Autopaikkapörssi tehostaa parkkipaikkojen käyttöä Rakentamisen kasvu nyt korjausrakentamisen varassa VVO saa tuloksensa vapailta markkinoilta Tuetun asuntotuotannon rakentaminen vähentynyt Jätteitä käytetään ENERGIANLÄHTEENÄ kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Kiinteistö ja isännöinti Nro 6/2014 6,50 MAALÄMPÖ pienensi kerrostalojen lämmityskuluja kolmanneksella Eupoopan rakennuskustannuksissa isot erot Tanska, Norja ja Suomi KALLEIMMAT SUOMESSA voidaan tuottaa itse kaikki tarvittava energia
010 851 1000 | www.kerabit.fi Väinö Tannerin tie 3, 01510 Vantaa Puistokatu 25, 08150 Lohja. Pitävä ja pätevä. Jälki on sen mukaista, pitävää ja pätevää. KerabitProlta saat katto- ja vedeneristysrakentamisen palvelut pitävästi ja pätevästi KerabitProlta saat kaikki katto- ja vedeneristysrakentamisen palvelut niin uudis- kuin korjausrakentamiseenkin: • bitumi-, pelti- ja tiilikatot • viherkatot ja -kannet • pihakansien ja perusmuurien vedeneristys • kuntoarviot, huollot ja pienkorjaukset. Lisätietoa palveluistamme löydät kotisivuiltamme www.kerabit.fi. Huomioithan, että säännöllinen huolto säästää kustannuksia ja pidentää katon käyttöikää huomattavasti! Meillä on sadan vuoden kokemus ja ammattitaito. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua kattoasioissa! KerabitPro Oy | Puh
lll#`jjY^#Ä Nättinummen Isännöinti Oy EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Kreetankatu 4, 20320 Turku Ari Vuorela isännöitsijä, AIT Puh. Aurinkoiset kesä terveiset Espoon Isännöinti Oy Isännöintiä vuodesta 1990 Tinurinkuja 4 &TQPP t www.espoonisannointi.fi Hiekkaharjuntie 10, 01300 VANTAA Minervankatu 1, 00100 HELSINKI Kivenhakkaajankuja 1, 02650 ESPOO E# %&% '-& '('% . 02-248 5304, 0400-829 008 Myös Nättinummen uimahallin tiedustelut. Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 09-272 7350, etunimi.sukunimi@2727350.fi LVIA- ASIANTUNTIJAPALVELUT Tasoite- ja maalauspalveluiden, koristemaalauksen ja entisöinnin lisäksi toteutamme pääkaupunkiseudulla t UPJNJUJMBNVVUPLTFU t IVPOFJTUPSFNPOUJU t NÊSLÊUJMBUZÚU t LFJUUJÚSFNPOUJU t JLLVOBSFNPOUJU t KVMLJTJWVSFNPOUJU Kokonaisvaltainen LVIA - suunnittelu ja Ins.tsto Ventac Oy www.ventac.fi PL 34 01711 Vantaa
3
Rakentamisen kilpailu ei toimi riittävällä tehokkuudella, millä lienee vahva vaikutus hintatasoomme. Sivu 14 Jätteiden lajittelu kehittyi 2000-luvulla – Alkuun jätettä ajettiin Kangasniemellä sijainneelle pienelle kaatopaikalle ilman jätteenkäsittelymaksuja. Pahimmillaan öljyä voi valua maaperään useampi tuhat litraa. Huolellisesti suunniteltuna, rakennettuna ja käytettynä yksittäisen energiakaivon aiheuttama riski pohjaveden pilaantumiselle on varsin vähäinen, kertoo Vahanenyhtiöiden pääomistaja ja Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL ry:n puheenjohtaja Risto Vahanen. Jossain määrin Suomen asuntojen lämpöeristys on määräysten mukaan vaativampi kuin muissa Euroopan maissa johtuen meidän muita kylmemmästä ilmastostamme. Suomen valtiovallalla olisi aiheellista pohtia, kuinka meillä asuntotuotannon kustannuksia kyettäisiin alentamaan kansallista menettelytapaa uudistamalla. Siihen voi syöpyä reikiä, joista öljyä pääsee vuotamaan ulos. Sivu 10 Maalämmön takaisinmaksuaika 5–7 vuotta – Maalämpö on yksi ympäristöystävällisimmistä lämmitysmuodoista. Joudutaan kysymään, mikä on ratkaiseva kustannus rakentamiskustannuksissa. Myös asuntotuotannossa se on kustannuksiltaan yksi edelläkävijä. Sivu 84 Eero Ahola 4. Sen vuoksi asuntotuotannon hintatason alentamiseksi tulisi löytää keinoja. Jätteiden lajittelu kehittyi kunnolla vasta 2000-luvulle tultaessa, kertoo jätealan yrittäjä Matti Tulla. Vaikka vapaan kilpailun tulisi sallia tapahtuvan mahdollisimman laajasti, on asuminen yksi tärkeimmistä ihmisen perustarpeista. Tämä säännöstelty asuntotuotanto on kokonaistuotannosta Suomessa kovin vähäinen. Rakennusyritykset ovat hankkineet maata alueilta, jotka useimmiten tiedetään jossain vaiheessa tulevan asuntorakentamisen kohteiksi ja näissä kohteissa rakentamisvaiheessa ei vapaata kilpailua käydä. Yhteiskunta kaavoittaa raakamaan ja myöntää rakennusluvat, mutta ei ole voinut puuttua maan omistamiseen ratkaisevalla tavalla. Käytännössä ainoat ympäristöriskit liittyvät pohjaveteen. Rakennuspaikat eli tonttimaa on useimmiten rakentajan omaisuutta. Kansallinen kilpailu lienee meillä kovin vähäinen. Sillä on vahvat vientimarkkinat ja kansantulo on vahvasti kasvanut. Vielä tänään halpojen kustannusten maat erottuvat keskiarvosta ja vastaavasti korkean hintatason maat ovat jatkaneet eriytyneellä tiellään. Siitä huolimatta meidän kustannustasomme on korkea. Rakentaminen ei ole vain kansallista liiketoimintaa. Sen osuus on kuitenkin rakennuskustannuksissa vähäinen. Työvoima liikkuu myös. Puhuvat päät Pääkirjoitus Rakentamiskustannukset ovat Suomessa korkeita Suomi voi tehdä itse oman energiansa – Paikalliset energiaratkaisut tarvitsevat tuekseen selkeät suuntaviivat ja tehokasta ohjausta sekä kansallisesti että EU:n tasolla. Ranskassa tuntipalkka on 22 euroa, mutta Norjassa 35 ja Ruotissa 32. Pienet jätteenkäsittelymaksut otettiin käyttöön vuonna 1991, ja niillä alettiin ohjailla jätteen hyötykäyttöä ja kannustaa lajitteluun. Tällainen on omiaan pitämään Suomessa varsinkin asuntorakentamisen määrän alhaalla ja hintatason korkealla. Sivu 40 Huoltamaton öljysäiliö iso turvallisuusriski – Jos öljysäiliö jää huoltamatta 10-20 vuodeksi, se voi aiheuttaa kalliin laskun. Pohjoismaiset pörssiyhtiöt painottavat työnsä sinne, mistä kulloinkin saa parhaan tuoton. Varmaan Suomen hallituksen epäselvä tilanne ja ydinvoimalaprojektien hidas näivettyminen ovat tulppana avoimelle energiapoliittiselle keskustelulle, sanoo Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki. Se on mahdollista, jos valtiovalta haluaa ohjata sitä nykyistä tehokkaammin. Nyt tuo ohjaus on hukassa. Tosin kalleimmat eivät ole EU:n jäsenmaita, kuten muun muassa Norja ja Sveitsi. Joka tapauksessa puhutaan tuhansista euroista tai kymppitonneista, jos maata joudutaan siirtämään pois useita autokurmallisia, tietää Öljyalan Palvelukeskus Oy:n erityisasiantuntija Eero Otronen. Kansainvälisen hintavertailun mukaan tavallisimman kerrostaloasunnon tuotantokustannus kaksi vuotta sitten oli Suomessa 1710 euroa neliömetriltä, Ruotsissa 1421, Saksassa 876 ja Puolassa 753. Tonttimaan omistaja valitsee rakentajan. Puola on Euroopassa EU-jäseneksi tulonsa jälkeen vahvistunut taloudellisesti ennätysvauhdilla. Kansallinen kilpailu on meillä liian vähäinen. Yhteiskunnan osuus asuntotuotannon hinnoissa on meillä olematon - ainoastaan valtion tukemassa asuntotuotannossa määritellään rakentamisen kustannus- ja laatutaso, samoin kuin tulevan asukkaan maksettavaksi tuleva vuokra. Selvityksen mukaan palkat eivät ratkaise tuotantokustannusten tasoa, sillä Suomen palkat ovat selvityksen mukaan 19,95 euroa tunnilta, eli saman kuin Saksassa. Niin se on edelleenkin. Suomi on ollut hintavertailussa perinteisesti keskiarvon yläpuolella, kalliimpi kuin Saksa, mutta halvempi kuin Ruotsi. Suomessa arviolta jo yli kolmannes rakennetaan virolaisella työvoimalla, joka on selvästi halvempaa kuin kotimainen. Viron eikä Venäjän hintoja ei tutkimuksessa selvitetty. E uroopan Unionin jäsenmaiden talouden yhdentyminen edelleen vahvistuu
Pohjois-Karjalan alueen elinkeinoelämä, yritystoiminta ja työllisyystilanne on parantumaan päin. jätteiden vuosittainen energiakäyttö nousee uusien laitosten myötä kahteen miljoonaan tonniin. 90 Kolumni ALUESIVUT POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA 66 Sote-uudistus ei tuo mullistuksia Nykyiset hallintorakenteet koetaan toimiviksi PohjoisKarjalassa ja Pohjois-Savossa. Säiliön omistaja vastaa sen kunnosta. 59 Amiedu kouluttaa osaajia kiinteistöpalvelualalle Kiinteistöalan nykyiset vaatimukset edellyttävät kouluttautumista. 80 Ecotekissa kaikki osallistuvat kaikkeen Ecotec Isännöinti toimii Etelä- ja Pohjois-Savon alueella sekä Pirkanmaalla. Käyttötavarakaupan neliöt ovat kolminkertaistuneet viime vuosina. Opiskelijoilla on hyvät työllisyysnäkymät. 69 Kuopiossa rakennetaan rantaan Kuopiolla on tarjottavana lähivuosina noin 300 omarantaista kerrostalokotia. 32 Ovatko kiinteistösijoitukset rahankeräyksiä. 5 Kiinteistö ja isännöinti Nro 6/2014 6,50 MAALÄMPÖ pienensi kerrostalojen lämmityskuluja kolmanneksella Eupoopan rakennuskustannuksissa isot erot Tanska, Norja ja Suomi KALLEIMMAT SUOMESSA voidaan tuottaa itse kaikki tarvittava energia. KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Itäisessä Euroopassa rakennetaan selvästi halvimmalla. Sisältö 6 / 14 6 Kerrostalot lämpiävät maalämmöllä Kolme Hattulassa sijaitsevaa kerrostaloa lämpiää maalämmöllä. 25 Isännöintiä tehdään reaaliajassa Lakimuutokset ja sähköpostiasiointi ovat vaikuttaneet isännöitsijöiden työhön. 52 Länsi- ja Itä-Uudenmaan jätehuollot yhteen Jätteiden keräys ja käsittely keskittyy ja volyymit kasvavat, kun Länsi- ja Itä-Uudenmaan jätehuollot fuusioituvat. Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 45 Jätekuskilla riittää kiirettä 75 Pohjois-Savossa ei enää markkinatyhjiöitä ISSN 0782-7911 46 Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksesta ekoteollisuuspuisto 76 Joensuussa rakentaminen ylikuumentunut 49 Energiaa kaksi miljoonaa tonnia 78 Työttömyyden kasvu pysähtynyt Pohjois-Karjalassa Espoossa toimivan Tapiolan Lämmön autot keräävät sekajätettä, biojätettä, paperia ja pahvia. 18 VVO:n tulos vapailta markkinoilta VVO:n toiminta painottuu vapaille markkinoille, jonne se rakennuttaa vuosittain satoja asuntoja. Autopaikkapörssi tehostaa parkkipaikkojen käyttöä Rakentamisen kasvu nyt korjausrakentamisen varassa VVO saa tuloksensa vapailta markkinoilta Tuetun asuntotuotannon rakentaminen vähentynyt Jätteitä käytetään ENERGIANLÄHTEENÄ kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. 40 Kaatopaikoilta biovoimalaan 56 Myös siivoajat tarvitsevat koulutusta Jyväskylän kotitalousoppilaitoksessa koulutetaan myös toimitilahuoltajia eli laitossiivoajia. Kaupunginjohtaja kuvaa tilannetta poikkeukselliseksi. 81 Ponssella iso merkitys Pohjois-Savossa Ponsse Oyj työllisti viime vuonna keskimäärin 1099 metsäkoneiden ammattilaista. Julkisen puolen kohteissa on rakennettavaa ja saneerattavaa. 79 REIM Joensuu luottaa verkoston voimaan REIM Joensuu Oy on osa valtakunnallista REIM Group -isännöintiketjua. 82 Autopaikkapörssi tehostaa parkkipaikkojen käyttöä Helsingin Pitäjänmäen alueen yritykset voivat tarjota pörssissä vuokralle vapaita autopaikkojaan ja etsiä muiden tarjoamia paikkoja. 84 Vanhassa öljysäiliössä on isot riskit Öljysäiliöitä tarkistetaan eniten kesäkuukausina. 28 Tanska, Suomi ja Norja kalleimmat Euroopan rakennuskustannuksissa on suuret erot. 10 Oma energia voidaan tehdä Suomessa – Kaikki Suomen energia voidaan tehdä Suomessa, sanoo Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki. 14 Uusiutuvaa lähienergiaa yhä suurempiin rakennuksiin Rakennusalan kannattaa miettiä uusiutuvia lähienergiaratkaisuja suurissa rakennuksissa, sanoo Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL ry:n puheenjohtaja Risto Vahanen. Kun resursseja ei enää kulu sekajätteen käsittelyyn, Ämmässuo voi kehittyä materiaalikierrätyksen keskittymäksi. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: ki.toimitus@karprint.fi (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Maija Salmi Jouni Suolanen Klaus Susiluoto Myyntijohtaja Teemu Hilkamo 09-413 97 384 teemu.hilkamo@karprint.fi TILAAJAPALVELU: puh. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Kangasniemeläisessä Jätekuljetus Tullassa on edetty kaatopaikkakuljetuksista jätteiden tehokkaaseen lajitteluun omalla jäteasemalla. 64 Kiinteistöalan koulutuskeskus kansainvälistyy Kiinkon koulutustarjonta on entistä monipuolisempaa ja kansainvälisempää. 72 Elinkeinoelämää leimaa kaksijakoisuus Kuopiolla menee hyvin, kun Varkaudessa eletään ankeita aikoja. 36 Rakennustoiminta korjausrakentamisen varassa Korjausrakentaminen kirittää hiljaista uudisrakentamista. Kiinteistöt eivät muuta Suomesta, mutta niiden omistus on muuttanut ja rahoja sijoitettu ulkomaille. Se on tuonut kolmanneksen säästöt lämmityskuluihin. 22 Vuokrat nousivat alkuvuonna 3,7 prosenttia Kiinteistöjen kohoavat ylläpitokulut ja peruskorjaukset nostavat vuokria myös jatkossa. 50 Jätehuoltoyhdistys edistää jätehuollon tuntemusta Jätehuoltoyhdistyksen toiminnan keskiössä on valtakunnallisten Jätehuoltopäivien järjestäminen ja kehittäminen
Maalämpö pudotti kerrostalojen lämmityskulut kolmannekseen entisestä 6
Lämpökeskus oli päärakennuksessa, josta lämpö johdettiin asuintaloihin. – Ulkoseinän paksuus on 55 senttiä. Asunto Oy Pappilansalmi oli ollut kahdeksan vuotta käytännössä tyhjillään pelkät lämmöt päällä. Myös kaksi muuta asuinkerrostaloa myytiin yksityisille kuten alueella olevat kolme paritaloakin. Keskimmäisessä talossa oli lämmönsiirrin, joka jakoi lämmön kahteen muuhun kiinteistöön. Kolme Hattulassa sijaitsevaa kerrostaloa lämpiävät maalämmöllä. H attulalainen Jari Haapa-aho osti KantaHämeessä sijaitsevalta Hattulan kunnalta kerrostalon entisen Pappilanniemen B-mielisairaalan kiinteistökannasta vuonna 2000. Maalämmöstä päätti kolmen taloyhtiön yhteinen yhtiökokous miltei yksimielisesti. Kerrostalot olivat aikanaan sairaalan henkilöstön asuntoloita. Syynä oli Hattulan kunnan nihkeys. Tämän aikakauden kerrostalot ovat yleisesti vesikiertolämmityksellä, mikä on hyvä pohja maalämmön käyttöönotolle, sanoo Haapa-aho. Yksi asukas jätti eriävän mielipiteensä, mutta hänkään ei perustellut kantaansa. Kiinteistöjen lämmitys toimi aikaisemmin raskaalla polttoöljyllä. Viime vuonna kaikkiin kolmeen kerrostaloon asennettiin maalämpö. Asunto Oy Hattulan Pappilansalmessa, Pappilansalmenrannassa ja Pappilanniemenrannassa on kussakin kymmenkunta asuntoa. Kerrostalot on rakennettu 1950-luvulla perinteisen vahvoiksi kolminkertaisella tiilimuurauksella ja kahdella ilmaraolla. – Kun varsinainen sairaalarakennus siirtyi kunnan omistukseen, alkoi silloinen kunnanhallitus voimakkaasti ajaa hakelämmitystä. Urakoitsija Janne Ordningille yksi pannuhuoneen mittari kertoo kaiken tarvittavan tiedon. Asunto-osakeyhtiöt olisi kovasti haluttu hakelämmön asiakkaiksi, mutta lämmitysenergian hinta muodostui kohtuuttomaksi. Kunta rakennutti kahden megawatin hakevoimalan. 7. Se on tuonut kolmanneksen säästöt lämmityskuluihin. Jari Haapa-ahon mukaan kunta jarrutti passiivisesti kaikkea, mikä ei liittynyt hake-energian käyttöön. – Vesienergia kiinnosti, mutta sen suunnittelu jäi alkumetreille. Pappilansalmen kerrostalot on rakennettu 1950-luvulla perinteisen vahvoiksi kolminkertaisella tiilimuurauksella ja kahdella ilmaraolla
Yhdessä talossa investoitiin samalla varaus aurinkolämmölle. Pappilanniemeen asennettiin saksalaisen Alfa Innotechin pumput, jotka tuottavat 45 kilowatin tehot. Hakelämpöinvestoinnin kustannukset olisivat nousseet tällä tavalla sellaisiksi, että energian hinta olisi noussut asukkaiden saavuttamattomiin. Mitoitus kulutustietojen mukaan Päätös maalämmöstä syntyi viime vuoden heinäkuussa, työt alkoivat loppukesästä ja järjestelmä oli toiminnassa syksyllä. – Nykyisellä poraustekniikalla 300 metriä ei ole ongelma, sanoo urakoitsija Janne Ordning Tiiriön LVI:stä. Maalämpö oli loppujen lopuksi kuitenkin todennäköisesti järkevämpi ratkaisu. Kaikissa kolmessa talossa tilat maalämpökattilalle ja pumpulle vaihtelivat. Taloyhtiöt suunnittelivat myös lämmön ottamista parinsadan metrin päässä olevasta Vanajavedestä putkien avulla. Jokainen voi miettiä, miten perusteltu tuo syy oli. 8. oli suunniteltu venevalkama. Haapa-ahon mukaan vesienergia kiinnosti, mutta sen suunnittelu jäi alkumetreille. Jari Haapa-aho suosittelee maalämpöhankkeen keskittämistä yksiin käsiin. – Närää herätti myös se, etteivät hakelämmön tuottaja ja kunta edes keskustelleet taloyhtiöiden kanssa ennen sopimuksen tekoa, vaan ne pitivät itsestäänselvyytenä näiden liittymistä yhtiön asiakkaiksi. Kaiken lisäksi liittymismaksu olisi peritty erikseen, vaikka taloyhtiöiden olisi ikään kuin pitänyt hakea oma lämpönsä entiseen tapaan omien lämpöputkistojen avulla. Jokaiseen kiinteistöön porattiin neljä kaivoa, joista syvin oli 230 metriä. Jokaisessa talossa oli valmiina vesikeskuslämmitys ja maalämpö tuli maksamaan noin 80 000 euroa taloa kohden, mihin summaan sisältyvät niin rakennustekniset työt kuin pihatyöt. Syynä oli Hattulan kunnan nihkeys. – Putkia ei kuulemma saanut laittaa pohjaan, koska paikalle Sihti on yhden mutterin takana, jos sihtiä on puhdistettava. Hämeenlinnan Rengossa muutamassa kiinteistössä tuo järjestelmä on käytössä ja toimii hyvin
Yhden sopimuksen urakka on myös hallittavampi. Yhdessä talossa investoitiin samalla varaus aurinkolämmölle. Porausreikien määrä on kiinni mitoituksesta. Monitoimiurakoitsijamme esimerkiksi levensi pyykkituvan ovenpielet, jotta maalämpölaitteisto mahtui sisään. Laitteisto ei edellytä mitään huoltoja tai seurantaa. – Yleisesti lämmityskustannukset putoavat aina noin yhteen kolmasosaan vanhasta öljy- tai sähkölämmityksen kuluista. – Vesi saadaan lämmitetyksi 65 asteeseen, minkä pitäisi riittää. Myös lämmin vesi tulee nyt kiinteistöjen omien järjestelmien kautta, joten kulutustiedot uuden ja vanhan järjestelmän välillä eivät ole suoraan vertailukelpoiset. – Oikeastaan ainoa huoltoa vaativa kohde on sihti, joka saattaa joskus olla tarpeen puhdistaa. Nykyiset laitteistot pystyvät tuottamaan myös entistä kuumempaa vettä. Tukokset huomaa, koska vesi ei kulje putkistoissa. Alustavien laskelmien mukaan lämmön hinta on laskenut alle kolmasosaan. Monen urakoitsijan sopimusten yhteensovittaminen olisi ollut vähintään kiusallista. Maalämpölaitteisto vei noin seitsemän neliötä, sanoo Jari Haapa-aho. – Näen laitteiston toiminnan kotona omalta koneelta ja voin etähallinnoida kaikkien kiinteistöjen laitteistoja, sanoo Ordning. – Jokainen kohde on mitoitettava erikseen. Kun laitteisto oli sisällä, hän korjasi ovenpielet. Ordning seuraa etävalvonnalla kunkin kiinteistön lämpöjä. – Tässä talossa tila oli pienin. Isännöitsijä Jukka Pohjolan mukaan maalämpöratkaisu syntyi varsin nopeasti. Maalämpö ja suora sähkö olivat käytännössä ainoat vaihtoehdot, koska kaukolämpö- tai maakaasuverkostoa ei Pappilaniemessä ole. Kun teemme vertailulaskelmia edelliseen järjestelmään, huomioimme myös lämmitysmuotojen hyötysuhteiden erot. Hyötysuhde on suurempi mitä viileämpää vesi on, sanoo Ordning. Yhteen taloon tuli varaus aurinkolämmölle Kaikissa kolmessa talossa tilat maalämpökattilalle ja pumpulle vaihtelivat. Projekti keskitettiin yhdelle urakoitsijalle Pappilanniemessä monta erityispiirrettä Kolme taloyhtiötä päätti teetättää kaiken yhdellä urakoitsijalla, jolla oli alaisinaan kolme aliurakoitsijaa. Varauksella taloyhtiö pyrki ennakoimaan sähkön hinnan nousua, laskee Janne Ordning. Sihdin puhdistamiseen riittää yhden mutterin avaus. Haapa-aho suosittelee maalämpöhankkeen keskittämistä yksiin käsiin. Energia oli ulkopuolelta ostet- 9 tua, mutta nyt taloyhtiöt tekevät energiansa itse. – Usealle eri urakoitsijalle jaettuna hankkeen kustannukset eivät olisi yhtään edullisemmat. Myös lämpöyhtiön sivukulut jäävät pois, joten säästöt tulevat olemaan todennäköisesti normaalia isommat. Ordningin mukaan laitteistoissa ei ole enää lapsentauteja. Pappilan Lämpö puolestaan osti energian ulkopuolelta eli käytännössä kunnalta, muttei itse tuottanut lämpöä lainkaan. – Jos maaperä olisi kovin soraista, voivat porauskustannukset kasvaa kolminkertaisiksi, koska reikiin pitää asentaa suojaputket. – Meidän oma ideamme oli ottaa mukaan yksi monitoimiurakoitsija, joka kutsuttiin paikalle tekemään sen, mikä ei ollut muiden urakoitsijoiden parasta osaamista. – Yleensä taloyhtiöillä on jo oleva lämpöjärjestelmä, mutta Pappilanniemessä näin ei ollut. Maalämpö ei korvannut vanhaa järjestelmää, vaan taloyhtiöille se oli kokonaan uusi investointi. Lämmitysmuodon muutos yksinkertaisti myös varsin monimutkaista kuviota. Teksti ja kuvat: Juhani Karvonen. – Aiemmin talot lämmitettiin raskaalla polttoöljyllä, jonka toimitti Pappilan Lämpö Oy. Pohjolan mukaan Pappilanniemen kiinteistöjen maalämpöhankkeessa oli useita erityispiirteitä. Haapa-aho kiittelee maalämmön vaivattomuutta. – Aurinkolämmön takaisinmaksuaika tässä kohteessa olisi noin 15-20 vuotta, kun maalämmössä se on noin seitsemän vuotta. – Käytännössä varaus tarkoittaa varaajaan sijoitettua kierukkaa, jonka kautta auringonlämmön saa johdettua katon keräimistä lämmitysjärjestelmän. Koska kiinteistöissä ei ollut omaa lämmitysjärjestelmää, ei varsinkaan kahdessa kiinteistössä ollut liikaa tilaa maalämmön vaatimalle laitteistolle. Teoreettinen elinikä on 25 vuotta. – Lämmityskustannukset putoavat aina noin yhteen kolmasosaan öljytai sähkölämmityksen kuluista. Keräimia ei ole vielä asennettu, sillä kustannukset olisivat noin 10 000 euroa. – Lämmöntarve on tietysti kiinteistöissä sama lämmitysmuodosta riippumatta. Lisäksi lämmityskausi eli viime talvi oli kovin leuto. Saimme noin kymmenen neliön pesutupaan mahdutettua koko tekniikan ja vielä pesukoneenkin. Mitoitus on yleensä paras tehdä vanhojen kulutustietojen mukaan. Päinvastoin kuin yleensä tämänikäisissä taloissa, mitään yleistä tilaa ei ollut, oli vain pesutupa. Pohjolan mukaan kulutusten vertailu ei ole yksiselitteistä, koska maalämpö on ollut toiminnassa vasta puolisen vuotta. Pappilanniemessä poraus ei tullut kalliiksi, koska kallio tuli vastaan aika nopeasti. Isännöitsijä Jukka Pohjola kertoo, että alustavien laskelmien mukaan lämmön hinta on laskenut alle kolmasosaan
