Kiinteistö ja isännöinti Nro 3/2014 6,50 Energiansäästötavoitteen saavuttaminen vuonna 2020 epävarmaa Kiinteistöjen energiahukka jopa ydinvoimalan verran Pasilasta tulossa Helsingin toinen keskus Liiketiloista asuntoja paremmat nettotuotot Paloturvallisuus ja ääneneritys paremmiksi uusien kerrostasoovien myötä Uudistetut parvekkeet osa talon arkkitehtuuria
010 2290 190 kattokeskus@kattokeskus.fi Hyvä tutustuminen kohteeseen sekä remontin suunnittelu Kaikki tarjoukset ja sopimukset aina kirjallisina Huolehdimme kaikesta tiedottamisesta asukkaille koko remontin ajan. Kattoremonttien ammattilainen Näin takaamme onnistuneen taloyhtiön vesikattoremontin: Kattokeskus TALOYHTIÖT Hyvä isännöitsijä tai taloyhtiön hallituksen jäsen. Soita meille 010 2290 190 tai lue lisää kotisivuiltamme www.kattokeskus.fi Ota yhteyttä meihin: Puh. Ammattitaitoiset vakituisessa työsuhteessa olevat asentajat, me tiedämme tekijöidemme työlaadun Käytämme ainoastaan laadukkaita materiaaleja, kuten kotimaisten markkinajohtajien Ruukin ja Monierin tuotteita Suoritamme purkujätteiden lajittelun jo työmaalla, sekä suoritamme kierrätykset asianmukaisesti Työ suoritetaan siististi ja siivoamme jälkemme remontin päätyttyä Työhömme aina kuuluu myös vuosittaiset takuutarkistukset Pirkanmaa: Koivistontie 1 33960 Pirkkala Uusimaa: Kelatie 1 01450 Vantaa Puheluhinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteän verkon liittymästä 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. Matkaviestinverkon liittymästä 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. Hinnat sis. Kattokeskus tarjoaa kattavaa ja vaivatonta vaihtoehtoa asunto- ja taloyhtiöiden kattoremontin toteuttamiseen. Toimimme tehokkaalla ”Avaimet käteen” -periaatteella, eikä Teidän tarvitse liikaa miettiä ja kuluttaa aikaanne asioihin perehtymiseen ja kartoittamiseen. alv.
Keradur Service Oy • www.keradur.fi • myynti@keradur.fi • 044-589 9941. Pyydä tarjous huolettomasta porrassiivouksesta! Keradur Service – taloyhtiön puhtauden palvelupaketti Vahvuutemme • Ylläpitosiivous kahdesti viikossa • Kerran vuodessa tehtävä perusteellinen peruspesu ja vahaus • kerran vuodessa tehtävä kevyt pintapesu • Julkisten tilojen ja parvekelasien ikkunanpesut • Saunan ja suihkutilojen höyrypesu 3 kuukauden välein • Koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta • Henkilökunnan vähäinen vaihtuvuus • Laadukas siivouskalusto ja ympäristöystävälliset puhdistusaineet • Laatu- ja ympäristöohjelma • Nopea reagointi asiakkaan toiveisiin Lisäksi tarvittaessa Palvelualueemme • Liputuspalvelu • Ulkoalueiden / katuosuuden roskien keräys • Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo, Vihti, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Hyvinkää, Riihimäki
Me Suomessa emme siihen kykene – me syömme enemmän kuin tienaamme. Seurauksena ovat syvenevät vaikeutemme. Kansallinen yksimielisyys puuttuu. Heitä on tänään noin miljoona. Korjaustoimiin ei ole päästy toistaiseksi käsiksi. Sivu 14 Kiinteistösijoittajalla vaihtoehtoja – Joka tapauksessa rahaa ei pidä seisottaa pankkitileillä. Sivu 38 Yli 2 000 asuntoa peruskorjattu – Koska puolustusvoimien asuntokanta oli heikossa kunnossa, oli myös kiinteistöjen energiankulutus kaukana nykyvaatimuksista. Yli sadantuhannen suomalaista lasketaan olevan työvoimatilaston ulkopuolella. Hyvinkin pienillä asioilla, voi vaikuttaa energiankulutukseen arjessa – Energiansäästäminen kannattaa aloittaa tutkimalla omaa kulutusta esimerkiksi sähkölaskusta ja energiayhtiön tarjoaman internetin kulutusseurannan kautta. Sivu 47 Eero Ahola 4. Meidän pitää ponnistella aivan eri tavalla elintasomme ylläpitämiseksi kuin eteläisten EU-maiden. Niistä saa hyvää lähtötietoa siihen, miten voi käytännössä vähentää energiankulutustaan ja omaksua järkevät käyttö- ja kulutustottumukset, toteaa Motivan asiantuntija Elina Ovaskainen. Pää on tulossa vetävän käteen. Emme ole kyenneet päättämään eläkeiän nostosta. Nordean suositus on, ettei pankkitileillä pidetä varoja enempää kuin tarvitaan esimerkiksi kestokulutushyödykkeiden hankintatai remonttivarauksiin 1–2 vuoden ajaksi. Kun omenat evät Suomessa putoile meidän suihimme, olemme vaikeuksissa. Viisi vuosikymmentä sitten eläkeläisten määrä oli 4,4 miljoonaisesta kansastamme noin 300 000. Me emme kykene investoimaan eivätkä meidän demokraattiset päätöksentekijämme ole kypsiä säätämään lakeja, jotka nostaisivat kansakuntamme uudelleen niiden eurooppalaisten johtavien pikkukansojen joukkoon, jossa olemme tasaveroisina olleet mukana kuusi vuosikymmentä maksettuamme raskaat sotakorvaukset. Muutoin pitää katsoa viisaampia sijoitustapoja, sanoo johtaja Risto Kuoppamäki Nordean varallisuudenhoidosta. Eduskunnassa hallituspuolueen elinkeinoelämän kehittämisestä vastuussa oleva ministeri on tyytyväinen – Suomi on monella mittarilla mitattuna maailman ykkönen. Suomi on kuulunut eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon, mutta tänään olemme pudonneet kelkasta, olemme Välimeren maiden kanssa samassa sarjassa. Sivu 12 K ansantalouden tilan kasvu ei käynnisty – rakentaminen on vähentynyt – kiinteistöjen hinnat ovat laskeneet – rakennusteollisuus hiipuu – teknologiateollisuuden ylläpitämä vienti ei vedä – kilpailukyvyn elpyminen ei ole käynnistynyt. Miljoonan eläkeläisen lisäksi passiiviväestössä on yli 300 000 suomalaista, jotka elävät ilman työtä. Ehkä Suomessa elettävä eurooppalaisittain ylipitkä lama opettaa meitä parempaan yhteistyöhön, sopimaan kansantalouden kakunjaosta siten, että kilpailukykymme maailmanmarkkinoilla saadaan palautetuksi. Ollaan pakotettuja elämisen muutoksiin. Suomalaisten keski-ikä on noussut, mutta eläkkeelle siirtymisaika on madaltunut. Olemme eläneet kuin köyhän talon poika ikään – yli varojemme. Saneerausten myötä kiinteistöjen energiankulutus ja vedenkulutus liki puolittuivat, kertoo Kruunuasunnot Oy:n toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Reijo Savolainen. Passiiviväestön osuus on suhteessa huomattavasti vähäisempi. He elävät sosiaalituen varassa. Puhuvat päät Pääkirjoitus Kansantulon kakunjako on ollut meillä aina vaikeaa Lasku maksetaan yhtiövastikkeissa – Asuintaloissa ja muissa rakennuksissa eletään nykyään niin huolettomasti, että energiaa menee vuosittain hukkaan yhteensä yhden ydinvoimalan verran, toteaa kiinteistötalouden professori Seppo Junnila Aalto-yliopistosta. Investointitoiminnan, joista monimuotoinen rakentaminen muodostaa suurimman osan, tulee terveessä kansantaloudessa käsittää noin seitsemännen osan kansantulon kokonaiskakusta. Yksi pieni 16:n prosentin ääniosuutta nauttiva hallituspuolue määrää, mitä tehdään. Suomen kansan hyvinvoinnin lähes pohjaton tavoittelu on johtanut kilpailukyvyn menetykseen. Kiinteistöala on paitsi ylläpitämistä, myös uuden rakentamista. Väestö on lisääntynyt neljänneksen ja eläkeläisten määrä on yli kolminkertaistunut. Näistä väittämistä voi todeta vain, että maan hallitus ei ole tietoinen tai ei halua tunnustaa tämän päivän vaikeuksiamme. Yli 200 000 heistä on virallisesti työttöminä. Vastaavat tilastot eivät kilpailijamaissa ole näin synkkiä, Euroopan johtavissa maissa Saksassa, Ruotsissa, Englannissa, Norjassa
KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Silti vuoden 2013 strategiapäivityksessä säästötavoitteen saavuttamista vuonna 2020 pidetään epävarmana. 30 Uudistetut parvekkeet osaksi talon arkkitehtuuria Tutkimuksen mukaan lasitukset parantavat parvekerakenteiden säilyvyyttä ylivoimaisesti eniten. ABB:n Suomen muuntajatehdas toimii Vaasassa. 5 Kiinteistö ja isännöinti Nro 3/2014 6,50 Energiansäästötavoitteen saavuttaminen vuonna 2020 epävarmaa Kiinteistöjen energiahukka jopa ydinvoimalan verran Pasilasta tulossa Helsingin toinen keskus Liiketiloista asuntoja paremmat nettotuotot Paloturvallisuus ja ääneneritys paremmiksi uusien kerrostasoovien myötä Uudistetut parvekkeet osa talon arkkitehtuuria. Kansanedustaja Outi Mäkelä aloittaa Kiinteistö&Isännöinti -lehden kolumnistina. Kuntatalouden kiristyminen on näkynyt myös tuloveroprosentin nousussa 64 Kasvava Pohjanmaa investoi rakentamiseen 53 Lainakatto – uhka vai mahdollisuus. ISSN 0782-7911 Kannen kuva: Klaus Susiluoto 62 Etelä-Pohjanmaalla investoitu osaamisen kehittämiseen 66 Seitsemän kunnan liitos todennäköisin Vaasan seudulla 54 Ovet uusiksi vanhaa tyyliä kunnioittaen TILAAJAPALVELU: puh. Asuintaloissa ja muissa rakennuksissa eletään nykyään niin huolettomasti, että energiaa menee vuosittain hukkaan yhteensä yhden ydinvoimalan verran. Suomen energiatehokkuustoiminta on laajaa ja tuottaa kumuloituvia säästöjä. 70 Isännöinnin vaatimukset ovat kasvaneet Lakea Isännöinti Oy on auktorisoitu pohjalainen isännöintitoimisto. 34 Lisäeristys ei aina kasvata paksuutta Julkisivujen lisäeristys myös laadullista – elinkaarikin pitenee. 12 Lasku maksetaan yhtiövastikkeissa 72 Biojätteestä sähköä ja lämpöä HSY:n uusi mädätyslaitos käyttöön kesällä 2015. 68 Kymmenen vuoden neuvottelut eivät tuottaneet tulosta Paloturvallisuus ja ääneneritys paranevat uusien kerrostaso-ovien myötä. PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Maija Salmi Jouni Suolanen Klaus Susiluoto 18 Uusille alueille tulee tiivistä ja ekologista kaupunkia Pasilan erityisesti sen keskuksen Triplan myötä Pasilasta on tulossa Helsingin toinen keskus. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: ki.toimitus@karprint.fi (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy 14 Pienillä asioilla muutoksiin Energiansäästäminen kannattaa aloittaa tutkimalla omaa kulutusta esimerkiksi sähkölaskusta ja energiayhtiön tarjoaman internetin kulutusseurannan kautta. 38 Ostaako asunto vai kiinteistöosakkeita. 50 Pieniä taloyhtiöitä ja isännöintitoimistoja vähätellään Maailmanlaajuisesti ABB:n muuntajabisnes työllistää 16 000 henkilöä 27 maassa ja 55 paikkakunnalla. Sisältö 3 / 14 6 Onnistuuko energian kulutuksen vähennys. Ilmoituspäällikkö Markku Ketonen 09-413 97 381 markku.ketonen@karprint.fi Senioriasuntohanke Kondis kaatui Vaasassa kaupungin vitkutteluun. Kuva: ABB ALUESIVUT POHJANMAA JA ETELÄ-POHJANMAA 57 Pohjanmaan lainakanta kovassa kasvussa Pohjanmaalla lainakanta on kasvanut muuta maata nopeammin. Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 75 Asuntomessuilla 2016 uusi asumiskonsepti Puukerrostalossa pientaloasumisen parhaat ominaisuudet. 26 Ikkunoiden vaihdolla energiansäästöä Ikkunasaneeraukseen liittyy usein myös ilmanvaihdon tarkastelu hajuhaittoineen ja vetoisuusongelmineen, jotka saattavat heikentävät asumismukavuutta. 44 Huolellinen suunnittelu maksaa itsensä takaisin 47 Kruunuasunnot korjannut yli 2 000 asuntoa Perusparannusten jälkeen toiminta painottuu vuokraukseen. Kiinteistösijoittajan vaihtoehdot ovat lisääntyneet kovasti viime vuosina. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi 60 Vaasan yritysmaailma tahkoo rahaa koko Suomelle Isännöintialan keskittyessä pienten taloyhtiöiden on vaikea saada edullisia palveluita edes kohtuullisella setelitukolla
Onnistuuko energ kulutuksen vähenn 6. Lähde: Motivan julkaisu Energiatehokkuussopimusten tuloksia vuosilta 2008-2012
Yrittämistä ei kuitenkaan puutu, ja mahdollisuuksia on paljon. gian nnys. Tavoitteeksi asetettiin, että vuonna 2020 loppukulutus olisi 310 TWh ja sähkön kokonaiskulutus 98 TWh. Suomen energiatehokkuustoiminta on laajaa ja tuottaa kumuloituvia säästöjä. E U-komissio esittää luopumista maakohtaisesti sitovista energiatehokkuustavoitteista vuoteen 2030 ja käy asiasta kädenvääntöä parlamentin kanssa. EU:ssa sen sijaan kiistellään nyt vuoteen 2030 ulottuvista energiatehokkuuden parantamistasoista. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että vuoteen 2050 mennessä energian loppukulutus vähenee edelleen kolmanneksella. Teollisuusneuvos Ritonummi toteaakin, että sekä energiatehokkuuden määrätietoinen parantaminen että kotimaisen energian osuuden kasvattaminen kustannustehokkaasti hoidettuina palvelevat kansantaloutta. Energian loppukäytön säästötavoite oli siis 37 TWh ja sähkön käytön 5 TWh. – Tiivistäen voi todeta, että energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa Suomessa on kyse nykyisen, muutamia parannuksia saavan, energiatehokkuusjärjestelmän kuvaamisesta energiatehokkuuslakiin – nykyistä energiatehokkuussopimus- ja katselmustoimintaa ei ole kuvattu lainsäädännössä. Byrokratia ja käytäntö kulkevat omia teitään, ja juuri byrokratiaan vaati painokkaasti kevennyksiä hiljattain myös 11 professorin työryhmä Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportissaan. Tavoite huonompi kuin toteuma, mutta... – Saimme tammikuussa valmiiksi raporttimme, jossa totesimme Suomen toiminnan hyväksi, teollisuusneuvos Timo Ritonummi Työ ja energiaministeriön energiaosastolta kertoo. Silti vuoden 2013 strategiapäivityksessä säästötavoitteen saavuttamista vuonna 2020 pidetään epävarmana. – Koko energiatehokkuustoimintaa on hämännyt vähän se, että talouden vatsatauti alensi energian loppukäytön peräti 305 terawattituntiin vuonna 2011 (2012:307), alle vuoden 2020 tavoitteen, Ritonummi toteaa. – Todellisuudessa sitruuna ei ole vielä loppuun puristettu.. Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa (2008) todettiin, että ilman uusia energiapoliittisia toimia jaksol- 7 la 2006–2020 energian loppukulutus kasvaisi 313 TWh:sta 347 TWh:iin ja sähkönkulutus 90TWh:sta 103 TWh:iin. Samaan aikaan Suomessa työryhmä valmistelee joulukuussa 2012 voimaan tulleen energiatehokkuusdirektiivin (EDD) edellyttämää lainsäädäntöä, joka oli alun perin määrä saattaa voimaan viimeistään 5.6.2014
Teksti: Terttu Iiskola Professorit Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportissa: – Valtavasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia” ”S uomessa on valtava määrä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia niin energiatehokkuuden parantamisen kuin kotimaisten energialähteidenkin osalta. Energiavaltaisen teollisuuden vuosina 2008–2012 raportoimien toimenpiteiden energiansäästövaikutus (5472 GWh/a) on yhteensä noin 4,7% energiavaltaisen teollisuuden sopimusyritysten kokonaisenergiankäytöstä (sähkö, lämpö ja polttoaineet) vuonna 2012. Kustannukset olisivat 18 €/MWh sähkö ja 23 €/MWh lämpö. Keskisuuren teollisuuden tuloksissa on vielä parannettavaa teknologiateollisuutta lukuun ottamatta, jotta 9%:n säästötavoitteeseen päästäisiin vuonna 2016. Energiayksiköissä asetettu tavoite on toimenpideohjelmassa kuitenkin vain oman toiminnan energiankäytölle. Energiantuotanto on saavuttanut viiden ensimmäisen sopimusvuoden aikana reilusti yli puolet tehostamistavoitteistaan; sähköntuotannon tehostamisen tavoitteestaan 79% ja primäärienergian käytön tehostamistavoitteestaan 85%. Tämä saattaa johtua siitä, että sopimuskauden alussa katselmustoiminnan on havaittu olevan aktiivisinta. Sopimusyhteiskunta tuottaa tehokkuutta Kesällä 2011 komissiolle toimitettu yli 170-sivuinen tehostussuunnitelma kattaa yksityiskohtaisesti kaikki energiankäytön alueet ja keinot. – Energiatehokkuustoimia tapahtuu jatkuvasti ja kaikilla osa-alueilla. Koska kaupan osuus koko pal- Energiatehokkuustoimia tapahtuu jatkuvasti ja kaikilla osa-alueilla. nen työkalu toimeenpantaessa energiatehokkuusdirektiivin velvoitteita. Järjestelmämme tuottavat riittävää raportointia ja seurantaa, Ritonummi toteaa. – Energiatehokkuussopimusten kattavuus on suurin teollisuudessa, mutta muissakin ryhmissä aika hyvä. – Maataloudessa energiatehokkuus etenee myös laitteiden ja toiminnan kautta. Kysyntäjouston lisääntyminen vähentää huippu-, säätö-, ja reservivoiman tarvetta ja alentaa näin energiakustannuksia.”. Energiakatselmusten teettäminen on vähentynyt edellisistä vuosista keskisuuren teollisuuden toimenpideohjelmissa puutuoteteollisuutta lukuun ottamatta. pääkaupunkiseudulla länsimetro ja kehärata sekä ajoneuvokannan uusiutuessa ja tiedottamisen avulla. Näiden lisäksi merkittävä mahdollisuus on kysyntäjouston lisääminen älykkäiden sähköverkkojen avulla. Sähkön säästötavoitteesta energiapalveluyritykset ovat saavuttaneet 86% ja lämmön sekä polttoaineiden säästötavoitteesta 59 %. Energiapalveluyritysten velvoitteet koskevat sekä omaa toimintaa että asiakkaille suunnattuja toimia. Tällä sektorilla ollaan myös hyvässä vauhdissa omalle energiankäytölle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen suhteen. Vuosina 2000– 2010 teollisuuden osuus Suomen energiankulutuksesta laski 52 prosentista 45 prosenttiin. Teknologia kehittyy joskus nopeastikin esimerkkinä kodinkoneet, valaistus ja autot. Syynä tähän on pitkälti teollisuuden vähentynyt energiantarve, johon on vaikuttanut sekä teollisuuden energiatehokkuuden kasvu että raskaan teollisuuden vähentyminen. Säästö olisi saavutettavissa remonteilla ja uuden teknologian käyttöönotolla kiinteistöissä ja teollisuudessa. Energiatehokkuussopimukset tuottivat vuoden 2012 loppuun mennessä säästöä 8,1 TWh, euroissa 344 miljoonaa ja hiilidioksidipäästöinä 2,5 miljoonaa tonnia (kauppaarvo nykyisin karkeasti 12,5 miljoonaa euroa, EU:n alkuperäisen suunnitelman mukaan 50 miljoonaa). – Kuluttajien energianeuvonta ja energiatehokkuudesta tiedottaminen kasvattaa jatkuvasti merkitystään. Suomen energiankulutus ei ole kasvanut enää 2000-luvulla. – Raskaassa liikenteessä osanotto on heikompi. – Suomessa hyväksi todetut ja eturintamassa useimpiin muihin maihin nähden hyödynnetyt energiatehokkuussopimukset ja energiakatselmukset jatkuvat tuoden edelleen lisää tehokkuutta ja säästöä, Ritonummi kertoo. Palvelualan viiden ensimmäisen vuoden toimenpiteiden toteuttamisvauhti ei täysin riitä 9%:n säästötavoitteen saavuttamiseksi alalla yleisesti. Rakennusmääräykset ja toiminta uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen kehittyy jatkuvasti. Mikäli säästötoimenpiteitä toteutetaan samalla vauhdilla seuraavina vuosina, ylitetään toimenpideohjelman säästötavoite selvästi vuoteen 2016 mennessä. Välivelvoitteena Suomelle on asetettu ohjeellinen 9 prosentin (17,8 TWh) energiansäästötavoite vuoteen 2016 mennessä. Näistä säästöistä raportoitiin teollisuudesta 73 %, energiantuotannosta 20 % ja muilta aloilta 7 %. Uusiutuvilla energialähteillä voitaisiin nykyisen uusiutuvan tuotannon lisäksi tuottaa vuonna 2020 sähköä 18 TWh (21% vuoden 2012 kulutuksesta) ja primäärienergiaa 40 TWh (11% vuoden 2012 kulu- 8 tuksesta) kustannuksella 35 €/ MWh sähkö ja 27€/MWh lämpö. Tavoitteesta on nyt saavutettu 44%. Kuitenkin kaupan ala on hyvässä vauhdissa saavuttaakseen oman säästötavoitteensa. Vuonna 2007 on osoitettu, että vuoteen 2020 mennessä sähkön käytön tehokkuutta olisi mahdollista parantaa 15 TWh/a (18% vuoden 2012 kulutukses- ta) ja primäärienergian käyttöä 52 TWh/a (14% vuoden 2012 kulutuksesta). – Liikenteen energiatehokkuus paranee julkisen liikenteen laajetessa, esim. Toivommehan toki talouden elpymisestä, ja se lisää energian loppukäyttöä. Energiavaltaisessa teollisuudessa jopa 81 prosenttia ja kemianteollisuudessa 74 prosenttia toimipaikoista on rapor- velualan säästötavoitteesta on suurin (60% koko palvelualan tavoitteesta), on palveluala kokonaisuudessaan saavuttanut tavoitteestaan suuremman osuuden (50%) kuin keskisuuriteollisuus. Energiatehokkuussopimustoiminta on Suomessa ensisijai- Viiden vuoden onnistumiset toinut toimenpiteitä, toisaalta matkailu- ja ravintola-alalla vain 34 prosenttia. Nopeasti käyttöön otettavat resurssit koostuvat pääasiassa puu- ja maatalouspohjaisesta bioenergiasta, tuulienergiasta ja Suomessa on 570 000 sähkölämmitteistä rakennusta, jotka voidaan saada yksinkertaisten älykkäiden järjestelmien avulla tasaamaan sähkönkulutusta reaaliaikaisesti
Lähde: Ympäristön tila Suomessa 2013 -raportti. Energian kokonaiskulutus kuvaa käytetyn energian raaka-aineen määrää ja loppukäyttö sitä määrää, josta loppu-käyttäjiä laskutetaan. Energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö Energian kokonaiskulutus 2012 Energian loppukäyttö sektoreittain 2012 Professorityöryhmän Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportti tuo esiin nykytilanteen. Sähkön käyttö per henkilö Uusiutuvan energian osuus sähköstä 9. Lähde: Professorityöryhmän Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportti Vihreä piste on se 310 terawattituntia, mitä ei saa ylittää, vaikka teollisuus elpyy. Väliin jää energiantuotanto- ja jakeluhävikkiä. Energiaintensiteetin kehittyminen Energian loppukäyttö Suomessa 1970–2012 Suomen energiaintensiteetin kehitys on reilusti jäljessä kilpailijamaista, joiden bruttokansantuote ja vaihtotase ovat myös plussaslla, toisin kuin Suomessa
Palvelun tarjoaja sitoutuu tekemään pe-. Asuntoja on yhteensä vajaa kolme miljoonaa. tieto- ja viestintäteknologioiden mahdollistamien uusien energia-, liikenne- ja palvelujärjestelmien vaikutusta kaupunkien rakennuskantaan, infraverkostoihin ja maankäytön suunnitteluun sekä tunnistaa aihealueen T&K-tarpeita. Yhden vuoden uudisrakennustuotannon määrä on reilu prosentti koko rakennuskan- nasta ja poistuma on talotyypistä riippuen 0,3–2 prosenttia. Työryhmän tehtävänä on tarkastella mm. Tällaisia liiketoimintainnovaatioita perää tutkimusprofessori Miimu Airaksinen. Energiatehokkuuskorjausten vauhdittamiseksi VTT:n ekotehokkuuden tutkimusprofessori Miimu Airaksinen nostaa esiin muualla kuin Suomessa kokeiltuja malleja, joissa riskin korjausrakentamisen energiatehokkuustavoitteista kantaa joku muu toimija kuin taloyhtiö. Kansainvälinen rakennusalan tutkimusjärjestö CIB perusti tammikuussa Smart Cities -työryhmän, jota vetämään nimettiin Miimu Airaksinen yhdessä hollantilaisen TNO:n Chris Bremmerin kanssa. – Esimerkiksi Amsterdamin seudulla on tehty liiketoimintakokeiluja, joissa koko peruskorjaus on palvelu. Tarjolla uusia liiketoimintamahdollisuuksia Ekotehokkuuden professori kaipaa sellaisia palveluja, että omistajat saadaan innostumaan energiatehokkuuskorjauksista Mistä keksittäisiin peruskorjauksen rahoitusmalleja, joiden avulla kiinteistöjen energiatehokkuuskorjauksia saataisiin vuosittain enemmän kuin yhteen prosenttiin rakennuskannasta. Uusia nollaenergiataloja rakentamalla ei saada syntymään tarvittavia energiasäästöjä, vaan paino on pantava olemassa olevan rakennuskannan peruspa- rannukseen. S uomessa on 1,4 miljoonaa rakennusta, joista 85 prosenttia on asuinrakennuksia. Nykyisestä rakennuskannasta arvioidaan vuonna 2050 olevan jäljellä vielä noin 75 prosenttia. Raken- 10 nusten energiakäytön on määrä vähentyä 18,5 TWh vuoteen 2020 mennessä. Niiden energiatehokkuuskorjauksissa ei riitä yhden prosentin vuosivauhti. Haasteena on puolittaa rakennuskannan energiankulutus vuoteen 2050 mennessä
Sellainen on taloyhtiön osakkaille helpompi myydä kuin kallis remontti. Palveluissa on yrittämisen tulevaisuus. – Teknisille isännöitsijöille on suuri tarve, sillä tavallisten asukkaiden ei pidäkään tietää teknisiä yksityiskohtia, Airaksinen sanoo. Nollaenergiatasoon paljon mahdollisuuksia Nollaenergiatalolta odotetaan energiatehokkuutta, pientä energiankulutusta ja omaa energiantuotantoa. Tällaisen kehityksen merkitys korostuu monella taholla aina voimalakapasiteetin rakentamista myöten. LeaseGreenin laskelmien mukaan 1970-luvun energiatehoton taloyhtiö, joka saneerataan, voi säästää jopa 200 000 euroa kymmenessä vuodessa. ruskorjauksen, jonka tuloksena kiinteistölle syntyy sovittu energiansäästö. – Meillä VTT:ssä on karkeasti arvioitu rakennuskannan energiankulutukseen reilun 10 prosentin säästöjä vuoteen 2030 mennessä, 20–30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. – Energiatehokkuutta voidaan parantaa myös pelkillä säädöillä ja laitteiden käytön optimoinnilla käyttäen älykästä teknologiaa, Airaksinen sanoo. Saavutettu säästö ylittää kuukausimaksun, ja sopimuskauden päätyttyä hyöty säästöstä kertyy täysimääräisesti asiakkaalle. Vuonna 2012 VTT:ssä tehdyn mallinnusarvion mukaan rakennuskannan energiakorjausten yhden vuoden aikana saatava energiansäästövaikutus oli 700 gigawattituntia (0,7 TWh) "Pahimmissa energiansyöppötaloissa voidaan päästä 30–40 prosentin energiansäästöön, mutta tämän tiedon ja merkityksen läpi saaminen on usein vaikeaa." Esimerkkinä LeaseGreen Viime vuonna perustettu LeaseGreen Group näkee, että Suomessa tuhlataan vuodessa energiaa viiden miljardin euron edestä. Suomessa korjausrakentamisen energiatehokkuutta säätelee uusi asetus. Usein osakkailla on vastakkaisia intressejä. Esimerkiksi aurinkosähköratkaisuissa 11 kehitystä, Miimu Airaksinen kertoo. Teksti: Terttu Iiskola. Lähes kaikki rakennusliikkeet kehittävät energiatehokkuutta, mutta tehtävääkin on paljon peruskorjaamisessa. Niin tekee viennissään Kone hissien kanssa, samoin Caverion kiinteistöjen huollossa, ja siitä on kysymys elinkaarirakentamisessakin. 2000-luvulla rakennetussa kerrostalossa hyöty on selvästi pienempi, ehkä vain neljänneksen. Niissä ei myydä tavaroita ja työtä vaan tulosta ja takuuta. Koska näin on muuallakin, LeaseGreen näkee itsensä vuonna 2020 globaalina yrityksenä, jonka liikevaihto on miljardi euroa. Peruskorjauksista suuret säästöt – Tahtotila Suomessa on hyvä. Laskelmien oletuksena on, että energiakulut nousevat yhä tähänastista 5–6 prosentin vuosivauhtia. – Aurinkoenergiaan voidaan tehdä Suomessa jo nyt ihan järkeviä investointeja paitsi kesämökeille myös muihin rakennuksiin, kunhan mitoitukseen kiinnitetään huomiota. Esimerkiksi aurinkosähköpaneeli saattaa tulevaisuudessa kehittyä printattavaksi ja halvaksi kuin tapetti. – Haasteena on se, että pohjolan oloissa ei yhden päivän varastointi riitä. Vanhassa rakennuskannassa lämmitykseen tarvittavan energian on suurin yksittäinen tekijä, Airaksinen sanoo. ikkunat) molemmista luvuista on vajaa puolet. LeaseGreen tarjoaa energiansäästöön ainutlaatuisen kokonaispalvelun. – Yllättävän nopeita ”asioiden kohdalleen loksahtamisia” sattuu jatkuvasti teknologia/ hinta-kehityksessä, emmekä aina osaa niitä ennakoida. Yritys vastaa kokonaisvaltaisesti säästökohteiden kartoituksesta, suunnittelusta ja investointien toteutuksesta kiinteällä ja määräaikaisella kuukausimaksulla ilman asiakkaan omaa etukäteisinvestointia. – Pieni osa rakennuskannasta on toki sellaisia, joita ei voida korjata energiatehokkaiksi. Pahimmissa energiasyöpöissä taloissa voidaan päästä 30–40 prosentin energiansäästöön, mutta tämän tiedon ja merkityksen läpi saaminen on usein vaikeaa. Lisätietoja: leasegreen.fi on ongelmana se, että kesällä energiaa voi syntyä yli oman tarpeen, talvella ei tarpeeksikaan. – Kerrostalojen energiakulutuksessa on tosi isoja eroja, eivätkä ne ole suhteessa kiinteistön ikään. – Suomessa korjaussäästöt voisivat nousta seuraavan vuosikymmenen aikana liki viiteen miljardiin euroon, LeaseGreenin talous- ja rahoitusjohtaja Juho Rönni sanoi Taloussanomissa 8.3. Ulkovaippaan kohdistuvien toimenpiteiden osuus (ml. Asukas- tai asuntokohtaista säästöä tulisi 25–30 asunnon yhtiössä 70-neliöiselle asunnolle enimmillään 500 euroa vuodessa. Näillä rakennuksilla on esi- WD Kuivaus Oy, Viherlaaksontie 5, 02710 Espoo Puhelin 010 759 7800, toimisto@wdkuivaus.fi merkiksi kulttuurihistoriallista arvoa tai rakennusfysikaalisen toimivuuden vuoksi rakenteen energiatehokkuuden parantaminen on rajallista. Kaukolämpöjärjestelmämme käyttää jo nyt varastointia osana järjestelmää. – Energiavarastojen kehittämisessä on paljon lupaavaa vuodessa ja kustannus 85–145 miljoonaa euroa. – Kyllä minä uskon, että meidän tulee ottaa huomioon tulevat muutokset pyrkien siihen, että nopeastikaan tulevat kehityskulut eivät yllätä ja johda ennakoimattomiin tilanteisiin. Säästöinvestoinnit maksavat itsensä takaisin muutamissa vuosissa. Ne vaikuttavat huonelämpötilaan patteriverkoston kautta, ilmanvaihtoon, lämmön talteenottoon ja valaistukseen. – Osaajille on uusi mahdollisuus energiatehokkuuskorjausten vauhdittamisessa, Airaksinen toteaa
