Kiinteistö ja Isännöinti 4/2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kiinteistö ja isännöinti Nro 4/2014 6,50 Maalämmön leviämistä jarruttaa usein tietämättömyys Uudessa remonttiratkaisussa: Uusi kylpyhuone vanhan sisälle Matinkylän Huollon kunnossapito-ohjelma remonttiryhmän esitykseen Suomessa 600 000 lämpöpumppua Viherkatto säästää energiaa
Inssimainos Oy koko kiinteistön opastamiseen, merkitsemiseen ja turvallisuuden varmistamiseen. 019-6873250, fax: 019-6871626,. väylien ja pysäköintiruutujen maalaukseen. Puh
Ennen kuin uusi käytäntö rakentamisen tekniikassa saavutetaan, jouduttanee ongelmia ratkaisemaan monilla käräjillä. Sivu 36 Hallituksen linjaus pakottaa kunnat korotuksiin Kiinteistövero on Kiinteistöliiton toimitusjohtajan Harri Hiltusen mukaan kasvussa Suomessa, vaikka Ruotsissa se on jo vienyt vaikeisiin ongelmiin. Asia lienee oikeudellisesti vaikeasti tulkittavissa ja sen vuoksi tullaan tarvitsemaan uusi laki. Hovioikeus toteaa päätöksessään, että työnantajalla on ollut lain mukaan velvollisuus tarkkailla työympäristön terveyttä ja estää terveyshaittojen syntyminen. Oikeudenkäyntejä työtilojen kosteus- ja homeongelmista ei ole juurikaan käyty. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan uutta lakia, jonka mukaan työtilojen terveydellisiä haittoja joudutan entistä tiukemmin valvomaan. Hovioikeuden päätös perustuu 400:aan kirjalliseen todisteeseen ja 20:een henkilötodisteluun. Normaalisti kiinteistöjen omistajat näyttävät kuitenkin pyrkivän korjaamaan syntyneet ongelmat. Suomessa 1960-luvulla alkanut uusi betonielementeistä koottu rakentaminen on myöhemmin johtanut moniin home- ja kosteusongelmiin. Vaasan hovioikeuden päätös näyttää perustuvan kannanottoon, jossa on nähty ongelmien olevan olemassa eikä niiden korjaamiseen ole ryhdytty. Keski-Pohjanmaan keskussairaala johto tulee vaatimaan hovioikeuden päätöksen kumoamista korkeimmalta oikeudelta. Suomen paras hallitus panostaa viestintään Isännöintiliiton ensimmäistä kertaa valitsema Suomen paras hallitus korostaa vastuunkantoa, viestintää, hyvää työnjakoa ja yhteistä päämäärää isännöitsijän kanssa. – Puhallamme samaan hiileen ja kehitämme yhdessä asioita, linjasi As. Maan ylin tuomioistuin joutunee erityisesti paneutumaan, onko kiinteistön omistaja nykyisen lain perusteella laiminlyönyt työtilojen riittävän laadun ylläpitämisen. Oy Kirkkonummen Nymaninkujan hallituksen puheenjohtaja Mikko Malila. Jatkuvasti tulee esille uusia ongelmakiinteistöjä. Pohjanmaalla alioikeus hylkäsi Keski-Pohjanmaan keskussairaalan kosteusongelmista nostetun kanteen. Julkisessa käytössä olevia tiloja, erityisesti koulutiloja joudutaan jättämään tyhjiksi ja ryhtymään korjauksiin. Puhuvat päät Pääkirjoitus Kiinteistöjen kosteusongelmat siirtyneet oikeuslaitokselle Selkeät linjaukset omaisuuden hoitoon Matinkylän Huollon kunnossapidon periaateohjelman tarkoituksena on luoda selkeät linjaukset yhtiön tavasta hoitaa omaisuuttaan, eli määritellä osakkeenomistajien enemmistön hyväksymä kiinteistönpitostrategia. Päätöksessä todetaan, että kolmen kätilön henkilövahingot ovat kuntayhtymän laiminlyöntien aiheuttamia ja siten ennalta arvattavia. Todennäköisesti betonista valmistetut lattia-, seinä- ja kattoelementit olisivat edellyttäneet nykyistä tehokkaampaa ilmastointia. Sivu 20 J ulkisten työtilojen home- ja kosteusvaurioista henkilöstölle aiheutuneista terveyshaitoista on työnantaja saanut ensimmäisen tuomion. Hovioikeus katsoi, että työnantajalla on ollut velvollisuus korjata tilat - siihen velvoittaa vanha työsopimuslaki vuodelta 1970. Siellä missä kierrätetään parhaiten, tehdään myös jätteestä parhaiten energiaa, totesi Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen. Suomen työ- ja myös asuintilojen kosteusongelmiin joudutaan paneutumaan uuden tekniikan turvin. – Hallituksen päätös korottaa kiinteistöveron alarajaa pakottaa tulevina vuosina myös ne kunnat nostamaan verotusta, jotka tähän saakka ovat soveltaneet aina alinta mahdollista veroa. Vaasan hovioikeus on hylännyt alioikeuden vapauttavan päätöksen ja tuominnut Kokkolan keskussairaalan kolmen kätilön työkyvyttömyyteen johtaneesta altistumisesta. Ennakkopäätöstä vastaavasta oikeuskäytännöstä ei ole olemassa ja sen vuoksi on mitä todennäköisintä, että keskussairaala tulee saamaan valitusluvan. Viimeisin työsopimuslaki vuodelta 2001 on työnantajaa tiukemmin velvoittava ja vaatimukset ovat lisääntyneet. Osa rakennuksista näyttää tulevan jopa purettaviksi. Ongelmia on runsaasti eri puolilla. Eero Ahola Sivu 54 4. Sivu 28 Vantaan jätevoimala otettiin koekäyttöön – Paitsi että jätevoimala on Suomen suurin, se on myös Euroopan tasolla teknisesti edistynein ja tehokkain. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan tilanne ei ole ainoa Suomessa. Toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi kävi esittelemässä ohjelmaa myös asuntoministerin asettamalle Remonttiryhmälle
20 Omaisuudenhoito haltuun kunnossapito-ohjelman avulla Matinkylän Huollon toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi kävi esittelemässä yrityksen kunnossapidon periaateohjelmaa asuntoministeri Pia Viitasen asettamalle Remonttiryhmälle. JULKAISIJA: Karprint Oy 58 Jarruna tietämättömyys 77 Uudellamaalla poikkeuksellinen käänne 44 Ongelmat alkavat usein katosta Sähköposti: ki.toimitus@karprint.fi (toimitusaineisto) Kiinteistöveron uskotaan nousevan sekä vuokrien ja asumisen kulujen kasvavan entisestään. 50 Viherkatto säästää energiaa Viherkatolla voidaan pidentää katon ikää ja säästää tuntuvasti kiinteistön lämmitys ja jäähdytyskustannuksissa. Kiinteistö ja isännöinti Nro 4/2014 6,50 Maalämmön leviämistä jarruttaa usein tietämättömyys 80 Asuntojen hintojen nousu jäänyt vähäiseksi Lohjan seudulla, läntisellä Uudellamaalla isännöinti on ollut pitkään vakiotoimistojen hallussa. Sisältö 4 / 14 6 Uusi kylpyhuone vanhan sisälle Ideal putki- ja kylpyhuoneratkaisussa ei rakenteita tarvitse purkaa, ja kylpyhuone uusine putkineen saadaan valmiiksi paljon tavallista remonttia nopeammin. 69 Työnantajan hoidettava kiinteistöä huolellisesti PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Maija Salmi Jouni Suolanen Klaus Susiluoto Ilmoituspäällikkö Teemu Hilkamo 09-413 97 384 teemu.hilkamo@karprint.fi TILAAJAPALVELU: puh. KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. 25 Monipuolisuus ja laatu laskeneet Kiinteistöliiton tutkimuksessa annettujen isännöitsijöiden vastausten perusteella isännöintipalvelujen tarjonnan monipuolisuus ja laatu ovat heikentyneet vuoteen 2010 verrattuna. 30 Vahva kysyntä nostaa asuntojen vuokria Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2013 keskimäärin 3,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. 86 Uudenmaan kasvupotentiaali piilee kehyskunnissa 5 Uudessa remonttiratkaisussa: Uusi kylpyhuone vanhan sisälle Matinkylän Huollon kunnossapito-ohjelma remonttiryhmän esitykseen Suomessa 600 000 lämpöpumppua Viherkatto säästää energiaa. 26 Kalasataman tornien rakentaminen käyntiin Helsingin Kalasataman keskuksen tilat käyttöön vaiheittain vuosina 2017 – 2021. 32 Suomi matkalla kohti biotalousyhteiskuntaa 36 Vantaan jätevoimala koekäyttöön 47 Hyvin rakennettu tasakatto yhä turvallinen vaihtoehto – Kaikkiin kattomuotoihin liittyy sekä hyviä että huonoja puolia, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan professori Ralf Lindberg. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Väkiluku laskuun Uudenmaan seitsemässä kunnassa. 18 Vanha hattutehdas arvoasunnoiksi Fredriksonin vanhaan hattutehtaaseen Jyväskylässä saneerattiin kymmenisen vuotta sitten tilaa 31 arvoasunnolle ja kahdelle liikehuoneistolle. 62 Suomessa 600 000 lämpöpumppua Kerrostalokiinteistöt hankkivat säästöjä lämpöpumpuilla. Sen leviämisen esteenä suuriin kiinteistöihin on edelleen osin tietämättömyys. 66 Aurinkoenergia voidaan hyödyntää keräimillä tai kennoilla Aurinkolämpö soveltuu lähinnä käyttöveden esilämmitykseen. 54 Talouskasvu on pelastaja Maalämpö on noussut parissa kymmenessä vuodessa yhdeksi varteen otettavaksi lämmitysmuodoksi. Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi 72 Tuotto omistajalle kaksi kertaa vuodessa (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi Rukakeskus Oy:n Tuotto-omistus –mallissa huoltoyhtiö vastaa kokonaisuudessaan asiakkaiden omiksi ostamien huoneistojen vuokrauksesta ja ylläpidosta. Uusia yrityksiä ilmaantuu markkinoille melko harvoin. ISSN 0782-7911 ALUESIVUT UUSIMAA 40 Katto uusiksi 30 vuoden jälkeen 83 Vakiotoimistot jakavat kakkua Kattojen puutteelliset rakenneratkaisut ja huolimaton toteutus ovat saaneet vuosikymmenten aikana aikaan monta harmia rakennuskannassa. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi Työnantajan ennakoivaa ja oma-aloitteista vastuuta edellyttää Vaasan hovioikeuden päätös Kokkolan keskussairaalan kätilöiden oikeudesta vahingonkorvauksiin. Suomen suurimman, Vantaan, jätevoimalan, koekäyttö alkoi maaliskuun lopussa. Tiilikattoisessa 1980-luvun alussa valmistuneessa rivitaloyhtiössä alas valahtaneet ylimmät tiilet olivat ensimmäinen merkki katto-ongelmista. 10 Rakennuskannan energiankulutus puoleen Tavoitteiden saavuttamiseksi on luotu yksityiskohtaiset tikapuut, joita myöten kiinteistöala ja ministeriöt ovat sitoutuneet kiipeämään tavoitteisiin. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 4,4 prosenttia ja muualla maassa 3,3 prosenttia. 88 Ympäristönhoitokoneilta vaaditaan monipuolisuutta ja liikkuvuutta PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 16 Uutta ilmettä Jyväskylän keskustaan Vanhalle Cygnaeuksen koulun tontille on kohonnut kiehtova, uudenlaiseen palveluasumiseen panostava Karisma-kortteli. Kaupallinen käyttö alkaa syyskuun alussa, jolloin voimalasta valmistuu kaukolämpöä vantaalaisille ja sähköä koko maan verkkoon. 28 Suomen paras hallitus Kirkkonummella Isännöintiliiton Suomen paras hallitus- kilpailun voittaja panostaa viestintään
Loppukatselmusta vaille valmis uusi kylpyhuone. Moduulin asennus käynnissä. Modulaarisuus vahvistuu putkiremonteissa Uusi kylpyhuone vanhan sisälle Ideal putki- ja kylpyhuoneratkaisussa uusi kylpyhuone rakennetaan vanhan kylpyhuoneen sisälle. 6. Tällöin rakenteita ei tarvitse purkaa ja kylpyhuone uusine putkineen saadaan valmiiksi paljon tavallista remonttia nopeammin
– Sähköjohdot voidaan uusia käyttämällä samoja reittejä kun vesijohdot, mutta Oulunkylän kohteessa kaikkia sähköjä ei uusita. Ideal -konseptin avulla myös työmaalogistiikka ja purkujätteen käsittely on helpompaa kuin perinteisessä putkiremontissa. – Purkujäte koostuu pääosin vanhoista kylpyhuonekalus- Vähemmän purkujätettä Idealin tehokkuus perustuu osin siihen, että remonttiin vaadittavat osat valmistetaan tehtaalla asennusta vaille valmiiksi asiakkaan toiveiden mukaisesti. Suomen ensimmäinen Ideal -kohde valmistuu VVO:lle huhtikuun aikana Oulunkylän Risupadontielle. Lyhyt läpivientiaika Menetelmä on vähemmän työläs kuin perinteinen projekti. Varsinkin purkutyö vähenee. – Samassa moduulissa huoneistoon saadaan talousvesijohdot ja viemärit sekä tarvittaessa myös sähkönousut ja tele- ja atk-kaapelit. Lasermittaus on hyvinkin tarkka. Koneellinen ilmanvaihto on tärkeä osa kokonaisuutta. Modulaarinen konsepti on rantautumassa Suomeen ryminällä. Jätteet kierrätetään ohjeiden mukaan. – Toki läpivientejä tehdään, mistä tulee jonkin verran jätettä. – Tätä ennen kylpyhuoneesta tulee ottaa tarkat mitat. – Putkia ei siis saneerata vaan ne uusitaan kokonaan, kertoo Consti Talotekniikka Oy:n asuintalopalveluiden myyntijohtaja Karl Jensen. Ratkaisu sopii erityisen hyvin taloyhtiöihin ja asuintaloihin, joissa kylpyhuoneet sijaitsevat päällekkäin. – Mikäli kosteusvaurio havaitaan, tehdään sen korjaamiseksi tarvittavat toimet, sanoo Jensen. Meillä sen tekee timanttiporauksella alihankintayritys. 7 teista ja rakenteisiin tehtävistä uusien putkien läpivienneistä. Ideal-menetelmä sopii varsinkin 1970-luvulla rakennettuihin kerrostaloihin, kuten VVO:n Risupadontie 6:een Helsingin Oulunkylässä. – Jokainen kylpyhuone mitataan erikseen, jolloin saadaan myös oikeanpituiset kylpyhuonekohtaiset osat. – Vanhan ja uuden lattia- ja seinäpinnan väliin jää vähintään yhden sentin rako. – Kylpyhuone pienenee yhdeltä seinältä kuitenkin vain noin kolme-viisi senttiä. Vaaraa kosteusvaurioista tai hajuhaitoista ei uuden kylpyhuoneen tuulettuvan rakenteen vuoksi ole, mutta vanhat rakenteet tietysti tutkitaan kosteuden varalta. Ideal on alun perin ruotsalainen Prefab AB:n putkiremonttiratkaisu. Elementit valmistetaan Prefab AB:n tehtaalla Kalixissa Ruotsissa. Vain huoneistojen ryhmäkeskukset vaihdetaan. – Haittaa asumiselle on vain viikon tai kahden verran, kun. Mittavirheitä ei juuri tule. WCpytyn vesisäiliö integroidaan moduulin sisään, mikä toisaalta tuo hieman lisää tilaa, kertoo Jensen. Mikäli rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto, suositellaan ilmanvaihtojärjestelmän muutosta koneelliseksi. Mikäli jokin osa kaikesta huolimatta olisi virheellinen, siihen saadaan viimeistään kahden viikon kuluessa korvaava osa, sanoo Karl Jensen. Kohteessa uusitaan yhdeksän asunnon kylpyhuoneet ja putkistot. Koneellinen ilmastointi apuna Idealin tuulettuva rakenne varmistaa ilmanvaihdon uusien ja vanhojen pintojen välissä. Uusi kylpyhuone rakennetaan siis tavallaan vanhan kylpyhuoneen sisälle. Elementtien soveltuvuus asennuskohteeseen varmistetaan. Kylpyhuoneen uusitut huonekohtaiset sähköt asennetaan vikavirtasuojan taakse. Karl Jensen kertoo, että Ideal-konseptin avulla työmaalogistiikka ja purkujätteen käsittely on helpompaa kuin perinteisessä putkiremontissa. – Kaikki tarvittava tuotiin Ruotsissa kahdessa kontissa. Ideal -konseptissa vesijohdot ja viemärit voidaan tuoda uusia reittejä pitkin kylpyhuoneeseen asennetun putkimoduulin kautta asuntoihin. V VO-yhtymä Oyj päätti ensimmäisenä Suomessa kokeilla uutta tavanomaista putkiremonttia nopeampaa putkiremonttimallia, Consti-yhtiöiden maahantuomaa Ideal putki- ja kylpyhuoneratkaisua
Vanhat kaakelit, matot ja rakenteissa olevat putket jätetään paikoilleen, mikä nopeuttaa prosessia oleellisesti. Työlle takuu määräytyy normaalin YSE 98 mukaan. Näiden talojen korjaaminen on VVO:lle strategisesti tärkeä kysymys. Vahvoista referensseistä huolimatta halusimme VTT:n näkemyksen asiasta. Mutta jokainen talo on omanlaisensa kokonaisuus. – Nämä tilat voidaan saneerata hyvin vanhoilla tekniikoilla. Sillä on Ruotsissa ja Norjassa vastaavat sertifikaatit. Remontit pystytään suorittamaan yllättävän nopeasti ja sujuvasti, ja asukkaille aiheutuva häiriö jää vähäiseksi. Pilottikohteemme kaikki yhdeksän perhettä asuivat kotona remontin aikana. – Suunnittelukustannukset eivät poikkea merkittävästi muista vaihtoehdoista, kertoo Jensen. Rakennuspölyä – ja jätettä tulee kuitenkin huomattavan paljon vähemmän kuin perinteisessä putkiremontissa. – Yksi perhe taisi ajoittaa lomansa remontin ajaksi, mutta muuten kaikki olivat kotona. – Constin ehdottaessa yhteistyötä päätös mukaan lähte- misestä oli helppo, sanoo Jari Mäkimattila. – Kiinnostus Consti Ideal -konseptiin on ollut valtaisa. Muissa putkiremonttimuodoissa puhutaan pääsääntöisesti huomattavasti pidemmistä häiriöistä. Materiaalit ovat korkeatasoisia. Viemärit eivät juuri aiheuta ääntä. Saneerauskohteita näistä on ollut noin puolet. Ideal-tekniikalla on tehty jo lähes 80 000 kylpyhuoneasennusta. – Ei varmasti ole vaaraa, että kukaan pettyisi projektin no- peaan läpivientiaikaan. 8. Lattialämmitys ei vaikeuta työtä yleisissä tiloissa eikä huoneistokohtaisissa tiloissa, Karl Jensen sanoo. Kustannus tästä lankeaa luonnollisesti osakkaalle. Käyttömahdollisuudet riippuvat enemmänkin siitä, minkä laajuinen remontti kohteeseen kaikkiaan tehdään. Menetelmä sopii hyvin 1970- ja 1980-lukujen elementtikerrostaloihin, joissa kylpyhuoneet ovat päällekkäin ja samanlaisia. neet suuren määrän tarjouspyyntöjä. – VVO:n asunnoista merkittävä osa on 1970-luvulla rakennetuissa elementtikerrostaloissa. VVO varmisti soveltuvuuden sertifikaatilla Ideal-konseptille myönnettiin heinäkuussa 2013 VTT-sertifikaatti. VVO:n rakennuttamisen yksikönjohtajan Jari Mäkimattilan mukaan VTT:n sertifikaatti oli edellytys Idealin käyttöönotolle. Ne valmistetaan moduuliksi. – Taloyhtiö ja asukkaat hyötyvät, kun huoneistossa voi asua remontin ajan. Yksi Idealin etuja on joustavuus: – Varsinkin osakeasunnoissa jokainen voi halutessaan nostaa laatutasoa ylöspäin määritellystä perustasosta. Tietysti asiaa helpottaa, jos asukkaat ovat töissä tai koulussa päiväsaikaan, kun töitä tehdään. Asukkaille voidaan toimittaa myös kuivakäymälä asuntoihin, jos he katsovat sellaisen tarpeelliseksi. VVO:n Risupadontie 6:ssa tehtiin kylpyhuoneremontti maalis-huhtikuussa. Siksi on jatkuvasti tutkittava uusia kustannustehokkaita korjausmenetelmiä. Arvio kuitenkin on että pääsemme noin 15 prosentin kustannussäästöihin perinteisiin menetelmiin verrattuna. – Ensimmäiset Idealit rakentuvat siis Oulunkylään. Entä taloyhtiön yleiset märkätilat, saunat ja pesuhuoneet. – Taloyhtiö ja asukkaat hyötyvät, kun huoneistossa voi asua remontin ajan. Tällöin asukkaan ei tarvitse remontin takia muuttaa asunnosta. Lisää tulee pian, uskoo Jensen. Talot on muun muassa teknisistä syistä korjattava. – Olemme tutustuneet joihinkin ruotsalaisiin remonttikohteisiin. kaikki kalusteet ja ulostyöntyvät esineet puretaan ja uudet elementit asennetaan. Geberit Silent -tiiviste-eristeen valmistuksessa käytetään mineraalivahvistettua PE-muovia, joka lisää putkien ja liittimien painoa vähentäen tehokkaasti ominaisvärähtelyä ja siitä aiheutuvaa melua. Ideal perustuu ruotsalaisen Prefab Ab:n konseptiin, joka on ollut Ruotsissa käytössä vuodesta 1989. Joustava ratkaisu Perinteistä yleisiin tiloihin Kaikkiaan Consti tekee putkiremontteja vuoden mittaan kerrostaloissa, perinteiset, kevytremontit kuten sujutus sekä nyt alkava Ideal, 2 500 asuntoa vuodessa. Olemme lyhyessä ajassa saa- Consti Ideal- kylpyhuoneen rakennetakuu on 10 vuotta. – Hyödyt ovat suurimmat, kun remontti kohdistuu kylpyhuoneisiin ja putkistoihin, mutta asuntoja ei muuten kokonaan remontoida. Esimerkiksi kaakelit ovat italialaisen Marazzin valmistamia. – Sopimukseen liittyviä yksityiskohtia kuten hintoja emme voi kommentoida. Samalla mahdollisuudet nostaa vuokria korjausten myötä ovat rajalliset
Muun muassa nopean toteutuksen kautta uskomme kustannussäästöjä syntyvän, mutta eriteltyjä lukuja emme vielä voi esittää. Asukkaat voivat esittää myös yksilöllisiä toiveita. – Osakeasunnoissa tilanne varmaan on toinen, arvioi Mäkimattila. – Meillä ei ole tietoa Idealin käytöstä yhteisissä märkätiloissa. – Mahdolliset jatkopäätökset tehdään tämän koekohteen valmistuttua. Tällöin asunto sopii myös seuraavalle asiakkaallemme. Entä yleiset märkätilat kuten sauna, pesu- ja pyykkihuoneet. VVO:n remonteissa painotetaan kuitenkin enemmän yleispätevyyttä – kaikille sopivaa viihtyisyyttä ja toimivuutta. – Ideal mahdollistaa yksilöllisten toiveiden huomioon ottamisen. Sähkönousujen uusimisen järjestelmä mahdollistaa, tosin Risupadontiellä se ei kuulu ohjelmaan. VVO varmisti menetelmän soveltuvuuden VTT:n sertifikaatilla, kertoo Jari Mäkimattila. Lukostojen saneeraukset – Uusimmat Abloy avainjärjestelmät: mekaaninen Sento ja sähkömekaaninen Protec2 CLIQ – Abloy Optima kulunhallinta Avainhallinta- ja huoltosopimus – Nopea ja suojattu avaintoimitus – Aina ajan tasalla oleva avainrekisteri – Huoltosopimuksella varmistat myös jatkossa, että lukostoa huoltaa valtuutettu Abloy-palvelu Palonsulkujärjestelmät ja savunpoisto – Palonsulkujärjestelmien suunnittelu, asennus ja huolto – Savunpoistojärjestelmien huollot – Paikalliset paloilmoitusjärjestelmät ullakoille, kellareihin yms. – Asiakkaamme ovat keskusteluissa kiitelleet remontin nopeutta. Menetelmä sopii hyvin 1970- ja 1980-lukujen elementtikerrostaloihin, joissa kylpyhuoneet ovat päällekkäin ja samanlaisia. 9. VVO:n kokeilukohde on Helsingin Oulunkylässä sijaitseva Risupadontie kuudessa, jossa yhden portaan yhdeksän kylpyhuonetta uusitaan Ideal putki- ja kylpyhuoneremontti -ratkaisun mukaisesti. Kattavampi kysely tehdään koko remontin valmistuttua
Kaikki toteutuvat. Sen takaavat ne yksityiskohtaiset tikapuut, joita myöten kiinteistöala ja ministeriöt ovat sitoutuneet kiipeämään tavoitteisiin.. Kiinteistöala ja ministeriöt rakentaneet yhteiset keinot, jotka perustuvat realismiin ja pienehköihin portaisiin Rakennusten energiatehokkuus toteutuu Suomen tavoitteena on puolittaa rakennuskannan energiankulutus vuoteen 2050 mennessä. Lisäksi energiatehokkuuden parantamisessa on välitavoitteita
Hallitusti ja suunnitellusti, turhia riskejä välttäen ja hyväksi tunnettuja keinoja käyttäen rakennuskannan energiatehokkuus paranee. PERUSKORJAUS I sot laivat ovat kääntyneet, tahtotilat varmistuneet. Ostavatko sijoittajat ja asunnonostajat. Vuokra-asuntoyhteisöjen tyyppitoimenpiteet Rakenteet t *LLVOPJEFO UJJWJTUÊNJOFO t 1BSWFLFPWJFO UJJWJTUÊNJOFO t *LLVOPJEFO VVTJNJOFO t 4FJOJFO MJTÊFSJTUÊNJOFO t :MÊQPIKBO MJTÊFSJTUÊNJOFO KB UJJWJTUÊNJOFO Lämmitysjärjestelmä t -ÊNNJUZTWFSLPTUPO QFSVTTÊÊUÚ TJTÊMÊNQÚUJMBUBTPO yhdenmukaistaminen) t 5FSNPTUBBUUJTUFO QBUUFSJWFOUUJJMJFO MJTÊZT UBJ VVTJNJOFO t -ÊNNJUZLTFO TÊÊEÚO QBSBOUBNJOFO TÊÊUÚMBJUUFJEFO uusinta ja vikojen korjaukset) t ,BUUJMBIZÚUZTVIUFFO QBSBOUBNJOFO QPMUUJNFO TÊÊUÚ termostaattiasetukset) t )ZÚUZTVIUFFO QBSBOUBNJOFO VVTJNBMMB LBUUJMB UBJ QPMUJO Uusiutuva energia myös työvälineenä Professorityöryhmä totesi Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportissaan helmikuussa, että lasketut säästötavoitteet ovat saavutettavissa remonteilla ja uuden teknologian käyttöönotolla kiinteistöissä ja teollisuudessa. Kiinteistövero ei ole ympäristöministeriön asia. Valtio tukee katselmuksia vauhdittaakseen energiansäästökohteiden löytymistä ja toteutumista. Puuenergia ja lämpöpumput ovat menestyneet tähän mennessä, mutta nyt valtaavat alaa tuuli- ja aurinkoenergia. Se on hankkinut paljon kokonaisia taloja, joiden asunnot vuokrataan, mutta asuntojen vapautuessa niitä myös myydään. Mutta osin se johtuu siitä, että keinot ovat erilaisia ja ajoittuvat vaihtelevasti. – Miltei poikkeuksetta las-. Näin kuvaa yli-insinööri Jyrki Kauppinen, joka vastaa ympäristöministeriössä rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen korjaus- ja muutostöiden yhteydessä liittyvistä rakentamismääräyksistä. – Se selvitettiin silloin, mutta se ei ole johtanut jatkotoimenpiteisiin, Kauppinen kertoo. – Kun harkitsemme uuden kohteen ostoa, kartoitamme rakennuksen lämmönsäätöjen ja tasapainotusten säästömahdollisuudet sekä mahdolliset 11 vaihtoehdot energiajärjestelmiin, kertoo Oravan toimitusjohtaja Jouni Torasvirta. Orava Asuntorahasto on ensimmäinen suomalaisiin vuokra-asuntoihin sijoittava osake- Ilmanvaihtojärjestelmä t *MNBOWBJIEPO LÊZOUJBJLBNVVUPT BJLBPIKFMNBNVVUPT käynti vastaamaan tarvetta) t *MNBOWBJIUPKÊSKFTUFMNÊO JMNBWJSUPKFO TÊÊUÚ JMNBWJSUPKFO tasapainotus venttiilikohtaisesti) Käyttövesijärjestelmä Vesimittareiden asentaminen linjasaneerauksen yhteydessä t 7FSLPTUPO QBJOFUBTPO BMFOUBNJOFO QBJOFFOBMFOOVTWFOUUJJMJ LZMNÊWFTJTZÚUUÚÚO t ,BMVTUFWJSUBBNJFO SBKPJUVT UBJ WFTJLBMVTUFJEFO VVTJNJOFO LBMVTUFLPIUBJOFO QPSFTVVUJO UBJ WJWVO SBKPJUVT t 8$ WJSUBBNJFO QJFOFOUÊNJOFO VVEFU 8$ JTUVJNFU joissa pienempi huuhteluvesimäärä) Sähkö t )FILVMBNQQVKFO LPSWBBNJOFO FOFSHJBOTÊÊTUÚMBNQVJMMB QPSSBTLÊZUÊWJTTÊ LFMMBSFJTTB ZMFJTJTTÊ UJMPJTTB VMLPOB t 7BMBJTUVLTFO PIKBVLTFO QBSBOUBNJOFO IÊNÊSÊLZULJNFU liiketunnistimet) t "VUPMÊNNJUZLTFO LÊZUUÚBJLBNVVUPT LÊZUUÚ WBTUBBNBBO tarvetta) t 4VMBUVTMÊNNJUZTUFO BTFUVTBSWPNVVUPT MÊNQÚUJMBSBKPKFO muutos, käyttö vastaaman ulkolämpötilaa) t 5BMPTBVOBO BJLBPIKBVLTFO NVVUPT LÊZUUÚ WBTUBBNBBO tarvetta) t -PJTUFQVULJWBMBJTJNJFO VVTJNJOFO t )JTTJO VVTJNJOFO yhtiömuotoinen kiinteistörahasto pörssissä. – Suomessa on 570 000 sähkölämmitteistä rakennusta, jotka voidaan saada yksinkertaisten älykkäiden järjestelmien avulla tasaamaan sähkönkulutusta reaaliaikaisesti. Energiatehokkuuden olennainen työväline on uusiutuvien energialähteiden käyttöönotossa, koska energiatehokkuusremonttiin usein kuuluu lämmitys-, jopa energiajärjestelmän mietintä uusiksi. – Skenaariot perustuvat pitkäaikaiseen tilastoon ja sen keskiarvoon. Realistiset tikapuut säästötavoitteisiin Yli-insinööri Kauppinen luottaa energiansäästö- sekä päästövähennysten onnistumiseen suunnitellussa aikataulussa. – Käytännössä olemme lähinnä todenneet kannattaviksi viimeisimmät teknologiat lämmönsäästö- ja säätöjärjestelmissä. Suomen Akatemian Ilmastonmuutos – vaikutukset ja hallinta -ohjelmassa on todettu selvä muutos yleensäkin suomalaisten energia-ajattelussa. – Isompiakin rakenteita olemme tutkineet, muun muassa muuttamista maalämmölle sekä ulkovaipan lämmönerityksen lisäämistä. Tämän tasaantumiseen pitkässä juoksussa etsitään keinoja, hän kertoo. – Nopeasti käyttöön otettavat resurssit koostuvat pääasiassa puu- ja maatalouspohjaisesta bioenergiasta, tuulienergiasta ja lämpöpumpuista, pidemmällä aikavälillä myös aurinkoenergiasta, professorit sanovat. Vuodet vaihtelevat, mutta suunta johtaa tavoitteisiin. Miten uushankintojen energiatehokkuuden parantamiseen suhtaudutaan Oravassa. Jonkin verran on kohteita, joissa olisi korjauksen tarvetta enemmän kuin sitä tehdään, eli korjausvajetta. Energiatehokkuussopimusten osalta erityisesti vuokraasuntoyhteisöt tuottivat heti ensimmäisinä vuosina erinomaisia tuloksia. Elinkeinoelämän, kuntaalan sekä kiinteistöalan sopimuksessa mukana oleville yrityksille ja yhteisöille on vuosina 2008–2012 myönnetty tukea energiakatselmuksiin yhteensä 8,45 miljoonaa euroa. Muutamia vuosia sitten puhuttiin kiinteistöveron porrastuksesta energiatehokkuuden kiristysruuvina. Kysyntäjouston lisääntyminen vähentää huippu-, säätö-, ja reservivoiman tarvetta ja alentaa näin energiakustannuksia. Suuret toimijat sitoutuneet Kauppinen puhuu ennen kaikkea alan suurten toimijoiden sitoutumisesta energiatehokkuussopimuksiin ja energiakatselmuksiin, joiden perusteella korjausrakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan. Laskelmat on tehty hyvin realistisesti. Näinä vuosina energiakatselmuksia käynnistyi ennätysmäärä, vuonna 2012 yhteensä 419 energiakatselmusta, jotka saivat tukea yhteensä 1,05 miljoonaa euroa
– Hankintaa harkitessa kan- 12 Muiden kuin tyyppitoimenpiteiden vaikutukset energiatehokkuussopimuksiin sitoutuneiden vuokratalojen energiansäästöissä olivat 22,3 GWh vuonna 2012. Oikeilla lämmön säädöillä ja teknisten järjestelmien tasapainotuksilla saadaan aikaan isoja säästöjä, sanoo yli-insinööri Kauppinen. Kustannukset välittyisivät asuntojen myyntihintoihin, ja siinä on tuntuva kynnys. Valtaosa tuloksista syntyi lämmitysverkoston säätöjen tarkistamisista, kuten edellisinäkin vuosina. Hän uskoo aurinkoenergian olevan seuraava merkittävä energiatehokkuustekijä erityisesti siksi, että pientaloja on Suomessa paljon ja tekniikka paranee koko ajan. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneissä vuokrataloissa saatiin nopeita tuloksia heti ensimmäisinä vuosina. – Useimmiten esimerkiksi maalämpöratkaisua pidetään kannattavana. Useimmat tiedostavat myös sen, että energiatehokkuusparannuksilla saadaan säästöjä asumiseen, ja parhaimmillaan hillitään vastikkeiden nousua. Orava on ulkoistanut energiaselvitykset tekniselle managerilleen Newsecille, jonka edustaja on aina laskelmissa mukana. Tekniset järjestelmät parhaiksi mahdollisiksi – Se on aina myönteinen asia talossa kuin talossa, että teknisten järjestelmien energiansäästökuntoisuus varmistetaan. kelmat ovat osoittaneet, että panostus muuhun kuin säätöteknologiaan ei ole kannattava. – Ei saisi olla yhtään huo- netta, josta liika lämpö tuuletetaan talvella ikkunasta harakoille. Pientaloissa on melko yleistä vaihtaa vanha öljykattila maa- tai kaukolämpöön. Rakennusautomaation osuus pieneni vuoteen 2011 verrattuna. Ne koetaan luonnolliseksi tekniseksi kunnossapidoksi. Uutena tulivat mukaan lämmöntuotantoon liittyvät toimet, jotka sisältävät kaukolämmön alakeskuksien uusintoja sekä siirtymisiä öljylämmityksestä maalämpöön.. Kiinteistöyhtiöt raportoivat 149 GWh:n säästöt, jotka vastaavat jo 70 prosenttia vuoden 2016 tavoitteesta. Ostajat eivät ainakaan vielä arvosta energiatehokkuusparannuksia asunnon hintana. Ilmalämpöpumput ovat yleistyneet niin lämmitykseen kuin jäähdytykseen, Kauppinen luettelee. Valtion 10 prosentin investointitukikaan ei laskelmaa riittävästi paranna. Näihin ei yleensä myöskään tule vastustusta miltään suunnalta. – Yleisestihän ihmiset nykyisin tietävät, että omilla tottumuksilla pystyy vaikuttamaan päivittäin
Vuoden 2012 kokonaisenergian kulutus oli 11 prosenttia alempi verrattuna liittymisasiakirjoihin. Kaikkien kiinteistöjen arvot muualla kuin isoissa keskuskaupungeissa ovat ropisseet, syrjemmässä romahtaneet. Puitesopimuksen ovat allekirjoittaneet ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä RAKLI ry. Säästötavoitteen saavuttamisen kannalta suurin haaste jatkossa on sekä ylläpitää nyt saavutettu vuotuinen säästö, että toteuttaa vuosittain uusia säästötoimenpiteitä. Jos juuri sillä paikalla oleva 13. Lisäksi Kauppinen muistuttaa energiatehokkaasta valaisemisesta ja laitteista. Rakennekorjaus riippuu paikasta Sen sijaan rakenteisiin puuttuvat korjaukset ovat vaikeita varsinkin asunto-osakeyhtiöissä, ja monta kertaa niitä miettii ja laskeskelee myös tuotantotai liikekiinteistön omistaja. Suurin haaste jatkossa on ylläpitää saavutettu vuotuinen säästötaso ja toteuttaa vuosittain uusia säästötoimia laajemmin koko sopimustoimintaan liitetyssä rakennuskannassa. Lähes 70 prosenttia säästöistä syntyi viiden suurimman sopimusyhteisön toimista. Vuosina 2010–2012 toteutettujen toimenpiteiden kumulaUJJWJOFO TÊÊTUÚ (8I B LBUUPJ KP QSPTFOUUJB WVPdelle 2016 asetetusta kokonaissäästötavoitteesta. Erityisesti säästötoimenpiteitä tulisi saada aikaan niiden toimijoiden kiinteistökannassa, joiden energiansäästö on vielä alle säästötavoitteen. Ohessa listattujen tyyppitoimenpiteiden lämmitysenergiasäästöt vuokrataloissa (19,3 GWh vuonna 2012) syntyivät teknisten järjestelmien parantamisesta. Mukana on 26 yhteisöä. VTT:ssä on karkeasti arvioitu rakennuskannan energiankulutukseen reilun 10 prosentin säästöjä vuoteen 2030 mennessä, 20–30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Säästötavoitteen alle jääneitä toimijoita oli vielä 12, mutta niiden osuus kokonaissäästötavoitteesta on laskenut alle 10 prosentin. nattaa valita hyvät asiantuntijat niiden pakettien hankintaan ja asennukseen. Kiinteistön sijainnista riippuen äärimmäisessä tapauksessa joudutaan miettimään, hylätäänkö/puretaanko rakennus kokonaan. Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma astui voimaan vuoden 2010 alusta. Kuntien energiatehokkuussopimuksella 2008–2016 pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian käytön edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Vapaaehtoisen sopimusjärjestelmän avulla toimijat raportoivat vuosittain saavutuksiaan energiatehokkuuden parantamisessa ja Suomi raportoi niitä edelleen Euroopan komissiolle. Sen jatkamisesta vuoteen 2020 neuvotellaan. Jatkossa tullaan kiinnittämään enemmän huomiota käyttöteknisiin toimenpiteisiin, joiden voimassaoloaika on enintään 2 vuotta. Rakennemuutoksiin ei ole niinkään ryhdytty. Tällaisten toimenpiteiden arvioitu TÊÊTUÚWBJLVUVT WVPEFO MPQVTTB PMJ OPJO (8I B ja säästövaikutuksen jatkuminen edellyttää niiden aktivoimista. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimus 20102016 vähentää rakennusten energian kulutusta ja päästöjä. Toimitilakiinteistöt saivat oman ohjelmansa vuonna 2011. Energiatehokkuussopimuksessa ministeriöt ja ammattimaiset kiinteistönomistajat ovat sitoutuneet yhteisiin tavoitteisiin ja toimiin energiatehokkuuden edistämiseksi Suomessa. Ohessa listattujen tyyppitoimenpiteiden sähkönsäästövaikutukset vuokrataloissa (3,3 GWh vuonna 2012) syntyivät valtaosin valaistuksen parannuksista. Ensimmäisenä raportointivuonna 2011 toteutetuilla UPJNFOQJUFJMMÊ TBBWVUFUUV WVPTJUUBJOFO TÊÊTUÚ (8I B on hyvällä tasolla, sillä se kattaa 35 prosenttia vuodelle 2016 asetetusta kokonaissäästötavoitteesta. Mukana nyt 32 yritystä. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimukset EU:n energiatehokkuusdirektiivi EED on toimeenpantava kansallisesti vuoden 2014 kesäkuun alkuun mennessä