Salailu ja keskustelun puute johtavat näköalattomuuteen. – Uusiutuvan energian kannattavuus ja teknologian kilpailukyky nousee sellaista tahtia, että meilläkin alkaa olla kohta yrityksiä, jotka haluavat hyötyä muutoksesta. Nyt tuo ohjaus on hukassa, Sini Harkki toteaa. Suurilta puolueilta puuttuu visio pitkän tähtäyksen hiilineutraalista tavoitteesta ja energiapolitiikasta. Greenpeacen Suomen maajohtaja Sini Harkki vaatii paneutumista energia-asioihin ennen Pariisin ilmastokokousta Omaa energiaa voidaan tehdä Suomessa Kaikki Suomen energia voidaan tehdä Suomessa. Energiatehokkuuden parantaminen on myös selvä win-win -ratkaisu kaikille, koska se tuo suoria kustannushyötyjä, ja investoinnit maksavat itsensä nopeasti takaisin, Harkki uskoo. – Paitsi EU:ssa, myös Suomessa vahva sitoutuminen uusiutuvaan energiaan puuttuu. Tarvitaan poliittista sitoutumista kunnallispoliitikoista euroedustajiin. Työ- ja elinkeinoministeriö on Harkin mukaan hirttäytynyt 1970-luvun energiapolitiikkaan. Reilut pelisäännöt asettavat energiatehokkuuden ja kotimaisen uusiutuvan energian aina tuontienergian edelle ja helpottavat tavallisten ihmisten ryhtymistä energian tuottajiksi. – Valitettavasti myös ay-liike ajaa meillä vain suurten energiayhtiöiden etuja, vaikka globaalisti ay-liike puhuu tehokkaan ilmastopolitiikan puolesta, Harkki sanoo.. Tätä kuvaa ylijohtaja Esa Härmälän tuore lausunto siitä, että Suomen pitkän aikavälin päästövähennyssuunnitelma nojaa ydinvoimaan sekä hiilen talteenottoon ja varastointiin – siis järjettömän kalliiseen sähköntuotantoon sekä toiseen kalliiseen ja hankalaan teknologiaan, joka ei vielä toimi missään. Keskustelun on herättävä, koska ydinvoimalainvestoinnit ovat kaatumassa taloudelliseen kannattamattomuuteen, ja samalla on uudelleen arvioitava Suomen nykyinen energiapolitiikka, Harkki toteaa. – Paikalliset energiaratkaisut tarvitsevat tuekseen selkeät suuntaviivat ja tehokasta ohjausta sekä kansallisesti että EU:n tasolla. Energiapoliittisia päätöksiä linjataan suljettujen ovien takana, ja sähköä aiotaan tehdä venäläisellä ydinvoimalla, sivuuttaen kotimaiset ratkaisut. – TEM on kieltäytynyt avaamasta energiamalliaan tarkasteltavaksi. Paikallisille energiaratkaisuille tukea Energiantuotantopäätökset tehdään usein paikallisesti kunnanvaltuustoissa. Suomessa se ei kuitenkaan esiintynyt missään eurovaalidebatissa. N äin sanoo Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki, mutta painottaa, että kotimainen uusiutuva energia ei etene juhlapuhein. Greenpeacen Sini Harkin silmissä Suomi on energiakeskustelussa perälaudassa roikkuja. – Varmaan Suomen hallituksen epäselvä tilanne ja ydinvoimalaprojektien hidas näivettyminen ovat tulppana avoimelle energiapoliittiselle keskustelulle. Monessa muussa EU-maassa ilmasto oli myös selvä vaaliteema. Toivomme, että viimeistään syksyllä siihen kuitenkin päästään. Käänne on Harkin mukaan Suomessakin vain ajan kysymys. Ajankohtainen esimerkki on Helsingin Energi- 10 an voimalaitosinvestointi, josta Helsingin kaupunginvaltuusto päättää ensi vuonna. – Suomesta puuttuu vielä kriittinen massa, jotta kehitys nytkähtäisi liikkeelle monen muun Euroopan maan tapaan
Tämä kantaa nyt hedelmää. – Tämä ei pidä paikkaansa, Sini Harkki sanoo. Ohjauksessa vikaa, kun hiili lisääntyy – EU:n komission selvitykset EU:n 2030-päästövähennystavoitteista osoittavat, että uusiutuvaan energiaan parantamalla voidaan saada paljon työpaikkoja. Siinä yksityiset kansalaiset voivat toteuttaa omia ympäristöajatuksiaan. Uusiutuva energia ja energiatehokkuuden parantaminen ovat parhaita ja halvimpia tapoja lisätä energiaomavaraisuutta. Teknisestihän uusiutuvan energian lisääminen puoltaisi pikemminkin kaasua, joka on polttoaineena kivihiiltä ketterämpi. – Kansalaiset tietävät, että Suomen talouden kannalta ulkomaisten fossiilisten polttoaineiden käyttö on erittäin epäedullista. Fossiilisten polttoaineiden tuonti on merkittävä osa kauppataseemme alijäämästä, Harkki sanoo. Esitys suojaisi vanhojen energiajättien tuottoja, mutta hidastaisi uusiutuvaan energiaan siirtymistä, Harkki painottaa. – EU-tasolla Ukrainan kriisi on herättänyt monet maat sekä komission miettimään uudelleen energiariippuvuuksiaan. Omavaraisuuteen vaikuttavia päätöksiä haluavat kansalaiset tehdä yhä enemmän Suomessakin. EU:n päästökaupan ideana oli järjestää päästökaupalla saastuttamiselle niin kova hinta, että energiantuotanto ohjautuisi vähäpäästöiseen suuntaan. – Onneksi Euroopan unionin ohjausta ei jätetty taannoin pelkän päästökaupan varaan, vaan maille asetettiin myös sitovat uusiutuvan energian tavoitteet. Saksassa uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön määrä kasvoi vuosina 2010– 2013 lähes 47 terawattituntia (TWh), mikä enemmän kuin kompensoi käytöstä poistetun ydinvoiman (43 TWh) ja vastaa arviolta kahdeksan ydinreaktorin vuosituotantoa.. – Euroopan komissio ehdottaa, että kotimaista energiantuotantoa suosivista uusiutuvan energian velvoitteista luovuttaisiin ja ohjaus jätettäisiin pitkälti päästökaupan varaan. Saksan perässä myös hajautetusti – Saksassa jo puolet aurinkoenergian, tuulivoiman ja bioenergian laitoksista on kotitalouksien, maatilojen ja yhteisöjen omistuksessa. – Lähiaikojen testi on, asettuvatko suomalaiset päättäjämme EU:ssa kotimaisen uusiutuvan energian ja ryhdikkäiden päästöleikkausten puolelle, kun 2030 ilmasto- ja energiatavoitteista päätetään. Saksan esimerkki osoittaa sen: vuonna 2011 uusiutuva energia työllisti liki 400 000 ihmistä, kivihiili 50 000. Esimerkiksi aurinkopaneelien arvoketjusta yli 60 prosenttia jää kotimaahan siinäkin tapauksessa, että varsinaiset paneelit olisi valmistettu ulkomailla. Energiantuotanto on tärkein osa. 11 On väitetty, että hiilen käyttö Saksassa olisi lisääntynyt aurinko- ja tuulivoiman lisäämisen takia. Käytännössä näin ei koskaan käynyt, sillä päästöoikeuden hinta vesittyi jo alkumetreillä valtioiden antamien ilmaisten päästöoikeuksien suureen määrään. – Hiilen käyttö lisääntyy, koska päästökaupan hintaohjaus ei toimi. Energialaitoksille on kannattavampaa polttaa kivihiiltä kuin vähemmän päästöjä aiheuttavaa maakaasua. Uusiutuva energia on korvannut reilusti hiilen tuotannosta kahden vuosikymmenen aikana kadonneet 100 000 työpaikkaa. Greenpeace painottaa Suomessakin hajautetun energiantuotannon merkitystä. – Siirtymällä uusiutuviin polttoaineisiin säästetään ulkomaiset polttoaineostot, minkä lisäksi parannetaan suomalaista työllisyyttä. – Tarvitaan sitä, että poliitikot sitoutuvat edistämään hiilineutraalia yhteiskuntaa kaikissa päätöksissä johdonmukaisesti
Vastoin yleistä käsitystä Suomen rannikko on varsin hyvää tuulialuetta. Yleisen väärinkäsityksen mukaan Suo- – Hiilen käyttö lisääntyy, koska päästökaupan hintaohjaus ei toimi.. Uusiutuviin energialähteisiin perustuvan tuotannon kasvu kompensoi ydinvoiman ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien voimalaitosten alasajoa. Energiavallankumous näyttää, miten onnistuu Suomen oma EnergiaVallankumous julkaistiin helmikuussa 2013. Fossiilista energiaa käytetään lähinnä huippukulutusvoimaloissa, tasaamaan tuotantoa sellaisina päivinä, kun uusiutuva energia ei tuota tarpeeksi ja sähkön kulutus on huipussaan. Greenpeacen mallissa vuonna 2050 yli puolet Suomen sähköstä tuotetaan tuulella. 12 – Tällainen malli on täysin realistinen. Skenaario kertoo, miten Suomi voi tuottaa energian vuoteen 2050 lähes täysin uusiutuvilla ja vähentää ilmastopäästöjään 93 prosenttia. Suomessa tuulee yhtä paljon kuin Ruotsissa ja enemmän kuin Keski-Saksassa. Biomassan ja vesivoiman osuus pysyy lähes nykyisessä tasossa
– Greenpeacen mielestä kaikki uudet investoinnit on suunnattava uusiutuvaan energiaan eikä nyt tehtäviä investointeja tule enää tehdä hiileen tai muihin fossiilisiin. messa ei tuule talvella, mutta mittausten mukaan Suomessa tuulee talvella noin kaksi kertaa enemmän kuin kesäkaudella, Sini Harkki kertoo. Greenpeacen mallissa biomassan osuus pysyy vuonna 2050 lähes nykyisellään. Greenpeace olisi valmis tekemään energiavallankumouksen.. – Greenpeacen mielestä kaikki uudet investoinnit on suunnattava uusiutuvaan energiaan. Energiainvestoinnit ovat hyvin pitkäikäisiä ja siksi riittäviin päästövähennyksiin pääsy 2050 mennessä edellyttää, että kaikki investoinnit tehdään jo nyt uusiutuviin. Greenpeacen laskelmien mukaan EU:n energiainfrastruktuurin vaatimat investoinnit on säästetty kaksinkertaisesti vuoteen 2050 mennessä. Näin ollen tuulettomille alueille voidaan siirtää sähköä sieltä, mistä energiaa tuotetaan ylimäärin. – Vaikka joka paikassa ei tuulekaan koko ajan, tuulee jossain aina. – Koska uusiutuvat energialähteet ovat ilmaisia biomassaa lukuun ottamatta, investointikustannukset kompensoituvat suhteellisen nopeasti polttoainekulujen säästöinä. rakennettu 1970-luvulla. – Lämmöntarve vähenee lähes tasaisesti rakennusten energiatehokkuusremonttien, uusien energiatehokkuusnormien ja nollaenergiatalojen avulla. Investoinnit vain uusiutuviin Harkin mukaan energiainfrastruktuuria täytyy päivittää joka tapauksessa, koska suuri osa eurooppalaisista laitoksista on 13. Nyt lämpöä Suomessa tuotetaan fossiilisilla ja biomassalla. Tuulen lisäksi energiaa tuotetaan järjestelmässä myös muilla tuotantomuodoilla, joilla voidaan kompensoida vähätuulisia ajanjaksoja. Teksti: Terttu Iiskola Lämpöä myös auringolla – Lämpö on hieman vaikeampi, koska kaukolämpöä ei kannata korvata sähköllä, Harkki toteaa. Lisäksi lämpöä tuotetaan maalämmöllä (erityisesti kaukolämpöverkon ulkopuolella) ja aurinkolämmöllä. – Ylituotannon aikana uusiutuvaa sähköä voidaan ”varastoida” muuttamalla se vedyksi, Harkki viittaa tuleviin uusiin teknologioihin
Uusiutuvan lähienergian lisäksi tarvitaan Risto Vahasen mukaan tehokasta kaukolämpöä- ja jäähdytystä. Näin sanoo Vahanen-yhtiöiden pääomistaja ja Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL ry:n puheenjohtaja Risto Vahanen. Kuvassa Pasilan kaukokylmävarasto. Kuva: Helsingin Energia Uusiutuvaa lähienergiaa yhä suurempiin rakennuksiin Rakennusalan kannattaa miettiä uusiutuvien lähienergiaratkaisujen roolia suurissa rakennuksissa ja jopa aluekohtaisesti. 14 V iimeistään vuonna 2021 tulee uusien talojen olla ”lähes nollaenergiataloja”, mikä edellyttää merkittävää rakennus- tai aluekohtaisten uusiutuvien energioiden käyttöä.
15. Kuva: Klaus Susiluoto. – Julkaisun tarkoitus on palvella sekä uudis- että korjausrakentamista. Ohjeiden sisältöjä voivat hyödyntää myös rakennusten omistajat, kertoo Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL ry:n puheenjohtaja Risto Vahanen.. – Lähiöremonttiryhmän näkemyksen mukaan lähiöiden rakennuskantaa ei ylläpidetä eikä korjata riittävästi tällä hetkellä. Nykyajan rakennusinsinööri ei Risto Vahasen mukaan aliarvioi ”vaihtoehtoisten” ener- Kesällä 2013 kauppakeskus Skanssin katolle asennettiin aurinkosähkövoimala, jolla korvataan noin 65 MWh ostosähköä. Energiamääräykset ovat tästä syystä tiukentumassa. RILin julkaisu tuo uusiutuvan lähienergian hyödyntämiseen liittyvää uutta tietoa varsinkin suurten rakennusten suunnittelijoille. Käytännössä ainoat ympäristöriskit liittyvät pohjaveteen. – Maalämpö on yksi ympäristöystävällisimmistä lämmitysmuodoista. Rakennusinsinöörien Liitto on laatinut yhteistyössä alan toimijoiden kanssa tuoreen Uusiutuvien lähienergioiden käyttö rakennuksissa -niminsen julkaisun, joka tarjoaa alan ammattilaisille suunnittelu- ja toteutustietoa erityisesti suurten rakennusten - kerrostalot, rivitalot, toimistorakennukset, liikerakennukset - tarpeisiin. Oikeastaan kaikki ammattilaiset kuten rakennuttajat, suunnittelijat, energia-asiantuntijat, arkkitehdit ja tekniset suunnittelijat, toteuttajat, laitetoimittajat, isännöitsijät sekä valvonta- ja kaavoitusviranomaiset joutuvat pohtimaan uusiutuvien lähienergioiden roolia. Takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet Risto Vahasen mukaan on vaikea arvioida, mikä lähienergian lähteistä on milloinkin paras vaihtoehto. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä asuntojen arvon laskuun, asumisen laadun heikkenemiseen sekä korkeampaan energiankulutukseen, kertoo Risto Vahanen. Huolellisesti suunniteltuna, rakennettuna ja käytettynä yksittäisen energiakaivon aiheuttama riski pohjaveden pilaantumiselle on varsin vähäinen. – Maahan, ilmaan tai veteen varastoituneen lämmön kerääminen kuitenkin varmasti on yksi lähienergian levinneimpiä muotoja. Skanssi oli ensimmäinen kauppakeskus Euroopassa, jolle on myönnetty kaksi LEEDympäristöluokitusta
Parhaat opettajat eivät ehdi joka paikkaan. – Helsingin Energian sähkön ja lämmön kokonaishyötysuhde taitaa olla yli 90 prosenttia. Kokonaisuuksien myyntiosaamista lisää Yksi akilleen kantapää Suomessa on julkinen rakennuttaminen, joka ei ole innovatiivista tai laatuun kannustavaa. Aluksi kaukojäähdytystä käytettiin pääosin toimistoissa ja liikerakennuksissa. Olemassa olevien liike- ja kauppakeskusten kehittäminen sen sijaan voimistunee. Myös aurinkoenergiaratkaisujen – sekä paneeleiden ja keräinten - takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet. Osaamista on, mutta joskus kaikki yritetään tehdä itse. puheenjohtaja vuodesta 2012 vuoden 2014 loppuun asti, joten perspektiiviä on kertynyt. Tietenkin myös opinahjon kokonaismaine merkitsee. Rakennusinsinöörikoulutukseen on viime vuosina ollut tarpeeksi tulokkaita. Skanssi oli ensimmäinen kauppakeskus Euroopassa, jolle on myönnetty kaksi LEED-ympäristöluokitusta. – Parhaimmillaan maalämmön takaisinmaksuaika on vain 5-7 vuotta. 16 – Opettajien nimillä potentiaalista oppilasainesta jopa houkutellaan teknillisiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Kuva: Senera Oy – Uskoisin ”peltomarkettien” lukumäärän vakiintuneen kaikkialla Suomessa. Suurten ja julkisten tilojen puurakentamisen osaamista Suomessa on, mutta Saksa, Sveitsi, Itävalta ja Ruotsi ovat maita,. SRV-yhtiöiden Ilpo Kokkila toi näitä ajatuksia Yhdysvalloista Suomeen parikymmentä vuotta sitten, Vahanen kertoo. Loppusyksystä 2012 Vahanen Environment Oy:n konsultoima turkulainen Kauppakeskus Skanssi sai käytönaikaisen kultatason LEEDympäristösertifikaatin. – Esimerkiksi Englannissa ja Yhdysvalloissa projektinjohtourakointi on viety pidemmälle kuin meillä. Toki viime mainittuihin liittyy haasteita kuten hyötysuhteen laskeminen, jos laitteet ovat likaantuneet. Kesällä 2013 kauppakeskuksen katolle asennettiin aurinkosähkövoimala, jolla korvataan noin 65 MWh ostosähköä. Esimerkiksi Tampereen teknillisen yliopiston vetovoima on hyvä. Kohteen on toteuttanut suomalainen NWE Sales Oy, joka on Hyundain aurinkopaneeleiden ja tuulivoimaloiden maahantuoja Suomessa. – Kiinteistö- ja rakennusalan - sekä asiakkaiden että palvelun tuottajien - tulee yhdistää voimansa alan kehittämiseksi kansainväliseksi ylivoimaklusteriksi valitsemillaan alueilla. Vahanen-yhtiöt on ollut mukana suunnittelemassa muun muassa aurinkoenergiaratkaisuja. Kilpailutuksissa alhaisia hintoja palkitaan liikaa. Oppia kannattaa hakea myös ulkomailta. Rakennusinsinöörikoulutukseen tulijoita Risto Vahasen mukaan Suomi ei ole rakennetun ympäristön hoidossa ja uuden luomisessa maailman kärkimaita. Varsinkin jälkimmäisten varoja on leikattu, mikä vähentää opetusresursseja. Moni muukin yritys voisi vastaavaa kehittää. Onneksi verkko-opetus korvaa tätä jonkin verran. – Englannissa ja Yhdysvalloissa on myös high rise -rakennusten suunnittelun osaamista. – Suomessa on vielä tekemistä harmonisen, terveellisen ja turvallisen rakennetun ympäristön kehittämisessä. Vahanen on Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RILin Maalämpö on yksi lähienergian muoto. Verkostojohtamisen periaatteita tulisi kehittää. 30 prosentin suuruisten investointituen ansiosta järjestelmien takaisinmaksuajat ovat lyhentyneet ja lähenevät kymmentä vuotta. Uusiutuvan lähienergian lisäksi tarvitaan Vahasen mukaan tehokasta kaukolämpöä ja -kylmää. Nyt kaukokylmää saa lähes koko kantakaupungin alueella, jossa yhä useampi taloyhtiö on hyödyntänyt sitä. Kuvassa Helsingissä sijaitsevan uuden liikekiinteistön lämmönjakokeskus. giamuotojen käyttömahdollisuuksia tai taloudellista mielekkyyttä. Kilpailukyvyn kehittymistä ei tueta tarpeeksi. – Haasteita on opetustyön kanssa. Lämmitettävä pinta-ala 1200 m2. Kaukojäähdytystä käytetään yhä enemmän
Jatkossa tukitoimia tulee suunnata teknologioiden ja toimintatapojen kehittämiseen, lähiötä kokonaisvaltaisesti tarkastellen. – Omassa yrityksessä olemme luoneet rakennesuunnitteluyksikköön Senior Adviser -toimintamallin, jossa hankkeissa on aina mukana nuorten suunnittelijoiden lisäksi alalla pitkään työskennelleitä ammattilaisia, jotka ovat jättäneet varsinaiset esimies- tai projektinjohtotehtävät. – Remonttiryhmän näke- 17 myksen mukaan lähiöiden rakennuskantaa ei ylläpidetä eikä korjata riittävästi tällä hetkellä. – Järkevän strategian puuttuminen tulee pidemmän päälle kalliiksi kunnalle ja veronmaksajille, muistuttaa Vahanen raporttiin nojaten. Risto Vahanen kehottaa yrityksiä löytämään sopivia yrityskohtaisia menetelmiä kokemuksen ja uuden yhdistämiseksi. Muutenhan ne pikku hiljaa rappeutuvat. – Remonttiryhmän raportissa ehdotetaan myös, että kuntien tulisi jättää perimättä lisärakennusoikeudesta syntyvä arvonnousu, jotta taloyhtiö voi käyttää sen kiinteistöjen ylläpitoon ja korjaukseen. Eihän osaaminen mihinkään katoa, vaikka jaksaminen hieman heikkenee. Suurten ja julkisten tilojen puurakentamisen osaamista Suomessa on, mutta Saksa, Sveitsi, Itävalta ja Ruotsi ovat maita, joista lisäoppia voisi hakea. – Suomalaisten tulisi oppia myymään kokonaisuuksia. Vahanen mukana remonttityöryhmässä Risto Vahanen on osallistunut myös keskusteluun lähiöiden korjaussuunnitelmista. Vahanen Akatemia koulutusjärjestelmä joista lisäoppia voisi vielä hakea. – Kaupan ala puolestaan on ymmärtänyt jo vuosikymmenet, miten oikeanlaisella myymäläarkkitehtuurilla ja tuotteiden sijoittelulla ihmiset saadaan ostamaan enemmän. – Sen sijaan korjausrakentamisen suhdanneavustukset eivät välttämättä ole hyödyllisiä muuta kuin työvoimapoliittisena työkaluna. Ihmisen mittakaava ympäristöön Risto Vahanen kaipailee rakennettuun ympäristöön ihmisen mittakaavaa. – Kyse on eräänlaisesta nuorempien mentoroinnista, mutta ennen kaikkea osaamista siirretään nuoremmille. On myös todettu, että kouluissa fyysinen ympäristö vaikuttaa oppilaisiin, jopa siihen miten ympäristössä käyttäydytään. Teksti: Klaus Susiluoto. Asuntoministeri Pia Viitasen (sd) remonttityöryhmä toimi elokuusta 2013 maaliskuuhun 2014. Valitettavasti kateus ja epäluuloisuus joskus tuhoavat yhteistyökuviot. Maaliskuussa ryhmä julkisti ehdotuksensa toimiksi, joilla Suomen lähiöiden korjausvajetta voidaan vähentää vuosina 2015–2025. Tämä johtaa pitkällä aikavälillä asuntojen arvon laskuun, asumisen laadun heikkenemiseen sekä korkeampaan energiankulutukseen. Sen sijaan elementtirakentamisen suunnittelua ja toteutusta pohjoismaat Suomi mukaan lukien ovat osanneet Vahasen mielestä kehittää. Ehkä voisimme benchmarkata, mitä he ovat tehneet oikein. Ne vääristävät kilpailua, joten niitä ei tulisi liikaa viljellä. Kuntien tulisi lisäksi helpottaa lähiöiden lisärakentamista esimerkiksi joustavoittamalla päätöksentekoa ja kehittämällä pysäköintiratkaisuja, jotka mahdollistavat lisärakentamisen. – Korjaustoiminnalta edellytetään jo nykyisellään energiatehokkuuden parantamista. Valtion infra-avustuksia tulisi suunnata vanhoille alueille uusien sijaan. Risto Vahanen arvioi, ettei uusia kauppakeskuskohteita ole kovin paljon tulossa: – Uskoisin ”peltomarkettien” lukumäärän vakiintuneen kaikkialla Suomessa. – Parhaimmillaan arkkitehtuuri vahvistaa ihmisen kotipaikkaidentiteettiä. Tanskassa on paljon kaukolämpöosaamista. Remonttiryhmän näkemyksen mukaan kuntia tulisi kannustaa laatimaan kokonaisvaltaisia suunnitelmia lähiöiden ja niiden rakennuskannan kehittämiseksi. Olemassa olevien liike- ja kauppakeskusten kehittäminen sen sijaan voimistunee. Project Passion puolestaan on tärkeä osa sisäistä Vahanen Akatemia -koulutusjärjestelmää, jossa jokainen konsernissa työskentelevä asiantuntija valmentautuu toimimaan ja työskentelemään Project Passion -mallin mukaisesti. – Akatemia-koulutus on suunnattu myös omille asiakkaille. Risto Vahanen oli yksi työryhmän jäsen. Nykyisin esimerkiksi Etelä-Korea on rakennuspalveluiden viennissä aktiivinen. Oman arvioni mukaan Akatemia toimii hyvin, ja meillä on vuosittain kymmeniä koulutustilaisuuksia. Raportissa esitetään avustusta kiinteistöstrategioiden laatimiseen ja tukien suuntaamista ekotehokkuutta parantaviin toimenpiteisiin siirtymäajan kuluessa vuoteen 2020 mennessä. Vahanen-konsernin yhtiöt ovat olleet mukana kauppakeskusten suunnittelutyössä: Syksyllä 2013 avattiin Arkkitehtitoimisto Innovarchin suunnittelemat kauppakeskukset Kaari Helsingin Kannelmäessä sekä Ainoa Espoon Tapiolassa
Stenbeck asuu VVO:n vuokraasunnossa kaupungin keskustan tuntumassa. Tuula Stenbäck pääsee mustikkaan omalla pihamaallaan Hyvinkäällä. Tuettu asuntotuotanto on nykyisin vähäisempää. Tuetun asuntotuotannon rakentaminen vähentynyt VVO saa tuloksensa vapailta markkinoilta V VVO:n toiminta painottuu vapaille markkinoille, jonne se rakennuttaa vuosittain satoja asuntoja. VVO rakennuttaa asuntoja sekä vapaille markkinoille että tuettuun asuntotuotantoon. VO eli virallisesti VVO-yhtymä Oyj on Suomen suurin valtakunnallinen vuokraasuntoyritys. – Kaksi kolmasosaa yli 40 000 asunnon vuokra-asuntokannastamme kuuluu markkinaehtoisen vuokranmäärityksen. 18 VVO rakennuttaa omistukseensa asuntokiinteistöjä, joita se isännöi ja markkinoi omalla henkilökunnallaan
– Pyynnöt lähetimme parillekymmenelle rakennusliikkeelle ja saimme kuudelta vastaukset. Kaupunkien tontit ovat tällä hetkellä kiven alla, vaikka samaan aikaan vaaditaan lisää vuokra-asuntoja. Vapaarahoitteisten osuus on koko ajan kasvanut. valmistuu 61 ja Turkuun 58. – Meillä ei ole tonttien hankinnassa mitään etuja muihin rakennuttajiin nähden, vaan olemme samalla viivalla muiden toimijoiden kanssa. VVO:n nykyinen tonttivaranto pääkaupunkiseudulla 19. Tänä vuonna meille valmistuu yksi korkotukikohde Turkuun ja toinen on rakenteilla Helsingissä. Heino ei yllättynyt vastausten määrästä, vaikka 100 miljoonan euron tarjouspyyntö varmasti koettiinkin houkuttelevaksi. Kahden toimijan kanssa neuvottelut jatkuvat. – Etenkin pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Suomen kasvukeskuksissa vuokra-asunnoista on kova kysyntä. Onnistuimme myös saamaan kustannuksia alas kilpailuttamalla koko asuntokantamme kiinteistöhuollon. – Tuetun asuntotuotannon osuus on vähentynyt, koska viime vuosina vapailta markkinoilta on ollut saatavissa rahoitusta uudistuotantoon edullisemmin kuin valtion tukemassa asuntotuotannossa. Heino kertoo, että maaliskuussa VVO lähetti rakennusliikkeille 100 miljoonan euron tarjouspyynnön vuokra-asuntotuotannon rakentamiseksi – Kaupunkien tontit ovat tällä hetkellä kiven alla, vaikka samaan aikaan vaaditaan lisää vuokra-asuntoja. Markkinaehtoisissa vuokraasunnoissa vuokrat määräytyvät markkinoiden mukaan ja asukasvalinta tapahtuu vuokranantajan harkinnan mukaan, sanoo asiakkuusjohtaja Juha Heino . Heinon mukaan yksi selittävä tekijä tuotantomäärien vaihtelulle ovat suhdanteet ja niiden myötä vaihteleva rakentamisen hintataso. Etelä-Suomen alueella niitä on 8400, LänsiSuomen alueella 8200 ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueella 6800. Viime vuosina painopiste on ollut vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa. Kohteita tarjotaan lukumääräisesti riittävästi, mutta rakentamisen hinta johtaa usein niin korkeisiin vuokratasoihin, ettei hanketta voi toteuttaa. Helsingissä asuntoja lähinnä pääkaupunkiseudulle. Tonttipula on suurin pullonkaula piiriin ja yhdessä kolmasosassa vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaisesti. Käytännössä tulos tulee vapaarahoitteiselta puolelta, aravapuolen tulos menee lainojen lyhentämiseen. – Lainakantamme on 1,7 miljardia euroa, joten kulloinenkin korkotaso näyttelee suurta roolia tuloksessa. – Osa rakennusliikkeistä oli keskisuuria, joilla ei yksin ole resursseja lähteä näin suuriin hankkeisiin. Iso osa kiinteistöhuoltoyhtiöistä on isoja valtakunnallisia toimijoita, mutta paikallisesti joukossa on varsin pieniäkin alan yrityksiä. Tulosta VVO teki viime vuonna 76 miljoonan euroa, vuonna 2012 tulos oli 62,5 miljoonaa. – Tuetun asuntotuotannon osuus on vähentynyt, koska vapailta markkinoilta on ollut saatavissa rahoitusta uudistuotantoon edullisemmin kuin valtion tukemassa asuntotuotannossa, toteaa VVO:n asiakkuusjohtaja Juha Heino. ja muissa kasvukeskuksissa ei mahdollista haluttua uudistuotannon määrää. Olisimme kuitenkin toivoneet, että keskisuuret Hiljaiset omistusasuntomarkkinat ovat näkyneet rakennusliikkeiden aktiivisuudessa tarjota kohteita vuokra-asuntotuotantoon. Pääkaupunkiseudulla VVO:lla on 16 000 vuokra-asuntoa. Heinon mukaan suurin pullonkaula vuokra-asuntotuotannon lisäämiselle on tonttien puute. Tuotantomäärät ovat vaihdelleet vuosittain kovasti, esimerkiksi vuonna 2011 valmistui tuhat asuntoa ja vuonna 2012 nelisen sataa asuntoa. Kiinteistökannan käypä arvo on noin 3,4 miljardia euroa. – Vuonna 2013 konsernin liikevaihto oli 346,6 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 340 henkeä. Kaikkiaan meillä on tällä hetkellä rakenteilla tuhatkunta asuntoa, joista hieman yli 700 valmistuu tänä vuonna