Asuntorakentamisessa ja asumisessa kuluu kuitenkin jopa 40 prosenttia kaikesta energiasta, joten on selvää, missä energiansäästön painopisteen pitäisi olla, jatkaa Seppo Junnila. Junnila muistuttaa, että esimerkiksi kerrostalossa säästöt koituvat suoraan asukkaiden hyväksi. – Teollisuuden puolella on toki paljon painoa, sillä siellä käytetään noin neljäsosa kokonaisenergiasta. Ilmanvaihto ja lämmitys suurimmat ongelmat Kiinteistöissä kuluu eniten energiaa epätasapainossa olevien järjestelmien vuoksi, suurimmat energiasyöpöt ovat yleensä ilmanvaihto ja lämmitys. Energiatehokkuudesta koituu kiinteistöille selvää säästöä, joidenkin arvioiden mukaan jopa satojatuhansia euroja 12 vuodessa. E nergiatehokkuus on vasta viime vuosina noussut suureksi puheenaiheeksi – osittain energian hinnannousun ja osittain ilmastonmuutoksen vuoksi. Hyvistä osakkeista saattaa saada 15 prosentin tuoton, Junnila vertaa. – Yhtiövastikkeesta noin puolet on energiakustannuksia. – Ongelma on kuitenkin todellinen, sillä kiinteistöissä hukataan vuosittain hirvittävät määrät energiaa ja samalla rahaa, sanoo kiinteistötalouden professori Seppo Junnila Aalto-yliopistosta. Meillä on kiinteistöissä miljardin euron markkina, jonka tuotto on yli 40 prosenttia. Kiinteistöjen energiahukka jopa ydinvoimalan verran Lasku maksetaan yhtiövastikkeissa Asuintaloissa ja muissa rakennuksissa eletään nykyään niin huolettomasti, että energiaa menee vuosittain hukkaan yhteensä yhden ydinvoimalan verran. Kun käyttökustannukset alenevat, kiinteistön arvo nousee. Ongelmat ovat samankaltaisia niin asuinrakennuksissa kuin julkisissakin kiinteistöissä.. Ratkaisu ongelmaan löytyy kokonaisvaltaisesta energiatehokkuudesta
Yksi takuuvarma keino on kiinteistönhoidon järkevöittäminen. Kiinteistön käyttäjät – Toimivatko kiinteistön käyttäjät, esimerkiksi asukkaat, järkevästi ja energiatehokkaasti. Energiatehokkuuden parantamisessa ei kuitenkaan kannata ryhtyä huiskimaan ja räiskimään suin päin, vaan projekti on suunniteltava huolellisesti. Valaistus – Onko valaistus säädetty järkeväksi esimerkiksi liiketunnistimien avulla. vaan pyritään ennakoimaan riskitekijöitä, sanoo Seppo Junnila. Energiatehokkuuden top 6: 1. 3. Omaa käyttäytymistä kannattaa seurata ja tarvittaessa muuttaa sitä järkevämpään suuntaan. 6. Kiinteistönhoidolla on iso rooli, mutta myöskään kiinteistön käyttäjien eli esimerkiksi asukkaiden merkitystä ei pidä unohtaa. 4. – Ovatko laitteet päällä vain silloin, kun niitä tarvitaan. – Ovatko valot päällä vain tiloissa, joissa ollaan. Karsitaan turha valaistus ja suljetaan turhat laitteet, ja tietysti seurataan koko ajan, ettei järjestelmiin tule virheitä, joiden vuoksi energiaa menisi hukkaan. 2. Ilmanvaihto – Onko ilmanvaihto päällä järkevän ajan. Silloin toisissa asunnoissa kärsitään kuumuudesta, selvittää ekokoulutettu huoltomies Antti Janhunen Lassila & Tikanojalta. Ei kannata vain korjata virheitä jälkikäteen, 13. – Yhtiövastikkeesta noin puolet on energiakustannuksia. – Jos esimerkiksi lämmitysjärjestelmä on epätasapainossa, lämmitystä voidaan joutua pitämään täysillä, jotta saadaan asuinrakennuksen viimeinenkin huoneisto lämpiämään. Keskitetyllä energianhallinnalla ja ekohuollolla pystytään parantamaan olosuhteita kiinteistöissä: energianhallintakeskus tarkkailee laitteiden toimintaa ja ekokoulutettu huoltomies toimii paikan päällä silminä ja korvina. Pitkäjänteinen prosessi Pienenevät kustannukset ovat yksi syy siihen, miksi kiinteistöissä suhtaudutaan energiatehokkuuden parantamiseen pääasiassa positiivisesti. Sähkölaitteiden käytön optimointi – Ovatko laitteet mahdollisimman energiatehokkaita. Kaiken tämän pystyy tekemään niin, etteivät asuinmukavuus ja sisäolosuhteet kärsi, Janhunen sanoo. Kun käyttökustannukset alenevat, kiinteistön arvo nousee, sanoo kiinteistötalouden professori Seppo Junnila Aaltoyliopistosta. Miten energiatehokkuutta sitten saadaan parannettua. Nopea reagointi mahdollisiin laitevikoihin – Puututaanko laitevikoihin ajoissa tai jo ennakolta. – Ovatko sähkölaitteet kunnossa. 5. Päällekkäisyys – Käytetäänkö lämmitystä ja jäähdytystä järkevästi eikä samanaikaisesti. – Poistetaan päällekkäisyydet eli ei esimerkiksi lämmitetä ja jäähdytetä samaan aikaan. – Niin hassulta kuin se kuulostaakin, asukas voi olla yksi kiinteistön energiasyöpöistä. – Esimerkiksi kerrostalossa kannattaa lähteä liikkeelle siitä, että tilataan paikalle ammattilainen katsomaan kokonaisuutta: mihin energiaa kuluu ja mitä menee hukkaan. Kiinteistöissä hukataan vuosittain hirvittävät määrät energiaa ja samalla rahaa. – Lopputuloksena saadaan säästöä ja parhaat mahdolliset olosuhteet kiinteistön käyttäjille, lupaa huoltomies Antti Janhunen. – Onko ilmanvaihto käytössä vain tiloissa, joita käytetään
14. Suurin osta säästöstä saadaan aikaan omien käyttötottumusten muutoksilla sekä valitsemalla vähän energiaa kuluttavia ja pitkään kestäviä tuotteita. ENERGIA Energiaa säästöön omin valinnoin Kodin energiankulutus on arjen hallintaa Kotona energiaa on mahdollista säästää merkittävästi niin sähkön, lämmityksen kuin vedenkin kulutuksessa
Jokainen voi vaikuttaa hyvinkin pienillä asioilla energiankulutukseensa arjessa., toteaa asiantuntija Elina Ovaskainen. Pese täysiä koneellisia, valitse sopivat pesuohjelmat ja suosi narukuivausta. Energiansäästäminen kannattaa aloittaa tutkimalla omaa kulutusta esimerkiksi sähkölaskusta ja energiayhtiön tarjoaman internetin kulutusseurannan kautta. Yhden asukkaan tavanomainen sähkönkulutus on 1 500 kWh vuodessa. Motivan asiantuntija Elina Ovaskainen peräänkuuluttaa päivittäistä arjenhallintaa, jolla vaikutetaan energiankulutukseen ja ekotehokkuuteen. Järkevät pyykkäystavat vähentävät sähkön ja veden kulutusta. – Laitteet ovat teknisesti hyviä, ja niillä on tiukat kriteerit, mutta esimerkiksi pesuaineita yliannostellaan eikä osata lajitella pyykkiä. K odin energiankulutuksesta lämpöön, ilmastointiin ja käyttöveden lämmittämiseen menee kolme neljännestä energiankulutuksesta, neljännes sähkölaitteisiin ja valaistukseen. – Hyvinkin pienillä asioilla, voi jokainen vaikuttaa energiankulutukseen arjessa. Tekniikan kehittymisen myötä laitteiden kokonaiskulutus on laskenut merkittävästi, mutta kokonaiskulutus nousee, koska laitteita on enemmän. 15 – Energiansäästäminen kannattaa aloittaa tutkimalla omaa kulutustaan. Niistä saa hyvää lähtötietoa siihen, miten voi käytännössä vähentää energiankulutustaan ja omaksua järkevät käyttö- ja kulutustottumukset, Ovaskainen totesi Motivan Joutsenmerkin infotilaisuudessa. Esimeriksi jääkaapin energiankulutus moninkertaistuu, jos se on patterin, uunin, ikkunan tai astianpesulaitteen vieressä, Ovaskainen sanoo. Jatkuvasti päällä olevat kylmäsäilytyslaitteet lohkaisevat noin kolmanneksen kotitalouskoneiden käyttämästä sähköstä, joten energiatehokkailla laitteilla on helppo vaikuttaa sähkölaskun suuruuteen. Energiatehokkaita laitteita pitää osata myös käyttää, ja sijoittaa ne oikein. Määrä kaksinkertaistuu, jos varustelutaso on korkea, ja asunnossa on esimerkiksi sähkökäyttöinen lattialämmitys. Viihde-elektroniikan kanssa tarkkana Kylmäsäilytys, ruoanvalmistus, astianpesu sekä vaatteiden peseminen ja kuivaus muodostavat energiaa ja vettä kuluttavan yhtälön, mutta sopivilla laitevalinnoilla ja oikeilla käyttötavoilla voi vaikuttaa merkittävästi sähkölaskun suuruuteen. – Energiamerkintä on ohjannut laitemarkkinoita pitkään, ja laitteet ovat kehittyneet energiatehokkaiksi. Viihde-elektroniikka on lisääntynyt kodeissa, ja samalla sen osuus kotitalouksien sähkönkulutuksesta on kasvanut. Vaatteita pestään liian usein ja liian puhtaina, Ovaskainen kertoo epäkohdista.. Energiamerkinnän avulla laitteiden energiaominaisuuksien vertailu samankaltaisten laitteiden kesken käy helposti. Vaikka laite olisi erittäin energiatehokas, voi sen vääränlainen käyttö tai sijoitus kumota energiatehokkuudesta saatavat säästöt. Kotitaloussähkön käyttö riippuu niin asumismuodosta kuin kotitalouden koosta sekä käyttötottumuksista. Se on olennainen osa sisustussuunnittelua. Kodin energiankulutuksesta noin 20 prosenttia kuluu sähkölaitteisiin ja valaistukseen. Kuluttaja voi myös päättää, millaista energiaa haluaa kotonaan käyttää. Uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö ja lämpö ovat hyvä tapa vähentää oman asumisen hiilidioksidipäästöjä
Ilmanvaihto perustuu pai- 16 Keskimääräinen vedenkulutus Suomessa on 140 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Sähkölämmityksen tehostamisesta on saatu hämmästyttäviä tuloksia. Tarkempaa tietoa laskutusperusteista ja kulutuksesta voi pyytää omalta energia- ja vesilaitokselta. Esimerkiksi 20 minuutin suihku. Lämmin vesi on kolme kertaa kalliimpaa kuin kylmä. Käytännössä kaikki uudet talot varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla, jossa on lisäksi energiatehokkuutta parantava lämmöntalteenotto. –Sähkön ja näin ollen myös rahan säästäminen on helppoa, kun selvittää eri laiteryhmien kulutuksia kotona ja huolehtii laitteiden järkevästä käytöstä. PERUSKORJAUS Keittiöremonttia suunniteltaessa tai uutta keittiötä rakennettaessa kannattaa heti suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon vesipisteet ja sähkörasiat niin, että kylmälaiteet voidaan sijoittaa oikein. Asunnon lämmitykseen liittyvillä valinnoilla ja käyttötottumuksilla voi vähentää sekä kustannuksia että kasvihuonekaasupäästöjä. Toiset pärjäävät hieman vajaalla sadalla litralla vuorokaudessa, kun taas joillakin vettä kuluu vuorokauden mittaan lähemmäs kolmesataa litraa. ne-eroon, joka saadaan aikaan joko puhaltimilla (koneellinen ilmanvaihto) tai lämpötilaeron ja tuulen yhteisvaikutuksella (painovoimainen ilmanvaihto). – Erityisesti lämmintä vettä käytetään usein holtittomasti. Koneellisen ilmanvaihdon tulisi toimia jatkuvasti vähintäänkin minimiteholla. Perusilmanvaihtoa tarvitaan poistamaan asunnon rakennus- ja sisustusmateriaaleista sekä asumisesta syntyviä epäpuhtauksia. joka päivä aiheuttaa 600 euron kustannukset vuodessa, mutta 5 minuutin vain 150 euroa vuodessa. Toimivalla ilmanvaihdolla terveellinen sisäilma Hyvin toimiva lämmitysjärjestelmä ylläpitää sisällä viihtyisiä ja terveellisiä lämpöoloja säästä riippumatta. Ilmanvaihdon energiatehokkuuteen vaikutetaan jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa, jolloin määritellään laitteiden mitoitus. Mikäli tuloilma puhalletaan koneellisesti, puhutaan tulo- ja poistoilmanvaihdosta. Sähkölämmittäjän kannattaa olla erityisen tarkkana oikeista huonelämpötiloista. Huoneistokohtainen käyttöveden mittaus ja laskutus toteutuneen kulutuksen mukaan vähentää tehokkaasti tuhlailevaa käyttöä, Ovaskainen toteaa. Vialliset laitteet ja väärät säädöt tuhlaavat energiaa Keittiöremonttia suunniteltaessa tai uutta keittiötä rakennettaessa kannattaa heti suunnitteluvaiheessa ottaa huomioon vesipisteet ja sähkörasiat niin, että kylmälaiteet voidaan sijoittaa oikein. Kotitalouksissa kulutetaan vet- tä hyvin vaihtelevia määriä. Pelkästään käyttötapoja muuttamalla ja lämmitysja ilmanvaihtojärjestelmien oikealla säädöllä voi saavuttaa kymmenien prosenttien säästön, Ovaskainen sanoo. Ilmanvaihdon avulla varmistetaan, että talossa on hyvä, puhdas ja terveellinen sisäilma. Vedenkulutusta voi säädellä monella tavoin, kuten hankkimalla suihkuun suuttimen, jo-. – Mahdolliset viat ja laiterikot kannatta kartoittaa sekä tarkistaa säädöt, tarvittaessa seurata laitteen kulutusta energiamittarin avulla. Vesimaksu on kokonaiskustannus käytetystä puhtaasta vedestä ja tuotetusta jätevedestä. Jotta kodin sisäilma pysyisi raikkaana, sen tulisi vaihtua ulkoilmaan kerran kahdessa tunnissa. Vielä tämänkin jälkeen energiankulutusta voi pienentää tarpeenmukaisella käytöllä Pitkä suihku maksaa paljon Keskimääräinen vedenkulutus Suomessa on 140 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Energiayhtiöt myös antavat mielellään sähkönsäästöön liittyvää neuvontaa. Äkillinen energian- tai vedenkulutuksen lisääntyminen voivat kertoa esimerkiksi vuotavista vesikalusteista, viallisesta sähkölaitteesta tai vaikkapa ilmalämpöpumpun energiaa tuhlaavista säädöistä. Järkevät käyttötottumukset sekä oikein säädetty käyttövesijärjestelmä auttavat pienentämään vedenkulutusta jopa kymmeniä prosentteja
On tärkeää valita oikea lamppu käyttötarkoituksen ja -ympäristön mukaan. Helpoin ja myös halvin tapa on kuitenkin muuttaa omia vedenkäyttötapoja. Oikealla valaistuksella säästöä ja tunnelmaa Hyvä valaistus tuo esiin kodin parhaat puolet, ja luo riittävästi valoa juuri sinne, missä sitä tarvitaan. Hiilidioksidipäästöjä tuo määrä tuottaa noin 100 000 auton edestä. – Energiansäästölampuilla ja ledeillä saadaan huikea säästö. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Motiva Vinkkejä kodin energiansäästöön saa myös kuluttajien energianeuvonnan videosarjasta. Valaistuksesta on saatu viimeisen viiden vuoden aikana huomattavia säästöjä energiatehokkaampien lamppujen myötä. Ruokaan liittyvät kulut ovat heti asumisen jälkeen suurimmat suomalaisissa kotitalouksissa, joten säästöt siinä vaikuttavat huomattavasti kotitalouden menoihin. Oikeilla lamppuvalinnoilla vaikutat kotisi viihtyisyyteen ja voit pienentää omaa sähkölaskuasi. Remontin yhteydessä kannattaa harkita uusien vesikalusteiden hankintaa, koska ne kuluttavat jopa puolet vähemmän vettä kun vanhat vastaavat. Ruokaa menee roskiin liikaa Energiankulutus ei ole pelkästään sähkölaskuun tuijottamista ja kotitalouden juoksevien energiakulujen karsimista. Valitsemalla olosuhteisiin sopivimman, pitkäikäisen ja laadukkaan lampun voi säästää huomattavasti valaistuksen aiheuttamissa energiakustannuksissa. Pieni vuoto wc-istuimessa voi tuoda yli 1 000 euron lisämaksun vesilaskuun. Hyvä apuväline sopivan ja energia- tehokkaan lampun löytämiseen on Lampputieto-verkkopalvelun Lampunvalintakone, Ovaskainen sanoo. Siinä on nyt julkaistu vinkit mm. Kun vuonna 2006 valaistus vei kotitaloussähköstä 14 prosenttia, niin vuonna 2011 se vei enää 8 prosenttia, Ovaskainen sanoo. Erilaisiin käyttökohteisiin ja valaisimiin tarvitaan erilaiset lamput. AVUX Vantaanrinne 14, 01730 Vantaa Puh. ka pienentää veden virtaamaa. vedenkulutuksesta, kylmäsäilytyslaitteista, lampunvalinnasta sekä sähkönkulutuksen seurannasta. – Esimerkiksi vaihtamalla halogeenilamput vähän kuluttaviin ledispotteihin voi lamppujen pitkän käyttöiän aikana säästää kymppejä. Olemme osa ympäristöämme ja kaikki tekemämme valinnat niin asumisen, remontoimisen, rakentamisen ja liikkumisen suhteen vaikuttavat meidän ympäristöömme, niin lähellä kuin kaukanakin. 020 1986 420, fax 020 1986 429 www.eco-paronen.fi myynti-huolto@eco-paronen.fi Energian hallinnan tarpeisiin Siemens Desigo tuoteperhe, nykyaikaisia talotekniikan ratkaisuja kosketusnäytöllä ja tai Web käytöllä. Rahalliselta arvoltaan roskiin menee noin 500 miljoonaa euroa. Kannattaa olla myös tarkkana Wc-istuimen, niin uusien kuin vanhojenkin salakavalista vuodoista. Videot ovat katsottavissa Motivan YouTube-kanavalta (suoralinkki soittolistaan: http://www.youtube.com/ playlist?list=PLuL-39IvwLdvlMAmHx5e_Gbbwp_NjYRAk) 17. Suomalaisissa kotitalouksissa heitetään roskikseen ruokaa noin 120-160 miljoonaa kiloa, ja noin 23 kiloa vuodessa taloutta kohti vuodessa. Energiasäästö-, halogeeni- ja led-lampuissa on valittavana muun muassa erilaisia valon värisävyjä. Tiedot lampun ominaisuuksista löytyvät pakkausmerkinnöistä ja usein myös kaupan lamppuhyllyn infotiedoista. Valittavana on ledlamppuja, energiansäästölamppuja ja halogeenilamppuja. Valaistuksen osuus kodin sähkönkäytöstä on yhtä suurta kodin elektroniikkalaitteiden ja kylmälaitteiden
2013–203 11 000 asuk 1 000 työpa Länsisatama Keskusta v. 2013–2016 750 asukasta 100 työpaikkaa v. 2010–2030 20 000 asukasta 8 000 työpaikkaa Koivusaari Kruunuvu v. Helsingin kaupunginkanslia. Kartta Helsingin uusista alueista. 2013–2025 6 500 asukasta 1 000 työpaikkaa v. 2013–2023 5 000 asukasta 3 500 työpaikkaa Pasila v. 2010–2040 20 000 asukasta 50 000 työpaikkaa Kalasatama v. Kuninkaankolmio Ormuspelto seudullinen kehittämisprojekti v. 2017–2025 4 500 asukasta 2 000 työpaikkaa v. 2010–2030 22 000 asukasta 8 000 työpaikkaa Uusille alueille tulee tiivistä ja ekologista kaupunkia Pasilasta tulossa Helsingin toinen keskus 18. 2013–2015 300 asukasta Arabia–Hermanni Viikki v
Pasila tulee muuttumaan paljon ja sinne tulee paljon lisää kaupallisia palveluja, vs. Uskon nykyisen keskustan säilyvän, mutta rinnalle tulee toinen keskittymä. 2040 35 000 asukasta 10 000 työpaikkaa Alppikylä v. Tämä näkyy erityisesti oleskelualueissa. Pasilan asemalla on suuret liikennemäärät. aluerakentamispäällikkö Hannu Asikainen Helsingin kaupunginkanslian aluerakentamisyksiköstä toteaa. Pitäisin ihmeellisenä jos itä- ja länsi-Pasilan välistä aluetta ei hyödynnettäisi eikä se nousisi merkittävään rooliin, koska se on niin helposti saavutettava paikka, johon Pasilan keskus Tripla on yhtenä kohtana rakentumassa.. Esimerkiksi Helsingin uudella Musiikkitalon ja Töölönlahden alueella alkoivat ihmiset viihtyä perinteisen Esplanadinpuiston ohella, ja kaupungin vapaa-ajan painopiste siirtyi osin sinne. Kantakaupungin ja Pasilan väliin jäänee ’välialue’. 2013–2023 7 000 asukasta 1 000 työpaikkaa uorenranta 30 kasta aikkaa Kaupungin aluerakentamiskohteet Helsingin kaupunki / Talous- ja suunnittelukeskus Pasilan laajan alueen ja erityisesti sen keskuksen Triplan rakentumisen myötä Pasilasta on tulossa Helsingin toinen keskus nykyisen ydinkeskustan rinnalle ensi vuosikymmenen alussa. Helsingin painopiste saattaa siirtyä nykyistä pohjoisemmaksi, ja Pasilan alueesta tulee toinen kaupungin keskusta. – Sen tulevaisuus näyttää, mutta suurkaupungeissa on useampia kaupallisia keskittymiä. 2013–2020 2 000 asukasta 5 000 työpaikkaa Vuosaari v. Asikainen arvioi ydinkeskustan pysyvän nykyisellä paikallaan, mutta kantakaupunki laajenee idästä Kalasatamasta länteen Jätkäsaareen. – Lähitulevaisuudessa Pasilan rautatieaseman rooli korostuu olennaisesti. Pasilan aluerakentamisprojektin projektinjohtaja Niina Puumalainen näkee Pasilalla erilaisen roolin kuin nykyisellä keskustalla viehättävine arvorakennuksineen. 19 S uurkaupunkien painopisteet saattavat muuttua herkästikin. Muut Helsingin uudet rantaasuinalueet tekevät kaupungista entistä tiiviimmän, ekologisemman, värikkäämmän ja vetovoimaisemman sekä asukkaille että turisteille. Pasilassa on jo nyt yli 10 000 asukasta ja yli 20 000 työpaikkaa. Koko Pasilan valmistuttua asukkaita olisi lähes 23 000 ja työpaikkoja yli 60 000. 2013–2016 1 500 asukasta Myllypuro–Roihupelto v. Östersundom v. Kaupallisissa keskuksissa viihtymiseen vaikuttaa tänä päivänä erityisesti niiden vetovoimaisuus. Silloin syntyisi eräänlainen kaksinapainen keskusta – vanha historiallinen keskusta ja uusi Pasilan alueen liikekortteleihin perustuva
Keskustan rakentaminen alkaa vuonna 2015 Helsingin valtuuston hyväksyttyä alueen asemakaavan. Katto- ja kansipinta-alasta kolmasosa on viherkattoja ja –kansia. Pasilan Triplassa löytyy kaikkea Pasilan keskus eli Tripla on ensimmäinen konkreettinen keski-Pasilan uudistamishanke. Pasilan keskustan, Triplan rautatieasema. – Tripla on tiivis paketti, jossa kaikki on lähellä toisiaan. Puumalainen muistuttaa, Vs. Helsingin kaupunki in- 20 vestoi muun muassa katuihin, istutuksiin ja liikennejärjestelyihin 130 miljoonaa euroa. Hankkeen arvo on kokonaisuudessaan noin miljardi euroa. Kauppakeskuksen tavoitteena on avata vuonna 2020. Triplassa palvelujen ja elämysten rooli on Triplan suunnittelussa on ollut keskeistä energiatehokkuus. Kattoja kansipinta-alasta kolmasosa on viherkattoja ja -kansia. Triplan suunnittelussa on ollut keskeistä energiatehokkuus. Pasilan keskus rajoittuu itä- ja länsi-Pasilan sekä Hakamäentien ja Nordenskjöldinkadun rajaamalle alueelle. Pasilan keskuksen Tripla on kolmen korttelin rajaama kokonaisuus, johon toteutetaan muun muassa kauppakeskus, asuntoja, hotelli, pääkonttoritason toimistoja ja joukkoliikenneterminaali. Kaupan rooli siinä on iso, mutta se ei ole samanlainen kauppakeskus kuin vaikka Jumbo tai Kolumbus. Alueelle tulee noin 3 400 polkupyöräpaikkaa ja 340 sähköauton latauspistettä. Pasilassa pääasiassa valtion maille Valtio omistaa keski-Pasilan maista 84 prosenttia ja Helsingin kaupunki 16 prosenttia. Samaan aikaan valmistuvat Pasilan keskeisimmät kadut ja lisäraide avataan liikenteelle. Triplan läntisin kortteli koostuu asunnoista, joiden osuus on noin 15 prosenttia koko 183 000 kerrosneliömetrin alueesta. YIT:n havainnekuva. aluerakentamispäällikkö Hannu Asikaisen mukaan uusien alueiden myötä Helsingistä tulee yhä vetovoimaisempi ja kansainvälisempi kaupunkii. merkittävä, ja niillä se menestyy, Puumalainen uskoo. YIT suunnittelee Triplan rakennusvaiheita. Pasilan kehityksen mahdollistaa valtion ja Helsingin kaupungin välinen aiesopimus vuodelta 2002. Suhdanteet toki vaikuttavat, mutta Tripla on suunniteltu rakentuvan valmiiksi 10 vuodessa. Tarjolle tulee vuokra-, omistus-, ja senioriasuntoja
Ilmala on rakenteilla. – Näen, että alueen vuokrataso, asuntojen ja kiinteistöjen arvokin nousee Triplan kautta ,ja niissä tullaan tekemään ke- hitystä. – Näkisin, että kaupungista tulee entistä urbaanimpi, kun keskusta laajenee itään ja länteen. Näistä toivotaan myös liiketoimintoja yrityksille aina vientiin asti. Kaupunki tiivistyy, kun 21. aluerakentamispäällikkö Hannu Asikainen pitää merkittävänä ja näkymiltään upeana Helsingin niemen rantaa pitkin kiertävää jalankulku- ja pyöräilyreittiä. Alueelle tulee myös sähköautojen latauspisteitä ja yhteistäyttöautoja. Liikuntaa arvostaville sijainti Keskuspuiston, Käpylän liikuntapuiston, Mäkelänrinteen uintikeskuksen ja Hartwall Areenan jään tuntumassa on ihanteellinen. Niitä hoitaa palveluyhtiö. Konepajan alue Teollisuuskadun varrella on rakenteilla. Suunnitteilla on myös Pasilasta alkava Pisararata eli paikallisjunien tunnelilenkki Töölön ja Hakaniemen alitse. Alueella toimii muun muassa Ihana kahvila. – Jätejärjestelmää on kehitetty ja sovittu järjestelyistä koko ajan yhdessä HSY:n kanssa. ParaStyle:l>Uusilla alueilla on monenlaisia mielenkiintoisia hankkeita. Pasilan merkitystä korostavat useat suuret liikennehankkeet, kuten ensi vuonna avattava Kehärata-yhteys lentokentälle, uusi Veturitie ja vuosikymmenen vaihteessa valmistuva raitiotie 9:n jatke Ilmalaan. Asuntojen sijainti tulee vielä kullanarvoisemmaksi kuin mitä se nyt on. Itä- tai länsi-Pasilaan Puumalainen ei tässä vaiheessa lupaa kaupungilta suuria satsauksia. Vastaavan reitin hän on nähnyt Vancouverissa. Kalastamassa ja Jätkäsaaressa sekä Kruunuvuorenrannassa jätteet kerätään jäteputkijärjestelmällä. Ekologisuudesta kertoo sekin, että Kalasataman keskukseen tulee liiketilojen, muiden palveluiden ja 2 000 asukkaan lisäksi 3 000 polkupyöräpaikkaa. että Pasila on kokonaisuudessaan valtava kokonaisuus. Reitti on valmis vasta osittain. Lisäksi niiden korkeudet ja sijoittelu on tehty tutkimusten tulosten perusteella. Helsingin rakentaminen ja muutos kiinnostaa ympäri maailmaa. Asikaisen parhaiten tuntemassa ja johtamassa Kalasataman hankkeessa kokeillaan alueen rakentamisen aikaista väliaikaiskäyttöä, joka on sekin herättänyt kiinnostusta maailmalla. Alue sopii hänestä myös niille Pasilassa tai Vallilassa työskenteleville, jotka arvostavat mahdollisuutta kulkea työpaikoilleen kävellen. Ranta-alueet Kalasatama ja Jätkäsaari rakentuvat kovaa vauhtia. Tulevaisuudessa Pasilan aseman kautta kulkee päivässä 130 000 matkustajaa, 900 junaa, 400 raitiovaunua ja 850 linjaautoa. Reitti ulottuu idästä Vanhankaupunginlahdelta ja Arabianrannasta Kalastaman kautta Kruunuhakaan ja Kaivopuistoon sekä sieltä Lauttasaaren kautta pohjoiseen. Yhteistilat tulevat entiseen sataman huoltorakennukseen. Yksityisliikenne vähenee ja julkinen lisääntyy, Hannu Asikainen korostaa. Kyläsaaressa on järjestetty konsertteja. Fiksu Kalasatama pyrkii ketterään kaupunkiin (Smart City). Tekesin tukemassa hankkeessa on määritelty seitsemän eri teemaa, kuten energiakäyttäytyminen, joustava liikkuminen, ja älykäs koti ja kortteli sekä ihmisten elämää helpottavia mobiilisovelluksia ja apseja. isompi määrä asukkaita asuu pienemmällä alueella. Kaupungin pystyttämällä konttiaukiolla ihmiset voivat järjestää maksuttomia tilaisuuksia. Pihoilla on erilliset putket neljälle eri jakeelle eli sekajätteelle, biojätteelle, paperille ja pienkartongille. Toimintaa ovat pyörittäneet Bermuda ry ja Oranssi ry. Kaupungista tulee entistä urbaanimpi Helsingin uusia merellisiä alueita hehkutetaan ehkä Pasilaakin enemmän, mutta Puumalainen huomauttaa, että Pasilan valttina on, että siellä on jo nyt palveluita kuten useita kouluja, päiväkoteja, kirjasto, teatteri, kauppoja ja ravintoloita sekä tiheät joukkoliikenneyhteydet. Kalasatamassa on lisäksi korttelikohtainen kierrätyshuone, missä kerätään lasia, metallia ja pahvia. Kruunuvuorenrannassa on alkanut infran rakentaminen, mutta myös ensimmäiset talot alkavat nousta piakkoin. – Helsingissä ei ole varmaan koskaan rakennettu uusia alueita näin lähellä keskustaa. Pysäköintiin kehitetään uudenlaisia ratkaisuja. Se on huomattu myös kansainvälisesti. Helsingin kaupunginkanslia. Kalasatamaan ja Pasilaan tulee torneja, mikä muuttaa myös kaupungin ilmettä. Siinä mielessä muutos on iso. Alue elää ja muuttaa muotoaan asuinrakennusten valmistuessa. Liikenteen sujuminen alueella on Puumalaiselle sydämen asia. Täällä käy tutustumassa ammattilaisia eri puolilta maapalloa, Asikainen kertoo. Hän kuitenkin tietää, että itäPasilan taloyhtiöissä on suunniteltu muun muassa lisäkerrosten rakentamista taloihin peruskorjausten rahoittamiseksi. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Helsingin kaupungin Kaupunginkanslia ja Jouni Suolanen Ekologista asumista ja mielenkiintoisia hankkeita Helsingin kaupunginkanslian aluerakentamisyksikön vs. (js) Kartta Pasilan alueesta. Tavoitteena on, että jätteen hyötykäyttö paranee ja jätemäärätkin vähenevät, Asikainen kertoo. Helsingin Energian palkittu yhdistetty kaukolämmön, sähkön ja jäähdytyksen yhteistuotanto otetaan alueella käyttöön. Minkälaiseksi Helsinki kehittyy uusien alueiden myötä. Tutkimuksissa on todettu, että ne eivät kuitenkaan haittaa yleisnäkymää. Se tuo ekologisuutta koko Helsingille, kun isompi määrä ihmisiä liikkuu pienemmällä alueella. – Kun asuntorakentaminen lähtee liikkeelle, se menee yleensä eteenpäin kuin juna, Puumalainen tietää
