Kiinteistö ja isännöinti Nro 11/2014 6,50 Näin toimii kunnallinen päättäjä: Taloyhtiöiden kiinteistöverot ja maksut nousseet 3,4 prosenttia vuodessa Jätelaki tiukentuu vuonna 2016 Yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää puolet ja rakennus- ja purkujätteestä 70 prosenttia Hissirakentaminen tuplaantuu vuoteen 2017 mennessä Putkiremonttien epäonnistumisen taustalla usein kokemattomuus ja halpa hinta Isännöintiliiton uusi puheenjohtaja Ilkka Saarinen: – Arvostusta voi saada vain arvostettavien tekojen kautta
Muuten Suomella on edessä Kreikan tie! Sivu 30 Siivotessa tarkkaillaan laatua, ei kelloa Siivousyritys HJL-Systemsin yrittäjä, Joonas Liukkonen suosittelee, että taloyhtiöt vaatisivat siivoustöitä kilpailuttaessaan nykyistä tarkempia selvityksiä siitä, mitä kullakin hinnalla tarjottu siivoustyö todella pitää sisällään, ja minkälaisilla välineillä työ tullaan tekemään. On todettu, että sähkön vähittäismyyntihinnalla kompensoidaan miltei kahden veroprosentin määrä kaupungin taloudessa. Poliitikot eivät keskustele aiheesta, laskelmia esitetään julkisuudessa ahkerasti, mutta miten ne viedään käytäntöön, on toistaiseksi avoin. Telakalla on pari varmaa tilausta ja optio lisätilauksista, sanoo Partanen. Kunnalliset päättäjät ovat vapaasti saaneet korottaa maksuja, valtuustot on tehneet niin kritiikittömästi, tavoitteena saada kunnallistalouden vuosibudjetti kunakin vuonna tasapainoon. Sivu 86 Eero Ahola 4. Kunnallinen toiminta Suomessa jouduttanee eräällä tavalla urakoimaan – yksityisen yritystoiminnan mallin mukaan menot tulee asettaa tasapainoon saatavien tulojen kanssa. – Jätemäärä näyttää seuraavan melko tunnollisesti bruttokansantuotekäyrää. Asumiskulujen kohtuuttomuudesta on yhtenä esimerkkinä Helsingin kaupunginvaltuuston päättämä korkea sähkön hinta. On aiheetonta pohtia, kuinka monta vanhustyötä tekevää apuhenkilöä kunnissa joudutaan vähentämään. Sivu 57 Kun rahaa on vähemmän syntyy jätettä vähemmän Ylitarkastaja Sirje Stén ympäristöministeriöstä. Vielä vuosi sitten Turun telakalla tunnelmat olivat synkät. Arvostuksen saaminen pitää ansaita pitkäjänteisellä ja hyvällä työllä. Kun rahaa on vähemmän, myös jätettä syntyy vähemmän. Ne ovat nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia vuodessa. Kunnallistaloutta ohjaavat eduskunnan säätämät lait. Kun yritystoiminnan ja palkkatulojen verotulojen kasvu on pysähtynyt, niin kiinteistöjä on voitu suorastaan yliverottaa ja siten on lisätty kuntalaisten asumiskuluja. Tavoite näyttää suorastaan mahdottomalle. Tavoitteita korotusten pitämiseksi normaalin rahan arvon heikkenemisen tasolla ei ole asetettu. Kiinteistövero on ollut yksi suosituin korotuksen kohde, perusteita korotukselle ei ole tarvittu. – Arvostusta voi saada vain arvostettavien tekojen kautta. Perusteita suurelle asumiskustannusten nousulle ei ole olemassa. M aan hallituksella tulee olemaan todella suuria ongelmia, jos ja kun se aikoo saada julkiset menot pienennetyiksi alle kuuteenkymmeneen prosenttiin kansantulosta. Muutosta tarvitaan. – Nyt omistajaksi on saatu Meyer Werft joka on varmasti paras mahdollinen omistaja maailmassa. Kuntaorganisaatio on palvelujen ylläpitäjänä tärkeä, mutta sen toimintamalli edellyttää uudistamista. Sivu 68 Varsinais-Suomessa ilonpilkahduksia Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Petteri Partanen näkee valoa telakkateollisuudessa. Kunnanjohtajilla on suunnattomasti valtaa, muttei vastuuta. Niiden kustannusnousu on ollut samaa luokkaa, kuin niinä vuosina, jolloin kansantulo on kasvanut kolme– viisi prosenttia vuodessa. Talous ei korjaannu yksin sillä, vaan tarvitaan ylimmän johdon vaihtamista. Eduskuntavaalit ilmeisesti tuovat jossakin määrin parannusta, mutta myös kuntaorganisaatio on vanhentunut. Polttoainekustannukset, öljy ja kaasu ovat kansainvälisillä markkinoilla halventuneet. Julkiset menot, mukaan lukien merkittävästi kasvaneet taloyhtiöiden kunnille maksamat verot ja maksut, tulee saada laskemaan. Kunta ylläpitää miltei kaikki asukkaidensa tarvitsemat julkiset palvelut. Liukkosen vinkeillä voi seurata, onko työn jälki asiallinen, vai menevätkö siivoukseen käytetyt eurot likaveden mukana hukkaan. Konkreettinen esimerkki tästä tavoitteen mahdottomuudesta ovat taloyhtiöiden maksamat kiinteistöverot ja maksut. Mutta miten. Organisaation korjaamisella päästään aimo askel eteenpäin ja siihen on pikaisesti tarvittava. Puhuvat päät Pääkirjoitus Kuntien maksut nostavat kohtuuttomasti asumiskuluja Arvostus on ansaittava Isännöintiliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittu tamperelainen isännöitsijä Ilkka Saarinen korostaa isännöitsijän työssä arjessa pärjäämisen merkitystä. kehottaa taloyhtiöitä kiinnittämään huomiota syntyvän yhdyskuntajätteen määrään, sillä sitä vähentämällä taloyhtiöt voivat säästää rahaa. Ei päin vastoin, kuten tähän saakka: Menot ovat saaneet valtoimenaan kasvaa ja tulot menojen kattamiseksi on saatu nostamalla kunnallisia maksuja. Käytöksen pitää olla kohteliasta ja suhtautumisen rakentavaa. Kunnan kiinteistöihin kohdistuvat verot ja maksut ovat tästä selvä osoitus. Pikatietä tai ohituskaistaa ei tällä tiellä ole
Lajittelun myötä roskat saadaan kierrätettyä materiaaleina uudelleen. 44 Eduskuntatalon ulkoasuun ei puututa ALUESIVUT VARSINAIS-SUOMI JA SATAKUNTA 80 Uusia onnistujia löytynyt teollisuuteen Varsinais-Suomi on kokenut mittavan teollisten työpaikkojen kadon. 79 Väestönkasvu luo paineita Areenasta syntymässä ainutlaatuinen kohde Tampereen ydinkeskustaan. 68 Jätelaki tiukentuu vuonna 2016 Vuoteen 2016 mennessä yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää 50 prosenttia ja rakennus- ja purkujätteestä 70 prosenttia. 86 Energiakolmio ja Skapat Energia yhteen 23 Onnistumisia vuosi vuodelta enemmän Lokakuun puolivälissä pidetty ERA17 -vuosipäivä osoitti, että vauhti energiaviisauden tiellä kiihtyy ohjelman lähestyessä loppuaan. 16 Taloyhtiöiden vastuunjaot määritelty tarkasti Vuonna 2010 voimaan tullut uusi asunto-osakeyhtiölaki päivitti asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajien välisen kunnossapitovastuun jakautumisen. Vuoden 2015 ravoitteena on saada kaupungin nettomenot laskemaan 1,4 prosenttia tämän vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna. 34 Verkatehdas säästää energiakuluissaan Hämeenlinnan Verkatehtaan kongressi- ja kulttuurikeskus ja Skapat Energian 3,5 vuotta alkanut yhteistyö on poikinut mittavat säästöt energiakuluissa. Sen hinnoissa on eri kuntien kesken suuret erot. 71 Jätevoimala pienentää energialaskua Vantaan Energian jätevoimalan tehokas tuotanto on pienentänyt kaukolämpötalojen asukkaiden energialaskua seitsemän prosenttia. Tutkimuksessa selvitetään isännöitsijöiden kokemusta putkiremonteista, niiden toteutustavoista ja toteuttajista. Harjanvarsi on tuttu hänelle itselleekin. 57 Siivousyön jälki ratkaisee Siivousyrittäjä Joonas Liukkonen tarkkailee työssään laatua, ei niinkään kelloa. Sisältö 11 / 14 6 Taloyhtiöiden kustannukset nousivat 3,4 prosenttia vuodessa Kokkolassa on edullisimmat ja Lappeenrannassa korkeimmat kuntakohtaiset verot ja maksut taloyhtiöille. 64 Lajittelemalla satojen eurojen säästöt Jätteiden lajittelu on paitsi ympäristöteko, myös taloudellisesti kannattavaa. 83 Ydinvoimalatyömaa tuo vaurautta – Satakunta on kuin Suomi pienoiskoossa useiden tunnuslukujen valossa arvioi aluetutkija Tuula Hermunen Satakuntaliitosta. Niin tekee myös Senaattikiinteistöt nykyään. ISSN 0782-7911 Kannen kuva: Kone Lämmön talteenotolla ja selektiivi-ikkunoilla energiansäästöihin eduskuntarakennusten remontissa. 26 Hissirakentaminen tuplaantuu Ahtaidenkin kuilujen vanhat hissit voidaan uusia. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Kohteen katselu etukäteen parantaa myös laatua. Olemassa oleviin hissikuiluihin löytyy Koneen hissivalikoimasta kaksi nykyaikaista mallia. 36 Asuntosijoittamisen suosio on säilynyt 38 Helsinki-Vantaan lentoasemalle lisää parkkipaikkoja 40 Kuvat herättävät korjaushankkeen eloon Mallintamisella asiat saavat helposti ymmärrettävän ulkoasun. ALUESIVUT PIRKANMAA 74 Teollisuus jatkaa alamäkeä 30 Arvostus täytyy ansaita Viime vuoden aikana maakunnan teollisuuden liikevaihto laski 600 miljoonaa euroa. 10 Kaukolämmössä suurin tehostamisen paikka Kaukolämpö vie puolet kiinteistöjen ylläpitokustannuksista. 60 Jokainen johtaja harjanvarteen Puhtausalan firman Aton Oy:n toimitusjohtajalla Timo Suhosella on yli 30 vuoden perspektiivi puhtausalaan. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Turku vähentää vuonna 2015 kaikkiaan 175 henkilötyövuotta. 50 Putkiremonttibarometri kerää kokemuksia 81 Valtionosuuksissa merkittävää laskua 54 Siivouskuluista ei kannata nipistää Säännöllinen puhtaanapito ennaltaehkäisee remonttien tarvetta. Sähköposti: ki.toimitus@karprint.fi (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Maija Salmi Klaus Susiluoto Ilmoituspäällikkö Tarmo Lappalainen 09-413 97 384 tarmo.lappalainen@karprint.fi TILAAJAPALVELU: puh. 20 Älykkäässä teknologiassa olisi mahdollisuuksia Era 17-toimintaohjelman tavoitteena on auttaa Suomea pääsemään energiaviisauden kärkimaaksi. Toisaalta on syntynyt uutta teollista yrityskantaa, yrittäjyyttä ja osaamista. 12 Palmia jatkaa osin vapailla markkinoilla Helsingin kaupunki yhtiöittää puolet Helsingille palveluita tuottavasta Palmia-palveluliikelaitoksesta. 32 Valtion laitokset esimerkkiasemassa 78 Henkilöstön yt-neuvottelut esillä Tampereella Isännöintiliiton uusi puheenjohtaja Ilkka Saarinen uskoo hyvään isännöintiin Valtion rakennusten energiatehokkuutta on seurattu yli 100 vuotta. Teollisuuden työpaikkojen määrä on laskenut viime vuosina tuhansilla. Siivouksen laiminlyöminen näkyy nopeasti, ja asukkaat reagoivat siihen hanakasti. KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. 5 Kiinteistö ja isännöinti Nro 11/2014 6,50 Näin toimii kunnallinen päättäjä: Taloyhtiöiden kiinteistöverot ja maksut nousseet 3,4 prosenttia vuodessa Jätelaki tiukentuu vuonna 2016 Yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää puolet ja rakennus- ja purkujätteestä 70 prosenttia Hissirakentaminen tuplaantuu vuoteen 2017 mennessä Putkiremonttien epäonnistumisen taustalla usein kokemattomuus ja halpa hinta Isännöintiliiton uusi puheenjohtaja Ilkka Saarinen: – Arvostusta voi saada vain arvostettavien tekojen kautta
Kt Taloyhtiöiden kiinteistöverot ja vesikustannukset ripeimmässä nousussa Kustannukset nousivat 3,4 prosenttia vuodessa 6
Myös vesihuolto on noussut viisi prosenttia, mutta kaukolämmön keskimääräinen hinnannousu on hidastunut kahteen prosenttiin. Se on runsaat 82 000 euroa vuodessa, indeksitalon 2 400 neliön huoneistoalalla. Nyt julkaistavan Indeksitalo 2014 -tietoaineiston on kerännyt nyt ensimmäistä kertaa KTI Kiinteistötieto Oy Kiinteistöliiton tilaamana ja koordinoimana. Vertailuun tänä vuonna tullut Raahe on koko joukon toiseksi edullisin. Indeksitalo-vertailu vuodesta 2001 Kokkolassa on edullisimmat ja Lappeenrannassa korkeimmat kuntakohtaiset verot ja maksut taloyhtiöille. Vakituisen asuinrakennuksen vero on noussut keskimäärin 14 ja tontin vero viisi prosenttia. Yli 30 000 asukkaan vertailukaupunkeja on 37 kappaletta. Seuraavaksi eniten veroja ja maksuja maksetaan Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Nokialla, Rovaniemellä ja Jyväskylässä, joissa indeksitalo-yhtiöiden vuotuiset maksut ovat keskimäärin 2 000–3 000 euroa Lappeenrantaa pienemmät. T aloyhtiöiden kustannustaakka on jatkanut nopeassa 3,4 prosentin vuotuisessa kasvussa. indeksitalon veroja ja kustannuksia maan suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja. Kiinteistöverot ovat nousseet eniten viime vuoteen verrattuna. sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit. Tämä on yhdeksän senttiä vuoden takaista enemmän. – Monissa kaupungeissa kaukolämpö on jopa halventunut, mutta hintojen nostaneiden kaukolämpöyhtiöiden korotukset ovat olleet verrattain korkeita. Jätehuoltokustannukset ovat nousseet keskimäärin prosentin. Eniten nousi vakituisen asuinrakennuksen kiinteistövero, miltei 70 prosenttia. Vuodesta 2009 ns. Indeksitalo-kustannusten summa on siellä 3,18 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinkerrostalojen hoitokuluista keskimäärin runsaat puolet menee kiinteistöveroon, kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä 7. Tontin kiinteistöverokin nousi kahdeksan prosenttia, ja kaukolämpö ja vesi noin 10 prosenttia. Tiedot ovat syyskuun 2014 mukaisia. Mukana on kaikkiaan 50 kaupunkia ja kuntaa. Toinen uusi vertailukunta, 29 000 asukkaan Vihti, nousi kaikkien vertailukuntien kalleimmaksi. Alle 30 000 asukkaan Vihti kaikkein kallein Yli 30 000 asukkaan kaupunkien vertailussa kuntakohtaiset vero ja maksut taloyhtiöille ovat korkeimmat Lappeenrannassa, jossa tämä tarkoittaa indeksitalossa 2,86 euroa huoneistoneliötä kohden kuukaudessa. Kiinteistösähkön kustannukset ovat pysyneet edellisvuoden tasolla, Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero luettelee. Indeksitalo on 30-vuotias 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaavaalueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa. Yli 30 000 asukkaan kaupungeissa kiinteistöverot ja maksut vievät keskimäärin 2,52 euroa neliöltä kuukaudessa. Lappeenrannassa verot ja maksut nousivat yhteensä 13 prosenttia edellisvuodesta. Vihdissä 60 neliön kaksiossa maksuihin hupenee noin 790 euroa ja Lappeenrannassa noin 570 euroa enemmän vuodessa kuin kaksiossa Kokkolassa. indeksitalon kustannukset ovat nousseet peräti 33 prosenttia. Tämä on neljänneksen keskimääräistä enemmän. Edullisinta keskusta-asuminen on Kokkolassa, missä indeksitalon kiinteistöverot ja maksut ovat noin 60 000 euroa vuodessa; toisin sanoen 79 senttiä neliöltä kuukaudessa vähemmän kuin kärkikaupunki Lappeenrannassa. Erot kaupunkien välillä ovat suuret. Seuraavaksi edullisimmat suuret kaupungit ovat Oulu ja Rauma. Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen ns
Kun Helsingin Töölön indeksitalossa menee vastikkeesta 51 senttiä neliöltä kuukaudessa tontin kiinteistöveroon, monessa pienemmässä kaupungissa riittää keskustatontista alle 10 senttiä neliötä kohden. Kokonaisuutena ottaen kiinteistöverotus kiristyi indeksitalossa keskimäärin 10 prosenttia. Kaukolämmön hinta myös laskenut Kiinteistöverojen maksettu määrä nousee kaikkialla vuonna 2014. Suurimmat indeksitalon kiinteistöverojen korotukset tapahtuivat tälle vuodelle Lap- peenrannassa, jossa korotus oli yhteensä 36 prosenttia (rakennuksen kohdalla peräti 70 %). Ankarin asuinrakennusten verottaja on tässä vertailuryhmässä Kokkola (29 snt/m2/kk). Näitä kaupunkeja ovat muiden muassa Helsinki, Espoo ja Vantaa. Edullisinta kaukolämpö on edelleen Kokkolassa (0,81 euroa), Oulussa (0,93 euroa) ja Vaasassa (0,94 euroa). Myös Salossa, Järvenpäässä ja Valkeakoskella korotukset olivat runsaan neljänneksen luokkaa. Keveimmilläänkin korotukset olivat kaupunkikohtaisesti runsaat viisi prosenttia. Kaupunkikohtaiset kehityserot ovat kuluvana vuonna olleet isoja: 28 kunnassa kaukolämmön kokonaishinta pysyi ennallaan tai hieman laski. Yhdeksässätoista kunnassa hinnat nousivat.. Indeksitalon kaupungeista yhdeksällä on vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti haarukan alarajalla 0,32 prosentissa, joka tarkoittaa indeksitalossa 16 sentin neliökohtaista kustannusrasitetta kuukausitasolla. Kaikkein korkein kaukolämmön vertailuhinta on Vihdissä (1,82). Erot johtuvat enemmän tontin verotusarvojen eroista kuin itse tontin veroprosenteista. Tontista perittävä kiinteistövero vaihtelee kuuden tarkastellun muuttujan osalta eniten. Kaikki muutkin sijaitsevat eteläisessä Suomessa. Myös monet Kaakkois- ja ItäSuomen kaupungit sekä Salo verottavat indeksitaloa miltei yhtä paljon (27 snt/m2/kk). Kiinteistövero puree yhä tiukemmin Kiinteistöverojen maksettu määrä nousee kaikkialla vuonna 2014. Valtio määrittää kiinteistöveron minimiprosentit ja kunnanvaltuustot päättävät vuosittain veroprosentista lain sallimien vaihteluvälien puitteissa. Kalleinta lämmittäminen on vertailukaupungeista Nokialla (1,58 euroa), Imatralla (1,49) ja Hämeenlinnassa (1,42). Valtion uusien arvostusperusteiden lisäksi 90 kuntaa nosti yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 87 kuntaa nosti vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia. 8 Kaukolämmön perus- ja energiamaksuihin menee yli 30 000 asukkaan kaupunkien indeksitalossa keskimäärin 1,21 euroa neliöltä kuukaudessa, toisin sanoen miltei puolet kuntakohtaisista indeksitalo -kustannuksista. Valtion uusien arvostusperusteiden lisäksi 90 kuntaa nosti yleistä kiinteistövero- prosenttia ja 87 kuntaa nosti vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia
Vaihteluväli on kuntakohtaisesti 15–21 senttiä. Kokonaiskustannuksiin vaikuttaa laskennassa mukana olevat ns. 9. Vesi jatkanut ripeää kallistumistaan Veteen ja jäteveteen menee keskimäärin suurimmissa kaupungeissa 61 senttiä neliöltä kuu- kaudessa. ekomaksut tai hyötykäyttömaksut, joita on käytössä noin 20 vertailussa mukana olevassa kaupungissa. Indeksitalon sähkölaskuun menee keskimäärin 18 senttiä neliöltä kuukaudessa. Koko tarkastelujoukon halvin vesi on Raahessa, 44 senttiä neliöltä kuukaudessa. Kalleinta vesi on Jyväskylässä 79 senttiä, jossa raaka- ja jäteveden hinta oli 27 prosent- tia kaikkien vertailussa mukana olevien kuntien keskiarvoa korkeampi. Myös Rovaniemen, Uudenkaupungin ja Ylöjärven vesikustannus on selvästi yli 70 senttiä neliöltä kuukaudessa. Kiinteistösähkön keskihinta pysyi edellisvuoden tasolla. Jätehuollossa kaupunkien väliset kustannuserot ovat varsin suuria. Tämä on viitisen prosenttia vuoden takaista enemmän. Lahdessa ja Pirkanmaan kaupungeissa jätehuoltoon menee 11–13 senttiä asuinneliöltä kuukaudessa, mutta kalleimmat kaupungit ovat yli 25 sentin lukemissa. Edullisimmat vesimaksut ovat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla, jossa lukema on 49 senttiä neliöltä kuukaudessa. Myös Tampere ja Porvoo ovat edelleen alle 50 sentissä. Jätehuolto lievästi aiempaa kalliimpaa Jätehuollon kustannustaso on indeksitalo -määrityksin tänä vuonna keskimäärin noin prosentin edellisvuotta kalliimpaa
Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2014 Kaukolämmössä suurin tehostamisen paikka Kaukolämpö vie puolet kiinteistöjen ylläpitokustannuksista. Miten Kokkola pystyy lämmittämään 0,81 eurolla neliöltä kuukaudessa, ja miksi Nokialla kuluu samaan 1,58 euroa. Muissa kunnissa kokonaismaksut ovat I luokassa 97,58–94,29, II luokassa 95,83–88,48 ja III luokassa 89,82–82,94. Kunnissa pitää paneutua siihen, millä polttoaineella kaukolämpö tuotetaan, kuinka pieni tai harva aluelämpöalue on, onko erillistuotanto välttämätön, ja mikä on kunnan valta monopolituottajan toimissa ja hinnoittelussa. Vastaukset Kokkolasta, Nokialta ja Vihdistä antavat vastauksia. – Sopimuksen ehtona on, että hinnan pitää olla kilpailukykyinen. Energiamaksuissa ei ole selkeää linjaeroa, mutta tehomaksuissa taas on suuret erot. Kaukolämmön Nokialle toimittaa Ikaalisissa pääpaikkaansa pitävä Leppäkosken Lämpö Oy, eikä kunnalla ole omistusta eikä siten ohjausvaltaa yhtiössä. Uudisrakennuksen liittymismaksut ovat Nokialla I luokassa 4677 euroa, kun muissa kunnissa maksu on vain 1400 euroa, II luokassa 12500 (1400) ja III luokassa 20 000 (2300). Kokkola Nokia Vihti. – Kaupungin tavoite on, että hinta saadaan laskemaan, Latva sanoo. Verkko on Leppäkosken, eikä yleensä ole kilpailevaa toimittajaa, Latva sanoo. J okin selitys näin suurille kustannuseroille on. Kokonaishinta on Nokialla lopulta kaikissa kolmessa luokassa kallein: 107,04, 102,22 ja 95,18 €/MWh. Sen hinnoissa on eri kuntien kesken suuret erot. Energiateollisuus ry:n 15.9.2014 voimassa olleisiin hinnastoihin perustuvan hintavertailun mukaan Leppäkosken Lämmön hinnoitteluperusteet Nokialla eroavat merkittävästi yhtiön toimialueen muiden kuntien eli Hämeenkyrön, Ikaalisten, Par- 10 kanon, Äetsän ja osan Ylöjärveä perusteista. Nokia: ei valtaa – Maakaasu on suurin syy kalleuteen, vastaa kaupunginin- sinööri Simo Latva Nokialta
– Perussyynä kaukolämmön kustannustehokkuuteen on se, että kaukolämmön osuus tiiviissä kantakaupungissa on korkea. – Kaupungin politiikkana ovat olleet kohtuulliset maksut. 11 Mitkä asiat ovat kiinteistökustannusten kohtuullisuuden mahdollistaneet. Hintataso tarjosi kilpailumahdollisuuden Gasumille, joka toi Nummelaan maakaasun jakeluverkon. Tilanne pakotti Nummelan Aluelämmön tehostamaan verkon käyttöä (vuonna 2011 85, nyt 115 käyttäjää), jotta pysyy mukana hintakilpailussa. Kiinteistöverot on samassa hengessä pidetty kohtuullisina. Vihti: pieni on tehoton Kuntien huippuhinta 1,82 euroa neliöltä antaa ehkä väärän kuvan Vihdin kaukolämpötilanteesta. Satama mukaan lukien liikelaitostemme tuotto kaupungin kassaan on 7 miljoonan euron luokkaa eli noin yksi prosentti veroäyrissä. Teksti: Terttu Iiskola. Nokian kuntavero on 19,75 prosenttia, ja Kuntaliiton painelaskelma osoittaa 32 200 asukkaan kaupungille verrattain pieniä nousupaineita: 19,95–20,75 prosenttiin. Nummelassa kyse on erillistuotannosta. Erillistuotannon keskiarvo on 72,91 (painotettu 66,96) ja yhteistuotannon 63,70 (59,18) €/MWh. Leppäkosken Lämpö suunnittelee Nokialle nykyisen 6 megawatin kaasukattilan rinnalle isompaa voimalaa, joka polttaisi haketta. Onnellisten Kokkola. Määrällisesti ei oikeastaan voida puhua kaukolämpöluokan toiminnasta. Se on noussut Suomen kolmanneksi suurimmaksi satamaksi HaminaKotkan ja Vuosaaren jälkeen, koska sen metallinjalostusteollisuudella menee hyvin ja transitorautatie Kostamuksesta maailmalle kuljettaa paljon tonneja. Kahdesta voimalastamme uudempi on biolämpölaitos, joka polttaa turvetta ja metsähaketta. – Kokonaisuutta joudutaan pohtimaan, sanoo Isotalus ja kertoo meneillään olevasta Kokkolan Energian yhtiöittämisestä. – Lämpöä ja sähköä toimittavan Kokkolan Energian tuottovaatimus kaupungin kassaan on ollut 2–2,5 miljoonaa euroa, mutta meneillään olevan yhtiöittämisen myötä tuloutus voi olla erilainen. Tilanne tuo painei- ta myös Suomen edullisimpiin kiinteistökustannuksiin. Painotetut kokonaishinnat erillis/yhteistuotannolla ovat I luokassa 84,69/82,87, II luokassa 81,53/75,07 ja III luokassa 76,34/69,78 €/MWh. Kaupunginjohtaja kiittää tehokkuudesta myös 15 kunnan yhteistä jätehuoltoa Ekoroskia. Nummelassa lämpö tuotetaan pääosin hakkeella, eikä hintoja ole tarkoitus nostaa. Nummelan Aluelämpö on toimittanut lämmitystä harvoille Vihdin kirkonkylään 139,38 €/ MWh:n kulutusmaksulla, mutta Nummelaan nyt 115 kiinteistöön 86,06 eurolla. Kuntaliiton veropainelaskelma kuitenkin varoittaa 20,50 prosentin kuntaveron nostamistarpeesta peräti 22,20–23,50 prosenttiin. Maalämpö on tuonut myös kilpailun kaukolämmölle, mutta Nummelan suojelluilla pohjavesiharjuilla se ei tule kysymykseen. Energiateollisuuden vertailussa kulutus- eli energiamaksujen keskiarvohinta on 69,67, painotettu keskiarvo 60,43 €/MWh, eli kirittävää Nummelalla on. Merkittävä ero on pääosin erillistuotantona tuotetun lämmön energiamaksulla verrattuna lämmön ja sähkön yhteistuotantointoihin. Noin 29 000 asukkaan Vihdin kuntavero on 20 prosenttia, ja Kuntaliiton nousupainelaskelma nostaa sen 21,30–21,90 prosenttiin. Vanhemman, Outokummun teollisuusalueen voimalan lämpökuorman karkaaminen mereen on muutettu talteenotoksi, ja kaupunki ohjaa tehokkaasti voimaloiden yhteenajoa. Soitto Kokkolan kaupunginjohtajalle Antti Isotalukselle valaisee monin tavoin keskipohjalaisen 47 500 asukkaan Kokkolan voimaa
Nykyiseen liikelaitos Palmiaan puolestaan jäävät ruokahuolto eli koulujen ja päiväkotien ja hoitoalan ateriapalvelut sekä puhelin- ja hyvinvointipalvelut.. Uusi yhtiö jää kokonaan Helsingin kaupungin omistukseen. H elsingin kaupunki yhtiöittää puolet Helsingille palveluita tuottavasta Palmia-palveluliikelaitoksesta. Helsingin kaupungin palveluliikelaitos muutosten edessä Palmia jatkaa osin vapailla markkinoilla Helsingin kaupungin omistama Palmia lähtee osittaisella yhtiöittämisellä vapaille markkinoille. Palmian kiinteistöhuollosta, siivouksesta, turvapalveluista ja henkilöstöruokailusta vastaavat 12 osat yhtiöitetään. Kilpailijat löytyvät isoista kansainvälisistä yrityksistä
Jos Palmia olisi säilytetty liikelaitoksena, sen olisi pitänyt etsiä toiminnastaan noin 5–9 miljoonan euron säästöt vuodessa. – Koska kunta ei saa enää toimia kilpailuilla markkinoilla liikelaitoksena, Palmian oli- si täytynyt luopua ulkoisesta myynnistä, jos se olisi jatkanut liikelaitoksena, sanoo Sami Sarvilinna. Yhtiöittämispäätöksen takana olivat kokoomus, rkp sekä valtaosa vihreistä. Tuon summan verran Palmialla on vuodessa kaupallista toimintaa. – Palvelutarpeiden näkökulmasta yhtiöittäminen – Palmian olisi täytynyt luopua ulkoisesta myynnistä, jos se olisi jatkanut liikelaitoksena. Se, kuinka moni Helsinkiin jatkossa rakennettavista kiinteistöstä ostaa palvelunsa Palmialta, on vain arvailua. Kaupallisen Palmian suurimmat kilpailijat tulevat olemaan kansainvälisiä, kuten esimerkiksi ISS. Tasavertainen kilpailuasetelma Uudistuneen kuntalain mukaan kunnat eivät saa enää jatkossa toimia kilpailluilla markkinoilla liikelaitoksena. Tällä halutaan taata tasavertainen kilpailuasetelma. Palmialla oli käytännössä kolme vaihtoehtoa: yhtiö jatkaisi liikelaitoksena, Helsingin omistamana yhtiönä tai sen toiminta voitaisiin pilkkoa osiin. 10. – Liikelaitosten ei ole tarvinnut maksaa yhteisöveroa tuloksestaan ja niillä on ollut myös konkurssisuoja, kuten kunnilla, kertoo Helsingin kaupunginlakimies Sami Sarvilinna, joka istuu myös Palmiasta perustettavan yhtiön väliaikaisessa hallituksessa. Lain mukaan kunta ei saa toimia kilpailuilla markkinoilla liikelaitoksena. Kilpailijana on myös kotimainen Fazer/Amica. Säästöt olisivat voineet tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Palmiassa olisi jatkossa ollut 100–170 työpaikkaa vähemmän. Kiinteistöpalveluiden yksikönjohtaja Juha Kolkkisen mukaan yhtiöittäminen tuskin tuo heti mukanaan muutoksia kiinteistöpuolelle – ne vaativat myös jatkossa ylläpitoa. – Kaupunki voi kahden vuoden siirtymäkauden jälkeen avata kilpailulle omat palveluhankintansa, kertoo kiinteistöpalveluiden yksikönjohtaja Juha Kolkkinen. Liikelaitoksena uudet vaateet Uusi kuntalaki tuli voimaan viime vuoden syyskuussa, ja siirtymäaikaa kestää kuluvan vuoden loppuun. 13. Yhtiöittäminen tulee tapahtumaan liikkeenluovutuksena, eli työntekijät siirtyvät sinne vanhoina työntekijöinä. Kiinteistöhuollossa ei heti muutoksia Myös Palmian kiinteistöhuolto tulee jatkossa toimimaan uudessa yhtiössä. lokakuuta niukalla ääntenenemmistöllä: Helsingin kaupunginvaltuusto päätti äänin 43–41 siirtää Palmian henkilöstöruokailusta, siivouksesta, vartioinnista ja kiinteistöhuollosta vastaavan henkilökunnan omaan yhtiöönsä. Yhtiöittämisestä päätettiin Uusi yhtiö tulee toimimaan vapailla markkinoilla ja voi kilpailla muistakin kuin kaupungin hankinnoista
