Kiinteistö ja Isännöinti 4/2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nro 4/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Harva yritys edes visioi rakennusvientiä Pääkaupunkiseudulla yli miljoona neliötä toimistotiloja tyhjillään Maalämpö houkuttelee taloyhtiöitä Vuokra-asuntomarkkinat kasvavat taantumassakin Kova kilpailu hyvistä kiinteistösijoituskohteista Vantaalle Euroopan suurin puukerrostalo
Huomioithan, että säännöllinen huolto säästää kustannuksia ja pidentää katon käyttöikää huomattavasti! Meillä on sadan vuoden kokemus ja ammattitaito. Jälki on sen mukaista, pitävää ja pätevää. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua kattoasioissa! Pitävä ja pätevä. Lisätietoa palveluistamme löydät kotisivuiltamme www.kerabit.. KerabitPro Oy | Puh. . 010 851 1000 | www.kerabit.. Väinö Tannerin tie 3, 01510 Vantaa Puistokatu 25, 08150 Lohja Kiinteistö_ja_Isännöinti_nro 6_2014_Helsinki_Lohja.indd 1 11.6.2014 13:54:09. KerabitProlta saat kattoja vedeneristysrakentamisen palvelut pitävästi ja pätevästi KerabitProlta saat kaikki kattoja vedeneristysrakentamisen palvelut niin uudiskuin korjausrakentamiseenkin: • bitumi-, peltija tiilikatot • viherkatot ja -kannet • pihakansien ja perusmuurien vedeneristys • kuntoarviot, huollot ja pienkorjaukset
Remontti tulossa. Yrityksesi tavaroille?. ...sinunkin tavaroillesi! Asunto myyty. Kausisäilytys. Vuokr aa varast o! Ota yhte yttä! Tilaa kaikelle..
Kumppaneikseen se valitsee kolmesta tasasuuruisesta ryhmästä kaksi. Erimielisyyttä on ollut runsaasti. Asunnot ovat täynnä, vuokra-aste on hyvin korkea, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Jani Nieminen. Suomen tulee saavuttaa takaisin kansainvälinen kilpailukyky. Siihen ei tarvita kuin kaksikymmentä liuskaa tekstiä ja vastaantulevat ohjelmasta puuttuvat ongelmat ratkaistaan tapauskohtaisesti neuvotellen. Ratkaisuja ei löydetty, kun kirjatusta hallitusohjelmasta ei niihin lääkettä löytynyt. Kun se on saavutettu, on vasta silloin mahdollisuus taas paikkailla niitä kotikutoisia ongelmiamme, joihin ei niin suurta tarvetta ole, kuin meidän sosiaalipolitiikkaa viljelevä valtiovallan sähköinen tiedotusvälineemme pitää aktiivisesti esillä. Sivu 60 Taloyhtiön kokoukset eivät kiinnosta Perheyritys Isännöintipalvelu E. Sivu 34 Puukerrostalohuoneistojen osuus kasvaa Puurakentaminen on keskittynyt Suomessa pientaloihin, mutta asuinkerrostaloissa ja toimistorakennuksissa puuta ei ole runkomateriaalina suosittu. Se ei synny, jos samat poliittiset ryhmät jatkavat uudessa hallituksessa. Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö, puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti Markku Karjalaisen mukaan kyse on puuhun liittyvistä ennakkoluuloista. – Suuri liikevaihto tulee siitä, että investoimme yhä enemmän ja asuntojen tarjonta kasvaa. Vuokra-asuntoyhtiö VVO ylsi historiansa parhaaseen liikevaihtoon viime vuonna. Poliittinen muutos ei toteudu, jos hallituksessa on sama enemmistö kuin kuluneella kaudella ja sen vuoksi uusi pääministeri tulleekin valitsemaan hallitukseensa mitä todennäköisimmin perussuomalaiset ja kokoomuksen. Hallitus on repeytynyt kahdesti, kun kaksi pienpuoluetta on marssinut ulos. Mielipidetiedustelut osoittavat, että näissäkin vaaleissa entien ääniä saavat meidän neljä suurinta puoluettamme, joiden suuruusjärjestys jossain määrin vaihtelee. Jos kunnossapito laiminlyödään, kasvaa korjausvelka ja vastaavasti rakennuksen tekninen arvo laskee. Silloin kuluneen kauden oppositio muodostaa uudessa hallituksessa enemmistön. Kansan enemmistö on ollut tyytymätön hallituksen viimeaikaiseen politiikkaan ja sen vuoksi odotetaan muutosta. Sellaista on politiikka. Kulunut vaalitaistelukausi on päättynyt. Keskustan johtaja Juha Sipilä, perussuomalaisten johtaja Timo Soini ja kokoomuksen johtaja Aleksander Stubb tehnevät yhdessä uuden hallitusohjelman. Se tullee olemaan jossain määrin erilainen kuin neljä vuotta sitten. Vastuuttomat pienryhmät tulisi jättää hallituksen ulkopuolelle. Nyt johtaa keskusta, jonka puheenjohtaja muodostanee hallituksen. Niiden kannanotot aiempaan perustuen tähtäävät vain oman äänimäärän kasvuun ja kansakunnan kokonaisetu jää aina armotta taka-alalle. Eero Ahola Suomen kilpailukyky on saatava palautetuksi. Asuinkerrostalon teknisen arvon optimitaso on 65 prosentin tietämissä rakennuskustannuksiin verrattuna, laskee elinkaaribudjetointiin perehtynyt RI, ekonomi Juhani Siikala. Yhteiskunnan laajaa tukipolitiikkaa joudutaan purkamaan ja kansantaloudessa tärkein ponnistus tulee kohdentaa viennin elvyttämiseen. – Sen ymmärtää oikein hyvin, jos iäkkäimmät ihmiset eivät enää halua taloyhtiön hallituksen tehtäviin, sanoo Janne Suomela. Uuden hallituksen toiminta ei tule olemaan helppoa. Nyt on pakkomuutoksen aika. Sivu 54 Rakennusosien käyttöikä ja huoltoväli on syytä tuntea Rakennuksen luonnollisen käyttöiän saavuttaminen edellyttää rakennuksen omistajalta säännöllistä ja ajallaan suoritettua kunnossapitoa. Vastaan tulleet uudet ongelmat yllättivät hallituksen. Suomela on toiminut Oulun kaupungin alueella jo 20 vuotta. Työhön suoranainen pakottaminen tulee olemaan yksi peruskysymys. Kansalaiset ovat aktiivisti käyneet äänestämässä, mutta vaalin tulos tätä kirjoitettaessa vielä puuttuu. 4 Pääkirjoitus Puhuvat päät Sivu 20 VVO:lla historian paras liikevaihto Vuokra-asuntomarkkinat kasvavat taantumasta huolimatta. Työn arvostus tulee saada nousuun. Se oli täysin uusi tapa johtaa maata ja erityisesti se osoittautui vääräksi muuttuvassa Euroopassa, jossa talouselämän muutokset ovat olleet suuremmat kuin aikoihin rauhanajan kehityksessä. Sama tahti jatkuisi ja muutosta kansantalouden kehitykseen ei olisi odotettavissa. Toimitusjohtaja Janne Suomela toivoisi nuorempienkin asunnonomistajien ottavan enemmän osaa taloyhtiöiden kokouksiin. Toisin olisi, jos uudessa hallituksessa olisivat enemmistönä demarit ja kokoomus. Uusi tulos ratkaisee maan kehityksen suunnan seuraavan hallituskauden aikana. Päinvastoin kuin edellisessä hallituksessa, jossa ohjelman laajuus oli lähes tuhat sivua ja siitä luettiin tarkasti, mitä oli sovittu. Kuluneen hallituskauden toiminta on toteutunut kokoomuksen ja demarien yhteistyön varassa
Vuokra-asuntoyhtiö VVO ylsi historiansa parhaaseen liikevaihtoon viime vuonna. Yhtiön toimitusjohtaja Jani Nieminen kertoo, miten VVO pystyy vastaamaan asuntomarkkinoiden muutoksiin. Suomesta lähetettiin vientitöihin viime vuonna vain 8 350 työntekijää. ISSN 0782-7911 6 Harva yritys edes visioi rakennusvientiä Kun asuntoja infrarakentaminen pienessä Suomessa takkuaa, millä ehdoin rakennusalan yritysten kannattaisi lähteä viemään suomalaista työtä isommille markkinoille. Mistä näin merkittävä vajaakäyttö johtuu ja mitä sille voidaan tehdä. 60 Ihmisläheistä isännöintiä Perheyritys Isännöintipalvelu E. PuuMera vie osaltaan puurakentamista aimo askeleen eteenpäin, toistaiseksi ainoastaan viisi prosenttia kerrostaloista tehdään puusta. 34 Puu valtaa vähitellen kerrostalojen rakennusmarkkinoita Puurakentaminen on keskittynyt Suomessa pientaloihin, mutta asuinkerrostaloissa ja toimistorakennuksissa puuta ei ole runkomateriaalina suosittu. Vastaava luku liiketilojen kohdalla on reilut 150 000 neliötä. Suomela on toiminut Oulun kaupungin alueella jo 20 vuotta. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Nyt puun osuus on kuitenkin selvästi kasvamassa. Naistingin tilojen vuokrausaste on hyvä, 98 prosenttia. 10 Pääkaupunkiseudulla runsaasti toimistotiloja tyhjillään Pääkaupunkiseudulla on toimistotilaa tyhjillään jopa 1,1 miljoonaa neliötä. – Hyvistä kiinteistösijoituskohteista on erittäin kova kilpailu tällä hetkellä, kertoo Kevan kiinteistöjohtaja Petri Suutarinen. 38 Euroopan suurin puukerrostalo valmistuu Vantaalle Vantaan tulevan kesän asuntomessualueelle noussut PuuMera on energiatehokkuudeltaan ja asumisviihtyvyydeltään esimerkillinen puukerrostalo. Vanha öljykattila on helppo vaihtaa esimerkiksi maalämpöjärjestelmään, joka maksaa itsensä käytössä takaisin 5–10 vuodessa. Jos kunnossapito laiminlyödään, kasvaa korjausvelka ja vastaavasti rakennuksen tekninen arvo laskee. 82 Työ ei sittenkään kaikki kaikessa Suomalaisten palkansaajien työhön sitoutuminen osoittautuu vertailumaihin nähden melko matalaksi, vaikka suomalaisten korkea koulutustaso ennakoi päinvastaista tulosta.. 50 Järjestyssäännöillä torjutaan häiriöitä – Kun järjestyssäännöt on yhtiöön luotu, niin sitten ne melkeinpä unohtuvat, kunnes tulee jokin häiriötilanne. Toimitusjohtaja Janne Suomela toivoisi nuorempienkin asunnonomistajien ottavan enemmän osaa taloyhtiöiden kokouksiin. Vakuutusyhtiö kerää tuottoja myös liiketiloista, joista suurin hanke tällä hetkellä on kauppakeskus Ainoa Espoossa. Kauppakeskus Ratinasta tulee Tampereen suurin. 5 Sisältö 4 / 15 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. 30 Vakuutusyhtiölle vuokra-asuntoja LähiTapiola aloittaa yli 550 uuden vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakennuttamisen. Valtaosalle nuorista taloyhtiön hallitus ja sen tehtävät ovat täysin vieraita, eikä nuorilla ole kiinnostusta osallistua hallintoon. 20 VVO jatkaa kasvuaan Vuokra-asuntomarkkinat kasvavat taantumasta huolimatta. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Pauli Jokinen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Olli Mäkinen Marjo-Kaisu Niinikoski Maija Salmi Klaus Susiluoto TILAAJAPALVELU: puh. Myös huopakattoja vaihdetaan peltiin jonkin verran. 46 Kaupungit panostavat viheralueisiin Kaupungit panostavat viheralueisiinsa vaihtelevasti. Nro 4/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Harva yritys edes visioi rakennusvientiä Pääkaupunkiseudulla yli miljoona neliötä toimistotiloja tyhjillään Maalämpö houkuttelee taloyhtiöitä Vuokra-asuntomarkkinat kasvavat taantumassakin Kova kilpailu hyvistä kiinteistösijoituskohteista Vantaalle Euroopan suurin puukerrostalo 42 Kattoremonteissa materiaali vaihtuu harvoin Rivija pienkerrostaloissa on edelleen paljon 1970ja 1980-luvuilta peräisin olevia tiili-, pelti-, huopaja mineriittikattoja. Kotkassa, Hämeenlinnassa ja Kuopiossa on rakennettu viime vuosina varsin paljon, mutta tällekin vuodelle riittää töitä. 72 Nuoriso ei kaipaa mukaan taloyhtiön päätöksentekoon Keskustelu lasten ja nuorten kuulemisesta taloyhtiöissä on virinnyt keskustelupalstoilla. 24 Hyvistä kiinteistösijoituskohteista kova kilpailu Kiinteistösijoitusmarkkinoilla Suomikin on vähitellen joutunut täyteen kansainväliseen kilpailuun. 16 Maalämpö ja poistoilman lämmön talteenotto houkuttelevat EU-komission säädökset uusiutuvan energian käytön kasvuodotuksista patistavat taloyhtiöitä pohtimaan energiaratkaisujaan uusiksi. Ulkomailla työskentely on kasvanut tasaisesti (vain 4 699 vuonna 2004), mutta silti määrät ovat pieniä. Remonttien yhteydessä kattomateriaali vaihtuu melko harvoin, ainoana poikkeuksena mineriitti. Maalaisjärkeä kun noudattaa, niin järjestyssääntöjä ei edes tarvita, sanoo Hannu Poikonen Haagan Kiinteistötoimistosta Helsingistä. 8 Sponda rakennuttaa Tampereen suurimman kauppakeskuksen Sponda Oyj on tehnyt päätöksen kauppakeskus Ratinan rakennuttamisesta Tampereelle. 76 Mikkelisssä pärjätty taantumassa Kiinteistökehitys Naistinki Oy parantaa Mikkelissä toimivien tai sinne muuttavien yritysten toimintaedellytyksiä tarjoamalla niille toimitiloja. 54 Elinkaaribudjetointi auttaa arvon säilyttämisessä Rakennuksen luonnollisen käyttöiän saavuttaminen edellyttää rakennuksen omistajalta säännöllistä ja ajallaan suoritettua kunnossapitoa
Eläketurvakeskus ratkaisee, kuuluuko työntekijä tai yrittäjä Suomen sosiaaliturvaan, kun hän lähtee työhön toiseen EUmaahan, Sveitsiin tai sosiaaliturvasopimusmaahan. 6 Hyvin kuvaavaa! huudahtaa Pohjola Rakennus Oy:n konsernijohtaja Juha Metsälä tuoreinta tietoa toiseen maahan lähetettyjen työntekijöiden määristä. Määrää voi verrata vaikkapa Kostamuksen projektien 1977– 1985 rakennustyöväkeen. On kuitenkin mahdollista, että tietoa muiden maiden antamista todistuksista ei saada kattavasti, ETK huomauttaa. Eniten ulkomaisia työntekijöitä tuli Virosta, Puolasta, Saksasta ja Liettuasta. Kainuussa työttömyys on noussut Harva yritys edes visioi rakennusvientiä Kun asuntoja infrarakentaminen pienessä Suomessa takkuaa, millä ehdoin rakennusalan yritysten kannattaisi lähteä viemään suomalaista työtä isommille markkinoille. Parhaimmillaan reissussa oli 3700 rakentajaa. Suomesta lähetettiin vientitöihin viime vuonna vain 8 350 työntekijää. Tulijamäärässä on suuri vähennys, sillä vuonna 2013 tulijoita oli 25 885. Rakennusalan työttömyyskassasta on tänä talvena saanut ansiosidonnaista päivärahaa ainakin 13 640 Rakennusliiton jäsentä, lähes joka neljäs. Suomen sosiaaliturvaan vastaavasti rekisteröitiin viime vuonna 19 060 ulkomaista työntekijää. Kotimaassa vahvasti edenneen Pohjola Rakennus Oy:n konsernijohtaja Juha Metsälä kertoo tutkineensa mahdollisuuksia laajentaa Ruotsin Jällivaaran uusille rakennustyömaille. Ulkomailla työskentely on kasvanut tasaisesti (vain 4 699 vuonna 2004), mutta silti määrät ovat pieniä. Jos vientikonsepti keksitään, koskeeko se kainuulaista työtöntä. Siellä pystyisi kilpailemaan vain, jos kumppanina olisi virolainen tai puolalainen työvoimantarjoajayhtiö.
Palvelujen ulkomaankaupan lisäksi tuloja saatiin 2,8 miljardia euroa ulkomailla valmistettujen tavaroiden myynnistä. Lähde: Rakennusteollisuus RT, 2013. Nämä kolme erää kattavat yhteensä yli puolet palvelujen viennistä ja ne ovat myös selkeästi ylijäämäisiä. Niiden osuus palvelujen viennistä oli hieman yli kolmannes, joskin palvelujen ulkomaankauppa oli alijäämäistä kaikkiin näihin maihin. Kemiran tekemien yritysostojen kautta kansainväliseksi kasvaneella ja itsenäiseksi pörssiyhtiöksi 2010 irtaantuneella Tikkurilalla on maalitehdas yhä Vantaalla, mutta 3500 työntekijästä vain 600 on Suomessa. Palveluja vietiin 14,1 miljardin euron arvosta ja tuotiin 12,4 miljardia eurolla, joten palvelujen ulkomaankauppa oli 1,7 miljardia euroa ylijäämäistä. Viime vuosi oli YIT:lle vaikea. Aasian viennistä sen osuus oli vajaa viidesosa. – Varmaan työttömien jouSitoutumattomat juuttuvat – Sellainen on Kainuu-ilmiö: Siellä on työvoimaa, missä ei tarvita, ja päinvastoin, kommentoi Juha Metsälä. Rakennuspalvelujen vienti oli 276 miljoonaa euroa vuonna 2002 ja nousi noin 900 miljoonan euron tasoon vuonna 2008. Työnantajien pitää katsoa peiliin: miten työhön saadaan vetovoimaa, jotta sieltä kotoa halutaan tulla töihin. Kun haemme työmaapäällikköä, hakemuksia on 40, mutta vain 1–2 hakijaa on sellaisia, joka voidaan ottaa haastatteluun. Uponorilla on 12 tehdasta 9 maassa. Silloin me Suomessa olemme nesteessä. 7 39,9 prosenttiin, Pohjanmaalla 25,7 prosenttiin. Noin 4000 työntekijästä alle 700 on Suomessa. Kaikki muu saadaan Pietarista. Pitkiin projekteihin, monien vuosien hankkeisiin, on vaikea löytää kokenutta ja sitoutunutta porukkaa. Pörssiyhtiö YIT on Suomen suurin ja Venäjän suurin ulkomainen asuntojen rakentaja. – Sitten kun Baltiassa alkaa mennä hyvin, Suomessa työskentelevät ammattilaiset lähtevät kotitöihin. – Minun sukupolveni – olen syntynyt 1967 – on kaikkein pahimmin hukassa. Aasian maista Suomen merkittävin kauppakumppani sekä viennissä että tuonnissa oli Kiina, jonka osuus Aasian tuonnista oli yli 40 prosenttia. Rakennustuotepuolella menestyviä pörssiyhtiöistä ovat vientiesimerkkejä Tikkurila ja Uponor. Rakentamisja kiinteistöalan yhteinen vuosittainen liikevaihto liikkuu 27 miljardin euron vaiheilla. Kiinnostava työ ja motivoituneet työntekijät lisäävät osaltaan myös rakentamisen laatua. Ja pahimmillaan tilanne saattaa osua nousukauteen, Metsälä luotaa tilanteesta seuraavia uhkia. Lähteet: Rakennusliitto RT ja yritysten sivut Palvelut ja globaali tuotanto yli 4 miljardia euroa Palvelujen ulkomaankaupan ylijäämä ja ulkomailla valmistettujen tavaroiden myyntien kate toivat Tilastokeskuksen mukaan 4,5 miljardin euron tuotot Suomeen vuonna 2013. Suomesta voidaan viedä lähes kaikki palvelut ja kotimaisia rakennustuotteita. Yhdessä nämä kolme kattavat vajaat 87 prosenttia palvelujen viennistä ja yli 90 prosenttia palvelujen tuonnista. Suuri osa ulkomailla valmistettujen tavaroiden arvonlisäyksestä ei ole valmistusprosessin tuottamaa, vaan se syntyy henkisestä omaisuudesta (tavaramerkit, mallit, tekijänoikeudet ja patentit). Rakennusliikkeiden vienti 3,8 miljardia 2013 Rakennusliikkeiden kansainvälinen toiminta oli vuonna 2013 yhteensä 3,8 miljardia euroa. Meille ”kaikille” piti saada yliopistotai vähintään ammattikorkeatutkinto. Palvelujen viennissä merkittävimmät kauppakumppanit olivat Ruotsi, Yhdysvallat, Saksa ja Britannia. kossa on syrjäytymistäkin, mutta ennen kaikkea uudelleenkoulutukseen pitää yhteiskunnan sekä meidän työnantajien panostaa enemmän. Se tarjoaa rakentajille ja remontoijille kattavan valikoiman lämmitykseen, vedenja energianjakeluun sekä ilmanvaihtoon ja jäteveden käsittelyyn tarkoitettuja järjestelmiä. Yksittäisistä maista eniten liikevaihtoa kertyi Ruotsista, yhteensä 930 miljoonaa euroa. Myös palvelujen viennissä henkisestä omaisuudesta syntyvien tulojen osuus on suuri. Sen kokonaisliikevaihto 2014 oli 1,8 miljardia euroa ja henkilökuntaa Suomessa noin 3500 ja Venäjällä, Baltiassa, Tsekissä ja Slovakiassa noin 2800. Euroopan unionin maiden lisäksi Aasian ja Amerikan osuus sekä palvelujen viennistä että tuonnista oli huomattava. Tästä johtuen myös tulot kirjautuvat kansainvälisesti toimivien yritysten kotimaihin. Uponor on yksi johtavista rakennusja ympäristötekniikan järjestelmien toimittajista maailmassa. Kaluston ja telineet voi palvella suomalainen Ramirent tai Cramo. Yhteenlaskettu liikevaihto laski noin 200 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Eniten tuloja saatiin tietotekniikkapalveluista, joiden osuus viennistä oli hieman yli kolmannes. Pohjanmaan rakentajilta ovat työt kadonneet nopeammin kuin muualta Suomesta siksi, että pienten ja keskisuurten pohjalaisfirmojen työt etelässä ovat vähentyneet. Tästä valtaosa oli muita tietotekniikkapalveluja, kuten laitteistojen ja ohjelmistojen konsultointija toteutuspalveluja. Suomalaisia koulutettiin valkokaulustyöttömiksi, joilla ei – Esimerkiksi meidän yrityksen kasvun esteenä on työvoimapula. Kuvitellaanpa tämä kustannuslätty vaikkapa Pietariin. Muut merkittävät palveluerät viennin puolella olivat tutkimusja kehittämistoiminnan tulosten käyttölisenssit sekä rakentaminen ja projektitoimitukset. Toiseksi eniten Venäjältä, yhteensä 870 miljoonaa euroa
Pystyisimme kilpailuun siellä vain, jos meillä olisi Baltiassa joku sellainen yhtiökumppani, jolta saisimme työvoiman, Metsälä kertoo. – Suomen palveluvienti on 2000-luvun aikana lähes kaksinkertaistunut, – eikä tämä kerro edes koko totuutta, sillä palveluliiketoimintaa kätkeytyy kasvavassa määrin teollisuusyritysten toimintaan. Koska näkyvin osa kansainvälistä liiketoimintaa ei sisälly palvelujen ulkomaankauppaan, on kuvaa teollisuuden palveluiden viennistä vaikea tarkentaa. Sitoutunut väki tarvitaan kaikki kotimaassa. Venäjän osuus on nyt laskemassa. – Viime vuonna aloitimme 1255 uuden asunnon rakentamisen, 2460 asuntoa oli tuotannossa ja kehitteillä yli 5000 asuntoa, kertoo NCC:n Pietarin toimintoja 10 vuotta vetänyt Juuso Hietanen (KL 4.3.2015). – Olemme Haaparantaan tehneet muutaman koehankkeen, ja tavoitteena on lähivuosina edetä ole kädentaitoja. – Kansainvälisen liiketoiminnan haaste Suomen näkökulmasta on, että kansainvälisesti toimivan yrityksen kasvun luomat työpaikat syntyvät nykyään Suomeen vain siinä määrin, kuin maastamme löytyy kilpailukykyistä osaamista työtehtävien tasolla. Kilpailu käydään joka päivä vain kotimarkkinoilla, kun emme ole kilpailukykyisiä ulkomailla, Metsälä sanoo. Suomessa on nyt myös lähdössä liikkeelle niin paljon isoja tehdasja kaupunkikeskustahankkeitakin, että rakennustyön määrä lisääntyy. Yritysten täytyy olla lähellä asiakasta, suorittaa kokoonpanoa niissä maissa, joihin valmiiden tuotteiden vieminen on tullein rajoitettu sekä rakentaa osaamiskeskuksia maihin, joissa työvoiman hinta on sopivalla tasolla. Nämä työtehtävät ovat yhä harvemmin valmistuksen tehtäviä ja korkean lisäarvon palvelutehtävissäkin kilpailu kiristyy koko ajan. – Kasvukeskuksissa on asuntojen rakentaminen pahasti myöhässä, muuttoliikkeestä jäljessä. Esimerkiksi Lemminkäinen päätti juuri vetäytyä isoista Pietarin asuntohankkeistaan. – Ja varsinkin tiestö on surkeassa kunnossa. Teollisuuden huoltopalvelut myydään ja laskutetaan valtaosin suomalaisyhtiöiden ulkomaisten tytäryhtiöiden toimesta, eivätkä näin näy vientinä Suomesta. 8 – Sinne kaivataan sellaisia rakentajia, joilla on kustannustehokkuutta ja kustannustehokasta työvoimaa. Toisinaan julkisessa keskustelussa pahoitellaan sitä, että kansainväliset yritykset ovat enää harvoin ”puhtaasti vientiyrityksiä”, vaan vievät toimintaansa ulkomaille eri tavoin. – Mahdollisuuksia rakennusalan uuteenkin vientiin varmaan on, mutta vain tarkkaan mietityllä ja kapealla bisneskonseptilla, Metsälä näkee. Nosto. Työttömät eivät kykene ostamaan palveluja. – Jatkossa työllisyys, kasvu ja hyvinvoinnin rahoittaminen riippuvat pitkälti siitä, kuinka menestymme palveluilla, Arantola sanoo. Tulevalle hallitukselle Metsälä lataa tässä kaikessa suuret odotukset. Pörssiyhtiö Lemminkäinen päätti juuri vetäytyä Pietarin asuntorakennushankkeistaan. Hän viittaa NCC Suomen lapsiperheiden asuntoprojektiin Pietarissa ja Hämeen Laaturakennuksen kattoremonttivientihankkeisiin. Näin toimivat yritykset pysyvät elinkelpoisina ja menestyvinä, koska ne mukautuvat kansainvälisen kilpailun sääntöihin ja hyödyntävät sen mahdollisuuksia. – Sillä se kaikki valta Suomessa on. Esimerkiksi kokonaisia hirsitaloja vievä Honkarakenne kamppailee suurten tappioiden kanssa. Pystyisi vientiin, jos työvoima Baltiasta – Osasyy on korkea kustannustaso, kun palkkataso on karannut. – Olemme itse tutkineet Kiirunan–Jällivaaran aluetta, jossa rakennetaan nyt jopa uutta kaupunkia kaivosalueen laajetessa vanhoille asuinalueille. –Yrityksille tämä on kuitenkin elinehto. Oikealla konseptilla mahdollisuuksia on Vuosina 2013–2014 Suomesta lähetettiin eniten työntekijöitä Ruotsiin, Norjaan, USA:han, Espanjaan, Saksaan ja Sveitsiin, osa heistä rakennusalan projektija tiimijohtajia jne. – Rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 24 000–36 000 henkilötyövuotta, mikäli kotimaisuusaste on 45 prosenttia. Kauppaketjujen ulkomaiset toimipisteet hankkivat ja myyvät paikallisesti, eikä niiden toiminta näyttäydy vientinä. Asuntoja ja infraa elvytysrakentamaan Suomalaisella rakennustyöntekijällä ei siis ole mitään toivoa päästä vientityöntekijäksi. Palveluja viedään, mutta ei perustyötä Suomen johtava kattoremontoija Hämeen Laaturakennus Oy sai riskiä jakamaan Sentica Partnersin rahoituksen. Vaikka tuotannolliset työpaikat vähenevät Suomessa, syntyy silti vaurautta Suomeen. Palveluviennissä osaajille mahdollisuuksia Teollisesta Suomesta on tullut palveluiden Suomi, väittää Heli Arantola vuonna 2010 julkaistussa EVA Raportissaan Palveluiden Suomi . Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi korostaa Pyhäjoen ydinvoimatyömaan suuria työllisyysvaikutuksia. Toissa vuoden henkilötyövuosien määrä 185 putosi viime vuonna 146:een. –Viisainta on nyt laittaa suomalaiset työttömät rakentamaan edullisesti asuntoja ja infraa, valtion elvytysrahalla, Metsälä sanoo. Enimmillään kysymyksessä on 4000 ihmisen työpaikka, hän sanoo. Tilanne kestää niin kauan kunnes kulttuuri kääntyy samanlaiseksi kuin Saksassa, jossa käsityöammatteja todella arvostetaan. Suhteellinen riski on pieni verrattuna pörssin ulkopuolisiin suomalaisiin yrityksiin. Siksi vastakkainasettelu viennin ja kansainvälisen liiketoiminnan välillä on turha, Arantola sanoo. Pietari on kuitenkin vain kaksi prosenttia ruotsalaiskonsernin liikevaihdosta
9 Myyntipalvelusta ratkaisuliiketoiminnaksi Digitalisaation ohella toinen palveluteollisuuden trendi on ratkaisuliiketoiminta . Teksti: Terttu Iiskola. Monella alueella ratkaisuliiketoiminta lähestyy liiketoimintaprosessien ulkoistamista. Kaikkea yritysten välistä myyntiä leimaa erittäin laaja asiakaspalvelu – tavaran myymiseksi tuotetaan suunnittelua, raportointia ja räätälöintiä. Voidaan argumentoida, että hyvällä asiakaspalvelulla itse tavarasta saadaan parempi hinta tai että asiakaspalvelu on edellytys kaupan saamiselle, mutta tällä tavoin syntynyttä arvoa ei voida tarkastella erillisenä eränä yrityksen liikevaihdossa. Pääosin peruskorjaustöitä tulevaisuudessa. Tekeminen ja toteutus tapahtuu paikallisella työvoimalla, jolle huolellisesti koulutamme oman kattoremonttikonseptimme, hän kertoo. Tämä projekti voi sisältää rakentamista, korjaamista, asentamista tai purkamista. Ilmiön ymmärtämistä hankaloittaa sanan arkinen moninainen käyttö – ratkaisu voi tarkoittaa lähes mitä tahansa: teen – ”ratkaisu ongelmaasi” – ”kokonaisratkaisu” ”vähittäiskaupan ratkaisu” ”sinun tilanteeseesi sopiva ratkaisu” – Yritysten välisessä liiketoiminnassa suomalaistenkin yritysten harjoittama palveluliiketoiminta lähestyy ratkaisuajattelua, jossa palvelut ja tuotteet toimitetaan kokonaisuutena. Parhaita esimerkkejä kansainvälisestä palveluonnistumisesta rakennusalalla ovat pörssiyhtiöt Kone (hissit, palvelujen osuus 53%), Ramirent ja Cramo (vuokTilastokeskuksen määritelmän mukaan palveluiden ulkomaankaupan näkökulmasta rakentamispalveluiden vienniksi katsotaan lyhytaikainen projekti, joka tuotetaan ulkomaalaiselle yritykselle tai henkilölle. – Suomalaisella bisnesja insinööriosaamisella on kyllä vientiä, Metsälä toteaa mutta palaa siinäkin koulutukseen. – Pohjalaisia työttömiä emme pysty viennilläkään auttamaan. – Tulevan ylemmän johdon pitää jossakin vaiheessa opiskeluaikanaan tai uransa alussa käydä töissä ulkomailla, jotta näköala avartuisi ymmärtämään ja kasvattamaan suomalaisen kilpailukyvyn osatekijöitä. Varsinaisen tuotteen ominaisuudet eivät enää ole ratkaisevia päätöskriteereitä, vaan minimiedellytyksiä, eräänlaisia ”hygieniatekijöitä”. Suomesta pystytään viemään konseptija järjestelmäpalveluja, ja parhaiten onnistutaan, kun omiin laitteisiin ja järjestelmiin liitetään jatkuva kunnossapito, ehkäisevä huolto – joka sekin olennaisesti hoidetaan verkkoautomaatiolla ja paikallisella työvoimalla. Sana ratkaisu, solution , on uudistuvaa ja asiakasläheistä liiketoimintaa kuvaava termi. Rakennuspalveluiden vienti on kasvattanut osuuttaan Suomen ”muiden palveluiden” viennistä viime vuosina. Ratkaisumyynnissä myös ostajaja myyjäyritysten työnjako muuttuu. Työtönkin duunari voi saada niistä hyviä osinkoja, jos on parhaina päivinään säästänyt, – mutta ei työtä ulkomailla. Lähde: Ville Kalliola, Ilmari Mustakallio: Suomen palveluiden vienti. Kandidaatintyö Lappeenrannan teknillinen yliopisto, tuotantotalous, 2014 rakoneet, joihin liittyy olennaisesti palvelutakuu) tai uusimpana Caverion (kiinteistötekniikkajärjestelmien rakentaminen, ylläpito ja huolto). Meillä on hirveän vähän rakennusalan yrityksiä, jotka toimivat kansainvälisesti. Suomalaiset yritykset ovat eturintamassa, etenkin kansainvälisessä ratkaisuliiketoiminnassa. Onko euroalue valmiiksi rakennettu, täysin kypsä talous. – Erityisesti yritysten välisessä liiketoiminnassa alun perin tavaran myynnin ympärille syntyneet avainasiakasmyynnin toimintatavat ja prosessit lähestyvät palvelua. palvelujen vientiin, – mutta emme yhtään tiedä vielä, onnistuuko idea, kertoo Laaturakennuksen toimitusjohtaja Kimmo Riihimäki. Tavaran lisäksi (tai sen asemesta) myyjä toteuttaa tehtäviä ostajan puolesta
Mistä näin merkittävä vajaakäyttö johtuu ja mitä sille voidaan tehdä. – Tätä esiintyy etenkin isoilla toimistoalueilla Espoossa monella alueella, kuten Länsiväylän ja Leppävaaran alueella. – Tilanne on kehittynyt pikkuhiljaa. Pääkaupunkiseudulle on muodostunut selkeitä alueita, joissa vajaakäyttöä on huomattava määrä. Helsingissä vastaavia alueita ovat Pasila, Vallila, Sörnäinen ja Pitäjänmäki, toteaa toimitusjohtaja Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy:sta. 10 Tyhjien toimistotilojen määrä on ollut Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla kasvussa vuodesta 2008 lähtien. KTI Kiinteistötieto Oy:n mukaan pääkaupunkiseudun tyhjän toimistotilan määrä on 1,0–1,1 miljoonaa neliötä ja vajaakäyttöaste noin 12,5 prosenttia. Voidaan sanoa, että Pääkaupunkiseudulla runsaasti toimistotiloja tyhjillään Pääkaupunkiseudulla on toimistotilaa tyhjillään jopa 1,1 miljoonaa neliötä. Vajaakäyttö heijastaa yritysten muuttuneita tilantarpeita – Aika suuri osa vajaakäytöstä selittyy sillä, että markkinoille on tullut uutta ja parempaa tilaa, joka tyydyttää paremmin yritysten tarpeita kuin vanha tarjolla oleva tilakanta, toteaa KTI Kiinteistötieto Oy:n toimitusjohtaja Hanna Kaleva.. Vastaavasti pääkaupunkiseudun liiketilojen vajaakäyttöaste on alle viisi prosenttia ja tyhjää liiketilaa kaikkiaan reilut 150 000 neliötä. Vastaava luku liiketilojen kohdalla on reilut 150 000 neliötä. Luvut kertovat omaa kieltään. – Pitäjänmäki on jo vanha klassinen esimerkki tästä ilmiöstä, tosin siellä tyhjillään olevia toimistorakennuksia ei ole enää niin paljon kuin oli vielä jokunen aika sitten