k-m2., josta uudisrakentamisen osuus noin 0,5 milj. Alueen investoinnit Kokonaisinvestoinnit alueella karkeasti arvioiden n. Toteuttamisvuodet Työtilojen määrä (vuoden 2013 lopussa 10 000) Yli 60 000 (vuoden 2013 lopussa noin 23 000) Rakennusten kerrosmäärät 1–9 1992–2022 11 300 23 500 Asukkaiden määrä 9 000 Vuosaaren aluerakentamisprojekti Kokonaiskerrosala 1,5 milj asuntok-m2 ja ainakin 500 000–600 000 k-m2 toimitiloja Rakennusten kerrosmäärät 2–25 Alueen investoinnit Vuosaari Toteuttamisvuodet 1989–2024 Asuntojen määrä 16 000 Työtilojen määrä Vuonna 1989 noin 15 000, tavoitteena 40 000 Asukkaiden määrä Tavoitteena 4 000 Östersundomin aluerakentamisprojekti Kokonaiskerrosala 1,5 milj asuntok-m2 ja ainakin 500 000–600 000 k-m2 toimitiloja 2 000 000 k-m2 Alueen investoinnit Julkiset investoinnit 2 000 000 000 euroa Toteuttamisvuodet 2020–2050 Asuntojen määrä 20 000 Työtilojen määrä 7000 Rakennusten kerrosmäärät 3–39 5 000 Toteuttamisvuodet Asukkaiden määrä 2005–2040 1000 Asuntojen määrä Työpaikkojen määrä Työtilojen määrä Asukkaiden määrä Työpaikkojen määrä Lähes 23 000 22 2 000 40 000 10 000. 2025 n. Helsingin kaupungin aluerakentaminen Alppikylä Kokonaiskerrosala Asuntojen kokonaispinta-ala noin 82 000 k-m2, työpaikkarakentamista noin 21 000 k-m2. Toteuttamisvuodet 2009–2035 Asuntojen määrä n. (Kruunusillat: yli 200 milj. € Toteuttamisvuodet 2013–2025 Työtilojen määrä 2–5 Asukkaiden määrä 1 600 Kalasataman aluerakentamisprojekti Kokonaiskerrosala N. Kaavoitus useilla osaalueilla on vielä kesken. 15–30 Rakennusala: Toimitilaa 2,2 milj. Asuntoja lähes 1 milj. 1 435 000 k-m2, josta asuminen 1 000 000 k-m2, toimitilat 390 000 k-m2 ja palvelut 45 000 k-m2. Ilmala ja Konepaja on jo osin rakennettu eli eivät sisälly lukuihin. k-m2. €. € Toteuttamisvuodet 2013–2027 Asuntojen määrä 11 000 Asumista 900 000 k-m2, josta Kivikossa 200 000 k-m2 ja toimitilaa 660 000 k-m2, josta Kivikossa 170 000 k-m2. 4000–5000 Kokonaiskerrosala 500 000 asuntok-m2, 50 000 k-m2 liiketiloja Toteuttamisvuodet Uudisrakentaminen 2005–2040 Rakennusten kerrosmäärät 2–8 Alueen investoinnit Asuntojen määrä 18 000 Kaupungin investoinnit 250 milj. Toteuttamisvuodet Asuntojen määrä Asukkaiden määrä Viikin aluerakentamisprojekti (Viikki ja Kivikko) Kokonaiskerrosala Noin 400 milj.€ (kaupungin investoinnit, pitää sisällään myös lähivaikutusalueen investointeja kuten Crusellin silta ja Länsilinkki). 560 Länsisataman aluerakentamisprojekti, Jätkäsaaren osa-alue Kokonaiskerrosala Työtilojen määrä 20 000 Työpaikkojen määrä 20 Asuminen 720 000 k-m2, toimitilat 420 000 k-m2 Koivusaaren aluerakentamisprojekti Rakennusten kerrosmäärät Kokonaiskerrosala 3–16, pääosin 7–8 200 000 asuntok-m2, 100 000 k-m2 toimitiloja Alueen investoinnit Rakennusten kerrosmäärät Pääosin 4–6 Asuntojen määrä 5 000–7 000 1 000 4 000 2009–2030 Asuntojen määrä n. 5 mrd. 1 500–2 500 Työtilojen määrä Myllypuron-Roihupellon aluerakentamisprojekti Kokonaiskerrosala Kruunuvuorenrannan aluerakentamisprojekti Asuntoja 350 000-400 000 k-m2 2008–n. 2–7 Alueen investoinnit Kaupungin ja laitosten (Helsingin Energia, HSY) kokonaisinvestoinnit n. 3-kerroksisia) ja tornitaloja (korkeimmillaan 33 kerrosta). Rakennusten kerrosmäärät 2–7 (pientalot 2–3 ja kerrostalot 3–7) Alueen investoinnit Noin 20 milj. €. Pohjois-Pasilan asuntoalueita ja Ylä-Pasilaa, joista ei vielä ole infran suunnitelmia ja kustannusarviota eikä metroaseman rakentamista valmiiksi. Kuninkaantammi Kokonaiskerrosala 260 000 k-m2, josta asuminen 220 000 k-m2, muut 40 000 k-m2 (liike- ja toimistotilat, koulutontti) Investoinnit Rakennusten kerrosmäärät Koko Pasilan uudisrakentamisen investoinnit 2014 alkaen yli 300 milj. 40 milj. k-m2. k-m2 , josta uudisrakentamisen osuus toimitiloissa noin 1,1 milj. 16 milj. €) Työtilojen määrä 23 500 Asukkaiden määrä Toteuttamisvuodet 9 000 2013–2025 Pasilan aluerakentamisprojekti Kokonaiskerrosala Asuntojen määrä 5 000 Työtilojen määrä n. € Toteuttamisvuodet Noin 2008–2018, työpaikkarakentaminen mahdollisesti myöhemmin Asukkaiden määrä Noin 2 000 Honkasuo Kokonaiskerrosala 65 000 k-m2, josta asuminen 63 000 k-m2, muut 2 000 k-m2 (myymälä ja päiväkotitontti) Rakennusten kerrosmäärät 2–4 Alueen investoinnit Kaupungin ja laitosten (Helsingin Energia, HSY) kokonaisinvestoinnit n. €. Kustannuksiin ei myöskään sisälly esim. Rakennusten kerrosmäärät Kaupunkimaisia kerrostaloja (keskimääräinen arvio 5–8 kerrosta), mutta myös kaupunkipientaloja (n
Työpaikkoja Helsingissä olisi tuolloin enimmillään 550 000. Alueiden rakentaminen etenee kuta kuinkin aikataulussa. Östersundom lähtee liikkeelle vasta vuosien päästä. (js). Uudet alueet vahvistanevat entisestään jo alkanutta suuntausta, jossa nuoretkin perheet muuttavat kehyskuntien omakotitaloista urbaaniin kantakaupunkiin. aluerakentamispäällikkö Hannu Asikainen kuvaa. – Tälle vuodelle tuli ensimmäistä kertaa investointikatto kaupungin sisällä. Samalla väkiluku kehyskunnissa pienenee. Pasila valmistuu 2040 -luvulla. Asikaisen mukaan kokemukset ovat myönteisiä. Suhdanteet vaikuttavat toki hyvin paljon asuntojen myyntiin, vs. YIT:n havainnekuva. Arabianranta alkaa olla jo valmis. Siksi alueille tulee erilaisia asumismuotoja, kuten kaupungin vuokra-asuntoja, vapaarahoitteisia vuokrataloja, kovan rahan omistusasuntoja, hitas-asuntoja, asumisoikeusasuntoja, asuntoja vammaisille ja senioreille. Viivästymisiä tulee lähinnä eri- laisten valitusten takia. Uusien alueiden myötä Helsingin väkiluku saattaa kasvaa vuoteen 2050 mennessä jopa 200 000 uudella asukkaalla. 23 Uusien alueiden myötä Helsingin väkiluku saattaa kasvaa vuoteen 2050 mennessä jopa 200 000 uudella asukkaalla yhteensä noin 860 000 asukkaaseen. Kuitenkin niihinkin riittänee asukkaita pääkaupunkiseudun kasvun myötä. Tavoitteena on kuitenkin viedä kaikkia alueita eteenpäin, ja rakentaa Helsingin alueelle 5 500 uutta asuntoa vuodessa. Viikkiä rakennetaan vielä yli viisi vuotta. Segregaatiota pyritään vähentämään. 200 000 uutta asukasta vuoteen 2050 mennessä Jätkäsaari valmistuu 2020 -luvulla, Kruunuvuorenranta 2030 -lukuun mennessä ja Kalasatama 2030-luvulla. Ryhmärakentamisesta myönteisiä kokemuksia Asukkaiden tekemää ryhmärakennuttamista on kokeiltu Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa. Pasilan Keskuksen Triplan keskikortteli
Lämmöntalteenotolla tuloilma lämpenee ikkunan välissä jopa 10-20°C. Tuotteissa on huomioitu asiakkaiden toiveet sekä äärimmilleen kehitetty ekologisuus ja ilmaisen aurinkoenergian hyödyntäminen. Asumismukavuutta ja energiansäästöä Laskelmien mukaan venttiili maksaa yhdessä vuodessa itsensä takaisin Parantaa huoneiston energialuokitusta: Tutkittu vuotuinen hyötysuhde 60 % Parantaa merkittävästi ikkunan U-arvoa (RTE3901/05, VTT:n tiedote 2329) Säästää huomattavasti energiakuluissa verrattuna perinteisiin ratkaisuihin Luo vedottoman asuinympäristön ilman lämmetessä merkittävästi ikkunan välitilassa Parantaa huoneilman laatua tehokkaan suodatuksen ja esilämmityksen ansiosta Ilma lämpenee hukkalämmön takaisinotolla jopa 20 °C ja auringossa vieläkin enemmän, jopa 1 kw asti Estää ilman takaisinvirtauksen tehokkaan takaiskun ansiosta Energian säästöä voi hyödyntää kompensointilaskelman avulla myös uudiskohteissa Soveltuu käytettäväksi sekä uusiin että vanhoihin ikkunoihin K äyttö ko hteet : Tuloilmaikkunaan Karmiin, tilkerakoon Parvekeoviin Saneeraukseen, uudiskohteisiin. Aurinkoisina päivinä helmikuusta alkaen teho voi nousta 1000 wattiin asti. Air-In® Kameleontti parantaa huoneistojen energiataloudellisuutta ja energialuokitusta luoden merkittäviä säästöjä kalliisiin lämmityskustannuksiin. AIR-IN® KAMELEONTTI -VENTTIILIT - parempi ilmanvaihto energiatehokkaasti Uusi Air-In® Kameleontti -tuloilmaikkunaventtiili on pitkälle kehitetty suomalainen raitisilmaventtiili ja lämmöntalteenottolaite. Uudistetussa Kameleontti-venttiilissä esimerkiksi suodattimen vaihto onnistuu helposti ilman työkaluja. Uusi Air-In® Kameleontti -venttiili sisältää ominaisuuksia, joita venttiileissä ei aiemmin ole ollut. Air-In ® Kehitämme, valmistamme ja myymme Air-In® raitisilma venttiileitä ja äänenvaimentimia vaativiin tarpeisiin
+358 10 4215 700, fax +358 10 4215 701 www.dir-air.fi. Myös epäpuhdas ilma on parempi poistaa oven yläpuolisen siirtoilmasäleikön kautta. Air-In® Paso ratkaisee huoneiden väliset ääniongelmat, ovista voidaan tehdä tiiviitä, ovenraosta alhaalta tuleva vedontunne häviää ja huoneiden väliset lämpötilaerot tasoittuvat. AIR-IN® PASO OVIVIRTAUSSÄLEIKKÖ Air-In® Paso on ovenkarmin päälle asennettava ovivirtaussäleikkö, joka päästää ilman kiertämään vapaasti huoneistossa vaimentaen samalla tehokkaasti huoneesta toiseen kantautuvia ääniä. Tekniset tiedot Tuote Mitat Karmisyvydet Materiaali Ilmamäärä l/s Äänen vaimennus dB (paine 20 Pa) Dn,e,w (Mitattu VTT:llä) Air-In Paso 80/800 l=80mm p=800mm h=15mm > 80mm Teräslevy tai muovi 19 33 Air-In Paso 90/800 l=90mm p=800mm h=15mm > 90mm Teräslevy tai muovi 19 33 Air-In Paso 100/800 l=100mm p=800mm h=15mm > 100mm Teräslevy tai muovi 19 34 Kuoppakatu 10, 11710 Riihimäki puh
26. Tiivi Oy:n myyntipäällikkö Jyri Rahkola kertoo, että pelkillä ikkunoiden vaihdolla voi saada useiden prosenttien energiansäästöä. JULKISIVUT Ikkunoiden U- ja g-arvot s – huurtuminen ei suuri on Pääkaupunkiseudulla tehdään julkisivuremontteja yhdistettynä ikkunoiden vaihtoon tehdään jatkuvasti
Tiivillä on ainoana Suomessa sertifioitu ikkuna-asennuspalvelu, johon sisältyy kymmenen vuoden takuu. – Huonolla asennuksella voidaan pilata hyväkin ikkuna. – Keskustelu yhdessä asukkaiden kokemuksista, ikkunoiden vaihtamistarpeesta ja sisäilman laadusta auttaa meitä rakentamaan parhaan ratkaisun jokaiseen taloon. – Tiivin ikkunoiden normaali U-arvo kerrostalojen korjausrakentamisessa on kohteen mukaan 0.8-1.0 W/m2K, kertoo Rahkola. Tiivi tarjoaa huurtumatonta lasi asiakkaalle, jos 27 – Vanhoja kerrostaloja on pilattu liian moderneilla ikkunoilla ja ovilla. – Jos ikkunoiden avulla halutaan hyödyntää auringon lämpöenergiaa lämmittämisessä on suuresta g-arvosta hyötyä, sanoo Jyri Rahkola. – Siksi yhä useammin toteutamme Tiivi Invent -ratkaisun,. As Oy Salpausseläntie 13:ssa vanhat ikkunat olivat u-arvoltaan noin 2.0 ja uudet 1.0. Jos halutaan, että rakennuksen sisään ei tule liikaa auringon lämpöä, sitä pienempi garvon tulee olla ja vastaavasti toisinpäin. Yksi nykyikkunoiden vaiva on huurtuvat lasit. Huurtumaton lasi on tänä päivänä kaikkien ikkunavalmistajien saatavilla, ei minkään ikkunavalmistajan yksinoikeus. Siksi käymme taloyhtiön kokouksissa kertomassa, miten projekti kannattaa tehdä ja miten siinä onnistutaan. – Ilmiö voidaan lähes estää käyttämällä huurtumatonta lasia ulommaisena. Usein puhutaan myös auringonsäteilyn kokonaisläpäisykertoimesta g-arvosta, joka kertoo kuinka hyvin ikkuna hyödyntää auringon säteilyenergiaa. Ikkunasaneerauksen suunnittelun ja valvonnan toteutti Suomen Talokeskus Oy. Huurtumisen haasteet selville K ngelma oko ikkunarakenteen – lasi, karmit ja puitteet – ilmantiiveys on energiankulutuksen kannalta tärkeä. kyseisessä kohteessa ikkunassa siitä olisi hyötyä. Mahdolliset hajuhaitat ja vetoisuus Usein ikkunasaneeraukseen liittyy myös ilmanvaihdon tarkastelu hajuhaittoineen ja vetoisuusongelmineen, jotka saattavat heikentävät asumismukavuutta. Sisäpinnan ja välitilan huurtumisen syynä on väärin säädetty ilmanvaihto. Aiemmin luku oli 1.5 vanhimmilla ikkunoilla jopa 2.0-2.7 W/m2K. Nykyaikaiset ikkunat eivät päästä lämpöä sisältä ulos. – Tämä voi tapahtua kolmesta eri kohdasta: sisäpinnalta, välistä tai ulkopinnalta. Siksi ulkolasin ulkopinta on kylmä. Mitä pienempi g-arvo, sitä vähemmän lämpöenergiaa pääsee lävitse. Kun kuulaan yön jälkeen aurinko alkaa lämmittää ikkunan edessä olevaa ilmaa, alkaa vesihöyry tiivistyä kylmän ikkunan ulkopintaan. – Rakennusten jäähdyttäminen on kallista. Nykyikkunoiden U-arvo on 0.8-1.0 W/m2K. – Muutenkin luonnollisesti haluamme auttaa taloyhtiöitä ja niiden asukkaita onnistumaan ikkunasaneerauksessa. Ikkunoiden U-arvot ovat viime vuosina parantuneet. – Ulkopinnan huurtuminen selittyy fysiikan laeista. Tämän vuoksi kerrostalon sisälämpötila ei saa nousta liian korkealle, jotta jäähdytystarve vähenee. Siksi kiinnitämme erityistä huomiota asennukseen, jotta koko ikkuna-aukko täyttää lämmöneristys- ja ääneneristysvaatimukset, sanoo Tiivi Oy:n myyntipäällikkö Jyri Rahkola. Huurre ei kerro ikkunoiden huonoudesta. – Mitä isompi g-arvo on, sitä enemmän auringon lämpöenergiaa pääsee ikkunan läpi sisälle. Mielestämme historiallisten rakennusten ilmettä ja henkeä tulee kunnioittaa järkevästi, sanoo Tiivi Oy:n myyntipäällikkö Jyri Rahkola
jolla vältetään tyypilliset ylimitoitetusta poistoilmapuhaltimesta ja epätasapainoisesta ilmanvaihdosta aiheutuvat ongelmat, selvittää Jyri Rahkola. – Erityisesti asumismukavuus koheni. – Usein taivastellaan suojelumääräysten aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia. Ikkunoihin asennettiin tehtaalla valmiiksi nykyaikaiset Bioben tuloilmaventtiilit ilmanvaihdon parantamiseksi. Vanhat ikkunat olivat u-arvoltaan noin 2.0 ja uudet 1.0. Asumismukavuus parani Tiivi toimii aktiivisesti myös pääkaupunkiseudulla. Samalla yhtiö teetti ilmanvaihdon tasapainotuksen ja säädätti patteriverkoston. Mielestämme historiallisten rakennusten ilmettä ja henkeä tulee kunnioittaa järkevästi. – Jos asiaa tarkastelee rakennuksen ulkonäön perusteella, on perusteltua, ettei esimerkiksi puu- alumiini-ikkunoita kaikkiin taloihin enää saa asentaa. Tällaiset asiat voivat olla ratkaisevampia asioita kuin pelkkä materiaalitarkastelu. Puu ja alumiini Myös Consti Julkisivut Oy:n projektipäällikkö Juha Ilvoselta riittää ymmärrystä vanhojen talojen ikkunoiden suojelulle. On kehitettävä sellaisia ratkaisuja, joissa esimerkiksi ikkunoiden tai ulkoseinien lämmöneristävyyttä pystytään parantamaan siten, että rakennuksen julkisivu ei muutu. – Vanhoja kerrostaloja on pilattu liian moderneilla ikkunoilla ja ovilla. – Pitäisi huomioida puun laatu, profiilien muodot, kittaukset jne. Suunnittelun ja valvonnan toteutti Suomen Talokeskus Oy. Pyrimmekin toimittamaan ikkunat aina asiakkaan toiveiden mukaan, sanoo Jyri Rahkola. – Huoneistoissa on talvella tasaisien lämmin ja ilmanlaatu on parantunut selvästi. Lisäksi eristettiin ja verhoiltiin parvekkeen taustaseinät. Suojelumääräyksillä pyritään säilyttämään kulloisenkin ikäkauden rakennukset niin, että muutokset olisivat vähäisiä tai niitä ei olisi ollenkaan. As Oy Salpausseläntie 13:ssa Helsingin Pihlajistossa vaihdettiin ikkunat ja parvekkeen ovet. Hallituksen puheenjohtaja kertoi, että asukkaat nauttivat nyt uusista ikkunoista ja niiden tuomasta asumismukavuudesta. Kuitenkaan pelkkä puuikku- 28 na ei saisi olla ratkaiseva tekijä. Pienetkin yksityiskohdat voivat olla tärkeitä rakennuksen ulkonäön kannalta. Kun tehdään ikkunasaneerausta, tulee vanhoissa taloissa usein huomioida suojelumääräykset, joilla pyritään säilyttämään rakennusten ikäkaudelle tyypilliset piirteet. Mutta kun rakennuksen elinikä lasketaan jopa sadoissa vuosissa, ei yksi suurempi remontti 50 vuoden välein ole kohtuuton kustannus. Myös pelkkiin ikkunaurakoihin sisällytetään tänä päivänä pienimuotoisia julkisivu-urakoita, joissa ikkunan vaihdon yhteydessä uusitaan parvekkeen taustaseinien lämmöneristykset. Taloyhtiön isännöitsijä Ahti Pippuri on erittäin tyytyväinen kokonaisuudessaan urakkaan, sen toteuttamiseen sekä suunnitteluun. Käytännössä julkisivuremontin yhteydessä uusitaan aina vähintäänkin asuinhuoneistojen ikkunat sekä parvekkeen ovet. – Ikkunaurakka toteutetaan joko rakennusliikkeen toimesta aliurakkana tai erikseen kilpailutettuna, jolloin toimimme sivu-urakoitsijana rakennusliikkeen ollessa pääurakoitsija. Julkisivuremontit ovat ehkä hieman lisääntyneet ja ikkunasaneerausta toteutetaan myös jonkin verran tällaisten remonttien yhteydessä. Mikä parasta, pattereita on jouduttu säätämään pienemmälle, joka tarkoittaa suoraa säästöä taloyhtiölle, kertoo Pippuri. Myös esimerkiksi nauhaan asennettujen ikkunoiden välit eristetään ja verhoillaan usein uudelleen. – Mielestäni meidän pitää korjausrakentamisessa hyväksyä tämä asia. – Vanhoja kerrostaloja on pilattu liian moderneilla ikkunoilla ja ovilla. Taloyhtiön isännöinnistä ja huollosta vastaa MH-Kiinteistöpalvelut. Varsinkin kun asuntojen hinnat aina vain nousevat, vaikka rakennuksella ikää onkin.
mahdollinen julkisivuremontti lähimmän 20 vuoden jänteellä. Jos ikkunasaneerauksen yhteydessä tehdään eristävä julkisivukorjaus, voi projektista muodostua työläs. Ikkunoiden siirto aiheuttaa sisäpuolelle mittavat smyykityöt. Julkisivuhan työntyy usein 10-15 senttiä ulospäin lisäeristeen vuoksi. Sxêê÷ïàx???????Yxê?????M?Ð??œ?œ???ó?œœœœ???ê??ï?Õ???÷¢x?Õïà?à????÷ê???www.suodatinkeskus.com 29. – Korkein mittaamani lukema huoneistosta ikkunaremontin jälkeen oli 36 astetta, kun säädöt olivat vielä ennen ikkunaremonttia käytetyssä termostaatin asennossa, kertoo Ilvonen. – Muutamiin kohteisiin on mennyt huoltosopimus meidän kauttamme. Tällöin ikkunantoimittaja käy 3-5 vuoden välein tarkastamassa ja huoltamassa ikkunat. – Tällöin ikkunat jäävät ikään kuin syvennykseen. ??S?÷¢x?Õïàxïàxx????S?÷¢x??Õê??ê?û??êÕ??÷Þï?ê?àxxï Asiakkaanamme et maksa liikaa! Kun sisäilmalla on merkitystä. Eikä ikkunan siirtokaan ole ilmaista. Ikkuna on siis väärässä kohdassa uuteen lämmöneristykseen nähden, joten myös ikkunaa tulisi siirtää. Ikkunoiden huoltosopimustakin kannattaa harkita. Tämä työ ei ole helppo aukkojen kieroudesta johtuen. Ikkunanvaihto toimii – Suurimmassa osassa ikkunasaneerauksia rakennussuojelua ei kuitenkaan tarvitse ajatella, korostaa Juha Ilvonen. Tällöin yleensä kyseessä on elementtitalo, ja betonielementtien ikkuna-aukot eivät ole suorakulmaisia, vaan usein melko epämääräisiä pinnoiltaan. – Ikkunanvaihto kannattaa lykätä siihen hetkeen, tai sitten tehdä julkisivuremontti saman tien, neuvoo Ilvonen. Usein puhutaan myös auringonsäteilyn kokonaisläpäisykertoimesta g-arvosta, joka kertoo kuinka hyvin ikkuna hyödyntää auringon säteilyenergiaa. Kun ikkunaa siirretään ulospäin, jää sisäpuolelle noin 10 sentin smyykit, jotka pitää jotenkin , joko levyttämällä tai tasoittamalla. Klaus Susiluoto Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. Ikkunoiden vaihdon konkreettinen vaikutus asunnossa saattaa olla yli 10 astetta. Vaivalloiset smyykityöt Pelkkä ikkunanvaihto on yksi mahdollisuus, mutta suunniteltaessa pitää aina huomioida Koko ikkunarakenteen – lasi, karmit ja puitteet – ilmantiiveys on energiankulutuksen kannalta tärkeä. Ilvosen mukaan taloyhtiön kannattaa harkita ikkunoiden huoltosopimusta. Ikkunoiden U-arvot ovat viime vuosina parantuneet. – Muutamiin kohteisiin on mennyt pelkkä ikkunoiden huoltosopimus meidän kauttamme. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! ??S?÷¢x?Õï?x?Þx???xà?Õ????M???Õ??÷¢x??Õê. Nykyikkunoiden U-arvo on 0.8-1.0 W/m2K, aiemmin 1.5 ja vanhimmilla jopa 2.0-2.7 W/m2K. – Onkin tärkeä, että patteriventtiileiden ja ilmastoinnin säätö tehdään ikkunaremontin jälkeen, jotta asukkaat eivät tuuleta säästöä harakoille. Tällöin ikkunantoimittaja käy 3-5 vuoden välein tarkastamassa ja huoltamassa ikkunat. Pelkillä ikkunoiden vaihdolla voi saada useiden prosenttien energiansäästöä
Luhtikäytävät ja rapun betonirakenteita korjattiin. Parvekesaneerauksessa ilmenee yllätyksiä Silti vain keskimäärin 4–5 prosenttia ongelmatapauksia Pelkät parvekesaneeraukset ovat vähentyneet, mutta kokonaisvaltaisia parvekkeet sisältäviä korjauksia on sen sijaan taloyhtiöissä enemmän. Uudistettujen parvekkeiden tulee sulautua osaksi talon arkkitehtuuria. Par-. Syvyyttä tuli 70 senttiä lisää. Talossa on 24 huoneistoa ja kaikissa on parveke. – Kohteeseen tehtiin uudet Myös katto ja puuosat menivät uusiksi. JULKISIVUT Uusi kevytrakenteinen hissi asennettiin rakennuksen ulkopuolelle. Kolmioita on kahdeksan ja tilavia kaksioita 16. 30 Asuntoihin kunnon kesähuone Pöytäalhontie 70:n hallituksen puheenjohtaja Eevamarja Luode-Salonen kertoo yhtiön olleen parvekeprojektiin pääosin tyytyväinen. – Päätös isosta remontista oli lähes yksimielinen. Vanhat paikalla valetut purettiin. Tosin asiaa oli pohjusteltu jo useamman vuoden ajan. H yvä esimerkki monitahoisesta peruskorjauksesta on vuonna 2013 toteutettu hanke As Oy Järvenpään Pöytäalhontie 70:ssä. parvekkeet. Kun kerran oli päätetty saada kerralla asiat kuntoon, ei valituksia juuri ollut. Rankoissakin vaiheissa asukkaat olivat kärsivällisiä. Parvekelasit – ja kaiteet ja ikkunat uusittiin, kertoo Consti Julkisivut Oy:n projektipäällikkö Juha Ilvonen. Uusi kevytrakenteinen hissi asennettiin rakennuksen ulkopuolelle. – Erityisesti olemme tyytyväisiä, kun saimme parvekeuudistuksen myötä asuntoihin kunnollisen kesähuoneen. Tilalle tehtiin uudet elementtiparvekkeet
Sisälämpötila on kuitenkin remontin jälkeen ollut liiankin korkea, ja pattereita on säädelty pienemmälle. – Firmalla oli parantamisen varaa, ja työnjohdon kesälomaaika vielä pahensi asiaa. Parvekkeissa oi olla sopimusteknisiä haasteita – Constin toinen perusteellinen kokonaisprojekti uusine parvekkeineen oli Länsi-Uudellamaalla Lohjalla, kertoo Juha Ilvonen. Säästön arviointi myöhemmin Remontti maksoi valvontoineen hiukan alle 900 000 euroa. Säästöä on siis tullut. Juha Ilvosen mielestä tulisi muistaa, että parvekelasitusten ei ole tarkoituskaan olla täysin tiiviitä. Korvausilman saanti uusista ikkunoista on myös ollut merkittävä parannus aiempaan. Säännölliset epäviralliset asukastapaamiset hallituksen puheenjohtajan toimesta purkivat paineita ja edesauttoivat monessa asiassa. Siihen tehtiin parvekelasitukset, eristerappaus, Stonel-laattaseinää ja uudet peltikatot. Kyseessä oli siis tavallaan laaja julkisivu- ja kattoprojekti. – Keskeistä oli nimenomaan pyrkimys hyvän yhteistyön ja hengen säilymiseen niin asukkaiden kuin rakennuttajan edustajien, valvojan ja isännöitsijän kesken. – Lohjan Vuokra-asuntojen kohde Linnaistentiellä oli mielenkiintoinen. Pienempiä ja isompiakin haasteita oli pitkin matkaa, mutta hyvällä yhteistyöllä kaikesta selvittiin. – Yksi parveke on ollut tarkkailussa ja menossa keväällä takuukorjaukseen lähinnä kaiteiden ja lasituksen osalta. Pöytäalhontie 70:n asukkaat ovat tyytyväisiä uusiin suuriin parvekkeisiin, jotka rakennettiin elementtirakenteisina. Haasteellisin osuus oli Luode-Salosen mukaan luhtitalon hiekkapuhallusosuus. Energiansäästöä ja sitä kautta takaisinmaksuaikaa on vaikea arvioida poikkeavana lämpimänä talvena. vekkeen koko on noin 420x220 eli reilusti yli yhdeksän neliötä. 31
Julkisivuyhdistyksen mukaan parvekelasitus kannattaa tehdä aina kun se on mahdollista. – Jos kyseessä on pieni yksinkertainen juttu, voi tarjouksen antaa ilman korjaussuunnitelmaa. Yllätyksiä väistämättä tulee Juha Ilvosen mukaan melko usein tehdään samaan aikaan ikkunoiden ja parvekeovien vaihto sekä parvekkeiden lasitus. Parvekkeiden korjaussuunnittelua tehdään kuntotutkimuksen toimenpide-ehdotusten mukaan. Tämä tarkoittaa, että noin 4-5 prosentissa olemassa olevilla suunnitelmilla ei kohdetta voi toteuttaa. KVR on yleistynyt jonkin verran, mutta näyttelee vieläkin pientä osaa kokonaisuudessa. Lisäksi pitää mainita mahdolliset riskikohdat. Kokonaisprojektien lisäksi Consti tekee parvekkeiden jälkiasennuksia eli parvekkeita lisätään alun perin parvekkeettomiin taloihin, paikalleen valamalla tai elementtitoimituksina. Ongelmallista näissä on ollut tilaajan näkökulmasta siinä, että kilpailua ei ole tai tunne siitä että suunnittelun kautta kilpailutettuna urakka tulee halvemmaksi. Voisin väittää, että joissain hankkeissa KVR olisi ollut kokonaiskustannuksiltaan halvempi ratkaisu tilaajalle.. Tai ainakin silloin maallikon on helpompi sisäistää mikä tarjotuista urakoista on halvempi. Tarjouksessa tulee kuitenkin tarkasti rajata, miten kohteen on ajateltu toteutettavan. Suositeltavaa olisikin, että taloyhtiö tilaisi työn ja laskuttaisi sitten osakkaita. – 1960-70-lukujen luvut kiinteistöt ovat siinä iässä, että pelkkä parvekekorjaus ei usein enää riitä. Uudet savunpoistoikkunat tosin asensimme. Kosteuskuorma ei poistu kokonaan Ilvosen mukaan valveutuneet urakoitsijat eivät edes anna tarjousta kohteesta, josta ei ole tehty kunnon korjaussuunnitelmaa. – Teemme jonkin verran parvekkeiden jälkiasennuksia, ja tekisimme enemmänkin, mutta niihin liittyy eräitä haasteita. – Mutta kannattaa miettiä, mikä olisi ero hinnassa, jos suunnittelu olisi urakoitsijalla. Tampereen teknillisellä yliopistolla tehdyn tutkimuk- 32 Kokonaisvastuu ei ole yleistynyt Taloyhtiöt ja vuokrataloyhtiöt käyttävät Constia joko KVReli kokonaisvastuu-urakoitsijana tai erillisten kokonaisuuksien urakoitsijana. – Yleensä tutkimukset ovat tarpeeksi tasokkaita, mutta meidän kohteissamme parvekkeet ovat olleet oletettua huonommassa kunnossa noin 100:ssa parvekkeessa 2 500 parveketta kohden. Korjaus tai uusiminen täytyy sitten suunnitella uudelleen, mikä vaatii uuden yhtiökokouksen, jopa rakennusluvan. Tilaajana ei nimittäin välttämättä ole taloyhtiö, vaan osakkaat jokainen erikseen, mikä on jo sopimuksellisesti vaikeaa. Suuremmat ja monimutkaisemmat työt vaativat aina suunnitelman. Onnistunut projekti tehtiin myös Töölönkatu 10:ssä, jossa uudet parvekkeet sulautuivat hyvin osaksi arkkitehtuuria. – Pelastustiet ja salaojat ovat myös viime vuosina tulleet yhä enemmän korjausohjelmiin mukaan, kertoo Juha Ilvonen. KVR-urakassa Consti vastaa urakan suunnittelusta, järjestelyistä ja toteuttamisesta. Järvenpään Pöytäalhontie 70:n parvekeremontin toteutti Consti Julkisivut Oy. Myös ikkunat ja mahdollisesti katto tulee uusia ja julkisivut korjata. Pahimmillaan tämä tarkoittaa työn pysähtymistä hiekkapuhalluksen jälkeen. Myös uudet teräsparvekeratkaisut ovat mahdollisia, listaa Ilvonen. – Ikkunat kohteeseen oli vaihdettu kymmenen vuotta aiemmin, joten ne jäivät entiselleen. – Esimerkiksi ikkunanvaihdot suunnitelmineen olisi helppo toteuttaa KVR-hankkeena
www.ra-urakointi.fi Töölönkatu 10:ssä uudet parvekkeet sulautuivat hyvin osaksi talon arkkitehtuuria. Se on tutkittua. Taloyhtiölle parvekelasituksen uusiminen tai asentaminen on järkevintä jonkun suuremman remontin yhteydessä. nittämään uudelleen. Esimerkiksi vanhat lasitukset melko usein kuitenkin joudutaan irrottamaan ja kiin- Teksti: Klaus Susiluoto Parvekelasitus – sijoitus asumisviihtyvyyteen, energiasäästöön ja rakennuksen hyvinvointiin Taloyhtiölle parvekelasituksen uusiminen tai asentaminen on järkevintä jonkun suuremman remontin yhteydessä. 33. Osa asukkaista pitää lasituksia paljon auki, jolloin kosteutta tulee sisään. – Tietyillä ilmoilla ne päästävät vettä tai lunta sisälle parvekkeelle. www.lumon.fi/taloyhtiö sen mukaan lasitukset parantavat parvekerakenteiden säilyvyyttä ylivoimaisesti eniten. Mutta vain sen varaan ei kannata laskea. RAKENNUSTEOLLISUUDEN KESKUSLIITON JÄSEN RA-Urakointi Oy Tullikirjurinkuja 4, 00750 Helsinki. Puhelin (09) 350 9590. – Kuitenkin pelkkää lasitusta suunniteltaessa tulisi huomioida tulevat mahdolliset remontit. Lasittamattoman ja lasitetun parvekkeen kosteusrasituksen erot ovat aivan eri tasolla, sillä lasitukset poistavat parvekkeille tulevan ylimääräisen kosteuskuormasta suuren osan. Tiesitkö että parvekelasitus säästää energiaa. Ilvosen mielestä tulisi muistaa, että lasitusten ei ole tarkoituskaan olla täysin tiiviitä. Juha Ilvonen on pääpiirteittäin samaa mieltä. Faksi (09) 350 95950. Jopa 10,7% ja keskimäärin peräti 5,9% säästö asuintalon lämmitysenergiankulutuksessa. Usein luullaan, että lasitukset eivät päästä vettä ollenkaan sisään. Jos vettä tai lunta jonkin verran tulee, kyse ei siis välttämättä ole rakennusteknisestä virheestä. – Lasitukset poistavat kosteusrasitusta, mikä on täysin totta. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.) LumonOy_95x127_KiinteistojaIsannointi14.2.2014.indd 1 13.2.2014 16:10:56 Julkisivuun osaamisen koko paketti Saman katon alta kokonaisvaltainen palvelupaketti eli kaikki tärkeimmät julkisivukorjaukseen kuuluvat palvelut nopeasti, luotettavasti ja laadukkaasti. Lue lisää tutkimuksesta www.lumon.fi 020 7403 200 (Puh. Kyse on myös käyttötottumuksista
34. Rastilantien projektissa julkisivua kohennettiin vaalealla tiiliverhouksella sekä uusilla lasitetuilla parvekkeilla ja värikkäillä kaidelaseilla. JULKISIVUT Julkisivujen lisäeristys myös laadullista – elinkaarikin pitenee Lisäeristäminen ei aina paksuuden kasvattamista 1960- ja 70-luvuilla rakennetuilla betonielementtitaloilla alkaa olla viimeiset hetket parantaa energiatehokkuuttaan, tai ainakin työ vaikeutuu varsinkin rapautumisen ja muiden kosteusvaurioiden vuoksi. Samalla julkisivuremonteissa tulisi parantaa julkisivujen ulkonäköä
