Kiinteistö ja Isännöinti 5/2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Kiinteistö ja isännöinti Nro 5/2014 6,50 Rakennusteollisuus näkee nousua ensi vuonna Vaikeinta on infran rahoitus Vettä kuluu jopa 500 litraa vuorokaudessa per asukas Pääkaupunkiseudulla yli miljoona tyhjää toimitilaneliötä Energiaisännöitsijä selvittää kiinteistön säästömahdollisuudet Nykyteknologia laskee rakennuskustannuksia vain nimellisesti Asunto-osakkeet ja omistajat tulossa sähköiseen rekisteriin Investointitukea aurinkoenergiaan myös taloyhtiöille
MÄ VOITA SADEVESIJÄRJESTEL ASENNETTUNA! w.vesivek.fi Osallistu kisaan osoitteessa ww 4. Syvemmän profiilinsa ansiosta vettä mahtuu suurempi määrä 2. 1. Tavoitteena on tuottaa kiinteistönomistajille huoltopalvelulla konkreettista arvoa. Saumattomuutensa ansiosta kouru ei vuoda ja sen sisäpuolen puhdistus on helppoa. H KI R U O ST PU Vesivek huoltaa, korjaa ja tarkastaa kaikki katot. 2. Vesivek Arvo on mielestämme MAAILMAN PARAS VESIKOURU Vesivek Arvo yhdistää kaikki toimivan, kestävän ja kauniin vesikourun ominaisuudet. Uusi design vähentää veden valumista kourun kylkeä pitkin 4. Syvyytensä ansiosta sen läpi virtaavat kevyesti isommatkin vesimäärät – eikä roisku yli! Ulkopäärme pitää kourun ulkopinnan puhtaana, joten Arvo jättää rumat valumajäljet historiaan. 1. Palvelumuotoilun lähtökohtana on asiakas; kartoitetaan hänen tarpeensa ensin ja suunnitellaan sitten, miten Vesivek voi hyödyttää häntä eniten. 0207 353 560 30 vuotta sadevesijärjestelmän alumiinimateriaalilla UU jälleenmyyjäsi löydät: vesivek.fi ATTOMUU S UM K TA Vesivek on koonnut pitkän kokemuksensa ja tietotaitonsa vesikatoista yhteen ja lähtenyt määrätietoisesti kehittämään vesikatoille huoltopalvelukokonaisuutta. Alumiinista valmistettu Arvo on käytännöllisesti katsoen ruostumaton ja näin todella pitkäikäinen. Ulkopuoliset, supersäänkestävät kourunkannakkeet – puhdistus on helppoa 3. puh. HUIPPU-UUTUUS! design by Vesivek 5. Saumaton malli – ei vuotavia kourunjatkoja 3. puhkiruostumattomuustakuu 5. Korroosionkestävä alumiinimateriaali, 30v
Pyydä tarjous huolettomasta porrassiivouksesta! Keradur Service – taloyhtiön puhtauden palvelupaketti Vahvuutemme • Ylläpitosiivous kahdesti viikossa • Kerran vuodessa tehtävä perusteellinen peruspesu ja vahaus • kerran vuodessa tehtävä kevyt pintapesu • Julkisten tilojen ja parvekelasien ikkunanpesut • Saunan ja suihkutilojen höyrypesu 3 kuukauden välein • Koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta • Henkilökunnan vähäinen vaihtuvuus • Laadukas siivouskalusto ja ympäristöystävälliset puhdistusaineet • Laatu- ja ympäristöohjelma • Nopea reagointi asiakkaan toiveisiin Lisäksi tarvittaessa Palvelualueemme • Liputuspalvelu • Ulkoalueiden / katuosuuden roskien keräys • Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo, Vihti, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Hyvinkää, Riihimäki. Keradur Service Oy • www.keradur.fi • myynti@keradur.fi • 044-589 9941
Sivu 42 Tekniikka auttaa, mutta asenne ratkaisee Taloyhtiöiden energiansäästötalkoissa tarvitaan yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Useat asemakaavat on laadittu vuosia sitten, ja maanomistajalla on sen jälkeen oikeus rakentaa tontille kaavan mukaisesti. Erityisesti takavuosina vahvan muuttoliikkeen vuoksi valtion rahoittamia asuntoja jäi tyhjiksi eri puolilla Suomea. Asuntoja on saatu muuhun käyttöön hyvin rajoitetusti, suuri osa on joutunut purkutuomion kohteeksi. Suunnittelu ja toteuttaminen eivät kohtaa, sitä huolimatta, että kunnille on annettu lainsäädännön turvin ratkaisuvalta siinä, kuinka paljon rakennetaan ja minne. Puhuvat päät Pääkirjoitus Helsingin seudulla kolmen miljardin tyhjät tilat käyttämättä Yli miljoona neliötä tyhjillään Ympäristöministeriön Tyhjät tilat -hanke etsi uusia ratkaisuja tyhjien tai vajaakäytössä olevin toimitilojen hyödyntämiseen. Toimitilojen rakentaminen on ollut suosittua. Eero Ahola Sivu 50 4. Edellisen hallituksen asuntoministeri rajoitti rajoitti toimitilojen rakentamista Helsingin ulkopuolelle. Asutuksen laajentuminen on luonut uutta tarvetta, mutta vastaavasti jo olemassa olevia tiloja on jäänyt käyttöä vaille. Hankkeessa mukana olleen arkkitehdin Hella Hernbergin mukaan nykyisessä vajaakäyttötilanteessa tarvitaan resurssiviisautta. Energia-asiantuntija Petri Jaarto Jäävuorenhuippu Oy:stä uskoo, että asumisen laadusta ei tarvitse tinkiä vaikka taloyhtiössä kiinnitettäisiin enemmän huomiota rakennusten energiankulutukseen. Tyhjien tilojen käyttöön saanti edellyttää jokaisessa kolmessa pääkaupunkiseudun kaupungissa toimenpiteitä. Ennen kaikkea liiketiloja on rakennettu yli tarpeen. Jokainen kaupunki kaavoittaa kaikille potentiaalisille alueilleen ja myös itse rakentaa tiloja, joilla oletetaan olevan kysyntää enemmän kuin todellisuudessa on. Onko kyse jo vuosia jatkuneesta ja vihdoin vähitellen päättymässä olevasta taloudellisesta lamasta. Niille tulee löytää uutta käyttöä. Osa tavaratalojen liiketiloista on jäämässä tyhjiksi, kysyntä ei vastaa tarjontaa. Voiko nykyinen ministeri löytää lääkettä nyt esillä olevaan kansantalouden kannalta merkittävään ongelmaan. Ne on mahdollista muuttaa asunnoiksi, joskaan ei vallan vähin kustannuksin. Helsingin seudulla toimitiloja ei ole kohtuullista pyrkiä purkamaan. Vuokratuloina laskettuna kyse on vuositasolla noin kahdensadan miljoonan euron menetyksestä. Uusien toimitilojen rakentamista tulee kaupunkisuunnittelussa vahvasti jarruttaa ja vastaavasti ohjata rakentamisen potentiaali olemassa olevien tilojen käytön muuttamiseen. Voivatko kaupungit sanoa uusien toimitilakiinteistöjen rakennuslupa-anojille: Ei, joka olisi voimassa siihen saakka, kun tyhjiä tiloja on olemassa. Sivu 14 Suomessa pyritään vain lähes nollaenergiarakennuksiin – Suomen kylmässä ilmastossa nollaenergiataloon voidaan päästä pientaloissa. Tehty selvitys osoittaa hämmästyttävän suurta kansantaloudellista menetystä, kun noin kolmen miljardin arvoinen pääoma on käyttämättä. Se tuskin on mahdollista nykyisen lainsäädännön vuoksi, vaikka olisikin kansantalouden kannalta tarpeellista. Hankkeeseen tarvitaan kaupunkien panostusta. Voiko maan hallitus puuttua asiaan. Suomessa on pitkään rakennettu enemmän, kuin on kokonaisuuden tarve. Sivu 11 Laatu noussut kilpailutekijäksi – Varmasti yli 90 prosenttia isännöintiä vaihtavista taloyhtiöistä kiinnittää päähuomion isännöinnin laatuun. Liian kilpailutetut hinnat vaikuttavat suoraan laatuun, koska isännöitäviä taloyhtiöitä pitää olla enemmän, jolloin aikaa per yhtiö on vähemmän, sanoo Jyväskylän Kiinteistöpalvelu Oy:n toimitusjohtajan Kari Kallio. Isoissa rakennuksissa sen sijaan jäädään suhteellisen kauas nollasta. Todennäköisesti tarvitaan uutta ohjausta. Sillä on osavaikutuksensa, mutta suurin ongelma lienee kuntien välinen kilpailu. Liiketilojen käyttötarve on muuttunut - tehdään suuria tavarataloja, jotka vastaavat entisaikojen liiketiloja. T yhjää toimitilaa on Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä yli sata hehtaaria – 1.067.000 neliömetriä. Asiakkaat osaavat arvostaa laatua aiempaa enemmän. Kun esimerkiksi toimistorakennuksilla energiatehokkuusluku on nyt 170, voidaan päästä hiukan alle 100:aan, mutta nollaan ei pystytä mitenkään, sanoo professori Jarek Kurnitskin. – Ei kannata rakentaa uutta, jos voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa
35 Aurinkoenergiatukea myös taloyhtiöille Aurinkosähköllä voidaan tehokkaasti korvata verkosta ostettua sähköä. KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Vanhoilla alueilla viherympäristön ja perusparannustyötä on tehty aktiivisesti 1990-luvulta lähtien. Sdp:n Antti Rinteeltä odotetaan lupausten lunastusta. 90 Uudisrakentaminen alamäessä Rakentaminen on Pohjois-Suomessa hiljentynyt myös alueen kasvukeskuksessa Oulussa ja sen liepeillä. 66 Harmaata taloutta torjumaan Heinäkuussa astuvat voimaan rakennusalan verovalvontaa tehostavat säädökset. 30 Aurinko ja -tuulienergia metaaniksi ja auton tankkiin Aurinko- ja tuulisähköstä valmistettu synteettinen kaasu on mielenkiintoinen vaihtoehto tulevaisuuden käyttövoimaksi liikenteessä. 18 Sähköisiin rekistereihin Sähköisten palveluiden ansiosta tiedonkulku kansalaisten, yritysten ja viranomaisten välillä helpottuu ja nopeutuu. On kotitalouksia, joissa kulutus on reilusti yli 500 litraa. Uusi tekniikka vaikuttaa hitaasti rakentamisen kustannuksiin. Mikäli taloyhtiöillä olisi yksi sähkösopimus, voisi aurinkosähköä hyödyntää asuinkiinteistöissä aivan uudella tehokkuudella. 5 Nro 5/2014 6,50 Vaikeinta on infran rahoitus Vettä kuluu jopa 500 litraa vuorokaudessa per asukas Pääkaupunkiseudulla yli miljoona tyhjää toimitilaneliötä Energiaisännöitsijä selvittää kiinteistön säästömahdollisuudet Nykyteknologia laskee rakennuskustannuksia vain nimellisesti Asunto-osakkeet ja omistajat tulossa sähköiseen rekisteriin Investointitukea aurinkoenergiaan myös taloyhtiöille. 22 Vuokra-asuntorakentamiseen vauhtia Hallitus teki maaliskuisessa kehysriihessä päätöksiä, joilla vuokra-asuntotuotantoa voidaan vauhdittaa liki vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 20 Hovioikeudelta erilainen tuomio Isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja ovat hovioikeuden mukaan syyttömiä Tampereen jäälohkareturmaan. 50 Tekniikka auttaa, mutta asenne ratkaisee Asukkaat ovat avainasemassa rakennusten energiansäästössä. ISSN 0782-7911 Satakunnassa on menossa useita selvityksiä kuntaliitoksista, mutta sote-ratkaisu jarruttaa kuntien halukkuutta yhdistymisiin. 46 Teknologia auttaa kulutuksen seuraamisessa Helppokäyttöisyys, mukavuus ja estetiikka ovat avainasemassa, kun kotiin hankitaan asumiseen liittyvää tietotekniikkaa. 80 Sote-toiveet murenivat Useat 20 000- 50 000 asukkaan kaupungit ovat olleet tyytymättömiä sote-uudistukseen, eivätkä VarsinaisSuomi ja Vakka-Suomi ole olleet poikkeuksia. 42 Suurimmat muutokset suunnitteluun – Täysin energiaa ulkopuoleltaan ostamaton rakennus on Suomessa mahdollista vain pientalona, sanoo professori Jarek Kurnitski. 56 Nykyteknologia laskee kustannuksia nimellisesti Nykyinen lainsäädäntö ja vakuutuskysymykset eivät suosi moderneja, innovatiivisia ratkaisuja. Kiinteistö ja isännöinti 86 Pori kaipaa vauraita kumppaneita Rakennusteollisuus näkee nousua ensi vuonna ALUESIVUT OULUN SEUTU 88 – Mikään ei ole vielä selvää Yli puoli Suomea pohjoisessa kattava sote-alue saattaa kasvattaa menoja. 26 Uusien asuntojen hinnoissa nousua Vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen asuntojen hinnat pysyivät keskimäärin samalla tasolla kuin viime vuonna. ALUESIVUT VARSINAIS-SUOMI 77 Maakunnassa odotetaan yksityiskohtien muotoutumista Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Juho Savo pitää sote-uudistusta pohjana mahdollisille uusille aluehallinnon uudistuksille. 14 Laatu noussut kilpailutekijäksi – Isännöinnissä kilpailu on pääosin tervettä, vaikkakin kovaa, toteavat isännöitsijät ympäri Suomen. 38 Energiaisännöitsijä selvittää säästöt Karves Yhtiöiden kehittämä energiaisännöinti pyrkii kiinteistöjen energiatehokkuuden kokonaisvaltaiseen parantamiseen. ALUESIVUT SATAKUNTA 82 Kuntauudistus etenee kitkutellen Myyntijohtaja Teemu Hilkamo 09-413 97 384 teemu.hilkamo@karprint.fi TILAAJAPALVELU: puh. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: ki.toimitus@karprint.fi (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Maija Salmi Jouni Suolanen Klaus Susiluoto 71 Sote-uudistusta ei niellä Pirkanmaalla 74 Palvelut paranevat soten myötä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen uskoo sote-uudistuksen parantavan terveys- ja sosiaalipalveluja tulevaisuudessa. 62 Hoidettu ympäristö nostaa alueiden arvoa Espoossa rakentuville alueille luodaan uusia asukkaita palvelevia viheralueita reitteineen. 11 Yli miljoona tyhjää neliötä Viimevuotinen ympäristöministeriön Tyhjät tilat -hanke etsi uusia ratkaisuja tyhjien tai vajaakäytössä olevin toimitilojen hyödyntämiseen. Uusien asuntojen hinnat ovat nousseet hieman. 48 Putkistolle lisää ikää Bauerin vedenkäsittelylaite voi ratkaista putkiston ongelmat edullisesti ja tehokkaasti ja siirtää remontintarpeen tulevaisuuteen. 53 Vedenkulutuksessa suuria eroja Kerrostaloissa vaihteluväli on noin 50-500 litraa vettä per henkilö per vuorokausi. ALUESIVUT PIRKANMAA 68 Pirkanmaa ui syvissä vesissä Maakunnassa odotetaan investointien nousua ja rakentamisen kasvua. Sisältö 5 / 14 6 Nyt odotetaan lupausten lunastusta Rakennusteollisuutta huolettaa eniten infran rahoitus, muussa rakentamisessa voidaan ensi vuonna nähdä nousua
– Ministeriöissä ei ole kuitenkaan päästy sopuun siitä, miten ne toteutetaan, totesi Vantaan lentoasemalla. – Se tuottaisi varmasti tulosta asuntorakentamisessa, hän vakuuttaa. Vaikeinta on infran rahoitus. Pisararata sentään on edistynyt, mutta vuosi sitten kehysriihessä luvattu vuokra-asuntojen tuotantojärjestelmä ei ole edennyt toivotusti, Pipatti lähetti terveisiä uudelle puheenjohtajalle Antti Rinteelle. Pelkät puheet eivät riitä. Pipatti toivoo, että myös vakuutusyhtiöiden 50 prosentin lainan käyttömahdollisuus tulee pysyväksi määräaikaisen kokeilun jälkeen. Antti Rinteeltä odotetaan lupausten lunastusta Rakennusteollisuutta huolettaa eniten infran rahoitus, muussa rakentamisessa voidaan ensi vuonna nähdä nousua Sosiaalidemokraattien puheenjohtajan vaali oli parhaillaan menossa, kun RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kertoi rakennusalan huolet K&I:lle. – Kansantalouden kannalta on erittäin hyvä, että syntyy tällaista piensijoittajatkin mukaan vetävää vapaarahoitteista tuotantoa sosiaalisen ja grynderituotannon lisäksi. 6 – Asuntorahastot ovat markkinatalouden ratkaisu ongelmiin, joita valtiovalta ja kunnat eivät ole pystyneet ratkaisemaan. V äistyvän valtiovarainministerin Jutta Urpilaisen johdolla on tehty 1,5–2 vuoden aikana hyviä linjauksia ennen kaikkea vuokra-asuntojärjestelmään. Antti Rinteen tehtävänä on nyt Jutta Urpilaisen lupausten lunastus. Korjausrakentamisen avustusjärjestelmä on tuottanut alalla selkeää tulosta, ja se näkyy nousevana viivana tilastograafeissa. – Rakennusteollisuuden näkökulmasta Urpilainen on vetänyt selvästi kokonaisuutta hahmottavaa linjaa, mutta se ei tunnu käytännössä konkretisoituvan. Missä viipyvät rahat ja työt luvattujen suurten panosten kohteissa, kuten Helsinki Asuntorahastot pelastivat neljänneksen tuotannosta RT:n suhdannekatsauksen mukaan asuntorahastot ostivat viime vuonna 2 500 uutta asuntoa. Asuntorahastot turvasivat viime vuonna vapaarahoitteisen asuntotuotannon, sillä ilman niiden panosta tuotanto olisi laskenut neljänneksen! Pipatti kuvaa. Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. – Mutta sitten on pullon-
Eronnut liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) nimitti helmikuun lopussa parlamentaarisen työryhmän pohtimaan väylien kuntoa, väylänpidon korjausvelkaa ja rahoitusta. Rakentaminen seuraa varsin hyvin kokonaistuotantoa ja molemmat ovat supistuneet parin viime vuoden aikana. Jos ne eivät halua – kyse on nimenomaan halusta, ei mahdollisuuksista – tuottaa tontteja riittävästi, niin markkinoilla ei voi tapahtua mitään. Infrassa huolta ja ideoitavaa Eniten Pipattia huolestuttaa infrapuoli. Muualla kuin pääväylillä hoitotaso on jo huonontunut ja tulee yhä huononemaan – ja työttömyys lisääntymään. – Tulevalla valtiovarainministerillä on johtava rooli tässä aikaisempien linjausten täytäntöönpanossa. Heikon suhdannekehityksen myötä myös rakentamisen liikevaihto on laskenut. – Se on ylivoimaisesti vaikein rakentamisen ala nyt, koska kunnossapitorahoja on leikattu kehysriihissä. Perusväylänpidolta otettiin kehysriihessä 100 mil- Virkkunen (kok.) on jatkanut aikaa lokakuun loppuun. Liikevaihtokuvaajassa on rakentamisen määrän lisäksi huomioituna myös hintakehitys. Poliittisesti on sovittava muualla maailmal- – Tavalla tai toisella täytyy tulla jonkinlainen käyttömaksu, joka korvamerkitään väylästön ylläpitoon. Vuonna 2014 rakentamisen ennakoidaan supistuvan jo kolmatta vuotta peräkkäin, mutta kääntyvän nousuun vuonna 2015. Tilanne kasaa alan töiden kysynnän isoihin kohteisiin, mikä nostaa hintaa niissä. Liikenneministerin tehtäviä nyt hoitava Henna Korvamerkintää ja bisnesajattelua! – Tavalla tai toisella täytyy tulla jonkinlainen käyttömaksu, joka korvamerkitään väylästön ylläpitoon. Isot liikennehankkeet ja perusväylänpidon rahoitus ovat valtion budjetissa samalla momentilla. – Tähän auttaa ainoastaan oikein suunnattu raha, Pipatti painottaa. kaula vielä kunnissa. 7. Tavoitteena oli toukokuun loppuun mennessä eduskuntapuolueiden yhteinen näkemys korjausvelan hoidosta pitkällä aikavälillä. joonaa euroa ensi vuodeltakin, - satoja miljoonia euroja vievien isojen hankkeiden hyväksi. Vastaavasti aluetaloudellinen työllisyys heikkenee. Autonomistajat maksavat veroja, jotka menevät yleiseen kassaan
Vuoden 2011 jälkeen rakentamisen määrä on jatkanut laskuaan. Yksittäisistä tonteista käydään ankaraa kisaa. 8 Pohjoismaiden suurin rakentaja Skanska on piirtänyt osavuosikatsauksensa markkinaennusteessa ylöspäin osoittavia nuolia Ruotsin toimitilarakentamiseen ja asuinympäristöihin, mutta Suomea koskevat osoittimet näyttävät alaviistoon. kysyi Pursiainen. Rakentamisen määrä on kasvoi vuoden 2007 finanssikriisin jäljiltä ripeästi elvytystoimien ansiosta. Halvin tapa Suomessa olisi merkitä 0,5 euroa polttoainelitralta tähän tarkoitukseen, Pipatti miettii. Suomeen on silti odotettavissa heikko rakennusmarkkina seuraaviksi 12 kuukaudeksi. Vuonna 2014 rakennusinvestointien ennakoidaan edelleen laskevan. Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen on samoilla linjoilla. Rakentaminen supistui vuodesta 2008 alkaen seitsemän vuosineljänneksen ajan. Tämän jälkeen kasvua riitti seuraavat seitsemän neljännestä. Asuntorakentamisen aloitukset supistuvat etenkin muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Niiden tarjonnassa ei ole odotettavissa suurta muutosta. la yleisen käytännön mukaan niin, että korvamerkitään esimerkiksi käyttömaksu nimenomaan väylien ylläpitoon. Vuoden 2013 lopussa rakentaminen oli supistunut jo kahdeksan peräkkäisen vuosineljänneksen ajan. Vuokra-asuntojen kysyntä pysyy hyvänä. Hän rohkaisi samana päivänä Savon Sanomissa etsimään rohkeita ideoita liikennejärjestelmän ylläpidon rahoitushaasteen ratkaisemiseksi. Miksi tieverkon palvelutasoa ei paranneta, vaikka usein invesJATKUU SIVULLA 10. Uudistuotannon painopiste pysyy vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa. Suomessa rakentamisen kannattavuus on nyt palannut hyväksyttävälle tasolle, kommentoi Skanskan toimitusjohtaja Johan Karlström. – Sekä tiet että lentoasemat ovat valtion kriittistä omaisuutta, mutta miksi niitä kohdellaan investointikohteena eri tavoin. Rakentamisen investoinnit ovat vähentyneet samalla kun tuotanto on supistunut. – Tiet rappeutuvat, mutta rahaa niihin ei tahdo löytyä. VVO-yhtymä arvioi, että vapaarahoitteisia kerrosja rivitaloasuntoja pannaan tänä vuonna alulle viimevuotista vähemmän
Talonrakennustöiden aloitukset painuivat viime vuonna poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, alle 31 miljoonaan kuutiometriin, eikä nousua ole luvassa kuluvana vuonna. Kasvua on odotettavissa etenkin liikenteen rakennuksiin pääkaupunkiseudun mittavien hankkeiden myötä.. Pohja lienee kuitenkin nyt ohitettu, koska vuoden 2013 viimeisellä vuosineljänneksellä lupakuutiot kasvoivat selvästi. Ensi vuodeksi valmisteilla olevan uuden, kevyemmän korkotukimallin ja pääkaupunkiseudun väliaikaisten käynnistysavustusten myötä ARA-tuotanto kääntyy kasvuun, ennakoi RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Liike- ja toimistolupakuutiot kasvussa Liike- ja toimistorakentamisen aloitukset vähenivät viime vuonna lähes puolella parin vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Talonrakennustöiden aloituksien kuutiomäärä laski 30,6 miljoonaan. Viime vuonna rakentamisen määrä supistui 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Rahastojen omistukseen päätyi noin 2 500 uutta asuntoa. Talouden epävarmuus, varainsiirtoveron korotus, lainakattoon varautuminen sekä asuntorahastot löivät siihen leimansa. Mennyt vuosi oli asuntomarkkinoilla monella tapaa poikkeuksellinen. Rakennusinvestoinnit vähenivät vuonna 2013 yhteensä 4,2 prosenttia. na silti käynnistyvän kaikkiaan vain 26 500 asunnon rakentamisen. Valtion tukema vuokraasuntotuotanto polkee kolmatta vuotta paikoillaan. Rakentamisen työllisten määrä pysyi työvoiman kasvun myötä tuotannon supistumiseen nähden korkealla tasolla 175 000 henkilössä. Rakennus- alan työttömyys kuitenkin paheni samalla, ja kohosi tämän vuoden helmikuussa yli 35 000 henkilöön. – Hallituksen maaliskuisen kehysriihen päätökset antavat uskoa parempaan. Kun myös infrarakentaminen vähenee tänä vuonna, kokonaisuudessaan rakentamisen määrä supistuu prosentin edellisvuodesta. Teollisuuden puolella luottamuksessa näkyy heikko suhdannetilanne sekä talouden rakenteellinen muutos. Talonrakennusinvestoinnit supistuivat 4,4 prosenttia ja maa- ja vesirakennusinvestoinnit 2,7 prosenttia. Asuntorahastojen aktiivisuuden ennakoidaan jatkuvan kuluvan vuoden aikana. Aloituksia kertyi vähemmän viimeksi vuonna 1996, vajaa 7 400. Tänä vuonna aallonpohjalla. Talouden suhdannetilanne on pitänyt luottamuksen varsin matalalla tasolla. Omakotitaloaloituksia odo- Asuntorahastot aiheuttivat yllätyksen Asuntorahastot pelastivat asuntorakentamisen romahdukselta viime vuonna. Pakarinen arvioi tänä vuon- 9 tetaan kertyvän kuluvana vuonna vain 7 500, joka on matalin taso lähes 20 vuoteen. Niiden merkitys oli niin huomattava, että asuntoaloituksia kertyi yllättävänkin paljon, yhteensä 27 800. Rakentamisen luottamus on muuhun teollisuuteen verrattuna keskimäärin pessimistisempi. R akennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen toivoo RT:n suhdannekatsauksessa kuitenkin, että talouden virkoaminen nostaisi rakentamisen ensi vuonna kahden prosentin kasvuun kolmen heikon vuoden jälkeen. Kuluttajien luottamus talouden kehitykseen on vahvistunut vuoden 2013 loppupuoliskolta alkaen. Näin ollen kysyntä painottuu edelleen kerrostalokantaan ja pienempiin asuntoihin
– Budjettijärjestelmä ja verotus johtavat siihen, että tieverkon pääomasijoituksia kohdellaan kulutusmenoina. Tienpito siirtyisi markkinatalouteen, Pursiainen heitti. – Jäykkä budjettijärjestelmä Kattoremonttien ammattilainen ohitettaisiin, jos tienpitäjä saisi kerätä tuloja asiakkailta niin kuin lentoasemayhtiökin. Julkisen sektorin uudet säästöpäätökset heikentävät kuitenkin markkinatilannetta. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. Matkaviestinverk. VTT:n arvion mukaan suunnittelualalla vallitsee kuluvana vuonna kova kilpailu, jonka seurauksena myös tarjoushinnat ovat laskeneet. Vain 11 prosenttia vastanneista arvioi tilanteen paranevan ja vastaavasti 42 prosenttia arvioi tilanteen heikkenevän lähitulevaisuudessa. 10. Teksti: Terttu Iiskola Mitä suunnittelu edellä... Yrityksistä 35 prosenttia arvioi markkinatilanteen olevan paranemassa, ja 18 prosenttia vastaajista arvioi tilanteen heikentyvän. Ne ovat menoleikkurin avuton kohde, kun tietä ei mielletä kannattavaksi investoinniksi lentoaseman tavoin. Alan tilanne ja näkymät vaihtelevat kuitenkin edelleen voimakkaasti toimialoittain: Teollisuussektorilla tilauskanta oli edelliseen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna viidenneksen korkeampi, mutta edelleen normaalin alapuolella. Tammikuussa 23 prosenttia vastanneista ennakoi positiivista ja 8 prosenttia negatiivista kehitystä markkinatilanteessa. Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.fi Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.fi Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Kelatie 1, 01450 Vantaa Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. Rakennusliikkeiden talonrakentamisen kotimainen tilauskanta oli vuoden 2013 lopussa vajaat seitsemän miljardia euroa. Samalla häviäisi kömpelön verotuksen vaikutus, jos tienpitäjän tulot riippuisivat suoraan tuoton toivossa tehtävästä tieinvestoinnista. toinnin hyödyt olisivat moninkertaiset kustannuksiin verraten. alv. Myös tilauskanta kasvoi sekä edelliseen neljännekseen että vuoden 2012 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Hinnat sis. Yhdyskuntasektorilla työkanta on pysynyt alhaisella tasolla, mutta lievää paranemista odotettiin tapahtuvan. SKOLin tammikuun kyselyn perusteella suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset kääntyivät viime vuoden lopulla nousuun. Talosektorilla tilanne on säilynyt edelleen melko hyvänä, mutta näkymät ovat heikentyneet. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min
Hernbergin mukaan tilanne kuitenkin myös mielenkiintoinen mahdollisuus kehittää rakennuksiin uutta toimintaa. Kiinteistön omistaja saavat vuokratuloja, ja tilapäiskäyttö voi olla kehittämisen malli, jolla voi kokeilla uusia ratkaisuja. Markkina-analyytikot arvioivat ylitarjonnan olevan pysyvää. Teollisuustiloja on yleisesti alettu arvostaa. Kouluja, virastotaloja ja sairaaloita on jo nyt lakkautettu. Kunnallisia rakennuksia jää tämän vuoksi paljon tyhjiksi lähivuosina. Käyttö parasta suojelua Tyhjät tilat -hanke kesti vuoden 2013 tammikuusta marraskuulle. Yksi Tyhjät tilat -hankkeen teesi oli, että rakennus säilyy parhaiten kun se on käytössä. Tampereella esimerkiksi Tampellan-Finlaysonin tehdasaluetta oltiin 1980-luvulla purkamassa. Viime vuonna toteutettu ympäristöministeriön Tyhjät tilat -hanke etsi uusia ratkaisuja tyhjien tai vajaakäytössä olevien tilojen hyödyntämiseen. – Virastotalot sijaitsevat kuitenkin keskeisillä paikoilla, ja yksi mahdollisuus voisi olla niiden uusi käyttö esimerkiksi senioriasuntoina, palveluiden lähellä. Vielä ei tiedetä, montako niitä on vuonna 2017, mutta paljon nykyistä vähemmän joka tapauksessa. Hernberg kertoo, että osapuolet voivat sopia joustavammista vuokrausehdoista, esimerkiksi lyhyemmistä irtisanomisajoista. – Suomessa oli vuonna 2010 Tilapäisen käytön mahdollisuudet vaativat joustavuutta sekä kiinteistön omistajilta että käyttäjiltä. Matalatkin vuokrat kattavat vähintään ylläpitokustannukset. Tyhjät tilat -hanke etsi uusia ratkaisuja tyhjien tai vajaakäytössä olevin tilojen hyödyntämiseen Pääkaupunkiseudulla yli miljoona tyhjää neliötä Pääkaupunkiseudulla on yli miljoona neliömetriä tyhjää toimitilaa. T oimitilojen vajaakäyttö oli Helsingissä vuoden 2013 lopussa 10,2 prosenttia, Vantaalla 13, 2 prosenttia ja Espoossa 20,2 prosenttia. 11 olemassa 342 kuntaa. – Uusia ykkösluokan toimistotiloja rakennetaan uusille alueille kohtuulliseen tahtiin. Raportissa tullaan käsittelemään, miten kaavoitusta voisi kenties kehittää joustavammaksi ja miten rakennusmääräyksiä tai niiden tulkintaa voisi kehittää. – Hankkeen pian ilmestyvä raportti antaa suuntaviivoja rakennusten mahdollisista uuskäyttötavoista, kertoo arkkitehti Hella Hernberg. Tämän ajan haaste onkin, miten arvotamme esimerkiksi 1960-luvun jälkeen rakennettuja rakennuksia. – Mutta nyt siellä on ravintoloita, museoita, myymälöitä, pienyrityksiä ja studioita jne. Kannattaa muistaa, että tila on alusta toiminnalle ja toiminta usein luo uutta toimintaa. Kiinteistön omistajat ja käyttäjät voivat myös sopia joustavammista vuokrausehdoista, esimerkiksi lyhyemmistä irtisanomisajoista. Hella Hernbergin mukaan lisää tiloja voi jäädä tyhjilleen esimerkiksi kuntauudistusten yhteydessä, kun pienten kuntien toimintoja järjestellään uudelleen. Tavoitteena oli löytää tyhjil- lään olevien ja vajaakäyttöisten rakennusten joustavan uuskäytön mahdollisuuksia ja uusia toimintamalleja pidemmällä tähtäimellä. Tilat ensin tilapäiskäyttöön Yksi Tyhjät tilat -hankkeessa tutkittu asia oli toimisto- tai teollisuusrakennuksen tilapäinen käyttö sillä aikaa kun etsitään uusia pidemmän aikavälin ratkaisuja. Neliöinä Helsingissä oli tyhjää toimistotilaa 627 700 neliötä, Espoossa 321 400 neliötä ja Vantaalla 118 000 neliötä – siis yhteensä yli miljoona neliömetriä. Tyhjilleen jää käyttökelpoisia tiloja, joiden sijainti on ongelmallinen tai jotka eivät ominaisuuksiltaan vastaa yritysten viimeisimpiä toiveita. Oli rakennustyyppi mikä vain, käyttö ja kunnossapito ehkäisevät vandalismia.. Samalla yritykset tehostavat tilankäyttöään muun muassa avokonttorein
Yksi näistä oli resurssiviisaus, joka on alun perin Sitran lanseeraama termi. Luonnonvaroja ja energiaa kuluu etenkin rakentamisvaiheessa. Tällä hetkellä muutetaan asunnoiksi myös vanhoja Helsingin keskustan rakennuksia, jotka on aikoinaan muutettu asunnoista toimistoiksi. Viime kädessä kyse on siitä, miten tilat palvelevat käyttäjiään joustavasti ja pitkäjänteisesti. Hiili-investointi on siis melkoinen. Tällä hetkellä Hernberg toimii Urban Dream Management (UDM) -yrityksensä kautta. – Teen myös paljon opetustyötä. – Paljon puhutaan, että muutostyöt ovat kalliita, mutta hintaan vaikuttaa myös korjaustapa. Resurssiviisas ei rakenna uutta Tyhjät tilat -projektissa oli kolme teesiä. – Uusia käyttäjiä on myös helpompi saada, jos tiloissa jo on vuokralaisia, sanoo Hella Hernberg. Hernberg käyttää termiä ”kevytkaavaratkaisu”. Ei kannata rakentaa uutta, jos voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa. Hernbergin Aalto-yliopiston lopputyö vuodelta 2008 käsitteli berliiniläisten kaupunkitilojen väliaikaista käyttöä ja sitä, miten asukkaat, taiteilijat ja pienyri- tykset muokkaavat joutomaita yhteiseen käyttöön. Suomessa on vahva uudisrakentamisen perinne. Nämä muutokset ovat yleensä varsin kannattavia hyvän sijainnin ja rakennusten arvon vuoksi. Tyhjät tilat -hanke oli ympäristöministeriön ja Sitran Design Exchange -ohjelmaan kuuluva kokonaisuus. – Tämä ei tarkoita, etteikö tyhjien tilojen problematiikkaan voisi etsiä muitakin näkökulmia. Yhteistyötä on sekä julkisen sektorin että rakennus- ja kiinteistökehitysyhtiöiden ja erilaisten kulttuuritoimijoiden kanssa. Myös kaavoitukseen voisi kehittää joustavampia prosesseja, jotka vastaisivat paremmin muuttuvien alueiden tai tonttien tarpeisiin. Kaiken ei tarvitsee olla uudenveroista; säästävällä korjaamisella voidaan saavuttaa ekologisesti kestäviä ja taloudellisia ratkaisuja. hiilijalanjäljen välillä tasoittuu. – Kuitenkin korjausrakentamisen volyymi on noussut ja on jo uudisrakentamista suurempi. Kuvassa arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema vanha varastorakennus, jossa nyt on muuta toimintaa, muun muassa näyttelyitä ja kahvio. Useissa kaupungeissa vanhat teollisuus- tai toimistotilat ovat synnyttäneet uudenlaista sosiaalista vuorovaikutusta. Kestää jopa vuosikymmenet ennen kuin ero vanhan ja uuden rakennuksen 12 Yksi Tyhjät tilat -hankkeen teesi oli, että rakennus säilyy parhaiten kun se on käytössä. DfG keskittyi julkisen sektorin innovaatioihin systeemiajattelua ja käyttäjälähtöisen suunnittelun menetelmiä korostaen. Klaus Susiluoto. Mielenkiintoinen oli juuri päättynyt Aalto yliopistossa järjestetty Design for Government (DfG), joka oli 10 viikon intensiivinen pilottikurssi. – Vaikka uusi rakennus olisi vanhaa energiatehokkaampi, on sen rakennusaikainen CO2kuorma suuri. Tärkeää on siis se, kuinka pitkä on rakennuksen elinkaari, eli miten hiili-investointi hyödynnetään. Tilojen käyttötarkoituksen muuttaminen edellyttää erilaista osaamista kuin uuden rakentaminen, Hella Hernberg sanoo. – Suomessa kiinteistökehittäjä Renor on ollut ennakkoluuloton vanhojen kiinteistöjen uudelleenkehittäjä, jolla myös tilapäiskäytön toimintamalli on kiinteä osa kehityshankkeita. Kehittämiskohteita ovat muun muassa Askon alue Lahdessa, Porin Puuvilla ja Tikkurilan Silkkitehdas – kaikki teollisuusrakennuksia alun. Oli rakennustyyppi mikä vain, käyttö ja kunnossapito ehkäisevät vandalismia. Rakentaminen on varsin materiaali-intensiivinen ala
Mediayhtiöt puolestaan totuttivat ihmiset maksuttomuuteen netissä. Samassa seminaarissa luennoinut Markku Hietala totesi ykskantaan big box-kauppojen olevan pahassa liemessä. – On myös kaupassa asioimiseen liittyviä muutoksia. – Tiedämme verkkokaupan ja monikanavaisuuden vaikuttavan myymälöiden pinta-alatarpeeseen. Tämä merkitsee sekä isojen yksiköiden tarjonnan lisäämistä että pienemmistä yksiköistä huolehtimista. Verkkokauppa vain yksi muutosvoima Koulutuskeskus Kiinkon järjestämässä seminaarissa pohdittiin toukokuun puolivälissä vuokramarkkinaodotuksia 2014. Suurimpien aika meni jo, mutta niillä toki voi jatkossakin olla merkitystä kauppakeskusten ankkureina. HOK Elannon kiinteistöjohtajan Jyrki Karjalaisen mielestä verkkokaupan merkitystä on liioiteltu. Mitoituksen on oltava oikean kokoinen ja sijainnin oikea. Paikallisissa keskuksissa tilanne vaihtelee. – Muutosvoimia ovat lisäksi esimerkiksi monikulttuurisuuden kasvu, ikääntyvä väestö, talouksien keskikoon pienentyminen ja kuluttajien joukkovoima. Talous on ollut enemmän tai vähemmän taantumassa, mutta vähittäiskauppa kasvaa, tosin hitaasti. – Tämä ei tarkoita, ettemmekö valmistaudu tulevaan. – Helsinkiin tullee uusien kaupunginosien myötä ainakin supermarketin kokoinen (max 2 000 neliötä) – tai kokoisia kauppoja per uusi kaupunginosa. – Pääkaupunkiseudulla pel- kästään väestökasvu tuo joka vuosi vähintään yhden hypermarketin verran lisää ostovoimaa ja siten uuden kapasiteetin tarvetta. Varsinkin pääkaupunkiseudulla moni nuori jättää hankkimatta ajokortin, joten kaupassakaan ei käydä autolla. – Valitettavasti siinä kisassa pärjäävät parhaiten suuret kansainväliset jätit. Esimerkiksi Alepa on pärjännyt kategoriassaan hyvin. Suuret destination-tyyliset alueelliset kauppakeskukset menestyvät, niihin tullaan jopa 50-100 kilometrin takaa ja niissä on kauppojen lisäksi viihdepalveluita, kuntosaleja, jopa kirjastoja ja julkisen vallan palvelupisteitä. Maksuton palautusoikeus on monen verkkokaupan akilleen kantapää. Hypermarkettien sijaan tosin voisi rakentua monta supermarkettia. Päivittäistavarakaupassa verkkokaupan kasvuluvut ovat suuria, mutta lähtöluvut alhaiset. (ks). Erityisesti liiketilamarkkinoiden trendit herättivät keskustelua. Jyrki Karjalainen korostaa verkkokaupan 24/7-lupauksen olevan vain yksi vähittäiskauppaan vaikuttava tekijä. – Yksiköiden suunnittelussa on huomioitava, että ne ovat liikeidealtaan ajankohtaisia ja kilpailukykyisiä. – Sanoisin että hypermarkettien koot eivät ainakaan kasva. – Jonkinlaista polarisoitumista kauppakeskusbisneksessä varmasti on. – Meillä Suomessa luku on promillen luokkaa, noin 10-15 miljoonaa euroa, kun koko volyymi on 16 miljardia vuodessa. ikääntyvä väestö, talouksien keskikoon pienentyminen, ja kuluttajien joukkovoima. Toiset kuihtuvat, toiset menestyvät. Mutta tuskin kellään on esittää tarkkoja lukuja, sanoo Jyrki Karjalainen. – Olen myös kuullut, että Lauttasaareen tuleva pieni kauppakeskus on myynyt ei-oota. Nyt on erilaisia maksumuureja, muttei niiden teho kovin hyvä ole. Mutta tuskin kellään on esittää tarkkoja lukuja, sanoo Karjalainen. Verkkokaupassa alhaiset lähtöluvut Jyrki Karjalainen arvioi, että verkkokauppa vaikuttaa var- 13 sinkin käyttötavaroiden kauppaan. Harva ostaa käyttöoikeuden, kun vastaavia lehtiä on saatavilla ilmaiseksi. Karjalainen puolestaan arvioi myös monen verkkokaupan ajautuvan ongelmiin: – Yksi suuri haaste on käyttötavaratuotteiden palautusrumba. Päivittäiskaupan verkkokauppaa käyttävät varsinkin lapsiperheet ja seniorit. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa, joka on päivittäistavaroiden verkkokaupan ykkönen Euroopassa, sen osuus on viitisen prosenttia. – On niin monta muutakin muutosvoimaa kuten pitkään kestänyt huono suhdanne, monikulttuurisuuden kasvu, – Tiedämme verkkokaupan ja monikanavaisuuden vaikuttavan myymälöiden pinta-alatarpeeseen