Tämä on luonnollisesti sidoksissa siihen, miksi vanhoja tiloja on jäänyt tyhjilleen. – Aika suuri osa vajaakäytöstä selittyy sillä, että markkinoille on tullut uutta ja parempaa tilaa, joka tyydyttää paremmin yritysten tarpeita kuin vanha tarjolla oleva tilakanta, Kaleva toteaa. – Nyt halutaan tukea uusia tekemisen tapoja, ja tähän ajatteluun vanhat toimistotilat eivät sovellu, Kaleva sanoo. – Sen jälkeen mentiin taas pikkuisen alaspäin, ja tilat ovat tyhjentyneet tasaiseen tahtiin, Kaleva kuvaa. Kohti tehokkaampaa tilankäyttöä Luonnollisestikaan jo yleinen taloustilanne ei anna tukea tilan käytön kasvulle vaan päinvastoin: kun yrityksillä menee huonosti, tilaa tarvitaan vähemmän. Uusia markkinoita kehittävät eniten rakennusliikevetoiset kiinteistökehitysyhtiöt ja myös jonkin verran kiinteistösijoitusyhtiöt, kuten Sponda ja Technopolis sekä instituutiosijoittajat, kuten eläkeyhtiöt. – Puhutaan työympäristöjen kehittämisestä ja lähdetään siitä, mitä ihmiset tekevät ja katsotaan, millaisia työympäristöjä halutaan sen pohjalta luoda. Kohde oli aiemmin tyhjillään. – Iso osa uusista toimistoista on päätynyt ulkomaisten sijoittajien käsiin, Kaleva kuvaa. – Halutaan myös modernia tilaa ja puhutaan monitilatyöLapinlahdentie 1 Helsingin kantakaupungissa on saanut kokonaan uudet toimistotilat ja vuokralaiset. Uutta toimistotilaa rakennetaan Merkille pantavaa on se, että vastaavasti toimistotilojen vajaakäytön ohella pääkaupunkiseudulle ja Helsingin alueelle rakennetaan koko ajan yritysten käyttöön uutta toimistotilaa. – Iso osa uusista toimistoista on päätynyt ulkomaisten sijoittajien käsiin.. Taustalla on työkulttuurin muutos, joka heijastuu Kalevan mukaan mitä suurimmissa määrin tilankäyttöön. KTI Kiinteistötieto Oy:n mukaan viimeisen seitsemän– kahdeksan vuoden aikana pääkaupunkiseudulle on valmistunut 760 000–770 000 neliötä uutta toimistotilaa. 11 vuoden 2009 finanssikriisivaikutukset alkoivat näkyä myös tätä kautta. Vuosina 2010–2011, kun talous näytti hetkellisesti paremmalta, tilanne hieman korjaantui, Kaleva kuvaa
– Nyt mennään myös yhä enemmän siihen, että työntekijät siirtyvät omista työhuoneista avokonttoriin tai monitilaympä ristöön.. ympäristöistä. hankkiutua uuteen tilaan tai rakennukseen, nykypäivänä lähes poikkeuksetta yritys ottaa uudessa tilassa käyttöönsä aiempaa vähemmän neliöitä. – Myös suhdanteet vaikuttavat tilanteeseen: on työttömyyttä, kuluttajien ansiot eivät nouse, verotus kiristyy ja kulutus pienenee. Myös yritysten sijaintipreferenssit ovat muuttuneet. – Nyt olemme tilanteessa, jossa yksittäinen kulutus junnaa paikoillaan ja koko yksityinen kulutusrakenne on muuttumassa. Verkkokaupan tulolla ja sen kasvulla on heijastuksia liiketiloihin. Vajaakäytön määrää on Kalevan mukaan ollut nostattamassa merkittävästi juuri se, että toimistoissa mennään yhä kompaktimpaan ja tehokkaampaan tilankäyttöön. – Länsimetro ja Kehärata vaikuttavat sijaintien kilpailukykyyn. – Jos Helsingin keskustassa jää tyhjilleen joku toimistotila, puhutaan vain kuukausista, kun uusi vuokralainen on paikalla, Kaleva toteaa. Miten pitkään vajaakäytössä olevat tilat sitten ovat tyhjillään ja mitä niille voidaan tehdä. Kaleva vastaa sanomalla, että vajaakäytön pituus on riippuvainen siitä, millaisesta tilasta ja sijainnista on kyse. – Sitten on vuosikausia tyhjillään olevia kohteita, jotka sijaitsevat syrjemmässä. Toimistorakennus oli vuosia tyhjillään, mutta nyt se on rakennettu käytännössä sisältä päin kokonaan uudestaan. Jos toimistotilat on rakennettu alun perin yhden toimijan toimitilaksi, vaatii paljon töitä, että se pystytään muuttamaan vuokrattavaksi useammalle yritykselle. – Jos joku yritys päättää Toimitusjohtaja Hanna Kaleva seisoo Lapinlahdenkatu 1:n edessä. 12 Liiketilojen vajaakäyttö uusi ilmiö Liiketilapuolella vajaakäyttö on Kalevan mukaan alkanut selkeästi ilmetä vasta viime vuonna. – Nyt mennään myös yhä enemmän siihen, että työntekijät siirtyvät omista työhuoneista avokonttoriin tai monitilaympäristöön, joissa tilat ovat aina pienempiä ja tehokkaammassa käytössä. Niiden markkinat kun toimivat eri tavalla kuin toimistotilojen puolella. Samalla kuitenkin uusiakin kauppakeskuksia nousee, Kaleva muistuttaa. Ihmiset ostavat tavaroita nyt monta muutakin kanavaa pitkin kuin menemällä kauppakeskuksiin tai tavarataloihin, Kaleva kertoo. Tämä tapahtuu jopa siitä huolimatta, että yritys olisi kasvussa, Kaleva toteaa. Niissä saattaa olla myös hankalampia pohjaja muita teknisiä ratkaisuja. Toimistomarkkinoita ohjaa tällä hetkellä aika paljon uudet ratahankkeet, Kaleva toteaa
Mikä osa se sitten on, sitä ei pysty kukaan arvioimaan. – Helsingin kantakaupun– Jos Helsingin keskustassa jää tyhjilleen joku toimistotila, puhutaan vain kuukausista, kun uusi vuokralainen on paikalla, toteaa Hanna Kaleva Tyhjillään olevaa toimistokohdetta on Kalevan mukaan nykypäivänä tosi vaikea, jopa lähes mahdoton myydä, ellei ole tiedossa selkeitä askeleita, mitä sille voidaan tehdä. Eikä meillä olekaan tiedossa tapauksia, joissa kohteita olisi purettu ilman, että olisi tiedetty, mitä siihen on tulossa tilalle, toteaa toimitusjohtaja Hanna Kaleva. wille. | autola. – Tosin ei purkaminenkaan ilmaista ole. 13 Tyhjä kohde ei mene kaupaksi Tyhjillään olevaa toimistokohdetta on Kalevan mukaan nykypäivänä tosi vaikea, jopa lähes mahdoton myydä, ellei ole tiedossa selkeitä askeleita, mitä sille voidaan tehdä. | wihuri. Rakentamismääräykset sanelevat, mitkä muutokset edellyttävät rakennuslupaa. Teksti ja kuvat: Marjo-Kaisu Niinikoski Tosiasia on, että jo nyt on jouduttu purkamaan toimistorakennuksia.. Omistajan ensisijainen tavoite onkin löytää kohteeseen uusi vuokralainen. Tiloja tulee jatkossakin olemaan tyhjillään, Kaleva vastaa. Jos tehdään toimistotilojen sisälle pienehköjä muutoksia eli esimerkiksi siirretään vähän seiniä, se ei tyypillisesti vaadi rakennuslupaa. – Jos päästään sillä, että tehdään toimistotilaan muutoksia uutta vuokralaista varten, päästään tosi vähällä, Kaleva sanoo. Kaleva korostaa, että ratkaisut tilanteeseen on aina kohteesta riippuen tapauskohtaisia. Tuleeko tilanne vajaakäytön suhteen korjaantumaan. 020 510 10 Wille 665 865 gissa käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä vanhoja toimistorakennuksia muutetaan useimmiten joko asunnoiksi tai hotelleiksi. | p. Millainen ovat sitten toimistoja liiketilojen tulevaisuuden näkymät. Kaavamääräykset rajoittavat Toimistotai liiketilarakennusten muuttamista vaikkapa asuinrakennuksiksi hankaloittavat voimassa olevat kaavamääräykset, jotka sanelevat, mitä tontille saa rakentaa. Tosin jos omistajalla on tyhjillään oleva toimistorakennus, silloin katsotaan kyllä ihan jokainen vaihtoehtoinen kortti läpi, Kaleva korostaa. – On ihan selvää tässä tilanteessa, että iso osa reilusta miljoonasta neliöstä ei tule enää koskaan olemaan toimistokäytössä. – Käyttötarkoituksen muutokset edellyttävät en, silloin tietysti aina tarvitaan rakennuslupa usein pitkiä lupaja kaavoitusprosesseja, Kaleva kuvaa. Tosiasia on, että jo nyt on jouduttu purkamaan toimistorakennuksia. – Ikävä kyllä ei lyhyellä aikajänteellä ole tiedossa näkymää, että tilanne tulisi radikaalisti muuttumaan. – Kaavamuutosprosessit ovat todella hankalia ja hitaita
Rastilan metroaseman ympäristössä asuu nykyisin noin 5 000 asukasta, kun esimerkiksi Vuosaaren metroaseman läheisyydessä asukkaita on yli 11 000. Uusille taloille etsitään rakentamispaikkoja metroaseman, liikekeskuksen ja torin ympäristöstä, puistoalueilta sekä asuintonteilta nykyisten rakennusten lomasta. Lähde: Osakeasuntojen hinnat, Tilastokeskus Meri-Rastilaan lisää asuinrakentamista Helsingin Meri-Rastilan nykyiselle asuinalueelle kaavaillaan uutta asuinrakentamista. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,4 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 0,2 prosenttia. Täydennysrakentaminen voi olla myös keino rahoittaa osa nykyisten rakennusten remonteista. Vuoden 2015 helmikuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 2 215 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 612 euroa ja muualla Suomessa 1 667 euroa. Kuukausitiedot tarkentuvat seuraavien kuukausien aikana siten, että vuoden lopulliset tieOsakeasuntojen hinnat lähes ennallaan helmikuussa dot julkaistaan seuraavan vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen julkaisun yhteydessä. Alueen keskeiset vetovoimatekijät halutaan säilyttää. Osakeasuntojen hintojen kuukausitilaston ilmestyessä siinä on mukana tuoreimman Vanhojen osakeasuntojen kehtys kuukausittain, indeksi 2010 = 100 tilastokuukauden osalta noin 40 prosenttia kaikista kaupoista. – Kun alueelle saadaan lisää asukkaita, myös ympäristön kehittämiseen on paremmat mahdollisuudet kohdistaa resursseja, projektipäällikkö Tero Santaoja Lähiöprojektista sanoo.. Tavoitteena on, että 10–15 vuoden kuluessa alueelle valmistuisi asuntoja noin 3 300–4 600 asukkaalle. – Täydennysrakentaminen toisi myös uusia asumisvaihtoehtoja nykyisille asukkaille, esimerkiksi esteettömiä asuntoja hissitaloissa, arkkitehti Linda Wiksten Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo. Puistot, kadut ja aukiot kuntoon Meri-Rastilan kaupunkiuudistukseen liittyy lisärakentamisen mahdollistavan asemakaavan lisäksi Helsingin lähiöprojektin koordinoima kehittämishanke, jonka tarkoituksena on parantaa alueen puistoja, aukioita, katuja ja metroaseman ympäristöä sekä edistää asukastoimintaa. 14 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerrosja rivitaloasuntojen hinnat koko maassa nousivat 0,1 prosenttia tammikuusta helmikuuhun. Niitä ovat esimerkiksi vehreät kävelyreitit, yhteisöllinen leikkipuisto ja turvalliset reitit kouluihin. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,6 prosenttia. Suunnittelussa selvitetään kaupan palveluiden ja pienyrittäjien tilojen lisäämistä sekä kaupungin palveluiden riittävyyttä – esimerkiksi koulun laajennus tai uusi päiväkoti voi olla tarpeen. Wikstenin mukaan uusi rakentaminen täydentäisi lisäksi asuntojen omistusja kokojakaumaa. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,7 prosenttia ja muualla Suomessa 2,3 prosenttia edellisvuodesta. Kaupungin tavoitteena on saada lisää asuntoja erityisesti raideliikenteen varteen
Lisäysvelvoite tarkoittaa noin 9,5 prosenttiyksikön kasvua uusiutuvien energialähteiden käytössä nykytilanteeseen nähden. Maalämpöön siirrytään niin kaukokuin ölSuomen tulee EUkomission ehdotuksen mukaan nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvien energialähteiden käyttö on edullista ja kannattavaa: raha onkin usein tärkein motiivi muutostöihin ryhdyttäessä. Poistoilman lämmön talteenotto ja maalämpö houkuttelevat Energia-asiantuntija Mika Manner Senera Oy:stä toteaa, että uusiutuvat energiaratkaisut puhuttavat taloyhtiöissä yhä enemmän. Monessa taloyhtiössä on viime vuosina havahduttu kiinnittämään huomiota energiaratkaisuihin, erityisesti lämmitysenergian osalta. Maalämpö on monessa kiinteistössä osoittautunut kätevimmäksi ja kustannustehokkaimmaksi tavaksi siirtyä uusiutuvien energialähteiden käyttöön. – Maalämpöön siirtyminen on nollainvestointi, joka maksaa itsensä takaisin 5–10 vuodessa, Manner muistuttaa.. Vanha öljykattila on helppo vaihtaa esimerkiksi maalämpöjärjestelmään, joka maksaa itsensä käytössä takaisin 5–10 vuodessa. Uusiutuvan energian käytössä Suomi kuuluu EU-maiden kärkijoukkoon yhdessä Ruotsin, Latvian ja Itävallan kanssa. Motiva Oy:n tietojen muÖljyn hinnanlasku ei ole vähentänyt halua siirtyä uusiutuviin energiaratkaisuihin EU-komission säädökset uusiutuvan energian käytön kasvuodotuksista patistavat taloyhtiöitä pohtimaan energiaratkaisujaan uusiksi. 16 kaan uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli vuonna 2013 Suomessa 31 prosenttia eli 415,3 petajoulea
17 öljylämmitteisissäkin kohteissa: – Öljylämmitteisissä kiinteistöissä tekninen tila on yleensä valmiiksi niin suuri, että maalämpöjärjestelmän koneisto saadaan mahtumaan sinne hyvin. Lisäksi niin kaukokuin öljylämmitteisiin kiinteistöihin asennetaan poistoilman lämmön talteenottokoneistoja – usein samalla lämmitysjärjestelmä vaihdetaan maalämpöön: – Jos kerrostalon huippuimuriin ei ole asennettu poistoilman lämmön talteenottokoneistoa, noin 35–40 prosenttia lämmitysenergiasta menee hukkaan. – Kaukolämpöenergian hinta on noussut noin 9,5 prosenttia joka vuosi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muutos ei vaikuta kiinteistön julkisivuun mainittavasti.. Sama ongelma on myös öljylämmitteisissä kiinteistöissä, Poistoilman lämmön talteenotto ja maalämpö houkuttelevat Lämmönkeruuputkisto saadaan koteloitua nätisti piiloon rappukäytävissä. Taloudellinen motiivi ohjaa päätöksentekoa Uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöönotossa painavin motiivi on yleensä raha. Poistoilman lämmön talteenottokoneisto kiinnitetään huippuimuriin. Energia-asiantuntija, diplomiinsinööri Mika Manner Senera Oy:stä kertoo, että kiinnostus maalämmön käyttöä kohtaan kasvaa koko ajan. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen tai olemassa olevan energialähteen täydentäminen uusiutuvilla ratkaisuilla maksaa itsensä nopeasti takaisin. Muutos onnistuu niin kaukokuin öljylämmit teisissäkin kohteissa Teemu Hyryn mukaan maalämpöön siirtyminen on samankaltainen prosessi niin kaukokuin jylämmitteisissäkin taloyhtiöissä: – Kaukolämpöverkko kattaa suuren osan maan taajama-alueista, ja suuri osa vanhemmista kiinteistöistä on vaihtanut öljylämmityksen kaukolämpöön silloin kun muutos tuli mahdolliseksi. Viime syksynä keravalainen asuntoosakeyhtiö Kääpäkatu 4 vaihtoi kaukolämmön maalämpöön: – Ensin hankkeesta päätettiin taloyhtiön hallituksen kanssa, sitten tehtiin perusselvitys hankkeen toteuttamismahdollisuuksista Suomen Energiainsinöörit Oy:n kautta. Öljylämmityksestä maalämpöön siirryttäessä saadaan kuitenkin parhaat energiataloudelliset hyödyt, kertoo energia-asiantuntija Teemu Hyry Senera Oy:stä, maalämpöjärjestelmiin ja energiansäästöratkaisuihin erikoistuneesta asiantuntijayrityksestä. – Kiinteistöissä ymmärretään, että öljyn hinnanlasku on väliaikainen ilmiö, eikä se vaikuta merkittävästi suunniteltuihin investointeihin. Kun myönteinen päätös oli saatu, tilattiin suunnitelma ja saatiin energialaskelmat. Pientalopuolella öljyn hinnan putoaminen on jäädyttänyt maalämpömarkkinoita jonkin verran, Teemu Hyry kertoo. Taloyhtiöissä on pakko miettiä, miten huoltoja asumiskustannuksia saadaan laskettua, ja usein energia-asioihin tarttuminen on järkevin ratkaisu, toteaa isännöitsijä Jorma Kärkkäinen keravalaisesta Kanniston Huolto Oy:stä. Kaukolämpötekniikka taas mahtuu varsin pieneen tilaan, jolloin maalämpöön siirryttäessä saatetaan joutua miettimään tilaratkaisuja uusiksi. Haastatvaikka öljyn hinta onkin viime aikoina laskenut jonkin verran. Tämä on kiinteistöjen energiatalouteen vaikuttavista asioista suurin heti rakennuksen vaippaan liittyvien ratkaisujen jälkeen. Jorma Kärkkäinen ei kuitenkaan ole kohdannut tilaongelmia isännöimissään kohteissa maalämpöön siirryttäessä
60 asunnon kiinteistöön saatiin maalämpö ja poistoilman lämmön talteenotto käyttöön noin kahdessa kuukaudessa.. Kaukolämmitteisissä taloissa tekniikkatilojen käyttöä täytyy joskus pohtia tarkemmin muutostöitä tehdessä. – Ennen urakkaan ryhtymistä pohdimme eri vaihtoehtoja. Öljykattila vaihtui maalämpöön Espoossa Espoolaisessa asunto-osakeyhtiö Juurivaarassa vaihdettiin vanha öljykattila maalämpöön viitisen vuotta sitten. Kärkkäinen vinkkaa, että muutostyön yhteydessä kannattaa tehdä myös lämmönsäätöjen tasapainotus asunnoissa. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä Paavo Åvist kertoo, että muutos on ollut toimiva ja kannattava. 18 telimme urakoitsijoita ja teimme laskelmia, minkä jälkeen asiasta päätettiin yhtiökokouksessa. – Vaikka lämmönjakelussa ei varsinaisesti ollut ongelmia missään remontin vaiheessa, asukkaat yhdistivät vedontunteen meneillään olevaan remonttiin. Kaukolämpöön siirtyminen ei taloyhtiössämme olisi kannattaIsännöitsijä Jorma Kärkkäinen on huomannut, että kiinnostus uusituviin energialähderatkaisuihin on taloyhtiöissä kasvanut viime aikoina. Vanhan öljykattilan uusiminen olisi ollut halvin vaihtoehto, mutta päädyimme energiatehokkaampaan ratkaisuun. Varsinainen muutostyö sujui ripeästi: 60 asunnon kiinteistöön saatiin maalämpö ja poistoilman lämmön talteenotto käyttöön noin kahdessa kuukaudessa. Maalämpöjärjestelmän koneisto mahtuu hyvin vanhan öljykattilan tilalle
64 060 kWh/vuosi (71 %) – Kaikki säästöt maalämmöllä n. 25 580 kWh/vuosi – Vuosittainen säästö n. Pihaan porattiin kolme kappaletta 115-metrisiä kaivoja ja vanhat, pienet patterit vaihdettiin uusiin. – Seuraavaksi olemme suunnitelleet ottavamme käyttöön aurinkopaneelit: näin taloyhtiöstämme tulisi sähköntuoton suhteen täysin omavarainen, Åvist pohtii. 4192 e/vuosi (2012, öljyn hinnalla 0,75 e/l) – IVT:n Greenline HT E21 -lämpöpumppu – Lämpökaivoja 3 kpl, syvyys 115 metriä Lähde: Senera Oy on asettunut 3000–3500 euron vuositasolle! As Oy Juurivaara sai muutostyöhön myös noin 6000 euron energia-avustuksen Espoon kaupungilta. Asukkaat ovat olleet tyytyväisiä ratkaisuun ja Åvist toteaa isännöintityönkin vain helpottuneen muutoksen myötä, kun uusi järjestelmä on käytännössä huoltovapaa. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Senera Oy. Nyt ostettavan lämmitysenergian hinta As Oy Juurivaaran lämmön ja lämpimän käyttöveden tuottavat nykyään IVT:n Greenline HT E21 -lämpöpumppu, lämminvesivaraaja ja puskurivaraaja. 89 640 kWh/vuosi – Ostettava lämmitysenergia maalämpöön siirtymisen jälkeen n. Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! Asiakkaanamme et maksa liikaa! Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Kun sisäilmalla on merkitystä. Åvist kertoo, että muutostyöstä saatu taloudellinen hyöty on ollut valtava: – Aikaisemmin öljylasku oli talvesta riippuen noin 7000– 12000 euroa vuodessa. www.suodatinkeskus.com – Seuraavaksi olemme suunnitelleet ottavamme käyttöön aurinkopaneelit.. / Markus Manner ja Jorma Kärkkäinen nut, myös suorasähkö suljettiin heti pois kalliina. Kaiken kaikkiaan urakka kesti noin kuukauden. 9000 l/vuosi – Ostettava lämmitysenergia ennen maalämpöä n. 19 As Oy Juurivaaran maalämpöprojekti – Neljän asunnon kaksikerroksinen rivitalo – Rakennusvuosi 1954 – Lämmitettävä pinta-ala 364 m2 – Öljyn kulutus n. Samalla tiloista poistettiin asbestia. Åvist kertoo, että muutostyö oli helppo ja nopea: – Muutostöiden yhteydessä poistettiin vanha vesivaraaja ja purettiin koksinpolttouunin piippu
VVO:n viime vuosi oli erinomainen. VVO jatkaa yhä kasvuaan VVO ylsi viime vuonna historiansa parhaaseen liikevaihtoon.. kerroksen kokoustilassa Helsingin Mannerheimintieltä. 367 miljoonan euron liikevaihto oli yhtiön historian paras. Asunto-omaisuuden arvo oli 3,6 miljardia ja lisää tulee koko ajan. Liikevoitto on kasvanut vuosi vuodelta ja tulos viime vuonna ennen veroja oli 90 miljoonaa euroa. Historian paras liikevaihto viime vuonna Vuokra-asuntomarkkinat kasvavat taantumasta huolimatta. Tyytyväinen mies pysähtyy katsomaan suurista ikkunoista avautuvaa kaupunkia. Yhtiön toimitusjohtaja Jani Nieminen kertoo haastatelussa, miten VVO pystyy vastaamaan asuntomarkkinoiden muutoksiin. 20 VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen käyskentelee yhtiön pääkonttorin 7. Ladotaan pöytään muutamia lukuja. Vuokraasuntoyhtiö VVO ylsi historiansa parhaaseen liikevaihtoon viime vuonna
Ne ovat kovia yhtälöitä, Nieminen puristelee päätään. – Miellämme olemme kuitenkin valtakunnallinen toimija ja pidämme tärkeänä, että muihinkin suuriin kaupunkeihin investoidaan. Ihmiset ovat huomanneet, että asuntojen arvot eivät välttämättä nousekaan. Lisääntynyt vapaarahotteinen uudistuotanta on helpottanut tilannetta paikallisesti ja hetkellisesti, mutta ongelma ei ole poistunut. – Taloudellisesti huonot ajat 000 kotia 35 paikkakunnalla. Kun kerran on vuokrakämpän saanut, niin siitä pidetään kiinni. Hyvät sijainnit lisäävät kysyntää Myös muissa kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen kysyntä on jatkunut melko tasaisena. Wienissä tehdään hyvään paikkaan valmis asuintalo samalla hinnalla kuin Helsingissä saa tontin ja osan autopaikoista, taloa ei ole vielä rakennettu ollenkaan, Nieminen vertaa. Tulijoita olisi enemmän kuin Helsingin seutu pystyy kunnolla ottamaan vastaan. Yhteensä kaupaksi meni lähes 300 asuntoa, joista yhtiö kirjasi noin yhdeksän miljoonan myyntivoitot. Ihmiseltä on voinut lähteä työt alta ja talolla ei ole arvoa. Viime vuoden aikana yhtiö myi vuokra-asuntoja muun muassa Salosta, Rovaniemeltä, Kuopiosta, Imatralta, Raumalta ja Joensuusta. VVO:lle valmistui viime vuonna 750 vuokra-asuntoa, joista Helsingin seudulle runsaat 500. Eli kaksi kolmasosaa asunnoista Toimitusjohtaja Jani Nieminen on tyytyväinen. Joistain paikkakunnilta VVO on myynyt kiinteistöjään pois. Pienemmilläkin paikkakunnilla VVO:n rakennuttaminen on ollut sikäli viisasta, että asunnot ovat sijainniltaan keskeisissä paikoissa hyvien kulkuyhteyksien päässä. Mutta nykyinen taloudellinen tilanne on saanut ihmiset huomaamaan, että kerrytetty varallisuus voikin menettää arvoaan. Meillä on pääkaupunkiseudulla iso haaste saada kysyntä ja tarjonta vastaamaan toisiaan, Nieminen toteaa. Ihmiset siis viihtyvät vuokralla. Asunnot ovat täynnä, vuokra-aste on hyvin korkea, Nieminen sanoo. Vuokrausaste on korkea, yli 98 prosenttia. Ollaan totuttu siihen, että asuntojen arvot nousevat koko ajan. Kun puhutaan, että yhtiön vuokra-asuntojen täyttöaste on yli 98 prosenttia, niin se tarkoittaa koko maata. tulee pääkaupunkiseudulle. Silloin vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa, Nieminen pohtii. – Suuri liikevaihto tulee siitä, että investoimme yhä enemmän ja asuntojen tarjonta kasvaa. Ongelma ja haaste on tuttu. – Suomessa pitäisi olla samanhintaista asumista kuin Wienissä. – Nuoret eivät suunnittele työuriaan samalla tavalla kuin aikaisemmat sukupolvet. VVO:n asunnoissa keskimääräinen asumisaika on noin kuusi vuotta. Nieminen uskoo, että työvoiman liikkuvuus myös lisää vuokra-asuntojen kysyntää. – Kaavoituksen kankeus on iso ongelma, rakentamiseen kelvollista tonttimaata ei ole riittävästi. Nuoret eivät suunnittele elämän mittaisia työuria. Ihmiset tekevät työtä yhdessä paikassa tietyn aikaa ja sitten muuttavat työn perässä muualle. Sekä kaupungin sisällä että kaupunkien välillä. Nyt asuntoja on 42 paikkakunnalla, joten paikkakuntien määrä tulee vähenemään. Viime vuonna VVO teki päätökset 300 miljoonan euron investoinneista uudisrakentamiseen, valmiiden asuntojen ostamiseen ja vanhojen korjaamiseen. Maahan tarvitaan useita kasvukeskuksia. Asunnot ovat usein ihmisen elämän suurin investointi. Tunkua Helsingin seudulle 45 vuoden ikään ehtinyt VVO vuokraa asuntoja ympäri Suomea. Rakennuskustannukset ovat Niemisen mielestä liian korkeat. Kansa valuu maakunnista pääkaupunkiseudulle, jossa on kipeä pula vuokra-asunnoista. VVO:n asunnot ovat täynnä ja lisää tulee koko ajan.. Niemisen mukaan etenkin pääkaupunkiseudulla vaihtuvuus vuokra-asunnoissa on laskenut. Yhtiö teki sitovia päätöksiä yli 1500 asunnon rakennuttamisesta lähivuosina. 21 Vuoden vaihteessa oli rakenteilla yli tuhat vuokra-asuntoa. Nieminen luettelee syitä pullonkaulalle: Rakentaminen on kallista, tonttimaa on kallista, määräykset ja normit aiheuttavat kustannuspaineita, kaavoitusta pitäisi tehostaa. Yhtiö investoi luottaen tulevaisuuteen. Jonkinlainen metropolihallinto olisi yksi ratkaisu, sen avulla kaupunkirakenne yhdenmukaistuu. – Helsinkiin on tulossa Turun kaupungin verran ihmisiä lisää tulevina vuosina. Omistusasumisessa on sellainen jännä tilanne, että jossain järven rannalla saattaa olla hieno omakotitalo, jolla ei ole käytännössä mitään arvoa. Yhtiön tavoitteena on vuoden 2018 loppuun mennessä tarjota 45 heijastuvat asuntokauppaan. VVO:lla on vuokra-asuntoja yli 40 000. Jossain paikkakunnilla teollisuus on vähentynyt tai Nokia lähtenyt pois, ja ihmiset muuttavat työn perässä muualle
VVO pyrkii suunnitteluratkaisuissaan entistä pienempiin keskipinta-aloihin. Yksi Niemisen mainitsema VVO:n tunnuslukuja 2014 Asuntoja 40 798, joista 26 841 Lumo-asuntoa ja 13 952 VVO-asuntoa. Liikevaihto: 367,9 M€ Liiketulos: 90,3 M€ Taseen loppusumma: 2587,8 M€ Asunto-omaisuuden arvo: 3,6 M€ Oman pääoman tuotto-%: 13,3 Sijoitetun pääoman tuotto-%: 5,9 Osakekohtainen tulos: 9,60 € Keskivuokra: 12,91 Henkilöstö vuoden lopussa: 343 VVO panostaa nyt uuteen brändiinsä Lumo-asuntoihin. Niemisen mukaan kaavoitus näyttelee suurta roolia myös asuntojen kokoratkaisuissa. Asukkaat ovat kovasti tykänneet. Vuokralle haetaan pieniä asuntoja. – Kaavoitus on Helsingissä ohjannut asuntokokoja suureksi. Rakennuksiin on velvoitettu rakentamaan tietty määrä autopaikkoja, ja niiden tekeminen on kallista. Yhden ja kahden hengen talouksien määrä kasvaa. – Meillä on kokonaan autottomia taloja muun muassa Keravalla, Tampereella ja Helsingissä. Monet nuorista ei edes aja ajokorttia nykyään. Kaavoitus ei ole vielä päässyt tähän kehitykseen mukaan, Nieminen sanoo. Kaikkein kalleimpien vuokraasuntojen kysyntä puolestaan jatkoi viime vuonna laskuaan. – Pihalla odottaa vuokra-auto, jonka voi vuokrata vaikka pariksi tunniksi. 22 este rakentamiselle on autopaikkanormit. Niitä tarvitsisimme runsaasti lisää. Autopaikan rakentaminen maksaa keskimäärin enemmän kuin auto. Asukkaat haluavat Helsingin ydinkeskustaan kaksioon 500 euron vuokralla. Autopaikan rakentaminen maksaa keskimäärin enemmän kuin auto.. Auton vuokrahinta on hieman markkinahintaa alhaisempi. VVO on testannut Espoossa ja Tampereella sellaista mallia, että vuokrataloissa on autoja yhteiskäytössä. Me emme tänä päivänä pysty ratkaisemaan tätä ongelmaa. Tavoite: Vuoteen 2018 mennessä 45 000 kotia 35 paikkakunnalla 80 000 asukkaalle. Pauli Jokinen Pienet asunnot vetävät Voimakkain kysyntä kohdistui edelleen yksiöihin ja kaksioihin. Nyt halutaan asuntoja, jollaisia ei pystytä tekemään. Se ei ole enää hirveästi kalliimpi kuin bussilla matkustaminen, Nieminen kertoo
Remontti & muuttosiivouks et meiltä Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Alajärven emännälle M.Bucht p. 23 Panostusta Lumo-asuntoihin VVO:n painopiste on siirtynyt niin sanottuihin Lumo-asuntoihin. vain 250 euroa, ja senkin saa takaisin tietyn ajan kuluttua, jos ei vuokranantajalla ole mitään huomautettavaa. Lumo-asunnot ovat vapaarahotteisia vuokra-asuntoja. Se on eri asia pienten yksittäisten vuokranantajien kohdalla Jos vuokraa vain yhtä asuntoa ja jos siellä jotain tapahtuu, niin se tulee suhteessa aika kalliiksi. Sitä ei ole aina edes kerrottu, se voi tulla muuttajalle positiivisena yllätyksenä, kertoo VVO:n toimitusjohtaja Jani Nieminen. Elokuussa VVO sopi Hartelan kanssa, että ne toteuttavat yli 500 Lumo-asuntoa Helsinkiin, Espooseen, Tuusulaan ja Lahteen vuosien 2015–2018 aikana. – Muuttomiehet ovat uusia asukkaita vastassa. Ei olla nähty tarpeelliseksi isoa vuokravakuuden perimistä. Lumo-asuntoihin sisältyy laajakaistat ja lemmikit ovat tervetulleita asuntoihin. Niemisen mukaan VVO on niin iso toimija, että sillä on varaa laskea vuokravakuus noin alas. Lumo-asuntojen brändiin kuuluu hyvät palvelut. Lumo-brändi lanseerattiin viime vuonna. Tiedämme, että vahingot ovat harvinaisia. Asukkaat saavat muuttaessaan maksuttoman maalivalikoiman käyttöönsä ja myös erilaiset asennuspalvelut kuuluvat hintaan. 010 281 2600 www.lakeudenpito.?. VVO onkin tehnyt päätöksen olla toistaiseksi toteuttamatta vuokra-asuntokohteita niin sanotun yleishyödyllisyyslainsäädännön alaisuuteen. – Meidän asunnoista kaksi kolmasosaa on nykyisin Lumo-asuntoja. Loput toimii VVO-brändin alla, Nieminen sanoo. Lisäksi vuokravakuus on pieni, VVO:n toimitusjohtajan mukaan kaavoitus Helsingissä hidastaa asuntojen rakentamista. – Meillä on hyvin harvoin vuokranmaksuongelmia
Mikään eläkeyhtiöistä ei yltänyt viime vuonna suorissa sijoituksissaan Cityconin 5,9 prosentin tuottovaatimukseen. 24 Eläkevaroja sijoitetaan ulkomaille paremman kannattavuuden vuoksi Eläkevakuuttajatkin kilpailevat kiinteistöistä Suomalaisista eläkevakuuttajista vain Varma ja Ilmarinen ovat suurempia kiinteistösijoittajia kuin Helsingin pörssiin listattu Citycon. Surkein oli suurin, Varma.