– Energiatehokkuus on tärkeää myös korjausrakentamisessa. Alustavien arvioiden mukaan kohteen energiankulutus on vähentynyt noin 15–20 prosenttia. Eriste höyrysulkuna Rastilantie 5:ssä päädyttiin SPUEristeisiin. – Parvekelasituksilla on myös energiataloudellista merkitystä, mutta todellinen säästö Alustavien arvioiden mukaan kohteen energiankulutus on vähentynyt noin 15–20 prosenttia. Eristelevyn lämmönjohtavuusarvo on 0.023 W/mk. Eriste itsessään on siis ilmatiivis. Rastilantiellä korjaustyöt valmistuivat suunnitellun aikataulun mukaisesti vuoden 2011 lopussa, kun viimeinen neljästä talosta saatiin valmiiksi. Lasitetut parvekkeet lisäävät energiatehokkuutta ja estävät parvekkeiden betoniosien rapautumista sekä metalliosien ruostetta. – Energiaa säästetään kun vanhojen vaurioituneiden eristeiden tilalle asennetaan saman paksuinen mutta selvästi tehokkaampi kerros polyuretaanieristettä, kertoo SPU:n toimitusjohtaja Ilkka Pohjoismäki. Korjauskustannuksissa säästettiin, kun räystäs- ja sokkelimuutoksia ei tarvinnut tehdä. Erilaiset sokkeli- ja räystäsratkaisut olisivat taloyhtiölle kalliita.. Lämpöeristeen energiatehokkuus ja paksuus olivat olennaisia lähtökohtia hankkeessa. Uusi ulkoseinä rakennettiin asentamalla ensin betonirungon pintaa vasten tasaava parin sentin paksuinen mineraalivilla ja sen päälle SPU-polyuretaanilevy, kertoo Pohjoismäki. Talon julkisivua kohennettiin vaalealla tiiliverhouksella sekä uusilla lasitetuilla parvekkeilla ja värikkäillä kaidelaseilla. Rastilantie viiden ulkoseinien pesubetonipinnoissa huomattiin halkeamia ja pakkasrapautumista, eivätkä ulkokuoren kaikki kiinnikkeet olleet hyvässä kunnossa. Eristävissä julkissivuremonteissa ja uudiskohteissa unohtuu Ilkka Pohjoismäen mielestä silloin tällöin suunnitteluun panostaminen. Meillä on kokemusta passiivitaloista jo 30 vuoden ajalta. Tiedonkulku tärkeää SPU oli projektissa vain tavarantoimittaja, mutta yhtiö varmistaa, että urakoitsijalle on annettu riittävästi tietoa. Tiilityöt teki Muurausliike Sami Vanne. Uusi tiiliverhous on vaaleaa 130-millistä normaalia tiiltä. – Vanha eristekerros poistettiin. – Purku- ja asennustyö suo- H elsingin Vuosaaressa sijaitsevassa vuonna 1974 rakennetussa kerrostalossa julkisivuremontti tuli ajankohtaiseksi vuonna 2011. Tähän on nykyisin tehokkaita murskausmenetelmiä. Heka Oy:n tekninen isännöitsijä Timo Tynkkynen kertoo hankkeen onnistuneen kaikkien työvaiheiden osalta hyvin. Meidän tehtävämme oli toimittaa eristemateriaalit oikeaan aikaan, kertoo Pohjoismäki. Rakennusten vesikatot uusittiin ja niihin tehtiin räystäsrakenne suojaamaan julkisivupintaa. Ulkoseinärakenteena Rastilantiellä oli tyypillinen betonisandwich, jonka ulkokuori purettiin koneellisesti piikkaamalla. Kaikkiaan 36:een yksiöön rakennettiin uudet parvekkeet. Eristeet vaihdettiin SPU:n polyuretaanituotteeseen. Parvekelasituksista vastasi Nika Oy. Holkkatiilet sekä viistetyt ja pyöristetyt muototiilet antavat mahdollisuuden luoda eläviä pintoja ja kurveja julkisivuun. – Ehkä ei ole vielä sisäistetty kunnolla, että uudiskohteissa eristeillä voidaan helposti päästä myös matalaenergia- ja passiivitasolle. Betoniseinän pinta puhdistettiin epätasaisuuksista. Kylminä talvikuukausina pidettiin rakennustöistä talvitauko, millä vältettiin lämpöhukka. Lisäksi eriste toimii höyrynsulkuna, sillä se on pinnoitettu diffuusiotiiviillä laminaatilla. Rakennuttajana toimi Helsingin asuntotuotantotoimisto. Energiankulutus väheni Asumisviihtyvyys parani parvekelasitusten ja uusien parvekkeiden ansiosta. Huoneistoja yhtiössä on yhteensä 143. Parvekkeisiin ja lasituksiin on ollut jopa erittäin tyytyväisiä. Kohteen pääurakoitsija oli Uudenmaan Mestari-Rakentajat Oy vastaavana työnjohtajana Hannu Laaksonen. Rakennusten päissä on holkkatiilikaista. Perusteina olivat muun muassa ilmatiiviys ja kosteuskestävyys. – Asukkaat ovatkin olleet tyytyväisiä tehtyihin korjaus- ja muutostöihin. SPU-konseptissa pyritään pääsääntöisesti säilyttämään seinärakenteen paksuus mahdollisimman lähellä vanhaa rakennetta. Lainaten erästä asukasta, joka soitti tyttärelleen Ruotsiin ja kertoi ”kuinka ihana on katsella uutta parveketta”. Rastilantien kohteessa suunnittelu onnistui hyvin. Vanha eriste poistettiin talon sivu kerrallaan. Oikein toteutettuna ratkaisulla saadaan erinomainen ilmatiiviys. 35 ritettiin taloittain siten, että vain yksi talon sivu oli kerrallaan työn alla. saatiin uusitulla polyuretaanieristeellä, sanoo isännöitsijä Tynkkynen
nilla pääsee jo 13-14 sentin paksuudella nykymääräysten 0.17 tasolle. Uusi eristelevy on melko vaivaton asentaa. U-arvo ja lambda SPU-konseptissa pyritään pääsääntöisesti säilyttämään seinärakenteen paksuus mahdollisimman lähellä vanhaa ratkaisua. Uudisrakennuksissa polyuretaa- Eristeitä menee omakotikohteisiin, mutta yhä enemmän myös kerrostalokohteisiin. 36 Lämmönläpäisykerroin eli Uarvo on lämmön siirtymä watteina rakennusosan neliömetrin suuruisen alueen läpi jaettuna rakennusosan sisä- ja ulkopuolen lämpötilaerolla. – Tulevaisuudessa 0.020 on mahdollinen, arvioi Pohjoismäki.. Viime mainittu toteutuu vielä harvoin, mutta ulkoseinässä olisi hyvä päästä ainakin 0.10-0.12 U-arvoon. Eristystuotteiden ominaisuudet ovat vuosien varrella parantuneet. SPU:lla on tarjota rakennusinsinöörien asiantuntemusta, jota voi jakaa suunnittelijoiden kanssa. – Positiivisista esimerkistä huolimatta energiatehokkuudessa on vielä pitkä työsarka, arvioi Pohjoismäki. SPU ilmoittaa päässeensä 0.022 arvoon. Hyvään lopputulokseen projektissa auttaa myös maalämmön käyttö ilmaisenergiana. Lämmönjohtavuus eli lambda-arvo (?) ilmaisee lämpömäärän, joka jatkuvuustilassa läpäisee aikayksikössä pintayksikön suuruisen ja pituusyksikön paksuisen materiaalin, kun materiaalikerroksen eri puolten välillä on yksikön suuruinen lämpötilaero. Myös korjausrakentaminen on SPU:n näkökulmasta tärkeää. Rakennus valmistuu syksyllä. – Olemme olleet mukana Lempäälän Sääksjärvellä, jonne rakentuu lähes nollaenergiarakennuksena S-market. – Eristeitä menee omakotikohteisiin, mutta yhä enemmän myös kerrostalokohteisiin. SPUn konseptia on käytetty myös uusissa kerrostaloissa Kuopiossa ja Järvenpäässä. Lähes nollaenergiatason kauppakiinteistö Tulevaisuudessa lähes nollaenergiatalot eli near zero energy-konsepti yleistyy, uskoo Pohjoismäki. U-arvo 0.10 eli passiivienergiataso saadaan yleensä jo 24:llä sentillä ja 30 sentillä on mahdollisuus päästä lähes nollaenergiataloon. – Vaikka siitä paljon puhutaankin, käytännön tilanteissa valinnat eivät aina vastaa sanoja
Julkisivukonsultointi JK Oy:n toimitusjohtajan Jouni Kourulan mukaan lisäeristäminen tulee lähes aina automaattisesti kuitenkin pohdinnan alle julkisivuremontin yhteydessä. – Rakennesuunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota detaljeihin, joilla varmistetaan, että julkisivuun pääsisi mahdollisimman vähän vettä. a s s o t a K ! ä k i E reikä. Huolehdimme kaikesta ”avaimet käteen”, joten hanke on yhtiöllenne ja asukkaille mahdollisimman vaivaton. – Esimerkiksi Turussa rakennusvalvonta vaati jo vuosia sitten, että jos julkisivurakenteita puretaan, niin saneerauksessa lisätään eristettä ja haetaan ratkaisuja energiatehokkuuden lisäämiseen. Rastilantien kohdekin sijaitsee lähellä merta, jolloin lämmöneriste joutuu tuulisissa ja sateisissa olosuhteissa sekä rakennusaikana että valmiissa rakenteessa kosteudelle alttiiksi. Niiden peruskorjaustarve nelinkertaistuu 2010-luvulla ja kuusinkertaistuu 2020-luvulla verrattuna 1990-luvun tarpeeseen. Vasta kuin muutamat pahat rapautumiset ja vesivahingot ovat päässeet jo syntymään aletaan korjausta suunnittelemaan. Kerrostalojen lisäeristämisessä käytetään useimmiten mineraalivillaa, myös ”muovieristeitä” kuten SPU:n tuotteita käytetään. Väliaikaisesti asioita voi korjata erilaisilla kittauksilla ja saumojen paikkauksilla, mutta ne eivät useinkaan ole järkeviä vaihtoehtoja pysyvämmin. + 17,04 snt/min, lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. ontti! m e r o t t a k s a k opea ja laadu Teetä n > Pitävä aikataulu, kiinteä hinta ja Hämeen Laaturemontilla on jo 20 vuoden ja yli 7 000 kattoremontin kokemus. Lähes alkuperäisessä tilassaan olevassa talossa ylimääräistä lämmitysenergiaa kuluu ulkoseinien ja ikkunoiden lämpöhäviöihin, joita voidaan pienentää muun muassa lisäeristämällä seinät. 37 www.laaturemontti.fi. Polyuretaani ei kastu ja siitä saadaan hyvin ilmatiivis, kun saumat käsitellään uretaanivaahdolla ja tiiveys varmistetaan alumiiniteipillä. alv 24 %). + 5,95 snt/min (sis. Usein korjauksia lykätään liian kauan. Suomen asuinkerrostaloissa on kuitenkin pelkästään betonielementtijulkisivuja yhteensä noin 25 miljoonaa neliömetriä. Perusteellisempi lähestymistapa on hyödyllinen. Taantuman vuoksi lisäeristäminen ei kuitenkaan ole lisääntynyt toivotulla tavalla. Kosteusongelmia on sekä tiilimuuratuissa että betonielementtikerrostaloissa. Korjausrakennusmarkkinat elävät jatkuvasti, ja SPU toimittaa eristeitä myös kerrostalojen yläpohjiin. Kosteustekninen turvallisuus SPU Eristeiden etuina tehokkaan lämmöneristävyyden ohella rakenteen kosteusteknistä turvallisuutta ja hyvää ilmatiiveyttä. Lisäeristystarve moninkertaistuu korjausrakentamisessa Tarkkaa arviota ei ole, kuinka monen julkisivun remontti olisi kannattavaa tehdä lisäeristyksellä. yksi lasku työn valmistuttua > Omat ammattimiehet ja rakennuskoneet > Asennustyölle 5 vuoden takuu, tiilikatoille 45 ja teräskatteen pinnoille 20 vuoden materiaalitakuut > AAA-luokan luotettavuutta, oma remonttien rahoitus ilman etumaksuja tai osalaskuja > RALA-pätevyys – vastuullinen kumppani Matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puh. – Esimerkiksi vesikattoja on tullut huomattavan paljon enemmän toteutettavaksi kuin vielä 4-5 vuotta sitten. Lisäeristys kannattaa tehdä ainakin silloin, kun kohteessa ollaan uusimassa julkisivua joka tapauksessa
Kiinteistösijoittajan vaihtoehdot ovat lisääntyneet kovasti viime vuosina. Ostaako asunto vai kiinteistöosakkeita. PERUSKORJAUS Jokainen kiinteistö kadun varrella on jonkun tai useampien sijoituskohde. Miten itse voi päästä mukaan kiinteistösijoittamiseen
KTI Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa, joka koostuu kahdesta komponentista: nettotuottoaste mittaa kiinteistöjen vuokratuoton suhdetta markkina-arvoon ja arvonmuutos kiinteistöjen vuosittaista arvojen kehitystä. Nordean suositus on, että pankkitileillä ei pidetä varoja enempää kuin tarvitaan esimerkiksi kestokulutushyödykkeiden hankinta- tai remonttivarauksiin 1–2 vuoden ajaksi. Voi ostaa osakkeita näihin erikoistuneista yhtiöistä. Uusinta on sijoitusmahdollisuus hoivakoteihin. Vuodesta 2008 alkaen yksityisten osakkeenomistajien määrä on kasvanut ja ylittänyt vuonna 2011 aiemman huipun vuodelta 2001. V iimeisimmän alan uutisen mukaan saksalainen kiinteistösijoitusyhtiö osti Sanoman toimitalon Helsingin ydinkeskustasta 176 miljoonalla eurolla. Kiinteistösijoittajan vaihtoehdot ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Liikekiinteistöjä tai metsääkään ei tarvitse omistaa rakennuksina tai hehtaareina. Sijoittajia onkin jo yli 600. Johtaja Risto Kuoppamäki Nordean varallisuudenhoidosta kertoo, mistä saa nykyisin parhaat asuntosijoitustuotot. Sijoitusrahastojen hoivakiinteistöostot nousivat viime vuonna peräti 173 miljoonaan euroon. Kokonaistuotot kiinteistötyypeittäin 2000–2013 Erilaiset kiinteistöt tuottavat eri aikoina eri tavoin suhdanteiden mukaan. Kantaako itse riski varman vuokralaisen löytymisestä, kun pörssistä löytyy kiinteistötuottoja vaivatta. Kiinteistötuottojen suunta. Asunnot ovat säilyttäneet tuottotason, mutta on tarkkaa se, missä sijoitusasunto sijaitsee ja perustaako odotuksensa myyntihintaan vai vuokratuottoon. – Joka tapauksessa rahaa ei pidä seisottaa pankkitileillä. Vaikka sijoitusasuntojen kokonaistuotot ovat vuosia olleet kiinteistöistä parhaat, nettotuotot olivat viime vuonnakin paremmat toimitiloissa. Tonnin minimisijoituksella eQ houkuttelee hoivakiinteistörahastoon mukaan myös piensijoittajia. Jos ulkomaiset kiinteistösijoitusyhtiöt hamuavat Suomen parhaita liikekiinteistöjä, voiko yksityinen suomalainenkin päästä niistä osalliseksi. eQ Hoivakiinteistöt -rahasto on toiminut aktiivisena ostajana hoivakiinteistömarkkinoilla, ja rahaston sijoituskapasiteetti vuoden 2013 lopussa ylitti 160 miljoonaa euroa. – Asunnot olivat positiivisen arvonmuutoksen myötä parhaiten tuottanut kiinteistötyyppi jo kuudetta vuotta pe-. Paljon piensijoittajia toimii lisäksi omien yhtiöiden kautta. Odottaako hinnannousuja vai säännöllistä vuokratuottoa. Pörssisäätiön 39 mukaan 832 974 yksityishenkilöä omisti viime vuonna Euroclear Finlandin arvo-osuusjärjestelmässä olevia osakkeita. Tuottoasteet kiinteistötyypeittäin 2013 Haluaako itse perehtyä johonkin kiinteistöryhmään perusteellisesti ja nähdä kaikki tiedonhankinta-, vuokraus- ja hoitovaiva vai opetellako osakemarkkinoille vaikkapa Nordnetin verkkopankin avulla. Vuokra-asuntoihin voi nykyisin sijoittaa paitsi ostamalla asuntoja myös hankkimalla osakkeita pörssiyhtiöistä, jotka sijoittavat asuntoihin, kuten Orava Asuntokiinteistörahastoon. Muutoin pitää katsoa viisaampia sijoitustapoja, ja siinä oma pankki opastaa, sanoo johtaja Risto Kuoppamäki Nordean varallisuudenhoidosta. Graafit: Tilastokeskus
Saksalainen kiinteistösijoittajakin ennen kaikkea luottaa Sanomatalon pitkään vuokrasopimukseen enemmän kuin kiinteistön tulevaan myyntihintaan. Sen mukaan asuntosijoitusten kokonaistuotto oli viime vuonna 8,2 prosenttia. Vanhoille tiloille etsitään uusia käyttöjä Helsingissä, muun muassa asuntoina, mutta maaseudulla edessä voi olla purkaminen. Se pysyi korkean käyttöasteen ja vuokrien nousun tukemana 5,4 prosentissa, vaikka toisaalta myös kulujen nousujohteinen kehitys jatkui. – Asuntosijoittamisen tuotto on aina ylittänyt reilusti pankkitilikorot, jopa lainakorot, lisää Nordean Kuoppamäki. Toimitiloihin heijastuvat työmarkkinat: väkeä tarvitaan yhä vähemmän. Toimisto- ja tuotannollisten kiinteistöjen kokonaistuotto on finanssikriisin jälkeen ollut pahoin alamaissa. Toimistokiinteistöjen keskimääräiset markkina-arvot ovat laskeneet vuodesta 2008 alkaen joka vuosi, Arvonnousu 2013–2017, yksiöt ja viime vuonna arvonmuutos oli edellisvuosiakin enemmän miinuksella: -4,6 prosenttia. Arvonmuutos jäi niissäkin hieman viime vuosia matalammaksi, keskimäärin 2,6 prosenttiin. KTI Kiinteistöindeksi mittaa suorien kiinteistösijoitusten kokonaistuottoa, joka koostuu kahdesta komponentista: nettotuottoaste mittaa kiinteistöjen vuokratuoton suhdetta markkina-arvoon ja arvonmuutos kiinteistöjen vuosittaista arvojen kehitystä. Nämä markkinat suosivat isoja keskustoja ja alentavat hintoja muualla Suomessa. Kokonaistuotto jäi historian matalimmaksi 1,1 prosenttiin. On tärkeää huomata, että asuntosijoitusten arvoihin kirjattiin positiivinen muutos vain kaikissa suurissa kaupungeissa. Nettotuottoaste oli asunnoissa alhaisempi. Olennaista sijoittajan on huomata, että nettotuottoasteet kaikissa toimitiloissa olivat kuitenkin korkeammat kuin asunnoissa: tuotantotiloissa 8,1, liiketiloissa 6,6 ja toimistoissa 5,9 prosenttia. Keskimääräinen vuosituotto yhteensä 2013–2017, yksiöt Keskimääräinen vuosituotto yhteensä 2013–2017, kaksiot Pellervon taloustutkimus ja Suomen Vuokranantajat, Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013–2017 40. Kauppakeskusten ja muiden liikekiinteistöjen kokonaistuotot eivät viime vuonna juurikaan eronneet toisistaan. Bruttovuokratuotto 2013–2017, yksiöt räkkäin, toteaa tuore KTI Kiinteistöindeksi
Pakkohan kiinteistösijoitusyhtiöitä on hoitaa hyvin, jos aikoo niillä tuottoa tehdä ja pitää omistajat tyytyväisinä. Jos haluaa tulevaisuudessa päästä eroon sijoitukses- Yksiöt suurimmissa kaupungeissa alueittain 2013–2017 Parhaimmat ja heikoimmat vuokratuoton ja arvonnousun mukaan taan, arvonnousuodotukset keskittyvät pääkaupunkiseudulle, muualla ne ovat jopa laskevat. – Kun sijoittajana on kyse yksityisestä ihmisestä, esimerkiksi säästöjään suojaavasta eläkeläisestä, niin summat eivät voi olla kovin suuria. Kuoppamäki kertoo, että todella pieni joukko suomalai-. Nettotuotto voi olla jopa kaksinkertainen pääkaupunkiseutuun verrattuna, Kuoppamäki kertoo. Pankkien luottopolitiikka on tullut entistä varovaisemmaksi. 41 Hajauta useaan eri kohteeseen – Suuriin liikekiinteistöihin sijoittavista pörssiyhtiöistä on tähän asti saatu ihan asiallista tuottoa, Kuoppamäki toteaa ja painottaa, että kiinteistösijoituksetkin kannattaa hajauttaa useisiin eri kohteisiin. – Vuosituotto suhteessa asunnon hintaan on paras maakuntien keskuskaupungeissa, joissa asunnot ovat kohtuuhintaisia. Monelle eläkeläiselle sijoitusasunnot ovat hyvä harrastus. – Asuntorahastot vaikuttavat asuntojen kysyntään ja hintaan, mutta ne eivät pääosin kilpaile yksittäisistä asunnoista vaan hankkivat isoja kohteita, kokonaisia taloja. – Pääkaupunkiseudulle sijoittamista puoltaa se, että markkina on likvidimpi eli sijoitus on helpompi muuttaa rahaksi. – Jos on vaikkapa eläkeläinen, on aikaa hoitaa asioita remontteja ja vuokranperimisiä myöten. Suuret taloudelliset häiriöt, kuten tehtaiden sulkemiset, voivat vaikuttaa suuresti maaseutukaupunkien asuntojen hintoihin. Asuntosijoitus maakunnan keskuskaupunkiin Aktiivinen sijoittaja ottaa sopivasti pankkilainaa maksimoidakseen kokonaistuoton. Mistä sijoitusasunnon ostaa. – Asuntorahastoihin pääsee sijoittajaksi pienelläkin rahalla, ja ne ovat vaivattomia sijoittajalle. Keskimääräinen vuosituotto yhteensä 2013–2017, kolmiot Pienen sijoitusasunnon saa kymmenillä tuhansilla maaseutukaupungeista, kun hinta pääkaupunkiseudulla nousee 150–200 tuhanteen euroon. Omistusasuntoihin sijoittamisen historia tunnetaan, Kuoppamäki sanoo. Asuntorahastoja sekä kiinteistösijoitusyhtiöitä on syntynyt, mutta niistä on vielä lyhyt historiakokemus toisin kuin asuntojen omistamisesta, Kuoppamäki lisää. – Pörssiyhtiöissä osakkeiden arvoissa on heilahtelua normaalin osakerytmin mukaan. Paljonko resursseja asuntosijoittamiseen. – Jos on merkittävästi pääomia käytettävissä useampien pienasuntojen ostoon, itse hankittujen asuntojen tuotto on helpompi ennakoida kuin rahastojen tuotto. Toisaalta ne varmistavat tulevaisuuttaan hajautetulla omistuskannalla. – Katsotaan tarkkaan, että vakuusarvo on noin 75 prosenttia – myös oletettavasti laskevilla paikkakunnilla, Kuoppamäki kuvaa. Asuntoihin voi sijoittaa nykyisin myös ilman, että ostaa itselleen asuntoja ja itse hoitaa vuokranantajan tehtävät. Pienen sijoitusasunnon saa kymmenillä tuhansilla maaseutu- kaupungeista, kun hinta pääkaupunkiseudulla nousee 150200 tuhanteen euroon. Se riippuu sijoittajan omasta strategia-ajattelusta: pyrkiikö myyntivoittoihin vai pitkäaikaisiin vuokratuottoihin vai johonkin siltä väliltä
– Sijoitusta harkitsevan on kuitenkin huomattava, että prosentuaalinen tuottotavoite on laskettu suhteessa Oravan nettovarallisuuteen – ei vallitsevaan pörssikurssiin! Toisin sanoen yksittäisen sijoittajan saama osinkotuotto voi poiketa merkittävästi Oravan osinkotuottotavoitteesta nettovarallisuudelleen. 42. – Jos sijoittaja haluaa saavuttaa saman osinkotuoton kuin Orava saa varoilleen, on sijoitus tehtävä silloin, kun markkinahinta on täsmälleen nettovarallisuuden suuruinen. Tavanomaiseen sijoitusasuntoon verrattuna Oravasta saa muutettua rahat käteiseksi reaaliaikaisesti pörssin aukioloaikoina ja prosentin murtoosan suuruisella välityspalkkiolla. Miten ja kenen Oravaan kannattaa sijoittaa. Nettovarallisuudesta yhtiö tiedottaa neljä kertaa vuodessa: kolmesti osavuosikatsauksessa ja kerran tilinpäätöstiedotteessa. ”Tavallinen ihminen” uskaltaa ilman muuta omistaa pörssinoteerattuja kiinteistösijoitusyhtiöitä, mutta suositeltavaa on, että ennen osto- ja myyntipäätöksiä sijoittaja tutustuu osakekurssin kehityskaaren ohella myös itse yhtiön liiketoiminnan ja tuloksellisuuden kehityskaareen. PERUSKORJAUS Nordnetin osakestrategin Jukka Oksaharjun näkemyksiä saa lukea arkipäivittäin myös aamukatsauksista, jotka nettipankki lähettää arvoosuustiliensä omistajille. – Kokonaisuutena tarkastellen Orava on hyvään, vakaaseen ja vuotuiseen osinkotuottoon tähtäävän sijoittajan potentiaalinen ostokohde. – Oravan erikoisuutena on, että se on lausunut tavoitteekseen jakaa osinkoa neljä kertaa vuodessa. Oravan näkökulmasta myös vuokramarkkinoiden tulee olla hyvin toimivat, sanoo nettipankki Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju. Oravan kurssikehitystä voi seurata Nordnetin verkkopalvelusta. Pyrkimyksenä on jakaa vuodessa 7–10 % osinkotuottoa, mikä kuulostaa kunnianhimoiselta mutta onnistuessaan houkuttelevalta päämäärältä. – Orava Asuntorahastoon kannattaa sijoittaa, jos uskoo asuntojen hintojen vakaaseen nousuun sekä remontti- ja ylläpitokustannusten säilymiseen kohtuullisella tasolla ilman tuntuvaa nousua, mikä lisäisi asunnonomistajan kustannuksia
esitettyjen kysymysten vastauksista. Arvo-osuustilille voi helposti siirtää varoja, jos on tottunut verkkopankin käyttäjä. – Metsää ostaviakin sijoittajia on tuhansia, mutta metsään sijoittaminen vaatii selkeästi enemmän varoja kuin asuntoja kiinteistöyhtiösijoitukset, Kuoppamäki toteaa. – Nordealla ei ole erityisesti panostettu tähän osaamiseen, kun sen sijaan Private Bankingin asiantuntijamme ovat käytettävissä kaikissa muissa kiinteistösijoitusmuodoissa. Jos osakkeet myy, syntyy mahdollisesti voittoa ja myyntikulu myyntihinnan mukaan. Kyllä se on asiantuntijoiden hommaa, Kuoppamäki painottaa. – Usein taustalla on siteitä yrityksen kautta, esimerkiksi sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Se vaatii erittäin hyvää tietämystä, esimerkiksi kohdemaan laeista ja verotuksista. Hyvässä lykyssä rahalla saa kaksikin yksiötä. Miten aloituskustannukset eroavat, kun sijoittaa kiinteistöihin tai asunto-osakkeisiin suorina ostoina tai pörssiosakkeina/ rahasto-osuuksina. Verkkopalveluun on koottu suuri tietopankki yleisemmin Millä ajatuksella pörssin kiinteistöyhtiöihin. Teksti: Terttu Iiskola Lisätietoja nettisivuilta: www.asuntosijoittajat.fi Kiinteistöalan koulutuskeskus: www.kiinko.fi/ajankohtaista/uutiset/ realismi-auttaa-kiinteistosijoittajaa Pellervon taloustutkimus ja Suomen Vuokrantajat: Asuntosijoittamisen alueelliset tuotot vuosina 2013–2017 www.sijoitus.org www.vuokranantajat.fi. Näiden liiketoiminnot ovat kansainvälistyviä, etenkin Baltiaan ja muihin Pohjoismaihin, joten niitä omistamalla sijoittaja saa hajautushyötyä Suomen ulkopuolelle. – ”Tavallinen ihminen” uskaltaa ilman muuta omistaa pörssinoteerattuja kiinteistösijoitusyhtiöitä, mutta suositeltavaa on, että ennen osto- ja myyntipäätöksiä sijoittaja tutustuu osakekurssin kehityskaaren ohella myös itse yhtiön liiketoiminnan ja tuloksellisuuden kehityskaareen. Siksi Nordnet onkin nopeasti saanut Suomesta yli 100 000 arvo-osuustili- eli salkkuasiakasta. Suomessa on 730 000 metsänomistajaa, joista suurin osa on saanut metsähehtaarinsa perintönä. Kysymyksiä voi jättää verkkopalvelun kautta myös kirjallisesti, ja niihin vastataan yleensä viimeistään seuraavana arkipäivänä. sia harrastaa suoraa sijoittamista liike- tai tuotantokiinteistöihin. Vain verkkopankkina toimivassa Nordnetissä arvoosuustilin avaus ja ylläpito on maksuton. Salkun varoja voi käyttää osakeostoihin ja -myynteihin kuin rahapussia. Pääkaupunkiseudulla tuo 50 000 euroa ei riitä mihinkään, mutta sillä voi ostaa vuokra-asuntoihin sijoittavan Orava Asuntorahaston osakkeita, joiden kaupalle tulee välityskuluja 100 euroa, ja arvo-osuustilille tipahtaa osinko Oravan tuloksesta neljännesvuosittain. Entä metsä, tontit, ulkomaat. Nyrkkisääntönä historiatietojen tarkastelussa on, että tasainen ja asteittain kasvava osinkovirta on merkki hyvin johdetusta yhtiöstä. Esimerkkejä ovat vanhat omakotitontit, joissa on rakennusoikeutta vanhaa rakennusta enemmän niin, että voidaan lohkoa tontti toiselle omakotitalolle. Varainsiirtoveroa menee 50 000 euron ostohinnasta 800 euroa. Jos haluaa sijoittaa asuntoon, mutta ei ole käytettävissä enempää kuin 50 000 euroa, niin kannattaa ehkä etsiä hyvin tuottava pienasunto maakuntien keskuskaupungeista. Aktiivinen kaupankävijä pääsee yhtä kauppaa kohden kolmasosaan maksimikustannuksista. Jos kauppoja tekee harvoin, palkkio on noin 0,20 prosenttia kauppasummasta, kuitenkin vähintään 8-9 euroa. Jos kuitenkin myy asunnon välittäjän kautta vain muutaman vuoden kuluttua, asunnonvälityskustannus nousee merkittäväksi kuluksi. Yhtiön tosiasiallinen kehityskaari näyttäytyy pörssissä suurella todennäköisyydellä vasta yli viiden vuoden mittaisella aikajänteellä. – Tontteihin sijoittaminen taas on aika pienen joukon 43 erikoistunut harrastus. Kun haluaa ostaa osakkeita tai rahasto-osuuksia, tarvitsee arvo-osuustilin. Uuden yrittäjän on helpompi ostaa yritys, kun pääsee vuokralaiseksi edellisen omistajan kiinteistöön, ja eläkkeelle jäävälle yrittäjälle jää ”eläkkeeksi” vuokratuloja. Jatkossa seuraavat kaikki asunnon ylläpitovaivat ja -kulut. – Esimerkiksi Citycon ja Technopolis ovat Helsingin pörssin kiinteistösijoitusyhtiöitä. – Metsän arvon määritys on huomattavan paljon vaikeampaa kuin asuntojen. Nordnetin verkkopalvelu on erityisen helppokäyttöinen aloitteleville sijoittajille ja säästäjille. Pörssiyhtiöistä UPM:llä ja Taaleritehtaalla on metsäsijoitusosasto, jolla on vahvaa metsäosaamista. Varainsiirtoveroa menee kiinteistökaupasta 4 prosenttia, mutta asunto- ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden kaupasta 2 prosenttia kauppahinnasta lisättynä mahdollisella osakkeisiin kohdistuvalla yhtiölainaosuudella. Arvo-osuustili vai varainsiirtovero. Kannattaako siis pyrkiä pitkäaikaisiin asuntosijoituksiin. Näitä löytyy nykyään erittäin hyvin yhtiöiden omilta kotisivuilta. Espanjan jälkeen on ruvettu ostamaan niitä paljon Turkista. Osakekaupankäynnistä verkkopankit veloittavat kauppojen määrän mukaan. – Ulkomailta ostetaan pääasiassa lomakiinteistöjä, osa sijoitusmielessäkin. – Lyhyellä tähtäyksellä yhtiökohtainen tuntemus ei kuitenkaan takaa erinomaista sijoitustulosta, koska alle viiden vuoden horisontilla kurssiliikkeisiin vaikuttavat merkittävästi myös markkinapsykologia ja markkinaympäristön muutokset. Molemmat yhtiöt ylläpitävät omilla kotisivuillaan hyviä sijoittajaosioita, joilta kiinnostunut saa runsaasti lisätietoa, kertoo nettipankki Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju. Se onnistuu perehtymällä esimerkiksi yhtiökokousesityksiin, osavuosikatsauksiin, tilinpäätöstiedotteisiin ja vuosikertomuksiin
Hyvä lähtökohta on käyttää rakennus uudelleen, vaikka vain vähän tiloja käyttötarpeiden mukaan muuttamalla. – Vanhan kiinteistön korjaamista kannattaa aina miettiä ennen kuin lähdetään purkamaan ja rakentamaan uutta. 44 akennusten uudelleenkäyttö on kestävää kehitystä, esimerkiksi tehdaskiinteistöjen muuttaminen asuinkäyttöön. Kun keskeisellä paikalla vajaakäyttöinen rakennus muutetaan asunnoiksi, alueelle tulee lisää asukkaita, uusien palvelujen tarvetta, ja samalla se elävöittää ympäristöä. Oy Jyväskylän Ainolanrinteessä talojen puuverhoilu on käsitelty keittomaalilla. Hyvällä suunnittelulla vältetään työn aikaiset virheet. Mikäli uusi käyttötarkoitus löytyy, ei kiinteistöjä kannata purkaa, koska niihin on sitoutunut paljon energiaa, joka purettaessa menee hukkaan. Muutostöiden yhteydessä tehtävät rakennuksen energiansäästöön. Jyväskyläläisessä As. R Tilat kuntoon kestävillä Huolellinen suunnittelu maksaa itsensä takaisin materiaaleilla tarpeen mukaan Arkkitehdit Sarlin+Sopanen Oy:n arkkitehti Marja Sopanen kehottaa harkitsemaan kiinteistön purkamista ja mieluummin korjaamaan tai muuttamaan käyttötarkoitusta tarpeen mukaan kestäviä materiaaleja käyttäen
