Kiinteistö ja Isännöinti 5/2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Nro 5/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Juhana Vartiainen: Ammattiliitot ottavat kaiken vallan, jos sitä niille annetaan Kauppakeskuksia rakennetaan taantumassakin Puu ja jäte tuottavat yhä enemmän lämpöenergiaa Vain kymmenesosa suomalaisista kilpailuttaa sähkön Suojelukohteen saneerauksessa ei euroja lasketa Isännöitsijän on muuntauduttava moneksi
Kausisäilytys. ...sinunkin tavaroillesi! Asunto myyty. Yrityksesi tavaroille?. Remontti tulossa. Vuokr aa varast o! Ota yhte yttä! Tilaa kaikelle..
– Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme lisäpalveluja, joiden tuottama hyöty on heille suurempi kuin palvelun tarjoamisesta syntyvä kustannus. Kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan monia uudistuksia, joita maan uusi hallitus alkaa ota hiessä toteuttaa kahden-kolmen viikon mentyä. Pienikin ammattiyhdistys kykenee yhä edelleen pysäyttämään talouselämänä rattaat. Monet muistavat elävästi ikivanhat Merimiesunionin lakot, joilla koko laivaliikenne pysähtyi ja ulkomaankauppa tyrehtyi. Onko suomalaisen kansatalouden kannalta tässä vaiheessa tarve panostaa runsaaseen asuntotuotantoon. Muistamme elävästi, kun koko teollisuus oli pysähdyksissä 1970-lvulla sähkövirran saannin katkettua. Rakennusalan yritykset pyrkivät sitkeästi tuottamaan uutta asuntokantaa. Vanhemmissa kiinteistöissä korjaukset tehdään teknisen käyttöiän mukaan energiatehokkuus huomioiden, kertoo VVO:n ylläpitoyksikön johtaja Kimmo Rintala. Maan hallituksen tärkein suunnitelma tulee olemaan talouselämän häiriötön toiminta. Kilpailukyky ei parane kuin tuotantokustannuksia alentamalla ja tuottavuutta kehittämällä. Tämä kehitys on jatkunut pitkään, ja vielä 2013 haluttiin palkkoihin yleiskorotuksia. Onhan meillä muistissa monia tuotantohäiriöitä. Itse uskon kuitenkin ydinvoimaan, tosin fuusiovoimaan, joka ei vielä ole kuin koekäytössä. Automaatioratkaisuilla energiatehokuutta – VVO:n kiinteistöissä pyritään saavuttamaan energiansäästöjä kulutuksenseurannalla ja asumisolosuhteiden optimaalisilla säädöillä. Olisiko nyt alennusmyynnin aika. Ja tuloksekkaat teot eivät tule olemaan helppoja sen vuoksi, että ammattiyhdistysliike ja vasemmisto tulevat yhteistyössä vastustamaan niitä uudistuksia, joita hallitusneuvotteluissa on tuotu esille. Pääasiassa tuotetaan vuokra-asuntoja, joiden rakentaminen ja sittemmin myös ylläpito enemmän kuin toisen puolen osalta toteutuu yhteiskunnan varoilla. Kalleimmat sähkökaupungit olivat Berliini ja Lissabon. Paljon on tehtävä. Mitkä ovat keinot viennin kasvun aikaansaamiseksi: Uudet innovaatiot ovat hitaita, mutta vain niiden vauhdittamisella meillä alkaa orastua perinteinen teollisuuden kasvu. – Luonnollisesti meillä on suuria haasteita, sillä rakentamiseen ja asumiseen tarvitaan energiaa. 4 Nollakasvun vuodet edessä kiinteistöalalla Valtakunta on saamassa uuden hallituksen, josta toivottavasti tulee vuosisadan tehokkain. Näin on tehty sen jälkeenkin, vaikka edellytyksiä ei olisi ollut. Mutta miten meidän rakennustoimintaamme vauhditetaan. Kiinteistöala on ollut jo pitkään nollakasvussa. Asiantuntijat pitävät rakennusinvestointeja nyt talouden vaikeina aikoina väärinä, kun rakennusinvestointien sijaan tulisi kaikki resurssit saada ohjatuksi vientiteollisuuden elvyttämiseen. Pääkirjoitus Puhuvat päät Sivu 6 Sivu 10 Sivu 68 Sivu 18 Palkkakehitys pitkään epäsuhtaista – Vuodesta 2007 alkaen on Suomessa palkkojen kehitys ollut epäsuhteessa suhdanteiden kanssa. Asuntokauppa on vähäistä, sen sijaan monet suuret vuokra-asuntotuottajat, kunnat mukaan lukien pyrkivät rakentamaan vain lisää vuokra-asuntoja, joihin varat tulevat julkiselta puolelta. Yhteiskuntarauha tullee olemaan tavoite, jonka ylläpitäminen ennalta arvaten tulee olemaan vaikeata. Uusien liikeja toimistotilojen tarvetta ei ole enää ollut aikoihin. Ay-liike ei antanut mitään edellytyksiä palkkakehityksen muutokseen eikä paikalliseen sopimiseen voitu päästä, sanoo juuri kokoomuksen kansanedustajaksi valittu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen. Siihen suunnitellaan näet vain kolmea melko tasavahvaa puoluetta. Suomessa eurooppalaisittain edullinen sähkö – Helsingissä oli vuoden vaihteessa Euroopan edullisinta sähköä. Tekniikka on kiinteistöissä energiatehokkuustavoitteista huolimatta tärkeää pitää yksinkertaisena, jotta käyttö ja huolto pelaavat sujuvasti.. Velalla rakennetaan ja lainan lyhennys tapahtuu julkisvarojen kiintiöstä. On odotettavissa, että hallitus tekee vähemmän politiikkaa ja keskittyy enemmän kansantalouden tasapainon saavuttamiseen. Helsingin jälkeen edullisimpia olivat Tukholma ja Belgrad. Helsingissä kuluttajasähkön hinta oli 11,15 senttiä / kWh, kun eurooppalainen keskiarvo oli 19,94 senttiä / kWh, kertoo Helenin sähkömarkkinatliiketoiminnan johtaja Jukka Niemi. Miten demokraattisessa järjestelmässä suunnitellut lakiuudistukset voidaan toteuttaa. Tämän toteutumiseen mennee vuosikymmeniä. Eduskunnassa se onnistuu, mutta ammattiyhdistysliike pystyy uudistukset torpedoimaan vahvalla lakkoaseellaan Vientiteollisuus saataneen vähitellen nousuun. Vapautuvia tiloja on muutettu asunnoiksi. Aurinkoenergiaa avaruudesta – Ihminen kyllä keksii uudet konstit asumisratkaisujen pohjaksi väestömäärän lisääntymisestä huolimatta, sanoi Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori ja tietokirjailija Esko Valtaoja Taloyhtiö 2015-tapahtumassa Messukeskuksessa. Onnea uudelle hallitukselle! Onko asuntoja liikerakentamiselle tulossa muutaman vuoden laskukausi – se on todennäköistä ja siihen tulee talouselämässä osata suhtautua rakentavasti
Markkinoilla on kymmenittäin sähköntuottajia ja myyjiä jakamassa pottia ja kilpailemassa kuluttajien ja yhteisöjen sähkösopimuksista. Helsingin seudulla tilanne on heikoin. Pääkaupunkiseudun osuus rakentamisessa oli merkittävä, jopa 2291 asuntoa. 38 Vuokralaiset osallistuvat aktiivisesti kotitalonsa asioihin Heka-Haagan isännöimissä aravavuokra-asunnoissa viihdytään. Keskustan vaalivoitto ennustaa sitä, että maakuntaliittojen rooli tulee kasvamaan. 5 Sisältö 5 / 15 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Vartiaisen mukaan korjauksia tarvitaan muun muassa niihin ratkaisuihin, jotka ovat syntyneet työnantajien ja työntekijäjärjestöjen kahdenkeskisiin sopimuksiin vuosien kuluessa. 18 VVO:n uudiskohteet kytketään kaukolämpöön VVO:n kiinteistöissä pyritään saavuttamaan energiansäästöjä kulutuksenseurannalla ja asumisolosuhteiden optimaalisilla säädöillä. 58 Talotekninen suunnittelu uuden ajan haasteissa Hybridilämpöpumput, yhteensovitettavuusoptimointi ja elinkaarikustannuslaskenta ovat uusia vaatimuksia, mutta linjasaneerauksia piirretään yhä eniten, kertoo toimitusjohtaja Aarno Niemi A. 10 Sähkömarkkinoilla kova hintakilpailu Sähkömarkkinoilla käydään kovaa hintakilpailua. 50 Isännöitsijän ratkaisut vaikuttavat asumiseen Isännöitsijä on talousalan osaaja, hallitsee korjausrakentamista ja on vielä psykologikin, toteaa aluejohtaja ja isännöitsijä Seija Sariola Isännöintipalvelu Isarvo Oy Uusimaasta. 25 Taantuma ei ole hidastanut uusien kauppakeskusten rakentamista Uusia kauppakeskuksia nousee taantumassakin uusiin joukkoliikenteen solmukohtiin, kaupunkien vajaakäytöllä oleviin keskustasijainteihin, uusille asuinalueille ja alueellisiin kasvukeskuksiin. Helsinki on monella mittarilla tarkasteltuna oma lukunsa mitä tulee esimerkiksi asuntojen hintoihin.. 72 Suurimmat ongelmat pääkaupunkiseudulla Asuntopolitiikalla on pyritty edistämään asumisen kohtuullisia kustannuksia. – Helsingissä teemme tällä hetkellä enemmän asuinpainotteisia kaavoja kuin mitä voidaan rakentaa. 54 Hyvä valmistelu takaa remontin sujumisen Vaikka ennakointi on yksi olennainen osa saneeraustaa, jää ennakointi edelleen melko usein vain pelkäksi ajatukseksi, sanoo riihimäkeläisen Isännöinti Isotalon toimitusjohtaja Mika Isotalo. Tehdäänkö se metropolihallinnolla, kaupunkiliitoksilla vai yhteistyötä tiivistämällä. Asukasdemokratian myötä vuokralaiset pääsevät vaikuttamaan asioihin. Hämeenlinnassa yksi ”ikuisuuskysymys”, Turuntie 1, on saanut ratkaisunsa. 78 Asuntojen hinnoissa Helsinki on oma lukunsa Asuntokaupat ovat määrällisesti laskeneet Uudellamaalla ja koko Suomessa hieman viime vuodesta. 14 Puu ja jäte tuottavat yhä enemmän lämpöenergiaa Kaukolämmön osuus on tällä hetkellä 46 prosenttia rakennusten lämmityksestä. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä tullaan vaalienkin jälkeen jatkamaan. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Pauli Jokinen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Olli Mäkinen Marjo-Kaisu Niinikoski Maija Salmi Klaus Susiluoto TILAAJAPALVELU: puh. Isännöitsijätoimisto Erkki Törmäkangas Oy Jyväskylässä viettää viimeisiä hetkiään pienenä toimistona ennen fuusiota. 34 Pääkaupunkiseudulla ASO-asuntojen kysyntä on suurta Vuonna 2014 Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA rakensi normaaleja korkotukilainoitettuja vuokraja asumisoikeusasuntoja 3700 kappaletta. ISSN 0782-7911 Nro 5/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Juhana Vartiainen: Ammattiliitot ottavat kaiken vallan, jos sitä niille annetaan Kauppakeskuksia rakennetaan taantumassakin Puu ja jäte tuottavat yhä enemmän lämpöenergiaa Vain kymmenesosa suomalaisista kilpailuttaa sähkön Suojelukohteen saneerauksessa ei euroja lasketa Isännöitsijän on muuntauduttava moneksi 6 Työehtosopimusten yleissitovuus kansantulon kasvun jarru – Asiat eivät etene sopimalla, jos minkäänlaista väkipakon uhkaa ei ole, toteaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen. Öljyn osuus on viime vuosina tasaisesti laskenut. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 22 Asemakaavat eivät ole Helsingissä pullonkaula Helsingin kaupunginsuunnitteluviraston johtaja Mikko Aho arvioi, että asemakaavoitus ei ole pullonkaulana asuntotuotannossa. 68 Tulevaisuudessa edes taivas ei ole kattona Huhtikuussa Messukeskuksessa järjestettyyn Taloyhtiö 2015-tapahtuman pääpuhuja oli Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori ja tietokirjailija Esko Valtaoja, joka kirvoitti yleisön hyväntuuliseksi maailmoja syleilevin esimerkein. Tuoreen vuokra-asuntobarometrin mukaan yli 90 prosenttia alan asiantuntijoista arvioi, että vuokra-asuntojen tarjonta tulee kasvamaan seuraavan vuoden aikana. Suurin kaukolämmön lähde on biomassa, jonka osuus on 31 prosenttia. 46 Suojelukohteessa ei euroja lasketa Vanha kiinteistö voi olla ongelma, etenkin jos se on suojeltu. 66 Tiedon kulku keskeistä taloyhtiössä Uuden kyselytutkimuksen mukaan asukkaat pitävät erityisesti taloyhtiöiden hallitusten tiedottamista riittämättömänä, kirjoittaa Juhani Siikala kolumnissaan. 30 Korkean rakentamisen paloturvallisratkaisut tapauskohtaisesti Korkeita rakennuksia tai muita suuria kokonaisuuksia kaavoitettaessa on huomioitava, riittääkö pelastuslaitoksen toimintavalmius alueen asukasmäärän kasvaessa rajusti. Samalla vuokrien arvellaan jatkavan nousua. 28 Tonttitilanne ja rakentamismääräykset rajoittavat vuokra-asuntotuotantoa Vuokra-asuntojen tarjonnan uskotaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa. 42 Isännöitsijän on muuntauduttava moneksi Isännöitsijätoimistossa työtehtäviä voidaan jakaa ja soveltaa tarpeen mukaan. Niemi Engineeringiltä. 75 Maakuntien rooli kasvaa vaalituloksen myötä Edellisellä hallituskaudella pääkaupunkiseutu ajautui kuntaliitos-metropolihallinto -kysymyksissä umpikujaan. 40 Hallitus vaihtuu – miten käy metropolin
6 – Ammattiyhdistysliikkeellä ei ole sellaista institutionaalista rakennetta, joka mahdollistaisi vastuun ottamisen koko yhteiskunnan asioista ilman hallituksen lujaa ohjaavaa kättä, sanoo juuri kokoomuksen kansanedustajaksi valittu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen.
Hän tuli valituksi eduskuntaan ensikertalaisena ennätyksellisen suurella yli 10 000:n äänimäärällä. – Liittojen jäsenet valitsevat johtajansa ajamaan omia asioitaan, ei tasapainottamaan julkistaloutta eikä alentamaan työttömyyttä. 7 Ylijohtaja Juhana Vartiainen siirtyi vast’ikään sosialidemokraattisesta puolueesta kokoomukseen. Tämä kehitys on jatkunut pitkään, ja vielä 2013 haluttiin palkkoihin yleiskorotuksia. Heikko kilpailukyky ja riittämätön työllisyys ovat Suomen tämän hetken pahimmat ongelmat. Ei osattu varautua siihen, mitä voi tapahtua Suomessa sähköteknisen tuotannon kriisiytyessä. Jos hallitus pyyhkii oman pöytänsä puhtaaksi työmarkkinoista ja antaa ammattiyhdistysliikkeelle täyden veto-oikeuden kaikkiin rakenneuudistuksiin, se asettaa samalla ammattiyhdistysliikkeen täysin mahdottoman tehtävän eteen, kirjoittaa Vartiainen ja jatkaa: – Ammattiyhdistysliikeellä ei ole sellaista institutionaalista rakennetta, joka mahdollistaisi vastuun ottamisen koko kansakunnan asioista ilman hallituksen lujaa ohjaavaa kättä. Samalla hoivan tarvitsijoiden määrä kasvaa. Tuottavimpien vientiteollisuusalojen supistuminen ei ollut Suomen syytä, sanoo Vartiainen, mutta Suomessa ei palkkojen nousun tahdissa otettu huomioon riittävän ajoissa tulevia muutoksia, reagoitiin liian hitaasti. Näin on tehty sen jälkeenkin, vaikka edellytyksiä ei olisi ollut. Sopimisen ohella tarvitaan myös pakkoa Juhana Vartiainen toteaa ennen vaaleja kirjoittamassaan lehtiartikkelissa, etteivät asiat etene sopimalla, jos minkäänlaista väkipakon uhkaa ei ole. – Sähkötekninen teollisuus ja Nokia johtivat meidät ahdinkoon. – Äänimääräni perustella voin arvioida, että julkiseen talouteen kohdistamani kriittiset mielipiteet ovat äänestäjien keskuudessa saaneet hyväksynnän, sanoo Vartiainen. Talouspolitiikan kehittämisessä voidaan nähdä kevytmielisyyttä, kun liiaksi jäätiin yhdestä – Tarvitaan myös väkipakkoa, asiat eivät etene sopimalla, jos minkäänlaista väkipakon uhkaa ei ole. Näin kirjoittaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen. Palkkakehitys ollut kahdeksan vuotta epäsuhtaista – Vuodesta 2007 alkaen on Suomessa palkkojen kehitys ollut epäsuhteessa suhdanteiden kanssa. Kilpailukyvyn menetys on johtunut ulkoisesta huonosta onnesta, mutta myös omasta kevytmielisyydestämme, sanoo Vartiainen. Tämä aiheuttaa alijäämää valtion ja kuntien talouteen. Juhana Vartiaisen mukaan työperäistä maahanmuuttoa olisi ollut syytä lisätä jo viime vuosikymmeneltä alkaen, kotihoidon tukea olisi tullut vähentää, eläkeikää nostaa, rakenteellista työttömyyttä alentaa ja ylipäänsä työtunteja olisi eri keinoin tullut lisätä kansantalouteemme. Nämä kaikki ovat vaikeita Suomessa toteuttaa vahvan ay-liikkeen vuoksi. Se on alkanut 2009. – Viisaat ammattiyhdistysjohtajat ymmärtävät tämän aivan hyvin hiljaa mielessään. Ratkaisujen tulee syntyä eduskunnassa, vaikka ne ovat työmarkkinaratkaisuja, ja ne ovat vaikeita, kun ammattiyhdistysliikkeellä on vahva asema. Heikko kilpailukyky ja riittämätön työllisyys ovat Suomen tämän hetken pahimmat ongelmat.. Eläkkeelle siirtyminen vähentää työvoimaa noin prosentin vuosivauhdilla. Tilanne on ollut nähtävissä jo kaksi vuosikymmentä. Palkkapolitiikan lisäksi Vartiainen mainitsee meidän kilpailukykymme heikkenevän väestön ikääntymisen vuoksi. Korjauksia tarvitaan juuri niihin ratkaisuihin, jotka ovat syntyneet työnantajien ja työntekijärjestöjen kahdenkeskisin sopimuksin vuosien kuluessa. Ay-liike ei antanut mitään edellytyksiä palkkakehityksen muutokseen eikä paikalliseen sopimiseen voitu päästä. Ongelmaan ei ole varauduttu. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiainen Työehtosopimusten yleissitovuus kansantulon kasvun jarru toimialasta riippuvaisiksi. Vartiaisen kansantalouden korjauslista on pitkä. Se ei ollut väärän talouspolitiikan syy. Siihen ei ole reagoitu, se olisi edellyttänyt työvoiman lisätarjontaa, joka samalla johtaa työpaikkojen lisääntymiseen. Yksikkötyökustannukset ovat Suomessa 2000-luvulla nousseet enemmän kuin esimerkiksi Saksassa, ja vielä tänä ja ensi vuonna ne nousevat Suomessa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin
Hänen edeltäjänsä, KTT Aki Kangasharju, siirtyi Nordean tutkimusjohtajaksi. VATTin tutkimustoiminta on jaettu neljään osa-alueeseen: Julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot, työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka sekä päätöksenteon tuki ja mallintaminen VATT:n ylijohtaja on Juhana Vartiainen 23. Suomi on jälkijunassa verrattuna muihin pohjoismaihin, joissa talouspolitiikan kurinalaistuminen on tapahtunut ja työmarkkinajärjestöjen valta on vähentynyt. Kangasharjun edeltäjänä oli ylijohtaja Seija Ilmakunnas, joka siirtyi vuonna 2011 Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajaksi. 8 VATT Valtion taloudellinen tutkimuskesk (VATT) on valtionavarainministeriön alainen laitos, joka tekee soveltuvaa taloustieteellistä tutkimusta talouspoliittisen päätöksenteon tueksi. Juhana Vartiaisen mukaan Suomeen tarvitaan uusi palkkaneuvottelumalli.. huhtikuuta 2012 alkaen viiden vuoden määräajaksi. Sen on palvella erityisesti valtionvarainministeriötä, valtioneuvoston kansliaa ja muita ministeritöitä. Tutkimuskeskuksessa työskentelee noin 60 henkilöä. VATT perustettiin 199o yhdistämällä Taloudellinen suunnittelukeskus ja valtionvarainministeriön suunnittelusihteeristö
– Talouspolitiikan reformien toteuttaminen on kaikkien mielestä oikea ratkaisu ja erityisesti se on keskustan ja pääministerin etu. Läntisissä naapurimaissamme on järki voittanut, ja toivon ja uskon, että nyt työnsä aloittava hallitus kykenee jotain tekemään myös meillä. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 5 prosenttia enemmän ja veroja 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Suomessa olemme nyt pakotetut samaan, mikä muissa pohjoismaissa on tapahtunut jo aikaisemmin. – Ammattiliitot ottavat kaiken vallan, joka niille annetaan, toteaa Vartiainen. Digitalouteen siirtyminen tulee mullistamaan kansantalouden, uudistuksiin olemme pakotettuja. Jos niihin ei ole valmiutta on edessä Kreikan tie. Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Vartiainen muistelee SAK:n entiseltä pääekonomistilta Pertti Parmanteelta saamaansa oppia. Sen tulee häiritä työntekoa ja yrittämistä mahdollisimman vähän. – Suunta on tämä – laskelmia ei ole, mutta on selvää, että nykytilanne ei johda menestykseen. Teollisuuden kilpailukyky asettaa rajat paitsi teollisuuden niin myös muiden palkankorotuksille. Ja Vartiainen korostaa, että markkinatalous toimii niin, että kun tulee lisää työvoimaa, tulee myös lisää työtä. Suomi on jälkijunassa verrattuna muihin pohjoismaihin, joissa talouspolitiikan kurinalaistuminen on tapahtunut ja työmarkkinajärjestöjen valta on vähentynyt. Sitä uudelta hallitukselta tullaan odottamaan. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 204 miljardia euroa. Edelleen meillä tarvitaan määrätietoisia toimia työn määrän lisäämiselle, sanoo Vartiainen. – Meidän tulee toimia kuten muissa pohjoismaissa. Siksi ay-liikkeen todelliset ystävät eivät ole niitä, jotka antavat sille periksi kaikessa. Eläkeuudistus ja väestön vanheneminen edellyttävät muutoksia. – Jos lähdetään julkista taloutta sopeuttamaan menoja ja veroja supistamalla, seuraa siitä kansantalouden nollakasvu. Tarve julkisen talouden supistuksiin on avainasia Julkisen talouden supistuksia tarvitaan – onko määrä kolme vai kuusi miljardia, jää ratkaistavaksi. 9 Vaatimattomaan 1,5 – 2 prosentin kasvuun tulee päästä pikaisesti Bruttokansantuote supistui 0,1 prosenttia Bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 prosenttia vuonna 2014 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan. – Ainakaan viennillä sitä ei ole saatavissa, kun kilpailukykymme on heikko. – Velka räjähtää, sillä ei ole ylärajaa, varoittaa Vartiainen. Meillä Suomessa joudutaan tavoittelemaan ja tulemaan toimeen 1,5 2 prosentin kansantulon kasvulla vuodessa. Hallituksen lujaa tahtoa tarvitaan entistä kipeämmin, kirjoittaa Vartiainen. – Muissa pohjoismaissa vastaava tilanne on jo ohitettu. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Muutokset, reformit, suunnitelmallisesti laillisin keinoin toimeenpannut uudistukset ovat edessä ja mahdollisimman pikaisesti. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Vartiainen korostaa, että ilman reformeja uudistuminen ei onnistu ja yhdeksi syyksi hän luettelee aiempien lisäksi työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumisen – asiat tulee sopia jatkossa paikallisesti. Uusi palkkaneuvottelumalli on tarpeen Suomessa tarvitaan uusi palkkaneuvottelumalli, joka vakuuttaa kilpailijat ja sijoittajat. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. On luovuttava ajatuksesta, että työmarkkinajärjestöillä on veto-oikeus päätöksiin. Meillä Suomessa verojen määrä on korkea, verotusta tulee uudistaa. Talous ei käänny kasvuun, jos ei tehdä muutoksia, sanoo Vartiainen.. Hallituksen tulee ottaa jämäkkä ote ja kertoa, minkälaisia reformeja tarvitaan. Hallitukselta odotetaan reformeja ja sen on ne toteuttava, vaikkei yhteisymmärrystä aina saavutettaisikaan. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta myös sen takia, että investoinnit supistuivat 6 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi nimellisesti 1 prosentin. Tiivistettynä se on: Ammattiliitot ottavat kaiken vallan, joka niille annetaan, vähän niin kuin viisivuotias lapsi, joka joutuu mahdottomaaan tilanteeseen, jos vanhemmat eivät aseta mitään rajoja. Yritysten rahoitusasema oli 6,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Valtion velkasuhde ei Vartiaisen mukaan näytä taittuvan tällä vuosikymmenellä, tarvitaan lisää reformeja. – On vaikea nähdä, että se voisi olla suurempi, sanoo Vartiainen. Hän katsoo, että hallituksen tulee ottaa jämäkkä ote ja kertoa, millaisia reformeja tarvitaan. Juhana Vartiainen uskoo, että meidän poliittinen järjestelmämme reagoi kansantalouden nykytilaan. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia. – En tarkoita, että järjestöjen yli kävellään, mutta voimatasapainossa odotan, että muutos tapahtuu hallituksen hyväksi, korostaa Vartiainen
10 Pääosa kuluttajista ostaa sähkön edelleen paikalliselta sähköyhtiöltä Sähkömarkkinoilla kova hintakilpailu Sähkömarkkinoilla käydään kovaa hintakilpailua. Markkinoilla on kymmenittäin sähköntuottajia ja myyjiä jakamassa pottia ja kilpailemassa kuluttajien ja yhteisöjen sähkösopimuksista. Jukka Niemi Helsingin energiayhtiöstä pitää sähkömarkkinoita toimivina.
Helsingin energiayhtiö Helen toimii tällaisessa kaksoisroolissa. – Tällaisessa tilanteessa sähkön kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa luonnollisesti ja markkinahinta vääristyy. 11 Suomen sähkömarkkinat avattiin vuonna 1995 kilpailulle. Hintakilpailussa vahvoilla ovat suuret toimijat, joilla on markkinoilla kaksoisrooli. Sähkön hinnan pitäminen korkeana palvelee konsernin ja etenkin sen tuotannon osa-alueiden etua, Gustafsson väittää yhtiön kotisivuilla. Silti pääosa sähkön kuluttajista ostaa edelleen sähkönsä paikalliselta sähköyhtiöltä: Helsinkiläiset Helen Oy:lta, turkulaiset Turku Energialta ja joensuulaiset PohjoisKarjalan Sähköstä. Hänen mielestä sähkömarkkinat vääristyvät, kun isot yhtiöt sekä tuottavat sähköä että myyvät sitä kuluttajille. Suosiiko järjestelmä suuria. Myyntiä vauhdittaakseen 220 Energia arpoo leffalippuja sähkösopimusten tekijöiden kanssa. 220 Energian johtaja Håkan Gustafsson kritisoi sähkömarkkinoita voimallisesti yhtiönsä artikkelissa. Voisi ihmiset olla vieläki aktiivisempia, mutta joka vuosi se menee pikkaisen ylöspäin, toteaa sähkön tukkumarkkinoiden johtava asiantuntija Timo Partanen Energiavirastosta. Pienten pitää keksiä omia markkinointikikkoja. Ihmiset ovat hiljalleen oppineet kilpailuttamaan sähkönsä. Yksi tällainen yhtiö on 220 Energia. – Kun markkinat avattiin kilpailulle, niin kilpailuttaminen lähti aika vaatimattomasti liikkeelle. Energiamarkkinaviraston johtaja Partanen ei näe, että kilpailu olisi vääristynyttä. Ne sekä tuottavat sähköä suurissa voimaloissaan että myyvät sitä kuluttajille. Suomessa sähköenergian voi kilpailuttaa, mutta sähkönsiirtoa ei. Toisille kuluttajille tärkeää on sähkön alkuperä: monet suosivat uusiutuvaa energiaa ydinvoiman ja fossiilisten kustannuksella. Se on hyvin poikkeuksellista koko maailman mittakaavassa, että sähköä voi kilpailuttaa. Tämä ei miellytä kaikkia pieniä yhtiöitä, jotka ovat keskittyneet vain energian myyntiin, mutta eivät tuota itse. – Kilpailu toimii hyvin, kun on läpinäkyvät ja uskottavat sähkömarkkinat, joka tuottaa spot-hinnat. Niin sanotut sähkön spothinnat määräytyvät päivittäin suljetussa huutokaupassa. Mutta suurelle osalla ratkaisevaa on edelleen hinta. Ostetaan sieltä, mistä halvimmalla saadaan. Nykyään sekä yritykset että yksityiset kotitaloudet voivat ostaa sähkönsä sieltä, mistä halvimmalla saavat. Se tuottaa sähköä pohjoismaiseen Hintakilpailussa vahvoilla ovat suuret toimijat, joilla on markkinoilla kaksoisrooli.. Jos sähkön tuottaja ja myyjä ovat saman organisaation alla, sähkön myyjällä ei ole todellista intressiä käydä tarjouskilpailua ja tarjota asiakkaille energiaa halvalla. Tällaisia ovat esimerkiksi Helsingin energiayhtiö Helen ja Vantaan Energia. Energiamarkkinoilla kilpaillaan monilla konsteilla. Noin kymmenen prosenttia suomalaisista kilpailuttaa ja vaihtaa sähköyhtiötä vuosittain
Energian hinnalla voidaan kilpalla Mistä ja miten sähkön hinnasta voidaan sitten kilpailla. Asiakkaan on saatava tietää, mikä osuus hänen tilaamastaan sähköstä on tuotettu esimerkiksi ydinvoimalla tai uusiutuvilla energianmuodoilla. Sähkön myyjän on ilmoitettava asiakkaalle sähkön alkuperä. 12 Hanasaaren voimala Helsingissä tuottaa sähköä sähköpörssiin. – Kuluttajille myytävän sähköenergian hinta muodostuu kahdesta komponentista. Sähkön myynnissä sitten kilpaillaan eli varsinaisesta sähköenergian hinnasta, josta on otettu pois siirtokustannukset ja verot. Helsingin energiayhtiö Helen puolestaan raportoi, että Helsingissä oli vuoden vaihteessa Euroopan pääkaupungeista edullisinta sähköä. – Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme lisäpalveluja, joiden tuottama hyöty on heille suurempi kuin palvelun tarjoamisesta syntyvä kustannus. Pohjoismainen sähköpörssi on edelläkävijä koko maailman mittakaavassa. Suositus alkuperän ilmoittamisesta annettiin jo vuonna 2004, mutta vuodesta 2013 se on ollut pakollista. Esimerkiksi sähkön tuntitasoinen mittaus on jo mahdollistanut energiankäytön raportointijärjestelmän, jolla asiakas voi tunnistaa energiankäytön suuruuden tuntitasolla, asettaa tavoitteita oman energiakäyttönsä tehostamiselle ja myös helposti seurata tavoitteidensa toteutumista, kommentoi tutkimusta Helenin sähkömarkkinat-liiketoiminnan johtaja Jukka Niemi. Energiaviraston mukaan sähkön hinta Suomessa on eurooppalaisittain melko edullista. Toiseksi siihen vaikuttaa sähköä myyvän yhtiön kustannukset, Energiaviraston Partanen selittää. Oikeastaan yhtiöllä on kolmoisrooli, sillä se hoitaa myös sähkönjakelun pääkaupunkiseudulla. Ensinnäkin se muodostuu siitä, mitä maksaa sähkön ostaminen pohjoismaisilta tukkumarkkinoilta. – Sama yhtiö tuottaa sähkön ja myy sähkön, niin se tarkoittaa että yhtiöstä löytyy runsaasti markkinaosaamista. Kalleimmat sähkökaupungit olivat Berliini ja Lissabon. Ne hinnat ovat kuluttajille vakiot, eli niistä ei voida kilpailla. Sähköä kuluttajille myyvät yhtiöt sitten ostavat energiansa sähköpörssistä ja myyvät sitä kuluttajille. Pohjoismaissa toimii sähköpörssi Nord Pool. Tiedon voi antaa esimerkiksi kerran vuodessa laskun yhteydessä. Helsingissä kuluttajasähkön hinta oli 11,15 senttiä / kWh, kun eurooppalainen keskiarvo oli 19,94 senttiä / kWh. Energiaviraston mukaan sähkön hinta Suomessa on eurooppalaisittain melko edullista.. Tämä kilpailtava osuus on suunnilleen 40 prosenttia sähkön koko hinnasta. Kotitalouskuluttajille ja sähkölämmittäjille energia ilman veroja maksoi noin neljä prosenttia vähemmän kuin vuoden 2014 alussa, mutta vuoden vaihteessa voimaan astuneen sähköveron korotuksen takia kokonaishinta pysyi lähes muuttumattomana. Sähkön hinta muodostuu karkeasti ottaen kolmesta osata: Sähkönsiirrosta, sähkön myynnistä ja veroista. Helsingin jälkeen edullisimpia olivat Tukholma ja Belgrad. Kotitaloussähkön hinta pysynyt vakaana Vuoden 2015 alussa kotitaloudet maksoivat sähköstään suunnilleen saman verran kuin vuotta aikaisemminkin. Sähköä tuottavat yhtiöt myyvät energiaa sähköpörssiin. Veroista ei voida kilpailla, sähkönsiirron ja jakelun hoitaa valtakunnan tasolla kantaverkkoyhtiö Fingrid ja paikallisella tasolla jakelyhtiöt. Kyllä se on lopulta asiakkaan edun mukaista, Niemi sanoo. Yhtiön sähkömarkkinoiden liiketoiminnan johtaja Jukka Niemi ei koe yhtiön roolia ongelmalliseksi. sähköpörssiin ja ostaa sitä sieltä myydäkseen asiakkailleen. Sähkö myydään pohjoismaiseen sähköpörssiin, joten sieltä sitä myös ostetaan markkinahintaan
Suvilahteen juuri avattiin uusi aurikovoimala. Helsingin energiayhtiö Helen myy itse tuottamaansa energiaa. Myös alhaisina pysyneet päästöoikeudet ovat pitäneet hinnat maltillisina. Kotitalouksissa on paljon energiaa kuluttavia laitteita, mutta kuluttajat ovat melko laiskoja sähkön kilpailuttajia. – Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme lisäpalveluja, joiden tuottama hyöty on heille suurempi kuin palvelun tarjoamisesta syntyvä kustannus. Sähköenergian hinnankorotuksia Suomessa ovat hillinneet Ruotsin ja Norjan hyvä vesitilanne. Virosta puolestaan on tullut tärkeä sähkön vientimaa Suomelle. Helsingin energiayhtiö Helen puolestaan raportoi, että Helsingissä oli vuoden vaihteessa Euroopan edullisinta sähköä. Myös alhaisina pysyneet päästöoikeudet ovat pitäneet hinnat maltillisina. Sähköenergian hinnankorotuksia Suomessa ovat hillinneet Ruotsin ja Norjan hyvä vesitilanne. Helsingissä kuluttajasähkön hinta oli 11,15 senttiä / kWh, kun eurooppalainen keskiarvo oli 19,94 senttiä / kWh. Mitä yhtiö ei pysty itse tuottamaan, se ostaa ulkopuolelta. Suomi on entistä riippuvaisempi tällä hetkellä Ruotsin ja Norjan sähköstä. Suomi on entistä riippuvaisempi tällä hetkellä Ruotsin ja Norjan sähköstä. Energiaviraston mukaan sähkön hinta Suomessa on eurooppalaisittain melko edullista. Venäjän epävarman tilanteen takia Ruotsi on noussut suurimmaksi sähkön tuojaksi. Venäjän epävarman tilanteen takia Ruotsi on noussut suurimmaksi sähkön tuojaksi. Kalleimmat sähkökaupungit olivat Berliini ja Lissabon. Sähkön tuonnilla katetaan noin 18 prosenttia Suomen sähkön käytöstä. Esimerkiksi vesisähköä tulee Kemijoelta ja Kymijoelta ja ydinvoimaa Olkiluodosta. Esimerkiksi sähkön tuntitasoinen mittaus on jo mahdollistanut energiankäytön raportointijärjestelmän, jolla asiakas voi tunnistaa energiankäytön suuruuden tuntitasolla, asettaa tavoitteita oman energiakäyttönsä tehostamiselle ja myös helposti seurata tavoitteidensa toteutumista, kommentoi tutkimusta Helenin sähkömarkkinat-liiketoiminnan johtaja Jukka Niemi. Helsingin jälkeen edullisimpia olivat Tukholma ja Belgrad. Kotitalouskuluttajille ja sähkölämmittäjille energia ilman veroja maksoi noin 4 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2014 alussa, mutta vuoden vaihteessa voimaan astuneen sähköveron korotuksen takia kokonaishinta pysyi lähes muuttumattomana. Yhtiöllä on tuotantolaitokset Helsingin Vuosaaressa, Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Teksti:Pauli Jokinen Kuvat: Helen ja Energiavirasto Sähkön tuonnilla katetaan noin 18 prosenttia Suomen sähkön käytöstä.. Virosta puolestaan on tullut tärkeä sähkön vientimaa Suomelle.s Kuvakaappaus Energiaviraston sivuilta, jossa sähkön hinnan voi kilpailuttaa. Sähkön tuonnilla katetaan noin 18 prosenttia Suomen sähkön käytöstä. 13 Kotitaloussähkön hinta pysynyt vakaana Vuoden 2015 alussa kotitaloudet maksoivat sähköstään suunnilleen saman verran kuin vuotta aikaisemminkin
Kostama uskoo, että jätteiden osuus tulee nousemaan 8-10 Kerrostalokiinteistö Eiranrannassa on käytössä sekä kaukolämpö että -kaukojäähdytys. Nykyisin 50-60 prosenttia jätteestä on bioperäistä. prosenttiin, kun viimeisetkin rakenteilla tai suunnitteilla olevat yhdyskuntajätettä polttavat laitokset otetaan käyttöön. Kivihiilen polttomahdollisuus tuli Sisä-Suomen laitoksiin huoltovarmuussyistä 2007-2008, jolloin oli kaksi peräkkäistä heikkoa vuotta turvetuotannossa. – Koko maan mittakaavassa kivihiilen käyttö on vähentynyt ja vähenee entisestään, kun esimerkiksi Helsingissä on tehty poliittinen päätös, että lämmöntuotannosta 20 prosenttia tulee olla uusiutuvista polttoaineista. Maakaasun osuus kaukolämmön tuotannosta on 22 prosenttia, Kostama sanoo.. Kiinteistöt lämpiävät kaukolämmöllä Puu ja jäte tuottavat yhä enemmän lämpöenergiaa Kaukolämmön osuus on tällä hetkellä 46 prosenttia rakennusten lämmityksestä. – Jätteestä energiaa tuottavien laitosten hyötysuhde on nykyisin hyvä, aina yli 85 prosenttia, esimerkiksi Vantaan laitoksessa jopa 95 prosenttia. Biomassa on pääsin puuta, mutta myös jätettä. Öljyn osuus on viime vuosina tasaisesti laskenut. 14 Suurin kaukolämmön lähde on biomassa, jonka osuus on 31 prosenttia. Kivihiilen osuus on 24 prosenttia. Kivihiili ei juurikaan ole levinnyt rannikolta sisämaahan Lahden seutua lukuun ottamatta. Tuo muut tarkoittaa pääosin muita kuin bioperäisiä jätteitä, sanoo johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä
– Yli 25 vuotta vanha kattila ja yli 10 vuotta vanha poltin kannattaa uusia ja asentaa säätölaitteet, jos niitä ei vielä ole. Katri Valan lämpöpumppulaitos on maailman suurin lämpöä ja jäähdytystä tuottava lämpöpumppulaitos, jonka hiilidioksidipäästöt ovat yli 80 prosenttia pienemmät verrattuna esimerkiksi lämmön erillistuotantoon raskaalla polttoöljyllä. Myös perinteinen sähkölämmitys vähenee. 15 Puu ja jäte tuottavat yhä enemmän lämpöenergiaa – Maakaasun osuus oli parhaimmillaan 39 prosenttia, mutta maakaasu on menettänyt kilpailukykyään sekä kotimaisen veroratkaisun että venäläisten hinnoittelun takia. Myös turve on menettänyt voimakkaasti markkinaosuuttaan nykyiseen 13 prosenttiin. Lämpöpumput ovat voimakkaasti lisänneet osuuttaan erityisesti kiinteistökohtaisen öljyja sähkölämmityksen kustannuksella. Lämmitysöljyn hinnassa raakaöljyn osuus on noin 25 prosenttia. Lisäksi kannattaa pitää huolta siitä, että öljylämmityslaitteisto on kunnossa ja huollettu säännöllisesti. Pienkiinteistöjä on öljylämmityksen varassa kuitenkin edelleen noin 200 000, mutta kerrostaloissa öljylämmitys on vähentynyt. Vertailun vuoksi esimerkiksi suorasähkölämmityksessä 150 neliön talossa 20 asteen pakkasella huipputehontarve on noin 6,6 kilowattia ja maalämpöpumppujärjestelmässä noin 8,2 kilowattia. Turpeen suhteen päättäjien linja on ollut tempoileva. Raakaöjyn hinta on miltei puolittunut vuodessa, mutta lämmitysöljyn hinnanmuodostukseen raakaöljyllä on vain osa vaikutus. Lämmitysöljy jalostetaan käytännössä kokonaan Suomessa. – Määrällisesti öljylämmitys on vähentynyt viimeiset kymmenen vuotta. Öljyn osuus laskenut tasaisesti Kiinteistöjen lämmitysmuotona öljylämmitys on viimeisen vuosikymmenen aikana laskenut. Osaltaan hintaan vaikuttaa myös dollarin vahvistuminen eurovaluuttaan nähden. Uusiutuvien energialähteiden osuus kasvussa Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmössä on 31 prosenttia ja hiilidioksidivapaiden 32 prosenttia. Kotimaisten polttoaineiden osuus puolet. Lisää energiaa säästyy, jos öljyn rinnalle ottaa käyttöön jonkin uusiutuvan energian, esimerkiksi aurinkolämmön tai ilmasta veteen lämpöpumpun. Helen käyttää lämmön tuotannossa neljää yhteistuotantovoimalaitosta, yli kymmentä lämpökeskusta, lajissaan maailman suurinta lämpöpumppulaitosta. – Jo lähitulevaisuudessa on mahdollista, että uusiutuvien osuus nousee jopa puoleen. Lämpöpumpuilla rajoitteensa Kaukolämmöstä öljyn osuus on ollut pari prosenttia, teollisuuden hukkalämpö kolme prosenttia ja muut lähteet neljä prosenttia. Suurin osa lämmitysöljyn hinnasta on veroja, minkä lisäksi hintaan vaikuttavat muun muassa jalostus-, varastointija kuljetuskustannukset. Öljylämmitykselläkin voi säästää Talo kuluttaa saman määrän energiaa lämmitysmuodosta riippumatta. Tuo mahdollisuus riippuu aika paljon siitä, miten puumarkkinat toimivat. Kaikilla kaukolämpöyrityksillä on omat hinnoittelujärjestelmänsä ja polttoaineseokset vaihtelevat huomattavasti, kiinteistä kustannuksista puhumattakaan. Lämpöpumpuillakin on kuitenkin rajoituksensa. Myös pohjavesiongelmat ovat yksi maalämmön käyttöä rajoittava tekijä. – Kevyen polttoöljyn osuus on noin 8 prosenttia lämmityksestä, mutta sen kulutus pienenee. Lämmityspolttoaineena öljy on käytössä omakotitaloissa ja niissä kerrostaloissa, jotka ovat kaukolämpöverkon ulkopuolella. Siinä mielessä se on kotimaista polttoainetta. Viime vuosina kevyen polttoöljyn kulutuksesta runsas kolmannes on kulunut rakennusten lämmitykseen, sanoo erityisasiantuntija Eero Otronen Öljyja biopolttoaineala ry:stä. Kaukolämmön kotimaisuusaste voi nousta 65-70 prosenttiin. Uusien turvatuotantoalueiden luvitus on tökkinyt ja vanhat alueet eivät enää tuota tarpeeksi. Esimerkiksi maalämpöä mahtuu tietylle alueelle vain määränsä. Öljylämmitysjärjestelmän sähkötehontarve on riippumatta ulkolämpötilasta pieni, vain 0,2 0,3 kilowattia. Suomessa ei ole laskettu lämmityksen tai kaukolämmityksen polttoainekohtaista kustannusta. Kahden asteen pienennys huonelämpötilassa tuo noin 10 prosentin energiansäästön. Raakaöljyn hinta on puolittunut yhdeksässä kuukaudessa, mutta lämmitysöljyn hinta laskenut 1,04 eurosta vain 92 senttiin. Kaukolämpö on yleisin taajamissa, öljylämmitys tulee kysymykseen enää sellaisissa kiinteistöissä, jotka sijaitsevat kaukolämpöverkon ulkopuolella. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmössä on 31 prosenttia ja hiilidioksidivapaiden 32 prosenttia.
