriö on julkaissut koosteen lausunnoista, joita 24 eri tahoa on antanut virkamiestyönä valmisteltuun luonnokseen lakiesitykseksi, jolla parannetaan kohtuuhintaisen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon edellytyksiä. Tontteja ei ole valmiina Toisena suurena nopean rakentamisen esteenä on tonttipula. Sen sijaan Kajaanissa, Porissa ja Rovaniemellä vuokrien hintaerot jäävät hyvin pieniksi. Yhdessätoista kunnassa tyhjillään 16 oli yli 20 % ARA-kannasta. Erona ARA-asuntoihin niiden vuokranmääritykseen ja asiakasvalintaan ei liity rajoituksia. Yhteinen nimittäjä on väestön väheneminen. Yli puolet niistä oli ollut18 tyhjänä vähintään kuusi kuukautta. 65 000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokra määräytyy markkinoilla; vanhoj vuokrasuhteiden hinnat nousevat yleensä indeksiin sidottuna eli inflaation Kuvio 1. Eniten yhden hengen hakijoita oli ja omistusasunnot Väestönkasvu sekä60kalliit vapaarahoitteiset vuokraKainuussa (70,0 %)ja Pohjanmaalla (69,5 %). Vapaarahoitteiste 80 000 vuokra-asuntojen omistajista 2/3 on yksityishenkilöitä tai piensijoittajia, jotka 75 000 omistavat yhden tai muutamia yksiöitä tai ja 1/3 ammattimaisesti 70 000 vuokraustoimintaa harjoittavia, useampia vuokra-asuntoja omistavia institutionaalisia sijoittajia. Eniten yhden hengen hakijoita oli Kainuussa (70,0 %) ja tarjonnan mukaan. Asuntojen vuokrat 2012 (vasen vapaarahoitteisista akseli) ja ARA-indeksi (oikea akseli). Elkeitä oikeaan suuntaan on... 12. – On olemassa rajallinen määrä sellaisia kaava- ja kunnallisteknisesti valmiita, naapureillakin hyväksytettyjä tontteja, joille voidaan raken7 taa heti, Salmi sanoo. 14 12 10 8 ARAindek 50 40 30 20 3 10 0 Kuvio 3. Helsinki, Espoo ja Vantaa erottuvat korkeista vuokrista ja muita suuremmista eroista vuokrien välillä. Hallitus on etsinyt vahvempia välineitä vasta loppukaudellaan eikä ole voinut sitoutua pitempiin elvytyksiin kuin vuoden 2015 loppuun asti. Salmen mielestä tämän hallituksen aikana edetään jonkin verran ARA-tuotantoasioissa. – On kuntia, joilla ei ole tonttivarastoa yhtikäs, ja toisia, joilla on vaikka kuinka – kuten Oululla. – Valtion ensi vuoden budjetti, jossa lisärahoitus on, tulee hyväksytyksi joulun alla, Salmi toteaa. – Ylijohtajamme Hannu Rossilahti onkin todennut, että Helsingin olisi pitänyt voimakkaasti kaavoittaa tonttivarantoa vuosina 2000–2010, jotta nyt voitaisiin rakentaa. Yhden hengen osuus hakijoista kasvoi edelleen, suomalaista (29 %) 21 kunnassa, joissa on 38 % Suomen ARA-kannas määrä ylitti ensimmäisen kerran %. Alle 25-vuotiaita hakijoita oli 31,4 %. Koko maan hakijoista joka neljäs oli erittäin kiireellisesti asuntoa tarvitseva, tahdissa,joka kuntoinen. Tilastokeskuksen mukaan pääkaupunkiseudun ARA-asunnon keskivuokra vuonna 2012 oli 11,26 euroa neliöltä, vapaarahoitteisten vuokra-asunnon 15,33 euroa ja uusien vapaarahoitteisten vuokrasuhteiden 17,41 euroa. Kasvava kysyntä mahdollistaa korkeampien vuokrien Pohjanmaalla (69,5 %). Ylitarjonnasta enemmän tai vähemmän kärsii kaksi kolmasosaa kunnist ARA-asunnon saaneita ARA-asuntojen tarjonta Hakijaruokakuntia Niissä asuu 41 % väestöstä, mutta niiden alueella on vain 30 % ARA105 000 kannasta. Rakennuttajalle on hyvin haasteellista saada hanke valmiiksi siihen mennessä, jos lähdetään aivan alusta. Eikä tulevista pykälistä ole vielä varmuutta. – Elkeitä liikahtaa oikeaan suuntaan on, vaikka hitaalta usein tuntuukin. Asuntomarkkinakyselyn mukaan vuoden 2012 lopulla vähintään kaksi kuukautta tyhjillään olleita ARA-vuokra-asuntoja maassa noin 5 400, vapaarah.kaikki oli koko ARA-vuokrat mikä20oli 900 asuntoa (19 %) enemmän kuin vuotta aiemmin
Kuntien omistamien yhtiöiden osuus alueen tuotannosta. ARA-raha yleistä vuokra-asuntotilannetTampereella ja Turussa hieman yli puolet asunnoista on toteutett on vahva ohjuri siinä, minkä takin. tyyppisiä erityisasuntoja rakennetaan. Lähde: Selvitys Rakennusliikkeet ja omistajayhteisöt ARA-tuotanossa, ARA/ Kimmo Huovinen 2013 Pääkaupunkiseutu ainoa ja iso ongelma Asuntoasiat ovat kohtalaisen hyvin tasapainossa muissa isoissa kaupungeissa, jopa Turussa ja Tampereellakin, saati Oulussa. Vantaalla tyisasunnot osuus on pääkaupunkiseudun kun den, mielentertietysti auttavat veyskuntoutujien. Muu Suomi 1 270 Yhteensä 9 548 6 Odotan innolla yhteydenottoasi. – Ongelma alkaa olla myös se, että Espoon tai Vantaankaan kunnallisiin vuokraasuntoihin haluavilla ei tahdo olla varaa maksaa pyydettyjä vuokria – saati sitten vapaiden markkinoiden vuokria. – Tähän tarpeeseen pitäisi asuntoja saada aikaiseksi, ja euron perässä pitäisi olla joku narumalli, joka varmistaa, että valtion tukemat asunnot pysyvät edullisvuokraisina ainakin 20 vuotta. kpl 4 191 672 1 445 825 321 324 225 142 133 1 270 9 548 % 43 8 15 9 3 3 2 1 1 13 100 Pääkaupunkiseudulla kuntien omistamat yhtiöt ovat vastanneet 7 normaalien vuokra-asuntojen tuotannosta. Pelkästään eritysryhmien hankkeita on ollut 106 kunnassa. Vantaalla osuus on pääkaupunkiseudun kunnista alhaisin. Vuosina 2008-2012 on uusia ARA-asuntoja rakennettu 160 kunnan alueelle, eli suurimmassa osassa kuntia ei ole ollut yhtään hanketta. – Esimerkiksi arvonnousu tulisi sallia. Painotus on ollut voimakkaasti pääkaupunkiseudulla, yhteensä 4 400 asuntoa, ja sen lähialueella, 800 asuntoa. Muu normaali vuokratuotanto on pääosin ollut yksittäisiä kohteita liittyen asuntokannan kehittämiseen. Muut suuret keskuskunnat (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti) ovat saaneet 2 600 asuntoa. Rakentajilla olisi kyllä kapasiteettia vapaana, ja asunnoille on yhä kasvava tarve, Pipatti ehdollisti. Haaste oli hänen edessään, kun hän palasi marraskuun puolivälissä Kiinan matkaltaan, jossa myös Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti oli mukana. Hän painottaa, että ongelmana ei ole vain vuokraasuntojen huutava puute Helsingin seudulla. kuntayhtiöiden omistukseen. *=mukaan luettuna YH-kodit Oy ja Lakea Oy Erkki Murto-Koivisto, Kiinteistövälittäjä, LKV, LVV Suomen AsuntoSatama Oy LKV 13. Suurimpien kasvuseutujen osuus on ollut 87 %. Pipatti sanoi RT:n suhdannekatsauksen julkistuksen yhteydessä, että mallin pitää tarjota vuokra-asuntoja omistaville ja rakennuttaville tahoille riittävän vahvoja kannustimia, jotta se todella saisi hankkeita liikkeelle. Jyväskylän seutu 225 Lahden Tee seutuhyvin, soita 045-111 4211 tai lähetä s-postia 142 Seinäjoen seutu 133 sopiva tapaamisaika. Yhteenveto on luettavissa ympäristöministeriön sivuilla nimellä Lausuntoyhteenveto 28102013.pdf Asuntoministeri Pia Viitasen (sd) tavoitteena on saada aikaan lakiesitys syysistuntokauden aikana, jolloin sen käsittely tapahtuisi kevätkaudella. Normaali vuokra-asuntotuotanto alueittain. Kutsu As.kpl Kunt Pääkaupunkiseutu 4 191 3 Helsinki 1 953 1 Espoo Arvoisa isännöitsijä, 1 294 Vantaa 889 Haluaisin tarjota sinulle kaikkien kiireidesi keskellä työ- 672 PKS:n lähialue lounaan Tampereen seutuTornissa ja kertoa Suomen AsuntoSatama Oy LKV:n 1 445 isännöitsijöille ja taloyhtiöille räätälöimistä tehokkaista ja 880 Tampere nopeista asuntojen Tampereen ympäryskunnat ja liiketilojen myynti- ja vuokraus565 palveluista. Asukastahot puolestaan painottavat kustannusten läpinäkyvyyttä ja kohdentamista aiheuttajan mukaan. Normaalista vuokra-asuntotuotannosta 51 % on kohdentunut He ARA-tuotanto keskittynyt aiempaa harvempiin kuntiin seudulle. Osuus on korkein Hel lähes 90asunnot, % normaaleista vuokra-asunnoista on toteutettu ryhmien opiskelijoiOmalta osaltaanhan eri-kaupun yhtiönvanhusten, omistukseen. Taulukko 8. Pääkaupunkiseudulla kuntien omistamat yhtiöt ovat vastanneet 72 prosentista alueen normaalien vuokra-asuntojen tuotannosta. Se vaikeuttaa kilpailukykyisen työvoiman saantia. Normaaleja vuokra-asuntoja on rakennettu noin 10 000 asuntoa yhteensä 54 kuntaan. Osuus on korkein Helsingissä, lähes 90 prosenttia on toteutettu kaupungin oman yhtiön omistukseen. Tampereella ja Turussa hieman yli puolet asunnoista on toteutettu kuntayhtiöiden omistukseen. Kun tavallisten vuokra-asuntojen rahoitus ei ole käynyt kaupaksi, päätuotteeksi ovat muodostuneet erityis- Normaali vuokra-asuntotuotanto Taulukko 7. – Ainoa ongelma, mutta todella suuri, on pääkaupunkiseutu, Salmi toteaa. Suurimpina ongelmakohtina lausunnonantajat pitävät uuden 20 vuoden korkotukimallin lainaehtoja, vuokrien ja käyttövastikkeiden valtakunnallisen tasauksen rajoittamista sekä tuleviin korjauksiin varautumisen rajoittamista. Kymmenet palvelujamme jo käyttävät Turun seutu 825 ovat kiitelleet Avaimet käteen konseptiamme 321 Kuopionisännöitsijät seutu siitä, että yhteistyömme ansiosta heillä on vapautunut Oulun seutu 324 aikaa ja energiaa muihin tärkeisiin työtehtäviin. alueittain Pääkaupunkiseutu PKS:n lähialue Tampereen seutu Turun seutu Kuopion seutu Oulun seutu Jyväskylän seutu Lahden seutu Seinäjoen seutu Muu Suomi Yhteensä As. – ARA:n rooli on itse asiassa muutamassa vuodessa pääkaupunkiseudulla tullut sosiaalipoliittiseen keskiöön – kuten se oli alkuvuosina sotien jälkeen
Lähiöprojekti työllisti laman vuosina korjausrakentajia. Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ASO-asunnot eivät kuitenkaan voi korvata. Kari Salmi odottaa alhaisten määrien vastapai- jos uudisrakentamisella korvataan purettavia kiinteistöjä. marraskuuta oli jo 5,8 miljoonaa jaettu. 1990-luvun alkuvuosien lama ravisteli Suomea perinpohjaisesti. Ensin oli löydettävä kodit noin 400 000 Karjalan siirtolaiselle. Tällöin kehitettiin arvopaperistaminen, jolloin valtio pystyi jopa hoitamaan talouttaan myymällä aravalainoja. noksi vahvaa peruskorjausbuumia. Esimerkiksi vuonna 1974 valmistui 74 000 asuntoa, joista puolet oli arava-asuntoja. Näin ARA oli mukana vetämässä Suomea ylös laman kurimuksesta. – Toivon mukaan toimijat lähtevät liikkeelle ripeästi, jotta pääsevät hakemaan ensi vuodelle varattua 100 miljoonan lisäpottia. Valtio oli hyvin tukalassa tilanteessa. Lainsäädäntö ei ehdi tähän tarpeeseen, mutta läpikäynti on syytä tehdä, kun ASO-asunnoilla on vastustajansakin. 1950–60-lukujen vaihteesta alkaen sodanjälkeiset suuret ikäluokat muuttivat tuhansittain maalta kaupunkeihin opiskelun ja työn perässä – osa siirtyi Ruotsiinkin.1960–70-lukujen valtava ponnistus oli noin 600 000 uuden asunnon rakentaminen noin kymmenen vuoden kuluessa. Paitsi, Peruskorjausavustukset vetävät ARA-uustuotantoa aloitetaan ensi vuonna suunnilleen saman verran kuin tänä vuonnakin, vain noin 6500 asunnon verran. Sotien jälkeen Suomessa elettiin äärimmäisen niukoissa oloissa, ja yhteiskuntaa jälleenrakennettiin. – Peruskorjausavustusten 15 miljoonan euron ruiske menee kaupaksi tällä vauhdilla tänä vuonna, Salmi kertoo. Aluksi rakennettiin pientaloja – tuhansia kautta maan. Terttu Iiskola Yli miljoona entistä ehompaa kotia Valtion tukeman asuintotuotannon merkitys on ollut suuri vielä 1990-luvullakin, mutta 2000-luvulla vain joka neljäs uusi asunto on valmistunut ARA-tuella. Asuntoja rakennettiin paljon hyville paikoille taustalla tarve työllistää ihmisiä. Lähde: ARA/Kimmo Huovinen ARA-tuotannon osuus kaikista asunnoista 1950-luku 30 % 1960-luku 32 % 1970-luku 57 % 1980-luku 39 % 1990-luku 58 % 2000-luku 25 % 2011-2012 21 % ARA-tuotannon määrä eri vuosikymmeninä 14. Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -ohjelman päällikkö Juhani Pirinen on jopa vaatinut, että uudisrakentamistoimintaa tietoisesti vähennetäänkin, kunnes nykyinen rakennuskanta on hyvässä kunnossa. Asumisen tasossa aikaa voi kuvata harppauksena hellahuoneista kerrostaloihin. Pienemmissä kasvukeskuksissakin olisi nyt huomattavaa halukkuutta rakentaa ASOasuntoja. – Mitkä vastuut tulevat olemaan valtiolla, mitkä asukkaalla. Valtavan asuntotarpeen tyydyttämiseksi käynnistyi Arava-järjestelmä 1940-luvun lopulla. – ASOjahan on nyt rahoitettu vain Helsingin seudun 14 kuntaan, joilla on vuokra-asuntotuotantosopimus valtion kanssa, sekä kasvukeskuksiin. Tarvitsemme linjauk- set tammikuussa hyväksyttävään ARA:n valtuutuksen käyttösuunnitelmaan. ASO-asunnoista puhuttava selvästi Kari Salmi huomauttaa, että ASO- eli asumisoikeusasuntojen asemasta on syytä käydä perusteellinen keskustelu, kun niistä vanhimmat ovat tulossa peruskorjausikään. Määrä on noin 25 prosenttia koko nykyisestä asuntokannasta. Yhteensä Suomeen on rakennettu valtion tuella yli miljoona entistä ehompaa kotia. - Perjantaina 8
Arjessa rakennuttajat ovat RAKLIn mukaan havainneet, että tällä hetkellä maankäytön kipupisteet liittyvät siihen, ett käytännöt eivät riittävästi mahdollista käyttötarkoituksen muutoksia ja täydennysrakentamista. Käytäntöjen arvioimisella voitaisiin saada kiin- teistöt nopeammin kysyntää vastaavaan käyttöön. Kaavoittamiseen liittyvien selvitysten tarpeellisuutta pitäisi arvioida ja hakijalla pitäisi olla jo heti prosessin alkuvaiheessa selkeä kuva siitä, mitä selvityksiä häneltä tullaan vaatimaan. Muun muassa kaavoihin liittyvät selvitystarpeet puhuttivat kokousväkeä. Johanna Aho edustaa RAKLIa MRL:n kokonaisarvioinnin seurantaryhmässä. Rakennusoikeutta lisää olemassa olevan kaavan puitteissa Rakennuttajat tuskastuneet kaavoituksen jähmeyteen Kaavoituksen hitaus tuskastuttaa rakennuttajia. Markkinat ja tilanteet muuttuvat nopeasti, mikä saattaa johtaa siihen, että samaa tonttia joudutaan kaavoittamaan useaan kertaan. MRL-kokonaisarviointi valmistuu pian Kaavassa edellytettävien ratkaisujen taloudelliset vaikutukset rakennushankkeeseen pitäisi arvioida huolella ja niiden järkevyyttä punnita. Esimerkiksi rakennusoikeutta voitaisiin alueellisesti lisätä olemassa olevan kaavan puitteissa. %FNPWFSTJP PTPJUUFFTTB www.tiltu.fi r r r r r UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT vuokravalvonta isännöintitulosteet MBJOPKFO MBTLFOUB asukasrekisteri kulutuslaskutus Suomen Tilastotutkimus Oy 1VI r UJMUV!UJMUV ñ kustannusten nousua voitaisiin hillitä. Tätä edellyttävät niin tulevat rakennepoliittiset ratkaisut kuin heikko taloustilannekin. R AKLI on järjestänyt jäsenilleen keskustelutilaisuuksia maankäytön ja kaavoituksen käytännöistä. sa luotettavan tiedon täydennysrakennuskohteiden maankäyttömaksuista. Keskusteluissa kävi ilmi, että täydennysrakentamista tulisi ilmastonmuutoksen hillinnänkin näkökulmasta edistää. www.ikkuna-asiantuntija.fi Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 www.tiltu.fi 15. Liian yksityiskohtaiset kaavat ja alueiden kiveen hakatut käyttötarkoitukset rajoittavat nyt joustavaa toimintaa. Jäsenten suurimmat toiveet liittyvät kaavoituksen nopeuttamiseen ja joustavuuden lisäämiseen. Myös Normitalkoita toivottiin jatkettavan, jotta rakentamisen UUSITTU laatuohjelmistot Isännöintiohjelma KIINNOSTUITKO. Markkinat muuttuvat kaavoja nopeammin RAKLI toteaa, että kaavoituksen osalta olisi syytä harkita uudisrakentamisen ja täydennysrakentamisen erottamista toisistaan. Alueiden ja kiinteistöjen pitäisi muuttua jouhevammin, jotta hankkeet voisivat edetä suunnitellusti silloin, kun niille on kysyntää. Arvioinnin loppuraportti tulee lausunnolle loppuvuodesta, jolloin myös Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ottaa siihen kantaa. Keskustelut liittyivät ympäristöministeriössä meneillään olevaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisarviointiin. Projektien kannattavuuden arvioinnin kannalta olisi tärkeää, että kiinteistönomistajat ja rakennuttajat saisivat riittävän ajois- Kaavoituksen osalta olisi syytä harkita uudisrakentamisen ja täydennysrakentamisen erottamista toisistaan. Jouhevuutta kaivataan etenkin silloin, kun hankkeille olisi kysyntää
Kymmentä mukaan hyväksyttyä kohdetta laskettiin rakennuksen hiilijalanjäljellä, joka huomioi elinkaaren kaikki materiaali- ja energiavirrat päästövaikutuksineen. – Oikea mitoitus on tärkeää. Kilpailun voittajiksi valittiin Järvenpään Mestariasuntojen Mestaritorppa ja Rakennusliike Reposen Vantaan Kivistön asuntomessukortteli. Mika Airaksela kertoo aurinkokeräinten rooliin olevan tärkeä käyttöveden lämmityksessä. Puumateriaalin ansiosta runko on kevyt ja sen valmistaminen vähäpäästöistä. Tämän avulla rakenteiden päästöt 50 vuoden käyttöiällä ovat alhaiset. Kohde valmistui vuonna 2009. 16 Voittajat julkistettiin Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika - ERA17 -vuosipäivässä 24. Airakselan mukaan tarkoitus ei suinkaan ollut tehdä ennätyksiä. Perusteena ei ole ainoastaan pinta-ala vaan keräinten pinta-alan ja hyötysuhteen tulo sekä varaajan koko. Ilmastoystävällisyyttä mittaavassa kilpailussa palkittu puukerrostalo kertoo Rakennusliike Reposen pitkäjänteisestä sitoutumisesta energiatehokkaan rakentamisen kehittämiseen. Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airakselan mukaan palkinto on myös osoitus puurakentamisen energiatehokkaista mahdollisuuksista. Tätä kannustetaan myös rakennusten elinkaarikilpailulla. Itse asiassa se ilmeisesti on pohjoismaiden suurin yksittäinen puukerrostalo. Vuonna 2007 Rakennusliike Reponen Oy julkisti rakentavansa Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen MERA-kerrostalon Heinolaan. – Vantaan Kivistön asuntomessutalohan tulee olemaan puurakenteinen. – Puukerrostalomme rakennetaan täysin suomalaisesta puusta ja suomalaisella työvoimalla, sillä puuelementit tilataan. – Rakennuksen koko oli määritelty asemakaavassa. R akennusteollisuus RT ja Green Building Council Finland järjestivät ensimmäistä kertaa rakennusten elinkaarikilpailun. Kerrostalojen energiatehokkuuteen päästy useilla materiaaleilla Elinkaarikilpailussa laskettiin hiilijalanjälki Suomi halutaan nostaa energiaviisauden kärkimaaksi. lokakuuta. Huomasimme jälkikäteen, että rakennus on varsin suuri pohjoismaiden mittakaavassakin, vaikka Ruotsissa puukerrostaloja rakennetaan paljon
Tavoitteiden saavuttamiseksi rakennuksessa on panostettu kestäviin ja energiapiheihin rakenteisiin. Palkinto on jo kuudes Mestariasunnoille viime vuosina annettu valtakunnallinen tunnustus energiatehokkaasta rakentamisesta ja asukkaat huomioivasta ympäristömyönteisestä toiminnasta. 17. Lämmönlähteenä käytetään kokonaisuudessaan maalämpöä, jota tullaan tulevaisuudessa käyttämään myös naapuritalon käyttöveden lämmitykseen. Asukkaita kohteeseen odotetaan syksyllä 2014. Molemmat kohteet saivat tuomaristolta kiitosta siitä, että niiden pienet hiilijalanjäljet ovat seurausta pitkäjänteisestä panostamisesta rakentamisen laadun kehittämiseen. Laskennasta vastasi Bionova Consulting. kotimaisilta elementtitoimittajilta, sanoo Mika Airaksela. – Tavoitteena on saada käyttövedestä 50 prosenttia aurinkokeräinten avulla. Mestaritorpan runko on suunniteltu kestämään 100 vuotta, jolloin se johtaa pitkällä aikavälillä vähäpäästöisyyteen. Mestaritorpan toteuttaa Järvenpään Mestariasuntojen tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy. Mestaritorppa on betonirakenteinen. Palkinnon vastaanottivat Mestariasuntojen ja Mestaritoiminnan puolesta Veikko Simunaniemi ja Jaakko Piiparinen. Voittajien hiilijalanjälki oli suunnilleen samaa tasoa, alle puolet keskimääräisestä tasosta. Mestaritorppa on rakenteilla, ja se on saanut ensimmäisen kerroksen rakennuselementit ympärilleen. Keskeisenä suunnittelutavoitteena on ollut toteuttaa hanke mahdollisimman pienin elinkaarikustannuksin. Myös väliseinien asennukset ovat käynnissä. Olemme kuiten- Elinkaarimittari ohjeistaa Rakennusten elinkaarikilpailun tulos laskettiin GBC Finlandin elinkaarimittarit -ohjeistuksen mukaisesti rakennuksen käyttövuotta ja neliötä kohti. Käyttöikä on laskettu rakennuttajan esittämän käyttöikävaatimuksen mukaisesti. Mika Airaksela kertoo Rakennuslike Reposen tutkineen aurinkokeräimillä tuotettua energiaa vuosikaudet. Tontille valmistuu 45 asunnon energiatehokas kerrostalo. Mestaritorppaan rakentuu myös 22 autopaikkaa. Ohjeena oli soveltaa rakennusten ympäristövaikutusten arviointia koskevaa EN-standardia. Panostus kestäviin suunnitteluratkaisuihin ja raken- nusmateriaaleihin näkyy muun muassa betonijulkisivuissa, joissa on käytetty ruostumatonta terästä. Kahden voittajan avulla haluttiin korostaa sitä, että vähäpäästöisyys on saavutettavissa monenlaisilla ratkaisuilla ja materiaaleilla sekä nykytekniikalla. Lisäksi rinnalle oli asetettu kaikille kohteille pidempi 50 vuoden käyttöikävaatimus. – Ratkaisut kerrostaloihin eivät ole niin helppoja kuin voisi ajatella. Mestaritorpan runko on suunniteltu kestämään 100 vuotta, jolloin se johtaa pitkällä aikavälillä vähäpäästöisyyteen. Maalämpökaivoja porataan kaikkiaan 12. Uutta aurinkokeräintietoa Vantaan Kivistölle nousevassa talossa rakennuksen lämmitysenergia tuotetaan kaukolämmöllä, mutta käyttöveden lämmityksessä käytetään aurinkoenergiaa. Palkintoraadin mukaan Järvenpään Mestariasunnot ja sen rakennuttajaorganisaatio ovat pitkäjänteisesti panostaneet rakentamisen laatuun kehittäen menetelmiään esimerkiksi rakennusten ja lait- teiden suoritustason mittaamisen ja seurannan kautta. Elementtiasennusten kanssa samaan aikaan käynnissä ovat talotekniset asennukset. Mestaritorppa luottaa maalämpöön Kilpailun tuomaristo päätyi jakamaan ensimmäisen sijan kahden kerrostalokohteen kesken, sillä niiden numeeriset laskentatulokset olivat hyvin lähellä toisiaan. Jaetun ensimmäisen sijan sai Vantaan Kivistön lisäksi Järvenpään Mestaritorppa, jonka arkkitehtuurisuunnittelu on Arkkitehtistudio Kujala ja Kolehmaisen käsialaa. Käyttöveden lisäksi varaajan varastoimaa lämmintä vettä voidaan käyttää lisäksi märkätilojen kuivattamiseen. Kunniahimoiset suunnittelutavoitteet on toteutettu tuomareiden mukaan tekniikoilla, jotka ovat valmiita hyödynnettäväksi laajemminkin
Päämääränä on, että vuonna 2050 Suomessa on maailman paras rakennettu ympäristö. Energiaviisaus koostuu monesta eri tekijästä: maankäytöstä, uudis- ja korjausrakentamisesta, rakennusten ylläpidosta ja uusiutuvan energian hyödyntämisestä. Liian pieni varaajamitoitus johtaa varaajan lämpötilojen nou- – Ratkaisut kerrostaloihin eivät ole niin helppoja kuin voisi ajatella. Liian suuri varaajamitoitus puolestaan johtaa siihen, että Kunniamaininta Joensuun Ellille Leilitielle Voittajakohteiden lisäksi tuomaristo halusi myöntää kunniamaininnan alhaisen hiilijalanjäljen saavuttaneelle Stora Enson ja Joensuun Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellinrakennukselle Leilitie. Jos mukaan otetaan liikenteestä aiheutuvat päästöt, rooli on vielä merkittävämpi. Kohteessa on kaukolämmön lisäksi käytössä aurinkolämpökeräimet, käyttöveden lämmitystä poistoilmalämpöpumpuilla sekä maalämpöpiiri. Jotta auringon ilmaisenergia on hyödynnettävissä, täytyy suun yli maksimi lämpötilatason. Avaintermi on oikea mitoitus. Vielä 30 vuotta sitten Suomi oli energiakriisin seurauksena energiatehokkuuden edelläkävijöitä. kin edistyneet hyvin, ja teemme yhteistyötä muun muassa VTT:n kanssa. Korkeimmalta kohdaltaan Vantaan Kivistön matalaenergiatalo on seitsemän kerrosta korkea. Energiantuotannon päästöjä voidaan vähentää rakennusten ja alueiden omalla energiantuotannolla. Rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä. Kohde rakennettiin pilottikohteena ja siinä on testattu monenlaisia uusia ratkaisuja. Tuottamalla paikallisesti sähköä esimerkiksi auringon tai tuulen avulla ostosähkön määrä vähenee. Tämän jälkeen energiaa ei enää pystytä lataamaan varaajaan. Rakennuksiin integroitu energiantuotanto on helpointa toteuttaa uudiskohteissa, mutta hyvällä suunnittelulla mahdollista myös korjausrakentamisen yhteydessä. Alin kerros on betonirakenteinen ja muut asuinkerrokset puurakenteisia. Asuntoja puukerrostaloon tulee 186. 18. ERA17 kannustaa Suomea ottamaan takaisin paikkansa energiaviisauden kärkimaana ja saavuttamaan vuodelle 2020 asetetut päästötavoitteet jo Suomen juhlavuonna 2017. Laskelmien perusteella keräinpinta-alan kasvaessa tietyn rajan yli pinta-alan suurentaminen ei enää ole kannattavaa. – Varaaja tulisi mitoittaa vastaamaan suunniteltua vuorokautista kulutusta. olla myös tarvetta rakennuksen lämmitykseen tai lämpimän käyttöveden lämmitykseen. Hyvän lopputuloksen varmistivat energiatehokkaat puurakenteet sekä monipuolinen uusiutuvan energian hyödyntäminen. Energiaviisautta ja älykästä teknologiaa ERA17-toimintaohjelman tavoitteena on, että Suomi on energiaviisauden kärkimaa. Vuonna 2017 Suomi täyttää 100 vuotta. – Mitoituksen perusteena ei ole ainoastaan pinta-ala vaan keräinten pinta-alan ja hyötysuhteen tulo sekä varaajan koko. Rakennetun ympäristön energiatehokkuudella on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ratkaiseva rooli. ERA17-toimintaohjelmaa vievät yhteistyökumppaneidensa kanssa eteenpäin Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI, Rakennusteollisuus RT, Sitra, Kiinteistöliitto, Suomen Kuntaliitto, Tekes ja ympäristöministeriö. Energiaviisaalla rakennetulla ympäristöllä tarkoitetaan energiatehokasta, vähäpäästöistä ja laadukasta rakennettua ympäristöä, jossa ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämät toimenpiteet on otettu käyttöön
Kun vuonna 2007 Rakennusliike Reponen Oy julkisti rakentavansa Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen MERA-kerrostalon Heinolaan, MERA-rakentaminen alkoi jo olla vakavasti otettava vaihtoehto. Alin kerros on betonirakenteinen ja sen yläpuoliset asuinkerrokset ovat puurakenteisia. Asuntoja rakennettavaan puukerrostaloon tulee 186. LVI-suunnittelu on Optiplanin ja rakennesuunnittelu Finmap Consultingin käsialaa. Korkeimmalta kohdaltaan rakennus on seitsemän kerrosta korkea. Sillä tarkoitetaan rakennusta, joka kuluttaa energiaa parhaimmillaan yli 70 prosenttia vähemmän normaaliin rakennukseen verrattuna. Vantaan Kivistö rakennetaan MERA-tekniikalla, jolla rakenteille saadaan hyvä energiatehokkuus. MERA tulee sanoista Matala Energia Rakentaminen. Arkkitehtuurista vastaa Vuorema Arkkitehdit. Kivistön kohteen aloitus talvella Rakennusliike Reponen aloittaa Kivistön kohteen rakentamisen helmi-maaliskuussa. – Pieni yllätys oli, että dynaamisten laskelmien perusteella aurinkokeräinten vuosituotto ei ollut erityisen herkkä keräinten kulman asennolle. – Viimeisten hieman yli viiden vuoden aikana konsepti on vielä kehittynyt. Airakselan mukaan kohteen rakennuttajina toimivien TA-asumisokeus Oy:n ja Suomen Vuokrakotien kehittämisyhteistyö on sujunut hyvin. Keräinten kallistuskulman ollessa välillä 30-70 astetta ei vuosituotoissa ollut merkittäviä eroja. lämpötilataso ei nouse riittävän korkeaksi ja käyttövesi joudutaan jälkilämmittämään. Klaus Susiluoto 19. – Kilpailu osoitti, että rakennuksen ilmastoystävällisyys lähtee ensisijaisesti energiaratkaisuista ja hyvästä suunnittelusta, sanoo Mika Airaksela