35-40 neliötä asukasta kohti on sopiva määrä, joten 250 neliötä on kahdelle hengelle liian iso ja tuhlaava - ja ekologisen asumisen kannalta huonosti perusteltua, vaikka kyseessä olisi lähes nollaenergiatalo. Sitä leimaa vaatimattomuus niin, että tyydytään tiettyyn, itselle riittävään tasoon. Ne ovat urbaania mökkeilyä. Lähtökohdat pitää ottaa huomioon taloa kunnostettaessa. 45 Vanhaa rakennusta kunnostettaessa uudisrakentamisen keinot eivät ole välttämättä parhaita eivätkä sovellu sellaisenaan. Rakentamisen ja korjaamisen suunnittelussa ei kannata säästää. – Lähimökkeily on lisääntynyt, esimerkiksi siirtolapuutarhojen suosio on kasvanut. Vasta tarkempi perehtyminen ja arvioiminen tuo esille rakennusosien mahdollisen arvon. – Esimerkiksi 1970-luvulla asuinkäyttöön suunnitellulla talolla ei ole välttämättä suojeluarvoa toisin kuin 1920 –luvun rakennuksella. Mitä aikaisemmin tehdään oikeita päätöksiä suunnittelupöydällä sitä parempi. – Rakentamisessakaan ei aina tarvitse mennä vakiintuneiden käytäntöjen mukaan. Sopanen kehottaa harkitsemaan tarkkaan, kannattaako vanhat ikkunat vaihtaa uusiin. Minulle se merkitsee elämäntapaa, jossa ei saa unohtaa eri osa-alueita. – Se maksaa itsensä takaisin, ettei tehdä virheinvestointeja vaan ensin mietitään mitä tehdään, ja sen jälkeen rakennetaan ja kunnostetaan. Esimerkiksi Helsingin EkoViikin toteutusvaiheessa kehitettiin ekokriteerejä tontinluovutusehtoihin. Hyvällä suunnittelulla parempaan lopputulokseen Kesämaja voi olla myös pieni punainen tupa lähellä kaupunkiasuntoa. Mitä suurempi rakennus on, sitä vaikeampi puita on säilyttää, mutta rakennettaessa puita ei kannata poistaa tarpeettomasti rakennuksen ympäriltä. Monet asiat voi miettiä nykyistä vaatimattomammin talouden ja ympäristön kannalta. Kutakin rakennushanketta arvioitiin sen mukaan, miten nämä energiankulutukseen ja luonnonvarojen kulutukseen liittyvät kriteerit täyttyivät. Mikäli vanhat ikkunat säilytetään ja kunnostetaan, kannattaa ne myös tiivistää ja teipata raot talveksi ikkunaliimapaperilla, jolloin vedon tunne vähenee. Hän esitti ajatuksiaan Motivan Joutsenmerkki-tilaisuudessa ja Kiinteistö ja isännöinti -lehden haastattelussa. Esimerkiksi maan louhiminen ja pois kuljetus kuluttaa paljon energiaa. – Kannattaa valita tapauskohtaisesti sopivimmat perusparannuskeinot, kuten ikkunoiden vaihtaminen, lämmöneristyksen lisääminen tai jokin muu keino, jolla energiataloutta voidaan parantaa. Vanhoja ikkunoita voi tiivistää Arkkitehti Marja Sopasen mukaan on ympäristön kannalta epäedullista pitää kaukana oleva mökki talvellakin peruslämmöllä. Kaikkea ei voi saada vaan pitää tehdä valintoja. Vaikutusta on myös ikkunan koolla suhteessa julkisivun pinta-alaan sekä sillä, onko ikkuna avattava vai kiinteä.. – Kestävä rakentaminen on kokonaisuus. Turhaa rakentamista Sopanen kehottaa välttämään, ja kehottaa rakentamaan tilat tarpeen mukaan – ei liian suuria ja kalliita tiloja vajaakäyttöön. Enemmän pisteitä sai myös siitä, jos pihoilla käytettiin helppohoitoisia maapeitekasveja paljon hoitoa ja kastelua vaativan nurmikon sijaan. Asumisessa on mitoitusongelmaa. Säästäväisyys on etu ympäristölle ja kukkarolle. – Kun pihoille valitaan kasveja, kannattaa mahdollisuuksien mukaan suosia hyötykasveja, Sopanen sanoo. Silloin rakennuksen valmistuttua ympäristö valmiimpi. – Silloin edustettuina ovat samaan aikaan ekologia ja ekonomia. Puut ovat myös parhaita hiilinieluja. Jos vanhan rakennuksen ikkunat vaihdetaan, ei tilalle voi saada samanlaisia. Parempi vaihtoehto on suunnitella talon rakenteet ja veden käyttöön liittyvät ratkaisut siten, että talo voi jäädä kylmilleen tai vain pienen teknisen tilan lämpötila pidetään plussan puolella. PERUSKORJAUS tähtäävät toimenpiteet ovat energiankulutuksen kannalta järkeviä, vaikka ne saattavatkin lisätä rakennusvaiheen kustannuksia, arkkitehti Marja Sopanen toteaa. Ulkopuolisella ammattitaidolla saadaan usein parempi lopputulos, kuten esimerkiksi aputilat pienempään tilaan. Hyvään suunnitteluun kuuluu Sopasen mukaan luonnonympäristön huomioiminen
Vanhat hyvät asiat ja materiaalit ovat arvossaan, kuten keittomaali puuverhouksissa tai hyvälle tuoksuva kotikalja-tapettiliisteri tiilipintojen pölynsidonnassa. Kestävässä rakentamisessa oleellista on tarkoituksenmukaisuus. – Olemassa olevan kasvillisuuden säästäminen. – Vettä läpäisevät materiaalit maanpintarakenteissa. Puurakentamisella monia etuja Sopanen kannattaa lämpimästi puukerrostalojen rakentamista. Lähde: Arkkitehdit Sarlin + Sopanen Oy Kestäviä ratkaisuja korjausrakentamisessa – Ammattitaitoinen suunnittelu. Materiaalin keveyden ansiosta myös betonirakenteisiin kerrostaloihin voi lisätä puurakenteisia kerroksia katolle. Rakentaminen pitää aina ajatella suhteessa muihin asioihin. – Liikenne on tulevaisuudessa suurin ongelma. Tulevaisuuden rakentamisessa painopistealueita ovat Sopasen mukaan rakentamistapa, rakennuksen energiankulutus ja kuormitus ympäristölle, huoltoystävällisyys ja käyttöikä. – Keittomaali on perinteinen ja turvallinen. – Viherhuoneet puskurivyöhykkeenä. – Kierrätetty puutavara alusrakenteissa. Myöskään kylmäsiltoja ei synny betonirakentamisen tapaan. Kestäviä ratkaisuja uudisrakentamiseen – Rakennuksen mitoitus todellisen tilantarpeen mukaan. Niiden rakentamisprosessissa on monia etuja, kuten rakenteiden keveys ja mittatarkkuus betoniin verrattuna. – Suotuisan pienilmaston luominen. – Keittomaali. Märkätiloissa puuta kannattaa käyttää harkiten – verhouksiin ja osin myös runkora- – Keittomaali on perinteinen ja turvallinen. – Öljytty lautalattia. – Öljymaali. Rakennus voi olla ekotalo, mutta jos se on kaukana kaikesta, liikkumisen aiheuttama ympäristökuormitus vesittää kestävän rakennuksen ajatuksen. – Paikallisten kasvien käyttö viherrakentamisessa. Tärkeitä kysymyksiä 46 tää tehdä valintoja kestävyyden perusteella. – Energiaa säästävät kodinkoneet. Oy Ainolanrinne asettuu hienosti vehreään pihaympäristöönsä. ovat myös, käytetäänkö paikallisia tarvikkeita, uusiutuvaa energiaa, miten asuintilat sijoittuvat eri ilmansuuntiin nähden, ja mitkä ovat etäisyydet palveluista ja harrastuksista. – Kierrätystiilet. As. – Kunnostetut huonekalut. – Viihtyisän elinympäristön suunnittelu. – Energiatehokkuuden parantaminen. kenteisiin se sopii hyvin, mutta lattiarakenteisiin kivipohjaiset rakennusaineet soveltuvat usein paremmin. – Hulevesien viivytys ja hallinta. – Puun ja laudan käyttö on suositeltavaa uusiutuvana materiaalina. – Asunnon sijainti ja saavutettavuus. – Silikaattimaali. Oy Jyväskylän Ainolanrinne. Puusta rakennetaan useimmiten puukerrostaloihin myös kantavia rakenteita. Myös keittomaalipintojen huoltokäsittely on vaivatonta, Sopanen kertoo. Sitä on helppo sivellä ja sillä saadaan aikaan kaunis pinta. – Ikkunoiden suuntaaminen etelään. – Loft-asunto, Helsinki Lähde: Arkkitehdit Sarlin + Sopanen Oy. – Energiatehokkuus. Tiettyjen puurakennelmien rakennepaksuudet ovat vastaavia betonirakenteita ohuempia, mikä helpottaa esimerkiksi esteettömien terassien toteuttamista. – Sähkölaitteiden määrän optimointi. Monta eri tekijää kestävässä rakentamisessa Kestävästä rakentamisesta voidaan käyttää myös termiä fiksu rakentaminen (Smart Building), joka tarkoittaa ketteryyttä ja joustavuutta. – Kierrätetyt keittiökalusteet. – Vanhojen ikkunoiden tiivistys ja teippaaminen. – Kierrätetyt valaisimet. Joskus toki ikkunat ovat niin huonossa kunnossa, että ne on pakko vaihtaa. Suunnittelussa ja toteutuksessa pitää miettiä valintoja, joilla päästään vähiten ympäristöä kuormittaviin ratkaisuihin, Sopanen opastaa. Kestävän rakentamisen valinnat ovat usein pieniä, kuten kodissa tehtävät sisustukselliset ratkaisut. – Maastomuotojen huomiointi. – Leikattavan nurmialueen minimointi. Äänieristykseen saatetaan tarvita välipohjissa betonitai kipimassaa. – Luonnonvalon hyödyntäminen. Rakentamisen prosessissa ja kaikissa rakennushankkeissa pi– Esimerkiksi teollisuusrakennuksessa on usein pienet, energiataloudelliset ikkunat, jotka voidaan usein säilyttää, jos rakennus muutetaan asuinkäyttöön. Koskaan ei kannata itse päättää vaihdosta vaan suunnitteluttaa ikkunaremontti ammattilaisella. – Lautaverhoilu. – Rakennusten uudelleenkäyttö. As. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Arkkitehdit Sarlin+SopanenOy Lisätietoja: Suomen Arkkitehtiliiton kestävän rakentamisen tietosivut www.eko-boxi.safa.fi, Rakennustarkastusyhdistyksen Rakentajan ekolaskuri www.rakentajanekolaskuri.fi. – Poltettu tiili. Tilanteen mukaan kannattaa käyttää tarkoituksenmukaista materiaalia eri paikkoihin, Sopanen suosittelee. – Muunneltavat sisätilat
47. Perustamisen ensisijaisena syynä oli tarve tervehdyttää puolustusvoimien omistuksessa ollutta vuokra-asuntokantaa. Kruunuasunnot Oy:n tytäryhtiön A-Kruunu Oy:n omistamiin kolmeen aravalainoitteiseen taloon Helsingin Svanströminkuja 7:ssä, Laajasalossa rakennettiin vuosina 2010-2011 viides kerros. Kruunuasunnot Oy Tytäryhtiö A-kruunu Oy omistaa lisäksi 222 asuntoa. Vuoden 2005 alusta lukien yhtiön koko osakekannan omisti Solidium Oy kevääseen 2008 saakka, jolloin yhtiö jakautui arvopaperiliiketoimintaa harjoittavaksi Solidium Oy:ksi ja kiinteistöliiketoimintaa harjoittavaksi Governia Oy:ksi. Kruunuasunnot Oy oli viisi vuotta, vuoden 2004 loppuun Kapiteeli Oyj:n omistuksessa. Perustamiseen vaikutti oleellisesti myös valtion uudistunut kiinteistöstrategia, jonka mukaisesti pyrittiin lisäämään omistajaohjausta ja tehostamaan kiinteistöjen käyttöä. K ruunuasunnot Oy on perustettu vuonna 1999. Perusparannusten jälkeen toiminta painottuu vuokraukseen Kruunuasunnot Oy on korjannut yli 2 000 asuntoa Kruunuasunnot Oy on asuntojen ja asumisen kehitysyhtiö, jonka emoyhtiö on valtio-omisteinen Governia Oy. Viidennen kerroksen asunnot lämmitetään ekologisesti alempien kerrosten ilmanvaihdon poistoilmanvaihdon hukkalämmöllä. Viime vuodet yhtiö on keskittynyt kiinteistökantansa perusparantamiseen. Yhtiö omistaa 189 rakennusta, joissa on noin 2500 asuntoa 26 paikkakunnalla Raaseporin Dragsvikista Sodankylään. Molemmat säilyivät edelleen Valtion omistuksessa. Tulevaisuudessa kiinteistönhallinta ja vuokraus ovat keskiössä
Venäläisten rakentama kohde korjattiin vuonna 2006. Perusparannuksissa asuntokanta päivitettiin kehitystoimenpiteillä myös energiataloudellisesti. Kehitystyön avainsanoja ovat olleet riskinhallinta, asumisviihtyvyys ja viestintä. – Asuntokanta oli taloteknisesti tiensä päässä ja asunnot olivat huonossa kunnossa, jolloin niiden kilpailukyky oli heikko. 48 Vuoden 2002 alussa käynnistyi Kruunuasunnot Oy:n kiinteistökannan systemaattinen ja voimakas kehitystyö, joka eteni kasvusuuntaisesti vuosina 2003– 2010 ja jatkuu edelleen voimallisesti vuosina 2011–2015. – Koska asuntokanta oli heikossa kunnossa, oli myös kiinteistöjen energiankulutus kaukana nykyvaatimuksista.. Laajamittaista perusparannusta Kiinteistöneuvos Reijo Savolainen on toiminut Kruunuasunnot Oy:n johdossa vuodesta 2001. Hämeenlinnan Vanhassa kaupungissa sijaitseva Upseeriranta on yksi Kruunuasunnot Oy:n komeimmista rakennuksista. Kruunuasunnot Oy hankki puolustusvoimien asuntokannan lisäksi omistukseensa asuntokantaa myös muualta, Kruunuasunnot Oy:n toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Reijo Savolainen kertoo. Kohteet myös sijaitsivat maantieteellisesti hajallaan jopa 53 paikkakunnalla, Savolainen sanoo. Vuosina 1999 - 2001 yhtiö keskittyi kiinteistöomaisuuden haltuunottoon, organisointiin ja tulevan kehittämisen valmisteluun. Savolainen astui Kruunuasunnot Oy:n johtoon vuonna 2001. Kehitystyö on sisältänyt laajamittaisesti perusparannusta ja peruskorjausta, jolla kiinteistökanta on saatu kuntoon ja kilpailukykyiselle tasolle. Korjaustoimenpiteissä on kiinnitetty erityistä huomiota kestävään kehitykseen. Jyhkeä talo on seissyt Vanajaveden rannalla vuodesta 1913. – Perusparannuksiin on investoitu 190 miljoonaa euroa. Kruunuasunnot Oy:n osakekanta on ollut jakautumisesta lähtien Governia Oy:n omistuksessa, joka on siten Kruunuasunnot Oy:n emoyhtiö. – Kruunuasunnot Oy:n omistukseen siirtyi vuosina 1999 - 2001 kolmessa vaiheessa noin 5 300 puolustusvoimien vuokra-asuntoa. Kruunuasunnot Oy on perusparantanut asuintalojaan laajamittaisesti, jopa yli 2000 asunnon kannan verran
– Koska asuntokanta oli heikossa kunnossa, oli myös kiinteistöjen energiankulutus kaukana nykyvaatimuksista. Savolaisen mukaan tulevaisuuden suuri kysymys liittyy uudistuotantoon. Savolaisen mukaan Sodankylän alueella asuntojen tarve onkin kaivostoiminnan myötä kasvanut valtavasti. Myös Raaseporissa sijaitseviin Dragsvikin maa-alueissa ja niiden asemakaavoituksessa piilee kiinnostavia mahdollisuuksia, Savolainen sanoo. Kruunuasunnot omistaa maa-alueita, joilla ei välttämättä ole vielä asemakaavaa tai kaavat voivat olla vanhentuneet. Jatkossa onkin syytä pohtia, kuinka paljon panostamme uudisrakentamiseen. Viimeiset suuren mittakaavat korjaushankkeet ovat käynnistymässä. Saneerausten myötä kiinteistöjen energiankulutus ja vedenkulutus liki puolittuivat. Yhtiö omistaa myös maa-alueita ja noin 35 liike- ja toimistohuoneistoa, Savolainen kertoo. Toiminta-ajatuksena on kuitenkin myös tarjota laajemmin markkinoiden tarpeita vastaavia asuntoja. Myös eräitä purkutoimenpiteitäkin on toteutettu 300 asunnon verran. Talo on rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen helmi. Tällä hetkellä pääosa Kruunuasunnot Oy:n kiinteistöjen kehittämistyöstä on tehty. Kun aikaisemmin energiankulutus oli 60 kWh rakennuskuutiota kohden, oli se saneerausten jälkeen ainoastaan 39 kWh, vedenkulutus tippui 200 litrasta sataan litraan per henkilö per vuorokausi. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Kruunuasunnot Oy. PERUSKORJAUS Tsaarin armeijaa varten 1870-luvulla rakennettu Hämeenlinnan Vanhakaupunki 12 perusparannettiin Kruunuasunnot Oy:n toimesta vuonna 2007. Perusparannusten ohella asuntokannan kehittämiseen on kuulunut asuntokohteiden ostoja perusparannetun asuntokannan myyntiä sekä asuntojen uustuotantoa. Noin 35 prosenttia yhtiön asuntokannasta vuokrataankin yleisille asuntomarkkinoille. Asuntoja puolustusvoimien tarpeisiin Koska asuntokannan kehitystyö on loppusuoralla, siirtyy Kruunuasunnot Oy:n toiminnan painopiste jatkossa enemmän kiinteistönhallinnan ja vuokrauksen suuntaan. – Yhtiön toiminnan tarkoituksena on edelleen omalta osaltaan huolehtia puolustusvoimien asuntotarpeen tyydyttämisestä. – Kruunuasunnot Oy:n tytäryhtiö A-Kruunu Oy omistaa lisäksi 222 asuntoa. – Erityisen merkityksellinen 49 alue, Rykmentinpuisto sijaitsee Tuusulan Hyrylässä. – Meillä on jonkin verran vielä hyödyntämättömiä rakennusoikeuksia. Kruunuasuntojen merkittävä vuokralaisasiakas onkin puolustusvoimat, jolle on vuokrattu noin 1615 asuntoa. Pyrimme joka tapauksessa hyödyntämään maa-alueitamme joko rakentamalla niille itse tai myymällä rakennusoikeudet toisaalle. Hämeenlinnan asuntomessujen oheiskohteena olleen talon asunnot on nyt vuokrattu suomalaisille siviileille. – Ainoa energiankulutus, joka on mennyt väärään suuntaan, on sähkönkulutus. Kruunuasunnot Oy:n visiona on olla vuonna 2018 kiinteistöjen hallinnointia, isännöintiä ja asuntojen vuokrausta harjoittava erityisen vahva yritys, jonka asuntokanta on taloudellisesti ja toiminnallisesti tervettä, tarkoituksenmukaista ja kunkin asuntoalueen kilpailukykyisintä. Tämä johtuu muun muassa kiinteistöihin asennetuista hisseistä ja koneellisesta ilmanvaihdosta, Savolainen kertoo. – Tällä hetkellä kiinteistökantamme tilanne on erittäin hyvä. – Uustuotantoa on tehty Kruunuasunnot Oy:n omistamille tonteille 150 asunnon verran sekä vuokrausta että myyntiä varten. Kehittämistyön tuloksena 189 rakennuksen ja 2500 asunnon kanta on nyt hyväkuntoista ja sijaitsee 26 paikkakunnalla, hyvillä alueilla. Asuntokanta on aivan toisenlaisessa kunnossa, kuin kehitystyön alkaessa 12 vuotta sitten. Parhaillaan Sodankylään valmistuu puolustusvoimien tarpeisiin neljän rivitalon ja 31 asunnon kokonaisuus
– Pienten asuntoyhtiöiden suhteessa kalliimpi kuukausiveloitus ei kata läheskään kaikkia kuluja, jos yhtiössä on paljon korjaustapahtumia tai esimerkiksi riitoja. – Kokonaisulkoistaminen on pienelle yhtiölle usein mahdotonta tai se tulisi suhteettoman kalliiksi. Ratkaisu välimuodosta. Tapio Raution mielestä ”pakolliset” velvollisuudet tulevat jopa kasvamaan samalla kun niistä on vaikea laskuttaa. Ehkä pienessä yhtiössä riidat henkilöityvät enemmän, mikä vaikeuttaa asioiden hoitoa puo- lueettomasti. Ratkaisuksi on etsitty omatoimisuuden ja ammattitoimiston käytön yhdistämistä. Syyksi on mainittu muun muassa jatkuvasti lisääntyvät lakisääteiset velvollisuudet. – Pienissä yhtiöissä kirjanpidon ja laskujen maksun perustyö lähes samaa luokkaa kuin isoissa taloyhtiöissä, mikä sitoo henkilökunnan aikaa suhteessa enemmän. Uudenmaan Tili- ja Kiinteistötieto Oy:n (KTK Oy) toimitusjohtajan Tapio Raution mukaan kulujen ennakointi on vaikeaa, koska ne vaihtelevat paljon asiakkaiden tapahtumista riippuen. Eräät suuremmat isännöintiyhtiöt ovat jopa irtisanoneet rivitalojen ja pienten kerrostaloyhtiöiden sopimuksia. V ähän käytetty OTO eli oman työn ohella -isännöinti tuskin yleistyy, sillä siinä sivutoiminen isännöitsijä tulee haukanneeksi liian suuren palan velvoitteiden viidakossa. Kulujen ennakointi vaikeaa Kiinteän kuukausipalkkion lisäksi isännöintiyritykset laskuttavat erilliskorvauksia esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muuttamisesta ja remonttien valvonnasta sekä kokouspalkkioita, kilometrikorvauksia ja kopiointimaksuja. – Jos pienille asuntoyhtiöille tarjotaan myös täyttä hallinnollista tai teknistä isännöintiä, on isännöitsijöiden käytetty aika pois kannattavampien asiakkaiden työstä. Pienillä paikkakunnilla ei useinkaan ole mahdollista edes valita asiakkaiden kokoa. Kiinteistöliiton tutkimuksen (2011) mukaan pienet taloyhtiöt joutuvat maksamaan isännöinnistään suhteessa enemmän kuin suuret. – Siksi myös erillisveloitustöiden lisääntyminen kiistämättä on luonnollinen seuraus ja oikeudenmukainen myös asiakkaita kohtaan. – Haasteet näkyvät erityisesti kasvukeskuksissa. Tällöin asiakastuntemus ja paikallistuntemus usein kärsivät pahasti. Onko tulevaisuudessa mark-. Hän myös arvioi, että yksi motiivi välttää pieniä taloyhtiöitä on niiden riitaisuus. – Ainakin niitä lienee enemmän pienessä yhtiössä suhteessa huoneistojen lukumäärään. Pieniä taloyhtiöitä ja isännöintitoimistoja vähätellään Isännöintialan keskittyessä pienten taloyhtiöiden on vaikea saada edullisia palveluita edes kohtuullisella setelitukolla. Vähättelylle stoppi Tapio Raution mukaan pieniä taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä kuitenkin joskus vähätellään, vaikka ongelmia tuo usein nimenomaan keskittyminen: – Isännöinnin liiasta keskittymisestä on selvää haittaa asiakkaille. Mutta en liioittelisi tätä motiivina välttää pieniä yhtiöitä. Vaikka pienet taloyhtiöt maksavat suhteessa enemmän, sekään ei aina riitä. Isännöintialan keskittyessä pienten taloyhtiöiden on ollut vaikea saada edes kohtuuhintaisia palveluita. Yhä useampi pieni taloyhtiö uskoo malliin, jossa yhdistyvät omatoimisuus ja täyspäiväisen isännöijän ammattitaito. Siksi olemmekin Kiinteistötiedossa kehittäneet jo yli kymmenen vuoden ajan välimuotoa täysisännöinnin ja sivutoimisen väliltä, kertoo Rautio. Useilla pienillä asuntoyhtiöillä on usein ongelmana saada isännöintipalveluja ulkoistettua, koska isännöintitoimistot keskittyvät mieluummin suurempiin kohteisiin. Nykysuuntaus on, että keskikokoiset isännöintitoimistot laajentavat vahdilla ja myös ostamalla pieniä 1-5 hengen toimistoja, minkä jälkeen toiminta myydään valtakunnallisille ketjuille. Kyllä kyse on enemmän kannattavuuslaskelmista. 50 Haasteet kasvukeskuksissa Myös ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus on rajallista, mikä kannustaa keskittymään kannattaviin asiakkaisiin. Yleisin isännöintipalkkion veloitusperuste on huoneistojen lukumäärä, mutta eräissä tapauksissa on myös kirjattu työn määrä perusteena
– Tosin käsittääkseni tämä näkyy enemmän toimitilapuolella. Välimuoto täysisännöinnin ja sivutoimisen isännöinnin välille on paremminkin keino saada edes välttävää liikevaihtoa kiinteiden kulujen kattamiseksi. Eivät pienet yhtiöt niin kannattavia ole. – Käytännössä korjausraken- tamisen haasteet ja hallintotyöskentelyn vaatimukset edellyttävät niin isännöitsijöiltä kuin hallituksen puheenjohtajilta ja jäseniltä kouluttautumista ja paneutumista asioihin. – Pienillä asuntoyhtiöillä on ongelmana saada isännöintipalveluja ulkoistettua, koska isännöintitoimistot keskittyvät mieluummin suurempiin kohteisiin, arvioi Tapio Rautio. – Harvassa isossakaan isännöintitoimistossa on omaa teknistä isännöitsijää saati vielä eri alojen teknistä asiantuntijaa kuten sähkö-, rakennustekniikan, LVI:n tai energia-alan osaamista. Tapio Rautio arvioi teknisten ja hallinnollisten haasteiden lisääntyvän, kun kiinteistöjen ja niissä olevien asuntojen korjaustarve vääjäämättä kasvaa. Joissakin muissakin isännöitsijätoimistoissa toki on räätälöity pienten taloyhtiöi- Myös kiinteistöjen huoltopalvelut ovat keskittyneet voimakkaasti isoille yhtiöille kasvukeskuksissa. – Mistään varsinaisesta markkinaraosta en missään nimessä puhuisi. – Ilmeisesti ne eivät kaikilta osin toimi, koska meille on tullut muilta toimistoilta useita asiakkaita. Eli ilmeisesti se on monelle sopiva palvelumuoto. Taloyhtiöiden käyttämissä huoltopalveluissa on vielä myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joten asuntoyhtiöillä on onneksi valinnanvaraa. – Yleensä vähänkin isommassa korjauksessa kaikki käyttävät ulkopuolista sopivan alan insinööritoimistoa, ja niin me teemme yhteystyöverkostomme avulla ja kilpailuttamalla suunnittelutoimistot.. 51 den kanssa kapea-alaisempia palvelupaketteja. kinarako paikallisesti toimiville pienille ja keskisuurille isännöintiyrityksille, jotka palvelevat pieniä taloyhtiöitä. Myös kiinteistöjen huoltopalvelut ovat keskittyneet voimakkaasti isoille yhtiöille kasvukeskuksissa. Kouluttautuminen kuntoon Tapio Rautio korostaa myös hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten ammattimaisuutta ja koulutusta, oli taloyhtiö miten pieni tahansa. Isotkin käyttävät insinööritoimistoja Kiinteistötieto on kehittänyt ensimmäisten joukossa Suomessa palvelun, jossa yhdistyvät ”kokeneen ammattilaisen tietotaito ja pienen asuntoyhtiön omatoimisuus”. – Meillä on kymmeniä pieniä taloyhtiöasiakkaita, vanhimmat vuodelta 2002
– Usein kysymme laskun tultua, oliko tilattu työ sovittu hallituksessa, vai käännämmekö sen tilaajalle, jos kyseessä on selvästi osakkaan vastuunalainen työ. Asiakkaat saavat myös ”kaupan päälle” palveluntuottajien kilpailutuksen suurella massalla. Asiakaspalvelu ehkä ontuu. Avaimen kadotessa eliminointi hoituu nopeasti ohjelmoimalla lukot, jolloin lukituksen turvataso ei heikkene remontin aikana eikä sen jälkeen. iLOQ on elektroninen lukitusjärjestelmä, jolla pääsyoikeuksia voidaan hallita joustavasti jo remontin aikana. Annamme esimerkiksi osakkaille pienkorjausyritysten yhteystietoja. Omatoimisuudesta huolimatta Tapio Rautio ei usko malliin, jossa taloyhtiö huolehtisi kaikesta sivutoimisen ”maallikkoisännöitsijän” avulla. Tilitoimisto tekee kirjanpidon, tilinpäätöksen ja pakolliset vuosi-ilmoitukset, ei juuri muuta. Teksti Klaus Susiluoto. Ilman paristoja tai kaapeleita toimivat iLOQ lukot ja avaimet sopivat yhteen nykyaikaisten lukkorunkojen kanssa. Pieniä korjauksia voi yhteyshenkilönä toimiva asukas ottaa tilatakseen sen sijaan, että soi- 52 tetaan aina isännöitsijälle. TURVALLISEN REMONTIN AVAIMET Suuntaa-antava esimerkki: Asiakas: Kuvitteellinen As Oy Pikkuyhtiö, rakennettu 1982, 6-12 huoneistoa, huoneistoala 750 neliötä, vesimittarit asunnoissa, 1 korjauslaina. Laskut asiakas maksaa yleensä itse ja vastikevalvonta sekä tärkeä vastikkeiden jälkilaskelma ovat vieraita. Koska asuntoyhtiö on pieni, sitä ei kannata antaa sitä kokeneelle isännöitsijälle vaan henkilöisännöitsijäksi nimetään harjoittelija, mikä on toisaalta ihan hyvä asia, harjoittelijankin täytyy aloittaa aina jostain kohteesta. Täysisännöintimalli: Hinta noin 280-400 euroa kuukaudessa. Asiakkaalle annetaan neuvoja sekä pöytäkirja- tai asiakirjoluonnoksia, joita hyödyntämällä asiat tulevat kirjattua oikein. – Pidämme muutenkin asiakkaat ajan tasalla muuttuvista määräyksistä. Valitettavasti nykyään tuntuu monella asiakkaalla olevan niin kiire, että edes perustöihin asuntoyhtiön hallinnoinnissa ei ole aikaa. Lähes kaikki täysisännöinnin työt pienellä asuntoyhtiön omatoimisuudella. Et tarvitse avainnippuja, avaimeen ohjelmoidaan kaikki tarvittavat pääsyoikeudet. – Tätä käytäntöä noudatamme silloin tällöin. www.iLOQ.com – Kannustamme asiakkaitamme pitämään esimerkiksi kokoukset omatoimisesti, koska niihin emme ehdi osallistumaan. Tilitoimistomalli: Hinta 80-120 euroa kuukaudessa. Suuri isännöintitoimisto hoitaa kaikki taloustehtävät ihan kunnialla. Se voi toimia ainoastaan ennestään kokeneen henkilön avulla, jolla on myös aikaa perehtyä uusiin asioihin. Kiinteistötieto Oy:n Pienkohdeisännöinti-malli: Hinta noin 180-280 euroa kuukaudessa. Valitettavasti nykyään tuntuu monella asiakkaalla olevan niin kiire, että edes perustöihin asuntoyhtiön hallinnoinnissa ei ole aikaa. Suomalainen iLOQ on maailman ainoa elektroninen lukitusjärjestelmä, joka kehittää tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä. Samalla asiakas säästää kokouspalkkion. – Joitain poikkeuksia tietysti on ollut, mutta oto-isännöinti jäänee lähes kokonaan pois. OTO jäänee pois – tai vähenee selvästi. Laskutusepäselvyyksien välttämiseksi haluamme hallitukselta tiedon tulossa olevasta laskusta ennen kuin maksamme sen
Holtiton velkaantuminen johtaa suuriin ongelmiin. Ehdotetulla lainakatolla pyritään siis suojaamaan asuntomarkkinoiden mahdollisesta ylikuumenemisesta 53 – Asunnon ostoa harkitsevilla on vielä yli kaksi ja puoli vuotta aikaa varautua lainakaton voimaantuloon, toteaa kansanedustaja Outi Mäkelä. Toimiva suoja ylilyöntejä vastaan Lainakattoa on niin puolustettu kuin vastustettukin. Outi Mäkelä Kansanedustaja, Kokoomus Nurmijärvi. Pelko on myös, että esimerkiksi yhä harvemmalla nuorella olisi varaa ostaa oma asunto. Kyseessä on siis myös suhdannetyökalu. Finanssivalvonnalle on myös kaavailtu valtuuksia tiukentaa lainakattoa, mikäli asuntomarkkinoiden ylikuumentuminen sitä vaatii. Lainakaton tarkoitus olisi suojella kotitalouksia ylivelkaantumiselta ja kansantaloutta kuplilta. Asunnon ostoa harkitsevilla on siis yli kaksi ja puoli vuotta aikaa varautua lainakaton voimaantuloon. aiheutuvia kokonaistaloudellisia riskejä. Käytännössä lainakatto tarkoittaisi sitä, että asuntoa ei voi ostaa kokonaan lainarahalla, vaan myös omaa rahoitusta on oltava, kun lainan enimmäismäärä suhteessa lainan vakuudeksi annettavaan arvoon on määrätty kiinteäksi. Lainakattoa luotaessa on kuitenkin pyrittävä myös estämään sen negatiiviset vaikutukset asuntomarkkinoille. Y ksityistalouksien kasvanut velanotto on herättänyt huolestuneisuutta ja käynnistänyt keskustelun lanakatosta ja sen tarpeellisuudesta. Julkisuuteen asiasta on kuitenkin jo haluttu tiedottaa, koska kyseessä on suurta yleistä kiinnostusta osakseen keräävä aihe. Negatiiviset vaikutukset ehkäistävä Lainakattoesityksen taustalla on ministeri Antti Tanskasen johtaman työryhmän työ, jossa lainakatto olisi ollut 80–100 prosenttia asunnon hinnasta. Lainakatosta on parhaillaan valmistelussa esitys, joka on tarkoitus antaa osana luottolaitoslakia, joka tulee eduskunnan käsittelyyn maalis-huhtikuussa. Lainakaton myötä Suomi on noudattamassa useiden kansainvälisten toimijoiden kuten Kansainvälisen valuuttarahaston ja Euroopan Keskuspankin kehotusta rakentaa monipuolinen välineistö taloudellisilta riskeiltä suojautumiseen. Tämä nähtiin esimerkiksi Irlannissa ja Espanjassa viime vuosina sekä Suomessakin 1990-luvun alkupuolella. Lainakatto ei ole tulossa voimaan ennen vuoden 2016 puoltaväliä. Ensiarvoisen tärkeä onkin ehdotuksessa oleva ensiasunnon ostamista helpottava ainoastaan viiden prosentin omarahoitusosuus. Selvää on, ettei kansantaloudellisesti ole tervettä os- taa omaa asuntoa liialla lainarahalla, vaan taloutemme tarvitsee tuekseen lainakaton kaltaisia työkaluja ylivelkaantumiselta ja asuntokuplalta suojautumiseen. Jatkotyöstetyssä, ja nyt siis valmistellussa lakiehdotuksessa ensiasunnon ostajan lainakatto on kiinteä 95 prosenttia suhteessa asunnon vakuuksien arvoon, kun muille ostajille se tulee olemaan 90 prosenttia. Käytännössä pankit ovat jo nyt vaatineet asunnonostajilta ehdotettujen rajojen mukaista omavastuuosuutta, joten suuria muutoksia lainojen saantiin tuskin on tulossa. Näin ollen huoli ennakoitavuudesta ja sopeutumisesta on myös turha. Rakentaminen on ollut pakkasella viime aikoina, ja lainakaton kautta on riski, että omistusasuntojen kysyntä heikkenee entisestään. PUHEENVUORO Lainakatto – uhka vai mahdollisuus. Taloudet eivät lainakaton myötä enää voisi rahoittaa asuntojaan pelkästään velkarahalla, eikä asuntohintojen lasku vaikuttaisi yhtä kriittisesti omaisuuden arvoon. Suojautumiseen asuntomarkkinoilla tapahtuvilta ylilyönneiltä lainakatto olisi varmasti tervetullut keino