Kivihiilen kanssa sekoitettava pellettiosuus on noin 100 000 tonnia vuodessa. – Tällä hetkellä kivihiiltä käyttävillä voimalaitoksilla toteutetaan ratkaisuja, jotka mahdollistavat pellettien ja kivihiilen yhteiskäytön. Kivihiiltä kuluu talvisin Maakaasu on Helsingin energiantuotannossa pääpolttoaine. Juhani Karvonen. – Kaukolämpöjärjestelmän asiakkaiden arvostamina etuina ovat mm. Kaukolämpöä tuotetaan useilVuosaaren kombivoimalaitoksissa tuotetaan valtaosa Helsingin sähköstä ja lämmöstä. Kun sähköä ja lämpöä tuotetaan samassa prosessissa, tarvitaan vähemmän polttoaineita, saavutetaan erittäin korkea hyötysuhde ja ympärivaikutukset minimoituvat verrattuna erikseen tapahtuvaan energian tuotantoon. Helen Oy:n johtaja Marko Riipisen mukaan yhteistuotanto on Suomessa kaukolämpöön oleellisesti yhdistyvä ydinasia. Useista ratkaisuista koostuva tuotanto on hajautettu eri puolille kaupunkia ja 1350 kilometrin lämpöverkoston avulla lämpö siirretään asiakkaille. Nykyaikainen öljykattila pystyy käyttämään hyödyksi 95 prosentin öljyn energiasta. Yhteistuotantovoimalaitoksissa polttoaineen sisältämä energia pystytään hyödyntämään parhaimmillaan yli 90 prosentin hyötysuhteella. Samalla myös kokonaispäästöt vähenevät merkittävästi. Riipinen uskoo yhteistuotantoajatuksen toimivan hyvin myös tulevaisuudessa. la vaihtoehtoisilla tekniikoilla ja hyvin laajalla kirjoilla erilaisia polttoaineita. Kivihiiltä Helen käyttää talvikuukausina, kun lämpöenergian kysyntä on suurinta. Esimerkiksi kesällä 2014 pystyttiin ottamaan talteen lämpöenergiamäärä, jonka tuottamiseen olisi tarvittu kantakaupungin alueella 22 hehtaaria aurinkokeräimiä, sanoo Riipinen. Helen käyttää lämmön tuotannossa neljää yhteistuotantovoimalaitosta, yli kymmentä lämpökeskusta, lajissaan maailman suurinta lämpöpumppulaitosta ja lisäksi kokonaisuuteen liittyy useita energiavarastoja tasaamaan tuotannonja kysynnänjoustoa. Helsingissä tarvittavasta lämmityksestä on yhteistuotannolla tuotettu vuosittain yli 90 prosenttia. Kombitekniikan ansiosta voimalaitosten hyötysuhde on parhaimmillaan 93 prosenttia. Yhteistuotanto on polttoaineesta riippumaton tuotantotapa. Normaalina vuonna kivihiilellä tuotetaan noin 35 prosenttia lämmöntuotannosta ja maakaasulla noin prosenttia. Energian hintaan vaikuttava suurin yksittäinen muuttuja on polttoaineiden markkinahinta. – Yhteistuotanto on Suomessa kaukolämpöön oleellisesti yhdistyvä ydinasia. Tällä hetkellä meillä on jo käytössä Östersundomissa kaukolämpöratkaisu, joka perustuu kokonaan bioöljyyn, maalämpöön, energian varastointiin ja aurinkolämpöön liittyvään kokonaisuuteen. 16 Lämmitysöljyn lämpöarvo on erittäin korkea ja se palaa polttimessa hyvällä hyötysuhteella. Lämpimänä kesäpäivänä 250000 ihmisen käyttävä lämmin käyttövesi voitiin lämmittää kaukojäähdytyksen keräämän aurinkolämmön avulla. Suurin jäähdytystarvetta aiheuttava tekijä on ulkolämpötila ja siten aurinkolämpö. Yhteistuotantovoimalaitoksilla käytetään maakaasua ja kivihiiltä sekä syksyllä mukaan tulee myös puupelletti. Helen Oy on yhdistänyt samaan kokonaisuuteen vielä kaukojäähdytyksen, jonka avulla pystytään hyödyntämään vielä kiinteistöissä olevaa hukkaenergia hyötykäyttöön, samalla kun asiakkaille tarjotaan miellyttävät sisälämpötilaolosuhteen luova jäähdytysratkaisu. Helsinki edustaa koko maan lämmitystarpeesta noin yhdeksää prosenttia. Yhteistuotannon avulla Helsingissä säästetään energiaa lauhdesähköllä tuotettuun kiinteistökohtaiseen erillislämmitykseen verrattuna niin paljon, että määrä vastaa 500 000 omakotitalon vuosittaista energiankulutusta. Yhteistuotanto on kaukolämmön ydin Helsinkiläisen energiayhtiö Helen Oy:n johtajaMarko Riipisen mukaan kaukolämpö on tiiviisti rakennetuilla kaupunkija taajama-alueilla monella tavoin halutuin lämmitysratkaisu. Helsingissä tarvittavasta lämmityksestä on yhteistuotannolla tuotettu vuosittain yli 90 prosenttia. Riipinen liittää kaukolämpöön kiinteästi sanan yhteistuotanto. Helsingissä kaukolämmön markkinaosuus on yli 90 % kaikesta lämmitystarpeesta. Määrä vastaa noin kolmasosaa koko Suomen pellettituotannosta. vaivattomuus, kustannusten ennustettavuus, toimitusvarmuus sekä tietysti pienet ympäristövaikutukset. Kaukolämmöllä katetaan lähes puolet koko Suomen lämmitystarpeesta ja kaukolämpötoiminta kasvaa vuosittain. Meillä on jo käytössä erilaisia uusia ratkaisuja, joita parhaillaan pilotoidaan tai selvitetään toteutettavuuksia. Hyvä hyötysuhde merkitsee alhaisempia päästöjä. Muina lämpöenergian lähteinä Helsingissä on muun muassa konesalien hukkalämpö, kaukojäähdytyksen keräämää ylimääräinen lämpö, aurinkolämpö, bioöljy ja jäteveden lämpösisältö. – Merkittävä osa Helsinkiläisistä kaukolämpöasiakkaista on sellaisia, jotka ovat joskus vaihtaneet lämmitysmuotoa esimerkiksi sähkölämmityksestä tai öljystä kaukolämpöön
Tiivis yhteistyö materiaalivalmistajien kanssa takaa aina parhaat tuotteet katollesi – mahdollisimman edulliseen hintaan. Muut toimipisteet ovat yrittäjävetoisia. KattoCenterin täyden palvelun kattopakettiin kuuluu kaikki kattomateriaaleista (huopa, tiili tai teräskate) vesikouruihin ja kattoturvatuotteisiin saakka. Ammattitaitoiset asentajamme tekevät aina laatutyötä takuulla. OMISTUS Perheyritys TYÖNTEKIJÄT Koko ketju noin 200 hlöä TOIMIPISTEET Suomen KattoCenter Oy – Lahti, Vantaa, Kouvola, Oulu. Ja tietenkin hinta pitää sisällään kaiken: vanhan katon purkamisesta aina loppusiivoukseen asti. SUOMEN KATTOCENTER OY PERUSTAMISVUOSI 2009 TOIMIALA Vesikattosaneeraus – harjakattoiset pelti-, tiilija huopakatot LIIKEVAIHTO Suomen KattoCenterketjun liikevaihto vuonna 2014 oli 14,7 miljoonaa euroa. Suomen KattoCenter Oy on täyden palvelun kattoremontteihin ja -huoltoihin erikoistunut yritys. Peltija tiilikatolle takuu on jopa 30 vuotta. SUOMEN KATTOCENTER OY | OKEROISTENTIE 1, 15800 LAHTI | 010 423 1550 | www.kattocenter.fi. Palvelemme niin yksityisiä kotitalouksia, yrityksiä kuin taloyhtiöitäkin tuhansien remontoitujen kattojen tuomalla ammattitaidolla. Annamme oikein asennetulle huovalle 15 vuoden takuun. Hyvin suunnitellussa kattoremontissa aikataulut pitävät, remontin hintataso on kilpailukykyinen ja ennen kaikkea lopputulos, eli uusi katto, on laadukas. MIKÄ KATTOCENTER
– Meillä on VVO:ssa järjestelmällinen kulutuksenseuranta, taan kilpailukykyisin vaihtoehto. Monimutkaiset, paikallisesti toteutetut laitteistot eivät ole mielekkäitä, sillä ne vaativat toimiakseen oikeaa säätöä, käyttöä ja huoltoa. VVO-yhtymä on Suomen suurin markkinaehtoinen, ykAutomaatioratkaisuilla tavoitellaan energiatehokuutta VVO:n kiinteistöissä pyritään saavuttamaan energiansäästöjä kulutuksenseurannalla ja asumisolosuhteiden optimaalisilla säädöillä. Niin uudiskohteissa kuin jo olemassa olevissa kiinteistöissä energiatehokkuutta kehitetään jatkuvasti. Konserniin kuuluu jo yli 40 000 vuokra-asuntoa eri puolilla Suomea. Vanhemmissa kiinteistöissä korjaukset tehdään teknisen käyttöiän mukaan energiatehokkuus huomioiden. Kaikki VVO:n uudiskohteet kytketään kaukolämpöön Monimutkaiset laitteistot eivät ole kannattavia investointeja, vaan tekniikka on käytön ja huollon kannalta tärkeää pitää simppelinä, VVO:n ylläpitoyksikön johtaja Kimmo Rintala sanoo.. 18 Säästöjä kulutusta seuraamalla Energian säästössä keskeinen asema on kulutuksen seurannalla ja asumisolosuhteiden oikeilla säädöillä. Tekniikka onkin tärkeää pitää simppelinä, VVO:n ylläpitoyksikön johtaja Kimmo Rintala sanoo. sityinen vuokranantaja, jonka asuntovalikoima on todella laaja. – Kaikki VVO:n rakenteilla olevat kohteet liitetään kaukolämpöön, joka on kustannuksilVVO:n ylläpitoyksikön johtajan Kimmo Rintalan mukaan tekniikka on kiinteistöissä energiatehokkuustavoitteista huolimatta tärkeää pitää yksinkertaisena, jotta käyttö ja huolto pelaavat sujuvasti
– Lauri Korpisen katu 10 on poikkeuksellinen kohde, sikäli, että siellä kokeillaan uusia energiaratkaisuja, esimerkiksi aurinkosähköä. Lämpötiloja seurataan mittaamalla, käytännössä nykyiLahden Juustilankadulla sijaitsevan asuinkiinteistön perusparannusurakka valmistui tammikuussa 2013. Talon katolle on asennettu aurinkopaneeleja, joiden sähköntuotto hyödynnetään kiinteistösähkön kulutuksessa. Koko kiinteistökannasta on pitkä kulutushistoria. Kymmenkuntaan, ennen vuotta 2000 rakennettuun kiinteistöön on asennettu lämmöntalteenottojärjestelmä. Uudisja saneerauskohteisiin asennetaan huoneistokohtaiset vedenmittausjärjestelmät. Kiinteistö saneerattiin nykyaikaisia asumisvaatimuksia vastaavaksi sekä sisältä että ulkoa. 19 sellään tämä tapahtuu paikanpäällä, Rintala sanoo. Pilottikohde valmistuu Vantaan Tikkurilaan rakentuu VVO-konsernin kaikkien aikojen suurin, yksittäinen rakennuskohde, jossa toteutetaan uudenlaisia energiatehokkaita ratkaisuja. – Lämmitysverkostot on säädetty tasapainoon, niin, että lämpö jakautuu tasaisesti kiinteistössä. Lämpötilan oikea säätö on tärkeää paitsi asumismukavuuden, myös energiankulutuksen kannalta. Osa talteen kerätystä lämmöstä kiertää patteriverkkoon. 188 asunnon kiinteistön on määrä valmistua marraskuun 2015 loppuun mennessä. Esimerkiksi vedenkulutus on automaattisessa mittauksessa vuorokauden ympäri, jolloin ylimääräinen kulutus tai vesivuodot voidaan havaita talokohtaisesti. – Poistoilmalämpöpumput keräävät lämmön talteen, käyttöveden esilämmittämistä varten. Märkätilojen vesikiertoista mukavuuslattialämmitystä jonka avulla energiankulutusta voidaan tarkkailla. Näitä energiaratkaisuja tulemme jatkossa tekemään laajemminkin jo olemassa oleviin kohteisiin, Rintala kertoo. Olemassa olevien kiinteistöjen energiatehokkuutta parannetaan osana normaalia korjausrakentamista, jos tarvetta ilmenee.
– Automaatioratkaisuiden avulla asukas voi keskittyä asumiseen ilman, että hänen tarvitsee itse huolehtia hyvistä asumisolosuhteista ja energiatehokkuudesta. – Ilmanvaihdon ohjaus toimii liiketunnistimen avulla, mikä on liitettynä huoneistokohtaiseen säätöjärjestelmään. 20 ta tarpeesta ja halusta kehittää energiatehokkuutta kiinteistöissämme. Korjaukset rakenneosien elinkaaren mukaan VVO:lla on laaja kirjo kaikenikäisiä kiinteistöjä. – Korjauksiin ei asuinkerrostaloissa lähdetä energiatehokkuuden vuoksi, vaan saneerauksia tehdään rakenneosien elinkaaren ja teknisen käyttöiän mukaan. Lisäksi osassa huoneistoja ilmanvaihtoa ohjataan kosteusantureiden avulla, jolloin järjestelmä toimii automaattisesti huoneiston käytön mukaan. 1970-luvulla rakennetut talot ovat kiinteistökannassa merkittävässä roolissa, minkä vuoksi korjattavaa riittää runsaasti. Mikäli Tikkurilan pilottikohde osoittautuu toimivaksi, voidaan vastaavia ratkaisuja soveltaa muihinkin kohteisiin. Rakennukseen tulee myös edistyksellinen huoneistokohtainen ilmanvaihdon ohjaus. PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu Kattojen maalaus, huolto ja paikkaustyöt TIILI-, VARTTIJA PELTIKATTOJEN PESUT JA PINNOITUSTYÖT TIILI-, VARTTIJA PELTIKATTOJEN PESUT JA PINNOITUSTYÖT. Erilaisia talotekniikkapilotteja onkin suunnitteilla lisää, Rintala sanoo. Pilottikohteessa testataan myös muutamia erilaisia ilmanvaihtokoneita ja lämmöntalteenottojärjestelmiä. – Usein energiatehokkuusratkaisuihin lähetään tuotevetoisesti. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: VVO ohjataan huoneistokohtaisesti. Energiatehokkuutta parannetaan osana normaalia korjausrakentamista, jos tarvetta ilmenee, Vuositasolla korjauksiin käytetään vuodesta hieman riippuen noin 90 miljoonaa euroa, Rintala sanoo. Meillä idea kokeiluun on ponnistanut vauhtiin omasVantaan Tikkurilaan rakentuu VVO-konsernin kaikkien aikojen suurin, yksittäinen rakennuskohde, jossa toteutetaan uudenlaisia energiatehokkaita ratkaisuja. Näin ilmanvaihtoa ei turhaan pyöritetä täydellä teholla, jos asunnossa ei oleskella. Se onkin tärkeää, ettei energiatehokkuus edellytä asukkailta osaamista ja vaivannäköä, Rintala sanoo
Palkinnon perusteluissa Tapio Aho mainitaan aktiiviseksi alan kehittäjäksi, joka korostaa rakennesuunnittelun korkeatasoisen koulutuksen ja kehitystyön lisäksi hyvää yhdessä tekemisen meininkiä. Tontin muutoksesta järjestettiin keväällä 2014 arkkitehtikilpailu, jonka voitti Arkkitehtitoimisto JKMM ehdotuksellaan Lumikki ja seitsemän kääpiötä. Luonnoksesta saatavan palautteen pohjalta valmistellaan asemakaavan muutosehdotus, joka on tarkoitus esitellä kaupunkisuunnittelulautakunnalle loppuvuodesta 2015. Tontille on mahdollista sijoittaa myös päiväkoti ja tiloja muille palveluille. Suomessa toimitaan maanlaajuisesti 1900 asiantuntijan voimin. Korttelin keskelle muodostuu uusi yhteinen piha-alue. Valinnan kriteereitä ovat laadukas insinööriosaaminen, suunnittelun merkityksen edistäminen, henkilön esimerkillisyys, helppo samaistuttavuus, positiivinen vuorovaikutus alalla, aktiivisuus sekä ammattikunnan arvostuksen edistäminen. Uusia asuntoja tulisi noin 900 asukkaalle. Säätiöomisteisessa yhtiössä työskentelee yli 12 300 eri alojen ammattilaista globaalisti. Kuva: JKMM Architects Rambollin Tapio Aho Vuoden diplomi-insinööri Ramboll Finland Oy:n suunnittelujohtaja Tapio Aho on valittu Vuoden 2015 rakennusalan diplomi-insinööriksi. Tapio Ahon yli 30-vuotista kokemusta vaativista rakennesuunnittelun asiantuntijaja johtotehtävistä hyödynnetään parhaillaan mm. 21 Vakuutusyhtiö Pohjolan entisen pääkonttorin tontille suunnitellaan seitsemää tornimaista asuinkerrostaloa sekä kahta pienempää kerrostaloa. Tavoitteena on luoda aidosti koko yhteiskunnan toimintaa kehittäviä ratkaisuja. Korkein asuinkerrostalo on 16-kerroksinen. Nämä mahdollistavat osaltaan myös Keskustakirjaston rakentamisen. Pohjola-talon tilalle asuinkerrostaloja Kaavaluonnoksessa suurin osa uudesta rakentamisesta sijoittuu purettavien toimistorakennusten tilalle Huopalahdentien varteen. Pitkän linjan rakennesuunnittelun ammattilaisena tunnettu Aho johtaa usean merkittävän ja vaativan suomalaisen rakennushankkeen rakennesuunnittelua ja kuuluu alan huippuihin myös kansainvälisesti. Pohjola-talon etupiha viitesuunnitelman havainnekuvassa. Vähintään puolet suunnitelluista asunnoista on yli 80 neliön kokoisia perheasuntoja. RILin hallitus on myöntänyt Vuoden rakennusalan diplomiinsinöörin tunnustuksen vuodesta 1997 alkaen. Pysäköinti sijoittuu nykyisiin maanalaisiin tiloihin. Osa kirjastosta on suunniteltu rakennuskieltoalueelle, joten kyseinen alue joudutaan ylittämään satametrisellä sillalla. Helsingin Keskustakirjaston, Keski-Pasilan Triplan, Uuden Lastensairaalan, Jyväskylään rakennettavan Keski-Suomen uuden sairaalan sekä Kouvolan Ratamo-keskuksen rakennushankkeissa. Hän saa tunnustusta myös henkilökohtaisista ominaisuuksistaan; Aho on tunnettu rauhallisena ja luotettavana asiantuntijana, jolla on lisäksi organisaatiossaan tärkeä rooli nuorten suunnittelijoiden kasvattajana ja opettajana. Tunnustuksen myönsi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL. Myös piha-alue Lapinmäentien puolella on merkitty suojeltavaksi. Tunnustus luovutettiin RILin kevätkokouksen yhteydessä perjantaina 17.4.2014 Tampereella. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi valmistelua ohjaavat suunnitteluperiaatteet tammikuussa 2015. Ajoyhteydet tontille säilyvät pääosin nykyisellään. Esimerkiksi Keskustakirjasto kuuluu rakenneteknisesti vaativimpiin Suomessa koskaan toteutettuihin hankkeisiin. Aho pitääkin rakennesuunnittelun viime aikojen suurimpina kehitysaskeleina virheettömyyden takaavaa tietomallinnusta ja erilaisia laskentatyökaluja. Tapio Aho.. Munkkivuoressa Lapinmäentie 1:ssä sijaitsevalle tontille on valmistunut asemakaavaluonnos, joka mahdollistaa muutoksen. Kaavaa on valmisteltu näiden perusteella. Ramboll infrastruktuurin, ympäristön ja rakennusten suunnitteluun, rakennuttamiseen, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä johdon konsultointiin liittyviä asiantuntijapalveluita. Normaalisti siltoihin kohdistuu ajoradan kuormitus, Keskustakirjastossa se syntyy kolmesta toimistokerroksesta, Tapio Aho kertoo. – Rakennetekninen haastavuus syntyy Keskustakirjaston sijainnista ja sen alle mahdollisesti joskus tulevasta keskustatunnelista. Toimistorakennuksen näkyvin osa, A-torni on kaavassa suojeltu ja se säilyy liikeja toimitilana. Ramboll on johtava kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio ja Suomen suurin suunnitteluja konsultointialan yritys. Tontin pohjoisosaan rakennuksen jalustaan on varattu tilaa päiväkodille
Tontteja on siis varattu suhteellisen paljon, mutta luovutusta on jarruttanut rakentamisen suhdannetilanne, huomauttaa Mikko Aho. – Eivät ne huonoilla paikoilla sijaitse, mutta eivät yleensä liikenteen solmukohdissakaan. – Käsittääkseni kehyskunnissakin pääsääntöisesti on kaavoitettu tarpeeksi maata asuinrakentamiseen eli sopimuksessa mainittu viiden vuoden tarve.. 22 Viime vuonna Helsingissä saatiin valmiiksi 562 000 m2 uutta kaavaa. Tarkoitus on kuroa kaupunki kaupungiksi, toteaa kaupunkisuunnittelujohtaja Mikko Aho. Tämän on myös Korkein hallinto-oikeus vahvistanut. Täydennysrakentaminen on suuri mahdollisuus. – En siis sanoisi, että kaavoitus sujuu hitaasti. – Asemakaavalla voi olla myös ohjaavia tehtäviä. Puurakentamisen lisääminen liittyy laajempiin tavoitteisiin hiilineutraalista rakentamisesta. Asemakaavojen suunnittelu ei ole Helsingissä pullonkaula Täydennysrakentaminen tärkeä osa strategiaa Helsingin kaupunginsuunnitteluviraston johtaja Mikko Aho arvioi, että asemakaavoitus ei ole pullonkaulana asuntotuotannossa. – Täydennysrakennuskaavoja olemme tehneet suunniteltua enemmän eri aluekeskuksissa. – Helsingissä teemme tällä hetkellä enemmän asuinpainotteisia kaavoja kuin mitä voidaan rakentaa. Tällä hetkellä on varattuna 7900 asunnon tontit, mutta ne eivät vielä ole toteutumassa
Mikko Aho myöntää, että nykyiset rakennusneliöihin linkitetyt autopaikat voisivat olla joustavammat. Puurakentamisen lisääminen liittyy laajempiin tavoitteisiin hiilineutraalista rakentamisesta. Kaavoituksessa huomioidaan joukkoliikenteen kehittämistarpeet. Puun suosinta on herättänyt närää betonipainotteisessa rakentajissa. Valtion toiminnot lopetetaan kenttäalueella mahdollisimman nopeasti, aikaisintaan 2016 mutta viimeistään vuoteen 2020 mennessä. Ennen kaikkea kuuntelemme asukkaiden toiveita, etenkin täydennysrakentamisessa. Valkoiset alueet osayleiskaavaan On myös entisiä ”valkoisia alueita”, joilla ei ole ollut edes osayleiskaavaa, vain selvityskaava. Vastaavasti meillä käy paljon vieraita, viimeksi Viron arkkitehtiliiton jäseniä ja Zürichin kaupungin kaupunkisuunnittelijoita. Autoriippumattomassa kaupungissa asukas selviää liikkumisesta sujuvasti ilman omaa autoa. Tornitalot eivät ratkaisu tiiviyteen Mikko Aho arvioi korkeaa rakentamista tulevan Helsinkiin aiempaa enemmän. Mikko Aho kuitenkin toteaa väestönsuojien pohjautuvan rakennusmääräyskokoelmaan, joten niistä kaupunki ei voi poiketa ilman eri päätöstä. – Tornitaloilla ei ratkaista yhdyskuntarakenteen tiiviyttä, vielä vähemmän asuntopulaa. 23 palveluja, parempia puistoja ja parempia joukkoliikenneyhteyksiä. Pieniä asuntoja ei rakenneta tarpeeksi Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa on blogissaan todennut, että Helsinki ei anna rakentaa sen kokoisia asuntoja, joita ostajat haluavat ja voivat ostaa tai vuokrata. Jonkin verran eri alueet eroavatkin, mutta skaalaa voisi olla enemmän. Kun on vähemmän autoja ja parkkipaikkoja, tilaa vapautuu muuhun. Autopaikkavaatimukset ehkä uusiksi Kaavojen yhteydessä on puhuttu myös autoriippumattomasta kaupungista. – Tämä ei tarkoita autotonta kaupunkia. Tornitaloja ei kuitenkaan tule niin paljoa ja ne eivät tule olemaan kansainvälisesti vertaillen erityisen korkeita. Kaavoitustyötä tehdään Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa noin 70 henkilön voimin. Pienille asunnoille olisi pääkaupunkiseudulla kysyntää, mutta asuntojen keskikokovaatimuksilla kaupunki edellyttää isompien perheasuntojen rakentamista. Tämän on myös Seudulle 16 000 uutta asuntoa vuosittain. Tämä tarkoittaisi käytännössä neljänneksen lisäystä nykyiseen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen eli niin sanottuun MAL-sopimukseen. – On yleiskaava, asemakaava ja rakennuslupa. Rakentamisen kustannusten leikkaamiseksi on ehdotettu myös väestönsuojista tinkimistä. Nyt osayleiskaavaa ollaan tekemässä Vartiosaareen, jonne kaavaillaan 4500-5500 asukasta, kertoo Aho. EK:n mielestä kaavajärjestelmä on puuroutunut. – Kaavoitukseen haetaan ideoita maailmalta. Vuoden 2014 kehysriihisopimuksessa linjattiin, että Malmin lentokenttä otetaan asuntokäyttöön. Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan vuonna 2014 pääkaupunkiin valmistui 3679 uutta asuntoa. – Kaavalla voi olla myös ohjaavia tehtäviä. – Kyllä se on suuri mahdollisuus. Kurotaan kaupunki kaupungiksi Täydennysrakentaminen on tärkeä osa Helsingin asuinrakentamisen strategiaa, sen osuus rakennuskannan kasvusta on kolmasosa. Hyvän suunnittelun kautta täydennysrakentaminen tuo myös nykyisille asukkaille parempia Korkein hallinto-oikeus vahvistanut. Täydentämisrakentamista tehdään tavallaan kantakaupunkia kohti. Vartiosaari on vuosikymmenet ollut eräiden tahojen nautintaoikeutta, eikä siellä ole infrastruktuuria ollenkaan, vain joitain huviloita. – Tornitaloissa rakentamisen tehokkuusluku ei välttämättä ole suurempi kuin vähemmän korkeissa. Kaavamääräyksissä on unohdettu, että yli puolet helsinkiläisistä kotitalouksista on yhden hengen talouksia. Autopaikkavelvoite määritetään rakennusluvassa. Tarkoitus on kuroa kaupunki kaupungiksi. – Lisäksi on avustajia, hallintoa ja johtoa, mutta yhä kaikki, olemme suunnitteluvirasto, joka suhteellisen pienin voimin tekee hyvää jälkeä. – Esimerkiksi metroasemien ympärillä on asukkaita, joille oman auton omistamiseen ei ole tarvetta. Esimerkiksi eräissä osin Mellunmäkeä riittää yhtä autopaikkaa kohti 140 kerrosneliötä, kun keskimäärin vaaditaan 80-90 neliötä. Järjestelmä hidastaa kaavoitusta ja tekee kaavamääräyksistä liian tiukkoja rakentajien makuun. Talojen ympärille tarvitaan lisätilaa. Uuden sopimuksen tavoitteena on rakentaa Helsingin seudulle vuosittain 15 000 – 16 000 uutta asuntoa. – Malmin lentoaseman ja sen ympäristön muuttaminen on Helsingin asuntorakentamisen kannalta olennaisen tärkeää, sillä sinne on kaavailtu asuntoja jopa 25 000 ihmiselle. Kaavalla voi olla ohjaavia vaikutuksia Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajan Tarmo Pipatinmukaan kaavoitusja rakennuslainsäädäntömme on jäänyt jälkeen yhteiskunnan muutoksesta ja kaupungistumisesta parinkymmenen vuoden ajan. Sopimus kattaa vuodet 2016–2019. Klaus Susiluoto – Metroasemien ympärillä on asukkaita, joille oman auton omistamiseen ei ole tarvetta.. Mahdollista muutosta käsitellään tämän vuoden aikana. – Tämän vuoksi ostajien haluamia pieniä asuntoja ei ole saatavilla, vaikka varsinkin kaksioille olisi kysyntää, kun taas iso määrä suuria ja kalliita uusia asuntoja odottaa ostajiaan. Suurimmassa osassa rakentamista ei kuitenkaan määritellä runkomateriaalia. Helsingin kaupunginvaltuuston ohjeistuksen mukaan tontteja tulisi varata ja asuntoja rakentaa reilun 20 vuoden ajan 5500 vuosittain. Mikko Aho ei allekirjoita kritiikkiä. Eräissä kaavoissa on esimerkiksi rakentajien mielestä liian tarkasti määritelty käytettävä runkomateriaali. – Monissa muissa kaupungeissa kaavoitus on ulkoistettu, toteaa Mikko Aho