Lisäksi yksityisalojen eläkevakuuttajien riskinottoa rajoitetaan vakavaraisuussäännöksillä, muistuttaa Työeläkevakuuttajien Telan analyytikko Maria Rissanen. – Määräaikaisen lain turvin eläkeyhtiöiden tytäryhtiöt voivat rakentaa asuntoja velkarahalla, Rissanen kertoo. Valtion eläkevakuuttaja Ver sai kaikista kiinteistösijoituksistaan parhaan eli 10,3 prosentin tuoton, kun se jätti koko homman kiinteistösijoitusrahastojen ja yhteissijoitusten hoitoon. Yksityisalojen eläkevakuuttajat saavat nostaa osakeriskiä sijoituksissaan. Muutoksen myötä pörssiosakkeiden osuuden arvioidaan nousevan noin 5–10 prosenttiyksikköä. Vain Eteralla salkkuvalinnat onnistuivat huonommin kuin suorat sijoitukset eli tuottivat vain 5,3 prosenttia, kun parhaiten onnistunut Keva sai salkuistaan tuottoa 11,1 prosenttia. Tällaisten kohteiden hinnat ovat nousussa. Keva onkin tätä ennakoiden muuttanut runsaasti sijoituksiaan rahaksi siitä huolimatta, että Eläketurvakeskuksen asiantuntijat ehdottivat eläkevakuuttajille viime vuoden lopulla osakesijoitusten painon Eläkevaroja sijoitetaan ulkomaille paremman kannattavuuden vuoksi Eläkevakuuttajatkin kilpailevat kiinteistöistä Sijoitusjakauma eläkeyhteisöryhmittäin 2005-2014. Sijoitusanalyysitalo Inderesin mukaan kiinteistöjen arvostukset ovat lähellä finanssikriisiä edeltäneen kiinteistöbuumin tasoa. – Hyvistä kiinteistösijoituskohteista on erittäin kova kilpailu tällä hetkellä, kertoo Kevan kiinteistöjohtaja Petri Suutarinen. KTI Kiinteistöindeksin mukaan kiinteistösijoitustoiminta Suomessa tuotti viime vuonna 5,6 prosenttia (Ruotsi 8,1, Norja 8,2, Tanska 4,5, maiden keskiarvo 7,0). – Pelkillä suorilla kiinteistösinostamista peräti 80 prosenttiin. Inderes kehottaakin varomaan sijoituksia Helsingin pörssin kiinteistösijoitusyhtiöissä Cityconissa, Spondassa ja Tecnopoliksessa. Suuret erot tuotoissa Cityconin miljoonan neliön kiinteistökannan arvo oli viime vuoden lopussa reilu 3,337 miljardia euroa, jossa suurin on hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevat hyväkuntoiset kohteet, joissa on tyypillisesti vakavaraiset vuokralaiset kohtuullisen pitkin vuokrasopimuksin. Parhaan tuoton Suomessa sai asunnoista: 8,2 prosenttia. Varman suora kiinteistösijoitukset olivat 3,375 miljardia, Ilmarisen 3,190 miljardia, Elon 2,150 miljardia ja Kevan 2,127 miljardia. 25 Vähittäiskaupan kauppakeskuksiin fokusoiva Citycon on todellinen kilpailija eläkevakuuttajille kiinteistösijoitusmarkkinoilla, joissa pieni Suomikin on vähitellen joutunut täyteen kansainväliseen kilpailuun. Sinä mielessä laadukkaimmista kohteista on ylikysyntää, joka heijastuu kyllä hintatasoihin. Euroopan keskuspankin EKP:n elvytysrahat ovat kohottaneet kiinteistöjen investointikysynnän Euroopassa ennätyskorkeaksi. Ei ole helppoa yhteisten eläkevarojemme sijoituksista vastaavilla talouden turbulensseissa vuosien saatoissa. Varma pystyi suorissa kiinteistösijoituksissaan vain 3,2 prosentin tuottoon, Keva 3,9, Ilmarinen 4,9, Elo 5,0 sekä Etera ja Veritas 5,5 prosentin tuottoon. – Kiinteistötransaktiomarkkinat toimivat nyt aktiivisesti Suomessa ja maailmalla. Heikoimmin pärjäsi toimistotilojen omistaja: 4,1 prosenttia. Keskimäärin eläkevakuuttajien kiinteistösijoitustuotot olivat 4,9 prosenttia, suorista sijoituksista 4,4 ja salkuista 7,7 prosenttia. Suomen eläkeyhtiöiden kannustimet asuntosijoittamiseen paranivat vuoden alussa. – Tällaisia ovat keskustoissa ja Tukholman Kistan liikekeskus (568 miljoonaa euroa). Sijoitussalkun allokoinnista eli jakamisesta eri sijoituslajeihin on erilaisia tutkimustuloksia, mutta hajauttamisen merkitystä ei kiellä kukaan. – Laki vaatii sijoittamaan eläkevarat tuottavasti, mutta turvallisesti. Kehitystä tukee osaltaan historiallisen alhainen korkotaso. Aprillipäivän aamuna myös Finanssivalvonta varoitti pankkeja osakekuplasta. – Samaan aikaan on heikompia kohteita, joille voi olla hyvin vaikeata löytää ostajia millään hinnalla. – Uusi eläkeratkaisu sisältää puolestaan muutoksen, joka tarjoaa mahdollisuuden lisätä sijoittamista osakkeisiin. Pääosa kiinnostuksesta kohdistuu parhaimpiin kiinteistöihin, tarkentaa Varman kiinteistösijoitusjohtaja Ilkka Tomperi. Millaiset salkun jakaumat turbulensseissa
Kaikki ovat Suomessa, ja 20 suurinta hajautuvat suurimpiin kaupunkeihin. Eläkevakuuttajien kokonaistuottovuosi oli kuitenkin hyvä, 7,4 prosenttia, verrattuna 18 viime vuoden keskimääräiseen reaalituottoon, 4,2 prosenttia. Olemme lisäksi olleet mukana ostamassa Skärholmen Centrum -kauppakeskusta vuoden 2015 alussa yhdessä brittiläisen Grosvenorin kanssa. Vakuuttajien kiinteistösijoitukset Suurimmalla eläkeyhtiöllä Varmalla oli viime vuoden lopussa yhteensä 1,8 miljoonan neliön suorasijoitukset. Keskiarvoksi tulee noin 2578 euroa neliöltä. 26 Sijoituskanta alueittain 2005-2014 Eläkesijoitusten tuotot eri ryhmittäin joituksilla olisi jääty nippa nappa korkosijoitusten tuoton alapuolelle, toteaa Telan Maria Rissanen. Eteralla oli suoria sijoituksia kotimaahan 720 miljoonan arvosta, mutta 203 000 neliön keskihinta on selvästi korkeampi kuin muiden, 3547 euroa neliöltä.. Elon 0,870 miljoonaa suorasijoitusneliötä kirjattiin 2150 miljoonan euron arvoiksi, keskiarvo 2471. Oppia on otettu: Varma Mitä yksityiset edellä, sitä eläkeyhtiöt perässä. Kevan suorien kiinteistösijoitusten arvo oli 2 127 miljoonaa euroa ja vuokrattava pinta-ala 0,825 miljoonaa neliötä. Myös noteeratut osakkeet ja hedge-rahastot tuottivat hyvin, noin 6–10 prosenttia. Olemme lisäksi tehneet sijoitussitoumukset mm. Niiden yhteisarvo oli vuoden 2014 lopussa 3 375 miljoonaa euroa eli keskihinta vain 1875 euroa vuokrattavalta neliöltä. Kiinteistösijoitusrahastojen ja yhteissijoitusten arvo oli 466 miljoonaa euroa, josta noin puolet kohdistuu Suomeen ja loput on ulkomaisia sijoituksia. Sijoituskohteet voivat käsittää kaikkia kiinteistötyyppejä, mutta painopiste on toistaiseksi Euroopassa ja sielläkin lähinnä likvideimmillä markkinoilla eli Ruotsissa, Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa, kertoo kiinteistösijoitusjohtaja Tomperi. Varma on aktivoitunut uudelleen kansainvälisissä sijoituksissaan vuoden 2014 aikana. brittiläiseen ja pohjoismaiseen kiinteistöpääomarahastoon. – Varma painottaa uusissa kiinteistösijoituksissaan kansainvälisiä sijoituksia salkun hajautuksen parantamiseksi. Ilmarisen suorien kiinteistösijoitusten arvo oli noin 3 190 miljoonaa euroa ja laajuus 1,3 miljoonaa neliötä, keskiarvo noin 2454 euroa neliöltä. Parhaimmat keskimääräiset tuottoprosentit saavutettiin osakkeista ja osuuksista: 10,7 prosenttia. Korkosijoituksista työeläkevakuuttajat saavuttivat vain 4,4 prosentin tuotot. Varsinkin pääomasijoitukset ja noteeraamattomat osakesijoitukset tuottivat erinomaisesti, hieman päälle 15 prosenttia. – Meillä on asuntokehitykseen keskittyvä yhteissijoitusjärjestely Ruotsissa AROS Bostadsutveckling AB:n kanssa keskittyen asuntorakentamiseen Suur-Tukholman alueella
Reilun 100 viime vuoden aikana on saavutettu keskimäärin 3,5 prosentin vuotuinen reaalituotto sijoitussalkulla, jossa on puolet korkosijoituksissa ja puolet osakkeissa. Pelkästään yksinkertaisesti korkoa korolle laskien Suomen yksityisten vakuuttajien (3,4%?1,397-kertaiseksi) ja Ruotsin parhaan (6,1%?1,808-kertaiseksi) välinen ero merkitsee kymmenessä vuodessa yli 20 miljardia euroa. – Kohteita haetaan muista Pohjoismaista sekä vakailta ja likvideiltä eurooppalaisilta kiinteistömarkkinoilta kuten IsostaBritanniasta, Ranskasta ja Saksasta sekä Yhdysvalloista. Kehumista ei ollut julkisalojenkaan eläkelaitoksissa, vaikka niiden keskimääräinen tuottoprosentti oli parempi. Näin eläkevarojen määrä on lähes nelinkertaistunut. Tavoitteena on rakentaa noin kymmenelle eri suurkaupunkialueelle hajautettu. Kymmenen viime vuoden aikana suomalaiset yksityisalojen eläkevakuuttajat tuottivat keskimäärin vuodessa vain 3,4 prosenttia ja julkisalojen eläkelaitokset 4,3 prosenttia. 27 Työeläkevakuuttajat Telan analyytikko Maria Rissanen julkaisi vertailun suomalaisten yksityisten eläkeyhtiöiden ja julkisten eläkelaitosten sijoitusmenestyksestä maaliskuun alussa. Ruotsi-tasoon eroa kymmeniä miljardeja Kaikki luvut olisivat vallan toisenlaisia, jos olisi osattu yhtä hyvin kuin ruotsalaiset, saati tanskalaiset. Oppia on otettu: Ilmarinen Ilmarinen kertoi vuoden 2013 lopulla lisäävänsä kiinteistösijoitusten määrää sijoitussalkussaan. Tällainen salkku muistuttaa karkeasti työeläkevarojen nykyjakaumaa. Kasvu oli rivakampaa (7,2 prosenttia) kuin kannan keskimääräinen vuosikasvuvauhti (8,4 miljardia euroa) kymmenen tätä edeltävän vuoden aikana (2004–2013). Ruotsalaisten vakuuttajien tuotot olivat 5,6–6,1 prosenttia ja tanskalaisten peräti 7,3–8,0 prosenttia vuodessa. Ilmarinen on sijoittanut Bastion Tower I ja II -nimisiin yhtiöihin, jotka omistavat Brysselissä sijaitsevan toimistokiinteistön. Ilmarisen omistusosuus on noin puolet. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallion mukaan tämä tapahtuu pääosin ulkomailla tehtävillä suorilla kiinteistösijoituksilla. Ruotsissa olisi karttunut kymmeniä miljardeja enemmän Suomalaiset yksityisalojen eläkeyhtiöt olivat surkeita sijoittajia vuosina 20042013 verrattuna muihin pohjoismaihin. Ilmarinen on alkanut sijoittaa myös yhdysvaltalaisille asuntomarkkinoille. Vuoden 2014 aikana lakisääteisten työeläkevakuuttajien yhteenlaskettu rahastoitujen varojen määrä eli sijoituskanta kasvoi 10,3 miljardilla eurolla ja oli 172,5 miljardia euroa. Työeläkevarojen keskimääräinen vuotuinen reaalituotto on ollut 4,2 prosenttia viimeksi kuluneiden 18 vuoden aikana. Sijoitus on tehty yhdessä ranskalaisen institutionaalisen sijoittajan kanssa. Tuottojen uudelleen sijoituksen kautta luku kertautuu
Muihin euroalueen maihin sen sijaan sijoitettiin 2,4 miljardia euroa enemmän ja euroalueen ulkopuolelle 12,0 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Elo kieltäytyi antamasta tietoja kilpailusyihin vedoten, Veritas ei vastannut lainkaan. Työeläkesijoitusten kautta tuetaan jo monilla tavoilla – noin 45 miljardin euron edestä – kotimaan taloutta ja työllisyyttä, Rissanen huomauttaa. Varma 3375 1180 1875 466 10 ”Tyypillinen” Ilmarinen 3190 1300 2454 492 10,8 Lisää ulkomaille elo 2150 870 4271 554 13 Voidaan lisätä Etera 720 203 3547 300 17,5 Ei lisätä Keva 2127 825 2578 698 6,8 Voidaan lisätä Eläkevakuuttajien huippukiinteistöt Varma Annankatu 18 (ECHA), Hki Arabiakeskus, Hki Finlaysonin alue, Tampere Flamingo, Vantaa Itämerenkatu 11-13 (Sitra, Supercell, Jolla), Hki Kauppakeskus Willa, Hyvinkää Stockmannin parkki, Hki Panorama Tower, Espoo Salmisaaren toimistot ja liikuntakeskus (Varma, Danske Bank, Lemminkäinen), Hki Ässäkeskus (SOK), Helsinki Ilmarinen Aleksanterinkatu 17, Hki Aleksanterinkatu 30-34, Hki Aleksanterinkatu 44, Hki Aleksi 13, Hki Aleksanterinkatu 40-42, Hki Karaportti, Espoo Satamakaari 24, Hki Jaakonkatu 3, Hki Iso-Kristiina, Lappeenranta Keskuskatu 7, Hki Keva Kauppakeskus Sello, Espoo (osuus 49 %) Hämeenlinnakeskus, H-linna Kamppiparkki, Hki Abraham Wetterintie 6, Hki Työpajankatu 13, Hki Gaselli, Hki-Vantaa Yliopistonkatu 22, Turku Ilveshotelli, Tampere Keilasatama, Espoo Haukipurontie, Hki-Vantaa Etera Kauppakeskus Sello, Espoo KPMG:n talo, Töölönlahti Hki E&Y:n talo, Töölönlahti Hki Alman talo, Töölönlahti Hki Tilkan sairaala, Hki Kutomotie 16 ja 18, Hki Dixi, Vantaa Eteran toimitalo, Hki Esterinportti, Hki Tilkan Viuhka, Hki Eläkevakuuttajien kiinteistösijoitukset 31.12.2014 pakeskuskiinteistöjä ja 35 % toimistokiinteistöjä sekä 15 % hotelleja ja erikoiskiinteistöjä. Parhaat päältä Millaisissa kiinteistöissä eläkevarat ovat. Oppia on otettu: Keva Myös Keva tutkii paraikaa, miten se voisi laajentaa suorien kiinteistösijoitusten kotimarkkina-aluetta muihin Pohjoismaihin. Tarkoitus on pitää se jatkossa samalla tasolla. noin 400 erillistalon kiinteistösalkku. – Ilmarisen sijoitusten allokaatiojakauma on toiminut hyvin lähiajan markkinaympäristössä, mutta tulevien vuosien aikana tarkoitus on kasvattaa vaihtoehtoisten omaisuusluokkien, kuten kiinteistöjen, listaamattomien osakkeiden sekä infrastruktuurisijoitusten osuutta sijoitussalkussa, Mursula sanoo. Eli lisää mahtuu vielä vähän, kertoo kiinteistösijoitusjohtaja Timo Stenius. Maria Rissanen painottaa, että eläkevarojen tärkein panos isänmaallisiin talkoisiin on se, että nykyisten ja tulevien eläkkeiden rahoitus on turvattu. Oppia on otettu: Elo ja Etera Elo tekee suoria kiinteistösijoituksia vain Suomeen, ja ulkomaille sijoitetaan kiinteistörahastojen kautta. Neliöt, 1000 €/neliö €, milj. Perusteluna suurempi markkina ja tätä kautta parempi likviditeetti. Parhaiten menestyneet julkisalojen eläkevakuuttajat Keva ja Ver ovat sijoittaneet kotimaisiin kohteisiin vain noin 20 prosenttia varoistaan, kun yksityisalojen vakuuttajat Varma, Ilmarinen, Elo, Etera ja Veritas ovat pitäneet varoista lähes 40 prosenttia kotimaisissa sijoituksissa. Ostettavat asuintalot sijaitsevat Yhdysvaltojen kaakkoisja eteläosissa sekä keskilännessä alueilla, joilla taloustilanne on hyvä ja työllisyys kasvussa. Suorat kiinteistösijoitukset ovat valtaosaltaan tähän asti olleet kotimaisissa kohteissa. Pyysimme viime vuoden lopun 10 suurimman sijoituskohteen listan Varmalta, Ilmariselta, Elolta, Eteralta, Kevalta ja Veritakselta. – Hankimme lisää suoria ja epäsuoria kiinteistösijoituksia, nostaen viime vuosien noin 100 miljoonan euron volyymin lähivuosina noin 200 miljoonaan euroon. Sijoitusten alueellisessa jakaantumisessa tapahtuikin siirtymä kotimaasta (-4,2 prosenttiyksikköä) ja aavistus myös muista euroalueen maista (-0,1 prosenttiyksikköä) kohti euroalueen ulkopuolisia kohteita (+4,3 prosenttiyksikköä). – Viestintäpäällikkö Annukka Lalun mukaan kiinteistösijoitusten osuus Eteran sijoituksista on jo nyt melko suuri (17,5%). Suhteellinen osuus ei välttämättä kuitenkaan nouse. – Eläkevaroista mielellään haettaisiin pelastusta Suomen tukalaan tilanteeseen. – Tosin kilpailu hyvistä kohteista on vielä suurempi kuin Helsingin talousalueella, toteaa kiinteistöjohtaja Suutarinen. Pääkaupunkiseudun ulkopuoliset Kauppakeskus Kristiina Lappeenrannassa ja Porin Puuvilla ovat yhteisomistuksia kiinteistösijoitusyhtiön kanssa ja myös keskeisillä paikoilla, tuoreita kehityskohteita. Kuvaavaa on, että Ilmarisen 10 kohteen listan viisi arvokkainta sijaitsevat Helsingin Aleksanterinkadulla. Tällä hetkellä jakauma on: 25 % asuinkiinteistöjä, 25 % kaupSuorat sijoitukset Suomeen Välilliset Osuus % €, milj. 28 kuu 2014) nosti esiin havainnon, että ulkomaiset kohteet tuottivat paremmin kuin kotimaiset. Suhteelliseen osuuteen vaikuttaa merkittävästi myös muiden omaisuuslajien arvojen kehittyminen. Sinivalkoinen sijoittaminen toissijainen tavoite Vuonna 2014 kotimaahan sijoitetut euromäärät pienenivät yhteensä 4,1 miljardia euroa. Elon välillisten sijoitusten 554 miljoonan euron salkku jakautuukin sitten lähes 30 maahan. – Kiinteistöinvestointiemme määrä on nyt noin 13 prosenttia kokonaisallokaatiosta, ja se on hieman tavoitettamme alempi. Ilmarisen aprillina aloittanut uusi sijoitusjohtaja Mikko Mursula aikoo kasvattaa kiinteistöjen ja infrastruktuurisijoitusten osuutta salkussa. – Jakauma eri kiinteistötyyppien välillä tullee jatkossakin olemaan monipuolinen. Eläketurvakeskuksen ja Telan selvitys eläkevakuuttajien sijoitustoiminnan sääntelystä (joulu
Onnistunut asiointikokemus edellyttää, että myymälätilat ja piha-alueet ovat siistit ja miellyttävät ja asiointi on kaikilta osin sujuvaa ja turvallista, Prismajohtaja Marko Peltokorpi sanoo. Lisäksi kiinteistöön kuuluvat laajat ulkoalueet. Palveluiden keskittämisessä voittavat kaikki Prisman turvallisuuspalveluista vastaava ISS:n palvelupäällikkö Jussi Nurmi täsmentää, että sama pätee myös toisin päin: keskitetty toiminta on helpompaa myös palvelun tuottajalle. Esimerkiksi kiireelliset korjaustarpeet hoituvat ilman byrokratiaa, Vaasan Prisman siivous-, kiinteistöja toimitilapalveluista vastaava ISS:n palvelupäällikkö Jukka Hangasluoma huomauttaa. Työehtosopimukset toki säätelevät järjestelyjä. Prisman kauppakiinteistö on laajuudeltaan runsaat 10 000 neliömetriä. 29 velun tuottamista sujuvoitetaan näin keskinäisin järjestelyin. ISS:n henkilökunta huolehtii myymälän siisteydestä ja toiminnan sujuvuudesta koko sen aukiolon ajan. ISS:n henkilökuntaa on paikalla myymälän koko aukiolon ajan. Kiinteistönhoitotehtävien ohella huolehditaan myös pienistä korjaustarpeista, kuten esimerkiksi ovien huollosta. Lisäksi ISS:n kohde-esimies työskentelee vakituisesti Prismassa paikan päällä. vuonna 2007. Yhteydenpito on sujuvampaa, eikä turhia välikäsiä tarvita. Sujuvaa palvelua ilman byrokratiaa Vaasan Prisman ja ISS Palveluiden yhteistyö on käynnistynyt jo Ulkoistuksen tavoitteena tyytyväinen kaupan asiakas Kuvassa Prisman turvallisuuspalveluista vastaava ISS:n palvelupäällikkö Jussi Nurmi (vas.) ja vartija Ari Välimäki. – Henkilöstöresursseja käytetään järkevämmin ja tehokkaammin, kun palvelut suunnitellaan kokonaisuutena. Hän tuntee asiakkaan tarpeet ja toimii ensisijaisena kontaktihenkilönä, jota voi tarvittaessa nykäistä hihasta heti. Esimerkiksi kiinteistönhoito pystyy tukemaan siivousta ja päinvastoin. Yhteistyökumppaneiden on pystyttävä tuottamaan meille tätä tavoitetta tukevia palveluita. Olisi kuitenkin rauhoittavaa tietää, että poikkeustilanteissa olisi vararesursseja käytettävissä, Prismajohtaja Peltokorpi visioi. Kiinteistöja toimitilapalveluiden keskittäminen tuo Vaasan Prismalle kustannustehokkuutta ja kaupan asiakkaille entistä paremman asiointikokemuksen. Ainakin osan myymälähenkilökunnan työtä helpottavista tehtävistä voisi siirtää soveltuvin osin ISS:lle. Asioita priorisoidaan talon sisällä ja pal– Asiakkaan kannalta on helpompaa, kun kiinteistöja toimitilapalveluiden tuotannosta on vastuussa yksi toimija. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi avustavat tuotteiden esille laittoon liittyvät tehtävät. – Asiakkaan kannalta on helpompaa, kun kiinteistöja toimitilapalveluiden tuotannosta on vastuussa yksi toimija. ISS:n hoidossa ovat kauppakiinteistön siivous, pullohuonepalvelut ja ostoskärryjen kerääminen market-alueelta, sekä kiinteistön ja myymälän var tiointi. – Pyrimme kaikissa toimissamme siihen, että asiakas on tyytyväinen meillä käytyään. – Uskon, että yhteistyötämme on mahdollisuus syventää vielä pidemmällä aikavälillä. Kuvassa palveluohjaaja Sirpa Mäkelä.
Vuokra-asuntoja rakennetaan Helsingin seudulle, Turkuun ja Tampereelle. Asunnot tulevat kasvukeskuksiin eri puolille Suomea. Puitesopimuksen arvo nousee yli 100 miljoonaan euron. Ne valmistuvat vuoden 2016 loppuun mennessä. Yhtiön kiinteistörahastojohtajan mukaan vuokra-asunnot eivät kuitenkaan ole kovin tuottava sijoituskohde. Vuokra-asunnot keskustoihin tai raideliikenteen lähelle LähiTapiolan sijoitusyhtiö LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky ja YIT tiedottivat maaliskuussa, että ne ovat allekirjoittaneet sopimuksen yli 550 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakentamisesta. Han. Hankkeet toteutetaan YIT:n hallinnoimille tai omistamille tonteille, mutta asuntojen rakentaminen ei sido Lähi-Tapiola rakentaa pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja Tampereelle LähiTapiola aloittaa yli 550 uuden vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakennuttamisen. 30 kekohtaiset sopimukset tehdään vielä ennen kunkin kohteen aloittamista. Kohteiden rakentaminen aloitetaan 2015 kevään ja kesän aikana. Vakuutusyhtiö kerää tuottoja myös liiketiloista, joista suurin hanke tällä hetkellä on kauppakeskus Ainoa Espoossa
Asuntojen sijainti ei tarkoita LähiTapiolalle ensisijaisesti kauniita maisemia vaan hyviä julkisia kulkuyhteyksiä. – Vuokra-asunnot ovat lähellä kaupunkien keskustoja tai sitten raideliikenteen lähellä. LähiTapiola pyrkii vastaamaan uusilla kohteilla kasvukeskusten kasvavaan vuokra-asuntopulaan. Maltillista tuottoa LähiTapiola hankki sijoitusyhtiönsä LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky:n rahastosalkkuun jo joulukuussa yli 500 vuokra-asuntoa. Raideliikenneyhteys on merkittävässä roolissa, kun me teemme ratkaisuja, minne sijoitamme asuntoja, Särs painottaa. Ne ovat siinä mielessä varmoja alueita, että sekä vuokrien että asuntojen kauppahintojen osalta ne ovat aika vakaita, toteaa LähiTapiolan kiinteistörahastojohtaja Kim Särs. Valmistuvien asuntojen keskipinta-ala on aika pieni, Särsin mukaan suunnilleen 46 neliötä. Nyt rakennettavien asuntojen jälkeen Asuntosijoitus Suomen portfoliossa on yli 1000 asuntoa, ja asuntojen määrää tullaan kasvattamaan vielä noin 1500 vuokra-asuntoon. – Asunnot ovat todella tehokkaita. LähiTapiolassa nähdään, että vuokra-asuntojen rakennuttamiUusia LähiTapiolan vuokrataloja Espoon Lotanniityssä. Yksiöt ja kaksiot ovat kysytyimpiä, samoin pienet kolmiot, Särs sanoo. Sitä kaivataan. Ne ovat yliopistokaupunkeja, joten niissä tapahtuu koko ajan kehitystä. nen on lähiaikoina tulossa, kuten Tampreella jossa rakennetaan pikaraitiotietä. 31 YIT:n pääomaa. Näillä alueilla väestönkasvu on suurimmillaan ja asuntojen tarve on silloin myös suuri. Ellei raideyhteyttä ole olemassa, niin ainakin oletetamme että sellaiAsuntojen sijainnisssa tärkeitä ovat hyvät kulkuyhteydet. LähiTapiola-ryhmä suurimpia kiinteistösijoittajia Suomessa vajaan 1,5 miljardin kiinteistösijoituksillaan.. LähiTapiolan kiinteistörahastojohtaja ideoi asuntoja, joissa ei tarvita edes kahvinkeitintä
Yhtiön mukaan asuntosijoitukset sopivat hyvin tuottonsa ja riskinsä puolesta LähiTapiola-ryhmän kiinteistösijoitusstrategiaan. Kim Särs ei halua kertoa tarkkaa tuottoa, jonka yhtiö vuokraasunnoista saa. Riski on alhaista. – Sen voin sanoa, että vuokraasunnot eivät tuota kovinkaan hyvin. LähiTapiola-ryhmä on yksi suurimmista kiinteistösijoittajista Suomessa vajaan 1,5 miljardin kiinteistösijoituksillaan. Vuokra-asuntojen rakennuttaminen on investointia lama-Suomeen. Monelle sijoittajalle se on ihan hyvä lisä portfolioon. 32 nen on merkittävä lääke Suomea vaivaavaan investointilamaan. Alhainen korkotaso houkuttelee rakennuttamaan asuntoja tällä hetkellä.. Tuottoa saa, mutta se on aika pientä. Mutta vaikka tuotto on pientä, se on suhteellisen varmaa
LähiTapiola Satakunta taas laittaa pystyyn vuokrataloja Lähes kaikki vakuutusyhtiöt sijoittavat vuokra-asuntoihin. – Stockmann on meidän vuokralaisemme Tapiolassa ja varmasti tulee uusimaan vuokrasopimuksensa. LähiTapiolalla ja sen eri rahastoilla on tällä hetkellä noin 2000 vuokra-asuntoa. Noin 26 prosenttia tiloista on liiketiloja ja 20 prosenttia on asuntoja. Ravintoloita ja kahviloita tulee entistä enemmän kauppakeskuksiin. Niiden lisäksi tuottoa haetaan toimitiloista ja liiketiloista. Asunnoista suurin osa on yksiöitä, ja suurimmat asunnot ovat 150 neliön kokoisia. Ennen ihmisiä kutsuttiin kotiin, mutta nyt treffataan kahviloissa ja ravintoloissa, Särs sanoo. Kokonaisuuden pitäisi olla valmis vuonna 2019. Särs pohtii mielessään jo sellaista kuviota, että asukkaat voisivat hisseillä tulla alas kauppakeskukseen aamupalalle. Kiinteistösijoitusten osuus Varman salkusta oli viime vuoden lopulla 10 prosenttia. Asunnot sijaitsevat pääkaupunkiseudun ohella Tuusulassa, Kirkkonummella, Keravalla, Turussa, Pirkkalassa ja Jyväskylässä. Se lisää halua sijoittaa asuntoihin. Ihmiset tarvitsevat kauppoja, mutta liiketilat kylläkin pienenevät. – Kiinteistön sijainti tunnetulla kauppapaikalla ja sen vuokralaispohjan hajauttaminen eri toimialoille varmistaa tuottoja myös jatkossa, rahastonhoitaja Elina Puhakainen kertoi yhtiön tiedotteessa. Ainoassa yhdistyy kauppa ja asuminen LähiTapiola-ryhmän suurin yksittäinen kiinteistöhanke on käynnissä Espoon Tapiolassa. LähiTapiola Asuntorahasto Prime Ky rakennuttaa parhaillaan 1500 asuntoa vuokrauskäyttöön. Pauli Jokinen Korkotaso on alhainen ja hyvin ennustettavissa. Fennian erikoissijoitusrahasto Fennica Toimitilat sijoittaa kasvukeskusten toimitilakiinteistöihin, joita ovat muun muassa toimisto-, liikeja majoituskiinteistöt. Kauppa tehtiin viime vuoden lopulla. Ne pitää olla myös jonain päivänä helposti myytävissä, Särs sanoo. Asuntoja on yhdeksällä paikkakunnalla, suurin osa Helsingin seudulla. Yhtiön asuntoihin investoitu pääoma on lähes 300 miljoonaa euroa. LähiTapiola Vahinkovakuutuksen sijoitusvarallisuuden arvo on noin 3,6 miljardia euroa. Varman kiinteistöistä suurimman osan muodostavat toimistotilat, joiden osuus Varman kiinteistöistä on 36 prosenttia. Koko LähiTapiola-ryhmän sijoitusvarallisuuden arvo on noin 7,5 miljardia euroa, josta hieman yli 20 prosenttia on sijoitettu suomalaisiin yrityksiin ja kiinteistöihin. Kuluvan vuoden aikana valmistuu 200 uutta vuokra-asuntoa muun muassa Helsingin Arabianrantaan. Varma tarjoaa vuokralle sekä asuntoja että toimitiloja. LähiTapiola Henkiyhtiö rakennuttaa vuokrakerrostaloa Helsingin Pasilassa. Fennia panostaa kasvukeskuksiin Fennia-konserniin kuuluvat yhtiöt omistavat noin 2500 asuntoa eripuolilla pääkaupunkiseutua. Tässä kolmen vakuutusyhtiön sijoitusstrategiat. LähiTapiola tähtää Suomeen LähiTapiola-ryhmä on kääntänyt sijoitustoiminnan painopistettä ulkomaisista sijoituskohteista Suomeen ja panostaa aiempaa enemmän kotimaisen kasvun vauhdittamiseen. Varman kiinteistöistä yli puolet sijaitsee pääkaupunkiseudulla. LähiTapiola uskoo silti kauppakeskuksen mahdollisuuksiin. Kaiken kaikkiaan LähiTapiola-ryhmän sijoitukset kotimaisiin yrityksiin ja kiinteistöihin tulevat nousemaan useilla sadoilla miljoonilla euroilla. Uusia kiinteistöjä yhtiö hankkii sekä ostamalla että rakennuttamalla. – Lisäksi oletamme saavamme arvonnousua asunnoista. Parhaillaan rakennetaan noin 20 000 neliötä lisää. Yhtiö tarjoaa yrityksille monipuolista rahoitusta, tekee pääomasijoituksia kasvuyrityksiin ja investoi rakentamiseen. Näiden asuntojen keskipinta-ala on noin 50 neliötä. LähiTapiolalla ja sen rahastoilla on tällä hetkellä noin 2000 vuokra-asuntoa. Ainoassa on nyt jo noin 10 000 neliötä liiketilaa käytössä. Kauppakeskus Ainoaan syntyy uutta liiketilaa ja keskuksen yläpuolelle mittava Kirjokannen asuinkerrostalokokonaisuus. Asuntosijoitus Suomi Ky:n ohella LähiTapiolalla asuntoihin sijoittaa muun muassa Asuntorahasto Prime Ky ja LähiTapiola Henkiyhtiö. Yhtiö tuoreimpiin sijoituksiin kuuluu Hämeenlinnassa sijaitseva liikekiinteistö, jossa vuokralaisina ovat muun muassa Motonet, Isku, Sportia ja Teboil. Vuokra-asuntojen lisäksi Fennia sijoittaa myös liiketiloihin. 33 Porissa ja LähiTapiola VarsinaisSuomi rakennuttaa Turussa. Varma sijoittaa toimitiloihin Varma omistaa noin 4000 vuokra-asuntoa. Vakuutusyhtiöt panostavat vuokra-asuntoihin ja toimitiloihin Ihmiset käyvät kauppaa verkossa, mutta LähiTapiola uskoo silti kauppakeskuksen mahdollisuuksiin.. Kiinteistösijoitusten arvo on noin 3 800 miljoonaa euroa. Asuntoja liiketilojen päälle tulee 240. Ainoan vieressä oleva Stockmann on vaikeuksissa ja ihmiset käyvät kauppaa verkossa. – Kotona ei tarvitse edes kahvinkeitintä, hän ideoi puolivakavissaan. Ensimmäiset 326 asuntoa valmistuivat viime vuoden aikana ja ovat jo nyt täydessä vuokrauskäytössä
Tosin viime vuosina puurakentamisen määrä on kasvanut ja näyttää tänä vuonna suorastaan harppaavan. Lisäksi tänä vuonna on määrä aloittaa noin 1400 asunnon rakentaminen. Karjalainen pitää myös näitä pelkoja täysin turhina. Yli kaksikerroksisten kantava puurunkoisten kerrostalojen osuus on tällä hetkellä uudistuotannossa neljä prosenttia. MetsäWoodilla on tarjolla oma kerrostalojärjestelmänsä, joka perustuu kertopuiseen pilari-palkki-ripalaatta -systeemiin. – Kaikkia rakennuksia koskevat samat rakentamismääräykset niin paloturvallisuuden kuin ääneneristyksenkin suhteen, sanoo Karjalainen. Puurakentaminen ei ole tuettua Materiaalina puulla on sama käyttöikä kuin muistakin rakennusmateriaaleista tehdyillä taloilla. Karjalaisen mukaan miljoonatukiaiset ovat silkkaa pötyä. Suomessa rakennetaan vuodessa noin 14 000 kerrostaloasuntoa ja puukerrostalohuoneistojen osuus on ollut tähän saakka noin Puukerrostalohuoneistojen osuus kasvamassa kymmeneen prosenttiin Puurakentaminen on keskittynyt Suomessa pientaloihin, mutta asuinkerrostaloissa ja toimistorakennuksissa puuta ei ole runkomateriaalina suosittu. Puurakentamisen suosio kasvaa vain kohteiden määrän lisäämisellä. 34 Stora Enso on investoimassa liimapuulevytuotantoon Varkaudessa. Puurakentamista on arvosteltu valtion tukiaisista. Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö, puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti Markku Karjalaisen mukaan kyse on puuhun liittyvistä ennakkoluuloista. Betoni on hallinnut kerrostalojen markkinoita viimeiset viitisenkymmentä vuotta. Puurakentamisen etuja keveys, nopeus ja ekologisuus pötiloissa alkaa kerätä hometta. Olipa materiaali mikä tahansa, se kostuessaan ja otollisissa lämneljän prosentin luokkaa. Tänä vuonna osuus näyttäisi nousevan noin kymmeneen prosenttiin. Järjestelmä on pitkälle konseptoitu ja sen kilpailukykyisimpänä alueena nähdään 3–4-kerroksiset asuinkerrostalot ja toimistorakennukset. Suomeen on valmistunut 40 asuinpuukerrostaloa, joissa on 811 asuntoa. Puurakentamisen suurimmat kasvumahdollisuudet ovat kerrostalorakentamisessa, julkisessa rakentamisessa, hallimaisissa rakennuksissa, silloissa ja pihaja ympäristörakentamisessa sekä lähiötalojen julkisivujen energiakorjauksissa, lisäkerrosja täydennysrakentamisessa. CLT-järjestelmäkehitystä vie Suomessa voimakkaasti eteenpäin StoraEnso. Puuja betonirakentamisen vastakkainasettelu tulisi lopettaa. Helpon liitostekniikan ja rungon jäykistyksen vuoksi CLT on kilpailukykyinen erityisesti korkeissa puukerrostaloissa. Rakenteilla on seitsemän taloa, joissa asuntoja on 318. Puunrakentamiseen on liittynyt myös tiettyjä ennakkoluuloja etenkin paloturvallisuuden ja mahdollisten homeongelmien takia. – Rakentamistapaa markkinoidaan sillä, että rakennuksen runko saadaan nopeasti vesikaton alle sääsuojaan. Onnistuneet esimerkit puhuvat parhaiten puurakentamisen puolesta, sanoo Karjalainen. CLT-tekniikka yleistymässä Suomessa Karjalaisen mukaan puurakentamisen kasvun taustalla ovat kaupunkien ja kuntien kiinnostus uusia vaihtoehtoja kohtaan. Lisäksi moni puujalostusteollisuuden yritys on herännyt asialle. Lähes kaikissa materiaaleissa on epäpuhtauksia, jotka soveltuvat homekasvustolle ravinteiksi. – Useat suuret metsäalan pörssiyhtiöt ovat alkaneet toimittaa puukerrostalojen runkorakenteita, mikä antaa varmasti potkua puurakentamiselle. – Tekes on tukenut puurakentamisen kehittämishankkeita, mutta rakentamiseen ei kukaan ole mitään välirahoja maksanut. Homeongelma ei todellakaan ole puurakennusten vitsaus.. Ylöjärven 1997 ja Viikin 2012 puukerrostalot sekä kaikki maamme kolme toimistopuukerrostaloa ovat kantavalta puurungoltaan tällaisia pilaripalkki-ripalaatta-sovelluksia. Nyt puun osuus on kuitenkin selvästi kasvamassa. Tontinvarauksessa ja kaavoituksessa on kaikkiaan noin 6800 puukerrostaloasuntoa. – Suomen puukerrostalorakentamisessa on kaikkein voimakkaimmin yleistynyt Cross Laminated Timber -tekniikka, jossa rakennuksen kantavina pystyja vaakaelementteinä toimivat laudoista kerroksittain ristiinliimatut massiiviset puulevyt. – Puu ei ole materiaalina sen alttiimpaa homeelle kuin muutkaan rakennusmateriaalit