Tavallisten rakentamisen lupien lisäksi kunta voi ottaa lupapisteen käyttöön kaikkien kunnan rakennus- ja toimenpidelupien lisäksi myös poikkeamispäätökset sekä kuntien ympäristö-, sijoitus- ja kaivulupien sekä yleisten alueiden valmistelun ja hakemisen.. Vaikka kunnan varsinaista rakennuslupaasiointia ei vielä olisikaan sähköistetty, voi viranomaiselle tarkoitettuja neuvontapyyntöjä jo lähettää Lupapiste.fi -palvelun kautta. Palvelu neuvoo ja opastaa luvanhakijaa muun muassa siitä, onko suunniteltu hanke luvanvarainen ja millaisia lupia se tarvitsee. Palvelussa voi hakea rakentamisen lupia, rakentamiseen liittyviä neuvoja ja hoitaa koko viranomaisasioinnin sähköisesti. L upapiste.fi -palvelua voi käyttää kaikkiin rakentamisen lupiin liittyvissä kysymyksissä jo ennen rakennushankkeen aloittamista. Palvelu kokoaa yhteen samaan osoitteeseen kunnan viranomaisen, rakentajan, suunnittelijat sekä muut rakentamisen ammattilaiset. Palvelun tavoitteena on rakentamisen eri toimijoiden yh- 20 teisen ekosysteemin luominen ja muiden toimijoiden saaminen mukaan toimintaan. Lupapiste.fi -palvelussa mukana pian 25 kuntaa Rakennusluvat ja neuvot saa tänä päivänä netistä Rakennuslupien sähköinen asiointikanava Lupapiste.fi on käytössä kaikissa suomalaisissa kunnissa. Sähköisestä rakennuslupien hakemisesta koituu hyötyä ennen muuta asiakkaalle
Suurin osa hakemuksista koskee muita hankkeita kuin uudisrakennuksia. Suurin hyöty palvelusta tulee varmasti luvan hakijalle. myynti-huolto@eco-paronen.fi www.eco-paronen.fi 21 Jouni Suolanen. Järvenpäässä lupaasioita hoidetaan jo vauhdikkaasti Lupapisteen kautta. – Tämä on myös siitä poikkeuksellinen valtion vetämä it-hanke, että se on paitsi pysynyt budjetissa ja aikataulussa, WD Kuivaus Oy Viherlaaksontie 5, 02710 Espoo Puhelin 010 759 7800 toimisto@wdkuivaus.fi LVI-SÄÄTÖ- JA VALVONTALAITTEIDEN .::/5* t "4&//64 t )60-50 Energian hallinnan tarpeisiin Siemens Desigo tuoteperhe, nykyaikaisia talotekniikan ratkaisuja kosketusnäytöllä ja tai Web käytöllä. Siitä ei ole vielä tietoa. Palvelun tilaajana toimii ympäristöministeriö, ja toteuttajana digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijayritys Solita Oy. – En haluaisi enää käsitellä yhtään paperilla tullutta hakemusta. Palvelu on uusi tapa tuottaa julkishallinnon palveluita, ja se on osa valtiovarainministeriön koordinoimaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). Pitkässä juoksussa lupa-asioissa ollaan varmaan menossa atk:n käyttöön. Nyt käyttäjinä – En haluaisi enää käsitellä yhtään paperilla tullutta hakemusta. Päätöksiä mukaan lähtemisestä ei ole vielä tehty. Kaikille avoin, maksuton palvelu helpottaa ja selkeyttää luvan hakemista. Eco-Paronen Oy Vantaanrinne 14, 01730 Vantaa Puh. Järjestelmä pian käytössä 25 kunnassa Viranomaiselle voi jo nyt lähettää neuvontapyyntöjä Lupapiste-palvelun kautta kaikissa suomalaisissa kunnissa, vaikka kunta ei olisi vielä sähköistänyt myös varsinaista rakennuslupa-asiointia. Uusi kanava ei lisää pyyntöjen määrää, mutta parantaa niiden laatua oleellisesti, Muhonen kannustaa. Lupia haetaan uudisrakennusten lisäksi käyttötarkoitusten ja julkisivujen muutoksiin, maalämmön rakentamiseen ja teknisten järjestelmien muuttamiseen. Nytkin Perttuselle tulee sähköpostilla kyselyjä lupaasioista, jotka hän jakaa osastolla eteenpäin. Lupapiste.fi:ssä on mukana 25 kuntaa kuluvan vuoden loppuun mennessä. 020 1986 420 Fax 020 1986 429 lähinnä henkilökunnalle, mutta säästääkö sitten pitkässä juoksussa henkilötyövuosia. – Lupapisteen kautta hoidetuissa neuvontapyynnöissä myös kaikki asiaan liittyvä viestintä on nähtävissä ja tallennettuna yhteen paikkaan, ja sitä voi tarpeen vaatiessa päivittää, kertoo hankkeesta vastaava Jani Muhonen Lupapistettä operoivasta Solita Oy:stä. Lupapisteen neuvontapalvelu ohjaa luvan tarvitsijaa hakemaan rakennushankkeen sijainnin kartalta ja kuvaamaan lupa-asian yksityiskohtaisesti ja selkeästi. Sekin askarruttaa, miten järjestelmä saadaan käytännössä toimimaan, kun pitää yhdistää kaksi järjestelmää eli palvelun tuottajan ja kaupungin oma pääohjelma toisiinsa. Julkishallinnon sähköistyminen tuo kustannussäästöjä kunnille ja tehostaa resurssien käyttöä. – Kahden ohjelman rajapinnat pitää sovittaa yhteen. Tampereella käsitellään noin 1500 lupahakemusta vuosittain. Lupapiste.fi välittää rakennuslupien aineistot kunnan järjestelmiin ja vähentää manuaalisen työn määrää. Naantali otti palvelun kuntalaisten käyttöön lokakuun alusta ja päätöksiä on tehty palvelun kautta jo kymmenkunta. Palveluun rekisteröidytään helposti pankkitunnuksilla. Tampere pohtii vielä liittymistä Tampere puolestaan miettii vielä palvelun käyttöönottoa. – Sähköiset palvelut ja digitalisointi eivät tarkoita henkilökohtaisuuden katoamista vaan päinvastoin lisäävät sitä. Palvelu on ylittänyt odotukset, kertoo Järvenpään johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki. Palvelun käyttöönotto vaatii henkilöstön ja kentän koulutusta järjestelmään. Kun rutiiniasiat siirtyvät verkkoon, jää viranomaiselle enemmän myös saavuttanut sille asetetut tavoitteet, sanoo Naantalin kaupungin rakennustarkastaja Juha Kuokkanen. Kaikki viestintä yhdessä paikassa Asiakas voi lähettää neuvontapyyntöjä tai lupahakemuksia silloin, kun hänelle itselleen parhaiten sopii. – Se tuo lisäponnisteluja ovat Järvenpää, Naantali, Mikkeli ja Sipoo. Vaakakupissa painavat rakennusvalvonnan lupa-arkkitehti Esa Perttusen mukaan hyödyt ja kustannukset. Kunnan kannattaakin ehdottomasti ohjata kuntalaisiaan keskittämään aikaisemmin puhelimitse ja sähköpostitse tulleet kyselyt pääasiallisesti Lupapisteeseen. aikaa parempaan palveluun. Tämä vapauttaa hakijan virastoaikatauluista, sekä sujuvoittaa ja nopeuttaa lupien käsittelyä sekä päätösten tekoa. Aina kun kaksi atk-ohjelmaa keskustelee keskenään, se vaatii työtä ja maksaa
Eniten ilmastonmuutoksen eteneminen näkyy pohjoisessa. Kivihiilen edullisuus hidastaa päästöjen vähenemistä Pk-seudun päästöistä yli 40 % kaukolämmöstä Kasvihuonepäästöt kasvoivat viime vuonna kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Kaukolämmön tuotannossa käytettiin aiempaa enemmän kivihiiltä. M eillä vallitsee nyt noin 40 prosenttia korkeampi ilman hiilidioksidipitoisuus verrattuna niinkin kauas kuin esiteolliseen aikaan. – Jo rajoittuminen kahden asteen lämpötilan nousuun. Nykyinen tilanne merkitsee muun muassa ilman lämpenemistä 22 viidellä asteella vuosisadan loppuun mennessä sekä samalla vesi- ja ruokahuollon vaarantumista
Kivihiilen käyttö Espoossa ja Vantaalla kasvaa, kun tulisi mennä uusiutuvan energian suuntaan. Uusiutuvan energian käyttö lisääntyy hitaasti. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategian mukaan pääkaupunkiseutu eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen sitoutuvat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Päästöhaaste koskee erityisesti suuria kaupunkeja maailmanlaajuisesti. Laskelmien mukaan noin 70 prosenttia maapallon väestöstä asuu kaupungeissa vuonna 2050. Kaukolämmön tuotannossa käytettiin vuonna 2012 aiempaa enemmän kivihiiltä. Noin 94 prosenttia HSY:n energiankulutuksesta tuotetaan uusiutuvilla. Vuonna 2015 on tarkoitus laatia maapallonlaajuinen ilmastosopimus Pariisissa. vaatii radikaaleja toimenpiteitä. Viimeis- ten neljän vuoden aikana päästöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Ilmastonmuutoksen myötä pääkaupunkiseudulla varaudutaan keskilämpötilan nousuun, helle- ja kuivuuskausiin sekä leutoihin talviin. Helsingin seudulla on haasteellinen erityisasema sen koon vuoksi. Karjalainen muistutti, että jokaikisellä päätöksellä on vaikutusta päästöihin. Se merkinnee myös merenpinnan nousua sekä lisääntyviä rankkasateita. HSY:n keväällä 2012 laatimassa ilmastonmuutosstrategiassa onkin yhteisiä linjauksia alueen maankäytölle, liikenteelle, rakentamiselle sekä vesi- ja jätehuollolle. Lähiötalot lämpiävät pitkälti kaukolämmöllä kuten Helsingin Kannelmäessä. Se on yksi tärkeimmistä uusiutuvan energian tuottajista. Tavoitteen saavuttaminen vaikuttaa viime vuosien perusteella työläältä. Se on vajaa kymmenen prosenttia koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Eheyttämällä yhdyskuntarakennetta voidaan hillitä päästöjä. Kuva: HSY/Kai Widell. HSY näyttää itse esimerkkiä. Hiilineutraalius on tähtäimessä vuonna 2050. Se tuotti 200 gigawattituntia uusiu- – Kaukolämpö lämmittää nyt turhan paljon. Pääkaupunkiseudulla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä 5,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidiksi laskettuna vuonna 2012. Kuva: HSY/Kai Widell. Kokonaispäästöistä yli 40 prosenttia aiheutuu kaukolämmöstä, jonka tuotanto perustuu lähes täysin fossiilisiin polttoaineisiin. Kivihiilen käyttö Espoossa ja Vantaalla kasvaa, kun tulisi mennä uusiutuvan energian suuntaan, puki sanoiksi HSY:n tulosaluejohtaja Irma Karjalainen. Pääkaupunkiseudun päästöt aiheutuvat lähinnä liikenteestä, lämmityksestä ja kulutussähköstä. Vuoteen 2017 mennessä sen on tarkoitus olla täysin omavarainen.. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä hiilidioksidin kasvu taittuu ja vuosisadan loppuun mennessä päästöistä päästään eroon kokonaan, maalaili Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) toimitusjohtaja Raimo Inkinen HSY:n kansanedustajille ja medialle tarjoamalla ilmastoaamiaisella. vuoksi kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa. 23 tuvaa energiaa vuonna 2012, missä on seitsemän prosentin lisäys edelliseen vuoteen. Kaukolämpöä yhä enemmän kivihiilellä Vuonna 2012 kaukolämmön päästöt kasvoivat, mutta sähkönkulutuksesta aiheutui entistä vähemmän päästöjä. – Kaukolämpö lämmittää nyt turhan paljon. Sen Pääkaupunkiseudun kokonaispäästöistä yli 40 prosenttia aiheutuu kaukolämmöstä, jonka tuotanto perustuu lähes täysin fossiilisiin polttoaineisiin. Ilmastoasioissa edelläkävijöitä ovat Lontoo, Rotterdam, Hampuri, Tukholma ja Kööpenhamina
LEED Kasvihuonekaasujen päästöt eivät vähene odotettuun tahtiin. Ilmastoveivi havainnollistaa, minkälaisia muutoksia on tehtävä päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Ilmastoveivissä voi tarkastella koko pääkaupunkiseutua tai pelkästään Helsinkiä, Espoota, Vantaata tai Kauniaista. Omia ratkaisujaan voi myös jakaa ja esitellä esimerkiksi Facebookin kautta. Ilmastoveivi tekee näkyviksi erilaisten valintojen vaikutukset, kuvaa HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Myös kaupungin uudessa strategiassa painottuvat ympäristöasiat, kertoi ympäristötarkastaja Jari Viinanen Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksesta. Ilmaston lämmetessä meren pinta nousee ja meri pysyy avoimena yhä pitempään. Virastoissa säästetään energiaa. – Vantaa on mukana ESCO (Energy Service/Savings Company)-verkostossa toimitilakiinteistöillään tavoitteenaan huolehtia muun mussa hyvästä energiataloudesta ja sisäilmasto-olosuhteista, kertoi Vantaan ympäristöjohtaja Stefan Skog. Espoo rakentaa paljon ja innovatiivisesti. Lisätietoa: www.ilmastoveivi.fi 24. – Päättäjät voivat kokoontua saman pöydän ääreen ja tuottaa ilmastoveivin avulla yhteisen näkemyksen siitä, miten kasvihuonekaasupäästöjä pitää vähentää. Säästö jaetaan puolet-puolet –periaatteella kaupungin ja yritysten kesken. Vantaalla on saatu merkittäviä säästöjä meneillään olevis- sa E-palveluhankkeissa, joissa kaupunki on mukana yhdessä yritysten kanssa. Espoossa on käynnistynyt myös Suomen suurin puurakentamishanke, jossa suunnitellaan yksittäisiä puurakenteisia taloja ja asuinalueita. Jouni Suolanen Ilmastoveivi-työkalu auttaa vähentämään kasvihuonekaasuja HSY on kehittänyt maksuttoman Ilmastoveivi-skenaariotyökalun, jolla voi luoda erilaisia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisskenaarioita pääkaupunkiseudulla. Espoon Ympäristökeskuksen kehittämispäällikkö Sari Soini kertoi, että Espoossa on tehty uraauurtavaa työtä esiteltäessä avoimessa datassa aurinko- ja maalämpöpotentiaalia. Tätä keliä nähtäneen jatkossa yhä enemmän. – Olemme tekemässä selvityksen siitä, miten Helsingissä edetään vuosiin 2020-2050 asti ilmastotyössä kohti hiilineutraaliutta. Ilmastoveivi tuottaa tietoa päätöksentekijöille, kaupunkien virkamiehille ja suunnittelijoille. Kuva: HSY/ Karoliina Bärlund. Vuodessa päästään lähes 300 000 euron säästöihin lähinnä lämmityksessä. Hyviä esimerkkejä ovat Espoon sairaala Jorvin alueelle sekä Otaniemen tutkijahotelli, joka sai kultaisen LEED (Leadership in Energy and Environmental Design) -ympäristösertifikaatin. Selvitys valmistuu keväällä 2014. Esimerkiksi Honkasuon uudella asuinalueella kannustetaan uusiutuvan energian käyttöön, kuten myös Östersundomissa ja Kalasatamassa. Työkalun visuaalisen ilmeen on suunnitellut Kairo Graphics Oy. Kuva: HSY/Jenni-Justiina Niemi. Kaupunkilaisille on lisätty neuvontaa ilmastonmuutoksesta. – Jos ilmastoveiviin syöttää esimerkiksi erilaisia lämmitystapoja, näkee niiden vaikutuksen kasvihuonekaasupäästöihin, kertoo työkalun kehittänyt HSY:n ilmastoasiantuntija Johannes Lounasheimo. Sillä luodaan edellytyksiä uusiutuvan energian kasvulle. Työkalussa ovat mukana tärkeimmät kasvihuonekaasupäästöjen sektorit eli rakennusten lämmittäminen, sähkönkulutus ja liikenne. Lämmittämisestä aiheutuu noin puolet pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä. Lisää tietoa löy- tyy osoitteesta www.espoo.fi/ ilmasto. Se soveltuu myös kaikille ympäristöasioista kiinnostuneille, kuten kouluihin, yliopistoihin ja tutkijoille. on arvostettu suunnittelun, rakentamisen sekä rakennuksen vastuullisen käytön ympäristöluokitustyökalu. Lisätietoja: www.vantaa.fi. Länsimetro on Soinin mukaan yksi suurista seudun ilmastointi-investoinneista. HSY kehitti oman netissä toimivan työkalun, koska vastaavanlaisia eurooppalaisia sovelluksia ei voinut sellaisenaan hyödyntää tällä seudulla. Hankkeessa on nyt mukana 16 kiinteistöä. Viimeisin tieto Helsingin kaupungin ilmastotyöstä löytyy verkosta osoitteesta www.stadinilmasto.fi. Energiansäästö on päivän sana Kaikissa pääkaupunkiseudun kaupungeissa tapahtuu ilmastoasioissa
Merkittävästi vaurioituneissa kouluissa ja päiväkodeissa on päivittäin 172 000–259 200 käyttäjää Kuntien homekiinteistöjen ongelmiin nopeita ratkaisuja Valtakunnalliset hometalkoot ovat pian matkansa päässä. Talkoiden avulla on saatu ja saadaan uutta tietoa, taitoa ja työkaluja homeongelmien hoitoon ja ehkäisyyn. Valtiovallan tervehdyksen työmaakokoukseen toi asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen. Talkootapahtumassa kuultiin yhdeksän asiantuntijapuheenvuoroa. Talkoisiin on tähän mennessä osallistunut 300 asiantuntijaa yli 60 organisaatiosta kaikkialta Suomesta. Aiheina olivat muun muassa terveydensuojelulain uudistus ja kuntien talojen homeongelmiin puuttuminen. Talkooväki on vienyt läpi yhteensä yli 65 hanketta. 25. K osteus- ja hometalkoiden työmaakokous keräsi lokakuun lopussa Ouluun yli sata osanottajaa. Hometalkoot on järjestänyt lukuisia tapaamisia ja workshopeja eri puolilla Suomea. Kosteus- ja hometalkoot on valtakunnallinen viisivuotinen toimintaohjelma, jonka tehtävänä on saattaa alkuun suomalaisen rakennuskannan tervehdyttäminen kosteus- ja homevaurioista. Kuntien homekiinteistöongelmat kaipaavat pikaisia toimenpiteitä. Projekti käynnistyi vuonna 2009
Ylitarkastaja Pekkola listaa useita asioita, joiden avulla terveyshaittojen selvittämisen laatu paranee. Olle Åberg, The Swedish National Board of Housing. den etsimisessä käytettävien menetelmien laatua ja ohjearvojen käyttöä tulee parantaa. Toimenpiteisiin – Homevaurioiden aiheuttamien astmojen ja muiden hengitystieoireiden kustannukset ovat vuositasolla noin 445 miljoonaa euroa. Hallitukselta halutaan toimenpiteitä Ylitarkastaja Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriöstä valotti eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintöä ja eduskunnan päätöstä kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseksi. Terveydensuojelulakiin muutoksia Sosiaali- ja terveysministeriö on valmis vastaamaan haasteisiin. Työmaakokouksen vetäjänä toimi Juha Salmi. Odotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta kosteus- ja homeongelmien selvitystoimenpiteet saataisiin luotettavimmiksi: kosteus- ja homevauriokorjaukset ovat usein epäonnistuneet. Pekkola myös muistuttaa, että piilevien vaurioiden selvittäminen on ongelmallista, koska Ruotsin kosteus- ja homeongelmista ja ratkaisuista oli Oulussa kertomassa M.Sc. Selkeyttä toivotaan Pekkolan mukaan lisäksi vireillä olevaan terveydensuojelulakiin ja asumisterveysohjeen uudistamiseen. 26. – On varmistettava, että selvittäjät ovat osaavia ja päteviä, sillä virheet pahentavat terveyshaittoja. – Eduskunta edellyttää erityisesti menetelmien selkeyttämistä. Terveyshaittojen syi- on ryhdyttävä viipymättä, kun terveyshaittoja epäillään
Kunnan tilakeskus selvityttää seuraavan kahden vuoden aikana yli 30-vuotiaan rakennuskannan todellisen kunnon. 2. 10. Tähän Pekkola esittää ratkaisuksi rakennusten kuntotutkimuskynnyksen alentamista. Paitsi, jos uudisrakentamisella korvataan purettavia kiinteistöjä. Tilakeskus laatii kunnan rakennuksia varten kiinteistöjen huoltosuunnitelmat, joihin on ohjeistettu myös kosteusvaurioita ennaltaehkäisevät toimenpiteet. 7. Korjausten suunnittelun ja toteutuksen kustannukset siirretään kunnan lähivuosien budjetteihin ennakkosuunnitelmana ja huolehditaan siitä, että myös seuraava kunnanvaltuusto ohjeistetaan tähän sitoumukseen. – Homevaurioiden aiheuttamien astmojen ja muiden hengitystieoireiden kustannuk- tointipäätökset rakennusten kuntotutkimuksesta ja korjaussuunnittelusta ja sen jälkeen priorisoitava hankkeet tärkeysjärjestykseen. 4. Talkooisäntä Juhani Pirinen tiivisti talkoiden viestin ytimekkäästi: – Kosteus- ja homevauriot voidaan voittaa, mutta se edellyttää määrätietoista ja suunnitelmallista otetta sekä korjausrakentamisen asettamista muun rakentamisen edelle. Kustannuksia työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista kertyy vuositasolla noin 650 miljoonaa euroa. Tilakeskus käyttää kuntotutkimuksiin vain osaavia asiantuntijoita: kilpailutuksen perusteena selvitysten perusteellisuus ja laatu sekä toimijoiden asiantuntemus. 3. Asetus on lyhyempi mutta velvoittavampi kuin nykyinen asumisterveysohje. vauriot eivät löydy avaamatta rakenteita. 9. Vaurioituneet talot on joko kunnostettava tai purettava. Kaisa-Liisa Ikonen 27. Kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien korjaussuunnittelun laatu varmistetaan käyttämällä vain niihin erikoistuneita, osaavia suunnittelijoita. 5. Oulun työmaakokousta saapui kuuntelemaan noin sata ihmistä. ensi vuonna. Asetus astuu voimaan yhtä aikaa terveydensuojelulain muutoksen kanssa 1.4. Myös muita kuluja syntyy lasten sairastaessa ja tuottavuuden kärsiessä. Näitä ovat mm. Vuonna 2023 aloitetaan uudestaan kohdasta 1, koska silloin nyt 20-vuotiaat rakennukset täyttävät 30 vuotta. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut asumisterveysasetuksen, jossa käsitellään asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisiä olosuhteita. Tilakeskus laatii 10–15 vuoden taloussuunnitelman kiinteistöjen sisäilmaongelmien ja peruskorjausten toteuttamiseksi. Päättäjien on tehtävä ripeästi ja rohkeasti tarvittavat inves- 10 askelta ennakoivaan korjausrakentamiseen Kosteus- ja hometalkoiden vinkit kuntien talojen kuntoon saamiseksi: 1. Tehtyjen kuntotutkimusten, käyttäjien kokemusten ja tilojen käyttömäärien perusteella tilakeskus asettaa kunnan kiinteistöjen korjaukset ja uusimiset kiireellisyysjärjestykseen. Uudisrakentamistoimintaa vähennetään, kunnes nykyinen rakennuskanta on hyvässä kunnossa. Vaurioita ehkäisevään huoltoon varataan resurssit tilakeskuksen budjettiin. Kuntapäättäjät järjestävät edellä mainittuun resurssit – eli rahaa tilakeskuksen budjettiin rakennusten tutkimiseen. Vaikka homevaurioiden korjaukset saattavat tuntua kalliilta, niillä saadaan Korhosen mukaan myös säästöjä kun sairastumiset vähenevät. missa rakennuksissa kuten kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa. 8. Merkittävästi vaurioituneissa kouluissa ja päiväkodeissa on päivittäin 172 000– 259 200 käyttäjää. Useimmiten sisäilmaongelmien korjaus johtaa rakennuksen peruskorjaukseen. Myös asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen (sd) painotti puheenvuorossaan suunnitelmallisen kiinteistönpidon ja ennakoivan korjaamisen merkitystä kuntien korjausvelan haltuunotossa. salaojien tarkastaminen, räystäskourujen ja sadevesikaivojen puhdistaminen, vesijohtoliitosten tarkkailu ja muut yksinkertaiset toimenpiteet, joilla vesi pidetään toisaalta rakennuksen ulkopuolella ja toisaalta putkien sisäpuolella. Kuntien taloissa kytee ongelma Erityisasiantuntija Esko Korhonen Kuntaliitosta puhui talkookokouksessa kuntien talojen homeongelmista ja niiden vaikutuksesta kuntien talouteen. Noin kahdeksan prosenttia Suomen rakennuskannasta on kuntien tai kuntayhtymien omistuksessa, ja kosteus- ja homevaurioita on suhteellisesti eniten juuri kuntien omista- set ovat vuositasolla noin 445 miljoonaa euroa. Talkoiden avulla on saatu ja saadaan uutta tietoa, taitoa ja työkaluja homeongelmien hoitoon ja ehkäisyyn. 6
Taloyhtiöt saivat jo vuoden 2008 finanssikriisin puhjettua hakea samantapaista kymmenen prosentin suuruista korjausavustusta. – Se, että vanhukset asuvat kotonaan edellyttää, että meillä olisi vuoteen 2030 mennessä miljoona esteetöntä asuntoa. 28 Mutta hissiremonttien kohdalla päätöksenteko onkin taloyhtiöissä vielä hankalampaa kuin putkiremonteissa. ARA:n rakennuttamisjohtaja Markku Polvinen (edessä) on jakamassa käynnistysavustuksia. Seminaari pohti korjausrakentamisen haasteita kovinkin sanoin – Elvytysrahalla ei mitään merkitystä Valtion korjausrakentamiseen varaama elvytysraha saa kiinteistöalalta sapiskaa. Joukon kriittisimpänä äänenä esiintynyt Pekka Niskanen ei jäänyt mielipiteineen yksittäiseksi äärilaidan edustajaksi, vaan sai näkemyksilleen rakennusalan laajan tuen. Kun on tehty työllisyyspolitiikkaa, ollaan samalla unohdettu niin rakennuspoliittiset kuin energiapoliittisetkin näkökohdat, huomautettiin seminaarin yleisökeskustelussa. – Henkilökohtainen mielipiteeni näistä yleisistä perusparannusavustuksista ja käynnistysavustuksista on, että pidän niitä järjettöminä. – Toinenkin esimerkki löytyy. Korjausremontteihin haettava elvytysraha ei ole ideana uusi ja mullistava. Kyse on hallituksen kuluvan syksyn budjettiesityksessään varaamasta rahasummasta, 115 miljoonasta eurosta. Rakennusalaa puhuttaakin, onko sinänsä hyvässä tarkoituksessa lanseeratussa elvytysrahamekanismissa otettu riittävästi huomioon toteutumassa olevien peruskorjausten vaatimia muita tarpeita. Samaan viittasi enemmän tai vähemmän suorasti moni Kiinteistöalan kustannuksen, asianajotoimisto Lexian ja SKH-Isännöinnin muodostaman kolmikannan koolle kutsuman, ennen kaikkea juuri elvytysrahan problematiikkaa selvitelleen seminaarin puhujista ja panelisteistakin. Jos poliittista tahtoa löytyisi, voitaisiin hyvin laittaa vireille hanke, jolla saataisiin laajemmin maalämpöä kerrostaloihin täällä Helsingissäkin. Remontin käynnistämiseen on mahdollisuus saada ARA:n hallinnoimaa rahaa kymmenen prosentin verran remontin kokonaiskuluista. Tämä muutaman vuoden takainen mahdollisuus osoittautui sinänsä hyvin suosituksi. Sitten ei enää oltaisi Helsingin Energian monopolin varassa. Tällaiset avustukset ovat lähes edesvastuutonta julkisten rahojen haaskausta. K iinteistöalan kustannus, asianajotoimisto Lexia ja SKH-Isännöinti järjestivät lokakuun lopussa seminaarin, jossa pohdittiin korjausrakentamisen haasteita erityisesti valtion elvytysrahan hyödyntämisen näkökulmasta. Niskanen ilmaisi mielipiteenään, että avustuksia pitäisi käyttää poliittisen päätöksenteon pohjalta uusien ja kohdennettujen hankkeiden käynnistämiseen. Tätä mieltä on Helsingin Museokadulla taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtajana toimiva Pekka Niskanen. Potista jaetaan käynnistysavustuksia rakennuskannan perusparantamiseen, käytännössä taloyhtiöiden isoihin remonteihin, lähinnä putkisaneerauksiin. seminaarissa nostettiin nyt toteutettavan elvytyskierroksen kohdalla tavattoman nopea aikataulu. Hissiremontti on usein vielä isompi hanke, ja lisäksi siihen on mahdollista saada tuntuva ja päätökseen oikeasti vaikuttava 50 prosentin avustus, Niskanen totesi. Miten hallitus sitten voisi käyttää vastaavan rahasumman järkevämmin ja vastuullisemmin. Tästä summasta 15 miljoonaa euroa on tarkoitus laittaa jakoon todella kiireisellä aikataululla vielä tämän vuoden aikana, 100 miljoonaa euroa jää jaettavaksi ensi vuonna. Avustuksia on moitittu julkisten rahojen haaskaamisena. Jos me saamme putkiremonttiimme avustusta kymmenen prosentin verran, jos siis hyvin käy, sillä ei ole remonttia koskevaan päätöksentekoon mitään merkitystä. Kyse työllistämistoimenpiteestä Kyse on ennen kaikkea työllistämistoimenpiteestä. Polvinen totesi, että kyse ei vuoden 2008 jakokierroksella eikä nyt ole ollut kansallisvaralli-. Uusi kierros vanhoin eväin. Tosin moni isännöitsijä on kertonut elvytysrahan edellisellä avustuskierroksella valuneen suoraan remonttien hintoihin ja lietsoneen jopa harmaata taloutta. – Hissiavustus on siinä ”kintaalla.” Sen vielä hyväksyn. Tätä pelkoa suuremmaksi kritiikin aiheeksi kiinteistöväen ARA:n rakennuttamisjohtaja Martti Polvinen toi hänkin omassa puheenvuorossaan esiin nyt startatun korjausrahakoneiston ominaisuuksia
Energiatehokkuus enemmän esiin Martti Polvinen kertoi, että avustusta saadakseen taloyhtiön suunnittelemien toimenpiteiden on oltava luonteeltaan perussparantavia. Tähän mennessä kaikki Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana toimiva Pekka Niskanen toi esiin huolensa avustusten vähäisestä hyödystä. Nyt annetaan ensiapua ensisijaisesti rakennusalan työllisyystilanteeseen. Polvisen mukaan tässä juuri on kysymys aikataulun tiukkuudesta. hakemukset ovat tulleet yksityisiltä asuntoyhtiöiltä. Samoin ikäihmisten asumispalveluihin tulisi kiinnittää nykyistä suurempaa huomiota. On aivan selvää, että nyt avustuksia hakeneet ovat yhtiöitä, joilla on sattumalta ollut remontti suunnitteluvaiheen lopuilla. – Putkiremontin suunnittelu ja saneerauksen käynnistäminen on hidasta puuhaa. Myös Polvinen oli sitä mieltä, että asuntopolitiikkaan ja rahanjakoon tarvitaan nyt jaettavan elvytysrahan rinnalle myös muunlaisia, dramaattisiakin toimenpiteitä. ARA:n omalla päätöksellä avustettavat kohteet on rajattu myös niin, että remontin kus- 29 tannuksiksi on oltava luvassa yhteensä vähintään 200 euroa neliötä kohden, kuitenkin kaiken kaikkiaan vähintään 250 000 euroa. – Ensinnäkin energiatehokkuuden olisi syytä olla enemmän tapetilla. ARA:n myöntämää valtion rahaa voivat nyt saada niin yksityiset asuntoyhtiöt kuin vuokra-ja asumisoikeustaloyhtiötkin. Heillehän tämä tietenkin on pieni lottovoitto. – Lisäksi uusi asuntoministeri Pia Viitanen on lähiöihminen, mikä sekin jonkin verran vaikuttaa asuntopoliittisiin linjauksiin. Nythän on linjattu niin, että vanhukset asuisivat kotonaan niin kauan kuin mahdollista, ja siirtyisivät sitten palveluasumisen piiriin, Polvinen totesi. suutemme, siis korjausvelkaansa rapistuvien kiinteistöjen hoitamisesta, niin kuin valtionhallinnon ja asunnonhallituksen aiemmissa tukitoimissa pitkälti on ollut. – Aidanmaalauksiin tai muihin kunnossapitäviin toimenpiteisiin tätä rahaa ei ole luvassa. – Se, että vanhukset asuvat kotonaan edellyttää, että meillä olisi vuoteen 2030 mennessä miljoona esteetöntä asuntoa.
