ja isännöinti Nro 12/2015 6,50 Kiinteistö Toimitilojen vajaakäyttö haittaa kaupunkikehitystä Energiateollisuus: Uusiutuvan energian osuus kasvaa 55–60 prosenttiin 2020-luvulla Kattojen tarkastus käy kätevästi kopterikameralla Kiinteistöjen vuotovahingot lisääntyneet viime vuosina Raiteilla Itäkeskuksesta Keilaniemeen – rahoitus jäissä Kiinteistöala hakee parempaa imagoa kouluttautumisesta
Soita 0207 007 700 tai katso tilaakaikelle.. Varastotilaa vaikka koko talolle! Vuokravarastot Katso tarjoukset netistä! Turvallista, toimivaa ja järkihintaista varastotilaa niin paljon kuin talossasi tarvitaan helposti ja vaikka heti
09 413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.?. 1-2/16 Peruskorjaus Rahoitus Vesi, putki, viemäri, sähkö LVIS 3/16 Julkisivut, ikkunat, ovet ja parvekkeet Värit, materiaalit, ulkovaipat Kattoremontit 4/16 Piha ja asuinympäristö Viherrakentaminen Kiinteistökoneet 5/16 Taloyhtiön tehokas talouden hallinta Isännöitsijä rahakirstun vartijana Korjaustarvesuunnitelma Vakuutukset, lainat, rahan hinta eli korot Vastikemaksut ja vastikkeet 6-7/16 Energian erikoisnumero 8/16 Turvallinen taloyhtiö Tiedottaminen Pelastustoimi; suunnitelmat ja organisaatio Puhtaanapito, jätehuolto ja kierrätys sekä siivous 9/16 Putkiremontit Kiinteistökoneet Talopesulat, varastot ja muut yhteistilat Rappukäytävät 10/16 Hissinumero Kiinteistöalan koulutus Taloyhtiöiden käyttöinvestoinnit Kiinteistö ja isännöinti VUODEN 2016 KIINTEISTÖ JA ISÄNNÖINNIN TEEMAT Varaa ilmoitustilasi nyt! Myyntiryhmän päällikkö Eija Kiukkonen, puh
– Perinteisen sähkölämmityksen osuus on viidenneksen suuruusluokkaa eli vajaa 600 000 omakotitaloa. Niiden tuotot ovat parhaita, vuokrat eivät ole säännösteltyjä ja niiden sijoittaminen kaupunkikuvaan ovat näyttävimpiä. Sivu 25 Kiinteistönomistaja vastaa turvallisuudesta – Kiinteistönomistajan on huolehdittava siitä, että kiinteistöllä on turvallista oleskella ja liikkua, ja että se hoitaa kiinteistöä huolellisesti. Niissä rakentamiskate on merkittävästi parempi kuin asunnoissa, joista suurta osaa kontrolloi ja säätelee valtiovalta. Yksi vuosi olisi olla riittävä, sillä kukaan omistaja tuskin ryhtyy muutostöihin ilman todellista tarvetta – tuo kahden vuoden tyhjänä seisottaminen on merkittävä kustannushukka. Tuskin asiaa on tutkittu. Vanhoja öljylämmityksiä on edelleen noin 300 000, kertoo Energiateollisuus ry:n kaukolämmöstä vastaava johtaja Jari Kostama. Toimistotilojen lisäksi tyhjillään on runsaasti myös liiketiloja. Onko toimistotilojen vähentämistarve Helsingissä pysyvä ilmiö. Tällaista päätöstä valmistellaan Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Enää ei toimistotilojen avaruudella osoiteta yrityksen vakavaraisuutta ja toisekseen toimistotilojen tarve on vähentynyt toimistoautomaation kehittymisen vuoksi. Rakennusteollisuuden tuotannolle ei Suomessa ole nyt suurta kysyntää! Sivu 6 Uusiutuvan energian osuus kasvaa – Pientalosektorin päälämmitysmuodoista maalämpö on noussut ykköseksi kymmenessä vuodessa. Biojätteestä sopivin osa lähtee kompostoitavaksi ja biokaasuprosessiin sopiva osa ohjataan biokaasulaitoksen puolelle. Uusissa taloissa öljylämmitys on vastaavasti pudonnut lähes nollaan. Asuntojen rakentaminen on sidoksissa kansantalouden kehittymiseen ja kansalaisten elintasoon. Täällä Lapissa on taantuvia paikkakuntia, joissa on tehty vuokratalojen purkamispäätöksiä. Näihin lukeutuvat juuri liikeja toimistotilat ja miksei myös jossain määrin asunnot. On myös kysyttävä, onko kaupungin tilasuunnittelun vastuu ja osaaminen Helsingissä ja muuallakin Suomessa riittävän asiantunteva. Suunnittelijoille lankeaa myös vastuu siitä, että kaupungin keskusta-alueella on merkittävästi vanhaa asuntokantaa – paikoissa, jotka sopisivat työpaikka-alueiksi ja vastaavasti uusia asuntoja tulisi rakentaa lähitienoolle keskustasta poismuuttaville. – Biojätteestä tehdään nyt sekä kompostia että biokaasua. Lieneekö niin, että pää on tullut vetävän käteen. Hienompi aines sopii paremmin biokaasulaitokselle ja karkeampi osa päätyy biokaasulaitoksesta tulevan jäännöksen kanssa kompostointiprosessiin.. Onko muita syitä, kuin matalasuhdanne. Jos vahinko tapahtuu, kiinteistönomistajan on osoitettava, että se on toiminut huolellisesti siinä tilanteessa, Suomen Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen toteaa. 4 P ääkirjoitus P uhuvat päät Tyhjät liikeja toimistotilat nyt vauhdilla asunnoiksi K olme vuotta tyhjinä ja käyttämättöminä seisseet toimistotilat on mahdollista saada muutetuksi asuntokäyttöön. – Jos taloyhtiö huomaa, että on olemassa vaaratilanne, jossa lunta tai jäätä on putoamassa, alue pitää eristää, ja ihmisten kiertää alue. On oikea aika painaa jarrua kaikkinaiselle rakennustoiminnalle, joilla ei ole kansantaloudessa riittävää tuottoa. Mutta miksi tiloja on jäänyt tyhjiksi. Asunto kaupungin keskustassa liikenteen melussa ja huonossa ilmastossa runsaiden päästöjen vuoksi ei ole suositeltavaa. Sen vuoksi rakennusteollisuuden tulisi pyrkiä toteuttamaan ulkomaisia kohteita ja jättää hetkeksi kotimainen rakennustoiminta vähemmälle. Jos tiloja on liikaa, niin miksi odottaa kolmea vuotta. – Kun maahanmuuttajia muuttaa niin vuokrataloihin kuin asunto-osaketaloihin, tarvitaan tietoa. Näin lienee kaupunkisuunnittelulautakunnassa pohdittu. Jos laskemme suurten kiinteistösijoittajien, joista huomattavimpia ovat työeläkeyhtiöt, sijoituskohteita, ovat ne päässeet parhaimmille paikoille. Sivu 82 Maahanmuuttajat lisäävät kurssitustarvetta – Nyt ajassa olevia koulutushaasteita taloyhtiöille ovat lisääntynyt korjausrakentamisen tarve ja uusimpana maahanmuutto. Onhan käytäntö osoittanut aina, kuinka rakentajat hamuavat asuntojen sijaan halua rakentaa toimistotiloja. Onko ratkaisu harkittu ja oikeaksi havaittu. Tänään se on, ja tulee ilmeisesti olemaan vielä pitkään lievässä alamäessä. Nyt matalasuhdanteen ennätysaikakautena on toimistotiloja tyhjentynyt ennätyksellistä vauhtia, mutta onko tilantarve mahdollisesti kasvamassa suhdanteiden parantuessa. Sivu 46 Biojätteestä biokaasua – Joitain paikkoja pitää vielä optimoida, mutta kaasua laitos on tuottanut yllättävänkin hyvin, toteaa Ämmässuon käsittelylaitoksen biojätteen käsittelystä vastaava Christoph Gareis. Nyt ne päätökset onkin purettu, kun maahanmuuttajille tarvitaan asuntoja, sanoo Kiinteistöliitto Lapin toiminnanjohtaja Taru Palokangas. Myös rakennusurakoitsijat hamuavat mieluiten juuri näiden suursijoittajien kohteiden rakentamista
6 Uusiutuvan energian osuus kasvaa Energiateollisuus ry:n kaukolämmöstä vastaavan johtajan Jari Kostaman mukaan uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta kasvaa 55-60 prosenttiin 2020-luvulla. 5 S isältö 12 / 15 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. 12 Raiteilla Itäkeskuksesta Keilaniemeen Raide-Jokeri eli Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu pikaraitiolinja sujuvoittaisi koko pääkaupunkiseudun liikennettä ja mahdollistaisi raidekäytävään uusia toimistoasuinkiinteistöjä. 68 Älyratkaisu lämmityksessä tekee tuloaan Fortum ja Leanheat kehittävät kerrostaloille älykästä ratkaisua, jolla voidaan pienentää lämmityskustannuksia asumismukavuudesta tinkimättä ja tehostaa samalla lämmöntuotantoa. 62 Tutkinnnon suoritus korottaa palkkaa Kiinteistöpalveluala hakee osaamista ja imagoa koulutuksen uudistamisella. 58 Ilmarisella sijoituksia noin 35 miljardia euroa Syyskuussa 2015 Ilmarisella oli sijoituksia noin 35 miljardia euroa. 22 Kiinteistömessuilla lähes 15 000 kävijää Kiinteistöalan massiivinen messukokonaisuus – muun muassa Kiinteistömessut ja FinnSec-messut – järjestettiin marraskuussa Messukeskuksessa Helsingissä. 31 – Turvallisuuden merkitys kasvaa – Valitettavasti yhteiskunnan kehitys menee siihen suuntaan, että entistä enemmän turvallisuuden merkitys kasvaa, toimitusjohtaja Veli-Matti Luukkanen helsinkiläisestä Mirasys Oy:stä toteaa. 30 Kiinteistöjen turvallisuus on parantunut Oy Hedengren Security Ab:n asiakkuusjohtaja Kim Skogström on seurannut turvallisuusalaa parikymmentä vuotta Hedengrenin palveluksessa. Yhä useammin taidetta näkee kaupunkikuvassa kiinteistöjen julkisivuissa. Hän painotti puheenvuorossaan rakennusfysiikan historiaa ja tulevaisuudennäkymiä. 50 Rappauksen osuus kasvaa julkisivumateriaalina Rappaus on noussut kolmanneksi yleisimmäksi julkisivumateriaaliksi. 26 Pihan turvallisuus lähtee hyvästä suunnittelusta Marko Pirttijärvi Pihaja puistosuunnittelu Pirttijärvestä korostaa, pihan että suunnittelussa pitää koko ajan olla olennaisesti mukana turvallisuusnäkökulma. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Pauli Jokinen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Maija Salmi Klaus Susiluoto Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 TILAAJAPALVELU: ma–pe klo 8–16 puh. Urbaaneissa kasvukaupungeissa työntekijät ja yritykset löytävät toisensa helposti, ja älyliikenne tekee palvelut ja kohtaamiset vetovoimaisiksi. Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton marraskuussa julkistamasta korjausrakentamisbarometristä. 66 Kerrostaloja rakennetaan Lahteen Pientalorakentamisen määrät ovat Lahdessa nyt historiallisen alhaiset, mutta samaan aikaan kerrostalorakentaminen on vauhdittunut vuoden takaisesta merkittävästi. 28 Valaistuksella turvallisuutta ja erottuvuutta – Ihmiset haluavat hyvää valaistusta niin, että talon julkisivu ja autot erottuvat pimeällä.Valot myös pelottavat varkaat pois, tuotepäällikkö Jouni Vierimaa Havells Sylvania Finland Oy:stä toteaa. Uudisrakentamisessa tiilija betonipintojen osuus on vielä rappausta suurempi. ISSN 0782-7911 Uusi oikorata ja pääkaupunkiseudun VASTUU VIRHEISTÄ JA HUOMAUTUKSET Karprint Oy:n suurin vastuu hyväksytyn ilmoituksen julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksesta maksettu hinta ja muihin lehtiin toimitetusta aineistosta sen valmistusarvo. 72 Suuria kiinteistökauppoja loppuvuonna Useita suuria kiinteistökauppoja on tehty loppuvuodesta: Kesko ostaa Suomen Lähikaupan, kiinteistösijoitusyhtiö Sagax tuotantoja toimistokiinteistön Vantaalta, ja YIT myi toimistokiinteistön Helsingin ydinkeskustassa OPVuokratuotto-erikoissijoitusrahastolle. Karprint Oy ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai suunnitellun mukaisesti aineiston teknisten puutteiden tai asiasisältöjen puutteellisuuden vuoksi. Yksi kiinnostavimmista esiintyjistä oli keynote-puhuja Mark Bomberg Kanadasta. 25 Kiinteistönomistaja vastaa turvallisuudesta Suomen Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen korostaa kiinteistönomistajan korostunutta huolellisuusvelvoitetta kiinteistön alueen turvallisuudesta. 53 Uroteko 2015 -palkinto LeaseGreenille Jo viidenen kerran jaettu Kiinteistöalan Uroteko-palkinto myönnettiin tänä vuonna LeaseGreenin kehittämälle energiatehokkuuden palvelukonseptille. Hänen havaintojensa mukaan turvallisuus on parantunut niin liikekuin asuinkiinteistöissäkin. 38 Kattojen tarkastus kopterikameralla Kopterikamera on uusi tapa tarkistaa kattojen kunto ja lumitilanne. 54 Ouluun runsaasti pieniä kerrostaloasuntoja Kerrostalorakentamisen kasvu Oulussa on vuodesta 2014 loppuvuoteen 2015 ollut huimaa, miltei 20 000 kerrosneliötä enemmän kuin edellisenä vuonna. 16 Tarvitaan mahdollistamista rajaamisen sijaan Kaupungit parantavat elämänlaatua, uutisoi Rakli lokakuussa. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä viimeistään kahdeksan (8) vuorokauden kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Niistä noin 17,5 miljardia oli kiinni korkosijoituksissa, 12,5 miljardia osakesijoituksissa ja runsaat 3 miljardia kiinteistöissä. Kokonaisuuden teemoina olivat älykäs, turvallinen ja viihtyisä kiinteistö. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/ tilaajapalvelu 03150 Huhmari. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Ne halutaan muuttaa asuinkäyttöön. 81 Lisäkoulutus tarpeellista Isännöintitoimistot kouluttavat henkilökuntaansa aktiivisesti, ja myös henkilökunta on motivoitunutta kouluttautumiseen. 82 Taloyhtiöt kouluttautuvat Kiinteistöliitto Lappi aikoo järjestää muun muassa maahanmuuttoon liittyvää koulutusta.. 29 Videovalvonta lisääntymässä – Videovalvonta on lisääntymässä ja sitä kannattaa tehdä rajoitetussa määrin, Turvakolmio Oy:n varatoimitusjohtaja Pasi Tikkanen kertoo. 32 Kiinteistöjen vuotovahingot lisääntyneet Vuosittain vakuutusyhtiöt maksavat eniten korvauksia tulipaloista ja vuotovahingoista. 46 Ämmässuolla syntyy ruokajätteestä energiaa Ämmässuon käsittelykeskuksessa on Pohjoismaiden suurin pelkästään biojätettä käsitelevä biokaasulaitos. Laitoksen tuottavasta biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Turkulainen Domino Kiinteistöpalvelut palvelee taloyhtiöitä kauko-ohjattavalla kopterilla, jossa on videokamera. 40 On palattava rakentamisen juurille Tampereella lokakuun lopussa järjestetty rakennustekniikkaseminaari kokosi yli 500 kuulijaa. Sekä työnantajaettä työntekijäpuoli ovat yhtä mieltä koulutuksen tarpeellisuudesta samoin kuin palkkatason vähittäisen kasvattamisen tarpeesta. 77 Rakentamiseen luvassa ensi vuodeksi kitukasvua Ensi vuodeksi Rakennusteollisuus RT ennustaa syksyn suhdannekatsauksessaan maltillista, noin 2 prosentin kasvua. 78 Julkisivutaide nostaa kiinteistöjen arvoa Taiteelle on löytyy kiinteistöstä monta sopivaa paikkaa, paitsi kiinteistön sisällä, myös ulkotiloissa, pihoilla ja teiden varsilla. 71 Jo viisi miljoonaa tonnia Betoroc-mursketta Ruduksen kehittämää Betoroc-betonimursketta on toimitettu jo yli viisi miljoonaa tonnia eri infrarakentamisen työmaille. 44 Joka kolmannella kiinteistöllä korjaushanke Joka kolmannella taloyhtiöllä on kuluvana vuonna käynnissä jonkinlainen korjaushanke. 36 Helsingissä halutaan tyhjät tilat asunnoiksi Helsingissä on yli miljoona neliötä tyhjillään tai vajaakäytössä olevaa toimitilaa
Niissä voidaan selvityksien mukaan säästää lämpöenergian kulutuksesta jopa puolet. Lämmitys muuttuu. Viidennes maalämpöä Koko rakennuskannassa kaukolämpö lisää markkinaosuuttaan nykyisestä 46 prosentista. – Kun Suomessa puhutaan öljyn kulutuksen puolittamisesta, niin on huomattava, että vain seitsemän prosenttia kulutuksesta on lämmityksen osuutta. Kerrostaloissa ja esimerkiksi toimistorakennuksissa kaukolämmön osuus on yli 90 prosenttia. Kaasulämmitys ei koskaan ole lyönyt itseään läpi Suomessa ja on edelleen hyvin pienimuotoista. – Puun pienpoltto tuottaa lämpöä peräti noin 13 terawattituntia vuodessa. Energiateollisuus: Uusiutuvan energian osuus kasvaa 55-60 prosenttiin 2020-luvulla Lämmitysenergian tarve kasvaa Suomessa enää arviolta noin 10 vuotta rakennuskannan uusiutumisen vuoksi. Puu on päälämmitysmuotona vain 5–6 prosentissa pientaloista. Uudisrakentamisessa kaukolämmön markkinaosuus on ollut vuodesta 2007 lähtien vuosittain noin 55 prosenttia. Lähes kaikissa pientaloissa on kuitenkin sivupolttoaineena puu, jota käytetään talvikautena vähintään tunnelmalämmön tuojana. Mikä on Energiateollisuus ry:n näkemys siitä, miten uusiutuvan energian osuus lämmityksessä kehittyy. Uudisrakentamisessa maalämmön osuus on noussut noin 20 prosenttiin, ja perinteisen sähkölämmityksen osuus laskenut noin 15 prosenttiin. M itään niin radikaalia ei ole tapahtumassa kuin mediasta voi kuvitella, vastaa Energiateollisuus ry:n kaukolämmöstä vastaava johtaja Jari Kostama kysymykseen, miten uusiutuvan energian osuus lämmityksessä kehittyy. Perinteisen sähkölämmityksen osuus on viidenneksen suuruusluokkaa eli vajaa 600 000 omakotitaloa. Kaukolämpö on pitänyt noin 15 prosentin osuutensa pientaloissa. – Poistoilmalämpöpumput tulevat varmasti lisääntymään tiettyjen 1960–1980-luvuilla rakennettujen kerrostalojen energiatehokkuusinvestointeina. Puun osuus uudisrakentamisen lämmitysvalinnoista on jo pitkään ollut noin 5 prosenttia. Vanhoja öljylämmityksiä on edelleen noin 300 000, Jari Kostama vetää yhteen. Uusissa taloissa öljylämmitys on vastaavasti pudonnut lähes nollaan. 6 Maalämpö ollut voittoisa pientaloissa – Pientalosektorin päälämmitysmuodoista maalämpö on noussut ykköseksi kymmenessä vuodessa
Voidaanko kaukolämmön lämpöhäviöitä putkistossa pienentää tulevina vuosina. Samaan aikaan lämmöntuotannossa maanlaajuisesti on varauduttava tehotarpeen suureen vaihtelevuuteen vuoden mittaan. Niissä voidaan selvityksien mukaan säästää lämpöenergian kulutuksesta jopa puolet. Pienentyneiden lämpöhäviöiden syinä ovat eristyspaksuuden kasvattaminen, uudet johtorakenteet ja materiaalit sekä kaukolämpöveden lämpötilatason lasku. Tätä edistää se, että ihmiset muuttavat yhä enemmän kaupunkeihin ja taajamiin. – Uusia innovaatioita voi myös tulla, sellaisia kuin mäntyharjulaisen Sopruksen kehittämä kaukolämpöputki, jossa kolmas putki sisällä kerää lämpöä hukkaantumasta putken ulkovaipan läpi maaperään. myös rakennusten laajennukset ja laajamittaiset korjaukset) Lämmitystapojen markkinaosuudet uudisrakennuksissa, kaikki rakennukset (sis. – Lasketaan, että vuoteen 2050 mennessä rakennuskanta kasvaa 50 prosenttia, mutta lämmitysenergian tarve vähenee 30 prosenttia, Kostama kuvaa. – Tämä seuraa siitä, kun uudet rakennukset ovat selvästi aikaisempia energiatehokkaampia ja vanhoja peruskorjataan intensiivisesti. – Lisäksi nykyisin rakennettavien uusien kaukolämpöjohtojen lämpöhäviöt ovat jo painuneet tasolle viisi prosenttia. Seuraavan 10 vuoden aikana se saavuttaa huippunsa, yli 40 TWh. myös rakennusten laajennukset ja laajamittaiset korjaukset) Peruslämmön tarvehuippu 2020-luvulla Peruslämmön eli tilojen lämmitykseen ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen tarvittavan energian kysynnän huippu saavutetaan Suomessa jossakin vaiheessa 2020-luvulla, laskevat tutkijat. – Uusilla alueilla lämpötilaja painetehot putkistoissa ovat yhä pienempiä, vastaavalla tavalla Jari Kostama.. Myös kaukolämmön ja puun yhteiskäyttö jatkuu. – Yhä enemmän tullaan kuitenkin asentamaan myös kaukolämpöhybridejä aurinkolämmityksen ja/tai lämpöpumppujen kanssa. 7 . 2013 Asuinja palvelurakennukset kaukolämpö 46,2 % sähkö 18,1 % lämpöpumppu 12,5 % kevyt polttoöljy 8,4 % puu 13,1 % muu 1,0 % raskas polttoöljy 0,7 % Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös lämmönjakolaitteiden käyttämän sähkön sekä kiukaiden sähkön Puu: sisältää myös kiukaiden käyttämän puun Lämmitystapojen markkinaosuudet uudisrakennuksissa, erilliset pientalot (sis. Kaukolämmön markkinaosuus sen sijaan samalla jopa kasvaa, vaikka lämmön myynti ei kasva. – Kaukolämmön lämpöhäviö on nykyisin 9-9,5 prosenttia, mutta tiiviissä kaupunkien keskustoissa vain puolet siitä, Kostama kertoo. – Kaukolämmön vuosituotanto on tämän taantuman aikana vaihdellut 32–35 terawattitunnissa. – Poistoilmalämpöpumput tulevat varmasti lisääntymään tiettyjen 1960–1980-luvuilla rakennettujen kerrostalojen energiatehokkuusinvestointeina. Lämmityksen markkinaosuudet v. Diplomityövertailun mukaan Sopruksen järjestelmää kannattaisi harkita erityisesti kaukolämpöverkon uusinvestointiin kohteissa, joissa johdon kokonaispituus on yli neljä kilometriä. Jakelujärjestelmän lämpöhäviöt pienenevät – Täytyy muistaa, että kaukolämpö on vain jakelujärjestelmä lämmölle, jota voidaan tuottaa mitä erilaisimmin tavoin. Kaukolämpö pärjää kaupungeissa – Kaukolämpö pärjää edelleen hyvin kaupungeissa ja taajamissakin, Kostama ennakoi
Lisäksi yhdyskuntajätteestä energiaa tuottavien osuus noussee 8–10 prosenttiin kokonaistuotannosta. – Kotimaiselle turpeelle on nykynäkymin poliittisesti taattu viiden prosentin asema, ja sitä voitaisiin kasvattaakin, mutta poliittisesti se on mutkikas juttu. Sähköä lämmöksi yhä vähemmän Sähkön kokonaiskäyttö lämmityksessä pienenee koko ajan,. Jos Helsinki myöhemmin päättää korvata vielä laajemmassa määrin kivihiilen ja maakaasunkin käyttöä, niin jossain vaiheessa kotimainen biomassa ei enää riitä, vaan korvaajaksi on ostettava pellettiä maailmanmarkkinoilta. – Öljyn määrä on jo nyt erittäin pieni ja se korvaantunee bioöljyllä. Onko näin ollen realismia puhua kokonaan kivihiilestä luopumisesta. – Kivihiilen käyttö on Suomessa 10 vuoden ajan vähentynyt. 8 Kaukolämmön tuotanto pohjautuu enenevässä määrin uusiutuviin ja muihin CO 2 -vapaisiin tuotantomuotoihin Kaukolämmön tai siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttiaineet v. 2014 Uusiutuvat 31 % Hiilidioksidivapaat 34 % Kotimaiset 50 % Hiilidioksidivapaiden energialähteiden (bio + teollisuuden ylijäämälämpö + lämpöpumppu-lämpö) osuus on neljässä vuodessa kasvanut 18 %:sta 34 %:iin *vuoteen 2030 mennessä osuus voi kustannus-tehokkaasti olla 55 % Puu, muu bio 31,1 % Turve 14,0 % Kivihiili 24,6 % Maakaasu 22,3 % Muut 3,4 % Öljy 2,1 % Teoll.sek.lämpö, lämpöpumppu 2,5 % Kaukojäähdytysenergian myynti ja sopimusteho 200 000 160 000 120 000 80 000 40 000 250 200 150 100 50 Myynti MWh Sopimusteho MW myynti sopimusteho 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt kuin lattialämmityksessä voidaan käyttää matalalämpöä. Entä kaukolämmön tuotannon lähteet. Yhdyskuntajätteestä noin puolet on biohajoavaa, joten uusiutuvien biomassojen osuus noussee tasolle 60–65 prosenttia. – Jossakin vaiheessa 2020-luvulla kotimaisen uusiutuvan puun osuus kaukolämmön tuotannossa noussee 50–55 prosenttiin. Osin tämä johtuu siitä, että lauhdesähkön tuotanto vähenee ja poistuu vähitellen kannattamattomana, Kostama toteaa. – On ja ei, riippuu monista asioista, Kostama sanoo. maakaasulla, hukkalämmöillä, ehkä geotermisellä energiallakin. – Yksi potentiaalinen hiilen korvaaja on myös muiden bisneksien hukkalämpö. Vastaavia laitoksia on jo rakennettu Helsinkiinkin. Millä korvataan hiilestä luopuminen. Perinteisten polttoon perustuvien laitosten ohella lämpöä voidaan tuottaa hyödyntämällä esimerkiksi maan, vesistön tai vaikkapa teollisuusprosessin hukkalämpöä. – Loppu 35–40 prosenttia tulee sitten tuottaa muulla tavalla, esim. Kaukolämmön käytössä on kuitenkin legionellabakteerin estämiseksi määrätty lämpöraja, eli käyttöveden täytyy jossakin vaiheessa ylittää 58 astetta. Esimerkiksi Yandexin serverikeskus lämmittää jo puolet Mäntsälän kaukolämmöstä, ja kun laitos kaksinkertaistetaan, kaukolämmön tarve voidaan peittää hukkalämmöllä kokonaan. – Helsinki päätti nyt vähentää voimallisesti kivihiilen käyttöä vuoteen 2024 mennessä ja korvata polttoaineen pääosin biomassalla, mutta myös energiatehokkuuden edistämisellä ja muilla pienimuotoisilla ratkaisuilla
Tästäkö Suomen uusi vientituote. – Hyviä kysymyksiä, toteaa Kostama. Nämä haasteet liittyvät erityisesti puun tuloon markkinoille, puun ohjautumiseen parhaaseen käyttöön ja hankinnan kustannustehokkuuteen (ml. – Tällaisia investointeja ja isommassa kokoluokassa tulee varmasti jatkossa lisää, kun ne nyt jo alkavat olla lähellä kaupallista kannattavuutta. Kaikki muut materiaalit ovat kalliimpia. Kostama ottaa esille yhtenä tulevaisuuden mahdollisuutena ST1:n Espoossa toteutettavan innovaation. – Esimerkiksi vanhoissa kaukolämpötaloissa pesutilan remontin yhteydessä lattiaan asennetaan usein sähkövastukset. Aurinkoa ja pellettiä – Iloinen uutinen on myös se, että Savon Voima käynnisti juuri uuden puupelletillä käyvän kaukolämpökeskuksen, johon on liitetty 12 neliömetriä aurinkolämpökeräimiä, Kostama kertoo. – Lämmön varastointiratkaisu on kuitenkin sata kertaa halvempi kuin sähkönvarasto, Kostama huomauttaa. Sähköja kaukolämmityksen laskun suhteeseen vaikuttavat asukkaan yllättävätkin asiat. Jos pesutilan ovea pidetään auki, lattiasta siirtyvä piilolämpö syö kaukolämpölaskua merkittävän määrän, ja sähkölasku voi olla yllättävän suuri. Sähköllä syntyy myös piilolämpöä. Tanskassa on pieniä kausivarastoja maaseututaajamissa, joissa kokonaisuus pystytään hallitsemaan. Joulukuun alussa uutisoitiin, että hiljan keksityillä biohiilipelleteillä voi korvata kivihiilen. Puupelletin käyttöä säädetään ilmaisen aurinkoenergian mukaan. – Selvitys antaa realistisen kuvan, hän sanoo. – Tulokset osoittavat, että metsävarat ja puuntuotantopotentiaali eivät ole rajoite merkittävällekään määrälle biotalousinvestointeja, mutta investointien myötä lisääntyvä puun käyttö asettaa ennenäkemättömiä haasteita puuntarjonnalle ja raaka-ainehuollolle. – Lämpöpumppubuumin kasvu on neljä vuotta sitten tosin pysähtynyt, mutta kasvua on edelleen, ja kilpailu alalla on todella kova, joten kehitystä myös tapahtuu, Kostama toteaa. Laitteet ovat yhä tehokkaampia niin, että ne vaikuttavat rakennuksen lämmitykseen. 9 Lämmitysenergian kulutus voi laskea 89 000 gigawattitunnista 74 000 GWH:iin vuodessa, mikäli vanhoja rakennuksia korjataan energiatehokkaammiksi ja uudet rakennukset korvaavat runsaasti energiaa kuluttavia rakennuksia. Biohiilipelletti ratkaisuksi. Lämpö sähköä helpompi varastoida Aurinkolämmön läpimurron kannalta olennaista on kausivarastojen kehittäminen. Ja toisaalta ihmetyttää, kuinka paljon oikeasti ollaan valmiita maksamaan jatkojalostuksesta, jos tuote kuitenkin lopulta poltetaan. – Ja tällainen järjestelmä toimii lähes ikuisesti, laskelmien mukaan parhaimmillaan jopa 40 megawatin teholla, kunhan kaivot on tehty. Kodeissa, joissa on paljon sähkölaitteita, kaukolämpöä kuluu vähemmän, eli sähkölaitteet piilolämmittävät. – Siitä on vielä pitkä matka siihen, että varastointi saadaan onnistumaan markkinaehtoisesti myös Suomen olosuhteissa. Siinä vettä pumpataan 6–7 kilometrin syvyyteen, jossa vesi kiehuu 120-asteiseksi. Pumppukustannukset eivät ole hankkeessa olennaisia, vaan poraus. Kostama oli mukana maaja metsätalousministeriön tilaaman ja Pöyryn toteuttaman Biotalousinvestointien puuraaka-ainehuollon varmistaminen -hankkeen ohjausryhmässä. Kuumana se pumpataan toista putkea pitkin ylös. logistiikka ja infrastruktuuri). – Aurinkolämpö ja -sähkö alkavat varmasti näkyä tilastoissa selkeästi pitkässä juoksussa. – Kokonaistilastoissa se ei suoranaisesti näy, mutta yksittäisten rakennusten kohdalla kaukolämmön jakajat ovat huomanneet selkeästi eron eri talojen kohdalla. Parhaimmillaan kesällä aurinkolämpö voi tuottaa kolmanneksen kyseisen pienen kaukolämpöverkon tehosta. – Suoraan en osaa vastata muuta kuin sen, että kovin paljon on ottajia meidän metsille. – Mitään kemikaaleja ei prosessissa tarvita, mutta toki ylös nouseva vesi on niin suolaista, että se kuluttaa laitteistoa. Rakennusten lämmitysenergian kulutus (GWh/vuosi) 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Poistuma Energiatehokkuus korjaukset Rakennettu ennen 2010 Rakennettu 2011-2025 2010 2025 2010 2025 2010 2025 2010 2025 Omakotitalo Rivitalot ja Liikeja julkiset Teollisuuskerrostalot rakennukset rakennukset ?. –Vesi on luontainen lämpövarasto. Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja -jäähdytys Suomessa 2010-2025, VTT marraskuu 2015 Lämpöpumppu 56,1 % Vapaajäähdytys 24,4 % Kompressori 6,2 % Absorptio 13,3 % Jäähdytysenergian tuotanto 191 GWh (2014) koska lämpöpumput vievät vain kolmanneksen siitä sähköstä, mikä perinteisessä sähkölämmityksessä kuluu. Syntyykö Suomessa tosissaan niin paljon metsäroskaa, että siitä riittäisi pelletteinä vientiinkin
– Helsingin malli, jossa kaukolämpötaloja hyödynnetään ikään kuin suurina aurinkolämpökerääjinä, on hyvä, mutta toistaiseksi ainoa Suomessa. – Maailman mittakaavassa suurimmat tulevaisuuden uusiutuvat energialähteet kaikki energian käyttömuodot huomioon ottaen ovat vesivoima ja biomassa, josta osan muodostaa biokaasu. – Olennaista on ymmärtää, että tulevaisuuden näkymät eivät toteudu ihan huomenna tai ylihuomenna, mutta pitkässä juoksussa, keksintökehityksen myötä, muutos on suuri. Kunnille jaettava lämmitysenergian kulutus on 74 GWh vuonna 2025. Suomessakin on peltoalueita joutokäytössä bioraaka-aineen kasvattamiseksi. Tuuli heiluttaa markkinaa, mutta... Vesi on edullinen lämmönsiirtoaine. Suhteellisesti voimakkainta kasvu on energiantuotannossa. – Suomen kokoluokassa Fortum on hyvin merkittävä toimija ja mahdollisuus, Kostama näkee. Tummat alueet menettävät ja vaaleat alueet rakentavat lisää vuoteen 2025 mennessä, mikäli rakennuskannan energiatehokkuutta parannetaan ja rakennuksia poistuu joko kokonaan tai jää vaille vakituista käyttöä ennakoidusti. Teksti: Terttu Iiskola – Olen ollut mukana neljässä yhteisen vientiorganisaation rakentamisyrityksessä. – Viennin osaaminen on ollut päänsärkyni jo 10 vuotta. Lähde: Biotalousinvestointien puuraaka-ainehuollon varmistaminen, Maaja metsätalousministeriö/Pöyry syyskuu 2015 Lämmitysenergiatiheys muuttuu sitä mukaa kun asukasmäärät muuttuvat. Esimerkiksi heinäkuussa Helsingissä jopa puolet lämpimästä käyttövedestä tuotetaan ottamalla lämpö kaukojäähdytysvedestä. Kostama muistuttaakin Suomessa esiintyvästä näköharhasta, kun puhutaan tuulivoimasta ja aurinkopaneeleista. Fortumin lämmöntuotantokapasiteetti oli viime vuoden lopussa Suomessa 1936 MW, Venäjällä 13 466 MW, Puolassa 1189 MW ja muualla 811 MW. Venäjän kapasiteetti on vielä kasvamassa tuntuvasti vuoden 2016 alkuun mennessä. Lähde: Tehokas CHP, kaukolämpö ja -jäähdytys Suomessa 2010-2025, VTT marraskuu 2015 – Jos tämä onnistuu, se on maailmanluokan keksintö! Fortum ostaa tuotetun lämmön. Ei muisteta sitä, että sähkön osuus energian loppukulutuksesta Suomessa on vain 27 prosenttia. Fortumilla on nyt kahdeksan miljardia euroa varoja kassassa, merkittävä osa käytettävissä uusiin ponnistuksiin. – Saksassa biokaasu on yleistynyt todella paljon valtion kovalla tuella. Suomessa Gasumin kolmesta uudesta liiketoiminta-alueesta yksi on biokaasu. Siis tässä saattaa häämöttää yksi Fortumin kahdeksan miljardin kassan investointikohde. Vientiyhteistyötä ei ole syntynyt Esimerkiksi Helsingin kaukojäähdytystekniikka on vientikelpoinen innovaatio, mutta kuka vie. – Energiatehokkaan rakentamisen varjopuoli on se, että rakennetut varjostuksetkaan eivät välttämättä riitä pitämään sisälämpötilaa kesäaikaan kohtuullisena, varsinkaan toimistotaloissa, joten viilennys on välttämätön, Kostama selittää. Loput 73 prosenttia ovat lämmitystä, liikennettä ja teollisuuden prosesseja. Investoinneissa haemme taloudellisesti kannattavaa tasapainoa, joka antaa mahdollisuuden lisätä kapasiteettia ja vähentää päästöjä, Fortum muotoilee nettisivuillaan. Tuulivoima heiluttaa nyt rajusti pohjoismaista sähkömarkkinaa. Tanskalaiset osaavat tämän paljon, paljon paremmin kuin suomalaiset, Kostama harmittelee. – Olen niin turhautunut tilanteeseen, etten enää hevillä lähde tällaisiin hankkeisiin mukaan. Maailman merillä vellovat pitkässä juoksussa mittaamattomat leväkasvattamojen mahdollisuudet. Suomessa tuntuu olevan vaikeaa osata toimia yhdessä. – Energiantuotantoon tarvitaan maailmanlaajuisesti suuria investointeja. Niistä yksikään ei ole lähtenyt vetämään siinä vaiheessa, kun hankkeen Lämmitysenergiatiheyden muutos 20.10-2025 … 10% (44) -10% … -25 % (140) -25 % … (120). Kun hiilidioksidille tulee yhä kovempi hinta, biokaasujenkin kannattavuus paranee. 10 Metsäteollisuuden ja energiantuotannon puunkäyttö eri skenaarioissa nykyisestä vuoteen 2025. Jäähdytyksellä tasaava ja kannattava rooli Jäähdytys lämmityksen vastapainona yleistyy, ja kaukojäähdytys parantaa kaukolämpöyhtiöiden kannattavuutta. julkinen rahoitus päättyy ja yritysten tulisi pistää itsensä todella likoon. Onko tässä toivomme