Näin ei kuitenkaan käynyt. Asiakkaat tekevät vuokrauspäätöksensä neliövuokran sijasta kokonaisvuokran pohjalta. Neliömäärään suhteutettuna korjauskustannukset olivat yli kolme euroa neliöltä kuukaudessa. VVO mittaa asukastyytyväisyyttä monin eri tavoin. – Meidän vuokramme sisältävät aina myös veden, minkä vaikutus neliövuokraan on noin 60-80 senttiä neliölle. – Meillä on jatkuvasti noin 20 000 aktiivista asunnonhakijaa ja joka kuukausi 800 asuntoa vaihtaa asukasta. Vuokra on vapaarahoitteisissa kohteissa koko maassa keskimäärin noin 13 euroa neliöltä ja tuetussa asuntotuotannossa 12,3 euroa neliöltä. Käytännössä vuokrauspäätöstä tehtäessä joudutaankin tekemään valintoja asunnon sijainnin ja neliömäärän välillä. Eroja on myös paikkakuntien sisällä asuntojen sijainnista, koosta ja kunnosta riippuen. Viime vuonna VVO korjasi kiinteistökantaansa 82 miljoonalla eurolla. VVO isännöi asuntonsa omalla henkilökunnallaan. Viime vuonna 92 prosenttia vastanneista ilmoitti, että on suostellut tai voisi suositella VVO:ta eteenpäin. Heinon mukaan VVO:n asunnoille riittää kysyntää. – Jos ihminen haluaa asua kaupungin keskustassa hän joutuu luonnollisesti maksamaan kovempaa neliövuokraa kuin keskustan ulkopuolella asuva. noissa asutaan 5,9 vuotta. Isoja saneerauksia on käynnissä ja lisää on tiedossa lähivuosina. Kohteet ovat myös isännöitsijöille tuttuja, Juha Heino sanoo. Keskimäärin VVO:n asun- Suojaisa piha takaa Hyvinkään Torikadun asunnoissa yksityisyyden. 20 Teksti: Juhani Karvonen. Vapaarahoitteisten kohteiden vuokrat vaihtelevat merkittävästi alueellisesti. Jokainen uusi VVO:n asukas puolestaan saa kahden kuukauden sisällä muutostaan kyselyn asukastyytyväisyteen liittyen ja valmistuneisiin kohteisiin muuttanelle tehdään oma kyselynsä. VVO:n kiinteistöissä on asukkaita, jotka ovat muuttaneet asuntoonsa jo 50 vuotta sitten eli jo ennen VVO:n perustamista. rakennusliikkeet olisivat onnistuneet yhdistämään voimiaan. Vuokralla asutaan noin kuusi vuotta Juha Heinon mukaan vuokraasumien ei ole mikään välivaihe suurelle osalle asukkaista. – Varsinaiseen asukastyytyväisyystutkimukseemme vastaa vuosittain 1500 asukasta. Isännöintiä löytyy omasta takaa Kiinteistökannan keski-ikä on VVO:lla noin 30 vuotta. – Saamme muun muassa kaiken asiakaspalautteen suoraan organisaatiollemme ilman mitään suodattavaa välitasoa. Vapaissa vuokrakohteissa vuokrataso vaihtelee markkinoiden mukaan. Vaihtuvuus työllistää isännöintiä sekä vuokrausta ja etenkin kuun vaihteet ovat yleensä työntäyteistä aikaa
Neliömäärän perustuva summa on Torikadulla noin 1300 euroa. Suurimmat omistajat vakuutusyhtiöitä Eläkevakuutusyhtiöt Varma ja Ilmarinen ovat suurimmat yksittäiset VVO:n omistajat. VVO:lla on vuosittainen rahapotti, jonka talotoimikunta saa käyttää yhteisiin hankintoihin. VVO:n emoyhtiö on VVO-yhtymä Oyj ja sen liiketoiminnat jakautuvat useisiin eri tytäryhtiöihin. Suuret ikäluokat muuttivat maalta kaupunkeihin ja yhtiö perustettiin täyttämään tuolloin vallinnutta asuntopulaa. VVO:n taloissa on Tuula Stenbäckin mukaan hyvä asua, koska asukkaan ei tarvitse pelätä, että vuokranantaja myisi asunnon alta. Tytäryhtiöistä VVO Asunnot Oy, VVO Korkotukikiinteistöt Oy, VVO Vuokra-asunnot Oy sekä VVO Vuokratalot Oy on nimetty yleishyödyllisiksi asuntoyhtiöiksi. Yhtiö toimi osuuskuntana kunnes se yhtiöitettiin 1990-luvulla. VVO:lla on yli 40 000 Tuula Stenbäck saa mustikat omalta pihamaaltaan Hyvinkääläinen Tuula Stenbäck pääsee keräämään piirakkamustikat omalta pihamaaltaan. Yhtymällä on 13 alueellista toimipistettä eli VVO-kotikeskusta eri puolilla Suomea, joihin on keskitetty alueelliset palvelut. Nyt meillä on mietinnässä kaasugrilli, jolle olisi jo valmiina lukollinen vajakin säilytystilaksi, Stenbäck kertoo. Stenbäck muutti taloon vuosi sitten sen valmistuttua toisesta VVO:n vuokra-asuntokohteesta. VVO:n perustajia olivat Helsingin asuntokeskuskunta Haka, eri ammattijärjestöt ja osuuskauppaliike. vuokra-asuntoa 43 eri paikkakunnalla. 21. – Ostimme sillä viime kesänä pihakeinun. Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO syntyi vuonna 1969 maaltapaon vuosina. Aidatulta pihamaalta ei pääse kadulle ja pihalla voi viettää aikaansa täysin rauhassa ohikulkijoiden katseilta. Silti Stenbäck asuu Torikadulla vain muutaman sadan metrin päässä Hyvinkään torilta ja muun muassa kauppakeskus Willasta. Alunperin VVO oli valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon rakentaja. VVO:n markkinarahoitteiset vuokraasuntoyhtiöt Villa Mohair ja Villa Merino valmistuivat vuosi sitten. Muut omistajat ovat ammattiliittoja
Nousut olivat siis samaa luokkaa kovan rahan ja ARA-asunnoissa. – Vuokrien nousu johtuu suureksi osaksi siitä, että kiinteistöjen hoitomenoissa on ollut isoja korotuspaineita, jotka ovat riippumattomia rahoitusmuodosta. T Valtion lainoittamien asuntojen vuokrat ovat nousseet noin neljä prosenttia vuodessa. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 4,0 prosenttia ja muualla Suomessa 3,3 prosenttia. ARA-asuntojen vuokra määräytyy omakustannusperiaatteen mukaan, eli vuokralla katetaan pääasiassa vain talon rakentamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä kiinteistön hoitokulut.. Kiinteistön ylläpito maksaa, ja asuntokannan ikä vaikuttaa ylläpitokustannuksiin, perustelee ylitarkastaja Arto Raatikainen ympäristöministeriöstä. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 3,5 prosenttia. Robinsonin perhe muutti Kalasataman ensimmäiseen Helsingin kaupungin vuokrataloon syksyllä 2012. Kiinteistöjen hoitomenoissa isoja korotuspaineita Vuokrat nousivat alkuvuonna 3,7 prosenttia Kiinteistöjen kohoavat ylläpitokulut ja peruskorjaukset nostavat vuokria myös jatkossa. Loput ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Suomessa vuokra-asunnoista noin puolet on rahoitettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Arava- ja korkotukiasuntoja tuottavat ja omistavat pääasiassa kunnat sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn yleishyödylliseksi nimeämät yhteisöt. ARA-asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 4,0 prosenttia. 22 ilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 3,7 prosenttia
– Aravatuotanto on nyt Vuokrien nousu johtuu pääosin kiinteistöjen kohonneista hoitomenoista. Ero kasvaa suurissa kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla. Arvioissa otetaan huomioon myös Kiinteistöliiton laskelmat, jotka osoittavat tälle vuodelle kasvua erityisesti kiinteistöveroissa ja vakuutusmaksuissa. Nyt alueella asuu jo parituhatta asukasta. Molemmat hakevat tuottoja, ja pitävät kohtuuttomina aravalainojen ehtoja, kuten asuntojen myynnin rajoitusaikoja. Siinä vaikuttavia tekijöitä ovat pääomamenot, kiinteistön ylläpitokustannusten ja hoitomenojen nousu. Eroa avara- ja vapaarahoit- teisissa vuokrissa on erityisesti pitkässä juoksussa. Talojen korjaukset nostavat vuokria Aravavuokrien muutostarve ja määräytyminen arvioidaan vuosittain. Vuokrien todellinen nousu nähdään vasta vuoden lopussa. Ylläpitokulut ja peruskorjaukset nielevät rahaa. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen vuokra on runsas neljä euroa neliöltä arava-asuntoja kalliimpi. – Aravatuotannossa vuokrien taso on määritelty, mutta kovan rahan asunnoissa se on vapaata ja määräytyy markkinoiden ja kysyntätilanteen mukaan. Pienemmillä paikkakunnilla vuokrat heijastavat enemmän vuokrilla katettavaa todellista kulua, Raatikainen toteaa. Menossa muuttorumba Kalasataman Helsingin kaupungin uuteen vuokrataloon. Koko maassa arava-asuntojen vuokrataso on nyt vajaa 11 euroa neliöltä, pääkaupunkiseudulla 12,7 euroa neliöltä. Se tuntuisi oudolta. Sato ei tällä hetkellä tuota lainkaan valtion lainoittamia asuntoja, ja VVO on vähentänyt tuotantoa. Pääkaupunkiseudulla vuokrien ero kasvaa Niin sanotut yleishyödylliset yhteisöt kuten Sato ja VVO ovat vähentäneet aravatuotantoaan. Pienemmissä kunnissa vapaarahoitteisen asunnon vuokra saattaa olla samaa tasoa tai jopa halvempi kuin avara-asunnon. 23. Raatikainen ei heti niele ajatusta siitä, että kunnat keräisivät asuntojen vuokrissa piiloveroa asukkailta. Suomessa vuokra-asunnoista noin puolet on rahoitettu valtion aravatai korkotukilainalla. – En usko, että kunnat rahastavat tarkoituksellisesti asukkailta
Juuri koskaan asunnon vuokra ei ole vuokralaisen mielestä riittävän alhainen. Vuokrat ovat nousseet viime vuosina huomattavasti nopeammin kuin kuluttajahintaindeksi. Peruskorjauksista tulee isojakin laskuja. Vuokrien korotusehtona voi olla myös kuluttajahintaindeksi lisättynä x -prosentilla, mikä korottaa vuokria yleistä hintakehitystä nopeammin. – Vuokra-asuntosijoittamisen tulee olla kannattavaa yksityisille vuokranantajille, jotta noin 500 000 yksityistä vuokraasuntoa säilyvät markkinoilla. loista on liian korkea, pienituloisilla on mahdollisuus saada asumistukea. Vuosittainen tuotanto ei paljon heilauta, mutta ikääntyvä talokanta vaikuttaa vuokriin. Kovan rahan taloissa vuokrat määräytyvät markkinaehtoisesti, mutta valtion lainoittamissa vuokrataloissa säädellysti. Eri aikoina otetuilla aravalainoilla on hyvin erilaisia ehtoja. 12 000-13 000 asuntoa vuodessa. Helsingin Pikku Huopalahdessa on molemmilla tavoin rahoitettuja asuntoja. Kiinteistö-, energia-, ja pääomatuloveroja ei tulisi kiristää, koska ne siirretään vuokriin, toteaa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Valtion tuella ei pidä epäterveesi kilpailla yksityisen vuokra-asuntomarkkinan vuokralaisista, Hiltunen korostaa.. – Hoitomenojen kehitystä ei voi suoraan verrata kuluttajahintaindeksiin, koska muun muassa energian hinta sekä kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannukset kehittyvät eri lailla. Valtion tukemien ARA-asuntojen asukasvalinnassa tulee varmistaa, että nämä asunnot ohjautuvat ja säilyvät eniten tuen tarpeessa oleville kansalaisille. Yleensä kuluttajahintaindeksi kehittyy hitaammin kuin kiinteistöjen hoitomenot. Pienituloisilla vuokra vie yleensä neljänneksen nettotuloista. Pienituloisten kannalta olisi tärkeää, että heidän asemaansa niin sanotussa ARA-asuntojen asukasvalinnassa voitaisiin parantaa. Vuonna 1995 toteutetun vuokrasääntelyn purun ansiosta vuokramarkkinat toimivat, ja vuokra-asuminen on Hiltusen mielestä aito vaihtoehto omistusasumiselle. Asuntorakentamisen kustannustasoa tulee alentaa mm. Vanhat talot joutuvat ottamaan lisää lainaa korjauksiin. Omistusasuntojen korkovähennysoikeuden leikkaaminen lisää vuokra-asuntokysyntää myös jatkossa, Hiltunen sanoo. Esimerkiksi palkat määräytyvät sopimuksin eri tavalla kuin vuokrataso. – Mikäli vuokran osuus tu- 24 Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen korostaa, että ARA-asuntojen tulee jatkossakin säilyä eniten tuen tarpeessa olevien kansalaisten käytössä. Vuokrien nousua on Raatikaisen mukaan vaikea hillitä, koska yleinen kustannustaso nousee, mikä näkyy myös kiinteistöjen ylläpidossa. – Asuinrakennuksien ylläpito on kallistunut ja korjauksien määrä lisääntynyt viime vuosina, mitkä osaltaan vaikuttavat vuokriin. Vuokrat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Samanlaisia paineita on asunto-osakeyhtiöpuolella, mutta vuokratalopuolella on helpompi tehdä korjauspäätöksiä. Arava-lainojen korkotaso on määritetty valtion lainojen korkojen mukaan, mutta korko määräytyy ja vaihtelee vuosittain. Teksti: Jouni Suolanen Vuokria alaspäin tarjontaa lisäämällä – Vuokriin voidaan vaikuttaa lisäämällä vuokra-asuntotarjontaa eli rakentamalla lisää erityisesti pieniä asuntoja, joille on suurin ja kasvava kysyntä. Yleisen talouskehityksen epävarmuus ja työttömyyden nousu lisäävät vuokra-asuntojen kysyntää, kun asuntokauppa hidastuu. määräyksiä keventämällä. Vuokran suhde kotitalouden nettotuloihin vaihtelee valtavasti perheiden välillä
– Ajat muuttuvat, mutta isännöitsijältä on aina edellytetty korkeaa ammattitaitoa ja mo- nipuolista osaamista. O maa isännöintiyritystään Isännöinti P. Grahnin mukaan etenkin hallituksissa, joissa istuu Petri Grahnin mukaan isännöitsijän tulee kouluttautua jatkuvasti ja pysyä ajan tasalla alansa asioista. – Mikäli vuokralaisista koituu hämminkiä tai epäjärjestystä, on selvää, että siitä muodostuu paineita isännöitsijän suuntaan, sanoo isännöitsijä Aimo Saarinen. Lakimuutokset vaikuttaneet isännöitsijöiden työhön Puhelin korvalla ja netti auki Asunto-osakeyhtiölain uudistukset ovat tuoneet isännöitsijän työhön uusia haasteita. Nykyään toimenkuva on hallinnollisempi ja isännöintiyritykset suurempia, kymmentä taloyhtiötä Espoossa ja Helsingissä isännöivä Grahn pohtii. 25. Aikaisemmin isännöitsijät olivat enemmän henkilöisännöitsijöitä, joilta sujuivat myös talomiehen työt. Sähköinen asiointi vähentää kokouksissa istumista, mutta toisaalta sähköposti nopeuttaa viestinnän tempoa, kun asiakkaiden kysymyksiin täytyy vastata entistä ripeämmin. Väänästä jo kymmenen vuoden ajan pyörittänyt Petri Grahn ei allekirjoita ajatusta, jonka mukaan isännöintityö olisi nykyään vaikeampaa kuin ennen
Itse olen vuosien mittaan löytänyt ammattitaitoiset ja luotettavat huoltoyhtiöt hoitamaan käytännön asioita. Aimo Saarinen on työskennellyt isännöitsijänä toisessa polvessa vuodesta 1990 lähtien. Uutta tiedonsiirtoa Vantaalla sijaitseva Isännöinti Saarinen Oy on toiminut alalla jo vuodesta 1983 asti. Hän kuitenkin muistuttaa, että sähköisen palvelun yleistymisestä huolimatta luottamus asiakkaaseen syntyy isännöitsijän henkilökohtaisen palvelukyvyn perusteella. Suurin muutos, jonka Grahn kokee alalla tapahtuneen, on isännöinnin sähköistyminen. Minulla on aina puhelin matkassa. nen viestintä tapahtuu nykyään verkossa sähköpostin välityksellä. Isännöitsijän ja taloyhtiön väli- – Isännöitsijän tarvitsee roikkua reaaliajassa sähköpostin ääressä. – Isännöinnin perustoimet ovat pysyneet samoina, vaikka uudet lakiasetukset ovatkin tuoneet oma haasteensa työhön, 80. Grahnin mukaan isännöitsijän tulee pysyä ajan hermoilla, oppia uutta ja tavata myös muita alalla toimivia. iäkkäämpää väkeä, oletetaan edelleen, että isännöitsijä tulisi hätiin, mikäli viemäri ei vedä. Koska pyöritän omaa yritystäni, saan siitä motivaatiota ja kannustetta kouluttautua. – Kiinteistötekniikan tuntemus on erittäin tärkeää, kiinteistöt ovat muutakin kuin numeroita, itse sekä hallinnollisen että teknisen ammattitutkinnon lukenut Grahn sanoo. Toisaalta kaikki työ muutostyöilmoituksista lähtien edellyttää aikaisempaa kattavampaa sähköistä dokumentointia, myös sähköinen laskutus tulostuksineen on tuonut isännöitsijän työpäivään oman lisänsä, Grahn sanoo. Isännöitsijältä vaaditaan joustavaa asennetta. Vaikka isännöitsijä onkin taloyhtiön operatiivinen johta- ja, ilman teknistä osaamista ei alalla pärjää. 26 Petri Grahnin mukaan kokemus tuo isännöitsijälle etua, mutta ilman koulutusta alalla ei enää nykyisin pärjää. – Koulutus- ja tapahtumatarjonnasta ei ole pulaa, sillä Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto järjestävät runsaasti erilaisia tilaisuuksia ja kursseja ympäri maan. Kun verkostoituu muiden isännöitsijöiden kanssa, pysyy kärryillä siitä, missä alalla ollaan menossa. – Tämä on sinänsä positiivinen muutos, kun asioiden hoito on ripeää. – Aina on kiire, siitä ei pääse mihinkään, mutta on omasta asenteesta kiinni, löytääkö jostain ajan palvella asiakkaitaan. – Nuoremmat hallituslaiset ymmärtävät jo entisaikojen talonmiehen ja nykyisen isännöitsijän eron - isännöitsijä ei levitä hiekkaa pihamaalle tai vaihda lamppuja. Koulutus välttämätöntä – Nuoremmat hallituslaiset jo ymmärtävät, että isännöitsijä ei levitä hiekkaa pihamaalle tai vaihda lamppuja, kertoo isännöitsijä Petri Grahn. – Omaa ammattitaitoa pitää muuttuvassa maailmassa päivittää jatkuvasti. Numero ei ohjaudu vaihteeseen, vaan minut tavoittaa aina suoraan, Grahn sanoo
Isännöitsijän kanssa asioivat vuokralaiset. Myös kokouksissa täytyy olla valmis istumaan iltaisin, Saarinen sanoo. – On hyvä, että asioita voi nykyään hoitaa helposti sähköpostin välityksellä. – Mikäli vuokralaisista koituu hämminkiä tai epäjärjestystä, on selvää, että siitä muodostuu paineita isännöitsijän suuntaan. Sijoittamisen buumi Saarinen nostaa esiin isännöintityöhön nykyään voimakkaastikin vaikuttavan ilmiön. Työ kuitenkin vaatii asiakaskontakteineen sosiaalisia taitoja, pitkää pinnaa ja määrätynlaista paksunahkaisuutakin, kun asioita selvittelee hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa. Tekniset isännöitsijät Aimo Saarisen mukaan kouluttautuminen on nykyään ensiarvoisen tärkeää. Ihmisten opastaminen ja tarvittaessa myös toruminen kuuluvat isännöitsijän työhön, Saarinen muistuttaa. Isännöinti Saariselle onkin valikoitunut hyvät ja laadukkaat kumppanit kiinteistöhuoltoon. ??S?÷¢x?Õïàxïàxx????S?÷¢x??Õê??ê?û??êÕ??÷Þï?ê?àxxï Asiakkaanamme et maksa liikaa! Kun sisäilmalla on merkitystä. Sxêê÷ïàx???????Yxê?????M?Ð??œ?œ???ó?œœœœ???ê??ï?Õ???÷¢x?Õïà?à????÷ê???www.suodatinkeskus.com 27. Saarisen mukaan alalla voi pärjätä pitkälle pelkällä talouden tietämyksellä. Valtaosin vuokralaisten kanssa asiointi sujuu hyvin, mutta häiriöitäkin esiintyy. – Meillä on yrityksessämme erikseen kaksi teknistä isännöitsijää, jotka yhdessä huollon kanssa vastaavat kunnossapidosta ja korjauksista. Tällöin tarvitaan hyvää tukiverkostoa, jossa teknistä osaamista löytyy. – Ala on hyvin mielenkiintoinen ja kahta samanlaista päivää harvemmin tulee vastaan. Omistajien sijaan isännöitsijän kanssa asioivatkin vuokralaiset. – Vanhoilla tiedoilla ei pysty enää etenemään alalla, sillä tarjontaa isännöintiyrityksissä riittää ja kilpailu on kovaa. Ihmisiä olisi hänen mukaansa kyllä tulossa alalle, mutta se, jäävätkö he työhön on toinen juttu. Sähköposti luo mahdollisuuden kysyä nopeasti asioita, mikä johtaa siihen, että myös asiakkaiden vaatimukset kasvavat ja vastaukset halutaan entistä nopeammin. Mi- käli isännöinti toimii, ei kilpailutukseen pelkän hinnan perässä edelleenkään lähdetä, pitkäaikaisia asiakassuhteita LänsiHelsingissä ja Länsi-Vantaalla vaalinut Saarinen sanoo. – Vanhoilla tiedoilla ei pysty enää etenemään alalla, sillä tarjontaa isännöintiyrityksissä riittää ja kilpailu on kovaa. Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. Isännöitsijän tulee seurata, mitä alalla tapahtuu, miten toiminta ja tavat kehittyvät. Teksti: Tuula Kolehmainen Asuntosijoitusbuumin myötä miltei kaikki pienet huoneistot vuokrataan ulkopuolisille. Asuntosijoitusbuumin myötä miltei kaikki pienet huoneistot on nykyään vuokrattu ulkopuolisille. Internetin maailma on Saarisen mukaan merkittävimmin mullistanut isännöintityötä, tosin sama pätee kaikkiin aloihin. Tämä on toisaalta johtanut siihen, että isännöitsijän tarvitsee roikkua miltei reaaliajassa sähköpostin ääressä. taloyhtiötä isännöivä Saarinen sanoo. – Maailma on parissakymmenessä vuodessa muuttunut, sillä taloyhtiöissä pienissä asunnoissa asuu nykyään paljon lyhytaikaisia vuokralaisia useista eri kansallisuuksista. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! ??S?÷¢x?Õï?x?Þx???xà?Õ????M???Õ??÷¢x??Õê. Nykypäivän haasteena Saarinen näkee sen, että alalle on melko hankalaa saada uutta työvoimaa
Viro tai Venäjä eivät ole mukana vertailussa, mutta Ukrainan lukuja löytyy. Suomessa hintaero matalampitasoisten ja kalliimpien kerrostaloasuntojen välillä oli suhteellisen pieni, vain 430 euroa neliöltä. Tanska ja Norja erottuivat kuitenkin kalleimpina. Suomi taas ei ole mukana EC Harris Researchin vertailussa vuodelta 2013, ei myöskään 28 Viro, Norja eikä Venäjä. Rakennuskustannuksissa suuret erot, itä-Eurooppa halvin Tanska ja Norja kalleimmat, Saksa Suomea edullisempi Suomessa rakennettiin matalampitasoiset kerrostaloasunnot selvästi muuta Eurooppaa kalliimmalla vuoden 2012 hintavertailun mukaan. Harrisin mukaan maailman kalleimpien järjestys on: Hong Kong, Sveitsi, Tanska, Ruotsi, Macao, Australia, Japani, Ranska, Singapore, Belgia, Uusi-. Neliöhinta oli lähes kaksinkertainen Saksaan ja kolminkertainen Tshekkiin verrattuna. Harrisin kansainvälistä kustannusvertailuviivastoa seuraten voi kuitenkin Tanskan ja Ruotsin mukanaolosta päätellä, miten korkealla Suomen kustannukset liikkuvat kansainvälisesti ja maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi Ruotsissa eroa oli lähes 900 euroa. B rittiläisen Gardiner & Theobaldin tuorein rakennuskustannuselvitys on vuodelta 2012 ja kattaa 21 Euroopan maata ja toisen mokoman muun maailman maita
Tilasto: Gardiner & Theobald International Construction Survey 2012. Ruotsin kruunun eurokurssi oli vertailuaikaan 8,623, Norjan kruunun 7,325, Englannin punnan 0,805. Ruotsissa maksettiin 1421, Saksassa vain 876 euroa, Puolassa 753. Korkeintasoisten kerrostalojen hinnoissa Suomi oli vasta kahdeksanneksi kallein. Suomessa hintaero matalampitasoisten ja korkeintasoisten kerrostaloasuntojen välillä oli suhteellisesti pieni, vain 430 euroa, kun se Saksassa oli 447 Kerrostaloasuntojen, kauppakeskusten ja hotellien rakennuskustannukset ilman arvonlisäveroja vuonna 2012 Euroopan maissa. 29. Saksassa talon sai 1023 euron ja Puolassa 607 euron neliöhinnalla. Kerrostalojen hinnat on koottu isoimmista kaupungeista, hyvätasoisista hissillisistä rakennuksista. kustannus ilmoitettiin 550-750 euroksi. Ukrainan kustannus oli 900 euron luokkaa. Ruotsi kiri kolmanneksi 1508 eurollaan. Ukrainan kerrostaloasunto- Suomessako laatu ei nosta paljon hintaa. Suomea edellä oli- Suomen hintaerot ovat toimistorakentamisessa merkittävästi suuremmat kuin missään muualla. euroa, Ruotsissa 898 euroa, Norjassa 1092 euroa. Matalampitasoisten kauppakeskusten hinnoissa Suomi oli toiseksi kallein 1540 eurolla Tanskan 2035 euron jälkeen. Norjassa maksettiin 3413, Tanskassa 3237, Italiassa 2770, Ranskassa 2500, Englannissa 2424, Ruotsissa 2319, Espanjassa 2240 ja Suomessa 2140 euroa neliöltä. Hinnoissa ei ole arvonlisäveroja. Seelanti, Saksa, Englanti ja Qatar. Puolan tuotantohinta oli 1105 euroa. Molemmat tutkimustoimistot varoittavat lukujen suuntaaantavuudesta, koska rakentamisen määrät vuositasolla voivat olla jopa satunnaisia. Keskustahotelleihin on otettu mukaan vähintään 400 huoneen rakennukset, joissa on ravintola ja sellaisia harrastevarustelut kuin sisäuima-allas ja vähittäiskauppoja. Kauppakeskushinnoissa ei ole mukana paikoitusaluekustannuksia. Tilastot selittävät hyvin, miksi puolalaiset yrittäjät pärjäävät pohjoismaisilla rakennusmarkkinoilla. Korkeintasoisissa Suomi oli ”vasta” kuudes 2020 euron neliöhinnalla. Sama trendi oli Suomen kohdalla kauppakeskusten rakennuskustannuksissa. Alempitasoisten kerrostalojen neliökustannukset olivat Tanskassa 2618, Norjassa 2321 ja Suomessa 1710 euroa. Oikealla keskitasoisten maaseudun konferenssihotellien rakennuskustannukset, sisältäen samat varustelut kuin keskustahotelleissa. Lisäksi euron kurssi on vaihdellut kovastikin