– Esimerkiksi hyväkuntoiset ikkunat on usein viisasta vain tiivistää eikä vaihtaa. PERUSKORJAUS taloyhtiö kannattaa korjata, järkeväksi energiansäästöpotentiaaliksi on arvioitu rakennuksen iästä riippuen keskimäärin 10–25 prosenttia, mutta 1960–70-luvuilla rakennetuissa taloissa se voi olla jopa 30–50 prosenttia. Energiatehokkuuden parantaminen parantaa usein myös asumismukavuutta. – Jos korjaus on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan luvanvarainen, niin luvan yhteydessä varmistetaan, että remontin yhteydessä tehdään remontoivalle osin järkevät energiantehokkuusparannus toimenpiteet, Kauppinen sanoo. Vuosina 2011-2012 raportoitujen toimitilapanosten säästövaikutus eri takaisinmaksuaikaa kuvaavissa luokissa. Taulukossa vuosien 2011-2012 yhteenveto. Sopimuksessa mukana olevat toimitilakiinteistöt raportoivat vuodelta 2012 lämmön ja polttoaineiden säästöjä 20,7 GWh ja sähkön säästöjä 9,9 GWh. Energiansäästö sidottu korjausrakennuslupaan Rakennuksissa kuluu noin 40 prosenttia Suomen energian kokonaiskulutuksesta. Teksti: Terttu Iiskola 14. Rakennusten energiatehokkuutta koskevan lainsäädännön tavoitteena on rakennusten energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä rakennusten energiakulutuksen pienentäminen ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Säädöksillä toimeenpannaan rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä ja edistetään samalla Suomen omia tavoitteita energiatehokkuuden parantamiseksi. Vuonna 2012 tehtiin muita kuin varsinaisia energiansäästötoimia, jotka kuitenkin vaikuttavat energiatehokkuuteen. Tällaisia raportoitiin 182, ja niiden säästövaikutus oli 8,1 GWh. Energiatehokkuuden parantaminen on osa luvanvaraisen hankkeen suunnittelua: Jos aikoo korjata rakennusta luvanvaraisesti, niin luvan hakemisen yhteydessä on esitettävä, kuinka energiatehokkuutta parannetaan korjattavilta osin. Ilmanvaihdon säästöpotentiaaliin on panostettu. Investointien oli arvioitu maksaneen 13,8 miljoonaa euroa. – Erillisinä tehtäville energiatehokkuuskorjauksille tai -muutoksille ei ole velvoitteita, eivätkä ne erillisinä aina välttämättä ole järkeviäkään, Kauppinen lisää. Määrä on lähes kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna. Rakennuksen hyvä energiatehokkuus pienentää käytönaikaisia kustannuksia ja hillitsee asumiskustannusten nousua kun energiaan kuluu vähemmän rahaa
Keradur Service Oy • www.keradur.fi • myynti@keradur.fi • 044-589 9941. Pyydä tarjous huolettomasta porrassiivouksesta! Keradur Service – taloyhtiön puhtauden palvelupaketti Vahvuutemme • Ylläpitosiivous kahdesti viikossa • Kerran vuodessa tehtävä perusteellinen peruspesu ja vahaus • kerran vuodessa tehtävä kevyt pintapesu • Julkisten tilojen ja parvekelasien ikkunanpesut • Saunan ja suihkutilojen höyrypesu 3 kuukauden välein • Koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta • Henkilökunnan vähäinen vaihtuvuus • Laadukas siivouskalusto ja ympäristöystävälliset puhdistusaineet • Laatu- ja ympäristöohjelma • Nopea reagointi asiakkaan toiveisiin Lisäksi tarvittaessa Palvelualueemme • Liputuspalvelu • Ulkoalueiden / katuosuuden roskien keräys • Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo, Vihti, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Hyvinkää, Riihimäki
Helsingistä Jyväskylään muuttanut Virpi Kaartinen on viihtynyt hyvin Karismakorttelin Jalous-taloyhtiössä. Uutta ilmettä Jyväskylän keskustan rakentamiseen Karismakorttelissa hoivapalvelut ovat lähellä Jyväskylän keskustassa on vain vähän taloja, jotka kiinnittävät ohikulkijan huomion. Rakennuskanta on pääsääntöisesti peräisin 1960–1970-luvuilta: tasapaksuja persoonattomia elementtitaloja toisensa perään. Keskusta-alueen uusissa rakennuksissa on kuitenkin potkua: vanhalle Cygnaeuksen koulun tontille on kohonnut kiehtova, uudenlaiseen palveluasumiseen panostava Karisma-kortteli. Karisma-kortteli sijaitsee Jyväskylän keskustassa Vapaudenkadun ja Vaasankadun kulmassa. Kirjaston, kansalaisopiston ja muiden harrastuspaikkojen läheisyys on aktiiviselle naiselle tärkeää. Jalous-taloyhtiön ikkunoista avautuu näkymä Uno Cygnaeuksen puistoon. 16
A sunto on avara ja valoisa. Virpi Kaartisen parvekkeelta avautuu näkymä Cygnaeuksen puistoon ja sen toisella laidalla nököttävään Jyväskylän kaupunginkirjastoon. aluksi päänvaivaa, mutta apua on ollut hyvin saatavilla: – Huoltomiehet ovat rientäneet nopeasti hätiin aina kun olen heille soittanut. Hänestä on upeaa saada olla osa tontin menneisyyttä, nykypäivää ja tulevaisuutta – sen karismaa. Kaartinen seuraa mielellään työhuoneensa ikkunasta tontin viimeisten rakennusten valmistumista. Apu ja hoiva ovat tarvittaessa lähellä Karismakorttelin asunnot on suunniteltu ikäihmisiä ja liikuntarajoitteisia asukkaita silmällä pitäen. Niin ulko- kuin sisätilojenkin materiaalit ovat korkealaatuisia. – On helpottavaa tietää, että hoivapalvelut ovat lähellä, vaikkei niille vielä olekaan ollut tarvetta, Kaartinen toteaa. Esteettömyys on huomioitu: käytävät ovat tilavat, ylimääräisiä rappusia tai kynnyksiä ei näy ja hissiin mahtuu parikin pyörätuolia kerralla. Työhuoneen ikkunasta voi ihailla naapuritalon rakennustöiden etenemistä. Saa nähdä, saammeko talkoilla perustettua kerhotilan vähällä käytöllä olevaan pyöräkellariin, Kaartinen suunnittelee. Aktiivinen nainen on harmissaan siitä, että taloyhtiöstä puuttuu kerhohuone, jossa voisi kokoontua ja askarrella yhdessä muiden asukkaiden kanssa. Paikalla on viimeksi sijainnut Cygnaeuksen koulu. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen ja Virpi Kaartinen (pohjapiirros) Tunnen jo puolet naapureista, ja kerhohuoneessa olisi helppo tutustua muihinkin. Myös jotkut asunnon tekniset ratkaisut suihkusta hellan nappeihin aiheuttivat Kaartiselle On helpottavaa tietää, että hoivapalvelut ovat lähellä, vaikka niille ei vielä olekaan ollut tarvetta. Karismakorttelin kuudesta talosta kaksi on vielä kesken: Tietous, Jalous, Lumous ja Sirous ovat jo täydessä käytössä, Sulous ja Runous valmistuvat vuonna 2015. Hän harrastaa myös käsitöitä, vapaaehtoistyötä ja liikuntaa. Vain muutamat pienet yksityiskohdat ovat hieman harmittaneet: ikkunoita on vähän hankala avata ja lyhyelle ihmiselle kaapit ovat kovin korkealla. Virpi Kaartisen kolmiossa on oma sauna. Uno Cygnaeuksen perintö kaikuu talon seinissä edelleen: ki- vijalkaa koristavat kalligrafiajäljennökset Cygnaeuksen ajatelmista. Asuinhuoneistoissa on yhtenäiset parkettilattiat ja märkätiloissa keraaminen laatoitus. Taloyhtiön rakennuttaja YIT on panostanut Karismakorttelin viihtyvyyteen. Myös tontin varhaisempi historia on jännittävä. – Minä asun hautausmaan päällä, tähän on haudattu vielä 1800-luvun alussa ihmisiä! Kaartinen henkäisee innoissaan. Kaikki lattiat on lämmitetty ja tilavat parvekkeet lasitettu. Historiasta kiinnostunut Kaartinen on tutkinut myös Karisma-korttelin tontin menneisyyttä. Korttelin karismaattinen historia kiehtoo Virpi Kaartinen on eläköitynyt puheviestinnän lehtori, joka kirjoittaa vapaa-ajallaan omaelämäkerrallisia teoksia. 73-vuotias Virpi Kaartinen on perusterve ja hyvinvoiva, mutta ajatus palveluiden helposta saatavuudesta oli ratkaisevassa asemassa Kaartisen tehdessä asunnonostopäätöksen. Virpi Kaartisen koti sijaitsee Jalous-asunto-osakeyhtiössä, jossa on yhteensä 21 kappaletta 50,5–122 neliömetrin suuruisia huoneistoja. 17. Kaartinen on viihtynyt uudessa kodissaan erinomaisesti. – Tunnen jo puolet naapureista, ja kerhohuoneessa olisi helppo tutustua muihinkin. Tietous-rakennuksessa toimii useiden palveluyrittäjien keskittymä: asukkailla ja muillakin kaupunkilaisilla on mahdollisuus ostaa muun muassa ruoka-, terveydenhoito- ja fysioterapiapalveluita
Skanska osti kohteen ja saneerasi rakennukseen persoonallisia, loft-tyyppisiä arvoasuntoja. Harjukadun ja Yliopistonkadun kulmauksessa sijaitsevassa kiinteistössä on kaksi osakeyhtiötä: asunto-osakeyhtiö Fredankulma ja Asunto-osakeyhtiö. Vanha hattutehdas remontoitiin arvoasunnoiksi Saneeraustyössä kunnioitettiin talon henkeä Harjun kupeessa Jyväskylän keskustassa on vanhaan teollisuuskiinteistöön saneerattu yksilöllisiä arvoasuntoja. Fredriksonin vanhaan hattutehtaaseen Jyväskylässä saneerattiin kymmenisen vuotta sitten tilaa 31 arvoasunnolle ja kahdelle liikehuoneistolle. Kymmenisen vuotta sitten valmistunut rakennusprojekti oli työläs ja hidas, mutta kaiken vaivan arvoinen. 18 A rkkitehti W.G. Myöhemmin talossa oli muun muassa yliopiston toimitiloja, mutta 2000-luvun alussa arvokas, tyylisuun- naltaan klassinen rakennus jäi tyhjäksi. Palmqvistin suunnittelemassa teollisuuskiinteistössä Jyväskylän keskustassa toimi vuosikymmenten ajan Fredriksonin turkislakkitehdas
Kiinteistön pihassa on entinen tehtaanomistajan talo, jossa nykyään toimii Keski-Suomen marttayhdistys. Pihassa vanha puutalo Rakennuksen sisätilat on restauroitu täysin. Fredankulman julkisivu on lähes saman näköinen kuin se oli Palmqvistin alkuperäisessä rakennuksessa. Isännöitsijä Antero Lehtonen kertoo, että asukkailla on harvoin mitään valittamista huoneistoista. Kumpaakin asunto-osakeyhtiötä isännöi Jyväskylän Isännöintitiimi. Kymmenen vuoden asuinkäyttökokemus on kuitenkin osoittanut, että hattutehtaan saneeraaminen onnistui mainiosti. Isännöitsijä Antero Lehtonen kertoo, että vanhan hattutehtaan asukkaat ovat tyytyväisiä koteihinsa. Sekä Marttalan että Fredriksonin tehtaan saneeraus- ja kunnostustyöt ovat olleet merkittäviä kulttuurihistoriallisia tekoja. Nykyään siellä toimii KeskiSuomen marttayhdistys, mutta muun muassa taloyhtiöiden yhtiökokoukset on saatu pidettyä marttojen tiloissa. Jyväskylän keskusta-alueella on vain seitsemän vanhaa puurakenteista taloa. Lisäarvoa kiinteistölle tuo pihassa sijaitseva talo, joka tunnetaan nykyään Marttalana. Vanhan talon saneeraaminen teollisuuskiinteistöstä asuinkäyttöön sopivaksi ei ollut helppoa. Vanhan talon saneeraaminen teollisuuskiinteistöstä asuinkäyttöön sopivaksi ei ollut helppoa: ongelmia rakennusvaiheessa aiheuttivat muun muassa 19. riittävän äänieristyksen aikaansaaminen ja vaihtelevien kerroskorkeuksien yhteensovittaminen. Vanhassa puutalossa on aikoinaan sijainnut Fredriksonin hattutehtaan johtajan asunto. Yliopistonkadun puoleinen Fredankulma on suojelukohde, joka on saneerattu alkuperäisen rakennuksen ratkaisuja mahdollisimman pitkälle kunnioittaen. Harjukatu 2
20. Työ on kantanut hedelmää. Omaisuudenhoito haltuun kunnossapito-ohjelmien avulla Kunnossapidon ohjelmia 2000-luvun alusta saakka Matinkylän Huolto on korjauttanut kiinteistöjä kunnossapito-ohjelman mukaan 2000 –luvun alusta asti. Talot ovat kauniita ja hyvässä kuosissa, kuten tässä pihapiirissä
Hallitus vie vuosittain päivitettävän ohjelman yhtiökokouksen hyväksyttäväksi. Isännöitsijä tekee korjaustarpeen tekniset esitykset hallitukselle hyvissä ajoin ennen talousarvion laadintaa. – Kun näin toimitaan, ei mitään yllättävää voi tulla esille, eivätkä välittäjätkään ole korjauksista kyselemässä, jos lukemansa ymmärtävät. Hyväksytty korjaushanke pitää löytyä talousarviosta sen arvioidun kustannuksen mukaan budjetoituna joko hoitobudjetista tai lainoitusesityksenä. Ryhmä otti esityksestä esimerkiksi suosituksen asuntoosakeyhtiöiden kunnossapitotarveselvityksen tekemisestä kymmeneksi vuodeksi. 21 Yksittäiset hankkeet otetaan ohjelmasta erillispäätöksillä hankesuunnitteluun sisältöjensä ja rahoituksensa osalta. Ohjelmapaperi ei kuitenkaan ratkaise vaan taloyhtiöihin pitää luoda ylläpitokulttuuri, jotta voimme myös keskenään arvioida taloja, Peltokorpi korostaa. Lopullinen hankekustannus määräytyy hankesuunnitteluvaiheessa tarkentuneen sisällön ja korjauksen laajuuden mukaan. Kunnossapidon periaateohjelma on saanut ISA-yhteisön ja Isännöintiliiton palkinnot. Kun ohjelma on kerran tehty, alkaa se pyöriä hyvin taloyhtiöissä eikä häviä vaikka hallituksessakin olisi vaihtuvuutta. – Laki määrittää minimitason, mutta se on arjessa täysin riittämätön, Peltokorpi toteaa. Ohjelmalla luodaan kiinteistönpidon strategia Matinkylän Huollon kunnossapidon periaateohjelman tarkoituksena on luoda selkeät linjaukset yhtiön tavasta hoitaa omaisuuttaan, eli määritellä osakkeenomistajien enemmistön hyväksymä kiinteistönpitostrategia. Ohjelmassa on korjaushistoria ja tulevat tarpeet 1+4+5 v -periaatteella. Yhtiökokoukselta vahva päätös – Tämä ohjelma on ollut kymmenen vuotta nettisivuillamme avoimesti kaikkien isännöintitoimistojenkin käytettävissä. Asunto- Toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi ja projektipäällikkö Hemmo Päivärinne ovat Matinkylän alueen peruskorjauksen dynamot. Se hyväksytään aina yhtiökokouksessa, päätöksestä riippuen muutettuna ja liitetään aina osaksi isännöitsijäntodistusta – siitä se sitovuus ja läpinäkyvyys syntyy. Ohjelmaa päivitetään, ja se elää vuosittain. M atinkylän Huollon toimitusjohtaja Mikko Peltokorpi kävi esittelemässä ohjelmaa asuntoministeri Pia Viitasen asettamalle Remonttiryhmälle. – Heti kun ohjelma on saatu isännöitsijäntodistuksen yhteyteen, teen syksyllä seuraavan. osakeyhtiölaki vaatii taloyhtiöiltä viiden vuoden korjaustarveselvityksen, joka tuodaan yhtiökokoukselle tiedoksi
22 – Putkiremontti pitäisi tehdä kunnolla koko talossa samalla kerralla. Peltokorpi toteaa, että oleellista ei ole se, millä välineillä ja menetelmillä työtä tehdään, kunhan kunkin yhtiön omaisuutta hoidetaan sen osakkaiden enemmistön linjaaman tahdon mukaisesti suunnitelmallisesti. Matinkylän Huollolla on isännöinnissä noin 120 taloyhtiötä, joista osakeyhtiöitä on noin 100. Talossa käytiin kääntymässä, pois muutto oli vilkasta. Asumiskulttuuri ja – tapa syntyy ensimmäisen viiden vuoden aikana. Monet asunnot ovat sen vuoksi sijoitusasuntoja. Isännöitsijä voi myös kyseenalaistaa hallituksen esittämiä ehdotuksia, jos jollekin korjaukselle ei hänen mielestään ole vielä tarvetta. – Ehdotimme 2000 –luvun alussa, että julkisivulle pitäisi tehdä jotain. Missä on kohtuullisen ja tarpeellisen viranomaisohjauksen raja ja mikä on mielivaltaa. Jouni Suolanen Kehittymätön asumiskulttuuri estää korjaukset Espoon Matinkylän talot ovat pysyneet hyvässä kunnossa kunnossapidon periaateohjelmien ja hyvän asumiskulttuurin avulla. Talojen korjauksia hoitaa seitsemän projektipäällikköä ja kuusi hallinnollista isännöitsijää. Talossa ei oltu tehty kunnossapitoselvitystä. – Jos kiinteistö on 25-30 vuotta vanha, edellytämme LVIkuntotutkimuksen laadintaa ja sen päivitystä viiden vuoden välein ikävien yllätysten välttämiseksi ja osto-/myyntitilanteessa läpinäkyvyyden takaamiseksi, Peltokorpi kertoo. Putkiremontti talossa on tehty vaihtamalla putket osittain ilman asiallisia dokumentointeja. Kehno kulttuuri ajoi yhden asuntoyhtiön isoon korjausvelkaan. Sinä aikana, kun yhtiö oli poissa Matinkylän Huollolta seitsemän vuotta, isännöitsijöitä oli useita. Kulttuuri syntyy tietoisena tuloksena tai sattumalta, Matinkylän Huollon toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Mikko Peltokorpi kuvaa. Talo ei ollut riitaisa, vaan saamaton. vuoden ohjelmaan pohjat valmiiksi, Päivärinne kertoo. Yhtiön isännöinti siirtyi muille toimijoille vuosiksi, kunnes asiakkuus alkoi uudelleen noin viisi vuotta sitten, kertoo taloa isännöivän Matinkylän Huollon johtava projektipäällikkö Hemmo Päivärinne. Taloon on tulossa mittava julkisivuremontti. Vaihtuvien isännöitsijöiden aikana korjauksia ei dokumentoitu. – Kuntotutkimukset vihdoin tehtiin, mutta aivan liian myöhässä. Mitä myöhemmin kuntotutkimus tehdään, sen vähemmän yleensä jää vaihtoehtoisia korjaustapoja – äärimmillään vain rakennusosan uusiminen. Espoon rakennusvalvonta sanoo siihen määräävän sanansa – tässä aihe joka puhuttaa ikuisesti. Sen jälkeen sitä on vaikea muuttaa. Yhtiön talous oli kuralla – hoitovastikkeilla ei pystytty kunnolla tekemään edes normaalia kiinteistönhoitoa.. Ikkunoiden maalausta siirrettiin vuosia. Talon tilanne oli sekava. Peltokorven mukaan taloyhtiön on tärkeää tehdä yhtiökokouksessa vahva päätös joko korjauksen puolesta tai vastaan. Molempia pitää kunnioittaa. Taloyhtiön kulttuuri on joko sairas tai terve. – Meille tulee asukkailta paljon korjausideoita ohjelmien innoittamana. Kunnossapitoohjelma on erittäin hyvä työvälineenä ja taloyhtiön päätösten tukena. Julkisivun kuoriosa vuotaa koko ajan eristetilaan, ja siitä on aiheutunut omat ongelmansa. Nyt vuotavat ikkunat pitää uusia julkisivun uusimisen yhteydessä mahdollisimman nopeasti. Peruskorjattu talo Asunto Oy Matinraitti 5. Suurissa veloissa olevassa 1970-luvun alussa valmistuneessa talossa on kolmessa rapussa 60 asuntoa, joista valtaosa on pieniä yksiötä ja kaksioita. Alussa syntyy asumiskulttuuri Taloyhtiön hallitukset eivät alkuaikoina olleet sitoutuneita tehtäväänsä. Vaihtoehtoisia tekotapoja riittää kyllä, kunhan ollaan ajoissa liikkeellä, Päivärinne harmittelee. Pesubetonipinta muuttunee viranomaisvaatimuksesta lämpörappaukseksi, kuten naapuritalossa. Hallitus otti tulokset tyynesti vastaan. Ei kannata hakea halpoja vaihtoehtoja ja sortua oikomiseen. Nyt julkisivukorjauksen suunnittelu on aloitettu ja julkisivuhanke on hankesuunnitteluvaiheessa
Lähiöissä muhii valtava korjaustarve. Taloyhtiö tuli meille takaisin, koska asukkaat halusivat palauttaa yhtiön arvon, Päivärinne vakuuttaa. Se osoittaa isot korjaustarpeet. – Sen jälkeen kun julkisivuremontti on tehty, yhtiö on aivan toisen tasoinen ja mukava asua. Talossa muhii arviolta noin kahden miljoonan euron korjaustarve. . Minun mielestäni sen pitäisi kuitenkin nostaa kiinteistön arvoa, kun asiat kerrotaan avoimesti, Peltokorpi pohtii. Asuntojen arvo ja haluttavuus ostajien silmissä on asukkaiden mielestä laskenut. Eikä tulos näytä yhtään hassummalta. Espoon Matinkylässä korjaussumaa on purettu järjestelmällisesti jo pitkään. Lainaa otetaan noin tuhat euroa osakasta kohden kymmenen vuoden maksuajalla. Yhtiökokous on hyväksynyt yksimielisesti hallituksen esityksen julkisivukorjauksesta. Jouni Suolanen Kuvan vaalean kaunis kerrostalo Matinkylässä on hyvä esimerkki peruskorjatusta talosta. Nyt myös taloyhtiön kulttuuri on parantunut. Avoimuus nostaa kiinteistön arvoa Nyt talolle on tehty kunnossapito-ohjelma. Mitä myöhemmin kuntotutkimus tehdään, sen vähemmän yleensä jää vaihtoehtoisia korjaustapoja. – Minulta meni vuosi aikaa ennen kun ymmärsin, mitä talossa oli poissaolomme aikana tehty, ja mitkä olivat korjaustarpeet, koska mitään ei oltu dokumentoitu, Päivärinne kuvaa tilannetta. 23
Valtion korjausavustukset tulisi kohdistaa jatkossa strategioiden laatimiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Ryhmä ehdottaa, että kuntien tulisi jättää perimättä lisäraken- Lähiöiden korjaus strategiselle tasolle nusoikeudesta syntyvä arvonnousu, jotta taloyhtiö voi käyttää sen kiinteistöjen ylläpitoon ja korjaukseen. Koko maassa on noin kolme miljoonaa rakennusta, mistä rivi- ja kerrostaloja on noin 123 000 kappaletta. Remonttiryhmältä keinoja korjausvelan purkuun: Lähiöiden peruskorjausten lainoitukseen helpotusta Remonttiryhmän keinoja monien miljardien eurojen lähiöiden korjausvelan purkamiseen ovat muun muassa täydennysrakentaminen tonteille ja siitä koituvan arvonnousun jättäminen kokonaan taloyhtiölle. (js). Mittari voitaisiin liittää osaksi isännöitsijätodistusta. Julkisivut, katot, parvekkeet, ikkunat ja LVIS -järjestelmät tulevat uusimisikään. Korjausvajetta on kymmeniä miljardeja euroja. Remonttiryhmä esittää muun muassa, että maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) aiesopimuksiin kirjattaisiin myös vanhojen asuinalueiden kokonaisvaltaisen kehittämisen ja täydennysrakentamisen tavoitteita. Valtion tulisi tarjota kunnille valmiita toimintamalleja strategian luomiseen ja toteuttamiseen. Rakennuskannasta merkittävä osa on saavuttamassa 50 vuoden iän, mitä pidetään muun muassa viemäriputkistojen keskimääräisenä ikänä. Toimintamallit syntyvät esimerkiksi pilottilähiöiden kautta. – Lähiöiden uutta korjauskulttuuria voi edistää myös valtiontaloudellisin ohjausvälinein. Lisärakentamisen arvonnousu taloyhtiölle Remonttiryhmä haluaa edistää lisä- ja täydennysrakentamista. Vuonna 2005 asuinrakennuskannan arvoksi laskettiin 170 miljardia euroa. Lähiöiden rakennuskannan ylläpidon vajaus johtaa jatkuvaan asuntojen arvon ja laadun laskuun. Kiinteistöjen korjausrakentamiseen käytettiin vuonna 2012 noin 10,8 miljardia euroa ja koko talonrakentamisen 22,7 miljardia euroa. Omistaja-asukkaat ovat usein haluttomia tai kykenemättömiä maksamaan talojensa korjaamisesta. Selvityksestä tulisi keskeinen asuntokaupan dokumentti vuoteen 2020 mennessä. Uusi täytetakausmalli tulisi nykyisen asunto-osakeyhtiöiden perusparannuskorkotukilainan rinnalle. Samalla kun valtio ja kunnat yrittävät kiivaasti leikata kulujaan. Suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Remonttiryhmä esittää, että taloyhtiöissä otetaan käyttöön mittari, joka seuraa korjaustarvetta ja ylläpitovajetta. Asuintalojen korjaamiseen käytettiin noin 6,2 miljardia euroa. Valtion infra-avustuksia tulisi suunnata vanhoille alueille uusien sijaan. VTT:n Pajakkalan mukaan joka vuosi pitäisi korjata 15 000 – 20 000 asuntoa. Näin asunto-osakeyhtiö saisi tontiltaan lohkaistun tontin myynnistä koko sen arvon. 24 Remonttiryhmä kannustaa kuntia laatimaan kokonaisvaltaisia suunnitelmia lähiöiden ja niiden rakennuskannan kehittämiseksi. Mitä pidempään talojen korjauksia lykätään, sitä kalliimmiksi ne tulevat. Kaupunkien tulisi remonttityhmän puheenjohtajan, Vantaan vuokra-asuntojen toimitusjohtajan Teija Ojankosken mukaan jättää perimättä maankäyttömaksu, jonka ne nykyisin ottavat lisärakennusoikeudesta. Kuntien tulisi lisäksi helpottaa lähiöiden lisärakentamista esimerkiksi joustavoittamalla päätöksentekoa ja kehittämällä pysäköintiratkaisuja, jotka mahdollistavat lisärakentamisen. Lisäksi Remonttiryhmä ehdottaa, että asunto-osakeyhtiöiden kunnossapitotarveselvitys tehtäisiin nykyisen viiden vuoden sijaan kymmeneksi vuodeksi, jotta asukkaat ja asunnonostajat voivat paremmin varautua korjaustarpeisiin taloudellisesti. Suunta on kasvava: vuonna 2000 asuintaloja korjattiin neljällä miljardilla eurolla. Tärkeimmät korjauskohteet vuonna 2013 olivat vesi- ja viemäriputkistot sekä julkisivut. VTT:n korjausasiantuntijan Pekka Pajakkalan mukaan Suomessa korjausrakentamisen osuus on nyt 55 prosenttia ja jatkossa yli 60 prosenttia rakentamisen koko volyymistä. Täytetakausmallin valmistelu voidaan aloittaa nähdäkseni välittömästi, Viitanen sanoo. Vajeen täyttäminen ei ole helppoa. Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen elokuussa 2013 asettama työryhmä ehdottaa, että valtio helpottaa peruskorjausten lainarahoitusta antamalla peruskorjauslainoille täytetakauksen, jonka hakuprosessi on sujuva. Talojen korjaaminen kasvaa bruttokansantuotetta nopeammin. Strategian puuttuminen tulee pidemmän päälle kalliiksi kunnalle ja veronmaksajille. Rakennusalan suhdanneryhmä Raksu ennakoi vuodelle 2014 noin 2,5 prosentin kasvua asuintalojen korjaamisessa. (js) Korjausrakentaminen kasvaa uudisrakentamisen ohi Korjausrakentaminen on jo ylittänyt uudisrakentamisen määrän. Korjausrakentamista vauhdittavat matala korko, korjausikään tulevien rakennusten kasvava määrä sekä paine parantaa rakennusten ominaisuuksia, muun muassa sisäilman laatua ja energiatehokkuutta sekä varusteita
Erityisesti isännöitsijöiden vastausta voidaan pitää yllättävänä, Isännöinnin ostamisessa taloyhtiöiden tulee kiinnittää aiempaa merkittävästi enemmän huomiota ostettavan palvelun laatuun hinnan lisäksi. Erillisveloitettaviin töihin kuuluvat myös isännöitsijäntodistukset, jonka maksajana on yleisimmin asunto-osakkeenomistaja. Erillisveloitusten vaihtelu on varsin suurta ja nousu kolmessa vuodessa kuukausipalkkioita suurempaa. Keskimääräinen kiinteä kuukausipalkkio 20 asuinhuoneiston talossa (huoneistoala 1 400) oli 444 euroa, jossa on nousua 24 euroa kolmen vuoden takaiseen verrattuna. Hallituksen on myös tunnettava taloyhtiön isännöintisopimuksen sisältö, jotta hallitus tietää mitä on isännöinniltä ostanut. Kiinteistöliiton kyselytutkimukseen isännöintipalkkioista vastasi yhteensä 2413 taloyhtiön puheenjohtajaa ja isännöitsijää. Isännöitsijöiden arviot olivat heikentyneet vuodesta 2010, sillä tarjonnan monipuolisuus sai nyt arvosanan 2,61. Hallinnollisista tehtävistä isännöitsijät veloittavat taloyhtiön puheenjohtajien mukaan keskimäärin 70,50 euroa tunnilta. Sadan asuinhuoneiston taloyhtiössä (huoneistoala 6 000) isännöinnin kuukausipalkkio oli keskimäärin 1 380 euroa, joka on 20 euroa enemmän kuin vuonna 2010. Kokouspalkkiot ovat päiväkokouksissa selkeästi ilta- ja viikonloppukokouksia edullisempia. I sännöitsijöiden vastausten perusteella isännöintipalvelujen tarjonnan monipuolisuus ja laatu ovat heikentyneet vuoteen 2010 verrattuna. KTI Kiinteistötieto Oy toteutti tutkimuksen Kiinteistöliiton toimeksiannosta.. Erittäin korkealuokkaisena tarjonnan laatua piti enää vain kaksi prosenttia isännöitsijöistä. Vastaustiedot perustuvat marraskuun 2013 tilanteen mukaisiin lukuihin. isännöintisopimus ja siihen sisältyvistä tehtävistä maksettava kiinteä palkkio ja erillisveloitettavat palkkiot. Kyselyyn vastan- Kiinteän isännöintipalkkion suuruus vaihtelee huomattavasti taloyhtiön koon mukaan ja keskipalkkio alenee kiinteistön koon kasvaessa. Isännöintipalvelujen tarjonnan monipuolisuuden osalta isännöitsijät olivat myös erittäin kriittisiä. Kiinteistöliitto muistuttaa, että taloyhtiön hallituksen tehtävänä on hyväksyä Kyselystä ilmeni, että isännöitsijät pitävät isännöintipalvelujen tarjonnan laatusuhdetta markkinoilla varsin heikkona. Hinnat sisältävät arvonlisäveron ja perustuvat koko maan vastausaineistoon. Taloyhtiöiden puheenjohtajien mukaan isännöitsijän kokouspalkkio oli työpäivän aikana keskimäärin 70 euroa/tunti, työpäivän jälkeen 88,70 euroa/ tunti, myöhemmin illalla 110 euroa/tunti ja viikonloppuisin 153,10 euroa tunnilta. Neljännes veloitti 60 euroa tai vähemmän ja neljännes 100 euroa tai enemmän. Tarjonnan laatu sai asteikolla 1-5 isännöitsijöiltä arvosanaksi 2,82. Isännöintipalkkiot 2013 -tutkimus: Erillisveloituksissa vaihtelua, kuukausipalkkiot vakaampia Yleisin isännöinnin kiinteän kuukausipalkkion määräytymisperuste on huoneistojen lukumäärä. 25 sillä isännöintialalla on viime vuosina korostettu siirtymistä erillisveloitettaviin tuotteisiin ja palveluihin. Isännöintitehtäväluettelo on toimiva väline isännöintitehtävistä sopimiseen taloyhtiön ja isännöintiyrityksen kesken. Keskimääräinen kiinteä isännöintipalkkio oli 40 asuinhuoneiston talossa (huoneistoala 2 400) noin 737 euroa kuukaudessa, joka tekee 18,40 euroa kuukaudessa asuinhuoneistoa kohti laskettuna. Taloyhtiön hallituksen on hyväksyttävä myös näiden mahdolliset tarkistukset ja muutokset. Kolme vuotta aiemmin arvosana oli 3,43. Kyselyllä koottiin ajantasaista tietoa isännöintipalkkioista sekä kartoitettiin tilannetta erilaisten veloitusperusteiden ja veloitusten suuruuden osalta. Kolme vuotta aiemmin arvosana oli 3,14. Teknisen isännöinnin tuntihinta on noin viisi euroa korkeampi. Erillisveloitusten suuruus vaihtelee eri isännöintiyrityksillä huomattavasti. Asuinhuoneistoa kohti laskettuna kiinteä isännöintipalk- Erillisveloituksissa laaja hintahaitari neiden ammatti-isännöitsijöiden mukaan erillisveloitettava tuntityö on 9 euroa taloyhtiön hallitusten puheenjohtajien näkemystä alhaisempi. Kiinteät palkkiot kehittyneet maltillisesti Kiinteän kuukausipalkkion lisäksi isännöintiyritykset veloittavat erilliskorvauksia esimerkiksi yhtiöjärjestyksen muuttamisesta, remonttien valvonnasta sekä kokouspalkkioita, kilometrikorvauksia ja kopiointimaksuja. Kiinteistöliiton valtakunnalliseen kyselytutkimukseen isännöintipalkkioista vastasi 744 isännöitsijää ja 1669 hallituksen puheenjohtajaa. Sopimuksiin ja palvelun laatuun huomiota Isännöinnin ostamisessa taloyhtiöiden tulee kiinnittää aiempaa merkittävästi enemmän huomiota ostettavan palvelun laatuun hinnan lisäksi. Sadan huoneiston yhtiössä palkkio on 13,80 euroa huoneistolta kuukaudessa. Isännöintisopimusten liitteistä yleisin on isännöintitehtäväluettelo, joka on mukana 86 prosentissa sopimuksista. kio oli 20 huoneiston yhtiössä 22,20 euroa huoneistolta kuukaudessa, joka on 1,20 euroa enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Kyselytutkimukseen vastanneista taloyhtiöiden puheenjohtajista sekä myös isännöitsijöistä 83 prosenttia haluaa, että kiinteän sopimushinnan osuus kokonaispalkkiosta on vähintään 75 prosenttia. Isännöitsijäntodistus liitteineen maksoi isännöitsijöiden mukaan keskimäärin 83,20 euroa. Tutkimus toteutettiin Internet-pohjaisena kyselynä marras-joulukuussa 2013. Vastaajamäärä kasvoi molempien ryhmien osalta vuoden 2010 vastaavasta kyselystä. Kallein isännöitsijäntodistuksen hinta liitteineen oli 232 euroa
26. Kalasataman keskuksen tilat käyttöön vaiheittain vuosina 2017 – 2021 Kalasataman tornien rakentaminen käyntiin Kalasatamaan rakennetaan jättimäiset asuintornit. Samalla myönnettiin rakennuslupa myös Kalasataman uudelle kauppakeskukselle. Helsingin rakennuslautakunta on myöntänyt rakennusluvan Kalasataman keskuksen kahdelle asuintornille. Tulevat tornit ilmasta nähtyinä
K alasataman torneista tulee Helsingin korkeimpia asuinrakennuksia. Liikekeskus on nelikerroksinen, asukkaiden yhteistilat sijoittuvat pääosin viidennen kerrokseen pihakansitasolle sekä kattoterassikerroksiin ja asunnot sijaitsevat kuudennen sekä sitä ylemmissä kerroksissa. Toisessa torneissa on 35 ja toisessa 32 kerrosta. Piha-alueille on suunniteltu oleskelu- ja leikkialueet sekä kaupunkiviljelyn mahdollistavat istutuslaatikkoalueet. Parvekkeiden sijaan asuinhuoneistoihin rakennetaan viherhuoneet. Lasipintaa rytmittävät keraamisella pinnoitteella toteutettava valkoinen raidoitus sekä julkisivujen valkoiset metalliprofiilit. Alueelle tuleva sosiaali- ja terveysasema sijoitetaan aiemmista suunnitelmista poiketen omalle tontilleen Työpajankadun pohjoispuolelle. Länsiosan julkisivumateriaalit ilmentävät alueen teollista historiaa ja itäosan materiaalivalinnat alueen merenläheisyyttä. Kalasataman keskuksen tilat on tarkoitus ottaa käyttöön vaiheittain vuosina 2017 – 2021. Kussakin tornissa on kolme hissiä, jotka toimivat toisistaan riippumattomasti ja myös sähköjen katketessa. Rakentami- sessa noudatetaan rakennusvalvonnan korkean rakentamisen rakentamistapaohjetta. Kannelle rakennetaan asukkaiden piha-alueet ja julkinen puisto. Valmistuttuaan Kalasataman keskus muodostaa koko uuden kaupunginosan ytimen ja se toimii joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn solmukohtana itäisessä kantakaupungissa. Suunnitelmien mukaan kuuteen torniin rakennetaan asuntoja yhteensä noin 2 000 asukkaalle, yhdestä tornista Tornitalot ulottuvat omiin korkeuksiinsa puistosta katsottaessa. Toinen torni kohoaa kohoaa tulee kohoamaan 132 metriin. Asuintornien julkisivut ovat pääosin lasia. Tornien rakentamisessa käytetään jäykistysrakenteita, jotta tuuli ei aiheuta ihmisen havaitsemaa liikettä torneissa. Julkisivuissa ympäristö huomioon Keskuksen julkisivujen suunnittelussa on otettu huomioon lähiympäristö ja alueen historia. Laajat suunnitelmat turvallisuuden varmistamiseksi Vaativa korkean rakentamisen hanke edellyttää laajamittaisia suunnitelmia rakenteellisen turvallisuuden varmistamiseksi. Torneissa on yhteensä 521 asuntoa. Korkea rakentaminen tuo erityisvaatimuksia myös hissien toiminnalle. rakennetaan hotelli ja yksi tulee toimistokäyttöön. Hissit rakennetaan palomieshisseiksi, jotka tavallisesta poiketen ovat käytössä myös pelastustilanteissa. 27 Jouni Suolanen Kuvat:Helin & Co Arkkitehdit/Voima Graphics. Kalasataman keskuksen on suunniteltu koostuvan laajasta kauppakeskuksesta sekä sen yläpuolelle kohoavista kahdeksasta tornirakennuksesta. Kauppakeskuksen alaosissa käytetään luonnonkivilaattoja, ylemmissä kerroksissa keraamisia suurlaattoja ja lasilaatto- ja. Hankkeessa on ulkopuoliset suunnitelmien tarkastajat kalliosuunnitteluun, rakennesuunnitteluun, palotekniseen suunnitteluun sekä talotekniikkasuunnitteluun. Parvekkeiden sijaan viherhuoneet Liikenteen haittavaikutuksia vähennetään kattamalla Itäväylä, metrorata ja liikekeskus viherkannella