Automaattinen sammutusjärjestelmä asuinpuukerrostaloon maksaa noin 100 euroa asuinneliölle. Puun työstäminen on keveyttä ja helppoa. Puurunkoisen kerrostalon tulee kestää paloa vähintään tunnin. Kahdeksankerroksisen puurunkoisen kerrostalo on pystytetty muutamassa viikossa, kun esivalmistelut on tehty hyvin ja käytetään tilaelementtitekniikkaa. Määräykset muuttuivat vuonna 2011 , jolloin puun käyttö tuli mahdolliseksi myös 5–8-kerroksisissa puurunkoisissa ja puujulkisivuisissa asuinja työpaikkarakennuksissa. Sammutusvesimäärä ei aiheuta betonisen enempää kuin puurungollekaan mittavia vesivahinkoja. Puurakentamisen etuja keveys, nopeus ja ekologisuus sa on sprinklaus ja palokuolemat ovat nollatasoa. kantava runko tulee suojata erityisellä palonsuojaverhouksella. Etuna keveys ja nopeus Puurakentamisen etuna on rakentamisen keveys ja nopeus. Yli kaksikerroksiset puurakennukset tulee lisäksi varustaa automaattisella sprinklaussammutuslaitteistolla. – Tämä turvallisuusjärjestelmä tuo noin yhden prosentin kustannuslisän rakentamiseen. – Tämän päivän laivateollisuudesta peräisin olevat korkeapainesumusammutusjärjestelmät käyttävät sammutuksessa vettä yhden kymmesosan siitä siitä mitä perinteiset vesisprinklausjärjestelmät käyttävät. – Käytännössä puukerrostalon tulisi olla valmistuessaan viitisen prosenttia betonielementtitaloa edullisempi, jotta tuo 15 vuoden ylläpitoväli kompensoituisi rakennuksen 60–80 vuoden käyttöiässä. Tätä ennen puurunko oli sallittu vain 1–2-kerroksissa rakennuksissa. Etuna on myös hiilijalanjäljen Puurunkoinen kerrostalo on pystytetty muutamassa viikossa, kun esivalmistelut on tehty hyvin ja käytetään tilaelementtitekniikkaa.. – Nykyisten palomääräysten taulukkomitoituksen mukaan on mahdollista suunnitella ja rakentaa puurunkoisia ja -julkisivuisia asuinja työpaikkarakennuksia aina kahdeksaan kerrokseen saakka. Vaikkei sprinklerijärjestelmä toimisikaan, kestää palon edetä vähintään tunnin naapurihuoneistoihin, sanoo Karjalainen. Nykyinen teollinen julkisivujen pintakäsittely antaa puurakenteelle noin 15 vuoden huoltomaalausvälin. Kanadassa kaikissa asuintaloisPuuja betonirakentamisen vastakkainasettelu tulisi lopettaa. – Liimattu massiivipuu painaa 500 kiloa neliöltä kun betoni painaa 2500 kiloa neliöltä. 35 Puurungon saa viedä kahdeksaan kerrokseen Suomen palomääräyksiä muutettiin vuonna 1997 siten, että puun käyttö tuli aiempaa laajemmin mahdolliseksi rakennusten rungoissa ja julkisivuissa aina nelikerroksisiin rakennuksiin saakka
Puun hiilenkierto pysyy nollassa. Kilpailukykyyn liittyy myös energiatehokkuus ja ekologisuus. – Kun puhutaan hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä, ei puuta voittanutta materiaalia ole. Suomessa suurimittakaavaisessa puutalorakentamisessa ammattitaitoisten suunnittelijoiden paikka. Kun puurakentamista oli riittävästi opeteltu, kustannustasossa päästiin samoihin lukuihin kuin betonielementtirakentamisessakin. – Rakentajia on vähitellen ilmaantunut, mutta kärki on kovin kapea. Puukerrostaloilla uuden läpimurron paikka Karjalaisen mukaan puurakentamisella on nyt toisen läpimurron Valtakunnallisen puurakentamisohjelman kehittämispäällikkö, puurakentamisen ja puuarkkitehtuurin dosentti Markku Karjalaisen mukaan puurakentamisen etuna on rakentamisen keveys ja nopeus.. Alussa puurakentamisen kustannukset olivat todellisuudessa jopa kymmenen prosenttia kalliimmat, sanoo Karjalainen. Kuutio kasvavaa puuta sitoo itseensä tuhat kiloa hiilidioksidia, ja samalla fotosynteesissä vapautuu 0,7 tonnia happea. Ruotsalaisten rakentajien mukaan kuiva, kevyt, tehtaalla pitkälle esivalmistettu ja nopea rakentamistapa lyhentää rakentamisaikaa ja alentaa täten kokonaiskustannuksia. Hiilihän sitoutuu kaikkiin puurakenteisiin Negaatio on sprinklerijärjestelmä, jos se kustannuksia lisäävänä tekijänä halutaan nähdä. Vaikka hintakilpailukyky paranikin, veivät alussa annetut ylitoiveikkaat lupaukset pohjaa puurakentamisen kasvulta. Nykyinen puurakentamisalan koulutus kohdentuu pientalorakentamiseen. Ensimmäinen läpimurto 1990-luvulla epäonnistui. Arkkitehtuurikoulutus on tässä suhteessa suhteellisen hy vällä mallilla, mutta rakennesuunnittelupuolella tarvitaan lisäkoulutusta. Puurakentamisen hintakilpailukyky osoittautui koerakentamisena luultua heikommaksi, mutta syynä olivat epärealistiset odotukset. –Hintakilpailukyvyn saavuttaminen on edelleen yksi puurakentamisen tavoitteista, johon päästään vain riittävällä rakentamisella ja harjaantumisella. Puu on ekologisesti ylivoimainen Karjalainen muistuttaa, että kilpailukykyyn sisältyy paljon muutakin kuin vain kustannukset. Yli kaksikerroksis ten puutalojen suunnittelussa AAluokan FISE-pätevyyden omaavia rakennesuunnittelijoita on Suomessa vain 40, kun betonirakentamisessa heitä on noin 300 ja teräsrakentamisessa noin 150. 36 ja tekijöiden puute on ongelma. – Sementtiteollisuutta ei voi silti syyllistää, koska betonia tarvitaan joka tapauksessa rakentamisessa. Tavoitteena 10 prosentin tuotannon kasvu Suomessa työja elinkeinoministeriö käynnisti vuosikymmenen vaihteessa Valtakunnallisen puurakentamisohjelman Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) alaisuudessa ajalle 1.1.2012– 30.9.2015. Vasta käyttöiän jälkeen esimerkiksi lämpöenergiana hyödynnetty puu vapauttaa saman verran hiilidioksidia kuin se on kasvaessaan itseensä sitonut. Betonikerrostalojen julkisivujen energiakorjauksissa ja lisäkerrosrakentamisessa tavoitellaan 90 prosentin markkinaosuutta. – Rankarakentamisessa puun osuus voi olla 0,24 kuutiota kerrosneliötä kohden, kun betonin osuus on välipohjien ja väestönsuojien takia 0,26 kuutiota. pienentyminen, mikä tosin hieman riippuu puun osuudesta, joka kerrostaloissa vaihtelee. Positiivista siinä on paloturvallisuuden lisääntyminen. Kerrostalorakentamisessa on otettava huomioon erityisesti paloturvallisuus, äänieristys ja stabiliteetti. Puurakentamisen merkitystä ei saa Karjalaisen mukaan myöskään liioitella. Mitään mörköjä siinä ei ole, mutta asioiden hallitseminen vaatii koulutusta. Juhani Karvonen Ruotsissa kustannukset painettu alas Ruotsissa puurakentamisen osuus asuinkerrostalorakentamisesta on jo 20 prosentin luokkaa. Suomen tähän saakka rakennetuissa puukerrostalokohteissa rankarakentaminen on ollut valta-asemassa, mutta CLT-tilaelementtirakentaminen on kaikkein voimakkaimmin yleistymässä. – Jos kaikki Suomen 30 000 uudisasuntoa rakennettaisiin puisina, metsämme kasvavat tähän tarvittavan raakapuumäärän vajaassa kahdessa vuorokaudessa. – Puurakentamisohjelmassa tavoitteena suomalaisten puukerrostalojen markkinaosuus on ollut nostaa kerrostalojen uudisasuntotuotannossa noin yhdestä prosentista kymmeneen tämän hallituskauden aikana. – Ruotsissa tilaelementtirakentaminen on hyvin yleinen tapa tehdä puukerrostaloja. Puurakentamisen povattiin olevan kymmenen prosenttia edullisempaa kuin esimerkiksi betonielementtirakentamisen. Massiivipuurakentaminen valtaa alaa kun aletaan laskea hiilidioksidijalanjälkeämme. CLT:ssä eli riistiinliimatussa massiivipuussa puuta on jo 0,58 kuutiota kerrosneliössä betonin jäädessä 0,26 kuutioon. – Ehkä yksi syy epäonnistumiselle olivat liian suuret lupaukset. Viimeistään vuonna 2017 voimaan astuvat säädökset tulevat ohjaamaan rakentamista uusiutuviin ja vähähiilisiin rakennusmateriaaleihin, kuten puuhun. Sementin poltto aiheuttaa 5–7 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Puurakentamisohjelman tarkoituksena on pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä lisäämällä merkittävästi kotimaisen puun käyttöä rakentamisessa. –Rakennuttajien ja rakennusliikkeiden varovaisuus on myös negaatio
Ammattitaitoiset asentajamme tekevät aina laatutyötä takuulla. MIKÄ KATTOCENTER. Tiivis yhteistyö materiaalivalmistajien kanssa takaa aina parhaat tuotteet katollesi – mahdollisimman edulliseen hintaan. Annamme oikein asennetulle huovalle 15 vuoden takuun. SUOMEN KATTOCENTER OY PERUSTAMISVUOSI 2009 TOIMIALA Vesikattosaneeraus – harjakattoiset pelti-, tiilija huopakatot LIIKEVAIHTO Suomen KattoCenterketjun liikevaihto vuonna 2014 oli 14,7 miljoonaa euroa. Ja tietenkin hinta pitää sisällään kaiken: vanhan katon purkamisesta aina loppusiivoukseen asti. Muut toimipisteet ovat yrittäjävetoisia. OMISTUS Perheyritys TYÖNTEKIJÄT Koko ketju noin 200 hlöä TOIMIPISTEET Suomen KattoCenter Oy – Lahti, Vantaa, Kouvola, Oulu. Palvelemme niin yksityisiä kotitalouksia, yrityksiä kuin taloyhtiöitäkin tuhansien remontoitujen kattojen tuomalla ammattitaidolla. SUOMEN KATTOCENTER OY | OKEROISTENTIE 1, 15800 LAHTI | 010 423 1550 | www.kattocenter.fi. Hyvin suunnitellussa kattoremontissa aikataulut pitävät, remontin hintataso on kilpailukykyinen ja ennen kaikkea lopputulos, eli uusi katto, on laadukas. Suomen KattoCenter Oy on täyden palvelun kattoremontteihin ja -huoltoihin erikoistunut yritys. KattoCenterin täyden palvelun kattopakettiin kuuluu kaikki kattomateriaaleista (huopa, tiili tai teräskate) vesikouruihin ja kattoturvatuotteisiin saakka. Peltija tiilikatolle takuu on jopa 30 vuotta
38 Rakennusliike Reponen Oy:n, Suomen Vuokrakodit Oy:n, TA-Asumisoikeus Oy:n ja Vantaan kaupungin yhteistyön tuloksena rakennetaan Kivistön asuntomessualueelle Euroopan suurin puukerrostalo valmistuu Vantaalle Vantaan tulevan kesän asuntomessualueelle on noussut PuuMera on energiatehokkuudeltaan ja asumisviihtyvyydeltään esimerkillinen puukerrostalo. Puuelementit ja puurakenneosat saapuvat kotimaisilta tehtailta suoraan rakennuspaikalle, asennusvalmiina.. PuuMera edelläkävijänä puurakentamisessa Rakentaminen työmaalla on nopeaa. PuuMera vie osaltaan puurakentamista aimo askeleen eteenpäin – toistaiseksi ainoastaan viisi prosenttia kerrostaloista tehdään puusta
Kivistön puukerrostalossa suuri osa valituista rakennusmateriaaleista on kotimaisia. osallistuu yli 50 yritystä. 39 Suomen merkittävintä ja samalla Euroopan suurinta asuinkäyttöön tarkoitettua puukerrostaloa ARA-kohteena. Alimman kerroksen pysäköintilaitokseen tulee noin 80 autopaikkaa. Kohteen puuelementit toimittaa heinolalainen Koskisen Oy ja puutavaran kuusamolainen Pölkky Oy. Ilmanvaihdon vuosihyötysuhde on 75 prosenttia ja ilmatiiveys on alle 0,6, Airaksela luettelee. Hankkeeseen Kerrostalon alin kerros on betonirakenteinen ja sen yläpuoliset asuinkerrokset ovat puurakenteisia. – PuuMeran innovatiivinen elementtisuunnittelu ja työmaatekniikka pohjautuvat ratkaisuihin, joita olemme kehittäneet yhteistyökumppaneidemme kanssa Heinolan Vierumäelle vuonna 2011 valmistunutta, Suomen ensimmäistä viisikerroksista puukerrostaloa varten. Puuraaka-aine on uusiutuva teen ja energian käytön välinen vuorovaikutus. Välipohjaelementit tulevat puolestaan VVR Wood Oy:ltä, Airaksela sanoo. Vantaan Kivistöön on noussut tällä hetkellä Euroopan korkein puukerrostalo.. Ikkunoiden sekä ovien U-arvo on 0,59. – Seinien U-arvo on PuuMerassa 0,12, yläpohjan 0,09 ja alapohjan 0,1. Energiatehokkuudesta kertova E-luku saadaan Kivistön puukerrostalossa pysymään 90:ssä muun muassa optimoimalla hyvin suunniteltujen teknisten järjestelmien, tiiviin runkorakenPuuMera edelläkävijänä puurakentamisessa Kuudes kerros on rakennettu, ja vesikaton asennus on vuorossa. – PuuMerassa työ perustuu suomalaiseen osaamiseen ja puukerrostalojen rakentamisesta saatuun kokemukseen. – Puukerrostalon rakentaminen on ekologisesti kestävää. PuuMera on vahvoilla myös hiilijalanjälkivertailussa. Kivistön puukerrostalossa suuri osa valituista rakennusmateriaaleista on kotimaisia. – Uskomme, että Asuntomessujen ja PuuMeran esimerkkitalon myötä kiinnostus puurakentamista kohtaan kasvaa. PuuMerassa tulee olemaan 186 asuntoa, joista 107 on vuokraasuntoja Suomen Vuokrakodit Oy:lle ja 79 asumisoikeusasuntoja TA-Asumisoikeus Oy:lle. Asuinkerrostalo valmistuu Vantaan asuntomessuille kesäksi 2015, Rakennusliike Reponen Oy:n toimitusjohtaja Mika Airaksela kertoo. Kohde tulee valmistuttuaan vähintäänkin täyttämään VTT:n määrittelemän passiivienergiatason. Rakennus on saanut jo vesikaton, ja sisätyöt ovat kovassa vauhdissa. Ympäristöystävällistä rakentamista PuuMerahanke on monin tavoin suomalaisen puurakentamisen edelläkävijä edistyksellisine teknisine ratkaisuineen. Kokonaisasuinpinta-ala on rakennuksessa 10 120 m2 ja se on korkeimmalta kohdaltaan 7-kerroksinen. Puukerrostalokohteista PuuMera on maassamme ensimmäinen, joka esitellään julkisesti. Toistaiseksi vain viisi prosenttia rakennettavista kerrostaloista tehdään puusta, kun Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteena on, että Suomeen rakennettavista kerrostaloista 10 prosenttia tulisi olla puurakenteisia vuoteen 2020 mennessä, Airaksela sanoo. – PuuMera-puukerrostalon rakentaminen käynnistyi työmaalla maaliskuussa 2014. Sitran vuonna 2011 teettämien tutkimusten mukaan puusta rakennetun, passiivitasoisen kerrostalon materiaalien hiilijalanjälki on viidenneksen pienempi kuin vastaavalla betonikerrostalolla. Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä PuuMera-puukerrostalo viitoittaakin suuntaa uudentyyppiselle kerrostalorakentamiselle ja kiinteistökehitykselle. – Kerrostalon katolle sijoitettava aurinkosähköjärjestelmä tuottaa jopa 20 prosenttia kiinteistön tarvitsemasta sähköenergiasta
Äänen kulku puukerrostalon rakenteissa voisi Airaksisen mukaan muodostua ongelmaksi PuuMerassa äänitekniset ratkaisut on kuitenkin huomioitu jo suunnitteluvaiheessa. 40 Suurin työmäärä kohdistuu suunnitteluvaiheeseen. Kuivalla rakentamisella turvataan rakentamisen laatu ja kosteusturvallisuus. Rakentaminen työmaalla on nopeaa, sillä puuelementit ja puurakenneosat saapuvat kotimaisilta tehtailta suoraan rakennuspaikalle asennusvalmiina. Parissa kerroksessa ovat jo kalusteetkin paikallaan. luonnonvara. Puutalossa ei kaiu, ja melutaso on useita desipelejä määräyksiä alhaisempi. Puurakentaminen on keskimäärin kolmasosan betonirakentamista nopeampaa, sillä rakenteiden kuivumiseen ei tarvitse varata aikaa. Positiivista palautetta puuasumisesta on kuitenkin kertynyt. Asukkailta on saatu myönteistä palautetta etenkin kiinteistön hyvästä akustiikasta ja hiljaisesta äänimaisemasta. asuinkerros tasoitettu ja maalattu. Toimiston asiantuntijat ovat tutkineet rakenteiden ilmaja askeläänien eristävyyttä pitkillä koesarjoilla erilaisissa koerakentamiskohteissa, puukerrostalojen akustiikkaa suunnitellut ja myös puurakenteiden suunnittelijoita kouluttava Heikki Helimäki kertoo. – Siinä vaiheessa, kun talo on saanut vesikaton, betonitalossa odotellaan vielä rakenteiden kuivumista. PuuMerassa on sen sijaan samaan aikaan jo useampi Puurakentaminen tapahtuu teltan alla, säältä suojassa. Koko talon elinkaarenaikaiset päästöt ovat 5–11 prosenttia pienemmät kuin vastaavan betonista rakennetun kerrostalon, Airaksela muistuttaa. Kuivassa puurakentamisessa sisätöihin päästään heti käsiksi, Airaksela kertoo. PuuMera-kerrostalon äänitekniikkaan liittyvästä suunnittelusta ovat vastanneet Helimäki Akustikot. – Olemme tehneet VTT:n kanssa kahteen otteeseen asukastyytyväisyyskyselyn Heinolan puukerrostalossa. Koska puurakentamisessa ei tarvitse odotella betonin kuivumista, sisätöihin päästään käsiksi heti.. Jokaiseen kohteeseen on tehtävä mitoitus erikseen, sillä plaanit ja muut yksityiskohdat vaihtelevat. Myös Vantaan Kivistössä nosturit ja rakennustelineet sijoitettiin hupun sisälle siinä vaiheessa, kun rungon pystyttäminen käynnistyi. Asumisviihtyvyys omaa luokkaansa Airaksela kertoo, kuinka asuminen puurakenteisessa talossa ei poikkea ratkaisevasti betonitalosta. – PuuMerassa esimerkiksi seinien liitospinnoissa käytetään erityisiä tärinäneristykseen tarkoitettuja materiaaleja, kuten Sylomerja Sylodyn –tuotteita, Helimäki sanoo. PuuMera poikkeaa muista perinteisemmistä puukerrostalo– Puukerrostalojen rakennejärjestelmää on tutkittu ja kehitetty pitkään eri rakenneratkaisuja valmistavien toimijoiden kanssa. – PuuMera-puukerrostalon rakentaminen on tapahtunut laadun ja kosteusturvallisuuden takaamiseksi teltan alla, säältä suojassa. Kuivaa rakentamista Rakennusliike Reponen rakentaa puukerrostalot aina kuivissa olosuhteissa
– Passiivitalossa koneellinen ilmanvaihto pidetään aina päällä ja rakenteiden kannalta toimivalla tasolla, jotta kosteutta ei pääse kertymään. Laadukkaat referenssikohteet ovat avainasemassa puukerrostalorakentamisen edista?misessa?, Airaksela sanoo. Sprinklaus estää kokemusten mukaan lähes kaikki palokuolemat ja loukkaantumiset asuntopaloissa. Paloturvallisuus huipussaan Puukerrostalorakentamisen kohdalla paloturvallisuus nousee usein keskustelussa esiin. Puukerrostalon rakentaminen on ekologisesti kestävää, sillä puuraaka-aine on uusiutuva luonnonvara.. – Uskon, että hyväksi koettu sisäilma on puurakenteita enemmän seurausta toimivasta, koneellisesta tulo-poisto-ilmanvaihdosta, sillä passiivirakenteinen puutalo on tiivis, Airaksela pohtii. Pienet pisarat kykenevät tukahduttamaan palon huomattavasti pienemmällä vesimäärällä perinteisiin järjestelmiin verrattuna. Palomääräykset edellyttävät, että puukerrostaloihin asennetaan automaattinen sammutusjärjestelmä. Vantaan asuntomessuille valmistuva PuuMera-kerrostalo on järjestyksessä toinen puukerrostalokohde, johon maailman suurin vesisumusammutusteknologian toimittaja Marioff Corporation Oy suunnittelee ja toteuttaa puukerrostaloissa edellytettävän palosammutusjärjestelmän. Asukastyytyväisyyskyselyissä kiitosta on Heinolan puukerrostalon asukkailta tullut myös hyvästä sisäilmasta. – Palon sattuessa ympäristöystävälliset HI-FOG®vesisumusprinklerit hajottavat veden hienojakoiseksi sumuksi. Huollon uskotaan olevan kallista. – Voidaan sanoa, että puukerrostalot ovatkin huolellisen suunnittelun ja uusien tekniikoiden ansiosta jopa betonitaloja paloturvallisempia, Airaksela toteaa. – Puukerrostalon julkisivut kaipaavat huoltomaalausta 15 vuoden välein, minkä jälkeen seinistä saadaan uudenveroiset. – Olemme tulleet puurakentamisessa jo pitkälle, mutta melko vanhoillisella rakennusalalla tarvitaan lisää vielä näyttöjä puurakentamisesta. Puukerrostalon elinkaaresta saadaan hänen mukaansa kuitenkin hyvällä suunnittelulla ja ylläpidolla yhtä pitkä kuin betonikerrostalon elinkaaresta. Rakennusliike Reponen Oy:llä onkin suunnitteilla toteuttaa Helsinkiin lähitulevaisuudessa kolme uutta puukerrostalokohdetta, yhteensä 200 asuntoa. Ilmanvaihtokoneiden huoltoluukut sijoitetaan aina porraskäytävään, jolloin suodattimien puhdistus puolivuosittain onnistuu asukkaita häiritsemättä. Seinäelementti kääntyy Jättielementtilinjalla Koskisen Talotehtaalla Vierumäellä. 15 vuoden kuluessa betonielementin saumatkin kaipaisivat uusimista, Airaksela huomauttaa. Toistaiseksi automaattinen sammutusjärjestelmä on pakollinen Suomessa kuitenkin ainoastaan puukerrostaloissa. – Kun perinteisesti puukerrostaloissa on kolminkertainen rakenne välipohjissa, PuuMeran erikoisuus on välipohjan kaksinkertainen rakenne, Airaksela sanoo. Puujulkisivusta ei sen sijaan tarvitse ottaa näytteitä, teettää mittauksia tai laboratoriokokeita. Uusia puutaloja nousee Helsinkiin Airakselan mukaan Kivistön puukerrostalohanke toimii eräänlaise41 Vaikka rakennus sai vasta vesikaton, on parissa kerroksessa jo kalusteet paikallaan. na koerakennushankkeena, jossa päästään entisestään kehittämään puurakennejärjestelmien suunnittelutyökaluja ja rakennusfysikaalisten tekijöiden tutkimusta. Vesisumu on ihmisille ja laitteille vaaraton ja sen ansiosta savuja vesivahingot jäävät vähäisiksi, kun vesi ei valu kerrosten läpi. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Rakennusliike Reponen Oy rakenteista välipohjan osalta. Huolto ei eroa ratkaisevasti betonitalosta Airakselan mukaan puurakentamisessa huolettaa usein myös kiinteistön huoltoon liittyvät kysymykset
42 Kattoremonteissa materiaali vaihtuu varsin harvoin Katon kuntoa tutkittava pintaa syvemmältä Katto on aina muutakin kuin vain pintarakenne. Aluskate on itse asiassa tärkeämpää kuin se, että katto pitää vettä.
Vaihto ei käy edes kohtuuttoman kalliiksi osakkaille, takaisinmaksuaika voi olla kymmenkunta vuotta. – Kattomuodon vaihto vaikuttaa suoraan asuntojen hintoihin, koska tasakatto luokitellaan riskirakenteeksi. Mineriitti ymmärrettiin myrkylliseksi materiaaliksi jo 1980-luvun puolivälissä. Etenkin ns. Tietyn aikakauden rakennustavan mukaan ei vaadittu aluskatetta asennettavaksi lainkaan. – Käytännössä emme paikkaa kattoja, vaan uusimme kattorakenteet kokonaan. Olemme uusineet jopa 1990-luvun kattoja, joissa rakennusvaiheessa alushuopa on jätetty kokonaan pois. Remonttien yhteydessä kattomateriaali vaihtuu melko harvoin, ainoana poikkeuksena mineriitti. Huopakatteen elinikä lyhin Viime vuonna Hämeen Laaturemontti teki taloyhtiöille kaksi isoa remonttia, joissa tasakatto vaihdettiin harjakatoksi. Vastaan on tullut myös paljon kohteita, jotka on tehty vastoin hyvää rakennustapaa ja jopa virheellisesti. 43 – Kattojen huonoon kuntoon on ollut usein syynä huolimattomuus rakennusvaiheessa tai puuttuva aluskate. Myös huopakattoja vaihdetaan peltiin jonkin verran. – Missään tapauksessa mineriittilevyjä ei saa purkaa niin, että niistä syntyisi asbestipölyä. Kauton mukaan RTS:n kysely osoittaa, että taloyhtiöt vaihtavat huopakatteita peltiin. Tosin kustannukset jäävät ulkotyössä pienemmiksi kuin asbestin purku sisätöissä, sanoo myyntipäällikkö Timo Kautto Hämeen Laaturemontista. Yritys tekee kattoremontteja ympäri maata. Tosin taloyhtiöpuolella tähän törmää harvoin. Katon kuntoa tutkittava pintaa syvemmältä Koska konesaumakatteen asennus sisältää paljon peltisepän erikoisosaamista, on valmiin katon toimivuus täysin tekijän ammattitaidosta kiinni, sanoo aluepäällikkö Esko Haverinen.. Aluskate on tullut pakolliseksi rakennustapaohjeisiin 1980-luvun puolivälissä. Viime vuonna Hämeen Laaturemontti teki kaikkiaan 2700 kattoremonttia, joista noin sata oli taloyhtiöitä koskevia remontteja. – Esimerkiksi tiili on kymmenen kertaa painavampaa neliöltä verrattuna huopaan tai peltiin. Materiaalin vaihtaminen on kiinni myös kattorakenteiden kantavuudesta. Rivija pienkerrostaloissa on edelleen paljon 1970ja 1980-luvuilta peräisin olevia tiili-, pelti-, huopaja mineriittikattoja. Mineriittiä käsitellään ongelmajätteenä, mikä tietää kustannuksia taloyhtiölle. Pientaloissa huopakatteita on jouduttu vaihtamaan jopa 2000-luvun taloihin. Mineriittikaton purkamisessa lähtökohtana on, että materiaalia käsitellään asbestituotteena ja se puretaan kokonaisia levyinä suojattuna suoraan trukkilavalle. varttikatteen tilalle taloyhtiöt haluavat usein peltiä
Myös tuuletus on viallisissa katoissa usein puutteellinen. Hyvinkään kohteessa kattoremonttiin tartuttiin viime hetkellä. Peltikatoista profiilikatto on edullisempi kuin konesaumattu peltikatto. Peltikate maksoi viime vuonna keskimäärin 60–70 euroa neliöltä. 44 Mikäli materiaali vaihdetaan, pitää ristikkoja vahvistaa kantavuuden lisäämiseksi. Hyvin asennettu huopakate kestää 10–15 vuotta, kun peltikaton ikä lasketaan noin 40 vuoteen. Jos remontti tehtiin avaimet käteen -periaatteella, keskihinta oli 79 eroa neliöltä. Kaarevalla räystäällä vaakasauma osittain vuotanut rakenteisiin ja läpivientien ympäriltä oli havaittavissa kosteutta. Kautto suosittelee kattoammattilaisen suorittamaa kattokatselmusta muutaman vuoden välein, vaikkei mitään silmin nähtävää ongelmaa olisikaan. Katto on talossa se, jonka kautta on suurin lämpövuoto, minkä takia yläpohjan oikea rakenne on tärkeä. Aluskate on itse asiassa tärkeämpää kuin se, että katto pitää vettä. Uusin tuote on lukkosaumakate, joka on valmistettu tehtaalla valmiiksi levyiksi, sanoo Kautto. Katto on muutakin kuin pintaa Kautto muistuttaa, että katto on aina muutakin kuin vain pintarakenne. Pienkerrostalolle huopakate on edullisin, tiilija peltikate ovat samaa hintaluokkaa. – Aluskatteiden asennukset on joskus tehty ajattelemattomasti läpivientien kohdalla. Viime vuonna kattoremontti maksoi keskimäärin RTS:n mukaan 66 euroa neliöltä. – Sadevesijärjestelmien kunto Katto on talossa se, jonka kautta on suurin lämpövuoto, minkä takia yläpohjan oikea rakenne on tärkeä.. Peltikate maksoi viime vuonna keskimäärin 60–70 euroa neliöltä. Tuolloin remonttiin sisältyi muun muassa sadevesijärjestelmien asennukset ja eristeet. – Taloyhtiön on tietysti edullisempaa teettää hieman kalliimpi peltikate, jonka uusiminen on vasta vuosikymmenten päässä. Jollei tuuletus pelaa, voi seurauksena on kondensioveden syntyminen ja sitä kautta kosteusongelmat. Tiilija peltikate mielletään yhtä kestäviksi. Huopakatteen uusimista huopakatteella arastellaan jo lyhyen käyttöiän takia
Remontin yhteydessä Kattotutka asensi taloon uudet vesikourut, kattoturvatuotteet ja piipun hatut. Huono tuuletus ongelmana Katon rakenteet olivat kohtuullisessa kunnossa. – Silloin tällöin vanhat kiinteistöt tuottavat yllätyksiä. Valtakunnallisesti toimiva yritys on erikoistunut konesaumattuihin peltikattoihin ja huopakattoihin. Olemme asentaneet sitä noin 350 kilometriä parinkymmenen vuoden aikana ja annamme asennukselle 15 vuoden takuun. – Päreet olivat kunnoltaan aivan hyvät. Tässä kohteessa vaakahirsi oli osittain lahonnut ja ristikot olivat myös kärsineet kosteudesta. Jollei taloyhtiö pidä huolta huoltomaalauksesta, maalipinta ohenee vähitellen ja ennen pitkä pelti ruostuu. Teemme asiakkaille korjausehdotuksen lopullisesta korjauksesta. Lahovauriot olivat yllätys taloyhtiölle, katon ruosteisuus tiedettiin jo ennakolta. Kaarevalla räystäällä vaakasauma osittain vuotanut rakenteisiin ja läpivientien ympäriltä oli havaittavissa kosteutta. Myös kattolyhtyjen ympäriltä oli kosteutta päässyt kattorakenteisiin. Meidän oma tuotteemme on ikikouru, joka on saumaton. Uuden peltipinnan annetaan hapettua pari vuotta, minkä jälkeen se maalataan yksi kertaa pohjaja kaksi kertaa pintamaalilla. – Monesti vanhoissa kohteissa on tuplavesikourut. Jos tuuletus toimii, ei mahdollinen kondenssiovesi aiheuta ongelmia. Hyvinkääläinen pienkerrostalo on tästä hyvä esimerkki. Aluskate ei ole välttämättömyys – Paikkaus tyrehdyttää vuodon ja riittää yleensä ensiavuksi. Konesaumattu peltikatto kestää sukupolven Konesaumattu rivipeltikate on vanha perinteinen tapa tehdä teräskatto. Koska konesaumakatteen asennus sisältää paljon peltisepän erikoisosaamista, on valmiin katon toimivuus täysin tekijän ammattitaidosta kiinni. Hyvin useasti saamme ongelmat kuntoon täsmäkorjauksilla. Hyvinkäällä koneumattu peltikatto oli viimeistelytöitä vaille valmis parissa kuukaudessa. Aluskatteet ovat viime vuosina yleistyneet, mutta Haverisen mukaan aluskate ei ole konesaumatussa peltikatossa välttämättömyys. – Tohdimme tehdä katon ilman aluskatettakin. Kate takaa oikein tehtynä myös vesitiiveyden, koska kaikki on kaksinkertaisissa saumoissa. Juhani Karvonen pitää tarkastaa vuosittain, eikä vuosittainen käynti katolla olisi pahitteeksi, sanoo Kautto. Konesaumakatto soveltuu niin loivemmille kuin jyrkille ja monimuotoisiin kattoihin. Maalauksen jälkeen huoltoväli maalaukselle on 15–20 vuotta. Kulmat hitsataan, jo. Katon ongelmana oli myös kehno tuuletus. Näitäkin kattoja tulee valitettavasti vastaan, sanoo aluepäällikkö Esko Haverinen Kattotutka Oy:stä. Hyvinkään kohteessa kattoremonttiin tartuttiin viime hetkellä. Pellin alla olivat ruoteet ja niiden alla päre. –Yläpohjan tuuletus ei pelannut, tuuletusrakoa oli jäänyt alunperin turhan pieneksi. 45 ten käytännössä kouru on koko pituudeltaan saumaton. Konesaumattu peltikatto uusitaan tyypillisesti konesaumatuksi peltikatoksi. – Kun konesaumattu huolletaan, sen kestoikä on helposti 70 vuotta
Kotkassa viherrakentamisella on monia etuja. Topografia vaihtelee suuresti ja meri, joki sekä vanhahko ruutukaavakeskusta mahdollistavat monenlaiset viheralueet. Kaupungit panostavat viheralueisiin Kaupungit panostavat viheralueisiinsa vaihtelevasti. Mitä enemmän silmäpareja liikkuu ja mitä hitaammalla tahdilla, sen paremmin viheralueet on pidettävä kunnossa. Kotkassa on rakennettuja puistoja 180 hehtaaria, sanoo kaupunginpuutarhuri, puutarhaneuvos ja erikoispuistojen pääsuunnittelija Heikki LaakKotkaa on jo vuosikymmeniä rakennettu määrätietoisen strategian mukaan puistojen kaupungiksi. 46 – Kaupungin viheralueet ovat osin jo 1800-luvulta. Kotkassa, Hämeenlinnassa ja Kuopiossa on rakennettu viime vuosina varsin paljon, mutta tällekin vuodelle riittää töitä. Huoliteltu puisto on kaupungin käyntikortti
Puskista esiin kaivettu Kaupunginpuiston kiviterassi on näyttävä rakennelma.. Jokipuisto on tämän hetken ykköskohde Kotkassa on vuosikymmenet panostettu viheralueisiin, mikä näkyy useina kaupungin puistoille myönnettyinä tunnustuksina. Jokipuisto on kooltaan vain noin hehtaarin. – Korkeuserot ovat aika huomattavat, mikä on lisännyt kustannuksia, koska erikoisrakenteisten graniittimuurien rakentaminen on kallista. – Jokipuisto oli aikanaan rakennettu joen varteen juuri sellaiseksi peruspuistoksi, jossa kukaan ei käynyt, eivät edes liiemmin koiran ulkoiluttajat. – Meillä on edustuspuistoa eli A1-hoitotason eli hoidetuinta puistoa noin viisi hehtaaria, mikä lienee eniten Suomessa suhteutettuna kaupungin kokoon. Jokipuisto on ollut viherrakentamisen ykköskohde jo vuosia. Tänä kesänä suurin investointikohde on Karhulan Jokipuiston viimeistelytyö. Puistossa on myös 7,5 metrin korkuinen Hämeenlinnan Kaupunginpuistossa riittää puuston hoitoa. Jokipuisto oli ainoa kaupungin omistama keskeinen maa-ala joen varrella, ja siksi siihen haluttiin satsata normaalia enemmän. Puistoilla on omat luokituksensa hoitotason mukaan. 47 sonen . Määrää Laaksonen pitää varsin normaalina keskikokoiselle suomalaiselle kaupungille. Kotka on kuitenkin investoinut neljän vuoden aikana puistoon noin 600 000 euroa. Lummelampi on Jokipuiston keskeisin elementti. Meillä oli ennestään Sapokan vesipuisto, Katariinan meripuisto, joten luonnollinen jatke on Jokipuisto, Jokipuistoon on rakennettu lummelampia, kaarisiltoja ja erilaisia kivirakennusrakenteita samoin kuin kymmenmetrinen laituri, jolle pääsee veneellä. Neljän viimeisen vuoden aikana Jokipuisto on kunnostettu peruspuistosta näyttäväksi viheralueeksi. Lisäsi Kotkassa on noin 1300 hehtaaria taajamametsää, joka ei ole varsinaisesti rakennettua puistoa, vaan hoidettua kaupunkilaisten tarkoituksiin varattua metsämaata
Infrarakentamisen investointiohjelmassa viherpuolen kohteille on tälle vuodelle varattu 235 000 euroa. Sibeliuksenpuistossa soi Rahallisesti viimeisin kaupungin suuri viherrakennuskohde on ollut keskustassa sijaitseva Sibeliuksenpuisto, jonka mittava kunnostushanke valmistui viime vuonna. – Kaupungin puistotoimi yrittää herätellä myös kaupunkikuvallisesti keskeisiä kiinteistöjä mukaan ympäristön kohentamistalkoisiin. Budjetti hieman pienentynyt Tänä vuonna Kotka rakentaa ja kunnostaa viheralueita 400 000 eurolla, minkä päälle tulevat runsaat 400 000 euron tilaustyöt. Pientalorakentaminen keskittyy lähivuosina Räskin merelliselle alueelle Länsi-Kotkaan, jossa laaja kaava on saanut lainvoiman viime vuonna. 48 Hämeenlinnassa puistoja jo 1800-luvulta Hämeenlinna on ollut yksi suomalaisen viherrakentamisen pioneereja. – Viherrakentamisinvestoinnit ovat tälle vuodelle aika pienet. Tämä on näkynyt pihojen laadun kohenemisena. Lisäksi puistossa on soivat penkit. Vuoden ympäristörakenne 2012 Katariinan meripuisto on sekin vielä hieman kesken. Hämeenlinnan Sibeliuspuisto rakennettiin miltei uudestaan.. Tarvittaessa kiinteistönomistajia huomautetaan, ja vakavimmillaan epäsiisti ympäristö voi johtaa uhkasakkoon. Yhdelläkin puulla oikeassa paikassa voi olla ympäristölleen huomattavaa parantavaa merkitystä. Jyrkkärinteinen puisto rajoittuu Vanajaveteen ja on osin metsämäistä puistikkoa. kuvanveistäjä Antti Maasalon terästaideteos kahdeksan metriä halkaisijaltaan olevassa altaassa. Rakennettuja puistoja kantakaupungin alueella on noin 165 ja liitoskunnissa vajaat 30 hehtaaria. kaupungin puistotoimessa. Kaupunginpuiston ja sen lähialueiden osalta rakentaminen jatkuu tänä vuonna lähinnä rantakivetysten korjauksina ja maisemanhoitona. Asemakaavassa viher-, virkistysja ulkoilutai suojelualueiksi on merkitty noin 4 000 hehtaaria. Sibeliuksella on puita kuvaava pianoteossarja, jossa on omat sävellyksensä koivulle, pihlajalle, männylle, haavalle ja kuuselle. Kaikki erikoiskohteiden sekä kerrostalojen pihasuunnitelmat tarkistetaan Kaupunginpuiston kiviterassi perustettiin uudestaan. Metsänhoito-ohjelmissa olevia metsiä on noin 5 200 hehtaaria, joista 1 500 hehtaaria on liitoskunnissa. Tämä summa sisältää siis viheralueiden hoidon lisäksi katujen kunnossapidon, jotka vievät tietenkin summasta valtaosan. Kaupungin vanhimpien puistojen rakentaminen on aloitettu jo 1800-luvulla. Kotkan kaupunkikuvassa näkyy kiinteistöjen pihoilla kymmenittäin puita, joiden istutusehdotus on tullut puistotoimelta ja joista on tehty istutustarjous. Kesäajan hoitoja pienet kunnostustyöt tehdään normaalin hoitoja kunnossapitomäärärahojen puitteissa, jonka kokonaisbudjetti on vuonna 2015 reilut kuusi miljoonaa euroa. Viime keväänä istutimme hevoskastanjoita ja tammia kiinteistöjen tonteille katunäkymien kannalta strategisiin paikkoihin. Kaupunki on tehnyt tilaustyönä taloyhtiöille konsultointia. Viheralueiden rakentamiseen ja kunnossapitoon on ollut kaupungin budjetissa noin kolme miljoonaa euroa. Aulangon puistometsä tunnetaan valtakunnallisena matkailukohteena, mutta myös Kansalliseen kaupunkipuistorajaukseen kuuluva Kaupunginpuisto Hämeen linnan läheisyydessä on ollut merkittävä kaupunkilaisten käyttämä puisto jo toista sataa vuotta. – Teemme tiivistä yhteistyötä rakennusvalvonnan kanssa. Viherrakennamme varsinkin tulevaa uimarantaa ja leikkipaikkaa. Puistossa tietyille penkeille istahtaminen merkitsee, että jokin noista sarjan teoksista alkaa soida, sanoo viheraluesuunnittelija Susanna Lappalainen. Olemme käyttäneet graniittisia kivirakenteita esimerkiksi pengerryksissä. – Pihatöihin ei ole käytetty suurempia summia, mutta olemme saaneet karsittua suurimpia suunnitelmiin ja rakentamiseen liittyviä suunnitteluvirheitä ja samalla kasvillisuutta on monipuolistettu. Niistä taloyhtiö on vain harvoin kieltäytynyt. Vanhoissa kohteissa meillä on rakennusvalvonnan vetämä katselmusryhmä, joka käy kerran vuodessa julkisivut ja pihat lävitse. Kaupunki konsultoi kiinteistöjen omistajia Kiinteistöjen pihoilla on suuri merkitys kaupunkikuvalle. Sibeliuksenpuisto on pintaalaltaan pieni, mutta se rakennettiin pohjaltaan aivan uusiksi. – Tosin ulkopuolinen tuskin keskeneräisyyttä edes huomaa. Viherrakennuksen budjetti on ollut hienoisessa laskussa viime vuosina