Edellisenä vuonna liikevaihto oli noin 156 miljoonaa euroa. Tuhansia onnistuneita asennuksia. Tällä hetkellä Palmian kiinteistöpalvelut toimivat suurimmaksi osaksi Helsingin kaupunkikonsernin sisäisenä palveluntuottajana. Juha Kolkkisen mukaan omistaja tulee määrittelemään ne markkinat, millä toimitaan esimerkiksi kiinteistöalalla. Vuotta aikaisemmin yhtiön tulos oli 3,1 miljoonaa euroa. Markkinoille tulee myös uusia kiinteistöjä. – Markkinat ovat jatkuvassa liikkeessä ja asiakkaat vaihtavat kiinteistöhuoltoyhtiöitä. – Joissakin hoitamissamme kiinteistöissä palvelukuvaukset kattavat lähes kaiken kiinteistöhuollon, kun taas toisissa huoltotarve on vähäisempää. Tilanne ei ole tältä osin kovin stabiili. tuskin tuo heti mukanaan muutoksia, samalla tavalla kiinteistöt vaativat ylläpitoa kuin nytkin. Palmian liikevaihdosta noin eniten eli 96 miljoonaa euroa tulee ruokapalveluista. Tässä vaiheessa on vaikea mennä sanomaan, että tuleeko meille jatkossa uutta kiinteistömassaa ja miten vanhat sopimukset jatkuvat. Palmialla on kiinteistöpalveluissa noin 390 työntekijää ja siivouspalveluissa noin 650 työntekijää. Palmialla on siivouspalveluissa noin 650 työntekijää ja kiinteistöpalveluissa noin 390. Tulosta kertyi tilikaudelta 3,9 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 809 000 euroa eli 26,5 prosenttia. Katso sivulta omme e tuotevidw.isodran.fi ww Palmian liikevaihto oli viime vuonna runsaat 160 miljoonaa euroa. Kosteus poistuu ulospäin! Kaivuumassat takaisin kaivantoon - ei kalliita massojen vaihtoja. Ne työllistävät 1560 ihmistä. Liikevaihto kasvoi 2,6 prosentilla edellisvuodesta. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Helsingin kaupunki – Kaupunki voi kahden vuoden siirtymäkauden jälkeen avata kilpailulle omat palveluhankintansa. Palvelutarpeen määrittelee asiakas, kiinteistön teknologia sekä kiinteistön käyttötarkoitus, Kolkkinen summaa. Asiakkaat voivat tietysti miettiä omia palvelutarpeitaan uudestaan ja sitä, että millaisia palvelupaketteja he haluavat tilata jatkossa, sanoo kiinteistöpalveluiden yksikönjohtaja Juha Kolkkinen. Suoraan varastosta Espoon Suomenojalta ja jälleenmyyjiltä. KELLARI Palmian liikevaihto kasvoi 2,6 prosenttia KUIVAKSI Haluatko vihdoinkin kuivan ja lämpimän maanvastaisen perusmuurin ja kellarin taloosi. Kysy myös rautakauppiaaltasi! . Liikevaihdon lievän kasvun myötä myös Palmian tulos kasvoi viime vuonna. Työntekijät epäilevät, että kaikki työpaikat eivät tule säilymään yhtiöittämisen myötä. – Valtuusto päätti kahden vuoden siirtymäajasta eli sinä aikana ei palveluja todennäköisesti tulla kilpailuttamaan. Esille on nostettu myös pelko siitä, että riittääkö heille kaikille jatkossa töitä. Palmian kiinteistöpalvelusopimuksen piirissä on tällä hetkellä noin 600 kiinteistöä. Jatkossa vapailla markkinoilla Yhtiö tulee toiminaan jatkossa vapailla markkinoilla. Euromääräistä kasvua tilikaudelta kertyi 4,0 miljoonaa. Jos myöhemmin hävittäisiin Palmian kohteiden kilpailuttamisessa, ja liikkeenluovuttamisen periaatteet eivät olisi voimassa, niin se saattaisi tarkoittaa myös henkilökunnan sopeuttamisia, Kolkkinen muotoilee
VTT-sertifikaatti Nro 156/01 RT-kortti 37708
09-863 4360 14. MUOTTIKOLMIO OY Finnoonniitty 3, 02270 Espoo, p
Työntekijät tyrmistyneitä päätöksestä P almian pääluottamusmies Eija Paananen ihmettelee, että tiesivätkö poliitikot ylipäätään, mitä he päättivät. Helsingin kaupunginvaltuuston päätös osittaisesta yhtiöittämisestä on otettu vastaan tyrmistynein tuntein. Paanasen mukaan työntekijät ovat olleet tosi sitoutuneita työskentelemään Palmiassa. Eija Paananen on toiminut Palmian pääluottamusmiehenä vuodesta 2007, mutta aloitti yrityksessä jo vuonna 1987. Kaupunki on selvittänyt pitkin kesää ja alkusyksyä, että uudessa yhtiössä sovellettaisiin Palvelualojen ammattiliitto PAMin kiinteistöpalvelualan työehtosopimusta. Tämä valtuuston tekemän päätös oli totaalinen pettymys, koska ollaan oltu niin sitoutuneita. – Kaikki ovat olleet tästä täysin tyrmistyneitä! Nyt tehdyn päätöksen mukaan esimerkiksi työyhteisöt hajoavat kiinteistösiivouksen ja keittiön osalta. Asiakastyytyväisyys on ollut tosi hyvä ja reklamaatiot on saatu vähiin. Paanasen mukaan Palmian työntekijöiden - jotka suurimmaksi osaksi ovat itse Helsingin kaupungin veronmaksajia - mielestä ei olisi voitu tehdä pöllömpää päätöstä. Sitä pidetään Paanasen mielestä järjettömänä. Eija Paananen kertoo, että kaupunginvaltuusto oli linjannut asian kuitenkin niin, että uusi Palmia järjestäytyisikin Avaintyönantajiin. – Joitakin heikennyksiä sieltäkin olisi tiedossa, mutta ei niin paljon kuin PAMista. Silloin linjataan myös se, että mihin työnantaja järjestäytyy.. Uusi yhtiö valitsee toimitusjohtajan ja hallituksen joulukuussa. Palmian pääluottamusmies Eija Paananen sanoo, että työntekijät ovat olleet sitoutuneita Palmian rakentamiseen ja kehittämiseen. – Tunnen talon historian ja kaikki sen vaiheet. Nimet ovat vain vaihtuneet taajaa tahtia. Silloin esimerkiksi henkilöstöruokalan kokki tienaisi 1650 euroa kuukaudessa, kun hän ansaitsee nyt kunnallisella työehtosopimuksella 150 euroa enemmän. – Kun yksiköt yhdistettiin Kaupunki oli luvannut työntekijöille, että jos tuotetta saadaan hiottua ja asiakkaat pidettyä tyytyväisinä, ei olisi mitään estettä toimia liikelaitoksena. ja yritys perustettiin vuonna 2003, lähdimme rakentamaan Palmiaa. Palkat laskisivat vanhat työehtosopimuksen umpeutuessa. Pääluottamusmies Paananen myöntää, että näin voi käydä. – Kyllä sitä rinta rottingilla rakennettiin Palmiaa yhdessä. Sitä tuskin oli ennakolta yhtään mietitty. Kiinteistöpalveluiden liikevaihto oli viime vuonna 21 miljoonaa euroa. Koko Palmian liikevaihto oli runsaat 160 miljoonaa. Tällä hetkellä liikelaitoksen työntekijät kuuluvat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kunnallisen, yleisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin. 15 Kaupallinen Palmia tulee noudattamaan eri työehtosopimusta kuin nykyinen liikelaitos. Se oli yhteinen tahtotila, että saadaan olla kaupungin toimijoina. Potkujen lisäksi pelätään myös palkanalennuksia. – Kun uusi yhtiö häviää ensimmäisessä kilpailuttamisessa, se voi tietää osalle kenkää, kun ei ole enää varaa pitää työntekijöitä. Vastaavasta on ennenkin ollut kokemusta. Pelkona potkut ja palkanalennukset Moni Palmian työntekijä pelkää nyt, että pilkkominen voi jossain vaiheessa tietää potkuja. – Valtuuston tekemä päätös on tosi dramaattinen esimerkiksi asiakkuuksien suhteen
Uusi laki ei muuttanut olen- 16 naisesti osakkaan ja taloyhtiön välisiä vastuita rakenneosien ja laitteiden uusimisesta ja korjaamisesta. Esimerkiksi sähköpatterit siirtyivät osakkaan vastuulta yhtiölle. Sen avulla säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa. Siihen ja moneen muuhun löytyy vastaus vastuunjakotaulukosta. Kuka korjaa, jos ikkuna tai pesuallas menee rikki. Taloyhtiöiden vastuunjaot määritelty tarkasti V Kenelle korjaus kuuluu taloyhtiössä, jos pesuallas hajoaa. – On aivan ensiarvoisen. uonna 2010 voimaan tullut uusi asuntoosakeyhtiölaki päivitti asunto-osakeyhtiön ja osakkeenomistajien välisen kunnossapitovastuun jakautumisen. Muutokset olivat suhteellisen pieniä
Taloyhtiöiden hallituksille sekä isännöitsijöille on tehty erillinen vastuujakotaulukkoPlus. Taulukko tarkentaa sitä, mitä lainsäätäjät ovat tarkoittaneet, sanoo Heli Launto-Koho. Muun muassa se on määritelty vastuunjakotaulukossa. – Se on erityisesti yhtiön hallinnolle tarkoitettu vihkonen, jossa on tarkemmin selostettu, mitä missäkin tilanteissa tulee tehdä. Kaikkiin ongelmiin ei löydy vastausta Kiinteistöliiton vihko- 17. Silloin tällöin on hyvä muistuttaa osakkeenomistajien omasta kunnossapitovastuusta. Yksityiskohtainen taulukko on syntynyt pitkän pohdinnan tuloksena. Launto-Kohon mukaan asunto-osakeyhtiölain mukaisesta vastuunjaosta on mahdollista kuitenkin poiketa ottamalla asiasta määräys taloyhtiön yhtiöjärjestykseen. – Kunnossapitovastuun jakautuminen on yksi yleisimmistä kysymyksistä, Heli LauntoKoho kertoo. Näin vastuut jakautuvat Vastuukysymykset nousevat esiin Taloyhtiö vastaa rakennuksen kunnossapidosta Osakkeenomistajalla on vastuu oman huoneistonsa sisäosista Taloyhtiön vastuulla ovat huoneistojen rakenteet ja eristeet ja myös niistä mahdollisesti aiheutuvat sisäpuoliset korjaukset Taloyhtiö vastaa huoneistossa olevista lämmitys-, vesi-, sähkö-, viemäri-, ilmanvaihto-, tiedonsiirto- ja muista perusjärjestelmistä Vastuukysymykset nousevat hyvin usein esiin Kiinteistöliiton lakineuvonnassa. Erityisen tärkeää sen on esimerkiksi taloyhtiöissä, joissa on muista maista muuttaneita osakkaita. Tiedottamisen tärkeä merkitys Tiskipöydän hana vuotaa! Kenelle kuuluu korjaus – taloyhtiölle vai osakkaalle. He ovat voineet tulla maista, joissa ei ole samanlaista asunto-osakeyhtiöjärjestelmää. Kirjasessa käydään seikkaperäisesti läpi vastuiden jakautumisesta taloyhtiön ja osakkeenomistajien välillä. Siinä on mukana lisäksi esimerkkejä. tärkeää, että jokainen tietää, kenellä on vastuu mistäkin asiasta, tähdentää Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen lakimies Heli Launto-Koho. Kiinteistöliitto Varsinais-Suomen lakimies Heli LauntoKoho tähdentää, että taloyhtiössä on tärkeää tietää, kuka vastaa mistäkin asiasta. – On tosi tärkeää tietää, kenelle mitäkin kuuluu. Vastuunjakotaulukko apuna Kiinteistöliitto teki uuden asunto-osakeyhtiölain myötä uuden vastuunjakotaulukon. Teksti: Maija Salmi Jos pesuallas menee rikki, löytyy taulukosta vastaus siihen, kenelle sen korjaus kuuluu. sesta, joten apua haetaan liiton jäsenille suunnatusta puhelinneuvonnasta. Jos esimerkiksi ikkuna tai pesuallas rikkoutuu, taulukosta löytyy vastaus siihen, kenelle sen korjaus kuuluu. kiin yksityiskohtiin. – Se on kuitenkin alan johtavien asiantuntijoiden paras arvio siitä, mitä laissa tarkoitetaan. Launto-Koho muistuttaa, että vastuunjakotaulukko on Kiinteistöliiton näkemys asiasta. Yhtä lailla se on tärkeää, jos on esimerkiksi nuoria tai sellaisia osakkaita, jotka ovat muuttaneet vaikkapa omakotitalosta. – Osakkeenomistajalla on aina omat vastuunsa, tiedotetaan niistä erikseen tai ei, Launto-Koho muistuttaa. – Laki on väistämättä kirjoitettu sen verran väljästi, ettei siinä voida ottaa kantaa kaik- Launto-Koho painottaa vastuukysymysten tiedottamisen tärkeyttä. Tiedottamatta jättäminen ei kuitenkaan vähennä tai muuta vastuuta
– Tänä päivänä luetaan kuitenkin alan lehtiä, ja lisäksi vastuukysymyksiä käsitellään hallituksissa ja yhtiökokouksissa. Viimeksi tällä viikolla kysyttiin sähköihin liittyvistä vastuista, kertoo yrityksen toimitusjohtaja, AIT Petri Grahn. Väänäsen nettisivuilta (www.isannointipvaananen.fi), josta asiakkaiden on Grahnin mukaan helppoa käydä tarkistamassa vastuita. Grahnin mukaan ihmiset ymmärtävät aika hyvin mitä vastuut nykyään tarkoittavat. – Vastuukysymyksiin ei jää harmaita alueita. – Taulukosta on selkeä lukea, mistä niistä sanotaan. Taulukko helpottaa niin taloyhtiöitä kuin osakkaita. Vastuut puhuttavat osakkaita K irkkonummen Veikkolasta käsin toimivassa Isännöinti P. Yrityksen asiakkaina on asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eri puolilla pääkaupunkiseutua.. Väänäsessä ollaan tyytyväisiä vastuunjakotaulukkoon. Kun se tiedetään, enää eivät osakkaat hanki esimerkiksi halpoja tarvikkeita, joilla ei ole takuita. Taulukko poistaa harmaat alueet Vastuunjakotaulukko löytyy myös Isännöinti P. Kymmenkunta vuotta yrittäjänä toiminut Petri Grahn sanoo muistavansa vielä ne ajat, kun vastuukysymyksistä riitti riitoja ja epäselvyyksiä. Väänänen on perustettu vuonna 2003. Isännöinti P. Nyt ei tarvitse riidellä ja taistella vastuukysymyksistä, kun joka tapauksessa aina on kyse rahasta, sanoo isännöitsijä, AIT Petri Väänänen. Ne aina kuitenkin puhuttavat ihmisiä. Ihmiset ymmärtävät, että kyse on omasta omaisuudesta eli asuntojen arvon säilyttämisestä. Nyt ei tarvitse – Vastuukysymyksiin ei jää harmaita alueita. – Se helpottaa töitä huomattavasti, kun osakkaat tietävät vastuista. riidellä ja taistella vastuukysymyksistä, kun joka tapauksessa aina on kyse rahasta. – Uuden asunto-osakeyhtiölain myötä rakennuksen kunnos- 18 sapito tuli taloyhtiön vastuulle. Grahn pitää erityisesti juuri sähköihin ja vesikalusteisiin liittyviä vastuukysymyksiä tärkeinä
Jos yhtiö kuitenkin säästää osakkaan osuuden, voidaan osakasta hyvittää säästetyn summan määrällä. Siitä näkee seikkaperäisesti, kuka kantaa mistäkin vastuun. ISÄNNÖINNIN YKKÖNEN EI IHAN TAVALLINEN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO Haluatko isännöitsijäsi olevan aktiivinen, päättäväinen, vuorovaikutteinen ja toimeenpaneva. Esimerkki kunnossapitovastuusta Esimerkiksi kalusteiden uusimisesta uusi asunto-osakeyhtiölaki sanoo näin: Kiinteät kalusteet ja laitteet kuuluvat aina osakkaan korjattavaksi. Haluatko isännöitsijältäsi lisäarvoa asumiseen. Tutustu www.oit.fi Lue asiakaslehti nettisivultamme Hallituskatu 29 A 13, Oulu Puh. – Ihmiset ymmärtävät, että kyse on omasta omaisuudesta eli asuntojen arvon säilyttämisestä. Jos asukas on itse uusinut kalusteita, yhtiöllä ei ole velvollisuutta hyvittää niitä osakkaalle. Väänänen on laittanut nettisivuilleen vastuunjakotaulukon, joka on pääpiirteittäin samanlainen kuin Kiinteistöliiton julkaisema. Isännöinti P. 0207 189880 * Suomen Isännöintiliiton jäsentoimisto * Kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min. 19. Yhtiöllä on myös oikeus uusia korjausvastuusta riippumatta huoneistossa olevia kalusteita, kuten esimerkiksi hanoja. Toisaalta yhtiön suorittaessa oman korjausvastuunsa piiriin kuuluvia töitä – esimerkiksi wc:n huuhtelulaitteet – voi yhtiö joutua uusimaan myös osakkaalle kuuluvia osia, jos korjaamista ei voi tehdä ilman että koko laite pitää vaihtaa
Suomi sai uusiutuvan energian käytön tavoitteekseen 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, sanoo ERA17-seurantaryhmän puheenjohtaja Tarmo Pipatti. Ympäristöekonomian professorin Markku Ollikaisen mukaan Suomi ei valitettavasti ole aivan kärkikahinoissa mitä tulee ympäristön energiaviisauteen. Energiaviisaudessa monta ulottuvuutta Energiaviisaus koostuu monesta eri tekijästä: maankäytöstä, uudis- ja korjausrakentamisesta, rakennusten ylläpidosta ja uusiutuvan energian hyödyntämisestä. – Tosin kaikkia innovaatioita ole hyödynnetty välttämättä tarpeeksi. Seurantaryhmän puheenjohtajan Tarmo Pipatin mukaan ERA17 alkoi vuonna 2010, jolloin mukaan valjastettiin laaja joukko huippuasiantuntijoita, ja heidän ideansa energiaviisauden edistämiseksi koottiin 31:ksi toimenpideehdotukseksi. EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta annettiin merkittävä lainsäädäntöpaketti huhtikuussa 2009. Pipatin mukaan ohjelman kautta on noussut tietoisuuteen runsaasti uusia innovaatioita. ERA17 asetti tavoitteeksi nostaa Suomen energiaviisauden johtomaaksi Kärki on karkaamassa, mutta älykkäässä teknologiassa olisi mahdollisuuksia ERA17-toimintaohjelma syntyi vuonna 2010 ministeri Jan Vapaavuoren aloitteesta. Rakennukset ja rakentaminen vastaavat noin 40 prosentista kaikesta energiankulutuksesta ja päästöistä. Osin se on asennekysymys. Tavoitteena oli luoda Suomesta energiaviisauden eurooppalainen kärkimaa kolme vuotta etuajassa, juhlavuoteenaan 2017. Esimerkiksi kaupungeissa tehtiin hyvää pioneerityötä siinä, miten energiaviisaus muuttuu strategioiden kautta tehokkaaksi toiminnaksi. Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017 -toimintaohjelma on hyvä osoitus siitä, että kun asioita pohditaan rohkeasti ja ollaan valmiita tarvittaessa tarkentamaan kurssiakin, into säilyy pitkäaikaisessa hankkeessakin. Yhtenä lähtökohtana oli, että cleantech-ala tarjoaa tulevaisuudessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja sitä kautta myös kasvun mahdollisuuksia. – Ehdotusten pohjalta alkoi heti käytännön työ. – Rakennetun ympäristön energiatehokkuudella on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ratkaiseva rooli. Jos mukaan otetaan liikenteestä aiheutuvat päästöt, rooli on vielä merkittävämpi. – Tämä niin kutsuttu 2020-20-tavoite tarkoittaa, että vuoteen 2020 mennessä tulisi EU:n energiankulutuksesta 20 prosenttia saada uusiutuvista lähteistä, EU:n kasvihuonekaasupäästöjä tulisi vähentää 20 prosenttia sekä energiatehokkuutta lisätä 20 prosenttia. 20. E nergiaviisaus tarkoittaa energiatehokkaasti ja vähäpäästöisesti toimivaa rakennettua ympäristöä, jossa ilmastonmuutoksen torjunnan edellyttämät toimenpiteet on otettu käyttöön. Toimintaohjelman tavoitteena on auttaa Suomea pääsemään energiaviisauden kärkimaaksi. Pipatin mukaan ERA17 alkoi vuonna 2010, jolloin mukaan valjastettiin laaja joukko huippuasiantuntijoita, ja heidän ideansa energiaviisauden edistämiseksi koottiin 31:ksi toimenpide-ehdotukseksi
Suomi jäämässä jälkeen energiajärjestelmissä Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professorin Markku Ollikaisen mukaan Suomi ei valitettavasti ole aivan kärkikahinoissa, mitä tulee ympäristön energiaviisauteen. Pipatin mukaan ohjelman saavutukset ja innovaatiot tullaan laittamaan hankkeen loputtua ”yksiin kansiin”. Meidän pitää laajentaa näkökulmaamme pelkästä rakentamisesta koskemaan 21 koko yhdyskuntarakennetta ja kokonaisia energiajärjestelmiä. – Tällä hetkellä näyttää siltä, että ainakin kestävässä aluesuunnittelussa, kiinteistöjen fiksussa käytössä ja alueellisen energiantuotannon ratkaisuissa on neljävuotisen ERA17-taipaleen aikana otettu jo isoja harppauksia eteenpäin. Puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain. Ollikaisen mukaan energiatehokkuuden edelläkävijämaista Suomi on esimerkiksi uusien energiajärjestelmien hyödyntämisessä jäänyt jälkeen. Tässä tarvitsemme skarppausta, eikä meillä ole enää aikaa tuhlattavaksi. Painopistealueita ovat kaavoitukseen energiatehokkuutta parantavat arviointivälineet, sähkön ja lämmön pientuotannon saaminen houkuttelevaksi ja vaivattomaksi, kustannustehokkaita ratkaisujen löytäminen energiakorjauksiin, energiatietoiseen kiinteistöjen käyttöön ohjaaminen, energia- viisauden lisääminen rakentamisen ohjaukseen ja valvontaan, kuntien ERA17-toiminnan vauhdittaminen sekä energiaosaavaan perus- ja täydennyskoulutukseen panostaminen. Olemme saavuttaneet EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan vaatimukset, mutta nyt olisi mentävä eteenpäin. – Tarvitsemme analyysiä siitä, miksi osaaminen ja jo kehitetyt teknologiat eivät Suomessa leviä laajasti käyttöön. Kiinteistökohtaiset aurinkopaneelit sekä älykkäät sähköverkot ovat. Vuonna 2014 puheenjohtajuus on ollut Rakennusteollisuus RT:ssä ja ensi vuonna viestikapulan ottaa Tekes. Rakennusyritykset ja kansalaiset pitäisi saada innostettua tekemään investointeja energiatehokkuuteen ja ottamaan älykäs teknologia käyttöön, sanoo Ollikainen. Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika 2017-ERA17 -toimintaohjelmaa vievät yhteistyökumppaneidensa kanssa eteenpäin RAKLI ry, Rakennusteollisuus RT ry, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Innovaatiorahoituskeskus Tekes ja ympäristöministeriö. – Julkaisumuoto on vielä auki, mutta joka tapauksessa loppuhuipennus on hankkeella tätä kautta tiedossa. ERA17-toimintaohjelmassa keskitytään vuosina 2013–2014 seitsemän painopisteen toteuttamiseen, joihin on koottu alkuperäiset toimenpiteet. Painopisteiksi on valittu sellaiset teemat, jotka ovat juuri nyt erittäin ajankohtaisia ja joiden osalta on saavutettavissa konkreettisia läpimurtoja. Ympäristöekonomian professorin Markku Ollikaisen mukaan Suomi ei valitettavasti ole aivan kärkikahinoissa, mitä tulee ympäristön energiaviisauteen. – Näiden tahojen seitsemän toimitusjohtajaa linjaavat ohjelman suuntaa. Vuosina 2013–2014 todettiin, että tiettyihin osa-alueisiin täytyy saada lisää vauhtia, ja ERA17-ohjelmalle määriteltiin tälle kaksivuotiskaudelle seitsemän painopistettä. – Meillä on olemassa hyvät mahdollisuudet kiriä edelläkävijöitä kiinni, kun hyödynnämme täysimääräisesti olemassa olevan ICT-osaamisemme. – Meillä on olemassa hyvät mahdollisuudet kiriä edelläkävijöitä kiinni, kun hyödynnämme täysimääräisesti olemassa olevan ICT-osaamisemme
– Maalämmön ja aurinkopaneelien varaan voidaan rakentaa asuinalueita tai kiinteistöjä kattava pienverkko. – Saksan tukiin meillä tuskin on taloudellista mahdollisuutta. Moni aurinkoenergiaa hyödyntävä taloyhtiö hankkii laitteensa alhaisemman verokannan maista Keski-Euroopasta, jolloin verotuotot ja työllisyyshyödyt jäävät Suomelta saamatta. – ICT ja älykkäät verkot ovat niitä, joilla on tulevaisuudessa mahdollisuuksia uusille liiketoiminnoille. Tämä varmistetaan ulkopuolisen arvioijan toimesta. ilman muuta niitä teknologioita, jotka soveltuisivat Suomessakin nykyistä laajemmin käytettäviksi. Euroopan unioni on ottanut ilmastotyössä ohjelmallisen edelläkävijän roolin ja maanosan ilmastopolitiikka on tiukkaa. Toki nykyinen taloudellinen tilannekin asettaa omat haas- AVUX VALTUUTETTU TARKASTUSLAITOS Oy Elspecta Ab Toimintamme hissi- ja sähköalalla on puolueetonta ja riippumatonta muista toimialaan liittyvistä tahoista. Juhani Karvonen. Verotuskohtelua voisi miettiä uusiksi Ollikainen pitää maalämpöä hyvin käyttökelpoisena energiamuotona, kun se on mitoitettu oikein, jotta maalämpötalot eivät lisää talvella muutenkin korkeaa sähkön huippukulutusta. HISSIEN JA SÄHKÖLAITTEISTOJEN - Lakisääteiset tarkastuspalvelut - Kuntoarviot - Koulutus - Asiakkaan tarpeisiin "räätälöidyt" asiantuntijapalvelut Tekniset kysymykset: Guy Norrgrann gsm: 040-5816191 (hissit / sähköt) Pertti Kukkonen gsm: 040-5310691 (sähköt / hissit) Myynti ja markkinointi: Antero Mustaniemi gsm: 040-8344562 Jan Leino gsm: 040-1978715 www.elspecta.fi 22 teensa uusien innovaatioiden toteuttamiselle ja heikentää kansalaisten valmiutta innostua esimerkiksi energiakorjauksista. Jos vero olisi vaikkapa kymmenen prosenttia, saattaisi kiinnostus olla suurempi. Saksalaisten menestys ei perustu aurinkopaneelien valmistukseen vaan nimenomaan ohjausjärjestelmien suunnitteluun hallintaan. Toimimme koko maan alueella. ICT ja älykkäät verkot ovat niitä, joilla on tulevaisuudessa mahdollisuuksia uusille liiketoiminnoille osin sen takia, että meillä Suomessa on paljon saneerattavaa kiinteistökantaa. – Tätäkin voidaan taklata uusilla, saavutetuista säästöistä pääomia ammentavilla rahoitusmalleilla. – Maailman väkiluku kasvaa niin voimakkaasti tulevina vuosikymmeninä, että talouskasvu ja luonnonvarojen käyttö on saatava kytkettyä irti toisistaan, jos halutaan tavoitella länsimaista elintasoa koko maailmassa. Kaikkia asiakkaita kohtelemme tasapuolisesti ja luottamuksellisesti. Voimme myös lisätä osaamistamme kaikille tasoilla tehdä asiat kerralla paremmin. Mahdollisuuksia tähän tarjoavat muun muassa erilaiset uudet innovaatiot ja teknologiat, joiden avulla energia- ja materiaalitehokkuutta voidaan parantaa. Haastaviin päästötavoitteisiin sitoudutaan niin, että samalla lisätään alueen kilpailukykyä. Voimme myös kehittää yhä kustannustehokkaampia tapoja hoitaa hommat kuntoon. Suomessa tyypillinen este esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon on verotuskohtelu sekä yhteiskunnan melko pieni tuki. Asennemuutos on yksi keskeinen tekijä ja uskon, että ERA17-vuosipäivän tapaiset tilaisuudet ovat oivallinen tapa edistää tätä. Erilaisten järjestelmienvirittäminen ja mitoitus vaativat moniosaamista. Tämän vuoksi toivon alalta kokonaisvaltaista ajattelua ja kykyä viedä meitä kohti entistä energiaviisaampaa Suomea, sanoo Ollikainen. Rakentamisella suuri merkitys ilmastonmuutokseen Ollikainen pitää ilmastonmuutoksen torjumisen ja siihen sopeutumisen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että Pariisissa allekirjoitetaan ensi vuonna sitova YK:n ilmastosopimus päästöjen vähentämiseksi. – Rakentamisen ja asumisen merkitys tässä kokonaisuudessa on erittäin suuri, koska lämmitys ja sähkönkulutus ovat merkittäviä energiasyöppöjä ja päästöjen lähteitä. Meillä on kuitenkin 24 prosentin arvonlisävero laitteille, mikä ei houkuttele esimerkiksi taloyhtiöitä uusiutuvien energiamuotojen käyttöön
Ritonummi linjasi, että tärkein tavoite EU-tasolla on. Ministerin ajatuksia kuunteli ERA17-seurantaryhmän puheenjohtaja Tarmo Pipatti. Tämän vuoksi valmistelua tehdään tiiviissä yhteistyössä kiinteistö- ja rakennusalan sekä energia-alan kanssa, jotta olemassa oleva tieto, kokemukset ja osaaminen saadaan laajasti hyödynnettyä, painotti Viitanen. Hyviä esimerkkejä onnistumisista on tarjolla esiteltäväksi vuosi vuodelta yhä enemmän. A suntoministeri Pia Viitanen kertoi olevansa erittäin tyytyväinen toimintaohjelman etenemiseen, koska kyseessä on vahvasti tulevaisuuteen suuntaava aihe. Ilmastovastaava Hanna- 23 Liisa Kangas WWF:stä, toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto LeaseGreen Groupista, puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen Ilmastopaneelista, teollisuusneuvos Timo Ritonummi työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä kansanedustaja, vanhempi neuvonantaja, Oras Tynkkynen Sitrasta istuivat yhteisessä paneelissa. – Meillä ministeriössä on vahva tahto tehdä sellainen nollaenergiasäännöstö, joka vastaa juuri meidän suomalaisia tarpeitamme. ERA-vuosipäivässä luotiin uskoa toimintaohjelman menestykseen Ministeriössä vahva halu laatia Suomen tarpeita koskeva nollaenergiasäännöstö Lokakuun puolivälissä pidetty ERA17-vuosipäivä osoitti, että vauhti energiaviisauden tiellä kiihtyy ohjelman lähestyessä loppuaan. Suomessa on tällä hetkellä ajankohtaista energiaviisauden agendalla lähes nollaenergiarakentamisen määrittely, koska vuodesta 2021 alkaen kaikkien uudisrakennusten tulee olla tätä tasoa. Yksimielisiä panelistit olivat siitä, että uusiutuvan energian päästöjä vähentävä vaikutus pitäisi ehdottomasti huomioida päästöoikeuksia määriteltäessä. Asuntoministeri Pia Viitasen mukaan hallitus näkee erityisesti cleantechissä paljon kasvun mahdollisuuksia. Viitasen mukaan hallitus näkee erityisesti cleantechissä paljon kasvun mahdollisuuksia
Kangas oli erityisen huolestunut siitä, että meillä aurinkoenergian verotus on montaa. sa on edelläkävijänä maksanut osittain globaalejakin kehityskustannuksia. Nyt laitteistojen hinnat ovat tulleet sen verran alaspäin, että ne alkavat olla jo kuluttajienkin ulottuville. Kankaan mielestä uusiu- tuvan energian markkinoiden mahdollisuudet pitäisi hyödyntää nykyistä paremmin, mikä laskisi myös puhtaiden teknologioiden käytön hintaa. – Nykytilanteessa on hyvä, että energiatehokkuudelle ja uusiutuvan energiankäytölle on asetettu omat tavoitteet, jotka auttavat meitä myös energiaomavaraisuuden lisäämisessä, sanoi Tynkkynen. Tynkkynen muistutti, ettei päästötavoitetta ole vielä asetettu niin korkealle, että se veisi meidät maaliin muissakin asioissa. Panelistit LeaseGreen Groupin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto (vas.), WWF:n ilmastovastaava Hanna-Liisa Kangas, Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen, teollisuusneuvos Timo Ritonummi työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä kansanedustaja, Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen olivat yksimielisiä siitä, että uusiutuvan energian päästöjä vähentävä vaikutus pitäisi ehdottomasti huomioida päästöoikeuksia määriteltäessä. Sak- 24 – Nykytilanteessa on hyvä, että energiatehokkuudelle ja uusiutuvan energiankäytölle on asetettu omat tavoitteet. Auringossa piilee potentiaalia Aurinkoenergia kuumensi panelistien tunteita. päästöjen vähentäminen. – On sama, mitä keinoa käy- tämme, mutta jotenkin meidän on saatava aurinkoenergiapotentiaalia hyödynnettyä paremmin, vaati Tynkkynen. He totesivat, että jopa kyllästymiseen asti esimerkkinä toimineesta Saksasta voidaan ottaa mallia niin hyvässä kuin pahassakin. Mäkipelto muistutti, etteivät asiakkaat halua maksaa päästöjen vähentämisestä, vaan heitä kiinnostavat säästetyt eurot