Hallitustyöskentely on tiimityötä parhaimmillaan. Kuvassa vasta valittu Suomen paras taloyhtiön hallitus vasemmalta: hallituksen jäsenet Sami Kekkonen, Petra Karasti, Petri Kauppi ja Tommi Nieminen, kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen, isännöitsijä Seppo Määttä, hallituksen puheenjohtaja Mikko Malila ja Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä. – Viime syksynä, kun kisa käynnistyi, tämä yhtiö tuli heti mieleeni. Oy Kirkkonummen Nymaninkujan hallituksen kilpailuun ilmiantanut, nykyisin Kuopion 28 toimistoon siirtynyt isännöitsijä Seppo Määttä Ovenia Isännöinti Oy:stä. oittaneella hallituksella on sen kilpailuun ilmoittaneen isännöitsijän mielestä annettavaa koko alan kehitykselle ja arvostuksen nostamiseksi. – As. Oy Kirkkonummen Nymaninkuja korostaa vastuunkantoa, hyvää työnjakoa ja yhteistä päämäärää isännöitsijän kanssa. Isännöintiliitto jatkaa ja laajentaa kilpailua Suomen paras hallitus panostaa viestintään V Isännöintiliiton ensimmäistä kertaa valitsema Suomen paras hallitus As. Suunnitelmallisuus näkyy esimerkiksi kiinteistön lämmitysenergian kulutuksessa, missä päädyttiin nykyisen järjestelmän optimoimiseen ja säätämiseen, ennen kuin tulee riittävästi faktaa uusien järjestelmien toimivuudesta. En voinut kuvitella mitään muuta hallitusta kuvitella voittajaksi, kertoi julkistamistilaisuudessa As. Oy Kirkkonummen Nymaninkujan hallitus ottaa asioista selvää ja toimii suunnitelmallisesti. Suomen paras hallitus kan-. Viestinnän merkitys korostuu hallituksessa alan ammattilaisen valinnan myötä
Jouni Suolanen. – Taloyhtiön strategia on helpoin keino pitkän tähtäimen suunnitelmallisuuteen. omaksunut eikä hyödynnä yhteydenpidossa riittävästi tämän päivän sähköisiä välineitä. Se helpottaa sekä isännöinnin että hallituksen työtä. Viesti välittyy myös suusta suuhun vaikkapa hiekkalaatikolla lasten vanhempien kohdatessa. Hän on iloinen toteutuneesta kilpailusta ja sille luvatusta jatkosta. Palkitun hallituksen kotitalo on erinomainen esimerkki taloyhtiöstä, jossa tulevaisuutta on pohdittu, Heikkilä toteaa. – Olen ministerinä huolissani myös kasvavasta korjausvajeesta. Vuoden hallitus- palkinnon vastaanotti As. Oy Kirkkonummen Nymaninkujalla on menossa strategiatyö, jossa yhtiön linjaukset saatetaan strategian muotoon. Te olette ripeitä tarttumaan asioihin. Sähköinen yhteydenpito tulee esille myös hallitustyöskentelyssä, missä hallitus hyödyntää sähköpostirumbaa vähentävää verkkotyökalua. Jos strategiatyöstä tulisi yleinen toimintatapa ja suunnittelu tehdään yhdessä osakkaiden kanssa, vaikutus korjauskulttuuriin on merkittävä, Viitanen toteaa. Te olette varmistaneet, että talossa on hyvä ja turvallista asua ja olla, Heikkilä perusteli valintaa. Oy Kirkkonummen Nymaninkujan hallituksen puheenjohtaja Mikko Malila. Meillä on isännöitsijän kanssa selkeä työnjako, mutta sama päämäärä toimia taloyhtiön parhaaksi, linjasi hallituksen puheenjohtaja Mikko Malila. Isännöintiliiton Heikkilä pitää tärkeänä asukkaiden ja osakkaiden näkemysten kuulemista ja tuomista mukaan hallitustyöskentelyyn. Asukkaat mukaan strategiatyöhön As. Heikkilän mukaan hyvä hallitus ymmärtää roolit niin, että isännöinti tekee työt, mutta hallitus ja yhtiökokous päättävät. Viestintä on avointa ja se tapahtuu muun muassa taloyhtiön Facebook-ryhmässä, missä ovat edustettuina lähes kaikki asunnot. Palkintotilaisuuteen osallis- 29 tuneen kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen mukaan strateginen ajattelu ja suunnittelu taloyhtiöissä on erittäin hyvä ja tärkeä asia, jolla on vaikutusta myös asumiseen. taa vastuunsa ja tekee työtään koko taloyhtiön etu mielessä. Se luo taloon sellaista kestävää kulttuuria, joka kiinteistöön pitää tuoda. – Taloyhtiön asiat tai hallitustyöskentely eivät aina kiinnosta asukkaita, mutta strate- giaprosessissa heidät saadaan aktivoitua mukaan toimintaan kohti yhteistä päämäärää. Hallitus saatiin puheenjohtaja Malilan mukaan kasaan yhtiökokouksessa parissa minuutissa. Viesti välittyy suullisesti ja sähköisesti Kuuden vuoden ikään ehtineessä rivitalossa on 38 asuntoa. Isännöintiala ei ole hänen mukaansa vielä Kulttuuri ja asuntoministeri Pia Viitasen mielestä hallitustyöskentelyä taloyhtiöissä pitää arvostaa nykyistä enemmän. Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä korostaa pitkäjänteisen suunnittelun ja strategiatyön merkitystä taloyhtiöissä. Siksi hallitukseen valittiin uutena, kuudentena jäsenenä ja samalla toisena naisena, viestintäalan ammattilainen Petra Karasti. – Puhallamme samaan hiileen ja kehitämme yhdessä asioita, vaikka aina voi toki parantaa. Keskusteluista hallitus nappaa aiheita kokoustensa esityslistoille. Asukkaat kokevat, että heitä kuunnellaan. – Nämä asiat ovat voittajan vahvuuksia. Hallitus halusi panostaa kevään henkilövalinnoissaan erityisesti viestintään. Heikkilä korostaa strategian merkitystä taloyhtiön johtamisessa ja päätöksenteossa. Hallituksen tärkeä tehtävä on myös välittää ammattilaisille omistajien tahtoa. Kilpailun taustalla on Isännöintiliiton toimitusjohtajan Tero Heikkilän mukaan tavoite korostaa hyvän hallitustyön merkitystä sekä liiton arvostus hallitustyötä kohtaan
Kuva Helsingin Länsi-Pasilasta. Vahva kysyntä nostaa asuntojen vuokria Vapaarahoitteisten ja ARA-asuntojen vuokrat ovat kohonneet koko maassa. Vuokrat ovat nousseet sekä vapaarahoitteisissa että ARA -asunnoissa, mutta yksityisten omistamissa vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa enemmän. Tampereella vuokrat kohosivat 4,1, Jyväskylässä 4,5, Lahdessa 4,0 prosenttia. A Helsingissä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 4,8 prosenttia, Espoossa vuokrat kohosivat 1,7 ja Vantaalla 5,1 prosenttia. noissa oli 11,67 euroa ja muualla maassa 10,10 euroa. Vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 3,8 prosenttia. Turussa vuokrat nousivat 2,9 prosenttia ja Kuopiossa 3,9 prosenttia. suinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2013 keskimäärin 3,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. ARA-asuntojen keskineliövuokra oli 10,64 euroa koko maassa. Keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 12,43 euroa neliöltä koko maassa. 30 Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 15,99 euroa neliöltä ja muualla maassa 10,70 euroa neliöltä. Etenkin pääkaupunkiseudulla vuokria nostaa pula asunnoista ja sen myötä kova kysyntä erityisesti pienistä asunnoista. Pääkaupunkiseudul- la vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 4,4 prosenttia ja muualla maassa 3,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra ARA-asun- Helsingissä suurin nousu. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,8 prosenttia
RAKLI pitää tärkeänä, että riittävästä keinovalikoimasta kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonnan lisäämiseen huolehditaan. Vuokra-asuntojen tarjonta paranemassa Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta vuokrien vuositilastosta. Merkittävään tuotannon lisäykseen uskovia ei kuitenkaan juuri ole. Nousu on RAKLIn suhdannekyselyn mukaan suurinta pääkaupunkiseudun pienissä asunnoissa, ja etenkin Helsingissä. Tarve vuokraasunnoille tullee muun muassa väestörakenteen muutosten Vuokrien nousua ylläpitää edelleen vahva kysyntä. Asuntomarkkinoiden ammattilaisten näkemykset vuokraasuntotarjonnan kehityksestä ovat RAKLIn vuokra-asuntobarometrin mukaan muuttuneet hienoisesti positiivisemmiksi. Pääasiassa kunnat sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn yleishyödylliseksi nimeämät yhteisöt tuottavat ja omistavat arava- ja korkotukiasuntoja. Nykytasoa korkeammalla ollaan investointiodotuksissa oltu vain vuosina 2009-2011, jolloin käytössä oli suhdanneluontoinen välimallin korkotuki. Keskimääräisten neliövuokrien (€/m2/kk) kehitys koko maassa vuosina 1975–2013 Pienten asuntojoen vuokrien nousu jatkuu Vuokrien nousua ylläpitää edelleen vahva kysyntä sekä suhdannetilanteesta huolimatta nousevat rakentamis- ja ylläpitokustannukset. Teksti: Jouni Suolanen Kuva: Helsingin kaupunginkanslia Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. ARA-asunnot) valitaan asukkaat sosiaaliseen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen perusteella. Tätä arvioidaan hakijan asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja omistavat yksityishenkilöiden ja muiden piensijoittajien lisäksi muun muassa yritykset ja vakuutusyhtiöt. Näistä noin puolet on vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja ja noin puolet on rahoitettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa kasvukeskuksissa valtaosa vastaajista arvioi suurten asuntojen vuokrien pysyvän ennallaan tai laskevan hieman. Sxêê÷ïàx???????Yxê?????M?Ð??œ?œ???ó?œœœœ???ê??ï?Õ???÷¢x?Õïà?à????÷ê???www.suodatinkeskus.com 31. Vuokralla katetaan pääasiassa vain talon rakentamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä kiinteistön hoitokulut. Vuokratilastossa on mukana noin 260 000 vuokraasuntoa. ARA-asuntoihin sosiaalisin perustein Arava- ja pitkäaikaisella korkotukilainalla rahoitettuihin asuntoihin (ns. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! ??S?÷¢x?Õï?x?Þx???xà?Õ????M???Õ??÷¢x??Õê. Pienten asuntojen vuokrien maltillisen nousun arvioidaan jatkuvan kaikissa kasvukeskuksissa. Tilasto perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin tietoihin. Vapaarahoitteisten vuokraasuntojen vuokra määräytyy markkinaperusteisesti osapuolten välisin sopimuksin. ??S?÷¢x?Õïàxïàxx????S?÷¢x??Õê??ê?û??êÕ??÷Þï?ê?àxxï Asiakkaanamme et maksa liikaa! Kun sisäilmalla on merkitystä. Suurempien asuntojen vuokraodotukset ovat edelleen maltillisia. ARA-asuntojen vuokran määräytymisessä noudatetaan omakustannusperiaatetta. Suomen noin 2,5 miljoonasta vakituisesti asutusta asunnosta noin 800 000 on vuokra-asuntoja. seurauksena jatkossa vain lisääntymään
Biotalouden uskotaan muuttavan koko yhteiskuntarakennetta. 32. Biotalousalan asiantuntijat koolla Finlandia-talossa Suomi matkalla kohti biotalousyhteiskuntaa Biotalous on merkittävä osa Suomen lähivuosien kasvustrategiaa
Metsätalous biotalouden veturi UPM:n johtaja Stefan Sundman kuvailee metsätaloutta biotalouden veturiksi. – On muistettava, että vuonna 2050 maailmassa on jo yhdeksän miljardia ihmistä. Sundman selvittää, kuinka puusta on moneksi liiketoiminnaksi. B iotalous on Suomen suuri mahdollisuus. – Esimerkiksi kuidut selluksi, paperiksi ja komposiiteiksi, kuori ja oksat BTL-dieseliksi ja energiantuotantoon ja puun uuteaineet biodieseliksi. Muutokset näkyvät resurssien niukkuutena, maailmantalouden painopisteen siirtymisenä, ilmastonmuutoksena ja digitalisaationa. Biotalous oli päivän teemana Finlandia-talossa Helsingissä huhtikuun alussa järjestetyssä Biotalous 2014 -seminaarissa. Lisäksi uusiutuvien luonnonvarojen lisääntyvä käyttö parantaa vaihtotasetta, kun fossiiliraakaaineen käyttö samalla vähenee. Saarenmaa korostaakin, että biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Vuoteen 2025 mennessä biotalouden tuotos on kasvanut 100 miljardiin ja biotalouteen on syntynyt 100 000 uutta työpaikkaa. Päivän aikana puhuttiin muun muassa biotalouden liiketoimintamahdollisuuksista, kestävästä kehityksestä, biotalousajan infrastruktuurista ja yhteiskuntarakenteesta. – Ensimmäinen aalto alkoi vuonna 1785, siinä olivat rauta, vesivoima, koneet, tekstiilit ja kauppa. Suomen tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 14 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Suomen vahvuuksiksi Saarenmaa nostaa runsaat ja osittain vajaassa käytössä olevat biomassa- ja vesivarat. Vuonna 2040 biotalouteen liittyvän toiminnan odotetaan tuovan yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta. Keinoina ovat biotalouden uudet teknologiat ja tuotantomenetelmät, markkinat ja kilpailukyvyn parantaminen sekä julkisen sektorin ja yhteiskunnan tiivis yhteistyö. Toinen aalto vuonna 1845 piti sisällään höyrykoneen, rautatiet, teräksen ja puuvillan. – Metsä on täynnä uusia mahdollisuuksia, kun maailma muuttuu. Neljäs aalto oli vuonna 1950, siihen kuuluivat petrokemikaalit, ilmavoimat ja avaruus Tuulivoima on jo tuttu näky monin paikoin myös Suomessa. Biotalous 2014 -seminaari järjestettiin ensimmäistä kertaa, ja se oli tarkoitettu lähinnä yritysten ja politiikan päättäjille. Yrityksen toimitusjohtaja Asko Ojaniemi on jäsenä EU:n biotalouspaneelin Market Making in the Bioeconomy -teemaryhmässä. Saarenmaan mukaan uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä on lisättävä kestävästi. 33. Kolmas aalto oli 1900-luvun alussa, siinä olivat mukana sähkö, kemikaalit ja polttomoottorit. Paikalla oli runsaat 50 osallistujaa. Sundman esitti seminaarissa, kuinka teollinen kehitys on jakautunut kuuteen eri vaiheeseen. Saarenmaa otti esille vision vuodelle 2025. – Biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. – Biotalousstrategiassa tavoitellaan systeemistä muutosta, joka johtaa vähähiiliseen yhteiskuntaan 2050 mennessä. Biotalousstrategia Suomen kasvustrategia Maa- ja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa pitää Suomen biotalousstrategiaa kasvustrategiana. Järjestäjänä toimi Benet Oy, joka muun muassa kehittää ja markkinoi energia-alan projekteja. EU ei ole nykyisinkään omavarainen ruuan, energian eikä raaka-aineiden suhteen. Tämä on saavutettavissa neljän prosentin vuosittaisella kasvulla. Seminaarissa oli puhumassa kahdeksan alan asiantuntijaa. – Ekosysteemipalveluihin perustuvan liiketoiminnan kehittäminen on uusi mahdollisuus
Kehittyneet ja kestävästi tuotetut nestemäiset biopolttoaineet ovat nopein ja kustannustehokkain tapa vähentää CO2-päästöjä. On oltava teknologista osaamista ja laaja raakaainepohja. – Täytyy muistaa, että biomassa on rajallinen, ja sen kestävyys täytyy turvata. 1990-luvulle ajoittuvassa viidennessä aallossa olivat digitaalinen verkko, bioteknologia ja tietotekniikka. Näitä ovat jo olemassa olevat liiketoiminnat ja osaaminen sekä uusi tieto ja uudet liiketoiminnat; näistä syntyy uusi metsäteollisuus. Biotalouteen kuuluu Rohwederin mukaan vähähiilisyys, uusiutuvien luonnonvarojen käyttö teollisuuden raaka-aineena, bioenergia, kestävät biopolttoaineet ja resurssitehokkuus. Kuva: Mia Savolainen WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder puhui luonnonvaroista ja niiden riittävyydestä sekä biotalouden mahdollisuuksista. Rohweder myös selvitti, mitä eroa on vihreällä taloudella, biotaloudella ja bioenergialla. – Siihen kuuluvat kestävä biotalous, uusiutuva energia, vihreät kemikaalit, teollinen ekologia ja vihreä nanoteknologia. Suomen biotalousstrategia Maa- ja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Liisa Saarenmaa nosti Suomen vahvuuksiksi runsaat ja osittain vajaassa käytössä olevat biomassa- ja vesivarat. Siihen kuuluvat myös cleantech, resurssi- ja energiatehokkuus, biotalous, päästöttömyys sekä hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen irtikytkentä. Siksi sen käyttö tulee kohdentaa niille sektoreille, missä muut vaihtoehdot ovat rajallisia. Biotalousseminaarissa oli mukana myös keskustapuolueen puheenjohtaja Juha Sipilä. Kuva: Mia Savolainen Kuinka biotalous muuttaa elintarviketeollisuutta ja ruokatuotantoa. Hiilensidonta ja biopolttoaineet ovat osa bioenergiaa. Kuva: Mia Savolainen UPM:n johtaja Stefan Sundmanin aiheena oli metsäteollisuus biotalouden veturina. Sundman korostaa, että biopolttoaineiden kehittyminen edellyttää ennustettavaa ja johdonmukaista ilmastopolitiikkaa. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö 34. Suomi tarjoaa houkuttelevan investointiympäristön ja suomalaiset yritykset ovat haluttuja kumppaneita biotaloudessa. Bioenergia puolestaan on biomassoista saatavaa energiaa, joka korvaa fossiilisia polttoaineita. Biotalouteen on syntynyt 80 000 uutta työpaikkaa Hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet 14 prosentilla. – Tieliikenteen ratkaisuilla on iso rooli päästöjen vähentämisessä. Kuudes aalto on Sundmanin mukaan edessä vuonna 2020. Tämä kuitenkin edellyttää soveltuvuutta nykyiseen jakelujärjestelmään ja autokantaan. – Yliprosessointi on eilispäivää, mieto prosessointi säilyttää raaka-aineen laadun. Liisa Rohweder toi bioenergian esiin WWF:n omassa energiavisiossa. Uusia liiketoimintoja ovat biopolttoaineet, biokemikaalit, biokomposiitit ja biofibrillit. Riskien hallintaan on kehitetty järjestelmä. Stefan Sundman selvitti kokousväelle UPM:n tämän päivän toimintaa, joissa biotalous on jo merkittävänä osana. Kuva: Mia Savolainen Seuraavien tavoitteiden on määrä toteutua vuoteen 2020 mennessä: Suomeen on syntynyt uusia biotalouden kasvuyrityksiä ja biotalouden ratkaisut muodostavat merkittävän osan Suomen viennistä. – Puhtaasti uusiutuvat energiaratkaisut ovat vihreää taloutta. Energiaratkaisut vihreää taloutta WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder puhui luonnonvaroista ja niiden riittävyydestä sekä biotalouden mahdollisuuksista. Kuva: Mia Savolainen sekä elektroniikka. – Biotalous tuo metsäteollisuudelle mahdollisuuksia. Biotalouden arvo on kasvanut 80 miljardiin euroon nykyisestä 51 miljardista eurosta. Sitä selvitti VTT:n teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja
Ekologiset näkökulmat ja terveys Biotalous vaikuttaa elintarviketeollisuuteen ja ruokatuotantoon. Anu Kaukovirta-Norja nosti esille myös kuluttajien voiman: biotalouden arvolupaukset toteutuvat vain kuluttajien käsissä. Raaka-aineiden hyödyntäminen on tehokasta. Se on taloutta, joka ottaa todesta biologian, fysiikan ja globaalin rajallisuuden. Tätä selvitti seminaarissa VTT:n teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja. Kaukovirta-Norja korostaa, kuinka biojalostamokonseptista tulee täysi hyöty elintarvikeketjulle. – Terveys ja ekologiset näkökulmat kulkevat käsi kädessä. Raaka-ainepohja laajenee ja niiden käyttö muuttuu. – Yliprosessointi on eilispäivää, mieto prosessointi säilyttää raaka-aineen laadun. Suhteessa perinteisiin talouden sektoreihin se edustaa läpileikkaavaa, poikkisektoraalista ajattelumallia. Tuotannossa otetaan huomioon luonnonvarojen ja hyödykkeiden rajallisuus; säästetään energiaa, materiaaleja ja vettä. Näin kuluu vähemmän eenergiaa ja vettä ja syntyy vähemmän jätettä. Teksti: Maija Salmi Biotalous tulee vaikuttamaan yhä enemmän myös ruokatuotantoon. Biotalous täydentää vihreän talouden ja luonnonvaratalouden käsitettä. Lähde: Maa- ja metsätalousministeriö – Biotalouden arvolupaukset toteutuvat vain kuluttajien käsissä. Saamme enemmän kuitua ja proteiinia, tasapainoisem- man ruokavalion ja enemmän kasvispohjaista ravintoa sekä vähemmän puhdistettua ja jalostettua ravintoa. Myös maan käyttö muuttuu. Tätä on biotalous Työ- ja elinkeinoministeriö kuvaili vuonna 2011 biotaloutta näin: Biotalous on tapa nähdä asioita kiertojen kokonaisuuksina sekä toteuttaa uusia asioita virtoina. 35
Vantaan Energian jätevoimalan koekäyttö alkoi Sekajätteestä sähköä ja kaukolämpöä Suomen suurimman, Vantaan jätevoimalan, koekäyttö alkoi maaliskuun lopussa onnistuneesti. Kaupallinen käyttö alkaa syyskuun alussa, jolloin voimalasta valmistuu kaukolämpöä vantaalaisille ja sähköä koko maan verkkoon. 36. Jätevoimalan fasaadi
Tunnistekorttia vilauttamalla pääsee sisälle portista vielä rakenteilla olevalle alueelle. Fossiilisten polttoaineiden käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa vähenee Vantaalla noin 30 prosentilla ja hiilidioksidipäästöt 20 prosentilla. Suomeen on valmistunut viime vuosina useita muitakin jätevoimaloita. Voimalan koekäyttöä esittelevään tiedotustilaisuuteen toimittajille puetaan päälle uudenkarhet turva-asusteet, kuten kypärä, suojalasit, suojakengät ja liivi. – Huono taloudellinen tilanne on hyödyttänyt meitä, koska komponentit ovat olleet edullisempia. Myös lainarahan hinta on ollut halpa rakennusaikana. V antaan jätevoimalatyömaalla turvallisuus on tärkeää. Kahdella jätteen polttokattilalla taataan voimalan katkeamaton käyttö myös huoltokatkosten aikana. – Laitos ja jätteen polttaminen on lähtenyt käyntiin odotusten mukaisesti. Alhaalla voimalassa näkyy kahden kapean lasiluukun läpi, kuinka jäte palaa kattiloissa noin tuhannen asteen lämpötilassa. Vain joitain säätöjä on tehty, kertoo kunnossapitopäällikkö Jari-Pekka Lievonen.. 37 Voimala käynnistyi odotusten mukaisesti Jätevoimalan valvomosta voi nähdä paksun pleksilasin läpi, kuinka valtava kahmari kahmaisee noin viisi tonnia jätettä ja nostaa sen 15 metriä syvästä jätteen varastobunkkerista polttokattilan päälle odottamaan polttoa. Valmiit voimalat sijaitsevat Turussa, Riihimäellä, Kotkassa, Vaasassa, Oulussa ja Lahdessa. Jätettä on koepoltettu vierailun ajankohtana noin viikon ajan. Rakenteilla on voimala Tampereella ja suunnitteilla Saloon ja Varkauteen. Jätevoimalan valvomo toimii 24/7. Vantaalle nouseva voimala on myös Suomen ainoa kaksilinjainen jätevoimala. Kaukolämpöverkon valvonta siirtyi Martinlaakson voimalasta uuteen jätevoimalaan. Valvomossa työskennellään viidessä vuorossa, normaalisti viisi henkilöä kerrallaan. Tähtien sota –elokuvasta vaikutteita arkkitehtuuriinsa ja uusinta tekniikkaa sisältävä Vantaan Energian jätevoimala täyttää myös tiukat ympäristömääräykset. – Paitsi että jätevoimala on Suomen suurin, se on myös Euroopan tasolla teknisesti edistynein ja tehokkain, Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen toteaa
Lajitteluun kelpaamaton sekajäte tulee jätevoimalaan HSY:n alueelta pääkaupunkiseudulta ja Rosk´n Roll Oy:n alueelta Uudeltamaalta. Polttolaitos on mitoitettu sille määrälle. – Tuomme sekajätettä myös 38 Sortti-asemilta. Pyrimme saamaan mahdollisimman nopeasti kaikki jätekuormat ohjattua tänne, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelujen, HSY:n jätehuollon johtaja Petri Kouvo. Sekajätettä myös Sortti-asemilta Voimalan käyttöönotto jatkuu kevään ja kesän ajan. Voimalan käyttöönotto jatkuu kevään ja kesän ajan. – Jätteenpoltto on lähtenyt käyntiin odotusten mukaisesti, kertoo kunnossapitopäällikkö Jari-Pekka Lievonen. Kahmari kouraisee jätettä kerralla 5 000 – 6 000 tonnia. Jätettä tulee poltettavaksi 320 000 tonnia vuodessa. Biojätteen keräys jatkuu, kuten se on jatkunut vuodesta 1993 lähtien, Kouvo kertoo. Jätettä tulee lännestä ja idästä – Lännestä meiltä tulee siirtokuormattuna jätettä voimalaan Lohjalta, Hangosta ja Tammi-. Kaupallinen käyttö on tarkoitus alkaa syyskuun alussa. Ne ohjataan polttoon murskaimen läpi. Kaupallinen käyttö on tarkoitus alkaa syyskuun alussa. Se sisältää myös isompia jätekappaleita. – Sitä mukaan kuin Vantaan Energia ohjeistaa, tuomme yhä enemmän jätekuormia. – Jätevoimalan on tarkoitus yhdessä uusien määräysten kanssa parantaa kierrätystä pääkaupunkiseudulla. HSY:n uusien jätemääräysten mukaan lasin ja metallin erilliskeräys tulee toteuttaa kaikilla yli 20 huoneiston kiinteistöillä ja kartongin kierrätys yli 10 huoneiston kiinteistöillä
– Siellä missä kierrätetään parhaiten, tehdään myös jätteestä parhaiten energiaa, toteaa Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen. Kun päivän aikana Vantaan jätevoimalaan tuo sekajätettä noin 180 autoa, noin 20 autoa kuljettaa polton jälkeistä jätettä Ämmässuolle. saaresta. Projektijohtaja Kalle Patomeren mukaan lasia ja metallia ei pidä tuoda jätevoimalaan, koska ne haittaavat polttoa. Itä-Uudenmaan alueen jätteestä osa menee Kotkaan ja osa Vantaalle. 39. Paikoitusalue on tupaten täynnä rakennus- ja voimalatyöntekijöiden autoja. – Määrä on puolet Vantaan vuosittaisesta kaukolämmön tarpeesta, ja kolmannes Vantaan sähkön käytöstä. – Työ piti sisällään myös laitoksen sydämen eli sveitsiläisen jätekattilan sekä sen kanavien, putkien, laitteiden ja säiliöiden eristämisen, projekti-insinööri Mikko Turkki kertoo. – 1,5 miljoonan ihmisen sekäjätettä ei viedä enää kaatopaikalle. – Jätevoimalan kokonaisinvestointi pon suuruudeltaan noin 300 miljoonaa euroa. Yrityksen vastuulle kuului myös ranskalaisen LAB:in toimittaman savukaasun suodatusjärjestelmän ja Valmetin savukaasujen lauhdutinlaitteiston eristäminen. Tuomme jätettä jätevoimalaan noin 40 000 tonnia vuodessa, kertoo Rosk´n Rolllin toimitusjohtaja Jukka Paavilainen. – Jätevoimalaan on yhdistetty maakaasukäyttöinen turbiini, jolla lisätään kaukolämmön tuotantoa ja tehostetaan merkittävästi sähkön tuotantoa. Jätteestämme tulee Vantaalle noin 30 prosenttia, mutta meillä on valmius nostaa määrä 100 prosenttiin. Tutustumiskierros jätevoimalaan päättyy. Jouni Suolanen 300 miljoonan investointi – Jätevoimalan rakennustyöt alkoivat 2011, harjakaisia vietettiin toukokuussa 2013, koekäyttö alkoi maaliskuussa 2014 ja kaupallinen käyttö alkaa syyskuussa 2014. – Työllistää suoraan noin 40 henkilöä. Jaottelua kahteen eri kohteeseen helpottaa jatkossa se, että Rosk´n Roll Oy ja ItäUudenmaan jätehuolto Oy ovat yhdistymässä. Jätteen hajua ei tunnu. Sisällä voimalassa kaikki laitteet ja putket hohtavat metallin kirkkaina. Poltosta jäävä tuhka Ämmässuolle Kaikki poltosta yli jäävä karkea kuona ja hienompi tuhka kuljetetaan Ämmässuon kaatopaikalle käsiteltäväksi. Työmaakopissa portilla riisutaan turvavarusteet ja luovutetaan tunnistekortit. Voimalan aulatilassa kysellään viimeiset tiedot. Arinapolttotekniikalla toimivan jätteenpolton kierto on suljettu. Yhdistymistä on vastustettu ja asiaa käsitellään oikeudessa, mutta yhdistyminen on Paavilaisen mukaan molempien yhtiöiden ja niiden omistajien tahto. – Tuottaa vuodessa noin 600 gigawattituntia (GWh) sähköä valtakunnan verkkoon ja 920 GWh lämpöä Vantaan kaukolämpöverkkoon. Jätekattilat vahvasti eristetty – Ohjaamme mahdollisimman nopeasti kaikki sekajätekuormat jätevoimalaan, toteaa jätehuollon johtaja Petri Kouvo. – Määrä vastaa 200 000 kerrostalokaksion käyttämää sähköä, ja 100 000 kaksion käyttämää kaukolämpöä vuodessa. Uusmaalaisen jätehuoltoyhtiön Roskn’ Rollin toimitusjohtajan Jukka Paavilaisen mukaan yhtiö tuo jätevoimalaan noin 40 000 tonnia jätettä vuodessa. – Jätevoimalan hyötysuhde on korkea: 95 prosenttia polttoaineen sisältämästä energiasta saadaan talteen, 60 prosenttia energiasta muutetaan kaukolämmöksi ja 40 prosenttia sähköksi. Tuomme jätettä myös itäiseltä Uudeltamaalta Sipoosta. HL Eriste on vastannut noin 70 -prosenttisesti laitoksen teollisuuseristyksistä. Urakassa hyödynnettiin Parocin verkkomattoja, joita yritys toimitti kohteeseen yhteensä 42 000 neliötä. Vantaan Energian jätevoimalan työmaa lienee elvytystä sanan parhaassa merkityksessä
KATOT Hopeaketjussa ketto meni uusiksi noin 30 vuoden jälkeen Alas valahtaneet ylimmät tiilet olivat ensimmäinen merkki ongelmista Tamperelainen 22 huoneiston rivitaloyhtiö Asuntoosakeyhtiö Hopeaketju on monella tapaa tyypillinen tämän päivän kattosaneerauskohde. Tiilikattoisessa 1980-luvun alussa valmistuneessa rivitaloyhtiössä kosteusvauriot kielivät osaltaan katon huonokuntoisuudesta jo vuosia sitten. Pellitykset on syytä uusia, koska esimerkiksi rännit ja kourut ovat vääntyilleet lumen ja jään painosta 40
tävät myös varttilevykatot, joiden elinikä on noin 30 vuotta. – Ylin ruodelauta oli paikoin lahonnut, koska harjatiilen ja ylimmän tiilirivin väliin oli syntynyt rako ruoteen liikkumisen takia. Työlle on laskettu aikaa noin kuukausi neljän miehen kattoryhmällä ja muutaman miehen peltityöryhmällä. Hopeaketjussa kosteus oli turmellut myös osin ruodelautoja. – Tiilikatto näytti rapistuneelta ja tiilien pinta olin osin rapautunut. – Kartonkisen aluskatteen huonokunto paljastui, kun aloimme tutkia rakenteita. Vaikka tiilikatteella olisi ollut elinikää, oli se purettava, koska aluskatetta ei voitu vaihtaa muutoin kuin yläkautta, sanoo rakennusinsinööri Kari Manninen Kattokeskus Oy:stä. Onnistunut vesikaton ylläpito alkaa Kuntotarkastuksesta. Hopeaketjussa myös pellitykset olivat osin puutteelliset. Kustannusarvio on noin 250 000 euroa. Tarkastamme, huollamme ja korjaamme pelti-, tiili- ja huopakatot yli 20 vuoden kokemuksella. Tiilikatteella olisi sinänsä ollut vielä vuosia jäljellä, mutta kartonkinen aluskate oli niinsanotusti lopussa, mistä seurauksena oli ollut vähäisiä vesivuotoja. Työn osuus on yleisesti kohteissa noin 60 prosenttia. Myös peltikatoilla on ongelmia nimenomaan aluskatteen takia. Kosteutta oli päässyt ruodelautojen lisäksi otsalautoihin ja jopa kantaviin rakenteisiin. Jätä arvailut muille ja hyödynnä todellinen tilannetieto katosta. Kosteus etenee huomaamattomasti Kosteusvauriot syntyvät usein hitaasti ja aluksi ne ovat huomaamattomia. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Taloyhtiö alkoi Kuka kävi viimeksi katolla. Mannisen mukaan kartonkinen aluskate on ollut varsin tyypillinen ratkaisu tuon aikakauden taloissa. – Aluskatteen heikkous on sen huono kosteuskestävyys. Myös läpiviennit oli aikanaan tehty nykyisten käytäntöjen mukaan melko huonosti. Ota yhteyttä, niin kuulet lisää! Nyt on oikea aika tilata Vesikaton Kuntotarkastus: 010 680 4000 Puhelut kiinteästä verkosta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min. Meitä työllis- Hopeaketjussa työlle on laskettu aikaa noin kuukausi neljän miehen kattoryhmällä ja muutaman miehen peltityöryhmällä. R emonttiala on 2 500 neliötä. Jyrkillä katoilla vaurio on aika tavallinen. Niitä ei oltu lainkaan tiivistetty, minkä takia vettä olis päässyt kosteutta rakenteisiin. Kate ei kestä vettä, vaan alkaa kostuessaan kutistumaan ja ratkeilemaan. 41. Hopeaketjussa ensimmäinen merkki katon ongelmista olivat alas valahtaneet ylimmät tiilirivit
Normaaleissa kattoremonteissa suunnitelmat ovat varsin selkeät, koska kantavuusarvointeja ei tarvitse tehdä. Sääsuojaus on Kattokeskuksessa mietitty etukäteen. – Lisäeristys laitetaan kattoremontin jälkeen, koska lisäeristys vaatii taloyhtiöltä uuden päätöksen. Kattoturvalaitteet kuuluvat remonttiin Kartonkinen aluskate oli hapertunut kosteuden takia. Kalustomme on mitoitettu tukemaan remontin nopeaa etenemistä. Työntekijöiden ja asukkaiden turvallisuus on tietysti ensiarvoisen tärkeää. – Olemme kehittäneet menetelmän, jossa purkujätteet laitetaan suoraan nosturiautoon, joka vie jätteet päivän päätteeksi pois. Hopeaketjun yläpohjat lämpökuvattiin ennen remonttia. Työrauha on pienistä asioista kiinni. ajatella remontti vakavasti paitsi asunnoissa ilmenneiden kosteusvauroiden takia myös ylempien tiilien valuttua alemmaksi. Jos kattomies joutuu kapuamaan alas katolta jonkin pienen asian takia, työ voi hidastua kymmenillä minuuteilla. – Aloitamme kohteet yleensä 4-8 viikon kuluessa tarjouksen hyväksymisestä. Toisaalta myös tavarantoimittajille on taattava mahdollisimman sujuvat kulkuyhteydet. 42 Juhani Karvonen. Periaatteena on, että jokaisen päivän päätteeksi aluskate on paikalleen kiinnitettynä ja läpiviennit tiivistettynä. Huippuimurin kytkentöjen takia sähkömiesten piti sisätiloissa käväistä. Kourut ovat hyvin usein jääneet puhdistamatta ja niihin kertynyt roska on aikaa myöten haperruttanut peltiä. Asukkaiden valmistaminen remonttiin luo hyvän pohjan työn sujuvuudelle. Asukkaiden informointi tärkeää Hopeaketjun asukkaat eivät kattoremontista ole juurikaan kärsineet. Aluskate, tiilet ja ruoteet olisi pitänyt joka tapauksessa uusia. – Sääsuojaus hoituu aluskatteella. Jos teemme suunnitelmat omana työnämme, ei aikataulu olennaisesti hidastu. Taloyhtiön ei tarvitse hommata jätelavoja, eikä varata purkujätteille jotakin paikkaa. Kattoturvalaitteet puuttuvat kokonaan tai ovat vähintään puutteelliset vanhoissa taloyhtiöissä. Hopeaketjun kattoremontissa suunnittelu ei vienyt juurikaan aikaa, koska valmiit suunnitelmat olivat tarjouspyynnössä. Remontti hoituu 4-5 miehellä, koska nostinten käyttö korvaa aputyövoiman, jonka hommana olisi lähinnä tiilien kanto maan tasolta katolle. Olennaisinta ovat nostimet. Jos katon materiaali vaihtuu, suunnittelu luvanhakuineen vie aikaa huomattavasti enemmän. – Kerroimme taloyhtiön hallitukselle ja asukkaille, mitä teemme ja missä järjestyksessä. Päivässä ryhmä tekee valmiiksi 100-200 neliötä, jolloin myös tiilet on ladottu katolle. Jos työntekijöiden tai projektin johdon pitää vastata päivittäin lukuisin ”turhiin” puheluihin, aikaa kuluu kaikilta. Jätteet lajitellaan jo lavalla. Kattoryhmän ei tarvitse sisätiloihin yleensä mennä. Laitamme ne takaisin kattoon, kun remontti on saatu päätökseen. Tuolloin havaittiin eristeiden riittämättömyys. – Pellitykset on syytä uusia, koska esimerkiksi rännit ja kourut ovat vääntyilleet lumen ja jään painosta. Kesäisin sadekuurojen sattuessa käytämme pressuja sääsuojana ja puramme pressutuksen työpäivän päätteeksi. Muutoin emme ole huoneistoihin menneet. Hopeaketjussa kosteus oli turmellut myös osin ruodelautoja. Lumiesteet taloyhtiö oli laitattanut muutama vuosi sitten, joten niitä ei ole tarvis uusia. Vuodenaika ei ole ongelma kattotyölle. Ylin ruodelauta oli paikoin lahonnut, koska harjatiilen ja ylimmän tiilirivin väliin oli syntynyt rako ruoteen liikkumisen takia. – Tiilikatteen elinikä on noin 30 vuotta, mutta kosteusvauriot ovat syntyneet hitaasti kenties viimeisen kymmenen vuoden aikana. Asukkaita on hyvä kuulla siitä, miten heidän mielestään remontiaikaiset kulkuyhteydet kannattaa järjestää. Hopeaketjussa ei kattosiltoja oltu koskaan asennettu, joten laitamme ne tämän remontin yhteydessä paikoilleen. Remontissa uusitaan myös sadevesijärjestelmät ja pellitykset. – Kattosillat saattavat puuttua kokonaan tai puurakenteiset sillat ovat lahonneet. Seuraavana päivänä ryhmä aloittaa katon purun siitä mihin saakka aluskatetta on edellispäivänä asennettu. Remontti olisi ollut ajankohtainen jo vuosia sitten, mutta toisaalta työmäärä ja kustannukset olisivat olleet samaa luokkaa. Pellitysten uusiminen kaikilta osin on kattoremontissa järkevä ratkaisu