– Meillä on käynnissä rakennuttamisohjelmaa, jossa aiomme käyttää noin 200 miljoonaa euroa noin 1000 uuden vuokra-asunnon rakennuttamiseen lähivuosina sitä mukaa, kun löydämme asuntotuotantoon sopivia tontteja kasvukeskuksista. että tuulivoimaloiden vaikutuksista ja laajuudesta on ollut hyvin erilaisia näkemyksiä. Luotettavat mittausmenetelmät ovat arvokkaita myös siksi, Elo rakennuttaa vuokraasuntoja Järvenpäähän Kiinteistönvälittäjiä vetää Tero Tahkola Uusi teknologia vähentää tuulivoiman digivaikutuksia VTT:n tutkimusprojektissa kehitetyillä menetelmillä ja työkaluilla voidaan ehkäistä tuulivoiman aiheuttamia haittoja televisioja mobiiliyhteyksiin. Myös staattiset vaikutukset voivat tuulivoimalassa olla normaalia rakennusta suuremmat, koska voimalat ovat huomattavasti muita rakennuksia korkeampia ja niitä on yleensä samalla alueella useita. Järvinen Tampereelta, Tomi Keto-Tokoi Lahdesta, Tuula Lindström Turusta, Markku Rautanen Vantaalta, Ingemar Tåg Vaasasta ja Marko Perälä Jyväskylästä. Syyskokouksessa vahvistettiin myös hallituksen apuna ja sen valvonnan alaisena toimivan alueneuvoston kokoonpano kaudelle 2016. Normaalin rakennuksen vaikutukset ovat pelkästään staattisia. 11 V TT:n tutkimusprojektissa kehitetyillä menetelmillä ja työkaluilla voidaan etsiä tuulivoimaloille optimaalinen sijanti niin, että voimalat vaikuttavat mahdollisimman vähän televisioja mobiiliyhteyksiin. Tuulivoimalan digivaikutukset eroavat merkittävällä tavalla suuren rakennuksen vaikutuksista. – Tähän sijoituspäätökseen vaikutti osaltaan vuokra-asuntotuotantoa tukeva poikkeuslaki, joka mahdollistaa eläkeyhtiöille lainarahan käytön vuokra-asuntojen rakennuttamiseen, Stenius sanoo. Puheenjohtajana toimii liiton varapuheenjohtaja Katja Määttälä Kuopiosta. Häiriöiden väheneminen leikkaa myös asiakaspalvelussa syntyviä kustannuksia.. –Tuulivoimaloiden sijoitusmuutoksilla voi olla merkittävä vaikutus digitaalisten yhteyksien laatuun laajalla alueella, sanoo VTT:n johtava tutkija Seppo Horsmanheimo. Digivaikutuksia voidaan ehkäistä entistä paremmin jo tuulivoimaloiden ja viestintäverkkojen suunnitteluvaiheessa. T yöeläkeyhtiö Elo on ostanut YIT Rakennus Oy:ltä asunto-osakeyhtiön, joka rakennuttaa 105 asuntoa käsittävän vuokratalokohteen Järvenpään Pajalan alueelle,. Hallituksen varajäseniksi valittiin Anne Hietala Tampereelta ja Jouni Paasio Turusta. Noin 20 miljoonan euron kohteen suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa YIT. Sijoitukset kiinteistöihin tarjoavat tasaista tuottoa eläkevaroille myös talouden vaikeina aikoina, kertoo Elon kiinteistösijoituksista vastaava johtaja Timo Stenius. Uudet ratkaisut tuovat siis helpotusta sekä kuluttajille, operaattoreille että viranomaisille. Jäseninä ovat Sari Harilainen Espoosta, Reija Kaskimäki Ähtäristä, Saara Keihäs Orivedeltä, Kristen Kunnas Porista, Jouni Paasio Turusta, Marko Palhomaa Mikkelistä, Sanna-Mari Poutiainen Kuopiosta, Mikko Savolainen Jyväskylästä, Toini-Maria Uhlbäck Lahdesta ja Risto Volanen Porvoosta. Kansalaiset ovat tehneet entistä enemmän vikailmoituksia Viestintävirastolle, mobiilioperaattoreille ja televisiolähetysverkon omistavalle Digita Oy:lle alueilla, joille on rakennettu tuulipuistoja. Tämä voi tuoda huomattavia taloudellisia säästöjä, sillä suunnitelmien korjaaminen jälkikäteen on yleensä kalliimpaa kuin asioiden huomioiminen suunnitteluvaiheessa. Voimalan lavat synnyttävät pyöriessään tuulen suunnasta ja voimakkuudesta riippuvan dynaamisen vaikutuksen, jonka arviointiin on aiemmin ollut vähän työkaluja. – Poikkeuslaki on lisännyt Elon panostuksia vuokra-asuntorakentamiseen, toteaa projektijohtaja Antti Pyötsiä Elosta. Varapuheenjohtajana jatkaa yrittäjä, kiinteistönvälittäjä Katja Määttälä Kuopiosta. – Menetelmien avulla on mahdollista todentaa vaikutuksia ja siten selvittää todellisia syitä, jotta mahdollisten haittojen aiheuttaja voidaan tunnistaa ja sen vaikutuksia pienentää, sanoo johtava tutkija Markku Sipilä VTT:ltä. Hallituksen varsinaisina jäseninä vuonna 2015 toimivat Juha P. Kohteen rakentaminen käynnistyy välittömästi ja asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa keväällä 2017. – Vuokra-asuntotuotanto kasvukeskuksiin on osa Elon kiinteistösijoittamisen strategiaa. S uomen Kiinteistönvälittäjäliitto SKVL ry:n puheenjohtajana aloittaa yrittäjä, kiinteistönvälittäjä Tero Tahkola Oulusta. Hallituksen kokoonpanosta päätti marraskuussa kokoontunut SKVL:n liittokokous
Raide-Jokerin hankesuunnitelma on parhaillaan käynnissä. Tällä hetkellä Raide-Jokerin hankesuunnitelma on käynnissä, mutta rahoitus on kuitenkin vielä epävarmaa, sillä valtion rahahanat ovat kiinni. Raide-Jokerin reitti kulkee Itäkeskuksesta Pitäjänmäkeen pääosin runkolinjan 550, eli Bussi-Jokerin reittiä Viikin, Oulunkylän, Maunulan ja Haagan kautta. 12 Raiteilla Itäkeskuksesta Keilaniemeen Valtion rahoitus edellytyksenä Raide-Jokerin toteutumiselle Raide-Jokeri eli Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu pikaraitiolinja sujuvoittaisi koko pääkaupunkiseudun liikennettä ja mahdollistaisi raidekäytävään uusia toimistoasuinkiinteistöjä. – Hankesuunnitelma valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä ja se julkaistaan tammikuussa. Tällä hetkellä ei ole selvää, esitetäänkö päätettäväksi suoraan hanketta vai seuraavan suunnitteluvaiheen käynnistämistä. Tavoitteena olisi aloittaa rakentaminen vuosina 2020 2022, jolloin bussilinjan 550 liikennöintisopimus päättyy. R aide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu pikaraitiolinja. Kun hankesuunnitelma on valmis, ja radan kustannukset ja vaikutukset ovat riittävän tarkasti selvillä, Helsingin ja Espoon kaupunginvaltuustot voivat tehdä päätöksen radan rakentamisesta. Päätöksiä jatkosta tehdään keväällä 2016, arviolta maaliskuussa. Tähän vaikuttaa luonnollisesti myös valtion rahoituksen tilanne, projektipäällikkö Lauri Kangas Helsingin. Pitäjänmäestä eteenpäin ratalinja kulkee suoraan Leppävaaraan ja sieltä edelleen Laajalahden ja Otaniemen kautta päätyen Keilaniemeen
Uusi raidelinja kutoisi joukkoliikennettä toimivaksi verkoksi, kehäteiden tavoin, Soininvaara sanoo. Kaavoja muutetaan tarvittavilta kohdin, jotta raitiotien toteuttaminen on mahdollista. Raide-Jokeri olisi nykyisiä raitiovaunulinjoja nopeampi. kaupunkisuunnitteluvirastosta kertoo. Helsingin seudun Kauppakamarin maankäyttöja liikenneasioiden päällikön Tiina Pasurinmukaan Raide-Jokerin merkitys pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteelle olisi valtava. Pyrkimyksenä on luoda raideliikenteen verkostokaupunki, jossa raiteet yhdistävät alueita myös poikittaissuunnassa ja raideliikenne muodostaa aidon verkon. Nykyisen bussin 550 kapasiteetti on käytetty, ja kuormitus haittaa jo liikennöinnin luotettavuutta ruuhkassa. Yhä useampi pääkaupunkiseutulainen voi siirtyä julkisen liikenteen käyttäjäksi uuden, nopean poikittaislinjan myötä. Bussilinjan kapasiteetin kasvattaminen ei todennäköisesti olisi taloudellista verrattuna RaideJokerin rakentamiseen viimeistään keskipitkällä aikavälillä, Kangas toteaa. Raide-Jokeri kutoo yhteen pääkaupunkiseudun liikenneverkon ja sujuvoittaa merkittävästi etenkin poikittaisliikennettä. – Raide-Jokeri parantaa liikenneyhteyksiä paitsi itsessään, se myös luo yhteyksiä ja solmukohtia säteittäiseen raidekäytävään ja linja-autoverkkoon, Pasuri sanoo. – Poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen ja runkolinjojen vahvistaminen ovat maankäytön ja liikenteen suunnittelun keskeisiä strategisia tavoitteita. 13 Raiteilla Itäkeskuksesta Keilaniemeen Valtion rahoitus edellytyksenä Raide-Jokerin toteutumiselle Pysäkkien alueista rakentuu elinvoimaisia solmukohtia palveluineen. Nopeampi kuin raitiovaunu Raide-Jokerin linjaa on tarkoitus liikennöidä uusilla, korkealuokkaisilla raitiovaunuilla. Vihreiden ex-kansanedustajan, Osmo Soininvaaran mukaan Keilaniemestä Itäkeskukseen kulkeva Raide-Jokeri tulisi helpottamaan ja sujuvoittamaan merkittävästi pääkaupunkiseudun poikittaisliikennettä. Matalalattiaisiin vaunuihin on helppo nousta, niissä on ilmastointi, ja ovet molemmin puolin vaunua. Tavoitteena on noin 25 km/h keskimääräinen matkanopeus, mikä on huomattavasti enemmän, kuin Helsingin kantakaupungin. – Nykyiselläänhän tiet vievät pitkälti keskustaan. Mikäli hankepäätös syntyy, voivat radan rakennussuunnittelu ja asemakaavaprosessi alkaa
Raidematkustaminen on tehokasta ja lisäksi erittäin miellyttävää, Soininvaara toteaa. – Raide-Jokerin ympäristö on merkittävä tiivistämiskokonaisuus Helsingin uudessa yleiskaavassa. Raide-jokeri avaa uusia maankäyttömahdollisuuksia koko raidekäytävässä. raitiovaunun 14–15 km/h matkanopeus. Raide-Jokerille on pyritty rakentamaan linjaus, joka parhaalla mahdollisella tavalla palvelisi linjan varren asukkaita, työntekijöitä ja muita liikkuja, kuitenkin niin, että linjaus pysyisi sulavana ja Raide-Jokerin matka-nopeus hyvänä. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto ja Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ovat laatineet asemakaavamuutoksia Raide-Jokerin linjan varrelle. Uutta asuntorakentamista on suunniteltu etenkin Myllypuroon, Roihupeltoon, Viikkiin, Oulunkylään, Maunulaan, Haagaan, Pitäjänmäkeen, Perkkaalle ja Otaniemeen Kuva: Liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Raide-Jokerin on suunniteltu kulkevan pääosin omalla väylällään, erillään muusta liikenteestä, jolloin esimerkiksi ruuhkat eivät hidastaisi se kulkua. Liikennevaloetuuksien ansiosta sille ei tulisi ylimääräisiä pysähdyksiä risteyksissä. Raide-Jokeri kulkee Itäkeskuksesta Pitäjänmäkeen pääosin runkolinjan 550 eli BussiJokerin reittiä. RaideJokerin linjan varteen onkin suunniteltu runsaasti uutta asuntoja työpaikkarakentamista. Uusia asuntoja nousee ainakin Pitäjänmäkeen Patterimäelle, Haagaan Vihdintien ja Huopalahden aseman väliin, Pirkkola-Maunulaan sekä Oulunkylään Käskynhaltijantielle ja Maaherrantien varrelle. Uudessa yleiskaavassa uutta asuinrakentamista on myös Latokartanos. Asuntorakentamista raiteen varrelle Raide-Jokeri tarjoaa mahdollisuuden rakentaa huomattavan määrä uusia asuntoja nopean raideyhteyden varteen. 14 Raide-Jokeri on nykyisiä raitiovaunulinjoja nopeampi ja 45 metriä pitkien raitiovaunujen kapasiteetti on paljon suurempi kuin bussilla. Jotta bussi kuljettaisi saman määrän ihmisiä, tulisi linjoja kulkea todella tiheästi. Nopeaa kulkua edistäisi myös se, että pysäkit sijaitsisivat harvemmassa kuin muilla raitiolinjoilla – Raide-Jokerin 33 pysäkin keskimääräinen väli olisi noin 800 metriä. – Raide-Jokeriin suunniteltujen, 45 metriä pitkien raitiovaunujen kapasiteetti olisi paljon suurempi kuin bussilla. Jo nykyisenkin kaavan puitteissa linjan varrella on käynnissä runsaasti kaavahankkeita sekä Helsingissä että Espoossa
Karhunkaatajan suunnitteluperiaatteethan on hyväksytty noin 3000-4000 asukkaalle, Lauri Kangas kertoo. – Palveluiden läheisyyden ja nopean raideyhteyden ansiosta asukkaiden tarve oman auton käytölle vähenee, yhä useampi siirtyy joukkoliikenteen käyttäjäksi, mikäli Raide-Jokeri toteutuu, Osmo Soininvaara uskoo. Niistä tavoitellaan vetovoimaisia solmukohtia, jotka houkuttelevat asumisen lisäksi työpaikkoja ja palveluita, Tiina Pasuri sanoo. Linjauksen Espoon päätepysäkin ympäristöön, Keilaniemeen, jonne toteutetaan metroasemaa, on myös suunniteltu asumisen tehostamista. Ennusteiden mukaan RaideJokerin käytävässä olisi vuonna 2035 noin 200 000 asukasta ja noin 140 000 työpaikkaa. Nykyisellä maanrakennuskustannusindeksillä se olisi 240 miljoonan luokkaa. Mikäli rahoitusta ei löydy, on koko hanke vaarassa. – Jotta kaupungit ja kunnat voivat lähteä mittaviin investointeihin, tarvitsevat ne valtion tukea. Raide-Jokerille on pyritty rakentamaan linjaus, joka parhaalla mahdollisella tavalla palvelisi linjan varren asukkaita, työntekijöitä ja muita liikkuja.. Kenties hankkeeseen tulisi löytää uusia, budjettipohjaisesta rahoituksesta poikkeavia rahoitusratkaisuja. Raide-Jokerin ohella Pisararata sekä Espoon kaupunkirata ovat koko pääkaupunkiseudun kehittymisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä, Tiina Pasuri toteaa. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Tuleva sopimus määrittää hyvin pitkälle tärkeiden infrahankkeiden, kuten Raide-Jokerin kohtaloa. Edellinen sopimuskausi päättyy vuoden 2015 loppuun, mutta oletettavasti uuden sopimuksen valmistuminen siirtyy silti ensi kaudelle. – Uusi raide toisi alueelleen paljon rakentamista, toimitiloja ja asuinkiinteistöjä. Erityisesti pysäkkien ympäristöt ovat rakentamisen kannalta keskeisiä. Mitään valtavia yllätyksiä ei siten toistaiseksi ole tiedossa. Yksi tapa rahoittaa hanketta on käyttää siihen maan myynnistä saatuja tuloja, Osmo Soininvaara sanoo. Asuntojen ja palveluiden rakentaminen Raide-Jokerin reitin varrelle on kannattavaa ja kestävän kehityksen mukaista, sillä alueella on jo katuverkko, kunnallistekniikka ja palvelut. – Neuvottelut Helsingin seudun MAL -sopimuksen solmimiseksi valtion ja kuntien kesken vuosille 2016-19 ovat parhaillaan käynnissä. sa ja Karhunkaatajan alueella, Viilarintien varrella. Investointi on merkittävä, mutta kuitenkin selvästi pienempi kuin esimerkiksi Länsimetrossa tai Kehäradassa, Kangas toteaa. Täydennysrakentaminen myös tukee ja jopa lisää nykyisten palveluiden säilymistä alueilla rakentamisen määrästä riippuen. – Alustavan yleissuunnitelman kustannus ilman varikkoa oli 210 miljoonaa, vuoden 2009 tasossa. Infrahankkeiden rahoitus epävarmaa Lauri Kankaan mukaan RaideJokerin kustannusten arviointi on vielä työn alla. 15 Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu poikittainen pikaraitiolinja. Tällä hetkellä eletään vielä hankesuunnittelun aikaa, mutta voidaan silti puhua kymmenistä tuhansista uusista asukkaista raiteen varrella, Soininvaara sanoo. Yleensä investoinnin myöhentäminen säästää, mutta jos korko on negatiivinen, aikaistaminen säästää rahaa. – Valtion rahahanat ovat tällä hetkellä kiinni. Edellinen MAL -sopimuskausi päättyy tämän vuoden loppuun. Kuva: Liikennesuunnittelupäällikkö Reetta Putkonen, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Kasvua nykyisestä olisi noin 35 000 asukasta ja 47 000 työpaikkaa, joista noin 23 000 asukasta ja 14 000 työpaikkaa on arvioitu muodostuvan vain, mikäli RaideJokeri toteutuu. Espoon puolella uutta asuinrakentamista on tiedossa Leppävaaran kupeessa sijaitsevalle Perkkaalle, sekä Otaniemeen. Tällä hetkellä budjetissa ei ole liiemmin väljyyttä, mutta suuren kustannus-hyötysuhteensa vuoksi hanke kannattaisi toteuttaa mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin. Tiina Pasurin mukaan RaideJokerin suhteen eletään nyt odottavalla kannalla. Aiesopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa erityisesti kasvukeskuksissa. – Raide-Jokeri saa rahoituksensa kaupungeilta ja valtiolta. Valtion rahoitusosuus on kankaan muukaan kuitenkin yksi edellytys hankkeen toteuttamiselle. – Raide-jokeri voi avata uusia maankäyttömahdollisuuksia koko raidekäytävässä. Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimukset (MAL) ovat sopimuksia, jotka valtio solmii kaupunkiseutujen kanssa
Kuva: VR Group. Kansantalouden kasvun ja elämänlaadun rakentamiseen tarvitaan mahdollistamista rajaamisen sijaan Tilaa muuttuville tarpeille 16 Helsinki-Tampere -kasvukäytävän perustana on perinteinen infra, selkärankoina rautatie ja valtatie kaikkine liittymineen. Miten kuntatodellisuudesta noustaan tällaiselle uudelle tasolle. Urbaaneissa kasvukaupungeissa työntekijät ja yritykset löytävät toisensa helposti, ja älyliikenne tekee palvelut ja kohtaamiset vetovoimaisiksi. Kaupungit parantavat elämänlaatua, uutisoi Rakli lokakuussa. Kasvukäytävän liikenneinfra on Suomen paras, mutta myös liikkumisen ja elinvoimaisuuden volyymit ovat parhaat
. Tätä varten teemme tilaa muuttuville tarpeille, laadulle ja tuottavuudelle, uusiutumiselle ja digitalisaatiolle sekä ammattimaiselle kiinteistönomistamiselle, luettelee toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen. Hallitus lienee nyt keskittynyt vain akuutimpina pitämiensä ongelmien ratkaisuun, Ahonen sanoo.. – Palveluntarjoajille digitalisaatio avaa merkittävät markkinat, ja rakennusten omistajat ja käyttäjät hyötyvät teknologian hinnan jatkuvasta laskusta. Aalto-yliopiston Internet of Buildings -tutkimushanketta vetävä Antti Säynäjoki visioi, että rakennuksista voi tulla tiedon solmukohtia, kuten tietokoneet ovat nyt. 17 – Nämä ovat ne osa-alueet, joihin eniten tarvitaan muutosta, jotta suomalainen kiinteistöja rakentamisala voi menestyä ja kehittyä. R aklissa on tehty laajaa tulevaisuuden ennakointityötä elokuussa julkistetun strategian pohjaksi. Kadoksissa vastuu kaupunkipolitiikasta – Olisin totisesti halunnut, että Sipilän hallituksen ohjelmaan olisi kirjattu edes jonkinlainen kaupunkipolitiikan pala. Miltä Raklin tavoitteet näyttävät Suomen kasvukäytävän projektijohtajan Anna-Mari Ahosen vinkkelistä. – Ihanaa idealismia! Ahonen huudahtaa. – Päämäärämme on, että neljän vuoden kuluttua Suomessa on enemmän tilaa kasvulle. Tulevaisuudessa erilaiset sovellukset, joilla ihmiset voivat itse hoitaa aikaisemmin ammattilaisten tekemiä toimia, lisääntyvät merkittävästi. – Tilaa muuttuville tarpeille on hirvittävän iso asia, ja sen tavoitteet niin tärkeitä, että niiden EI ENÄÄ pitäisi olla vain tavoitteina, mutta..., sanoo Ahonen, ”esimerkiksi kuntien suunnittelutodellisuudessa marinoitunut” arkkitehti
Eri paikkakunnilla se vain merkitsee erilaisia kehittämisvälineitä. – Nämä ovat lähes täysin erilliset kerrokset. Tavoitteissa on hirveästi tekemistä, ja olisi hienoa, jos kaikki ponnistelisivat hyvän tarkoituksen ja tuloksen varmistumiseksi. Infrantekijät sekoittumaan! Ahonen kuvaa Suomen kasvukäytävän kehitystasojen tilannetta: – Kasvukäytävän perustana on perinteinen infra, selkärankoina rautatie ja valtatie kaikkine liittymineen. Nuorten muutto on tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa, ja sitä kuvaa hyvin kasvukäytäväprojektin sivuilla julkaistu Elinvoimakartasto. 18 2 – Vastuu kaupunkipolitiikasta on siis pääasiassa muilla kuin valtiolla. Siksi on jo aikakin, että Rakli ottaa myös kaupunkipolitiikkaan liittyvissä tavoitteissaan vahvan etunojan. – Kasvukäytävän kehittämiseen tarvitaan kuntien ja maakuntien rajat ylittävää ajattelua. Ahonen painottaa, että Suomi väistämättä tiivistyy kasvaviin kaupunkikeskuksiin, ja on ymmärrettävä, ettei se ole paha asia. Mitä erikoistuneempaa on työvoima, sitä suurempaa työssäkäyntialuetta tarvitaan, jotta työmarkkinat toimisivat kunnolla sekä työntekijöiden että työnantajien kannalta. – Sen päällä on aivan uusi infra, kokonainen ammattikunta, joka kehittää digitalisaatiopalveluja. – Kuntien välinen kilpailu onkin muuttumassa kilpailuksi asumisolosuhteista ja liikkumisen sekä digitalisaation välitystehokkuudesta. Kasvualueiden buusti koko talouden tukea Suomen kasvukäytävä on muodostunut välille Helsinki-Tampere. – Kasvukeskusten kehityksen vauhdittaminen on käytännössä koko maan taloudellisen kasvun tukemista. – Mitä kaikkea siitä voikaan seurata, kun nämä infrat saadaan sekoittumaan! Kuntien välinen kilpailu on muuttumassa kilpailuksi asumisolosuhteista ja liikkumisen sekä digitalisaation välitystehokkuudesta.. Kunnissa vasta aletaan havahtua siihen, että nämä kaksi tasoa ovat olemassa. – Raklin tavoitelista kertoo siitä, että pitää asettua riittävän korkealle, että edes osa voi toteutua vuoteen 2020 mennessä
Turengissa on Janakkalan potentiaali kiinni kasvukäytävän rungossa. Seuraavaksi on huolehdittava siitä, että nämä Suomen parhaat käytetään tehokkaasti. Usein ratkaisut ovat aika pieniä, esimerkiksi rautatieaseman liityntävälityskyvyn parantaminen. ?. – Asukkaiden arjen liikkumisen kannalta tärkeimpiä alueita ovat asemanseudut. Suomenlahden alittavan tunnelin varausta ei saa unohtaa, vaikka esimerkiksi rahoittajat suhtautuisivat siihen juuri nyt kielteisesti. Googlaa lisätietoja: Suomen kasvukäytävän Elinvoimakartasto Pullonkaulojen poistoa – Kasvukäytävän liikenneinfra on Suomen paras, mutta myös liikkumisen ja elinvoimaisuuden volyymit ovat parhaat. Ahonen ottaa esimerkiksi väyläsuunnittelun. 19 Verkostotyörukkaseksi itseään nimittävä arkkitehti Anna-Mari Ahonen, 44, tietää työelämäkokemuksensa perusteella, millaista maankäytön suunnittelu, kaavoitus ja niihin liittyvä talous kunnissa on. Aika moni organisaatio tekee onneksi tahollaan työtä tilanteen muuttamiseksi. Kaikkea mahdollista ei suinkaan ole otettu irti. – Tampereen–Helsingin kasvukäytävän pitää tulevaisuudessa jatkua Tallinnaan ja edelleen Berliiniin. Kuva: Seppo Haavisto Suomen kasvukäytävä Helsinki-Tampere 35 % asukkaista (yli 2 milj.) 40 % työpaikoista 45 % bruttokansantuotteesta 50 % yritysten liikevaihdosta Kasvukäytävän vaikutusalueeseen itsensä kokevista kunnista pohjoisin on Hämeenkyrö. Tampereelta Berliiniin Kolmantena tasona Ahonen ottaa esiin pitkän aikajänteen infrainvestoinnit, joita tarvitaan sen helpottamiseen, että Suomi on käytännössä saari ja siten lentoliikenteen varassa. Kun katsoo bussin ikkunasta tiellä ajavia henkilöautoja, suurimmassa osassa istuu vain kuljettaja. – VT3:n välityskyky on jo heikentynyt erityisesti Helsingin mutta myös Tampereen päässä. Tampereelta valmistuttuaan Ahonen on työskennellyt yksityisissä arkkitehtitoimistoissa, maakunta-arkkitehtina ja Janakkalassa 4 vuotta, aluksi teknisenä johtajana ja sitten kunnanjohtajana. – Liityntäpysäköinnin tai ohikulkutien ratkaisuun yhdessä kunnassa pitää ottaa huomioon yli kuntarajojen liikkuvien ihmisten palvelutarpeet
Kaikki tapaukset, joissa joku potentiaalinen asukas tai yritys kääntyy kunnan puoleen, ovat yksilöllisiä, joten niitä ei pidä käsitellä vain rajoittavan kaavan ja aikataulun mukaan. – Tarvitaan paljon erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ja erilaisia asuntoja erilaisille perheille koko kasvukäytävän alueelle, toki suurimpia keskittymiä painottaen. – Vielä kun saataisiin politiikan ja suunnittelun keinoin ratkaistua pääkaupunkiseudun asunto-ongelma. Hän odottaa kasvukäytävän yhteydessä pääsevänsä tutkimaan elinvoimakaavoituksen näkökulmaa. Rail Baltica -yhteyden myötä Suomen ja KeskiEuroopan välinen saavutettavuus paranee merkittävästi. Teksti: Terttu Iiskola. Suunnittelukulttuurin on muututtava – Kyseenalaistan nykyistä suunnittelun ja kaavoituksen kulttuuria elinvoimakehittämisen osalta, Ahonen toteaa. Ulkomaisille toimijoille he ovat vahva vetovoimatekijä. – Yhdessä yritämme saada kaikki kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyvät toimijat yhteistyöhön ja panostuksiin, sillä kasvukäytävä on yrityksen ja sijoittajan kannalta pienimmän riskin aluetta Suomessa. – Meillä on paljon tämän alueen osaajia työmarkkinoilla, ja mutkattomat, toisensa tuntevat verkostot tukevat toisiaan. – Esimerkiksi Hämeenlinna on kasvanut vahvasti koko 2000luvun, paitsi nykysuhdanteessa. – Unelmoin, että kun rautatietunneli Tallinnaan toteutuu, siihen kytkeytyy myös lentorata. Kunnallishallinnon taso sen sijaan ei ole tähän asti juurikaan valmistautunut tätä kehitystä tukemaan. – Onko suunnittelijoiden ammattikunta jotenkin mukana talouden kiihdyttämisen talkoissa. Erityisesti maankäytön suunnittelun, kaavoituksen ja rakentamisen toimialoilla kunnissa tarvitaan mahdollistava ote. Bordeaux’n ITS-kongressissa päätettiin lokakuussa aloittaa eurooppalainen yhteistyö Liikkumisen palveluistamisessa (MaaS). Pitäisi olla. – Kasvukäytävä on siis sellaista aluetta, että jos rahoitettavalla on maksukyky ja vakuudet kunnossa, niin rahoituksen saa, Ahonen toteaa. – Suomessa on otettu digitalisaatiossa liikenteen toimialalla edelläkävijän roolia, ja kasvukäytäväkin haluaa olla vuonna 2020 Euroopan johtava älyliikenteen alusta. – Sääntelyä on kevennettävä ja muutettava rajoittavasta mahdollistavaksi. Toivottavasti Hämeenlinnassa hoksataan ryhtyä urbaaniksi kaupunkikeskukseksi, ettei tarjolla olisi vain maaseudun pientalomattoa, joka ei kelpaa urbaaneille liikkuville perheille. Rajoittamisesta mahdollistamiseen Ahosen mukaan Raklin tavoitteissa mainittu sääntelyosuus on tärkeä. – Digitalisaatio vaikuttaa suuresti ja tarjoaa uusia liiketoimintaja vientimahdollisuuksia. Eli Helsinki Vantaan lentokentän yhtyminen Tallinna–Tampere -kasvukäytävään on äärimmäisen tärkeää. 20 – ”Unelmani” on, että joskus 2020-luvulla Suomen kasvukäytävä muodostaa maan toisen käytäväosuuden eurooppalaisessa ylikansallisessa TEN T -korridoriverkostossa. Sen osalta Raklin listassa voisi olla kunnianhimoisempiakin tavoitteita. – Uudenlaista ajattelua tarvitaan erityisesti niillä alueilla, jotka kehittyvät voimakkaasti. Yhteistyö koko Tampere–Berliini -välillä on jo nyt tiivistynyt. – Kunnissa pitää olla sisäinen palo ratkaista kysyjän ongelma mahdollisimman nopeasti ja joustavasti – kuten nyt Äänekosken tehtaan kohdalla lienee tehty. Euroopan johtavaksi älyliikenteessä! Ahonen tekee paljon työtä digitalisaation kanssa älyliikenteen suunnittelussa
Näytösten kautta saattoi katsella muun muassa pelastustoimia vaativista tilanteissa. 22 K iinteistöalan massiivinen messukokonaisuus – muun muassa Kiinteistömessut ja FinnSec-messut – järjestettiin marraskuussa Messukeskuksessa Helsingissä. Turvallisuusalan yrityksiä ja yhteisöjä näistä oli noin neljännes. – Turvallisuus on aina ajankohtainen asia. Messukeskuksessa vieraili kolmen päivän aikana lähes 15 000 kävijää. Turvallisuusalan seminaarien pääteemoja olivat Suomen sisäinen turvallisuus, yritysturvallisuus, kriisintietokyky, työturvallisuus, paloturvallisuus, kiinteistöjen turvatekniikat, esineiden internet, julkisen hallinnon hankinnat ja kyberturvallisuus. Messuilta sai Kiinteistömessuilla lähes 15 000 kävijää Keskeiseksi teemaksi nousi turvallisuus. Kokonaisuuden teemoina olivat älykäs, turvallinen ja viihtyisä kiinteistö. Nyt se oli kuitenkin entistä enemmän esillä ja sen tärkeys korostuu. Tapahtumakokonaisuuteen, FinnSec, Kiinteistö, Audiovisual, Väri ja Pinta sekä ViherTek, osallistui yhteensä 430 yritystä. Turvallisuus kohosi ajankohtaisuutensakin vuoksi keskeiseksi teemaksi
Tilaisuuden järjesti Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti, joka kumppaniensa kanssa jakoi palkinnot. Samalla tiedon hallintaan ja omistajuuteen liittyy nyt uudenlaisia haasteita, toteaa tulevaisuudentutkija Risto Linturi. Miksei myös taloyhtiöissä ja kodeissa, joissa turvallisuutta voidaan parantaa muun muassa taloautomaation avulla. – Internet-verkko laajentuu laitteisiin ja koneisiin, joita voidaan ohjata, mitata ja seurata. Vuoden turvallinen asuinympäristö: oli Riihimäen kaupunginosa Peltosaari ja Vuoden Turvallisuusyritys: Arvolukko Oy. Turvallisuuteen liittyy olennaisesti muun muassa näyttöruuduilla tapahtuva valvonta.. – Elämme jatkuvassa muutoksessa, jolle tyypillisiä ovat lukuisat odottamattomat ja toisinaan kuin puskista tulevat tilanteet. Sähköjen tai viestiliikenteen katkeaminen esimerkiksi tuovat uudenlaisia haasteita meille. Ihmiset osaavat myös toimia kriisitilanteissa järkevästi ja hyödyntää tilanteessa käytettävissä olevaa teknologiaa. Turvallisuusalan valopilkku -palkinnon sai ylikonstaapeli, nettipoliisi Marko Forss. hyvän kuvan siitä, miten julkisen sektorin lisäksi yksityinen sektori panostaa turvallisuuteen, ja mikä on yksityisen turvallisuusalan merkitys yhteiskunnassa, toimitusjohtaja Jouko Laitinen Finnsecurity ry:stä toteaa. FinnSec-messuilla huolehdittiin turvallisuudesta esittelemällä uusia turvallisuustuotteita ja -palveluita, jotka varmistavat yhteiskunnan toimintakyvyn nyt ja tulevaisuudessa, kuvaa puolestaan Finnsecurity ry:n hallituksen puheenjohtaja Arto Kangas messujen tunnelmaa. FinnSec-messujen yhteydessä järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Finnish Security Awards -gaala, jossa jaettiin torstaina useita turvallisuusalan palkintoja. Kriisitilanteissa viestitään nopeasti – Teknologiariippuvainen yhteiskunta on entistä haavoittuvampi. Suomessa ollaan kuitenkin varauduttu teknologian pettämiseen hyvin ja pystytään viestimään varajärjestelmillä nopeasti ja tehokkaasti, kertoo puheenjohtaja Juhani Carlson Suomen Palopäällystöliitosta. Kiinteistön turvallisuus voi edellyttää myös pelastustoimia yllättävissä tilanteissa, kuten kuten kuvan näytöksessä Kiinteistömessuilla. Gaalassa jaettiin myös perinteiset Finnsecurity ry:n palkinnot. 23 Automatisoitumisen myötä riskien hallinta ja tietoturvallisuus korostuvat myös teollisessa tuotantoympäristössä. Kriisitilanteissa viestitään nopeasti muun muassa sosiaalisen median kautta. Turvallisuuspalkinnon sai Hedengren Securityn toimitusjohtajan paikalta juuri eläkkeelle siirtynyt Kauko Pirskanen
Asumisen viihtyisyyteen vaikuttavat paljon myös ympäröivä kaupunkikasvillisuus sekä värien ja eri pintamateriaalien käyttö rakennusten pinnoissa. Asukkaat haluavat avoimuutta ja tietoa Kiinteistömessuilla julkaistiin Isännöintiliiton, Kiinteistöliiton ja oikeusministeriön yhdessä työstämä Viestintäsuositus taloyhtiöille. 24 ta. Kiinteistöliitto tarjosi messuilla sekä lakiasiainettä teknistä neuvontaa. Tekniset älyratkaisut helpottavat muun muassa kiinteistön ja pihan hoitoa, -huoltoa ja -valvontaa. – Oikeusministeriön aloitteesta valmistellulla viestintäsuosituksella halutaan parantaa suomalaisten asumista ja omistamista.. Ja mitä kaikkea isännöintipalvelujen vienti verkkoon tuokaan tullessaan. – Lakipuolen neuvontapalvelullemme oli selkeästi kysyntää. Näitä ovat esimerkiksi hulevesien eli sade-, valumisja sulamisvesien järkevä ohjaaminen kiinteistön piha-alueella sekä se, että taloyhtiö viestii osakkaille ja asukkaille riittävästi. Viihtyisyys kiinteistöillä tar koittaa monia eri asioita. Sitä voi olla vaikkapa pihapöytä ja penkit. Tästä on hyvä jatkaa, ja alkaa arjessa aidosti viedä näitä asioita eteenpäin, toteaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä. Jouni Suolanen Viihtyisään kiinteistöön vaikuttaa moni asia Älykäs kiinteistö -teemassa pureuduttiin muun muassa kiinteistön älykkääseen elinkaariajatteluun, sähköiseen asunto-osakerekisteriin sekä älykkääseen kiinteistövalvontaan. Erityisen innokkaasti tuntuivat olevan liikkeellä taloyhtiöiden hallitusten jäsenet, yhteysjohtaja Timo Tossavainen Kiinteistöliitosta toteaa. – Oikeusministeriön aloitteesta valmistellulla viestintäsuosituksella halutaan parantaa suomalaisten asumista ja omistamista. Nyt osakkaiden ääni ei tule riittävästi kuulluksi ja asukkaat janoavat lisää tietoa. Pyörät ovat paremmin suojassa varkailta turvallisissa telineissä. Toimiva viestintä ehkäisee myös riitoja. Tietoa hakevia asiakkaita oli välillä ihan jonoksi asti. Ministeriön selvityksissä on käynyt selkeästi ilmi, että asukkaat ja osakkaat toivovat enemmän tietoa taloyhtiön asioisÄlykkyys tulee yhä enemmän kaikenlaisiin kiinteistöihin, niiden ohjaukseen ja viestintään. – Tiedon jakaminen ja keskustelu ovat asioita, joita toimivassa asunto-osakeyhtiössä tarvitaan. Viihtyisä kiinteistö koostuu lukuisista eri asioista – sellaisistakin, joita ei tule edes ajatelleeksi. Isännöintiliiton verkkosivuilta löytyvässä viestintäsuosituksessa on 27 kohtaa, joissa otetaan kantaa tilikauden aikaisen tiedottamisen tehostamiseen taloyhtiössä. Älykkäässä elinkaariajattelussa puolestaan kirpaiseva kertainvestointi voi olla hyvä kulusäästö 10–20 vuoden kuluessa. Suosituksella tavoitellaan avoimuuden ja luottamuksen lisääntymistä isännöinnin, hallituksen, osakkaiden ja asukkaiden välillä
Jos talkootyöstä on sovittu, hallituksen pitää huolehtia ja valvoa työn tekemisestä. Muuten taloyhtiö joutuu vastaamaan vahingosta. Leikkipaikalla pitää huolehtia välineiden turvallisuudesta niin, että välineet ovat turvallisia käyttää ja etteivät ne ole menneet esimerkiksi talven aikana rikki. Toimenpiteisiin pitää ryhtyä nopeasti, ja huolehtia myös siitä, että varoitustaulut ja -kyltit pysyvät paikoillaan. Talvikunnossapito on kiinteistönomistajalle kriittinen alue huolellisuudenkin suhteen, koska taloyhtiö vastaa kiinteistön alueen turvallisesta hoitamisesta. Sopimus kannattaa tehdä kirjallisena osakkaan kanssa, koska jos jotain sattuu, taloyhtiö on vastuussa. – Myös lumivallien poistaminen ja kulkutie taloyhtiön tontille kuuluu taloyhtiön vastuulle, Pynnönen toteaa. Paljon puheluja Kiinteistöliittoon tulee myös trampoliinin sijoittamisesta taloyhtiön alueelSuomen Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen korostaa kiinteistön omistajan korostunutta huolellisuusvelvoitetta kiinteistön alueen turvallisuudesta. Kun taloyhtiö näin tekee, EU:n direktiivejä ei tarvitse soveltaa. – Myös kesällä on hyvä käydä tarkistamassa leikkipaikan kunto, jotta lapset voivat turvallisesti leikkiä, Pynnönen muistuttaa. Jos taloyhtiö antaa luvan, silloinkin on muistettava kiinteistön turvallisuus. Talvikunnossapidon voi tehdä talkoilla Taloyhtiö voi hoitaa talvikunnossapidon myös talkootyönä, mutta silloin Pynnönen kehottaa muistamaan korostetun huolellisuusvelvoitteen. – Osakkaiden pitää suostua olemaan mukana vapaaehtoisessa talkootyössä, ja siitä voi kieltäytyä ilman, että osakkaalle aiheutuu maksuvelvollisuutta, kun muut hoitavat työt hänen puolestaan. Vaarallinen alue ei saa kuitenkaan olla kovin kauaa eristettynä vaan vaaratilanne pitää poistaa mahdollisimman nopeasti, ja pudottaa jää tai lumi katolta. Kiinteistönomistaja vastaa turvallisuudesta. Trampoliinin sijoittaminen pitää käydä huolellisesti läpi sitä haluavan osakkaan kanssa, ja hänen tulee huolehtia laitteen kunnosta ja turvallisuudesta. Tehdyistä töistä kannattaa pitää kirjaa jo siksi, että vahingon sattuessa taloyhtiö voi osoittaa hoitaneensa kiinteistöä. Jos vahinko tapahtuu, kiinteistönomistajan on osoitettava, että se on toiminut huolellisesti siinä tilanteessa, Suomen Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen toteaa. Jos sitten talkootyö ei toimi, hallituksen tulee ottaa huoltoyhtiö tai vastaava tekemään työ. le. – Jos taloyhtiö huomaa, että on olemassa vaaratilanne, jossa lunta tai jäätä on putoamassa, alue pitää eristää, ja ihmisten kiertää alue. Järjestyslaki velvoittaa taloyhtiötä sen varmistamiseen, ettei katolta putoava esine tai jää aiheuta vaaraa kulkijoille. 25 K iinteistönomistajan on huolehdittava siitä, että kiinteistöllä on turvallista oleskella ja liikkua, ja että se hoitaa kiinteistöä huolellisesti. Kunta voi ottaa taloyhtiön jalkakäytävän hoitaakseen ilmoittamalla siitä taloyhtiölle. Taloyhtiölle kuuluu tontin kadunhoito Katujen talvikunnossapidosta kysytään paljon Kiinteistöliiton lakimiehiltä. Tästä velvoitteesta on myös informoitava asukkaita. Trampoliinin paikka tulee harkita tarkkaan. – Kun on pulaa rahasta, moni kunta on tehnyt päätöksen, että taloyhtiön pitää huolehtia alueesta. JS Apulaispäälakimies Kristel Pynnönen korostaa kiinteistönomistajan vastuuta taloyhtiön kaikinpuolisesta turvallisuudesta. Lähtökohtaisesti kadun talvikunnossapito kuuluu kunnalle, mutta taloyhtiön velvollisuus on pitää katu kiinteistön tontin kohdalta käyttökelpoisena sekä huolehtia liukkauden torjunnasta ja keväällä kiviaineksen poistosta. Jos taloyhtiö ei ole saanut tällaista ilmoitusta, sen kuuluu hoitaa jalkakäytävän talvikunnossa pito kiinteistön kohdalla