– Kyse on siitä, miten toimenpiteet paketoidaan niin, että kiinteistönomistajan päätöksenteko on helppoa. Projektipäällikkö Tanja Oksa Jyväskylästä kertoi, miten Kankaan alue muuntuu historiallisesta tulevaisuuden alueeksi. muuta Euroopan maata korkeammalla tasolla, mikä heikentää kotimaisten alan yritysten kilpailukykyä. Hankkeessa parannetaan 14 kiinteistön energiatehokkuutta teloteknisin keinoin siten, että kustannukset katetaan aikaan saaduilla säästöillä. – Tämän asian kanssa emme kuitenkaan päässeet etenemään, kun omistus- ja hallintomalleihin, verotukseen, maksuihin, lakeihin, säädöksiin, tulkintoihin, vastuisiin ja moneen muuhun yksityiskohtaan liittyi niin paljon haasteita, Oksa harmitteli. Projektipäällikkö Tanja Oksa Jyväskylästä kertoi, kuinka Kangas muuntuu historiallisesta tulevaisuuden alueeksi. Kankaalle tehtiin kattava aurinkokaavaselvitys ja luotiin visio siitä, kuinka saataisiin rakennettua suuri, alueellinen aurinkovoimala. Ritonummi muistutti, että paikallisen energiatuotannon osalta on vielä ratkaisematta muun muassa se, miten verkkoon myytävän energian kanssa menetellä. Vantaan kaupunki sai Kestävä julkinen hankinta -kilpailussa tunnustusta ESCO-järjestelmän onnistuneesta käytöstä kiinteistöinvestoinneissaan. Mukana on niin kouluja, päiväkoteja, liikuntalaitoksia, monitoimitaloja kuin kirjastojakin. Kestävää kehitystä voi edistää monin tavoin Kaupungit edistävät kestävää kehitystä. Panelistit peräänkuuluttivat kokonaisvaltaista ajattelua, jonka tuloksena syntyy viihtyisiä ja hyvän sisäilman omaavia taloja, jotka kuluttavat mahdollisimman vähän energiaa. Kunnilla on omistuksessaan erittäin paljon toimitiloja, joiden kunnostamiseen ei ole olemassa pääomia, joten tällainen rahoitusmalli on erinomainen vaihtoehto, rohkaisi Vantaan energia-asiantuntija Marita Tamminen. Riskit ovat tässä mallissa kuitenkin pienet ja mahdollisuudet erittäin suuret. – Niissä kuluu valtavasti energiaa turhaan ja asumisviihtyvyydestä ei voida puhua, jos lattiat ovat talvisin jääkylmät, sanoi Tynkkynen. – ESCO-ajattelun myyminen kaupungin sisällä vaati töitä. Seuraavien 20–30 vuoden aikana rakentuva Oulun Hiukkavaaran alue tarjoaa julkisen testialustan, joita ERA17-toimintaohjelmaa käynnistettäessä peräänkuulutettiin. Mäkipelto totesi, että tekniset ratkaisut meillä on tähän olemassa. Sen olemme jo huomanneet, ettei meillä ole tarpeeksi osaamista monienergiaratkaisuista muodostuvien järjestelmien energiasuunnittelusta, mitoituksesta ja ohjauksesta, kertoi laatupäällikkö Pekka Seppälä. Juhani Karvonen – Kyse on siitä, miten toimenpiteet paketoidaan niin, että kiinteistönomistajan päätöksenteko on helppoa. haasteet meillä liittyy olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen. Vantaalla on investoitu toimitilojen energiatehokkuuden parantamiseen, Oulussa tarjotaan innovaatioalusta uusien ratkaisujen kokeilulle, Jyväskylässä murretaan esteitä alueellisen aurinkoenergiatuotannon tieltä ja Helsingissä asennekasvatus aloitetaan jo kaupungin leikkipuistoissa. – Meillä on mukana lukuisia yrityksiä, jotka kehittävät omia innovaatioitaan Hiukkavaarassa. Tynkkynen korosti, että uudisrakentamista suuremmat 25
V anhan hissin korvaaminen uudella on yksi nopeimmista ja kustannustehokkaimmista tavoista nostaa rakennuksen arvoa. Tilavampi hissikori mahdollistaa myös leveän oviaukon, mikä helpottaa liikkumista lastenvaunujen ja rollaattorin kanssa ja mahdollistaa suurikokoisten esineiden kuljettamisen hississä. Esimerkiksi neljän hengen hissistä saadaan viiden tai kuuden henkilön hissi, kertoo Koneen modernisointijohtaja Heli Aalto. Konehuoneettoman teknologian ansiosta vanhan hissin konehuoneesta vapautunut tila voidaan muuttaa säilytystilaksi tai hissin kulkumatkaa voidaan jatkaa ullakolle asti. 26. Tämä lisää rakennuksen viihtyvyyttä, sillä hissi on käytössä äärimmäisen hiljainen, Aalto sanoo. Liikuntarajoitteisille tai ikääntyneille hissi on välttämättömyys, mutta esteetön asuinympäristö helpottaa kaikkien asukkaiden ja kiinteistön käyttäjien arkea ja nostaa kiinteistön arvoa. Ahtaidenkin kuilujen vanhat hissit voidaan uusia Hissirakentaminen tuplaantuu vuoteen 2017 mennessä Hissi on tärkeä asumismukavuutta lisäävä tekijä. Ennen 1990-lukua rakennetuissa kiinteistöissä hissin uusiminen kokonaan onkin tyypillisempi ratkaisu kuin vanhan hissin osien korjaaminen. Hissikuilun ja hissikorin materiaalien valinnoissa kunnioitettiin kiinteistön teollista muotoilua. Kun hissi sijoitetaan talon ulkopuolelle, ratkaisu on useimmiten KONE MonoSpace. Kuvan hissi on asennettu ulkokuiluun. Uusinta hissitekniikkaa edustava KONE NanoSpace soveltuu hyvinkin ahtaisiin hissikuiluihin. – NanoSpace-hississä koneisto on sijoitettu alas, hissikuilun pohjalle. Olemassaoleviin hissikuiluihin löytyy Koneen hissivalikoimasta kaksi nykyaikaista mallia: KONE NanoSpace, sekä KONE MonoSpace. – Nykyisen hissikuilun mitoitus sanelee osaltaan hissin valinnan. Kun vanha hissi korvataan NanoSpacella, hissikoriin voidaan saada jopa 50 prosenttia enemmän tilaa
Hissin kaikki osat nostojärjestelmästä ja moottorista aina korin valaistukseen saakka on suunniteltu pienentämään hissin energiankulutusta, mikä laskee myös hissin käyttökustannuksia, Aalto kertoo. Talon ulkopuolella sijaitseva hissikuilu on lämmin tila, jolloin kovatkaan 27 sääolot eivät vaikuta hissin toimintaan. Jäykkä korirakenne ja äänieristys takaavat tasaisen ja miellyttävän matkustusmukavuuden. Uuden teknologian myötä suuret ja painavat osat asennetaan kuilun pohjalle, joten niitä ei tarvitse kuljettaa rakennuksen yläkerroksiin. Moottorin hallintajärjestelmän ansiosta kiihtyvyys ja hidastuminen tapahtuvat tasaisesti ja pysähtyminen tarkasti. – NanoSpacen osien määrä on minimoitu. Jälkiasennuksena rappukäytävään, esimerkiksi portaiden viereen tai niiden keskelle asennettava hissi on tyypillisesti KONE ProSpace. Sisustusteemat on suunniteltu niin, että ne sopivat kaiken ikäisiin ja tyylisiin rakennuksiin. Hissiä ei luovuteta asiakkaalle ennen kuin se on läpäissyt äänitasolle ja tasaiselle kululle asetetut raja-arvot. Näin hissiremontista asukkaille aiheutuvat haitat saadaan minimoitua. KONE MonoSpace -hissit soveltuvat taloihin, joiden hissikuiluissa on enemmän tilaa. Telineetön asennusmenetelmä on erittäin tehokas, minkä vuoksi nopea asennus on mahdollista toteuttaa, sanoo Heli Aalto. Uudistetut jarrut varmistavat mukavan, turvallisen ja hiljaisen ajomatkan ja minimoivat ympäristöön kuuluvat äänet. Kun hisseissä on perinteisesti käytetty joko köysiä tai hihnoja, yhdistyvät NanoSpacessa nämä molemmat teknologiat. – Uuden hissin sisustus on mahdollista valita sisustusteemoista, jotka luovat tyylikkään ilmeen porrashuoneeseen. Lyhyen asennusajan lisäpalvelun ansiosta NanoSpace voidaan asentaa kahdessa viikossa. Kone tekee jokaiselle hissille perusteellisen ajomukavuusmittauksen. Pienet alaja ylätilat varmistavat, että hissi sopii mahdollisimman helposti kaikenlaisiin hissikuiluihin, Heli Aalto kertoo. MonoSpacea käytetään myös uudiskohteissa sekä kiinteistöissä joihin halutaan asentaa hissi jälkiasennuksena rakennuksen ulkopuolelle. Kuvan hissi asennettiin portaiden keskelle kaventamalla porrassyöksyä. Uusi hissi ennätysajassa Nykyisin uuden hissin asentaminen vanhan tilalle kestää noin kuusi viikkoa. Hissi on ripustettu köysille, mutta se liikkuu hihnojen avulla. Korin mitoitus on joustava kymmenen millimetrin välein, jolloin hissikuilu saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. – Jarrujen tarkastustoiminto tarkistaa jarrujen kunnon automaattisesti päivittäin, mikä parantaa niin hissin turvallisuutta kuin luotettavuuttakin. NanoSpace -hississä on uudenlainen tapa hallita hissikorin nostamiseen tarvittavaa kitkaa ja vastapaino on korvattu ohuilla tasauspainoilla. – MonoSpacen niinikään konehuoneeton teknologia ja kompakti koneisto vapauttavat lisää tilaa olemassa olevaan hissikoriin. MonoSpace -hissi on energiatehokkuudeltaan luokkansa paras KONE EcoDisc -nosto-. Myös rakennuksen ulkoseinälle Kun tilaa on hissiä uusiessa enemmän, KONE MonoSpace tarjoaa A-luokan energiatehokkuuden, erinomaisen ajomukavuuden sekä kattavan valikoiman erilaisia sisustusratkaisuja. Lasikuilun avulla porraskäytävän ilme säilytettiin mahdollisimman avarana ja valoisana. Nämä laatu- ja luotettavuusmittaukset varmistavat viihtyisän matkustuskokemuksen ja pienentävät myös hissin käytönaikaisia vikamääriä. – Nostoteknologia minimoi hissin tärinät ja äänet, hissi kestää kulutusta ja se pysähtyy tarkasti kerrostasoille
Yhtiön B-sarjan osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Kun vanhaan kiinteistöön halutaan uusi, mahdollisimman tilava hissi pieneen hissikuiluun, oikea valinta on KONE NanoSpace. Valtion tarjoama tuki on kuitenkin motivoinut taloyhtiöitä hissien hankkimiseen. Yrityksen tavoitteena on tarjota paras käyttäjäkokemus kehittämällä ja toimittamalla ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten liikkumisen rakennuksissa sujuvasti, turvallisesti, mukavasti ja viivytyksettä yhä enemmän kaupungistuvassa ympäristössä. Lisäksi yrityksellä on seitsemän globaalia tutkimus- ja tuotekehityskeskusta. Koneen osakepääoma 5. KONE MonoSpacen sisustusratkaisut voi valita juuri omaan taloon sopiviksi, oli kyseessä perinteinen tai moderni kiinteistö. KONE oy: KONE kuuluu alansa johtaviin yrityksiin, joka valmistaa asiakkailleen edistyksellisiä hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä monipuolisia ratkaisuja niiden huoltoon ja peruskorjaukseen. Kone toimii Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella, Pohjois-Amerikassa, sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Kokonaan hissittömään taloon Kiinteistöihin, joissa ei vielä ole ollut entuudestaan hissiä, on viimeisten kahden vuoden aikana asennettu yhä enenevässä määrin jälkiasennushissejä. Koneella on kahdeksan tuotantolaitosta, jotka sijaitsevat kaikilla päämarkkinoilla. 2014 alkaen on EUR 65 389 628,75. koneiston, keskitetyn noston ja edistyksellisten valmiustilaratkaisujen ansiosta. Valtuutettuja jakelijoita Koneella on yli 60 maassa. Valmiustilaratkaisut sammuttavat laitteen siksi aikaa, kun se ei ole käytössä ja mahdollistavat näin merkittävän energiansäästön. Koneella on 1 000 toimipistettä noin 50 maassa eri puolilla maailmaa. Kun vuonna 2012 hissialoituksia oli 220, Ympäristöministeriön oh- – Suomessa on lähes 50 000 kolmikerroksista tai korkeampaa rappukäytävää ilman hissiä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Osakepääoma koostuu 76 208 712 A-osakkeesta ja 446 908 318 B-osakkeesta. – Suomessa on lähes 50 000 kolmikerroksista tai korkeampaa rappukäytävää ilman hissiä. Osakkeen nimellisarvo on 0,125 euroa. – Taajuusmuuttaja mahdollistaa hissin jarrutusenergian talteenoton ja käytön rakennuksessa, mikä pienentää hissin energiankulutusta jopa 20 prosentilla. Led-valaistus on 80 prosenttia energiatehokkaampi kuin halogeenivalaistus ja myös kestää 10 kertaa pidempään, Aalto kertoo. Vuonna 2013 Koneen liikevaihto oli 6,9 miljardia euroa ja henkilöstömäärä vuoden lopussa yli 43 000. 8. 28
ProSpaceen voi valita terästai lasikuilun ja valita kiinteistöön sopivimman ratkaisun erilaisista sisustusvaihtoehdoista. Itsekantavan hissikuilun ansiosta porrashuoneeseen ei tarvitse tehdä suuria muutoksia, ja asennus on nopeaa ja vaivatonta. Kustannuksissa suurta vaihtelua Hissiremontin kustannukset vaihtelevat suuresti, riippuen siitä, mistä lähdetään liikkeelle, rakennetaanko kokonaan uusia hissejä vai uusitaanko vanhoja hissejä. Koneelta löytyy kuilullisten hissien ohella myös porraskaidehissejä, jotka on nopea asentaa kaikenlaisiin tiloihin. Kerrostalokiinteistöissä porrashissiä tarvitaan silloin, jos hissitasanteelle on kiivettäviä rappusia. – Hissikori on saatavana myös läpikuljettavana, jolloin hissistä pääsee esteettömästi kaikille kerrostasanteille. KONE ProSpace on tilatehokas hissiratkaisu, joka voidaan asentaa lähes jokaiseen hissittömään asuintaloon. Koneisto maksaa vajaat 10 000 euroa. ??S?÷¢x?Õïàxïàxx????S?÷¢x??Õê??ê?û??êÕ??÷Þï?ê?àxxï Asiakkaanamme et maksa liikaa! Kun sisäilmalla on merkitystä. Kalleimmat hissin osat ovat ohjauskeskus ja automaattiovet, joiden hinta liikkuu arvion mukaan 35 000–40 000 euron välillä. jauksessa toteutettavan Hissi - Esteetön Suomi 2017 -hankkeen tavoitteena on tuplata vanhoihin taloihin rakennettavien uusien hissien määrä vuoteen 2017 mennessä, Aalto kertoo. Hissi on suunniteltu asennettavaksi porraskäytävän sisälle. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Kone Oy KONE NanoSpacen sisustusvalikoimasta löytyy ratkaisu jokaiseen taloyhtiöön. KONE ProSpace on elinkaarikustannuksiltaan edullinen hissiratkaisu. Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! ??S?÷¢x?Õï?x?Þx???xà?Õ????M???Õ??÷¢x??Õê. Lasikuilu tuo porraskäytävään valoisuutta ja nostaa kiinteistön arvoa ja houkuttelevuutta. Hissi on ripustettu köysille, mutta se liikkuu hihnojen avulla. Kun perinteisesti hisseissä on käytetty köysiä tai hihnoja, yhdistyy NanoSpacessa nämä molemmat teknologiat. Sxêê÷ïàx???????Yxê?????M?Ð??œ?œ???ó?œœœœ???ê??ï?Õ???÷¢x?Õïà?à????÷ê???www.suodatinkeskus.com 29. Matalan energiankulutuksen ja tehokkaan kunnossapidettävyyden ansiosta ProSpace säästää kiinteistön ylläpitokustannuksia
Isännöintiliiton uusi puheenjohtaja Ilkka Saarinen uskoo hyvään isännöintiin Arjessa pärjääminen vaatii ammattitaitoa ja osaamista Isännöintiliiton uudeksi puheenjohtajaksi lokakuussa valittu tamperelainen Ilkka Saarinen korostaa arjessa pärjäämisen merkitystä. Isännöintiliiton uusi puheenjohtaja Ilkka Saarinen uskoo erikoistumisen ja kouluttautumisen nousevan tulevaisuudessa entistä tärkeämmiksi menestystekijöiksi isännöinnissä. 30. – Arvostusta voi saada vain arvostettavien tekojen kautta
– Minulla on 28 vuoden kokemus isännöinnistä ja kymmenen vuoden kokemus yrittäjyydestä. Kokemusta alalta lähes 30 vuotta Saarisen johtama perheyritys Isännöinti Ilkka Saarinen Oy työllistää 25 henkilöä. Meillä ei ole mahdollisuuksia järjestää koulutusta laajassa mitassa, koska toimintamme on luottamushenkilöpohjaista. – Pienissä, muutaman huoneiston taloyhtiöissä, saattaa kustannussyistä olla perusteltua hoitaa asioita pätevän, oman toimensa ohella isännöitsijänä olevan henkilön kautta. Jatkuvuus on haaste alalla. Liitto voi viestittää jäsenilleen, mitä on hyvä isännöinti. – Isännöitsijän ei tarvitse osata jokaista tekniikkaa niiden viimeistä piirtoa myöten, mutta hänen on tunnettava erilaiset korjausmetodit. Järjestäytymisasteen nostaminen on yksi liiton tavoitteista. – Asiakkaat odottavat isännöitsijöiltä viestintää muulloinkin kuin vain suurten remonttien alla. Jokainen isännöitsijä on kokenut kiitoksen ja moitteen aallokot. Arjessa pärjääminen ja jaksaminen on entistä tärkeämpää. Yksi suuri haaste on, missä määrin alan yrityksillä on resursseja ottaa vastaan harjoittelijoita. Pikatietä tai ohituskaistaa ei tällä tiellä ole. – Tärkeintä on kuitenkin jäsenten tyytyväisyyden takaaminen. Isännöintiä arvostetaan, mutta asiakaspalaute on myös herkässä. Juhani Karvonen. Liitto päivittää tällä hetkellä strategiaa, jonka kautta haemme linjauksia tuleville vuosille. Omasta kokemuksestaan hän tietää, että yhdistysten omat voimavarat ovat neuvonnassa rajalliset. Lisäksi samalla materiaalilla voi olla erilaisia malleja tai muita eroja, jotka on osattava ottaa huomioon. Kaikki asiakkaat eivät voi saada 20 vuoden kokemuksen omaavaa ja kaikki koulutukset läpikäynyttä isännöitsijää. – Käytöksen pitää olla kohteliasta ja suhtautumisen rakentavaa. Talon ulkovaippa rakenteineen ja osineen on hallittava, kun taloyhtiössä ryhdytään pohtimaan isoja julkisivuremontteja. Ennen valintaansa puheenjohtajaksi Saarinen toimi liiton varapuheenjohtaja. Toisaalta asiakkailta toivotaan ymmärtämystä. Isännöitsijä ei ehdi kaikkea yksin, vaan hän täytyy osata organisoida. Kiinteistön ylläpidossa olevat puutteet, vaikka nimenvaihto oveen, nähdään asiakkaan silmin isännöinnin epäonnistumisena. – Isännöitsijältä kysytään osaamista, jotta hän saa kaiken tehtyä. Saarisen mukaan isännöintiyritykselle on tärkeää erikoistuminen ja kouluttautuminen. – Nelisen vuotta sitten voimaanastuneen asunto-osakeyhtiölain edellyttämä kunnossapitotarveselvitys, energiatodistukset, pelastuslain muutokset, vanhojen kiinteistöjen saneeraukset, suoraveloituksen päättyminen ja viimeisimpänä taloyhtiön tiedoksiantovelvollisuus urakoissa vaativat paljon tietotaitoa isännöitsijäkunnalta etenkin kun väki vanhenee. Tulevaisuus näyttää, millainen Asiakastyytyväisyys nousee pienistä asioista rooli Isännöintiliitolla koulutuksen tarjoajana on. Isännöitsijäliitossa on tällä hetkellä 436 jäsenyritystä ja paikallisjärjestöjen kautta liittoon kuuluu runsaat 1 500 isännöitsijää. Jos taloyhtiöllä ei ole tiedossa esimerkiksi suurta korjaushanketta, isännöinti voi onnistua ilman kokopäiväisyyttäkin. Isännöintialan keskittymisestä on puhuttu ainakin viimeiset 31 kymmenen vuotta. Arvostuksen saaminen pitää ansaita pitkäjänteisellä ja hyvällä työllä. – Esimerkiksi meillä on yhdistyksen hallituksessa seitsemän jäsentä. Isommissa yrityksissä on teknisiä asiantuntijoita, mutta osaaminen voi käydä haastavaksi, jos isännöitsijä toimii yksin. – Pieniä ja keskisuuria alan yrityksiä on aika paljon ja viimeisen viiden vuoden aikana isot yritykset ovat kasvaneet. Saneeraukset asettavat isännöitsijän osaamisen koetukselle. Hyvä isännöinti kannattaa, miettii Saarinen. Jollei isännöitsijä tiedä jotakin asiaa, tulisi hänen ainakin tietää, mistä asiaa voi kysyä. Liitto pyrkii toimimaan isännöitsijöiden edunvalvojana ja yleisen mielipiteen muokkaajana. Paikallisuus ja paikallisten olojen tunteminen on isännöinnissä vahvuus. Toivon että asiakkaat näkevät isännöitsijän työn arvon liiton kautta. Viime vuosina isot ovat ostaneet jonkin verran keskisuuria yrityksiä. Isännöitsijäkunnan keski-ikä on yli 50 vuotta ja seuraavan kymmenen vuoden sisällä alan on uudistuttava. Isännöintiliiton ensisijainen tehtävä on osaltaan seurata ja huolehtia, että tällaista koulutusta järjestetään. T ehtävät pitää Isännöintiliiton uuden puheenjohtajan Ilkka Saarisen mukaan hoitaa hyvin ja vastuuntuntoisesti. Itse en lähtisi eläkepäivinäni kokemuksestani huolimatta harrastusmielessä isännöimään jotakin kohdetta. – Kaikkien isännöinnille asetettujen vaatimusten täyttäminen ei ole aivan kevyillä voimavaroilla edes mahdollista. Viime vuosina alalle on onneksi ollut imua. Asiakastyytyväisyys nousee nimenomaan arjen askareiden hyvästä hoitamisesta. Laitekirjo on nykyisin jo melkoisen suuri, joten jonkinlaista vertailuakin pitäisi tarvittaessa eri lämmitysjärjestelmien välillä pystyä tekemään, miettii Saarinen. Koulutuksen tuottaminen itse ei tällä hetkellä ole Isännöintiliiton päätehtävä. Isännöitsijän on palveltava muita sillä tavoin kuin toivoisi itseään palveltavan, sanoo Saarinen. Erikoistumisen ohella on osattava verkottua. – Vastuu yritystoiminnan kehittämisestä kuuluu isännöintiyrityksille. – Energiatehokasta ajattelua ei voi enää ohittaa, joten isännöintiyrityksessä olisi oltava tietoa muun muassa lämmöntuottojärjestelmistä ja niiden tekniikoista. – Rakennetyyppejä on paljon ja materiaaleja runsaasti aina puusta ja levystä rapattuun pintaan tai betoniin. Liiton puheenjohtajuuden Saarinen laskee vievän keskimäärin päivän viikossa. En kuitenkaan usko, että meillä on tarvetta kovin mittaviin muutoksiin. Riskit ovat kasvaneet liian suuriksi, jollei tukena ole yrityksen osaavaa henkilöstöä, sanoo Saarinen. – Kaupparekisterissä lienee noin 700 isännöintialan yritystä, mutta osalla ei välttämättä ole toimintaa tai se kohdistuu pääosin muuhun kuin isännöintiin. Koska kaikkea ei voi hallita, hyvät yhteistyökumppanit ovat tulevaisuudessa kullanarvoisia. – Isännöitsijöille ja muille isännöintialan ammattihenkilöille kuten teknisille isännöitsijöille, kirjanpitäjille ja kiinteistösihteereille pitää olla tarjolla tasokasta tutkinto- ja ajantasakoulutusta. Saarinen pitää tärkeänä koulutuksen määrää ja laatua. Pienet asiat luovat tyytyväisyyttä, esimerkiksi nimen saaminen alakerran tauluun riittävän nopeasti pitää asiakkaan tyytyväisenä. Tietämystä pitää olla valtavat määrät, minkä vuoksi toimistojen menestyksen takeena ovat tulevaisuudessa entistä suuremmassa määrin isännöintiyritysten erikoistuminen, uusien palvelutuotteiden kehittäminen tai alan verkottuminen. Sivutoimisten isännöitsijöiden määrä on laskenut, mutta Saarinen ei usko heidän kokonaan katoavan alalta. Kukaan ei voi hallita kaikkea. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiölaki sai aikaan paljon prosessointia alan yrityksissä. Saarinen näkee keskittymisen trendinä, mutta erikokoisia yrityksiä tulee olemaan myös jatkossa. Saarinen on myös toiminut Pirkanmaan isännöitsijöiden puheenjohtajana. Saarisen mukaan isännöitsijöiden tehtäväkenttä on laajentunut ja osaamisen tarve kasvanut viime vuosien lakimuutosten takia. Erikoistuminen saattaa olla monella edessä Järjestäytymisastetta Saarinen pitää varsin hyvänä. Isännöitsijän työllä leipänsä tienaa noin 2 500 alan ammattilaista
Energiankulutusta säädellään laeilla ja säädöksillä, mutta valtion rakennuksissa energiankulutuksen hallitsemiseen ja tarkkailuun panostetaan vielä enemmän kuin olisi pakko. Kuva: Jari Härkönen V Senaatti -kiinteistöt käyttää vuosittain noin 250 miljoonaa euroa valtion tilojen uudis- ja korjausrakentamiseen. altion laitosten korjaus- ja uudisrakentamisessa sekä rakennusten käytössä energiatehokkuus huomioidaan tarkasti. Joukkoon mahtuu kaikenlaisia ja -ikäisiä rakennuksia, joten energiatehokkuuden tarkkailuun on olemassa monenlaisia konsteja.. Energiatehokkuus huomioidaan tarkasti rakentamisen joka vaiheessa ja valmiiden rakennusten energiankulutusta seurataan säännöllisesti. Valtion rakennusten energiatehokkuutta on seurattu yli 100 vuotta Valtion laitokset ovat esimerkkiasemassa Valtion tiloissa työskentelevää henkilökuntaa ohjeistetaan säännöllisesti energiansäästötoimenpiteisiin. – Ei riitä, että ylitämme suositukset rimaa hipoen, vaan meidän pitää näyttää esimerkkiä, ja tehdä vielä paremmin, toteaa johtava asiantuntija, dip- 32 lomi-insinööri Juha Muttilainen Senaatti -kiinteistöistä. Senaatti -kiinteistöjen vastuulle kuuluu Suomessa noin 11 000 rakennusta ja yhteensä kahdeksan miljoonaa neliömetriä toimitiloja. Senaatti -kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, jonka tehtävänä on toimia valtion työympäristö- ja toimitila-asiantuntijana
Energiatehokkuuteen menee suunnilleen sama summa. Jos tavoitteita ei ole saavutettu, ongelmakohtiin kiinnitetään huomiota ja tehdään tarvittavia toimenpiteitä esimerkiksi korjausrakentamisen suhteen. Valtion laitosten energialinjaukset antavat suuntaviivoja muille, esimerkiksi kaupunkien ja kuntien, ylläpitämille julkisille rakennuksille: – Jos esimerkiksi uudisrakennukselle pitäisi saada Cenergialuokitus, tavoittelemme B:tä. Senaatti-kiinteistöt myös ohjeistaa tiloissa toimivaa henkilökuntaa säästämään energiaa muun muassa sammuttamalla sähkölaitteista virrat aina kun niitä ei tarvita. – Energiatehokkuustavoitteet asetetaan vuosittain rakennuskohtaisesti, ja kiinteistönhoitoyhtiöt pyrkivät saavutta- maan asetetut tavoitteet. Kansallisissa säädöksissä määritellään muun mu- Meidän pitää näyttää esimerkkiä, ja tehdä vielä paremmin. Lämpötilan lisäksi ilmastointi on vuosikymmenten saatossa puhuttanut. Jos siinä onnistutaan, yhtiöt saavat rahallisia palkkioita, jos taas epäonnistutaan, luvassa on sanktioita, johtava asiantuntija Muttilainen selventää. Valtion laitosten esimerkkiasemasta energiatehokkuuden suhteen on säädetty jopa EUtasolla. Tavoitellaan aina vähän parempaa Senaatti -kiinteistöt käyttää korjausrakentamiseen noin 200 miljoonaa euroa vuosittain. Kun rakennuksia ajankohtaistetaan, on vaikea erottaa, mikä toimenpide tukee mitäkin parannustavoitetta: esimerkiksi ikkunoiden vaihtaminen nykyaikaisempiin säästää sekä energia että parantaa sisäilmaa, Muttilainen pohtii. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Senaatti-kiinteistöt Rakennuskohtaiset tavoitteet Valtion kiinteistöjen energiatehokkuusseurannalla on pitkä historia. Varsinaisia energiatehokkuusremontteja ei yleensä tehdä, mutta energia-asiat huomioidaan muun korjausrakentamisen yhteydessä: – Noin 10–20 miljoonaa remonttirahoista kuluu sisäil- maongelmien parantamiseen. Tietokoneajalta tarkkaa seurantaa ja raportteja löytyy hyvin: vuodesta 1975 lähtien jokaisesta valtion kiinteistöstä Valtion laitoksissa panostetaan ilmastoinnin tehokkuuteen. Nykyään tarkkoja sääntöjä asian suhteen ei ole, vaan oikea lämpötila etsitään tapauskohtaisesti. Tämä on mahdollista hiilidioksidiantureiden avulla. Kuva: Jari Härkönen 33. – Nykyään on itsestäänselvyys, että ilmastoinnin poistoilma otetaan hyötykäyttöön. Palkkioita, sanktioita ja seurantaa Senaatti -kiinteistöt ostaa valtaosan rakennuksissa tarvittavista palveluista ulkopuolisilta kiinteistönhoitoyhtiöiltä. Auditorioihin, kokoushuoneisiin ja muihin harvemmin käytettäviin tiloihin asennetaan hiilidioksidiantureita, jotka säätelevät ilmastoinnin tarvetta. Johtava asiantuntija, diplomi-insinööri Juha Muttilainen Senaattikiinteistöistä kertoo, että valtion rakennuksilla on energiansäästöasioissa esimerkkiasema. ja rakennuksesta on olemassa energiakulutuksen seurantaraportteja! Aikaisemmin on seurattu muun muassa huonelämpötilaa ja siitä on annettu tiukkoja ohjeistuksia. Yhteistyösopimuksiin kuuluu palkkio-sanktio -malli, jonka yksi osatekijä on energiatehokkuus. – Yleisesti seuraavan vuoden säästötavoite on kaksi prosenttia, ja tavallisesti siitä toteutuu noin puolet. Nyt panostetaan ilmastoinnin järkeistämiseen. Pyritään siihen, että esimerkiksi auditorio- tai kokoustilojen ilmastointi käynnistyisi vain tarvittaessa. Senaatti-kiinteistöjen rakennuksille asetetaan joka vuosi hieman tiukemmat tavoitteet kuin edellisvuonna. assa rakennusten eristämiseen ja valaistukseen liittyviä seikkoja. Korjausrakentamisen yhteydessä tilatehokkuuden parantaminen ja niin sanottujen turhien tilojen karsiminen on energiatehokkuuden kannalta tärkeää, Muttilainen summaa. – Energiatehokkuuden lisäksi mietitään työviihtyvyyttä ja -tehokkuutta. Vuonna 2008 tehdyn sisäilmaluokituksen mukaan noin 21 astetta on tavallisesti hyvä työskentelylämpötila, Muttilainen kertoo. Juha Muttilainen kertoo, että vanhimmat aiheeseen liittyvät rakennushallituksen dokumentit ovat 110 vuoden takaa