Tavoitteena on saada aikaiseksi sekä valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa että vapaarahoitteista omistusja vuokra-asumista. – Asemanseuduista ei tule levottomia, ne toteutuvat turvallisina, viihtyisinä joukkoliikenteen solmukohtina joissa on monipuolisia palveluita ja asumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääressä. Kaupunginvaltuusto toivoi, että vuosien 2014-2016 asuntoohjelman toteutuksessa tehostetaan kaavoitusta siten, että niin sanotut jakojäännökset selvitetään ja kaavoitetaan asuntorakentamiseen. 24 Isotalo kertoo, että asuntojen tuotantomäärät eivät ole kaikin osin toteutuneet. – Tarvittavat lisäpysäköintipaikat on voitava tuottaa kohtuullisin kustannuksin, tai lisäpysäköintipaikkojen tarpeen on oltava pieni. Vuonna 2015 arvioidaan Espooseen valmistuvan noin 2500 uutta asuntoa, joista kuitenkin vain 236 eli yhdeksän prosenttia on valtion tukemia vuokra-asuntoja. Espoossa on aloitettu kuluvalla MAL -aiesopimuskaudella lähes tavoitteen mukaisesti uusia asuntoja. Pääkaupunkiseutu on tämän maan kilpailukyvyn veturi: osaaminen, innovaatiot ja investointien valtaosa sekä väestönkasvu ovat täällä. Asemien lähelle tulee monipuolista rakentamista ja asumista. Espoo luovutti vuonna 2014 noin 90 tonttia omakotitalotonttia omatoimiseen rakentamiseen. Myöskään Espoon teknisen toimen elokuussa aloittava johtaja Olli Isotalo ei kritiikkiä sellaisenaan hyväksy. Olli Isotalo kertoo myös rakennuttamistapojen ja sosiaalisen asumisen olevan murroksessa. Tarpeet kun eivät poistu mihinkään. Noin 700 eli 28 prosenttia on vapaarahoitteisia vuokraasuntoja, toteaa Olli Isotalo. – Lisäkerrosten rakentaminen on taloudellisesti kannattavaa alueilla, joissa markkinahinnat ovat korkeat. Klaus Susiluoto. Luotamme päättäjien hyvään harkintakykyyn. Suunnitellut neliömäärät ovat jopa ylittyneet. Tuettua tuotantoa ei tarpeeksi Vuokra-asuntomäärä nousussa Pääkaupunkiseudun kuntia on arvosteltu kaavoituksen hitaudesta. Espoossa on kaavavarantoa noin viideksi vuodeksi. Noin 2500 asunnon uudistuotannosta vähintään 20 prosenttia eli 500 asuntoa tulisi toteuttaa valtion tukemina kohtuuhintaisina vuokra-asuntoina, kertoo Isotalo. Ryhmärakennuttaminen ei tavoitteista huolimatta ole edennyt. Uudet toteutustavat Kerrosneliöinä Espoo kaavoittaa suunnitelmien mukaan vuositasolla uutta asuntorakennusoikeutta vähintään 350 000 m2. – Espoon asuntotuotannosta vuosittain noin kymmenen prosenttia toteutuu Suurpeltoon. – Syynä ei ole hidas asemakaavoitus. Kaupungin kaavoitusta on kritisoitu joustamattomuudesta esimerkiksi lisäkerrosten saamisessa asemakaavaan. Kilpailukyvyn veturi Isotalo toivoo valtion ja kuntien asumisja infrayhteistyön jatkuvan. Lisäkerrokset kietoutuvat parkkipaikkoihin Asunto-osakeyhtiöiden kiinnostus täydennysrakentamiseen on ollut toistaiseksi vähäistä. Hän ei pelkää todennäköisen keskustavetoisen hallituksen laittavan rahoja vain maakuntaprojekteihin. Maanomistajat investoivat Espoossa lähes kaikki rakentaminen on täydennysrakentamista, joten sillä on suuri merkitys. – Tavoitteena on, että vuoteen 2016 mennessä Espoon Asunnot Oy on suunnitellut 4-kerroksisen pienkerrostalon, joka soveltuu täydennysja uudelleenrakentamiseen yhtiön nykyisiä kiinteistöjä kehitettäessä. – Vuonna 2015 asemakaavoja arvioidaan hyväksyttävän enemmän, noin 400 000 kerrosneliötä. – Kaikkiaan Espoossa aloitettiin vuonna 2014 yhteensä 302 omatoimisesti rakennettavaa pientaloa, minkä lisäksi ammattimaiset rakennuttajat aloittivat noin 250 pientaloasuntoa. Ei näitä faktoja voi ohittaa ja kehitystä pysäyttää, vaikka maakuntaprojekteja toteutettaisiinkin. Valtion tukemien vuokraasuntojen tuotantomäärät eivät ole toteutuneet, mutta vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja rakennetaan aiempaa enemmän. – Erityisesti tulevien metroasemien ympäristön rakentaminen on käytännössä kaikki täydennysrakentamista, ja vielä hyvin suurella volyymilla, sanoo Isotalo. – Maanomistajat ovat tekemässä todella merkittäviä investointeja metroasemien yhteyteen, kuten esimerkiksi Lähitapiola Tapiolan keskustassa ja Citycon Matinkylässä, toteaa Olli Isotalo. Suhteellisen tuore kokonaisuus Suurpelto keskellä Espoota on kaupunkirakennetta hyvien yhteyksien varrella. Kaupungin kaavoitusta on kritisoitu joustamattomuudesta esimerkiksi lisäkerrosten saamisessa asemakaavaan, mutta Olli Isotalon mukaan kyse on siitä, saadaanko lisäpysäköintiratkaisuista kohtuuhintaisia. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen kokonaisosuus on siis ollut nousussa. – Espoon kaupungin uudesta asunto-ohjelmasta päätettiin vuosi sitten kesäkuussa. – Vuonna 2014 valmistui 2190 asuntoa, joista 180 eli noin kahdeksan prosenttia oli valtion tukemia vuokra-asuntoja ja 487 eli noin 22 prosenttia vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Toisaalta perinteinen pientalokaavoittaminen on yhä Espoon vahvuuksia. Erityistä huomiota tarvitaan pysäköintiratkaisuissa. Varattuna on yksi tontti, mutta hanke ei ole toistaiseksi edennyt. Asunto-osakeyhtiöiden kiinnostus täydennysrakentamiseen on Espoossa ollut toistaiseksi vähäistä. Jälkimmäiseen kuuluvat Espoon alueista lähinnä Tapiola sekä mahdollisesti Haukilahti, Matinkylä ja Leppävaara. – Espoo edistää aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa asuntoja, kuten ryhmärakennuttaminen, yhteisöasuminen, sukupolvien asunnot, puurakentaminen ja kaupunkipientalot. Metroasemien maanpäällisen maankäytön tiivistäminen ja rakentaminen on jo suurelta osin liikkeellä. – Hallitusneuvottelut ovat vielä käynnissä. – Tämä tarkoittaa myös vaihtelevia asumisen hallintamuotoja. Espoon puurakentamisen edistämisohjelma vuosille 2014-2020 hyväksyttiin kaupunginhallituksessa viime vuoden kesäkuussa
Kauppakeskuksia nousee taantuman aikanakin. Oulun Stockmannin lopettamispäätös on kova isku keskustan palvelutarjonnalle sekä koko kaupungin imagolle. 25 Suomeen rakennetaan koko ajan uusia kauppakeskuksia. Toisten mielestä jopa liikaa niiden tarpeeseen nähden. Kauppakeskuksia nousee nyt esimerkiksi uusiin joukkoliikenteen solmukohtiin, kaupunkien vajaakäytöllä oleviin keskustasijainteihin, uusille asuinalueille ja alueellisiin kasvukeskuksiin
Kauppakeskukselle pitää olla kysyntää, niitä pitää rakentaa kysynnän, ei tarjonnan mukaan, Kokkeel muistuttaa Kauppalehden haastattelussa. VTT:n tutkijan Antti Ruuskan mukaan kauppakeskusrakentaminen voi olla epävarmoinakin aikoina kannattava sijoitus. Sääntelyä ei ole Antti Ruuska toteaa, että liiketilarakentamisessa ei ole olemassa mitään auktoriteettia, joka säätelisi sen kokonaismäärää. – Kiinteistösijoittamisen normaalit lainalaisuudet pätevät myös liiketilaja kauppakeskusrakentamiseen. – Esimerkiksi kauppakeskus Lauttis Helsingin Lauttasaaressa rakennetaan vanhan, puretun kauppakeskuksen tilalle. – Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla länsimetron rakentaminen muodostaa uusia joukkoliikenteen solmukohtia, jotka ovat potentiaalisia sijainteja uusille kauppakeskuksille ja kauppakeskusten kehityshankkeille, toteaa Antti Ruuska. – Uusia kauppakeskushankkeita syntyy tällä hetkellä esimerkiksi uusiin joukkoliikenteen solmukohtiin, kaupunkien vajaakäytöllä oleviin keskustasijainteihin, uusille asuinalueille ja alueellisiin kasvukeskuksiin. Kauppakeskukset ja kauppakeskusrakentaminen työllistävät myös suuren määrän kiinteistöja rakennusalan toimijoita. Kivistöön suunnitellaan reilun 100 000 neliön suuruista kauppakeskusta. Asukasmäärän on arvioitu kasvavan viidessä vuodessa viisi, kuusi prosenttia. Silloin syntyy niin sanottu Kouvola-efekti, joka tyhjentää keskustoja. 26 Suomeen rakennetaan tällä hetkellä liikaa uusia kaupan neliöitä. Kauppakeskus voi olla hyvä sijoitus Koko Eurooppa, mukaan lukien Suomi kärvistelevät edelleen taloustaantuman kourissa. – Pääkaupunkiseudulle on tulossa tähän päivään verrattuna 55 prosenttia lisää kaupan neliöitä. – Suomessa tehdään liikaa kaupan neliöitä luonnottomiin paikkoihin, joissa ei ole riittävästi asukkaita eikä joukkoliikennettä. Pääkaupunkiseudulle on rakenteilla useita kauppakeskuksia ja nykyisten laajennuksia. Vanhojen keskustakiinteistöjen uudelleenkehittäminen – Suomessa tehdään liikaa kaupan neliöitä luonnottomiin paikkoihin, joissa ei ole riittävästi asukkaita eikä joukkoliikennettä.. ETLAn tilastojen mukaan kaupan alan osuus kansantalouden arvolisäyksestä oli vuonna 2012 noin 12 prosenttia. VTT:n tutkijan mielestä kauppakeskusten rakentaminen ei automaattisesti tarkoita uhkaa kaupunkikeskustojen elinvoimaisuudelle. Hän pitää tärkeänä, ettei kauppakeskusten rakentamista lähdetä suitsimaan liikaa. Suomen Kauppakeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Johanna Ahon mukaan kauppakeskusten rakentaminen laman aikana kertoo kaupungistumisen etenemisestä maassamme, sekä siitä, että kauppakeskustyyppinen ostosympäristö on ihmisille helppo paikka asioida. Cityconilla on Suomessa 21 kauppakeskusta. Lopulta sijoittajien saama tuotto suhteessa riskiin ratkaisee, rakennetaanko liiketiloja vai ei, hän sanoo. Tämä ei kuitenkaan näytä hidastavan uusien kaupan liiketilojen rakentamista. Kauppakeskusyhdistys ry:n julkaisemien lukujen mukaan kauppakeskukset työllistävät 37 600 henkilöä, ja niiden osuus vähittäiskaupan kokonaismyynnistä vuonna 2014 oli noin 15,5 prosenttia. – Me uskomme vapaaseen kilpailuun. On tärkeää, että uudetkin toimijat pääsevät alalle, hän tähdentää. Tätä mieltä on Kauppalehden haastattelema suomalaisen kiinteistösijoitusyhtiö Cityconin toimitusjohtaja Marcel Kokkeel. YIT:n sijoittajauutisen mukaan massiivinen uudelleenkehitys mahdollistaa kaupunkirakenteen tiivistämisen, sillä uuden kauppakeskuksen yhteyteen sijoitetaan myös huomattava määrä uusia asuntoja metroaseman yhteyteen, Ruuska kertoo. Verrattaessa tätä Suomen noin 800 miljardin euron kokonaisvarallisuuteen, voidaan liikerakennusten osuuden arvioida olevan suuruusluokkaa viisi prosenttia kokonaiskansallisvarallisuudesta. Maankäytön ja rakentamisen sääntelyllä voidaankin vaikuttaa lähinnä yksittäisiin hankkeisiin. Marcel Kokkeelin mukaan esimerkiksi Espoon Lommila ja Vantaan Kivistö ovat paikkoja, jotka ovat liian etäällä keskustoista. Niiden korjaaminen kestää parikin sukupolvea, Kokkeel sanoo Kauppalehdessä. Antti Ruuska VTT:stä pitää kansantalouden kannalta tärkeänä, että elinkaareltaan vanhoja kaupan liiketiloja ei hylätä, vaan niitä pyritään uudelleenkehittämään esimerkiksi korjaamis-, purkaamistai uudisrakentamistoimenpitein. Vanhoja liiketiloja tulee kehittää Suomen rakennuskannan arvoksi on arvioitu noin 360 miljardia euroa, josta liikerakennusten osuus on noin 38,5 miljardia euroa
Kuluttamisen tarpeet muuttuvat Pohjois-Suomeen mentäessä kauppakeskuksia rakennetaan yhä enemmän kauemmas kaupunkien keskustoista. Hänen mukaansa tulevaisuuden kuluttaminen sekä myös kauppapaikkojen saavutettavuus ja tehokkuus tulee ottaa huomioon muun muassa kaavoituspäätöksiä tehtäessä. Matti Kuoppala – Uudenlaisen kuluttamisen tarpeet tulevat katetuksi keskustoissa, joissa palvelutarjonta on laajaa ja monipuolista.. Kauppakeskusyhdistys ry:n tilastojen mukaan kauppakeskuksista 46 prosenttia sijaitsee edelleen kaupunkien ydinkeskustoissa. Henna Ukonmaanaho Oulun Liikekeskus ry:stä sanoo, ettei tämä suuntaus ole hyvä asia. Oulussa on persoonallinen alaltaan suhteellisen pieni keskusta, jossa palvelutarjonnan laajentaminen onnistuu käytännössä parhaiten kortteleiden täydennysrakentamiselle ja kauppakeskuskortteleilla, kertoo Henna Ukonmaanaho. – Uudenlaisen kuluttamisen tarpeet tulevat katetuksi keskustoissa, joissa palvelutarjonta on laajaa ja monipuolista. – Toivottavasti tyhjiin tiloihin saadaan vetovoimaisia kaupan toimijoita, erityisesti kaupunkikeskustoissa merkittäviä vähittäiskaupan liikkeitä, joita useimmissa kauppakeskuksissa ei ole, hän toivoo. Vuosien 2010 – 2012 aikana Suomeen valmistui yhteensä 340 myymäläja liikerakennusta. 27 Kaupunkien laitamille nousee koko ajan uusia kauppakeskuksia, kuten tämä viime vuonna aukaistu Oulun Ideapark. Henna Ukonmaanahon mukaan Stockmannin menetys on kova isku Oululle ja koko Pohjois-Suomelle. kauppakeskuksiksi voi eheyttää ja elävöittää kaupunkirakennetta ja mahdollistaa kattavien palvelujen tuomisen kaupunkilaisille jo olemassa olevien, hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. – Tänä päivänä ja erityisesti tulevaisuudessa ei lähdetä vain shoppailemaan, vaan viettämään aikaa ja käyttämään muitakin kuin pelkästään vähittäiskaupan palveluja. Ei vain palvelutarjonnan kannalta, vaan myös imagollisesti. Oulun kaupunki sai vähän aikaa sitten sokkihoitoa, kun tavarataloketju Stockmann ilmoitti päätöksestä lopettaa toimintansa kaupungissa vuoteen 2017 mennessä
Kolme neljästä vastaajasta arvioi oman organisaationsa investointien kasvavan. Kun korot ovat alhaalla, niin rahastot voivat tarjota 5-6 prosentin nettotuottoa ja se on aika paljon, pohtii barometria tuottaneen KTI Kiinteistötieto Oyn toimitusjohtaja Hanna Kaleva. Myös muut kyselyyn vastanneet arvelevat, että asuntorahastot jatkavat aktiivisesti investointejaan. Tonttipula pullonkaulana Tonttien heikkoa saatavuutta ja rajoittavia rakennusmääräyksiä pidetään kuitenkin rakentamisen Isojen asuntojen kysyntä vuokramarkkinoilla on pysytellyt selkeästi pieniä asuntoja vähäisempänä. 28 Tuoreen vuokra-asuntobarometrin mukaan yli 90 prosenttia alan asiantuntijoista arvioi, että vuokra-asuntojen tarjonta tulee kasvamaan seuraavan vuoden aikana. Pankkien tarjoamat erikoisrahastot ovat suosiossa, jniihin tavalliset kansalaisetkin voivat sijoittaa. – Kiinteistörahastot ovat kaikkinensa kasvaneet viime vuosina. Rakennuttaminen kiinnostaa muun muassa asuntosijoitusrahastoja, jotka erityisesti arvioivat kasvattavan asuntotarjontaansa. Asunnoilla on paljon kysyntää erityisesti kasvukeskuksissa. Tonttitilanne ja rakentamismääräykset rajoittavat vuokra-asuntotuotantoa Pienille asunnoille on kysyntää ja niiden vuokrat nousevat Vuokra-asuntojen tarjonnan uskotaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Vuokra-asuntomarkkinat antavat nyt hyviä tuottoja. Samalla vuokrien arvellaan jatkavat nousua.. 40 prosenttia vastaajista arvioi lisäystä olevan merkittävästi
Pauli Jokinen. Tarjontatuen kannattajat näkevät sen laskevan rakentamiskustannuksia, minkä seurauksena myös vuokrataso laskee. – Rakennusmääräykset ovat toinen ikuisuusongelma. Nykytilanteessa matala korkotaso tosin vähentää tarjontatuen vaikuttavuutta, ja tuki arvioidaan tällä hetkellä kaiken kaikkiaan riittämättömäksi ja ehdot liian tiukoiksi. – Kunnissa kovin pohditaan, mitä asialle voisi tehdä. – Pienille asunnoille on kysyntää. Etenkin vuokra-asuntojen vahva kysyntä sekä sijoittajien voimakas kiinnostus niitä kohtaan edistävät vastaajien mukaan uusien vuokra-asuntojen rakentamista. – Monissa asioissa olisi mahdollista joustaa. Tontteja voisi kaavoittaa enemmän ja kaavoitusta voisi nopeuttaa, jotta asuntotuotantoa saisi lisää, Kaleva toteaa. Isojen asuntojen kysyntä vuokramarkkinoilla pysyttelee selkeästi pieniä asuntoja vähäisempänä. Tonttipulasta ja rakentamismääräyksistä huolimatta edellytykset vuokra-asuntorakentamiselle katsotaan olevan nykytilanteessa melko suotuisia. Myös tässä suhteessa Oulu erottautuu muista kaupungeista: lähes 60 prosenttia vastaajista odottaa Oulun isojen asuntojen vuokratasojen laskevan tulevan vuoden aikana. Ne ovat kuntien omissa käsissä. Asumistukea vai tukea asumiseen. Silloin pakotetaan rakentamaan tietynlaisia rakennuksia ja asuntoja, jotka eivät vastaa kysyntää. Asukkaalle kohdistuvan kysyntätuen arvioidaan nostavan hintatasoa etenkin suuren kysynnän markkinatilanteessa. Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Kuopiossa vuokrien nousuun uskoo reilu 40 prosenttia vastaajista. 29 Tonttien heikkoa saatavuutta ja rakennusmääräyksiä pidetään rakentamisen pullonkauloina. Espoossa ja Vantaalla vuokrien nousuun uskoo noin 70 prosenttia vastaajista. Asuntomarkkinoiden asiantuntijoilla on selkeä näkemys asumisen tukien uudistamiskeskusteluun. Monille oma auto ei ole enää niin tärkeä. Kaksi kolmesta vastaajasta arvioi tonttipulan vaikeuttavan vuokra-asuntojen rakentamista. pullonkauloina. Kasvukeskuksissa vuokrat nousevat Lähes 90 prosenttia barometrin vastaajista uskoo Helsingin pienten asuntojen vuokrien jatkavan nousuaan seuraavan vuoden aikana. Toisena asuntotuotantoa merkittävästi jarruttavana tekijänä vastaajat pitävät rakentamismääräyksiä. Pysäköintipaikkojen rakentaminen on tosi kallista, ja se nostaa asuntojen hintaa, Kaleva sanoo. Kunnat määräävät, että tietty määrä asunnoista pitää olla isoja. Asumistuen hyvänä puolena mainitaan kuitenkin se, että tuki voidaan kohdentaa tarjontatukea tehokkaammin suoraan sitä tarvitseville. Oulun seudulla valtaosa vastaajista odottaa pienten asuntojen vuokrien säilyvän ennallaan. Säädellään julkisivuja, asuntojen kokoja, esteellisyysmääräyksiä, väestösuojia, Kaleva luettelee. Kolmannes vastaajista pitää haittaa jopa erittäin merkittävänä. Kiinteistöalan yhteistyöjärjestö RAKLI ry:n ja KTI Kiinteistötieto Oyn tuottamaan vuokraasuntobarometriin vastasi yli 70 vuokra-asuntojen asiantuntijaa. Vuokraasuntojen vahva kysyntä sekä sijoittajien voimakas kiinnostus edistävät uusien asuntojen rakentamista. Vain Helsingissä suurten asuntojen vuokrien nousuun uskoo useampi vastaaja kuin niiden laskuun. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuokrakehityksen uskotaan jatkuvan nousujohteisimpana Tampereella, jossa 80 prosenttia vastaajista odottaa pienten asuntojen vuokrien nousevan. Asuntoratkaisujen pitäisi joustaa asukkaitten toiveitten mukaan, Kaleva sanoo. Pientä liikahdusta on jo ollut, esimerkiksi autopaikkamääryksissä ollaan jo joustettu. Heidän mielestä kohtuuhintaisten asuntojen tarjonnan tukeminen on asumistukea parempi keino, jos näistä vaihtoehdoista pitää valita vain toinen. Näiden kahden esteen purkamista vastaajat pitävät hyvinä keinoina, jotta kohtuuhintaista vuokra-asuntotarjontaa olisi enemmän
Koska Suomen rakentamismääräyskokoelma ei varsinaisesti käsittele korkeaa rakentamista, rakennusvalvonta ja pelastusviranomainen soveltavat lakia Korkean rakentamisen rakentamismääräysten uskotaan uudistuvan Paloturvallisuutta sovelletaan nykyisin tapauskohtaisesti Korkeita rakennuksia tai muita suuria kokonaisuuksia kaavoitettaessa on huomioitava niiden palveluverkolle ja infrastruktuurille asettamat vaatimukset, kuten se, riittääkö pelastuslaitoksen toimintavalmius alueen asukasmäärän kasvaessa rajusti. Vuodelta 2011 olevassa rakennusmääräyskokoelmassa paloturvallisuusvaatimukset kovenevat rakennuksen kerrosluvun kasvaessa, mutta vain 16 kerrokseen saakka. Korkean rakentamisen yleistyessä myös nykyinen rakennusmääräyskokoelma tulee suurella varmuudella uudistumaan. – Korkea rakentaminen on vielä verrattain uutta maassamme. Korkean rakennuksen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota paloturvallisuuteen. 30 Nykyinen Suomen rakentamismääräyskokoelman osa E1 käsittelee paloturvallisuutta. Kenties siksi korkean, yli 16-kerroksisen rakentamisen paloturvallisuusnäkökohtien käsittely on jäänyt rakennusmääräyskokoelmassa vajaaksi, Helsingin kaupungin Rakennusvalvontaviraston tarkastusinsinööri Aimo Nousiainen sanoo. Kuvassa Espoon Leppävaarassa sijaitseva tornitalo.
2012. savukaasut eivät pääse leviämään laajoille alueille ylös tai alaspäin rakennusta, ennen kuin rakennuksen turvatekniikka käynnistyy tai kun poistuminen tapahtuu. Yli 16 kerrokseen tarvitaan yksi palolta. – Rakennuksen paloturvallisuustasoa nostetaan esimerkiksi varustamalla kiinteistö automaattisella sammutuslaitteistolla ja automaattisella paloilmoittimella. – Suunnitelmat tehdään hankekohtaisesti. Korkealla rakennuksella erityisvaatimuksensa Paloteknisessä suunnitelmassa huomioidaan korkeiden rakenPaloturvallisuutta sovelletaan nykyisin tapauskohtaisesti käytännössä tapauskohtaisesti. Rakennustapaohje hyväksyttiin Helsingin rakennuslautakunnassa 5.6. Korkeassa rakentamisessa tulee myös varmistaa, että palotekniset järjestelmät ovat toimivia ja yhteensopivia. 31 nusten erityisvaatimukset kuten se, kuinka estetään palon pystysuuntainen ylöspäin leviäminen muun muassa julkisivun kautta. Korkeaan rakentamiseen ohjeistus Korkeaa rakentamista, jopa 20–40 kerroksisia hankkeita on suunnitteilla Helsinkiin, Espooseen ja Tampereelle. Korkean rakentamisen rakennustapaohjeessa käsitellään myös korkean rakentamisen paloturvallisuutta. Siksi korkeissa rakennuksissa tulee varmistaa, etteivät savukaasut pääse tulipalotilanteessa leviämään laajoille alueille ylös tai alaspäin. Lisäksi tekninen neuvottelukunta antaa suunnitelmista vielä omat lausuntonsa rakennuslupaa varten, Nousiainen kertoo. Esimerkiksi kahdeksaan kerrokseen asti tarvitaan osastoitu poistumisreitti ja 16 kerrokseen asti palolta suojattu poistumisreitti. – Ohjekortti esittää, mitä suunnitelmia, selvityksi ja lisäselvityksiä korkealta rakennukselta vaaditaan. Mukana työssä Korkeus vaikuttaa ilman liikkeisiin rakennuksen sisällä. – Poistumisteistä on rakennusmääräyskokoelmassa E1 omia määräyksiään. Korkeus vaikuttaa ilman liikkeisiin rakennuksen sisällä ja siksi korkeissa rakennuksissa tulee varmistaa, että tulipalotilanteessa ovat palokonsultti sekä ulkopuolinen tarkastaja, joka käy laskennalliset selvitykset läpi. Näitä ovat muun muassa paloturvallisuussuunnitelma, paloturvallisuusselvitys, evakuointisuunnitelma sisältäen poistumisaikalaskelman, suunnitelma sammutusveden syöttöjärjestelmästä sekä automaattisesta sammutusjärjestelmästä, savunpoistoja ylipainesuunnitelma, palomieshissisuunnitelma sekä poistumisreittivalaistussuunnitelma. Ennakkoneuvotteluiden ja varhaisen vaiheen ohjauksen merkitys korostuu korkeassa rakentamisessa. Vuonna 2011 Helsingin kaupungin talousja suunnittelukeskus TASKE päättikin teettää konsulttityönä yli 16-kerroksisten rakennusten viranomaismenettelyä koskevan korkean rakentamisen rakentamistapaohjeen, jolla ohjataan rakennushankkeeseen ryhtyvien, suunnittelijoiden sekä viranomaisten toimintaa, Nousiainen kertoo. – Suunnitteluohje rakennusmääräyskokoelma ei ole, vaan se ohjaa, mitä selvityksiä tulee tehdä, viranomaishyväksynnän saamiseksi, Nousiainen muistuttaa. Rakennusvalvonnan kannalta korkeassa rakentamisessa noudatetaan samoja periaatteita kuin muussakin rakentamisessa; varmistutaan suunnittelijoiden ja toteuttajien pätevyydestä sekä edellytetään oikeanlaisia selvityksiä oikeaan aikaan. – Korkea rakentaminen tulee kasvamaan tulevaisuudessa
Sitä mukaa, kun korkea rakentaminen yleistyy, tarve päivitetylle rakennusmääräysRakennusten paloturvallisuuden kannalta suomalaiset palomääräykset edellyttävät palomieshissiä. Korkeaan rakennukseen tarvitaan kaksi uloskäytävää. – Helsingin Kalasataman tuleviin tornitaloihin on suunniteltu kolme hissiä, joita voi käyttää normaalisti, mutta myös pelastuslaitoksen palomieshisseinä, Nousiainen kertoo. Kun uusia asuinalueita kehitetään, asukasmäärä muuttuu, jolloin uusi pelastusasema voi olla tarpeen. Evakuointisuunnitelmassa on syytä myös huomioida liikuntarajoitteisten poistumismahdollisuus. Tämä luonnollisesti pätee kaikenlaiseen kaupunkirakentamiseen, eikä koske ainoastaan korkeita rakennuksia. 32 tehtitoimisto Harris-Kjisik Oy:n vuonna 2012 laatimassa Espoon korkean rakentamisen periaatteet -selvityksessä sekä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen vuonna 2013 laatimassa samannimisessä raportissa, pohditaan korkean rakentamisen sijoittelua ja täydennysrakentamisen vaikutuksia. Selvitykset pohtivat maantieteellisen sijainnin ja kaupunkikuvan lisäksi sitä, miten korkeaa rakentamista voidaan ohjata kaupunkitasolla. Vaikutuksia kaupunkikuvaan Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen sekä yleiskaava ja Arkkija savulta suojattu poistumistie. Korkeiden rakennusten, kuten muidenkin suurten rakennusten, sisätilojen sprinklerijärjestelmät asettavat vesijohtoverkolle tuottovaatimuksia, jotka on huomioitava, kun mietitään rakennusten sijoittelua. Muiden poistumisteiden on oltava palolta suojattuja. Kaupunkirakenteen tiiveys ja täydennysrakentaminen vaikuttavat selvityksen mukaan infrastruktuurin ja palveluiden tarpeeseen sekä pelastustoimen toimintavalmiuksiin. Korkea rakentaminen on Suomessa vielä uutta. Rakentamismääräyskokoelma ei varsinaisesti käsittele korkeaa rakentamista, minkä vuoksi rakennusvalvonta ja pelastusviranomainen soveltavat lakia käytännössä tapauskohtaisesti.. Pelastustoiminnan edellytykset ja pelastusteiden vaatima tilantarve tulee huomioida esimerkiksi suunniteltaessa pihaalueita ja pysäköintitiloja. Evakuointisuunnitelman tarkoitus on varmistaa, että poistuminen on käytännössä mahdollista toteuttaa, ja että rakennuksen suunnitteluvaiheessa poistumiseen liittyvät oletukset tulevat huomioitua myös rakennusta käytettäessä. Paloturvallisuutta sivutaan melko lyhyesti. Sitä mukaa, kun korkea rakentaminen yleistyy, tarve päivitetylle rakennusmääräyskokoelmalle kasvaa. Pelastuslaitoksen toimintavalmius tulee kuitenkin pohdittavaksi, mikäli torneja sijoitetaan suuria määriä nykyisten asutuskeskittymien ulkopuolelle. Espoossa ollaankin hyödynnetty Helsingin laatimia korkean rakentamisen rakennustapaohjeita
Toistaiseksi korkeassa rakentamisessa edetään rakennusmääräyskokoelman ohjekortin E1:n pohjalta. Tuloksena täysi huonekorkeus! Tuhansia onnistuneita asennuksia. 33 rakennusmääräyskokoelma uudistuu muutaman vuoden sisällä. Tuula Kolehmainen Lähde: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus / yleiskaava ja Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, 2012: Espoon korkean rakentamisen periaatteet kokoelmalle kasvaa. Suoraan varastosta Espoon Suomenojalta ja jälleenmyyjiltä. ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA. Rakennusmääräys kokoelmaa täydentävät Ympäristöopas 39:n Rakennusten paloturvallisuus ja Paloturvallisuus korjausrakentamisessamateriaali sekä Helsingin kaupungin korkean rakentamisen rakennustapaohjeet. – Uskon, että korkean rakentamisen yleistyessä myös nykyinen Vuonna 2011 Helsingin kaupungin talousja suunnittelukeskus teetti yli 16-kerroksisten rakennusten viranomaismenettelyä koskevan korkean rakentamisen rakentamistapaohjeen. Tämän myötä myös korkean rakentamisen palomääräykset tulevat päivittymään, Aimo Nousiainen sanoo. Tehdessäsi salaojatai sadevesiremontin asenna samalla ISODRÄN® levyt perusmuuriin. 09-863 4360 KELLARI KUIVAKSI ISODRÄN® salaojittava lämmöneriste on ratkaisu kostean kellarin ongelmaan. Kaivuumassat takaisin kaivantoon, ei kallista maamassojen vaihtoa! ISODRÄN® lämmöneristettä voidaan käyttää myös kapillaarikatkona maanvaraisessa lattiassa. MUOTTIKOLMIO OY Finnoonniitty 3, 02270 Espoo, p. Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet. Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. Kysy myös rautakauppiaaltasi! VTT-serti kaatti Nro 156/01 RT-kortti 38528 Katso tuotevideomme sivulta www.isodr an.?. www.varsinaisbitumi.
