Nro 3/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Ministeri Jan Vapaavuori: Kuntien yhteistyön puute jarruttaa kehitystä Kansanedustaja Osmo Soininvaara: Suomen yhden savupiipun kaupungeille käy kuten Detroitille Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha: Metropolialueella valtava pula pienistä asunnoista Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: Kasvukäytävät ratkaisevia Etelä-Suomen kilpailukyvylle Kiinteistöneuvos Mikko Peltokorpi: Isännöitsijöiden vastuulla mittavat peruskorjaukset
Myöhemmin tänä vuonna on tulossa kaksi pienempää mallia. Parempaa lämpötilan hallintaa. invertteripumpusta, linjasäätöventtiileistä ja kiinteistöjen kustannustehokkaasta sulanapidosta. Lyhyt takaisinmaksuaika. Danfoss on helmikuussa lanseerannut uuden kiinteistökokoluokan invertterimaalämpöpumpun. Tule tutustumaan osastoillemme 15 ja Info 3b! Lisämukavuutta. Energiatehokkuutensa johdosta lämpöpumpun takaisinmaksuaika on erittäin lyhyt. Uusinta tekniikkaa. Danfossin oman kompressorija invertteritekniikan ansiosta lämpöpumpun teho säätyy automaattisesti kiinteistön kulloisenkin tehontarpeen mukaan. Mahdolliset energiansäästöt jopa 13 % 23 % verrattuna yli 15 vuotta vanhaan patteritermostaattiin. Uusi pumppu on perinteistä tekniikkaa huomattavasti energiatehokkaampi ja sen teho voidaan mitoittaa täyden tarpeen mukaan jolloin lisäenergian käyttö voidaan minimoida. Helppokäyttöinen living eco® patteritermostaatti sopii suoraan yleisimpien patteritermostaattien tilalle. Energiansäästöt saavutetaan älykkäällä, oppivalla PID -säädöllä ja valitsemalla omaan elämänrytmiin parhaiten sopivan esiasetetun säästöohjelman. Vähemmän huoltotöitä. Energiansäästöjä. Uuden DHP-M lämpöpumpun ensimmäinen malli kattaa tehoalueen 21-84 kW. DHP-M XL lämpöpumppu on käyntiääneltään erittäin hiljainen. Lämpöpumppuja voidaan kytkeä useita rinnan jolloin teho riittää isoihinkin kiinteistöihin. Sähköposti: lvi@danfoss.. Osastoilta saat lisää tietoa mm. Olemme mukana Taloyhtiö 2015 -tapahtumassa Helsingin messukeskuksessa 15.4. Tee helppo energiansäästöremontti jo tänään vaihtamalla vanhat patteritermostaatit uusiin energiatehokkaisiin living eco® patteritermostaatteihin. Uutuus! Uuden sukupolven Danfoss DHP-M XL kiinteistöpumppu invertteritekniikalla! Tutustu uusiin kotisivuihimme: www.danfosslammitys
Saat lukon kaupan päälle vuokrauksen yhteydessä. Palauta tämä myymäläämme. 4 kuukauden ajan* Muutto, remontti, kesäkalusteet, venetarvikkeet, urheiluvälineet, arkistot, välivarasto, sesonkituotteet, messutarvikkeet, lisätilaa yritykselle... . *Tarjous voimassa rajoitetun ajan, valituista varastotiloista, koskee ainoastaan uusia asiakkaita, ei sisällä aloitusmaksua. Vallila, Lauttasaari, Ruoholahti, Töölö, Herttoniemi, Konala, Ala-Tikkurila, Malmi, Kilo, Olari Itäharju, Länsikeskus. vara stot 1–30 m 2 nyt.
4 Pitäisikö uusien kiinteistöjen tuottaminen pysäyttää määräajaksi. Tämä tärkeä tavoite saavutettaisiin parhaiten Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisellä. – Yritysten sijoittumisesta on alueiden kehityksessä pitkälti kysymys. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja Juhana Vartiainen on uudessa virassa toimiessaan useasti korostanut valtiontalouden kehityksen kääntämisen tarvetta. Hän korostaa, etteivät asiat etene sopimalla, jos minkäänlaisen väkipakon uhkaa ei ole. Jos sopimus ei tahdo syntyä, niin valtio tuuppaa sopimusneuvottelijat välimiehen pöydän ääreen. Helsinki kasvaa moottoriteiden varsille Helsingin yleiskaavan luonnos esittää, että Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Hänen ääntään ei ole haluttu kuulla. Hänen puoluetoverinsa sos.dem. Kiinteistökenttä elää pääasiassa tämän ongelman sivustakatsojana, mutta senkin tulee tuoda oma kortensa tyhjyyttä huutavaan kekoon, kansantalouden kassaan. Sopimus syntyy yleensä erimielisyyksien puolituksella, kumpikin osapuoli voittaa puolet ja kansantalous taantuu. Julkisten menojen supistamiseen olemme pakotettuja. Mäkelän mukaan kunnallinen demokratia ei toimi, jos meillä on yksi yli miljoonainen kunta ja pienemmät alle 10 000 asukkaan kuntia. Myös moni suomalainen yritys on siirtänyt tuotantonsa halvempien tuotantokustannusten maihin. Tuotteiden vientiä Suomesta ulkomaille harjoittavista yrityksistä toinen puoli on ulkomaalaisia. Niistä osa on tähän mennessä siirtänyt tuotantonsa Suomen ulkopuolelle meidän korkeiden tuotantokustannustemme vuoksi. – Mielestäni luku on realistinen. Kaupungistuminen on globaali megatrendi – On nähtävä, että kaupungistuminen on globaali ilmiö, maailman suurimpia megatrendejä. Mutta miten kansantalous saadaan tasapainoon. – Tarvitaan väkipakkoa, sanoo Vartiainen julkisuudessa. Ja lisäksi: varakkaimmat suomalaiset kirjautuvat Suomen korkean verotuksen vuoksi Portugaliin tai muualle halvan verotuksen vuoksi. Aluekehityksen kannalta on olennaista, että biotalous-, kaivosja matkailualat investoivat ja tuottavat Suomeen työpaikkoja muuallekin kuin suurimpiin kaupunkeihin.. Uusien kiinteistöjen rakentaminen lisää kansantalouden menoja, jotka pääasiassa toteutetaan velkapääomalla. Meidän tulee puuttua rakenteisiin. Se edellyttää ei yhden eikä kahden, vaan todella usean eduskunnassa tehdyn päätöksen kumoamista ja uusien tuottamista tilalle. Vaalipuheisessa suositut leikkaukset eivät riitä. Ihmiset muuttavat sinne, missä työtä on, sanoo ministeri Jan Vapaavuori. Asuntotuotanto vahvistettava Uudenmaan maakuntaliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä toivoo, että asuntotuotanto pääkaupunkiseudulla vahvistuisi. Nyt olisi syytä keskittyä toimenpiteisiin kansantalouden tilan parantamiseksi vähentämällä kotimaista kulutusta ja luoda mahdollisuuksia viennin elvytykseen. Viimeisin uutinen tosin kertoo, että Vartiainen on asettunut kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaaksi. Tämä suurkunta jyrää vahvuudellaan muiden yli. Mutta ei väkiluvun kasvu itseisarvo ole eikä lukua pidä ottaa kirjaimellisesti, sanoo Helsingin kaupunkisuunnitteluja kiinteistötoimen uusi apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki. Nyt näiden muutamien savupiippujen kaupunkien on pystyttävä muuttumaan monipuolisemmiksi, tai niille käy kuten Detroitille: teollisuus menee, eikä mitään tule tilalle, sanoo vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara. Vartiainen kaipaa entistä kipeämmin maan hallituksen lujaa tahtoa. Pitääkö meidän vaipua vielä syvemmälle, ennen kuin se käy selväksi päättäjille, niille päättäjille, joilla on tämän valtakunnan rahat hallussaan. Siitä huolimatta, että rakennustyö ei lisää tuontia, vaan tarjoaa työtä alan ammattilaisille. Suomalaisen kansantalouden kehitys on taantunut ja sitä on toteutettu niin sanotun kolmikannan ratkaisuin: työntekijäjärjestöt, työnantajajärjestö ja valtiovalta. Neuvotteluissa jää toisarvoiseksi kansantalouden tilan heikkeneminen. Vartiainen lehtihaastattelussa syyttää ammattiyhdistysliikettä. Vaihtoehtoja on löydettävissä. Nämä kolme ovat tehneet yhteisesti talouselämän ohjaamisesta sopimuksia, joista tärkeimmät koskevat verotusta ja palkkojen korottamista. Lisäksi oleellista on, että rakennustuotannossa suuri osa on vuokra-asuntoja, joiden rakentamisja ylläpitokustannukset maksetaan suurelta osin yhteiskunnan – kuntien, kansaneläkelaitoksen ja muun julkisen sektorin – rahoilla. puolueessa eivät ole kuitenkaan tyrmänneet Vartiaisen mielipidettä, ainakin toistaiseksi hän on saanut toimia lähetyssaarnaajana omiensa joukossa. Vaalit ovat kuukauden päässä. Eero Ahola Pääkirjoitus Onko rakentaminenkin pysäytettävä kansantulon elvyttämiseksi. – Ne ottavat kaiken vallan, joka niille annetaan, vähän niin kuin viisivuotias lapsi, joka joutuu mahdottoman tilanteen eteen, jos vanhemmat eivät aseta minkäänlaisia rajoja. Kasvuodotukset ovat kokonaisuutena korkeat – yhteensä Helsingissä olisi jopa 860 000 asukasta vuonna 2050. Puhuvat päät Sivu 6 Sivu 11 Sivu 18 Sivu 24 Maaseudun autioitumista vaikea pysäyttää – Meillä oli ensin 60-luvulla muutto teollisuuskaupunkeihin, osittain muutettiin ihan oikeisiin kaupunkeihin ja osittain yhden tai muutaman savupiipun kaupunkeihin
36 Hektisyys tullut isännöitsijän arkeen pysyvästi Matinkylän huollon toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Mikko Peltokorven mukaan nykyajan välineet ovat tuoneet alalle rauhattomuutta. 24 Osa maaseudusta tyhjenee Kansanedustaja Osmo Soininvaaran mielestä on selvää, että osa Suomen maaseudusta tyhjenee: jos kunnan asukkaiden mediaani-ikä on 60 vuotta, ei sillä ole toivoa. 86 Tampere panostaa uuteen ja korjaa vanhaa Tampereen kaupunkikuva on muuttunut viime vuosina reipasta vauhtia. 22 Metropolialueelle yhteinen näkemys – Metropoliseudun kannalta tärkein asia on se, että alueen voimakasta kasvua ohjataan yhteisen näkemyksen pohjalta taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla, toteaa kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. 50 Isännöinti henkilökohtaista palvelua – Isännöinnin muutos viime vuosikymmenien aikana näkyy jokapäiväisessä työssä, kertoo porvoolainen pitkän linjan isännöitsijä Tuula Kallio. 30 Kruunuasuntojen perusparannus lopuillaan Kruunuasunnot Oy:n puolustusvoimien vuokra-asuntojen perusparannus on nyt miltei tehty. 14 Metropolialue kaipaa uudisrakennustuotantoa Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha toteaa, että kysynnän ja tarjonnan epätasapaino on johtanut siihen, että pienten asuntojen hinnat pääkaupunkiseudulla ovat karkaamassa käsistä. 46 ARA puolustaa heikoimpia Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA takaa lainoja, tukee korkojen maksussa, myöntää korjausavustuksia ja tukee kehittämishankkeita. 89 Turku kilpailuttaa kiinteistöjen ylläpidon Yhtenä tärkeimpänä hankkeena kaupungin Kiinteistöliikelaitoksella on kiinteistönhoidon ja kunnossapidon kilpailuttaminen. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 62 Ovet ovat talon käyntikortti Alumiiniovet ovat syrjäyttäneet teräsja puuovet kerrostalojen ulko-ovina. 18 Suuret kysymykset valmisteltava huolella Uudenmaan maakuntaliiton puheenjohtaja, Outi Mäkelä ei ole pahoillaan metropoliratkaisun ja sote-uudistuksen hitaasta etenemisestä. 43 Isännöinnin tulee kehittyä Isännöinnillä on ratkaiseva merkitys hyvän asumisen onnistumisessa, kirjoittaa Juhani Siikala kolumnissaan. 59 Melutasokin putoaa ikkunaremontilla Taloyhtiöt eivät teetätä ikkunaremontteja ensisijaisesti melun vaimentamiseksi tai sisäilman laadun parantamiseksi, vaan useimmiten huoltovapauden vuoksi. Nro 3/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Ministeri Jan Vapaavuori: Kuntien yhteistyön puute jarruttaa kehitystä Kansanedustaja Osmo Soininvaara: Suomen yhden savupiipun kaupungeille käy kuten Detroitille Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha: Metropolialueella valtava pula pienistä asunnoista Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: Kasvukäytävät ratkaisevia Etelä-Suomen kilpailukyvylle Kiinteistöneuvos Mikko Peltokorpi: Isännöitsijöiden vastuulla mittavat peruskorjaukset. 28 Maaltapaon sijaan tullut maaltapakottaminen – Jotta Pohjois-Suomessa olisi tulevaisuudessa asumisen edellytykset, olennainen kysymys on tietysti työllisyys, toteaa kansanedustaja Timo Soini. 82 Asuntosijoituksilla on vakaa tuotto Kauko Pekkanen on ollut tyytyväinen asuntosijoituksiinsa – tärkeintä on löytää oikea kohde. 10 Helsingillä tahtotilaa ksvuun Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. 44 Avustus innostaa tekemään hissiremontteja Korjausja energia-avustuksille on valtion tämän vuoden talousarviossa varattu 40 miljoonaa euroa valtion asuntorahastosta. 68 Näillä laitteilla pihat kuntoon Kiinteistöt voivat valita lumitöiden tekoon useita erilaisia työkoneita, kukin omiin tarpeisiinsa. 42 Hallitustyön vaativuus kasvaa – Taloyhtiöiden hallituksissa on ollut selkeä tarve saada mukaan hallitusammattilaisia, toteaa hallitusammattilainen Juhani Siikala. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Pauli Jokinen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Olli Mäkinen Marjo-Kaisu Niinikoski Tarja Pitkänen Maija Salmi Klaus Susiluoto TILAAJAPALVELU: puh. 64 Taloyhtiön henki vaikuttaa isännöitsijän työhön Isännöitsijät joutuvat päivittäin tekemisiin erilaisten taloyhtiöiden kanssa, ja asiakkaiden kirjo on suuri, sanoo Talohallinnan toimitusjohtaja Matti Nieminen. 52 Helppohoitoisuutta julkisivuihin Perinteisten betonipintojen, rappauksen ja tiilimuurauksen rinnalle on tullut Suomen oloihin hyvin soveltuvia julkisivumateriaaleja, kuten keraamisia laattoja, ohutrappauksia tai kuitusementtilevyjä. 72 Seminaari opasti uusiin energiatyökaluihin Eneron Oy:n seminaarissa pureuduttiin energiajohtamisen nykytilaan, uusiin vaatimuksiin, teknologiaan ja tulevaisuudennäkymiin. 5 Sisältö 3 / 15 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. 56 Lasitus tekee parvekkeesta viihtyisän Julkisivuremontin yhteyteen ajoittuva parvekeremontti voi jopa tuplata parvekkeiden pinta-alan. Kaupunkisuunnitteluja kiinteistötoimen uusi apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki pitää lukua realistisena. On tärkeää, että valmistelu näin suurissa kysymyksissä tehdään perusteellisesti. 76 Nollaenergiarakentaminen on lähitulevaisuutta Jo nyt rakennetaan taloja, jotka tuottavat energiaa enemmän kuin kuluttavat. ISSN 0782-7911 Kannen kuva: YIT 6 Sote voi auttaa ulos osaoptimoinnista Päivänpolitiikasta irtoava Jan Vapaavuori painottaa alueyhteistyön voimaa sekä rakentamisen että elinkeinoelämän kehittämisessä
6 Elinkeinoministerin Jan Vapaavuori kiertää maakuntia tukemassa kokoomuksen vaalityötä, mutta itse hän ei tällä kertaa ole ehdokkaana. – Kuntien osaoptimointi on monen ongelman taustalla.. Syyskuussa on alkamassa nelivuotinen pesti Euroopan invesVoimat koottava alueellisiin yhteistoimiin Päivänpolitiikasta irtoava Jan Vapaavuori painottaa alueyhteistyön voimaa sekä rakentamisen että elinkeinoelämän kehittämisessä – Toivottavasti soteratkaisu edistää alueyhteistyötä myös maankäytön suunnittelussa ja elinkeinoelämän kehittämisessä, sanoo päivänpolitiikan ainakin neljäksi vuodeksi jättävä elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
– On mahdollista, että soteratkaisut tulevat edistämään maakuntaja alueyhteistyökykyä myös maankäytön suunnittelun ja elinkeinoelämän kehittämisen alueilla. Vapaavuori kirjoittaa omilla nettisivullaan Matti Vanhasen hallituksen ajasta: Ehkä eniten huomiota sain kuitenkin holtittoman kauppakeskusrakentamisen suitsijana. Ihmiset muuttavat sinne, missä työtä on, ministeri vastaa kysymykseen. Aluekehityksen kannalta on olennaista, että biotalous-, kaivosja matkailualat investoivat ja tuottavat Suomeen työpaikkoja muuallekin kuin suurimpiin kaupunkeihin. Suomessa tätä kehitystä on onKotomaamme kehitys eriytynyt vahvasti Mitä ajattelet kotomaamme suuresta alue-eriytymiskehityksestä, jossa on menossa suurin murros sitten 1950ja 1960-lukujen maaltamuuton. – Hyvä tarkoitus toteutuisi paremmin, jos voimat koottaisiin maakunnallisiin tai alueellisiin yhteistoimiin. Mitä enemmän on yhden kunnan yksinpuurtamista ja omiin etuihin tuijottamista, sitä enemmän koko maakunta kärsii. Miten hän vastasi. Näetkö tässä kunnallisella elinkeinopolitiikalla todellista merkitystä. 7 tointipankin johtajana. Kauppapalvelujen saavutettavuuden Yli 30 vanhaa kaupunkialuettakin taantuu, niissä kiinteistöjen ja asuntojen hinnat ovat alentuneet rajusti. Se kauppakeskusjupakka... – On nähtävä, että kaupungistuminen on globaali ilmiö, maailman suurimpia megatrendejä. Viime aikoina on nähty, miten yksittäisten työnantajien merkitys saattaa olla aivan massiivinen. Voimat koottava alueellisiin yhteistoimiin Tuleva investointipankin johtaja Jan Vapaavuori kiertää maakunnissa kokoomuksen vaalityössä, vaikka ei ehdokkaana nyt olekaan.. nistuttu hidastamaan enemmän kuin valtaosassa maailman valtioista. – Onhan se hyvää tarkoittavaa toimintaa, mutta liian usein käytännössä kunnallista osaoptimointia eli omien pyyteiden laskelmointia, esimerkiksi sellaista, että kaavoitetaan tavoitteena hyvät veronmaksajat. Olisiko hän nyt lähes poliittisesti vapaa mies vastaamaan kysymyksiin siitä, millaisia näkemyksiä kahdeksanvuotinen kokemus asuntoja elinkeinoministerinä on synnyttänyt. – Yritysten sijoittumisesta on alueiden kehityksessä pitkälti kysymys. Tämä koskee niin Uuttamaata kuin muuta Suomea
– Näen, että verkkokaupan tulo korostaa sitä, että kaupunkikeskusten lähipalveluiksi tarvitaan kivijalkakauppoja. Pääkaupunkiseudunkin suurimpana ongelmana on monesti kuntien osaoptimointi. Helsinkihän omistaa valtaosan kaupungin maapohjasta. Telakka-asioissahan on valtion ja kunnan tonttipolitiikka ollut merkittävässä roolissa niin Turussa kuin Raumallakin, ja valinnat ovat olleet viisaita. – Kauppakeskusten ”keskittäminen” alueille, joissa – karkeasti ottaen ja tulevaisuuteen katsoen – pitäisi toimia ehkä vain nettikaupan jakeluvarastoja, ehti mennä monessa pienemmässä kaupungissa överiksi. Espoo taas ei, vaan se tekee maankäyttösopimuksia. Kysymys on edelleen ajankohtainen erityisesti pienten ja keskisuurten seudullisten ja maakuntakeskusten elinvoiman turvaamisessa. Kunnat eivät ole varautuneet Vapaavuori perää kaavoittajilta vastuullisuutta sekä ennakoitavuutta. Paljon on puhuttu myös poliittisista intohimoista kaavoituksessa ja kuntatalouden ohjauksessa. – Kunnat eivät aina ole riittävästi tulevaisuutta ennakoiden varautuneet kauppakeskuksiin, ja on syntynyt myös huonoja ratkaisuja. Onneksi kauppa on nyt muuttanut ajatteluaan. Meneillään olevassa megatrendissä yleinen kaupunkikeskusten elinvoimaistuminen on varmistettava. Monet kunnat ottavat isoa riskiä. – Pääasia on, että alueella on maapoliittista viisautta. Vaikka markkinataloutta ja vapaata yritteliäisyyttä kannatankin, kaikella on rajansa. – Useat eri tekijät ovat johtaneet siihen, että isojen kaupan keskittymiä suunniteltaessa on oltava erityisen huolellinen tarkastelussa siitä, miten ne suhteutuvat väestön asumiseen ja liikennepalveluihin. – Jokainen tapaus on aivan oma yksittäinen tapauksensa, ja telakkaratkaisut ovat olleet täysin poikkeuksellisia hankalassa tilanteessa. – Kunnat ovat maanomistussuhteissaan hyvin erilaisia. Tässä tehtävässä viime vuodet ovat olleet kokonaan hukattua aikaa. Isot kauppakeskukset ja keskustakauppa eivät ole täysin vastakkaisia, mutta niiden välillä pitää vallita tasapaino. Hyvää tarkoittavaa mutta tehotonta Miten suhtaudut kuntien maaomistukseen elinkeinoelämän hankkimiseksi kuntaan. Siitä on lähdettävä, ettei valtiovallalla eikä kunnillakaan ole markkinatoimijoiden asiantuntemusta. – Taitavan kaavoittajankin on vaikea toteuttaa näkemyksiään, jos kunnassa on poliitikkoja, jotka katsovat ratkaisuja liian lyhytjänteisesti. – Isoilla kaavoitusyksiköillä on laajempaa osaamista sekä vaikutusta kuin yhdellä kunnalla. pereen ja Turun keskustat pärjäävät kyllä aina, mutta moni pienempi kaupunkikeskusta voi kuihtua – ja on eräissä tapauksissa näin jo tehnyt – vääriin paikkoihin rakennettujen kauppakeskusten takia. Käytin tässä taistossa usein käsitettä vastuullinen markkinatalous, joka mielestäni hyvin kuvaa sitä, mistä on kysymys . Onko kunnissa mielestäsi riittävää näkökykyä tulevaisuuteen. 8 turvaaminen erityisesti ikäihmisille, ympäristöja ilmastoarvojen edistäminen sekä eurooppalaisen kaupunkikulttuurin puolustaminen muodostivat vahvan perustan vastustaa huonosti suunniteltua kauppakeskusrakentamista keskusta-alueiden ulkopuolelle. Helsingin, Tam– Vuokra-asuntorakentamiseen on jäänyt iso aukko, jonka täyttämiseen valtion pitää kehittää uusia välineitä. Millaisia tähän liittyviä havaintoja olet nyt tehnyt elinkeinoelämän kiinteistöasioista. Esimerkiksi ikääntyvän väestön keskustoihin pyrkiminen ja kotonaan asuminen tuo aivan uudenlaisia haasteita palvelujen kehittämiseen. Maakuntakaava on edelleen keskeisin ohjaaja kauppakeskusrakentamisessa, – mutta maakuntakaavoituksessa on onnistuttu vaihtelevasti. Kotkassa paikallinen lehdistö oli kiinnostunut Loviisan voimalaitoksista.
Puurakentaminenkin on edennyt. Vuonna 1992 hän tuli töihin kokoomuksen eduskuntakansliaan, mistä alkoi kahdeksanvuotinen kausi ministerien Pertti Salolaisen, Kimmo Sasin ja Sauli Niinistön erityisavustajana. Jan Vapaavuori Helsingin Tehtaankadulta elämäntaipaleensa aloittanut Jan Vapaavuori syntyi 3.4.2961 juristin ja kotitalousopettajan perheeseen. – Edullisten vuokra-asuntojen tuotanto on erittäin säädeltyä. Mitä nyt ajattelet silloin tehdyisMinistereitä voi vähentää, avustajia ei Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on sanonut, että Suomea voidaan hallita 12 ministerillä, ja myös ministerien avustajia voidaan vähentää: ”Nyt on kuulostanut siltä, että poliittisen avustajakunnan ja virkamiesten työnjako on sekaisin”. – Valtiosihteeri on käytännössä varaministeri, joka on välttämätön kotimaassa ministeritehtävien hoidon kannalta silloin, kun ministerin joutuu matkustamaan paljon. Vanhasen hallitus käytti rakennusalan elvyttämiseen ns. Elvytys onnistui, ei jatkuvaksi Matti Vanhasen hallituksen asuntoministerinä asetit kärkihankkeiksi rakennusalan elvytyksen, rakennusten ener. giatehokkuuden, kosteusja hometalkoot, normitalkoot sekä puurakentamisen. Teksti: Terttu Iiskola tä vuokra-asuntotuotannon vauhdituskeinoista ja sittemmin yritetyistä vuokra-asuntojen rakentamisen tuista. – Rakennusalan elvytys silloin finanssikriisitilanteessa onnistui erittäin hyvin. Vuosia hukattu vuokra-asuntojumissa – Normitalkoot sen sijaan on jäänyt vuosiksi junnaamaan, Vapaavuori sanoo. Tässäkin suurimpana jarruna valitettavasti on kuntien yhteistyön puute ja osaoptimointi. Kevään 2011 vaalien jälkeen hän toimi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana, kunnes Jyrki Kataisen hallitukseen tarvittiin pätevä mies elinkeinoministeriksi marraskuusta 2012 alkaen. Voi olla, että muutaman ministerin vähennystä kuitenkin voidaan ajatella, Vapaavuori myöntää. – Ei kaikkea tarvitse aina muuttaa tai keinotekoisesti kehittää. Elvytyksen pitää kuitenkin aina olla tilapäistä, pysyvänä se on mahdoton yhtälö. Meillä on ministereillä kansainvälisesti katsottuna kuitenkin erittäin vähäinen avustajamäärä. – Silti 30 vuoden kuluttua varmasti ihmetellään, miten huonosti Suomessa rakennettiin 2010-luvulla. On tärkeää, että valtiosihteereiden roolia tarkennetaan niin, että he eivät laajenna vaikutustaan alueille, joita heidän valtaansa ei ole tarkoitettu. – Kaavoitus on hidasta ja byrokraattista monista syistä. Vapaavuori toteaa, että kritiikki ei kohdistu kansainvälisiin tehtäviin vaan siihen, että poliittiset valtiosihteerit ovat osittain ottaneet lainvalmisteluja muissa kotimaan tehtävissä vahvempaa roolia kuin on alun perin ajateltu. Toisaalta sellainen työ saakin kestää, jossa mietitään tulevaisuuden peruuttamattomia muutoksia ympäristössä, kuten rakentamisessa tehdään. Kunnilla pitää olla riittävä edellä kulkeva kaavaja tonttivaranto. Osaoptimoinnista kaavavarantoihin Miten ratkaistaan sekä sijoittajien että rakennusliikkeiden näkemät kaavoitusongelmat, jotka ovat riittävän nopean rakentamisen ja asuntotuotannon esteinä erityisesti pääkaupunkiseudulla. – Vaikeimmassa asemassa olevien erityisryhmien asuntotuotannon lisääntymisessä on onnistuttu hyvin, mutta asunnottomuus kasvukeskuksissa on valitettavasti silti lisääntynyt työpaikkojen keskittyessä niihin. – ARA toimii mielestäni hyvin järjestelmään kuuluvassa perustehtävässään: poliittisten päättäjien päätösten toimeenpanoruletin pyörittäjänä. – Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen ei ole olemassa mitään yksittäisiä temppuja. – Rakennusyhtiöt ja kunnat ovat tottuneet moittimaan toisiaan, ja molemmat ovat osin oikeassa. – On kuitenkin tiedostettava, että kaikki Eurooppaja muut kansainväliset tehtävät ovat valtavasti lisääntyneet 2000-luvulla, ja niissä protokolla on sellainen, että niitä ei voida hoitaa alemmalla kuin ministeristatuksella. Miten näissä on mielestäsi nyt onnistuttu. Uskon, että korjausrakentamisessakin olisi selvitty ilman valtion vauhditustukia, koska peruskorjaukset ovat ajan mittaan väistämättömiä. Miten asian näkee kahdeksan vuoden ministerikokemuksella Jan Vapaavuori, joka oli ministerien erityisavustajana jo Esko Ahon ja Paavo Lipposen hallituksissa 1990-luvun lamasta nousun keinoja etsittäessä. – Mielestäni ARAa ei pidä laajentaa uusiin kehitystehtäviin. – Kädestä suuhun -tilanteesta pitää kuitenkin päästä. – Nooo, vaalien alla esiintyy erilaista kilpalaulantaa... – Maailmahan on muuttunut sillä tavalla, että yleishyödyllisinä aikanaan aloittaneet isot rakennuttajat eivät ole enää halukkaita rakentamaan edullisia vuokra-asuntoja vaan panostavat kovan rahan asuntoihin. Vuokraasuntorakentamiseen on jäänyt iso aukko, jonka täyttämiseen valtion pitää kehittää uusia välineitä. välimallia, jossa laina-aika lyhennettiin 20 vuoteen. Oulu käyttää maankäyttösopimuksia jopa lunastuksen kautta. Helsingin kaupunginvaltuustoon hän tuli valituksi 1996, eduskuntaan 2003 ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi 2005. – Energiaja resurssitehokkuus on rakennusalalla hyvällä kehitysuralla, ja siellä pitääkin edetä etunojassa. 9 Tässä tehtävässä viime vuodet ovat olleet kokonaan hukattua aikaa. ARA hyvä nykyisellään Entä Asuntorakentamisen kehittämiskeskus ARA, jonka asemasta on ollut vääntöä. Juristi tuli pojastakin, mutta aluksi hän hankki omaa rahaa mainosten jakajana, tiskaajana, kylmäkkönä ja kokkiharjoittelijana. Opiskeluaikana politiikka vei mukanaan. Useita oikeita asioita täytyy tehdä pitkällä aikajänteellä. On selvää, että maan toimintakykyiseen poliittiseen johtamiseen tarvitaan omat vahvat resurssinsa. Kosteusja homeriskit on opittu ottamaan vakavasti. Esimerkiksi finanssikriisin elvytyspäätösten toimeenpanosta se selvisi erittäin hyvin. Keväällä 2007 tultuaan valituksi Matti Vanhasen toisen hallituksen ministeriksi hän luopui kunnallispolitiikan aitiopaikoilta ja keskittyi asumiseen, rakentamiseen ja kaavoitukseen sekä hieman myöhemmin myös pohjoismaiseen yhteistyöhön. Vastuulle ovat kuuluneet elinkeinoja innovaatioasiat, energiapolitiikka kokonaisuudessaan sekä alueiden kehittäminen. – Heikompien ministerien kohdalla tämä vaara on hyvinkin ilmeinen. Sen ja vapaarahoitteisen tuotannon väliin on kehitettävä uusia välineitä, jonkinlaisia välimalleja, muun muassa normitalkoin
Apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki: Helsingin kaupunkisuunnitteluja kiinteistötoimen uusi apulaiskaupunginjohtaja, vihreiden Anni Sinnemäki aloitti työsarkansa tammikuussa 2015. – Hallitusohjelmassa ei ollut toki tarkkoja aikatauluja Pisararadasta, mutta päätös oli hallitusohjelman hengen vastainen. Keskusta ajaa enemmän maakunnallisia tieja ratahankkeita, minkä puolue on myös ilmoittanut. Olen ollut toimessani alle kaksi kuukautta, mutta jo tänä aikana on haasteita on ollut yllin kyllin, hän toteaa. Pisara mainitaan myös pääministeri Alexander Stubbin hallitusohjelmassa. Pisararadan pettymys Sinnemäki ei kuitenkaan synkistele Sdp:n kansanedustaja Antti Lindtmanin tapaan, jonka mielestä ”kokoomus on hylännyt lopullisesti Helsingin seudun asukkaat”. – Kyseessä oli toki vain aloitusraha, mutta kun lisänä on keskustan mahdollinen vaalivoitto, tilanne on kimurantti. – Jo Jyrki Kataisen hallitus teki periaatepäätöksen Pisararadan toteuttamisesta. Luottamus on tämän vuoksi kärsinyt. 10 Asumisoikeusjärjestelmä on Anni Sinnemäen mielestä toiminut Helsingissä hyvin. Yksi hieman yllättäväkin asia oli Pisararadan aloitusrahoituksen torppaaminen, jonka maan hallitus Sinnemäen mielestä toteutti ei niin kovin tyylipuhtaasti kokoomuskylki edellä. Sinnemäen mielestä valtion ja Helsingin ja pääkaupunkiseudun kesken on pääsääntöisesti tehty sopimuksia hyvässä hengessä. Pätkäjohtaminen ei uutta apulaiskaupunginjohtajaa arveluta. Rata saattaa lykkääntyä ”oleellisella tavalla”, sanoo Sinnemäki. Sinnemäen toimikausi kestää kesäkuun 2017 loppuun. – Hallitusohjelmien periaatepäätökset eivät siis toteutuneet. – Hintatasokin suhteessa muihin vuokriin on ainakin kaupungin omistamassa yhtiössä säilynyt kohtuullisena. – On luotava riittävä tahtotila kasvulle
Valtion ja Helsingin seudun kanssa ollaan tekemässä uutta maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta (MAL). Vuonna 2016 laaditaan sopimuksen toteutumisen yhteenveto ja loppuarviointi. On luotava riittävä tahtotila kasvulle. Käynnissä on ollut monia rinnakkaisia prosesseja, joista osa ei kuitenkaan ole edennyt. Vastineeksi asunnoista valtio lupasi rahaa liikennehankkeisiin. – Tärkeää on kuitenkin, että yleiskaava osoittaa mahdollisuudet kasvuun. Pisara-rata yhdistäisi Pasilan (kuvassa), Alppilan, Hakaniemen, rautatieaseman ja Töölön ja sujuvoittaisi junaliikennettä kokonaisuutena. – Yleiskaavaa tehdään synkronisesti maakuntakaavan kanssa. 11 – On kuitenkin selvää, että lykkääminen vaikeuttaa asioita, ja edessä on uusi, ehkä pitkäkin neuvotteluprosessi. Pääkaupunkiseudun kuntarakenteiden muutokset jäänevät vähäisiksi, arvioi Sinnemäki. Kuva: Helsingin kaupunki. Tunneleissa radasta kulkisi kuusi kilometriä. Eihän Helsinki yksin ole kasvutaloissa. Myös Espoo, Vantaa ja kehyskunnat kasvavat. – Mielestäni luku on realistinen. – Helsingin seudulla on esimerkiksi asuntostrategiassa yhteiset dokumentit. Kasvua tulee nykyisiin suuriin aluerakennuskohteisiin jo aloitettujen projektien myötä, mutta myös kantakaupungin reunoilla olevat täydennysrakennuskohteet tulevat lisäämään kaupungin asukasmäärää. Ratkaisu parantaa kantakaupungin liikenneyhteyksiä, mutta ennen kaikkea rata lisäisi lähijunaliikenteen kapasiteettia. MAL-seuranta ja raportointi toteutetaan käynnissä olevalla sopimuskaudella 2012–2015 vuosittain. Helsingin uusi yleiskaavaluonnos odottaa käsittelyä. Luonnos oli yleisölle esillä helmikuun loppuun asti. – On selvää, että lykkääminen vaikeuttaa asioita.. Kasvuun tahtotilaa Helsingin yleiskaavan luonnos esittää, että Helsinki voisi kasvaa 250 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. – Kasvua haetaan muun muassa kaupunkibulevardeiksi muuttuvien moottoriteiden varsille ja esikaupunkien keskustoihin raideliikenteen solmukohdissa. – Aluerakentamisessa Helsinki tulee olemaan aktiivinen yli kymmenen vuotta. Onhan 35 vuotta on pitkä aika kaupungin kehityksessäkin, sanoo Anni Sinnemäki. Pisararadasta on kaavailtu kahdeksan kilometriä pitkää rataa, joka yhdistää rautatieaseman, Hakaniemen, Pasilan, Alppilan ja Töölön. Vähäiset kuntarakennemuutokset Kokonaisvaltaiset aiesopimukset sen sijaan kehittyvät monipuolisesti. Lisänsä rokkaan tuo, että budjettiriihen yhteydessä valtio ja Helsingin seudun 14 kuntaa sopivat asuntotuotannon lisäämisestä. – Uuden hallituksen muodostamisen jälkeen saamme sitten tiedon uuden hallituksen linjauksista, jotka voivat tarkoittaa muutoksia myös Helsingin seudulla. Esimerkiksi metropolihallintoa ei syntynyt. Mutta ei väkiluvun kasvu itseisarvo ole eikä lukua pidä ottaa kirjaimellisesti. Kasvuodotukset ovat kokonaisuutena korkeat – yhteensä Helsingissä olisi jopa 860 000 asukasta vuonna 2050. – Meillä omat ehdotuksemme hallitusohjelmaan Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun kehittämiseksi