Ota yhteyttä, kun tarvitset apua kattoasioissa! KerabitPro Oy | Väinö Tannerin tie 3, 01510 Vantaa | Puistokatu 25-27, 08150 Lohja | Puh. Jälki on sen mukaista, pitävää ja pätevää. Pitävä ja pätevä. 010 851 1000 | www.kerabit.fi. Meillä on sadan vuoden kokemus ja ammattitaito. Bitumikatot Pihakannet ja perusmuurit Tiili- ja peltikatot Kattoremontit ja -huollot Valitse KerabitPro kun tarvitset katto- ja vedeneristysrakentamisen asiantuntijaa KerabitProlta saat kaikki katto- ja vedeneristysrakentamisen palvelut niin uudis- kuin korjausrakentamiseenkin
Vedenpoisto ulkokautta on aina parempi vaihtoehto kuin sisäpuolinen vedenpoisto, jolloin mahdolliset vuodot jäävät helpommin huomaamatta. Useimmiten homeongelmat ovat seurausta rakentajien tietämättömyydestä tai jopa huolimattomuudesta. Vinhan mukaan paras kattomalli homevaurioiden synnyn estämiselle on harjakatto. Tasakatot ovat vuotaneet tyypillisesti julkisivun ja katon saumasta sekä jiirien, läpivientien ja kattokaivojen kohdalta. Kattojen puutteelliset rakenneratkaisut ja huolimaton toteutus ovat saaneet vuosikymmenten aikana aikaan rakennuskannassa. Huopakatteen saumaus saattoi olla jo alun perin puutteellisesti tehty. Roska ja katoista irronnut kiviaines voi tukkia kaivojen ritilät. – Tasakatto oli riskialtis vesivaurioille. KATOT Virastotalo on saanut Hämeenlinnan kaupungin rakennusviranomaisten kielessä lempinimen Ruotsin laiva erikoisen muotonsa vuoksi. Siltä sadevesi poistuu parhaiten, jos katto on oikein rakennettu ja toimiva. Jos kaadot eivät olleet riittävät tai kattokaivoja ei ole puhdistettu, vesivaurio oli hyvin todennäköinen. Usein tasakaton ongelmat ovat korjaantuneet jo pelkästään kaltevuutta lisäämällä. Homeongelmat alkavat usein katosta Harjakatto estää parhaiten vaurioiden syntymisen Homeongelmien suurin aiheuttaja suomalaisessa rakennuskannassa ovat vesivuodot. Sauma- ja liitoskohdat hapertuvat myös ajan kuluessa.. Kosteusvauriot ovat syntyneet kuitenkin usein hitaasti ja vaurio on voinut juontaa juurensa hyvinkin kaukaa, sanoo professori Juha Vinha Tampereen teknillisestä yliopistosta. – Nykyisin aluskatteet asennetaan aina, ja vanhoihin kiinteistöihin ne on korjausremontissa laitettu. N 44 ykyisin aluskatteen merkitys on ymmärretty, eikä sen puuttuminen ole enää ongelma
Aluskatetta tarvitaan myös peltikaton alla, koska sadevettä voi päästä valumaan rakenteisiin saumoista tai ruuvin rei’istä. Tutkimusten tuloksena todettiin, että tilojen käyttö nykyisessä kunnossaan 45 on riski rakennuksen käyttäjille. Tuuletuksen lisääminen ei auta, koska ongelmat johtuvat juuri ulkoilman kosteudesta, jota siirtyy tuuletuksen mukana yläpohjaan. Jussi Karvonen – Mitä monimutkaisempi kattorakenne on, sitä suurempi on kosteusvaurioiden vaara, toteaa professori Juha Vinha. – Yläpohjan lisäeristämisen myötä tuuletustilan lämpötila on laskenut lähemmäs ulkolämpötilaa tai ajoittain jopa sen alle taivaalle lähtevän lämpösäteilyn ansiosta. Vuotoreittejä todettiin viidessä eri kerroksessa ja rakennuksen keskellä sijaitsevassa pystykuilussa. Wetterin toimitalossa tehtiin joulu-tammikuussa 2013-2014 sisäilmatutkimus, jolloin löytyi merkittävä määrä mikrobeja ja kosteusvaurioita. Aluskate kannattaa aina Hyvän tiilikaton on uskottu pitävän kosteusongelmat kurissa. Ainoastaan kaksi alinta kerrosta todettiin turvallisiksi käyttää. Vinhan mukaan aluskate tulee asentaa myös tiilikattoihin. Vinhan mukaan ilmiötä on hankala hallita. Alunperin rakennus tehtiin kotiteollisuusopetuksen käyttöön. Lisäeristettä ei voida juurikaan vähentää, eikä tuuletuksenkaan parantaminen ole ratkaisu ongelmaan. – Katon olosuhteita voidaan parantaa vesikaton alle laitettavalla ohuella lämmöneristekerroksella tai asettamalla yläpohjatilaan lämmityskaapeli. Aiemmin sisältä tuleva lämpö on pitänyt tuu- letustilan riittävän lämpimänä ja kuivana. Tällöin lämpöä lähtee säteilemään kohti kylmempää taivasta. – Tiilikatto ei ole vesitiivis, ja lisäksi kattotiiliä myös halkeilee lämpö- ja kosteusliikkeiden seurauksena. Tämä aiheuttaa kosteuden tiivistymisen lisäksi myös homeen kasvulle otollisten olosuhteiden lisääntymistä yläpohjassa. Rakennuksessa on useita vuotokohtia, joiden syyt löytyvät heikosta detaljitason suunnittelusta, huoltopuutteista se-. Lisäksi katon pinnasta taivaalle lähtevä lämpösäteily voi jäähdyttää vesikatetta huomattavasti ulkoilmaa alemmaksi, jolloin tuuletuksen mukana tulevaa ulkoilman kosteutta voi tiivistyä peltikatteen alapintaan. Ilmastonmuutos pahentaa tätä asiaa entisestään ja EteläRuotsissa, jonka ilmaston arvioidaan tulevan meille muutaman vuosikymmenen kuluessa, tästä asiasta on aiheutunut jo paljon homevaurioita. Tiilikattoa rasittavat myös lumi ja jää, jotka kasaantuvat esimerkiksi räystäille. Lisäeristäminen voi tuoda ongelman Lisäeristäminen sekä toisaalta ilmaston lämpeneminen ovat tuoneet mukanaan uuden ilmiön. Home hajasijoitti työntekijät ympäri kaupunkia Kaupungin virastotalo tyhjeni Hämeenlinnassa Hämeenlinnan keskustassa sijaitsevassa vuonna 1991 rakennettu kaupungin nykyinen virastotalo Wetteri on tyypillinen esimerkki niin kutsutusta homevaurioisesta kohteesta. Pieni tuuletus mahdollisen ylimääräisen kosteuden poistamiseksi yläpohjassa kuitenkin tarvitaan, joten tuuletusta ei pidä myöskään poistaa. Lämmöneristysratkaisuja ei ole kuitenkaan tällä hetkellä Suomessa vielä yleisesti saatavilla. – Ilmiö muodostuu, kun ulkona on kirkas sää. Lisäeristyksen määrää taas ei voida nykyisillä lämmöneristysmääräyksillä kovin paljon vähentää, mutta alun perin olisi pitänyt olla malttia enemmän ennen kuin määräyksiä kiristettiin. Pilvisellä säällä jäähtymistä ei tapahdu. Ilmiö on sama, minkä vuoksi auton lasit huurtuvat. Kaupunki päätti, että kaikki palvelut ja samalla 150 ihmisen työpaikat siirretään pois Wetteristä
INEN VOITA JOPA 3000 €:n ARVO ENNETTUNA! SADEVESIJÄRJESTELMÄ AS w.vesivek.fi Osallistu kisaan osoitteessa ww kä teknisestä vanhenemisesta. KATOT HUIPPU-UUTUUS design by Vesivek Vesivek Arvo on mielestämme MAAILMAN PARAS VESIKOURU Se on syvempi, se on vahvempi, se pysyy puhtaana sisältä ja ulkoa. Myös kermien ylösnostot ovat puutteelliset, sanoo vahinkoja tutkinut projektiinsinööri Markus Fränti WSP Finland Oy:stä. Ne aiheuttavat merkittävimmät vuoto-ongelmat. Se on Vesivek Arvo - nimensä veroinen, sinun arvoisesi sadevesijärjestelmä. – Koko seinän mittainen lasinen viistolape on haastava kohde sekä suunnitella että toteuttaa, sanoo Ylämurto. Viides kerros on kuilurakenteen kerroksista pahiten vaurioitunut. Vuotamista ovat edesauttaneet tukkeutunut singelikerros, liian loivat kaadot, sekä pitkät kattokaivovälit. Ne aiheuttavat merkittävimmät vuoto-ongelmat. 0207 353 560 46. jälleenmyyjäsi löydät: vesivek.fi puh. Se on tyylikäs ja erittäin pitkäikäinen, koska se on valmistettu alumiinista. Vuodot voidaan jakaa kahteen pääsyytekijään. Silmin nähtävää kasvustoa esiintyy välipohjan ja alakattolevytyksen välisessä tilassa. Kiinteistöpäällikkö Petri Ylämurron mukaan saneeraus alkaa, kun suunnitelmat valmistuvat ehkä vielä kevään aikana. – Lasielementtien liittymien tiiveys on osin vain kittisaumojen varassa. Vaurio on laaja, koska kuilurakenne ulottuu kolmen kerroksen läpi. Vesi on päässyt sisälle kuudennen kerroksen yläikkunoiden liitoksista. Toinen selkeä vuoto-ongelma johtuu ulkoterassien ja huoltotasojen vuotamisesta. Kosteusrasitus on ollut toistuvaa, ja vesimäärä suuri. Juhani Karvonen – Katon olosuhteita voidaan parantaa vesikaton alle laitettavalla ohuella lämmöneristekerroksella. Aina takuuvarmasti asennettuna. – Lasielementtien liittymien tiiveys on osin vain kittisaumojen varassa. Kerroksissa 3-6 oleva kuiluseinä on kostunut
erinteinen satula- eli harjakatto on edelleen Suomen kenties yleisin kattomalli. Kaikkiin kattomuotoihin liittyy sekä hyviä että huonoja puolia, sanoo Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan professori Ralf Lindberg. Huopakaton uusiminen on usein halvempaa kuin muiden kattotyyppien.. Huopakatoissa on kaksi kermikerrosta, mikä tekee katosta hyvin tiiviin. Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan professorin Ralf Lindbergin mukaan suosiolle on selvät syynsä. – Jos talo on pohjaltaan suorakaiteen muotoinen, satulakatto on helppo rakentaa. – Tasakatot saivat huonon maineen vuotojensa takia hieman suottakin. Harjakatto on puolestaan helppo eristää, mutta sadevesien johtaminen pois katolta on meidän oloissamme aina haasteellista. – Putket pysyvät aina lämpiminä, eikä sadevesien jäätyminen ole ongelma. PERUSKORJAUS KATOT Tasakattojen suosio kärsi vuosikymmeniä sitten vesivuotojen takia Hyvin rakennettu tasakatto yhä turvallinen vaihtoehto Tasakatot olivat yleisiä kerrostaloissa vielä 1980-luvulla. 47 Räystäiden pituudet nostattivat 1980-luvulla laajan julkisen keskustelun, minkä seurauksena harjakatot yleistyivät. Vanhoissa huopakatoissa saattoi syntyä poimuja, mutta nykyaikaisilla kermeillä poimuja ei juurikaan synny. Oikein rakennettuna se säästää myös energiaa. Nykyiset bitumikermit eivät päästä vesiä valumaan rakenteisiin. P Oikein rakennetun tasakaton hyvänä puolena Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan professori Ralf Lindberg pitää sadevesien poistumista sisäisten putkistojen kautta. Kermit poltetaan toisiinsa kiinni. Oikein rakennetun tasakaton hyvänä puolena Lindberg pitää sadevesien poistumista sisäisten putkistojen kautta
Katto saadaan aina vedenpitäväksi mikäli käyttötarkoitus on mietitty, rakenne suunniteltu oikein sekä toteutus on ammattilaisten tekemä. Aito savitiili on tuplasti pitkäikäisempää kuin betonitiili. – Itse maalaus ei ole kuitenkaan juju, vaan pohjatyöt sekä työolosuhteet maalauksen aikana. Kun katon hoitoa ei ole laiminlyöty, pelti kestää, sanoo toimitusjohtaja Anssi Havve Katto 2000 Oy:stä. Jos käytetään kiinteällä, esimerkiksi raakaponttialustalla bitumikermiä aluskatteena, on vedenpitävyys taattu. Materiaalia ei ole enää markkinoilla, mutta näitä kattoja on edelleen taloissa. Tiili ei sinänsä pidä vettä ja esimerkiksi tuiskulumi saattaa pakkautua saumoista sisään. Aluskatteeksi sopii hyvin kondessisuojatut tukikerroksiset tuotteet ja varmimpana esimerkkinä on kiinteälle alustalle asennettava bitumikermi. Jos talossa on tällainen katto, kannattaa kuntoa tarkkailla. Profiilipeltikattoihin Ruukki toi aikanaan markkinoille PVC-pinnoitteisen pellin, josta kuitenkin pinnoite usein kuoriutui pois. Materiaalitkin olivat tuolloin kovin erilaisia. Suunnittelussa ja myös rakentamisen aikana on huolehdittava, ettei rakenteisiin pääse muodostumaan kosteutta, joka pilaa rakenteet hyvinkin nopeasti. Nykyisistä tuotteista, jotka tulivat markkinoille 1980-luvulla on pitkäaikaisseuranta käynnissä. Bitumikermin elinikä on noin 35 vuotta. Havven mukaan kattoremonteissa kuten ylipäätään rakentamisessa mainoslauseisiin materiaalien huoltovapaudesta on syytä suhtautua varauksella – Huoltovapaus merkitsee yleensä korjauskelvottomuutta. – Pelleillä on eroja ja rakennustapa vaikuttaa suuresti katon kestoikään. Aluskatteen laadussa ei kannata tinkiä. Kun katto uusitaan, kannattaa materiaaleihin kiinnittää huomiota. Oli materiaali miten 48 hyvä tahansa, ei sitä voi jättää täysin vaille huoltoa. Tiilikaton tärkein rakenne on aluskate. Rakennuttaja päättää hankkeen suunnittelukustannukset, jotka vaikuttavat kustannuksiin, mutta hyvin suunniteltu on vanhan sanonnan mukaisesti puoliksi tehty. Tasakatto ei sovellu sinne missä rakennuksolla on yleisesti jyrkät lappeet ja päinvastoin. Tiilikaton aluskatteeksi käy bitumikermi Tiilikattoa ei toimi ilman aluskatetta. – Pahimmillaan pellitykset ovat usein päässeet sellaiseen kuntoon, ettei kattoa pystytä enää pinnoittamaan. Mikäli kohteen detaljitasoinen suunnittelu on jäänyt puutteelliseksi, urakoitsijan tehtäväksi jää silloin yksityiskohtien huomioon ottaminen. – Jollei aluskatetta ole, sulava lumi aiheuttaa vesivuodon. Konesaumattuja eli paikan päällä tehtyjä peltikattoja on muutettu jonkin verran bitumikatoiksi ja syynä on yleensä liian loiva kattorakenne. Tosin niiden elinkaarta ei ole voitu testata kuin labora- torioissa, käytännön kokemusta niistä ei ole kenelläkään. Aluskate on viimeinen pysäytys kosteudelle, joka ohjautuu aluskatteen pinnalle ja ohjautuu siitä ulos. – Nykyiset pellit kestävät valmistajan mukaan 50 vuotta. Juhani Karvonen. Havven mukaan nykyiset materiaalit ovat materiaaleina varsin hyviä kun suunnitelmat ja toteuttava taho on riittävän ammattitaitoisia. Kattoremontin hintahaarukka on laaja, muutamasta kympistä neliöltä useaan sataan euroon neliöltä. Yleisarkkitehtuuri määrää linjan Havve muistuttaa, että kunkin alueen yleisarkkitehtuuri määrittää millaiset kattotyypit mihinkin sopivat. – Vääriä materiaaleja tai tuotteita ei ole, mutta vääriä käyttökohteita on. Rakennussuunnittelussa ei välttämättä esitetä rakenteita kovin yksityiskohtaisesti, mutta hyvää detaljitasoista suunnittelua on olemassa. Konesaumattu peltikatto olisi maalattava kymmenen vuoden välein ja säännöllinen huolto sekä tarkastukset takaavat pitkän käyttöiän. K onesaumattu peltikatto kestää, jos kallistus ja aluskate sekä tuuletus on hoidettu kunnolla. KATOT Katon kestävyyttä ei ratkaista muodolla Tuuletuksen on pelattava katossa Kattorakenteen tuuletukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, oli katon muoto mikä tahansa. – Läpivientien tekoon ei ollut samanlaisia ratkaisuja esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla kuin mitä niille nyt on. – Ammattitaitoinen ja osaava urakoitsija tietää tämän. Meillä on esimeriksi 1920-luvulta järeästi rakennettuja peltikattoja, jotka ovat edelleen alkuperäisiä. Nykyisillä ratkaisulla ja materiaaleilla katto saadaan varmasti vedenpitäväksi, kyse on lähinnä urakoitsijoiden ammattitaidosta
Etenkin läpivienneissä tehdyt rakennusaikaiset virheet aiheuttavat katon korjaustarpeita. Jussi Karvonen a s s o t a K ! ä k i E reikä. ontti! m e r o t t a k s a k opea ja laadu Teetä n > Pitävä aikataulu, kiinteä hinta ja Hämeen Laaturemontilla on jo 20 vuoden ja yli 7 000 kattoremontin kokemus. alv 24 %). 49 www.laaturemontti.fi. + 5,95 snt/min (sis. – Tuo kehitys on ollut ilman muuta hyvään suuntaan. Oy Lipparinteessä puretaan kattoa sääsuojassa. Liikkumavaraksi on laskettava milliä metriä kohden, minkä vuoksi katteen alusrakenteet on kiinnitettävä tiukasti jiiripuuhun. Jos talo on L-muotoinen, on rakenteiden liikkuminen otettava huomioon erityisesti osien yhtymäkohdassa. Tiiveys ei ole pahasta Lindberg pitää erittäin hyvänä sitä, että rakentamisessa kiinnitetään entistä suurempaa huomiota kattorakenteiden tiiveyteen. Vaikka kattoremontti on usein aiheellinen vanhoissa taloissa, katon korjaukset eivät ole tuntemattomia remontteja 2000-luvullakaan rakennetuis- sa pientaloissa. Rakennetta purettaessa on huolehdittava rakennusaikaisesta kosteuden hallinnasta, joka oheisessa kohteessa on kiinteä sääsuoja. Parhaillaan käynnissä olevassa kohde As. – Tiiveys tarkoittaa, ettei sisäilmaa pääse virtaamaan yläpohjan rakenteisiin. Aluskate kuuluu aina asiaan Vedenpitävä aluskate kuuluu nykyisin jokaiseen kattoon, olipa se sitten mitä materiaalia tahansa. Hyvä katto syntyy huolellisesti rakennetuista yksityiskohdista. Kattotyypin valinnan sanelee ennen kaikkea katon helppo hoidettavuus, korjattavuus ja rakennettavuus. Nykyisin näkee enää harvoin talvisin räystäiltä roikkuvia jääpuikkoja, mikä on merkki siitä, ettei lämmintä sisäilmaa pääsee rakenteiden läpi katon pintamateraaliin, jossa syntyy jäätä. Jos talossa on kylmäksi tilaksi tarkoitettu eristämätön ullakko, ei sitä pitäisi lämmittää, koska lämpövaikutus synnyttää jäätymisongelman. Huolehdimme kaikesta ”avaimet käteen”, joten hanke on yhtiöllenne ja asukkaille mahdollisimman vaivaton. + 17,04 snt/min, lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. Esimerkiksi mansardikatto on hankala huollettava jyrkkyytensä ja usein myös kattolyhtyjensä takia, sanoo Lindberg. Materiaalien valinnassa ei rakentaja voi suuria virheitä tehdä, mutta itse rakentamistavassa on syytä välttää joitakin sudenkuoppia. Sen sijaan yläpohjien lisääntyneet eristemäärät eivät välttämättä ole eduksi. Yksityiskohdissa Lindberg näkee tärkeänä vanhan kirvesmiestaidon – Läpimenot pitäisi vetää aina harjan viereen, ei lähelle räystäitä. – Jyrkkä lape vaikuttaa ilman muuta katon huollettavuuteen. yksi lasku työn valmistuttua > Omat ammattimiehet ja rakennuskoneet > Asennustyölle 5 vuoden takuu, tiilikatoille 45 ja teräskatteen pinnoille 20 vuoden materiaalitakuut > AAA-luokan luotettavuutta, oma remonttien rahoitus ilman etumaksuja tai osalaskuja > RALA-pätevyys – vastuullinen kumppani Matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puh. Muutoin vesieristeet repeävät ennen pitkää
Viherkatto voi olla maksaruohokatto, niittykasvillisuutta viheriöivä katto tai puita ja pensaita kasvava kattopuutarha. 50
V iherkatot voidaan jakaa kolmeen erilaiseen kattotyyppiin, maksaruohoviherkattoihin, niittyketokattoihin ja kattopuutarhoihin. Myös valtiovarainministeriön kiinteistön sisäpihalle rakennettiin viihtyisä viherkatto. Viherkatot vähentävät kaupunkien ilmansaasteita ja luovat asukkaille viihtyisyyttä. KATOT Katoille voidaan luoda monimuotoinen puutarha Viherkatot säästävät energiaa kiinteistöissä Maailmalla viherkattojen hyödyt tunnetaan laaja yli sadan vuoden ajalta. Uusille kerrostaloalueille kuten Helsingin Jätkänsaareen ja Kalasatamaan tehdään myös erilaisia viherkattoja. – Erilaisten viherkattojen suurin erottaja on paino. – Jos tarkastellaan Helsinkiä lintuperspektiivistä, ei kaupunki ole lainkaan vihreä. – Tällä hetkellä yleisin ratkaisu on maksaruohokatto, mutta esimerkiksi Jätkänsaareen rakentuu monimuotoisia kattopuutahoja, Suonio sanoo. Viherkatto luo viihtyisyyttä kaupunkiin Viherkatoilla voidaan luoda viihtyisyyttä ja vehreyttä koleaan kaupunkiympäristöön. Kiinteistön kattorakenteet, katon kantavuus ja kaltevuus vaikuttavat siihen, minkälainen viherkatto rakennukseen on mahdollista valita. Jonkin verran viherkattoja halutaan asentaa myös vanhoihin kiinteistöihin esimerkiksi katon vedeneristyssaneerausten yhteydessä, Suonio kertoo. Myös luonnon monimuotoisuutta voidaan edistää viherkattojen avulla. – Niittykasvillisuutta sisältävät katot houkuttelevat perhosia ja lintuja, jotka eivät muu- Viherkatto sitoo kaupunkien epäpuhtauksia parantaen ilmanlaatua ja lisäten viihtyisyyttä. Jos katolle luodaan kattopuutarha puineen ja pensaineen, nousee viherkaton paino jopa tuhanteen kiloon per neliö, Enviren ympäristötuotevastaava Taina Suonio kertoo. Viherkattojen myötä kaupunkien kauneus ja viihtyisyys lisääntyvät. 51. Jopa puolet pinta-alasta on kovaa pintaa, asfalttia tai perinteisiä kattopintoja. Nyt Suomessakin on oivallettu vehreiden kattojen tuomat hyödyt. Kun maksaruohokatto painaa 50 kiloa neliötä kohden, painaa niittyketokatto 120-140 kiloa neliötä kohti. Envire on toteuttanut viherkattoja muun muassa useisiin kauppakeskuksiin, urhei- luhalleihin, pientaloihin, ja taloyhtiöiden autokatoksiin. – Tällä hetkellä viherkattoja toteutetaan erityisesti uudiskohteisiin, joissa viherkattoratkaisut voidaan ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Harva kuitenkaan vielä tietää, että viherkatolla voidaan pidentää katon ikää ja säästää tuntuvasti kiinteistön lämmitys ja jäähdytyskustannuksissa
10 prosenttia. toin pärjää kaupunkioloissa. Viherkaton asentamisen jälkeen tehtaan sähkönkulutus pieneni Viherkaton asentamisen jälkeen tehtaan sähkönkulutus pieneni 10 prosenttia. Viherkatto tuo myös taloudellista hyötyä kiinteistöille. Sen sijaan, että näkymä sisäpihalle olisi kivinen, voisivat asukkaat katsella viihtyisää ja vehreää viherkattoa kotiensa ikkunasta, Soinio sanoo. Muistikuvissa ovat kenties 1970-lukujen vuotavat bitumitasakatot. – Maailman suurin viherkatto sijaitsee Fordin autotehtailla, Michiganissa. Suonion mielestä vanhojenkin kiinteistöjen kannattaisi kokeilla viherratkaisuja esimerkiksi jätekatoksissa. Viherkaton avulla voidaan hallita lämpösaarekeilmiötä ja hulevesiä, tasata sadevesipulssia sekä vaimentaa melua. – Maksaruohokaton avulla vuotuinen sadevesi vähenee jopa 70 prosenttia, jolloin kaupunkien ei tarvitse enää kärsiä vanhaan tapaan tulvivista kaduista. Viherkatto ei ole kuitenkaan ainoastaan viihtyisyyskysymys. Tutkimuksen alla on muun muassa viherkattojen mahdollisuudet säilyttää uhanalaisia kasveja sekä sammalen hyödyntäminen viherkattoina. Viherkatto itse asiassa tuo katolle kaksin-kolminkertaisen käyt- 52 töiän samasta syystä kun se aikaansaa säästöjä: kasvillisuuden myötä katto ei joudu alttiiksi säiden ääriolosuhteille. Vihreä kasvillisuus myös sitoo ilman epäpuhtauksia parantaen kaupunkien ilmanlaatua. KATOT Envire on mukana Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia – tutkimuksessa. Tärkeimpänä se, mikä on katon kaltevuus.. Katolle lisää elinikää Suonion mukaan Suomessa suhtaudutaan vieläkin epäileväisesti kasvillisuuteen katoilla. Energiansäästö johtuu siitä, että viherkatto vaikuttaa ilmaston ääriolosuhteisiin viilentäen kesällä ja toisaalta eristäen kylmältä talvella, Suonio sanoo. – Kun katon vedeneristykset ja rakenteet on tehty kunnolla, on viherkatto toimiva ja pitkäikäinen ratkaisu. Katon kaltevuus ratkaisee hinnan Viherkaton hinta riippuu monesta seikasta
– Halvimmillaan katon voi saada noin 40 - 50 euroa per neliö, Taina Suonio sanoo. siitä, minkälainen katto on kyseessä. Katon hoito riippuu pitkälti www.lumon.fi/taloyhtiö Viherkattoja toteutetaan erityisesti uudiskohteisiin, joissa viherkattoratkaisut voidaan otta huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Ne tarvitsevat kastelua ja nyppimistä yms. Hinta muodostuu siis monesta seikasta. Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. Lue lisää tutkimuksesta www.lumon.fi Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Taina Suonio 020 7403 200 (Puh. Parvekelasitus – sijoitus asumisviihtyvyyteen, energiasäästöön ja rakennuksen hyvinvointiin Tiesitkö että parvekelasitus säästää energiaa. Jos katto rakennetaan avaimet käteen- periaatteella, vaikuttaa hintaan myös muun muassa katon korkeus. Ihan kuumimpana intiaanikesänä suosittelen kastelua. 53. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. Lannoituksen avulla varmistetaan näyttävä kukinta. Minkälainen nosturi on tarpeen. maksaruohokatolla, niittykatolla tai kattopuutarhalla. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.) Kattoremonttien ammattilainen LumonOy_95x127_KiinteistojaIsannointi14.2.2014.indd 1 13.2.2014 16:10:56 Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.fi Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.fi Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Kelatie 1, 01450 Vantaa Viherkatot luovat vehreyttä ja kauneutta kiinteistöjen sisäpihoille. Uudiskohteisiin viherkatto on helppo toteuttaa. Matkaviestinverk. alv. Onko se pieni (alle 50 neliötä) vai suuri (yli 1000 neliötä). Niitä voidaan verrata tavalliseen puutarhaan, jossa on puita, pensaita ja perennoja. Millä lannoittaa, luonnonmukaisiakin vaihtoehtoja on. Se missä katto sijaitsee, vaikuttaa kuljetuskustannuksiin, samoin kuin minkä kokoinen katto on. Se on tutkittua. Hinnat sis. – Tasakattoisella ja kaltevalla katolla kun on eri rakenteet, samoin kuin on ns. – Maksaruohokattoa ei juurikaan tarvitse hoitaa. Suonion mukaan lannoituksen kanssa kannattaa olla tarkkana. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. – Mutta kattopuutarhat tarvitsevat jo eri tavalla hoitoa. Jopa 10,7% ja keskimäärin peräti 5,9% säästö asuintalon lämmitysenergiankulutuksessa
Kiinteistövero on varmaa tuottoa ja julkisella sektorilla on menopaineita, joten verojen uskotaan nousevan entisestään. Veroja korotetaan, mutta tavoitteena on sen mukaan maan kasvupotentiaalin vahvistaminen, investointien vauhdittaminen, työpaikkojen luominen ja yritysten palkanmaksuvarasta huolehtiminen. Niillä on vaikutusta rakentamiseen jonkin verran, mutta parhaiten elvyttää talouskasvu. Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen näkee sen kiristämisen edelleen yleisempänäkin kehityskulkuna kuin vain Suomea koskettavana: – Poliitikot tahtovat siirtää verotuksen painopistettä työ-. Kuva: Sini Pennanen. S uomen hallitus on 21.3. Ilmarisen varatoimitusjohtaja Jaakko Kiander on Talouselämä-lehdessä toista mieltä. NCC uskoo liike- ja toimistorakentamisen jo elpyvän tänä vuonna, koska vuokrat ovat nousussa ja yritykset tahtovat nykyaikaisia toimitiloja. Kiinteistöveron uskotaan nousevan sekä vuokrien ja asumisen kulujen kasvavan entisestään Talouskasvu on pelastaja 54 Kiinteistövero verottajalle varminta tuloa Kun palkansaajien keskusliiton mukaan hallituksen toimilla on keskituloisen palkansaajan ostovoimaa ensi vuonna 1,1 prosentilla syövä vaikutus, on asumisen hinta jo kiristynyt Suomessa paikoitellen sietämättömälle tasolle. Kuva NCC:n rakentamasta Falcon -yrityspuistosta Espoon Otaniemestä, kehä I:n varrelta. Millainen asia on kiinteistöjen kannalta, kun ne eivät pääse kiristyneitä veroja pakoon. Kiinteistövero on ollut verottajalle ja etenkin kunnille viime vuosina tuottoisa vero. sopinut valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014–2017. Hän näkee menoleikkausten yhdessä veronkorotusten kanssa vaikuttaessaan syövän talouskasvua ja heikentävän työllisyyttä, vaikka ekonomistit kiittelevät edes talouden elvytysyrityksiä
Isoissa kaupungeissa prosentin kasvu – Nykyisen rakennuksen kiinteistöveroprosentin alarajalla (kokonaishaarukka 0,32–0,75 prosenttia) on monia isoja kaupunkeja, kuten Helsinki, Espoo ja Vantaa. Alin raja on voimassa kahdeksassa manner-Suomen kunnassa ja yläraja kymmenessä. Ruotsissa joudutaan nyt samasta syystä miettimään uudestaan koko kiinteistöverotus. Tämä tarkoittaa Hiltusen mukaan, että taloyhtiöiden osakkaat harkitsevat aiempaakin tarkemmin, milloin korjauksiin uskotaan olevan varaa. – Oman asunnon ostamista 55 pidetään pahana, ja valtion ja kunnan tukemassa sosiaalisessa vuokra-asunnossa hyvänä. Kiinteistövero on uusi omaisuusveron muoto, joka ei lainkaan huomioi asunnonomistajan veronmaksukykyä, vaan pelkästään kiinteistöomaisuuden. Jos alarajaa korotetaan esimerkiksi 0,42 prosenttiin, kiinteistöveron pakkokiristys on noin 0,05 euroa neliö kuukaudessa, Harri Hiltunen kertoo. – Kiinteistöverotuksen taso on pian johtamassa veroköyhyyteen, joka pakottaa ihmisiä muuttamaan pois kodeistaan. Korkovähennyksessä on hyvitetty aiemminkin vain osa vähennyskelpoisistakin koroista. Harri Hiltunen näkee päätöksistä ikäviä seurauksia. – Vero tuottaa ennakkoarvioiden mukaan 12 prosenttia viime vuotta enemmän eli 1 538 miljoonaa euroa. Lyhytnäköistä kestävyyden kannalta Vaikka hallituksen kaikilla päätöksillä nyt kasvatetaan asumisen kuluja, Harri Hiltunen näkee kansalaisten omatoimisuudella kuitenkin olevan kestävämpiä seurauksia koko kansakunnan kannalta: – Silloin valtion tukieurot riittävät paremmin tukea todella tarvitseville. Teksti: Mira Piispa Kuvat: Kiinteistöliitto, NCC ja YIT. Ylärajalla on hyvin vähän kuntia, joten alarajan korotus on ikävämpi asia. Ylärajalla olevat taas saavat mahdollisuuden kiristää veroa entisestään, Harri Hiltunen sanoo. Hän toivoo, että Suomen kansantalous saadaan pian kasvuun ja työllisyystilanne paremmaksi, jotta osakkaat uskaltavat tehdä yhtiökokouksissa korjauspäätöksiä. Helsingissä tämä tarkoittaisi prosentin nousua hoitokuluissa. Hän selventää vaikutusta asukkaan kannalta: – 60 neliön asunto-osakeasunnossa korotus on 36 euroa vuodessa ja 90 neliön asunnossa 55 euroa vuodessa. Verovähennysoikeuden hyöty kutistuu täysin tulojen verottamisesta kiinteistöjen verottamiseen ja siten parantaa kuntien mahdollisuuksia rahoittaa peruspalveluita. Hallituksen päätös korottaa kiinteistöveron alarajaa pakottaa tulevina vuosina myös ne kunnat nostamaan verotusta, jotka tähän saakka ovat soveltaneet aina alinta mahdollista veroa. 12 prosentin kasvu vielä suuremmaksi. Aiemminkaan vähennysoikeus ei ole koskenut yhtiövastikkeessa maksettua yhtiölainan korkoa. Hallituksen kehyspäätöksen mukaan vuonna 2015 asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajoitetaan edelleen viidellä prosenttiyksiköllä, siten vuonna 2015 vain 70 prosenttia koroista olisi vähennyskelpoista. Suurista kaupungeista Espoo on alarajalla, joten sen korottaminen kiristää automaattisesti espoolaisten verorasitusta. Alijäämähyvityksestä saatava hyöty vähenee oikeuden kaventamispäätösten seurauksena 28:sta 21:een prosenttiin tarkasteltuna vuosina 2011–2015. Lisää asumisen paineita vielä velkaansa maksaville kotitalouksille aiheuttaa lainan korkojen verovähennysoikeuden pieneneminen tulevina vuosina. Kiinteistövero on ollut verottajalle ja etenkin kunnille viime vuosina tuottoisa vero. Hallituksen päätös jatkaa aiempien hallitusten linjaa. Malliin, jossa kaikki kansalaiset elävät valtion ja kuntien tukien varassa Suomella ei ole varaa. Harri Hiltunen näkee, että suomalaisia kannustetaan näillä päätöksillä yhä vähemmän omatoimiseen asumisen järjestämiseen vastoin perustuslain yhteiskunnallista tavoitetta. Jo nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaan asuntolainan korkojen vähennysoikeutta on laskettu ja lasketaan asteittain seuraavasti: 85 prosenttia vuonna 2012, 80 prosenttia vuonna 2013, 75 prosenttia vuonna 2014. Yleisen eli tontin kiinteistöveron osalta kunnat eroavat Kiinteistöliiton laskelmien mukaan paljon (0,60–1, 35 prosenttia). Kiinteistövero on Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltusen mukaan kasvussa Suomessa, vaikka Ruotsissa se on jo vienyt vaikeisiin ongelmiin. Pitkällä aikavälillä on varmasti parempi vaihtoehto, että perheet keräävät itselleen varallisuutta asunnon ostamisen kautta kuin se, että ne maksavat vastaavan varallisuuden vuokrissa kuntien vuokrataloyhtiöille ja muille korporaatioille. Uusi omaisuusvero – Asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden kiristyvä tulo- ja kiinteistöverotus, hidas tulokehitys, pankkien kiristyvä luottopolitiikka, korkomarginaalien nousu ja niin edelleen heikentävät osakkaiden mahdollisuuksia rahoittaa asuntojensa korjauksia, Harri Hiltunen sanoo. Koko yhtiö saattaa lähteä hitaammin tekemään perusparannuksia. Perusparannusten rahoituskyky pienenemässä Kiinteistöveron korotus koskee välittömästi omakoti- ja vapaaajan asujia, mutta vuokrien ja vastikkeiden hintojen korotuspaineena myös osakkeissa asuvia. – Hallituksen päätös korottaa kiinteistöveron alarajaa pakottaa tulevina vuosina myös ne kunnat nostamaan verotusta, jotka tähän saakka ovat soveltaneet aina alinta mahdollista veroa. Tämä on näkynyt jo tänä vuonna, kun kasvaneista tuotoista huolimatta jo 90 kuntaa nosti yleistä kiinteistöveroprosenttiaan ja 87 kuntaa nosti vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosenttia. Kiinteistöjen verotusarvot nousivat myös, yhteensä noin 10 prosenttia