Pääsäädöt valvotaan ulkopuolelta Skapat Energian tultua yhteistyökumppaniksi Verkatehtaan kiinteistöt otettiin yhtiön etävalvontaan. Lämmön nykytariffien mukaan lämpölasku olisi ollut 34 124 000 euroa nykyistä suurempi. Ilman energiasäästöjä tulos olisi ollut ehkä huonompi, sanoo toimitusjohtaja Jouko Astor Verkatehtaalta. Korjausvelkaa ei synny ja entistäkin voidaan hieman lyhentää. Viime vuonna energiasäästöt olivat 53 000 euroa ja ensimmäisen puolivuotisjakson aikana vuonna 2012 18 000 euroa. – Asiantuntijamme pitävät. Verkatehtaan vanhoihin tehdaskiinteistöihin saneeratussa ja osin myös rakennetussa Verkatehtaassa on 14 rakennusta, joista kolme on uudisrakennuksia. Hämeenlinnan Verkatehtaan kongressi- ja kulttuurikeskus ja Skapat Energian 3,5 vuotta alkanut yhteistyö on poikinut mittavat säästöt energiakuluissa. Viime vuonna yhtiö pääsi reilut 100 000 euroa plussalle. Ensi vuonna keskitymme koko kiinteistömassan sijasta yksittäisiin rakennuksiin. Tuohon 200 000 säästötavoitteeseen nähden olemme etuajassa, sanoo johtaja Juhani Vättö Skapat Energiasta Lämmön kokonaishinta on noussut noin 80 euroon megawattitunnilta. Rakennuksissa on yhteensä noin 30 000 kerrosneliötä ja 145 000 kuutiota. Verkatehdas säästää 200 000 euroa energiakuluissaan Rahat voidaan sijoittaa kiinteistömassan kunnossapitoon Oikeilla energiaratkaisuilla voi saada aikaan vuodessa jopa 150 000 euron säästöt. – Säästöt voimme käyttää kiinteistön kunnossapitoon. – Optimi on nyt löydetty, säädöillä emme voi enää energiassa säästää. Bruttosäästöiksi on laskettu noin 200 000 euroa sopimuksen loppuun saakka. Sähkön kokonaishinta on jopa hieman laskenut 95 euroon megawattitunnilta. Energiatehokkuuden parantaminen on yksi kunnossapidon tavoitteista. Sähkössä säästöä on kertynyt 5,8 prosenttia 184 megawattituntia ja 16 560 euroa. Y hteistyö on sovittu kestäväksi vuoteen 2015 saakka, jonka aikana säästöjen ja etujen on laskettu kasvavan vuosittain. Tämän vuoden aikana verkatehdas tulee säästämään kaukolämpökuluissa sääkorjaukset huomioon ottaen 33 prosenttia eli 1 591 megawattituntia. Verkatehdas on etähallinnassa jaettu neljään eri osaan. Rakennuksissa on yhteensä noin 30 000 kerrosneliötä ja 145 000 kuutiota. Vanhoihin tehdaskiinteistöihin saneeratussa ja osin myös rakennetussa Verkatehtaassa on 14 rakennusta, joista kolme on uudisrakennuksia
gia toi etenkin sähkön ostoon. Kilpailutuksessa kilpailutetaan marginaalia eli sähkön myyjän osuutta, itse hinta määräytyy sähköpörssissä. Juhani Karvonen Toimitusjohtaja Jouko Astor (vas.) ja johtaja Juhani Vättö ovat tyytyväisiä Hämeenlinnan Verkatehtaan ja Skapat Energian yhteistyöhön energiansäästöissä saavutetuissa tavoitteissa. – Kävimme lävitse olemassa olevat sähkösopimukset, jotta saimme tariffien ylikapasiteetin pois. Samalla kilpailutimme sähkön ostot. Kaikissa tiloissa ei kannata välttämättä pitää yllä lämmitystä samalla tasolla. Jonkun on seurattava pörssiä ja osattava valita oikea hetki hinnan kiinnittämiselle. Etävalvonta ohjaa yhdessä keskuksen oman huollon kanssa energiankulutusta, kertoo Juhani Vättö. Käy tykkäämässä meistä 35. Lämmön nykytariffien mukaan lämpölasku olisi ollut 124 000 euroa nykyistä suurempi. Sähkön ostossa olennainen seikka on osata kiinnittää hinta oikeaan aikaan. Asiantuntijuutta Skapat Ener- Tämän vuoden aikana Verkatehdas tulee säästämään kaukolämpökuluissa sääkorjaukset huomioon ottaen 33 prosenttia eli 1591 megawattituntia. Sähköpörssin seuraaminen vaatii aikaa ja osaamista, sanoo Vättö. – Etävalvonta seuraa esimerkiksi valaistusta ja lämmityksen tarvetta eri rakennuksissa ja niiden osissa. huolen rakennusten pääsäädöistä, Verkatehtaan oma valvomo hienosäätää kiinteistöä tila- ja huoneistokohtaisesti
Matalista koroista johtuen valtaosa sijoittajista tyytyy nyt noin neljän prosentin vuokratuottoon. – Sijoituskaksiota ostaessa on siis tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti vastikkeen suuruuteen ja edessä olevien peruskorjausten kustannuksiin, Metsola sanoo. Taloustilanteesta johtuen ensiasunnon ostajia on liikkeellä tavallista vähemmän. – Tämä parantaa sijoittajien mahdollisuutta tehdä ja saada läpi tarjouksia, jotka ovat alle asunnoista pyydettyjen hintojen. Vaikeutuvassa taloustilanteessa etua on myös siitä, että kaksion vuokralla on usein myös kaksi maksajaa, mikä vähentää vuokranmaksuvaikeuksien riskiä. Samanaikaisesti kaksioiden hinnat ovat hieman laskeneet, kertoo asuntojen vuokravälityksessä ja sijoitusasuntojen hankintapalveluissa toimivan Vuokraturva Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola. Asuntosijoitusta pidetään turvallisena sijoitusmuotona.. Kova sijoituskysyntä nostanut yksiöiden hinnat lähelle kaksioiden hintoja Asuntosijoittamisen suosio on säilynyt Yksiöiden ja kaksioiden hintaero on kutistunut poikkeuksellisen pieneksi. Vaikka vuokrakin on korkeampi, vuokra ei neliömäärän kasvaessa nouse lineaarisesti kuten vastike, vaan loivemmin. – Kova sijoituskysyntä on nostanut yksiöiden hinnat lähelle kaksioiden hintoja. Korkeat vastikkeet kaksioiden haasteena Taloyhtiöiden juokseviin kuluihin perittävä hoitovastike ja peruskorjauksia varten perittävä rahoitusvastike maksetaan asunnon neliömäärän mukaan. Kaksiosta saa yksiötä suuremman vuokran, ja hintaeron pienentyessä kasvava osa sijoittajista on siirtynyt viime kuukausina ostamaan kaksioita. Asuntosijoittamisen suosio säilynyt – Heikosta taloustilanteesta huolimatta sijoitusasuntoja ostetaan vilkkaasti. Asuntosijoittamista pidetään turvasatamana, jonne yksityissijoittajat siirtävät varoja muista sijoitusmuodoista. Lähes kaikki ostettavat sijoituskohteet ovat alle 60-neliöisiä, Metsola kertoo. Yksiöiden neliömäärä on usein pieni, jolloin taloyhtiöille maksettavat vastikkeet jäävät pieniksi suhteessa yksiöiden vuokriin. Kaksioissa neliöitä on enemmän. V iime vuosina yksiöt ovat olleet ylivoimaisesti suosituimpia sijoitusasuntoja
Ota yhteyttä, niin kerromme lisää! Puh. (09) 5306 0460 t myynti@hissiurakointi.com www.hissiurakointi.com HELSINKI t TAMPERE t LAHTI t KUOPIO t MIKKELI t VARKAUS. HISSITALO PERHEYRITYKSEN PALVELUASENTEELLA KUNNOSSAPITO t MODERNISOINNIT t UUDET HISSIT Alaamme ovat hissit, liukuportaat ja nosto-ovet – jo yli 30 vuoden kokemuksella
Laajennustöiden myötä pysäköintitalo P5:een tulee tion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka ylläpitää Suomen 25:n lentoaseman verkostoa, ja maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. Muutoksen myötä lentoasemalle avataan tulevina vuosina lähes 70 uutta tai uudistettua palvelupistettä. Finavia aloittaa lentoasemalla pysäköintitalo P5:n laajennustyöt. – P5:n laajennuksella varmistamme matkalle lähdön sujuvuuden myös silloin, kun terminaalin laajennustyöt ovat käynnissä ja matkustajia on kentällä entistä enemmän, sanoo lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta. Laajennuksen arvioitu valmistumisaika on kesällä 2016. Matkustajamäärän nousun 20 miljoonaan arvioidaan tuovan lentoasema-alueelle noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Finavia Oyj on Suomen val- 38 Traktorit, traktorikaivurit, kiinteistötraktorit lisälaitteineen Kauhojen huulilevyjen hitsaukset Työkoneiden ilmastointilaitteiden huollot – sopimushuolto – kiinteistökoneet – ympäristökoneet – sopimushuolto Minttupelto 5, 02920 Espoo Ove Sandberg (09) 548 6061. Juhani Karvonen VANTAAN KONEHUOLTO OY Konehuollon ammattilainen noin 3 000 uutta autopaikkaa. Helsinki-Vantaan terminaalia laajennetaan. Investoinnin arvo on noin 40 miljoonaa euroa. Laajennuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2020. Lentoaseman infrastruktuuri kehittyy tulevina vuosina valtavasti, kun Helsinki-Vantaa valmistautuu palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa. P5:n laajennus on osa Finavian käynnistämää noin miljardin euron kehitysohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan johtavien vaihtolentoasemien joukossa. K ehitysohjelman investoinnin suuruus on noin 900 miljoonaa euroa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakennetaan lisää parkkipaikkoja Miljardin euron ohjelmalla lentoasema Euroopan kärkeen Helsinki-Vantaan lentoasema varautuu palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuoteen 2020 mennessä. Kehitysohjelman arvioidaan tarjoavan työtä noin 14 000 henkilötyövuoden verran ja tuovan lentoasema-alueelle noin 5 000 uutta, pysyvää työpaikkaa. Finavian tekninen johtaja Henri Hansson kertoo, että investoinnin kokonaisarvo on noin 40 miljoonaa euroa. Nykyiseen rakennukseen tehdään kaksi lisäkerrosta ja pysäköintitalon viereen rakennetaan kokonaan uusi lisäosa. SRV Rakennus Oy:n kanssa solmitun sopimuksen työllisyysvaikutus on noin 350 henkilötyövuotta
Huoneistokohtainen vedenmittausjärjestelmä VERTO ON VIISAAN TALOYHTIÖN VALINTA VERTO ON NYKYAIKAINEN VESIMITTARI, JONKA AVULLA SINÄ JA TALOYHTIÖSI VOITTE SÄÄSTÄÄ VETTÄ, VAIVAA JA RAHAA. Liity siis yli 100 000 tyytyväisen Vertokodin kasvavaan joukkoon ja valitse taloyhtiöösi huoleton ja luotettava Verto. Niin helppoa se on, kun on VertoLive. VEDENMITTAUS ON ISÄNNÖITSIJÄLLE HELPPOA, KUN ON VERTOLIVE! Verto on ainoa vedenmittausjärjestelmä, joka tarjoaa päivittäin etäluettavat mittarit ja kätevän käyttöliittymän, josta isännöitsijä saa ajan tasalla olevat tiedot aina silloin kuin tarvitsee. Kaikki tiedot, aina ajan tasalla, automaattisesti. Etäluettava Verto on aina ajan tasalla, eikä vesimittarien lukemisesta tarvitse huolehtia, sillä kaikki hoituu automaattisesti. Takuu: 5 vuotta Suomessa suunniteltu ja valmistettu WWW.VERCON.FI
Mahtuvatko ovet aukeamaan. Kuvat ovat valtava apu infotilaisuuksissa, niitä voidaan tehdä suuria määriä, jolloin ne toimivat ensiluokkaisesti päätöksenteon apuna, kertoi Pynnönen. Mahtuuko asukas suihkutilaan. – Putkiremontissa osakkaille on ainutlaatuinen etu nähdä oma kylpyhuoneensa valmiina jo ennen sen rakentamista. Vaikka korjausrakentamishankkeen kustannukset toteutuvat pääosin rakentamisvaiheessa, ne määräytyvät lähes kokonaan hankesuunnittelussa. 40 Perinteinen pohjapiirustus ei kerro kovin paljon ihmiselle, joka ei ole tottunut niitä lukemaan. Taloyhtiön kannattaa vaatia korjaushankkeen suunnittelijoilta havainnollistamaan remontin lopputulos tarkasti nykyaikaisin, kolmiulotteisin kuvin. Putkiremontin tarpeiden selvittämisessä ja suunnittelussa ei saa pihistellä, sillä niiden osuus hankkeen kustannuksista on vain muutama prosentti. Mallintamisella vaikeatkin asiat saavat helposti ymmärrettävän ulkoasun, mutta kohteen katselu etukäteen parantaa myös laatua. – Ei mitenkään, tiivisti toiminnanjohtaja Marika Sipilä Korjaushanke haltuun -seminaarissa. Eri huoneistojen ja erilaisten tilojen mahdollisista ratkaisuista pitää saada suunnittelijoilta asukkaille useita eri vaihtoehtoja ja havainnekuvia, Hyvinkään-Riihimäen-Mäntsälän Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Marika Sipilä korosti. Virheiden mahdollisuus vähenee – On tärkeää ymmärtää, että havainnollistaminen minimoi suunnitteluvirheiden mahdollisuuden, ei synny sutta ja sekundaa, ja päästään haluttuun lopputulokseen, neuvoi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kristel Pynnönen. – Kolmiulotteisuuden ansioista eri suunnittelijoiden tuotosten törmäysmahdollisuudet vähenevät ja siten varmistetaan, että esimerkiksi LVIS-vedot ja -laitteet mahtuvat suunniteltuihin paikkoihin, täsmensi operatiivinen johtaja Harri Mäkinen Talokeskus Yhtiöistä. Mallinnus takaa asukkaiden toiveita vastaavan lopputuloksen ja onnistuneet tilaratkaisut ja korjaukset nostavat osakkaiden omistuksen arvoa. K iinteistöliiton mukaan taloyhtiöissä remontoidaan putkistoja vuosittain 20 000 kerrostalohuoneistossa, mutta määrä kasvaa huimasti lähivuosina. Suunnitteluvirheet voivat pahimmillaan aiheuttaa suuria lisätyökustannuksia ja vaikeita riitoja. – Kolmiulotteisuuden ansioista eri suunnittelijoiden tuotosten törmäysmahdollisuudet vähenevät.. Putkiremontissa ainutlaatuinen etu nähdä oma kylpyhuoneensa valmiina jo ennen sen rakentamista Kuvat herättävät korjaushankkeen eloon Miten voidaan tehdä ratkaisuja taloyhtiön korjaushankkeesta, kun ei tiedetä, vastaavatko ne maksavien osakkaiden toiveita. Siinä kartoitetaan taloyhtiön ja sen osakkaiden tarpeisiin parhaiten sopivat tekniset ja taloudelliset vaihtoehdot, jotka viedään suunnitteluvaiheeseen. Onko pesukoneelle tilaa. – Havainnekuvin kylppärikin herää eloon ja auttaa hahmottamaan miltä kohde tulee näyttämään valmiina
Osakkaille heidän toiveidensa huomioon ottaminen ja oman kylpyhuoneen sisustus ovat usein kaikkein tärkein asia koko putkiremonttihankkeessa. Kohteen katselu etukäteen parantaa myös laatua. Useita eri toteutusvaihtoehtoja sisältävä tekninen hankesuunnittelu ei ole kustannus vaan investointi, minkä myötä seuraava putkiremontti on ajankohtainen vasta 50 vuoden kuluttua. www.lumon.fi/taloyhtiö Parvekelasitus – sijoitus asumisviihtyvyyteen, energiasäästöön ja rakennuksen hyvinvointiin Tiesitkö että parvekelasitus säästää energiaa. KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.fi www.jarmopakarinenoy.fi 41. Ei korjata pienellä rahalla Pienellä rahalla ei pysty korjaamaan mahdollisia huonoja päätöksiä enää hankesuunnittelua seuraavissa rakentamisen vaiheissa kuten toteutussuunnittelussa, urakkaneuvotteluissa tai itse urakkasuorituksessa. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.) LumonOy_95x127_KiinteistojaIsannointi14.2.2014.indd 1 13.2.2014 16:10:56 Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy Liike- ja muut julkiset tilat Toimisto- ja teolliset tilat Huoneistoremontit Mallintamisella asiat saavat helposti ymmärrettävän ulkoasun. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Jopa 10,7% ja keskimäärin peräti 5,9% säästö asuintalon lämmitysenergiankulutuksessa. – Perusteellisen hankesuunnittelun ansiosta taloyhtiöt saa- vat keskustelun käyntiin ja päätettyä, millä vaihtoehdoilla osakkaat haluavat jatkaa. Havainnekuvat ja elävä kuva ovat kuvia parhaimmillaan ja niistä on helppo nähdä omaan asuntoon sopiva ratkaisu tai päättää pintamateriaalien värimaailma, luonnehti myyntipäällikkö Tarja Rasanen Laattapiste Oy:stä. On myös tärkeää pohtia, millainen laatutaso esimerkiksi kylpyhuoneisiin ja keittiöihin halutaan. Lue lisää tutkimuksesta www.lumon.fi 020 7403 200 (Puh. Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Se on tutkittua
Vuotta aiemmin koko toimialan liikevaihto väheni 0,4 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla. Kaksi vuotta aiemmin näin teki vain 41 prosenttia taloyhtiöistä. Rahoittajien välisen kilpailun hyödyntämiseksi taloyhtiön tarjouspyyntö kannattaa lähettää useammalle rahoittajalle, esimerkiksi 3-5 pankille. Maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Kaksi viidestä isännöitsijästä kysyy lainatarjouksen vain yhdeltä pankilta ja samaan tyytyy joka neljäs taloyhtiön hallitus. K Rakennuskustannukset nousivat viime syksystä T ilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat 1,3 prosenttia vuoden 2014 syyskuussa edellisen vuoden syyskuuhun verrattuna. Lainatarjouksia kysytään liian usein vain yhdeltä rahoittajalta, vaikka taloyhtiön ja sen osakkaiden kannalta tarjouspyyntöjä on viisasta pyytää useilta rahoituslaitoksilta. Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi R akennusyritysten liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden toukoheinäkuussa 1,6 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Tiedot selviävät Kiinteistöliiton syksyllä 2014 toteuttaman korjausrakentamisbarometrin ennakkotuloksista. Kuluttajahinnat nousivat syyskuussa T aloyhtiöiden korjaushankkeisiinsa tarvitseman lainarahan hankkimisessa on edelleen perustavaa laatua olevia puutteita. Barometriin on vastannut 1 300 taloyhtiöiden isännöitsijää ja hallituksen jäsentä. Rakennuskustannuksilla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka tarvitaan tietyn ominaisuuksiltaan määritellyn rakennuksen tai rakennustyön tekemiseksi kun nämä kustannukset on määritelty panoshintojen mukaan. Myönteistä kehityksessä on, että 56 prosenttia taloyhtiöistä kysyi lainatarjousta kolmelta tai useammalta rahoituslaitokselta syksyllä 2014. Kuluttajahintojen nousua vuoden takaisesta hillitsi syyskuussa eniten polttonesteiden, viihde-elektroniikan ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen. Tilastokeskuksen laskema muutos oli elokuussa 1,1 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus. Taloyhtiöt pyytävät lainaa liian usein vain yhdestä pankista Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi touko-heinäkuussa 1,1 prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakentamisen myynnin määrä kasvoi 1,3 prosenttia ja erikoistuneen rakennustoiminnan myynnin määrä 1,2 prosenttia. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 0,5 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 1,8 prosenttia ja muiden panosten hinnat 1,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Talonrakentamisen liikevaihto kasvoi 1,7 prosenttia, erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto 1,6 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen liikevaihto 1,2 prosenttia. Kuluttajahintoja nostivat syyskuussa viime vuodesta eniten vuokrankorotukset, tupakkatuotteiden ja alkoholijuomien vähittäishintojen ja ravintola- ja kahvilapalvelujen kallistuminen. Rakennuskustannusindeksi mittaa tällä tavoin määritellyn rakennustyökokonaisuuden kustannuskehitystä ajassa. Lähde: Tilastokeskus. Lainatarjoukset kannattaa pyytää siten, että rahoittajan tarjoama lainan kokonaiskorko tai viitekoron päälle lisättävä korkomarginaali sisältää kaikki lainan nostamiseen sekä korkojen ja lyhennyksien maksamiseen liittyvät kulut ja palkkiot. Inflaatiota kiihdytti ennen kaikkea vaatteiden ja vihannesten kallistuminen. – Tarjouksen pyytäminen vain yhdeltä rahoittajalta ei ole aitoa kilpailuttamista, muistuttaa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Lähde: Tilastokeskus. 42 uluttajahintojen vuosimuutos oli syyskuussa 1,3 prosenttia. Korjaushankkeiden rahoituksen asiallinen kilpailuttaminen voi tuoda taloyhtiölle – ja sitä kautta sen asunto-osakkeenomistajille - merkittäviä vuosittaisia säästöjä
+358 40 732 8765, +358 400 308 557 www.hissitekniikka.fi email: info@hissitekniikka.fi. Kotimaiset jälkiasennushissit Avaimet käteen -toimitukset ammattitaidolla. Katso artikkeli Kiinteistö ja isännöinti -lehdestä nro 1-2 / 2014 Autotalontie 3-5, FI-40950 Muurame Puh. RH Tekniikan uutuutena pyöreä jälkiasennushissi, erityisesti kehitetty spiraalin muotoisiin portaisiin
Eduskuntarakennukseen tulee energiaa säästävä IV-jär-. Talotekniikkaa uusitaan ja laajennetaan. P äämotiiveina peruskorjaukseen olivat nimenomaan talotekniikan toiminnalliset muutostarpeet, eivät ulkoasu tai rakennustekniset virheet. Päärakennuksen ulkoasuun puututaan vain minimaalisesti. Tähtäimessä itsenäisyyden 100-vuotisjuhlat Eduskuntatalon ulkoasuun ei puututa Eduskuntatalon päärakennuksen peruskorjauksessa päivitetään talotekniikka ja rakennetaan myös kokonaan uutta tekniikkaa. – Vesi- ja viemäriputket uusitaan pohjaviemäreitä lukuun 44 ottamatta, lämmitysjärjestelmät, ilmanvaihto sekä turvallisuuteen liittyvät ratkaisut rakennetaan vastaamaan nykyaikaa, kertoo eduskunnan kiinteistötoimiston apulaistoimistopäällikkö Hannu Peltonen
– Julkisivua aavistuksen verran muuttavaa tilaa syntyy, kun tiloja täydennetään esteettömät yhteydet tuovalla vierailijoiden sisäänkäynnillä, maanalaisilla logistiikkatiloilla ja ilmastointitorneilla. Eduskuntataloon tiiviisti kuuluvan päärakennuksen länsipuolella sijaitsee 1970-luvun kaareva lisärakennus, joka on suojeltu. 45. Aiemmin huoltorampilla oli mittavampi rooli. Suunnitelmat alun perin pienemmät Konservointi edennyt hyvin Työsarka on ollut laaja, mikä näkyy myös hinnassa. Päärakennuksen ulkoasuun puututaan vain minimaalisesti. 100-vuotisjuhliin mennessä, kertoo Hannu Peltonen. – Aluksi vain päärakennus oli suojeltu. Peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelu on Helin & Co Arkkitehdit käsialaa, joka toteutti myös Pikkuparlamentti-rakennuksen. – Museovirastossa työtä tekee eduskunnan rakennuksiin liittyen 3–4 ihmistä, joista kaksi työskentelee säännöllisesti kanssamme, kertoo Peltonen. Edessä on vielä päärakennuksen korjaus, jonka tulisi valmistua syksyllä 2017, itsenäisyyden Omat ohjeensa peruskorjaukseen asettaa Museovirasto, joka valvoo suojelupäätöksen toteuttamista sisä- ja ulkotiloissa. Lisätiloja on rakennettu ja rakennetaan varsin maltillisesti, lähinnä maan alle kuluteitä helpottamaan ja teknisiksi tiloiksi. Hannu Peltosen mukaan peruskorjauksen tulisi näkyä ulospäin mahdollisimman vähän. Viimeksi Eduskuntataloa on peruskorjattu 1980-luvun alussa. Eduskunnan rakennusten ulkoasuun puututaan vain minimaalisesti. Remontin laajuus on kasvanut sen myötä, kuten usein tapahtuu. Nyt suojelu sisältää kaikki muut paitsi F-rakennuksen eli vuonna 2004 valmistuneen Pikkuparlamentin, toteaa Hannu Peltonen. – Eduskunnan rakennusten korjausten kustannusarvio on nyt noin 270 miljoonaa euroa. Suojelutarve huomioitu jestelmien lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) sekä osaan tiloista kaukokylmään nojaava jäähdytysjärjestelmä. Edessä on päärakennuksen korjaus, jonka tulisi valmistua syksyllä 2017, itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin mennessä, kertoo apulaistoimistopäällikkö Hannu Peltonen. – Summaa ei voi verrata alkuperäiseen budjettiin, sillä vuosina 2005–2006 hankkeen käynnistyessä projekti oli suunniteltu huomattavasti pienemmäksi laajuudeltaan. Käynti maanalaisiin tiloihin, joihin tehdään lisätilaa. Osa urakoista on jo tehty
Vareko oli D-rakennuksen pääurakoitsija. 46 – Eduskuntatalon rakennussuojelu sisältää myös lähiympäristön kaupunkikuvaa, joten talotekniikalle on haettu sen tarvitsemat tilat nykyisistä sisätiloista sekä maan alta, kertoo Peltonen. Tekijät ja toimittajat valitaan kilpailujen tuloksina. Kiinteitä taideteoksia kuten kattomaalauksia, reliefejä ja mosaiikkitöitä on paljon, ja niiden konservointi on edennyt hyvin. Eduskuntatalon päärakennuksen ja siihen liittyvien peruskorjausten arvioitu kokonaiskustannus on yhteensä noin 125 miljoonaa euroa. B-rakennuksessa pääurakoitsija oli Hartela, A- ja C-rakennuksissa kokonaisvastuu on ollut NCC Rakennuksella. Teksti ja kuvat: Klaus Susiluoto. Eduskunta sai päärakennuksen vertailukelpoiset tarjoukset Lemminkäinen Talo Oy:ltä sekä SRV Rakennus Oy:ltä, joista Lemminkäisen tarjous oli halvempi. Omat ohjeensa peruskorjaukseen asettaa Museovirasto, joka valvoo suojelupäätöksen toteuttamista sisä- ja ulkotiloissa. Esimerkiksi B-siipi eli pohjoisen työhuonetilat korjaus valmistui jo vuonna 2009. Uusi parvi palvelee myös yhteyssiltana, kun eduskunnan kiinteistön ja Sibelius-Akatemian väliin rakennetaan kulkuyhteys. Samalla pidetään koko ajan kirjaa kunnostetuista ja vielä kunnostamattomista huonekaluista, sanoo Hannu Peltonen. Myös kaupunkikuva huomioitava Eduskuntatalon vesikatto uusitaan kokonaan. Lemminkäinen Talo voitti tarjouskilpailun Eduskunta kilpailutti päärakennuksen peruskorjauksen tavoitehintaisena projektinjohtourakkana, jossa urakkatarjoushinta koostuu kiinteästä projektinjohtopalkkiosta sekä tavoitehinnasta. Suola on myrkkyä betonirakenteille ja niiden alla oleville lyijyeristeille, toteaa Hannu Peltonen. – Liika suolankäyttö on syönyt portaita ja niiden välejä. Kaikki ikkunat korjataan ja neljän sisäpihan julkisivut uusitaan ja eteläistä hissitornia suurennetaan niin, että tilaan mahtuvat isommat esteettömyyttä parantavat hissit sekä tavarahissi. Jos tavoitehinta alitetaan, saa eduskunta alituksesta hyödykseen 70 prosenttia ja urakoitsija tavoitehintapalkkiona 30 prosenttia. Osaan riittää puhdistus, mutta myös puusepäntyötä ja konservointia tarvitaan. Maanalaistyöt teki Lemminkäinen Infra. – Prosessilla on mahdollista saada kokonaisurakkahintaa edullisemmaksi peruskorjaustyön aikana kilpailujen tulosten mukaan, kerrotaan eduskuntainfossa. Portaat oikaistaan ja vesieristeitä korjataan. Työsarkaa riittää myös kalusteissa, valaisimissa ja koristeissa. Pihan alle louhittiin uutta tilaa muun muassa ilmastointia varten. Sibelius-Akatemian konserttisalista rakennetaan täysistuntosali, mikä edellyttää näyttämön osittaista purkamista, salin lattian korottamista sekä uuden salitekniikan ja mediaa palvelevan parven rakentamista. Projektinjohtourakan mukaisesti rakentamisen aikana kaikki hankinnat aliurakoineen kilpailutetaan valitun pääurakoitsijan toimesta. Työ kestää syksyyn 2017. Vaativimpia osuuksia on Eduskuntatalon kellaritiloissa olevan ahtaan putkitunnelin laajentaminen. Eduskuntatalon portailla näkee jo rakennusmiehiä, mutta päärakennusta aletaan laajemmalti korjata, kun eduskunta jää vaalitauolle maaliskuussa 2015. Samalla Lemminkäinen valittiin tekemään muutostyöt Sibelius-Akatemian rakennuksessa, johon eduskunta muuttaa peruskorjauksen ajaksi. Varsinainen peruskorjaus alkaa, kun eduskunta jää vaalitauolle maaliskuussa 2015. Lemminkäisen osuus Eduskuntatalon peruskorjauksesta ja Sibelius-Akatemian muutostöistä on yhteensä 88,7 miljoonaa euroa + alv. – Pelkästään päärakennuksessa on noin 3 000 huonekalua. Ulkoportaat korjataan Puhemiehen aukiolle uusittiin alapuoliset runkorakenteet ja sadevesikaivoja. Väistötila SibeliusAkatemiaan Eduskunnan kansliatoimikunta valitsi kesäkuussa 2014 Eduskuntatalon peruskorjausurakoitsijaksi Lemminkäinen Talo Oy:n. Summasta 4,1 miljoonaa on Sibelius-Akatemian muutostöitä. Paljon on jo saatu aikaan. Jos tavoitehinta ylittyy, jaetaan ensimmäinen 10 prosentin ylitys niin, että eduskunta maksaa 90 prosenttia ja urakoitsija 10 prosenttia Jos tästäkin niin sanotusta kattohinnasta mennään yli, vastaa urakoitsija ylityksestä kokonaan. Kustannuksia syntyy myös suunnittelusta, valvonnasta, mahdollisista lisätöistä ja erillishankinnoista, joita ovat muun muassa uudet hissit ja Pater Noster -hissin peruskorjaus. Portaikkoon tai ainakin osaan siitä tullee sulanapitojärjestelmä. Eduskuntatalossa on suuri määrä arvokkaita erikoiskäsiteltyjä pintoja kuten stucco -seinät. Muutostyöt Sibelius-Akatemian rakennuksessa alkoivat elokuussa 2014. Portaiden allahan on muun mu- assa varastotilaa. – On tärkeää, että myös urakoitsijat sisäistävät suojeluohjeet. – Alkamassa on pääportaikon korjaus