Saksassa toimistokustannus oli 1342–1888 euroa, Puolassa 765–1129 euroa. Laatueron vaikuttamattomuus hintaan ihmetyttää Suomessa myös korkeatasoisten pääkaupunkihotellien rakennuskustannuksissa. Se saattaa selittyä sillä, että Helsingissä ei yksinkertaisesti ole rakennettu samaa luksustasoa kuin muualla Euroopassa. Suomen toimistot jopa edullisia Toimistorakentamisessa taas Suomen hintaerot ovat merkittävästi suuremmat kuin missään muualla. kan hintataso oli suhteellisen alhainen molemmissa ryhmissä: 2424 alemmissa – ja mahdollinen tilastoharha kalleimmissa: 2282 euroa. Rakennusmateriaalien hinnat selittävät paljon kokonaiskustannuseroja. Kun verrattiin ilmastoituja keskustatoimistotiloja, alem- vat Tanska 2543, Ranska 2400, Italia ja Espanja 2200 ja Ruotsi 2087, Saksa vain 1594 euroa, Puola 1044. Kaupunkikeskustan lämmitetyn toimiston rakennuskustannus oli alemmalla tasolla 1460 euroa, ylemmällä tasolla 2640 euroa neliöltä. Tilasto: Gardiner & Theobald: International Construction Survey 2012. Ruotsi oli kolmas matalatasoisissa 2609 eurolla, seitsemäs parhaissa 3247 eurolla. 30. Tans- Tilastokeskuksen mukaan asuntojen rakentamiskustannusten nousu on ollut Suomessa tasaista vuodesta 2010. Norja oli molemmissa kategorioissa kakkonen 3550 ja 4642 eurolla. Saksassa hotellien kustannukset olivat 1745–2909 euroa, Puolassa 1093–1438 euroa, Ukrainassa 1750–2065. Tanskan molemmat hinnat nousivat yli 2000 euron, mutta kalliimpi oli alle Suomen hinnan, Ruotsin hinnat 1870-2899 euroa. Yksinkertaisemmat sekä hienoimmat hotellit rakennettiin kalleimmalla Ranskassa, 5000 ja 7900 eurolla neliöltä. Tässä tilastossa arvonlisäverottomat hinnat työmaalle tuotuina vasemmalta: harjateräs, rakenneteräs, tavallinen sementti, betoni, aggregaatit, sora, laasti, puutavara, tiilet, harkot ja 6 mm lasi
Korkeatasoisemmissa keskustatoimistoissa kallein oli Ranska 3800 eurolla neliöltä, sitten Ruotsi 3653, Norja 3481, Sveitsi 2791, Tanska 2656, Italia 2600, Kypros ja Kreikka 2500, Saksa 2411, Puola 1190 – ja Suomi vain 2030 euroa. 31. Toisaalta neljän vuoden kustannusnousu on vajaa kahdeksan prosenttia yhteensä. Ukrainassa luvut olivat 747– 939 ja 750–950 euroa. pitasoiset olivat kalleimpia Ranskassa: 2350 euroa neliöltä. Tilasto: EC Harris Built Asset Consultancy International Cost Construction Report 2013. Yli 2000 euron nousivat myös Sveitsi, Tanska, Ruotsi ja Norja, mutta Suomessa hintaa kertyi vain 1610 euroa neliöltä. Teksti: Terttu Iiskola Korkeimmalla olivat Hong Kongin, Sveitsin ja Pohjoismaiden rakennuskustannukset viime heinäkuussa EC Harrisin tilastossa. 100-taso on Englannin kustannustaso. Tämä graafi kuvaa hyvin sitä, missä kustannustasossa suomalainen työvoima ja yritys yleensäkin kilpailee maailmalla. Tilastokeskuksen kokoaman tilaston mukaan kustannusnousu on ollut tasaista vuodesta 2010, jonka alussa Suomessa vielä oli pieni notkahdus. Sivukustannuksineen palkkakulut olivat vertailussa parhaan ammattitaidon rakennusväellä Bulgariassa 3,61 euroa tunnilta, Puolassa 9,96, Kreikassa 15,00, Espanjassa 29,00, Ranskassa 33,00, Berliinissä 33,90, Suomessa 34,00, Norjassa 61,44 ja Ruotsissa 63,78 euroa tunnilta. Työvoimakuluissa isot erot eri maissa Gardiner & Theobald on listannut erikseen myös rakennusmateriaalikustannuksia sekä työvoimakustannuksia. Perustasolla on verrattu sopimuspalkkoja, jotka Bulgariassa olivat vain 2,56 euroa tunnilta täysammattilaisellekin – Suomessa 19,95, euroa, Berliinissä 19,53, Ranskassa 22,00, Norjassa 35,50, Ruotsissa 31,89 euroa tunnilta. Laskelma perustuu viikkoihin, joten suuria eroja selittää osittain se, että standardityöviikot ovat eri pituisia eri maissa. Matalampitasoisten kauppakeskusten hinnoissa Suomi oli toiseksi kallein 1540 eurolla Tanskan 2035 euron jälkeen. Voisiko päätellä, että kun markkinajohtajayhtiöt toimivat molemmissa maissa, niin hintakilpailua ei juurikaan ole. Suomen ja Ruotsin nousu samaa luokkaa Onko taantuma hillinnyt uusien asuntojen rakennuskustannusten nousua Suomessa ja Ruotsissa
Helsingin pörssin kiinteistösijoitusyhtiöt eivät ole niin suomalaisia kuin luullaan Kiinteistösijoitukset rahankeräyksiä. 32
Näin kerätään bruttomääräisesti 197 miljoonaa euroa. – Nykyinen pääosakas, israelilainen Gazit-Globe, omistaa tällä hetkellä yksin yli 49 prosenttia osakkeista ja suunnatun annin jälkeen noin 42 prosenttia. Jopa siinäkin määrin, että on ollut melko uuvuttavaa olla Cardia Oy:n sijoitusasiantuntijat Tom ja Kim Lindström kirjoittavat valaisevia blogeja (www.nordnetblogi.fi/ ) nettipankki Nordnetin sijoittajasivuille, joilla liikkuu yli 100 000 suomalaista piensijoittajaa. Ajat ja omistukset ovat kuitenkin kovasti mullistuneet vuodesta 2005 lähtien. Tästä syystä onkin olemassa riski, että vuokratuotto laskee tulevaisuudessa, Tom Lindström kirjoitti huhtikuussa sijoituspalvelupankki Nordnetin blogissaan. Pääomistajan hyöty Lindströmien mielestä muutama reunahuomautus oli toukokuussa paikallaan merkintäoikeusannin johdosta. Tämä ei ole jäänyt sijoittajilta huomaamatta. kesäkuuta kaksi valtuutusta: suunnattuun antiin ja merkintäoikeusantiin. Suunnatun annin jälkeen CPP:n osuus osakepääomasta olisi noin 15 prosenttia. He kannattelevat esimerkiksi kaivosyhtiö Talvivaaraa ostamalla sen arvottomista osakkeista jo kaksi kolmasosaa. Keitä he kannattelevat kiinteistösijoitusmarkkinoilla. Esimerkiksi Spondasta voi olla vallalla mielikuva, että sen omistaa pääosin Suomen valtio. Merkintähintana suunnatussa annissa on 2,65 euroa, joten Citycon saa tällä tavalla käyttöönsä noin 206 miljoonaa euroa. CPP nousee toiseksi suurimmaksi omistajaksi Ilmarisen ohi. Kiinteistösijoitusten kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Sijoittajilla on enemmän rahaa kiinteistösijoituksiin kuin sopivia kohteita. osakkeenomistajana näissä yhtiöissä, alkoi Kim Lindströmin blogi. 33 osakekohtaisella merkintähinnalla kuin suunnatussa annissa, toisin sanoen 2,65 euroa. – Sinänsä tässä ei ole mitään erityisen yllättävää. P iensijoittajilla on isänmaallinen mieli. Taseen vahvistaminen antaa jatkossa entistä parempia eväitä uusiin kiinteistöhankkeisiin. ”Rahankeräys á la Citycon” otsikoi pörssianalyytikko Kim Lindström Nordnetin blogissaan ja herätti piensijoittajia Helsingin pörssin kiinteistösijoitusyhtiöiden taustoista. – Vuokrat ovat kehittyneet suotuisasti viimeisten 20 vuoden aikana. – Citycon antaa ymmärtää, että osakkeenomistajien on edullista merkitä osakkeita sa-. Koko rahoituspaketin arvo on huimat 400 miljoonaa, josta noin 300 miljoonaa käytetään lainojen takaisinmaksuun. Kiinteistöyhtiöt Citycon ja Technopolis ovat muita pörssiyhtiöitä ahkerammin olleet keräämässä toimintaansa varoja markkinoilta. Kiinteistöt eivät muuta Suomesta, mutta niiden omistus on muuttanut ja rahoja sijoitettu ulkomaille. Tarkoitus on suunnata CPP:lle lähes 78 miljoonaa osaketta, joka on lähes 18 prosenttia nykyisistä noin 441 miljoonasta osakkeesta. Cardia Oy:n pörssianalyytikot Kim ja Tom Lindström varoittavatkin liian suurista tuottoodotuksista Helsingin pörssin kiinteistösijoitusyhtiöiden Cityconin, Spondan ja Technopoliksen sekä asuntosijoitusrahasto Oravan kohdalla. – Tulossa olevat annit johtuvat siitä, että Citycon on saamassa uuden merkittävän strategisen omistajan, Kanadan eläkejärjestelmän varoja sijoittavan sijoitusyhteisön, viralliselta nimeltään CPP Investment Bo- ard European Holdings (jatkossa CPP = Canada Pension Plan). – Suunnatun annin kanssa samaan rahoituspakettiin kuului myös merkintäoikeusanti, jossa lasketaan liikkeelle runsaat 74 miljoonaa osaketta samalla Citycon myllerryksessä Suomalaiseksi mielletyn Cityconin hallitus haki ylimääräisestä yhtiökokouksesta 6
Cityconin ulkomaalaisomistus on korjattu tältä osin – ja osoittautuu hätkähdyttävän suureksi. Vuodesta 2004 Technopolis Sponda 1998 19,78% 1999 15,60% 2000 15,60% 2001 42,57% 22,20% 2002 42,57% 21,70% 2003 56,40% 25,20% 2004 85,80% 30,40% 50,00% 2005 93,17% 36,80% 52,90% 2006 94,09% 38,79% 55,10% 2007 94,69% 39,35% 54,37% 54,60% 2008 94,60% 43,42% 42,90% 37,80% 2009 88,80% 47,00% 40,33% 42,20% 2010 85,71% 47,30% 31,71% 50,10% 2011 81,49% 48,04% 24,32% 47,40% 2012 76,72% 49,00% 23,78% 48,90% 2013 77,82% 49,30% 28,53% 48,90% Tästä taulukosta näkyy ulkomaisten sijoittajien osuuden kehitys Helsingin pörssin kiinteistösijoitusyhtiöissä. Yhtiö ei siis millään tavalla pyri motivoimaan nykyisiä osakkeenomistajia osallistumaan antiin. Etu on kuitenkin täysin yhtiön ulkopuolelta tulevan CPP:n puolella. Ehkä osallistumista ei pidetä edes tarpeellisena, sillä kolme suurinta osakkeenomistajaa ovat taanneet koko annin. Tosin ei näytä kovinkaan verotehokkaalta jakaa omistajille raskaasti verotettuja osinkoja, kun jatkuvasti pyydetään yhtiön käyttöön lisää pääomaa. On epätodennäköisempää, että lama iskee useampaan maahan yhtä aikaa samalla voimalla. Muutama kuukausi aikaisemmin entiset pääomistajat Nordea ja Kesko luopuivat omistuksestaan. Suomi ei riitä Citycon laajeni Ruotsiin ja Viroon vuonna 2005. Jos yhtiö sijoittaa suurella velkavivulla, voisi Suomeen iskevä lama osoittautua kohtalon kysymykseksi yhtiölle, kun liiketilat ovat tyhjillään. – Myös riskinäkökulmasta on hyvä hajauttaa sijoituksia maantieteellisesti. Tiedonsaannin vaikeus Pörssiyhtiöiden Cityconin, Spondan ja Technopoliksen suurimmat osakkeenomistajat löytyvät yhtiöiden internetsivuilta sekä vuosikertomuksista kohdasta Osakkeet ja osakkeenomistajat. Näin ollen eräs vaihtoehto antiehdoiksi olisi, että seitsemällä vanhalla osakkeella saa merkitä yhden uuden osakkeen. Merkintäoikeusannin ehdot saadaan tietää ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen. Taitavaa pääomittamista – Gazit Globe on vauhdilla laajentanut Cityconin toimintaa käyttämällä kiitettävästi hyväkseen pörssilistauksen tarjoamaa mahdollisuutta kerätä uutta riskipääomaa sen jälkeen kun israelilainen yhtiö tuli Cityconin pääosakkaaksi maaliskuussa 2004, Lindströmit toteavat. – Osakkeenomistaja on siis jatkuvasti joutunut antamaan lisää pääomaa yrityksen käyttöön. Citycon Gazit-Globen omistus Cityconista osakkeiden lukumäärä on 14,3 prosenttia suunnatun annin jälkeisestä osakemäärästä. – Tavallaan siirto on looginen, koska niin Tallinna kuin Tukholmakin ovat lähempänä Helsinkiä kuin esimerkiksi Oulu, ja jossain vaiheessa Suomen raja tulee väkisinkin vastaan. Tämä ristiriita on näennäinen, sillä kahden pääomistajan ei tarvitse lainkaan miettiä veroasioita päätöksenteossaan. Joku voisi kyynisesti todeta, että kassavirran pitäisi kulkea yhtiöstä omistajalle eikä päinvastoin, blogisti tähdensi. Toki on myös selvää, että olisi turha järjestää merkintäoikeusanteja, mikäli osinkoja ei maksettaisi. – Tässä suhteessa Cityconin anti muistuttaa Finnlinesin uusmerkintöjä vuosilta 2009 ja 2013, joiden päätarkoituksena lienee ollut pääomistajan omistusosuuden kasvattaminen. Nykyisillä osakkeenomistajilla ei ole käytännössä minkäänlaista etuoikeutta omistuksensa perusteella, Lindström huomautti. 34 alkaen Citycon on tulevat annit mukaan luettuina järjestänyt peräti seitsemän suunnattua antia institutionaalisille sijoittajille sekä viisi merkintäoikeusantia. – Tämä korostuu siinä, että merkintähinta on lähes sama kuin perjantain (16.5.) päätöskurssi 2,73 euroa. Vuosikertomuksien. – Citycon on tullut tunnetuksi hyvänä osingonmaksajana, joten jotakin on sentään saatu takaisin. – Kun tiedämme, että CPP osallistuu merkintäoikeusantiin vanhana osakkeenomistajana, annissa annettavien uusien – Vuokrat ovat kehittyneet suotuisasti viimeisten 20 vuoden aikana. Israelilaisen Gazit-Globen Citycon-omistus oli vuosina 2007 ja 2008 osittain piilossa hallintarekisterissä ja osittain suomalaisessa arvo-osuusjärjestelmässä. Tämä ei ole jäänyt sijoittajilta huomaamatta. malla hinnalla kuin CPP. Merkintäoikeus on siten jokseenkin arvoton. Antiosakkeiden merkintä alkanee kesäkuun puolivälissä. Toisin sanoen jos yhtiö haluaa kasvaa, tämän on tapahduttava Suomen rajojen ulkopuolella, koska Suomesta ei enää löydy tarpeeksi mielenkiintoisia sijoituskohteita, Tom Lindström kuvaa
Kotimaan kiinteistöt ovat pääosin pääkaupunkiseudulla sekä Oulussa, Tampereella ja Turussa. Piensijoittajien osuus Ulkomaalaisomistuksen laskiessa taantumassa piensijoittajien osuus yhtiöistä on kasvanut. Instituutiot jyräävät tiedot ovat yleensä aavistuksen yksityiskohtaisempia kuin internetissä esitetyt tiedot. Tämä näkyy parhaiten Technopoliksen osakkeessa. Ulkomaisista sijoittajista ei ole helppoa saada tietoja, koska he pysyvät piilossa hallintarekistereiden suojissa. – Kiinteistösijoitusyhtiöt tehtailevat jatkuvalla syötöllä suunnattuja anteja, jotka saattavat muuttaa omistusosuuksia, kuten esimerkiksi Cityconissa. – Ulkomaiset sijoittajat kiinnostuivat Suomen kiinteistömarkkinoista kymmenisen vuotta sitten, mikä näkyi niin ulkomaalaisomistuksen jyrkkänä kasvuna kiinteistöyhtiöissä kuin ulkomaalaisten tekemien kiinteistökauppojen määrässä. Teksti: Kim ja Tom Lindström ja Terttu Iiskola. Yhtiö aloitti toimintansa vanhassa meijerissä Oulussa. 1992 Spondan omistamasta Itäkeskuksesta tuli Poh- 35 – Meillä ei ole mitään tilastoja institutionaalisten sijoittajien osuudesta kiinteistöyhtiöissä, mutta tiedämme, että institutionaalisilla sijoittajilla on pitkät kiinteistösijoitusperinteet. Finanssikriisi ja kiinteistösijoitusyhtiöiden raskaat annit käänsivät kiinteistösijoitusyhtiöiden ulkomaalaisomistuksen laskuun. Suomen Pankki perusti Spondan lamavuonna 1991 hoitamaan pankkikriisissä perimiään omistuksia. – Ainoastaan raha puhuu niin piensijoittajien kuin institutionaalisten sijoittajien kiinteistösijoituksissa, Tom Lindström sanoo. Nyt Technopolis on laaja ja kansainvälinen liiketoimintakeskusten verkko, joka toimii kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa sekä Virossa, Venäjällä ja Liettuassa. – Vielä finanssikriisin kynnyksellä Suomen valtio omisti kolmasosan yhtiöstä. – Heistä saa tietoa ainoastaan silloin, kun heidän omistuksensa ylittää ilmoitusvelvollisuuden rajan tai he päättävät ilmoittautua yhtiölle esimerkiksi osallistuessaan yhtiökokoukseen, Tom Lindström kertoo. – Emme usko mihinkään dramaattisiin muutoksiin omistusosuuksissa. Ulkomaisista sijoittajista on vaikea saada tietoa, koska he piiloutuvat hallintarekistereihin. Kymmenen viime vuoden aikana institutionaalisille sijoittajille on ollut tarjolla pääomarahastoja, jotka sijoittavat kiinteistöihin. Tämä omistus on sittemmin pääasiassa jakautunut rahoitus- ja vakuutuslaitosten sekä yritysten kesken, Tom Lindström toteaa. Entä Spondan ja Technopoliksen tulevaisuus. joismaiden suurin kauppakeskus laajennuksen valmistuttua. Yhtiö syntyi 1982 Oulun teknologiakylässä kasvamaan itse ja auttamaan asiakasyrityksiään tekemään samaa. – Piensijoittajan voi kuitenkin olla hankala hallita ulkomailla olevia kiinteistöomistuksia, mikä saattaa rajata sijoituskohteet lähelle sijoittajan omaa asuinkuntaa. Spondan omistusrakenne on muuttunut jyrkimmin. Technopoliksen ulkomaalaisomistus on jäänyt matalammalle tasolla finanssikriisin jälkeen, joten ulkomaalaisomistus saattaa nousta yhtiön kansainvälistymisen myötä. Spondan toimisto-, liiketila- ja logistiikkakiinteistöt sijaitsevat Suomen ja Venäjän suurimmissa kaupungeissa. Suunnattujen antien vaikutuksia on kuitenkin vaikea ennakoida. Venäjällä Sponda omistaa kiinteistöjä Pietarissa ja Moskovassa. 1996 Sponda siirtyy Suomen Pankilta valtiovarainministeriön omistukseen ja listattiin pörssiin 1998. Hallintarekisteröityjen osakkeiden osalta ilmoitetaan todellisen omistajan sijaan vain hallintarekisteröinnin hoitajat, joita ovat Spondankin taulukossa kärjessä olevat pankit Nordea ja SEB
R akentamisen kasvu on tällä hetkellä pitkälti korjausrakentamisen varassa. Kansalaisilla ei ole liiaksi ostovoimaa ja velkalastia ei juuri voida kasvattaa. 36 – Valtion alijäämää pitäisi saada kurottua umpeen. Näkymät voisivat olla paremmat, summaa Kiinteistöliiton. Kansalaisilla ei ole liiaksi ostovoimaa ja velkalastia ei juuri voida kasvattaa. Lisäksi on kireän verotuksen taakka päällä. Rakentamisen kasvu on nyt korjausrakentamisen varassa. Uudisrakentamisen määrä on supistunut, eikä rakennustoiminnan elpymiseen löydy nopeita poppakonsteja. Rakentamisen näkymät eivät ole hyvät. Korjausrakentaminen kirittää hiljaista uudisrakentamista Uudisrakentamisessa eletään hiljaisia aikoja
Eniten kasvua ennakoidaan pääkaupunkiseudulle. Kun uutta ei rakenneta, korjataan vanhaa. Myös vesikattoa ja putkistoja korjataan runsaasti. Heikentymisvauhdin arvioidaan kuitenkin nyt hidastuvan viime barometrikertoihin verrattuna. Korjaustarpeet tunnistettava Tyypillisimmillään remontteja tehdään nyt 1960- ja 1970-luvun kiinteistöihin. Vastaajista 46 prosenttia odottaa ehtojen pysymistä ennallaan. – Rahaa on saatavissa, mutta itsestään selvyytenä sitä ei kannata pitää. Talotekninen käyttöikä on monesti 40-50 vuotta, ja jos toteutus on ollut huono, remonttien tarve tulee jo aikaisemmin, Jukka Kero sanoo. – Pitää tehdä lujasti töitä, että isot, satoihin tuhansiin tai miljooniin euroihin nousevat hankkeet saadaan päätettyä. Barometri kertoo, että taloyhtiöiden hallitusten edustajat odottavat lainansaantiolosuhteiden heikentyvät nykyisestään. Viime kevääseen verrattuna nyt on enemmän niitä, joiden yhtiöissä on menossa hankkeiden toteuttamis- ja tarjouspyyntövaihe. Barometrin korjauslainojen marginaalien viimeisen kahden vuoden aikana vallinnut nousu on pysähtynyt 1,7 prosenttiin. – Jos putket ovat puhki, vesikatto vuotaa ja julkisivu rapistuu, ne on laitettava kuntoon! Kero kehottaa taloyhtiöitä ylipäätään selvittämään, missä jamassa kiinteistöt ovat. – Jatkuva viestinnällinen ote on välttämätöntä. – Ei kaikkia remontteja tarvitse heti tehdä, mutta korjaustarpeet pitää tietää. Isoissa hankkeissa kannattaa käyttää monipuolista viestintää. – Korjauksia tulee väistämättä vastaan. Rahoitusta ja avustuksia saatavissa Korjausrakentamisbarometrin vastaajista 76 prosenttia kertoi, että rahoituksen saaminen on pysynyt ennallaan. Kaksi kolmesta korjaa nyt jotain Korjausrakentaminen koskettaa Kiinteistöliiton kyselyn vastaajien mukaan kahta kolmatta osaa taloyhtiöistä tänä vuonna. Ne eivät ole mitään läpihuutojuttuja, mutta eivät myöskään mitään rakettitiedettä, Kero vertaa. Lisäksi on kireän verotuksen taakka päällä, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero. – Raskaimpia korjauksia avittamaan on edelleen saatavissa julkista käynnistysavustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kautta kuluvan vuoden ajan. Jo rahansaannin takia on taloista pidettävä hyvää huolta. Korjausrakentamisen ilmapuntari osoittaa, että korjaus- – Rakennustoiminnan elpymiseen ei löydy nopeita keinoja. Keron mukaan korjauslainojen marginaalien nousu on pysähtynyt. Valtion alijäämää pitäisi saada kurottua umpeen. Yleisimpiä ovat tänä vuonna piharakenteiden korjaukset. Kiireellistä korjattavaa ei voi jättää väliin, vaikka talous tekisi kuinka tiukkaa. – Vallitseva taloustilanne kuitenkin todennäköisesti vaikuttaa heikentävästi myös korjaustoimintaan, Kero ennakoi. Isoissa yhtiöissä on paljon osakkaita, ja hyvä vuorovaikutus ja tiedonkulku ovat Keron mukaan ensiarvoisen tärkeitä. pääekonomisti Jukka Kero. 37. Pitää tehdä myös lujasti töitä, että isot, satoihin tuhansiin tai miljooniin euroihin nousevat hankkeet saadaan päätettyä. Myös lainansaantiehdoissa on eroja. Korjausrakentamisen odotetaankin kasvavan Kiinteistöliiton tekemän barometrin mukaan hienoisesti kuluvana vuonna. Hallitusedustajista 52 prosenttia odottaa lainaehtojen heikentymistä ja vain kaksi prosenttia niiden parantumista. Samaa mieltä on myös Jukka Kero
rakentamisen kasvusta raportoivia taloyhtiöiden hallituksen jäseniä oli hieman enemmän kuin pienentymisestä kertovia. Ensi vuoden näkymä on vielä epävarma. Korjausrakentaminen syntyy kuitenkin pienistä puroista, Jukka Kero vertaa. pääkaupunkiseutu) ja Länsi-Suomi. Rivitalojen puolella odotukset olivat jonkin verran kerrostaloja vahvempia. Rakentamisen kasvu on pitkälti korjausrakentamisen varassa. – Tilastointi on aika epävarmalla pohjalla. Tätä kuvaavista prosenttiosuuksista laskettu niin sanottu saldoluku oli kaikkien. Rakenteilla olevia kerrostalokiinteistöjä näkee nykyisin harvemmin. Ensi vuodelle kasvua povaavia oli miltei yhtä paljon kuin 38 supistuvaa suuntaa ennakoivia. Nykyisen taloustilanteen barometrin vastaajat arvioivat vaikuttavan enemmän heikentävästi kuin vahvistavasti taloyhtiöiden suunniteltuihin korjaushankkeiden ja ylläpitotoimien toteutumiseen. Saldoluku oli korkein pääkaupunkiseudulla (+9) ja matalin Itä-Suomessa (-9). Saldoluku oli korkein Itä- ja Pohjois-Suomessa ja matalin alueilla Etelä-Suomi (pl. Kerrostaloissa odotukset olivat rivitaloja hieman vahvempia vuodelle 2014