– Valtion elvytystoimilla on rakentamista lisäävä vaikutus. Koko uudisrakennustuotannon arvioidaan vielä tänä vuonna supistuvan. Hän uskoo, että painetta uudisrakentamiseen on Suomessa, mutta samalla paineita on muuallakin: – Myös hoitoalan palveluiden tarve kasvaa. Julkisen sektorin kestävyysvajeen paikkaaminen ei ole mahdollista kasvattamalla velanottoa siten, että olisi varaa suuriin investointeihin. Niitä vauhdittivat valtion antama peruskorjausten käynnistysavustus ja kotitalousvähennyksen korotus. Tämä lisännee vuokraasumista. Vuosi ei ollut hyvä investointivuosi, koska uudisrakentamisen Veroratkaisuilla on vaikutuksensa, mikä näkyy myös NCC:n viime vuoden tuloskatsauksessa: korjausinvestoinnit kasvoivat 2-3 prosenttia. aloitukset vajosivat edellisen taantuman pohjalukemiin, millä talousjohtaja Suonsyrjän mukaan tarkoitetaan vuoden 2009 tasoa. Vaikka NCC rakensi ja myi vuonna 2013 asuntoja, omistusasuntojen kysyntä supistui silti. Epävarmuus ei vielä kasvata Korjaukset ja pienet asunnot kiinnostavat Rakentaminen on Suomessa nyt supistunut jo seitsemän vuosineljännestä peräkkäin eli vuoden 2012 lopulta alkaen. Ne taloyhtiöt, jotka ovat olleet aikeissa tehdä suurempia korjauksia yhtiöissään, tulevat hyödyntämään nämä avustukset, Suonsyrjä sanoo. Siihen vaikuttavat se, mitä on säädetty valtakunnan tasolla, kuntien omat prosenttilinjaukset ja kiinteistökohtaiset muutokset. – Vuokrakehitys on ollut suhteellisen vakaata ja energiatehokkaiden ja uudenaikaisten tilojen kysyntä on hyvä, Suonsyrjä sanoo, mutta painottaa Suomen suuria alueellisia eroja. Suomen suurimman rakennuttajan, NCC:n mukaan on toki niin, että verojen korotukset monasti vähentävät taloudellista toimeliaisuutta, mutta uudisrakentaminen on enemmän kiinni yleisestä taloustilanteesta: – Näkisin, että taloudellisella tilanteella on suurempi vaikutus uudisrakentamiseen kuin veroilla, NCC:n talousjohtaja Timo Suonsyrjä sanoo. Rakentaminen enemmän talouskasvun varassa Rakentamista vauhdittaa vain talouskasvu, joka näkyy tänä vuonna jo liike- ja toimistorakentamisessa, vaikka kokonaisuuteen veropäätökset vaikuttavat viiveellä. – Pienet asunnot kasvukeskuksissa ovat olleet yksityisten sijoittajien ja erilaisten rahastojen kiinnostuksen kohteena. – Se johtuu talouden epävarmuudesta, eivätkä tilaajat ole aloittaneet uusia hankkeita, kuten toimistokohteita, Suonsyrjä kertoo. Kunnat voivat vaikuttaa Kiinteistöverotus muodostuu kolmen tekijän vaikutuksen summasta. Myös tälle vuodelle NCC ennustaa noin kuuden prosentin pienenemistä viime vuoden tapaan. 56 Paljon vartijoina Suonsyrjä ei näe pelkästään valtiota, vaan myös kuntia, joiden näpeissä on rakentamisen sääntely ja kiinteistöveron kuntakohtaisesta osasta päättäminen: – Päätöksillä on vaikutusta uudisrakentamiseen. Rakennusteollisuus ei arvioi kasvua tänäkään vuonna, vaan rakentamisen kokonaismäärän ennakoidaan vähenevän prosentilla. Siihen, miten kiinteistöveron korotus vaikuttaa uudisrakentamiseen vuosina 2015-2017 Suonsyrjä vastaa: – Markkinat sopeutuvat tehtyihin veroratkaisuihin pidemmällä aikajaksolla. Syitä isolle vaihteluvälille kiinteistötasolla ovat muun muassa muutokset kaavoituksessa ja kiinteistön arvoon vaikuttavat remontit. (mp). Liikerakentamista vauhdittaa korkea vuokrataso Liikerakentamisen ja toimistorakentamisen NCC usko elpyvän tänä vuonna. Kaavoituksen prosessia nopeuttamalla ja rakentamisen kaavamääräyksiä lieventämällä vaikutetaan uudisrakentamista lisäävästi. Kiinteistöihin kohdistuu nykyistäkin enemmän painetta, ja arvioin, että veronkorotuksia tullaan tulevaisuudessa tekemään vielä nykyistäkin enemmän. Viime vuonna jäätiin 3 prosenttia miinukselle. Asuntojen korjausavustusten vaikutus näkyy kuitenkin pienellä viiveellä
Tuuletustoiminto tehostaa tuuletusta sulkemalla lämmityksen Ennakoiva säätely ehkäisee kevätauringon tuottamaa ylilämpöä Jumppatoiminto estää venttiilin juuttumisen Skannaa QR-koodi ja katso video, jossa kerromme lisää living eco® patteritermostaatin ominaisuuksista. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE living eco® Älykkäiden termostaattien avulla voidaan säästää jopa 23% energiakustannuksissa Danfossin living eco® patteritermostaatti - älykkääseen energiankäyttöön ja erittäin kustannustehokkaaseen säätelyyn. Lisää tietoa löydät myös osoitteesta: living.danfoss.fi 57
58. Tulevaisuuden lämmitysmuoto kannattaa asentaa jo omana hankkeenaankin Maalämmön leviämistä jarruttaa usein tietämättömyys Maalämpö on noussut parissa kymmenessä vuodessa yhdeksi varteen otettavaksi lämmitysmuodoksi. Sen leviämisen esteenä suuriin kiinteistöihin on edelleen osin tietämättömyys
Yhdestä kaivosta saadaan yleensä 10 kilowatin tehot, mi- kä vastaa yhden omakotitalon vuotuista energiakulutusta. Maalämpöinvestoinnille on Koivulan mukaan mahdotonta laskea mitään yleistä hintaa, vaan kustannukset määrittyvät aina kiinteistökohtaisesti. Viime vuosina myös kaukolämmön varassa olevien kiinteistöjen omistajat ovat myös alkaneet vaihtaa maalämpöön. 59. Varsinkin isännöitsijöillä olisi tässä aika paljon tehtävää. M aalämpö on edullinen verrattuna öljyyn tai suoraan sähköön. Suurimmat erot ovat ohjausjärjestelmissä. Pumpun hinta on noin 1 500 eu- Kaivo tuottaa 10 kilowatin tehot Maalämpöön ovat perinteisesti päätyneet ne taloyhtiöt, joilla on öljylämmitys. Koivula kehottaa taloyhtiöitä laittamaan kaiken maalämpöön liittyvän tiedon ja kommentit mustaa valkoiselle. – Kaivojen kannet voidaan peittää huomaamattomiksi. Kerrostalo vaatii 3-30 poran reikää. Poraukselle ei voi laskea hintaa edes nyrkkisäännön mukaan, koska porausolosuhteet vaihtelevat kovasti. Suurien kiinteistöjen omistajilla ja esimerkiksi taloyhtiöillä on innostusta maalämpöä kohtaan, mutta usein asioiden etenemistä jarruttaa tietämättömyys. Maalämpöjärjestelmä voidaan rakentaa esimerkiksi linjasaneerauksen yhteydessä, mutta monesti hanke kannattaa toteuttaa pelkästään omana hankkeenaan. Jos kiinteistön öljykattila ja poltin ovat uusia ja toimivia, ei niitä kannata Koivulan mukaan poistaa. Maalämmöllä toimiva lämmitysjärjestelmä on kerran hyvin asennettuna pitkäikäinen ja varma. Uusissa omakotitaloissa jonkinlainen lämpöpumppu on jo vakioratkaisu. – Vanha lämmitysmuoto öljy voi olla edelleen maalämmön rinnalla. – Näin taloyhtiössä vältytään jälkipuheilta. Pihamaalla lämpökaivojen olemassaolo ei välttämättä näy mitenkään, eivätkä ne vie esimerkiksi pysäköintitilaa. Peruslaitteistoissa eli kompressoreissa höyrystimissä tai lauhduttimissa ei ole merkittäviä laatueroja. – Normaalissa kerrostalossa kokonaiskustannukset voisivat olla 100 000 euron luokkaa, mutta hintaan vaikuttavat porattujen kaivojen määrä, niiden syvyys ja pumpun koko. Ammattitaitoisen suunnittelijan osuus kokonaiskustannuksista on muutaman prosentin luokkaa eli joitakin tuhansia euroja. Yksi litra öljyä vastaa noin kymmentä kilowattituntia lämpöä. Jos isännöitsijä esittää hyvillä perusteluilla taloyhtiölle maalämmön yhtenä todellisena vaihtoehtona, kasvavat mahdollisuudet sen käyttöön ottoon huomattavasti. Maalämpöpumppua ei myöskään tarvitse mitoittaa maksimiteholle, mikä säästää pumpun hankintakustannuksissa. – Tulevaisuus on maalämmön, ja se tulee valtaamaan lämmitysmarkkinat, sanoo energia-asiantuntija Petri Koivula Suomen Energiainsinöörit Oy:stä. Suunnittelun ansiosta maalämpö tulee myös hyödynnetyksi mahdollisimman tehokkaasti. Käyttöveden voi lämmittää öljyllä 60-asteiseksi, jolloin kattilan käyttökustannukset oleellisesti pienenevät, mutta käyttö takaa, ettei poltin mene tukkoon. – Yksi vaihtoehto on maalämpö ja sähkö, millä asumiskustannukset pienenevät selvästi. Tuon summan taloyhtiö saa takaisin kilpailuttamisen kautta. Linjasaneerauksesta poiketen maalämpöremontissa ei tarvitse mennä huoneistoihin sisälle. Koivulan mukaan maalämmön voi toteuttaa kiinteistöön hyvin tai hyvin huonosti. Myöhemmin on asukkaiden ja hallituksen tarvitse kinata, kuka on sanonut ja mitä. – Hyvin toteutettuna maalämpö edellyttää suunnittelun ja laskennan. Seitsemää metriä lähemmäksi tontin rajaa ei pidä mennä ja naapurilta pitää saada porauslupa
Porauksen hinta voi liikkua samoissa lukemissa, mutta hintaa ei voi laskea edes minkään nyrkkisäännön mukaan, koska porausolo-osuhteet vaihtelevat kovasti. Vaakaputkisto ei sovi asemakaava-alueille Maalämpöjärjestelmän voi asentaa myös vaakana. Kylmäaineen lämpötila nousee muutaman asteen, jolloin se höyrystyy ja sitoo energiaa. Neste kuljettaa lämmön höyrystimeen eli lämmönvaihtimeen, jossa haalea lämmönkeruuneste kohtaa jääkylmän kylmäaineen. Jussi Karvonen – Maalämpö ei ole varsinaisesti peräisin maaperästä vaan pohjavesien virtauksista, jotka tuovat kallioon lämpöä. Edullisen tarjouksen alalaidassa saattaa lukea pienellä esimerkiksi, että tilaaja vastaa sähköistyskuluista. – Jos kallioperän päällä on paljon hiekkaa tai muita maa-aineksia, lämpökaivon poraaminen voi käydä kalliiksi. Kyse ei ole jonkin pumpun huonoudesta tai hyvyydestä. Oleellista on muistaa, ettei maalämpö itsessään tuota lämpöä. Maalämpö on peräisin pohjavesien virtauksista Kerrostalon maalämpöjärjestelmä edellyttää 3-30 lämpökaivoa, joiden syvyys on tyypillisesti yli sata metriä. Jos talossa on esimerkiksi kymmenen kilowatin tehotarve ja pumpulla on kymmenen kilowatin täysteho, on energiapeitto sata prosenttia. Niiden välinen lämpötilaero on riittävän suuri, vaikkei lämmönkeruunestekään ole kuin kuin muutaman asteen lämpöistä. – Järjestelmät ja laitteistot eivät olleet varmoja, eikä maalämpöä muutenkaan tunnettu riittävästi, sanoo energiaasiantuntija Petri Koivula Suomi on nyt jaettu viiteen alueeseen maalämmön tuotannossa. Olennaista on kuitenkin lämpökaivon syvyys, joka on suorassa suhteessa talon lämmitystarpeeseen. – Pohjavesien virtaukset ovat kuitenkin pohjoisessa erilaiset. Maaperästä siirtyy lämpöä keruunesteen ja kylmäaineen välityksellä talon lämmitysveteen, josta lämpö siirtyy vesiputkia pitkin itse taloon. Rivi- tai kerrostaloyhtiössä se voi merkitä kymmenien tuhansien eurojen kustannuksia. Lämpökaivossa on tulo- ja meno putki, jotka yhdistyvät kaivon pohjalla U-kappaleella. Kallioperästä olevassa keruuputkissa virtaa jäätymätöntä lämmönkeruunestettä, joka kerää lämpöenergiaa kalliosta. Maalämpö ei sovellu rakennettavaksi sellaisille tonteille, joiden alla on tunneleita tai maanalaisia rakenteita. Tarjoussisältöihin on syytä kiinnittää huomiota, koska niistä syntyvät tarjousten suuret hintaerot. – Maalämmössä ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, vaan asia hoituu hieman eri tavoin paikasta ja tarpeista liittyen. (jk). Laitteiden käyttöikä on parikymmentä vuotta. Jos pohjavesi on erityisen syvällä, voivat kustannukset kasvaa isoiksi. Haja-asutusalueilla ja maaseudulla vaakaputkisto on hyvinkin varteenotettava vaihtoehto. Kompressori on toki kuluvin osa kiertovesipumppujen ohella. Markkinoilla on täysteho- ja osittaistehopumppuja, mutta ne eivät ratkaise maalämpöjärjestelmän tehokkuutta. Suurimmat erot ovat ohjausjärjestelmissä. Viat ovat harvinaisia, mutteivät tuntemattomia. Maalämpö lähti leviämään rannikkoseuduilta ja nykyisin maalämpöä käytetään jo Lapissakin. Täysteho ja osittaisteho ovat vain keinoja mitata pumppujen tehokkuutta. Kylmäaine kiehuu jopa miinusasteisena. Tämän jälkeen prosessi alkaa alusta jääkylmän kylmäaineen kohdatessa haalean lämmönkeruunesteen. piha-alueet ole yleensä riittävän laajoja. Pump- pujen valmistajia maailmalla on useita mutta kompressorin valmistajia vain muutama. – Kaikkien valmistajien laitteissa on sama tekniikka. U-kappale on ankkuroitu pohjaan painoilla. Kompressori puristaa höyrystyneen kaasun korkeaan paineeseen, jolloin se lämpenee. Uusi kompressori maksaa noin 3 000 euroa ja sen vaihto on päivän työ. – Vaakaputkistossa on metrejä viitisensataa, mikä edellyttää noin 25x20 metrin alueen. – Maalämpö ei ole varsinaisesti peräisin maaperästä vaan pohjavesien virtauksista, jotka tuovat kallioon lämpöä. Mitä isompi pumppu on, sitä edullisempi se on hinnaltaan. Jos Espoossa lämmityskausi on 1-2 kuukautta, on se pohjoisessa 5-6 kuukautta. Myös kiinteistöjen lämmitystarve vaihtelee huomattavasti verrattuna etelään. roa kilowatilta eli normaalissa kerrostalossa pumpun hinnaksi tulee 60 000 euroa, kun hinta lasketaan 40 kilowatin kulutuksen mukaan. Kaivojen lämpöputket ovat samaa materiaalia kuin viemäriputket, joiden laskennallinen kestoikä on noin 50 vuotta. Putket maksavat pari tonnia. Kun lämmitystarve on suuri, taloyhtiöt ja kiinteistöjen omistajat joutuvat miettimään lämmitysmuotoja hieman eri näkökulmista. Jos kallion päällä on paljon hiekkaa ja multaa, saattaa poraus ulottua paljon syvemmällekin. Laitteistoissa on liikkuvia osia. Oleellista on muistaa, ettei maalämpö itsessään tuota lämpöä. Kylmäaineen kierto jatkuu ja paisuntaventtiilissä sen paine laskee, jolloin kylmäaine muuttuu uudestaan jääkylmäksi. Vaakaputkisto ei tule kysymykseen kaupunkien asemakaava-alueilla siitä yksinkertaisesta syystä, etteivät kannattaa aika ajoin käydä varmistamassa että sähköt eivät ole poikki, jotta pumppu toimii. Lämpöpumpun sisällä olevat kompressori, lauhdutin ja ohjaus sisältyvät lämpöpumpun hintaan. Poraus hiekkamaahan on noin kolminkertaisesti kalliimpaa kuin kallioon, koska hiekassa ja mullassa lämpökaivoon pitää asentaa suojaputkitus. Sama tekniikka kaikissa peruslaitteissa Järjestelmän huolto- ja kunnossapito on vaivatonta. Esimerkiksi 30 asunnon kerrotalossa maalämmön käyttö on noin kolmasosan edullisempaa ja takaisinmaksuaika 7-10 vuotta. Konehuoneessa 60 Ensikokemukset olivat huonot Suomessa ensimmäiset kokemukset maalämmöstä saatiin 1970-luvulla, jolloin kiinteistöihin asennettiin vaakalämpöputkistoja. Pikkuseikkoja on kymmeniä ja asiantuntija ottaa ne kyllä huomioon, Koivula sanoo. Esimerkiksi kompressoreissa on liikkuva osia, kuten mäntiä, jotka voivat rikkoontua. Koivulan mukaan peruslaitteistoissa eli kompressoreissa höyrystimissä tai lauhduttimissa ei ole merkittäviä laatueroja. Lämpö johdetaan lauhduttimen eli lämmönvaihtimen kautta talon lämmitysjärjestelmään
70 %
Suurissa kiinteistöissä lämpöpumpuilla kerätyllä maalämmöllä voidaan korvata öljylämmitys kokonaan tai säästää öljykuluissa ilmavesilämpöpumpuilla. Viime vuonna rivi- ja kerrostaloihin, teollisuus- ja kauppakiinteistöihin asennettiin jo yli 1000 lämpöpumppua. 62. Lämpöpumpulla tuotetun energian hinta on noin 13 €/MWh, öljylämmityksen hinta noin 47 €/MWh ja sähkölämmityksen 65 €/MWh. Myös poistoilmalämpöpumpuilla päästään huomattaviin säästöihin kiinteistökohteissa. Lämpöpumppuinvestointi maksaa itsensä takaisin siten muutamassa vuodessa. Suomessa jo 600 000 lämpöpumppua Kerrostalokiinteistöt hankkivat säästöjä lämpöpumpuilla Pientalojen ohella myös suuret kiinteistöt ovat alkaneet hyödyntää energiatehokkaita lämpöpumppuja
Pientalopuolella lämpöpumpuilla on jo vankka jalansija. Maalämpö hyödyntää maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta aurinkoenergiaa. Viime vuoden tilastoissa merkille pantavaa on kuitenkin se, että nyt myös suuriin, öljyllä tai sähköllä lämminneisiin kiinteistökohteisiin kuten rivija kerrostaloihin, teollisuus- ja kauppakiinteistöihin asennettiin jo yli 1000 lämpöpumppua. Lämpöpumppujen lisääntyminen tulee näkymään erityisesti öljyn käytön vähenemisenä. – Suomessa on edelleen kymmeniä tuhansia kaukolämpöön kuulumattomia rivi- ja kerrostaloja, joita lämmitetään kalliilla öljyllä tai vesikiertoisella sähköllä. Usein käy niinkin, että syntyneet energiansäästöt las- 63 kevat yhtiövastiketta, kun lainanhoitokulut ovat syntyneitä säästöjä pienemmät, Hirvonen kertoo. Sillä voidaan lämmittää myös lämmin käyttövesi. Keruupiirin nesteestä saatava lämpö höyrystää Kotimaisista Oilon-maalämpöpumpuista löytyy sopiva lämpöpumppu uudisrakennuksiin, saneerauskohteisiin, pientaloihin tai suuriin kiinteistöihin. Vuoden 2013 tilastot kertovat, kuinka Suomessa on jo 600 000 lämpöpumppua, jotka ottavat 4 TWh vuodessa lähilämpöä, uusiutuvaa energiaa, talojen ympäriltä, kalliosta, maasta tai ilmasta. Ilma-vesilämpöpumppu toimii samalla periaatteella kuin muutkin lämpöpumput. Maalämpö otetaan yleisimmin talteen kallioon poratun lämpökaivon avulla, mutta myös noin metrin syvyyteen asennetulla vaakaputkistolla. Ilma-vesilämpöpumpun vuotuinen lämpökerroin on noin 2,0, mikä tarkoittaa sitä, että lämpöpumppu tuottaa 2 kWh lämpöä jokaista käyttämäänsä sähkön kWh:a kohti. Ulkoilma-vesilämpöpumppu eli ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään. – Vuosittain lämpöpumppuihin sijoitetaan maassamme jopa 400 miljoonaa euroa. Lämpö- pumput tarjoavat paikallista lähienergiaa ja tuovat samoilla laitteistoilla myös jäähdytyksen rakennuksiin ja leikkaavat CO2-päästöjä. Noin 50 000 euron investointi maksaa itsensä takaisin vajaassa kymmenessä vuodessa. Kerrostalot hyötyvät maalämmöstä Jo joka toinen omakotirakentaja päätyy lämmitysjärjestelmää valitessaan maalämpöön. Keruuputkiston neste lämpenee muutaman asteen matkansa aikana. Ulkolämpötilan laskiessa ilma-vesilämpöpumpulla saatava lämmitysenergian määrä kuitenkin laskee ja aivan kovimmilla pakkasilla sillä ei voida kattaa talon lämmitystarvetta.. Siinä on kaksi lämmönvaihdinta: höyrystin ja lauhdutin. L ämpöpumppuala on saneerausrakentamisen taantumasta huolimatta kasvussa. Maalämpöbuumi on leviämässä pientaloista nyt myös kerros- ja rivitaloihin, joihin asennetaan vuosittain useita satoja maalämpöpumppuja. Mitä suurempi talo on kyseessä, ja mitä suurempi on kiinteistön lämmitysenergiankulutus, sitä kannattavammaksi maalämpöpumppu tulee. Vesistöjen läheisyydessä keruuputkisto voidaan ankkuroida pohjaan. Kylmäaine lauhtuu lämpöpumpun lauhduttimessa jälleen nesteeksi, jolloin se luovuttaa lämpöä lämmönjakoverkkoon ja lämpimään käyttöveteen. Lämpöpumput ovat erittäin kilpailukykyisiä tulevassa lähes 0-energiarakentamisessa, ja tämän päivän lämmitysjärjestelmien saneerauksissa. – Jos kiinteistön vuotuinen öljylasku on esimerkiksi 15 000 euron luokkaa, voidaan se maalämpöjärjestelmän myötä pudottaa 5000 euron sähkölaskuksi. lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen, jonka painetta nostetaan kompressorilla, jolloin myös sen lämpötila nousee. Lukemat eivät yllätä, sillä sijoituksen tuotto on lämpöpumpuissa useimmiten yli 10 prosenttia vuodessa. Ilma-vesi lämpöpumppu säästää energiaa Ilma-vesi-lämpöpumpun etuna verrattuna maalämpöpumppuun on halvempi hankintahinta sekä se, että se voidaan asentaa sellaisiinkin kohteisiin, joihin maalämpöpumpun asennus ei tontin koon tai maaperän laadun vuoksi ole mahdollista. Nykyisillä korkokannoilla ja energian hinnoilla lämpöpumppuinvestointipäätös on todella kannattava ratkaisu, Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n SULPU:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen sanoo. Erityisesti sellaisessa talossa siirtyminen maalämpöön olisi ympäristö- ja taloussyistä järkevää, sillä öljylämmitteisen talon muuttaminen maalämmitteiseksi näkyy energialaskussa 60-70 prosentin vuotuisena säästönä, Jussi Hirvonen sanoo. Lämpöpumpun investointikustannukset saattavat tuntua suurilta, mutta alhaiset käyttökustannukset tuovat investoinnin takaisin jo muutamassa vuodessa. – Arvioiden mukaan vuonna 2020 Suomessa tulee olemaan miljoona lämpöpumppua, jotka tuottavat uusiutuvaa energiaa noin 8 TWh vuodessa, mikä tulee vastaamaan 15 prosenttia Suomen uusiutuvan energian velvoitteista, Hirvonen sanoo. Suomen Lämpöpumppuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen uskoo, että vuonna 2020 Suomessa tulee olemaan miljoona lämpöpumppua, jotka tuottavat uusiutuvaa energiaa noin 8 TWh vuodessa
Lämpöpumput tekevät tietään pientalojen ohella myös isompiin kiinteistöihin. Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan hoitaa koko talon lämmitystarve, mutta kylmimpiä aikoja varten järjestelmä tarvitsee rinnalleen täydelle lämmitystarpeelle mitoitetun toisen lämmitysjärjestelmän. Kiinteistön poistoilma hyötykäyttöön Poistoilmalämpöpumppu ottaa lämmitysenergiaa talosta poistettavasta, noin 21-asteisesta sisäilmasta. Poistoilmalämpöpumpulla ei voida kuitenkaan tuottaa kaikkea talon tarvitse- Oilon Scancool teollisuuslämpöpumppujen avulla yritykset voivat säästää energiakustannuksissa jopa 80 prosenttia. Poistoilmalämpöpumpun hankintahinta on selvästi alempi kuin esimerkiksi maa- tai ilma-vesilämpöpumpuilla. 64. – Kiinteistöissä, jotka lämpiävät öljyllä, voidaan edelleen ajaa lämmityshuippuja öljyn avulla, mutta hyödyntää muina aikoina ilma-vesi lämpöpumppua. Kun lämmitysteho on yli 25 kW, on kyseessä suuri kiinteistö. Kun perinteisesti poistoilma ohjataan sellaisenaan ulos rakennuksesta, poistoilmapumppu siirtää poistoilman lämmön tuloilmaan, lämpimään käyttöveteen tai vesi- kiertoiseen lämmitysjärjestelmään. Pientalossa poistoilmalämpöpumppu tuottaa lämpöä vuodenajasta ja ulkolämpötilasta riippumatta noin 2-5- kW vakioteholla
Laitemerkkiä oleellisempaa onkin kiinnittää huomiota toimijan ammattitaitoon, talouteen ja referensseihin. Yksinkertainen ratkaisu, lyhyt takaisinmaksuaika, Hirvonen sanoo. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry valvookin lämpöpumppualalla toimivien ammatinharjoittajien yleisiä ja yhteisiä ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä sekä lämpöpumppualan toiminnan laatua. – Kun taloyhtiö on hank- kimassa lämpöpumppua, voi luotettavan ja koulutetun yhteistyökumppanin löytää SULPU:n jäsenien ja sertifioitujen asentajien joukosta, Hirvonen muistuttaa. Laitteistot toimivat tänä päivänä hyvin. Vuoden kokemusten mukaan peruspiirin lisäksi vapaajäähdytys ja lämmönkeruupiiri noin kahteen metriin näyttäisi riittävän, toteaa järjestelmän toimintaa seuraava Eino Hintsala. Lähes jäähdytyslaitteiston hinnalla saatiin yhdistetty jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmä 1250 m2:n tuotantotiloihin. Näissä kohteissa tuloilmakanavistoa ei kuitenkaan tarvitse rakentaa, vaan lämpö otetaan talteen poistuvasta ilmasta lämpöpumpuilla ja siirretään veteen, joka lämmittää kiinteistöä ja tarvittaessa myös kiinteistössä tarvittavaa lämmintä käyttövettä. Poistoilmalämpöpumppujärjestelmällä saavutetaan noin 40 prosentin ostoenergian säästö verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Tätä energiaa haetaan toteutetussa järjestelmässä kolmelta eri tasolta. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat ja kaaviot : SULPU ry, Lämpöässä/Suomen Lämpöpumpputekniikka Oy, Oilon, Toimitilojen jäähdytys lähes ilmaiseksi Ouman Oy:n uusiin tuotantotiloihin haluttiin jäähdytys työviihtyvyyden vuoksi. Toimitusten laatu onkin viimeisen viiden vuoden aikana parantunut merkittävästi. Lämpöpumppuala tarvitsee valvontaa Lämpöpumppuala on kasvanut parissakymmenessä vuodessa nollasta 400 miljoonan liiketoiminnaksi. Järjestelmä on ollut nyt vuoden käytössä, ja kokemukset ovat erinomaiset. Perinteiset, ilmalämpöpumpulla vettä jäähdyttävät, ratkaisut osoittautuivat kuitenkin liian kalliiksi. Uutta, erilaista jäähdytystä lähdettiin rakentamaan Oumanin säätöosaamisen ja Lämpöässän lämpöpumppuosaamisen varaan. – Huoneiston parvekkeelle sijoitettavaan yksikköön tarvitaan taloyhtiön lupa. Yhdistys myös seuraa alan kansallista ja kansainvälistä kehitystä ja lainsäädäntöä, tekee näihin liittyviä aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja sekä laatii alan tilastoja. Osa putkesta kaivettiin kolmen metrin syvyyteen ja sen yläpuolelle, noin kahteen metriin asennettiin kolmas keräysputkisto. Osaltaan järjestelmään vaikuttaa ilmanvaihdon avulla tuotu yöviilennys, jolla estetään betonirakenteiden lämpiäminen. maa energiaa. SULPU:n jäsenistöön kuuluu maahantuojia, valmistajia, toimittajia ja asentajiakin. – Laitteiston mitoitus näyttää menneen kohdalleen, koska säätö toimii erinomaisesti. Vanhemmissa, ennen 1990-lukua rakennetuissa kerrostaloissa on tyypillisesti pelkkä poistoilmanvaihto, eli kiinteistöstä poistuvasta ilmasta ei oteta lämpöä lainkaan talteen vaan kaikki puhalletaan suoraan taivaalle. – Tämän ominaisuuden korjaaminen ”perinteisellä” tavalla on näissä kohteissa ongelmallista, koska tuloilmakanavistoa ei ole. Kanavisto joudutaan rakentamaan, mikä on usein kallis ja isotöinen projekti. Huoneistokohtaisia ilmalämpöpumppuja asennetaan jonkin verran erityisesti jäähdytykseen. Suuren lämmitystarpeen aikana puuttuva lämpö tuotetaan poistoilmalämpöpumpun sähkövastuksilla. Paksu savipatja Oumanin ympäristössä teki kallioporauksen kalliiksi, mutta antoi mahdollisuuksia hyödyntää savessa olevaa viileää energiaa. Yhdistys myös tiedottaa, ohjaa ja neuvoo ja kouluttaa jäseniään ja osallistuu sekä asentajien että tuotteiden laatujärjestelmien kehittämiseen. Kylmävaraajan lämpötilan noustessa yli 12 asteen käynnistyy maapiirin kiertopumppu ja jäähdyttää kylmävaraajan alaosan, josta viilennys otetaan tuotantotilojen jäähdytyskonvektoreille ja toimistotilojen jäähdytyspalkeille. Järjestelmän monipuolisten mittausten avulla järjestelmän toimintaa ja laitteiston toimivuus voidaan todeta, Eino Hintsala sanoo.. – Viime kesän seurannan mukaan syvimmästä piiristä saatiin hieman enemmän viileyttä kuin parista metristä, mutta kolmeen metriin kaivaminen oli työlästä. Laitemerkkiä oleellisempaa onkin kiinnittää huomiota toimijan ammattitaitoon, talouteen ja referensseihin. Oumanin tiloja voitiin ensimmäisenä kesänä jäähdyttää maapiirin avulla heinäkuun 65 puoleenväliin saakka pelkästään kierrättämällä syvien maapiirien nestettä jäähdytysvaraajaan. Normaalitaso sijaitsee reilussa metrissä. – Asiakkaan kannalta oleellista on lämpöpumppujen oikea valinta, oikea mitoitus, hyvä suunnittelutyö ja asennus sekä käyttöönotto, huolto ja takuu. Ajatuksena verkoston sijoittelussa oli, että maan viileyttä voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti, kun syvyyttä lisätään. Tämän jälkeenkin lämpöpumpulla jäähdytettiin vain yli 14 asteen lämpötilat. Yksittäisen asunnon jäähdytyksen kannalta ratkaisu voi toimiakin, mutta säästöjä tai energiahyötyä tällaisesta ratkaisusta ei koidu. Auringon lämmittävä vaikutus jää syvällä vähäisemmäksi. Nopea kasvu ja monialaisuus, jossa yhdistyvät lvi, sähkö ja kylmätekniikka, edellyttävät laadunvalvontaa. Jäähdytyksessä käytetään syvemmälle asennettuja piirejä, jotka talviaikaan lämmityskaudella pyritään jäähdyttämään mahdollisimman alhaiseen lämpötilaan, jolloin viileyttä saadaan varastoitua maahan kesää varten. Jäähdytyskaudella puolestaan lämpöpumpulta syntyvä ylilämpöä käytetään normaalipiirin maa-alueen lämmittämiseen talvella. Maapiirissä oleva kylmävaraaja on keskeisessä asemassa, kun lämpöpumpun jäähdytystä hyödynnetään. Tekniikka osoitti toimivuutensa Maasta saatavalla viileydellä tilat jäähdytettiin viime kesänä heinäkuun puoliväliin saakka, sen jälkeen tarvittiin lämpöpumpulta lisäjäähdytystä
66. Jos kiinteistönomistaja haluaa saada sähköä aurinkoenergialla, on kennoratkaisu oikea. Jos tavoitteena on tuottaa lisälämpöä, vaihtoehtona on keräin. Kenno kerää auringon säteilyä ja muuttaa sen sähköksi, kun taas keräin muuttaa sen lämmöksi. Aurinkoenergia voidaan hyödyntää keräimillä tai kennoilla Aurinkolämpö soveltuu lähinnä käyttöveden esilämmitykseen Aurinkoenergiaa voi hyödyntää kahdella tavalla joko keräimen tai kennon kautta
Sähkönsaanti on talvella Suomessa epävarmaa pelkkien kennojen varassa. Näitä kennostoja on laboratorio-oloissa jo testattu. – Keräin ei Suomen oloissa yksistään riitä, koska meillä ei voida koko vuotta hyödyntää aurinkoenergiaa. Jos tavoitteena on tuottaa lisälämpöä, vaihtoehtona on keräin. Lämmön varastointi kallioon porattaviin 200 – 300 metriä syviin reikiin on ratkaisut tämän ongelman. – Toinen merkittävä edistysaskel aurinkosähkön edistämiseen olisi tasasähkön suora käyttö esimerkiksi kiinteistöjen valaistuksessa sekä elektroniikassa, jossa vaihtojännite muu- tetaan nyt tasajännitteeksi käyttökohteessa. Tämä ilmiö on paljolti hyödyntämättä. Akuilla voidaan varastoida sähköä aurinkokennojärjestelmässä muutamaksi tunniksi, mutta esimerkiksi kausivarastointi kesältä talvelle on vielä käytännössä hyvin hankalaa ja kallista. Lyhytaikaisesti energiaa voidaan varastoida lämpönä veteen tai sähköä akustoihin, mutta niiden varastointikyky on maksimissaankin vain noin viikon. Monikerroskennojen eri kerrokset keräävät säteilyä eri aallonpituuksilla, jolloin säteilylämpö saadaan tuottamaan sähköä mahdollisimman kattavasti. Sähköä tuottavan aurinkokennon hyötysuhde on 10-15 prosenttia. Nämä kennot vaativat kuitenkin jäähdytystä, koska niiden hyötysuhde laskee lämpötilan noustessa. Jäähdytyslämpöä voitaisiin kuitenkin käyttää lämmityskohteissa hyödyksi. Ehkä uusinta uutta ovat hajasäteilyä ja maasäteilyä hyödyntävät yöaikaan toimivat kennostot, jotka ottavat talteen sen auringon säteilyn, joka heijastuu maasta ja eri pinnoista takaisin. räinten ja –kennojen suuntaamisella on myös suuri merkitys, miten maksimoidaan aurinkoenergian saanto. Kokonaiskustannukset ovat 1-2 dollaria watilta, kun kustannuksiin lasketaan kenno, telineet, säätimet, johdotus ja invertteri, joka muuttaa tasavirran vaihtovirraksi. Kennojen myyntihinnat kansainvälisillä markkinoilla ovat noin puoli dollaria per watti. – Monikerrosaurinkokennostojen hyötysuhde on saatu nousemaan yli 40 prosenttia laboratorio-olosuhteissa. Nykyiset pienet piha-alueet etenkin kaupungeissa estävät riittävän varastoinnin talvea varten. Käytännössä aurinkolämpöä riittää maaliskuun alkupuolelta pitkälle syksyyn. Aurinkoenergian hyödyntämisessä suuri kysymys on ollut ja on edelleen lopputuotteen varastointi. Tuolloin ulkolämpötilalla ei ole suurtakaan merkitystä saavutettavaan hyötyyn. 67 Juhani Karvonen. Huononakin päivänä aurinko lämmittää järjestelmän helposti 30 asteeseen ja loppu kuumennuksen hoitaa kaupungissa kaukolämpö ja hajaasutusalueella jokin muu lämmitystapa. –Vesijohtoverkosto syöttää kiinteistöön 4-8-asteista käyttövettä. Aurinkoke- Jos kiinteistönomistaja haluaa saada sähköä aurinkoenergialla, on kennoratkaisu oikea. Varastointi on edelleen suuri kysymys A urinkolämpöä on järkevää ensisijaisesti käyttää käyttöveden esilämmitykseen. Sipilän mukaan yksi iso este aurinkoenergian entistä laajemmalle hyväksikäytölle on sen kausivarastointi. – Maailmalla on kehitteillä sähkön varastointiin välillisiä ja suoria varastointitapoja, joista nanomateriaalit ja Redox-akut ovat ehkä tällä hetkellä lupaavimpia. Aurinkolämpöä hyödynnetään jo nyt lämpöpumpulla käyttäen maahan varastoitunutta auringon lämpöä hyödyksi. Akulla on merkitystä varavoimalähteenä, jos halutaan välttää lyhytaikaisia sähkökatkoja. Uudet tyhjiöputkikeräimet ottavat talteen auringonlämpöä heti kun aurinko on taivaanrannan yläpuolella. Kesällä ei kaukolämpöä tarvita lisänä lainkaan. Erillinen keräin voidaan kiinnittää mihin tahansa kattomateriaaliin. Tällä tavalla saadaan helposti jopa puolet käyttöveden kuluttamasta energiasta pois kaukolämmöstä. Kun ilma yöllä jäähtyy, nousee lämpösäteily maan pinnasta takaisin ilmaan. Aurinkolämpöpaketeissa on erilliset aurinkokeräimet, jotka voidaan asentaa valmiiseen kattoon. sanoo tutkija Kari Sipilä VTT:stä