Vanhimmat kunnostusta odottavat kohteet ovat 1970-luvulta. Tänä vuonna kaupungissa alkaa kaupungin vanhimpiin puistoihin lukeutuvan Snellmanninpuiston kunnostus. Tänä vuonna alkaa myös Haukanniemen keskusleikkikentän ja siihen liittyvien väylien rakentaminen. Euroissa hanke on noin miljoonan luokkaa. – Luonnonkivisiin istutusaltaisiin meni aika paljon rahaa, vaikka kohde oli sinänsä pienialainen. Hämeenlinnan Sibeliuspuisto on nyt valmis.. Uusien asuinalueiden katuverkoston viherrakennustyöt ovat jääneet rästiin suurempien hankkeiden taakse, mutta tänä vuonna pyrimme keskittymään niihin. pari vuotta. – Aloitus on merkitty ensi vuodelle ja kunnostus jatkunee 49 Jokipuiston kivitöihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Snellmanninpuisto remonttiin Kuopiossa Kuopiossa on viime vuosina keskitytty uusien asuinalueiden viheralueiden rakentamiseen. Edellisestä peruskorjauksesta on kulunut jo vuosikymmeniä. – Leikkipuistoja on noin 120. Jos saammekin vuodessa kunnostetuksi muutaman kohteen, meillä on jatkuvasti listalla uusia. Tänä vuonna aloitamme puiston korjauksen ja selvitämme puiston rakenteiden ja puuston kuntoa aloitustöiden ohessa, sanoo rakennuttajapäällikkö Jukka Rissanen . Tälle vuodelle on merkitty kunnostukseen 200 000 euroa ja ensi vuodelle 550 000 euroa. – Koko Hämeenlinnan alue on lehtokeskusta, jossa esimerkiksi tammi ja vaahtera taimettuvat luontaisesti. Kaupunginpuistoon istutettiin jo 1800-luvulla harvinaisia puita, joita edelleen kasvaa puistossa. Puunkaatoluvat asemakaava-alueelle myöntää rakennusvalvonta. Tämän lisäksi käytämme vuosittain virkistysaluerakentamiseen yli kaksi miljoonaa euroa. Jokipuistossa jokivesi pumpataan joesta Antti Maasalon veistosaltaalle, josta se lorisee purojen ja lummelammen kautta takaisin Kymijokeen. Viime vuonna kaivoimme esiin vanhan kivisen terassin, joka kunnostettiin. Kyse on noin 350 000 euron hankkeesta. Snellmanninpuistoa mittavampi kunnostushanke on Väinölänniemen saneeraus, jonka suunnittelu alkanee jo tänä vuonna. Kaupunki ei puutu juurikaan yksityisten kiinteistöjen viherrakentamiseen – Voimme antaa huomautuksen tontin siivottomuudesta, mitä tapahtuu vuosittain muutaman kerran. Leikkipuistoissa riittää kunnostamista Tänä vuonna kaupunki jatkaa myös puistoleikkipaikkojen kunnostusohjelmaa. Puiston kasvillisuuden istuttamiseen ei tarvitse juurikaan panostaa. Kuopion kauppatorin remonttiin kuului myös viherrakentamista. Juhani Karvonen – Kaupunginpuisto on kärsinyt sen alkuperäisen rakenteen säilyttävän hoidon puutteesta viime vuosikymmeninä, mutta Kansallisen kaupunkipuiston perustamisen myötä kaupunki on alkanut panostaa kohteeseen. Remontti on nyt lopullisesti valmis. Vuosittain Kuopiossa on viherrakentamiseen ja alueiden kunnostukseen käytetty miljoonasta kahteen miljoonaan euroa hankkeiden koosta riippuen
– Järjestyssäännöt liittyvät hyvään käytökseen ja toisen huomioon ottamiseen. Taloyhtiöiden asukkaat liikkuvat usein harmaalla alueella, kun eivät tarkoin tiedä mitä talossa saa tehdä ja mitä ei. Ovatko ne opas parempaan elämään vai välttämätön paha. Sitä varten Järjestyssäännöillä pyritään välttämään häiriöitä talossa Jokaisessa taloyhtiössä on järjestyssäännöt. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n eli Hekan isännöitsijän Helena Raition mukaan järjestyssäännöt sisältävät perusjuttuja, joiden pitäisi olla kaikille tuttuja. – Kun järjestyssäännöt on yh tiöön luotu, niin sitten ne melkeinpä unohtuvat, kunnes tulee jokin häiriötilanne. Saako parvekkeella grillata. Milloin pesutupaa saa käyttää ja milloin mattoja saa tampata. 50 Kiinteistötoimistosta Helsingistä. Maalaisjärkeä kun noudattaa, niin järjestyssääntöjä ei edes tarvita, sanoo Hannu Poikonen Haagan Saako kissaa ulkoiluttaa vapaasti taloyhtiön pihalla. Grillaus parvekkeella ja lemmikit kiistanaiheita. Vaikea uskoa, ettei kukaan niitä asioita oikeasti taloyhtiöihin on luotu järjestyssäännöt, mutta nekään eivät aina anna vastausta kaikkiin kysymyksiin
Hekan Kannelmäen osastossa työskentelevä Raitio on pannut merkille saman asian. Jollain on kello soimassa aamulla viideltä, ja naapurissa soitetaan puolelta öin vielä musiikkia. Se aiheuttaa kosteusongelmia. Sitten on se asukkaita vaivaava ikuisuusaihe: saako parvekkeella grillata. Samoilla linjoilla on vuokralaisia edustavan Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita. 51 Taloyhtiöissä asukkaita neuvotaan monilla eri keinoilla ja säännöillä. Tähän asiaan joudutaan puuttumaan aika ajoin. Lintuja voi ruokkia sitten kaupungin osoittamilla paikoilla, sanoo Haagan Kiinteistötoimiston Poikonen. – Näppituntumalta olettaisin, että parhaiten on mennyt perille se, että lemmikkejä ei saa ulkoiluttaa piha-alueella. Helana Raition mukaan Helsingin kaupungin Heka-asunnoissa lämpimän ruuan valmistaminen parvekkeella on järjestyssäännöissä kielletty. – On tapauksia, että asunnossa on käyty huumekauppaa. Monesti kiistat syntyvät silkasta tietämättömyydestä. Vuokralaisia edustavan Anne Viidan mukaan yksi asia on ainakin selvästi mennyt perille. – Jos joku ilmoittaa, että ja muiden ei-toivottujen ruokailijoiden takia, Raitio sanoo. Vastaukset vaihtelevat intressitahosta ja yhtiöstä riippuen. Ihmiset laittavat pihalle ruokintapönttöjä. Joskus taloyhtiöissä on tullut kiistaa siitä, saako pihalla ruokkia lintuja ja voiko sinne tehdä linnuille ruokintapaikan. – Jotkut eivät ymmärrä sitä, että lintujen ruokkiminen tuo paikalle myös rottia. – Järjestyssääntöihin tuli nyt maininta, että suurten pyyk kien kuivaaminen asunnossa ei ole toivottavaa. Vaikka kunnat eivät lintujen ruokintaa kielläkään, niin aina on syytä varmistaa asia taloyhtiöltä, koska se voi aiheuttaa sotkua ja häiriötä. Poikosen mukaan suurin osa häiriöistä johtuu siitä, että esimerkiksi kotibileet ovat karanneet käsistä. – Kun kevät tulee, niin ihmetellään saako grillata parvekkeella vai ei. Pääasiassa ongelmat ratkeavat hyvin ja nopeasti, ihmiset eivät usein edes tajua aiheuvansa meteliä. Raitio hoitaa Helsingin Kannelmäessä kolmea yhtiötä, ja hän joutuu kiistatilanteissa erotuomariksi. tiedossa, on silti kiistoja laidasta laitaan. Siihen aikaan, kun rappukäytävissä oli vielä kylttejä, joissa kiellettiin asiaton oleskelu ja kaupustelu, niin niiden vieressä oli aina järjestyssäännöt. Auton tai moottoripyörän peseminen taloyhtiön parkkipaikalla saattaa aiheuttaa närää, ja järjestysäännöissä voi olla peseminen kielletty. Poikosen mukaan suurten pyykkien kuivaaminen asunnossa sai erään taloyhtiön muuttamaan järjestyssääntöjä. Muut nukkuu, nyt ollaan hiljaa. Valitukset pitää toimittaa kirjallisena ja aina pitää olla myös todisteita metelistä. – Suurimmalle osalle suomalaisista on kasvanut selkäytimeen, että yöllä ollaan hiljaa ja päivällä saa kuulua enemmän ääniä. Siitä tulee hieman ristiriitaa, kun isännöitsijät joskus kieltävät, mutta laki ei sitä kiellä, Viita hämmästelee tilannetta. – Joissain rivitaloissa ja pienkerrostaloissa voi olla sallittua, Raitio täsmentää. Sitä ei ole edes järjestyssäännöissä kielletty, sen kieltää laki, Haagan kiinteistöhuollon Poikonen sanoo. tietäisi, Raitio toteaa. – Ihmiset elävät niin eri vuorokausirytmiä. Mutta paljon löytyy myös tapauksia, joissa on kyse selvästä piittaamattomuudesta. Ne ovat tulleet perimätietona sukupolvelta toiselle, Viita sanoo. Ja jos lemmikki tekee jätökset sinne, niin kerätään ne pois. Se on kiellettyä rottien Isännöitsijä Hannu Poikosen mukaan maalaijärjeskäytöllä pääsee asumisessa pitkälle.. Perusosaaminen on erittäin hyvää. – Tuntuu, että tällä hetkellä ruokitaan paljon lintuja ja oravia. Hekan Raition mukaan meteli on heilläkin suurin syy valituksiin. Lintujen ruokinta ja grillaaminen kummastuttavat Vaikka järjestyssäännöt vaikuttavat olevan hyvin asukkaitten Melu suurin haitta Järjestyssääntöjä rikotaan usein tahattomasti ja tiedon puutteen vuoksi. – Sellaisissa tapauksissa juhlijat eivät vain ole osanneet ottaa huomioon naapureita
Raition mukaan ongelmat ratkeavat viimeistään siinä vaiheessa, kun lähetetään häiriön aiheuttajalle varoitus. Asuntoyhtiöillä on hieman erilaisia tapoja viestittää järjestyssäännöistä. Viita tarkoittaa lähinnä suuria asuntoyhtiöitä, joissa on kaikissa samat standardisäännöt. Olen yhteydessä henkilöön, josta on valitettu. Viidan mukaan järjestyssäännöissä pitäisi olla enemmän joustoa. – Mutta jos siellä on jotain ryyppyporukoita, niin ei ehkä uskalleta mennä. Pauli Jokinen järjestyssäännöt. Järjestyssääntöjä rikotaan useimmiten tahattomasti.. Otetaan vaikka esimerkki, että kaikissa yhtiöissä on pesutuvan käyttö kielletty sunnuntaisin, koska yhdessä taloyhtiös sä on pesutupa asuinhuoneiston alla. Mutta emme me ketään määrää opiskelemaan järjestysnaapurissa metelöidään jatkuvasti eikä pysty nukkumaan, niin kyllä minä siinä kohtaa jo puutun asiaan. Esimerkiksi Helsingin kaupungin asunnot Oy:llä Hekalla on pelkästään Kannelmäen alueella 1633 asuntoa ja toimistoa. Helsingin kaupungin asunnot Oy:n nettisivuilta löytyvät yhtiön sääntöjä. Ääritapauksessa puretaan sitten vuokrasopimus, Raitio sanoo. On asukkaita, joiden kohdalla tuntuu, ettei osata asua ilman ohjeita, Poikonen sanoo. Jossain saattaa olla alkuperäisiä vielä jäljellä, Helena Raitio sanoo. Uudelle asukkaalle annetaan aina asukkaan käsikirja. – Kaikissa on pääpiirteittäin samat järjestyssäännöt, Helena Raitio sanoo. Joissain yhtiöissä on asukkaille jaettu asukaskansioita. Muuten ei voi asiaan puuttua, Raitio kertoo. Me annamme sen tiedon ja kyllä se sitten on jokaisen velvollisuus ne itse käydä läpi. Hekan asuntoihin sen sijaan jaetaan asukkaan käsikirja. Joskus Raitio suosittelee valittajalle, että tämä voisi käydä juttelemassa asiasta meteliä aiheuttavan naapurin kanssa. – Kyllä ihmiset niin paljon pelkäävät oman asuntonsa menettämistä. – Niissä on järjestyssääntöjen lisäksi turvallisuusohjeita, remontti-ilmoituksia ja muuta tietoa. Talojen ilmoitustauluille järjestyssäännöt on joskus aikojen alussa kiinnitetty. Suvaitsevaisuutta ylläpitävää viestintää voisi lisätä, kuten että varmistathan, että grillatessa ei savu mene naapurin ikkunasta sisään, antaa Vuokralaiset VKL ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita esimerkin. – Isoissa yhtiöissä voi tulla eteen hassuja tilanteita. Hannu Poikonen isännöi Helsingissä noin 20 taloyhtiötä. Haagan Kiinteistötoimiston isännöimissä yhtiöissä on yleensä järjestyssäännöt ilmoitustaululla ja sen lisäksi ne jaetaan asukkaille ja osakkaille. Muissa taloyhtiöissä pesutupa voi sitten olla erillisessä rakennuksessa, jossa ei ole asuntoja, vaan vaikkapa autotalleja. Kannelmäki on vain yksi 21:stä Hekan alueyhtiöstä Helsingissä. Asukaskansioita ja ilmoitustauluja Jotta järjestyssääntöjä voidaan noudattaa, pitää asukkailla olla tietoa niistä. Jos tämä henkilö on toista mieltä, niin sitten vaadin valittajalta todistajia. 52 Joustoa järjestyssääntöihin Vuokralaisia edustavan Anne Viidan mukaan järjestyssääntöjen luomisessa voisi kuunnella enemmän asukkaita. Asukkaita voisi kuunnella enemmän ja tehdä heidän kanssaan yhteistyötä, Viita painottaa. – Järjestyslaki kertoo järjestyssääntöjen perusteet, mutta järjestyssäännöt voisi tehdä hieman enemmän asukaslähtöisesti. Mutta on tietenkin asukkaita, joihin mikään ei tehoa. – Siinä on järjestyssäännöt liitteenä ja sen lisäksi käsikirjassa on enemmän avattu asumiseen liittyviä asioita. – Aika heikosti muuten viestitään kuin lapulla ilmoitustaululla tai siivouskaapin seinässä. – Tiedän, ettei niitä joka paikassa ollenkaan enää ole
Rakennuksella on jo valmistuessaan yksilölliset elinkaariominaisuudet. Taloyhtiön tärkeimpien rakennusosien peruskorjaukset on esitetty pylväinä 50 vuoden aikajanalla.. Ennen rakentamista kohteen tilaaja on yhdessä suunnittelijoiden kanssa asettanut rakennukselle käyttöikätavoitteen. Korjauskustannukset ovat 50 vuodessa yhtä suuret kuin rakennuskustannukset – joskus jopa puolitoista kertaiset. Kuvassa 2 on esitetty kaaviokuvana myös rakennuksen korjausvelan kehittyminen. – Tyypillisesti puhutaan 30– 100 vuoden käyttöiästä, kertoo RI, Ekonomi Juhani Siikala. Tämä saadaan aikaiseksi valitsemalla rakennusosat ja suunnitteluratkaisut tavoitteen mukaisesti. Ensimmäisten vuosien aikana kulut ovat pienet. Jos kunnossapito laiminlyödään, kasvaa korjausvelka ja vastaavasti rakennuksen tekninen arvo laskee. – Esimerkkinä erilaisista käyttöikäelinkaarista mainittakoon vaikkapa vesikatteena bitumikermikate verrattuna kuparikatteeseen. 54 riittäisi vuosien 5 ja 15 välillä 0,50 €/m2/kk, laskee Juhani Siikala. Asuinkerrostalon teknisen arvon optimitaso on 65 prosentin tietämissä rakennuskustannuksiin verrattuna, laskee elinkaaribudjetointiin perehtynyt Juhani Siikala. – Seuraavina 10 vuotena tarvittaisiin 1,00 €/m2/kk. Ilman korjaustoimenpiteitä rakennukTaloyhtiön elinkaaribudjetointi auttaa arvon säilyttämisessä Rakennusosien käyttöikä ja huoltoväli syytä tuntea Korjauskulut ylittävät rakennuskulut 50 vuodessa Kuvassa 1 on esitetty teoreettisesti suurimmat asuinkerrostalon korjausten hinnat ja ajankohdat tyypillisimpien rakennusmateriaalien ja teknisten järjestelmien ollessa kysymyksessä. Kermikatteen tyypillinen elinkaari on 20–40 vuotta, sen huoltovälin ja kunnossapitojakson ollessa kymmenen vuotta, kun taas kuparikatteella elinkaari voi olla jopa 100 vuotta. Tämä teoreettinen ennakkoon perintä on esitetty kuvassa 2. – Tietoa käyttöiän pituuksista ja kunnossapitojaksoista saa esimerkiksi KH-kortistosta. – Näin ollen korjausten osuus vastikkeesta on rakennuksen alkuvuosina vain 10–20 prosenttia koko vastikkeesta ja 35 vuoden jälkeen lähes yhtä suuri kuin ylläpitovastikkeen osuus. – Jos ennakkoon kerättäisiin osakkailta rahaa tulevia korjauksia varten, niihin Rakennuksen luonnollisen käyttöiän saavuttaminen edellyttää rakennuksen omistajalta säännöllistä ja ajallaan suoritettua kunnossapitoa
55 – Huolellisesti ylläpidetty huoltokirja asiantuntijan laatiman kuntoarvion kanssa olisivat vakuuttava dokumentaatio niin asunnon ostajan kuin myyjänkin turvaksi, toteaa elinkaaribudjetoinnin asiantuntija Juhani Siikala. Kuva: Tarja Pitkänen sen tekninen arvo putoaisi 50 vuodessa 30 prosenttiin rakennuksen valmistumisvuoden arvosta. Nykyisen lain mukaan kaikkiin uusiin rakennuksiin vaaditaan rakennusluvan ehtona huoltoja kunnossapito-ohjeet eli käytännössä huoltokirja. – Rakennuksen perustiedot kuten rakenteet, talotekniikka sekä korjaushistoria tulee olla kirjattuna isännöitsijätodistukseen. – Oikea-aikaisilla korjaustoimilla parannetaan rakennuksen teknistä arvoa ja saadaan se pysymään lähellä optimiarvoa, joka on 65 prosenttia rakennuskustannuksista. Sama vaatimus koskee myös laajempia peruskorjaushankkeita, joille haetaan rakennuslupa. – Viiden vuoden PTS-suunnitelman ajan tasalla pitäminen on uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan taloyhtiölle vuosittainen. Asettamalla nämä perustiedot, olemassa olevat suunnitelmat ja mahdollisesti rakennusselostukset rinnan edellä mainittujen käyttöikäohjekorttien kanssa on kohtuullisen helppo laatia PTSsuunnitelma, Juhani Siikala kertoo. Valmistumisvuoden arvo on indeksikorjattu rakennuskustannusindeksiä vastaavasti. Huoltokirjalla kunnossapito kohdalleen – Kannatettavaa olisi, että kiinteistön huollon ja kunnossapidon ohjenuoraksi laadittaisiin huoltokirja, Juhani Siikala toteaa. – Sen noudattamisesta ja ylläpidosta tulee vastuullistaa myös kiinteistöhuoltoliike
– Korroosionja metallintutkimuslaitoksessa tehty hanke osoitti, että viemäreillä voi olla huomattavasti lyhyempi elinikä kuin aikaisemmin luultiin, Juhani Siikala kertoo – Yleisesti on puhuttu, että vasaman talon viemäreiden välillä. Niiden kunnossapito budjetoidaan vuosittain ja toteutetaan useimmiten isännöitsijän tilaamina huoltoja korjauskäynteinä. Teknisen arvon kehittyminen asuinkerrostalossa eri rakennusosien ja järjestelmien osalta on esitetty kuvassa 3. elinikä on tähän asti esitettyä lyhyempi. Putkiremonttia odottavissa 1960ja 1970-lukujen taloissa remontin suunnittelu on aloitettu käytännössä liian myöhään. – Toisaalta nykyisten valurautaputkien paksuutta on ohennettu, joten jatkossa tilanne eliniän osalta taas saattaa muuttua. 56 velvoite. 50 vuotta. Korjaustoimet kohentavat arvoa Taloyhtiön normaaliin kunnossapitoon kuuluvat taloyhtiön vastuulla olevat rakennusosat ja talotekniikka. Tulokset osoittavat, että 60ja 70-luvun talojen viemäreissä on suuri kunnossapitotarve. Eri rakennusosien teknisen arvon osuus rakennuksen arvosta, arvon alentuminen vuosien kuluessa ja arvon kohentuminen korjaustoimien jälkeen taulukkoon laskettuna. Kokemuksesta ja tilastoista voidaan kuitenkin todeta, että valurautaputken. Muun muassa on ilmennyt, että keittiöiden pystysuorat viemärit olivat huomattavasti huonommassa kunnossa kuin kylpyhuoneiden viemärit. – Oikea-aikaisilla korjaustoimilla parannetaan rakennuksen teknistä arvoa. – Viemäreiden ja käyttövesiputkistojen vuotoriski on tällä hetkellä suurin 1960–1980 rakennetuissa taloissa. – Tutkimus osoittaa, että korroosiohyökkäykset vaihtelevat suuresti erityyppisten viemäreiden ja saman viemärilinjan eri osien välillä. Hallitus valmistelee PTS-esityksen yhdessä isännöitsijän kanssa yhtiökokoukselle annettavaksi. Valurautaputken keskimääräinen elinikä on lähempänä 40 vuotta ja keittiöiden viemärit olivat loppuun kuluneet jo 30 vuoden jälkeen. – Kun viemäreiden ikä lähestyy 30 vuotta, ne pitää tutkia ja harkita toimenpiteitä, sen sijaan että joudutaan akuutteihin toimenpiteisiin vuodon ilmaannuttua. Teksti: Olli Mäkinen Rakennuksen teknisen arvon kehitys ilman korjaustoimenpiteitä ja korjaustoimien jälkeen sekä korjausvastikkeen suuruus, jos peruskorjaukset rahoitettaisiin etukäteen kerättävällä vastikkeella. Vaakasuorien keittiöputkien elinikä oli lyhyin ja parhaiten säilyneet putkiosat löytyivät pystysuorista kylpyhuoneiden viemäreistä. – Ilman kunnossapitoa joidenkin rakennusosien arvo putoaisi nollaan jo hyvässä ajoin ennen 50 vuoden ikää, Juhani Sikala toteaa. – Tutkimuksessa on voitu todeta jopa 20 vuoden elinikäeroja lurautaisten viemäreiden elinikä on n. Esimerkkinä valurautainen viemärilinja Valurautaisen viemärilinjan elinikä määräytyy sisäisestä korroosiosta
www.hevosmaailma.. 6 nroa vuodessa 38€ ERIKOISLEHTI kuntosalit painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus harjoittelulla varma hiki vartissa HIITRULLAUS Yksilöllisellä fustralla lihaksisto tasapainoon Painonnosto ei ole vain äijälaji PARIJOOGA – haastavaa ja hauskaa Aktiivisuusranneke Kuntopiirissä karistetaan kilot ja murheet Massan kasvattamiseen ei ole oikopolkuja Extrahinta 5,90 Bodytreeni Kuntosalikävijöiden ja kehonrakentajien peruslehti enemmänkin tietopaketti. 8 nroa vuodessa 56€ PIENTALOASUJAN PIENTALOASUJAN HYÖTYLEHTI NRO 2/2015 IRTONUMERO 6,60 ¤ 4,90 ERIKOISHINTA Ryhmärakentaminen mahdollistaa omakotitalon yhä useammalle PUU pitää pintansa suomalaistalon pinnassa Ekologisessa purkutyössä materiaalit kiertoon Pätevät ammattilaiset rakennusprojektin a ja o Hyvin hoidettu kuivakäymälä haisee vesivessaa vähemmän Talomestari Lehti on vakiinnuttanut asemansa pientalorakentajien, talossaan asuvien ja sitä korjaavien keskuudessa. Yhteisöllinen asuminen pitää Vanhuusiän masennus on hälytysmerkki Elintavoilla suuri merkitys silmäsairauksien ehkäisyssä ja etenemisessä Lääkäri Iris Pasternack: Liialla hoitamisella terveistä sairaita Senioriterveys Lehden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laajaa alue: suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. www.antiikkijataide.. Sisustamisen extranumerot kahdesti vuodessa. Treenillä uutta LANTIONPOHJALIHAKSET vaikuttavat koko kehon terveyteen Toivo Sukari: Liikemies joogaa ja juoksee Klöntittömän kaurapuuron keittäjä pääsee vaimoksi! AVOKADOA voi tarjota jo puolivuotiaalle Lastenruokahyllyn sijaan vihannesosastolle Luontaisterveys Luonto on parhain parantaja! Sen tietää Suomen kansa vuosisataisella kokemuksella. www.asejaera-lehti.. Lehdessä esitellään erilaisia saunoja ympäri maata ja maailmaa. 6 nroa vuodessa 38€ Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen 1/2015 6,70 Leivo juureen! Kylvä maatiaisia! Vaihda aurinkovoimaan! VANHEMMAT: Laatua lasten lautasille! Suomen lähiruokaja luomukaupat Venla Niemen ekovalinnat Ekoelo Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti ja aidosti. Tilaa lahjaksi tai omaksi iloksesi korkeatasoinen aikakauslehti! KOIRA Meidän 2/2015 6,30 3,90 ERIKOISHINTA Lastenlääkäri: Oma koira allergiselle lapselle! Virosta pelastetut Neera ja Esteri saivat uudet kodit Suomesta Sankarikoira Ara Pentu tulee taloon * Sopeutuminen * Käytöstavat * Tarvikkeet M ON IKÄ YTTÖINEN BORD ERC OL LI E Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. 8 nroa vuodessa 49€ 2 – 2015 7,20 Luke suunnittelee susista tapporahaa Venäjän malliin Supikoirat kuriin Lapissa kolmen maan voimin Simo Partasen nuorten MM-kulta jo taskussa – seuraava koitos Ranskassa Minihaulikko Heizer PS1 mahtuu taskuun Vähennä rekyylin haittavaikutukset 5,90 Ase&Erä Ase&Erä metsästää aktiivisten lukijoittensa mukana eri puolilla maata, testaa teknisiä välineitä sekä esittelee aseuutuudet ja patruunat. tai puhelimitse 09-2569 108 ja taide TAITEEN PYHIINVAELTAJAT Gallen-Kallelan museon juhlanäyttelyssä Holmin talossa Porvoossa Schillmarkin muotokuvia Kultaketju kulkee suvussa seitsemännessä polvessa NYT 5,50 Antiikki koko laajaalaisuudessaan on lehden sisällössä keskiössä. Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro www.meidankoira.. 10 nroa vuodessa 68€ Voit tilata lehdet: Internetissä, sähköpostilla tilaukset@karprint. Lämpöä ja läheisyyttä! www.kissafani.. Maamme suurimman kansallisomaisuuden avoin ja riippumaton tiedonvälittäjä. www.luontaisterveys-lehti.. 6 nroa vuodessa 40€ HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 2/2015 6,40 Meille tulee pentu! Hoito Ravinto Tarvikkeet Kissaagilityssä riittää vauhtia! Kalle pelasti isäntänsä tulipalosta Cornish rexit Onni ja Bonus todellisia mammanpoikia Maatiaiskissojen asialla: Geenit saatava talteen TARJOUSHINTA 5,90 Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. www.sukeltajanmaailma.. www.talomestari-lehti.. 6 nroa vuodessa 34€ Antiikki ja taide ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli 2/2015 7,10 Riitta Väisänen suhtautuu iän tuomiin muutoksiin huumorilla B12 -vitamiinin puute uhkaa ikäihmisten terveyttä Onko ravinnossamme liikaa kalkkia. 6 nroa vuodessa 37€ Hevonen lyyhistyi maaliviivalla 1/15 6,20 Ravivalmentaja menetti rakkaan hevosen ja hyvän työkaverin Ravuri Stora Lasse teurasuhasta oikealla hoidolla uran huipulle Hevosyrittäjän Rami Sivula innostui ratsastamisesta 40-vuotiaana Putoamisen aiheuttama Hevosmaailma Hevonen on on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. www.ekoelo.. www.senioriterveys.. 6 nroa vuodessa 38€ sauna3,90 Meidän 1/2013 Kiukaasta lämpöä koko talon lämmitykseen Hermannin saunalla uusi isäntä Saimaan saunaseura kutsuu kaikki saunomaan Muuramen saunakylällä edessä muutto Jämsään Sähkökiukaisiin väriä ja muunneltavuutta peili 1/2015 7,10 Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti 12 kysymystä rakkaudesta ja Rakkaudesta Rentoutusterapeutti Nina Pajanti-Raudus muistuttaa: Pysäytä Tänä vuonna sinulla on vain yksi ongelma Meedio Irene Nadén: ELÄIMET OPETTAVAT MEILLE LUOPUMISTA Elämän tienristeyksessä ei ole viittoja Sielunpeili Lehti tarjoaa työkaluja sisäisen kasvun tueksi, se avaa polun sisäiseen maailmaasi. 7 nroa vuodessa 43€ Meidän Sauna Lehti keskittyy nimensä mukaisesti meille suomalaisille tärkeään saunaan. 8 nroa vuodessa 58€ 1-2015 6,40 SUKELTAJAN maailma 1700-luvun sukellusja pelastuskomppania Suunnon uutuus: Sukellustietokone värinäytöllä Syntymäpäivän kunniaksi juhlanumero KIRPPUTORILÖYTÖ! Valokuvakansio täynnä vanhoja sukelluskuvia 20 vuotta 120 numeroa 10.000 sivua Sukeltajan Maailma Sukeltajan Maailma on harrastajan tietolähde, tekniikan salat avaava, extreme kokemuksista kertova monipuolinen alan lehti. www.bodytreeni.. www.kiinteistojaisannointi.. 8 nroa vuodessa 55€ Seniori TERVEYS 2/2015 6,50 5,90 EXTRAHINTA Opettajan työ tuo sisältöä eläkepäiviin Hiihto koukuttaa! Ristiriitaista tietoa: Kolesteroli kuriin lääkkeillä vai elintapojen muutoksilla. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet. www.meidansauna.. Näyttänyt tietä alalle tuleville ja meneville vuodesta 1983. Yli 100 sivua/nro. Uutuuslehti esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi luoda uutta elämäntapaa. Luontaiset hoidot, luonnon vitamiinit. Lehdestä löytää tietoa kasvaa ihmisenä kohti tasapainoa. 4 nroa vuodessa 19€. www.sielunpeili-lehti.. 6 nroa vuodessa 35€ Nro 3/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Ministeri Jan Vapaavuori: Kuntien yhteistyön puute jarruttaa kehitystä Kiinteistöliiton puheenjohtaja Matti Inha: Metropolialueella valtava Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: Kasvukäytävät ratkaisevia Etelä-Suomen kilpailukyvylle Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistöalan monipuolinen ammattilehti vuodesta 1975
Vuositasolla jyrkintä lasku oli kaivostoiminnassa, jossa tuotanto supistui 18,3 prosenttia. Tilasto perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon ja Kansaneläkelaitoksen asumistukirekisterin tietoihin. Vain metsäteollisuuden tilauksissa kasvua Teollisuuden saamien uusien tilausten arvo laski 5,5 prosenttia viime vuoden helmikuusta. Sähköja elintarviketeollisuuden tuotanto supistui 5,6 prosenttia ja metsäteollisuustuotanto 5,3 prosenttia. Olemme ainoa yritys, joka pystyy näin laajaan palveluun, kertoo Enegia Groupin toimitusjohtaja Tommi Vekka. Odotukset tulevaisuudesta ovat neutraalit. Bruun tunnetaan myös liikeja yritystunnusten sekä seteleiden suunnittelijana. Enegia ei tuota energiaa tai siihen liittyvää teknologiaa, vaan palveluita energian viisaampaan ostamiseen ja käyttämiseen. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 3,0 prosenttia. Suomenlinnassa asuvan 89-vuotiaan monitaiturin työpöydän äärellä syntyy yhä julisteita, postimerkkejä ja ideaehdotuksia. – Asiakkaat arvostavat riippumattomuuttamme. Mittauslukema perustuu neljän asuntomarkkinoiden osatekijän arviointiin. Tunnemme olennaiset energiantuotantomuodot ja teknologiat sekä tarjoamme niistä puolueetonta tietoa. Teollisuustuotannon lasku jyrkkeni. Konserni työllistää yhteensä 180 työntekijää ja sen pro forma -liikevaihto vuonna 2014 ylsi 18 miljoonaan euroon. Sen vuoksi pankki vaatii näkemyksellistä kaupunkipolitiikkaa ensi vaalikaudella. Teollisuustilauksissa suuret kuukausivaihtelut ovat tavallisia. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kohosivat 5,2 prosenttia ja muualla maassa 2,0 prosenttia. Hänen töitään ovat mm. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta vuokrien vuositilastosta. Helsingissä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 4,9 prosenttia, Espoossa vuokrat kohosivat 6,8 ja Vantaalla 5,0 prosenttia. Se on energianhallinnan markkinajohtaja Suomessa ja tähtää Itämeren alueen johtavaksi toimijaksi. Asuntomarkkinoiden tilanne on Hypon mukaan hieman parempi kuin edellisessä mittauksessa, mutta jää kuitenkin viisi pistettä miinukselle. Vuokratilastossa on mukana noin 270 000 vuokra-asuntoa. Asuntokauppoja tehdään pääkaupunkiseudulla odotuksia enemmän, mutta tilanne on Hypon mukaan herkkä. – Ainutlaatuinen vahvuutemme on palveluvalikoima, joka vastaa kaikkien ammattimaisten energiankäyttäjien tarpeisiin. Lasku jyrkkeni tammikuusta ja oli suurimmillaan vuoteen, ilmenee Tilastokeskuksen tiedotteesta. Enegia Groupin toimipaikat sijaitsevat Hämeenlinnassa, Jyväskylässä ja Helsingissä sekä Tukholmassa ja Tallinnassa. Asuntolainapankki Hypon mukaan kasvukeskustenkin vetovoima hiipuu, ja alueiden eriytyminen näyttää jatkuvan. Uusinta tuotantoa ovat esimerkiksi Galleria Sellon ja Pori Jazzin julisteet vuodelle 2015. – Energianhallinta on tulevaisuuden ala. Näin siksi, että ”suomalaista kansantaloutta ja julkista taloutta koskevat suuret päätökset antavat edelleen odottaa itseään”. Tehtävämme on luoda läpinäkyvyyttä ja antaa päättäjille faktoja energian ostamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Enegia Group on energianhallinnan markkinajohtaja Suomessa. Energianhallinnan johtavat suomalaiset toimijat Energiakolmio Oy ja Skapat Energia Oy yhdistyivät vuoden alussa. Tammikuuhun verrattuna teollisuustuotanto väheni 0,4 prosenttia. Asunnonostajia Hypo varoittaa jäämästä kahden asunnon loukkuun. Suomalainen energianhallinnan osaaminen tunnetaan siellä korkeatasoisena. Pääkaupunkiseudun markkinat ovat alkaneet hengittää, Hypo katsoo ensimmäisen vuosineljänneksen asuntomarkkinakatsauksessaan. 1950ja 60-luvun julisteissa on monia Bruunin kädenjäljeksi tunnistettavia töitä, jotka muistetaan vieläkin. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat koko maassa keskimäärin 3,3 prosenttia. – Näemme suuria kasvumahdollisuuksia paitsi Suomessa, myös kaikilla vapautuvilla energiamarkkinoilla. Teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto supistui helmikuussa 5,1 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Erik Bruun on suunnitellut yli 500 julistetta, kymmeniä postimerkkejä, esitteitä, kirjanomistajamerkkejä, seteleitä, yritysja yhdistysmerkkejä sekä julkaisujen taittoja. Tampereella vuokrat kohosivat 3,2, Jyväskylässä 1,9, Lahdessa 2,8 prosenttia. 58 Selloon myös taidegalleria Kauppakeskus Sello lunastaa lupaustaan ”Enemmän kuin ostoksilla”. 1980-luvulla Bruunin luonnosten mukaan toteutettiin 20 ja 500 markan setelit sekä kakkospuoliltaan 10, 50 ja 1000 markan setelit. Keskimääräisten neliövuokrien (€/m?/kk) kehitys koko maassa vuosina 1975–2014 Keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 12,84 euroa neliöltä koko maassa. Sellossa avautuu perjantaina 10.4. Asiakaskohtaiset suositukset ratkaistaan kattavien analyysien perusteella. Siellä asiakkailla on vaihtoehtoja ja he tarvitsevat neuvontaa ja energianhallinnan palveluita, Tommi Vekka toteaa. Uudella Enegia Group -nimellä konserni toimii 1.4.2015 alkaen. Turussa vuokrat nousivat 1,9 prosenttia ja Kuopiossa 3,2 prosenttia. ARA-asuntojen keskineliövuokra oli 10,96 euroa koko maassa. Energiakolmio ja Skapat yhdistyvät Enegiaksi Asuntokauppa takkuaa Asuntomarkkinatilanne takkuaa kaikkialla muualla paitsi pääkaupunkiseudulla ja Tampereen ydinalueilla. Palvelemme teollisuuden, toimitilojen, liikekiinteistöjen ja taloyhtiöiden energian ostamisesta ja energiatehokkuudesta vastaavia. Kaupungistumiskehitykselle ei saa kääntää selkää, vaan laajapohjaisen asuntopolitiikan ytimeksi on otettava kehityksen tuomat mahdollisuudet. Paperin sekä paperija kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla kasvua kertyi 3,9 prosenttia. upouusi Galleria Sello. Kapasiteetin käyttöaste nousi vuodentakaisesta 0,3 prosenttiyksikköä 78,9 prosenttiin. Huhtikuusta alkaen kesäkuun puoliväliin saakka Galleria Sellossa on esillä graafikko Erik Bruunin 65 vuoden aikana syntynyttä tuotantoa. Uskon, että EU-tasolla optimoitu energianhallinta on keskeisiä keinoja parantaa eri maiden kilpailukykyä ja kansalaisten elämän laatua, Tommi Vekka painottaa. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra vapaarahoitteisessa asunnossa oli 16,82 euroa neliöltä ja muualla maassa 10,92 euroa neliöltä. Vuokrat nousivat vuodessa 3,2 prosenttia Asuinhuoneistojen vuokrat nousivat vuonna 2014 keskimäärin 3,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kuluvana vuonna asuntomarkkinat jatkavat Hypon mukaan taaperrustaan epävarmoissa oloissa, mutta samaan aikaan on havaittavissa keväisiä merkkejä. Ruotsissa Enegia on voittanut jo useita teollisuusasiakkaita. Kansalliskirjaston tunnus sekä Kokkipuodin, MusiikkiFazerin, Tikkurila Oy:n, Amos Anderssonin museon, Kas Kasin, Korkeasaaren, MEKin ja MetsäSerlan liikemerkit. Pääkaupunkiseudulla keskineliövuokra ARAasunnoissa oli 12,00 euroa ja muualla maassa 10,41 euroa. Kemianteollisuudessa tilaukset vähenivät 6,6 prosenttia, metalliteollisuudessa 7,7 prosenttia ja tekstiiliteollisuudessa 9,8 prosenttia. Sellaisia ovat muun muassa Veikkauksen, Havin, Jaffan, Stepin, Vipin ja Hyvonin julisteet. Galleriatoiminta Sellossa on luonteva lisä Sellosalin, kirjaston ja Finnkinon kulttuuritarjontaan. Setelit olivat käytössä eurojen käyttöönottoon saakka, joiden alkuehdotuksiin Bruun osallistui myös. Laskukuukausi oli toinen perättäinen