Kerrostaso-ovien uusimisella halutaan taloyhtiössä lisätä ovien käytettävyyttä ja siten asukkaiden asumismukavuutta. Uusien ovien myötä koko kiinteistön ulkoasu kohenee ja huoneistojen käyttömukavuus lisääntyy. 54. Vanhoissa ovissa paloturvaominaisuudet tai ääneneristävyys eivät myöskään enää täytä nykyvaatimuksia. Paloturvallisuus ja ääneneritys paranevat uusien kerrostaso-ovien myötä Rappukäytävien ovet uusiksi vanhaa tyyliä kunnioittaen Taloyhtiöt uusivat rappukäytävien kerrostaso-ovia, kun vanhat ovet ovat vääntyneet tai kuluneet
Kerrostaso-ovien uusimisella halutaan taloyhtiössä lisätä ovien käytettävyyttä ja siten asukkaiden asumismukavuutta. Parvekkeiden ovet uusitaan yleensä ikkunaremontin yhteydessä, sillä ikkunat ja parvekkeen ovet ovat kiinteänä pakettina kiinni toisissaan. Ulkonäkö kohenee uusien ovien myötä Moilasen mukaan taloyhtiöt uusivat kerrostaso-ovia vanhaa tyyliä mukaillen. Erityisesti monissa 1950-60 luvuilla rakennetuissa kiinteistöissä kerrostaso-ovet ovat tulleet tiensä päähän. – Vaikka ovet valittaisiin perusmalleista ne tehdään aina mittatilauksena kiinteistöön. Lisäksi ovien vaihdon yhteydessä taloyhtiöt uusivat ovien lukituksen, joka tehdään lukkoliikkeen toimesta. Ovet parantavat merkittävästi ääneneristävyyttä, sillä nykyovissa ääneneristysarvo on 35 db, jolloin rappukäytävän äänet eivät kantaudu enää yhtä herkästi huoneistoihin, Moilanen kertoo. Kerrostaso-ovien uusimisen yhteydessä myös murtosuojaus paranee. – Nykyään kerrostaso-ovilta edellytetään 30 minuutin palovaadetta. Uusia ovia on hyvin 55 sa kiinteistössä kerrostaso-ovet ovat puupintaisia ovia, jolloin tilalle vaihdetaan puurunkoiset, viilupintaiset ovet joko koivua, tammea tai pyökkiviilua. Paloturvallisuus paranee, häiriöäänet vaimenevat Kerrostaso-ovien uusimisella halutaan taloyhtiössä lisätä ovien käytettävyyttä ja siten asukkaiden asumismukavuutta. Esimerkiksi vanhoissa arvotaloissa saatetaan kerrostaso-. vaikeaa murtaa. – Melkein jokaisessa vanhas- Vanhoissa arvotaloissa saatetaan kerrostaso-oviksi haluta arvokkaita täyspuuoviakin. Skaala uusii huoneistojen ulko-ovia kerrostaloyhtiöissä, myös rivitaloyhtiöissä uusitaan ulko-ovia. Joskus rappukäytäviin halutaan maalatut ovet. Kerrostalorappujen ulko-ovet eivät metallirakenteisina kuulu Skaalan valikoimiin. H uoneistojen sisäovet kuuluvat osakkaan hoidettaviin rakenteisiin. Nykyovissa on puukehän ohella eristeet ja levyt, jotka jäykistävät ovet niin, etteivät ne ajan saatossa vääntyile. – Vanhoissa ovissa karmit ja ovet ovat saattaneet vääntyillä niin, etteivät ovet enää napsahda ihanteellisesti kiinni. Huoneiston ulko-ovien eli kerrostaso-ovien kunnossapito ja vaihtaminen ovat puolestaan taloyhtiön vastuulla. Myös nykyiset asennusmenetelmät palokittauksineen lisäävät turvallisuutta kiinteistöissä, Moilanen sanoo. – Uudet kerrostaso-ovet napsahtavat pehmeästi kiinni. – Lukkoliikkeet tekevät kerrostaso-ovien lukitusratkaisut ja heloituksen talokohtaisesti, Moilanen sanoo. Paloturvallisuus on nykyovissa omaa luokkaansa. Palovaateet ovat vuosikymmeniä sitten olleet vaatimattomammat kuin nykyään ja myös vanhojen ovien ääneneristävyydessä on toivomisen varaa, Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:n asennusyksikön johtaja Marko Moilanen kertoo. Kerrostaso-ovia vaihdetaan toisinaan julkisivuremontin tai porraskäytäväremontin yhteydessä, mutta ovia uusitaan myös erillisinä urakoina
– Taloyhtiöiden kannattaa huomioida ovisaneerauksessa se, että talviaikaan tehtailla on runsaasti kapasiteettia, ja asennusryhmät ovat myös paremmin vapaana kuin kesäaikaan, Moilanen muistuttaa. Kannattaa yhteistyökumppania valitessa pitää huoli siitä, että ovivalmistajan takuuvastuut pelaavat. – Skaalan asennustakuu on kaksi vuotta ja suorana pysymistakuu 10 vuotta, Moilanen sanoo. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy oviksi haluta arvokkaita täyspuuoviakin. Oviasiantuntija kuuntelee taloyhtiön toiveet ja tarjoaa erilaisia ja erihintaisia vaihtoehtoja. Rivitaloyhtiöissä käytetään samoja, levypintaisia ulko-ovia kuin pientaloissakin, Moilanen kertoo. Kun taloyhtiö pohtii ovisaneerausta, kannattaa heti alkumetreillä ottaa yhteys oviasiantuntijaan. Jos tuotteessa onkin jotain teknistä vikaa, on ikävä yllätys, mikäli yhteistyöyritystä ei enää ongelmien ilmaannuttua olekaan olemassa. – Ovivalmistajia on markkinoilla runsaasti pienistä puusepän pajoista isoihin toimijoihin. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Skaala Ikkunat ja Ovet Oy. KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.fi www.jarmopakarinenoy.fi 56 met käteen periaatteella, ja vie taloyhtiön koosta riippuen joitakin viikkoja. Vaikka ovet valittaisiin perusmalleista ne tehdään aina mittatilauksena kiinteistöön. Kannattaa yhteistyökumppania valitessa pitää huoli siitä, että ovivalmistajan takuuvastuut pelaavat. Kun haluttu ovityyppi on valittu, tekee asiantuntija yhdestä ovesta malliasennuksen. Kun oviurakoita kilpailuttaa, kannattaa taloyhtiöiden pitää Moilasen mukaan mielessä se, että kerrostaso-ovien uusiminen on kymmenien vuosien investointi. Työ etenee suunnitellusti siten, että vanhan poistetun oven tilalle asennetaan samana päivän uusi ovi. Ovisaneeraus etenee avai- Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Liike- ja muut julkiset tilat Toimisto- ja teolliset tilat Huoneistoremontit Ovisaneeraus etenee nopeasti Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä
Pohjanmaan maakunnan haasteena on sen talouden suuri riippuvuus vientiteollisuudesta ja siten globaaleista markkinoista. – Mikäli vuosikate on negatiivinen, ei tulorahoitus kunnissa riitä juokseviin menoihin. ABB:n Suomen muuntajatehdas toimii Vaasassa. K untataloutta voidaan tarkastella monilla eri tunnusluvuilla. Kun tarkastellaan vuosikatteen osuutta poistoista, voidaan havaita, että Pohjanmaan 12 kunnassa vuosikate oli poistoja pienempi vuonna 2012. POHJANMAA Maailmanlaajuisesti ABB:n muuntajabisnes työllistää 16 000 henkilöä 27 maassa ja 55 paikkakunnalla. Vuosikate on keskeinen tunnusluku, kun tarkastellaan kuntien tulorahoituksen riittävyyttä. Vuonna 2012 vuosikate oli positiivinen kaikissa muissa Pohjanmaan kunnissa paitsi Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa, kertoo projektipäällikkö Olli Peltola Pohjanmaan ELY-keskuksesta.. Kuva: ABB Kuntatalouden kiristyminen näkynyt tuloveroprosentin nousussa Lainakannan kasvu Pohjanmaalla muuta maata nopeampaa Pohjanmaalla lainakanta on kasvanut muuta maata nopeammin. Tulorahoitus on lähtökohtaisesti riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. 57 Vuonna 2011 vuosikate oli vielä koko Pohjanmaan tasolla poistoja suurempi eli 102, kun taas vuonna 2012 luku heikentyi huomattavasti ja painui alle sadan lukemaan 69
Pohjanmaan ELY-alueen seutukunnissa asuinkuntien keskimääräiset tulot vaihtelevat varsin vähän koko maan keskitason molemmin puolin. Vuonna 2012 käyttötalouden nettokustannukset kasvoivat Pohjanmaan kunnissa 5,2 prosenttia, kun kasvu koko maan tasolla oli 4,9 prosenttia. Lainakanta lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Kun vuonna 2011 Pohjanmaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,7, vuonna 2013 se oli jo 19,95. Vuonna 2012 asukaskohtaiset käyttötalouden nettokustannukset olivat korkeimmat suurissa kaupungeissa. Korkeimmat ne olivat vuonna 2011 Pietarsaaren seutukunnassa ja alhaisimmat Suupohjan rannikon seutukunnassa. Lainaluvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta eivät kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Kuntatalouden kiristyminen on viime vuosina näkynyt tuloveroprosentin nousussa. Veroprosentti oli 20 tai enemmän jo alueen 10 kunnassa. Suurimmat kustannukset sosiaalija terveystoimesta Lainakanta kasvanut 20 prosenttia Kunnan lainakannalla tarkoitetaan pitkä- ja lyhytaikaista korollista vierasta pääomaa. Tästä syystä Pohjanmaan kuntien nettokustannuksista huomataan, että kuntien käyttötalouden nettokustannuksista suuri osa muodostuu sosiaali- ja terveystoimessa sekä opetus- ja kulttuuritoimessa. Vaasassa nettokustannukset olivat 6 209 euroa, Pietarsaaressa 5 888 euroa, sekä Maalahdessa 6 002 euroa. Lainakanta asukasta kohti kuvaa siten hyvin yleisellä tasolla kunnan velkaantumista.. Koko maan keskiarvo oli vuonna 2011 19,17 ja vuonna 2013 19,38 prosenttia, Olli Peltola kertoo. Vuonna 2013 alhaisin tuloveroprosentti Pohjanmaan kunnista oli Vöyrillä 19,0 ja korkein Pietarsaaressa 21,25. Uudessakaarlepyyssä, Luodossa, Pietarsaaressa ja Vaasassa asukaskohtainen vuosikate oli vuonna 2012 koko maan keskimääräistä vuosikatetta korkeampi. 58 kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa kunnan lainakantaan, eivätkä kuntien lainamäärät ole aina keskenään vertailukelpoisia. Pienimmät käyttötalouden nettokustannukset olivat Luodossa 4 802 euroa ja Laihialla 5 086 euroa. Kuntien välinen vertailu velkaantumisen suhteen on ongelmallista myös siksi, että kunnat poikkeavat toisistaan merkittävästi tulevien vuosien velanmaksukyvyn suhteen, mikä johtuu muun muassa eroista kuntien varallisuudessa ja tulevien vuosien kasvunäkymissä. POHJANMAA Kaskisissa muutos on suuri, sillä vielä vuonna 2010 Kaskisissa oli Pohjanmaan korkein asukaskohtainen vuosikate, 1 183 euroa. – Kruunupyytä lukuun ottamatta kaikki Pohjanmaan kunnat ovat joutuneet korottamaan tuloveroprosenttiaan neljän viimeisen vuoden aikana
Vuonna 2012 Pohjanmaan kunnista eniten lainaa asukasta kohti oli Pietarsaaressa, 5 539 euroa. Lainakanta 1993–2012 Vuosikate 1993–2012 Koko maa Pitkäaikaiset velat -1996 / lainakanta 1997-, euroa/asukas Koko maa Vuosikate euroa/asukas 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 991 911,9 814,8 724,3 781,2 783,6 764,5 745,7 780,6 861,9 999,5 1 176,20 1 351,40 1 464,40 1 548,10 1 630,60 1 839,20 1 957,00 2 037,10 2 261,20 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 343,8 353,3 361,3 298,3 190,5 247,1 256,7 288,4 331,3 380,6 240,1 211,4 213,5 327,3 382 363,4 339,6 461,5 383,9 249,3 Yksikkö: euroa/asukas. – Pohjanmaan maakunnan teollisuuden liikevaihdosta noin 75 prosenttia tulee viennistä. Alue selvisi tosin erittäin hyvin vuoden 2009 taantumasta koko maahan verrattuna, mutta paineet tuotannon siirtämiseen halvempien tuotantokustannusten maihin ja lähemmäksi markkinoita kasvavat. Pohjanmaan maakunnan teollisuuden viennistä vain runsas kolmannes suuntautuu EU-maihin, kun koko maassa EU:n osuus on yli puolet ja Keski-Pohjanmaalla kaksi kolmasosaa. Koko Suomen keskiarvo oli 2262 euroa per asukas. Jos tunnusmerkit täyttyvät samanaikaisesti kahdessa viimeisessä tilinpäätöksessä, puhutaan kriisikunnasta. Vientiin suuntautunutta Vuonna 2013 Pohjanmaan ja Eteläpohjanmaan kunnista ainoastaan Jalasjärvi täytti kriisikunnan kriteerit. Lainakannan kasvu oli siis Pohjanmaalla selvästi muuta maata nopeampaa. Vuonna 2013 Pohjanmaan ja Etelä-pohjanmaan kunnista ainoastaan Jalasjärvi täytti kriisikunnan kriteerit. POHJANMAA Lainakanta asukasta kohti kuvaa siten hyvin yleisellä tasolla kunnan velkaantumista. Pohjanmaan heikkoutena onkin juuri suuri riippuvuus teollisuudesta ja sen globaaleista markkinoista. Kokonaisuudessaan lainakanta kasvoi Pohjanmaan kunnissa noin 20 prosenttia, kun koko maan kuntien lainakanta kasvoi yhteensä noin 12 prosenttia. Lähteet: Olli Peltola 2013: Pohjanmaan ELY-keskuksen aluetalouskatsaus Kaaviot: pohjanmaalukuina. Maakunnan teollisuus nojaa vientiin – Pohjanmaan ELY-alueen vahvuutena on voimakas teollisuus. Pohjanmaan kuntien asukaskohtainen lainakanta nousikin hieman koko maan tason yläpuolelle. – Kunnan velka ei kuitenkaan automaattisesti ole negatiivinen asia. Vähiten lainaa oli Vöyrillä, ainoastaan 590 euroa per asukas. Kriisikunnan tunnusmerkkejä ovat negatiivinen vuosikate, lainamäärä, joka ylittää 50 prosenttia maan keskiarvon, taseeseen kertynyt alijäämää, alle 50 prosenttia oleva omavaraisuusaste, suhteellinen velkaantuneisuus yli 50 prosenttia, ja veroprosentti, joka on valtakunnan painotettua keskiarvoa vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi. Vaasan seudun energiaklusteri on jopa Pohjoismaiden suurin lajissaan, Peltola sanoo. fi, kunnat.net. Julkiset palvelut ovat suurin työllistävä toimiala mutta yksityisten palvelujen osuus on selvästi koko maata alhaisempi. Vuonna 2012 Helsingissä velkaa per asukas oli 2 001 euroa, Pohjanmaalla vastaava luku oli 2439 euroa. Rakentaminen on maakunnassa vilkasta. Vuonna 2012 lainakanta kasvoi Kaskisia lukuun ottamatta kaikissa Pohjanmaan kunnissa. Maa- ja metsätalous on koko maahan verrattuna toinen tär- 59 keä toimiala, jossa on erikoistunutta tuotantoa niin lasinalaistuotannossa kuin turkistarhauksessakin. – Kriisikunnaksi voidaan määritellä myös, jos tilinpäätöksen alijäämä on yli 1 000 euroa per asukas ja edellisessä tilinpäätöksessä yli 500 euroa per asukas. Maailmantalouden suhdanteiden vaihtelut näkyvät välittömästi yritysten tilauskannoissa ja työllisyydessä. Lähde: Statistics Finland / Kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta suurteollisuutta on Vaasassa, Kokkolassa ja Pietarsaaressa ja niiden alihankintaverkostot tuovat työtä myös muualle maakuntiin. Oleellista on lainan tarkoitus, eli se, johtuuko laina suuresta syömävelasta vai esimerkiksi investoinneista kuntalaisten palvelujen järjes- tämiseen, Olli Peltola sanoo
Kaupungin elinkeinoelämän ja teollisuuden jalostusarvo on parempi kuin muualla maassa. Valtakunnan tasolla edellytetyt säästöt voidaan kaupungin mielestä toteuttaa muun muassa karsimalla kunnille sälytettyjä tehtäviä. – Kaupunki on jonkin ver- 60 ran joutunut syömään viime vuosien ylijäämää, sillä tulot eivät ole kasvaneet yhtä paljon kuin menot, Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Joakim Strand sanoo. Kenties koskaan kaupungeilla ja kunnilla ei ole ollut nykyisenkaltaisia summia käytettävissään palveluihin kuten koulutukseen tai. Kuva: Nina Westerlund Vaasasta rakentuu luova ympäristö, jossa yritykset menestyvät Vaasan yritysmaailma tahkoo rahaa koko Suomelle V Vaasan talous lepää vahvalla pohjalla kasvavan elinkeinoelämän ja teollisuuden myötä. – Vaikeat ajat ovat kuitenkin mielestäni hyvin suhteellinen käsite. Talouden resursseja voidaan vapauttaa myös kuntaliitosten myötä. ALUESIVU Vaikka yhteisöverot ovat huippulukemista hieman tasaantuneet, luo vahva yrityspohja edelleen vakaan jalustan menestyvälle taloudelle. aasan tulevaisuus näyttää valoisalta. Vaikka osa yritysmaailman tuotoista valuukin verojen muodossa etelään, ja yhteisöverot ovat huippulukemista tasaantuneet, luo vahva yrityspohja vakaan jalustan menestyvälle taloudelle
Vaasan seudulta löytyy monipuolista osaamista ja vahvoja resursseja vastaamaan alan haasteisiin. – Energiaklusterilla on tavoitteenaan tuplata liikevaihto ja henkilöstö 10 000:sta 20 000:en vuoteen 2020 mennessä. – Kunnissa onkin tärkeää tehdä työtä omien rakenteiden saattamiseksi kuntoon. Meillä on sen sijaan ollut tavoitteena saavuttaa mahdollisimman pienellä veroprosentilla mahdollisimman paljon ja pikemminkin houkutella kaupunkiin uutta, osaavaa väkeä. luodaan uuden sukupolven laivayhteys Ruotsin Uumajaan. – Kielikylvyt, kiinnostuksen herätteleminen luonnontieteisiin ja myyntiin sekä sosiaalisten taitojen tukeminen kasvattavat tulevat vaasalaissukupolvet kansainvälisen menestyksen kynnykselle, Strand sanoo. Veden yli, merenkurkkuun Strandin mukaan säästöistä puhuttaessa voidaan kysyä, onko valtio sysännyt liikaa lakisääteisiä tehtäviä kuntien vastuulle. POHJANMAA sairaanhoitoon. Valtion pitää karsia tehtäviä kunnilta Strand kertoo kuinka tulevaisuuden Vaasa kohoa korkealle paitsi tavoitteissaan, myös maantieteellisesti. Strandin mukaan Vaasan vahvuus on nyt ja tulevaisuudessa menestyvässä yritysmaailmassa. Esimerkiksi kuntaliitoksilla voidaan vapauttaa resursseja, seitsemän kunnan työssäkäyntialue olisi luonteva liitosvaihtoehto, Strand sanoo. Sanoisin, että vaikeat taloudelliset ajat ovat ihan toisaalla Euroopassa kuin Suomessa. Nyt, kun Nokia ja metsäteollisuus eivät enää yksin pidä Suomea pystyssä, kannattaisikin valtion, esimerkiksi Teknisen yliopiston muodossa tukea Energia- ja ympäristöteknologioiden tulevaisuutta Vaasassa. Toisin kuin monissa kunnissa ja kaupungeissa, Vaasassa ei olla lähdetty veroprosentin alituiseen korottamiseen lisätulojen toivossa. Vaasassa sijaitseekin Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä. – Jatkuva verojen korottaminen johtaa negatiiviseen lopputulokseen ja lamauttaa kasvun. – Uumaja on ainoastaan 70 kilometrin päässä ja siellä on 150 000 asukasta, vahva teollisuus, yliopisto sekä yliopistollinen sairaala joiden kanssa mahdollistuu jatkossa uusia yhteistyömuotoja. Teksti: Tuula Kolehmainen. Säästöihin ei kuitenkaan pyritä henkilöstöä vähentämällä vaan henkilöstön määrä tarkistetaan esimerkiksi eläköitymisen yhteydessä. Tämä on 30 prosenttia koko Suomen energiateknologiaviennistä. Helsingin suunnasta ei voi kuitenkaan odottaa vetoapua, sillä sieltä käsin asiat etenevät hitaasti. Yhteys Vaasasta Uumajaan avaa myös suoran kanavan Pietarista Norjaan ja luo kasvupotentiaalia sekä Suomen, Ruotsin että Norjan puolelle. Vaasan kaupunki on aktiivisesti mukana tukemassa energia- ja ympäristöteknologian koulutusta sekä yritysten toimintaa ja kasvua. – Mikäli kuntien toivotaan Korkeaa rakentamista veden äärelle Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Joakim Strandin mukaan voidaan kysyä, onko valtio sysännyt liikaa lakisääteisiä tehtäviä kuntien vastuulle. Vaasasta onkin muodostumassa Suomen viennin uusi veturi. Merkittäviä säästöjä on Vaasassa saavutettu muun muassa sivistyspuolella pärjäämällä ilman sijaisia. Vaasan veroprosentti on tällä hetkellä 19,5. leikkaavan radikaalisti menojaan, tulisi valtion samanaikaisesti leikata sääntelyä ja kunnille langetettuja velvoitteita. 61 Kansainvälisyyteen ja tulevaisuuden energiabisnekseen panostetaan Vaasassa jo lasten ja nuorten kohdalla. Tällä hetkellä Helsingin yliopiston oikeustieteellisellä tiedekunnalla on Vaasassa tarjota energiajuridiikan koulutusta. Noin 140 yrityksen liikevaihto on lähes 5 miljardia euroa, josta yli 70 prosenttia muodostuu viennistä. – Pyrimme tuottamaan korkeaa, kansainvälistäkin bisnesväkeä houkuttelevaa, rakentamista lähelle vettä
62. ALUESIVU Etelä-Pohjanmaalla investoitu osaamisen kehittämiseen Ruokaprovinssissa luotetaan tulevaisuuteen Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ei olla ainakaan vielä huolestuneita kuntien lainakannan noususta, sillä pääosin lainaa on tarvittu investointeihin, kasvavan Seinäjoen rakentamiseen, osaamisen vahvistamiseen sekä ruokaprovinssiksikin kutsutun maakunnan elintarvikejalostusteollisuuden kehittämiseen
– Etelä-Pohjanmaalta löytyy voimakasta yrittäjähenkisyyttä ja pieniä yrityksiä on runsaasti. EteläPohjanmaalla investointeihin on satsattu, Peltola sanoo. E telä-Pohjanmaan maakunnan kuntakenttä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kokenut suuret muutokset. – Maakunnassa ollaan nyt Sote-selvityksen suhteen odottavalla kannalla. Kesäkuun loppuun mennessä on tarkoitus saada ratkaisuehdotus siitä, miltä 18 kunnan ja mahdollisesti myös Isonkyrön sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa näyttäisivät maakunnallisesti järjestettyinä, Peltola kertoo. – On ennustettu, että Suomen kuntien lainakanta kaksinkertaistuu vuoden 2012 tasosta vuoteen 2018 mennessä. Elintarvikejalostusteollisuus voimissaan Etelä-Pohjanmaata voidaan kutsua Suomen ruokaprovinssiksi. Joissain maakunnan kunnissa nousua on ollut enemmän, toisissa vähemmän. Taantuman jälkeen ilmassa on jo varovaista optimismiakin, halua mennä eteenpäin ja nousta taas rohkeasti uudelle uralle, Peltola sanoo. Noususuhdannetta on velan osalta ollut kaikkialla Suomessa, eikä Etelä-Pohjanmaan tilanne poikkea merkittävästi maan keskiarvosta, joka on 2 553 euroa asukasta kohti. Maakunnan työllisyystilanne on pysytellyt vaikeinakin taloudellisina aikoina hyvänä verrattuna muuhun maahan. Yliopistokeskukseen kuuluvat Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopistot, Sibelius-Akatemia sekä Tampereen teknillinen yliopisto. – Kuntien määrä on vähentynyt kolmanneksella aikaisemmasta, kun kuntia on yhdistynyt, talouden sanelemana, mutta myös vapaaehtoisuuden pohjalta, Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltolakertoo. ETELÄ-POHJANMAA – Jalasjärvi joutuu neuvottelemaan, yhdistyykö se Seinäjokeen vai Kurikkaan, Peltola kertoo. – Myös osaamiseen sekä innovaatiojärjestelmien kehittämiseen on panostettu. Toisaalta oleellista on, kasvaako lainakanta niin sanotun syömävelan vuoksi vai investointien johdosta. Maakuntajohtajan mukaan velan kasvuun ei liity dramatiikkaa. Ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä ja tätä kautta luoda uusia työpaikkoja. – Ruokajärjestelmiin tullaan satsaamaan entistä enemmän tulevaisuudessa. Keskussairaalan laajennukseen on investoitu 70 miljoonaa euroa. Meillä on paitsi vahva alkutuotanto, myös korkeantason elintarvikejalostusteollisuutta, EteläPohjanmaan maakuntajohtaja Asko Peltola sanoo. Vuotuinen väestön kasvuvauhti on ollut 1,5 prosentin luokkaa. Tuula Kolehmainen Kuvat: Etelä-Pohjanmaan liitto Seinäjoki on ollut koko 2000-luvun ajan maamme nopeimmin kasvavia maakuntakeskuksia. Seinäjoki on ollut koko 2000-luvun ajan maan nopeimmin kasvavia maakuntakeskuksia. Olemme mukana Työ- ja elinkeinoministeriön Innovatiiviset kaupungit INKA–ohjelmassa nimenomaan ruokatalouden saralla. Teknologiakeskus Framin kampusaluetta on niinikään kehitetty voimallisesti. Tämä ei tietysti ole tavoiteltava tilanne. Tämä on näkynyt rakentamisessa ja muun muassa Y-talon, eli Seinäjoen keskussairaalan laajennusurakkana. Valtakunnan tasolla kuntauudistuslinjaukset ovat vielä auki, eikä maakunnassa olekaan tällä hetkellä kriisikunnan statuksen saanutta Jalasjärveä lukuun ottamatta meneillään kuntaliitosselvityksiä. Investoinnit nostaneet lainakantaa Teknologiakeskus Frami on Seinäjoen ja koko Etelä-Pohjanmaan nopeasti kasvaneen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan maamerkki. 63. Maakunnassa on kuitenkin tekeillä parhaillaan alueellinen Sote-selvitys, jota tehdään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johdolla. – Etelä-Pohjanmaata voidaan kutsua Suomen ruokaprovinssiksi. Teksti. Tämä johtuu paitsi vahvasta alkutuotannosta, myös ruokaan liittyvästä korkeasta osaamisesta elintarvikejalostusteollisuudessa. Etelä-Pohjanmaan kuntien lainakanta nousi edellisvuoden lopusta viime vuoden loppuun viitisensataa euroa, jolloin velkaa asukasta kohden oli 2 754 euroa. Kun vielä kymmenen vuotta sitten maakunnassa oli 27 kuntaa, kuuluu liittoon tällä hetkellä 18 kuntaa. Meillä ei ole omaa yliopistoa maakunnassa, mutta meillä on ammattikorkeakoulu sekä yliopistokeskus, johon on satsattu euroja
ALUESIVU Pohjanmaa on Suomen teollistunein maakunta. Teollisuudella on vientiä myös Euroopan ulkopuolella. 64. Maakunnassa on heti Ahvenanmaan jälkeen Suomen alhaisimmat työttömyysluvut ja maakunnan tulopohja on maan huippua. Kuntien täytyy kuitenkin olla tarkkana, ettei lainakanta kasva liiaksi, sillä silloin korkokulut alkavat rasittaa kuntien taloutta. Kasvava Pohjanmaa investoi rakentamiseen Maakunnan bruttokansantuote Suomen kolmanneksi korkein Pohjanmaa on voimakkaasti kasvava maakunta. Väestömäärän lisääntyminen edellyttää investointeja rakentamiseen, peruskorjaukseen ja infraan. Ekeri Oy on Pohjoismaiden johtava sivusta avattavien umpiperävaunujen sekä päällerakenteiden valmistaja
Pohjanmaan maakuntajohtaja Olav Jern kertoo, kuinka lainaa on tarvittu kasvavan maakunnan rakentamiseen ja kehittämiseen. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Pohjanmaan liitto. Asetuksen mukaan myös nykyisten asemakaava-alueiden ulkopuolisten alueiden tulee olla liitettynä viemäriverkkoon tai niissä täytyy olla jätevedenpuhdistusjärjestelmä. Teollisuudesta jopa 70 prosenttia suuntautuu vientiin. Kuntien taloudellinen perusta on siten paremmassa jamassa kuin maassa keskimäärin. Lukema tarkoittaa kolmensadan euron nousua edellisvuoteen verrattuna. Nyt yhteisöverokertymä on laskenut. Pohjanmaalla teollisuuden vientiä on siten myös Aasiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan, Jern kertoo. Tuolloin rakennettiin paljon kiinteistöjä, jotka ovat nyt elinkaarensa päässä ja vaativat korjausta. Kuten koko maassa, kasvun tasaantumiseen sopeudutaan menopuolella viiveellä. Maakunnan bruttokansantuote on taas Uudenmaan ja Ahvenanmaan jälkeen koko maassa sijalla kolme. Jernin mukaan vuosikate on jonkin verran heikentynyt maakunnassa. Maakuntajohtaja Olav Jernin mukaan lainassa on lähinnä kyse investoinneista kasvavaan maakuntaan. Kun alueen väestömäärä lisääntyy, tuo se väistämättä mukanaan investointitarpeita. Maakunnan kehittyvät kaupunkiseudut, kasvava teollisuus sekä vankka perustuotannon rooli ovat osaltaan syynä siihen, että Pohjanmaalla työttömyys on pysytellyt alhaisena. – On selvää, että kuntien tulee seurata talouttaan tarkasti ja pitää huolta siitä, ettei lainakanta kasva liikaa. – Jos katsoo tuotannon bruttoarvoa, on teollisuuden osuus siitä 37 prosenttia. Vaikka maakunnan kehittäminen vie varoja, on Pohjanmaalla erittäin vahva tulopuoli. Tämä johtuu muun muassa siitä, että etenkin Vaasan kaupungissa ja Pietarsaaressa yhteisövero on ollut merkittävä tulonlähde todella voimakkaan kasvun myötä. Teollisuuden ohella maakunnan hyvää taloutta ylläpitää peruselinkeinojen suuri osuus. Asukkaille tarvitaan muun muassa päiväkoteja, kouluja, ikäihmisten palveluja sekä terveyskeskuksia. – Maakuntamme ansaitapuoli on hyvällä tasolla. – Tiepuolella, yleisten teiden kuten kevyenliikenteen väylien kohdalla, valtio vyöryttää kustannuksia kuntien harteille, Jern sanoo. Jos lainat kipuavat korkealle, alkavat korkokulut rasittaa kuntataloutta, Jern muistuttaa. Maakunnan tulopohja koko maan huippua P ohjanmaan maakunnassa oli viime vuoden lopussa velkaa keskimäärin 2738 euroa asukasta kohti. – Vuonna 2011 Pohjanmaan maatalousalan tuotto on ollut Varsinais-Suomen jälkeen Suomen mittavinta 500 miljoonan euron vuosilukemilla, kun Etelä-Pohjanmaallakin jäätiin maatalouden tuotoissa 485 miljoonaan euroon. Teollisuustoiminnan jalostusarvo asukasta kohti on 11000 euroa, kun koko maan keskiarvo pysyttelee 6000 euron tietämillä, Jern sanoo. Tämä on huikea ero verrattuna muihin maamme maakuntiin. Maakunnassa on investoitu rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. – Myös infran rakentaminen ja kunnossapito syövät euroja. Kunnilla on suuri paine kunnostaa ja rakentaa kunnallistekniikkaa. – Useimmat maakuntamme kunnat kasvavat. – Erityinen piirre maakuntamme teollisuuden viennissä on se, että meillä viennistä ainoastaan 35 prosenttia suuntautuu muihin EU- maihin, kun maassamme viennistä keskimäärin 52 prosenttia ohjau- 65 tuu Eurooppaan. Keskussairaalaa kehitetään jatkuvasti, Jern sanoo. POHJANMAA Jernin mukaan 1970-luvun yhteiskunnallisten palveluuudistusten myötä terveydenhuollon, päivähoito- ja peruskoulujärjestelmien perustaminen kuntien toimintana kasvatti merkittävästi kuntien vastuita. Muun muassa energiateknologiateollisuus, hiomatarviketeollisuus, veneteollisuus ja selluteollisuus kukoistavat maakunnassa. – Maakuntamme on noin kuuden prosentin työttömyysluvuissa Suomen alhaisin heti Ahvenanmaan jälkeen, Olav Jern sanoo. Kuva: Seppälän valokuvaamo Pohjanmaa Suomen teollistunein maakunta Teollisuus on Pohjanmaan maakunnan vahvuus. Kun lasketaan kuntien verotuskertymät sekä valtionosuudet asukasta kohti, Pohjanmaan kunnilla on neljänneksi suurimmat tulot. Tämä näkyy luonnollisesti kuntien kassassa