Järjestelmän käyttöikä on yli kaksikymmentä vuotta. Keräimesta riippuen yksi 68 keräin tuottaa vuodessa 400500 kilowattituntia per neliö hyvällä suuntauksella ja riittävällä lämpimän veden käytöllä. Ruukki laajensi maaliskuussa aurinkolämpötuotemallistoaan. Peruspaketit on tarkoitettu pientaloille, lähinnä käyttöveden lämmitykseen, kun taas mittatilaustyönä järjestelmä voidaan mitoittaa suuremmille kohteille, kuten kerrostaloille. Sen sijaan aurinkolämpöpaketeissa on erilliset aurinkokeräimet, jotka voidaan asentaa mihin tahansa kattoon. Nyt mallisto koostuu Ruukki Classic solarlämpökatosta ja Ruukki aurinkolämpöpaketeista sekä mittatilattavista järjestelmistä. Käyttöikä yli 20 vuotta Ruukin kattoliiketoiminnan tuotejohtajan Matti Perttulan mukaan lämpökatossa keräimet on integroitu kattopeltiin. Varaajan tärkein osa on kierukka, joka lämmittää veden. Takaisinmaksuaika näissä kohteissa on usein lähempänä viittä kuin kymmentä vuotta, Perttula toteaa. – Kerros- ja rivitalokohteet tarjotaan erikseen, koska asuntojen lukumäärässä ja taloteknisissä ratkaisuissa on merkittäviä eroja. – Katolle asennettavat keräimet keräävät lämpöä, joka siirretään vesivaraajaan lämmönsiirtokierukkaan tai lämmönvaihtimeen. – Etelänpuoleiset lappeet ovat otollisimmat keräimille, pohjoisenpuoleisille lappeille niitä ei kannata asentaa. K aikissa tekniikka on samanlainen, mutta lämpökatossa keräimet on integroitu kattopeltiin. Neliö tuottaa parhaimmillaan 500 kilowattituntia vuodessa. Neliö tuottaa 500 kilowattituntia Keräinten lämmönkeräyskyky riippuu niiden rakenteesta ja suuntauksesta aurinkoa kohden. Tällöin voidaan rakentaa yksi iso keräinkenttä ja yhteinen lämmönsiirto. Keräimillä voi joko lämmittää käyttöveden tai sekä käyttö- että talonlämmitysveden, sanoo kattoliiketoiminnan tuotejohtaja Matti PerttulaRuukilta. Ruukki aurinkolämpöpaketteja on kolmea kokoa neljän, kuuden ja kahdeksan neliötä keräinkentän pinta-alan mukaan. Yksi henkilö käyttää keskimäärin 50 litraa lämmintä vettä vuorokaudessa. Niille on valittavana 300 tai 400 litran käyttövesivaraaja. Vastaavan aurinkolämpöpaketin hinta on noin 2 500 euroa neljältä neliöltä. Ruukki Classic solar paketin suositushinta on 4 590 euroa neljältä neliöltä ilman vesivaraajaa. Suuntaus kaakon ja lounaan välille 20-60 asteen kaltevuuskulmassa tarjoaa hyvän hyötysuhteen, suuntaus etelään 40 asteen kaltevuuskulmassa antaa parhaan tuoton. – Mitoitus on kiinni lämpimän veden käytöstä. Pumppujärjestelmän sähkönkulutus on hyvin pientä, järjestelmä tuottaa energiaa noin 30 kertaisesti sen viemään käyttösähköön verrattuna. –Tämän takia uskallamme sanoa, että aurinkolämpöjärjestelmä tuottaa lähes ilmaista energia käyttöönoton jälkeen. Ruukki toi markkinoille lämpökaton Keräimet on integroitu kattopeltiin tönä voisi pitää, että puolitoista neliötä per henkilö on riittävä käyttövedelle. Parhaimmat kohteet ovat sellaiset, joissa on korkea ja tasainen lämpimän veden käyttö ja keskitetty lämmitysjärjestelmä suurella vesivaraajalla. Muutkin suuntaukset toimivat, silloin pitää vaan käyttää hieman isompaa keräinkenttää saman energiamäärän tuottamiseksi. Suurissa kohteissa aurinkokeräimet mitoitetaan tapauskohtaisesti, mutta jonkinlaisena nyrkkisään- Ruukin aurinkolämpökattojen tekniikka mahtuu pieneen tilaan. Liikkuvia osia on kokonaisuudessa vain vähän, minkä ansiosta huollontarve on pieni. (jk)
Terveyshaittoja ovat kärsineet eri osastoilla paljon useammat kuin synnytysosaston kolme kätilöä, jotka nyt saivat hovioikeuden puolelleen. Hovioikeuden jäsenet Robert Liljenfeldt, Harri Kurkinen ja Petteri Korhonen, valmistelijanaan viskaali Otto Ollikainen, olivat yksimielisiä päätöksessään. 4. Työntekijät ovat hävinneet juttunsa aiemmin vakuutusoikeudessa sekä käräjäoikeudessa. Koska kuntayhtymä oli laiminlyönyt estää rakenteiden kosteus- ja homevaurioista aiheutuvat sisäilman terveyshaitat ja koska kuntayhtymällä oli ollut riittävät tiedot ja mahdollisuus näihin kosteus- ja homevaurioihin liittyvän terveyshaitan arvioimiseksi, kuntayhtymä oli vastuussa kätilöille aiheutuneista sairauksista. Hovioikeus päätyi näytön arvioinnissaan siihen, että kuntayhtymän olisi pitänyt selvittää tehtyä huolellisemmin synnytysosaston pitkäaikaisten kattovuotojen vaikutukset yläpohjan rakenteiden kuntoon ja ryhtyä tarvittaviin kohtuullisiin toimenpiteisiin kosteus- ja homevaurioiden poistamiseksi muun muassa synnytysosaston yläpohja-, kattoikkuna- ja seinärakenteista. Vuonna 1969 käyttöön otetun sairaalarakennuksen pinta-ala noin 36 000 neliömetriä. 69. Työnantajan hoidettava kiinteistöä huolellisesti Vaasan hovioikeus yksimielinen työnantajan korvausvastuusta Kokkolan keskussairaalan yli 15 vuotta sitten ensi kertaa todetuista altistuksista seurauksineen Työnantajan ennakoivaa ja omaaloitteista sisäilmavastuuta edellyttää Vaasan hovioikeuden päätös Kokkolan keskussairaalan kätilöiden oikeudesta vahingonkorvauksiin. Ei riittävää huolellisuutta Jutun käsittelyssä on selvitetty synnytysosaston tasakattorakenteen, kattoikkunoiden sekä ilmanvaihdon konehuoneen ilmastointilaitteen aiheuttamia vesivuotoja, niiden toistuvuutta sekä näiden vesivuotojen syitä ja vaikutuksia sisäilmaan. – Kolmen kätilön henkilövahingot ovat kuntayhtymän laiminlyöntien aiheuttamina todennäköisiä ja siten ennalta arvattavia seurauksia. V aasan hovioikeuden työantajalle langettava päätös on ensimmäinen Suomen lähes 20 vuotta jatkuneissa sisäilma- ja homesairauskiistoissa. Kattovuotoja oli yksi tai muutamia joka vuosi lähes sairaalan toiminnan alusta lähtien. Ennakointi painottui ratkaisussa Hovioikeus korosti tuomiossaan kuntayhtymän velvollisuutta ryhtyä toimenpiteisiin, jotka olivat tarpeen ennakoivan työsuojelun näkökulmasta. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan johto on kertonut työnantajan valittavan jutussa korkeimpaan oikeuteen 3.6.2014 päättyvänä valitusaikana. huhtikuuta annetun tuomion perusteissa on 400 kirjallista todistetta ja 20 henkilötodistajaa. Tämä olisi ollut tarpeen synnytysosaston sisäilman laadun kannalta. Keski-Pohjanmaan käräjäoikeus oli hylännyt kanteen kokonaisuudessaan ottamatta kantaa pysyvien henkilövahinkojen perusteella korvattaviksi tuleviin vahinkoeriin ja niiden määriin. Tämän vuoksi kuntayhtymä on korvausvastuussa heille aiheutuneista henkilövahingoista, toteaa hovioikeus. Ne liittyivät pääsääntöisesti sääolojen ja ulkolämpötilojen vaihteluihin. Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän talousvastuulliset luottamushenkilöt miettivät myös sitä, miten pitkälle kätilöiden menetettyjen työtulojen ja oikeuskulujen korvauksia voidaan venyttää. 1990-luvulla alkanutta, työkyvyttömyyteen johtanutta altistusta käsiteltäneen vielä korkeimmassa oikeudessa ennakkopäätöksen saamiseksi. Kuntayhtymän työsuojelujaoksen ja myös sairaalan rakennusten kunnossapidosta vastanneen sairaalainsinöörin tiedossa ovat olleet ainakin vuodesta 1995 lähtien ne kosteus- ja sisäilmaongelmat, joita sairaalan eri rakennuksissa ja osastoilla on esiintynyt. Vaasan hovioikeus tutki asiaa viime elokuusta lähtien eikä hyväksynyt käräjäoikeuden työnantajan vapauttavan tuomion perusteluja. Hovi täysin toista mieltä kuin käräjäoikeus Keski-Pohjanmaan keskussairaala on noin 1250 ihmisen työpaikka. Hovioikeuden päätöksen mukaan työkyvyttömyyden juuret ovat jo laiminlyönneissä ennen sairaalan vesikaton saneerausta vuonna 1999, mutta vesivuodot eivät olleet kokonaan lakanneet senkään jälkeen, kun vesikatto oli uusittu. Kätilöiden altistuminen työpaikan kosteus- ja homevaurioille oli Kattovuotoja oli yksi tai muutamia joka vuosi lähes sairaalan toiminnan alusta lähtien. Hovioikeus palautti jutun kätilöiden kanteen osalta käräjäoikeuteen, jonka tulee määrittää korvausten suuruudet
– Tässä juuri on keskeinen ero meidän ja käräjäoikeuden perusteluissa, kertoo hovioikeudenneuvos Petteri Korhonen. Hovioikeus on kuulustellut myös asiantuntevia todistajia. Olisiko pitänyt ymmärtää 1990-luvulla. Ensimmäinen työympäristön tapaus Korhosella oli käsiteltävänään ensimmäinen hometalojuttu vuonna 1998. Kun työnantajan tietoon tuli oireilua 1990-luvun puolivälissä, olisi pitänyt varmistaa vaaratekijöiden poisto ja terveysriskien esto. Tuula Putus työskentelee työterveyshuollon ja työlääketieteen professorina Turun yliopistossa. – Omakotitalossa todettiin saneerausvirhe, mutta grynderin korvausvastuu henkilövahingoista hylättiin sillä perusteella, että hän ei tietämyksensä perusteella osannut ennakoida saneeraustekniikan seurauksia, Korhonen kertoo. Nykyisen sanamuodon mukaan työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin vuoden 2002 työturvallisuuslaissa säädetään. Millainen oli tai millainen olisi pitänyt olla kosteusvaurioiden terveyshaitoista yhteiskunnassa yleisesti vallinnut tietämys. – Yleinen yhteiskunnallinen keskustelu homeongelmasta alkoi 1990-luvun puolivälissä. Hän on väitellyt lääketieteen tohtoriksi vuonna 1995 hengitystiesairauksien ja -oireiden yhteydestä ilman saasteisiin. Pitikö Kokkolan keskussairaalan tai kenen tahansa muun työnan- 70 tajan osata 1990-luvun lopulla ennakoida sairastumiset ja siitä seuraavat korvausvastuut. – Työnantajalla on siis omaaloitteinen vastuu vahtia työympäristön terveellisyyttä. Sen mukaan työnantajan oli huolehdittava työturvallisuudesta ja otettava varteen kaikki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja hänen muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuuden mukaan on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen. Näiden jälkeen hovioikeus toteaa: – Yleinen yhteiskunnallinen keskustelu homeongelmasta alkoi 1990-luvun puolivälissä.. Synnytysosaston tasakatossa on kattoikkunoita ja osaston synnytyssalien puoleisen pääkäytävän yläpuolella sijaitsee ilmanvaihdon konehuone. Päivillä korostettiin, että näkyvä mikrobikasvusto sisätilojen rakenteissa on aina tulkittava terveyshaitaksi. Heistä esimerkiksi Kari Reijula toimii työterveyshuollon professorina Helsingin yliopistossa ja tutkimusprofessorina Työterveyslaitoksella. Kokkolan keskussairaala on 36 000 neliön suuruinen kokonaisuus, joka otettiin käyttöön 1969. Näin alkaa hovioikeuden lista tapahtumista ja oppaista, joiden perusteella riskit olisi pitänyt jo 1990-luvulla tiedostaa. – Kauppoihin liittyviä juttuja on ollut paljon, muta tämä on ensimmäinen, joka kohdistuu työnantajaan. Synnytysosasto sijaitsee sairaalan rakennuksen A-siiven ylimmässä kerroksessa. Nykyinen työsopimuslaki tuli voimaan 1.6.2001. Hän on väitellyt lääketieteen tohtoriksi vuonna 1985 homepölykeuhkosairaudesta. Toivon, että päätöksemme 70-sivuiset perustelut otetaan vakavasti, Korhonen painottaa. esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella erittäin todennäköistä. – Lainsäädännön mukaan työantajalla oli jo 1990-luvulla velvollisuus tarkkailla työympäristön terveyttä ja estää terveyshaittojen syntyminen. Tasakatosta ja kattoikkunoista on ollut murhetta melkein koko sairaalan toiminnan ajan – niin kuin jopa sadoissa muissakin vastaavanlaisissa rakennuksissa Suomessa. Sen ei pidä olla työntekijöiden tehtävä. Vanha työsopimuslaki (1970) oli voimassa 31.5.2001 saakka. Sen mukaan työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa 1958 ja sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään. – Turussa järjestettiin 1996 valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät, jossa Kansanterveyslaitoksen tutkijat pitivät esitelmän homevauriorakennuksen tunnistamisesta mikrobiologisin menetelmin. Säännöstä on muutettu uuden työturvallisuuslain (2002 ) voimaan tulon vuoksi 1.1.2003 lukien
Koska työnantajalla on aktiivinen työpaikan terveyshaittoihin liittyvä varautumis- ja ennakoimisvelvollisuus, yksin se seikka, milloin yksittäisen työntekijän oireilu on tullut Hovioikeus toteaa, että työnantajalta voidaan säännösten perusteella edellyttää varautumista sellaisen terveyshaitan varalta, joka on todennäköisesti mahdollinen. Lain esitöissä painotetaan tältä osin ennakoivan työsuojelun merkitystä ja todetaan, että myös ammattitautien syiden huomioon ottaminen kuuluu osaksi työnantajan turvallisuussuunnittelua. Hovioikeus toteaa, että yleisenä keskusteluna alkanut kansalaisten huolestuminen oli johtanut kuvatulla tavalla lääketieteen ja rakennustekniikan sisäiseen tutkimustoimintaan. Osa työolo- työnantajan tietoon, ei ole työnantajan vastuun kannalta merkityksellinen. Mikrobien itiöt voivat olla esimerkiksi professori Tuula Putuksen kertomalla tavalla myös hyvin kuivuutta sietäviä, minkä vuoksi kostuneen rakenteen väliaikainen kuivuminen ei välttämättä tuhoa rakenteen mikrobikasvustoa kokonaan. Hovioikeus ei siten hyväksy käräjäoikeuden esittämiä näkemyksiä siitä, että kuntayhtymällä ei olisi ollut velvollisuutta selvittää mahdollisia kosteus- ja homevaurioituneita rakenteita ja niihin liittyviä terveyshaittoja ennen kuin työnantaja on saanut riittävän luotettavan tiedon työntekijöiden työperäisestä sairastumisesta. Ylä- ja välipohjan saneeraustyöt on aloitettu vasta Tutkimustulosten aukot olivat heijastuneet julkiseen keskusteluun. ten lämpötilasta. Vahasen raportti ja aikarajat Synnytysosaston ja siihen liittyneen vesikaton saneerauksissa ei ole puututtu niihin rakennusteknisiin epäkohtiin tai vaurioihin, jotka on sittemmin havaittu Vahanen-Yhtiöt RTC Oulu Oy:n 12.9.2003 päivätyssä tutkimusraportissa. Tätä arviointia tukee myös kosteus- ja homevaurioihin liittyvä muu oikeudenkäyntiaineisto, jossa on 1990-luvun puolenvälin jälkeen kiinnitetty huomiota kosteus- ja homevaurioiden tyypillisiin syihin ja tutkimusmenetelmiin sekä homeiden aiheuttamaan terveyshaittaan ja työnantajan tähän liittyviin työturvallisuusvelvoitteisiin. Osa työolosuhteiden vaara- ja haittatekijöistä on luonteeltaan sellaisia, etteivät niiden vaikutukset aina näy välittömästi, mutta merkitsevät kuitenkin pitkän aikaa jatkuessaan terveydellistä vaaratekijää 71. Tässä tarkoituksessa työympäristöä on myös jatkuvasti tarkkailtava sekä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tapaturmien, terveyshaittojen sekä vaaratilanteiden selvittämiseksi ja torjumiseksi. Ennen tätä lainmuutosta työturvallisuuden osalta kiinnitettiin huomiota lähinnä niihin vaaroihin, jotka uhkasivat työntekijän fyysistä terveyttä. Hovioikeus katsoo, toisin kuin käräjäoikeus, että vuoden 1998 jälkeen kysymys ei ole ollut sillä tavoin tuntemattomasta ja epätodennäköisestä terveyshaitan vaarasta, ettei tätä tulisi ottaa erityisesti huomioon työturvallisuuslain mukaisia velvoitteita tarkasteltaessa ja sen mukaisesti myös arvioitaessa työnantajalta kohtuudella edellytettäviä toimenpiteitä työntekijöiden suojelemiseksi saamasta työssä haittaa terveydelleen. Vuodesta 1997 alkaen sekä rakennusteknisissä että lääketieteellisissä suomenkielisissä yleisjulkaisuissa oli aiempaa perusteellisemmin alettu tarkastella sitä, millaisia terveysvaaroja rakennusten rakenteiden kosteus- ja homevauriot voivat aiheuttaa rakennuksessa oleville henkilöille. Hovioikeus toteaa: – Se missä ajassa ja kuinka laajana mahdollinen mikrobikasvusto kehittyy ja millainen merkitys sillä on ollut sisäilman laatuun, riippuu rakenteen laadusta, siihen kohdistuvasta kosteusrasituksen kestosta sekä ympäröivistä olosuhteista, ku- (1958) oli voimassa 1.1.2003 asti, ja hovioikeus toteaa: – Vastaajan sopimusvelvoitteet perustuvat nyt käsillä olevassa asiassa pääosaltaan mainittuun lakiin. Lääketieteen edustajien mielipiteet olivat vaihdelleet homeintoilusta nihilismiin. Jos rakenteen kosteus kohoaa uudelleen, voi osa mikrobeista jatkaa kasvuaan. Lääketieteen edustajien mielipiteet olivat vaihdelleet homeintoilusta nihilismiin. suhteiden vaara- ja haittatekijöistä on luonteeltaan sellaisia, etteivät niiden vaikutukset aina näy välittömästi, mutta merkitsevät kuitenkin pitkän aikaa jatkuessaan terveydellistä vaaratekijää Hovioikeus toteaa, että työnantajalta voidaan säännösten perusteella edellyttää varautumista sellaisen terveyshaitan varalta, joka on todennäköisesti mahdollinen. Hovioikeuden mukaan keskeistä on arvioida, olisiko kuntayhtymän pitänyt epäillä Vahasen raportissa ilmeneviä kosteus- ja homevaurioita jo vuosina 1998–2003 synnytysosastolla ja millaisia toimenpiteitä kuntayhtymältä olisi tuolloin voitu kohtuudella edellyttää sen varmistamiseksi, ettei työntekijöiden terveys vaarannu sisäilman kosteusvauriomikrobien seurauksena. Vahanen Oy:n raportin jälkeen. Lainmuutokseen liittyvissä esitöissä korostetaan, että kysymys on myös työntekijän suojaamisesta työstä johtuvilta terveydellisiltä vaaroilta. Teksti: Terttu Iiskola Vaasan hovioikeuden 170-sivuinen tuomio 4.4.2014 Diaarinumero S 12/888 on 70-sivuisine perusteluineen saatavissa hovioikeuden kansliasta. Tutkimustulosten aukot olivat heijastuneet julkiseen keskusteluun. Työnantajan on myös ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin niiden tilanteiden selvittämiseksi, joihin liittyy terveyshaitan vaaraa. Työturvallisuuslait ehdottomat Hovioikeus tutki tarkkaan työturvallisuuslakienkin perustelut. Uudistus tuli voimaan 1.9.1988. Kyseisen lain mukaan työnantajan on tarkoin otettava huomioon kaikki, mikä työn laatuun, työolosuhteisiin, työntekijän ikään, sukupuoleen, ammattitaitoon ja hänen muihin edellytyksiinsä katsoen kohtuudella on tarpeellista työntekijän suojelemiseksi joutumasta työssä alttiiksi tapaturmille tai saamasta työn johdosta haittaa terveydelleen. Vanha työturvallisuuslaki Vanha työturvallisuuslaki uudistettiin keskeisiltä osin 1987
Kiinteistöbisnestä Rukalla ja Pyhällä Helppoa hoitoa huoneiston omistajalle 72
Talot ovat kiinteistöosakeyhtiöitä, joita on yhteensä 12. Ruka on selvästi 73 talvipaikka, vaikka koko ajan teemme työtä sen eteen, että siitä tulisi ympärivuotinen paikka. – Ruka on paljon isompi hiihtokeskus ja siellä on isommat markkinat. li 30 vuotta Rukan hiihtokeskustoimintaa harjoittanut perheyritys Rukakeskus Oy toi Tuotto-omistus –mallin Suomeen vuonna 2003 Amerikasta. Rukakeskus Oy:n Tuotto-omistus -mallissa Huoltoyhtiö Tuotto-omistus Oy vastaa kokonaisuudessaan asiakkaiden omiksi ostamien huoneistojen vuokrauksesta ja ylläpidosta. – Huoneistojen käyttöasteet vaihtelevat talvikauden 50 – 60 prosentista kesäkauden 10 – 25 prosenttiin. Pyhä on siihen verrattuna vielä pieni, mutta Pyhällä on paljon potentiaalia, Hänninen kertoo. Omistaja voi käyttää huoneistoa sekä talvella että kesällä ilmoittamalla Huoltoyhtiölle haluamansa ajankohdat. Tuotto tuloutetaan omistajalle kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäinen talo valmistui vuonna 2005 ja toistaiseksi viimeinen vuonna 2010. – Isännöinti poikkeaa normaalin asunto-osakeyhtiön isännöinnistä siinä, että myös irtaimisto kuuluu kiinteistöosakeyhtiön hallintaan, Mikko Hänninen kertoo. Huoneistot vuokrataan Ski-Inn huoneistot –tuotenimen alla. Vuosi on jaettu kesä- ja talvikausiin. – Tällä hetkellä meillä ei ole. Osakkeita koskee vuokrausvelvoite, jonka mukaan huoneisto on kiinteistöyhtiön valitsemalle huoltoyhtiölle vuokrattavaksi. Lisärakentamista aikojen parantuessa Huoneistoja on yhteensä runsas 400. Vuokra-ajat vaihtelevat yhdestä vuorokaudesta ylöspäin. USA:ssa ja Kanadassa valtaosa hiihtokeskusten huoneistoista ja loma-asunnoista toteutetaan tällä periaatteella, jossa omistaja sitoutuu vuokraaman huoneiston, kun hän ei sitä itse käytä. Rukalla huoneistoja on noin 350 ja Pyhällä noin 50. Kesälläkin Kuusamossa on paljon tekemistä ja aktiviteetteja, ja alueen luonto on mahtava. Huoneiston ostaja omistaa koko huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Esimerkiksi Karhunkierros valittiin vuoden 2014 retkikohteeksi, kertoo Huoltoyhtiö Tuotto-omistus Oy:n isännöitsijä Mikko Hänninen. Y Mastonaitio paritalot Itä-Rukalla, yhteensä 52 huoneistoa
paita huoneistoja on myynnissä 10 – 20. Huoneistoista yksityisten ihmisten omistamia on noin 70 prosenttia. Omistajista valtaosa pääkaupunkiseudulta Huoneistot ovat kooltaan noin 30 – 100 neliötä. Yli menevä tuotto tuloutetaan omistajalle kaksi kertaa vuodessa. Toinen tytäryhtiö on Pyhätunturi. – Isännöinti poikkeaa normaalin asunto-osakeyhtiön isännöinnistä siinä, että myös irtaimisto kuuluu kiinteistöosakeyhtiön hallintaan. Myyntiajat ovat selvästi pidentyneet, mutta mitään hintojen romahdusta ei ole tapahtunut. Lähes puolet huoneistoista on arvonlisäverollisia, joissa omistajat ovat täysin luopuneet omasta käytöstä. Pyhällä hinta on noin 3 000 euroa neliö. Keskitymme olemassa olevien huoneistojen vuokratuoton kohottamiseen mahdollisimman korkeaksi. Muut SkiInn huoneistot Rukalla ovat RukaTonttu, Aurinkorinne ja RukaSuites. Rukakeskus Oy:n omistaa Ahon perhe, jonka Aho Group Oy valittiin vuoden 2008 perheyritykseksi. Muutama vuosi sitten asuntojen arvo nousi Rukalla hyvin. Va- Huoltoyhtiö vähentää tuotosta ensin omat kulunsa sekä osakkaan puolesta kiinteistöosakeyhtiölle maksetut hoito- ja rahoitusvastikkeet. – Tällä hetkellä täälläkin kiinteistökauppa on aika lailla pysähdyksissä. Kun ajat paranevat, mietimme taas lisärakentamista. RukaVillagen huoneistokoot vaihtelevat 30-94 neliön välillä, ja niitä on yhteensä 101. Loput 30 prosenttia omistavat yritykset. Huoltoyhtiö ottaa vuokratuotosta 35 prosenttia kuluihin ja oman toimintansa pyörittä-. Muuta toimintaa ovat ravintolat, urheiluvälinekauppa ja hiihtokoulu. Monikaan huoneisto ei ole vaihtanut omistajaa alkuperäiseltä omistajalta, Hänninen kertoo. Jos esimerkiksi lamppu palaa tai TV rikkoutuu, käymme uusimassa sen, isännöitsijä ja kiinteistövastaava Mikko Hänninen kertoo. suunnitelmia uusien huoneistojen rakentamisesta. Tällä varmistetaan se, että kaikki huoneistot ovat aina yhtä hyvässä kunnossa ja varustus on yhtenäinen. Monialainen Rukakeskus Tuotto-omistus Oy on Rukakeskuksen tytäryhtiö. Omistajista valtaosa on pääkaupunkiseudulta. Kiinteistöosakeyhtiöiden ainoana isännöitsijänä Hänninen pyörittää taloushallintoa ja vastaa huoneistojen kunnosta. Omistaja tekee huoltosopimuksen Huoneiston omistaja tekee huoltosopimuksen Huoltoyhtiö Tuotto-omistuksen kanssa Huoltosopimuksen mukaan huoltoyhtiö ei voi tehdä yli viiden prosentin tulosta. Omistajalle helppoa RukaVillage88-huoneisto. Hotellihuone RukaVillage. Hinnat ovat pysyneet hyvällä tasolla. Neliöhinnat vaihtelevat Rukalla 2 500:stä – 4 200:aan euroon. Rukakeskuksen päätoimiala on rinnetoiminta ja hissiyhtiön pyörittäminen hiihtokeskuksissa. Yhtiöt toimivat Rukan ja keskellä Lappia sijaitsevan Pyhän matkailukeskuksissa. Konserni työllistää noin 220 henkilöä. Rukakeskus-konsernin liikevaihto vuonna 2013 oli noin 26 miljoonaa euroa, josta TuottoOmistus Oy:n osuus on 5,5 miljoonaa euroa. 74 Huoltoyhtiö vastaa huoneistojen vuokrauksesta, varauksista, ylläpidosta, siivouksesta, kunnosta ja juoksevista asioista, kuten erilaisista sopimuksista omistajan puolesta ympäri vuoden. – Jälkimarkkinat eli vaihtuvuus on pientä
– Hoitovastike on huomattavasti korkeampi verrattuna normaaleihin asunto-osakeyhtiöihin, mutta sillä katetaankin aivan kaikki kulut sisältäen myös kaiken huoneistojen sisäpuolisen kunnossapidon sekä muun muassa sähkö- ja vesimaksut. Uusissa taloissa vähän korjauksia Koska talot ovat alle 10 vuoden ikäisiä, niihin ei ole tarvinnut tehdä vielä suurempia korjauksia. Omistaja tekee itse pelkästään veroilmoituksen. Se maksaa vuokratuotosta kaikki huoneistoon liittyvät kulut sekä yhtiövastikkeet. Niihin otimme remonttilainaa. Pyhällä on yhteensä 48 huoneistoa kooltaan 43 tai 55 neliötä. PyhäSuites43 huoneisto. Suuri vaihtelu kohteiden välillä johtuu lähinnä siitä, onko kiinteistöt omalla vai vuokratontilla, Hänninen kertoo. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Rukakeskus Oy 75. Omakäyttö varsinkin sesonkiaikana vähentää vuokratuottoa Hoitovastikkeiden kuukausihinnat vaihtelevat kohteittain n. 5,5-10 euroa neliö. Pariin vanhempaan kohteeseen olemme tehneet vähän suuremman vuosikorjauksen, kuten maalanneet huoneistot ja käytäviä sekä uusineet irtaimistoa kuten kalustoa ja sohvia. Pienempiä korjauksia tehdään vuosittain. Vuokratuotoista vähennetään kulut Huoneiston omistajan vuokratuotto vaihtelee 2 – 6 prosentin välillä, jos huoneistossa ei ole paljon omakäyttöä tai sitä on vain sesongin ulkopuolella. Pienempien korjausten kulut menevät hoitovastikkeista, Hänninen kertoo. miseen, kuten huoneistojen siivoukseen, markkinointiin ja myyntiin. – Huoneistojen omistaminen on helppoa, ja toimintamalli reilu ja läpinäkyvä. – Yhtiökokous päättää suuremmista remonteista
Käräjäoikeudessa tuomarit vapauttivat huoltoyrityksen ja sen työntekijät syytteestä, mutta tuomitsivat taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan sekä isännöitsijän kuolemantuottamuksesta sakkorangaistukseen. Myös isännöitsijä kiisti syytteen. Samasta syystä myös isännöitsijä on vastuussa. syyllisiä Isännöitsijä ja asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja tuomittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa kuolemantuottamuksesta katolta pudonneiden jäälohkareiden tapettua naisen Tampereella. Syytetyt ovat valittaneet hovioikeuteen. Huoltoyhtiön edustajat kiistivät syytteen, koska katon puhtaanapito ei ole kuulunut huoltoyhtiön vastuulle ja koska kiinteistön katualueelle on laitettu varoitusmerkit. Huoltoyhtiölle ei kuulu katon puhtaanapito Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Tämän takia kohteeseen on pitänyt usein tilata lumen ja jään pudotusta. ja huolellisesti. M aaliskuussa 2012 jalkakäytävällä kävellyt nainen menehtyi Tampereella, kun kerrostalon katolta putosi jäälohkareita hänen päähänsä. Jouni Suolanen 76. Nyt tällaista ilmoitusta ei oltu tehty, koska huoltomies ei havainnut räystään yli ulottunutta jäätä turmapäivänä tehdyn tarkkailun perusteella. Alue oli suljettu asianmukaisesti puomein ja erityisteipein. Syytetyt valittivat tuomiosta hovioikeuteen. Katon vesi- ja lämpövuodot olivat edistäneet jään muodostumista. Katon puhtaanapito ei kuulu huoltoyhtiön tehtäviin. Jäälohkareet putosivat pitkälle Tampereen keskustassa sijaitsevan talon peltikatolle oli pidemmän ajan alkutalvesta 2012 muodostunut lumesta jäätä. Isännöitsijän mukaan huoltoyhtiö on suorittanut tehtävänsä sopimuksen mukaisesti Taloyhtiössä työtehtävistä sovitun vastuujaon mukaan isännöitsijä tilaa lumen ja jään pudotuksen katolta. Jäälohkareita putosi katolta, nainen menehtyi Tampereella Käräjäoikeus: Isännöitsijä ja hallituksen pj. Ilman lämpötilan nousu ennen onnettomuutta on nopeuttanut katolla olleen lumen ja jään sulamista, ja aiheuttanut lopulta jäälohkareiden irtoamisen kauempaa räystään takaa. ja pohti istunnossaan, kuka on tilanteesta vastuussa. le jalkakäytävälle, yli kahden metrin päähän talon seinästä. eikä perusteltu, miten hänen olisi tullut huolehtia kattoalueiden puhtaanapidosta tai miten huoltoyhtiön valvonta olisi tullut toteuttaa. Jäälohkareet putosivat noin 22 metrin korkeudesta etääl- Jäälohkareet putosivat noin 22 metrin korkeudesta etäälle jalkakäytävälle, yli kahden metrin päähän talon seinästä. Vaaran estämisen osalta järjestyslain mukaan rakennelman omistajan tai haltijan taikka hänen edustajansa on huolehdittava siitä, ettei rakennuksesta putoava lumi tai jää tai muu esine aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle. Käräjäoikeus katsoi, että koska huoltosopimuksen mukaan kattoalueiden puhtaanapito ei ole kuulunut huoltoyhtiön tehtäviin, asunto-osakeyhtiön puheenjohtaja on vastuussa kattoalueiden puhtaanapidosta. Kyse oli hänen mielestään tapaturmasta, eikä asiassa ole toimittu huolimattomasti. Syytetyt valittivat hovioikeuteen. Huoltoyhtiön johdon ja sen työntekijöiden syyte koski valvonnan puutetta rakennuksen kattoalueiden puhtaanapidon ja kadulla kulkijoiden vaarasta varoittamisen suhteen. Hallituksen puheenjohtaja kiisti syytteen. Alue oli eristetty asianmukaisesti. Huhtikuisen hovioikeuden, isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja syyttömiksi kuolemantuottamukseen todenneen, päätöksen perusteluihin palataan seuraavassa numerossa. Käräjäoikeus tuomitsi hallituksen puheenjohtajan ja isännöitsijän sakkoihin kuolemantuottamuksesta. Hovioikeuden päätös tulee julki huhtikuun loppuun mennessä. Syytetyt kiistivät syytteet Huoltoyhtiö tarkkailee lumi- ja jäätilannetta Syyttäjä vaati rangaistusta asunto-osekeyhtiön isännöitsijälle ja hallituksen puheenjohtajalle rakennuksen turvallisuuden ja kattoalueiden puhtaanapidon laiminlyönnistä sekä huoltoyhtiön valvonnan puutteesta. Turun hovioikeus käsitteli tapausta 12.3. Nainen oli kävellyt erityisteipeillä suljetun alueen ulkopuolella. Lohkareet osuivat kuolettavasti naisen päälle. Hänen mukaansa teonkuvauksessa ei ole yksilöity Taloyhtiössä työtehtävistä sovitun vastuujaon mukaan isännöitsijä tilaa lumen ja jään pudotuksen katolta, kun huoltoyhtiö on lähinnä kadulta tarkkailunsa perusteella ilmoittanut tarpeesta isännöitsijälle. Todellisen tilanteen näkee parhaiten menemällä katolle tai nostoautolla, niitä keinoja on taloyhtiössä myös aiemmin käytetty
Uudenmaan väestönkehityksessä käänne uuteen suuntaan viime vuonna Väkiluku laskuun maakunnan seitsemässä kunnassa Uudenmaan maakunnan väestönkehityksessä tapahtui ennakkotietojen mukaan viime vuonna poikkeuksellinen käänne. – Ulkomaalaistaustaisten osuus on kansainvälisenkin mittapuun mukaan suuri. Aivan tavatonta väkiluvun vähentyminen ei Uudenmaan kunnissa ole kuitenkaan ollut. – Yhteistä näille kunnille 77 on, etteivät ne sijaitse radan varressa. Seitsemässä kunnassa väkiluku ei ole samana vuonna ennen laskenut. – Samaan aikaan seitsemässä maakunnan kunnassa väkiluku väheni, osin jopa merkittävästi. – Aikaisemmin laskua on ollut joinakin vuosina 1-2 kunnassa muutaman henkilön verran. Pääkaupunkiseudun väkiluku kasvoi noin 18 300 hengellä pari vuotta jatkuneesta laskusuhdanteista huolimatta. Ulkomaalaistaustaisten muutto merkittävää Pääkaupunkiseudun väestönkasvusta yli 70 prosenttia on ollut ulkomaalaistaustaista, mikä pitää sisällään sekä ulkomailta Suomeen muuttaneet, että Suomen sisäisen ulkomaalaisten henkilöiden muuton. Muuttoliike asettaa palvelutarjonnalle. Tähän saakka kasvu on ollut tasaista, mutta nyt se näyttää hieman jakaantuvan, sanoo Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen. Radanvarsikunnissa väestönkasvu on ollut jatkuvaa. Koko maakunnan väestönkasvusta 80 prosenttia osui pääkaupunkiseudulle, kun muualla maakunnassa kasvu oli 20 prosenttia. P ääkaupunkiseudun väestönkasvu on kasvanut koko 2000-luvun, mutta viime vuoden kasvu oli historian suurin. Väestö laski viime vuonna Myrskylässä, Pukkilassa, Karkkilassa, Loviisassa, Lapinjärvellä ja Raaseporissa. UUSIMAA Tuusulan asukasmäärä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin 455 asukasta vuodessa. Muistan että muutamia vuosia sitten esimerkiksi Hangon väkiluku putosi yhtenä vuonna muutamalla hengellä
Viime vuonna kunnat näyttävät ottaneen asiakseen asuntotuotannon lisäämisen. Uusimaa tarvitsee ehdottomasti ulkomailta muuttavaa työvoimaa, koska tulevaisuudessa uhkaava työvoimapula ei väisty pelkällä koulutuksella. Suunnitelmat vuoteen 2035 mennessä asemakaavoitettavista alueista sisältävät asumista 26 miljoonaa kerrosneliötä, josta kunnat ovat arvioineet toteutuvaksi 21 miljoonaa kerrosneliötä. Nykyihminen arvostaa vapaa-aikaa, eikä ole halukas käyttämään liikaa aikaansa esimerkiksi työmatkoihin. Työvoimapulaan ja ulkomaalaisen työvoiman saatavuuteen olisi pitänyt paneutua jo viime vuosikymmenellä, nyt meillä on aivan viimeiset hetket saada tilanne korjatuks Väestönkasvu aiheuttaa paineita erityisesti pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen. Joinakin vuosina tuotanto on Maakuntakaavaan kootut kuntien ilmoittamat asumisen ja työpaikkojen kaavavarannoista osoittavat, että asumiselle on vähemmän varantoa nykyisissä asemakaavoissa kuin tulevissa suunnitelmissa. Metropolissa näen keskeiseksi kysymykseksi kilpailukyvyn parantamisen, mutta Maakuntakaava lähentelee realismia Uudenmaan toisen vaiheen maakuntakaavaehdotuksessa varaudutaan 430 000 uuteen asukkaaseen ja 250 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2035 mennessä. Liikennemuotoja täytyy kuitenkin kehittää tasapuolisesti. Ei hallintoa hallinnon vuoksi Savolainen uskoo kuntaliitosten olevan tulevaisuudessa totta. – Luvut ovat kuitenkin lähellä realismia, kun katsotaan nykyisiä väestöennusteita, sanoo Savolainen. Eri asia on, onko asuntotuotanto keskittynyt riittävästi vuokra-asuntoihin ja muuhun edulliseen asuntotuotantoon. jäänyt jopa 7 000:een asuntoon. Asumiseen liittyvät rat- Vuoden 2013 aikana Hyvinkään väestömäärä kasvoi poikkeuksellisen voimakkaasti. Meidän yhdyskuntarakenteessamme on varaa tiivistää, täydentää ja priorisoida, minkä jälkeen on syytä alkaa ottaa uusia alueita rakentamiseen. – Kaava esittää oikeastaan varauksen, eikä kyse välttämättä ole aivan täydestä realismista. Tulevaisuuden liikennehankkeissa olennaista on ajatella tehokkuutta. – Metropolialueeseen on eri vaihtoehdoissa liitetty 4-16 kuntaa. kaisut sanelevat Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn suhteessa muuhun maahan ja myös ulkomaille. Valtakunnalliset asuntomessut vetivät väkeä tutustumaan kaupungin asuntotarjontaan. Asemakaavojen asumisen kaavavaranto on yhteensä 11 miljoonaa kerrosneliötä, mistä määrästä kunnat ovat arvioineet toteutuvaksi yhdeksän miljoonaa kerrosneliötä vuoteen 2035 mennessä. Uudenmaan väestö on kasvanut 2000-luvulla 16-17000 asukkaalla vuodessa. – Asuntotuotanto on ollut viime vuosina hidasteena kasvulle. Pisarata on nimenomaan tehokkuudessaan erinomainen hanke. toa nykyisissä asemakaavoissa kuin tulevissa suunnitelmissa. – Jonkinlaisena suurena trendinä näyttää olevan omakotitaloasumisen suosion vähentyminen. Edullisen asumisen lisääminen on ratkaisevaa työllisyyden parantamisessa. Pääkaupunkiseudulla on vapaata tonttimaata runsaasti verrattuna moniin muihin maailman metropoleihin. Samalla on syntynyt arvostus tiiviimpää asumista kohtaan. UUSIMAA omat vaatimuksensa. Asumiselle kaavavarantoa vähän Savolaisen mukaan maakunnan kunnat ovat alkaneet suhtautua vakavasti asuntotuotannon kasvattamiseen. – Joukkoliikenteeseen on tulevaisuudessa panostettava muun muassa Pisararadan muodossa. Noin 85 prosenttia työpaikoista syntyy palvelualoille, joilla palkkaus ei yleensä ole kovin korkea. – Asumisessa olennaista ovat edulliset asunnot liikenneyhteyksien varrella. Uudellamaalla asuu maan väestöstä kolmannes ja maakunta työllistää kolmanneksen maan työvoimasta. Uusimaa tuottaa 38 prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta. – Sen sijaan työpaikoille päinvastoin on enemmän varan- Asuntotuotannon lisäys otettu vakavasti – Asumisessa olennaista ovat edulliset asunnot liikenneyhteyksien varrella. – Uusimaa on selvästi valtakunnan moottori, jonka yskähtely heijastuu koko maahan. Savolainen muistuttaa, että väestön pakkautuminen keskuksiin on kansainvälinen ilmiö. Pisararata on mielestäni investointi, jota pitää viedä eteenpäin huonossakin taloustilanteessa, koska pitkässä juoksussa se täyttää juuri niitä tarpeita, joita pääkaupunkiseudun väestönkasvu tuo mukanaan. Tässä valossa 430 000 asukkaan lisäys vuoteen 2035 mennessä on realistinen odotus. Pääkaupunkiseudulla väestönkasvu on ollut vuosittain reilusti yli prosentin luokkaa, mutta samaan aikaan ei ole ylletty valtion asettamaan 12 000 uuden asunnon vuosituotantoon. Savolainen painottaa että palveluiden parantaminen ja asuntotuotannon kasvattaminen ovat tärkeitä maakunnan kilpailukyvyn kannalta. 78. – Itse näen kilpailukyvyn säilyttämisen ja parantamisen ykkösasiaksi koko maakunnan tulevaisuudessa