Vuokratalon omistaja valitsee asukkaat ja määrittää vuokrat. ARA-tuotanto painottuu kasvukeskuksiin ARA-vuokra-asunnot ovat julkisesti ja yleisesti haettavissa. Vähävaraiset ovat etusijalla.. 34 Vuonna 2014 Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA rakensi normaaleja korkotukilainoitettuja vuokraja asumisoikeusasuntoja 3700 kappaletta. Erityisesti pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin rakennettiin runsaasti normaaleja korkotukilainoitettuja vuokraja asumisoikeusasuntoja. Pääkaupunkiseudulla ASO-asuntojen kysyntä on suurta Viime vuonna ARA-tuotanto kasvoi edellisvuosista. ARA-vuokra-asunnot on tarkoitettu kiireellisimmässä asunnontarpeessa oleville, vähävaraisimmille ja pienituloisimmille hakijoille. Tulorajoja ei enää ole, mutta tulot ja varallisuus vaikuttavat asuntojen saantiin. Pääkaupunkiseudun osuus rakentamisessa oli merkittävä, jopa 2291 asuntoa
Vuonna 2012 määrä notkahti 2280 asuntoon, ja vuonna 2013 suunta lähti nousuun, kun koko maassa rakennettiin 2769 vuokraja asumisoikeusasuntoa. Rakennuskustannukset olivat koko maan keskiarvona 2835 euroa per asuinneliö. Pääkaupunkiseudulla rakennuskustannukset laskivat, mutta rakentamisen hinta oli silti muuta maata huomattavasti kalliimpaa, keskimäärin 3001 euroa per asuinneliö. Asumisoikeusasuntoihin lainaa myönnettiin 206 258 225 euroa, 1 005 asuntoon. Muualle maahan, Harjavaltaan, Joensuuhun, Kurikkaan, ARA-tuotanto painottuu kasvukeskuksiin Alkava tuotanto ja varaukset, vuosivertailu 2013–2014 Alkava tuotanto alueittain, vuosivertailu 2013–2014. ARA-tuotannon hyväksytyt rakennuskustannukset normaaleissa vuokraja asumisoikeushankkeissa nousivat viime vuonna koko maan tasolla 2,6 prosenttia. Laitilaan, Lappeenrantaan ja Varkauteen myönnettiin normaaleihin vuokrakohteisiin yhteensä 26 386 723 euroa, 253 asuntoon. Korkotukilainaa vuokra-asuntoihin Vuonna 2014 korkotukilainaa normaaleihin vuokrakohteisiin myönnettiin pääkaupunkiseudulla 90 110 540 euroa, 679 asuntoon. Vuonna 2011 normaaleja korkotuettuja vuokraja asumisoikeushankkeita oli koko maassa 2937. Perusomavastuun ylimenevästä osasta maksetaan korkotukena lainalajikohtaisten taulukoiden mukaisesti vuosittain aleneva prosenttiosuus. Asumisoikeuskohteisiin myönnettiin 115 115 233 euroa, 787 asuntoon. 35 ARA-tuotanto kasvoi edellisvuosista. Muihin kasvukeskuksiin pääkaupunkiseudun lähialueilla sekä Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Seinäjoen seuduille, normaaleihin vuokrakohteisiin myönnettiin viime vuonna lainaa 72 291 436 euroa, 673 asuntoon. Lainansaajan maksettavaksi jäävä perusomavastuukorko on vuonna 2015 normaaleissa sekä opiskelijoille ja nuorille tarkoitetuissa vuokra-asuntojen tai vuokratalojen rakentamisen korkotukilainoissa 1,0 prosentti ja kaikissa asumisoikeustalolainoissa 3,5prosenttia. Muualla maassa asumisoikeuskohteisiin myönnettiin lainaa ainoastaan Joensuussa, 7 113 276 euroa, 55 asuntoon
Vuokratalon omistaja Alkava tuotanto alueittain vuosivertailu 2014–2015 Alkava tuotanto ja varaukset vuosivertailu 2014–2015 Takauslainapäätökset ja hakemukset alueittain 2013–2014 Valtion tuella rakennettuja vuokraasuntoja eli ARA-vuokra-asuntoja on Suomessa tällä hetkellä noin 375 000.. 36 ASO-asuntoja kasvukeskuksiin Aikaisemmin ARA saattoi myöntää korkotukilainoja ASO-asunnoille enintään saman verran kuin kunnissa toteutettiin korkotuettua normaalia vuokra-asuntotuotantoa. Pääkaupunkiseudulla ASOasuntojen kysyntä on suurta kireiden ja kalliiden, vapaarahoitteisten asuntomarkkinoiden vuoksi. Tämä kytkös poistui syksyllä 2014 ja samalla ASO-talojen korkotukilainavaltuus nousi 100 miljoonalla 275 miljoonaan euroon. Erityisesti Helsingissä ASO-asuntojen käyttövastikkeet ovat edullisia vapaarahoitteisiin vuokriin verrattuna. ASO-asuntoon joutuu pääkaupunkiseudulla jonottamaan pitkäänkin. Vuora-asuntoja eniten tarvitseville Valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja eli ARA-vuokra-asuntoja on Suomessa tällä hetkellä noin 375 000. Lisäksi asumisoikeusasuntoja voidaan lainoittaa muiden kasvukeskusten suurimpiin tai kasvaviin kuntiin. Korkotuettuja asumisoikeusasuntoja toteutetaan ensisijassa vain valtion ja kuntien välisiin aiesopimuksiin sitoutuneissa kunnissa. Tammikuussa 2014 valmiita ASO-asuntoja Helsingissä oli 8 228, Espoossa 5201 ja Vantaalla 4098 asuntoa. ARA-vuokra-asuntojen on oltava julkisesti ja yleisesti haettavissa. Oulun lisäksi tällaisesta ongelmasta kärsivät muun muassa Kouvola, Salo ja Vaasa. ARA-vuokra-asuntoja omistavat kunnat, muut julkisyhteisöt sekä yleishyödylliset yhteisöt. Jos asumisoikeusasuntotuotannon hintaja käyttövastiketaso ylittää alueen asuntojen hintaja vuokratason, tai jos alueella on jo merkittävässä määrin tyhjiä tai vuokralle annettuja asumisoikeus asuntoja, ei asumisoikeusasuntoja alueelle lainoiteta. Jos ARA-vuokra-asuntoja on liikaa, kärsivät ylitarjonnasta myös ASO-asuntojen markkinat. Tämä mahdollisti noin 1500 ASOasunnon aloittamisen vuonna 2014. ASO-asuntojen kysyntään vaikuttaa suuresti paikallinen omistusja vuokra-asuntojen tarjontatilanne ja asumismuotojen hintaerot. Koko maassa, yhteensä 47 kunnassa valmiita ASO-asuntoja oli vuoden 2014 alussa 40 448. Lainoitusta voidaan kohdentaa myös yksittäisiin suuriin tai kasvaviin kaupunkeihin, jos tämä on alueen asuntomarkkinatilanteen kannalta tarkoituksenmukaista
YLI 150 HUOLTOPISTETTÄ. 1430,-) tai Kuuppakärry + vinssi + pistoke Kippaava MADE IN TAIWAN VUODEN TAKUU! Vetokyky yli 900 kg Maavara yli 30 cm Oikea 100% 4-veto 26?Testivoittajarenkaat 100% ALV vähennys Liikennevakuutus 44. Uudellamaalla Kelan asumistukea Aran vuokra-asuntoihin sai Yhteensä 31 178 ruokakuntaa, keskimäärin 388,5 euroa. Tarjoa! (Saa ajaa 15 v. ARA ohjaa kuntia ja vuokratalojen omistajia asuntomarkkinatilanteiden ja säännösten mukaiseen toimintaan asukasvalinnan, vuokranmäärityksen sekä omistajien ja asukkaiden yhvalitsee asukkaat ja määrittää vuokrat. ARA voi irtisanoa aravalainan ja lakkauttaa korkotuen, mikäli asunnon käyttö tai vuokranmääritys on ollut säännösten vastaista. MODULARBOX OY KOKO MAAN KONEKAUPPA! P. Asukkaiksi on säännösten mukaan ensisijaisesti valittava kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat hakijat. TILAUKSET MYÖS myynti@rally.fi KATSO ESITTELYVIDEOT www.rally.fi 4x4 41 Hv RUISKU EFI, LEDIT ym. 37 teishallinnon eli asukasdemokratian toteuttamisessa. Hakijalla ei saa olla hakualueella omistusasuntoa, joka ominaisuuksiltaan kohtuudella vastaa haettua asumisoikeusasuntoa. Pohjois-Pohjanmaalla Kelan asumistukea nosti helmikuussa 6 529 ruokakuntaa, keskimäärin 298,8 euroa kuukaudessa. Osaomistusasuntojen asukasvalinnat tehdään samoin kuin valittaessa asukkaita vuokraasuntoihin. 1530,-) KAUPANPÄÄLLE molempiin traktoreihin Tukkikärry puomilla ja vinssillä + vinssi + pistoke (Edun arvo YHT. Blade EFI 550 NYT! 8990,Otamme vaihdossa mönkijät, moottoripyörät ym. Lukemassa näkyy vahvasti Oulun vaikutus. ARA tekee ohjauskäyntejä kuntiin ja vuokratalojen omistajien luo muun muassa asuntojen käyttöön liittyvissä ongelmatilanteissa ja silloin, kun selvitetään asuntokantaan liittyvien kyselyiden perusteita. ARA-vuokra-asuntojen käyttöön, asukasvalintaan ja vuokranmääritykseen kuitenkin liittyy rajoituksia. Asumisoikeusasuntojen asukuussa 2015 yhteensä 87 200 kappaletta, asumistuen ollessa keskimäärin 334,6 euroa kuussa. Vaikka tulorajoja ei enää ole, vuokra-asunnon hakijoiden tulot kuuluvat edelleen asukasvalintaperusteisiin tasavertaisena tekijänä asunnon-tarpeen sekä varallisuuden kanssa ja tulot on otettava huomioon, kun hakijoita asetetaan etusijajärjestykseen. Lähde: www.ara.fi Kaaviot: Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus Manner-Suomessa Ara-vuokra-asunnoissa Kelan asumistukea saavia ruokakuntia oli helmikuussa 2015 yhteensä 87 200 kappaletta. traktorikortilla.) ERÄ TGB TRAKTOREITA! TILAA HETI 040 553 2428 KATSO ESITTELYVIDEO www.tgb.fi Blade EFI EPS 550 NYT! 9990,+tk 8500. Paras TRAKTORIMÖNKIJÄ puunajoon, lumitöihin... OHJAUSTEHOSTINMALLI Käsiraha 0,loput 189,-/kk. +tk 7900. Varallisuutta ei saa olla niin paljoa, että halija voisi rahoittaa vähintään 50 prosenttia hakemansa tai vastaavan asunnon käyvästä vapaasta hinnasta tai peruskorjata hakualueella sijaitsevan omistusasuntonsa hakemaansa asuntoa vastaavaksi. Toiselle sijalle Uudenmaan jälkeen nousi pitkälti Tampereen vaikutuksesta Pirkanmaa, jossa Ara-vuokra-asuntoihin asumistukea saa 8 876 ruokakuntaa, keskimäärin 330,7 euroa kuukaudessa. 1340,-) tai + vinssi + pistoke Finman V-aura (Edun arvo YHT. 040 553 2428 Kartanonherrantie 9, 02920 ESPOO kehä III TILAA HETI! NOPEAT TOIMITUKSET KOKO MAAHAN. Käsiraha 0,loput 178,-/kk. (Edun arvo YHT. Asumisoikeuden haltijalta edellytetään pääsääntöisesti 18 vuoden ikä sekä tarve asumisoikeusasuntoon. Parhaat työominaisuudet!. ARA ohjaa kuntia myös koko asuntokannan kokonaisvaltaiseen hallintaan ja kehittämiseen. Yli 80 000 saa tukea vuokra-asuntoihin Manner-Suomessa Ara-vuokraasunnoissa Kelan asumistukea saavia ruokakuntia oli helmikasvalinnoista on annettu eri säännökset
Yhtiöllä on isännöinnissä ja huollossa Haagan, Lassilan, Pitäjämäen ja Reimarlan alueella yhteensä 2110 asuinhuoneistoa ja liiketiloja, joita hoidetaan 36 työntekijän voimin. Vuokralaiset osallistuvat aktiivisesti talonsa asioihin Heka-Haaga Oy isännöi ja huoltaa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n, eli Hekan omistamia aravavuokraasuntoja. Vuokratalopuolella esimerkiksi korjauspäätökset kuten myös rahoitus niihin etenevät sujuvasti. – Tässä mielessä vuokraisännöinti on mutkattomampaa, kun Vuokrataloissa päätöksenteko sujuvaa Heka-Haagan isännöimissä aravavuokraasunnoissa viihdytään. Heka alueyhtiöineen kuuluu Helsingin kaupunkikonserniin. Asukasdemokratian myötä vuokralaiset pääsevät vaikuttamaan kotitalonsa huoltoon, isännöintiin ja saneerauksiin. – Kaupunki omistaa asuinkiinteistöt, joten toimimme kaikessa konsernin ohjeistusten mukaisesti, Heka-Haagan isännöitsijä Jarmo Helvilä sanoo. Heka-Haaga on osa Hekakonsernia ja yksi Hekan 21:stä Haagassa, Ohjaajantie 11 ja 13:ssa sijaitsevat Heka-Haagan kaksi vuonna 1955 valmistunutta, 132 asuntoa käsittävää vuokrataloa.. 38 alueyhtiöstä. Huolto ja siivous hoituvat omasta takaa, päätökset saneerauksista ja rahoituksesta hoituvat kaupungin omistamissa kiinteistöissä sujuvasti. Isännöitsijän kannalta työ on mielekästä
– Kyllä nykyään ihmiset haluavat huolehtia asuinympäristöstään. Mahdollisuus vaikuttaa lisää asumisviihtyvyyttä ja edistää vuokratalojen hyvää hoitoa. Koenkin mielekkääksi sen, että hoidamme itse omia talojamme. Talotoimikuntien puheenjohtajat muodostavat puolestaan kunkin alueyhtiön alueella vuokralaistoimikunnan, joka edustaa kaikkia alueyhtiön alueen Hekaasukkaita. Hyvinhoidetuissa taloissa viihdytään Vuokralaisdemokratia antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa asumista koskevissa asioissa. Koti on koti, riippumatta siitä, maksaako vastiketta vai vuokraa. En allekirjoita ajatusta, jonka mukaan vuokrataloissa olisi levottomampaa tai, että asukkaat olisivat vähemmän kiinnostuneita vuokrakiinteistön kunnosta, kuin asunto-osakepuolella. Talotoimikunnat ja vuokralaistoimikunnat ovat kiitettävän aktiivisina mukana korjaushankkeissa. – Talotoimikunta osallistuu talonsa vuokranmäärityksen valmisteluun ja neuvottelee kotitalon huollosta, isännöinnis– Kyllä nykyään ihmiset haluavat huolehtia asuinympäristöstään. Kuilu eri asumismuotojen välillä onkin nykyään olematon, sillä omistuspuolella huoneistoja on asuntosijoittajien vuoksi runsaasti vuokralla ja toisaalta vuokrataloja pyritään rakentamaan osaketalojen kanssa samoille alueille. 39 Isännöitsijällä riittää töitä Heka Haagassa isännöitsijä tekee yhteistyötä korjaustoiminnasta vastaavan teknisen isännöitsijän, huollon työjohtajan, sekä siivoustyönjohtajan kanssa. Vuonna 1975 rakennettu Lassinlaakso on Heka-Haagan suurin, jopa 247 asunnon kiinteistökokonaisuus.. – Isännöitsijänä olen pyynnöstä mukana talotoimikuntien ja vuokralaistoimikunnan kokouksissa, joissa käsitellään huoltoon ja hallintoon liittyviä kysymyksiä. – Toki aina silloin, kun asuntomassat ovat suuria, mahtuu siihen monenlaista väkeä ja siten tapahtumiakin, Helvilä pohtii. Kullakin talolla tai taloryhmällä on asukkaiden kokouksen valitsema talotoimikunta, joka edistää talonsa asukkaiden yhteistoimintaa, asumisviihtyvyyttä ja -turvallisuutta. – Siinä mielessä eroamme osakepuolesta, että miellä on oma huolto ja oma siivous, kun valtaosassa asunto-osakeyhtiöitä, nämä tehtävät on ulkoistettu milloin kenellekin. Hekan vuokralaisdemokratiajärjestelmä toimii kolmella tasolla. – Olen isännöinyt vuokrataloja jo 15 vuoden ajan. – Puhelin soi, ja sähköposti täyttyy tiuhaan, kuten asuntoosakeyhtiöidenkin isännöitsijöillä. Aivan kuten asunto-osakeyhtiöissä, yksittäiset asukkaat vaikuttavat Helvilän mukaan suuresti talon ilmapiiriin ja rauhallisuuteen. Hekan kaikkien asukkaiden edustajana toimii vuokralaisneuvottelukunta, jossa on kaksi edustajaa jokaisesta vuokralaistoimikunnasta. Vuokratalossa myös huoneiston korjaukset kuuluvat meille. Vuokralaisillakin päätäntävaltaa Helvilä kertoo, kuinka Helsingin kaupungin asunnot Oy:n omistamassa vuokra-asuntokannassa toimii vuokralaisdemokratiajärjestelmä. Vuokratalojen isännöitsijään ollaan normaaliin tapaan yhteydessä kiinteistöhuollon arjen kysymyksissä, ja kiinteistöjen peruskorjauksiin liittyen. tä sekä vuosittaisista ja pitkän aikavälin korjauksista, Helvilä selittää. Vuokravalvontaan ja kirjanpitoon on omat ammattilaisensa. Asukkaita kannustetaan käyttämään heille annettuja vaikutusmahdollisuuksia asumistaan koskevissa asioissa. – Se on tietysti erona omistusasumiseen, että asunto-osakeyhtiöissä osakkaat vastaavat huoneistoremonteista. Asukkaiden muuton yhteydessä vuokratalon isännöitsijä suorittaa lisäksi huoneiston tarkistukset, Helvilä sanoo. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen päätöksiä ei ratkota lukuisten osakkaiden kanssa, Helvilä pohtii
Hallitus vaihtuu – miten käy metropolin. 40 Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyötä tullaan vaalienkin jälkeen jatkamaan. Kysymys kuuluu: tehdäänkö se metropolihallinnolla, kaupunkiliitoksilla vai yhteistyötä tiivistämällä?
Kumpikaan suunnitelma ei toteutunut. Hallitus vaihtuu – miten käy metropolin. – Tarvitaan myös kokonaisvaltaista näkökulmaa kaupunkikehittämiseen ja toteutukselle uusia instrumentteja. Metropolipolitiikan neuvottelukunta käsitteli maaliskuun lopulla raporttia, jonka ulkopuolinen arvioija MDI Public Oy oli metropolihankkeesta laatinut. Valtion, metropolialueen kuntien sekä alueella toimivien yritysten, korkeakoulujen ja kansalaisjärjestöjen on tehtävä jatkossa yhä tiiviimpää yhteistyötä. Pauli Jokinen Asumisen ja maankäytön ongelmat on yhteinen haaste koko metropolialueelle. Nyt olisi syytä ottaa kehittäminen vahvasti haltuun, sanoo Design Director Janne Antikainen MDI Public Oy:stä. Ennen eduskuntavaaleja vain Vihreät ja SDP liputtivat metropolihallinnon puolesta. Ajat ovat kylläkin olleet vaikeita. – Tulevan hallituksen tulee jatkaa metropolipolitiikkaa. Asuinalueiden eriarvoistumisen ehkäiseminen, täydennysrakentaminen yhdyskuntarakennetta tiivistävällä tavalla ja asuntojen peruskorjaaminen ovat tulevaisuudessa mittava urakka. Puolueiden mukaan metropolihallinto pilkkoisi Uudenmaan turhaan osiin ja jättäisi maakunnan reuna-alueet oman onnensa nojaan. Metropolihallinnon ohella Helsingin alueelle suunniteltiin suur-Helsingin perustamista. Radikaaleja sisällöllisiä muutoksia ei ole tarve tehdä. Suunnitelmien mukaan Uudellemaalle olisi muodostettu 14 kunnan metropolihallinto, jossa olisivat olleet mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Sipoo, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, 41 Mäntsälä, Hyvinkää ja Pornainen. Kuvassa Espoon Leppävaara. Tehokas metropoli koko Suomen etu Selvitys korostaa riittävän johtajuuden ja linjaamiskyvyn merkitystä metropolialueen keskeisissä kehittämiskysymyksissä, ja ehdottaa metropolipolitiikalle jatkossa tiiviimpää organisatorista ydintä, jossa on mukana korkein virkamiesja poliittinen johto. Sitä on kehitetty eri muodoissa parikymmentä vuotta, ja pari viime eduskuntakautta on yritetty skarpata sitä. MAL-kysymykset tärkeimpiä Selvityksessä ehdotetaan, että metropolipolitiikan ytimeen tulisi nostaa kaksi asiaa: Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) kysymykset sekä alueen kasvun vahvistaminen. Keskusta tulee suurimpana puolueena olemaan tärkeässä roolissa metropolipolitiikan kehittämisessä. Vahva, kansainvälisesti kilpailukykyinen ja tehokas metropolialue on koko Suomen etu. Metropolipolitiikan neuvottelukunnan puheenjohtajana toimiva entinen kulttuurija asuntoministeri Pia Viitanen (sd.) korostaa, että maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. On tarpeen selvittää miten valtion asuntorahastoa voitaisiin käyttää hyväksi niin, että se esimerkiksi lainoin ja avustuksin tukisi yhdessä laadittujen kehittämisohjelmien mukaisia investointeja. Metropolihanke kaatui lopulta helmikuussa kokoomuksen vastustukseen, eikä puolueen kanta ole siitä muuttunut. Itse olen puhunut Brasilian jalkapallo -syndroomasta, eli maajoukkueessa on todella taitavia yksilöitä, mutta yhteenpelaaminen voi olla välillä vaikeaa, Antikainen kuvailee. MDI Public Oy arvioi, että tulevalla hallituskaudella tarvitaan kuitenkin aiempaa tarkemmin määriteltyjä tavoitteita, rajatumpia valintoja, sitovampia sopimuksia, täsmällisempiä välineitä sekä tehokkaampaa organisoitumista. Lisäksi Porvoolla ja Lohjalla olisi mahdollisuus liittyä metropolihallintoon. Siinä Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja osa Tuusulaa olisi muodostanut miljoonakaupungin. Hankkeen tulevaisuus vaikuttaa enemmän kuin epävarmalta. Raportissa todetaan, että metropolialuuen kuntien yhteistyö on myötävaikuttanut Helsingin seudun kehitykseen koko Suomen hyväksi, ja sitä tarvitaan myös jatkossa. Pääkaupunkiseudun metropolihallinto kaatui edellisen eduskunnan loppumetreillä. – Todella suuri kysymysmerkki on, että mitä tehdään metropolialueelle suhteessa muuhun Suomeen. Metropolihallinto olisi vastannut alueen maankäytöstä, asumisesta ja liikenneratkaisuista. Uusi hallitus joutuu pohtimaan, miten Helsingin alueen maankäyttöä, asumista ja liikennettä kehitetään suhteessa maakuntiin.. Hanketta oli suunniteltu pitkään ja se oli yksi Jyrki Kataisen hallituksen keskeisistä aluepoliittisista linjauksista. Jos tällainen kehittäminen otettaisiin osaksi nykyisiä aiesopimuksia valtion ja kuntien kesken, esimerkkiä voitaisiin seurata muillakin kaupunkiseuduilla. Keskusta, perussuomalaiset ja Vasemmistoliitto lähettivät viestiä, jonka mukaan heille sopisi parhaiten voimakas maakuntahallinto, jossa avainasemassa olisi Uudenmaan liitto. Metropolipolitiikan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja ja entinen liikenneja kuntaministeri Paula Risikko (kok.) painotti, että metropolialueen voimakas kasvu ja kansantaloudellinen merkitys edellyttävät metropolipolitiikan jatkamista ja kehittämistä. Kaipaisimme tiiviimpää sitoutumista pienemmällä porukalla. Epävarma tulevaisuus Metropolihallinnolla riittää puolustajia, mutta sitäkin enemmän vastustajia. Olen lukevinani, että keskusta on puhunut kaupunkikeskusten kehittämisen puolesta, eikä pelkästään maaseudun kehittämisestä, Antikainen toteaa. Metropolipolitiikassa on ollut mukana vahvoja ja osaavia tahoja, jopa liiankin vahvoja. – Selvitys antaa tähän hyvät lähtökohdat. – Paljon tärkeitä asioita on ollut suunnitelmissa, mutta ylileveys tekemisessä on hieman syönyt tehoja kehittämiseltä
42 Isännöitsijän pitää muuntautua moneksi Pieni isännöitsijätoimisto laajenee lähitulevaisuudessa Pienessä isännöitsijätoimistossa työtehtäviä voidaan jakaa ja soveltaa tarpeen mukaan. Jyväskylässä viettää viimeisiä hetkiään pienenä toimistona ennen tulevaa fuusiota.. Isännöitsijätoimisto Erkki Törmäkangas Oy. Työkavereilta saa myös apua ja tukea kinkkisiin tilanteisiin
Jos työtä joutuisi tekemään aivan yksin, se olisi varmasti vaikeampaa, isännöitsijä Sami Loukkola myötäilee. He arvioi vat, että noin puolet työajasta kuluu kentällä tavaten huoltoyhtiöiden edustajia, urakoitsijoita, hallituksia ja puheenjohtajia sekä kaupungin virkamiehiä. – Isännöitsijätoimistossa ei ole kahta samanlaista päivää, vaan normaali arki on aika häilyvä käsite, Saara Törmäkangas naurahtaakin. on toiminut vuodesta 1992 lähtien ensin toiminimimuotoisena pienyrityksenä. – Tässä työssä saa olla pappi, psykologi, lakimies, rakennusmestari ja työnjohtaja. Loppupeleissä isännöitsijän työ on on niin monipuolista, ettei sitä osannut kouluaikana arvatakaan, Jaana Hokkanen napauttaa. – Keväisin olisi tarvetta kiireapulaiselle, kun työt tahtovat vähän kasaantua, mutta muuten pieni työporukka on ollut pääasiassa hyvä tuki, isännöitsijä Jaana Hokkanen pohtii. Törmäkangas Oy:llä on isännöitäviä kohteita ympäri Jyväskylää. Isännöitsijä Jaana Hokkanen tekee lähtöä kohteeseen, johon on suunnitteilla ullakkolaajennus ja isännöitsijä Sami Loukkola purkaa eilisiltaisen yhtiökokouksen materiaaleja. Työkavereilta tukea ja ideoita Isännöitsijätoimisto Törmäkangas Oy. Toimiston asiakkaina on noin 60 jyväskyläläistä, jämsäläistä ja muuramelaista taloyhtiötä. 43 Isännöitsijän pitää muuntautua moneksi Pienessä ryhmässä voidaan vaihtaa mielipiteitä siitä, miten esimerkiksi remonttiasioita on järkevintä hoitaa: työssä kun voi joskus tulla vastaan tulkinnanvaraisia vastuukysymyksiä. Kiinteistösihteerit Kaija Riitamaa (vas.) ja Saara Törmäkangas sekä isännöitsijät Jaana Hokkanen ja Sami Loukkola viihtyvät töissä Isännöitsijätoimisto Erkki Törmäkangas Oy:ssä. Pappi, psykologi, lakimies ja rakennusmestari Isännöitsijät kertovat, että työ on hyvin vaihtelevaa. Pienehkön isännöitsijätoimiston etuna työntekijät pitävät sitä, että he voivat palvella asiakkaita ripeästi, luotettavasti ja pitkäjänteisesti. Kiinteistösihteeri Kaija Riitamaan pöydällä odottaa nippu kirjanpitotehtäviä ja laskuja. Yhtiömuoto muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 2007, ja nykyisin Erkki Törmäkankaan johtama yritys työllistää yrittäjän itsensä lisäksi neljä täysipäiväistä henkilöä: kaksi isännöitsijää ja kaksi kiinteistösihteeriä. Toinen puolikas kuluu tietokoneen ääressä paperiasioiden parissa. Lisäksi kohteita on Muuramessa ja Jämsässä. Isännöitsijätoimisto Erkki Törmäkangas Oy:ssä Jyväskylässä on huhtikuisena tiistaiaamuna tavanomainen kiire. Firman johtaja, isännöitsijä Erkki Törmäkangas ei ole vielä ehtinyt toimistolle, ja kiinteistösihteeri Saara Törmäkangas saakin tämän tästä vastata yritäjälle suunnattuihin puheluihin. – Kollegoilta saa tuoreita näkökulmia
Samalla on hoidettava juoksevia asioita ja vastattava tämä tästä puhelimeen, Loukkola jatkaa. Prosessi oli hankala ja pitkä. Olen asiakaspalvelutyössä, joten välitän myös vikailmoitukset huoltoyhtiöille asukkaiden puolesta, kiinteistösihteeri jatkaa. – Tavallisimpia hoidettavia asioita ovat autopaikat, saunavuorot ja asukkaiden muutot, Törmäkangas kertoo. Tuntui hyvältä, kun viime viikolla tuli asunnon omistajalta kiitosta hyvin hoidetusta työstä! – Isännöitsijän työpäivät venyvät usein pitkiksi: yhtiökokoukset järjestetään yleensä iltaisin ja päivät kuluvat näin keväisin kokousmuistiinpanoja purkaessa ja seuraavia kokouksia valmistellessa. – Asukkaille ja osakkaille on joskus epäselvää se, mitä isännöitsijätoimistossa tehdään. Myös isännöitsijöiden puhelut kääntyvät Saaralle silloin kun he eivät itse ehdi puhelimeen vastata: – Toivoisin, että asukkaat soittaisivat toimistoon sihteerille ja taloyhtiöiden puheenjohtajat meille isännöitsijöille, niin asiat tulisivat rivakasti hoidettua, Sami Loukkola summaa. Törmäkangas Oy:n toimitilat sijaitsevat teollisuuskiinteistössä Seppälän kaupunginosassa Jyväskylässä. ”kuka teistä nyt ehtisi tulla katsomaan tätä vuotavaa pönttöä”. Yleensä siihen vastaa kiinteistösihteeri Saara Törmäkangas. Aika usein asukas saattaa kysyä, että Saara Törmäkangas on tehnyt töitä isänsä firmassa teini-ikäisestä lähtien. Hänelle soittelevat ja lähettävät sähköpostia asukkaat, osakkaat ja kiinteistönvälittäjät. Puhelin pirisee jatkuvasti Toimiston puhelin päriseekin melkein taukoamatta. Isännöisijä tarvitsee hyvät kokoustilat.. Kiitollisimpia tilanteita taas ovat sellaiset, kun vaikea projekti saadaan vietyä kunnial la loppuun: – Viime syksynä häädettiin eräästä asunnosta huumeporukka. 44 Hän kertoo, että isännöitsijän työn haastavimpia hetkiä on selvitellä taloyhtiöiden sisäisiä riitoja
Aina tulee toki olemaan tilaa pienillekin ketterille yrityksille, isännöitsijä Erkki Törmäkangas summaa. – Minun päiväni kuluvat kirjanpitoja tehdessä sekä taloyhtiöiden laskujen tallentamisessa maksuliikenteeseen. Itse suhtaudun tilanteeseen odottavan innokkaasti, sillä olen oppinut kaiken kiinteistösihteerin työstä täällä isäni toimistossa. Kaija Riitamaa vastaa muun muassa Törmäkangas Oy:n kirjanpidosta ja laskuista.. Osalle taloyhtiöistä laskut tulevat verkkolaskuina, Kaija Riitamaa kertoo. Lupaamme muutenkin hoitaa yhtiökokousten pöytäkirjat pikaisesti nähtäville: kokouksessa on mukana tietokone ja printteri, joten pöytäkirjat saadaan allekirjoitettaviksi jopa heti kokouksen jälkeen, Loukkola toteaa. Toimistossa eletään nyt jännittäviä aikoja, sillä Jyväskylän Yrityskonsultit Isännöinti Oy. 45 luvassa paitsi muutto, myös merkittävä henkilöstömäärän kasvu. – Tarjouspyynnöissä intranetin perään välillä kysytty, mutta emme ole toistaiseksi kokeneet tarpeelliseksi siirtyä siihen. Tulevaisuudessa henkilöstömäärä kasvaa Törmäkangas Oy:n toimistotilat sijaitsevat tällä hetkellä Seppälän kaupunginosassa Jyväskylän keskustan tuntumassa. Isännöitsijätoimisto ei myöskään ylläpidä taloyhtiöiden omia nettisivuja, sillä siihen ei yksinkertaisesti riitä aika. – Suuntaus on se, että isännöintiyritystenkin koko pikku hiljaa kasvaa. Törmäkangas Oy:llä ei ole käytössään kaikille asukkaille avointa intranettiä, mutta sellaisen käyttöönotosta on aina välillä puhuttu. Keväisten yhtiökokouskiireiden aikana kiinteistösihteerit ovat isännöitsijöiden paperisuman purkamisessa korvaamaton apu, joskin kevät tarkoittaa myös hoppua kirjanpitorintamalla. Ne tulevat jatkossa tarjoamaan entistä monipuolisempaa asiantuntijapalvelua asiakkaille. Muutoksen myötä oma osaamiseni laajenee ja saan uutta näkökulmaa työhöni, Saara Törmäkangas pohtii. – Suunnitelmat ovat vielä kesken, mutta lähiaikoina muutamme uusiin tiloihin ja työkaverimäärä nelinkertaistuu. on ostanut firman ja lähiaikoina on Tässä työssä saa olla pappi, psykologi, lakimies, rakennusmestari ja työnjohtaja. Tiloissa on oma työhuone jokaiselle isännöitsijälle, yhteinen toimisto kiinteistösihteereille, kymmenen hengen neuvotteluhuone ja sosiaalitilat. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen Pöytäkirjat valmistuvat nopeasti Pienessä toimistossa töitä pyritään myös jakamaan tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Isännöitsijän työ on on niin monipuolista, ettei sitä osannut kouluaikana arvatakaan! Isännöitsijä Sami Loukkola kertoo, että noin puolet isännöitsijän työpäivästä kuluu tietokoneen ääressä ja loppupäivä kokouksissa ja isännöitävissä kiinteistöissä
46 Kun Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo otti yhteyttä Hämeenlinnan Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Matti Riekkolaan ja ilmoitti, että Turuntie 1 pitäisi saneerata asunnoiksi, Yli satavuotias kiinteistö yllättää saneeraajansa miltei päivittäin Vanha kiinteistö voi olla ongelma, etenkin jos se on suojeltu. Suojelukohteessa ei euroja lasketa. Hämeenlinnassa yksi ”ikuisuuskysymys” on saanut ratkaisunsa. Talon purku ei tule kysymykseen, mutta 1800-luvun lopun puutalon saneeraus nykyaikaiseksi asuintaloksi voi olla haaste
Tontille nousevaan uudisrakennukseen tulee kymmenen asuntoa. – Täytteistä purkajat ovat löytäneet vanhoja valokuvia ja lasisia negatiiveja, sanoo Riekkola. Hirret kertovat paristakin tulipalosta. Se tieto oli hyvä lähtökohta, naurahtaa Riekkola. Asuntoja saneerataan 30 Hämeenlinnan Asunnot Oy aikoo rakennuttaa kahteen taloon yhteensä 20 huoneistoa aina 26 neliön yksiöistä 54 neliöisiin. Museoviraston suojelema 1890-luvulta peräisin oleva puutalokiinteistö olivat seisoneet tyhjillään pari vuotta. 47 toriassa talossa on ollut ainakin valokuvaamo. Rakennuttajakonsulttina on Linnan Kiinteistökehitys Oy, Riekkola olisi toivonut kuulevansa jotain muuta. A-talo on valmistunut vuonna 1883 ja Btalo vuonna 1898. Ennen tyhjilleen jäämistä A-talossa oli muun muassa sairaanhoito-oppilaitoksen ja sosiaalitoimen tiloja sekä B-talossa Kissakoti Kattila ja päihteiden käyttäjien tukipiste Living Room. Kaukaisessa hisMatti Riekkola harmittelee, että osa lasinegoista on mennyt vuosisadassa pilalle. Uudisrakennus on suunniteltu kahden muun rakennuksen hengen mukaisesti puuverhoilulla. Koko ikänsä Hämeenlinnassa asunut Riekkola muistaa talon alakerran liiketiloissa sijaineen muun muassa Irwin Goodmanin kantapaikan Monttu-baarin sekä Irwinin levykaupan. Hämeenlinnan ruutukaavakeskustassa tyhjillään olleet rakennukset ja suurehko tontti ovat olleet tietyssä määrin kiusallinen kohde. Asuinneliöitä on A-rakennuksessa 286, B-rakennuksessa 357 ja uudisrakennuksessa 480. Huoneissa on tallella vielä vanhat uunit, tosin niiden lämmittäminen tuskin oli enää turvallista.. Hämeenlinnan kaupungin omistukseen talot siirtyivät vuonna 1964. – Omistajan sana on laki. Ilman suojelua talot olisi kenties jo purettu, etenkin, kun kadun toiselle puolelle valmistui viime vuonna moottoritien kansi sekä kaupungin uusimmat asuintalot ja kauppakeskus. Kävin paikan päällä ja totesin, ettei home ainakaan haise
Ilmeisesti tämä talo on tuotu jostakin , koska hirsissä oli numerointi. Ulkopinnat voidaan maalata mieluusti alkuperäisellä värillä, jo sellainen selviää. B-talon lattioiden täytteistä on paljastunut purun ohelle myös Matti Riekkola ja Jouni Leivo ovat kokeneet jo monta yllätystä Turuntien kohteessa.. Hirsi ”tapetoitiin” sanomalehdillä, jonka päälle vedettiin pinkopahvi ja tapetit. Purkuun sisäpuolisten töiden osalta kulunee ainakin seitsemän viikkoa. – Laskelmat ovat tässä vaiheessa hyvin alustavia, koska mitä tahansa yllätyksiä voi edelleen tulla vastaan. Purkutyö on erityisen vaativaa juuri sen vuoksi, etteivät purkajat tiedä, minkälaisia rakenteita he purkavat, lisää Riekkola. Yhteen tiilimuurattuun väliseinään oli puhkaistu ovi ja oven yläosaan jäivät tiilet ikään kuin roikkumaan. Asuntojen on tarkoitus olla vuokrattavissa viimeistään parin vuoden päästä. Saneerauksen hinta vastaa uutta Purkutyö on paljastanut mm tulipalon jälkiä A-talossa. Kustannusarviota Riekkola on laskenut hyvin alustavasti. – Sen korjaamista pitää alkaa selvittää. Jos jotain neliöhintaa pitää veikata, tuskin alle 18 euron neliöhinnalla asuntoja voidaan vuokrata tästä kohteesta. – Purkajien on käytettävä hengityssuojaimia, koska lattioissa ja seinissä on ties mitä epäpuhtauksia, jatkaa Leivo. – Purku on tuonut esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia. Purkutyössä katosta putosi hirrenpätkä koska se ei ollut enää ilmeisesti missään kiinni. Tiiliverhoilua ei voi purkaa, joten tiilien väliin olisi viljaa, jota on ilmeisesti käytetty sitomaan kosteutta. Paikoin on käytetty hiekkaa eristeiden painona. 48 koska Museoviraston suojelupäätös ei mahdollista ikkunoiden paikan vaihtoa tai esimerkiksi koon muutosta. Katto ei ole vuotanut. B-talon alakerran tiiliverhoilu on osin halkeillut. Emme voi tehdä ulkopuolista lisäeristystä, koska se merkitsisi ulkovaippaan koskemista. Konesaumattu peltikatto vaikuttaa hyväkuntoiselta. Kummassakin talossa hirsiseinät on aikanaan tiivistetty turpeella. – Suoranaista sortumisvaraa ei kummallakaan rakennuksella ollut, mutta rakenteet olivat osin painuneet, koska kantavia rakenteita oli heikennetty muun muassa ovilla, sanoo Leivo. Sisätiloista ei yllätyksiä puuttunutkaan. Vain tapetit ja pinkopahvit ovat pitäneet rakenteet koossa, sanoo Jouni Leivo Linnan Kiinteistökehitys Oy:stä. Esimerkiksi osa oviaukoista oli sahattu kantaviin seiniin seiniä mitenkään tukematta. B-rakennuksessa ikkunoiden yläosat oli peitetty tapeteilla. B-talon seinät ovat pystyhirttä. Yksi tulevaisuuden haaste on silmin nähtävä. Sisätiloja saneeraajat olivat vuosikymmenten aikana käytelleet moottorisahaa vähintään huolettomasti. A-talossa on vaakahirsiseinät, tosin paikoin seinissä on myös pystyhirttä. Ikkunat on ilmeisesti uusittu joskus 1970-luvulla, mutta emme voi vaihtaa niitä. – Ikkunat jäävät sille tasolle, purkutöistä vastaa hyvinkääläinen RA-SK Oy ja suunnittelusta helsinkiläinen Karves Oy. – Hirsiseiniin oli puhkottu aukkoja sen mukaan kuin arkkitehdit olivat kulloinkin piirtäneet sen enempää kokonaisuutta katsomatta. Yksi mahdollisuus on tietysti laskea lattioita, mutta nuo vaihtoehdot tulevat punnintaan kun purku etenee, sanoo Riekkola. Sairaanhoito-oppilaitoksen remontissa A-talo on eristetty villoilla. – Mitään kovin tarkkoja suunnitelmia emme ole tehneet ennen kuin purkutyö on tehty. Juuri muuta ei ulkovaipalle voida tehdä, tietysti mahdollisesti pehmenneet laudat vaihdetaan. Vuosisadan aikana taloa on remontoitu lukuisia kertoja ilman että kenelläkään on ollut kokonaiskuvaa rakenteista. Hirret lienevät vanhempia kuin itse talo. Koska rakennusten ulkokuori on Museoviraston suojelema, mitään ei voida muuttaa. Meillä ei ole kokonaiskuvaa siitä, mitä taloissa on runsaan sadan vuoden aikana tehty, yllätyksiä tulee varmasti purkutyön edistyessä. Lattian alla viljaakin Purkutyön suurin ongelma on pöly. Yläosa paljastui vasta seiniä purettaessa. Yksi talojen hirsirungon säilymisen salaisuus lienee hyväkuntoinen peltikatto. Arakennuksessa lattioita on nostettu lähes 40 sentillä, minkä vuoksi ikkunat ovat nyt turhan lähellä lattiaa. Karkeasti arvioiden kohteen saneeraus maksaa saman kuin uuden saman huoneistomäärän kattavan kerrostalon rakentaminen maksaisi. Viimeiset Ennen remontin alkua tilat näyttivät varsin siisteiltä. Kuva: Marita Pekkarinen vuodet rakennusten yläkerrassa ovat asuneet lähinnä pulut