Työvoimasta on paikoin pulaa eläköitymisen takia. Isännöinnissä kilpailu on pääosin tervettä, vaikkakin kovaa Laatu noussut kilpailutekijäksi Taloyhtiöt vaihtavat isännöintitoimistoja monista eri syistä, mutta etenkin pienillä taloyhtiöillä suuri saneeraus johtaa isännöitsijän vaihtoon. 14. ISÄNNÖITSIJÄGALLUP Suuret saneeraukset saavat taloyhtiön usein vaihtamaan isännöitsijää
Hinta on harvoin ainoa kriteeri, vaan taloyhtiöt haluavat palveluita. Isännöintipalveluiden hinnoittelu on ollut ärhäkkää. Jos korvaus tälle tiimille yhdeltä asiakkaalta on 500 euroa kuukaudessa, taloudellisesti kannattavaa palvelusta saadaan vain runsaalla asiakasmäärällä, esimerkiksi vähintään 40 taloyhtiötä per isännöitsijä. – Varmasti yli 90 prosenttia isännöintiä vaihtavista taloyhtiöistä kiinnittää päähuomion isännöinnin laatuun. Eläköityminen tuo myös asiakkaita toimistoille, sanoo Jarmas. – Isännöitsijän persoona ja hänen halunsa oppia uutta ovat minulle rekrytoinnissa tärkeimpiä asioita työkokemuksen ja koulutustaustan lisäksi. – Aika tyypillistä on, että pieni yritys myydään suuremmalle, koska pienen resurssit eivät riitä täyteen palveluun tai halutaan varmistaa palvelun toimivuus kaikissa tilanteissa. Tahkolan mukaan isännöitsijäkunnan eläköityminen ei ole Oulun seudulla erityisen iso ongelma. Eläköityminen näkyy Tampereella Tampereen Ammatti-isännöitsijät Oy:n Ilkka Jarmaksen asiakkaista suurin osa on isännöintipalveluita vaihtavia taloyhtiöitä. – Valitettavasti viimeisen vuoden aikana on muutama alan yritys harrastanut hintakilpailua. Hyvän isännöitsijän löytäminen on haaste. – Helsingissä isännöitsijöiden keski-ikä on 55 vuotta. Isännöintipalveluita hakevat pienet asunto-osakeyhtiöt, joita moni alan toimisto Jarmaksen mukaan hieman karttelee. – Uskon, että yksi syy siihen on hyvä maineemme. Olemme käynnistäneet puolen vuoden mittaisen, alalle tulijoille tarkoitetun trainee -ohjelman. – Itse en ole pieniä taloyhtiöitä juurikaan ottanut asiakkaaksi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tulijoita alalle olisi, mutta menestymiseen tässä työssä vaikuttaa suuresti se, millainen isännöitsijä on ihmisenä, sanoo Kallio. – Liian kilpailutetut hinnat vaikuttavat suoraan laatuun, koska isännöitäviä taloyhtiöitä pitää olla enemmän, jolloin aikaa per yhtiö on vähemmän. – Hakijoissa on todella hyviäkin henkilöitä. Uudiskohteissa hinta näyttelee ehkä hieman keskimääräistä suurempaa osaa. Työvoimasta ei ole Metsälän mukaan suoranaista pulaa. Myös isännöitsijän eläköitymisen takia näitä myyntitilanteita tulee vastaan. Oulussa ei pulaa hakijoista Oululaisen Kiinteistötahkolan toimitusjohtajan Seppo Tahkolan mukaan osa taloyhtiöistä tuijottaa paljolti hintaan, mutta osa on valmis myös maksamaan palveluista. ISÄNNÖITSIJÄGALLUP I sännöinnin nykyaikaisuus, läpinäkyvyys ja taloyhtiöiden mahdollisuus saada sähköisiä palveluja antavat aihetta tehdä tarjouskyselyjä pääkaupunkiseudulla. Vaikka kilpailu alalla onkin kovaa, asiakkaat osaavat arvostaa laatua aiempaa enemmän. Otamme joka vuosi 1-2 uutta isännöitsijää. Tahkolan kansiot suorastaan pursuvat alalta työtä hakevia. Pienten yhtiöiden kanssa on tehtävä usein erillissopimuksia siitä, 15 Jyväskylän Kiinteistöpalvelu Oy:n toimitusjohtajan Kari Kallion mukaan yli 90 prosenttia isännöintiä vaihtavista taloyhtiöistä kiinnittää päähuomion isännöinnin laatuun.. – Alkuvuoden aikana tarjouskyselyjä on tullut reilut viitisenkymmentä. – Tampereella isännöitsijäkunnan keski-ikä on yli 50 vuotta. Eniten meitä kiinnostaa taloyhtiöt, jotka ovat kiinnostuneita myös laadusta pelkän hinnan sijaan. Yrityksen uusista asiakkaista noin puolet on uudiskohteita, puolet isännöintipalveluita vaihtavia taloyhtiöitä. Isännöintiyrityksessä yhdelle asiakkaalle töitä tekee usein viiden hengen tiimi. Uudiskohteita suoraan rakentajilta ei asiakkaiksi ole juurikaan tullut, sanoo aluejohtaja Timo Metsälä Ovenia Verkkoisännöinnistä. Ouluun on perustettu jonkin verran pieniä 1-2 hengen toimistoja. Otimme ohjelmaan 15 harjoittelijaa puoleksi vuodeksi, minkä jälkeen ainakin parhailla heistä on mahdollisuus jatkaa pysyvällä työsuhteella. Tulijoita olisi monin verroin enemmän. Hakijoita ohjelmaan oli 250. Taloyhtiöt ovat kuitenkin vähitellen oppineet kiinnittämään huomionsa palveluiden laatuun, eikä yksinomaan hintaan, sanoo Tahkola. Kun pieni alan toimija lopettaa, myy hän asiakaskuntansa jollekin toiselle alan yritykselle. Uusia isännöintitoimistoja syntyy harvakseltaan, mutta keskittymistä alalla tapahtuu nimenomaan eläköitymisen seurauksena. Isännöintikoulutukseen hakeutuu nuorta väkeä, jolle ammatti on todellinen tavoite. – Isännöitsijöiden keski-ikä on nuorempaa kuin etelässä. Keskittymistä on joka vuosi, koska pieniä alan toimistoja yhdistyy suurempiin. Helsingissä kilpailu asiakkaista on kovaa. Uusia isännöintitoimistoja perustetaan alueella harvakseltaan, ehkä 1-2 vuodessa. Kun isännöintitoimisto hoitaa 500-600 euron korvausta vastaan taloyhtiöiden asioita, ei kokonaispalvelu voi olla kovinkaan hyvällä tasolla. Aika moni taloyhtiö haluaa nykyaikaistaa isännöintiään sähköisten palveluiden kautta, jolloin taloyhtiöt voivat esimerkiksi seurata kustannuksia netistä. Isännöintitoimistoja on Jyväskylässä kymmeniä, eikä Jyväskylän Kiinteistöpalvelu halua olla suinkaan kaikissa tarjouskilpailuissa mukana. Kokemus ja pelkät tiedot eivät vielä tee työnhakijasta hyvää isännöitsijää. Kiinteistötahkolan toimitusjohtaja Seppo Tahkola toteaa, että koko alan ongelma on, etteivät eri toimistojen tarjoukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia. – Koko alan ongelma on, etteivät eri toimistojen tarjoukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Alle 10 prosenttia Jyväskylän Kiinteistöpalvelu Oy:n uusista asiakkaista on uudiskohteita. Tuolloin yhdelle taloyhtiölle riittää aikaa alle tunti viikossa, laskee Metsälä. Jyväskylässä panostetaan laatuun Jyväskylän Kiinteistöpalvelu Oy:n toimitusjohtajan Kari Kallion mukaan uusia asiakkaita tulee sekä uudisrakentamisesta sekä isännöintiä vaihtavista taloyhtiöistä. Tätä kautta ala keskittyy
– Taustalla on usein taloyhtiön tyytymättömyys hintaan ja laatuun. Olemme saaneet asiakkaita, vaikkemme olekaan tehneet halvinta tarjousta. – Pirkanmaalla taloyhtiöt eivät ole aina kovin valmiita maksamaan palveluista. Hämeenlinnassa nuorekasta väkeä Hämeenlinnalaisen IsännöintiKuvajan toimitusjohtaja Seppo Kuvaja toteaa, että uudiskohteita on tarjolla aika paljon. Onneksi Suomessa on alettu kiinnittämään huomiota muun muassa referensseihin. Hämeenlinnassa rakentaminen on ollut melko vilkasta. – Kohteita on ollut tarjolla, eivätkä taloyhtiöt huvikseen tee tarjouksia. – On hyvä, että alalle tulee nuoria, koska eläköityminen on ongelma. Silti joskus tarjouksia tehdään jopa yllättävän halvalla. Isännöinti henkilöityy aina ja joskus vain taloyhtiön ja isännöitsijän kemiat eivät pelaa. Hillmanin mukaan kilpailu on Porissa jopa yllättävän kovaa. Tunnettavuus ja yleinen maine ovat myös niitä tekijöitä, joiden perusteella taloyhtiöt isännöintitoimiston valitsevat. Uusia toimijoita ilmaantuu alalle varsin harvoin, vuosittain ehkä 1-2. Joen Isännöintipalvelu Oy:n isännöitsijän Toivo Korhosen mukaan toimistoja vaihtavat taloyhtiöt tuijottavat jonkin verran hintoihin. Uutta väkeä tulee Saukon mukaan alalle melko pienellä peruskoulutuksella. Pienet taloyhtiöt hakevat ammatti-isännöintiä Kilpailu painottuu hintaan Turkulaisen Akseli Kiinteistöpalvelujen isännöintipäällikkö Kimmo Salo toteaa, että uudistuotannossa on hiljaista, eikä sieltä kovin runsaasti uusia kohteita isännöitsijätoimistolle heru. Tarjousten perusteena on harvoin pelkkä kilpailuttaminen. Vanhat yritykset hallitsevat markkinoita. Korhosen mukaan nuoria tarvitaan alalle, koska esimerkiksi tietotekniikka tuo omat haasteensa isännöitsijöille. – Isännöinti on kuitenkin hyvä ala. Osa taloyhtiöistä katsoo rahaa. VarsinaisSuomessa ketjuuntumista ei Rovaniemeläisen Isännöintipalvelu JES Oy:n toimitusjohtaja Jorma Saukko toteaa, että asiakkaita tulee muun muassa pienistä rivitaloyhtiöistä, joita on hoidettu oto-isännöillä. Pelkkä hinta ei ole taloyhtiöille se tärkein asia, vaan taloyhtiöt katsovat kokonaisedullisuutta. Koulutetusta työvoimasta on pulaa ja etenkin kokemusta kaivataan isännöintiin. Hintoja poljetaan etenkin Tampereella. Saneeraukset ajavat toimiston vaihtoon Porilaisen Sata-Isännöinnin isännöitsijän Peter Hillmanin mukaan toimiston vaihtoon ovat monesti syynä taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän toimimattomat kemiat. Myös rakentaminen on alueella vilkasta. – Isännöintitoimiston kokemus ja referenssit painavat. Pienten toimistojen määrä on vähenemässä ja ne yhdistyvät isompiin. Espoolaisen Tapiolan Lämmön isännöitsijän Anssi Aittasalmen mukaan taloyhtiöt ovat olleet kevään aikana liikkeellä. Uusia toimistoja syntyy harvoin, viimeksi Rovaniemelle perustettiin yksi franchising -ketjuun kuuluva yritys. – Myös oto-isännöinnin osuus vähenee. Kokemusta omaavia ammattilaisia ei työmarkkinoilla juurikaan ole. Oto-isännöinti loppuu usein suureen saneeraukseen, sanoo Hillman. – Harjoittelijoita on tarjolla, mutta varsinkin pienen yrittäjän tunnit ovat sen verran kortilla, että harjoittelijan perehdyttämiseen ei ole liikoja aikoja. Olen aina nuorille sanonut, ettei taloja siirretä koskaan Kiinaan, naurahtaa Korhonen. – Isännöinnin vaatimukset ovat kasvaneet muun muassa suurten saneerausten myötä. ISÄNNÖITSIJÄGALLUP Isännöinti Kuvajan toimitusjohtaja Seppo Kuvaja pitää Hämeenlinnan ympäristön isännöitsijäkuntaa melko nuorekkaana. Melko tyypillinen toimisto on vahvuudeltaan 2-3 henkeä. – Hinnoissa vaihtelut ovat aika pienet. Aittasalmen mukaan taloyhtiöt kilpailevat laadulla. Porissa on yllättävänkin paljon oto-isännöitsijöitä, joiden resurssit hoitaa peruskorjauksia voivat olla rajalliset. – Osalle taloyhtiöistä laatu on hintaa keskeisempi tekijä. Korjausrakentamisen osaamista arvostetaan suuressa mitassa ole, alan toimistot ovat aika pieniä. Tarjouspyyntö tarkoittaa aina isännöitsijän vaihtoa. – Isännöitsijän vaihtoon ajavat usein myös suuret saneeraukset. – Kilpailu on terveellä pohjalla, mutta painottuu valitettavasti hintakilpailuun. Nykyisin korjausrakentaminen on merkittävässä osassa, ja sen osaaminen on arvossaan myös isännöintitoimistoissa. – Yleinen syy isännöinnin – Kilpailu on terveellä pohjalla, mutta painottuu valitettavasti hintakilpailuun.. miten isännöinti hoidetaan. 16 – Isännöinti on kuitenkin hyvä ala. Joensuussa alalle on kiinnostusta Joensuussa asiakaskunnan vaihtuvuus on melko vähäistä. Isännöinnin vaativuus on sitä luokkaa, ettei oto-isännöitsijälle aina löydy taloyhtiöissä jatkajaa. Olen aina nuorille sanonut, ettei taloja siirretä koskaan Kiinaan. Sekä Kiinteistöliitto että Isännöitsijäliitto ovat viime vuosina tehneet Jarmaksen mukaan hyvä työtä isännöitsijän työnkuvan esiintuomisessa. Markkinaosuudella mitaten joensuulaisten isännöintitoimistojen erot ovat melko pienet. – Ketjuuntumista toki on, mutta eivät ketjujenkaan edustamat toimistot ole mitenkään ylivertaisia paikallisiin verrattuna. Pieniä toimistoja on lukumääräisesti enemmän kuin suuria. Eläköityminen on yksi trendi, jonka ansiosta työpaikkoja vapautuu. Oto-isännöitsijät eivät hallitse suuria saneerauksia, minkä takia ammatti-isännöitsijöitä kaivataan
– Alalle on tulijoita, mutta me valitsemme työntekijän lähinnä heidän yhteistyökykyisyytensä kautta. – Oppisopimuskoulutus on hyvä keino saada alalle uutta verta. Puh. Uusia asiakkaita toimisto on saanut verraten nuorista taloyhtiöistä. Täytyy vain toivoa, että taloyhtiöt ymmärtäisivät laadun merkityksen. Uutta työvoimaa ei ole ollut Eerikäisen mukaan tarpeen juurikaan palkata, sillä esimerkiksi uudistuotanto on melko pientä. Työvoimasta on Kuusiston mukaan Lahden seudulla pulaa. Niitä on pakko toppuutellakin, koska kapasiteettimme ei riitä kaikkeen. Hämeenlinnassa eläköityminen ei ole ongelma. – Meillä isännöitsijäkunta on aika nuorekasta. – Sama pätee myös kiinteistöhuollon palveluihin. Rakennuttaja on aikanaan valinnut toimiston, mutta taloyhtiö ei ole ollut tyytyväinen rakennuttajan tekemään valintaan. Keskittymistä on havaittavissa jonkin verran. Isännöinti on arvossaan, mikä tuo alalle nuorta ja edistyneempää joukkoa. Yhteistyökyky ratkaisee Kuopiolaisen Aktiva Oy Isännöintipalvelun toimitusjohtajan Veijo Pirisen mukaan uudet yritykset ovat ajaneet sisälle hinnalla. Pienet taloyhtiöt jät- Novum Oy palvelu sisältää - Vakuutusturvan kilpailuttamisen Vakuutusmaksujen ja tietojen oikeellisuuden varmistus Vakuutuskorvausten helppo ja nopea sähköinen asiointi Korvausten oikeellisuuden varmistus Sähköinen pelastussuunnitelma (tarvittaessa) Isännöitsijän omien vakuutusten ja asiakirjojen sähköinen kansio; kaikkien yhtiöiden vakuutukset samassa kansiossa (vakuutuspankki) Pyydä kilpailukykyinen tarjous! Helsinki Rovaniemi Turku Tampere Kemi-Tornio Oulu Kajaani Sodankylä Ekoisännät Ky:n Kari Kuusisto on tyytyväinen siihen, että isännöinnin laadukkuuden päälle on vähitellen alettu ymmärtää. – Taloyhtiöt valitsevat isännöintipalvelunsa sekä laadun että hinnan perusteella. Valmiita isännöitsijöitä on tarjolla vähän. vaihdolle on, että taloyhtiö kokee asiat huonosti hoidetuiksi. – Osa muutaman vuoden ikäisistä taloyhtiöistä vaihtaa toimistoa. Eläköityminen keskittää alaa Savonlinnan Isännöintikeskus Oy:n isännöitsijän Asko Eerikäisenmukaan alalle ei ole ilmaantunut uusia yrityksiä. Toki joukossa on myös hintaan tuijottajia. Taloyhtiön hallituksen ammattitaidosta riippuu, kumpaan asiaan se valintansa painottaa. Meillä on oppisopimuskoulutuksessa vuosittain 2-3 henkilöä. Isännöinnin laatu- tai hintaerot eivät ole merkittävän suuret ja isännöintikustannukset ovat pienet taloyhtiön kokonaiskustannuksissa. Yleensä oto-isännöitsijä lopettaa ennen tai jälkeen suuren saneerauksen. tävät tarjouksia melko paljon. – Lähinnä eläköitymisen kautta. Hakijoita riittää, viimeksi vapaata paikkaa haki 190 hakijaa. – Oto-isännöitsijöitä tuntuu olevan entistä vähemmän. AVUX Juhani Karvonen Laadukkuuden päälle alettu ymmärtää Lahtelaisen Ekoisännät Ky:n liikkeenharjoittaja Kari Kuusisto toteaa, että isännöinnin laadukkuuden päälle on vähitellen alettu ymmärtää. 0400 819 333 / Kalevi Dunder kalevi.dunder@novum.fi www.novum.fi 17
Selvitystyö jatkuu vielä tämän vuoden aikana, projektipäällikkö Pirjo Saksa ympäristöministeriöstä kertoo. Rekisterin perustamiskustannukset ovat noin 4,7 miljoonaa euroa, mutta se toisi toimivana yhteiskunnalle säästöjä noin 7,5 miljoonaa euroa vuodessa. Selvitystyötä tehtiin noin puolen vuoden ajan ja työryhmän raportti valmistui maaliskuussa. – Ensin pitää tehdä päätös ja saada rahoitus. Sähköisen rekisterin toteuttaminen vaatii poliittisen päätöksen ja sen myötä rahoituksen. Kuva: HSY Suunnitteilla sähköinen asunto-osakerekisteri Asunto-osakkeet ja omistajat tulossa rekisteriin Ympäristöministeriön työryhmä esittää selvityksessään kahden sähköisen osarekisterin mallia sähköisten palvelujen kehittämiseksi. Sähköinen asunto-osakerekisteri helpottaisi sekä kiinteistötietojen ylläpitoa ja vertailua keskenään että asuntoomistusten tietojen ylläpitämistä ja muun muassa asuntokauppaa. Vuosi sitten kesällä konkretisoitui ajatus sähköisen rekisterin tarpeellisuudesta. Itse työ ei sitten ole niin iso, kun rekisteriä lähdetään tekemään pala kerrallaan, toimitusjohtaja Jaakko Wegeliusrekisteriselvityksen konsulttina toimivasta Converasatum Oy:stä toteaa.. Jos kaikki sujuu hyvin ja poliittinen päätös rekisterin perustamisesta tehdään, rekisteri voisi olla käytössä vuonna 2018. Saumattomasti yhteen toimivat rekisterit toteutettaisiin asuntoosakkeiden tietorekisterinä (AsTER) ja omistajarekisterinä (AsOR). S ähköinen asunto-osakerekisteri parantaisi selvityksen mukaan tiedon saatavuutta, ajantasaisuutta ja oikeellisuutta sekä lisäisi tuottavuutta. – Työryhmän mielestä sähköinen rekisteri on sangen 18 tärkeä asia. Se pitäisi saada mahdollisimman nopeasti liikkeelle. Kuva Helsingin Herttoniemestä
Rekisterin tarve tulee esiin erityisesti tilanteissa, joissa asunto-osakkeen omistus, hallinta ja käyttö vakuutena muuttuu. Se kytkeytyy merkittäviin valtion- ja kunnallishallinnon kehittämistoimiin, kuten vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan, kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan, asiakkuusstrategiahankkeeseen ja julkisen asiakasplavelun kehittämishankkeeseen. Palveluilla pyritään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Isännöitsijäntodistusta tarvitaan edelleen Asunto-osakerekisteri sisältäisi tiedot asunto-osakkeiden omistajista ja hallinnasta sekä muita asunto-osakeyhtiöihin ja huoneistoihin liittyviä tietoja. Isännöitisijätodistusta rekisteri ei korvaa - isännöitsijätodistuksessa on enemmän tietoja kuin rekisterissä. SADe-ohjelma on ensimmäinen kokonaisvaltainen ja valtakunnallinen sähköisten palvelujen kehittämisohjelma Suomen julkisessa hallinnossa. Asiakirjojen sähköinen käsittely loisi myös uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja. Tämän jälkeen palveluntarjoajat voivat siirtyä käyttämään sähköisiä palveluja perinteisten rinnalla. Ohjelmalla on oma johtoryhmä, jossa ovat edustettuina hankkeiden vastuuministeriöt, Suomen Kuntaliitto, kunnat ja valtiovarainministeriö. Mahdollisuus käyttää palveluja sähköisesti nopeuttaa ja helpottaa kansalaisten ja yritysten asiointia. Rekisteri mahdollistaisi sähköisen asuntokaupan Sähköisen asunto-osakerekisterin hyötyjä olisivat muun muassa tietojen saatavuuden, luotettavuuden ja kattavuuden paraneminen, sähköisen asioinnin ja sähköisten prosessien tuoma työn tehostuminen sekä vakuuksien käytettävyyden helpottuminen. Tavoitteena on sähköistää palvelut vuoteen 2015 mennessä. Tietoja tarvitsevat osakkaiden lisäksi muun muassa kiinteistönvälittäjät, sijoittajat, viranomaiset, pankit, vakuutuslaitokset ja verohallinto. – Asunto-osakkeisiin liittyvillä omistuksilla, varallisuudella ja oikeuksilla on laaja yhteiskunnallinen merkitys. edelleen välttämätön, Wegelius sanoo. Valtiovarainministeriön koordinoiman ohjelman toteutuksenn osallistuu useita eri toimijoita, kuten valtion viranomaisia, kuntia ja kuntayhtymiä, kolmannen sektorin toimijoita ja yrityksiä. Ensimmäiset palvelut saatiin käyttöön ja kokeiltaviksi vuoden 2012 aikana ja viimeisetkin valmistuvat vuoteen 2015 mennessä. Hyötyjä ovat muun muassa: palvelut ovat käytössä 24/7, asiointi on nopeaa ja turvallista, tiedonsaanti tehostuu, vaikutusmahdollisuudet lisääntyvä, Lupien käsittelyajat nopeutuvat, matkustamisen tarve vähenee ja kustannuksia säästyy. Palvelut luodaan valtion ja kuntien yhteisellä rahoituksella. Silloin esiin nousee muun muassa kysymys vastuunjaosta rekisterinpitäjien ja asiamiesten kesken. (js) SADe –ohjelma edistää asiointia Asumisen ja Rakentamisen ePalvelut tuotetaan osana valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma), jonka tavoitteena on edistää kansalaisten ja yritysten sähköistä asiointia. Karttaliittymä lisää huomattavasti palvelujen käytettävyyttä sekä mahdollistaa asioiden havainnollistamisen. Palveluntarjoajille kuten kunnille, Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksille (ELY -keskukset), Suomen ympäristökeskukselle (SYKE) ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle (ARA) palvelut tuovat aika- ja kustannussäästöjä. Useimmissa Asumisen ja Rakentamisen ePalveluissa hyödynnetään yleiskäyttöistä karttaliittymää, joka luodaan osana hanketta. Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) tuottaa kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön asiakaslähtöisiä ja yhteentoimivia sähköisiä palvelukokonaisuuksia, jotka vahvistavat julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua. Työryhmä on arvioinut asunto-osakkeisiin liittyvien toimijoiden määräksi yhteensä lähes 45 eri tahoa, kuten asunnon omistaja, asunto-osakeyhtiö, isännöitsijä, ELY-keskus, Kansaneläkelaitos, kiinteistönvälittäjä, maanmittauslaitos, poliisi, Suomen Pankki, Tilastokeskus, vakuutusyhtiö, ympäristöministeriö ynnä monet muuta. Sähköistettäviä palveluja ovat rakentamisen lupapalvelut, asumisen palvelut sekä elinympäristön tietopalvelut. – Asunto-osakkeisiin liittyvillä omistuksilla, varallisuudella ja oikeuksilla on laaja Wegelius arvelee, että tietojen kirjaamisessa rekistereihin käytettäisiin asiantuntija-apuna rekisterinpitäjän asiamiehiä. Ohjelman toimikausi kestää vuoden 2015 loppuun. Se mahdollistaisi esimerkiksi asunto-osakkeisiin liittyvän sähköisen asuntokaupan. Sähköisten palveluiden ansiosta tiedonkulku kansalaisten, yritysten ja viranomaisten välillä helpottuu ja nopeutuu. Työryhmä pitää tärkeänä nopeaa päätöksentekoa rekisterin toteuttamisessa, jotta se pystyy ottamaan käyttöön eri tahojen - kuten verohallinnon Valmis –hankkeen - vireillä olevat kehityshankkeet. Työryhmän selvitystyössä on huomioitu mahdollisimman kattavasti kaikki asunto-osakerekisterin mahdolliset käyttäjätahot, käyttöalueet ja lainsäädännön vaatimukset. Tämä on yksi harvoista yhteiskunnallisesti merkittävistä alueista, jota ei ole sähköistetty ja toimintaprosesseja virtaviivaistettu, vaikka asia koskettaa huomattavaa osaa kansalaisista ja tukee palveluväylää, kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen toteaa. (js) Asunto-osakeyhtiöihin liittyviä arvioita Asunto-osakeyhtiöitä Asuntoja– Omistajan käytössä – Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot – Aravavuokra-asuntoja Yksityishenkilöiden omistamia huoneistoja Asuntokauppoja vuodessa 84 000 750 000 500 000 360 000 870 000 80 000 19. SADe-ohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Karttaliittymä soveltuu myös muun julkisen hallinnon käyttöön. – Esimerkiksi asuntokaupassa isännöitsijäntodistus on Ympäristöministeriö kehittää sähköisiä palveluita Ympäristöministeriö tuottaa asumiseen ja rakennettuun ympäristöön liittyviä sähköisiä palveluita erilaisten lupien ja tukien hakemiseen sekä tieto- ja analyysitarpeisiin
Näyttöä lumenpudotuksen riittämättömyydestä ei ollut, ja vaarasta oli tiedotettu asianmukaisesti puomeilla ja varoitusnahoilla, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelm kommentoi hovioikeuden päätöstä. Hovioikeus: Isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja syyttömiä jäälohkareturmaan Turun hovioikeus pyörsi Pirkanmaan käräjäoikeuden tuomion ja totesi isännöitsijön ja hallituksen puheenjohtajan syyttömiksi kuolemantuottamukseen Tampereen parin vuoden takaisessa turmassa, jossa katolta pudonnut jäälohkare surmasi naisen. 20. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä eivät toimineen huolimattomasti
Silloin taloyhtiö voi olla turvallisin mielin. Huoltosopimus oli tehty hyvin, ja huoltoyhtiö oli toimiPÄIVITYSTÄ nut sen mukaan. . Alue oli hyvin eristetty Tampereella kattolumien tarkkailu, varoituksen järjestäminen katu- ja piha-alueelle sekä lumenpudotustarpeesta ilmoittaminen on siirretty huoltoyritykselle. Se on tutkittua. www.lumon.fi/taloyhtiö P irkanmaan käräjäoikeus tuomitsi taloyhtiön isännöitsijän ja hallituksen puheenjohtajan syyllisiksi Tampereella sattuneeseen turmaan, jossa talon ohitse kulkenut nainen menehtyi katolta pudonneen jäälohkareen osuttua hänen päähänsä. – Tässä tuomiossa yleisarviointi parani siitä, että mikä on riittävän huolellinen toiminta, ja ei voida liikaa vaatia yksittäiseltä puheenjohtajalta eikä Pyydä meiltä tarjous lukituksesi uusimisesta! isännöinniltä, Furuhjelm koTillinmäentie 3, rostaa. Jäsen oli kuullut aikaisemmin samana päivänä jään lähtevän liikkeelle. Nainen on mahdollisesti kävellyt osin suljetulla alueella, mahdollisesti eristysnauhaa taloon päin painaen. Hovioikeudessa paikalla oli uusi todistaja, hallituksen jäsen, jonka aloitteesta vaaraalue oli eristetty. Nähtäväksi jää, viekö syyttäjä jutun eteenpäin. turvallisuutta huomattavasti. ta ei pidä nostaa hallituksen muiden jäsenten ylitse vaan Turvallisuusvaatimukset muutvastuu on kaikilla jäsenillä yhtuvat ja ABLOY®-tuotteet tälainen. Linja pysyi huoltosopimuksen sisällön tulkinnasta LUKITUKSESI tuomiossa ja se oli hyvin kirjoiVAATII tettu. – Koko kahden vuoden prosessi on ollut rankka, mutta onneksi lopputulos on tämä, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelm toteaa huojentuneena. Hovioikeuden mukaan jäälohkareen putoaminen oli yllätyksellinen, ja kyseessä oli tapaturma. Isännöitsijän ja puheenjohtajan kuolemantuottamussyyte hylättiin ja heidät vapautettiin korvausvelvollisuudesta. Vaikka lukkosi tava luottaa huoltosopimuksen toimisivatkin edelleen hyvin, ja lumenpudotusyrityksen mukannattaa niiden ajanmukaisuus kaan tehtyyn työhön eikä häntarkistaa säännöllisesti. Jopa 10,7% ja keskimäärin peräti 5,9% säästö asuintalon lämmitysenergiankulutuksessa. Furuhjelm pitää tärkeänä alueen hyvää eristämistä. Isännöitsijän on voikehittyvät. Furuhjelmin mukaan käräjäoikeuden korostamaa halliNykyaikainen lukitus on tuksen puheenjohtajan vastuukotisi turvallisuuden A ja O. Päivittätä voi vaatia kiipeämään katolmällä lukituksesi patentoituun le lumenpudotustyön jälkeä ABLOY®-ratkaisuun lisäät kotisi tarkastamaan. Turman tapahduttua jäälohkareen pudottua hänen päähänsä, nainen makasi maassa pää rotvallilla, jalat eristysnauhan sisäpuolella taloa kohti. Jos se olisi tehty huonosti, sillä olisi voinut olla vaikutusta tuomioon. Furuhjelm oli paikalla hovioikeuden istunnossa, ja kiittelee puheenjohtajana toimineen tuomarin perehtyneisyyttä aineistoon, sekä hänen tarkkoja kysymyksiään ja selkeää otettaan asiaan. Eristäminen oli tehty asianmukaisesti ja huolellisesti vetämällä varoitusnauha kireäksi liikennemerkkien välille. Hallituksen jäsenen pyyn- nöstä huoltoliike oli tullut eristämään alueen puomeilla ja nauhoilla. 02330 Espoo Puh. – Sille annettiin merkitystä tuomiossa, missä jalat olivat, ja missä hän oli kävellyt. Taloyhtiön johdon eli hallituksen ja isännöinnin vastuulla on varmistaa, että sopimuskumppani noudattaa sopimusehtoja. 09-819 0830 Jouni Suolanen 21 16:10:56. Muutosta ratkaisuun voi hakea 10.6.2014 saakka. Turun hovioikeus totesi isännöitsijän ja puheenjohtajan syyttömiksi käräjäoikeudessa esitettyihin syytöksiin. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.) asiasta isännöitsijälle, koska huoltomiehen kadulta käsin katolle suorittaman tarkkailun mukaan välittömälle lumenpuLumonOy_95x127_KiinteistojaIsannointi14.2.2014.indd 1 13.2.2014 dotukselle ei ollut tarvetta, koska jäälohkareita ei ollut Jos näet näkynyt räystään reunan ylitse tässä avaimesi, kadulle. Syyttäjä vaati tuolloin rangaistusta asiassa rakennuksen turvallisuuden ja kattoalueen puhtaanapidon laiminlyönnistä sekä huoltoyhtiön valvonnan puutteesta. Isännöitsijä ja puheenjohtaja toimivat huolellisesti Lue lisää tutkimuksesta www.lumon.fi 020 7403 200 Huoltoyhtiö ei ollut ilmoittanut (Puh. Parvekelasitus – sijoitus asumisviihtyvyyteen, energiasäästöön ja rakennuksen hyvinvointiin Tiesitkö että parvekelasitus säästää energiaa. Ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen, ja korkein oikeus voi antaa siihen muutoksenhakuluvan
Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sekä ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti uskovat asuntopoliittisten päätösten tuovan vuokra-asuntotuotantoon aivan uutta nostetta, vaikka linjaukset tarvitsevatkin tuekseen vielä lainsäädännön muutoksia. Muutos motivoi rakennuttajia liikekannalle 20 vuoden korkotukilaina houkuttelee rakentajat liikkeelle Hallituksen päätökset vauhdittavat vuokraasuntorakentamista Hallitus teki maaliskuisessa kehysriihessä päätöksiä, joilla vuokraasuntotuotantoa voidaan vauhdittaa liki vuosikymmenen hiljaiselon jälkeen. 22. Uudessa 20-vuotisessa mallissa rakennuttajalla on 20 vuoden jälkeen mahdollisuus myydä asunnot ja saada niistä kiinteistön arvon nousun mukaista tuottoa
Kun ottaa huomioon myös ulkomailta muuttaneiden asukkaiden määrän, on vuokraasuntojen kysynnässä ja tarjonnassa merkittävä epätasapaino. On ensiarvoisen tärkeää, että Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti uskoo, että hallituksen asuntopoliittiset linjaukset tuovat uutta vauhtia vuokra-asuntorakentamiseen. Pääkaupunkiseudulle käynnistysavustus Aikaisemmin asuntosijoittajat eivät halunneet nostaa korkotukilainaa, sillä lainoihin ei maksettu tukea, kun omavastuukoron alaraja oli korkeampi kuin markkinakorko. Korkotukilainoituksen omavastuukorkoa alennetaan määräaikaisesti yhteen prosenttiin. valtio alkaa nyt järeillä toimilla puuttumaan vuokra-asuntotuotannon elvyttämiseen järjestelmätasolla, Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo. Vuonna 2000 voimaan tullut yleishyödyllisyyslainsäädäntö johti siihen, että yhtiökohtaiset rajoitukset olivat käytännössä ikuisia. Tästä seurasi puolestaan se, että yleishyödyllinen rakentaminen hiljeni lähes kokonaan, sillä jokainen uusi aravalainaehtoinen tai korkotuen piirissä oleva kohde pitkitti aiemminkin rakennettujen saman omistajan kohteiden rajoituksia. Uusi 20-vuotinen korkotukimalli toteutetaan yhtiökohtaisten rajoitusten sijaan kohdekohtaisilla rajoituksilla yleishyödyllisyyslainsäädännön ulkopuolelle. Jotta valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa voitaisiin lisätä ja monipuolistaa, hallitus päätti ottaa käyttöön nykyisen korkotukilainoituksen rinnalle uuden, 20 vuoden korkotukilainamuodon. Asiakaskauppa kuluttajille väheni viime vuonna neljänneksellä, mutta väkeä virtaa entiseen malliin kasvukeskuksiin. Nyt tehtyjen linjausten mukaan aravalainakannan korkotasoja alennetaan siltä osin, kuin ne ovat merkittävästi markkinakorkoja suurempia. Vanhan aravalainakannan keskikorko on neljä prosenttia, eli kaksinkertainen markkinaehtoisen rahoituksen keskikorkoon nähden. Tämä on omiaan motivoimaan rakennuttajia liikekannalle, Pipatti sanoo. Helsingin seudulla otetaan käyttöön, määräaikainen, 5000 euroa per neliö suuruinen käynnistysavustus, joka vähentää kohteen oman pääoman tarvetta.. H allitus päätti 21.3.2013 pitämässään kehysriihessä vuosille 20142017 käynnistää merkittävän asuntopoliittisen uudistuksen. Uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että kohtuuhintaisen, valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rakennuttamisen edellytyksiä parannetaan kasvukeskuksissa. Nykyistä korkotukijärjestelmää kehitetään muun muassa nostamalla lainanlyhennysten määrää nykyisestä. – Uudessa 20-vuotisessa mallissa asunnot tulee pitää vuokrakäytössä vähintään 20 vuotta, mutta tämän jälkeen rakennuttajalla on mahdollisuus myydä asunnot ja saada niistä kiinteistön arvon nousun mukainen kohtuullinen tuotto. 23 Kun nykyisen 40-vuoden korkotukilainoituksen tuen kohteena oleviin asuntoihin on tulorajat, ja asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittaville asukkaille, ei uudessa mallissa ei ole asukasvalintaehtoja. – Erityisesti vuokra-asuntopuolella on pääkaupunkiseudulla patoutunutta kysyntää
Nyt niillekin tarjoutuu tilaisuus toteuttaa puolet investoinneista lainarahalla. Jatkossa kuntia velvoitetaankin sanktioiden avulla huolehtimaan siitä, että ne kaavoittavat viisivuotisvarantoa vastaavan määrän tontteja, Pipatti kertoo. Helsingin tonttitilannetta helpotetaankin muun muassa ottamalla Malmin lentokenttä tulevaisuudessa asuinkäyttöön. – Järjestelmävirheen ohella tonttipula on toiminut tulppana riittävälle vuokra-asuntorakentamiselle. Pipatin mukaan myös elä- kevakuutusyhtiöille muodostuu uusia mahdollisuuksia rakennuttaa vuokra-asuntoja. Hän uskoo niiden kokonaisuutena vauhdittavat ARA-asuntotuotantoa. – Aikaisemmin eläkevakuutusyhtiöt eivät saaneet rahoittaa asuntorakentamista velkarahalla. – Toimenpiteellä tuetaan erityisesti pieni- ja keskisuurten toimijoiden mahdollisuuksia rakennuttaa valtion tukemia normaaleja vuokra-asuntoja. Voimassa olevan MAL-aiesopimuksen toimeenpanossa varmistetaan kuntien kaava- tuotannon riittävyys ja velvoite ra- Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus ARA:n ylijohtaja Hannu Rossilahti muistuttaa, että hallituksen linjaukset tarvitsevat vielä toteutuakseen muutoksia lainsäädäntöön.. Ihmiset tarvitsevat kohtuuhintaista asumista ja rakennusala töitä. Tämä luo yhtiöille monipuolisemmat mahdollisuudet käyttää pääomiaan myös vuokra-asunto- 24 kentaa alueelleen sopimuksen edellyttämä määrä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa. Päätökset vaativat muutoksia lainsäädäntöön ARA:n ylijohtajan Hannu Rossilahden mukaan kehysriihessä tehdyt linjaukset ovat tarpeellisia. 20-vuotisen korkotukimallin voidaan kuitenkin nähdä kiinnostavan jälleen myös perinteisiä, merkittäviä vuokra-asuntojen rakennuttajia, Pipatti sanoo. tuotantoon, Pipatti huomauttaa. Helsingin seudun MAL-aiesopimukseen sisältyvän maankäyttösuunnitelman laadinnassa turvataan uusien alueiden saaminen kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Valtio-omisteinen A-Kruunu Oy ryhtyy rakennuttamaan ja omistamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja Helsingin seudulla. Asumismenojen kohtuullisuus pyritään turvaamaan myös kehittämällä ARA-asuntojen vuokranmäärityssäännöksiä sekä alentamalla perusparannuksen korkotukilainoituksen omavastuukorko määräaikaisesti 3,4 prosentista 2,35 prosenttiin. Kunnille velvollisuus kaavoittaa Hallitus otti kehysriihessään aikaisempaa tiukemman kannan asuntorakentamisen isoimpana esteenä pidettyyn tonttipulaan. Asuntoaloituksia kertyi viime vuonna yhteensä 27 800, kun tasapainotilaan tarvittava määrä olisi yli 30 000. Nyt tehtyjen päätösten uskotaan paitsi vauhdittavat vuokra-asuntotuotantoa myös edesauttavan kohtuuhintaista asumista. Asia valmistellaan jo seuraavaan lisätalousarvioon. – Talouden lakien mukaan alhainen rakentamisen volyymi ja suuri kysyntä johtavat väistämättä vuokrien nousuun. Nämä molemmat voidaan nyt tasapainottaa uusien, jo pitkään kaivattujen linjausten ja kipeästi tarvittujen uudistusten myötä, Pipatti uskoo
Ihmiset tarvitsevat kohtuuhintaista asumista ja rakennusala töitä. Hän kuitenkin muistuttaa, että hallituksen linjaukset tarvitsevat tuekseen vielä lainsäädännön muutoksia. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat ja kaaviot: Rakennusteollisuus ry, Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus PÄIVITÄ TALOYHTIÖNNE TURVALLISUUS Taloyhtiön avainturvallisuus on kunnossa vain, jos lisäavainten teettäminen on rajattua ja valvottua. Hallituksen on tarkoitus saada uusi laki voimaan ja korkotukimalli käytäntöön vuoden 2015 alusta alkaen, Rossilahti sanoo. – Vasta, kun lainsäädäntö on valmis, voidaan päätökset laittaa täytäntöön. ABLOY® EXEC -patentin vanhentuessa 2013 on aika päivittää turvallisuus uudelle vuosituhannelle. – Uudistukset luovat rakentamiseen uudenlaista kiinnostusta, yleishyödyllisten toimijoiden kuten eläkeyhtiöiden ja vakuutusyhtiöiden parissa, sekä oletettavasti myös yksityisten toimijoiden keskuudessa. Käytännössä tämä vaatii patentoidun avainjärjestelmän. 25 Lue lisää ABLOY® OPTIMA -ratkaisusta: www.abloy.fi. – Uudella korkotukilainamuodolla voidaan elvyttää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa, Rossilahti sanoo. Asuntopolitiikkaan liittyvistä kysyntä- ja tuotantotuista tehdään kokonaisarviointi halli- tuskauden loppuun mennessä. Se helpottaa avainten hallintaa ja kulunvalvontaa yhdistämällä etäluettavan ABLOY® OPTIMA -järjestelmän ja patentoidun mekaanisen ABLOY® SENTO -avainjärjestelmän. ABLOY® OPTIMA -ratkaisu on ideaali- valinta taloyhtiöihin. Korkotuki- mallin keskeisimmistä kriteereistä sovitaan erikseen huhtikuun loppuun mennessä