Ulkomaalaustyöt Kattomaalaustyöt Ruosteenestomaalaukset Sokkelimaalaukset Pohjatyöt Sammaleenestokäsittelyt Peltilistat Lumiesteet Tikkaat Kattosillat Asennustyöt Huoneistoremontit Keittiöremontit Sisämaalaustyöt Tasoitetyöt
60 sitten pienentänyt tulokynnystä, kysyy Jussi Suomela. Usein tärkeistä asioista päättäminen jää istuvan hallituksen jäsenten kontolle. – Rivitaloissa käy ehkä enemmän väkeä, kun asukkaat ovat yleensä ottaen enemmän toistensa kanssa tekemisissä. Suomela Oy:n tarina käynnistyi vuonna 1995, kun Janne ja Jussi Suomelan isä Esa Suomela osti vuodesta 1989 toimineen isännöintiyrityksen. – Sen ymmärtää oikein hyvin, jos iäkkäimmät ihmiset eivät enää halua taloyhtiön hallituksen tehtäviin, sanoo oululaisen Isännöintipalvelu E. siinä kovin äkkiä korvausvastuuseen joudu, Janne Suomela lupaa. Janne Suomela ihmettelee sitä, miksi oman omaisuuden hoitaminen ei tahdo kiinnostaa. Heistä valtaosa on jo eläkeiässä ja ollut mukana vastuutehtävissä vuosikausia. Jussi Suomela sanoo, että osanotto vaihtelee suuresti sen mukaan, millaisesta taloyhtiöstä on kyse. Toimitusjohtaja Janne Suomela toivoisi nuorempienkin asunnonomistajien ottavan enemmän osaa taloyhtiöiden kokouksiin. Onko se Taloyhtiön kokoukset eivät juurikaan kiinnosta nuorempaa väkeä. Esa Suomela houkutteli firmaan ensin Jannen, joka oli vielä tuolloin töissä autoliikkeessä myyjänä. Kummankaan ei ole tarvinnut katua tekemäänsä päätöstä. Asuntoosakeyhtiön hallituksen jäsenille kuuluu toki oma vastuunsa, mutta sen ei pitäisi olla syy olla tulematta taloyhtiön kokouksiin. Perheyritykseen helppo tulla Isännöintipalvelu E. Mutta sitten seuraavassa ovat taas ne samat viisi ihmistä, kärjistää tilanteen Janne Suomelan nuorempi veli ja myös isännöitsijän tehtäviä yrityksessä hoitava Jussi Suomela. Suomela on toiminut Oulun kaupungin alueella jo 20 vuotta. Suomelalla vajaat 100 asiakasta Perheyritys Isännöintipalvelu E. Vuonna 2005 oli vuorostaan Jussin aika tulla mukaan perheyrityksen pyörteisiin. Suomela Oy:n isännöitsijä ja toimitusjohtaja Janne Suomela. Mutta jos normaalilla maalaisjärjellä toimii ja yhtiön kokonaisetua ajatellen, niin ei Isännöintipalvelu E. Ihmisläheistä isännöintiä. – Varmasti vastuukin pelottaa sen takia, että siitä on paljon uutisoitu. – Kun on jonkin ison urakan päätös kokouksen aiheena, niin silloin on yleensä eniten väkeä paikalla. – Kun on jonkin ison urakan päätös kokouksen aiheena, niin silloin on yleensä eniten väkeä paikalla
Suomelan toimitusjohtajana.. 61 Janne Suomela seurasi isänsä jalanjälkiä ja työskentelee nyt Isännöintipalvelu E
Esa Suomela jäi päivittäisestä työelämästä eläkkeelle vuoden vaihteessa, joten nyt Isännöintipalvelu E. Kyseessä on kuitenkin perhefirma, ja toimistoa on tullut siivottua ja kirjeitä kuoreen laitettua jo pikku nassikasta saakka, sanoo Jussi Suomela. – Jos on jotain ongelmia, yritämme ratkoa niitä yhdessä toimiston henkilökunnan kanssa. – Pienimpiä asioita voi olla esimerkiksi se, että auto on pysäköity väärin, ja sen vuoksi pitää tilata parkkipirkko paikalle. Hänen vahvuutenaan on se, että tarvittaessa hän pystyy lomittamaan sekä isännöitsijöitä että kirjanpitäjiä, Janne Suomela sanoo. Ennen kokouksia oli totuttu pitämään illalla kuuden, seitsemän aikaan. Janne Suomelan mukaan yhteistyö on sujunut huoltoyhtiöiden kanssa pääosin hyvin, vaikka välillä joihinkin asioihin joudutaan puuttumaan ja tarvittaessa pidetään palautekeskusteluja. 62 Monipuoliset tehtävät Janne ja Jussi Suomelan lisäksi Isännöintipalvelu E. Hän nauttii isännöitsijän työstä sen moninaisten tehtävien vuoksi. Toimenkuvaan kuuluvat myös remonttien eteenpäin saattaminen. Suomelan henkilökuntaan kuuluu kaksi kirjanpitäjää, jotka hoitavat myös kiinteistösihteerin tehtäviä. Isännöitsijän tehtävänä on varmistaa, että sovitut työt tulevat hoidetuksi kohteissa ajallaan.. Haasteellinen talvi takana Isännöintipalvelu E. Sitten jonkin miljoonaremontin läpi vieminen rahoituksineen on sieltä suurimmasta päästä. – Tämä on ollut haasteellinen talvi kiinteistöhuollolle, pihaalueiden liukkauden vuoksi. Asiaa helpottaisi, jos kokouksia saataisiin pidettyä enemmän päiväsaikaan. Niiden koot vaihtelevat paljon: pienimmissä yhtiöissä on noin 10 huoneistoa ja suurimmissa asuntoja on vajaat 120. Tällaisissa tapauksissa isännöitsijä tilaa korjauksen ja kosteuskartoituksen kohteeseen. Pitkässä juoksussa toimiston hallinnointiin ja kehittämiseen tulee keskittyä enemmän, hän kertoo. Me hoidamme asiat niin, että projekti saadaan hallitusti liikkeelle ja rahoitus kuntoon, Janne Suomela valottaa. Pysykööt ne autot vaan harrastuksena. – Nyt vasta yhdessä kohteessamme oli tapaus, jossa vesimittari oli vuotanut liitoskohdasta ja kasteli neljä muuta asuntoa. Muun muassa tilinpäätösaikaan varmistetaan, että tilinpäätökset ja kokoukset tulee asianmukaisesti hoidettua. Janne Suomelan mukaan isännöitsijän työssä parasta on tehtävien laajuus ja monipuolisuus. Omalle kohdalle sattui kerran tapaus, jossa kerrostalon asukas oli nukahtanut suihkuun. Tavallisimmin vahingon aiheuttaa astianpesukone. – Lisäksi meillä on yksi vuokrahuonekiinteistö, jossa hoidamme myös vuokralaisten hankinnan, Janne Suomela kertoo. Onneksi olemme saaneet kokousaikoja aikaistettua, Janne Suomela huokaisee. – Tavallaan tänne oli ihan helppo tulla, mutta totta kai sitä piti hieman miettiä. Jussi Suomela tuli perheyritykseen töihin 10 vuotta sitten. Janne Suomelan työnkuvaan kuuluvat isännöintitehtävien lisäksi Isännöintitoimiston johtaminen. Tästä koitui kymmenien tuhansien eurojen vahingot. He hoitavat muun muassa kirjanpitoa, laskujen maksua, vastikkeiden ja käyttömaksujen seurantaa. Toiminta on keskittynyt Oulun kaupungin alueelle. Kun moitteita ei tule, niin silloin hommat ovat menneet hyvin, Janne Suomela nauraa. Kehuja me emme hirveästi saa. – Hoidamme kokonaisvaltaisen isännöinnin, johon kuuluvat juoksevan hallinnon hoitaminen, kirjanpito, tilinpäätökset ja vastikkeiden seuranta. Meillä ei ole kuin muutama sopimus , jossa hoitaisimme vain jotain osaaluetta. Isännöitsijän tehtävänä on varmistaa, että sovitut työt tulevat hoidetuksi kohteissa ajallaan. Keväisin työpäivän pituus saattaa hieman väsyttää. Koskaan ei varmasti tiedä, mitä seuraava päivä tuo tullessaan. Suomelalla on asiakkaana tällä hetkellä vajaat 100 taloyhtiötä. Liukkaudesta tulee pakostakin valituksia, Janne Suomela toteaa. Ei tämä työ ole pelkkää toimistossa istumista, vaan kohteissa käydään aina tarvittaessa. Vesivahingot ovat yleisimpiä taloyhtiöissä sattuvia onnettomuuksia. Suomelassa paiskitaan töitä kuuden työntekijän voimalla. Parina viime vuonna runsaslumiset talvet ja äkilliset lämpötilanvaihtelut ovat – Kyllä tämä on vakaampaa kuin automyynti. Eteläisimmät kohteet ovat Kaakkurin kaupunginosassa ja pohjoisimmat Hönttämäellä. Kun olemme saaneet jonkin saneerauksen hoidettua, ja lopputulos on hyvä, asumismukavuus paranee ja taloyhtiö säästää sen vuoksi esimerkiksi energiakuluissa, tulee siitä hyvä mieli. Taloyhtiöiden kiinteistöhuollosta vastaavat erilliset huoltoyhtiöt. Urakoitsijat ovat ulkopuolisia. – Lisäksi meillä on yksi työntekijä, joka hoitaa sekä isännöintiä, että kirjanpitoa
Kännykän ja sähköpostin seuraamiseen kuluukin tänä päivänä paljon työaikaa. Vaikka olisi kuinka isot resurssit käytössä, niin se henkilö joka hoitaa asioita on kaiken a ja o, painottaa Janne Suomela. Taloyhtiöt ikääntyvät ja remonttia pitää tehdä koko ajan enemmän. Suomelan palveluksessa hieman reilun vuoden ja viihtynyt mainiosti. Suurin osa meidänkin kohteista on 70-luvulla tehtyjä, jatkaa Janne Suomela. Olemme satsanneet toimintaamme paljon: laitteet ja ohjelmistot ovat uusia ja viimeisin tekniikka on käytössä. – Vastuunkantajat ovat täällä lähempänä. 63 aiheuttaneet kattovuotoja, toteaa Janne Suomela. – Nyt työllistävät taloyhtiöiden laajemmat korjaustyöt. Totta on kuitenkin se, että isojen ja pienten isännöintiyritysten toiminta on hieman erilaista. – Meillä on paikallisen isännöintiyhdistyksen aamupalatapaamisia reilun kuukauden välein. Janne Suomelan mielestä pienemmissä isännöintitoimistoissa palvelu on ihmisläheisempää. PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus, huolto ja paikkaustyöt TIILI-, VARTTIJA PELTIKATTOJEN PESUT JA PINNOITUSTYÖT TIILI-, VARTTIJA PELTIKATTOJEN PESUT JA PINNOITUSTYÖT. – Suuri osa taloyhtiöiden väestöstä on iäkästä porukkaa. Tämä tuo omat haasteensa viestintään, sanoo Janne Suomela. Uusien palvelujen myötä mitään vanhaa ei voi jättää pois. Matti Kuoppala Keijo Soini on ollut Isännöintipalvelu E. Täällä on hieman erikoinenkin tilanne, kun veristä kilpailua ei ole. Vaikka uusia palveluja on tullut, pitää edelleen käyttää perinteistä kirjepostia. Yksi syy tähän on hyvä työilmapiiri. Miten taloyhtiön viestintä tavoittaa heidät helpoiten. Taloyhtiöt ikääntyvät Janne Suomelan mukaan isännöitsijälle tulevien yhteydenottopyyntöjen ja viestien määrä on kasvanut vuosien varrella selvästi. Töitä riittää kaikille, hän myöntää. Janne Suomelan mukaan Oulussa isännöintitoimistot pystyvät elämään sulassa sovussa, vaikka kilpailu on tänä päivänä kovaa. Palveluun pitää panostaa, ja sitoutuminen on parempaa kuin isossa yrityksessä
TOTEUTAMME MYÖS MM. Myös kaukolämmön kulutus laski noin 15 prosenttia. Hallituskadulle on lisäksi tulossa ekosuihkupäät, suihkumittarit ja termostaattihanat. Vesisarjan voitti As. Satavuotiaan suojelurakennuksen energiankulutus on pysynyt varsin maltillisena, vaikka huonekorkeus on suuri eikä peruskorjauksessa voitu juuri lisätä eristysvahvuutta. Rännien sulatusjärjestelmän käyttö vain tarpeen mukaan – säästö 1000 € vuodessa. Julkisivuremontit Putkiremontit Pihaja viherrakentaminen KAIKKI KORJAUSRAKENTAMISEN CONSTIT CONSTI.FI/ASUINTALOT. Taloyhtiöiden toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia Talokellarin tarpeettoman viilennyksen sammuttaminen – sähkönkulutus laski 6 000 kWh / vuodessa. Suosittelemme, että kunnostusja korjauskartoitus suoritetaan, viimeistään kun asennuksesta on kulunut 20 vuotta. Lämmitysverkoston tasapainotus ja termostaattien uusiminen – kustannus 20 000 €, säästöt ainakin 40000 € kymmenessä vuodessa. Energiaja vesikuluja helppo leikata Taloyhtiön hoitokuluista kuluu energiaan ja veteen noin 30-40 prosenttia. Vakiopaineventtiilit vesihanoihin – vedenkulutus laski 600 m3 vuodessa, noin 14 prosenttia. Constin kattoremonttien asiantuntijat tuntevat eri vuosikymmenien kattoratkaisujen ongelmakohdat ja ratkaisut. Kunniamaininnan sai As. Yhden asteen pudotus sisälämpötilassa laskee lämmitysenergian tarvetta noin viisi prosenttia. Kuva tallentuu pilvipalveluun, josta sen saa katsottua kotikoneelta tai puhelimesta. Kunniamaininnan sai As. Jos jokin asia on pielessä, siihen pitää löytää looginen ratkaisu. Kunniamaininnan sai As. Oy Hallituskatu 15, jonka vedenkäyttö pieneni noin kymmenen prosenttia kilpailun aikana. Parkkihallin valojen aikakatkaisu 10 minuutista viiteen – 1-2 prosentin vähennys sähkönkulutukseen. Oy Tampereen Annikki. Näitä kustannuksia on mahdollista leikata melko helposti. Kilpailua koordinoi Tampereen kaupungin TARMO Tampereen seudun asuinalueet energiatehokkaiksi -hanke, ja se toteutettiin yhteistyössä Ekokumppanit Oy:n, Tampereen Sähkölaitoksen ja Tampereen Veden kanssa. Sähkönkulutusta voi suitsia muun muassa sulanapitojärjestelmien ja lattialämmityksen oikean käytön, tiivistettyjen saunavuorojen LED-valaistuksen avulla. Oy Haarakatu 10:n hallituksen puheenjohtaja. Kilpailun tavoitteena oli parantaa energiatehokkuutta ja vähentää asumisen kustannuksia. Usein pieni panostus riittää, toteaa Arto Puikkonen, As. Taloyhtiöt kisasivat kolmen kuukauden ajan vesi-, sähköja lämpösarjoissa. Oy Tesoman Hakankärki, jossa on mm. 64 Syyskuussa Tampereella käynnistyneen Energiatriathlon-kilpailun voittajat on julkistettu. Tee-se-itse vedenkulutuksen seuranta läppärillä, web-kameralla, puutikulla ja led-lampulla – tietokoneohjelma ottaa lampulla valaistusta mittarista kuvan tunnin välein. Oleskeluhuoneiden lämpötilan hivuttaminen +23 °C asteesta +21 °C asteeseen – 10 % säästö lämmityskuluissa. Oy Tampereen Annikki, jonka veden käyttö oli jo valmiiksi alle 80 litraa vuorokaudessa per asukas. Lämmitysenergiasarjan kärkisijalle ylsi Tammelan As. Tarkkailujakson loppupuolella asennettu vakiopaineventtiili laski veden käyttöä vielä toisen kymmennyksen. Porraskäytäviin, autokatoksen ja talon numerovalojen vaihto LED-lamppuihin sekä liiketunnistimien asennus –talosähkön kulutus laski noin 1000 KWh kuukaudessa eli kolmanneksen. Kattoremontti on taloyhtiön tärkeimpiä peruskorjauksia. uusittu patteriventtiilit ja asennettu vakiopaineventtiilit. Keskimäärin jokainen suomalainen käyttää vettä 155 litraa vuorokaudessa. Oy Tampereen Hallituskatu 15, jossa oli 18 prosentin vähennys ja tasaisen matala kulutus. Sähkösarjan vei Armonkallion Asunto Oy Haarakatu 10, jossa sähkönkulutus laski jopa 40 prosenttia verrattuna vuoden 2013 loka-joulukuun vertailujaksoon. – Tuntuu hullulta tehdä asiat huonosti, kun ne voi tehdä hyvinkin. Ratkaisevin tekijä on kuitenkin asenne. Voittajat palkitaan 750-1000 euron arvoisella tapahtumalla tai tilaisuudella, josta sovitaan tarkemmin kunkin taloyhtiön kanssa. Energiatriathlon-energiakilpailu palkitsi pihit taloyhtiöt KATTOREMONTTI NÄKÖPIIRISSÄ
65 ISS Palvelut perusti uuden palveluliiketoiminnan ISS:n uusi yksikkö ISS Direct keskittyy palvelemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä asuinkiinteistöjä. Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy on 8.4.2015 tehdyllä yrityskaupalla ostanut Itiksen Isännöinti Oy:n koko osakekannan. Asiakkaille tarjotaan myös lisäarvopalveluita. Yrityksen isännöintipalvelujen liikevaihto oli päättyneellä tilikaudella noin 0,7 miljoonaa euroa. Toisena vaihtoehtona on yrittäjyyteen perustuva Laatutakuutoimitusmalli. – ISS Directin toiminnassa suuren, johtavan palveluyrityksen ammattitaito, kokemus ja osaaminen yhdistyvät paikalliseen, ketterään ja yrittäjämäiseen toimintatapaan. Yrityskauppa pohjautuu VuoKiinteistöpalvelut Oy:n strategiaan, jonka mukaan yritys hakee kasvua pääkaupunkiseudun isännöintipalvelukentässä. Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy ISA on vuosaarelaisten taloyhtiöiden omistama vuonna 1965 perustettu kiinteistöpalveluyritys, jonka hoidossa on nykyisin yli 100 asiakasyhtiötä ja noin 6.000 asuinhuoneistoa Vuosaaren ja itäisen Helsingin alueella. Me uskomme aloitteellisuuteen ja suoraan toimintaan, kertoo ISS Directin johtaja Peter Westermarck. Perinteisessä toimintamallissa yhteydenpito hoituu pääasiassa ISS Directiin palveluesimiehen kautta ja paikalliset palvelutiimit vastaavat palvelun lopputuloksesta. Vuo-Kiinteistöpalvelut osti Itiksen Isännöinnin Hämeen Laaturemonttiin voi luottaa: Lue asiakastarinoitamme ja pyydä tarjous: laaturemontti.fi Soita 03 3398 6722 9000 ja rapiat toteutettua kattoremonttia 97 % taloyhtiöasiakkaistamme suosittelee! 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1+1 1 toimittaja ja 1 lasku, vasta kun työ on tehty. Yrityksessä työskentelee 50 kiinteistöpalvelualan ammattilaista tuottaen isännöinti-, kiinteistönhoito-, puhtausja viherpalveluja. Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy juhlistaa 50-vuotista taivaltaan kuluvan vuoden aikana ja järjestää syyskauden aikana merkkipäivään liittyvän asiakastapahtuman. Helsinki Tampere Turku Oulu Pori. Kiinteistönhuoltoryhmä toimii paikallisen talonmiehen tapaan, Westermarck selittää. Palvelutavoitteemme mukaisesti tulemme tarjoamaan VuoKiinteistöpalvelut Oy:n vanhoille ja uusille asiakkaille yhä parempaa isännöintipalvelua. Itiksen Isännöinti Oy:n asiakaskunta muodostuu pääkaupunkiseudulla sijaitsevista asuntoja kiinteistöyhtiöistä. – Kaikki perustuu siihen, että toimimme paikallisesti lähellä asiakasta. Ympäristövastuuta yritys toteuttaa EcoStart -ympäristöohjelman kautta. Vastuullisena ja luotettavana toimijana Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy huolehtii yhteiskuntavelvoitteiden hoitamisesta ja on mukana tilaajavastuu.fi -järjestelmässä. Yritys kuuluu Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa -luottoluokitukseen parhaaseen AAA -luottoluokkaan. Kun meidän työntekijämme huomaavat ongelman asiakkaan tiloissa, he eivät aikaile, vaan panevat heti toimeksi ja korjaavat sen. Isännöintipalvelut on ISA-auktorisoitu. Perinteinen toimintamalli tai Laatutakuu-franchising Asiakkaat voivat valita kahdesta vaihtoehtoisesta palvelun toimitustavasta. Kahden hengen palveluryhmillämme on omat, rajatut alueensa, joiden asiakkaista he vastaavat. Siinä asiakas on suorassa kontaktissa paikalliseen franchising-yrittäjään, joka myös vastaa kohteen siivouksesta ja kunnossapidosta. Haluttaessa ISS Direct hoitaa myös toimiston kukat, huoltaa kiinteistön ulkoalueet ja järjestää toimistoemännän yrityksen käyttöön. Siivousryhmä voi esimerkiksi käydä aamulla siivoamassa pk-yritystä ja mennä sen jälkeen tekemään porrassiivousta lähellä sijaitsevaan asunto-osakeyhtiöön. Liikevaihto päättyneellä tilikaudella oli kolme miljoonaa euroa. Itiksen Isännöinti Oy:n ammattitaitoinen henkilökunta jatkaa vanhoina työntekijöinä ja isännöintipalvelujen asiakkaiden sopimukset jatkuvat vanhoin ehdoin. Vuo-Kiinteistöpalvelut Oy on Kiinteistötyönantajat ry:n yritysjäsen ja sitoutunut edistämään harmaan talouden torjuntaa sekä toimimaan vastuullisesti. Paikallisia siivousja kiinteistönhuoltopalveluita tarjoavalla ISS Directillä on jo 5 000 asiakasta 90 paikkakunnalla ympäri Suomen
Myös sade-ennusteissa on näkyvissä sateiden normalisoituminen. Säätyyppi on alkuvuonna yleisesti ottaen ollut normaalia leudompi ja sateisempi. Markus Herranen Leuto ja sateinen sää sekä polttoaineiden hinnat painavat sähkön hintaa Suomen suurimpiin yksityisiin työnantajiin kuuluva ISS Palvelut investoi voimakkaasti suomalaisen palvelukulttuurin muutokseen. Maaliskuun loppupuolella EU:n jäsenmaat pääsivät yhteiseen linjaukseen markkinavakausmekanismin (MSR) suhteen. Suomalaisten keskimääräinen eläköitymisikä on 60,9 vuotta. Toisaalta, mikäli näyttää että normaalia sateisempi sää jatkuu, on sähkön lähituotteilla mahdollisuus edelleen tulla alas. Kivihiilen hinta laski maaliskuussa. 66 ENEGIA-ENERGIAPALSTA Markus Herranen toimii Enegialla analyytikkona. – Koulutus on yksi avain siihen, että henkilöstö voi onnistua omassa työssään ja tuottaa hyvän palvelukokemuksen. Maaliskuussa Suomen hinta-alueen keskimääräinen spot-hinta laski edelliskuusta 3,8 euroa per megawattitunti toteutuen tasoon 29,4. Nuoret kiinni työelämään ISS tarjoaa hyvät mahdollisuudet työelämään kiinnittymiselle etenkin nuorille. Odotettavissa on, että myös huhtikuussa kannanotot tulevat heiluttamaan hintaa kun MSR:n yksityiskohdista käydään keskusteluja. Yksi ISS:n henkilöstöjohtamisen kulmakiviä on Hyvissä Voimissa -työhyvinvointiohjelma, jonka puitteissa työpaikoilla pyritään ennakoimaan henkilöstöön kohdistuvia työterveysja työturvallisuusriskejä. Lisäksi tutkintoihin valmistui 25 toimihenkilöä ja 175 työntekijää. Brent-öljy on jälleen laskenut maaliskuussa, mutta kuun lopussa hinta on kuitenkin palautunut lähelle 60 USD/bbl tasoa Lähi-idän levottomuuksien vuoksi. Koulutukseen osallistui 1 294 työntekijää. – Nuorten pärjääminen ja tulevaisuus ovat kaikkien suomalaisten yhteinen huoli. Öljyn hinnassa jännitteet ovat heiluttaneet hintaa, mutta sekä öljyn ja kivihiilen tarjontatilanteet ovat edelleen kysyntää runsaammat ja siten ylläpitää painetta polttoaineiden hinnoissa. Lähin kivihiilen kvartaalituote laski maaliskuussa 4,5 dollaria tonnilta ja hydrobalanssi parani 2,7 terawattituntia. Päästöoikeuden hinta on jatkanut heilumistaan poliittisten kannanottojen myötä, mutta kuukauden lopulla hinta nousi lähelle alkukuun lukemia. Yrityksen työntekijöistä liki 15 prosenttia on alle 25-vuotiaita. Vuosituotteen 2016 hinta pysyi kuukausitasolla lähes muuttumattomana. Sairauslomat ja työtapaturmat laskussa Noin 11 000 henkilöä työllistävän ISS:n panokset työhyvinvointiin näkyivät vuonna 2014 sairauspoissaolojen tuntuvana laskuna. Työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä ympäristöasioihin ja laatuun liittyvässä HSEQ-auditoinnissa ISS sai viime vuonna arviointimenetelmän Suomen historian parhaat pisteet. Työtapaturmien määrä väheni edelleen ja erityisesti työmatkatapaturmien määrä väheni 34 prosenttia, ISS:n toimitusjohtaja Kari Virta avaa vuoden 2014 vastuullisuusraportin lukuja. ISS tähtää palvelukulttuurin muutokseen. Maaliskuussa jatkunut normaalia leudompi ja sateinen sää on pitänyt spot-hinnat matalalla. Viime vuonna ISS käytti henkilökuntansa kouluttamiseen kaikkiaan noin 15 000 päivää. ISS:n suurin yksittäinen investointi onkin henkilöstön osaamisen kehittäminen. Työyhteisöön kuuluminen ja työn tekeminen ovat tutkitusti kestävimmät keinot torjua syrjäytymistä ja eriarvoisuutta. Virran mukaan hyvä henkilöstöjohtaminen on avain henkilöstötyytyväisyyteen, asiakastyytyväiseen ja yrityksen menestykseen. Tavoitteena on pidentää työuria, alentaa työkyvyttömyydestä aiheutuneita kustannuksia sekä lisätä tuottavuutta ja kilpailukykyä. Suomi pysyi selvästi tuontisähkön varassa, mutta Suomen aluehintaero toteutui hieman edelliskuuta maltillisempana ollen noin 3,8 €/MWh. Tällä hetkellä näyttää, että ennusteet ovat pohjoismaisella tasolla hetkellisesti viilentymässä huhtikuun alusta. Viime vuonna ISS koulutti henkilöstöään yhteensä 15 000 työpäivää. ISS on mukana valtakunnallisessa Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa ja noudattaa sen hyvän kesätyön periaatteita. – Haluamme olla kehittämässä suomalaista palvelukulttuuria koko palvelualalla, Virta painottaa. Toisaalta sähkön tuonti Venäjältä laski selvästi. Suomessa ydinvoimatilanne oli maaliskuussa edelliskuuta parempi Olkiluoto-2 yksikön oltua lähes koko helmikuun huollossa generaattorivian vuoksi. Vuonna 2014 yhtenä painopisteenä oli Service with a Human Touch -koulutus, jonka avulla ISS tähtää maailman parhaaksi palveluyritykseksi. Vuonna 2014 ISS oli lisäksi mukana parempaa työelämää edistävässä, ammattiin opiskelevien Amis-Dialogi-hankkeessa. Päästöoikeusmarkkinoilla poliittiset kannanotot voivat myös näkyä sähkön hinnassa. Jäsenmaiden kannan selvittyä, voi MSR edetä seuraavaksi kolmikantaneuvotteluihin. – Samaan aikaan henkilöstön keskimääräistä eläköitymisikää on saatu nostettua 63,1 vuoteen, mikä on fyysisesti kuormittavassa työssä merkittävä saavutus. Juuri julkaistun vastuullisuusraportin mukaan yritys koulutti 1 300 ISS:n työntekijää Service with a Human Touch -konseptilla. Sähkön hintataso on laskenut pohjalukemiin pehmeiden polttoaineiden hintojen myötä ja normaalia kostemman säätyypin nostettua hydrobalanssia. Palvelukokemus on merkittävä kilpailukykytekijä paitsi eri asiakasyrityksillemme, myös koko Suomelle. Poliittiset kannanotot ovat heiluttaneet hintaa ja hinta kuukauden sisällä vaihteli 7 €/t molemmin puolin. Päästöoikeusmarkkinalla ylijäämäisen markkinan tasapainottamiseen tähtäävien toimenpiteiden käsittely on jatkunut kiivaana maaliskuussa. – Meille vastuullisuus tarkoittaa sitä, että jokainen ISS:läinen voi tehdä mielekästä työtä ja olla ylpeä työnsä merkityksestä asiakkaillemme, ISS Palveluiden toimitusjohtaja Kari Virta linjaa. Lisäksi tarjolla on monipuolisia kesätyömahdollisuuksia noin 1 000 nuorelle vuosittain eri puolilla Suomea. Lyhyellä tähtäimellä sähkön hintaa voi heiluttaa sääennusteiden mahdolliset käänteet, mutta hydrobalanssin ollessa korkealla, vain hetkellinen kuivuminen ei saa tuotteita selvempään nousuun. ISS Palvelut haluaa olla mukana rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa, jossa jokaisella on oikeus hyvään työpaikkaan, Kari Virta tiivistää. – Vuonna 2014 sairauspoissaolot vähenivät organisaatiossamme 4000 päivällä edellisvuoteen verrattuna ja olivat nyt alle viisi prosenttia. Sähkön tuonti Venäjältä laski tuonnin oltua kannattamattomampaa vahvistuneen ruplan ja alhaisten spot-hintojen myötä
Pienistä asunnoista yksiöiden osuus oli 34 prosenttia. Suomeen investoiminen tai volyymien kasvattaminen ei Pukkilan mukaan kannata, kun Portugalissa on käyttämätöntä kapasiteettia ja tuotantokustannukset alhaisemmat. Asumisoikeusasunnoista 36 prosenttia oli pieniä ja 26 prosenttia suuria, vähintään neljän 2010-luvulla Helsinkiin valmistui suhteellisen paljon pieniä asuntoja, yksiöitä ja kaksioita, mikä oli tyypillistä välimallin vuokra-asunnoille. Tilastokeskus huomauttaa, että tarkentumiset voivat olla suuria varsinkin suhdannekäänteissä. Silti Suomen kasvun ennustetaan olevan heikompi kuin Espanjan ja Kreikan. Pukkila lopettaa tuotannon Suomessa ja saneeraa. Suomen BKT supistui puoli prosenttia helmikuussa Suomen bruttokansantuote pieneni helmikuussa puoli prosenttia vuotta aiemmasta. Tammikuussa tämän vuoden kasvuksi oletettiin 3,6 prosenttia, kun uusin ennuste tälle ja ensi vuodelle on 3,1 prosenttia. Tammikuuhun verrattuna kansantuote supistui Tilastokeskuksen mukaan 0,7 prosenttia. 1 721, mikä on 47 prosenttia vuoden 2014 asuntotuotannosta. Kaikkein voimakkaimmin laski jalostus, joka sisältää teollisuuden ja rakentamisen. Ensi vuonna kasvuvauhdin odotetaan kiihtyvän 3,7 prosenttiin. Euromaista muun muassa Kreikan, Espanjan ja Portugalin talouskasvun ennakoidaan olevan vauhdikkaampaa kuin Suomessa. Pieniä asuntoja valmistui Helsinkiin Helsingissä rakennettu pieniä asuntoja Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa Suomelle parempia talouden kasvulukuja kuin valtiovarainministeriö. Vapaarahoitteisista puolestaan 39 prosenttia oli pieniä. Pukkila suunnittelee tuotantonsa siirtämistä Suomesta ja muiden toimintojensa tehostamista. Aiemmin tänä keväänä esimerkiksi Suomen valtiovarainministeriö on laskenut omaa kasvuennustettaan tälle vuodelle 0,5 prosenttiin. Kasvuvauhdin ennakoidaan olevan tänä vuonna 1,5 prosenttia, kun tammikuussa ennuste oli 1,2 prosenttia. IMF leikkasi ennustettaan Yhdysvaltain talouskasvusta, vaikka maa onkin edelleen yksi maailmantalouden vetureista. Suhteellisesti eniten pieniä asuntoja valmistui vuokra-asuntoihin, 72 prosenttia valmistuneista vuokra-asunnoista oli pieniä ja 8 prosenttia suuria. Kolmioita valmistuneista asunnoista oli noin 28 prosenttia. Kreikka kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia. Myös palvelut kasvoivat 0,7 prosenttia. Ennusteen mukaan euroalueen inflaatio eli kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyy hieman vuoden toisella neljänneksellä öljyn hinnan elpymisen ja yhteisvaluutta euron heikkenemisen seurauksena. Vuonna 2014 valmistui jälleen enemmän suuria asuntoja. Keraamisia laattoja valmistava Pukkila aloittaa kaikkia henkilöstöryhmiä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Alkutuotanto eli muun muassa maatalous kasvoi 1,6 prosenttia. Se painui helmikuussa neljä prosenttia vuotta aiemmasta. Pukkilan laattojen myynti ja markkinointi jatkuu Suomessa ennallaan. Vuonna 2014 asuntojen keskikoko oli 72,5 m2, mikä on 3,9 neliötä enemmän kuin edellisenä vuonna. IMF ennakoi neljännesvuosikatsauksessaan euroalueen talouteen pientä piristymistä. Tarkentuneiden tietojen mukaan kansantuote kasvoi vain 0,1 prosenttia eikä 0,7 kuten aiemmin oli kerrottu. Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kevätennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 0,8 prosenttia ja 1,4 prosenttia ensi vuonna. Ensi vuodelle VM:n kasvuodotus on sama 1,4 prosenttia kuin IMF:llä. Työt siirtyvät Portugaliin, jossa Pukkilan emoyhtiöllä Richetti Groupilla on tehdas. Suhteellisesti eniten suuria asuntoja puolestaan valmistui omistusasuntoihin (40 prosenttia). Tilastokeskus heikensi samalla tammikuun bkt-lukuaan. Ainoastaan OP on toistaiseksi ennustanut tälle vuodelle vielä parempaa kasvua. Vuosina 2000–2013 asuntojen keskikoko oli puolestaan keskimäärin 71,6 m2. Mahdolliset henkilöstövaikutukset kohdistuvat arviolta 67 henkilöön. 67 IMF:ltä optimistinen ennuste Suomelle huoneen asuntoja. Suunnitelmat tuotannon siirtämisestä johtuvat Turun tuotantolaitoksen kilpailukyvyn heikkenemisestä. Myös suunnittelu, laaduntestaus ja kehitystyö pysyvät Suomessa. IMF odottaa Yhdysvaltain inflaatiovauhdin kipuavan asteittain kohti keskuspankki Fedin kahden prosentin tavoitetta. Neuvottelujen piirissä on 105 työntekijää. Vuosina 2010–2013 uustuotantona ja laajennuksina valmistuneista asunnoista noin 56 prosenttia oli yksiöitä ja kaksioita, kun taas suuria, vähintään neljän huoneen asuntoja oli noin 19 prosenttia. IMF:n ennuste Suomen tämän vuoden talouskasvusta on optimistinen verrattuna kotimaisiin ennustajiin. Niiden osuus asuntotuotannosta oli noin 26 prosenttia, mikä on saman verran kuin suurien asuntojen osuus vuosina 2000–2009 valmistuneista asunnoista. Valtion tukemasta tuotannosta 60 prosenttia oli yksiöitä ja kaksioita. Inflaatiovauhti ei tosin vieläkään yllä Euroopan keskuspankin (EKP) tavoitteeseen, joka on hieman alle kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Ensi vuodelle IMF odottaa 1,6 prosentin kasvua. Isompien asuntojen osuuden kasvaminen näkyy myös asuntojen keskikoon kasvamisena. Suuria asuntoja uustuotantona ja laajennuksina valmistuneista vapaarahoitteisista asunnoista oli 32 prosenttia ja ARA-asunnoista 15 prosenttia. Yksiöiden ja kaksioiden osuus omistusasunnoista oli 29 prosentissa
68 palvelutilaa sekä yli 150 liikettä. Tavoitteena on 15 prosentin kehityskate ja arvioitu nettotuotto investoinnille on 7,5 prosenttia. Kolmesta rakennuksesta muodostuva kauppakeskus tulee toimimaan Tampereen monipuoKauppakeskus Ratinan rakentaminen käynnistyy Tampereella. Kuva: Sponda oyj. Kauppakeskuksen ennakkovuoklisena vapaa-ajan ja viihtymisen keskuksena. Hankkeen kokonaisinvestoinnin tontteineen arvioidaan olevan noin 240 miljoonaa euroa, ja tähän mennessä hankkeeseen on investoitu noin 40 miljoonaa euroa. Kokonaisuus käsittää yhteensä noin 53 000 neliömetriä liikeja Sponda rakennuttaa Tampereen suurimman kauppakeskuksen Sponda Oyj on tehnyt päätöksen kauppakeskus Ratinan rakennuttamisesta Tampereelle. Kauppakeskus valmistuu suunnitelmien mukaan keväällä 2018. Kauppakeskus Ratinasta tulee Tampereen suurin ja korkealuokkaisin kauppakeskus, joka sijaitsee ainutlaatuisella paikalla aivan Tampereen ydinkeskustassa. Kauppakeskus Ratinan rakentaminen käynnistyy huhtikuussa 2015 uudisrakennus Valo-Ratinan maanrakennustöillä, ja kauppakeskus valmistuu suunnitelmien mukaan keväällä 2018