– Ilman virallistusta oikopolku on liukastujan murhe. Joskus taloyhtiöt haluavat virallistaa pihoille syntyviä oikopolkuja. Toisin kuin pohjaan uppoava hiekka, se kelluu lätäköissä, ja jää pintaan niiden jäätyessä. Sepelin ongelma on kuitenkin poiskeräys ja siitä nouseva pöly. Lumen pois ajo pyöräkuormaajilla on riski, ja valitettavia onnettomuuksiakin on siinä sattunut. Suuri osa vahingoista tapahtuu talvipihoilla. Viime vuosina on nähty kuolemaankin johtaneita tapaturmia. – Kauppakeskusten edustalla lecasora ei myöskään aiheuta hiekan tavoin liukuportaisiin vaurioita. Pirttijärvi kysyy, kannattaako niitä virallistaa, koska silloin taloyhtiölle tulee myös vastuu. Lecasora hyvä vaihtoehto Liukkaus aiheuttaa suurimman osan tapaturmista. Myös kemikaaleja voi käyttää liukkauden estämisessä, mutta ne syövyttävät helposti alla olevia rakenteita. Pirttijärvi ehdottaa kuormausalueiden rajaamista lippusiimoilla. 26 P iha koostuu monista kokonaisuuksista, kuten leikkipaikat, jätekatokset ja autopaikat. – Talvi on tullut joka vuosi myös Etelä-Suomeen. Kulkuväylien pitää olla turvallisia, kunnossa ja esteettömiä esimerkiksi hälytysajoneuvoille läpi vuoden, Pirttijärvi korostaa. – Yksi riskitoiminto on jätehuolto. – Taloyhtiöillä on rankka vastuu huolehtia siitä, ettei lunta ja jäätä tule katoilta ohikulkijoiden niskaan. Hiekalla liukas kohta pitää hiekoittaa uudestaan. Kaikkien pihan toimintojen pitää lähteä suunnittelusta, toteaa parikymmentä vuotta pihoja suunnitellut, toteuttanut ja valvonut Marko Pirttijärvi. Sitä voidaan kuitenkin torjua monella tavalla, kuten esimerkiksi hiekoitussepelillä. Portaissa ja luiskissa Pirttijärvi suosittelee käytettäväksi Pihan turvallisuus lähtee hyvästä suunnittelusta Pihan työkoneiden kanssa on oltava tarkkana niin kuljettajien kuin pihalla liikkuvienkin.. Oikopolkuja ei kannata aina virallistaa. Talvella riskit lisääntyvät Monia muitakin riskejä pihoilla on, joista yksi keskeinen on talvi. Pienille alueille suunnitteluhortonomi suosittelee leca -soran käyttöä liukkauden torjunnassa. Suunnitteluhortonomi Marko Pirttijärvi Pihaja puistosuunnittelu Pirttijärvestä korostaa, että suunnittelussa pitää koko ajan olla olennaisesti mukana turvallisuusnäkökulma, koska pihoilla on monia riskejä ja vaaranpaikkoja. Kattolumet ovat aina ikäviä. Jos se on esimerkiksi pihan perällä, ja lapset joutuvat väistelemään jäteautoa – vai onko se keskellä liittymää, missä astioiden tyhjennys voi tapahtua turvallisesti
– Kuulen usein, että leikkiväline on täyttänyt normit 80-luvulla, mutta sen pitää täyttää tämän päivän normit, Pirttijärvi muistuttaa. Myrkyllisistä kasveista Pirttijärvi ei ole niinkään huolissaan, koska niiden marjat ovat usein pahanmakuisia. JS Suunnitteluhortonomi Marko Pirttijärvi korostaa, että monista kokonaisuuksista koostuva piha kannattaa alun perin suunnitella turvalliseksi – sekä seurata ja parantaa turvallisuutta jatkuvasti käytön aikana. Kaikkia pensaita ei tarvitse hävittää, mutta leikkipaikkojen läheltä myrkylliset pensaat kannattaa poistaa. Valaisimet ovat investointi, mutta sen jälkeen se ei ole enää rahakysymys. Taloyhtiöllä on vastuu pihakäytävien kunnosta talvella ja kesällä. Vastukset ovat turvallisia ja siistejä käyttää. Nykytekniikka mahdollistaa sen, että niitä raaskii polttaa. Vaarana näköesteet ja huonokuntoiset puut Vaarana ovat myös huonokuntoiset puut. – Valaistus on olennainen osa pihaturvallisuutta varsinkin pimeään aikaan. Leikkipaikkojen putoamisalustat ovat usein liian kovia, ja niillä voi olla rakoja, joihin lapset voivat jäädä kiinni. 27 lumen ja jään sulattavaa sähkölämmitystä. Kuopat ovat myös pyöräilijöiden harmina. Jäteastiat kannattaa sijoittaa pihalle niin, ettei niiden tyhjennyksestä aiheudu vaaraa esimerkiksi leikkiville lapsille. Se lisää turvallisuuden tunnetta ja estää ilkivaltaa. Kivillä rajattu viheralue koristaa pihaa, mutta voi olla kaatumisriski esimerkiksi pimeällä tai lumen sadettua peittämään sitä.. Leikkipaikoista vastuu taloyhtiöllä Leikkipaikkoihin pihoilla liittyy myös iso vastuu taloyhtiölle. Esimerkiksi kuoppa kulkuväylällä kerää syksyllä vettä, ja voi jäätyä petollisen liukkaaksi. – Se maksaa, mutta säästää liukastumisissa joka vuosi. Vaarallisia ovat myös peittävät näköesteet, kuten kasvillisuus opaskilpien ja kylttien edessä. Monesti ne näkee silmällä, mutta viime kädessä arboristi pystyy selvittämään, onko puu laho
Monimetallilamput myös valaisevat elohopealamppuja tehokkaammin, mutta ovat hieman lyhytikäisempiä. Elohopealamppuvalaisimia on harvakseltaan muutama pylväs, jolloin monen taloyhtiön julkisivu on pimeä. vuosisadan ajan. Yrityksen mukaan ne maksavat itsensä takaisin 4 000–10 000 tunnin kuluessa. Niiden syttyminen kestää pitkään, eivätkä ne ehkä anna täyttä valotehoa. – Reluminoilla pihan ja autojen värit sekä vihreä nurmikko erottuvat, ja pihan viihtyvyys kasvaa myös ilta-aikaan, Vierimaa vakuuttaa. Myymälöissä kohdevalaisimissa erityisesti hedelmille käytetään valkoista suurpainenatriumlamppua. Samassakin kiinteistössä voi olla monia erinäköisiä valaisimia sisäja ulkotiloissa.. Lampun toiminta perustuu siihen, että natriumhöyry lähettää näkyvää valoa. Keraamista monimetallitekniikkaa hyödyntävät Reluminat-lamput voidaan asentaa suoraan elohopealamppujen tilalle, joten olemassa olevia liitäntälaitteita ei tarvitse vaihtaa eikä valaisimiin tarvitse tehdä muutoksia. Vierimaa suosittelee portaisiin heti syttyviä ledejä, joilla saadaan pienemmilläkin tehoilla raikas ilme ja paljon valoa varmistamaan turvallista liikkumista. Näiden valotehokkuus ja kestoikä on kuitenkin tavallisia suurpainenatriumlamppuja pienempi. Syttyessään se ei saavuta lopullista väriään heti vaan on aluksi vaaleanvioletti ja muuttuu muutaman minuutin aikana vähitellen lopulliseen sävyynsä. Keltainen valo on ikävä, ja usein halutaankin valkoista valoa. Havells Sylvania toimittaa valaistusratkaisuja julkisiin tiloihin, myymälöihin ja yksityisiin sektoreihin ympäri maailmaa. Ammattitaitoa valonlähteissä ja valaisimissa on kertynyt jo Tuotepäällikkö Jouni Vierimaa näkee kiinteistöjen valaistuksessa paljon parantamisen varaa. Samalla ne tuovat noin 30 prosentin energiansäästön ja tarjoavat paremman valon tehon, laadun ja värintoiston. Vierimaan mukaan keraamista monimetallitekniikkaa hyödyntävät Reluminat-lamput voidaan asentaa suoraan elohopealamppujen tilalle, joten olemassa olevia liitäntälaitteita ei tarvitse vaihtaa eikä valaisimiin tarvitse tehdä muutoksia. Nykyään on saatavilla myös värikorjattuja suurpainenatriumlamppuja, joiden värisävyt on korjattu lisäämällä sinistä väriä ja jotka ovat siten silmille ja kasveille miellyttävämpiä. Yrityksessä työskentelee yli 6 000 työntekijää. JS. Suurpainenatriumlamppu huono vaihtoehto Myös suurpainenatriumlamppu on Vierimaan mukaan huono vaihtoehto, koska sekään ei kykene toistamaan värejä luonnollisina. Lamppu on samankaltainen kuin elohopeahöyrylamppu, mutta sen tuottama valo on puhtaamman valkeaa ja värientoistokyky parempi. Ja koska ne eivät saavuta oikeaa lämpötilaa, niiden elinaika lyhenee, Vierimaa kertoo. – Niitä on laitettu ikävä kyllä myös puistoihin. 28 Monimetallilamppu on valotehokkuudeltaan lähes suurpainenatriumlampun veroinen. Havells Sylvania on yksi maailman suurimmista valonlähde ja valaisinvalmistajista. Monimetallilamppuja käytetään myös yleisesti sisävalaistuksessa julkisissa tiloissa, myymälöissä ja teollisuushalleissa. Ihmiset haluavat hyvää valaistusta niin, että talon julkisivu ja autot erottuvat pimeällä.Valot myös pelottavat varkaat pois, tuotepäällikkö Jouni Vierimaa Havells Sylvania Finland Oy:stä toteaa Kiinteistömessuilla. T ämän päivän valaistus taloyhtiöillä ei useinkaan enää riitä. Valaisimet voidaan toteuttaa myös aikaohjauksella tutkalla ohjattuina. Tunnetuimmat tuotemerkit ovat Lumiance, Sylvania ja Concord. Monimetallilamppu yleisissä ulkotiloissa Monimetallilampun valontuotto perustuu sen purkausputkessa käytettyyn useiden eri metallien seokseen. Led-valaisin sopii porraskäytäviin Vierimaa korostaa myös porraskäytävien valaistuksen merkitystä. Havells Sylvanian ratkaisu elohopealamppujen tilalle ovat Relumina -lamput. Sitä käytetään lähinnä puistojen, kaupunkikeskusten, torien ja aukioiden valaisemisessa, missä luonnollinen valon väri ja värintoistokyky ovat tärkeitä valaistuksen ilmeen ja viihtyvyyden kannalta. Lamppujen keskimääräinen kestoikä on kuitenkin jopa 32 000 tuntia, eivätkä ne merkittävästi himmene elinikänsä aikana, toisin kuin useat muut lampputyypit. – Porraskäytävän pitää olla hyvin valaistu, houkutteleva ja turvallinen, jotta sinne uskaltaa astua ja siellä liikkua. Valaistuksella turvallisuutta ja erottuvuutta Vanhoissa kaupunginosissa yleiset elohopealamput kiellettiin tämän vuoden keväällä EU:n alueella. Suurpainenatriumlamppu on niin sanottu kaasupurkauslamppu, joka tuottaa oranssia väriä. Lampputyyppi tuli markkinoille 60-luvun puolessa välissä. – Usein vanhoissa porraskäytävissä vanhat valaisimet on korvattu energiansäästölampuilla
Key Management Oy on Turvakolmio Groupin sijoitusyhtiö. Järjestelmää esittelee varatoimitusjohtaja Pasi Tikkanen.. Turvakolmio Oy, NAS Finland Ltd Oy ja Key Management Oy muodostivat vuoden 2015 alusta Turvakolmio Groupin, jossa Turvakolmio Oy keskittyy edelleenkin sähköisten turvallisuusteknisten ratkaisujen myyntiin, urakointiin, huoltoon ja ylläpitoon. Järjestelmädataa kuljetetaan kulkutunnisteessa käyttäjän mukana. Voittaja lienee ollut onnellinen! JS harjoittaa turvallisuustekniikan maahantuontia ja jakelua. – Pakolaiskeskuksissa on oltava valvonta jo henkilökunnan turvallisuuden ja pakolaisten oman turvallisuuden vuoksi, koska ulkopuolelta kohdistuu myös turvallisuusriskejä, Tikkanen toteaa. Lukko aukeaa lätkää näyttämällä. Näin esimerkiksi postimies tai ruokalähetti pääsee tuomaan paketin tai ruuan tuulikaappiin pelkällä koodilla. Lähes puolet liikevaihdosta tulee valtionhallinnolta. Kasvavalla yrityksellä on alan ammattilasille jatkuvasti tarjolla uusia työpaikkoja. – Tämä uudentyyppinen, sähköinen ja langaton kulunvalvontajärjestelmä toimii paristoilla eikä vaadi kaapelointeja oviin. Pakolaiskeskuksiin turvalaitteita Pasi Tikkanen näkee isoa kasvua myös asuinkerrostalojen lukituksessa ja kulunvalvonnassa. Siten ei tarvitse enää huolehtia hukkuneista avaimista eikä avainten kalliista uudelleensarjoituksista, kun sähköiset tunnisteet voidaan Pakolaiskeskusten turvaksi asennetaan valvontalaitteita Turvakolmio Oy on järvenpääläinen vuonna 1993 perustettu turva-alan yritys, joka toimittaa kaikkia sähköisiä turvallisuusteknisiä järjestelmiä koko Suomessa, painopisteenä Etelä-Suomi. – Videovalvonta on lisääntymässä ja sitä kannattaa tehdä rajoitetussa määrin. Järjestelmä on nopea asentaa ja ottaa käyttöön. Järjestelmän hinta on perinteisiä sähkölukkoovia halvempi, noin 400 euroa ovea kohti. Tunnisteena voi toimia myös älypuhelin. Yritys huolehtii myös järjestelmien huollosta ja ylläpidosta, Turvakolmio Oy:n varatoimitusjohtaja ja toinen omistaja Pasi Tikkanen kertoo. Järjestelmän älykkyys on hajautettu palvelimella olevaan kulunvalvontaohjelmistoon, henkilön kulkutunnisteeseen ja oviyksiköihin. Messuilla Suomen yllättävästi kasvanut pakolaisuus ei juuri näy, mutta Turvakolmiokin asentaa parhaillaan pakolaiskeskuksiin videovalvontaja rikosilmoitinjärjestelmiä sekä palovaroittimia ja paloilmoittimia. Salto soveltuu kaikkiin oviin Erityisesti asuinkiinteistöille suunnatta Salto on espanjalaisen Salto Systemsin kulunvalvontajärjestelmä, jonka ratkaisuilla valvotaan noin kahta miljoonaa ovea yli 90 maassa. Yritykselle tulee viikoittain kyselyitä myös videovalvonnasta kerrostaloihin. NCC lanseerasi Saltolla Vantaan Kivikon asuntomessuilla palvelueteinen-konseptin, jossa on kaksi peräkkäistä ovea lukittuna ja tuulikaappi välissä. Turvakolmio Group on Salton pääyhteistyökumppani Suomessa. 29 helposti poistaa järjestelmästä, kertoo projektipäällikkö Vili Mäkinen. Aina kun käyttäjä luettaa kulkutunnisteensa lukijalle, vaihtavat nämä tietoja keskenään. K ulunvalvonta, rikosilmoitinjärjestelmät ja videovalvonta ovat yrityksessä omia liiketoimintayksiköitään, ja niihin yrityksellä on myös omaa asennushenkilöstöä. Hallintaohjelmisto voi olla isännöitsijällä tai taloyhtiöllä itsellään. Turvakolmio on myös Turvatekniikan keskuksen hyväksymä paloilmoitinliike. Yrityksen liikevaihto on noin viisi miljoonaa euroa ja henkilöstöä on 34. Salto-kulunvalvontaratkaisu soveltuu kaikentyyppisille oville ja skaalautuu kaikenkokoisiin tarpeisiin. Käyttäjiä järjestelmillä on yli 14 miljoonaa. NAS Finland Ltd Oy Salto on asuinkerrostalojen kulunvalvontajärjestelmä, jossa ei avaimia tarvita. – Nykyisin on vähän tapana, että ensin asennetaan ja vaihdetaan lukot yleisiin tiloihin, jolloin voidaan lähteä edullisemmin liikkeelle, Mäkinen kertoo. Sitä ei pidä liioitella, mutta tietyissä tapauksissa videovalvonta on ihan aiheellinen tehdä ja hyvä keino suojautua. Turvakolmio panosti messuihin oikein kunnolla ja arpoi viimeisenä messupäivänä osastolla vierailleen ison kävijämäärän kesken hulppean, vihertävän avomersun
– Kaikki ollaan jo verkossa ja pilvessä. Hedengren Securityn järjestelmätoimitukset kattavat yksittäiset laitetoimituksen ja useimpien turvallisuusjärjestelmien integroidut kokonaisuudet kameravalvonta-, murtohälytys-, kulunvalvonta-, henkilöturva-, viestintä-, paloja turvavalojärjestelmissä. Turvallisuus ei kuitenkaan vielä ole sillä tasolla, jolla se tulee olemaan, Oy Hedengren Security Ab:n asiakkuusjohtaja Kim Skogström katsoo pitkän kokemuksensa pohjalta. Helsingin keskustassa olet melkein aina kamerassa. Yritysten ovet menivät kiinni Toisin kuin menneinä aikoina, nyt pientenkin yritystenkin ovet ovat jo lukossa soittamalla pääsee sisälle. Lisäksi niissä on ovipuhelinjärjestelmiä ja langattomia hälytysjärjestelmiä sekä kehittyneitä lukkoja. Jos jossain tapahtuu murtoja, kiinteistöjä aletaan heti suojata esimerkiksi videovalvontajärjestelmillä. Monesti aikaisemmin ovet olivat auki. Datan suojaaminen on tärkeää. Sillä on oma tuotekehitys, myyntija markkinointipalvelut, asennus-, huoltoja ylläpitotoimet sekä oma keskusvarasto Espoon Kauklahdessa. Talotekniikka toteuttaa muun muassa valaistus-, lämmitys-, ja ilmanvaihtoratkaisuja läheisessä yhteistyössä arkkitehtien, suunnittelijoiden, rakennusja tukkuliikkeiden, erikoisurakoitsijoiden sekä koneja laitevalmistajien kanssa. Yrityksissä on jo pääsääntöisesti murtoja kulunvalvontaa. – Muistan, kun 90-luvun alussa ruvettiin tekemään näitä, pkyrityksillä ei ollut vielä kellään järjestelmiä. – Keskustassa myös kameravalvonta on lisääntynyt sisäpihoilla ja porraskäytävissä. Paloilmoittimet alkavat olla arkipäivää kiinteistöissä. Paloturvallisuudessa on vielä puutteita erityisesti vanhoissa kiinteistöissä. Porukkaa käy vähemmän, koska uutuudet löytyvät internetistä. Kaikissa kiinteistöjen valaisimissa yleistyy led-valojen käyttö, kuten varauloskäyntiä osoittavissa valaisimissa, kertoo asiakkuuspäällikkö Kim Skogström.. Järjestelmät vastaavat niin julkishallinnon, finanssisektorin, kaupan alan, teollisuuden kuin yksityissektorinkin turvallisuusteknisiin tarpeisiin. JS – Kiinteistöjen turvallisuus on parantunut Oy Hedengren Security Ab:n asiakkuusjohtaja Kim Skogström on seurannut turvallisuusalaa parikymmentä vuotta Hedengrenin palveluksessa. Viime vuosina yritysten elämään on astunut olennaisena osana dataturvallisuus. Kriisit, kuten terrorismi ja pakolaisuus nopeuttavat ainakin hetkellisesti järjestelmien hankintaa. Niin paljon on ammattimaisia hakkereita, että sen pitää olla turvattu. Nykyisin ne on jo melkein kaikilla. Securityn ohella Hedengrenin muut osat ovat Kodintekniikka, siivouslaitteisiin keskittynyt Direct sekä Talotekniikka. Lähiöissä tilanne on erilainen. Turvallisuustekniikan johtava toimittaja Liki satavuotiaaseen Hedengrenkonserniin kuuluva Hedengren Security on johtava turvallisuustekniikan toimittaja Suomessa. Uusiin kiinteistöihin paloturva asennetaan jo määräystenkin mukaan. Se tekee noin 30 miljoonan euron liikevaihdon ja koko Hedengren-konserni 80 miljoonaa. Henkilöstöä on turvapuolella 85 ja koko konsernissa 330. – Meiltäkin on mennyt vastaanottokeskuksiin todella paljon muun muassa paloilmoitinjärjestelmiä. Vaikka investointi messuihin on yrityksillä iso, hän kuitenkin puolustaa messuja muun muassa tapaamisja luentotilaisuuksina. Palvelutaloissa huonetilatkin on turvattu. Security toimittaa turvallisuusjärjestelmiä Suomen lisäksi Skandinaviaan, Baltiaan ja Venäjälle. Hänen havaintojensa mukaan turvallisuus on parantunut niin liikekuin asuinkiinteistöissäkin. Nähdään, kuka on käynyt ja milloin. Asuntojen lisäksi porrastasanteet ja ullakot on varustettu palohälyttimin. 30 S ekin on turvallisuutta, että asuintalojen ulko-ovessa on koodilukko. Viestien, puhelinynnä muiden tietojen suojaaminen on haaste yrityksille Kriisit nopeuttavat hankintoja Kim Skogström on huomannut ammattimessujen muutoksen. Kulunvalvonta on parantunut, Skogström vakuuttaa
Kaksi kolmannesta tuotannosta menee vientiin, yksi kolmannes kotimaahan. Tallennettava mate riaali moninkertaistunut Yritys esitteli messuilla uutuutena Mirasys VMS -videohallintajärjestelmän. Tallennus on käynnistettävissä myös manuaalisesti. Kaupan puolella järjestelmiä käytetään paljon myyntiin ja markkinointiin eli muun muassa tehdään asiakaslaskentaa ja asiakasanalyysiä, toimitusjohtaja Veli-Matti Luukkanen kertoo. Yritys toimii 40 maassa. Mirasys Medialeikekoosteen avulla tapahtumaan liittyvät tallenteet, kuvaukset ja ajat saadaan helposti yhdistettyä yhdeksi yhtenäiseksi ja selkeäksi raportiksi kronologisessa järjestyksessä, joka sisältää myös tapahtuman kirjallisen kuvauksen, Luukkanen kertoo. Tällä hetkellä paljon videovalvontajärjestelmiä menee kumppanien asentamana myös vastaanottokeskuksiin. 31 M irasys Oy on 18 vuoden ikäinen Suomen markkinajohtaja älykkäissä videonhallintaratkaisuissa. 4K-kameroiden ja entistä suurempien kuvatahtien myötä VMS-järjestelmiltä vaaditaan entistä enemmän suorituskykyä, koska videostriimien tietoliikenteen ja tallennettavan materiaalin määrät lisääntyvät moninkertaisesti. Laajojen kokonaisuuksien käyttöä monipuolistaa Mirasys AVM -virtuaalimatriisi, joita saadaan liitettyä tarpeellinen määrä yhteen järjestelmäratkaisuun. Kiinteistövalvonnassa puhutaan tyypillisesti ulkokuoren suojauksesta ilkivallalta. Näkyvissä ovat vain ne toiminteet, joita käyttäjä ensisijaisesti tarvitsee käyttäessään Mirasys VMS -järjestelmää. Mirasys käyttöliittymien monipuolisuus merkitsee aiempaa tehokkaampaa ja helpompaa järjestelmän käyttöä. Siellä puhutaan kaupunkivalvonnasta. Sillä aukaistaan pysäköintiovet ja hallitaan pysäköintiä parkkihallissa, koska asukkaat eivät itse pysty hallitsemaan autojaan. Kaupunkien sisäja ulkotiloissa tarvitaan kaupunkivalvontaa. – Kovasti on lisääntynyt se, että uusissa taloissa talojen alle rakennettuihin pysäköintihalleihin tuodaan rekisteritunnistusautomatiikkaa. Järjestelmä mahdollistaa satojen kameroiden – Turvallisuuden merkitys kasvaa – Valitettavasti yhteiskunnan kehitys menee siihen suuntaan, että entistä enemmän turvallisuuden merkitys kasvaa, ja pyritään nimenomaan ennalta ehkäisemään riskejä, toimitusjohtaja Veli-Matti Luukkanen helsinkiläisestä Mirasys Oy:stä toteaa. – Kun raportoitavia tapahtumia on toistuvasti, kuten esimerkiksi kauppakeskuksessa, Medialeikekooste tuo merkittävää ajan säästöä niin raporttien tekijöille kuin raporttien käsittelijöille. Näin pysäköintihalleihin saadaan myös joustava käyttö, Luukkanen sanoo. JS Erilaisia tiloja ja kiinteistöjä valvotaan jo monin eri tavoin ja valvonta lisääntyy jatkossa isoin askelin. Ovitolpissa olevilla kameroilla kiinteistön käyttäjät ja asukkaat voivat katsoa kuvaa ovelta. Suorituskyvyn kasvun myötä Mirasys VMS hallitsee niin 4K -kamerat kuin voimakkaasti lisääntyvän kuvamateriaalin määrän. – Yksittäisten erillistä raporttia vaativien tapahtumien määrä on viime aikoina lisääntynyt merkittävästi, minkä johdosta olemme tehneet raportoitavien tapahtumien käsittelystä entistä tehokkaampaa. liittämisen yksittäiseen VMSpalvelimeen ja useiden satojen VMS-palvelimien verkottamisen yhteen loogiseen kokonaisuuteen. Se helpottaa merkittävästi toimintaa tilanteissa, joissa yksittäinen kamera tai tietyn alueen kamerat on saatava tallentamaan riippumatta siitä, onko kameran kuvassa liikettä tai ei. Iso asiakas Suomessa on Senaatti Kiinteistöt. Asiakkaita on eniten kaupan sektorilla, pankkisektorilla ja teollisuudessa. Yrityksen tuotekehitys ja valmistus on Helsingin Pitäjänmäellä. Paljon olemme myös suojannet jätekatoksia, etteivät ulkopuoliset tuo roskia, ja että lajitteluun tuodaan oikeanlaista jätettä.. Mirasys Spotter -käyttöliittymä on muokattavissa käyttäjien ja käyttäjäryhmän yksilöllisiä tarpeita vastaamaan. – Pysäköintipaikkoja valvotaan paljon. Toimitusjohtaja Veli-Matti Luukkanen yrityksen isojen videonäyttöjen äärellä.. – Julkinen sektori kasvaa tällä hetkellä kovaa vauhtia
Esimerkiksi vesikaton korjaustöistä aiheutunut tulipalo voi aiheuttaa miljoonavahingon tai harmittomalta kuulostavan astianpesukoneen poistoletkun vuodosta voi aiheutua tuhansien eurojen vahinko. Kiinteistöjen vuotovahingot lisääntyneet viime vuosina Kiinteistövakuutuksista ei ole mielekästä tinkiä – Eri yhtiöillä saattaa olla hieman erilaisia ikään perustuvia vuotovähennysprosentteja, OP:n kiinteistövakuutuksissa tehtävät vuotovahinkovähennykset ovat kuitenkin enimmillään 20 000 euroa vahinkoa kohden. Tällä hetkellä saneerataan paljon 1960 ja 1970-luvun rakennuksia ja jopa jo 1980-luvun alun rakennuksia. Joka tapauksessa, asiakas saa oleellisesti. Vähä-Pietilän mukaan kaikki vakuutusyhtiöt tekevät putkiston ikään perustuvia vähennyksiä vuotovahinkojen korvauksista. Vuosittain vakuutusyhtiöt maksavat eniten korvauksia tulipaloista ja vuotovahingoista. Esimerkiksi uudelleen pinnoitettu putkisto voidaan, saneerausmenetelmästä riippuen, katsoa kokonaan uudeksi putkistoksi vuotovahingon korvaustilanteessa tai putkiston ikää voidaan tulkita esimerkiksi 10 vuoden ikäiseksi. Kylpyhuoneisiin asennetaan remonttien yhteydessä hyvin yleisesti muoviputket. – Asuinkiinteistöissä on paljon saneerausvajetta. 32 O suuspankin kiinteistövakuutusten vakuutuspäällikkö Jarmo Vähä-Pietilän mukaan vuotovahingot ovat viime vuosina kappalemääräisesti kasvaneet ja niistä maksetut korvaussummat ovat myös nousseet. Lisäksi nykyaikaiset putkistosaneerausmenetelmät huomioidaan hieman eri tavoin. Korvattavat summat saattavat olla varsin korkeitakin
Vähä-Pietilän mukaan vakuutusten hinnoissa on eroja riippuen siitä, mistä hinnoittelutekijöistä vakuutusmaksu muodostuu. – Sen lisäksi yllä mainitut tekijät voivat vaikuttaa vakuutusmaksua korottavasti tai alentavasti. Esinevakuutukset ovat yhtiöillä paljolti samanlaiset. Vakuutus tilavuuden mukaan Pääsääntöisesti täydestä arvostaan vakuutettujen kiinteistöjen vakuutusten hinnat määräytyvät kiinteistön neliötai kuutiomäärän mukaan. Lisäksi valittu omavastuu, suoritetut peruskorjaukset ja LVIS-saneeraukset vaikuttavat vakuutuksen hintaan. – Vanhojen kiinteistöjen putkiston kunto pitäisi kartoittaa. Vähä-Pietilä suosittelee Vastuuja Oikeusturvakuutuksia taloyhtiölle. 33 . Vuotovahingoista yleisimpiä ovat viemärivahingot.. Tulipalojen määrä riippuu monesta seikasta. Toisaalta täytyy muistaa, että kiinteistössä sattunut vesivahinko ei ole aina seurausta putkistojen huonosta kunnosta, vaan kiinteistön asukkaiden tai käyttäjien toiminta voi myös vaikuttaa. Vakuutusyhtiöt voivat seurata vuotovahinkojen määriä taloyhtiökohtaisesti. Vakuutusyhtiöllä saattaa olla jonkin verran erovaisuuksia esimerkiksi enimmäiskorvausmäärissä. – Meillä OP:ssa kiinteistöomistajan vastuuvakuutuksen enimmäiskorvausmäärä on automaattisesti miljoona euroa. Pihan riittävä hiekoittaminen voi olla myös vaikeaa osoittaa. Korvaus miljoonaan euroon saakka OP:n kiinteistövakuutukset sisältävät esinevakuutuksen lisäksi kiinteistönomistajan vastuuoikeusturvasekä toimitusjohtajan ja hallinnonvastuuvakuutuksen. Viimeksi mainitut ovat helpoimpia havaita ja toisaalta ennaltaehkäistä, koska astianpesukoneiden poistoputket voidaan aina tarkistaa. Talkoovakuutuksia ottavat tyypillisesti pienet rivija paritaloyhtiöt lisäturvaksi talkootyössä aiheutuvien tapaturmien varalta. Vakuutusmäärällisissä kiinteistövakuutuksissa määritetään rakennukselle euromääräinen vakuutusmäärä vakuutusta tehtäessä, jossa huomioidaan, mitä tuhoutuneen kiinteistön purkaminen ja uuden rakentaminen tulisi maksamaan. Esimerkiksi Oulussa ja Helsingissä sijaitsevien saman kokoisten kiinteistöjen vakuutusmaksut voivat olla eri suuruisia. – Murtoja ilkivaltavahingot kohdistuvat enimmäkseen liikekiinteistöihin. Tulipalojen määrä on vuosittain melko vakio. Kiinteistön omistajan vastuuvakuutus on Vähä-Pietilän mukaan hyvä olla riittävällä tasolla. Hinta vaihtelee sen mukaan, mikä on kiinteistön koko tai vakuutusmäärä, käyttötarkoitus, rakennuksen ikä, paloluokka ja sijainti. Tällöin rakennus on vakuutettu täydestä arvostaan, eikä sen euromääräistä arvoa tarvitse arvioida vakuutusta tehtäessä. Esimerkiksi pihoilla liukastumiset saattavat johtaa ikäviin vahinkoihin ja suuriinkin korvauksiin. Liukastumisvahingoissa korvausvastuu voi langeta taloyhtiölle, jos pihan hiekoitus on ollut puutteellista. OPn kiinteistövakuutusten vakuutuspäällikkö Jarmo VähäPietilän mukaan vuotovahingot ovat viime vuosina kappalemääräisesti kasvaneet ja niistä maksetut korvaussummat ovat myös nousseet. Sen jälkeen käyttövesiputkistoon liittyvät vahingot ja kolmantena astianpesukoneista aiheutuvat vuotovahingot. Kiinteistövakuutuksista yli 90 prosenttia on täysarvovakuutuksia, mikä tarkoittaa kiinteistön vakuuttamista sen tilavuuden mukaan. Jos samassa taloyhtiössä alkaa esiintyä vuotoja runsaasti, se huomataan vakuutusyhtiöissä. Murroilla pieni osuus korvauksissa Murtoja ilkivalta eivät näyttele suurta osaa korvauksissa. Lähi-Tapiolan kiinteistövakuutuksen tuotepäällikkö Anu Paavilaisen mukaan osakkeenomistajien tulee ymmärtää putkisaneerausten merkitys kiinteistön arvon ja asumisen laadun säilymisessä, eikä niitä kannata viivyttää liikaa. – Niistä saa apua kiinteistön omistamiseen ja hallintaan liittyvissä kiistoissa. suuremman korvauksen kuin olisi saanut alkuperäisen ja peruskorjaamattoman putkiston aiheuttaessa vuotovahingon Vuotovahinkoja voidaan seurata Vähä-Pietilän mukaan Finanssialan Keskusliiton vuotovahinkoselvityksen perusteella vuotovahingoista yleisimpiä ovat viemärivahingot. Vakuutusyhtiöt arvottavat näitä hieman eri tavoin, joten vakuutuksen hinta ei ole välttämättä sama kahdella saman kokoisella rakennuksella. Vakuutuskokonaisuuden sisältöä ei voi muuttaa niin, että asiakas jättäisi jonkin turvan kokonaan pois ja yleensä asiakkaat ei sellaista kysykään. Myös palosuojauksella, kuten sprinklauksella ja paloilmoitinlaitteistolla on merkitystä vakuutuksen kokonaishintaa määriteltäessä. Tulipaloja aiheutuu tekniikasta, korjauksista ja osakkaiden omasta toiminnasta
Sen sijaan esimerkiksi paloja murtovahinkojen määrä näyttää pysyneen vakiona. Esinevakuutus muodostaa kiinteistövakuutuksen pohjan, koska esinevakuutus korvaa niin tulipalon, vesivahingot, myrskytuhot tai vaikkapa talotekniikan rikkoutumiset. Murtojen määrä ei ole kasvanut vaikka ihmisten turvallisuudentunne vaikuttaisi heikentyneen. Tämä vakuutus on voimassa takuuajan tehtäessä takuuseen meneviä korjauksia. Tuolloin riskitaso on kohonnut ja tilanne kannattaa selvittää kiinteistövakuutuksen myöntäneen vakuutusyhtiön kanssa mahdollisten lisävakuutusten takia. – Jollei linjasaneerausta ole Putkiston huonokuntoisuuden merkkejä ovat ruosteiset läikät putkissa. Viime vuosina vesivahingot ovat puhututtaneet eniten. Asuinkiinteistöissä tyypillisesti omavastuu on 600-3000 euroa. Toisaalta etenkin lapsiperheissä muutto voi poikia hyvinkin hankalasti järjestettäviä arjen asioita. Vakuutusyhtiöillä on ikävähennykset muun muassa putkistoja koskien. Hallinnonturvavakuutus turvaa taloyhtiön hallituksen jäsenten aseman, jos heidän tekemistään päätöksistä koituu jotakin vahinkoa taloyhtiön omaisuudelle. Se on lakisääteinen ja urakoitsija ottaa sen kun rakennushanke alkaa. Henkilökohtainen kotivakuutus korvaa esimerkiksi väliaikaiseen asuntoon muuton. Taloyhtiö voi ottaa myös lisävakuutuksena talkoovakuutuksen, joka korvaa talkoiden aikana tapahtuneet tapaturmat. Taloyhtiöissä saattaa vallita turvallisuudentunne siitä, että ”toki vakuutusyhtiö aina korvaa.” – Vakuutusta ei voi muuttaa ikävähennysten osalta eikä esimerkiksi vakuutusyhtiön vaihtaminen muuta tilannetta. 34 Kiinteistöjen vakuutuksien kilpailuttaminen on mahdollista taloyhtiöille tai kilpailutuksen voi suorittaa meklari asiakkaan toimeksiannosta. Vanhoissa kiinteistöissä putkiviat aiheuttavat vuotoja, joista saattaa syntyä varsin mittaviakin vahinkoja. Jos olosuhteet muuttuvat, pitää vakuutusyhtiön olla niistä tietoinen Uudisrakennuksissa rakennusja asennustyövakuutus on voimassa rakennuksen takuuajan tehtäessä takuukorjaustöitä. Ilmoitus vakuutusyhtiölle Saneerauksissa pääurakoitsija ottaa rakennusja asennustyövakuutuksen. – Vuotovahinkojen ehkäisemiseksi on ollut kampanjoita, mutta niiden tehosta on vaikea sanoa mitään. Korvauksia ei aina saa täysimääräisinä Vuotovahingot nostavat kiinteistövakuutuksen hintoja. Joskus kiinteistön riskitaso voi nousta myös väärien rakennusaikaisten ratkaisujen takia. – Joskus rakentamiseen liittyen saattaa olla riskejä. Talkoovakuutus korvaa tapaturmat Kiinteistövakuutukseen sisältyvät esinevakuutus, kiinteistönomistajan vastuuvakuutus, hallinnonvastuuvakuutus sekä oikeusturvavakuutus. Paavilaisen mukaan palovahinkojen määrä on vuodessa melko vakio. Oikeusturvavakuutuksen osuus kokonaissummasta on häviävän pieni, parikymmentä euroa. Talkoovakuutus kannattaa ottaa mittaviin talkoisiin, jollei talkoolaisilla ole henkilökohtaista tapaturmavakuutusta. – Jos urakoitsija on suorituskyvytön, on olemassa suorituskyvyttömyysvakuutus. Ikääntyvän putkiston osalta korvausmäärä pienenee vuosi vuodelta. Osakkeenomistajien tulee kuitenkin ymmärtää putkisaneerausten merkitys kiinteistön arvon ja asumisen laadun säilymisessä, eikä niitä kannata viivyttää liikaa. Vakuutusarvot ovat kiinteistöissä yleensä kohdallaan. vanhassa kerrostalossa tehty, ei mahdollista vesivahinkoa korvata enää täysimääräisenä, koska kymmeniä vuosia vanhassa kiinteistössä putkien rikkoutumista ei voida pitää enää ennalta arvaamattomana vahinkona, sanoo kiinteistövakuutuksen tuotepäällikkö Anu Paavilainen LähiTapiolasta. Vuotovahinkojen korvaussummat ovat suurentuneet. – Näistä kiinteistövakuutuksen osista eivät kiinteistönomistajat tai taloyhtiöt yleensä tingi. Hallinnonturvavakuutuksenkin osuus kokonaissumasta on muutamia kymppejä vuodessa. Hormit kuumenivat liikaa, kun saunaa lämmitettiin oikein tosissaan. Esimerkiksi kevythormiratkaisut – Keski-Euroopassa ei ole otettu huomioon suomalaista saunomiskulttuuria. Vakuutussumma määräytyy muun muassa rakennuksen sijainnista koosta ja iästä. Taloyhtiössä pitää muistuttaa, että saneerausten yhteydessä esimerkiksi normaali palo-osastointi ei toimi kuten sen pitäisi koska esimerkiksi ovia on saatettu poistaa. Jos takuuaikana sattuu vaikkapa astianpesukoneesta lähtenyt palovahinko, ei sitä rakennusja asennustyövakuutuksesta korvata. Hallitsemattomasta vesivahingosta saattaa olla seurauksena tilapäinen muutto pois kotoa. Lisävakuutuksena voi ottaa talkoovakuutuksen. Hintojakin tärkeämpää on selvittää, millaisia vahinkoja ja millä ehdoilla vakuutusyhtiöt ovat vahinkoja korvanneet. Juhani Karvonen – Ikääntyvän putkiston osalta korvausmäärä pienenee vuosi vuodelta.. Vakuutus korvaa esimerkiksi sen, jos hallituksen puheenjohtaja unohtaisi hissiavustuksen paperit pöydälleen ja avustus jäisi tämän takia saamatta. – Se on sisällytetty yleensä urakkasopimukseen. Hallinnon vastuuvakuutus turvaa taloyhtiön hallituksen jäsenten aseman, jos heidän tekemistään päätöksistä koituu varallisuusvahinko esimerkiksi osakkeenomistajalle. – Helpoiten vakuutusmaksuun voi vaikuttaa, esimerkiksi omavastuun valinnalla. Jokainen vakuutusyhtiö määrittelee itse omien vakuutuksiensa sisällöt ja hinnat. Vakuutusten hintojen korotuspaineet johtuvat paljolti yleisestä rakennuskustannusten noususta sekä vuotovahinkojen kasvaneesta määrästä. Tuo vakuutus ajaa saman asian kuin talkoovakuutus, koska talkoot kuuluvat vapaa-ajan toimintaan