Pääkaupunkiseudulla asuinneliöstä sai maksaa keskimäärin 3 547 euroa ja muualla maassa 1 689 euroa. Vanhojen asuntojen hinnat laskivat hiukan ensimmäisellä vuosineljänneksellä Uusien osakehuoneistojen hinnat nousivat alkuvuonna 26. Helsingin Kampissa asunnot ovat maan kalleimmasta päästä
T ammi-maaliskuussa 2014 vanhojen osakehuoneistojen keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2 267 euroa. Vuositasolla hintojen nousu oli vielä kovempaa: alkuvuonna 2014 pääkaupunkiseudulla asunnosta sai maksaa 5,6 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Asuntojen hinnannousu on Tilastokeskuksen mukaan ollut viime vuosina maltillista. Hinnannousu on kuitenkin maltillista, ja tulevaisuudessa siihen vaikuttavat monet tekijät talouskasvusta suurten ikäluokkien liikkeisiin. Muualla maassa uusien asuntojen hinnat nousivat vuoden 2013 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna keskimäärin 2,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa asuminen maksaa huomattavasti enemmän kuin muualla Suomessa. Vanhojen kerrostalojen keskimääräiset neliöhinnat ovat lievässä laskussa. Vanhojen osakeasuntojen hintakehitys kuukausittain. Vuoden 2013 vastaavaan ajankohtaan verrattuna vanhojen asuntojen hinnat pysyivät ennallaan koko maassa, vaikka pientä paikkakuntakohtaista heilahtelua onkin nähtävissä: pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen hinnat nousivat 0,9 prosenttia ja muualla maassa ne laskivat 0,8 prosenttia. Tilas- Vanhojen rivitaloasuntojen hinnat ovat nousseet hiukan. 27. Uusien osakeasuntojen keskineliöhinta alkuvuonna 2014 oli koko maassa 3524 euroa: pääkaupunkiseudulla 4902 euroa ja muualla maassa 3028 euroa. Edelliseen neljännekseen verrattuna hinnat laskivat niin kerros- kuin rivitaloyhtiöissäkin. Pääkaupunkiseudulla asuinneliöstä sai maksaa keskimäärin 3 547 euroa ja muualla maassa 1 689 euroa. Uusien asuntojen hinnat ovat nousseet hieman. Vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen asuntojen hinnat pysyivät keskimäärin samalla tasolla kuin viime vuonna. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vanhojen asuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,7 prosenttia: pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,4 prosenttia ja muualla Suomessa 1,0 prosenttia. Uusien asuntojen hinnat nousivat Uusien asunto-osakkeiden hinnat taas nousivat alkuvuonna koko maassa 3,3 prosentin verran verrattuna edelliseen vuosineljännekseen
Talouden epävarma tilanne vaikuttaa siihen, että kotitalouksissa ei haluta tehdä suuria investointipäätöksiä, ja rahoituksen saaminen asuntohankintaa varten on sekin vaikeutunut. Hinnat kuitenkin jatkoivat nousuaan taas vuonna 2009, mutta vuodesta 2011 lähtien asuntojen hinnannousu on hidastunut selvästi. Tilastoja tarkasteltava pitkällä aikavälillä Pääekonomisti Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden keskusliitosta toteaa, että asuntojen hinnankehitykseen vai- 28 kuttavat monet asiat, eivätkä tilastot sinällään kerro koko totuutta tilanteesta. Pakarinen myös muistuttaa, että tilastojen tuottama tieto laa-. Lisäksi nykyään valitaan usein mieluummin tiiviimmän asumisen muotoja keskeiseltä sijainnilta, mikä nostaa asuntojen arvoa kasvukeskuksissa. Talouden epävarma tilanne vaikuttaa siihen, että kotitalouksissa ei haluta tehdä suuria investointipäätöksiä, ja rahoituksen saaminen asuntohankintaa varten on sekin vaikeutunut. tokeskuksen tiedotteessa todetaan, että viimeisen 40 vuoden aikana asuntojen hintakehitys on vaihdellut suuresti. Pakarisen mukaan on tärkeää tarkastella asumiseen liittyviä trendejä laaja-alaisemmin: – Vallalla on sekä suhdanneluontoinen että rakenteellinen muutos. Vuodesta 2011 lähtien asuntojen hinnannousu on hidastunut selvästi. 2000-luvulla hinnat nousivat vuoteen 2008 saakka, minkä jälkeen finanssikriisi hiljensi asuntomarkkinat
ti! emont r o t t a k s a k u d ea ja laa Teetä nop > Pitävä aikataulu, kiinteä hinta ja Hämeen Laaturemontilla on jo 20 vuoden ja yli 7 000 kattoremontin kokemus. 29 www.laaturemontti.fi. yksi lasku työn valmistuttua > Omat ammattimiehet ja rakennuskoneet > Asennustyölle 5 vuoden takuu, tiilikatoille 45 ja teräskatteen pinnoille 20 vuoden materiaalitakuut > AAA-luokan luotettavuutta, oma remonttien rahoitus ilman etumaksuja tai osalaskuja > RALA-pätevyys – vastuullinen kumppani Matkapuhelimesta soitettaessa 8,28 snt/puh. Jos talouskasvu piristyy, myös kotitaloudet reagoivat asiaan esimerkiksi sijoittamalla asuntoihin. Huolehdimme kaikesta ”avaimet käteen”, joten hanke on yhtiöllenne ja asukkaille mahdollisimman vaivaton. haa aina jonkin verran perässä ja niihin niputettu informaatio ei ensisilmäyksellä kerro koko totuutta. Rakennusteollisuuden keskusliiton pääekonomisti uskoo, että asuntojen hinnan kehitys on monen tekijän summa, jota on hankala etukäteen arvioida. + 17,04 snt/min, lankapuhelimesta 8,28 snt/puh. Tilastoihin vaikuttavat myös reaalisesti toteutuneet kaupat, sillä kaupankäynnin volyymit tukevat asuntojen hintakehitystä. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuva: Rakennusteollisuuden keskusliitto Tilastot, taulukot ja tilastotiedot: Tilastokeskus Pääekonomisti Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden keskusliitosta toteaa, että omistusasuminen on edelleen Suomessa edullinen vaihtoehto. alv 24 %). Rakentamisen näkymien suhteen hän iloitsee siitä, että asuntosijoittaminen kasvattaa suosiotaan niin yksityisellä kuin rahastopuolellakin. Tärkeänä tekijänä on kuitenkin yleinen taloudellinen tilanne ja ihmisten luottamus talouden näkymiin: – Talouden tilanne ei enää ole kovin epävarma, mutta odottava ilmapiiri vallitsee. a s s o t a K ! ä k i E reikä. – Helmi-maaliskuun kauppamääristä on vielä liian aikaista sanoa, koska ennakkotiedot kattavat vain osan tehdyistä kaupoista, Pakarinen toteaa. + 5,95 snt/min (sis. Pakarisen mukaan viime joulu-tammikuussa tehtiin historiallisen vähän asuntokauppoja, mikä heijastuu osaltaan hintatilastoihin. Lisäksi jo 1,5-vuotiaat talot lasketaan tilastoissa vanhoiksi rakennuksiksi. – Osakeasuntojen hintatilastoissa kerrostalo- ja rivitaloasunnot niputetaan samaan syssyyn, vaikka kohteiden hintakehityksessä on merkittäviä eroja
Aurinko- ja tuulisähköstä valmistettu synteettinen kaasu mielenkiintoinen vaihtoehto tulevaisuuden käyttövoimaksi liikenteessä Itse tuotettu aurinko- ja tuulienergia metaaniksi ja auton tankkiin 30. Suomeenkin on tulossa EU-direktiivi, joka edellyttää, että vuoteen 2020 mennessä meillä pitää olla teiden varsilla kaasuntankkauspisteitä 150 kilometrin välein
– Meillä Suomessa metaanivaihtoehdon kehittäminen autoilussa oli paitsiossa vuoteen 2003 asti, jonka jälkeen kaasuautoilta poistettiin 20-kertainen käyttövoimavero. M uutos vaikuttaa myös liikenteen käyttövoimaratkaisuihin. Saksassa jo vuosi tuulimetaania Aurinko- ja tuulisähköstä valmistettu synteettinen kaasu tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehdon tulevaisuuden käyttövoimaksi liikenteessä. Saksassa käänne on vireillä. – Keskustelu siitä, miten näihin päästään ja alkaneeseen mullistukseen mennään mukaan, on käytävä NYT, Vainikka painottaa. Mikäpä onkaan kuluttajalle ihanteellisempaa kuin tuottaa tarvitsemansa energia – myös auton polttoaine – itse, olla lähes riippumaton energiayhtiöistä! Saksassa tuulisähköstä on tuotettu synteettistä metaania henkilöautojen polttoaineeksi teollisessa mittakaavassa jo vuoden ajan. VTT:n johtava tutkija Pasi Vainikka ravistelee suomalaisia näkemään tulevaa mullistusta energiajärjestelmässä. Pasi Vainikka lisää, että Saksassa on vireillä noin 20 alan pilottia – pääasiassa vedyntuotantolaitoksia. Vanhat ajatukset ja systeemit saattavat sakata nopeastikin. – Saksan energiavarastokonferenssissa kuuntelin suurella mielenkiinnolla, mitä siellä tehdään, miten kaikesta kehitetään liiketoimintaa ja markkinoita luodaan.. den professorina vuoden alusta aloittanut Christian Breyer sanoo. Metaania valmistetaan kahdessa vaiheessa. Trendit on osoitettava päätöksentekijöille ja yrityksille, jotta he voivat analysoida niitä haluamallaan tavalla. Pitää pohtia, mikä on seuraava askel kehityksessä. Vero rajoitti ratkaisevasti intoa perustaa jakeluasemia, koska käyttäjiä ei ollut, johtava tutkija Pasi Vainikka VTT:n Bioenergiayksiköstä toteaa. – Minun tehtäväni työ- ja elinkeinoministeriön alaisena tutkijana VTT:ssä on kertoa trendeistä, jotka havaitsen. Vety ja biopohjainen hiilidioksidi metanoidaan metaaniksi, joka voidaan varastoida ja siirtää maakaasu tavoin jo olemassa olevassa verkossa, Breyer sanoi tammikuussa Ylen haastattelussa. Audi tekee jo aurinko- ja tuulisähköstä synteettistä metaania autojen polttoaineeksi. – Nyt meille on tulossa EUdirektiivi, joka edellyttää, että vuoteen 2020 mennessä meillä pitää olla 150 kilometrin välein kaasuntankkauspisteitä teiden varsilla, ja vuoteen 2025 mennessä tankkauspisteet meri- ja järvisatamissa. Uusiutuvaa sähköä tarvitaan elektrolyysiin, jossa vedestä erotetaan vetyä. Etogasin ja Audin metanointilaitoksen teho on 3,6 MW metaania, ja sen tuotanto riittää 1 500 henkilöauton kulutukseen, jos ne ajavat 15 000 kilometriä vuodessa. Prosessi kuluttaa hiilidioksidia. – Synteettinen metaani on kemiallisesti täysin samaa kuin maakaasu, mutta siitä ei aiheudu hiilidioksidipäästöjä. – Sähköstä kaasuksi -tekniikka on merkittävä innovaatio, avainteknologia, silta sähkön, varastoinnin ja liikenteen välillä, Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalou- 31 VTT:n Bioenergiayksikön johtava tutkija Pasi Vainikka seuraa tarkasti, mitä edelläkävijämaa Saksassa tapahtuu, ja kantaa huolta siitä, että suomalaiset pysyvät mukana teknologian kehityksessä ja uusissa liiketoimissa. Saksa vie, vikiseekö Suomi. – Tämä tarjoaa todellisen mahdollisuuden kampittaa ilmastonmuutos ja saada rajoittamattomat energiavarat käyttöön, professori arvioi
– Metaani ei ole ollut kovin mielenkiintoinen vaihtoehto, mutta metaaniin autojen käyttövoimana johtavat nyt useat polut. Kun järjestelmä oli valmis, kehitettiin standardit ja vietiin ne kansalliseen lainsäädäntöön – ja edelleen EU-direktiiveihin. Pasi Vainikka toteaa. Jakeluverkoston kehittämistä taas helpottaa parhaillaan sekä liuskekaasun löytyminen että nesteytetyn kaasun LNG:n nopea käyttöönotto. – Se iso riski on, että vähättelemme Saksan Energiwendeä (= irti ydinsähköstä ja uusiutuva energia tilalle). Rautateillä sähkö lienee jatkossakin ylivoimaisesti järkevin, mutta siellä ei toisaalta ole varastointi- eli akkuongelmaa, vetää Vainikka yhteen. Meidät on yllättänyt samaan aikaan sekä USA:n liuskekaasubuumi että Saksan Energiewende ja sen aiheuttamat energiavarastointitarpeet, Pasi Vainikka sanoo. – Metaani on otettavissa kaikissa autoissa käyttöön asentamalla vain 2 500 euron muunnossarja. – Jätepuolellahan saksalaiset kehittivät järjestelmää ja teknologiaa ja kokeilivat, miten se alkoi toimia. Kaikki EUmaat ja monet ulkopuolisetkin kopioivat järjestelmän, ja Saksa myi... – Lentoliikenteessäkin kuljetaan jo metaanilla, sillä esimerkiksi Qatar Airways lentää kerosiinilla, joka on valmistettu maakaasusta. – Dieselin tilalle voikin hankkia kaasuauton. Sähköauto painaa 500 kiloa enemmän kuin polttomoottoriauto. Toisaalta sähköauton hyötysuhde on merkittävän hyvä. Autothan ovat nykyisin suunnilleen samanhintaisia, mutta kaasupolttoaine on puolta halvempaa kuin diesel. Sen markkinan luonnissa suomalaistenkin pitää olla mukana. Kumipyöräajoneuvoissa, laivoissa ja epäsuorasti myös lentoliikenteessä käyttö voi lisääntyä nopeasti. Metaanitalous vaikka heti – On täysin mahdollista luoda metaanitalous, jossa metaani on merkittävä energiankantaja, sillä 32 kaikki elementit tämän päästövapaan käyttövoimajärjestelmän käyttöön ottamiseksi ovat jo olemassa, Vainikka kertoo ja viittaa Etogasiin ja Audiin tai vaikkapa Viking Graceen. – Metaani polttoaineena on verraten edullista ja monilla mailla on huomattavia omia kaasuvaroja ja -varastoja. – Ajatus on mielenkiintoinen siksi, että jos ilmastonmuutosta halutaan torjua heti, niin uuden teknologian kehittymistä ei voi monta vuosikymmentä odotella. Puunjalostusteollisuuden hiilidioksidipäästöjä voidaan käyttää synteesin raaka-aineena. Jos halutaan olla tässä kilpailussa mukana, pitää ehtiä etujoukkoihin, kuten aikanaan tehtiin gsm-verkkoa luotaessa, Vainikka sanoo. Suomen välittömän mielenkiinnon kohteena ei tässä visiossa niinkään ole tuulisähkömäärän vaihteleva tuotanto, vaan metaanintuotantoon tarvittavan bioperäisen hiilidioksidin runsaus. – Jos sellutehtaan savukaasujen hiilidioksidia voidaan. – Liikenteen osalta ongelma on se, että mistä saadaan uusiutuvaa energiaa. – Me haluamme Suomeen muutamia tuuli- tai aurinkometaania toimittavia polttoaineasemia järjestelmien tutkimukseen ja kehitystyöhön. Uusiutuvan sähkön sitominen metaaniin tarjoaa mielenkiintoisen sillan sähköjärjestelmän ja liikenteen välillä. – Vetykäyttöisiä polttokennoja on ollut jo olemassa pitkään, mutta niiden käyttöönottoa rasittaa puolestaan vedyn varastointiongelma ja se, ettei vedylle ole jakeluinfraa. Teksti: Terttu Iiskola Miksi autoon synteettinen metaani. – Ja jos ajoneuvoverotus todella on päästöperusteinen, kaasuautojen hinnan ei ainakaan pitäisi nousta. Kaikki operaatiot, jotka pystyvät sopeutumaan tähän ajoittaisuuteen, ovat nouseva kehityskohde tutkimuksessa, Vainikka sanoo. Kun kaasunjakeluinfrastruktuuri kehittyy, niin uusiutuvan energian on kätevää kytkeytyä tähän samaan infrastruktuuriin. päästövähennykset eivät onnistune ilman sähköä. Merkittävät – Dieselin tilalle voikin hankkia kaasuauton. Autothan ovat nykyisin suunnilleen samanhintaisia, mutta kaasupolttoaine on puolta halvempaa kuin diesel. – Suorasähkö autoilussa on toistaiseksi ongelmallinen siksi, että varastoivat akut ovat raskaita ja kalliita. Kun näemme, miten tosissaan saksalaiset ovat ja mitä he ovat saaneet aikaiseksi jo nyt, vähättely voi loppua nopeasti. – Uskallan väittää, että 5–10 vuoden kuluttua energiavarastojärjestelmän periaatteet on luotu EU-direktiivin tasoisena säädäntänä. Suomeen biometaania jakavia polttoaineasemia – Aurinko- ja tuulisähkössä on tuotannon ajoittaisuuden ongelma. Bioenergiaa ei yksinkertaisesti ole saatavilla riittäviä määriä. VTT:n Bioenergiayksikön johtava tutkijan, Pasi Vainikan näkemys on, että autojen käyttövoimakehitys ei ole erillinen yleisestä energiasektorin kehityksestä, jossa suitsitaan hiilidioksidipäästöjä. – Biomassapohjaiset polttoaineet eivät riitä energiantarpeeseen, eivät edes Suomessa
– Metanointi on yksikertainen prosessi, joka ei vaadi uuden tekniikan keksimistä, vaan olemassa olevan tehokasta yhdistelyä sarjatuotannossa. – Tuuli tuottaa sähköä 2–3 yksikköä siinä missä aurinkopaneeleista saa yhden yksikön. Synteesilaitos pihalle ja metaanipulloja kylälle. Sehän on pelottavaa muun muasa kunnallisille kaukolämpöyhtiöille, koska sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) menettää kaukolämpöasiakkaansa, Pasi Vainikkaa maalaa tulevaa. hiilidioksidista) CH4 eli metaani (luonnon)kaasuverkosto teollisuuskäyttö liikenne voimantuotanto kaasun varastointi, painepullo tai -tankki lämmitys Aurinko- ja tuulisähkön varastointiongelma ratkaistaan metanoinnin kautta. Laitos paineistaa kaasun autoon tai muuhun käyttöön määriteltyyn pulloon. 33. Tämä on ollut itse asiassa valtava mullistus. Tarvitaan siis metanointi tai muu energiavarastoratkaisu. – Se iso kuva, joka Saksan energiajärjestelmän muutoksesta näkyy, johtaa siihen, että energiainvestointi ja tuotantokapasiteetti siirtyvät kuluttajien päätettäviksi, Vainikka sanoo ja varoittaa: – Vuoteen 2020 mennessä aurinkopaneelien hinnat laskevat noin viidennekseen nykyisestä. Miten tuote saadaan markkinoille. Teksti: Terttu Iiskola Miten kuluttaja pääsee tuottajaksi. – Kansantaloudellisesti merkittävään kehittämiseen ja vientiin tarvitaan strategisesti osaava globaali veturiyritys. Audin konsepti Saksassa on itse asiassa tämän kaltainen uusi teollinen symbioosi, jossa autonvalmistaja laajentaa roolia arvoketjussa. Hyvin pienillä investoinneilla yksiköstä saadaan yllättävät määrät metaania. – Tai vaikkapa lähibensaasemalla voisi olla metaanisynteesilaitos, jolle kuluttaja voi myydä aurinkopaneeliensa ylijäämäsähkön ja saada vastaavasti metaania autoonsa, vain aseman korttia vilauttamalla. Vastaavanlainen saarekekäyttöajatus voisi toimia metaani-Suomessa. Metaanin säilytykseen ja siirtoon ei tarvita sen kummempia painepulloja kuin kaasulieden nestekaasupullo. – Kuluttajien halu vaikuttaa kustannustehokkaasti ilmastonmuutokseen, ympäristöön sekä energiakustannuksiin näkyy Suomessakin jo siinä, että puoleen uusista taloista rakennetaan maalämpö. Milloin rävähtää cool factor. (ti) uusiutuva energianlähde H2 elektrolyysi, irrotetaan vety (H2) vedestä H2 H2 metanointi, lisätään hiili (C, esim. – Demolaitokselle suunnitellaan tehokokoa muutama megawatti. Kun kuluttajasähkön hinta nousee korkeammaksi kuin omasta laitoksesta saatava sähkö, rationaalisen kuluttajan tulisi alkaa toimia. Valtrallahan on jo maakaasukäyttöisiä traktoreita. Osakkeenomistajien pitäisi kysyä yhtiöiltään: Keskityttekö tekemään yritystulosta nyt vai miettimään sitä, miten olette vielä 10 vuoden kuluttua olemassa. Voi käydä sama ilmiö kuin nelivetoautojen yleistymisessä tai Angry Birds:n, iPhonen ja Jopon läpilyönneissä. Hieman yksinkertaistaen rinnastaisin tätä monessa kohtaa lämminvesivaraajalla varustettuun lämpöpumpputekniikkaan haastavuudeltaan, toiminnallisilta periaatteiltaan ja mittasuhteiltaan. Kun suunnittelee aurinko- tai tuulienergiainvestointia, ongelmaksi muodostuu se sähkö, mitä ei pysty itse käyttämään. – Yritämme saada käyntiin hankkeita, joissa voimme rakentaa prototyyppejä. Kun asennat vielä aurinkopaneelit, niin olet ison osan vuodesta riippumaton ulkopuolisesta energiasta. käyttää sitomaan uusiutuvaa sähköä, niin per metsähehtaari saadaan kolme kertaa enemmän energiaa järjestelmän käyttöön kuin nyt. Vety voidaan tuottaa tunnetusti elektrolyysillä autonakun kaltaisilla laitteilla, ja tarvittavat reaktiopaineet voidaan tuottaa kompressoreilla, jotka ovat tuttuja vaikkapa jääkaappipakastimista. – Saksassahan maanviljelijät synnyttivät tuulimylly-yhteisöjä peltojensa laidoille, kun huomasivat, että saivat näin lisäansioita. Kaikki eivät halua vaivautua teknisiin kysymyksiin vaan odottavat palvelua. cool factor. – Esimerkiksi Oulun Energia on lanseerannut ajatuksen, että kaverin kanssa ollaan yhteistaloudessa virtuaalisesti, käytetään samaa energiatasetta eli omaa sähkön ylituotantoa voi myydä kaverille. – Suomessa ylijäämäsähköä ei välttämättä kannata syöttää sähkölaitoksen verkkoon, Pasi Vainikka sanoo ja vinkkaa, että arvokkain tuote, jota kuluttaja voisi itse tuottaa on liikenteen polttoaine – oli se sitten suoraa sähköä tai kemiallista energiaa. Jos megawattikokoluokan demolaitos lähtee käyntiin, se tuottaa viisinkertaisesti Suomen nykyisen liikenteen biokaasun käytön verran polttoainetta. Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan usein tarvitaan ns. Vety pysyy 700 barin paineessa, metaani muutaman kymmenen barin paineessa, ja autoon tarvitaan 200 baria. Energian tie oman talon aurinkopaneeleista oman auton käyttövoimaksi tiedetään – se pitää vain toteuttaa. Aurinkosähköstä ja siihen liittyvästä varastotekniikasta tulisi tulla niin cool, että sen haluavat kaikki kiinteistönomistajat. Audi kuitenkin näkee, että vielä seuraavat 20 vuotta autoissa on polttomoottori mukana. Esimeriksi kaasukäyttöinen laiva Viking Grace tarvitsee kaasua ”vain” 200 gigawattituntia. Tästä kaikesta kehkeytyy uusia liiketoimintamalleja, uusia arvoketjuja. Tarjolla uusia liiketoimintamalleja Demolaitosten onnistuminen tuottaa ongelman: kaasulle ei ole riittävästi käyttäjiä
Toisaalta, kun uudet teknologiat on energia-alalla hyväksytty, ne valtaavat markkinoita hyvin nopeasti. Liikenneministeri Merja Kyllösen tammikuussa 2012 asettaman Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä -työryhmän raportti valmistui täydennettynä toukokuussa 2013. (ti) Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä -työryhmä arvioi tarvittavia liikenteen CO2-päästöjen tavoitetasoja, jotta 80 %:n vähennystavoite saavutetaan. Merenkulussa tavoitteena on 40 %:n kasvihuonekaasupäästöjen vähennys, josta merkittävän osan yhdessä energiatehokkuuden parantamisen kanssa muodostaa siirtyminen nesteytetyn metaanin käyttöön. Työryhmä visioi aikaa vuoteen 2050 saakka ja esittää pitkät toimenpidelistat vuoteen 2020 mennessä. Raskas tieliikenne ja junien dieselveto 70 %. Suurien voimalaitosten ja sähkön jakeluverkon keskimääräinen käyttöikä on yli 20 vuotta. Lisäksi henkilöautoliikenteessä sähkökäytön tulisi vastata vähintään 30 %:a nykyistä vastaavasta liikennesuoritteesta ja energiatehokkuuden paranemisen kattaa loppuosa henkilöautoilun ennustetusta energiantarpeesta. Tästä syystä vuosi 2030 on sopivan kaukana tulevaisuudessa Suomen energiainfrastruktuurin muutoksia tarkasteltaessa. Viimeinen lause osoittautuu hyvin ristiriitaiseksi jo nyt, vasta vision puolivälissä. Perusparannusten avulla käyttöikää saadaan lisättyä. Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä. 34. Henkilöautoilun lisäksi satamien ja lentokenttien terminaaliliikenne, sekä veneilyja raideliikenne olisivat sähkökäytön ansiosta lähes päästötöntä. Herää kysymys, kuin pitkälle aikavälille visioita kannattaa kuvailla. – Eritoten tuuli- ja aurinkoenergian tuleminen on ollut nopeampaa kuin ehkä on ennakoitu, Pasi Vainikka toteaa. Vuonna 2000 ilmestynyt VTT:n kirja Suomen energiavisio 2030 ei pystynyt kuvittelemaan nyt näkyvää tulevaisuutta. Olisiko tärkeämpää varustautua riittäviin resurssein reagoimaan yllätyksiin teknologian kehityksessä. Fossiilisen polttoaineen käyttöä vuoteen 2050 tulisi korvata kestävillä biopolttoaineilla eri liikennemuodoissa: Kevyt tieliikenne ja ilmaliikenne 40 %. – Se murroksen nopeus, jota Saksa on osoittanut, on ollut ehkä yllättävä, ja eritoten tuuli- ja aurinkoenergian tuleminen on ollut nopeampaa kuin ehkä on ennakoitu, Pasi Tavoitteet ja toimenpidesuositukset: Vainikka toteaa. Tiivistelmän johdanto kuvasi, ”miksi mukautuminen tulee olemaan vaikeaa”: Energiainfrastruktuuri muuttuu erittäin hitaasti
Aurinkoenergiaa pidetään edelleen kalliina ratkaisuna, jonka luullaan toimivan tehottomasti pohjoisilla leveysasteilla. 35 L appeenrannan Teknillisen yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola haluaa oikoa aurinkoenergiaan sitkeästi liitettyjä harhaluuloja ja virheellisiä mielikuvia. Aurinkosähkö miellettään kalliiksi energiamuodoksi, vaikka todellisuudessa aurinkosähkön hinta on nykyisellään jo hyvin edullista. Mikäli taloyhtiöillä olisi yksi sähkösopimus, voisi aurinkosähköä hyödyntää asuinkiinteistöissä aivan uudella tehokkuudella. Taloyhtiöiden kannattaisi yhtenäistää sähkölaskut Investointitukea aurinkoenergiaan myös taloyhtiöille Aurinkovoimaan liittyy paljon virheellisiä käsityksiä. – Kun Euroopassa, etenkin Saksassa alettiin takavuosina. Aurinkovoimalla voidaan kattaa paitsi kiinteistön oma sähkön tarve, mutta myydä sähköä myös takaisin verkkoon. Suomen olosuhteet soveltuvat aurinkoenergian käyttöön erinomaisesti. Todellisuudessa aurinkosähköllä voidaan tehokkaasti korvata verkosta ostettua sähköä ja jopa myydä sitä takaisin sähköyhtiöille
Aurinkopaneelit toisaalta toimivat sitä paremmin, mitä kylmempää on. – Aurinkoenergian kannalta heikompia kuukausia ovat Vaihtoehtona PORRASHISSI Taloyhtiöt voisivat myydä aurinkoenergialla syntyvää ylijäämää energiayhtiöille. Muuna aikana maaliskuulta lokakuulle tuotetaan 90 prosenttia aurinkosähköstä. Pilvet ja sateet heikentävät tuottoa hieman, mutta eivät radikaalisti. Aurinkosähkö toimii myös pohjoisessa Aholan mukaan yksi aurinkosähköön liittyvä virheellinen mielikuva on se, ettei aurinkosähköä voisi tuottaa tehokkaasti pohjoisilla leveysasteilla. Pientalossa en ole itse käyttämässä aurinkosähkö silloin, kun sitä parhaiten päiväsaikaan tuotetaan. – Päiväsaikaan oma aurinkovoimalani tuottaa keskimää- - esteetöntä elämää - 36 rin 500 wattia sähköä. Järjestelmä maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa, jonka jälkeen se tuottaa täysin ilmaista sähköä. Käytännössä tuotan sähköä saman verran kuin mitä tarvitsen ostettuna. Aholalla on omassa kodissaan perinteistä tekniikkaa edustavat monikiteiset piipaneelit, jotka muuntavat auringon säteilyenergian sähköksi. 020 743 2010 )BSLLPLBUV )ZWJOLÊÊ Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola näkee aurinkoenergiassa mahdollisuuden taloyhtiöille. Yritykset ja yhteisöt voivat hakea aurinkoenergia-järjestelmiä varten 30 prosentin investointitukea. ainoastaan pilvinen ja pimeä kausi marraskuusta tammikuulle. Syöttötariffijärjestelmän myötä aurinkoenergian volyymi kasvoi ja hinnat romahtivat kolmasosaan takavuosista. pienkerrostaloihin Hissipörssi Yhtiöt Oy Puh. Aholan mukaan sähkön myynti, yksinkertaisten kaksisuuntaisten sopimusten myötä takaisin verkkoon olisi kuitenkin nykyisellään huomioitava. Paneelit tuottavat vuodessa 6-7 MWh sähköä. Saksassa on jo kehitetty aurinkosähköön akkupaketteja, jotka lataavat sähköä päiväsaikaan illalla hyödynnettäväksi. Aurinkosähköjärjestelmät ovat asennuksen jälkeen lähes huoltovapaita, vain paneelien puhdistus ajoittain on tarpeellista. Kun vielä vuonna 2006 aurinkosähkön hinta oli viisi euroa per watti, on hinta tänä päivänä 0,5 euroa watilta, Ahola huomauttaa. Suomi on kuitenkin lähes Keski-Euroopan veroinen alue aurinkoenergian tuotantoon. Toinen aurinkoenergiaan liittyvä ajatteluvirhe on pitää aurinkoenergiainvestointeja kalliina ja takaisinmaksuaikaa pitkänä. Näin ollen, jos alkuun aurinkosähkö ottaa 1,5 euroa per watti, kun huomioi- daan investoinnin osuus ja kahden prosentin pankkikorko, saadaan aurinkosähkön hinnaksi 30 vuoden ajalta 6-7 senttiä per watti. Myös taloyhtiöt tulisi saattaa tuen piiriin. Tämä on paitsi ekologista, myös taloudellisesti kannattavaa, Ahola sanoo. – Aurinkoenergiajärjestelmän realistinen elinkaari on noin 30 vuotta. ajamaan uusiutuvia energiamuotoja, piti ne saada taloudellisesti kannattavaksi. Siksi paikallinen sähköyhtiö ostaa noin kaksi kolmasosaa aurinkosähköstäni. Inverteri on kytketty talon sähkökeskukseen
Tulevaisuudessa tehot nousevat 220 MWh:n. Taloyhtiöt aurinkosähkön hyödyntäjiksi Aurinkosähkössä piilee Aholan mukaan vielä valtava hyödyntämätön mahdollisuus taloyhtiöille. – Kampukselle toteutettiin erilaisia asennustyyppejä. – Keskitetty toimintamalli laskisi perusmaksua ja avaisi oven aurinkoenergian hyödyntämiseen. Taloyhtiöt voisivat myydä aurinkoenergialla tuotettua ylijäämää energiayhtiöille ja ostaa ainoastaan puutuvan sähkön. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden tuotekehittelyssä. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Teemu Leinonen. Miksi sähkön kohdalla jokainen asukas tekee omat sopimuksensa ja maksaa pienenä kuluttajana isot perusmaksut, Ahola kysyy. LUT:n kampuksella aurinkoenergiaa on sijoitettu myös autokatoksiin. Osa piikidepaneeleista on sijoitettu kiinteistöön tasakattoasennuksina, jollaisia hyödyntävät yleisesti kookkaat liikekiinteistöt ja julkiset rakennukset. Aurinkopaneeleita on asennettu myös seinäpaneeleiksi, Ahola kertoo. – Monikiteisten piikidepaneelien ohella kampuksella on käytössä ohutkalvopaneeleita, joita voidaan taivuttaa kiinteistön rakenteiden mukaan, sekä auringon mukaan kääntyvät, telineeseen sijoitetut paneelit, joilla voidaan tutkia tietyn kulman vaikutusta energiatehokkuuteen. Aurinkovoimalla tuotetaan 5 prosenttia yliopistokiinteistön tarvitsemasta sähköstä, tällä hetkellä 160 MWh teholla. Vuonna 2011 LUT:n sähkönkulutus oli 7200 MWh. Lappeenrannan aurinkovoimala toimii sähköenergian tuotannon lisäksi tutkimus- ja opetuslaboratoriona, jossa selvitetään muun muassa aurinkokennojen verkkoliityntöjen toteutusta ja toimivuutta. Tällä hetkellä yritykset ja yhteisöt voivat hakea aurinkoenergiajärjestelmiä varten 30 prosentin investointitukea. Aholan mielestä myös pienemmät toimijat kuten taloyhtiöt tulisi saattaa tuen piiriin. Osa paneeleista on sijoitettu osaksi rakennusta esimerkiksi autokatoksiin. Tällä hetkellä taloyhtiöiden lämmitys hoidetaan keskitetysti ja vesi laskutetaan kulutuksen mukaan yhtiövastikkeessa. Yliopisto tekee yhteistyötä myös aurinkoteknologiaa valmistavan teollisuuden kanssa. Mikäli valtio haluaa edistää uusiutuvan energian käyttöä, ei sen tulisi ennalta rajata, onko kyseessä tuulivoima, vesivoima, biovoima tai aurinkosähkö, vaan antaa toimijoiden tehdä itse valintansa uusiutuvan energian muodosta, Ahola sanoo. vaihtoehto. – Aurinkosähkö voisi palvella energiatehokkuuden lisäämisessä aivan uudella tavalla. Lappenrannan yliopistokampus saa sähkönsä auringosta Aurinkoenergia soveltuu loistavasti hyödynnettäväksi pohjoisilla leveysasteilla. Kun vielä vuonna 2006 aurinkosähkön hinta oli 5 euroa per watti, on hinta tänä päivänä 0,5 euroa watilta. Vuodenajalla ei nykyisin ole sähkönkulutuksessa juurikaan merkitystä, sillä erilaiset jäähdytysjärjestelmät nakertavat kesäkauden mahdollisia lämmityssäästöjä, Ahola sanoo. – Suurissa liiketiloissa aurinkosähköä syntyy päiväsaikaan, kun sitä eniten tarvitaan, jolloin ylimäärää syntyy harvemmin. Aurinkosähköllä katetaan 5 prosenttia yliopistokiinteistön kuluttamasta sähköstä. Ahola ehdottaakin mallia, jossa taloyhtiöllä olisi yksi yhteinen sähköliittymä ja osakkaita laskutettaisiin kulutuk- sesta vedenkulutuksen tavoin. energiaan varmasti uudelle tasolle. – Mikäli taloyhtiöille myönnettäisiin investointitukea, nousisi kiinnostus aurinko- 37 Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT:n kampukselle on rakennettu yksi suomen suurimmista aurinkovoimaloista, jossa aurinkopaneeleita on jopa 1500 neliötä
Teollisuuskiinteistöt ovat jo pitkään huomioineet energiansäästömahdollisuutensa. Taloyhtiöissä on vielä runsaasti säästömahdollisuuksia. 38
Yleensä pts on laadittu isännöitsijän ja hallituksen toimesta, kuntoarvioiden pohjalta. Päinvastoin, energiaisännöinnin palvelusta taloyhtiöt saavat työkaluja konkreettisiin säästötoimenpiteisiin. 39 – Taloyhtiöissä on laadittuina korjauksia koskevat pitkäntähtäimen suunnitelmat. Karveksen mukaan taloyhtiöissä peruskorjauksia tulisikin tarkastella kokonaisuuksina, joissa energiansäästömahdollisuudet on huomioitu. – Käyttämällä oikeita työkaluja oikeissa paikoissa voidaan kustannustehokkaasti löytää kiinteistön energiansäästöpotentiaali. Selvityksen laajuus riippuu kiinteistön kokoluokasta sekä tarkasteltavien järjestelmien. Energiakysymykset kannattaa selvittää saneerauksen yhteydessä Energiaisännöitsijä selvittää kiinteistön säästömahdollisuudet Energiaisännöinti on Karves Yhtiöiden kehittämä energia-asiantuntijapalvelu, jolla kiinteistöjen energiatehokkuutta voidaan parantaa. Hänen mukaansa samoja toimintamalleja, joita on käytetty suurissa teollisuuskiinteistöissä, voidaan soveltaa myös pienempiin asuinkiinteistöihin. – Usein tilanne on se, että suuret yrityskiinteistöt ovat teettäneet energiakatselmukset ja tehneet säästöjä synnyttävät toimenpiteet. Mittauksia ja mallinnuksia tehtäessä tavoitteena on aina selkeän kokonaiskuvan muodostaminen nykytilanteesta. Energiaisännöintipalveluun ei tarvita alkuinvestointeja, vaan kustannukset voidaan kattaa syntyneistä säästöistä. K arves Yhtiöiden kehittämä energiaisännöinti pyrkii kiinteistöjen energiatehokkuuden kokonaisvaltaiseen parantamiseen. Energiaisännöinti auttaa kiinteistöä selvittämään ja toteuttamaan kannattavat energiansäästöhankkeet. Korjaussuunnitelmissa lvi-, sähkö- ja rakennustekninen puoli on huomioitu, mutta energiatehokkuus jää suunnitelman ulkopuolelle. Ei kilpailla isännöinnin kanssa Energiaisännöinti ei tarkoita isännöinnin kanssa kilpailevaa toimintaa. Sen sijaan asuinkiinteistöissä on vielä valtavasti hyödyntämätöntä energiansäästöpotentiaalia, joka kannattaisi valjastaa energiaisännöinnin avulla taloyhtiön käyttöön, Karves toteaa. Esimerkiksi toisen kiinteistön tuottamaa lämpöä voidaan hyödyntää toisessa kiinteistössä, Karves Energia&Valvonta Oy:n toimitusjohtaja Kim Karves sanoo. – Suuret toimitilat tai teollisuuskiinteistöt, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan, saadaan pienellä investoinnilla energiatehokkaiksi. Alkuaan toimintamalli on syntynyt tehostamaan teollisuuden, logistiikan ja kaupan alan kiinteistöjen energiatehokkuutta
Mikäli saneerausta ei ole tulossa, voidaan energiansäästöä arvioida pts:n ja tunnuslukujen kautta. määrästä ja tekniikasta. Energiansäästökorjaukset kannattaa ajoittaa taloyhtiössä tehtävien muiden saneerausten yhteyteen. Raportoim- me löydöistämme asiakkaalle selvityksen laajuudesta riippuen muutaman sivun raportista lähes sadan sivun, erittäin laajaan tarkasteluun. Sopimuskaudella seuraamme asiakkaan energiankäytön kehitystä ja raportoimme siitä, Karves sanoo. Pelkkä energiansäästöpotentiaalin kartoittaminen ei riitä. – Energiaisännöintisopimuksella sitoudumme tekemään pitkäjänteistä työtä asiakkaan energiatehokkuuden ja energiatalouden parantamiseksi. Energiatehokkuustoimenpiteisiin voi kuulua myös esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntäminen tai viemäreiden lämmöntalteenottojärjestelmän käyttöönotto. Tärkeää on huolehtia hankkeen loppupäässä siitä, että säästöjä todella syntyy. Energiahanke rahoitetaan syntyneillä säästöillä Energiaisännöinnin konsepti perustuu malliin, jossa asiakkaalta ei edellytetä alkuinvestointeja, vaan syntyneet säästöt jaetaan palveluntilaajan kanssa sopimuskauden ajalta. – Mikäli peruskorjaushanke on taloyhtiössä tulossa, energiakysymykset tulisi huomioida ja kiinteistön säästöpotenti- aali selvittää viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa. Mikäli jokin korjaushanke on lähdössä käyntiin, tehdään energiansäästölaskelma sekä investointiselvitys kiinteistön todellisilla luvuilla, jolloin nähdään, mitä säästetään, mitä investointi maksaa, ja kannattaako satsaus kiinteistössä, Karves sanoo. – Kiinteistössä suoritettujen mittausten pohjalta teemme kannattavuusanalyysit, joiden perusteella löydämme kustannustehokkaimmat energiansäästötoimenpiteet. Energiaisännöitsijä toimii asiantuntijana toimenpiteiden toteuttamisvaiheessa. Selvitys kattaa kaikki kiinteistön järjestelmät, tai tarvittaessa vain yksittäisjärjestelmiä. Teksti: Tuula Kolehmainen Kaaviot: Karves Yhtiöt 40. Karves kuitenkin muistuttaa, että mikäli taloyhtiössä on esimerkiksi linjasaneeraus lähivuosina edessä, ei energiasaneeraukseen kannata ryhtyä, vaan toteuttaa energiasuunnitelmat saneerauksen yhteydessä. – Asiakkaalle ei synny energiaisännöinnistä lisäkuluja, päinvastoin, energiakustannukset pienenevät, Karves muistuttaa. Raportoinnin pohjalta voidaan lähteä toteuttamaan kannattavimpia energiatehokkuustoimenpiteitä. Saneeraushankkeet viedään liian pitkälle Kiinteistöjen suurin ongelma piilee Karveksen mukaan siinä, että saneeraussuunnitelmat ja päätökset viedään usein taloyhtiöissä pitkälle, ennen kuin havahdutaan energiakysymyksiin. Etenkin 1970-80-lukujen betonielementtitaloista löytyy useita Karveksen mukaan kannattavia energiansäästökohteita. Todennamme energiansäästön joko yksinkertaisesti mittaamalla tai laskennallisin keinoin. Kun säästömahdollisuudet on selvitetty, Karves Yhtiöt ehdottaa kannattavia toimenpiteitä energian säästämiseksi. – Energiansäästömahdollisuudet voidaan laskea kiinteistötyypin perusteella. – Pienilläkin korjaavilla toimilla, kuten patteriverkoston säädöillä tai vakiopaineventtiileillä voidaan saavuttaa tuntuvia säästöjä