Aikatauluja osin hidastavat Natura-alueiden laajennukset. Myös infran rakentuminen vie aikansa. Eikä tornitaloryppäitä voi joka paikkaan tehdä. Tonttivaranto kohtuutasolla Yksi Helsingin ongelmia on kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute. On myös puhuttu ”kantakaupunkimaisista ratkaisuista” ja pikkukaupungeista. – Eräin osin uudet rampit tulisivat Keskuspuiston alueelle, mutta suoja-alueiden avulla puisto säilyy rauhallisena. – Pilvenpiirtäjäentusiasti en ole, mutta tornirakentaminen tarjoaa omanlaisia mahdollisuuksiaan. Esimerkiksi Hämeenlinnanväylän ”bulevardisointia” on suunniteltu. Myös lähiöissä kuten Myllypurossa täydennysrakentaminen jatkuu. Katajannokan aikatauluja tai tarkempia asemaakaavoja ei ole kuitenkaan lyöty lukkoon. Sinnemäki on samoilla linjoilla: rantaviivaa ei voida hyödyntää alun perin ennakoituun tapaan. – Alueelle on kaavailtu jopa 25 000 uutta asukasta. Eri kaavoista tulee valituksia, mutta muutoksenhakuoikeus kuuluu oikeusvaltioon. – Asukkailla tulee olla mahdollisuuksia vaikuttaa alueen kehitykseen.. Valtiolla on Helsingin kaupungin kanssa lainvoimainen maanluovutussopimus. Aloituspäätöksestä kuluu tavallisesti muutama kuukausi siihen, Sinnemäki arvioi ”uuden Malmin” rakentuvan nopeammin kuin Östersundomin, jossa Natura-alueet eräin osin asettavat rajoituksia rantarakentamiseen. Sinnemäki arvioi uuden Malmin rakentuvan nopeammin kuin Östersundomin, jossa Natura-alueet eräin osin asettavat rajoituksia rantarakentamiseen. Finavia on sitovasti ilmoittanut poistuvansa alueelta viimeistään tammikuun alussa 2017, ja sen jälkeen valtio on myynyt lentokentän rakennukset Helsingin kaupungille. – Pääosin rakennetaan laivaterminaalien puolelle rannoille ja aivan ”Skattan” kärkeen. Täydennysrakentaminen suhteellisen vilkasta Täydennysrakentamista yleiskaava esittää kantakaupunkiin aivan ydinkeskustaa ja Töölöä lukuun ottamatta. Riittävä kaavavaranto takaa, että osassa rakentamisesta, myös asunnoissa, voidaan toimia muualla, jos valitukset hidastavat toimintaa. – Valituksisia tulisi kuitenkin voida käsitellä nopeammin. Tornitaloja Sinnemäki ei tyrmää: – Jos niitä johonkin pystytetään, Pasila on juuri oikea paikka niille. Sinnemäki huomauttaa, että tornitalot ovat näkyviä maamerkkejä, joten niiden arkkitehtuurin tulee olla korkeatasoista. – Toivottavasti ihmiset löytävät kaupungista tai kaupunginosastaan jotain, mitä eivät edes ajatelleet kaipaavansa. Östersundomin aluerakentatamisprojekti on vasta alkamasrakentamisesta, varsinkin Pasilan yhteydessä. Kaupunkisuunnitteluviraston Mikko Aho on sanonut, että Östersundomista ”asumisen painopistettä on mahdollisesti siirrettävä meren rannalta mantereelle”. Natura-alueita ja suojavyöhykkeitä oli tarkoitus rauhoittaa 3,5 neliökilometriä, nyt alue kasvaa yhdeksäksi neliökilometriksi. Esimerkiksi Katajanokalle tulee täydennysrakentamista. Östersundomin rakentaminen on pienessä mitassa kuitenkin jo alkanut. Malmi ja Östersundom Varmuudella Anni Sinnemäen kaudella useasti esille tulevat Malmi ja Östersundom. Tornitalot sopivat Pasilaan Alueja täydennysrakentamisen yhteydessä on puhuttu korkeasta sa. Asukkailla tulee olla mahdollisuuksia vaikuttaa alueen kehitykseen. – Myös Malmi tarvitsee lisää raidekapasiteettia, mikä voitaneen toteuttaa pikaraitiolinjana, sanoo Anni Sinnemäki. Malmilla lentokenttätoiminta saatAktiiviset asuinalueet Kasvun lisäksi Sinnemäen mielestä on huomioitava ilmastopolitiikka ja kaupungin elävyys sekä liikkumisen toimivuus. Kuva: Helsingin kaupunki. – Valtio on siis omat ratkaisunsa tehnyt, uskoo Sinnemäki. – Tiivis kaupunkirakentaminen on mieleeni, mutta tiivis ei tarkoita samaa kuin pelkät tornit. – Ilmastopolitiikassa Helsingissä on olennaista päättää suunnitelmasta ja aikataulusta, jolla luovumme hiilestä energianlähteenä. Helsingin kaupungin asunnot tekee vuoden 2015 aikana aloituspäätökset yhteensä 12 uuden kohteen rakentamisesta, joissa on 668 asuntoa. 12 taa päättyä jo vuonna 2017, ja tie asuntorakentamiseen avautuu. Joukkoliikennelinjaukset ovat osin avoimia, mutta metro alueelle joka tapauksessa tulee. Nyt asukkaita on myös noin 25 000 Kaupunginosan uudistamisesta käytetään työnimitystä ”Mahdollisuuksien Malmi”. Malmista saattaa kasvaa yli 50 000 ihmisen kaupunkikeskus. – Kaupungin elävyys taas samaistuu paljolti asuinalueeseen kiintymiseen, paikkaan jossa ihmisten on helppo kohdata muita kaupunkilaisia. – Yleiskaavassa mallinnetaan muitakin melukohteita ja seurataan myös hiukkaspäästöjä. Kalasatamaan tullee muutama korkea tornitalo ja joukko matalampia
– Pilvenpiirtäjäentusiasti en ole, mutta tornirakentaminen tarjoaa omanlaisia mahdollisuuksiaan. Kokonaisarvoltaan investointi uudiskohteisiin on noin 170 miljoonan euron arvoinen. – Asuntotuotantotoimiston (ATT) tonttivaranto kuitenkin kasvanut, mikä puree viiveellä. On selvitettävä, mikä osa siitä voidaan muuttaa asuinkäyttöön. Vaatimattomampaa ja vanhempaa tilaa jää paljon tyhjäksi, vaikka 13 kun varsinainen rakentaminen alkaa. – Toimitiloissa ykkösja kakkosluokan toimitilojen ero kasvaa. Suuri osa helsinkiläisistä haluaa tulevaisuudessakin asua omistusasunnoissa niiden kalHelsingin kaupungin tavoitteena kokonaisuutena on muun muassa luoda kaavoituksella ja tonttien luovutuksella edellytykset 5 500 asunnon rakentamiselle vuosittain. – Hintatasokin suhteessa muihin vuokriin on ainakin kaupungin omistamassa yhtiössä säilynyt kohtuullisena. Selvää on, että vuosina 2015 ja 2016 kaupungin uusia vuokraasuntoja valmistuu liian vähän. Asumisen kalleus Asumisoikeusjärjestelmä on Sinnemäen mielestä toiminut Helsingissä hyvin. Sinnemäki korostaa, että pienteollisuutta ja toimitilarakentamista ei kaavoituksessa unohdeta. En kuitenkaan ottaisi prosenttilukuihin kantaa. Nythän oikeutta on jo rajattu asteittain, mikä on parempi ratkaisu kuin kertarysäys. Strategiaohjelman mukaisesti Pasilan lisäksi myös Kalasatamaan tullee korkeita tornitaloja tai pieniä pilvenpiirtäjiä. leudesta huolimatta. Hannele Pokan työryhmä esitti asuntolainan korkojen verovähennysoikeuden rajaamista ja poistamista vuoteen 2019 mennessä. – Tavoitteena on ollut rakentaa vuodessa noin 750 uutta asuntoa, mutta luvut ovat olleet viime vuosina noin 400–500, harmittelee Sinnemäki. – Kysyntää on ollut, joten niitä on tehty enemmän. Klaus Susiluoto Tavoitteena rakentaa noin 750 uutta asuntoa vuodessa.. – Voisi miettiä, miten kalliita autopaikkoja saisi vähemmäksi. Tästä täydennysrakentamista 1650 asuntoa. Vuonna 2014 valmistui 455 asumisoikeus asuntoa. Vuokraja omistusasuntojen lisäksi asumisoikeusasuminen on yhä voimissaan. Korkojen vähennysoikeus lienee nostanut asuntojen hintaa. Teollisuudelle on varattu alueita Viikinrantaan, Roihupeltoon ja Pitäjänmäkeen. Havainnekuva pohjoisesta, Helin & Co arkkitehdit. talouden nousu alkaisi. Hänen mielestään kaupungin toimiakin voisi kehittää. – Meillä on kalliit normit kaavoitukseen emmekä ole saaneet aina kokonaisuuksia ARA-rajoihin. Sinnemäki pitää ajatusta hyvänä. – Sanotaan niin, että nyt on järkevä aika alentaa edelleen vähennysoikeutta
Siellä riittää rakennuttajia ja syntyy myös tervettä kilpailua. – Poliittiset päättäjät kaavailivat, että rakentamalla isompia asuntoja estetään lapsiperheiden muutto Helsingistä Espooseen tai Vantaalle. Ensimmäinen asia, joka pitäisi Inhan mukaan saada kuntoon, on kaavoitus. Syy sille, miksi esimerkiksi Helsingin kaupunki on jo vuosia rakennuttanut liian vähän pieniä asuntoja, löytyy jo kauan sitten tehdystä kaavamääräyksestä. Valitettavasti näin ei kuitenkaan nyt tapahdu. Moitteita nykyiselle hallitukselle Miten tämä yhtälö voitaisiin sitten ratkaista. – Totta kai tilannetta helpottaa se, kun talous lähtee taas nousuun. Pääkaupunkialueella kolikon toinen puoli on se, että sieltä löytyy tänä päivänä jo huomattava määrä tyhjillään olevia liikekiinteistöjä ja teollisuustiloja. Murheenkryyninä on erityisesti pääkaupunkiseutu, jossa on jatkuva asuntopula. asuntotuotannon raportin mukaan vuoden 2014 lokakuussa käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni 19 prosenttia vuoden takaisesta. – Se kertoo lamasta. Käytännössä Helsingissä kuitenkin lähes puolet on sinkkutalouksia, Inha muistuttaa. – Etenkin pääkaupunkiseudulla pitäisi rakentaa huomattavasti enemmän. 14 Asumisesta on muodostunut jonk in sortin pullonkaula suomalaiselle taloudelle. Nykyinen hallitus saa häneltä moitteita monen asian suhteen. Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha kuuluttaa järkevämmän asuntopolitiikan perään. Tyhjillään olevat toimistot Tilastokeskuksen rakennusja Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha: – Uudisrakentamisen tarve merkittävän suuri Suomi kaipaa kipeästi uudisrakennustuotannon kasvua. Päinvastoin uudisrakentamisen volyymit ovat olleet viime aikoina laskussa. – Tämä on johtanut myös siihen, että suurten kerrostalojen rakentamisen kohdalla isoilla rakennusyhtiöillä ei ole tarpeeksi kilpailijoita. – Valitettavasti nopeaa muutosta parempaan ei tosin ole näköpiirissä. Mistä tämä kertoo. Rakentamisongelmaan ei siis tunnu löytyvän akuuttia ratkaisua. Poliittisten hölmöilyjen vuoksi myös asuntojen hinnat ovat koko ajan nousseet. – Toimistoja liikerakentaminen ovat laskeneet huomattavasti etenkin pääkaupunkiseudulla, joka kuitenkin toimii veturina. Inha luo katseen jälleen asuntopolitiikkaan, jota tulisi hänen mukaansa saada terävöitettyä nopealla aikajanalla. Rivitaloja omakotirakentamisen saralla tilanne on kuitenkin parempi. – Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino on puolestaan johtanut siihen, että juuri pienten asuntojen hinnat ovat karkaamassa käsistä, Inha kuvaa. Inha katsoo tulevai. suuteen talouden nousun kautta. Vanhojen toimistojen kohdalla on merkittävää ylikapasiteettia, ja niiden arvo on tippunut merkittävästi, Inha toteaa. – Vaikka tämä määräys on nyt poistunut virallisesti, siitä on seurannut se, että melkein kymmenen vuoden ajan asukkaille ei ole ollut tarpeeksi tarjolla pieniä asuntoja. Luvut ovat hyvin huonoja, ja ne kuvastavat selkeästi siitä, miten huonossa jamassa taloustilanteemme on, Inha vastaa. Surkeaa asuntopolitiikkaa Vaikean tilanteen taustalla on Inhan mukaan huonosti hoidettu asuntopolitiikka. Tilanne ei selvästikään ole tasapainossa. Nyt olemme kärsineet jo seitsemän vuotta surkeassa taloustilanteessa ja voimme vain toivoa, että jossakin vaiheessa lähivuosina pääsemme valoisampaan suuntaan, Inha toteaa. Pääkaupunkiseudulle on akuuttia pulaa asuntorakentamiseen kaavoitetusta maasta. – Tällä hallituskaudella asuntopolitiikassa on metropoli alueella epäonnistuttu totaalisesti, Inha jyrähtää. Siinä määritellään, että jos rakennetaan vaikkapa uusi sadan huoneiston kiinteistö, huoneistojen keskineliöpinta-alan tulee olla 75 neliötä. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että jos taloon tehdään yksi 50 neliön huoneisto ja yksi 35-neliöinen huoneisto, täytyy vastaavasti olla myös yksi 100 neliön huoneisto. On vaikea tuoda maakunnista tai ulkomailta rakennusyhtiöitä kirittämään kilpailua, kun on niin vaikea saada kaavoitettua maata. Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha toteaa, että etenkin pääkaupunkiseudulla harjoitetun asuntopolitiikan vuoksi metropolialueella on valtava pula pienistä asunnoista. Asuinrakentamisen volyymi puolestaan väheni samaan aikaan 17,4 prosenttia
Rakentamisesta tärkeät verotulot Matti Inha näkee ulkomaalaisten sijoittajien mukaan tulon rakennusalalle positiivisena ilmiönä. Rakentaminen ei kuitenkaan pääsääntöisesti edistä vientiä, eikä vientiala kasvata rakentamiseen liittyviä työpaikkoja. Viime aikoina etenkin hoivakiinteistöjä on siirtynyt ulko. 15 viennin kasvun että kotimaisten työpaikkojen lisäämisen myötä. – Asuntorakentamisen puolella omistus on säilynyt edelleen hyvin pitkälti kotimaisissa käsissä. Miten Inha näkee tämän yhtälön. Liiketoimintarakentamiseen ja erityisesti kiinteistöjen omistamiseen on toki tullut ulkomaalaisia sijoittajia, mikä on ollut meille – Odotan maamme tulevalta hallitukselta ripeitä otteita, Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha painottaa. – On turha pelko, että meillä omistus valuisi ulkomaalaisten käsiin. pelkästään hyväksi, Inha kuvaa. Poliitikot ovat kautta linjan korostaneet sitä, että Suomi tullaan saamaan nousuun sekä maalaisten omistukseen, mikä on herättänyt myös epäilyjä
Tämä on vauhdittanut korjausrakentamista. – Korot ovat nyt huippualhaalla, joten jossakin määrin on syytä myös hieman jarrutella lainanottoa, Inha toteaa. Vaikka liitto ei ole varsinaisesti rakentamisalan edunvalvontaorganisaatio, se on vahvasti kiinnostunut asuntopolitiikasta. Jos vaikka parannetaan energiatehokkuutta, investointi täytyy saada tietyllä aikajanalla maksettua takaisin energiasäästöjen kautta. Positiivinen ilmiö rakentamiskentällä on Inhan mukaan korjausrakentaminen, joka on päässyt hyvään nosteeseen viime vuosina. Rakennetaanko Suomessa liikaa vai liian vähän. – Rakentaminen kyllä luo tehokkaasti työpaikkoja, mutta haasteena tässä on löytää etenkin pienipalkkaisempia työntekijöitä. Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja, kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio ja alan johtava vaikuttaja. – Tulemme seuraamaan tarkasti, mitä tuleva hallitus aikoo päättää kiinteistöverosta, joka on tulossa jälleen tapetille. Pankkien ovi käy tiuhaan, lainaa otetaan reippaasti ja taloja pistetään kuntoon siellä, missä niillä nähdään olevan myös tulevaisuutta, Inha toteaa. www.kiinteistoliitto.fi Kiinteistöliitto penää järkeviä energiaratkaisuja. Itse tarkastelen asuntotilannetta 60-luvulta lähtien ja voin vain todeta, että meillä on nyt huomattavasti parempia asuntoja ja olemme kaikin puolin vauraampia. Hän on jäänyt työstään eläkkeelle ja toimii nyt Kiinteistöliiton puheenjohtajana. – Myös pankit ja rahoituslaitokset suhtautuvat myötämielisesti korjausrakentamiseen, ja hyvin monet asunto-osakeyhtiöt ovat tarttuneet tilaisuuteen. Rakentaminen on raskaasti verotettua, joten sitä kautta yhteiskunnalle kertyy myös merkittäviä verotuloja, Inha vastaa. Millaisena Inha näkee tämän päivän Suomen kokonaistilanteen. Matalaenergiarakentaminen ja energiatehokkuus pitäisi Inhan mukaan kuitenkin toteuttaa aina fiksulla tavalla. – Suomessa on aina puhuttu korjausvelasta ja oltu siinä ymmärryksessä, että saneerausta on tehty aivan liian vähän. – Korostamme sitä, että energiaratkaisuihin liittyvät investoinnit ja vaatimukset pitää olla järkeviä. Uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja asuntokaupan jarruna ei Inhan mukaan ole rahoituksen puute. Nyt jos jolloin on järkevää lyhentää lainapääomaa, kun korot ovat alhaalla. – Taloustilanne on järisyttävän huono, mutta olen optimisti. – Koska olemme kiinteistönomistajien asialla, meidän keskiössämme ovat asuntopolitiikkaan liittyvät asiat, kuten kiinteistöveron nousut ja korkojen vähennysoikeuden leikkaukset. Rahoitusmarkkinat toimivat hyvin, ja lainoja myönnetään. Hän toimi pitkään aitiopaikalla Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajana. – Odotan tulevalta hallitukselta ripeitä otteita, Matti Inha painottaa. En myöskään näe koko maan tilanteessa suurempaa ongelmaa, vaikka totta kai me elämme merkittävää muutosten aikaa. Pitkä perspektiivi yhteiskunnan aitiopaikalla Rahoitusneuvos Matti Inha on tuttu hahmo suomalaisessa yhteiskunnassa. – Sellaisiin vaatimuksiin ei pidä lähteä, jotka eivät koskaan maksa itseään takaisin, Matti Inha korostaa. Kun on pitkään mennyt huonosti, ei ole kuin yksi suunta, ja se on ylöspäin, Inha vastaa. – En näe kumpaakaan ääripäätä. – Pankeilla on ollut viime aikoina halu tarjota asuntolaina-asiakkailleen lyhennysvapaita jaksoja. 16 – Nämä kaksi asiaa eivät kilpaile mitenkään toistensa kanssa. Kiinteistöliitossa ollaan mukana myös kiinteistöjen energia-asioiden kehittymisen keskellä. Inha uskoo, että myös rakentaminen jatkuu ja vilkastuu, kunhan sitä säätelevään asuntopolitiikkaan saadaan järkeä ja puhtia. – Vaikeina aikoina on hyvä muistaa, että pidemmällä aikavälillä tarkasteltaessa Suomi ja maailma ovat muuttuneet merkittävästi parempaan suuntaan. Heille kun on puolestaan vaikea osoittaa edullisia asuntoja. Nostetta korjausrakentamisessa Pääkaupunkiseudun tilanne on omaa luokkaansa, mutta jos tarkastellaan koko Suomen rakentamisja asuntotilannetta, missä meillä mennään kansantalouden kokonaiskantokyvyn suhteen. Nyt meillä on tilanne, jossa talot ovat ikääntyneet ja rahoituksessa on halpa korkotaso. Tämäkin tilanne tosin koskettaa etupäässä pääkaupunkiseutua. Rakentaminen on toki kotimarkkinabisnestä, mutta se on hyvin tärkeää yhteiskunnalle. Etenkin muuttotappiopaikkakunnilla tulee tekemään kipeää se, että taloja ja kiinteistöjä jää lopulta tyhjilleen, Inha vastaa. Poliittiset päätökset säätelevät voimakkaasti tällaisia asioita, toteaa Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha. Mielestäni tässä pankeilla on ketunhäntä kainalossa
(09) 5306 0460 myynti@hissiurakointi.com www.hissiurakointi.com KUNNOSSAPITO MODERNISOINNIT UUDET HISSIT Alaamme ovat hissit, liukuportaat ja nosto-ovet – jo yli 30 vuoden kokemuksella. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää!. HISSITALO PERHEYRITYKSEN PALVELUASENTEELLA HELSINKI TAMPERE LAHTI KUOPIO MIKKELI VARKAUS Puh
Itsenäisten kuntien olemassaolon oikeuksia ei perusturvalain turvan vuoksi ole muutettavissa eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.. 18 Helsingin seudun metro polihallinto jumiutui sote-uudistuks een Pääkaupunkiseudun metropolihanke on kaatunut, jos ei lopullisesti, niin ainakin tältä erää
Uusi malli pitää saada voimaan ja se Mäkelän mukaan saadaankin, mutta nyt uudistusta jarruttavat edessä olevat eduskuntavaalit. – Työtä on tehty paljon koko maassa ja eritoten Uudellamaalla, sanoo kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.), joka on useita vuosia ohjannut Uudenmaan maakuntaliiton toimintaa liiton puheenjohtajana. Metropolihallinnon valmistelu jäi hieman kuin taka-alalle sote-uudituksen vuoksi. Myös yksityinen sote-palvelutuotanto on meillä hoidettu paremmin kuin muualla, sanoo Mäkelä. Vanha eduskunta ei saanut sote-uudistusta päätetyksi lähinnä sen lainsäädöllisiin yksityiskohtien hiomiseen tarvittavan ajan vähäisyyden vuoksi. – Meillä Uudellamaalla on sote-asiat hoidettu hyvin. Uudessa sotemallissa yksityinen kansalainen pääsee merkittävästi vapaammin valitsemaan palvelunsa – käyttöön tulee mm. Maakuntaliitossa, niin myös eri puolueissa halutaan ensisijaisesti parantaa palveluja ja hallintorakenteiden uudistaminen on toissijaista. 19 kilpailuun ja saattaisi vähentää kustannuksia, toteaa Outi Mäkelä, joka maakuntaliiton puheenjohtajana on joutunut seuramaan uudistusta ikään kuin sivuroolissa. Kustannuksia on saatu säästetyiksi aiemmasta. Onko sen kustannus nykyistä halvempi vai palvelu parempi. – Erikoissairaanhoidon kulut ovat merkittävästi nousseet ja niiden kustannukset maksavat kunnat, mutta organisaatio toimii kuntapäättäjien päätöksenteon ulkopuolella. Se ilmeisesti johtaisi jonkinlaiseen Helsingin seudun metro polihallinto jumiutui sote-uudistuks een Uudenmaan maakuntaliiton puheenjohtajan Outi Mäkelän mukaan niin maakuntaliitossa kuin eri puolueissakin halutaan ensisijaisesti parantaa palveluja, hallintorakenteiden uudistaminen on toissijaista.. Kustannussäästöt unohtuneet! Outi Mäkelä näkee, että uusi sote-ratkaisu tulee parantamaan palvelua nykyisestään. Siitä ei kuitenkaan olisi tarkoitus muodostaa välihallintomallia, kunnat maksaisivat sote-palvelujen ylläpidon käytön ja asukasluvun mukaisessa suhteessa. Sote-uudistus oletetaan vihdoin saatavan ratkaisuun, kun siitä laaditun viimeisen ehdotuksen mukaan maahan muodostetaan 19 palvelualuetta aiemmin suunnitellun viiden sijasta. Mutta kustannussäästöjä kukaan ei ole pohtinut. – Jos rahoitusvastuu erikoissairaanhoidossa siirrettäisiin valtiolle, voitaisiin ehkä jatkaa nykyisellä kuntarakenteella, sanoo Mäkelä. –Varsinkin pienissä kunnissa talous on ollut vaikeasti hallittavissa erikoissairaanhoidon suunnittelemattomien kustannusten vuoksi. Näiden kustannusten osuus on monessa kunnassa miltei puolet koko budjetista. Metropolihallinnon perustamista läänissämme suurista kunnista kannatti ylitse muiden Vantaa, ja Espoo tuntui olevan päinvastaisella kannalla. palveluseteli ja Toisaalta sote-ratkaisu on jarruttanut metropolihanketta ja nyt sekin näyttää kaatuvan tai siirtyvän hamaan tulevaisuuteen. Tarvitaanko meillä sote-palvelujen tuottamiseen uutta organisaatiota. Se sinänsä saattaa olla hyvä alueellisesti. Yksityinen tuotanto julkisen rinnalle – Oleellista uudessa mallissa on, että palvelujen tuottajiksi tulisivat mukaan julkisen organisaation lisäksi myös yksityiset yritykset. Sotemalli muistuttaa vanhaa maakuntajakoa. Sitä ei demokratiassa ole pidetty hyvänä
Niille ei ole jäämässä kuin paikalliset koulujen ylläpito ja sehän ei edellytä raskasta kunnallishallintoa! Kuntaliitoksia on tulossa lisää Outi Mäkelän mukaan kehitys on menossa suurempiin kuntiin – tuskin kuntaorganisaatiota puretaan. Mäkelä on Nurmijärven kunnanvaltuutettu vuodesta 2000, ja kunnanhallituksen puheenjohtaja vuodesta 2005. Niinhän sen pitääkin. Mäkelä on naimisissa ja hänellä on yksi lapsi. Outi Mäkelä toivoo, että asuntotuotanto pääkaupunkiseudulla vahvistuisi. Tämä tärkeä tavoite saavutettaisiin parhaiten Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisellä. Kuntayhteistyö Suomessa ehkä saadaan etenemään hyvin, tetty ja jonot ovat lyhyitä. Onko meillä Kreikan malli ollut käytössä jo pidempään. Sote-uudistus siirtyy siirtyy lopullisesti ratkaistavaksi vasta uuden eduskunnan toimesta. Palveluja parannetaan ja yksikään parannus ei vähennä kustannuksia. – Nämä ovat avainkysymyksiä kaikissa kunnissa, sanoo Mäkelä. se mahdollistaa palvelupaikan valinnan ostajan halun mukaan. – Pääkaupunkiseudun asuntotuotannon vahvistuminen saavutettaisiin parhaiten Helsingin, Vantaan ja Espoon yhdistymisellä. Parannettu palvelu aina myös maksaa enemmän! Ja näistä parannuksista seurauksena syntyneen tuloksen näemme kansantalouden tilassa! Onko kunnilla enää olemassaolon tarvetta. – Kyllä niillä on paikkansa yhteiskunnassa. Uudellamaallakin kuntaliitoksia on tehty useita ja vielä joitain on tulossa. Maankäyttö ja liikenne ovat olleet jo pitkään Helsingin seudun kuntien Akilleen kantapäänä eikä se aivan vähällä ole poistumassa tulevaisuudessa. Osan vuorokaudesta tiloja käyttää julkinen palveluntuottaja ja toisen ajan yksityinen. Mäkelä mukaan Espoo on ollut edelläkävijä palvelujen tuottamisessa, siellä toimivat yksityiset ja julkiset palvelut sopuisasti ja kaupungin asukkaat ovat suhteellisen tyytyväisiä. Mäkelän mukaan kunnallinen demokratia ei toimi, jos meillä on yksi yli miljoonainen kunta ja pienemmät alle 10 000 asukkaan kuntia. Silloin isot eivät pääse jyräämään pieniä päätöksenteossa. 20 kun toteutetaan jonkinlainen äänileikkuri. Toisaalta meillä ole tehty mitään radikaaleja uudistuksia eduskunnassa. Uusissa sote-palveluissa Mäkelä näkee merkittävänä myös, että julkiset sosiaalija terveystilat tullaan saamaan tehokkaaseen käyttöön. On tärkeää, että valmistelu näin suurissa kysymyksissä tehdään perusteellisesti. Palvelujen tulee toimia asukkaiden tarpeen mukaan. Viime vuosina monet pienet kunnat ovat liittyneet yhteen ja niiden olemassaolo ja toiminnot ovat vahvistuneet. Eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa, ja eduskunta lähtee vaalilomalle 14.3. Kansanedustaja Mäkelä on perusteellisesti perillä niin soteuudistuksesta kuin valmistellusta metropolihallinnosta. On hyvin merkillepantavaa, että uudistuksissa ei kansanedustajista kukaan tavoittele kustannusten säästöä. – Koko maassa ja erityisesti Uudellamaalla on tehty paljon työtä metropolihankkeen eteen, toteaa maakuntaliiton puheenjohtaja Outi Mäkelä.. Kun yhteiskunnan kehitys etenee ja julkisten palvelujen tarve lisääntyy, niin onko kuntaorganisaatiolla enää nykymuodossa tarvetta. Tuskin tässäkään edetään vauhdikkaasti. Vuodesta 2009 hän on toiminut Uudenmaan maakuntaliiton puheenjohtajana. Tämä suurkunta jyrää vahvuudellaan muiden yli, pohtii Outi Mäkelä Hän näkee, että näillä kolmen kunnan liitoksella saataisiin tehokkuutta aikaa, sillä hänen mielestään Helsingillä on sen kohdalla paljon toivomisen varaa. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa tutkijana, projektijohtajana ja julkishallinnon konsulttina. Tällä järjestelyllä voidaan saavuttaa merkittävä kustannussäästö, kun miljoonahintaiset tilat saadaan käyttöön jopa kaksinkertaisessa volyymilla aiempaan verrattuna. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri. Onhan se jo nähty, sote-uudistus on ollut levällään pitkään ja on ilmeisesti vielä kauankin. Se on demokraattinen hallintomuoto, joskin tehoton. Varausjärjestelmät on sähköisOuti Mäkelä Outi Mäkelä (kok), 40, on nurmijärveläinen toisen kauden kansanedustaja. Hän ei ole pahoillaan uudistusten hitaasta etenemisestä, päin vastoin. Miksi vanha poisjäävä päättää merkittävästä tulevaisuuden asiasta! Pitääkö kunnat nykymuodossa lopettaa kokonaan
PUTKIREMONTTI Huolettomampi PIPE-MODUL OY I Työmiehenkatu 2 I 50150 Mikkeli Puhelin 020 790 0870 I info@pipemodul.com I www.pipemodul.com. Työaika lyhenee ja kustannukset pysyvät kurissa, kun asennustyö on nopeaa ja paikan päällä tehtäviä töitä on vähän. Avattavien elementtien ansiosta tulevat huoltotoimenpiteet helpottuvat ja sähkö-/valokaapelit voidaan asentaa myöhemmin. Remontin aikana asunnoissa voi asua normaalisti, sillä suurin osa työstä tapahtuu rappukäytävissä ja meluja pölyhaitat jäävät minimiin. Elementteihin voidaan asentaa putkien lisäksi myös uusia asumismukavuutta parantavia ratkaisuja, kuten lämmöntalteenottosekä keskuspölynimurijärjestelmä. Pipemodul-elementeillä toteutettu putkiremontti säästää turhalta stressiltä. Turvalliset, tehdasvalmisteiset elementit varmistavat onnistuneen remontin rakenteita rikkomatta. Kylpyhuonetta ei ole pakko uudistaa putkiremontin yhteydessä
– Edelleenkin sitä pitäisi edistää, ja ainoa mikä siitä on puuttunut, on ollut yhteinen, yhdessä hyväksytty kehityskuva, niin sanottu metropolikaava, joka olisi strateginen yleiskaava, mihin MAL-sopimus sitten liitettäisiin. – MAL-sopimuksessa on sidottu maankäyttöä, asumista ja liikennettä ja infrainvestointeja toisiinsa, niin kuin nyt Kehäradan ja Länsimetron osalta onnistuneesti on tehty. Kun halutaan tuloksia, on alueen kehittäminen tehtävä verkostomaisesti niin, että mukaan saadaan kaikki käytössä oleva osaaminen. 22 kehityskäytävässä meidän pitäisi voittaa Suomeen takaisin niitä osaamisintensiivisiä työpaikkoja ja yrityksiä, joita olemme menettäneet. Uutta byrokratiaa ei tarvita Mäkelä kritisoi suunnitelmien keskittymistä hallintoon nyt maa ja kilpailukykyä selvittänyt tutkija Timo Aro on minusta hyvin tuonut esiin Etelä-Suomen työssäkäyntialueen merkitystä. Tavoitteena ”Cleantech-metropoli” Mäkelä asettaa tavoitteeksi ”Cleantech-Metropolin”, jossa kehityskäytävien muodostamaa aluetta käytettäisiin testialueena älykkään kaupunkirakenteen, älykkään palvelujärjestelmän ja älykkään liikennejärjestelmän luomiseen ja kehittämiseen. Kestävien ratkaisujen löytäminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttävät tätäkin laajemman alueen tarkastelua, koko verkostomaisen Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta. – Suomen kaupunkien elinvoiMäkelä toteaa, että nyt ei pidä enää mennä hallinto edellä, vaan tekeminen. – Se edellyttää yhteistä metropoliratkaisua ja -kehityskuvaa, ja yhteisiä strategisia valintoja maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristöasioiden osalta. Metropoliseudun kannalta tärkein asia on se, että alueen voimakasta kasvua ohjataan yhteisen näkemyksen pohjalta taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tämän kokonaisuuden onnistunut kehittäminen ratkaisee Etelä-Suomen kestävyyden ja kilpailukyvyn tulevaisuudessa. Se, ettei hallitus tuonut metropolilakia eduskunnan käsittelyyn, ei Mäkelän mukaan toki poista metropoliratkaisun tarvetta.. – Kun haetaan kestävyyttä ja kilpailukykyä, tarvitaan yhteistyötä yritysten, yliopistojen, kaupunkien ja valtion kesken. – Suomen kilpailukyvyn ja metropolialueen kehityksen takia ratkaisuja on saatava aikaan. Mäkelän mukaan Espoolla olisi hyvät mahdollisuudet olla alustana kehittämiselle ja testaamiselle. – Kun Espoo rakentaa vaikka Länsimetroa, joka on meidän suurin investointimme kautta aikojen, niin me emme itse asiassa rakenna metroa, vaan enemminkin sitä, mitä kaikkea metro mahdollistaa, Mäkelä sanoo. – Meidän kilpailukykymme kannalta ensimmäinen tavoite on, että Aalto-yliopistoon ja Otaniemen tiedeyhteisöön sekä Keilaniemen yrityksiin tukeutuvassa kasvuja alueella Kehäradan ja Länsimetron ympärille muodostuvat kasvuja kehityskäytävät, sanoo Mäkelä. – Sen me edelleenkin tarvitsisimme, ja laajentaisin tätä sillä tavalla, että sen lisäksi, että meillä pitää olla metropolialueen 14 kunnan yhteinen kehityskuva, niin sen pitäisi olla hyvällä tavalla yhteen sovitettavissa Suomen tärkeiden kasvuja kehityskäytävien kanssa. – Nyt on keskityttävä sisältötavoitteisiin hallintomallien sijasta. Uskon, että meillä olisi tällä mallilla saavutettavissa paljon voittoja. On tarkasteltava koko Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta. Pelkästään Helsingin seudun 14 kunnan alueella asukasluku nousee nykyisestä 1,4 miljoonasta kahteen miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. – Me rakennamme tässä kokonaan uusia keskuksia, kuten vaikka Finnoon, ja sitten täydennysrakennamme näitä metron varren asemanseutuja Tässä on aivan loistava mahdollisuus ottaa käyttöön uusia älykkäitä järjestelmiä ja synnyttää uutta älykästä kaupunkirakennetta. Näen sen todella tärkeänä, sillä jo nyt on nähtävissä, että esimerkiksi osaamisintensiivistä työtä tekevän avioparin työpaikat eivät välttämättä löydy saman kaupungista, vaan isommalta alueelta. Tässä kokonaisuudessa muodostetaan Suomelle kilpailukykyä. – Ratkaisevan tärkeitä ovat Tallinna-Helsinki-HämeenlinnaTampere, ja siitä pohjoiseen, sekä Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari -kehityskäytävät sekä metropoliEspoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: – Metropoliratkaisu sopimusperusteisesti – Jos tätä metropolilakia ei tule, niin minun mielestäni asia pitäisi hoitaa sopimusperusteisesti seuraavalla hallituskaudella, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Mielestäni on tärkeää, että mietitään sellainen metropoliratkaisu, josta syntyy hyvä kehityskuva asumisen, maankäytön, ympäristön ja liikenteen osalta, ja vähintään nämä 14 kuntaa mukaan, sanoo kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. MAL-sopimuksesta hyvät kokemukset Sekä valtio että metropolihallintoon kaavaillut 14 kuntaa ovat jo mukana maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevassa MAL-sopimuksessa, ja Mäkelän mukaan kokemukset ovat hyviä. Tämä antaa metropolialueella kehittämisalustan, jossa voidaan viedä käytäntöön sellaisia malleja, jotka voisivat muotoutua jopa vientituotteiksi globaalimaailmaan
Mäkelä työskenteli vuosina 1993–2007 Tekniikan Akateemisten Liitto TEK:ssa projektija osastopäällikkönä sekä yksikönjohtajana. Mielestäni näin ei synny osaamiskeskittymää, vaan ainoastaan lisää byrokratiaa, Mäkelä sanoo. – Metropolialueen ja Etelä-Suomen työssäkäyntialueen kestävyyttä ja kilpailukykyä on yritetty edistää erilaisilla kuntaliitoksilla ja metropolihallinnolla. Tarja Pitkänen päättyneellä hallituskaudella. 23 loudellisia perusteita, ja Mäkelä arvioikin, että tähän Suomen suurimpaan fuusioon liittyisi valtavat taloudelliset riskit. – Viiden kunnan yhdistäminen johtaisi kohti kallista, hierarkkista ja jäykkää Byroslaviaa, joka heikentäisi erityisesti lähipalveluja, seudun kilpailukykyä, yhteisöllisyyttä ja osallistumista. Se olisi hallinnollisesti kevyempi ja ikään kuin hyvin hankepohjainen. – Kestävien ratkaisujen löytäminen ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttävät koko verkostomaisen Etelä-Suomen työssäkäyntialueen tarkastelua, toteaa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.. Mäkelä valittiin Espoon kaupunginvaltuuston jäseneksi vuoden 1996 kunnallisvaaleissa. On ajateltu, että esimerkiksi yhdistämällä Espoo, Helsinki, Kauniainen, Sipoo ja Vantaa syntyisi hallinnollinen kokonaisuus, joka osaisi johtaa kehitystä ja saada tuloksia aikaan. Espoo on vastustanut esitystä, koska se tulee kalliiksi, lisää byrokratiaa, alue on väärä, riskejä ei ole arvioitu ja liitosta ajetaan pakolla. – Meidän pitäisi Suomessa ja kunnissa keskittyä oikeisiin asioihin. Tekeminen keskittyisi hallinnolliseen puuhasteluun ja kaikki muu kehittäminen pysähtyisi vuosikausiksi. – Kilpailukyvyn kannalta on sen sijaan välttämätöntä löytää yhteisiä ratkaisuja, ja niihin sopimusperusteinen metropolimalli antaisi hyvät lähtökohdat. Palveluja pitää kehittää asukaslähtöisesti kustannusvaikuttaviksi, parantaa tuottavuutta ja luoda toimintaedellytyksiä yrityksille ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Vuosina 2009– 2010 Mäkelä toimi valtuuston puheenjohtajana. Mäkelä on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. – Liitos ei myöskään parantaisi osallisuutta, demokratiaa tai asukasja asiakaslähtöisyyttä. Mäkelän mukaan viiden kunnan yhdistämisesityksessä ei esitetty mitään faktoihin perustuvia taJukka Mäkelä Jukka Mäkelä on Espoon kaupunginjohtaja vuodesta 2011 ja entinen kokoomuksen kansanedustaja (2007–2010). Vuosina 2001–2002 hän oli kaupunginhallituksen jäsen ja vuosina 2005–2008 puheenjohtaja. Koulutukseltaan Mäkelä on diplomi-insinööri. Mäkelä oli teknillisen korkeakoulutuksen kansallisen yhteistyöryhmän puheenjohtaja vuosina 2007–2009 sekä Aalto-yliopistoa valmistelleen johtoryhmän jäsen 2007–2008. Ja lopettaa hallinnolliset byroslaviapuuhat
24 Osmo Soininvaara: Maaseudun autioitumista vaikea pysäyttää – Politiikan tasolla ei suostuta tunnustamaan tosiasioita, mitä on tapahtumassa. Meillä oli ensin 60-luvulla muutto teollisuuskaupunkeihin, osittain muutettiin ihan oikeisiin kaupunkeihin ja osittain yhden tai muutaman savupiipun kaupunkeihin. Nyt näiden muutamien savupiippujen kaupunkien on pystyttävä muuttumaan monipuolisemmiksi, tai niille käy kuten Detroitille: teollisuus menee, eikä mitään tule tilalle, sanoo vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara.