Lämmöstä saadaan talteen yli puolet. Yksi syy tähän ovat korkeat huoneet. – Huoneistokohtainen kaukojäähdytys tulee osaan työhuoneita. – Maalämpömahdollisuudetkin tutkittiin, mutta siihen sisältyi liian paljon haasteita. Kaukojäähdytysverkkoa kehitetään. Eduskunta liitettiin kau- Suuressa osassa uusia ilmanvaihtokojeita on pyörivät, energiatehokkaat moottorit. Uusien koneiden vuoksi eduskuntataloon louhittiin kalliota uutta teknistä tilaa varten. Lämmön talteenotolla ja selektiivi-ikkunoilla energiansäästöihin Energiatehokkuus ohjenuorana eduskunnan peruskorjauksissa I lmanvaihdon energiatehokkuuteen on panostettu paljon. Vanha patteriverkosto radiaattoreineen säilytetään. Luokka on IE2, entinen vastaava luokka oli EFF2. 47. Päärakennuksessa on ollut suurelta osin painovoimainen ilmanvaihto. Esimerkiksi lämpökaivojen poraaminen olisi ollut vaikeaa, sillä kaupungin ytimessä on kaikenlaista maanalaista tilaa, putkea ja kaapelia kertoo Vuori. Halkokattilat historiaa Eduskunnan rakennukset tulevat pysymään kaukolämpöverkossa. Salit ja muut suuremmat tilat jäähdytetään ilmanvaihdon avulla, Vuori kertoo. Luokka on IE2, entinen vastaava luokka oli EFF2. 1970-luvun lopussa ja 80-luvun alussa lisättiin koneellista ilmanvaihtoa, mutta pääosin se tapahtui vanhoja hormeja hyödyntämällä. – Uusilla teknisillä ratkaisuilla tehostettua ilmanvaihtoa voi keskittää paremmin sinne, missä sitä eniten tarvitaan, toteaa Vuori. – Ilmamäärät eduskuntatalossa ovat olleet hyvät. Suuressa osassa uusia ilmanvaihtokoneita on pyörivät, energiatehokkaat sähkömoottorit. – Koneellistaminen lisää energiankulutusta, mutta kun ilmanvaihdon lämmitysenergiasta lähes puolet saadaan talteen lämmön talteenotolla, kertyy myös energiansäästöjä, sanoo eduskuntarakennusten käyttöpäällikkö Matti Vuori
Eduskunnan uudet rakennukset ovat kuuluneet kaukolämmön piiriin alusta lähtien. Kansanedustajat käyttävät maanalaista tunnelia päärakennuksen ja Pikkuparlamentin väliä kulkiessaan. Myös C-rakennuksessa kiinni oleva entinen Kaupunkiliiton talo eli D-rakennus kuuluu eduskunnalle. F-rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa toimii kaikille avoin Kansalaisinfo, johon on oma sisäänkäynti Mannerheimintien puolelta. Arkadiankadun toisella puolella on F-rakennus eli Pikkuparlamentti, joka siis ainoana eduskuntarakennuksena jää peruskorjauksen ulkopuolelle. Samalla uusittiin C-rakennuksen ikkunat. Polttoaineena olivat halot. – Esimerkiksi C-talossa uusittiin 1970-luvun kasettipintaiset julkisivut, tai oikeastaan julkisivukasetit vain avattiin ja niihin laitettiin uudet eristeet ja tuuletettavuutta parannettiin. Itse asiassa kaikki eduskunnan rakennukset ovat yhteydessä toisiinsa maanalaisten yhdyskäytävien välityksellä. Talon sivuilla sijaitsevissa A- ja B-siivissä on pääasiassa kansanedustajien työhuoneita. Valaisimissa siirryttiin 1995 hehkulampuista pienoisloisteputkiin, jotka toivat valaistukseen viidenneksen sähkönsäästön. Urakkaan kuului tuolloin 6 000 hehkulampun vaihto. Sähkönkuluttajan energiansäästöä helpotetaan keskitetyllä sammutustoiminnolla. Kaikkea ei kuitenkaan rakennettu uudelleen. A- B- ja C-siivet muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Led ei sovi kaikkialle Eduskuntatalon korjauksen päämotiivi oli talotekniikan uudistaminen. kolämpöön 1960-luvun vaihteessa. Vuonna 1928 valmistuneet lämpökattilat saatetaan osin säilyttää. Toinen kerros on eduskuntatalon pääkerros, jonka keskipisteenä on pyöreä istuntosali. A-siivessä on myös lähetystöjen vastaanottotilat ja auditorio ja B-siivessä saunaosasto. C-rakennuksessa sijaitsevat eduskunnan kirjasto sekä hallinto-osasto. Niiden energiatehokkuutta on Monipuoliset tilat Eduskuntatalon E-rakennuksen eli päärakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat eteishalli, ravintola, sanomalehtisali, puhemiehen edustustilat sekä toimistotiloja. Vanhat kasettielementit asennettiin paikoilleen, ja julkisivuremontti oli valmis. Kuvassa vanhan lämmitysjärjestelmän säätöventtiileitä. 48. Eduskuntarakennukset: A-rakennus – 3 700 neliötä B-rakennus – 3 000 neliötä C-rakennus – 16 043 neliötä D-rakennus – 3 145 neliötä E-rakennus – 23 700 neliötä F-rakennus - 17 200 neliötä (Pikkuparlamentti, ei peruskorjausta) Uusilla IV-ratkaisuilla tehostettua ilmanvaihtoa voi keskittää paremmin sinne, missä sitä eniten tarvitaan, toteaa käyttöpäällikkö Matti Vuori. Näkyvin osa laajennusta on kaarevaa Puhemiehenaukiota kiertävä messinkilevyillä verhoiltu rakennus. parannettu uusin eristein ja tehokkaammilla ikkunaratkaisuilla. Vuoteen 1961 asti tuotti oma kattilalaitos lämpöä keskuslämmitykseen ja höyryä keittiöön. Sittemmin on käytetty myös led-valoja, mutta kaikissa kohteissa niitä ei voi käyttää muun muassa erilaisen valkosävyn ja valonvoimakkuuden vuoksi
Peruskorjauksessa parannetaan myös eduskunnan turvatasoa. – Näistä asioista emme valitettavasti voi puhua. Vaikka energiasäästöjä toteutetaan, tulee eteen jatkuvasti uusia haasteita, todetaan eduskunnan energiatehokkuusstrategiassa. Päätavoitteena on vähentää kokonaisenergiankulutusta vuoden 2008 – viimeinen vertailukelpoinen vuosi ennen peruskorjaukseen sisältyviä energiakorjauksia – tasosta vuoteen 2020 mennessä lähes 15 prosenttia. IV-koneiden hyötysuhde on yhä parempi, mutta kun niiden määrää lisätään, lisääntyy sähkön kulutus kaikesta huolimatta. Läsnäoloanturia työhuoneissa ei ole. Energiatehokkuustavoitteiden toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan kuukausittain ja vuosittain rakennuskohtaisesti. Kattilat jäivät pois käytöstä 1960luvun vaihteessa, kun eduskuntatalo liittyi kaukolämpöön. Eduskunnassa on jo nyt ollut varavoimaa, jos 10 kilovoltin rengasverkkoon tulisi toimintahäiriö. Energiatehokkuusstrategiassa korostetaan myös käyttötottumuksia. Luvut sisältävät kaikki eduskunnan rakennukset lukuun ottamatta Pikkuparlamenttia. – Edustajien työhuoneiden ovenpieliin on asennettu pistorasiat, joista saa sammutettua kaikki valot ja laitteet lukuun ottamatta tietokonetta. Lähde: Eduskunnan energiatehokkuussuunnitelma 5/2013 Ilmanvaihdolle louhittiin maan alta lisätilaa. Esimerkiksi ATK lisäsi sähköntarvetta paljon jo 1988, kun konesalien jäähdytykseen alettiin tarvita sähköä yhä enemmän. Vuoden 2008 kokonaisenergiankulutus laskisi noin 15200:sta MWh:sta noin lukuun 12900. Kaikkiin valaisinkohteisiin LED-polttimot eivät sovi. Teksti ja kuvat: Klaus Susiluoto 49. Joka tapauksessa turvataso nousee. Samalla valaistuksen voimakkuutta pitää eräissä kohteissa jonkin verran saada pa- rannettua, missä on kuitenkin mutkia matkassa. Pohjana energiatehokkuussuunnitelma Viime vuonna julkaistiin parikymmensivuinen ”Eduskunnan kanslian energiatehokkuussuunitelma”. – Printterit, kännykänlaturit, valot ynnä muut sen sijaan sammuvat yhdestä pisteestä keskitetysti. Vuonna 1928 valmistuneet haloilla lämpiävät kattilat saatetaan osin museoida
Putkiremontti on kalleudeltaan ja asumishaitoiltaan suurin kiinteistöä kohtaava saneeraus. 50 P utkiremontti tehdään, kun kerrostalo on 40–60 vuoden ikäinen. Lähes joka viides suomalainen kokee siis putkiremontin lähim-. Ikähaarukkaan mahtuu noin 500 000 asuntoa, joissa asuu noin miljoona suomalaista. Epäonnistumisen taustalla usein kokemattomuus ja halpa hinta Putkiremonttibarometri kerää isännöitsijöiden kokemuksia Isännöintiliiton Putkiremonttibarometri 2014 -tutkimus käynnistyi lokakuun puolivälissä. Tulokset julkistetaan marraskuun lopussa. Tutkimuksessa selvitetään isännöitsijöiden kokemusta putkiremonteista, niiden toteutustavoista ja toteuttajista
Jos putkiremontti toteutetaan putket uusimalla, 50-neliöisen asunnon putkiremontin hinnaksi muodostuu pääkaupunkiseudulla noin 35 000 euroa. Kyseessä on tarkin putkiremonttien anatomiaa Suomessa selvittävä tutkimus. Putkiremontin kokonaishintaan vaikuttavat useat eri tekijät. Tämän takia urakanaikainen tiedotus on hyvin tärkeää. Sen sijaan puhdasvesiputkistojen remonteissa sisäpuoliset menetelmät eivät ole suosiota saaneet. Epäonnistuneilla remonteilla on yleensä yksi yhteinen nimittäjä: suunnittelu ja urakointi on pyritty tekemään mahdollisimman halvalla ja kokemattomien tekijöiden voimin, Kauranen toteaa. – Remonttien määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan 2020-luvulle tultaessa. Suomessa rakennettiin lähiöitä 1960- ja 1970-luvuilla ja tuon ajan rakennuskanta alkaa olla saneerausvaiheessa. Tutkimus tuottaa ainutlaatuista seurantatietoa putkiremonttien päätöksenteosta, menetelmistä ja hintatasosta. Sen sijaan asukkaiden kokemukset remontista saattavat jäädä huonoiksi, vaikka urakoitsija onnistuisi suunnitelmien mukaan. Valtaosa putkiremonteista onnistuu hyvin män parinkymmenen vuoden aikana, sanoo Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen. Tutkimuskyselyn saa yli 1 700 isännöitsijää. Valtakunnallisessa tutkimuksessa on Isännöintiliiton lisäksi mukana edustava joukko Suomen keskeisiä putkiremonttialan toimijoita: Consti Talotekniikka Oy, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry, NewLiner Oy, Picote Oy ltd., Pipe-Modul Oy, Prolinesystems Relining Oy ja Suomen Putkisto Palvelu Oy. Menetelmät ovat myös joutuisampia, nopeimmillaan remontti saattaa olla asukkaan kannalta ohitse päivässä. Viime vuonna barometriin vastasi 287 isännöitsijää. – Myös yhteistyö urakoitsijoiden kanssa sujuu useimmiten hyvin, sillä yli neljä viidesosaa vastaajista oli tyytyväisiä työn laatuun. Kaurasen mukaan taloyhtiöissä putkiremontteihin käytetään vuo- Kaurasen mukaan laadukas suunnittelu ja urakointi ovat sujuvan putkiremontin edellytykset. Toisaalta puhdasvesiputkistoissa sisäpuoliset korjausmenetelmät eivät tuo merkittävää taloudellista etua muihin menetelmiin verrattuna. Putkiremontin teettämisessä on useita eri vaihtoehtoja, sanoo Kauranen. Isännöitsijä on asiantuntija, jolla on verkostot ammattitaitoisten yhteistyökumppaneiden löytämiseksi. – Hintaeroa selittävät muun muassa pääkaupunkiseudun korkeampi hintataso, korjattavien rakennusten tekniset ominaisuudet sekä haastavampi työmaiden logistiikka, Kauranen toteaa. Vuosittain putkiremontteja tehdään sadoissa kohteissa. – Taloyhtiöt ovat alkaneet teetättää hybridiremontteja. – Putkiremontti on kalleudeltaan ja asumishaitoiltaan suurin kiinteistöä kohtaava saneeraus. – Jokaisen taloyhtiön putkiremontti on erilainen. – Uutena asiana tutkimuksessa nousi esiin harmaan talouden ilmiöiden kohtaaminen aiempaa useammin. Hintataso ei ole välttämättä laskenut, mutta sisäpuolinen korjaus aiheuttaa huomattavasti vähemmän asumishaittoja kuin perinteinen linjasaneeraus. Hyvinkin suunnitellussa saneerauksessa voi tulla viivästyksiä aikatauluissa. Putkiremontin hintaan vaikuttavat muun muassa taloyhtiön ikä, korjaushistoria, sijainti ja rakentamisessa alun perin käytetyt materiaalit. dessa puolisen miljardia euroa. Viime vuoden barometrin mukaan remontointi on pääkaupunkiseudulla muuta maata kalliimpaa. – Haitoista ei ole kuitenkaan mitään todisteita. 51. Sisäkautta tehdyt remontit lisääntyneet Viime vuosien barometreista on Kaurasen mukaan havait- tavissa, että sisäpuolelta korjaavien menetelmien käyttö viemäriputkiremonteissa on yleistynyt. Juhani Karvonen Isännöintiliiton kehityspäällikön Heikki Kaurasen mukaan putkiremonttien määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan 2020-luvulle tultaessa. – Asukkaat kokevat remontin menneen pieleen, kun tekijät eivät ilmestykään asuntoon sovittuna ajankohtana. – Laadusta kannattaa maksaa. Isännöintiliitto on tehnyt vuosittaista Putkiremonttibarometria vuodesta 2006. Heistä 90 prosenttia koki suunnittelijoiden ammattitaidon korkeaksi. Pystyviemärit uusitaan, mutta pohjaviemärit korjataan sisäpuolitse. Puhdasvesiputket ovat usein läpimitoiltaan pieniä ja sisäpuolisiin menetelmiin kohdistuu epäilyjä niiden aiheuttamista terveyshaitoista. – Nykyisin noin yksi kolmasosa viemäriputkiremonteista tehdään korjaavin menetelmin. Suunnitteluvaiheessa neljännes ja toteutusvaiheessa kolmannes vastaajista on kohdannut tuntuvasti harmaata taloutta. Nämä hankkeet ilman muuta kiinnostavat isännöitsijöitä. Muualla Suomessa summa on noin 21 000 euroa
Suomen Kiinteistöliiton kehityspäällikkönä työskentelevä Virta on nähnyt uransa aikana monenlaisia taloyhtiöiden putkiremontteja. Tämä ei pidä paikkaansa – pinnoitetut putket kestävät käytössä huomattavasti vähemmän aikaa kuin uudet putket. – Putket eivät aina kestä käytössä tuotakaan aikaa. Hänen mukaansa taloyhtiöiden osakkaat ja hallitukset kaipaavat kipeästi tietoa putkiremonttimenetelmistä sekä niiden hyvistä ja huonoista puolista. – Menetelmä on kustannustehokas, tulos kestävä ja kustannuksiltaan huomattavasti edullisempi kuin perinteinen putkiremontti. – Toisinaan taloyhtiöt lykkäävät putkiremonttia viimei- Hybridiratkaisut tulevaisuutta seen asti. Vuonna 1997 Proline kehitti innovatiivisemman tavan saneerata vanhat viemärit. kuin putkien vaihtamisella. Putkiston kuntoon vaikuttavat esimerkiksi putkien materiaali ja kiinteistössä käytettävän veden laatu, kertoo Jokaisen putkiremonttioppaan kirjoittaja, TkT Jari Virta. Yksikin putkivuoto voi aiheuttaa valtavat kustannukset, Virta muistuttaa. Ruiskuvalu yksi vaihtoehto Perinteisellä tavalla toteutettu putkiremontti tarkoittaa useimmiten asumiskelvottomia asuntoja ja korkeita kustannuksia. Prolinen menetelmä eroaa perinteisistä siinä, että vanhojen putkien sisään ruiskuvaletaan uudet putket. PERUSKORJAUS Putkiremontin ei tarvitse olla peikko taloyhtiöissä Remonttiopas vastaa osakkaiden kysymyksiin Putkiremontti on monelle asunnonomistajalle peikko – sitä pelätään ja siitä liikkuu paljon harhaluuloja. – Väittäisin, että nämä hybridiratkaisut ovat tulevaisuuden ratkaisu. Jokaisen putkiremonttioppaassa lähdetään siitä, että joka ikinen osakas pystyy ymmärtämään tietyt perusasiat putkiremonteista. Lisäksi pinnoittamiseen liittyy riskejä, Virta sanoo. Juhani Karvonen 52. Menetelmä on Suomessa VTT:n testaama ja vähimmäiskäyttöikä on 50 vuotta, Mutikainen kertoo. Juuri ilmestynyt Jokaisen putkiremonttiopas kannustaa taloyhtiön osakkaita ottamaan selvää remonttivaihtoehdoista sekä niiden eroista ja kustannuksista. Jos taas putkien tarvitsee kestää käytössä vain aloyhtiön vesijohto- ja viemäriputkistot eivät ole ikuisia, vaan ne kestävät käytössä noin 40–60 vuotta. 10–20 vuotta, voidaan harkita esimerkiksi pinnoitusta. – Uusi putki valetaan polyesterimuovista. Nykyään on mahdollista myös yhdistellä eri menetelmiä. – Jotkut esimerkiksi luulevat, että pinnoituksella saavutetaan yhtä hyvä lopputulos Prolinen menetelmässä vanhojen putkien sisälle ruiskuvaletaan uudet putket. T Putkiremontti voidaan toteuttaa vaihtamalla rakennukseen uudet putket taikka pinnoittamalla tai sukittamalla vanhat putket. Se on myös paloturvallinen, sillä siitä ei vapaudu palaessa palokaasuja. Oppaassa kerrotaan, milloin taloyhtiön vesi- ja viemäriputket on korjattava, millaisia korjausvaihtoehtoja on tarjolla, miten eri putkiremonttimenetelmät käytännössä eroavat toisistaan ja miten putkiremontti etenee. Tällöin on hyvä ymmärtää, millaista riskipeliä pelataan. Ja mikä parasta, remontin aikana voi käyttää vettä normaalisti aamulla, illalla ja yöllä,Mika Mutikainen Proline Oy:stä kertoo. Asukkaiden kannalta tärkeintä on, että heidän ei tarvitse muuttaa pois, vaan he voivat asua kotona koko remontin ajan. Hälytyskellojen tulisi alkaa soida, jos putkistossa on jatkuvasti vuotoja ja tukkeumia. Se on vahvin materiaali, joka putken sisään on mahdollista valaa. Ne sopivat moniin taloyhtiöihin ja auttavat säästämään remonttikustannuksissa, Virta toteaa. Jos taloyhtiö tavoittelee pitkäaikaista lopputulosta, putkiremontti kannattaa toteuttaa perinteisellä tavalla tai hybridiratkaisuna
Esimerkiksi sisäilman laatu, hygienia, palvelukon- septit ja materiaalien kehitys edellyttävät lisäksi enemmän tutkimustyötä alan kehittämiseksi ja sen rakentamista vientituotteeksi, toteaa Siivoustaidon päätoimittaja Marjatta Lausjärvi. Palkinto myönnettiin nyt 18. Vuoden 2014 Puhtausalan Yritys: RTK-Palvelu Oy V uoden puhtausalan yritykseksi valittiin RTK-Palvelu Oy. – Ympäristöasioiden rinnalla toinen selkeä kehityst- rendi on siivouspalveluiden entistä tehokkaampi integrointi asiakkuuden jokapäiväiseen muuhun toimintaan. Palkitsemalla puhtausalaa eteenpäin vievän yrityksen halutaan tehdä ammattitaitoa ja vahvaa osaamista vaativaa työtä näkyvämmäksi ja samalla kannustaa alan yrityksiä henkilöstönsä ammattitaidon ja yrityksen palvelujen jatkuvaan kehittämiseen. RTK-Palvelu on henkilöstönsä pitkäjänteisen koulutuksen ohella onnistunut menestyksellisesti kiteyttämään kiinteistöpalvelualan eri segmenttejä asiakasta palveleviksi kokonaisuuksiksi. Tässä integroinnissa ja toimivassa asiakasyhteistyössä erilaiset teknologiset ratkaisut ovat keskeisessä roolissa, sanoo RTK-Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Ismo Heikkonen. – Erityisesti ennakoiviin hoidollisiin ratkaisuihin rakennusten ja kiinteistöjen uudis- ja korjausrakentamisessa tulisi panostaa – ne tuovat säästöjä. 30 ja teräskatteen pinnoille 20 vuoden Huolehdimme kaikesta ”avai- materiaalitakuut luotettavuutta, oma met käteen”, joten hanke on > AAA-luokan remonttien rahoitus ilman etumaksuja yhtiöllenne ja asukkaille tai osalaskuja mahdollisimman vaivaton. Puhtausalan ammattilehti Siivoustaito valitsee vuosittain puhtausalaa edustavan esimerkillisen yrityksen tai yhteisön, joka toiminnallaan pitkäjänteisesti lisää koko oman henkilöstönsä tietotaitoa, toimii ulospäin suuntautuneesti ammattitaidolla ja kehittää määrätietoisesti yrityksensä toimintaa. Ammattiosaamisen merkitys kasvaa merkittävästi kiinteistöjen hoito- ja puhtauspalveluissa lähivuosina. Koulutus ajan tasalle – Puhtaus- ja kiinteistöalan koulutusta tulisi kiireellisesti uusia ja kohdentaa paremmin työelämän ja teknistyvän kiinteistöalan vaatimuksia vastaaviksi. ukas d a a l a j ea p o n ä t e Te ontti! m e r o t t a k > Pitävä aikataulu, kiinteä hinta ja yksi lasku työn valmistuttua > Omat ammattimiehet ja rakennuskoneet Meillä on jo 21 vuoden ja yli > Asennustyölle 5 vuoden takuu, tiilikatoille 9 000 kattoremontin kokemus. > RALA-pätevyys – vastuullinen kumppani 53 www.laaturemontti.fi Kattoluuri 03 3398 6722. Valintaan vaikuttivat erityisesti RTK-Palvelu Oy:n henkilöstön pitkäjänteinen kouluttaminen ja uudet innovatiiviset palvelukonseptit. kerran. Kiinteistöpalvelualaa vievät tänä päivänä eteenpäin ennen kaikkea vaatimukset ympäristötehokkuudesta, jatkuvan koulutuksen korostuminen sekä tietotekniikan yleistyminen
Huoltoyhtiöt räätälöivät kullekin taloyhtiölle sopivan siivouspaketin tapauskohtaisesti. Siivouskulujen määrä taloyhtiöiden hoitokuluista on ky-. Siisteys luo viihtyisyyttä ja mielikuvaa hyvin hoidetusta taloyhtiöstä. S iivoaminen on välttämätöntä. Siivouksen laiminlyöminen näkyy nopeasti, ja asukkaat reagoivat siihen hanakasti. Kuva: Kaisa-Liisa Ikonen Siivous syö noin 4–7 prosenttia taloyhtiön huoltovastikkeesta Siivouskuluista ei kannata nipistää Monet huoltoyhtiöt ovat ulkoistaneet taloyhtiöiden siivouksen ja ostavat sen täsmäpalveluina siivousalan yrittäjiltä. 54 Toimitusjohtajat Henry Engblom Pähkinähoito Oy:stä ja Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy:stä kertovat, että siivouskulut muodostavat vain pienen osan taloyhtiöiden hoitokuluista. Säännöllinen puhtaanapito ennaltaehkäisee remonttien tarvetta. Taloyhtiön etu on, jos siivoajat pääsevät liikkumaan kohteeseen nopeasti ja juohevasti
Jälki ei ole ammattitasoa eivätkä asukkaat yleensä koe vastuun jakautuvan tasaisesti: ilmaistyön suorittaminen jää helposti yhden tai muutaman asukkaan harteille. – Harvassa kohteessa siivotaan päivittäin portaat, aulat ja tasanteet, vaan siivouskertoja on harvennettu ja yhdellä käynnillä siivotaan vain yksi paikka. Hajauttaminen lisää turhaa työtä Siivousyritysten palveluiden hajauttaminen aiheuttaa kohteissa sitä, ettei siivoustyötä pystytä hoitamaan kerralla. Huoltoyhtiöt toivovat myös, että samalta palveluntarjoajalta löytyisi osaamista kaikkiin siivousalan tehtäviin: esimerkiksi uima-altaiden pesu vaatii erityisosaamista. – Väärästä säästetään, kun tingitään siivoamisesta! Siivouskulut muodostavat hyvin pienen osan hoitokuluista, mutta siisteyden merkitys taloyhtiöissä on valtavan suuri, miehet toteavat. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen. – Nykyaika ei suosi yhteishenkeä ja joustavan kokonaispaletin rakentamista: kilpailuttamishalu aiheuttaa sitä, että kohteissa juostaan ristiin rastiin – Kun siivoaja on valmiiksi lähellä kohdetta, pystytään yllättäviinkin tilanteisiin reagoimaan nopeasti. Siivouspalveluita kohdennetaan myös huomioimalla sääolosuhteet: loska-aikana siivoustarvetta on enemmän kuin kesäisin. Tämän vuoksi yhteiskilpailutuksia esimerkiksi siivouspalveluiden suhteen ei olla järjestetty, mutta me kyllä valikoimme ne palveluntarjoajat, joilta tarjouksia ylipäätään kysytään, Henry Engblom kertoo. seisten huoltoyhtiöiden mukaan keskimäärin noin 4–7 prosenttia. Samalla pyritään keskittämään palveluita niin, että samat siivousyrittäjät hoitaisivat saman alueen kiinteistöjä, jotta siivoaminen olisi mahdollisimman kustannustehokasta. Kun kerralla tehtäisiin enemmän, saataisiin palvelulle lisäarvoa, sillä siivouksen hinta muodostuu suuresti siirtymisistä. tekemässä milloin mitäkin, huokaa Mikko Peltokorpi. – Tavallisesti kerrostaloyhtiössä tehdään porrashuoneiden ja yleisten tilojen siivous 2–3 kertaa viikossa. Tarkkoja summia siivouksen hinnoista ei voi kertoa, sillä siivouspalveluiden määrä ja kattavuus vaihtelevat merkittävästi taloyhtiöittäin. Taloyhtiöiden siivoustarpeet vaihtelevat valtavasti. Yritykset ovat taloyhtiöiden asiakaspalvelijoita, joiden tehtävänä on löytää kullekin kohteelle sopivimmat kiinteistönhoitoratkaisut: – Taloyhtiöt elävät kukin omalla tavallaan. – Hinta riippuu myös siitä, kuinka usein taloyhtiössä tehdään perusteellinen suursiivous, sillä peruspesu ja muut ylimääräiset palvelut eivät kuulu kiinteään kuukausiveloitukseen vaan siivousfirmat laskuttavat niistä erikseen, Mikko Peltokorpi jatkaa. Keskeistä on kuitenkin se, mitä kaikkea kohteessa tehdään, Mikko Peltokorpi toteaa. Esimerkiksi piha-alueiden siisteydestä joissain taloyhtiöissä onnistutaan kuitenkin huolehtimaan talkoovoimin mallikkaasti. Taloyhtiöt ovat keskenään erilaisia Useimmat huoltoyhtiöt ostavat siivouspalvelunsa ulkopuolisilta yrittäjiltä ja suunnittelevat kullekin taloyhtiölle sopivan siivouspaketin. Keskittämällä siivouspalvelut yhteen firmaan, myös yhteydenpito isännöitsijöiden kanssa helpottuisi. Pihatyöt talkoilla, muuten ammattivoimin Henry Engblom Pähkinähoito Oy:stä muistuttaa, että siivouskulut syövät vain pienen osan taloyhtiöiden hoitovastikkeesta. Huoltoyhtiöt pyrkivät saamaan siivouskustannusten hintaa alas kilpailuttamalla alan yrittäjiä säännöllisesti. Tällaista täsmäsiivousta tehdään aika paljon. – Jos vaikka taloyhtiössä on jossain rapussa koiria, voidaan siivousfirman kanssa sopia, että siivous kohdennetaan tehostetusti sinne. Kuva: Matinkylän Huolto Oy 55 Sekä Peltokorpi että Engblom ovat vakaasti sitä mieltä, että siivoamisesta ja sen kustannuksista ei kannattaisi tinkiä. Taloyhtiöt kilpailuttavat palveluntarjoajia Sekä Pähkinähoito Oy että Matinkylän Huolto Oy tarjoavat pääkaupunkiseudulla kokonaisvaltaista kiinteistönhoitoa. – Kun siivoaja on valmiiksi lähellä kohdetta, pystytään yllättäviinkin tilanteisiin reagoimaan nopeasti, Engblom toteaa. Toimitusjohtajat eivät suosittele talkootyötä siivouksen järjestämiseksi. Monesti siivousalan yrittäjät valikoituvatkin paikallisesti niin, että heidän toimistonsa sijaitsee lähellä siivottavia kohteita. Peltokorpi lisää myös, että fiksuissa yhtiöissä sovitaan ostetun resurssin järkevästä kohdentamisesta oleellisiin asioihin. Muut tarpeet riippuvat taloyhtiöstä: saunat, uima-altaat ja muut erityistilat vaikuttavat kustannuksiin, Henry Engblom listaa. Taloyhtiöiden päätettäväksi kuitenkin jää, kuinka paljon he haluavat firmoja kilpailuttaa ja poimia erikoispalveluita eri paikoista. Kuva: Pähkinähoito Oy Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy:stä kertoo, että siivouspalveluiden hinta muodostuu suurelta osin siirtymistä. Säästöjä siivouskuluihin voisi syntyä, jos taloyhtiöt tekisivät kilpailuttamisen suhteen yhteistyötä ja siivoaminen voitaisiin keskittää esimerkiksi kortteleittain
On tärkeää, että kiinteistönomistaja määrittelee siivoussopimuksessa palvelun laatukriteerit. Siivouspalvelun ostaja määrittelee laadunseurannan elementit tarjouspyynnössä. Ensiarvoisen tärkeää on, että asiakas ja siivoustyön tekijä mitoittavat työmäärän oikein. Tarjouspyyntöön kirjataan valintaan liittyvät kriteerit, esimerkiksi hinta, laatu ja ympäristöasioiden huomioon ottaminen. Kiinteistöliiton viestintäpäällikkö Marjukka Vainio kertoo, ettei Kiinteistöliitolla ole kiinteistöjen siivousta koskevaa suositusta. Esimerkiksi sen, kuinka usein palvelun ostaja ja tarjoaja tekevät kiinteistössä laadunvalvontakierroksia. Kuva: Kiinteistöliitto Miten Kiinteistöliitto suosittelee järjestämään kiinteistöjen siivouksen. V iestintäpäällikkö Marjukka Vainio Kiinteistöliitosta vastaa: – Kiinteistöliitolla ei ole kiinteistöjen siivousta koskevaa suositusta, mutta yleensä taloyhtiön hallitus määrittelee yhdessä isännöitsijän kanssa siivoustyön tason ja laadun. Apuna voi käyttää YTJ- ja tilaajavastuu.fi -tietojärjestelmistä saatavia tietoja. le, jotka eivät täytä tilaajavastuulaissa määriteltyjä velvoitteita tai joiden toimituskyvystä ei ole selvyyttä vaan taloyhtiön tehtävänä on valita kilpailutukseen kyvykkäät ja luotettavat yritykset. On ensiarvoisen tärkeää myös tiedottaa asukkaille siivoussopimuksen keskeinen sisältö, jotta ei synny turhia odotuksia. Tarjouspyyntö on siivouspalvelun ostoprosessin tärkein asiakirja, sillä sitä pidetään myöhemmin yhtenä sopimusasiakirjana. Tarjouspyyntöä ei saa lähettää palveluntarjoajil- 56 On tärkeää, että kiinteistönomistaja määrittelee laatukriteerit ja pisteyttää tarjoukset erilaisilla painoarvoilla, jotta tarjoukset ovat vertailukelpoisia. On tärkeää, että kiinteistönomistaja määrittelee laatukriteerit ja pisteyttää tarjoukset erilaisilla painoarvoilla, jotta tarjoukset ovat vertailukelpoisia. Mikä on taso, jonka saavuttaminen riittää, ja jonka ylittämisestä ei olla valmiita maksamaan. Työhön varatut tunnit vaikuttavat suoraan hintaan. Epätavallisen alhaisella hinnalla erottuvan tarjouksen antajalta on selvitettävä sopimusneuvotteluilla hinnoittelun taustat.. Taloyhtiön on päätettävä laadusta tai muista kriteereistä ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä
– Koska hinta on edelleen monille tärkein kriteeri siivouspalveluita kilpailutettaessa, näkyy tämä valitettavasti työhön käytetyssä ajassa ja lopputuloksen laadussa. Päinvastoin, ilman imurointia roskat, havunneulaset ja lika tarttuvat kostealla pyyhittäessä listoihin ja myös jäävät sinne. Toiset käyttävät porrashuoneiden siivoamisessa leveitä levykehysmoppeja. Siivoustyö aloitetaan imuroimalla lattiapinnoilta pois pöly ja irtoroskat. Rappukäytävän siivous alkaa imuroinnilla Liukkosen mielestä työkohteen siivous aloitetaan aina imuroinnilla, jolloin irtoroskat ja pöly saadaan puhdistettua pois. V uonna 1990 perustetun HJL-Systems Heikki Liukkonen Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Joonas Liukkonenon kolmikymppinen mies, mutta työkokemusta siivousalalta on kertynyt jo 17 vuoden ajalta. Rappukäytävissä pyörähdetään kymmenen, viisitoista minuuttia. Hyvä siivous edellyttää paitsi ammattitaitoa, myös oikeita ja nykyaikaisia työvälineitä ja koneita. Imuroinnin jälkeen Liukkonen käy lattiat läpi pesumopilla, joka poistaa lian ja tahrat perusteellisesti. On aina hyvä suhtautua erilaisiin selvityksiin kriittisesti, sillä niiden takaa saattaa löytyä määrättyjä siivousyrityksiä omine intresseineen, Liukkonen muistuttaa. Joonas kutsuukin itseään vanhan liiton mieheksi, eikä kritiikittä seuraa kiinteistösiivouksen nykytasoa. Taloyhtiössä asukkaat voivat itsekin Liukkosen vinkeillä seurata, onko työn jälki asiallinen, vai menevätkö siivoukseen käytetyt eurot likaveden mukana hukkaan. Veden sijaan etenkin suuremmissa toimistokohteissa käytetään 57. – Vaikka imurointia vastaan on esitetty tutkimuksiakin, joissa ilmaan väitetään leviävän imurista bakteereita, en itse allekirjoita tätä ajatusta. Samalla rievulla pyyhitään lattioita, kaiteita, hissien nappejakin, Liukkonen hämmästelee. Porraskäytävät putsataan kumilastalla, johon on kiinnitetty märkä rätti. Puhtautta nykyaikaisilla välineillä Kiinteistöjen siivouksessa työn jälki ratkaisee Siivousyrittäjä Joonas Liukkonen tarkkailee työssään laatua, ei niinkään kelloa
Pesuvesi vaihdetaan riittävän usein.. Pesumopilla lattiat puhdistuvat kunnolla. Korkeissa kohteissa apuna käytetään nostolaitetta. Järjestelmä ylettää pesemään ikkunat jopa 12 metrin korkeudesta, jolloin nostolaitteita ei tarvita. Suodattimen läpi kulkenut vesi puhdistaa lian tehokkaasti, eikä jätä ikkunaan valumia tai jälkiä. Tärkeää on tietysti käyttää lattioiden siivouksessa puhdasta pesuvettä. Kuuma vesi liuottaa lian ilman vahvoja pesuaineita, Liukkonen kertoo. Kuitenkin, ellei siivoustyötä tehdä oikeaoppisesti, on rappukäytävä taas hetken kuluttua pahassa kunnossa, Liukkonen toteaa. Mikäli porras pyyhkäistään nopeasti vain keskiosastaan, alkaa nurkkauksiin ja porrasaskelman takareunaan muodostua tummumaa ja kertyä likaa. – Espoossa pesimme asuinkerrostalon ikkunat sekä kiinteistön alakerrassa sijaitsevat näyteikkunat uuden pesujärjestelmän avulla 80 prosenttia nopeammin kuin vanhaa pesutekniikkaa käyttäen, Liukkonen kertoo. 58 Lattiat siivotaan pesumopilla, joka poistaa lian tehokkaasti. kosteaksi suihkutettavaa, suurikokoista moppia. Asiallisen vahauksen jälkeen lattia näyttää hyvältä. Mikäli porrasaskelmien kulmissa näkyy likaa, kielii se huolimattomasti tehdystä työstä. Julkisivupesu sopii kunnostustoimenpiteeksi kaikenlaisiin kiinteistöihin. Vaikka pesulla ei toki saada julkisivusta uutta vastaavaa, kirkastuu koko kiinteistön ilme puhdistuksen ansioista, eikä rappausta tarvitse välttämättä lähteä uusimaan. Julkisivupesuun sisällytetään usein kiinteistön ikkunoiden ulkopuolinen pesu. Pesumoppi kuivataan huolellisesti nihkeäksi. Siivousjälkeä kannattaa tarkkailla Liukkosen mukaan taloyhtiön ei kannata tuhlata rahaa huonosti tehtyyn työhön. Asukkaat maksavat siivouksesta yhtiövastikkeessaan, ja näille euroille tulisi saada vastinetta. Kuraliemellä lattioita on turha lotrata. Kun mopin kiertää huolellisesti nihkeäksi, ei lattia kärsi liiasta kosteudesta. Mistä sitten voi päätellä, onko siivous hoidettu asianmukaisesti. Julkisivupesu tehdään pesuautolla, jossa on vesisäiliö sekä kuumapainepesuri. – Käytämme ikkunoiden pesuun uutta Reach&Wash -ikkunanpesujärjestelmää, jossa vesi otetaan suoraan verkosta ja juoksutetaan ionisuodattimen läpi teleskooppiharjaan. Minun mielestäni työn jäljen tulee olla ensiluokkaisen hyvä, vaikka työn tekemiseen kuluisi kymmenen minuuttia enemmän. – Näin toimien säästetään toki aikaa, mutta työ on tällöin enemmän siistimistä kuin siivoamista. Ennen vahausta tehdään aina huolellinen vahanpoisto. – Tämä onnistuu, kun veden vaihtaa riittävän usein, vähintään kerran, jopa pari kertaa rappua kohden kiinteistön kerrosluvusta riippuen. – Jos vahanpoiston tekee oikein ja oikeilla aineilla niin, että vanha vaha irtoaa, lähtee sen mukana myös lattiaan kertynyt lika. – Julkisivut pestään 80-asteisen veden avulla. Julkisivupesu kalliin remontin sijaan HJL-Systems tekee myös kiinteistöjen julkisivupesuja. – Mikäli kiinteistön julkisivu on likainen, mutta muutoin kunnossa, kannattaa julkisivupesua harkita ennen kalliita saneerauksia. Mikäli vahanpoisto epäonnistuu, on lopputulos vahauksen jälkeen epäsiisti. Toisaalta, kun työnsä osaa, etenee homma rivakasti. Ikkunoita ei näin tarvitse pesun jälkeen kuivata. Lattiassa saattaa näkyä myös tahroja, jotka eivät häviä, vaikka siivooja olisi käynytkin. – Suuntaamalla katse nurkkiin
Ammattitaitoista väkeä alalta kyllä löytyy. Hintaan vaikuttaa siivottavan kiinteistön koko ja toivottu siivoustiheys. Sen sijaan, että maksaa vähän tyhjästä, on fiksumpaa pitää taloyhtiössä vaikka ajoittaiset siivoustalkoot tai antaa esimerkiksi siivouksesta pitävien eläkeläisten siivota rappua itse, Liukkonen sanoo. Pitkään alalla toimineet firmat, todennäköisimmin antavat rahoille vastinetta, etenkin jos henkilöstöllä on vuosien kokemus siivoustyöstä. Yrityksen historia kannattaa ottaa huomioon kilpailutuksessa. Taloyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden on hyvä seurata työn määrää ja laatua omin silmin. 59. – Mikäli havaitsee, että siivooja piipahtaa rapussa muutaman minuutin ja pesun jälkeen lattioilla on edelleen likaa ja hiekkaa, kannattaa siivousfirma laittaa vaihtoon. HJL-Systemsin yrittäjä, Joonas Liukkonen suosittelee, että taloyhtiöt vaatisivat siivoustöitä kilpailuttaessaan nykyistä tarkempia selvityksiä siitä, mitä kullakin hinnalla tarjottu siivoustyö todella pitää sisällään, ja minkälaisilla välineillä työ tullaan tekemään. Mies suosittelee, että taloyhtiöt vaatisivat siivoustöitä kilpailuttaessaan nykyistä tarkempia selvityksiä siitä, mitä kullakin hinnalla tarjottu siivoustyö todella pitää sisällään, ja minkälaisilla välineillä työ tullaan tekemään. Tietoja kilpailutuksen tueksi Liukkonen kertoo, että HJLSystems määrittelee siivoushinnat kohdekohtaisesti. Kun työ tehdään kunnolla, voi likaisen lattian ja pestyn lattian eron nähdä paljain silmin. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: HJL-Systems, Tuula Kolehmainen Suuremmissa siivouskohteissa käytetään päältä ajettavia pesukoneita, jotka pesevät 900-1500 neliön alan tunnissa. Ikkunoiden pesuun HJL-Systems käyttää Reach&Wash-ikkunanpesujärjestelmää, jonka teleskooppiharjalla ylettää korkeisiinkin paikkoihin, jopa 12 metrin korkeuteen. – On tärkeää tietää, tarkoittaako lattian kosteapyyhintä lastaa ja rättiä, vai käytetäänkö yrityksessä kunnollisia moppeja
Kokonaan siitä ei eroon päästä, mutta työajat ovat kyllä järkevöityneet. Siivoustaito-lehti valitsi Aton Oy:n Vuoden 2013 puhtausalan yritykseksi. – Vähemmälle huomiolle on jäänyt ilta- ja yösiivouksen väheneminen. Suuria muutoksia on vuosiin mahtunut. 60. Jokainen johtaja harjanvarteen Puhtausalan firman Aton Oy:n toimitusjohtajalla Timo Suhosella on yli 30 vuoden perspektiivi puhtausalaan
– Työnjohto tekee aina raportin asiakkaille näistä kierroksista. Suhosen mukaan työ tulee mitoittaa niin, että siivooja jaksaa tehdä sovitut tuntimääränsä. – Siivousurani aloitin tätä ennen hampurilaisravintola Burger Kingin ensimmäisen Suomenvalloituksen aikaan 1980-luvun alussa. Jonkin verran voimme myös opettaa suomea siivoussanaoston suhteen, sanoo Suhonen. Timo Suhonen kertoo, ettei yritys ole lähtenyt polkemaan hintoja. – Olin ehtinyt kuitenkin hankkia muita asiakkaita, muun muassa ravintoloita kuten Kaarle XII, White Lady ja Fennia. Asiakkuussuhteissa Timo Suhonen korostaa, että palautteeseen pitää vastata heti. Työntekijöitä on muun muassa Nepalista, Ghanasta, Bangladeshista, Hondurasista, Venäjältä ja Eestistä. Toinen muuttunut asia on siivouskoneiden kehittyminen. Emme kuuluu niihin siivousliikkeisiin, jotka kilpailevat lähinnä siitä, kuka halvimmalla ei tee sitä mitä lupasi! Useita muutosvoimia Timo Suhosen mukaan tärkeä muutos puhtausalalla on, että ilta- ja yösiivouksen suhteellinen osuus on laskenut. – Olen ollut itse harjan ja mopin varressa. yksi kriteeri työntekijöiden valinnassa. Tämä on toimintakolmiomme yksi kulma. Eestiläisillä on etunaan suomen kielen taito, mikä on Toimistosiivous on Atonin ydinosaamista. Perehdyttämisenkin vuoksi vaadimme hyvää suomenkielen taitoa. Toinen kolmiomme kulma on työssään viihtyvä ja kunnollisen korvauksen saava työntekijä. Monissa siivousfir-. Valtaosa työntekijöistä on kuitenkin suomalaisia. Koneita on erilaisia, mutta ominaisuudet ovat entistä monipuolisemmat. Tosin imurointi ja muut äänekkäät työvaiheet tehdään ennen työajan alkua tai heti työpäivän päättymisen jälkeen. – Palvelua halutaan useimmiten suomen kielellä. – Kolmas strategiakolmiomme kulma kuvaa tyytyväistä asiakasta, joka saa täsmälleen tilaamansa palvelun. Vastaa asiakaspalautteeseen heti Toiminta keskittyy pääkaupunkiseudulle. Siivoojissa on paljon myös opiskelijoita, jotka tekevät työtä osa-aikaisesti. Timo Suhonen huomauttaa, että kielitaitovaatimus tulee myös asiakkaiden kautta, kun sopimusta ollaan solmimassa. Tytär Piia on valmistumassa luokanopettajaksi. – Laatua valvotaan tekemällä asiakkaan kanssa laatukierroksia. Aton on perheyritys. – Suuri merkitys on työntekijöidemme riittävällä perehdyttämiskoulutuksella kohteisiimme. Sitä oppii arvostamaan puhtausalan työtä, kun on itsekin siivonnut. A tonin Timo Suhonen perusti vuonna 1983. Vakiintunut asiakaskunta Keskimäärin työntekijät viihtyvät Atonissa yli viisi vuotta, mikä on pitkä aika puhtaanapitoalalla. – Yrittäjän tulee saada liiketoiminnalleen katetta, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen, turvaamisen ja investoinnit. Kaikkiaan Atonilla on noin 80 työntekijää, joista kolmasosa työskentelee kokopäiväisesti. Joskus olen sanonut koko firman olevan yhtä suurta perhettä. Lisäksi johto voi kiertää kohteissa siivoojan kanssa. Perusteluiden mukaan ”Atonin pitkäaikaiset asiakassuhteet ja sitoutunut henkilökunta osoittavat, että alalla on mahdollista pärjätä hinnoittelulla, joka vastaa tehtyä työpanosta”. Hintaskaala on 2 000–20 000 euroa. Tunnustusta henkilöstön sitoutumisesta Siivoustaito-lehti valitsi Aton Oy:n Vuoden 2013 puhtausalan yritykseksi. Itse asiassa kaikki ovat meillä omistajia, johtoporrasta ja toimistoväkeä myöten olleet tekemässä käytännön puhtaustyötä ainakin jonkin aikaa. 61 Aton on saanut nimensä egyptiläiseltä auringonjumalalta Aton-Ralta, jota tässä ”palvoo” kuvitteellinen Nefertiti. – Ei ilta- ja yötyöstä varmasti kokonaan eroon päästä, mutta firmat ovat huomanneet, että puhtaanapito ei haittaa toimistoväen työskentelyä kuten joskus ajateltiin. – Pedagogisia taitoja tarvitaan myös tällaisen firman johtamisessa. Tätä kautta ei tosin kestänyt kauan, vaan hampurilaisfirma vetäytyi Suomesta parin vuoden jälkeen. Keskusteluyhteyden tulee toimia. Toivon ja uskon, että firman ilmapiiri on välitön. Myös joitain toimistokohteita tuli asiakkuuksiin pikku hiljaa. – Yksi siivousalan meilläkin näkyvä trendi on henkilöstön kansainvälistyminen. Tarjouduin siivoamaan Kaisaniemen Burger Kingin edulliseen hintaan. Timo Suhosen lisäksi mukana ovat vaimo Satu Pere, ja poika Samuli. Vastuuhenkilön tulee löytyä mahdollisimman pian. Toimistosiivous on yrityksen erikoisosaamista. Luottamus perheyritykseemme on tärkeä
Emme lähde tarjouskilpailuihin, joissa ainoa ratkaiseva tekijä on hinta. Myös hän oli useamman vuoden kentällä siivoamassa ennen palvelujohtajan tehtäviä. – Myöskään asiakkaamme eivät vaihdu kovin usein. Työntekijöiden kanssa pyritään työkyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen. Myös loppusiivoukset ovat tärkeä osa toimintaamme. Vene on vanha put-put-malli, Seiskari S 23, hevosvoimia 55, vuosimalli 1987. Harrastuksiin kuuluu ultrakevyillä lentokoneilla lentäminen. Mutta hyvin vene toimii.. – Pitäydymme b-to-b-alalla. Suhonen pyrkii myös itse muistamaan myös vapaa-ajan merkityksen. Kaikkiaan Atonilla on noin sata asiakasta. Isoissa toimitiloissa teemme usein ylläpitosiivousta. – Asiakkaan on saatava rahoilleen vastinetta, eli luotettavuutta, taloudellisuutta ja tyytyväisyyttä. Joukossa on muun muassa isännöinti- ja kiinteistöhuoltoyhtiöitä ja rakennusyrityksiä. – Työ on usein fyysisesti vaativaa, mutta alalle on tulijoi- ta, sanoo Timo Suhonen. – Viimeksi tyky-päiviä vietettiin kesäkuussa Haikon kartanossa. Käytössä on tarvittaessa nostolava-auto, mutta pitkällä varrellakin saa aikaan hyvän pesutuloksen. Emme tee siivouksia super- tai hypermarketeissa tai yksityishenkilöille. – Emme hae kasvua hampaat irvessä. Ikkunoiden pesu hoidetaan asiakkaan toivomana ajankohtana. Suuriin asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Nokia ja kiinteistösijoitusyhtiö Sponda, mutta myös pieniä yrityksiä on asiakkaina. Koko henkilöstön koulutuspäiviä on kaksi kertaa vuodessa. Pikkujoulua vietetään perinteisesti 22 tunnin Tallinnan-risteilyllä. Itse asiassa kaikki ovat meillä omistajia, johtoporrasta ja toimistoväkeä myöten olleet tekemässä käytännön puhtaustyötä ainakin jonkin aikaa. Malli on Ikarus C 42 C. Asiakkaiden toiveiden mukaan tehtävä tilaussiivous voi sisältää esimerkiksi toimiston ikkunoiden pesut, vaihtomattopalvelut tai lattioiden peruspesut ja vahaukset. Vanhin asiakassuhde on yhtä pitkä kuin firmakin, hieman yli 30 vuotta. moissa vaihtuvuus on suurta ja työrupeama saattaa kestää vain muutaman kuukauden. – Yksi työntekijämme Kari Timonen on viihtynyt meillä 30 vuotta. – Käytämme myös ulkopuolisia valmennuksia. Ylläpidämme erikoisosaamista kouluttamalla henkilökuntaamme säännöllisesti. Jälkimmäisille tehdään muun muassa loppusiivouksia. – Veneilyä olen harrastanut pidempään. 62 Valmennuksia tarvitaan Ylläpitosiivous pitää sisällään säännöllisen puhtaanapidon
Keskikokoisia yrityksiäkin on, mutta niitä on siirtynyt paljon yrityskaupoin isompien omistukseen. Yritys on kasvanut maltilla ja kannattavasti. Ne voivat myös kil- Lukostojen saneeraukset – Uusimmat Abloy avainjärjestelmät: mekaaninen Sento ja sähkömekaaninen Protec2 CLIQ – Abloy Optima kulunhallinta Avainhallinta- ja huoltosopimus – Nopea ja suojattu avaintoimitus – Aina ajan tasalla oleva avainrekisteri – Huoltosopimuksella varmistat myös jatkossa, että lukostoa huoltaa valtuutettu Abloy-palvelu Palonsulkujärjestelmät ja savunpoisto – Palonsulkujärjestelmien suunnittelu, asennus ja huolto – Savunpoistojärjestelmien huollot – Paikalliset paloilmoitusjärjestelmät ullakoille, kellareihin yms. Pääkaupunkiseudulla, jossa Aton toimii, on potentiaalia muillekin keskikokoisille puhtausalan yrityksille. – Pienten ei kannata lähteä kilpailemaan vain hinnalla. 63 pailla laadulla sekä isoja että mikroyrityksiä vastaan. Auringon sijaan voisi puhua myös yrityksestä, joka on syntynyt onnellisten tähtien alla. Kari Timonen on viihtynyt Atonissa yli 30 vuotta. Ne voivat antaa tarjouksia myös hieman suuremmista kohteista, joihin pienillä ei ole mahdollisuuksia. Eikä keskikokoisten kannata myydä terveitä liiketoimiaan suurille, ei ainakaan ilman pätevää syytä, Timo Suhonen ssanoo. Aton Oy sai nimensä egyptiläisen auringonjumala Atonin mukaan. Keskisuuria toimijoita tarvitaan Siivousalalla on lukemattomia muutaman työntekijän yrityk- siä ja toisessa ääripäässä kotimaisia ja kansainvälisiä jättejä. – Keskikokoisia puhtausalan yrityksiä tarvitaan. Teksti ja kuvat: Klaus Susiluoto. Myös hän aloitti siivoojana ennen toimistotöitä. Yksi syy yrityksen menestykseen lienee se, ettei firma ole lähtenyt laajentamaan maantieteellisesti liikaa, vaan on keskittynyt pääkaupunkiseudun ytimeen Kehä III sisään
Paperi, kartonki, lasi ja metalli huolellisesti omiin astioihinsa Lajittelemalla satojen eurojen säästöt 64. HSY:llä on alueellaan jopa 130 kierrätyspistettä, jonne lajiteltua jätettä voi tuoda
Ruskeaa paperia ei paperinkeräykseen saa laittaa, sillä sen läpikotaisin ruskeaa väriä ei saada pestyä painovärien tavoin pois. Jäljelle jäävä, pääkaupunkiseudun sekajäte poltetaan energiaksi Vantaan Energian jätevoimalassa. Kustannusten kannalta energiajäteastiat kannattaa käytännössä vielä säilyttää isommissa kiinteistöissä, sillä energiajakeen kerääminen on hieman edullisempaa kuin sekajätteen keruu. Metallinkeräykseen soveltuvat esineet, joista silmämää- Erilliset jäteastiat keittiössä helpottavat lajittelua. Lasi, joka myydään muualla, esimerkiksi hajuvesipullot kuuluvat sekajätteeseen. Lasi ja metalli voidaan sulattaa ja muovata uusiksi tavaroiksi lähes ikuisesti. Kierrätyspisteen keräysastiat on tarkoitettu metallipurkeille, joten niiden suuaukko on usein liian pieni kattiloille ja pannuille. Suurempien kiinteistöjen jätekatoksista löytyvät paperikeräysastiat, kartonkiastiat, omat astiansa lasille, metallille, biojätteelle sekä sekajätteelle. Ruskeat paperikassit kuuluvatkin keräyskartongin sekaan, jonne lajitellaan myös tuotteiden pakkaukset, esimerkiksi keksipaketit, maito- ja mehutölkit. Jatkossa energiajäteastiat poistuvat taloyhtiöistäkin, jolloin keräysastioita on yksi vähemmän, samalla lajittelu helpottuu, Kemppainen sanoo. Kun metalli, lasi, biojäte, paperi ja kartonki on lajiteltu pois sekajätteestä, voi pientaloasukas ja taloyhtiökin säästää tuntuvia summia jätemaksuissa. Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän HSY:n erityisasiantuntija, Sari Kemppainen muistuttaa. Etiketit ja kaulusrenkaat voi jättää lasipurkeissa paikoilleen, mutta korkit ja kannet lajitellaan metalliastiaan. Jätteiden lajittelu on paitsi ympäristöteko, myös taloudellisesti kannattavaa. Pullot ja purkit lajitellaan lasinkeräykseen. Taloyhtiöissä, joissa on vä- Kun jäteastia käytiin aikaisemmin tyhjentämässä viikoittain, riittää nyt tyhjennys joka toinen viikko. – Kerrostalokiinteistössä 600 litran energiajäteastian tyhjennys maksaa 457 euroa, kun taas samankokoisen sekajäteastian tyhjennys kerran viikossa kustantaa 561 euroa vuodessa. Sanomalehti ei elä vain kahdesti, vaan jopa viidesti tai kuudesti. R oskat eivät ole enää hyödytöntä kaatopaikan täytettä, vaan materiaaleja, joista voidaan jalostaa uusia tuotteita. Palvelu jatkuu maaliskuuhun 2016 saakka ja materiaali kuljetetaan Lahteen hyödynnettäväksi. Paistinpannun voi siten laittaa taloyhtiön metallinkeräysastiaan. Biojäte pakataan kompostoituvaan pakkaukseen. – Vantaan jätevoimala on mitoitettu sekajätemäärälle, josta on lajiteltu pois uusien tuotteiden raaka-aineina kierrätettävät materiaalit. Multaa biojätteestä Biojätteeseen lajitellaan eloperäinen, maatuva, kiinteä aines, kuten elintarvikejäte, kuoret ja perkeet, kahvinporot, teepussit ja suodatinpaperit, pehmopaperit, kasvinosat ja kuihtuneet kukat. – Energiajätteen keräys on vielä noin 3 000 kiinteistöllä HSY:n alueella. Lasinkeräykseen voi laittaa sellaisen lasin, joka on sisältänyt elintarvikkeita ja on hankittu kaupan ruokaosastolta. Biojätteestä, kuten hedelmänkuorista ja kahvinporoista kompostoidaan multaa. Pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteestä otetaan hyöty irti tuottamalla siitä kaukolämpöä ja sähköä. 65. Kierrätysmateriaalista valmistetaan muun muassa hylsykartonkia, josta tehdään paperi- ja kangasrullissa käytettäviä hylsyjä. Halutessaan taloyhtiö voi päättää luopua astiasta jo nyt ja asukkaat voivat laittaa energiajätteet sekajäteastiaan, josta ne menevät Vantaalle polttoon. Mikäli energiajätteet on vienyt kauppakeskusten keräysastioihin, voi jätteet laittaa jo nyt sekajätteeseen. räisesti yli puolet on metallia. Maitotölkeistä valmistetaan raaka-ainetta tekstiili- ja paperiteollisuuden tarpeisiin. Lajittellut jätteet taloyhtiön astioihin tai kierrätyspisteisiin Omien jätteiden lajittelu on nykyään helppoa. Paperi, kartonki, metalli ja lasi erilleen Paperinkeräysastiaan viedään kierrätykseen kelpaava paperi, kuten lehdet tai kirjoituspaperit. – Kierrätykseen kelpaavaa lasia ja metallia on turha viedä sekajätteen joukossa jätevoimalaan, sillä nämä materiaalit eivät pala. Pienkiinteistöt hyödyntävät lajittelussaan kierrätyspisteitä, joita HSY:llä on alueellaan noin 130 kappaletta
– Pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella kodin vaarallisia jätteitä voi tuoda maksutta huoltoasemien ja kauppojen pihalla sijaitseviin kontteihin, Sortti-asemille, Munkinmäen jäteasemalle ja keväisin kiertäviin HSY:n jätehuollon keräysautoihin. sekajätteeseen, sillä voimalaprosessissa on varauduttu pieniin määriin palamatonta jätettä, Kemppainen sanoo. Pientaloissa suositellaan biojätteen kompostointia. Valmis komposti käytetään mullan raaka-aineena tai sellaisenaan maanparannukseen, Kemppainen kertoo. Vaarallisiksi jätteiksi luokitellaan esimerkiksi lääkejätteet, jäteöljyt, kannettavat akut ja useat paristot, ajoneuvoakut, liuottimet, liimat, lakat, maalijätteet, torjunta-aineet, painekyllästetty puu, energiansääs- Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: HSY/Suvi-Tuuli Kankaanpää Jätteen lajittelu taloyhtiössä kannattaa, sillä lasin ja metallin keräys maksaa murto-osan sekajätteen keräyshinnasta. Sekajätteestä sähköä ja lämpöä Pääkaupunkiseudun kierrätykseen kelpaamaton sekajäte kerätään poltettavaksi Vantaan jätevoimalassa. hintään kymmenen huoneistoa, tulee olla biojätettä varten oma keräysastiansa. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet eivät kuulu sekajätteeseen. – Pääkaupunkiseudun biojäte ja puutarhajätteet kompostoidaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa Espoossa. Nämä jätteet voi kuitenkin huoletta laittaa Etusijajärjestys (jätehierarkia): 1. Jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Loppukäsittely (turvallinen kaatopaikkasijoitus) 66 Lasi, metalli, paperi ja kartonki voidaan hyödyntää materiaaleina uudelleen.. Hyödyntäminen energiana 5. Paristot ja kannettavat akut palautetaan niitä myyviin kauppoihin. Hinta/astia/tyhjennys: (240 litran astia, tyhjennys joka 4.viikko, 2015 hintoihin tulee indeksikorotus) – lasi noin 7 euroa per tyhjennys/ 50 euroa per vuosi – metalli noin 7 euroa per tyhjennys/ 50 euroa per vuosi – sekajäte noin 100 euroa per vuosi, (Lopullinen hinta riippuu sekajäteastioiden) Ilman lajittelua jätettä kertyy paljon, keräysastioita tarvitaan useita ja tyhjennysvälin tulee olla tiheä. Hyödyntäminen materiaalina (kierrätys) 4. Erikseen kerätyt risut haketetaan kompostin tukiaineeksi. – Usein kysytään, mitä palamattomalle jätteelle, kuten rikkinäisille juomalaseille, kahvipannuille tai peilin sirpaleille tehdään. tölamput ja loisteputket. Jätteestä tuotetaan voimalassa sähköä ja lämpöä. Tämä maksaa asukkaalle selvää rahaa
Euroille, jotka jätemaksuista vuodessa säästyvät, Nieminen ei ole pohtinut vielä sen tarkemmin käyttökohteita. Biojätteelle pientalossa asuva pariskunta hankki tehokkaan lämpökompostorin, jonne voi laittaa myös ruoantähteet. Pääkaupunkiseudun sekajätteestä tuotetaan energiaa Vantaan voimalassa. – Taloyhtiöissäkin syntyy säästöä tehokkaasta lajittelusta, sillä kiinteistöllä, HSY:n keräämänä, lasin ja metallin jätehuolto maksaa asiakkaalle karkeasti laskien noin puolet sekajätteen kustannuksesta, Kemppainen kertoo. – Olen elänyt suurimman osan elämästäni aikana, jolloin kierrätys ei ollut arkipäivää, eikä siitä nykyiseen tapaan puhuttu. – Kyllähän parilla sadalla eurolla syö jo paremmankin illallisen tai lähtee vaikka vaimon kanssa risteilylle, Seppo ideoi.. Kysyttäessä ajatuksia kuitenkin herää. Kartongit, paperi, lasi ja metalli viedään kauppareissulla lähellä sijaitsevaan kierrätyspisteeseen. – Laskin, että lajittelun myötä säästämme satoja euroja, Seppo kertoo. – Koin lajittelun alkuun eh- kä hieman monimutkaiseksi, mutta nopeasti siihen tottui. Sari Kemppainen HSY:stä vahvistaa Niemisen väittämän. Energiajätettä Niemiset eivät ryhtyneet erikseen lajittelemaan. Nyt siihen ei Sepon mukaan enää kannattaisikaan ryhtyä, meneehän energiajäte sujuvasti Vantaalle polttouuniin. Ei Seppo aivan oma-aloitteisesti alkanut lajittelun edelläkävijäksi, vaan hänen Aila-vaimonsa kannusti vähentämään sekajätteen määrää. Hankimme keittiöömme yhden roskiksen sijaan järjestelmän, jossa on erilliset astiat biojätettä, kartonkeja sekä lasia ja metallia varten. – Etenkin pienkiinteistöissä lajittelun vaikutukset näkyvät hyvinkin suoraviivaisesti omas- 67 sa kukkarossa. – Yllätyin, miten paljon hitaammin sekajäteastia täyttyi, kun aloitimme lajittelun. Jatkossa energiajäte laitetaan sekajätteen joukkoon. Sysäyksenä lajittelulle toimi puutarhatöitä harrastavan vaimon ajatus oman kompostorin hankinnasta. Lajittelulla voidaan pienentää astiakokoa sekä tyhjennysväliä ja siten myös laskun loppusummaa tuntuvasti. Satojen eurojen säästöt Seppo Niemistä kiinnostaa lajittelusta saatu taloudellinen hyöty ympäristökysymyksiä enemmän. Tyhjennys joka toinen viikko maksaa 201 euroa ja tyhjennys joka neljäs viikko ainoastaan 104 euroa vuodessa. Jäte väheni, lasku pieneni H elsinkiläinen Seppo Nieminen, 63, innostui lajittelusta reilu vuosi sitten. Esimerkiksi 240 litran vuokra-astian tyhjennys kerran viikossa maksaa nykyisillä hinnoilla 402 euroa vuodessa. Kun jäteastia käytiin aikaisemmin tyhjentämässä viikoittain, riittää nyt tyhjennys joka toinen viikko. Täytyy myöntää, että laitoin kaikki roskat samaan sammioon ongelmajätteitä, sanomalehtiä tai puutarhajätettä lukuun ottamatta. Poissa silmistä, poissa mielestä, kuvasi ehkä parhaiten aikaisempaa toimintaani, Seppo kertoo
Jätelaki tiukentuu vuonna 2016 Kierrättämisessä paljon parantamisen varaa S Kansainvälisellä tasolla mitattuna Suomen jätehuolto toimii hyvin. Yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa noin 2,7 miljoonaa tonnia vuosittain. Tavoitetta tuskin tullaan saavuttamaan. Parin vuoden päästä puolet yhdyskuntajätteistä tuli- 68 si EU-tavoitteiden mukaan saada kierrätettyä, tähän saakka noin 30 prosenttia jätteistä on kierrätetty, toteaa ylitarkastaja Sirje Stén ympäristöministeriöstä. uomi on EU:n jätteenkierrätystilastoissa keskivaiheilla. Loppusijoitettavan jätteen eli niin sanotun kaatopaikkajätteen määrä tulee lähitulevaisuudessa pienenemään huomattavasti. Parantamisen varaa kuitenkin löytyy muun muassa kierrätyksestä. Vuoteen 2016 mennessä määrän tulisi tippua noin 2,4 miljoonaan tonniin. – Maailmanlaajuisesti ajatellen jätehuolto on Suomessa hoidettu hyvin, mutta monessa paikassa on parantamisen varaa. Vuoteen 2016 mennessä yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää 50 prosenttia ja rakennus- ja purkujätteestä 70 prosenttia. Loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee Suomessa panostetaan jätteenpolttolaitosten rakentamiseen