sa vaikka yhdessä kokouksessa tekemällään päätöksellä. Huolehdimme kaikesta ”avaimet käteen”, joten hanke on yhtiöllenne ja asukkaille mahdollisimman vaivaton. Tämän toteutuminen vaatisi aivan mielettömän hissirakennusbuumin. Lahtinen huomautti nykyaikaisten putkiremonttien olevan samalla energiaremontteja. + 5,95 snt/min (sis. – Periaatteessahan hallitus vastaa taloyhtiön päätöksenteosta, ja isännöitsijä sitten toteuttaa hallituksen tahtoa. – Tämä pidentää entisestään remonttien valmisteluaikaa. www.laaturemontti.fi Kattoluuri 010 470 3700 Toimialueet: Helsinki t Tampere t Turku t Oulu 30. – Systeemi ei ole paras mahdollinen juuri siksi, että on tietyllä tavalla lottoa, onko kunkin yhtiön hanke juuri siinä vaiheessa, että pystyy hakemaan avustusta, totesi Lahtinen, jota seminaarin puheenjohtaja Ben Grass osuvasti nimitti ”putkiremonttien grand old maniksi.” – Putkiremontti on minimissään kolmen vuoden hanke. Mutta putkiremontin kohdalla hakukelpoisia ovat nyt vain ne taloyhtiöt, joilla hankesuunnittelu on jo tehtynä ja myös päätös tekniikasta. Elävä elämä ei kuitenkaan aina mene näin. – Peruskorjauksista päättää tietenkin yhtiökokous, teorias- Lexian Samuli Koskela peräsi malttia päätöksentekoon. Julkisivuremonteissa vastaavat käynnistysavustukset ehkä käynnistävätkin työmaita niin, että jos nyt myönnettäisiin avustus, se ehkä saataisiin ensi kesällä hyödynnettyä. pitkäjänteisen ja suunnitelmallisen hoidon ideaalin kanssa, huomautti asianajotoimisto Lexian Samuli Koskela. + 17,04 snt/min, lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. ntti! o m e r o t t a k s a pea ja laaduk Teetä no > Pitävä aikataulu, kiinteä hinta ja Hämeen Laaturemontilla on jo 20 vuoden ja yli 7 000 kattoremontin kokemus. Osakkeenomistajille pitäisi aina saada riittävän ajoissa riittävästi tietoa käsiteltävästä asiasta. Manu Haapalainen a s s o t a K ! ä k i E reikä. ARA:n tuella rakennetaan kiinteistöihin tällä hetkellä noin 2000 uutta hissi per vuosi. Niissä laitetaan kuntoon myös taloyhtiön ja yksittäisten asuntojen energiankulutusta. Tällaisessa tapauk- sessa on mahdollista ehtiä jollain lailla mukaan, muuten ei. alv 24 %). Myös Insinöötitoimisto Reijo Patrosella työskentelevä Esko Lahtinen puhui remonttien käynnistysavustuksista kriittiseen sävyyn. Putkiremonttien tyypillisimpiin riitoihin perehtynyt Koskela totesi, että taloyhtiöiden hallituksilla on jo ilman yli- – Putkiremontin kohdalla hakukelpoisia ovat vain ne taloyhtiöt, joilla on hankesuunnittelu jo tehtynä. Usein on kuitenkin niin, että isännöitsijä on porukan ainoa rakentamisen asiantuntija, Koskela puntaroi. Voidaan siis puhua käynnistysavustuksesta, joka ei käynnistä hankkeita. yksi lasku työn valmistuttua > Omat ammattimiehet ja rakennuskoneet > Asennustyölle 5 vuoden takuu, tiilikatoille 45 ja teräskatteen pinnoille 20 vuoden materiaalitakuut > AAA-luokan luotettavuutta, oma remonttien rahoitus ilman etumaksuja tai osalaskuja > RALA-pätevyys – vastuullinen kumppani Matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puh. Vaarana liian hätäiset päätökset – Nyt aloitetun kaltaiset käynnistysavustukset ohjaavat taloyhtiöitä hätäisiin päätöksiin, mikä tietenkin on jyrkässä ristiriidassa asunto-omaisuuden määräistä kiiruhtamistakin usein vaikeuksia suoriutua niin tehtävästään tiedottaa asiakkaille tulevista muutostöistä, kuin tehtävästään perehtyä asioihin edes itse
V antaalaisen Senera Oy:n pääsuunnittelija ja energia-asiantuntija Ilkka Rytkönen vakuuttaa, että maalämpö ei enää ole mikään harvinaisuus kerrostalokiinteistöissäkään. Mutta hinnat ovat olleet muutaman vuoden ajan nousussa, Rytkönen kertoo. Luvassa dramaattisiksi kehuttuja pudotuksia kiinteistöjen lämmityskustannuksiin Maalämpö tulee kovaa vauhtia kerrostaloihinkin Viime aikoina moni kerrostalo on vaihtanut kalliimman kaukolämmön maalämpöön. – Se puoli on ollut viime ajat suuresti nousussa, ja on yhä nytkin noususuhdanteinen. 31 Hinta on tärkein tekijä, kun taloyhtiö alkaa tähyillä maalämmön suuntaan. Isännöitsijät ja taloyhtiöiden. – Esimerkiksi Espoossa kaukolämmön hinta on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 100 prosenttia. Yhä useampi taloyhtiö haluaa irtautua monin paikoin kalliista kaukolämmöstä ja samalla miettiä, mikä olisi ekologisin tapa saada lämpö aikaan. Yhä useammin valinta kallistuu kerrostaloasuntoyhtiössäkin maalämmön puoleen. Isot öljy- ja kaukolämpölämmitteiset kiinteistöt haluavat vaihtaa maalämpöön. – Kaukolämpöhän on siitä erikoista, että se on joka paikkakunnalla eri hintaista. Raha ja ympäristöystävällisyys puhuvat. Helsingissä se on tällä hetkellä edullisinta. Helsingin Töölössä sijaitseva Asunto Oy Kivelänkatu 1 b vaihtoi maalämpöön. Senera suunnittelee ja toteuttaa maalämpöratkaisuja kerrostaloihin, omakotitaloihin, teollisuuskiinteistöihin ja -halleihin. Tänä vuonna näistä noin sata kohdetta on kerrostalokiinteistöprojekteja. Kohteita firmalla on tällä hetkellä vuositasolla kaikkiaan noin 600
Senera Oy:n pääsuunnittelija ja energia-asiantuntija Ilkka Rytkönen uskoo maalämmön nousevan jopa lämmitysenergian valtavirraksi. Ehkä maalämpö on lähtenyt nyt nousuun myös siksi, että sen hyödyistä on ruvettu puhumaan mediassa. – Aiemmin ei varmaan ole ollut tekijöitä, Ilkka Rytkönen selittää. Paras olosuhde maalämmön tuottamiselle on, jos käytettävissä on peruskalliota. Me olemme toteuttaneet tällä alueella maalämpöjärjestelmiä vuodesta 2000 alkaen. Mutta pyrimme ottamaan minimissään kaksi kolmasosaa kohteen tarvitsemasta lämpöenergiasta kallioperästä. – Käytännössä näin on, mutta totta kai tarvitsemme aurinko, joka lämmittää maapalloa ja meillä on geotermistä hajoamista, miksi emme hyödyntäisi sitä. Lähdemme siitä, että kytkemme talot ja kiinteistöt maapalloon. Maalämpö on päästövapaata energiaa Maalämpö on periaatteessa täysin päästövapaata lämpöenergiaa. Se on meille ihan jokapäiväistä työtä. Jollakin keinolla päästöt pitää saada alas, ja tässä on erinomainen ratkaisu siihen. hallitusten puheenjohtajat ovat tietysti huomanneet, että vastikkeet ja kustannukset nousevat, ja jotain pitää siis tehdä. Jos on harjualueita, hiekkapohjaa ja vanhaa merenpohjaa, tällainen pehmyt maa pitää tehdä teräsputkituksella. Sanoisin, että viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on Suomessakin havahduttu tähän mahdollisuuteen myös kerrostaloyhtiöissä.' Ruotsi näyttää esimerkkiä Kuten monissa uusiutuvissa ja päästöttömissä energiaratkaisuissa, Suomi tulee maalämpöpuolellakin kaukana esimerkiksi Ruotsin takana. Ilkka Rytkönen hymähtää huomanneensa, miten moni länsinaapurissa läpilyönyt asia tulee lahden yli hiukan jälkijättöisesti. Rytkönen vahvistaa ilmastonmuutosnäkökulman tulevan asiakkaiden kaavailuissa hyvänä kakkosena heti rahan säästämisen kannoilla. Eli tehdään teräsputkirunko kalli- Kerrostaloihin vasta viime aikoina Maalämpö on lähtenyt yleistymään kerroistaloissa Suomessa vasta aivan viime aikoina. Rytkösen mukaan 70-80 prosenttia asiakkaista harkitsee maalämpöä myös sen ympäristöystävällisyyden takia. Sekin vaikuttaa, että EU-tasolla on alettu miettimään keinoja tiputtaa energian kulutusta, ja Suomi on lähtenyt hiilidioksipäästöjen vähentämiseen mukaan. Perustekniikan osalta ollaan tällä hetkellä jo aika huippupäässä. – Kaukolämpöön verrattuna on kuitenkin yleisesti niin, että pystymme tiputtamaan 30-60 prosenttia lämmityskustannuksista. – Meillekin suuri osa asiakkaista tulee niin, että joku on suositellut. Jos on vesikiertoinen talo, jotka ovat suurimmaksi osaksi omakotitaloja, säästö on 65-80 prosenttia. Ja monet ovat luulleet, että maalämpöä ei voi saada kerrostaloihin. Mutta monet pitivät sitä pitkään jonain Pelle Pelottoman touhuna. Tekniikka on kuitenkin mennyt huomattavasti eteenpäin, Rytkönen sanoo. – Nämä ovat isoja kokonaisuuksia, ja vaativat ammattitaitoisen asennus -ja suunnitteluhenkilöstön. soon hyvin edullisia. Koska meillä on Paras olosuhde maalämmön tuottamiselle on, jos käytettävissä on peruskalliota. – Ei silloin paljon tarvinnut miettiä, millä lämmitetään. 32. Mutta jos otetaan vaikka tilanne, että meillä on patteriverkostoinen kiinteistö, niin vuotuiset säästöt ovat 50-65 prosenttia. Suomessa sitä ei ole aiemmin niin paljon ollut. Tämä on vihreää energiaa. – Suomessa on asennettu maalämpöjärjestelmiä jo 1980-luvun alusta saakka. Eli toisin sanoen: ei ole hirveästi enää asioita, joilla voisimme parantaa hyötysuhteita, jotka oikeasti vaikuttavat asiakkaan rahapussiin merkittävästi. – Siellä virtaa pohjavesi, ja vesi välittää sen lämmön lämmönkeruuputkistoon, ja lämpö sitten ohjataan lämpöpumpulle. Mutta nyt energian hinta panee katsomaan hyvin tarkkaan, mihin rahat laitetaan. Mutta se myytti on nyt murrettu. Koska kaukolämmön hinta vaihtelee kunnittain, on Rytkösen mukaan vaikea aivan tarkkaan tietää, minkä verran lämmityskustannukset putoavat, jos siirrytään maalämpöön. Rytkönen huomauttaa, että vaikkapa 30 vuotta sitten hyödykkeet, kuten sähkö ja öljy, olivat suhteessa hintojen nykyta- sähköenergiaa laitteille, Ilkka Rytkönen sanoo. Hinnan lisäksi toinen merkittävä tekijä maalämpöön siirtymisessä on lisääntyvä ympäristötietoisuus
AMSLIFT Oy
oon asti. Jokainen kohde on omansa. – Katsotaan, kuinka paljon esimerkiksi kaukolämmön megawatteja menee vuodessa, tai öljyä. Vaihto maalämpöön ei haittaa asukasta Keski- ja Etelä-Euroopassa maalämpöä käytetään vähän. Mutta maassamme on noin miljoona kiinteistöä, eli kapasiteettia järjestelmän rakentamiselle on. Taloyhtiön elämiseen vaihdos maalämpöön ei juurikaan vaikuta. Niillä on tietyt varoetäisyydet. Näille alueille ei välttämättä voida tehdä porakaivoja, Ilkka Rytkönen sanoo. Toinen vaihtoehto on porakaivon sijaan laittaa putket maahan, eli tehdä vaakaputkitus tai vesistöputkitus. Siellä on tällä hetkellä asennettuna jo 750 000 maalämpöjärjestelmää. Se on vähän sellainen asia, että niihin ei pääse sitten asiakas vaikuttamaan. Sitten lähdetään mitoittamaan järjestelmää. – Suomessa tulemme aika lailla jäljessä. Jos pääsemme korvaamaan muulla energialla 2/3 kokonaisuudesta, onhan se kuluttajalle edullisempaa. Kuinka paljon tarvitaan energiaa, millaisen järjestelmän se vaatii. Riippuen kohteesta lämmityksen katkos asennustöiden ajaksi on kahdesta tunnista kahteen päivään. Mietityttävä vertailukohta löytyy kuitenkin Ruotsista. Paikoin olosuhteet rajoittavat maalämmön käyttöä, mutta näin on kuitenkin harvassa paikassa. – Pyrimme siihen, ettei vaikutuksia asumiseen oikeastaan olisi. Teemme projektin alusta loppuun. – Kaikki lähtee siitä, mikä on energian tarve kiinteistössä. – Kaikki Suomen kaukolämpöyhtiöt ovat käytännössä monopoliasemasa. Jos porakaivoja tehdään, siinä menee tietysti oma aikansa. Yksi kaivo tehdään periaatteessa yhdessä päivässä, ja riippuu aina energiantarpeesta, tehdäänkö niitä viisi, kymmenen vai kaksikymmentä, Rytkönen sanoo. 34. Näin toimii maalämpöpumppu. Vaihtoehtoja on. – Erityisesti pääkaupunkiseudulla on paljon tunnelivarauksia. Mutta emme lähde syyttämään kaukolämpöyhtiöitä, pyrimme vaan tekemään asiakkaille ratkaisuja, joilla he pystyvät säästämään. Manu Haapalainen Senera Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Manner kuvattiin maalämmön niin ikään valinneen tuusulalaisen Jokelan Pankkitalon uudessa lämmönjakohuoneessa. Rytkönen uskoo, että maalämpö voisi olla Suomessakin valtavirtaa. Peruskallio on syvällä, eikä lämmityksen tarve ole pohjoisen veroinen. Jos katsoo tilastoja, esimerkiksi uudisrakennuspuolella maalämmön osuus on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana noussut 20 prosentista 70 prosenttiin. Miten prosessi sitten etenee, jos taloyhtiö haluaa maalämmön piiriin
Huollamme ja korjaamme Kaikenmerkkiset ja -ikäiset hissit Korkealla ammattitaidolla Varmalla ja nopealla palvelulla Modernisoimme Parantaaksemme hissin turvallisuutta Uusimalla vain tarpeelliset osat Myös ilman kertainvestointia Espoon Hissi Oy, Olarinluoma 16 A, 02200 Espoo, Puh. 020 7811 888 www.espoonhissi.fi, espoon.hissi@espoonhissi.fi
Kone Oyj markkinajohtaja Kiinassa ja Intiassa Hiilikuituköysi pilvenpiirtäjien hissijärjestelmiin 36. HISSIT JA HENKILÖKULJETTIMET Makkah Clock Royal Tower Hotel SaudiArabiassa on yksi maailman korkeimmista rakennuksista. Koneen hissit ovat liikkumisen perusta tässäkin pilvenpiirtäjässä
aikanaan vastapainoton hissi. Toinen merkittävä Koneen markkinoille tuoma uutuus oli – Konehuoneeton hissi oli ehkä suurin menestystekijämme, mutta hiilikuituköysi on kenties kekseliäin innovaatiomme, sanoo Kone Oyj:n johtokunnan jäsen Ari Lehtoranta. Volyymit ovat asuinrakentamisessa. Viimeisin merkittävä innovaatio on Koneen viime kesänä maailmanmarkkinoille lanseeraama hiilikuituköysi, joka voi korvata perinteisen teräsköyden erityisen korkeissa rakennuksissa. Kone Oyj:n hissejä on maailman korkeimmissa rakennuksissa. Ihmiset ovat maksaneet huikeita summia pilvenpiirtäjien ylimpien kerrosten asunnoistaan, joten heidän pitää päästä kulkemaan koteihinsa mahdollisimman helposti. Rakennuksen mahdollisessa evakuoinnissa kahdessa hississä on aina omat hankaluutensa. Korkeissa rakennuksissa hissin on kuljettava ylös minuutissa, mikä saattaa edellyttää hissin vauhdiksi 15-16 metriä sekunnissa. Monta innovaatiota menossa maailmalle Konehuoneeton hissi ei ole enää Koneen yksinoikeus, vaikka yhtiöllä onkin tiettyjä patentteja konehuoneettomaan hissiin. Pilvenpiirtäjissä tullaan edelleen käyttämään aluehissejä, mutta kahden päähissin järjestelmästä on hiilikuituköyden ansiosta mahdollista päästä eroon. – Käytännössä kaikki maailman hissivalmistajat valmistavat nykyisin hissejä, joissa koneisto on hissikuilussa, eikä rakennuksen katolla erillisen konehuoneen muodossa. HISSIT JA HENKILÖKULJETTIMET Kone lanseerasi viime kesänä hiilikuituköyden. Hyppyhissi toimii rakentamisen aikaisena hissinä helpottaen korkeiden rakennusten työmaalogistiikkaa. Vastapaino vie väistämättä tilaa hissikuilussa. Se painaa 500-600 metrin pituudessa 7080 prosenttia vähemmän kuin teräsköysi. – Ihmisen oma fysiikka tulee vastaan. Lehtoranta ei usko, että nopeudet enää nykyisestään juuri kasvavat, vaikka tekniikka sellaisen vielä sallisikin. Pilvenpiirtäjät huojuvat aina hieman myrskyissä, jolloin köydet saattavat myös heilua ja osua hissikuilun seinämiin. Ihmisen miellyttävänä kokema nousuvauhti on noin kymmenen metriä sekunnissa. – Nämä huippuhissit pääsevät otsikoihin, mutta liikevaihdollisesti niiden osuus on aika pieni. K one Oyj:n kansainvälistyminen alkoi 1960-luvulla. Niitä löytyy muun muassa Saudi-Arabian Mekassa sijaitsevassa maailman toiseksi korkeimmassa, hotellina toimivassa pilvenpiirtäjässä. Yksi Koneen innovaatioista on myös hyppyhissi, jump lift, joka on nopeuttanut erityisesti korkeiden rakennusten valmistumista. Kovalla tuulella teräsköysien heilunnan takia hissi saatetaan joutua pysäyttämään, kun taas hiilikuituköysi ei aiheuta yhtä voimakasta köysien heiluntaa, sanoo Lehtoranta. Hiilikuituköysi on teräsköyttä huomattavasti kevyempi, mikä mahdollistaa yhden hissin järjestelmän korkeisiinkin pilvenpiirtäjiin. Lehtorannan mukaan hiilikuituköydet ovat paljolti pilvenpiirtäjiin soveltuva innovaatio. Monissa pilvenpiirtäjissä on tähän saakka jouduttu käyttämään kahta hissiä. Hissejä, liukuportaita ja automaattiovia rakennamme myös esimerkiksi maanalaisiin, lentokentille ja loistoristelijöihin. Vaikka hissi pysähtyisi, ihmiset eivät, minkä vuoksi hissimatkustajat saattaisivat loukkaantua.. Korkeissa rakennuksissa hissin on kuljettava ylös minuutissa, mikä saattaa edellyttää hissin vauhdiksi 15-16 metriä sekunnissa. Nykyinen huippunopeiden hissien 15-17 metrin sekuntivauhti on jo sellainen, että paine aiheuttaa tuntemuksia ainakin nuhaisen ihmisen korvissa. Tähän saakka hissien nousukorkeutta on rajoittanut teräsköysien pituus. Se korvaa perinteisen teräsköyden pilvenpiirtäjissä. – Pitkä teräsköysi ei jaksa enää kannattaa omaa painoaan, mutta hiilikuituköysi on pitkänäkin kevyt. Merkittävä merkkipaalu yrityksen historiassa oli, kun suomalaisyhtiö toi markkinoille ensimmäisenä maailmassa konehuoneettoman hissin. Vastapainollisen vanhan hissin voi nykyisin vaihtaa vastapainottomaan, mikä mahdollistaa suuremman hissikorin samassa hissikuilussa. Aluehissit puoltavat jatkossakin paikkaansa liikkumisen tehokkuuden näkökulmasta. – Ennen pilvenpiirtäjä oli rakennettava määräkorkeuteensa ennen kuin hissiä saattoi käyttää. – Useimmissa tapauksissa vanha hissi voidaan modernisoida sellaiseksi, että siihen mahtuu myös pyörätuoli, sanoo Ari Lehtoranta. – Kahden hissin kuilut, aluehissit, vievät tilaa, ja hissien vaihtaminen kesken nousun on aina oma riesansa. Jos vauhti kasvaisi yli 20 metriin sekunnissa, ongelmaksi tulisivat mahdolliset äkkipysähdykset. Hyppyhissin konehuonetta voi siirtää valmistuvien kerrosten mukaan, jolloin 37 hissi on rakentajien käytössä koko rakentamisen ajan. – Konehuoneeton hissi oli ehkä suurin menestystekijämme, mutta hiilikuituköysi on kenties kekseliäin innovaatiomme, sanoo Koneen johtokunnan jäsen Ari Lehtoranta . Risteilijöiden hisseissä olemme sveitsiläisen yhtiön kanssa maailman johtava valmistaja
Toistaiseksi työnimeä Oasis 3 kantava alus on maailman suurimpien risteilyalusten Oasis of the Seas sekä Allure of the Seas sisaralus. Lähi-Idässä, Kiinassa ja Saudi-Arabiassa on meillä paljon kohteita. Esimerkiksi tänä vuonna Kone toimittaa 37 hissiä ja 62 liukuporrasta Kiinaan, Shandongin provinssin pääkaupunkiin Jinaniin rakennettavaan liikekeskukseen. Esimerkiksi suomalaisissa kerrostaloissa on satavuotiaita hissejä, jotka ovat tehtyjen mo- Noin 40 000 ihmistä työllistävä Kone Oyj nosti näkymiään liikevaihdon ja liikevoiton osalta vuodelle 2013. Tuotannosta noin 90 prosenttia on hissejä, loppu kymmenen prosenttia liukuportaita, -mattoja ja automaattiovia. Pisimmät liukuportaat ovat useita kymmeniä metrejä ja liukumatotkin pisimmillään 200 metriä. – Esimerkiksi New Yorkissa rakennetaan paikoin uutta metrojärjestelmää vanhan alle, jolloin tarvitaan kymmenien metrien mittaisia hissejä ja liukuportaita, jotta ihmiset voivat liikkua esteettömästi – tarvittaessa vaikka pyörätuolilla – alimpana sijaitsevalta laiturilta maan pinnalle, Lehtoranta kertoo. Yhtiö asentaa 30-kerroksiseen, 140 metriä korkeaan toimistorakennukseen 11 hissiä. – Maanalaisissa hissitekniikka on paljolti samanlainen kuin rakennustenkin hisseissä, mutta hissit ja liukuportaat pitää suojata ilkivallalta. Loistoristelijät ovat niin ikään Kone-hissien käyttäjiä. Odotamme toimitusten jatkuvan vahvalla tasolla myös loppuvuonna. Koneella on käytössään myös maailman korkein testihissikuilu. Esimerkiksi tänä vuonna yhtiö toimittaa hissejä ja liukuportaita Royal Caribbean International -varustamon uusimpaan Oasis-luokan risteilyalukseen. Uutena yhtiönä tehokkuutemme ei yltäisi sille tasolle, millä kilpailijamme noilla alueilla ovat. Infrastruktuuri tuo suurprojekteja Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa on paljon infrastruktuuriin liittyviä kohteita. Lisäksi odotettua parempi kehitys tuotantoverkoston tuottavuudessa parantaa Koneen liikevoittonäkymiä. – Uusien laitteiden toimituksemme Kiinassa ovat olleet korkeammalla tasolla kuin arvioimme osavuosikatsauksemme yhteydessä heinäkuussa. Koneen hallitus on päättänyt ehdottaa joulukuussa pidettävälle ylimääräiselle yhtiökokoukselle, että Koneen osakkeenomistajille jaettaisiin ylimääräisenä osinkona 1,30 euroa B-sarjan osakkeelle ja 1,295 euroa A-sarjan osakkeelle. Sama koskee lentokenttiä, joskin hieman vähemmässä määrin. Liikevoiton arvioidaan olevan 920-955 miljoonaa euroa olettaen, että valuuttojen muuntokurssit eivät eroa merkittävästi kuluvan vuoden syyskuun alun tilanteesta. Kiinan markkinat vetävät hyvin Koneen hissejä käytetään monissa risteilijöissä. Uusien hissien ja liukuportaiden tilauksiin vaikuttava kysyntä Kiinan markkinalla on kehittynyt odotustemme mukaisesti, ja arviomme koko vuoden markkinakasvusta on edelleen 10-15 prosenttia, toteaa Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta . Japaniin ja Koreaan emme ole aikanaan rantautuneet, eikä niihin ole tällä hetkellä suurta kiinnostustakaan. Juhani Karvonen. Lohjalla Tytyrin kaivoksessa sijaitseva 330-metrinen maanalainen testikuilu antaa mahdollisuudet huippunopeiden hissien testaamiseen todellisissa olosuhteissa. Suurimmalla kuormituksella ovat risteilijöiden hissit, joille saattaa kertyä jopa miljoona starttia. – Hissi on kestävä tuote, jonka tekniseksi käyttöiäksi olemme laskeneet 20 vuotta. Europaassa, muun muassa Brittein saarilla, olemme vah- voilla. – Pitkä hissikuilu on olennaisen tärkeä, koska hissin kiihtyminen maksiminopeuteensa vie aikaa. – Olemme vahvoja suuressa osassa maailmaa, mutta Japani, Korea ja iso osa Etelä-Amerikkaa eivät kuulu markkina-alueisiimme. – Liukuportaita voi kuuden metrin pätkissä laittaa periaatteessa peräkkäin miten paljon tahansa. Koneen liiketoiminnan kehitys muilla alueilla on ollut laajalti yhtiön odotusten mukaista. Kiinan ja Intian markkinoilla olemme markkinajohtaja. Kone välttää ottamassa maailman markkinajohtajan titteliä, mutta suurimpien valmistajien joukkoon yhtiö kuuluu. Koneella on jatkuvasti meneillään maailmalla satoja isohkoja projekteja, joista kymmenet ovat niin sanottuja suurprojekteja, kuten maan- 38 laisten tai lentokenttien hissijärjestelmiä. Kone arvioi liikevaihdon kasvavan 11-14 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna vertailukelpoisin valuuttakurssein. Esimerkiksi Lontoon olympialaisten aikana huomiota herättäneessä Länsi-Euroopan korkeimmassa rakennuksessa Shard-tornissa on Koneen hissit. Ehdotettu ylimääräinen osinko olisi yhteensä 332,8 miljoonaa euroa nykyisellä omien osakkeiden omistusmäärällä. Myös paloturvallisuuteen liittyvät seikat pitää huomioida infrastruktuuriin kuuluvissa kohteissa hyvin tarkasti. Pääasiallinen syy näkymien nostamiselle on Kiinan rahamarkkinoiden likviditeetin parantumisen vaikutus Koneen liiketoimintaan. HISSIT JA HENKILÖKULJETTIMET dernisaatioiden ansiosta aivan käyttökelpoisia. Koneen tuotannosta 90 prosenttia hissejä Kone tunnetaan ennen kaikkea hissivalmistajana. Seurauksena likviditeetin parantumisesta Koneen uusien laitteiden toimitukset Kiinassa ovat kolmannen vuosineljänneksen aikana olleet odotettua korkeammalla tasolla, ja toimitusten vahvuuden odotetaan jatkuvan loppuvuonna 2013. – Liukumatoissa meidän innovaatiomme on laite, jonka voi rakentaa suoraan lattian päälle jyrsimättä lattiaa syvältä, Ari Lehtoranta selventää
You only need one lift Hissiasiantuntijasi Huolto- ja korjauspalvelut – Uudet hissit kaikkiin tarpeisiin – Peruskorjaukset – Modernisoinnit/entisöinnit – Pienkorjaukset – Huollot Kalliotie 2, 04360 Tuusula 020 766 9766
– Hissi on usein vuosien pohdinnan tulos taloyhtiöissä. – Jälkiasennusten määrä ei nykyisellään millään riitä vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin, koska väestö ikääntyy kiihtyvällä vauhdilla, sanoo myyntipäällikkö Petri Aaltonen Kone Hissit Oy:stä. Avustuksen voi hakea ARA:lta ennakkovarauspäätöksenä. Valtio tarjoaa hissin jälkiasennukselle 50 prosentin avustuksen. Koneella ja useilla muilla yhteistyökumppaneilla on ollut ARA:n kanssa vuodesta 2012 erityinen hanke, jolla tähdätään hissien jälkiasennusten kaksinkertaistamiseen vuoteen 2017 mennessä. Kiinostuksen herättyä taloyhtiö voi pyytää maksuttoman selvityksen asiantuntijoilta. Päätöksellä valtio korvamerkitsee taloyhtiölle avustussumman, ja taloyhtiön on vietävä hanketta eteenpäin kuuden kuukauden aikana. – Selvitys paljastaa, voidaanko hissi ylipäätään jälkiasentaa. Tavallisesti naapurin esimerkki on paras hissittömyyden poistaja, Aaltonen tietää. Myös alustava budjetti tulee siinä vaiheessa huomioiduksi. HISSIT JA HENKILÖKULJETTIMET Jälkiasennushissi sijoitetaan tyypillisesti porraskäytävän keskelle. – Hankalimpia jälkiasennuskohteita ovat sellaiset talot, joissa huoneistot kiertävät koko rakennuksen ja keskellä jäävä porraskäytävä on kapea. Aaltonen kehottaa isännöitsijöitä ottamaan hissit puheeksi hissittömissä taloyhtiöissä. Mahdottomia kohteita hyvin harvassa Myyntipäällikkö Petri Aaltosen mukaan lähes kaikkiin kerrostaloihin voidaan nykytekniikalla rakentaa hissi jälkiasennuksena. Näissä kiinteistöissä hissin asentaminen ei kustannusten takia ole aina mielekästä. N oin 40 prosenttia suomalaisista kerrostaloasunnoista on hissittömissä taloissa ja yli 600 000 suomalaisen kotiin pääsee vain portaita nousemalla. Edullisinta hissi on jälkiasentaa suoraan ulkokuiluun, mikä on käytännössä mahdollista vain hyvin harvoissa kiinteistöissä.. - Kuva: Juha Kiviranta Kokonaiskustannuksiin voi saada 60 prosentin avustukset Hissien jälkiasennus ei kiinnosta taloyhtiöitä Valtio haluaa, että Suomessa jälkiasennetaan vuodessa noin 500 hissiä. Viime vuosina määrä on jäänyt noin 200 hissiin. – Isännöitsijöiden kannattaa esittää asia nyt taloyhtiöille, jotta asia tulee ainakin kirjatuksi. Tulevaisuuden 40 avustusprosenttejahan emme tiedä
Yksi ratkaisuista on rakentaa hissi toisen porrassyöksyn tilalle, jolloin talon ulkopuolelle on rakennettava uudet portaat. Ne eivät ole automatiikaltaan yhtä tarkkoja, vaan saattavat kerrostasolle tullessaan jättää usean sentin kynnyksen. – Hissille riittää usein vain noin leveydeltään 90 sentin tila. Ehkä jälkiasennus koetaan kovin kalliiksi, vaikka keskiarvo on noin 150 000 euroa. – Kaikkiin hisseihin on saatavissa turvallisuutta lisäävä puheyhteys. Yleensä taloyhtiö selviää noin 70 000100 000 euron kustannuksilla, joista automaattiovet saattavat olla puolet. Joissakin kiinteistöissä eri rappuihin saatetaan joutua soveltamaan erilaisia ratkaisuja. Toiminta alueena on pääkaupunkiseutu, joka on jaettu 7 eri huoltoalueeseen. Uudistettu hissi on Rautiaisen mukaan taloyhtiölle pelkkää plussaa. Sivulle liukuva automaattiovi vaatii noin 30 senttiä enemmän leveyttä kuin kääntöovi. Kivirannan mukaan jälkiasennus sopii lähes taloon kuin taloon. Keskiarvokustannus 150 000 euroa Amslift Oy:n toimitusjohtaja Juha Kiviranta ihmettelee taloyhtiöiden haluttomuutta jälkiasennuksiin. – Jälkiasennuksen hinta vaihtelee kiinteistökohtaisesti. – Suomessa on noin 50 000 hissin vaje, jos kaikissa vähintään kolmikerroksisissa taloissa olisi hissi. Asennuksissa on huomioitava muun muassa porrasleveys, joka tulee asetusten mukaan olla 900 milliä. Kymmenen Joskus portaille on rakennettava oma torninsa ulkopuolelle, jotta hissi voidaan sijoittaa vanhojen portaiden paikalle. Hisseissä riittää korjausvelkaa Suomessa on noin 30 000 vanhaa hissiä, jotka vaatisivat välitöntä peruskorjausta. Varsinkin vanheneva väestö sekä liikuntarajoitteiset kompastuvat helposti tuohon kynnykseen. – ARA:n rahoituksen yhtenä ehtona on, että hissi pysähtyy aina asuinvyöhykkeelle eli ei puoleen kerrokseen, kuten vanhoissa kerrostaloissa saattaa hissi pysähtyä. Myös automaatti- tai kääntöovi ovat usein porraskäytävän mittojen sanelemat. Kierreporrasratkaisussa vanhat kierreportaat uusitaan vähemmän tilaa vievään malliin, jolloin niiden viereen jää riittävästi tilaa hissille. Hissin uusimisen hinta riippuu täysin kohteesta. Jos porraskäytävän lepotasoilla on riittävästi tilaa, voidaan hissi asentaa portaiden viereen kerrostasanteen kohdalle. Monesti hissi asennetaan vanhojen portaiden paikalle ja portaat viedään ulkopuoliseen porrastorniin, sanoo Kiviranta. – Hissien turvattomuus sinänsä ei ole lisääntynyt, vanhat hissit ovat yhtä turvallisia kuin ne olivat 1970-luvullakin. 09 282 151 Hissi Service nostaa sinut uudelle tasolle SF Hissi Service Oy Yhtiö perustettu 2006, tunnetaan nimellä Hissi Service. Tuolloin porrassyöksyä kavennetaan. Vaihtoehto on melko arvokas, mutta varsin yleinen. Jälkiasennukseenkin yhtiöllä on nyt oma paketti, vaikka sitä ei ole vielä markkinoitukaan. – Jos koko maassa tehdään vuosittain 200 jälkiasennusta, ei siitä siivusta jää paljoakaan niille kymmenkunnalle yritykselle, joilla on valmiudet jälkiasennuksia tehdä. Tyypillisesti jälkiasennus tehdään portaiden keskelle, ulkopuolinen hissitorni on harvinai- nen ratkaisu. Vaihtoehtona on myös rakentaa hissi kuiluineen rakennuksen ulkopuolelle erilliseen hissitorniin, mutta hissin on pysähdyttävä asuinvyöhykkeelle. Osasta vanhoista hisseistä puuttuu kokonaan sisäovi, mikä aiheuttaa tiettyjä riskejä, sanoo toimitusjohtaja Chris- 41 Toimisto / Varasto / Tuotantotila SF Hissi Service Oy www.hissiservice.fi Vikapalvelu 24 h p. Valtion 50 prosentin avustuksen lisäksi taloyhtiö voi saada myös kunnallista avustusta. vuoden maksuajalla se tarkoittaa 1,15 euroa neliötä kohden kuukaudessa. Yhtiö on erikoistunut hissien uusimiseen, mutta yritys asentaa uusia hissejä sekä tekee jälkiasennuksia. Monissa 1960- ja 1970-lukujen taloissa on edelleen alkuperäiset hissit. Kaikissa kaupungeissa avustusta ei myönnetä lainkaan, mutta esimerkiksi Helsingissä se on kymmenen prosenttia kokonaiskustannuksista. Joihinkin hisseihin varaosien saaminen on lähes mahdotonta, koska valmistaja on lopettanut toimintansa kenties jo 20 vuotta sitten. Juhani Karvonen Helsinki myöntää 10 % avustuksen Petri Aaltonen kertoo, että jälkiasennuksen hinta on selvästi alhaisempi kuin esimerkiksi linjasaneerauksen. – Hieman yleistäen voisi sanoa, että esimerkiksi nelikerroksisen talon jälkiasennuksesta jää pääkaupunkiseudulla asukkaiden maksettavaksi 75 000-100 000 euroa. – Hissi viedään portaiden keskelle, mikäli porraskäytävän leveys on riittävä. Jos taloyhtiö saa valtion ja kunnan avustukset, voi taloyhtiölle jäädä 60 000-75 000 euron osuus. HISSIT JA HENKILÖKULJETTIMET tan Rautiainen Onelift Oy:stä. Laadukkaan huollon perustana pidämme elinkaari-ajatusta; ennakoivalla kunnossapidolla saamme laitteille kustannussäästöjä toimintavarmuutta turvallisuutta käyttömukavuutta. Huollamme asiakaslähtöisesti hissejä - nosto-ovia - liukuportaita
HISSIT JA HENKILÖKULJETTIMET Liukuportaita ja -käytäviä rakennetaan useimmiten isoihin kauppakeskuksiin 42
Lentokentillä ja kauppakeskuksissa suositaan liukuportaita ja -käytäviä, koska niillä pystytään kuljettamaan enemmän ihmisiä kerralla kuin hisseillä. Perinteinen teräsköysi muodostuu vaijerinipuista, jotka on nivottu ytimen ympärille. – Liukuportaat ja –käytävät soveltuvat parhaiten suurten ihmismassojen liikuttamiseen. Kaikkien hissilaitteiden - niin liukuportaiden ja -käytävien kuin hissienkin - elinkaari on paljolti kiinni oikein kohdennetuista sekä ajoitetuista huolto- ja korjaustoimenpiteistä. Hississä on oma lastaus-, purku- ja ajoaikansa, liukukäytävillä ei tätä sykliä ole. Kauppakeskuksissa pitää puolestaan miettiä kuormitusprofiilia. Liukuportaita ei välttämättä kannata aina edes pysäyttää, koska asiakkaat pitävät liukuportaita rikkinäisinä, eivätkä näin lähde asioimaan yläkerroksiin. HISSIT JA HENKILÖKULJETTIMET Maailman suurin hissivalmistaja Otis rakentaa Suomeen satakunta liukuporrasta vuodessa. Englannin kielen Escalator– sana oli alunperin Otisin tuotemerkki, joka vakiintui englannin kieleen tarkoittamaan liukuporrasta yleensä. – Jos hissilaite huolletaan hyvin, sen elinkaari voi olla kymmeniä vuosia. Liukuportaisiinsa Otis on kehittänyt tekniikan, jolla jarrutusenergia muutetaan sähköenergiaksi. Ensimmäisen liukuportaan yhtiö esitteli Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. 43. – Perinteinen teräksinen nostoköysi on korvattu teräshihnoilla, jotka on pinnoitettu polyuretaanilla. Liukuportaat ja -käytävät ovat puhtaasti julkisten tilojen laitteita. Maailmalla on satoja metrejä pitkiä liukukäytäviä ja useita kymmeniä metrejä korkeita liukuportaita. – Esimerkiksi liukuportaat tulevat Suomeen yleensä suoraan valmistajalta testattuina ja esikäytettyinä. Joissakin kohteissa, esimerkiksi asemaympäristöissä, liukuporras voi pyöriä turhaan kymmeniä minutteja. – Mekaniikka ei rasitu ja laitteen käyttöikä pitenee. Yhtiö toi ensimmäisen turvallisen hissimallin markkinoille jo vuonna 1853. Parhaimmassa tapauksessa liukuporras tuottaa energiaa koko ajan, Jani Järvenpää kertoo. Kuva: Tuomas Uusheimo hdysvaltalaisomisteinen Otis on maailman vanhin ja suurin hissivalmistaja. Täällä portaat asennetaan paikoilleen ja viimeistellään, sanoo myyntijohtaja Jani Järvenpää. Suomen liukuporrasmarkkina on vuosittain noin satakunta liukuporrasta ja joitakin kymmeniä liukukäytäviä. Suomen markkinat ovat varsin pienet yhtiölle, joka toimii yli 200 maassa. Nostohihnan käyttöikä pitenee ja polyuretaanin ansiosta hissit ovat myös hiljaisia sekä matkustusmukavuudeltaan erinomaisia. Y Otis Oy asensi Helsingin Yliopiston kirjaston Kaisataloon hissit ja liukuportaat vuonna 2012. päin, portaat saattavat jarruttaa koko päivän. Nykyisin Gen2-hissien vakio-ominaisuuksiin on sisällytetty monia hissin energiatehokkuutta tukevia ratkaisuja. Alkuperäinen Otis-malli on edelleenkin perustana nykypäivän liukuporrastekniikalle. Suurimmat volyymit ovat Kiinassa ja Aasiassa. Ilman am- mattitaitoista ylläpitoa ja huoltoa siirtolaitteiden elinkaari voi jäädä huomattavasti lyhyemmäksi. Asuntokohteissa niitä ei Järvenpään tietämän mukaan ole koskaan käytetty. Esimerkiksi liukuportaissa pitää rakentaa välitukia, koska laitteen runko ei enää kanna itseään. Otiksen hissit valmistetaan Ranskassa ja liukuportaat Tsekissä. Suurin osa Otisin liukuportaista liikkuu nopeudella 0,5 metriä sekunnissa. Hihnoissa vaijeriniput on valettu polyuretaanivaippaan, mikä mahdollistaa matalan äänita- Otisin viime vuosien merkittävä innovaatio on energiasäästöratkaisu, jonka ansiosta liukuporras tai -käytävä pysähtyy tai sen liike hidastuu, kun laitteessa ei ole matkustajia. – Tuolloin laitteen rakenne on yleensä erilainen. – Jos portaissa on jatkuvasti paljon ihmisiä menossa alas- Otis toi vuonna 2000 markkinoille patentoidun Gen2-hissin, jossa hyödynnetään muista valmistajista poikkeavaa hihnatekniikkaa. Jarrutuksenkin voi hyödyntää sähkönä Otis patentoi hihnatekniikkaansa Otisin viime vuosien merkittävä innovaatio on energiasäästöratkaisu, jonka ansiosta liukuporras tai -käytävä pysähtyy tai sen liike hidastuu, kun laitteessa ei ole matkustajia. Kaikki Gen2-hissit sisältävät muun muassa jarrutusenergian takaisinsyötön kiinteistön sähköverkkoon. Viimeisin tehtiin Helsingin Itäkeskukseen, jossa on ennestään useita kymmeniä liukuportaita
– Hissilaitteiden korjaus- ja huolto on mietittävä todella tarkasti. Helsinki-Vantaan hissit liikuttavat miljoonia Helsinki-Vantaan lentoasemalla on yli 60 hissiä. Se osti vuonna 1985 Hissiyhtymä Oy:n, jolla oli valmis huoltokanta. Liukuportaiden ja -käytävien turvallisuus määräytyy konedirektiivin kautta. REMkaukovalvontajärjestelmä mahdollistaa laitteiden etähallinnan ja ennakoivan kunnossapidon. Otiksella on tarjolla kauppakeskuksille laitekannan hallintajärjestelmä, johon yhtiö on kehittänyt myös sähköisen e*service-työkalun. Takanaan sillä on vankka suomalainen hissiosaaminen sekä kansainvälisen teknologiajohtajan asiantuntemus ja 160-vuotinen kokemus hissiliiketoiminnasta. Laitteiden vikatiheydessä on todella suuria eroja. Vanhimmat laitteet ovat peräisin 1980-luvulta. Valmet oli edeltäjä Suomen markkinoilla Kaikkien hissilaitteiden - niin liukuportaiden ja -käytävien kuin hissienkin - elinkaari on paljolti kiinni oikein kohdennetuista sekä ajoitetuista huolto- ja korjaustoimenpiteistä. Harvassa paikassa liukukäytävät ja -portaat ovat käytössä seitsemänä päivänä 24 tuntia vuorokaudessa. Automaattinen kaukovalvonta toimii hyvänä apuna oikein kohdennetussa ja ennakoivassa huollossa. Sepeli on liukuportaille suoranaista myrkkyä, sanoo Järvenpää. Valmet ja suomalaiset tytäryhtiöt loivat yhdessä hyvän pohjan, jolta Otis lähti työtä jatkamaan. Juhani Karvonen. Tiettyjä turvakytkimiä ei voida suojata, minkä takia ne saattavat olla alttiita ilkivallalle ja ulkoisille tekijöille. – Vuosittain lentoasemalla vierailee noin 15 miljoonaa matkustajaa ja hissilaitteita käyttää heidän lisäkseen noin 20 000 työntekijäämme, sanoo kiinteistöpäällikkö Kari Luhtanen Finnaviasta. – Suomen oloissa suurin haaste on hiekoitussepeli, jota kulkeutuu talvisaikaan liukuportaisiin. Otisin suomalaiset tytäryhtiöt Otis Hissi Oy ja Hissiyhtymä Oy liitettiin Valmet Otis Oy:öön toiminnallisesti ja juri- disesti syksyllä 1986. Vuonna 1982 Otis perusti Suomeen oman yhtiön, Otis Hissi Oy:n. 44 Tasan 100 vuotta sen jälkeen, kun Elisha G. Liukukäytävistä neljä on terminaali kakkosen edessä. Askelmien urissa sepeli päätyy helposti kampalevyihin, mikä saattaa aiheuttaa liukuportaan pysähtymisen. Otis valmistaa myös laitteiden kauko- ja etävalvontajärjestelmiä, jolloin esimerkiksi kauppakeskuksen valvomoista henkilökunta voi tarkkailla etänä laitteiden toimintaa. Perinteinen teräsköysi tulee tarkastetuksi huoltojen yhteydessä ja määräaikaistarkastuksissa kahden vuoden välein. Sen avulla voidaan nähdä vasteajat, huollot ja korjaukset. HISSIT JA HENKILÖKULJETTIMET son sekä moninkertaisen käyttöiän verrattuna perinteiseen teräsköyteen. Otis Oy on toiminut Suomessa yli 25 vuotta. – Pintojen liukkaus on kylmänä vuodenaikana tutkittava päivittäin. Se ei kuitenkaan koskaan korvaa huoltomiehen käyntiä. Joskus käytävä on suljettava matkustajilta turvallisuussyistä. Molempien yhtiöiden johto ja henkilökunta siirtyivät uuden yhtiön palvelukseen. Luhtasen mukaan erityisesti kylmässä tilassa olevaan liukukäytävään käyttöön liittyy suuria haasteita. Vuonna 1986 Otis osti Valmetin hissituotannon. Liukuportaita ja -käytäviä on 23. Lähes 35 vuoden toimintavuotensa aikana Valmetin hissitehdas ehti toimittaa yli 7000 hissiä. - Kuva: Otis voa laitteen omistajalle. – Toistaiseksi emme ole tarvinneet liukukäytäviä terminaalien välille. – Meillä on nostohihnan PULSE-valvontalaite, joka kertoo hihnan kunnon 24 tuntia vuorokaudessa. Yrityksen nimeksi tuli ensin Valmet Otis Oy ja sittemmin nimi muuttui Otis Oy:ksi. Vanhoissa terminaaleissa liukukäytäville on hankala löytää tilaa, sen sijaan uusissa rakennuksissa liukukäytävät ovat erittäin ajankohtaiset. Kaikki uudet Otisin Gen2-hissit on varustettu REM-kaukovalvontajärjestelmällä, joka antaa lisäar- Otis Elevator Companyn liukuporras esiteltiin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900. Liukuportaat ja -käytävät ovat tehty mahdollisimman turvallisiksi. Meidän laitteemme edistavat eri aikakausia ja ovat peräisin eri laitetoimittajilta. Meidän vahvuutemme on pienuus kansainvälisessä mitassa, sillä terminaalien väli on pisimmillään 1,4 kilometriä, kun se maailman suurilla lentoasemilla voi olla useita kilometrejä. Otis oli esitellyt kuuluisan tarrainlaitteensa, suomalaisessa Valmet Oy:ssä tehtiin päätös hissien valmistuksen aloittamisesta
Regeneratiivisella käytöllä varustettu taajuusmuuttaja hyödyntää hissin jarrutusenergian takaisin rakennuksen sähköverkkoon. Asiantuntevat huoltoammattilaisemme palvelevat kaikkialla Suomessa. 0204 8681. Otis ReGen -taajuusmuuttaja säästää ajoon kuluvaa energiaa jopa 75 %, takaa miellyttävän ajomukavuuden ja parantaa pysähtymistarkkuutta. Kehittämämme ainutlaatuisen teräshihnateknologian ansiosta se mahtuu pieneen tilaan ja on nopea asentaa. www.otis.com p. Gen2 säästää energiaa ja on ympäristöystävällinen. OTIS Gen2 ™ Luotettava uuden sukupolven hissi Gen2™ on erittäin hiljainen konehuoneeton hissijärjestelmä, jossa on vakiona REM-kaukovalvonta ja kaksisuuntainen puheyhteys hissikorista 24/7 OTISLINE®-päivystyspalveluun. Otis tarjoaa kattavan valikoiman huoltovaihtoehtoja, joita voidaan mukauttaa kunkin hissin erityistarpeita vastaaviksi
Kaupungilla on myös korkotuki- ja asumisoikeusasuntoja sekä vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Korppaanmäentie 38 Pikku Huopalahdessa on yksi Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kohteista. 46 – Meidän kohteissamme vuokrasuhde on tyypillisesti pitkä, keskimäärin kymmenen vuotta. Keskimäärin vuokrasuhde on Helsingin kaupungin asunnoissa kymmenen vuotta. H elsingin kaupunki omistaa noin 56 500 vuokra-asuntoa, joista 44 000 on valtion lainoittamia aravavuokra-asuntoja. Yli puolet helsinkiläisistä asuu vuokra-asunnoissa Yli puolet helsinkiläisistä asuu vuokralla. Myös asukastyytyväisyys on kyselyjen mukaan varsin hyvällä tasolla, sanoo viestintäpäällikkö Mirka Saarholma Helsingin kaupungin asunnot Oy:stä.