Tuppurainen korostaa, että asumismuodon valintaan vaikuttaa merkittävästi aina asukkaan elämäntilanne. Lakea Isännöinti tarjoaa laadukkaita isännöintipalveluja ja vastaa vuokraustoiminnasta. Lakea Oy on 15 pohjalaisen kunnan omistama yhtiö, joka rakennuttaa valtakunnallisesti asuntoja sekä omaan omistukseen että tarjoaa monipuolista rakennuttajapalvelua muille toimijoille. 35 S uomen ensimmäinen Joutsenmerkitty talo on harjakorkeudessa. Lakean Omaksiasunnon voi lunastaa omaksi Sen jälkeen hän maksaa asunnostaan kuukausittaista vuokraa, jossa siis lyhentää lainaosuutta omaksi edukseen. A sumisoikeusasuntoon verrattuna Lakean Omaksi poikkeaa muun muassa siten, että asukas maksaa vuokrassaan lainanlyhennystä itselleen ja voi lopulta lunastaa asunnon omaksi. Puukerrostalo Mäihä valmistuu Seinäjoen asuntomessuille ensi kesäksi. Ensimmäinen Joutsenmerkitty talo harjakorkeudessa. – Koska suurin kuluttajan tekemä investointi on yleensä asunto, pitäisi ympäristöja terveellisyysasiat huomioida pitkäjänteisesti rakentamisessa. Muissa Pohjoismaissa on herätty rakentamisen ekologiseen kestävyyteen ja muun muassa sisäilma-asioihin aiemmin kuin Suomessa. Lakea juhlii tänä vuonna 40. Naapurimaan esimerkki rohkaisi Järvenpään Mestariasuntoja aloittamaan projektin, jonka lopputuloksena Suomeen saadaan vihdoin ja viimein Joutsenmerkitty talo. Toinen merkittävä ero on se, että Omaksi-asunnon voi ostaa kuka tahansa eikä asunnon saantiin vaikuta esimerkiksi asukkaan varallisuus, kuten asojärjestelmässä on alle 55-vuotialla, kertoo myyntineuvottelija Britta Tuppurainen. Lakealla on toimipisteet Seinäjoella, Vaasassa, Kokkolassa, Jyväskylässä ja Riihimäellä. Omaksi-asukkaiksi on ryhtynyt niin omistusasuntoa haluavat kuin myös esimerkiksi omakotitalosta luopujat. Asukkaan ei tarvitse ottaa isoa henkilökohtaista lainaa, vaan yhtiö huolehtii rahoituksesta. – Asunnosta voi tietysti luopua myös aikaisemmin myymällä vuokraoikeuden, korostaa Tuppurainen. Järvenpään Mestariasunnot Oy:n rakentama luhtitalo Auerkulma Järvenpäässä täyttää tiukat ympäristöja terveysvaatimukset. Joutsenmerkki antaa tähän hyvät välineet, Joutsenmerkin asiantuntija Terhi Uusitalo sanoo. Siksi yhtiö on velvoitettu pitämään asunnot 20 vuotta vuokrauskäytössä ja vasta sen jälkeen asunnon voi ja myös pitää lunastaa omaksi. toimintavuottaan. Uuden Omaksi-asunnon saadakseen asukas maksaa seitsemän prosentin Omaksi-maksun. – Moni omaksi-asunnon ostaja on kysynyt juuri tuota eroa asumisoikeusasumiseen. Järjestelmä on kehitetty yhteistyössä Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARAn kanssa ja yhtiön lainalla on valtion takaus. Esimerkiksi Ruotsissa on rakennettu jo satoja Joutsenmerkittyjä taloja ja päiväkotirakennuksia. Havainnekuvaa tulossa olevasta Lakean Omaksi-tuotannosta
Kiinteistönomistajat ovat jo pidempään olleet halukkaita muuttamaan toimitiloja ja liikehuoneistoja asumiskäyttöön. Vanhat konttorit eivät vastaa nykypäivän toimistotyön tarpeita. T alouden heikko kehitys ja tilojen käytön tehostaminen ovat johtaneet siihen, että pääkaupunkiseudulla on entistä enemmän tyhjiä toimistotiloja. Helsingissä on tällä hetkellä toimistotiloja tyhjillään kaikkiaan 672 000 m 2 . Ne halutaan muuttaa asuinkäyttöön. Myös Sipilän hallituksen hallitusohjelman tarkoituksena on edistää rakennusten käyttötarkoituksen muuttamista toimistoja liiketiloista asunnoiksi, ja niitä varten suunnitellaan kevennetyn kaavamenettelyn käyttöönottoa. – Helsingissä on yli miljoona neliötä tyhjillään tai vajaakäytössä olevaa työpaikkatilaa. Vajaakäyttöaste on 10,9 prosenttia. 36 Toimitilojen vajaakäyttö haitallista kaupunkikehitykselle Helsingissä halutaan tyhjät tilat asunnoiksi Helsingissä on yli miljoona neliötä tyhjillään tai vajaakäytössä olevaa toimitilaa. Tämä koskee niin tyhjillään, vajaalla käytöllä kuin täysmääräisessäkin käytössä olevia tiloja. Helsingin kaupunginvaltuutettu Pia Pakarinen (kok) on tehnyt valtuustoaloitteen toimistotilan muuttamisesta asunnoksi, kun se on ollut tyhjillään kolme vuotta. Lupien saanti ollut tiukassa Kaupunginvaltuutettu Pia Pakarinen haluaa muuttaa tyhjät tai vajaakäyttöiset työpaikkatilat asunnoiksi. Samaan. Vastaavat vajaakäyttöasteet toimistojen osalta ovat Espoossa 21,3 prosenttia ja Vantaalla 16,1 prosenttia. Vajaakäyttöasteen tulisi olla enintään 5-6 prosenttia
Tämän katsauksen perusteella pelkästään kantakaupungin alueelta on muuttunut tai muuttumassa noin 50 kohdetta toimitiloista asumiseen, eli noin 215?000 k-m?. Toimitilojen vajaakäyttöä ja paikoin autioituvia rakennuksia pidetään erittäin haitallisena koko kaupungin kehityksen kannalta. Helsingissä on ollut tyhjää toimistotilaa kuluvana syksynä 672 000 m 2 , jolloin vajaakäyttöaste on 10,9 prosenttia. Määräajan asettaminen nopeuttaisi välttämättömiä investointeja. Jos rakennus on ollut tyhjillään noin kolme vuotta ja kiinteistönomistaja ehdottaa sen käyttötarkoituksen muuttamista, kaupungin tulisi käsitellä kiinteistön omistajan ehdotus nopeutetulla aikataululla. Pakarisen mukaan olisi pidettävä kohtuullisena, että lupa toimistokiinteistön muuttaminen asumiskäyttöön annettaisiin lähtökohtaisesti aina, jos se on ollut kolme vuotta tyhjillään tai selvästi vajaakäytössä. Tällöin tulee ottaa huomioon myös kohteen soveltuvuus sijainniltaan ja muilta ominaisuuksiltaan asumiseen. Keskeisiltä alueilta, joilla muutospaineet ovat kovimmat, poistuu suurempi osa toimitilaa kuin mitä sitä on tyhjillään. – Kiinteistön omistajan pitää saada kaupungilta vastaus käyttötarkoituksen muutosta koskevaan ehdotukseensa puolen vuoden kuluessa ehdotuksesta. Tarpeisiin kyettävä reagoimaan pian Yleisesti pidetään hyvänä, että tyhjille tiloille etsitään konkreettisia ratkaisuja. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että ei ole tarkoituksenmukaista tehdä päätöstä kiinteästä rajasta, jonka jälkeen kiinteistön omistajilla on oikeus käyttötarkoituksen muutokseen. aikaan Helsingissä on jo vuosikaudet ollut puutetta kohtuuhintaisista asunnoista, Pakarinen painottaa. Nousiainen korostaa, että resurssiviisauden näkökulmasta on tärkeää saada kaikki tilat nykyisiä tarpeita vastaavaan käyttöön. Kun kiinteistön omistaja on todennut, että käyttötarkoituksen muutos on vajaakäytössä olevan rakennuksen paras vaihtoehto, hankkeessa pitää päästä Nousiaisen mukaan nopeasti eteenpäin. Selvityksen perusteella on tähän mennessä annettu lupa valtaosaan käyttötarkoitusmuutoksista. 37 Helsingissä halutaan tyhjät tilat asunnoiksi Lausunto puoltaa tilojen muuttamista . Monet toimistokiinteistöt ovat olleet jo seitsemänkin vuotta tyhjillään. – Tämän vuoksi on tärkeää, että Helsingissä ja muissa kaupungeissa suhtaudutaan käyttötarkoituksen muutoksiin lähtökohtaisesti sallivasti, etenkin jos rakennus on ollut tyhjillään jo pitkään. Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta käsitteli Pia Pakarisen valtuustoaloitetta marraskuisessa kokouksessaan. Kaupungistumisen voimistuessa muuttuneisiin tarpeisiin pitäisi pystyä reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Tämä tulee näkymään viiveellä toimitilamarkkinoilla, lausunnossa todetaan. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Helsingin kaupunki. Toimistotila ei kaupungista työtapojen muuttuessa ja tilatehokkuuden kasvaessa lopu kesken, vaikka tyhjillään olevia tiloja konvertoitaisiin mittavastikin, Nousiainen uskoo. – Vajaakäyttö ja autioituvat rakennukset ovat erittäin haitallisia kaupunkikehityksen kannalta, toteaa RAKLIn yhdyskuntaja infra-asioista vastaava johtaja Mikko Nousiainen. Jos hanke hylätään, siihen on oltava vahvat perusteet. Suurimmat muutospaineet ovat kohdistuneet aluekeskuksiin ja toimitila-alueille. On kuitenkin tarkoituksenmukaista muuttaa toimistoja asunnoiksi joko purkamalla tai muuntamalla olemassa olevaa rakennusta siellä, missä toimistojen ylitarjonta vaikuttaa pysyvältä, sillä kiinteistökannan ja tonttien vajaakäyttö ei hyödytä ketään. – Ilmiö on kuitenkin kasvanut niin merkittäväksi, että konvertointeja yhteisvaikutuksineen tulee arvioida kokonaisuutena. Kaupunkisuunnitteluvirasto oli tehnyt vuoden 2015 syksyllä kantakaupungin aluetta koskevan alustavan katsauksen toimitilojen muutoksista asumiskäyttöön. Kaupunginhallitus oli pyytänyt lautakunnalta lausuntoa asiassa. Autopaikat ovat yleensä jo valmiiksi maan alla ja joukkoliikenne järjestettynä, Pakarinen muistuttaa ehdotuksessaan. Tyhjien toimistokiinteistöjen omistajat jotka ovat tyypillisesti eläkeyhtiöitä eivät ole monessakaan tapauksessa saaneet Helsingissä lupia toimistotilojen muuttamiselle asunnoiksi. – Parhaimmillaan niitä pitäisi pystyä myös ennakoimaan. – Kaupungin virastot ovat olleet joissain tapauksissa keskenään erimielisiä konversion tarpeesta, eikä käsittely ole edenneet. Kun rakennusta ei voida muuttaa tuottavaan muotoon, se käytännössä estää myös sen myymisen, ja samalla se aiheuttaa kuitenkin omistajalleen ylläpitokuluja. Muutoksia toimitiloista asumiseen on tekeillä runsaasti myös esikaupunkialueilla. Lisäksi kantakaupungin alueella on ollut useita kymmeniä alustavia tiedusteluja toimistotilojen muuttamisesta asumiseen. Näihin hankkeisiin ei ole kaupunkisuunnittelulautakunnan mukaan vielä otettu kantaa tai niiden lähtötiedot ovat vasta alustavia. – Toimistotilojen ja asuntojen sijainti samalla alueella ei aiheuta samanlaisia ongelmia kuin teollisuusalueen ja asumisen yhdistäminen, pikemminkin se lisää alueiden monimuotoisuutta ja lyhentää työmatkoja. Keskustassa tyhjää toimistotilaa on kuitenkin vain 130 000 m 2 ja vajaakäyttöaste selvästi alhaisempi, 7,2 prosenttia. – Sellainen saattaisi synnyttää epäterveitä ilmiöitä
T urkulainen Domino Kiinteistöpalvelut on kehittänyt uuden tavan palvella taloyhtiöitä. Kattojen tarkastus sujuu kätevästi kopterikameralla Kopterikamera voi olla uusi tapa tarkistaa kattojen kunto ja lumitilanne. Kopterikameran käyttö vaatii paljon opettelua. Se säästää aikaa ja rahaa. Eräs keskeisistä asioista, joissa kopteria voi hyödyntää, on kattolumien tilanteen tarkistaminen. 38 Kopterikameralla voi ottaa sekä still-kuvia että videota.. Yhtiö on hankkinut käyttöönsä kaukoohjattavan kopterin, jossa on videokamera. Kopterikameran käyttömahdollisuudet ovat kiinteistöjen hoidossa lähes rajattomat. Kopterikamera on Domino Kiinteistöpalveluilla vasta testivaiheessa, mutta yhtiön toimitusjohtaja Hermanni Uusitalo on laitteesta hyvin innoissaan
Uusitalolla on kolme akkua, joten akkuja vaihtamalla laitteella lentelee yli tunnin. – Kopterilla lennetään katon pintaa pitkin ja voidaan katsoa onko bitumissa reikiä tai muita vaurioita. Kerran unohdin sen asetuksen päälle ja ihmettelin, miksi kopteri tulee koko ajan kohti. Käyttö vaatii opettelua Hermanni Uusitalo kertoo, että kopteria pitää käyttää säännöllisesti, jotta sitä oppii käyttämään. Uusitalon mukaan kopterin käytön oppii melko nopeasti. Se ei ole kenenkään lempihommaa, Uusitalo sanoo. Kopterikamerassa on paljon ominaisuuksia, jotka pitää oppia. Mutta minulla on mennyt neljä propellia, kun olen opetellut käyttämään laitetta. Siihen saakka laitetta testataan ja Uusitalo ideoi kovaa vauhtia jo uusia mahdollisia palveluita, joita kopterilla voi toteuttaa. 39 – Kun talvi tulee ja kerrostalojen katot täyttyvät lumesta, niin kopterilla pääsee näppärästi tarkistamaan lumitilanteen. Siinä on esimerkiksi sellainen ominaisuus, että kopterin saa tarvittaessa seuraamaan itseään. Kopterilla tämä sujuu paljon helpommin, Uusitalo kertoo. – Jos verkko sattuu olemaan tietyllä taajuudella, se hieman Kopterikamera voi näppärästi tarkistaa rakennusten katot. Kopteri törmäili oksiin ja peräkärryihin, Uusitalo naureskelee. Pauli Jokinen. Kattolumien lisäksi kopterilla voi tarkistaa rännit. Kopterikameran akulla lentää noin 20-30 minuuttia. Kopterikameralla voi kiinteistönhuollossa olla hyvinkin markkinoita. Kopterilla on helppo tarkistaa myös katon kunto päällisin puolin. Kun kävelen talon reunaa, niin kopteri seuraa minua katon harjan korkeudella. Tällöin kopterikamera on erinomainen apuväline. HD-tason kuvasta voi teettää vaikka ilmakuvia. Kuvan laatu on niin hyvää, että siitä saa teetettyä vaikka ilmakuvan talon alaaulaan, Uusitalo sanoo. Aikaa ja rahaa säästyy Kopterikameran pääasialliset tehtävät Domino Kiinteistöpalveluilla tulee keskittymään kattolumen tilanteen tarkistamiseen sekä rännien ja katon kunnon kartoittamiseen. Sillä voi vaikka kuvata uuden taloyhtiön ilmasta käsin. – En ole ainakaan nähnyt, että yhdelläkään huoltofirmalla olisi vastaavaa käytössä, Uusitalo sanoo. Katon kunnon ja rännien tarkistusta Joskus taloyhtiön sisäpihat ovat niin ahtaat, ettei niihin edes pääse kunnolla henkilönostimilla. Kamerassa on myös kuvanvakain, jonka ansiosta kuva pysyy vakaana, vaikka olisi tuulinen päivä. Uusitalo kertoo, että firman tarkoitus on aloittaa kopterikameran markkinointi ensi keväänä. Kuvaa voi esitellä sitten vaikka isännöitsijälle, joka pystyy videon perusteella näkemään katon kunnon. – Kun sen hallitsee, se on aika simppeli peli. Kamera kuvaa HD-tason kuvaa. Silloin kopteria pitää ohjata manuaalisesti. Kopterilla pääsee 120 metrin korkeuteen. – Silloin kenenkään huoltomiehen ei tarvitse kiivetä niitä tarkastamaan. Kopterin käsittelyä joskus hankalaoittaa kerrostalojen langattomat tietoliikenneverkot. Syy on yksikertainen: kopterikamera säästää aikaa ja rahaa. – Kopterilla voi vaikka tehdä taloyhtiöistä esittelyjä. häiritsee kopterin toimintaa. Muuten joutuu käyttämään nostimia ja joskus joutuu pyytämään poliisilta luvat ja sulkemaan yöaikaan tiet, jotta päästään nostimilla katsomaan katolumien tilanne
Kanadalaisprofessorin mukaan on palattava rakentamisen juurille Rakennusfysiikkaseminaarissa käsiteltiin suuria teemoja Tampereella lokakuun lopussa järjestetty rakennustekniikkaseminaari kokosi yli 500 kuulijaa. Kosteusja homevauriot kestoaiheita Seminaarin puheenjohtaja, professori Juha Vinha TTY:n Rakennustekniikan laitokselta kertoo, että rakennusten kos teusja homevauriot sekä energiatehokkuuden parantaminen ovat seminaarin kestoaiheita, ja niistä kumpikin oli entistä vahvemmin edustettuina tämänkertaisessa tapahtumassa. 40 T ampereen Teknillisen Yliopiston TTY:n ja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n yhdessä järjestämä rakennusfysiikkaseminaari pidettiin lokakuussa neljännen kerran. Hän painotti puheenvuorossaan rakennusfysiikan historiaa ja tulevaisuudennäkymiä. Seminaarissa esitelmöi neljä keynote-puhujaa: arkkitehti Kimmo Lylykangas, kanadalainen professori Mark Bomberg, tanskalainen professori Anker Nielsen ja Oulun rakennusvalvonnan entinen johtaja Tapani Mäkikyrö. Kolmannen päivän aihepiiri kytkeytyi energiatehokkuuteen ja akustiikkaan. Kolmipäiväiseen seminaariin osallistui yli 500 henkilöä ja esityksiä pidettiin kaikkiaan 86. Kanadalainen professori Mark Bomberg puhui Tampereen rakennusfysiikkaseminaarissa rakentamisen historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudennäkymistä.. Seminaarin ensimmäisen päivän aiheet liittyivät rakennusfysiikan tutkimukseen, suunnitteluun sekä koulutukseen ja toisen päivän aiheet rakennuksen kosteusja homeongelmiin sekä sisäilman laatuun. Yksi kiinnostavimmista esiintyjistä oli keynotepuhuja Mark Bomberg Kanadasta
41 mistä, vaan sen tarve on tullut valittujen ratkaisujen seurauksena. Sata vuotta rakentamisen virheitä ja kehitystä Seminaarin odotetuimpia puhujia oli rakennusfysiikan tietotaituri, maailmankuulu Mark Bomberg. Bomberg puhui esityksessään aiheesta ”From German Passive House, through American Experience to the High Quality Environment (HQE) Buildings” , joka käsitteli viimeisen sadan vuoden aikana tehtyjä virheitä rakentamisessa ja sitä, miten näiltä mokilta voitaisiin tulevaisuudessa välttyä. Bomberg aloittikin puheenvuoronsa sanoin: – Rakentamisen tulevaisuuden ympäristövalvonta perustuu tietämykseen rakentamisen historiasta. Seminaarissa esiteltiin tutkimustulosten lisäksi uusia ohjeistuksia ja ratkaisuja sekä käytännön kokemuksia. Haaste on kuitenkin erittäin suuri, sillä sisäilmaongelmaisia rakennuksia on valtaisa määrä ja monessa tapauksessa edes rakennusten korjaus ei ole ratkaissut ongelmia. Myös energiatehokkuusasiat korostuivat aiheissa. Professori Vinhan mukaan energiatehokkuuden merkitys painottuu entisestään siirryttäessä uudisrakentamisessa kohti lähes nollaenergiataloja. Rakennusfysiikka seuraa, ei ohjaa rakentamista Bomberg pyrki puheenvuorossaan osoittamaan, että rakennusfysiikan tutkimus ei ole ohjannut rakentamisratkaisujen kehittyTampere-taloon kerääntyi seminaarin aikana yli 500 rakennusfysiikasta kiinnostunutta kuulijaa. Esitelmöijiä kolmipäiväisessä tapahtumassa oli yhteensä 86. Tämä tarkoittaa sitä, että rakentamisessa on usein ensin tehty virheitä, joiden korjaamiseen on tarvittu tietoa rakenteiden ja rakennuksen rakennusfysikaalisesta toiminnasta. – Rakentamisen tulevaisuuden ympäristövalvonta perustuu tietämykseen rakentamisen historiasta.. Hän on paitsi tutkija ja opettaja, myös kansainvälisen refereejulkaisu Journal of Building Physicsin päätoimittaja. Bomberg kertoi, että rakennusfysiikka sai alkunsa tarpeesta etsiä ratkaisuja talojen eristämiseen: tuuli, sade ja kylmä sisäilma – Ympäristöministeriön kosteusja hometalkoot ovat tehneet tärkeää työtä rakennusten kosteus ongelmien ratkaisemisessa ja tämä työ on osaltaan aktivoinut myös monen muunkin tahon toimintaa aihealueella
42 – On määriteltävä uudestaan ympäristöystävälliset materiaalit, sillä niillä voi olla merkittävä vaikutus rakennusten suorituskykyyn! Nykyinen rakentamisen taso ei ole riittävä Vaikka Bombergin mukaan rakentamisessa on viime vuosina edistytty merkittävästi, vielä ei kuitenkaan ole aika luovuttaa: passiivienergiatai nollaenergiapakottivat kehittämään materiaaleja, jotka pitäisivät talot lämpiminä. – Rakentamisen tiedeyhteisö ymmärsi kyllä eristämisen syyt ja seuraukset, mutta he eivät voineet vaikuttaa rakentamiseen, sillä tieteen ja käytännön rakentamisen välillä ei ollut yhteyttä ennen kuin tehtiin virheitä, Bomberg kiteyttää. Nykyaikaisten rakennustekniikoiden suosiminen tarkoittaa Bombergin mukaan enemmän tai vähemmän paluuta rakentamisen juurille, aikaan ennen muovi eristämistä: Arkkitehti, keynote-puhuja Kimmo Lylykankaan esitelmä valittiin palautteissa seminaarin mielenkiintoisimmaksi. Toiseksi uusista rakennusmateriaaleista ei onnistuttu levittämään tietoa kyllin tehokkaasti. 1920-luvulla keksittiin selluloosaeriste, jolla taloja alettiin eristää. Välinpitämättömyyteen monia syitä Bombergin mukaan eristämisestä johtuvia ongelmia olisi voitu ratkaista jo 1970-luvulla, mutta niihin ei tartuttu. Myöhemmin on kehitetty ja kehitetään yhä terveysja ympäristöystävällisempiä sekä ekologisempia rakennusratkaisuja. Lylykangas puhui rakennusten energiatehokkuuskonseptien mahdollisuuksista.. Kestävä rakentaminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää. Tämä johti laajoihin kosteusongelmiin paitsi omakotitaloissa, myös suuremmissa kiinteistöissä. Syitä välinpitämättömyyteen olivat ensinnäkin rakennushankkeiden hajanaisuus: kukaan ei kantanut päävastuuta rakennusten kunnosta. Koneellinen ilmastointi yleistyi Kanadassa, Yhdysvalloissa kehitettiin ikkunoiden tekniikkaa ja lämmitystekniikkaan alettiin keksiä uusia ratkaisuja ja materiaaleja. Nykyaikaisten rakennustekniikoiden suosiminen johtaa rakennusten käyttöiän pitenemiseen peräti 20 prosentilla. Virheiden tunnustaminen johti kehitykseen Virheiden tunnustamisen myötä alkoi Bombergin mukaan tapahtua edistystä. Ongelmat alkoivat näkyä suuressa mittakaavassa 1950-luvulla, mutta asialle ei tehty mitään. Eristämisen myötä talojen ilmastointi heikkeni ja kosteus alkoi tiivistyä rakenteisiin. Myöhemmin tähän tarkoitukseen kehitettiin myös keinotekoisia eristeitä. Kolmanneksi Bomberg uskoo, että rakentamistekniikassa pitkin epäonnistua, jotta sen suorituskyky voitaisiin arvioida uudelleen
Bomberg painottaa, että eri puolille maailmaa ei voi rakentaa samanlaisia taloja, vaan ilmastoolosuhteet ja muut rakentamisen energiatehokkuuteen liittyvät seikat on huomioitava yksilöllisesti erityisen tarkkaan. Voittajien valinnassa painotettiin erityisesti yhteiskunnallista vaikuttavuutta.. Kolmanneksi on panostettava maalämpöön ja aurinkolämpöön. Bombergin luentokalvoihin voi tutustua osoitteessa http:// www.tut.fi/cs/groups/public/@ l912/@web/@p/documents/liit/ x124269.pdf. – Ympäristöystävällisten talojen rakentamisessa on neljä vaihetta: ensimmäiseksi on suunniteltava ennakkoon, kuinka järkevää aurinkoenergian käyttäminen olisi. Toiseksi on suunniteltava passiivitaloja, joissa on lämpöja kosteuspuskureita. Neljänneksi on pohdittava aurinkopaneelien käyttöä sähkön tuotantoon. Seminaarissa jaettiin myös Kosteusturvallisen rakentamisen palkinto, joka jaettiin Oulun ja Helsingin rakennusvalvontavirastojen kesken. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: RIL Rakentamisen tiedeyhteisö ymmärsi kyllä eristämisen syyt ja seuraukset, mutta he eivät voineet vaikuttaa rakentamiseen, sillä tieteen ja käytännön rakentamisen välillä ei ollut yhteyttä ennen kuin tehtiin virheitä. 43 talot eivät ole tarpeeksi hyviä
Tiedot käyvät ilmi Kiinteistöliiton marraskuussa julkistamasta korjausrakentamisbarometristä. 44 K iinteistöliiton korjausrakentamisbarometrin mukaan vuodelle 2016 odotetaan pääkaupunkiseudulla tuntuvaa ja Etelä-Suomessa varovaista korjausrakentamisen kasvua. Pääkaupunkiseudulla korjaamisen odotetaan kasvavan voimakkaasti, mutta Itäja Pohjois-Suomessa ennustetaan laskevaa kehitystä. Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan asunto-osakeyhtiöt korjasivat asuinrakennuksia 2,25 miljardin euron arvosta vuonna 2014. Kilpailuttaminen on tulosten mukaan jopa vähentynyt parin viime vuoden aikana. Vesija viemäriputkistojen korjaaminen on kuluvana vuonna. verrattuna hieman lisännyt taloyhtiöiden varovaisuutta korjausrakentamisja ylläpitohankkeiden käynnistämiseen. 29 prosenttia taloyhtiöistä arvioi korjausrakentamisensa kasvavan tulevana vuonna ja 28 prosenttia supistuvan kuluvaan vuoteen verrattuna, ilmenee Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Tyypillisin laina-aika oli 6–10 vuotta (36 prosenttia). Runsas neljännes taloyhtiöistä pyytää lainatarjouksen vain yhdestä pankista. Se oli nyt 1,4, kun keväällä taso oli 1,5. 29 prosenttia taloyhtiöistä arvioi korjausrakentamisensa kasvavan tulevana vuonna ja 28 prosenttia supistuvan kuluvaan vuoteen verrattuna. Kerrostaloyhtiöissä oli kasvua 14 prosenttia, mutta rivitalojen korjaukset vähenivät kaksi prosenttia. Heikko taloustilanne on kevääseen 2015 Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Joka kolmannella taloyhtiöllä on kuluvana vuonna käynnissä jonkinlainen korjaushanke, vaikka taloustilanne jarruttaa hankkeiden käynnistymistä. Vastaajista 83 prosenttia arvioi pankkirahoituksen saatavuuden korjaushankkeelle pysyneen ennallaan. Lainatarjouksia taloyhtiöt saavat edelleen hyvin. Noin kolmannes yhtiöistä on valmistautunut korjaushankkeeseen ennakkorahastoinnein tai asuintalovarauksella. Joka kolmas kiinteistö korjaa, yksi neljästä ei kilpailuta lainaa Vuodelle 2016 odotetaan pääkaupunkiseudulla tuntuvaa ja Etelä-Suomessa varovaista korjausrakentamisen kasvua. Kasvua oli 10 prosenttia edellisvuodesta. Lainojen marginaalien mediaani on yhä hieman kutistunut. Barometrin vastauksissa oli hajamainintoja, joiden mukaan pienimmät, yleensä alle viiden huoneiston yhtiöt, eivät välttämättä aina ole saaneet lainaa korjauksiinsa. Vähintään kahdelta pankilta lainatarjouksia kysyy 73 prosenttia yhtiöistä, vain yhdeltä pankilta edelleen 27 prosenttia taloyhtiöistä. 69 prosenttia taloyhti öiden hallituksen edustajista arvioi lainaehtojen pysyvän nykyisellään, viidennes arvioi ehtojen heikentyvän ja joka kymmenes vastaaja sanoo niiden parantuvan. Kilpailuttamisessa säästöpotentiaalia Pankkilainoja käyttää saneerauksen ensisijaisena rahoitusmuotona runsaat puolet taloyhtiöistä
Niihin liittyviä korjaushankkeita on joka kymmenennellä taloyhtiöllä. Yli puolet tarkastuksista teki kuntotutkija ja noin neljänneksen urakoitsija, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista, jossa erityisteemana oli viemäreiden sisäpuoliset korjaukset. Nimenmuutoksen myötä pystymme paremmin kertomaan keitä me olemme ja mitä me edustamme, sanoo Timo Keinänen, Tekla Oy:n toimitusjohtaja. Korjausrakentamisbarometri Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. yleisin korjauskohde taloyhtiöissä. Kiinteistössä on toiminut lokakuun alusta lähtien turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, jonka toiminnasta Barona Groupiin kuuluva Luona Oy on vastannut kokonaisuudessaan. Vuonna 1966 perustettu Tekla Oy vaihtaa nimensä Trimble Solutions Oy:ksi. Kaupan yhteydessä Fisso Real Estate Ky:lle siirtyy entinen Kryhmän käytössä ollut koulutuskeskus, joka on ollut tyhjillään muutaman vuoden. Teklan BIM-ohjelmistojen liittyminen Trimblen määräja kustannuslaskentaan, projektinhallintaan ja työmaakäyttöön liittyviin ratkaisuihin, tuo rakennusalalle uusia työkaluja tuottavuuden parantamiseen. Syksyn kierroksella painottuvat nykyisin korjaushankkeet ja putkistokorjaukset. Vastaajista 1881 oli asuntoosakeyhtiöiden hallituksen edustajia ja 471 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä sekä 267 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Keväisin ovat painopisteenä energia-asiat ja ylläpitotoimet. 45 noin kaksi kolmasosaa tehdään sukittamalla ja pinnoittamalla noin neljännes. Tekla-nimi säilyy tuoteperheen nimenä Teklan rakennusalan ohjelmistoissa. Teklasta tuli osa Trimble-konsernia vuonna 2011, ja nyt tapahtuva nimenmuutos vahvistaa Trimblen evoluutiota ja tulevaisuuden visiota. Runsaassa 20 prosentissa taloyhtiöitä tehdään julkisivutai vesikattokorjauksia. Koko Suomen tasossa nousua oli 70 euroa huoneistoneliöltä. Uuteen kohtaan viemäriputket asennettiin 18 prosentissa saneerauskohteita ja samassa määrässä taloyhtiöitä viemärisaneeraus tehtiin yhdistämällä ns. AVUX. Perinteisillä remonttitavoilla saneerattujen viemäreiden keskimääräinen kokonaiskustannus oli koko Suomessa 607 euroa, pääkaupunkiseudulla 800 euroa ja muualla Suomessa 500 euroa huoneistoneliöltä. Tietomallittukevat rakennuksen ja rakentamisen suunnittelua kaikissa vaiheissa ja mahdollistavat paremman analytiikan ja hallinnan kuin manuaaliset prosessit. Ilmarinen myi kiinteistön Baronalle Ilmarinen on myynyt Espoon Siikajärvellä sijaitsevan kiinteistön Barona Group Oy:n omistamalle Kiinteistöyhtiö Fisso Real Estate Ky:lle. Vastaajista 40 prosenttia ei tiennyt oliko ongelmia havaittu. 13 prosenttia raportoi ongelmista, kuten tukoksista. Pääkaupunkiseudulla mediaanikustannus nousi 100 euroa viime vuodesta. Sisäpuolisista kunnostuksista Teklasta tulee Trimble Tekla siirtyy käyttämään Trimblen yritysnimeä 1.1.2016 alkaen. perinteisiä ja sisäpuolisia menetelmiä. Syksyllä 2015 korjausrakentamisbarometri tavoitti ennätysmäärän 2619 vastaajaa. TP Putkistojen kunnostettavuus tarkastetaan useimmiten Putkistojen soveltuvuus sisäpuolisiin kunnostuksiin on tarkastettava ennen remonttitavan valintaa. Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaan takuutarkastus on toimitettava aikaisintaan kuukautta ennen vastaanottotarkastuksessa ilmoitettua takuuajan päättymispäivää ja viimeistään sanottuna päättymispäivänä. Rakennusten tietomallintaminen (BIM, Building Information Modeling) on otettu käyttöön rakennusteollisuudessa ympäri maailman. Kohde koostuu useammasta rakennuksesta ja niitä ympäröivistä maa-alueista. Seuraavaksi eniten korjataan piharakenteita/salaojia, vesikattoja ja märkätiloja. Seuraavan viiden vuoden kuluessa runsas neljännes taloyhtiöistä ilmoittaa korjaustarvetta piharakenteissa, ikkunoissa ja ovissa. – Trimblen asiantuntemus, teknologiat ja investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen auttavat meitä luomaan ratkaisuja, jotka mullistavat rakentamisen työnkulun. Yhdeksän kymmenestä kohteesta tarkasti viemärien kunnostettavuuden ennen päätöstä korjaustavasta. Kysely toteutettiin nettikyselynä 28.9.–18.10.2015. Syksyllä 2015 erityisteemana olivat kokemukset sisäpuolisista viemärikorjausmenetelmistä. Kustannukset nousussa pääkaupunki seudulla Viemärisaneerauksista noin kolmannes tehtiin asentamalla uudet putket vanhojen tilalle ja sama määrä viemäreiden sisäpuolisia kunnostusmenetelmiä käyttämällä. Barometrin mukaan viemäreiden sisäpuolisia kunnostusmenetelmiä käyttäneissä kohteissa vain 44 prosentissa tehtiin takuutarkastus. 10 prosentissa tarkastuksissa havaittiin ongelmia. Ongelmia esiintyi tasaisesti kaikkien sisäpuolisten kunnostustapojen yhteydessä. Muualla Suomessa taso pysyi ennallaan. Neljännes tarkastuksista tehtiin viemäriputkiston sisäpuolisella kuvauksella ja viidennes arvioimalla. Valtaosa, noin 80 prosenttia vastaajista, ei ollut havainnut ongelmia sisäpuolisilla kunnostusmenetelmillä toteutetun urakan jälkeen
46 Ä mmässuon biolaitoksen valvomossa kymmenet monitorit seuraavat, miten biojäte muuttuu vaihe vaiheelta kompostiksi ja biokaasuksi. Ämmässuolla on ollut kompostointilaitos vuodesta 1998 lähtien. Ämmässuolla syntyy ruokajätteestä energiaa Seinän takana on tonneittain biojätettä.. Joitain paikkoja pitää vielä optimoida, mutta kaasua laitos on tuottanut yllättävänkin hyvin, toteaa biojätteen käsittelystä vastaava Christoph Gareis. Käytännössä biojätteestä tehdään nyt sekä kompostia että biokaasua. – Biokaasulaitos rakennettiin kompostointilaitoksen viereen ja ne integroitiin yhteen, Gareis kertoo. Uusi kompostointilaitos valmistui vuonna 2007 ja jo silloin heräsi ajatus biokaasulaitoksen rakentamisesta. – Hyvin laitos on toiminut. Ämmässuon käsittelykeskukseen Espooseen rakennettiin uusi biokaasulaitos, joka vihittiin käyttöön kesäkuussa. Laitoksen tuottavasta biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Kauhakuormaajat ajavat jätettä paikasta toiseen. Biojäte ohjataan murskaimeen, ja seulotaan. Biojätteestä sopivin osa lähtee kompostoitavaksi ja biokaasuprosessiin sopiva osa ohjataan biokaasulaitoksen puolelle. HieKymmenet monitorit seuraavat biojätteen muuttumista biokaasuksi Ämmässuon käsittelykeskukselle valmistui Pohjoismaiden suurin pelkästään biojätettä käsitelevä biokaasulaitos
Ämmässuon laitos on Pohjoismaiden suurin pelkästään biojätettä käsittelevä tuotantolaitos. Se johtuu siitä, että Ämmässuon biolaitoksen valvomo.. – Me saamme biokaasulaitoksessa enemmän tehoja irti kuin esimerkiksi Keski-Euroopan biolaitoksissa. 47 täällä biojäte on pääasiassa ruokajätettä, kun Keski-Euroopassa on enemmän puutarhajätettä joukossa. Aivan käsittelykyvyn ylärajoilla ei tällä hetkellä mennä, vaan laitoksella olisi kapasiteettia ottaa vastaan hieman enemmänkin biojätettä. Ruokajätteellä tehoja irti Biojätteen käsittelylaitoksessa pystytään käsittelemään noin 60 000 tonnia biojätettä vuodessa. Ruuassa on helpommin hajoavia materiaaleja, Gareis kertoo. Gareisin mielestä kotitalouksilla olisi varaa tehostaa biojätteen kierrätystä entisestään. Euroopassa vastaavia laitoksia on noin kymmenen ja Suomessa Ämmässuon lisäksi samantyyppinen laitos on Lahdessa, Gareis tietää. nompi aines sopii paremmin biokaasulaitokselle ja karkeampi osa päätyy biokaasulaitoksesta tulevan jäännöksen kanssa kompostointiprosessiin. – Tämä konsepti on hyvin harvinainen. Siitä noin 45 000 tonnia on mahdollista käsitellä biokaasulaitoksessa. Ämmässuon biojätteet kerätään pääkaupunkiseudulta ja noin 75 prosenttia biojätteestä tulee kotitalouksilta. Kuluvana syksynä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä eli HSY kampanjoi biojätteen lajittelun lisäämiseksi
Biokaasu ohjataan voimalaan, joka sijaitsee Kaasun tuotantoa kellon ympäri Uuden biolaitoksen ansiosta Ämmässuolla voidaan ottaa entistä tehokkaammin talteen biojätteen sisältämä energia. Biojätteen käsittelyssä Ämmässuolla käytetään niin sanottu kuivaa osavirtamädätystä. Kuivamädätyksen ansiosta täällä ei synny jätevettä paljoakaan, Gareis kertoo. Sähköenergiaa noin 3000 omakotitalolle Biojätteen laitosmainen käsittelyprosessi Ämmässuolla kestää noin viisi viikkoa. Automaattisesti toimiva kahmari syöttää biojätettä kahteen reaktoriin tasaisesti ympäri vuorokauMolemmilla seinillä on biokaasureaktorit. Lisäksi humus ja arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi päästetään takaisin kiertoon. Biojätteen käsittelyn hajuhaitatkin ovat entistä pienemmät. Se on kuin iso allas, jonne biojätettä kipataan. Reaktoreissa mikrobit tuottavat massasta biokaasua. Jos mikrobit eivät saa ruokaa, kaasuntuotanto laskee heti. Seuraavaksi Gareis esittelee biojätteen varastointipaikkaa biokaasulaitoksessa. 48 den. Kaasuhälytyksen sattuessa valo vaihtuu. – On tärkeää, että biojätettä syötetään reaktoreihin koko ajan, myös viikonloppuisin ja öisin. Reaktoreihin taas pääsee kurkistamaan pienistä ikkunoista. Kuiva mädätys tarkoittaa, että biojäte laitetaan reaktoriin sellaisenaan, eikä sitä laimenneta vedellä. – Biolaitoksissa on usein se ongelma, että niissä syntyy paljon jätevettä. Christoph Gareisin mukaan uusi biokaasulaitos on toiminut moitteettomaasti.. – Täällä sisällä hieman haisee, mutta ulkona ei juuri ollenkaan, Gareis nuuhkaisee ilmaa
Gareis kertoo, Biokaasulaitos on Ämmässuon jättimäisen kaatopaikan reunalla. – Jätehuoltoalalla on hirmuinen kehitys käynnissä. Pyritään varmasti uusimaan tekniikkaa jo ennen kuin 20 vuotta on täynnä. Gareis arvelee biolaitoksen eliniäksi noin 20 vuotta. Pauli Jokinen Christoph Gareisin mukaan biokaasulaitoksen energialla saa sähköt 3000 omakotitaloon. Hyödyllisempää ja ympäristöystävällisempää teknkologiaa kehitetään koko ajan. Siellä siitä syntyy sähköä ja lämpöä. HOIDA VAKUUTUSJA VAHINKOASIAT VAIVATTOMASTI! PALVELU SISÄLTÄÄ: – Oikean vakuutusturvan hankkimisen edullisimmin varmistamisen OTA YHTEYTTÄ, KERROMME LISÄÄ! Uusi työkalu kiinteistöalan ammattilaisille Kuvauskopteri 4K-kameralla Voit ottaa laadukkaita Still-kuvia sekä 4K-videoita. että sähkönmyynnistä saatavat tulot kattavat investoinnit ja käyttökustannukset. Sähköenergiaa syntyy niin paljon, että siitä riittäisi sähköä noin 3000 omakotitalolle. 49 noin puolen kilometrin päässä biokaasulaitoksesta. Biokaasulaitoksen rakentaminen oli HSY:lle noin 12 miljoonan euron investointi. – Biokaasusta syntyvän lämmön käytämme käytännössä itse täällä, sitä ei mene ulkopuolelle, Gareis sanoo. Reaaliaikainen kuva ohjauslaitteen näytöllä (voi myös jakaa Wi?-yhteydellä) Hobbylinna – Yuneec multikoptereiden maahantuojaja huoltoliike.