41. Varmistaa toimenpiteiden toteutuksen 4. Todentaa ja raportoi syntyneet säästöt Lukostojen saneeraukset – Uusimmat Abloy avainjärjestelmät: mekaaninen Sento ja sähkömekaaninen Protec2 CLIQ – Abloy Optima kulunhallinta Avainhallinta- ja huoltosopimus – Nopea ja suojattu avaintoimitus – Aina ajan tasalla oleva avainrekisteri – Huoltosopimuksella varmistat myös jatkossa, että lukostoa huoltaa valtuutettu Abloy-palvelu Palonsulkujärjestelmät ja savunpoisto – Palonsulkujärjestelmien suunnittelu, asennus ja huolto – Savunpoistojärjestelmien huollot – Paikalliset paloilmoitusjärjestelmät ullakoille, kellareihin yms. Ehdottaa kannattavimpia energiansäästötoimenpiteitä 3. Energiaisännöinnin kustannukset katetaan syntyneillä säästöillä. Energiaisännöinti 1. Kartoittaa energiansäästöpotentiaalin 2
Silloin pitää olla valmiina Suomen tiekartta 2020-luvun lähes nollaenergiataloihin. 2020-luvulla jokaisen rakennuksen on tuotettava uusiutuva omavaraisenergia esimerkiksi ilma- ja/ tai maalämpöpumpuilla ja/tai aurinko-, tuuli- tai biokaasuvoimalaitoksella. TALOTEKNIIKKA Virolaissyntyinen Jarek Kurnitski on Euroopan johtavia talotekniikan ja rakennusfyysisesti lähes nollaenergiatalojen asiantuntijoita. 42 Kun esimerkiksi toimistorakennuksilla energiatehokkuusluku on nyt 170, voidaan päästä hiukan alle 100:aan, mutta nollaan ei pystytä mitenkään. – Toinen olennainen asia on se, ettei lähes nollaenergiatalokaan onnistu ilman omaa energian tuottoa. Suomalaiset eivät osaa vielä oikein hahmottaa, mikä on olennaista nollaenergiatalossa. Tuotanto-, liikeja toimistorakennuksissa riittää hieman vähemmän eristettä, koska niissä korostuu taloteknisten järjestelmien merkitys.. Perusteellinen syventyminen alan kehitysnäkökulmiin kuuluu Kurnitskin puheissa. Siksi Euroopassa yleisestikin puhutaan lähes nollaenergia- eli nZEB-rakennuksista, professori vastaa. – Suurimmat muutokset ovat suunnittelun puolella. P rofessori Jarek Kurnitskin alana insinööritieteiden korkeakoulussa ovat lähes nollaenergiarakennukset. – Rakennuksen vaippaan ei tarvita lisää paksuutta. Se ei ole myöskään taloudellisesti järkevää. Miten sitten toteutuvat 2020-lukuun mennessä direktiivien mukaiset lähes 0-energiatalot. Mitä sanoo Kurnitski. Maalaisjärjellä nollaener- giatalo on Suomessa mahdottomuus. – Suomen kylmässä ilmastossa nollaenergiataloon voidaan päästä pientaloissa, joissa on suhteessa laaja katto- ja seinäpinta-ala. Suomessa pyritään vain lähes nollaenergiarakennuksiin Suurimmat muutokset suunnitteluun – Täysin energiaa ulkopuoleltaan ostamaton rakennus on Suomessa mahdollista vain pientalona, sanoo professori Jarek Kurnitski. Suunnittelu siis maksaa nykyistä enemmän ja vaatii enemmän aikaa. Hänen tämänhetkinen projektinsa Aalto-yliopiston professorina kestää heinäkuun 2016 loppuun. Isoissa rakennuksissa sen sijaan jäädään suhteellisen kauas nollasta. Passiivitalojen rakenneratkaisut riittävät ja tulevat yleistymään, ratkaisut, jotka estävät lämmön karkaamista vaipan kylmäsiltoina, ikkunoista, ilmanvaihdosta jne. – Suomessa on jo rakentamiskäytännöt tällaisille asuinrakennuksille
Uskon, että sieltä tulee perusteltu ehdotus siitä, mikä olisi sopiva ja kustannustehokkaasti saavutettavissa oleva energiatehokkuustavoite. Odotan myös kehitysehdotuksia laskentamenetelmiin, Kurnitski sanoo. Kunnianhimoa ehkä voisi olla enemmän. Esimerkiksi tuulisella saaristopaikalla on omat etunsa ja kaukolämpöalueella omansa. TALOTEKNIIKKA Suunnittelun osattava liittää osat ”kartaksi” – Suunnittelussa korostuu se, että yksittäiset tehokkaat energiantuotannon, lämmityksen/ jäähdytyksen ja ilmanvaihdon osat pitää osata liittää yhteen”kartaksi” niin, että ne toimivat automaattisesti ja optimaalisesti. 43. Ympäristöministeriön, Rakennusteollisuus RT:n ja LVI-talotekniikkateollisuus ry:n käynnistämässä FInZEB-hankkeessa kiteytetään rakennusalan yhteinen näkemys sille, mitä Suomessa tarkoitetaan EU:n edellyttämillä lähes nollaenergiarakennuksilla. Ne pitää osata hyödyntää ja sovittaa rakennuksen arkkitehtuurin ja toimintojen kanssa niin, että lopputulos on tehokas ja toimiva. Jarek Kurnitski kuvasi lähes nollaenergiatalon laskennallisesti näin kesällä 2012. Tahtotila yhdistyy FInZEBhankkeessa, jolla koko rakennusala aloittaa siirtymisen lähes nollaenergiarakentamiseen. – Ehdotuksen on määrä valmistua keväällä 2015. Tarvitaan integroitua suunnittelua, jossa energiatehokkuus on yhtenä päämääränä, Kurnitski kuvaa. Saksassa on osoitettu, miten aurinkosähköllä leikataan päivän kulutushuippua. Kun itse on tuotettava uusiutuvaa energiaa, kyse on hajautetusta energiantuotannosta, jolloin ratkaisut ovat hyvinkin rakennuspaikasta ja rakennustyypistä riippuvaisia. – Talotekniset laitteet, esimerkiksi sähkömoottoreiden ja lämpöpumppujen hyötysuhteet, kehittyvät ja myös uusia teknologioita keksitään jatkuvasti. – Suomessa on hyvät koulutusjärjestelmät, eli osaamista kyllä löytyy. Suomessa ovat lämpöpumput lyöneet itsensä läpi, ja Kurnitski arvelee aurinkoenergian olevan seuraava läpilyöjä. – Tarkoitus ei ole määrätä niin tiukkoja nZEB-vaatimuksia, että tulee turhia lisäkustannuksia. Itse tuotettava jotakin omavaraisenergiaa Lähes nollaenergiatalon edellytys on omavaraisenergian tuottaminen
Lämmintä vettä ei käytetä paljon, mutta sähköä tarvitaan esimeriksi kesällä jäähdyttämiseen. Miten muut uusiutuvat energiat. Laskennallisesti Suomessa ei omasta ylimääräisestä eli verkkoon syötetystä energiantuotannosta saa hyötyä. Ilma- ja maalämpö ovat ajaneet itsensä läpi suomalaisessa rakentamisessa ja peruskorjauksessa. koskevat vain rakennuksessa hyväksi käytettävää energiaa, Kurnitski sanoo. Määräykset Pientalojen ylimääräisen aurinkosähkön toimituksesta sähköyhtiöille aletaan päästä sopimuksiin. Keräimet yleistyvät siis asuinrakennuksissa, Kurnitski aloittaa energialähteiden vertailun. Se on poliittinen valinta. Pientalojen ylimääräisen aurinkosähkön toimituksesta sähköyhtiöille aletaan päästä sopimuksiin, mutta merkittävää hintaa siitä ei saa. – Tuulen osalta on aika yleinen käsitys, että se ei sovellu tiiviiseen kaupunkirakentamiseen vaan suurempiin keskitettyihin sähköntuotantojärjestelmiin. Energiaa ei pakko tuottaa omalla tontilla – Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi antaa kuitenkin sellaisenkin mahdollisuuden, 44. – Periaatteessa täällä on tähän asti menty keskitetyn energiantuotannon ehdoilla. – Kuitenkin lähes nollaenergiatalojen henki edellyttää ambitioita niin energiatehokkuusvaatimusten kuin uusiutuvan energian lisäämisen osalta, ja toivottavasti asiat Suomessakin muuttuvat. Nykylaskelmissa ja määräyksissä ei yksinkertaisesti ole otettu huomioon muualle vietyä energiaa. Mikä energia kannattaa missäkin. – Aurinkolämpö on kannattava, kun talossa on paljon käyttöveden kulutusta. – Toimistorakennuksissa taas aurinkosähköjärjestelmät ovat edullisimmat. TALOTEKNIIKKA Hajautettu energiantuotanto on joutunut Suomessa sivuraiteelle. Kurnitski ennustaa aurinkopuolella vastaavanlaisia läpimurtoja kuin lämpöpumpuilla on ollut. Saaristossa voivat kuitenkin pientuulimyllyt olla hyviä. FInZEB -hanke luo ehdotuksen siitä, miten ja millaisin laskelmin jokaisessa rakennuksessa yksilönä voidaan pyrkiä parhaaseen mahdolliseen resurssi- ja energiatehokkuuteen. Kurnitski osoitti kesällä 2012, että sähkön verkkoon syöttämiselle tarvitaan lainsäädäntö
– Yhteistyökuvioille on monenlaisia malleja. Ohjeen tuottamista ovat rahoittaneet ja tukeneet Aurinkoteknillinen yhdistys ry, Bioenergia ry, Callidus Oy, Kaukomarkkinat Oy, Nibe Energy Systems Oy, ONE 1, Recair Oy, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Suomen Lämpöpumppu¬yhdistys SULPU ry, Tuulivoimayhdistys ry, Ruukki Construction Oy sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), Kuntaliitto, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja ympäristöministeriö Rakennusinsinööriliiton RIL:n opas lähes nollaenergiatalojen rakentajille kertoo nimenomaan uusiutuvan lähienergien liittämisestä rakennukseen. että oman tuotannon ei tarvitse tapahtua omalla tontilla, kunhan se tapahtuu paikallisesti, lähellä, esimerkiksi useampien rakennusten yhteisomistuksessa. Julkaisun tarkoitus on palvella sekä uudis- että korjausrakentamista. Yhteishankintaa voi harjoittaa myös aurinkosähkön tai biokaasun tuotannossa. Pääasia, että rakennetaan uutta uusiutuvaa sähköntuotantokapasiteettia, Kurnitski kertoo. RIL:n yhteistyössä alan toimijoiden kanssa laatiman julkaisun tavoitteena on tarjota uusiutuvan lähienergian hyödyntämiseen liittyvää suunnittelu- ja toteutustietoa erityisesti suurten rakennusten (kerrostalot, rivitalot, toimistorakennukset, liikerakennukset, jne.) tarpeita varten. Julkaisun ovat kirjoittaneet Eino Rantala (pääkirjoittaja) ja Gunnar Åström (RIL). Niinhän saksalaiset viljelijät ovat kokeiluissaan tehneet, ja Suomessa on tapauksia, missä olisi järkevää investoida tuulimyllyyn, joka ei ole omalla tontilla. Kohderyhminä ovat ensisijaisesti alan ammattilaiset kuten rakennuttajat, suunnittelijat (energia-asiantuntijat, arkkitehdit ja tekniset suunnittelijat), toteuttajat, laitetoimittajat, isännöitsijät sekä valvonta- ja kaavoitusviranomaiset. Ohje käsittelee käytössä olevia energiamuotoja sekä niiden teknisten ominaisuuksien ja mahdollisuuksien että hankeprosessiin liittyvien eri osa- puolten tehtävien kannalta. Tätä ennen hän työskenteli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston SITRAn energi- lyssään. Julkaisussa on kuvattu järjestelmien toteuttamiseen liittyviä hankinnan, suunnittelun ja rakentamisen erityispiirteitä. Hän oli mukana laatimassa Suomen sisäilmastoluokitusta, ja hän on kehittänyt kokonaisenergiatarkastelun Viron ja Suomen nykyisiä rakennusten energiatehok- alto -yliopiston professorin Jarek Kurnitskin alana insinööritieteiden korkeakoulussa ovat lähes nollaenergiarakennukset (nZEB, nearly Zero Energy Buildings) heinäkuun 2016 loppuun asti. Hän oli johtavassa asemassa laadittaessa eurooppalaisia teknisiä määritelmiä lähes nollaenergiarakennuksille. Näin otsikoi nettivisullaan Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ja esittelee tuottamansa oppaan suunnittelijoille sekä toteuttajille. Kurnitski on kansainvälisesti erittäin arvostettu tutkija. Virosta Helsingin teknilliseen korkeakouluun opiskelijaksi tullut Kurnitski valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1995, ja hänestä tuli 30-vuotiaana Suomen nuorin tekniikan tohtori LVI-alalla ja rakennusfysiikassa. Laadintaan ovat osallistuneet myös hankkeen yhteistyökumppanit. Seuraavan viiden vuoden aikana on otettava kantaa siihen, miten Suomessa energia- ja rakennuspolitiikka integroidaan sellaiseksi, että tukee nZEB-tavoitteiden toteutumista. Ohjeen sisältöä voivat hyödyntää myös rakennusten omistajat. Niin, kuusmääräyksiä varten. Hänen työnsä WHO:ssa johti sisäilman laatua, kosteutta ja hometta koskeviin WHO:n ohjeisiin, jotka Maailman terveysjärjestö julkaisi vuonna 2009. Teksti: Terttu Iiskola Rakennusinsinöörit tuottivat oppaan U usiutuvien lähienergioiden käyttöä rakennuksissa lisättävä – lähitulevaisuuden suuri haaste. Kurnitski tietää, että suurimmilla rakennusliikkeillä on tämän suuntaisia ideoita kehitte- Lähes nolla -rakennusten asiantuntija A aohjelman johtavana asiantuntijana vuosina 2009–2012. Hän on osallistunut tiiviisti Euroopan LVI-alan ammattijärjestön REHVAn toimintaan. Hän on huhtikuusta 2012 alkaen ollut myös Tallinnan teknillisen yliopiston nZEB-tutkimusryhmän johtaja. – Suomessa ei, ja ei juuri muuallakaan, ole vielä minkäänlaista lainsäädäntöä tämän kaltaisille vapaaehtoisille kokeiluvaiheessa oleville ohjelmille. UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT www.ikkuna-asiantuntija.fi Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 45. TALOTEKNIIKKA – Yhteistyökuvioille on monenlaisia malleja. että rastille voidaan suunnistaa luovasti ilman, että jotkut yksityiskohtaiset, mekaaniset ja hajanaiset rakennusmääräykset ovat esteenä. Uudet vaatimukset tulevat edellyttämään kaikilta alan toimijoilta uutta asennetta ja oman osaamisensa päivittämistä. Suurissa rakennuksissa tarvitaan pientaloihin verrattuna monipuolisempia lähienergiajärjestelmiä ja suurempia yksiköitä. Toukokuun alun uutisen mukaan RIL:n uusi julkaisu Uusiutuvien lähienergioiden käyttö rakennuksissa tuo uusiutuvan lähienergian hyödyntämiseen liittyvää tietoa suurten rakennusten suunnittelijoille
Asumiseen liittyvää tietotekniikkaa kehitetään koko ajan, mutta ainakin toistaiseksi 46 on kyse kuriositeeteista: hauskoista mutta melko tarpeettomista laitteista, jotka eivät varsinaisesti tuo asumismukavuuteen välttämätöntä lisäarvoa: – Kuluttajat suhtautuvat melko kriittisesti uuteen teknologiaan. Tekniikka mahdollistaa monenmoista, mutta turhiksi koetuista vempeleistä ei olla valmiita maksamaan, toteaa erikoistutkija, tekniikan toh-. Laite säätää kodin lämpötilaa käyttäjien elintapojen ja mieltymysten mukaan. Tuotteen muotoilu miellyttää monia – rumat ja epäkäytännölliset tekniset laitteet eivät kiinnosta nykykuluttajaa. Valaistus vaihtaa väriään tunnelman mukaan ja ulko-oven lukko aukeaa itsestään, kun asukas saapuu kotiin. Kuva: nest.com Teknologia auttaa energiankulutuksen seuraamisessa Älytalo kuuluu vielä tulevaisuuteen T Helppokäyttöisyys, mukavuus ja estetiikka ovat avainasemassa, kun kotiin hankitaan asumiseen liittyvää tietotekniikkaa. ermostaatti säätää itsestään huonelämpöä viileämmäksi illan tullen, ja sähköpostiin pärähtää viesti jos mökin pihalla hiippailee joku. TALOTEKNIIKKA Nest -älytermostaatti on lyönyt itsensä läpi maailmalla. Älysovellusten avulla voidaan muun muassa säätää kodin lämpötilaa ja valaistusta, mutta aivan vielä tekniikka ei ole tavoittanut suuria kuluttajamassoja
Jo nyt markkinoilla on tekniikkaa, joka mahdollistaa esimerkiksi energiankulutuksen reaaliaikaisen seuraamisen asuntotai laitekohtaisesti. Ihmiset eivät halua panostaa ratkaisuihin, joiden toimivuudesta ja tarpeellisuudesta ei ole pitkäaikaista näyttöä. Turvallisuutta vai turvattomuutta Asumiseen ja rakentamiseen liittyvät rakennemuutokset ovat hitaita. olla helppokäyttöisiä: kukaan ei halua tuntea itseään tyhmäksi. Nestin termostaatit oppivat käyttäjänsä elintavoista ja säätävät lämpötilaa automaattisesti tilanteen mukaan: työpäivän ajan Nest -termostaatti pitää asunnon viileämpänä ja lämmittää kodin uudestaan kun asukkaan kotiintuloaika lähestyy. Nest-termostaatti oppii tavoille Vaikka Suomessa älysovellusten hyödyntäminen on toistaiseksi melko vähäistä, maailmalla muutama tuote on kohonnut hitiksi. Erilaiset älykkäät murtohälyttimet ja liikkeentunnistuskamerat ovat verrattain suosittuja muun muassa kesämökkikäytössä. Tammikuussa Google osti älytermostaatteja ja -palovaroittimia valmistavan pienen Nest-yhtiön 3,2 miljardin kauppasummalla. Sami Karjalaisen mukaan älytermostaattien suosioon vaikuttaa juuri niistä saatava konkreettinen taloudellinen ja energiaa säästävä hyöty. Erikoistutkija näkee potentiaalia edullisten ja helppokäyttöisten kosketusnäyttölaitteiden hyödyntämisessä myös asumisen teknologiaan liittyen. Huoli ei ole aivan turha. – Jos laite on hyödyllinen, helppokäyttöinen, kaunis ja järkevän hintainen, se herättää kyllä mielenkiintoa, Karjalainen toteaa. Sxêê÷ïàx???????Yxê?????M?Ð??œ?œ???ó?œœœœ???ê??ï?Õ???÷¢x?Õïà?à????÷ê???www.suodatinkeskus.com 47. Myös kestävyys ja turvallisuus mietityttävät, erikoistutkija Karjalainen summaa. Karjalainen uskoo, että turvallisuusteknologiaa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää enemmän myös kodeissa. Karjalainen uskoo, että älysovellusten suosio kasvaa kun niistä aletaan saada selvää taloudellista tai vaikka energiankulutukseen liittyvää hyötyä. Myös Karjalainen itse tarkkailee kotinsa energiankäyttöä tällaisen sovelluksen avulla. – Laitteiden pitäisi toimia saumattomasti keskenään ja Erikoistutkija Sami Karjalainen VTT:ltä uskoo, että asumiseen liittyvässä teknologiassa tärkeintä on käytännöllisyys; se että asukas kokee saavansa laitteesta konkreettista hyötyä. VTT:n erikoistutkija Kalevi Piira näkee miljardiluokan kaupan merkkinä siitä, että kiinnostus älysovellussektoriin on kasvamassa. TALOTEKNIIKKA – Laitteiden pitäisi toimia saumattomasti keskenään ja olla helppokäyttöisiä tori Sami Karjalainen Teknologian tutkimuskeskus VTT:lta. – Erilaisia termostaattiratkaisuja on kehitteillä myös muun muassa Danfossilla ja meillä VTT:llä, Piira kertoo. Älyteknologian suosion kasvamiseen vaikuttaa myös tekniikan hinta. – Laitteen olemassaolo itsessään ei tuo säästöjä, mutta tietoisuus omista energiankäyttötottumuksista ohjaa muuttamaan tapoja ympäristölle ja kukkarolle edullisemmiksi. Karjalainen toteaa, että elektroniikan hinta laskee yleisesti koko ajan. Esimerkiksi juuri Nestin palovaroittimen liikkeentunnistusteknologiassa todettiin keväällä niin suuri turvallisuusriski, että yhtiö veti tuotteen toviksi kokonaan pois markkinoilta. Esimerkiksi itsestään sammuvat kodinkoneet ovatkin jo osa monen talouden arkipäivää. Toisaalta älyteknologia panostaa turvallisuuteen, tai ainakin turvallisuuden tunteeseen. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! ??S?÷¢x?Õï?x?Þx???xà?Õ????M???Õ??÷¢x??Õê. ??S?÷¢x?Õïàxïàxx????S?÷¢x??Õê??ê?û??êÕ??÷Þï?ê?àxxï Asiakkaanamme et maksa liikaa! Kun sisäilmalla on merkitystä. Kiinnostus tällaiseen tekniikkaan on vähitellen kasvamassa. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Sami Karjalainen / VTT ja Nest Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. Karjalainen kertoo, että markkinoilla on myös sovelluksia, joiden avulla voi aktiivisesti seurata kodin energiankulutusta
Vedenkäsittelyosaan muodostetaan ohjausyksikön avulla vaihtelevataajuuksinen magneettikenttä, joka muokkaa veden kovuustekijöitä siihen muotoon, etteivät partikkelit tartu putkistoon, kertoo tuotepäällikkö Mikko Timonen Bauer Watertechnology Oy:stä. Laitteiston asentaminen kannattaa myös vanhaan putkistojärjestelmään. Suljettuihin lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin asennetaan lisäksi sivuvirtasuodatin, koska vanhat saostumat pehmenevät ja poistuvat järjestelmästä vähitellen. Esimerkiksi VTT:n tekemässä tutkimuksessa on todettu, että syöpymien eteneminen on hidastut laitteiston käyttöönoton jälkeen, Mikko Timonen kertoo. Putkistoa ei myöskään rassata tai pinnoiteta. – Ratkaisu suojaa putkistoa sisäpuoliselta korroosiolta, mahdollistaa merkittävän energiansäästön sekä pidentää vesikalusteiden ja vettä käyttävien kotitalouskoneiden käyttöikää. Laitteisto parantaa myös veden laatua. Laitteisto on huoltovapaa. Vedenkäsittelyratkaisulla putkistolle lisää ikää Bauerin vedenkäsittely-ratkaisu parantaa vedenlaatua ilman kemikaaleja sekä pidentää käyttövesi-putkiston ikää. Ratkaisu sisältää putkistoon asennettavan vedenkäsittelyo- san ja ohjausyksikön. Kemikaaleja tai lisäaineita ei tarvita. Isoja säästöjä lämmityskuluissa Asunto Oy Särkiniemen Hakan hallituksen puheenjohtaja Ari Miettinen kertoo kuopiolaisen taloyhtiönsä säästäneen 14 000 euroa vuodessa lämmityskustannuksissa, kun patterit lämpiävät kunnolla, sekä 7 200 euroa käyttöveden kulutuksen. Lisää sakkaa ei siis synny. K un kiinteistön putkiin on kertynyt sakkaa, virtaukset heikentyneet, eivätkä patterit lämpene, voi suuri putkiremontti jäädä sittenkin pelkäksi uhkakuvaksi. Bauerin vedenkäsittelylaite voi ratkaista ongelmat edullisesti ja tehokkaasti sekä siirtää remontintarpeen pitkälle tulevaisuuteen. Käsitelty vesi liuottaa vähitellen vanhat saostumat, yleensä kalsiumkarbonaatin mikro- 48 skooppisen pieniksi kiteiksi aiheuttamatta veteen minkäänlaisia toiminta- tai makuhäiriöitä
VTT selvitti laitteiston toimintaa kahdessa neliportaisessa asuntoyhtiössä Espoossa. Kohteessa haluttiin selvittää vedenkäsittelyn vaikutuksia putkistojen syöpymisen etenemiseen, sakkakertymiin sekä käyttöveden laatuun. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Bauer Watertechnology Oy. – Putkiston huoltokustannukset ovat pudonneet lähes olemattomiin. Myös kiinteistön talonmies vahvisti, että sekä vesikalusteiden korjaustarve että putkistojen vuodot vähenivät, veden maku ja haju paranivat Bauerin käyttöönoton jälkeen. Käyttövesijärjestelmään olemme asennuttaneet laitteet ainakin kohteissa, missä on huoneistokohtainen vedenkulutuksen mittaus, isännöitsijä Ismo Hämäläinen kertoo. – Päätimme kokeilla Bauerin laitteita. Kemikaalitonta menetelmäämme on kehitetty parikymmentä vuotta ja asentaminen perustuu aina asiakaskohtaiseen mitoitukseen, jossa kartoitetaan veden kulutusmäärät sekä vesimittarien koko, lämmitysjärjestelmissä verkoston koko. Ongelmat hävisivät parissa kuukaudessa laitteiden käyttöönoton jälkeen. – Olemme suomalainen yhtiö, jonka tuotanto ja tuotekehitys on Saksassa. Koska sakkaumat alkavat irtautua laitteiston asentamisen jälkeen, Hämäläinen suosittelee suodattimien vaihtoa ensimmäisenä vuonna kolmen kuukauden välein ja sen jälkeen kerran vuodessa. Sen jälkeen olemme asennuttaneet järjestelmän lämmitysjärjestelmään kaikissa peruskorjaus- ja uudisrakennuskohteissamme. Tutkimusraportissaan VTT totesi, että 16 kuukautta Baue- rin käyttöönoton jälkeen tutkitun kiinteistön kylmävesiputkiston sakkakertymät olivat yleensä vähentyneet runsaasta kohtalaiksi. Yhtiö katsoo hankinnan maksaneen itsensä takaisin ensimmäisen käyttövuoden aikana, Miettinen sanoo. Sakan kertyminen väheni Jakomäessä Helsinkiläisessä Jakomäen Kiinteistöt Oy:n melko uudessa kiinteistössä oli putkistotukoksista johtuneita ongelmia lämmitysjärjestelmän kanssa. VTT:n selvityksessä hyviä tuloksia Vedenkäsittelyosaan muodostetaan ohjausyksikön avulla vaihtelevataajuuksinen magneettikenttä, joka muokkaa veden kovuustekijöitä siihen muotoon, että partikkelit eivät tartu putkistoon. Myöskään lämpimän käyttöveden putkiseinämien syöpyminen ei ollut seurantajaksolla lisääntynyt. Näin päästään toimivaan lopputulokseen, korostaa Timonen. Bauerin käyttöönoton jälkeen tutkitun kiinteistön kylmävesiputkiston sakkakertymät olivat yleensä vähentyneet runsaasta kohtalaiksi. TALOTEKNIIKKA vähenemisen seurauksena. Kiinteistösaunoissa suihkujen sihdit eivät mene enää lukkoon kalkkikeräymien vuoksi. Laitteiston asennus lämmitysjärjestelmään. – Myös vesikalusteiden vaihto loppui eivätkä hanat enää tiputa. Asuntojen arvo on noussut. Putkista poistunut sakka kertyy suodatinpatruunoihin, jotka kannattaa ainakin alussa vaihtaa pari-kolme kertaa vuodessa. Tytäryhtiöt meillä on Ruotsissa ja Venäjällä. Toimitusjohtaja Veikko Timonen kertoo Bauer-vedenkäsittelylaitteen hinnan jääneen kuopiolaiskohteessa alle kolmeen euroon neliöltä. Yli viisitoista vuotta käytössä ollut järjestelmä on asennettu Suomessa useisiin tuhansiin järjestelmiin. Asukaskyselyn perusteella asukkaat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä käyttöveden makuun, hajuun ja väriin sekä 49 veden lämpötilan tasaisuuteen suihkuaikana sekä sekoittajien toimivuuteen. Sivuvirtasuodattimien vaihto on paljastanut, miten paljon sakkaa putkistoihin ajan mittaan kertyy. Putkistoihin, pattereihin ja lämmönvaihtimiin kertynyttä sakkaa on saatu poistettua, Timonen kertoo. Lisäksi taloyhtiöön ennakoitu miljoonaluokan putkiremonttiuhka on poistunut. Kohderakennusten käyttövesiputkia tutkittiin pistokoemaisilla röntgenkuvauksilla. – Käyttökokemuksemme ovat olleet todella positiivisia. Lisäksi yhteistyökumppaneita on ympäri maailmaa. Sakan kertyminen putkistoihin on vähentynyt ja vesimittareiden elinkaari on pidentynyt. Bauerin vedenkäsittelyratkaisu parantaa lisää putkiston käyttöikää
TALOTEKNIIKKA Energia-asiantuntija Petri Jaarto Jäävuorenhuippu Oy:stä luennoi rakennusten energiansäästömahdollisuuksista Kiinteistöliiton Kiinko-koulutuksessa tänä keväänä. Asukkaat avainasemassa rakennusten energiansäästössä Tekniikka auttaa, mutta asenne ratkaisee 50
Energiaekspertti joka taloon Jokaiseen taloyhtiöön tarvittaisiin Jaarron mukaan myös vapaaehtoinen energia-asiantuntija, joka perehtyisi vallitseviin energiasuosituksiin ja -ohjeistuksiin. Olisi kuitenkin Kiinteistöhuollossa tyydytään liian usein halpoihin perusratkaisuihin kun taas autoja syynätään ihan eri tavalla! kotona halutaan mieluummin kulkea vähissä vaatteissa kuin olla raikkaassa ilmassa. Jaarron mielestä jokaisessa asunto-osakeyhtiössä tulisi olla pitkäaikainen kiinteistöstrategia ja energiaekspertti. Energiaekspertin tehtävänä olisi opastaa asukkaita järkevään energiankäyttöön ja toimia linkkinä isännöitsijän. Energia-asiantuntija Petri Jaarto Jäävuorenhuippu Oy:stä uskoo, että asumisen laadusta ei tarvitse tinkiä vaikka taloyhtiössä kiinnitettäisiin enemmän huomiota rakennusten energiankulutukseen. Tämä on tavallista muun muassa kylpyhuoneremonteissa. Näitä ovat muun muassa huono suunnittelutyö ja väärässä paikassa säästäminen. Kiinteistöstrategia kantaa kauas Energia-asiantuntija Jaarto kertoo, että teknisillä ratkaisuilla voidaan helposti vaikuttaa rakennusten energiankulutukseen, mutta tekniikka yksin ei ratkaise perustavanlaatuisia ongelmia. – Esimerkiksi huonelämpötilan pudottaminen asteella voi säästää lämmityskuluissa viisi prosenttia. Kiinteistöstrategia on taloyhtiön suunnitelma, joka ottaa huomioon rakennuksessa tehtävät muutokset pitkällä aikavälillä. Jaarto sanoo, että yleensä strategian puuttuessa taloyhtiöissä uskotaan, että pienillä huoltokuluilla talo pysyy kyllin hyvin kasassa. Asukkailta kuitenkin vaaditaan joustavuutta – usein Ilman kiinteistöstrategiaa remontit tehdään Jaarron mukaan aina samalla tavalla kuin ennenkin sen sijaan, että rakennusta nykyaikaistettaisiin. – Monissa paikoissa remontteja tehdään pikkuhiljaa ja joudutaan tämän tästä purkamaan ehostettuja kohtia, jotta päästään korjaamaan toista paikkaa. Pitkän linjan kiinteistöstrategian avulla tällaisilta töppäyksiltä voitaisiin välttyä. 51 ekologisempaa ja markkinaarvon kannalta järkevämpää kehittää taloja jatkuvasti vastaamaan nykyasujan tarpeita ja toiveita. Kiinteistöstrategian tarkoitus on kehittää taloyhtiötä, ei pitää sitä alkuperäistä vastaavalla tasolla. Pitkäikäiset kiinteistöstrategiat, taloyhtiökohtaiset energiaekspertit ja järkevä suunnitelmallisuus voisivat säästää taloyhtiöissä niin rahaa, aikaa kuin energiaakin. T aloyhtiöiden energiansäästötalkoissa tarvitaan yhteistyötä ja vuorovaikutuksellisuutta. – Samalla kun tehdään vaikka putkiremonttia, sinne voidaan tehdä valmiiksi varaumia tulevia remontteja varten, Jaarto kertoo esimerkin strategisesti tehdystä saneerauksesta
Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuva: Petri Jaarto TkT Aatos Kärkkäinen, Kilonkallio 3 A, 02610 ESPOO, puh. Konsultin kanssa voitaisiin seurata sitä, – Usein ikkunoita uusittaessa valitaan vain halvin tarjous sen sijaan että pohdittaisiin, millaiset ikkunat millekin seinälle kannattaa laittaa. Kiinteistöhuollossa tyydytään liian usein halpoihin perusratkaisuihin kun taas autoja syynätään ihan eri tavalla, Jaarto naurahtaa ja vakavoituu sitten: – Ehkä asuntojen huoltoon liittyvät asiat koetaan niin kaukaisiksi, että niiden hallinta tuntuu hankalalta. Energia-asiantuntija Petri Jaarto kuitenkin muistuttaa, että myös teknisillä ratkaisuilla on merkitystä niin rahan kuin ener- giankin säästämisessä: – Usein ikkunoita uusittaessa valitaan vain halvin tarjous sen sijaan että pohdittaisiin, millaiset ikkunat millekin seinälle kannattaa laittaa. Jaarto kertoo, että energiaeksperttejä tarvittaisiin myös siksi, että asukkailla harvoin on tarpeeksi tietoa ja taitoa hyödyntää taloyhtiöiden yhteistä omaisuutta energiatehokkaasti. 0400 311 780, aatos.karkkainen@termotohtori.fi 52. – Mitään ei kannata tehdä, jos toiminnasta seuraa vain kustannuksia. – Huoltomiehet yleensä vain korjaavat rikkinäiset laitteet, eivät opasta niiden käytössä. Myös teknisten ratkaisujen suhteen taloyhtiöiden asenteet ovat usein lyhytnäköisiä: – Ihmiset pitävät autoistaan paljon parempaa huolta kuin asunnoistaan. Suunnitelmallisuus säästää rahaa Jos taloyhtiöllä on toimiva kiinteistöstrategia ja asioista huolta pitävä energiaekspertti, asukkaiden energia-asiat ovat jo hyvällä tolalla. Jokaisen toimenpiteen täytyy joko lisätä asuinmukavuutta, nostaa asuntojen arvoa tai säästää energiaa, Petri Jaarto muistuttaa. Isännöitsijöillä tulisi olla energiaeksperttejä varten oma konsultti, jolle taloyhtiöiden energiaekspertit voisivat raportoida kuulumisista. että taloyhtiön kiinteistöstrategiaa noudatetaan järkevästi. Jos energiaekspertit saisivat luotua keskusteluyhteyttä taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden välille, asiat saattaisivat muuttua selkeämmiksi. Paahteisella eteläpuolella on aivan erilaiset vaatimukset kuin viimaisella pohjoisseinällä, Jaarto valaisee asiaa. Jos sanoma tulisi ajoissa perille, ongelmiin voitaisiin myös tart- – 20 % vedessä (lähde: taloyhtio.net) tua aikaisemmin, Jaarto toteaa. Energiaeksperttitoiminta on osoittautunut tulokselliseksi Keskimäärin säästöä on saatu: – 5 % lämmityksessä – 10 % kiinteistösähkössä ja asukkaiden välillä: – Usein yhtiökokouksissa isännöitsijät saavat ristiriitaisia viestejä: yhden kodissa on liian kuuma ja toista palelee
On kotitalouksia, joissa kulutus on jopa reilusti yli 500 litraa. Raskin mukaan veden käyttöön kuluu enemmän rahaa kuin koko taloyhtiön lämmittämiseen. Suurin osa taloyhtiöistä, joissa asuntokohtaiset mittarit on, laskuttaa asukkaita vedestä aidon kulutuksen mukaan, mutta osa taloista on yhä ilman huoneistokohtaista vesimittaria. Vedenkulutuksen skaala varsin laaja Huoneistokohtainen vesimittari ei automaattisesti tuo todelliseen kulutukseen perustuvaa laskutusta. – Kerrostaloissa vaihteluväli on noin 50-500 litraa vettä per henkilö per vuorokausi. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Ja vaikka mittari olisi, ei se aina ole laskutuksen perustana. – Sähkölaskussa samankokoisten talouksien erot kerrostalossa ovat korkeintaan kaksinkertaiset, kertoo Rask. Joissain asunnoissa ei puolestaan asuta ollenkaan tai vain tilapäisesti, joten vuotuinen keskikulutus voi olla reilusti allekin 50 litraa per vuorokaudessa koko vuoden kes- 53 kiarvona. TALOTEKNIIKKA Kun vedenkulutus-lukema on jatkuvasti näkyvillä näytön kautta, asukas on ikään kuin valmis tunnustamaan tosiasiat. Erot ovat siis usein moninkertaiset. V eden laskutuksesta päättää Suomessa taloyhtiö tai talon omistaja. – Keskimäärin veden käyttö muodostaa – veden lämmitys ja jätevesimaksu mukaan lukien - noin 37 prosenttia taloyhtiön kiinteistökustannuksista ja. Mittarivalmistaja Vexve Verto Oy:n myyntipäällikkö Tapio Rask huomauttaa, että vedenkäytössä kotitalouksissa kulutuserot ovat arvioitua suurempia, jopa yli kymmenkertaisia
– Vuonna 2016 astuu voimaan uusi mittauslaitedirektiivi, jonka mukaan asukkaalle tulee tarjota vesimittarin lukumahdollisuus. ”Emme me käytä vettä näin paljon” tai ”mittarissa on jotain vikaa” ,ovat yleisiä asenteita. Ratkaisu siirtää kulutustiedot pilvipalveluun automaattisesti kerran vuorokaudessa, jolloin laskutuksen perusteena voidaan aina käyttää todellista kulutusta. Vexven huoneistonäyttö on kooltaan noin 10 x 10 senttiä kanttiinsa. Vexve Verto suunnittelee ja valmistaa kotimaisia etäluettavia vesimittareita. Todelliseen kulutukseen perustuva laskutus yleistynee myös uuden direktiivin kautta. Tarkempi seuranta kyllä johtaa siihen, että laskutus todellisen käytön mukaan yleistyy, uskoo Rask. Uudella Vexvellä tulee olemaan lähes 300 työntekijää. Naval valmistaa pallo- ja linjasäätöventtiilejä sekä läppäventtiilejä pääasiassa kaukolämmitykseen mutta myös moniin muihin energiateollisuuden tuotteisiin. Vesi ja viemärilaitosyhdistyksen mukaan vuonna 2013 veden hinta koko maan keskiarvona rivi- ja kerrostaloissa vuonna 2013 oli kylmän veden osalta 4,18 euroa per kuutiometri. Asenteet muuttumassa Melko usein asiakas ei usko vedenkulutuksensa olevan niin suurta. Vexven vesimittareita tulee kehittämään ja valmistamaan erillinen yhtiö Vercon Oy, jolle jää noin 20 työntekijää. Yli miljoonan venttiilin tuotannosta noin 90 prosenttia menee vientiin. Lukemia verrataan naapurien lukemiin tai taloyhtiön keskimääräisiin lukemiin. Jos vaikkapa kahden hengen naapuritaloudessa molemmat ovat suihkussa puoli tuntia päivittäin, ja laskutus tapahtuu könttäsummana tai sisältyy vuokraan, joutuu vähemmän kuluttava tavallaan maksamaan myös naapurin vesilaskua. Teksi: Klaus Susiluoto WD Kuivaus Oy, Viherlaaksontie 5, 02710 Espoo Puhelin 010 759 7800, toimisto@wdkuivaus.fi Tapio Raskin mukaan vedenkäytössä kotitalouksissa kulutuserot ovat arvioitua suurempia, jopa yli kymmenkertaisia. – Olemme huomanneet, että kun vedenkulutuslukema on jatkuvasti näkyvillä näytön kautta, asukas on ikään kuin valmis tunnustamaan tosiasiat. Yleensä lämmin ja kylmä vesi eritellään omiksi ryhmikseen. Järjestelmään kuuluvat virtausanturit, huoneistoyksiköt ja näytöt sekä internetissä toimiva kulutustietojen seurantatyökalu VertoLive. Kaukolämpö ja – kylmä kulkevat tehokkaasti vahvan tuoteperheen venttiilien kautta niin Kiinassa, Venäjällä, Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. Sastamalalainen Vexve Oy osti Naval Oy:n osakekannan amerikkalaiselta Flowserveltä. on suurin yksittäinen kuluerä vastikkeissa. TALOTEKNIIKKA Seuranta pilvipalvelun kautta Vexve uudistuu Vexve Verto Oy:n emoyhtiön Vexven liiketoimintarakenne on uudistumassa. Verton älykäs vedenmittauspalvelu on käytössä yli 100 000:ssa suomalaisessa rivi- ja kerrostalokodissa. Pilvipalvelun avulla käyttäjä pystyy tarkkailemaan koko kiinteistön tai yksittäisen asunnon kulutuslukemia. Jos oma kulutus on vähäisempää, aletaan vaatia erillistä laskutusta todellisen kulutuksen mukaan. Energiateollisuus ry:n mukaan lämpimän veden hinta oli 8,94 euroa kuutiolta. 54. Mittarista näkee sekä vuorokautisen että kumulatiivisen kulutuksen. – Kun siirrytään mittareihin näytöllä, alkavat ihmiset vertailla kulutustaan aiempaa tar- Keskihinnat kemmin. Oman firmamme asiakkaista noin joka viides vesimittarin tilaaja hankkii samalla pienen näytön, josta voi tarkkailla vedenkulutusta, kertoo Tapio Rask