Pysäköintilaitoksesta löytyy paikoitustilaa noin 1 250 autolle. Kauppakeskus Ratina toimii eloisana arjen ja vapaa-ajan kohtaamispaikkana sekä näyttämönä esimerkiksi kaupunkija kulttuuritapahtumille. Kauppakeskukselle on tavoitteena hakea kansainvälistä BREEAM-ympäristösertifikaattia. – Ratinan hanke on Spondan suurin kiinteistökehityshanke. Esimerkiksi K-Supermarket, Lidl, H&M, Fitness24Seven ja Tullinkulman Työterveys palvelevat tulevassa kauppakeskuksessa. Uudisrakennus ValoRatinan lisäksi kauppakeskukseen kuuluu kaksi entisöitävää funkkisrakennusta, Ranta-Ratina ja Funkkis-Ratina, jotka saneerataan vanhaa kunnioittaen. Se herättää eloon vajaakäytössä olleen Ratinan alueen. Kauppakeskus Ratinasta tulee Tampereen suurin kauppakeskus, joka sijaitsee aivan Tampereen ydinkeskustassa. Kauppakeskuksessa panostetaan kuluttajien palvelukokemukseen. Keskeisen sijainnin ansiosta kauppakeskus Ratinaan on helppo saapua kävellen, pyörällä, autolla tai julkisilla kulkuvälineillä. Lisäksi kauppakeskuksella on välittömiä ja kauaskantoisia työllisyysvaikutuksia, kertoo Sponda Oyj:n toimitusjohtaja Kari Inkinen. Kauppakeskus tulee osaksi maisemaa, jonka hallitsevat elementit ovat kulttuurihistorialliset funkkiskorttelit, vanha tehdasmiljöö, Tammerkoski ja Ratinan suvanto. rausaste on noin 30 prosenttia. Uusi kohtaamispaikka kaupunkilaisille Tavoitteena on tuoda kauppakeskus Ratinaan liikkeitä, joita ei ole aiemmin Pirkanmaalla ollut. Tätä tuetaan myös digitaalisten palvelujen muodossa. Kokonaisuuden suunnittelussa on huomioitu kaupunginosan tärkeä kaupunkikuvallinen merkitys. Tasokkaiden ostosmahdollisuuksien ja ravintolapalveluiden lisäksi kauppakeskus vahvistaa paikallista yhteisöllisyyttä luomalla erinomaiset puitteet monipuoliseen viihtymiseen. Sisätiloissa Kauppakeskus Ratina käsittää yhteensä noin 53 000 neliömetriä liikeja palvelutilaa sekä yli 150 liikettä. Kauppakeskus koostuu kolmesta rakennuksesta Kauppakeskus sijaitsee Ratinan kaupunginosassa linja-autoaseman ja Tampereen stadionin vieressä. 69 käytetty lämmin ilma hyödynnetään puolestaan parkkitilojen lämmityksessä. Kauppakeskukseen sijoittuu muun muassa kaksi päivittäistavarakauppaa, muodin, hyvinvoinnin, sisustamisen ja vapaa-ajan erikoisliikkeitä sekä monipuolista ravintolaja kahvilatarjontaa. Tampereen kaupungille ja Pirkanmaan talouselämälle kauppakeskus Ratinan toteutuminen on merkittävä uutinen, koska uusi kauppakeskus tukee kaupungin kasvua ja vetovoimaa niin asuinpaikkana kuin matkailukohteena. Kuva: Sponda oyj jäähdytyksessä hyödynnetään Ratinan suvannon läpi virtaavia viileitä vesimassoja ja kauppojen kylmäkoneiden tuottama lämpö käytetään hyväksi kiinteistön lämmittämisessä. Myös uudisrakennus soveltuu saumattomasti tähän historiallisesti arvokkaaseen maisemaan. Spondan sijoituskiinteistöjen käypä arvo on noin 3,1 miljardia euroa ja vuokrattava pinta-ala noin 1,2 miljoonaa neliömetriä. Rakennuksesta toiseen on helppo kulkea säältä suojassa sisätilojen kautta. Ympäristönäkökohtiin kiinnitetään kauppakeskuksen suunnittelussa erityistä huomiota. Kuva Sponda oyj.. Esimerkiksi kauppakeskuksen Sponda Oyj on Suomen suurimpien kaupunkien toimitilakiinteistöihin erikoistunut kiinteistösijoitusyhtiö. Spondan toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja kehittää toimistotiloja, liiketiloja ja kauppakeskuksia toimintaympäristöiksi, jotka luovat edellytykset asiakkaiden menestykselle
Osa rakennuksista on perusteltua purkaa erityisesti keskusten ulkopuolella. Korjaustarpeen volyymi ei tästä jatkossa enää kasva. Tällaisia ovat mm. kosteusja homevauriot sekä sisäilmaongelmat. Erityisesti maaseutumaisten kuntien kerrostaloasunnot kärsivät kysynnän puutteesta, joten suurelle osalle korjauksia ei ole taloudellisia perusteita. Tekemättä jääneiden korjausten arvo 15 miljardia euroa Vuotuisen korjaustarpeen lisäksi tarkastellaan tehtyjen korjausten ja korjaustarpeen välistä suhdetta pitkällä aikavälillä. Korjaustoiminnan tulee muuttaa rakennuskantaa paremmaksi, ei lisätä virheitä. Sähköteknisten tuotteiden tukkumyynti kasvoi hiukan ajan lähes ennallaan, vaikka onkin vaihdellut totuttuun tapaan vuodenaikojen ja lomakausien mukaan. Sähköteknisten tuotteiden tukkumyynti kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan jaksoon. Tämä summa pitää sisällään ainoastaan kaikkein välttämättömimmät korjaukset. Esimerkiksi terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat seikat tulisi kuitenkin korjata mahdollisimman pian riippumatta rakennuksen ennakoidusta käyttöiästä. Lisäksi muutostarpeet on syytä priorisoida rakennuskannan tavoitetilaa määriteltäessä. Myynnin arvo eri vuosineljänneksinä on pysynyt parin vuoden Tutkimukseen sisältyy myös haastatteluaineisto, joka tehtiin suurille vuokra-asuntojen omistajille sekä taloyhtiöiden isännöitsijöille. Erot alueiden ja talotyyppien välillä ovat kuitenkin merkittävät. Korjaustarpeen laskennassa keskitytään talorakenteiden ja teknisten järjestelmien kuluvien osien korjausja uusimistarpeeseen. Sähköteknisen kaupan jatkuminen kohtuullisella tasolla saa Hailikarin mukaan tukea kehityskulusta, jossa sähkön käyttö ja sähköistyksen tarpeet monipuolistuvat yhteiskunnassa.. Myynnin arvo nousi 194 miljoonaan euroon edellisvuoden 193 miljoonasta. Näin vältetään vaurion paheneminen ja siitä seuraavat suuremmat korjauskustannukset. Omakotitalojen korjaustarve on ikärakenteen vuoksi jo vähenemässä, vaikkakin edelleen määrältään suurta. – Osuvan kuvan myynnin arvon kokonaiskehityksestä saa tarkastelemalla viimeksi kuluneen 12 kuukauden kumulatiivista muutosta, joka tasoittaa eri vuosineljänneksille tyypilliset erot. Laskelmassa teknisen korjaustarpeenja kustannusten on oletettu olevan sidottuja rakennuksen ikään ja tyyppiin. Haja-asutusalueilla tulisi harkita kustannuksia lisäävän julkisen sääntelyn osalta riittävän pitkiä siirtymäaikoja, koska asuinrakennukselle ei välttämättä ole asunnon nykyisen haltijan jälkeen kysyntää vakituisena asuntona. Lyhytkestoiset tukipaketit saattavat kuitenkin vaarantaa laadukkaan saneeraustyön edellyttämän huolellisin suunnittelun. Korjaustarpeen merkittävin kasvu seuraavan kymmenen vuoden aikana tulee pääosin kaupunkien kerrostalojen korjaustarpeen lisääntymisestä. Raportti on tehty yhteistyössä VTT Oy:n ja KTI Kiinteistötieto Oy:n kanssa. Koko maan tasolla teknisestä korjaustarpeesta noin 90 prosenttia on myös taloudellisesta näkökulmasta perusteltua. Tässä valossa alan voi katsoa pitäneen pintansa vaikeiden suhdannevuosien yli. Haastatteluissa ilmeni, että korjaustarvetta on merkittävästi jo 1980-luvulla valmistuneissa kiinteistöissä. Tavoitteena rakennuskannan parantaminen Asuinrakennusten omistajilla on paras tietämys ja ensisijainen vastuu kiinteistön kunnosta. Erityisesti taantuman aikana on tärkeätä muistaa, että tulevissa korjauskustannuksissa voidaan säästää korjaamalla rakennuksen pienet alkavat vauriot nopeasti. Julkisen vallan tulee omalta osaltaan pitää huoli kiinteistön Vuotuinen tekninen korjaustarve 3,5 miljardia euroa Taloudellisesti perusteltu korjaustarve on puolestaan sidottu asuntojen tulevaan kysyntään. – Tosiasiassa sähköteknisten tuotteiden kysyntä on kasvanut, sillä myynnin volyymi kasvoi viime vuonna 3,8 prosenttia Maaliskuun lopussa se osoitti 1,1 prosentti kasvua, mikä herättää myönteisiä odotuksia kuluvaa vuotta kohtaan. omistajien mahdollisuuksista ylläpitää kiinteistön kuntoa yli suhdanteiden. Tekemättä jääneiden korjausten arvoksi on tässä tutkimuksessa arvioitu yhteensä noin 15 miljardia euroa viimeisen 25 vuoden ajalta. 70 edellisvuodesta, Sähköteknisen Kaupan Liiton (STK) toimitusjohtaja Tarja Hailikari kertoo. Vuosina 2016–2025 asuinrakennusten vuotuinen tekninen korjaustarve on keskimäärin 3,5 miljardia euroa eli reaalisesti noin 10 prosenttia enemmän kuin vuosina 2006– 2015, käy ilmi PTT:n julkaisusta Asuinrakennusten korjaustarve. Korjaustarve johtuu osittain esimerkiksi kyseisinä ajanjaksoina käytetyistä julkisivuja pintamateriaaleista
Viimeisin digiälyn käyttöönottokohde on ollut ulkoovituotannon tiedonhallintaketju, joka on toteutettu yhteistyössä tamperelaisen ohjelmisto-osaajan Joiner Solutions Oy:n kanssa. Espoon keskuksessa Suviniityn alueen rakentaminen jatkuu. Yhtenä keskeisenä tekijänä kasvuun ja sen hallintaan on yhtiön hyödyntämä digiäly eli tietotekniikkaa käyttävien useiden rinnakkaisten järjestelmien yhteen sovitettu käyttö palveluketjussa. Lopputuloksilta odotetaan yrityksissä paljon. 71 on päättänyt kolmen kerrostalotontin vuokrauksesta ja kahden kerrostalotontin varauksesta Suviniitystä. Alueelle tullaan rakentamaan kerrostaloja noin 450 asukkaalle. Meillä on jokaista ovimallia kohden 44 leveysmittaa ja 60 korkeusmittaa ja pitkälti yli 200 värivaihtoehtoa. Nyt tiedonhallinnan kehittymisen myötä välikädet ja välikäsittelijät jäävät pois, ja tilausta käsittelevät tuotannon ammattityöntekijät. – Kuluttaja tuskin huomaakaan, että hän verkkokaupas– Teollinen internet on tulevaisuutta, joten jatkossa menestystä hakevien yritysten on verkostoiduttava entistä syvemmin, toimintaa ohjaavia järjestelmiä myöten. Piklas Oy ja Joiner Solutions Oy ovat yhdessä kehittäneet verkkokauppaa ja digiälyä jo parin vuoden ajan. laitokseen, joista ensimmäisen rakentaminen alkaa tämän vuoden aikana. Alueelle tulee myös päiväkoti ja neuvola. Miettikää sen hallintaa perinteisin menetelmin ja varasto-ohjatusti. Pysäköintilaitokseen on suunniteltu mahdollisuutta vuokrata ylin kerros kattoviljelyä varten. Vuodesta 2006 Piklas Oy on toiminut omana yhtiönä osana PRT-Forest -konsernia. Vapaa värija mittamaailma tulee yhtäkkiä käden ulottuville. Kaupunki järjesti alueen viidestä ensivaiheessa toteutettavasta tontista julkisen rakennusliikkeille ja rakennuttajille suunnatun hakumenettelyn. Espoon kaupunginhallituksen elinkeinoja kilpailukykyjaosto Espoon keskukseen lisää asuntoja samme ovitilausta tehdessään muodostaa sekä ovilasin ostotilauksen että työstökoneen jyrsintäohjelman, kuvaa nykyaikaisen tehtaan tiedonhallintaa yhtiön toimitusjohtaja Erkki Tolvanen. Kohteen rakentaminen alkaa ensi vuoden alussa. – Aiemmin tieto käsiteltiin monessa portaassa: oli jälleenmyyjä, tehtaan tilauskäsittelijä, tuotannonsuunnittelija, ohjelmoija, ostaja, laskuttaja, jotka kaikki naputtelivat tilauksen tietoja, mutta missään näistä vaiheista ei syntynyt lisäarvoa asiakkaalle, vaan ainoastaan kustannuksia, jotka näkyivät tuotteen hinnassa. Kolmelle tontille rakennetaan vapaarahoitteisia omistusasuntoja, yhdelle tonteista asumisoikeusasuntoja ja yhteen tulee nuorisoasuntoja. Yhtiö on kehittänyt viime vuosina toimintaansa vahvalla otteella ja vuonna 2014 yhtiö kasvoi 44 prosenttia liikevaihdossaan. Liikevaihto vuonna 2014 oli 12,1 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä 90. Ja ulko-ovimalleja on yli 60 kappaletta. Suviniitystä kehittyy korkeatasoinen ja omaleimainen asuinalue aseman ja liikekeskuksen läheisyydessä. Alueelle tulee myös päiväkoti ja neuvola. – Lisäksi mallistoa rakentaessamme digitaalisen älyn käyttäminen on tarjonnut huikeat mahdollisuudet. Suviniityn pysäköinti on keskitetty kahteen pysäköintiPiklas Oy valmistaa Pyhännällä ikkunoita ja ulko-ovia. Ei tule mitään, perinteisten järjestelmien sijaan on käytössä oltava tehokasta älyä. Piklas Oy on ottanut viimeisen vuoden aikana 50 uutta työntekijää palvelukseensa ja lisäksi avannut uuden ulko-ovitehtaan. Asuinrakennusten keskelle tulee viihtyisät autottomat korttelipihat. Kustannustehokkuus on aivan toisella tasolla, jatkaa Tolvanen. Tämä tekee malliston laajuudeksi yli 30 miljoonaa vaihtoehtoa. Ikkunaja ulko-ovivalmistaja Piklas satsaa digiälyyn Espoon Suviniittyyn rakennetaan vapaarahoitteisia omistusasuntoja, asumis oikeus asuntoja ja nuoriso asuntoja. Loput kaupungin omistamista asuinkerrostalotonteista tullaan luovuttamaan lähivuosien aikana, jolloin alue ja siihen liittyvät puistoalueet toteutuvat kokonaisuudessaan.. Kohteen rakentaminen alkaa ensi vuoden alussa. Piklas-ikkunoiden tuotanto alkoi Pyhännän Rakennustuote Oy:n osana jo 1970-luvun alussa. Kaupunki omistaa Suviniityn uuden asemakaava-alueen. Piklas kulkee tässä kehityksen etulinjassa”, toteaa verkkokauppasovelluksen kehittäneen yhtiön toimitusjohtaja Hannu Puro Joiner Solutions Oy:stä. Suomalainen perheyhtiö Piklas on alallaan keskisuuri toimija, joka valmistaa vuosittain noin 70 000 ikkunaa ja ulko-ovea. Suviniittyyn kohdistuvia hakemuksia saapui kaupungille kaikkiaan 16 kappaletta
72 Taloyhtiön hallitus ja sen tehtävät mysteeri valtaosalle nuorista Helsinkiläisnuori Tuomas Lehto esitti maaliskuun alussa näkemyksensä lasten ja nuorten omasta hallituksesta taloyhtiöissä. – Lapsia ja nuoria kuunnellaan nykyisellään liian vähän taloyhtiössä, Lehto totesi Helsingin Sanomien mielipidepalstalla. Aika menee muihin juttuihin, taloyhtiön asiat eivät ole tuttuja, eivätkä erityisesti kiinnosta, Laura Vierelä (vas.) ja Ella Jormakka totesivat. Ilmeni, että valtaosalle nuorista hallitus ja sen tehtävät ovat täysin vieraita. Nuorten kiinnostuksenkohteet ovat suurelta osin toisaalla. Keskustelu lasten ja nuorten kuulemisesta taloyhtiöissä on virinnyt keskustelupalstoilla. Kiinteistö ja isännöinti päätti kysyä nuorilta, kuinka hyvin he tuntevat taloyhtiön päätöksentekoa ja haluaisivatko he olla siinä mukana. Lehdon mukaan taloyhtiöihin olisikin hyvä perustaa lasten ja nuorten hallitus, joka ideoisi ja. Nuoriso ei kaipaa mukaan taloyhtiön päätöksentekoon Olli Elonen ja Oskari Kaipainen kokevat, että lasten ja nuorten hallitus on täysin turhanpäiväinen idea
Yllättävää terävyyttä osoittivat nuorimies Kari Piirainen, 13, ja hänen ystävänsä Saku Grommi, 14. – Emme tiedä, mitä hallitus tekee, emmekä usko, että ainakaan nuoria siellä tarvitaan. Yhtiössämme on periaatteessa kerhotila, mutta se vaatisi täydellistä kunnostamista. Muutoksia olisi syytä tehdä, jotta pihapiiri olisi viihtyisä myös nuorille. – Vanhemmat päättävät, mitä taloyhtiössä saa tehdä. Nuoret miehet uskoivat myös, että nuorten hallitukselta tulisi melko varmasti sellaisia ideoita, esimerkiksi ehdotuksia trampoliineista tai treenikämpistä, joita ei voisi käytännössä toteuttaa. Mikäli vaikuttamismahdollisuus tarjoutuisi, Akseli Ollila päättäisi kuntosalin rakentamisesta omaan taloyhtiöönsä. Nuoret olisi hyvä ottaa mukaan tähän päätöksentekoon, sillä moni asia kaipaa kunnostusta, Saku Grommi (vas.) ja Kari Piirainen totesivat.. Ajatus nuorten osallisuudesta hallituksessa on ihan turha, antaa aikuisten hoitaa nämä asiat, 14-vuotiaat Olli Elonen ja Oskari Kaipainen Helsingistä totesivat. Yhteisten asioiden hoitaminen vahvistaisi lasten ja nuorten itseluottamusta, Lehto pohti. – Hallitus päättää taloyhtiön asioista. Laura Vierelä, 16, sekä Ella Jormakka, 16, tunsivat taloyhtiön toimintaa jonkin verran. – Taloyhtiön hallitus ei ole tuttu asia. Nuoret eivät tunne hallitusta Kiinteistö ja isännöinti -lehden tekemässä kyselyssä kävi kuitenkin ilmi, ettei Lehdon idea välttämättä ole kehittämiskelpoinen. Piiraisen mielestä taloyhtiön pihapiirin kalusteet olivat nykyisellään liian vanhoja ja sopivat paremmin pienempien lasten leikkeihin. Voisihan nuoria kuulla nykyistä enemmän, tytöt pohtivat. Nuorten asukkaiden hallituksen myötä lapset ja nuoret saisivat itse ideoida viihtyvyyttään taloyhtiössä. Samoilla linjoilla olivat Eppu Karjuvaara, 14, Akseli Ollila, 14, sekä Olli Lappi, 14. Nuoret pääsisivät sen tietävän, mikä ylipäätään on taloyhtiön hallitus, saati sitä, mitä hallitus tekee taloyhtiöissä. Nuoret eivät tuntuneet useinkaan kautta vaikuttamaan esimerkiksi siihen, että taloyhtiön pihalle saataisiin trampoliini ja kiinteistön tiloihin nuorille sopiva, yhteinen oleskelutila, pienkerrostalossa asuva Emma Niemi pohti. – Taloyhtiön pihalle voisi toteuttaa nuorille soveltuvan, pienehkön koripallokentän. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen asun omakotitalossa, Karjuvaara huomautti. En silti koe, että nuoria tarvitaan päättämään taloyhtiön asioista. Aikamme menee ihan muihin asioihin, Laura Vierelä totesi. – Osaltaan asian vierauteen vaikuttaa varmaankin se, että Nuoriso ei kaipaa mukaan taloyhtiön päätöksentekoon Emma Niemelle ja Thea Turnerille (vas.) hallituksen tehtävät ovat hieman vieraita. – Lasten ja nuorten on hyvä saada kehittää tulevaisuutta, koska he katsovat sitä avoimin mielin. Lehto arveli mielipidekirjoituksessaan, että taloyhtiöt ottaisivat lasten ja nuorten hallituksen vastaan hyvänä asiana, sillä se helpottaisi niidenkin työtä. Olisi hyvä, että nuoret olisivat mukana tekemässä päätöksiä, Piirainen ja Grommi totesivat. – Voisi sellainen nuorten hallitus olla oikeastaan oikein hyvä ajatus. Eppu Karjuvaara, Olli Lappi ja Akseli Ollila jättävät taloyhtiön asiat mielellään aikuisille. Emma Niemi, 15 sekä hänen ystävänsä Thea Turner, 16 suhtautuivat ajatukseen nuorten hallituksesta mielenkiinnolla. 73 kehittäisi asioita ja veisi ehdotuksia taloyhtiön varsinaiselle hallitukselle. On varmasti parempi, että aikuiset päättävät näistä, pojat pohtivat. – Isäni on isännöitsijä ja ollut hallituksen puheenjohtajanakin, joten tiedän kyllä, mitä hallitus tekee. Kerhohuone voisi sopia nuorten omaksi oleskelutilaksi, Piirainen pohti tulevaisuuden päätöksentekijän elkein. Koriskenttä ja oma tila nuorisolle Vaikka nuoret eivät juurikaan tunteneet hallitustyöskentelyä, moni innostui mahdollisuudesta vaikuttaa, oivallettuaan, mistä oikein oli kyse. – Hallitus päättää taloyhtiön asioista. Pojilla oli myös ajatuksia siitä, mihin he haluaisivat taloyhtiössä vaikuttaa. Mikäli nuoret pääsisivät vaikuttamaan taloyhtiönsä asioihin, Ollilalla olisi kuitenkin jo suunnitelma valmiina. – Voisi olla ihan hyvä saada äänensä kuuluviin ja taloyhtiöön nuorten kaipaama kuntosali, Akseli Ollila pohti
Tilaushinnat: Kestotilaus 40€, määräaikainen tilaus 45€ Tilaa lehti www.ekoelo.?, tilaukset@karprint.. Hevosmaailma kertoo kuulumisia raviradoilta, ratsastuskisoista ja hevostaloudesta. Lisäksi lehti antaa neuvoja mm. Meidän Koira on niin kotikuin harrastuskoiriensa hyvinvoinnista huolehtivien omistajien lehti. Tilaushinnat: Kestotilaus 38€, määräaikainen tilaus 47€ Tilaa lehti www.hevosmaailma.?, tilaukset@karprint.. Rakkaus kissaan on monen kohdalla sammumaton, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta omaan kissaan. Kissafani on siihen pieni korvike. varusteiden hankinnasta ja talliturvallisuudesta. tai puh. Tilaushinnat: Kestotilaus 37€, määräaikainen tilaus 39€ Tilaa lehti www.meidankoira.?, tilaukset@karprint.. 09-2569 108 KOIRA Meidän 2/2015 6,30 3,90 ERIKOISHINTA Kääpiömäyräkoira Nasu on Jutta Urpilaisen kummikoira Lastenlääkäri: Oma koira allergiselle lapselle! Virosta pelastetut Neera ja Esteri saivat uudet kodit Suomesta Sankarikoira Ara pelastanut ihmisiä Pentu tulee taloon * Sopeutuminen * Käytöstavat * Tarvikkeet M ON IKÄ YTTÖIN EN BORD ERC OL LI E Ekoelo Uutuuslehti Ekoelo esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi tuoda jokapäiväiseen arkeensa arvovalintoja, jotka tukevat elämäntapaa: Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti. Hevosmaailma ilmestyy 6 kertaa vuodessa tuhtina lukupakettina. Kissafani ilmestyy 6 kertaa vuodessa aina yhtä odotettuna lukijoidensa iloksi. 09-2569 108 Kissafani Kissafani on kissan ystävien ikioma lehti. Ihmisen läheisimmästä ystävästä koirasta esittelemme jokaisessa numerossa rotuja, kasvatusta ja hoitoa. Lehti esittelee myös erilaisia kissoja ja kissarotuja ja on mukana kissanäyttelyissä. Kissafani on kissanomistajien äänenkannattaja. tai puh. Tilaushinnat: Kestotilaus 38€, määräaikainen tilaus 43€ Tilaa lehti www.kissafani.?, tilaukset@karprint.. tai puh. Hevosten ruokinta ja terveydenhoito ovat keskeisiä teemoja ja ne kiinnostavat aina lukijoita. tai puh. Meidän Koiraa lukevat mielellään kaikki korista pitävät! Lehti on laaja-alainen, täysin nelivärinen ja lähes satasivuinen aikakauslehti, joka ilmestyy 6 kertaa vuodessa! Meidän Koira ilmestyy kolmatta vuottaan. Kissafani välittää tietoa kissan hyvästä hoidosta monipuolisesti ja kattavasti. 09-2569 108 2 2/15 6,20 Erikoishinta 5,90 Hevonen on kotieläimistä paras synnyttäjä Keinoemovälityksen sesonkiaika alkamassa Varsan kanssa tuloksiin naksutinkoulutuksella Äidittömyys näkyy varsana orvoksi jääneessä hevosessa Työn raskaus katkaisi ravivalmentaja Kari Lähdekorven uran Ravikuningas Patrik Seppo Suurosen mielessä usein vieläkin Liian kortinen heinä aiheuttaa terveysongelmia Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Extrahinta 4,90 2/2015 6,70 FREDU SIRVIÖ: Järkeä ruoan valvontaan! Paradise Oskar on nyt lauluntekijä Axel Ehnström Eläköön sarvellinen pässi! Tuhkaa luomumaahan! Hengittävä ekotalo EU jarruna koivutisleelle Majoitu maalla! Eviran säännöt suosivat eineksiä ja kiusaavat lähituottajia HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 2/2015 6,40 Silkkiturkkinen Kerttuli vuoden 2014 kotikissa Meille tulee pentu! Hoito Ravinto Tarvikkeet Kissaagilityssä riittää vauhtia! Kalle pelasti isäntänsä tulipalosta Cornish rexit Onni ja Bonus todellisia mammanpoikia Maatiaiskissojen asialla: Geenit saatava talteen TARJOUSHINTA 5,90. Keskiössä ovat kotoilu ja kotona toteutettavat arvovalinnat ihmisen elämänkaaren eri vaiheissa. Helli, elä ja harrasta! Meidän Koira Meidän Koira on erinomainen asiaja viihdelehti koko perheelle. 09-2569 108 Hevosmaailma Hevosmaailma on hevosen omistajille ja kasvattajille suunnattu harrastelehti, jossa aina on runsaasti monipuolista ja ajankohtaista luettavaa kaikille hevosista kiinnostuneille. Ekoelo jalkautuu harrastus-, kurssija koulutustoiminnan pariin sekä kertoo ekologisista ja luontoa lähellä olevista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista
Tilaohjauksen myötä tarpeenmukainen ilmanvaihdon säätö on helppoa ja vaivatonta käyttäjälle. Suunnittelijoiden on ymmärrettävä energiatehokkaan rakentamisen periaatteet ja osatekijät. Aineistoista on hyötyä kaikille rakennusalalla toimijoille. Jatkossa verorakennetta olisikin hyvä uudistaa ensisijaisesti ansiotulojen verotusta keventämällä, Savolainen arvioi. Kuluvan vuoden työllistämistavoite on 2 800 henkilöä ja arvioitu liikevaihto 30 miljoonaa euroa. Kolmetoista työpankkiyritystä työllisti viime vuonna 1 500 henkilöä, joista 1 000 oli heikossa työmarkkina-asemassa olevaa työtöntä. Kolmannes vanhemmista ei luota lasten taitoihin toimia tulipalossa Suomessa kulutusverotusta on kuluneen vaalikauden aikana kiristetty yhteensä 2,4 miljardia euroa vuositasolla. Kulutusverotusta on kuitenkin jo huomattavasti kiristetty. – Valitsimme MyValloxilmanvaihtolaitteet Euroopan suurimpaan puukerrostaloon, joka rakennetaan Vantaan asuntomessuille 2015. Kysely liittyy käynnissä olevaan NouHätä!-kampanjaan, jossa kahdeksasluokkalaiset oppivat käytännön turvallisuustaitoja. – Laitteet eivät myöskään vie paljon tilaa. Tämä käy ilmi Veronmaksajien ekonomisti Leena Savolaisen selvityksestä ”Verottaja kuluttajan kukkarolla”. Vain 33 prosenttia lasten turvallisuustaitoja kartoittavan kyselyn vastaajista arvioi, että lapsella on hyvät tai erittäin hyvät taidot toimia, jos kotona tai kaverin luona syttyy pieni palo. Kaikkein korkein 27 prosentin arvonlisäverokanta on Unkarissa, jossa verokanta on noussut peräti seitsemällä prosenttiyksiköllä. Kokemukset ovat rohkaisevia: työpankkiyritykset kasvavat ja työllistävät. Jos työpankkitoiminta vakinaistettaisiin, se voisi työllistää 10 000 heikossa työmarkkinaasemassa olevaa työtöntä. Motivan BUILD UP Skills Finland -hankkeessa on koottu energiatehokkaan rakentamisen parhaita käytäntöjä koulutuspaketiksi, joka sisältää kymmenen kalvosarjaa ja työmaaoppaan. Kyselyn mukaan 65 prosenttia vastaajista uskoo, että lapsi osaa hyvin tai erittäin hyvin hälyttää apua, jos joku kaveripiiristä loukkaa itsensä. MyVallox-laitteiden etähallinta ja kaikki muutkin ominaisuudet kannattaa hyödyntää, jotta ilmanvaihto olisi mahdollisimman energiatehokasta, Airaksela muistuttaa. Euroopan suurin puukerrostalo rakenteilla Etähallinnan lisäksi energiataloudellisuus on nykyaikaisen ilmanvaihdon avaintekijöitä. Arvonlisäverokantojen korotuksen osuus vaalikauden kiristyksistä on noin 900 milj. Etähallinta on ilmavaihdon nykypäivää Uuden sukupolven MyValloxilmanvaihtokoneita voi säätää pilvipalvelun ansiosta etänä, mistä vaan. Suomen 24 prosentin yleinen arvonlisäverokanta on kansainvälisesti vertailtuna korkea, mutta matalampi kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. 66 prosenttia taas arvioi, että lapsi tunnistaa palovaroittimen äänen ja osaa toimia tilanteessa hyvin tai erittäin hyvin. Sisäänrakennettu kosteusanturi huolehtii ilmanvaihdon tehostumisesta tai pienentymisestä tarpeen mukaan. euroa. Työpankki on yritys, joka työllistää työsuhteeseen osatyökykyisiä, pitkäaikaistyöttömiä sekä ilman perustutkintoa olevia nuoria. Laitteissa on selkeä ohjain, jossa on neljä tilavalintaa: Kotona, Poissa, Tehostus tai Takkatoiminto. Kun asuntoja on samassa talossa 186, säästöä käyttökustannuksissa syntyy jo merkittävästi. Suomalaiset työpankit työllistävät ja kasvavat Työpankkien liikevaihto on jatkanut alkuvuonna kasvuaan. Koulutuspaketissa pureudutaan erityisesti energiatehokkaan rakentamisen kahteen peruspilariin: tiiviiseen rakennukseen ja talotekniikan toimivuuteen. – Etävalvonta on meille energiatehokkuuden lisäksi ehdoton vaatimus, sanoo toimitusjohtaja Mika Airaksela RKL Reponen Oy:stä. 75 Vanhemmat ja koululaisten läheiset pitävät koulumatkoja ja yksin kotona koulun jälkeen vietettyä aikaa lapsen kannalta selvästi turvattomampana kuin koulussa vietettyä aikaa. Kulutusverotus kiristynyt Suomessa ja Euroopassa. Lisäksi markkinoiden ainoat A+ -luokan ilmanvaihtokoneet ovat kytkettävissä Modbusväylää pitkin taloautomaation piiriin. Rakennuttajan tulee tehdä järkeviä päätöksiä ja pitäviä sopimuksia. Sata työpankkia vastaisi tasoa, joka esimerkiksi Ruotsissa on jo saavutettu. Kulutusveroja on korotettu laajalti myös muualla Euroopassa finanssikriisin jälkeen. PuuMera-puukerrostalo tulee valmistuttuaan täyttämään VTT:n passiivienergiatason. Kaikki data, sisälämpötilat, koneen tiedot ja vikatilat näkyvät tarvittaessa vaikka kännykästä ja parametrejä voi muuttaa mistä vaan. Valintakriteerinä oli muun muassa A+ -energialuokan lämmöntalteenotto jopa 75 prosentin vuosihyötysuhteella. Koulutuspaketissa on esitelty laadukkaan sekä kustannusja energiatehokkaan rakentamisen käytännöt. Me teemme aina tekniikkakomeron ilmanvaihtokoneille, jolloin ne ovat huollettavissa porrashuoneesta. Ohjeita noudattamalla rakennusten käytönaikainen energiankulutus pienenee. Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt julki Energiatehokas rakentaminen vaatii yhteistyötä ja kokonaisuuksien hallintaa. Työpankin liiketoimintamallia on kehitetty ja laajennettu sosiaalija terveysministeriön kokeilussa. Vanhempien arvioiden perusteella lasten alkusammutustaidoissa on parantamisen varaa. RKL Reponen on matalaenergiarakentamisen edelläkävijä, jonka asiakkaita ovat Suomen suurimmat rakennuttajat. Selvityksessä on vertailtu kulutusverotusta EUja OECD-maissa. Valtakunnallisen kampanjan kilpailuosio on ehtinyt aluekilpailuvaiheeseen. Mitä energiatehokkaampi ilmanvaihtokone, sen edullisemmat asumiskustannukset. Rakennusliike on toteuttanut jo yli 500 passiivitasoista kerrostaloasuntoa. Rakentajien on lopulta toteutettava suunnitelmat työmailla huolellisesti. – Verotuksen painopistettä on perusteltua asteittain siirtää työnteon verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamisen suuntaan. Kysely liittyy Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön koordinoimaan, Palosuojelurahaston rahoittamaan peruskoulujen NouHätä!-pelastustaitokampanjaan, jonka yhteistyökumppani LähiTapiola on. – Käytämme useissa kohteissa MyVallox-laitteita. Se säästää monelta turhalta paikan päällä käynniltä, Airaksela toteaa. Tiedot käyvät ilmi LähiTapiolan ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämästä kyselystä. Finanssikriisin alun jälkeen kolme neljästä EU-maasta on kiristänyt arvonlisäveroa
Taantuman kanssa on tultu toimeen Mikkelissä Kiinteistökehitys Naistinki Oy:n toimitilojen vuokrausaste on 98 prosenttia, eikä vuokralaisissa ole ollut kovin paljon vaihtuvuuttakaan. Kiinteistökehitys Naistinki Oy on Mikkelin kaupungin 100-prosenttisesti omistama kehitysyhtiö, jonka toiminta-ajatuksena on parantaa kaupungissa toimivien tai sinne muuttavien yritysten toimintaedellytyksiä tarjoamalla olemassa olevia toimitiloja tai rakennuttamalla tarpeiden mukaan uusia. – Toteutamme osaltamme Mikkelin kaupungin elinkeinopolitiikkaa Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n ja Innovaatioja teknologiakeskus Miktech Oy:n kanssa, kertoo toimitusjohtaja Jorma Holopainen. Enemmänkin on tarvetta rakentaa lisää vuokrattavaa tilaa, erityisesti toimistotilaa. Mikkelissä tarvitaan lisää toimistotilaa Naistinki tuli kauppakeskuksen sisälle rakennetun 500 neliön suuruisen Mikkelin kauppahallin omistajaksi kaupungin apporttisiirron myötä vuonna 2012.. 76 Naistingin toimialaan kuuluvat teollisuus-, liike-, varastoja toimistotilojen rakennuttaminen, omistus, myynti sekä vuokraus
Talossa on tilaa 6 500 neliötä, kaikki vuokrattuina.. Tuma-talossa, turvallisuusja materiaaliteknologian keskuksessa, on kaikkiaan noin 150 työpaikkaa. Jorma Holopainen jää eläkkeelle Kiinteistökehitys Naistinki Oy:n toimitusjohtajan tehtävästä vuoden 2015 aikana. Kaupunki ei rahoita toimintaa Mikkelin kaupunki ei rahoita Naistingin toimintaa millään tavalla budjettinsa kautta. Kaupunki ei rahoita myöskään tilarakentamista. Hän siirtyi Naistingin johtoon Mikkelin kaupungin teknisen johtajan tehtävästä vuonna 2012. Kuulemme mielellämme myös yritysten omia ideoita ja toiveita toimitilojen sijainnin tai tilatarpeiden mukaan. 77 – Yhteistyössä ideoimme ja kehitämme uusia hankkeita, joiden avulla pystymme vastaamaan nykyisten ja uusien yritysten tarpeisiin
Suunnitelmissa on toimistotilan rakentaminen. Tiloissa kaikkiaan 800 työpaikkaa Naistingin omistamissa tiloissa on kaikkiaan noin 800 työpaikkaa. noin 50 000 neliötä ja toimistotiloja noin 10 000 neliötä. – Hidasta se tällaisessa Mikkelin kokoisessa kaupungissa on. Myös vuonna 2012 valmistunut ns. Liiketilaa on vähän. Yhtiön omistuksessa on tällä hetkellä noin 60 000 neliötä erilaisia toimitiloja, joissa on noin 100 vuokralaista. Ainoa varsinainen liiketila on 500 neliön suuruinen uusi kauppahalli, joka on rakennettu kaupungin keskustan liikekeskuksen sisälle. Mikkelin kaupungin kiinteistöjen ylläpito ulkoistettiin kaupungin ja YIT:n muodostamalle yhteisyritykselle. – Mutta uskon Naistingilla olleen vahvasti myönteisen vaikutuksen työpaikkojen syntymiseen ja säilymiseen Mikkelissä.. – Teollista ja varastotilaa on Vuokrausaste 98 prosenttia Jorma Holopaisen mukaan taantuma ei juuri ole näkynyt Naistingin toiminnassa. Vuonna 2012 Naistingin toiminta laajeni merkittävästi, kun yritykselle siirrettiin 6,2 miljoonan euron kiinteistömassa apportisiirtona Mikkelin kaupungilta. Jorma Holopaisen mukaan on vaikea päätellä, minkä verran työpaikkoja olisi kaupunkiin syntynyt ilman Naistinkia. – Suurin osa yrityksistä toimi jo aikaisemmin kaupungin omistamissa tiloissa, kuten Mölnlycke, joka on kaupungin suurimpia teollisia yrityksiä, Jorma Holopainen kertoo. Yksityiset sijoittajat rakentavat vain vähän toimistotilaa. Mikkelin kaupungilla on melko lähellä keskustaa, Saimaan rannalla, valtatie viiteen rajoittuva Satamalahden alue, josta osa aiotaan kaavoittaa toimitilarakentamiseen. Enemmänkin on tarvetta rakentaa lisää vuokrattavaa tilaa. Kun kaupungilta siirtyi apporttina omaisuutta Naistingille, siirtyi samalla myös ylläpitosopimus. Suurimpia työllistäjiä ovat valtakunnallinen insinööritoimisto Rejlers ja Environics Oy. – Joihinkin hankkeisiin on mahdollisuus saada lainan takauksia, mutta silloinkin maksamme takausprovision, kertoo Jorma Holopainen. Tuma-talossa on kaikkiaan noin 150 työpaikkaa. Ylläpitosopimus tullaan Jorma Holopaisen mukaan kuitenkin kilpailuttamaan uudelleen vuoden sisällä. Talon päävuokralainen on insinööritoimisto Rejlers. Kummassakin on noin 60 työpaikkaa. Naistinki vastaa alueen noin 30 000 neliön toimitilara6 500 neliön Teknograani-kiinteistöstä Naistinki omistaa 55 prosenttia. Tuma-rakennus, Turvallisuusja materiaaliteknologian keskus oli Naistingille merkittävä hanke. Vuosittain ei välttämättä rakenneta yhtään. Naistingin toiminta käynnistyi vuonna 2009. Oppilaitoskiinteistöjen ylläpitopalvelut tuottaa tuoreen kilpailutuksen jälkeen ISS. Mikkelin kaupungin osuus yrityksestä on 60 prosenttia ja YIT:n 40 prosenttia. Tilikaudella 2014 Naistingin liikevaihto oli 4,1 miljoonaa euroa. 78 Ylläpito kilpailutetaan Naistingin kiinteistöjä ylläpitää YIT Kuntatekniikka. Teollisuustilat rakennetaan yrityksille yleensä räätälöityinä. – Tilojemme vuokrausaste on 98 prosenttia, eikä kovin paljon ole ollut vaihtuvuuttakaan. – Naistinki tekee kaupungin kehitysyhtiön kanssa yhteistyötä yritysten saamisessa paikkakunnalle ja on siinä mukana toteuttamassa yritysten tilatarpeita. Naistingin kuuden toimintavuotensa aikana hankkimissa ja eteenpäin vuokraamissa tiloissa on noin 300 työntekijää