Julkisivujen korjausrakentaminen on kasvava trendi ja sen osuus on jatkuvasti ollut nousussa – tällä hetkellä noin 40 prosenttia. Kaikille tutkimustulokset käyttöönsä hankkineille on tarjolla informaatiota, jota ei aikaisemmin ole ollut saatavissa mistään suomalaisesta instituutiosta, sanoo Tarri. Julkisivuyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Tarri pitää tutkimusta tärkeänä. Tutk imus antaa tietoja markkinoiden jakautumisista julkisivumateriaaleittain ja uudisrakentamisessa myös talotyypeittäin. Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa rappauksen osuuden korjausrakentamisenmarkkinoista, mikä on ainutlaatuista alan puutteellisen tilastoinnin vuoksi. Julkisivuyhdistys on ottanut julkisivualan järjestönä sen paikan, mitä kukaan muu ei ole ollut valmis tai halukas ottamaan. Vuosittain Suomessa rakennetaan 12 miljoonaa neliötä julkisivua Rappaus on noussut kolmanneksi yleisimmäksi julkisivumateriaaliksi. –Tässä tehdään uraauurtavaa työtä rakennusalan tilastoinnin ja tulevaisuudenkuvan hahmottamiseksi. Uudisrakentamisessa tiilija betonipintojen osuus on vielä rappausta suurempi. Vuosittain Suomessa valmistuu tai uusitaan 12 miljoonaa neliötä julkisivua laskettaessa yhteen uudisja korjausrakentamisen määrät. Tutkimuksessa korjausrakentamisen tarvetta selvitettiin korjaustarvemallien avulla ja lopputuloksena otetaan kantaa julkisivujen korjausrakentamisen määrään julkisivumateriaaleittain. Vuosittain julkisivuja rakennetaan 12 miljoonaa neliötä, josta 60 prosenttia on uudisrakentamista. Rappauksen osuus kasvaa julkisivumateriaalina. 50 J ulkisivuyhdistyksen Foreconilla teettämä tuore ja uraauurtava tutkimus valottaa julkisivurakentamisen tilannekuvan
Levyt ovat tulevaisuutta Riihimäki uskoo rappauksen olevan osin tyylikysymys niin vanhoissa kuin uusissakin kiinteistöissä. Rappausmenetelmät ovat monipuolistuneet ja muuttuneet. Vuosittain julkisivuja rakennetaan 12 miljoonaa neliötä, josta 60 prosenttia on uudisrakentamista. Korjausrakentamisesa levy on hyvä materiaali paitsi yhtenäisen pinnan saamiseksi myös lisäeristyksen takia. Lisäksi rappaus jaettiin eri rappausmenetelmiin kyselyn pohjalta. – Koko rakennuskannassa yleisin julkisivumateriaali on samoin puu. Rappaus on noussut koko julkisivurakentamisessa kolmanneksi yleisimmäksi julkisivumateriaaliksi ja rappausta tehdään tällä hetkellä noin 1,1 miljoonaa neliötä. 51 sessa osuutta muilta materiaaleilta. Rappauksen osuus eriteltiin uudisrakentamisessa. Kokonaisuudessaan puu hallitsee julkisivurakentamista, niin uudiskuin korjausrakentamisessa. Lisäksi julkisivuille tehdään pienempiä korjaustoimenpiteitä ja maalauksia sekä ikkunoiden ja parvekkeiden uusimisia ja korjauksia, jotka rajattiin pois tutkimuksesta. Levyillä saa yhtenäistä pintaa. – Ohutrappaus on herkempi iskuille, mutta on huomattavasti edullisempi kuin paksurappaus. Lisäksi rappaus ottaa korjausrakentamisessa osuutta muilta materiaaleilta kuten betonilta ja tiileltä. Molemmat kuitenkin toimivat teknisesti. Yleinen julkisivumateriaali on tiili.. Suomessa on rakennettu paljon betonielementeistä muun muassa lähiöitä. Nämä kaksi muodostavat kannasta 60 prosenttia. – Betonin ongelmana on rapautuminen. Korjausrakentamisen julkisivumäärällä tarkoitetaan julkisivun pintamateriaalin uusimista tai merkittävää paikkauskorjausta. Puun osuus kaikesta julkisivurakentamisesta on yli 50 prosenttia, mikä selittyy pientaloja muulla pienellä rakentamisella. Korjausrakentamisen osuus on kasvava trendi, sillä korjattavien julkisivujen määrä kasvaa koko ajan rakennuskannan vanhetessa, sanoo Foreconin toimitusjohtaja Markku Riihimäki. – Levyjen etuna on seinän hyvä tuulettuvuus lisäksi levyt ovat kevyitä ja helposti asennettavia. Suomessa julkisivuja on rakennuskannassa yhteensä 522 miljoonaa neliötä. Aika usein taloyhtiöt haluavat vaihtaa rappauksen rappaukseen, koska rappaus kestää julkisivuissa vuosikymmeniä. Metalli on toinen merkittävä julkisivumateriaali, jota käytetään erityisesti teollisuushalleissa. Nykymenetelmin voidaan ulkokuorikin vaihtaa, mutta jos raudat ja rakenne ovat kunnossa, voidaan uusi pinnoite vetää päälle. Betonijulkisivuissa on usein sisäkuori ja raudoitettu ulkokuori, joiden välissä on eristys. Nykyisin tarjolla on ohutja paksurappausta. Toinen yleinen julkisivumateriaali on tiili. Erilaiset levyt ovat tulevaisuuden materiaali. Paikallaan eristäminen on teknisesti aika nopeaa ja vaivatonta. Rappaus kolmanneksi yleisin menetelmä Tutkimuksessa jaettiin julkisivumarkkinatilastoja huomattavasti tarkemmalle tasolle. Myös puu ottaa korjausrakentami– Korjausrakentamisen osuus on kasvava trendi, sillä korjattavien julkisivujen määrä kasvaa koko ajan rakennuskannan vanhetessa. – Vanhassa kiinteistössä rappaus on teknisesti helppo vaihtaa uuteen rappaukseen. Toinen suosittu julkisivumateriaali on edelleen puu, joka vaihdetaan yhä usein puuhun
Myös ikkunoiden uusiminen on Julkisivujen markkinatutkimus nosti esiin sen, että rappaus on kasvattanut osuuttaan viime vuosina ja on kolmanneksi suosituin materiaali korjausrakentamisessa. Osa julkisivuista on hyvin pitkäikäisiä, melkeinpä ikuisia, eikä niitä tarvitse julkisivumateriaalin osalta korjata koskaan tai elinkaari on hyvin pitkä. Energiankulutuksen vähentäminen lisää kiinnostusta julkisivujen uusimiseen, mutta mikäli julkisivu on hyvässä kunnossa, ei julkisivukorjaukseen helposti lähdetä. Korjausrakentaminen on ollut tasaisessa kasvussa. Parvekkeita myös uudistetaan ja varustellaan ahkerasti, mikä lisää korjaamisen kasvua. Saneerauksista kolmannes julkisivuja Julkisivujen korjaaminen on asuinkerrostaloissa toinen mittava remontti, vesijohtosaneerauksen lisäksi. – Julkisivujen uudisrakentamisen kokonaisuus kehittyy yhtenevästi rakentamisen määrän kanssa. Suomessa on vajaa 1,2 miljoonaa parveketta, joista tällä hetkellä noin 2,5 prosenttia uusitaan tai korjataan vuosittain. Yhdessä materiaalivalmistajien menekkien, tilastojen ja korjaustarvelaskelmien kautta arvioitiin julkisivumarkkinan kokonaisuus. Ikkunoiden uusiminen lisää helposti talon energiatehokkuutta ja siksi uusimiseen lähdetään helpommin, kun ikkunat tulevat uusimisikään. Vastanneet yritykset edustivat julkisivurakentamisen eri osa-alueita, joten myös barometrivastaukset kuvastavat hyvin kokonaisuutta. Vastanneet yritykset edustivat julkisivurakentamisen eri osa-alueita julkisivun eristemateriaaleista parvekkeisiin ja pinnoitteisiin asti. – Energiankulutuksen vähentäminen lisää kiinnostusta julkisivujen uusimiseen.. – Taloyhtiöiden korjaamisesta karkeasti reilu kolmannes menee putkiremontteihin ja muuhun talotekniikkaan, toinen reilu kolmannes julkisivuihin ja kolmas vajaa kolmannes kaikkeen muuhun. Yritykset vastasivat kysymyksiin, jotka käsittelivät heidän markkinaodotuksiaan, trendikehitystä sekä kilpailutilannetta ja sen kehitystä. Forecon analysoi rakentamisen tilastoja aiempaa tarkemmin ja pyrki saamaan muun muassa rappauksen osuuden esille muiden rakentamisen tietojen avulla. 52 aktiivista. Parvekkeiden tekninen käyttöikä tulee nopeammin vastaan kuin julkisivujen. Tuotantomäärien lisäksi kyselyssä oli barometriosuus, jossa selvitettiin yritysten markkinaodotuksia, markkinan trendikehitystä sekä kilpailutilannetta ja sen kehitystä. Parvekkeiden korjaus ja uusiminen tai parvekkeiden lisääminen on kovassa kasvussa. Juhani Karvonen Osa julkisivuista miltei ikuisia Julkisivumarkkinaselvitys toteutettiin kyselytutkimuksella alan toimijoille – lähinnä julkisivumateriaalien valmistajille. Merkittävä määrä parvekkeita uusitaan vuosittain. Parvekkeita on tulossa korjausikään ja korjaustarve kasvaa voimakkaasti. Julkisivujen tuotantokysely lähetettiin 55 yritykselle, joista vastasi 18 yritystä
LeaseGreenin asiantuntijat ovat olleet mukana toteuttamassa eri puolilla Suomea yli 500 energiatehokkuushanketta. Kiinteistöön tehdään tarvittavat muutokset ja investoinnit energiankäytön tehostamiseksi. 53 käyttämään energiaa säästeliäästi, mutta muutkin maat tekevät hyvää työtä energiatehokkuuden kehittämiseksi. Meillä on vahva osaaminen, hoidamme asiat jämäkästi ja vastuuta kantaen. Suomalaisen rakennetun ympäristön ideoiden tuotteistamista ja kansainvälistämistä tukevan Teknologiasta tuotteiksi -säätiön hallituksen puheenjohtaja Mika Halttunen kiitteli LeaseGreeniä selkeästä palvelupaketista, joka puhuttelee kiinteistöalan päättäjiä. – On hienoa, että uusi tapamme toteuttaa energiatehokkuushankkeita, on kerännyt kiinnostusta ja saanut tunnustusta osakseen, toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto sanoo. Lisätietoja: www.leasegreen.fi LeaseGreen toteuttanut jo yli 500 energiatehokkuushanketta Jo viidenen kerran jaettu Kiinteistöalan Uroteko -palkinto myönnettiin tänä vuonna LeaseGreenin kehittämälle energiatehokkuuden palvelukonseptille. Uskomme siihen, että yhtiöllä on hyvät edellytykset menestymiseen myös kansainvälisillä markkinoilla, Halttunen pohti. Uusia energiatehokkuusprojekteja toteutetaan jatkuvasti, tuoreimpana hankkeena Cursorin toimistokiinteistöt. – LeaseGreenin toiminnassa näkyy vahva yrittäjähenkinen tekemisen meininki ja kasvuhakuisuus. Halttusen mukaan energiatehokkuus on suuri mahdollisuus Suomelle. Säästöt alkavat heti. LeaseGreen ottaa vastuun projektinjohdon kokonaisuudesta. Teemme jatkossakin kaikkemme, jotta voimme olla tämän luottamuksen arvoisia, Mäkipelto totesi. Tästä olemme saaneet kiitosta myös asiakkailtamme. Kuvassa vasemmalla LeaseGreenin talousja rahoitusjohtaja Juho Rönni.. Mäkipellon mukaan alan vaikuttajien ja asiakkaiden osoittama luottamus on yksi kasvuyrityksen tärkeimmistä voimavaroista. Omistusoikeus laitteisiin siirtyy asiakkaalle välittömästi toimituksen valmistuttua. kiinteistövaikuttajien vuosiseminaarissa Hämeenlinnan Aulangolla. Energiakulut putoavat välittömästi, Rakennuksen arvo kohoaa, päästöt supistuvat, ja kiinteistön käyttäjien tyytyväisyys paranee. – Energiatehokkuus on tärkeää niin taloudellisesti kuin ympäristönkin kannalta. Vuonna 1994 perustetun Teknologiasta tuotteiksi -säätiön hallituksessa vaikuttavat muun muassa Työja elinkeinoministeriön, Sitran, Tekesin ja Finnveran edustajat. Hanke veloitetaan kertamaksuna tai kuukausimaksuna, joka on pienempi kuin työn tuloksena syntyvä energiansäästö. Kohteen talotekniikka modernisoidaan. LeaseGreen ottaa vastuun kokonaisuudesta. 4. 2. LeaseGreenin asiantuntijat tekevät säästökartoituksen kiinteistöön. 5. Suomalaiset ovat tottuneet Näin ostat energiatehokkuutta kokonaisvaltaisena palveluna: 1. Voittaja julkistettiin 5.11. Hankkeeseen liittyvät riskit minimoidaan. Kiinteistöalan Uroteko 2015 -palkinto LeaseGreenille L easeGreen ottaa kiinteistön energiansäästöhankkeen hoitaakseen alusta loppuun. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että kuljemme tässäkin asiassa kehityksen kärjessä, Halttunen sanoi. Asiantuntijat suunnittelevat projektin, laskevat hyödyt ja tekevät ehdotuksen. 3. Kiinteistöalan Vuoseminaari jakoi tänä vuonna jo viidennen Uroteko-palkinnon. Kiinteistöön tehdään tarvittavat muutokset ja investoinnit energiankäytön tehostamiseksi, jolloin energiakulut pienenevät välittömästi. Uroteko-kilpailun finalistit valinnut raati kuvasi perusteluissaan LeaseGreeniä yhdeksi mielenkiintoisimmista uusista kiinteistöalan palvelukonsepteista. Kiinteistöalan Uroteko 2015 -palkinnon sai tällä kertaa LeaseGreenin kehittämä palvelu voitti LeaseGreenin kehittämä palvelu voitti Kiinteistöalan Uroteko 2015 -palkinnon. LeaseGreenille myös kunniamaininta LeaseGreen Group palkittiin kahteen kertaan, sillä yritykselle myönnettiin myös Teknologiasta tuotteiksisäätiön kunniamaininta. Raati antoi tunnustusta yrityksen kokonaisvaltaisesta otteesta, joka kattaa kaiken projektin suunnittelusta investointien toteutukseen ja vastuun kantamiseen. TK LeaseGreenin toimitusjohtaja Tomi Mäkipelto on erittäin otettu vuosiseminaarin myöntämästä tunnustuksesta. Emme voi enää haaskata resursseja samalla tavalla kuin aikaisemmin. – On hienoa, että markkinoilla on huomattu uusi tapamme toteuttaa energiatehokkuushankkeita
Asuntojen lukumäärä kasvoi 10,3 prosentilla. Etenkin keskustaalue tiivistyy täydennysrakentamisen myötä. Uusi asuinalue Hiukkavaaraan Yksi Oulun kaupungin tämän hetken merkittävistä rakennushankkeista on Oulun itäpuolelle rakentuva, 20 000 asukkaan Hiukkavaaran kaupunginosa. Kaupunki itse rakentaa hieman isompia, yleensä noin 2-4 huoneen vuokra-asuntoja – Merkittävä osa uudistuotannosta on rakennusliikkeiden tekemiä sijoitusasuntoja ja opiskelijabokseja, vaikka toki asuntoja hankitaan myös itselle omistusasunnoiksi. – Kun vuonna 2014 Oulussa rakennettiin 1382 asuntoa, rakentui tänä vuonna jo 1525 asuntoa. – Kokonaisuutta tarkastellessa, voidaan havaita, että kerrosala on tippunut vuoden 2014 137 000 neliöstä 130 000 kerrosneliöön. Tämä heijastelee muun muassa sitä, että perhekoko on nykyisin pienempi ja kaupungissa on paljon opiskelijoita, Seppälä sanoo. Nyt rakennetaan erityisesti pieniä asuntoja, sillä asuntojen lukumäärän kasvaessa kerrosala on supistunut. Kasvua on siten niin kerrosneliöiden kun kerrostaloasuntojenkin osalta noin 39 prosenttia, Seppälä sanoo. Kaupungin alueelle syntyy paljon pieniä, 27-35 neliön kerrostaloasuntoja. – Kun viime vuonna kerrostaloja rakennettiin 45 189 kerrosneliötä ja 702 asuntoa, tänä vuonna uusia kerrostalo-asuntoja rakennetaan 62 868 kerrosneliötä ja 1010 asuntoa. Asuinkerrostalojen volyymi noussut Oulu tiivistyy etenkin kaupunkialueella, jonne nousee runsaasti uusia asuinkerrostaloja. Ouluun rakentuu runsaasti pieniä kerrostaloasuntoja Kerrostalorakentamisen kasvu on vuodesta 2014 loppuvuoteen 2015 ollut huimaa, miltei 20 000 kerrosneliötä enemmän kuina edellisenä vuonna. Tämä näkyy selvästi, kun verrataan vuoden 2014 ja kuluvan vuoden 2015 rakentamislukuja. Varsinkin pienempien asuntojen suosio on kasvanut. Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppäläkertoo. Kun tarkastellaan kaikkea asuinrakentamista, kerrosalat ovat pienentyneet 5,4 prosenttia. Noin 85 prosenttia on rakennusliikkeiden, noin 15 prosenttia uudisrakennuksista kaupungin omaa tuotantoa, Seppälä selittää. 54 O ulun kaupunki kasvaa ja kehittyy voimakkaasti. Alueen kehittämistarve on nous
Kyseessä on allianssimallilla toteutettava hanke, jonka kustannukset ovat noin 20 miljoonaa. Ensi vuoden alussa alkaa Hiukkavaaran keskuksen rakentaminen. – Hiukkavaaran rakentaminen on alkanut, ja alueelle nousee parhaillaan omakotitaloja ja rivitaloja. Massiivinen 150 miljoonan hanke valmistuu huhtikuussa 2016, Seppälä kertoo. Lama, ja talouden epävarmuus on johtanut siihen, ettei potentiaalinen joukko, eli lapsiperheet, jotka haluaisivat asua omakotitalossa, ole lähtenyt rakentamaan. sut kaupungin voimakkaasta, jopa 2000 hengen vuotuisesta väestönkasvusta. – Kauppakeskus Valkeaan ja Isonkadun rakentamiseen liittyy katettu katuosuus Kesäkatu. Kauppakeskus työllistää rakennusaikana satoja rakennusalan ammattilaisia sekä valmistuttuaan noin 250 Arinalaista ja koko kauppakeskuksen osalta jopa 400 työntekijää, mikä merkitsee Ouluun jopa 300 uutta työpaikkaa. jopa 700-800 oppilaan monitoimitalon kylkeen nousee jatkossa kauppa ja kerrostaloja. Tonttivarantoa onkin patoutunut jopa viideksi vuodeksi eteenpäin. Keskustassa mittavia hankkeita Liikerakentaminen on Oulussa noussut vuodesta 2014 tähän päivään noin 10 prosenttia. Ihmiset haluavat laman vuoksi kuitenkin olla varovaisia ja asua mieluummin vuokralla. Hiukkavaaran Kivikkokankaalle rakennetaan uusiutuvan energian pilottialue, jossa yritykset voivat kokeilla ja vertailla eri uusiutuvan energian teknologioita ja samalla saadaan hyödyllistä tietoa toimivista ratkaisuista. – Maanalainen pysäköintihalli on vauhdittanut uuden Sokostavaratalon, kauppakeskus Valkean rakentamista. Ouluun rakentuu runsaasti pieniä kerrostaloasuntoja Kerrostalorakentamisen kasvu Oulussa on vuodesta 2014 loppuvuoteen 2015 ollut huimaa, miltei 20 000 kerrosneliötä enemmän kuin edellisenä vuonna. – Meillä Oulussa on paitsi valtavasti raakamaata, ja myös 2000 kaavoitettua tonttia. Kauppakeskus Valkea, joka on kerrosalaltaan 37 150 bruttoneliömetrin kokoinen kauppakeskusja asuntokokonaisuus toteutetaan Oulun ydinkeskustaan Galleriaja Kauppuri-kortteleihin. Oulun keskustaan nousee kerrosalaltaan 37 150 neliömetrin kokoinen kauppakeskusja asuntokokonaisuus, kauppakeskus Valkea. Etenkin keskusta-alue tiivistyy täydennysrakentamisen myötä. Hanke starttasi TEKEsin rahoittamana matalaenergiatasoisesta omakotitalosta, mutta tarkoituksena on toteuttaa alueelle myös pilottikohteena energiatehokas, uusiutuvaa energiaa hyödyntävä kerrostalokohde, Seppälä kertoo. Hanke liittyy kauppakeskus Valkean rakentamiseen. – Tulevaisuuden talot nimellä kulkevassa Oulun kaupungin hankkeessa on testataan uusia, energiatehokkuusja rakenneratkaisuja. Se tarkoittaa sitä, että yksi pääkaduista, Isokatu, katetaan puolen korttelin matkalta, jopa 20 metrin korkeuteen nousevalla lasikatteella. Ensi vuosi tuo mahdollisesti jo pientä piristymistä pientalorakentamiseen, Seppälä pohtii. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Osuuskauppa Arina. – Pudotusta on tapahtunut vuodessa asuntojen osalta 33 prosenttia ja pinta-alan osalta 37 prosenttia. Pientalorakentamisessa vuosien patouma Vaikka kerrostaloja liikerakentaminen ovat Oulussa voimissaan, ientalorakentaminen on vuodesta 2014 tähän päivään asti laskenut huimasti, 417 pientalosta 289 pientaloon. Alueelle on muun muassa tulossa korttelikohtainen, yhdistetty sähkönja lämmöntuotanto puuhakkeella, sekä 40 neliön aurinkopaneeleilla oleva talo ja maalämpö hybriditalo vesitakalla. Tilanne ei suinkaan koske vain Oulua, sillä koko maassa pientalorakentaminen on pudonnut 2000-luvun huippulukemista, jopa 15 000 pientalosta vai 6000 pientaloon vuodessa. Laajennus parantaa tilojen energiataloutta ja lisää kesäkadun ympärivuotista käytettävyyttä. Kehittämiseen investoidaan noin 10 miljoonaa euroa, Seppälä sanoo. Oulun keskustaan valmistunut, liki 80 miljoonaa euroa maksanut, 900 autopaikkaa sisältävä, maanalainen pysäköintihalli Kivisydän on osaltaan saanut investoinnit liikkeelle lähiympäristössään. 55 Yksi Oulun pääkaduista, Isokatu, katetaan puolen korttelin matkalta, jopa 20 metrin korkeuteen nousevalla lasikatteella. Mikäli talouden suhdanne muuttuu, patoutunut tilanne pienrakentamisen saralla voi muuttua nopeastikin
käsittelevien kehitysryhmien jäsen ja puheenjohtaja. Kehittämispalkinto myönnettiin Pekka Koivistolle hänen tietoliikennekaapeloinnin ja asennustapojen kehittämiseksi tekemästään työstä. – NSS ry tekee hyvää työtä sähkösuunnittelualan esiintuomiseksi ja aseman vahvistamiseksi. Sami Suolammi on Pirkanmaan alueosaston puheenjohtaja, STUL:n hallituksen jäsen ja monivuotinen Salokin puheenjohtaja. Hallituksen henkilökohtaisiksi varajäseniksi valittiin Jorma Kuusela (Vahanen Yhtiöt Oy), Mika Lamminen (Rejlers Oy), Markku Männistö (Hepacon Oy), Mikko Yrjönen (Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy), Jyri Renkola (Sweco Talotekniikka Oy) ja Petri Korventausta (Granlund Tampere Oy). Sähköja teleurakoitsijaliitto STUL ry jakoi tunnustuksena ansiomerkkejä ja Sähköalan koulutusja tutkimussäätiö koulutusja kehittämispalkinnot. Mäkinen, joka tunnetaan havainnollista opetusmateriaalia valmistavana innostavana opettajana, jolla on laaja kokemus käytännön töistä. Juhani Koskinen on Satakunnan alueosaston puheenjohtaja, STUL:n hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja, sähkölaitteistojen kunnossapitoryhmän puheenjohtaja ja liiketoimintaryhmän jäsen. S ähköisen talotekniikan toimijat kokoontuivat hiljattain paraikaa tärkeimpään vuosittaiseen tapahtumaansa Hämeenlinnan Aulangolla. Hän on Etelä-Pohjanmaan alueosaston puheenjohtaja ja Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen ja rakentamisen valiokunnan puheenjohtaja. Yhdistyksen nykyisen puheenjohtajan, Insinööritoimisto Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Antti Danska (oik.) luovuttaa NSS:n vetovastuun Juha Kiviniemelle (vas.) vuoden 2016 alussa. Sähköalan koulutuspalkinnon sai Markku J. NSS:n hallituksessa uusina jäseninä aloittavat projektipäällikkö Jonne Järvinen (Insinööritoimisto Stacon Oy) ja ryhmäpäällikkö Pasi Poikonen (Granlund Oy). päätettiin tulevan vuoden toiminnan suuntaviivoista ja valittiin yhdistykselle uusi puheenjohtaja sekä seuraavan toimintakauden hallitus. Lounatvuori on toiminut STUL:n hallituksen pitkäaikaisena puheenjohtajana, varapuheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä, hallituksessa yhteen menoon 13 vuotta. Juha Kiviniemi (35) on toiminut Yhtyneet Insinöörit Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2014 lähtien. Hopeisen ansiomerkit saivat talotekniikan asiantuntija Pasi Hyyppä Senaatti-Kiinteistöt Oy:stä, STUYL ry:n lakimies Roger Lehtonen ja toimitusjohtaja Sami Suolammi Sähkösuolammi Oy:stä. Hyyppä on pitkäaikainen Sähkötieto ry:n hallituksen jäsen ja lukuisten kiinteistösähköistystä, automaatiota ym. Sähkösuunnittelijoiden johtoon Juha Kiviniemi Tunnustuksia ja palkintoja Sähköurakoitsijapäivillä Tauno Nissinen Oy:n toimitusjohtaja Antti Danskan sääntöjen mukainen neljävuotiskausi on täynnä, joten uudelle vuosikymmenelle NSS ry siirtyy Yhtyneet Insinöörit Oy:n toimitusjohtaja Juha Kiviniemen johdolla. Kiviniemi tuntee hyvin sekä sähköalan järjestöettä yrityskentän. NSS ry:ssä Kiviniemelle on ehtinyt kertyä monipuolisesti kokemusta: kehitysryhmän jäsenenä, nuorten suunnittelijoiden toimintaryhmän vetäjänä, hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana sekä erilaisten sidosryhmien jäsenenä.. sähkösuunnittelijan pätevyysjärjestelmän ansiosta, toteaa puheenjohtajaksi valittu Juha Kiviniemi. Sähköurakoitsijapäivillä on noin 300 osallistujaa, jotka edustavat laajasti koko sähköistysalaa. Edellisten vuosien aikana yhdistyksen koulutustoimintaa ja palveluita on kehitetty paremmin sähkösuunnittelijoiden tarpeita vastaavaksi ja jäsenistöön on tullut paljon aktiivisia nuoria mukaan. Roger Lehtonen on ollut STUL:n juristi jo reilut 20 vuotta, maan parhaita YSE-asiantuntijoita ja kouluttajia sekä urakoitsijoiden luotettu neuvonantaja. Hallituksessa jatkavat toimitusjohtaja Tomi Vähäkangas (Selkämaan Suunnittelu Oy), toimitusjohtaja Antti Lehtinen (Suunnittelutoimisto Hakala Oy), suunnittelujohtaja Kari Kavonius (Optiplan Oy) ja toimitusjohtaja Jukka Nurmi (Sähköinsinööritoimisto Matti Leppä Oy). Myös yhdistyksen tunnettuus ja vaikuttavuus on lisääntynyt mm. Hän on toiminut jo opiskeluajoiltaan lähtien aktiivisesti erilaisissa luottamustehtävissä. NSS ry juhlii ensi vuonna 50-vuotista taivaltaan. J. Varsinaisen seminaariohjelman lisäksi tilaisuudessa palkittiin alalla ansioituneita henkilöitä. Kultaisen ansiomerkit saivat toimitusjohtaja Juha Lounatvuori Pohjois-Suomen Sähkö Oy:stä ja hallituksen puheenjohtaja Juhani Koskinen Kokemäen Sähkö ja Automaio Oy:stä. 56 S ähkösuunnittelijat NSS ry:n syysvuosikokouksessa 12.11
Miksi. AKR Suomi on määräaikainen rahasto, jonka viimeinen jäljellä oleva kohde nyt myytävä kiinteistö on. Kunta-asunnot osti asuntoja SATOlta K unta-asunnot -konserni on ostanut 268 ARA-vuokraasuntoa SATOlta. – Hyvän sijainnin, pitkäjänteisen vuokraustoiminnan ja aktiivisen manageerauksen ansiosta kiinteistön käyttöaste on saatu viime vuosina pidettyä korkealla tasolla. – Yhteistyössä Kiinkon kanssa tuemme isännöintipalveluiden kehittymistä. Osana yhteistyötä Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen siirtyy Kiinteistöalan Koulutuskeskukseen ja ottaa siellä vastuuta isännöintialan asiakkaiden yhteydenpidosta ja palvelujen kehittämisestä. KAS vuokra-asunnot on yleishyödyllinen vuokra-asuntotoimija. Isännöintiliitto omistaa 15 prosenttia Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy:stä. Auratumin neuvonantajina toimivat CBRE ja asianajotoimisto Astrea.. Rahaston tuottohistoria on ollut erinomainen. -Olemme iloisia siitä, että kiinteistön uuden omistajan taustavoimina ovat vahvat institutionaaliset tahot, joilla on sekä halua että kykyä jatkaa tämän historiallisesti arvokkaan kiinteistön kehittämistä, toteaa Äijälä. – Kohde ostettiin peruskuntoisena ja ensimmäisten vuosien aikana toteutettiin mittava peruskorjaus, jonka yhteydessä myös vuokralaiskannassa tapahtui muutoksia toteaa Auratum Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Matti Äijälä. Rahasto on perustettu ja kiinteistö ostettu keväällä 2006, joten se on rahaston vanhimpia omistuksia. Kohteen velaton kauppahinta on noin 50 miljoonaa euroa. Kuntaasunnoille Satolta 268 vuokraasuntoa. – Kiinkolla on paljon kokemusta suurten seminaarien järjestämisestä. Isännöintipalvelut erikoistuvat, asukkaita palvellaan verkossa, taloyhtiöille laaditaan strategioita, kuvaa Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä alan muutoksia. Kiinkolla on tunnettuja koulutusohjelmia, kuten ITS ja AIT, joiden kehittämisessä haluamme olla vahvasti mukana. Kiinteistökokonaisuus, joka sijaitsee osoitteessa Hämeentie 19 ja jonka vuokrattava pinta-ala noin 22 500 neliömetriä, on lähes täyteen vuokrattu. joka tarjoaa asukkaille turvallista ja kohtuuhintaista asumista. Isännöintipäivät 14.-16.9.2016 Jyväskylässä ovat ennennäkemättömän kiinnostavat, Tuimala lupaa. KAS vuokra-asunnoilla on Suomessa noin 8 200 kotia 30 eri paikkakunnalla. Toimikauden lähestyessä päättymistään ja markkinatilanteen ollessa otollinen, päädyimme siihen, että nyt on sopiva hetki irtautua sijoituksesta. 57 11000 toteutettua kattoremonttia 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus tekijä työkierros lasku 97 % Paikalliset pojat ! Soita 03 3398 6722 taloyhtiöasiakkaistamme suosittelee Laaturemonttia. Asunnot sijaitsevat Lohjalla, Jyväskylässä, Oulussa ja Rovaniemellä. Auratum myi toimistokiinteistön A uratumin hallinnoima kiinteistöpääomarahasto AKR Suomi Ky on myynyt vuonna 1933 alun perin OTK:n pääkonttoriksi rakennetun toimistokiinteistön Antilooppi Ky:lle. Vuonna 2015 Isännöintipäivät kokosi yli 1000 alan vaikuttajaa Turun Logomoon. – Isännöintialalla tarvitaan monipuolista osaamista ja uusia tarpeita on tulossa. Kauppa on osa yhtiön strategian mukaista toimintaa, jossa pyritään entistä vahvemmin keskittämään yhtiön vuokra-asuntoja isompien kasvukeskusten ja pääkaupunkiseudun kehyskuntien keskuksiin. Yhteistyössä kehitämme myös Isännöintipäiviä alan ykköstapahtumana, Heikkilä kertoo konkreettisista tavoitteista. Kiinko hoitaa jatkossa Isännöintipäivien seminaariohjelman ja järjestelyt. Uusi yhteistyösopimus tiivistää yhteistyötä merkittävästi. HELSINKI TAMPERE TURKU OULU PORI Isännöintikoulutus uudistuu I sännöintiliitto ja Kiinteistöalan Koulutuskeskus aikovat yhteistyössä laittaa isännöintialan koulutuksen uuteen uskoon
58 E läkeyhtiö Ilmarinen on suuri sijoittaja. Jopa Hongkongissa on yksi Ilmarisen salkunhoitaja. Kuvassa yhtiön pääkonttori Helsingin Ruoholahdessa.. Eläkerahoille pitää saada mahdollisimman hyvä tuotto, ja sitä varten Ilmarisella on lähes sadan hengen sijoitusorganisaatio Helsingin pääkonttorissa. Sijoitusten tavoitteena on hillitä tulevien eläkemaksujen nousupaineita. Mistä tällainen arvostus johtuu ja mihin kaikkeen Ilmarinen sijoittaa. Syyskuussa 2015 Ilmarisella oli sijoituksia noin 35 miljardia Eläkkeitä turvataan sijoituksilla Eläkeyhtiö Ilmarinen valittiin Euroopan 25 parhaan pääomasijoittajan joukkoon. Ilmarisella sijoituksia noin 35 miljardia euroa Ilmarinen on aktiivinen kiinteistösijoittaja. Eläkeyhtiö on sijoittanut varojaan muun muassa kiinteistöihin, osakkeisiin, korkosijoituksiin ja asiakaslainoihin
Kiinteistösijoittamista myös ulkomailla Ilmarinen on Suomen suurimpia kiinteistösijoittajia ja rakennuttajia. Suorat kiinteistösijoitukset tuottivat viime vuonna Ilmariselle noin 5 prosentin tuoton. Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti uskoo, että 25 parhaan joukkoon pääsemisen syynä on osaava tiimi, joka huolehtii pääomasijoituksista. – Rahastovalinnoissa ja muissa sijoituksissa tiimimme pystyy tuomaan lisää arvoa keskusteluun ja analyysiin. 59 euroa. Niistä noin 17,5 miljardia oli kiinni korkosijoituksissa, 12,5 miljardia osakesijoituksissa ja runsaat 3 miljardia kiinteistöissä. Marraskuussa Ilmarinen valittiin 25 parhaan eurooppalaisen pääomasijoittajan joukkoon. Vuosittaisen listauksen teki Dow Jones, ja siinä arvioitiin Euroopan vaikutusvaltaisimpia ja arvostetuimpia pääomasijoittajia. Ilmarinen ylsi listalle ainoana suomalaisena yrityksenä. Esko Torstin mukaan Ilmarisella on vahva sijoitustiimi.. Lisäksi olemme aktiivisesti lisäämässä painoarvoa pääomasijoitustoiminnassamme, ja se myös lisää meidän tunnettuutta, Torsti sanoo. Viime vuonna sijoitusten tuotto oli 6,8 prosenttia. Ei me tässä suhteessa kovin vaatimattomia olla, kyllä meillä on aitoa ja syvällistä osaamista, joka on tunnistettu myös ulkomailla