Yhteistyö VTT:n kanssa oli sujuvaa ja hyvin käytännön läheistä, kertoo Airaksela. – Keräinten kallistuskulman ollessa välillä 30–70 astetta ei 55 Oikea varaajamitoitus tärkeä Ympäristöministeriön aurinkooppaan – joka vastaa SFS EN –standardia - tutkimuksessa käytetyllä menetelmällä saadut laskentatulokset vastasivat mitattuja tuloksia. – Tasaisella vedenkulutuksella ja optimoimalla keräinten mitoitus voi aurinkolämmön osuus nousta asuinkerrostalossa yli 50 prosenttiin käyttöveden lämmöntarpeesta. Käytännössä vedenkulutus jää hieman pienemmäksi. Yhdessä laajimmista selvityksistä olivat mukana Rakennusliike Reponen ja Kaukora Oy sekä Tekes. Mittareiden seuraamisen on todettu vähentävän vedenkulutusta. Tasokeräimen kuukausitason hyötysuhteen voitiin todeta olleen suurimman osan mittausajasta noin viisi prosenttia parempi kuin tyhjiöputkikeräimen. Tyhjiöputkikeräimiä oli kahdeksan, pinta-ala 13,1 neliötä. VTT:llä on tietämystä myös vesimittareista tyyppihyväksyntäasioissa. TALOTEKNIIKKA Keräinpinta-alaa ei kannata suurentaa liikaa – Kerrostalojen aurinkokeräinten takaisinmaksuaika 8-13 vuotta vuosituotoissa ollut havaittavissa laskelmien perusteella merkittäviä eroja, kertoo Airaksela. – Veden kulutuksen vähentyminen vesimittarien kautta helpottaa järjestelmän mitoitusta ja tätä kautta järjestelmän kokoa. Optimointi tärkeää Vuoden 2012 tutkimuksessa vertailtiin kahta erityyppistä aurinkokeräintä siten, että taso- ja tyhjökeräinpiirit tuottivat lähes saman energiamäärän. Alun perin rakennusliike Reponen Oy käynnisti hankkeen keväällä 2010 yhteistyössä Kaukoran ja VTT:n kanssa. – Konkreettisia tuloksia saatiin jo vuonna 2012. Molempien keräintyyppien suuntaus oli etelään ja kallistuskulma 45 astetta. Sen sijaan RakMk D5 (2012) -laskentamalli aliarvioi aurinkolämmön tuottoa. Tasokeräimiä oli kuusi, pintaala 12,4 neliötä. Aurinkokeräimiä lämpimän käyttöveden lämmittämisessä alkaa olla myös kerrostaloissa, joskin ne yleistyvät hitaasti. Seuraava aurinkolämmitteinen järjestelmä on tulossa Rakennusliike Reposen urakoimaan puukerrostaloon Vantaan Kivistöön, joka on myös vuoden 2015 asuntomessukohde. A urinkokeräimiä on tutkittu ja kokeiltu kerrostalojen lämpimän veden lämmittämisessä rajoitetussa mitassa 2010-luvulla. Vuoden 2012 jälkeen vuonna 2013 huoneistokohtaiset vesimittarit ovat tulleet pakollisiksi uusissa kerrostaloissa. – Varaaja tulisi mitoittaa vastaamaan suunniteltua vuorokautista kulutusta. Laskelmien mukaan investointi maksetaan energiansäästöillä 8–13 vuodessa, kun energian hinnaksi oletetaan 0,10– 0,15 €/kWh.. – Pitkäaikaismittausten ja laskelmien perusteella keräinpinta-alan kasvaessa tietyn rajan yli pinta-alan suurentaminen ei ole enää kannattavaa suhteessa kiinteistössä tapahtuvaan lämpimän käyttöveden kulutukseen, toteaa Airaksela. Aurinkokeräinjärjestelmän mitoituksessa tulisikin tarkastella keräimen pinta-alan ja sen hyötysuhteen tuloa rinnakkain energiaa varastoivan vesivaraajan kanssa. Tutkimuksessa tehdyistä mittauksista ja laskelmista vastasi tutkimusprofessoriMiimu Airaksinen VTT:ltä. – Saimme mukaan tutkimukseen Kaukoran, Tekesin ja VTT:n, joiden kanssa yhteistyössä olemme onnistuneet selvittämään tulevissa kerrostalokohteissamme käytettävän järjestelmän suunnittelu- ja toteutusperiaatteen. Toimitusjohtaja Mika Airaksela kertoo Reponen Oy:n alkaneen tutkia aurinkokeräinten mahdollisuuksia kehittääkseen Mera-Reponen kerrostalokonseptia eli käytännössä ma- tala- ja nollaenergiataloja. Liian pieni varaajamitoitus johtaa helposti varaajan lämpötilan liialliseen nousuun, jolloin tarjolla olevaa aurinkoenergiaa ei pystytä varastoimaan. Keräinten kallistuskulman ollessa välillä 30–70 astetta ei vuosituotoissa ollut havaittavissa laskelmien perusteella merkittäviä eroja
Rakentamisen hinta koostuu paitsi fyysisistä tarveainekustannuksista, myös työmaan yleisistä kustannuksista, markkinointi- ja suunnittelukuluista ja veroista. TALOTEKNIIKKA Aurinkopaneeleiden ja muiden ekotehokkaiden ja taloudellisten energiaratkaisujen hyödyntäminen olisi usein teknisesti mahdollista, mutta nykylainsäädäntö hankaloittaa modernien ratkaisujen tekemistä. 56. Nykyinen lainsäädäntö ja vakuutuskysymykset eivät suosi moderneja, innovatiivisia ratkaisuja. Vakiintunut betonielementtitalo pitää pintansa Nykyteknologia laskee rakennuskustannuksia vain nimellisesti Uusi tekniikka vaikuttaa hitaasti rakentamisen kustannuksiin
Myös paineilmalaitteista on tullut niin edullisia, että ne ovat jokaisen saatavilla, Terttu Vainio pohtii. Betonirakentaminen pitää pintansa Uusien teknisten ratkaisujen asettuminen rakennusmarkkinoille vie aikaa. Matkalla syntyy paljon fyysisiä kustannuksia, mutta nekään eivät yksin kata rakentamisen loppusummaa: – Jokaista rakennuksen yksittäistä osaa kohden muodostuu myös vyöryviä kustannuksia verotuksesta ja rakennusfirman muista kuluista johtuen. Kuva: Terttu Vainio. – Mitä kevyemmistä rakenteista talo tehdään, sitä edullisempaa rakentaminen on, toteaa tutkija Terttu Vainio Teknologian Tutkimuskeskus VTT:stä. – Niinkin yksinkertainen asia kuin akkuporakone on ollut rakennustyömailla mahtava kehitysaskel. Kevyemmät nostovälineet, automatiikka, rakennuskoneet, -laitteet ja -tekniikka ovat kehittyneet huomattavasti. Vakiintuneista käytänteistä luopuminen merkitsee riskinottoa. Ennen kuin kevyt kipsilevy muuntuu rakennuksessa väliseinäksi, se pitää kuljettaa, käsitellä, asentaa, pohjustaa ja tapetoida. Tämä vähentää taloyhtiöiden halua tarttua teknisesti mahdollisiin mutta laillisesti monimutkaisiin nykyaikaisiin ratkaisuihin. Sähkö- ja paperitekniikka ja materiaalikehitystyö ovat tehneet rakennustyöstä halvempaa, kevyempää, nopeampaa ja turvallisempaa. TALOTEKNIIKKA S uurimmat rakentamiseen liittyvät tekniset harppaukset on otettu rakennuskoneiden sa- ralla. Uudet teknologiat vaatisivat vapautuksia olemassa olevista raameista, tutkija Terttu Vainio summaa. pikkutarkkoja rakenteita suunnitelmien ja piirustusten pohjalta. Vainio kertoo, että rakentamisen kokonaishinta koostuu monesta muustakin asiasta kuin materiaalikustannuksista. Rakennusalan vanhanaikaisuudessa on kyse pitkälti riskien hallinnasta. Vaikka vanha rakennustekniikka korvattaisiin uusilla innovaatioilla, vyörytetyt kulut pitää silti maksaa, Vainio summaa. Vainio visioi, että tulevaisuudessa 3D-tulostustek- 3D-tulostustekniikkaa hyödynnetään maailmalla jo jonkin verran, mutta Suomessa rakentamisen laatustandardit eivät vielä kohtaa teknologian mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Rakentamisessa tarvitaan kuitenkin niin paljon pikkuosia, että 3D-teknologiaa voitaisiin varmasti hyödyntää täälläkin. Jos esimerkiksi taloyhtiö tuottaa alueellisesti aurinkosähköä asuntoihin, toiminta voidaan laskea kaupalliseksi energiantuottamiseksi, johon liittyy vastuukysymyksiä ja arvonlisäverovel- vollisuus. Tutkija muistuttaa, että geneerinen teknologiankehitys koskee kaikkia elämänalueita ja uutta tekniikkaa voidaan varmasti hyödyntää jatkossa enemmän myös rakennustyömailla. Tekniset innovaatiot yltävät työmaille Vaikka rakentamiseen ja rakenteisiin liittyviä teknisiä innovaatioita ei nykyään päästä juuri hyödyntämään, elämä rakennustyömailla on kuitenkin helpottunut viimeisten vuosikymmenien aikana huomattavasti. Myös teollisuusrobotit pystyvät valmistamaan VTT:n tutkija Terttu Vainio kertoo, että uusin teknologia vaikuttaa rakentamisen hintaan toistaiseksi varsin vähän. 3D-teknologia vielä lapsenkengissä Upouusi 3D-teknologia ei vielä ole vallannut merkittävästi alaa rakennustyömailla. Kuva: Countour Crafting – Robotic Construction System 57. Tämä näkyy vaikkapa energiankäyttöratkaisuissa. Vainio näkee tekniikassa mahdollisuuksia, mutta tuotanto on hänen mukaansa vielä ”pellepeloton”asteella: – Vaikka Kiinassa 3D-printataan koemielessä taloja, eivät ne ikinä täyttäisi täkäläisiä laatuvaatimuksia. – Pienet lainsäädännölliset esteet pakottavat rakennusalan ja rakennuspalveluiden tilaajat toimimaan tietyllä tavalla. Vainio korostaa, että nykyinen lainsäädäntö ja vakuutusehdot hidastavat ja hankaloittavat uusien tekniikoiden hyödyntämistä rakennustyömailla. Tietokoneavusteinen CADCAM-suunnittelu helpottaa etenkin arkkitehtien ja insinöörien työtä. – Nykyaikaisten puukerrostalojen rakentamistekniikka on uutta, eikä sitä hallita kunnolla. Rakennukseen sijoittava haluaa olla varma siitä, että kaikki toimii hyvin ja mahdolliset ongelmat pystytään ratkaisemaan. Nykyinen betonielementtitalo on pitkäjänteisen kehitystyön tulos, rakentaminen osataan hyvin, Vainio kertoo
Uusi teknologia pyrkii myös asuinrakennusten sisätiloihin, mikä sekin vaikuttaa valmiin rakennuksen loppuhintaan. Esimerkiksi maan hinta vaikuttaa rakentamisen kustannuksiin merkittävästi. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, että uusia ideoita ja läpimurtoteknologioita on hankala päästä testaamaan: – Hallinnan takia hyvinkin tutkittu ja testattu idea päätetään vaihtaa loppusuoralla perinteiseen malliin, kun ei uskalleta ottaa riskejä, Vainio toteaa. TALOTEKNIIKKA Paineilmalaitteet ovat yleistyneet rakennustyömailla. Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2, 01620 Vantaa puh. (09) 276 99 556 www.bauer-wt.com email: info@bauer-wt.com PL 155, 01801 KLAUKKALA niikkaa voitaisiin käyttää hyväksi korjausrakentamisen saralla. Ne helpottavat ja nopeuttavat työn etenemistä huomattavasti – ja vaikuttavat näin myös rakennuskustannuksiin. Tuotantotekniikan kehitys on auttanut siinä, että rakennuksiin on helppoa ja edullista saada erilaista designia: yksikertaisetkin komponentit voivat näyttää hienoilta! – Kun tutkaillaan vaikka 30 vuotta vanhan rakennuksen sisäänkäyntejä, katoksia, kaiteita, ovia ja muita yksityiskohtia niin huomataan, että nykyään voidaan tehdä paljon viimeistellympää, kevyempää ja kauniimpaa jälkeä. Näin säästettäisiin myös kuljetus-, varaosa- ja varastointikustannuksissa: – Korjattavan kohteen mitat syötettäisiin koneeseen paikan päällä ja tarvittavat osat printattaisiin saman tien. Kuva: Flickr / Elliot Phillips Vaikka Kiinassa 3D-printataan koemielessä taloja, eivät ne ikinä täyttäisi täkäläisiä laatuvaatimuksia. Tämän vuoksi nyt ja tulevaisuudessa pyritään tekemään yhä korkeampia rakennuksia: mitä korkeampi talo, sitä vähemmän yksittäiselle asunnolle kertyy maahintaa ja sitä enemmän vikapäivystys, huoltopalvelut, säätölaitteiden varaosat urakointi ja tarjouslaskenta eco-paronen.fi 58 rakennuksella on myös maksajia. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen. Jos kotiin halutaan kiinteitä kahviautomaatteja ja muita ylellisyystavaroita, voi peruskeittiön hinta moninkertaistua. Nykytekniikka toki helpottaa korkeiden rakennusten kasaamista: – Esimerkiksi elementtirunkoja pystytään nykyään tekemään rakennustyömailla sen sijaan, että niitä pitäisi kuljettaa, Vainio kertoo. (09) 276 99 556 Bauer Watertechnology Oy email: info@bauer-wt.com www.bauer-wt.com PL 155, 01801 KLAUKKALA email: puh.info@bauer-wt.com (09) 276 99 556 www.bauer-wt.com email: info@bauer-wt.com Yhdestä numerosta kaikki 020 1986420 Kauniimpaa samalla hinnalla Rakennusautomaatiojärjestelmien Uudella tekniikalla ei kuitenkaan voida vaikuttaa muutamiin perustavanlaatuisiin tekijöihin. puh. (09) 276 99 556 puh. (09) 276 99 556 Bauer Watertechnology Oy Oy www.bauer-wt.com email: Jaakonkatu 2 01620 Vantaa PL 155,info@bauer-wt.com 01801 KLAUKKALA Bauer Watertechnology Oy puh. Vaikka luksustuotteista karsittaisiinkin kustannussyistä, kauneudesta ei enää tarvitse rahan takia tinkiä. (09) 276 99 556 PL 155, 01801 KLAUKKALA www.bauer-wt.com TALOTEKNIIKAN PALVELUT puh
Työn kuormittavuudessa eroja Uudessa Asunto-osakeyhtiölaissa säädettiin, että yhtiön isännöitsijänä voi toimia yhteisö. Tämä tietysti saattaa johtua siitä, ettei alaa tuntemattomal- 59 la työsuojeluviranomaisella ole riittävää tietoa ja ymmärrystä alasta; tämän tiedon antaminen kuuluisi alan etujärjestöille. Tehtävänsä mukaisesti yhdistys järjestää koulutus- ja muita tilaisuuksia, joissa keskustellaan alan ajankohtaisista asioista ja siten tuetaan yksittäistä isännöitsijää hänen ongelmissaan ja autetaan hänen jaksamistaan työssä. Isännöitsijän työhyvinvoinnissa on parantamisen varaa Vantaan Isännöitsijäyhdistys ry haluaa jatkaa viime aikoina virinnyttä isännöitsijän työhyvinvointikeskustelua ja ottaa kantaa tuleviin Etelä-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelutarkastuksiin. Nyt neljä vuotta myöhemmin säädöstä ei edelleenkään ole saatettu voimaan. PUHEENVUORO Ihannetila isännöintiyrityksen toiminnassa olisi isännöitsijöiden ja muun tiimin kierrätys sekä joustava järjestely tehtävissä. V antaan Isännöitsijäyhdistys ry on perustettu lähes kolmekymmentä vuotta sitten edistämään isännöitsijöiden välistä yhteistyötä. Kun viranomaisen (kaupparekisteri) ohjelmistot eivät taipuneet tähän, lain säädöksen voimaantuloa lykättiin tältä osin. yhteiskunnan muutoksessa. Vantaan Isännöitsijäyhdistyksellä on siis pitkät perinteet toiminnassa, jolla edistetään isännöitsijän työhyvinvointia, vaikkei asiasta tuolloin sillä nimellä puhuttukaan. On syytä muistaa kokonaisuus Kun tänään aletaan puhua isännöitsijän työsuojelusta ja työhyvinvoinnista, tulisi hah- mottaa toiminnan kokonaisuus: isännöitsijöiden ja isännöintitoimistojen toimintamahdollisuuksiin nykyisen lainsäädännön, viranomaistoiminnan yms. Korostettakoon, että toiminta alkoi aikana, jolloin alalla ei yleisestikään puhuttu työsuojelusta ja jolloin isännöitsijät suurelta osin olivat toimialallaan keskenään kilpailijoita. Suuri huolemme on, että tulevissa tarkastuksissa työsuojeluviranomaiset suorittavat tarkastukset sirpaloidusti, vain tiettyihin osa-alueisiin keskittyen, unohtaen toiminnan kokonaisuuden; näin on tiedotteista ja lehtiartikkeleista voitu päätellä. Tilanne on tänä päivänä: – isännöitsijä on isännöintiyhtiön palveluksessa – isännöintisopimus teh-
Näillä on lisätty taloyhtiön velvoitteita ja sitä kautta taloyhtiön henkilöisännöitsijän kuormitusta. Valitettavasti joudumme esittäKun taloyhtiöstä soitetaan hätäpuhelu, poliisilla ei ole resursseja saapua paikalle. Tällöin yhtiön sisällä voitaisiin joustavasti järjestellä työtehtäviä ja mm. Ongelma päätyy isännöitsijän hoidettavaksi. Isännöintiliiton toimitusjohtaja kävi jopa televisiossa varmistamassa, että kaikki hakeneet taloyhtiöt saavat avustuksen täysimääräisenä. Viranomaisesta (kaupparekisteristä) johtuva tilanne on suoranainen este tällaiselle Suuri huolemme on, että tulevissa tarkastuksissa työsuojeluviranomaiset suorittavat tarkastukset sirpaloidusti, vain tiettyihin osa-alueisiin keskittyen, unohtaen toiminnan kokonaisuuden. On voitu todeta, että isännöintiä harjoitetaan hyvinkin heppoisin edellytyksin; varsinkin laman aikana uusia yrittäjiä ilmestyy alalle tiuhaan. Viimeisen noin kymmenen vuoden aikana taloyhtiöille on siirretty ja säädetty lisääntyvässä määrin tehtäviä, jotka isännöintialan etujärjestöt ovat mukisematta hyväksyneet taloyhtiön henkilöisännöitsijän vastuualueeseen kuuluvaksi työksi. Isännöintitoimiston mahdollisuudet toiminnan kehittämiseen ja henkilökunnan työhyvinvoinnista huolehtimiseen on viety. Edunvalvonnassa parantamisen varaa Suomen Isännöintiliitto toimii isännöintialan edunvalvojana. dään isännöintiyhtiön ja taloyhtiön välille – taloyhtiö nimeää isännöintitoimiston isännöitsijän henkilöisännöitsijäkseen; tämä toimii taloyhtiön hallituksen ja yhtiökokouksen ohjeiden mukaan Ongelma on merkittävä mm. Lainsäädäntö ja institutionaalisten yhtiöiden käytännöt (pankit, vakuutusyhtiöt yms.) asettavat lisääntyviä velvollisuuksia taloyhtiöille, hyvinkin nopealla ja huonosti valmistellulla tavalla. Isännöitsijäksi voi ruveta kuka hyvänsä. Eri yhtiöiden kuormittavuus vaihtelee huomattavasti, mutta lainsäädännön puutteesta johtuen isännöintiyhteisön on vaikea vaikuttaa isännöitsijöiden työnjakoon. On ilmeinen ristiriita siinä, ettei kokonaisuutta hoitavalta isännöitsijältä vaadita minkäänlaista koulutusta, pienten osakokonaisuuksien suorittajilta sen sijaan vaaditaan. Muutokset lisäävät velvoitteita Haluamme myös huomioitavaksi sen, ettei isännöintiyhtiön ja sen palveluksessa olevan isännöitsijän välinen suhde ole nollasummapeli. Voiko viranomainen perustellusti tutkia yrityksen työsuojeluvalmiuksia, kun niiden toteutumiseen merkittävästi vaikuttaa lainsäädäntö ja sen huono toteutus. 1. Kiinteistöjen ylläpidossa ja siihen läheisesti liittyvissä toiminnoissa on lähes kaikki muu toiminta luvanvaraista ja edellyttää harjoittajaltaan koulutusta/tutkintoa (tilintarkastus, kiinteistönvälitys, nyt jopa energiatodistuksen laadinta). Tällöin voitaisiin huomioida vuosittainkin vaihtuvat eri yhtiöiden kuormittavuus ja turvata myös se, että yrityksessä usea henkilö tuntee yksittäisen asiakasyhtiön. Miten yksi viranomainen voi tarkastaa työhyvinvointiin liittyviä asioita isännöintiyrityksessä, kun toisen viranomaisen toiminta keskeisesti vaikeuttaa isännöintiyrityksen toimintaa. 60 mään epäilyn, ettei Isännöintiliitto ole kyennyt täyttämään edunvalvontatehtäväänsä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei yhtiöllä ole resursseja vähentää henkilöisännöitsijän työn kuormittavuutta. Esimerkkeinä: – Korjausavustusten vuosittaiset ehtojen muutokset sekä erityisesti muutaman vuoden takainen 10 prosentin suhdanneluontoinen korjausavustus, jonka valtiovalta hyvin lyhyellä varoitusajalla sääti nostamaan Suomi lamasta. huomioida yksittäiseen isännöitsijään kohdistuva työn rasittavuus. Nämä uudet yrittäjät kilpailevat vain hinnalla, mikä on johtanut alan huonoon kannattavuuteen. Minkäänlaista koulutusta ei vaadita. On voitu todeta, että isännöintiä harjoitetaan hyvinkin heppoisin edellytyksin; varsinkin laman aikana uusia yrittäjiä ilmestyy alalle tiuhaan. Taloyhtiön ja isännöintitoimiston välisessä sopimuksessa tällaisia yllättäviä muutoksia useinkaan ei ole voitu huomioida. työsuojelun näkökannalta. mahdollisuudelle ja aiheuttaa siten haittaa isännöitsijän työhyvinvoinnille. 2. Viime vuosilta voidaan esimerkkeinä mainita energiatodistuksiin liittyvä lainsäädäntö, korjausavustukset ja suhdanneluontoiset korjausavustukset, uuden osakeyhtiölain säädökset. Voisi ajatella, että isännöintiyrityksen toiminnassa ihannetila olisi isännöitsijöiden ja muun tiimin kierrätys/joustava järjestely tehtävissä. Isännöitsijän edusta ei huoleh-. Tämä vaikuttaa suoraan isännöintiyritysten toimintaedellytyksiin ja sen mahdollisuuksiin vaikuttaa esimerkiksi henkilöisännöitsijöiden työhyvinvointiin
Mielenterveyden, sosiaaliviranomaisten ja muiden yhteiskunnan palvelujen vähentämisellä on sama vaikutus isännöitsijän työmäärän kasvattamisessa ja työhyvinvoinnin vähentämisessä. – Vakuutusyhtiöt eivät korvaa isännöitsijän ylimääräistä työtä vahinkotapauksissa väittäen sen oman tulkintansa mukaan olevan taloyhtiön omaa työtä isännöintisopimuksen sisällöstä riippumatta. Jälkikäteen isännöitsijöitä on tuomittu jopa vahingonkorvauksiin korjausavustusten hakemuksiin liittyneistä tapahtumista. Ongelma päätyy isännöitsijän hoidettavaksi. Isännöintiyhteisöllä ei ole mahdollisuutta korvata taloyhtiön henkilöisännöitsijän lisääntynyttä työmäärää ja huolehtia työhyvinvoinnista. Kun lainsäädännöllä tai muutoin kiinteistölle asetetaan uusia vaatimuksia, tulisi alan etujärjestöjen valvoa, ettei niitä automaattisesti hyväksytä ennestäänkin työllistettyjen isännöitsijöiden tehtäviin kuuluviksi. – Pankit ovat usean vuoden ajan vähentäneet henkilökuntaansa ja siirtäneet ohjelmistomuutoksilla työt isännöitsijätoimiston tehtäväksi/henkilöisännöitsijän vastuulle. Kun taloyhtiöstä soitetaan hätäpuhelu, poliisilla ei ole ”resursseja” saapua paikalle. – Poliisin resursseja supistetaan. Vantaan Isännöitsijäyhdistys ry Koulutus ja valvonta eivät riitä Isännöintiliitto tuntuu ajattelussaan lähtevän siitä, että kouluttamalla ja valvomalla isännöitsijöitä/isännöitsijätoimistoja ja julkaisemalla taloyhtiöhallintoon liittyviä julkaisuja (joista perityllä maksulla katetaan huomattava osa liiton kuluista), se parantaa isännöinnin ja taloyhtiöhallinnon tasoa. Toiminta-ajatus on valitettavasti virheellinen niin kauan kuin isännöitsijäksi voi ruveta kuka hyvänsä ilman minkäänlaista koulutusta tai tutkintoa; aina löytyy isännöitsijäksi pariksi vuodeksi ryhtyvä henkilö, joka hintatasoa polkemalla syö pitkäaikaisesti toimivien isännöintiyritysten resursseja ja siten vähentää niiden mah- dollisuuksia rakentaa palvelukokonaisuutta ja mm. nin arvostus nousee ja hyvin toimivien isännöintitoimistojen toimintaedellytykset paranevat. Yllä on esitetty vain muutama esimerkki siitä, miten isännöintityön kokonaisuuteen liittyvissä asioissa ei ole ajettu isännöitsijän etua. – Harmaan talouden torjunta on huomattavasti lisännyt isännöitsijän työmäärää ja lisää sitä vastaisuudessa entisestään, kun uudet määräykset astuvat tämän vuoden aikana voimaan. Isännöintiliiton ajattelu näyttäisi lähtevän siitä, että tätä kautta isännöin- TKR-VIEMÄRISANEERAUSJÄRJESTELMÄ t 10 WVPdFO takVV t ItsekantaWa pVtki t KPtimainen -lVWVlta asti 6VTJ TBVNatPO 5,3 QVULJ 1VIEJTUFUUV QJOUB www.WiemaritkVntPPO.fi myynti@PrellgrPVQ.fi 044 296 2003 61. dittu. parantaa isännöitsijän työhyvinvointia. Isännöitsijät on alistettu tekemään viranomaistyötä, isännöitsijän oikeusturvassa on huomattavia aukkoja
62. Espoo yhtenäistänyt viheralueiden suunnittelu- ja rakentamisratkaisuja Hoidettu viherympäristö nostaa alueiden arvoa Kehittyvässä Tapiolassa nähdään tulevaisuudessa korkeimman hoitoluokan viheralueita
– Yleisesti viheralueilla on paljon erilaisia merkityksiä ja tehtäviä. Tämä pidentää alueiden käyttöaikaa ja luo osaltaan turvallisuutta, Siren sanoo. Espoossa viheralueet otetaan huomioon jo uuden asuinalueen asemakaavan laatimisen yhteydessä yleissuunnitelmaa laatiessa. Espoossa rakentuville alueille luodaan uusia asukkaita palvelevia viheralueita reitteineen. – Kaupungilla on velvollisuus huolehtia käyttäjien turvallisuudesta muun muassa ulkoilureittien varrella, oleskelualueilla sekä leikki- ja liikuntapaikoilla. – Tästä esimerkkinä voimakkaasti kehittyvän Espoon Leppävaaran alueelle sijoittuva Albergan historiallinen puisto ja Albergan vanhan puutarhan alue. merkittävää voi sijaita jollain pienemmälläkin viheralueella, ja myös viherympäristön kasvillisuus on usein tärkeä osa kyseisen alueen kulttuuriympäristöä, Siren sanoo. Hyvin toteutetuille ja sijoitetuille puistoaukioille tai leikkipaikoille syntyy käyttäjien myötä osaltaan myös positiivista sosiaalista valvontaa, mikä voi lisätä alueen turvallisuutta. Puistosuunnitelmassa määritellään puiston toiminnot, yhteydet, varusteet, kalusteet, pinnoitteet ja istutukset hyödyntäen laadun ja tulevan hoidon osalta muun muassa valtakunnallisten viheralueiden hoitoluokitusta. Tiiviissä kaupunkiympäristössä viheralueilla on hoidon tarve, oli kyse sitten metsäisestä puistosta tai rakennetummasta viheralueesta. – Uusilla alueilla arvioidaan, onko ympäristössä jo olemassa olevia, säilytettäviä viheralueita, kuten ulkoilureittejä tai metsäalueita, rakennettuja leikkipaikkoja tai muita palveluita. Vanhoilla alueilla viherympäristön ja perusparannustyötä on tehty aktiivisesti 1990-luvulta lähtien. Hyvin hoidettu ja toimiva viherympäristö on merkittävä osa viihtyisää ja turvallista kaupunkimiljöötä. L aadukkailla viheralueilla on suuri merkitys kaupungeille. Monilla viheralueilla reitit ja oleskelupisteet ja toiminnalliset osa-alueet ovat valaistuja ja osa reiteistä pidetään myös talvisin kunnossa. Viheristutukset voivat luoda miellyttävämmän pienilmaston asua ja elää, Siren sanoo. Espoossa korkeimman A1-hoitoluokan viheralueita muodostuu tulevaisuudessa yksittäisen puiston osana esimerkiksi Tapiolaan. Viheralueet edesauttavat kulttuurihistorian ja niiden kehityksen ymmärtämistä ja niiden avulla myös alueiden kulttuurihistoriaa voidaan säilyttää. Viheralueilla on merkitystä myös ympäristöhygienian kannalta. Sellainen viherympäristö lisää parhaimmillaan aluetta käyttävien 63 Viheralueet osana asemakaavoitusta Uusi asuinalue antaa viheralueiden osalta enemmän suunnitteluvapautta kuin vanhat jo olemassa olevat alueet. Viherympäristö houkuttelee liikkumaan, oleskelemaan ja leikkimään tuoden myös hyvinvoinnin ja paremman terveyden hyötyjä kaupunkilaisille. Yleissuunnitelman jälkeen laaditaan viheralueiden puistosuunnitelmat. Tämän jälkeen arvioidaan, kuinka paljon uudelle alueelle tulee asukkaita, ja minkälaisia viheralueiden palveluja he tarvitsevat. Viihtyvyys ja turvallisuus lisääntyvät Kaupungissa viheralueet voivat lisätä merkittävästi asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia. – Hyvällä suunnittelulla, rakentamisella ja ylläpidolla voidaan merkittävästi muokata ihmisten elinympäristöä. Espoon katu- ja viherpalvelujen suunnittelupäällikkö Pirjo Siren kertoo. Kulttuurihistoriallisesti ihmisten määrää. Hoidettu viherympäristö parantaa kaupunkikuvaa ja imagoa ja voi siten heijastua kaupungin tai jonkin sen alueen houkuttelevuuteen ja kiinteistöjen arvoon. – Kasvillisuuden osalta arvioidaan tarkemmin, mitä kasvilajeja ja missä laajuudessa. – Katujen varsilla asuinalueita voi vihervyöhykkein suojata pölyltä ja vähäisessä määrin melulta
Espoossa pyritään laadukkaisiin, kestäviin ja pitkäikäisiin viheralueratkaisuihin, joiden ylläpito rakentamisen jälkeenkin on mahdollisimman rationaalista ja sujuvaa. Asukkaat ovatkin Espoossa osoittautuneet lähiseutunsa viheralueiden kehittämistyössä hyvin aktiivisiksi, onhan viherympäristöllä suuri merkitys alueiden asukkaille. Palautteiden ja arvioiden pohjalta reittejä ja puistoja otetaan perusparannussuunnitteluun ja kunnostetaan meille myönnetyn investointirahoituksen puitteissa. Osana laatu- ja hoitotason määritystä päätetään jo suunnitteluvaiheessa, minkälaisia muita materiaaleja viheralueella käytetään. Vanhojen alueiden perusparannustyössä riittävän hyväkuntoista viherympäristöä pyritään säilyttämään, kunnostusta tai uudelleenrakentamista vaativat osat huomioidaan säilytettävän ympäristön ohella suunnittelu- Espoossa kunnallistekniikan korjaamiseen on osoitettu jopa 20 miljoonaa euroa vuodessa. – Espoossa korkeimman hoitoluokan viheralueita muodostuu tulevaisuudessa yksittäisen puiston osana esimerkiksi Tapiolaan, mutta tällaisia hoitokustannuksiltaan kalliita viheralueiden suunnittelu- ja rakentamisperiaatteita ja hallinneet kustannuksia esimerkiksi valitsemalla vakiokalusteita, penkkejä, aidanteita tai opasteita eri viheralueille. Lisäksi muun muassa leikkipuistoissa tehdään neljä kertaa vuodessa turvallisuusarviointi. Esimerkiksi A3-hoitoluokassa käytetään erilaisia puita ja pensaita, mutta ei ylläpitokustannuksiltaan kalliimpia monivuotisia perennoja, kesäkukkia tai vaativampien hoitoluokkien mukaisia, enemmän hoitoa vaativia nurmipintoja, Siren kertoo. Metsäinen C-hoitoluokka tarkoittaa luonnonmukaisempaa viheraluetta, jonka ylläpitoon kuuluvat muun muassa olemassa olevan metsän hoito luonnonhoitosuunnitelmien perusteella sekä tarpeen vaatiessa täydennysistutukset. viheralueelle on perusteltua rakentaa. Huippuhoitoluokka A1 tarkoittaa viheraluetta, jossa on esimerkiksi paljon hoitoa vaativia monivuotisia perennoja, vesiaiheita ja A1-luokan nurmipinnoitteita. Esimerkki tällaises- ta viheralueesta on Helsingissä Esplanadin puisto. Näillä varoilla pidetään muun muassa viherympäristö laadukkaana. viheralueita toteutetaan erittäin harkiten, Siren kertoo. Espoon kaupunki on kohdentanut määrärahoja alueellisen kunnallistekniikan rakentamiseen noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. – Olemme yhtenäistäneet Asukkaat mukana alueiden kehittämistyössä Vanhojen alueiden kevyenliikenteen raitit, aukiot ja leikkipuistot ovat yksi perusparantamisen painopisteistä. Tämä helpottaa osaltaan viheralueiden ylläpitoa, Siren sanoo. Summa pitää kuitenkin sisällään myös näiden olevien alueiden uusien katujen ja leikkipuistojen rakentamisen perusparantamisen ohella. – Tällainen viheralue vaatii vähemmän hoitoa, mutta alueilla, joissa on runsaasti käyttöä, ei metsäinen ympäristö välttämättä kestä kulutusta, Siren muistuttaa. Vanhemmilla alueilla viheralueiden peruskorjauksia on tehty 1990-luvulta lähtien. 64. Espoossa ei juurikaan ole A1-hoitoluokan viheralueita. – Espoossa saamme muun muassa ylläpidosta sekä alueiden asukkailta palautetta siitä, missä kunnossa viheralueet kalustei- neen, varusteineen ja pinnoitteineen sekä kasvillisuuksineen ovat. Espoo on 1970-luvulta lähtien tiivistynyt erilaisten asuinalueiden kokonaisuudeksi
Kaikki maansiirtotyöt Toteutamme ammattitaitosta yhteistyötä asiakkaidemme kanssa mm. - Talojen pohjakaivuut ja ulkopuoliset putkityöt - Pihojen muotoilut - Pihojen kivetys ja vihertyöt - Raivaus- ja purkutyöt - Maanmittaukset - Viemäröinnit ja salaojitukset - Maantäytöt, massanvaihdot ja poiskuljetukset - Saneerauskohteiden maanrakennustyöt - Kallioperän räjäytys- ja louhintatyöt - Talvikunnossapidon työt Vuokraamme kalustettuja ja varastokontteja! Tarjoamme laadukkaita ja monikäyttöisiä tauko-, työmaasekä varastokontteja vuokralle esim. Ota yhteyttä ja kysy lisää! 65 Toimistomme yhteystiedot: Alapiha 1, 05100 Röykkä puh. Espoo on 1970-luvulta lähtien tiivistynyt erilaisten asuinalueiden kokonaisuudeksi. luonnoksissa, joihin asukkaat voivat esittää toiveitaan asukastilaisuuksissa, joita järjestetään kaikista suunnittelukohteista. – Vanhojen alueiden asukkaat ovat Espoossa osoittautuneet lähiseutunsa viheralueiden kehittämistyössä hyvin aktiivisiksi, onhan viherympäristöllä suuri merkitys alueen asukkaille, Siren sanoo. Toisaalta uusilla alueilla viheristutusten kasvu täyteen kukoistukseensa vie aikansa. Teksti: Tuula Kolehmainen Uusilla alueilla, kuten Espoon Leppävarassa on enemmän suunnittelun vapautta luoda viihtyisä ja toimiva viherympäristö. 0400 913 302. Palvelemme asiakkaitamme myös iltaisin ja viikonloppuisin. rakennuskohteeseesi, toimitiloihisi, tuotteidesi myyntipaikalle yms yms. Tarjoamme myös pyöräkuormaajapalveluita: Hiekoitukset, auraukset, hiekan nostot, trukkihaarukkatyöt, kivi- sekä asfalttipohjien teot
Uudistus astuu voimaan heinäkuussa Tiedonantovelvollisuudella torjutaan harmaata taloutta Heinäkuussa astuvat voimaan rakennusalan verovalvontaa tehostavat säädökset. Myös yksityishenkilöt ja kotitaloudet ovat rakennuttajina ilmoitusvelvollisia, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Lakiin on lisätty säädökset rakennustyömailla noudatettavasta työntekijöitä ja rakennusurakoita koskevasta kuukausittaisesta ilmoittamismenettelystä. 66. Uudistus koskee kaikkia rakennuttajia, niin suuria kuin pieniä
– Rakennusurakoista on ilmoitettava työmaittain urakkasopimusta koskevia tietoa, muun muassa sopimuspuolet, kokonaissumma, kesto ja laskutettu määrä ilmoitusjaksolta. Kukin yritys ilmoittaa omat työntekijänsä työmaan päätoteuttajalle, joka toimittaa tiedot keskitetysti kuukausittain verohallinnolle. Ilmoitusvelvollisuus päätoteuttajan vastuulla Työntekijätiedot annetaan työmaittain päätoteuttajan kautta. – Työntekijätiedot annetaan työmaittain päätoteuttajan kautta. Ylitarkastaja Wulff uskoo, että käytäntö saadaan toimimaan melko kivuttomasti. – Yksityishenkilöt ja kotitaloudet ovat rakennuttajina ilmoitusvelvollisia, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. – Uudistuksen tarkoitus on kitkeä harmaata taloutta. Kukin yritys ilmoittaa omat työntekijänsä työmaan pääto- teuttajalle, joka toimittaa tiedot keskitetysti kuukausittain verohallinnolle. Aiemmin ei ole kerätty tietoja sopimuskumppaneista, joten valmiita listoja ei ole olemassa, Wulff toteaa. Ilmoitus on annettava verohallinnolle ennen loppukatselmusta. Aloite lakiuudistukseen on peräisin rakennusalalta: kilpailua halutaan tervehdyttää ja saada kaikki rehellisesti toimivat yrittäjät samalle viivalle, kertoo ylitarkastaja Sari Wulff verohallinnosta. Päätoteuttajan ilmoitusvelvollisuudet siirtyvät rakennuttajalle, mikäli työmaalle ei ole nimetty päätoteuttajaa. – Suurimmat ongelmat tulevat liittymään yritysten taloushallintojärjestelmien päivittämiseen. Jokaisen rakentamispalvelujen tilaajan tulee jatkossa ilmoittaa kuukausittain sähköisesti verohallinnolle, keneltä on tilannut rakennustöitä. Ensimmäiset tiedot verohallinnolle annetaan syyskuussa 2014. Ilmoitusvelvollisuudet koskevat uudis- ja korjausrakentamista sekä myös kunnossapitotöitä. – Tiedonantovelvollisuus koskee rakennustoimintaa, sitä harjoittavia yrityksiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia sekä yhteisillä työmailla työskenteleviä työntekijöitä. – Jokainen rakentamispalvelujen tilaaja ilmoittaa kuukausittain suoraan verohallinnolle, keneltä on tilannut rakennustöitä. Ensimmäinen vaihe on ollut veronumeroiden jakaminen ja merkitseminen julkiseen rekisteriin. Uudistus otetaan käyttöön maltillisesti ja siihen liittyvät käytänteet pyritään tuomaan kaikkien tietoon erilaisin keinoin. T yöturvallisuuslakiin on lisätty säännös velvollisuudesta pitää ja säilyttää luetteloa työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Tämän vuoksi asunto-osakeyhtiöiden kannattaa jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota päätoteuttajan nimeämiseen – muuten vastuu kaatuu asunto-osakeyhtiöiden niskaan! Wulff muistuttaa. – On tärkeää muistaa, että uudistus koskee kaikkia rakennuttavia tahoja: ei vain rakennusalaa, vaan ihan jokaista rakennuttajaa ja rakennuspalveluiden tilaajaa. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen ja Sari Wulff 67 – Suurimmat ongelmat tulevat liittymään yritysten taloushallintojärjestelmien päivittämiseen. Ylitarkastaja Sari Wulff verohallinnosta kertoo, että uudistus otetaan käyttöön maltillisesti ja asiasta tiedotetaan laajasti ja seikkaperäisesti. Myöhemmin laiminlyödystä tiedonantovelvollisuudesta tullaan mää- Heinäkuusta 2014 lähtien rakennuksilla työskentelevien tiedot tulee ilmoittaa kuukausittain Verohallintoon. Verohallinto järjestää aiheeseen liittyviä koulutustilaisuuksia ja messutapahtumia sekä tuottaa mahdollisimman kattavaa opasmateriaalia eri medioille. Tiedot toimitetaan työsuhteen laadusta tai kestosta riippumatta. räämään sanktiona sakkoja. Ruusupuiston uudisrakennus Jyväskylässä valmistuu vuonna 2015. Tiedonantovelvollisuus pähkinänkuoressa: – Uudistus astuu voimaan 1.7.2014. Rakennusurakoista on ilmoitettava työmaittain urakkasopimusta koskevia tietoa, muun muassa sopimuspuolet, kokonaissumma, kesto ja laskutettu määrä ilmoitusjaksolta
PIRKANMAA Valkeakoski on on selvinnyt taantumasta hämmästyttävän hyvin. Yritysten investoinnit ja rakentaminen eivät viime vuoden aikana osoittaneet elpymisen merkkejä. – Yksittäisiä signaaleja ilmaantuu aika ajoin, mutta ne eivät vielä uudesta huomisesta paljon kerro, sanoo aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie Pirkanmaan liitosta. Investointien nousua ja rakentamisen kasvua odotetaan maakunnassa Pirkanmaa ui taloudessaan syvissä vesissä Pirkanmaa on edelleen monella mittarilla tarkasteltuna Suomen kärkimaakuntia, mutta taantuma ei voi olla näkymättä tilastoissa. Maakunnassa se on 12 ja Tampereen seudulla 17 prosenttia. Vuonna 2012 työttömyysaste oli maakunnan korkein 13 prosenttia Tampereella. P irkanmaalla totuttiin porskuttamaan maan vahvimpien maakuntien joukossa noususuhdanteen aikana. Teollisuuden tuotanto yhä mittavaa Valkeakoskella. Valkeakoskella luku oli 12, Mänt-. Uusi, viimeisen vuoden aikana esiin noussut ilmiö on kaupan alan kasvanut työttömyys. 68 Yksi vahva merkki käänteestä olisi työttömyysprosentin aleneminen. Muun muassa työttömyys on Pirkanmaalla ja etenkin Tampereen seudulla viime vuosina kasvanut jyrkästi. Tämän hetken taloustilanteessa maakunta ui taloutensa suhteen edelleen syvällä, eikä vahvoja merkkejä paremmasta käänteestä ole näkyvissä