B-talon alakerrassa haiskahtaa kosteus. 49 saatava löysää laastia. Saneerajat ovat vuosisadan aikana käyttäneet moottorisahaa hirsiseiniin varsin huolettomasti. Lahovikaa ei hirsissä juurikaan ole. Kun ympäristöä on rakennettu, on talon alakerros jäänyt osin maan alle. Pihamaa on sillä tasolla, jolla se on ollut 1800-luvun lopulla. Riekkola pitää kohdetta harvinaisuutena, jollaiseen saneeraaja pääsee käsiksi hyvin harvoin. Kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevia vanhoja puutalokiinteistöjä ei Hämeenlinnassa juuri ole. Yksi syy hyväkuntoisuuteen lienee se, että vesipisteitä on ollut aika vähän. Saneerattavia taloja on kaksi, etualalle nousee uudisrakennus.. Toisaalta tuuletus on ollut erinomainen, esimerkiksi Atalon alakerrassa on miehenkorkuinen tyhjä tila ja kissanluukut ovat pitäneet huolen läpi talon tuuletuksesta. Purku näyttää mitä pohjakerroksesta paljastuu. – Esimerkiksi pihamaa voi tarjota mahdollisuuksia luoda tontille hieno kokonaisuus. Lattiassa eristeinä on käytetty muun muassa viljaa. Eri asia on, miten hyvin korjaus kestää. Juhani Karvonen Tiiliseinää on purettu ja rakenne on pysynyt koossa osittain tapetin voimalla. Ympärillä olevien tonttien maita on vuosikymmenten aikana korotettu lähes kahdella metrillä. Tiilien liikkumiseen on varmaan yksi syy juuri liikenne. Kahdella seinustalla on vilkasliikenteinen katu ja moottoritie menee muutama sadan metrin päässä. Riekkolan mukaan varsinaiset suunnitelmat etenevät sitä mukaa, mitä purkutyö paljastaa. Riekkolan mukaan talojen hirsirunko on hyvässä kunnossa
Keskuslämmitysjärjestelmässä huoneen lämpötilaa voi muuttaa patteriventtiilin säätönupilla. Tutkimusten mukaan sopivin asumislämpötila on 20–21 astetta. Jos lämpötila huoneen keskel. Isännöitsijä on talousalan osaaja, hallitsee korjausrakentamista – sekä on lisäksi pappi, psykologi ja lakimies. Makuuhuoneessa lämpöä voi olla pari astetta vähemmänkin. 50 tä mitattuna laskee pidemmällä jaksolla alle 19 asteen tai nousee yli 23 asteen, eikä korjaus onnistu huoneistokohtaisilla säädöillä, kehotan ottamaan yhteyden huoltoon tai isännöitsijään, sanoo aluejohtaja ja isännöitsijä Seija Sariola Isännöintipalvelu Isarvo Oy Uusimaasta. Termostaattiventtiilejä ei saa Isännöitsijän ratkaisut vaikuttavat asumiseen Hyvä isännöitsijä on monen alan osaaja Varsin pienillä teoilla isännöitsijä voi ainakin yrittää vaikuttaa siihen, että esimerkiksi taloyhtiön energiakulut pienenisivät
Toisella hinta oli 2000 euroa, mutta tarjous oli viisi A4-sivua. Isännöitsijän on huolehdittava siitä, että tarjoukset ovat tarjouspyynnön mukaisia. Laadukkaaseen isännöintiin kuuluu se, että isännöitsijä osaa käyttää asiantuntija-apua. Huoneiston koneellista ilmanvaihtoa ei saa pysäyttää, jatkaa Sariola. Niistä ei isännöitsijä pään silitystä saa. peittää verhoilla tai suurilla huonekaluilla, koska silloin termostaatti ei voi mitata normaalia huonelämpötilaa ja termostaatti sulkee lämmityksen. Sariola ei välttämättä kysy lupaa sellaisiin asioihin, jotka on pakko tehdä, mutta niistäkin tulee informoida hallitusta. Kun isännöitsijällä mahdollisimman laaja asiantuntijaverkosto, hänen työnsä helpottuu ja asiakastyytyväisyys kasvaa, sanoo Sariola. Vanha ajatus siitä, että hyvä isännöitsijä pitää vastikkeet alhaalla, on onneksi jäämässä taka-alalle, sanoo Sariola Uusia isännöitsijöitä kouluttava Sariola muistuttaa alalle tulijoita oikean luonteenlaadun merkityksestä. Minusta on aina parempi kysyä hallituksen lupaa kuin olla sitä kysymättä. Saneerauksissa isännöitsijän pitää tiedostaa riskit ja tiedottaa ne myös osakkaille. Esimerkiksi pensasaidan leikkaus on isännöitsijälle aika pieni asia, mutta joissakin taloyhtiöissä senkin mittakaavan asia kannattaa vähintään saattaa tiedoksi hallitukselle. Illalla päivän pölyt on vain karistettava itsestään ja jatkettava seuraavaan päivään. – Kun tulin alalle, kuvittelin ymmärtäväni ihmisen. Kiire saattaa kuitenkin joskus olla syy sooloilun takana. Talousasioissa isännöitsijän on oltava myös tarkka. Taloyhtiössä asuu erilaisia ihmisiä ja aina henkilökemiat eivät kohtaa. Asukkaiden häiriöilmoitukset naapureistaan ovat joko aiheellisia tai joskus myös aiheettomia. Tärkeintä on, että hallitus tietää missä mennään. Toisen hinta oli 500 euroa ja tarjouksen sisältö oli mahtunut puolelle A4sivulle. Tuon väitteen edessä isännöitsijä voi näyttää laajan verkostonsa ja vedota asiakkaan valinnan mahdollisuuksiin. Minusta on aina parempi kysyä hallituksen lupaa kuin olla sitä kysymättä. Halvemman tarjouksen osalta riskit ovat suuremmat, koska tarjouksesta ei selviä sen kattavuus. Isännöintipalvelu Isarvo Oy Uusimaan aluejohtaja ja isännöitsijä Seija Sariolan mielestä hyvä isännöitsijä ymmärtää kokonaisuuksia, mutta samalla tajuaa myös oman osaamisensa rajat. Kaikkia ei voi kohdella samalla tavoin Hyvään isännöintiin kuuluu myös isännöitsijän kyky aistia yhtiökokouksen ilmapiiri tai lukea ihmistä. Sariolan mielestä hyvään ja tehokkaaseen isännöintiin kuuluu hakea hallituksen tai ainakin sen puheenjohtajan suostumus varsin pieneenkin asiaan, jos on kyse oleellisesta rahamäärästä. Se mikä milloinkin on oleellinen rahamäärä riippuu taas taloyhtiön koosta. – Pyysin tarjouksia erääseen hankesuunnitelmaan kahdelta yritykseltä. Isännöitsijän on hyvä pitää itsensä ajan tasalla talotekniikan uusista tuulista.. Oma arvo tunnettava Hyvä isännöitsijä ei voi aliarvioida psykologian merkitystä työssään. – Osassa omista taloyhtiöistäni tiedän voivani tehdä tiettyjä päätöksiä yksinkin, mutta osassa keskustelen aina hallituksen kanssa ennen päätösten tekoa. Isännöitsijä on taloyhtiön työrukkanen positiivisella tavalla, mutta hänen ei tule antautua heiteltäväksi. Kaikki hallituksen tai osakkaiden kokemat yllätykset ovat yleensä pahasta. Pienistäkin asioista olisi hyvä vaihtaa muutama sana hallituksen kanssa. – Hyvä isännöitsijä ymmärtää kokonaisuuksia, mutta samalla tajuaa myös oman osaamisensa rajat. Isännöitsijän tehtävänä on myös seurata taloyhtiön kulutuslukemia. Isännöitsijän tehtävänä on huolehtia siitä, että taloautomatiikka on kunnossa. Isännöintiä helpottaa tietty suodatuskyky. Isännöitsijän ei tarvitse sietää loputtomasti kaikkea arvostelua. Jos isännöitsijä on kaikkien heittelemä rukkanen, ei työkään voi olla tehokasta Isännöitsijä saa negatiivista palautetta, mutta sitä tasapainottaa ajoittain saatu positiivinen palaute. Monet ihmiset voivat huonosti. Hallitukset ovat erilaisia ja niissä on erilaista osaamista. Isännöitsijän pitää aistia roolinsa erilaisissa tilanteissa. Liiallinen pedanttisuus voi käydä liian raskaaksi. Erilaisuus pitää hyväksyä, vaikka itse ajattelisin aivan eri tavoin, Sariola toteaa. Hallitusten kanssa pitää työskennellä hyvinkin eri tavoin. Työn tehokkuudessa on kyse myös ihmissuhteiden hoidosta. Vuosien varrella olen joutunut huomaamaan, etten sittenkään tunne ihmistä. Joissakin kohtaamisissa olen huomannut ajattelevani, ettei toinen ihminen voi yksinkertaisesti ajatella sillä tavoin kuin hän ajattelee. Silti hän ajattelee juuri sillä tavoin. – Uusi asunto-osakeyhtiölaki on vaikuttanut siihen, että osakkaat osaavat arvostaa kiinteistöä. – Itse olen kerran tehnyt sen johtopäätöksen, että valitusten kohde olikin itse asiassa valittajan kiusanteon uhri. 51 – Sooloilu on se synti, johon isännöitsijä ei saisi sortua koskaan. Mikäli taloyhtiöllä on kiinteistöhuolto, tehdään yhteistyötä heidän kanssa. Sariola korostaa, että isännöitsijän on tunnettava oma arvonsa, kun hän hoitaa työnsä hyvin. Kaikkea ei voi ottaa sisäänsä, koska isännöitsijäkin on vain ihminen. Hyvä isännöitsijä sietää negatiivisen palautteen ja arvostelun, mutta toisaalta Työ vaatii luonnetta Isännöitsijän tulee hoitaa kiinteistöjään kuin omaa omaisuuttaan, vaalia aina taloyhtiön etua sekä osakkaiden tasapuolista kohtelua. Laajasta verkostosta on hyötyä myös silloin, kun isännöitsijä joutuu kohtaamaan väitteen, että hän teetättää remontit kavereillaan ja hyötyy itse remonteista. Ihmistuntemus auttaa pitkälle Isännöinti on ala, jossa hyvä isännöitsijä erottuu ihmistuntemuksensa ansiosta. Poikkeamiin ja suuriin muutoksiin tarttuu usein myös hallitus. Jos taas tuuletusikkuna jää auki, termostaatti avautuu ja patteri kuumenee liikaa ja energiaa kuluu harakoille. Isännöitsijä ei voi ottaa kaikkea kantaakseen, muuten hän ei nuku yhtäkään yötä. Isännöitsijän on kuitenkin otettava valitukset todesta, mutta muistettava, että joskus valitukset voivat olla naapureiden kiusantekoa. Kaikille ihmisille tai hallituksille ei voi puhua samalla tavalla. Isännöinti on avannut silmiä erilaisuudelle
Termostaattia voi säätää asukas itsekin, mutta itse järjestelmän ei pitäisi puuttua. Isännöitsijän on pidettävä taloyhtiön talous tasapainossa. Taloyhtiön tilillä pitäisi olla 2–3 kuukauden vastikkeiden määrä yllätysten varalta. Joillekin ihmisille ongelma tuntuu olevan hyvin todellinen ja sellaisena se olisi minunkin otettava, naurahtaa Sariola. Pienet korjaukset kannattaa tehdä tehdä keskitetysti. Esimerkiksi kevään vilkkaimpaan yhtiökokousaikaan saatan helposti unohtaa puhelinsoitot lumen alta paljastuvista risuista ja koiran kakoista. Isännöitsijän läsnäolo on hyväksi luottamuksen ylläpidossa ja kasvattamisessa. Isännöitsijä voi säästää kohteissaan energiaa varsin pienillä teoilla.. Pakkasten tultua ilman kosteus vähenee ja huoneistojen lämpötilaa voi vähitellen laskea, eikä asukas sitä välttämättä edes huomaa, sanoo isännöintipäällikkö Esa Kaksonen Kiteen Seudun OP-Kiinteistökeskuksesta. He kokevat monesti huoneistojensa oleva kylmiä. Isännöitsijän nuori ikä voi olla joskus seikka, joka joitakin osakkaita arveluttaa, ainakin itseäni pojiteltiin oman uran alkuaikoina. Lämpötilaan puututtava joskus syksyisin Isännöitsijä voi säästää kohteissaan energiaa varsin pienillä teoilla. Huoneistojen lämpötilat kannattaa tarkistuttaa viimeistään 5–10 kymmenen vuoden välein. Hyvä isännötsijä osaa kuunnella vaikka asia tuntuisi mitättömältä. Vedon tunteen kompensoimiseksi huoneiston lämpötilaa joudutaan nostamaan ja lämmityskustannukset kasvavat. Lisäksi taloyhtiöissä on asukkaita, jotka pitävät pattereiden säätelystä, mikä voi olla omiaan sekoittamaan koko kiinteistön lämmityksen. – Minun pitää muistaa, että minulle pieni asia voi olla toiselle hyvinkin suuri kysymys. Kun korvausilmaa tulee huoneistoon hallitsemattomia reittejä pitkin, vedon tunne voi lisääntyä. Vastikkeiden nostaminen on taloyhtiössä aina sellainen seikka, joka pitää perustella hyvin. Ajan myötä lämmitysveteen venttiileihin voi kertyä sakkaa, joka joskus hänen on myös osattava puolustautua. Uusintatarve on syytä selvittää kaikkien huoneistojen osalta ja korjata kaikki samentuneet ruudut kerralla. Kosteus saa syksyllä aikaan viileyden tunteen. lämpölasiikkunat saattavat ajan mittaan harmaantua lasielementin sisältä. Koneellisen ilmanvaihdon tulopuolta ei ole aina mietitty hallitusti. 52 teiden ja autolämmityspaikkojen kellolaitteiden ja lukkojen uusintaa. Syksyllä korkean ilmankosteuden vuoksi joudutaan menoveden lämpötilaa joskus tilapäisesti nostamaan. Isännöintipäällikkö Esa Kaksonen Kiteen Seudun OP-Kiinteistökeskuksesta muistuttaa, että isännöitsijän läsnäolo on hyväksi luottamuksen ylläpidossa ja kasvattamisessa. Isännöitsijän ammattitaito on kuitenkin se seikka, jolla luottamus syntyy. Juhani Karvonen tukkii venttiilejä ja lämmitysjärjestelmä voi alkaa niin sanotusti ryömiä. Esimerkiksi ns. Toinen isännöitsijän huomionkohde voi olla koneellinen ilmanvaihto. Läsnäolo lisää luottamusta Isännöitsijän kannattaa ottaa yhteyttä taloyhtiön hallitukseen pienissäkin asioissa Isännöitsijän on ansaittava hallituksen luottamus, mikä on edellytys hyvällä hallinnoinnille. Sama koskee muun muassa huoneistojen vesikalus– Pyrin pitämään huoneistojen lämpötilan noin 22 asteessa, mutta tilapäisesti voin nostaa lämpötilaa hieman, jos erityistä tarvetta ilmenee. Linjasäätö tulee jättää alan ammattilaiselle. Jos kiinteistö on 1970-luvulta tai sitä vanhempi, tilillä olisi hyvä olla puolenkin vuoden vastikkeet. Asukkaiden joukossa on esimerkiksi ihmisiä, joilla on huono verenkierto
Ulkomaalaustyöt Kattomaalaustyöt Ruosteenestomaalaukset Sokkelimaalaukset Pohjatyöt Sammaleenestokäsittelyt Peltilistat Lumiesteet Tikkaat Kattosillat Asennustyöt Huoneistoremontit Keittiöremontit Sisämaalaustyöt Tasoitetyöt
Talot on huputettava, mikä ei ole tietysti mukavaa asukkaille, mutta asukkaat ovat asian ymmärtäneet. Kuntotutkimuksen teettäminen oli avainasemassa, koska sillä oli helppo perustella remontin tarpeellisuus. – Tässä tapauksessa julkisivun betoneita alkoi tippua maahan. Taloyhtiössä on kaksi kuusikerroksista asuintaloa, joissa on yhteensä 64 huoneistoa. Isotalon mukaan varsin kallisHyvä valmistelu takaa remontin sujumisen Isännöitsijä on avainasemassa, jotta taloyhtiö teetättää kuntotutkimuksen ja ie remonttia eteenpäin. Vaikka ennakointi on yksi olennainen osa saneeraustaa, jää ennakointi edelleen melko usein vain pelkäksi ajatukseksi. – Talot edustavat 1960-luvun lopun asuntotuotantoa. Korjaustarveselvitys on hyvä työkalu Taloyhtiö päätti teettää Isotalon aloitteesta kuntotutkimuksen Riihimäkeläisen Isännöinti Isotalon toimitusjohtaja Mika Isotalo sai hallittavakseen noin 1,5 miljoonan euron julkisivusaneerauksen Asuntoosakeyhtiö Kaisanmäellä Riihimäen keskustassa. Uusimme julkisivut, parvekkeet ja ikkunat, sanoo Isotalo. Maaliskuussa alkaneen remontin on määrä kestää vuoden. 54 kin saneeraus on melko helppo ”myydä” osakkaille, kun remontille on osoitettavissa selvä tarve. Mittaville saneerauksille varattava taloyhtiöissä riittävästi aikaa Aleksi Mehrjakov asentaa parvekkeisiin uudet raudat.
Kuntotutkimuksen tulokset eivät vaihtoehtoja jättäneet ja taloyhtiön hallitus päätti viime vuonna suunnittelun ja remontin aloittamisesta. Periaatteessa sellainen olisi mahdollista, mutta toisaalta viidessä vuodessa ongelmat eivät yleensä enää kovin pahasti kasva. Aikaisemmin oli toki olemassa PTS-asiakirja, mutta harvalla taloyhtiöllä sellainen oli. Laadun tekevät nimenoman työntekijät. Jos työporukka vaihtuu, saattaa laatukin vaihdella, vaikka työnjohto olisi sama. Jos joku urakoitsija on niin sanotusti myynyt vuotensa jo täyteen, saattaa tarjous olla hinnaltaan aika korkeakin. Oikea hintataso on yleensä se, jota suurin osa tarjouksista edustaa. Isotalo pitää isännöitsijälle hyvänä työkaluna lain muutoksen ansiosta tullutta pakollista korjaustarveselvitystä. Putkiremonttia voi isännöitsijän olla vaikeampi viedä eteenpäin, koska putkien huono kunto ei välttämättä tunnu asukkaiden arjessa juuri mitenkään. – Vastikkeet nousevat helposti muutamalla eurolla neliötä kohden. Urakkatarjouksilla oli suuria eroja, jopa parinkymmenen prosentin luokkaa. 55 nelisen vuotta sitten. – Esimerkiksi eläkkeelle jääneet rakennusinsinöörit ja rakennusmestarit ovat usein niitä, jotka jo ammattitaitonsa ja tietämyksensä ansiosta paneutuvat asioihin. – Urakoitsijan jokin kohde on kenties sujunut hyvin, mutta toinen ei. Näin mittavissa saneeraushankkeissa ei riihimäkeläisiä tekijöitä ole. Suurikaan saneeraus ei ole enää taloyhtiöissä samanlainen mörkö kuin se joskus on ollut. Omalle kohdalleni ei ole sattunut kiinteistöä, johon olisi pitänyt pakon sanelemana tehdä kaksi isoa remonttia muutaman vuoden sisällä. Urakkatarjouksilla eroja Kaisanmäellä Isotalo järjesti kaksi esittelytilaisuutta. Ensimmäisessä osakkaille esiteltiin suunnitelma, toisessa urakoitsijaehdokas. Suuret saneeraukset ajoitettava oikein Yksi hyvän isännöinnin kulmakiviä on, ettei suuria saneerauksia, kuten putkija julkisivuremontteja, ajoiteta liian lähelle toisiaan. Minusta urakanvalvontaan on panostettava, mikä merkitsee esimerkiksi työmaakokouksiin. – Se pakottaa taloyhtiön hallituksen pohtimaan saneerauksia viideksi vuodeksi eteenpäin. Käytännössä yhtiökokous hyvin harvoin enää alkaa vaihtamaan urakoitsijaa toiseen. Vaikka taloyhtiön hallitus valitsisi jonkun toisen kuin isännöitsijä ja asiantuntijat esittävät, urakka tulee silti hyvin hoidetuksi. Joissakin taloyhtiöissä asuu ihmisiä, jotka tarttuvat asioihin. – Tarjouskilpailuun saimme 6–7 tarjousta urakoitsijoilta, joista yksikään ei ollut paikkakunnalta. – Hinnoissa saattaa olla suuria eroja urakoitsijoiden työtilanteisIsännöitsijä Mika Isotalon mukaan varsin kalliskin saneeraus on melko helppo ”myydä” osakkaille, kun remontille on osoitettavissa selvä tarve. Isännöitsijä ja hallitus joutuvat tutustumaan urakoitsijoiden referensseihin ja etsimään tietoja näiden aikaisemmista urakoinneista yhdessä suunnittelijan ja valvojan kanssa. – Päätös tehtiin viimeisillä hetkillä. Riski, että betonia tippuisi lisää, oli jo aika suuri. Hallitus valitsee suunnittelijat ja valvojat. – Kutsuimme urakoitsijan yhtiökokoukseen ehdollisen urakoitsijan tittelillä. Valveutuneisuus remontteja kohtaan on parantunut. Julkisivuremontti on helpompi saada taloyhtiössä läpi, koska julkisivun viat näkyvät jokaisen silmiin. Ongelmana on tietty epätasaisuus. Korjaustarveselvitys tekee saneeraukset konkreettisiksi, eikä isännöitsijän tarvitse yrittää ”pakottaa” taloyhtiön hallitusta miettimään tulevaisuuden remontteja. Kaisanmäen kaksi kiinteistöä ovat peräisin 1960-luvun lopulta. Isotalon mukaan taloyhtiöiden hallitukset paneutuvat saneerauksiin vaihtelevasti. ta johtuen. Yhtiökokous valitsee pääurakoitsijan. – Lähtökohtana on oltava se, että kaikki pyydetyt urakkatarjoukset koskevat vain hyviä urakoitsijoita. – Lähes kaikissa kerrostaloyhtiöissä aivan uusimpia lukuunottamatta viidessä vuodessa on varmasti tiedossa jotakin korjattavaa
Taloyhtiössä oli puhuttu remontista jo pari vuotta. – Päivittäinen laadun kontrollointi jää valvojalle, joka käy kohteissa 2–3 kertaa viikossa. Viime vuonna voimaanastunutta lakia isännöitsijän ilmoitusvelvollisuudesta verottajalle Isotalo pitää hyvänä. – Isoilla saneerausyhtiöillä on yleensä monta nokkamiestä. Korjausavustus toi vauhtia remonttiin Hämeenlinnalaisen isännöitsijän Seppo Kuvajan mukaan suurenkin saneeraushankkeen läpivienti onnistuu, kun perustelut ovat riittävän hyvät. Epätietoisuus tuo ongelmia Epätietoisuus aiheuttaa helposti ongelmia, minkä vuoksi tiedotus on etenkin suurissa saneerauksissa olennainen osa sujuvaa menettelyä. Kuvajalla on meneillään 1,3 miljoonan euron julkisivuremontti Asuntoosakeyhtiö Satolinnassa, jossa kahdeksankerroksisen kohteen parvekkeet, ikkunat ja parvekeovet uusitaan sekä julkisivut korjataan. Tiedotus ei tunnu kohtuuttomalta, koska 80 prosenttia sähköpostia saaneista ei ota yhteyttä. – Isännöitsijä joutuu ottamaan huomioon koko laina-ajan eli Kaisanmäen tapauksessa joudun seuraavat 20 vuotta pitämään huolen, että isännöintitodistuksissa ovat lainaosuudet kunkin osakkaan kohdalla oikein. – Osa haluaa tiedotteet myös sähköpostitse. Toinen tärkeä henkilö on valvoja, joka valvoo että työt tehdään suunnitelmien mukaisesti ja myös neuvoo työnjohtajaa, että ongelmalliset kohdat tehdään mahdollisimman hyvin. Saneeraus tuntuu työssä vielä 20 vuotta Julkisivuremontin Isotalo kokee vähemmän työllistäväksi kuin esimerkiksi putkiremontin. Remonttiin kuuluu 32 huoneistoparveketta sekä neljä sisään vedettyä tuuletusparveketta. Remonttiin kuuluu 32 pääurakoisijalle. Teoriassa vanhat parvekkeet ja ikkunat olisi voitu korjata, mutta korjaustyö olisi ollut kallis ja pienillä parvekkeilla viihtyivät lähinnä pulut. Juhani Karvonen Saneerauksen tuomaa ylimääräistä työaikaa on vaikea laskea. – Kommentointia on hyvin vähän, vaikka hieman itse pelkäsin, että sähköpostitse saapuvat kysymykset ja kommentoinnit saattaisivat olla pahimmassa tapauksessa jopa rasite. Ulkopuolisen valvojan lisäksi urakoitsijalla on oma valvontansa. Urakkaneuvotteluihin valitaan yleensä yhdestä kolmeen edullisinta tarjousta. Saneeraus olisi joka tapauksessa tehty lähivuosina, mutta Aran kymmenen prosentin korjausavustus vauhditti aloitusta. 56 huoneistoparveketta sekä neljä sisään vedettyä tuuletusparveketta. – Olen opastanut osakkaita siitä, että kaikki urakointiin liittyvät kysymykset tulee osoittaa Hämeenlinnan Parolantiellä Asunto-osakeyhtiö Satolinnassa uudet parvekkeet tulevat olemaan paaluperustuksilla seisovia betonielementtiparvekkeita, kun entiset olivat ulokkeellisia rakennuksen välipohjasta tuettuja paikallavaluparvekkeita. – Kuntotutkmus osoitti, että parvekkeet olivat jo vaaralliset ja niiden uusimista suositeltiin. Nokkamiehen roolilla on merkitystä Kuvaja pitää erityisen tärkeänä saneerauksen nokkamiehen roolia. Urakan alkaessa tiedotus on isännöitsijän vastuulla, sen jälkeen urakoitsijalla. Näinkin mittavaa saneerausta varten voisi tietysti perustaa omat kotisivut, mutta niiden ylläpito ei voisi olla ilmaista. Myös seinärappaukset olivat huonossa kunnossa ja osittain irti. Työ teettää lisää töitä isännöintiin, eikä kuulu yleensä kuukausiveloitukseen. osallistumista mahdollisimman laajalla rintamalla. Taloyhtiön noin 60 taloudesta parikymmentä on on ilmoittanut haluavansa tiedotteet myös sähköpostitse. Isännöitsijä Seppo Kuvajan mukaan saneerauksissa oleellista on täsmällinen tiedotus.. Kerran kuukaudessa verottajalle on tehtävä ilmoitus muun muassa taloyhtiön urakoitsijalle maksamista suorituksista. Isännöitsijän ja hallituksen on oltava tietoinen siitä, mitä kohteessa kulloinkin tapahtuu. Mahdollisista muutostai lisätöistä päätetään työmaakokouksessa. Ilmoitus on tehtävä, vaikka tiedot eivät edelliskuukaudesta muuttuisikaan. – Verottaja on tehnyt asian helpoksi, sillä ilmoitus on nopea ja helppo täyttää. Ylimääräinen yhtiökokous päätti vuonna 2013 kuntoraportin perusteella teettää uusintasuunnitelmat ja vuonna 2014 ylimääräinen yhtiökokous päätti yksimielisesti saneerauksesta. Ikkunat ja parvekeovet olivat alkuperäiset ja huonossa kunnossa. – Urakointi tuo aina mukanaan yllätyksiä. Voin toki välittää viestit eteenpäin. – Suunnittelukokouksia oli puolenkymmentä ja työmaakokouksia on urakan aikana kolmen viikon välein. Jokaisen taidot tulevat vuosien varrella tunnetuksi ja pyrin saamaan meidän kohteille parhaat työnjohtajat ja vastaavat mestarit. – Niissä selvitetään, onko urakoitsija ymmärtänyt urakan laajuuden ja ymmärtänyt mitä pitää tehdä ja miten, ja onko urakoitsija havainnut suunnitelmissa jotain puutteita tai parannusehdotuksia, sekä selvitetään urakoitsijan taustat. Olennaista on täsmällinen tiedotus siitä, mitä ja milloin tehdään. Se on isännöitsijän vastuulla, eikä hyvään isännöintiin kuulu virheet tässä suhteessa. Isännöitsijän vastuu ulottuu pitemmälle kuin vain urakan loppuun saakka. Kerran kuukaudessa pidetään työmaakokous, jossa on työnjohtaja, valvoja, suunnittelijat, isännöitsijä ja hallituksen edustajat paikalla. Kaisanmäellä Isotalo kokeilee sähköpostiryhmää. Kuvajan mukaan suuressa saneerauksessa tiedottaminen on tärkeää
Nyt hän on ilmastointiin, teollisuusilmanvaihtoon ja energiatekniikkaan erikoistunut projektipäällikkö.. Niemi kutsui avukseen 1997 lvi-teknikko Rauno Kirpun, 55, joka työskentelee edelleen vesija viemärijohtojen sekä lämmityksen suunnittelijana. Toiseksi pääosakkaaksi tuli 1999 valmistunut Jani Juntunen, 42, joka työskenteli Niemellä jo diplomityötään tehdessään. Niemi Engineering Oy:n vuoden 1993 alussa ja on erikoistunut rakennusautomaatioon, ilmastointiin, energiatekniikkaan ja kylmätekniikkaan. Hybridilämpöpumput, yhteensovitettavuusoptimointi ja elinkaarikustannuslaskenta uusia vaatimuksia, mutta linjasaneerauksia piirretään yhä eniten Kaikki neljä osakasta ovat Lappeenrannan teknisen yliopiston diplomi-insinöörejä energiatai ympäristötekniikan osaston lvi-puolelta, kertoo toimitusjohtaja Aarno Niemi, 55 – DI 1984. Niemi Engineering Oy on kokenut nollaenergiatalovaatimusten tuomat haasteet uuden kerrostalon suunnittelutyössä. Hän perusti A. 58 Talotekninen suunnittelu uuden ajan haasteissa Lappeenrantalainen A. Tulevaisuuden osaamista hankitaan koko ajan, kuten nuorimman osakkaan diplomityöllä kerrostalon lämmöntuottojärjestelmän optimoinnista
Sen jälkeen loppusuunnittelu on triviaalia työtä. lämmönjakoja ilmanvaihto/jäähdytysvaihtoehdot elinkaarikustannuslaskennalla. Halut ja realismi pitää onnistua saamaan yhteen niin, että tiedetään aika tarkastikin, mitä uudella on saavutettavissa, Niemi sanoo. Vuonna 2007 valmistunut Lasse Toivanen, 35, toimii suunnittelijana ja on pienosakas. Kuva: Terttu Iiskola insinööritoimistoja sekä kuntia ja seurakuntia. Energiankulutusta voi vähentää esimerkiksi rakenteiden paremmalla eristämisellä. Moni vertailulaskelma syntyy kahdessa päivässä. Mittakaava ei vaikuta sanottavasti vertailutyön määrään. Aarno Niemi, Jani Juntunen ja Matti Jaaranen valitsevat mieluimmin komposiittiputken, mutta tietävät myös, että joillakin rakennustarkastajilla niitä ei kannata yrittää hyväksyttää. – Elinkaarikustannuslaskelmakin on nykyaikaa, eikä sekään tavanomaisessa kiinteistössä vaadi enempää kuin muutaman suunnittelupäivän panostuksen. – Energiankulutuksen vähentämisen tai ilmaisenenergian lisäämisen on kuitenkin oltava kustannustehokasta. Uusissa ja vanhoissa ihan eri ongelmat – Työ tulee koko ajan haastavammaksi, toteaa Aarno Niemi. Erilaisten talotekniikkavaihtoehtojen tutkiminen on suhteellisen halpaa. 59 Kupari vai komposiitti. Aarno Niemen mielestä on kuitenkin huomattava sijoittaa lämpöpumput niin, etteivät ne pilaa julkisivua.. Alan osaamista toimistolleen Niemi hankki teettämällä Matti Jaarasella diplomityön otsikolla Asuinkerrostalon lämmöntuottojärjestelmän optimointi elinkaarikustannusten perusteella hyödynnettäessä lämpöpumpulla useita lämmönlähteitä . – Taloteknisellä suunnittelutoimistolla ei sinänsä ole intressiä vaikuttaa siihen, millaisia ratkaisuja asiakas valitsee, mutta teemme vertailuja päätösten pohjaksi. Vakiasiakkaina on useita rakennusliikkeitä ja urakoitsijoita, isännöitsijätoimistoja ja Lämpöpumppuja on nykyisin monenlaisia ja monen kokoisia moneen tarkoitukseen. Elinkaarisuunnittelu ei siis sovellu omakotitalon rakennuttajalle, joka yleensä tulee kysymään neuvoa puolivalmiiden ratkaisujensa ja laskelmiensa kanssa. EU sekä Suomi tavoittaa rakennusten energiankulutuksen ja rakennuksista aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen merkittävää vähentämistä. Neljäs osakas-suunnittelija Matti Jaaranen, 29, valmistui viime vuonna. Pidämme myös varalla jonkin verran vapaita tunteja yhteistyökumppaneitamme varten, Niemi kertoo. – Sen verran kannattaa satsata nimenomaan sen selvittämiseen, mitä oikeasti on hyödyllistä ja taloudellista valita ja tehdä. Meillä Jani ja minä olemme paneutuneet siihen syvimmin. Talotekniikan suunnitteluun tarvitaan kykyä optimoida erilaiset energia-. Uusissa ja vanhoissa kiinteistöissä on käytännössä aivan erilaiset ongelmat ratkaistavina. Niemen toimisto suunnittelee enemmän peruskorjauksia kuin uusia kiinteistöjä. – Harmillista on se, että selvitystyön aiheuttama kustannus ei riipu kohteen koosta. Hän on huolehtinut toimistonsa pysymisestä ajan tasalla etsimällä uusiin asioihin paneutuvia nuoria kumppaneita – pääosakkaiden omaa uuteen perehtymistä unohtamatta. – Siihen pyritään esimerkiksi rakentamisen energiatehokkuusmääräysten tiukentamisella sekä edistämällä uusiutuvien energian lähteiden käyttöä, Jaaranen sanoo. – Todella monenlaisia taloteknisiä yhdistelmiä voi nykyisin eri kiinteistöissä olla, Aarno Niemi toteaa. – Olemme hyvin joustava ja nopea toimisto muun muassa siksi, että yrittäjän työaika joustaa. Kustannusten pienentäminen onnistuu yleensä vähentämällä energiankulutusta tai lisäämällä ilmaisenergian käyttöä. Vertailusuunnittelu parissa päivässä – Tehdäänkö talotekniikka samalla tavalla kuin kymmenen edellistä on tehty, vai tehdäänkö jotakin ihan muuta. Kustannussäästöjä ei saada, jos investointiin käytettävä rahamäärä on suurempi kuin energiankulutuksen pienentämisellä aikaansaatu energiakustannussäästö, Jaaranen sanoo. Nyt on työharjoittelijana ammattikorkeaopiskelija Antti Lipponen Seinäjoelta. – Automaatio tulee koko ajan haastavammaksi. – Asukkaiden ja omistajien tavoitteena on yleensä pienentää rakennusten lämmittämisen kustannuksia. Ilmaisenergian käyttöä voi lisätä esimerkiksi käyttämällä lämmitysenergian tuottamiseen lämpöpumppuja. Hän teki diplomityönsä työsuhteessa Niemen toimistoon ja Jani Juntusen ohjauksessa keväästä 2010 lähtien, aiheena maalämmön yhdistäminen muihin lämmöntuottomuotoihin