Osan asunnoista yhtiö vuokraa suoraan vapailla markkinoilla. Heka ei ole kaupungin budjetissa ja se toimii omakustannusperiaatteella. – Rohkaisemme asukkaita vaikuttamaan omaan asumiseensa. Uudistuotanto kasvattaa asuntokantaa, sillä emme myy asuntojamme. Vuosittain käytämme peruskorjauksiin noin 70 miljoonaa euroa. Ensi vuodeksi keski- vuokra nousee 10,8 euroon kuukaudessa. Yhtiö peruskorjaa 10-15 kiinteistöä vuodessa. – Tavoite on aiemmista vuosista noussut 500 asunnosta 750:een. Hel- 47 kaupungin työntekijöille vuokrattavia työsuhdeasuntoja. – Pitkät, yli kymmenen vuoden vuokrasuhteet ovat aika tavallisia, mikä kielii asumisviihtyvyydestä. Asunnoistamme pidetään hyvää huolta, mikä osaltaan varmaankin vaikuttaa vuokra-asumisen suosioon, Mirka Saarholma kertoo. – Voimme vuokrata viideksi vuodeksi vapaille markkinoille ne asunnot, joihin kaupungin Tilakeskuksella ei ole osoittaa asukkaita. Suuressa osassa kiinteistöjämme on aktiivinen talotoimikunta. Yhtiö vastaa Helsingin kaupungin omistajaohjauksen mukaisesti valtion tuella rahoitettujen kaupungin ARA-vuokratalojen hallinnosta, eli pääomatalouden hallinnasta, suunnittelusta, valvonnasta ja kehittämisestä sekä pääomavuokrien laskennasta. Hekan asuntotuotanto on valtion tukemaa ja säätelemää korkotukilainojen kautta. Kiinteistö Oy Auroranlinna omistaa noin 2150 asuntoa yli 60 kohteessa eri puolilla Helsinkiä sekä yhdessä kohteessa Kirkkonummella. – Fuusiolle oli monia syitä, joista merkittävimmät syyt olivat mahdollisuus päästä tasaamaan pääomavuokria, yhdenmukaistaa toimintaa ja tehostaa hallintoa, sanoo Saarholma. Hekalla on oma toimiva vuoralaisdemokratiajärjestelmänsä. Tavoitteet nousseet aravatuotannossa Hekan talot pyritään pitämään hyvässä kunnossa. Auroranlinnassa työsuhdeasuntoja Kiinteistö Oy Auroranlinna on kaupungin omistama vapaarahoitteinen vuokrataloyhtiö. Alueelliset yhtiöt vastaavat kohteiden kiinteistöhuollosta ja isännöinnistä. singin asumisen ja maakäytön ohjelmassa tavoitteena on ollut lisätä vuokra-asuntotuotantoa. Tästä johtuen muuttoremontteihin menee suhteessa vähän rahaa. Saneerauksilla pyrimme varmistamaan kiinteistöjen arvon säilymisen. Pienissä vuokrakohteissa ei välttämättä ole toimikuntaa, vaan nimetty luottamusmies. Hekan asuntoihin on tällä hetkellä noin 26 000 hakijaa. Jos tilanne vaatii, voimme jatkaa vuokrasuhdetta viiden vuoden jälkeen. – Itäisissä ja pohjoisissa lähiöissä Hekan vuokra-asuntokanta on suhteellisesti ottaen suurin, mutta meillä on vuokra-asuntoja ympäri kaupunkia, myös ydinkeskustassa. Vuokra-asuminen ei ole läheskään kaikille mikään väliaikainen ratkaisu, vaan harkittu asumismuoto. Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, eikä se jaa osinkoa. Asunnoissa asuu noin 87 000 ihmistä. Helsingin kaupungin asuntotuontantotoimisto ATT toimii rakennuttajana, missä roolissa se myös kilpailuttaa isot saneeraukset. – Emme ole rakennuttaneet omia kohteita vuoden. Alueyhtiöt vastaavat kohteiden muun kunnossapidon järjestämisestä. Asuntojemme kysyntä on hakijamäärissä mitattuna viime vuosina kasvanut 5-10 prosentin vuosivauhdilla. Vaihtuvuus Hekan kannassa on varsin pientä, noin 10 prosenttia. – Kokemustemme mukaan saneerauksia on melko helppo ennakoida kolme vuotta eteenpäin, mutta kymmenen vuoden taakse se on jo haastavampaa. Viime vuosina Helsinkiin on rakennettu vuodessa noin 500 uutta aravavuokra-asuntoa. Kyselyissä olemme saaneet asukkailta erityistä kiitosta asiakaspalvelusta, kiinteistöhuollosta ja isännöinnistä. ARA-vuokratalojen hallinnointi oli vuosikymmenet 21 alueellisella yhtiöllä, kunnes ARAtuotanto koottiin vuodenvaihteessa 2011 - 2012 Helsingin kaupungin asunnot Oy:n alle. Jotkut asukkaat saavat asumistukea, joka on valtion tukea suoraan asukkaalle. Kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa. Alueelliset yhtiöt vastaavat Helsingin kaupungin asunnot Oy Heka on Helsingin kaupungin sataprosenttisesti omistama kiinteistöyhtiö, jonka toimialana on omistaa tai hallita tontteja ja niillä olevia tai niille rakennettavia asuinrakennuksia, joiden huoneistot vuokrataan. Heka omistaa noin 44 000 ARA-vuokra-asuntoa, joiden isännöinnistä ja huollosta vastaavat 21 Hekan alueyhtiötä. Asukastyytyväisyys hyvää luokkaa Asukkaiden tyytyväisyyttä on mitattu kyselyillä jo pitkään. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n asuntokanta jakaantuu tasaisesti koko kaupunkiin. Asuntoihin ei ole omaisuus- tai tulorajoja, mutta vuokralaisiltamme edellytämme säännöllisiä tuloja ja kunnossa olevia luottotietoja, sanoo toimitusjohtaja Leena Raineranta. Asunnoista 75 prosenttia on – Vuokra-asuminen ei ole läheskään kaikille mikään väliaikainen ratkaisu, vaan harkittu asumismuoto. Kaikkien kohteiden keskivuokra oli tänä vuonna 10,55 euroa neliöltä kuukaudessa. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n lisäksi Helsingin kaupunki omistaa myös kaksi muuta vuokratalokiinteistöyhtiötä, Helsingin Korkotukiasunnot Oy:n ja Kiinteistö Oy Auroranlinnan, kertoo Mirka Saarholma. Suuri osa on yhtiön asuntokannastan on pienkerrostaloja. Heka noudattaa kymmeneksi vuodeksi kerrallaan laadittua kunnossapitosuunitelmaa. Asuntokanta koostuu pienestä yhdeksästä huoneistosta koostuvan rivitalosta 50-190 huoneiston kerrostaloihin. Kaupungin neljäs vuokrataloyhtiö Kiinteistö Oy Helsingin Palveluasunnot fuusioidaan vuoden vaihteessa Helsingin kaupungin asunnot Oy:hyn. Huoneistojen keskivuokra vaihtelee alueittain ja on alimmillaan noin yhdeksän euroa neliöltä kuukaudessa, ylimmillään noin 12 euroa neliöltä kuukaudessa
Parin miljoonan saneerauksia on tiedossa useita. Tilakeskus on vuokrannut työsuhdeasuntokäyttöön. – Kunnossapidon ostamme Hekan alueyhtiöiltä niihin kohteisiin, joissa nämä alueelliset yhtiöt ovat lähellä. Juhani Karvonen. Näitä asuntoja isännöinnin hoidamme itse neljän isännöitsijän voimin. – Peruskorjaustarpeet ovat mittavat. Peruskorjauksia 10 miljoonalla Auroranlinna hallinnoi myös Helsingin Korkotukiasunnot Oy:tä, jolla on 1600 pitkän korkotuen vuokra-asuntoa. – Osa asukkaistamme haluaisi jatkaa määräaikaista vuokrasuhdettaan myös silloin, kun siihen ei ole ollut mahdollisuuksia. Vaihtuvuus on luonnollisesti suurempaa kuin olisi, jos vuokrasopimukset eivät olisi määräaikaisia. Työsuhdeasuntojen kysyntä ja tarjonta ovat tällä hetkellä tasapainossa, joten yhtiö ei ole toteuttamassa uusia kohteita tällä hetkellä. Rainerannan mukaan asukkaat viihtyvät yhtiön vuokrataloissa. Suuri osa Auroranlinnan kiinteistöistä on 1980-luvun lopulta. Kiinteistömassa on hieman kasvanut kaupungin liikelaitoksilta meille tulleista kohteista. Kaupunki halusi aikanaan varmistaa tällä tavoin sananvaltansa hitas-yhtiöissä. Asukkaat ovat vuokrasuhteessa Helsingin kaupungin Tilakeskuksen kanssa, eivät Auroranlinnan. Ostamme myös kiinteistönhuoltoa kaupallisilta yrityksiltä. Kohteiden – Saneerauksia on melko helppo ennakoida kolme vuotta eteenpäin – Lisäksi Helsingin kaupungilla on omistuksessaan Hitas-asuntoyhtiöissä vähintään yksi vuokra-asunto. Tästä luonnollisena seurauksena ovat korkeammat muuttoihin liittyvät remonttikulut, sanoo Raineranta. – Auroranlinnan suoraan vuokraamien asuntojen vuokrat ovat niin sanottuja markkinavuokria. 2005 jälkeen. Asukkaiden suoraan Auroranlinnalta vuokraamissa asunnoissa vuokranantaja on siis Kiinteistö Oy Auroranlinna ja vuokrasuhteeseen kuuluvat asiat hoidetaan yhtiön asuntopalvelun kanssa. Työsuhdeasunnoissa noudatetaan alueellista tilastovuokran alakvartiilia. Vuokrat määrittelee yhtiö. Hallintokunnat subventoivat työsuhdeasuk- 48 kaitaan. Ensi vuonna meidän on tarkoitus saneerata kiinteistöjämme noin kymmenellä miljoonalla eurolla
49 Huuskonen esittää lääkkeeksi sitä, että talonrakentaminen miellettäisiin teollisuusprosessiksi, jossa kustannukset ja tehokkuus huomioidaan. Paikalla oli kahden päivän aikana noin 600 osanottajaa. KIINKO:n vuosiseminaari pidettiin Hämeenlinnassa marraskuun puolivälissä. Rakentamisen korkea kustannustaso osoittaa lisäksi, etteivät toimintatavat ole loppuun asti hiottuja. Ilmanvaihtoon liittyvät määräykset samoin kuin sprinklaukseen ja kerrostalojen ulkoasuun liittyvä säännöstö on Ruotsissa ja ylipäätään koko Euroopassa meitä huomattavasti kevyempi. – Kyse on siitä, ettei alalla ikään kuin tunneta rahaa. Valvovan viranomaisen tulisi ymmärtää päätöksentekonsa kustannukset. Tälläkin hetkellä Suomessa lepää satojen miljoonien eurojen edestä hankkeita, koska jokin taho on niistä valittanut. – Nykyisen suuntauksen mukaan esimerkiksi kehitysvammalaitoksissa pyritään liian pieniin, jopa vain 7-15 asukkaan yksiköihin. Talousohjauksen eli ymmärryksen rahaa kohtaan tulisi ohjata päätöksentekoa. Euroopassa ei ole montaa maata, jossa on vastaavaa sääntelyä. Tiukentuva taloudellinen tilanne johtaa väistämättä tehokkaampien rakentamisen tapojen ja kiinteistötoimintojen syntymiseen. Meidän on pystyttävä kehittämään sellaisia tuotteita, joihin ihmisillä on varaa. T eollisuusneuvos Pertti Huuskonen uskoo kiinteistö- ja rakentamisalan edessä olevaan murrokseen. Jos ruotsalaiset pärjäävät ilman sprinkleröintiä ja rakentavat kauniita taloja sallimalla vapauksia arkkitehtuuriin, voisivat nämä asiat toimia meilläkin. Suunnittelijalla tulisi olla enemmän taloudellista ajattelua, koska suunnitteluvaiheessa määräytyvät kustannukset. Uskon, että Suomessakin opitaan näkemään liiallisen sääntelyn haitat. Juhani Karvonen. Tällä hetkellä Huuskonen on kiinteistöalan konsulttiyritys Lunacon Oy:n toimitusjohtaja. Lisäkustannuksia syntyy ja tehottomuus lisääntyy. Huuskonen kritisoi myös sitä, ettei rakennusteollisuus ole Suomessa kustannustietoinen, eivätkä teollisuuden prosessit ole kehittyneet. Kun hanke seisoo valituksen takia 2-3 vuottakin, ei se ole ainakaan eduksi nykyisessä taloustilanteessa. Osa valittajista on suoranaisia kiristäjiä. Naapurimaassa Ruotsissakin selvitään ilman talokohtaisia väestönsuojia. Maailmalta voisi hakea oppia näistä asioista. Huuskonen perää panostuksia suunnitteluun nykyistä huomattavasti enemmän, koska siinä vaiheessa määritetään koko hankkeen kustannukset. Demokratia muuttunut yksilön diktatuuriksi Yhdeksi suureksi alan kehittymisen esteeksi Huuskonen näkee valitusprosessit, joissa demokratia näyttää muuttuneen suorastaan yksilön diktatuuriksi. Rakennussuunittelija ei tunne vastuuta kustannuksista, eikä häntä ei ole siihen koulutettu. Määräysten ja säännösten takia suomalainen kiinteistökanta on huomattavan ylihinnoiteltu. – Suomessa viranomaiset vaativat väestönsuojan aina tietynkokoisiin kerrostaloihin. Erityisen säännellyksi ja sitä myötä tehottomaksi Huuskonen näkee hoiva-alaan liittyvän rakentamisen. – Viranomaisilta toivoisin edes uusien määräysten ja vaatimuksien lisäämisen jäähdyttämistä, jottei niitä tulisi ainakaan lisää. Suomen kiinteistö- ja rakennusalan uudistuttava Sääntely lisää kustannuksia kilpailijamaihin verrattuna Kiinteistö- ja rakentamisala on vahvasti viranomaisten ja lainsäätäjän sääntelemää. – Ylihinnoitellun kiinteistökannan ylläpito on myös kustannuksiltaan korkeaa. Se aiheuttaa kustannuksia, joita ei ole alan yrittäjillä Suomen kilpailijamaissa. – Jos esimerkiksi rakennusliikkeet perustaisivat Valitus Oy:n ja valittaisivat jokaisesta kaavasta, viranomaiset ehkä huomaisivat valitusprosessin mielettömyyden. Luovuutta tarvitaan kaikkialla, mutta ehkä viranomaisten osalta luovuuden lisääminen on liian rohkea toive. Kun esimerkiksi ilmastointilaitteet ovat määräysten mukaisesti kovin suuret, niiden huoltokustannuksetkin nousevat korkeiksi. Pertti Huuskonen esitelmöi Kiinteistöliiketoiminnan vuosiseminaarissa Hämeenlinnan Aulangolla. Kiinteistökanta on ylihinnoiteltu Teollisuusneuvos Huuskosen mukaan viranomaistahoilta näyttää puuttuvan talousohjaus ja -ajattelu. Huuskonen oli Technopolis Oyj:n pitkäaikainen toimitusjohtaja ja Oulun yliopiston taloustieteiden tiedekunnan opettaja ja asiantuntija. – Nykyisessä taloustilanteessa jokainen järkevä rakennushanke puoltaa paikkaansa. Huuskosella oli esittää runsaasti esimerkkejä alan suomalaisesta sääntelystä
– Tällä hetkellä on maatuulivoimahankkeitakin suunnitteilla yli kolminkertainen määrä tavoitteeseen verrattuna. Vuoteen 2020 mennessä tuulivoiman osuuden pitäisi olla jo kuuden prosentin luokkaa. Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen uskoo, että tavoitteeseen voidaan edelleen yltää. – Joissakin kunnissa päällekkäisyyksiä on onnistuttu välttämään, toisissa ne ovat hidastaneet lupaprosessia huoSuomessa on jonkin verran yksityisten henkilöiden omistamia tuulivoimaloita, jotka saattavat olla olla kokoluokaltaan esimerkiksi yhden megawatin voimaloita. Suomessa on tavoitteena lisätä tuulivoiman osuutta kuuteen prosenttiin kokonaissähkönkulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tuulivoiman rakentamista ovat hidastaneet kaavoitus ja ympäristovaikutusten arviointi- eli YVA-menettely, jotka tuottavat osin päällekkäisiä selvityksiä. Meillä tuulivoimaa rakennettiin viime vuonna 89 megawattia, tänä vuonna noin 120 megawattia ja ensi vuonna on tiedossa noin 250 megawatin edestä rakennettavaa kapasiteettia. Ruotsissa on tuulivoimaa rakennettu viime vuosina 600 megawatin vuosivauhdilla. V Byrokratia hidastaa tuulivoiman rakentamista iime vuonna tuulivoiman osuus kokonaissähkönkulutuksesta oli 0,7 prosenttia. Byrokratia ja rahoitus ovat pahimmat esteet. Suomen kalusto on osallistunut Ruotsin tuulivoiman rakentamiseen, joten kaluston puolesta lisäkapasiteettia rakentamiseen on olemassa, sanoo Mikkonen. 50. Niistä vain osan tarvitsee toteutua ja tavoite saavutetaan
– Toisaalta tuulivoimaloiden tehokkuus on kasvanut korkeampien voimaloiden ja pidempien potkurin lapojen ansiosta. Noin 4-5 metriä sekunnissa puhaltavaa tuulta voi kuvailla vienoksi. – Kun tuulta on 3-4 metriä sekunnissa, alkaa voimala tuottaa sähköä. Vuoden 2015 loppuun asti tuki maksetaan korotettuna 105,3 euroa per megawattitunti. Aarnin mukaan tällä hetkellä julkistettuja hankkeita on 8-9 megawatin edestä. Huoltojen takia voimalat ovat pysähdyksissä tyypistä riippuen kolmesta päivästä viikkoon vuodessa. – Tuulisia päiviä on meillä riittävästi. 51. Isojen tuulivoimahankkeiden suunnittelu, kaavoitus ja luvittaminen kestää vähintään 3-5 vuotta. Jollei prosessi etene, saattaa yhtiö luopua joistakin suunnittelemistaan hankkeista. Tariffin suuruus on tavoitehinnan 83,5 euroa per megawattitunti ja toteutuneen sähkön markkinahinnan erotus. Tosin täydellä teholla vain osan tästä ajasta. Vastaajien mielestä tuulivoimaa olisi syytä merkittävästi lisätä, sanoo Aarni. janlahdella sekä paikoin Lapin tuntureilla. – Syöttötariffien ansiosta investoinnit maksavat itsensä takaisin noin 12 vuodessa. Vuonna 2011 voimaan astunut syöttötariffi mahdollistaa siten myös isojen tuulipuistojen eteenpäin viemisen. – Sääennusteiden perusteella tuottajat osaavat arvioida aika hyvin ajankohdan, milloin he eivät voi energiaa myydä. – Kun tuulta on 3-4 metriä sekunnissa, alkaa voimala tuottaa sähköä. Tuulivoimalan vuosittaiset käyttö- ja kunnossapitokustannukset ovat murto-osa tuulivoimalan investointikustannuksista. Tuuliolosuhteet riittävät sisämaassakin Anni Mikkosen mukaan tuuliolosuhteet ovat vuonna 2009 julkaistun Tuuliatlaksen perusteella varsin hyvät. – Ne eivät ole välttämättä vielä päätettyjä, vaan vasta suunnitelmissa olevia. VTT on kehittänyt tutkantarkastustyökalun, jolla mahdollisia häiriöitä voidaan etukäteen selvittää. Selvityspyyntöjä VTT saa niin paljon, että aikataulut venyvät pitkiksi. Esimerkiksi vuonna 2006 rakennettu tyypillinen kolmen megawatin voimala tuottaa vuodessa 6500 mega- Tuulivoimala maksaa keskimäärin 1,5 miljoonaa euroa per megawatti. – Suomessa tuuliolosuhteet ovat paikoin jopa paremmat kuin esimerkiksi Saksassa, jonne on rakennettu paljon tuulivoimaa. Esimerkiksi Tanskan länsirannikolla ei voi olla törmäämättä erikokoisiin tuulipuistoihin. Atlas toi ilmi myös sen tosiasian, ettei tuulivoima ole ainoastaan rannikkoseutujen energiamuoto, vaan myös paikoin sisämaassa tuuliolosuhteet riittävät tuulivoimatuotannolle. Asenteet tuulivoimaa kohtaan suopeat Motivan asiantuntija Milja Aarnin mukaan asenteet tuulivoimalle ovat muuttuneet entistä myönteisimmiksi. Niitä ei voitu suunnitella, koska kukaan ei voinut taata, että valtion budjetissa olisi vielä kolmen vuoden päästä rahaa. – Teetimme keväällä kyselyn, jossa tarkoitus oli selvittää kuntalaisten ja kuntapäättäjien asenteita tuulivoimaan. Nyt rakennettavan saman kokoluokan voimalan tuotanto lähentelee jo 10 000 megawattituntia. Kaavoitus- ja YVA-prosessi saattavat edelleen viedä vuosia. Silti suosittelen, että tämä selvitys tehtäisiin ensimmäisenä, koska koko hanke voi jäädä siihen, sanoo Aarni. Sähköntuotanto kasvaa kuitenkin jyrkästi suhteessa tuulen nopeuteen. Aarnin mukaan ehdottomia esteitä tuulivoimalan rakentamiselle ole olemassa kuin yksi. Lappeerantaan on avattu tuulipuisto ja Honkajoelle Satakuntaan sellainen avataan. Viime vuosina viranomaiset myös ovat joustaneet niin sanotuista katerigorista etäisyyksistä, esimerkiksi tiestö tai lentokentät eivät ole yhtä tiukka este tuulivoimalle kuin joskus takavuosina. Myös jopa Keski- Suomessa on tuuliolosuhteiltaan hyviä paikkoja. Myös puolustusvoimat ovat soveltaneet tapauskohtaista harkintaa mahdollisen tutkien häiriintymisen takia. Jos katerogorisista etäisyyksistä pidetään tiukasti kiinni, on ainakin Etelä-Suomesta vaikea löytää paikkaa, johon tuulivoimalaa voitaisiin suunnitella. Vuodessa on noin 9000 tuntia ja voimalan tulee ollakseen taloudellisesti kannattava tuottaa täydellä teholla sähköä 2500 tuntia vuodessa. Esimerkiksi nopeuden kasvu neljästä metristä viiteen metriin sekunnissa ei ole 20 prosentin nousu, vaan tuotanto kasvaa kolmanteen potenssiin. Tuolloin ei vielä puhuta myrskystä. mattavasti. Kyselyyn vastasi noin 2000 kansalaista ja noin 1300 päättäjää, jotka olivat 90-prosenttisesti tuulivoiman kannalla. Nimellisteho on silloin noin 25 prosenttia Tuulettomat päivät pystytään nykyisissä sääennusteissa ennakoimaan. – Meillä tuulivoiman rakentaminen oli vuoteen 2011 investointitukien varassa. Syöttötariffi tarkoittaa takuuhintaa, jonka tuulivoimatuottaja saa tuottamastaan sähköstä. Suomessa tuulivoiman rakentamista on viivästyttänyt myös tuulivoiman rahoittaminen. Suomessa tuulivoimala tuottaa energiaa keskimäärin 90 prosenttia ajasta. Jos samalla voimayrityksellä on useita hankkeita, se vie eteenpäin niitä, joissa prosessi etenee. Päällekkäiset suunnitteluprosessit työllistävät viranomaisia ja hämmentävät kansalaisia. Suomessa tuuliolosuhteet eivät ole Tanskan tai Skotlannin veroisia, mutta voimalalle hyvät olosuhteet vallitsevat lähinnä Saaristomerellä ja Lounais-Suomessa, paikoin Poh- wattituntia sähköä, kun vuonna 2010 rakennetun saman kokoluokan voimalan vuosituotanto on jo 7500 megawattituntia. – Jos puolustusvoimat omassa lausunnossaan kieltää tuulivoimalan sen tutkajärjestelmään aiheuttaman häiriön takia, ei hanke enää varmuudella etene. Juhani Karvonen Tanska on tuulivoiman käytössä Suomea paljon edellä. Suomessa 7-8 metriä sekunnissa puhaltavat tuulet ovat varsin yleisiä. Voimalan tyypistä riippuen sähköntuotannon määrä ei enää kasva, kun tuulen nopeus kasvaa 8-12 metriin sekunnissa. Osa hankkeista kaatuu esimerkiksi siihen, etteivät tuuliolosuhteet ole riittävät
Östergaard näkee rakennuksen yhteytenä ihmisten välillä, ja arkkitehtuurin ”manuaalina ymmärtää mahdollisuuksia”. Esimerkiksi klassinen toimisto- 52 Kiinteistömessut 2013 pidettiin Helsingin Messukeskuksessa 13.-15. 3XN on tutkinut asiaa yhdessä suunnittelemassaan rakennuksessa, mutta lisää tietoa ja tutkimuksia muista rakennuksista tarvitaan. – Asuinrakennusten pitäisi olla hyvin avoimia. Sieltä saa liput automaatista, – Haluamme tehdä avointa tilaa rakennuksiin, jotka aukeavat useampiin kuin yhteen käyttöön. 3XN on suunnitellut esimerkiksi Amsterdamiin julkisen rakennuksen, jossa on avointa, yhteistä tilaa. – Voidaan kuitenkin sanoa, että ihmiset ovat onnellisempia avoimissa rakennuksissa ja yhteistyöhön usuttavissa rakennuksissa. Siellä on erilaisia palveluja, kuten kauppoja ja ravintoloita. Oppilaat ovat innoissaan löytämään uusia oppimisen tapoja ja solmimaan yhteyksiä keskenään. Kiinteistö 2013 on kiinteistön ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa. Se on saanut hyvää palautetta oppilailta, opettajilta ja poliitikoilta. Jos et koskaan näe naapuria tai muita asukkaita , vaan he menevät taloon, hissiin ja ryntäävät asuntoonsa, koska he eivät jaa yhteistä tilaa, se on surullista. Meidän hiljaisen tietomme perusteella ihmiset arvostavat tällaisia avoimia ja joustavia tiloja, joissa nähdään, mitä rakennuksissa tapahtuu, ja joissa on useampi kuin vain yksi pääty. käytävä, jossa on huoneita sen molemmin puolin, viittaa pelkästään kulkemiseen paikasta A paikkaan B. – Tämä on yksi meidän suunnittelemiamme parhaita esimerkkejä. P rojektipäällikkö, arkkitehti ja 3XN:n Senior Partner Torben Östergaard esiintyi Kiinteistömessuilla Helsingin Messukeskuksessa. Tätä painotti tanskalaisarkkitehti Torben Östergaard Kiinteistömessujen pääesitelmässä. Ihmiset ottavat tilan haltuunsa eri tavalla ja ovat tyytyväisempiä. 3XN suunnittelee mieluusti rakennuksia avoimiksi useammalla kuin yhdellä tavalla. Mitä avoimempia talot ovat sitä parempi. Tarkoitus on lentää jonnekin. Östergaard heijastaa valkokankaalle isoja kuvia Kööpenhaminassa sijaitsevasta lukiosta, jossa on sekä avoimia että suljetumpia ja rajatumpia tiloja, kuten esimerkiksi luokkahuoneet kemian ja fysiikan opetukseen. – Kun niin tehdään, vähennetään myös julkisen ja yksityisen liikenteen tarvetta. Tilan tavoitteena on päästä opettamisesta oppimiseen. Avoin tila tuo tyytyväisyyttä Esimerkiksi lentokentällä on selvä funktio rakennuksena. Mukana oli muun muassa alan uusimpia keksintöjä. Julkisesta liikenteestä tulee kannattavampaa ja järkevämpää taloudellisesti. – Pyrimme tekemään rakennuksista, joissa on paljon ihmisiä, sosiaalisia ja lisäämään sosiaalisuutta niissä. Se on hyvin tärkeää. Samanlainen avoimuus koskee myös asuinrakennuksia. Niissäkin on tärkeää olla yhteistä tilaa, kaupungin yhteisten tilojen lisäksi. Yksi avainjuttu on tunne siitä, että kun olet talon edessä kadulla, et ole vihamielisessä ympäristössä. Pyrimme saamaan tilallisella avoimuudella ihmiset yhteen julkisissa tiloissa, jolloin he oppivat tuntemaan toisensa. Siellä tulee ihmisille tunne, että tila Kiinteistömessut 2013 Alkuperäisestä tuhannella neliöllä supistettu kompakti tila on todettu tehokkaaksi opetukselle. Tällaisia tiloja voi käyttää monin eri tavoin. Tanskalaisarkkitehti Torben Östergaard: Onnellisuus lisääntyy avoimissa tiloissa Kiinteistöjen avoimet tilat tuovat ihmiset yhteen ja lisäävät tiloissa oleskelevien onnellisuutta. Ihmiset yhteen kerrostaloissakin Ihmiset muuttavat keskustoihin. Messuasiaa löytyy sivuilta 52-65. marraskuuta. Niiden tulisi kertoa, että rakennuksen sisällä on elämää ja aktiivista toimintaa. Östergaardista olisi kiinnostavaa tehdä kaupungeista nykyistä tiiviimpiä ja tuoda ihmiset yhteen. simmäisten, maantasaisten kerrosten pitäisi ikään kuin vetää puoleensa. Pihoja ei juuri käytetä yhdessäoloon. matkalaukut hoidetaan koneeseen ja turvallisuus on tärkeää. Niiden en- Kaupunkeja pitää edelleen tiivistää. – On tärkeää olla yhteisiä tiloja, joita voidaan käyttää ja jakaa naapureiden kanssa. – Haluamme tehdä avointa tilaa rakennuksiin, jotka aukeavat useampiin kuin yhteen käyttöön. Oppilaat saattavat lukea kirjaa pyöreän sohvan isojen tyynyjen päällä maaten. Kerrostaloissa ihmiset eivät usein tunne toisiaan edes tervehtimiseen asti rappukäytävässä. Vaikuttavatko nämä tilat ihmisten tyytyväisyyteen. Mutta jos käytävä onkin avoimen tilan ympärillä, jolla on useita käyttöjä, ihmiset inspiroituvat eri tavalla. tarjoaa jotakin tärkeää ja enemmän
Tiivistämisen varaa meillä siis on. Östergaard oli aiemmin aamulla kuullut apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilältä, että Helsingissä on keskimäärin 28 asukasta hehtaarilla, kun Kööpenhaminassa vastaava luku on kolminkertainen. Myös asuintaloissa tulisi olla yhteisiä tiloja edistämään asukkaiden tapaamisia. Polkupyörät eivät näytä kauniilta pysäköityinä, mutta eivät autotkaan näytä. Ihmiset ovat silloin ulkona avoimessa tilassa eivätkä Tekniikantie 12, 02150 Espoo | Vaihde 020 779 0010 | Fax 046 712 1057 | www.upj.fi yksityisissä autoissaan, ja he kokevat kaupungin ihan eri tavalla. Ei hätää, UPJ auttaa. Se tekee kaupungista osaltaan kauniimman ja tiiviimmän. Arkkitehti Torben Östergaardin mukaan rakennusten avoimet tilat tuovat ihmisiä luontevasti yhteen, jolloin he tutustuvat keskenään ja syntyy uusia ideoita. Virheiden korjaus maksaa maltaita – virheiden ehkäisy sen sijaan vain muutaman prosentin kokonaiskustannuksista. Kööpenhaminassa on myös paljon enemmän julkista liikennettä ja paljon enemmän polkupyöriä kuin Helsingissä. – Länsimaissa kaikki isot kaupungit pyrkivät edistämään pyöräilyä, koska se on terveellistä ja ympäristöä säästävää. Uudenmaan Projektinjohtopalvelut UPJ on riippumaton projektinjohtaja ja tinkimätön laadunvalvoja, joka vastaa puolestasi rakennusprojektin sujumisesta. Kaupunki kukoistaa näistä kaikista polkupyöristä. – Kööpenhaminasta on tullut polkupyörillä ajavien kaupunki. Kannattavaa, eikö totta. UPJ maksaa postimaksun Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää! Jouni Suolanen Uudenmaan Projektinjohtopalvelut Oy 5018531 02003 VASTAUSLÄHETYS Kyllä kiitos! Ottakaa minuun viipymättä yhteyttä, haluan lisätietoja UPJ:n rakennuttajapalveluista t ,BVLPMÊNQÚBTFOOVLTFU t -7* BMBO IVPMUPUZÚU t 4BOFFSBVT t 6VEJTUZÚU Nimi I QÊJWZTUZT Yritys Osoite Yritykseemme ja arvoihimme voitte tutustua tarkemmin osoitteessa www.putkimax.fi 1 t putkimax@putkimax.fi Puhelin GSM 53 hankesuunnittelusta valvontapalveluista
K ansanedustaja Osmo Soininvaara(vihr.) pohti kansainvälistä kaupungistumisen uutta suuntaa ja esitteli mielenkiintoisia näkemyksiään Kiinteistömessujen avauspuheenvuorossaan Messukeskuksen Plazalla messujen kohistessa täyttä päätä taustalla. Osmo Soininvaaran mielestä puurakentamista pitää suosia ja listätä, mutta puutaloon voi tehdä myös materiaaleja yhdistelemällä esimerkiksi kestävästä teräksestä kantavat rakenteet. Kun väestönkasvusta puolet meni alueen kehyskuntiin ennen vuotta 2004 ja toinen puoli pääkaupunkiseudulle kuten Vantaalle ja Kauniaisiin, sen jälkeen tapahtui dramaattinen muutos. Vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara: Kantakaupungin vetovoimasta haasteita kiinteistöpolitiikalle Asumisen painopiste ja muuttamisen suunta on viime vuosina kääntynyt erityisesti pääkaupunkiseudulla kehyskunnista kohti Helsingin keskustaa. Tästä aiheutuu monenlaisia haasteita kiinteistöpolitiikalle. Mitä sitten on tapahtunut Soininvaaran mukaan väes- 54 tönkasvussa ja muuton suunnassa. – Tänä päivänä kehyskuntiin menee enää 13 prosenttia alueen väestön kasvusta, ja tämän vuoden aikana monen