si verotusteknisten syiden ansiota. Pieni, mutta voimakkaasti kasvava ala on peliteollisuus. Vuosikate osoittaa kunnan sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Investointien nousu ja rakentamisen kasvu kielisivät myös käänteestä parempaan, mutta kumpikin on pysynyt varsin matalalla tasolla. – Tämän vuoden aikana jotkut rahoittajat ovat kertoneet, että lainakysyntä olisi hieman lisääntynyt. Aluekehitysjohtaja Jukka Alasentien mukaan maakunta ui taloutensa suhteen edelleen syvällä, eikä vahvoja merkkejä paremmasta käänteestä ole näkyvissä. Toisaalta kuorman- ja lastinkäsittelyyn keskittyvä Cargotech perusti Tampereelle tuotekehityskeskuksensa viime vuonna. – Kyse on hetkellisestä talouspiikistä, joka on esimerkik- Pirkanmaan väkiluku kasvoi marraskuussa 2013 yli puolen miljoonan asukkaan. – Muun Pirkanmaan ja Tampereen seudun erot ovat tässä suhteessa jopa tasaantuneet. Pitkässä juoksussa kuntien velkaantuminen jatkuu. Nokian rakennemuutosten seurauksista on selvitty varsin hyvin, suurin osa yhtiön irtisanomista, hyvin koulutetusta väestä on löytänyt uudet työpaikat muista yrityksistä tai perustanut omia yrityksiään. Mänttä-Vilppulassa vuosikate per asukas jäi miinukselle 61 euroa ja Ruovedellä se oli oli plussalla euron. Tampereen seudun työttömyysluvut ovat kohonneet muuta maakuntaa nopeammin. Keskus työllistää noin 300 insinööriä. Vuonna 2012 vuosikate per asukas oli Pirkkalassa 583 euroa, Kangasalla 510 ja Nokialla 454 euroa. Varsinaisia kriisikuntia ei maakunnassa ole. Lainaa per asukas oli vuonna 2011 eniten Vesilahdella 2704 euroa, mikä summa oli ainoa Pirkanmaan kunnissa, joka ylitti valtakunnallisen keskiarvon 2037 euroa per asukas. 69. Kuntien velkaantumiselle ei näy loppua Maakunnan kuntatalouksien kehityssuunta on Alasentien mukaan huolestuttava, vaikka viime vuonna osassa kunnista tilinpäätökset olivat ylijäämäisiä. Mistään merkittävästä kasvusta ei ole kysymys. Toistaiseksi ala työllistää satoja henkilöitä, mutta määrä on kasvanut suhteellisesti eniten. Kunnat ovat nostaneet veroprosenttejaan ja verokertymät ovat säilyneet pääosin entisellään. Alinta työttömyys oli Sastamalassa, Punkalaitumella ja Vesilahdella, jossa kussakin päästiin hieman alle seitsemään prosenttiin. Syömävelkaa kunnat eivät juurikaan joudu ottamaan, mutta investoinnit on suurelta osin hoidettava velkarahalla. Alasentie mukaan monet tilastot laahaavat 1-2 vuotta perässä. Tampereen seutukunnan elinkeinoelämä on noin 85 prosenttia koko maakunnan elinkeinoelämän tuotosta. Pirkanmaalla työttömiä on nyt noin 30 000. Ylöjärvellä (2020), Pirkkalassa (1999) Ruovedellä (1993) ja Akaassa (1991) lainakanta nousi noin 2000 euroon per asukas. PIRKANMAA tä-Vilppulassa 11,8, Urjalassa 11,3 ja Pirkanmalla keskimäärin 10,4 prosenttia. – Isot irtisanomiset muuttavat tilastoja äkkiä jo vuodessakin. Suunnan tilastot kuitenkin kertovat. – Tämän hetken luvut saattavat olla hieman erilaiset kuin mitä tilastot osoittavat. Tampereen seudun työttömyys on noussut suurten yhtiöiden kuten muun muassa kaivosteollisuuden tuotteisiin keskittyvän konepajakonserni Metson ja kaivosteollisuuden koneita valmistavan Sandvikin irtisanomisten myötä
Toisaalta Tampereen seudun kasvu säteilee jo nyt melko laajalti. Teollisuuden osuus toimialoista on laskusuunnassa, mutta työpaikkojen määrä ei ole laskenut samassa suhteessa. Viimeisimmät taantumat ovat kurittaneet aika kovalla kädellä Valkeakoskea sekä Mänttää-Vilppulaa, joissa kaikissa on paperiteollisuutta. Nokia teki tuotekehitystään Pirkanmaalla, mutta tulokset näkyivät paljolti muualla. – Me olemme panostaneet tuotekehitykseen ja siihen liittyvään tutkimustoimintaan ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Akaa, Valkeakoski, Ikaalinen ja jopa Juupajoki näyttävät hyötyneen eniten tuosta kasvusta. Joka tapauksessa kuntaliitokset noussevat uudelleen esiin, kun uudistus selkiytyy. Pirkkala ja Ylöjärvi ylsivät lähes kahden prosentin kasvuun, Vesilahti ja Tampere noin prosentin kasvuun. – Maakunnan reuna-alueilla haasteina ovat väkiluvun lasku ja väestön ikääntyminen. – Työvoiman kysyntä ja tarjonta olisi saatava kohtaamaan, jotta esimerkiksi valmistavasta teollisuudesta kenties työttömiksi jäävät saisivat töitä muilta aloilta. Sote-uudistus voi merkitä, että puolet kuntien budjeteista valuu muualle. Viime vuosina ulkomailta muuttaneiden määrä on ollut lähes puolet 3 000-4 000 ihmisen muuttovoitosta. Innovaatiotuotekehityksen osuus bkt:stä on kuutisen prosenttia. Uusia työpaikkoja pitäisi kyetä luomaan erityisesti noihin maakunnan kolkkiin, sanoo Alasentie. Meillä on kaksi yliopistoa ja kolme ammattikorkeakoulua, mikä antaa vankan pohjan tuolle kehitystyölle. Se mahdollistaisi tukitoimien kohdistamisen tehostetusti näille alueille, mutta tärkeintä ovat kuitenkin hyvät kehittämisideat, sanoo Alasentie. Valkeakoskella muun muassa lopetti toimintansa kokonainen kuitutehdas ja useita satoja ihmisiä jäi työttömiksi. Tuotekehityksen osuus on maan korkeimpia, mutta investoinneista pitäisi saada jäämään enemmän maakuntaan. Pirkanmaalla käytetään bruttokansantuotteesta asukaslukuun suhteutettuna toiseksi eniten rahaa tuotekehitykseen. Kärkisijoitus on vaihdellut Pohjois-Pohjanmaan kanssa. – Pirkanmaalla ovat seudullisia kokonaisuuksia, eräänlaisia satelliittialueita, Tampereen seudun lisäksi ValkeakoskiAkaa, Sastamala, Mänttä-Vilp- pula-Virrat sekä Ikaalinen-Parkano. Toistaiseksi on epäselvää, kiertääkö raha jotenkin kuntien kautta. – Mänttä-Vilppula on ollut äkillinen rakennemuutosalue ja koko Etelä-Pirkanmaa on hakenut tuota statusta. Satelliittialueilla eroja Alasentien mukaan kuntaliitokset eivät tällä hetkellä ole ajankohtaisia Pirkanmaalla. – Yhteistyö yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten sekä yrityselämän kanssa on poikinut paljon maailmanlaajuisestikin merkittävää tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa. Tuotekehitys on maakunnan vahvuus Pirkanmaan väkiluku kasvoi marraskuussa 2013 yli puolen miljoonan asukkaan. Suurinta väestönkasvu on ollut Lempäälässä, jossa kasvu oli 2,6 prosenttia vuonna 2012. Toisaalta maakunnasta pendelöi päivittäin noin 5000 ihmistä töissä pääkaupunkiseudulla. Teollisuuden liikevaihdosta iso P. Sastamala kärsi kenties vähiten taantumasta pienen ja keskisuuren teollisuutensa ansiosta. Väestö väheni noin puolitoista prosenttia Urjalassa, Kihniöllä, Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa. PIRKANMAA Mänttä-Vilppula on ollut äkillinen rakennemuutosalue ja koko Etelä-Pirkanmaa on hakenut tuota statusta. – Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kuntien budjeteista 50-60 prosenttia. Juhani Karvonen. Pirkanmaalla perusteollisuus on ollut perinteisesti vahvaa. – Pirkanmaa on maan väkirikkain maakunta Uudenmaan jälkeen. Kaupungin väkiluku on jopa hieman kasvanut. Orivesi ja Juupajoki kävivät viimeksi asiasta tuloksettoman keskustelun. – Työpaikkojen luonne ja tilastointitapa ovat muuttuneet, esimerkiksi teollisuus työllistää entistä enemmän palvelualaa. Varsinkin etelän suuntaan Valkeakoskelle ja Akaaseen etuina ovat lisäksi erinomaiset liikenneyhteydet. Tampereen kasvu säteilee laajasti Koko maakunnan mittakaavassa huolena ovat reuna-alueiden ja pienten kuntien väestön ikääntyminen ja vähentyminen. – Niille on aika vähän tehtävissä lyhyellä aikavälillä. Mänttä-Vilppulan seutu samon kuin Urjala näyttää monessa tilastossa olevan häntäpäässä. Pirkanmaa on erityisen vahva tuotekehityksen maakunta. Pirkanmaan teollisuuden tuotannosta yli puolet suuntautuu vientiin, mikä takia maakunnan teollisuus on herkkä suhdanteille. Uusi ilmiö on maahanmuuttajien kasvava määrä. – Kasvavan väkiluvun ansiosta bruttokansatuote per asukas ei juurikaan putoa, mikä on osoitus, että pystymme tuottamaan lisäarvoa. – Valkeakoski on on selvinnyt taantumasta hämmästyttävän hyvin. Suurimmaksi tulevaisuuden haasteeksi Alasentie näkee valmistavan teollisuuden säilymisen elinvoimaisena. Hyvä tonttitarjonta ja edulliset tonttien hinnat houkuttelevat asumaan ympäristökuntiin ja hieman kauemmaksikin. (03) 3390 0100 (vaihde) Insinöörinkatu 30, 33720 Tampere 70 osa muodostuu palveluista
Jos nykyiset sairaanhoitopiirit saavat organisoida uudistuksen, pelkään uhkakuvien toteutuvan. Kaikkien uudistusten. Tähänkin saakka kaikki päätökset ovat olleet huonoja kompromisseja. Kun esimerkiksi ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi kunnalta sairaanhoitopiirille, tuli siirto kalliiksi kuntalaisille. PIRKANMAA Tamperelaisille sote-uudistuksen tuoma muutos tuskin näyttäytyy mitenkään. empäälän kunnanjohtajaOlli Viitasaari pitää päätöstä pyöreänä ja epämääräisenä. – Kuntatalouden rahat ovat lopussa. – Edes päälinjaus ei ole selvä, koska palveluntuottajasta ei ole varmuutta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. – Vanhojen kokemusten perusteella uskon näin. Kunnissa ei uskota tavoitteiden täysin toteutuvan ja aikataulukin koetaan kireäksi Sote-uudistusta ei niellä Pirkanmaalla L Hallituspuolueet sopivat maaliskuussa yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Lisäksi kunnan tuottaminen muiden palveluiden yhteys sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin katkeaisi, sanoo Viitasaari. Tässä uudistuksessa on sama maku, se ei tuo perusterveydenhuoltoon lisää resursseja. Viitasaari ei jaksa uskoa, että uudistus parantaisi kuntalaisten 71 palveluita tai edes säästäisi kustannuksissa. Minusta kuntien pitäisi saada tuottaa peruspalvelut itse tai ainakin vastata niiden tuotannosta. Pirkanmaalla uudistus ei herätä yksimielistä ihastusta. Toimivan osan purkamisessa ei ole oikein mieltä. Viitasaaren mukaan uudistuksessa yksi asia nousee ylitse muiden. Pirkanmaalla Tampereen kehyskuntien peruspalvelut ovat toimivin osa kaupunkiseudun kokonaisuutta
Siihen en jaksa nykyisillä tiedoilla uskoa. Soten perusteella näyttää siltä, että kunnat säilyisivät ainakin peruspalveluiden tuottajina, miettii Halme. Tässä uudistuksessa puhutaan koko maan kattavasta tasavertaisuudesta mitä tulee kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen. Erittäin mielenkiintoista on nähdä, mitä uusi hallitus tekee ja jatkaako se valmistelua. – Nokia on kasvava kaupunki, joten terveydenhuoltopalveluilla pitäisi olla kysyntää. PIRKANMAA Virroilla erityispiirteenä ovat pirkanmaalaisittain pitkät välimatkat, mikä tulisi palvelutuotannossa ottaa huomioon. Palveluiden tasavertaisuus ja edullisuus edellyttäisi massiivista palveluiden keskittämistä. Jos ERVA-alue lähettää jatkossa kunnille laskun, merkitsee se päätövallan katoamista kunnista. Viitasaari pitää myös aikataulua epärealistisena. – Erikoissairaanhoidossa olemme kilpailuttaneet julkisten ohella myös Pirkanmaan yksityisiä palveluntuottajia. Sosiaalipalveluissa riittää haastetta – Ilman muuta päätös oli tietty helpotus, nyt odotamme vain lakiesitystä. Uusi mahdollisuus on tietyssä määrin avoin kortti myös kuntien terveydenhuollolle. Oma veikkaukseni on, että Kepun kenties päästessä hallitukseen alkaa uudelleen vääntö kuntamallin suuntaan. Jollei palveluita keskitetä äärimmilleen, ei uudistuksen puolestapuhujien pitäisi puhua lähipalvelujen turvaamisesta. Kokonaistoimintamallin asiat ovat pitkälti auki, mutta tästä on hyvä aloittaa, Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari ei jaksa uskoa, että sote-uudistus parantaisi kuntalaisten palveluita tai edes säästäisi kustannuksissa. pitäisi tulla halvemmiksi kuin mitä käytännöt nykyisin ovat. Kunnan nykyorganisaatiosta ei Halmeen mukaan siirry kilometritehtaalle väkeä. – En jaksa uskoa, että uudistus voi toteutua kuvitellulla aikataululla. – Terveyspalveluiden uudistamisesta puhuttu paljon, mutta sosiaalipalveluiden uudistaminen on tässä kokonaisuudessa ehkä se suurempi haaste. Uuden käytännön vaikutukset näkynevät vasta ehkä kymmenen vuoden kuluessa. Toistaiseksi meillä ei ole selvyyttä, miten yhteistyö yksityisten erikoissairaanhoidon palveluntuottajien kanssa jatkuisi. – Henkilöstön osalta sosiaali- ja terveyspalveluissa on jo nyt ja jatkossakin haasteena saatavuus.. 72 sanoo Nokian perusturvajohtaja Eeva Halme. Nyt rahoitus on jätetty auki, koska se on koettu niin hankalaksi. Parkanon kaupunginjohtajan Jari Heiniluoman mukaan erittäin iso kysymys tulee olemaan vanhustenhoidon järjestäminen, koska yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa seuraavien 12 vuoden aikana merkittävästi koko maassa. Yksi suuri kysymys on, onko ERVA tulevaisuudessa tilaajan vai myös tuottajan roolissa. Lempäälän budjetista noin puolet koostuu sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista. Terveyspalveluiden asiakkaat eivät ole enää sidoksissa oman kotikuntansa palveluihin, vaan he voivat hakea palveluita mistä päin maata tahansa. Halmeen mukaan runsaan 30 000 asukkaan Nokia olisi asukasluvultaan riittävän suuri tuottamaan perusterveydenhuollon palvelunsa. – Uudistuksen rahoitus olisi pitänyt miettiä ensimmäiseksi valmiiksi ja alkaa rakentaa kuviota rahoituksen pohjalta
Tekijöitä tarvitaan aina Uudistus ei laita Tampereella kaupungin henkilöstöä kilometritehtaalle. Parkanon valtuusto on päättänyt yksimielisesti, että kaupunki etsii kilpailutuksella yksityisen palveluntuottajan sosiaalija terveydenhuollolle. Ketjun kotipalveluista laitoshoitoon pitäisi olla kattavan. Heiniluoman mukaan sosiaalipuolta on toistaiseksi mietitty uudistuksessa melko vähän. – Meiltä on matkaa Tampereelle 88 kilometriä ja yleinen huoli on ollut riittävien palveluiden turvaaminen. Kilpailutus koskee koko perusterveydenhuoltoa vanhustenhoito mukaan lukien sekä koko sosiaalipuolta. Yksi ratkaiseva seikka on, onko veronkanto-oikeus jatkossa ERVAalueilla vai kulkeeko raha edelleen kuntien kautta, miettii Haapamäki. Parkanossa kunnan budjetista 62 prosenttia, noin 27 miljo- naa euroa, kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sitä ulkoistusta paitsi sosiaali- ja terveydenhuolto on alana sen kaltainen, että tekijöitä tarvitaan aina, olivatpa hallinnon rakenteet millaiset tahansa, sanoo Tampereen kaupungin yhteyspäällikkö Tuukka Salkoaho. Haapamäen mukaan uudistuksen onnistuminen kuntien näkökulmasta riippuu paljon siitä, mikä rooli kunnilla tulee palvelun tuottajina olemaan. – Suunnitelmia on ollut valtavasti, mutta tuloksia aika vähän. Kunnan toimi- ja päätösvalta on toki kapenemassa, kun asioista päätetään sote-alueen toimielimissä. Suomessa on 6-7 kunnille palveluita tarjoavaa yksityistä toimijaa, jotka voivat ottaa näin suuren kokonaisuuden vastattavakseen. – Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että väestömäärän lisäksi kunnan rahoitusosuuteen vaikuttaa väestön ikärakenne ja sairastavuus. Uusia suunnitelmia on tullut ennen kuin vanhatkaan on saatu käytäntöön, mikä on tietysti vienyt uskottavuutta valtion suuntaan. Sote-uudistus ei muuta kaupungin tehtäväkuvaa. – Aikaisemmin kokonaisulkoistuksen ovat tehneet esimerkiksi Puolanka, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Kuntalaisen suuntaan muutos tuskin näkyy mitenkään. Toimivat lähipalvelut ovat kuntalaisille kaikkein tärkeimmät, uudistus ei saisi jäädä vain ylätason asioiden hoidoksi. – Kun sote-palveluiden tuotanto on jäämässä kuntiin, varsinaiset käytännön tehtävät eivät ole juurikaan muuttumassa. Valtakunnallisen mallin ohella kaivataan paikallista innovatiivisuuta ja luovuutta. Virtain budjetista yli 60 prosenttia eli noin 30 miljoonaa euroa koostuu sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista. Arvioimme kustannusten nousun olevan tätä kautta kolmisen prosenttia, kun nykyisin sairaanhoitopiirien kautta hoidettuna terveyspalvelut nousevat kymmenkunta prosenttia vuodessa. Jatkokehittelylle ja yksityiskohtien hiomiselle on toki kovasti tarvetta. 73 Juhani Karvonen. Parkanossa se merkitsee yli 500 ikääntyvää kuntalaista. Salkoaho ei usko Tampereen olevan erilainen sote-uudistuksen jälkeen. Noin 6900 asukkaan kunnassa erikoissairaanhoidon menot ovat yhdeksisen miljoonaa euroa vuodessa. – Soteuudistuksen intressi on katsoa kokonaisuutta ja toimia nimenomaan ennaltaehkäisevästi, jottei erikoissairaanhoito kuormittuisi. Itse toivoisin uudistuksen merkitsevän henkilöstön keskittymistä paikallistasolle, Heiniluoma sanoo. – Kuntien rooli on tarkemmin määrittämättä. Heiniluoman mukaan Parkanolla on kokemusta yksityisen tahon kanssa tehtävästä yhteistyöstä kahden terveyskeskuksessa toimivan yksityisen palveluntuottajan kautta. Linjauksen mukaan kunnat rahoittavat sote-alueita tarvepainotetun kapitaatiomallin mukaisesti. Haemme yksityistä kumppania, koska usko isoja alueita koskeviin ratkaisuihin ei ole kovin suuri. Päätösvalta häviää kunnilta joka tapauksessa, koska järjestämisvastuu siirtyy ERVA-alueille. Kuntakenttää ovat ravistelleet viime vuosina monet uudistushankkeet muun muassa paras-hanke ja kuntarakenneuudistus. – Erittäin iso kysymys tulee olemaan vanhustenhoidon järjestäminen, koska yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa seuraavien 12 vuoden aikana merkittävästi koko maassa. Uskon, että mallin kautta kustannuskehitys on maltillista ja toisaalta kunta voi kontrolloida palveluiden sujuvuutta läpinäkyvän sopimuksen kautta. Nyt esitetty sote-uudistus tuntuu epävarmalta, eikä sen kustannuksistaan ole mitään varmuutta, sanoo kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma. – Jokaisella sote -alueella ja myös pienemmillä seutukunnilla alueiden sisällä on omat erityispiirteensä, jotka palvelutuotannossa pitäisi ottaa huomioon. Konsultti on nyt kilpailutettu ja asiantuntijat ovat aloittaneet työnsä kanssamme toukokuun alussa. – Sote-alue siis järjestää palvelut, mutta jatkossakin kunta toimii tuottajana. Esimerkiksi meillä erityispiirteenä ovat pirkanmaalaisittain pitkät välimatkat. Erittäin suuri haaste on se, etteivät palvelut pääse katkeamaan. Erikoissairaanhoidon palvelut sijaitsevat Tampereella. Suunnitelmia valtavasti, tuloksia vähän Virtain kaupunginjohtajan Vesa Haapamäen mukaan soteuudistukseen on vaikea ottaa kantaa asian keskeneräisyyden takia. Kunnan omissa toimielimissä fokus siirtyy entistä enemmän maankäytön suunnitteluun, opetustoimen kysymyksiin ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluihin. – Vaikka järjestämisvastuu siirtyy, kunnille on tosiaan jää- Lempäälässä laajennetaan terveysasemaa palveluiden parantamiseksi. – Erikoissairaanhoito tulee jatkumaan TAYS:n kautta. PIRKANMAA mässä sosiaali- ja terveyspalveParkano mietitään luiden tuottamistehtävät
74. Yliopistollisilla sairaaloilla, kuten TAYS:llä, tulee säilymään esimerkiksi opetusvastuu
Nykyiset keskussairaalat tarvitaan, koska ympärivuorokautinen päivystysvalmius on oltava olemassa. Ihalainen pitää aikataulua tiukkana. Käytännössä Suomessa on tulevaisuudessa viisi kuntayhtymää, joilla on järjestämisvastuu terveys- ja sosiaalipalveluista. Peruspalvelut tuodaan lähelle kuntalaista Ihalaisen mukaan uudistuksella on tarkoitus kohdentaa resursseja nykyistä enemmän perus- palveluihin, pois erityispalveluista. Viiteen sotealueeseen perustuva malli saa kiitosta Ihalaiselta. Valtion linjaus on oikeansuuntainen ja terveydenhuollon ratkaisut on nähtävä kokonaisuuden kautta. – Yhtenä perusteluna koko uudistukselle on ollut laadukkaiden palveluiden turvaaminen kaikkiin osiin maata. Lähipalvelut, kuten terveyskeskukset, vanhusten kotipalvelut tai sosiaalihuollon palvelut luvataan säilyttää jatkossakin lähellä ihmistä. Iso kysymys Pirkanmaalla on se, mikä on yliopistosairaalan tuleva asema, miettii Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen. Tärkeintä on, että palvelut ovat olemassa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on aluesairaaloita Valkeakoskella, Vammalassa, Mänttä-Vilppulassa ja Tampereen Hatanpäässä. TAYS:n ERVA-alueelta, joka siis kattaa Pirkanmaan, PäijätHämeen, Kanta-Hämeen sekä Etelä-Pohjanmaan Alueella on 67 kuntaa ja asuu vuoden 2012 tilaston mukaan 1,1 miljoonaa ihmistä. – Mikään mahdottomuus ei ole sekään, että palvelun- Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen pitää erityispalveluiden järjestämistä haastavana, mutta nykyisiä resursseja voitaisiin hänen mukaansa käyttää tehokkaammin. – Esimerkiksi kalliin erikoissairaanhoidon tarve vähenisi sitä kautta, että perusterveydenhuolto ikään kuin ennaltaehkäisee tarvetta joutua erikoisairaanhoidon piiriin. – Erityispalveluiden tulee olla laadukkaita ja nopeasti kansalaisen saatavilla, jolloin matka ei ole välttämättä kansalaiselle suuri ongelma. – Aluesairaaloissa voisi olla. PIRKANMAA Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen kiittelee sote-uudistusta – Resursseja nykyistä enemmän peruspalveluihin Sote-uudistukseen liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä, mutta ainakin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen uskoo uudistuksen parantavan terveysja sosiaalipalveluja tulevaisuudessa. Sotealueet kattavat Pirkanmaalla useita sairaanhoitopiirejä. – Alkuperäisestä isäntäkuntamallista on luovuttu ja uudessa luonnoksessa maa on jaettu viiteen sotealueeseen. Pienissä kunnissa on ymmärrettävästi huoli muun muassa terveyskeskusten kohtaloista, jos päätösvalta siirtyy suurille sote-alueille. Kokonaisuuden laajuuteen nähden aikataulu suhteellisen lyhyt. – Lakiluonnoksen pitäisi olla valmis toukokuun lopussa, minkä jälkeen se menee kuntiin lausuntokierrokselle. Suuri osa kansalaisista käyttää esimerkiksi terveydenhuollon erityispalveluita ehkä muutaman kerran elämässään. Palvelutuotannon muotoutuminen riippuu osin siitä, millaiset lausunnot kunnat uudistuksesta antavat. – Erikoissairaanhoidossa ei tällä hetkelläkään ole kovin isoja päällekkäisyyksiä, mutta tehostamisen varaa edelleen on. Valtio kiirehtii uudistusta. Ihalaisen mukaan erikoisairaanhoidon keskinäistä työnjakoa on kenties syytä jatkossa miettiä tarkemmin. Ihalainen muistuttaa, että näin laajassa uudistuksessa on kyse myös pitkästä aikaperspektiivistä. Lainsäädäntötyö on tarkoitus viedä päätökseen vuoden loppuun mennessä, jolloin myös uudistuksen yksittäiset linjaukset olisivat selvillä. Ihalainen muistuttaa uudistuksen perustavoitteista. Keskussairaalat tarjolla erikoistumista Ihalainen pitää erityispalveluiden järjestämistä haastavana, mutta nykyisiä resursseja voitaisiin hänen mukaansa käyttää tehokkaammin. Toimipiste ei ole välttämättä sa- 75 massa paikassa kuin nyt, mutta sen pitää olla kansalaisen kohtuullisesti saavutettavissa ajallisesti. – En usko, että nykyiseltä alueelta on syytä lakkauttaa tai supistaa keskussairaalatason palveluita. Esimerkiksi omaisuusjärjestelyt ja henkilöstöön liittyvät järjestelyt ovat laajat. Kansalaiset haluavat saada peruspalvelunsa läheltä, mutta erityispalveluita ihmiset ovat valmiit hakemaan kauempaa. T oistaiseksi sote-alueet ovat lakiluonnoksen tasolla. Avoin kysymys on, onko sote-alueilla palvelutuotantoa vai onko palveluiden tuotanto eriytetty. Varmaa on, että kuntien nykyinen järjestämisvastuu ja osin tuotantovastuukin siirtyvät suurimmalta osin uusille viidelle alueelle ja kuntayhtymille. – Esimerkiksi terveydenhuollossa ennaltaehkäisyn vaikutukset tulevat esiin vasta monien vuosien päästä. tuotanto säilyisi jossakin määrin edelleen kunnilla. Uudet sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavat alueet muodostavat sote-palveluihin lähtökohtaisesti yksiportaisen hallinnon. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhoitopalveluiden järjestämisvastuu on kunnilla. Siirtymäaikaa on kaksi vuotta ja vuoden 2017 alkuun mennessä järjestelyjen pitäisi olla valmiit
Tuottavuuteen vaikuttava kustannusten kehitys saatiin TAYS:ssa vuonna 2012 taittumaan. Tuottavuus syntyy potilaan yhden kalenterivuoden aikana tapahtuneen hoidon ja hoitotoiminnan kokonaiskustannusten välisestä suhteesta. Koko vuoden aikana potilaan yksittäisen sairauden vuoksi saaman hoidon tuottavuuden tunnusluvut paranivat TAYS:ssa 14 prosenttia ja yhden hoitojakson tuottavuuden tunnusluvut 11 prosenttia. – Olemme tehneet useita vuosia systemaattista työtä tuottavuuden parantamiseksi. Valtionosuudet saattavat edelleen ohjautua kuntiin, josta ne ohjataan sote-alueille kapitaatio periaatteen mukaan. Alueellinen vaikuttaminen voisi toteutua esimerkiksi sairaaloiden omien johtokuntien muodossa. Kaikki raha ei ehkä lähde kunnista Uudistuksen rahoitus on paljolti vielä auki. Viitekehys on pohjoismainen, mutta laajuus on omaa luokkaansa. Tampereen yliopistollinen sairaala sekä Vammalan ja Valkeakosken aluesairaalat olivat vuonna 2012 tuottavuudeltaan Suomen julkisen erikoissairaanhoidon parhaat sairaalat. Valkeakosken ja Vammalan aluesairaaloiden tuottavuuden tunnusluvut säilyivät vuonna 2012 selvästi muita vas- 76 taavia sairaaloita parempina. – Suomi on ensimmäinen maa, joka on ottanut kokonaisuuteen myös sosiaalipuolen. Nämä seikat otettaisiin huomioon kuntien maksuosuuksissa. PIRKANMAA avohoitopainotteista erikoisairaanhoitoa ja kuntoutusta. Nyt keskussairaalat voisivat alkaa miettiä mahdollisuuksia omaan erikoisosaamiseensa. – Uudistus ei välttämättä vie rahaa pois kunnista. Kustannusten hallinnan tavoitteena on myös turvata seuraavien vuosien merkittävät investoinnit.. Hoitojakso on potilaan hoitoon liittyvä palvelujakson osa, esimerkiksi yhtenäinen hoitoaika samalla osastolla. Erikoistumisen ei tarvitse kohdistua yliopistollisiin sairaaloihin, vaan sitä voisi olla myös keskussairaaloilla. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on- nistuttiin parantamaan merkittävästi tuottavuuden tunnuslukuja vuodesta 2011 vuoteen 2012. Yleinen valtionosuusjärjestelmä ohjaa käytäntöä tähän suuntaan. Vireillä oleva uudistus on suurin muutos vuosikymmeniin Erikoissairaanhoidossa ei tällä hetkelläkään ole kovin suuria päällekkäisyyksiä, mutta tehostamisen varaa on edelleen on. Tällä hetkellä kuntien budjeteista suuri osa koostuu sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tilastoissa vertaillaan yliopistollisten, keskussairaaloiden ja muiden sairaaloiden tuottavuutta ja sen kehitystä. TAYS oli vuonna 2012 paras yliopistosairaala hoitojaksojen tuottavuudessa ja toiseksi paras koko vuoden aikana potilaan yksittäisen sairauden vuoksi saaman hoidon tuottavuuden. Molemmissa aluesairaaloissa myös onnistuttiin olennaisesti parantamaan koko vuoden aikana potilaan yksittäisen sairauden vuoksi saaman hoidon ja yhden hoitojakson tuottavuutta. Ihalainen uskoo, että uudistuksen perusratkaisut saadaan menemään eteenpäin suunnitellussa aikataulussa, mutta yksityiskohdat saattavat muotoutua vasta pitkällä aikavälillä. Erityisen hyvä tilanne on Pirkanmaalla, jossa on onnistuttu merkittävästi parantamaan sairaaloiden tuottavuutta. Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosittaisesta tilastosta. Ihalainen veikkaa että lähikuukausien aikana valmistelu- työssä nousee esiin ainakin yksi laaja kysymys. Jollakin ERVA-alueen keskussairaalalla saattaisi olla sellaista erikoisosaamista, joka hyödyntäisi koko aluetta. – Kysymys tasapuolisesta alueellisesta vaikuttamisesta noussee esiin vahvasti. Yliopistollisilla sairaaloilla tulee tietysti säilymään esimerkiksi opetusvastuu. Vuonna 2014 tavoitellaan runsaan neljän miljoonan euron ylijäämäistä tulosta. Hyvä kehitys on saatu aikaan ennen kaikkea koko toiminnan hyvällä johtamisella ja henkilöstön kanssa tehdyllä yhteistyöllä sekä sopimalla asioista ammattijärjestöjen edustajien kanssa, sanoo Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen. Muissa Pohjoismaissa nimenomaan terveydenhuollossa on toteutettu jo samantyyppistä mallia, jossa maat jakaantuvat muutamaan isoon alueeseen. Kapitaatio tarkoittaa asukaslukupohjaista mallia, jossa on otettu huomioon esimerkiksi sairastavuus ja ikääntyneisyys. sosiaali- ja terveydenhuollossa. Juhani Karvonen Tuottavuus maan parasta Pirkanmaalla Suomalainen erikoissairaanhoito on kansainvälisesti verrattuna laadukasta, tehokasta ja tuottavaa
Viime vuosien aluejaot ovat tuoneet sekavuutta alueiden väliseen yhteistoimintaan. Maakunnat ovat samaa ERVA-yhteistyöaluetta, mikä on tietysti helpottanut erikoissairaanhoidon järjestämistä. 77. VARSINAIS-SUOMI Varsinais-Suomen ja Satakunnan kesken yhteistyö erikoissairaanhoidossa on jo nykyisellään varsin tiivistä. Varsinais-Suomen ja Satakunnan kesken yhteistoiminta on etenkin erikoissairaanhoidossa tiivistä. Valtionhallinnon sekavuus kasvanut aluejakojen takia Maakuntahallinnoissa odotetaan yksityiskohtien muotoutumista Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Juho Savo pitää sote-uudistusta pohjana mahdollisille uusille aluehallinnon uudistuksille
– Olemme samaa ERVAyhteistyöaluetta, mikä on tietysti helpottanut erikoissairaanhoidon järjestämistä. Esimerkiksi hätäkeskusaluejako on ihan omansa, palo- ja pelastustoimeen esitettiin täysin toisenlaista aluejakoa ja vaalipiirijako muuttuu koko ajan. Silloin maakunnassa olisi yksi toimija, eikä kukaan kyselisi mitään. Demokratia häviää, jos kaikki valtion toiminnot keskittyisivät. – Pohjanmaan mukaan ottaminen ERVA-alueeseen oli luonnollista etenkin Vaasan seudun ruotsinkielisyyden takia. S ote-uudistus on Varsinais-Suomen maakuntajohtajan Juho Savo mukaa puoluejohtajien keino päästä irti jo valmiiksi solmussa olevasta tilanteesta. Jos maakuntia yhdistellään, tulee niille antaa myös enemmän 78 Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Juho Savon mielestä sote-uudistus on puoluejohtajien keino päästä irti jo valmiiksi solmussa olevasta tilanteesta. Yhdistäminen tietysti säästäisi hallinnosta. Perusterveydenhuollon järjestäminen maakuntien kesken ja niiden sisällä on haastavaa. Valtio on yhdistänyt toimintojaan ministeriökohtaisesti, jolloin yhdistymisiä ei ole tehty yhtenäisyyttä silmällä pitäen. Savon mukaan kyse on ylätason tekemästä linjauksesta, jonka toteuttamisesta ei kukaan osaa sanoa mitään varmaa. Uudet järjestämismallit voivat toki olla taloudellisempia. – Sillä, miten paljon ja mitä hoitoja annetaan, ei ole mitään ylärajaa. Itse näen uudistuksen eduksi sen, että ERVA-alueen kautta on mahdollista tehdä sellaisia ratkaisuja, joita ei paikallistasolla voi syntyä. Valtio on yhdistänyt toimintojaan ministeriökohtaisesti, jolloin yhdistymisiä ei ole tehty yhtenäisyyttä silmällä pitäen. Soteuudistus sinänsä ei tuo mitään uutta erikoissairaanhoitoon. Pohjanmaa tuli samaan erikoisairaanhoidon alueeseen mukaan VARSINAIS-SUOMI pari vuotta sitten melkoisen kovan väännön jälkeen. Kustannukset nousevat niin kauan kun tämä periaate jatkuu. – Historiallisia maakunta on Suomessa yhdeksän. Tottakai kysymys on inhimillisesti hyvin vaikea, eikä oikeaa leikkuria ole keksitty sen enempää meillä kuin muuallakaan. Maakuntien yhdistymisille on poliittista tahtoa, mutta samalla maakunnille tulisi antaa lisää resursseja ja valtaa. Muutenkin eri hallintoalueet menevät ristiin, mikä on hankalaa. Savon mukaan tavoite peruspalveluiden lähentyminen kansalaisia kohden on vaikea ennakoida. Savo suhtautuu kustannusten leikkaamiseen kuitenkin epäilevästi. Savo uskoo, että maakuntien yhdistämisestä tullaan keskustelemaan lähivuosina kenties kovastikin. Perusterveydenhuollossa riittää haastetta Varsinais-Suomen ja Satakunnan kesken yhteistyö erikoissairaanhoidossa on jo nykyisellään varsin tiivistä. Nyt valtio pyrkii yhdistämään omia toimintojaan, mikä olisi paluuta menneisyyteen, suorastaan tsaarin aikaan. ERVA:n alueen päivystykset on päätettävä eli kuka päivystää missä ja milloin. Savon mukaan sote-uudistuksen esittämä kuntayhtymä on se malli, josta nyt voidaan pitää kiinni. ERVA-alue on luontainen jako maakuntien kesken. Jos ERVA-alue lähettää laskun kunnille, ei laskun loppusumma sitä mihinkään putoa. Juhani Karvonen. Maakuntien yhdistäminenkin saattaa olla edessä Savon mukaan aluehallinto on viime vuosina käynyt sekavaksi. Hallinnon uudelleen järjestäminen ei ole edes merkittävä syy kustannustason karkaamiseen. – Kun kuntatason palveluita ratkaistaan, nousee kysymys, miten hallinto järjestetään. Savo muistuttaa, ettei kuntien tai maakuntien tai eri alueiden yhteistyöverkoston runsaus ole sinänsä itseisarvo. Satakunnan ja VarsinaisSuomen maakuntien kesken on jo nyt viranomaisyhteistyötä. – Yksityiskohtia on satoja, eivätkä edes alueet ole valmiita. Välimatkat ovat kuitenkin aika pitkät erityisesti Vaasan pohjoispuolisilta seuduilta. – Yhtenäisiä hallintoalueita ei enää ole, mutta ERVA:n kautta aluehallintoa olisi mahdollisuus järjestää. valtaa. – Jos uudistuksella halutaan säästää kustannuksia ja samaan aikaan lähipalveluita halutaan parantaa, on yhtälö vähintään hieman ristiriitainen. Hänen mukaansa hallinto on selvästi nyt välivaiheessa. Hänen mukaansa terveydenhuollon kustannustason nousussa on kyse aina vain kalliimpien hoitomenetelmien käyttöönotosta. Se, missä määrin uudistus yhdistää maakuntia ja niiden perusterveydenhuoltoa, on hyvin vaikea sanoa, arvioi Savo. – Jos aluejakoja on kovasti paljon, yhteistyökin käy esimerkiksi maakuntien kesken ja sisällä sekalaiseksi. Jos kaikki menee ristiin, ei siinä ole hallinnon kannalta mitään järkeä. – Tuolloin esimerkiksi Elykeskusten kehittämisresurssit ja toisaalta maakuntien edustuksellisuus tulisivat saman hallinnon alle. Savo näkee kehittämisen arvoiseksi mahdollisuudeksi valtion hallintoa edustavan Ely-keskusten ja aluehallintoa edustavan maakuntahallinnon yhdistämisen. ERVA on yksi kokonaisuus, mutta uusia aluejakoa tuntuu syntyvän koko ajan. Vaalipiirien ja aluehallinon tulisi vastata toisiaan, jolloin edustuksellisuus tulisi voimaan. Tarkoitus on saada aikaan taloudellisia säästöjä, mikä sekin on tietysti hyväksi
Kuntien rooli tulee kuitenkin selkeästi muuttumaan. Samassa aikataulussa edellisten uudistusten kanssa on päätettäväksi tulossa kuntien valtionosuusuudistus. Viiden vuoden siirtymäajasta huolimatta uudistuksessa eniten menettävät kunnat ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja paineet kunnallisveron korotukseen lisääntyvät. Aluehallinnossa ajankohtaisimmat muutokset liittyvät EUohjelmakauden 2014 – 2020 rakennerahastojen hallinnon Julkishallinnon kenttä on nyt ennennäkemättömässä myllerryksessä, kun kaikkia hallinnon tasoja ollaan yhtä aikaa organisoimassa uudelleen. Maakuntien liittoja selvitys ei koske, joten ainakin näillä näkymin maakunnan liittojen rooli alueen keskeisenä suunnitteluorganisaationa tulee säilymään. Satakuntaliiton hallintojohtajan Jukka Mäkelän mukaan sote-ratkaisu todennäköisesti vähentää kuntien aktiivisuutta kuntaliitoksiin. Maakuntien yhteistyö tiivistynee Maakunnan liitot edustavat alueellaan subsidiari- eli läheisyysperiaatetta, joka tarkoittaa sitä, että alueen kannalta keskeiset päätökset tehdään maakunnan kuntapäättäjistä koostuvissa toimielimissä. Asian jatkovalmistelu on käynnissä, joten uudistuksen käytännön toteutuksesta ei vielä ole konkreettista tietoa. Onhan kuntaliitosten perusteluja on haettu voimakkaimmin juuri sosiaalija terveydenhuollon sektorilta. – Valtiovarainministeriö on juuri aloittanut keskus- ja julkishallinnon virastoselvityksen, jossa tämän vuoden loppuun mennessä on tarkoitus selvittää sekä valion keskushallinnon että aluehallinnon järjestämistä. Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa väestö on keskimääräistä vanhempaa ja terveempää. – Tämä yhteistyö tulee jatkossa tiivistymään ja mahdollista on myös maakunnan liittojen yhdistyminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Satakunnan kannalta uudistus ei näytä hyvältä, koska maakunta menettää valtionosuuksia yhdessä Varsinais-Suomen kanssa suhteellisesti eniten valtakunnallisesti. – Uudistuksessa valtionosuuden ikäryhmäpainotuk- sessa nuorten ikäluokkien painoarvoa on lisätty ja sairastavuuskerroin määritellään tiettyjen kansantautien esiintyvyyden perusteella. Valtionhallinnon organisaatiot ovat suoraan ministeriöiden ohjauksessa. Julkishallinnon kenttä on nyt ennennäkemättömässä myllerryksessä, kun kaikkia hallinnon tasoja ollaan yhtä aikaa organisoimassa uudelleen. Asiaa koskeva asetus on juuri vahvistettu. – Lausuntokierroksen jälkeen ikäryhmäpainotuksiin tehtiinkin vähäinen muutos, joka ei kuitenkaan oleellisesti parantanut Satakunnan kuntien tilannetta. – On mielenkiintoista nähdä, millaisiksi jatkossa esimerkiksi ERVA-kuntayhtymän ja kunnan väliset tilaaja -tuottaja mallit muotoutuvat ja kuka päättää tarveharkintaisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä asiakaskohtaisesti, sanoo Mäkelä. LänsiSuomessa ERVA- alueen muodostavat Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. Maakunnat muodostavat tällä hetkellä yhteistoimintaalueita, muun muassa Satakun- 79 ta ja Varsinais-Suomi sekä muita esimerkiksi EU ohjelmaalueisiin liittyviä yhteistyöryhmiä. Toisaalta kunnat halunnevat katsoa, millaiseksi peruskunnan asema muodostuu uudessa järjestämismallissa. keskittämiseen. VARSINAIS-SUOMI Sote-ratkaisu vie todennäköisesti halukkuutta kuntaliitoksiin Peruskunnan asema epäselvä uudessa mallissa S atakuntaliiton hallintojohtajan Jukka Mäkelänmukaan sote-ratkaisu todennäköisesti vähentää kuntien aktiivisuutta kuntaliitoksiin. Satakuntaliitto ja VarsinaisSuomen liitto esittivät lausunnoissaan lievennystä ikäryhmien painoarvojen muutokseen. Toivon, että nyt ollaan uudistusten sekavimmassa vaiheessa ja asiat alkavat selkiytyä vuoden loppua kohden, sanoo Mäkelä.