– Osakesijoittamisessa tuotto-odotus on hyvä verrattuna moniin muihin omistuksen lajeihin. Pitkällä aikavälillä ne tuottavat hyvin. – Yhdysvalloissa olemme sijoittaneet myös erään kumppanin kautta eteläisten osavaltioiden omakotitaloihin, Torsti kertoo. Vuonna 2014 Ilmarinen sai osakesijoituksista 10,9 prosentin tuoton. On hyvin hankalaa ajoittaa täsmällisesti, milloin kauppaa pitää tehdä. 60 myös Ilmarisen sijoitustuottoihin. Etenkin loppuvuosi on ollut osakemarkkinoilla tahmea, ja heinäkuun ja syyskuun välinen kvartaali oli heikoin neljään vuoteen. Meillä on kokonaisvaltainen portfolio, joka pärjää eri tilanteissa. Osakkeista parhaat tuotot Osakesijoittamisessa Ilmarinen suosii pitkäjänteisyyttä, ei nopeita voittoja. Ilmarinen etsii sijoituskohteeksi kaupunkeja, jotka ovat kehittyneet suotuisasti. On todennäköistä, että sijoitettu varallisuutemme kasvaa tulevina vuosina, ja olemme lisäämässä kiinteistöjen osuutta varallisuudessamme. – Olemme hyvin aktiivisia osakesijoituksissa. Yhteensä Ilmarinen omistaa Suomessa lähes 5000 asuntoa sekä noin sata muuta kiinteistöä, joihin kuuluu muun muassa liiketiloja, toimitiloja ja varastoja. Portfolio on hajautettu sekä toimialoittain että globaalisti, Torsti sanoo. Jos vuokrataso on alhainen ja tulee taantuma, niin vuokrat eivät laske samassa suhteessa kuin, jos ne olisi ihan tappiin vedetty. – Kaupungin väestömäärä pitää olla riittävän iso ja vuokrataso kohtuullinen. Ilmarisella on sijoituksia myös ulkomailla. Ja kasvun painopiste on nimenomaan ulkomaisissa omistuksissa. Ilmarinen omistaa puolet maamerkkirakennuksesta, joka on vuokrattu pitkällä sopimuksella Euroopan komissiolle. Lokakuussa Ilmarinen kertoi sijoittaneensa Brysselissä sijaitsevaan Covent Garden -nimiseen kiinteistöön. Yhtiön tavoitteena on sijoittaa yrityksiin, joiden osakkeiden arvonnousu on mahdollisimman hyvää pitkällä aikavälillä. – Olisin hyvin viisas, jos osaisin ennustaa ensi vuotta. Sellaista kristallipalloa meillä ei ole. – Olemme lisäämässä kiinteistöjen osuutta varallisuudessamme. – Meidän kiinteistösijoitusstrategia on pikkuisen muokkautunut ja nyt katsotamme uudella tavalla kohti tulevaa. Ilmarinen ja Tamaresniminen yhtiö sijoittivat yhdessä toimistokiinteistöön, jossa toimii muun muassa vuokralaisena uutismedia USA Today. Ympyrätalo Helsingin Haka niemessä on ollut pitkään Ilmarisen omistuksessa. Meillä on ollut lähes kaikki suorat omistukset kotimaassa, mutta nyt olemme lähteneet hajauttamaan omistuksia myös ulkomaille. Tiedetään, että markkinoilla on jaksoja, jolloin omaisuuden arvot laskevat ja sitten taas jaksoja, jolloin ne nousevat. Kuvassa Brysselissä sijaitseva Bastion Tower. Ja kasvun painopiste on nimenomaan ulkomaisissa omistuksissa.. Hiljattain yhtiö sijoitti kiinteistöön Washington D.C:ssä. Tavoitteena on saada koko sijoitusvarallisuudelle neljän prosentin tuotto, joten osakesijoitukset ovat keskeinen osa sijoitustoimintaamme. Ilmarinen omistaa tuhansia kiinteistöjä Suomessa. Pääasiassa kiinteistöt sijaitsevat pääkaupunkiseudulla sekä muissa kasvukeskuksissa. Osakekurssien yleinen lasku on kuluvana vuotena heijastunut Ilmarinen on kääntänyt katseensa sijoitustoiminnassa myös ulkomaille. Kuitenkin pyrimme sopeuttamaan kokonaisportfolion sellaiseksi, että riskinkanto on kohtuullista
Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. Yleensä yrityksissä otetaan asia vakavasti ja usein se on yrityksen oma intressi myös korjata puutteensa. – Jos vastuullisuusnäkökulmasta on keskusteltavaa, niin pyrimme vaikuttamaan ja keskustelemaan yritysjohdon kanssa, mitä asialle voisi tehdä. www.muottikolmio.. Suorilla kiinteistösijoituksilla Ilmarinen pystyy puolestaan huolehtimaan rakennustensa ympäristövaikutuksista. Ilmarinen on ainoana suomalaisena sijoittajana sitoutunut Global Child Forum -aloitteeseen, joka korostaa lasten oikeuksia sijoituspäätöksissä. Ilmarinen kertoo, että ”yhtiö toimii eettisesti ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävällä tavalla sekä pyrkii ympäristön kannalta kestävään kehitykseen.” Vastuullisuuteen kuuluu muun muassa taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu ja ympäristövastuu. Suoraan varastosta Espoon Suomenojalta ja jälleenmyyjiltä. Mutta ei kuitenkaan liikaa riskiä, jotta kestetään myös heikommat ajat. Kaivuumassat takaisin kaivantoon, ei kallista maamassojen vaihtoa! ISODRÄN ® lämmöneristettä voidaan käyttää myös kapillaarikatkona maanvaraisessa lattiassa. 61 Osakesijoituksissa on riittävästi riskiä, jotta siinä on tuottopotentiaalia. Näkemyksemme mukaan ilmastoriskit tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa sijoitusten tuottoihin esimerkiksi lainsäädännön muutoksien kautta, tiettyjen sijoituskohteiden karttamisen kautta sekä suorina ilmastovaikutuksina, kommentoi Rusanen WWF:n tiedotteessa. Ilmarisen arvopaperisijoitusjohtaja Matti Rusasen mukaan Ilmarinen allekirjoitti Montréal Pledgen ensimmäisenä suomalaisena työeläkeyhtiönä. Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet.. Tehdessäsi salaojatai sadevesiremontin asenna samalla ISODRÄN ® levyt perusmuuriin. Tuloksena täysi huonekorkeus! Tuhansia onnistuneita asennuksia. Katso tuotevide omme sivulta www.iso dran.. Vastuullista sijoittamista Puhuttaessa Ilmarisen sijoitustoiminnasta tulee vähän väliä eteen termi vastuullisuus. Ilmarinen teettää vuosittain suoran osakesalkun hiilijalanjälkilaskennan ja arvioi sijoitusten ilmastoriskejä. Pauli Jokinen Kuvat: Ilmarinen – Osakesijoitusten hiilijalanjäljen raportointi on osa eläkeyhtiön avointa toimintaa. MUOTTIKOLMIO OY Finnoonniitty 3, 02270 Espoo, p. Jos vuoropuhelu etenee hyvin, niin ei tarvitse sen takia luopua omistuksesta. – Pyrimme sijoitustoiminnassamme läpinäkyvyyteen, ja osakesijoitusten hiilijalanjäljen raportointi on osa eläkeyhtiön avointa toimintaa. Ilmarinen kertoo varmistavansa, että yhtiön omistamat yritykset toimivat vastuullisesti. Syksyllä ennen Pariisin ilmastokokousta WWF haastoi suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt laskemaan hiilijalanjälkensä ja allekirjoittamaan hiilijalanjälkiä seuraavan Montreal Pledge -sopimuksen. Kysy myös rautakauppiaaltasi! VTT-serti kaatti Nro 156/01 RT-kortti 38528 www.isodran.. www.varsinaisbitumi.. Sosiaalisen vastuun periaatteisiin kuuluu, että Ilmarisen omistamissa yrityksissä työntekijöitä kohdellaan hyvin ja olennaista on myös se, miten yrityksen liiketoiminta vaikuttaa paikallisiin yhteisöihin. Epäkohtiin puututaan ripeästi ja tarvittaessa luovutaan omistuksesta. Usein se on puhdasta sanahelinää, mutta Ilmarisen kohdalla väitteille on myös katetta. ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA. 09-863 4360 KELLARI KUIVAKSI ISODRÄN ® salaojittava lämmöneriste on ratkaisu kostean kellarin ongelmaan
– Yrityskoko vaihtelee suuresti yhden miehen yrityksistä ISS-Palveluiden kokoisiin konserneihin. Tutkinnnon suoritus korottaa palkkaa. Sekä työnantajaettä työntekijäpuoli ovat yhtä mieltä koulutuksen tarpeellisuudesta samoin kuin palkkatason vähittäisen kasvattamisen tarpeesta. Yksityisellä puolella alan työntekijöitä ei ole muissa liitoissa, mutta julkisella puolella heitä kuuluu JHL:ään. Kiinteistöpalvelualan työntekijöitä koskeva työehtosopimus kattaa noin 50 000 työntekijää, jossa päätoimialoina ovat kiinteistöhuolto ja siivous. Kiinteistöpalveluala ja vartiointiala ovat kasvaneet parin prosentin luokkaa. 62 K iinteistöpalvelualan työntekijät kuuluvat nykyisin Palvelualojen Ammattiliitto PAM:iin. Kiinteistöpalvelualan ammattiliitot hakevat potkua alalle kouluttautumisesta Kiinteistöpalveluala hakee osaamista ja imagoa koulutuksen uudistamisella. Ansiokehitystakuu mahdollistaa palkkakehityksen jatkuvuuden suhdanteista riippumatta. – Työllisyystilanne on aika hyvä, merkittäviä lomautusja irtisanomisilmoituksia ei ole tullut samassa tahdissa kuin monilla muilla aloilla. Pientä kasvua jäsenmäärään viime vuona tullut kuntasektorilta, sillä kunnat ovat paljolti ulkoistaneet siivous ja kiinteistöhuoltoaan. Ala on edelleen melko työvaltainen, etenkin siivousala on yhä paljolti käsityötä, sanoo sopimusasiantuntija Reijo Mattila. Alalla on kaikkiaan noin 100 000 työntekijää. ISS-palvelut on Suomen neljänneksi suurin yritys työntekijämäärällä mitattuna. Kiinteistöpalvelualalle tyypillistä on yrityskoon suuret vaihtelut. Isossa kuvassa ala on naimisissa rakennusalan kanssa – Suhdanteet eivät vaikuta kiinteistöpalvelualaan yhtä paljon kuin rakennusalaan
Sitä kautta työntekijöiden jaksaminen ja osaaminen kasvavat. Palkkauksen vaativuustasot määritetään yrityskohtaisesti. Ansiokehitystakuu mahdollistaa palkkakehityksen jatkuvuuden suhdanteista riippumatta. – Perustutkinnon suorittanut saa kahden prosentin, ammattitutkinnon kolmen prosentin ja erikoisammattitutkinnon viiden prosentin lisän henkilökohtaiseen palkkaansa. Alan isot toimijat maksavat edelleen vähimmäispalkkoja varsinkin siivousalalla. Sekä siivousettä kiinteistöpalveluala ovat teknistyneet ja työnkuva on muuttunut. Ansiokehitystakuun ansiosta vähimmäistaulukkopalkkoja nostetaan seitsemän vuoden aikana 17,25 prosentilla – Matalapalkka-aloilla eivät palkat noususuhdanteen aikana ensimmäisinä nouse. Matalapalkka-aloilla palkkakehitys ei ehdi mukaan noususuhdanteessa, minkä vuoksi on tärkeää nostaa palkkatasoa hallitusti pitkällä aikajänteellä. Nuoria kiinnostavat enemmän tietokoneet. Koska kiinteistöpalvelun tehtävänä on ylläpitää kiinteistöjen toimintaa, tulee henkilöstön tuntea tekniikkaa ainakin päällisin puolin. Palkkausjärjestelmä perustuu kymmenportaiseen vaativuusasteikkoon. Pienissä yrityksissä ei jää aikaa kehittämiseen, isoissa yrityksissä on kehittämistyöhän oma organisaationsa. – Tarjoamme työnantajille neuvontapalvelua kaikissa työKoulutusta kehitetty yhteistyössä Mattilan mukaan yksityisellä kiinteistöpalvelualalla on ollut erittäin hyvä yhteistyö Kiinteistötyönantajat-liiton kanssa alan koulutuksen kehittämisessä. Työehtosopimukseen on sisällytetty kouluttautumisesta lisät. Viime vuosina isot alan yhtiöt ovat ostaneet pieniä yrityksiä. Mattila näkee olevan paljon tehtävää alan markkinoinnissa nuorille. Nuoria kiinnostavat enemmän tietokoneet. 63 Ikääntyminen on alalla iso ongelma. Liikekiinteistöissä vaaditaan osaamista enemmän kuin asuinkiinteistöissä. Tutkintojen sisältöjä on kehitetty ja päällekkäisyyksiä ollaan poistamassa. Osa alan yrityksistä on kiinteistöhoitajien omistamia yhtiöitä osa taloyhtiöiden omistamia. yritysten elinkeinopoliittinen edunvalvoja. Kiinteistötyönantajilla noin 400 jäsenyritystä Kiinteistötyönantajat ry on kiinteistöalan ainoa työnantajajärjestö ja kiinteistöpalveluja tuottavien. – Markkinoinnista huolimatta ikääntyminen on alalla iso ongelma. Esimerkiksi kiinteistöjen lämmitykseen liittyvä tekniikka, kuten aurinkokennot, edellyttävät kiinteistöpalvelulta entistä enemmän osaamista, vaikkeivät laitteiden huollot sinänsä kuulu kiinteistöpalveluille. Tutkintojen uudistamiselle ja ansiokehitystakuulla toivomme saavamme lisää nuoria osaajia alalle. Kiinteistötyönantajiin kuuluu vajaa 400 jäsenyritystä, jotka työllistävät noin 80 prosenttia kiinteistöpalvelualan henkilöstöstä. Näin saadaan eroa kurotuksi kiinni verrattuna muiden alojen palkkatasoon. Ansionkehitystakuulla palkkaeroja kiinni Yksi suuri viime vuosien saavutus on sopimus ansiokehitysohjelmasta. Alan työehtosopimusten piirissä on yli 60 000 työntekijää ja toimihenkilöä
Kiinteistökannan kerrosala on kasvanut samana aikana vain viidenneksellä. 64 perustutkinnon suorittaneet valmistuivat vuonna 2013. Annamme neuvottelutukea erimielisyysasioissa ja tarvittaessa mahdollisuuden käyttää liittomme lakimiehiä oikeudenkäynneissä. Kuudella prosentilla alan yrityksistä on 80 prosenttia koko alan henkilöstömäärästä. Kiinteistöalan yritystoiminta työllistää noin 90 000 henkilöä. Juhani Karvonen suhdeasioissa, kuten työlainsäädännön ja työehtosopimusten tulkintaja soveltamiskysymyksissä. Kiinteistöpalvelut ovat tukipalveluja, eivätkä ne siten ole kuntien ydintehtäviä. Oppilaitokset saavat kuitenkin valtionapuja sen mukaan miten paljon tutkintoihin on hakijoita. Yksityinen ja julkinen kiinteistöpalveluala työllistää kaiken kaikkiaan noin 105 000 henkilöä. Kiinteistötyönantajien jäsenyrityksiä on näistä noin 400. Alan tutkintokoulutuksesta huolimatta yritykset joutuvat itse omalla kustannuksellaan perehdyttämään ja kouluttamaan uudet työntekijät, eikä tähän ole saatu mitään yhteiskunnan tukea. Kiinteistöpalveluja ovat muun muassa kiinteistöhuolto, puhdistusja siivouspalvelut, tekniset palvelut, energiahallintapalvelut, ulkoalueiden hoito, jätehuolto sekä erilaiset toimitilaja käyttäjäpalvelut, kuten esimerkiksi turva-, posti-, puhelinja aulapalvelut. Joskin Graménin mukaan meneillään olevasta maahanmuutosta saattaa löytyä ratkaisu haasteeseen. Työskentelemme kiinteistöpalvelualan liiketoimintamahdollisuuksien parantamiseksi sekä alan tunnettuuden ja imagon parantamiseksi, koulutuksen ja osaamisen kehittämiseksi, työvoiman saatavuuden turvaamiseksi ja työllisyyden edistämiseksi, tasavertaisten kilpailuolosuhteiden luomiseksi sekä harmaan talouden kitkemiseksi, sanoo Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén. Suomessa on noin 8500 kiinteistöpalvelualan yritystä, joista noin 94 prosenttia työllisti alle viisi henkilöä vuonna 2013. – Julkisten palveluiden avautumisen edistäminen, etenkin kuntasektorilla, on tärkeä tavoitteemme, toteaa Gramén. Kiinteistöpalvelualan yritysten työntekijämäärä on kaksinkertaistunut 1990-luvun alun jälkeen. – Isot toimijat kasvavat entisestään ja alalle syntyy koko ajan uusia yrityksiä. Ensimmäiset uuden kiinteistöpalvelujen Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Graménin mukaan julkisten palveluiden avautumisen edistäminen, etenkin kuntasektorilla, on liiton tärkeä tavoite. Lisäksi kiinteistönomistajaja isännöintiyritykset sekä Kiinteistöliiton alueelliset kiinteistöyhdistykset ja niiden kautta asuntoja kiinteistöyhtiöt ovat liiton työmarkkinajäseniä. Liitto hakee työllistämistä tukevia ja helpottavia keinoja ja vaikuttaa työllistämistä rajoittavien esteiden purkamiseen esimerkiksi nuorten ja ulkomaalaisten osalta. Noin puolet alan työvoimasta eläköityy vuoteen 2020 mennessä. Näistä noin 75 000 toimii yksityisellä kiinteistöpalvelualalla ja 15 000 muussa kiinteistöliiketoiminnassa. Suurin osa työntekijämäärän lisäyksestä on peräisin muilta toimialoilta ja julkiselta sektorilta, jotka ovat ulkoistaneet töitä kiinteistöpalvelualan yritysten tehtäväksi. Samana vuonna otettiin käyttöön kiinteistöpalvelujen ammattitutkinto ja erityisammattitutkinto. Alan työntekijämäärä kaksinkertaistunut Kiinteistöpalveluala käsittää kiinteistön koko elinkaaren kattavat kiinteistön hoitoja ylläpitopalvelut sekä toimitilaja käyttäjäpalvelut. – Toivomme, että oppilaitokset panostaisivat tarjonnassaan kiinteistöpalvelujen tutkintoihin, koska näistä tutkinnoista valmistuville on töitä tarjolla. Jäsenyritykset tarjoavat kiinteistön hoitoja ylläpitopalveluja sekä erilaisia toimitilaja käyttäjäpalveluja, kiinteistöliiketoimintaan sekä kiinteistöjen johtamiseen, hallinnointiin ja isännöintiin liittyviä palveluja. Koulutamme jäsenyrityksiämme työehtosopimusasioissa. Työvoimavaltaiselle alalle tarvitaan jatkuvasti uusia osaajia. – Alan yritykset ovat olleet uranuurtajina monikulttuurisen työyhteisön kehittämisessä ja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden palkkauksessa. Kiinteistöpalvelualan monimuotoistuminen jatkuu, mikä lisää edelleen uudentyyppisten palvelujen tarvetta. Alan yritysten kokoeroista huolimatta tavoitteet ovat yhteiset. Kiinteistötyönantajat on yhdessä alan yritysten ja työntekijäpuolen kanssa panostanut alan koulutuksen kehittämiseen. – Alan yritykset ovat olleet uranuurtajina monikulttuurisen työyhteisön kehittämisessä.. Koulutus on uudistettu vastaamaan nykyisiä työelämän tarpeita, sillä vanhat tutkinnot eivät enää tuota sellaista osaamista, jota yritykset ja työelämä tarvitsevat. Tietyt nuorten suosikkialat vetävät opiskelijoita, vaikka työllistymismahdollisuudet valmistumisen jälkeen ovat heikot. Tunnetuksi tekemisessä riittää haastetta – Yksi tärkeimpiä haasteitamme on edelleen toimialan tunnetuksi tekeminen ja imagon parantaminen sekä ammattitaitoisen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Asiakkaiden löytäminen voi olla alussa vaikeaa ja aikaa vievää. Alalletulokynnys on matala, investoinnit melko pienet, eikä toimilupia tarvita. Osassa kuntia kiinteistöpalvelualan henkilöstön osaaminen on päässyt osin vanhentumaan. Toisaalta vaihtuvuus on melko suuri, koska ala on todella kilpailtu. Yksityinen sektori pystyy hoitamaan kuntien kiinteistöpalvelut tehokkaammin ja tuottavammin. Pääosan jäsenyrityksistä muodostavat kiinteistöpalveluja tuottavat yritykset
02 6519 6600 » Kiinteistönhuolto » Konetyöt » Siivoustyöt » Vihertyöt » Remontit. www.dominopalvelut.com Ammattitaitoista kiinteistönhuoltoa ja siivousta luotettavasti ja nopeasti Akselintie 14, 20200 Turku info@dominopalvelut.com 24 h päivystys p
Tähän aikaan vuodesta vuosi sitten, tekeillä oli 155 pientaloa, nyt ainoastaan 128 pientaloa.. 66 L ahden seudun rakennusvalvonnan rakennuslupapäällikön Markku Sivosen mukaan vuonna 2015 rakentamisen volyymi on yllättänyt positiivisesti. – Tammikuun alusta marraskuun loppuun on rakennuslupia myönnetty erillisille pientaloille ainoastaan 79 kappaletta, rivija ketjutaloille vain viisi kappaletta. – Jos vertaamme kuluvan vuoden rakentamisen koko volyymia vuoteen 2014, kasvoi se Lahdessa merkittävästi, jopa 60 prosenttia, Sivonen sanoo. Kerrostaloasuntoja rakennetaan Lahdessa ahkerasti Rakentamisen volyymi kasvoi viime vuodesta 60 prosenttia Lahden sijainti pääkaupunkiseudun tuntumassa, hyvien liikenneyhteyksien varrella houkuttelee alueelle asukkaita ja toisaalta rakennusliikkeitä. dessa muun valtakunnan tavoin aallon pohjassa. Laskua vuodesta 2014 on runsaasti, sillä silloin lupia myönnettiin 108 pientalolle ja 32 rivija ketjutalolle. Pientalorakentamisen määrät ovat nyt historiallisen alhaiset, mutta samaan aikaan kerrostalorakentaminen on vauhdittunut vuoden takaisesta merkittävästi. Asuntorakentamisen puolella, pientalorakentaminen on LahLahti houkuttaa asukkaita ja rakentajia. Vuodesta 2014 vuoden 2015 marraskuulle rakentamisen volyymi kasvoikin 60 prosenttia
– Tontteja Lahdesta löytyy, mutta rahoituksen saaminen on kiristynyt, eikä rohkeutta heittäytyä rakennushankkeeseen tällä hetkellä riitä, Sivonen sanoo. – Tämä johtuu siitä, että kohteita suunnitellaan ennalta varantoon, jolloin rakennuskohteita on kulloinkin odottamassa käynnistymistään. Kuva: Lahden Talot Oy. – Muuttoliike suuntautuu Lahteen. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuva: Lahden Talot Oy Kaaviot: Lahden seudun rakennusvalvonta Lupahakemukset 2005-2014 Myönnetyt luvat 2005-2014 Lahden seudun rakennusvalvonta 13.1.2015 LAHDEN KAUPUNKI MYÖNNETYT LUVAT 2005-2014 Lahden seudun rakennusvalvonta 13.1.2015 LAHDEN KAUPUNKI LUPAHAKEMUKSET 2005-2014 L a h d e n se u d u n ra ke n n u sv a lv o n ta 1 3 .1 .2 1 5 LA H D EN K A U P U N K I M YÖ N N ET Y T LU V A T 2 5 -2 1 4 Valmistuneet rakennukset 2005-2014 Lahden seudun rakennusvalvonta 13.1.2015 681 614 913 1006 548 568 905 546 451 482 279 278 294 316 140 172 276 218 195 246 147 124 233 142 183 237 219 46 33 59 226 104 303 444 170 88 341 173 148 29 200 400 600 800 1000 1200 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 LAHDEN KAUPUNKI VALMISTUNEET RAKENNUKSET 2005-2014 Kokonaistuotanto 1.000 m3 Asuinrakennukset Teollisuusja varastorakennukset Liikerakennukset La hd en se ud un ra ke nn us va lv on ta 13 .1 .2 01 5 6 8 1 6 1 4 9 1 3 1 6 5 4 8 5 6 8 9 5 5 4 6 4 5 1 4 8 2 2 7 9 2 7 8 2 9 4 3 1 6 1 4 1 7 2 2 7 6 2 1 8 1 9 5 2 4 6 1 4 7 1 2 4 2 3 3 1 4 2 1 8 3 2 3 7 2 1 9 4 6 3 3 5 9 2 2 6 1 4 3 3 4 4 4 1 7 8 8 3 4 1 1 7 3 1 4 8 2 9 2 4 6 8 1 1 2 2 5 2 6 2 7 2 8 2 9 2 1 2 1 1 2 1 2 2 1 3 2 1 4 LA H D EN K A U P U N K I V A LM IS TU N EE T R A K EN N U K SE T 2 5 -2 1 4 K o ko n ais tu o ta n to 1 .0 m 3 A su in ra ke n n u ks et Te o llis u u sja va ra st o ra ke n n u ks e t Lii ke ra ke n n u ks et. – Etelä-Suomen alueella toimiva, lahtelainen rakennusliike Salpausselän Rakentajat edustaa paikallista osaamista rakentamisessa. – Tonteilla on nykyisellään seitsemän 1980-luvulla rakennettua 2-3-kerroksista betonirakenteista lamellitaloa. Valtaosa uudiskohteista on sijoittajien vuokrataloja. Lahden Talot rakentaa myös kolmen, kuusikerroksisen puukerrostalon korttelin Sykekadulle, Päijät-Hämeen keskussairaalan liepeille. Ensi vuonna alkaa myös Niemen kampuksen laajentaminen, jolle myönnettiin aivan vastikään rakennuslupa. – Lahden kaupungin omistama vuokrataloyhtiö Lahden Talot Oy rakentaa ensi vuonna muun muassa 4,5 miljoonaa euroa maksavan uuden vuokrakerrostalon Metsäkankaan Suitsikadulle. Lahden hyvä sijainti ja kulkuyhteyden pääkaupunkiseudulle houkuttelevat asukkaita ja takaavat kiinteistösijoittajille hyvät tuotot. Loppuvuosi tuskin tuo lukemiin merkittävää muutosta, vaikka tämän vuoden tilastot vasta alkuvuodesta valmistuvatkin, Sivonen kertoo. Meidän kannalta aaltoliike ei ole erityisen toivottavaa suuntaan eikä toiseen, vaan tärkeintä olisi rakentamisen tasainen tahti, Sivonen selittää. – Mukkulankadulla sijaitsevista Isku Invest Oy:n huonekalutehtaan tiloista 18 000 neliötä siirtyy Lahden ammattikorkeakoulun käyttöön. Sivonen muistuttaa, että Lahdesta löytyy vankkaa rakennusalan osaamista. 67 Lahden Talot Oy rakentaa 4,5 miljoonaa euroa maksavan uuden vuokrakerrostalon Metsäkankaan Suitsikadulle. Vaikka lahti kiinnostaakin sijoittajia, Lahden Kaupungilla on toki omaakin rakentamista. Yritys työllistää noin 100 rakennusalan ammattilaista, Sivonen sanoo. Väkeä tulee Helsingin seudulta, mutta myös kehyskunnista, esimerkiksi Hollolan alueelta, jonka ikääntyvä väestö haluaa helpompaa kerrostaloasumista kaupungin tuntumassa, Sivonen pohtii. Pääurakoitsijana hankkeessa toimii YIT Rakennus Oy. Rakentamisen volyymi kasvoi viime vuodesta 60 prosenttia Sivonen uskoo alhaisten lukujen kertovan siitä, etteivät yksittäiset ihmiset uskalla lähteä nykyisessä taloustilanteessa rakentamaan omaa kotia. Rakentaminen vilkastunut Siinä, missä pientalorakentaminen on Lahdessa vähentynyt, on kerrostalorakentaminen kasvanut vuoden kuluessa merkittävästi. Vuokrakohteita sijoittajille Uudet asuinkerrostalot nousevat keskustan sijaan kaupunkialueen ympäristöön. Sivosen mukaan joka toinen vuosi on ollut Lahdessa on tyypillisesti rakentamisen suhteen vilkkaampaa aikaa, joka toinen vuosi puolestaan on ollut hiljaisempaa. – Kun vuonna 2014 rakennuslupia asuinkerrostaloihin myönnettiin yhdeksän kappaletta, 596 asuntoon, tänä vuonna, vuoden alusta marraskuun loppuun lupia oli myönnetty jo 22 asuinkerrostaloon, yhteensä 728 asuntoon. Hanke on näiden tonttien täydennysrakentamista, Sivonen kertoo
sääennusteen sekä kaukolämmön tuntiperusteisen hintasignaalin avulla. – Leanheat ohjaa talon lämmitysjärjestelmää joustavasti ja älykkäästi sekä huolehtii siitä, että asukkaiden asumisolosuhteet ovat hyvät. Ohjausjärjestelmä oppii kerrostalon lämmöntarpeen ja optimoi lämmityksen mm. Uusi älyratkaisu kerrostalojen lämmityksessä tekee tuloaan Keinoäly mukautuu joustavasti ja itsenäisesti muutoksiin Fortum ja Leanheat kehittävät kerrostaloille älykästä ratkaisua, jolla voidaan pienentää lämmityskustannuksia asumismukavuudesta tinkimättä ja tehostaa samalla lämmöntuotantoa. Fortum kokeilee hankkeessa kaukolämmön tuntiperusteista hinnoittelua ja mahdollisuuksia tasoittaa kaukolämmön kysynJärjestelmä näkyy asunnoissa antureina ja menoveden lämpötilan etäohjauksena.. Keinoäly mukautuu itsenäisesti rakennuksessa tapahtuviin muutoksiin, kuten remontteihin, toteaa toimitusjohtaja Jukka Aho Leanheatilta. Ratkaisussa kerrostaloihin varataan lämpöä edullisena aikana ja hyödynnetään se esimerkiksi kylmänä talviaamuna, kun energia on kalliimpaa. Hankkeeseen osallistuvat Espoon Asunnot, TA-Yhtymä ja Järvenpään Mestariasunnot. Kehitettävä ratkaisu perustuu kerrostaloon asennettavaan Leanheat-ohjausjärjestelmään ja asuntokohtaisiin lämpötilamittareihin. Leanheat perustuu sensoriverkostosta kerättävään dataan ja siitä muodostettuun matemaattiseen malliin. 68 T estausvaiheessa on mukana noin 40 asuinkerrostaloa ja 2 000 asuntoa
Keinoäly osaa löytää viat ja niiden syyt varhaisessa vaiheessa ja parhaassa tapauksessa ne saadaan korjattua ennen kuin ne ovat edes aiheuttaneet Toimitusjohtaja Jukka Ahon mukaan big dataan pohjautuvassa lämmitysratkaisuissa mahdollisimman paljon ihmisen työstä pyritään siirtämään tietokoneelle hyödyntäen kohteesta automaattisesti kerättyä mittaustietoa sisäolosuhteisiin ongelmia. Jos kiinteistö on ollut aiemmin säädetty vahingossa liian kylmäksi, ovat asukkaat kärsineet huonoista sisälämpötilaolosuhteista ja energiankulutuksen lähtötaso on ollut jo valmiiksi matala. Keinoälypohjainen lämmityksen säätö kuitenkin mahdollistaa sen, että haluttuja sisälämpötilaolosuhteita ylläpidetään edullisimmalla mahdollisella tavalla. Keinoälypohjainen lämmityksen säätö tuottaa säästöä suhteessa aiempaan, mutta samalla suoritettava sisälämpötilojen nosto voi aiheuttaa kokonaissäästön jäämisen matalaksi. Näillä järjestelmillä sisälämpötilan saaminen kohdalleen on vähän kuin arpajaisiin osallistumista. Keinoäly tehostaa kiinteistönhoitoa Lisäksi keinoäly mahdollistaa entistä tehokkaamman kiinteistönhoidon. – Big dataan pohjautuvassa lämmitysratkaisuissa mahdollisimman paljon ihmisen työstä pyritään siirtämään tietokoneelle hyödyntäen kohteesta automaattisesti kerättyä mittaustietoa. – Keinoäly-pohjaiset järjestelmät ovat siis käytännössä huoltovapaita ja tuottavat lämmitykseen aina optimaalisimman mahdollisen ohjauksen, vaikka rakennus, ihmiset ja ympäristö muuttuvat. Haluamme selvittää, voimmeko saavuttaa tasaisempaa kulutusta varaamalla lämpöä kiinteistöihin etukäteen, kertoo Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila. Vastaavanlaiseen lopputulokseen ei pääse ihmisvoimin, tai ainakin analysoivia asiantuntijoita tarvittaisiin keskikokoinen armeija, mikä ei ole taloudellisesti mitenkään perusteltavissa. Näin saadaan aikaiseksi lähes optimaalinen säätö mahdollisimman pienin ylläpitokustannuksin. Kun kohdetta remontoidaan tai se muuttuu esimerkiksi ikääntymisen seurauksena, muuttuu säätö vastaavasti koneoppivien algoritmien avulla. Big data -pohjaisella lämmitysratkaisulla kiinteistö saadaan pysymään järkevillä kustannuksilla jatkuvasti lähes optimisäädöissä. Lopputuloksena ne käyttävät lämmitykseen tarpeettoman paljon energiaa ja useimmiten väärillä ajanhetkillä. – Kun tällaisessa kiinteistössä otetaan käyttöön keinoälypohjainen big data -säätöjärjestelmä, haluaa kiinteistönomistaja yleensä myös korjata esiin tulevan sisälämpötilaongelman. Konkreettisesti tällainen järjestelmä koostuu asuntoihin ja lämmönjakohuoneeseen asennetuista antureista, menoveden lämpötilan etäohjauksesta sekä pilvessä tapahtuvasta koneoppimisesta. Keinoälyn avulla käyttäjän ei tarvitse osata kertoa säätöjärjestelmälle rakennusten ominaisuuksista mitään, vaan kaikki lämmityksen säätöön vaikuttavat tekijät opitaan sen avulla automaattisesti – jopa ihmisten ja sähkölaitteiden vaikutus. Asumismukavuus on asukkaita ja kiinteistönomistajia koskettava merkittävä mittari, mutta sen mittaaminen on aiemmin ollut vaikeaa. Lämmitysjärjestelmän tarkoitushan on ylläpitää haluttuja sisälämpötilaolosuhteita. 69 tää, tuottaa säästöjä asiakkaille ja pienentää ympäristövaikutuksia. – Lämmöntarve on suurempi esimerkiksi talviaamuisin, jolloin varalämpölaitoksemme käynnistyvät turvaamaan lämmönsaannin kaikille asiakkaillemme. Viime aikoina markkinoille on tullut kehittyneempiä ja monimutkaisempia ratkaisuita, joissa käyttäjä voi määritellä rakennuksen ominaisuudet säätöjärjestelmälle, joka sitten pyrkii säätämään lämmitystä optimaalisemmalla tavalla. Tyypillinen energiansäästö keinoälypohjaisilla järjestelmillä normaalissa Suomalaisessa asuinrakennuksessa on noin 10 – 25 prosenttia vuosittaisesta energiakustannuksesta. – Big data mahdollistaa myös asumismukavuuden seurannan tavalla, joka ei ole aiemmin ollut mahdollista. Keinoälypohjaisten lämmitysjärjestelmien ollessa kyseessä tulee aina tarkastella energiansäästöä ja asumismukavuutta yhtä aikaa. – Mittatiedon avulla kohteesta rakennetaan big data -malli, jonka pohjalta kohteelle rakennetaan paras mahdollinen lämmityspolku, ottaen huomioon esimerkiksi sääennusteet. Juhani Karvonen Lämmönjakohuoneessa on tehtävä asennustöitä järjestelmän käyttöön ottamiseksi.. Järjestelmä ohjaa automaattisesti kohteen menoveden lämpötilaa tämän mallin avulla, eikä kohteella enää tarvita perinteistä taulukkosäätöä lainkaan. – Vielä nykyäänkään yleisimmin käytetyt lämmitysratkaisut eivät huomioi mitään mittatietoja asunnoista tai sisälämpötiloista, eivätkä näin pysty mitenkään ylläpitämään haluttuja sisäolosuhteita. Big datalla optimisäädöt Ahon mukaan tavanomaiset lämmitysratkaisut perustuvat ihmisen tekemään säätöja mittaustyöhön ja järjestelmät tyypillisesti ajan kuluessa menevät kauemmaksi ja kauemmaksi optimisäädöistä. Sokeus on ongelma Nykyisten lämmitysjärjestelmien ja -ratkaisujen ongelmana on niiden sokeus ja ylläpidon tarve. – Keinoäly mahdollistaa valtavien kiinteistöistä mitattujen tietomäärien yhdistämisen automaattisesti, jonka seurauksena rakennusten lämmittämiseen voidaan käyttää optimaalinen määrä energiaa samalla ylläpitäen tasaisia haluttuja sisälämpötilaolosuhteita. Säästö riippuu aina kiinteistön lähtötilanteesta