vastaajien keskuudessa -11, rivitaloyhtiöiden kohdalla lukema oli -14 ja kerrostaloyhtiöissä -10. Alueellisesti tarkastellen hallitusvastaajien korkein lukema oli PohjoisSuomessa (-3) ja matalin LänsiSuomessa (-16). Ilmanvaihtojärjestelmiin ja putkistoihin arvioi tarvittavan korjauksia viisivuotiskaudella noin viidennes vastaajista. Tulevista toimenpiteistä kolmen kärki on ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö, yleisten tilojen valaistuksen modernisointi sekä patteriverkoston perussäätö. Mukaan otettiin uusina asioina muiden muassa uusiutuvan energian tuottamisratkaisut. Näin myös tänä vuonna. 39 ja julkisivuihin. Lähes 15 prosentissa vastaajien yhtiöissä on tänä vuonna piharakenteita, esimerkiksi salaojia ja pihakansia koskeva korjauksia. Teksti: Maija Salmi. Tyypillisimmillään remontteja tehdään nyt 1960- ja 1970-luvun kiinteistöihin. Vastaajista 25-30 prosenttia ennakoi, että korjauksia tulee vesikattoon, ikkunoihin, oviin Lukostojen saneeraukset – Uusimmat Abloy avainjärjestelmät: mekaaninen Sento ja sähkömekaaninen Protec2 CLIQ – Abloy Optima kulunhallinta Avainhallinta- ja huoltosopimus – Nopea ja suojattu avaintoimitus – Aina ajan tasalla oleva avainrekisteri – Huoltosopimuksella varmistat myös jatkossa, että lukostoa huoltaa valtuutettu Abloy-palvelu Palonsulkujärjestelmät ja savunpoisto – Palonsulkujärjestelmien suunnittelu, asennus ja huolto – Savunpoistojärjestelmien huollot – Paikalliset paloilmoitusjärjestelmät ullakoille, kellareihin yms. Taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantavista toteutetuista toimenpiteistä yleisimpiä ovat olleet ilmanvaihtojärjestelmän puhdistus ja säätö sekä termostaattisten patteriventtiilien asentaminen/uusiminen ja patteriverkoston perussäätö. Kiinnostusta asioihin kuitenkin on, toteaa Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy. Seuraavan viiden vuoden ai- kana runsaalla kolmanneksella vastaajista on taloyhtiöissään korjaustarvetta piharakenteissa. – Ensimmäisellä kyselykerralla havaittiin, että uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen taloyhtiöissä on vielä kovin vähäistä. Piharakenteet, vesikatto ja putkistot Piharakenteiden korjaaminen on ollut viime vuosina yleisin barometrin vastaajien raportoima korjauskohde. Barometrin vastaajista 40-50 prosenttia oli tehnyt näitä toimenpiteitä. Ikkunoiden uusiminen ja termostaattiventtiilien asennus olivat seuraavaksi yleisimmät tulevat energiatehokkuustoimet. Uusiutuvan energian käyttö taloyhtiöissä vähäistä Barometrissa laajennettiin ja tarkennettiin energiatehokkuustoimenpiteiden listausta. Myös märkätilojen ja julkisivujen korjauksia ilmoitti tekevän noin kymmenen prosenttia vastaajista. Seuraavaksi yleisimpiä korjauskohteita ovat vesikatto, putkistoremontit ja ikkunoiden ja ovien korjaaminen
E telä-Savossa Kangasniemellä asuva Matti Tulla on yrittäjähenkisen maatilan poika, joka on tehnyt työtä jätealan yrityksensä Jätekuljetus Tulla Ky:n parissa yli 20 vuoden ajan. – Päädyin jätealalle, kun vuonna 1990 ostimme velipoi- 40 kani Pekan kanssa paikallisen jätekuljetusyrityksen, jonka aikaisempi omistaja oli tullut eläkeikään. JÄTEHUOLTO Jätehuolto mullistunut parissakymmenessä vuodessa Kaatopaikoilta biovoimalaan Jätekuljetus Tullassa on edetty kaatopaikkakuljetuksista jätteiden tehokkaaseen lajitteluun omalla jäteasemalla. Matilla oli taustallaan kaupallinen koulutus ja hän oli aikaisemmin työskennellyt muun muassa taksikuskina, meijerissä ja tilitoimistossa. Alueen ties-. Tuoreimpana saavutuksena on biojätettä hyödyntävä kaasulaitos
Jätejakeet kerätään osaksi kaksi jaetta kerrallaan kuljettavalla pakkariautolla. Koska lajittelua ohjaavat kunnan jätehuoltomääräykset, ovat säännöt samat kaikille. Kunnan jätehuoltomääräyksien mukaan yli viiden huoneiston kiinteistöjen tuli ke- rätä biojätettä, pienmetallia ja energiajaetta. Korkean kierrätysasteen vuoksi Kangasniemen vuosittaisesta 4000-5000 tonnin jätemäärästä päätyy tuhkana kaatopaikalle ainoastaan 1,1 prosenttia. Emme kuitenkaan lannistuneet, vaan päätimme sinnikkäästi jatkaa ja kehittyä jätealalla, Matti Tulla kertoo. Alkuvuosina jätteestä lajitel- Matti Tulla päätyi jätealalle, kun hän vuonna 1990 osti velipoikansa Pekan kanssa paikallisen jätekuljetusyrityksen, jonka aikaisempi omistaja oli tullut eläkeikään. Yhdessä yössä velkaa oli omakotitalon verran enemmän ja korot huikeat. Tämän jälkeen taloyhtiöihin on tullut lisäksi ainoastaan keräyskartonki, Matti Tulla kertoo ja arvelee, ettei nykyisten kuuden astian oheen tule enempää jätejakeita. 41. tö, ihmiset ja kiinteistöt olivat tulleet tutuiksi, jolloin jätealalle siirtyminen oli luontevaa. Kierrätys yleistyi kymmenessä vuodessa Matti Tulla kertoo, kuinka 1990-luvun alussa jätteen hyötykäyttö oli vielä lapsenkengissä. – Jätteiden lajittelu kehittyi kunnolla vasta 2000-luvulle tultaessa. – Taloyhtiöissä yhteneväiset ohjeet luovat selkeyttä ja helpottavat isännöitsijän työtä. – Alkuun jätettä ajettiin Kangasniemellä sijainneelle pienelle kaatopaikalle ilman jätteenkäsittelymaksuja. JÄTEHUOLTO tiin lähinnä keräyspaperi, joissain yksittäisissä taloyhtiöissä ja muutamissa kauppakiinteistöissä oli keräyspiste pahvijätettä varten. Pekka-veljellä oli puolestaan hyppysissä raskaskoneasentajan koulutus, mikä toi oman hyvän lisänsä jätekuljetustyöhön. – Pian aloittamisemme jälkeen iski lama devalvaatioineen. Pienet jätteenkäsittelymaksut otettiin käyttöön vuonna 1991, ja niillä alettiin ohjailla jätteen hyötykäyttöä ja kannustaa lajitteluun
Kun esimerkiksi energiajaetta alettiin kerätä, tuli Kangasniemen 90 taloyhtiön kaikkiin jätekatoksiin uusi astia yhtä aikaa. Kaikki lähtee syntypaikkalajittelusta Matti Tulla painottaa, että tärkeintä on lajitella jäte oikein siellä, missä sitä alkuaan syntyy. – Olemmekin Tulla Ky:ssä panostaneet kierrätykseen ja rakentaneet oman Lapaskankaan jäteaseman, jonne jätejakeet kerätään osaksi kaksi jaetta kerrallaan kuljettavalla pakkariautolla. – Taloyhtiöissä yhteneväiset ohjeet luovat selkeyttä ja helpottavat isännöitsijän työtä. – Olemme tehneet lajittelun 42 Matti Tullan mukaan liiketoiminta pelaa sitä paremmin, mitä enemmän yritys kehittää keinoja kierrättää ja lajitella jätettä tehokkaasti.. Tämä lisäsi tarvetta saada jätettä kierrätettyä materiaalina hyötykäyttöön. Osa jakeista, kuten lasi ja energiajae ovat sellaisenaan valmiita edelleen kuljetettaviksi, osaa jakeista lajitellaan jäteasemalla uudelleen. – Paperin joukossa voi olla jonkin verran epäpuhtauksia, metallista lajitellaan erilleen sekapelti ja arvokkaammat metallijakeet. Lajittelemme jonkin verran jopa sekajätettä puhdistaen sen joukosta puutavaraa tai metalliromua, Matti kertoo. Jätejakeet pidetään huolellisesti erillään. – Paperin joukossa voi olla jonkin verran epäpuhtauksia, metallista lajitellaan erilleen sekapelti ja arvokkaammat metallijakeet. JÄTEHUOLTO Lokeropakkarista puretaan pienmetallia. Vuonna 2007 Kangasniemen oma kaatopaikka suljettiin direktiiveihin ja kaatopaikan pohjan tiiveyteen vedoten. Eilen kerättiin lasia ja energiajaetta, huomenna lähtee keräykseen kartonkia ja pienmetallia
Kierrätyksen huippulukemiin tarvitaan asukkaiden, yritysten ja myös Kangasniemen tuhansien kesäasukkaiden toimet. – Koska meillä ei ole enää omaa kaatopaikkaa, jätejakeet kuljetetaan kolmen kontin yhdistelmärekoilla paikkakunnan ulkopuolelle. – Minulla on suuri oma kunnianhimo saavuttaa jätteelle suuri hyötykäyttöaste. – Tavoitteena on, että jokainen ikäryhmä oppisi lajittelun salat. Ei ole isompi vaiva laittaa muovikassia energia-astiaan kuin viskata se sekajätteeseen. Kiinteästä jätteestä noin 33 prosenttia on sekajä- Kangasniemen kasvatti Matti Tulla haluaa työllään vaalia ympäristöä tuleville sukupolville. tettä, joka kuljetetaan Riihimäen Ekokemin jätevoimalaan hyödynnettäväksi. Kun taloyhtiöihin tuli useampi uusi jäteastia, Tulla Ky järjesti kunnan kanssa taloyhtiöiden edustajille ja isännöitsijöille kunnantalolla tiedotustilaisuuden aiheesta. JÄTEHUOLTO eteen paljon asennekasvatusta. Tullan mukaan energiaksi menee kuitenkin vielä turhan paljon jätettä, jota voisi tehokkaammin hyödyntää materiaalina. – Hyvään tulokseen auttaa se, että toimimme yhden kunnan alueella ja varikkomme sijaitsee keskeisellä paikalla. Biojätteen osalta Tulla Ky on ollut mukana luomassa uutta jätteen hyödyntämistapaa. – Pohdimme, ettei malli, jossa biojätteestä tuotetaan mul- 43 taa, ollut meille tyydyttävä. Jätteestä bioenergiaa Tällä hetkellä Kangasniemen vuosittaisesta 4000-5000 tonnin jätemäärästä, jota syntyy asumisen, yritystoiminnan ja rakentamisen seurauksena, päätyy tuhkana kaatopaikalle ainoastaan 1,1 prosenttia. Etsiessään vaihtoehtoisia toimintamalleja Tulla törmäsi biokaasuteknologiaa Laukaassa ke-. Ei ole mieltä käyttää parin metrin multakerrosta kaatopaikan maisemointiin, kun biojätteen voisi hyödyntää toisinkin. Muu jäte kiertää myöskin hyötykäyttöön, joko materiaalina tai energiana, Matti Tulla sanoo. Tulla Ky on mukana myös laatu- ja ympäristöjärjestelmässä, jossa jokainen jätteen käsittelyyn käytetty watti, polttoainelitra ja kaikki päästöt lasketaan. Tulla Ky:ssä ymmärretään, ettei täydelliseen, sataprosenttiseen lajitteluun kenties koskaan päästä, mutta hyvin lähelle kuitenkin. Lapset ja nuoret päiväkoti-ikäisistä koululaisiin ja aina lukiolaisiin saakka pääsevät myös tutustumiskäynneille jäteasemalle. Toisinaan olen käynyt hakemassa koululaisryhmiä jätevierailulle yrityksemme linjaautolla, jos lapset eivät muutoin pääsisi matkaan. Säilyketölkin pudottaminen metallikeräykseen vie yhtä paljon aikaa kuin sen laittaminen sekajätteen joukkoon. Tehokas lajittelu on syynä siihen, että yrityksessämme työskentelee paikkakunnan kokoon nähden runsaslukuinen määrä väkeä, noin kymmenkunta työntekijää
– Kävimme Erkin tilalla kertomassa ajatuksistamme tehdä biojätteestä biokaasua. On järkevää hyödyntää biojätteestä muodostuva kaasu ajoneuvoissa sen sijaan, että sen annettaisiin nousta taivaan tuuliin kompostoinnissa. – Ajatus, jossa jätekuljetukset olisi kunnallistettu on vahingollinen jätteen hyötykäytön kannalta. Meillä on kenties koko valtakunnan tihein aluekeräysverkko, jopa hajaasutusalueillakin kerätään viisikuusi erilaista jaetta. Työni jätehuollon parissa mahdollistaa puhtaan ympäristön säilymisen jälkipolville, lapsille ja edelleen lapsenlapsille. Matkaviestinverk. Päättäjät saivat asioista oikeaa tietoa, ja suurimmassa osassa valtakuntaa jätealan yritykset ja siten myös työpaikat säilyivät. alv. Kiinteistönhaltijahan voi kilpailuttaa jätteenkuljetuksen, mutta kunta päättää, missä jäte käsitellään, Matti Tulla selittää. – Sukuni on tallannut Kangasniemen mailla jo 500 vuotta. JÄTEHUOLTO Jätekuorma lähdössä Lapaskankaan jäteasemalta hyötykäyttöön. – Tästä voi tulla hyvinkin mielenkiintoisia tilanteita, sillä kunnat saavat päättää jätteiden käsittelypaikan keräysjärjestelmästä riippumatta. Toimintaa yksinkertaistettiin niin, että kunta lakkautti omat keräyspisteensä ja me otimme 42 aluekeräyspistettä kokonaan hoitaaksemme. Hinnat sis. Tullan mukaan yhteistyö Kangasniemen kunnan kanssa on sujunut erittäin hyvässä yhteishengessä. Vaikka jätelaki onkin muotoiltu siten, että se ilmentää sopimusperusteista jätteenkuljetusta, on päätäntävalta keräysjärjestelmästä kunnilla itsellään. Tulla kertoo, että jäteala merkitsee hänelle paljon muutakin kuin elinkeinoa ja liiketoimintaa. – Meillä liiketoiminta pelaa sitä paremmin, mitä enemmän kehitämme keinoja kierrättää ja lajitella jätettä tehokkaasti. 44 da tekemään jätteenkuljetuksen kunnallistamispäätöksiä, eivät menneet monissakaan kunnissa läpi. Onneksi viekoitteluyritykset, joilla kunnan päättäjiä yritettiin saa- Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.fi Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.fi Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Kelatie 1, 01450 Vantaa Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. Tullan mukaan jäteyrittäjistä olisi tullut mallissa ainoastaan ajajia ja kippaajia sen sijaan, että yritykset tekevät nykyisellään aktiivista työtä jätteen kierrättämiseksi. Mikäli sama kunnan omistama alueellinen yhtiö, joka omistaa kaatopaikat, järjestäisi myös jätekuljetukset, ei motiivia jätteen tehokkaaseen lajitteluun ja hyötykäyttöön uskoakseni löytyisi. Jätelain muutokset alan ahdinkona Kattoremonttien ammattilainen Kunnanvaltuutettuna, kirkkovaltuutettuna sekä maakuntavaltuutettuna toimiva Matti Tulla ottaa kantaa jäteyrittäjiä uhanneeseen jätelain uudistukseen, jolla kuntaliitto ja jätelaitosyhdistys yrittivät hänen mukaansa pyyhkäistä pienet jätealan yrittäjät pois maailmankartalta. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. Itse olen juurtunut tähän paikkaan, ihmisiin, järviin, puihin ja pensaisiin. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Jaana Laitinen, Matti Tulla. Siinä olisi pukki kaalimaan vartijana. Jäljelle jäävästä aineksesta valmistetaan Eviran hyväksymää lannoitetta. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. Ideasta rakentui viiden pienen jäteyrittäjän ja Erkin yritys, Joutsan Ekokaasu Oy, joka tuottaa biokaasua autojen hyödynnettäväksi tankkauspisteessä. hittäneeseen Erkki Kalmariin. – Kunnalla oli aluekeräyspisteitä, joiden tyhjennyksen me hoidimme ja laskutimme työn kunnalta, joka puolestaan laskutti kiinteistöjä
– Keräämämme biojäte viedään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen, Penttilä kertoo jäteauton rattiin hypätessään. Tapiolan Lämmön autot keräävät sekajätettä, biojätettä, paperia ja pahvia. Jätekuskeilla riittää kiirettä. T apiolan Lämmön jäteautot kurvaavat aamuvarhaisella Helsingin seudulla sijaitsevan kiinteistön pihaan. JÄTEHUOLTO Biojäte Ämmässuolle, sekajäte Vantaan voimalaan Tapiolan Lämmön autot keräävät sekajätettä, biojätettä, paperia ja pahvia. – Keräämämme sekajäte kuljetetaan poltettavaksi ItäVantaalle, Kehä III:n ja Porvoonväylän risteyksessä sijaitsevaan Vantaan Energian uuteen jätevoimalaan, kertoo jätekuski Kari Penttilä. Ensimmäinen autoista kerää biojätettä, toinen jäteauto saapuu pian edellisen mentyä tyhjentämään täydet sekajäteastiat ripein ottein. Teksti ja kuva: Tuula Kolehmainen Tapiolan Lämmön jätekuski Kari Penttilä kuljettaa sekajätteen poltettavaksi Vantaan Energian uuteen jätevoimalaan. Lisäksi kuljetuksia tarjotaan kiinteistöille, kaupalle ja muille HSY:n piiriin kuulumattomille asiakkaille. Jätevoimalassa HSY:n ja Rosk´n Roll Oy:n toimittamasta sekajätteestä tuotetaan sähköä 600 GWh ja lämpöä 920 GWh vuodessa. Aikaa jaaritteluun ei ole, sillä pääkaupunkiseudun jätteet odottavat keräämistään. Jätteenkuljetuksia tehdään Helsingin seudun ympäristöpalvelujen HSY:n urakoina. 45
JÄTEHUOLTO Ämmässuo saa nyt uusia toimintamahdollisuuksia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta ekoteollisuuspuisto 46
JÄTEHUOLTO Biojätteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, josta jalostuu edelleen multaa. HSY:n nykyisistä toiminnoista Ämmässuolle jäävät kaatopaikkakaasua käyttävä kaasuvoimala, kompostointilaitos, Sortti-asema asukkaiden pienjätteille sekä jätevoimalan tuhkan ja kuonan vastaanottoalue. – Kehitämme jätteen esikäsittelytekniikoita, joilla jätteistä voidaan kehittää uusioraakaaineita nykyisten ja tulevien markkinoiden tarpeisiin. Ämmässuon olemassa oleva kaavoitus, ympäristöluvat, energiavarat ja raaka-aineet tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia monipuoliseen liiketoimintaan sekä uusien ideoiden kehittämiseen ja testaamiseen. 47. Kol- – Kolmivuotisessa ekoteollisuuspuisto hankkeessa etsimme alueelle sopivia jätevirtoja ja yhteistyökumppaneita. – Sekajätteen poisjääminen pienentää käsiteltäviä jäte-eriä merkittävästi. Kun resursseja ei enää kulu sekajätteen käsittelyyn, on Ämmässuolla mahdollisuus kehittyä uuden ajan materiaalikierrätyksen keskittymäksi. Rakenteilla on lisäksi biojätteellä toimiva mädätyslaitos, joka valmistuu vuoden lopussa. Syyskuusta lähtien Ämmässuolle ei tuoda enää lainkaan sekajätettä. Kun sekajäte ei enää sido resurssejamme, meille avautuu aivan uudenlaiset mahdollisuudet hyödyntää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta, sanoo Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen käyttöpäällikkö Jukka Salmela. P ääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajäte, joka aikaisemmin kuljetettiin Ämmässuolle, siirtyi kuluvana keväänä poltettavaksi Vantaan Energian uuteen jätevoimalaan. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta on suurten muutosten alla. Käyttöpäällikkö Jukka Salmela uskoo, että Ämmässuosta muodostuu valtakunnan tasolla merkittävä ekoteollisuuspuisto
48 Jätevirtojen hyödyntäminen kehittyy HSY on lisäämässä alueen jo entisestään laajaa uusiutuvan energian tuotantoa, mikä mahdollistaa alueellisen energiaomavaraisuuden pitkälle tulevaisuuteen. Näihin potentiaaleihin Ämmäsuolla tartutaan luoden uudenlaista jätteen hyötykäyttöä. Ämmässuolla voi tulevaisuudessa sijaita myös merkittävä biopolttoaineiden varastoalue, Salmela kertoo. JÄTEHUOLTO Ämmässuon alueesta muodostuu merkittävä alusta suomalaiselle teollisuudelle muun muassa puhtaan teknologian alalla. Olemmekin aloittaneet kipsijätteen erilliskeräyksen ja jalostamme jätteestä kipsipulveria, jota kipsilevyteollisuus käyttää valmistamissaan kierrätyskipsilevyissä. Teollisella symbioosilla tarkoitetaan teollista verkostoa, jossa löydetään liiketoimintamahdollisuuksia optimoimalla resurssien käyttöä ja hyödyntämällä muun muassa verkoston jäsenten jätemateriaali- ja energiavirtoja. Tekti: Tuula Kolehmainen Kuvat: HSY/Hannu Bask. Rakennusteollisuuden jätteistä Kuusakoski tuottaa mineraalista raaka-ainetta sekä kierrätyspolttoainetta. Ämmässuo on mukana Sitran Teolliset symbioosit -ohjelmassa. Kipsijäte ei kuitenkaan sovellu jätevoimalaan, vaan lähinnä haittaa polttoprosessia päätyen tuhkana Ämmässuolle. – Työpajoissa on mukana jopa 90 eturivin ympäristöalan yritystä. Tulevaisuuden mahdollisuuksia Salmela näkee myös kierrätysasfaltin käytössä sekä maa-ainesten hyödyntämisessä. Me emme luo markkinoita, vaan korkealaatuisia jalosteita yritysten omaan tuotekehitykseen. – Ekoteollisuuspuistohankkeessa synnytetään uusia toimintamalleja ja yhteistyökuvioita, jotka tuovat lisäarvoa Ämmässuolle, mutta joilla on myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys, Salmela sanoo. Visiona on materiaalikierrätykseen perustuvien toimintojen keskittymä, jossa yritykset tekevät yhteistyötä HSY:n kanssa, Salmela kertoo. – Ämmässuo tarjoaa yhteistyöyrityksille materiaalivirrat, käsittelyalueen ja tutkimustietonsa eduista, joita materiaalija tuotejalostuksesta yrityksille koituu. Ämmässuon-Kulmakorven alueesta onkin mahdollista muodostaa merkittävä alusta suomalaiselle kierrätysteollisuudelle muun muassa puhtaan teknologian alalla. mivuotisessa Ekoteollisuuspuisto-hankkeessa etsimme alueelle sopivia jätevirtoja ja yhteistyökumppaneita. – Kehitämme jätteen esikäsittelytekniikoita, joilla jätteistä voidaan kehittää uusioraaka-aineita nykyisten ja tulevien markkinoiden tarpeisiin. – Esimerkiksi kipsijäte päätyy toistaiseksi sekajätteeseen tai rakennus- ja purkujätteeseen. Ämmässuolle on jo nykyisellään rakentunut toimivia yhteistyöratkaisuja. – Biojätteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, josta Kekkilä jalostaa multaa. Tällä hetkellä tutkimme kiinnostavia yhteistyömahdollisuuksia ja selvitämme, mitkä jätteet ja sivutuotteet soveltuisivat nimenomaan Ämmässuolle, Salmela sanoo. Pääkaupunkiseudulla on Jukka Salmelan mukaan useita jätevirtoja, joiden hyödyntäminen on edelleen lapsenkengissä
– Silloin poltto on käytännössä ainoa vaihtoehto. – Jos kerran jäte pitää joka tapauksessa polttaa, niin ääritapauksena voidaan ajatella energian olevan ilmaista höyryn tuottamiseen asti ja vain turbiini ja kaukolämpövaihtimet tarvitsee investoida. Näin lämmön talteenotossa eli höyryn tuotannossa voidaan käyttää korkeampia lämpötiloja ja paineita, ja siten on helpompi saavuttaa korkeampi sähköntuotannon hyötysuhde kuin pelkällä jätteellä toimivissa jätteenpolttolaitoksissa. Varsinaisen polton jälkeen kuumista savukaasuista otetaan lämpö talteen tuottamalla lämmön avulla paineistettua höyryä samaan tapaan kuin perinteisissä voimalaitoksissa. – Jätteenpolttolaitokselle tullessa jätteellä on negatiivinen hinta eli portti maksu. Näissä luvuissa on tosin mukana myös Vantaan laitoksen maakaasulla tuotettavan sähkön ja lämmön osuus, toteaa VTT:n tutkija Matti Nieminen. Kun Vantaan, Tampereen ja Varkauden uudet laitokset saadaan käyttöön, nousee jätteiden vuosittainen energiakäyttö noin kahteen miljoonaan tonniin. N ykyisin käytössä olevat jätteenpolttolaitokset tuottavat sähköä noin 105 MW:n teholla, mikä vastaa karkeasti 45 000 sähkölämmitteisen omakotitalon sähkön kokonaiskulutusta. Savukaasut jäähtyvät samalla kun lämpö siirtyy höyryyn ja jäähtyneet savukaasut puhdistetaan erityisesti juuri jätteenpolttolaitoksin suunnitelluilla puhdistuslaitteilla, ja lopulta puhdistetut savukaasut johdetaan savupiippuun. Matti Nieminen muistuttaa, että tehokkaalla jätteiden energiasisällön hyödyntämisellä säästetään luon- 49 tarvetta tuoda fossiilisia polttoaineita ja samalla hiilidioksidipäästöt pienenevät siltä osin, kuin jäte sisältää uusiutuvia jakeita, kuten paperia puuta tai pahvia. Jätteen sijoittamista kaatopaikoille on rajoitettu erittäin merkittävästi. Samalla laitokset tuottavat kaukolämpöä 265 MW:n teholla, jolla puolestaan voi lämmittää reilut 210 000 kaukolämmitykseen kytkettyä omakotitaloa. Toinen ääripää ajatella asiaa on Niemisen mukaan se, että jätteenpolttotekniikka on paljon kalliimpaa kuin perinteisen kivihilikattilan tekniikka, ja siten tuotettu energia on pelkästään taloudellisesti ajateltuna selvästi kalliimpaa kuin kivihiilellä tuotettu energia. Euromääräisesti hyötyjä on kuitenkin vaikea kuvata yksikäsitteisesti ja neutraalisti. Tuotettu höyry käytetään höyryturbiinin käyttövoimana pyörittämään generaattoria, joka puolestaan tuottaa sähköä. Ylipäätään jätteenpolttoa valvotaan hyvin tarkasti verrattuna tavanomaisiin voimalaitoksiin. Vastaavasti savukaasujen puhtautta valvotaan jatkuvatoimisila mittauksilla ja määräajoin toistettavilla erikoismittauksilla. – Polttolämpötilalle ja savukaasujen viipymäajalle tietyssä lämpötilassa on tarkat rajaarvot, joista ei saa poiketa. Samalla hiilidioksidipäästöt alenevat, ja kaatopaikoille vietävä jätemäärä pienenee ratkaisevasti. Erilaisia jätejakeita käytetään Suomessa energiantuottamiseksi sekä varsinaisissa pelkästään jätteistä energiaa tuottavissa jätteenpolttolaitoksissa että niin sanotuissa rinnakkaispolttolaitoksissa. – Rinnakkaispolttolaitoksissa jätettä tai jätteistä valmistettua niin sanottua kierrätyspolttoainetta käytetään noin 15 erilaisessa energiantuotantolaitoksessa ja teollisuusuunissa muiden polttoaineiden lisänä korvaamaan erityisesti fossiilisia polttoaineita, Nieminen kertoo. – Perinteisessä jätteenpolttolaitoksessa jäte poltetaan niin sanotulla arinalla siten, että poltto-olosuhteita kontrolloidaan tarkasti. Rinnakkaispoltossa pieni osa jätettä Niin sanotussa rinnakkaispoltossa jätteestä valmistettua kierrätyspolttoainetta käytetään yhdessä muiden polttoaineiden kanssa ja vain pienehkö osa voimalaitoksen polttoaineesta on jätettä. sisältämää energiaa ei pystytä muuntamaan sähköksi vaan loppu energia hyödynnetään kaukolämpönä. Teksti: Jouni Suolanen. Myös savukaasujen puhdistus voidaan toteuttaa helpommin, Nieminen sanoo. Tämä vähentää – Tehokkaalla jätteiden energiasisällön hyödyntämisellä säästetään luonnonvaroja ja tuontipolttoaineiden tarve pienenee. Mutta tämä ei toki ole koko totuus vaan se on kokoelma monia eri asioita. – Kun myös kolme uutta laitosta – Vantaa, Tampere ja Varkaus – saadaan kaupalliseen käyttöön, kokonaissähköteho nousee lähes kaksinkertaiseksi, ja kaukolämpöteho vajaaseen 450 MW:n tasolle. Vantaan uusi jätteitä hyödyntävä voimalaitos on omaa tyyppiään, koska se käyttää jätteiden ohella myös maakaasua – noin 44 prosenttia käytetystä energiasta – erityisesti sähkön tuotannon tehostamiseksi. – Polttotapahtumaa tasaa pääpolttoaineen palaminen ja muodostuvat savukaasut ovat jo ennen puhdistusta huomattavasti puhtaammat kuin jätteenpolttolaitoksen tapauksessa. Polttolämpötilalle tarkat raja-arvot Minkälainen on tuotantoprosessi, jossa jätteestä saadaan energiaa. JÄTEHUOLTO JA -KIERRÄTYS Jätteistä saadaan energiaa kaksi miljoonaa tonnia Jätteitä käytetään energiantuotantoon noin 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Kaikkea höyryn nonvaroja ja tuontipolttoaineiden tarve pienenee. – Höyryn paine ja lämpötila ovat tosin alhaisempia kuin tavanomaisissa voimalaitoksissa, koska savukaasut sisältävät vielä tässä vaiheessa epäpuhtauksia, jotka aiheuttavat korkeissa lämpötiloissa voimakasta korroosiota. Jätteenpolton ja sen savukaasujen puhdistuksen tekniset vaatimukset on tarkkaan määritelty erityisesti päästöjen ehkäisyn kannalta, sanoo tutkija Nieminen. Vastavasti kivihiilellä on laitokselle tullessa positiivinen hinta eli siitä pitää maksaa. Kun silloin hyödynnetään jätteiden energiasisältö mahdollisimman tehokkaasti, voidaan korvata energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita
Yhdistyksen toiminnan keskiössä 50 on valtakunnallisten Jätehuoltopäivien järjestäminen ja kehittäminen. JÄTEHUOLTO Jätehuoltoyhdistys järjestää vuosittain koulutusmatkan ulkomaille. Jätehuoltoyhdistys edistää jätehuollon tuntemusta Jätteen asianmukainen käsittely ja hyötykäyttö ovat Jätehuoltoyhdistyksen päällimmäisiä tavoitteita. Tänä vuonna matka suuntautuu Hollantiin. Jätehuoltoyhdistyksen perustivat vuonna 1987 valtion, kuntien, teollisuuden, jätehuoltoalan yrittäjien ja konsulttien,. J ätehuoltoyhdistys ry on ammatillinen ja aatteellinen järjestö, jonka tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta ja jätteiden hyötykäyttöä Suomessa
Jätteiden materiaalihyödyntämisessä on kuitenkin vielä tekemistä, vaikka tähänkin on löytynyt jo uusia innovaatioita. Koska ympäristönhuolto ja -suojelu vaativat eri tahojen sijaan on vaikutuksiltaan merkittävin teko, jonka jätehuolto voi tehdä ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Suomessa jätehuolto on Westerholmin mukaan muuttumassa radikaalisti, kun aikaisemman kaatopaikkasijoituksen sijaan on tarjolla uusia käsittelyvaihtoehtoja. On hyvä, että tämän ratkaisemiseksi on Suomeen kehittymässä kattava jätevoimaloiden verkosto. Myös jäsenkirje ja verkkosivut toimivat yhdistyksen tiedotuskanavina. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta sekä jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jätehuoltoyhdistys järjestää jäsenilleen myös opintomatkoja. Yhdistykseen voivat kuulua kaikki jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimivat henkilöt ja yhteisöt. – Vuosittain noin kaksikymmentä yhdistyksen jäsentä osallistuu ulkomaan reissuun, mielenkiintoisiin jätehuollon kohteisiin tehtävään tutustumismatkaan, Westerholm kertoo. Jätehuoltoyhdistys tukee jätealaan liittyviä julkisia tutkimuksia, opinnäytteitä ja hankkeita stipendein, jotka ovat jatkuvasti ja avoimesti haettavissa. Jätehuoltoyhdistys on ISWA:n (International Solid Waste Associationin) kansallinen jäsen; yhdistys pyrkiikin kehittämään keinoja, joilla kaikki yhdistyksen jäsenet voisivat hyödyntää ISWA:n jäsenyyttä. Jätehuoltoyhdistys toimittaa JätePlus-jäsenlehteä, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Haastetta on myös pitää haitalliset ja vaaralliset aineet poissa kiertävistä materiaaleista. Tässä on lajittelulla ja myös neuvonnalla tärkeä osansa, Westerholm sanoo. Jätehuoltopäivät alan ykköstapahtumana jatkuvasti niin, että tapahtuma säilyy alan ykköstapahtumana. Jätehuoltoyhdistykseen voi liittyä siten henkilöjäseneksi, opiskelijajäseneksi tai yhteisöjäseneksi. Tänä kesänä matka suuntautuu Hollantiin. Jätehuollon toimijoiden ammattitehtävät ovat toki koko ajan muutoksen alla, joten teemme työtä sen eteen, että saamme joukkoomme kaikkien alojen edustajia ja luomme näin foorumin, jossa keskustelu ja vuorovaikutus on mielenkiintoista ja kaikille tahoille hyödyllistä, sanoo Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2009 lähtien toiminut Auli Westerholm. lokakuuta. tiivistä vuorovaikutusta, Jätehuoltoyhdistys pyrkii laajaan yhteistyöhön ympäristöalan viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Lisätietoja: www.jatehuoltoyhdistys.fi Auli Westerholm on toiminut Jätehuoltoyhdistyksen puheenjohtajana vuodesta 2009 lähtien. – Jätehuoltoyhdistys on ammatillinen henkilöjäsenyhdistys, jonka toiminta hoidetaan pääosin vapaaehtoisvoimin. Stipendejä myönnetään budjetin ja yhdistyksen hallituksen päätösten mukaisesti. – Jätteiden energiahyödyntäminen kaatopaikkaamisen Teksti: Tuula Kolehmainen Syksyisin järjestettävät Jätehuoltopäivät ovat alan ykköstapahtuma. Yhdistyksen toiminnassa keskeisellä sijalla ovat syksyisin järjestettävät valtakunnalliset Jätehuoltopäivät, joita kehitetään tutkimus- ja koulutuslaitosten sekä kansalaisjärjestöjen edustajat. 51. Jätehuoltoyhdistyksen koulutustoiminnan tavoitteena on antaa jäsenistölle alan uusinta tietoa ja välittää laajemmalle yleisölle tietoa jätealasta ja sen kehityksestä. Yhdistys koordinoi tapahtumia Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Jätelaitosyhdistyksen ja Suomen Messujen kanssa. Tänä vuonna Jätehuoltopäivät järjestetään Helsingissä 7.-8. Yhteistyötä kehitetään myös muiden jätealalla toimivien järjestöjen ja tahojen kanssa
JÄTEHUOLTO Lajittelu on tehtävä kotona. Länsi- ja Itä-Uudenmaan jätehuollot yhteen Jätteiden keräys ja käsittely keskittyy ja volyymit kasvavat. 52. Rosk’n Roll huolehtii asukkaiden vaaralliset jätteet ja hyötyjätteet kierrätykseen. Länsi-Uudenmaan sekajätteet poltetaan sähköksi ja kaukolämmöksi Vantaan energian jätevoimalassa. Samalla jäteyhtiöt yhdistyvät, kuten menossa oleva fuusiohanke Länsi- ja Itä-Uudellamaalla osoittaa. Tärkeintä on lajitella vaaralliset jätteet sekä hyötyjätteet - kuten metalli, lasi, paperi ja kartonki - pois sekajätteen joukosta
Kysymys on vaan siitä, kuinka kauan aikaa se vie, toteaa Rosk´n Rollin toimitusjohtaja ja fuusiojohtaja Jukka Paavilainen. Pienemmät jätelaitokset ha- – Merkit viittaavat siihen, että yrityksellä on selkeä tavoite hidastaa fuusioitumista. Kun risuja tulee murskattavasti alueilta kaksinkertainen määrä aikaisempaan verrattuna, se on kiinnostavampaa myös urakoitsijalle ja puuhakkeen ostajalle. Osa henkilökunnasta toimii molemmissa yhtiöissä. Käytännössä Rosk´n Roll ja Itä-Uudenmaan Jätehuolto toimivat jo vuonna 2013 niin tiiviisti yhdessä kuin se on mahdollista osakeyhtiölain ja muun lainsäädännön puitteissa. Mahdollinen valituslupahakemus Korkeimpaan oikeuteen voi edelleen viivyttää fuusiota muutamalla kuukaudella. – Palvelemme edelleen pai- – Minulla ei ole kuitenkaan pienintäkään epäilystä siitä, etteikö fuusio toteutuisi. Uuden yhtiön pääkonttori tulee Lohjalle. Lohjalla jätteitä suurella osuudella kuljettava yritys - Rosk´n Rollin (RR) pienomistaja 0,05 prosentin osuudella, Peltomaa Lohjan Puhtaanapito RR toimii välivaiheessa Uusi Rosk´n Roll Oy Ab:n (URR) tytäryhtiönä. Fuusion vaatima yksityisten omistamien osakkeiden lunastus tapahtuu välimiesoikeudessa, ja tämä käsittely edellyttää lainvoimaista tuomiota kanteista. Fuusiolla haetaan isompaa volyymia Fuusiolla on molempien yhtiöiden omistajakuntien hyväksyntä. Yhtiöiden keskeiset hankinnat tehdään yhdessä. Minulla ei ole kuitenkaan pienintäkään epäilystä siitä, etteikö fuusio toteutuisi. EU:n uusi hankintadirektiivi edellyttää kuntien sidosyksiköltä 100 prosentin kuntaomistusta. Kysymys on vaan siitä, kuinka kauan aikaa se vie, toteaa toimitusjohtaja Jukka Paavilainen. Paavilainen ottaa esimerkin risuista. Yritys valitti päätöksistä Hovioikeuteen. Mahdollisesti henkilöstössä tulee pientä tehostamisen tarvetta, mutta tarkkoja lukuja ei voi antaa etukäteen. Tavoitteena on myös tehostaa yhtiöiden omaa sisäistä toimintaa niin, että tietty tehtävä hoidetaan ja sen toiminta varmennetaan yhdessä paikassa. Fuusiolla haetaan Jukka Paavilaisen mukaan isompaa volyymia jätehuoltoon ja jät- teiden käsittelyyn. – Mitä suurempia määriä jätettä käsitellään, se on käsiteltyä jätetonnia kohti edullisempaa. Fuusion piti tulla voimaan alun perin jo tämän vuoden alussa, mutta se on lykkääntynyt valitusten ja oikeuskäsittelyjen takia. kallisia asiakkaita kummallakin paikkakunnalla. 53. Näin fuusio voisi tapahtua aikaisintaan vuoden 2015 alkupuolella. Hallitukset pitävät säännöllisesti yhteisiä seminaareja, joissa muun muassa päivittävät fuusiosuunnitelmaa. Henkilöstöpolitiikka yhtenäistetään jo nyt mahdollisimman pitkälle. Tietotekniikka yhtenäistetään niin, että keräyksen ja asiakaspalvelun järjestelmiä käytetään samalla tavalla. Koko henkilökuntaa koulutetaan tulevaan uuteen yhtiöön. Alueen toimintoja yhtenäistetään P arikymmentä vuotta toiminnassa ollut lohjalainen Rosk´n Roll on tullut eräänlaiseen historiansa taitekohtaan. Käytännön valmisteluja tehdään fuusioryhmässä, jossa on kummankin yhtiön johtavia toimihenkilöitä. JÄTEHUOLTO Oy (PLP) - on nostanut kolme kannetta fuusiota vastaan. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki kanteet. – Merkit viittaavat siihen, että yrityksellä on selkeä tavoite hidastaa fuusioitumista. Tiedotus ja neuvonta on käytännössä yhdistetty, samaten ympäristö- ja laatuasiat. Valmisteilla on fuusio porvoolaisen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n (IUJ) kanssa. Paavilainen kertoo. Hovioikeuden päätös syntyy näillä näkymin tulevana syksynä
Kaatopaikan tarve pienenee jatkossa Lue lisää tutkimuksesta www.lumon.fi 020 7403 200 (Puh. JÄTEHUOLTO Jätehuollon neuvonta on lakisääteinen tehtävä, jota Rsk’n Roll hoitaa. Vantaan jätevoimalan raaka-aine tulee 80-prosenttisesti HSY:ltä ja Rosk´n Rollilta. Vuoden 2016 alun jälkeen orgaanista jätettä ei voi viedä kaatopaikalle vaan se pitää käsitellä erikseen. RR kilpailuttaa jätteenkuljetukset alan yritysten kesken. Se on tutkittua. Lohja on suhteellisen tiiviisti asuttuna kaupunkina tehokkaan keräyksen alue.. RR tavoittelee ensimmäisenä vuonna 40 000 tonnin toimitusta. Loppuosa Itä-Uudenmaan jätteistä menee Kotkan jätevoimalaan. Tämä tuo säästöjä, mutta toisaalta Vantaan voimalaan jätteiden toimitus maksaa. Aikaisempaan verrattuna kaatopaikalle tulee jää jäljelle enää 10-20 prosenttia. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.) LumonOy_95x127_KiinteistojaIsannointi14.2.2014.indd 1 Vantaan jätevoimalaan menevää jätettä varten Lohjan Munkkaal- 54 13.2.2014 16:10:56 la on otettu yksi halli siirtokuljetuskäyttöön. Vantaan jätevoimala on lähtenyt Jukka Paavilaisen mukaan erittäin hyvin liikkeelle ja toimii jo nyt tuotantoteholla. Kaatopaikkaa ei kuitenkaan suljeta vaan sinne tulee loppusijoitukseen soveltuvia jäte-eriä, kuten esimerkiksi rikki menneitä rakennuslevyjä, mutta ei haisevaksi muuttuvia eriä. Tarve lähtee markkinoista ja alan sisäisistä toiminnallisista eduista samalla kun jätteiden käsittelyn vaatimustaso on noussut. Parvekelasitus – sijoitus asumisviihtyvyyteen, energiasäästöön ja rakennuksen hyvinvointiin Tiesitkö että parvekelasitus säästää energiaa. Jätevoimalat ovat kalliita investointeja ja edellyttävät varmoja, pitkäaikaisia sopimuksia jätteen toimituksista. keutuvat yhteen. Kaatopaikan käyttö vähenee täällä kuitenkin merkittävästi. – Vantaan uusi jätevoimala vastaa lainsäädännön vaatimuksiin ja tuottaa sähköä ja kaukolämpöä hyvällä hyötysuhteella. Lohjan Munkkaan jätekeskuksessa vierailee vuosittain useita kymmeniä koululaisryhmiä, jotka tutustuvat kestävään kehitykseen, jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen sekä jätehuollon ympäristövaikutuksiin alueelle pystytetyllä tehtäväradalla Roskarasteilla. Kaatopaikan haju- ja haittaeläinhaitat vähenevät oleellisesti, samoin kuin päivittäinen hoitotarve, Paavilainen kertoo. Jukka Paavilainen pitää päätöstä erittäin myönteisenä, koska se tähtää yhtenäiseen jätehuoltoon Länsi-Uudellamaalla. Sitä auttaa ainakin toistaiseksi se, että polttoon menevään jätteeseen ei kohdistu 50 euroa tonnilta jäteveroa. Tammisaaren ja Hangon jätteet tulivat ennen Munkkaalle. Vantaan jätevoimala tehokkaasti käyntiin www.lumon.fi/taloyhtiö Kaatopaikat pienenevät ja sekajäte poltetaan energiaksi jätevoimaloissa. Itä-Uudenmaan Jätehuollon alueelta jätettä tulee Vantaalle noin 10 000 tonnia, kuten Sipoosta, Askolasta, Pornaisista ja Porvoosta. Keskitetyllä kilpailutuksella pääsemme tehokkaampaan keräykseen, ja on odotettavissa, että keskimäärin tyhjennyskerran hinta laskee. Nyt nämä siirtokuormatut jätteet viedään suoraan Vantaan jätevoimalaan. – Yritykset saavat aidosti samat mahdollisuudet kilpailla siitä, kuka pystyy hoitamaan kuljetukset tehokkaasti. Siellä lastataan Lohjan ja Vihdin alueen jätteet, mistä ne viedään kolmen kontin rekkakuljetuksilla Vantaalle. Jopa 10,7% ja keskimäärin peräti 5,9% säästö asuintalon lämmitysenergiankulutuksessa. Keskitettyyn kuljetusjärjestelmään Länsi-Uudenmaan jätelautakunta päätti viime vuoden kesäkuussa, että koko Lohja siirtyy lokakuussa 2016 jätelain kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen keskitettyyn kuljetusjärjestelmään. Sinne menee kaikki kiinteistöiltä tuleva jätepussitavara. – Meidän osaltamme jätevoimala ei ole aiheuttanut isompia vaikutuksia kuljetuslogistiikkaan. Tämä koskee sekajätettä ja biojätettä
Astiat ovat joko taloyhtiön omia tai vuokrattuja Rosk´n Rollilta. Jos astia jää tyhjentämättä, se laitetaan uudelle reitille joko samalle tai seuraavalle päivälle. Kun kuljettaja kuittaa astioiden tyhjennykset, tiedot siirtyvät heti tänne. Jätteitä ajaa alueella viidestä kuuteen yritystä ja noin 20 kuljettajaa. JÄTEHUOLTO Rosk’n Roll kerää kahdesti vuodessa vaarallisia jätteitä sekä metalliromua kiertävillä keräysautoilla Joonaksella ja Romuluksella. Taloyhtiön koosta riippuen 600–litraisia sekajäteastioita on yhdestä viiteen. Jos jätetilat ovat pienet, tyhjennyt tehdään kolme kertaa viikossa. Nykyisin taloyhtiöt suosivat enemmän vuokra-astioita, jotka voi helposti vaihtaa uusiin esimerkiksi niiden rikkoonnuttua. Astia voi jäädä tyhjentämättä eri syistä, kuten katoksen eteen pysäköidyn auton, talvella liukkaan kelin, katoksen edessä olevan lumen tai pihalla yksi- nään haukkuvan koiran takia. Teksti: Jouni Suolanen Kuvat: Rosk´n Roll ja Jouni Suolanen Ajojärjestelijä Pirkko Hallanaro seuraa jatkuvasti jätekuljetuksien etenemistä päätteeltään ja on yhteydessä kuljettajiin. Tällaisia pieniä jätetiloja on lähinnä Tammisaaren keskustassa. Ne ovat tilavia, ovet ovat leveitä, eikä niissä ole haittaavia kynnyksiä. 55. Tarvittaessa hän on puhelimitse yhteydessä kuljettajiin ja sähköpostilla työjohtajiin. Yleensä jätetilat ovat hyvällä mallilla. – Päivittäiset ajoreitit on ohjelmoitu jokaisen auton tietokoneelle. Jätekuljetukset autoille optimoituja reittejä Rosk´n Rollin ajojärjestelijä Pirkko Hallanaro seuraa herkeämättä päivittäisten jätekuljetusten sujuvuutta. – Joskus on käynyt niinkin, että taloyhtiössä on jätehuoneen lukko vaihdettu eikä siitä ole muistettu ilmoittaa meille. Astiat tyhjennetään kerrankaksi viikossa. Jäteastioita ei pääse tyhjentämään ennen kuin olemme saaneet avaimen, Hallanaro kertoo. Monessa talossa on lisäksi omat astiat lasille, kartongille ja paperille, joiden tyhjennyksen taloyhtiöt hoitavat sopimalla suoraan itse. Pirkko Hallanaro ja isännöitsijät täsmäävät yhdessä kiinteistöille oikean astiamäärän ja tyhjennysvälin
Työjärjestys on tärkeä: aina edetään puhtaasta likaiseen päin, muuten sotku vain leviää. K un toimitilahuoltaja Merja Jääskeläinen tulee aamulla töihin, ensimmäisenä hän tarkistaa siivousvaununsa kunnon. Toimitilahuoltajan työ on vaihtelevaa, joten monipuolisesta koulutuksesta on paljon hyötyä. Usein Jääskeläisen mukana kulkee Jyväskylän kotitalousoppilaitok- 56 Siivousvälineissä on automatiikkaa ja toimitilahuoltajan työtä helpottavia säätömahdollisuuksia.. Yleensä ensimmäisenä vuorossa ovat tyhjät luokkahuoneet. Jääskeläisen matkassa siivoamassa kulkee usein koulun oppilaita. Tämän jälkeen hän aloittaa päivän siivousurakan. SIIVOUS Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen opettaja Elina Nuorva (vas.) kehuu, että toimitilahuoltaja Merja Jääskeläinen on työssään hyvä myös siksi, että hän on hyvä opettamaan työtään muille. Jääskeläinen täyttää pesuainepullot – ammattikielellä käyttöliuokset – millimetrimittaa apunaan käyttäen ja kerää sitten kärryyn eri pintojen puh- distukseen tarvittavat pyyhkeet ja muut välineet. Koulutus on tärkeää myös laitossiivoajille Jyväskylän kotitalousoppilaitoksessa koulutetaan myös toimitilahuoltajia eli laitossiivoajia
57 Toimitilahuoltajan työtehtävät riippuvat siivottavasta kohteesta. Työ oli vaativaa ja hektistä: potilas saattoi maata infektio-osaston sängyssä vain kaksi minuuttia ennen siirtoa, mutta paikka oli silti siivottava yhtä huolella kuin siinä olisi podettu koko päivä. Vaikka alalle on olemassa erilaisia, Opetushallituksen säätelemiä koulutusohjelmia, työhön pyrkiviltä ei useinkaan vaadita koulutusta tai muitakaan todistuksia. Hänellä on koulutus alalle, hyvät työvälineet, kohtuullinen työtahti ja mukava työympäristö. Toisinaan Nuorva saattoi pedata sänkyjä ja putsata kutsunappeja koko päivän. Kohde määrää tahdin Siivoajan työtä helpottavat monenlaiset koneet. Kaikilla kollegoilla asiat eivät kuitenkaan ole yhtä hyvin: siivoustyö on usein tuntipalkattua ja työtahti kova. On aivan eri asia puhdistaa asuinkerrostalojen rappusia kuin desinfioida sairaalan infektio-osastoa. Nuorva kertoo, että Opet opissa -projekti avasi opettajan silmät käytännön työlle todella tehokkaasti. Siksi laitoshuoltajat on aina tärkeää perehdyttää työhön huolella – huolimaton siivoustyö voi pahimmillaan olla terveysriski. SIIVOUS sen oppilaita harjoittelemassa käytännön siivoustyötä. Työelämäjaksollaan Nuorva näki myös, kuinka vaihtelevaa laitoshuoltajien osaaminen työtehtävissä on; jotkut eivät erottaneet edes nihkeää pyy- – Esimerkiksi 25 oppilaan luokkahuoneen siivoamiseen saatetaan joissain paikoissa antaa aikaa vain 20 minuuttia. Siivoajan työ on hyvin fyysistä eikä sitä jaksa tai voi tehdä, jos on kovin huonossa kunnossa, Nuorva pohtii. Merja Jääskeläinen on toimitilahuoltajana harvinaisen onnekkaassa asemassa. Yhdistelmäkone on toimitilahuoltajan tärkeä apuväline. Hän on kotitalousoppilaitoksen vakituinen työntekijä, joka nauttii hyvää kuukausipalkkaa. Esimerkiksi höyrypesurista on apua vaikeiden pintojen puhdistuksessa. – Esimerkiksi 25 oppilaan luokkahuoneen siivoamiseen saatetaan joissain paikoissa antaa aikaa vain 20 minuuttia. hettä märästä. Toissa keväänä hän osallistui Opet opissa -hankkeeseen, ja työskenteli reilun kuukauden siivoajana Keski-Suomen Keskussairaalassa. – Esimerkiksi ruokakaupassa työskenteleviltä, lihatiskejä puhdistavilta toimitilahuoltajilta pitäisi mielestäni ehdottomasti vaatia hygieniapassi, Nuorva toteaa. Siinä ajassa pitäisi puhdistaa kaikki kosketuspinnat huolellisesti. Merja Jääskeläisen mielestä. On helpompaa opettaa oppilaita alalle, kun tuoreessa muistissa on kokemus siitä, mitä laitoshuoltajan arkinen aherrus todella on. Merja Jääskeläinen esittelee, mitä koneen sisältä löytyy. Jyväskylän kotitalousoppilaitoksesta kerrotaan, että siivoamisen trendi tulevaisuudessa on yhä kuivempaan päin: jo nyt vettä käytetään hyvin vähän verrattuna takavuosiin. – Ergonomia ja itsestä huolehtiminen nousivat aivan uuteen arvoon. Osaaminen vaihtelee Elina Nuorvalla on hyvä kosketus toimitilahuoltajan arkeen. Aika mahdoton tehtävä, toteaa kotitalousoppilaitoksen opettaja Elina Nuorva
Työn sujumisen kannalta on tärkeää, että tarvittavat työvälineet löytyvät helposti. Toimitilahuoltaja Jääskeläinen kertoo, että nykyiset yhdistelmäkoneet ovat vähentäneet käsityön määrää: enää ei tarvitse mopata lattioita, kun helpos- Merja Jääskeläinen (vas.) ja Elina Nuorva työskentelevät Jyväskylän kotitalousoppilaitoksessa, jossa koulutetaan muun muassa toimitilahuoltajia. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen Kun ennen tarvittiin jokaiselle kohteelle oma pesuaineensa, nykyään pärjätään parilla erilaisella käyttöliuoksella. Erilaiset tekniset vempeleet ovat viime vuosina tuoneet suurta helpotusta siivoustyöhön. 58. laitoshuoltajien työn arvostus on kuitenkin nousemassa. Elina Nuorva muistuttaa, että hyvällä siivoajalla tulisi olla hyvä aseptinen omatunto – työtä kun valvovat esimiesten ohella oikeastaan vain sen tilaajat. – Enää ei ajatella, että siihen pystyy kuka tahansa. SIIVOUS Merja Jääskeläisen siivousvarasto on hyvässä järjestyksessä. Kun ennen tarvittiin jokaiselle kohteelle oma pesuaineensa, nykyään pärjätään parilla erilaisella käyttöliuoksella, joista sekoitellaan eri vahvuisia aineita tarpeen mukaan. Myös pesuaineiden kehitys on keventänyt työtaakkaa. – Ihmistä tässä työssä tullaan kuitenkin aina tarvitsemaan, ei tätä voi täysin koneistaa, Jääskeläinen naurahtaa. Ihmiset ovat sisäistäneet, että toimitilahuoltajan täytyy osata käyttää erilaisia koneita ja ymmärtää asioita kemiasta, ergonomiasta ja kyetä hahmottamaan monenlaisia tiloja ja niiden vaatimuksia ollakseen tehokas. ti liikuteltavat kätevät koneet sekä pesevät että kuivaavat erilaisia pintoja
Lyhyehkön perehtymisjakson jälkeen on niin kiinteistönhoitaja kuin siivoojakin aloittanut työnteon. Kiinteistöalan nykyiset vaatimukset edellyttävät kouluttautumista. K iinteistöpalvelualalle on perinteisesti päässyt työtä tekemällä. Lähiopetus toteutetaan kahtena-kolmena päivänä kuukaudessa. – Kiinteistöpalvelun yhä. KOULUTUS Amiedu kouluttaa osaajia kiinteistöpalvelualalle Kiinteistöala vaatii tiukempaa ammattitaitoa Kiinteistöpalvelujen teoriaopinnot koostuvat lähiopetuksesta sekä ohjatusta verkko- ja itseopiskelusta. Alan opiskelijoilla on hyvät työllisyysnäkymät. 59 Isännöinnin tehtäviä on aikaisemmin aloitettu harrastelijapohjalta pienemmissä yhtiössä tai kirjanpitotyön ohessa toimintaa on laajennettu isännöinnin puolelle