– Suomen mittakaavassa ongelma ei ehkä arkipäivässä näy, mutta maailmanlaajuisesti Jätehuollosta ja sen järjestämisestä säädetään Suomessa jätelailla. Kun rahaa on vähemmän, myös jätettä syntyy vähemmän. Pieniä viitteitä jätteen määrän vaihtelun irtikytkennästä bruttokansantuotteesta on havaittavissa, Stén toteaa. Suomessa orgaanista jätettä ei kaatopaikka-asetuksen mukaan saa viedä loppusijoitukseen lainkaan enää vuonna 2016. Kriitikoiden mukaan jätteenpoltto on kestämätöntä, sillä se ei ratkaise itse ongelmaa: jätteen syntymistä. Loppusijoitettavan jätteen määrä vähenee koko ajan, kun yhdyskuntajätettä hyödynnetään energiana polttolaitoksissa yhä enemmän. Kuva: ympäristöministeriö haaste on merkittävä. 69. – Jätemäärä näyttää seuraavan melko tunnollisesti bruttokansantuotekäyrää. Jätehuollon suuri tavoite on saada syntyvän jätteen määrä laskemaan sekä suhteellisesti että absoluuttisesti. Kun rahaa on vähemmän, myös jätettä syntyy vähemmän. Kunnat ostavat yleensä palvelunsa yksityisiltä jätehuoltoyrittäjiltä. – Jätehuolto toimii kuten moni muukin asia Suomessa: lainsäädäntö antaa raamit, ja Jätemäärä näyttää seuraavan melko tunnollisesti bruttokansantuotekäyrää. Neitseellisten luonnonvarojen ylikulutus kasvaa koko ajan: tänä vuonna ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylitti maapallon biokapasiteetin elokuun puolivälissä. Jätelaki määrää jätteen käsittelystä ja kehittämiseen. – Polttolaitosten hyötysuhteen osalta Suomi on EU:n kärjessä, ylitarkastaja Stén kertoo. Suomessa on paljon tekemistä, jotta EU:n kierrätystavoitteet saataisiin täytettyä. Ylitarkastaja Sirje Stén ympäristöministeriöstä korostaa kierrätyksen tärkeyttä. Jäte pitäisi saada kiertämään raaka-aineeksi yhä enemmän ja neitseellisten raaka-aineiden käyttöä pitäisi pystyä vähentämään ratkaisevasti, Stén alleviivaa. ELY-keskukset valvovat, että kunnat hoitavat jätehuollon asianmukaisesti. Sen mukaan yhdyskuntajätteestä huolehtiminen on kuntien vastuulla. Myös Stén korostaa, että kierrätys on ensiarvoisen tärkeää, sillä luonnon sietokyky ei ole rajaton. Kaatopaikoille loppusijoitettavan jätteen määrä tulee lähitulevaisuudessa vähenemään merkittävästi
Hyviä vinkkejä löytyy myös netistä, esimerkiksi osoitteesta www.kierratys.info voi tarkistaa oman paikkakuntansa jätteen aluekeräyspisteet. Ei siis kerrota, mitä pitää tehdä, vaan osoitetaan tavoite, jota kohti pyritään. näin pienemmissäkin taloyhtiöissä olisi mahdollista kierrättää paremmin esimerkiksi biojätettä ja paperia, kun kuluja saataisiin jaettua useamman taloyhtiön kesken. Stén myös neuvoo pieniä taloyhtiöitä neuvottelemaan yhteisten kierrätysastioiden mahdollisuudesta: Syntyvän yhdyskuntajätteen määrää pitäisi voida vähentää huomattavasti, jotta tavoitteet saavutettaisiin. Velvollisuus neuvoa Kunnallisilla jätehuoltoyhtiöillä on velvollisuus järjestää jäteneuvontaa, josta saa ohjeita ja neuvoja tuottajavastuualaisten jätteiden kierrätykseen. yksityiset toimijat päättävät itse, miten niiden puitteissa toimivat. Ministeriöllä on hyvin vähän konkreettisia työvälineitä jätehuoltoasioiden hoitamiseen: jonkin verran on myönnetty rahoitusta kierrätyshankkeisiin, Sirje Stén kertoo. Vuoteen 2016 mennessä määrän tulisi tippua noin 2,4 miljoonaan tonniin.. Kierrätystä pitäisi lisätä merkittävästi, jotta tavoitteet saavutettaisiin. – Toistaiseksi tuottajavastuun alaisissa jätteissä on päästy EU:n kierrätystavoitteisiin, mutta esimerkiksi pakkausjätedirektiivin tavoitteisiin on ehdotettu huomattavia tiukennuksia, jotka saattavat vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista. Kyseessä on kuitenkin vasta komission ehdotus, jonka käsittelyyn voi mennä pitkä aika, kertoo neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg ympäristöministeriöstä. – Tulevaisuudessa jäteastioita tarvitaan taloyhtiöiden pihoissa ehkä vähemmän, ja ne tulevat olemaan pienempiä, jos tavoitteet jätteen määrän vähenemisestä toteutuvat, Stén muistuttaa. Taloyhtiöille yhteisiä kierrätysastioita Sirje Stén kehottaa taloyhtiöitä kiinnittämään huomiota syntyvän yhdyskuntajätteen määrään, sillä sitä vähentämällä taloyhtiöt voivat säästää rahaa. Erikseen on lisäksi määritelty tuottajavastuualoista, joiden jätehuollon maksavat ja järjestävät kyseisten käytöstä poistettujen tuotteiden valmistajat ja maahantuojat. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen 70 Yhdyskuntajätettä syntyy Suomessa noin 2,7 miljoonaa tonnia vuosittain. Näitä aloja ovat pakkaukset, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot ja akut, ajoneuvot, ajoneuvon renkaat ja paperi
Tehokas sähkön ja lämmöntuotanto tuntuu asukkaiden arjessa laskien energiamaksuja. Aikaisemmin tänä vuonna kaukolämmön kevätajan energiamaksu aleni seitsemän prosenttia ja kesäajan energiamaksu kymmenen prosenttia. Pääkaupunkiseudun sekajätteet eivät päädy enää kaatopaikoille vaan Vantaan Energian jätevoimalaan, jossa jätteestä tuotetaan sähköä ja lämpöä. Voimalassa käsitellään 1,5 miljoonan asukkaan jätteet. Kaukolämmön perusmaksu pysyi ennallaan. Tehokas tuotanto on pienentänyt kaukolämpötalojen asukkaiden energialaskua seitsemän prosenttia. Vantaan Energian jätevoimalassa poltetaan Uudenmaan sekajätteet Jätevoimalan tuotanto pienentää energialaskua Sekajätteestä tuotetaan Vantaan Energian voimalassa sähköä noin 600 GWh ja lämpöä 920 GWh vuodessa. I tä-Vantaalla, Kehä III:n ja Porvoonväylän risteyksessä aloitti huhtikuussa 2014 toimintansa Suomen suurin, Vantaan Energian jätevoimala. Sekajätteestä tuotetaan kaukolämpöä Vantaan kaukolämpöverkkoon ja sähköä valtakunnan verkkoon. 71 – Vantaan Energia laski syyskuun alusta alkaen kaukolämmön syksyajan energiamaksua noin seitsemän prosenttia. Tyypillisessä kaukolämpötalossa asuvien syysajan lämmityslasku alenee noin 2,4 euroa. Määrä on puolet Vantaan vuotuisesta kaukolämmön tarpeesta
kuukaudessa ja vastaavasti kaukolämmitetyssä omakotitalossa asuvien noin 5,0 euroa, Vantaan Energian projektijohtaja Kalle Patomeri kertoo. Pohjakuonaa hyödynnetään maanrakennusaineena, esimerkiksi meluvallien rakenteissa. Jätemäärien kasvu huomioitu Patomeren mukaan jätevoimala on suunniteltu niin, että sen elinkaari on 20-40 vuotta. Laitoksen hyötysuhde maailman huippua Vantaan jätevoimalan hyötysuhde ja sähköntuotannon tehokkuus ovat Euroopan ja jopa koko maailman kärkeä. Vuorokauden mittaan 100-150 jäteautoa kuljettaa jätettä Vantaalle. Jätteet poltetaan tuhannen asteen lämpötilassa arinapolttotekniikalla, joka on toimintavarma ja maailmanlaajuisesti käytetyin jätteenpolttotekniikka. Myöskin jätteen laadun muutokset on huomioitu. Jätevoimalan savukaasujen puhdistusmenetelmät ovat parhainta käytettävissä olevaa teknologiaa. Jätteet pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta Polttoaineena jätevoimalassa käytetään Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n pääkaupunkiseudulta ja Rosk’n Roll Oy:n Uudeltamaalta keräämää syntypaikkalajiteltua sekajätettä, jota voimala käsittelee vuodessa 320 000 tonnia. Lisäksi polttoaineena käytetään maakaasua, jolla lisätään voimalan energiatehokkuutta, Patomeri kertoo. Muualla Suomessa jätemäärien arvellaan jossain kohtaa tulevaisuudessa pienenevän, mutta pääkaupunkiseudulla kehitys on päinvastainen. Sähkösuodatin erottaa 90 prosenttia jätteenpoltossa syntyvän savukaasun hiukkasista. Hyvällä hinnalla päästään vuositasolla 600 gigawattituntiin. Jätteellä korvataan merkittävä osa aikaisemmin käytetystä tuontipolttoaineesta, kivihiilestä ja maakaasusta. – Olemme varautuneet laitteistojen suhteen 10-15 prosentin kasvuun. Mikäli jätteestä saadaan huonosti energiaa, tarvitaan jätettä vastaavasti suurempi määrä, Patomeri selittää. On nimittäin mahdollista, että tulevaisuudessa tietyt muovilaadut menevät polton sijaan kierrätykseen. Savukaasussa jäljellä olevia hiukkasia ja happamia kaasuja puhdistetaan vielä kolmannessa vaiheessa. Vuosittain voimala tuottaa hiilidioksidipäästöjä 270 000 tonnia. Tuotetun sähkön määrään vaikuttaa jossain määrin sähkön markkinahinta. Kun fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa vähenee noin 30 prosenttia, pienentää se hiilidioksidipäästöjä jopa 20 prosenttia. Puhdistuksen jälkeen savukaasu täyttää ympäristöluvan vaatimukset. Lisäksi polttoaineena käytetään maakaasua, jolla lisätään voimalan energiatehokkuutta. – Jätevoimalaan tuodaan poltettavaksi Uudenmaan sekajätteet Hangosta Porvooseen ja pohjoisessa Nurmijärveen saakka, Kalle Patomeri kertoo. – Ensimmäiset jäte-erät paloivat Vantaan voimalan kattilassa viime keväänä. Syyskuun alussa kaikki oli valmista ja tuotantokäyttö saattoi virallisesti alkaa. 72 Jätteet poltetaan Vantaan jätevoimalassa arinapolttotekniikalla. – Vaikka määräykset kiristyisivät, savukaasujen puhdistuslaitteet riittävät pitkälle tulevaisuuteen. Jätevoimalan piipusta ulos tulevan savukaasun puhtaus varmistetaan savukanaviin sijoitetuilla jatkuvatoimisilla mittalaitteilla. Tuotetun energian määrä riippuu jätteen laadusta. Toisessa vaiheessa savukaasu johdetaan puhdistuslaitteistoon, jossa siihen lisätään epäpuhtauksia sitovaa kalkkia ja aktiivihiiltä. – Jätteestä hyödynnetään Vantaalla energiana pieninkin murunen. Kuona sekä lentotuhka kuljetetaan Ämmässuolle. Jätteenpoltto oli jo kesäkuussa täydessä vauhdissa, vaikka käyttöönoton luotettavuusajoja ja takuukokeita tehtiinkin vielä kesän mittaan. Noin 300 miljoonaa euroa maksaneen voimalan rakennustyöt alkoivat vuonna 2011 maanrakennustöillä, peruskivi muurattiin toukokuussa 2012 ja harjannostajaisia työmaalla vietettiin toukokuussa 2013. Savukaasujen puhdistuksen lopputuotteita syntyy vuositasolla 13 100 tonnia ja ne käsitellään puolestaan Ekokemillä. Tuotettu määrä vastaa noin 100 000 vantaalaisen kerrostalokaksion käyttämää lämpöä ja 200 000 kaksion käyttämää vuotuista sähköä. Siksi Vantaan Energian jätevoimala alittaa jätteenpolttodirektiivin sallimat päästörajat keskimäärin 50 prosentilla. Uudeltamaalta kerättyä sekajätettä käsitellään Vantaan voimalassa 320 000 tonnia vuodessa. Jätteenpoltosta syntyy vuodessa 65 500 tonnia pohjakuonaa. – Jätevoimala tuottaa jopa puolet Vantaan kaukolämmöstä ja sähköstä. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Vantaan Energia, Olli-Pekka Orpo, Tuula Kolehmainen. Vuodessa jätevoimala tuottaa kaukolämpöä 920 gigawattituntia ja sähköä 600 gigawattituntia. Jätevoimala pysähtyy, jos voimalan päästöille asetetut raja-arvo ylittyvät
Metallinlaitteluvelvollisuus koskee nykyään vähintään kahdenkymmenen huoneiston asuinkiinteistöjä. – Vaikka metalli kierrätetään raaka-aineena edelleen ja lasi viedään tuhkana eteenpäin, tehokas syntypaikkalajittelu on tärkeä osa tehokasta jätteenpolttoa. Jätteenpolton on pelätty vähentävän lajittelua ja kierrättämistä. Määräyksistä huolimatta, Vantaan Energian jätevoimalaan kuljetettavan sekajätteen joukossa on edelleen ylimääräistä, kierrätyskelpoista jätettä kuten paperia, lasia ja metallia. Keskeisin uudistus jätehuoltomääräyksissä oli se, että lasi-, metalli- ja kartonkipakkaukset tulee lajitella erikseen suurissa kiinteistöissä. Taloyhtiöissä lasille onkin varattu omat keräysastiansa. Todellisuudessa tehokas lajittelu ja jätteenpoltto tukevat toinen toisiaan. Palamattoman tai polttoa haittaavan jätteen päätyminen laitokseen aiheuttaa ylimääräisiä kuljetus- ja käsittelykustannuksia. – Paperia ja biojätettä voidaan rahanarvoisina hyödyntää toisaalla, eikä niitä kannata siksi arinaan laittaa. Myös muilla kuin asuinkiinteistöillä, joissa syntyy lasi- tai metallijätettä vähintään 50 kiloa viikossa, on lajitteluvelvollisuus. Toivomme, että ihmiset lajittelevat jätteensä huolellisesti, Kalle Patomeri sanoo. Kartonkipakkausten ja biojätteen lajitteluvelvollisuus laajeni uusien määräysten mukaan koskemaan vähintään 10 huoneiston asuinkiinteistöjä, kun aikaisemmin rajana oli 20 huoneiston määrä. Lajitteluvelvollisuus koskee myös muita kuin asuinkiinteistöjä, mikäli lasi- tai metallijätettä syntyy vähintään 50 kiloa viikossa. Uudet jätehuoltomääräykset, jotka koskevat lasi-, metalli- ja kartonkipakkauksia, astuivat voimaan alkuvuodesta 2014. Lasin ja metallin lajitteluvelvollisuus koskee nykyään kaikkia vähintään 20 huoneiston asuinkiinteistöjä. Lajittelu tehostaa jätteenpolttoa Sadat jäteautot keräävät sekajätettä ympäri pääkaupunkiseutua vietäväksi Vantaan Energian uuteen voimalaan. Lasi ei kuulu sekajätteen joukkoon. 73
– Pirkanmaa teollisuustuotannosta yli puolet on mennyt vientiin. Kokonaisuudessa iso kuva on harmaa, yksittäiset valon pilkahdukset eivät suuria muutoksia teollisuustuotantoon tee. Maakunnassa on melko runsaasti kone- ja laitevalmistusta, ja kysyntä on pääosin ulkomailla. – Esimerkiksi teknologiateollisuus oli hienoisessa nousussa vuosina 2011 ja 2012, mutta viimeisimmän katsauksen mukaan ala olisi kääntynyt. Teollisuuden työpaikkojen määrä on laskenut viime vuosina tuhansilla. 74 Alasentien mukaan alamäessä on havaittavissa yksittäisiä valopilkkuja ja eri teollisuuden aloilla. Viime vuoden aikana maakunnan teollisuuden liikevaihto laski 600 miljoonaa euroa. Kun viennin osuus on laskenut, on tuotantatokin pudonnut, sanoo aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie Pirkanmaan liitosta. PIRKANMAA Pirkanmaan teollisuus jatkaa tasaista alamäkeä Taantuma tuntuu vientimaakunnan taloudessa T Pirkanmaan talous kulkee loivaa, mutta tasaista alamäkeä. eollisuuden liikevaihto on viime vuosina laskenut vuosittain 600 miljoonan euron verran. Toistaiseksi pilkahdukset ovat hajanaisia
Alasentie mukaan monet tilastot laahaavat 1–2 vuotta perässä. Tampereen seudun työttömyysluvut ovat kohonneet muuta maakuntaa nopeammin. Kunnat ovat nostaneet veroprosenttejaan ja verokertymät ovat säilyneet pääosin entisellään. – Kyse on hetkellisestä talouspiikistä, joka on esimerkiksi verotusteknisten syiden ansiota. Työpaikkojen menetyksiä on osin onnistuttu kuittaamaan ja uusia yrityksiä on perustettu. Syömävelkaa kunnat eivät juurikaan joudu ottamaan, mutta investoinnit on suurelta osin hoidettava velkarahalla. Valkeakoski on selviytynyt hyvin teollisesta rakennemuutoksesta osin Tampereen läheisyyden ansiosta. Työllisyysaste oli noussut vuositasolla 0,5 prosenttiyksikön verran. Vuosikate osoittaa kunnan sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin, Alasentie sanoo. Kuukausittain avoimia työpaikkoja oli keskimäärin 2 933. Vuoden 2014 tammi–elokuun aikana työttömiä työnhakijoita oli Pirkanmaalla keskimäärin 34 308 henkilöä ja työttömyysaste oli keskimäärin 14,2 prosenttia. – Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kuntien budjeteista 50–60 prosenttia. Alan liikevaihto vuonna 2013 oli 581 miljoonaa euroa. Orivesi ja Juupajoki kävivät viimeksi asiasta tuloksettoman keskustelun. Pirkanmaalla liikevaihto toimialalla nousi 0,2 prosenttia. Viennin arvo oli 3 536 miljoonaa euroa. Varsinaisia kriisikuntia ei maakunnassa ole. Vuonna 2012 vuosikate per asukas oli Pirkkalassa 583 eu- roa, Kangasalla 510 ja Nokialla 454 euroa. Myös elintarviketeollisuus jatkoi hienoista kasvua vuonna 2013. Suunnan tilastot kuitenkin kertovat. Luku vastaa vuoden 1998 elokuun työttömien työnhakijoiden määrää. Sote-uudistus voi merkitä, että puolet kuntien budjeteista valuu muualle. Pirkanmaan metsäteollisuudelle kertyi liikevaihdon kasvua viime vuonna 4,3 prosenttia ja vienti kasvoi 12,9 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Pitkässä juoksussa kuntien velkaantuminen jatkuu. Joka tapauksessa kuntaliitokset noussevat uudelleen esiin, kun uudistus selkiytyy. Pirkanmaan maakuntaliiton aluekehitysjohtaja Jukka Alasentien mukaan viime vuoden aikana maakunnan teollisuuden liikevaihto laski 600 miljoonaa euroa. Juhani Karvonen Avointen työpaikkojen määrä laski liikevaihdossaan laskuun. Arvio liikevaihdosta oli 2 434 miljoonaa euroa ja viennin arvo 1 313 miljoonaa euroa Positiivista on kuitenkin se, että Pirkanmaan TE-toimistoissa avoinna olleiden työpaikkojen lukumäärä väheni vain viisi prosenttia vuoden 2014 tammi–elokuussa vuoden 2013 vastaavasta ajankohdasta. Toisaalta metsäteollisuus on taas nousussa. – Muun Pirkanmaan ja Tampereen seudun erot ovat tässä suhteessa jopa tasaantuneet. Toistaiseksi on epäselvää, kiertääkö raha jotenkin kuntien kautta. Ylöjärvellä (2020), Pirkkalassa (1999) Ruovedellä (1993) ja Akaassa (1991) lainakanta nousi noin 2000 euroon per asukas. Juuri julkaistun Pirkanmaan talous 2014 -katsauksen mukaan vuoden 2012 lopulla alkanut laskusuhdanne jatkui Pirkanmaan teknologiateollisuudessa vuonna 2013, kun liikevaihto laski 8,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Lainaa per asukas oli vuonna 2011 eniten Vesilahdella 2 704 euroa, mikä oli ainoa Pirkanmaan kunta, joka ylitti valtakunnallisen keskiarvon 2037 euroa per asukas. 75. Työllisyysaste oli Pirkanmaalla matalampi muuhun maahan verrattaessa ja työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi Pirkanmaalla enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Arvio teknologiateollisuuden liikevaihdosta viime vuonna on 5 167 miljoonaa euroa. – Tämän hetken luvut saattavat olla hieman erilaiset kuin mitä tilastot osoittavat. Liitosrintamalla odotellaan Alasentien mukaan kuntaliitokset eivät tällä hetkellä ole ajankohtaisia Pirkanmaalla. Myös vienti supistui vuodentakaisesta 7,3 prosenttia. Kunnat velkaantuvat Maakunnan kuntatalouksien kehityssuunta on Alasentien mukaan huolestuttava, vaikka viime vuonna osassa kunnista tilinpäätökset olivat jopa ylijäämäisiä. Tampereen seutukunnan elinkeinoelämä on noin 85 prosenttia koko maakunnan elinkeinoelämän tuotosta. – Tampereen seudun monipuolinen elinkeinorakenne on kestänyt iskut ehkä paremmin kuin muilla paikkakunnilla, joilla Nokia on henkilöstöään vähentänyt. Mänttä-Vilppulassa vuosikate per asukas jäi miinukselle 61 euroa ja Ruovedellä se oli oli plussalla euron verran. Monet näistä korkeasti koulutettujen henkilöiden perustamista yrityksistä tavoitteena on kansainvälistyminen ja laajentuminen, Alasentie sanoo. Nokialle löydetty korvaajia Yksi viime vuosien suurimmista teollisuuden työnantajista Nokia vähensi Tampereelta väkeään sadoilla henkilöillä
Huolimatta kaikista käynnistetyistä. Vuosi 2015 on nimetty Tampereella Uudistusten vuodeksi. – Talousarviota on valmisteltu murrosten ristiaallokossa. Toimialat ovat joutuneet etsimään säästöjä ja pidättäytymään menoja kasvattavista palvelu-uudistuksista, ja silti budjettiesitys jää noin 10 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, sanoo kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Haasteita tuovat kunta- ja sote- uudistukset, väestönkasvun ja ikärakenteen muutos sekä talouden rakennemuutos ja kuntatalouden tasapainottamisen vaatimukset, sanoo pormestari Anna-Kaisa Ikonen. – Tämä on poikkeuksellista ja erittäin haastavaa. Tavoitteena on saada kaupun- 76 gin nettomenot laskemaan 1,4 prosenttia tämän vuoden tilinpäätösennusteeseen verrattuna. ampereella on edessä on isojen haasteiden ja uudistusten vuosi. PIRKANMAA Tampereella väläytellään henkilöstön yt-neuvotteluja Nettomenot saatava laskemaan lähes 1,5 prosentilla T Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta Tampereen kaupunki turvaa peruspalvelujen saatavuuden ja keskeiset sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut. Talousarvion loppusumma on 1,750 miljardia euroa
Investoinneissa etusijalle asetetaan sellaiset hankkeet, jotka luovat työtä, kasvua ja – Yt-menettelyssä on myös mahdollisuus tarkastella uudelleen työtehtävien sisältöjä ja uudistaa toimintoja yhdessä henkilöstön kanssa, sanoo Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Vahvistamme lasten ja nuorten kasvua, perusterveydenhuoltoa ja ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja. Tesoman palloiluhallia varten varataan 1,5 miljoonaa euroa. Investointeja joudutaan priorisoimaan Talousarvion vuosikate on 78,7 miljoonaa euroa, mikä on talousjohtaja Jukka Männikön mukaan investointitarpeisiin nähden liian pieni. Vuosikate kertoo sen, paljonko kaupungin tulorahoituksesta jää investointeihin, lainanlyhennyksiin ja muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Kuva: Ari Järvelä 77. Kaupungin investointeihin ensi vuoden budjetissa on varattu 220,7 miljoonaa euroa. Kaupungin henkilöstömenot ovat ensi vuonna 678,3 miljoonaa euroa. Tampereen Tilakeskuksen talonrakennusinvestointeihin varataan kaikkiaan 68,2 miljoonaa euroa, josta muun muassa kansanvälisen koulun perusparannukseen ja laajennukseen varataan 8,2 miljoonaa euroa, Vehmaisten kouluun ja päiväkotiin 6,3 miljoonaa euroa ja Metsäniityn kouluun ja päiväkotiin 3,9 miljoonaa euroa. – Talouden tasapainottamiseksi voimme joutua käynnistämään kaupunkitasoisen yhteistoimintamenettelyn henkilöstömenojen vähentämiseksi. Siltoihin ja erikoisrakenteisiin varataan 4,1 miljoonaa euroa ja ulkovalaistukseen 1,7 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio tasapainottaa oma talouttaan leikkaamalla edelleen kuntien valtionosuuksia, mutta kuntien lakisääteiset velvoitteet eivät vähene samassa suhteessa. Suurin yksittäinen investointi, 51,4 miljoonaa euroa, on Rantaväylän tunneli -hanke. – Ensi vuonna toiminnan painopisteitä palveluissa ovat ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja liikunta. – Tampereen asukaskohtainen lainamäärä on suurten kaupunkien matalimmasta päästä, mutta se kasvaa nopeasti, ellemme saa parannettua vuosikatetta, sanoo Männikkö. Kehitämme palveluverkkoa yhdessä sähköisten palveluiden kanssa ja vauhditamme rakenteellisia uudistuksia, Ikonen kertoo. vetovoimaa. Henkilötyövuosien lasketaan vähenevän 192:lla. Rantaväylän tunnelin, aluerakennushankkeiden ja Raitiotie-hankkeen lisäksi kaupunkiympäristön kehittämiseen satsataan kaikkiaan 39,4 miljoonaa euroa. sisältyvien talouden tasapainottamistoimenpiteiden vuoksi. Yt-menettelyssä on myös mahdollisuus tarkastella uudelleen työtehtävien sisältöjä ja uudistaa toimintoja yhdessä henkilöstön kanssa, sanoo Ikonen. Investoinnit rahoitetaan oman tulorahoituksen ja Tampereen Sähkölaitos Oy:n kaupungille suorittaman lainanlyhennyksen avulla, joten kaupungin lainamäärä vähenee ensi vuonna. Menot vähenevät 5,8 miljoonaa euroa tämän vuoden tilinpäätösennusteesta. Investoinneilla kaupunki pitää yllä ja kehittää omaisuuttaan ja vastaa kasvuun sekä rakentamistarpeisiin. Talouden murros tuo haasteita Tampereen asukaskohtainen lainamäärä on suurten kaupunkien matalimmasta päästä, mutta se kasvaa nopeasti. Rauhaniemen sairaalan perusparannus jatkuu 3,8 miljoonalla eurolla ja Tampereen uintikeskuksen 2,4 miljoonalla eurolla. Katuja, väyliä, toreja ja aukioita saneerataan 5,4 miljoonalla eurolla ja uusia rakennetaan 12,8 miljoonalla eurolla. Merkittävin henkilöstömenoja supistava tekijä on henkilötyövuosien väheneminen budjettiin 2015 Tampereen talouden haasteet johtuvat yleisestä talouden murroksesta ja vientiteollisuuden vaikeuksista. Tesoman yhtenäiskoulun ja päiväkodin perusparannukseen ja laajennukseen varataan 4,5 miljoonaa euroa. talouden tasapainottamistoimenpiteistä tilikauden tulos on ensi vuonna yhä merkittävästi alijäämäinen. Suunniteltu henkilöstön määrä vuonna 2015 on yhteensä 13 888 palkallista henkilötyövuotta. Henkilöstöstä valtaosa eli 72 prosenttia on hyvinvointipalveluissa, joiden henkilöstömenot ovat 488,5 miljoonaa euroa. Kaupungin kehityksen ja rakenteen kannalta tärkeät investoinnit vaativat ensi vuonna paljon rahoitusta
Tampereen kaupungin talousarvio 2015 lukuina PIRKANMAA Useita aluerakentamishankkeita meneillään Kaupunkiympäristön kehittämisessä panostetaan Kunkun parkin, Eteläpuiston, Asemakeskuksen ja Tullin alueen suunnitteluun. Työpaikkojen kasvulle luodaan edellytyksiä kaavoittamalla yritystontteja Linnainmaan Sammon valtatien tuntumaan ja Aitovuoren alueille. NCC Development on tehnyt suunnitelmat asunto- ja toimistorakentamisesta. K eskustan kaava on hyväksytty, minkä puolesta valmius rautatien kannen rakentamiselle on olemassa. Tuotantotavoitteena yli 1 800 asuntoa Toinen suuri rakennushanke on Näsijärven rantaa myötäilevän Rantatien vetäminen tunneliin. Kaupunki ei tule Areenaa omistamaan, mutta valmistelee tarjouspyyntökierrosta sen rakentamisesta ja pyörittämisestä. 78. Juhani Karvonen Areenasta syntymässä ainutlaatuinen kohde ydinkeskustaan Tampereen väestönkasvu luo paineita aluerakentamiselle Tampereella on useita suurehkoja aluerakennushankkeita samoin kuin erilaisia julkisia hankkeita. Raitiotiehanketta viedään eteenpäin suunnittelu-, rakennus- ja kalustohankintaryhmien kilpailuttamisella. Myös Hervantajärvi, Vuoreksen Västinginmäki, Tesoma, Haukiluoma ja Linnanmaa ovat keskeisiä yhdyskuntarakenteen kehittämiskohteita vuonna 2015. Yhtiön omistajia on tamperelaisia seuroja ja niitä lähellä olevia liikemiehiä. Tampereen väestön suunnitellaan kasvavan noin 2 000 asukkaan vuosivauhtia. Merkittävimpiä aluerakentamishankkeita ovat Ruskon Huppionmäki, Atalan Risso, Niemenranta ja Vuores, joissa jatketaan katuverkon ja puistojen rakennustöitä. Maankäytön suunnittelus- Asukasluku 31.12.2015 224 900 henkilöä Tuloveroprosentti 19,75 Talousarvion loppusumma 1,750 miljardia euroa Toimintamenojen kasvu -1,4 prosenttia Vuosikate 78,7 miljoonaa euroa Tulos -9,9 miljoonaa euroa Investoinnit yhteensä - 212,5 miljoonaa euroa Lainamäärä/asukas 1678 euroa sa keskeisimpiä kohteita ovat keskustassa Kunkun parkki, Eteläpuisto, Asemakeskuksen ja Tullin alue sekä raitiotien varrelle sijoittuvat varikkoalue, Hervannan pohjoisosan alue, Hallila ja Turtola. Ensimmäisen vaiheen on tarkoitus kattaa areena ja muutama matalampi asuinrakennustorni, jotka näillä näkymin valmistuvat vuona 2018. Yhtiö on perustettu vuonna 2010. Se ei kuitenkaan pystynyt esittämään uskottavaa rahoitussuunnitelmaa, minkä takia kaupunki avasi hankkeen myös muille tahoille. – Kannelle voi rakentaa 50 000 neliön areenan sekä muuta rakennusta noin 60 000 neliön edestä. Keskusareena Oy on edelleen kiinnostunut rakentamaan Areenan. Myös rautatie on tarkoitus kattaa keskustan kohdalla. Myös hotelli sisältyy suunnitelmiin, sanoo Tampereen Keskusareena Oy:n toimitusjohtaja Rikard Bjurström. – Yhtiö oli kaupungin yhteistyökumppani tämä vuoden kevääseen saakka
Juhani Karvonen 79. Suurin kysyntä on pienistä asunnoista, sanoo asuntojohtaja Auli Heinevä Asuntotoimistosta Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 asettaa vuosien 2008–2030 keskimääräiseksi tuotantotavoitteeksi 1 865 asuntoa. Vuosien 2014–2016 asuntotuotannon arvioidaan olevan keskimäärin 1 600 asuntoa vuodessa. Ohjelmakauden lähtökohtana oli, että Tampereella varaudutaan 45 500 asukkaan väestökasvuun. – Tampere on muuttovoittokaupunki, mikä näkyy vahvasti rakentamisessa. (03) 3390 0100 (vaihde) Insinöörinkatu 30, 33720 Tampere Nättinummen Isännöinti Oy Kreetankatu 4, 20320 Turku Ari Vuorela isännöitsijä, AIT Puh. Sen myötä vapautuu järvenrantatontteja asuinrakentamiselle. Muutama vuosi sitten pidettyjen valtakunnallisten asuntomessujen pitopaikalla Vuoreksessa, rakentaminen jatkuu vilkkaana. Arviointikaudella valmistuu vuokra-asuntoja vuosittain keskimäärin 717 ja niiden osuus on 45 prosenttia koko asuntotuotannosta. Aloituslupia on myönnetty jopa viimevuotista enemmän. Vuonna 2014 valmistuu 1 300 asuntoa, vuonna 2015 tuotannon suunnitellaan nousevan 1700 asuntoon ja vuonna 2016 valmistuisi 1 800 asuntoa. Tampellan alueelle on suunniteltu noin 3 500 asukkaan kaupunginosaa. P. Tämä merkitsee 1 974 asukkaan vuotuista kasvua. Arviointikautena valmistuu vuosittain keskimäärin 802 omistusasuntoa ja niiden osuus kokonaistuotannosta on 50 prosenttia. Vuorekseen liittyvälle Ison kuusen alueelle on tarkoitus rakentaa puukerrostaloja. ARA-vuokra-asuntojen ja vastaavien kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen osuus on kaikista valmistuvista asunnoista 22 prosenttia eli 348 asuntoa vuosittain. Vuonna 2013 valmistui Tampereelle ennätysmäärä uusia vaparahoitteisia vuokra-asuntoja (633). Vuoreksen asuntomessualue valmistui runsaat pari vuotta sitten, mutta se laajenee edelleen. Myös muun muassa Kaukajärvelle on tulossa asuinrakentamista. 02-248 5304, 0400-829 008 Myös Nättinummen uimahallin tiedustelut. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus vuosina 2014-2016 valmistuvista kaikista asunnoista on 26 prosenttia eli 418 asuntoa vuosittain