Meidän kasvustamme suurin osa johtuu apporttisiirroista Mikkelin kaupungilta, mutta kuvaa se kuitenkin toiminnan nopeaa laajenemista, ja olemme me toki rakentaneet uusiakin tiloja, toimitusjohtaja Jorma Holopainen sanoo. Inc. on newyorkilainen talousjulkaisu, joka on keskittynyt uutisoimaan kasvavista yrityksistä. Vuosittain se julkaisee 500 nopeimmin kasvaneen yhdysvaltalaisyrityksen listan. Suomalaisista yrityksistä Naistinki on seitsemäs ja kiinteistöalalla koko Euroopassa kuudennella sijalla. kentamisen kehittämisestä. Uuden toimitusjohtajan haku on käynnissä. Mölnlycke Health Care valmista kertakäyttöisiä leikkaussalija haavanhoitotuotteita. Yritys työllistää noin 400 henkeä. Kyseessä on Inc.-lehden julkaisema listaus, joka perustuu liikevaihdon kasvuun neljän vuoden jaksolla, 2010-2014. Holopainen arvioi, että jatkossa organisaatiolta ja uudelta toimitusjohtajalta vaaditaan entistäkin enemmän kiinteistökehittämisen osaamista sekä kaupungin elinkeinonäkökulman huomioimista. Samassa listauksessa esiintyvät myös esimerkiksi sellaiset merkittävät ja kasvavat yritykset kuten Click Travel, Mykita, Kreiss ja Robopolis. Mikkelin Oppilaitoskiinteistöt Oy:n liikevaihto on 3,5 miljoonaa euroa. Uusi johto vuoden aikana Naistinki työllistää viisi henkilöä, toimitusjohtajan, kiinteistöpäällikön, kiinteistökehityspäällikön, isännöitsijän ja kiinteistösihteerin. – Onnitteluviesti tuli meille ihan yllättäen. Se on Mikkelin suurimpia teollisuusyrityksiä. Kiinteistömassa on suuruudeltaan samansuuruinen, 60 000 neliötä kuin Naistingin hallussa oleva. Hän on jäämässä eläkkeelle kuluvan vuoden aikana. – Ammatillinen opetus tarvitsee aina vain vähemmän tiloja, myös sieltä vapautuu tiloja jalostettavaksi yksityiseen käyttöön. Jorma Holopainen siirtyi Naistingin johtoon Mikkelin kaupungin teknisen johtajan tehtävästä vuonna 2012. 79 Naistinki huomioitiin Atlantin takana Kiinteistökehitys Naistinki Oy sijoitettiin Euroopan nopeimmin kasvaneiden yritysten listalle sijalle 191. – Naistinki tekee kaupungin kehitysyhtiön kanssa yhteistyötä yritysten saamisessa paikkakunnalle ja on siinä mukana toteuttamassa yritysten tilatarpeita.. Naistinki vastaa kiinteistöjen hallinnosta ja investoinneista. Tämän vuoden Euroopan listaus oli historian ensimmäinen. – Alueelle pyritään saamaan vuosien mittaan monenlaista toimitilarakentamista, toimistoja liiketiloja, mutta mahdollisesti myös asuntoja, Holopainen sanoo. Opetuksesta vapautuu tiloja Naistinki hallinnoi myös toisen Mikkelin kaupungin omistaman yhtiön, Mikkeli oppilaitoskiinteistöt Oy:n omistamia ammatillisen opetuksen käytössä olevia kiinteistöjä. Tilat on vuokrattu pääosin Etelä-Savon koulutus Oy:lle, joka vastaa alueen ammatillisen opetuksen järjestämisestä
Samoina aikoina tilikauden tulos oli 154 000 euroa tappiollinen ja 113 000 euroa voitollinen. Liikevaihto ja liikevoitto 2011–2014 Tuloslaskelma Kiinteistökehitys Naistinki Oy – keskeiset tulosluvut Vuonna 2012 Naistingin toiminta laajeni merkittävästi, kun yritykselle siirrettiin 6,2 miljoonan euron kiinteistömassa apportisiirtona Mikkelin kaupungilta. Vuonna 2011 lainojen hoitokate oli 0,55 ja viime vuonna 1,39. Lainojen hoitokate on kohtalaisella tasolla, joka tarkoittaa, että lainanhoitokate on alle yhden. Oman taseen lisäksi kiinteistöosakeyhtiö Jääkärinkatu 31:ssä on velkaa hieman alle yhdeksän miljoonaa euroa. Sen myötä yhtiön liikevaihto kasvoi lähes 200 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Omavaraisuusaste kohtuullisella tasolla. 80 Lainaa 17,2 miljoonaa euroa Naistingin oma pääoma koostuu lähes kokonaan sijoitetun vapaan pääoman rahastosta, joka syntyi vuonna 2012 apporttisijoituksen yhteydessä. Kiinteistökehitys Naistinki Oy:llä oli noin 17,2 miljoonaa euroa korollista vierasta pääomaa 31.12.2014. Käyttökate oli vuonna 2011 noin 166 000 euroa, kun se vuonna 2014 oli 1 297 000 euroa. Liikevoittoprosentti on säilynyt vuosina 2012–2014 lähes samalla tasolla, 7–8 prosentissa, mutta liiketoiminnan volyymin kasvaessa ja rahoituskulujen supistuessa tilikauden voitto on kasvanut. – Lainat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia ja osa lainoista on suojattu koronvaihtosopimuksilla on korkotason nousua vastaan. Tilikauden 2015 lainanlyhennykset ovat noin miljoona euroa, kertoo Jorma Holopainen. Yhtiön omavaraisuusaste tilikauden 2014 lopussa oli 31 prosenttia, mikä on kohtuullisella tasolla. Myös vuonna 2013 liikevaihdon kasvu oli vahvaa, sen lähes kaksinkertaistuessa
Suomi on ollut viime vuosina voimakkaasti Ruotsista tulleen tuontisähkön varassa. Joka tapauksessa sähkön hinta tulee varmasti vaihtelemaan myös tulevaisuudessa. Suurimmat vaikutukset ovat kuitenkin kohdistuneet Suomeen. 81 Energiamarkkinoiden asiantuntijayritys Enegian kokenut analyytikkotiimi on selvittänyt Olkiluoto 3:n vaikutuksia sähkön hintaan Suomessa. Myös tulevien vuosien osalta Olkiluoto 3:n tuotanto laskisi jo koetun toteuman mukaisesti Suomen sähkön hintaa Ruotsin hinnan tasolle sähköomavaraisuuden parantuessa. Suomi on ollut vuoden 2009 kesäkuusta nykyhetkeen keskimäärin 2,2 €/MWh Ruotsin hintaa kalliimpi. Tässä mielessä ydinvoima näyttäisi tarjoavan yhden markkinaehtoisen sillan hiilidioksidivapaana tuotantomuotona tulevaisuuteen. tenevät. On Suomen sähkönkäyttäjien etu saada Suomeen vakaasti ja alhaisella marginaalirajakustannuksella sähköä tuottavaa kapasiteettia. Laskelma pohjautuu toteutuneisiin markkinahintoihin ja tulevaisuuden termiihintoihin. ja se tarjoaakin kiinnostavan perspektiivin ydinvoimaan investoiville toimijoille, jotka pystyvät vakauttamaan hintansa tasaiseksi. Sähköä on tuotu useassa tilanteessa siirtoyhteyden maksimikapasiteetin rajoittama määrä, jonka seurauksena Suomen sähkön spot-hinta eli päivän markkinahinta on ollut Ruotsin sähkön hintaa korkeampi. Sähkön hinta tuleekin Suomessa laskemaan merkittävästi suhteessa muihin Pohjoismaihin, kun Suomen omavaraisuus paranee vuositasolla noin 13 TWh Olkiluoto 3 valmistumisen seurauksena. Venäjän sähkön tuonnin vähentyminen ja siirtoyhteyksien vahvistuminen aliomavaraiseen Baltiaan. Hinnan laskua voidaan arvioida kahta kautta: toisaalta minkä verran hinta olisi laskenut taaksepäin katsoen tai toisaalta miten markkinavoimat arvioivat hinnanlaskun tulevaisuudessa tapahtuvan. Tämän laskelman kokonaisarvio on, että Olkiluoto 3:n valmistuminen alkuperäisen aikataulun mukaisesti olisi laskenut suomalaisten sähkönkäyttäjien hankintakustannusta lähes 3 miljardia euroa verrattuna nykyisen aikataulun mukaiseen valmistumiseen. Aluehintaero kasvanut Viime vuosina Suomen aluehintaero suhteessa muihin Pohjoismaihin on kasvanut. Tämä tarkoittaa, että sähkön hankintakustannukset olisivat olleet vuosina 2009–2015 noin 1,5 miljardia alemmat. Termiinihintojen perusteella markkinat odottavat Suomen aluehinnan olevan myös seuraavina vuosina keskimäärin noin 4 €/MWh Ruotsin Tukholman aluetta kalliimpi. Tällöin Suomessa sähkö olisi ollut yhteensä keskimäärin 3,1 €/MWh edullisempaa. Viime vuonna Suomen spot-hinta oli keskimäärin yli 4 €/MWh Ruotsin hinta-alueita korkeampi. Laskelman mukaan sähkön hinta tulee Olkiluoto 3:n valmistuttua laskemaan Suomessa selvästi muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomen sähkön käytöstä tuotiin viime vuonna yhteensä 21,6 prosenttia. Tämänhetkisen tiedon mukaan Olkiluoto 3-yksikön pitäisi olla tuotannossa vuoden 2018 lopussa. Hinta oli ollut alhaisempi myös Ruotsissa Mikäli Olkiluoto 3 olisi valmistunut alkuperäisen aikataulun mukaisesti jo vuoden 2009 kesäkuussa, Suomen sähköaliomavaraisuus olisi ollut selvästi matalampi ja Suomen ja Ruotsin hinta-alueiden pörssihinnat olisivat olleet valtaosan ajasta yhLaskelma: Olkiluoto 3 laskee Suomen sähkön hintaa suhteessa naapureihin Suomi on ollut viime vuosina voimakkaasti Ruotsista tulleen tuontisähkön varassa. Tämän vaikutusta ei pystytä täysin laskemaan, mutta simuloinnin perusteella sähkön hinta olisi ollut Suomessa ja Ruotsissa vielä noin 0,9 €/MWh edullisempi. Lisäksi Olkiluoto 3 olisi laskenut sähkön hintaa Suomen ohella myös Ruotsissa, sillä tarjontatilanne olisi ollut runsaampi viennin Suomeen pienentyessä. Sähkön tuotannon osalta paremmin omavaraisena Suomen ja Ruotsin sähkön pörssihinnat olisivat olleet yhtenevät. Aluehintaeroa on kasvattanut mm. Laskelman Olkiluoto 3:n vaikutuksista sähkön hintaan tilasi Iltalehti.. Viivästyminen on vaikuttanut myös muihin Pohjoismaihin sekä Baltiaan yhteisen sähkömarkkina-alueen vuoksi. Suomen merkittävä aliomavaraisuus sähköntuotannon osalta jatkuu Olkiluoto 3 valmistumiseen asti
Palkansaaja-ammatit ovat palvelu. 82 Työhön sitoutuminen matalampaa kuin monessa muussa Euroopan maassa Palkkatyö ei ole kaikki kaikessa suomalaiselle Teemu Turunen havaitsi kaikissa tutkimistaan maissa yhtäläisyyden: Mitä enemmän työpaikoilla annetaan työntekijöille liikkumavaraa, sitä enemmän työntekijät sitä arvostavat. Nuori mies sitoutuu, jos saa työtä Turunen toteaa, että suomalaisnuoret olivat sukupuolesta riippumatta samanveroisesti työkeskeisiä vielä 1980-luvun puolivälissä. Voi siis olettaa, että nuoret miehet sitoutuvat työhön, jos sitä sattuvat saamaan. Varma työ, varmempi sitoutuminen Työelämä on Suomen kaltaisissa maissa merkittävästi muuttunut viime vuosikymmeninä. Työhön sitoutumista pidetään yhtenä merkittävänä taustatekijänä maan taloudellisen hyvinvoinnin luomiselle. Turunen taas havaitsi, että 2000-luvun alussa suomalaisista palkansaajista nuoret miehet olivat sitoutuneempia työhönsä kuin nuoret palkansaajanaiset. Sittemmin julkisessa keskustelussa on huolestuttu suomalaisten nuorten miesten pärjäämisestä. Suomalainen työntekijä sitoutuu työhönsä heikommin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Turunen teki aiheesta sosiologian alan väitöskirjansa. Tutkija Teemu Turunen vertaili Espanjan, Ison-Britannian, Ruotsin, Saksan ja Suomen palkansaajien työhön sitoutumista. Työhön suhtautumista on pidetty sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa tärkeänä yhtä lailla työntekijöiden itsensä, heitä työllistävien organisaatioiden ja yritysten kuin myös kokonaisten yhteiskuntien hyvinvoinnin ja menestyksen kannalta. Suomalaisten palkansaajien työorientaatio osoittautuu vertailumaihin nähden melko matalaksi, vaikka suomalaisten korkea koulutustaso ennakoi päinvastaista tulosta. Palkansaajien työorientaatiolla Turunen tarkoittaa palkansaajien työhön ja organisaatioon sitoutumista sekä työhön kohdistuvia odotuksia
Lisäksi työtehtävien rikastaminen pistää arvioimaan uudelleen myös tehtävien palkkausta. Usein tämä tarkoittaa työelämän hyväja huono-osaisia. Samana aikana Isossa-Britanniassa kehitys kulki huonompaan suuntaan. Esimerkiksi kulttuuria luonnehtiva hierarkkisuus vähensi työorientaatiota. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työtehtävien suunnittelemisessa ja niiden toteuttamisessa tulisi myös lisätä. Teemu Turusen tutkimuksen mukaan suomalaisten palkansaajien työhön sitoutuminen on edelleen vankkaa, vaikka onkin heikompaa kuin vertailumaissa.. Vastaavasti työn sisältöjen arvostaminen kasvoi suomalaisilla palkansaajilla 1990-luvulla, mutta heikkeni briteillä. Mitä isompi työn vapaus, sitä parempi Tur unen selvittelee, että 1990-luvulla palkansaajien vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä kasvoivat suomalaisilla työpaikoilla. Kunnon töitä, mutta myös hyvää johtamista Tulostensa perusteella Teemu Turunen suosittaa, että työtehtäviä edelleen rikastutettaisiin työpaikoilla. Palkansaajien työorientaatiot vaihtelivat kaikissa tutkimusmaissa yksilön sosiaalisen aseman mukaisesti. Turunen arvioi, että suomalaisten palkansaajien verrattain alhaista työhön sitoutumista tulee jatkossa koetella myös muilla mittareilla, mieluusti myös objektiivisilla mittareilla. Kulttuuri selittänee heikkoa sitoutumista Suomalaisten palkansaajien alhainen työhön sitoutuminen selittyy osittain kulttuurisilla tekijöillä. Turunen pohtii lisäksi, että Työtehtävien rikastaminen ja itsenäisyyden lisääminen eivät automaattisesti tuota hyvinvointia. Turunen lainaa muitakin tutkijoita, jotka ovat päätyneet siihen, että työtehtävien rikastaminen ja itsenäisyyden lisääminen eivät automaattisesti tuota hyvinvointia. Siispä palkansaajien itsenäisyyttä ja sopivan vaikeita työtehtäviä tulisi täydentää hyvällä johtajuudella ja selvällä työnjaolla. Niin ikään työsuhteestaan muita varmemmat palkansaajat viestivät Turusen tutkimuksessa korkeampaa sitoutumista organisaatioon kuin työsuhteestaan epävarmemmat palkansaajat, maasta riippumatta. Turunen painottaa, että sosiaalisen pääoman sitouttavaa merkitystä ei pidä ylikorostaa. Työelämän kehittäminen ei ole yksinkertaista. Toisaalta esimerkiksi pyrkimys tasa-arvoisuuteen taas lisäsi työn sisältöihin suuntautumista. Turunen päättelee huomionsa uskottavaksi sikäli, että hän havaitsi kaikista tutkimistaan maista selvän yhtäläisyyden: Mitä enemmän työpaikoilla annetaan työntekijöille liikkumavaraa, sitä enemmän työntekijät sitä arvostavat. Muutoksilla on siis aina myös seurannaisvaikutuksia työpaikan arjessa. Päätelmä nojaa siihen, että Suomessa kansalaisten eriarvoisuuden on osoitettu monissa tutkimuksissa kasvaneen. Hän itse ei selitä sosiaalisella pääomalla työhön sitoutumista. 83 mahdollinen kuilu työelämässä olevien ja sen ulkopuolella olevien työorientaatiossa on voinut kasvaa. Vertailumaiden määrää voidaan myös kasvattaa. Muutkin kuin mainitut seikat toki vaikuttavat palkansaajan työorientaatioon. Vaikka työhön sitoutumisen on viime aikoina usein epäilty heikentyneen, Turusen tutkimuksen mukaan palkansaajien työhön sitoutuminen on edelleen vankkaa. Esimerkiksi ylemmissä ammattiluokissa sitouduttiin työhön enemmän kuin alemmissa ammattiluokissa. valtaistuneet, ja palkansaajien koulutustaso on noussut
Suomelle huono sijoitus uusiutuvan energian vertailussa Konsulttiyhtiö EY:n julkaisemassa RECAI-raportissa Suomi sijoittuu sijalle 36 eli viidenneksi viimeiseksi. Tuulivoimakapasiteetti kasvaa maailmalla Euroopassa tuulivoimakapasiteetti oli viime vuoden lopulla 134 000 megawattia. Suomen edelle sijoittuvat muun muassa Romania, Kreikka, Chile, Intia ja Kiina, joka on sijalla yksi. Suomea heikompia ovat vain Saudi Arabia, Indonesia, Egypti ja peränpitäjänä Venäjä. Pelkästään tuulivoima työllistää jo nykyään Suomessa yli 5000 ihmistä, Mikkonen sanoo tiedotteessa. Uutta tuulivoimakapasiteettia rakennettiin maailmalla viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 50 000 megawattia. 84 Suomi on edelleen viimeisten joukossa vertailussa, jossa selvitetään eri maiden menestystä uusiutuvan energian edistämisessä. Suomessa kapasiteetti ylsi 627 megawattiin. Edellisessä raportissa Suomen sijoitus oli yhtä pykälää tämänkertaista heikompi. Suomi on aivan häntäpäässä vertailussa, jossa on selvitetty eri maiden uusiutuvan energian käyttöä.. Suomessa kapasiteettia oli 627 megawattia ja Euroopassa 134 000 megawattia. – Uusiutuvan energian hyötyjen pitäisi tähän mennessä olla hyvin päättäjien tiedossa. – Jos Suomi haluaa osansa hyödyistä, nyt pitäisi tarttua toimeen. Suomen tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen ei järjestön tiedotteen mukaan ylläty Suomen heikosta sijoituksesta. Fiksuinta, mitä seuraava hallitus pystyy tekemään, on asettaa selkeät ja kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiseen sekä määritellä keinot niihin pääsemiseen, hän sanoo. Kiinan takana tulevat Yhdysvallat, Saksa ja Japani. GWEC:n viiden vuoden mark kinaennusteessa kasvu olisi myös lähivuosina yli 50 000 megawattia vuodessa. Maailman tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2014 lopussa 369 000 megawattia, Suomen tulivoimayhdistys kertoo. RECAI-raportti julkaistiin nyt jo 43. Asia käy ilmi hiljattain Global Wind Energy Councilin (GWEC) raportista. kertaa
Rakennustyöt pyritään aloittamaan vuoden lopussa. Huoneistokoossa poiketaan normaalista asunnon minimikoosta, joka on 20 neliömetriä. Rakennusyhtiö SRV:n mukaan hanketta koskevat, noin 390 miljoonan euron urakkasopimukset on allekirjoitettu. Kauppakeskuksen päälle on tarkoitus rakentaa Suomen tähän asti korkeimmat tornitalot. Toimitilarakentaminen on hiipunut 2000-luvun aikana, vaikkakin vuonna 2007 alkoi poikkeuksellisen suuren kerrosneliömäärän (510 000 k-m2) rakentaminen. Asuinrakentaminen vilkastui kuitenkin 2010-luvulle tultaessa. 85 Helsingissä historian suurin kaupunkirakentamishanke Helsingin Kalasatamassa käynnistyy huhtikuussa Suomen tiettävästi kaikkien aikojen suurin kaupunkirakentamishanke. Kun vuonna 2014 aloitettiin kaiken kaikkiaan 399 552 kerrosneliön rakentaminen uustuotantona tai laajennuksina, aloitettiin aikaisempina 2000-luvun vuosina keskimäärin noin 513 000 kerrosneliön rakentaminen. Vuonna 2007 talonrakentamisesta peräti 68 prosenttia oli toimitilarakentamista, vuosina 2008 ja 2009 yli puolet, mutta vuonna 2013 enää 29 prosenttia. Vuosien 2013 ja 2014 aikana asuinrakentaminen on jälleen hiljentynyt. Vuonna 2014 alettiin rakentaa uustuotantona ja laajennuksina 158 981 kerrosneliötä, mikä on 42 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna ja vajaan tuhat neliötä enemmän kuin vuosina 2010-2013 keskimäärin. Suunnitelmassa on asuntolamaisia piirteitä, sillä asukkaiden käyttöön on kaavailtu myös tavallista enemmän yhteisiä tiloja. Tarjolla olisi esimerkiksi terassilla sijaitseva sauna, terassialue sekä alakerran iso yleinen tila, oleskeluaula ja kahvila-alue. Rakentaminen väheni edelleen Helsingissä Suomen tuulivoimakapasiteetti on murto-osa usein muiden Euroopan maiden tuulivoimasta. Vuonna 2014 alettiin kuitenkin rakentaa keskimääräistä enemmän asuntoja vanhoihin toimitiloihin. Asunnot olisivat tavallista korkeampia ja niihin kuuluisi kiinteä, kuuden neliön parvi. Edeltävien 2010-luvun vuosien keskimääräinen aloitettujen asuntojen määrä oli kuitenkin noin 900 asuntoa suurempi. Vuonna 2014 toimitilarakentamisen osuus talonrakentamisesta nousi 40 prosenttiin. Martinlaakson kerrostalo on pilotti Saton uudelle konseptille, jolla pyritään luomaan edullisia vuokra-asuntoja. Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen on määrä avautua syksyllä 2018. Asuinrakentaminen hiljeni 2000-luvun alusta aina vuoteen 2009 asti, jolloin aloitettiin noin 157 000 kerrosneliön rakentaminen. Vuonna 2014 aloitettiin 240 571 kerrosneliön rakentaminen, mikä on 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013 ja 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Valmistuneet asunnot vuosina 2000-2014, sisältää uustuotannon ja käyttötarkoituksen muutokset. SRV:n osuus kauppakeskuksesta ja pysäköintihallista on 40 prosenttia, Ilmarisen 30 prosenttia, OP-ryhmän ja ryhmän hallinnoiman rahaston osuus 15 prosenttia sekä LähiTapiolan osuus 15 prosenttia Hankkeen on määrä valmistua kokonaisuudessaan vuoden 2023 aikana Minikoteja Martinlaaksoon Vantaan Martinlaakson Raikukujalle suunnitellaan vain 15 neliön kerrostaloasuntoja, joiden kuukausivuokra olisi 500 euroa. Myös toimitilarakentamisen osuus talonrakentamisesta on laskenut vuodesta 2007 lähtien. Talonrakentamisessa vuosi 2014 oli Helsingissä edellisvuoden tapaan aloitettujen rakennustöiden osalta yksi 2000-luvun hiljaisimpia, ilmenee Helsingin kaupungin Tietokeskuksen tilastosta. Kun vuonna 2014 käyttötarkoituksen muutoksen myötä alettiin rakentaa 432 asuntoa, alettiin niitä rakentaa vuosina 2000-2013 keskimäärin 250 vuodessa. Toimitilarakentaminen vilkastui vuonna 2014 myös kerrosneliömäärien suhteen niiden ensin laskettua useamman vuoden. SRV:n kehittämä REDI-hanke käynnistyy kantakaupungin suurimman kauppakeskuksen sekä pysäköintilaitoksen rakentamisella. Minikoteja on suunniteltu rakennettavaksi 68 kappaletta uuteen kerrostaloon. Kaiken kaikkiaan vuonna 2014 aloitettiin 3 497 asunnon rakentaminen, mikä on ainoastaan noin 60 asuntoa vähemmän kuin vuonna 2013, mutta 10 asuntoa enemmän kuin vuosina 20002013 keskimäärin. Asuntomäärinä muutos ei ollut yhtä suuri: vuonna 2014 aloitettiin 3 065 asunnon rakentaminen uustuotantona ja laajennuksina, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013 ja25 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012
– Tavoitteenamme on palvella asiakkaitamme ensiluokkaisen laadukkaasti ja arvoa tuottavasti. Keväällä 2015 lanseerattava Direct Net -asiakkuudenhallintajärjestelmä takaa sen, että kaikki asiakkaidemme tiedot, sopimukset ja niiden muutokset löytyvät aina suoraan yhdestä paikasta. – Lisäksi puurakentamista tullaan jatkamaan erityisesti asumisen kehittämisen kautta. Möttösen vastuulla CIO:n tehtävässä on jatkossa suunnittelu-, projektinjohtoja tiedonhallintaohjelmistojen sekä koko ICT:n hallinta ja kehitys. Nimitys vahvistaa A-Insinöörien suunnitteluteknologista osaamista ja tukee yrityksen kasvutavoitteita. – Tuemme asiakkaitamme, suunnittelijoitamme ja rakennuttajiamme tietomallinnuksen tehokkaassa käytössä, Möttönen kertoo tiiminsä tehtävistä. Nyt tehdään jo sisätöitä, ja kohta alkavat katusekä pihatyöt. Vantaan asuntomessualueelle Kivistöön on talven aikana noussut 26 pientaloa, kolme paritaloa, kuusi ryhmärakentamishankkeena toteutettavaa erillispientaloa ja kolme kerrostaloa. Talon hiilijalanjälki on alle puolet keskimääräisestä tasosta, mikä johtuu pienestä energiankulutuksesta, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä ja materiaalivalinnoissa. Direct Net -järjestelmä tehostaa kommunikaatiota asiakkaan kanssa. Messualueelle on kohonnut myös Euroopan suurin asuinkäyttöön rakennettu puukerrostalo, joka on myös Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo. Myös pääkaupunkiseudulta etsitään sopivia tontteja. Omaksi-asuntoja Lakealle on tulossa Vaasaan, Jyväskylään, Kuopioon ja Ouluun. – Asiantuntijoillamme on oltava ajantasaiset työkalut ja ohjelmisto-osaaminen, joiden avulla voimme tuottaa arvoa asiakkaan rahalle, A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen sanoo. Lisäksi tehtävä kattaa BIM (Building Information Modelling) ja VDC (Virtual Design and Construction) eli tietomallinnuksen hyödyntämiskokonaisuuden hallinnan. Arto Möttönen on valmistunut diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä yliopistosta vuonna 1987 pääaineena rakennusstatiikka. Lakea tarjoaa myös kokonaisvaltaista rakennuttamispalvelua rakennusprojektin hoidossa. Hänen tavoitteenaan on, että Lakea hakee kilpailukykyä jatkossakin tuottamalla uudenlaisia asumisen malleja. Messualueella on erilaisiin asumisen tarpeisiin suunniteltuja omakotitaloja, paritaloja ja kerrostaloasuntoja, joissa on vuokra-asuntoja, asumisoikeusasuntoja sekä omistusasuntoja. Samalla periaatteella jatkamme Omaksirahoitusmallin kehittämistä vapaarahoitteiseen tuotantoon, linjaa Mantila. Järjestelmä on myös Laatutakuu-franchising-yrittäjien käytössä, Westermarck sanoo. Vantaan messutalot hyvässä vauhdissa Vantaan asuntomessutalot ovat valmistumassa hyvää vauhtia. Palvelukoteja on rakennutettu Raumalle, Pirkkalaan, Jalasjärvelle, Tervajoelle Seinäjoelle, Turkuun, Ouluun jaHämeenlinnaan. Toimintaprosesseja tullaan kehittämään siten, että pystytään toteuttamaan yhä isompia kokonaisuuksia keskittyen kokonaisurakoinnin hallintaan. Vakaassa kasvussa olevan Lakea Oy:n toimitusjohtajaksi nousee Timo Mantila. EKE-Rakennuksen loft-asunnot myydään yhtenä avoimena raakapintaisena tilana, jonka voi itse rakentaa tai suunnitella haluamallaan tavalla. – On tärkeämpää kehittää tuotteita pitkällä tähtäimellä kuin hakea nopeita voittoja, toteaa Timo Mantila, 37. Kerrostalot ovat messuilla vahvasti edustettuna omakotitalojen lisäksi. Direct Netistä apua asiakashallintaan ja -kommunikointiin NIMITYKSET. Messujen pientalot ovat sekä valmistaloja uusine malleineen että yksilöllisiä, asukkaidensa tarpeisiin suunniteltuja omakotija paritaloja. Lakea Oy:n hallitus valitsi perusteellisen valintaprosessin päätteeksi Mantilan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi Keijo Ullakon siirtyessä eläkkeelle. Rakennusliike Reposen rakennuttama talo voitti ilmastoystävällisimmän kerrostalon tittelin Rakennusteollisuus RT:n ja Green Building Council Finlandin järjestämässä kilpailussa viime vuonna. Nimitys tukee A-Insinöörien tuottamien palvelujen tuottavuuden ja laadun kehitystä. Mantila on ollut mukana kehittämässä Lakeaa nykymuotoonsa. Valmiit messutalot esitellään Asuntomessuilla 10.7.-9.8.2015. Kaikkiaan messualueelle tulee 350 uutta asuntoa. CIO:n tehtävään hän siirtyy ohjelmistopäällikön paikalta. Ensi kesän messuilla esitellään monipuolisesti erityyppisiä asumisratkaisuja. Mantila ottaa tehtävät vastaan 1.8.2015. Myös palautetta siivous-ja kiinteistönhuoltopalveluista voi antaa helposti. Möttösen nimityksen ansiosta pystymme varmistamaan entistä paremmin, että lupaus toteutuu, A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen kertoo. 86 A-Insinöörit vahvistaa suunnitteluteknologista osaamistaan Timo Mantila Lakea Oy:n toimitusjohtajaksi Timo Mantila Arto Möttönen A-Insinöörit on nimennyt 1.1.2015 alkaen DI Arto Möttösen CIO, chief informational officerin tehtävään. Suurin osa taloista tulee keskimäärin nelihenkisen perheen käyttöön. Arto Möttönen on työskennellyt osana A-Insinöörit konsernia vuodesta 2001 lähtien. Tuotanto keskitetään asukasluvultaan kasvaviin keskuksiin. Tavoitteenamme on luoda kilpailijoihin verrattuna erilaista asuntotuotantoa ja olla jatkossakin suunnan näyttäjä. Yhtiön teknisenä johtajana hän on toiminut vuodesta 2010. Lakea Oy rakennuttaa omaan omistukseen vuokra-asuntoja Seinäjoen, Vaasan, Jyväskylän, Kokkolan ja Kuopion seudulla ja omistusasuntoja Seinäjoella, Kokkolassa ja Vaasassa. Messujen oheiskohteena on esillä myös uudentyyppisiä, muunneltavia loft-asuntoja. Luonnonvaroja säästäen ja kierrätysmateriaaleja käyttäen rakennettu vuokrakerrostalo tuo asumiseen ekologisempaa ajattelua. Tiedotteet ja viestit asiakkaille kulkevat nopeasti sen kautta. Kerrostaloasunnoista pienimmät ovat noin 30 neliötä ja suurimmat lähes 90 neliötä. Kunkin asiakkaan tilannetta, kuten asiakastyytyväisyyttä, palveluun liittyviä kausija erityistoiveita sekä ajankohtaisia viestejä on helppo seurata esimiesten ylläpitämästä järjestelmästä. Vapaarahoitteisessa vuokra-asuntotuotannossa on Mantilan mukaan Lakean tulevaisuus
Laadukas ja luotettava täyden palvelun isännöintitoimisto 530 8620, Fax 5308 6222 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Louhijantie 2 B 35, 01610 Vantaa Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuoltoa sähkötyöt putkityöt korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 Puh. * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 www.espoonisannointi.. 020 758 9800 00810 Herttoniemi www.tonttioy.com Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. Lipponen Nahkatehtaankatu 2, 90130 OULU 041 538 6349 toimi.lipponen@isannointi-lipponen.. 87 87 Liikehakemisto Liikehakemisto 87 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 09-272 7350, etunimi.sukunimi@2727350.. www.2727350.. Isännöinti T. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNHOITO SIIVOUS REMONTTITYÖT Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. www.isannointi-lipponen.. 09-2525 2425 www.contesta.. 09-726 0077, fax 09-726 0009 ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y Isännöinti Kuudi Oy Hiekkaharjuntie 10 01300 VANTAA Kuudi Oy Taloisännöinti Minervankatu 1 00100 HELSINKI Espoon Kuudi Oy Kivenhakkaajankuja 1 02650 ESPOO Hyvinkään Kuudi Oy Uudenmaankatu 58 D 05830 HYVINKÄÄ Kuudi-Tek Oy kiinteistöhuolto Hiekkaharjuntie 10 01300 VANTAA ISÄNNÖINTIPALVELUA IHMISILLE VUODESTA 1990
(03) 872 1021 www.orima.. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. www.ikkuna-asiantuntija.. www.jarmopakarinenoy.. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ikkunoiden kuntoarviot Hämeen Laaturemonttiin voi luottaa: Lue asiakastarinoitamme ja pyydä tarjous: laaturemontti.fi Soita 03 3398 6722 Helsinki Tampere Turku Oulu Pori 9000 ja rapiat toteutettua kattoremonttia 97 % taloyhtiöasiakkaistamme suosittelee! 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1+1 1 toimittaja ja 1 lasku, vasta kun työ on tehty.. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Soita ja pyydä tarjous: Puh. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. M ULL IST AV A UU TU U S M U LLI STA VA UU TU US Kattosiltaan integroitava turvavaijeri LifeGuardLine Hissihuolto Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. Liikehakemisto 88 Sadevesijärjestelmät Remonttija korjauspalvelut LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh
Matkaviestinverk. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. (09) 388 1544 TOIMITAMME LUOTETTAVASTI JA AMMATTITAIDOLLA: RAKENTAMISEN VANKKA POHJA Meiltä saat talon rakentamisen ja pihan kunnostuksen sepelistä kuorikkeisiin. 89 89 Liikehakemisto Liikehakemisto 89 Traktorit, traktorikaivurit, kiinteistötraktorit lisälaitteineen Kauhojen huulilevyjen hitsaukset Työkoneiden ilmastointilaitteiden huollot VANTAAN KONEHUOLTO OY Konehuollon ammattilainen – sopimushuolto – sopimushuolto – kiinteistökoneet – ympäristökoneet Minttupelto 5, 02920 Espoo Ove Sandberg (09) 548 6061 Konehuolto Kattoremonttien ammattilainen Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.. Hinnat sis. kiviainekset ja betonipumppaukset talon rakentamiseen kaikki maa-ainekset pihojen kunnostamiseen hihnakuljettimella purettuna, pihoille mullat ja kuorikatteet maa-ainekset Maa-ainekset. Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Kelatie 1, 01450 Vantaa Kattoremontit puh. alv. Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.
luokan postimerkki Tilaan Kiinteistö ja isännöinti -lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Paperilehti kestotilaus Paperilehti määräaikaistilaus 12 kk Digilehti kestotilaus Digilehti määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ ___/___ 20___ Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Ki in te ist ö ja isännöint i Nro 1-2/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Peruskorjaukseen varoja lisäja täydennysrakentamisella Suomen jakautuminen kasvuja taantumaalueisiin tuli näkyväksi vuonna 2014 Taantuma ei näy julkisessa korjaamisessa Onnistuneen peruskorjauksen takana pätevä suunnittelu Hissittömissä taloissa asuu 600 000 suomalaista REIM Isännöinti laajentunut kymmenelle paikkakunnalle Isännöintialan keskittyminen jatkuu: Tavoitteena 500 uutta hissiä vuosittain Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti.. Puhelimitse: 09-2569 108 Kestotilaus 68€/vuosi Määräaikainen 76€/10 nroa Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö ja isännöinti Kaksitoista kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. 90 Paperilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 68€ Paperilehti määräaikaistilaus 76€ Digilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 54,40€ Digilehti määräaikaistilaus 60,80€ Tilaushinnat Käytä palvelukorttia, kun PALVELUKORTTI Karprint Oy Nro 4/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Harva yritys edes visioi rakennusvientiä Pääkaupunkiseudulla yli miljoona neliötä toimistotiloja tyhjillään Maalämpö houkuttelee taloyhtiöitä Vuokra-asuntomarkkinat kasvavat taantumassakin Kova kilpailu hyvistä kiinteistösijoituskohteista Vantaalle Euroopan suurin puukerrostalo 1. Sähköpostilla: tilaukset@karprint.
Osastoilta saat lisää tietoa mm. Helppokäyttöinen living eco® patteritermostaatti sopii suoraan yleisimpien patteritermostaattien tilalle. Sähköposti: lvi@danfoss.. Energiansäästöt saavutetaan älykkäällä, oppivalla PID -säädöllä ja valitsemalla omaan elämänrytmiin parhaiten sopivan esiasetetun säästöohjelman. Tule tutustumaan osastoillemme 15 ja Info 3b! Lisämukavuutta. Energiatehokkuutensa johdosta lämpöpumpun takaisinmaksuaika on erittäin lyhyt. Uutuus! Uuden sukupolven Danfoss DHP-M XL kiinteistöpumppu invertteritekniikalla! Tutustu uusiin kotisivuihimme: www.danfosslammitys. invertteripumpusta, linjasäätöventtiileistä ja kiinteistöjen kustannustehokkaasta sulanapidosta. Energiansäästöjä. Lämpöpumppuja voidaan kytkeä useita rinnan jolloin teho riittää isoihinkin kiinteistöihin. Uusinta tekniikkaa. Myöhemmin tänä vuonna on tulossa kaksi pienempää mallia. Vähemmän huoltotöitä. Uusi pumppu on perinteistä tekniikkaa huomattavasti energiatehokkaampi ja sen teho voidaan mitoittaa täyden tarpeen mukaan jolloin lisäenergian käyttö voidaan minimoida. Danfossin oman kompressorija invertteritekniikan ansiosta lämpöpumpun teho säätyy automaattisesti kiinteistön kulloisenkin tehontarpeen mukaan. Olemme mukana Taloyhtiö 2015 -tapahtumassa Helsingin messukeskuksessa 15.4. Uuden DHP-M lämpöpumpun ensimmäinen malli kattaa tehoalueen 21-84 kW. Mahdolliset energiansäästöt jopa 13 % 23 % verrattuna yli 15 vuotta vanhaan patteritermostaattiin. Lyhyt takaisinmaksuaika. Tee helppo energiansäästöremontti jo tänään vaihtamalla vanhat patteritermostaatit uusiin energiatehokkaisiin living eco® patteritermostaatteihin. DHP-M XL lämpöpumppu on käyntiääneltään erittäin hiljainen. Danfoss on helmikuussa lanseerannut uuden kiinteistökokoluokan invertterimaalämpöpumpun. Parempaa lämpötilan hallintaa
BAS2 Itella Posti Oy Itella Green