Vaaditaan niin vähäistä sähkönkulutusta, että siihen on vaikea päästä, kun eristeitä ei voida enää lisätä eikä ikkunoita pienentää. faksi 09 617 2360 KAUKOLÄMPÖ Kaukolämpöön liittyminen 09 617 2213 Sopimusmuutokset ja neuvonta 09 617 2214 Laskutus, mittarinlukemat ja kulutuskyselyt 09 617 2856 Kaukolämpölaitteiden tarkastus ja neuvonta 09 617 2976 SÄHKÖNMYYNTI JA SALKUNHALLINTAPALVELUT Mika Kannisto, myyntipäällikkö 09 617 2780 Sari Korteniemi, myyntineuvottelija 09 617 2863 Esa Kurki, myyntipäällikkö 09 617 2960 Jyrki Kymäläinen, myyntineuvottelija 09 617 2606 Ritva Määttänen, myyntipäällikkö 09 617 2740 Ulrika Söderholm, myyntipäällikkö 09 617 3113 Yrittäjät ja pienet yritykset palvelunumero 010 802 803 yritykset@helen.. – Luovuudella eri tekniikoita yhdistäen voidaan saada aikaan tarkoituksenmukaisia, kiinteistökohtaisesti ainutlaatuisia ratkaisuja, Aarno Niemi sanoo. tai etunimi.sukunimi@helen.. KAUKOJÄÄHDYTYS Kaupalliset asiat 040 846 6089 Tekniset asiat 040 354 5693 HELEN SÄHKÖVERKKO OY Sähköverkon liittymisasiat 09 617 2886 Verkkosopimukset 010 802 803 VOIMALAITOSTEN KUNNOSSAPITO PALVELUT Sähkötekniset tuotteet Karl-Gustav Pihl, myyntipäällikkö 09 617 5712 Konetekniset tuotteet Henry Sollman, myyntipäällikkö 09 617 3855 PUHELUHINNAT Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin 8,8 c/min (sis. Lue lisää: helen.. – Esimerkiksi erään vasta valmistuneen teollisen yrityksen toimiston lämmitys käyttää ensimmäisessä portaassa lämmön talteenottoa, toisena portaana ilmalämpöpumppujärjestelmää, ja vasta kolmantena portaana lämmitetään kaukolämmöllä patterien kautta. – Esimerkiksi Helsingin Helenin kaukojäähdytysjärjestelmä on yhteiskunnan kannalta fiksu, mutta täältä Lappeenrannasta katsoen vaikutelmani on, että ratkaisu on aika arvokas kiinteistöille. Kaukolämpöpaketin kustannukset ovat selvät, mutta maalämmössä vaikuttavat monet rakennuspaikkakohtaiset tekijät. Pari vuotta sitten aurinkolämpöpaneelit osoittautuivat liian kalliiksi Lämpö ja jäähdytys lämpöpumpuilla vuokra-asuntokiinteistöön. – Lämmitys puupohjaisella polttoaineella on isossa kokoluokassa (voimaja lämpölaitoksissa) melko yleistä, ja mahdollinen kerrosja pientaloissa pellettisysteemillä silloin, kun on varastointitilaa järjestettävissä. Suunnittelu vaatii kokonaisuuden simulointia. Rakennusautomaatio hoitaa kokonaisuutta ja yhdistää toiminnat ristiriidattomaksi kokonaisuudeksi. Se vaatii myös oman huoltotyönsä, Niemi kertoo. Kukaan ei ole vielä ole pyytänyt Niemen toimistoa selvittämään, kumpi on ekologisempi. Esimerkiksi kerrostalokoosta puhuttaessa on olennainen asia se, onko tontti oma ja sillä tilaa riittävälle määrälle maalämpökaivoja niin, että ne ovat tarpeeksi kaukana toisistaan. – Yhdessä uudisrakennuksessa valmiita suunnitelmia piti muoPALVELUKSESSANNE HELEN OY Sähkötalo Kampinkuja 2 00090 Helen HELEN.FI yritykset@helen.. Ei ole olemassa helppoa kaavaa, miten ne lasketaan ja sijoitetaan järkevästi tontille. Uusissa kaukolämpö ja maalämpö kilpailevat Uusia kiinteistöjä rakennetaan nyky-Suomessa lähinnä vain kehittyviin kaupunkeihin, ja yleensä niissä kilpailevat kaukolämpö ja maalämpö. Kesäaikana sama lämpöpumppujärjestelmä toimii jäähdytyslaitteistona. Säteilystä saadun lämmön kohdennettavuus on hyvä, joten energiaa ei tarvitse levittää muualle kuin tilaan, missä se tulee tarkkaan hyödynnetyksi. alv 24 %) Helenin asiakas palveluun tulevat puhelut nauhoitetaan. Julkisesti tuotettu jäähdytysenergia pitäisi saada hinnaltaan kilpailukykyiseksi verrattuna paikallisesti kiinteistössä tuotettuun jäähdytysenergiaan, Niemi miettii. 60 Lämpöön liittyy nykyisin hyvin monenlaisia näkökulmia. Energiamääräykset söivät sähkölattialämmitykset – Uusia kerrostaloja suunnitellessamme olemme havainneet uudet energiamääräykset (ZEB, lähes nollaenergiatalo) vaikeiksi toteuttaa. – Säteilylämmitys voi kuulostaa nykyään tuhlailulta. Ei ihme, että Helsingin energiajärjestelmä on palkittu maailman tehokkaimpana. Ilmastointiakaan ei voida enää erottaa erilliseksi taiteenlajikseen, kun lämmitys, jäähdytys ja ilmastointi liittyvät ilmanvaihtoon lämpöpumpuin. – Esimerkiksi Helsingin Helenin kaukojäähdytysjärjestelmä on yhteiskunnan kannalta fiksu, mutta täältä Lappeenrannasta katsoen vaikutelmani on, että ratkaisu on aika arvokas kiinteistöille. Se on kuitenkin erittäin hyvä ja kannattaa jopa kalliilla maakaasulla tuotettuna sellaisissa tuotantohalleissa, joissa lämmöntarpeen vuorokausivaihtelu on suuri. SEURAA VERKOSSA HELEN.FI FACEBOOK.COM/ENERGIAHELEN TWITTER: @ENERGIAHELEN BLOGI.HELEN.FI INSTAGRAM: @ENERGIAHELEN TEEMME LÄMPÖÄ JOPA JÄÄKYLMÄSTÄ VEDESTÄ. – Mutta rakennuslupaa ei saa, elleivät energiatehokkuusvaatimukset toteudu, lisää Matti Jaaranen. – Valinta kaukolämmön ja maalämmön välillä ei ole yksinkertainen asia. – Kun puhutaan ekologisuudesta, niin kaukolämpökin voi olla – varsinkin kaukojäähdytyksineen – hyvinkin ekologinen, energialähteestä riippuen. Kaukojäähdytyksen yhteydessä otamme talteen lämpöä, jonka hyödynnämme edelleen kaukolämpönä. – Aurinkolämpöä asuinkerrostaloon olemme joutuneet selvittämään vain kerran. Samaan taloon järjestettiin kyllä viilennys maakierrosta, kylmävesikaivoista. Julkisesti tuotettu jäähdytysenergia pitäisi saada hinnaltaan kilpailukyiseksi verrattuna paikallisesti kiinteistössä tuotettuun jäähdytysenergiaan, Aarno Niemi miettii.. Iso järjestelmä ei suinkaan aina merkitse kustannushyötyjä. Iso järjestelmä ei suinkaan aina merkitse kustannushyötyjä. Asukkaiden kulutuskäyttäytymistä ei onneksi tarvitse ennakoida muuttuvana tekijänä, vaan käytetään standardiarvoja, Aarno Niemi naurahtaa. Pellettilämmitys asuintaloissa kuitenkin tulee lähinnä kysymykseen silloin, kun kaukolämpöverkko ei ylety tontille
Auringon hyödyntäminen on vasta tulossa, mutta toistaiseksi marginaalista, Jaaranen kertoo. Kosteatilojen lattialämmitystä varten oli rakennettava erillinen matalalämpöinen vesikiertojärjestelmä, miehet kuvaavat. Tarvittiin ratkaisu, joka aiheutti jonkin verran lisäkustannuksia rakentamiseen. Vanhoissa kerrostaloissa alkavat myös poistoilmalämpöpumput lisääntyä. – Viimeinen niitti tuli vastaan kosteiden tilojen lattialämmityksessä. Ja jos kiinteistössä tehdään kattoremontti, kannattaa ehdottomasti pohtia aurinkolämmön ja/tai -sähkön hyödyntämismahdollisuudet uusissa rakenteissa. Toisaalta ei tarvinnut investoida jäähdytysjärjestelmiin. LVI-Tekniset Urakoitsijat on tänä keväänä painottanut tätä omissa kannanotoissaan. kuljetuskustannusten vuoksi Suomessa olleet kalliimpia kuin Keski-Euroopassa eivätkä siten ole murtaneet itseään läpi. Jatko riippuu paljon erilaisista kehityskuvioista, kuten esimerkiksi siitä, yleistyvätkö sähköautot. Joskus vedon välttämiseen panostetaan niin paljon, että käytetään ulkoilmaventtiilejä, joissa on sähkölämmitin. – Ilmalämpöpumput tulevat kysymykseen pientalojen lisäksi isoissa kiinteistöissä, mutta niiden laitteistot pitää rakentaa piiloon, jotta talon julkisivu ei ole hirveän näköinen – kuten joissakin etelän maissa. Sitä ei voinut toteuttaa sähköllä. – Kun kaasu on kallistunut, joskus se vaihdetaan kaukolämpöön. 61 Lämpö ja jäähdytys lämpöpumpuilla kata, kun todettiin, että sähkön laskennallinen kulutus oli liian suuri. Tavoitteena on pienentää kiinteistöjen energiankulutusta 12 prosentilla vuoteen 2026 mennessä muun muassa modernisoimalla, parantamalla ja optimoimalla niiden talotekniikkaa. – Korvausilmaventtiilit ikkunoissa ovat yleisin tapa, mutta Mitä Ruotsi edellä... Siitä maksetaan kiinteää hintaa tai pörssisähkön hinta pienellä vähennyksellä, mutta siirtokustannussäästöä ei ainakaan vielä synny. – Muun muassa Rauhan vuoden 2012 loma-asuntomessualueen aluelämpöverkosto hyödyntää myös aurinkoa. Tuossa kerrostalossa asennettiin ikkunoiden tuuletusluukkuihin tuloilmalaitteet, joissa korvausilma lämmitetään kiertävällä huoneilmalla. Helsingin pörssin yhtiö Caverion on sopinut elinkaarihankkeen toteuttamisesta ruotsalaiselle Leksandin kunnalle EPC (Energy Performance Contracting) -mallilla. Asumismukavuuden näkökulmasta ratkaisu on hyvä; olohuoneet eivät ole kesälläkään saunoja. Sellaisen olemme viimeksi suunnitelleet Loviisan suomalaiseen koulukeskukseen, Niemi kertoo. Ilmanvaihto toimii täysin automaatiosäädöillä luokkahuoneiden käytön mukaan. – Energiatehokkuusvaatimus on silti ihan järkevä asia. Aurinkoenergia peruskorjauksessa. Hanke kattaa suurimman osa Leksandin kunnan julkisista rakennuksista, kokonaispinta-alaa noin 152 000 m2. EPC on energiansäästösopimusmalli, jossa Caverion analysoi kunnan kiinteistökannan sekä toteuttaa toimet sen energiankulutuksen ja ympäristövaikutusten vähentämiseksi. kylmällä riittävä korvausilma saattaa tuntua vetona. Leksand investoi hankkeeseen 6,5 miljoonaa euroa, jotka se saa takaisin pienentyneiden energiakustannusten muodossa. Korvausilman merkitys kerrostalossa kylmänä vuodenaikana on alettu tiedostaa yhä yleisemmin, ja netistä löytyy esimerkkinä Matti Jaarasen suunnittelema kerrostaloratkaisu. – Jos kiinteistössä on paljon sähköisiä jäädytyslaitteita, aurinkosähkövaihtoehto kannattaa ehdottomasti tutkia.. Mukava tuloilma saattaa kuitenkin mahdollistaa huonelämpötilan pitämisen matalampana, kun kylmää vetoa ei tunnu, ja siitä seuraa vastaavasti energiansäästöä. Hankkeen myötä Leksandin kunta voi saavuttaa suuren osan vuodelle 2020 asetetuista ympäristötavoitteista jo vuonna 2018. Asennettuna sellainen maksaa muutaman satasen. – Takaisinmaksuajat ovat olleet laskelmissamme 15–20 vuotta, mutta moni haluaa investoida nimenomaan ekologisista syistä. Raitista ilmaa energiatehokkaasti – Uusissa kouluissa hoidetaan riittävä ilmanvaihto massiivisella lämmön talteenotolla. Taloon oli tulossa vesikiertoinen patterilämmitys kaukolämmöllä. Lämpö siirretään käyttöveteen ja lämmitykseen. Tällöin kustannukset kasvat jonkin verran. Lisäksi tuotekehitys, hinnat ja uuden hallituksen tukimuodot saattavat muuttua suhteellisen nopeastikin. – Jos kiinteistössä on paljon sähköisiä jäädytyslaitteita, aurinkosähkövaihtoehto kannattaa ehdottomasti tutkia, Niemi lisää. Tämän jälkeen seuraa 8-vuotinen optimointivaihe, jonka aikana kiinteistöjen energiankäyttöä seurataan neljännesvuosittain sopimuksessa määriteltyjen säästöjen saavuttamiseksi. Lähde: Caverion Oyj:n pörssitiedote 16.4.2015 Eri putkimateriaalit herättävät keskustelua, mutta hyvän suunnittelun lisäksi asennuksen huolellisuus on välttämätöntä kestävyyden kannalta. – Aurinkosähkökennojen hinnat saattavat tuotannon kasvun myötä jonkin verran aleta, mutta toistaiseksi ne ovat mm. Niiden lataukseen voidaan osa vuodesta tuottaa aurinkosähköä omassa kiinteistössä. – Lämmitettävissä korvausilmalaitteissa ei ole kyse energiansäästöstä vaan sisäilman laadusta ja asumismukavuudesta. Aurinkopuolen ikkunoihin oli asennettava lämpösuojakalvot. – Lappeenrannan yliopistolla on vuoden ollut maan tällä hetkellä kolmanneksi suurin aurinkovoimala katollaan. Tulossa on tutkimustuloksia mm. Sopimukseen kuuluvat lämmitys-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto-, automaatioja sähköjärjestelmät. Muuten ei saavutettaisi asetettuja ilmastoja muita tavoitteita, Niemi lisää. Kerrostalojen energiaperuskorjauksissa kannattaviksi on todettu öljylämmityksen vaihto maalämmölle tai pellettilaitokseksi. siitä, paljonko auringosta saadaan tuottoa täkäläisessä ilmastossa, Jaaranen kertoo. – Jäähdytys piti ratkaista passiivisilla keinoilla. – Lappeenrannan Energia on ollut edelläkävijöitä kiinteistössä tuotetun sähkön ostamisessa
ta rakennetussa kiertovesiputkistossa kehittyi pistesyöpymiä liian suuren vedennopeuden vuoksi. Komposiitti ei sen sijaan ole veden laadulle yhtä herkkä kuin kupariputki. – Kyse on sekä kulutuksen että vahinkotilanteiden seurannasta, joihin voi olla tarpeen puuttua. Olemme tavanneet toiminnassa alkuperäisen lämmityspumpun 1930-luvulta, Niemi kertoo. Lämmön talteenotto viemärivedestä ei ole Suomessa yleistä. Kupariputkien reikiintymisestä on puhuttu paljon, ja nykyisin vesijohdot rakennetaan komposiittisekä kupariputkin, paikasta riippuen. Vesijohdot saattavat kestää vain 20 vuotta, kaukolämmön alakeskus 25 vuotta mutta lämmitysputkisto 50 vuotta. Viemärisaneerauksissa ajatus on sama: haittaa mahdollisimman vähän. Harvoin tehdään koko lvi kerralla uusiksi, Niemi kertoo. – Lämpöpumpuille soveltuu hyvin lattialämmitys, kun taas lämmön talteenottoon jakotekniikalla ei ole merkitystä. Kupari vai komposiitti. Näiden kustannusero ei ole iso. Patterien etuja lattialämmitykseen verrattuna on nopeampi lämmönsäätö. Ilmastointikoneelle tai lämpöpumpuille ei voi laskea varmaa kestoikää 15 vuotta enempää. – Mutta ei yleensä perustajaurakointikohteisiin. – Vastaan ei ole tullut vielä kohdetta, missä lähdettäisiin parantamaan kiinteistön energiatehokkuutta kokonaisvaltaisesti. On miellyttävää, kun lämpö nousee tasaisesti koko huoneen alalta. – Talotekniset laitteet kestävät eripituisia kausia, joten harvoin tulee eteen kiinteistö, jossa kaikki pitää uusia yhtaikaa. Useimmiten se toteutetaan etälukusysteemillä, jolloin tiedot menevät suoraan isännöitsijän tietokoneelle, Niemi kertoo. Uudet vesijohtoputkistot koteloidaan uuteen paikkaan, yleensä porrashuoneeseen, tyylikkäästi ja hyvin toimiviksi mutta niin, että saneeraustyö häiritsee mahdollisimman vähän asumista, Niemi kuvaa. Lattialämmityksen menovesi on yleisimmin enintään noin 35-asteista, mutta kovilla pakkasilla patteriverkoston menoveden lämpötila on rakennetusta verkostosta ja pattereista riippuen 45–70 ?C. – Muualla viemärilämmön talteenotto vaatisi rakennusvaiheessa sellaisia panostuksia erillisviemäröintiin ja sähköistykseen, että hanke ei kannata. Kulumisen lisäksi uusimisharkintaan vaikuttaa alan nopea kehitys, josta esimerkkinä on lämmitysautomaation tähänastinen kehitys. Lämpöä viemäriin ja viemäristä. – Lattialämmityksellä saadaan toisaalta ihanteellinen lämpöprofiili. 62 Lvi-saneeraukset jaksottaen vuosille Eniten Niemen toimisto suunnittelee peruskorjauksia ja niissä edelleen vesija viemärilinjasaneerauksia. Automatiikka pitää uusia ensimmäisen kerran 15–25 vuoden kuluttua talon valmistumisesta. Komposiittiputki on saneerauksessa asennuksineen jopa halvempi kuin kupariputki.. Läpimenohaitta hanojen vaihtoineen jää asunnossa tyypillisesti yhteen päivään. – Taloyhtiöissä korjataan yleensä vain yhtä, korkeintaan kahta asiaa kerrallaan, koska remontit ovat kalliita ja kustannuksia halutaan jakaa pitemmälle ajalle. – Joissakin uimahalleissa ja kylpylöissä siihen satsataan siksi, kun paljon poistoveden mukana menee paljon lämpöäkin, Niemi kertoo. – Putkiin voi kehittyä syöpymiä, jos niitä pääsee rasittamaan ulkopuolinen kosteus, vedessä olevat epäpuhtaudet tai suuri sisäpuolinen virtausnopeus, Jaaranen selittää. – 1930-luvulla rakennettiin kestävää; esimerkiksi putkikoot olivat nykyistä väljemmät, joten ne kuluivat hitaammin. Lattialämmitys ei itsestäänselvyys Lämmönjakoon suunnitellaan yleisimmin lattialämmitystä. Mahdollisimman vähän haittaa – Linjasaneerausten suunnittelussa pyritään vaivattomuuteen. Talouden vesija jätevesilasku määräytyy vesijohtomittarin mukaan, ja lämpimän veden turha lorotus viemäriin lisää energiakustannusta selvästi. – Meillä on työn alla kohde, jossa vuonna 1992 kupariputkesTalouden vesija jätevesilasku määräytyy vesijohtomittarin mukaan, ja lämpimän veden turha lorotus viemäriin lisää energiakustannusta selvästi. – Veden kulutuksen seurantaan nykyisin on pakollista asentaa uusiin asuintaloihin huoneistokohtainen mittaus. – On todettu, että maanvaraisen laatan päällä lattialämmityksestä tahtoo valua johtua lämpöä hukkaan alaspäin. – Jätevedenpuhdistamoilla sen sijaan lämpöpumput ovat avainasemassa. –Vanhat vesijohtoputket jäävät paikalleen ja toimivat niin kauan kuin uudet ovat valmiit kytkettäviksi käyttöön. Sen eristämiseen joudutaan kiinnittämään huomiota, mikä maksaa. Käyttämällä viemärin sisäpuolista sukitusta voidaan rakennusteknistä työtä vähentää merkittävästi ja talo on asuttavissa myös remontin aikana. Patterilämmitys sen sijaan aiheuttaa huoneessa kiertoliikkeen, jossa lämpö nousee patterin ja ikkunan kohdalla ylös kattoon ja palaa oleskeluvyöhykkeelle vasta katosta laskiessaan. – Eri aikoina rakennetut järjestelmät ovat lisäksi kestäneet eri tavoin. Niissä lähtökohtana ovat patterit, jotka nykyisin kuitenkin ovat isompia kuin ennen ja toimivat matalalämmöllä, Niemi kertoo
– Me emme suosita pinnoitusta, koska siinä viemäriputkeen tulee epätasainen ainevahvuus. On kahdenlaisia menetelmiä: pinnoitus eri versioin tai sukitus. Taloyhtiöissä ei yleensä saneerata kaikkea yhtaikaa, koska remontit ovat kalliitta ja eri putkistot kestävät eri pituisia aikoja. Kupariputkeakin voi liittää puristusliitoksin ilman tulitöitä, mutta putkiston hinta nousee. Kuva: Scanoffice. Hyvin suunniteltu ja asennettu linjasaneeraus on kuin uusi. Silloin nimittäin otettiin käyttöön muoviputket, ja niiden pinnoitus ei onnistu, sukituskin on hankalaa. Viemärin sukitus kannattaa – Joskus vanha viemäriputkisto on niin huono (painumia, kuoppia, heikkoja liitoksia), että se ei pysy koossa muottina. Jos taas vanhat viemäriputket ovat sen kuntoiset, että niiden vahvistaminen tai uudistaminen voidaan ottaa lähtökohdaksi, se ehdottomasti kannattaa, Aarno Niemi kertoo. Putki pikkuisen pienenee, mutta se ei haittaa. Vain Yksinkertaisimmillaan ilmanvaihtoa parannetaan tällaisilla tuloilmalaitteilla, jollaiset Matti Jaarasen suunnittelulla asennettiin lappeenrantalaisen, vuonna 1980 valmistuneen elementtitalon tuuletusikkunoiden oviin. – Sukituksessa sen sijaan viemäriputkeen sujutetaan hartsilla kyllästetty huopaletku, joka kovettuessaan ottaa vanhan putken muodon. Yleisin virhe on, että liitosta ei puristeta loppuun asti, LVITekniset Urakoitsijat LVI-TU ry tiedottaa ja vaatii laatua putkimiesten työhön. Silloin on varminta rakentaa kokonaan uusi. Siinä aineenvahvuus on joka puolella vakio ja putken sisäpinta on sileä. On vaikea tietää, mahdoton valvoa, mikä yritys tekee pinnoituksen optimaalisen hyvin. – Komposiitti käsitetään muoviksi, ja jokin epämieltymysasenne paistaa läpi ratkaisuissa. Aarno Niemi kertoo, että rakennustarkastusviranomaisissa on joitakin ehdottomia kupariputken kannattajia. Paradoksaalista on, että vuoden 1975 jälkeen rakennettu 1970-luvulla käytetyn punaisen viemäriputken materiaali oli laatua, joka ei ole kestänyt yhtä hyvin kuin sen jälkeen valmistettu harmaa putkityyppi.. Pinta rakentuu nestemäisestä aineesta, jota kertyy putkiston alaosaan paksummalti kuin yläosaan. Ehkä ”vanhoillisten” tarkastajien taustalla on myös tämä: Viime viikkoina on uutisoitu putkiliitoksista johtuneiden vesivahinkojen määrän kaksinkertaistuneen 36 000:een tapaukseen vuodessa. 63 Ilmanvaihdosta lämmitykseen ja viilentämiseen Raikasta – painovoimainen ilmanvaihto ikkunoista ja raoista, ei lämmöntalteenottoa – poistoilmahuippuimuri ja raittiin korvausilman venttiilit, ei lämmöntalteenottoa – tuloja poistoilmakone, nykyisin yleensä lämmöntalteenotolla (LTO-ilmastointi) Lämmintä – jäteilman lämpöä puhalletaan huoneilmaan, lämpöpumpulla mahdollista myös kostutus ja jäähdytys – jäteilman lämpöä siirretään lämpöpumpulla käyttöveteen – ulkoilman lämpöä tuodaan sisäilmaan ilmalämpöpumpulla – ulkoilman lämpöä tuodaan käyttöja lämmitysveteen ilmavesilämpöpumpulla – energiakaivon tai luonnonveden lämpöä tuodaan lämpöpumpulla talon lämmönjakojärjestelmään (maalämpö) Viileää – kiinteistön oma lämpöpumppu noutaa ilmaan viileää talon ulkopuolisesta kylmästä vedestä – kaukolämpöön liitetty kaukokylmä, jossa keskitetty viileän pumppaus merestä tai kalliovesivarastoista Kaikkea – hybridilämpöpumppu kierrättää lämpöä ja kylmää useista eri lähteistä kiinteistön eri tarkoituksiin viemäriverkosto saattaa olla uusinnassa kalliimpi kuin sitä vanhempi. – Muoviviemäreitä ei ole juurikaan jouduttu korjaamaan. Viemärikuvauksessa katsottuina tulos saattaa olla erittäin huono. Kuva: Jouni Suolanen. Tuloksen onnistumisen pystyy selvästi näkemään kuvauksella
Tähän tulokseen päätyi Matti Jaarasen diplomityötutkimus 2014. Kustannusperusteista valintaa tehdessä kannattaakin hyödyntää elinkaarikustannustarkasteluja, joiden avulla voidaan selvittää suunnitellun käyttöiän aikana kokonaiskustannuksiltaan edullisimmat järjestelmät. Teksti: Terttu Iiskola Liite 6, 1 Case 1: Lämmöntuottojärjestelmien elinkaarikustannusten rakenne Liite 6, 2 Case 1: Lämmöntuottojärjestelmien elinkaarikustannusten rakenne. On tosin muistettava, että tarvittava huipputeho ja lämmitysverkoston menoveden lämpötila on voitava tuottaa jollakin keinolla. Googlaa koko tutkimus: Asuinkerrostalon lämmöntuottojärjestelmän optimointi elinkaarikustannusten perusteella hyödynnettäessä lämpöpumpulla useita lämmönlähteitä. Jäähdytysenergian tuottaminen onnistuu lämpöpumpuilla myös samanaikaisesti lämmitysenergian tuottamisen kanssa, mikä nostaa kompressorin käyttämän sähköenergian hyödyntämisastetta. Uudisrakennusten lämmöntarve on selvästi pienempi kuin ennen 2000-lukua valmistuneissa asuinkerrostaloissa eikä lämpöpumppujärjestelmillä saada välttämättä tarpeeksi energiakustannussäästöjä kalliimpien investointien kattamiseksi. Parhaimmilta vaihtoehdoilta vaikuttaville ehdokkaille voidaan herkkyystarkastelujen avulla arvioida erilaisten riskien vaikutusta elinkaarikustannuksiin sekä riskien toteutumisen todennäköisyyttä. Myös jäähdytysenergian tuottaminen kannattaa ottaa elinkaarikustannustarkasteluissa huomioon, mikäli tiedetään jäähdytystarvetta esiintyvän ja suunnitteilla on jäähdytyksen rakentaminen tarkasteltavaan rakennukseen. Esimerkiksi maalämpöjärjestelmään kuuluvista energiakaivoista on mahdollista saada jäähdytysenergiaa pelkästään kierrättämällä maalämpönestettä jäähdytysverkostossa pumpulla. Uudisrakennuksissa pelkästään lämmitysenergian Hybridilämpöpumppu voi olla erittäin kannattava tuottaminen ei välttämättä ole kannattavaa lämpöpumppujärjestelmin verrattuna kaukolämmitykseen. Todennäköisesti jäähdytyksen huomioiminen parantaa lämpöpumppujärjestelmien kilpailukykyä, koska erillisen jäähdytysjärjestelmän investointikustannukset voivat olla huomattavia. Tulosten perusteella korkeatkaan lämmitysverkoston mitoituslämpötilat eivät välttämättä tee lämpöpumppujärjestelmiä kannattamattomiksi. 64 Hybridilämpöpumppu, jolla hyödynnetään useita lämmönlähteitä, voi olla erittäin kannattava investointi suuressa osassa nykyistä asuinkerrostalojen rakennuskantaa. Tarkastelujen avulla voidaan välttää kalliiden virheinvestointien tekemistä. Uudisrakennuksissa jäähdytystarve tulee hyvin todennäköisesti lisääntymään. Hybridijärjestelmien suuret investointikustannukset saadaan kuoletettua energiakustannussäästöinä, jos rakennuksen energiankulutus on suhteellisen suuri. Erilaisten lämpöpumppujärjestelmien saama hyöty jäähdytysenergiantarpeen huomioimisesta tulisi luultavasti eroamaan jonkin verran. Jäähdytyksen suorituskerroin voi tällaisella järjestelmällä kohota huomattavan korkeaksi verrattuna lämpöpumpun kompressorilla tehtyyn jäähdytysenergiaan
V alitut vaihtoehdot on m er ki tt y v aa le an v ih re äl lä ta us ta ll a. Sähköenergian hintana käytetty 125€/MWh ja kaukolämmön hintana 68,5 €/MWh. 65 Lämmöntuottojärjestelmien vuosittaisten energiakustannusten vertailuesimerkki. Hybridilämpöpumpun kaukolämmön kiinteän vuosimaksun suuruuss perustuu oletukseen, että tilausvesivirtaa voidaan pienentää laskemalla lämpöpumpun avulla kaukolämmön paluuveden lämpötilaa lämpökertoimella 3 poistoilman lämmöntalteenotosta ylijäävällä teholla. L iite 5 , 1 C as e 1 : L ä m m ön tu ot to jä rj es te lm ie n v u os ittaist en energiakustannuste n vertailu Kustakin kate goriasta on arvioitu elinkaari kustann uks iltaa n edullisin vaihto ehto tarke mpa a tar kastelua v arten. V alitut vaihtoehdot on m er ki tt y v aa le an v ih re äl lä ta us ta ll a. Nykyisen kaukolämpöjärjestelmän hyötysuhteena käytetty 97%, muilla järjestelmillä lämmöntuoton hyötysuhteena käytetty 90 %. K L = kaukolämpö, U I = ulkoilma, PI = poistoilma Case 1: Lämmöntuottojärjestelmien energiakustannusvertailu (80/50/21) Case 1: Lämmöntuottojärjestelmien energiakustannusvertailu (70/40/21) Ilmoitetut tehot ovat lämpöpumpun kompressorin ottotehoja. K L = kaukolämpö, U I = ulkoilma, PI = poistoilma L iite 5 , 2 Kustakin kate goriasta on arvioitu elinkaarikustann uksiltaan edullisin vaihto ehto tarke m pa a tar kastelua v arten. Valitut vaihtoehdot on merkitty vaalean vihreällä taustalla. KL = kaukolämpö, UI = ulkoilma, PI = poistoilma. Hybridilämpöpumpun kaukolämmön kiinteän vuosimaksun suuruuss perustuu oletukseen, että tilausvesivirtaa voidaan pienentää laskemalla lämpöpumpun avulla kaukolämmön paluuveden lämpötilaa lämpökertoimella 3 poistoilman lämmöntalteenotosta ylijäävällä teholla.. Kustakin kategoriasta on arvioitu elinkaarikustannuksiltaan edullisin vaihtoehto tarkempaa tarkastelua varten. Nykyisen kaukolämpöjärjestelmän hyötysuhteena käytetty 97%, muilla järjestelmillä lämmöntuoton hyötysuhteena käytetty 90 %. Ilmoitetut tehot ovat lämpöpumpun kompressorin ottotehoja. Sähköenergian hintana käytetty 125€/MWh ja kaukolämmön hintana 68,5 €/MWh
Hyvin hoidettu viestintä vähentää epätietoisuutta, luo läpinäkyvyyttä asioiden hoitoon ja parantaa kiinteistön käyttäjien mahdollisuuksia myös vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Kiinteistötietojärjestelmät kehittyneet huimasti SKHisännöinnissä jokaisella taloyhtiöllä on Talokanava, jonka kautta talon tiedotus ja asiointi on kätevää ja helppoa. Tällaiseen viestintätapaan on syytä turvautua silloin, kun kyseessä on hyvin tärkeä informaatio, joka täytyy saada varmasti kaikille tiedoksi. Samasta paikasta löydetään myös harvemmin tarvittavat palvelut kuten muuttoilmoitus ja isännöitsijäntodistus. Palvelussa saadaan ajantasaista tietoa siitä, mitä taloyhtiössäsi tapahtuu ja löydetään kaikki tarvittavat yhteystiedot. Joissakin kerrostaloista käytetään nimija ilmoitustaulujen sijasta digitaalisia näyttöjä. Talokanavasta taloyhtiöiden hallituksen jäsenet löytävät kaikki tarvitsemansa tiedot koskien taloyhtiötä. Parhaiten tiedon kulkua edistää sähköinen kokonaisjärjestelmä, joka toimii yhteisenä työkaluna koko isännöitsijäyrityksen henkilökunnalle ja sen sidosryhmille. Sen tehtävänä on tehdä asumisen arjesta helpompaa ja entistä viihtyisämpää. Sieltä hallituksen jäsen saa nähtäväkseen taloyhtiön hallinnolliset asiat sekä yhtiön taloutta koskevat tiedot. Erityisen tärkeää on viestinnän määrän lisääminen osakkaille ja asukkaille. Viestintä nostettiin keskeiseksi kehittämisen kohteeksi, koska sillä todettiin olevan merkittävä vaikutus palvelun laatuun, asiakastyytyväisyyteen, yrityksen sisäiseen toimintaan ja henkilöstön hyvinvointiin. Järjestelmä helpottaa hallituksen työskentelyä vieden avoimuuden aivan uudelle tasolle. Siikala Kirjoitti oppikirjan Kiinteistönpidosta kiinteistöliiketoimintaan. Sieltä löytyvät mm. Korjaushankkeiden viestintä on rakennuskannan ikääntymisen myötä tärkeimpiä viestinnän kehityskohteita. Majakka on kotisivu, jossa hoidetaan kätevästi päivittäisiä asumiseen liittyviä asioita. Taloyhtiön hallitukselle muodostuu loistava mahdollisuus valvoa taloyhtiötä yhä paremmin ja sitä kautta myös hallita tehokkaammin taloyhtiön riskejä. Helposti saatavilla oleva, ajantasainen tieto on isännöitsijän tärkeimpiä työkaluja. Korjaushankkeen kokonaisuuden onnistuminen vaatii suunnitelmallista ja aktiivista viestintää osapuolten välillä. Teknisesti, taloudellisesti ja aikataulullisesti onnistunut korjaushanke voi kokonaisuutena epäonnistua, mikäli viestintään ei kiinnitetä riittävää huomiota. kokouspöytäkirjat, energiakulutuslukemat sekä talousraportit Matinkylän Huollossa julistettiin viime vuosi viestinnän vuodeksi. Onneksi näistä on kehitetty toimivia esimerkkejä. Myös taloyhtiön tekniset asiat ovat hallituksen jäsenten saatavilla, kuten esimerkiksi taloyhtiössä meneillään olevat korjaukset ja huoneistojen muutostyöt. Viestinnän kehityshanke toteutettiin yhtiön avainhenkilöiden ryhmätyöskentelynä. Parannettavaa riittää paljon: jopa 60 prosenttia kyselyihin vastanneista katsoo, että taloyhtiö ei ole jakanut tarpeeksi tietoa. Myös kunnossapitovastuusta taloyhtiön ja asukkaan kesken olisi toivottu selvästi enemmän tietoa kuin sitä saadaan nykyisin. Hyvissä ajoin toimitettu kirjallinen viesti on usein varmin tapa saada informaatio perille. Lisätietoa kaivattiin erityisesti taloyhtiöissä suunnitteilla olevista remonteista sekä taloyhtiöiden talouden tilasta. 66 Uuden kyselytutkimuksen mukaan asukkaat pitävät erityisesti taloyhtiöiden hallitusten tiedottamista riittämättömänä. Vuosituhannen vaihteessa hän käynnisti oman liikkeenjohdon konsultointiyrityksen ja on kuulunut vuodesta 2005 Kiinteistöalan Hallitusammattilaiset AKHA ry:n hallitukseen. Taloyhtiön asiakirjat tallennetaan sähköisessä muodossa ja tieto on aina asukkaiden, osakkaiden, hallituksen jäsenien sekä tilintarkastajien käytettävissä kunkin käyttöoikeuksiensa puitteissa. Palvelun kautta saadaan ajankohtaista tietoa yhtiön asioista, voidaan tilata taloyhtiötä koskevia asiakirjoja sekä lähettää asuntoa tai taloyhtiötä koskevia viestejä isännöintiin. Koko henkilöstö otettiin kehitystyöhön vahvasti mukaan kyselyiden ja henkilöstötilaisuuksien avulla. Tehokas viestintä on merkki aktiivisesta ja toimivasta hallinnosta. Asunnon ostamisessa tiedon puutteita Erityisen iso ongelma tiedon puutteessa näyttää olevan ostamista harkitseville, sillä kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet kertoi sen vaikeuttavan ostamista merkittävässä määrin. Juhani Siikala JUHANI SIIKALALLA (s.1945) on monipuolinen työhistoria erilaisissa rakentamisen ja kiinteistöalan johtotehtävissä. Kehittämisen painopiste oli yrityksen sisäisessä viestinnässä. Erityisesti osakkaat ja asukkaat haluaisivat, että lisätietoa olisi annettu asuntojen remonteista ja asumisen pelisäännöistä. Tällainen toimintamalli mahdollistaa entistä avoimemman ja tehokkaamman hallitustyöskentelyn, jolloin hallituksen aika ja resurssit voidaan keskittää juuri oikeisiin asioihin. Kirjallinen viesti on muihin välineisiin verrattuna kuitenkin melko hidas ja kallis. Tiedon kulku keskeistä taloyhtiössä. Asukaslistat ja yhteystiedot päivittyvät näytölle automaattisesti, eikä käsityötä ja papereiden jakelua enää tarvita. Realiaisännöinnissä Majakka on sähköinen palvelukanava taloyhtiön asukkaille
HELSINKI | KAJAANI | KOKKOLA | KOUVOLA | JYVÄSKYLÄ | OULU | RAUMA | TAMPERE | TUUSULA | VARKAUS
Pääpuhuja oli Turun yliopiston avaruustähtitieteen professori ja tietokirjailija Esko Valtaoja, joka kirvoitti yleisön hyväntuuliseksi maailmoja syleilevin esimerkein. 68 Konkreettisia vastauksia ”Asumisen tulevaisuuteen” Valtaojalla ei otsikosta huolimatta ollut tarjota. Hän kuitenkin toi asumiseen aikaperspektiiviä erikoisin esimerkein. Esi-ihmisen käsittelemistä kiviesineistä on todisteita kahden vuosimiljoonan takaa. MyöhemAvaruuden astuttaminen alkaa ehkä vapaa-ajan ratkaisuista Huhtikuussa Messukeskuksessa järjestettyyn Taloyhtiö 2015 -tapahtumaan oli suurta kiinnostusta. Etelä-Afrikan Wonderwerk-luola on ilmeisesti vanhin tunnettu asuinpaikka. Aluksi Valtaoja totesi, että asumista on ollut aina. Sanojensa mukaan hän ei edes pyrkinyt antamaan vastauksia. Apuna voivat olla fuusioenergia ja aurinkoenergia erilaisin peilein.. Tulevaisuudessa edes taivas ei ole kattona Esko Valtaoja korosti pitkän tähtäimen näkökulmaa, joissa tarvitaan myös uusia energiaratkaisuja. Jälkiä asumisesta on jo vuosimiljoonien takaa
Toisaalta moni länsimaiden asukas haluaakin vaatimattomampaa elintasoa. Kiina on jo ilmoittanut tavoitteeksi käydä kuussa ja hyödyntää sen mineraalivaroja. Greenpeace ja monet muut järjestöt varoittavat ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Kävijöitä oli lähes 2000. – Vanhoilla konsteilla siihen ei kuitenkaan päästä, korosti Valtaoja. Suurin osa tutustui myös näyttelyalueeseen. – Mutta vaikka luopuisimme tupla-Suomesta, energiakulutus ei juuri laskisi. – Edes taivas ei siis ole kattona, kun etsitään uusia energiaratkaisuja. – Jopa avaruuteen halutaan matkustaa. – Jos ette usko minua, uskokaa hotelliketju Hiltonia, jossa on tutkittu avaruusja kuuhotellien mahdollisuutta. Avaruushotellit turisteille Vielä sata tai kaksi vuosisataa sitten suuremmat asuinrakennukset tehtiin enemmän tai vähemmän samalla lailla kuin muinaisessa Roomassa, vertasi Esko Valtaoja. Uskon vaurastumisen jatkuvan. – Itse uskon kuitenkin ydinvoimaan, tosin fuusiovoimaan, joka ei vielä ole kuin koekäytössä. – Ympäristöneuvos ja Suomen kestävän kehityksen toimikunnan pääsihteeri Sauli Rouhinen on puhunut tupla-Suomesta eli siitä, että monella on jopa kaksi asuntoa tai ainakin asunto ja kesäpaikka. mältä ajalta luolassa on todisteita hallitusta tulenkäytöstä. Köyhät eivät halua nollakasvua Valtaojan mukaan pessimistejä meidän ei kuitenkaan tarvitse – tai kannata – olla. – Vuosityötunnit ovat laskeneet. Elintason myötä asuinolot pikemminkin paranevat myös köyhillä alueilla. Rouhisen näkemyksen mukaan suomalainen elämäntapa perustuu kaksoiselämään: pakolliseen, epätyydyttävään arkielämään työpaikan ja merkityksettömän asuinympäristön välillä ja pakoyrityksiin lomilla ja viikonloppuina. – Ehkä tuhannen vuoden päästä haetaan isännöitsijöitä Marsiin, jossa on jo laajaa asutusta. – Tulevaisuuden asumisessa on tilaa luksukselle ja yksilöllisyydelle. 69 Nollakasvu tai degrowth eivät riitä köyhien maiden ohjenuoraksi, arvioi Valtaoja. Kiinassa tai Japanissa aikaperspektiivi on pidempi. – Vasta teollisen vallankumouksen myötä asiat muuttuivat. Jos kohta kaikki tällaiset suunnitelmat eivät toteudu, tullee avaruusturismi yleistymään. Vaikka nykyinen lama on harmittava, palaa Suomenkin BKT kasvu-uralle. Yleensä asumukset olivat puusta, joten jälkiä ei ole juuri jäänyt edes myöhempien aikojen kivikausista. Liikkumiseen tarvittava ajoneuvo kahden asuinpaikan välillä lisää energiankulutusta. Olemmeko siis rakentaneet tupla-Suomea, kysyi Valtaoja. Esko Valtaoja uskoo silti, että tulevaisuuden asumisessa on tilaa luksukselle ja yksilöllisyydelle. – Luonnollisesti meillä on suuria haasteita, sillä rakentamiseen ja asumiseen tarvitaan energiaa. Tämän toteutumiseen mennee vuosikymmeniä, sillä fuusioteknologiaan ei investoida suuria summia. Toinen energiaratkaisujen kulmakivi tulee olemaan aurinkoenergia, josta osa saadaan erilaisin peilijärjestelmin avaruudesta, visioi Esko Valtaoja. – Ihminen kyllä keksii uudet konstit asumisratkaisujen pohjaksi väestömäärän lisääntymisestä huolimatta. – En kuitenkaan usko tämän olevan sitä, mitä ihmiskunnan enemmistö haluaa, Valtaoja tarkensi. – Tottahan on, että meillä on arkiasunnot ja monella täysin varustetut kesämökit sekä niiden vaatima laadukas infrastruktuuri. – Suojaa on siis aina etsitty. – Meillä Länsi-Euroopassa ajatellaan neljän vuoden tai kymmenen vuoden perspektiivillä. Maailma on vasta alussa. Sveitsissä on rekonstruoitu 6000 vuoden aikainen asumus, ja kovasti se jo muistutti nykymökkiä. Käytetään termejä (tarkoituksellinen) nollakasvu, degrowth, leppoistaminen ja anti-globalisaatio. Kaupungistuminen merkitsi eräiden alueiden slummiutumista.. Standardoidut ratkaisut yleistyivät. Teollinen vallankumous kiihdytti kaupungistumista ja sitä kautta rakentamista. Mutta onhan avaruussuunnitelmia toki muillakin mailla. Suomalaista kohti tarvitaan kilometritolkulla tietä, johtoa ja putkia. Ja kun kerran Suomen BKT kasvoi kymmenkertaiseksi sadassa vuodessa, miksi emme sallisi sitä muille maille. Tupla-Suomen alasajosta ei ratkaisuksi Miten rakennusten aiheuttamaan energiakuormaa voisi vähentää. Jopa avaruuden asuttaminen voi olla mahdollista, ei kuitenkaan aivan lähiaikana. Ihmisillä on yhä enemmän vapaa-aikaa, joten myös matkailu ja hotellipalvelut lisääntyvät. Tällainen ei ehkä meidän elinaikanamme toteudu, mutta teknisesti se on mahdollista