Työssäkäyntialueen mukaista, seitsemän kunnan yhdistymisvaihtoehtoa pidetään realistisempana, mutta muita yhdistymisvaihtoehtoja ovat Vaasan ja Mustasaaren liitos tai jopa kymmenen kunnan yhdistyminen. 66. ALUESIVU Vaasa haluaa Pohjanmaalle kolme kuntaliitosselvitystä Seitsemän kunnan liitos todennäköisin Vaasan seudulla Pohjanmaalle tehdään Vaasan kaupunginhallituksen mukaan kolme erilaista kuntaliitosselvitystä
– Todennäköinen henkilö selvitysmieheksi on jo tehtävään lupautunut RKP:n entinen puheenjohtaja, ministeri Jan- Liitoshalukkuutta löytyy lähinnä vaasalaisilta. Kolmas vaihtoehto on Vaasan ja Mustasaaren kahdenkeskinen kuntaliitosselvitys. Selvitysmiehen tehtävänä on selvittää ja tuoda esiin kuntaliitoksiin liittyvät faktat, joiden pohjalta päättäjät tekevät ratkaisut liitoksista, Rapo sanoo. Vaasalle ykkösvaihtoehto on seitsemän kunnan selvitys, mutta myös koko maakunnan kokoinen ja toisaalta halutaan tehdä kahdenkeskinen, Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitosselvitys. Vain Vaasalla todellista liitoshalukkuutta V aasassa halutaan selvittää kolmea erilaista kuntaliitosvaihtoehtoa Pohjanmaalle. Varsinainen selvitystyö alkaa huhtikuun 2014 alussa. Tekninen isännöinti Kiinteistöjen ylläpito Erikoistyöt Vuokratilavälitys/valvonta T:mi Tikeva/Manne Murtonen Puh. Mustasaarelaiset käyttävät jo nyt Vaasan palveluja, Rapo sanoo. Vähintään yhteen kasvaneet Vaasa ja Mustasaari tulevat liittymään tulevina vuosina yhteen, Rapo uskoo. Valtion taholta tullut pakoteuhka on kuitenkin saanut naapurikunnat suostumaan kuntaliitoselvityksiin. Os. Peikontie 1 D36, 90550 Oulu. Teksti: Tuula Kolehmainen. Seppo Rapo kertoo, ettei kuntaliitoskeskustelu maakunnassa ole suinkaan ongelmatonta. – Vaasan ja Mustasaaren taajamat ovat käytännössä jo kasvaneet yhteen. Tämä ei kuitenkaan käynyt päinsä, sillä selvityshenkilön tulee olla alueesta riippumaton. Liitoksella olisi edullinen vaikutus maapolitiikkaan. 67 Erik Enestam. Isännöinti ja tilipalvelu Takkinen & Leppiluoto Oy Puh. Kyvykäs selvitysmies olisi myös vaasalainen ministeri Ole Norrback, vaikka hänen kohdallaan löytyykin niin puolesta kuin vastaankin puhujia, lähinnä siksi, että hän on Vaasasta, Rapo sanoo. Liitoshalukkuutta löytyy lähinnä vaasalaisilta. Kunnilla on helmikuun loppuun saakka aikaa antaa kuntaliitoksista lausuntonsa, jonka jälkeen valtuustot päättävät selvitysalueista. Sitä ennen tehtävään on valittava kuntaliitosselvittäjät, joista kunnanhallituskin voi päättää. www.talep.fi – Ykkösvaihtoehtonamme on selvittää seitsemän kunnan eli, Vaasan Mustasaaren, Laihian, Korsnäsin, Maalahden, Vöyrin ja Isokyrön yhdistymismahdollisuuksia. Selvityksen tekemiseen on aikaa marraskuun 2014 tietämille. Käytännössä kuntaliitokset toteutuisivat vuoden 2017 alusta. – Jos katsoo kuntaministeri Henna Virkkusen ajatuksia, pidän seitsemän kunnan liitosta erittäin todennäköisenä. POHJANMAA Vaasassa pidetään ykkösvaihtoehtona selvittää seitsemän kunnan, eli Vaasan Mustasaaren, Laihian, Korsnäsin, Maalahden, Vöyrin ja Isokyrön yhdistymismahdollisuuksia. Naapurikunnat esittivät selvitysmieheksi Maalahden virkavapaalla olevaa kunnanjohtajaa Mats Brandtia. Rapon mukaan kymmenen kunnan yhdistymisessä välimatkat kasvaisivat kuitenkin suuriksi, eikä se siksi ole välttämättä toteuttamiskelpoinen ratkaisu. 010 292 2830. – Ykkösvaihtoehtonamme on selvittää seitsemän kunnan eli, Vaasan Mustasaaren, Laihian, Korsnäsin, Maalahden, Vöyrin ja Isokyrön yhdistymismahdollisuuksia. – Koska maakunta on vahvasti kaksikielinen, työhön tarvitaan sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen selvityshenkilö. Suomenkielisistä tehtävään on lupautunut Kemin entinen kaupunginjohtaja Ossi Repo, joka on muun muassa jo aikaisemmin selvittänyt viiden kunnan liitosta Joensuun seudulla. Valtion taholta tullut pakoteuhka on saanut naapurikunnat kuitenkin suostumaan kuntaliitosselvityksiin. 0400 668 808 Toinen vaihtoehto, jota halutaan selvittää, on laajempi, kymmenen kunnan liitos, jossa mukana olisivat seitsemän kunnan lisäksi Närpiö, Kristiinankaupunki ja Kaskinen. – Ketään ei ole kuitenkaan vielä nimitetty selvittäjiksi, vaan paikat ovat edelleen auki, Rapo muistuttaa. – Selvitystyö etenee eriävistä mielipiteistä huolimatta. Tämä seutu muodostaa luonnollisen työssäkäyntialueen, jonka yhdistymisellä saavutettaisiin kantokykyä ja etuja esimerkiksi säästöjen ja sen myötä turvattujen peruspalvelujen muodossa, Vaasan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seppo Rapo kertoo
Koska vuosikymmenenkään neuvottelut Vaasan kaupungin kanssa eivät tuottaneet tulosta, kyllästyi yhtiö loputtomaan vitkutteluun ja päätti lyödä hankkeessa hanskat tiskiin. Kymmenen vuoden neuvottelut eivät tuottaneet tulosta Senioriasuntohanke Kondis kaatui Vaasassa kaupungin vitkutteluun Kondis Finland on työskennellyt Vaasan ydinkeskustaan suunnitellun senioriasuntojen rakentamishankkeen parissa kymmenen vuoden ajan. Hanke kaatui kymmenen vuoden vetkutteluun. POHJANMAA Vaasan keskustaan, Galleria Wasan ja Halpa-Hallin kortteliin suunniteltiin rakennettavaksi 150 senioriasuntoa lääkäri- ja ravintolapalveluineen. 68
– Muidenkin rakennushankkeiden kohtaloa seuratessamme, on mieleemme herännyt kysymys: Miksi näemme niin kovasti vaivaa rakentaaksemme ja kehittääksemme Vaasaa, kun samaan aikaan kaupunki haraa kaikin voimin vastaan, Tarpio sanoo. Kondiksen kaltainen senioritalopro- 69 jekti olisi edellyttänyt hyvää yhteistyötä kaupungin kanssa. Paikalle kutsuttu museoviraston henkilö totesi Tarpion mukaan museoviraston omien ohjeittensa vastaisesti, että katu oli suojeltava. Vuosien varrella Kondis Finland kävi virka- miesten kanssa lukemattomia kokouksia luullen, että hanke pääsisi viimein nytkähtämään eteenpäin. – Kokouksiin teimme aina vaaditut asiat. POHJANMAA S enioriasuntojen rakentamishake Kondis on ollut suunnittelujen ja neuvottelujen alla yli vuosikymmenen ajan. Hankkeen arkkitehti Eeku Strahl laati hyvät ja toimivat suunnitelmat, jotka useiden riippumattomien asiantuntijatahojen mukaan täyttivät hyvin hankesuunnittelun vaatimukset, jopa enemmän. Tarpio ihmettelee kaupungin toimintaa, sillä heidän annettiin kerta toisensa jälkeen ymmärtää, että vaaditut selvitykset ja piirustukset olivat viimeisiä, joita vaadittiin. Taisteltuaan vuosikymmenen tuulimyllyjä vastaan he päättivät laittaa hanskat tiskiin. Näin ei kuitenkaan koskaan ollut. Vuonna 2007 hanke sai jopa Pohjanmaan TE-keskuksen kunniamaininnan. Vaasan keskustaan, Galleria Wasan ja Halpa-Hallin kortteliin suunniteltiin rakennettavaksi 150 senioriasuntoa lääkäri- ja ravintolapalveluineen. Kondis-hankkeen vetäjien mitta täyttyi. – Toivoa sopii, ettei täällä Vaasassa käy samoin Kondiksen kopioimisen suhteen, Tarpio toteaa.. Hanke olisi tarvinnut yhteistyökumppania, jolla olisi ollut halu kehittää kaupunkia. – Totesimme, että rakentaminen Vaasassa on liian suuren työn ja tuskan takana. Hänen mukaansa Suomen kunnissa on aikaisemmin tapahtunut sellaista, että kunnat pyrkivät estämään yksityisen hankeen etenemisen, kun kunta on itse ollut toteuttamassa vastaavaa projektia, yhteneväisellä liikeidealla ja konseptilla. – Kahdeksan vuotta sitten hankeen uskottiin etenevän, kun Vaasan kaupunginvaltuusto teki päätöksen, jonka mukaan hankkeen kaavoitus voitaisiin aloittaa välittömästi, Kondis Finlandin toimitusjohtaja Pentti Tarpio kertoo. – Mikään ei riittänyt kaupungille, vaan toistuvasti hankkeesta vaadittiin erilaisia lisäselvityksiä ja maalilinjaa siirrettiin aina vaan eteenpäin, ilman, että kaupungin luottamusmiehet olisivat puuttuneet asioiden kulkuun, Tarpio hämmästelee. Huolimatta valtuuston tekemästä päätöksestä, ei yhteistyö kaupungin kanssa sujunut, missään vaiheessa. Esitimme liiketoimintasuunnitelman ja piirsimme tarkat piirustukset. Rakentaminen liian suuren työn takana Viimeisimmässä kokouksessa, kun kaiken piti olla lopulta selvää, kaupunki alkoi vedota Vaasan palokatujen suojeluun
L akea Oy on Etelä-Pohjanmaalla toimiva monitoimiyritys, joka rakennuttaa kiinteistöjä, omistaa ja vuokraa asuntoja sekä tarjoaa isännöintipalveluja. Lakea Isännöinti Oy on auktorisoitu pohjalainen isännöintitoimisto Isännöinnin vaatimukset ovat kasvaneet Lakea Isännöinti Oy on vakaasti kasvava yritys, joka on saanut Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:n auktorisoinnin isännöintiin. Vaikka Linjamäki on johtava isännöitsijä, kaikkien Lakean isännöintitoimiston palkkalistoilla olevien työntekijöiden esimies, hän hoitaa myös itse isännöintiä. Det Norske Veritas tekee auditoinnin tiettyjen kriteerien pohjalta. Vuoden kiireisin aika Vuoden ensimmäinen puolikas on kiireisintä aikaa isännöintitoimistoissa. Lakea Isännöinti auttaa taloyhtiöitä löytämään itselleen sopivan huoltoyhtiön, joka tekee taloyhtiön kiinteistönhoitotyöt. Linjamäen mukaan Lakea haluaa tarjota laadukasta toimintaa ja hyvää palvelua, mutta toiminnan on myös oltava kannattavaa. Lakea toimii valtakunnallisesti, mutta isännöintipalveluja tarjotaan Lakea Isännöinti Oy:n nimellä pääosin Seinäjoella, Vaasassa ja Kokkolassa. Tähän aikaan vuodesta rutiinien lisäksi tehdään tilinpäätöksiä ja talousarvioita ja pidetään taloyhtiöiden kokouksia, Linjamäki listaa. Myös noin 3,5 vuotta sitten voimaan astunut uusi asunto-osakeyhtiölaki aiheutti lisää työtä isännöintiin. Lakea Isännöinti Oy:n johtava isännöitsijä Olavi Linjamäki kertoo, että Lakea itse ei tarjoa huoltopalveluja. – Kyllä tässä raakaa työtä riittää. koina isännöinnin vaatimukset ovat kasvaneet: lukuisat lait, asetukset ja määräykset ohjaavat toimintaa. Käytännössä auktorisointi tarkoittaa sitä, että toimisto hakee auktorisointia Isännöinnin Auktorisointi ISA ry:ltä. Toisaalta taloyhtiöt ovat alkaneet kiinnittää enenevässä määrin huomiota laatuun ja palveluun.. Hänen mukaansa oman toimen ohella isännöintiä tekevät henkilöt ovatkin vähenemässä, mutta heitäkin löytyy. Isännöitsijää valitsevaa taloyhtiötä Linjamäki ohjeistaisi hankkimaan isännöitsijän, joka tekee isännöintiä ammatikseen. Lakea Isännöinnin leivissä, neljässä eri kaupungissa on tällä hetkellä yhteensä 12 työntekijää, joista seitsemän on isännöitsijöitä. Hän kertoo, että viime ai- 70 Auktorisoitu isännöintitoimisto Etelä-Pohjanmaan alueella toimii lukuisia isännöintitoimistoja. – Taloyhtiöiden päätöksentekoon vaikuttaa kuitenkin usein hinta. – Ennen oli helpompaa esimerkiksi sopia taloyhtiöiden yhtiökokouksia, sillä kokouskutsut täytyi lähettää vähintään viikko ennen kokousta. Lakean johtava isännöitsijä Olavi Linjamäki kertoo, että keväällä isännöintitoimistoissa eletään vuoden kiireisintä aikaa. Nykyään kutsuaika on kaksi viikkoa. Yhtiöissä halutaan, että vastike olisi mahdollisimman pieni. Sen ansiosta hän tietää, mitä kentällä tapahtuu. – Lakea isännöinti Oy on auktorisoitu isännöintitoimisto, näillä alueilla ei ole muita yksityisiä auktorisoituja toimistoja, Linjamäki sanoo. Isännöitäviä kohteita Lakealla on noin 180. Linjamäen ohje perustuu nimenomaan kasvaneisiin vaatimuksiin, joista isännöitsijän on oltava tietoinen. ALUESIVU – Tähän aikaan vuodesta rutiinien lisäksi tehdään tilinpäätöksiä ja talousarvioita ja pidetään taloyhtiöiden kokouksia, Olavi Linjamäki kertoo. Työtä riittää, mutta uusillekin taloyhtiöille haluttaisiin tarjota isännöintiä
Aluksi Lakea rakennutti ainoastaan vuokra-asuntoja lähinnä kuntien, mutta myös jonkin verran vanhustenkotiyhdistysten ja –säätiöiden omistukseen. Samalla keskusjär- jestö jaettiin ja Pohjanmaan YHRakennuttaja Oy jäi edelleen itsenäiseksi yhtiöksi. – Ala on sellainen, että harvemmin kiitellään. Vaikka isännöintitoimistossa on Hiljaisuus tarkoittaa hyvää Isännöinti on ala, josta voi lukea paljon negatiivisia ja kiukkuisia kommentteja netin keskustelupalstoilta. Varsinainen isännöintitoiminta pyörähti käyntiin vuonna 2000. 1930-luvulla Kulutusosuuskuntien Keskusliitto halusi aloittaa Suomessa sosiaalisen asuntotuotannon. Hakojen erityisenä tavoitteena oli poistaa asuntokeskusten vuokra-asuntopula. Kasvu jatkuu edelleen. Ennen kaikkea tekniikka, tietokoneet ja puhelimet ovat muuttaneet alaa. Vuonna 2010 Pohjanmaan YH-Rakennuttaja Oy sai vielä kerran uuden nimen: Lakea Oy. Muutoksia matkan varrella Olavi Linjamäki on ollut Lakean palveluksessa syksystä 2000. Mitä enemmän on massaa ja asiakkaita, sitä enemmän on mahdollisuus saada kritiikkiä. Myös vuokra-asuntoja Vuonna 1993 perustettiin myös Pohjanmaan YH-Asunnot Oy, joka on nykyisin nimeltään Lakea Kiinteistöt Oy. Lakean isännöinti- ja kiinteistöpalvelujen synty Lakean alkutaival soljui rakennuttamisen merkeissä, mutta toimintaa haluttiin kehittää ja vuonna 1993 perustettiin Pohjanmaan Asuntopalvelu Oy, joka on nykyisin Lakea Isännöinti Oy. Lakea on yksi Pohjanmaan johtavista rakennuttamisen ja asumisen osaajista. Linjamäki tietää, miten isännöinti on muuttunut vuosien varrella. Nykyään Lakea rakennuttaa omia kohteita muun muassa Seinäjoelle, Vaasaan, Kokkolaan ja Jyväskylään. Rutiinihommat pyörivät, eivätkä isännöitsijät aina pysty vastaamaan saman päivän sisällä kyselyihin. Aluksi isännöitävänä oli omia ja YH-Lännen omistamia vuokra-asuntokohteita, osaomistuskohteita sekä joitain omistuskohteita. Lähde: Lakea Oy. Pohjanmaan Haka perustettiin vuonna 1975 yhdessä Seinäjoen, Lapuan, Kokkolan ja Ylivieskan paikallisten Hakayhtiöiden, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton ja paikallisten Laajan osuusliikkeiden kanssa. 2000-luvulla YH-rakennuttajayhtiöt alkoivat muodostaa suurempia alueellisia kokonaisuuksia, jonka seurauksena syntyi nykyinen Avara Oy ja YH-Länsi Oy. Kiinteistöt ovat tärkeää kansallisvarallisuutta, josta halutaan pitää hyvää huolta. Vuonna 2010 Lakean Isän- 71 nöinti Oy avasi toimistot sekä Vaasaan että Kokkolaan ja isännöitävien yhtiöiden määrä kasvoi vuoden aikana yli sataan. 1980-luvulla vuosituotanto kasvoi 230 kohteeseen ja pian jopa 500 kohteeseen. Vuonna 2005 Lakean omistamien ja isännöitävien kohteiden määrä kasvoi merkittävästi, kun yhtiö osti VVO:lta noin 500 asuntoa pääasiassa Kokkolasta, Vaasasta ja Seinäjoelta. Asuntomarkkinat ovat vaihdelleet, mutta Lakea on pystynyt laajentamaan ja vahvistamaan toimintakenttäänsä. Pohjanmaan Haka Oy on nykyisen Lakea Oy:n isoisä ja kivijalka. Jos on hiljaista, niin se yleensä tarkoittaa sitä, että asiakkaat ovat kutakuinkin tyytyväisiä. Muun muassa isännöinnin ansiosta yhtiö on yksi alueensa laajin ja monipuolisin toimija. – Nykyään asiakkaat lähettävät sähköpostia vuorokauden ajasta tai viikonpäivästä riippumatta. Vuonna 1982 Hakayhtiöiden valtakunnalliseksi keskusjärjestöksi perustettiin Rakennuttajien Haka Oy. Nimeksi tuli myöhemmin YH-Rakennuttajakeskus Oy ja sen jälkeen vielä YH-Yhtymä Oy. 1970-luvulla Pohjanmaan Haka rakennutti asuntoja vaihtelevasti 50 – 230 asunnon vuosivauhdilla. Silti kehitys on 34 vuotta isännöitsijänä toimineen Olavi Linjamäen mielestä hieno asia. Teksti: Susanna Shearman Kuvat: Susanna Shearman ja Matton Lakea Oy:n juuret Pohjanmaan Hakassa L akea Oy:llä on lähes neljän vuosikymmenen pituinen historia, jonka aikana yhtiö on rakennuttanut tuhansia kohteita. Ennen sitä hän on toiminut kahden muun isännöintifirman palkkalistoilla. Jos on hiljaista, niin se yleensä tarkoittaa sitä, että asiakkaat ovat kutakuinkin tyytyväisiä, tuumii Lakea Isännöinti Oy:n johtava isännöitsijä Olavi Linjamäki. Tämä ajatus saa Linjamäen hymyilemään. Vuonna 1988 paikallisen yhtiön Haka-nimestä luovuttiin ja nimeksi vaihdettiin Pohjanmaan YH-Rakennuttaja Oy. Tästä halusta syntyi ensin Helsingin Asuntokeskuskunta Haka ja myöhemmin paikallisia Hakoja perustettiin ympäri maata. – Ala on sellainen, että harvemmin kiitellään. Lakea Kiinteistöt Oy:n omistuksessa on kaikki valtion tuella rakennetut kohteet, eli noin 1000 asuntoa. ETELÄ-POHJANMAA rutiinitöitä ja tietty päiväjärjestys, yksikin puhelu, esimerkiksi ilmoitus vesivahingosta, voi muuttaa koko päivän kulun. Me kuitenkin pyrimme hoitamaan työmme mahdollisimman hyvin, Linjamäki sanoo. Vuosien varrella yhtiö on kokenut monia fuusioita ja muuttanut nimeäänkin muutaman kerran. Kaikesta huolimatta Linjamäen mukaan isännöintitoimistojen arvostus on vuosien mittaan kasvanut
Vantaan Energia toimii sähkön tukkumyyjänä eli meillä on sähkölle vain yksi. Tämä ei ollut mahdollista, koska tariffilain mukaan kaikkien sähköntuotannossa hyödynnettävien laitteiden täytyy olla uusia. Sähkö myydään pörssin kautta Mädästyslaitoksessa syntyvä biokaasu hyödynnetään vuonna 2010 Espoon Ämmässuolle valmistuneessa mädätyslaitoksen kaasuvoimalassa, missä siitä tehdään sähköä ja lämpöä. Sähkö myydään valtakunnan verkkoon. Olemme tehneet yhteistyösopimuksen sähkön toimituksesta, Vantaan Energian kanssa jo tälläkin hetkellä sähkön toimittamisesta heille. Hallituksen päätöksen mukaisesti mädätyslaitoksen yhteyteen hankitaan kaasumoottori ja ORC-prosessi, jonka avulla sähköntuotannon hyötysuhdetta voidaan nostaa. Mädätys vähentää biojätteen käsittelystä aiheutuvia hajuhaittoja Ämmässuolla entisestään, koska mädätys tapahtuu suljetussa prosessissa. – Tällä ratkaisulla pääsem- me kaukolämpötariffijärestelmään, jolloin myös sähkön myyntihinta on niin korkea, että tämä on myös taloudellisesti erittäin kannattava vaihtoehto meille. Ratkaisulla HSY luopui aikaisemmin esillä olleesta vaihtoehdosta myydä mädätyskaasu Gasumille, joka olisi jalostanut siitä biometaania, joka olisi syötetty maakaasuverk- 72 koon. Nyt kun Suomessa on olemassa sähkötariffilaki, sitä kannattaa tässä tapauksessa hyödyntää, toteaa HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo. H elsingin seudun ympäristöpalvelujen hallitus päätti helmikuun lopulla pitämässään kokouksessa, että Ämmässuon mädätyslaitoksessa syntyvä biokaasu hyödynnetään parhaalla mahdollisella hyötysuhteella sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Kolmas vaihtoehto olisi ollut syöttää mädätyskaasu Ämmässuolla olevalle kaasuvoimalalle. – Sähkö menee valtakunnan verkkoon. PERUSKORJAUS HSY:n uusi mädätyslaitos käyttöön kesällä 2015 Biojätteen mädätyslaitoksesta sähköä ja lämpöä Helsingin seudun ympäristöpalvelujen HSY rakentamassa Ämmässuon mädätyslaitoksessa aletaan tuottaa biojätteestä sähköä ja lämpöä
HSY ei tulouta rahaa omis- Biojätteen tarjonta ja kysyntä tasapainossa Uuden kompostointilaitoksen myötä syntyvä sähköntuotanto on HSY:lle myös varsin kannattavaa. Biojätteen erilliskeräys alkoi pääkaupunkiseudulla vuonna 1992, ja se on laajentunut vaiheittain koko alueelle. PERUSKORJAUS Kokonaiskapasiteetti 60 000 tonnia Mädätyslaitoksen rakennustyöt käynnistyvät tämän vuoden keväällä aiemmin rakennetun kompostointilaitoksen yhteyteen. tajakaupungeilleen, mutta syntyneellä tulolla voidaan vaikuttaa muun muassa jätehuollon maksuihin, joilla jätehuolto rahoitetaan täysimääräisesti. Biojätteelle tehdään karkea esikäsittely, jossa märempi osuus biojätettä ohjataan mädätykseen ja kuivempi kompostointiin, Kouvo vastaa. Mädätyslaitoksessa biojätteestä saadaan irti myös siihen sitoutunut energia, kun taas kompostoinnissa energiaa ei hyödynnetä vaan pelkästään biojätteen sisältämät ravintoaineet mullan muodossa. Tuosta määrästä kertyisi lähes koko uuden mädätyslaitoksen kapasiteetti, ja jon- Biojätteen erilliskeräys alkoi pääkaupunkiseudulla vuonna 1992, ja se on laajentunut vaiheittain koko alueelle. Valmistuessaan mädätyslaitos ja kompostointilaitos pystyvät yhdessä käsittelemään vuosittain 60 000 tonnia biojätettä, mistä mädätyslaitokseen ohjataan 44 000 tonnia eli noin 70 prosenttia ja loppu noin 30 prosenttia kompostoitavaksi. asiakas. Kuva: Kai Widell. HSY:n noin 110 miljoonan euron liikevaihdosta se tuo muutaman miljoona euroa. Sähkö myydään Vantaan Eergialle, kertoo toimialajohtaja Petri Kouvo. Vaikka sähkön tuotanto ja myynti on HSY:lle marginaalista oheistoimintaa, se on kuitenkin myös hyvää liiketoimintaa. Lisäksi 10 000 tonnia biojätettä tuli kaupan ja elinkeinoelämän puolelta. – Valitulla tavalla päästään paljon parempaan loppuratkaisuun ja hyötykäyttöön jo olemassa olevan infran osalta. 73. Uusi mädätyslaitos valmistuu tämän kompostointilaitoksen viereen vuonna 2015. Sähkön hinta määräytyy NordPoolin sähkömarkkinajärjestelmässä kulloisenkin sähkön markkinahinnan mukaan. Luonnollisesti käytämme myös itse syntyvää sähköä. Miksei kaikkea biojätettä käsitellä mädätyslaitoksessa. Vuoden 2015 alkupuolella on tarkoitus aloittaa mädätyslaitoksen koekäyttö ja varsinainen käyttö kesällä 2015. Kekkilä Oy ostaa kaiken kompostoinnissa syntyvän raakamullan, ja valmistaa siitä multatuotteita, joita myy asiakkaille. Ämmässuo on sähkön ja lämmön osalta täysin omavarainen, Kouvo kertoo. Jätehuollon maksut voidaan näin Kouvon mukaan pitää paremmin kurissa. Viime vuonna HSY keräsi kotitalouksista 38 000 tonnia biojätettä
Jos taas biojätettä tulee yli kapasiteetin, HSY:llä ovat sitäkin varten suunnitelmat valmiina. Koko valtakunnassa yhdyskuntajätteestä runsas kolmannes kierrätetään, Kouvo luettelee. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: HSY. Uuden osavirtamädätyslaitoksen ja samaan aikaan tehtävän kompostointilaitoksen parannustöiden investointikustannuksiksi arvioidaan noin 11-13 miljoonaa euroa. Kuva: Hannu Bask kin verran kasvuvaraakin vielä jäisi. Biojäte pitää lajitella kaikissa yli 10 huoneiston taloyhtiöissä, pienemmissä kiinteistöissä se on vapaaehtoista. PERUSKORJAUS Kuva sisältä kompostointilaitoksesta. Kun se ahkeran kierrätyksen ansiosta vähenee, sekajäteastioiden määrää voidaan vähentää tai niiden kokoa pienentää. Kierrätys vaikuttaa jätemaksuihin HSY kerää jätettä pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella. Jos jätelajittelua vielä tehostetaan, niin se johtaa siihen, että biojätemäärät voivat noustakin jonkun verran. – Vuoden 2012 tilaston Kompostointilaitoksessa biojätteestä tehdään multaa. Pääkaupunkiseudulla lajittelu toimii muuta maata paremmin. – Aina kun tällaisia isoja investointeja tehdään, pyritään ottamaan huomioon muun muassa alueen väestökehitys. Pääkaupunkiseudulla se on noin yhden prosentin luokkaa vuodessa. Näillä näkymin ja lukujen valossa saamme laitokseen hyvin biojätettä. Sekajäte on muita kalliimpi jätejae. – Meillä on sopimukset muun muassa lahtelaisen Kujalan Komposti Oy:n kanssa sekä forssalaisen Envor Oy kanssa, joille olemme vuosien varrella joutuneen jonkun verran ohjaamaan biojätettä käsiteltäväksi. Jos oma käsittelykapasiteettimme ei riitä esimerkiksi huoltoseisokkien aikana, ostamme sitä muilta laitoksilta. Tällaisilla järjestelyillä takaamme sen, ettei biojätettä tarvitse viedä kaatopaikalle, Kouvo kertoo. Kuva: Erik Åström 74 mukaan pääkaupunkiseudun kotitalouksien jätteestä 44 prosenttia meni kierrätykseen, 4 prosenttia poltettavaksi tai energiahyödyntämiseen ja 52 prosenttia kaatopaikalle. Kierrätys vaikuttaa jätemaksuihin
75 S uomalaiset arvostavat omakotitaloasumisen piirteitä, yksityisyyttä, yksilöllisyyttä, tilojen muunneltavuutta oman tarpeen mukaan ja mahdollisuutta puutarhanhoitoon. Silti yhä useampi haluaa asua kaupunkimaisesti ja yhteisöllisesti.. Asuntomessuilla 2016 esitellään uusi asumiskonsepti Puukerrostalossa pientaloasumisen parhaat ominaisuudet Seinäjoen asuntomessualueelle nousee Lakea Oy:n kolmen puukerrostalon kokonaisuus Mäihä, joka edustaa aivan uudenlaista arkkitehtuuria Suomessa. Sisanäkymä. Puu on hallitseva materiaali myös sisätiloissa. Mäihä valittiin kilpailutuksen kautta Asuntomessujen kerrostalohankkeeksi
– Asuntosuunnitteluun on tässä hankkeessa todella paneuduttu ja rakennussuunnittelu on korkealuokkaista. Talojen erkkerit tulevat olemaan viljelykäytössä.. Pientalomaisina laatutekijöinä Mäihään on tulossa muun muassa erkkereitä, isoja ja suojaisia ulkotiloja, kaksikerroksisia asuntoja sekä asuntokohtaiset kodinhoito-kuraeteistilat. Mäihän on suunniteltu myös joustavien asumisen ratkaisujen ja yhteistilojen kudelma, joka edistää asukkaiden yhteistoimintaa monella tavalla. Tontin myynti viedään vielä kaupungin asiasta päättävien elinten käsiteltäväksi. Tähän tietoon nojaten arkkitehdit Sini Kotilainen ja Markku Hedman ovat suunnitelleet uuden ajan kerrostalon, joka toteutetaan Seinäjoen asuntomessualueelle. Suunnittelun tärkeänä johtolankana pidettiin myös tulevaisuuden tarpeiden huomi- oimista – myös niiden, joita ei tänä päivänä vielä pystytä ennustamaan. – Asuntojen lukumäärä, asuntojakauma, asuntojen koot ja asunnon tilajärjestelyt haluttiin siitä syystä joustaviksi. Kestävää rakentamista ja asukaslähtöisyyttä Asuntomessujen laatutyöryhmä, joka koostuu Seinäjoen kaupungin ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen edustajista, on tehnyt arvioinnin pohjalta päätösehdotuksen Mäihän valinnasta kokonaisuutena ja sen esittelystä vuoden 2016 Asuntomessuilla näyttelykohteena. Myös asuntojen sijoittautumista miellyttävällä tavalla tonttiin, ympäröivään luontoon ja ilmansuuntiin kiiteltiin. Erityistavoitteena meillä oli myös pientalomaisten laatutekijöiden yhdistäminen kerrostaloasumiseen, toteaa Kotilainen. Myös pihan suunnittelu on toteutettu huolella, pihan toiminnat ovat kiitettävän monipuoliset ja alueen yhteisöllisyyttä parantavia, listaa Asuntomessujen projektipäällikkö Kirsi Joensuu Seinäjoen kaupungilta. Tavoitteena oli luoda kylämäinen rakenne. Jokaisen talon kattokerroksessa sijaitsee myös talosauna ja saunaan johdattele- Suunnittelun tärkeänä johtolankana pidettiin myös tulevaisuuden tarpeiden huomioimista – myös niiden, joita ei tänä päivänä vielä pystytä ennustamaan. Näkymakuva tulevasta puukerrostalokorttelista. – Pidimme Mäihän pääteemoina asukaslähtöisyyttä ja kestävää rakentamista, jolla tarkoitetaan paitsi pyrkimystä luonnonvarojen säästämiseen, myös ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiseen, kertoo arkkitehti SAFA Sini Kotilainen. Kaupungin edustajista koostunut kilpailun arviointiryhmä arvosti Mäihässä myös sitä, kuinka tilojen vaihtuvuus julkisesta yksityiseen on toteutettu harkitusti
– Uskomme puuhun terveellisenä ja turvallisena materiaalina. Lukostojen saneeraukset – Uusimmat Abloy avainjärjestelmät: mekaaninen Sento ja sähkömekaaninen Protec2 CLIQ – Abloy Optima kulunhallinta Avainhallinta- ja huoltosopimus – Nopea ja suojattu avaintoimitus – Aina ajan tasalla oleva avainrekisteri – Huoltosopimuksella varmistat myös jatkossa, että lukostoa huoltaa valtuutettu Abloy-palvelu Palonsulkujärjestelmät ja savunpoisto – Palonsulkujärjestelmien suunnittelu, asennus ja huolto – Savunpoistojärjestelmien huollot – Paikalliset paloilmoitusjärjestelmät ullakoille, kellareihin yms. Asukaslähtöisyys on yksi kohteen pääteema. Lisäksi halusimme tuoda esiin uudenlaisia kerrostaloasumisen mahdollisuuksia, joita asukkaat oikeasti haluavat asumiseltaan, perustelee toimitusjohtaja Keijo Ullakko Mäihän valintaa Lakean asuntomessukohteeksi. va, näköaloiltaan juhlava patio ja kattopuutarha. Kilpailutuksessa ei vaadittu puutalototeutusta, mutta Lakea on kehittänyt puurakentamista viime vuosina voimakkaasti ja halusi tuoda puuosaamistaan messuilla esiin. Siksi puurakenta- mista pitää kehittää eteenpäin maassa, jossa puu on aina ollut tärkeä osa elintapaamme. Jokaisen talon kattokerroksessa sijaitsee myös talosauna ja saunaan johdatteleva, näköaloiltaan juhlava patio ja kattopuutarha.