– Yhdysvalloissa kaupunkien kasvu oli 40 vuotta pelkkää lähiökasvua (suburban) kaupunkien ulkopuolella. - Nuorille asunto on asumista, nukkumista ja lastenhoitoa varten. Näin on tapahtunut yhtaikaa kaikkialla maailmassa, ja samalla kulutustavat ovat muuttuneet kaikkialla. Tässä teoriassa Soininvaara näkee kaksi vikaa: – Ensinnäkin taitekohta oli jo vuonna 2004 eikä 2008, jolloin ei tapahtunut mitään. Koulu- ja opiskelumatkoissa ei ole tapahtunut muutosta. Nyt voidaan sanoa, että miljoona asuntoa on väärässä paikassa rakennemuutosalueilla. Kahdeksassa vuodessa 70 neliömetrin asunnon hintaero kantakaupungissa verrattuna kehyskuntiinon noussut melkein 100 000 eurolla. Soininvaara on noteerannut nuorten parien mielipiteet. Lähiövaltaisten asuntojen hinnat ovat jääneet jälkeen. Viimeisellä vuosikymmenellä kuitenkin kasvusta puolet oli varsinaisten kaupunkien (down town) kasvua, ja vain Asunto suhteessa vapaa-aikaan Liikenteen kehitys tukee kaupungistumista. Nuorille asunto on asumista, nukkumista ja lastenhoitoa varten. Soininvaara esittää diagrammin, joka kertoo, että työmatkojen määrä henkilöä kohti on vuosina 1966-2012 pikku hiljaa laskenut. – Sen voi selittää Suomessa sillä, että ajokortin hinta on noussut niin paljon, mutta Suomen ajokorttien hinta tuskin vaikuttaa Göteborgiin, Frankfurtiin tai Vancouveriin. Koska kalliimman asunnonhan he valitsevat, mutta myös selvästi pienemmän asunnon. Silloin yhtäkkiä oikeas- sa kaupungissa asuminen on tullut kovin suureen suosioon. Soininvaara pelkää, että asuntojen hintaerojen kehitys jatkuu, jossa joittenkin asuntojen hinta koko ajan nousee, mutta samalla toisten laskee. Se on enää neljäsosa koko liikenteestä. Toinen on se, että asuminen kehyskunnissa olisi kyllä halvempaa eikä kalliimpaa. Vaikka kaikkien asuntojen reaalihinnat ovat nousseet, muutos on merkittävä, koska kysymys on ihmisten omaisuudesta. Elämä on asunnon ulkopuolella. toinen puoli lähiöalueen kasvua. – Vapaa-ajan käyttö on muuttunut aivan toisenlaiseksi. – Tämä tarkoittaa, että asun- Elämä löytyy asunnon ulkopuolelta Mikä muutoksen on aiheuttanut. Asuntovarallisuuden uusjako menossa Helsingin kantakaupungissa asuntojen hinnat ovat nousseen paljon nopeammin kuin muualla. Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen saattaa nostaa hattuaan kaupungistumiskehityksen ja vetovoimaisen kaupungin ansiosta. Sen takia ihmiset eivät uskalla ostaa isoa omakotitaloa Nurmijärveltä, vaan jäävät kaksioon kantakaupunkiin. Erityisen hitaasti hinnat ovat nousseet kehyskunnissa. Se on jotakin aivan käsittämätöntä. – Sen takia meillä on eräänlainen asuntovarallisuuden uusjako menossa. Asuntohan on monelle ihmiselle oikeastaan ainoa merkittävä omaisuus. Se ei Soininvaarasta pidä kuitenkaan paikkaansa, koska sama ilmiö on tapahtunut kaikkialla. kehyskunnan asukasluku on kääntynyt laskuun. 55. – Hintaerot ovat koko ajan kasvaneet. Hän tietää jo maakuntien pääkaupunkeja, joista saa kerrostaloasunnon 200 euroa neliöltä. En ymmärrä tätä kehitystä. Sen takia se, että kaikki haluavat Töölöön, Kallioon tai Punavuoreen ei voi johtua siitä, että heillä ei ole rahaa: se johtuu pikemminkin siitä, että heillä on rahaa. Yleisö kuuntelee tarkkaavaisena Osmo Soininvaaran avajaispuheenvuoroa. Samaan aikaan on tapahtunut Soininvaarasta mielenkiintoinen ilmiö - jopa Vancouverissa Pohjois-Amerikassa - että nuoret aikuiset eivät hanki ajokorttia. Lehdet ja media tarjoavat kehityksen ”syyksi” lamaa. Minä tulkitsen sitä niin, että jos talot olisivat pyörillä, ne siirrettäisiin toiseen paikkaan sen takia, että nykyinen paikka on väärä. Se selittää myös USA:n asunto- ja rahoituskriisiä, koska talojen arvo periferiassa romahti, mutta kantakaupungissa olevien asuntojen arvo ei romahtanut, Soininvaara pohti. Sen sijaan nopeasti kasvava pylväikkö kertoo vapaa-aikana tehtyjen matkojen kasvusta - kuten matkoista kauppoihin, vierailuille ja harrastuksiin. Kun ennen piti miettiä, miten asunto sijaitsee logistisesti suhteessa työpaikkaan, nyt pitää miettiä, miten asunto sijoittuu suhteessa vapaa-ajan harrastuksiin. Ihminen tulee toimeen ilman autoa, koska auton voi vuokrata, mutta miten ihminen tulee toimeen ilman ajokorttia
Kalliilla alueilla taas tehdään huonoa, koska kaikki menee kaupaksi. Jouni Suolanen. Myös pysäköintinormit ovat sellaisia, ettei esimerkiksi Punavuoreen mahdu sellaisia määriä autopaikkoja kuin mitä nyt vaaditaan. Lähelle kantakaupunkia tai sen viereen rakennetaan Soininvaaran mielestä lähinnä lähiön näköistä. Koko päivähoitomme on aivan sekaisin tämän takia. Osmo Soininvaaralla ja Kiinteistöliiton joitakin vuosia sitten eläköityneellä toimitusjohtajalla Ukko Laurilalla riitti juttua. Vanhat tuttavat kohtaavat. Kuitenkaan me emme rakenna lisää kantakaupunkia. – Osaako kaavoittaja tehdä enää oikeata kantakaupunkia vai onko kyse siitä, että kaavoittaja ei saa enää tehdä kantakaupunkia?. – Kun katsotaan, mitä samalle yhteiskuntaluokalle rakennetaan nyt, joka on kuitenkin kymmenen kertaa rikkaampi, niin missä on syy siihen, että emme osaa enää tehdä kauniita taloja tai emme halua tehdä niitä. Toiset perivät kalliin asunnon, ja toiset pelkän asuntolainan. Kasvu on yllättänyt kaikki, ja se pakottaa panemaan uusiksi koko Helsingin kaavoituksen. tojen arvoissa on tapahtunut ja tulee tapahtumaan valtavia muutoksia. Jotain aivan olennaista on ta- Soininvaara urputtaa siitä, minkälaisia taloja me rakennamme. – Jos lukee lehtiä, niin Helsingissä tämä on saanut aikaan paljon vaikeuksia. Punavuori on nyt täynnä ”ökyrikkaita”, mutta oli silloin työläiskaupunginosa. Helsingin kasvu yllätti kaikki Muutosta on tapahtunut myös asumisväljyydessä. Miksei voida tehdä kauniita rakennuksia. Soininvaara korostaa, että rakennuttaja lopulta päättää, minkälaisia taloja rakennetaan. Se myös tarkoittaa, että työn perässä on vaikea muuttaa, koska asuntoa on vaikea myydä ja ostaa uutta asuntoa, kun kukaan ei osta vanhaa asuntoa. – Kiinteistökanta alkaa rapistua halvoilla alueilla. Soinivaara pitää tätä yhteiskunnallisesti varsin iso ongelma. Kun väljyyden pitäisi olla 36 neliötä henkilöä kohden, se onkin nyt 34 neliötä – Tämä tarkoittaa, että Helsingin asuntokantaan mahtuu 35 000 ihmistä enemmän, eli aika ison kaupungin verran pelkästään asumisväljyyden kasvun pysähtymisen vuoksi. Silloin Suomen kansantulo oli noin kymmenesosa siitä mitä se on nyt henkeä kohden. Hän arvelee, että arkkitehdit halveksivat vanhan muotoisen rakentamista. Asumisväljyys kasvoi Helsingissä aina vuoteen 2004, mutta sen jälkeen kasvu yhtäkkiä pysähtyi täysin. Toiset voittavat ja toiset häviävät. Soininvaara luottaa siihen, että osataan tehdä kauniita rakennuksia, mutta ei haluta tehdä. – Minun on erittäin vaikea - Kun sisäilmalla on merkitystä Laaja valikoima kotimaisia ilmanvaihtokoneiden suodattimia t 1VTTJTVPEBUUJNFU t ,BTFUUJTVPEBUUJNFU t 1JFOUBMPKFO TVPEBUJOTBSKBU t 4VPEBUJOLBOLBBU t 4VPEBUUJNFU NZÚT NJUUPKFO NVLBBO Suodatinkeskus Suomi Oy www.suodatinkeskus.com Puh. Kantakaupunkiin lähiön näköistä Ihmiset haluavat asua keskustassa, koska kaupungissa lähellä kaikkea kivaa ja mielenkiintoista. Yhtäkkiä kantakaupungissa on 1000 lapsiperhettä ennustettua enemmän. Moni toteaa, että asuu mieluummin Punavuoressa, vaikka autopaikkaa ei sieltä löydykään. Siellähän on melua ja saasteita ja vaikka mitä, hän ironisoi. Sitä varten hän esittää kuvan mahdollisimman tavanomaisesti sotien jälkeen rakennetusta kerrostalosta Punavuoresta. Kaikki rakentamisen ja ympäristömääräykset on tehty ikään kuin lähiöitä ajatellen. – Eivät ne asunnot ole kuitenkaan tyhjilleen jääneet. – Jos Mannerheimintie tehtäisiin nyt, sen molemmille puolille pitäisi jättää 40 metriä liikenteeltä vihreää aluetta sen takia, että eihän semmoisen autoliikenteen äärellä ole mahdollista asua. pahtunut, Soininvaara pohtii. 010 279 0000 myynti@suodatinkeskus.com Sammonkatu 62, 33540 Tampere 56 kuvitella, että kun entisessä talossa on pyöreitä muotoja julkisivussa ja nyt on pelkästään neliskulmaista, joka muuttaa sen hyvin kolhoksi, etteikö elementtiteollisuus osaisi tehdä myös pyöreitä kappaleita tai kaarevia muotoja. – Jos semmoisen talon piirtää, niin arkkitehtipäivillä joutuu istumaan yksin omassa pöydässään kollegoiden halveksimana
Raadin mukaan hankkeessa onnistuttiin parantamaan 1970-luvun lopussa rakenne-. Värisuunnittelukilpailu Väri 13:n pääpalkinto jaettiin Espoon Saunalahden koulun ja Raahen kirkon suunnittelutyön kesken. 57 Julkisivuyhdistys ry:n, Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry:n ja Kiinteistöposti-lehden järjestämän kilpailun raati kiitteli voittajaremontissa eritoten huolellista ja pitkäjänteistä otetta remonttia koskevien päätösten teossa, koko hankkeen teknisiä ratkaisuja ja vielä remontin onnnistumista edesauttanutta taloyhtiön hyvää henkeä. Vuoden julkisivuremonttina palkittiin turkulaisen Asunto Oy Raskinpolku 8:n julkisivun ehostus. Vuoden putkiremontin toteutti Helsingin Munkkiniemen Perustiellä Talon Tekniikka Oy. Raati kehui putkiremonttikilpailua kovatasoiseksi. Vuoden putkiremontin titteli meni Helsingin Munkkiniemeen, Asunto Oy Perustie 36-40:n saneeraukselle. Kiinteistömessuilla jaettiin tunnustuspalkintoja Kovatasoisen putkiremonttikisan voitto Helsinkiin Kiinteistömessujen tunnustuspalkintoja jaettiin muun muassa Turkuun, Helsinkiin, Espooseen ja Raaheen. K iinteistömessujen perinteiset tunnustuspalkinnot jaettiin jälleen Helsingin Messukeskuksessa. Pitkäjänteisyys vakuutti raadin Vuoden parhaana julkisivuremonttina palkittiin Asunto Oy Raskinpolku 8:ssa, Turun Runosmäessä toteutettu saneeraus. Viherympäristö-tunnustukset puolestaan myönnettiin puutarha-agronomi Hanna Tajakalle sekä viherrakentajayrittäjä Antti Leppäkorvelle
Sen sijaan mahdolliset riskit ja lisäkulut tulisivat osakkaiden maksettavaksi vasta toteutuessaan alkuperäisen hinnan päälle. Palkintoraadin kovatasoiseksi mainitsemassa Vuoden putkiremontti -kilpailussa voittajaksi valittiin Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevan, vuonna 1971 valmistuneen Asunto Oy Perustie 36-40:n saneeraus. Parvekkeiden ovet uusittiin. Perustie 36-40 voitti putkiremonttikilvan Raskinpolku 8 julkisivujen perusteellisen peruskorjauksen jälkeen. Pääsuunnittelijoita olivat Turun seudun Kiinteistö- ja rakentajapalvelu Ky ja Antero Hiilesvuo. LVI-työt toteutti IVT Center Turku Oy, ja ikkunat ja ovet Fenestra Oy. Remontin toteuttamisessa turvauduttiin aiemmin pääasiassa uudisrakentamispuolella käytettyyn tavoitehintaiseen projektinjohtourakkaan. Perustie 36-40 on pienehkö, kahden asuinkerroksen ja kolmentoista huoneiston taloyhtiö. Sekä ikkunoiden aiheuttamiin ongelmiin että julkisivujen vuotokohtiin oli jouduttu reagoimaan erinäisillä korjauksilla viimeksi kuluneen kahdenkymmenen vuoden ajan. Kahdesta erillisestä pesubetonipintaisesta kerrostalosta muodustuva Raskinpolku 8 on malliesimerkki aiemmin jatkuvassa korjausrumbassa kituutelleesta taloyhtiöstä. Remontin toteuttivat arkkitehtisuunnittelun osalta Arkkitehtuuritoimisto Mari Mäkelä, rakennesuunnittelun Georgi Georgiev, ja LVI-suunnittelun Turun LVI-Tekniikka Oy Matti Lehtisen johdolla. Parvekkeita laajennettiin, ja ne lasitettiin energiatehokkuuden parantamiseksi. tun taloyhtiön julkisivujen esteettistä ilmettä merkittävästi. Hanke alitti lopulta tavoitehintansa 13 prosentilla. Turussa sijaitseva Raskinpolku 8 edusti vielä ennen remonttia 1970-luvun betoniarkkitehtuuria ankeimmillaan. Urakan toteutti Talon Tekniikka Oy. 58 Nyt taloyhtiössä päätettiin toteuttaa kerralla perusteellinen julkisivujen peruskorjaus, johon sisällytettiin myös ikkunaremontti, parvekkeiden suurentaminen, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen, lämmöntalteenottolaitteiston asentaminen ja vielä aurinkokeräimien lisääminen. Säästetty summa laitettiin kiertoon. Urakkaan kuuluivat niin vesija viemärijohtojen kuin sähköja teleasennustenkin uusiminen sekä kaikkien märkätilojen peruskorjaus. Pääurakoitsija oli Jatke Oy. Tavoitehintainen projektinjohtourakka oli Perustiellä kustannustehokas menestys. Putkiremontille ominaisia riskejä ei hinnoiteltu urakkaan ennalta. Kun julkisivuhankkeeseen vielä yhdistettiin suuria satsauksia nykyaikaiseen talotekniikkaan, remontissa kohennettiin yhtä lailla myös sekä energiatehokkuutta että asukasviihtyisyyttä. Perustie 36-40:ssä toteutettiin perinteinen putkiremontti. Tänä vuonna valmistuneen hankkeen kustannusarvio oli 1,8 miljoonaa euroa. Remontin toteuttajat kertovat pyrkineensä pitkäaikaiseen ja kestävään tekniseen ratkaisuun. Ikkunat puolestaan vaihdettiin tuloilmaikkunoiksi, jotta sisäilman laatua saataisiin parannetuksi
Summasta katettiin myös koko urakan valvontakustannukset ja suurin osa urakkaan tulleista lisätöistä. Suuremman eli 2000 euron siivun kolmen tuhannen euron kokoisesta palkintopotista saa puutarha-agronomi Hanna Tajakka. Hankkeen vaiheista tiedotettiin sekä tekstiviestein, sähköpostilla, porraskäytävien sähköisellä ilmoitustaululla, facebookissa, taloyhtiön nettisivulla että Itellan automaattipostituksella. Nykyisin yksityisenä konsulttina työskentelevä Tajakka vaikuttaa edelleen monissa alan julkaisuhankkeissa ja koulutuksissa. kitehtitoimisto Verstas-arkkitehdit Oy. Palkintolautakunta toteaa värin otetun kohteessa tärkeään rooliin, tukemaan rakennuksen sijoittelua tontil- Arkkitehtitoimisto Verstas suunnitteli Väri 2013 -palkitun Saunalahden koulun väri-ilmeen. Poikkevan hinnoittelutavan lisäksi palkitussa putkiremontissa oli huomionarvoista remonttiin liittyvän viestinnän tehokas hoitaminen kuuden eri sähköisen viestintäkanavan avulla. lyssä jaettiin Suomen Messusäätiön myöntämät kaksi tunnustuspalkintoa viheralan hyväksi tehdystä merkittävästä työstä. Tänä syksynä markkinoille saatiin Tajakan toimittama teos Viherrakentamisen yleinen työselostus. Leppäkorven innovaatiossa puun ympärille asennetaan maanpäällinen suoja, joka estää rikkaruohojen kasvun puun ympärillä. Leppäkorpi on vuosien ajan kehittänyt omaan ideaansa pohjautuvaa rikkaruohosuojaa puille ja pensaille. Paljon viheralasta kirjoittaneelta Tajakalta ilmestyi viimeksi vuonna 2012 yhdessä Kaisa Karjalaisen kanssa kirjoitettu käsikirja Viherproggis - viherrakentamisja ylläpitotöiden perusteet. Viherympäristötunnustuksia kahdelle Kiinteistömessujen yhteydessä järjestetyssä ViherTek-näytte- Huomionarvoista oli remonttiin liittyvän viestinnän tehokas hoitaminen kuuden eri sähköisen viestintäkanavan avulla. 59. Palkituista Espoon Saunalahden koulun suunnittelun on tehnut helsinkiläinen ark- Voimakkaiden väripintojen avulla halutaan auttaa eri oppilasryhmiä kokemaan tiloja omikseen. Tuhannen euron suuruinen tunnustus myönnettiin puolestaan viherrakentajayrittäjä Antti Leppäkorvelle. vaihtamalla suunniteltu saunaosaston peruskorjaus alunperin aiottua korkealuokkaisempaan. Messuilla jaetun Väri 13 -värisuunnittelukilpailun ykkössija jaettiin vihertunnustuskilpailun tavoin kahden tahon kesken. Palkintoperusteissaan tunnustuksen myöntävä työryhmä esittää toiveen, että jatkossa suojien valmistuksessa käytettäisiin kierrätysmateriaaleja ja että tuotteen värivalikoimaan lisättäisiin uusia, puutarhassa vähemmän selvästi erottuvia sävyjä. Kun puunrunko kasvaa, myös suoja laajenee puun mukana. Koulu ja kirkko saivat omat palkintonsa Kiinteistömessujen sivutapahtumiin kuuluivat myös Väri ja Pinta -messut. Viherympäristöliitossa pitkään vaikuttanut Tajakka tunnetaan palkintoraadin perustelujen mukaan tunnontarkkana ja uupumattomana osaajana, jonka käsiin voidaan uskoa mitä erilaisemmat hankkeet ja projektit. Jyväskyläläisen Leppäkorven tuote on hiljattain saatu prototyyppiasteelta teollisen tuotannon vaiheeseen, ja tuotteelle on haettu patenttisuojaa sekä Euroopanlaajuisesti että myös maanosan ulkopuolelta
Voimakkaiden väripintojen avulla on pyritty auttamaan eri oppilasyhmiä kokemaan omia tilojaan nimenomaisesti omikseen. Uusgoottilaista tyylisuuntaa edustavan kirkon uustoteutus on yksnkertainen. Manu Haapalainen Raahen kirkon kirkkosalin uusi valoisa ilme palkittiin. 60. la sekä valon ja tilan rytmitystä itse rakennuksessa. Kirkon ilme on uudistustyön myötä valoisampi ja keveämpi, palkintolautakunta kirjoittaa. Kirkon ilme on uudistustyön myötä valoisampi ja keveämpi. Tähän vaikuttaa oleellisesti kirkon penkkien muuttaminen uudistustyön yhteydessä puunvärisiksi. Koko sisätila on vaaleanpunainen, ja sisätilan pintamateriaali vivahteikasta ja elävää. Myöskin Verstaan suunnittelijoita kiitetään pintojen viimeistelyn korkealaatuisesta jäljestä. Saunalahden koulun lisäksi palkinto myönnettiin Raahen vuonna 1912 valmistuneen kirkon uudistyölle, jonka on toteutti oululainen arkkitehtitoimisto Jorma Teppo
– Uuden etähallinta-aseman ansiosta lukkoja ei tarvit- 61 se käydä paikan päällä sarjoittamassa tai ohjelmoimassa kuten aiemmin on täytynyt. Uuden etähallintaaseman ansiosta ratkaisu mahdollistaa myös muiden kuin kaapeloitujen ovien etähallinnoinnin helposti ja kustannustehokkaasti. Sähköenergia avaimen työnnöstä Suomessa iLOQin avaimia on käytössä satoja tuhansia. * Lukon ja avaimen patenttisuojan umpeutuminen ei edellytä lukitusten uusimista, sillä kopiosuojaus ei perustu patentin voimassaoloaikaan vaan vahvaan muuttuvakoodiseen elektroniseen salaukseen. M iksi digitaalisuus on tulossa vahvasti lukitukseen? Syitä digitaalistumiseen on useita: * Avaimen katoaminen tai palauttamatta jättäminen ei aiheuta ongelmia, koska se voidaan poistaa käytöstä ohjelmoimalla lukot. Esimerkiksi kun kiinteistön turvataso on kadonneen avaimen johdosta vaarantunut tai tilojen käyttötarpeet ovat muuttuneet, asiakas voi tehdä kaikki tarvittavat lukitusmuutokset sekä lisäavaimet kädenkäänteessä ilman lukko- ja ohjelmisto-osaamista, kertoi iLOQin toimitusjohtaja Mika Pukari. Kuva Kiinteistömessuilta. Kotien ja yritysten turvataso säilyy ja myös yleiset tilat pysyvät turvallisina. * Kiinteistön tilojen mahdolliset väärinkäytökset voidaan selvittää, sillä lukot tallentavat muistiinsa tapahtumalokia, joka helpottaa väärinkäytösten selvittämistä ja siten myös ehkäisee ennalta häiriöitä. * Lukitusjärjestelmän ylläpito helpottuu, sillä järjestelmään sisältyvästä ohjelmistosta nähdään reaaliaikainen tieto muun muassa käytössä olevista avaimista, avaintenhaltijoista, lukoista, kulkuoikeuksista sekä kiinteistön pohjakuvista. Suomalaiskotien yleisimmän avaimen, Abloyn Execin patentti päättyi maaliskuussa, mikä on myös lisännyt älylukkojen kysyntää. * Tilojen käyttötarpeiden muuttuessa lukkoja ja avaimia ei tarvitse uusia, sillä ne voidaan uudelleen ohjelmoida uusia käyttötarpeita vastaaviksi. iLOQin lukitusjärjestelmiä voi hallita etänä. Lukitusjärjestelmä on kehitetty ratkaisemaan erityisesti perinteisten mekaanisten avainjärjestelmien puutteet ja rajoitteet. Palkinnoista kisasivat kaikki turvallisuusalan toimijat. * Etähallintajärjestelmä sopii erityisesti kaupunkien, kuntien ja eri toimipisteisiin hajautettujen yritysten kuten esimerkiksi kauppa- ja ravintolaketjujen käyttöön. Digitaalisuus tulee lukitukseen Lukitusmarkkinoilla käynnissä oleva murros näkyi selkeästi yhdessä Kiinteistömessujen kanssa järjestetyillä Finnsec-messuilla. Jouni Suolanen. Oululaisen iLOQin uusi etähallinta-asema palkittiin Finnsecmessuilla Ohto-kunniakirjalla. * Älylukot yleistyvät erityisesti kaupunkien lukitusteknisesti vaativissa kohteissa, mut- ta lukkojen vaihto myös asuinkiinteistöissä on voimakkaassa kasvussa. Miljoonien lukkojen ja avainten paristojen vaihtamiseen liittyvät kulut ja ympäristötekijät ovat nousemassa todelliseksi ongelmaksi KeskiEuroopassa, siksi yrityksen lähtökohdat ovat erityisen suotuisat myös Keski-Euroopan suurilla markkinoilla. Yhtiöllä on yli kymmenen prosentin markkinaosuus ja se on elektromekaanisten lukkojen markkinajohtaja Suomessa. Yritys tarjoaa ainoana maailmassa elektronista lukitusjärjestelmää, joka kehittää tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä. Lukitusmuutokset etähallinnalla Oululaisen iLOQin älylukkouutuus tekee lukkojen ja avainten etähallinnasta helppoa. Kiinteistön turvallisuustaso saadaan nostettua uudelle tasolle järkevällä hinnalla, kertoi Pukari järjestelmän ominaisuuksista. – Tuomme täysin uudenlaisen tavan etähallita kaikkia kiinteistöjen lukittavia ovia ja käytössä olevia avaimia ilman ovien kalliita kaapelointeja ja sähkölukkoja. Tarvittava sähköenergia syntyy avaimen työntöliikkeestä
Enershield on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi varastoissa ja tuotantotiloissa, myymälöiden lastauslaitureilla tai sisään- ja uloskäynneissä, pakastehuoneissa ja jätteenkäsittelytilojen yhteydessä. Maalämpöä myös kerrostaloihin Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy:n kehittelemä maaenergiakeskus Lämpöässä on suunniteltu suurempiin kiinteistöihin, kuten esimerkiksi kerrostaloihin ja teollisuuskiinteistöihin. Markus Jouppila painottaa, että kohteessa on vähemmän operoimista, kun osat toimitetaan käytännössä valmiiksi koottuna järjestelmänä. Järjestelmä on pienikokoinen, ja se soveltuu Lämpöpumpputekniikka Oy:n teknisen johtajan Markus Jouppilan mukaan hyvin myös sinne, minne muu järjestelmä ei mahtuisi. – Saneerauskohteissa on usein niin vähän tilaa, että sinne ei meinaa sopia mitään uutta lämmitysjärjestelmää. Kilpaileva tuote ilmaverho kuluttaa 5-8 kilowattia tunnissa, tässä päästään huikean paljon pienempään kulutukseen, 300 wattiin, Timo Jylö kertoo.. Sepmax tuo energiaa säästävän ilmasulun – Enershield on oviaukkoja kaikenlaisissa tiloissa sulkeva ilmasulku, kertoo Suomessa vielä vähän tunnettua energiansäästöratkaisua maahantuovan Sepmax Oy:n Timo Jylö. Uskomme, että tämä osaltaan madaltaa monen kynnystä maalämpöön siirtymisessä. – Asennus on paitsi helppo ja nopea, myös jo tehtaalla testattu ja toimivaksi havaittu. Kiinteistömessuilla esillä lukemattomia uusia tuotteita ja keksintöjä Ikkunainnovaatioita, pinnoitteita ja paluuta luontoon Kiinteistömessujen uutuuksiin kuuluivat muun muassa älykkään ilmanvaihdon sovellukset ja luonnonläheiset lasten kiipeilytelineet. Pystymme lupaamaan selkeät urakkarajat. – Ilmasulku kierrättää tilan sisäilmaa, ja tekee oviaukkoon jopa 90-prosenttisen ilmasulun. Näin lämpö, kosteus, haju tai vaikkapa hyönteiset eivät kulkeudu yhdestä tilasta toiseen, vaikka oviaukko olisi koko ajan auki ja ihmisten kuljettavana. Lämpöässä on käyttövalmiina toimitettava kokonai- suus. K iinteistö ja isännöinti esittelee Messukeskuksessa Kiinteistömessujen loputtomasta tuotevalikoimasta muutaman kiinnostavan tarjokkaan. Enershield kierrättää huoneilmaa, ja rakentaa oviaukkoon "virtuaalisen oven", joka eristää eri tilojen lämpötila- ja hygienia-alueet toisistaan. Tällaisiinkin 62 kohteisiin pystytään asentamaan Lämpöässä. Ideana on, että maalämpöjärjestelmän pystyy yhdistämään nopeasti, tehokkaasti ja edullisesti rakennuksen lämmitys-ja käyttövesiverkkoon ja maassa oleviin lämmönkeruupiireihin. Ne tilat ovat monesti portaiden alla, paikassa jonne ei edes ole kunnolla kulkua. – Laite toimii erittäin pienillä energiakustannuksilla. Markus Jouppila iloitsee helposti asennettavasta Lämpöässästä
Kyse on sekä kerrostaloihin, toimistohin, liiketiloihin että teollisuuskiinteistöihin soveltuvasta lämmön talteenottojärjestelmästä. Esimerkiksi työmailla tällä voidaan pinnoittaa muutoin todella kuumia pintoja, ja näin lisätä työntekijöiden turvallisuutta. Tuotetta on kehitetty yhteistyössä Wärtsilä Power Plantsin kanssa kahden vuoden ajan, eli kyse on kotimaisesta innovaatiosta. Se ottaa poistoilman lämmön ensiksi talteen ja siirtää sen sitten putkistoa pitkin lämpöpumpulle. – Massan kalvon vahvuus voidaan mitata erityisellä röntgenfluoresenssi-mittauslaitteella tosiaankin itse kalvoa rikko- Megatrendi maailmallakin on, että tuotteet myös näyttävät luonnonmukaiselta. Megatrendi maailmallakin on, että tuotteet myös näyttävät luonnonmukaiselta. Se sopii myös sellaisten kohteiden eristämiseen, johon perinteiset villat ja muut eristeet eivät sovellu, Liespuu sanoo. Sitä myydään kiinteistöihin, joissa ei entuudestaan ole asennettuna poistoilman lämmöntalteenottoa. Moni urbaani taloyhtiö esimerkiksi Helsingin Pasilassa on ollut kiinnostunut uudesta Flora-mallistosta. Ensimmäi- pintaa rikkomatta, ja se on valmistajan mukaan lujempaa sekä noin kymmennen kertaa tiiviimpää kuin nykyiset markkinoilla olevat vedeneristystuotteet. Florassa on käytetty keskimääräistä vähemmän muovia ja metalliosia. painovoimaisen poistoilmanvaihdon yhteyteen sekä kaukolämpö-, maalämpö-, että öljylämmitysratkaisuihin. Se sopii sekä koneellisen että Jerkko Eskelinen esittelee tuloilman laatua parantavaa ikkunaratkaisua. Välineet ovat lähituotantoa. Uusi menetelmä vedeneristyksen mittaamiseen Paraisissa toimiva, vesiohenteisia pintakäsittelyaineita sekä maaleja valmistava GVK Coating Technology esitteli Kiinteistömessuilla nyt syksyllä markkinoille tulevaa uutta Max Stop -vedeneristysmassaansa. Leikkipaikkavälineissä kohti luonnonmukaisuutta Kiinteistömessujen yhteydessä järjestetyillä ViherTek -messuil- 63 la esiteltiin "pehmeämpää" teknologiaa. Varsinaisena uutuutena jo 150 taloyhtiöön myytyyn PCEsysteemiin esiteltiin Kiinteistömessuilla mahdollisuus valita tuotteeseen jatkuva ylläpito- ja huoltopalvelu, jonka tarkoitus on varmistaa koneiston mahdollisimman hyvä toimiminen etäyhteyden ja etähallinnan avulla. Enershield on ollut Kanadassa käytössä jo pitkään, ja hiljattain sulkuja on asennettu esimerkiksi Lontoossa Gatwickin lentokentälle. Oy Pamon Ab vähentää energialaskua Pilpit on nimeltään hollolalaisen Oy Pamon Ab:n kehittämä järjestelmä, joka hyödyntää lämpöpumpun avulla energian kiinteistön lämmityksessä ja lämpimässä käyttövedessä. Lämmöntalteenottojärjestelmä asennetaan kiinteistön katolle. Ne on valmistettu suomalaisesta puusta ja Suomessa. Miellyttäviin esimerkkeihin tästä kuului Lappset Group Oy:n uusi Floramallisto, luonnonmukaisten ja ekologisten leikkipaikkavälineiden tuotantolinja. Älykäs ohjausjärjestelmä poistoilmanvaihtoon Energiatehokkuutta parantamaan on tarkoitettu myös Pihlavan Ikkuna Oy:n markkinoille tuoma Pihla Comfort Eco eli PCE. Ajatus on, että halutaan tuoda palanen luontoa urbaaniin ympäristöön. Manu Haapalainen. Noin puolen millin pinta riittää esimerkiksi kuumien pintojen eristämiseen. GVK:n messu-uutuuksiin kuului myös 15 prosentin energiansäästöön yltävä lämpöeristepinnoite, GeveTherm. Sen paksuus voidaan mitata matta, sanoo GVK:n myynti- ja markkinointijohtaja Pekka Liespuu. Vastaavaa menetelmää ei tähän mennessä ole Suomen markkinoilla ollut. Järjestelmä säätää portaattomasti porraskäytävän ja asuntojen ilmanvaihtoa riippuen vaihteluista esimerkiksi sisälämpötilassa, ulkolämpötilassa, kanavan alipaineessa ja vuorokaudenajassa. Timo Jylö esittelee Enershieldiä, joka on oviaukkoja sulkeva ilmasulku. nen kohde, johon Enershield on Suomessa asennettu on Lahden vanha lippa-Esso, eli nykyinen Snackpoint. – Se toimii kylmäsilloissa ja lämmöneristäjänä. Pumppu puolestaan hyödyntää lämmön sekä huoneiston ilman että sen käyttöveden lämmittämiseen. Se on poistoilmanvaihdon älykäs ohjausjärjestelmä, jolla valmistajan mukaan pystytään jopa ratkaisevasti parantamaan energiatehokkuuden lisäksi kerrostalojen sisäilman laatua. Pilpit saattaa pienentää kiinteistön energialaskua valmistajan mukaan yli 30 prosentin verran. Suomessa kohteita on vasta vähän, mutta Sepmax kertoo asentavansa laitteita jo tämän vuoden aikana pääkaupunkiseudun kauppakeskuksiin. – Samalla järjestelmä tehostaa ilmanvaihtoa, ja parantaa sisäilman laatua, sanoo Pamonin myyntipäällikkö Timo Vihervaara