Toisen palkinnon tuomaristo myönsi pirkkalalaiselle As Oy Korkearinteelle määrätietoisesti toteutetusta, hallitusta, oman aikakauden arkkitehtuuria kunnioittavasta ja modernin julkisivuilmeen tuottaneesta julkisivukorjaushankkeesta. Forssan Rytynpyöli voitti julkisivukilpailun. Rakennusliike ei omista rakennusta tai sen asuntoja missään vaiheessa. Ensimmäisenä käynnistyy 82 asuntoa ja kaksi liiketilaa käsittävän vuokra-asuntokokonaisuuden rakentaminen. Asunto Oy Forssan Rytynpyöli voitti julkisivukorjaushankkeen Julkisivuremontti 2015 -kilpailun. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet tilaratkaisuihin ovat monesti paremmat kuin perinteisessä uudisasuntotuotannossa. Ryhmärakentamisessa rakentamisen valta ja vaikutusmahdollisuudet ovat ihmisillä, eikä grynderillä. Ryhmärakentamisessa asunnon hinta määräytyy todellisten rakennuskustannusten eikä alueen yleisen hintatason mukaan. – Haluamme rakentaa fiksumpaa kaupunkia ja se onnistuu rakentamalla niin, että otetaan asukkaiden ja ympäristön tarpeet huomioon. Poikkeuksellisen hankkeesta tekee se, että kaikkiin korttelin rakennuksiin asennetaan aurinkopaneelit. Myös kortteliin rakennettavan, ryhmärakentamisen avulla toteutettavan, kerrostalohankkeen suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Pohjola Asuntorahasto I Ky:n tilaaman vuokra-asuntoja liiketilakokonaisuuden rakennustyöt käynnistyvät keväällä 2016, ja sen arvioidaan valmistuvan 2017 alussa. Fira toteuttaa ryhmärakentamisen palveluna, jolloin se vastaa kokonaisuudesta: ryhmän muodostamisesta, rakennuksen suunnittelusta ja rakentamisesta. Ensi vuoden alussa avaamme virallisesti ilmoittautumisen, jonka perusteella pääsee mukaan hankkeen ydinryhmään. 70 Jätkäsaareen aurinkopaneeleja F ira Oy on allekirjoittanut urakkasopimuksen Jätkäsaaressa sijaitsevan korttelin ensimmäisestä rakennusprojektista. Kilpailussa haettiin asunto-osakeyhtiöitä, joiden julkisivuremontit ovat onnistuneet ja lopputulos on laadukas. Tuomaristo ei arvostelussaan kiinnittänyt huomiota pelkästään arkkitehtuuriin ja teknisiin ratkaisuihin, vaan myös hankkeen päätöksentekoja valmisteluvaiheen etenemiseen, kustannusten hallintaan, aikataulussa pysymiseen, tiedottamiseen ja energiasäästötavoitteiden tarkastelemiseen. Ryhmärakentaminen on uudisrakentamisen muoto, jossa asunnonhankkijat toimivat rakennuttajina. Fira vastaa korttelin asuinrakennuskokonaisuudesta ja nyt aloitettavan kerrostalon lisäksi sinne rakennetaan kerrostalo ryhmärakentamishankkeena sekä Asuntoverstas Yhtiöt Oy:n omistusasuntokokonaisuus. Ryhmärakentaminen on pääkaupunkiseudulla nyt nousemassa trendiksi. Kilpailuun tuli 13 ehdotusta – ilahduttavasti Rovaniemeä myöden. Parvekejärjestelmä on innovaatio, jossa parvekkeiden asennusaika lyhenee merkittävästi materiaalin ja teollisen esivalmistuksen ansiosta. – Ryhmärakentaminen mahdollistaa sen, että omannäköisen kerrostalokodin, jonka ratkaisuihin on päässyt vaikuttamaan, voi saada huippupaikalta rakentamiskustannuksilla. Asunto-osakeyhtiöille suunnattu Julkisivuremontti-kilpailu järjestettiin nyt viidennen kerran. Taloyhtiöiden hankkeet toimivat hyvinä esimerkkeinä niille, jotka vasta suunnittelevat julkisivukorjaamista. P erusteellinen hankesuunnittelu, yhteinen näkemys ja tahtotila toteuttamisessa, saumaton yhteistyö eri toimijoiden kesken sekä esimerkillisesti toteutettu osakas-asukas-viestintä saivat tuomariston valitsemaan Asunto Oy Forssan Rytynpyölin julkisivukorjaushankkeen Julkisivuremontti 2015 -kilpailun voittajaksi. On hienoa startata poikkeuksellinen korttelikokonaisuus, jossa yhdistyvät vuokra-asuminen, omistusasuminen ja ryhmärakentaminen sekä aurinkosähkön hyödyntäminen, kertoo Firan asuntoliiketoiminnasta vastaava Henry Salo. – Meillä on jo koossa yli 100 hengen ryhmä, joka on kiinnostunut hankkeesta. – Ja kun ryhmärakentamisen hankkii palveluna, ei asukkaalta edellytetä projektinjohdollista tai rakentamiseen liittyvää osaamista, toteaa Salo. Ihmiset arvostavat hyvää sijaintia, vaikutusmahdollisuuksia ja edullisempaa hintaa, Salo toteaa. Kunniamaininnalla palkitaan helsinkiläisen Asunto Oy Säästövanhan valitsema ja toteuttama parvekejärjestelmä. Livornonkatu 3:n rakentuu pieniä vuokra-asuntoja, joiden keskipinta-ala on 35,5 neliometriä. Myös hankkeen kuntotutkimuksen pohjalta tehty hankesuunnittelu, korjausvaihtoehtojen vertailu, urakoitsijoiden kilpailuttaminen ja epävarmojen lisätöiden karsinta onnistuivat erinomaisesti, sillä julkisivuremontin kokonaiskustannukset jäivät arvioitua pienemmiksi
Urakoitsija on myös ollut tyytyväinen tuotteen toimitusvarmuuteen ja sen helppoon käsiteltävyyteen, Juhani Mäkinen lisää. Lisäksi Rudus toimittaa kiviaineksia, betonituotteita ja pihakiviä. Betonimurskeen käyttö tulee varmasti lisääntymään, onhan se myös kierrätystuote, toteaa projektinjohtaja Juhani Mäkinen HKR:ltä. – Kehä I:n vilkas liikenne antaa haastetta muuten normaalille infraurakalle. Luonnon kiviaineksia pitäisi kuljettaa Etelä-Suomeen huomattavasti kauempaa, Putto toteaa. Tämän vuoden tuotanto on reilut 400 000 tonnia. jakavassa kerroksessa voidaan käyttää Tiehallinnon julkaisun ”Sivutuotteiden käyttö tierakenteissa” mukaisten BEM I ja BEM II luokkien betonimurskeita. Tästä ajaa ohi noin 60 000 autoa vuorokaudessa. Sinne Betrocia toimitetaan kaikkiaan noin sata tuhatta tonnia. 71 ja logistiikka täytyy suunnitella muun liikenteen ehdoilla, Aki Putto huomauttaa. pääkaupunkiseudulla Helsingin Konalasta, Vantaan Länsisalmesta ja Espoon Ämmässuolta Ruduksen kehittämää Betoroc-betonimursketta on toimitettu jo yli viisi miljoonaa tonnia eri infrarakentamisen työmaille. Betoroc korvaa luonnon kiviaineksia, mutta on tuotteena vähintäänkin vastaava, Putto sanoo. Tällä hetkellä yksi suurimmista on Kreate Oy:n urakoima Kehä I Kivikontien toinen rakennusvaihe. Työt Jo viisi miljoonaa tonnia Betoroc-mursketta R uduksen kasettiauto kaartaa Helsingissä Kehä I:llä Kivikon eritasoliittymän työmaalle. Aki Putto on hyvin tyytyväinen Betorocin käyttöön. Työtä liikenteen lomassa Tämän rakennusvaiheen työt aloitettiin Kivikossa syksyllä 2014 ja urakka valmistuu syksyllä 2016. – Käytämme Kivikon projektissa Betoroc-mursketta Kehä I:n, katujen ja kevyen liikenteen väylien jakaviin kerroksiin, kertoo työnjohtaja Aki Putto Kreate Oy:stä. – Betoroc on ollut hieman edullisempaa kuin esimerkiksi kalliomurske eli se on näkynyt saamissamme tarjoushinnoissa. Lastina on Ruduksen tuotteistamaa Betoroc-mursketta, joka on syntynyt betonin ja tiilen kierrätyksen lopputuotteena. Betoroc kalliomursketta edullisempaa Kivikontien toisen rakennusvaiheen rakennuttajina toimivat Helsingin kaupungin rakennusvirasto ja Liikennevirasto. Molemmat ovat noin kymmenen kilometrin etäisyydellä. – Betoroc korvaa luonnon kiviaineksia ja on teknisiltä ominaisuuksiltaan vähintäänkin yhtä hyvää, työnjohtaja Aki Putto Kreate Oy:stä sanoo.. Siinä todettiin muun muassa, että Faktaa Betoroc-murskeesta kantavissa sekä jakavissa kerroksissa mm. – Rudukselta tulee työmaalle Betorocia noin 2 500 kuormaa. Betorocin käytöstä on jo yli kahdenkymmenen vuoden kokemukset, sillä ensimmäiset rakennuskohteet tehtiin jo 1990-luvulla. Kivikon projektissa betonimurske oli mukana jo tarjouspyynnön työselostuksessa. Tälle työmaalle Betorocia toimitetaan kaikkiaan lähes 100 000 tonnia, jonka myötä Betorocia on Suomessa käytetty tähän mennessä viisi miljoonaa tonnia. Logistiikka vaatii järjestelyjä, mutta asiat hoituvat Ruduksen kanssa hyvässä yhteistyössä. – Betoroc on tuotteena erittäin hyvä, muun muassa sen kantavuus on erinomainen. – Betoroc-musketta tuodaan työmaallemme Rudus Kierrätyksen Länsisalmen ja Konalan toimipisteestä. Kreate vastaa Kehä I Kivikontien toisen rakennusvaiheen infraurakoinnista. – Betorocin käyttö vaatii hyväksynnät, mutta totta kai se kannattaa. Betonimurskeen on oltava CEmerkittyä ja sen tulee täyttää MARA-asetuksen vaatimukset
Kaupan myötä Kesko voi kasvattaa päivittäistavarakauppaansa ja parantaa lähipalveluiden saatavuutta. miljoonaa euroa, ja tappio ennen veroja 11,6 miljoonaa euroa. Yrityskaupan myötä Siwat ja Valintatalot siirtyvät takaisin suomalaisomistukseen.. – Haluamme kehittää lähikauppapalvelujen saatavuutta, laatua ja hintakilpailukykyä, Keskon päivittäistavarakaupan Kesko osti Suomen Lähikaupan. 72 Kesko Oyj:n tytäryhtiö ostaa Suomen Lähikauppa Oy:n koko osakekannan. Suomen Lähikaupan liikevaihto vuonna 2014 oli 999,2 Kesko investoi Suomeen ostamalla Suomen Lähikaupan Siwat ja Valintatalot takaisin suomalaisomistukseen – Yrityskauppa mahdollistaa suomalaisen lähikaupan kehittämisen ja avaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia palvella suomalaisia kuluttajia, Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Jorma Rauhala sanoo. Yrityskaupan hinta on noin 60 miljoonaa euroa. K esko Oyj:n tytäryhtiö Ruokakesko Oy on sopinut ostavansa Suomen Lähikauppa Oy:n koko osakekannan pääomasijoittaja Tritonilta. Yksi kasvun painopistealueista on lähikauppaverkoston kasvattaminen ja uudistaminen. Osakekauppana toteutettavan yritysoston velaton kauppahinta on noin 60 miljoonaa euroa. – Haemme strategiamme mukaisesti kasvua Suomen päivittäistavarakaupassa
73 . Keskon liikevaihto oli vuonna 2014 9,1 miljardia euroa ja henkilökuntaa oli lähes 20 000 henkeä. Kesko on suomalainen kaupan alan pörssiyhtiö. Tämän jälkeen voimme käynnistää yhdistymistyön ja kertoa kauppaverkon kehittämisestä, Rauhala sanoo. Espoon Leppävaarassa ja Tapiolassa sijaitsevat, vuonna 2000 rakennetut, 4800 m 2 ja 3700 m 2 toimistokiinteistöt ovat molemmat monipuolisia kohteita, joissa on hyvä ja hajautunut vuokralaiskanta. – Suomen Lähikaupalla on erinomaisia liikepaikkoja, ja yrityskaupan myötä pystymme toteuttamaan strategiaamme suunniteltua nopeammin ja merkittävästi pienemmillä investoinneilla, Rauhala toteaa. Fennica Toimitilat I osti kaksi toimistokiinteistöä Espoosta E rikoissijoitusrahasto Fennica Toimitilat I osti NIAM V -rahastoon kuuluneet kaksi toimistokiinteistöä Espoosta. Kesko on tarkentanut lähivuosien investointisuunnitelmaa huomioiden toteutettavan yrityskaupan sekä sen, että yleinen suhdannetilanne jatkuu vaikeana erityisesti Suomessa ja Venäjällä. Kummassakin kiinteistössä on korkea käyttöaste. Yritysosto on Rauhalan mukaan hyvä ratkaisu sekä suomalaisten kuluttajien että Suomen Lähikaupan kannalta. Suomen Lähikauppa on keskittynyt lähellä asiakkaita sijaitseviin päivittäistavarakauppoihin. Nyt hankittujen Leppävaaran ja Tapiolan kohteiden tilat ovat moderneja, suhteellisen muuntojoustavia toimistotaloja, joissa on useita vuokralaisia. Yrityskaupan toteutuminen edellyttää vielä Kilpailuja kuluttajaviraston hyväksyntää sekä kaupan muiden ehtojen täyttymistä. Sen toimialat ja ketjut toimivat tiiviissä yhteistyössä kauppiasyrittäjien sekä muiden kumppaneiden kanssa. Kauppa oli suuruusluokaltaan noin 16 miljoonaa euroa. Keskon ketjutoimintaan kuuluu yli 1 500 kauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Tavoitteenamme on luoda uuden ajan lähikauppoja, joissa asiakas ja laatu ovat keskiössä, Rauhala kertoo. Kesko arvioi investointiensa laskevan strategiassa ilmoitetusta noin miljardista eurosta 750 miljoonaan euroon ilman mahdollisia yrityskauppoja vuosina 2015-2017. – Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa hyvillä liikepaikoilla, kaupungeissa ja taajamissa kautta maan, sekä vahvaa lähikaupan osaamista. Leppävaaran kohteen osalta myös viereisten kiinteistöjen omistajat ovat saman henkisiä sijoittajia.. Hajautunut vuokralaiskanta jatkaa mainiosti rahaston strategian mukaista linjaa, sijoitusmielessä vuokralaisriski on hyvin hallittu, Fennia Varainhoito Oy:n rahastonhoitaja Elina Puhakainen sanoo. – Leppävaaran Stella Lunassa, eli Lars Sonckin kaari 14:ssa kohteessa käyttöaste on 100 prosenttia ja Tapiolan Tietäjäntie 2:n kiinteistössäkin 93 prosenttia, mikä kertonee omalta osaltaan ostettujen kohteiden kiinnostuksesta vuokramarkkinassa, Puhakainen toteaa. Erikoissijoitusrahasto Fennica Toimitilat I osti NIAM V -rahastoon kuuluneen, 4800m 2 Stella Luna-toimistokiinteistön Leppävaarasta. Keskon osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. – Rahasto on aktiivisesti etsinyt hyviä toimitilakohteita pääkaupunkiseudulta. – Asian käsittely saataneen päätökseen ja yrityskaupan arvioidaan toteutuvan vuoden 2016 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Kesko toimii päivittäistavara-, rautaja erikoissekä autokaupassa. Kesko investoi Suomeen ostamalla Suomen Lähikaupan Siwat ja Valintatalot takaisin suomalaisomistukseen toimialajohtaja Jorma Rauhala sanoo. Yhtiön kotipaikka ja päätoimitilat sijaitsevat Helsingissä
Rahaston kiinteistöomaisuuden arvo kasvoi uusien hankintojen myötä noin 169 miljoonaan euroon. Tähän mennessä rahasto on kuluvan vuoden aikana ostanut kiinteistöjä yhteensä noin 46 miljoonalla eurolla. Haasteellisessa ja vaihtelevassa sijoitusmarkkinassa sijoittaminen kiinteistöihin on kasvattanut tasaisesti suosiotaan. Toimitilat tarjoavat kiinteistömarkkinoilla pääsääntöisesti asuntosijoittamista korkeampia vuokratuottoja. Rahaston hallinnoinnista vastaa Elite Rahastohallinto Oy. – Varsinkin toimitilojen tuoma vakaa ja verrattain hyvä kassavirta, sekä perinteisesti maltillinen arvonmuutos ovat tekijöitä, joita sijoittajat koostaan riippumatta nyt arvostavat, Fennia Varainhoito Oy:n kiinteistösijoitusjohtaja Timo Rantala kertoo. 74 Tapiolassa, Tietäjäntie 2:ssa sijaitseva, 3700 m 2 toimistokiinteistö on moderni, suhteellisen muuntojoustava toimistotalo, joissa on useita vuokralaisia. Kohteet tarjoavat rahastolle hyvää ja hajautunutta, strategian mukaista kassavirtaa, joskin maturiteetti on business parkeille tunnusomainen eli varsin lyhyt, mikä eroaa rahaston muun kannan maturiteetista, joka on reilusti yli 5 vuotta, Puhakainen kertoo. Vuonna 2013 valmistunut Avia Line III kuuluu Avia Line -toimistorakennusten kokonaisuuteen ja se sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä lentokentän tuntumassa, Aviapoliksen yritysalueen ytimessä.. – Uskomme, että yhteistyö tulee olemaan antoisaa ja saamme yhdessä hyviä asioita aikaan
Nyt hankitun kohteen myötä kykenemme tarjoamaan modernia toimistotilaa ydinkeskustassa hyvin erikokoisille yrityksille ja saamme näin myös erinomaisen vuokralaishajautuksen, Markku Mäkiaho Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:stä sanoo. Toimistokiinteistön ankkurivuokralaiseksi tulee Lexia Asianajotoimisto Oy. Kiinteistön peruskorjaus valmistuu syksyllä 2016. Autopaikkoja on 40. Sopimuksen kokonaisarvo on noin 23 miljoonaa euroa. Valmistuessaan Lönnrotinkatu 11:ssa on noin 4 000 neliömetriä nykyaikaista joustavasti YIT myi Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan toimistokiinteistönsä OP-Vuokratuottoerikoissijoitusrahastolle noin 23 miljoonalla eurolla. Vuonna 1972 valmistunut toimistorakennus peruskorjataan kauttaaltaan nykypäivän vaatimuksia vastaavaksi moderniksi toimistotaloksi. 75 Y IT allekirjoitti marraskuun alkupuolella sopimuksen Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan toimistokiinteistön myynnistä OP-Vuokratuottoerikoissijoitusrahastolle. Avia Line III kuuluu Avia Line -toimistorakennusten kokonaisuuteen ja se sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä lentokentän tuntumassa, Aviapoliksen yritysalueen ytimessä. – OP-Vuokratuotto rakentaa käyttötarkoituksiltaan ja sijainneiltaan hyvin hajautettua toimitilakohteiden verkostoa. Peruskorjauksella parannetaan merkittävästi rakennuksen energiatehokkuutta, ja kiinteistölle haetaan LEEDympäristösertifiointia. YIT osti osoitteessa Lönnrotinkatu 11 sijaitsevan toimistokiinteistön kesällä 2014 ja käynnisti kiinteistön peruskorjauksen kesällä 2015. ?. YIT myi toimistokiinteistön Helsingin ydinkeskustassa muunneltavaa toimistotilaa viidessä kerroksessa ja noin 400 neliömetriä liiketilaa katutasossa. OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahaston omistukseen siirtyi YIT:ltä marraskuun alussa myös Vantaalla sijaitseva Avia Line III –toimistokiinteistö
OP-Vuokratuotto-erikoissijoitusrahaston omistukseen siirtyi YIT:ltä marraskuussa Vantaalla sijaitseva Avia Line III – toimistokiinteistö. Avia Linen tilaratkaisut on suunniteltu joustamaan yritysten tarpeiden mukaan. Vuonna 2013 valmistuneen Avia Line III:n lähes 3 300 neliömetrin tiloista on vuokrattu noin 80 prosenttia. Syyskuussa Sagax omisti toimitiloja Suomessa ja Ruotsissa 1 789 000 neliömetriä jakautuen 203 kiinteistöön. Kohteen hankintahinta oli noin 7 miljoonaa euroa. Kiinteistön sijainti Helsingin seudulla on myös tärkeä. – Avia Line III on jaettavuudeltaan ja toiminnallisuudeltaan nykyaikainen kiinteistö, joka täydentää hyvin OP-Vuokratuoton toimitilatarjontaa erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, Markku Mäkiaho toteaa. Marraskuun puolivälissä allekirjoitetulla kaupalla Sagax hankki LähiTapiola Vahinkovakuutukselta omistukseensa Vantaan Tuupakassa, Kärkikuja 2:ssa sijaitsevan kiinteistön. 76 K iinteistösijoitusyhtiö Sagax:n liiketoimintaa ovat investoinnit kaupallisiin kiinteistöihin erityisesti varastoja pienteollisuussektoreilla. Suomen osuus tästä oli 644 000 neliömetriä jakautuen 66 kiinteistöön. – Panostamme erityisesti teollisiin tiloihin, minkälainen Vantaan kiinteistö nimenomaisesti on. Kun niin ikään näkemykset hinnasta kohtasivat, kauppa syntyi, Vehanen sanoo. Kohde käsittää omalla tontilla sijaitsevan, 4.708 m2 tuotantoja toimistorakennuksen, joka on vuokrattu VOLVO-maanrakennuskoneita maahantuovalle ja Suomessa markkinoivalle Volvo Construction Equipment Oy:lle. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan suunnitellulle Avia Line III:lle myönnettiin vuonna 2014 platinatason LEEDympäristösertifikaatti, jollaisia on Suomessa vain noin kymmenellä kiinteistöllä. Avia Line III -toimistokiinteistön myynnin sopimuksen kokonaisarvo oli yli 8 miljoonaa euroa. Kiinteistötyyppi, sijainti ja kauppahinta täsmäsivät Sagax:n näkemykseen Sagaxille kiinteistö LähiTapiolalta. Kaupassa Sagaxin neuvonantajana toimi DTZ, joka on yksi maailman suurimmista kiinteistökonsultointiyrityksistä. Kiinteistössä sijaitsee yrityksen pääkonttori. Sagax hankki LähiTapiola Vahinkovakuutukselta omistukseensa Vantaan Tuupakassa, Kärkikuja 2:ssa sijaitsevan, Volvo Construction Equipment Oy:lle vuokratun kiinteistön. Sagax Finland Asset Managementin toimitusjohtajan, Jaakko Vehasen mukaan Kärkikujan kohde on kiinteistösijoitusyhtiön näköinen kiinteistö. Avia Line III:ssa on panostettu erityisesti tilojen toimivuuteen ja akustiikkaan, minkä ansiosta tilat soveltuvat hyvin avokonttoriksi
Korjausrakentaminen on pysynyt vakaalla kasvu-uralla, ja sen tuotannon arvo ylittää uudisrakentamisen. Infrarakentamisen tilanne on jokseenkin epävarma talvea kohti mentäessä. Uusia asuntoja aletaan rakentaa tänä vuonna noin 27 000, mikä on selvästi alle vuosittaisen asuntorakentamistarpeen. Rakentamiseen luvassa ensi vuodeksi kitukasvua Viime vuosina rakentaminen on supistunut kokonaistuotantoa enemmän. Rakentamisen määrän ennakoidaan vähentyvän prosentin verran viime vuodesta. Vuonna 2015 rakentamisen ennakoidaan edelleen vähenevän, mutta kääntyvän parin prosentin kasvuun vuonna 2016. Rakentamisen investoinnit ovat vähentyneet samalla kun tuotanto on supistunut. – Valtiovarainministeriö totesi syksyn taloudellisessa katsauksessaan, että riittämätön infrastruktuuri ja asuntotuotanto voivat nousta taloudellisen kehityksen esteeksi varsinkin pääkaupunkiseudulla. Useat isot projektit ovat päättymässä eikä näköpiirissä ole uusia suuria hankkeita, jotka voisivat kompensoida laskua. Toimitilarakentamisen ensi vuoden volyymiä nostaa yksittäisten suurten hankkeiden käynnistyminen. Rakentamisen liikevaihto on kääntynyt vuositasolla vuoden 2015 selvään kasvuun kaikilla päätoimialoilla.. – Keskeisin kysymys on, miten investoinnit lähtevät liikkeelle. Tätä mahdollisuutta ei kannattaisi nyt hukata, vinkkaa RT:n hallituksen puheenjohtaja, YIT:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi. 77 K uluva vuosi on rakentamisessa neljättä vuotta peräkkäin heikko. Ensi vuodeksi Rakennusteollisuus RT ennustaa syksyn suhdannekatsauksessaan maltillista, noin 2 prosentin kasvua. Valtio siirtää infrarahoitustaan investoinneista perusväylänpitoon ja korjausvelan vähentämiseen. Nykyisillä ennusmerkeillä rakentamisen kasvu ei kanna pidempään vaan edellyttää yleisen taloustilanteen kohenemista, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo. Vuonna 2015 rakennusinvestointien ennakoidaan edelleen laskevan. Rakennusinvestoinnit muodostavat yli puolet kaikista investoinneista. Valtion panostus kaupunkialueiden joukkoliikenneinvestointeihin loisi mahdollisuuksia hallittuun kasvuun ja houkuttaisi monin verroin yksityisiä investointeja muun muassa asuntorakentamiseen
Taiteilijat ovatkin mukana rakennushankkeissa niiden alkumetreiltä alkaen. Taide tuo ainutlaatuista ilmettä nykypäivän teollisia materiaaleja käyttävään rakentamiseen. Julkisivutaide voi toimia maamerkkisenä osana kaupunkikuvaa ja vaikuttaa siten kaupunginosan tai koko kaupungin. Yhä useammin taidetta näkee kaupunkikuvassa kiinteistöjen julkisivuissa. 78 T aiteelle on löytyy kiinteistöstä monta sopivaa paikkaa, paitsi kiinteistön sisällä, myös ulkotiloissa, pihoilla ja teiden varsilla. asenteesta, vaan taiteen edistämisestä rakentamisessa on linjattu myös hallitusohjelmassa, kuvataiteilija, arkkitehti ja Mikkelin yleiskaavoittaja Eveliina Könttä kertoo. Taiteen avulla rakennusten ja tilojen erityispiirteet korostuvat. – Taiteen tuominen kaupunkikuvaan on noussut viime vuosina vahvasti. Kyse ei ole ainoastaan rakentajien kulttuurimyönteisestä Prosenttiperiaate-rahoitusmallilla osa rakennushankkeen määrärahasta taiteeseen Julkisivutaide nostaa kiinteistöjen arvoa Taide näkyy yhä useammin kiinteistöjen julkisivuissa, oli kyse julkisesta tai yksityisestä rakentamisesta, liiketiloista tai asuinkiinteistöistä
Maalaus sijoittuu kahden rakennuksen väliin Keimolantien varrelle. Käsikirja on valtakunnallisen Prosentti taiteelle -hankkeen loppujulkaisu, joka esittelee yleisimmät mallit ja käytännöt, joilla prosenttiperiaatetta toteutetaan Suomessa. 79 Prosenttiperiaatteen käsikirja on käytännöllinen opas, joka auttaa toteuttamaan taidehankkeita rakennetussa ympäristössä, kuten esimerkiksi asuinalueilla, kouluissa ja julkisilla paikoilla. imagoon ja lisätä alueen vetovoimaa asuinpaikkana ja myös esimerkiksi matkakohteena. – Julkisivutaiteessa ei ole niinkään kyse siitä, että rakennetaan liiketila tai asuinrakennus, jonka jälkeen pohditaan, haluttaisiinko rakennukseen taidetta. Taide myös lisää kiinteistöjen ja siten myös asuntojen ja kokonaisten alueiden arvoa. Taideteokset voivat olla toteutukseltaan maalauksia, mutta myös hyvin teknisiä ratkaisuja. Kuva: Aino Huovio. Käsikirja auttaa tuomaan taiteen arkiympäristöön Taiteilija, arkkitehti, Eveliina Könttä suunnitteli luonnonläheisen ja huomiota herättävän, kuusi kerrosta korkean julkisivutaideteoksen Vantaan Kivistön kaupunginosaan. Arkkitehtina kohteessa toimi BST-arkkitehdit. Teoksen toteutuksesta vastasi maalari Kimmo Takarautio. Pysyvä linkki julkaisuun: www.prosenttiperiaate.fi/ kasikirja. Tomas Byströmin teos vuodelta 2013 on integroitu Tampereella sijaitsevan Vuores-talon julkisivuelementteihin. – Taide on nykyään keskeinen osa rakentamista ja julkisivusuunnittelua, taidetta tullaankin näkemään rakentamisessa jatkossa yhä enemmän, Paldanius toteaa. Julkisivutaidetta ei suinkaan tehdä suljetussa ateljeessa. Arkkitehti Jyrki Paldaniuksen mukaan hyvä julkisivutaide ei välttämättä edes erotu perinteiseen tapaan taidetaoksena kiinteistöstä, vaan se on osa kokonaisuutta. Julkisivutaide merkitsee paikan, minkä vuoksi se onkin verrattain halpa ja tehokas keino ehkäistä töhryjä, Könttä sanoo. – Kun taiteilija ja arkkitehti pohtivat yhdessä julkisivumateriaaleja, betonia, tiiltä puuta, lasia tai valaistusratkaisuja, mahdollisuudet näyttäviin ja toimiviin ratkaisuihin kasvavat, Könttä uskoo. Käsikirja luovutettiin opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle tiistaina 8.12.2015. Prosenttiperiaatteen käsikirjan ovat toimittaneet Miisa Pulkkinen ja Hanna Hannus. Pikemminkin nykyinen suunnitteluprosessi etenee siten, että taiteilijat ovat rakennuttajan ja arkkitehdin kanssa mukana suunnitteluprosessissa jo varhaisessa vaiheessa, jolloin julkisivutaiteesta tulee keskeinen, integroitu osa rakennusta. Taiteiljat mukana rakennushankkeessa Köntän mukaan julkisivutaide ymmärretään nykyisin arkkitehtonisena elementtinä kiinteistökokonaisuudessa. Talon korkuinen maalaus Könttä on itse ollut taiteilijana suunnittelemassa Vantaan Kivistön Jaspiskuja 3-5:n asuinkorttelin julkisivutaideteosta. Taiteilijat ovat rakennuttajan ja arkkitehdin kanssa mukana suunnitteluprosessissa jo varhaisessa vaiheessa. – Muun muassa julkisivutaide luo väriä, viihtyisyyttä ja hyvinvointia arkiympäristöön. Köntän julkisivutaideteos ilmentää rakentamattoman ympäristön muuttumista rakennetuksi ympä
– Vantaan Kivistössä olin mukana kiinteistön suunnittelussa jo sen alkuvaiheista lähtien. Mikkelissä kaavoihin onkin entistä enemmän merkitty prosenttipaikkoja taidetta varten. Julkisivujen ohella taide voikin näyttäytyä esimerkiksi viemärin kaivon kansissa tai yhtälailla istuimet kaupunkitilassa tai liikeja asuinkiinteistöjen pihoilla voivat olla taideteoksia. saadaankin uudenlaista ilmettä ja eloa. Suunnittelun kannalta oleellista on paikka, jonne kiinteistö nousee ja taideteos sijoittuu. Julkisivutaideteoksissa tulee huomioida pintojen suuri mittakaava ja suhde muuhun ympäristöön. Tällä hetkellä prosenttiperiaatetta toteuttaa Suomessa järjestelmällisesti noin kymmenen kuntaa tai kaupunkia sekä joukko yksityisiä rakennuttajia. Kuva: Niklas Kullström. – Vanhaan kiinteistöön tarvitaan kaavasta riippuen rakennusvalvonnan mielipide, ei suinkaan aina uutta rakennuslupaa. Vuoreksen kaupunginosan kiinteistön julkisivua koristaa Kirsti Tuokon teos Shoppailijat vuodelta 2012. – Materiaalien ja ratkaisujen tulee tietysti kestää säätilan vaihteluita, ja myös taideteosten huolto tulee suunnitella huolella etukäteen, Könttä selittää. Prosenttiperiaate on sidottu osaksi ohjelmien mukaisia tontinluovutusehtoja ja maankäyttösopimuksia. Köntän mukaan taide huomioidaan yhä useammin uudiskohteissa. Ehdotin arkkitehdille, BST-arkkitehtien Jyrki Paldaniukselle lupakuvien ja arkkitehtisuunnitelmien pohjalta erilaisia vaihtoehtoja taiteen sijoittamiseksi. riaatetta on noudatettu etenkin julkisessa rakentamisessa, mutta sitä voidaan hyvin soveltaa myös yksityiseen, korjausja infrastruktuurirakentamiseen. Kuitenkin myös olemassa oleviin kiinteistöihin tai rakennelmiin luodaan julkisivutaidetta, kun halutaan nostaa rakennetun ympäristön laatua. Kun sopiva sijainti asuinkerrostalon sivulta yhteisen pohdinnan tuloksena löytyi, suunnittelu eteni edelleen. Teksti: Tuula Kolehmainen. 80 ristöksi. Puita ja kettuja kuvaava, värikäs teos muistuttaa alueella tapahtuneesta muutoksesta. Esimerkiksi Helsinkiin rakennettu kaupunginosa Arabianranta, Vantaan Kivistön kaupunginosa, Joensuun Penttilänrannan alue tai Tampereella Vuoreksen alue on rakennettu prosenttiperiaatteella. Julkisivutaidetta prosenttiperiaattella Kiinteistötaidetta, muun muassa julkisivutaideteoksia pohditaan Köntän mukaan nykyisin yksitäisten kiinteistöjen ohella osana laajempaa kaupunkisuunnittelua. – Esimerkiksi Kivistössä laaja pinta väreineen näkyy kauas, mutta yhtälailla hain julkisivuun yksityiskohtia, jotka houkuttelevat tarkastelemaan kiinteistöä lähietäisyydeltä. Värit ovat julkisivutaiteessa tärkeitä. Prosentti taiteelle on opetusja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, jonka tavoitteena on lisätä prosenttiperiaatteen mukaista taidetta ja toimintaa. Kuva: Aino Huovio. Julkisivutaideteos sijaitsee Vuoreksen kaupunginosassa, Tampereella. Loin julkisivutaideteoksesta tarkat suunnitelmat värinmäärityksineen ja kuvineen, jonka jälkeen ammattimaalari Kimmo Takarautio toteutti teoksen heijastustekniikkaa hyödyntäen, Könttä kertoo. Julkisivutaiteen avulla harmaaseen kaupunkikuvaan Taiteen huomioiminen kaupunkisuunnittelussa tuottaa parempia, pidemmälle pohdittuja lopputuloksia. PeKuvanveistäjä Pertti Kukkosen teos Variksen peli vuodelta 2012, on integroitu asuinrakennuksen julkisivuun. – Olemme Mikkelissä pohtineet taiteen sijoittelua yhdessä kaupunkilaisten kanssa muun muassa Rantareittiä kulkevan taidepyöräilyn muodossa. Mielestäni taiteen huomioiminen kaupunkisuunnittelussa tuottaa parempia, pidemmälle pohdittuja lopputuloksia, Könttä sanoo. Prosenttiperiaate tarkoittaa taidehankintojen rahoitusmallia, jossa prosentti, käytännössä yleisimmin noin 0,5-2 prosenttia, rakennushankkeen määrärahasta käytetään taiteeseen. Esimerkiksi vitostien yli kulkevan Savilahden sillan alta löytyi tilaa, jonne kaupunkilaiset ehdottivat toteutettavaksi taidetta. Viime vuosina taideohjelmat ovatkin yleistyneet osana aluesuunnittelua. Suojeltuihin kiinteistöihin tai suojelluille alueille ei taidetta kuitenkaan voi noin vaan tehdä, Könttä sanoo