Viime vuosina väestönkehitys ollut tasaisen nousevaa. Lohja on ollut kasvukunta, mutta väestönkasvu on hiipunut viime vuosina. Vuonna 2000 Lohjalla oli 43 786 448 asukasta. Pienimmillään kasvu oli vuonna 2011, 309 henkilöä. Kokonaisuutena työttömyys kasvoi viime vuonna 25 prosentilla, mutta rakennetyöttömyys tätäkin enemmän. Kunnan asukasmäärä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin 455 asukasta vuodessa. Vuodesta 2005 vuoteen 2012 kasvu vaihteli 0,3:n ja 1,7:n prosentin välillä. Vuonna 2000 asukkaita oli 31 168. Väkiluku kasvoi vuoden 2013 aikana 599 henkilöllä. Suhteellinen kasvu oli vuoden aikana peräti 1,3 prosenttia, viimeksi on yhtä koviin kasvulukemiin päästy Hyvinkäällä vuonna 1988. Viime vuoden alussa Lohjalla oli kuntaliitosten jälkeen 47 516 asukasta. Kirkkonummella oli vuonna 1995 27 046 asukasta, vuonna 2000 29 275 asukasta, vuonna 2005 32 756 ja vuonna 2011 37 192 asukasta. Keravalla väkiluku oli vuonna 2009 33 833 ja kasvu oli 287 henkeä eli 0,9 prosenttia. Vuoden 2013 aikana Hyvinkään väestömäärä kasvoi poikkeuksellisen voimakkaasti. 010 2310 390 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT www.ikkuna-asiantuntija.fi Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 ISÄNNÖINTI Paula Soudunsaari GSM 0400 501 709, Fax (09) 2584 4151 PL 6 Koskenmäenpolku 4, 04301 Tuusula pms@kolumbus.fi t ,BVLPMÊNQÚBTFOOVLTFU t -7* BMBO IVPMUPUZÚU t 4BOFFSBVT t 6VEJTUZÚU I QÊJWZTUZT Yritykseemme ja arvoihimme voitte tutustua tarkemmin osoitteessa www.putkimax.fi 1 t putkimax@putkimax.fi Juhani Karvonen 79. UUSIMAA ensiksi meidän on luotava metropolille tarkoitus ja tehtävä. Vihdin väkiluku oli vuonna 2000 23 858 asukasta, väestökasvu 247 henkeä eli 1,05 prosenttia. Vuoden 2013 lopussa väkiluku oli 40 719. Vuosina 2002, 2007 ja 2008 väkiluku kasvoi yli kahdella prosentilla, muuten kasvu vaihteli 0,33:n ja 1,90:n prosentin välillä. Vuonna 2011 väkiluku oli 34 549, kasvua oli 267 henkeä eli 0,8 prosenttia. Maakuntakaavan mukainen kehityskäyrä ei välttämättä toteudu ehkä aivan suunnitellusti. Vuonna 2012 kunnassa oli 28 674 asukasta, ja väki kasvoi 93:lla hengellä, 0,33 prosentilla edellisvuodesta. Kauppalankatu 2 B 19, 05800 Hyvinkää Puh. Vuonna 2008 Tuusulassa oli 35 968 asukasta, vuonna 2009 36 386, vuonna 2010 36 766, vuonna 2011 37 214, vuonna 2012 37 667 ja vuonna 2013 37926. Tasaista väestönkasvua Nurmijärven kunnan väkiluku on ylittänyt 41 000 asukkaan rajan. Kasvua oli 16:ssa vuodessa 10 144 :n asukkaan verran, 27,3 prosenttia. Hyvinkään väkiluku on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana noin 3 000 asukkaalla. Eniten väestö kasvoi vuonna 2004, jolloin kasvu oli 3,3 prosenttia eli 1131 henkilöä. – Huolestuttavaa on, että rakennetyöttömyyden eli nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osuus on suurentunut. Vuonna 2010 väestöä oli 34 282 ja kasvua oli 449 henkeä eli 1,3 prosenttia. – Työttömys on ollut pääkaupunkiseudulla muuta maata pienempää, mutta viime vuonna työttömyysprosentti nousi yli yhdeksän. Hyvinkäällä ennätyskasvu Hyvinkään väestömäärä jatkoi kasvuaan tammikuussa 2014. Tuusulan väkiluku oli vuonna 1980 22 153 ja vuonna 1990 kymmentä vuotta myöhemmin, 27 153 asukasta. Vuoden viimeisenä päivänä Hyvinkäällä asui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 46 191 henkilöä. Kaupungin asukasluku kasvoi kuukauden aikana 88 asukkaalla ja kaupungissa oli 31.1.2014 asukkaita yhteensä 46 276. Järvenpäässä oli vuonna 2004 37 328 ja väestönkasvu 0,6 prosenttia. 22:ssa vuodessa asukasluku kasvoi 4816 hengellä, eli 16,8:lla prosentilla. Poikkeus oli vuosi 2010, jolloin asukasluku laski 0,1:n prosentin verran, 28:lla asukkaalla. Uusimaa on toki edelleen valtakunnan veturi työpaikkojen suhteen, mutta työttömyyden kasvu on ilman muuta huolestuttava ilmiö. Vuonna 2000 Nurmijärven asukasluku oli 32335, minkä jälkeen kasvu on vaihdellut vuosittain 0,8 ja 3,3 prosentin välillä. Hallintoa ei voida luoda vain hallinnon takia. Vuonna 2012 väestönkasvu hidastui ja kaupungin väkiluku kasvoi vain 65 asukkaalla. Pienempiä naapureita on liittynyt Lohjaan useita. Taloudellinen taantuma vaikuttaa visioihin
Hyvinkäällä asuntokaupan vilkastumisen suureksi esteeksi nähdään raha. UUSIMAA Hyvinkäällä on tarjolla asuntoja, mutta osalle kiinteistövälittäjien asiakkaista lainaehdot asettavat esteitä asunnon ostolle. Uudellamaalla rakennetaan, mutta työttömyys tuntuu alalla Asuntojen hintojen nousu jäänyt vähäiseksi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa nousivat 0,5 prosenttia tammikuusta helmikuuhun. Myyntiajatkin ovat pidentyneet ja etenkin ensiasuntojen ostajille lainansaannin ehdoksi asetetut reaalivakuudet ja muut ehdot voivat olla sen verran tiukat, ettei nuorilla pareilla ole varaa, sanoo kiinteistönvälittäjä Riika Parviainen. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,7 prosenttia ja muualla Suomessa 0,3 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,0 prosenttia edellisvuoden helmikuusta, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 1,7 prosenttia. – Kysyntää olisi ja tarjon- 80 taakin riittäisi, mutta pankeista on ihmisten vaikea saada rahaa. Myyjä saattaa jäädä jopa pakkasen puolelle, jos entinen asunto on vasta muutaman vuoden vanha. E dellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat pysyivät koko maassa lähes ennallaan
81. Omakotitaloista kaupaksi käyvät etenkin viisi vuotta nuoremmat kohteet, sanoo Puustinen. Myyntihinnat vaihtelevat kohteesta riippuen niin paljon, ettei yleistä linjaa voi oikein sanoa. Honkasen mukaan 300 000 euroa on raja, jossa ostohalukkuus heikkenee. Helsingissä sellainen menisi kaupaksi, Hyvinkäällä voi kaupanteko kestää, arvioi Parviainen. Pienet asunnot käyvät kaupaksi kohtuullisesti, isoissa asunnoissa myyntiajat ovat venähtäneet. Kiinteistömaailma Porvoon yrittäjä Ulla-Maija Honkasen mukaan isotkin asunnot käyvät kaupaksi, mutta esimerkiksi kymmenen vuoden takaisiin aikoihin verrattuna myyntiajat ovat pidentyneet. – Viime kesäisiltä asuntomessualueelta on kalleimmat talot 900 000 euroa. Järvenpäässä asuinrakennuksia valmistui vuosina 2009–2013 yhteensä 427. Kipuraja on noin 300 000 euroa. Uudellamaalla yleisin huoneistotyyppi on kaksio. – Pankkien lainananto tuntuu viime syksystä jonkin verran parantuneen, mikä on vilkastuttanut kaupankäyntiä. Kaksioita on Keravalla myönnettiin viime vuonna 157 rakennuslupaa. Yleisin huoneistotyyppi kaksio – Pankkien lainananto tuntuu viime syksystä jonkin verran parantuneen, mikä on vilkastuttanut kaupankäyntiä. UUSIMAA UnelmaTupa LKV Oy:stä. Kiinteistömaailma Tuusulan kiinteistövälittäjä Lilli Puustisen mukaan pienet asunnot käyvät kaupaksi, mutta kerrostalojen kohdalla paljolti ratkaisee ikä ja kunto. – Omakotitalojen kauppa on ehkä hieman jopa laskenut, mutta pienten keskustan kerrostaloasuntojen kysyntä on kenties jopa hieman vilkastunut. – Esimerkiksi 1970-luvulla rakennetussa kerrostalossa, jossa ei remontteja ole tehty, on hinta ja myyntiaika toisen kuin vaastavan ikäisessä kiinteistössä, jossa remontit on tehty
Läntisen Uudenmaan kunnissa asuntotuotannon vilkkaus vaihteli Hangon 0,2 asunnosta Lohjan 6,9 asuntoon tuhatta asukasta kohden. Tilastokeskuksen mukaan Helsingin seudulla keskimääräinen neliöhinta oli 3 309 euroa. 32 prosenttia maakunnan asuntokannasta. Itäisellä Uudellamaalla asuntojen neliöhinta oli keskimäärin 2 170 euroa. Työttömyys lähti helmikuussa ripeään nousuun myös elementtejä valmistavassa betoniteollisuudessa, jossa mentiin vielä edelliskuukautena reilussa 13 prosentin työttömyydessä. Rakennusalan työttömyyskassan jäsenistä 22,6 prosenttia sai ansiosidonnaista päivärahaa helmikuun aikana. Juhani Karvonen Tilastokeskuksen mukaan Helsingin seudulla keskimääräinen neliöhinta oli 3 309 euroa. Kolmen huoneen asuntojen osuus on toiseksi suurin: 23 prosenttia asuntokannasta. Rakennusalan työttömyyskassan ja Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan luvut eivät tämän jälkeen ole nousussa vaan päinvastoin. Rakennusalan työttömyys on ollut tänä talvena harvinaisen haasteellista. Suhteellisesti vähiten asuntoja valmistui Keravalla. Alimmat työttömyysluvut 15,7 prosenttia mitattiin Uudellamaalla, jossa kuitenkin on ollut viime vuoteen verrattuna erittäin suuri, 4,6 prosenttiyksikön nousu. Myös itäisellä Uudellamaalla asuntotuotanto oli vähäisempää asukaslukuun nähden kuin Uudellamaalla keskimäärin. Rakennusliiton arvioin mukaan työttömyys ei liity alan normaaliin kausivaihteluun, vaan rakentaminen ylipäätään on laskenut talven aikana merkittävästi.. HyvinkääRiihimäen seudulla asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli 1 796 euroa. UUSIMAA Alimmat työttömyysluvut 15,7 prosenttia mitattiin Uudellamaalla, jossa kuitenkin on ollut viime vuoteen verrattuna erittäin suuri, 4,6 prosenttiyksikön nousu. Uudellamaalla työttömyys kuitenkin nousi 13,7 prosenttiin ja Turussa sama lukema oli 18,1 prosenttia. Kalleimmat asunnot olivat Järvenpäässä ja Sipoossa, jossa keskihinta oli noin 2 500 euroa neliöltä. venpäässä. Koko maassa vastaava luku oli 5,6. Koko maan hintatasoa halvempia asunnot olivat Hyvinkäällä ja Pornaisissa. Korkeimmat hinnat olivat Hyvinkäällä 1 979 euroa neliöltä. Työttömyys on vähäisintä Uudellamaalla, jonka rakentajista on 12,8 prosenttia vailla työtä. Helmikuussa päädyttiin jo 16,3 prosenttiin eli elementtikysyntä on ollut hiljaisempaa. Keskimäärin alueella valmistui tuhatta asukasta kohden 4,3 asuntoa. Vuonna 2012 valmistui 4,6 asuntoa tuhatta asukasta kohden. Helsingissä vastaava luku oli 7,7. KUUMA-seudulla asuntojen keskimääräinen neliöhinta oli 2 269 euroa. Työttömyys iski rakentajiin Koko maan hintatasoa kalliimpaa oli ainoastaan Porvoossa 2 508 euroa nelilöltä. Läntisellä Uudellamaalla asuntojen keskihinta oli 1 711 euroa neliöltä eli alempi kuin koko maassa keskimäärin. Useimmissa alueen kunnissa neliöhinta oli koko maan keskiarvo korkeampi. Eniten asuntoja suhteessa asukaslukuun valmistui Järvenpäässä, jossa valmistui 11,5 asuntoa tuhatta asukasta kohden vuonna 2012. Rakennusalan liitto arvioi, että rakennusalan työttömyys on saavutti tämän talven aikana huippulukeman maaliskuussa. Ansiopäivärahaa tammi-helmikuussa sai Uudellamaalla 1507 rakentajaa. Ainoastaan Hyvinkäällä ja Pornaisissa asunnot olivat koko maata halvempia. Rakentajien työttömyys on kasvanut selvästi koko talven ajan, vaikka Suomessa on ovat jopa erinomaiset olot rakentamiselle. Ainoastaan Uudellamaalla ja Turussa työttömyysaste pysyi alle 20 prosentissa. Suhteessa asukaslukuun asuntoja valmistui vähiten Hangossa, 0,2 asuntoa tuhatta asukasta kohden. Näin työttömyys kosketti lähes 13 000 rakentajaa. Neliöhinnat olivat alueella korkeimmat Lohjalla ja Siuntiossa, vajaat 2 000 euroa. Viiden tai useamman huoneen asuntoja on 12 prosenttia asuntokannasta. Kaikissa alueen kunnissa asunnot olivat halvempia kuin koko maassa keskimäärin. Kevään rakennustyöt todennäköisesti pienentävät työttömyyslukemia. Vilkkainta rakentaminen oli Jär- 82 Rakentajien työttömyysluvut pomppasivat helmikuussa huippulukemiin, yli neljä prosenttia suuremmiksi kuin vuonna 2013. Rakentaminenkin oli vilkkainta Järvenpäässä Koko maakunnassa vuonna 2012 valmistui keskimäärin seitsemän asuntoa asukasta kohden. Yksiöitä on 16 prosenttia ja neljän huoneen asuntoja 17 prosenttia. KUUMAseudulla valmistui kuusi asuntoa tuhatta asukasta kohden
PERUSKORJAUS UUSIMAA Uudellamaalla isännöinnin kakkua jakavat paljolti vakiotoimistot Isännöitsijän ammatissa ei työttömyyttä tarvitse pelätä Lohjan seudulla, läntisellä Uudellamaalla isännöinti on ollut pitkään vakiotoimistojen hallussa. Vaikka Lohjan seudulle uusia kohteita on viime vuosia valmistunut, eivät ne Johan Holmströmin mukaan juurikaan riitä isännöitsijätoimistojen asiakaskuntaa lisäämään. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi eläköitymisestä. 83 83. Uusia alan yrityksiä ilmaantuu markkinoille melko harvoin. Sen sijaan vaihtuvuus isännöitsijöiden kesken on varsin vilkasta
– Vielä 1970-luvulla oli Suomessa paljon taloyhtiöiden omistamia, lämmitykseen, kiinteistöhuoltoon ja isännöintiin keskittyneitä aluehuoltoyhtiöitä. Holmström on ollut alalla nelisenkymmentä vuotta, mistä ajasta 24 vuotta Lohjalla. Holmström on yksi niistä vanhan polven isännöitsijöitä, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle – Uusia isännöitsijöitä kouluttavat muun muassa KiinKo, Isännöintijäliitto, Kiinteistöliitto sekä aikuiskoulutuskeskukset. – Joskus isännöitsijätoimistot ottavat enemmän asiakkaita kuin niiden resursseilla voidaan hyvin hoitaa, jolloin isännöinnin laatu väistämättä heikkenee. – Joskus osalta asukkaista puuttuu motivaatio mihinkään saneerauksiin, koska heillä ei ole alunperinkään ajatus asua samassa kohteessa pitkään. En halua leimata sen kummemmin ketään, mutta tilanne ei ole yhtä hyvä kuin esimerkiksi kymmenisen vuotta sitten. Tiettyjä ongelmia toimistojen arkeen henkilöstön vaihtuvuus kuitenkin tuo. V akiotoimistot hallitsevat markkinoita. Korjausvelka tuntuu suurelta Holmströmin kohteista osa on 1960-1980-luvuilta. Ala on niin monipuolinen, että alalle tulevien on hankittava lisäkoulutusta työn ohessa. Merkittävä osa maan nykyi- UUSIMAA sestä isännöitsijäkunnasta on lähivuosina jäämässä eläkkeelle. Hän on ollut mukana myös LänsiUudenmaan isännöintiyhdistyksessä pitkään. Suuri osa taloyhtiöistä pyrkii lykkäämään saneerauksia viimeiseen saakka. Korjausvelasta on puhuttu parikymmentä vuotta, mutta aika vähän sitä on saatu vähennettyä. Isännöinnin kannat- Porvoon seudun Isännöitsijät ry:n puheenjohtajan ja Porvoon OPIsännöintikeskus Oy:n toimitusjohtajan Johan Nyholmin mukaan isännöinnin keskittyminen on valtakunnallisen trendin mukaan ajankohtainen ilmiö myös Porvoon seudulla. Niistä yhtiöistä on suurelta osin luovuttu, koska varsinkin aluehuoltoyhtiölle energiatuotannon ylläpito on haasteellista. – Taloyhtiöt kilpailuttavat jonkin verran isännöintiä, minkä vuoksi asiakkaita siirtyy jonkin verran toimistojen kesken. Pienten taloyhtiöiden saattaa olla vaikea saada isännöintipalveluja, koska pienet kohteet eivät kaikkia alan yrityksiä kiinnosta. Uudistuotanto työllistää vähän Lohjan seudulle on rakennettu vuosittain uudistuotantoa, mutta niistä isännöintitoimistot saavat uusia asiakkaita verraten vähän. 84 – Joskus isännöitsijätoimistot ottavat enemmän asiakkaita kuin niiden resursseilla voidaan hyvin hoitaa, jolloin isännöinnin laatu väistämättä heikkenee tavuus heikkenee, mitä pienempi hoidettava kohde on. –Vaikka teemme jatkuvasti saneerauksia, korjausvelka tuntuu pikemminkin kasvavan kuin vähentyvän. – Vastavalmistuneiden isännöitsijöiden tietotekniset valmiudet ovat yleensä paremmat kuin meillä vanhemmalla polvella. – Taloyhtiöt on yleensä aika uskollisia asiakkaita, eikä isännöitsijää hevin vaihdeta. Tällä hetkellä hän on eläkkeellä päivätyöstään, mutta hoitaa eläkepäivillään edelleen lähinnä pienten taloyhtiöiden isännöintiä. Holmström pitää kilpailua melko terveenä, tosin jonkinasteisia lieveilmiöitä on yleisesti ollut havaittavissa. Aluehuoltoyhtiöistä on luovuttu lähes kokonaan Isännöinti ja kiinteistöhuolto on nykyisin miltei aina erotettu toisistaan. Holmströmin mukaan saneerauksia ei ole aina helppo markkinoida taloyhtiöille. Saneerausten läpivienti kau-. – Meillä on pojan kanssa yritys, jota pyrimme laajentamaan myös erilaisiin kiinteistöalan palveluihin, muun muassa kiinteistöhuoltoon ja pieniin urakkatöihin. Hiljattain yhteen kohteeseemme asennettiin maalämpö. Rakennuskannan korjausvelka kasvaa hänen mukaansa Lohjan seudulla nopeasti. Vaikka Lohjan seudulle uusia kohteita on viime vuosia valmistunut, eivät ne juurikaan riitä isännöitsijätoimistojen asiakaskuntaa lisäämään. Pienet taloyhtiöt hoitavat usein itse omatoimisesti ulkoalueensa, mutta kohteissamme riittää jatkuvasti korjattavaa ja saneerattavaa. – Omasta yrityksestämme saadun tähänastisen kokemusten mukaan kiinteistöpalveluille on kysyntää etenkin pienissä taloyhtiöissä. Minusta ei ole hyvän isännöintitavan mukaista tinkiä laadusta määrän takia. Kiinteistöhuolto jää jonkin verran taloyhtiöiden omatoimisuuden varaan. Alan valtakunnalliset yritykset sekä paikalliset toimijat jakavat markkinat, eikä uusia yrityksiä kovin usein markkinoille tule. Vaikka asukkaiden asenteet saneerausten tarpeellisuudesta ovat parantuneet, ei kaikissa kohteissa saneerauksen läpiajo ole itsestäänselvyys. Koulun penkki ei korvaa kuitenkaan 5-10 vuoden kokemusta. Lähinnä omatoimisuus tarkoittaa ulkoalueiden kunnossapitoa. Pystymme hoitamaan saneerauksia ja korjauksia, mutta isompiin saneerauksiin saamme osaamista muualta. Suuret toimistot ovat suuria ja pienet pysyvät mukana, sanoo Johan Holmström lohjalaisesta Lojonia Palvelut Oy:stä
OP-Kiinteistökeskuksen isännöimässä rakennuskannassa on kiinteistöjä 1840-luvulta saakka. Joka tapauksessa taloyhtiöiden kannattaa pitää kiinni hyvästä isännöitsijästä. RAKENTAMISEN VANKKA POHJA Meiltä saat talon rakentamisen ja pihan kunnostuksen maa-ainekset sepelistä kuorikkeisiin. – Suuri haaste on tekijöiden, erityisesti kokeneen kaartin, puute. Uusi laki ilman muuta selkiinnytti käytäntöjä ja helpotti isännöitsijöiden töitä, sanoo Holmström. Uudistuotanto ei ole tuonut asiakkaita Uudistuotanto ei ole merkittävästi lisännyt isännöitsijätoimistojen asiakaskuntaa Porvoossa. Urakoitsijoita on riittävästi, mutta töitä on yksinkertaisesti jonoksi asti. Lähivuosina tuskin pystymme velkaa juurikaan lyhentämään. – Kaikkien taloyhtiöiden olisi syytä laatia 5-10 vuoden päähän ulottuva saneeraussuunnitelma. Toisaalta pienille taloyhtiöille tarkoitettu paketti edellyttää asukkailta hieman omatoimisuutta. Pitkällä aikavälillä korjausvelan lyhentäminen on mahdollista. (09) 388 1544 Juhani Karvonen 85. Nyholmin mukaan osaavan isännöitsijän ei tarvitse työttömyyttä pelätä. Päätavoite on, ettei velka enää kasvaisi. – Viimeisen vuoden aikana tänne on perustettu yksi uusi alan yritys, joka on osa isoa ketjua. Uusia isännöintitoimistoja perustetaan Porvoon seudulle harvakseltaan. Uusi laki helpotti töitä Muutama vuosi sitten voimaan astunut uusi asunto-osakeyhtiölaki on ollut Holmströmin mukaan hyvä ratkaisu. Nyholmin mukaan jokunen vuosi säädetty asuntoosakeyhtiölaki herätti pienet taloyhtiöt kysymään isännöitsijätoimistojen palveluita. Kuntoarvion teettäminen ammattilaisella olisi monelle taloyhtiölle tarpeen. Silloin taloyhtiö pysyy ainakin oman kokemukseni mukaan kunnossa. Nyholmin mukaan taloyhtiöt ovat ymmärtäneet saneerausten merkityksen entistä paremmin, vaikka joukossa on edelleen niitäkin yhtiöitä, joissa saneeraukset tuppaavat venymään viime tippaan. Toimistot kouluttavat itse paljolti uudet isännöitsijänsä. Holmstömillä on ollut enimmillään hoidettavanaan yli kaksikymmentä taloyhtiötä. – Viime vuosina kaavoitus on kohdistunut paljolti pieniin kiinteistöihin. TOIMITAMME LUOTETTAVASTI JA AMMATTITAIDOLLA: t kiviainekset ja betonipumppaukset talon rakentamiseen t kaikki maa-ainekset pihojen kunnostamiseen hihnakuljettimella purettuna, pihoille mullat ja kuorikatteet puh. – Kehitimme nimenomaan pieniä taloyhtiötä varten oman palvelupaketin, jonka hinta on hieman edullisempi kuin normaalin paketin hinta. Toki vastuunjakotaulukot olivat olemassa jo ennen lakia, mutta aika usein osakkeenomistajat tuppasivat teettämään tai tekemään remontteja, jotka olisivat tarvinnut taloyhtiön hallituksenvalvontaa tai hyväksyntää. Porvoossa ei tämän ketjun toimistoa ole aikaisemmin ollut. – Korjausvelkaa on mittavat määrät. – Itse pidän lain yhtenä parhaimmista puolista osakkeenomistajan asunnon ylläpitoon liittyvää ilmoitusvelvollisuutta. Monissa pienissä taloyhtiöissä siihen saakka isännöintiä oman toimensa ohella hoitaneet asukkaat kokivat vastuiden ja työmäärän käyvän turhan suuriksi. Urakoitsijat eivät ole taloustilanteen takia uskaltaneet käynnistää isoja aluerakentamiskohteita, vaan pieniä alueita on otettu käyttöön useassa eri vaiheessa. UUSIMAA pungin vuokrataloissa on monta kertaa helpompaa kuin asunto-osakeyhtiöissä. – Koko maata kattava ilmiö on, että pienten isännöitsijätoimistojen määrä vähenee ja väki jakaantuu isompien toimistojen kesken, sanoo Nyholm. Porvoossa isännöinti keskittyy Porvoon seudun Isännöitsijät ry:n puheenjohtajan ja Porvoon OP-Isännöintikeskus Oy:n toimitusjohtajan Johan Nyholmin mukaan isännöinnin keskittyminen on valtakunnallisen trendin mukaan ajankohtainen ilmiö myös Porvoon seudulla. – Kaikille huonoin vaihtoehto on jättää saneeraus tekemättä, muistuttaa Nyholm
Kehä I ja Kehä III ovat kovasti kuormitettuja ja etenkin logistiikka- ja kuljetusalan yritykset ovat alkaneet hakeutua ulommalle kehälle eli kantatie 54:n tuntumaan. Osa kunnista joutunee odottelemaan ratkaisuja kenties hyvinkin pitkään. Ne olisivat jo nyt tarpeen Venäjän kaupan takia. T avoitteena ovat toimivat ja elävät kaupunkiseudut, joilla rakentamista tiivistetään edelleen. Kuntien väestönkehitys voi riippua liikenneinvestoineista. Alan yritykset näkevät, että operoiminen sieltä käsin on helpompaa ja nopeampaa kuin tukkoisilta kehäteiltä. Länsimetro noussee myös esiin nimenomaan Es- Maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä (kok) haluaisi katsoa kuntarakenteen uudistuksen loppuun ennen kuin pääkaupunkiseudulle ryhdytään miettimään metropolihallintoa. Maakuntakaavalla on maakuntahallituksen puheenjohtajan Outi Mäkelän mukaan tulevaisuudessa entistä enemmän painoarvoa maakunnan kehittämisessä. Muiden 4-5 ison ratahankkeen eteneminen on kiinni sitä, mihin väestönkasvu tulevaisuudessa keskittyy. Pisararata saattaa ajaa monien muiden valtakunnallisten isojen ratahankkeiden ohitse, arvelee Mäkelä. – Liikenneväylien merkitys korostuu entisestään, sanoo maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.). Isot liikenneratkaisut pitkässä ponnessa Liikenneverkon kehittäminen määrittää myös asumisen suuntaa. – Itse pidän todennäköisimpänä rataverkon investointeja idän suuntaan. Nurmijärven ohella myös Vihti saattaa tulevina vuosina ”kärsiä” liikenneverkon puutteista. Mäkelä pitää Pisararataa hankkeena, joka pyritään toteuttamaan epävakaastakin taloustilanteesta huolimatta. Nyt asukkaita kunnassa on noin 40 000. Pisararata joustavoittaisi koko maan raideliikennettä. Pendelöinti kehyskunnista pääkaupunkiseudulle kasvaa. 86 poon kaupungin suuren rahoitusosuuden ansiosta. Näihin satojen miljoonien eurojen hankkeisiin vaikuttaa Mäkelän mukaan suuresti se, miten koko maan talous elpyy. Uudellemaalle on viime vuosina esitetty useita ratahankkeita, joiden toteutuminen on Mäkelän mukaan monen mutkan takana. Mäkelän mukaan suurin kasvupotentiaali piilee kehyskunnissa. – Hanketta on lobattu siihen malliin, että ratkaisuja pitäisi tulla jo kehysriihestä. – Esimerkiksi ratayhteys Nurmijärven suuntaan edellyttäisi, että Nurmijärven asukasluku nousisi noin 80 000:een. UUSIMAA Liikenneverkon kehitys vaikuttaa asumisen suuntautumiseen Uudenmaan kasvupotentiaali piilee kehyskunnissa Uuttamaata tulee kehittää tasapuolisesti maakuntana, vaikka pääkaupunkiseutu saakin väistämättä suuren merkityksen. – Palvelutuotannon ja yritysten suuntautuminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle näkyy jo nyt jossakin määrin. Ne kunnat, jotka ovat hyvien liikenneyhteksien päässä, lisäävät väestöään. Kehyskunnissakin hintataso kohonnut Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla omakotitonttien saata-
– Toki ehdotuksia on, mutta mielestäni maakunta- ja kuntahallinnon väliin ei tarvita ylimääräistä tasoa. UUSIMAA vuus ja tonttien hinnat ovat nousseet korkeiksi, joten omakotiasuminen on siirtynyt enenevässä määrin kehyskuntiin. Yksi syy lienee se, että rakentajat ovat kokeneet tyhjien tonttien rakentamiseen liittyvät pelisäännöt itselleen epäedullisiksi. Etäämmällä olevilla kunnilla, kuten vaikkapa Askolalla tai Pukkilalla on mahdollisuus kilpailla edelleen tonttihinnoilla ja kilpailukyky on vahvistunut myös muun muassa Raaseporissa, joka näyttää monella mittarilla menestyvän kohtuullisesti. Keinot hintatason hillitsemiseksi ovat aika pienet, ehkä tonttitarjonnan lisääminen voisi olla yksi keino. – Tonttitarjonnalla ja hinnoittelulla kunnat voivat hieman vaikuttaa yrityksiin. – Maakuntakaava tosin ohjaa esimerkiksi suurten kauppakeskusten sijoittumista mahdollisimman tasapuolisesti eri puolille maakuntaa. Kaupungin ydinkeskustaan on rakennettu suuri kaupan keskus, joka tuo elävyyttä koko kaupunkiin. – Sama asia voitaisiin ajaa Helsingin Seudun Suunnittelu- ja Rakennuttajapalvelu Oy Malminkaari 9 B, 00700 Helsinki Q r www.hssr.fi 87 lisäämällä maakuntakaavaan yleiskaavoituksellisia ominaisuuksia. Juhani Karvonen - kuntotutkimukset - rakennesuunnittelu - rakennuttaminen - valvonta. Ihmiset eivät enää pelkää pitkiä työmatkoja ja toisaalta esimerkiksi Raaseporin työpaikkaomavaraisuus on maakunnan korkeimpia. – Kehyskunnat eivät saa kuoria kermaa päältä, vaan maakuntaa olisi asutettava tasapuolisesti. – Maakunnan muut kunnat eivät näytä kuitenkaan jääneen kehyskuntien varjoon. Kehyskuntien ja pääkaupunkiseudun kuntien kesken on jonkinasteista sovittelua siitä, kuka hyötyy kenestäkin ja miten paljon, Outi Mäkelä sanoo. Valitettavasti päinvastaisiakin esimerkkejä on. Kehyskuntien työpaikkaomavaraisuutta pitäisi saada nostetuksi. Tuetun asuntotuotannon rakentaminen ei ole rakentajille ollut ainakaan ykköskohteita. Pääkaupunkiseudun asuntojen ja tonttien hintakehitystä on Mäkelän mukaan pohdittu paljon. Maakunnan kuntien yhteispeli yritysten ja samalla työpaikkojen luomisessa on aika vähäistä. Väestökehitys riippuu vuokra-asunnoista Pääkaupunkiseudun kasvu riippuu paljolti siitä, miten kaupungit pystyvät rakennuttamaan vuokra-asuntotuotantoa. Metropolihallinto veisi myös päätösvaltaa kunnilta. – Tulokset ovat olleet aika heikot. taloustilanteessa pääsemässä eroon hintakuplasta. Metropolihallinto ei lämmitä Mäkelä ei lämpene metropolihallintoajatukselle, eikä esimerkiksi erillistä metropolikaavoitusta hänen mielestään tarvita. Hyvinkään Villa-keskus on täs- tä hyvä esimerkki. Mielestäni kuntarakenteen uudistus pitää katsoa loppuun ennen kuin metropolin kaltaisia kokonaisuuksia ryhdytään luomaan. – Vuokra-asuntotuotanto olisi kuitenkin tärkeää, koska pääkaupunkiseudulle muuttaa jatkuvasti ulkomaalaistaustaista väestöä sekä ulkomailta että muualta Suomesta. Vuokra-asuntotuotannon lisäämistä on pyritty ajamaan eri keinon, muun muassa lisäämällä rakentamattomien tonttien kiinteistöveroja. Mäkelän mukaan yksittäisten kuntien keinot yritysten houkuttelemiseksi ovat aika vähissä. – Ehkä olemme nykyisessä Uudellemaalle on viime vuosina esitetty useita ratahankkeita, joiden toteutuminen on Mäkelän mukaan monen mutkan takana. Metropolin suhteen moni asia on edelleen auki, muun muassa hallinto, kuntien määrä ja ylipäätään koko metropolin tarve on pohtimatta. Kauppakeskusten tulisi luoda elävyyttä kaupunkirakenteeseen ja tukea muuta kauppaa, eikä sijoittua keskusten ulkopuolelle. Jonkinlaista kuntien keskinäistä kateutta on ja yritysten houkuttelu menee kilpailun puolelle. Toisaalta myös monissa kehyskunnissa tonttien hinnat ovat viime vuosina selvästi kohonneet
Ympäristönhoitokoneilta vaaditaan monipuolisuutta ja liikkuvuutta Wille-sarjan koneet sopivat ahtaillekin piha-alueille 88
Pikku-Willessä on kolmipisteinen etunostolaite. on kolme paikkaa työlaitteille: edessä, takana ja moottorikopan yläpuolella – Koneella voi nostaa ja kuormatakin, mutta laitteen aisaan voi liittää erityisen siepparin, jolla yltää noin 150 sentin korkeuteen. Yleensä saman kokoluokan työkoneilla maksiminopeus jää noin 25 kilometriin tunnissa. Ne toimivat yhtäaikaa edessä ja ta- 89 kana, mutta tehot voi myös ajaa yhteen, jolloin hydrauliikan teho nousee yli 90 litraan minuutissa. Pikku-Willen Catepillarin moottorissa on tehoa 36,5 kilowattia eli 48 hevosvoimaa. Henkilönostin sopii 300-800-sarjan Willeihin. Se painaa 3200 kiloa ja soveltuu esimerkiksi keskikokoisten pihojen ja kävelykatuosuuksien hoitoon. Pikku-Wille on Wihurin tuotevalikoiman pienin kone. Viime keväänä Wihuri toi markkinoille uuden 265-mallin, niin sanotun pikkuWillen. Willen tehokkuus pyöräkuormaajaan verrattuna pelkällä etupäässä olevalla työlaitteella on jopa 2,2-kertainen. Lumiaura ja hiekoituslaite sopivat liitettäviksi eteen, taakse on mahdollista liittää esimerkiksi vesisäiliö. Isoveli soveltuu suurille pihoille Pikku-Wille ei ole ainoa kiinteistöhuoltoyritysten suosima malli. Tuottavuus kasvaa, kun kun koneella ehditään tehdä mahdollisimman paljon muuta kuin ajaa paikasta toiseen. Myös isoveli Wille- 455 on käytetty kone kiinteistöhuollossa. Suurempi huolto on edessä 500-1 000 tunnin jälkeen. Pikku-Wille sopii ahtaisiin pihoihin ja kapeille väylille. Laajojen nurmialueidenkaan leikkuu ei ole hankalaa eteen liitettävän 2,5 metriä leveän etuleikkurin ansiosta. Pikku-Willen kuten sarjan muiden mallien huoltoväli on 250 tuntia, jolloin vaihdetaan lähinnä öljyt. Vilakone valmistaa yli 20 erilaista Willetyölaitetta. Pikku-Willessä on etunostolaite, sanoo Markku Pirttilahti Wihuri Oy:n Teknisestä kaupasta. Takanostolaitteen ansiosta koneen toiminta on noin 30 prosenttia nopeampaa kuin vastaavan kokoluokan pelkän etukuormaajakoneen toiminta. Kiihtyvyydellä on merkitystä muun muassa lumenaurauksessa. Laajojen nurmialueidenkaan leikkuu ei ole hankalaa eteen liitettävän 2,5 metriä leveän etuleikkurin ansiosta. – Jos huoltokohteet sijaitsevat hieman etäämmällä toisistaan, on ajonopeudella merkitystä. Sen ajonopeus on 35 kilometriä tunnis- Pikku-Willen teholtaan moottori vastaa monen muun valmistajan suuremman kokoluokan koneiden tehoja, monk ansiosta kone sopii esimerkiksi lumitöihin. Korvaamalla etukuormaaja etunostolaitteella on koneen pituutta saatu lyhennettyä ja painoa pudotettua. K otimaisen Vilakone Oy:n valmistaman Wille-sarjan ympäristönhoitokoneet ovat olleet jo vuosikymmeniä muun muassa kiinteistöhuoltoyritysten käytetyintä kalustoa. Se on leveydeltään 120 senttiä sa. Korkealta kippaavalla kauhalla päästää metrin korkeuteen. Pikku-Wille kulkee työkoneeksi melko kovaa. ja painaa 2 000 kiloa, korkeus on 1,97 metriä. Pikku-Wille tekee ison koneen työt Mallistossa on viisi kokoa 1, 9 tonnista 6,5 tonniin. Pikku-Willeen liitettävien lisävarusteiden kirjo on mittava. Siinä kuten muissakin sarjan koneissa – Wille on työssä noin 30 prosenttia nopeampi ketteryytensä ja nopeutensa ansiosta. – Sen yhtenä etuna on takanostolaitteeseen kiinnitettävä henkilönosturi. Pikku-Willen kiihtyvyys on hyvä. Kone on kevyt ja kapea, eivätkä pintapaineet ole este esimerkiksi nurmikkojen leikkuulle. – Se on suunniteltu nimenomaan kiinteistöhuollon tarpeisiin. Pikku-Wille sopii ahtaisiin pihoihin ja kapeille väylille. Nosturin työkorkeus on yhdeksän metriä ja sivuttaissuunnassa ulottuvuus viisi metriä. Willessä on myös kaksi hydrauliikkapumppua, joista toisen teho on 55 litraa minuutissa ja toisen 36 litraa minuutissa. Lisäksi hytti on koneen pienestä koosta huolimatta saatu kuljettajalle ergonomiseksi. Juhani Karvonen. Se eroaa seuraavasta mallistakin selvästi kokonsa sekä ominaisuuksien puolesta. Willet ovat ympäristöhoitokoneissa ylivoimainen markkinajohtaja noin 75 prosentin markkinaosuudellaan. Sen leveys on 165 senttiä. Nostimen ansiosta Wille 455:llä on helppo puhdistaa monen huoltokohteen rännit tai leikata oksia pihapuista. Pienuudestaan huolimatta kone puskee suurtakin lumimäärää, koska aikaa ei kulu vauhdin kehittämiseen. Lisäksi akseleilla varustetussa Willessä on aina täysi veto- tai työntöteho toisin kuin napamoottorilla varustetuissa työkoneissa. Lisävarusteena Willeen on saatavilla lehti-imuri ja -puhallin, 600 litran lehtienkeruusäiliö, sadan litran vesisäiliö, johon voi liittää painepesurin ja kääntyvät suihkut sekä lakaisukoneen harjoineen. – Wille on työssä noin 30 prosenttia nopeampi ketteryytensä ja nopeutensa ansiosta kuin vastaavan painoiset pyöräkuormaajat. Näin koneella voi kasata lunta, vaikkei sitä voi välttämättä esimerkiksi auton lavalle nostaakaan. Takanostolaitteeseen on mahdollista lisätä hiekoituslaite. Kuljettajan työskentelyolosuhteet eivät häviä isomman kokoluokan koneille