Tältä näyttää Energiapremierin käyttöliittymä. J yväskyläläisen Lamit.fi -osakeyhtiön uutuustuote Energiapremier pyrkii helpottamaan rakentamismääräysten mukaista energialaskentaa. Nettiselaimella toimivan ohjelman avulla voidaan laskea rakennukselle sekä energiatodistus että E-luku eli rakennuksen laskennallinen energialuku. Jokaiselle tunnille lasketaan oma arvo Tero Mononen kertoo, että Eluvun laskemiseen tarkoitetun tietokoneohjelman eli softan on jäähdytettyjen kiinteistöjen laskelmia tehtäessä täytettävä tietyt kriteerit. Energiapremier on ohjelmiston kehitelleen Lamit.fi:n Tero Monosen mukaan ensimmäinen täysin suomalainen työkalu energialaskentaan. Mononen mainitsee tuotteensa eduksi jo markkinoilla oleviin kilpailjoihin nähden suuremman nopeuden ja helppokäyttöisyyden. – Jäähdytetyn rakennuksen energiataso on laskettava dynaamisella ja validoidulla, Suomen rakentamismääräysten mukaiseksi todetulla ohjelmalla. Energiapremier pyrkii helpottamaan energialaskelman laatimista Dynaaminen energialaskelma nopeasti ja helposti. Tähän tarpeeseen. Energiajunior on suunnattu uudisrakennuksille, Energiasenior taas on reaktio uuteen lakiin, jonka mukaan olemassaolevillekin rakennuksille pitää olla energiatodistus, Mononen kertoo. Energiatodistuksen tarpeesta ja sen laatimisen hankaluudesta riittää keskustelua. Jos lasketaan jäähdyttämättömien kiinteistöjen energialukua, kriteerit eivät ole niin tarkkoja. – Energiapremier on dynaaminen energialaskentaohjelmisto, jolla pystyy laskemaan jäähdytettyjen rakennuksien energiatodistuksia. Lamit.fi lanseerasi Kiinteistömessuilla oman vastauksensa keskusteluun - helppokäyttöisen verkkotyökalun energialaskentaan. Tämä on suunnattu työkaluksi ylemmän tason pätevyyden energiatodistuksen laatimiseen omaaville henkilöille, joita Suomessa on tällä hetkellä hiukan alle kaksi sataa. Näiden välinen jaottelu pohjautuu Suomen rakennusmääräyksiin. 64 – Meillä on jo ennen Energiapremieriä olemassa kaksi aiempaa energialaskelman tekemiseen tarkoitettua järjestelmää, Energiajunior ja Energiasenior. Energiapremier toimii kipailijoista poiketen ilman aikaavievää ja hankalaa 3D-mallinnusta tutkittavana olevasta rakennuksesta
Samaan tuloksen yksinkertaisemmin Monosen mukaan kilpailijoiden hitaus johtuu siitä, että ohjelmistot ottavat huomioon rakennuksesta niin suuren määrän muuttujia. Dynaaminen tarkoittaa tässä yhteydessä laskennallista seikkaa. – Energiapremierin ketteryys tekee siitä soveltuvan esimerkiksi siinä vaiheessa, kun jonkin rakennusprojektin alku- Tavoitteena on markkinajohtajuus Sivustoa voi käydä testailemassa ilmaiseksi, mutta todistukset ovat maksumuurin takana. Rakennuksen rakenteisiin varastoituu lämpöenergiaa, ja siksi laskentamallissa pitää ottaa ajan suhteen käyttöön riittävä aikaväli. Manu Haapalainen. Mononen kertoo kehitelleensä ohjelman pohjalla olevaa laskentamenetelmää puolentoista vuoden ajan. Energiatodistusten ja laskelmien laatimisen sekä ohjelmistojen kehittelyn lisäksi Lamit.fi järjestää koulutuksia. Mononen mainitsee tavoitteekseen sen, että kaikki ylemmän tason energiatodistusten laatijat ottaisivat ohjelmiston käyttöönsä. Nyt ei jokaisen pikku muutosajatuksen jälkeen tarvitse odottaa vastausta kymmeniä minuutteja tai jopa tuntikausua, Mononen havainnollistaa. Ohjelmiston kuukausikäyttö maksaa 330 euroa, ja halutessaan käyttöoikeuden voi ostaa vain yhden projektin ajaksi. Tunnin mittausaika tai lyhyempikin on useimmiten riittävä. Jokaiselle tunnille lasketaan siis oma arvonsa. Tällöin hinta on noin 200 euroa. Saadaan selville, paljonko rakennukseen tulee ja paljonko sieltä lähtee energiaa, ja paljonko on tuotava ostoenergiaa kunkin tunnin aikana. vaiheessa halutaan tehdä arvioita siitä, mikä rakennuksen E-luku saattaisi lopulta olla. Energiapremieristä haluttiin kehittää vaihtoehto näille, siksi ohjelmiston suunnittelussa satsattiin nimenomaan verkkokäyttöliittymän helppokäyttöisyyteen, simulointiajan lyhyyteen (olemassaolevilla ohjelmilla tulosten saaminen kestää kymmeniä mi- nuutteja) ja edelliseen liittyen 3D-mallinnuksen ohittamiseen. – Tavoite on realistinen, koska lähtökohta on erilainen kuin muilla alan yrittäjillä. Esimerkiksi ikkunoita koskevat tiedot syötetään laskutoimitusta varten omiin kenttiinsä. Tuote- 65 Tero Mononen uskoo Energiapremierlaskentaohjelmiston nousevan jopa markkinajohtajaksi. – Hintaan kuuluu se, että tiedot säilyvät sitten siitä eteenpäinkin meidän palvelimiltamme; ne arkistoituvat sinne, kuten lakikin vaatii. Suomen rakennuslain erikoisuuksien vuoksi meikäläisiin oloihin soveltuu kuitenkin näistä vain kaksi ennen Energiapremieriä. Suomeksi sanottuna Energiapremier pyrkii päätymään samaan lopputulokseen yksinkertaisemmilla yhtälöillä. Mononen kertoo, että dynaamisia energialaskentaohjelmia on markkinoilla satakunta. Energiapremier-ohjelma vastaa. – Näin on nopeampaa tehdä esimerkiksi koelaskelmia: miten energialukuun vaikuttaa, jos muuttaisin tuota ja tuota ikkunaa noin. perheen ensimmäinen osa Energiajunior julkistettiin kesällä 2012. Sen simulointiaika mitataan kymmenien minuuttien sijaan kymmenissä sekunneissa
Järvenpäähään nousee energiatehokkaita kerrostaloja Kunnon ilmanvaihto pitää kosteusongelmat loitolla Järvenpäässä on otettu rohkea askel kohti nollaenergiakerrostalojen tuotantoa. 66. Tehokas ja toimiva ilmanvaihto on tiiviissä rakennuksissa tärkeää
K esällä 2011 valmistunut Järvenpään Jampankaari 4 on toinen Suomen kahdesta ensimmäisestä nollaenergiakerrostalosta. 67. Joku voisi nähdä Jampankaari 4:n nykytilanteessa syvääkin symboliikkaa. Yhtiön projektit ovat nykyisin kaikki joko nollanergiaratkaisuihin tai pieneen energiankulutukseen pyrkiviä. Tilalla on ilmastoystävällinen, energiaa säästävä, talotekniikaltaan äärimmäisen sofistikoitunut ”tulevaisuuden talo.” Tiivis talo, hyvä ilmanvaihto Järvenpään Mestariasunnot Oy, Järvenpään kaupungin omistama yhtiö, on pari vuotta sitten valmistuneesta ensimmäisestä nollaenergiakerrostalostaan niin vakuuttunut, että on lähtenyt energia-edistyksellisessä rakentamisessa etulinjaan. Viime aikoina on paljon puhuttu siitä, että kun taloista rakennetaan energian haaskaamisen välttämiseksi mahdollisimman tiiviitä, rakennetaanko samalla kosteus- ja homeogelmille alttiita ”pullomaisia” umpioita. Poissa on huonoon kuntoon päässyt, vanhanaikainen elementtirumilus. Esimerkiksi Kalevalehden viime maaliskuussa haastattelema Oulun yliopiston rakennusopin professori Jouni Koiso-Kanttila latasi täyslai- Mestaritoiminta Oy:n palvelupäällikkö Tero Passi esittelee Jampankaari 4:n tietokoneistettua talotekniikkaa, joka tasapainottaa aurinkolämmön ja maalämmön tarpeen ja saatavuuden mukaan. Talo tuottaa uusiutuvaa energiaa vuosittain yhtä paljon kuin lämmitys ja kiinteistön sähkönkäyttö kuluttavat. Samaan aikaan kuopiolaiskohteen kanssa valmistunut, rapistuneen vanhan elementtikerrostalon paikalle rakennettu vanhusten palvelutalo lämpenee – ja kesällä jäähtyy – pääasiassa aurinkoenergian ja maalämmön avulla
Huollamme sitä siis säännöllisesti. Nolla- energiatalossa tämä lämmön karkaaminen halutaan eliminoida. Mittaamme sekä lämpöä että kosteutta seinärakenteista, ja vielä kattavasti eri pisteistä. Kuitenkin kaikissa rakentamissamme kohteissa teemme Jampankaari 4:n päätyseinässä näkyvät aurinkopaneelit, vasemmalla pitkällä sivulla taas ikkunoihin asennetut varjostimet. Karkaava lämpö kuivattaa ja pitää rakennukset terveinä. Olennaista tehokas ja toimiva ilmanvaihto Veikko Simunaniemi sanoo, että on helppoa ylimalkaisena epäilynä ja heittona väittää, ettei energiatehokas rakentaminen ole Suomessa mahdollista. Suodattimet vaihdetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa, ja esimerkiksi imuroidaan laitteet samassa yhteydessä. Ihminenkin hengittää suun ja nenän kautta. – Ilmanvaihdon pitää toimia, koska totta kai kosteutta alkaisi kerääntyä, jos se ei toimisi. Passin vastuulla onkin katsoa esimerkiksi Jampankaari 4:n ilmastoinnin perään. – On oikeasti olemassa vaara, että yhä suuremmasta osasta taloja on tulossa hometaloja, Koiso-Kanttila arveli. VTT ja rakennuksen rakennesuunnittelijat ovat katsoneet käyriämme. – Eli pullomaisesta rakenteesta ei meidän kokemuksemme mukaan voi puhua. dallisen epäilyjä nollaenergiarakentamisen suuntaan. – Eivät nämä homehdu. Koiso-Kanttilan mukaan aina on tehty niin, että vaipan eli ulkoseinien ja yläpohjan läpi karkaa lämpöä. Tiiveys on se keskeisin juttu. Vanha purkutalo onnekas sattuma Järvenpään Mestariasunnot Oy on Järvenpään kaupungin omistama yhtiö. Koiso-Kanttila totesi vaarana varsinkin Suomen ilmasto-oloissa olevan, että rakennuksen rakenteisiin väkisinkin jää kosteutta, joka sitten aiheuttaa homeogelmia. Talon hyvinvointia monitoroidaan käytännössä päivittäin. Sanotaanko näin, että normitalo homehtuu yhtä lailla kuin tällainenkin, jos se on rakennettu väärin. Mestaritoimin- 68. – Jampankaaren nollaenergiatalo on ollut nyt toiminnassa parin vuoden ajan, eikä ongelmista näy jälkeäkään. koko ajan mittauksia. Eivät nämä energiatehokkaat rakennukset ole pulloja juuri siksi, että siellä on ilmastointijärjestelmä, Simunaniemi jatkaa. Palvelupäällikkö Tero Passi Mestariasuntojen tytäryhtiöstä Mestaritoiminnasta niin ikään toimivan ilmanvaihdon merkitystä. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi kuitenkin kiistää epäilyt. Olennaista on, että tiiviisti eristetyn rakennuksen ilmanvaihto on tehokas ja toimiva. Samalla tavalla rakennuksessa toimivat ilmanvaihdot. Ei tarvita eikä haluta virtauksia seinän läpi, eli vetona, vaan hallitusti tuloilma- ja postoilmakanavia pitkin. On todettu, että kaikki toimii hyvin, ongelmia ei ole ollut. – Kyllähän jotkut edelleen puhuvat siitä, että energiatehokkaat rakennukset eivät toimisi nimenomaan rakennuksina. Epäilyjen tueksi ei kuitenkaan tällä hetkellä löydy näyttöä. Meillä pyörii jatkuvasti data näistä. Ajatellaan vaikka ihmistä
Normitalo homehtuu yhtä lailla kuin tällainenkin, jos se on rakennettu väärin. Perusparannus olisi ollut kerta kaikkiaan liian kallis. 69. – Lämmöneristävyys ja tiiviys piti saada ratkaistuksi. – Samoin alapohjassa ja yläpohjassa eristemäärät ovat isot. Mestaritoiminta hoitaa kiinteistöjen ylläpidon, urakoinnin, rakentamisen ja asiantuntijapalvelut. – Jouduimme vauhdissa vaihtamaankin muutaman suunnittelijan. – Se betonirakenteen sandwich-rakenne oli tietysti haastava asia ulkoseinässä, että se pysyy kasassa, mutta siihen löytyi malli, Simunaniemi sanoo. Vielä niitä ei ole kuitenkaan mennyt rikki. Rakennus- ja talotekniikan haasteet Veikko Simunaniemi uskoo nollaenergiakerrostalojen tulevaisuuteen. Kai se osoittaa, että jotain on jo opittu. Ryhmätiloihin viime hetken muutoksia Simunaniemi huomauttaa, että Suomessa on vaikea tehdä nollaenergiataloa, ellei voi myydä energiaa talon ulkopuolelle. – Kuopion keskustassa oli samaan aikaan samanlainen ongelma. Ikkunat täyttävät U-arvot. Teimme ikkunan päälle varjostimet, jotka leikkaavat auringon säteilyä, ja ikkunaksi valittiin sen tyyppinen, että se lähinnä estää auringonsäteiden sisälle tulemisen. Simunaniemi huomauttaa, että energiatehokasta rakennusta tehtäessä asuntojen lämmittäminen ei niinkään ole ongelma, mutta kesäaikainen viilennys on. Juuri nyt kilpailutimme meille uudet suunnittelijat. Rakennuttajapäivillä sitten puhuttiin kovasti energiatehokkaista rakennuksista, ja kävi ilmi, että ARA oli kovasti kiinnostunut asiasta. Ilmanvaihdossa meillä on erittäin tehokas lämmön talteenottojärjestelmä. Jampankaaressa tämä Tero Passi myöntää epäilleensä aurinkopaneelien kestävyyttä Suomen talvessa. Mestariasunnot rakennuttaa asuntoja, vuokraa ja hallinnoi niitä. Nyttemmin muun muassa juuri ARA rahoittaa Mestariasuntojen energiatehokkaita hankkeita. – Viimeisin kohteemme oli Torpantien Mestaritorppa, joka voitti juuri Suomen ilmastoystävällisimmän kerrostalon palkinnon. Veikko Simunaniemi kertoo, että matkalla energiatehokkaaseen rakentamiseen oli ratkaistava useita ongelmia. Oli talo, joka piti purkaa. – Loppupeleissä sitten purimme sen ja teimme tilalle uuden, Simunaniemi kertaa. Jampankaari 4:n vanhaa rakennusta ei olisi saanut enää järkevästi remontoitua. – Käytimme ”passiivisia” keinoja. Tiiveyteen ja energiatehokkuuteen liittyen myös ikkunat olivat yksi ongelmakohta, joka piti ratkaista. – Eivät nämä homehdu. – Lähdimme yhteistyössä Kuopion opiskelija-asuntojen kanssa tekemään kehitysprojektia, selvittämään onko tällaista järkeä tehdä. Saimme ARAn, Tekesin ja Sitran mukaan kehitystoimintaan, ja siitä se lähti. Talotekniikkamme yhdistelee erilaisia energiamuotoja. Eristepaksuus on yksi asia, missä nollaenergiatalo eroaa ”normirakentamisesta.” SPUeristettä on ulkoseinässä 30 sentin paksuudelta. ta Oy taas on sen tytäryhtiö. Siellä on aurinkoläm- pöä, aurinkosähköä, maaenergiaa ja kaukolämpöä – viimeksimainittua siksi, että kohteessa oli vanhastaan liittymä. Veikko Simunaniemi kertoo nollaenergiakerrostaloajatuksen lähteneen Järvenpäässä tavallaan onnekkasta sattumasta. Pystymme siis hallitsemaan sitä lämpötilaa kesäaikaan. Asiantuntilajalusuntojen kautta sitten todettiin, että kannattaa se. Simunaniemen mukaan haasteena oli aluksi myös löytää suunnittelijat, jotka lähtisivät tekemään kohdetta ennakkoluulottomasti. Ensinnäkin on rakennustekniikka, toisaalta talotekniikka
Aurinkosähköstäkin saatiin aikaan syöttötariffisopimus, mutta sitä ei mene myyntiin. Manu Haapalainen. Talo tulikin huonokuntoisten vanhusten käyttöön, ympärivuorokautisen hoivan tarjoavaksi palvelutaloksi. Lisää haasteita rakennuksen viimeistelyyn Jampankaarella saatiin, kun rakennuksen käyttötarkoitus muuttui paria kuukautta ennen sen valmistumista. Reikiä vaan maahan. ratkesi kuin itsestään. Mestariasunnoilla kun on samassa pihapiirissä kolme kerrostaloa. – Jouduimme tekemään muutoksia viime hetkellä, esimerkiksi lisäämään yhteistiloja – Juuri ryhmätiloista tuli haaste, Tero Passi lisää. Palvelutalon henkilökunnan kanssa Passi on kuitenkin tekemisissä viikoittain. – Niissä on paljon porukkaa, tiskikoneet, ja kaikenlaisia muita lämmittäviä koneita. Hyödynnämme itse lähes kaiken aurinkosähköenergian siellä kiinteistössä. Meillä on nyt energiatehokkaita päiväkoteja, ja sitten näitä asuinkiinteistöjä. Maata ja maaenergiaahan riittää. Tero Passi käy tekemässä pikkusäätöjä Jampankaari 4:ssä vähintään viikottain. – Olemme näihin päiviin asti säätäneet taloa, ja nyt voi sanoa, että se toimii niin kuin kuuluukin. – Uusin projektimme on meille seitsemäs rakennus, mitä teemme energiatehokkaana. Asukaskunnan luonteesta johtuen suoraa palautetta talon toiminnasta tulee sen asukkailta vähän. Suomessa saatavilla olevan aurinkoenergian määrä on lähes sama kuin Saksassa. Energiatehokkuuteen pyritään Järvenpäässä nyt niissäkin rakennuskohteissa, joissa ei aivan nollaenergiatasolle ole mahdollista yltää. Jälkiseuranta ensiarvoisen tärkeää Nollaenergiatalossa myydyn energian arvo on vähintään sama kuin ostetun energian kustannus. Tällainen jälkiseuranta on ensiarvoisen tärkeää kaikissa kohteissa, normirakentamisessakin, Simunaniemi sanoo. Kun kehitetään moottoria, sitä pitää testata monta vuotta, ja sitten testata ja säätää vielä käyttöönoton jälkeenkin. Lämpötila nousee tilassa. – Olen verrannut meidän projektiamme formula-autoiluun. Ra- 70 kennuksessa käytetään vain uusiutuvaa energiaa. – Yksi niistä on tämä nollaenergiakerrostalo. – Uusin projektimme on meille jo seitsemäs rakennus, mitä teemme energiatehokkaana. Rakennuksessa tuotetun uusituvan energian määrä on oltava yhtä suuri kuin sen kuluttaman uusiutumattoman energian määrä vuositasolla. Tosin Saksassa aurinkopaneeleita on niin paljon per asukas, että jos Suomessa olisi saman verran, voitaisiin yksi ydinvoimalaitos jättää rakentamatta. Suomi energia-asioissa takapajula Toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi näkee energiatehokkaan rakentamisen ja uusiutuvan energian hyödyntämisen paitsi välttämättömänä, myös Suomenkin oloissa täysin toteutettavissa olevana rakentamistapana. Tämä on meille jo normirakentamista, Veikko Simunaniemi sanoo. Järvenpäässä taas ei ole omaa energiayhtiötä, joten täällä on helpompi tehdä omia ratkaisuja. jokaiseen kerrokseen ruokailua varten, Veikko Simunaniemi muistaa. – Tämä soveltuisi koko Suomeen. Myymme sieltä kahteen taloon ikään kuin sisäisesti lämpöenergiaa. Samaten aurinko, eihän se häviä. Tällä hetkellä lämpötila kuitenkin pysyy hyvin tasaisena eri puolilla taloa, vaikka onkin vaatinut säätöä, että asiat saadaan toimimaan. Lämmitämme kahden muun kiinteistön käyttövedet tällä ylimääräisellä energialla. – Se varmaan vaikuttaa, että esimerkiksi Helsingissä kaupunki omistaa Helsingin Energian, joka taas käyttää lähinnä fossiilisia polttoaineita. Kyllähän energiatehokkaassa talossa erilaisten tekniikoiden yhdistäminen optimitavalla, niin että saadaan kaikki energiat otetuksi hyötykäyttöön, vaatii aikamoista jumppaamista. Miksi Suomi sitten on energia-asioissa hiukan takapajuinen
Jäsenyritys saa neuvontapalvelua kaikissa työsuhdeasioissa kuten lakien ja työehtosopimusten tulkinta- ja soveltamiskysymyksissä, työsopimusten laatimisessa sekä työsuhteen päättymiseen liittyvissä asioissa. Välillisesti ala työllistää yli 100 000 henkilöä. Liittoon kuuluu noin 400 työnantajajäsentä Elinkeinoelämän Keskusliittoon kuuluva Kiinteistöpalvelut ry perustettiin vuonna 2002. Kiinteistöpalvelut ry on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n jäsenliitto ja European Federation of Cleaning Industry EFCI -järjestön jäsen. Kauempana historiassa Kiinteistöalan Työnantajaliitto ja Suomen Kiinteistöliitto yhdistyivät saman katon alle vuonna 1985. Haluamme nimimuutoksella profiloitua entistä näkyvämmin kiinteistöalan työnantajien edunvalvojana, Kiinteistötyönantajien toimitusjohtaja Pia Gramén toteaa. Tämä on noin 80 pro- asunto-osakeyhtiöt. Kiinteistöpalvelut muuttuu Kiinteistötyönantajiksi ensi vuoden alussa. Liiton tavoitteita ovat alan imagon parantaminen ja tunnettuuden sekä arvostuksen lisääminen, työvoiman saatavuuden varmistaminen, koulutuksen ja osaamisen kehittäminen, kilpailukyvyn parantaminen ja kilpailuneutraliteetin turvaaminen sekä yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja harmaan talouden torjuminen. Jouni Suolanen. Tulevaisuus tuo mukanaan yhä uusia liiketoiminnan muotoja sekä kehittyviä palveluja. – Kiinteistöala on voimakkaasti kasvava ja hyvin työllistävä ala. Kiinteistöjen ylläpidon välitön työllistävyys yksityisellä sektorilla on noin 75 000 henkilöä. Haluamme nimimuutoksella profiloitua entistä näkyvämmin kiinteistöalan työnantajien edunvalvojana. Lisäksi jäsenet tarjoavat erilaisia toimitila- ja käyttäjäpalveluja sekä kiinteistöliiketoimin- taan, kiinteistöjen hallinnointiin ja isännöintiin liittyviä palveluja. lokakuuta Jyväskylässä pidetyssä liittokokouksessa. Kiinteistötyönantajat-nimi kuvaa paremmin liiton sääntöjen mukaista tehtävää ja jäsenyritystemme toimintakenttää. Liiton jäsenyritykset tarjoavat kiinteistön hoito- ja ylläpitopalveluja, kuten kiinteistöhuoltoa, teknisiä palveluja, energianhallintapalveluja, ulkoalueiden hoitoa ja siivousta. Kiinteistökannan kerrosala on kasvanut samana aikana vain viidenneksellä. PERUSKORJAUS Kiinteistöpalvelut muuttuu Kiinteistötyönantajiksi ensi vuoden alussa Kiinteistöalan työntekijämäärä tuplaantunut 20 vuodessa Kiinteistöalan ainoa työnantajajärjestö vaihtaa nimensä. Silloisia perustajajärjestöjä olivat Kiinteistöpalvelualat KIPA ry, Kiinteistötyönantajat KITA ry, Suomen Kiinteistöpalveluyritykset KIHO ry sekä Suomen Siivousliikkeiden Liitto SSLL ry. Liittoon kuuluu noin 400 työnantajajäsentä, joiden palveluksessa ja nykyisten työehtosopimusten piirissä on lähes 60 000 työntekijää ja toimihenkilöä. Myös kiinteistönomistajat ja Kiinteistöliiton alueelliset kiinteistöyhdistykset ovat Kiinteistöpalvelut ry:n jäseniä ja sitä kautta yhdistysten alueelliset Välillisesti ala työllistää yli 100 000 henkilöä. Kiinteistöpalvelualan yritysten työntekijämäärä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alun jälkeen. – Kiinteistöala on voimakkaasti kasvava ja hyvin työllistävä ala. 71 Tavoitteena alan imagon parantaminen Kiinteistötyönantajat neuvottelee kiinteistöpalvelualan, talonmiehen työtä ja siivousta koskevan ja kiinteistöpalvelualan toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen. Nimen muutoksesta päätettiin 4. senttia yksityisen kiinteistöpalvelualan työntekijöistä. Suurin osa työntekijämäärän lisäyksestä on peräisin muilta toimialoilta ja julkiselta sektorilta, jotka ovat ulkoistaneet töitä kiinteistöpalvelualan yritysten tehtäväksi. K iinteistöpalvelut-nimi viittasi erityisesti ylläpitopalveluihin. Olemme koko kiinteistöalan ainoa työnantajajärjestö, ja liittoomme kuuluu jo nykyisellään kiinteistöpalveluyritysten ohella muun muassa kiinteistönomistajia, manageeraajia, isännöintiyrityksiä sekä kiinteistöyhdistyksiä, kommentoi liiton toimitusjohtaja Pia Gramén
Lakiin on tehty jonkin verran muutoksia vuosien varrella. Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) hakee muotojaan Vain pientä viilausta vai sittenkin isompi uudistus. V uonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) keskeisiä tavoitteita oli lain ja sen rakenteen yksinkertaistaminen ja selkeyttäminen. Esimerkiksi Kuntaliitto on selvittänyt lain toimivuutta rakennusvalvonnan näkökulmasta useita kertoja. Myös. Myös lain suhdetta muiden lakien mukaisiin suunnitelmiin ja lupiin pyrittiin järkiperäistämään. Kuntien rakennusvalvonnan toimivuuden ja ohjauksen kannalta maankäyttö- ja raken- 72 nuslaki on keskeisessä roolissa. Selvitysten avulla Kuntaliitto on tuonut julki kuntien kokemuksia ja palautetta maankäyttö- ja rakennuslain toimivuudesta sekä muodostanut toimintalinjansa maankäyttö- ja rakennuslain kehittämiseksi. Kaikilta osin maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 2000 ei ole onnistunut, sillä keskustelu sen uudistuksesta on voimistunut. Yksittäisissä lain säännöksissä on rakennusvalvontaviranomaisen työn kannalta parannettavaa ja kehitettävää. Kuntaliiton kyselyiden mukaan kuntien rakennustarkastajat ja lautakuntien puheenjohtajat arvioivat lain toimivan monilta kohdin melko hyvin
Yhteiskunnan nopeista muutoksista ja alueellisen kilpailukyvyn korostumisesta huolimatta maakuntakaavan laillisuutta arvioidaan siis MRL:n perusteella. Kakriaisen mukaan MRL suosii metropolipolitiikkaa. Tavoitteena on kuitenkin yhdistää mahdollisimman toimivasti eri intressit. Tutkimuksessa 17 prosenttia tavallisista kansalaisista oli täysin samaa mieltä väittämän ”asuintalojen kaavoitusja rakentamismääräykset ovat liian kireitä” kanssa. Muut vastausvaihtoehdot olivat, että sääntely on pidettävä ennallaan tai että sitä on lisättävä. elokuuta. Sen sijaan Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtaja, keskustavaikuttaja Markku Kakriainen suhtautuu varsin kriittisesti metropolialueen ”erityisasemaan”. Metropolipolitiikasta MRL:ssä (2000) ei mainita mitään. Rakennusneuvos Aila Korpivaara ympäristöministeriöstä kertoo, että käynnissä on kaksivuotinen MRL:n arviointityö. Tutkimuksessa selvitettiin myös kansanedustajien ja europarlamentaarikkojen näkemyksiä sääntelyn tarpeesta eri asioissa. Kuitenkin sillä on Uudenmaan maakuntakaavaratkaisussa aivan keskeinen rooli. Noin 40 prosenttia oli jokseenkin samaa mieltä, 17 prosenttia jokseenkin eri mieltä ja vain kolme prosenttia täysin eri mieltä. Veltheim kertoo, että käytössä on valtakunnalliset tavoitteet, joiden tavoitteena on muun muassa toimiva ja eheytyvä kaupunkirakenne sekä erityisen luonto- ja kulttuuriympäristön huomioiminen. Tavallisia kansalaisia koskeva tutkimusaineisto kerättiin 8.–16. Kokoomuksen kannattajistakin yli 60 prosenttia katsoi kaavoitus- ja rakentamismääräyksiä kiristetyn liikaa. Myös päättäjien enemmistö olisi valmis vähentämään asuinrakentamisen sääntelyä. – Helsingin seudun erityisasema pitää jatkossakin huomioida valtakunnallisessa maankäytön ohjeistuksessa, koska alue on kaupunkikehitykseltään varsin poikkeuksellinen Suomessa. Aineisto edustaa 15-74-vuotiasta väestöä Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Kaupungin tehtävänä on ohjata maankäyttöä pitkällä aikavälillä, mikä saattaa ulospäin näyttäytyä hitautena. 73. Kannattajien enemmistö kaikissa puolueissa oli sitä mieltä, että määräyksistä on tehty liian kireitä. Kolumnissaan Kakriainen huomautti, että alueellisesta kilpailukyvystä ja metropolipolitiikasta on puhuttu jo kauan. Vastanneista kansanedustajista hieman yli puolet katsoi, että asuinrakentamisen sääntelyä on vähennettävä. Helsinki ja anti-Helsinki – Helsingin seudun erityisasema pitää jatkossakin huomioida valtakunnallisessa maankäytön ohjeistuksessa, arvioi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim. Perussuomalaiset ja keskustalaiset tyytymättömimpiä Tutkimuksessa selvitettiin myös vastaajien puoluetaustaa. tyy vuoden loppuun mennessä kattava raportti, jossa arvioidaan muun muassa sitä, mikä aiheutuu laista ja mikä käytännön toimintatavoista, Korpivaara kertoo. RAKLI:n aamukahvitilaisuudessa Helsingin kaupungin näkökulmia maankäyttöön esitteli asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim kaupunkisuunnitteluvirastosta. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup. Keskustelua MRL:stä on viritellyt myös RAKLI, joka kokoaa yhteen asunto-, toimitila- ja rakennuttajatoimijoita. Teemana olivat suomalaisten asenteista eri asioita koskevaa sääntelyä kohtaan. – Lain toimivuutta on arvioitu noin kymmenessä selvityksessä, joissa näkökulmina ovat muun muassa maankäytön ohjaus, resurssit ja kuntien toiminta. Tutkimus tehtiin internetpaneelina, ja siihen osallistui yhteensä 1 041 vastaajaa. Kansanedustajista 29 ja europarlamentaarikoista neljä vastasi kyselyyn. Varsinkin perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan kannattajat haluavat löysempiä kaavoitus- ja rakennusmääräyksiä. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on noin 2,6 prosenttiyksikköä. – On mielenkiintoista seurata, mihin MRL 2000 ja sen johtavat periaatteet ”taipuvat” metropolimaakunnan maakuntakaavan hyväksymiskäsittelyssä. Keskustaa ja perussuomalaisia kannattavien keskuudessa väitteen kanssa samaa mieltä oli peräti yli 70 prosenttia vastaajista. Tavoitteena on tehdä päätös siitä, riittääkö lain pieni viilaaminen, jota on jo jatkuvasti tehtykin, vai tarvitaanko radikaalimpi kokonaisuudistus. Klaus Susiluoto Liian kireitä määräyksiä Elo-syyskuussa tehdyn TNS-Gallupin mielipidetutkimuksen mukaan ”tavallista suomalaisista” 56 prosenttia arvioi asuintalojen kaavoitus- ja rakentamismääräysten olevan liian kireitä. kaupunkiseudun kasvutavoitteet saavat MRL:n siunauksen. Noin 23 prosenttia ei osannut sanoa mielipidettään asiasta. – Helposti unohtuu, että vasta Uudenmaan maakuntakaavan lainvoimaisuuden myötä metropolipolitiikka ja pää- rakennusvalvontaviranomaisen työn yhdenmukaistamisen tueksi kaivataan valtakunnallisia oppaita muun muassa ympäristöministeriöltä. Ympäristöministeriöllä on muutenkin tärkeä rooli MRL:n mahdollisessa uudistuksessa. Mahdollisen suuremman uudistuksen toteutus siirtynee seuraavalle hallituskaudelle. Työn tuloksena syn- – Uudenmaan maakuntakaavan myötä metropolipolitiikka saa myös maankäyttö- ja rakennuslain siunauksen – järjetön keskittämispolitiikka kiihtyy ja näivettää muuta maata. – Lain toimivuutta on arvioitu noin kymmenessä selvityksessä
Oulun seudulla tehdään parhaillaan selvitystä kahdeksan kunnan yhteistyön tiivistämisestä. Oulun seudulla päätettiin jo kesällä 2010, että viisi kuntaa eli Haukipudas, Oulu, Kiiminki, Oulunsalo sekä Yli-Ii yhdistyisivät vuoden 2013 alusta uudeksi Oulun kaupungiksi. Tällöin kuntia edellytettiin selvittämään yhdistymismahdollisuuksiaan. Alkuun neuvotteluissa oli mukana myös Muhos, mutta lopulta mukaan tuli viisi kuntaa. Talvitie kertoo, että Oulun seutu on mukana myös meneillään olevissa valtakunnallisissa kuntaliitosselvityksissä.. Kuntaliitoksia ei kuitenkaan vielä tuolloin ohjattu, eikä niihin velvoitettu. Alkuvuodesta syntyi uusi, 200 000 asukkaan Oulu. 06-6 t ,"*/66 t ,0*--*4."" Kaupungin kasvusta huolimatta asumiskustannukset ovat Oulussa edelleen maltilliset. Kuluvan vuoden alusta Oulu on ollut Suomen viidenneksi suurin kaupunki 200 000 asukkaallaan, kertoo Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja MariLeena Talvitie (kok). dellisen hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistus käynnistyi vuonna 2005. 74 – Selvitystyöt kuntaliitoksista kestivät puolisen vuotta. 200 000 asukkaan Oulu Suomen viidenneksi suurin kaupunki Oulussa kuntaliitosselvitykset jo takana E Oulussa tartuttiin kuntaliitosselvityksiin jo muutama vuosi sitten