Sote-toiveet murenivat Salossa, Uudessakaupungissa ja Naantalissa 80. VARSINAIS-SUOMI TYKS:n sairaalakompleksi ilmasta
Kaupunki sai siis haudata toiveet omasta sote-alueesta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto päätti yksimielisesti säilyttää vuodeosastotasoisen kirurgian Loimaan ja Uudenkaupungin aluesairaaloissa. Naantali arvosteli sotea jo aiemmin hyvin vahvasti. Salo aikoo kuitenkin tulevaisuudessa toimia aluesairaalansa kanssa. Vaatimukset vuodeosaston lopettamisesta onnistuttiin tänä keväänä ainakin toistaiseksi torjumaan. Jää nähtäväksi.” Samassa pääkirjoituksessa kuitenkin arvioitiin, että varsin tärkeä tieto on vakkasuomalaisittainkin soten ja kuntauudistuksen erottaminen tykkänään toisistaan. Uudenkaupungin Sanomien pääkirjoituksessa todettiin uuden sote-mallin synnyttävän monta mielenkiintoista kysymystä: ”Mikä on esimerkiksi sen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategian merkitys, josta on viime kuukaudet kiistelty ja joka näivettäisi myös VakkaSuomen aluesairaalan toimintaa. S Useat 20 000- 50 000 asukkaan kaupungit ovat olleet tyytymättömiä sote-uudistukseen, eivätkä VarsinaisSuomi ja Vakka-Suomi ole olleet poikkeuksia. Uusien suuralueiden toteutuessa päätösvalta karkaa kauas, eikä sitä yksittäisellä kunnalla juuri enää ole. Loimaalla ja Ukissa torjuntavoitto Alun perin soten yhteydessä kaavailtiin, että 20 000–50 0000 asukkaan kunnat voivat järjestää perusterveydenhoitonsa itse, mutta sittemmin selvisi, että ne eivät saakaan automaattisesti oikeutta palveluiden järjestämiseen, jos ne ovat suurempien kaupunkien naapureita eli niin sanottuja kehyskuntia. Soten vaikutusta ei vielä voida arvioida. Yllätysratkaisun mukaan Salon seutu kuitenkin kuuluu 860 000 asukkaan uuteen sotealueeseen. SSS:n mukaan niin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Annika Viitanen (kok.), sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja Saku Nikkanen (sd.) kuin apulaiskaupunginjohtaja Kai Saarimaa totesivat, että uudistus oli päinvastainen verrattuna Salon esittämään malliin. Samalla karkasi suuri osa päätösvaltaa. Uusien sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti vasta tammikuussa 2017. VARSINAIS-SUOMI Sairaanhoitopiirin strategiaesityksessä Loimaan ja Ukin aluesairaaloissa olisi jatkossa tehty vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Salon Seudun Sanomat (SSS) totesi Salon olleen valmis sote-alueeksi ja tuottamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita myös naapurikunnille. Sairaanhoitopiirin strategiaesityksessä Loimaan ja Ukin aluesairaaloissa olisi jatkossa tehty vain päiväkirurgisia toimenpiteitä. Rannikkoseutu-lehdessä Joni Koski muistutti, että Sote-uudistuksen tultua voimaan yksittäisenkin terveyskeskuksen toiminnasta päättää noin 60 kunnan ja 870 000 asukkaan sote-alueen hallinto. Turun seudulla näitä ovat Kaarina ja Raisio. alon aluekeskukselle hallituksen ja opposition sopima sosiaali- ja terveydenhuollon uusi linjaus oli iso pettymys. aan kirjattiin kuitenkin se, että ennen uusia rakennusinvestointeja aluesairaaloiden tilakapasiteetti on kartoitettava ja hyödynnettävä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston strategi- 81 Kaarina, Raisio ja Naantali. Uutta sote-mallia koskevissa ensimmäisissä kommenteissa on korostettu sitä, että palveluja ei viedä pois potilaiden läheltä, vaikka palveluiden vastuutahona onkin iso yksikkö. Uudessakaupungissa karsastetaan myös Turun mahdollista ylivaltaa. Niinpä näissä kunnissa on ollut epätietoisuutta uudesta sote-sopimuksesta
– Kaikki kymmenen kuntaa eivät varmasti etene toteutusvaiheeseen. Selvitys on jaettu kahteen osaan. orin kuntaliitoksen selvitysalueessa on mukana kymmenen kuntaa: Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen ja Ulvila. Selvitystyön ulkopuolisena konsulttina toimii Finnish Consulting Group Oy. Toisessa selvitetään kunnan nykytilanne ja tehdään toimialaanalyysi. SATAKUNTA Porin ympärille ankkuroidaan Satakunnan mahdolliset keskeiset kuntaliitokset. Kun kaikki selvitystyö on tehty, kaikki tekevät kerralla päätöksen niistä, kunnista joiden kanssa ne jatkavat vai jatkavatko kenenkään, kertoo pääsihteeri Timo Aro Porin kaupungilta. Kuva: Essi Keskitalo Satakunnassa edistystä ja jarruja Kuntauudistus etenee kitkutellen P Satakunnassa on menossa useita selvityksiä kuntaliitoksista, mutta soteratkaisu jarruttaa kuntien halukkuutta yhdistymiseen tässä vaiheessa, kun sote-alueiden toimintojen järjestämisestä ei ole vielä tietoa. Selvitykseen osallistuvat kunnat yhdessä tunnustelevat mahdollisen uuden kunnan muodostamisen hyötyjä ja haittoja eri näkökulmista. Selvitystyö päättyy syksyllä 2014, minkä jälkeen kunnat tekevät kukin omissa elimissään päätöksen siitä, jatkavatko ne toteutusvaiheeseen, ja minkä kuntien kanssa ne tekisivät yh- 82 distymissopimukset. Toisessa osassa puntaroidaan liittymisen edut ja haitat.
– Pori on alueen suurin kunta, joten me olemme vieneet eteenpäin prosessia, Aro perustelee. prosentteihin kohdistuu valtava paine tulevaisuudessa. Mikäli muutoksia ei tehdä, kuntaveroennuste vuodelle 2030 olisi noin 28–36 prosentissa. Eläkepoistuma ei vähennä kuitenkaan henkilöstön määrää kuin osittain, sillä suurin poistuma on niissä henkilöstöryhmissä, joita tarvitaan palveluiden tuottamiseen, kuten esimerkiksi opettajat ja hoitajat. SATAKUNTA – Juhannukseen mennessä toimialakohtaiset ryhmät tekevät esityksensä, Aro kertoo. Muualla valtio on määrännyt kunnat tekemään erillisselvityksiä ja tekijäksi selvitysmiehen. Vuonna 2012 puolet seudun kunnista oli negatiivisen vuosikatteen kuntia. Rajala on puhunut jo toistakymmentä vuotta neljästä viidestä elinvoimaisesta kuntakokonaisuudesta Satakunnassa. Aloite kannattaa pitää omissa käsissä ja vaikuttaa omaehtoisesti alueen tulevaisuuteen ilman pakkoa, Aro korostaa. Rajalasta näyttää siltä, että yhdistymisselvitykset ovat edenneet aikataulun mukaan, ja. – Luvassa on verta, hikeä ja kyyneleitä eli kovaa ja sitoutunutta työtä kaikilla tasoilla. Lähtökohtaisesti kunnan vuosikate ei saisi olla negatiivinen yhtenäkään vuonna. Korkean keski-iän vuoksi eläkepoistuma on huomattavan suurta vielä usean vuoden ajan. Uuden kunnan elinvoimapolitiikan tehtävinä olisivat kuntakeskusten kehittäminen edelleen, lähipalveluiden säilyttäminen, erikoispalvelujen keskittäminen keskustaan sekä yritysalueiden kehittäminen – Yksi kuntauudistuksen ydinkysymyksistä on seutumme elinvoiman vahvistaminen. Tämä on iso mahdollisuus alueelle. Selvitys on tehtävä, jos yksikin selvitysperusteista – väestömäärä, elinvoima, kuntatalous – toteutuu. Talouden osalta tilanne näyttää nyt usean Porin alueen kunnan osalta vaikealta. Uudessa kunnassa elinvoimapolitiikkaa Uudessa Kunnassa halutaan keskittyä erityisesti elinvoimapolitiikkaan. Uuden kunnan vah- vuuksia olisivat muun muassa monipuolinen teollisuus, sijainti, saavutettavuus ja yhteydet, koulutusmahdollisuudet, yhteistyöverkostot sekä osaava työvoima. Selvityksestä on määrätty 1.7.2013 voimaan tulleessa kuntarakennelaissa. Taloudelliset laskelmat osoittavat, että kuntien vero- Mikäli muutoksia ei tehdä, kuntaveroennuste vuodelle 2030 olisi noin 28–36 prosentissa. – Toivon että loppukevään ja alkusyksyn aikana neuvottelut etenisivät hyvin niin, että nämä kokonaisuudet pystyisivät syntymään. Kasvu alueellamme on tällä hetkellä liian pientä ja heikentää kilpailukykyämme. Meidän pitää ratkaista se, miten pystymme vahvistamaan tätä osa-aluetta, Aro pohtii. Porin seudun selvitys poikkeaa muista kaupunkiseuduista Suomessa niin, että Porissa selvitykseen on lähdetty vapaaehtoisesti kunnissa, jotka ovat kokeneet siihen tarvetta. 83 Uusi kunta syntyy Porin ympärille – Satakuntaliitolla ei ole virallista kantaa, mutta lähden siitä että kun asiassa on päästy vapaaehtoisuuden tielle, pitää tehdä tosissaan selvityksiä, maakuntajohtaja Pertti Rajala Satakuntaliitosta toteaa
Mukana on seitsemän kuntaa Pohjois-Satakunnasta: Kankaanpää, Siikainen, Honkajoki, Karvia, Jämijärvi, Lavia ja Pomarkku. Syksyllä pitää Rajalan mielestä tehdä periaateratkaisuja siitä, lähdetäänkö tosimielisiin yhdistymisiin. Yhdistyminen vaikuttaa kaikkiin kunnan toimialoihin eikä ole yhtään asiaa, johon se ei vaikuttaisi, Rajala korostaa. – Minulla on sellainen tuntuma, että tuskin toinen vaihe käynnistyy ollenkaan. Tilannetta on hänestä erityisen vaikea vielä arvioida siksi, että sote-uudistuksen lakiehdotus ei ole vielä käytettävissä. – Uskon vakaasti, että jonkinlainen uusi kunta syntyy Porin ympärille, mutta tuskin kaikki kymmenen kuntaa ovat siinä mukana. Sote-ratkaisu muutti toimintaympäristön Kokemäki on mukana kolmessa kuntaliitosselvityksessä Porin Kunnan lisääntyvä elinvoimaisuus auttaa myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. – Se tulee muuttamaan merkittävästi prosessia, kun kunnat näkevät, mitä sote-uudistus tosiasiallisesti tulee merkitsemään, ja mitkä ovat sen yksityiskohdat, ja minkälainen käytännön järjestäminen tulee olemaan. – Silloin poistui keskeinen asia. Se on kuntien asia arvioida. – Sitä kautta voi löytyä uusi aalto. Mahdollisuuksia selvitetään tosissaan. Sillä tavalla se tulee vaikuttamaan Satakuntaliiton asemaan, mutta samassa prosessissa ovat kaikki Suomen maakunnat. Valtionosuusjärjestelmän uusiminen haukkaa huomattavan osan kuntien tuloista, ja Satakunta on maakuntana siinä iso menettäjä. Kuva: Marko Mikkola.. Isoilla kunnilla on paremmat yhteydet ja mahdollisuudet yhtenäistää kaavoitusta ja saada paremmin tonttitarjontaa. Se on yksi kuntauudistuksen isoja tavoitteita. Karttusen mielestä kuntarakennetta pitäisi viedä eteenpäin Pohjois-Satakunnassa, mutta nyt sille ei näytä olevan edellytyksiä. Totta kai siinä vaiheessa, jos Satakunnassa on, niin kuin toivon, neljästä viiteen kuntakokonaisuutta, alueellinen yhteistyörakenne pitää arvioida uudelleen. Satakuntaliiton asema säilyy Hallitus on käynnistänyt valtioaluehallinnon uudistamisselvityksen, jossa haetaan isompia kokonaisuuksia. Oma arvioni on, että jotain voi tapahtua sitä kautta, että yksittäiset kunnat kriisiytyvät, kuten Lavialle tapahtui, ja joudutaan pakkomenettelyyn. – Kunnan lisääntyvä elinvoimaisuus auttaa myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Sillä tulee olemaan suuri vaikutus kuntarakenteen uudistamisen etenemiseen ja lopulliseen muotoutumiseen. Kunnilla ei ole erityistä innostusta, ja sote -ratkaisu muutti kokonaiskonseptin. Tämä vaikuttaa Rajalan mukaan paljon enemmän kuin kuntauudistus. Sehän on yksi koko uudistuksen isoja tavoitteita. Ainakin lähi- 84 vuodet ne kuitenkin pärjäävät Karttusen näkemyksen mukaan. Alueen kuntien taloudelliset resurssit hupenevat. Tutkimukset osoittavat, ettei suuruus sinällään tuo hyötyjä. Jos näin ei tapahdu, ”kuntauudistusjuna on sitten mennyt niiden kuntien osalta ohi”. Lopulta oppositio ja hallitus sopivat viiden Erva-alueen perustamisesta, jotka irrotettiin kuntarakenteesta. Kun kuntarakennetta ja sotea ei kytketä toisiinsa, kuntien liitoshalukkuus on mennyt, kaupunginjohtaja Paavo Karttunen toteaa. SATAKUNTA tahtotila kunnissa on ollut hyvä koko ajan. Kunnat eivät kuitenkaan olleet halukkaita tähän ja sen jälken kokeiltiin pakkoa. Jos sote otetaan kunnilta pois, mitä väliä on kunnan koolla, vaikka onhan sillä mielestäni väliä. Siitäkin luovuttiin. – Sitten kun laki antaa mah- dollisuuden synnyttää sosiaali- ja terveydenhuollon alempitasoisia kuntayhtymiä, silloin myös Satakuntaliiton asema säilyy itsenäisenä. Sote-ratkaisu heikensi kuntien liitoshalukkuutta Syksyllä saatava aikaan ratkaisuja Kankaanpäässä on menossa ensimmäisen vaiheen selvitystyö ja sen jälkeen siirtyminen toiseen vaiheeseen eli neuvottelemaan mahdollisista kuntaliitoksista. – Nyt on arvioitava työssäkäyntisuuntien ja muiden tarkoituksenmukaisten yhteistyörakenteiden kautta, kumpi on tarkoituksenmukaista, uusi kunta vai yhteistyömuoto - ja onko kuntia yhdessä kaksi, viisi vai kymmenen. Kuntarakenteen muutoksen ajuri on kuntien talous. Puhtaasti vapaaehtoisesti yhdistyminen etenee hitaasti, kun ei ole taloudellista pakkoa. Karttunen palauttaa mieliin, että hallitus lähti sotessa aikanaan tuottamaan vahvoja peruskuntia ja näitä ruvettiin muodostamaan. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Satakuntaliitto Taloudellinen pakko ajaa liitoksiin – Kunnan lisääntyvä elinvoimaisuus auttaa myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kunnallinen itsehallinto on kovan perustuslain takana, ja sitä arvostavat myös poliitikot
Myös kumppaneiden näkemykset vaikuttavat toki asiaan. Kunnat odottavat sote -asioiden järjestämistä koskevaa lakiluonnosta ja ottavat siihen kantaa. Se voisi olla helpompi organisoida isommassa yksikössä, ja se voisi tuottaa synergiaetua ja isommat hartiat toiminnalle. Myös tulevaisuuden kehitystyön näkökulmasta pitäisin vähän isompaa kun- 85 takokoa luontevana, Ojakoski raamittaa. Siellä ei kaupunginjohtajan mukaan ole ihan helppoa suoraan koon vaikutuksella keventää yhden hoitopäivän hintaa. Kaupunginvaltuuston kantaa arvioiden, Ojakoski katsoo Kokemäellä olevan kiinnostusta Keski-Satakunnan kuntien Harjavalta, Nakkila, Luvia ja Jokioinen suuntaan. Kunnissa on myös paljon sellaisia palveluja, joissa on vaikea muuttaa yksikkökustannuksia, kuten vanhusten palveluasuminen. – En näe, että kuntaliitoksilla on lopultakaan suurta vaikutusta tuotettuun palveluyksikköön. – Toki meillä on edelleen sama ajatus yhdistymisistä, mutta joidenkin kuntien osalta sote-ratkaisu on merkittävästi vähentänyt motivaatiota. SATAKUNTA seudulla, Keski-Satakunnassa ja Kaakkois-Satakunnassa. Kuntakoolla ei Ojakosken mukaan ole sinällään merkitystä kunnan talouteen suuntaan tai toiseen. – Viemme projektia ilman muuta edelleen eteenpäin, mutta päätökset siitä, jatketaanko jonkun kuntaryhmän kanssa, tehdään aikaisintaan vuoden lopussa sen jälkeen kun laki on tullut voimaan, Ojakoski korostaa. Sote muodostaa kuitenkin yli puolet kunnan taloudesta. Kuitenkin soten Erva-alueiden kautta esimerkiksi niiden hankinnat ja isojen leikkausten organisointi saattaa tuoda säästöjä. Ojakoski korostaa, että vielä viime vuoden elokuussa toimintaympäristö vaikutti varsin erilaiselta. Puoltoa isommille kuntayksiköille – Jotkut asiat minun näkökulmastani puoltavat liitoksia vähän isompiin kuntiin kuin mitä Kokemäki on noin 7 800 asukkaallaan, kuten elinkeinotoiminnan ja kuntamarkkinoinnin hoitaminen. (js). – Ajatuksena on, että saisimme tietää, minkä näköisiä lopputuloksia eri kokoonpanoilla syntyisi, ja siltä pohjalta voisimme arvioida, mikä olisi kokemäkeläisen kuntalaisen kannalta paras vaihtoehto, kaupunginjohtaja Markus Ojakoski toteaa. – Meillä ei ole mitattua kannatusta missään suunnassa, kun ei ole tietoa, mikä on kunnan rooli uudessa sote – järjestelyssä
SATAKUNTA Pori kaipaa vauraita kumppaneita Taloudellisissa vaikeuksissa ja työllisyyden kourissa kamppaileva Pori hyötyisi monella tapaa siitä, jos ympäristön muutama menestyvä kunta liittyisi siihen. Eurajoki kukoistaa omana kuntanaan, eivätkä monet alueen asukkaat halua kuntaliitoksia. Se pitäisi sisällään hyviä kuntia, jotka toisivat mahdollisesti apua Porin talouteen. Muut kymmenen kunnan selvitysryppäästä ovat taloudellisesti huonommassa asemassa. Tilanne näkyy katukuvassa, muun muassa lisääntyneenä katurikollisuutena. Vauraat kunnat piristäisivät kummasti Porin aluetta. Onneksi sentään nestemäisen kaasun LNG -terminaali on tulossa Porin satamaan. – Laviaa ei kukaan haluaisi, koska se on niin köyhä. Siirtyminen on Ulvilan paremman talouden lisäksi sikälikin ymmärrettävää, että maidontuottajia on enemmän Ulvilan kuin Porin alueella. Nyt selvityksen alla olevista alueen kunnista hyviä ovat Korpelan mielestä Porin kannalta Ulvila, Luvia, Harjavalta ja Merikarvia. Porista on siirtynyt yrityksiä Ulvilan puolelle, kuten viimeksi maidontuottajien omistuksessa oleva Satamaito. Porin satama on hiljentynyt. Aikanaan mittavasta teollisuudesta on jäljellä vain komealta kalskahtavat nimet, kuten Rosenlew, Rauma-Repola ja Finnlayson. Sitä kautta olisi myös mahdollista saada uusia työpaikkoja, luvialainen, nyttemmin Porissa asuva yrittäjä Kari Korpela toteaa. P orilla pyyhkii huonosti. Teollisuus on vähentynyt ja työttömyys lisääntynyt. – Pakko sanoa, että mahdollisimman iso kunta saisi alueelle tulla. Kuva: Essi Keskitalo. Apua voisivat tuoda liitosten kautta ympäristön rikkaammat kunnat. Kaupungissa on korkea työttömyys, ja huutava pula ra- 86 hasta. Kun alue kehittyisi ja menisi eteenpäin, valtiokin voisi ottaa alueen paremmin huomioon rahanjaossa. Itse se haluaisi liittyä Kankaanpäähän,. Rauman satama on vienyt siltä asiakkaita. Porin talous on huonossa jamassa
Luvialla on myös paljon isoja perusteollisuuden yrityksiä suhteessa noin 4 000 asukkaan väkilukuun. Mitä yhdistyminen voisi siihen tuoda lisää. – Tuntuu, että työpaikkoja menee joka kunnasta. Kunnassa on muun muassa saha, teollisuutta ja tiloja. Se kertyy muun muassa isoista tiloista, Luvian Sahasta ja pienteollisuudesta. Eurajokea Korpela kehuu rahasammoksi, jossa on yksi maan parhaita kuntatalouksia. Pitää kiittää kunnan päättäjiä siitä, Arvo suitsuttaa. Pomarkussakin on paljon työttömyyttä. – Alueiden yritykset ovat niin hyvällä taloudellisella pohjalla, että liittymisestä olisi hyö- tyä Porille, samoin kuin Ulvilan liittymisestä siihen. Täällä halutaan kehittää niitä asioita, joita kuntalaiset haluavat. – Kohteita on vähän myynnissä, ja ne menevät kaupaksi paremmin kuin isommissa taajamissa, missä on tarjolla paljon kohteita. Minulla on se käsitys, että palvelut heikkenisivät. Keskustassa on muun muassa apteekki, kaksi kauppaa ja kaksi pankkia. Alueella on toki toisenlaisiakin näkemyksiä. Kuvassa Laitakarin satamaa. – Eurajoki on hyvin itse toimeen tuleva kunta, missä kaikki pyörii niin kuin pitää. Kun esimerkiksi keskustaan valmistuu tämän vuoden marraskuussa kerrostalo, vain yksi asunto talon kolmestatoista asunnosta on enää myymättä. Nättinummen Isännöinti Oy Kreetankatu 4, 20320 Turku Ari Vuorela isännöitsijä, AIT Puh. Työpaikkoja pitäisi haastateltavan mukaan saada lisää Kankaanpäähän. 87 Kauniilla Luvialla menee myös taloudellisesti kohtalaisen hyvin. SATAKUNTA mihin se kuuluukin enemmän maakunnallisesti, mutta kanpaanpääläisetkään eivät sitä huoli, koska kunta olisi niille rahareikä. Samoin Merikarvialla on mukavasti keskisuuria yrityksiä suhteessa väkimäärään. Kunnan budjetti on ollut ylijäämäinen joka vuosi. – Perheiden on täällä hyvä asua, ja erityisesti nuoret perheet haluavat tänne. – Jokainen kunta haluaisi varmaan pysyä itsenäisenä niin kauan kuin pystyy. Ihmiset muuttavat mielellään Eurajoelle, mikä luo positiivista asennetta. Harjavallassakin on teollisuutta, kuten Norilsk Nikkel ja kemian alan yritys Boliden. Luvialla saha ja teollisuutta Vehreältä merenrantakunnalta Luvialta löytyy paljon pääomaa. Myös Ulvilassa on pientä ja keskisuurta teollisuutta, Korpela korostaa. 02-248 5304, 0400-829 008 Myös Nättinummen uimahallin tiedustelut. Kunta tekee parhaansa, että se on positiivisella asenteella mukana. Yleensä ne aina huononevat liitoksissa. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Satakuntaliitto. Kuva: Tiina Leino Parempi olla liittymättä Nimettömänä pysyttelevä kanpaanpääläisnainen työskentelee Pomarkussa. Varsinkin nuoret haikailevat sen perään, että kuntaa ja palveluja kehitetään koko ajan. Se auttaisi taloutta. Tulisivatko toiset kunnat vain nyppimään hyötyjä, mitä täällä kunta on saanut aikaiseksi. Hyvä olisi, kun tilanne pysyisi ennallaan. – Porille olisi plussaa, jos Luvia liitettäisiin siihen. Eurajoki tulee itse toimeen Kiinteistönvälitystä, isännöintiä ja yritysten kirjanpitoa tekevän eurajokelaisen EKI-Palvelu Oy:n Aki Arvo kannattaa Eurajoen säilymistä omana kuntanaan. Asunnot menevät hyvin kaupaksi Vajaan 7 000 asukkaan kunnassa on useita ala-asteen kouluja ja kyläkouluja. Se johtuu pitkälti Olkiluodon maksamista kiinteistö-, ja yhteisöveroista. Suunta on sellainen, että seniorit haluavat palvelujen äärelle keskustaan, ja nuoret omakotitaloihin asuinalueelle. Parempi olisi kun ei tarvitsisi liittyä mihinkään kuntaan, koska palvelut siitä vaan huononevat. Kiinteistönvälittäjänä Arvo seuraa tarkasti alueen asuntomarkkinoita
– Tähän asti sote- ja kuntauudistus on kytketty yhteen. Ollaan tilanteessa, jossa maan hallitus on linjannut, että Oulun seudun ja koko PohjoisSuomen sote- palvelut järjestäsi vuodesta 2017 alkaen yksi toimija tällä 51 prosenttia koko Suomen pinta-alasta kattavalla alueella. – Keveät rakenteet, laitoshoidon vähentäminen, hoidon päällekkäisyydet on karsittu, eikä henkilöstöä ole lisätty, vaan toimitaan tehokkaammin. S osiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja rahoittamisen ratkaisuilla voi olla mielenkiintoisia seurauksia Oulun seudulla. Kaiken tavoitteena ovat ennaltaehkäisy ja kuntalaisten omavastuu. OULUN ALUE Kiiminkiläiset saivat vaikuttaa Kiimingin, Yli-Iin ja Ylikiimingin 1.3.2014 aloittaneeseen hyvinvointikeskukseen. Myös antibioottikuurien määrän toivotaan11 vähenevän.. Esimerkiksi Kiimingin hy- vinvointikeskuksen alueella alkaa keväällä hanke, jossa on tarkoitus jakaa lainaksi noin 300 korvatulehdusmittaria kiinnostuneisiin perheisiin. Ylitalo-Katajisto kertoo, että Oulussa on innovoitu paljon palveluiden tehostamiseksi. Heikentynyt tilanne Lähes 200 000 asukasta käsittävän suur-Oulun taloudellinen tilanne ja kyky rahoittaa palveluja ovat heikentyneet. Keskustelutilaisuudessa huhtikuun alussa todettiin, että yhdistymisiä harkitsevien kuntien välille on jo nyt syntynyt tiivistynyttä yhteistyötä, mutta selvitysmiesten pitää vielä saada selkeästi ja konkreettisia asioita esittämällä selville se, olisiko uusi suurkunta nykyisiä pienempiä elinvoimaisempi. Yli puoli Suomea pohjoisessa kattava sotealue saattaa kasvattaa menoja – Mikään ei vielä selvää Oulun kaupungin alueen yritysten vaikeudet heijastuvat myös sote -palveluiden rahoituskykyyn. Nähtäväksi jää nyt, tarvitaanko sitä, Ylitalo-Katajisto kertoo juuri, kun on valmistautumassa kuntarakenneselvityksen aloitustilaisuuteen. 88 Oulussa on otettu käyttöön hyvinvointiseteli, jolla kaupunkilainen saa itse käyttää haluamiaan sosiaalija terveysalan palveluja. Oulun kaupungin ja Hailuodon, Iin, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Muhoksen ja Tyrnävän kunnan edustajat kokoontuvat yhteen mielipiteidensä ja näkemystensä kanssa. Syyt ovat Ylitalo-Katajiston näkemyksen mukaan moninaiset: toimintaympäristön muutokset, elinkeinotoiminnan vaikeudet ja työttömyyden kasvu. Sen jälkeen seurataan, vähentääkö kotimittaus käyntejä terveysasemalla. Oulussa on laskettu, että jos mittari vähentäisi lääkärikäyntejä kolmanneksella, yksi lääkäri voitaisiin irrottaa muuhun työhön. Palvelut myös liikkuvat keskuksesta ulospäin sekä moniammatillinen työ ja tilojen yhteiskäyttö parantavat asiakaspalvelua. Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto näkee uudistusmahdollisuuksia Oulun sote-budjetin menojen hillitsemisessä vuonna 2015. Se ei ole pelkkä fyysinen rakennus ja tietyt palvelut, vaan mukana ovat kunnan, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Niistä ei kuitenkaan vielä ole juuri tietoa koko toimialasta vastaavalla ja kuntien talousarvioista yli puolet kattavan budjetin menoista käyttävällä hyvinvointijohtajalla Kirsti Ylitalo-Katajistollakaan. Sähköisten palveluiden käyttäjät lisääntyvät koko ajan kaupungissa, jonka asukkaiden keski-ikä on vain 36 vuotta. On vasta reilu vuosi siitä, kun Oulunsalo, Kiiminki, Haukipudas ja Yli-Ii sekä Oulu yhdistyivät. Uusi, suuri Pohjois-Suomen alue ei välttämättä pienennä kustannuksia, vaikka niiden kasvua on jo onnistuttu Oulussa hillitsemään
Menot eivät saa kasvaa Tänä vuonna sote -toimintaan on Oulussa arvioitu kuluvan 573 miljoonaa euroa, vaikka säästöjä haetaankin jo viiden päivän lomautuksilla. Toisaalta säästöä arvellaan tulevan päällekkäisyyksien karsimisesta ja hallinnon säästöistä. Toimintatavoista säästöä Säästökohteita Oulun hyvinvointijohtaja näkee löytyvän paremmasta organisaatiosta: – Karsitaan entisten organisaatioiden päällekkäisiä tehtäviä, tarkistetaan sairaaloiden välistä työnjakoa, saatetaan tieto potilaan hoidosta tehokkaasti hoitaville tahoille, Ylitalo-Katajisto viittaa vahvan tietosuojan tarkentamiseen. – Oululaisten linjausten mukaisesti meidän palvelumme tulevat olemaan jatkossakin pitkälti kotiin annettavia palveluita. 89 Palveluverkon rakennamme hyvinvointikeskusten ja -pisteiden varaan. Esimerkiksi kaikille sairaanhoitajille pitäisi maksaa samaa palkkatasoa, niin että työnantajan vaihdos saattaisi jopa nostaa palkkakustannuksia. Uuden sotealueen tuloksellisuus ja säästöt eivät näy heti. Uudistuksessa voi ainakin meidän osaltamme olla rahoituksessa se riski, että kustannukset kasvavat, jos palvelutaso koko sote-alueella on liian korkea. Siitä huolimatta hyvinvointijohtaja Ylitalo-Katajisto näkee koko Pohjois-Suomen kattavassa sote -alueessa myös riskin. Viime vuonna tehdyn linjauksen mukaan halutaan säilyttää peruspalvelut niitä eniten tarvitseville pitkien etäisyyksien tähden, kuten vaikkapa perustason lääkäri- ja hoitajapalvelut Yli-Iissä. Muita sähköisen omahoidon palveluja laboratoriokoetuloksissa, terveystiedoissa, varauksissa ja hoitopäiväkirjoissa käyttää jo 50 000 oululaista. – Uudella palvelujen järjestämisalueella, mikäli sille siirtyisi myös palvelutuotanto, täytyisi tehdä myös palkkaharmonisointi. Sähköiset ja liikkuvat palvelut lisääntyvät. Hyvinvointipalveluista Oulussa vastaava johtaja näkee toimialan riskeiksi tämän hetkisen yleisen taloudellisen ja hallinnollisen epävarmuuden lisäksi myös lainsäädännön paineet kunnille lisättävistä palveluvelvoitteista sekä kasvavat palkkakustannukset työvoimavaltaisella alalla. Menojen kasvu hidastunut Kaikesta kehittämisestä huolimatta sote-palveluiden menot ovat jatkaneet Oulussa kasvuaan jo useita vuosia. Säästöjä arvioidaan syntyvän, kun suuria it-hankintoja voidaan tehdä keskitetymmin ja kustannustehokkaammin. – Keskustelu leikkauksista jatkuu koko ajan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylijohtaja Marina Erhola sanoi Talouselämä -lehdessä, että ennaltaehkäisevä perusterveydenhuolto tulee paranemaan, jolloin erikoissairaanhoidon käyttö vähenee kustannuksia säästävästi. vai vastaako se myös palvelutuotannosta, Ylitalo-Katajisto sanoo. Kuntaliitosten kautta syntyneen uuden Oulun valmistelussa lähdettiin hyvinvointijohtajan mukaan siitä, että menojen kasvua pitää saada voimakkaasti hillittyä palveluita uudistamalla. Tarvitaan vähintään yksi valtuustokausi, joten tulos näkyy vasta vuonna 2020. Arvioidaan, että sopu edesauttaa toiminnan järjestämistä ja antaa mahdollisuuden kustannuksissa säästämiseen. – Jo pelkällä Pohjois-Pohjanmaan alueella harmonisoinnin riski on noin 20 miljoonaa, Ylitalo-Katajisto arvioi. Ennaltaehkäisyn hän näkee myös tärkeäksi. Se tulee olemaan kuntien vastuulla ja perustuu kunnan asukasmäärän mukaiseen ja muun muassa sairastavuudella ja ikärakenteella painotettuun maksuun. Uusi Pohjois-Suomen sotealue tulisi käsittämään maantieteellisesti yli puolet Suomesta, kun siihen kuuluisivat Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien 68 kunnan 732 000 asukasta. Uuden lain pitäisi olla hyväksyttävissä jo alkuvuodesta 2015 ja alueiden toiminnasta siitä parin vuoden kuluttua. OULUN ALUE Oulussa on innovoitu paljon palveluiden tehostamiseksi. Palkkakustannukset jopa kasvu-uralle Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti YlitaloKatajisto miettii, miten uudella organisaatiolla saadaan säästöä. – Maan hallituksen suunnitelmat ovat vielä niin keskeneräiset, ettei ole edes selvää, onko muodostettava alue hallinnollinen järjestämisalue Käynnissä jo 2017 Hallituksen ja opposition sovinto sote -asioiden järjestämisestä ja rahoituksesta on suuren enemmistön mielestä hyvä asia. Valtava hallinto- ja palvelualueko. – Hallitus on vasta linjannut asioita, joissa ei ole sisältöjä. Rahoitusmalli hallituksen linjauksessa sentään on selvillä. Yritysten hyvinvointi mahdollistaa palvelut Koska joka tapauksessa on selvää, että kustannusten kasvua pitää hillitä, oli uusi alue millainen tahansa, Oulussa on lähdetty tavoittelemaan omaa tuottavuuden kasvua Palvelumalli 2020 -linjausten pohjalta. Hoitojonot eivät saa kasvaa: – Se toteutuu jo Oulussa sosiaalihuollossa, mutta myös terveydenhuollossa, niin että esimerkiksi lääkärille pääsee nopeammin kuin kansallinen hoitotakuu edellyttää eli se vaihtelee 2 viikosta yhteen kuukauteen. Ylitalo-Katajisto sanoo, että Oulun osalta sote-menojen pitää jäädä alle 600 miljoonan vuonna 2017: – Menojen kasvun täytyy olla maltillista, mutta palvelutarpeen kasvu ja työvoimavaltaisella alalla palkkakustannukset vaikuttavat menoihin. Saamme niitä kesäkuussa, kun lakiesitys tulee kuntiin lausuntokierrokselle. Laitoshoitoa vähennetään koko ajan. Ylipäänsä palveluiden rahoituskyky syntyy hyvinvointijohtajan mukaan kunnan elinvoimasta eli yritysten työpaikkojen luomasta hyvinvoinnista. Sähköisten palveluiden käyttäjät lisääntyvät koko ajan. Sitten on palvelukeskittymiä ja kaikille yhteisiä, harvoin käytettäviä palveluita, kuten sairaala. Asukaskohtaisten kustannusten kasvua on saatu pienenemään parissa vuodessa: kasvu oli toissa vuonna 7,4 prosenttia, viime vuonna 2,95 prosenttia ja tänä vuonna tähän mennessä 0,9 prosenttia. Teksti: Mira Piispa Kuvat: Oulun kaupunki
OULUN ALUE Kajaanin ja Oulun seutujen uudisrakentaminen vähentynyt enemmän Raahessa rakentaminen tasaisempaa Rakentaminen on Pohjois-Suomessa hiljentynyt myös kasvukeskus Oulussa ja sen liepeillä. Positiivisia suhdannenäkymiä arvellaan Oulun kauppakamarissa olevan hitaalla kasvulla. 90. Kajaanissa on ollut laskusuhdannetta jo pidempään, kun taas Raahessa melko tasaista
Sen sijaan teollisuusrakentamisen pudotus näyttäisi tänä vuonna olevan pienempää niin Oulussa kuin Raahessakin. Kuva Hiukkavaaran keskuksen ensimmäiseltä kaavoitusosalta, Soittajankankaalta. Kaupunkisuunnittelija Timo Saarela on esittänyt Oulu-lehdessä maaliskuussa, että korkea rakentaminen on kallista, ja rakentaminen vähäistä: – Näillä näkymin rakennetaan vain asutusta. OULUN ALUE Oulu on jo luovuttanut uuden Hiukkavaaran asemakaava-alueilta, Kivikkokankaalta ja Kiulukankaalta179 tonttia, lisäksi yhdyskuntalautakunnalla on päätettävänä 35 omakotitontin myyminen. Rakennuslupia käsiteltiin Kajaanissa jo viime vuonna muutamia vähemmän kuin 2012, ja silloin valmistui myös 27 prosenttia vähemmän uudisrakennuksia. Ensi vuonna Kempeleessä pysähtyy myös VR:n junaliikenne. Puolet pienempi asuinrakentamisen alue on Satamarannan alue, johon tulee sijoittumaan 10 000 oululaista. Kuva: Arkkitehdit M3 Oy Kajaanin pudotus on suurinta. Tänä vuonna uudisrakennusten määrä uhkaa lupien kysynnän valossa vähetä jo 47 prosenttia viime vuodesta. Kajaanin pudotus on suurinta. Oulussa on suunnitteilla uusi, suuri kaupunkikeskittymä, Hiukkavaara, jossa vanhan kasarmialueen ympärille suunnitellaan ekologiset näkökohdat huomioon ottavia asuntoja 91 myönnetty jo 38, kun koko viime vuoden kysyntä oli 130. Oulun ympäristökuntiin vielä pientaloja Vuonna 2013 pientalorakentaminen oli suhteessa Oulua vilkkaampaa ympäristökunnissa, jotka käyvät liittymisneuvotteluja suuren naapurinsa kanssa, mutta tänä vuonna pientalojen rakennuslupien kysyntä näyttäisi heikentyneen sekä Limingassa että Kempeleessä. Tasaisinta kehitys on ollut Pohjois-Suomesta Raahessa. Hiukkavaaran tontit olivat kysytyimpiä helmikuun omakotitalojen tonttimyynnissä. Nyt rakenteilla on lähinnä vain pari kerrostaloa ja yksi 1000 neliön hoitolaitos. Lupakysyntä. – Rakennuslupien kysyntä ei ole ollut edellisvuosien veroista vuoden ensimmäisellä neljänneksellä: ensineljänneksellä vuonna 2012 myönnettiin 52 lupaa, viime vuonna 38 ja tänä vuonna 20 lupaa. Vielä Liminkaakin lähempänä Oulua niin ikään eteläpuolella sijaitsevan Kempeleen pientalorakentaminen sen sijaan ei ole hiljentynyt ollenkaan samaan tahtiin. Silti, jos lupien kysynnästä alkuvuonna voi päätellä kehitystä viime vuoteen nähden, rakentaminen olisi kuitenkin kokonaisuudessaan tänä vuonna vähentymässä 30 prosentilla. Leskinen arvioi tämän vuoden lupien kysynnän kehittymistä. Kajaanin lasku jatkaa kasvuaan Kajaanissa pientalorakentaminenkaan ei vedä tänä vuonna: – Uusaloitukset ovat vähissä tänä vuonna: Pientaloja lähtenee vain noin 25 normaalin 60-70 sijaan, rakennustarkastaja tämän vuoden lopussa verrattuna viime vuoteen, jolleivät vuoden toinen neljännes ja loppuvuosi tuo piristymistä rakentamiseen. Kajaanin pieni volyymi on näkynyt jo aiempina vuosina, mutta rakentamisen taantuma on viime vuodesta alkaen koskettanut kovin myös suur-Oulun aluetta. Raahessa tasaisempaa Raahen uudisrakentamistilanne ei näytä olevan niin voimakkaassa laskusuhdanteessa kuin Kajaanin ja Oulun seudun. Oulussa tilanne rakennuslupien suhteen ei kuitenkaan näyttäisi olevan teollisuusrakentamisessa niin taantuvaa kuin pientalojen rakentamisessa. Alueiden kaduista ja kunnallistekniikasta on noin 80 prosenttia rakennettu ja loput valmistuvat kuluvan vuoden aikana. U udisrakentaminen on vähentynyt vuodesta 2011 valtakunnallisesti, mutta viime vuosi näyttää muuta maata hiljaisemmalta etenkin Kajaanissa, mutta nyt myös Oulun seudulla. Limingassa lupia on myönnetty alkuvuonna 11, kun koko viime vuoden kysyntä oli 129, kun taas Kempeleessä on Raahessa, Oulun kaupungissa ja ympäristökunnissa rakennetaan vielä uusia pientaloja, mutta kasvua ei ole tulossa mihinkään vielä tänä vuonna. Jos rakennuslupien kysyntä Limingassa pysyy alkuvuoden tasolla laskua tulisi siellä tänä vuonna jopa Oulua enemmän. Maan eniten kasvavalta suurkaupunkiseudulta, Oulusta, pientalorakentaminen levittäytyy ympäristökuntiin aivan, kuten pääkaupunkiseudulla on tapahtunut viime vuosina. Muun rakentamisen kysyntä on nolla. Suurta pudotusta Oulussa Lähes Kajaanin kanssa samoissa luvuissa oltaisiin Oulussakin Tiivistä kaupunkirakentamista Oulun keskustaan on rakentumassa maanalainen parkkipaikka ja kerrostaloasuntoja, joiden korkeuksista käydään polemiikkia. 20 000 uudelle asukkaalle, ja nämä tontit ovat aiheuttaneet paljon kysyntää. Teollisuusrakentamista, hoitolaitosten ja liikenteen rakentamista on jonkin verran. Jos myönnettävien rakennuslupien tahti jatkuu alkuvuoden kaltaisena Kajaanissa ja Oulussa, siellä jäädään silti melkein puoleen viime vuoden rakentamisen vauhdista. Raahessa, Oulun kaupungissa ja ympäristökunnissa rakennetaan suhteessa Kajaania enemmän uusia pientaloja, mutta muutamasta viime vuodesta vauhti on hyytynyt