Myös tällainen päätös tulee dokumentoida, allekirjoittaa kuten hallituksen kokouspöytäkirja ja merkitä juoksevalla numeroinnilla. – Osakkeenomistajalla on kuitenkin oikeus saada tieto häntä koskevasta päätöksestä. Kiinteistöliitto Uusimaan lakimies Katriina Sarekoski luennoi otsikolla ”Puheenjohtajana hallituksessa – rooli ja vastuut”. 70 Taloyhtiö-tapahtuman suosituinta antia olivat taloyhtiön vastuuhenkilöiden asemaa käsittelevät esitelmät. Se on pyydettäessä annettava kirjallisesti. Jos tiedotettavaa on, puheenjohtajan tulee huolehtia kaikkien jäsenten tiedonsaannista. – Yksittäinen pienempi, mutta kiireellisempi asia voidaan hoitaa muun muassa sähköpostikierroksella tai kokouspäiväkirjaa kierrättämällä. Mutta tämä on harvinaista. Hänen on myös vastattava hallitukseen tuotavien asioiden valmistelusta ja niihin perehtymisestä yhteistyössä isännöitsijän kanssa. – Asunto-osakeyhtiölaissa ei ole määritelty, mikä osa hallituksen päätöksistä tiedoista on salassa pidettäviä, mikä julkisia, vaan hallitus päättää siitä itse. Tällainen on myös osa hyvää hallintatapaa. Kokemusta on kertynyt monille pitkältä ajalta. Valtaosin kyse on maallikoista, mutta he osaavat etsiä tietoa monipuolisesti ja kääntyä tarvittaessa asiantuntijan puoleen. – Tilikauden aikana hallituksen puheenjohtajan tulee tarvittaessa olla yhteydessä tilintarkastajiin tai pienissä yhtiöissä toiminnantarkastajiin. – Ehkä pientä petraamista kuitenkin on tiedottamisessa. – Hallituksen puheenjohtajan yhtenä tehtävänä on varmistaa yhtiön strategian toteutumista yhdessä hallituksen kanssa. Muutoin hallituksen puheenjohtajalla ei ole itsenäistä päätösvaltaa. Hallituksen puheenjohtaja valvoo, että hallitus täyttää sille kuuluvat tehtävät. erityistehtäviin kuuluu muun muassa isännöitsijän valitseminen, jota yhtiökokous ei edes saa ottaa hallitukselta päätettäväksi. Hallitus tarvitsee kiireellisiä tilanteita lukuun ottamatta yhtiökokouksen päätöksen toimiin, jotka ovat yhtiön koko ja toiminnan laajuus huomioon ottaen epätavallisia tai laajakantoisia tai vaikuttavat olennaisesti osakehuoneistojen käyttämiseen taikka osakkeenomistajien velvollisuuteen maksaa yhtiövastiketta. Katriina Sarekoski kuitenkin Huolellisuuspykälät huomioitava – vastuunkantajia löytyy huomauttaa, että puheenjohtajan vastuusta ei ole erillistä säädöstä uudessa asunto-osakeyhtiölaissa. Kasvokkain viestiminen usein tehostaa viestin perillemenoa hallituksen sisäisessä viestinnässä. – Kannattaa huomioida, että taloyhtiön hallituksen yksittäinen päätös voidaan tehdä myös fyysistä kokousta pitämättä kuten AOYL 7:3 kohdassa todetaan. – Edustamani yhdistyksellä eli Kiinteistöliitto Uusimaalla on jäsentaloyhtiöidensä hallituksen jäsenille erilaisia koulutusja neuvontatilaisuuksia. – Oman kokemukseni mukaan halukkaita hallituksen puheenjohtajiksi on kohtalaisesti. – Kaikkia hallituksen päätöksiä ei kuitenkaan sen sijaan tarvitse viestiä osakkaille, toteaa Sarekoski. – Sähköpostiviestintä on tätä päivää, tällaiset täsmäpäätökset ilman fyysistä kokoustamista ovat yleistyneet. – Toki puheenjohtaja voi joutua yksinkin vastuuseen, jos hän on esimerkiksi ylittänyt toimivaltuutensa. Jos vuoden aikana hallituksen ainoa viesti osakkaille on lakisääteinen varsinaisen yhtiökokouksen kutsu, voi tiedottamisessa määrällisesti olla parannettavaa. Hallitus toimii valmistelevana ja täytäntöönpanevana elimenä ja käyttää itsenäistä päätösvaltaa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Käytännössä siis asunto-osakeyhtiön ylin päättävä toimielin on yhtiökokous. Asunto-osakeyhtiölaissa säädetään taloyhtiön johdon eli hallituksen ja isännöitsijän vastuusta. Sarekosken mukaan hallituksen kannattaa määritellä puheenjohtajan päätöksenteon rajat: – Kannattaa kirjata, mihin puheenjohtajalla on valtuudet yksin ja/tai yhdessä isännöitsijän kanssa. Ratkaisuun ilman kokousta Tärkeää on tietää etukäteen, miten kiireelliset päätöstilanteet taloyhtiössä hoidetaan. Viime mainittu vaatii kaikkien allekirjoituksen. Viime aikoina on puhuttu taloyhtiöiden puheenjohtajien epä kiitollisesta työstä, sillä korvausvastuukin on mahdollinen. Yleistoimivalta Yhtiökokouksella on asuntoosakeyhtiössä niin sanottu yleistoimivalta. – Koulutus tai kouluttautuminen muun muassa erilaisin kurssein ja ammattikirjallisuutta seuraamalla on tärkeää. Yhtiökokous päättää tärkeimmistä asioista, kuten yhtiövastikkeista, hallituksen jäsenten valinnasta jne. Puheenjohtajan tehtävässä tarvitaan Katriina Sarekosken mukaan myös pitkän tähtäimen osaamista. Hallituksen puheenjohtajan vastuu ei lähtökohtaisesti ole sen ankarampaa kuin hallituksen rivijäsenenkään vastuu. Myös Kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinko järjestää erilaisia kursseja esimerkiksi asunto-osakeyhtiölain tulkinnasta ja hallitustyöskentelystä. AVUX. Ennen kaikkea sähköposti sopii hyvin myös hallituksen sisäiseen tiedottamiseen
– Merkittävä osa yhtiömme toimintaa on oma tuotanto. – Väkeä oli tarpeeksi. Kävijöiden kokonaismäärä kohosi lopulta lähes 2000:een. Laajemminkin taloyhtiön hallituksen rooli kiinnosti, arvioi Ritala. – Salijako ei vain tällä kertaa onnistunut nappiin. Valmistamme itse kaikki muut pesulan koneet, laitteet ja kalusteet paitsi pesukoneet ja lingot. Niissä salijako ei ehkä ollut onnistunut, arvioi Eero Ritala. Ennakkoilmoittautuneita taisi olla noin 1500. Taloyhtiö 2015 -tapahtuma sai myös jonkin verran kritiikkiä. – Tällaiset esitelmät olivat varsin konkreettisia taloyhtiön hallituksen puheenjohtajasta näkökulmasta. Kävijöitä riitti, salijako ei toiminut etukäteen tiedustella, mihin aiheisiin on eniten mielenkiintoa. Tarjoam me myös kokonaisratkaisuja. Yhä useampi taloyhtiö haluaa talopesulan. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! Asiakkaanamme et maksa liikaa! Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Kun sisäilmalla on merkitystä. Näyttelyalue oli tarpeeksi suuri. – Esimerkiksi seminaariesitelmä ”Yhtiökokouksen puheenjohtaja – kuinka johtaa kokousta” oli täpötäynnä. Talpet-Talopesula on erikoistunut pesulakoneiden ja kuivauslaitteiden valmistukseen ja markkinointiin Suomessa ja lähialueilla. Kritiikistä huolimatta Eero Ritala piti tapahtumaa kokonaisuutena hyödyllisenä. Olisi voinut Tapahtuman näyttelyalue oli tarpeeksi suuri, kertoi Jorma Hyrske. Yhtä täyttä oli Kiinteistöliitto Uusimaan lakimiehen Katriina Sarekosken esitelmässä otsikolla ”Puheenjohtajana hallituksessa – rooli ja vastuut”. – Taloyhtiö 2015 -tapahtuman kohderyhmä on oli meille juuri oikea. Edes seisomapaikkoja ei ollut, osa väestä jäi käytävän puolelle. www.suodatinkeskus.com. Näyttelyalueelle kiitosta Talpet Oy:n markkinointipäällikkö Jorma Hyrske piti tapahtumaa onnistuneena. – Taloyhtiön puheenjohtajuutta käsitelleet avainluennot olisivat saaneet olla suuremmissa saleissa, arvioi tamperelainen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Eero Ritala. Yleensä ei haluta kuitenkaan kovin suurta pesulaa. Toki myös esimerkiksi vakuutusasiat ovat tärkeitä, mutta ehkä niiden esittämiseen olisi pienempi sali olisi riittänyt. Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. Vuokrataloyhtiöihin talo pesula kuuluu lähes aina. Toisaalta vakuutusasioita käsittelevässä seminaariesitelmässä oli runsaasti tilaa. 71 – Kysyntää oli varsinkin taloyhtiön puheenjohtajuutta käsitelleissä esitelmissä. – Kysyntää oli siis varsinkin taloyhtiön puheenjohtajuutta käsitelleissä esitelmissä. Uskon että saimme viestiämme perille, korosti Hyrske
Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevassa MAL-aiesopimuksessa asetettuja tavoitteita niin asuntotuotannon kuin tonttitarjonnan osalta oli onnistuttu toteuttamaan noin 90-prosenttisesti sopimuskauden puoliväliin mennessä. – Mainitut tavoitteet liittyvät ensisijaisesti Helsingin seudulle, jossa asuntotilanne on heikoin; valtaosassa Suomea asuntotilanne on huomattavasti parempi ja kustannustaso kohtuullisempi. Tekemistä riittää edelleen, etenkin kun Helsingin. 72 Heikko talouskehitys on varjostanut asuntopolitiikkaa kuluneella hallituskaudella Asuntopolitiikan suuret linjat ovat kohdallaan Asuntopolitiikassa keskityttiin menneen hallituskauden aikana erityisesti asuntotuotannon lisäämiseen ja erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asumisolojen parantamiseen. Huono talouskehitys on kuitenkin vaikuttanut merkittävästi asuntojen rakentamiseen. Etenkin omakotitalojen rakentamismäärät ovat romahtaneet. Päättyneellä hallituskaudella asuntopolitiikassa pyrittiin siihen, että kaikki Suomen kaupungit ja niiden eri asuinalueet säilyisivät tasapuolisesti viihtyisinä, turvallisina ja vetovoimaisina asuinpaikkoina. Asunnottomuuden vähentämisessä on kuitenkin onnistuttu. Seudun asuntotarjonnan vaje on kuitenkin edelleen suuri ja muutokset vaikuttavat hitaasti, eikä asumisen kustannuksia voi sanoa kohtuullisiksi. Suurimmat ongelmat pääkaupunkiseudulla Asuntopoliittisen toimenpideohjelman linjauksissa vuosille 2012–2015 pyrittiin takaamaan Suomeen riittävä asuntotuotanto, riittävä tonttitarjonta asuntotuotantoa varten ja sujuvat kaavoitusprosessit asuntojen tuotannon tueksi. Kasvukeskuksissa on valtion tukien avulla pyritty edistämään kohtuuhintaista asuntotarjontaa ja tasapainottamaan asuntomarkkinoita kysyntää vastaavaksi. Lisäksi asuntopolitiikalla on pyritty edistämään asumisen kohtuullisia kustannuksia. Kolmivuotisessa asuinalueiden kehittämisohjelmassa 2013–2015 haetaan poikkihallinnollisia toimia, joilla voidaan ehkäistä kaupunkien tai niiden asuinalueiden eriytymistä ja luoda viihtyisiä, osallistavia ja kiinnostavia asuinympäristöjä
73 Rahoitusylitarkastaja Timo Tähtinen ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolta toteaa, että heikko talouskehitys on ollut tärkein yksittäinen vaikuttaja kuluneen hallituskauden asuntopolitiikassa. Asuntorakentaminen on suorastaan romahtanut: asuntoaloitukset ovat pudonneet vuositasolla noin 34000 asunnosta lähelle 24000 asuntoa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan uusia kerrostaloasuntoja valmistui vuonna 2013 noin 16 000, joista 43 prosenttia oli vuokra-asuntoina vuoden 2013 lopussa. Tilasto: Tilastokeskus, asunnot ja asuinolot 2013, yleiskatsaus. Samalla asuntorakentamisen tukia on kehitetty hallituskauden aikana, mikä on osaltaan yhdessä suhdannekehityksen kanssa mahdollistanut sen, että valtion tukeman asuntotuotannon määrä on noussut ja sen osuus koko asuntorakentamisesta on jo lähellä kolmasosaa, Tähtinen täsmentää.. Kuvio 1. Uusista kerrostaloasunnoista oli asumisoikeusasuntoja 6 prosenttia ja loput asunnoista olivat omistusasuntoja (23 %) tai vielä tyhjillään (28 %). Heikko talouskehitys varjostaa asuntopolitiikkaa Tähtinen toteaa, että heikko talouskehitys on ollut kuluneen hallituskauden tärkein yksittäinen vaikuttaja asuntopolitiikan kentällä. Vuonna 2013 valmistuneiden kerrostaloasuntojen hallintaperuste vuoden lopussa (%) seudun väestö kasvaa vauhdilla, selventää rahoitusylitarkastaja Timo Tähtinen ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolta. Kuva: Fotolafka. – Toisaalta kiinnostus vapaarahoitteiseen vuokra-asuntosijoittamiseen ja –rakentamiseen on lisääntynyt merkittävästi
– Lisäksi asuntopolitiikan tulisi olla pitkäjänteistä ja tukijärjestelmiin ja tukipolitiikkaan tehtävät muutokset olisi toteutettava asteittain, jotta asuntomarkkinat, alan toimijat ja yksittäiset kotitaloudet ehtivät sopeutua niihin, Timo Tähtinen toteaa. Myös laitoshoidon kustannuksia vähennetään, kun siirrytään räätälöityihin ja kuntouttaviin asumismuotoihin. Asumiseen satsaamisella on näin ollen saavutettavissa laajoja hyötyjä ja toiveena onkin, että asuntopolitiikka nähdään laajassa kontekstissa. m3, liukuva vuosisumma Uudisrakentamisen volyymi-indeki 2005=100, trendi. Hankeryhmän raportissa on nostettu esille kehittämistarpeita useilta eri osa-alueilta. Tämä määrällinen tavoite jopa ylitettiin. Tilasto: Tilastokeskus, rakennusja asuntotuotanto -tilasto järjestelmien sisällä. Tilasto: Tilastokeskus, rakennusja asuntotuotanto -tilasto Vuoden 2014 lokakuussa käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni 19 prosenttia vuodentakaisesta. Asuntopoliittisen toimenpideohjelman hankeryhmän sihteeri Tommi Laanti totesi raportin julkistamistilaisuudessa, että asuntopolitiikan uudistustarpeet koskevat lähinnä yksityiskohtia Asuntorakentaminen on romahtanut. Ympäristöministeriön verkkosivuilla kerrotaan, että pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma PAAVO vuosille 2012–2015 jatkaa ohjelman edellistä kautta, joka päättyi vuonna 2011. Ohjelman ensimmäisen vaiheen tavoitteena oli puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus lisäämällä 1250 asuntoa ja tukiasuntoa pitkäaikaisasunnottomille. Kaisa-Liisa Ikonen Myönnetyt rakennusluvat, milj. Tulos harmitti useita tahoja: muun muassa SATOn edustaja Tuula Entelä totesi raportin julkistamistilaisuuden puheenvuorossaan, että asumisen lainsäädännön kokonaisuudistus olisi välttämätöntä tehdä. Timo Tähtinen kertoo, että tukija verojärjestelmien arvioinnissa hyödynnettiin niin erillisiä kirjallisuuskatsauksia kuin hankeryhmän laajaa asiantuntemustakin. – Pääjohtopäätös oli, että asuntopolitiikan suuret linjat ovat kohdallaan, mutta kehitettävää löytyy kyllä, jotta kokonaisuus toimisi nykyistä paremmin. Yksi tärkeä kohderyhmä ovat ikääntyneet: – Ikääntyneiden asumisen kehittäminen vaikuttaa paitsi ikääntyneiden elämänlaatuun, myös julkisen talouden tasapainoon. Asuinrakentamisen volyymi väheni samaan aikaan 17,4 prosenttia. Ratkaisevassa asemassa tuotannon aikaan saamisessa ovat aktiivinen maapolitiikka ja riittävä tonttitarjonta. Tulevalla hallituskaudella asuntopolitiikassa keskitytään kotitalouksien asumisen lisäksi seutujen kilpailukyvyn, työmarkkinoiden ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen. Tukija verojärjestelmiin ei ole luvassa muutoksia Asuntopoliittisen toimenpideohjelman puitteissa on valmistunut asumisen tukija verojärjestelmien arviointi -raportti, jonka julkistamistilaisuudessa todettiin, että tukija verojärjestelmät ovat pääpiirteittäin toimivia, eikä niihin tarvitse tehdä suuria muutoksia. Tilastokeskuksen rakennusja asuntotuotantotilaston mukaan rakennuslupia myönnettiin viime vuoden lokakuussa yhteensä 1,9 miljoonalle kuutiometrille, joka on 30 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asunnottomuuden vähentäminen on paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti kannattavaa: esimerkiksi asunnottomuutta ennaltaehkäisevällä asumisneuvonnalla vähennetään häätöjen ja vuokravelkojen aiheuttamia kustannuksia. 74 Asunnottomuusongelma helpottaa Asunnottomuuden vähentämisessä ollaan kuitenkin onnistuttu jopa kansainvälisillä mittareilla tarkasteltuna
Keskustan voitto eduskuntavaaleissa ennustaa sitä, että maakuntaliittojen rooli tulee kasvamaan. Selvityssotkuja ja erimielisyyksiä Työryhmä laati esiselvityksen, jossa esitettiin kolmea kuntaliitosmallia pääkaupunkiseudulle. Työryhmä uskoi, että pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymisellä ja seutuhallinnolla koko Helsingin seudun kuntien välinen asetelma maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyen yhtenäistyisi, ja että seudun asuntomarkkinoiden toimintaedellytykset kokonaisuutena parantuisivat. Nyt tilanteessa ollaan päädytty lähtöruutuun joka suhteessa, ja tulevan hallituksen tehtävänä on purkaa aikaansaatu vyyhti. Toisin kävi, alkuvuodesta 2013 laadittu esiselvitys pääkaupunkiseudun maankäytöstä ja metEspoo halusi kehittää pääkaupunkiseudun maankäyttöä metropolihallinnon kautta.. Pääkaupunkiseudun kunnat eivät yksimielisesti lämminneetkään ajatukselle kuntaliitoksista. Ehdotus aikaan todellisen poliittisen sotkun. 75 Maakuntien rooli tulee vaalituloksen myötä kasvamaan ropolialueen kehittämisestä ei johtanut mihinkään. Valtiovarainministeriön työryhmä lähti edellisellä hallituskaudella ajamaan pääkaupunkiseudun kehitystä kuntaliitosten muodossa. Elokuussa 2013 hallitus päätyi rakenneuudistuspaketissaan ratkaisuun, jossa pääkaupunkiseutu välttyy pakkoliitoksilta, mutta saa Kuntaliitokset, metropolihallinto ja Sote-uudistus kaatuivat erimielisyyksiin Edellisellä hallituskaudella pääkaupunkiseutu ajautui kuntaliitos-metropolihallinto -kysymyksissä umpikujaan. Sotkua lisäsi Sote-uudistus, joka sekin kaatui erimielisyyksiin
Keski-Uudenmaan kunnanjohtajat ehdottivat Suomen suurinta kuntaliitosta, jossa Helsinki ajoi voimallisesti kuntaliitoksia, suurkuntamalli visioissaan. Nyt pääkaupunkiseudun kunnat odottavat, mitä uuden hallituksen myötä tapahtuu. Metropolihallinto myös katsottiin osaltaan turhaksi, sillä jo nykyisellään maakuntaliitto huolehtii laaja-alaisesti muun muassa maankäytöstä, liikenteestä, elinkeinopolitiikasta ja ympäristöstä. Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen on vahvasti sitä mieltä, että uusi, keskustajohtoinen hallitus tulee vahvistamaan maakuntaliittojen asemaa. 76 tumaan. Lukuisten selvitysten jälkeen olemme lähtökuopissa. Koko pakka uusiksi Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen kertoo, kuinka sekavassa ja riitaisassakin tilanteessa ollaan nyt eduskuntavaalien myötä palattu lähtöruutuun. Kuntaliitoksia pääkaupunkiseudulla tuskin syntyy, sillä kaikki kunnat odottavat nyt, mitä uuden hallituksen myötä tulee tapahmahdollisesti yhteisen metropolihallinnon, eli uuden seutuportaan hallinnon pääkaupunkiseudulle. Suunnitelmat eivät toteutuneet, vaan kuntaliitoskysymys ajautui riitaisaan sotkuun. Espoo käynnisti kuitenkin omat, esiselvityksestä poikkeavat selvityksensä, jossa tarkasteltiin Vihdin ja Kirkkonummen liittymistä Espoon ja Kauniaisten kuntiin. Osa kunnista koki mahdollisen metropolihallinnon uhkaavan pienten toimijoiden asemaa ja päätösvaltaa. Ehdotus oli täydellinen vastaisku Helsingin suunnitelmille. On selvää, että tarve pääkaupunkiseudun yhteistyön tiivistämisek. Esiselvitystä seuranneessa kuntien kuulemisaiheessa KeskiUudenmaan kunnat esittivätkin koko pakkaa horjuttaneen ehdotuksen. Metropolihallinnosta tuskin kannattaa puhua enää lainkaan, Mäkinen toteaa. – Uskon, että keskustan vaalivoitto ennakoi sitä, että maakuntaliitot tulevat kasvattamaan voimakkaasti merkitystään. Ely-keskusten rooli ja toisaalta, mikä on maakuntien rooli. Kuvakulma on vaalien jälkeen muuttunut, metropolihallinnosta ei kannata enää puhua. Mäkisen mukaan tulevat hallitusneuvottelut määrittävät, mitä tulevaisuuden kunnilla tehdään, mikä on valtion aluehallinnon, kuten Aluehallintovirastojen ja muodostettavaan suurkuntaan liittyisivät Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi, Mäntsälä, Sipoo ja Pornainen. – Koko tilanne on täysin nollattu. Helsinki ajoi edelleen tahollaan voimalla suurkuntamallia, jossa Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen olisivat yhdistyneet. Espoo ei ollut ratkaisusta kiinnostunut, vaan näki metropolihallinnon ja metropolikaavan ratkaisuna pääkaupunkiseudun maankäyttöön, kuntaliitosten sijaan
Hämeen Laaturemonttiin voi luottaa: Lue asiakastarinoitamme ja pyydä tarjous: laaturemontti.fi Soita 03 3398 6722 9000 ja rapiat toteutettua kattoremonttia 97 % taloyhtiöasiakkaistamme suosittelee! 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1+1 1 toimittaja ja 1 lasku, vasta kun työ on tehty. Se on Mäkisen mukaan varmaa, että Sote-uudistus tulee. – Mielestäni oikea tie menestykseen on kilpailu. Kun kunnat vertaavat itseään toisiin kuntiin ja tavoittelevat hyviä yrityksiä ja pyrkivät parhaisiin mahdollisiin olosuhteisiin ja houkuttelevuuteen, syntyy kilpailua ja sen myötä tulosta. Tämä loisi aidon kilpailutilanteen, jossa julkinen sektori ei voisi jäädä nykyiseen tapaan lepäämään laakereillaan. Mielestäni kysymyksiä ratkomaan tarvitaan parlamentaarinen päätäntäelin, työryhmä, joka kykenee tarkastelemaan tilannetta kokonaisuutena aikaisemman kädenväännön sijaan, Tapani Mäkinen sanoo. – Sote-kysymyksiin ottaisin mallia Ruotsin maakuntapohjaisesta mallista, jossa käytössä ovat palvelusetelit. Kaikki riippuu nyt siitä, lähtevätkö demarit hallitukseen. Sote-uudistus tuo oman lisänsä soppaan Kuntaliitosvyyhdin ja metropolihallinnon sotkua kuntakentällä lisäsi Sote-uudistusehdotus. – Uudistuksen jatkovalmistelut ja ratkaisut siirtyivät nyt uudelle hallitukselle. Eräs kysymys on sekin, tuleeko uudistus koskemaan koko Suomea, vaan esimerkiksi ainoastaan Uuttamaata. 77 kunnalla tai kuntayhtymällä. Helsinki Tampere Turku Oulu Pori. Kaavoituskysymykset olisi parasta jättää maakuntaliiton asiaksi, Lehti sanoo. Tärkeintä kuitenkin on viimein löytää yhteinen näkemys asioihin, Mäkinen pohtii. Metropolihallinnosta tehdyt myönteiset päätökset eivät hallituksen vaihtuessa enää vaikuta. Eero Lehden mielestä aikaisempi Sote-uudistusehdotus haukkasi kenties liian suuren palan yhdistäessään sekä sosiaaliettä terveyspalvelut. Lehden mukaan maankäytön kysymyksiä ratkomaan tarvitaan asiantuntijoista koostuva ryhmä, sillä poliitikon pyrkivät aina tekemään kompromisseja. Siinä sosiaalija terveyspalveluiden järjestäminen ja tuottaminen ehdotettiin erotettaviksi toisistaan. On aika käynnistää syvälliset pohdinnat sitä, mistä menestys todellisuudessa kumpuaa. Palvelujen tuottamisvastuu olisi puolestaan Vantaalla ei kuntaliitosselvityksiä ehditty aloittaa. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta, sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä viidelle sosiaalija terveysalueelle eli Sote-alueelle. – Ei kuitenkaan vielä tiedetä, missä muodossaan Sote-uudistus toteutuu ja kuinka se kytkeytyy tulevaisuuden maakuntahallintoon. Koko maan kattavan uudistuksen sijaan tulisi edetä pohjoisesta etelään, alue kerrallaan. Tuula Kolehmainen si on edelleen olemassa, mutta keinot siihen ratkeavat kuitenkin vasta tulevaisuudessa. Niiden myötä asiakas voi valita palveluja myös yksityiseltä sektorilta. Mikäli lähtevät, voi uudistusten saavuttaminen olla miltei mahdotonta, Lehti toteaa. Sote-alueen kuntayhtymä vastaisi siitä, että sen alueella asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Keravan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja, Eero Lehti katsoo, että vanha kuntaliitosten ja väliportaan hallinnon tie on kuljettu loppuun
78 Muualla maassa hinnat nousseet vähemmän tai jopa laskeneet Asuntojen hintakehityksessä Helsinki on oma lukunsa Asuntokaupat ovat määrällisesti laskeneet Uudellamaalla ja koko Suomessa hieman viime vuodesta. Asuntotuotanto ei vastaa kysyntää, ja siksi hinnat ovat osin karkaamassa tavallisen palkansaajan käsistä.. Helsinki on monella mittarilla tarkasteltuna oma lukunsa mitä tulee esimerkiksi asuntojen hintoihin
Hintajohtajana jatkaa Helsinki, missä myös neliöhintojen suhde kotitalouden keskimääräisiin käytettävissä oleviin tuloihin on kasvanut noin 1,5 prosenttiyksikköä vuoden 2009 jälkeen. 79 Vanhojen osakehuoneistojen velattomat neliöhinnat olivat maaliskuussa Tampereella 2282 euroa. Uudisasunnoista jopa yli kolmasosa on sijoittajilla. Helsingissä asuntojen hintaan vaikuttavat oleellisesti tonttimaan kalleus sekä kaavoitusmääräysten tiukkuus. topulaa ja tuo uusia rahoitusratkaisuja asunto-ongelmien ratkaisemiseksi. Sijoittajien osuus on kasvanut asuntomarkkinoilla, koska entistä harvemmalla kotitaloudella on varaa ostaa oma asunto. Hintojen nousu ei voi jatkua loputtomiin, koska se enää houkuttele asunnon ostoon. Positiivista on, että asuntosijoittamisen monipuolistuminen lisäatarjontaa, helpottaa kasvukeskusten vuokra-asunMuuttoliike tuo Helsinkiin lisää väkeä, mutta asuntojen hinnat ovat karkaamassa tavallisen palkansaajan käsistä. Pieniä asuntoja on tarjolla hyvin huonosti, mikä johtuu osin nykyisistä kaavoitusmääräyksistä. – Rahastojen vaikutus asuntomarkkinoihin on kahdensuuntaista. Matala korkotaso ja nopeasti kohonneet vuokrat ovat lisänneet asuntosijoittamisen suosiota. Pellervon Taloustutkimus PTT ry:stä. Esimerkiksi Turussa, Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa hintakehitys on alaspäin. Tulijoita olisi, mutta yksiöitä on niukalti. Sijoittajien mielenkiinto kohdistuu vain osaan asuntokannasta, joten tämä osaltaan lisää hintakehityksen eroja sekä alueiden välillä että alueiden sisällä. Asuntojen tuotantohintoja on vaikea selvittää, koska ne kuuluvat osin rakennusliikkeiden liikesalaisuuksiin, sanoo tutkimusjohtaja Markus Lahtinen Helsinkiläinen maksaa kuukaudessa asumismenoja, lainan lyhennyksiä ja korkoja, keskimäärin 1350 euroa, mikä on kolmisensataa euroa enemmän kun mitä espoolainen maksaa. – Toisaalta helsinkiläisen tulotaso on hieman korkeampi. Asuntojen hinnat ovat suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Jossakin vaiheessa tämä kehitys väistämättä katkeaa. Negatiivista on tiettyjen segmenttien esimerkiksi yksiöiden ja kaksioiden kaupan ylikuumentuminen, epävarmuus asuntotuotannon jatkuvuudesta vuosina 2015 tai 2016, sanoo Lahtinen Helsinkiläinen asuu kalliisti Lahtisen mukaan asuntojen hinnat ovat maan suurissa kaupungeissa nousseet selvästi vähemmän kuin Helsingissä. Omakotija rivitalojen hinnat ovat pudonneet kaikkialla ja kerrostaloasunnotkin ovat painuneet miinukselle. Sijoittamisen merkitystä on entisestään kasvattanut asuntomarkkinoille sijoittavien rahastojen kasvu. Sijoittajia kiinnostavat erityisesti pienet asunnot hyvällä sijainnilla. Hintakehitys on hyvin eriytynyt, Helsinki on tässä suhteessa aivan oma lukunsa myös muu pääkaupunkiseutu huomioon ottaen. Helsingissä tulokehitystä nopeampaa hintakehitystä pitää yllä ikääntyvien henkilöiden hakeutuminen lähelle palveluja. Hintakehitys on kuitenkin kovasti vaihteleva. Sijoittajien rooli kasvanut – Myös sijoittajien rooli on kasvanut. Tamperelainen selviää viitisensataa euroa helsinkiläistä halvemmalla. Asuntojen uudistuotanto on pahasti miinuksella koko maassa. Hintakehitys onkin ollut Helsingissä nopeinta yksiöissä sekä keskeisissä sijainneissa. Helsinkiläinen maksaa kuukaudessa asumismenoja, lainan lyhennyksiä ja korkoja, keskimäärin 1350 euroa, mikä on kolmisensataa euroa enemmän kun mitä espoolainen maksaa. – Helsinginkään hintakehitys ei voi pitkällä aikavälillä loputtomasti erkaantua tulojen määrittämästä tasosta. Helsingissä asuntojen hinnat nousevat enemmän kuin ihmisten tulot. Muissa suurissa kaupungeissa asumismenot ovat laskeneet
Esimerkiksi autotallin rakentaminen voi merkitä isoakin nousua neliöhintoihin, samoin tiukat esteettömyysvaatimukset nostavat uudiskohteiden neliöhintoja. Maapohja ja verot painavat neliöhinnoissa Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarisen mukaan maapohjan kustannukset ja verot muodostavat suuren osan kerrostaloasuntojen neliöhinnoista. Kiinteistö voisi olla esimerkiksi osin esteetön, sanoo Pakarinen. Erityisesti kehyskuntien tilanne on huomionarvoinen.Asunnon arvo ei kuitenkaan nouse samalla tavoin kuin 10-15 vuotta sitten. Helsinkiläisellä on puolestaan rahaa, kun lapset ovat muuttaneet pois, jolloin taas tarve kuluttamiseen vähenee. YIT on laskenut, että 4750 euron neliöhinnassa on 1250 euroa kaavamääräysten aiheuttamaa rasitusta. Kaavamääräysten takia neliöhinta voi nousta sadoilla euroilla. Julkisivuvaatimusket voivat lisätä asunnon hintaan 200 euroa per neliö. Urakoitsijoiden kate on 4-5 prosenttia. Esimerkiksi esteettömyysvaatimukset ja väestönsuojien rakentamisvelvollisuus ovat Suomessa kovia verrattuna muihin maihin. – Maapohja ja verot vastaavat noin 40-60 prosenttia neliöhinnasta. Asunnon hinnasta tonttija maankäyttömaksut vaihtelevat paikkakunnittain 10-30 prosentin välillä, rakennuttamisen osuus on noin 10 prosenttia, rakentamisen, työn ja materiaalien osuus 35 prosenttia ja verojen 30 prosenttia.. – Pankit eivät jaa rahaa hövelisti ja helsinkiläinenkin saa asuntovelkansa maksettua. Esimerkiksi Helsingissä rakennusoikeuden hinta voi olla 1 800 euroa neliöltä ja Tampereella vastaavasti lähes 1 000 euroa vähemmän. Jos asunnossa on 40 neliötä ja paikoitusnormi on 0,8 autopaikkaa per asunto, autopaikan toteutuskustannus on 40 000 euroa, mikä tarkoittaa 800 euroa per asuinneliö lisähintaa. Noin 100 000 euron asunnossa on 40 000 euroa veroja ja veroluontoisia maksuja. – Asuntorakentamisen kustannusten hillitsemiseksi tonttitarjonnan ongelmiin pitäisi puuttua, kaavoitusta pitäisi nopeuttaa ja turhat määräykset poistaa. –Kustannuksia säätelevät muun muassa turvallisuus, esteettömyys, energiatehokkuus, äänimääräykset, julkisivut yhteistilat, tontinluovutusehdot ja maankäyttökorvaukset esimerkiksi keskipinta-alavaatimukset. Rakentamiskustannukset ovat joka puolella maata samaa luokkaa, mutta rakennusoikeudesta johtuvat kustannukset vaihtelevat suuresti alueittain. Helsinkiläinen joutuu säästämään kun lapset ovat pieniä, vaikka tuolloin juuri kulutustarve on suurimmillaan. Tässä eivät ole mukana vielä verot. Kasvukeskuksissa maapohjan hinta vaihtelee suuresti. Kotitalouksien velkaantuminen keskittyy tietyille alueille, mutta velan suhde tuloihin on merkittävän korkea vain muutamilla alueilla. 80 kun muualla. Asunnon hinnasta tonttija maankäyttömaksut vaihtelevat paikkakunnittain 10-30 prosentin välillä, rakennuttamisen osuus on noin 10 prosenttia, rakentamisen, työn ja materiaalien osuus 35 prosenttia ja verojen 30 prosenttia. Kaavoitus on pullonkaula Pakarisen mukaan hintatasoa voitaisiin laskea lisäämällä kaavoitusta ja tonttitarjontaa sekä tinkimällä kaavoitusmääräyksistä. Lahtisen mukaan kyse ei ole varsinaisesta hintakuplasta. –Esimerkiksi maantasossa autopaikka maksaa 8000 euroa ja pihakannen alla 20 000 euroa
Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,9 prosenttia, kun taas muualla maassa hinnat nousivat 5,0 prosenttia. Vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat laskivat koko maassa 1,1 prosenttia. Uusien osakeasuntojen tiedot perustuvat suurimpien rakennuttajien ja kiinteistönvälittäjien kauppahintatietoihin. Ennakkotiedot sisältävät kaksi kolmasosaa vanhojen kerrosja rivitaloasuntojen kaupoista. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 0,3 prosenttia ja muualla maassa 1,8 prosenttia. 81 Vanhojen osakehuoneistojen hinnat laskussa Ennakkotietojen mukaan vuoden 2015 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Uusien osakeasuntojen keskineliöhinta oli koko maassa 3 532 euroa, pääkaupunkiseudulla 4 803 euroa ja muualla maassa 3 084 euroa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,6 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 1,0 prosenttia. Uusien kerrostaloasuntojen velattomat neliöhinnat olivat pääkaupunkiseudulla 3921 Etelä-Suomessa 3605 ja PohjoisSuomessa 3054. Vanhojen osakehuoneistojen velattomat neliöhinnat olivat maaliskuussa pääkaupunkiseudulla 3629 euroa neliöltä ja Helsingissä 4076 Tampereella 2282 ja Oulussa 1748. Vanhojen kerrostaloasuntojen velattomat neliöhinnat olivt pääkaupunkisudulla 3872, Helsingissä 4332, Tampereella 2306 ja Oulussa 1770. Tammi-maaliskuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2 256 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 551 euroa ja muualla maassa 1 675 euroa. Vuoden 2014 vastaavaan ajankohtaan verrattuna uusien osakeasuntojen hinnat nousivat koko maassa 2,7 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus Juhani Karvonen Tammi-maaliskuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2 256 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 551 euroa ja muualla maassa 1 675 euroa.. Vanhojen osakeasuntojen tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta osakeasuntojen hintatilastosta, joka perustuu verohallinnon aineistoon. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 3,0 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat nousivat 6,0 prosenttia. Uusien kerrosja rivitaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa 2,8 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna
Korjausrakentamisessa epävarmaa kasvua Korjaushankkeita omaavien yhtiöiden osuus on nyt yhtä suuri kuin keväällä 2014. Korjausrakentaminen koskettaa noin kahta kolmasosaa taloyhtiöistä keväällä 2015. Korjausrakentamisen kasvunäkymät ovat kuitenkin maltilliset, kasvuodotuksia on lähinnä pääkaupunkiseudulla. Kevään 2015 korjausrakentamisbarometri: 82 Korjausrakentaminen on tuoreen korjausrakentamisbarometrin perusteella edelleen vilkasta. Korjausrakentamisen ilmapuntarimittarissa kasvua on kuluvalle vuodelle lähinnä pääkaupunkiseudulla. Korjausrakentamiseen ei kuitenkaan voida ennakoida voimakasta kasvua, sillä odotuksissa on heijastumaa talouden huonoista näkymistä. Kuluvan vuoden saldoluku on koko Suomen kohdalla -1, kun lukema syksyllä
Vastaajista enää 22 prosenttia odottaa ehtojen heikentymistä. Nyt mediaani oli vastaajien keskuudessa 1,5 prosenttiyksikköä, kun syksyllä taso oli 1,6 prosenttiyksikköä. Taloyhtiön strategia (tahtotila), joka toimisi taloyhtiön ohjenuorana myös energiatehokkuutta edistettäessä, on käytössä ainoastaan noin 15 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä. Kuluvana vuonna taloyhtiöissä korjataan eniten piharakenteita, putkistoja sekä ovia ja ikkunoita. Rahoitusta saatavilla Korjaushankkeiden rahoitusta on pääsääntöisesti hyvin saatavissa. Putkistoja ja märkätiloja arvioi korjaavan hieman runsaat 20 prosenttia vastanneista. Muutos on merkittävä, sillä syksyllä 2013 tämä osuus oli 29 prosenttia vastaajista. Taloyhtiöissä on kiinnostusta poistoilman lämmön talteenoton toteuttamiseen lämpöpumppuratkaisulla ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Osuus on pysynyt käytännössä ennallaan syksystä 2012. Runsaat 25 prosenttia odottaa korjausrakentamisen määrän kasvua taloyhtiössään, mutta 30 prosenttia odottaa määrän vähentymistä. Lainatarjouksien saatavuus näyttää myös asettuneen uomiinsa. 83 2014 oli +4 ja vuosi sitten +2. Keväällä 2 151 vastaajaa Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tämä käy ilmi tämän kevään lisäkysymyksestä, jossa tiedusteltiin aiheita, joista kaivattaisiin erityisesti lisätietoja. Vastaajista 68 prosenttia odottaa lainaehtojen säilyvän lähiaikoina ennallaan ja 11 prosenttia jopa ehtojen parantumista. Näitä toimenpiteitä on toteutettu noin 30 45 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä. Vastausten perusteella uusiutuvan energian hankkeita on toteutettu yhteensä vain alle kahdeksassa prosentissa vastauksista ja näistä puolet on ollut ilmalämpöpumppujen asennuksia. Näkymä on hivenen vuoden takaista mittausta varovaisempi, sillä kasvua odotti tuolloin 27 ja supistumista 28 prosenttia. Niinpä lainaehtojen kehitysodotusten saldoluku on noussut syksyn 2013 -62:sta kevään 2015 -11:een. Keväällä 2015 olivat erityisteemana energiatehokkuusasiat. Kärkipaikkaa pitävät ilmanvaihdon puhdistus ja säätö, patteriverkoston perussäätö ja termostaattisten patteriventtiilien asentaminen tai uusiminen sekä ikkunoiden ja parvekeovien tiivistäminen. Edelleenkin vain noin kolmessa prosentissa vastauksia merkattiin odotuksiin esteettömyyskorjauksiksi nimetyt korjaustyypit. Märkätilakorjauksissa pieni nousu Kuluvana vuonna taloyhtiöissä korjataan eniten piharakenteita, putkistoja sekä ovia ja ikkunoita. Kasvua oli lähinnä putkistoremonttien osuudessa. Varsinaisten korjaushankkeiden osalta ikkunoiden uusiminen on ollut yleisin energiatehokkuustoimenpide noin 30 prosentin osuudella. Tulevaisuudessa siintävien energiatehokkuustoimenpiteiden osalta tilanne on likipitäen samanlainen kuin keväällä 2014. Hissien kohdalla ylläpitoja korjaustoimia on odotettavissa tulevalla viisivuotisjaksolla hieman alle 10 prosenttiin vastaajayhtiöitä. Myös märkätiloja ja vesikattoja remontoidaan edelleen hyvin yleisesti, runsaassa yhdeksässä prosentissa taloyhtiöitä. Taloyhtiöissä korjataan eniten piharakenteita, putkistoja sekä ovia ja ikkunoita.. Vastausten perusteella kuitenkin näyttää, että suurelle enemmistölle taloyhtiöistä nykyisellä epävarmalla taloustilanteella ei ole vaikutusta suunniteltujen korjausja ylläpitohankkeiden toteutumiselle. Saldoluku muodostetaan vähentämällä kasvua odottavien osuudesta supistumista odottavien osuus. Runsaat 50 prosenttia ilmoittaa kysyneensä lainaa vähintään kolmelta pankilta ja vain yhdeltä pankilta on lainaa kysynyt 26 prosenttia. Perusasioiden lisäksi tarkoituksena olisi parantaa valaistusta ja sen energiatehokkuutta. Korjauslainojen marginaalien mediaani on edelleen hieman kutistunut. Positiivisimmat/ myönteisimmät odotukset ovat pääkaupunkiseudulla ja ItäSuomessa. Rakentamisja hankesuunnitteluvaiheessa olleiden osuus kasvoi hivenen, mutta suunnitteluja tarjousvaiheessa olleiden osuus on hiukan viime vuotta pienempi. Kaikkien näiden osuus oli noin 10 prosenttia tai enemmän barometrin runsaasta 2100 vastauksesta. Korjausrakentaminen koskettaa noin kahta kolmasosaa taloyhtiöistä keväällä 2015. Vastaajina asunto-osakeyhtiöiden hallituksen jäsenet ja isännöitsijät. Barometrillä on vuodesta 2009 selvitetty asuntoosakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Harmillista kuitenkin on, että vain noin 45 prosentissa taloyhtiöitä on käytössä vähintään kuukausitason kulutusseuranta. Kulutusseurannan tulisi olla jokaisen taloyhtiön perustyökalu energianhallinnassa ja suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa. Vain yhdeltä pankilta on saanut miltei 30 prosenttia vastaajista. Taloyhtiöiden hallituksen jäsenistä vain yhdeksän prosenttia raportoi, että lainansaanti korjauksiin on heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana. Lainaehtojen kehitysodotusten yleissävy on hilautumassa kohti neutraalia. Runsaalla kolmanneksella taloyhtiöistä on korjausja ylläpitotarvetta piharakenteissa tulevalla viisivuotiskaudella. Ensi vuoden näkymät epävarmat Vuodelle 2016 näkymät ovat tässä vaiheessa epävarmat. Taloyhtiöistä 65 prosentilla on ollut tänä keväänä jokin korjaushankkeen vaihe hankesuunnittelu-, suunnittelu-, tarjouspyyntötai rakentamisvaihe – käynnissä. Barometriin vastanneista noin 26 prosenttia ennakoi korjauksia ja ylläpitotoimia ikkunoihin ja ulko-oviin, vesikattoon ja julkisivuihin. Osuudet ovat hieman supistuneet viimeisten kahden vuoden aikana. Määrä on sama kuin vuotta aiemmin. Huoneistojen märkätilojen kohdalla on ollut kuitenkin pieni nousu. Keväällä 2015 korjausrakentamisbarometri tavoitti 2 151 vastaajaa. Vastaajista 1 756 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 261 ammattiisännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 134 muuta taloyhtiöiden vastuuhenkilöä. Energia-asioissa perusasioiden äärellä Taloyhtiössä ollaan edelleen kevään 2014 tapaan perusasioiden äärellä energiatehokkuustoimenpiteitä toteutettaessa. Syksystä 2014 muutosta on 18 prosenttiyksikköä
Treenillä uutta LANTIONPOHJALIHAKSET vaikuttavat koko kehon terveyteen Toivo Sukari: Liikemies joogaa ja juoksee Klöntittömän kaurapuuron keittäjä pääsee vaimoksi! AVOKADOA voi tarjota jo puolivuotiaalle Lastenruokahyllyn sijaan vihannesosastolle Luontaisterveys Luonto on parhain parantaja! Sen tietää Suomen kansa vuosisataisella kokemuksella. www.ekoelo.. 6 nroa vuodessa 40€ HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 2/2015 6,40 Meille tulee pentu! Hoito Ravinto Tarvikkeet Kissaagilityssä riittää vauhtia! Kalle pelasti isäntänsä tulipalosta Cornish rexit Onni ja Bonus todellisia mammanpoikia Maatiaiskissojen asialla: Geenit saatava talteen TARJOUSHINTA 5,90 Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. 8 nroa vuodessa 55€ Seniori TERVEYS 3/2015 6,50 5,50 EXTRAHINTA Elämänlaatu koheni kerrasta kuulokojeella BB-Tuulikki elää unelmista Ekokampaaja loihtii turvallisempaa kauneutta Liikunta paras apu nivelrikkoon Sairaus esti Kauniit sanat pitävät Turha pelko ja häpeä pois: Kesäteatterit kutsuvat Senioriterveys Lehden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laajaa alue: suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. 6 nroa vuodessa 38€ sauna3,90 Meidän 1/2013 Kiukaasta lämpöä koko talon lämmitykseen Hermannin saunalla uusi isäntä Saimaan saunaseura kutsuu kaikki saunomaan Muuramen saunakylällä edessä muutto Jämsään Sähkökiukaisiin väriä ja muunneltavuutta 3/2015 7,10 Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Kevät antaa tilaa uuden luomiselle peili Päivi Ilonen: Olemme kaikki lähtöisin valosta Arjen askareet erinomaisia mindfullnessharjoituksia UUSIA PALSTOJA: Kurkistus mielenmaisemaan Kirkkokäynnillä Oman elämän luominen Uupumus auttoi muuttamaan toimintatapoja Rakastamisen ja rakastelun meditaatiota Ilo, rauha ja rakkaus sielun luonnolliset olotilat Sielunpeili Lehti tarjoaa työkaluja sisäisen kasvun tueksi, se avaa polun sisäiseen maailmaasi. Uutuuslehti esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi luoda uutta elämäntapaa. Tilaa lahjaksi tai omaksi iloksesi korkeatasoinen aikakauslehti! KOIRA Meidän 2/2015 6,30 3,90 ERIKOISHINTA Lastenlääkäri: Oma koira allergiselle lapselle! Virosta pelastetut Neera ja Esteri saivat uudet kodit Suomesta Sankarikoira Ara Pentu tulee taloon * Sopeutuminen * Käytöstavat * Tarvikkeet M ON IKÄ YTTÖINEN BORD ERC OL LI E Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. www.kiinteistojaisannointi.. tai puhelimitse 09-2569 108 ja taide TAITEEN PYHIINVAELTAJAT Gallen-Kallelan museon juhlanäyttelyssä Holmin talossa Porvoossa Schillmarkin muotokuvia Kultaketju kulkee suvussa seitsemännessä polvessa NYT 5,50 Antiikki koko laajaalaisuudessaan on lehden sisällössä keskiössä. 8 nroa vuodessa 58€ SUKELTAJAN maailma 2-2015 6,40 Suolapulssi näkyy jo Itämeren syvänteissä Sukellusharrastus apuna: 8-vuotias Sisu-poika pelasti kaverinsa jäistä Harva aloittaa sukeltamisen vasta yli 50-vuotiaana Sukelluskursseilla opitaan ensiapua Salaperäiset merenneidot – tarua vai totta. 6 nroa vuodessa 34€ Antiikki ja taide ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli 2/2015 7,10 Riitta Väisänen suhtautuu iän tuomiin muutoksiin huumorilla B12 -vitamiinin puute uhkaa ikäihmisten terveyttä Onko ravinnossamme liikaa kalkkia. www.talomestari-lehti.. Lehdessä esitellään erilaisia saunoja ympäri maata ja maailmaa. www.hevosmaailma.. 7 nroa vuodessa 43€ Meidän Sauna Lehti keskittyy nimensä mukaisesti meille suomalaisille tärkeään saunaan. www.luontaisterveys-lehti.. Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro www.meidankoira.. 6 nroa vuodessa 38€ Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen Extrahinta 4,90 2/2015 6,70 Paradise Oskar on nyt lauluntekijä Axel Ehnström Eläköön sarvellinen pässi! Tuhkaa luomumaahan! Hengittävä ekotalo EU jarruna koivutisleelle Majoitu maalla! Eviran säännöt suosivat eineksiä ja kiusaavat lähituottajia Ekoelo Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti ja aidosti. www.bodytreeni.. www.sukeltajanmaailma.. 8 nroa vuodessa 56€ PIENTALOASUJAN PIENTALOASUJAN HYÖTYLEHTI NRO 2/2015 IRTONUMERO 6,60 ¤ 4,90 ERIKOISHINTA Ryhmärakentaminen mahdollistaa omakotitalon yhä useammalle PUU pitää pintansa suomalaistalon pinnassa Ekologisessa purkutyössä materiaalit kiertoon Pätevät ammattilaiset rakennusprojektin a ja o Hyvin hoidettu kuivakäymälä haisee vesivessaa vähemmän Talomestari Lehti on vakiinnuttanut asemansa pientalorakentajien, talossaan asuvien ja sitä korjaavien keskuudessa. www.antiikkijataide.. 8 nroa vuodessa 49€ 3 – 2015 7,20 Teräshaulipaukut yhtä tehokkaita kuin lyijyhaulit Ahma syö poromiesten elantoa Pistooleissa jo 30 patruunan lippaita Ylä-Lapissa paras riekkovuosi aikoihin Uusissa haulikoissa Ase&Erä Ase&Erä metsästää aktiivisten lukijoittensa mukana eri puolilla maata, testaa teknisiä välineitä sekä esittelee aseuutuudet ja patruunat. www.meidansauna.. Näyttänyt tietä alalle tuleville ja meneville vuodesta 1983. 6 nroa vuodessa 37€ Hevonen lyyhistyi maaliviivalla 1/15 6,20 Ravivalmentaja menetti rakkaan hevosen ja hyvän työkaverin Ravuri Stora Lasse teurasuhasta oikealla hoidolla uran huipulle Hevosyrittäjän Rami Sivula innostui ratsastamisesta 40-vuotiaana Putoamisen aiheuttama Hevosmaailma Hevonen on on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. 6 nroa vuodessa 35€ Nro 4/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Harva yritys edes visioi rakennusvientiä Pääkaupunkiseudulla yli miljoona neliötä toimistotiloja tyhjillään Maalämpö houkuttelee taloyhtiöitä Kova kilpailu hyvistä kiinteistösijoituskohteista Vantaalle Euroopan suurin puukerrostalo Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistöalan monipuolinen ammattilehti vuodesta 1975. 6 nroa vuodessa 38€ ERIKOISLEHTI kuntosalit painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus harjoittelulla varma hiki vartissa HIITRULLAUS Yksilöllisellä fustralla lihaksisto tasapainoon Painonnosto ei ole vain äijälaji PARIJOOGA – haastavaa ja hauskaa Aktiivisuusranneke Kuntopiirissä karistetaan kilot ja murheet Massan kasvattamiseen ei ole oikopolkuja Extrahinta 5,90 Bodytreeni Kuntosalikävijöiden ja kehonrakentajien peruslehti enemmänkin tietopaketti. Lehdestä löytää tietoa kasvaa ihmisenä kohti tasapainoa. 4 nroa vuodessa 19€. Yli 100 sivua/nro. www.sielunpeili-lehti.. Maamme suurimman kansallisomaisuuden avoin ja riippumaton tiedonvälittäjä. www.senioriterveys.. 10 nroa vuodessa 68€ Voit tilata lehdet: Internetissä, sähköpostilla tilaukset@karprint. Ilpo Salmi tapasi Jacques Cousteaun Monte Carlossa Sukeltajan Maailma Sukeltajan Maailma on harrastajan tietolähde, tekniikan salat avaava, extreme kokemuksista kertova monipuolinen alan lehti. Luontaiset hoidot, luonnon vitamiinit. Sisustamisen extranumerot kahdesti vuodessa. Lämpöä ja läheisyyttä! www.kissafani.. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet. www.asejaera-lehti.
Orastava talousluottamus ei kestä enää uusia kolhuja.. Insinööritoimisto Eskelinen Oy:n mukaantulo vahvistaa erityisesti yksikön sähkösuunnittelun ja -konsultoinnin osaamista. Ostovoiman kasvua hillitsee toisaalta tuloveroprosentin lievä kiristyminen 30,9 prosentista 31,2 prosenttiin. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen muistuttaa käynnistyvien hallitusneuvotteluiden osapuolia kotimaisen kysynnän tärkeydestä. Danfossin uusi lämmönjakokeskus voidaan asentaa seinälle. Se soveltuu patteri-, lattiaja ilmavaihdon lämmitykseen sekä käyttöveden tuottoon. Insinööritoimisto Eskelinen Oy:n muut palvelutuotealueet pysyvät tytäryhtiössä ennallaan. Granlundilla työskentelee yli 500 asiantuntijaa 14 kotimaan toimipisteessä. Uudet Danfoss Micro Plate™ –mikrolevylämmönsiirtimet parantavat ratkaisun energiatehokkuutta jopa kymmenen prosenttia paremmalla lämmönsiirrolla ja 35 prosenttia pienemmällä painehäviöllä perinteisiin siirtimiin verrattuna. Uuden yhtiön tavoitteena on johtava asema Joensuun talousalueen talotekniikkasuunnittelussa ja -konsultoinnissa. 85 Danfossilta seinälle asennettava lämmönjakokeskus Talotekniikan johtava toimija vahvistuu Joensuussa Insinööritoimisto Eskelinen Oy liittyy Granlund-konserniin Granlund Kuopio Oy on hankkinut osake-enemmistön Insinööritoimisto Eskelinen Oy:stä ja siirtää Joensuun liiketoimintansa yritysten yhdessä muodostamaan tytäryhtiöön, Granlund Joensuu Oy:n, joka aloitti toimintansa 1.5.2015. Paikallinen joustava palvelu nyt yhdistettynä Granlundin laajaan osaamiseen tuo meille ja asiakkaillemme paljon uusia kehitysmahdollisuuksia”, kommentoi Taisto Aalto, Insinööritoimisto Eskelinen Oy:n toimitusjohtaja. DSA Wall soveltuu uudisrakennuksiin ja saneerauskohteisiin. Tilaa säästävä ja helposti seinälle kiinnitettävä lämmönjakokeskus DSA Wall on suunniteltu omakoti-, rivija kerrostalojen lämmitykseen. Danfoss on tuonut markkinoille seinälle asennettavan lämmönjakokeskuksen. Insinööritoimisto Eskelinen Oy on vuonna 1980 perustettu sähköja energia-alan suunnitteluja konsultointiyritys. Moduuleista koostuva keskus on helppo koota 1-, 2tai 3-piirisiksi kokonaisuuksiksi. Sen maksimiteho lämmityksessä on 115 kW ja käyttövedessä 230 kW. Kompaktin keskuksen etuna on myös asennusvaiheen lyhyeksi jäävä lämpökatkos, sillä uusi DSA Wall voidaan asentaa paikalleen jo ennen vanhan keskuksen purkamista. Granlund on talotekniikkasuunnittelun, kiinteistö-, energiaja ympäristöasioiden konsultoinnin sekä ohjelmistojen asiantuntijakonserni. – Olemme erittäin tyytyväisiä, että Joensuun johtavat sähköasiantuntijat liittyvät joukkoomme. kiinteistöja energiakonsultointi. Osaamista löytyy niin talonrakennustekniikan, kunnallisteknisen infratekniikan, teollisuustekniikan kuin koneenrakennustuotannon suunnitteluun. Granlund Joensuu Oy tuo Granlund-konsernin koko laajan palveluvalikoiman PohjoisKarjalaan. Liiketoiminta-alueita ovat LVIAja sähkösuunnittelun lisäksi mm. Kohteissa joissa seinäasennus ei ole mahdollista on lisävarusteena saatavissa lattiasennusteline. Myös konsultoinnin ja ohjelmistojen osalta kysyntään pystytään vastaamaan entistä paremmin. Vahvistuminen sähkösuunnittelussa ja -konsultoinnissa antaa parempia mahdollisuuksia kokonaisvaltaisten projektien ja asiakkuuksien hoitamiseen. Kaukolämpöputkisto on asennettavissa vasemmalta tai oikealta ja siirtimet sekä ensiöpuolen putkisto toimitetaan valmiiksi eristettynä. Toiminnan keskiössä on rakennusten energiatehokkuuden edistäminen. Yhtiö on Suomessa talotekniikan johtava toimija (SKOL 2013), joka panostaa voimakkaasti innovaatioja kehitystoimintaan. – Johtava talotekniikkaasiantuntija Granlund oli meille luonteva yhteistyötaho toimintojemme kehittämisessä. Yritys tarjoaa laaja-alaisia sähkösuunnittelun ja -konsultoinnin palveluita. Haluamme toimia pitkäjänteisesti asiakkaan luottoasiantuntijoina ja olla parhaita osaajia omalla sektorillamme, toteaa Jukka Vasara, Granlund Kuopio Oy:n toimitusjohtaja. Ostovoiman kääntymistä plussalle avittaa hidastunut inflaatio. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton arvioissa on huomioitu veroperusteiden muutosten sekä arvioidun ansioja hintakehityksen vaikutukset veroihin ja ostovoimaan. Granlundilla on ollut LVIAsuunnitteluun keskittynyt toimipiste Joensuussa vuodesta 2009 lähtien. – Arvomaailmassamme ja toimintakulttuurissamme on paljon yhteistä. Laskelmassa oletetaan ansioiden nousevan 1,2 prosenttia ja kuluttajahintojen 0,3 prosenttia vuonna 2015. Palkansaajan ostovoima paranee tänä vuonna 0,5 prosenttia Keskituloisen 3 260 euroa kuussa ansaitsevan palkansaajan ostovoiman arvioidaan kasvavan tänä vuonna 0,5 prosenttia. Saneerauskohteissa tilan käyttö on usein ongelma, seinäasenteisena keskus vie vähän tilaa. DSA Wall -lämmönjakokeskuksella (Danfoss automatiikalla varustettuna) on viiden vuoden takuu kaukolämpökäytössä kotimaassa. Uusi yhtiö työllistää lähtötilanteessa yli 20 asiantuntijaa. Lisäksi yrityksen palvelutuotteita ovat sähkötekniikan mittauspalveluiden ja häiriöselvitysten asiantuntijaosaaminen, laaja ATEX-osaaminen sekä rakennuttamisen alikonsultointi ja suunnittelusta riippumaton paikallisvalvonta. Yrityksen toimitusjohtajana aloittaa aiemmin Granlund Joensuun aluetoimiston vetäjänä toiminut DI Anssi Pesonen
Kuitenkin alkuvuoden normaalia leudompi ja sateisempi sää on saanut vesitilanteen korkealle tasolle ja ylläpitää painetta sekä spot-hinnoissa että lähimmillä sähkötuotteilla lyhyellä tähtäimellä. Kampanjalla pyritään myös vaikuttamaan yleisemmin kiinteistöpalvelualan arvostukseen ja tuomaan esiin alan ammattilaisten työn merkitystä meidän jokaisen arkeen. Päästöoikeusmarkkinalla markkinavakausmekanismin (MSR) yksityiskohtien käsittely on jatkunut edelleen vilkkaana. Suurimmat muutokset sähkömarkkinoilla tapahtuivat huhtikuun loppupuolella kun Vattenfall ilmoitti harkitsevansa Ruotsissa kahden ydinvoimalaitoksen aikaistettua sulkemista jo vuosina 20182020 aiemman 2025-suunnitelman mukaan. Remontti & muuttosiivouks et meiltä Lakeuden Emännät siivoaa satojen vuosien kokemuksella Soita Alajärven emännälle M.Bucht p. Spot-hinnoissa painetta ylläpitää myös kesää kohti lämpötilojen nousu. 86 Sähkön hinnassa nousumerkkejä pidemmällä tähtäimellä SKAPAT-ENERGIAPALSTA Sähkön hinnassa on näkyvissä pidemmällä tähtäimellä nousumerkkejä. Näin ollen Suomen aluehintaero toteutui edelliskuuta korkeampana ollen noin 4,8 €/MWh. Samalla alan ammattilaisilta vaaditaan entistä monipuolisempaa osaamista. Kiinteistöpalvelut ovat rakennuksiin ja toimitiloihin liittyviä palveluita kuten esimerkiksi kiinteistöhuoltoa, energianhallintaa, teknisiä palveluita, siivousta ja aulapalveluita. Kiinteistöissä tarvittavat palvelut monimuotoistuvat koko ajan, mikä tuo alalle lisää kasvua. Alan ammatillista koulutusta onkin uudistettu moniosaajuuden mahdollistavaan suuntaan ja näin vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin. Runsaiden sateiden myötä lumitilanne on Norjan korkeimmilla alueilla runsas ja spot-hintojen kannalta lähitulevaisuudessa merkittävässä asemassa on, tuleeko runsaat virtaamat Norjassa laskemaan spot-hinnat alas altaiden täyttyessä. Kampanjan taustalla on Kiinteistötyönantajat ry. – Tutkimusten mukaan nuoret eivät tunne kiinteistöpalvelualaa ja sen tarjoamia uramahdollisuuksia. Alan koulutus kannattaa. Pisararadalla merkittävät vaikutukset työllisyyteen ja maankäyttöön – Pisararata on suuri julkisen talouden investointi. Kiinteistöpalvelualan ammattilaiset pitävät huolen siitä, että kaikki toimii. Pelkästään TE-hallinnon mol.fi-sivulla on tarjolla tällä hetkellä yli 1 000 kiinteistöpalvelualan avointa työpaikkaa eri puolilla maata. Kannanotot ja odotukset ovat saaneet päästöoikeuden hinnan heilumaan ja hinta on liikkunut 7 €/t molemmin puolin. Hyvä vesitilanne pitää lyhyellä tähtäimellä painetta spot-hinnoissa. MSR:n käsittelyä jatketaan kolmikantaneuvotteluissa, joissa pyritään löytämään yhteinen linja asian suhteen ja hinnan heilunnan odotetaan jatkuvan voimakkaana asian käsittelyn myötä. Niin kauan kun on taloja, on töitä, kertoo Kiinteistötyönantajat ry:n toimitusjohtaja Pia Gramén. Investointivaiheen vaikutus kokonaistuotantoon on 1,5 miljardia euroa. Markus Herranen Markus Herranen toimii Energiakolmiolla analyytikkona. Vattenfall perustelee suunnitelmaa laitoksien heikolla kannattavuudella. On hämmästyttävää kuinka suuret, positiiviset vaikutukset investoinnilla olisi talouteen ja työllisyyteen eri puolilla Suomea, sanoo ratainvestoinnin vaikutuksia tutkineen Helsingin seudun liikennekuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava. Huhtikuussa Suomen hintaalueen keskimääräinen spothinta nousi edelliskuusta 0,7 euroa per megawattitunti toteutuen tasoon 30,1. Sähkön vuosituotteiden hinnat nousivat ilmoituksen jälkeen vuodesta 2018 eteenpäin selvästi. Kivihiilen hinta on hieman noussut huhtikuun alussa nähdyistä pohjatasoista ja hinta on palautunut maaliskuun lopun lukemiin. Myös sähkön tuonti Venäjältä on pysynyt alhaalla ja laski viime kuusta. Vuosituotteen 2016 hinta laski noin 0,7 €/MWh. Selvityksen mukaan Pisaralla on merkittäviä positiivisia talousja työllisyysvaikutuksia koko Suomeen. Moni viihtyy tällä alalla koko työuransa, sillä mahdollisuudet kehittyä ja rakentaa itsensä näköistä urapolkua ovat lähes rajattomat, Gramén kertoo. – Pisara lisää asema-alueiden vetovoimaa ja nostaa niiden rakennusmaan arvoa sekä lisää asuntotuotantoa Helsingin seudulla. – Haluamme kampanjalla lisätä nuorten tietoutta kiinteistöpalvelualasta, alan koulutuksesta, ammateista ja työtehtävistä sekä hyvistä uratarinoista. 010 281 2600 www.lakeudenpito.?. Siistii hommaa -kampanja tutustuttaa nuoret kiinteistöpalvelualaan Juuri käynnistyneellä Siistii hommaa -kampanjalla halutaan innostaa nuoria hakeutumaan kiinteistöpalvelualan opintoihin ja töihin alan yrityksiin. Brent öljy on noussut huhtikuussa ja hinta on tällä hetkellä noin 65 USD/bbl tasossa.Päästöoikeuden hinta on jatkanut heilumistaan poliittisten kannanottojen myötä ja hinta on vaihdellut 7 €/t tuntumassa. Ala työllistää yli 100 000 henkilöä ja eläköitymisen myötä uusia osaajia tarvitaan lisää. Lisäksi Ruotsin ydinvoimaloista mahdollisesti saatavat uudet tiedot voivat heiluttaa hintatasoa. Pisaran rakentaminen synnyttää yli 10 000 työvuotta, josta yli puolet suuntautuu Helsingin seudun ulkopuolelle muualle Suomeen. HSL on teettänyt lisäselvityksen Pisararadan taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Ala on kuitenkin merkittävä ja vakaa työllistäjä nyt ja tulevaisuudessa. Loppukuusta siirtoyhteyttä Pohjois-Ruotsin ja Suomen välillä oli kuitenkin rajoitettu, mikä nosti Suomen aluehintaeroa. Sähkön hinnassa on näkyvissä yleisesti ottaen tällä hetkellä nousupainetta, mutta oman epävarmuutensa asiaan aiheuttaa päästömarkkinan käänteet. Myös lähiajan sähkötuotteet ovat hieman nousseet pohjatasoista sääennusteiden indikoidessa hieman kuivempaa ja kylmempää säätä. Suomessa tuotantoja siirtotilanteessa ei suurempia häiriöitä huhtikuun aikana esiintynyt. Huhtikuussa säätyyppi jatkui normaalia leudompana ja sateisempana, mikä on pitänyt spot-hinnat edelleen matalina
0207 792 300 telefax 0207 792 319 ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNHOITO SIIVOUS REMONTTITYÖT Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. 09-2525 2425 www.contesta.. 09-726 0077, fax 09-726 0009 ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y Isännöinti Kuudi Oy Hiekkaharjuntie 10 01300 VANTAA Kuudi Oy Taloisännöinti Minervankatu 1 00100 HELSINKI Espoon Kuudi Oy Kivenhakkaajankuja 1 02650 ESPOO Hyvinkään Kuudi Oy Uudenmaankatu 58 D 05830 HYVINKÄÄ Kuudi-Tek Oy kiinteistöhuolto Hiekkaharjuntie 10 01300 VANTAA ISÄNNÖINTIPALVELUA IHMISILLE VUODESTA 1990. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuoltoa sähkötyöt putkityöt korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 Puh. www.2727350.. 020 758 9800 00810 Herttoniemi www.tonttioy.com Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. 87 87 Liikehakemisto Liikehakemisto 87 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 09-272 7350, etunimi.sukunimi@2727350.. Lipponen Nahkatehtaankatu 2, 90130 OULU 041 538 6349 toimi.lipponen@isannointi-lipponen.. Isännöinti T. Laadukas ja luotettava täyden palvelun isännöintitoimisto 530 8620, Fax 5308 6222 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Louhijantie 2 B 35, 01610 Vantaa Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 www.espoonisannointi.. www.isannointi-lipponen.
050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Soita ja pyydä tarjous: Puh. (03) 872 1021 www.orima.. M ULL IST AV A UU TU U S M U LLI STA VA UU TU US Kattosiltaan integroitava turvavaijeri LifeGuardLine Hissihuolto Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. www.jarmopakarinenoy.. Liikehakemisto 88 Sadevesijärjestelmät Remonttija korjauspalvelut LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. www.ikkuna-asiantuntija.. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ikkunoiden kuntoarviot Hämeen Laaturemonttiin voi luottaa: Lue asiakastarinoitamme ja pyydä tarjous: laaturemontti.fi Soita 03 3398 6722 Helsinki Tampere Turku Oulu Pori 9000 ja rapiat toteutettua kattoremonttia 97 % taloyhtiöasiakkaistamme suosittelee! 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1+1 1 toimittaja ja 1 lasku, vasta kun työ on tehty.. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.
Hinnat sis. Matkaviestinverk. alv. Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. kiviainekset ja betonipumppaukset talon rakentamiseen kaikki maa-ainekset pihojen kunnostamiseen hihnakuljettimella purettuna, pihoille mullat ja kuorikatteet maa-ainekset Maa-ainekset. Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Kelatie 1, 01450 Vantaa Kattoremontit puh. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. 89 89 Liikehakemisto Liikehakemisto 89 Traktorit, traktorikaivurit, kiinteistötraktorit lisälaitteineen Kauhojen huulilevyjen hitsaukset Työkoneiden ilmastointilaitteiden huollot VANTAAN KONEHUOLTO OY Konehuollon ammattilainen – sopimushuolto – sopimushuolto – kiinteistökoneet – ympäristökoneet Minttupelto 5, 02920 Espoo Ove Sandberg (09) 548 6061 Konehuolto Kattoremonttien ammattilainen Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. (09) 388 1544 TOIMITAMME LUOTETTAVASTI JA AMMATTITAIDOLLA: RAKENTAMISEN VANKKA POHJA Meiltä saat talon rakentamisen ja pihan kunnostuksen sepelistä kuorikkeisiin. Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.
90 Paperilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 68€ Paperilehti määräaikaistilaus 76€ Digilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 54,40€ Digilehti määräaikaistilaus 60,80€ Tilaushinnat Käytä palvelukorttia, kun PALVELUKORTTI Karprint Oy Nro 4/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Harva yritys edes visioi rakennusvientiä Pääkaupunkiseudulla yli miljoona neliötä toimistotiloja tyhjillään Maalämpö houkuttelee taloyhtiöitä Vuokra-asuntomarkkinat kasvavat taantumassakin Kova kilpailu hyvistä kiinteistösijoituskohteista Vantaalle Euroopan suurin puukerrostalo 1. luokan postimerkki Tilaan Kiinteistö ja isännöinti -lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Paperilehti kestotilaus Paperilehti määräaikaistilaus 12 kk Digilehti kestotilaus Digilehti määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ ___/___ 20___ Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Ki in te ist ö ja isännöint i Nro 1-2/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Peruskorjaukseen varoja lisäja täydennysrakentamisella Suomen jakautuminen kasvuja taantumaalueisiin tuli näkyväksi vuonna 2014 Taantuma ei näy julkisessa korjaamisessa Onnistuneen peruskorjauksen takana pätevä suunnittelu Hissittömissä taloissa asuu 600 000 suomalaista REIM Isännöinti laajentunut kymmenelle paikkakunnalle Isännöintialan keskittyminen jatkuu: Tavoitteena 500 uutta hissiä vuosittain Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.. Puhelimitse: 09-2569 108 Kestotilaus 68€/vuosi Määräaikainen 76€/10 nroa Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö ja isännöinti Kaksitoista kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti.. Sähköpostilla: tilaukset@karprint.
Bucht Ikkunanpesut! Kevätauringon iloksi. Rakennuspalvelu Janne Vilén KIVIHIONNAN AMMATTILAINEN Hiomme porraskohteet ja kivilattiat kuntoon tehokkaasti ammattitaidolla. Soita Alajärven Emännälle M. Helsingissä jo vuodesta 1917 p. Ota yhteyttä: 044 9916 171 www.jannevilen.com Ennen Ennen Jälkeen Jälkeen Lakeuden Emännät siivoaa koteja, tupia ja torppia satojen vuosien kokemuksella. 010 281 2600
BAS2 Itella Posti Oy Itella Green