Lautakuntien toiminta on nykyisellään moniammatillista ja kuntalaislähtöistä. – Nykyisen Sote-esityksen puitteissa Oulu joutuisi käytännössä kantamaan vastuun Raahea lukuun ottamatta koko Pohjois-Pohjanmaan alueen sosiaali- ja terveyspalveluista. Kun aikaisemmin kunnissa oli yhteenlaskettuna 204 valtuutettua, on niitä uudessa Oulussa 67. Nokian myynti tarkoitti Oulussa 2500 työpaikan menetystä. Uudessa Oulussa tehostettiin ja kevennettiin hallintoa. Talvitien mukaan Oulun kaupungilla on vakituista henkilöstöä noin 9500 työntekijää sekä sijaisia tai määräaikaisia työntekijöitä noin 3500. Viiden vuoden ajanjakso, jona henkilöstöä ei voi irtisanoa, alkoi tämän vuoden alusta, mutta ei ole Talvitien mukaan oleellinen tekijä Oululle. Näistä vaihtoehdoista selvitykset on jätetty. Uuden Oulun muodostaminen oli kuitenkin niin merkittävä muutos, että varsinaiset kuntaliitokset ovat pääosin Oulun seudulla tehtynä, uskoo Talvitie. Viiden kunnanjohtajan sijaan Oulussa on tätä nykyä yksi kaupunginjohtaja ja kolme apulaiskaupunginjohtajaa. Oulussa kuitenkin neljännes henkilöstöstä työskentelee määräaikaisena. – Demokratiaa vahvistettiin siten, että hallituksen puheen- johtaja on kokopäivätoiminen, lautakuntien puheenjohtajat työskentelevät tehtävässään puolipäiväisesti, Talvitie kertoo. Tämän kirjasimme valtuustosopimukseen, jonka valtuusto hyväksyi yksimielisesti, seitsemän puolueen voimin. – Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Oulussa eläköityy tulevina vuosina noin 300 henkilöä vuosittain. – Väestönkasvusta ja ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu hoidetaan Ou- siis karsita, vaan kaikkien eläkkeelle jääneiden tilalle ei jatkossa oteta uusia henkilöitä. – Oulun seudun kahdeksassa kunnassa selvitetään uuden kuntalain pohjalta yhteistyön tiivistämisen mahdollisuuksia. Kun aikaisemmin viidessä kunnassa oli kymmeniä lautakuntia, on niitä uudessa Oulussa kolme. Esimerkiksi sivistys- ja kulttuurilautakunnan tehtäviin kuuluvat opetuksesta, varhaiskasvatuksesta, liikunnasta ja vapaasta taideopetuksesta päättäminen. Hallinto tehostui liitosten myötä Uuden Oulun muodostaminen oli niin merkittävä muutos, että varsinaiset kuntaliitokset ovat Oulun seudulla pääosin takanapäin, uskoo Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie. 75. Tilanne on kuitenkin korjaantunut uusien Startup-yritysten myötä. Uudessa Oulussa ei ole enää hankalia raja-aitoja, vaan asiat käsitellään yhteisen Oulun näkökulmasta. – Hallinto tehostui yhdistämällä lautakuntien toimintoja järkeviksi kokonaisuuksiksi. 4000 työpaikkaa hävinnyt lähivuosina Kun Nokia lakkautti toimintansa Oulussa, oli sillä suuri vaikutus alueen elinkeinorakenteeseen. Olemme esittäneet toiveen, että kuntarakenteen muutokset huomioitaisiin Sote-linjauksissa. Lautakuntien jäsenet ovat valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Tämä vaikuttaa palvelujen tarpeeseen neuvolatoiminnasta lähtien. Joka vuosi Oulussa syntyy 2600-2700 lasta. Oleellista on Talvitien mukaan pohtia sitä, kuinka Oulussa palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa. Henkilöstöä ei – Uudessa Oulussa ei ole enää hankalia raja-aitoja, vaan asiat käsitellään yhteisen Oulun näkökulmasta. – Vuoden alusta alkanut, laista tuleva viiden vuoden aikaikkuna koskee vakituista työvoimaa. Sosiaali- ja terveyslain valmistelujen yhteydessä Oulu on esittänyt pyynnön huomioida poikkeukset harvaan asutuille, pitkien etäisyyksien seuduille. Tärkeää on luoda uusia toimintatapoja, joissa hyödynnetään sähköistä asiointia, asiakaslähtöisyyttä ja huolehditaan työhyvinvoinnista, Talvitie sanoo. lussa tuottavuutta nostamalla, lisäämättä henkilöstön kokonaismäärää, hyödyntämällä eläköitymistä ja ohjaamalla henkilöstöä hallinnollisesta työstä asiakaspalvelutyöhön. Tähän on yhtenä syynä korkea syntyvyys
– Kaupunki luovuttaa tontit suurimmaksi osaksi vuokratontteina. Tuula Kolehmainen ISÄNNÖINNIN YKKÖNEN! Mikä on hallituksen ensimmäinen tehtävä, kun taloyhtiössä jahkataan suurta remonttia. Nokian poismeno ei vaikuttanut ainoastaan työpaikkoihin. BusinessOulu on tehnyt leveillä hartioilla työtä kansainvälisten sijoittajien ja yhteistyökumppaneiden saamiseksi alueelle. Nuorissa, nousevissa Oulun keskustan kehittämiseen investoidaan kymmenen miljoonaa euroa. Viimeisen viiden vuoden aikana tapahtuneet muutokset energia-, kemian- ja paperiteollisuudessa näkyvät myös Oulussa. – Startup-yhteisöt ovatkin merkittävä työllistäjä uudessa Oulussa. Teknologiakylässä toimii Takomo, Lasaretinväylällä toimii Starttaamo, ja BusinessKitchen kehittää keskusta-alueella uusia yritysinnovaatioita yhteistyössä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. 06-6 t ,"*/66 t ,0*--*4."" – Viimeisen kolmen vuoden aikana Oulusta on hävinnyt jopa 4000 ICT-alan työpaikkaa. – Taannoin Ouluun houkuteltiin uutta väkeä mainoslauseella, joka kehotti myymään kalliin yksiön Helsingin Töölöstä ja ostamaan samalla rahalla omakotitontin Oulujoen rannalta. – Rahastosta tehdään sijoituksia maakunnan alkaviin, kasvupotentiaalisiin yrityksiin. Lipponen Nahkatehtaankatu 2, 90130 OULU 041 538 6349 toimi.lipponen@isannointi-lipponen.fi www.isannointi-lipponen.fi OULUN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Laadukas ja luotettava täyden palvelun isännöintitoimisto Hallituskatu 29 A (5. Isännöinti ja tilipalvelu Takkinen & Leppiluoto Oy Puh. Kaupunki kasvaa ja rakentuu Mari-Leena Talvitie kertoo, kuinka Oulun keskustaan nousee lisää kerrosneliöitä ja liiketilaa. Valtuusto teki vastikään päätöksen korottaa tuloveroprosenttia 19.25 prosentista 20:een prosenttiin ensi vuoden alusta, Talvitie kertoo. Nokian myötä hävisi työpaikkoja 2500, mutta myös alihankintapuolelta katosi useita yrityksiä, joille Nokia oli miltei ainoa asiakas. Keskustaan rakennetaan maanalaisia huolto- ja parkkitiloja, joiden myötä keskusta kehittyy ja kaupungin vetovoima kasvaa. Kaupunginhallitus perusti 2011 epäsymmetrisen rahaston, Northern Startup fundin. Os. 020 718 9880, www.oit.fi 76. – Jo pari vuotta sitten teimme päätöksen, joka mahdollistaa kymmenien miljoonien eurojen investoinnit Oulun keskustan kehittämiseen. Tätä pudotusta joudutaan kompensoimaan osin tuloveroprosentin muodossa. Oulussa on jatkuvasta kasvusta huolimatta pystytty pitämään elämisen ja asumisen kulut maltillisina. Tämä tarkoittaa sitä, että rakentamisen kustannukset ovat kohtuulliset. – Oulussa on lähdetty tukemaan uusia yrityksiä. – Yhteisöveron määrä on laskenut jopa 70-80 miljoonaa euroa. Omakotitalon jälkeen rahaa jäisi vielä etelänmatkoihin, Talvitie kertoo. yrityksissä työskentelee jo 2000 henkilöä, Talvitie kertoo. 020 718 9886. Älä päästä talosi arvoa laskemaan. Peikontie 1 D36, 90550 Oulu. – Helppoa ei ole ollut, mutta toisaalta Oulussa on osattu melko hyvin varautua muutoksiin. www.talep.fi Kysy meiltä! Oulun Isännöitsijätoimistolla on vahva kokemus suurten taloyhtiöiden peruskorjaushankkeiden käynnistämisestä ja ammattimaisesta organisoinnista. Isännöinti T. 010 292 2830. Pyydä taloyhtiöllesi isännöintitarjous netissä www.oit.fi tai soittamalla Mauri Niemelälle p. Kun yksi suurimmista yhteisöveron maksajista katosi paikkakunnalta, heikentyi kaupungin tulopohja. Oulussakin ovat asuntojen hinnat nousseet kaupungin keskusta-alueella, mutta lapsiperheiden suosimat suuralueet ovat edelleen pysyneet edullisina. Kaupunki ei nettoa tonteista kaikkea välitöntä hyötyä, mutta saa lisää veronmaksajia ja vuokrista jatkuvaa tulovirtaa. Vuoden 2011 alusta aloittanut elinkeinoliikelaitos on ollut luomassa uudenlaista BusinessOulua. Tähän on syynä viisas, kauaskantoinen maa- ja tonttipolitiikka. krs), puh
O ulun kaupungin vuoden talousarviosta ja taloussuunnitelmasta vuosille 2015–2016 ilmenee, että kaupunki joutuu asettamaan itselleen kovia säästötavoitteita saadakseen taloutensa tasapainoon. Kaupungin suhteellisen velkaantuneisuuden arvioidaan ensi vuonna nouseva 47 prosenttiin. Vuoden 2013 alussa oululaisten keski-ikä oli 36,6 vuotta. 77. Säästötavoitteisiin vaikuttavat muun muassa valtion kun- tien rahoitusosuuksien leikkaukset, Suomessa käynnissä oleva rakennemuutos, ICT-alan rakennemuutos, Uuden Oulun tekninen liitos, kuntajakoselvitys ja Sote-järjestämislaki. Oululaisilla on lainaa liki 3000 euroa asukasta kohden, ja ensi vuonna määrä kasvaa. Ensi vuonna Oulu pyrkii säästämään yhdeksän miljoonaa euroa henkilöstömenoista ja on lisäksi nimennyt useita säästötoimenpiteitä. Luvut vahvistavat käsityksen Oulusta nuorekkaana kaupunkina. Vaikka säästötoimenpiteet tarkoittavat myös henkilöstömenoista karsimista, kaupunginjohtaja Matti Pennasen talousarvioesityksessä muistutetaan, että Oulu käyttää suurista kaupungeista eniten rahaa työllistämiseen asukaslukuun suhteutettuna: nettona noin 23 miljoonaa euroa. Oulun kaupunkiseutu on Skandinavian pohjoisten alueiden suurin keskus. Kaisa-Liisa Ikonen Väkiluku kasvaa tasaisesti Oulun väkiluku on kasvanut tasaisesti vuodesta 1980 saakka, ja vuoteen 2040 mennessä sen odotetaan hipovan jo 240 000 asukkaan rajaa. Veroprosentti nousee 19,25:stä kahteenkymmeneen. 06-6 t ,"*/66 t ,0*--*4."" Oulu nostaa veroprosenttiaan Oulu karsii ensi vuonna henkilöstömenoista yhdeksän miljoonaa euroa. Kaupunki muun muassa nostaa veroprosenttin- sa aiemmasta 19,25:stä kahteenkymmeneen. Väestöstä 64,8 prosenttia oli 15–64-vuotiaita. Lapsia väestöstä oli 19,4 prosenttia ja vanhuksia 13,1 prosenttia. Vuonna 2012 Oulussa asui 190847 ihmistä, ja väkiluku edellisvuodesta nousi 1,5 prosenttia. Kaupunginjohtaja painottaa talousarvioesityksessään, että samaan aikaan tapahtuva rakennemuutos ja uuden Oulun kuntaliitos tuovat Oululle ja koko Pohjois-Suomelle mahdollisuuden uudistua
Merenrantakaupungista löytyy myös idyllisiä puukortteleita. Teknologia ja yrittäjyys Oulun kovimmat valtit O Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen uskoo, että Oulun seudun taloustilanne pääsee lähivuosina uuteen nousuun. 06-6 t ,"*/66 t ,0*--*4."" Oulun keskustassa korjaus- ja täydennysrakennetaan ahkerasti. ulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen on juuri saapunut kokouksesta, jossa käsiteltiin Elinkeinoelämän keskusliiton vasta julkaisemaa suhdannebarometria. 78 Monenlaista karsimista ja rakenneuudistuksia pitäisi tapahtua nopeasti, Okkonen huokaa. Kaupungissa riittää nuorta, osaavaa väkeä ja yrittäjähenkeä. – Ei hyvältä näytä, tilanne on hankala joka puolella Suomea eikä Oulu ole poikkeus. EK:n barometrista kuitenkin ilmenee, että Pohjanmaan taloustilanteessa on havaittavissa pientä kohentumista. Suhdanteiden ennakoidaan paranevan hieman talven aikana ja tuotanto on lievässä kas-
mista voidaan soveltaa monille eri toimialoille, mikä luo kilpailukykyä, Okkonen summaa. 79. 06-6 t ,"*/66 t ,0*--*4."" tojen mukaan Suomen suurten kaupunkien korkein. Yliopisto merkittävä voimatekijä Oululle Oulu on työllisyystilanteestaan huolimatta vetovoimainen ja nuorekas kaupunki. Teknistä osaa- vussa. – Viimeisen 25–30 vuoden aikana Oulu on kehittynyt langattoman viestinnän kärkikaupungiksi. Oulusta löytyy erityisosaamista Kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen kertoo, että Oulussa perustettiin viime vuonna noin 300 uutta yritystä. Palkittu yliopisto tekee paljon yhteistyötä yhteiskunnan ja yritysmaailman eri sektoreiden kanssa. Oulun yliopisto on merkittävä voimatekijä kun puhutaan alueen kehitysnäkymistä. PK-yrittäjyyden lisäksi Oulun seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla on meneillään mittavia kehityshankkeita. Okkonen kertoo, että esimerkiksi terveydenhoitoteknologia ja pitkälle kehitetty langaton viestintä ovat Oulun valttikortteja. Oululaisten kunniaksi on kuitenkin sanottava, että seudulta löytyy yrittäjähenkeä, eikä täällä olla jääty kädet taskussa seisoskelemaan vaikeiden aikojen takia. Kuluvan vuoden kesäkuussa Oulun työttömyysaste oli 16,7 prosenttia, mikä on ELY-keskusten tilas- Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen uskoo Oulun vetovoimaan ja kaupunkilaisten yrittäjähenkeen. Oulu on nuorekas kaupunki, jonka asukkaiden keski-ikä on vain 34 vuotta. Oulun monitieteisessä yliopistossa on noin 16 000 opiskelijaa. – Yrityksissä olisi työpaikkoja, mutta työllistäminen on tässä tilanteessa hankalaa. Koko ajan kehitetään tukiverkostoja ja tuodaan nuorille yrittäjille ulkopuolista asiantuntija-apua, Okkonen kertoo. Kuntatalous on hankaluuksissa, ja kuntien rahatilanne vaikuttaa Okkosen mukaan myös yksityisyrittäjyyteen. On liikaa epäselvyyksiä siitä, mitkä asiat kuuluvat kenenkin hoidettaviksi. Vaikka nuori ja koulutettu väki työllistääkin tarmokkaasti itseään, kaupunki on monella tavalla taloudellisessa kriisissä. Nokia irtisanoi vuoden 2012 syksyllä satoja työntekijöitä Oulusta, ja muidenkin isojen yritysten yt-neuvottelut ovat koetelleet kaupungin työllisyyttä. – Lainsäädäntöä ja toimintamalleja pitäisi selkeyttää. – Oulun kauppakamari oli perustamassa Pohjois-Suomen hallituspartnerit ry:tä, joka tukee nuoria yrittäjiä pääsemään kasvuun. Talouselämän hankala tilanne kuitenkin mietityttää kauppakamarin toimitusjohtajaa. Kaupunkialueen asukkaiden keski-ikä on vain 34 vuotta, ja alue tunnetaan erityisesti laadukkaasta teknillisestä osaamisestaan. – Ellei meillä olisi yliopistoa, olisimme pikkuinen jokisuistokaupunki vailla kasvunäkymiä, toimitusjohtaja Okkonen naurahtaa. Toimitusjohtaja Okkonen uskoo, että Fennovoiman odotettu ydinvoimahanke tuo alueelle kaivattua taloudellista ja työllistävää piristystä. Mukana on monenlaista erityisosaamista. Oulu haluaa tukea yrittäjyyttä ja kasvuyrityksiin panostetaan hartiavoimin
Keskustassa myllerretään tilaa uudelle maanalaiselle parkkitalolle ja kaupat suunnittelevat uuden katetun myymälätilan rakentamista. Myös Kajaaniin ollaan rakentamassa uutta sairaalaa. * Oulun Toppilaan on suunnitteilla nykyisen voimalaitoksen uudistaminen. * Kaivosalalla käynnistetään uutta rakentamista Sotkamossa, Mustavaaralla, Kuusamossa ja Otanmäessä. Rakentaminen on suvantovaiheessa Rakentamisessa ei Oulun seudulla ole meneillään kovin suuria mullistuksia. Asuntorakentaminen on Okkosen mukaan yhtä tasaisen hiljaista kuin muuallakin Suomessa. Tulevaisuus tulvillaan uutta teknologiaa Kauppakamarin toimitusjohtajan mielestä kaupungin tulevaisuudennäkymiä on hankala ennakoida, mutta hän on monessa suhteessa toiveikas. Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Oulun kaupunki ja Oulun kauppakamari Kasvua ja investointeja Oulun kauppakamari on listannut alueellisesti merkittäviä hankkeita, jotka tulevat lähivuosina kohentamaan Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan taloudellista tilannetta. – Työllisyystilanteestaan huolimatta Oulu on muuttovoittoinen kasvukeskus, johon tullaan jäädäkseen. – Uudet innovaatiot ja energiamahdollisuudet kuitenkin innostavat Oulussakin, ja Hiukkavaaran entiselle kasarmialueelle on nousemassa uusi, moderni asuinalue. 06-6 t ,"*/66 t ,0*--*4."" – Loppuvuoden aikana ratkeaa, miten ydinvoimainvestointihanke etenee. 80. – Kuntatalous on koko Suomessa suurien haasteiden edessä, eikä ongelmia ratkota vain nostamalla veroprosentteja! Okkonen harmittelee. * Oulun keskustassa on meneillään mittavia korjaus- ja täydennysrakennushankkeita. Noin 80 prosenttia Oulun yliopiston opiskelijoista jää Pohjois-Suomen alueelle töihin, Okkonen muistuttaa. Jos ja kun ydinvoimalan rakennustoiminta käynnistyy, siitä hyötyvät niin yksityiset kuin yritysmaailmakin, Okkonen miettii. maan sairaanhoitopiiri on saanut 60 miljoonan euron starttirahan sairaalan kunnostamiseen. Kuntarakenneuudistus, sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus ja kuntaselvitykset kaikki vaikuttavat siihen, millaiseksi julkiset palvelut ja niiden ylläpitoresurssit muodostuvat. * Uusia tuulipuistoja on alueelle suunnitteilla 250 kappaletta. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 250–300 miljoonaa euroa. Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalayksikkö rakennetaan Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäjoelle. * Fennovoiman ydinvoimahanke. Vuoden 2008 aallonpohjasta ollaan kuitenkin vähitellen nousemassa, ja uusia rakennushankkeita on vireillä. Seuraavaksi saneerataan matkakeskus, Raksilan kaupunginosa ja julkista sektoria: muun muassa Pohjois-Pohjan- Oulun seudulla, Kainuussa ja Pohjanmaalla suunnitellaan suuria investointeja epävakaasta taloustilanteesta huolimatta. Okkosella riittää kuitenkin uskoa Oulun seudun vetovoimaan
EXTRAHINTA HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT TERVEYS-teemassa: * Kilpirauhasen liikatoiminta * Sydänvaivat * Virtsatieongelmat Kissa puhuu hännällään Onnellisen vahingon seuraus BURMILLA harvinainen kaunotar REX Viiksetkin SELKIRK kiharat! kiharakarvainen kehrääjä EXTRAHINTA 4,90 sti kotikon Kätevä SOODA imee pissan hajun hiekkalaatikosta Metsäjäniskanta jatkaa taantumistaan www.asejaera-lehti.fi 8 nroa vuodessa 58€ Hevosmaailma 5/13 6,00 Hevonen on on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. maailma Kalaverkkoon uiva sukeltaja joutuu helposti paniikkiin www.sukeltajanmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ 5-2013 6,00 Jo neljä viidestä suorittaa peruskurssin ulkomailla Tiekorjaukset antavat työtä ammattisukeltajille Merkinantopoiju on tämän päivän uutta turvallisuutta Voit tilata lehdet: PIENTALOASUJAN 5/2013 HYÖT YLEHTI Mukana 50-sivuinen Sisustusvinkki-liite kuntosalit www.meidankoira.fi 6 nroa vuodessa 37€ www.sielunpeili-lehti.fi 8 nroa vuodessa 55€ Talomestari Bodytreeni ERIKOISLEHTI Herkkyys ei ole heikkoutta vaan voimavara -lääkkeen kanssa. Lämpöä ja läheisyyttä! www.kissafani.fi 6 nroa vuodessa 38€ Senioriterveys Lehden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laajaa alue: suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Ase&Erä Upea liite Antiikki ja taide Syksy Kattauksiss hehkuvia a arjen arvoi tuksia Syksyn tekstiile tuulen tuiverta issä ja sateen mia sävyjä piiskaamia MAALAISRO MANTTINEN vinkki Tee viikkosiivouks esta juhlahe tki! Sisustuss uunnittel ija kodista löytää jokaisesta mahdolli suuksia – Toivotta sisustukvasti seni ei valmist u Annalan koskaan ! yli 5 metriperhe puuh in koho astelee avaran sisäkaton avan alla MUUMITALO Heikki Jarkon tavoitteena ENERGIAOMAVARAISUUS Internetissä, sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai puhelimitse 09-413 97 300. .¦GHQWDLGRW . Luontaisterveys 5/2013 5,90 3,90 Metsäkanalintuja enemmän kuin moneen vuoteen AT Antiikki koko laajaalaisuudessaan on lehden sisällössä keskiössä. Terapi erikoisn at umero hyvä mieli 7/2013 6,90 Nyt hivenravintoterapian avulla vastustuskyky vahvaksi Hyvä hammashygienia suojaa sydäntä Korkea verenpaine ja kohonnut kolesteroli kuriin VALTIMOTERVEYS vaikuttaa aivoterveyteen Tango Pelargonia 50-vuotias Kuinka elää MAREVAN Onnettomuus piinasi vuosia Sielunpeili Lehti tarjoaa työkaluja sisäisen kasvun tueksi, se avaa polun sisäiseen maailmaasi. Arja ja Tarja hyppäsivät hevosen selkään senioreina ILMAISENERGIAT KÄYTTÖÖN Kaliiperi ei ratkaise – vasta patruuna tekee aseesta hirvikiväärin Ulkonäön lisäksi SOSIAALISUUS TERVEYS www.talomestari-lehti.fi 10 nroa vuodessa 59€ Suomenselällä maan tihein karhukanta RASKAUS tärppäsi Ikä ei ole este ratsastukselle PIENTALOASUJAN HYÖT YLEHTI Ilveslupia on RKTL:n mielestä kolmannes liikaa 7,00 Selkeät ohjeet rintojen hoitoon Seniori Lehti on vakiinnuttanut Energiaasemansa pientaloraken- tietoisuus kannattaa tajien, talossaan asuvien ja sitä korjaavien keskuudessa. Joulu lähestyy! Tilaa lahjaksi korkeatasoinen aikakauslehti! www.antiikkijataide.fi 6 nroa vuodessa 34€ Ekoelo Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti ja aidosti. NYT 5,90 ja 3/2013 7,90 € taide (QWLV¸LQWL . Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro R OT MO NIP UESITTELYSS Meidän Ä UOLIS ET VILL A IR KO KOIRA 5/2013 6,10 Monirotuinen LUNA näyttelee syksyn uutuuselokuvassa Frank-dobermanni pukeutuu villaan, nahkaan ja krimiin KOULUTUS vähentää koiran stressiä RALLY-TOKO on koiratanssia, tottelevaisuutta ja agilityä Kuulokoira Popo metsästää ääniä Märkäruokaa sellaisenaan tai lisukkeena Sielunpeili Sukeltajan Maailma SUKELTAJAN Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti EXTRAHINTA 4,90 HUIKEA ELÄMÄNTARINA Soturiprinsessan tie näkijäksi GURUTTAMISEN AIKA ON OHI! HARHAKUVITELMANI Jos olen oma itseni, TAPAHTUU JOTAIN HIRVEÄÄ! Herkkä pakanatyttö katselee maailmaa sielunsa silmin 7/2013 6,90 UNET ohituskaista sieluun . Upea tiedekatsaus Keräilijän kokoelmissa Pöytähopeiden historia Suomessa yli 1000 Arabian kannua SÄÄTYLÄISKOTIMUSEO Kansallisrunoilija RUNEBERG kotiopettajana Kolkanlahden kartanossa Yhä useampi tekee itse kansallispukunsa Museovieraana Tamminiemessä ja Aholassa Turun tuomiokirkon kastemaljan hopea kirkon katosta Ekoelo Tutustu! Ihastu! Nyt! 4,90 Matokompostorilla biojätteet mullaksi TUNKIOLIEROT TOUHUISSAAN ÖLJY VAIHTUI MAALÄMPÖÖN Edullisuus ja huolettomuus vaikuttivat valintaan Neljän naisen tavoitteena ekologinen synnytyskoti Röykkälän lammastilan emäntä rakastui rygja-lampaisiin ensi silmäyksellä! SUPERSALAINEN HANKE Suomessa kehitellään biomassasta KALAMIES PIKKUPOJASTA SAAKKA www.ekoelo.fi 6 nroa vuodessa 40€ 5/2013 6,50 Luonnonmukaisesti . Nro 10/2013 Ketteryys ja nopeus kiinteistönhuoltokoneiden valtteja Tuloilmaikkunaventtiili ottaa lämmön talteen Jyväskylässä harjoitellaan ikkunoiden asennuksia Uudet pinnoitustekniikat alentavat putkiremonttien hintoja www.kiinteistojaisannointi.fi 10 nroa vuodessa 68€ Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. Aidosti Salkkareistakin tuttu näyttelijä Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. Mikä pitää kiinni SURUSSA KALEVALA JA ATLANTIS Sukeltajan Maailma on harrastajan tietolähde, tekniikan salat avaava, extreme kokemuksista kertova monipuolinen alan lehti. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet. Oreganolla Yli 100 sivua/nro. .HU¦LO\ . Kaikki hevosesta, 92 sivua/nro Jeroen van Craen – tuore talliyrittäjä Yksi palkki väärässä paikassa tekee kiusaa Hevoslaakson tallin remonttia suunniteltiin seitsemän vuotta Sisäkorkeusvaatimus aiheuttaa talleilla eniten päänvaivaa Euroopan viimeiset PIHATTO villihevoset hoitajalle työläs www.hevosmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ ravinto terapiat nelistävät Saksassa lääketiede Luonto on parhain parantaja! Sen tietää Suomen 4,90 kansa vuosisataisella kokemuksella. Puhtaasti . Lehdestä löytää tietoa kasvaa ihmisenä kohti tasapainoa. Uutuuslehti esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi luoda uutta elämäntapaa. www.bodytreeni.fi 8 nroa vuodessa 55€ vaaleiden hiusten huuhteluun, nokkosta bruneteille Narsistin varjosta omaan elämään Bodytreeni Hanhisaaliita silhuettikuvilta Kamomillaa Kauanko omaishoitaja jaksaa. päälämmönlähde 6 – 2013 Onnistutaan imetyksessä! KARI KUUVAA www.senioriterveys.fi 6 nroa vuodessa 39€ Ase&Erä metsästää aktiivisten lukijoittensa mukana eri puolilla maata, testaa teknisiä välineitä sekä esittelee aseuutuudet ja patruunat. Maamme suurimman kansallisomaisuuden avoin ja riippu- Puukerrostalojen hinnat alenevat betonin tasolle maton tiedonvälittäjä. Luontaiset hoidot, luonnon vitamiinit. $UMHQ KLVWRULD . Ekologisesti . Näyttänyt tietä alalle tuleville ja meneville vuodesta 1983. 4,50 IRTONUMERO 6,20 ¤ painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus Bodaus on nyt Bodytreeni! Uudistunut lehti! 7/2013 6,70 € Tutustu! Ihastu! TOIMIVA TREENI ALKAA PUKEUTUMISESTA t 6SIFJMVUFLTUJJMJU t +BMLJOFFU 6 kuukaudessa kuntoon! LEUANVETO muokkaa koko kroppaa Oikeat liikeradat tärkeintä Selkätreenissä painot kevyitä, harjoitteet supistavia ANANASTA aineenvaihdunnalle Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö Kiinteistöalan monipuo- ja isännöinti linen ammattilehti vuodesta 1975. Sisustamisen extra- TAKKA yhä useamman talon numerot kahdesti vuodessa. Nyt hän on elämänsä kunnossa NRO5/2013 – Migreeni helpotti, kun lopetin natriumglutamaatin käytön www.luontaisterveys-lehti.fi 8 nroa vuodessa 56€ 5/2013 6,10 Kuntosalikävijöiden ja kehonrakentajien peruslehti - enemmänkin tietopaketti
82 Koulutetulle väelle pitää saada töitä. K ainuun maakunnassa asuu noin 80000 ihmistä. – Maakuntastrategia lähtee siitä, että väki jäisi Kainuuseen ja saisimme asukasmäärän pidettyä samassa kuin se on nyt. Tärkeimpänä maakunnallisena voimatekijänä Keränen näkee Talvivaaran kaivoksen tulevaisuuden. Aluekehityspäällikkö Paavo Keränen Kainuun liitosta kertoo, että poismuutto maakunnasta on pitkään jatkunut trendi, joka halutaan pysäyttää. Kaivosteollisuutta ja isoja yrityksiä Paavo Keränen laskee, että Talvivaaran kaivos työllistää noin 600 ihmistä, kerrannaisvaikutuksineen jopa 2000. – Tarvittaisiin vuosi jatkoaikaa: se riittäisi näyttämään, alkaako homma toimia vai ei. 06-6 t ,"*/66 t ,0*--*4."" Renforsin Rannan yritysalue Kajaanissa on eräs alueen tärkeimmistä työllistäjistä. Keränen huokaisee. Talvivaaran tulevaisuus koko Kainuun kohtalonkysymys Talvivaaran kaivoksen konkurssiuhka leijuu Kainuun yllä. Talvivaaran lisäksi Kainuussa on meneillään muitakin merkittäviä teollisuuden, kaupan ja. – Jos hanke menee nurin, mistä korvaavat työpaikat saadaan. Työttömyys on alueella kasvava ongelma, joka vaikuttaa erityisesti nuorten tilanteeseen. Aluekehityspäällikkö Keränen kertoo, että lähitulevaisuus sanelee Kainuun talouselämän kohtalon, kun suurien hankkeiden tulevaisuus ratkeaa. Maakunnan asuntorakentaminen on puolittunut 1990-luvulta
Esimerkiksi Transtech Oy valmistaa kiskokalustoa ja raitotievaunuja Suomen rautateille ja käy jatkuvia neuvotteluja myös ulkomaankaupasta. Aluekehityspäällikkö Paavo Keränen kertoo, että matkailua on tarkoitus kehittää entistä kansainvälisemmäksi ja kaikki vuodenajat huomioivaksi. Sadantuhannen neliömetrin tiloissa toimii yli 30 eri alan yritystä. Noin kaksi kolmasosaa Kainuun kansainvälisistä matkailijoista on venäläisiä, ja yhteensä alueella viipyy yöpymisvuorokausissa laskettuna vuosittain noin 70 000 venäläistä. Se riittäisi näyttämään, alkaako homma toimia vai ei. Paavo Keränen kertoo, että varsinkin Kostamuksen kaupungin läheinen sijainti 83 – Alueella on meneillään monenlaisia kehityshankkeita: valmistetaan bioetanolia sahanpurusta ja kaivannaisteollisuudessa tapahtuu jatkuvasti kaikenlaista kiinnostavaa. Täällä tapahtuu paljon positiivista kehitystä! Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kainuun liitto ja Renforsin ranta. Mahdollinen viisumivapauden toteutuminen helpottaa matkailuhankkeiden kehitysnäkymiä: viisumivapaus voi jopa kolminkertaistaa matkailijamäärät, Keränen summaa. Venäjän läheisyys ja vaikutus näkyy myös päivittäistavarakaupassa. Kuhmosta kulkee Kostamuksen kautta Venäjälle uusi, suora kaapeliyhteys, joka on tietoliikenteen kehittämisen kannalta tärkeä yhteys, Keränen kertoo. – Talvivaaralle tarvittaisiin vuosi jatkoaikaa. Venäjän läheisyys matkailulle tärkeää matkailun hankkeita. Turisteja halutaan haalia alueelle myös sesonkien ulkopuolella. Vuosittain enää 250 uutta asuntoa Aluekehityspäällikkö Paavo Keränen uskoo maakunnan tulevaisuuteen. – Renforsin Ranta työllistää jo 535 ihmistä, ja määrä voi Venäjän läheisyys on Kainuun kehitykselle merkittävä tekijä. 06-6 t ,"*/66 t ,0*--*4."" Matkailu on Kainuun tärkeimpiä elinkeinoja, ja sitä kehitetään koko ajan. Maaseudun autioituminen koettelee Kainuuta. Yritys työllistää jatkuvasti noin 400 henkilöä ja sen tilauskanta on varmistettu vuoteen 2020 saakka. Tärkeitä matkailukohteita ovat muun muassa hiihtokeskukset Vuokatti ja Ukkohalla. Kaunis Oulujärvi on Kainuun maakuntajärvi. Kun vielä 1990-luvulla alueella rakennettiin vuosittain yli 500 asuntoa, nyt luku on puolittunut. – Rakentaminen on aika vakiintunutta ja ennusteiden mukaan se tulee pysymään suunnilleen samassa lähivuosina, aluekehityspäällikkö Keränen kertoo. vierailla myös Venäjällä. – Markkinoimme matkailupalveluita eri puolille Eurooppaa ja ajatuksena on, että Kainuun-matkan yhteydessä voi vaikuttaa positiivisesti Kainuun elinkeinoelämään. Nyt odotetaan Microsoftin päätöstä Yrityselämä kukoistaa UPM:n lakkautetun paperitehtaan tiloihin rakennetussa Renforsin Rannassa Kajaanissa. nousta kolmessa vuodessa jopa yli 900! aluekehityspäällikkö Paavo Keränen iloitsee. Tällä hetkellä keskuksesta kilpailevat Oulu ja Kajaani. Keränen odottaa myös innolla Microsoftin päätöstä uuden keskuksen sijoituspaikasta. – Meillä olisi valmiit tilat ja infrastruktuuri. Väestökadosta huolimatta Keränen on kuitenkin toiveikas Kainuun tulevaisuudennäkymien suhteen