– Isännöintialan koulutusta ja sen myötä nousevia uusia isännöitsijöitä tarvitaan, sillä puolet nykyisistä isännöitsijöistä saavuttaa eläkeiän seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Koulutus antaa valmiuden perustyöhön, mutta myös valmiudet toimia vastuullisimmissa asemassa tiiminvetäjinä ja palvelujohtajina. – Kiinteistönhoito varmistaa, että kiinteistö ympäristö on jatkuvasti viihtyisä ja turvallinen käyttäjilleen. – Kiinteistöpalvelualan koulutuksen etuna on, että se tarjoaa hyvin varman työpaikan. Perinteinen työssä oppiminen ei enää riitä, vaan ala vaatii ammattitutkintoja, joita on tarjolla Amiedun aikuiskoulutuksen kautta. Suunnitelmallisen ja ennakoivan kiinteistönhoidon avulla kiinteistöt ja niihin kuuluvat järjestelmät ja laitteet pysyvät jatkuvasti kunnossa. Vaatimustason noustessa nuoret tulevat alalle useimmiten ammattikoulun tai ammattikorkeakoulun kautta, kertoo Amiedun kouluttaja Stig Kotkanmaa. Isännöinnin ammattitutkintoon johtavaa koulutusta järjestävät useat toisen asteen oppilaitokset. Isännöitsijöille riittää kysyntää Isännöitsijäksi aikova voi suorittaa Amiedussa isännöinnin ammattitutkinnon, joka on tarkoitettu muutamia vuosia alalla toimineille tai vasta isännöintitehtävissä aloittaneille henkilöille. Lisäksi tutkintoon sisältyy vähintään yksi valinnainen tutkinnon osa, joita ovat asiakkuuksien hoitaminen, asumisneuvonta, toimitilaisännöinti, tieisännöinti sekä yrittäjän ammattitutkinnon osa, liikeidean täsmentäminen. Erikoistumisaloja ovat myös pintarakenteiden korjaustyöt,. – Kiinteistöpalvelujen tutkinnot antavat valmiuksia yksinkertaisista työtehtävistä vaativiin tehtäviin saakka. Kiinteistönhoito pyrkii turvaamaan kiinteistön käytettävyyden ja toimivuuden sekä säilyttämään sen arvon. Amiedusta alalle haluavat saavat eväät ammattiin. – Isännöinnin ammattitutkintoa suorittava valitsee nykyisin yhden seuraavista osaamisaloista: asunto-osakeyhtiön isännöinti, vuokratalon isännöinti tai kiinteistön tekniset palvelut, Stig Kotkanmaa kertoo. Kiinteistöhuoltokoulutus perustuu kiinteistöhoidon jatkuviin tarpeisiin. Tällä hetkellä isännöitsijöiden keski-ikä on 52 vuotta, Kotkanmaa sanoo. – Kiinteistöpalvelualan koulutuksen etuna on, että se tarjoaa hyvin varman työpaikan. Kiinteistöpidon, kiinteis- tönhoidon ja siivouksen perustutkinnot, ammattitutkinnot sekä erikoisammattitutkinnot tarjoavat laajat mahdollisuudet kouluttautua alalle. Kun muut työt karkaavat ulkomaille, kiinteistöpalvelualan työpaikat pysyvät pääosin jatkossakin Suomen rajojen sisällä. Kiinteistönhoitaja on rakennuksen ylläpidosta vastaava henkilö. Koulutuksessa voi erikoistua, jolloin koulutukseen kuuluu IV-koneiden huolto ja ylläpito, LV-järjestelmien huolto ja ylläpito, uima-allasjärjestelmien huolto ja ylläpito sekä kiinteistöautomaation säätö ja ohjaus. Samalla Amiedun kouluttaja Stig Kotkanmaa kertoo, ettei pelkällä työssä oppimisella enää pärjää vaativassa kiinteistömaailmassa. 60 kustannukset ja energiankulutus pystytään pitämään hallinnassa, Stig Kotkanmaa sanoo. Ammattitutkinto mittaa valitun osaamisalan hallinnollista, taloudellista, teknistä ja viestinnällistä sekä käyttäjäpalveluiden tuottamisen osaamista. Ammattilaisia kiinteistöhuoltoon Suurin osa rakennuksista vaatii jatkuvaa ammattimaista kunnossapitoa. KOULUTUS vaativampaan korjaukseen, kunnostukseen ja ylläpitoon tarvitaan nykyään monipuolista osaamista. Tehtäviin kuuluu kiinteistön tekninen ylläpito, ympäristön siistiminen ja turvallisuudesta huolehtiminen. Kiinteistöjen arvojen säilymisessä ja kehittämisessä tarvitaan monipuolisesti osaavia työntekijöitä, Kotkanmaa sanoo. Aikuiskoulutuksen tarjoamat tutkinnot tarjoavat väylän päästä työhön kiinteistöpalveluiden pariin
KOULUTUS Kiinteistön ylläpitopäällikön koulutus tarjoaa valmiudet hoitaa ja kehittää kiinteistön ylläpitoon ja korjauksiin liittyviä hallinnollisia, taloudellisia ja teknisiä työtehtäviä. 61. Teoriaopinnot koostuvat lähiopetuksesta sekä ohjatusta Kiinteistönhoitaja on rakennuksen ylläpidosta vastaava henkilö, joka huolehtii kiinteistön teknisestä ylläpidosta, ympäristön siistimisestä ja turvallisuudesta. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen tueksi valitaan teoriaopintoja henkilökohtaisten kiinnostuksen ja työpaikan kehittämistarpeiden mukaan. ulkoalueiden hoito ja ylläpito, kiinteistönhoidolliset vihertyöt sekä ympäristön hoitokoneiden käyttö ja huolto. – Tarvittava ammattitaito hankitaan osin työtehtävissä
Näitä ovat puhtaanapidon koneiden käyttö ja huolto ja märkätilojen puhtauden hallinta. KOULUTUS verkko- ja itseopiskelusta. Koulutuksessa paneudutaan työn johtamiseen ja taloudellisen ympäristön hoitamiseen. Kiinteistön ylläpitopäällikön koulutuksen tavoitteena on tarjota tutkinnon suorittajalle valmiudet hoitaa ja kehittää kiinteistön ylläpitoon ja korjauksiin liittyviä hallinnollisia, taloudellisia ja teknisiä työtehtäviä. – Koulutuksessa käydään läpi kiinteistöpalvelujen tuottaminen ja palvelutilanteen hallinta, ylläpito- ja perussiivous. Siivouspalveluiden lisäksi alaan kuulu työkohteesta ja Aikuiskouluttaja Amiedu pyrkii kehittämään kiinteistöalan koulutusta yhteistyössä eri yritysten kanssa. Koulukseen kuuluvat myös valinnaisaineet. Lähiopetus toteutetaan 2-3 päivänä kuukaudessa. Stig Kotkanmaa painottaa, että asuin-, työ- ja muiden ympäristöjen puhtaudella on suuri merkitys sekä viihtyisyyden, turvallisuuden että terveyden kannalta. 62. Koulutukseen hakeutuvilta edellytetään teknisen alan pohjakoulutusta tai vastaavaa tietotaitoa, Kotkanmaa selventää. – Koulutus on tarkoitettu kiinteistöjen teknisissä ylläpito- ja johtamistehtävissä työskenteleville tai alalle aikoville henkilöille. Mukana on myös palvelutuotannon suunnittelu ja toteutus asuinkiinteistöissä, kauppa- ja myymälätiloissa, oppilaitosympäristöissä sekä hotelli- ja majoitustiloissa. Tähän kuuluvat kirjanpito, budjetointi ja kannattavuus, asiakkuuksista ja henkilökunnasta vastaaminen sekä prosessien johtamiseen. Varsinkin terveydenhoitoon liittyvillä siivouspalveluilla vaikutetaan merkittävästi potilaiden turvallisuuteen. Siivousala on viihtyisyyden asialla Puhdistus- ja siivouspalveluilla hoidetaan kiinteistöjä, mutta niillä vaikutetaan myös ihmisten hyvinvointiin lisäämällä ympäristön viihtyisyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kiinteistön puhtaanapidon tutkinnot antavat valmiuksia yksinkertaisista työtehtävistä aina siivoustyönohjaajan, palveluohjaajan ja kouluttajan vaativiin tehtäviin
Tutkintojen lisäksi olemme kehittäneet yritysten kanssa uudenlaista kentällä tarvittavaa koulutusta. – Yhteistyön avulla pystymme tarvittaessa hoitamaan valtakunnallisen yrityksen koulutustarpeita maanlaajuisesti. Vaativimmillaan tutkintoon johtavat koulutukset kestävät jopa kaksi vuotta, Janne Ilmonen toteaa. Esimerkiksi siivoustyönjohtaja toimii siivousalan esimiestehtävissä vastaten työn laadusta valvomissaan kohteissa. KOULUTUS – Isännöintialan koulutusta tarvitaan, sillä puolet nykyisistä isännöitsijöistä saavuttaa eläkeiän kymmenen vuoden kuluessa. Tehtäviin kuuluvat muun muassa työvuorojärjestelyt, henkilöstön perehdyttäminen työhön ja opastus. Koulutuksessa on mahdollista suorittaa myös siivousteknikon erikoisammattitutkinto. lussa, Vaasassa, Jyväskylässä, Tampereella Turussa ja Kuopiossa. Amiedun päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä, mutta alueen yrityksille ja työntekijöille koulutusta tarjoavat Amiedun yhteistyökumppanit myös Ou- Siivousteknikon erikoisammattitutkinnon suorittanut voi toimia palveluesimiehenä, siivoustyönjohtajana tai erilaisissa muissa alan asiantuntijatehtävissä. – Joudumme Amiedussa seuraamaan herkällä korvalla alan muuttumista, niin että koulutus vastaa tulevaisuuden tarpeita. Näin pystymme parhaiten palvelemaan elinkeinoelämää ja tarjoamaan opiskelijoille alalla tarvittavaa nykyajan vaatimuksia vastaavaa koulutusta, Amiedun kiinteistöpalvelujen koulutuspäällikkö Janne Ilmonen kertoo. Amiedulla on tarjolla koulutukseen erilaisia rahoitusmuotoja. Näitä ovat oppisopimuskoulutus ja työvoimapoliittinen koulutus esimerkiksi yhteishankintayrityksien kanssa. Suomen johtava ammatillinen aikuiskouluttaja pyrkii kehittämään alan koulutusta yhteistyössä yritysten kanssa. – Siivousalalla on tarjolla lisäksi johto-, esimies-, kehittämis- ja myyntitehtäviä, joiden vaatimukset vaihtelevat. työnantajasta riippuen erilaisia oheistehtäviä. Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Amiedu. Koulutusta kehitetään yritysten kanssa Amiedu tarjoaa koulutusta kiinteistöalalle tuleville, mutta myös alalla jo toimiville henkilöille. Joskus koulutus rahoitetaan kokonaan yrityksen tai opiskelijan toimesta erityisesti, jos kyseessä ovat pätevöitymis- ja sertifikaattikoulutukset. Näitä voivat olla toimisto- ja kokouspalvelut, pienemmät kiinteistönhoitoon liittyvät tehtävät sekä asiakkaiden avustaminen. – Panostamme koulutuksessa sisällön tasoon ja laatuun ja pyrimme olemaan alan edelläkävijä. Koulutusta voi rahoittaa myös valtion tukemalla omaehtoiskoulutuksella ja valtion 63 tukemalla yrityskoulutuksella. Tutkinnon suorittanut voi toimia palveluesimiehenä, siivoustyönjohtajana tai erilaisissa muissa alan asiantuntijatehtävissä
Kiinkossa organisointia jatketaan suunnitelmallisesti, toteaa Kiinkon rehtori Keijo Kaivanto koulutuskeskuksen tutkintokoulutusesitteen esipuheessa. ja henkilöstövalintapalvelut. Koulutuskeskus sai alkunsa isännöintikoulutusten tarpeesta vuonna 1989. Koulutustilaisuuksista neljännes on yrityskohtaisia tai tilausperusteisia. Kouluttajakuntaan kuuluu lähes 220 eri alojen asiantuntijaa. Muita Kiinkon palveluita ovat osaamisen kehittämiseen liittyvät konsultointipalvelut, tilavuokraus Isännöintikoulutustarjonta keskittyy ensisijaisesti asunto-osakeyhtiöiden maailmaan. Kiinteistöalan koulutuskeskuksen ja -säätiön johdossa on toiminut vuoden 1990 alusta lähtien opetusneuvos, toimitusjohtaja ja asiamies Keijo Kaivanto. Helsingissä sijaitseva kiinteistöalan koulutuskeskus Kiinko järjestää vuosittain noin 130 julkista ja yrityskohtaista koulutus- ja valmennustilaisuutta, joihin osallistuu yhteensä yli 4 200 henkilöä. Oppimista työn ohessa Kiinkon koulutuspaletti on varsin kattava. KOULUTUS Kiinko on Suomen johtava kiinteistöalan kouluttaja Kiinteistöalan koulutuskeskus kansainvälistyy Kiinteistöalan koulutuskeskus täytti viime vuonna 35 vuotta. Isännöintikoulutustarjonta keskittyy ensisijaisesti asunto-osakeyhtiöiden maailmaan, mutta ylemmissä ohjelmissa käsitellään myös vuokra-asumista sekä liike- ja muita erityiskiinteistöjä. Koulutuskeskus tarjoaa kursseja isännöinnistä ja asumisesta, taloushallinnosta, rakennuttamisesta ja suunnittelusta, kiinteistönvälityksestä ja -arvioinnista, käytöstä ja ylläpidosta sekä kiinteistöliiketoiminnasta. Sittemmin keskuksen tarjonta on laajentunut kattamaan kiinteistöalan perus- ja täydennyskoulutuksen lisäksi muun muassa kiinteistönvälityksen, rakennuttamisen ja johtamisen aihealueita. Tänä vuonna Kiinteistöalan koulutussäätiö juhlii 25-vuotista taivaltaan. Kiinko on Suomen johtava kiinteistöalan kouluttaja, jonka toiminta kehittyy koko ajan: – Edelläkävijyys edellyttää tuloksia tuottavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. K iinko-yhteisnimen alla toimiva keskus tarjoaa lisä- ja täydennyskoulutusta sekä ammattitutkintoja kiinteistöalan ammateissa toimiville ja alalle hakeutuville henkilöille ja räätälöityinä muillekin kohderyhmille. Sukupolvenvaihdoksessa tarvitaan uusia tekijöitä ja henkilöstön rekrytointia. Aluksi keskus toimi ilman yhteiskunnalta saatavaa tukea ja sen toiminta oli nykyiseen verrattuna pientä. 64. Verkkokoulutuksessa on edetty pilottihankkeiden kautta ja koulutuksen modulaarisuutta on kehitetty
Tätä voidaan toteuttaa Viroon perustamamme tytäryhtiön ja Finedu-verkoston jäsenyyden avulla Baltian maihin sekä Venäjälle, toteaa rehtori Kaivanto. nönläheinen koulutus ja työ toimivat tehokkaasti vuorovaikutuksessa, ja koulutuksen tulokset näkyvät välittömästi työelämässä. Kiinkon koulutuskeskuksen liikevaihto oli viime vuonna 2,616 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos oli 136 miljoonaa euroa. KOULUTUS Kiinkon koulutusohjelmat perustuvat monimuoto-opetukseen, joka koostuu etäja lähiopetuksesta, tenteistä, esseistä ja kypsyyskokeista. Kiinko kohdentaa tulevaisuudessa osaamistaan myös kansainvälisille markkinoille. Tavoitteena on, että käytän- Kiinko järjestää vuosittain noin 130 julkista ja yrityskohtaista koulutusja valmennustilaisuutta. Verkko-opetuksessa Kiinko hyödyntää Optima-ympäristöä. Kiinteistöalan Koulutuskeskus Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiön ammatillinen oppilaitos sijaitsee Helsingissä Malmin asematiellä. Suuntana kansainvälistyminen Kiinkon rehtori Keijo Kaivanto on ollut mukana koulutuskeskuksen ja -säätiön toiminnassa sen perustamisesta lähtien. Vuonna 2013 Kiinko jakoi tutkimusmäärärahoja ja stipendejä ajankohtaisiin tutkimushankkeisiin yhteensä 79500 euroa. Kiinko on myös RYM Oy:n osakas ja Finnish Green Building Councilin jäsen, listaa rehtori Kaivanto. Koulutuksista valmistuneet Johtavan ammatti-isännöitsijän koulutus ja tutkinto AIT®: 997 henkilöä Isännöitsijän koulutus ja tutkinto (ITS)®: 597 henkilöä Kosteudenmittaajan tutkinto (PKM): 202 henkilöä Kiinkon koulutusalueet Isännöinti ja asuminen Taloushallinto Kiinteistöliiketoiminta ja -rahoitus Kiinteistönvälitys ja -arviointi Käyttö ja ylläpito Rakennuttaminen ja suunnittelu Kiinkon kehittämistoiminta Kansainväliset kehityshankkeet Koulutuksen laadunkehittämishankkeet Työelämäyhteistyön kehittämishankkeet ja ammattitutkimukset Tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittaminen ja tukeminen Stipendit ja tutkimusmäärärahat kiinteistöalan opiskelijoille ja tutkijoille Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kiinko 65. – Kansainvälinen toimintamme tähtää tulevina vuosina koulutusvientiin. Kiinkolla on meneillään kiinnostavia yhteistyöprojekteja moneen muuhunkin suuntaan, ja koulutuskeskus osallistuu aktiivisesti kiinteistöalan tutkimuksen rahoittamiseen. Käytännön yhteistyö korjausrakentamisen ja – rakennuttamisen koulutuksen kehittämiseksi on käynnistynyt. Opiskelu Kiinkon kursseilla on mahdollista työn ohessa. – Kiinteistöalan Koulutussäätiö osallistuu viisivuotiskauden Tampereen teknillisen yliopiston tuoreen kestävän rakentamisen professuurin rahoittamiseen. Professori Harry Edelman aloitti työnsä vuoden 2013 alussa
Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa uskotaan tulevaisuuteen Nykyiset hallintorakenteet koetaan pääosin toimiviksi Pohjois-Savon maakuntajohtajan Jussi Huttusen mukaan sote-uudistus ei näyttäisi tuovan maakuntaan suuria muutoksia nykyiseen verrattuna. Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttisen mielestä maakunnan kompakti rakenne on monessa suhteessa etu. POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA Pohjois-Savon maakuntajohtaja Jussi Huttusen mukaan olennaista sote-uudistuksessa on, että yksityisillä palveluilla voidaan täydentää julkisia palveluita. 66
Ajattelutavassa olisi luovuttava osaoptimoinnista eli minä-ajattelusta ja ajateltava kokonaispalveluja. Olennaista on, että yksityisillä palveluilla voidaan täydentää julkisia palveluita, sanoo Pohjois-Savon maakuntajohtaja Jussi Huttunen. Investointien oikein kohdentamisella ja mitoittamisella voidaan saada aikaan säästöjä. Uudistukset tuonevat säästöjä, mutta niiden määrää on maakuntajohtaja Huttusen mukaan mahdotonta vielä ennakoida. Jos sote-uudistuksen jälkeen maakunnassa on 3-5 tuotantoaluetta, uudistus voi toimia. Ehkä eniten keskusteluja on herättänyt Kuopion ja Siilinjärven liitos, johon on esitetty kahta selvitysmiestä. Palveluverkossa on varaa tiivistyksiin. Järjestämisvastuu säilyy KYS:llä. – Kuntaliitos ei sinänsä ainakaan itsenäni innosta, jollei liitoksesta ole maakunnalle lisäarvoa tai kilpailuetua. Vaativat erikoisoperaatiot hoidetaan edelleen Kuopiossa. Kuva: Jarno Artika näveden yhteenliittymisestä. Siilinjärvi oli selvitystyötä vastaan, mutta sellainen nyt joka tapauksessa tehdään. Viime vuosien kuntarakenne- ja muut hallintouudistuksissa on ollut maakuntajohtaja Pentti Hyttisen mukaan surullisinta se, että niin kuntien virkamiesjohto kuin poliittinen luottamusmiesjohto ovat joutuneet painimaan kaikenlaisten selontekojen ja selvitysten kimpussa. Maakuntajohtaja myöntää, että paineita kuntaliitoksille on tulevina vuosina olemassa. Olennaista on pelkän kuntakoon ihannoin- – Kuntien kehittäminen on jäänyt, koska kukaan ei ole ehtinyt tehdä kuin selvityksiä selvitysten päälle. – Säästöt syntyvät hitaasti, minkä takia päättäjiltä vaaditaan kärsivällisyyttä. Maakunnassa on opittu luottamaan KYS:iin ja olemme osanneet kehittää aluesairaaloita ilman valtionkin ohjausta. En usko, että PohjoisSavossa asiasta syntyy suurta kiistaa. – Meillä liitokset ovat edenneet rauhallisissa ja sävyisissä merkeissä. Huttusen mukaan kumppanuuslääkärijärjestelmä toimii hyvin Iisalmessa ja Varkaudessa. Muutamana viime vuotena Pohjois-Savossa ovat esimerkiksi kuntayhtymät vähentyneet 14 yhtymästä viiteen. Kuva: Mikko Makkonen 67. Liitoksia tehty rauhan hengessä Pari vuotta sitten Nilsiä liittyi Kuopioon, Maaninka liittyy ensi vuoden alusta ja Tuusniemen sekä Juankosken kanssa neuvottelut ovat kesken. S ote-alue vaikuttaa rakenteena hyvälle. Varkaudessa ja Iisalmessa on toimivat aluesairaalat, jotka voivat jatkaa tuotantoalueina. Varkauden seudulla on jo pari vuosikymmentä puhuttu Varkauden, Pieksämäen ja Hei- POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA Pohjois-Karjalan 165 000 asukkaasta puolet asuu parinkymmenen kilometrin säteellä Joensuun torista. Marttakahviolla riittää asiakkaita torilla. Kuntaliitos ilman selkeitä palvelujen toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä ei ole kiinnostava kenellekään. – Varkaus on ollut suuntautumassa Etelä-Savoon, mutta viimeisessä kuntarakennejaossa Leppävirtaa on jaettu osin Varkauteen, osin Kuopioon. Maakuntaan on rakennettu kumppanuustoimintaa, jossa Kuopion yliopistollinen sairaala on pääpaikka. Kaikkea ei tarvitse keskittää Kuopioon, vaan kuopiolaiset käyvät jo nyt leikkauksissa kahdessa muussa aluesairaalassa
Sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymämme on yksi maamme parhaiten toimivista, joten sen alasajo uudistuksen myötä tuntuisi hölmöilyltä, sanoo PohjoisKarjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen. Hyttinen iloitsee, että maakunta on ollut jo viisi vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta. Investointeja jää ilmaan roikkumaan, päätökset venyvät. – Surullisinta tässä kaikessa on ollut se, että niin kuntien virkamiesjohto kuin poliittinen luottamusmiesjohto ovat joutuneet viime vuodet painimaan kaikenlaisten selontekojen ja selvitysten kimpussa. Vaativat erikoisoperaatiot tulee hoitaa edelleen Kuopiossa. Kävin itse hiljattain tunnin kestäneessä toimenpiteessä Kuopiossa, mutta matkoineen ja odotteluineen siihen kului koko työpäivä. – Nyt selvitystyö on meneillään Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kesken. Arjen peruspalvelut pitää olla lähellä Pohjois-Karjalan 165 000 asukkaasta puolet asuu parinkymmenen kilometrin säteellä Joensuun torista. Pohjois-Karjalassa on parhaillaan vireillä useampiakin terveyskeskuksen rakentamistai kunnostushankkeita, mutta kunnat odottelevat, mitä mahdollinen sote- ja kuntarakenneuudistus tuovat tullessaan. Juuka ilmoitti hiljattain jäävänsä selvitystyön ulkopuolelle, sanoo Pentti Hyttinen. Kuntien kehittäminen on jäänyt, koska kukaan ei ole ehtinyt tehdä muuta kuin selvityksiä selvitysten päälle. – Palvelut ovat keskittyneet Joensuuhun, joten ne ovat suurelle osalle maakunnan asukkaista kohtuullisen välimatkan päässä. – Vuosittain noin 4 500 ihmistä muuttaa maakuntaan, ja hiukan vähemmän toiseen suuntaan. Joensuun lähikunnat Lipe- Maakunnassa on opittu luottamaan Kuopion yliopistollisen sairalaan KYS:iin. Meille esimerkiksi sote-uudistus ei ole samanlainen haaste kuin se on kenties joillakin muilla seuduilla valtakunnassa. Pisimmillään matka maakunnan keskukseen on noin 150 kilometriä. Pielisen Karjalassa uudistettu rakenteita Pohjois-Karjalassa kuntien määrä on laskenut viimeisten kymmenen vuoden aikana yhdeksästätoista kolmeentoista. Erikoispalveluiden takia saattaa joutua matkustamaan, mutta uskoisin suuren osan ihmisistä tämän ymmärtävän. Teksti: Juhani Karvonen. POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA nin tilalle kyetä osoittamaan tekokkaampi, toimivampi ja taloudellisempi päätöksenteko- ja palvelutapa fuusion kautta. Lisäksi oli varttitunnin mittainen hoitosuunnitelmakäynti etukäteen sekä samanmittainen tarkastuskäynti jälkikäteen, mutta molempiin matkoihin kului yli puolet työpäivästä. – Vaikka tällaisiin toimenpiteisiin ei ihmisen monta kertaa elämässään tarvitse turvautua, on matka turhauttava. Elinkeinoelämämme on suoriutunut viime vuosien talouspaineissa erittäin hyvin. Viime vuosien kuntarakenne- ja muut hallintouudistuk- 68 set eivät saa Hyttiseltä suurta kiitosta. Olennaisinta olisi säilyttää arjen peruspalvelut mahdollisimman lähellä ihmisiä. ri, Kontiolahti, Outokumpu ja Polvijärvi päättivät kevättalvella, etteivät ne tule tässä saumassa liittymään Joensuuhun. Koko maakunta sekä Heinävesi Etelä-Savosta kuuluvat samaan erikoissairaanhoidon alueeseen. Venäjän muuttunut tilanne saattaa tosin nyt tuoda tummia pilviä taivaanrantaan. Nykyjärjestelmä toimii hyvin. Tiettyjen erikoistoimenpiteiden takia pohjoiskarjalaisten on jo nyt suunnattava Kuopion yliopistolliseen keskussairaalaan
K uopion kaavoituksessa ja rakentamisessa riesana ovat asuntotoimenjohtaja Hannu Harjunheimon mukaan vesistöt, jotka pilkkovat kaupungin moneen osaan. Jokainen alue on tarkistettava liito-oravan kannalta, mikä työllistää tosi paljon esimerkiksi suunnittelijoita, sanoo Harjunheimo. – Otusta pidetään jopa kehityksen suurimpana jarruna Kuopion seudulla. – Toisaalta vesistöt ovat suuri rikkaus, sillä tuskin missään muussa Suomen kaupungissa voidaan rakentaa omarantaisia kerrostaloja samassa mitassa kuin mitä Kuopiossa rakennetaan ja on rakennettu. 69 Kuopion todellinen maanvaiva on kuitenkin liito-orava. Kuopio kokee vesistöt haasteeksi, ei esteeksi Liito-orava suurin vallankäyttäjä Kuopiolla on tarjottavana lähivuosina noin 300 omarantaista kerrostalokotia. Liito-orava on suurin maankäytön vallankäyttäjä, jonka aiheuttamat kustannukset ovat miljoonia euroja. Saaristokaupunki kasvaa vielä tuhansilla ja Maljalahti sadoilla asukkailla. POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA Asuntotoimenjohtaja Hannu Harjunheimon mukaan Saaristokaupunki kasvaa vielä tuhansilla. Kuopiossa uudistuotanto keskittyy suurelta osin Malja-
lahteen ja Saaristokaupunkiin. Se sijaitsee ydinkeskustan ja Petosen kaupunginosien välissä. Saaristokaupunki on Suomen suurimpia rakenteilla olevia asuinalueita. Puolet kodeista on jo myyty. – Maaliskuussa alkoivat ensimmäisen omarantaisen kerrostalon rakentaminen Maljalahteen. Pinta-alaa on 13 neliökilometriä. päin. Ensimmäisen kohteen urakoi Lujatalo, Skanskan pitäisi aloittaa toisen lähes samakokoisen kerrostalon rakentaminen. POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA Kuopiossa kasvu on ollut maan nopeinta pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Oulun jälkeen. Niistä iso osa on omarantaisia, mikä tarkoittaa, että rantakortteleihin rakentuu noin 250 omarantaista asuntoa. Kaupunki tuo rantarakentamisen keskustaan, kun Maljalahden alue valmistuu muutaman vuoden päästä. Kaupungin tonteilta on etäisyyttä Kallaveden rantaviivaan enimmillään puolisen kilometriä. Asunto Oy Kuopion Majakkaan valmistuu 30 kotia. Entiseen venesatamaan on muodostumassa noin 600 kodin alue, jolla tulee olemaan 3-5-kerroksisia taloyhtiöitä. Maljalahteen on tarkoitus valmistua yhdeksän omarantaista kerrostaloa, joista ensimmäisessä vaiheessa viisi, sanoo Harjunheimo. Tuohon kohteeseen valmistuu 35 kotia. Saaristokaupungin rakentamiseen. Saaristokaupungissa on rantavii- vaa 43 kilometriä. Kuopion rakentumisessa erikoisuutena on, että kaupunki laajenee keskustaan 70 Liito-orava on suurin maankäytön vallankäyttäjä, jonka aiheuttamat kustannukset ovat miljoonia euroja