Sen tiedän, että kaikki menestyvät suomalaiset kaupungit ovat rautatien äärellä, siis kaikki. Mutta sille ei ehkä voi eikä kannata tehdä mitään, ihan samoin kuin ei niitä pientilojakaan aikanaan kannattanut puolustaa. Soininvaara toimi kaksi vuotta peruspalveluministerinä Paavo Lipposen II hallituksessa vuosina 2000–2002. Vaasassa on vähän sama asia. – Muuttoliike Helsinkiinhän on myös valikoivaa. Esimerkiksi minun työni on paljon kirjoittamista, ja teen sitä kyllä kesämökillä paljon. Kaikkea tämmöistä on kyllä hajasijoitettu, mutta kannettu vesi ei näytä pysyvän kaivossa. Jos minua pyydettäisiin kertomaan – ja on pyydettykin – mitä voisi tehdä vaikka Lieksalle, olen sanonut, että en tiedä, toteaa Osmo Soininvaara. Ja jos me siirtäisimme 2000 valtion työpaikkaa Pohjois-Karjalaan, meillä olisi pääkaupunkiseudulla 2000:n ihmisen tyhjät asunnot ja ne täyttyisivät heti. Sen seurauksena joko ei tehdä työtä ollenkaan, koska tavarat ja ruoka valmistuvat niin pienellä työpanoksella, tai sitten työskennellään näissä jälkiteollisissa ammateissa, kuten palvelualoilla, ja niitä taas on tarjolla kaupungeissa, mutta ei haja-asutusalueilla matkailuelinkeinoja lukuun ottamatta. Esimerkiksi Itä-Suomen osalta paras investointi olisi nopea ratayhteys Kuopioon, Osmo Soininvaara.. Erikoistuminen ja voimakas työnjako on aina hyvän toiminnan edellytys. Kirvesmiehen työtä ei voi tehdä etänä – etätyö soveltuu vain niihin ammatteihin, joita tehdään tietokoneella. Osaaminen keskittyy kaupunkeihin – Suomessa palvelualoilla voi työskennellä vain kaupungeissa. Koulutukseltaan Soininvaara on valtiotieteen lisensiaatti tilastotieteestä. Maakunnat tyhjenevät, koska nuorille ei ole työmahdollisuuksia, ei kulttuuritarjontaa, ja kaikki hyvät kaverit muuttavat Helsinkiin. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Soininvaara on vuodesta 1985. – Tämä on vaikea kysymys. Maalla ei voi olla kafeteriaa keskellä peltoa. Näin tulisi taas 2000 yksityisen alan työpaikkaa tänne, ja ne olisivat kaikki maakunnista pois. – Jos soitan Kansaneläkelaitokseen ja haluan kysyä jotakin, niin Savon murteella sieltä vastataan. Sanoin eräälle maakuntakansanedustajalle, että eikö meillä ole hienoja kuoroja täällä Helsingissä. Soininvaara uskoo, että ihmisillä tulee olemaan kaksi asuntoa, vaikkei se kovin ekologista olekaan.. Erikoistuneemmat palvelut tarvitsevat isoa väestöpohjaa tai turisteja. – Tampere ja Jyväskylä ovat kyenneet muuttumaan, ja Oulukin, mutta Oulu pani kovasti yhden kortin varaan, ja se yksi kortti on pettänyt. Minä en tiedä, mitä Suomen maaseudun autioitumiselle voisi tehdä. Etätyöstä ei ole ratkaisuksi Hajasijoittamista on kyllä on paljon tehty, mutta nyt puhutaan valtion virastojen hajasijoittamisesta. – Esimerkiksi ravintola-ala on erittäin kehittymätön Suomessa, koska ei ole väestöpohjaa, jotka käyttäisivät palveluja, eikä oikein kulttuuriakaan käyttää palveluja. Muuttoliike valikoivaa – Keskittyminen Helsinkiin on paha. Tavaroitten tuotanto ei ainoastaan siirry ulkomaille, vaan myös automatisoituu – itse asiassa automatisointi on paljon merkittävämpi asia. Jos katsotaan peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo, niin sieltä paremmasta päästä muutetaan kaupunkeihin ja huonommasta päästä jäädään paikkakunnalle. – Aika monella niitä kesämökkejä jo on, ja kun työpäivä mahtuu läppäriin, tai jopa muistitikkuun, niin on paljon realistisempaa, että vähän sään mukaan tehdään töitä. Hän ei enää ole ehdolla seuraavissa vaaleissa. – Turulla olisi mahdollisuuksia, mutta kun Turun päätöksenteko on riitaisaa. Esimerkiksi Itä-Suomen osalta paras investointi olisi nopea ratayhteys Kuopioon. Tämä vastasi siihen, että onhan se helppoa, kun teillä on mistä valita, on tarpeeksi musikaalisesti lahjakkaita. Etätyökään ei Soininvaaran mielestä silti voi luoda tulevaisuutta maakunnille. Vihreiden puheenjohtajana hän toimi kaksi kautta vuosina 2001–2005]. Osaamisammatit keskittyvät Soininvaaran mukaan Suomessa hyvin voimakkaasti. 25 Osmo Soininvaara Helsinkiläinen Osmo Soininvaara on vihreiden kansanedustaja vuodesta 1987 nyt päättyvään kauteen saakka, joskin jättäytyi välillä pois yhdeksi kaudeksi. Soininvaara on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. – En osaa oikein sanoa, mitä pitäisi tehdä, ettei kaikki keskittyisi pääkaupunkiseudulle. – Kaikki menestyvät suomalaiset kaupungit ovat rautatien äärellä. Sen lisäksi Vaasan heikkoutena on, ettei päärata kulje Vaasan kautta. Turkuhan olisi meidän kakkoskaupunkimme ilman muuta, niin kuin uusi Viipuri, mutta siellä kunnallispoliittinen riitely ja nimenomaan kuntien välinen riitely on johtanut siihen, että Turku on jäänyt katveeseen. – Meillä eduskunnassa aina ennen viimeistä istuntoa joulutauon alla Sibelius-Akatemian tulee kuoro esittämään joululauluja valtiosaliin. Teki mieli sanoa, että tämä koskee insinööritoimistoja ja arkkitehtitoimistoja ja kaikkea muutakin sellaista, on mistä valita
Sen takia meidän talousmalliamme pitäisi muuttaa sellaiseksi, että yhteiskunta pystyy käyttämään myös niiden työpanosta, joiden osaamisessa, terveydessä ja lahjakkuudessa on puutteita. Siellä melkein koko väestö on muutamassa kaupungissa ja loppu maasta on yhtä Lappia. – En kokenut saaneeni neljässä vuodessa mitään aikaan. Osa maaseudusta tyhjenee – Meidän maaseutummehan on aivan erilaista kuin Keski-Euroopan maaseutu, jossa ihmiset asuvat kylissä. Pitää katsoa, minkälaisia työtehtäviä tarvitaan, jotta kaikki voidaan työllistää, ja tarvitaan nimenomaan työtehtäviä, joissa ei vaadita kovin hyvää koulutusta eikä ehkä kovin suurta lahjakkuuttakaan. – Se ei tarkoita, etteikö sitä mahdollisuutta olisi, mutta minä en pysty sitä kertomaan. Soininvaara ja Vartiainen katsovat, että matalapalkkatyötä tulisi olla tarjolla enemmän kuin sitä nyt on. Vaikutin maailmaan paljon enemmän, kun kirjoitimme Juhana Vartiaisen kanssa matalapalkkatyöstä. Suomi-Areena ja Porin Jazz ovat kaupungin parasta antia. Jokin arkkitehtitoimisto tai muu sellainen voi lähteä pikkukylään Keski-Euroopassa, mutta ei se meillä voi sitä tehdä. Tarja Pitkänen – Suomen muutamien savupiippujen kaupunkien on pystyttävä muuttumaan monipuolisemmiksi, tai muuten menee teollisuus, eikä mitään tule tilalle, sanoo klansanedustaja Osmo Soininvaara.. Mennään itsepalveluyhteiskuntaan, ja vaikka kuinka ajatellaan, että meidän tulevaisuutemme on huippuosaamisessa, niin näiden ihmisten tulevaisuus ei ole huippuosaamisessa. Tämä älyllinen ympäristö on juuri se, minkä takia tuottavuus tietoammateissa on Soininvaaran mukaan suurempaa kaupungeissa, ja vielä suurempaa isoissa kaupungeissa kuin pienissä kaupungeissa. – Jyväskylä esimerkiksi on pystynyt tekemään ihmeitä, ja Tampere on toiminut hyvin. Olen jonkin verran käynyt kaupungeissa puhumassa, mitä niiden pitäisi tehdä, että ne olisivat kilpailukykyisempiä, mutta en ole enää varma, uskonko enää itsekään omiin ajatuksiini. Siellä ei teollisuudelle ole löytynyt vastaavaa määrää korvaavia elinkeinoj. Meillä ihmiset asuvat keskellä peltojaan ja kahdensadan metrin päässä lähimmästä toisesta asukkaasta – Ja sen takia meidän maaseutumme on puolustuskyvytön rakennemuutosta vastaan. – Se porukka, joka on pysyvästi työtön, on erittäin huonosti koulutettua. Olen alkanut epäilemään sitä. – Tämä talousmalli joka meillä on, sehän patistaa automatisoimaan kaikki ne työt, joita matalapalkka-aloilla tehtäisiin. Matalapalkkatyötä tarvitaan enemmän Soininvaara ei enää asettunut ehdolle tulevissa eduskuntavaaleissa. Jos näin on käynyt Kanadassa, sama voi tapahtua Suomessa. Työllisyysaste lukion suorittaneiden keskuudessa on 90 prosenttia ja pelkän peruskoulun suorittaneiden keskuudessa vähän yli 60 prosenttia. – Nyt on sitten kysymys siitä, tuleeko meille yksi menestyvä kaupunki, vai viisitoista kaupunkia, tai joku luku yhden ja viidentoista välillä. Siellä talot ovat lähekkäin, on jalkakäytävät, ja aina vähintään kaksi ravintolaa – yksi oikeistolaisille ja yksi vasemmistolaisille – ja pellot ovat sitten siinä kylän ulkopuolella. 26 – Minä voin kyllä välillä mennä mökille kirjoittamaan, mutta se, että minulla on jotakin työtä tehtävänä, edellyttää, että silloin tällöin tapaan muita ihmisiä. Porin kaupunkipolitiikka on hyvää, mutta elinkeinotoiminta ei ole riittänyt ollenkaan. Nyt, kun olen jäämässä pois eduskunnasta, niin voisin tehdä töitä kotonani ihan täysin, mutta en tee sitä, vaan olen hankkinut itselleni työhuoneen, jotta minulla olisi joku älyllinen ympäristö, josta saa virikkeitä. Soininvaaran mielestä on ihan selvä, että osa maaseudusta tyhjenee: jos kunnan asukkaiden mediaani-ikä on 60 vuotta, niin ei sillä ole mitään toivoa. Soininvaaran mielestä on mahdollista, että Suomessakin käy näin. – Meillähän on toinen yhtä harvaan asuttu maa Kanada. Soininvaara ei osaa neuvoa, miten pysäyttää tätä kehitystä
27
Jos sinne taas tuollainen tuotantolaitos saadaan, niin sen merkitys on monitahoinen koko alueelle, työllisyydelle ja asumiselle.. – Meillä oli siellä yrittäjätapaaminen suomalaisten yritysten kanssa. Tehdään metsäkoneita, tehdään harvestereita. Timo Soini: – Maaltapaon sijaan tullut maaltapakottaminen – Työllisyyden varmistaminen ja liikenneyhteydet ovat ne asiat, joista pohjoisessa on kyettävä pitämään huolta, toteaa Timo Soini. Suomalaiset ovat vieneet sadalla miljoonalla eurolla metsäkoneita Minnesotaan – ja yhtiön pääkonttori ja päätuotantolaitos ovat Vieremällä Suomessa. Jotta siellä olisi tulevaisuudessa asumisen edellytykset, olennainen kysymys on tietysti työllisyys. Vaikka se on siellä kaukana Iisalmen takana, siellä on menestyksekästä, korkeatasoista tuotantoa. – Työllisyyden varmistaminen ja liikenneyhteydet ovat ne asiat, joista pohjoisessa on kyettävä pitämään huolta. Nämä onnistujat ylläpitävät toivoa, ja esimerkiksi Kemijärvellä näkyy, mitä ihmisille merkitsee se, että nyt siellä on toivoa taas, että sinne tulisi uusi metsäteollisuuteen liittyvä tehdas. – Pohjoisen Suomen tilanne on hankala. – Ja onhan toki muutakin onnistunutta yritystoimintaa Etelä-Suomen ulkopuolella, on Lillbackan konepajaa ja kourutehdasta Vimpelissä. Jos ei työtä ole, eivät ihmiset siellä pysy, toteaa Timo Soini. – Juuri vierailin Lapissa, ja kyllä minua surettaa nähdä ihmisten tilanne siellä. – Ihmisten omaisuuden, kiinteistöjen vakuusarvot ovat romahtaneet, vaikka talot ovat hyväkuntoisia ja niiden käyttöarvo on edelleen hyvä. 28 Maakuntien ja PohjoisSuomen tilanne on hankala, mutta ei toivoton. Mitään hokkuspokkus-keinoa ei ole, mutta kyllä meillä on monia onnistuneita esimerkkejä siitä, että kannattavaa yritystoimintaa voi olla muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla ja eteläisessä Suomessa, toteaa Perussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soini. Soini kertoo olleensa erittäin vaikuttunut eduskunnan ulkoasian valiokunnan matkalla Minnesotassa. – Yritystoiminnastahan meillä on maakunnissa sellaisia hyviä esimerkkejä kuin vaikkapa Ponsse Vieremältä. Kemijärvellähän on hirveä määrä asuntoja, joiden arvo on romahtanut. – Me emme enää pitkälle pötki bulkkitavaralla, vaan pitää olla juuri tälllaisia erikoistuneita yrityksiä, joilla on yksilöllisiä tuotteita ja laadukasta tavaraa. Myös alemmasta tieverkosta on pidettävä kunnossa, jotta yritysten toimintamahdollisuudet säilyvät. Näitä menestystarinoita meille tarvitaan lisää maakuntiin, myös pohjoisimmille alueille. Mutta kiinteistön arvo on se, mitä joku on siitä valmis maksamaan, ja nyt ei kiinteistöjä saa kaupaksi
Eivät nämä yksittäisinä ole tappavia, mutta monien lisäkustannusten yhteisvaikutus on tappava. – Sitten kun joku keksii tuolla maakunnissa yritysidean, vaikka purkittaa kalaa tai jänistä tai jotain muuta, niin me emme saisi yhteiskunnan toimilla ja rajoitukKauppa ja koulu pitävät kylän elossa – Ja sitten on kaksi merkittävää asiaa, toinen on kauppa ja toinen on koulu. Byrokratian purkamisessa olisi niin sanotusti kirveellä töitä. – Ja toinen uudistus olisi se, että metsän myyntitulojen verorahoja on syytä ohjata siihen kuntaan, josta puu lähtee liikkeelle. Eduskunnassa Soini on vuodesta 2011 ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja ja kansainvälisten asiain foorumin jäsen. – Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajana olen sanonut, että meidän kannattaa tukea maakuntia myös siksi, että jos me emme sitä tee, väki tulee hallitsemattomasti pääkaupunkiseudulle, ja syntyy suuria kustannuksia uusista päiväkodeista, kouluista ja terveysasemista. 29 – Näin saadaan lääkäripalvelut säilymään ja asumisen edellytykset paranevat. Ei saisi aiheuttaa maakunnissa asuville ihmisille tällaisia kustannuksia. – Vanhoja kyläkouluja ja vaikkapa vanhoja raja-asemia voidaan muuttaa muuhun käyttöön, asumiskäyttöön tai vuokrattaviksi vapaa-ajan asunnoiksi, tai vaikka leirikeskuksiksi, sellaiseen toimintaan, jossa käy ihmisiä. Tämä olisi Soinin mukaan helppo järjestää, henkilö vain ilmoittaisi, minkä osan ajastaan hän missäkin asuu. Jokaista mökkiä ei voi säilyttää, mutta ei meidän pidä antaa periksi sille, että Pohjois-Suomi tyhjenee. – Sellainen muutos meidän pitäisi tehdä, että jos ihminen puolet ajastaan asuu kesämökillä, puolet hänen veroistaan myös menisi sinne kesämökkikuntaan ja toinen puoli siihen kuntaan, jossa hän on kirjoilla. Raitis ilma ja tila on luksusta, jota ei kannata jättää käyttämättä. Ennen perussuomalaisen puolueen perustamista Soini toimi pitkään Suomen Maaseudun Puolueessa, muun muassa varapuheenjohtajana ja puoluesihteerinä. Pitää tehdä laskentamalli, paljonko maksetaan asuinkuntaan ja paljonko siihen kuntaan, jossa myytävä omaisuus on. Soini katsoo, että valtion on syytä tavalla tai toisella tukea maalla asumista erityisesti Pohjois-Suomessa. – Minun on myös vaikea ymmärtää, että jos joku ihminen haluaa huvilansa tehdä talviasuttavaksi ja olla siellä talvella, niin joku viranomainen kieltää, että et sinä tämmöistä voi tehdä. – Nämä ratkaisut auttaisivat mökkikunnan taloutta ja parantaisivat sen edellytyksiä kehittyä. Kun se kyläkauppa sitten loppuu, asuntojen arvo koko kylällä laskee huomattavasti. – Meillä on ennen ollut maaltapako, kun lähdettiin 60-70 -luvuilla, mutta nyt meillä on maaltapakottaminen. – Miksi aina lakkautetaan se kyläkoulu ja laajennetaan keskustan koulua. Hän on naimissa ja hänellä on vuonna 1997syntynyt poika ja vuonna 1999 syntynyt tytär. – Viimeksi kun olin jossain Intiassa, ahdistuin siitä, että ihmisiä oli joka puolella, silmänkantamattomiin. Byrokratiaa purettava – Meillä on pinta-alaa, meillä teollisuutta ja maataloutta, monia mahdollisuuksia. – Kaupan suhteen tietysti ihmiset itse tekevät valintoja. Ei ole mitään järkeä siinä, että toisaalla on asuntoja tyhjillään. Esimerkiksi lääkärit saavat osan opintolainoistaan anteeksi, kun asuvat ja työskentelevät harvaan asutuilla alueilla. Se on kallista meille, ja siksikin kannatan tiettyjä tasausrahastoja. Näitä asioita pitäisi tarkastella uudesta näkökulmasta. Nythän se menee niin, että kaikki tulot menevät vaikkapa Espooseen, jos metsän omistaja asuu siellä. Kesämökkien suhteen pitäisi Timo Soini Espoolainen Timo Soini (PS) 52, on perussuomalaisten puheenjohtaja vuodesta 1997, kansanedustaja vuodesta 2003 ja Espoon kaupunginvaltuutettu vuodesta 2001. silla tehdä sitä maalla tekemistä ja asumista niin hankalaksi kuin nyt näyttää usein olevan. – Jätevesiasetus on minusta aivan tolkuton. Kesämökkikunnalle lisää verotuloja Soini on vakuuttunut siitä, että suuri joukko suomalaisia haluaa edelleen asua maalla. – Asioita pitää tarkastella uudella tavalla ja tarvittaessa tehdä muutoksia nykyisiin käytäntöihin. – Mökkipaikkakunnan veroprosentti on usein korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla olevan vakinaisen asuinkunnan, mutta uskon, että ihmiset silti maksaisivat veroa mökkipaikkakunnallekin, jossa he kuitenkin käyttävät palveluja. Soini mukaan on sääli, jos ei Suomen puhdasta luontoa ja runsasta tilaa käytetä hyväksi. Norjassa maaseutua tukevia ratkaisuja Soini pitää hyvinä Norjassa toteutettuja ratkaisuja, joilla varmistetaan maaseudun asumisedellytyksiä. Ei vain pidä antaa periksi. Monilla suomalaisilla on myös edelleen kytky maaseutuun tavalla tai toisella, ollaan sieltä lähtöisin tai on sukua siellä. Mökeillä vietetään enemmän aikaa kuin pelkät kesälomaviikot, ja osa mökin omistajista tekee etätöitä mökiltä käsin. Jos ne lähtevät kylältä, ei elämisen edellytyksiä ole. – Suuri pinta-ala ei ole haitta vaan rikkaus. Tyhjilleen jääneisiin kiinteistöihin Soini toisi uutta toimintaa. Pääkaupunkiseudulla halvimmat neliövuokrat ovat yhdentoista euron paikkeilla ja siitä aina 15-17 euroon saakka. Monessa maailmankolkassa tapellaan, mistä saisi lisää maata. Myös yksityisteiden valtionapujen leikkaus on vaikeuttanut hajaasutusalueella asuvien taloustilannetta. Soini on ollut myös perussuomalaisten presidenttiehdokkaana. Byrokratiaa on Soinin mukaan kuitenkin purettava. Sen lisäksi on paljon ihmisiä, jotka haluavat vapaa-ajan asunnon maaseudulta, nykyisin hyvin usein talviasuttavan. Meillä sitä on, ja on myös osattava hyödyntää se. – Kiinteistöstä ja talosta on jatkuvasti pidettävä huolta, muutenhan se pikku hiljaa lahoaa käyttökelvottomaksi. – Tämähän johtaa myöskin omaisuuden uusjakoon, ja jotenkin ajattelen sillä lailla, että pienomistus on kansan turva. – Jos annetaan moukaria taloille, se on tappion tunnustamista, kun meillä toisaalta on sitten Etelä-Suomessa pulaa vuokraasunnoista ja asumisen hinta aivan järjettömän korkea. – Kyllä ne ihmiset sieltä sitten ajan oloon tulevat vapaaehtoisesti, jos ovat tullakseen, mutta nyt he tulevat sen takia, ettei ole muuta vaihtoehtoa. Euroopan parlamentin jäsenenä hän toimi vuosina 2009–2011. Soini on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja sotilasarvoltaan alikersantti. Tarja Pitkänen. Soini kritisoi sitä, että Suomessa tukemisen sijaan on hankaloitettu maalla asumista. Kesämökkiläisten verot vahvistaisivat mökkipaikkakunnan taloutta ja kyseisen kunnan kehitysmahdollisuuksia. Jos lähdetään hakemaan 50 kilometrin päästä broilerinkoipia tarjouksesta, että saadaan ne puolitoista euroa halvemmalla kuin lähikaupasta, tehdään sille lähikaupalle suuri vahinko. Koulu on Soinin mukaan toinen elämisen edellytys. – Norjassa on tehty muun muassa niin, että saadaan maaseudulle paremmin korkeasti koulutettuja ihmisiä, kun tuetaan heidän sinne sijoittumistaan. Soinin mielestä tehdä muutos verotusmalliin. Mielestäni se on suuri ympäristönsuojelutekijäkin, että jos ihmisellä on oma mökki, niin kyllä hän huolehtii siitä ja ympäristöstä ihan toisella tavalla kuin niin sanotusta muusta maastosta
Toiminnan luontevana jatkeena onkin keskittyminen kiinteistönhallintaan ja vuokraukseen. Tulevaisuudessa edessä näyttäisi olevan myös merkittäviä uudisrakentamisen hankkeita. 30 Kruunuasuntojen perusparannustyö miltei tehty, edessä kiinnostavia uudishankkeita Kruunuasunnot Oy on kehitysyhtiö, jonka alkuperäisenä tehtävänä oli kehittää puolustusvoimien ongelmallisesta vuokra-asuntokannasta taloudellisesti ja toiminnallisesti terve kokonaisuus ja turvata samalla puolustusvoimien henkilöstön työsuhdeasuntotarpeen hoitaminen. – Keskitymme vuokraukseen ja kiinteistönhallintaan
Lappeenrannassa on työn alla kahden talon perusparannus ja Santahaminassa on meneillään neljää, Sokeripaloiksi kutsuttua taloa koskeva hanke. Kruunuasunnot Oy on perusparantanut asuintalojaan laajamittaisesti, jopa yli 2000 asunnon kannan verran. – Koska asuntokanta oli heikossa kunnossa, oli myös kiinteistöjen energiankulutus kaukana nykyvaatimuksista. Perusparannukset loppusuoralla Vuoden 2002 alussa käynnistyi Kruunuasunnot Oy:n kiinteistökannan systemaattinen ja voimakas kehitystyö, joka eteni kasvusuuntaisesti vuosina 2003 – 2010 ja on jatkunut voimallisesti näihin päiviin saakka. Kolmen ison talon laajamittainen perusparannus Tikkakoskella kesti puolitoista vuotta, ja työ valmistui vuoden 2014 lopulla. Perusparannuksissa asuntokanta on päivitetty kehitystoimenpiteillä myös energiataloudellisesti. Toiminta-ajatuksena on kuitenkin myös tarjota laajemmin solle, Savolainen sanoo. Kehitystyön ansiosta kiinteistökanta on saatu pääosin kuntoon ja kilpailukykyiselle taKruunuasuntojen toiminnan painopiste siirtyy jatkossa enemmän kiinteistön hallinnan ja vuokrauksen suuntaan. Joulukuussa 2015 kiinteistöneuvos siirtyy uuteen elämäntilanteeseen.. Muutamia kohteita Kruunuasunnoilla on vielä vireillä ja työn alla. Perustamiseen vaikutti oleellisesti myös valtion uudistunut kiinteistöstrategia, jonka mukaisesti pyrittiin lisäämään omistajaohjausta ja tehostamaan kiinteistöjen käyttöä. – Perusparannusten osalta työmme alkaa olla lopuillaan. Vuosina 1999 –2001 yhtiö keskittyi kiinteistöomaisuuden haltuunottoon, organisointiin ja tulevan kehittämisen valmisteluun. Koska asuntokannan kehitystyö on loppusuoralla, siirtyy Kruunuasunnot Oy:n toiminnan painopiste jatkossa enemmän kiinteistönhallinnan ja vuokrauksen suuntaan. 31 markkinoiden tarpeita vastaavia asuntoja ja vuokrata asuntoja myös yleisille asuntomarkkinoille, Savolainen kertoo. Kiinteistöneuvos Reijo Savolainen on toiminut Kruunuasunnot Oy:n johdossa jo vuodesta 2001 lähtien. Kruunuasunnot Oy hankki puolustusvoimien asuntokannan lisäksi omistukseensa kiinteistöjä myös muualta. Kruunuasuntojen pääasiakas onkin puolustusvoimat, jolle on vuokrattu noin 60 prosenttia kiinteistökannasta, eli noin 1600 asuntoa. Korjaustoimenpiteissä on kiinnitetty eri tyistä huomiota kestävään kehitykseen ja energiapolitiikkaan. – Yhtiö syntyi tilanteessa, jossa puolustusvoimien vuokraasuntotilanne oli kriisiytymässä. – Asuntokanta oli taloteknisesti tiensä päässä ja asunnot olivat huonossa kunnossa, jolloin niiden kilpailukyky oli heikko. Jatkossa investoinnit ovat pitkälti kunnossapitoluonteisia. – Yhtiön toiminnan tarkoituksena on edelleen omalta osaltaan huolehtia puolustusvoimien asuntotarpeen tyydyttämisestä. Aktiivista energiapolitiikkaa Kruunuasunnot Oy:n kehitystyön avainsanoja ovat olleet riskinhallinta, asumisviihtyvyys ja viestintä. Toimenpiteiden myötä kiinteiskasvuun liittyviä avoimia kysymyksiä. Olemme investoineet kiinteistökantaan 234 miljoonaa euroa, josta summasta 198 miljoonaa on käytetty perusparannuksiin. Kohteet myös sijaitsivat maantieteellisesti hajallaan jopa 53 paikkakunnalla, Savolainen kertoo. Meidän tehtäväksemme tuli perusparantaa kiinteistökanta ja turvata tarvittava määrä vuokra-asuntoja puolustusvoimien tarpeisiin, vuonna 2001 Kruunuasunnot Oy:n johtoon astunut Kruunuasunnot Oy:n toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Reijo Savolainen kertoo. Kruunuasunnot Oy:n omistukseen siirtyi vuosina 1999 2001 kolmessa vaiheessa noin 5300 puolustusvoimien vuokra-asuntoa. Tämä on luonnollinen jatkumo sille, että asuinkiinteistökokonaisuus on saatu hallintaan. Tikkakoskella on kuitenkin vielä talojen perusparannustarpeeseen ja puolustusvoimien henkilöstön Asuntokanta oli taloteknisesti tiensä päässä ja asunnot olivat huonossa kunnossa, jolloin niiden kilpailukyky oli heikko. Kruunuasunnot Oy perustettiin vuonna 1999 tarpeesta tervehdyttää puolustusvoimien omistuksessa ollutta vuokra-asuntokantaa. – Vanhaa asuntokantaa on korjattavana vielä Vekaranjärvellä, Rovaniemellä korjauksia on edessä vielä yhden kiinteistön osalta, Sodankylässä on pari perusparannettavaa kohdetta ja Säkylästäkin löytyy perusparannusvelkaa
Tavoitteenamme onkin ollut pysäyttää sähkönkulutuksen kasvu. Toisaalta perusparannukset nostavat sähkönkulutusta väistämättä. Koen, että Kiinteistöalan hallitusammattilaisissa piilee suuri mahdollisuus kehittää kiinteistöalaa, AKHA ry:n hallituksessa aloittava Savolainen toteaa.. Kun vielä 13 vuotta sitten lämmön energiankulutus oli keskimäärin 60–65 kWh rakennuskuutiota kohden, oli se viime vuonna ainoastaan 39,3 kWh. Vedenkulutus tippui 180 litrasta 106 litraan per henkilö per vuorokausi. – Kun aikaisemmin sähköä kului 3 kWh per rakennuskuutio, töjen energiankulutus saatiin hallintaan, ja vedenkulutus liki puolittui. 32 Uudistuotantoa yhtiön omistamille maille Perusparannusten ohella Kruunuasunnot Oy:n asuntokannan kehittämiseen on kuulunut asuntokohteiden ostoja, asuntokannan myyntiä sekä perusparannettuna että ”raakana” ja asuntojen uusviime vuonna lukema oli 7,3 kWh. Se, mikä on Savolaisen mukaan mennyt väärään suuntaan, on sähkönkulutus. Veden kulutukseen on ollut vaikutuksensa toteutetulla huoneistokohtaisella vedenmittauksella, joka saa asukkaat tarkentamaan itse omaa vedenkulutustaan. Kt. Tämä johtuu muun muassa kiinteistöihin asennetuista hisseistä, koneellisesta ilmanvaihdosta sekä mukavuuslattialämmityksestä, Savolainen sanoo. Yhtiön toiminnan tarkoituksena on edelleen omalta osaltaan huolehtia puolustusvoimien asuntotarpeen tyydyttämisestä
Myös purkutoimenpiteitäkin on toteutettu 350 asunnon verran. Yhtiö omistaa tällä hetkellä 189 rakennusta, joissa on noin 2600 asuntoa 26 paikkakunnalla Raaseporin Dragsvikista Sodankylään. HAI on kasvanut 380-jäseniseksi, suurimmaksi Isännöintiliiton paikallisyhdistykseksi. Myös Raaseporissa sijaitsevissa Dragsvikin maa-alueissa ja niiden asemakaavoituksessa piilee kiinnostavia mahdollisuuksia käynnissä olevan asemakaavoituksen muodossa. Keuruulla, jossa varuskunta lakkautettiin, olemme myymässä kokonaisen asuinalueen, kaksi rivitaloa ja kolme kerrostaloa, Savolainen kertoo. – Toukokuussa 2014 A-Kruunu irtaantui Kruunuasunnot Oy:stä tuotantoa. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Kruunuasunnot Oy 33 ja siirtyi ympäristöministeriölle, puhtaaksi valtionyhtiöksi. Puolustusvoimien osalta Lahden asuntotarve kutistui Hennalan varuskunnan lakkauttamisen myötä, ja kahden talon asunnot ovatkin parhaillaan alueella myynnissä. Kiinteistöön saneerataan pieniä asuntoja ja ullakkoasuntoja vapaiden markkinoiden käyttöön. Rakennukset tehtiin kahdelle asuntoyhtiölle, jotka ovat Sodankylän Raudut Asunto Oy ja Sodankylän Harrit Asunto Oy. A-Kruunulla on mahtavat tavoitteet rakentaa Helsingin seudulle pari tuhatta asuntoa vuoden 2018 loppuun mennessä, Savolainen kertoo. Koen, että Kiinteistöalan hallitusammattilaisissa piilee suuri mahdollisuus kehittää kiinteistöalaa, joka onkin minulle sydämen asia, Savolainen toteaa. Tulemme kuitenkin todennäköisesti myymään rakennusoikeuksia aikanaan toisaalle, Savolainen sanoo. Muutoksen tuulia Kruunuasunnot Oy:n tytäryhtiö A-Kruunu Oy perustettiin 2001 yleishyödylliseksi yhtiöksi omistamaan aravarahoitteisia kohteita. Uustuotantoa on tehty Kruunuasunnot Oy:n omistamille tonteille 150 asunnon verran. Savolainen itse siirtyy eläkkeelle joulukuussa 2015. – Olen toiminut vuosien saatossa Suomen Isännöintiliiton ja kerrostalo puolustusvoimien tarpeisiin. Erityisen antoisana kokemuksena pidän 18-vuotista toimintaani Helsingin Ammatti-Isännöitsijät HAI ry:n hallituksen puheenjohtajana. Jätän HAI-vastuun kuitenkin nyt keväällä nuoremmille ja edelleen alan operatiivisissa työtehtävissä toimiville henkilöille. Alueellemme rakentuu aikanaan arviolta 30 000 uutta kerrosneliötä. Uudisrakentamisen kannalta merkittävä alue, Rykmentinpuisto sijaitsee Tuusulan Hyrylässä. PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus, huolto ja paikkaustyöt TIILI-, VARTTIJA PELTIKATTOJEN PESUT JA PINNOITUSTYÖT TIILI-, VARTTIJA PELTIKATTOJEN PESUT JA PINNOITUSTYÖT. AKruunu toimii siten nykyisellään meistä erillään, vaikka hoidammekin olemassa olevien kohteiden taloushallinnon, isännöinnin ja vuokrauksen. –Tulemme todennäköisesti luopumaan aikaa myöten tulevista uusista Dragsvikin rakennusoikeuksista. Mies ei kuitenkaan jätä kiinteistöalaa, vaan jatkaa alalla ainakin Kiinteistöalan Hallitusammattilaiset ry:n hallituksessa, johon tuli juuri valituksi. – Rautatienkadun kerrostalon perusparannus valmistui viime vuonna ja toinen, naapurissa sijaitseva Vapaudenkadun kohde on vielä perusparannuksessa. – Varuskunta lakkautettiin Hyrylässä 2000-luvun puolivälissä. Savolainen toimi myös A-Kruunun hallituksen puheenjohtajana ja toimitusjohtajana. Asemakaavoitus on parhaillaan tältä osin päätännässä. Myös Riihimäelle on tarkoitus rakentaa omistamallemme alueelle Toiminta-ajatuksena on kuitenkin myös tarjota laajemmin markkinoiden tarpeita vastaavia asuntoja ja vuokrata asuntoja myös yleisille asuntomarkkinoille. Alueelle vahvistettiin viime vuonna osayleiskaava, ja asemakaavan arvellaan valmistuvan vuosina 2016–2017. Lahdessa Kruunuasunnoilla on erittäin isoja kehityshankkeita aivan torin kupeessa. sen edeltäjän Suomen Isännöitsijäliiton hallituksessa. – Kruunuasunnot toteutti puolustusvoimien tarpeisiin Sodankylään neljän rivitalon hankkeen, joka valmistui 2014 lopussa
Rekisteri tehostaisi FK:n mukaan asuntomarkkinoiden toimintaa ja toisi asuntotietoa yhteiskunnan käyttöön. Talonyhtiön hoitoon liittyvissä tilanteissa rekisterin käyttö olisi maksutonta. Finprossa toimivan Invest in Finlandin tilastoinnin mukaan Suomeen uusia ulkomaalaisomisteisia yrityksiä tuli 229, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 213. Tavoitteena on saada edustava otos espoolaista näkemyksellisyyttä. Rakennusyhtiö YIT myy ja peruskorjaa Espoon Leppävaa rassa sijaitsevan toimistokiinteistön VVT Kiinteistösijoituksen hallinnoimalle kiinteistörahastolle. 34 Kansainväliset investoinnit Suomeen kasvussa Kylpyhuoneen lattialämmitys energiasyöppö Tavoite: Asuntojen omistajatiedot sähköisiksi Toimisto asuntohotelliksi Miltä näyttää tulevaisuuden Espoo. YIT:n omistama, vanha toimistokiinteistö peruskorjataan täydellisesti ja muutetaan 133 huoneen asuntohotelliksi, jonka asuinpinta-ala on noin 3 200 neliömetriä. Uudistuksessa Suomi on jaettu kuuteen alueeseen. Taloyhtiöissä tehtävien putkiremonttien yhteydessä asennetaan yleensä lattialämmityskaapeleita suihkutiloihin. Kohde valmistuu kuluvan vuoden lopussa. Erilaisia laitteita ja sähkönkulutustapoja on tullut kotitalouksiin lisää. Työsuhdeasuntojen verotus muuttui vuoden alusta alkaen. Asuntohotellin tiloja vuokraa Majoituspalvelu Forenom. Tutkimukseen kutsutaan 5 000 espoolaista kotiin jaettavalla kutsukortilla. Hauras maailmanja Euroopan talouden tilanne sekä Ukrainan kriisin tuoma epävarmuus ja Venäjä-pakotteet tekivät vuodesta 2014 haastavan ulkomaisten investointien kannalta. Sopimusten arvo on YIT:n tiedotteen mukaan noin 10 miljoonaa euroa. Samaan aikaan kotitalouksien viihdearsenaali ja muut sähköä tarvitsevat laitteet lisääntyvät kasvattaen energian kulutusta. Asuntoetu muuttui – kultaiset kädenpuristukset pois Uudet energiatehokkaat kotitalouslaitteet ja LED-valot saattavat vähentää sähkönkulutusta. Tavallisessa kerrostaloasunnossa, jossa kulutus on noin 2000 KWh vuodessa, kodinkoneiden osuus saattaa olla tässä puolet. Jos tyypillinen 200 300 watin lattialämmityskaapeli annetaan olla koko ajan päällä lämmittävässä asennossa, siitä voi koitua vuositasolla jopa 1700 kilowatin ylimääräinen lisä sähkölaskuun. Kansainväliset suorat investoinnit (FDI) Suomeen vuonna 2014 kasvoivat hieman edellisvuodesta. Finanssialan keskusliitto FK haluaa yhdessä isännöitsijöiden ja kiinteistönvälittäjien kanssa asunto-osakeyhtiöiden omistajatiedot sähköiseen rekisteriin. Kaupungin, rakennusliikkeen ja tutkimusyrityksen yhteistyöllä haetaan uudenlaista yhteistyötä. Rekisteriä voisi pitää viranomainen tai kilpailutuksella valittu yksityinen taho. Aiemmin arvoon on vaikuttanut esimerkiksi asunnon rakentamisvuosi. YIT ja Espoon kaupunki toteuttavat yhteistyössä tutkimuksen, jossa pohditaan, miltä näyttää Espoo tulevaisuudessa. Kotitalouksissa sähkönkulutus on monipuolistunut viime vuosien aikana. Muutoksen tavoite on, että asunnon verotusarvo määritellään aikaisempaa tarkemmin asunnon sijainnin perusteella. Kysymysten avulla hypätään futuristisiin ajatuksiin pohtien, miten tekninen kehitys ja uudet ajattelutavat muuttavat asumista sekä kodin sisällä että ulkopuolella. Eniten investointeja tehtiin ICT-sektorille, liike-elämän palveluihin, terveydenhuoltoja hyvinvointisektorille, kuluttajakauppaan ja ympäristöteknologiaan.. FK:n mukaan asia pitää saadaan seuraavaan hallitusohjelmaan, mutta käyttöön se voitaisiin ottaa 2017. Tutkimuksen tavoitteena on pohtia hetki nykyisyyttä ja sen jälkeen unohtaa tämän hetken rajoitukset. Merkittävimpiä Suomeen investoineita maita olivat Ruotsi, Iso-Britannia ja USA sekä uusina lähtömaina viiden kärjessä Ranska ja Norja. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaa Innolink Research Oy. FK sanoo ympäristöministeriön laskeneen, että asunto-osakerekisterin yhteiskunnallinen hyöty olisi 7,5 miljoonaa euroa vuodessa. Sen jälkeen reippaasti kasvanut sähkönkulutus saattaa tulla monelle asukkaalle melkoisena yllätyksenä. Tutkimuksen tuloksia voidaan pitkään käyttää ideoina käytännön kaupunkisuunnittelussa ja ratkaisujen perusteluissa. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan muutos on myönteinen asia, koska luontoisedun tarkoitus ei saa olla tarjota suurenmoisia verovapaita etuja, vaan se on yksi tapa maksaa veronalainen palkka Vuokraturvan mukaan uudistus korjaa räikeän epäkohdan, koska mitä kalliimpi ja hulppeampi arvoasunto, sitä kauemmas verotusarvo on jäänyt todellisesta arvosta. Verohallinto on vahvistanut asuntoedun arvoksi 93 prosenttia kunkin alueen vuokratasosta
Lukot ja avaimet toimivat siksi ilman paristoja, ilman kaapeleita. www.iLOQ.com Arvoitus. Montako paristoa kuluu vuodessa. Ilman huolia. Meidän kiinteistöissä on 712 digitaalista lukkoa ja 2003 digitaalista avainta. Suomalainen iLOQ on maailman ainoa elektroninen lukitusjärjestelmä, joka kehittää tarvitsemansa sähköenergian avaimen työntöliikkeestä. Ei yhtään.