Monesti heiltä itseltäänkin tulee hyviä ehdotuksia sopivista kursseista, jokainen hakee oman osaamistaustansa mukaista lisäkoulutusta. REIM Group tekee aktiivista yhteistyötä Kiinkon kanssa. Alan tunnettuutta ja houkuttelevuutta on Multasen mukaan edelleen pyrittävä lisäämään. – On nähty tarpeelliseksi järjestää pari kolme kurssia vuodessa, aiheina esimerkiksi lainsäädäntöä, turvallisuusaiheita ja tilinpäätöksen ymmärtämistä. Isännöintiverkolla on tavoitteena, että kaikki isännöitsijät hankkivat isännöitsijän ammattitutkinnon, ja siitä muutaman vuoden kulutua AIT-tutkinnon. Myös räätälöityä koulutusta – Me koulutamme paljon omaa porukkaa, kertoo Isännöintiverkon toimitusjohtaja Iiro Mähönen. – Isännöintiverkolla on tavoitteena, että kaikki isännöitsijät hankkivat isännöitsijän ammattitutkinnon, ja siitä muutaman vuoden kulutua AIT-tutkinnon, kertoo Isännöintiverkon toimitusjohtaja Iiro Mähönen.. – Isännöitsijöillämme on lähes poikkeuksetta ammattitutkinto. – Väkeä on löytynyt yleensä hyvin. REIM Groupin henkilökunIsännöintitoimistot kouluttavat henkilökuntaansa aktiivisesti Isännöintialan osaamisvaatimukset ovat viime vuosina vain kasvaneet. Myös nuorten kiinnostusta alalle yritetään lisätä, ja REIM tekeekin myös yhteistyötä oppilaitosten kanssa. – Me työskentelemme kansantaloudellisestikin merkittävän sektorin parissa. Taloyhtiöpuoli on kuitenkin ihan oma maailmansa. Meihin otetaan usein yhteyttä ja kysytään töitä, Multanen toteaa. Jonkin verran meillä on myös sisäistä koulutusta – omassa talossahan on monenlaista osaamista, jota voi jakaa eri toimipisteisiin. – Kiinkon koulutuksiin olemme hyvin tyytyväisiä. Henkilökuntaa rohkaistaan koulutukseen – Tarkastelen koulutusasiaa meidän strategiamme kautta, ja siinä jo määritellään koulutukselle merkittävä arvo, sanoo REIM Groupin konsernihallituksen puheenjohtaja Timo Multanen. ta osallistuu myös esimerkiksi paikallisten kauppakamarien järjestämiin koulutuksiin. Helpottaa sekä meidän että hallitusten työtä, kun ikään kuin puhutaan samaa kieltä. Isännöintiverkko kouluttaa itse myös asiakasyrityksiään, eli tarjoaa taloyhtiöiden hallitusten jäsenille koulutusta. – Rohkaisemme väkeä hankkiutumaan tutkintokoulutuksiin ja teemme vuosittain koulutussuunnitelmat, toteaa REIM Groupin konsernihallituksen puheenjohtaja Timo Multanen. Siksi on suuri osa yrityksistä näkee henkilökunnan jatkuvan kouluttamisen välttämättömäksi. – Meillä henkilökunta on lähtenyt mielellään koulutukseen parantamaan osaamistaan. Mähönen on tarjolla olevaan koulutukseen muutoin tyytyväinen, mutta kiinteistösihteerien jatkokoulutuksessa voisi olla kysyntää jonkinlaiselle välimallille, joka olisi isännöitsijän ammattitutkintoa kevyempi, mutta kuitenkin laajempi kuin kiinteistösihteerin koulutus. Jotkut suorittavat isännöitsijän ammattitutkinnon tai osia siitä. – Kaikki kiinteistösihteerit suorittavat kiinteistösihteerin tutkinnon, johon sitten pyritään löytämään jotain sopivaa jatkokoulutusta. Se voi olla vaikkapa asiakaspalvelukoulutusta tai lainsäädäntöön liittyvän osaamisen parantamista.Tekniset isännöitsijät käyvät teknisen puolen valvojan pätevöitymiskursseja. Ja nyt tilanne vielä paranee, kun Kiinko ja Isännöintiliitto tiivistävät yhteistyötään koulutuksessa. Joitakin vuosia sitten oli pulaa tloushallinnon henkilöstöstä, lähinnä sellaisista, joilla olisi ollut kiinteistöalan osaamista. REIM Group on löytänyt hyvin henkilökuntaa, myös koulutettua väkeä. – Peruskurssit käydään Kiinkossa, ja ammattitutkintoja on tietysti hankittu muuallakin, kuten Amiedussa. – Käytännön koulutusasioita hoitavat sitten toimitusjohtaja Saija Toivonen ja operatiivinen johtoryhmä. 81 E simerkiksi REIM Group ja Isännöintiverkko ovat molemmat aktiivisia tarjoamaan koulutusta henkilökunnalleen, ja molemmat tekevät koulutusasioissa myös yhteistyötä oppilaitosten kanssa. – Meillä ei ole ollut rekrytointivaikeuksia, vaikka tietysti paikkakuntakohtaisia eroja on jonkin verran. ICT on tässä aika luonnollinen osa-alue. Soveltuva peruskoulutusvaade on kuitenkin tosiasia jokaisen kohdalla, ja sitä sitten täydennetään sisäisellä ja/ tai ulkoisella koulutuksella. Henkilökunnan osalta tilanne on vaihtelevampi siinä suhteessa, että kaikkiin tehtäviin ei ole alan erikoistutkintoja. Isännöintiverkko hankkii henkilökunnalleen myös räätälöityä koulutusta kulloistenkin tarpeiden mukaan. Niistä löytyy usein hyvää tarjontaa taloushallinnon asioihin, esimerkiksi tilinpäätöksen tekemiseen ja verotukseen liittyviä tilaisuuksia. – Rohkaisemme väkeä hankkiutumaan tutkintokoulutuksiin ja teemme vuosittain koulutussuunnitelmat
– Täällä Lapissa on taantuvia paikkakuntia, joissa on tehty vuokratalojen purkamispäätöksiä. Nyt ne päätökset onkin purettu, kun maahanmuuttajille tarvitaan asuntoja, sanoo Kiinteistöliitto Lapin toiminnanjohtaja Taru Palokangas. Myös sijoittajat ovat täyttäneet tyhjät sijoitusasunnot. Maahanmuuttajat ja huoneistohotellit lisäävät kurssitustarvetta Maahanmuuttajat tuovat taloyhtiöille haasteita. Kiinteistöliitto Lappi aikoo järjestää maahanmuuttoon liittyvää koulutusta. – Kun maahanmuuttajia muuttaa niin vuokrataloihin kuin asunto-osaketaloihin, tarvitaan tietoa. Nyt ajassa olevia haasteita ovat lisääntynyt korjausrakentamisen tarve ja uusimpana maahanmuutto. Yhteiskunnan muuttuessa koulutuksen on vastattava haasteisiin. 82 T aloyhtiöiden hallitukset saavat koulutuksissa valmiuksia yhtiön arjen hoitamiseen, kuten hallintoon, talouteen ja kiinteistönpitoon. Taloyhtiöt kouluttautuvat Hiihtokeskuksissa sijaitsevat lomaosakkeet nousevat vahvasti esille Kiinteistöliiton kurssitarjonnassa Lapin alueella – kuva Leviltä.. Kun koulutuksen kysyjien määrä kasvaa, vastaamme kysyntään järjestämällä kursseille osaamista
Kyse on pienmuotoisesta hotellitoiminnasta: taloyhtiö tarjoaa kalustettua huoneistoa, jonka voi varata netin kautta. – Määrää voi pitää tosi hyvänä, koska meillä on 335 jäsentä, Palokangas vertaa. Taru Palokangas tietää, että huoneistohotellit ovat taloudellisesti erittäin kannattavia. – Monillehan lomaosakkeet on sijoituskohteita. Kurssinsa ovat saaneet Rovaniemellä ja maakunnissa. On tullut uusia jäseneiä, jotka tarvitsevat tietoa, ja vanhatkin haluavat sparrata osaamistaan. Asuminen on monimuotoista Uutta ovat myös taloyhtiöissä olevat huoneistohotellit. Matkailijat haluavat kuitenkin kunnollista infraa; mukavia ja viihtyisiä asumisolosuhteita. – Kun on kiinnostavia ja ajankohtaisia kursseja, ne myös vetävät väkeä. Pelkästään Rovaniemen kaupungin alueella on tällä hetkellä jo noin 100 kohdetta. Kiinteistöliitolla on taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajille ja jäsenille uusi koulutusjärjestelmä, joka kannustaa heitä oman osaamisensa kehittämiseen. Yksi suosioon noussut kurssi koski jätteidenpolttoa, johon Lapissa siirrytään vuoden 2015 lopussa. Kaikki tehdään alueelle tärkeiden matkailijoiden takia. Pelkästään Rovaniemen kaupungin alueella on tällä hetkellä jo noin 100 kohdetta. tapäivä, Helsinki, Kiinteistöliitto Uusimaa Kuopio, Kiinteistöliitto ItäSuomi ja vakuuttaminen, Rovaniemi, Kiinteistöliitto Lappi gelmatilanteet, Jyväskylä, Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys vittämisen keinot, Tampere, Kiinteistöliitto Pirkanmaa lituksen tehtävät ja vastuut, Turku, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi jäinfo, Joensuu, Kiinteistöliitto Itä-Suom+i Kiinteistöliitto Itä-Suomi lutus, Sodankylä, Kiinteistöliitto Lappi lutusilta, Helsinki, Kiinteistöliitto Uusimaa yhtiön tilinpäätöstä. Vuoden 2016 alkupuoliskolla on tarjolla useita kiinteistöalan kursseja ympäri Suomea. Peruskurssit antavat valmiudet hoitaa lakisääteiset tehtävät ja velvoitteet taloyhtiön hallituksessa. Hiljaisena aikana kannattaisi laittaa kiinteistöjä kuntoon, koska työ on halvempaa, Palokangas muistuttaa. 83 Lapin lomaosakkeet vahvasti esillä Myös lomaosakkeet nousevat vahvasti esille Kiinteistöliiton kurssitarjonnassa Lapin alueella. Jos häiriöistä on haittaa, niihin on tietenkin puututtava. – Kursseilla halutaan tukea Lapin alueen matkailuelinkeinoa. Tampere, Kiinteistöliitto Pirkanmaa pito ja asuntojen märkätilojen korjaus – ammattilaisten koulutuspäivä, Jyväskylä, KeskiSuomen Kiinteistöyhdistys pito ja asuntojen märkätilojen korjaus – hallitusten koulutusilta, Jyväskylä, Keski-Suomen Kiinteistöyhdistys tus, Seinäjoki, Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa kokouskurssi, Turku, Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi Alkuvuoden kurssitarjonta Uusi koulutusjärjestelmä Kiinteistöliitto Lapin toiminnanjohtaja Taru Palokangas sanoo, että yhteiskunnan muuttuessa koulutuksen on vastattava haasteisiin.. – Ja ne eivät välttämättä ole olleet ihan selkeitä. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Taru Palokangas Uutta ovat taloyhtiöissä olevat huoneistohotel lit. Koulutusjärjestelmä muodostuu perusja jatkokursseista, joita järjestetään ympäri Suomea. Jatkokurssit ovat osaamista syventävää koulutusta sekä erikoistumiskursseja taloyhtiön luottamushenkilöille. Koska huoneistohotellit sijaitsevat taloissa, jossa on myös muita asukkaita, tarvitaan selkeät pelisäännöt. Kursseja järjestettiin 12, ja niissä oli 450 osallistujaa. Liitto piti taannoin pilottikoulutuksen Levillä, ja vastaavia on suunnitteilla myös muiden hiihtokeskusten lomaosakeyhtiöille. Kurssien kattoajatuksena on, että vaikka on lama ja kohteiden tuottopuoli on vähäisempää, korjausja kunnossapitoa ei pidä jättää vähemmälle huomiolle. – Ne ovat vielä aika uusi ilmiö, mutta niitä on jo isommilla matkailupaikkakunnilla. Uusia tuulia ja erilaisia trendejä Kulunut vuosi on ollut Kiinteistöliitto Lapin kurssitarjonnassa kaiken kaikkiaan vilkasta. Kurssien järjestäjien on Palokankaan mukaan osattava haistella erilaisia trendejä ja suuntia
www.sielunpeili-lehti.. www.senioriterveys.. 09 413 97 300 Tarjous voimassa 31.12.2015 saakka. 6 nroa vuodessa 18€ (norm. 8 nroa vuodessa 29€ (norm. Seniori TERVEYS Toisen ihmisen avulla, asenteella ja liikunnalla YLI PIMEÄN AJAN SYÖVÄN RISKIÄ Aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue, psyykkinen ja sosiaalinen terveys. 6 nroa vuodessa 21€ (norm. 8 nroa vuodessa 30€ (norm. 58€). 6 nroa vuodessa 18€ (norm. KASVEISSA paljon kuitua ilman gluteiinia Kertoo asiantuntevasti nykyaikaisista ja vanhan ajan luontaishoidoista ja luonnon vitamiineista. 60€) ERIKOISLEHTI kuntosalit painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus Extrahinta 4,90 Kuntosaleista on tullut hyvinvointikeitaita Ylikunto vaanii aloittelijaakin BodyAttack POLTTAA PALJON KALOREITA Frisbeegolfista liikuntahitti PARKOUR Sauvakävely hyvä välipala kovalle harjoittelulle Tänä vuonna harjoitellaan kehon omalla painolla Bodytreeni on jokaisen omatoimisesta terveyden vaalimisesta kiinnostuneen ikioma tietopaketti. Anna lehti lahjaksi! Lehti kuin lehti vuodeksi -50 % Tilaukset teet helposti netissä tai tilaukset@karprint.. 8 nroa vuodessa 26€ (norm. 35€) ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli 7/2015 7,10 Terapiat erikoisnumero Tutustu eri terapioihin ja valitse omasi! Vyöhyketerapia tukee synnyttäjää monin tavoin: kivunlievitystä rentoutusta mielenhallintaa Qi & Body Shiatsu toimii elimistön putkimiehenä PALKO. Konsertti Savoy-teatterissa lumosi kuulijat Valo lisää valoa, rakkaus rakkautta, ilo iloa Kun paperille piirtyy sielu 5,90 Nyt Tarjoaa työkaluja juuri Sinun sisäisen kasvusi tueksi. www.bodytreeni.. 36€) ja taide NYT 5,90 Ai Weiwein poliittista taidetta Helsingin taidemuseossa Johanneksenkirkko uusgotiikan tyylinäyte Taidegraa?kko Simo Hannula – tumman ja valkean mestari Jukka Ollikan cembalot maailman Lehti kuvaa laaja-alaisesti koko antiikin ja taiteen kentän. 51€) 7 – 2015 7,20 6,90 Ampumataito tärkeää, maanomistus ei riitä Loppusyksyn sorsastus: Kosteikolla tärppää Metsästys suojelualueilla jakaa kansaa Kymmeniä koiria suden suuhun syksyn jahdeissa Esittelee uusimmat aseet, jouset ja ampumatarvikkeet sekä uudet tekniset välineet. 57€) 7/2015 6,50 Entinen omaishoitaj a Espanjan aurinko hoitaa myös mieltä Runsas alkoholinkäyttö lisää Itseään kannattaa suojella infektiotaudeilta Alle 1500 euron eläkkeet uhkaavat pudota alle köyhyysrajan Miten selviän eläkkeelläni vanhana. 8 nroa vuodessa 29€ (norm. 41€) Sielun 7/2015 7,10 peili Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Deva Premal & Miten Se oli vain unta, vai oliko. Muista mainita tilatessasi kampanjakoodi JOULU15 Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Luonnonmateriaalit OLKI ja SAVI kiinnostavat HUNAJAA sekä ravinnoksi että kauneuden ja terveyden hoitoon virkistävät ja vahvistavat sekä sisäisesti että ulkoisesti Pohjan Hessu ennustaa myrskyjä ja valkoista joulua Ohjaaja Wille Hyvönen: Aitoon onneen Extrahinta 3,90 6/2015 6,70 VILLIYRTIT Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, jotka tukevat ekologista elämäntapaa www.ekoelo.. www.asejaera-lehti.. www.antiikkijataide.. www.luontaisterveys-lehti.
-50 % RO TU ES IT TE LYS SÄ MONIKÄYTTÖISE T KE TT UT ER RI ER IT Jyväskylässä valmiita syksyn tuplanäyttelyyn 5/2015 6,30 Labradorikaverukset kateissa jo kuukausia Fleck-vinttikoira yksi Portugalin tarhan sadoista kodittomista KOIRA Meidän Tryffeleitä etsitään lagottojen avulla Lehti jossa on asiaa ja viihdettä koko perheelle.Tietoa koiran hoidosta, koulutuksesta ja ravinnosta. Kyllä kiitos! Tilaan rastittamani lehdet * Antiikki ja taide 18€ Ase&Erä 30€ Bodytreeni 18€ Ekoelo 21€ Hevosmaailma 20€ Kiinteistö ja isännöinti 30€ Kissafani 20€ Luontaisterveys 29€ Meidän Koira 19€ Senioriterveys 26€ Sielunpeili 29€ Talomestari 15€ Tietojani ei saa käyttää suoramarkkinoinnissa. 29€) Tilaaja Lähiosoite Postinro ja -toimipaikka Puhelin Allekirjoitus Lahjatilauksen saaja Lähiosoite Postinro ja -toimipaikka Karprint Oy Sopimus 5003505 00003 VASTAUSLÄHETYS Vastaanottaja maksaa postimaksun T I L AU S KO R T T I Huoltajan allekirjoitus, mikäli tilaaja on alaikäinen * Tilaus jatkuu automaattisesti kestotilauksena voimassaolevaan kestotilaushintaan. 8 nroa vuodessa 30€ (norm. www.kiinteistojaisannointi.. Lehti kuin lehti vuodeksi Kampanjakoodi: JOULU15. 39€) ja isännöinti Nro 11/2015 6,50 Kiinteistö Suomi kärjessä uusiutuvan energian hyödyntämisessä Kaikki kiinteistöpalvelut halutaan samalta toimijalta LED-lamppujen elinikä jopa 100 000 tuntia Uusi lainsäädäntö edistää ryhmärakennuttamista Aurinkoenergialaitteistojen hinta puolittunut 10 vuodessa Suomessa jopa tuhansissa Asiantunteva ammattilehti joka käsittelee kiinteistöhoitoa monipuolisesti. www.meidankoira.. 6 nroa vuodessa 20€ (norm. 6 nroa vuodessa 20€ (norm. www.hevosmaailma.. 60€) PIENTALOASUJAN PIENTALOASUJAN HYÖTYLEHTI NRO 6/2015 IRTONUMERO 6,60 ¤ HÄLYTTIMET Lämpöpumpuilla voidaan korvata Tuleva omakotitalo on kuin voimalaitos Korkein oikeus: KOSTEUSVAURIO käy talokaupan purkusyyksi Murtojen määrä on kasvanut viime vuosina Hybridienergiatalossa suojaavat kotia Viljamakasiinista uusi koti 3, 90 ERIKOISHINTA Talomestari-lehti on pientalorakentajan, taloissaan asuvien ja niitä korjaavien lehti. 6 nroa vuodessa 19€ (norm. www.talomestari-lehti.. 38€) 5/15 6,20 5,90 ERIKOISHINTA Moni ottaisi monikäyttöisen connemaranponin, jos vain saisi SM-kyntökisassa vaalitaan Kemiönsaarella hevostenhoitajaksi ruotsin kielellä HYVÄ TRAILERI Peliyhtiöiden yhdistämisen tavoitteena kilpailukyvyn parantaminen Sinulle hevosen omistaja, kasvattaja, raviharrastaja, ratsastaja tai omasta hevosesta haaveileva. www.kissafani.. 39€) HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 5/2015 6,40 Emo jäi auton alle, pennut löytyivät viikon kuluttua Rotuesittelyssä KORAT BENITA on Suomen Kissafani on asiantunteva harrastelehti kaikenikäisille kissaihmisille. 4 nroa vuodessa 15€ (norm
Syyskokouksessa vahvistettiin myös hallituksen apuna ja sen valvonnan alaisena toimivan alueneuvoston kokoonpano kaudelle 2016. Järvinen Tampereelta, Tomi Keto-Tokoi Lahdesta, Tuula Lindström Turusta, Markku Rautanen Vantaalta, Ingemar Tåg Vaasasta ja Marko Perälä Jyväskylästä. – Pekka Pöykkö vahvistaa entisestään yrityksemme vankkaa taloteknistä osaamista. Myös pidemmät vuosituotteet ovat laskeneet lähelle 20 euron tasoa. Jäseninä ovat Sari Harilainen Espoosta, Reija Kaskimäki Ähtäristä, Saara Keihäs Orivedeltä, Kristen Kunnas Porista, Jouni Paasio Turusta, Marko Palhomaa Mikkelistä, Sanna-Mari Poutiainen Kuopiosta, Mikko Savolainen Jyväskylästä, Toini-Maria Uhlbäck Lahdesta ja Risto Volanen Porvoosta. Olen erittäin tyytyväinen saadessamme toimitusjohtajan tehtävään talotekniikka-alan pitkän linjan ammattilaisen, toimitusjohtaja Marko Holopainen lisää. Tämän myötä systeemispot-hinnat nousivat selvästi. Palveluvalikoimaan kuuluu isännöinti, kiinteistönhoito, puhtauspalvelut sekä viherpalvelut. Kari Hiltunen Kiinteistönvälittäjiä vetää Tero Tahkola S uomen Kiinteistönvälittäjäliitto SKVL ry:n puheenjohtajana aloittaa yrittäjä, kiinteistönvälittäjä Tero Tahkola Oulusta. 86 86 L euto ja sateinen sää on painanut edelleen Pohjoismaissa sähkön hintaa, mutta Suomessa sähkön hinta on kääntynyt nousuun. Sitä ennen Pöykkö on työskennellyt 21 vuotta YIT:llä ja Caverionilla liiketoiminnan johtotehtävissä. Vuosituotteen 2016 hinta nousi noin 0,7 €/MWh ja on tällä hetkellä noin 31,5 €/MWh hintatasossa. Näin ollen Suomen sähköjärjestelmä on altis mahdollisille häiriötilanteille varsinkin jos talvella sää on kylmä ja sähkön kysyntä nousee voimakkaasti. Markus Herranen ENEGIA-ENERGIAPALSTA Markus Herranen toimii Enegialla analyytikkona. Päästöoikeuden hinta on jatkanut nousussa. Consti Yhtiöt on korjausrakentamiseen erikoistunut yhtiö, jonka liiketoiminta-alueista Consti Talotekniikan ydinosaamista on talotekninen suunnittelu ja urakointi niin vaativissa saneerauskohteissa kuin haastavissa uudiskohteissa. Systeemihintaiset tuotteet ovat laskeneet jälleen uusiin pohjatasoihin. Varapuheenjohtajana jatkaa yrittäjä, kiinteistönvälittäjä Katja Määttälä Kuopiosta. Kuitenkin Suomen aluehintaero on toteutunut korkealla ja huolet Suomen huoltovarmuudesta on saanut Suomen aluehintaerotuotteet voimakkaaseen nousuun. Hallituksen varajäseniksi valittiin Anne Hietala Tampereelta ja Jouni Paasio Turusta. Pekka Pöykkö siirtyy Constille Saipu Oy:stä, jossa hän on toiminut toimitusjohtajana vuodesta 2014 lähtien. Puheenjohtajana toimii liiton varapuheenjohtaja Katja Määttälä Kuopiosta. Öljyn hinta on jälleen laskenut jo alle 45 dollarin lukemiin ja hiilen hinta on hakeutunut uusiin pohjatasoihin. Varsinkin mahdollisissa häiriötilanteissa kuten ydinvoimalan odottamattoman alasajon vuoksi aluehintariski voi toteutua erittäin korkeana. Kari Hiltunen Vuo-Kiinteistöpalveluiden toimitusjohtajksi AIT, lkv Kari Hiltunen on nimitetty Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy:n toimitusjohtajaksi 01.11.2015 alkaen. Sähkön hinta nousussa NIMITYKSIÄ Consti Talotekniikan toimitusjohtajaksi Pekka Pöykkö Consti Talotekniikka Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty koneautomaatioinsinööri Pekka Pöykkö (48v.). Tämän myötä Suomessa lähin vuosituote on ollut lokakuusta lähtien nousussa. Hallituksen kokoonpanosta päätti marraskuussa kokoontunut SKVL:n liittokokous. Kuitenkin marraskuussa sää kääntyi jälleen sateiseksi ja leudoksi, mikä on tuonut sähkön hintaan jälleen laskupainetta. Polttoaineilla ylitarjontatilanne on jatkunut edelleen ja huolet kysynnän kasvun hidastumisesta ovat pitäneet polttoaineiden hinnat alhaalla. Suomi on varsin aliomavarainen sähkön suhteen ja viime aikoina Suomessa on alasajettu lauhdetuotantokapasiteettia heikon kannattavuuden vuoksi. Asiakkaille tarjotaan kiinteistöihin liittyviä kattavia palvelukokonaisuuksia sekä yksittäisiä palveluja asiakastarpeiden mukaisesti. Marraskuussa Suomen hinta-alueen keskimääräinen spot-hinta laski lokakuusta 1,8 €/MWh toteutuen tasossa 31,7 €/MWh. Hallituksen varsinaisina jäseninä vuonna 2015 toimivat Juha P. Kuivemman säätyypin myötä virtaamat laskivat ja vesiallasvarastot kääntyivät hienoiseen laskuun. Pöykkö aloittaa tehtävässään helmikuussa 2016. Palvelut tuotetaan omana työnä yhteiskuntavastuullisesti sekä kustannustehokkaasti. Pitkään jatkunut normaalia sateisempi säätyyppi vaihtui lokakuussa selvästi normaalia kuivemmaksi. – Tehtävässäni haluan ensisijaisesti panostaa Consti Talotekniikka Oy:n kehittämiseen ja kannattavan kasvun turvaamiseen myös tulevaisuudessa, Pekka Pöykkö kertoo. Pöykkö aloittaa myös Consti Yhtiöiden johtoryhmän jäsenenä. Lähin vuosituote onkin ollut lähellä jo laskea alle 20 €/MWh tasoon, kun päivän sisäisesti kauppaa on jo käyty alle tämän tukitason. Huolet Suomen huoltovarmuudesta on saanut Suomen aluehintaerotuotteet voimakkaaseen nousuun.. Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy ISA on pääkaupunkiseudulla toimiva perinteikäs ja osaava kiinteistöpalveluja tuottava yritys
09-726 0077, fax 09-726 0009 ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y Isännöinti Kuudi Oy Hiekkaharjuntie 10 01300 VANTAA Kuudi Oy Taloisännöinti Minervankatu 1 00100 HELSINKI Espoon Kuudi Oy Kivenhakkaajankuja 1 02650 ESPOO Hyvinkään Kuudi Oy Uudenmaankatu 58 D 05830 HYVINKÄÄ Kuudi-Tek Oy kiinteistöhuolto Hiekkaharjuntie 10 01300 VANTAA ISÄNNÖINTIPALVELUA IHMISILLE VUODESTA 1990 T:mi Tikeva/Manne Murtonen Puh. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNHOITO SIIVOUS REMONTTITYÖT Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. LIIKEHAKEMISTO 87 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 09-272 7350, etunimi.sukunimi@2727350.. Lipponen Nahkatehtaankatu 2, 90130 OULU 041 538 6349 toimi.lipponen@isannointi-lipponen.. www.isannointi-lipponen.. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuoltoa sähkötyöt putkityöt korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 Puh. Laadukas ja luotettava täyden palvelun isännöintitoimisto 530 8620, Fax 5308 6222 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Louhijantie 2 B 35, 01610 Vantaa Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. 0400 668 808 Tekninen isännöinti Kiinteistöjen ylläpito Erikoistyöt Vuokratilavälitys/valvonta KIINTEISTÖHUOLTOA HAUKIPUTAALLA. 020 758 9800 00810 Herttoniemi www.tonttioy.com Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 www.espoonisannointi.. www.2727350.. Isännöinti T
03 3398 6722 laaturemontti.fi 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus, tekijä, työkierros ja lasku HELSINKI TAMPERE TURKU OULU PORI. www.ikkuna-asiantuntija.. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ikkunoiden kuntoarviot KOTIMAISTA SUOJAA SINULLE JA KIINTEISTÖLLE! LUMIESTEET SEINÄJA LAPETIKKAAT SADEVESIJÄRJESTELMÄT KATTOSILLAT MYÖS ASENNETTUNA! www.orima.. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. (03) 872 1050 15 000 toteutettua kattoremonttia 97 % taloyhtiöasiakkaistamme suosittelee Laaturemonttia. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Hissihuolto Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. www.jarmopakarinenoy.. LIIKEHAKEMISTO 88 Sadevesijärjestelmät Remonttija korjauspalvelut LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Puh. Miksi
Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. LIIKEHAKEMISTO 89 Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella puh. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. 09-2525 2425 www.contesta.. Matkaviestinverk. 09-413 97 356 kari.ylonen@karprint.. Uusi oikorata ja pääkaupunkiseudun Traktorit, traktorikaivurit, kiinteistötraktorit lisälaitteineen Kauhojen huulilevyjen hitsaukset Työkoneiden ilmastointilaitteiden huollot VANTAAN KONEHUOLTO OY Konehuollon ammattilainen – sopimushuolto – sopimushuolto – kiinteistökoneet – ympäristökoneet Minttupelto 5, 02920 Espoo Ove Sandberg (09) 548 6061 Konehuolto Kattoremonttien ammattilainen Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.. Hinnat sis. Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Kelatie 1, 01450 Vantaa Kattoremontit Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. 0500 354 900, 044 386 1208, 0400 402 084. Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.. alv
Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Kustantajalla on kuitenkin oikeus veloittaa tilaajalta jo saadut lehdet KSL:n 6 luvun 16§:n 6. Kyselyt rekisteriselosteesta henkilörekisterilain 11§ mukaiset tarkistuspyynnöt kirjallisina ja allekirjoitettuna Karprint Oy/tilaajapalvelu, 03150 Huhmari. Karprint Oy:n tilaajarekstereihin tallennettuja tilaajatietoja voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Määräaikaistilaus 67€ www.lehtiluukku.. Tilaus voidaan irtisanoa koska tahansa. Kiinteistöhuollon ja isännöinnin ammattilehti. Puhelimitse: 09-413 97 300 Kestotilaus 60€/vuosi Määräaikainen 67€/8 nroa Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö ja isännöinti Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 60€ Kestotilaus jatkuu automaattisesti valitun laskutusjakson mukaisesti voimassaolevaan kestotilaushintaan. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutokset tulevat voimaan 1-2 viikon kuluessa ilmoituksen saapumisesta. Tilaushinnat TILAUSKORTTI Ka rp rin t Oy Van ha Tur un tie 37 1 03 15 HU HM AR I ja isännöinti Nro 11/2015 6,50 Kiinteistö Keski-Pasilan Ratapihakorttelit muuttavat alueen ilmeen Suomi kärjessä uusiutuvan energian hyödyntämisessä Kaikki kiinteistöpalvelut halutaan samalta toimijalta LED-lamppujen elinikä jopa 100 000 tuntia Uusi lainsäädäntö edistää ryhmärakennuttamista Aurinkoenergialaitteistojen hinta puolittunut 10 vuodessa Suomessa jopa tuhansissa julkisissa rakennuksissa sisäilmaongelmia Käytä palvelukorttia, kun K iin te ist ö ja isä nn öin ti ja isännöinti Nro 12/2015 6,50 Kiinteistö Toimitilojen vajaakäyttö haittaa kaupunkikehitystä Energiateollisuus: Uusiutuvan energian osuus kasvaa 55–60 prosenttiin 2020-luvulla Kattojen tarkastus käy kätevästi kopterikameralla Kiinteistöjen vuotovahingot lisääntyneet viime vuosina Raiteilla Itäkeskuksesta Keilaniemeen – rahoitus jäissä Kiinteistöala hakee parempaa imagoa kouluttautumisesta Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.. Tilauksen voi irtisanoa milloin tahansa, mieluiten kuukautta ennen uuden laskutusjakson alkua. kohdan mukaan (peruuttamisoikeuden puuttuminen)
010 2327 400, www.myyntiturva.?. Vuokraamme asuntosi markkinajohtajan ammattitaidolla. Palvelumme on tehokas. Soita niin keskustellaan tarkemmin! p. Lue tyytyväisten asiakkaidemme palautteita kotisivuilta ja totea itse. BAS2 Posti Oy Posti Green Harkitsetko asuntosi vuokraamista. Takaamme myös välitystyömme laadun. Soita meille, niin asiat hoituvat helposti ja nopeasti. 010 2327 300, www.vuokraturva.. Myyntiturva on turvallinen valinta. Soita ja sovi tapaaminen! p. Et maksa liikaa välityspalkkiota, ja asuntosi myynti on osaavissa käsissä. HELSINKI – UUSIMAA – TURKU – TAMPERE – LAHTI – OULU Ilmalankuja 2, HKI Oletko myymässä asuntoasi. Markkinoimme asuntoja erityisen monipuolisesti, myös lehti-ilmoituksilla. Normaalin vuokravakuuden lisäksi saat ylimääräisen takauksen koko ensimmäisen vuoden vuokranmaksusta