Suuri merkitys työpaikkojen häviämisessä oli Nokian tuotannon alasajolla Salossa. Huonoista ajoista voi myös Lääke- ja diagnostiikkateollisuus on ollut Varsinais-Suomessa vahvaa. Saaristokunnissa viime vuosien suurin teollinen menetys oli Kemiössä sijainneen FNSteelin alasajo. Vuosi sitten telakkateollisuuden kohtalo oli vaakalaudalla. – Nokian myötä Salosta katosi nopeassa tahdissa pari tuhatta työpaikkaa. Trendi ei ole kaikenkattava, mutta onnistujiakin on yritysten joukossa. uoteen 2008 saakka vaikuttivat ylikuumentuneet suhdanteet, sen jälkeen maakunnasta on hävinnyt joka viides teollinen työpaikka, mikä tarkoittaa lukumääränä useita tuhansia työpaikkoja, sanoo analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen Ely-keskuksesta. Salossa Nokian työntekijäkunta oli paljolti kokoonpanon henkilöstöä. VARSINAIS-SUOMI Varsinais-Suomesta on kadonnut teollisia työpaikkoja Uusia onnistujia löytynyt teollisuuteen V Varsinais-Suomi on kokenut viimeisten 6–7 vuoden aikana mittavan teollisten työpaikkojen kadon. Merkittävä ero Salon sekä muiden Nokiapaikkakuntien Tampereen ja Ouluun välillä on ollut työvoiman koulutustaso. Telakkateollisuudessa nousuja ja laskuja Meri- ja telakkateollisuus on kohdannut nousuja ja aallonpohjia. – Vähitellen osa meriteollisuuden alihankkijoista on onnistunut löytämään uusia markkinoita ja uusia tuotteita, jotka ovat poikineet yhteyksiä esimerkiksi Ranskaan ja Saksaan. Vuonna 2012 alasajon jälkeen jäi työttömiksi satoja pääosin yli 50-vuotiaita metallimiehiä. Toisaalta maakuntaan on syntynyt uutta teollista yrityskantaa, yrittäjyyttä ja osaamista. Näiden yritysten tuotanto on monipuolistunut. Kuva: Antti Vaalikivi 80. Sen on ollut vaikeampi löytää uusia työpaikkoja tai työllistää itse itseään kuin maailmanluokankin mittapuun mukaan korkeasti koulutettujen
STX Finland Oy:n korelalainen emoyhtiö oli ajautunut hakemaan velkasaneerausta, ja koko telakan tulevaisuus oli katkolla. Kuntarakennemuutoksen hengessä on meneillään useita hankkeita, joiden lopputulos riippuu osaltaan muun muassa sote-ratkaisuista. V arsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Petteri Partanen näkee valoa muun muassa telakkateollisuudessa. Elintarviketeollisuu- teen on syntynyt Laitilan virvoitusjuomavalmistuksen menestyksen innoittamana myös pienpanimoita. – Lääketeollisuuteen eivät suhdanteet vaikuta yhtä voimakkaasti kuin moneen muuhun teollisuuden alaan. Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Petteri Partanen näkee valoa muun muassa telakkateollisuudessa. Onnistujia monilla teollisuuden aloilla Maakunnan menestyjäksi voisi listata myös Uudenkaupungin autotehtaan, jossa A-mallin Mercedes-Benzin valmistus on tuonut uutta puhtia autoteollisuuteen. Juhani Karvonen Turussa pelastui telakka, Uudessakaupungissa jyllää autoteollisuus Maakunnan taloudessa näkyy elinkeinoelämän monipuolisuus Varsinais-Suomen veturin, Turun elinkeinoelämässä on viime vuosina koettu ala- ja ylämäkiä. Vuoden 1990-luvun alun lama koetteli Loimaan seutua erityisen rankasti. – Selvityshankkeita on meneillään ainakin Auran ja Pöytyän kesken, Naantalin, Maskun, Vehmaan ja Taivassalon kesken samoin kuin Raision, Ruskon, Mynämäen ja Nousiaisten kesken. Lääketeollisuutta Partanen pitää myös vahvana. Maakunnan yksi suurimmista teollisista työnantajista Uudenkaupungissa sijaitseva lannoitetehdas Yara on päättänyt aloittaa tehtaan laajennuksen. Yksi esimerkki tästä on Loimaalla sijaitseva Vilakone Oy, joka valmistaa muun muassa Willekiinteistöhuoltotraktoreita. – Lääketeollisuuteen eivät suhdanteet vaikuta yhtä voimakkaasti kuin moneen muuhun teollisuuden alaan. – Nyt omistajaksi on saatu Meyer Werft joka on varmaan paras mahdollinen omistaja maailmassa. Maakunnassa jo 1990-luvulla tehdyistä liitoksista huolimatta Varsinais-Suomeen kuuluu 28 kuntaa, mikä on melko paljon muihin Suomen maakuntiin verrattuna. Valtiokin onneksi ymmärsi tulla mukaan, koska telakan työllisyys heijastuu laa- jasti koko maakunnan alihankintateollisuuteen, sanoo Partanen. Maakunnan teollisuuden monipuolisuus on synnyttänyt menestyjiä. – Näiden aikatauluista ja toteutumisista on vaikea ennakoida mitään. Lääketeollisuus on kasvanut tasaisesti. – Nokian entisille tehdaskiinteistöille on löytynyt käyttöä muun muassa Orionin logistiikkakeskuksen myötä. Tuhansien työpaikkojen menetystä on vaikea nopealla aikataululla korvata, miettii Partanen. Jotkut kunnat ovat mukana useammassa selvityshankkeessa, kertoo aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio Varsinais-Suomen liitosta. Laajennustyö aloitetaan vielä tämän vuoden puolella ja se valmistuu suunnitelmien mukaan vuoden 2015 loppuun menneessä. Salon tilannetta Partanen pitää edelleen varsin huonona, vaikka valoa on näkyvissä. Elintarvikeala on ollut myötätuulessa lähiruokabuumin myötä. Laajennuksessa tehtaalle rakennetaan kolmas rakeistuslinja. – Perinteisesti halu kuntaliitoksiin on ollut aika nihkeää. Tarvasjoella pakkoliitoksen paikka Tarvasjoki liittyy Lietoon valtion pakkoliitospäätöksellä vuodenvaihteessa. Telakalla on pari varmaa tilausta ja optio lisätilauksista. Pusilan mukaan seudun yrittäjät ottivat opikseen tuosta kokemuksesta – Yritykset alkoivat panostaa omiin tuotteisiin, joihin monesti liittyy esimerkiksi huoltoa tai muita oheispalveluita. oppia. Bayer on lääketeollisuuden ankkuri, jonka ympärille on syntynyt myös muuta alan teollisuutta. Lääke- ja diagnostiikkateollisuus on ollut maakunnassa vahvaa. Viime aikojen suurimmat ilouutiset lienevät kuuluneet telakkateollisuudesta. Investoinnin kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana. Vielä vuosi sitten Turun telakalla tunnelmat olivat synkät. 81. Salo kuuluu yhä tukea tarvitseviin äkillisiin rakennemuutosalueisiin. Liitoksista ei ole ollut sellaisia hyötyjä kuin on kenties odotettu, Tarja Nuotio sanoo
Valmistamme autoja suunnitelman mukaisesti, ja olemme jatkuvasti lisänneet tuotantomääriä. Vuoden 2016 velkarahoitustarpeeksi arvioidaan 31,4 miljoonaa euroa. Teksti: Juhani Karvonen Kuvat: Jessica Ålgars-Åkerholm. Yhtiö on Vakka-Suomen suurin ja maakunnan suurimpia yksityisiä työnantajia. Valmet Automotive käynnisti Mercedes-Benzin A-sarjan sarjatuotannon elokuussa 2013. Omaisuuden myyntituotoksi odotetaan 22,6 miljoonaa euroa. – Koulutamme itse kaikki rekrytoidut, koska Suomessa ei ole saatavilla valmiiksi ammattitaitoisia autonrakentajia. tavoitteen mukaisesti 175:llä. 82 potin on arvioitu kasvavan valtakunnantasolla vuodesta 2014 5,8 prosenttia. Yhteisöveroa saataneen vuonna 2015 79,3 miljoonaa euroa, nousua ennusteeseen nähden tulee 8,0 prosenttia. Henkilötyövuosia vähennetään Talousarvioesitykseen sisältyvä henkilöstösuunnitelma vähentää kaupungin henkilöstötyövuosien määrää vuonna 2015 viime keväänä vahvistetun A-sarjan Mercdes-Benziä on tarkoitus valmistaa Uudessakaupungissa 100 000 kappaletta vuosien 2013-2016 aikana. Lisäksi ulkoistetuissa tuotannon tukipalveluissa työskentelee noin 400 ihmistä, kertoo viestintäpäällikkö Mikael Mäki. Kau- pungin bruttoinvestoinnit ovat 79,6 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 82,3 miljoonaa euroa vuonna 2016. – Valmistusmäärät ovat kysynnästä riippuvaisia. Uudessakaupungissa tullaan valmistamaan yli 100 000 A-sarjan autoa vuosien 2013–2016 aikana. Talousarvioesitys on 23,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2015 talousarvio on laadittu merkittävästi alijäämäiseksi ja koska vuosi 2016 tulee olemaan kuntatalouden osalta vielä haastavampi, on mahdollisiin poikkeamiin reagoitava ensi vuoden aikana välittömästi ja arvioitava lisä toimenpiteitä. Tämän vuoden rekrytointikierroksilla olemme saaneet hakemuksia 3-4 kertaa enemmän kuin avoimia paikkoja on ollut tarjolla. Samansuuruinen henkilötyövuosien vähennystavoite on asetettu meneillään olevissa yhteistoimintaneuvotteluissa tavoitteeksi myös vuodelle 2016. Suhdannesyistä talouden tasapainottamistavoitetta on jouduttu siirtämään vuodelle 2018 ja kaupunki tulee tekemään lisätoimenpiteitä talouden sopeuttamiseksi. Investointien rahoitus edellyttää lisävelanottoa 28,1 miljoonaa euroa ja omaisuuden myyntituottoja 40,1 miljoonaa euroa vuonna 2015. Autotehdas värvää väkeä Uudessakaupungissa pääkonttoriaan pitävällä Valmet Automotivella on henkilöstöä kaikkiaan yli 2 000, ja tämän vuoden kolmella rekrytointikierroksella yhtiö on lisännyt Uudenkaupungin autotehtaalla väkeään noin 1 500 työntekijään. Kaupunginjohtaja Aleksi Rangelin mukaan Turun saamat valtionosuudet laskevat kuluvan vuoden tasosta merkittävästi, laskua on yhteensä 14,1 miljoonaa euroa. Talousarvioesitys alijäämäinen Vuoden 2015 talousarvioesityksen mukaan Turun kaupungin palveluihin, investointeihin ja kehittämiseen käytetään rahaa 1,57 miljardia euroa. Kaupungin tulorahoitus ei kata toiminnan ja investointien menoja, minkä johdosta kaupungin nettovelka kasvaa 30 miljoonaa euroa. Yhteisövero- Uudessakaupungissa pääkonttoriaan pitävällä Valmet Automotivella on henkilöstöä on kaikkiaan yli 2 000. Tehostamisesta huolimatta Turku investoi merkittävästi. Toiminnan nettomenot kasvavat kuluvan vuoden talousarvioon nähden 0,8 prosenttia
N oin 225 000 asukasan väestöstä reilut 80 prosenttia asuu taajamiksi luokitelluilla alueilla, mikä vastaa koko maan aluerakennetta. – Satakunta onkin kuin Suomi pienoiskoossa useiden tunnuslukujen valossa arvioi aluetutkija Tuula Hermunen Satakuntaliitosta. Lisäksi rakentamisen pitkittyminen alkuperäisestä aikataulustaan jo kymmenellä vuodelle on kasvattanut kunnan saamaa veropottia odotettua pidempään. – Etenkin kunnallistaloudellisilla mittareilla tarkasteltaessa maakunnan kunnista Eurajoki on koko maan kärkeä ja alle 2 000 asukkaan kriisikunnaksi 83 päätynyt Lavia heikoin. Lavia liitetää n vuodenvaihteessa Poriin. SATAKUNTA Satakunnan yksi tukijalka on vahva metalliteollisuus, joka toimii alihankkijana Porin telakalle ja laivanrakennukselle. – Eurajoen vauraus perustuu ydinvoimalatyömaan runsaaseen ulkomaiseen työvoimaan ja heidän pitkäaikaiseen oleskeluunsa, jolloin kunnallisveroa saa tilapäinen asuinkunta. Eurajoen ohella eteläisen Satakunnan muutkin kunnat, erityisesti Eura ja Säkylä, me-. Eurajoki nauttii varallisuudesta, Lavia luokitellaan kriisikunnaksi Satakunta on väkiluvultaan Suomen seitsemänneksi suurin maakunta, vastaavan väestönosuuden ollessa koko maan väestöstä reilut neljä prosenttia. Suurimmat kaupungit ovat Pori 84 000 asukkaallaan ja Rauma 40 000 asukkaallaan
– Kun mainitut perusasiat ovat kunnossa, seurauksena on kuntien parempi kyky ylläpitää laadukkaita palveluja ja esimerkiksi kiinteistöjen arvon säilyminen. Lomautettuna oli yli 1 000 henkeä, mikä on runsaat 100 enemmän kuin kuukausi sitten. Muutamaa niistä jatketaan aiemmalla kokoonpanolla, osa kunnista on vetäytynyt laajemmasta ryhmästä ja jatkaa joko uuden tai aiemman kumppanin kanssa. Erityisesti Lounais-Suomen alueella muutokset aiempaan verrattuna olivat valtaosin miinusmerkkisiä. Työttöminä työnhakijoina oli miehiä runsaat 7 100 ja naisia lähes 5 600. Satakunnassa työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt vajaalla 1 200:lla viime vuoden syyskuusta. Työttömien osuus työvoimasta oli 12,2 prosenttia. – Työpaikkojen voimakas väheneminen tuotannollisessa toiminnassa on toteutunut myös Satakunnassa mutta, uusiutumalla sekä panostamalla uusiin toimintoihin laskusuhdanteenkin vaikeuksista voitaneen selvitä. Varsinkin pinta-alaltaan suurissa kunnissa olosuhteet vaihtelevat suuresti sijainnin mukaan kunnan sisällä ja pienen kunnan jokin tilastollinen lukuarvo saattaa olla hyvinkin sattumanvarainen. nestyvät maakunnan keskiarvoa paremmin. Suotuisia lukuarvoja ovat muun muassa työllisyys, ikärakenne ja muuttovetovoima sekä elinkeinoelämän dynaamisuus. käynnissä useita yhdistymisneuvotteluja. Merikarvia hävisi valtionosuusuudistuksessa Hermusen mukaan kunta on hallinnollisena yksikkönä usein riittämätön ja hankala kuvattaessa elinolosuhteita jollakin alueella. Satakunnan Merikarvia esimerkiksi on yksi koko maankin tasolla eniten negatiivista muutosta kohdalleen valtionosuusuudistuksen myötä saava kunta. – Tätä nykyä kuntakentässä käydään melkoisilla kierroksilla yhdistysneuvottelujen ja SOTE -uudistukseen liittyvien kannanottojen keskellä. Lomautettuja oli vajaat 100 enemmän kuin vuosi sitten. Suhteellisesti suurinta lisäys oli asiantuntija- ja erityisasiantuntijatehtävissä ja vastaavasti vähennystä oli eniten maatalous- ja metsätyössä. Metallimaakunta on monipuolistunut Monipuolinen elinkeinorakenne, erityisesti tuotannollisen toiminnan perustuessa useaan tukijalkaan, on Satakunta välttynyt suuremmilta romahduksilta. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoon syyskuun aikana 1 200 ja paikkoja täytettiin vajaat 1 100. Satakunnassa Eurajoen ohella eteläisen Satakunnan muutkin kunnat, erityisesti Eura ja Säkylä, menestyvät maakunnan keskiarvoa paremmin 84 Työttömyys väheni syyskuussa Satakunnan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen alueella oli työnvälitystilaston mukaan syyskuun lopussa työttömiä työnhakijoita 12 700, mikä on lähes 100 vähemmän kuin kuukausi sitten. Lukuun ottamatta Lavian liittymistä Poriin, Satakunnassa ei lähiaikoina toteutune muita liitoksia. – Vaikuttaa siltä että epävarmuus SOTE-ratkaisuista aiheuttaa eniten epävarmuutta. Satakunnan kuntien kesken on ollut Aluetutkija Tuula Hermusen mukaan Eurajoen vauraus perustuu ydinvoimalatyömaan runsaaseen ulkomaiseen työvoimaan ja heidän pitkäaikaiseen oleskeluunsa, jolloin kunnallisveroa saa tilapäinen asuinkunta. Erittäin tiukan taloustilanteen vuoksi lähes kaikki kunnat nostanevat veroprosenttiaan. Juhani Karvonen. Lisäksi eteläosa Satakunnasta on tiheämmin asuttua ja hyvien liikenneyhteyksien vuoksi saavutettavuus on hyvä. Satakunnan TE-toimistossa oli syyskuun aikana avoinna vajaat 1 900 työpaikkaa, mikä on hieman vähemmän kuin vuosi sitten. – Juuri toteutetussa valtionosuusuudistuksessa oli kysymys laskentaperusteiden muuttamisesta paremmin vastaamaan kuntien kantokykyä
Keräysastioiden tyhjennyksestä huolehtivat valtakunnalliset yhteistyökumppanimme ja paikalliset ympäristönhuoltoyritykset. . Ota yhteyttä. t i r e p a p ä t ä – kierr Suomen Keräystuote hoitaa paperin kierrätyksen Toimitamme kiinteistöihin ja aluekeräyspisteisiin parhaat keräysastiat. www.suomenkeraystuote.fi. Kierrätämme paperin tehokkaasti Suomen paperiteollisuudelle uuden paperin raaka-aineeksi. Anna keräyspaperille monta elämää
Energiakolmion asiakkaita ovat suuryritykset ja kunnat, Skapat Energia palvelee energiankäyttäjiä pk-yrityksistä asuntoyhtiöihin. – Alamme kansainväliset toimijat laajentavat koko ajan toimintaansa ja tarjoavat palveluitaan yhä enemmän myös ulkomaisilla markkinoilla, kuten täällä Suomessa. Suomessa miljardien eurojen säästöpotentiaali Uusi konserni odottaa erityisen paljon kasvua energiatehokkuuspalveluista. Valikoimamme on laajempi kuin yhdelläkään toisella alan toimijalla, ja kokonaisvaltaisella tarjonnalla pystymme luomaan entistä enemmän lisäarvoa asiakkaillemme. Yhtiöiden asiakkaiden vuosittaiset sähköenergiamäärät ovat yhteensä noin 20 TWh, mikä vastaa 24 prosenttia Suomen vuotuisesta sähkömarkki- Uudella kokonaisuudella on laaja asiakaskunta. Energiamarkkinapalveluis- sa Energiakolmion ja Skapat Energian mallit ovat olleet toisistaan poikkeavia ja sopineet erikokoisille asiakasyrityksille. Yhdistymällä saavutamme täydellisen palveluvalikoiman niin energiatehokkuudessa kuin sähkönhankinnassa. 86. He hyötyvät energia- ja kustannussäästöjen muodossa, toteaa Skapat Energian toimitusjohtaja Tommi Vekka. Yhtiöt eivät itse osta eivätkä myy sähköä, vaan toimivat asiakkaan energia-asioiden riippumattomana asiantuntijoina. Kokonaisuudella laaja asiakaskunta sekä vahvemmat resurssit palvella asiakkaitaan Itämeren alueella. Y htiöiden ydinosaamiset ja asiakaskunnat täydentävät toisiaan, mikä antaa pohjan uuden konsernin tulevalle kasvulle. Kasvunäkymät näille palveluille ovat hyvät. Uudella muodostettavalla kokonaisuudella on toimintaa Suomen lisäksi Ruotsissa sekä Baltian maissa Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Konsernin emoyhtiötä johtaa toimitusjohtajana Tommi Vekka. – Molemmat yhtiöt ovat vahvoja toimijoita omissa asiakassegmenteissään ja ovat jo aloittaneet suunnitelmallisen kansainvälistymisen. Luomme vahvan energianhallinnan asiantuntijayrityksen, mikä on myös suomalaisten asiakkaiden etu, Energiakolmion toimitusjohtaja Anssi Kuoppala sanoo. Energiakolmio ja Skapat Energia laittoivat voimansa yhteen Kasvua odotetaan erityisesti energiatehokkuuspalveluissa Jyväskyläläinen Energiakolmio Oy ja hämeenlinnalainen Skapat Energia Oy yhdistyvät lähes 200 hengen energianhallinnan riippumattomaksi asiantuntijayritykseksi. Yhdistymisen mahdollistaa pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partnersin tekemä sijoitus hallinnoimastaan rahastosta. Ennakoitu palveluliiketoiminnan liikevaihto on tänä vuonna noin 18 miljoonaa euroa. – Energiakolmion ja Skapat Energian rooli Suomen energiamarkkinoilla on merkittävä. Tavoitteena konsernilla on jatkaa kasvuaan Suomessa kehittämällä palvelutarjontaansa sekä laajentaa toimintaansa edelleen myös muissa Itämeren alueen maissa. Juhani Karvonen Skapat Energia etähallinnoi asiakkaidensa kiinteistöjä. Tämä järjestely on meidän vastauksemme heille, sillä näin saamme itse enemmän muskeleita kansainvälistymiseen. – Pelkästään Suomessa on edelleen miljardien eurojen säästöpotentiaali kiinteistöjen energian käytössä. Yhdessä pystymme vahvistamaan konsernin kilpailukykyä ja kasvattamaan Suomen toimintoja sekä vauhdittamaan merkittävästi molempien yhtiöiden kansainvälistymistä, sanoo Vaaka Partnersin osakas Ilkka Hietala. Konsernilla on laaja energianhallinnan palveluvalikoima, erityisosaamista energiatehokkuudesta ja sähkönhankinnasta nasta, toteavat Energiakolmio Oy:n toimitusjohtaja Anssi Kuoppala ja Skapat Energian toimitusjohtaja Tommi Vekka
Otis tarjoaa kattavan valikoiman huoltovaihtoehtoja, joita voidaan mukauttaa kunkin hissin erityistarpeita vastaaviksi. www.otis.com 87 p. 0204 8681. OTIS Gen2 ™ Luotettava uuden sukupolven hissi Gen2™ on erittäin hiljainen konehuoneeton hissijärjestelmä, jossa on vakiona REM-kaukovalvonta ja kaksisuuntainen puheyhteys hissikorista 24/7 OTISLINE®-päivystyspalveluun. Otis ReGen -taajuusmuuttaja säästää ajoon kuluvaa energiaa jopa 75 %, takaa miellyttävän ajomukavuuden ja parantaa pysähtymistarkkuutta. Asiantuntevat huoltoammattilaisemme palvelevat kaikkialla Suomessa. Regeneratiivisella käytöllä varustettu taajuusmuuttaja hyödyntää hissin jarrutusenergian takaisin rakennuksen sähköverkkoon. Kehittämämme ainutlaatuisen teräshihnateknologian ansiosta se mahtuu pieneen tilaan ja on nopea asentaa. Gen2 säästää energiaa ja on ympäristöystävällinen
Ekokem osallistui tarjouskilpailuun sekä kierrätys- että energiahyötykäyttövaihtoehdolla. Arto Peltola vastaa Skapat Energian kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä. Kivihiilen hinta on sivuttaisliikkeessä ja ennuste lähiajalle on lievästi laskeva. Kaupan myötä yrityksen 8 työntekijää siirtyvät Constin vahvuuteen Tampereella. Ekokemillä ja Salon kaupungilla on voimassa oleva esisopimus kaukolämmön toimittamisesta kaupungin kaukolämpöverkkoon, lisäksi poltosta syntyvää energiaa hyödynnetään sähkönä. Terveysteknologian takana ovat pitkät perinteet hyvin- voinnin edistämisessä ja sairaudenhoidossa. – Yhteistyö tutkijoiden ja yritysten välillä on tiivistä, epämuodollista ja tavoitteellista, mikä antaa hyvän pohjan terveysteknologiatuotteiden ja skaalautuvien ratkaisujen kehittämiselle ja viennille, toteaa Terveysteknologian Liitto ry FiHTAn toiminnanjohtaja Terhi Kajaste. Oleellinen muuttuja on lämpötila joka vaikuttaa kulutukseen lämmitystarpeen kautta joko nostaen tai laskien suhteessa normaaliin. Vuosituotteen 2015 hinta laski edelliskuusta 1,3 euroa megawattitunnilta ja Brent öljy laski 8,4 dollaria tynnyriltä. Saloon uusi jätevoimala Ekokem voitti tarjouskilpailun lounaisen Suomen syntypaikkalajitellun yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä. Uusi toimitusjohtaja aloittaa tehtävässään 5.1.2015. Muiden sähkönhintaan vaikuttavien tekijöiden kehitys lokakuussa oli seuraavanlainen: päästöoikeuden hinta nousi 0,5 euroa tonnilta, kivihiilen hinta laski 1,8 dollaria tonnilta ja hydrobalanssi parani 9,6 terawattituntia. Tämä näkyy mm. Vesitilanteen odotetaan kehittyvän neutraalisti. Arto Peltola Isännöinti T. Juha Korkiamäestä Hartelan uusi toimitusjohtaja Hartela-yhtiöt Oy:n hallitus on kutsunut konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi DI Juha Korkiamäen (53). Vuosituotteen toimituksen ja talven lähestyessä sää voi tarjota eväitä suurempaan heiluntaan, koska lämmityksen vaikutus kulutukseen on suurempi kuin kesällä ja sademäärät ovat tyypillisesti suuremmat tähän aikaan vuodesta, jolloin mahdollinen vaihteluväli on suurempi. Sitä ennen hän vastasi lukuisista asuntorakentamisen johtotehtävistä NCC-konsernissa vuodesta 1999 alkaen. Yrityksen liikevaihto on noin 1,4 miljoonaa Vesitilanne parantui lokakuussa – Spot hinta laskussa S euroa vuonna 2014. Sopimus alkaa vuodesta 2018, ja se on kestoltaan 25 vuotta. – Kauppa vahvistaa asemaamme ja kasvattaa Service-liiketoimintaamme Pirkanmaalla merkittävästi, Consti yhtiöiden toimitusjohtaja Marko Holopainen sanoo. Yleisesti ottaen Baltian korkeampi hintataso yhdessä kasvaneen siirtokapasiteetin myötä vaikuttavat nostavasti Suomen hintaan. Historialliseen vertailuun perus- Terveysteknologiasta suomalaisen huipputeknologian vientivaltti Suomen hyvinvoinnin taustalla on toimiva terveydenhuolto ja sen kehittäminen uusimpien menetelmien ja teknologian avulla. Laskevana tekijänä vuoden takaiseen nähden olivat suurempi siirtokapasiteetin käyttöaste Ruotsin ja Suomen välillä, korkeampi ydinvoiman käyttöaste ja parempi vesitilanne. Marraskuun osalta markkina odottaa spot -hinnan laskevan 2 euroa megawattitunnilta lokakuuhun verrattuna ja 4 euroa megawattitunnilta vuodentakaiseen nähden. tuen vaikuttaa selkeältä, että spot-hinta tulee laskemaan marraskuussa etenkin vuodentakaiseen nähden mutta myös kuukausitasolla. Kivihiilellä tuotetun sähkön kustannus on kutakuinkin samalla tasolla kuin vuosi sitten ja lämpötilaennuste yli normaalin marraskuun alkupuoliskolle. Tuontikapasiteetti Ruotsista on 200 megawattituntia korkeampi tänä vuonna. alan huippuosaajien suuressa määrässä. SKAPAT-ENERGIAPALSTA Consti ostaa Tampereen Kiinteistötekniikan Consti -yhitöt ostaa ilmastointilaitteiden huoltoon ja asennukseen keskittyvän Tampereen Kiinteistötekniikka Oy:n. Heikki Hartela keskittyy jatkossa uusiin strategisiin kehityshankkeisiin ja hallitustyöskentelyyn. Suomen spot-hinta toteutui 9,3 €/MWh edullisempana kuin vuosi sitten lokakuussa. Lounaisen Suomen kunnallisten jätehuoltolaitosten muodostama Hankintarengas valitsi vaihtoehdoista energiahyöty- käyttöratkaisun. Tampereen Kiinteistötekniikka on vuonna 1995 perustettu ilmastointilaitteiden huollon ja asennuksen tarjoaja Pirkanmaalla. Lipponen Nahkatehtaankatu 2, 90130 OULU 041 538 6349 toimi.lipponen@isannointi-lipponen.fi www.isannointi-lipponen.fi Laadukas ja luotettava täyden palvelun isännöintitoimisto 89. Toisaalta tänä vuonna siirto Baltian suuntaan on ollut suurempi Est Link 2 -yhteyden myötä, joka otettiin käyttöön joulukuussa 2013. Ekokemin Hankintarenkaalle tarjoama energianhyödyntämisvaihtoehto perustuu Salon Korvenmäelle rakennettavaan jätevoimalaan. uomen hinta-alueen keskimääräinen spothinta lokakuussa laski edelliskuusta 1,6 euroa per megawattitunti toteutuen tasoon 36,7. Liiketoiminnaksi muutettuna nämä tuovat myös kaivattuja vientituloja; terveysteknologian viennin arvo oli vuonna 2013 1,66 miljardia euroa, joka on 47 prosenttia Suomen huipputeknologian viennistä. Korkiamäki siirtyy uuteen tehtäväänsä NCC Housing-liiketoiminta-alueen maajohtajan tehtävistä, joissa hän on toiminut vuodesta 2009 alkaen. Päästöoikeus puolestaan on nousutrendissä ja tämä sai lievää tukea, kun EU päättäjät hiljattain puolsivat 40 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä. Yhteisvaikutuksena vuosituotteen kehitysnäkymät marraskuulle ovat neutraaleja
luokan postimerkki Karprint Oy ja isännöinti Kiinteistö 90 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ www.kiinteistojaisannointi.fi tilaukset@karprint.fi Hyvä isännöitsijä osaa ottaa vastaan myös kritiikkiä Tilaan Kiinteistö ja Isännöinti -lehden Nro 10/2014 6,50 Kiinteistö- ja rakennusmaailma on hurjassa murroksessa, siihen pitää pystyä vastaamaan Suomi on maailman kärkeä biopolttoaineissa Kultaisen ansiomerkin saanut Irja Mällönen-Valkeinen: PALVELUKORTTI RAKLI:n uusi toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen: Valaisimet vaihtamalla ja käyttöaikoja lyhentämällä ulkovalaistuksen kulut puoleen Jyväskylässä Asuntokauppojen määrässä pudotusta koko maassa Suomi on maailman kärkeä biopolttoaineissa Kestotilaus 68€/vuosi Määräaikainen 76€/10 nroa Kii nteistö ja isännöinti kainen: Kiinteistö- ja rakennusmaailma on hurjassa murroksessa, siihen pitää pystyä vastaamaan Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 68€ Nro 10/2014 6,50. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. Kiinteistö ja isännöinti K ii n t e is t ö ja isännöinti Kaksitoista kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. RAKLI:n uusi toimitusjohtaja Jyrki Lauri Valaisimet vaihtamalla ja käyttöaikoja lyhentämällä ulkovalaistuksen kulut puoleen Jyväskylässä Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.fi Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Puhelimitse: 09-2569 108 Tilaushinnat t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 76€ ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ Asuntokauppojen määrässä pudotusta koko maassa Kultaisen ansiomerkin saanut Irja Mällönen-Valkeinen: Hyvä isännöitsijä osaa ottaa vastaan myös kritiikkiä &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Käytä palvelukorttia, kun Postinumero Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1
1972 2014 Hissin uusiminen on nyt helpompaa kuin koskaan Vanhan hissin korvaaminen uudella voi tuntua hankalalta ja aikaa vievältä hankkeelta. Uusi KONE NanoSpace™ -hissi voidaan asentaa vanhan hissin tilalle jopa kahdessa viikossa. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Pitäisikö myös hissisi muuttua. Koe KONE NanoSpace™ osoitteessa www.kone.fi/nanospace.. BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green Ajat muuttuvat