Näin osaavasta isännöinnistä ollaan myös valmiita maksamaan sille kuuluva hinta. Nykyään isännöitsijät kirjoittavat pöytäkirjat itse, samana päivänä tai seuraavana työpäivänä ja toimeksiannot pannaan eteenpäin heti pöytäkirjan kirjoituksen ohessa. Menettelytavoista ei useinkaan ole selkeitä sopimuksia. Muutama vuosikymmen sitten, jolloin Matinkylän huollon toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Mikko Peltokorpi tuli alalle ensimmäisten teknisten isännöitsijöiden joukossa Suomessa, oli työ isännöitsijänä hyvin toisenlaista kuin nykyään. 30 vuotta sitten valtaosa kiinteistöistä oli uusia tai uudehkoja. – Isännöitsijän vapaus säätää itse työtään on kaventunut erilaisten järjestelmien myötä. Isännöitsijältä halutaan nykyään miltei reaaliajassa vastauksia kysymyksiin. Hyvä kiinteistönpito lähtee Peltokorven mukaan nykypäivänä siitä, että osakkaat ymmärtävät kiinteistönsä arvon ja sen säilymiseksi vaadittavat toimenpiteet. 36 heessa hallituksen kokouksissa tai yhtiökokouksissa päätetyt asiat tulevat toimeenpantaviksi, millä varmistetaan, että ne tulevat tehdyiksi, ja kuinka näistä luotettavasti toteutusprosessin eri vaiheissa raportoidaan. Taloyhtiössä ei tarvinnut pohtia suuria peruskorjaushankkeita. Nykytekniikka on toki helpottanut monien käytännön asioiden hoitoa, mutta kääntöpuolena alalle on rantautunut hektisyys ja rauhattomuus. Nykyajan välineet ovat tuoneet alalle rauhattomuutta, viestintää edellytetään toisin kuin ennen. –Tehokasta viestintää vaaditaan, vaikkakaan sitä ei olla sopimuksin tilattu, tai sen hinnasta ei olla isännöintisopimuksilla sovittu. Ikääntyvä rakennuskanta on asettanut isännöitsijöiden vastuulle mittavat peruskorjaukset. Viestintää pidetään perusolettamuksena. – Aikoinaan työn tahti oli seesteisempää. Kun moni asia ohjautuu ulkoapäin, isännöinti ammattina on menettänyt jotain oleellista, Peltokorpi pohtii. Luottamustoimet ja toimialan kehittämistyö tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää osaamistani laaja-alaisesti ja antavat oivalluksia työhöni isännöintiorganisaatiossa.. Musta aukko piilee myös siinä, kuinka ja missä vaiHektisyys tullut isännöitsijän arkeen Isännöintiala muuttunut tyystin 30 vuodessa Matinkylän huollon toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Mikko Peltokorpi pohtii isännöintialalla viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtuneita muutoksia. Jatkan töitä niin kauan kuin saan jotain aikaiseksi, terveyttä riittää ja työ on hauskaa. Pöytäkirjaan kirjatut toimeksiannot hoidettiin eteenpäin, kunhan pöytäkirja oli kirjoitettu. Pöytäkirjat tehtiin ruutupaperille, jotka sihteeri sitten kirjoitti puhtaaksi viikon tai kuukaudenkin kuluttua
Uutta väkeä uusin ajatuksin tarvitaan alalle. Peltokorven mukaan kaikki eivät sovellu isännöintialalle, etenkin alan vaihtajista harva tulee jäädäkseen. – Saneeraukset vievät valtavasti isännöitsijöiden aikaa ja resursseja. Ala murroksen edessä Nykymaailmassa pärjää Peltokorven mukaan isännöintiorganisaation koosta riippumatta, kunhan pitää tietonsa ja taitonsa ajan tasaisina täydennyskoulutusten avulla. Meillä on Matinkylän Huollossa seitsemän hallinnollista isännöitsijää ja saman verran teknisiä isännöitsijöitä, jotka hallitsevat korjaushankkeet. Iltakokousten määrä hyydyttää monet. Jos ajatellaan normaalia tilannetta, jossa isännöitsijällä on parikymmentä yhtiötä hoidettavanaan, kertyy iltakokouksia helposti 120-130 vuodessa.. – Kenties alan tämän hetken suurimpia haasteita, mutta samalla mahdollisuuksia on se, että vuoteen 2020 mennessä, jopa 50 prosenttia isännöitsijöistä saavuttaa eläkeiän. – Kun valtaosalla isännöitsijöistä on pohjalla kaupallinen koulutus, on tärkeää eriyttää tekninen isännöinti omaksi tehtäväkseen, Peltokorpi sanoo. 37 Mikko Peltokorpi on nähnyt isännöintialan muutokset kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana. Sellaista asiantuntijaa ei kiinteistöneuvoksen mukaan olekaan, joka ei voisi oppia uutta. – Isännöinnin arjessa on paljon kielteisten asioiden hoitamista. Kun aikanaan taloyhtiöissä mietittiin, minkälainen löylykauha hankitaan, tehdään nykyään päätöksiä miljoonien eurojen putkiremonteista. Korjausrakentamisen saralla toimialan on ollut pakko kehittyä valtavin askelin
– Kun kiinteistönomistajat tietävät, mitä haluavat, ja isännöitsijät vastaavat näihin asiakastarpeisiin, saadaan palveluista sille kuuluva korvaus. 38 Peltokorven mukaan yksi tärkeimpiä kehitettäviä asioita on kasvattaa kiinteistönomistajien ymmärrystä omaisuutensa arvosta. – Työn pitää olla mielekästä ja myös hauskaa, jotta työntekijät jaksavat. Hyvän johtamisen ja Isännöintityöhön saadaan viiden vuoden sisällä normaalit työaikakäytännöt ja ylityökorvaukset, jolloin koko ala tervehtyy.. – Isännöitsijä on esittelijän roolissa tarjoten omaisuuden hoitoon järkeviä ratkaisuja. – Jopa kaksi kolmasosaa kansallisvarallisuudestamme on sitoutunut kiinteistöihin ja rakennettuun ympäristöön. Työ koettelee paitsi omaa jaksamista, myös parisuhdetta, Peltokorpi pohtii. Isännöinnin riittävä hintataso puolestaan mahdollistaa osaavien ammattilaisten palkkaamivaalia kiinteistöään. Olemmekin vuodesta 2000-lähtien kehittäneet kunnossapidon periaateohjelmaa, joka on toimiva työkalu kiinteistöomaisuuden hoitoon. Hän uskoo, että isännöintityöhön saadaan viiden vuoden sisällä normaalit työaikakäytännöt ja ylityökorvaukset, jolloin koko ala tervehtyy. kannustavan työyhteisön merkitys on kiistaton. Kunnossapidon periaateohjelma päätösten tukena Jotta kiinteistönpito toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla, osaava isännöitsijä tarvitse kumppanikseen osakkaat ja hallituksen, jotka ymmärtävät – Tämä voi olla perheelliselle ihmiselle vaikeaa. Pohjalle tarvitaan kuitenkin taloyhtiön osakkaiden enemmistön linjaama tahtotila omaisuuden hoitamiseksi. Kun tämä asia ymmärretään, on luontevaa, että taloyhtiöille rakentuu omaisuuden hoidon strategia ja vaatimukset palvelutason suhteen
39 sen, sekä kohtuullisen työtaakan isännöitsijöille, Peltokorpi sanoo. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen Työn pitää olla mielekästä, jotta työntekijät jaksavat. Taloyhtiön tulee olla valveutunut siitä, mitkä edellytykset isännöintiyrityksellä ja sen tarjoamalla isännöitsijällä on hoitaa tehtävänsä. Yhteinen sävel kannattaisi kuitenkin löytää, sillä todellisuudessa 90 prosenttia asioista on kuitenkin yhteisiä, Peltokorpi sanoo. Tilaajalta vaaditaan nykyisellään osto-osaamista. Isännöintiliiton vireys on osaltaan virkistänyt Kiinteistöliittoakin kummasti. Helsinki Tampere Turku Oulu Pori. Luottamustoimet ja toimialan kehittämistyö tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää osaamistani laaja-alaisesti ja antavat oivalluksia omaan työhöni isännöintiorganisaatiossa, muun muassa Kiinteistöliiton korjausrakentamistoimikunnan puheenjohtajan tehtävää hoitava, Esteetön Suomi -ohjaustyöryhmässä toimiva, Espoon kaupunginvaltuutettu sekä Seurakuntayhtymän kiinteistöjohtokunnan jäsen Mikko Peltokorpi, toteaa. Nokittelun soisi loppuvan Mikko Peltokorpi on toiminut vuosina 2006-2010 Suomen Isännöintiliiton puheenjohtajana. Sen sijaan isännöitsijöiden kannattaa aidosti kuunnella asiakastarpeita. Tarjouksia ei kannata tarkastella ainoastaan hintaperusteisesti, vaan pitää olla selvillä siitä, mitä tilataan, ja mistä maksetaan. Liitolla on ollut tärkeä rooli toimialan kehittämisessä. Hyvän johtamisen ja kannustavan työyhteisön merkitys on kiistaton. – Noin puolet isännöintitehtävistä on lakisääteisiä, mutta vastaavasti toinen puoli on sovittuja tehtäviä. Peltokorven mukaan on turha voihkia huonoja liiketoimia. Peltokorpi toivoo, että eri liittojen välinen nokittelu saataisiin päätökseen. – Jatkan töitä niin kauan kuin saan jotain aikaiseksi, terveyttä riittää ja työ on hauskaa. Hämeen Laaturemonttiin voi luottaa: Lue asiakastarinoitamme ja pyydä tarjous: laaturemontti.fi Soita 03 3398 6722 9000 ja rapiat toteutettua kattoremonttia 97 % taloyhtiöasiakkaistamme suosittelee! 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1+1 1 toimittaja ja 1 lasku, vasta kun työ on tehty. Siitä löytyy myös parempi tulevaisuus isännöintiorganisaatioille. – Toki liitot ajavat omien intressiryhmiensä kiinteistönomistajien ja toisaalta isännöintiorganisaatioiden etuja, ja näkökulmissa voi olla siten ajoittain eroja. Peltokorvella tulee itsellään ikävuosia pian täyteen 63, mutta hän ei ole vielä tähyilemässä eläkkeelle. Erityisesti asiakastyytyväisyyskyselyt ovat antaneet tärkeää tietoa siitä, mitä kehitettävää alalla ja isännöintiyrityksissä löytyy
– Suunnittelemani tiilireliefi perustuu aivan uudenlaiseen tiilen muotoon ja ilmeeseen. Yhtiö on hankkinut noin 13 500 vuokra-asuntoa, jotka ovat arvoltaan yhteensä noin 1,9 miljardia euroa. Puisto sai raadilta kiitosta ison puistoalueen erilaisista teemoista ja toiminnoista, jotka muodostavat moni-ilmeisen, viihtyisän kokonaisuuden keskelle Metsäkaltevan uutta asuinaluetta. Ostoskeskuksen tilalle suunnitellaan asuintaloja noin 600 asukkaalle. Keraamikko Silja Merikallio on suunnitellut tiilireliefin SATO:n vuokra-asuntotalon ulkoseinään. Mikäli Helsingin kaupunki hyväksyy asemakaavan ja kiinteistöjen hallintaan liittyvät muutokset, hankkeen tulee toteuttamaan Pohjola Rakennus Oy Uusimaa. Helsingin Etu-Töölöön nousee myös korkeatasoisia, viiden tähden SATO Vuokrakoteja. Asuntosijoitusyhtiö SATO rakentaa lähes 400 uutta vuokra-asuntoa. – Strategisena tavoitteenamme on kasvattaa SATOn asunto-omaisuuden arvo neljään miljardiin Kannelmäen ostoskeskuksen tilalle suunnitellaan asuntoja Helsingin kaupunki suunnittelee Kannelmäen ostoskeskuksen alueelle asemakaavan muutosta, jonka tavoitteena on mahdollistaa alueella sijaitsevien vanhojen liikerakennusten purkaminen ja uusien liiketilojen ja asuntojen rakentaminen. Puiston korkeuseroja hyödyntävä hulevesijärjestelmä on sekä toiminnallisesti että maisemallisesti onnistunut. Kehittämälläni valmistusmenetelmällä voidaan valmistaa normaalia suurempia tiiliä, muodoltaan esimerkiksi pyöreitä, aaltoilevia tai epäsymmetrisiä, Silja Merikallio kertoo. kerran. Rakennusteollisuus RTT:n ja Puutarhaliiton järjestämän kilpailun tulokset julkistettiin helmikuussa Tampereen Viherpäivillä. Yhteistyö Silja Merikallion ja Wienerbergerin välillä jatkuu tiilireliefin valmistumisen jälkeenkin. – Muototiilillä voidaan elävöittää tiilipintoja niin sisäkuin ulkotiloissa. euroon vuoteen 2020 mennessä. 2000-luvulla SATO on ollut Suomen suurin asuntoinvestoija. Hän on asennuttanut aurinko. Talot olisivat pääosin 5–6-kerroksisia. Tavoitteen saavuttamiseksi investoimme noin 200 miljoonaa euroa vuosittain, toteaa liiketoimintajohtaja Tuula Entelä SATO:sta. Näin lopputulokseksi saadaan yhtenäinen muurattu tiilipinta, joka täyttää rakennustekniset vaatimukset muun muassa sääja lämpötilavaihteluiden suhteen. 2000-luvulla tehtyjen hankintojen avulla on pystytty tarjoamaan koti noin 25 000 asukkaalle. Raadin mukaan Käpylehto on muun muassa aktiivisesti luennoinut aurinkoja tuulienergian hyödyntämisestä kiinteistöjen sähköntuotannossa. Vaikka tiilireliefi muodostuu yksilöllisistä muototiilistä, ne on suunniteltu yhteensopiviksi teollisten julkisivutiilien kanssa. Vuoden 2014 Ympäristörakenne -titteli Hyvinkäälle Hyvinkään Lounatuulenpuisto on palkittu vuoden 2014 Ympäristörakenteena. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY on jakanut palveluita toimijoille, jotka ovat edistäneet Helsingin seudun ilmastotavoitteiden saavuttamista ja ovat toiminnallaan vähentäneet kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi Käpylehto on suunnitellut ja rakentanut aurinkosähköjärjestelmät Sörnäisten metroaseman viereiselle paviljongille ja Kalasatamaan. Kohteen rakentamisesta on vastannut NCC Rakennus Oy. – Tiilireliefissä on käytetty samaa tiilimassaa kuin kohteeseen valmistetuissa Wienerbergerin Iltarusko-julkisivutiilissä, Wienerbergerin aluemyyntipäällikkö Keijo Laine toteaa. Käyttökohteita ovat esimerkiksi seinät, muurit, pilarit ja takat, Merikallio kuvailee tiilenkäytön mahdollisuuksia. Hän on myös kirjoittanut kirjan Mökille sähköt auringosta ja tuulesta. Palkinto jaettiin nyt 24. HSY jakoi ilmastotekopalkintoja SATO rakentaa lähes 400 vuokra-asuntoa Uusi muototiilimenetelmä tuo taiteen osaksi rakentamista Keraamikko Silja Merikallio on suunnitellut ja toteuttanut uniikin Yöperhosen lento -tiilireliefin Tampereen Vuoreksessa sijaitsevan SATO:n vuokra-asuntotalon ulkoseinään. Valtaosa uusista huoneistoista nousee pääkaupunkiseudulle: vuodenvaihteessa rakennustöitä on aloitettu muun muassa Helsingin Jätkänsaaressa, Espoon Saunalahdessa ja Vantaan Rajakylässä. Korkeatasoisen hoidon ansiosta kasvit voivat hyvin. Merikalliolla on suunnitteilla toinenkin taideteos Vuorekseen, siinäkin tiili on yhtenä materiaalivaihtoehtona. Helsingin seudun ilmastopalkinnon pokkasi tänä vuonna Janne Käpylehto. Vuoden Ympäristörakenne -kilpailun tavoitteena on tehdä tunnetuksi tasokkaita ympäristökokonaisuuksia, joissa hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella on luotu esteettisesti ja toiminnallisesti kestävä, hyvä ympäristö. 40 sähköjärjestelmän kerrostaloon Herttoniemessä, mikä on kannustanut ympäristöystävällisiin ratkaisuihin myös muissa taloyhtiöissä. Osaan taloista tulisi katutasoon liiketiloja muun muassa kahdelle ruokakaupalle ja muille palveluille. Lisäksi yhteistyökumppanuutta ollaan laajentamassa teollisesti tuotetun tiilen muodon ja pintastruktuurin kehittämiseen. Alle 18-vuotiaille suunnatun Helsingin seudun ilmastojuniori 2015 -palkinnon saivat Kantokosken koulun energiansäästöagentit
• 24 h vahinkoturva ja päivystys sekä vahinkojen jälkeinen jälleenrakentaminen • Sisäilmatutkimukset • Viemäripalvelut • Julkisivuja kattopesut sekä gra tinpoistot • Purkupalvelut ja sisäpurkutyöt • Asbestija muut haitta-ainepurut • Palokatkokartoitukset ja -asennukset www.delete.. 09-863 4360 Katso tuotevideomme sivulta www.isodr an.. Kysy myös rautakauppiaaltasi! VTT-serti kaatti Nro 156/01 RT-kortti 37708 KELLARI KUIVAKSI MUOTTIKOLMIO OY Finnoonniitty 3, 02270 Espoo, p. VTT-tuoteserti?oitu ElastoFlake on ainoa markkinoilla, joka mahdollistaa myös muoviputkien ruiskuvalun! SOITA ja KYSY LISÄÄ! RUISKUVALU SUKITUS www.newliner.fi FB: NewLinerOy Läntinen Pitkäkatu 21-23 C, 20100 info@newliner.fi +358 20 790 2000 OLEMME MUKANA MESSUILLA: -Savonlinnan Rakennusmessut 11.-12.4.15, C3 Taloyhtiö15, Helsinki, 15.4.15 Mikkelin rakentajamessut 25.-26.4.15, C20. DELETESTÄ PALVELUT KIINTEISTÖILLE Ota yhteyttä, me poistamme ongelmasi! Moderni viemärisaneeraus NEWLINER VIEMÄRISANEERAUKSEN EDELLÄKÄVIJÄ! Kotimainen, valtakunnallisesti toimiva NewLiner saneeraa myös ulkomailla. Kosteus poistuu ulospäin! Kaivuumassat takaisin kaivantoon ei kalliita massojen vaihtoja. Sveitsissä on juuri valmistunut 19 -kerroksinen hotelli, jossa toteutettiin NewLinerin kehittämällä ElastoFlakeruiskuvalumateriaalilla valurautaisten pystylinjojen ja huoneistokohtaisten viemärilinjojen saneeraus. 41 Haluatko vihdoinkin kuivan ja lämpimän maanvastaisen perusmuurin ja kellarin taloosi. Suoraan varastosta Espoon Suomenojalta ja jälleenmyyjiltä. Tuhansia onnistuneita asennuksia
– Hallitukselta vaaditaan nykyisin paljon. – Yksi syy voi olla se, että hallituksen jäsenyydestä ei useinkaan makseta palkkiota, ja talkootyötä ei nykyisin enää haluta tehdä. Yhtiön asioista on päätettävä yhtiön edun mukaisesti ja yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen. Hallitukseen voidaan valita tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijajäseniä, jotka eivät ole osakkeenomistajia, vaan esimerkiksi hallitusammattilaisia. Tähän asti elettiin usein vuosi kerrallaan – verottajakin on tähän ohjannut – mutta nyt pitää tehdä muun muassa pidemmän ajan korjaustarveselvitykset. Siikala näkee erittäin tarpeel– Suomessa pitäisi peruskorjata vuosittain noin 20 000 huoneistoa. Erityisesti lähivuosien suuri peruskorjaustarve on hallituksille vaativa tehtävä. Suomessa pitäisi peruskorjata vuosittain noin 20 000 huoneistoa, ja vuoteen 2020 mennessä määrä kasvaa 30 000 huoneistoon vuodessa. AKHA:an kuuluu 75 hallitusammattilaista pääasiassa Etelä-Suomesta. – Jos hallitusammattilaisen palkkiot pelottavat, olen usein todennut, että ammattilainen kyllä tienaa hintansa takaisin, kun saadaan syntymään optimaalisia ja oikea-aikaisia ratkaisuja. Toiminta on nyt käynnistymässä Turun, Tampereen ja Jyväskylän alueilla. 42 Taloyhtiön hallitus Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä osaaminen ja kokemus sekä mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Toisinaan pelätään hallituksen jä. Elinkaaritalous on olennainen osa siitä keinosta eli strategiasta, jolla tavoitetilaan pyritään pääsemään. Hallitus valitsee isännöitsijän tai päävastuullisen isännöitsijän, kun isännöitsijäksi on valittu rekisteröity yhteisö. taloudeltaan parhaat mahdolliset ratkaisut, säästetään korjauskuluissa noin 30 prosenttia talon elinkaaren aikana tarvittavista kustannuksista verrattuna siihen, ettei ajoitus ole optimaalisesti oikea, Siikala sanoo. – Jotta tähän päästäisiin, hallitustyöskentelyn täytyy muuttua, enää ei voi tehdä niin kuin aina ennenkin. Motivoituneiden ja osaavien jäsenien saaminen hallituksiin olisi siksi elintärkeää. Tämä on taloyhtiöiden hallituksille vaativa tehtävä, toteaa hallitusammattilainen Juhani Siikala. Juhani Siikala on koulutukseltaan rakennusinsinööri ja ekonomi. Siikala oli vuonna 2005 perustamassa Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry:tä ja on ollut siitä lähtien yhdistyksen hallituksessa. Hallitus tiedottaa suunnitelmallisesti ja aktiivisesti osakkaille ja asukkaille yhtiön toimintaan liittyvistä asioista ja päätöksistä. Juhani Siikala: senyydestä syntyvää vastuuta, toisinaan ei vain löydy ihmisiä, jotka olisivat halukkaita käyttämään aikaansa hallitustyöhön, Siikala sanoo. Hallituksen jäsen ja hallituksen puheenjohtaja tulee kouluttaa ja perehdyttää tehtäväänsä. – Pitää osata muodostaa osakkaiden enemmistöltä tahtotila, johon taloyhtiössä pyritään. – Jos kaikki remontit tehdään optimaalisena ajankohtana ja osataan etsiä niihin sekä toiminnallisesti että elinkaariHallitustyön vaativuus kasvaa liseksi, että hallituksiin pystyttäisiin luomaan hyviä käytäntöjä, joiden mukaan toimitaan. Hallituksen jäsenten on oltava jäävittömiä suhteessa käsiteltäviin asioihin. – Jotta tästä selvittäisiin, hallituksilta edellytetään paljon sellaista osaamista, joita niillä ei nykyisin läheskään aina ole. Voi käydä hassusti, jos tietoa ja taitoa korjausrakentamiseen ei ole tarpeeksi. Teksti ja kuva: Tarja Pitkänen – Taloyhtiöiden hallituksissa on ollut selkeä tarve saada mukaan hallitusammattilaisia, toteaa hallitusammattilainen Juhani Siikala. Uusi asunto-osakeyhtiölaki toi mukanaan monia uusia velvoitteita ja määräyksiä, joiden mukaan taloyhtiön hallintoa on hoidettava. Taloyhtiöiden hallituksilla on Juhani Siikalan mukaan lähivuosina edessään vaativia tehtäviä. Hallituksissa on perinteisesti istunut taloyhtiön osakkaita, mutta viime vuosina hallituspaikoille ei ole ollut tunkua. Talkootyötä ei tee hallitusammattilainenkaan. Jos korjausrakentamista ei hallita, osakkaiden maksuvelvoitteet nousevat huomattavasti. – Siihen on monia syitä. Hän on tällä hetkellä 10:n taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Isännöitsijän tulee olla pätevä ja sopiva hoitamaan tehtäviään ja sitoutua noudattamaan isännöinnin eettisiä ohjeita sekä noudattaa Kiinteistöliiton ja AKHA:n yhdessä laatimaa hyvää hallintototapaa
Juhani Siikala JUHANI SIIKALALLA (s.1945) on monipuolinen työhistoria erilaisissa rakentamisen ja kiinteistöalan johtotehtävissä. Isännöitsijän on lisäksi noudatettava asiakasyhtiön yhtiöjärjestyksen määräyksiä, yhtiökokouksen päätöksiä ja hallituksen antamia ohjeita. Isännöitsijän kannattaa käyttää apunaan eri alojen asiantuntijoita eikä hallitusammattilaisiakaan kannata aristella. Isännöitsijän tulee harjoittaa ammattiaan asiakkaansa edun mukaisesti. Taloja ei viedä korjaamolle korjattavaksi vaan ne huolletaan ja korjataan niiden ollessa käytössä. Isännöintialalle on kehitetty toiminnanohjausjärjestelmiä, joista yrityksen tulee valita itselleen tarkoituksenmukaisin. Isännöitsijät nähdään asuntoosakeyhtiöiden hallinnon ainoina ammattilaisjäseninä, joilla on tärkeä rooli kiinteistön hallinnon ja asiakasystävällisen ylläpidon aikaansaamisessa. Isännöitsijätoimistoissa isännöitsijän on ohjattava ja valvottava toimistohenkilökunnan työtä ja huolehdittava siitä, että henkilökunta noudattaa hyvää isännöintitapaa. Isännöitsijän on noudatettava lakeja ja asetuksia sekä viranomaisten antamia määräyksiä, sekä valvottava, että myös sopimuskumppanit noudattavat lainsäädäntöä ja viranomaisten määräyksiä. Edellisten lisäksi isännöitsijän tulee itse nähdä ja havainnoida taloyhtiössään muun muassa siivouksen ja ulkoalueiden hoidon tulokset ja laatu. Isännöitsijän tehtävä vaativa Taloyhtiön toimitusjohtajan toimenkuvaan kuuluu vankka strateginen johtaminen ja keskeisistä päätöksistä tiedottaminen. Lehdet kirjoittavat isännöitsijän roolista ja tehtävistä, koska ala vaikuttaa meidän kaikkien arkeen. Tämä edellyttää laajaa tietämystä yhtiön asioista, tämän tiedon monipuolista käsittelyä ja edelleen välittämistä hallitukselle ja omistajille. Isännöinnin painoarvoa lisää se, että useimmille osakehuoneisto on suurin sijoitus, jonka arvo tulisi säilyttää siten, että korjausvelka ei saisi liiaksi kasvaa. Siikala Kirjoitti oppikirjan Kiinteistönpidosta kiinteistöliiketoimintaan. Tämä edellyttää, että hän myös itse näkyy kohteessaan ja on valmis vastaamaan osakkaiden ja asukkaiden ikäviinkin ja lisätyötä aiheuttaviin kysymyksiin. energian säästöllä saavutettavissa. Osakkaille tulee antaa tieto siitä, miten korjaushanke vaikuttaa asunnon tekniseen arvoon, osakkeen hintakehitykseen ja mikä on päätettävien investointien takaisinmaksuaika esim. Isännöitsijän taukoamatta soiva puhelin ja valtavat sähköpostimäärät asettavat isännöitsijän toimenkuvalle ison haasteen. On tärkeää valita ohjelmisto, jolla voidaan operoida mahdollisimman monta yrityksen toimintoa. Hänen tulee olla projektinjohtaja, joka saa koko prosessin erilaiset palaset toimimaan sekä pystyy yhteistyöhön laajan alihankkijaverkoston, hallitusten ja yksittäisten osakkaidenkin kanssa. Siksi isännöinnistä myös puhutaan paljon. 43 Isännöinnillä on ratkaiseva merkitys hyvän asumisen onnistumisessa. Enemmistö meistä on isännöinnin asiakkaita ja kiinnostuneita hyvästä asumisesta. Päinvastoin heistä on erittäin suuri lisäarvo isännöinnin kokonaisvaltaisessa laadunvarmistuksessa. Haasteena toiminnassa on, että tuotanto on lähes aina myös osana asiakasrajapintaa. Isännöinnin tulee kehittyä. Kun kaikki nämä vaatimukset laittaa yhteen, yhden ihmisen on oltava melkoinen fakiiri selvitäkseen esimerkiksi kymmenen taloyhtiön hoitamisesta. Isännöitsijän on ilman aiheetonta viivytystä vastattava saamiinsa tiedusteluihin. Asiakkaalle tiedottaminen on keskeistä Isännöitsijän on tiedotettava asiakkaalleen toiminnallisesti tai taloudellisesti merkittävistä asioista. Suomessa on 2500 isännöitsijää 800:ssa isännöintiyrityksessä ja näissä toimii keskimäärin kolme ihmistä. Vuosituhannen vaihteessa hän käynnisti oman liikkeenjohdon konsultointiyrityksen ja on kuulunut vuodesta 2005 Kiinteistöalan Hallitusammattilaiset AKHA ry:n hallitukseen
Avustusten myöntämisessä painotetaan edelleen hissien asentamista jälkikäteen hissittömiin asuinrakennuksiin sekä liikkumisesteiden poistamista asuinrakennuksista. KorjausKorjausja energia-avustuksiin luvassa 40 miljoonaa euroa Korjausja energia-avustuksille on valtion tämän vuoden talousarviossa varattu 40 miljoonaa euroa valtion asuntorahastosta. Talousarviossa on varattu hissiavustuksille 20 miljoonaa euroa. Eurot innostavat hissiremontteihin Hämeenlinnalaisessa Asunto Oy Tikantalossa on jo vuosia toivottu hissiä siitä yksinkertaisesta syystä, että taloyhtiössä asuu jonkin verran ikäihmisiä. Kuntien korjausavustukset kohdistuvat myös vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamiseen kotona asumisen mahdollistamiseksi. ARA myöntää hissija esteettömyysavustukset. 44 si miljoonaa euroa, pientalojen harkinnanvaraisiin energia-avustuksiin kaksi miljoonaa euroa sekä kuntotutkimusavustuksiin kosteusvaurioituneisiin, terveyshaittaa aiheuttaviin rakennuksiin miljoona euroa. Vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustuksiin on varattu 15 miljoonaa euroa, esteettömyysavustuksiin eli liikuntaesteiden poistamiseen tarkoitettuihin avustuksiin kak
Kuntien myöntämien avustusten myöntämisperusteina olevia enimmäistulorajoja korotettiin tälle vuodelle 15 prosenttia. Uuden hissin asentamisen vanhan tilalle katsotaan perusparantamiseksi, johon avustusta ei myönnetä. Porrashuoneesta ei tarvitse lohkaista seinää kuin parikymmentä senttiä. ”Mahdottomasta” tuli mahdollinen Hämeenlinnalaisessa Asunto Oy Tikantalossa on jo vuosia toivottu hissiä siitä yksinkertaisesta syystä, että taloyhtiössä asuu jonkin verran ikäihmisiä. – Uusi laki mahdollistaa sen, ettei alakerran asukkaiden tarvitse maksaa remontista samaa hintaa kuin yläkerran asukkaiden. Rappuja on yksi ja asuinhuoneistoja on 18. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, ettei talossa ole ennestään hissiä. – Paikallisen kiinteistöyhdistyksen masinoima hissitoimikunta tutki asiaa ja asiantuntija piti hissin sijoittamista kiinteistöön mahdollisena. Talossa on kolme asuinkerrosta sekä kellarikerros. – Yksi asukas joutui jäämään hoitokotiin, koska ei enää jaksanut kiivetä rappuja ylös asuntoonsa. Taloyhtiön puheenjohtaja Pirkko Latvalan mukaan uuden hissin mahdollinen rakentaminen on konstikas operaatio. Energia-avustuksia myönnetään tarveharkintaisesti pientalokohteiden energiakorjauksiin. Näin voi käydä muun muassa silloin, kun kunta myöntää hissin rakentamiseen tukea ARA:n avustuksen lisäksi. Hissin vaihto katsotaan perusparannukseksi Korjausavustuksen kohteena on uuden hissin rakentaminen kerrostaloon, jossa on vähintään kolme asuntoa ja ainakin kaksi asuntoa päällekkäin. Avustusta myönnetään jälkiasennushissin rakentamisesta aiheutuviin välttämättömiin töiavustuksia myönnetään lisäksi kuntotutkimusten kustannuksiin silloin, kun rakennus on saanut kosteusvaurioita ja aiheuttaa terveyshaittoja. Uusi, entistä kapeampi portaikko ja hissi mahtuvat miltei täysin vanhan portaikon tilalle. Juhani Karvonen hin. Tämä lisää mahdollisuuksia saada avustus. 45 kemista. Työt voidaan aloittaa vasta varsinaisen avustuspäätöksen jälkeen. Uusi jyvitys on selkeä etu perinteiseen yhtiöjärjestyksen sanelemiin maksuosuuksiin. Ylimääräinen yhtiökokous päättää asiasta lopullisesti. Kiireellisissä tapauksisssa ARA voi myöntää hakemuksesta ennakkoon aloitusluvan. Salosen mukaan viime vuonna voimaan astunut uusi laki korjauskustannusten jyvityksestä on omiaan edistämään hissiremontteja taloyhtiöissä. Kilpailuttamisessa on noudatettava julkisista hankinnoista annettua lakia, kun julkinen viranomainen myöntää hankintaan tukea yli puolet sen arvosta, vähintään 150 000 euroa. Avustuksia koskevat muutokset liittyvät Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman – Uusi laki mahdollistaa sen, ettei alakerran asukkaiden tarvitse maksaa remontista samaa hintaa kuin yläkerran asukkaiden.. Taloyhtiön hallitus päätti esittää alkuvuodesta yhtiökokoukselle ARA:n korjausavustuksen ha2013–2017 toteuttamiseen. Tähän saakka hissiä on pidetty mahdottomuutena, mutta hissiasian tuntijan käytyä paikalla hissin rakentaminen todettiin mahdolliseksi, vaikkakin varsin mittavaksi operaatioksi. Avustettavia toimenpiteitä saattavat olla myös muut liikkumisteiden poistamisen kannalta olennaiset toimenpiteet, esimerkiksi ulko-ovien automatisoinnit ja ja luiskat. Avustusta haetaan 50 prosenttia remontin kokonaiskustannuksista eli noin 130 000 euroa, sanoo isännöitsijä Kari Salonen Realia Isännöinnistä. Avustettavien toimenpiteiden kustannusten on oltava kohtuulliset ja hyvin kilpailutetut. – Katto avataan ja vanha portaikko otetaan sitä kautta ulos. Niitä ei myönnetä muihin tarkoituksiin. Latvalan mukaan hissi tulee olemaan – jos yhtiökokous hankinnan siunaa – suuri helpotus monelle asukkaalle. Avustettavia toimenpiteitä ovat hissin hankinta, tarvittavat rakennustekniset ja lvis-työt sekä suunnitteluja yleiskustannukset. Taloyhtiön hallitus oli hissin puolesta, mikäli avustus myönnetään
Samanaikaisesti halutaan tukea erityisryhmien asumista, samoin kuin ikääntyvän väestön kykyä asua kotonaan mahdollisimman pitkään. ARA puolustaa heikoimpia ja tasoittaa suhdanteita Ylijohtaja Hannu Rossilahti johtaa Asumisen rahoitusja kehittämiskeskusta, jonka vastuulla on valtion asuntopolitiikan toimeenpano.. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA takaa lainoja, tukee korkojen maksussa, myöntää korjaus-avustuksia ja tukee kehittämishankkeita. 46 Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA on työkalu, joka toteuttaa valtion asuntopolitiikkaa. Valtion toimenpideohjelmassa vuosille 2012–2015 on keskitytty erityisesti asuntotuotannon lisäämiseen sekä erityistä tukea tarvitsevien ryhmien Valtio takaa lainoja, tukee korkojen maksussa ja avustaa korjauksissa Pääkaupunkiseudun huutava pula kohtuuhintaisista vuokraasunnoista on suuri haaste myös valtiolle
– Vuosituhannen vaihteessa lainoja oli 10 miljardin euron arvosta, ja nyt on määrä tippunut 6,4 miljardiin euroon, Rossilahti selvittää. – Erityisryhmiin lasketaan ensinnäkin muistisairaat ja huonokuntoiset vanhukset, toisen suuren ryhmän muodostavat kehitysvammaiset ja vammaiset, Rossilahti kertoo. – Lainat lyhenevät tyypillisesti alussa hitaammin ja lopussa nopeammin, mutta voidaan arvioida, että valtion aravalainoja on vielä ulkona runsaan 20 vuoden ajan. – Oman ryhmänsä muodostavat mielenterveyskuntoutujat, samoin päihdehuoltopalvelujen käyttäjät. – Uutena ilmiönä vuokraasuntomarkkinoilla ovat pääomarahastot, jotka ovat ostaneet suoraan rakentajilta kokonaisia taloja vuokrattavaksi. tällä hetkellä, Rossilahti toteaa. – Tilalle on tullut 9,5 miljardin euron korkotukilainakanta. risoasunnot. Vuokratuotanto kuntien harteilla Vuokraja asumisoikeusasuntojen rakentamiseen on ollut innokkuutta koko 2000-luvun ajan, sen sijaan osa-omistusasuntoja kohtaan on kiinnostus hiipunut kokonaan. – Se on suurin muutos valtion asumisen rahoitustoiminnassa 2000-luvulla. – Tyypillisesti on kyse palvelutalotyyppisestä kokonaisuudesta, jossa on tarjolla henkilökohtaista palvelua muodossa tai toisessa. Erityisryhmille asuntoja ARA myöntää erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi avustuksia, joilla pyritään lisäämään kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa näille ryhmille. – Käytännössä hankkeita ei ole – Yleishyödyllisten osakeyhtiöiden osuus tuettujen vuokra-asuntojen tuotannossa on vähentynyt.. – Toinen iso muutos oli se, että RAY lopetti eritysryhmien ja vanhusten palveluasuntojen tuotannon tukemisen. Lisäksi tulevat pakolaiset, opiskelijat, tukea tarvitsevat nuoret, avustettavat nuoret, pitkäaikaisasunnottomat ja vielä autismin kirjon henkilöt. Korkotukilainojen osuus kasvaa Koska uusia valtion asuntolainoja ei enää myönnetä, lainakannan määrä pienenee ajan mittaan. – ARA:lla ei ole lainoihin liittyviä rajoituksia. Eniten tavallista asumista muistuttavat opiskelijaja nuo– Kolmanneksi kuvaan on tullut mukaan suhdanneluontoisten, hankkeen kustannuksista kymmenen prosenttia kattavien käynnistysavustusten myöntäminen. Esimerkiksi viimeisimmät käynnistysavustukset peruskorjaustoimintaan vuosina 2013–2014 olivat suuruudeltaan 140 miljoonaa euroa, ja niillä saatettiin liikkeelle yhteensä 1,4 miljardin euron korjaushankkeet. Yhteistä kaikille näille ryhmille on, että heille ei löydy riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja vapaarahoitteisesta asuntokannasta. Rossilahden mukaan ARA ei ole ollut tuotannon jarruna. Yleishyödyllisten osakeyhtiöiden osuus tuettujen vuokra-asuntojen tuotannossa on vähentynyt. 47 – kuten asunnottomien, ikääntyneiden ja kehitysvammaisten – asumisolojen parantamiseen. – Aravalainoitus jäi pois kokonaan jo vuonna 2007, kertoo ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti. Avustettavien asuntojen määrässä suhde on 80 prosenttia uudistuotantoa ja 20 prosenttia perusparannusta. – Perinteiseen, pitkän korkotuen vuokra-asuntotuotantoon on edelleen kiinnostusta, mutta enimmäkseen tuotanto on viime vuosina jäänyt kuntien ja kaupunkien vuokrataloyhtiöiden kontolle. – Erityisryhmille suunnatusta rahasta noin 95 prosenttia menee uudistuotantoon ja noin viisi prosenttia perusparantamiseen. – Vuoden 2008 kriisin jälkeen lainojen kysyntä on noussut kolminkertaiseksi, ja on nyt jonkin verran korkeammalla tasolla kuin ennen kriisiä. – Yleisen korkokannan laskulla ei näyttäisi olevan kovin suurta vaikutusta lainojen kysyntään, koska kyse on pitkäaikaisista lainoista. Tilalle tuli valtion investointiavustus, jonka hallinnoiminen jäi ARA:n tehtäväksi. – Vanhaa aravalainakantaa on siis vielä ulkona, mutta sitä korvaa valtion korkotuki, joka kohdistetaan vuokraja asumisoikeusasuntojen hankintaan ja rakentamiseen sekä niiden perusparantamiseen. Sen sijaan muiden kuin erityisryhmien uudiskohteiden korkotukilainan omavastuukorkoa on pudotettu määräaikaisesti 1,7 prosentista 1,0 prosenttiin