Rakennusta voidaankin pitää rakennusteknisesti yhtenä Suomen kaikkien aikojen vaativimmista hankkeista, kertoo johtaja Juha Valtari Rambollista. Mitä kaupunkien historiallisesta rakennusperinnöstä on jäljellä. – Keskustakirjasto tulee olemaan yksi Helsingin merkittävimmistä rakennuksista keskeisen sijaintinsa Töölönlahdella sekä Suomen oloissa ennakkoluulottoman ja ainutlaatuisen arkkitehtuurinsa puolesta. Arkkitehtisuunnittelun toteuttaa ALA Arkkitehdit Oy. Toisen maailmansodan jälkeinen kiihkeä saneeraustoiminta uhkasi hävittää vanhat kaupunkikeskustat kokonaan. Keskustakirjastossa kansalaisten tiedot, taidot ja tarinat kohtaavat työpajoissa, keskusteluissa, opiskelussa, harrastuksissa. Toisaalta taas klassismin ja empiren ajalta ei ole säilynyt kuin pieniä julkisten rakennusten kokonaisuuksia Helsingin empirekeskustaa lukuun ottamatta. Kaksiosainen Suomen kaupunkirakentamisen historia on ensimmäinen kokonaisesitys suomalaisten kaupunkien rakennuskulttuurista ja kaavoituksesta keskiajan alusta 1800-luvun lopulle. (08) 410 5500 www.alutec.fi. Rakennusteknisesti Keskustakirjasto on haasteita täynnä piilottaen sisäänsä mm. Artikkeleissa esitellään runsaan kuvituksen täydentämänä kaupunkien tyylihistoriallista ja rakennustekniikan kehitystä, julkisia rakennuksia ja asunto- t "-6.**/*07&5 t "-6.**/* *,,6/"5 Alutec - palvelukonseptin avulla autamme sinua uudis- ja saneerauskohteissa hankkeesi suunnittelusta takuuvarmaan lopputulokseen saakka. yli 90 metriä pitkän rakennuksen runkona toimivan siltarakenteen. Ramboll toteuttaa suunnittelun kansainvälisenä yhteistyönä, jossa suomalaisten asiantuntijoidemme lisäksi on mukana alan parhaita osaajia Tanskasta ja Isosta-Britanniasta. Kirjastorakennus on teräs- ja lasirakenteiden taidonnäyte, jossa toteutuvat myös energiatehokkuuden vaatimukset. Suomen kaupunkirakentamisen historian I osa kattaa ajanjakson keskiajalta 1700-luvun loppuun ja II osa kustavilaisesta ajasta 1800-luvun loppuun. Keskustakirjasto rakenneteknisesti yksi vaativimmista hankkeista Suomessa Helsingin Keskustakirjastosta rakennetaan ainutlaatuinen kaikkien kaupunkilaisten kohtaamispaikka, jossa kirjaston käyttäjät eivät ole vain kulttuurin kuluttajia vaan aktiivisia tekijöitä. t "63*/(0/460+"4-&*,½5 t -"4*4&*/5 Alutec oy Savontie 349 84100 YLIVIESKA Puh. Alutec - parvekelasitus suojaa parvekettasi ja pitää sen aina houkuttelevana. Mitä niistä on vielä jäljellä. Samalla se jatkaa parvekkeesi käytettävyyttä ja vaimentaa ulkoa kantautuvaa melua. Töölönlahden kulttuurikeskittymää täydentävä moderni ja elämää sykkivä kirjasto toimii perinteisten tehtäviensä ohella kaupunkilaisten kulttuurisena olohuoneena ja multimediakeskuksena erilaisille tapahtumille. Tuotevalikoimastamme löydät kaiken tarvittavan. Teoksen ovat kirjoittaneet alojensa eturivin asiantuntijat: Janne Harjula, Marja Terttu Knapas, Juhani Kostet, Pekka Kärki, Henrik Lilius, Marianna Niukkanen, Lauri Putkonen, Liisa Seppänen, Jarkko Sinisalo, Mervi Suhonen ja Kirsi Vainio-Korhonen. Isännöintiliitto: Tampereen lumiturman syyttäjällä isännöinnin rooli hukassa Maaliskuussa 2012 jalkakäytävällä kävellyt nainen menehtyi Tampereella, kun kerrostalon Kaupunkirakentamisen historia vihdoinkin ilmestynyt! Suomessa on ollut kaupunkielämää 1300-luvulta lähtien. Esimerkiksi vanhimpien kaupunkiemme Turun, Porvoon, Rauman, Naantalin ja nykyisin Venäjälle kuuluvan Viipurin on vielä jäänteitä keskiaikaisesta kaupunkirakentamisesta, ja kaupunkiarkeologia tuo koko ajan uutta tietoa esille. Ramboll on valittu Helsingin uuden keskustakirjaston rakennesuunnittelijaksi. Monimuotoinen ja näyttävä kirjastorakennus on rakenneteknisesti yksi vaativimmista hankkeista Suomessa. Miten kaupungit oikein syntyivät keskiajalla tai suurvalta-aikana. Keskustakirjaston harjannostajaisia vietetään Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi joulukuussa 2017, yleisölle rakennus avataan itsenäisyyspäivänä 2018. Suomen kaupunkirakentamisen historiassa kartoitetaan historiallinen tilanne, jossa kaupungit syntyivät ja kehittyivät, kerrotaan rakentamisen kansainvälisistä esikuvista ja kaupunkirakentamiseen vaikuttaneista laeista ja säädöksistä sekä tarkastellaan väestön, sosiaalisen kehitykseen ja elinkeinojen vaikutusta asemakaavoitukseen. Uuden keskustakirjaston vastaavana rakennesuunnittelijana toimii suunnittelujohtaja Tapio Aho ja projektipäällikkönä Mikko Harmanen. Sen vaativia avaruusristikoita sisältävä runko on terästä ja betonia, julkisivussa käytetään näyttävästi lasia ja puuta. Nollaenergiarakennuksen kriteerit lähes täyttävä kirjasto on bruttoalaltaan 16 000 m2. 78 rakentamista sekä kaupunkien laajennuksia, siirtoja ja tulipalojen vaikutusta kaavoitukseen. t 1"37&,&-"4*56,4&5 t 1"37&,&,"*5&&5 Alutec - parvekelasitus nostaa kotisi arvoa, sekä asumisviihtyvyyttä. Ja minne ne syntyivät
Päästöoikeushuuto- kaupoissa kaupattavien oikeuksien määrää aletaan rajoittaa 12.3 alkaen. – Keskustelu lähti aivan väärille urille. Lämpötilat ovat normaalisti näin leutoja vasta maalishuhtikuussa. Käräjäoikeudessa tuomarit vapauttivat huoltoyrityksen työntekijät syytteestä, mutta tuomitsivat taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan sekä isännöitsijän kuolemantuottamuksesta sakkorangaistukseen. Vuosituotteen 2015 hinta laski helmikuussa 2,4 €/Mwh, Brent öljy kallistui 3,1 dollaria tynnyriltä. Suomen ja Viron hinnat lähes käsi kädessä Suomen ja Viron aluehinnat kulkivat lähes käsi kädessä mutta erona tammikuuhun muun Baltian spot-hinnat toteutuivat korkeampina. Laskua rajoitti samanaikaisesti vahvistunut päästöoikeuden hinta. Heikkona pysytellyt spot-hinta auttoi ylläpitämään laskevaa markkinatunnelmaa. – Muiden sähkönhintaan vaikuttavien tekijöiden kehitys helmikuussa on ollut seuraavaa: päästöoikeuden hinta vahvistui 1 €/tn, kivihiilen hinta laski 2,8 $/tn ja hydrobalanssi parantui 3,1 Twh:ia, kertoo kansainvälisen liiketoiminnan kehityspäällikkö Arto Peltola Skapat Energiasta. Syyttäjä tuntuu sekoittavan täysin isännöitsijän esimerkiksi huoltomieheen. 79 Arto Peltola vastaa Skapat Energian kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä. Tuomiosta valitettiin hovioikeuteen. Tammikuussa Baltian kysyntä nosti sähkönhintaa Suomessa mutta helmikuussa Viron ja Latvian välinen sähkönsiirron pullonkaula piti sähkönhinnan alhaisena Suomessa kun Suomen ja Viron alueet eriytyivät Latvian ja Liettuan korkeista hinnoista. – Taloyhtiön hallituksen rooli on huolehtia, että huoltopalvelut hankitaan. S uomen hinta-alueen keskimääräinen spothinta helmikuussa toteutui 34,2 €/MWh tasoon, laskien 6,1 €/MWh tammikuun lukemista. Kokonaisuudessaan huutokaupattavien oikeuksien määrä vähenee 400 Mtn vuoden 2014 aikana. Vuosituote 2015 laski helmikuussa voimakkaasti. – On myös erikoista, että tapauksessa syytetään vain puheenjohtajaa eikä koko hallitusta. Turun hovioikeus käsitteli tapausta 12.3. Laskun ajureina olivat parantunut hydrobalanssi ja voimakkaasti heikentynyt kivihiilen hinta. ja pohti istunnossaan, kuka on tilanteesta vastuussa. Yhtenä oikeudellisena kysymyksenä pohditaan, onko isännöitsijä toiminut huolellisesti. Tammikuun hiukan keskimääräistä kylmempi sää ei jatkunut helmikuussa vaan lämpötilat toteutuivat 5,3 astetta leudompina vuodenajan normaaliin nähden. Lain mukaan puheenjohtajalla ei pitäisi olla ankarampaa vastuuta kuin muulla hallituksella, Furuhjelm kritisoi. Syyttäjä ei selvästikään ymmärrä isännöinnin ja huoltoyrityksen eroa, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelm kritisoi. Isännöinti puolestaan sopii huoltoyrityksen kanssa palveluiden sisällöstä riittävän tarkasti, Furuhjelm sanoo. SKAPAT ENERGIAPALSTA Erittäin lauha sää piti spot-hinnan alamaissa katolta putosi jäätä hänen päähänsä. Vuosituotteen lasku on ollut huomattavaa viime aikoina ja lyhyellä aikavälillä on todennäköistä, että tuotteessa nähdään korjausliike ylöspäin mutta yleisesti ottaen tuotteeseen vaikuttavat fundamentit pysyttelevät heikkoina.. Isännöitsijällä on syyttäjän mukaan velvollisuus käydä säännöllisesti paikan päällä taloyhtiössä tarkkailemassa, missä kunnossa rakennus ja katto ovat. Päästöoikeuden hintaa tuki EU parlamentin ja jäsenmaiden hyväksymä nopeutettu käyttöönotto Backloadingin eli huutokauppojen myöhentämisen suhteen. Oikeudenkäynnissä syyttäjä esitti, ettei isännöitsijän huolellista toimintaa ole tai voi olla pelkästään se, että hän kilpailuttaa ja valitsee tarkasti huoltoyrityksen. – Syyttäjä siis katsoo, että isännöitsijän olisi pitänyt kiivetä katolle tarkistamaan, onko lumenpudotusyritys poistanut lumet riittävän hyvin. Alhainen lämpötila näkyy alentuneen kulutuksen kautta myös spot-hinnassa, joka toteutui edullisena
Tuotanto-odotuksia kuvaava saldoluku on kuitenkin kivunnut jo plussalle, mikä indikoi vähitellen käynnistyviä parempia aikoja. Aloitettujen rakennus- kuutioiden vuosisumma on supistunut lähes 30 milj. Rakentamisen heikko suhdannetilanne jatkuu kolmatta vuotta K ansainvälinen talouskehitys on vahvistunut syksyn aikana ja korkean tulotason maat ovat vihdoin pääsemässä keskimäärin parin prosentin talouskasvuun; USA ja Iso-Britannia etunenässä. Rakentamisessa jatkuu heikko suhdannetilanne nyt kolmatta vuotta. Kotitalouksien velkaantuminen keskittyy tietyille alueille, mutta velan suhde tuloihin on merkittävän korkea vain muutamilla alueilla. Raksu-ryhmä arvioi rakentamisen kokonaistuotannon pysyttelevän lähellä viime vuoden tasoa. Myös varastojen rakentaminen sekä maatalouden rakentaminen lisääntyy. asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen 10 prosentin käynnistysavustus. Korjausrakentaminen jatkuu vilkkaana erityisesti asuntopuolella ja sen määrä tulee ylittämään näinä vuosina jo selvästi asuntojen uudisrakentamisen määrän. Talouskasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna noin yhteen prosenttiin koti- talouksien heikon kulutuskysynnän ja yritysten vähäisten investointitarpeiden takia. Kuluvana talvena työvoima supistuu edelleen jonkin verran. Rakennusalan työttömyys on kasvanut syksyn aikana ja joulukuussa työttömiä työnhakijoita ja lomautettuja oli yhteensä noin 33 000; noin 10 prosenttia kaikista työttömistä. Erityisesti kehyskuntien tilanne on huomionarvoinen. Sijoittajia kiinnostavat erityisesti pienet asunnot hyvällä sijainnilla. Arviohaarukka painottuu vielä laskupuolelle ja tuotannon muutoksen ennuste on -2 -0 prosenttia. Muun toimitilarakentamisen elpyminen hidastuu, kun yritykset ovat varovaisia vapaan kapasiteetin sekä matelevan kysynnän takia. Sijoittajien merkitys kasvussa Matala korkotaso ja nopeasti kohonneet vuokrat ovat lisänneet asuntosijoittamisen suosiota. Vuoden takaiseen tilan- teeseen nähden lisäys on noin 4 200 henkilöä. Maailman talouskasvu nopeutuu kehittyvien maiden vientikysynnän vetämänä. Rakennusalan suhdanneryhmä Suhdannetilannetta kuvaavat indikaattorit kuten EK:n julkaisemat rakentamisen luottamus 80 ellervon taloudellisen tutkimuskeskuksen asuntojen hintaennusteen mukaan vuonna 2014 asuntojen hinnat nousevat koko maassa 2,5 prosenttia. Näistä valtion tukemia ARA-asuntoja on noin 7 000, lähes 30 prosenttia kaikista aloituksista. Sijoittamisen merkitystä on entisestään kasvattanut asuntomarkkinoille sijoittavien rahastojen kasvu. Helsinginkään hintakehitys ei voi pitkällä aikavälillä loputtomasti erkaantua tulojen määrittämästä tasosta. Korjaaminen kasvaa myös teollisuudessa, jossa rakentamisen painopiste on edelleen olemassa olevan kapasiteetin rationalisoinnissa sekä vanhan korjaamisessa. Toimitilarakentaminen ei enää vähene. Kerrostalorakentamisen aallonpohja vasta nyt Kerrostalorakentaminen on tulossa vasta nyt suvantovaiheeseen, kun rakennusliikkeet sopeuttavat tarjontaansa heikenneeseen kysyntään. Rakennuskustannusten nousuvauhti on jatkunut hitaana. Liikerakentamisen puolella on mo- nia hankkeita vain aloituspäätöstä vailla ja lupakehitys osoittaa kasvunäkymiä. Korjausrakentamista nostavat viime keväänä ja syksyllä tehdyt elvytysratkaisut mm. Sijoittajien mielenkiinto kohdistuu vain osaan asuntokannasta, joten tämä osaltaan lisää hintakehityksen eroja sekä alueiden välillä että alueiden sisällä. Euroopan riskinä on juuttuminen hitaaseen talouskasvuun ja joissain maissa pelätään deflaatiota, lisäksi julkisen talouden velkaantuminen jatkuu ja ikääntyminen painaa päälle. Hintakehitys onkin ollut Helsingissä nopeinta yksiöissä sekä keskeisissä sijainneissa. Tilanne asuntomarkkinoilla suhteessa kotitalouksien tulokehitykseen on koko maan tasolla vakaa. Suomen asuntomarkkinoilla ei ole perinteistä hintakuplaa. Raaka-aineiden hintojen odotetaan kohoavan vähitellen, joskin maltillisesti, kansainvälisen talouskasvun vilkastuessa ja öljyn hinta on edelleen huomat- tavan korkealle verrattuna sen pitkänaikavälin tasoihin. kuutioon, samalle tasolle kuin finanssi- kriisin heikoimpana vuonna 2009. Vuonna 2013 rakennusalan työttömyysaste oli ennakoitua parempi, keskimäärin yhdeksän prosenttia. PTT ennustaa asuntojen hintojen nousevan 2,5 % P Infran suhdanteet heikkenevät edelleen Infrarakentamisen suhdanteet ovat heikkenemään päin. ja suhdannebarometri ovat edelleen heikkoja, tilaukset ovat normaalia pienemmät ja henkilös- tön odotetaan supistuvan. Toinen keskeinen tekijä on sijoittajien aktiivisuuden lisääntyminen. Vuonna 2013 asuntorahastojen ostamien asuntojen osuus vapaarahoitteisesta kerrostaloasuntotuotannosta oli arviolta noin 15–25 prosenttia, jolloin kauppamäärät ovat noin reilusta 1000 asunnosta enintään noin 2000 asuntoon.. Lupakehitys on ollut hyvin heikkoa, mitä osoittaa asuntolupien kappalemäärän vuosisumman lasku 25 000 asunnon tasolle. Asuntorakentaminen tulee vähenemään syksyllä ennakoi- tua enemmän. Rakennusalan suhdanneryhmän arvion mukaan tänä vuonna aloitetaan 24 000 - 25 000 asunnon rakentaminen. Tilanne on vakiintunut, mutta merkittäviä riskejä on edelleen. Helsingin kotitalouksien tulokehitystä nopeampaa hintakehitystä pitää osaltaan yllä ikääntyvien henkilöiden hakeutuminen lähelle palveluja. Sekä julkinen että yksityinen infrakysyntä supistuu, sillä yhtäältä kuntien heikko rahoitustilanne vetää alaspäin ja toisaalta asunto- puolen pohjarakentamisen väheneminen näkyy. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen uusien sopimusten vuokrat kallistuvat vastoin aiempia vuosia vähemmän kuin asuntojen hinnat eli 2,0 prosenttia. Aloituskuutioi- den määrä lähtenee vähitellen kasvuun ja se johtuu lähinnä muutamista suurista alkavista kohteista. Helsingin kehitys eroaa muusta maasta Hintajohtajana jatkaa Helsinki, missä myös neliöhintojen suhde kotitalouden keskimääräisiin käytettävissä oleviin tuloihin on kasvanut noin 1,5 prosenttiyksikköä vuoden 2009 jälkeen. Lopulta hintataso kuitenkin sopeutuu asukkaiden maksukyvyn mukaan. Suomen talous nousee hitaasti vilkastuvaa kansainvälistä kehitystä seuraten
kaupunginosan yhteisjärjestelyjen periaatteita. ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA. Näiden päätösten täytäntöönpanossa kunnilla on aivan keskeinen rooli. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman vaikuttavimpia toimenpiteitä ovat metropolihallinnon kehittäminen ja kaupunkirakenteen tiivistäminen. Piha- ja oleskelualueista tulee viihtyisiä ja turvallisia, kun. Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. Tavoitteena on myös rakentamiskustannusten ja asumiskustannusten pienentäminen. Varasto asennetaan Helsingin ympäristökeskuksen ja yliopiston käytössä olevaan Viikin ympäristötaloon. Tavoitteena on saada alueel- le elinkaaren mittaisia, resurssiviisaita ratkaisuja, jotka lisäävät asukkaiden ja kaupunkilaisten viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Esimerkiksi Kankaan pysäköintimalli perustuu nimeämättömien paikkojen ja vuoropysäköinnin tehokkaaseen hyödyntämiseen, kun asumisen, palveluiden ja työpaikkojen pysäköinti hoide- 81 taan samoissa pysäköintilaitoksissa. Siemensin toimittama akkuvarasto muun muassa varastoi kiinteistössä tuotettua aurinkosähköä, tasaa kulutushuippuja ja mahdollistaa älylatauksen. Akkuvaraston asentaminen on osa Tekesin EVE-ohjelmaa. Varastosta on mahdollista myydä sähköä myös verkkoon. Kestävyysvaje on siis tältäkin osin koko julkisen sektorin haaste. Kestävä kehitys ohjeena Jyväskylän Kankaan alueen suunnittelussa K estävän kehityksen mukaisesti Jyväskylässä Kankaan kaupunginosassa pyritään resurssien ja luonnonvarojen eli materiaalien, tilojen ja laitteistojen tehokkaaseen käyttöön sekä hiilijalanjäljen pienentämiseen. – Meille on tulossa käyttöön sähköautoja ja haluamme käyttää niitä aktiivisesti. Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koiviston ehdotus on, että lautakunta hyväksyisi pysäköinnin yhteisjärjestelyjen, keskitettyjen väestönsuojien ja jätehuollon, julkisen valokuiturunkoverkon sekä yhteispihajärjestelyjen periaatteet Kankaan asemakaavoituksen ja alueen jatkokehittämisen pohjaksi. Älylataus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kulutushuippujen aikaan sähköautojen lataus voidaan tehdä sähkövarastosta ja samalla vähennetään sähköverkon rasitusta. Pysäköintipaikka erillään asuntojen hinnasta Autoton asukas taas hyötyy pysäköintikustannusten muuttuessa läpinäkyviksi, kun pysäköinnin hinta pidetään erillään asuntojen hinnoista. Niiden avulla voidaan ratkaista uusiutuvan energian haasteita. Niillä tuskin kuitenkaan on merkittäviä välittömiä positiivisia vaikutuksia asuntotuotantoon. Akusto toimii puskurina autojen ja Helsingin energian verkon välissä, Helsingin ympäristökeskuksen ympäristötarkastaja Jari Viinanen kertoo. Näin pysäköintipaikkojen kokonaismäärää voidaan pienentää, mikä vähentää kustannuksia – käyttömukavuuden siitä kuitenkaan kärsimättä. Yhteisjärjestelymallien tavoitteena on luoda tilanne, joka hyödyttää kaikkia osapuolia – kaupunkia, rakentajia sekä tulevia asukkaita ja käyttäjiä. Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta käsitteli Kankaan -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet. Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna www.varsinaisbitumi.fi Tavoitteena on saada alueelle elinkaaren mittaisia, resurssiviisaita ratkaisuja, jotka lisäävät ja viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Yhteisjärjestelyjen periaatteiden hyväksymisestä päättää lopulta kaupunginvaltuusto. Suomen ensimmäinen sähkövarasto Viikin ympäristötaloon S uomen ensimmäinen kiinteistöön asennettava tuotantokäytössä oleva akkuvarasto tulee Helsinkiin. Varastoilla on mah- dollista tasata sähkön käyttöä ja tuotantoa. Esimerkiksi niin, että aurinkoisena päivänä akut ladataan täyteen, ja sähkö käytetään pimeinä yön tunteina tai kulutushuippujen aikaan pienentämään kustannuksia, Siemensin Smart Grid -divisioonan johtaja Jussi Mäntynen sanoo. Ohjelman kautta pyritään edistämään sähköautoilua. Kankaan alueelle toteutetaan keskitetty alueellinen väestösuoja, joka toimii pysäköintilaitoksen osana. – Sähkövarastot ovat tärkeitä uusiutuvan energian lisääntyessä. Tähän liittyvät vahvasti myös sähkövarastot, koska sähköautot voivat tulevaisuudessa toimia osittain samoin kuin sähkövarastot. Oikean suuntaisia, mutta riittämättömiä Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteet asuntomarkkinoiden osalta ovat vaikuttavuudeltaan oikean suuntaisia. Väestösuojatiloja voidaan käyttää normaalitilanteessa pysäköintipaikkoina
Erilliset, yhteiset jätehuoltopisteet toteutetaan tonttien ulkopuolelle yleisille alueille. Joka tapauksessa kaupunkiseutujen rakennettujen alueiden uudistumista tulee tukea ja täydennysrakentamista helpottaa, mihin tehty arviointi antaa hyvät valmiudet. RAKLI:n jäsenten kokemukset rakennushankkeista puoltavat myös sitä, että tarvetta raportissa esiin nostetulle kuntien rakennusvalvontojen uudistamiselle on. uonna 2000 säädetty laki on toiminut melko hyvin puitteiden luojana, mutta nykytilanteessa tarvitaan lisää joustavuutta ja nopeutta, jotta rakentamisen ja talouden pyörät pysyvät pyörimässä. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistukset myötätuulessa Myös alueellinen valokuituverkkotulossa V Kankaalle toteutetaan kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä myös alueellinen valokuituverkko, jota tarjotaan operaattorien käyttöön. Kaavoitukseen liittyvät kysymykset hidastavat rakennuttajien mukaan eniten kaupunkirakenteen kehitystä ja nostavat kustannuksia. Kankaan historiallinen paperitehdasalue sijaitsee Tourujoen itärannalla noin kilometrin päässä Jyväskylän ydinkeskustasta. Koko maankäyttö- ja rakennuslaki on nyt kammattu tiheällä kammalla läpi, mikä on var- masti lisännyt lain vaikutusten syvällisempää ymmärtämistä. Kaupungistumisen näkökulmasta on hyvä, että yhdeksi painopisteeksi on nimetty eri kaavatasojen roolien selkiyttäminen ja täydennysrakentamisen edistäminen. Onkin hienoa, että hallitus tuo MRL:n osauudistuksen vauhdilla eduskuntaan. 0400 311 780, aatos.karkkainen@termotohtori.fi 82. Vuoteen 2025 mennessä Kankaan osayleiskaava-alueelle voidaan suunnitelmien mukaan sijoittaa noin 3 000 asukasta ja noin 2 100 työpaikkaa. On hyvä, että uudistuksissa kiinnitetään huomiota myös kiinteistöjen ylläpitoon ja rakentajan vastuuta lisätään. Toki täytyy olla tarkkana, ettei kokonaisuuden toimivuutta vaaranneta äkkinäisillä päätöksillä. TkT Aatos Kärkkäinen, Kilonkallio 3 A, 02610 ESPOO, puh. Näin kaikilla operaattoreilla on yhdenmukaiset edellytykset vuokrata laajakaistakapasiteettia ja tarjota palvelujaan alueella. Osayleiskaavaaluetta laajemmassa, valmiiksi rakennetussa kaupunginosassa asuu vuoteen 2040 mennessä yhteensä noin 5000 asukasta. jätehuolto- ja pysäköintiratkaisut siirtävät liikennettä pois tonteilta. Johanna Aho MRL-arviointiryöryhmän jäsen Kaavoitukseen liittyvät kysymykset hidastavat rakennuttajien mukaan eniten kaupunkirakenteen kehitystä ja nostavat kustannuksia. Tosin tälle arvioinnille leimallista on, että eri tahojen näkemykset syy-seuraussuhteista eivät täysin kohtaa. Kilpailun edistäminen asuntojen rakentamisessa ja kaupan alalla on juuri sitä, mitä markkinoilla nyt tarvitaan
Kotimaiset jälkiasennushissit Avaimet käteen -toimitukset ammattitaidolla. RH Tekniikan uutuutena pyöreä jälkiasennushissi, erityisesti kehitetty spiraalin muotoisiin portaisiin. Katso artikkeli Kiinteistö ja isännöinti -lehdestä nro 1-2 / 2014 Autotalontie 3-5, FI-40950 Muurame Puh. +358 40 732 8765, +358 400 308 557 www.hissitekniikka.fi email: info@hissitekniikka.fi
Asiantuntijoidemme avulla taloyhtiösi laajakaista- ja kaapeli-tv -asiat hoituvat mutkattomasti. Tutustu DNA WELHO Taloyhtiökumppanuuden hyötyihin % " !!( www.dna.fi/taloyhtiokumppani tai % " $ " $""( $$ ( " #! taloyhtiomyynti@dna.fi. Tarjoamme taloyhtiöiden laajakaista- ja kaapeli-tv -palvelut vuosikymmenten kokemuksella. Myös asennusja huoltotarpeet hoituvat omalla huoltopalvelullamme – nopeasti ja vaivatta. BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green ON ASIOITA, JOITA SINUN EI TARVITSE TEHDÄ ITSE. KUTEN TALOYHTIÖLAAJAKAISTAN PÄIVITYS TÄLLE VUOSITUHANNELLE. Anna DNA WELHO Taloyhtiökumppanin tehdä se puolestasi