0400 668 808 Myös Rakennusteollisuus ennustaa koko Suomen rakentamisen jatkuvan kolmatta peräkkäistä vuotta. Joku saisi jo pian alkaa rakentaa jotain, Rakennusliiton tiedotuspäällikkö Heikki Korhonen. Teollisuuden rakentamisen Keränen ei kerro vähentyneen edes pientalorakentamisen vertaa vahvaa, työllistävää teollisuutta omaavalla paikkakunnalla. Os. www.talep.fi 92. Työllisyystilanteeseen rakentamisen hiljaisuus ei enää vaikuta pelkästään Kainuussa ja nyt enenevässä määrin Oulun seudullakin, vaan myös Pohjanmaalla: – Siellä ollaan perinteisesti oltu yritteliäitä ja menty tekemään töitä pidemmällekin, mutta tilanne on sielläkin nyt jo aika huono. Kahden prosentin kasvua odotetaan 2015. Kasvua odotetaan ennen muuta pientalorakentamiseen ja ARA-tuotantoon. Se aloitti talonrakennustöitä kuusi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013 ja niiden ennakoidaan pysyvän vuonna 2014 samalla tasolla. Aiemmista tilastoista selviää, että rakentaminen seuraa suhdanteen paranemista noin vuoden viiveellä. Prosentin supistuminen tänä vuonna, ensi vuonna kahden prosentin kasvu T:mi Tikeva/Manne Murtonen Puh. Työttömyys noin 20-40 prosenttia Rakennusalan työllisyys on pohjoisessa nyt heikko: – Elämme jo kuudetta vuotta lamaa. Suomessa vaikuttaa tällä hetkellä hyvin paljon Venäjän tilanteen kehittyminen. OULUN ALUE on pienentynyt jonkin verran, mutta meillä ei ole ollut tonttejakaan tarjolla useista syistä, Jaana Keränen rakennusvalvonnasta kertoo. Arvio perustuu Tilastokeskuksen maakuntakohtaisiin rakentamisen tilastoihin. Peikontie 1 D36, 90550 Oulu. Tekninen isännöinti Kiinteistöjen ylläpito Erikoistyöt Vuokratilavälitys/valvonta Kainuussa Rakennusliittoon kuuluvista työttöminä on jo joka neljäs, mutta Pohjois-Pohjanmaan lukukin on kivunnut alkuvuonna noin joka viidenteen. Rakennusteollisuus arvioi tämän vuoden ensimmäisessä suhdannekatsauksessa huhtikuun puolivälissä, että toimitila- ja liikerakentaminen kasvaa jo tänä vuonna hiukan. Isännöinti ja tilipalvelu Takkinen & Leppiluoto Oy Puh. Rakennusliittoon ja sen työttömyyskassaan kuuluu Korhosen mukaan noin 75-80 prosenttia vanhemmista rakennusalalla työskentelevistä, kun taas nuoret ammattikoulusta valmistuneet kuuluvat niihin 90 prosenttisesti. Lemminkäisen rakentama As Oy Raahen Kanavanraitti -luhtitalo on valmistunut talvella 2013 käsittäen 22 asuntoa kolmessa talossa. Suomen suurimman rakennusyhtiön, NCC:n viime vuoden uudisrakentamisen aloitukset vajosivat edellisen taantuman pohjalukemiin. Pientalorakentaminen on nimittäin laskenut jo neljättä vuotta. 010 292 2830. Rakentamisen määrä supistuu sen mukaan noin prosentin. Vuodesta 2012 vuoteen 2013 rakentaminen supistui 2,7 prosenttia. Rakentaminen on suhdanneriippuvaista, mutta USA: ssa ja Euroopassa jo alkanut talouskasvu näkyy Suomessa myös viiveellä
Lähde: Rakennusteollisuus Maaliskuun lopussa Pohjois-Suomen rakennuslupia ja rakentamisen aloituksia kuvaava taulukko ei vielä näytä kasvua, laskun tasoittumista kylläkin. Kajaanin kauppakamariosaston asiamies Antti Kejo ei näe uudisrakentamisen tilannetta Kajaanissa kovin valoisana nyt: – Muutamana viime vuonna täällä on rakennettu muista maakunnista poiketen kohtuullisen paljon yksityisiä ja julkisia 93 kohteita, mutta ne on saatu valmiiksi. Kiinteistövälittäjät ovat kertoneet, että kaupat ovat vähentyneet viime vuonna huomattavasti vuoteen 2012 verrattuna, eikä positiivista käännöstä ole juuri näkyvissä, vaan tämä vuosi tulee olemaan vaikea. Lähde: Rakennusteollisuus. Sillä on vielä tänä vuonna heikompaa. Raahen kauppakamariosaston puheenjohtaja Ari Pohjola viittaa TEM:in ja ELY-keskuksen suhdannekatsaukseen maaliskuussa: – Rakentamisen merkitys ja volyymi ovat säilyneet seudulla verrattain korkeana, mutta vuonna 2014 odotetaan hetkellistä laskua. Lähde: Tilastokeskus Oulussa viriää, mutta milloin. Uudisrakennustilastosta selviää, että myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä pysyi tammikuussa vuodentakaisella tasolla, mutta uudisrakentamisen volyymi väheni tammikuussa 7,5 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna. Nuo investointipäätökset, joilla olisi paljon positiivisia seurausvaikutuksia muuhunkin rakentamiseen, ovat viivästyneet jo toissa vuonna alkaneista suunnitelmista. OULUN ALUE Maaliskuun lopussa julkaistu rakentamisen koko Suomen suhdannekatsaus kertoo lähivuosien tapahtumat hyvin selkeästi: Rakentaminen seuraa varsin hyvin kokonaistuotantoa ja molemmat ovat supistuneet parin viime vuoden aikana, eikä rakentaminen ole lähtenyt nousuun ainakaan vielä. Kainuulaisen rakennusalan työllisyyden paraneminen edellyttäisi Kejon mukaan merkittäviä positiivisia tapahtumia. Oulussa on nimittäin rakennettu lähinnä keskustan parkkipaikkaa, Kivisydäntä, ja toimitiloja on ollut vapaina eri rakentajilla. Oulun seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Jaakko Okkonen uskoo, että rakentaminen saattaisi pian viritä hiljaisesta talvesta. Investointeja olisi odotettavissa esimerkiksi matkailuun. Lähde: Rakennusteollisuus. Epävarmuus jatkuu vielä Maaliskuun lopussa julkaistusta, rakennusalan työllisyyttä Pohjois-Suomessa kuvaavasta taulukosta käy ilmi, että se on paremmalla tasolla kuin muutamina viime vuosina. Kajaanissa suuria vaikuttavia asioita ovat jo kovin tutut Talvivaaran ongelmat sekä UPM:n alueelle, Renforsin rantaan suunniteltu, uusi teollisuus. Oulun kauppakamarin suhdanneseminaarissa tänä talvena tuli ilmi näkemys, että tilanne on korjaantumassa, mutta ei nopeasti. Teksti: Mira Piispa Kuvat: Oulun kaupunki, Lemminkäinen, Tilastokeskus ja Rakennusteollisuus. Joskus luontoarvot ovat investointien esteenä, Okkonen sanoo kauppakamarissa keskustellun. Vuonna 2014 rakentamisen ennakoidaan vuoden tähänastisten tapahtumien mukaan eri maakunnissa supistuvan jo kolmatta vuotta peräkkäin ennen ensi vuoden kasvua. Viriämisen vauhdittumisessa Okkosella on toiveita myös kaupungin suuntaan: – Kaavojen valmistuminen ja lupaprosessit ovat liian hitaita. Siellä ollaan odottavalla kannalla, kun uusi yleiskaava on lausunnolla ja Kainuun maakuntakaavakin on yhdessä lausuntovaiheessa. Lupiin pitäisi saada joustavuutta. Raahessa suurin vaikuttava tekijä on vientivetoinen metalliteollisuus Rautaruukki mukaanlukien. Asuntorakentaminen on ollut hyvin heikkoa. Kaikkiaan talouden ja elinkeinoelämän ei odoteta vielä seuraavan puolen vuoden aikana vireytyvän, ja vielä vuodenkaan päästä tilanteen ei odoteta poikkeavan merkittävästi nykyisestä
– Juhlavuosi on meille juhlaa monella tapaa. Saniteettiposliinin valmistuksesta ollaan tultu pitkälle ja nykyisin tuotevalikoimaan kuuluvat suihkut, pesualtaat, wc-istuimet, kylpyammeet ja -huonekalusteet. Arabian posliinitehtaan aloittaessa toimintansa vuonna 1874 oli tuotevalikoima melko suppea keskittyen pääasiassa 94 posliiniin. Se valmistui Helsingin Arabiaan 1873. Tekniikan ansiosta yhdellä muotilla pystyy tekemään kymmeniä tuhansia tuotteita, kun kipsimuotilla niitä tehtiin noin sata. 140 vuotta suomalaisten arkea helpottavia oivalluksia Ido aloitti Arabian posliinitehtaana Arabian posliinitehtaan tuotannon aloittamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 140 vuotta. Tehdas sai alkunsa, kun ruotsalainen Rörstrandin posliinitehdas päätti perustaa Suomeen uuden tehtaan. Nykyisin Idon valikoima kattaa koko kylpyhuoneen. Saniteettiposliini valmistetaan Tammisaaren tehtaalla. Brändi korvasi vanhan, hyvin tunnetun Arabia-brandin. Ido käytti valmistuksessa pitkään kipsimuotteja, mutta siirtyi 2000-luvun alussa vaiheittain korkeapainevalutekniikan käyttöön. Tehdas aloitti toimintansa Tammisaaressa vuonna 1969. Arabian tehtaalla ryhdyttiin valmistamaan talous- ja posliiniesineitä. 1992 yhtiö otti käyttöön nykyisen nimensä Ido Kylpyhuone Oy. Valikoimiin otettiin kuitenkin pian wc-istuimet ja pesualtaat. Alun alkaen moderni saniteettiposliini sai alkunsa Arabian tehtaalla. Tämä on teollisen tuotannon juhlaa, jossa yhdistyvät käsityö, automatiikka ja. K ylpyhuonesisustaja Idon historia kulkee 1800-luvulle. Saniteettiposliinin valmistus on moniulotteinen prosessi, jossa tarvitaan kokeilua, seurantaa ja korjaamista
Tehtävämme on helpottaa asiakkaiden arkea, tiivistää Mäntyniemi. Peruslähtökohta kaikessa tekemisessä on suunnittelu. Meille tulee vieläkin kyselyitä IDO-59 wc:n varaosista. puhtaat raaka-aineet. Matkan varrella Idon tehdas siirtyi Arabianrannasta Tammisaareen, jossa se toimii edelleen. Tarkkaa valmistusmäärää ei tiedetä, mutta yli miljoona niitä joka tapauksessa tehtiin. Showerama-suihkukaappisuihkut tulivat Suomeen yli 40 vuotta sitten. Samalla toki huomioimme erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet. Suomalaiset innostuivat keksinnöstä saman tien, ja 1932 Arabia toi markkinoille ensimmäisen matalahuuhtelu-wc:n, Elon. Siellä valmistetaan vuosittain noin 300 000 wc-istuinta. Kuvaoikeudet: Creative Commons Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna www.varsinaisbitumi.fi . Ylipäätään lähes kaikki Idon tuotteet valmistetaan Pohjoismaissa, kertoo Mäntyniemi. Ensimmäinen matalahuuhteluwc, Elo. Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. Se huuhteli hiljaa mutta tehokkaasti. -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet. – Tuotteemme kestävät käyttöä. Elosta tuli menestys, ja se oli tuotannossa yli kaksikymmentä vuotta. Tämä on herkkä laji, toteaa myyntijohtaja Esko Mäntyniemi Idolta. Ei siis ole ihme, että suomalaisissa kodeissa on wcistuimia vuosikymmenten takaa. – Haluamme luoda asiakkaillemme tiloja, joissa viihdytään. Kyseisen wc:n valmistus päättyi noin 40 vuotta sitten, joten tämä kertoo paljon, jatkaa Mäntyniemi. ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA. Tuotteita, jotka jättävät jäljen Osalla Idon markkinoille tuomista tuotteista on pitkä historia. – Showeraman kehitystyössä ovat olleet mukana niin me kuin asiakkaamme, kuvailee Mäntyniemi. – Tehdas on tänä päivänä yksi Euroopan moderneimmista ja samalla alansa ainoa Suomessa. Matalahuuhteluwc markkinoille 1932 Tukholmalainen Knut Lundqvist kehitti uudenlaisen matalahuuhtelu wc:n täyttöventtiilin, jota hän esitteli ruotsalaisille alan toimijoille. Arkea helpottavia oivalluksia Menestyksen avaimet ovat Idolla samat kuin ne olivat toiminnan alkaessa: se tarjoaa asiakkailleen ainutlaatuisia ominaisuuksia ja arkea helpottavia oivalluksia. Kun Ruotsissa ei tärpännyt, hän tuli keksintöineen lahden tälle puolelle
95
– Vaihtamalla vanhat 2-lasiset ikkunat uusiin A++ -luokan ikkunoihin, lämpöhäviö ikkunan läpi voi pienentyä ääritapauksessa jopa 90 prosenttia. Consti on nimittänyt Serviceliiketoimintansa johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.4. Keskustan koillisosaan sijoittuva asuntomessualue on myös lähtenyt rakentumaan. Henkilökunnan määrä on pysynyt vakaana, eikä siinä odoteta tapahtuvan suuria muutoksia. laskennallisesti lämmitystarvetta vuodessa kilowattitunteina. Tapaturmataajuus kuvaa poissaoloon johtaneita tapatur- tuomia kehitysmahdollisuuksia on suunniteltu Vantaalla jo 60-luvulta lähtien, jolloin Martinlaakson radan suunnittelu tuli ajankohtaiseksi. Vuonna 2013 Consti Yhtiöiden liikevaihto oli noin 171 miljoonaa euroa ja operatiivinen tulos (EBITDA) noin 6,5 miljoonaa euroa. Kiinteistöpalvelualan suhdanteet parantuneet Ikkunoiden energiatehokkuutta syytä verrata Kiinteistöpalveluyritysten alkuvuosi käynnistyi alavireisesti, mutta kevään myötä suhdanteet ovat parantuneet loivasti. Ikkunoille annetaan kodin kylmälaitteista tuttu energiamerkki; ikkunoiden energiamerkissä ikkunat jaetaan energialuokkiin asteikolla A++ - G. Se nostettiin yhdeksi yhtiön strategisista painopistealueista ja resursoitiin keskitettyyn työturvallisuusorganisaatioon, kertoo L&T:n työturvallisuudesta vastaava johtaja Riitta Haapanen. – Tavoitteenamme on vahvistaa markkina-asemaamme nopeasti kehittyvässä valaistusliiketoiminnassa - erityisesti led-valaistusratkaisujen toimittajana - kaikilla markkina-alueillamme, sanoo Enston toimitusjohtaja Timo Luukkainen. Alan yritysten suhdannenäkymien saldoluku oli huhtikuussa +14, kun se tammikuussa oli +11. Suurin muutos on tapahtunut yhtiön henkilöstön ajattelussa ja asenteissa. Kehärataa ja sen mukanaan Lassila & Tikanoja Oyj on onnistunut viimeisen kahden vuoden aikana puolittamaan tapaturmataajuutensa. Marko Holopainen Consti Yhtiöiden toimitusjohtajaksi Marko Holopainen Consti Talotekniikan toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Marko Holopainen on nimitetty Consti Yhtiöiden toimitusjohtajaksi. alkaen insinööri (AMK) Hannu Kimiläisen. Kivistöstä on arvioitu kasvavan asuinalue 30 000 vantaalaiselle vuoteen 2030 mennessä. Kimiläinen on 96 toiminut edelliset kahdeksan vuotta ISS Palveluissa kiinteistöjen ylläpidon asiantuntijaja asiakkuusjohtotehtävissä. Noin kolmasosa yrityksistä kokee edelleen rekrytointivaikeuksia. Strateginen tavoite vuodelle 2016 on alle 15, mutta lopullinen tavoite on nolla tapaturmaa. Vuonna 2011 L&T-konsernin tapaturmataajuus oli 35, mutta vuonna 2013 se oli laskenut 17:ään. Vapaaehtoinen ikkunoiden energiamerkintä auttaa vertailemaan erilaisia tuotteita, ja ikkunalle laskettu E-arvo kertoo laskennallisen lämpöhäviön. Vantaan Kivistöstä 30 000 asukkaan alue L&T puolitti tapaturmataajuutensa Vantaan Kivistön alueen rakentaminen alkoi. Kiinteistötyönantajien jäsenyritysten liikevaihto oli tammikuussa 1,9 prosentin laskussa. Kaupalla Enston tuotevalikoima laajenee merkittävästi, käsittäen kattavan ratkaisuvalikoiman sisä- ja ulkotilojen valaistukseen sekä asuin- että liikerakentamisen tarpeisiin.. Energialuokituksessa ikkunalle lasketaan vertailuluku (E-arvo), joka kertoo kuinka paljon ikkunarakenne aiheuttaa tammi-maaliskuussa lähes ennallaan, mutta sen odotetaan kääntyvän kasvuun lähikuukausina. Ensto osti Alppiluxin Perheyhtiö Ensto osti suomalaisen energiatehokkaita valaistusratkaisuja valmistavan Alppilux Oy:n. Radan linjaukset ovat vuosikymmenien myötä muuttuneet. Suhdanteiden heikkenemistä odotti huhtikuussa 11 prosenttia alasta. – Vuoden 2012 alusta ryhdyimme tehostetusti johtamaan työturvallisuuttamme. Hän vastaa liiketoimintajohtajana Serviceliiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä. Siivouksen liikevaihto kasvoi vaatimattomasti 0,2 prosenttia. Saavutus huomioitiin Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokituksella. Vahvistuvaa suhdannekehitystä odotti 25 prosenttia alasta, kun tammikuussa kasvuun uskoi 18 prosenttia. Yhtiö työllistää noin 8 000 henkilöä. Hän seuraa tehtävässä Kauko Waseniusta, joka menehtyi äkilliseen sairauteen maaliskuussa. Tämänhetkinen tilanne on silti tavanomaista heikompi, kertoo EK:n tuorein suhdannebarometri. Yleisen suhdannetilanteen odotetaan vahvistuvan jonkin verran kesällä. mia miljoonaa työtuntia kohden. Aurinkokiven odotetaan valmistuvan vuonna 2016, ja Kaupunkikeskus avataan arviolta vuonna 2017. Consti Yhtiöihin kuuluvat Consti Korjausurakointi Oy, Consti Julkisivut Oy ja Consti Talotekniikka Oy. Kehäradan ja sitä ympäröivien alueiden suunnittelut saivat uutta vauhtia jälleen 2000-luvulla. Ikkunoiden energialuokitus on valmistajille vapaaehtoinen. Myynnin määrä pysyi Remonttikauden lähestyessä energianeuvojat muistuttavat, että ikkunaremonttia suunnittelevan kannattaa vertailla ikkunoiden energiatehokkuutta. Asuntomessut järjestetään kesällä 2015, jonne valmistuu 28 pientaloa, kolme kerrostaloa sekä ryhmärakentamiskohde. Ikkunoiden energialuokituksen tarkoituksena on helpottaa rakentajien ja remontoijien tekemää vertailua eri ikkunamallien välillä. Samalla asumisviihtyvyys paranee, kun epämiellyttävät ilmavuodot ikkunoiden läheisyydessä häviävät lähes kokonaan. Consti Yhtiöt on Suomen suurin korjausrakentamiseen erikoistunut rakennusliike. Asumisen lisäksi Kivistön alueelle rakennetaan tiloja yksityisiä ja julkisia palveluita varten kuten Aurinkokiven monitoimirakennus, johon tulee tilat päiväkodille, koululle ja neuvolalle, sekä kaupunkikeskus hypermarketteineen ja linja-auto terminaaleineen. Samalla talon kokonaisenergiakulutus voi pienentyä kymmenesosan, toteaa energia-asiantuntija Sami Seuna Motivasta. Samoin kannattavuuden ennustetaan kohenevan jonkin verran seuraavien kuukausien aikana. Tilastokeskuksen mukaan kiinteistönhoidon liikevaihto supistui tammikuussa 3,8 prosenttia
Metropolialueen kuntajakoselvitys on käynnistänyt kyselyn, jossa kerätään kuntalaisten näkemyksiä kuntarajojen merkityksestä heidän arjessaan. Suurin säästö kertyi maalämpöja ilma-ilma-lämpöpumpuista, loput energiansäästöt saavutettiin ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumpuilla. tekijöiden summana lähivuosituote kallistui huhtikuussa. Lämpöpumput kannattaa asentaa kohteisiin, joissa se on taloudellisesti järkevää. SKAPAT-ENERGIAPALSTA Kaikki mukaan verkkokeskusteluun taloyhtiön johtamisesta ja viestinnästä Oikeusministeriö on avannut Vaikuta asunto-osakeyhtiölakiin -verkkokeskustelun. Sujuuko työssäkäynti naapurikuntaan mutkattomasti. Vastauksia toivotaan selvityksessä mukana olevien kuntien asukkailta: Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista, Keravalta, Kirkkonummelta, Sipoosta, Tuusulasta, Vihdistä ja Vantaalta. Vesivoimantuottajat ovat halukkaita tuottamaan sähköä, koska kesä on lähestymässä ja odotettavissa on, että tulevan kesän spot-hinnat eivät ainakaan oleellisesti nouse. Asukkailta toivotaan esimerkkejä kuntarajojen vaikutuksesta esimerkiksi liikenteeseen, asumiseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, opetukseen, yrittämiseen ja vapaa-aikaan liittyen. Huhtikuun sademäärät toteutuivat normaalivuoden tasoon, mutta hydrobalanssi heikkeni silti, koska vesivoimantuottajat tuottivat vesisähköä odotettua enemmän. Kysely on avoinna osoitteessa www.metropoliselvitys.fi 30. kesäkuuta asti. Tämä vastaa noin 13 prosenttia vuoden 2020 arvioidusta rakennusten lämmitysenergian kulutuksesta. Toukokuun osalta sääennuste odottaa normaalia suurempia sademääriä ja hiukan normaalia viileämpää säätä. Kyseessä on kattavin ajantasainen arvio lämpöpumppujen potentiaalista Suomessa. Odotamme sähkön vuosituotteen suhteen neutraalia tai hiukan nousevaa kehitystä toukokuun aikana. Arto Peltola. Miten kuntarajat näkyvät ihmisten arjessa. Näiden Lämpöpumppu vähentää lämmitysenergiankulutusta 13 prosenttia Lämpöpumppujen nykyistä laajempi käyttö vähentää lämmityksen energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. S uomen hinta-alueen keskimääräinen spothinta huhtikuussa toteutui 31,5 €/MWh tasoon, nousten 0,3 €/MWh maaliskuun lukemista. VTT on tehnyt lämpöpumppujen käyttöä koskevia laskelmia rakennuskantaa edustavissa taloissa ja mallinnuksia niiden vaikutuksista Suomen energia- ja hiilidioksiditaseeseen. Samanaikaisesti alhaisen hintatason vallitessa kivihiilikaivoksia suljetaan ja tuotantoa vähennetään edelleen. Jännitteet Ukrainassa ja Venäjän mahdollinen kaasuhanojen sulkeminen on luonut epävarmuutta venäläisten energiatoimitusten suhteen ja tämä on osaltaan nostanut hiilen hintaa. Tuotantohalukkuutta lisää myös se, että syksyllä sateiden lisääntyessä tuottajilla olisi hyvä kontrolli altaistaan ja vältyttäisiin ohijuoksutuksilta. Pientaloille, kerrostaloille, toimistotaloille sekä vapaaajan rakennuksille arvioitiin energiansäästöpotentiaali ja uusiutuvan energian tuotto eri lämpöpumppuvaihtoehdoilla. Hydrobalanssin odotetaan paranevan toukokuun aikana. Lämpöpumpuilla voidaan VTT:n mukaan saavuttaa 9 TWh:n vuotuinen energiansäästö vuoteen 2020 mennessä. Samanaikaisesti myös päästöoikeuden hinta on ollut nousussa ja vesitilanne on hiukan heikentynyt. Arvioinnissa hyödynnettiin Aalto yliopiston ja VTT:n kehittämää laskentamenetelmää ilmalämpöpumpuille, ilma-vesilämpöpumpuille, maalämpöpumpuille sekä poistoilmalämpöpumpuille. Hyvä vesitilanne tulee aiheuttamaan painetta aluehintaerojen kasvuun etenkin Suomessa ja Baltiassa tulevan kesän aikana. 97 Arto Peltola vastaa Skapat Energian kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä. Kivihiilen suhteen varastotasot ovat alhaiset tai heikkenemässä monissa kohteissa. Lämpöpumppujen tekniikan kehittyminen on kasvattanut potentiaaliarvion suuruutta. Yleensä tämä tarkoittaa sähkölämmitteisiä taloja ja uusimista tarvitsevia öljylämmitteisiä taloja. Yhdessä Ukrainan jännitteiden kanssa näemme laskuvaran olevan rajattu. Metropoliselvitys kysyy: Miten kuntarajat vaikuttavat arkeesi. Muiden sähkönhintaan vaikuttavien tekijöiden kehitys huhtikuussa oli seuraavanlainen: päästöoikeuden hinta kallistui 0,8 €/tn, kivihiilen hinta kallistui 2,5 $/tn ja hydrobalanssi heikentyi 2,8 TWh:ia. Isännöintiliiton mielestä yksi suurimmista ongelmista asuntojen arvon kannalta on se, ettei taloyhtiön strategiaan ja viestintään panosteta tarpeeksi. Ukrainan jännitteet tukivat sähkön vuosituotteen nousua huhtikuussa – Verkkokeskusteluun on ennalta valikoitu teemat, joista taloyhtiöissä pitäisi käydä yleensäkin vilkasta keskustelua, sanoo yksi keskustelun kommentoija, Isännöintiliiton lakiasiantuntija, OTM Marina Furuhjelm. Vuosituotteen 2015 hinta nousi huhtikuussa 1,2 €/MWh, Brent öljy pysyi maaliskuun tasolla kuukausimuutoksen ollessa vain -0,1 dollaria tynnyriltä
Ase&Erä RA NE Antiikki ja taide SUOMEN KOLM AN Meidän 2/2014 6,30 KOIRA NYTKOULUTUSKENTÄLLE! t Pennuille alkeita Koira mukaan lomalle junalla, laivalla ja lentäen t Nuorille harjoituksia t Kotikoirille käytöstapoja KODINVAIHTAJA TYTTI KESÄLLÄ NÄYTTELYYN opetettiin fiksuksi koiraksi Koira ja esittäjä valmennukseen PENTUKUUME ISKI: Mikä rotu meille. www.meidankoira.fi 6 nroa vuodessa 37€ Suomalainen kouluttaa Sukeltajan Maailma SUKELTAJAN Sukeltajan Maailma on harrastajan tietolähde, tekniikan salat avaava, extreme kokemuksista kertova monipuolinen alan lehti. Sisustamisen extra- UUSI vaatii hyvää kokonaisnäkemystä numerot kahdesti vuodessa. Tilaa lahjaksi tai omaksi iloksesi korkeatasoinen aikakauslehti! 6,90 Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti ja aidosti. Luontaiset hoidot, luonnon vitamiinit. terveys kauneus t é Upeita kuvia TAPE VALKONEN: – Ensin on oltava motivaatio, palava halu menestyä Johanna Loirin KOHUTRIKOISTA VENYTTELE KUIN KISSA Torju rasitusvammat venyttelyn avulla Rullaus rentouttaa lihaskalvot www.bodytreeni.fi 8 nroa vuodessa 55€ Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö Kiinteistöalan monipuo- ja isännöinti linen ammattilehti vuoMaalämmön leviämistä jarruttaa usein desta 1975. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet. Lehdestä löytää tietoa kasvaa ihmisenä kohti tasapainoa. .HU¦LO\ . .¦GHQWDLGRW . maailma 3-2014 6,40 Olisiko koulutusta lisättävä: Sukelluskortituksessa vaativampi läpipääsy Tutkimus selvitti Epäonnistunut suunnistus johti kuolemaan jään alla Vääksyssä Miksei sukellusonnettomuuksia torjuta eikä niistä edes keskustella julkisesti! www.sukeltajanmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ Sukelluskouluttaja: Rebreather-laitteiden tekniikka ei yleensä petä Pitäisikö Voit tilata lehdet: Internetissä, sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai puhelimitse 09-2569 108. Ekologisesti Nyt! Extrahinta Ase&Erä metsästää aktiivisten lukijoittensa mukana eri puolilla maata, testaa teknisiä välineitä sekä esittelee aseuutuudet ja patruunat. Uutuuslehti esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi luoda uutta elämäntapaa. Ampuma-aseiden Venäläinen DRAGUNOV-KIVÄÄRI puoltaa hyvin paikkansa hirvimetsällä UUDISTUNUT LEHTI! 2/14 6,20 Meppiehdokkaat ilmasto- Pennut pääosassa! 2/2014 6,40 Kissa ja vauva sopivat saman katon alle Scotch Prince on ollut eläkkeellä jo 26 vuotta Suomenhevosen astutusluvut 1990-luvun laman tasolla Ratsutalli Killerin raviradan kupeessa Ocicat Liisi määrää kaapin paikan Varmalta kuolemalta pelastunut KUURA kehrää: Minun on hyvä olla Joskus keinoruokinta ainoa vaihtoehto pennulle Syöttöletkulla syöttämisen Jalkajumppaa voi tehdä kotona t t t Perimä Ravinto Ympäristö Omapäinen Exotic TERVEYS 2/2014 6,50 Harvinaiseen KEUHKOSAIRAUTEEN ei auttanut kuin keuhkojen siirtoleikkaus VAIKUTTAVAT KOLESTEROLIIN Neljä sukupolvea sulassa sovussa SAMAN KATON ALLA Suunhuoltokortti hammasterveyteen 94-vuotias TIEDENAINEN n ikkoje ttu Poliit sijänä tu pe selän ajoi omalla autollaan muuttoauton perässä 83-VUOTIAS NÄYTTELIJÄ Talomestari Extrahinta 4,90 Lehti on vakiinnuttanut asemansa pientaloraken- Nyt tulevat pihalle tajien, talossaan asuvien HYÖTYKASVIT! ja sitä korjaavien keskuuPIHA dessa. EN www.senioriterveys.fi 6 nroa vuodessa 39€ Puhtaasti Talotohtori Panu Kaila: Senioriterveys Lehden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laajaa alue: suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro OI K HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT painonhallinta Nro 4/2014 6,50 Pitkät ruokintavälit altistavat mahahaavalle Tuoreruoasta terveyttä ja elämäniloa KARITA TYKKÄ: Kuntosalikävijöiden ja kehonrakentajien peruslehti - enemmänkin tietopaketti. ERIKOISLEHTI kuntosalit S A K S A N PA I M www.kissafani.fi 6 nroa vuodessa 38€ 2/2014 6,70 Matkaillaan ekosti! Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. Matinkylän Huollon kunnossapito-ohjelma Uudessa remonttiratkaisussa: remonttiryhmän esitykseen Suomessa www.kiinteistojaisannointi.fi 10 nroa vuodessa 68€ Luontaisterveys Sielunpeili Seniori Suomenhevosen harvinaisten värien säilytys Anita Viitasen elämäntehtävä www.hevosmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ Luonto on parhain parantaja! Sen tietää Suomen kansa vuosisataisella kokemuksella. www.ekoelo.fi 6 nroa vuodessa 40€ Valamisprosessissa \OL PXNLD UHLOXW PXQDNXSSLD ODVWHQ NDQQXD KALEVA KORU kulkee parinkymmenen käsiparin kautta 1800-luvun kartanon virkatalo asuinkuntoon parissa kuukaudessa Trendijalkine! HUOPIKKAIDEN YDOPLVWXVWDLWR 9HQ¦M¦OW¦ 6XRPHHQ OXYXQ ORSXOOD 7HRNVLD XONRPDLVLVVD NRNRHOPLVVD 3HNLQJL¦ P\¸WHQ Ekoelo Luonnonmukaisesti 3,90 Aidosti Suomessa rakennettu 50 vuotta väärin Kotoillen Ekoherkut kevään juhliin Biodynaamiset viinit Luomukarkkeja ja ekomehua SAVI& RUOKO Varttamalla uusia makuja Istuta maatiaisomenapuu ekomökin seiniin ja kattoon 3 – 2014 7,20 Rovaniemeläinen Risto Heikkinen pyydysti viime vuonna 51 kettua Legendaarista Suomi-konepistoolia valmistetaan nyt Yhdysvalloissa IWA-asemessut suuremmat kuin koskaan – Suomesta oli mukana 10 yritystä Euroopan komissio tutki: www.asejaera-lehti.fi 8 nroa vuodessa 58€ Hevosmaailma Hevonen on on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. Lämpöä ja läheisyyttä! . $UMHQ KLVWRULD Keräilijän vitriinit täynnä Arabiaa: www.antiikkijataide.fi 6 nroa vuodessa 34€ Ekoelo 2/2014 8,10 € Bodytreeni I SUO UIN SIT ja taide NYT KARHUNLIHA EPÄILYTTÄÄ – silti vain korkeintaan joka kymmenes karhu kantaa pelättyä trikiiniä KS Antiikki koko laajaalaisuudessaan on lehden sisällössä keskiössä. Maamme tietämättömyys suurimman kansallisomaisuuden avoin ja riippuUusi kylpyhuone vanhan sisälle maton tiedonvälittäjä. PIENTALOASUJAN HYÖT YLEHTI Maatiaisomenalajikkeet osa Suomen historiaa www.talomestari-lehti.fi 10 nroa vuodessa 59€ NRO 4/2014 IRTONUMERO 6,60 ¤ kkuna Kasvihuone pidentää viljelykautta Lasten ja nuorten puutarhayhdistys ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli 100 luonnonsivua voimaa Lemmenleikkejä tiedossa! Muista magnesium 3/2014 7,10 Kesämaruna lupaava syöpälääke Suolahengitys ja magneettihoidot toivat avun Menieren taudin huimauskohtauksiin NÄYTÄ KIELESI, www.luontaisterveys-lehti.fi 8 nroa vuodessa 56€ Lehti tarjoaa työkaluja sisäisen kasvun tueksi, se avaa polun sisäiseen maailmaasi. Näyttänyt tietä alalle tuleville ja meneville vuodesta 1983. Yli 100 sivua/nro. kehonhuolto I RIKKO A! MIES LASINS SILMÄ HUIPPUSUORITUKSIIN PIISKAAVA Pellava sydämen ja suoliston ystävä Sielunpeili Henkisen KRISTILLINEN MEDITAATIO muutti elämän Soidaan yhdessä Alkuääni vapauttaa taivaallisen sinfonian Karjalaismummon kasvattama Rakel tekee epäsovinnaisia asioita ja näkee enneunia www.sielunpeili-lehti.fi 8 nroa vuodessa 55€ Värit hyvinvoinnin erikoislehti Anteeksianto on sormien läpi katsomista 3/2014 7,10 Halaus parantaa Luonto avaa tunteita Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. (QWLV¸LQWL
Nro 4/2014 6,50 Maalämmön leviämistä jarruttaa usein tietämättömyys Uudessa remonttiratkaisussa: Uusi kylpyhuone vanhan sisälle Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Suomessa 600 000 lämpöpumppua Kestotilaus 68€/vuosi Määräaikainen 76€/10 nroa Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.fi Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Puhelimitse: 09-2569 108 Viherkatto säästää energiaa Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 68€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 76€ PALVELUKORTTI Kii nteistö ja isännöinti Tilaan Kiinteistö ja Isännöinti -lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ Nro 4/2014 6,50 Maalämmön leviämistä jarruttaa usein tietämättömyys Uudessa remonttiratkaisussa: Uusi kylpyhuone vanhan sisälle Suomessa 600 000 lämpöpum Matinkylän Huollon kunnossapito-ohjelma remonttiryhmän esitykseen ppua Viherkatto säästää energiaa &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Käytä palvelukorttia, kun Postinumero Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. Kiinteistö ja isännöinti K ii n t e is t ö ja isännöinti Kaksitoista kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti. luokan postimerkki Karprint Oy ja isännöinti Kiinteistö 90 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ www.kiinteistojaisannointi.fi tilaukset@karprint.fi Matinkylän Huollon kunnossapito-ohjelma remonttiryhmän esitykseen
KUTEN TALOYHTIÖLAAJAKAISTAN PÄIVITYS TÄLLE VUOSITUHANNELLE. Asiantuntijoidemme avulla taloyhtiösi laajakaista- ja kaapelitv -asiat hoituvat mutkattomasti. BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green ON ASIOITA, JOITA SINUN EI TARVITSE TEHDÄ ITSE. Tutustu DNA WELHO Taloyhtiökumppanuuden hyötyihin % " !!( www.dna.fi/taloyhtiokumppani tai % " $ " $""( $$ ( " #! taloyhtiomyynti@dna.fi. Tarjoamme taloyhtiöiden laajakaista- ja kaapeli-tv -palvelut vuosikymmenten kokemuksella. Anna DNA WELHO Taloyhtiökumppanin tehdä se puolestasi. Myös asennus- ja huoltotarpeet hoituvat omalla huoltopalvelullamme – nopeasti ja vaivatta