– Rakennuttajina ovat Suomen Vuokrakodit Oy ja TA-Asumisoikeus Oy, ja päärahoittajana Kuntarahoitus. Vuosi 2014 oli poikkeuksellinen, koska taloyhtiöillä oli mahdollisuus hakea käynnistysavustusta isoille korjaushankkeille. Lisäksi ARA käsittelee vuosittain arviolta noin 500 tilastollista tietopyyntöä, joita esittävät eri viranomaiset, kunnat, poliitikot, media, tutkijat, konsultit, yritykset sekä kansalaiset. – Lisäksi teemme selvitykset mm. Sinne tulee yli sata vuokra-asuntoa ja lähes 80 asumisoikeusasuntoa kokonaan puuelementeistä rakennettavaan taloon. – Viime vuonna perusparannustuen piirissä oli noin 11 200 osakehuoneistoa, noin 9 200 tavallista vuokra-asuntoa ja noin 1260 eritysryhmien asuntoa, Rossilahti kertoo. – Kaiken kaikkiaan näiden muuttotappioalueilla sijaitsevien asuntojen korjaustarve on monasti suuri, koska vuokrataloyhtiö ei välttämättä ole voinut satsata korjaustoimintaan, vaan on valmistautunut myymään kohVantaan Kivistön asuntomessualueelle kohoava Euroopan suurin puukerrostalo on yksi ARA:n tuella rahoitetuista uudiskohteista. ARA-tuotannosta, sen rakennuskustannuksista, asumisoikeusasuntojen markkinatilanteesta ja Kelan asumistukea saavien vuokratiedoista. Jotkin kunnalliset vuokrataloyhtiöt ovat myyneet taloja omistusasunnoiksi tai niitä on muutettu palvelutalokäyttöön, Hannu Rossilahti kertoo. – Lahdessa valmistui syksyllä Lahden vanhusten asuntosäätiön palvelukeskus Onnelanpolku, jossa tavoiteltiin paitsi esteettömyyttä, myös energiatehokkuutta. Peruskorjausta tuetaan Valtio rahoittaa perusparannusta ja -korjausta myöntämällä korkotukilainoja vuokraja asumisoikeustalojen perusparannukseen sekä myöntämällä suoraa tukea omistusasuntojen korjauksiin. Taloon voi hakea asukkaaksi kevään ajan.. Joillakin muuttotappioalueilla asuntoja on myös jäänyt tyhjilleen. Suora tuki painottuu erityisryhmien, kuten vanhusten ja vammaisten asuntoihin, sekä terveyshaittojen ja liikuntaesteiden poistamiseen. – Asuntokanta ei kasva muuttotappiopaikkakunnilla, ja siellä joudutaan pohtimaan mitä tehdä käsiin jääville asunnoille. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla ja muissa suuremmissa kasvukeskuksissa ei asuntoja ole jäänyt tyhjilleen. 48 rakennukseen Vantaan Asuntomessuilla kesällä 2015. Teksti: Olli Mäkinen Kuvat: Olli Mäkinen ja ARA Kehitysprojekteja ARA:n toimenkuvaan kuuluu myös tulevaisuuden asumisen edistäminen tukemalla erilaisia pilottiprojekteja – Olemme tukeneet muun muassa 0-energiatalojen rakentamista Kuopiossa ja Järvenpäässä. – Suuri yleisö tuntee tietopalvelumme parhaiten nettipalveluista, joita ovat www.asuntojen. Jos omistaja ei pysty kattamaan purkamisesta aiheutuvia kustannuksia, myöntää ARA purkuavustusta enintään 50 prosenttia kustannuksista. hintatiedot.fi ja www.asuntojenvuokrat.fi . – Laadimme muun muassa kuntien asuntomarkkinakyselyyn perustuvat selvitykset asuntomarkkinoista ja asunnottomuudesta, Rossilahti kertoo. VTT:n selvitysten mukaan talon ostoenergiakulutus on noin 50 prosenttia verrattuna normaaliin, uusien rakentamismääräysten minimitason täyttävään asuinkerrostaloon. Äärimmäisissä tapauksissa on harkittava talojen purkua. ARA:n rahoitustuella nousee myös Euroopan suurin puukerrostalo Vantaalle. – Asuntoja on myös myyty loma-asunnoiksi tai kakkoskodeiksi. Tietopalvelun tuottaja ARA:n lakisääteisiin tehtäviin kuuluu myös asumista koskevan tietopalvelun tuottaminen. Kasvukeskusten ulkopuolella tyhjiä asuntoja Suomen vuokraja asumisoikeusasunnoista hieman runsas puolet eli noin 420 000 asuntoa on valtion tukemaa, niin sanottua ARA-tuotantoa. Yleisö pääsee tutustumaan teen
Ensi syksynä on sitten vetäytymisen aika. Vuonna 1981. – Isännöitsijän oltava läsnä joka hetki Tuula Kalliolle isännöinti on asiakaspalvelua. – Hain ihan aktiivisesti isännöitsijää, joka olisi tullut ensin osaomistajaksi ja sitten ottanut liikkeen haltuunsa, mutta kokemusta omaavat isännöitsijät eivät halunneet ryhtyä yrittäjiksi, ja kokemattomalle taas ei liikettä voi antaa. – Yrityksessä työskentelee kolme vakituista työntekijää, mutta minä olen ollut ainoa isännöitsijä, toisin sanoen minulla ei ole ollut sijaista. Jos jotain sattuu, yrittäjä -isännöitsijän on oltava tavoitettavissa 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. 50 sitten opiskelin isännöitsijäksi ja siitä lähtien olen tätä työtä hoitanut. Ajatukseni oli, että olisin pikkuhiljaa voinut siitä vetäytyä eläkkeelle, mutta toisin kävi. Aikaa kiinteistökäynneille ei kuitenkaan riitä niin kuin ennen. Kuitenkin sen tiedon määrä, jota on käsiteltävä, on moninkertaistunut, kertoo porvoolainen pitkän linjan isännöitsijä Tuula Kallio. Ja molemmat poikani kuolivat peräjälkeen, toinen vuonna 2008 ja toinen vuonna 2011, joten tässä olen elänyt kriisistä toiseen. Tuula on täyttänyt 68 vuotta, joten ansaittu eläkkeelle pääsy häämöttää jo tänä vuonna näköpiirissä. – Oma tytär työskentelee kyllä yrityksessä kiinteistösihteerinä, mutta hän ei ole halunnut isännöitsijäksi. – Aloitin Kiinteistö Oy Sibeliuksenbulevardi 6:n kirjanpitäjänä, sittemmin A-Asunnot Oy:n kirjanpitäjänä. Tuula Kallio on toiminut kiinteistöalalla vuodesta 1971 ja siitä 33 ja puoli vuotta isännöitsijänä. Isännöitsijä Tuula Kallio jää eläkkeelle tänä vuonna – Kun ennen pidettiin kirjaa käsin ja vastattiin lankapuhelimeen, kun oltiin sen ääressä, on nyt oltava läsnä lähes joka hetki ja asiakkaat odottavat saavansa palvelua siinä samassa. Ikä tulee vastaan, eikä työlle yrittäjänä ollut jatkajaa, toteaa isännöintiyrityksensä Porvoon OP-Isännöintikeskukselle kaksi vuotta sitten myynyt Tuula Kallio, AIT LKV
Hankkeen rakennuttajana toimi Suomen Talokeskus Oy ja pääurakoitsijana Lemminkäinen Talo Oy.. Kun aloitin, pidin vuokrankantokirjaa vielä käsin. Nyt uusi todistus, joka perustuu U-arvoihin ja muihin laskennallisiin arvoihin, ei kerro tavalliselle käyttäjälle mitään. – Olin itse aikoinaan mukana, kun Suomen ensimmäistä huoltokirjaa kehitettiin kiinteistölle Tapani Löfviginkatu 10–14. Teksti ja kuvat: Olli Mäkinen isännöintitodistuksen liitteeksi. Näsin alueen ryhmäkorjaushanke on viimeisin Tuula Kallion uran aikana valmistuneista hankkeista. – Toinen suuri muutos on työmenetelmissä. Nykyään Talokeskuksen Tampuuri -ohjelmisto taitaa hallita markkinoita. Samoin sinne dokumentoidaan kiinteistön laitteet ja niiden huoltohistoria. Kiinteistökäynnit ovat vähentyneet, vaikka juuri niiden kautta on ollut mahdollista saada sitä hiljaista tietoa, mitä isännöitsijä työssään tarvitsee. Pitäisi opettaa, mitkä ovat semmoisia asioita, jotka kussakin huoneistossa pitäisi huoltaa ja puhdistaa asukkaan toimesta. Niiden avulla pystyi tavallinen käyttäjäkin vertaamaan kiinteistöjä toisiinsa. – Tampuurissa on myös huolto-osa, johon huoltoyhtiölle annetut tehtävät tallentuvat ja josta on myöhemminkin mahdollista tarkistaa, mitä on tehty ja milloin. Lainsäädäntö lisännyt tehtäviä Tuula Kallion uran aikana on asunto-osakeyhtiölakia uudistettu kahdesti, vuosina 1992 ja 2010. Isännöitsijällä on monta puhelinta ja sähköposti hoidettavana, ja jos et vastaa viidessä minuutissa, sanotaan, että isännöitsijää ei saa kiinni. Sitten jossain vaiheessa alettiin ostaa tietokoneajot Postipankilta. – Kyllä edellinen versio oli parempi, koska se perustui toteutuneisiin kulutustietoihin. – Kyseessä on aluehuoltoyhtiön isännöintitoimi, Kallio kertoo. Nyt jokainen talo on liittynyt Porvoon Energian asiakkaaksi ja jokaisella on oma pienempi lämmönjakokeskuksensa. 51 Asumisen opettaminen olisi tärkeää – Olen jo Isännöintiliiton aktiivivuosina puhunut sen puolesta, että kouluihin pitäisi saada asumisen opetusta. – Aina näyttää tulevan uusia tehtäviä ja velvollisuuksia, eivätkä entiset mihinkään vähene. – Kun tulin isännöitsijäksi, yhtiöllä oli yksi 40 vuotta vanha lämpökeskus, ja kukin 15:sta kerrostalosta oli kytketty siihen pienemmillä putkilla. Yhtiön omistavat alueen kolme suurta taloyhtiötä ja Lidl Kiinteistöt Oy. Nyt kaikki pyörii netissä. Sen sijaan uusi energiatodistus ei saa Tuula Kalliolta kiitosta. Sitten huoltokirjoja alkoi tulla muillekin. Talokeskukselta oli mahdollisuus saada asiantuntemusta, joka ei ollut yhteydessä johonkin tiettyyn tuotteeseen. – Olin silloin päälle kolmikymppinen nainen ja kyllä muistan, kun jotain tekniselle puolelle olin esittämässä, saattoi tulla vastaukseksi, että ”mitä sää likka tiedät tästä...”. Isännöinti-Modulin rinnalla toimii myös toinen yritys, Oy Näsin Isännöinti Näse Disponent Ab. – Esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto, joka on vakiona uusissa taloissa, edellyttäisi käyttäjältä taitoa toimiakseen kunnolla. – Huoltokirjan avulla voi ennakoida tulevia korjauksia ja jo tehdyt korjaukset säilyvät siellä muistissa. – Yhteistyö lähti liikkeelle aikoinaan Isännöintiliiton ja Kiinteistöliiton kautta. Toisaalta esimerkiksi viiden vuoden kunnossapito-ohjelman tulo pakolliseksi on lisännyt asukkaiden tietoisuutta remonttitarpeista ja niihin valmistautumisesta. Nyt tilanne on muuttunut ja naisten osuus on noin 30 prosenttia. Sieltä saa taloyhtiöiden kulutustiedot ja voi seurata kulutuksen muutoksia. Eli työ on muuttunut hektisemmäksi. – Kiinteistönhuolto ja siivous oli ulkoistettu jo aikaisemmin, ja kun tein sopimuksen isännöinnistä, muutin samalla yrityksen nimen. Koululaisten kautta oppi kulkeutuisi sitten vanhemmillekin. Aika nopeasti hakeuduin Isännöintiliiton piiriin, ja siihen aikaan jäsenistöstä oli vain viisi prosenttia naisia. Myös uuden asunto-osakeyhtiölain mukaiset luvat omatoimiremontteihin voidaan säilyttää siellä ja tulostaa Yrittäjäksi 2005 Tuula Kallio valmistui isännöitsijäksi vuonna 1981 ja toimi Porvoon kaupungin omistaman A-asunnot Oy:n palveluksessa vuoteen 2005 asti, jolloin hän perusti oman yrityksen, Isännöinti-Moduli Oy:n. Ala on naisistunut – Kun valmistuin isännöitsijäksi vuonna 1981, olin ainoana naisena miehisessä joukossa. – Ensimmäinen tietokone tuli joskus 1980–90 lukujen taitteessa Nixdorfilta. Alalla oli silloin vielä patruunahenkeä, ja isännöitsijöinä toimi muun muassa evp-upseereja. Linjasaneerauksen lisäksi kolmikerroksisiin taloihin rakennettiin hissit ja hissitornit ovat niin korkeat, että niissä on varaus lisäkerroksille. Siihen aikaan ostettiin sekä raudat että ohjelmat omaksi. Varmaankin korkeasti koulutetuille insinööreille se kertoo enemmän. Niinhän on käynyt myös jätteiden lajittelun osalta, joka on näiden vuosien aikana kehittynyt kiitettävästi. Huoltokirja tärkeä työkalu Tuula haluaa kiittää pitkäaikaista kumppania, Suomen Talokeskus Oy:tä. – Asiakaspalvelu on muuttunut uuden tekniikan myötä. Talo kuuluu Porvoon A-asunnoille. Yritys toimii edelleen samalla nimellä, mutta sen omistaa maaliskuusta 2013 alkaen Porvoon OP Isännöintikeskus Oy. Osasyy oli se, että Porvoon Lämpö Oy sekoitettiin helposti Porvoon Energian kanssa. Toisaalta sellaiset yksinkertaisetkin asiat kuin lattiakaivon säännöllinen puhdistus saattavat asukkaalta unohtua. Kuvaavaa on, että kun sitten tässä myöhemmin tarvittiin teknistä isännöitsijää ja palkkasin toimeen nelikymppisen miehen, tuli kysymys, että ”mitä sää Tuula tuon nuoren miehen tänne laitoit..” Eli niin se aika muuttuu, naurahtaa Tuula Kallio
Tarjolla on runsaasti hyviä vaihtoehtoja, joilla saadaan laadukkaita, pitkäikäisiä ja arkkitehtonisesti vaihtelevia julkisivuja. Esimerkiksi levytyksessä JULKISIVU. 52 hinnan ratkaisee paljolti levyn hinta, joka vaihtelee pinnoituksesta riippuen 20–30 euron välillä levyltä. Keraaminen laatoitus maksaa laatan koosta riippuen noin 300 euroa neliöltä, rappaus 250 euroa ja levytys 200 euroa. Keraamisten laattojen, ohutrappauksen tai kuitusementtilevyjen kustannukset ovat samaa luokkaa. Keraaminen kennolankku tai -laatta kiinnitetään alumiinitai teräsrankaan ilman myöhempää huoltoa vaativia saumauksia. Laattojen tarjonta on runsas ja niiden joukosta löytyy tasaväriKeraaminen kennolaatta, tuulettuva ohutrappaus ja kuitusementtilevyt sopivat julkisivuihin Julkisivumateriaaleilla vaihtelevuutta ilmeeseen Perinteisten betonipintojen, rappauksen ja tiilimuurauksen rinnalle on tullut Suomen oloihin hyvin soveltuvia julkisivumateriaaleja
– Kuitusementtilevy on turvallinen tuulensuojamateriaali. Kuitusementtilevyissä on runsaasti värija pintavaihtoehtoja, jotka antavat arkkitehdille mahdollisuuden suunnitella ilmeikkäitä julkisivuja. – Keraaminen tiililaatta muistuttaa ulkoisesti paljon käsin muurattua tiiliseinää, joten sillä on helppo tehdä nykyaikaisia julkisivuja vanhojen tiilirakennusten läheisyyteen. Tuulen piiskaaman sateen tuoman kosteuden pitäminen pois itse rakenteista on ensiarvoisen tärkeää, sanoo Koski. Kuitusementtilevyjen huoltomaalaustarve rakennuksen sijainnista ja ympäristön rasituksesta johtuen 20–30 vuotta. Yhä useammin julkisivulevyt, kuten keraamiset laatatkin, tehdään avosaumoilla ilman mitään likaa kerääviä listoituksia. Levy ei pala, eikä homehdu ja toimii rakennusaikaisena eristeiden suojana jopa 12 kuukautta ilman ongelmia. – Korjauskohteissa nuo tiililaatat on helppo yhdistää vaikka tuulettuvaan ohutrappaukseen tai julkisivulevyihin, jolloin voidaan käyttää samaa rankarakennetta molempien materiaalien alla. Lisäksi kevyissä julkisivurakenteissa levyllä on tärkeä ääntä eristävä ominaisuus. Keraamisen laatan etuna on pitkäikäisyyden lisäksi helppohoitoisuus. Kun eristettä lisätään, on se jollakin tavoin suojattava. Yksittäinen laatta on tarvittaessa vaihdettavissa julkisivua purkamatta. Laattavahvuuksia on 16, 18, 20, 28 ja 30 milliä. Se puolestaan antaa levyjen tai laattojen takana olevalle rakenteelle paremman suojauksen. – Varsinkin lisääntynyt rantarakentaminen on edesauttanut tuulettuvien rakenteiden suosiota. – Lisäksi laattoihin on saataTuulettuva levyrappaus kiinnitetään rankajärjestelmällä rakennuksen runkoon vanhan rappauksen päälle. Esimerkiksi matalaenergiatai passiivirakennusten vaatimien eristevahvuuksien ansiosta julkisivurakenteet ovat kasvaneet ja levyjen keveys helpottaa energiatehokkaiden seinien toteutuksessa. Korkeusja pituusvalikoima on runsas, joten arkkitehti voi valita kulloiseenkin kohteeseen mielestään parhaiten soveltuvan vaihtoehdon. siä, mattapintaisia tai kiiltolasitettuja sekä perinteistä poltetun saven luonnollista värivaihtelua. Levyillä voi tehdä vaakatai pystyratkaisuja, kapeaa, leveää, suunnikasta, kolmiota tai neliötä. 53 – Kuitusementtilevyn elinkaarioletus on 50 vuotta, mistä on todisteena Suomessa tälläkin hetkellä satoja tuhansia levyneliöitä julkisivuissa, jotka on tehty 1960-luvulla. Levyssä on verkkovahvistettu pintarakenne sekä sementtipohjaisen levyn liikkeen minimoiva rakenne. – Korjausrakentamisessa kuitusementtilevyjen suosion taustalla on energiatehokkuuden parantaminen. Viimeisimmät elinkaarihankekoulutkin ovat saaneet pintaansa kuitusementtilevyverhouksen. villa graffitisuoja, jolloin julkisivun puhtaanapito on helppoa. Varsinkin kohteissa, missä kuorielementti poistetaan, häviää massaa, minkä myötä heikkenee ääneneristys. Kuitusementtilevyjen lisääntynyt suosio näkyy myös Suomessa sekä uudisettä korjauskohteissa. Hyvässä rappausaluslevyssä on vahvistetut reunat, jotka estävät levyreunojen lohkeilun rappauksen alla. Takana olevan tuuletusvälin ansiosta varmistuu rakenteiden pysyminen kuivina, eikä sisältä tuleva kosteus pääse jäätymään julkisivun pinnassa, vaan poistuu hallitusti tuuletusraon kautta. Keraamiset materiaalit ovat ”lähes ikuisia”, minkä vuoksi laadukkaisiin alusrakenteisiin on syytä kiinnittää huomiota. Rakenteiden vikasietoa on helpompi hallita tuulettuvassa rakenteessa. – Tuon järjestelmän ratkaisevaksi tekijäksi muodostuu rapattavan levyn ominaisuudet. Näin syntyy turvallinen tuulettuva julkisivu, sanoo aluemyyntipäällikkö Ari Koski Cembrit Oy:stä. Faveton Bersal-tiililaatta ja ohutlevyrappaus antavat näyttävän lopputuloksen.. – Materiaalivaihtoehtojen lopulliseen hintaan vaikuttavat monet tekijät, joten mitään tarkkaa hintatasoa on vaikea yleisellä Kuitusementtilevy parantaa energiatehokkuutta Kuitusementtilevyjen käyttö on ollut jo pitkään suosittua Euroopassa. Keraaminen laatta on elämätön ja sen vedenimu on parhaillaan jopa alle prosentin, jolloin se on tunteeton säänvaihteluille. Tuulettuva ohutrappaus ei edellytä saumoja Viime aikoina suosiotaan ehkä eniten on lisännyt tuulettuva ohutrappaus, jolla saadaan saumatonta rappauspintaa erilaisiin kohteisiin pientaloista kerrostaloihin sekä julkiseen rakentamiseen. Tällainen levy voidaan asentaa puskuun, eikä tiheydeltään erilaisten saumojen täyttöön tarkoitettujen massojen tuomia riskejä tarvitse ottaa. Näin myös asumisviihtyvyys kärsii
Faveton Bersal-tiililaatalla ja ohutlevyrappauksella on luotu sävykäs julkisivu.. Keraamisten lankkujen, laattojen sekä erilaisten levyrakenteiden suosion lisääntyessä avosauma on yleistynyt. Erilaisten listojen jatkoskohtien aiheuttamat valumajäljet pilaavat julkisivun ulkonäköä jo muutamassa vuodessa. Myös vaakalistojen epäkohdat on huomattu. Teippien tulee olla laadultaan tuohon tarkoitukseen suunniteltuja, jotta niiden tarttuvuus on riittävä eri olosuhteissa. Ne keräävät vaakapinnoilleen erilaisia epäpuhtauksia, jotka valuvat hiljaisella sateella seinäpinnoille liaten vain tietyistä kohdin. Kosken mukaan julkisivulevytys maksaa 160–190 euroa neliöltä, tuulettuva ohutrappaus 220–260 euroa neliötä ja keraaminen laattajulkisivu 270–300 euroa neliöltä. Levytysten tai laattojen kiinnitysrakenteilla tulee varmistaa, ettei vesi ohjaudu julkisivulaatan tai -levyn taustapuolelle, vaan valuu pystysuoraan alas, sanoo Koski. Jonkinlaisen käsityksen antanee hintahaarukka. – Avosaumarakenteissa tärkeää on riittävä 30 millin tuuletusväli sekä kunnollinen eristeitä suojaava tuulensuojamateriaali teipattuine saumoineen. Tuulettuva rakenne usein hyvä ratkaisu Suomessakin päädytään yhä useammin tuulettuvaan rakenteeseen ja siinä vielä avosaumaratkaisuihin. – Syynä ovat niin arkkitehtoniset kuin rakenteellisetkin seikat. Kuitusementtipohjaiset tuulensuojalevyt ovat lisänneet suosiotaan, koska ne eivät pHAvosaumaratkaisu sallii materiaalien kuivumisen heti kosteusrasituksen jälkeen, eikä materiaalien rajapintojen aiheuttama veden mahdollinen toistuva jäätyminen pääse rapauttamaan materiaaleja. 54 Tuulensuojalevyjen saumat tulee teipata asennuksen yhteydessä, jotta rakennusvaiheen aikainen sadevesi ei pääse saumoista kostuttamaan eristeitä ja muita rakenteita. Jukka Lahdensivun mukaan käytännössä noin puolesta 1970-luvulla rakennetuista betonijulkisivuista ja parvekkeista kiinteistöistä puuttuu toimiva lisähuokostus. Favetonin Bersal 400x800 millin keraaminen tiililaatta on kestävä ratkaisu kerrostalon julkisivuun. tasolla määrittää
Betoni on edelleen kerrostalojen julkisivuissa hyvin käytetty materiaali – Uudisrakennuksissa betonin kosteushaittoja esiintyy vähän, koska betoni yleensä kuivuu. – Erään tutkimuksen mukaan erilaiset betonisandwichrakenteet kuivuivat kiinteistössä kahdessa lämmityskaudessa tasapainokosteuteen. Suositus betonin lisähuokostuksen käytöstä tuli rakennusohjeisiin vuonna 1976 ja vuonna 1980 siitä tuli määräys betoninormeihin. Rappauksen ja kuorielementin välillä on oltava tuuletus, muutoin sementti alkaa rapautua sisältä päin. Esimerkiksi räystäsja ikkunapellitysten kautta voi rakenteisiin päätyä kosteutta. Ennen pinnoitusta paikallisen vauriot tulee korjata laastipaikkauksin. Kohteessa oli käytetty eristeinä mineraalivillaa, EPS:ää ja PUR:ia eri paksuuksina 160–350 millin välillä. Betoni on materiaaleista ykkönen Tampereen Teknisen yliopiston rakennustekniikan tutkimuspäällikkö Jukka Lahdensivu ei laita julkisivumateriaaleja paremmuusjärjestykseen. Voimakkaasti strukturoiduilla betonipinnoilla yhtenäisen pinnoitekerroksen aikaansaaminen voi olla vaikeaa. Betonin pakkasrapautuminen on kuitenkin hidas ilmiö, Pakkasenkestävyydeltään puutteellisen rakenteen voi jälkikäteen suojata pinnoitteella, joka estää sadeveden imeytymisen betoniin, mutta päästää betonista vesihöyryjä ulos. Valmistamme osina ja suurelementteinä, teräsparvekkeet R30, ulkopuoleiset hissikuilut, sisäpuoleiset hissikuilut sekä muut tilaelementit ja rakenteet. 55 – Vanhoissa kiinteistöissä on tyypillistä, että kosteutta pääsee betoniin rikkinäisten rakenteiden kautta. Julkisivuremontissa yksi suuri virhe on muuttaa kuorielementin rakenteita. – Pinnoite soveltuu käytettäväksi esimerkiksi parvekkeissa tai julkisivuissa varsinkin maalatuilla pinnoilla. Vanhoissa kiinteistöissä julkisivurakenne voi kostua esimerkiksi saumauksen elastisuuden vähitellen heikennyttyä ja saumojen halkeillessa. Mikään julkisivurakenne ei ole toista parempi, jos se on suunniteltu tai tehty huonosti. Erilaisten materiaalien käyttö antaa kiinteistölle ilmettä. 040-5054201 kttahtinen.?. – Kuorielementin ohentaminen merkitsee väistämättä äänierityksen heikkenemistä, mitä ei voida uudellakaan julkisivumateriaalilla korjata. Varsinkin rannikkoseutujen kovat viistosateet saattavat työntää kosteutta rakenteisiin, jolleivät pellitykset ole kunnossa. – Ulkopuolelta tuleva kylmyys ja sisäpuolelta tuleva kosteus ja lämpö eivät saa kohdata samassa materiaalissa. Lisähuokostuksen tarkoituksena on tehdä betoniin riittävän suuria ja tarpeeksi tiheässä olevia kapillaarisesti vedellä täyttymättömiä huokosia. Paksu tuulensuojalevy toimii hyvin äänieristeenä. – Esimerkiksi päädyt voivat olla tiililaatta, pitkät sivut ohutrappausta ja ikkunoiden kohdalle voidaan asentaa levyt. 02-6378410 gsm. Betonin huokosverkostossa olevan veden jäätyessä jäätymispaine voi siten purkautua noihin suojahuokosiin, joten betoni ei siten rikkoudu jäätymisen seurauksena, sanoo Lahdensivu. Monella materiaalilla saa ilmettä Kosken mukaan julkisivuremonteissa päädytään entistä useammin monen eri materiaalin yhteiskäyttöön. K.T.Tähtinen Oy Kruuti-Jussintie 7, 28600 Pori puh. Juhani Karvonen arvonsa ansiosta ole alustana homekasvustolle. – Levyt ovat palamattomia ja hyvin ääntä eristäviä, mikä on tärkeä kriteeri silloin, kun vanha kuorielementti joudutaan poistamaan ja tilalle rakennetaan kevyem pi seinärakenne. – Nykyisissä ulko-olosuhteisiin suunnitelluissa betonirakenteissa betonimassaan lisätään valmistusvaiheessa lisähuokostinta. 02-6311255, fax. Kaikkien tutkittujen rakenteiden homehtumisriski todettiin erittäin vähäiseksi. – Käytännössä noin puolesta 1970-luvulla rakennetuista betonijulkisivuista ja parvekkeista kiinteistöistä puuttuu toimiva lisähuokostus. Rakenteiden kuivuminen riippuu osin myös käytetyistä eristemateriaaleista ja -paksuudesta. Mistään uudesta asiasta ei siis ole kyse. Tuulettuva ohutrappaus on hyvin pitkäikäinen, jos eristys on hoidettu hyvin
Hämeenlinnan Parolantiellä Asunto-osakeyhtiö Satolinnassa uudet parvekkeet ovat paaluperustuksilla seisovia betonielementtiparvekkeita, kun entiset Remontti voi tuplata parvekkeen pinta-alan Lasitus tekee parvekkeesta viihtyisän oleskelutilan Parvekkeen kunto ei ole välttämättä rakennuksen iästä kiinni. JULKISIVU. 56 nen voi viedä parvekkeita huonoon kuntoon jopa 1980-luvun rakennuksista. Työmaapäällikkö Joni Raitasen mukaan betonipilareiden varaan rakennettava parvekerunko vie pihalta muutaman neliön tilaa. Tosin uudemmissa kerrostaloissa parvekkeet ovat yleisesti ottaen varsin hyväkuntoisia. Silloin lienee kyse jonkinasteisesta rakennusvirheestä. Ehkä eniten on ongelmia 1960ja 1970-lukujen taloissa, mutta pakkasrapautumiJulkisivuremontin yhteyteen ajoittuva parvekeremontti voi jopa tuplata parvekkeiden pinta-alan. Kun kaikki osuu kohdalleen, uudet parvekkeet voivat muuttaa kiinteistön julkisivun aivan erilaiseksi
Ylhäältä vuosikymmeniä valunut vesi vaikuttaa alempien parvekkeiden kuntoon. Parvekkeet toimitetaan pilarija laattaelementteinä, joista parveketornit kootaan paikan päällä. Pihamaillakin saattaa olla autopaikkoja laajennuksen edessä, mutta tässä kohteessa julkisivuilla oli riittävästi tilaa. 57 koakin oli mahdollista suurentaa noin 10 neliöön, sanoo työmaapäällikkö Joni Raitanen MVMaalaus Oy:stä. – Nyt, kun parvekkeilla on omat perustukset, rasitus ei kohdistu enää rakennuksen runkoon, minkä ansiosta parvekkeiden koViereisessä samanlaisessa kerrostalossa ovat alkuperäiset parvekkeet. Rakennuksen eri sivustoilla olevat parvekkeet voivat olla hyvinkin vaihtelevassa kunnossa. Remonttiin kuuluu 32 huoneistoparveketta sekä neljä sisään vedettyä tuuletusparveketta. Uusissa parvekkeissa on erillinen vesiputkilinja, joka johtaa lattialle kertyneen veden pois maahan saakka. Lisäksi pinnoitamme uudet parvekelattiat polyuretaanilla ja maalaamme parvekkeiden muut betonipinnat betoninsuojamaalilla. Parveketornit on perustettu teräspaaluanturoille ja keskimääräinen paalun pituus on noin 15 metriä. Vanhoissa parvekkeissa ovi oli kulmassa, nyt se sijoittuu keskelle. Koko remontin kestoksi on laskettu noin 11 kuukautta. Parvekkeiden paikka myös muuttui hieman. Altakantava parvekeratkaisu ei ainakaan helposti onnistu niissä kiinteistöissä, joissa parvekkeet ovat kadun kohdalla. Tuuletusparvekkeita ei uusita, mutta huono betoni piikataan pois. – Koska parvekkeet lasitetaan, vettä kertyy laatalle enää melko vähän, kyse on lähinnä pesuvesistä. Hämeenlinnassa betonipilareiden varaan rakennettava parvekerunko vie pihalta muutaman neliön tilaa. Koko remontin kustannusarvio julkisivuineen, ovineen, ikkunoineen ja parvekkeineen on 1,2 – 1,3 miljoonaa, josta parvekkeiden osuus noin reilu kolmasosa. Vedenpoisto on järjestetty aivan uusiksi. Toinen aliurakoitsija toimittaa kaiteet ja lasituksen. Naapuritalon parveke on seinään kiinnitetty.. olivat ulokkeellisia rakennuksen välipohjasta tuettuja paikallavaluparvekkeita. Parvekkeiden pinta-alan tuplaaminen vaatii tilaa. Kohteessa oli vanhojen kiinteistöjen tapaan parvekkeet, joilta vedenpoisto perustui etureunan kaatoon. Altakantava rakenne ei aina onnistu Kaikissa kiinteistöissä vastaavaa remonttia ei voida tehdä kaavamääräysten tai yksinkertaisesti tilanahtauden takia. Esimerkiksi 1970-luvun taloissa ei vesieristettä ole laatassa välttämättä lainkaan. Huoneistoparvekkeet purettiin kokonaan ulkoseinäpinnan tasalle
Vanhojen parvekkeiden kevyt kunnostus esimerkiksi 1960ja 1970-luvun kiinteistöissä saattaa kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta hintansa puolesta. Jos vanha rappaus olisi päässyt huonoon kuntoon, se saatettaisiin joutua piikkaamaan pois, mikä lisäisi kustannuksia. Juhani Karvonen Kunnostus kannattaa harvoin Raitasen mukaan ennen hankkeeseen ryhtymistä kannattaa punnita tarkoin eri korjausvaihtoehtoja ja sitä, mitä korjauksella halutaan saavuttaa. Mikäli parvekkeet olisi kiinnitetty entiseen tapaan seinään, olisi välipohjista tulevia vetoteräksiä kenties pitänyt uusia tai lisätä. – Meillä on ollut kohteita, joissa parvekkeiden kunnostukseen on herätty siinä vaiheessa, kun ne on asetettu käyttökieltoon. Uuden betonin valaminen sinne tänne laattaan sekä mahdollinen kiinnitysrakenteiden uusiminen maksaa hieman vähemmän kuin kokonaan uusi parveke, mutta toisaalta parvekkeeseen jää vielä puolet vanhaa betonia, joka ei tietenkään ole uuden veroista. Työvaihe vienee päivän verran asunto kohden. Raitanen suosittelee, että taloyhtiön hallitus selvittää hyvissä ajoin ennen remonttia muun muassa rakennusluvan kuntoon. Parolantiellä julkisivu lisäeristetään ja verhoillaan tuulettuvalla levyrappauksella, joka kiinnitetään rankajärjestelmällä rakennuksen runkoon vanhan rappauksen päälle. Remonttikohteessa taloyhtiö toimi julkisivuremontissaan myös riittävän ajoissa. Suunnitelmat ovat suunnitelmia, mutta välillä pieniä yllätyksiä tulee myös totta kai remontin alkaessa. Museovirasto tai rakennusvalvonta eivät ole myöntäneet kuitenkaan rakennuslupaa suunnitellulle parvekkeille. – Joskus on tullut vastaan tilanteita, joissa taloyhtiö on teetättänyt piirustukset ja arkkitehtikin on suunnitelmansa laatinut. Vain ovien ja ikkunoiden uusiminen edellyttää huoneistoihin pääsyä. Jos betoni on tutkimusten perusteella tiensä päässä, tulee raskaampi kunnostus joka tapauksessa vastaan muutaman vuoden päästä. Asukkaille julkisivuremontti ei aiheuta suurta päänvaivaa. Esimerkiksi 1960ja 1970-lukujen taloissa piirustukset eivät aina pidä paikkaansa, ja Hämeenlinnalaisessa Asunto-osakeyhtiö Satolinnassa uudet parvekkeet ovat paaluperustuksilla seisovia betonielementtiparvekkeita. – Joskus taloyhtiöt haluavat, että vanha rakenne vain kunnostetaan, mutta kokemus on osoittanut, että esimerkiksi vuosikymmeniä vanhasta parvekelaatasta huonoa betonia voi joutua piikkaamaan jopa puolet parvekkeen pinta-alasta ennen kuin tervettä betonia löytyy. Yleensä kyse on ollut värimuutoksista tai pintastruktuureista, mutta turhaa työtä on joka tapauksessa tehty. 58 todelliset rakenteet paljastuvat vasta kun pinnat on purettu. Esimerkiksi tässä kohteessa vanhat parvekkeet olivat tiensä päässä. – Meidän ei tarvitse mennä asuntoihin, vaan voimme rakentaa miltei kaiken ulkoapäin. Remontoitu parveke on kooltaan kaksinkertainen vanhaan verrattuna.. Toki työmaaliikenne ja työnäänet vaativat jonkin verran kärsivällisyyttä asukkailta
Taloyhtiöt eivät teetätä ikkunaremontteja kuitenkaan ensisijaisesti melun vaimentamiseksi tai sisäilman laadun parantamiseksi, vaan useimmiten huoltovapauden vuoksi. 59 jotka monesti vaikuttavat taloyhtiössä osakkaiden päätökseen ikkunaremontista. Ikkunoiden vaihdon pääasiallisena syynä on tyypillisesti ikkunoiden huoltovapaus ja energiansäästö. Myös vedontunne ja kylmänhohka ovat niitä asioita, JULKISIVU. Pelkästään energiansäästön takia ikkunoita ei yleensä vaihdeta, vaan remontilla haetaan huoltovapautta ja kokonaisvaltaisempaa parannusta asumismukavuuteen. Asukkaille huoneiston alentunut melutaso on yleensä ”vau”kokemus, sanoo toimitusjohtaja Markku Uotinen Tiivituotteelta. – Kun taloyhtiössä päätetään ikkunaremontista, eivät meluhaitat tai sisäilman laatu ole Hyöty paljastuu usein vasta jälkikäteen Uusien ikkunoiden ääneneristystä parantava vaikutus paljastuu taloyhtiön asukkaille yleensä vasta jälkikäteen. Melutasokin putoaa ikkunaremontilla Hyvien ja toimivien ikkunoiden vaihtaminen uusiin pelkästään energiataloudellisista syistä ei ole yleensä kannattavaa
Ikkunaremontin suurin aistinvarainen hyöty asukkaille on aina melun selvä vähentyminen. Tuloilmaikkunassa ilma johdetaan ulkoja sisäpuitteen väliseen tilaan. kerrostaloihin vaihdetaan miltei aina ulkopuitteiltaan alumiinipinnoitteiset ikkunat avaimet käteen -urakkana. Ikkunaremontti tuo vanhallekin talolle lisää ulkonäköä.. – Tosin energiansäästövaatimukset todennäköisesti tulevaisuudessa tiukentuvat entisestään. Saneerauskohteissakaan ei tulisi ikkunoiden osalta tyytyä yhtään sen vähempään. – Esimerkiksi kahdenkymmenen asteen pakkasella ikkunan välitilan kautta tulevan ilman lämpötila on nollassa. Melutasoa voidaan laskea jossain määrin lasien määrällä tai lasien ominaisuuksilla. Ikkunalla rooli sisäilman parantajana Uotisen mukaan ikkunateollisuuden nykyinen trendi on, että uudella ikkunalla on rooli myös sisäilman laadun parantajana. Myös asennuksella voidaan parantaa ääneneristävyyttä. – Ilmalle on luotava hallitut tuloreitit. Melun vaimentuminen merkittävästi on asukkaille yleensä suuri positiivinen yllätys, sanoo Uotinen. – Se, kumpi vaihtoehto sopii paremmin kohteeseen, on hyvin pitkälti laskennallinen asia. Kerrostalon laadukkaaseen ikkunaremonttiin tulisi kuulua aina talon ilmanvaihdon säätö ja tilanteesta riippuen myös sen älykäs ohjaus, joka voidaan nykytekniikalla toteuttaa vaivattomasti ilman, että itse ilmanvaihtokonetta tarvitsee uusia. Kehittyneen lasitekniikan ansiosta nykyiset 1+2-ikkunat ovat ominaisuksiltaan samanlaiset kuin vanhat 2+2-ikkunat. Alumiiniverhoiltu puuikkuna ei tunne korroosiota ja sen tekninen elinikä on yli 40 vuotta. 60 Vaikka puitteet kestäisivät aikaa, voi ikkunanvaihto tulla eteen energiansäästösyistä ennen kuin niiden tekninen käyttöikä on täynnä. Jos esimerkiksi vanhan kiinteistön seinärakenteet tai yläpohja falskaavat kovasti, eivät nelilasiset ikkunat ole ehkä kannattava vaihtoehto rakennuksen kokonaisenergia tehokkuuden parantamiseksi, koska takaisinmaksuaika venyy pitkäksi. Vanhoissa kiinteistöissä korvausilmaa on saatu rakenteiden kautta sekä hallitusti että hallitsemattomasti. Lisäksi vanhojen ikkunoiden kunnostus ei yleensä lisää ikkunoiden huoltovapautta tai paranna niiden energiatehokkuutta. Uusien ikkunoiden asennuksen jälkeen rakenteet tiivistyvät ja talon ilmanvaihdon tasapaino muuttuu. Ikkunoissa on myös suodatinjärjestelmä, joka suodattaa pois hiukkasmuotoisia epäpuhtauksia. Kolmilasinen on yleisin vaihtoehto Kerrostaloihin asennetaan enimmäkseen kolmilasisia 1+2-ikkunoita. Vanhoissa 1960ja 1970-luvun kiinteistöissä ikkunat ovat yleensä kaksilasisia. – Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla lentomelun alueella olemme käyttäneet yhdessä VTT:n kanssa kehittämäämme erikoisasennusmenetelmää, jossa käytämme seinän ja karmin välisessä tilassa tarkoitukseen sopivia melua vaimentavia erikoismateriaaleja. Näin ikkunaremontin avulla talon sisäilman laatu ja asumismukavuus parantuvat huomattavasti. Nelilasinen 2+2-ikkuna vaimentaa melua ja pienentää energiankulutusta hieman paremmin, mutta kolmilasinen on edelleen ikkunasaneerauksissa käytetympi vaihtoehto. Uudiskohteissa ikkunoiden melun eristävyys ja sisätilaan tulevan ilman suodatus otetaan huomioon jo rakennusvaiheessa. Kun ilma johdetaan tätä kautta, se lämpenee jopa parilla kymmenellä asteella. – Lasien määrä vaikuttaa hieman meluun. – Vanhojen ikkunoiden kunnostus on harvoin taloudellisesti kannattavaa. Uotisen mukaan nykyisin siinä vaiheessa mielessä. Tuloilmaikkuna sopii kiinteistöön, jossa on koneellinen poisto