Näköpiirissä on paikkakunnan työllisyystilanteen kohentuminen muun muassa sen myötä, että uusia yrityksiä aloittaa toimintansa Taivalkoskella. Alueella onkin tavoitteena kaksinkertaistaa matkailun liikevaihto ja kolminkertaistaa ulkomaisten matkailijoiden määrä vuoteen 2015 mennessä. Nuorten työttömien vähäinen määrä ei kuitenkaan kerro niinkään hyvästä työtilanteesta 84 kuin siitä, että työikäinen, nuori ja koulutettu väestö muuttaa muun muassa teollisuuden puuttuessa Koillismaalta Oulun suuntaan. Nuorten halutaan jäävän Taivalkoskelle Taivalkoskella väestön poismuuttoa pyritään hillitsemään tarjoamalla koulutetuille nuorille mahdollisuus kotipaikkakunnalle jäämiseen. Matkailu ei kuitenkaan yksin kykene ylläpitämään Koillismaan elinvoimaisuutta. Matkailun rinnalle kaavaillaan kaivostoimintaa, joka monipuolistaisi alueen elinkeinorakennetta. Alueen elinkeinostrategian kärki on ollut ja on edelleenkin pitkälti matkailun varassa. Muuttoliikkeeseen voidaan pyrkiä tulevaisuudessa vaikuttamaan paikallisten yritysten ja julkisen sektorin rekrytointipolitiikalla. Työttömistä naisia oli 455 ja miehiä 903. Pidemmällä aikavälillä työmarkkinoiden kehitys kytkeytyykin suurelta osin työelämään siirtyvien nuorten valintoihin asuinpaikkansa suhteen. K oillismaan muodostavat Kuusamo, Posio sekä Taivalkoski. Tämä johtaa siihen, että Koillismaan väestön ikärakenne muuttuu lähivuosina. Tavoitteen toteutuessa alueen matkailijoista 40 prosenttia olisi ulkomaisia asiakkaita. Koillismaa taistelee väkikatoa vastaan Koillismaan työvoima karkaa Oulun seudulle. Työttömiä työnhakijoita oli Koillismaalla huhtikuussa 1358 henkilöä, työttömien osuuden työvoimasta ollessa näin 15.1 prosenttia. Nuorista oli huhtikuussa työttömänä 28, yli 50-vuotiaista 603. Matkailusta haetaan lisää työpaikkoja. Alueen matkailutoimintaa pyritään saamaan virkeäm-. 06-6 t ,"*/66 t ,0*--*4."" Matkailuvetoinen Kuusamo on Koillismaan keskus. Ikääntyneen väestön osuus kasvaa ja nuorten ja lasten suhteellinen osuus väestöstä alenee
Saha olikin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Taivalkoskella merkittävä työllistäjä ja ansiontuoja. Taivalkosken kunnan pinta-ala on 2651 neliökilometriä, josta vesistöjen osuus on 7,96 prosenttia. Kuusamosta tuli kaupunki vuoden 2000 alusta. Vuonna 1985 kaivostoiminta lopetettiin taloudellisesti kannattamattomana. Tällä hetkellä Taivalkoskella on asukkaita 4422 henkilöä. Posion elinkeinorakenne: dosti alueellisesti rajatun hallinnollisen yksikön, Kuusamon seurakunnan. Teollisuuden ja palvelualojen työpaikat lisääntyivät 1970-luvulla. 06-6 t ,"*/66 t ,0*--*4."" mäksi. Tutkimus kohdistuu Rukan matkailukeskuksen läheisyyteen kaavaillun kultakaivoksen ja Taivalkosken rauta-vanadiini-titaani –kaivoksen vaikutusalueille. Alueen elinvoimaisuus kehittyy suurelta osin aktiivisen ja innovatiivisen yritystoiminnan kautta. Metsäntutkimuslaitos tutkii kuitenkin parhaillaan kaivostoiminnan ja luontoon perustuvien elinkeinojen sekä matkailun yhteensovittamista alueella. Kaivostoi- alkutuotanto 21,10 % jalostus 18 % palvelut 59,10 % muut 1,80 % työttömyysaste 17,80 % Kaisa-Liisa Ikonen Kuusamon työllisyys: 2008 2009 2010 2011 työvoima 7364 työttömiä työnhakijoita 785 työttömyysaste 10,7 7404 930 12,6 7357 896 12,2 7292 889 12,2 Taivalkosken elinkeinorakenne: Koillismaan tavoitteena on kaksinkertaistaa matkailun liikevaihto vuoteen 2015 mennessä. Kaivostyöpaikat toisivat uutta liikettä paikkakunnalle ja teollisen työn myötä myös palvelualan työpaikkojen kysyntä kasvaisi. Alueen luonto, uusiutuvat voimavarat, osaaminen ja yrittäjyys yhdistyneenä uuteen teknologiaan ja verkottumiseen pitävät alueen elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä. Alueeltaan tämä oli kuitenkin nykyistä huomattavasti laajempi. Kuusamon kunta on perustettiin vuonna 1868, mutta jo vuonna 1675 Kuusamo muo- Kuljetus- ja palvelusektori työllistävät Posion työikäistä väestöä. Jokseenkin uutena toimialana matkailu kehittyy Posion luontaisten matkailullisten vahvuuksien tunnettuuden myötä. Kaivostoimintaa jälleen Koillismaalle Kuusamossa matkailu keskittyy Rukan ympäristöön. Kuusamossa on asukkaita 16 500 henkeä, ja tavoitteena on saavuttaa 16750 henkeä vuonna 2015. Kuljetus- ja palvelusektori työllistävät myös merkittävästi Posion kunnan työikäistä väestöä. Taivalkoski, jonne muodostui pysyvämpää asutusta 1500-luvun puolivälin jälkeen, alkoi kasvaa 1800-luvulla alueelle perustetun sahan myötä. Koillis-Suomen elinkeinojen kehittämisstrategiana on vahva usko omiin vahvuuksiin globalisaatiota hyödyntäen. Kaivostoiminta toisi monipuolisuutta ja kasvua Kuusamon ja koko Koillismaan työja elinkeinoelämään. Maatilojen lukumäärä on pienentynyt, joskin uusia, suuria liha - ja maidontuotantoyksiköitä on syntymässä eri puolille pitäjää. Pintaalaltaan Posio on 3540,35 neliökilometriä, josta vesistön osuus on noin 14 prosenttia. Taivalkoskella olisi Mustavaaran kaivoksen mahdollisen ja jopa todennäköisen uudelleenavaamisen myötä näköpiirissä myönteistä virettä. Posiossa keramiikkaa ja karmiteollisuutta Vuonna 1926 perustetun Posion elinkeinorakenne on alkutuotantopainotteinen tyypilliseen maaseutupitäjän tapaan. Eläminen perustui vahvasti maa- ja metsätalouteen, joiden rinnalla kalastus ja metsästys olivat tärkeitä sivuelinkeinoja. Taivalkoskea pyritään myös tuomaan esille kulttuuripitäjänä Kalle Päätalon perinnön kautta. Pentik Oy:n keramiikkatehdas ja siihen liittyvä keramiikkamiljöö sekä Fenestran karmitehdas toimivat edelleen Posion elinkeinotoiminnan vahvoina peruselementteinä. minnan ympärille muodostuisi toiminnallisia työhön liittyvän liikkumisen ja yritystoiminnan vuorovaikutusalueita, jotka saisivat rakentamisen vauhtiin. 85. Posiossa on tällä hetkellä asukkaita 3740 henkilöä. Rakentaminen oli kiivasta varsinkin 1970-luvulla, kun Mustavaaran kaivostoiminta aloitettiin ja kaivoksen työntekijät tarvitsivat asuntoja
Kiinteistöpalvelualan ansiokehitysohjelmalla pyritään siihen, että alalle saadaan nyt ja tulevaisuudessa osaavaa ja ammattitaitoista työvoimaa. Ansiokehitysohjelman olisi pitänyt Gramenin mukaan alun perin päättyä 1.1.2015, mutta yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi sitä pidennettiin 1.4.2017 saakka. Tavoitteena on alan työvoiman saatavuuden turvaaminen, koska kiinteistöpalvelu- ala kilpailee samoista työtekijöistä muiden palvelualojen kanssa. Isännöinti T. Palkankorotukset vaikuttavat suoraan asiakashintoihin, koska yritysten liikevaihdosta henkilöstökulujen osuus on jopa 80 prosenttia. – Emme olisi kyenneet viemään läpi ansiokehitysohjeman mukaisia 16,5 prosentin palkankorotuksia alkuperäisessä aikataulussa, Gramen sanoo. Sen tärkein anti liittyy palkankorotuksiin, jotka maksetaan vuonna 2014 ja 2015. Kiinteistöpalvelualan palkat nousevat ensi vuonna Korotukset näkyvät asiakashinnoissa Kiinteistöpalvelualan palkankorotukset näkyvät ensi vuonna taloyhtiöiden laskuissa. Kohonneet palkkakustannukset ajavat kiinteistönhuoltofirmoja nostamaan taksojaan. Palkkojen korotukset mukana budjetissa Oululainen isännöitsijä Toimi Lipponen kertoo, että palkankorotukset näkyvät väistämättä taloyhtiöiden laskussa. – Palkankorotukset määriteltiin keskusjärjestöjen sopimassa työllisyys- ja kasvusopimuksessa. Toimialalla palkkaus perustuu suurelta osin taulukkopalkkoihin. Lipponen isännöi omistusasuntoyhtiöitä Oulun ja Kempeleen alueella.. L okakuussa saatiin päätökseen neuvottelut sekä kiinteistöpalvelualan työntekijöitä että kiinteistöalan toimihenkilöitä koskevasta työehtosopimuksesta. Oululainen isännöitsijä Toimi Lipponen kertoo, etteivät taloyhtiöt pidä hinnankorotuksista. Kiinteistöpalvelut ry:n toimitusjohtaja, varatuomari Pia Gramen kertoo, että palkka- neuvottelut sujuivat kohtuullisen hyvin. Ansiokehitysohjelman tarkoituksena on nostaa kiinteistöpalvelualan alimmat pal- 86 kat samalle tasolle muiden yksityisten palvelualojen vähimmäispalkkojen kanssa. Kiinteistöpalvelut ry ja Ammattiliitto PAM sopivat lisäksi ansiokehitysohjelman pidentämisestä kahdella vuodella
Samaan aikaan taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksella sekä 2,5 prosentin suuruisella ansiokehityskorotuksella. Korotukset on laskettu ja hyväksytty jo budjetteihin, sillä vaikka palkat nousevat vasta keväällä, tulee – Hinta ei ole kiinteistönpidossa määräävä tekijä, paljon tärkeämpää on hyvin ja laadukkaasti tehty työ. Toimihenkilöiden osalta sopimuskausi alkaa 1.5.2014 ja päättyy 31.1.2017. alkaen 0,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. Porissa palkankorotusten myötä nouseviin kustannuksiin on suhtauduttu myönteisesti. Kiinteistöhuoltoyritykset nostavat varmasti taksojaan, nyt kun palkat nousevat. Rintasen mukaan hinta ei ole kiinteistönpidossa määräävä tekijä, paljon tärkeämpää on hyvin ja laadukkaasti tehty työ. Isännöitsijälle jää tässä lähinnä laskenta ja budjetointipuoli, Lipponen toteaa. – Hallituksilta on jo tullut sellaisia sähköpostiviestejä etukäteen, joissa toivotaan, ettei hintoja nostettaisi, että isännöitsijä harkitsisi asiaa. Tuula Kolehmainen Kuvat:Kiinteistöpalvelut ry Palkat nousevat keväällä Kiinteistöpalvelut ry neuvottelee kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa. 87. Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 20 euron yleiskorotuksella 1.9 2014 alkaen. Sopimuksen piirissä on yli 50 000 kiinteistöpalvelualan työntekijää. Työntekijöiden osalta sopimuskausi alkaa 1.12.2013 ja päättyy 31.1.2017. Porilaisen Sakipa Oy:n Isännöitsijä ja kirjanpitäjä Arja Rintanen kertoo, että hänen isännöimissään taloyhtiöissä, jotka sijaitsevat etupäässä Porin keskusta-alueella, on palkankorotukset otettu hyvin vastaan. Vuonna 2015 henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.9.2015 alkaen 0,4 prosentin suuruisella yleiskorotuksella. kuitenkin niin, ettei isännöitsijä voi päättää kiinteistöhuollon palkoista ja kustannuksista. Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 20 euron yleiskorotuksella. Taloyhtiöt eivät pidä siitä, että kustannukset kasvavat. Työn laatua pidetään hintaa tärkeämpänä. hintojen potentiaalinen nousu jo ennakoida. Kiinteistöpalvelut ry toimii kiinteistöalan työnantajien työmarkkinapoliittisena neuvonantajana sekä kiinteistöpalveluita tuttavien yritysten ja yhteisöjen elinkeinopoliittisena edunvalvojana. Osapuolet saavuttivat 24. Taulukkopalkkoja korotetaan yleiskorotuksella sekä ansiokehitysohjelman mukaisella kahden prosentin korotuksella, jotka toteutetaan 1.4. On – Niissä yhtiöissä, joissa jo syksyn yhtiökokous on pidetty, on palkankorotuksia pidetty aivan maltillisina. 2014. Vuonna 2015 henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.4. – Meillä on hyvät yhteistyökumppanit kiinteistönhuollossa, ja haluamme pitää näistä tekijöistä kiinni. lokakuuta työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen neuvottelutuloksen kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskevaksi työehtosopimukseksi. Kaiken kaikkiaan kiinteistöpalvelualan alimmat taulukkopalkat nousevat ensi keväänä keskimäärin 3,3 prosenttia, ja vuonna 2015 vuotuiset korotukset huomioiden vielä 2,9 prosenttia. Parin euron säästö voi koitua lopulta kalliimmaksi, jos työn jälki on heikko, Rintanen pohtii. Työehtosopimuksen keskeisimpänä muutoksena ovat työntekijöiden palkankorotukset, jotka tulevat voimaan neljä kuukautta sopimuskauden alusta lähtien. Liiton nimi muuttuu Kiinteistötyönantajat ry:ksi ensi vuoden alusta, kertoo toimistusjohtaja Pia Gramen
Fatman Oy on kiinteistönhallinta- ja valvomoratkaisuja sekä SaaS-palveluja tarjoava suomalainen yritys. Pääkaupunkiseudun korkeampia neliökustannuksia selittävät myös asuntojen keskikoon suhteellinen pienuus ja muuta maata korkeampi yleinen kustannustaso. Tosiasiassa haarakohdat ovat putkiston saneerauksissa kaikkein haastavimpia kohtia. Jos esimerkiksi lämmitysjärjestelmä on tullut tiensä päähän tai ilmastoinnista on jo kertynyt korjausvelkaa, se pystytään todentamaan nopeammin ja tarkemmin, toteaa Skapat Energian toimitusjohtaja Tommi Vekka. – Olemme Skapat Energian kanssa sitoutuneet kehittämään uusia ja kustannustehokkaampia ratkaisuja hyödyntäen kokemuksemme sekä yritysten että kiinteistöjen toiminnan automatisoinnista ja asiantuntijapalveluiden tuottamisesta, kommentoi Fatman Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kari Hein. Kiinteistötahkola Helsinki laajenee yrityskaupalla Putkiremontti maksaa keskimäärin 230-740 euroa neliöltä Kiinteistö-Tahkola Helsinki Oy on ostanut 21 vuotta Helsingissä toimineen Isännöinti Visakko Oy:n isännöintiliiketoiminnan Kyösti Visakolta. Muualla Suomessa 80 prosenttia havainnoista osui noin 100 ja 650 euron haarukkaan. Fatman kuuluu kansainväliseen Infranet Partners -verkostoon. Sisäpuolisia menetelmiä, kuten sujutusta ja sukitusta oli käyttänyt 37 prosenttia vastaajista. Putkiremontoiduista taloyhtiöistä 40 prosenttia oli asentanut uudet putket vanhojen tilalle. Pääkaupunkiseudulla perinteisten menetelmien mukaiset viemäriremontit maksoivat kaikkiaan mediaaniltaan 740 euroa huoneistoneliötä ja sisäpuolisilla menetelmillä toteutetut remontit mediaaniltaan 350 euroa huoneistoneliöltä. Kuluvan syksyn barometrin mukaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella perinteisen mallin mukaiset remontit maksoivat kaikkineen mediaaniltaan 500 euroa ja sisäpuoliset remontit 230 euroa huoneistoneliöltä. Vuonna 1991 perustettu Fatman toimii sekä kotimaassa että kansainvälisillä markkinoilla ja sen liikevaihto on 2,5 miljoonaa euroa. Uuteen kohtaan putket oli vaihtanut kymmenen prosenttia. Yritys yhdistää erilaiset tietojärjestelmät ja informaatiovirrat helppokäyttöisiksi sovelluksiksi. Molempien päävaihtoehtojen yhdistäviä menetelmiä oli käyttänyt 13 prosenttia vastaajista. Lisätietoja yrityksestä: www.picote.fi. Yhteistyön sanotaan lisäävän ensisijaisesti asiakkaiden kiinteistötoiminnan kustannustehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä. Kiinteistöliiton syksyn barometrissa putkiremontin ilmoitti tänä vuonna toteuttavansa 153 asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsentä ja isännöitsijää. Fatman tarjoaa Skapat Energian käyttöön SaaS-ympäristössä toimivan facility management -ohjelmistoratkaisun palveluineen. 88 västi enemmän muita korjauksia, esimerkiksi laajoja kylpyhuoneremontteja. Nämä nostavat hankkeiden kokonaiskustannusta huomattavasti. Hämeenlinnalainen sähkönhankinnan ja energiatehokkuuden yritys Skapat Energia on perustettu vuonna 1998 ja sillä on noin 20 000 asiakasta yritys- ja kuntasektorilla. Konsernissa työskentelee 125 isännöintialan ammattilaista kuudessa toimipisteessä Helsingissä, Nurmijärvellä, Tampereella, Oulussa, Rovaniemellä ja Kuusamossa. Pääkaupunkiseudulla näitä vastaajia oli 81 ja muualla Suomessa 72. Yrityksen päätoimialueena on Uusimaa. Pystymme myös ennakoimaan tulevat korjaustarpeet täsmällisemmin ja jouhevammin. Kiinteistöliiton kuluvan syksyn Korjausrakentamisbarometrin alustavien tulosten mukaan putkistoremonttien kokonaiskustannukset ovat pysyneet viime kevääseen ja vuoden 2012 syksyyn verrattuna ennallaan. Sen avulla Skapat Energia pystyy systemaattisesti hallitsemaan sen valvonnassa ja seurannassa olevaa kiinteistökantaa. Sisäpuolisten remonttien osuus vastaajista on pääkaupunkiseudulla noin kolmannes, mutta muualla Suomessa noin 43 prosenttia. – Pystymme valvomaan kiinteistöjen energiankulutusta entistä tehokkaammin ja havaitsemaan siinä tapahtuvat poikkeavuudet entistä herkemmin. Skapat Energia ja Fatman yhteistyöhön Energianhallintapalveluja tarjoavat Skapat Energia Oy ja Fatman Oy ovat solmineet yhteistyösopimuksen tehostaakseen kiinteistöjen kokonaisvaltaisen energiankäytön ja -ohjauksen hallintaa. Picote Oy sukittaa viemäriputkia - ei käyttövesiputkia, kuten jutussa kirjoitettiin. 60 prosenttia vastaajista ilmoittaa pääkaupunkiseudulla remontoivansa viemärit perinteisellä tavalla ja muualla Suomessa hieman alle 40 prosenttia. Jutussa myös kerrottiin väärin sukituksen haasteista. 80 prosenttia pääkaupunkiseudulla raportoiduista putkiremonteista mahtui kustannuksiltaan noin 400 ja 950 euron huoneistoneliöhintaan. Picote Oy:llä on samanaikaisesti meneillään neljä tai viisi isoa työmaata sekä lukuisia pienempiä sukitusprojekteja. Oikaisu Kiinteistö ja isännöinti -lehdessä (10/2013) oli virheellisyyksiä sivuilla 44-47 olleessa "Picote Oy luottaa kehittämäänsä sukitusmenetelmään - Putket sukitetaan nopeasti kestäviksi" -jutussa. Ohjelmisto auttaa taloyhtiön kiinteistötekniikan ylläpidon pitkäaikaissuunnittelussa ja helpottaa tarvittavien toimenpiteiden budjetoinnissa. Yritys työllistää 80 henkeä, ja sen liikevaihto on 6,7 miljoonaa euroa. Picote käyttää haarakappaleiden sijasta kehittämäänsä limisukitusta, jossa kaksi sukkaa yhdistyy toisiinsa saumattomasti. Pääkaupunkiseudulla mediaanikustannus oli vastaajien mukaan 625 euroa ja muualla Suomessa 250 euroa. Isännöinti Visakko Oy:n työntekijät siirtyivät Kiinteistötahkolan palvelukseen vanhoina työntekijöinä marraskuun alussa ja kaikki isännöintiasiakkaat siirtyivät samalla päivämäärällä Kiinteistötahkolan hoidettavaksi. Skapat Energia Oy hallinnoi asiakkaittensa lukuun 3,2 TWh sähköä vuodessa. Barometrin mukaan pääkaupunkiseudulla perinteisten menetelmien yhteydessä toteutetaan taloyhtiöissä muita sel- Tällä kaupalla markkinaosuuttaan pääkaupunkiseudulla kasvattava Kiinteistötahkola sanoo pyrkivänsä edelleen kasvamaan sekä orgaanisesti että yrityskaupoilla. Mediaanihinnat olivat 430 euroa huoneistoneliöltä. Kevääseen verrattuna sisäpuolisten korjausmenetelmien osuus kasvoi
Huolta aiheutti se, että työkalut ovat hajallaan, niiden helppokäyttöisyydessä on toivomisen varaa ja suunnitteluvaihtoehtojen erojen havainnollistamista tarvitaan. Elina Seppänen Tampereen kaupungilta esitteli kokemuksiaan TEKO-työkalusta. Tämä sisältää rakennusten lämmityksen, sähkönkulutuksen sekä liikenteen ja muun polttoaineen käytön. Hän arvioi sen soveltuvan parhaiten osayleiskaavatasolle, koska tarkemmissa suunnitelmissa eri vaihtoehtojen erot eivät TEKO:lla tule kovin hyvin esiin. Vihdissä on kehitetty kaksi työkalua, joiden avulla pyritään kohti ilmastostrategian tavoitteita. Päivän aikana selvisi, että kestävän kehityksen näkökulma on jo kaupunkisuunnittelun arkea eri puolilla Suomea. ti. Antti Rousi nosti esiin kaikkien kaupungin virkamiesten yhtenäisen linjan tärkeyden ekotehokkuutta parannettaessa.. Osaava suunnittelija hyötyy ekotehokkuustyökaluista Kestävän aluekehityksen työkalut kiinnostavat. Myös kasvihuonekaasupäästöt ovat väestömäärän kasvuun suhteutettuna pienentyneet. Taloyhtiöissä kaivataan kipeästi lisää tietoa toteutetuista energiatehokkuutta parantaneista hankkeista. Kokonaisenergiakulutus kasvoi tasaisesti vuoden 2007 huippulukemaan asti, joka oli 26 megawattituntia. Tämä johtuu siitä, että viime vuosina kivihiilen käyttö on lisääntynyt. Palkintoon kuuluu 2000 euron suuruinen stipendi, joka käytetään Messukeskuksen riskienhallinnan ja turvallisuuden kehittämiseen. Hän totesi, että kestävän kehityksen näkökulmasta on tärkeää mahdollistaa ekotehokkaat ratkaisut kaavoituksessa ja kannustaa ihmisiä oikeisiin valintoihin. Taloyhtiöille tehdyn kyselyn mukaan miltei kaksi kolmasosaa vastaajista kertoo haluavansa tietää enemmän eri vaihtoehtojen kustannustehokkuudesta ja tarjolla olevien ratkaisujen vaikutuksesta energiatehokkuuteen. – Työkalut tuovat kaivattua apua energiatarkasteluihin, mutta suunnittelija itse on kuitenkin tärkein työkalu kohti hiilineutraalia yhdyskuntaa pyrittäessä, Seppänen muistutti. Huolellinen suunnittelu, toimivat käytännöt ja sujuva viranomaisyhteistyö toivat palkinnon Suomen suurimmalle messu-, kokous-, kongressi- ja tapahtumakeskukselle. – Turvallisuudesta 90 prosenttia perustuu ennakoimi- seen ja huolelliseen suunnitteluun, sanoo Messukeskuksen hallipalvelupäällikkö Pertti Mörö. Asukasta kohti päästöt ovat kuitenkin edelleen laskeneet. Karoliina Saarniaho puolestaan kertoi, että Mikkelissä on saatu hyviä kokemuksia BREEAM Communities -työkalun käytöstä Graanin vaneritehtaan alueen suunnittelussa. Pääkaupunkiseudun kokonaisenergiankulutus oli vuonna 2012 asukasta kohti laskettuna 24 megawattituntia. Helsingin kokonaispäästöt laskussa Kokonaisenergiankulutus asukasta kohti laskettuna on kääntynyt pääkaupunkiseudulla pieneen laskuun vuoden 2007 jälkeen. Tämä käy ilmi HSY:n kokoamista Pääkaupunkiseudun ilmastoraportista ja Seutukompassi -indikaattoritarkastelusta, jotka arvioivat ilmastonmuutoksen hillinnän suuntaa pääkaupunkiseudulla. – Helsingissä kokonaisarvioinnin työkaluna käytetään samaa työkalua nimellä HEKO, kertoi Kaarina Laakso. Nämä käyvät ilmi Suomen Kiinteistöliiton ja Tekesin toteuttamasta kyselystä. Tarkastelu osoittaa, että vuoden 1990 lähtötasoon verrattuna seudun väestö on kasvanut lähes 230 000 asukkaalla eli noin 30 prosenttia. Helsingissä myös kokonaispäästöt ovat olleet laskussa. Pohjolan Turvallisuuspalkinto jaetaan vuosittain. Siinä eri ekotehokkuuden osa-alueista lasketaan kokonaisindikaattori, joka auttaa tekemään perustellumpia valintoja. – Mato- ja Etana-laskurit auttavat arvioimaan maankäytön toteutusvaihtoehtoja ja niiden taloudellisia vaikutuksia tavalla, jonka havainnollisuutta päättäjätkin ovat kiitelleet, kertoivat Miia Perätalo ja Petra Ståhl. – On tärkeää tiivistää yhdyskuntarakennetta ja huolehtia asemakaava-alueiden vetovoimaisuudesta, Irjala muistutti. Vähennystä on saatu aikaan energiatehokkuustoimilla, ja kulutus on viime vuosina vähentynyt jonkin verran lähes joka sektorilla. – Selvää yksittäistä tekijää energiankulutuksen laskuun ei ole. Espoossa on käytössä niin kaupungin työntekijöitä, asukkaita kuin palveluntuottajiakin palveleva energiatietopalvelu, joka menee kiinteistötasolle as- 89 Kivihiilen käyttö lisää päästöjä Pääkaupunkiseudun yhteenlaskettujen kasvihuonekaasupäästöjen vuonna 2007 alkanut laskeva trendi on pysähtynyt. Hän piti hyvänä sitä, että kriteeristöä on mahdollista soveltaa paikalliset olosuhteet huomioiden. Keskeinen kokonaispäästökehitykseen vaikuttava tekijä on seudun kasvu. Tämän jälkeen kulutus on kääntynyt loivaan laskuun. BREEAM tarjoaa suunnittelijalle viiteen teemaan jaotellun "muistilistan", jonka avulla ratkaisujen kestävyyttä arvioidaan sekä ympäristön että sosiaalisesta näkökulmasta. Yli puolet pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmityksestä, vajaa neljännes sähkönkulutuksesta ja noin neljännes liikenteestä. Autojen määrä on kasvanut 180 000:lla eli peräti 60 prosenttia. Messukeskuksessa käy vuosittain yli miljoona ihmistä. Helsingin Messukeskus Energiatehokkuudesta sai turvallisuuspalkinnon halutaan tietoa Helsingin Messukeskukselle on myönnetty Pohjolan turvallisuuspalkinto 2013 turvallisuuden pitkäjänteisestä ja monipuolisesta kehittämisestä. Tuoreimmat kaupunkikohtaiset tiedot on koottu Helsingin seudun ympäristöpalveluiden julkaisemaan Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti – päästöjen kehitys 2012 -raporttiin. Rakennusten ja lämmitettävien kerrosneliöiden määrä on lisääntynyt lähes 26 miljoonalla kerrosneliömetrillä, mikä on lähes 50 prosentin lisäys. – Kunnan strategia ja maapolitiikka vaikuttavat merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintään, painotti Antti Irjala ympäristöministeriöstä. Tietoa tarvitaan monipuolisesti erilaisten remonttityyppien tuloksellisuudesta ja hankkeiden onnistumisen edellytyksistä. Järjestäjätahot lupasivat jatkaa työtä näiden toiveiden parissa. Esimerkiksi kulutussähkö eli muuhun kuin lämmitykseen tarkoitettu sähkönkäyttö ei ole kasvanut samaan tahtiin kuin on oletettu, sanoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Ympäristöministeriön auditorio täyttyi äärimmilleen, kun ministeriö, RAKLI, Green Building Council Finland ja Culminatum järjestivät tilaisuuden, jossa tutustuttiin työkalujen kirjoon. Laakso piti tärkeänä sitä, että arviointi tehdään riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta suunnitelmiin voidaan vielä vaikuttaa
luokan postimerkki Karprint Oy ja isännöinti Kiinteistö 90 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ www.kiinteistojaisannointi.fi tilaukset@karprint.fi Jyväskylässä harjoitellaan ikkunoiden asennuksia Uudet pinnoitustekniikat alentavat putkiremonttien hintoja Kestotilaus 66€/vuosi Määräaikainen 74€/10 nroa Kestotilaus nteistö laskutusjakso 12 kk 68€ Kii ja isännöinti Nro 10/2013. Ketteryys ja nopeus kiinteistönhuoltokoneiden valtteja Tuloilmaikkunaventtiili ottaa lämmön talteen Puukerrostalojen hinnat alenevat betonin tasolle Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Jyväskylä, Rovaniemi ja Seinäjoki asuntosijoittajan ykköskohteita Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.fi Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Puhelimitse: 09-413 97 300 Tilaushinnat t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 76€ PALVELUKORTTI Tilaan Kiinteistö ja Isännöinti -lehden Nro 10/2013 ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ Ketteryys ja nopeus kiinteistönhuoltokoneiden valtteja Tuloilmaikkunaventtiili ottaa lämmön talteen Puukerrostalojen hinnat alenevat betonin tasolle Jyväskylässä harjoitellaan ikkunoiden asennuksia Uudet pinnoitustekniikat alentavat putkiremonttien hintoja Jyväskylä, Rovaniemi ja Seinäjoki asuntosijoittajan ykköskohteita &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Käytä palvelukorttia, kun Postinumero Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. Kiinteistö ja isännöinti K ii n t e is t ö ja isännöinti Kaksitoista kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti
Ajamme taloyhtiönne etua. 040-7456313 tai toimisto@luottoisannointi.fi A-Luottoisännöinti Oy Lehmuskatu 10 B liiketila, 04260 Kerava www.luottoisannointi.fi. Pyydä tarjous tai tilaa ilmainen kiinteistökäynti. LUOTTOISÄNNÖINTI Luotettavaa, osaavaa ja vastuullista isännöintiä
Tutustu uuteen perusparannushankkeiden käynnistysavustukseen osoitteessa ww www. w.ar ara. a.fi fi. Uusinta teknologiaa Ajatonta designia Vanh V nhan an hissin ko k rvaaminen kokon naan n uudella parantaa a as asum umis isen is en m kavu mu uutta ja nostaa kiinteistön arvo oa. Uudessa KONEE Mon onoS oSpa pace ce® ® 5 0 -hiississä alan joustavimmat, mon 50 nipuolisimmat ja in nno nova vati va tiiv ti ivis iv isim is imma im matt ma sisu si sust stus usra ratk tkai aisu sutt yh yhdi dist styv y ät A-luok l kan energiatehokkuuttee en ja ala lan n parhaaseen ajomukavuuteen