Dynaset Oy:n hydraulilaitteet muuntavat työkoneen hydraulivoiman muun muassa sähköksi, korkeapainevedeksi, paineilmaksi, magneetiksi ja tärinäksi erilaisina tuotesovelluksina satoihin eri käyttötarkoituksiin. – Kiinteistöhuollon tarpeisiin sopii 200 baarin pesulaite. Pienen vedenkulutuksen ansiosta suuria alueita saa tehokkaasti pestyä pienelläkin ajoneuvolla. Useita tuotteita on puristettu entistä pienempään kokoon, minkä ansiosta niiden sijoittaminen työkoneisiin on entistä helpompaa. – Malliston HPW200-korkeapainevesipumput ovat vain reilun tiiliskiven kokoisia ja painavat kahdeksan kiloa. Dynasetin uudella tekniikalla kadunpuhdistuksessa vettä kuluu vain murto-osa perinteisiin menetelmiin verrattuna, mikä tuo asiakkaille säästöjä käyttökustannuksissa. Korkeapainepölynsidonnassa vesi tulee pumpusta korkealla paineella ja erikoissuuttimien avulla kohdistetaan hienojakoista vesisumua suoraan pölyn. – Kadunpesulaitteissa tehokkuus perustuu HPW hydraulisen korkeapainepesurin tuottamaan painevesisuihkuun. Yhtiö on erikoistunut hydrauliikkaan. Korkeapainevesipumppujen ominaisuus on erittäin pieni vedenkulutus. Dynasetin korkeapainepesu kadunpesulaite tuottaa pölytöntä ja syväpuhdasta jälkeä erittäin pienellä vedenkulutuksella, jopa alle litran neliöltä. – Vedenkulutus on optimoitu käyttötarkoituksen mukaan. Sillä vesipaineella puhdistuvat jo asfaltin huokosetkin. Tuotesarjaan kuuluvat muun muassa hydrauligeneraattorit, -kompressorit ja hydrauliset korkepainevesipumput. laitteen sijoittaminen työkoneeseen on huomattavasti helpompaa kuin perinteisten matalapainevesipumppujen. Pesuteho viimeistellään erikoissuuttimien avulla. Hydrauliikka säästää kustannuksia ja vaivaa Dynasetin lisälaitteet parantavat työn laatua Hydrauliikka laitteen käyttövoimana tuo useita etuja. Korkeapainevedellä puhdistuvat asfaltinhuokosetkin Verrattain uutta teknolgiaa edustaa HPW hydraulinen korkeapainevesipumppu, jonka avulla KPL Kadunpesulaite pesee kadut pölyttömän puhtaiksi. Matalapainevedellä pestäessä vesipaine on noin 10 baaria ja tavallisessa painepesurissa vesipaine on noin 100 baaria. Malliston korkeapainevesipumput ovat entistäkin varmatoimisempia muun muassa uudistetun PTlaippatekniikkansa ansiosta, sanoo Sairanen. Sellaisen 90 Kadunpesulaitteiston pienen vedenkulutuksen ansiosta suuria alueita saa tehokkaasti pestyä pienelläkin ajoneuvolla. Dynaset on on tuonut markkinoille Blue Hydraulics- mallis- ton, joka kattaa 17 uutta tuotetta sekä lukuisia teknisiä uudistuksia olemassaolevien laitteiden uusiin malleihin. KPL Kadunpesulaitteisto sisältää pesupistoolin, jolla on helppo puhdistaa sisäänkäynnit, nurkat ja ahtaat paikat sekä työkone työpäivän päätteeksi. Dynasetin laitteet toimivat työkoneen tai ajoneuvon hydrauliikan voimalla, joten nämä huoltovapaat laitteet eivät tarvitse toimiakseen lisämoottereita tai polttoainetta. – Hydrauliikan voimalla sekä teknologian ja Dynasetin tuotekehityksen ansiosta käyttökustannukset ja polttoainekustannukset vähenevät, laitteen koko pienenee, luotettavuus ja kestävyys parantuvat ja huollon tarve pienenee verrattuna perinteisiin teknologioihin, luettelee Olli Sairanen Dynaset Oy:stä. Esimerkiksi uuden HK450 Hydraulikompressorin paineilman tuotto on korkeampi alhaisemmilla hydrauliikkavaatimuksilla kuin edeltäjässä, joten hyötysuhde on kasvanut huomattavasti. Dynasetillä on laaja valikoima korkeapainevesipumppuja vesipaineen tuoton yltäessä aina 1600 baariin saakka. Dynasetillä on runsaasti kiinteistöhuollon koneisiin soveltuvia hydraulilaitteita, joissa yhteisenä nimittäjänä on hydrauliikka käyttövoimana. Dynaset Oy:n Suomessa kehittämät ja valmistamat kadunpesulaitteet soveltuvat kaikkiin moottoriajoneuvoihin
Generaattori voi olla osa työkonetta Snowekin harjalaitteeseen asennettu Dynaset HPW-DUST korkeapainepölynsidonta mahdollistaa kadunharjauksen kuivana vähentäen pölypäästöjä jopa 82 prosenttia. Työkoneen kuljettaja voi viivytyksettä suorittaa erilaisia työtehtäviä, kuten hitsausta ja korjauksia sähkökäyttöisillä työkaluilla. Juhani Karvonen. Keräävässä harjassa vesisäiliön tilavuus on 200 litraa, sanoo myyntijohtaja Hannu Pesonen JH-konemarkinointi Ltd:stä. Työkoneen hydrauliikan voimalla toimivissa Dynasetlaitteissa on maailman paras teho-koko-suhde. Palkinnon voittanut innovaatio oli Snowkin harjalaitteeseen asennettu Dynaset HPW-DUST korkeapainepölynsidonta, joka mahdollistaa kadunharjauksen kuivana vähentäen pölypäästöjä jopa 82 prosentteja. Sumu sitoo pölyn muodostaen ikään kuin suojan pölyn ympärille, jota pölyhiukkaset eivät läpäise. – Korkeapainepölynsidonta vähentää harjauksen aikaisia haitallisia PM10-pölypitoisuuksia 52 prosenttia perinteiseen kastelujärjestelmään verrattuna. Hiekka ja pöly voidaan harjata pois kuivana, jolloin työn jälki on parempaa, eikä myöskään pölyhaittoja ilmene. Nollapäästöiset laitteet eivät tarvitse erillistä moottoria, sähköä tai ylimääräistä polttoainetta, mikä tuo lisäsäästöjä asiakkaalle. Katua voi harjata kuivanakin Dynaset Oy ja harjalaitevalmistaja Snowek Oy saivat hedelmällisen yhteistyön tuloksena Vuoden kunnossapidon kehittäjä 2013 –palkinnon. Hydrauligeneraattori mahtuu pieneen tilaan – Perinteinen aggregaatti on tilaa vievä ratkaisu. Kiinteistöhuoltoyrityksille soveltuvat generaattorit ovat esimerkiksi 3,5 tai 6,5 kilovolttiampeerin tehoisia. Tutkimuksen teki Metropolia ammattikorkeakoulu. Dynaset HG:ssa ei ole esimerkiksi tilaa vievää polttoainetankkia, sillä se toimii työkoneen hydrauliikan voimalla. HPW Korkeapainevesipumppujen kestävyyden takeena on osaltaan laitteen tietty yksinkertaisuus. Kauhaharjan vakiovarusteina ovat muun muassa kastelujärjestelmä, harjan korkeudensäätö, harjatelan kellunta, kaksiletkujärjestelmät ja niiden liittimet,sekä 700 millin harjalamellit. Vesipisaroiden koko on kuitenkin niin pieni, että pölyhiukkaset eivät kastu läpikotaisin ja aiheuta mutaantumista. Lisävarusteena ovat saatavilla kelluntajärjestelmä sekä pyörimissuunnanvaihtoventiili. Joissain tapauksissa se vaatii jopa erillisen kuljetuksen. Laitteet ovat aina käyttövalmiina ja työko- neen mukana. – Kellunnan ansiosta harjausjälki on parempi kuin keräävissä harjoissa. – Esimerkiksi työkoneeseen asennettu 6,5 kilovolttiampeerin HG6,5 tuottaa sähköä koko työmaan tarpeisiin tai pienempi HG3,5 on enemmän kuin riittävä tuottamaan sähköä perustarpeisiin. Korkeapainepölysidontatekniikassa kadut harjataan kuivana ja samalla hienojakoisen korkeapainevesisumun muodostama sumuverho estää pölyn leviämisen ympäristöön. Kauhan tilavuus on 858 litraa ja vesisiliön 250 litraa. Nämä kaikki lisäävät kustannuksia ja vaativat työaikaa. Tyypillisesti työskentelyyn saadaan sähköä aggregaatista. – Hydrauligeneraattori on kooltaan vain murto-osan verrattuna aggregaattiin, mikä takaa helpon asennuksen työkoneeseen ja jättää arvokasta tavaratilaa työvälineille. Palkinto myönnettiin innovatiivisuudesta, tehokkuuden lisäämisestä, ekologisuudesta sekä kustannustehokkuudesta yhteiskun- Dynasetilla on myös hydrauliikasta käyttövoimansa ammentavia generaattoreita. Myyntijohtaja Hannu Pesosen mukaan uuden kauhaharjan tekemä harjausjälki kellunnan ansiosta parempi kuin keräävien harjojen jälki. – Aggregaatilla on korkeat käyttökustannukset, koska se vaatii tankkausta, huoltoa, varaosia ja mahdollisesti kuljetuksia eri työkohteisiin. Korkeapainepölynsidonnalla suoritetussa harjauksessa PM10-pölypitoisuudet ovat 82 prosenttia pienempiä kuin ilman pölynsidontaa tehdyssä harjauksessa. Snowstarilta uusi kauhaharja JH-Konemarkkinoinnin Snowstarin pyöräkuormaajiin ja traktoreihin sopiva kauhaharja on omiaan kiinteistönhuoltoyhtiöiden tarpeisiin. Tämä mahdollistaa kadunpesun jo aikaisin keväällä ilman jäätymisvaaraa, koska tienpinnat eivät tulvi. – Ilman ylimääräisiä moottoreita ja polttoainetta toimivan 91 HG:n huoltovapaa teknologia tekee siitä kustannustehokkaan ratkaisun. Korkeapainepölynsidonnan ansiosta alueen ilmanlaatu pysyy puhtaampana myös harjauksen jälkeen. HG Hydrauligeneraattori muuntaa ajoneuvon ja työkoneen hydraulitehon korkeatasoiseksi sähköksi käsityökaluille, valaistukselle, lämmitykselle, kylmälaitteille ja hitsaukseen. Asiakas säästyy muun muassa käynnistysvaikeuksilta, sillä HG toimii hydrauliikan luotettavuudella. Mikroskooppisen pienet vesipisarat sitoutuvat pölyhiukkasiin kasvattaen niiden massaa ja pudottaen ne maahan. lähteeseen. Asennuksen jälkeen Dynaset HG on heti käyttövalmiina ja aina työkoneen mukana. Korkeapainepölynsidontajärjestelmä voidaan asentaa erilaisiin työkoneisiin ja ajoneuvoihin kuten harjalaitteisiin, säiliö- ja kuorma-autoihin, kuormaajiin ja kadunlakaisukoneisiin. Polttomoottorigeneraattoriin verrattuna hydrauliikasta voimansa saava generaattori on luotettavampi, eikä se vaadi määräaikaishuoltoa. Hydraulilaitteet ovat kompaktin kokonsa ansiosta helppo asentaa ja sijoittaa työkoneeseen tai ajoneuvoon. nallisen ongelman edessä. Työleveys on 2050 milliä, kun keräävällä harjalla se on 1550 milliä. Se ottaa voimansa koneen hydrauliikasta. – Siinä ei ole lainkaan pyöriviä osia kuten vesipumpuissa yleensä on. Se syö runsaasti tarpeellista tilaa ajoneuvosta tai työkoneesta. – Tuolloin ei tarvita erillistä moottoria, vaan generaattori on kiinni työkoneessa
Sileältä näyttävät teräspinnat koneiden osissa ovat todellisuudessa kuin vuoristo, jossa on vuorenhuippuja ja syviä laaksoja. Koneenosien välistä kitkaa ei voi välttää, ja kitka on syynä käytännössä kaikkien laitteiden kulumiselle. – Kulumisessa huiput iskeytyvät toisiinsa ja rikkoontuvat. Syntyvä tribokeraamipinta, metallisilikaatti, on eräänlainen ”kovavoiteluaine”. RVS Technology on ympäristöystävällistä teknologiaa ja pienentää ympäristön kuormitusta monimuotoisesti, sanoo toimitusjohtaja Raimo Grönroos. RVS Technology-tuotteet soveltuvat mainiosti käytettäviksi kiinteistönhuollossa käytettäviin koneisiin ja laitteisiin. Kun kulunut metalli irtoaa, se on kuin soraa, joka liikkuu öljyn mukana ja löytää ajan myötä tiensä öljyproppuun tai öljyn-. 020 510 10 I www.wille.fi I www.wihuri.fi 92 kemiaan perustuvassa kyvyssä tunnistaa mekanismien kulumis- ja vaurioalttiita kitkapintoja niiden tuottaman lämpöenergian avulla ja sen kykyyn kunnostaa ja suojata kyseisiä kitkapintoja. – RVS Technologyn tuotteet suojaavat laitteiden teknologiaa ja pidentävät niiden käyttöikää, vähentävät polttoaineen ja voiteluaineen kulutusta ja päästöjä sekä säästävät varaosa- ja korjauskuluissa. Myös laitteen kunto kohenee selkeästi ja käsittelyn ansiosta laite saa suojan tulevaakin kulumista vastaan. Käsittely soveltuu käytettäväksi kaikkiin sellaisiin pintoihin, joissa syntyy kitkaa aina polkupyörän ketjuista tuulivoimaloiden laakereihin, sanoo Grönroos. RVS Technology tuo ratkaisun ikivanhaan ongelmaan Koneenosien välinen kitka pienentyy uudella teknologialla RVS-teknologia pureutuu ikivanhaan laitteiden kulumiseen liittyvään ongelmaan. – Käsittelyn ainutlaatuisuus piilee teknologian fysiikkaan ja Wille-mallit: 265 /355 /455 /655 /855 Ympäristönhoidon ammattilainen Wihuri Oy Tekninen Kauppa I p. WILLE 265 WILLE VUOTTA 2013 VAHVASTI SUOMALAINEN R VS Technology on nanoteknologian menetelmä, joka muodostaa erittäin liukuvan ja kestävän keraamipinnan koneenosien kulumiselle alttiille pinnoille
– Missä tahansa on metallista kitkapintaa, voidaan se suojata kulumiselta ja kuumuudelta. suodattimeen, mikä on merkki laitteen kulumisesta. Juhani Karvonen Käy tykkäämässä meistä 93. – Öljyn mukana RVS-hiukkaset kiertävät koko laitteessa, mutta tribokeraaminen pinta muodostuu vain niille alueille, joissa on kitkaa eli sitä myötä lämmönkehitystä ja kulumista. Käsittely vähentää tutkitusti polttoaineen kulutusta ja voitelun tarvetta ja pidentää laitteiden käyttöikää. Pinnoista tulee erittäin kovia, jopa kovempia kuin useimmat terässeokset ovat ja lähes täydellisen tasaisia. Viennin volyymi on vielä pientä, mutta kasvussa. Prosessi säätelee itse itseään ja pysähtyy, kun pinnan epätasaisuudet ovat tribokeraamin peittämiä tai kitkalämpöä ei enää muodostu. Säästöt on helppo osoittaa laskennallisesti ja vuosisäästöt ovat usein merkittäviä, Grönroos kertoo. – Tuotetta kokeilleesta tulee Käsittely vähentää tutkitusti polttoaineen kulutusta ja voitelun tarvetta ja pidentää laitteiden käyttöikää. Kiinteistönhuoltokoneille suurta hyötyä RVS Technology -tuotteet soveltuvat mainiosti käytettäviksi kiinteistönhuollossa käytettäviin koneisiin ja laitteisiin. Asiakaspalautteet myönteisiä Asiakkailta saatu palaute palaute on erinomaista. CO2-päästöt pienenivät vastaavasti. RVS soveltuu hyvin muun muassa harjakoneiden, ruohonleikkureiden , moottorija raivaussahojen suojaamiseen, toteaa Grönroos. Varaosa- ja korjauskulut myös pienentyvät. Teknologiaa viedään nyt 12:een eri maahan. Tu¨V Su¨Din tekemässä kolmen auton testissä kulutus aleni 5,6 prosenttia. yleensä kanta-asiakas. RVS-yhdiste toimitetaan kitkapinnoille voitelu- tai polttoaineen välityksellä mekanismin ollessa normaalisti käytössä. Synnytetty Perustettu: 2007 Työntekijöitä: 3 + myyntiedustajat + 40 jälleenmyyjää Pääpaikka: Helsinki Toiminta-alue: Koko maailma, 12 vientimaata tällä hetkellä Toimiala: Tribokeraaminen suojaus- ja kunnostusteknologia kerros kompensoi kaiken lisäksi kuluneisuutta. Osia ei tarvitse erikseen purkaa ja käsitellä, sanoo Grönroos. Hyöty syntyy tuottavasti ja automaattisesti. Suomessa jälleenmyyjiä on noin 40, joista pääkaupunkiseudulla muun muassa Fixus-ketjun ja Hessumobiilin toimipisteet. Yleisesti ottaen yksi käsittelyn tulokset kestävät 2 500 käyttötuntia tai 100 000 kilometriä. Polttoaineen kulutuksen väheneminen, mekanismien käyttöiän kasvu ja luotettavuuden lisäys ja pienemmät päästöt ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä myös kiinteistönhuollossa. RVS on patentoitu teknologia ja sitä on testattu laajasti
Lauttasaareen uusi kauppakeskus Rakentaminen vähenee entisestään Helsingin Lauttasaareen rakennetaan uusi kauppakeskus, joka valmistuu 2017. Hänet on 1.4.2014 alkaen nimitetty liiketoimintayksikön johtajaksi vastuualueinaan Julkinen sektori, liikenne ja logistiikka sekä Teollisuus ja energiantuotanto. Hänet on lisäksi nimitetty Palvelumyynti-yksikön johtajaksi 1.4.2014 alkaen. Tällä hetkellä sprinklauspakko koskee Suomessa vain puukerrostaloja, jotka ovat osoittautuneet sammutusjärjestelmän ansiosta Kaurialan mielestä turvallisemmiksi kuin perinteiset betonirunkoiset kerrostalot. Hänet on 1.4.2014 alkaen nimitetty liiketoimintayksikön johtajaksi vastuualueenaan ISS Direct -liiketoimintayksikkö. annuiteettilainoissa tämä tietää parhaimmillaan satojen eurojen säästöjä kuukaudessa normaalina pidettyyn 3,5 prosentin korkotasoon verrattuna. Pakarinen arvioi kuluvana vuonna käynnistyvän kaikkiaan 26 500 asunnon rakentamisen. Jukka-Pekka Tilus on nimitetty 1.4.2014 alkaen ISS Palveluiden liiketoimintayksikön johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi vastuualueenaan Palvelut ja kauppa. Korjausrakentaminen sen sijaan jatkaa tasaista kolmen prosentin vuosittaista kasvuaan. Aloituksia kertyi vähemmän, vajaa 7 400, viimeksi vuonna 1996. Matti Ranne jatkaa ISS Palveluiden johtoryhmän jäsenenä. Määrä on reilut tuhat asuntoa viimevuotista vähemmän. Lisäksi keskuksen yhteyteen rakennetaan maanalainen pysäköintilaitos. Parhaiten säästö näkyy tasaerälyhenteisissä asuntolainoissa. Näin ollen kysyntä painottuu edelleen kerrostalokantaan ja pienempiin asuntoihin. Toimitusjohtajana jatkaa Kari Virta. O m a ko t i t a l o a l o i t u k s i a odotetaan kertyvän kuluvana vuonna vain 7 500, joka on matalin taso lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Tällöin hankintakustannus alenisi merkittävästi. – Kun myös infrarakentaminen vähenee tänä vuonna, kokonaisuudessaan rakentamisen määrä supistuu prosentin edellisvuodesta. Odotettavissa kuitenkin on, että talouden virkoaminen nostaisi rakentamisen ensi vuonna kahden prosentin kasvuun kolmen heikon vuoden jälkeen”, Rakennusteollisuus RT:n pääeko- uusi kauppakeskus ja sen päälle kolme asuinkerrosta. Tasaerälyhenteisissä eli ns. Taina Huttunen jatkaa ISS Palveluiden johtoryhmän jäsenenä. Henkilöstöjohtajana jatkaa Sirpa Huuskonen. Asiantuntija vaatii sammutusjärjestelmää kaikkiin kerrostaloihin Palotekniseen suunnitteluun erikoistunut toimitusjohtaja Markku Kauriala haluaa paloturvallisuuden parantamiseksi ulottaa pakollisen sammutusjärjestelmän kaikkiin kerrostaloihin. Mikko Kesti on nimitetty 1.4.2014 alkaen ISS Palveluiden johtoryhmään liiketoimintayksikön johtajaksi vastuualueenaan Turvallisuuspalvelut. Talousjohtajana jatkaa Seppo Haapalainen. Juha Savolainen jatkaa ISS Palveluiden kehitysyksikön johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Korkotason arvioidaan pysyvän matalalla ainakin vuoden 2015 lopulle saakka. Korkomenoissa säästyy nyt tuhansia euroja Nimityksiä ISS-palveluissa ISS Palveluiden uusi johtoryhmä on aloittanut työnsä 1.4.2014. – Tasaerälyhenteisissä asuntolainoissa käteen jää nyt parhaimmillaan monta sataa euroa enemmän kuin keskivertokoron aikaan. Seppo Haapalainen. Hänet on 1.4.2014 alkaen nimitetty liiketoimintayksikön HAEMME PROJEKTIPÄÄLLIKKÖÄ Lue lisää: www.sievitalo.fi/avoimet-tyopaikat 94 nomisti Sami Pakarinen sanoo. Kaurialan mielestä PohjoisAmerikan tapaan Suomessakin tulisi harkita sammutusjärjes- telmän laajempaa pakollista käyttöä kerrostaloissa ja tutkittava mahdollisuutta kehittää sellaista sprinkler-järjestelmää , joka voitaisiin yhdistää käyttövesiverkostoon. – Sprinklauspakolla voitaisiin parantaa merkittävästi yleistä rakennusten paloturvallisuutta, minkä parantaminen vaatii pikaisia toimenpiteitä, muistuttaa Kauriala. Hänet on 1.4.2014 alkaen nimitetty liiketoimintayksikön johtajaksi vastuualueenaan Siivouspalvelut. Kari Virta. Reima Harju on nimitetty ISS Palveluiden Strategiset projektit ja viestintä -yksikön johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.4.2014 alkaen. Esimerkiksi 150 000 euron suuruisessa asuntolainassa säästöä kuukaudessa syntyy 228 euroa ja 200 000 euron asuntolainassa peräti 305 euroa, Danske Bankin henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Kenneth Kaarnimo havainnollistaa.. Mika Martola jatkaa ISS Palveluiden johtoryhmän jäsenenä. Kun ottaa huomioon, että kolme neljännestä suomalaisten varallisuudesta on kiinteistöissä, kannattaa nyt säästyvillä euroilla ylläpitää tämän varallisuuden arvoa. Nykyinen 1970 valmistunut liikekeskus puretaan, ja tilalle rakennetaan Viime vuonna toteutui pitkään enteilty käänne: korjausrakentamisen määrä ylitti uudisrakentamisen. Peter Westermarck jatkaa ISS Palveluiden johtoryhmän jäsenenä. Asuntorahastot pelastivat asuntorakentamisen viime vuonna romahdukselta, ja niiden aktiivisuuden ennakoidaan jatkuvan kuluvan vuoden aikana. Talonrakennustöiden aloitukset painuivat poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, alle 31 miljoonaan kuutiometriin, eikä nousua ole luvassa kuluvana vuonna. johtajaksi vastuualueenaan Kiinteistön ylläpitopalvelut
Muiden sähkönhintaan vaikuttavien tekijöiden kehitys maaliskuussa on ollut seuraavaa: päästöoikeuden hinta halpeni 2,5 €/tn, kivihiilen hinta nousi 0,3 $/tn ja hydrobalanssi parantui 3,5 TWh:ia. Kotimaisten laattojen osuus Pukkilan Suomen myynnistä oli yli 50 prosenttia. Pääkaupunkiseudulle sukkuloivista 60 prosenttia asuukin kehyskuntien alueella (10 kuntaa). Täydellä kapasiteetilla toimiva tehdas sijaitsee Turussa. Ydinvoiman käyttöaste on noin 73 % ydinvoimaloiden vuosihuoltojen alettua. Teknisesti kivihiilen hinnalla on tukitaso 80 $/tn tasossa mutta tasoa tullaan todennäköisesti testaamaan huhtikuussa ja puhkaisu alapuolelle avaisi lisää tilaa laskulle. Pääkaupunkiseudulle sukkulointi jatkaa kasvuaan Pääkaupunkiseudun työmatkasukkulointi, kuntarajan ylittävä työmatkaliikenne, on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna yli kaksi prosenttia. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa käy töissä lähes 127 000 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa eli joka viides alueella työskentelevä asuu seudun ulkopuolella. Vuosituotteessa 2015 nähtiin edellisessä kirjoituksessa ennakoitu korjausliike maaliskuussa mutta kuten todettu markkinoihin vaikuttavat tekijät ovat pysyneet heikkoina ja vuosituote kääntyi uudelleen laskuun. Arto Peltola. Sukkuloinnin vilkkautta selittää maan laajimmat ja erikoistuneimmat työmarkkinat. Vuonna 2011 Helsinkiin sukkuloi päivittäin Espoosta 46 600 ja Vantaalta 40 300 henkilöä. Yli puolet Kirkkonummen, Nurmijärven, Keravan, Tuusulan ja Sipoon työssä käyvistä asukkaista käy töissä pääkaupunkiseudulla. Pukkila on Suomen ja Pohjoismaiden ainoa keraamisia laattoja valmistava yritys. Päästöoikeuden hinta valahti alle 5 €/tn tasoon maaliskuun lopussa kun markkina ennakoi toteutuneiden päästöjen laskeneen vuonna 2013 odotettua enemmän. SKAPAT ENERGIAPALSTA Pukkila täyttää 140-vuotta Pukkila Oy Ab viettää tänä vuonna 140-vuotisjuhlavuottaan. Sähkön kausikysyntä vähenee lämmityskauden lähestyessä päätöstä ja lumien sulamisvirtaamat alkavat hiljalleen kasvamaan lisäten painetta vesivoimantuotantoon. Vastaavasti Helsingistä kulki päivittäin 25 200 työmatkalaista Espooseen ja 24 800 Vantaalle. Keraamisten laattojen tuotanto käynnistyi vuonna 1931 ja jatkuu edelleen Turun Pitkämäessä, jonne kaakelitehtaan ensimmäiset rakennukset nousivat vuonna 1903. Lisäksi yli 40 prosenttia Järvenpään, Vihdin ja Siuntion työllisistä sukkuloi pääkaupunkiseudulle. Sääennusteet osoittavat huhtikuulle hiukan normaalia sateisempaa ja lauhempaa säätä joka toteutuessaan tarkoittaisi hydrobalanssin paranemista ja loisi siten laskupainetta lähimarkkinaan. Maaliskuun korjausliikkeestä huolimatta sähkönhinta jatkui laskussa S uomen hinta-alueen keskimääräinen spothinta maaliskuussa toteutui 31,2 €/MWh tasoon, laskien 2,9 €/MWh helmikuun lukemista. Pukkilan tarina alkoi 140 vuotta sitten kaakeliuunien valmistuksella. julkaistiin huhtikuun alussa ja 2013 CO2 päästöt pienenivät 3,2 prosenttia pääosin alemman kulutuksen vuoksi, lasku ei kuitenkaan ollut ihan niin raju kuin mitä markkina oli ehkä ennakoinut ja tämä antoi tukea hinnalle. Kivihiilen hinta pysyttelee sivuttaisliikkeessä tasojen 80 ja 82 $/tn välissä. Tilastot 95 Arto Peltola vastaa Skapat Energian kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä. Pukkila on kestänyt alan kovan kilpailun ja pystynyt säilyttämään kotimaisen tuotannon. Pukkila on Suomen ainoa kotimaassa keraamisia laattoja valmistava yritys. Vuoden 2014 ensimmäisen kvartaalin spot hinta toteutui Suomessa tasoon 35,2 €/MWh, näkymä toiselle ja kolmannelle kvartaalille on, että hinnat tulisivat kehittymään 30-35 €/ MWh tasossa. Myös pääkaupunkiseudun sisällä kuljetaan töihin kaupungista toiseen. Vuosituotteen 2015 hinta laski maaliskuussa 0,6 €/ MWh, Brent-öljy halpeni 1,4 dollaria tynnyriltä. Kokonaisuutena vuosituotteen vaikuttavat tekijät ovat edelleen enemmän laskevia kuin nostavia
Liikehakemisto Autotallit Kiinteistökuivaus AUTOTALLIT t :LTJUUÊJTUBMMJU KB LBUPLTFU t 3JWJUBMMJU KB LBUPLTFU t "VUPUBMMJ WBSBTUPZIEJTUFMNÊU Puh. kiinteistönhoito ulkoalueiden hoito vihersuunnittelu KIINTEISTÖPALVELU KIINTEISTÖPALVELU KOIVU OY Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460, faksi (09) 8384 6100 www.kpkoivu.fi Olisiko tässä tilaa sinun ilmoituksellesi. Huolehdimme kaikesta ”avaimet käteen”, joten hanke on yhtiöllenne ja asukkaille mahdollisimman vaivaton. 020 758 9800 www.tonttioy.com Meillä on jo 20 vuoden ja yli 7 000 kattoremontin kokemus. 96. 09-2525 2425 www.contesta.fi * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 09-272 7350, etunimi.sukunimi@2727350.fi Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 &TQPP t www.espoonisannointi.fi Remontti- ja korjauspalvelut Kiinteistöhuolto - kiinteistöhuoltoa - sähkötyöt - putkityöt - korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 00810 Herttoniemi remontti! o t t a k s a k a ja laadu Teetä nope Puh. 06-781 9000 myynti@pisari.fi AUTOTALLIEN OVET t ,JQQJPWFU t 4BSBOBQBSJPWFU t 7BSBTUP PWFU t ,BJLLJ PWFU 16 FSJTU UBJ JMNBO t .ZÚT FSJLPJTNJUUBJTFU WD Kuivaus Oy, Viherlaaksontie 5, 02710 Espoo Puhelin 010 759 7800, toimisto@wdkuivaus.fi PL 28, 68601 PIETARSAARI www.pisari.fi Isännöinti Kuntotutkimukset EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY PL 23, Kilterinkuja 2, 01601 Vantaa Puh
09-3877197 LIIKEHAKEMISTO VUONNA 2014 Varauksen tälle vuodelle voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. 010 386 8700, fax 09 586 5662 www.akumppanit.fi ORIMA-TUOTE OY Kankaantie 6, 16300 Orimattila Puh. Pyörä lukitaan usealla lukolla telineeseen jos tarve vaatii. 03-872 100 www.orima.fi Säilytystilat Uutuus PyöräNoja! t ,BVLPMÊNQÚBTFOOVLTFU t -7* BMBO IVPMUPUZÚU t 4BOFFSBVT t 6VEJTUZÚU Kumpare pitää pyörän keskellä telinettä. Liikehakemisto Sadevesijärjestelmät SERTIFIOITU KATTOTURVAJÄRJESTELMÄ A-Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy A-Saneerausrakentajat Oy A-Tuotteet ja laitteet Oy A-Sähköpalvelut Oy A-Työmaapalvelut Oy sa Vahingon sattues Päivystys 24/7 040 517 0300 A-Kumppanit Turvalaaksonkuja 2, 01740 Vantaa puh. 09-413 97 381 kari.ylonen@karprint.fi 97 97. Pyörät jäävät telineeseen pystyyn ja suoraan riviin. Telinettä on helppo käyttää, toimintatilaa on riittävästi. I QÊJWZTUZT Yritykseemme ja arvoihimme voitte tutustua tarkemmin osoitteessa www.putkimax.fi 1 t putkimax@putkimax.fi Ovella Systems Oy www.ovella.fi Puh. Koukku pitää pyörän pystyssä lukitusvaiheen aikana
Taloyhtiöiden osakkeenomistajat päättävät yhtiökokouksissa omien asuintalojensa korjaushankkeista. Selvitysvelvoitteiden täyttämisen helpottamiseksi Kiinteistöliitto kannustaa palveluntuottajia rekisteröitymään internetissä Luotettava kumppani -ohjelmaan. Korotettu laiminlyöntimaksu on vähintään 16 000 ja enintään 50 000 euroa. Tilaajavastuulain tavoitteena on torjua talousrikollisuutta ja edistää yritysten tasavertaista kilpailua. Tilaajavastuulain tulkinnanvaraisuus sekä lain säätämistavoite huomioiden Kiinteistöliitto suosittaa taloyhtiöitä täyttämään tilaajavastuulain selvitysvelvoitteet riippumatta tilaajavastuulain poikkeamasäännösten soveltumisesta. Suosituksen avulla Kiinteistöliitto pyrkii varmistamaan, että taloyhtiöt toimivat tilaajana huolellisesti ja valitut sopimuskumppanit ovat luotettavia. – Varsin harmillista olisi taloyhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle alan ammattilaisena joutua seuraavan kevään yhtiökokouksessa tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä selvittämään osakkeenomistajille maksettavaksi koitunutta laiminlyöntimaksua, pohdiskeli vanhempi lakimies Pynnönen.. Rakentamistoiminnassa sovelletaan korotettua laiminlyöntimaksua. Laiminlyöntimaksu tilaajan pelotteena Mikäli taloyhtiö laiminlyö selvitysvelvollisuutensa, seurauksena on 1 600 – 16 000 euron suuruinen sopimuskohtainen laiminlyöntimaksu. Taloyhtiön kannattaa edellyttää myös palveluntuottajalta rekisteröitymistä Luotettava kumppani -ohjelmaan ennen sopimuksen tekoa. Korotettu maksu voidaan määrätä, jos tilaaja on tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan tahon kanssa tai tietoisena siitä, että sopimuskumppani ei aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Tilaajavastuulain mukaisesti taloyhtiön täytyy pyytää urakoitsijalta ja urakoitsijan täytyy toimittaa tilaajalle seuraavat enintään kolme (3) kuukautta vanhat tiedot ja selvitykset ennen urakkasopimuksen allekirjoittamista: – Selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin – Kaupparekisteriote – Todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty – Todistus eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty – Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista – Todistus tapaturmavakuutuksen ottamisesta (1.9.2012 jälkeen tehdyt rakentamistoimintaa koskevat sopimukset) – Myös urakoitsijan luottotiedot on hyvä tarkistaa ennen urakkasopimuksen tekemistä, vaikkei mikään laki siihen velvoitakaan, Pynnönen painotti. Tilaajan pelotteena laiminlyöntimaksu Asunto-osakeyhtiöllä velvollisuus selvittää sopimuskumppanien taustat A sunto-osakeyhtiöllä on korjaushankkeessa tilaajavastuulakiin perustuva velvollisuus selvittää käyttämiensä urakoitsijoiden ja sopimuskumppanien taustat. – Taloyhtiön ja sen osakkaiden kannalta on varmempaa toimia luotettavien ja rehellisten kumppaneiden kanssa, totesi Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kristel Pynnönen Korjaushanke haltuun -kiertueen tilaisuudessa Kuopiossa. Korjaushankkeista keskusteltaessa ja päätettäessä yhtiökokouksissa on syytä pitää mielessä sekä esillä tilaajavastuulain velvoitteiden täyttäminen. 98 Vaivattomimmin ja maksutta taloyhtiö voi tarkistaa urakoitsijoiden tiedot tilaajavastuu.fi -palvelun kautta
luokan postimerkki Karprint Oy ja isännöinti Kiinteistö 90 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ www.kiinteistojaisannointi.fi tilaukset@karprint.fi Etunimi. Nro 3/2014 6,50 Energiansäästötavoitteen saavuttaminen vuonna 2020 epävarmaa Kiinteistöjen energiahukka jopa ydinvoimalan verran Pasilasta tulossa Helsingin toinen keskus Liiketiloista asuntoja paremmat nettotuotot Paloturvallisuus ja ääneneritys paremmiksi uusien kerrostasoovien myötä Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Kestotilaus 68€/vuosi Määräaikainen 76€/10 nroa Uudistetut parvekkeet osa talon arkkitehtuuria Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.fi Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Puhelimitse: 09-2569 108 Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 68€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 76€ PALVELUKORTTI Kii nteistö ja isännöinti Tilaan Kiinteistö ja Isännöinti -lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ Nro 3/2014 6,50 Energiansäästötavoitteen saavuttaminen vuonna 2020 epävarmaa Kiinteistöjen energiahukka jopa ydinvoimalan verran Pasilasta tulossa Helsingin toinen keskus Liiketiloista asuntoja paremmat nettotuotot Paloturvallisuus ja ääneneritys paremmiksi uusien kerrostasoovien myötä Uudistetut parvekkeet osa talon arkkitehtuuria &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Lähiosoite Käytä palvelukorttia, kun Postinumero Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. Kiinteistö ja isännöinti K ii n t e is t ö ja isännöinti Kaksitoista kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti
KUTEN TALOYHTIÖLAAJAKAISTAN PÄIVITYS TÄLLE VUOSITUHANNELLE. Anna DNA WELHO Taloyhtiökumppanin tehdä se puolestasi. Asiantuntijoidemme avulla taloyhtiösi laajakaista- ja kaapeli-tv -asiat hoituvat mutkattomasti. BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green ON ASIOITA, JOITA SINUN EI TARVITSE TEHDÄ ITSE. Myös asennusja huoltotarpeet hoituvat omalla huoltopalvelullamme – nopeasti ja vaivatta. Tutustu DNA WELHO Taloyhtiökumppanuuden hyötyihin % " !!( www.dna.fi/taloyhtiokumppani tai % " $ " $""( $$ ( " #! taloyhtiomyynti@dna.fi. Tarjoamme taloyhtiöiden laajakaista- ja kaapeli-tv -palvelut vuosikymmenten kokemuksella