– Lämmön eristävyyteen vaikuttavat enemmän lasien ominaisuudet kuin niiden määrä. – Nykyisin asennettavat ikkunat ovat pääosin kolmilasisia ja niiden ääneneristys vanhoihin kaksilasisiin verrattuna on hyvä. Rahallisesti säästö ei ole kovin merkittävä, mutta asumisviihtyvyyttä vaihto edistää huomattavasti enemmän. – Toisaalta passiivitason ikkunoita ei ehkä kannata asentaa, jos talon kaikki vaipan rakenteet ovat kovin huonot. Passiivi-ikkunoissa U-arvo on 0,8 ja 0,6 välillä. Lämmöneristys toimii molempiin suuntiin, kesäkuumalla hyvä ikkuna pitää lämmön ulkopuolella. Juhani Karvonen Remontti poikii yleensä hiljaisuutta Lammin Ikkunat ja Ovet toimitusjohtaja Hannu Saarisen mukaan ikkunaremontin suurin aistinvarainen hyöty asukkaille on aina melun selvä vähentyminen. Vaipan kuntokin otettava huomioon Ikkunoiden uusiminen voi olla merkittävä parannus rakennuksen kokonaislämmöneristävyyteen. Ikkunat ja ovet ovat niitä lämpöä huonoiten eristäviä ulkovaipan osia. Vedon tunne ainakin vähenee. Jos ikkunanvaihtoa perusUusien ikkunoiden ääneneristystä parantava vaikutus paljastuu taloyhtiön asukkaille yleensä vasta remontin jälkeen Tuplaa ikkunaremontin hyödyt! Kysy lisää ja varaa esittely 020 7665 700 www.pihla.. Nelija kolmilasisen hintaero voi olla merkittävä, mutta ero tulee kuitatuksi lämmitysenergian säästönä kun tarkasteluväli on riittävän pitkä, yleensä vuosia. Ikkunaremontin yhteydessä asennettava Pihla Comfort Eco -ilmanvaihdon ohjaus pitää kerrostalon ilmanvaihdon tasapainossa olosuhteista riippumatta. Vaimennus saadaan helpoimmin aikaiseksi lasien paksuudella. Asumisviihtyvyys paranee monesti merkittävästi Hyvien ja toimivien ikkunoiden vaihtaminen uusiin pelkästään energiataloudellisista syistä ei ole yleensä kannattavaa. – Tärkeämpänä pidän asuinviihtyvyyden parantumista. U-arvo eli lämmönläpäisykerroin osoittaa lämpövirran, joka läpäisee rakenteen. Ikkunat ovat päässeet jo niin huonokuntoisiksi, ettei niiden kunnostaminen ole järkevää, sanoo Saarinen. CM-valmisparvekkeet www.cm-rakentajat.. Vanhoissa ikkunoissa ääneneristävyys voi olla noin 30 desibeliä, kun uudessa kolmija nelilasisessa se on jo yli 40 desibeliä. Vanhoissa 20–40-vuoden ikäisissä rakennuksissa ikkunoiden U-arvo on alle kaksi ja sitä vanhemmissa rakennuksissa U-arvo on yli kaksi, kun se nykyisillä rakentamismääräyskokoelman mukaisilla ikkunoilla on yksi. Aika usein ikkunan vaihdossa on kyse pakkoraosta. Osassa ikkunoista on kerroslasitus, jossa lasilevyjen välissä on laminaatti. – Jos sinänsä hyvät ikkunat vaihdetaan uusiin vain energiatehokkuuden parantamista silmällä pitäen, takaisinmaksuaika on hyvin pitkä. 61 tellaan asumisviihtyvyyden lisääntymisellä, saadaan Saarisen mukaan vaihdolla jo selvää etua
– Ulko-ovi on talon käyntikortti. Suomessa Sapalla on parikymmentä ovivalmistajaa. Alumiinioven etuna ovat keveys, huoltovapaus, hyvä lämmöneristys, ilmaja vedenpitävyys sekä kestävyys. Lasitus tehty turvalliseksi Nykyisissä ovissa tulee ottaa huomioon henkilöturvallisuus, minkä takia niissä on turvalasit, jotka ovat laminoituja tai karkaistuja laseja. – Alumiiniovi toimitetaan aina tehdasmaalattuna, joten ne ovat siistejä ja hyvin viimeisteltyjä. Ihmisiä on kuollut Kerrostalojen puuja teräsovet korvautuneet alumiiniovilla Alumiiniovet ovat syrjäyttäneet teräsja puuovet kerrostalojen ulko-ovina. Testaukset tapahtuvat viimeisimpien EN-standardien mukaisesti ja ovet täyttävät nykyaikaiset suoritustasovaatimukset. – Meiltä on tulossa uusi ovityyppi, joka on entistä energiataloudellisempi. Vanhoissa kerrostaloissa ulko-ovien lasitus saattaa edelleen olla vain neljän millin float-lasia. Koska alumiinioven mittatarkkuus on hyvä, ovat myös ilmanpitävyys ja ääneneristävyys hyviä, sanoo Lönnberg. Näin varmistetaan että ovet täyttävät niiltä vaadittavat ominaisuudet. 62 Sapa on alumiinisten ulko-ovien järjestelmätoimittaja, joka kehittää, testaa ja markkinoi tuotteet. Meidän järjestelmämme valtteja on ovien helppo ja nopea valmistus. Sen takia ulko-oveen kannattaa taloyhtiön panostaa jo ulkonäöllisestikin, sanoo maajohtaja Hasse Lönnberg Sapa Profiilit Oy:stä. – Karkaistu lasi murenee palasiksi, mutta laminoitu lasi pysyy paikallaan vaikka se rikkoutuisikin. Sapa kouluttaa valmistajat ja antaa heille ovien valmistusohjeet. JULKISIVU. Ovi on talon käyntikortti Alumiiniovet ovat syrjäyttäneet teräsja puuovet kerrostalojen ulko-ovina. Ne ovat lähes huoltovapaita, eivätkä esimerkiksi kolhut aiheuta ruostumista kuten teräsovissa. Vanhojen ovien ohut floatlasi hajoaa isoina puukkomaisina terävinä palasina, joka aiheuttaa viiltovaaran
Edut ovat kuitenkin kustannuksia suurempia, sanoo Katajala. – Murtosuojatut lasiovet ovat hinnaltaan selvästi kalliimpia kuin vakio-ovet. Uudet hyvin eristävät alumiinilasiovet tehdään yleensä 3K-lasilla, mutta joissakin tapauksissa riittää myös 2K-lasi. Lasituksella on todellinen energiataloudellinen merkitys, sillä 3K-lasin lämmöneristys on noin kolmekymmentä prosenttia parempi kuin 2K-lasin. Porraskäytäväoven ei välttämättä tarvitse olla erityisen tiivis, koska rappukäytävän sallitaan olla viileämpi kuin huoneistot. Ne voidaan liittää Alutec-ikkunaan tai -lasiseinään, joka antaa parhaan tiiviyden ja lämmöneristyksen. Juhani Karvonen prosenttia 2K-lasitettua parempi. Lönnberg muistuttaa, että kotimaisen valmistajan ovi on aina luotettava tuote. Kyseinen U-arvo on kuitenkin energiataselaskelman vertailuarvo, ei ehdoton vaatimus. Alumiinioven etuna ovat keveys, huoltovapaus, hyvä lämmöneristys, ilmaja vedenpitävyys sekä kestävyys.. Käytännössä porrashuoneiden ulko-ovet ovat tyypillisesti U-arvoltaan 1,5:n luokkaa. Ovet pintakäsitellään yleensä joko anodisoimalla tai pulverimaalaamalla. Lasin valinnasta ja rakenteesta riippuen alumiiniovilla voidaan saavuttaa jopa alle 0,9 W/m2K U-arvo. Ulkomaista valmistajaa voi olla vaikea saada kohteeseen, jos ovea pitää myöhemmin huoltaa tai säätää, sanoo Lönnberg. Ovien suunnittelussa tulee ottaa huomioon asuntojen esteettömyysvaatimukset, joiden mukaan vapaan käyntileveyden tulee olla vähintään 900 milliä. 63 aiheuttaa meluhaittoja asukkaille, sanoo Sami Katajala Alutec Oy:stä. Ulko-ovet voivat olla esimerkiksi yksitai kaksilehtisiä ja aueta joko sisääntai ulospäin. Tilaajalla on mahdollisuus vaikuttaa oven designiin. – Kyse on yleensä Museoviraston suojelemista kiinteistöistä. Vanhaa ovea ei kuitenkaan saa uudenveroiseksi kunnostamalla. Oven saa aina toivomusten mukaan Vanhoissa kerrostaloissa käytetään usein vielä lämpökatkaisemattomia teräsovia. Alutec-alumiiniulko-ovet ovat aina CE-merkittyjä. – Ovien vaihto mielletään usein kalliiksi, mutta todellisuudessa kustannus asukasta kohden on erittäin pieni. Ovia on myös saatavissa murtosuojauksella. Tosin niissä taloyhtiöissä, joissa omaisuuden suojaus on tärkeää, on murtosuojaovi yksi perussuojaustavoista. 3K-lasitettu ovi painaa noin sata kiloa, 2k lasitettu ovi sen sijaan on noin kaksikymmentä kiloa kevyempi. Ovissa voi olla vain 1K-lasi ja monesti tiivisteetkin puuttuvat. Palosuojaluokitusta ulko-ovilta ei yleensä vaadita. Useimmiten sisäänkäynti on pariovikokonaisuus, jossa on sekä käyntiovi ja passiiviovi. – Oven U-arvo saa olla huonompi tai parempi, mutta huonompi eristyskyky pitää kompensoida jollakin muulla tavalla. Koko oven lämmöneristävyyden suhteen on 3K-lasiovi noin viisitoista Suomessa kaaduttuaan liian heikkoa float-lasia vasten. Palosuojausluokitus vaaditaan, jos ovi on osa rakennuksen palo-osastointia. Tässä yhteydessä pitää muistaa, että kyse on nimenomaan lasin eristävyydestä. Jokainen ovi valmistetaan asiak kaan toivomusten ja mittojen mukaan. – Ulko-ovia tulee Suomeen muun muassa Baltiasta. Lönnbergin mukaan murtosuojattuja ovia ja laseja ei asuinkerrostaloissa vielä kovin suuressa määrin käytetä. Lasi rikkoutuu, mutta pysyy paikallaan. Tuolloin sekä ovi että lasi on testattu EN-standardin määrittelemin suojaluokkien mukaan. Ovet valmistetaan joko 74-millisestä, lämpökatkaistusta Thermo 74 -ovijärjestelmästä tai eristävämmästä, 86-millisestä Thermo 86 -ovijärjestelmästä. Vanhan oven kunnostus nykyvaatimuksia vastaavaksi ei ole juuri koskaan kustannustehokas ratkaisu, vaikka joskus sellaiseen on turvauduttava. Murtosuojattu lasiovi estää murtoyritykset esimerkiksi sorkkaraudalla. – Ovet on raskaskäyttöisiä ja saattavat kolahtaa äänekkäästi sulkeutuessaan, jolloin ne voivat Lasituksella merkitystä lämmöneristyksessä Rakentamismääräykset määrittävät ulko-ovien U-arvoksi 1,0
64 – Taloyhtiön henki vaiku ttaa isännöitsijän työhön Talohallinnan toimitusjohtaja Matti Nieminen: 29-vuotias Matti Nieminen johtaa isännöitsijätoimisto Talohallinan Pohjois-Haagan toimipistettä.
Haagan liPerjantai-iltapäivänä Talohallinnan toimitusjohtaja Matti Nieminen ja Mia Ortela ihmettelevät papereita ja laskuja. Sieltä hän johtaa Pohjois-Haagan Talohallinnan toimipistettä. – Taloyhtiön henki vaiku ttaa isännöitsijän työhön Mia Ortela ja Matti Nieminen pohtivat mitä tehdä vuokralaiselle, jolla on vuokrat rästissä.. Isännöitsijän työhön vaikuttaa paljon myös se, millainen henki taloyhtiössä on, sanoo Talohallinnan toimitusjohtaja Matti Nieminen. 65 Olemme Pohjois-Haagan vanhalla ostarilla Helsingissä. Siellä on isännöitsijätoimisto Talohallinnan toimisto, joka sijaitsee kahdessa kerroksessa. Ongelmana on vuokralainen, joka on jättänyt vuokran maksamatta. Niemisen oma huone on toisessa kerroksessa. – Tämä on tätä isännöitsijän arkipäivää, Nieminen kommentoi. – Isännöitsijät joutuvat päivittäin tekemisiin erilaisten taloyhtiöiden kanssa. Toisten kanssa yhteistyö sujuu mallikkaasti, mutta joidenkin kanssa on hankalampaa – asiakkaiden kirjo on suuri. Alakerrassa on tiloja muun muassa asiakaspalvelulle ja kirjanpitäjile
Lisäksi päivät kuluvat laskuja hyväksyen ja sähköposteihin vastaillen. – Jatkossa tulemme suosittelemaan taloyhtiöille, että palaverien aikataulut ovat rajattuja. säksi Talohallinnalla on osastot myös Lauttasaaressa ja Malmilla sekä Vantaan Martinlaaksossa. Ihmiset, jotka hakeutuvat yhtiön avainpaikoilla allekirjoittavat yhtiöt strategian ja arvot. Me olemme keväällä lanseeraamassa uuden viestintäkanavan, jonne on tarkoitus ohjata meidän, taloyhtiöiden, huoltoyhtiöiden ja urakoitsijoiden välistä viestintää. – On hallituksia, jotka eivät tee mitään muuta kuin sen pakollisen ja sitten ne ohjaavat toiminnan kehittämisen meille. Työpäivä täyttyy kokouksista ja sähköpostista Isännöintiliiton viimevuotisessa kyselyssä kävi ilmi, että isännöitsijöiden työaika on lisääntynyt viime vuosina. – Kyllä sitä sähköpostia paljon tulee, mutta suuren osaan kuittaan ok-viestillä. Ja se raha mikä kiinteistöjen omistukseen käytetään, tulee entistä enemmän ulkomailta. Jos taloyhtiössä on vahva yhteishenki, niin silloin on helpompi viedä kokouksiin päätettäväksi myös vaikeita ja pahalta tuntuvia asioita, Nieminen sanoo. Asiak kaiden kirjo on suuri. 66 misesti kokouksia ja ilmoittavat meille, mitä on päätetty. – Jo alalle lähtiessäni mietin, että tämä on työ, jossa pystyy suunnittelemaan paljon omaan ajankäyttöä. Talohallinnassa on töissä noin 40 henkilöä. Nieminen on toimitusjohtaja, mutta sen lisäksi hänellä on myös isännöitäviä kohteita. Se vaikuttaa hyvin paljon ajankäytön hallintaan, Nieminen väittää. Jos isännöitsijät joutuvat tavallisten töittensä lisäksi istumaan 100200 tuntia kokouksissa iltaisin, niin ei kenenkään fyysinen ja henkinen kunto sellaista kestä, Nieminen toteaa. Pääkaupunkiseudulla olemme sellainen keskisuuri toimija, Nieminen luonnehtii. Toisten kanssa yhteistyö sujuu mallikkaasti, mutta joidenkin kanssa on hankalampaa. Hän uskoo että teknisellä puolella isännöitsijän rooli tulee tulevaisuudessa muuttumaan yhä enemmän kiinteistöjohtamisen suuntaan. Pitää olla taito tehdä oikeita asioita, eikä pelkästään asioita oikein. Yhtiöllä on yli 40 vuoden kokemus isännöinnistä. Ei osata johtaa oikealla tavalla omaa asiakasmäärää. – Meidän on paljon helpompi Omistusta ulkomailta Jos on isännöintialalla viestintä murroksessa, niin Nieminen näkee, että koko ala on murroksen kourissa. Asiakkaiden kirjo suuri Nieminen ja muut Talohallinnan isännöitsijät joutuvat päivittäin tekemisiin erilaisten taloyhtiöiden kanssa. Ja se puolestaan riippuu siitä, millaisen hengen yhtiön hallitus on sinne luonut. Niemisen mielestä ihannetaloyhtiö on sellainen, jossa on selkeä strategia, jota noudatetaan. – On taloyhtiöitä, joissa on vahva talkookulttuuri, pidetään pikkujouluja ja kaikki tuntevat toisensa. – Sähköpostista on tullut keskustelukanava, vaikka sitä ei nähdäkseni alun perin sellaiseen ole luotu. – Taloustilanne voi tulevaisuudessa johtaa siihen, että yhä enemmän asutaan vuokralla. Kuvassa Matti Niemisen kanssa Sonja Tuiskunen.. Nieminen laskee, että saapuvia sähköposteja tulee päivittäin noin 50–100. Sitten on hallituksia, jotka pitävät omatoiUusi asunto-osakeyhtiölaki on tuonut mukanaan lisää töitä, mutta isännöitsijöiden ikuisuusongelma on iltakokoukset. Niemisen mukaan isännöintityö elää viestinnän suhteen murroskautta. Hän on hyvin tyytyväinen omaan työaikaansa. Toivottavasti se vähentää sähköpostiliikennettä. Niemisen oman kalenterin täyttää keväällä asunto-osakeyhtiöiden tilinpäätökset. Isännöitsijän työhön vaikuttaa paljon se, millainen henki taloyhtiössä on. – Meidän palveluksessamme on noin 40 henkilöä ja asiakkaina on muutama sata asunto-osakeyhtiötä. Uskallan väittää, että jos kyselyn mukaan ihmisillä on liikaa töitä, niin se johtuu siitä, ettei osata organisoida omaa työtään oikein. Kiinteistöjen omistus siis siirtyy ulkomaisiin käsiin, ja se tarkoittaa että isännöitsijöiden rooli on olla enemmänkin kiinteistöjohtajana kuin perinteisenä isännöitsijänä
Viime syksystä lähtehdä yhteistyötä, kun tiedetään missä mennään. – Tyhjästä on hankala lähteä perustamaan yritystä, ja pieniä toimijoita on lopettanut tai isot ovat ne ostaneet pois, Nieminen pohtii. Suurin ongelma on, että päätetään jostain asiasta ja sitten kun aletaan toteuttamaan suunnitelmaa, niin sitten palataan taas alkuun. Alalle on vaikea tulla. 29-vuotias Nieminen näyttäisi olevan nuorin henkilö, joka talossa on. Pisimmät asiakassuhteet ovat jo lähes 40 vuoden ikäisiä. Kilpailu verraten vähäistä Talohallinta on toiminut alalla 1970-luvulta lähtien. Mutta ei se kyllä kaikille osakkeenomistajillekaan ole selvää. Isännöitsijätoimistojen välillä ei ole kovin voimakasta kilpailua Suomessa. Jos vertaa moneen muuhun alaan, niin myyntija markkinointityö on aika vähäistä. Pauli Jokinen tien hän on ollut toimitusjohtajana Pohjois-Haagan osastossa. – Ihmisten syrjäytyminen näkyy maksuhäiriöinä ja niitä joudutaan ratkomaan asuntoosakeyhtiöiden puolesta. Perjantaipäivä alkaa Talohallinnassa lähestyä jo loppua. Taloyhtiöissä pitäisi pystyä tekemään rohkeita päätöksiä, joihin ei tarvitse palata enää myöhemmin, Nieminen toteaa. – Talousolot vaikuttavat yleiseen mielialaan. – Koko elämänsä vuokralla asuneet ihmiset eivät aina ymmärrä, mistä kiinteistöhoidon kokonaisuus koostuu. Tiedon lisääminen on avainasemassa. Nieminen kiittää haastattelusta ja häipyy takaisin mappirivien ja paperipinojen taakse. Se näkyy yhtiökokousten ilmapiirissä, jossa yritetään vaikuttaa yhteisiin asioihin. Heikko taloustilanne näkyy Niemisen mukaan isännöitsijän työssä monella tapaa. 67 on erittäin tärkeää. – Tähtäämme siihen, että asiakaskunta on vakaa. Monet eivät ole koskaan käyneet yhtiökokouksissa eivätkä ole ikinä edes nähneet isännöitsijää. Huonot ajat näkyvät myös ihmisten huonona olona. Hän on opiskellut Tampereella rakennustekniikkaa ja päätynyt monen mutkan kautta Talohallinnan palvelukseen ja osakkaaksi. Ei tiedetä, mikä asia kuuluu isännöitsijälle ja mikä huoltoyhtiölle. Niemisen mielestä oppilaitoksiin pitäisi viedä enemmän tietoa kiinteistöalasta. Yhtiöt lykkäävät investointipäätöksiä. Mistä nuoria alalle. Niemisen mukaan suuret massat eivät ymmärrä, mistä kiinteistöbisneksessä on kyse. Kiertelemme Niemisen kanssa Talohallinnan toimistotiloja. Nieminen näkee, että yksi syy Pasi Syvänen ja Matti Nieminen työn touhussa. Kun opiskelin ammattikorkeakoulussa rakennustekniikkaa, niin suunnilleen viisi opiskelijaa sadasta oli kiinnostunut kiinteistöalasta. – Vaikka olen itse nuorempaa sukupolvea, niin ei tämä kovin vetovoimainen ala nuorten keskuudessa ole ollut. – Tiedon vieminen eteenpäin vähäiselle kilpailulle on lain asettamat vaatimukset isännöintitoimintaa kohtaan. Hän on Isännöintiliittoonkin ehdottanut, että pitäisi pelkkien esitteiden ja muun markkinointimateriaalin lisäksi järjestää tapahtumia, joissa kerrotaan alasta. Niemisen mukaan asiakkaitten vaihtuvuus on erittäin pientä. Taloustilanne voi tulevaisuudessa johtaa siihen, että yhä enemmän asutaan vuokralla.. Taloustilanne kiristää Nieminen on tullut alalle aikana, jolloin Suomi kärvistelee talouskurimuksessa. Se on kyllä viime vuosina lisääntynyt jonkin verran ja tulee varmasti lisääntymään. Tällaisia ikäviäkin asioita Nieminen ja muut isännöitsijät tavallisessa arjessaan kohtaavat – paperitöiden, laskujen ja sähköpostirumban ohella. Hän ei osaa verrata nykypäivää aikaan, jolloin elettiin nousukautta ja rahaa riitti joka sormelle. Sitä kautta voidaan innostaa nuoria, Nieminen pohtii. Ei huono taloustilanne kaikkia riitoja selitä, mutta varmasti on yksi osatekijä, Nieminen summaa. Ei ole kovin seksikäs ala, mutta itse haluan alan imagoarvoa muuttaa, Nieminen sanoo
68 Kiinteistöjen hoidon työkoneissa valinnanvaraa Kiinteistöissä tarvitaan lukuisia työkoneita, joilla saadaan talvis aikaan pihat pidettyä kunnossa. Kiinteistöjä ja pihoja pitää huoltaa vuodenajasta ja taloustilanteesta riippumatta. Työkoneet kestävät käyttöä ja rasitusta. Pihojen koko, muoto ja sijainti asettavat työlaitteille erityisvaatimuksia
Helsingin kaupunki osti hiljattain lähes kymmenen uutta kuormaajaa. Kun otamme vaihdossa 200-sarjan kuormaajia vuodelta 2005, niin joudumme hyvittämään niistä jopa enemmän mitä ne maksoivat uutena. – Pihlström on tuomassa konettaan jo ensimmäiseen huoltoon, Lehtonen tietää. Kiinteistöjä pitää aina hoitaa ja huoltaa, kertoo Konetalo Vainikan myyntijohtaja Jussi Lehtonen. – Ne maksavat kymmenen vuoden kuluttua suunnilleen saman verran kuin uutena. Pauli Jokinen taloyhtiöt, huoltoyhtiöt, kaupungit kuin seurakunnatkin. – Näitä laitteita myydään tasaisen varmasti. Konetalo Vainikka Itä-Helsingissä on keskittynyt myymään kiinteistöjen hoitoon tarvittavia työkoneita: kuormaajia, lumilinkoja, kauhoja, hiekottimia ja monia muita laitteita. Ei haittaa, vaikka olisi vähäluminen talvi tai heikko taloustilanne. 69 – Ohjaamossa istuva kuljettaja tietysti sen lopullisesti ratkaisee, mitä koneet kestävät, mutta aivan järjettömästi nämä kestävät kulutusta. Konetalo Vainikka on muun muassa kotimaisen Avantin jälleenmyyjä. Hinnat eivät paljon laske aikojen saatossa. Pihlström pitää vaimonsa kanssa hevostallia. Kun koneita ja laitteita huoltaa hyvin, niin ne ovat lähes ikuisia. Työkoneet on luotu kestämään käyttöä ja rasitusta. Kauhan saa kulumaan 15 vuodessa sen verran, että huulilevyn joutuu vaihtamaan, mutta ei paljon muuta, Lehtonen sanoo. Ne eivät halua, että suuret hankinnat rasittavat niiden tasetta, ja vuokran voi vähentää kokonaan verotuksessa, sanoo Lehtonen. – Suuremmat yritykset vuokraavat koneita pitkäaikaisesti. Lehtosen mukaan Avantin työkoneet ovat hyvä sijoitus siinä mielessä, että niillä on erittäin hyvä jälleenmyyntiarvo. Monet isot yritykset tyytyvät vuokraamaan kuormaajia ja niihin liitettäviä lisätarvikkeita. Jotkut haluavat vuokrata koneen viikonlopuksi, kun pitää kantaa metsästä puut pois, mutta monet investoivat koneen itselleen vaikkapa omakotitalon pihalle tai mökille. Työkoneet kestävät käyttöä ja rasitusta Jussi Lehtosen mukaan talvikoneilla on hyvä jälleenmyyntiarvo. Lehtonen kertoo, että jääkiekkotähti Antti Pihlström kävi ostamassa heiltä kuormaajan. Hinta on siis niiden kohdalla jopa noussut, Lehtonen kertoo. Siipilumikauhalla saa aurattua lunta jopa kolmen metrin leveydeltä. Avantin kuormaajia ja niihin liitettäviä työlaitteita ostavat niin. Kaupunkien, taloyhtiöiden ja huoltoyhtiöiden lisäksi myös yksityiset ihmiset hankkivat kuormaajia
Siinä on polanneterä perässä, ja se rikkoo jäänpinnan eikä tee tiestä luistinrataa, Lehtonen sanoo. Kauhan kärkeen on hyvä näkyvyys ja kauhan yläosa on muotoiltu siten, etteivät lumet pääse helposti putoamaan sen yli. – Kärkikippaava kauha on hydraalikkaohjattu ja se nopeuttaa työtä todella paljon. Siipilumikauhassa on molemmilla puolilla siivet, joita voi tarvittaessa ohjata kumpaakin erikseen. Esiteltävät laitteet sopivat yhteen Avantin kuormaajien kanssa. Siipilumikauha sopii isojen piha-alueiden auraamiseen ja on monikäyttöisempi kuin tavallinen lumikauha, mutta hintaakin on runsaasti enemmän. Jussi Lehtosen mukaan puskulevyt sopivat luNäillä laitteilla pihat kuntoon Kiinteistöt voivat valita lumitöiden tekoon useita erilaisia työkoneita, kukin omiin tarpeisiinsa. Sorakauhoihin verrattuna tilavuus on myös suurempi.. Siipilumikauha on suunniteltu isompien alueiden auraamiseen sekä töihin, joissa joutuu pitkiä matkoja kuljettamaan lunta. 70 – Hiekkaa ja soraa kauha ei kestä, ainakaan täyttä kuormaa, Lehtonen toteaa. Tilavuus niissä on 400 litraa ja hinta 600 euron luokkaa. – Siipilumikauha on lumitöissä kätevä. Siipilumikauhan tilavuus on 730 litraa. Hintakin kohoaa yli tuhannen euron. Lumilinko sopii erityisesti kaupunkien ulkopuolla tehtäviin lumitöihin. Pienimmät ja ketterimmät kauhat ovat leveydeltään vain 1050 milliä eli runsaan metrin ja painavat 95 kiloa. Sillä saa otettua lumet ihan seinän vierestä ja toiselle puolelle saa tehtyä tasaisen reunan. Tavallisten lumikauhojen lisäksi Avantilla on tarjota myös siivellinen lumikauha. Suurimmat lumikauhat puolestaan ovat kooltaan lähes kaksinkertaisia. Lumikauhat Avantin lumikauhoilla saa pidettyä pihakadut ja polut puhtaina lumesta. Niiden leveys on 1800 milliä, paino 137 kiloa ja tilavuus 685 litraa. Lumen lisäksi sillä siirtyy tarvittaessa muun muassa turpeet ja hakkeet. – Helsingissä esimerkiksi porttikongit ovat niin kapeita, ettei siipilumikauhalla aina tahdo mahtua niistä läpi. Kärkikippaavilla kauhoilla päästään suurempaan tyhjennyskorkeuteen. Konetalo Vainikan myyntijohtaja Jussi Lehtonen esittelee, mitä laitteita Avantilla on tarjolla. Siivet taitettuina auran leveys on 1800 milliä, mutta siivet avattuina leveys nousee kolmeen metriin. Lumikauhat, puskulevyt ja lumiaurat sopivat lumimassojen liikutteluun ja lumien poistamiseen pihoilta ja teiltä. Lumikauhat on tarkoitettu lumen kaltaisen kevyehkön materiaalin kuljetukseen. Lumikauhat: Avant lumikauhat, hinnat 602–1035 euroa Avant siipilumikauha, hinta 4015 euroa Puskulevyt Puskulevyt ovat tehokkaita laitteita lumitöissä. Siinä jää varsinainen kippausvaihe pois, Lehtonen sanoo. Avantin lumikauhoja saa useita eri kokoja. Avantin siipilumikauha maksaa hieman päälle 4000 euroa. Kauhan yläosassa olevan ritilän läpi näkee, milloin kauha on täynnä. Suurempien kokoluokkien Avant-kuormaajiin saa viittä eri kokoa lumikauhoja
Hinattava hiekoitin sopii pienen taloyhtiön tarpeisiin. Puskulevyjä saa eri leveyksillä. Puskulevyt: Avant puskulevy 1400, hinta 1300 euroa Avant puskulevy 2000, hinta 2077 euroa Avant puskulevy 2500, hinta 2706 euroa Lumilinko Lumilinko sopii hyvin avarille alueille, jossa lunta ei haluta kasata, vaan se pitää levittää tasaisesti käytävien reunoille. mensiirtoon ja auraukseen jopa paremmin kuin tavallinen lumikauha. Se heittää lumen joukossa myös pieniä kiviä, jotka repivät autojen maalipinnat rikki. Puskulevyssä on polanneterä, joka rikkoo jään pinnan, eikä tie jää niin liukkaaksi, Lehtonen kertoo. Alle metrin aukosta siis pääsee läpi. Parkkipaikkojen hiekkaa tai suolaa isohkoille alueille. Kauha tulee nopeasti täyteen ja kauhan ongelma on yleensä siinä, että se kiillottaa tien pinnan. Se on myös korkeampi kuin tavallinen puskulevy, ja se on varustettu 250 millin sivusiivillä. Tukijalasten avulla puskulevy liikkuu tasaisesti erilaisilla alustoilla. – Puskulevyllä saa nopeammin valmista. Lumilingoissa heittotorvea voi säätä ohjaamosta ja hydraulinen kytketä myös ehkäisee lingon tukkeutumista. Avantilla löytyy lisäksi vielä 2500 millinen puskulevy. Hiekkaa pystyy levittämään pienimmillään alle kahden metrin alueille, mutta suurimmillaan hiekoitus onnistuu jopa kuuteen metriin. Jousitus puolestaan estää koneen äkkipysähdyksen, jos tulee este eteen. Puskulevyssä on vakiovarusteena hydraulinen kääntö, joten lumen siirto eri puolelle kuormaajaa sujuu helposti ja se nopeuttaa työtä. Keskipakohiekoitin maksaa lähes 4000 euroa. Erityisen suosittuja ne ovat maaseudulla. Tämä on erittäin näppärä alueilla, jossa esimerkiksi on paljon autoja ja kapeat tilat. Keskipakohiekoitin on tehokas valinta, jos pitää levittää Jussi Lehtosen mukaan monet suuret yritykset eivät osta koneita omaksi vaan tyytyvät vuokraamaan. – Kaupungissa on niin paljon autoja, että lumilingon käyttö on käytännössä mahdotonta. Pienimmät ovat 1400 milliä leveitä. Suurempia määriä lunta saa puskettua 2000 millisellä puskulevyllä. Esimerkiksi siipilumikauha sopii paljon paremmin kaupunkioloihin. Helsingissä ja muissakaan suurkaupungeissa lumilinko ei Lehtosen mukaan ole kovin suosittu käyttöpeli. Lumen heittokorkeus on mekaanisesti säädettävissä. Avant lumilinko, hinta 3632 euroa Hiekoittimet Talvella pitää tietysti huolehtia lumenpoiston lisäksi siitä, että jalkakäytävät ja polut on hiekoitettu asianmukaisesti. 71 siivoaminen lumesta onnistuu hyvin, Lehtonen tuumii. Hiekoitusta varten löytyy lukuisia erilaisia laitteita mattohiekoittimista keskipakohiekoittimiin. Hiekoittimet: Avant 200-sarjan hinattava hiekoitin, 1370 euroa Avant mattohiekoitin, alkaen 2381 euroa Avant keskipakohiekoitin, 3905 euroa Pauli Jokinen Lumilinko on hyvä laite avarilla alueilla, jossa lunta ei haluta kasata.. Se ei vaadi hydraalikkaa, joten sen voi asentaa kaikkiin Avantin kuormaajiin. – Kun mennään Oulusta ylöspäin, niin siellä käytetään lähes pelkästään lumilinkoa, Lehtonen tietää. – Kun puskulevyn kääntää ihan poikittain, sen saa yhtä kapeaksi kuin itse kuormaajan eli 96 senttiin. Paljon halvempi vaihtoehto on kuormaajan perään asennettava hinattava hiekoitin, jonka saa alle 1400 eurolla. Lehtosen mukaan lumilingot ovat suosittuja pienissä rivitaloyhtiöissä ja niitä käytetään myös omakotitaloissa. Avantin keskipakohiekoitin voidaan asentaa kuormaajan eteen ja joissain malleissa onnistuu myös asentaminen kuormaajan taakse
Miksi emme parantaisi energiatehokkuutta ja siten kiinteistöjen kannattavuutta, Kontro kysyi. Nyt on aika investoida energiatehokkuuden paranSeminaarista uusia energiatyökaluja. – Energian hinta on jatkuvasti nousussa. Enero Oy:n ajankohtaisseminaari keräsi 12. Kiinteistön kustannuksista energian osuus on jopa 30 prosenttia. Koko maan mittakaavassa puhutaan jopa 10 miljardin potentiaalisista energiansäästöistä. helmikuuta yli 50 kiinteistöalan ammattilaista kuulemaan asiaa uusista energiajohtamisen työkaluista ja keskustelemaan kiinteistöjen energiansäästömahdollisuuksista. Investoinnit ovat vähäisiä, vaikka korkotaso on ennätysalhainen. 72 tamiseen, sillä tulevaisuuden kasvu saavutetaan syntyneillä energiansäästöillä, Eneron Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kontro sanoi. Energiankulutuksessa saatavissa 10 miljardin säästöt Eneron Oy yhteistyökumppaneineen järjesti helmikuussa kiinteistönomistajille ja kiinteistömanagereille suunnatun ajankohtaisseminaarin, jossa pureuduttiin energiajohtamisen nykytilaan, uusiin vaatimuksiin, teknologiaan ja tulevaisuudennäkymiin. – Elämme tilanteessa, jossa talouskasvumme on pysähtynyt. Uuden energiajohtamisen palvelun avulla kiinteistöt voivat tehdä kannattavia päätöksiä energiankulutuksensa hillitsemiseksi
– Nykyisellään energiankulutusseurannassa on virheitä ja suurien tietomäärien käsittely Eneron Oy:n järjestämässä ajankohtaisseminaarissa Jarmo Kontro ja Mikael Rydström esittelivät uutta energiajohtamisen Eneron Online-ohjelmistotyökalua. Energiansäästössä piilee tulevaisuuden talouskasvu. sopimukset ovat vapaaehtoisia. Tarjoamme opastuksen ja täyden tuen käyttäjille. Hänen mukaansa energiatehokkuudessa tulisi hyödyntää entistä enemmän tietotekniikan suomia mahdollisuuksia ja uusia, prosessimaisia johtamismalleja. 73 Energiatehokkuus on kilpailuvaltti Suuryritykset, eli yritykset joiden henkilöstömäärä on yli 250 henkilöä tai liikevaihto enemmän kuin 50 miljoonaa euroa ja tase yli 43 miljoonaa, velvoitettiin vuoden 2014 lopussa voimaantulleella EU-direktiivillä ja vuoden 2015 alusta voimaan astuneella energiatehokkuuslailla parantamaan energiatehokkuuttaan. Kun kiinteistöjen perustiedot, kiinteistötyypit, rakentamisvuosi ja kulutustiedot on annettu, ohjelma kertoo, missä piilee suurin energiansäästöpotentiaali, ja mitkä toimenpiteet ovat kuhunkin kohteeseen kanperinteisen taulukkolaskennan avulla on työlästä. Ongelmallista on myös se, että energiatoimenpiteiden kannattavuutta arvioidaan edelleen ainoastaan takaisinmaksuajalla, vaikka energiasaneerausten tuottavuutta tulisi arvioida vielä tämän jälkeenkin, Kontro listasi. – Ohjelmiston avulla voidaan luoda jopa 1000 kiinteistön portfolio. Jälkiseuranta puuttuu ja energiatehokkuussopimuksissa raportoidaan lähinnä suunnitelmista ja arvioiduista säästöistä. Suomessa puhutaan jopa 10 miljardin säästömahdollisuudesta, Jarmo Kontro ja Mikael Rydström Enero Oy:stä kertoivat.. – Pienille ja keskisuurille yrityksille energiatehokkuus– Eneronin pilvipalvelu on kehitetty skaalautuvaksi ja helpottaa suoraan kiinteistömanagerien ja isännöitsijöiden työtä energianhallinnassa, eikä edellytä muuta kuin ennakkoluulotonta suhtautumista ja käyttöönottoa. Ohjelmistotyökalulla parhaat säästökohteet löytyvät Eneron Oy:n luoman energiajohtamisen Eneron online-ohjelmiston avulla kiinteistökannan energiankulutusta ja potentiaalisia säästökohteita voidaan arvioida tehokkaasti. Energiakatselmusten ehdotukset jäävät monta kertaa toteuttamatta. Energiatehokkuus on kuitenkin nykymaailmassa keskeinen kilpailuvaltti oli kyseessä sitten usean sadan kiinteistökohteen yhtiöstä tai yksittäisestä taloyhtiöstä, Kontro muistutti. Nykytilanteessa moni vapaaehtoisuuden piiriin kuuluva kiinteistö pyrkii jo energiansäästöön, mutta kokonaisuuden hallinta on vielä lapsenkengissä
– Järjestelmä toki tunnistaa myös takaisinmaksuajat, mutta ne eivät ole enää ratkaisevassa asemassa. Energiatehokkuudessa tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään entistä enemmän tietotekniikan suomia mahdollisuuksia ja uusia, prosessimaisia johtamismalleja, Mikael Rydströn totesi.. Sen sijaan investointeja ketjutetaan ja lasketaan niiden aikaansaama yhteisvaikutus kiinteistöissä. Erilaisia tunnistettuja energiatehokkuustoimenpiteitä voi olla suuressa kiinteistökannassa satoja ja näiden manuaalinen hallinta on lähes mahdotonta ilman oikeaa työkalua, Rydström opasti. – Suuremmissa kohteissa lukuja on niin paljon, ettei kokonaisuutta voida hallita järkevästi perinteisten taulukkojen avulla, vaan siihen tarvitaan uudenlaisia johtamistyökaluja. – Kulutustietojen ohella on tarkoitus kerätä myös kustannustiedot, jotka saadaan järjestelmään suoraan sähköisestä energialaskusta. Ohjelman avulla voidaan tehdä investointien elinkaarilaskelmia takaisinmaksulukujen sijaan. Eneron Onlinen avulla kiinteistökokonaisuus saadaan hallintaan. Tulossa on myös reaaliaikainen mittaus, jolloin palvelun kautta voidaan nähdä muutokset kunkin kiinteistön kulutuskäyrässä välittömästi esimerkiksi jonkin pienemmän toimenpiteen tai säädön jälkeen. Ohjelman avulla voidaan tarkastella kulutuksen nykytilaa ja löytää Kun kyseessä on mittavampi kiinteistömassa, esimerkiksi useita satoja kiinteistöjä, ei energiatehokkuuslaskelmia tehdä ilman kunnollisia työkaluja. nattavimpia. Kun kyseessä on mittavampi kiinteistömassa, esimerkiksi useita satoja kiinteistöjä, ei energiatehokkuuslaskelmia tehdä ilman kunnollisia työkaluja. Toki toimenpide-ehdotusten jälkeen tarvitaan hyvää suunnittelua, mutta ohjelman avulla myös jälkimonitorointi onnistu kätevästi, Eneron Oy:n teknologiajohtaja Mikael Rydström kertoi. 74 Jarmo Kontron mukaan energiansäästölaskelmien pohjalle tarvitaan aina luotettavat lähtötiedot. Säästöt uusiin investointeihin Energia ja siinä piilevät säästömahdollisuudet herättävät vielä paremmuusjärjestyksessä potentiaalisimmat säästökohteet, jolloin toimenpiteetkin voidaan kohdentaa niihin osa-alueisin, joissa energianhukka on tällä hetkellä suurin
75 toistaiseksi paljon kysymyksiä. Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. www.suodatinkeskus.com. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen Energiatehokkaasta kiinteistöjohtamisesta hyötyvät suurten yhtiöiden ohella myös yksittäiset taloyhtiöt, kun asuminen saadaan edulliseksi, Jarmo Kontro muistutti. – Esimerkiksi omassa taloyhtiössäni säästettiin palvelun käyttöönoton ja oikeiden toimenpiteiden toteutuksen jälkeen energialaskussa niin paljon, että vastikkeen energiamaksuosuuden pienentyessä saatettiin rahoittaa muita investointeja ja kiinteistöön saatiin uusituksi hissi, Kontro kertoi. Sivuston kautta alan yritykset voivat tuoda tuotteensa tai palvelunsa esille ja näin kanava tarjoaa mahdollisuuden päästä osaksi päättäjän hankintaja budjetointiprosessia, Kontro kertoo. Myös seminaariyleisön keskuudessa nousi pohdintaa siitä, kuka uudesta energiajohtamisen järjestelmästä voi hyötyä. Kuitenkin energiatehokkaasta kiinteistöjohtamisesta ja palvelun automatiikasta ja Laskennasta hyötyvät myös yksittäiset taloyhtiöt, kun asuminen saadaan edulliseksi. Eneron Oy:n palvelu pitää sisällään Cleantech Databankin, joka on laaja tuotetietokanta kiinteistöjen käyttöön. – Cleantech Databankissa energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian ratkaisut, tuotteet ja palvelut ovat veloituksetta käyttäjien ulottuvilla. Suurten kiinteistökokonaisuuksien hallinnassa työkalu on omimmillaan. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! Asiakkaanamme et maksa liikaa! Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Kun sisäilmalla on merkitystä. Eneron Online on kiinteistömanagerien ja isännöitsijöiden nykyaikainen työkalu
Nykytekniikan avulla päästöjen määrää voidaan koko ajan vähentää: jo nyt rakennetaan taloja, jotka tuottavat energiaa enemmän kuin kuluttavat. Nollaenergiarakentaminen on lähitulevaisuutta Energiatehokkaat rakennusratkaisut säästävät rahaa ja ympäristöä Kiinteistöjen suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään yhä enemmän huomiota ekoja energiatehokkuuteen. Rakennusten energiakulutus määrittää rakentamisen ja asumisen ympäristövaikutuksia: yli kolmannes Suomen kasvihuone kaasupäästöistä johtuu rakennuksista ja rakentamisesta. Lähes nollaenergiarakennuksilla tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea, ja joiden tarvitsema Aurinkolämmön käyttö on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. 76 Kiinteistöjen energiatehokkuuteen vaikuttavat rakentamisvaiheessa tehdyt materiaalija rakentamistapavalinnat sekä asumisen energiankäyttötottumukset. Energiankäyttöä valvotaan myös lakien ja säädösten avulla: esimerkiksi EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD edellyttää, että lähivuosina kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia. Kuva Matton Images.
Tavoitteena on, että laki astuu velvoittavaksi vuonna 2018 ja vuoden siirtymäajan jälkeen lähes nollaenergiarakentamiseen siirrytään vaiheittain, Kalliomäki kertoo.. – Materiaalien valmistus on Nollaenergiarakentaminen on lähitulevaisuutta Vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus energian loppukäytöstä pyritään nostamaan Suomessa noin 38 prosenttiin. – Tänä vuonna valmistellaan lainsäädäntöhanketta, joka tähtää rakennusdirektiivien täytäntöön panemiseen Suomessa. Myös EU:n energiaja ilmastostrategia vaikuttaa kiinteistöjen energiankäyttösuunnitteluun. Vuonna 2020 uusiutuvan energian osuus tulee Suomessa olla 38 prosenttia energian loppukulutuksesta. vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla. Bioenergian käyttö lisääntyy Suomessa koko ajan melko tasaisesti. Tulevaisuudessa tarkasteluun rakennusmateriaalit Yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä toteaa, että seuraavaksi tarkastelun alle otetaan rakennusmateriaalien tuotanto ja sen kuormittavuus. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 28 prosenttia vuonna 2008, 27 prosenttia vuonna 2010 ja 32 prosenttia vuonna 2012. Ympäristöministeriöstä todetaan, että uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä rakentamisessa voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä ja saavuttaa merkittäviä säästöjä luonnonvarojen käytössä: – Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen on osa tavoitetta kohti lähes nollaenergiarakentamista. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä kertoo, että lähes nollaenergiarakentamiseen liittyviä seikkoja pureskellaan rakennusalan ammattilaisten kesken FinZEBhankkeessa, jossa selvitetään, miten kansalliset vaatimukset tulisi asettaa direktiivien täyttämiseksi niin, että rakenteiden turvallisuus ja sisäolosuhteet lähes nollaenergiarakentamisessa otetaan huomioon. Rakennuksiin integroitu energiantuotanto on helppo toteuttaa uudiskohteissa, mutta hyvällä suunnittelulla se on mahdollista myös korjausrakentamisen yhteydessä. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukselta (ARA) tai kunnilta voi hakea energiaavustuksia rakennusten energiatalouden parantamista varten. Vuonna 2005 uusiutuvan energian osuus Suomen primäärienergian tuotannosta oli noin 28,5 prosenttia. Esimerkiksi lämpöpumppujen osuus lämmitysenergian lähteistä oli vuonna 2013 kahdeksan prosenttia. Uusiutuvia energialähteitä hyödynnetäänkin yhä ahkerammin. Tavoite liittyy EU:n pyrkimykseen nostaa unionin alueella uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukäytöstä. Nollaenergiataloissa tarvittava vähäinen energiamäärä katetaan pääasiassa paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettavalla uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, ministeriön nettisivuilla todetaan. Materiaalien osuus tulee muodostamaan merkittävän osan uudisrakennuksen elinkaaren aikaisista päästöistä kun muut energiatehokkuusvaatimukset edelleen tiukkenevat. 77 Uusiutuvia energialähteitä hyödynnetään Energiatehokkuutta on pyritty lisäämään rakentamisessa monilla muillakin tavoilla, muun muassa energiatodistusten, ympäristölupien ja vapaaehtoisten energiatehokkuussopimuste kautta
Myös veden lämmittäminen voi viedä paljon energiaa, joten lämpimän veden käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota, toteaa asiantuntija Harri Heinaro Motivasta. Harri Heinaro Motiva Oy:stä muistuttaa, että asukkaiden käyttötottumukset vaikuttavat energiankulutukseen merkittävästi. Näitä ovat säännölliset rakennusten energiakatselmukset, kulutusseuranta, kulutuksen normeeraus, lämmitysverkon perussäätö ja käyttäjien opastus. – Listaan voisi lisätä käytännön toimina toimivan ilmanvaihdon ja oikean sisälämpötilan. 78 linen kunnossapito esimerkiksi ilmanvaihdon, lämmityksen ja rakenteiden osalta on erittäin tärkeää jotta varmistetaan rakennusten energiatehokas toiminta ja toisaalta myös hyvät ja miellyttävät sisäilmaolosuhteet. Yliarkkitehti kertoo, että tulevina vuosina tullaan miettimään sitä, miten materiaalivalmistuksen päästöt saataisiin kytkettyä säädöksiin ja ohjeistuksiin. Lämmityskulut muodostavat leijonanosan asumisen energiankulutuksesta. Mutta ensin keskitytään lähes nollaenergiarakentamisen ohjauksen kehittämiseen. – Mahdollisesti uudisrakentamisen energiatehokkuuteen kytkeminen olisi järkevä tapa. Kodin lämmittämiseen taas tyypillisesti kuluu noin puolet rakennuksen energiankulutuksesta, joten on tärkeää että sisälämpötila on oikealla tasolla. Myös rakennusten ja niiden teknisten järjestelmien säännölsuuri hiilipiikki rakennuksen elinkaaressa, ja siksi se tulee väistämättä jossain vaiheessa ohjauksen piiriin. Puhdas ja oikein toimiva ilmanvaihto voi lisätä säästöjä huomattavasti. Asumisen energiankulutus vuosina 2008-2013, GWh. Aurinkolämmön ja -sähkön käyttö on lisääntynyt Suomessa viime vuosina merkittävästi. Asukkaan valinnat vaikuttavat Rakentamisvaiheen lisäksi kiinteistöjen energiankulutukseen vaikuttavat merkittävästi kiinteistöjen ja asuntojen käyttäjien käyttötottumukset. Materiaalituotannon hiilijalanjälkitarkastelun ohella huomio tulee entistä enemmän kiinnittymään muun muassa perustamisolosuhteisiin, joilla on suuri merkitys uudisrakennuksen päästötarkastelussa, Hakaste toteaa. Energian ja materiaalien tehokkaaseen käyttöön erikoistunut Motiva-konserni listaa sivuillaan vinkkejä kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi
Yhteensä käytetyt energialähteet kattavat 63 427 GWh. Kannattaa vertailla kodinkoneiden energialuokituksia. Mutta koska lähes nollaenergiatalot ovat lainsäädännöllisesti vasta tuloillaan ja valtaosa ihmisistä asuu edelleen vanhoissa rakennuksissa, ei asumisen energiatehokkuustilastoista voi tehdä suoria päätelmiä. Katselmuksessa käydään läpi, mihin energiaa kuluu ja miten energiankäyttöä voidaan tehostaa. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Motiva ja Tilastokeskus Asumisen energiankulutus laski tilastollisesti noin kuusi prosenttia vuonna 2013. – Korjausrakentamisen kenAsumisen energiankulutus energialähteittäin vuonna 2013 Asumisen energiankulutus. Vaikuttavia tekijöitä on monia: kulutusta vähensi muun muassa lämpimästä talvesta johtunut vähentynyt autojen lämmitystarve. Tilaston ryhmä ”Muu” sisältää seuraavat energialähteet: maakaasu 0,5 %, turve 0,1 %, raskas polttoöljy 0,1 % ja hiili 0,005 % asumisen energiankulutuksesta. Tämän vuoksi esimerkiksi tilojen iltakäyttäjiä tulee opastaa energiatehokkaiden toimintatapojen jäljille. Ylija alilämpötilojen tasaantuessa asumismukavuus paranee ja energiaa säästyy. – Asukkaat voivat vaikuttaa energiankäyttöönsä paitsi kulutustottumuksillaan, myös hyvillä kodinkonevalinnoilla. Kuntien kiinteistöt ovat kuitenkin myös muiden kuin oman henkilöstön ahkerassa käytössä. Motivan vinkit energiatehokkaaseen kiinteistönhoitoon Rakennusten energiakatselmukset Energiakatselmus luo perustan kiinteistön energiankäytön tehostamistoimenpiteille. 79 tällä ei aina voida tehdä ratkaisuja energiatehokkuusnäkökulmasta, yliarkkitehti Hakastekin toteaa. Perussäädöllä varmistetaan, että kaikissa huoneissa on suunnitelmien mukainen lämpötila. Jatkuva kulutusseuranta on välttämätöntä, jotta pysytään selvillä kulutuksen tasosta ja voidaan tehdä havaintoja muutoksista, joiden syistä voidaan sitten ottaa selvää. Lämmitysverkoston perussäätö Rakennuksen lämmitysverkoston perussäädössä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä säädetään toimimaan suunnitellulla tavalla. Asukkaat voivat vaikuttaa energiankäyttöönsä kulutustottumuksillaan Korjausrakentamisessa energiatehokkuuden huomioiminen vaikeampaa Heinaro kertoo, että uusi rakennustapa ja uudet rakennusmääräykset ohjaavat asumista yhä energiatehokkaampaan suuntaan. Uusiutuvista energianlähteistä lämpöpumppu on käytetyin. KulutusseurantaKiinteistön kulutusseuranta mahdollistaa tavoitteellisen energiankäytön hallinnan. Mikäli kiinteistön normeeratuissa kulutusluvuissa on poikkeamia vuosien kesken tai vastaavanlaisten rakennusten keskimääräiseen tasoon verrattuna, poikkeamien syyt tulee selvittää ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin. fi, Heinaro vinkkaa. Käyttäjien opastus Kiinteistön käyttäjät tarvitsevat tietoa, kannustusta ja motivointia siihen, kuinka he voivat käytännön toimillaan välttää tarpeetonta energiankulutusta ja vaikuttaa kiinteistön energiankäytön tehostumiseen. Kulutuksen normeeraus Jotta kiinteistön energiankulutus vaihtelevissa olosuhteissa saadaan vertailukelpoiseksi, se tulee normeerata lämmitystarvelukujen avulla. Ohjeita energiatehokkaiden laitteiden valintaan löytyy Motivan ylläpitämältä sivustolta www.topten-suomi
Leivo kertoo, että energiaa kuEspoon Finnoossa panostetaan energiatehokkuuteen Energiankulutusta vähentävät keinot Finnoossa: – Lähes nollaenergiamääräysten etupainotteinen käyttöönotto sekä lämpimän käyttöveden kulutuksen vähentäminen muun muassa elektronisten hanojen avulla. Olemme suunnitelleet alueen tulevaisuutta ajatellen: mihin energiaa tulevaisuudessa käytetään ja mitkä olisivat tehokkaita keinoja vähentää tulevaisuuden energiankulutusta, kertoo Finnoo-Djupsundsbäckenin rakennusprojektin projektijohtaja Kimmo Leivo. – Mukana on valtakunnan parasta insinööriosaamista. – Tavoitteena on leikata energiahuippuja joko varastoimalla lämpöä kiinteistöissä tai hyödyntämällä ylimääräinen energia veden lämmitykseen. – Pienen asumisväljyyden suosiminen. Kuva: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy. – Talokohtaiset lämminvesivaraajat, jotka pienentävät kaukolämmön huipputehon tarvetta. Rakennushankkeessa on jo suunnitteluvaiheessa ollut mukana monia teollisuusalan innovatiivisia toimijoita. Alueen koko asemakaava on suunniteltu energiatehokkuus huomioiden. Nollaenergiarakentamisen suunnannäyttäjä Finnoo-Djupsundsbäckenin rakentamisessa panostetaan kustannustehokkaisiin ja järkeviin ratkaisuihin. Espoon Finnoossa tavoitteena on hiilineutraali, metron ja muiden joukkoliikennevälineiden käyttöön perustuva ekologinen elämäntapa. 80 että esimerkiksi tiestön alle tulevien paalujen hyödyntämistä energian keräämiseen on mietitty yhdessä muun muassa Uponorin, Fortumin ja Rautaruukin kanssa. Koska liikkuminen muodostaa jopa neljänneksen energiankulutuksesta, on Finnoossa pidetty tärkeänä muun muassa riittävien metrosisäänkäyntien rakentamista. Leivo kertoo, luu asuinalueilla pääasiassa neljään eri asiaan lähes yhtäläisesti: kuluttajasähköön, liikkumiseen, käyttöveden lämmittämiseen sekä kiinteistöjen lämmitykseen ja jäähdytykseen. On myös valtion etu, että saadaan isoja pilottihankkeita ja niiden kautta referenssejä suomalaiselle teollisuudelle. Ensimmäisenä valmistuu Djupsundsbäckenin asuntoalueen asemakaava, jota varten on tehty Djupsjundsbäckenin alueenergiamallinnusraportti. Verkon syntymistä voidaan tukea edistämällä aurinkoenergian hyödyntämistä edellyttämällä kiinteistöjen teknisiin tiloihin ja kattopinnoille tilavaraukset aurinkoenergiajärjestelmille eli aurinkopaneeleille ja -keräimille. Projektijohtaja Leivo toteaa, että ideaalitilanteessa alueen rakennukset olisivat plusenergiataloja, mutta realistisesti ajatellen haave tuskin toteutuu. Kaupunginosaan nousee muun muassa energiatehokkaita 6–12-kerroksisia kerrostaloja, koulu ja liikuntapaikkoja. Lisäksi Kokonainen kaupunginosa rakentuu energiatehokkuuden ehdoilla Espoon kaupungin FinnooDjupsundsbäckenia voi pitää urbaanin ekologisen asumisen esimerkkihankkeena. – Energiatehokkuuskeskustelu kulminoituu usein liiaksi talojen eristysten ja lämmitysratkaisujen miettimiseen, vaikka asuinympäristön kannalta kyse on paljosta muustakin. Lisäksi alueen kaavasuunnittelussa on panostettu kevyen liikenteen sujuvuuteen ja julkisen liikenteen, kuten metron, helppoon saavutettavuuteen. panostetaan muun muassa talokohtaisiin aurinkoenergiaja keskitettyihin aurinkosähköratkaisuihin: esimerkiksi pysäköintitalojen katoille tullaan asentamaan aurinkopaneeleita, Leivo kertoo. Nollatai lähes nollaenergiataloja alueelle kuitenkin nousee varmasti. – Keskitetty vähäpäästöinen energiaverkko. – Rakennuskohtainen energian varastointi, kotona/poissa -kytkimet sekä energiankäytön hintaohjaus
Energiankäyttösuunnitelmissa on otettu huomioon esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen ja VTT:n laskelmat ilmaston lämpenemisestä. Energiaratkaisut maksavat itsensä takaisin noin 20 vuodessa.. Alueen tulevien asukkaiden energiankäytön hillitsemiseksi Aurinkoenergiaa ja elektronisia hanoja Finnoo-Djupsundsbäckenin rakentamisessa pyritään paitsi energiatehokkaisiin, myös pitkäjänteisiin ratkaisuihin. Tavoitteena on osallistaa koko asuinalueen väki järkevään energiankäyttöön. – Kuluttajakäyttäytymistä tullaan ohjaamaan erilaisin kannustimin: säästeliäästä energiankäytöstä voi saada esimerkiksi vuokranalennuksia. Alkuinvestoinnit palautuvat asukkaille edullisimpina käyttökustannuksina, Leivo kertoo. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Espoon Finnoossa panostetaan – Halutaan ajatella koko alueen elinkaarta ja käyttöä, joka voi olla jopa sadan vuoden mittainen. Laskennallisesti suunnitellut energiaratkaisut tulevat maksamaan itsensä takaisin noin 20 vuodessa. 81 asuntoihin asennetaan muun muassa elektroniset hanat
Tärkeintä löytää oikea kohde Pekkasella on asuntosijoittamisessa selkeä strategia, joka ei ehkä ole asuntosijoittajalle kaikkein tyypillisin. Kauko Pekkanen ostaa, kunnostaa ja vuokraa asuntoja Kauko Pekkasella on kahdeksan sijoitusasuntoa. Kun Kauko Pekkanen osti aikanaan ensimmäiset sijoitusasuntonsa, hänen tarkoituksensa oli lähinnä se, että lapset saavat niistä aikuistuttuaan asunnot. Pekkasen mukaan sijoitusasunnon hankinnassa eniten aikaa on syytä käyttää siihen, että löytää oikeat kohteet. – Päätin vuonna 2009, että voisin palata kehiin asuntosijoittajana. Minusta kannattaa – en pyri nopeisiin voittoihin, vaan haluan asiallisen tuoton ja hyvät, pitkä. Ei riitä, että selvittää, minkälainen ostettava asunto on, vaan pitää myös tietää, missä ympäristössä se on, ja mitä kaavoitusja muita ratkaisuja lähiympäristössä tulevaisuudessa tapahtuu. – Ostan huonokuntoisia asuntoja edullisesti. – Ja balanssi pitää aina olla eri sijoitustuotteiden välillä. Näin toki tekevät monet muutkin, mutta minä ehkä poikkean valtavirrasta siinä, että remontoin ne todella hyvin ja sitten vuokraan. – Joku aina joskus ihmettelee, kannattaako vuokrattavaksi aioittua asuntoa remontoida niin laadukkaasti kuin olen tehnyt. Olin vähän kyllästynyt pörssiosakkeisiin, ja minulla oli silloin salkussa vähän turhan paljon suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeita. – Olen aina harrastanut sijoittamista, mutta aikaisemmin sijoitin osakkeisiin, rahastoihin ja johdannaisiin, Pekkanen kertoo. 82 not, ja nykyisin myös kaikki kolme lasta ovat asuntosijoittajia. Sijoitusasuntoja on nyt kahdeksan, ja Pekkanen on ollut tyytyväinen sijoituksiinsa. Näin sitten tehtiinkin, lapset ostivat asun– Asuntosijoituksilla vakaa tuotto Kauko Pekkanen hankki muutaman sijoitusasunnon jo parikymmentä vuotta sitten, mutta vasta viitisen vuotta sitten hän innostui asiasta enemmän. Se ei tuntunut silloin kovin rationaaliselta toiminnalta, ja eihän pörssiosakkeiden kanssa kovin hyvin ole mennyt laskusuhdanteen alettua
sä Pekkanen on hallituksessa, nykyisin puheenjohtajana. Mutta valituksi hän kuitenkin tuli. Nyt taloyhtiö on hyvässä kunnossa. Pekkanen ei niitä säikähdä, päinvastoin – sekä talossa asuvat osakkaat että sijoittavat hyötyvät, kun asuntojen arvo nousee remontoinnin myötä. Pekkasen mukaan sijoitusasunnon hankinnassa eniten aikaa on syytä käyttää siihen, että löytää oikeat kohteet. – Minä en kuitenkaan osaa enkä haluakaan ajatella niin. – Minut valittiin myös taloyhtiön hallitukseen, ja sitä suosittelen muillekin asuntosijoittajille. Asuntojen perinpohjainen remontointi on Pelkaselle tosin helpompaa kuin monelle muulle, sillä hän pystyy tekemään remontit valtaosin itse. – Olen harrastuksena tehnyt paljon rakennustöitä. – Samoin 60ja 70-lukujen elementtitaloista en halua huoneistoja. – Paitsi asuntoon ja taloyhtiöön, myös ympäristöön on tutustuttava kunnolla, niin että tietää täysin, mitä ostaa. Tulevat kaavoitusja muut ratkaisut, kuten rakennushankkeet, vaikuttavat sekä asunnon toimivuuteen että arvoon. Yli viiden prosentin oman pääoman tuottoon on aina päästävä. – En koskaan vuokraa esimerkiksi vain puhelinsoiton tai kirjallisen yhteydenoton perusteella, vaan haluan aina rauhassa tavata vuokralaisen ja jutella. 83 aikaiset vuokralaiset. taloyhtiö on tehnyt isoja remontteja, joiden yhteydessä Pekkanen on remontoinut omat asuntonsa.. Jos joku haluaa sijoittaa asuntoihin lyhyellä perspektiivillä, silloin voi olla kannattavampaa vuokrata asunnot siinä kunnossa kuin ne ovat. Aloitettuaan asuntosijoittamisen tosimielellä Pekkanen myös muutti sijoitusstrategiaansa: pörssiosakkeet hän oli aikaisemmin hankkinut säästöillä, mutta asuntosijoittamiseen hän käyttää velkavipua. On myös jollakin lailla hyvin mielekästä remontoida ja nähdä, mitä omistaa. Koulutukseltaan nyt eläkkeellä Pekkanen on diplomi-insinööri ja ekonomi. Kukaan ei tietysti tuntenut minua eikä voinut ehdottaa hallitukseen, joten minun piti itse kehua itseäni, Pekkanen nauraa. Ei riitä, että selvittää, minkälainen ostettava asunto on, vaan pitää myös tietää, missä ympäristössä se on, ja mitä ympärillä tulevaisuudessa tapahtuu. – Taloyhtiössä on viisi kahdeksankerroksista tornitaloa. Kannelmäkeen oli tuolloin Kehärata suunnitteilla. Olen Suomen Vuokranantajain jäsen, ja sitä kautta minulla on käytössä heidän osaamisensa ja palvelunsa, kuten luottotietojen tarkistaminen. Liikenneyhteydet ovat hyvin tärkeä asia. – Toisaalta pyrin sitten tarjoamaan asukkaalle hyvän asunnon, jossa hän on tyytyväinen. Myös tämä taloyhtiö oli asuntoja ostaessani huonossa kunnossa, mutta siellä on nyt tehty peruskorjaus, joka on juuri valmistumassa. En ole koskaan tehnyt lyhyttä kauppaa, vaan pyrkinyt pitkäaikaisiin sijoituksiin. Vuosina 2012–14 Pekkanen osti kuusi asuntoa samasta, isosta 240 asunnon taloyhtiöstä Kannelmäestä. Pengerkadun talo oli aikojen saatossa päässyt huonoon kuntoon. Olen aina ollut valmis käyttämään omaa aikaani taloyhtiön hyväksi. Pitää selvittää, mitä siellä on nyt ja mitä tulevaisuudessa. – Minusta myös vuokralla asuvilla pitää olla mahdollisuus asua laadukkaasti. Sillä oli Pekkaselle iso merkitys : mahdollinen työssäkäyntialue kasvaa ja asunnot kiinnostavat enemmän, kun kulkuyhteydet toimivat. Sieltä on hyvät kulkuyhteydet moneen suuntaan eikä se ole liian kaukana keskustasta. Se tappaisi sen sijoituksen tuoton samantien. – Asuntosijoittaja saa ihan hyvän tuoton sijoitukselleen, jos on selkeä strategia ja tekee töitä asian eteen. Vuokralaisten valinnassa Pekkanen on tarkka. Nyt ostoskeskuksen alueen kaavaa suunnitellaan uudelleen, ja siihen tulee liiketilojen lisäksi asunnot 600 ihmiselle. Ulkoverhous korjattiin ja myös ikkunat vaihdettiin. Ei tämä mitään laupeudentyötä ole, sijoituksille pitää saada tuotto, mutta haluan myös asukkaan parasta. Myös Kannelmäen taloyhtiösHallitustyössä oppii paljon tärkeitä asioita sijoittamistakin ajatellen. Infrastruktuuri selvitettävä – Päädyin pohdinnoissani Kannelmäkeen. Rupesin tutkimaan, mistä muualta olisi kannattavaa ostaa kuin aivan kantakaupungista. – Helsingin kantakaupungin hintataso, esimerkiksi Töölössä ja Kalliossa, oli tuolloin noussut aika korkeaksi. – Sijoitusasunnon hankinnassa eniten aikaa on syytä käyttää siihen, että löytää oikeat kohteet. – Oli hauska tilanne, kun yhtiökokous oli ensimmäisen asunnon kaupantekoa seuraavana päivänä. – Pörssiosakkeitakin minulla edelleen on. – Siellä remontoitiin täydellisesti koko talotekniikka. – Alueen infrastruktuuri on hyvin tärkeä. Vuokralaiset valittava oikein Yksi strateginen kulmakivi Pekkasella on myös se, että hän ei osta asuntoja taloista, jotka sijaitsevat kaupungin vuokratontilla. Minun mottoni onkin: vuokralainen on asiakas, ja asunnon vuokraus on asiakaspalvelua. Silloin tontin uuden sopimuksen vuokra voi nousta niin paljon, että yhtiövastikkeeseen tulee siitä pari euroa per neliö lisää. Luottotiedot tietysti tarkistan. Kannelmäen asuntojen rasitteena oli ostohetkellä myös se, että vastapäinen ostoskeskus oli kurjassa kunnossa ja siinä oli lähiympäristölle häiriötä aiheuttavia juottoloita. Kauko Pekkanen ei koskaan osta sijoitusasuntoa, joka sijaisee kaupungin vuokratontilla.. Kun kahden sijoitusasunnon kanssa kaikki meni hyvin, Pekkanen alkoi miettiä useampien hankintaa vuonna 2012. Yhtiöiden välillä on myös todella isoja eroja, ja sijoittaminen on tavoitteellista ja suunnitelmallista toimintaa. – Esimerkiksi vanhassa Kannelmäessä kaupungin 60 vuoden vuokrasopimukset ovat päättymässä lähivuosina. Pekkasella on Kannelmäessä kuusi kaksiota ja yksi kolmio. Hallitustyö kannattaa Pekkanen aloitti hankkimalla Helsingin Pengerkadulta ensin yhden asunnon, kaksion, ja jonkin ajan kuluttua toisen, yksiön. Teksti ja kuvat: Tarja Pitkänen – Mutta selvitin tuon ostoskeskuksen tilannetta, ja kävi ilmi, että siihen on suunnitteilla täydellinen korjaus, joka jälkeen siihen on tulossa muita, häiriötä aiheuttamattomia palveluyrityksiä. – On helppoa löytää hyvät vuokralaiset, kun sekä huoneisto että taloyhtiö ovat hyvässä kunnossa
Kuitenkin ennusteiden mahdollisesti muuttuessa sähkön lähimmillä tuotteilla korjausliike ylöspäin on mahdollinen hintojen ollessa alhaalla. Kokonaisindeksin laskuun prosenttia ja maaja vesirakentaminen 0,6 prosenttia. Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Talonrakentamisen myynnin määrä lisääntyi 0,6 prosenttia ja maaja vesirakentamisen myynnin määrä 0,2 prosenttia. Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi eniten erikoistuneen rakennustoiminnan toimialalla, 1,7 prosenttia. Sähkön tuonti nousi Venäjältä, kun tuonti oli kannattavampaa ruplan heikennyttyä. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 4,0 prosenttia. Päästöoikeusmarkkinalla ylijäämäisen markkinan tasapainottamiseen tähtäävät toimenpiteet ovat olleet alkuvuonna tiiviissä käsittelyssä. Suomen spot-hinta toteutui helmikuussa 4,1 euroa/MWh systeemihintaa korkeampana. Joulukuusta tammikuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,2 prosenttia. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 1,4 prosenttia. Käsittelyssä on ollut ns. Liikevaihto kasvoi jokaisella rakentamisen toimialalla. Tarvikkeiden hinnat ja muiden panosten hinnat nousivat 0,1 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Rakennuskustannusindeksi kuvaa keskeisiltä rakenneominaisuuksiltaan samankaltaisten rakennustöiden ja rakennusten rakennuskustannusten suhteellista muutosta rakentamisessa käytettyjen peruspanosten hintakehityksen avulla. Lähde: Asuntojen vuokrat, Tilastokeskus Leuto ja sateinen sää painaa sähkön hintaa SKAPAT-ENERGIAPALSTA Helmikuussa Suomen hinta-alueen keskimääräinen spot-hinta laski edelliskuusta 0,6 euroa per megawattitunti toteutuen tasoon 33,2. Markus Herranen vaikutti erityisesti bitumin sekä polttoaineiden ja energian halpeneminen edellisen vuoden tammikuusta. markkinavakausmekanismi (MSR), jossa tarkoituksena on automaattisesti ohjata päästöoikeuksien tarjontaa markkinatilanteen mukaan. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin päällysteiden -15,0 prosentista kalliorakenteiden 0,7 prosenttiin. Lähde: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2014, marraskuu, Tilastokeskus teisten asuntojen vuokrat nousivat 0,6 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 0,5 prosenttia. Tilastokeskus Markus Herranen toimii Energiakolmiolla analyytikkona.. Lähde: Maarakennuskustannusindeksi. MSR:n yksityiskohdista käydään vielä keskusteluja, mutta tällä hetkellä todennäköiselle näyttää, että osapuolet olisivat asettumassa kompromissiratkaisuun, jossa MSR astuisi voimaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Kivihiilen hinta nousi öljyn hinnan nousun mukana. Vuosituotteen 2016 hinta laski edelliskuusta 0,5 euroa megawattitunnilta. Tällä hetkellä sääennusteissa ei ole näkyvissä selviä merkkejä säätyypin käänteestä, vaan leuto ja sateinen säätyyppi jatkuisi edelleen. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitRakennuskustannukset nousivat lähes prosentin Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat tammikuussa 0,9 prosenttia viime vuoden tammikuuhun verrattuna. Myös perinteisesti talven kylmin aika on jo takana. Poliittiset kannanotot ovat heiluttaneet hintaa ja hinta kävi helmikuussa korkeimmilla tasoillaan sitten 2012 loppuvuoden ja kauppaa käytiin ylimmillään 7,85 euroa/t hinnalla. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 3,0 prosenttia. Tilastokeskus Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi syys–marraskuussa lähes 2 prosenttia vuotta aiemmasta Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi vuoden 2014 syys– marraskuussa 1,8 prosenttia ja rakennusyritysten myynnin määrä 1,1 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Brentöljy on noussut vuoden vaihteen alimmista hinnoista ja hinta on tällä hetkellä asettunut 60 USD/ bbl tasoon. Loppukuusta hinta jälleen laski lähelle tammikuun lopun noin 7 euroa/t lukemia. 85 Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 3,5 prosenttia. Tarvikepanosten hinnat nousivat 0,7 prosenttia ja muiden panosten hinnat 0,6 prosenttia vuotta aiemmasta. Talonrakentaminen kasvoi 1,5 Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa Maarakennusalan kustannukset laskivat tammikuussa 2,9 prosenttia vuodentakaisesta Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset laskivat 2,9 prosenttia vuoden 2014 tammikuusta vuoden 2015 tammikuuhun. Alkuvuonna leuto ja sateinen sää on pitänyt spot-hinnat matalalla tasolla huolimatta normaalia heikommasta ydinvoimatilanteesta. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen vuokrien neljännesvuositilastosta, joka perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Väestörekisterikeskuksen rakennusja huoneistorekisterin tietoihin. Suomessa Olkiluoto 2 -yksikkö oli lähes koko helmikuun huollossa generaattorivian vuoksi, mutta sähkön tuonti Venäjältä Suomeen oli viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden korkeampaa. Päästöoikeuden hinta heilui helmikuun aikana selvästi poliittisten kannanottojen myötä, mutta kuukauden sisällä hinta päätyi tammikuun lopun lukemiin. Työpanosten hinnat nousivat 0,5 prosenttia. Maaja kiviaineksien kallistuminen hidasti kustannusten laskua. Suomi pysyi selvästi tuontisähkön varassa, mutta Suomen aluehintaero toteutui maltillisena. Lähin kivihiilen kvartaalituote nousi helmikuussa 5,0 dollaria tonnilta ja hydrobalanssi parani 2,7 terawattituntia. Vuoden 2013 vastaavalla ajanjaksolla liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 3,2 prosenttia ja muualla Suomessa 3,0 prosenttia. Yhteenvetona lyhyellä tähtäimellä odotettavissa on, että sähkön hinnassa suuria liikkeitä suuntaan tai toiseen ei olisi näkvissä, vaan hinnat pysyisivät lähellä nykyisiä tasoja. Eniten kasvua oli erikoistuneessa rakennustoiminnassa, 2,6 prosenttia. Öljyn ja kivihiilen hinnat ovat nousseet pohjatasoista, mutta toistaiseksi reilumpi nousu ei näytä todennäköiselle tarjontatilanteen ollessa edelleen runsas
Tampere panostaa uuteen ja korjaa vanhaa Tesomalle uusi koulu, päiväkoti, jäähalli ja palloiluhalli. Keskustaan ei kuitenkaan asuntoja saada mahtumaan suurta määrää, ja kaupunki suunnitteleekin uutta Hervannan kokoista kaupunginosaa entiselle Lielahden teollisuusalueelle. 86 Lähivuosina kaupungin oman rakennuttamisen painopiste on koulujen, hoitolaitosten sekä kulttuurija urheilutoiminnan rakennusten rakentamisessa ja perusparantamisessa. Suurin yksittäinen kohde lähivuosina on Tesoman uuden kouTampereen kaupunkikuva on muuttunut viime vuosina reipasta vauhtia. Painopiste on ollut rautatieaseman tienoilla, jonne kohosi uusi uljas tornihotelli viime syksynä
Vuoreksen kaupunginosa rakentuu hiljalleen ja siksi uudessa koulussa on tilaa muiden alueiden oppilaille. – Pelkästään Tampereen Tilakeskus Liikelaitos investoi lähivuosina satojen miljoonien eurojen arvosta, kertoo hankeinsinööri Jukka Kauppinen.. – Se menee vuoden vaihteessa työn alle ja siitä tulee hoitokodin omainen palvelutalo. – Tämäkin hanke valmistuu vuonna 2017 ja sen kustannusarvio on 11,5 miljoonaa euroa. Tesoman jäähalli puolestaan puretaan ja tilalle rakennetaan uusi halli vuonna 2016 ja sen kustannusarvio on 7,1 miljoonaa euroa. Lisäksi Amurin päiväkoti peruskorjataan ja Metsäniityn päiväkotia laajennetaan. Vehmaisten koululaiset evakossa Vuoreksessa Koulupuolella toinen suuri kohde on Vehmaisten uuden koulun ja päiväkodin rakentaminen. – Uusi tiloja päivähoidolle tulee Takahuhtiin ja Kalevaan Pellervonkadulle, Jukka Kauppinen kertoo. Päivähoitoikäisten lasten määrä kasvaa Tampereella vuosittain noin 300 lapsella, mihin tarpeeseen kaupungin pitää vastata. Tampereen kaupungin Tilakeskus valmistautuu tähän asettamalla omat tavoitteensa. – Pääurakoitsijana on Peab Oy ja vuonna 2017 valmistuvan urakan kustannusarvio on 13 miljoonaa euroa, Jukka Kauppinen kertoo. – Kyseessä on 14 miljoonan hanke, jonka hankesuunnittelu on käynnissä ja työt aloitetaan kesällä 2016, Jukka Kauppinen kertoo. Rakentaminen alkaa syksyllä ja kokonaisuudessaan projekti ajoittuu vuosille 2015–2018. Lapset on sijoitettu toistaiseksi Vuoreksen alueen uusiin koulutiloihin. Teksti: Olli Mäkinen Kuvat: Tampereen kaupunki, rakennuskuvat Susanna Lyly Maauimala tulee Kalevaan Liikuntatoimen puolella suurimmat hankkeet ovat Tesomalla ja Kalevassa. – Uudiskohteet tehdään sen mukaan, että niissä tavoitetaan Aluokka noudattaen vuoden 2013 ohjeita, Jukka Kauppinen toteaa. – Koulussa on ollut sisäilmaongelmia ja sen vuoksi työt aloitetaan vanhan purkamisella ja uusi rakennetaan sen jälkeen. Energiavaatimukset kiristyvät Rakentamismääräykset muuttuvat jälleen vuonna 2018. – Hankkeen kustannusarvio on 29,5 miljoonaa euroa, kertoo hankeinsinööri Jukka Kauppinen Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksesta. Tampereelle on kauan kaivattu maauimalaa, ja nyt sellainen on päätetty rakentaa Kalevassa sijaitsevan Tampereen uintikeskuksen viereen. Pääosin työt pyritään saamaan valmiiksi tämän vuoden aikana. Se lähtee jo kesäkuussa työn alle. Kustannusarvio sille on 7,5 miljoonaa euroa. Niissä käytetään kesällä jäähdytyskoneen lauhdutukseen Näsijärven vettä. – Tesoman palloiluhallin rakentaminen on tarkoitus aloittaa kesällä ja se valmistuu ensi vuonna. – Lämmityksestä on tullut uudet ohjeet, että patteriverkossa tulee käyttää alempia lämpötiloja. – Esimerkkinä uusista ratkaisuista voidaan mainita Koukkuniemen vanhainkotialueen keskelle rakennetut uudet rakennukset. 87 lun ja päiväkodin rakentaminen. Tesomalle ja Vehmaisiin tulossa uusi päiväkoti ja koulu. Hatanpäällä työt jo alkaneet Sosiaalija terveystoimen puolella ovat Hatanpään kantasairaalan perusparannustyöt alkaneet 16. Alkuinvestointi on silloin suurempi, mutta lämmityskulut pienemmät. Muumilaakso muuttaa Jo aikaisemmin kirjastotalo Metsosta kaupunginmuseon pohjakerrokseen evakkoon muuttaneet muumit saavat nyt kokonaan uuden kodin Tampere-talosta. Uu sien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia vuoden 2020 loppuun mennessä. – Keinoina ovat muun muassa lämmön talteenotto ilmanvaihdosta, ikkunoiden valinta niin, että niiden U-arvo jää alle yhden, rakennusten vuotojen minimointi ja lämpöeristeiden kasvattaminen rakenteissa. helmikuuta. Kuokkuniemen vanhainkotialueelle valmistuu Toukolaniminen uudisrakennus. Hanke ulottuu vuosille 2015– 2017 ja sen kustannusarvio on 12 miljoonaa euroa. Myös kirjastotalo Metson perusparannus alkaa loppuvuodesta. – Tämän vuoden syksyllä alkaa myös Lielahden koulun perusparannus ja pieni laajennus. – Tampere-talon tilavuutta laajennetaan ja talo saa kunnolliset messuja näyttelytilat, kertoo Jukka Kauppinen. Tämä edellyttää puolestaan patterikokojen ja putkikokojen kasvattamista. Vuoreksen koulu on ottanut Vehmaisten koululaiset suojiinsa uuden koulun rakentamista odoteltaessa. – Hanke ajoittuu vuosille 2015–2017 ja kustannusarvio on 12,5 miljoonaan euroa. Hanketta on suunniteltu pitkään ja kun saadaan valmista, työt jatkuvat vuonna 2018 yhden vanhan koulurakennuksen purkamisella ja toisen perusparantamisella. Kustannusarvio vuosille 2015–2016 on 7 miljoonaa euroa. – Suunnittelu on käynnistetty ja rakentaminen on tarkoitus saada työn alle vielä loppuvuodesta. Kustannukset jakautuvat vuosille 2016 ja 2017 ja ovat 11,5 miljoonaa euroa
88 säästöön että asukkaiden elämänlaadun parantamiseen kahdeksan eurooppalaisen pilottikaupungin voimin. – Sähkölaitos rakentaa myös kaukojäähdytysverkkoa, jossa rakennusten kesäiseen jäähdytykseen voidaan ottaa energia Näsijärven vedestä. – Kerrostalot voivat puolestaan saada täydennysrakentamisen avulla alennusta maankäyttösopimuskorvauksesta ja tontinvuokrasta, yhtenä kriteerinä on tällöin energiatehokkuus. Monia projekteja Pauli Välimäki luettelee projekteja, joiden avulla ekotehokkuutta pyritään Tampereen kaupungissa kasvattamaan. Pauli Välimäki toimii Tampereen pormestarin esikunnassa ECO2hankkeen johtajana.. Uudisrakentamista pyritään ohjaamaan niin, että asumisen saavutettavuus joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen avulla paranee. – RANE on Tampereen kaupungin ja Ekokumppanit Oy:n yhteinen rakentamisen ja asumisen energianeuvontapalvelu. – Sähkön kokonaispäästöt ovatkin vähentyneet jo 15 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna ja Tampereen Sähkölaitoksen tuotannon päästöt ovat vähentyneet 23 prosenttia. on, että talo kuluttaa korkeintaan 70 prosenttia energiaa rakennusmääräysten edellyttämään minimitasoon verrattuna. Keskustelu vilkasta – Kaupunkirakenteen tiivistäminen on välttämätöntä, jos halutaan säilyttää keskusta-alueen vetovoimaisuus ja saavuttaa tavoitteet energiatehokkuuden kasvattamisessa. Suomesta hankkeeseen on valittu Tampere, erityisesti Tammelan kaupunginosa, kumppanina VTT. Maakaasun käyttöä korvataan hakkeen ja puupelletin poltolla ja samanaikaisesti jäteenergian ja tuulivoiman osuutta lisätään. TARMO on puolestaan Tampereen seudun asuinalueiden energiatehokkuutta tukeva hanke, jossa motivoidaan taloyhtiöitä yhteistyöhön energiatehokkuuden parantamiseksi erityisesti lähiöissä. – EU-GUGLE on hanke, jossa haetaan ratkaisuja sekä energiankäytön tehostaminen niin asumisen, rakentamisen kuin liikenteenkin osalta. – Toinen iso asia on ener gian Tampere rakentaa päästöjä välttäen Koukkuniemen vanhainkodin uudet palveluasumisyksiköt, kuten kuvassa näkyvä Impivaara, käyttävät kesäisin jäähdytyskoneen lauhdutukseen Näsijärven vettä. – VUORES on kokonaan uusi kaupunginosa Tampereen ja Lempäälän rajalla, jonka suunnittelussa on ekotehokkuuteen kiinnitetty erityistä huomiota. – Tähän on mahdollista päästä kiinnittämällä riittävästi huomiota sekä energian tuotantoon että kulutukseen, kertoo kaupungin ECO2-hankkeen johtaja Pauli Välimäki. – TAPRE eli Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi -hanke tuotti seudun kunnille ja isoille palvelukiinteistöjen omistajille yhtenäiset toimintamallit, joilla energiatehokkuutta pyritään parantamaan kolmessa vaiheessa: hankeja toteutussuunnittelussa; toteutuksessa ja urakoinnissa sekä rakennuksen käytössä. Alueen passiivija nollaenergiatasoisille pientaloille annettiin 50 prosentin tontinvuokra-alennus viideksi vuodeksi. – Tampereen Sähkölaitos, joka vastaa yhdistetystä sähkön ja lämmön tuotannosta kaupungissa, toteuttaa investointiohjelmaa, jonka tarkoitus on vuosittain kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuutta. Viime vuonna tätä porkkanaa alettiin käyttää koko kaupungin alueella ja ehtona Tampereen kaupungin strategiassa on asetettu kasvihuonekaasupäästöjen osalta kunnianhimoinen tavoite: 40 prosentin vähennys vuoden 1990 tasoon verrattuna vuoteen 2025 mennessä. Se on myös asia, joka herättää eniten tunteisiin vetoavia keskusteluja, kertoo Pauli Välimäki, viitaten valtuustoa ja kaupunkilaisia puhuttaneisiin hankkeisiin: maanalaisten pysäköintihallien rakentaminen keskustaan, Näsijärven rantaväylän siirtäminen tunneliin ja viimeisimpänä Eteläpuiston täydennysrakentaminen
Kouluja korjataan ja rakennetaan, Kaupunginteatteri odottaa Turussa edetään suurten rakennushankkeiden osalta suvantovaihetta. Yhtenä tärkeimpänä hankkeena kaupungin Kiinteistöliikelaitoksella on sen sijaan kiinteistönhoidon ja kunnossapidon kilpailuttaminen vuosina 2015–18. Kiinteistönhoidon (sisältää siivouksen) osalta kilpailutukset ovat jo alkaneet, ja kunnossapidon kilpailutukset alkavat vuonna 2016. Esimerkiksi Turun Kaupunginteatterin peruskorjaus ja laajennus ovat uudelleen valmistelussa. 89 dun rakennustekniikka Oy:ksi (TSR Oy). Koulusektorilla suurimpina hankkeina ovat Katedralskolanin peruskorjaus ja uuden Syvälahden koulun rakentaminen. Turku kilpailuttaa kiinteistöjen ylläpidon Turku kilpailuttaa kiinteistön hoitoa ja kunnossapitoa neljän vuoden aikana yhteensä 24 miljoonan euron arvosta, kertoo va. Laadunhallinta tärkeää – Kiinteistönhoidon tavoitteena on taata tilojen käyttäjille toimivat, viihtyisät, terveelliset Suurtorin rakennuksiin kuuluu Katedralskolan, jonka vanhimmat osat ovat vuodelta 1811. tilapalvelujohtaja Jaakko Laaksonen. Turun kaupunki yhtiöitti vuoden 2012 alussa kiinteistöjen hoidosta ja siivouksesta vastanneen liikelaitoksen yhtiöksi nimeltä Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy (ARKEA) ja vastaavasti kunnossapitotoiminnot Turun Seu. Molemmat toimivat edelleen pitkillä sopimuksilla palveluntuottajina Turun kaupungin kiinteistöille. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin koko kiinteistömassan ylläpitotoiminnot tulevat kertaalleen kilpailutuksen piiriin
– Kilpailutusta varten on määritetty joukko kriteereitä, joilla pyritään varmistamaan sekä kiinteistönhoidon laatu että palveluntarjoajan yhteistyökyky, hän täsmentää. Ja ennen paalutusta on tehtävä muinaismuistolain mukaiset arkeologiset kaivaukset, koska alueella on säilynyt kulttuurikerros. märtäminen sekä henkilöstön motivaatio ja yhteistyökyky. Kummassakin on omat etunsa ja haittapuolensa. – Suunniteltu kustannusarvio sille on noin 7,5 miljoonaa euroa, Jaakko Laaksonen toteaa. – Tilaajan tehtävänä on laadunvarmistuksen mittarien kehittäminen ja mahdollisten sanktioiden ja palkkioiden määrittely. – Kiinteistönhoidon laatukriteereitä ovat muun muassa kiinteistönhoitajan ja työnjohtajan koulutus, käytettävä kalusto, laatusuunnitelma ja laadunvarmistusmenettely sekä hälytysten vastaanotto, reklamaatioiden hoitokyky ja vasteaika. – Alkuperäisestä suunnitelmasta liikuntasalirakennuksen peruskorjaus jää myöhemmin toteutettavaksi. Toteutumista seurataan vuoden aikana toimialakohtaisissa palavereissa. Kunnossapidon toimintamallit – Kunnossapidon osalta hyviä toimintamalleja vielä haetaan, kertoo Jaakko Laaksonen. – Samalla varmistetaan rakennusten suunnitteluarvojen ja suunnitellun energiatalouden toteutuminen, otetaan ympäristön riskitekijät huomioon ja taataan osaltaan kiinteistöjen arvon, kunnon, ominaisuuksien ja käytettävyyden säilyttäminen. Katedralskolan korjaukseen Turun kaupungin kuluvan vuoden hankkeista suurimpia on Katedralskolanin päärakennuksen peruskorjaus, joka on lähdössä urakkalaskentaan tämän kevään aikana. – Suunnitelmallisuutta on tarkoitus parantaa myös sopimalla seuraavan vuoden kunnossapitotyöt toimialakohtaisesti jo loka-marraskuussa pidettävässä suunnittelukokouksessa. 90 töliikelaitoksen oma valvomo, johon on kytketty 160 merkittävintä kohdetta kaupungin kiinteistöissä. – Yhden tuottajan mallissa sopimustilanne on helpommin hallitavissa ja se sitoo vähemmän tilaajan resursseja, mutta silloin paikallinen osaaminen saattaa kadota, tilaaja jää yhden kortin varaan ja markkinatietoisuus vähenee. – Osaltaan tilaajan toimintaa valvonnassa helpottaa Kiinteisja turvalliset olosuhteet, kertoo Jaakko Laaksonen. tilapalvelujohtaja Jaakko Laaksosen mukaan kilpailutuksen huolellisella suunnittelulla halutaan varmistaa tilojen käyttäjille mahdollisimman hyvät olosuhteet jatkossakin. – Kunnossapidosta kilpailutukseen on lähdössä vuosien 2015–18 aikana yhteensä 9,5 miljoonan euron sopimukset. Sen avulla voidaan seurata ylläpidon sujumista ja reagoida nopeasti poikkeamiin. Kuva: Turun kaupunki Uuden Syvälahden koulun rakentaminen Turun Hirvensaloon toteutetaan allianssimallilla.. Painumaseurannassa on todettu, että perustukset tulee paaluttaa ennen varsinaisen peruskorjauksen aloitusta. – Monen tuottajan mallissa markkinatietoisuus säilyy ja kilpailuttaminen on helpompaa, mutta suuri toimittajakanta sitoo tilaajan resursseja ja valvonta on hankalampaa. – Yhteistyökyvyn kriteereitä ovat muun muassa liikkeenjohdon asenne, ostajan yrityskulttuurin ymmärtäminen, asiakaskeskeisyys, käyttäjien tarpeiden ymKiinteistöliikelaitoksen va. Pohdittavana on, käytetäänkö yhden palveluntuottajan vai monen palveluntuottajan mallia
Syvälahden koulu allianssiurakkana Kokonaan uusi koulu ja päiväkoti rakennetaan Hirvensalon Lauttarannan Syvälahteen. Neuvottelujen jälkeen laaditaan lopullinen tarjouspyyntö ja hankintapäätös kehitysvaiheen osalta tehdään vappuun mennessä. Teksti: Olli Mäkinen Kuvat: Turun kaupunki; Katedralskolanin kuvat Samuel Bäcksbacka wille. Tavoite on, että tilat ovat aktiivikäytössä ympäri vuoden arkisin klo 8–22. Peruskouluun tulee tilat 786 oppilaalle ja päivähoitoon 140 lapselle. – Tilaaja valitsee osallistumisilmoitusten perusteella kolmesta viiteen tarjoajaa sopimusneuvotteluihin. Myöhemmin laaditaan toteuttamisvaiheen sopimus TAS, joka sisältää varsinaisen rakentamisen. – Tavoitteena on kehittää 91 Kilpailutusta varten on määritetty joukko kriteereitä, joilla pyritään varmistamaan sekä kiinteistönhoidon laatu että palveluntarjoajan yhteistyökyky Katedralskolan saa kokonaisvaltaisen peruskorjauksen. Allianssin osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin ja päätökset edellyttävät osapuolten yksimielisyyttä ja avoimuutta. Osapuolet sopivat keskenään kompensaatioja kannustinjärjestelmästä. Rakennuksessa uusitaan kaikki talotekniikka, kunnostetaan ja uusitaan lattia-, seinäja kattopinnat ja julkisivuihin tehdään tarvittavat kunnostustoimet. – Tuleva rakentaja osallistuu työhön suunnitteluvaiheesta alkaen. | autola. – Allianssi koostuu tilaajasta, suunnittelijoista ja rakentajista, käyttäjiä unohtamatta. | p. 020 510 10 Wille 665 865. Hanketta lähdetään toteuttamaan allianssimallilla. | wihuri. – Käyttäjinä ovat sivistystoimen ohella varhaiskasvatus, nuorisotoimi, liikuntatoimi sekä hyvinvointija terveystoimi. koulukeskuksesta tulevaisuuden oppimisympäristöä, jossa eri käyttäjäryhmiä palvelevat monikäyttöiset, tehokkaat ja muunneltavat tilat, Jaakko Laaksonen esittelee. Ensi vaiheessa tehdään vain kehitysvaiheetta koskeva sopimus KAS. Tämä edellyttää tarjoajalta hyvää kyvykkyyttä innovointiin ja uusien toimintamallien luomiseen
Jukka Lyytinen vastaa kirjoista ja lehdistä sekä Rakennustiedon kirjakauppojen ja verkkokirjakaupan (www. NIMITYKSIÄ Jukka Lyytinen.. Mietintö perustuu selvityksestä valiokunnassa käytyyn keskusteluun ja asiantuntijoiden kuulemiseen. Esitämme tehtäväksi perusteellisen selvityksen harmaan talouden torjuntatoimien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta rakennusalalla seuraavalla hallituskaudella. Suomalaisen Työn Liitto muistuttaa yhdessä K-raudan, Rautian ja 18 rakennustuotevalmistajan kanssa suomalaisen työn merkityksestä kodin rakentamisessa ja remontoinnissa. Suomalainen osaaminen ja ammattitaito ovat meille tärkeitä, sillä työllistämme tällä hetkellä suoraan tai välillisesti noin 40 henkilöä. Rakennusalalla torjuttu harmaata taloutta Eduskunnassa on käsitelty tarkastusvaliokunnan mietintöä harmaan talouden torjunnasta. Sitä ennen hän on toiminut INFRA ry:n viestintäpäällikkönä ja erilaisissa kustannusalan tehtävissä, mm. Hän raportoi toimitusjohtaja Pasi Hulkkoselle. Rakennusala nousee edelleen mietinnössä esimerkiksi onnistumisesta. Viime kesänä voimaan tullut ilmoitusvelvollisuus nostaa Verohallinnossa tarkempaan syyniin 6 000–10 000 havaintoa kuukausittain. – Suomalainen rakennusala on erittäin merkittävä työllistäjä. rakennustietokauppa.fi) valikoimista ja välitettävistä tuotteista. – Jokainen suomalainen voi myös rautakaupassa tehdä valintoja, jotka luovat työtä Suomeen. Rakennustieto Oy on Rakennustietosäätiö RTS:n omistama, rakennusalan johtava tietotalo. Valikoimassa on yli 5 000 suomalaista tuotetta. Rakennusteollisuus RT yhtyy valiokunnan huoleen ja näkemykseen siitä, että nyt on tärkeä vakiinnuttaa hyväksi havaitut käytännöt ja luoda yhteinen torjuntastrategia. Rakennustieto Oy tuottaa ja myy tietopalveluja rakennussuunnittelun, rakennuttamisen, rakentamisen ja kiinteistöjen ylläpidon tarpeisiin. FPTuotteet Oy on mukana suomalaisen rakennustuoteteollisuuden yhteisessä ponnistuksessa suomalaisen työn puolesta. – Uusia lainsäädäntötoimia ei rakennusalalle tule nyt tehdä, vaan on keskityttävä varmistamaan verottajan ja muiden viranomaisten toiminnan tehokkuus sekä keskinäinen yhteistyö ja tietojen vaihto, Tapio Kari summaa. Lyytinen siirtyy Rakennustietoon Suomen Rakennusmedian toimitusjohtajan tehtävistä. Rakennusalalla myös tulokset puhuvat puolestaan. Käännetty arvonlisävero ja veronumero ovat tuoneet valtion kassaan arviolta 125 miljoonaa euroa vuodessa. Haluamme tarjota asiakkaillemme kotimaisuutta, joka edustaa vahvaa suomalaista tekemistä, FP-Tuotteet Oy:n myyntipäällikkö Niko Sulin kommentoi. Samalla on varmistuttava, että ne tuottavat tavoiteltuja hyötyjä kuten verotulojen kasvua ja kilpailun tervehtymistä. Tarkastusvaliokunta teetti viime vuoden lopussa selvityksen, jossa arvioitiin miten harmaan talouden torjuntatoimenpiteet ovat onnistuneet. Lausala muistuttaa, että jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa kymmenellä eurolla lisää suomalaisia tuotteita ja palveluita, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa. 92 Jukka Lyytinen Rakennustiedon liiketoimintajohtajaksi Rakennustiedon Kirjat ja lehdet –yksikön liiketoimintajohtajaksi on nimitetty 9.3.2015 alkaen FM Jukka Lyytinen, 46. Sen mielestä sähköisten palvelujen tehostamisella valvontaa voidaan tehostaa ja hallinnollista taakkaa vähentää. Kampanjan Sinivalkoinen jalanjälki -tunnus auttaa kuluttajia valitsemaan tuotteita, jotka edistävät suomalaista työtä. Kotitaloudet ovat suomalaisen rakennusalan tärkeimmät asiakkaat ja heidän päätöksillään on merkittävä vaikutus alan työllisyyteen, kertoo Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala. – Vaikka rakennusala on taistellut etulinjassa harmaata taloutta vastaan, meillä ei ole syytä tuudittautua hyvän olon tunteeseen. Kokonaisuudessaan yli 520 000 suomalaista elää rakentamisesta ja alan palveluista. Tavoitteenamme on saada Sinivalkoinen jalanjälki näkymään, tuntumaan ja kuulumaan kaikissa K-raudoissa ja Rautioissa, jotta Suomeen työtä luovien tuotteiden valitseminen olisi mahdollisimman helppoa, kertoo Rautakeskon markkinointijohtaja Raimo Jaakkola. Rakennustiedossa Locus-lehden päätoimittajana. Esimerkiksi omakotitalon rakentaminen suomalaisilla tuotteilla työllistää 5-7 suomalaista. – Lähdimme mukaan kampanjaan, koska olemme sisustaneet ja parantaneet suomalaisten kotien, työpaikkojen ja koulutilojen toimivuutta jo yli 40 vuoden ajan. Selvitys tulisi tehdä yhdessä viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten kanssa, Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari toteaa. Tarkastusvaliokunta on kuitenkin huolissaan siitä, että nykyiset ja uudet harmaan talouden torjuntatoimenpiteet saattavat aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa rehellisesti toimiville yrityksille. Kaikista K-raudoista ja Rautioista löytyvän niin sanotun ketjuvalikoiman tuotteiden myynnistä noin 70 prosenttia on suomalaisia tuotteita. Rakennusalalla on toteutettu merkittävä määrä lainsäädäntötoimenpiteitä ja alalla on kehitetty uusia sähköisiä menettelytapoja velvoitteiden hoitamiseksi. K-rautojen ja Rautioiden lisäksi Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja näkyy tänäkin vuonna myös K-ruokakaupoissa. Toimipisteet sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Tallinnassa ja Pietarissa. Sinivalkoinen jalanjälki tukee suomalaista työtä Suomalaisen Työn Liiton, Keskon sekä suomalaisyritysten yhteinen Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja muistuttaa kuluttajia suomalaisesta työstä tuotteidemme takana
– Julkisivupesulla saavutetaan pitkällä aikavälillä huomattava kustannussäästö sekä ylläpidetään julkisivun ulkoasua. Julkisivupesuaine on turvallinen materiaaleille ja ympäristölle. Puhdas talo, viihtyisä ympäristö – Puhtaat julkisivut viestittävät kunnossapidosta ja saavat pitämään rakenteeseen ja edistää pakkasrapautumista, kertoo toimialapäällikkö Petri Pääkkönen Delete Finland Oy:n Julkisivupalveluista. Koepuhdistuksella saadaan näkyville pinnan todellinen laatu ja väri.. Ilman mukana kulkeutuvat levät, sammaleet ja homeet saavat kasvaessaan pinnan näyttämään vanhalta ja huonokuntoiselta, vaikka materiaalilla olisi vielä jopa kymmeniä käyttövuosia jäljellä. Ilman mukana kulkevat itiöt ja muut hiukkaset tarttuvat huokoiseen pintamateriaaliin ja kasvaessaan saavat julkisivun näyttämään kuluneelta ja huonokuntoiselta. Pintakerroksen alta saattaa kuitenkin paljastua lähes uuden veroinen julkisivu. Käsittely sopii sekä betoniettä tiilipinnoille. – Rapautumisesta seuraa julkisivumateriaalin huokoisuuden lisääntyminen entisestään ja ajan mittaan ei ole muuta vaihtoehtoa kuin materiaalin uusiminen kokonaisuudessaan. Teksti: Olli Mäkinen Kuvat: Delete Finland Oy – Suositeltava huoltoväli riippuu paljon rakennuksen lähellä vallitsevista olosuhteista. Huoltopesua suositellaan kohteesta riippuen tehtäväksi 5–10 vuoden välein. Julkisivupesu suojaa kiinteistön arvoa Kiinteistön arvo määräytyy asukkaiden ja asunnonostajien silmissä suuressa määrin sen ulkonäön mukaan. – Mikrobikasvusto tunkeutuu Vaativakin julkisivun pesu onnistuu henkilönostinta käyttäen. Jos huoltopesu tehdään riittävän usein, lika ei ehdi pinttyä voimakkaasti materiaaliin. 93 asukkaat ja vuokralaiset tyytyväisinä, Petri Pääkkönen toteaa. Etenkin rakennuksen lähellä olevat suuret puut lisäävät kosteusrasitusta huomattavasti. Siksi on tärkeää pitää julkisivusta huolta
6 nroa vuodessa 38€ Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen 1/2015 6,70 Leivo juureen! Kylvä maatiaisia! Vaihda aurinkovoimaan! VANHEMMAT: Laatua lasten lautasille! Suomen lähiruokaja luomukaupat Venla Niemen ekovalinnat Ekoelo Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti ja aidosti. www.sukeltajanmaailma.. www.meidansauna.. Lehdestä löytää tietoa kasvaa ihmisenä kohti tasapainoa. 4 nroa vuodessa 19€. tai puhelimitse 09-2569 108 ja taide Perinteinen paperitapetti on lämmin sisustaja Viialan Sibelius 150 -juhlavuoden näyttelyssä tulevat esille Ainon kyvyt Pallotuolin sai 17 000 eurolla huutokaupassa NYT 6,90 € Nro 1 2015 Antiikki koko laajaalaisuudessaan on lehden sisällössä keskiössä. www.luontaisterveys-lehti.. www.asejaera-lehti.. www.talomestari-lehti.. Bodytreeni Kuntosalikävijöiden ja kehonrakentajien peruslehti enemmänkin tietopaketti. 6 nroa vuodessa 38€ sauna3,90 Meidän 1/2013 Kiukaasta lämpöä koko talon lämmitykseen Hermannin saunalla uusi isäntä Saimaan saunaseura kutsuu kaikki saunomaan Muuramen saunakylällä edessä muutto Jämsään Sähkökiukaisiin väriä ja muunneltavuutta peili 1/2015 7,10 Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti 12 kysymystä rakkaudesta ja Rakkaudesta Rentoutusterapeutti Nina Pajanti-Raudus muistuttaa: Pysäytä Tänä vuonna sinulla on vain yksi ongelma Meedio Irene Nadén: ELÄIMET OPETTAVAT MEILLE LUOPUMISTA Elämän tienristeyksessä ei ole viittoja Sielunpeili Lehti tarjoaa työkaluja sisäisen kasvun tueksi, se avaa polun sisäiseen maailmaasi. 7 nroa vuodessa 43€ Meidän Sauna Lehti keskittyy nimensä mukaisesti meille suomalaisille tärkeään saunaan. Maamme suurimman kansallisomaisuuden avoin ja riippumaton tiedonvälittäjä. www.bodytreeni.. 10 nroa vuodessa 68€ Voit tilata lehdet: Internetissä, sähköpostilla tilaukset@karprint. Yhteisöllinen asuminen pitää Vanhuusiän masennus on hälytysmerkki Elintavoilla suuri merkitys silmäsairauksien ehkäisyssä ja etenemisessä Lääkäri Iris Pasternack: Liialla hoitamisella terveistä sairaita Senioriterveys Lehden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laajaa alue: suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Uutuuslehti esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi luoda uutta elämäntapaa. Sisustamisen extranumerot kahdesti vuodessa. 8 nroa vuodessa 58€ 1-2015 6,40 SUKELTAJAN maailma 1700-luvun sukellusja pelastuskomppania Suunnon uutuus: Sukellustietokone värinäytöllä Syntymäpäivän kunniaksi juhlanumero KIRPPUTORILÖYTÖ! Valokuvakansio täynnä vanhoja sukelluskuvia 20 vuotta 120 numeroa 10.000 sivua Sukeltajan Maailma Sukeltajan Maailma on harrastajan tietolähde, tekniikan salat avaava, extreme kokemuksista kertova monipuolinen alan lehti. Luontaiset hoidot, luonnon vitamiinit. www.sielunpeili-lehti.. 8 nroa vuodessa 55€ Seniori TERVEYS 2/2015 6,50 5,90 EXTRAHINTA Opettajan työ tuo sisältöä eläkepäiviin Hiihto koukuttaa! Ristiriitaista tietoa: Kolesteroli kuriin lääkkeillä vai elintapojen muutoksilla. 6 nroa vuodessa 35€ Nro 3/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Ministeri Jan Vapaavuori: Kuntien yhteistyön puute jarruttaa kehitystä Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha: Metropolialueella valtava Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: Kasvukäytävät ratkaisevia Etelä-Suomen kilpailukyvylle Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistöalan monipuolinen ammattilehti vuodesta 1975. 6 nroa vuodessa 40€ HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 1/2015 6,40 Vihreäsilmäinen venäjänsininen MUTKATON PERUSKISSA Tärkeät leikkaukset: Kastraatio ja sterilisaatio Kissaihmiset älykkäämpiä kuin koiraihmiset. Näyttänyt tietä alalle tuleville ja meneville vuodesta 1983. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet. Treenillä uutta LANTIONPOHJALIHAKSET vaikuttavat koko kehon terveyteen Toivo Sukari: Liikemies joogaa ja juoksee Klöntittömän kaurapuuron keittäjä pääsee vaimoksi! AVOKADOA voi tarjota jo puolivuotiaalle Lastenruokahyllyn sijaan vihannesosastolle Luontaisterveys Luonto on parhain parantaja! Sen tietää Suomen kansa vuosisataisella kokemuksella. 6 nroa vuodessa 37€ Hevonen lyyhistyi maaliviivalla 1/15 6,20 Ravivalmentaja menetti rakkaan hevosen ja hyvän työkaverin Ravuri Stora Lasse teurasuhasta oikealla hoidolla uran huipulle Hevosyrittäjän Rami Sivula innostui ratsastamisesta 40-vuotiaana Putoamisen aiheuttama Hevosmaailma Hevonen on on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. Yli 100 sivua/nro. TAITEILIJAN MUUSA JA PARAS YSTÄVÄ: Madamoiselle Mimma RAGDOLL jälleen suosituin rotu Kissatalon asukas löytää kodin Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. www.senioriterveys.. Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro www.meidankoira.. www.ekoelo.. www.antiikkijataide.. Tilaa lahjaksi tai omaksi iloksesi korkeatasoinen aikakauslehti! KOIRA Meidän 2/2015 6,30 3,90 ERIKOISHINTA Lastenlääkäri: Oma koira allergiselle lapselle! Virosta pelastetut Neera ja Esteri saivat uudet kodit Suomesta Sankarikoira Ara Pentu tulee taloon * Sopeutuminen * Käytöstavat * Tarvikkeet M ON IKÄ YTTÖINEN BORD ERC OL LI E Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. 6 nroa vuodessa 34€ Antiikki ja taide ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli 2/2015 7,10 Riitta Väisänen suhtautuu iän tuomiin muutoksiin huumorilla B12 -vitamiinin puute uhkaa ikäihmisten terveyttä Onko ravinnossamme liikaa kalkkia. www.kiinteistojaisannointi.. 6 nroa vuodessa 38€ ERIKOISLEHTI kuntosalit painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus Se urheilija voittaa, jonka pää kestää parhaiten Massiivinen HAUIS perusliikkeillä Lycra lämmittää ja tukee lihaksia D Kuntosaliharjoittelussa -vitamiinia kansalle, joka pimeydessä vaeltaa Sokeriton – terveellistäkö. 8 nroa vuodessa 49€ 2 – 2015 7,20 Luke suunnittelee susista tapporahaa Venäjän malliin Supikoirat kuriin Lapissa kolmen maan voimin Simo Partasen nuorten MM-kulta jo taskussa – seuraava koitos Ranskassa Minihaulikko Heizer PS1 mahtuu taskuun Vähennä rekyylin haittavaikutukset 5,90 Ase&Erä Ase&Erä metsästää aktiivisten lukijoittensa mukana eri puolilla maata, testaa teknisiä välineitä sekä esittelee aseuutuudet ja patruunat. 8 nroa vuodessa 56€ PIENTALOASUJAN PIENTALOASUJAN HYÖTYLEHTI NRO 2/2015 IRTONUMERO 6,60 ¤ 4,90 ERIKOISHINTA Ryhmärakentaminen mahdollistaa omakotitalon yhä useammalle PUU pitää pintansa suomalaistalon pinnassa Ekologisessa purkutyössä materiaalit kiertoon Pätevät ammattilaiset rakennusprojektin a ja o Hyvin hoidettu kuivakäymälä haisee vesivessaa vähemmän Talomestari Lehti on vakiinnuttanut asemansa pientalorakentajien, talossaan asuvien ja sitä korjaavien keskuudessa. Lehdessä esitellään erilaisia saunoja ympäri maata ja maailmaa. Lämpöä ja läheisyyttä! www.kissafani.. www.hevosmaailma.
Varastoitavat tavarat voi tuoda ja viedä milloin haluaa. Tilojen vuokrausajat vaihtelevat viikosta pidempiin jaksoihin. Myös Helsingin keskusta-alueella on varastoja Ruoholahdessa, Töölössä sekä Lauttasaaresta. Säilytystilat ovat siistejä, kuivia, lämmitettyjä ja valvottuja. Varaston saa käyttöön nopeasti ja joustavasti. Muut toimipisteet ovat Helsingin Vallilassa, Herttoniemessä, Malmilla, Ala-Tikkurilassa ja Konalassa. Asiakkaana varastolla voi käydä vaikka ympäri vuorokauden omilla avaimilla ja kulkukoodeilla, Pelican Self Storagen Markus Pentikäinen kertoo. Pentikäisen mukaan taloyhtiöt ja yritykset voivat myös vuokrata asukkaille tai työntekijöille varastoja joustavasti. luokan postimerkki Tilaan Kiinteistö ja isännöinti -lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Paperilehti kestotilaus Paperilehti määräaikaistilaus 12 kk Digilehti kestotilaus Digilehti määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ ___/___ 20___ Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Ki in te ist ö ja isännöint i. Jos varastointitarve on yllättänyt tai asian hoitaminen jäänyt viime hetkeen, saa varaston tarvittaessa heti käyttöön. Uusin pienvarastokeskus avataan Vantaan Tammistoon keväällä 2015. Espoon toimipisteet sijaitsevat Kilossa ja Olarissa. – Toimintaperiaate on yksinkertainen: asiakas vuokraa säilytystilan, joiden koot vaihtelevat yhdestä neliöstä jopa 30 neliöön asti. 95 Pienvarastot ja isommatkin tilat joka tarpeeseen Pelican Self Storagella on tarjolla säilytystiloja niin pieneen kuin isompaankin tarpeeseen. Säilytystilan koko ja saatavuus vaihtelee toimipisteittäin. Toimipisteet sijaitsevat hyvien kulkuyhteyksien varrella ja niihin on helppo tulla myös julkisilla kulkuvälineillä. Yrityksen toimipisteitä löytyy pääkaupunkiseudulta kymmenen ja Turusta kaksi. Kaikissa toimipisteissä on suojaisat lastausalueet. Pelican Self Storagen myymälöistä saa kerralla tarvittavat laatikot, pakkausja suojaustarvikkeet. Paperilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 68€ Paperilehti määräaikaistilaus 76€ Digilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 54,40€ Digilehti määräaikaistilaus 60,80€ Tilaushinnat Käytä palvelukorttia, kun PALVELUKORTTI Karprint Oy Nro 1-2/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Peruskorjaukseen varoja lisäja täydennysrakentamisella Suomen jakautuminen kasvuja taantumaalueisiin tuli näkyväksi vuonna 2014 Taantuma ei näy julkisessa korjaamisessa Onnistuneen peruskorjauksen takana pätevä suunnittelu Hissittömissä taloissa asuu 600 000 suomalaista REIM Isännöinti laajentunut kymmenelle paikkakunnalle Isännöintialan keskittyminen jatkuu: Tavoitteena 500 uutta hissiä vuosittain 1. Turussa Itäharjun ja Länsikeskuksen toimipisteet palvelevat varastontarvitsijoita. Varastoinnin voi sopia alkamaan vasta useammankin kuukauden päästä ilman lisälaskutusta. Remontit siirtyvät usein huoneistosta ja rapusta toiseen, jolloin myös käytössä olevat varastot voivat siirtyä asukkaalta toiselle
www.isannointi-lipponen.. Liikehakemisto Liikehakemisto 96 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 09-272 7350, etunimi.sukunimi@2727350.. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNHOITO SIIVOUS REMONTTITYÖT Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuoltoa sähkötyöt putkityöt korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 Puh. * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 www.espoonisannointi.. www.2727350.. 020 758 9800 00810 Herttoniemi www.tonttioy.com Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. Laadukas ja luotettava täyden palvelun isännöintitoimisto 530 8620, Fax 5308 6222 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Louhijantie 2 B 35, 01610 Vantaa Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. 09-726 0077, fax 09-726 0009 ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y Isännöinti Kuudi Oy Hiekkaharjuntie 10 01300 VANTAA Kuudi Oy Taloisännöinti Minervankatu 1 00100 HELSINKI Espoon Kuudi Oy Kivenhakkaajankuja 1 02650 ESPOO Hyvinkään Kuudi Oy Uudenmaankatu 58 D 05830 HYVINKÄÄ Kuudi-Tek Oy kiinteistöhuolto Hiekkaharjuntie 10 01300 VANTAA ISÄNNÖINTIPALVELUA IHMISILLE VUODESTA 1990. Lipponen Nahkatehtaankatu 2, 90130 OULU 041 538 6349 toimi.lipponen@isannointi-lipponen.. 09-2525 2425 www.contesta.. Isännöinti T
www.ikkuna-asiantuntija.. (03) 872 1021 www.orima.. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. www.jarmopakarinenoy.. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. 97 97 Liikehakemisto 97 Sadevesijärjestelmät Remonttija korjauspalvelut LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. Hissihuolto Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ikkunoiden kuntoarviot. M ULL IST AV A UU TU U S M U LLI STA VA UU TU US Kattosiltaan integroitava turvavaijeri LifeGuardLine Hämeen Laaturemonttiin voi luottaa: Lue asiakastarinoitamme ja pyydä tarjous: laaturemontti.fi Soita 03 3398 6722 Helsinki Tampere Turku Oulu Pori 9000 ja rapiat toteutettua kattoremonttia 97 % taloyhtiöasiakkaistamme suosittelee! 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1+1 1 toimittaja ja 1 lasku, vasta kun työ on tehty. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Soita ja pyydä tarjous: Puh. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.
Hinnat sis. Uusi oikorata ja pääkaupunkiseudun Traktorit, traktorikaivurit, kiinteistötraktorit lisälaitteineen Kauhojen huulilevyjen hitsaukset Työkoneiden ilmastointilaitteiden huollot VANTAAN KONEHUOLTO OY Konehuollon ammattilainen – sopimushuolto – sopimushuolto – kiinteistökoneet – ympäristökoneet Minttupelto 5, 02920 Espoo Ove Sandberg (09) 548 6061 Konehuolto Kattoremonttien ammattilainen Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.. Liikehakemisto Liikehakemisto 98 Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.. 09-413 97 380 kari.ylonen@karprint.. Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Kelatie 1, 01450 Vantaa Kattoremontit. Matkaviestinverk. alv. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min
Säästä energiankulutuksessa ja suodatinkustannuksissa. BAS2 Itella Posti Oy Itella Green Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Hintavahtimme pitää huolen, että et maksa liikaa laadukkaista kotimaisista ilmanvaihtolaitteiden suodattimista. · Suodatinsarjat/paketit · Pussisuodattimet · Suodatinkankaat · Suodattimet myös mittojen mukaan Meiltä myös keskuspölynimurit, tarvikkeet ja varaosat sekä Puzer -ja Beam -huollot. 010 279 0000 • myynti@suodatinkeskus.com • www.suodatinkeskus.com Kun sisäilmalla on merkitystä.. Asiakkaanamme et maksa liikaa! Sammonkatu 50, Tampere • Puh