Lehtoniemeen rakentaminen on käynnistynyt Saaristokadun valmistuttua 2008. 71. Koko Kuopion vaikutusalueella elää 600 000 ihmistä. Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Kuopion väkiluku on viime vuosina kasvanut 1,1 – 1,2 prosentin vuosivauhdilla, mikä tarkoittaa 106 000 asukkaan kaupungissa noin 1200 asukasta vuodessa. Saaristokaupunki on Kuopion asuntojen päätuotantoalue. Kuopiolla miljoonan euron ylijäämä Kuopion kaupunki teki viime vuonna miljoonan euron yli- jäämän. Tällä hetkellä Saaristokaupungissa asuu runsaat 9000 asukasta, mutta kaupunginosa on mitoitettu 15 000–16 000 asukkaalle. Toiminnallinen tulos parani edellisestä vuodesta kaikkiaan 19 miljoonaa euroa. Teksti: Juhani Karvonen Kuopion rakentumisessa erikoisuutena on, että kaupunki laajenee keskustaan päin. Toimintakate oli miinuksella 502,2 miljoona euroa, missä oli kasvua 52,5 miljoonaa euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Lainamäärä kasvoi 37,5 miljoonaan euroon. Verotulojen kasvu oli 9,9 prosenttia, kun se oli kunnilla keskimäärin 6,8 prosenttia. – Uskomme ihmisten olevan halukkaita maksamaan veroja hieman enemmän, jos palvelut ovat toimivat ja hyvät. kuluu 26 400 henkilötyövuotta. Verorahoitus verot ja valtionosuudet yhteensä olivat 537,6 miljoonaa euroa, missä kasvua oli 69,9 miljoonaa euroa. Sekä YIT:llä että Skanskalla on hankkeet rakenteilla, ne valmistuvat vuoden vaihteessa. Viime vuosina Kuopioon on rakennettu keskimäärin 800 uutta asuntoa vuodessa. Esimerkiksi Saaristokaupunkiin Kuopio on viimeisen kymmenen vuoden aikana investoinut noin 130 miljoonaa euroa, missä summassa ovat infrastruktuuri, koulut ja päiväkodit. Rakentaminen käynnistyi vuonna 2002 Savolanniemestä, ja on edennyt jo Rautaniemeen. Kuopio nosti tälle vuodelle veroprosenttia yhdellä prosenttiyksiköllä 20,5:een. Kappalemääräisesti se tarkoitti 422 kotia koko Kuopion 958:sta. Edellisenä vuonna prosentuaalinen osuus oli samaa tasoa. Bruttoinvestoinnit olivat viime vuonna 75,2 miljoonaa euroa eli yli kaksi miljoonaa edellisvuotta pienemmät. Veroprosentin korotus oli Harjunheimon mukaan välttämättömyys, vaikka kaupunki investoi tänä vuonna vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Tulorahoituksella kaupunki kattoi 54,7 prosenttia investointien omahankintamenoista. Eteläisin Pirttiniemen kaupunginosa toteutetaan vuosina 2012 – 2015. Velkamäärä per asukas oli joulukuun lopussa kunnissa 2 553 euroa, Kuopiossa 2 366 euroa. Saaristokaupunkiin on nyt rakenteilla 97 omarantaista kerrostalokotia, valmiina on 33. POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA Luokalle jääneistä paras kunta Nykyinen taloustilanne ei ole kohdellut Pohjois-Savoa tai Kuopion seutua sen lempeämmin kuin muutakaan maata. – Kaupunginjohtajamme sanoin olemme paras luokalle jääneistä, naurahtaa Hannu Harjunheimo. Viime vuonna Saaristokaupunkiin valmistui 44 prosenttia kaikista Kuopion asunnoista. Näitä näkymiä saa kerrostaloasukas kokea vain harvassa kaupungissa
Kasvu-uralle ei ole päästy yhden tekijän kautta, vaan Kuopion seutukuntaa on kehitetty laaja-alaisesti. Terveydenhoidossa on miltei rajattomat mahdollisuudet yrityselämälle, Kari Virranta selvittää. Tilanne on kuin jäitä polttelisi, kuvaa Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta . ItäSuomen yliopisto on keskittynyt terveys- ja hyvinvointitieteisiin, ei niinkään tekniikaan ja siihen liittyvän teknologiaan. Perusteollisuus on kärsinyt varsinkin Varkaudessa, mutta Maalaismarkkinoille riittää väkeä. – Kuopion kehitys on valtakunnallisessakin mitassa kärkipäätä mitä tulee väestökehitykseen, vetovoimaisuuteen ja imagoon. Yliopisto on vienyt tiettyjä aloja eteenpäin. Maakuntaan on Virrannan mukaan perustettu juuri tämäntyyppisiä yrityksiä. M eillä on yrityksiä, joilla menee hyvin ja osalla yrityksiä tilanne on ollut vuosikymmenen vaihteen taantumasta lähtien seisahtunut. Kuopion seutukunta on Virrannan mukaan päässyt selkeälle kasvu-uralle. Kuopiolla menee hyvin, kun Varkaudessa eletään ankeita aikoja. – Tyypillisesti ne ovat vielä varsin pieniä, korkeintaan muutaman kymmenen henkeä 72. – Saaristokaupunki on nostanut kaupungin imagoa ja yliopiston merkitys on elinkeinojen näkökulmasta korostunut viime vuosina. POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta: Kirkonkylät säilytettävä elinvoimaisina keskuksina Pohjois-Savon viime vuosien kehitystä leimaa kaksijakoisuus elinkeinoelämässä
Iisalmen seudulla elinkeinoelämän kehitys on ollut monella mittarilla positiivista, mutta kehitys ei ole riittänyt kääntämään väkilukua kasvuun. ELY-keskuksen ylijohtaja. Muutama viikko sitten vietimme muun muassa spirometreja valmistavan Medikro Oy:n uuden toimitilan avajaisia. Monet asiantuntijat ovat ennakoineet, että kaupalla on nykyisellään liian paljon myymäläneliöitä ja kauppojen käyttötarkoitusten muutokset ovat monilla alueilla esillä lähitulevaisuudessa. Kauppa on investoinut vahvasti maakuntaan. – Juankoskella kartonkitehdas ajautui konkurssiin vuonna 2008. Tulevaisuus näyttää miten investoinnit ovat onnistuneet. 73. Perusteollisuus on kärsinyt varsinkin Varkaudessa, mutta Virranta uskoo maailmantalouden suhdanteiden parantumisen myötä teollisuuden elpyvän. Investointi on valmis ensi vuonna. – Stora Enso on päättänyt muuttaa paperikoneen kartonkikoneeksi. Investoinnin arvo on runsaat 100 miljoonaa euroa. Varkautelainen teollisuus on Virrannan mukaan eri ikäkaudelta kuin Ylä-Savon teollisuus. – Työpaikkakehitys on ollut suotuisaa ja yritykset ovat investoineet, mutta vetovoima ei ole riittänyt kääntämään väestönkehitystä nousuun, toteaa Kuopion kauppahallissa näkyy osaltaan maakunnan toimeliaisuus. Kuopioon valmistui muutama vuosi sitten Suomen suurin Ikea tavaratalo ja sadan liikkeen Ikano tavarataloketju. POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA työllistäviä pk-yrityksiä. Varkauden teollisuudessa tehdyt suuret alasajot ovat vieneet satoja työpaikkoja. Alueen ostovoiman on kasvettava, jotta kauppa voi hyvin, toteaa Virranta. – Kansainvälinen verkkokauppa saattaa haastaa kivijalkakaupan, mutta myös marketit. ELY-keskuksen ylijohjata Kari Virranta pitää keskittymistä uhkana maakunnan kehitykselle. – Varkauden suurteollisuudessa omistajat ovat kasvottomia, mutta Ylä-Savossa esimerkiksi kaikki tuntevat metsätyökoneita valmistavan Ponssen ja sen omistajasuvun. Pienillä paikkakunnilla yrityksen loppuminen saattaa aiheuttaa vuosikausia kestävät seuraukset. Muutamat ovat jo kasvaneet sadankin työntekijän yrityksiksi. Noin 5000 asukkaan kunnassa yli 200 työpaikan yhtäkkinen menetys on paukku, jota on hyvin vaikea korvata. Se antaa alueella uskoa tulevaan. Kehitys on valtakunnallisessakin mitassa kärkipäätä mitä tulee väestökehitykseen, vetovoimaisuuteen ja imagoon. Olemme sen tien alussa. Kuopion seutukunnan kasvu on ollut merkittävää, Iisalmen seudulla väestönkasvu ikään kuin antaa odotuttaa itseään, mutta Varkaudessa on eletty viime vuosina ankeita aikoja. Alueet eriytyvät Pohjois-Savossa yritysten lisäksi alueet ovat eriytyneet. Myös Iisalmen alueelle on investoitu paljon kaupan alalle. Yliopisto on sijainnut Kuopiossa 40 vuotta. – Yritysten syntyminen yliopiston myötä syntyvän korkean osaamisen kautta on pitkä tie. – Ne ovat parantaneet merkittävästi maakunnan vetovoimaa
Asumisen tulisi olla haluttua joka puolella maakuntaa. Tehdas työllistää yli 300 henkeä, mikä on La- – Maakunnan reunoille pitäisi saada aikaan kasvua. Virranta näkee siinä uhkan maakunnan kehitykselle. POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA Kuopion Saaristokaupunki on nostanut kaupungin imagoa ja yliopiston merkitys on elinkeinojen näkökulmasta korostunut viime vuosina. Virranta perää yhteispeliä koko maakunnan kasvulle. pinlahden kokoisessa kunnassa valtava määrä. Maakuntien olisi kyettävä entistä tiiviimpään yhteistyöhön keskisen ja itäisen Suomen alueella ja muodostettava vastavoima metropolille, korostaa Virranta. Tällaisia investointeja kaipaamme maakunnan reuna-alueille. Usko tulevsisuuteen vahva Ylijohtaja Virrannan mukaan Pohjois-Savossa vallitsee vahva usko tulevaisuuteen. Alkutuotanto on yksi maakunnan vahvuus. Yrittäjät ovat realistista väkeä, joten usko ei ole varmaan aivan tuulesta temmattua. Maakunnan reunoille pitäis saada aikaan kasvua. Sivistysvaltiossa on turvattava kaikille ihmisille elämisen ehdot. Pohjois-Savossa tuotetaan maitoa 320 miljoonaa litraa, joista jokainen litra myös jalostetaan maakunnassa. – Kirkonkylien kehitys on hyvin haasteellista. Asumisen tulisi olla haluttua joka puolella maakuntaa. 74 vaisuuteen oli vahvempi kuin esimerkiksi Uudellamaalla. – Valio investoi Lapinlahden maitojauhetehtaseensa 100 miljonaa euroa. Maaseudulla oma arvonsa Väestö ikääntyy joka puolella maakuntaa. Globalisaatio on maakunnan eri osissa eri vaiheissa. Suuri yhteiskunnallinen trendi on keskittyminen. Kari Virranta muistuttaa, että maaseudulla on oma arvonsa. – Pelkän Kuopio seutukunnan kasvu ei yksin riitä. Maaseudulta ei muuteta juuri muualle kuin hautausmaalle, minkä takia esimerkiksi palvelutuotannon olisi toimittava myös siellä. – Metsät kasvavat nopeammin kuin niitä hakataan, Virranta summaa. Teksti: Juhani Karvonen. Pohjoissavolaisen yrittäjäkunnan usko tule- – Noin 5000 asukkaan Varkaudessa yli 200 työpaikan yhtäkkinen menetys on paukku, jota on hyvin vaikea korvata. – Keväällä tehdyssä kyselyssä kartoitettiin yrittäjien usko tulevaisuuteen seitsemällä eri indikaattorillla. Maidontuotanto kasvaa maakunnassa, vaikka tilojen määrä vähenee. – Keskittyminen on uhka, jollemme voi turvata maakunnan joka kolkassa asuvien ihmisten elinoloja. Siellä asuvat mummot eivät muuta kotoaan mihinkään eikä pidäkään. Lähivuosillekin on asetettu tavoitteeksi, että maidontuotanto kasvaa. Pohjois-Savo on erittäin vahva maatalousmaakunta, minkä takia kirkonkylien olisi pysyttävä palvelukeskuksina myös tulevaisuudessa
Kankaanpää pitää nimenomaan kulutuskäyttäytymisen muutosta suurimpana syynä kaupan volyymin pienentymiseen. Se on tyypillinen 5000 neliön lähiökauppa. Verkkokaupan osuus kokonaismyynnistä on yleisesti ottaen koko maassa viitisen prosenttia. Viimeisen pari vuoden aikana kaupan neliömäärät ovat kasvaneet noin 80 000:lla. Tietysti hintojen edullisuus ja tuotteiden laadukkuus ovat kilpailutekijöitä, mutta laatu menettää merkitystää, jolleivät hinnat ja valikoiman osuvuus kuluttajiin nähden ole tasapainossa. Valikoimilla ei enää kilpailla Tapio Kankaanpään mukaan markkinat ovat tällä hetkellä tietyssä määrin kyllästetyt. – Kulutustavarakaupassa on ollut pitkään vallalla suuntaus, jossa valikoimia on pyritty lisäämään. Kauppa työllistää noin 2000 ihmistä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Osuuskauppa omistaa omat liiketilansa. Ihmiset ostavat vähemmän ja kulutus on sen myötä pienentynyt. Jos marketissa on esimerkiksi 12 000 tuotenimikettä, ei kuluttaja huomaa, vaikka valikoima 75 messa toimineen Koljonvirran sekä Kuopion ja Varkauden talousalueilla toimineen Kuopion Osuuskaupan. Matkuksen avautuminen vaikutti selvästi kauppaan, mutta vähitellen liikevaihtomme on taas lähtenyt hienoiseen kasvuun. Toimialueella on 80 toimipaikkaa. Merkittävä työllistäjä Osuuskauppa PeeÄssä on yksi maakunnan merkittävimpiä työnantajia. Kiinteistön elinikä oli osin lopussa. Karkeasti arvioiden kauppaa ei kannata perustaa, jollei sen vaikutuspiirissä asu vähintään tuhatta ihmistä. – Kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavat julkisen sektorin päättäjien päätökset, ihmiset ovat varovaisia rahankäytössään. Iisalmen Prisman rakensimme käytännössä uusiksi vanhalle paikalle. Valikoimien runsautta tärkeämpi seikka on, että ne on räätälöity kunkin yksikön asiakkaiden tarpeisiin. – Valikoimien runsaus ei ole enää kilpailukeino kaupan alalla. Asiakasomistajien määrä on kasvanut jatkuvasti. – Tuo tyhjien liiketilojen määrä on kuitenkin poikkeus. kasvaisi esimerkiksi 1000 nimikkeellä. Vesannon Osuuskauppa fuusioitui PeeÄssään loppuvuodesta 2011. – Käyttötavarakaupan neliöt ovat kasvaneet kolminkertaisiksi viimeisten kahden, kolmen vuoden aikana. Savon Sanomien mukaan kaupungissa on nyt noin 100 000 neliötä liiketilaa tyhjänä, sanoo Pohjois-Savon Osuuskaupan toimitusjohtaja Tapio Kankaanpää . PeeÄssä harjoittaa market-, matkailu- ja ravitsemuskauppaa sekä liikennemyymälä- ja polttonestekauppaa 20 kunnan alueella. Kulutuskäyttäytymisen muutos ei johdu kaupan sisäisistä tekijöistä. Väkimäärä on kaksinkertaistunut vuodesta 2004. Käyttökelpoista osaa olisi ollut 2000 neliön verran, mutta juuri sen kohdalle oli pakko sijoittaa parkkipaikka, minkä takia tuo- kin osa oli loppujen lopuksi purettava. – Kauppa keskittyy isoihin yksiköihin, eikä markkinatyhjiöitä enää ole. Teksti: Juhani Karvonen. Vuosikymmenen lopulla maakunnallisuus vahvistui entisestään, kun Sisä-Savossa Suonenjoella toiminut Osuuskauppa Koskelonseutu liittyi PeeÄssään. Viime vuoden liikevaihtomme oli noin 543 miljoonaa euroa, missä oli laskua 0,8 prosenttia edellisvuoteen. Puolitoista vuotta sitten valmistuneiden kauppakeskus Matkuksen ja Ikean myötä noin 80 000 neliöllä. – Verkkokaupan osuudesta on paljon puhuttu, mutta verkkokauppa on vielä aika pienessä roolissa. Jos verkkokauppa kasvaa vuodessa parikymmentä prosenttia, se nostaa kokonaismarkkinoiden osuutta kuuteen prosenttiin 20 miljoonan vuosi-investoinnit Osuuskauppa PeeÄssä on investoinut vuosittain parikymmentä miljoonaa euroa myymäläverkostonsa ylläpitoon, laajennuksiin ja uudisrakentamiseen. Asiakasomistajina PeeÄssällä oli 105 733 taloutta viime joulukuun tilanteen mukaan. Kaupan alan suhdanteet ovat Pohjois-Savossa samat kuin koko valtakunnassa. Puolet summasta kuluu uudisrakentamiseen, puolet ylläpitoon ja perusparannuksiin. Samaan aikaan kaupungissa on runsaasti tyhjää liiketilaa tarjolla. Kiinteistömassamme on satoja tuhansia neliöitä monelta eri vuosikymmeneltä. O suuskauppa PeeÄssä on yksi maakunnan suurimmista yrityksistä ja se osallistuu aktiivisesti toimialueensa ja maakunnan kehittämiseen. Korjattava riittää jatkuvasti. Yksikköä on laajennettu vuosien varrella useaan otteeseen. Kaupassa tuntuu varovaisuus kaupankäynnissä. Nykyinen Osuuskauppa PeeÄssä syntyi vuonna 1991, joka yhdisti kaksi isoa osuuskauppaa – Ylä-Savossa Iisal- – Verkkokaupan osuudesta on paljon puhuttu, mutta se on vielä aika pienessä roolissa. – Tietty asukasmäärä on tietysti kannattavuuden edellytys. POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA Markkinatyhjiöitä ei Pohjois-Savossa enää ole Käyttötavarakaupan neliöt kolminkertaistuneet viime vuosina Uusille kaupan suuryksiköille on tuskin enää tilaa ainakaan Kuopiossa. Neliömäärällä mitattuna tyhjiä tiloja on kieltämättä aika paljon. Ihmisten kulutuskäyttäytyminen alkoi muuttua puolisentoista vuotta sitten, mikä näkyy kaupassa. Valikoimien runsaus ei kasvata myyntiä. – Keväällä avasimme uuden S-Marketin Vuorelan kaupunginosaan Siilinjärvellä. Kankaanpään mukaan tämä suuntaus alkaa olla takana ja kaupan kilpailu on muuttanut luonnettaan
J oensuussa eletään kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mukaan poikkeusoloissa. – Meillä rakentaminen on jopa ylikuumentunut. POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA Rakennemuutosohjelmalla ajetaan tiukkaa säästökuuria Joensuussa rakentaminen jo ylikuumentunut Rakentaminen ylikuumentaa Joensuussa. Osa julkisen puolen kohteista on sellai- 76 sia, että ne on pakko rakentaa tai saneerata. Tällä hetkellä samanlaista ylikuumentumisilmiötä ei taida kovin monella paikkakunnalla olla, siinä mielessä Joensuu on poikkeus, miettii Karjalainen.. Oloja pidetään jo poikkeuksellisina
Joensuun velka asukasta kohden on 1756 euroa eli valtakunnallisestikin varsin alhainen. Lisäksi parin koulun ja yhden päiväkodin saneeraukset ja laajennukset ovat yhteensä noin 40 miljoonan euron hankkeita. 77 meisin suuri isku oli vuonna 2008 tapahtunut Perloksen alasajo, joka jätti työttömiksi pari tuhatta ihmistä. Teksti: Juhani Karvonen. Työttömyysprosentti on noussut reiluun 15 prosenttiin, mutta luku on kohonnut samalle tasolle myös monissa EteläSuomen suurissa kaupungeissa. – Käyttötalouden menojen kurissa pitäminen on meillä kuten muuallakin yksi suurimpia talouden haasteita. Konsernivelatkin ovat Karjalaisen mukaan kohtuutasolla ja kaupungilla on myös varoja elinkeinorahastoissa. Vii- Kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mukaan kaupunki pyrkii välttämään velalla rakentamista, vaikka tarpeita on paljon. – Vuoden 2015 budjetin valmistelusta odotamme vieläkin haasteellisempaa, sillä tämän hetken alijäämäennuste ilman sopeuttamistoimia on noin kymmenen miljoonaa euroa. Joensuun seudulla kauppa ja matkailu on viime vuosina ollut itäturistien ansiosta kasvava ala. Joensuun kaupunki tavoittelee rakennemuutosohjelmalla säästöjä vuosille 2014-2016. Kaupungin oman kesäkuussa 2013 päivitetyn väestöennusteen mukaan väestömäärän ennustetaan kasvavan vuosina 2014-2016 vuosittain vajaalla 350 hengellä Riittävän palvelutuotannon takaaminen on yksi kaupungin haasteista. – En usko, että tänä vuonna pääsemme samaan kasvuvauhtiin, koska ruplan kurssi on heikentynyt parilla kymmenellä prosentilla. Ajatus on rakennuttaa tiloja leasing-periaatteella, jolloin kaupungilla olisi tiloihin lunastusoikeus niiden jäännösarvolla 20 vuoden päästä. Kaikkia toimitiloja ei rakenneta kaupungin tai edes kaupungin omistamien yhtiöiden taseisiin. Rakentamiskohteita riittää etenkin julkisella puolella. Velkaa ei haluta enää kasvattaa Kaupunginjohtaja Karjalaisen mukaan kaupunki pyrkii välttämään velalla rakentamista. Yliopistokaupungissa myös opiskelijaasuntojen tarve on koko ajan kasvava. Kunnallistekniikan puolella pahin suma alkaa olla ohitse, kun muun muassa kehäväylä, Penttilänrannan entisen saha-alueen maanpuhdistushanke sekä siltahankkeet saadaan valmiiksi. Itäturismi on kääntymässä laskuun Joensuun seudun elinkeinoelämä on selviytynyt melko hyvin viime vuosien taantumasta. Pahimmassa tapauksessa kaupungin ennakoidaan tekevänä vuonna 2014 alijäämää reilut neljä miljoonaa euroa, ellei suunniteltuja sopeuttamistoimia toteuteta. Talouden sopeuttamisella saimme vähennettyä kustannuksia toisen kymmenen miljoonaa, joten tälle valtuuston jälkipuoliskolle jää vielä täytettäväksi yksi kymmenen miljoonan potti. – Työttömyys ei ole enää pelkkä Itä-Suomen ongelma. Väestömäärä on jatkanut kasvuaan vuoden 2013 aikana. Veroprosenttiin emme enää kuitenkaan koske, sanoo Karjalainen. Samaan aikaan kaupungilla on meneillään mittava rakennemuutosohjelma. – Tuolla korotuksella saamme kokoon noin kymmenen miljoonaa euroa. Säästöjä tarvitaan, vaikka vuosi 2013 saatiin käännettyä poikkeuskeinoilla ylijäämäiseksi. Sisäilmanlaatu ja asiakasmäärät sanelevat aika monta saneerausta. Edellisvuonna luku oli noin 50 miljoonaa. – Emme voi velkaantua liikaa edes välttämättömien toimitilojen takia. – Valtio puolestaan rakentaa Joensuuhun uuden 30 miljoonan euron oikeus- ja poliisitalon. Viime vuona rajanylityksiä oli 1,7 miljoonaa ja venäläiset turistit toi pelkästään Joensuulle noin 60 miljoonaa euroa. Väestömäärä oli syyskuussa 74 458, mikä oli 295 henkilöä edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeampi. Joensuussa on kuluvalla valtuustokaudella tavoitteena tasapainottaa kaupungin taloutta 30 miljoonalla eurolla. Iso osa investoinneista on pakollisia, jotta palvelutuotannon laatu ei kärsisi. POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA Joensuussa on viime vuosina rakennettu runsaasti muun muassa yliopistolle. Myös asuntorakentaminen on varsin vilkasta. Viime vuonna kaupunki nosti kunnallisveroprosenttiaan yhdellä prosenttiyksiköllä 19,5:stä 20,5:een. Pääterveyskeskuksen saneeraus maksaa noin 38 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle Karjalainen ei odota ainakaan merkittävää kasvua. Joensuu satsaa myös vanhusten tuettuihin asumispalveluihin rakentamalla useita kohteita
Saarelainen kertoo esimerkkinä henkilöstösupistuksista Kontiorannan varuskunnan lakkauttamisen vuonna 2013. POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA Työttömyyden kasvu on pysähtynyt Pohjois-Karjalassa ELY-keskuksen elinkeino-, työvoima- ja osaaminen vastuualueen johtaja Ritva Saarelainen iloitsee PohjoisKarjalan ja etenkin Joensuun talouselämän ja työllisyysnäkymien viimeaikaisesta piristymisestä. Viime vuoden lopulla Pohjois-Karjalan yritysten liikevaihto kasvoi selvästi enemmän kuin muussa Suomessa: vuonna 2013 Pohjois-Karjalan yritysten liikevaihto kasvoi 1,8 prosenttia. Pohjois-Karjalan tärkeimmät vientiartikkelit liittyvät metsä- ja metalliteollisuuteen. Melkein kaksi kolmannesta Pohjois-Karjalan elinkeinoelämästä ja työllisyydestä on keskittynyt Joensuun alueelle. Pohjois-Karjalan alueen elinkeinoelämä, yritystoiminta ja työllisyystilanne on parantumaan päin. Koko ajan saadaan pieniä signaaleja, että niska on taittunut ja ylös ollaan menossa! iloitsee johtaja Saarelainen. Liikevaihdon kasvuvauhti kiihtyi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla, jolloin kasvua kertyi 2,9 prosenttia. Johtaja Saarelainen kertoo, että alueella on paljon ELY:n rahoittamia yritysten ja muiden toimijoiden kehittämishankkeita muun muassa kansainvälistymiseen. Rahoituksen määrä on peräti tuplaantunut aiempiin vuosiin nähden. – Tämä lupaa merkittävästi työpaikkoja tulevaisuudessa, Saarelainen uskoo. Pohjois-Karjalassa oli huhtikuussa 2014 työttömiä työnhakijoita noin 11 180. Työttömyys väheni vuoden takaisesta Pohjois-Karjalassa vain reilun prosentin kun vastaavasti lisäys koko maassa oli 10 prosenttia. Lakkautus koetteli noin 250 ihmisen työllisyystilannetta. Viime vuonna Pohjois-Karjalan yrityksille myönnettiin yritystukia kasvuun ja kansainvälistymiseen yhtä paljon kuin Etelä- ja Pohjois-Savoon yhteensä. Toivotaan, että pienempienkin yritysten vienti piristyisi tulevaisuudessa, Saarelainen toteaa. Alueella on esimerkiksi John Deeren metsäkoneita valmistava tehdas. – Suuri osa viennistä lepää suurten ja keskisuurten yritysten varassa. Kasvua odotetaan kovasti, vaikka se on vielä pientä. Ritva Saarelainen kuitenkin iloitsee siitä, että työttömyyden kasvu on nyt pysähtynyt ainoana maakuntana Suomessa. Yritykset joutuvat hakemaan asiakkaansa muualta ja yt-neuvotteluja joudutaan siksi käymään yksityiselläkin sektorilla, arvioi johtaja Ritva Saarelainen PohjoisKarjalan ELY-keskuksesta. Tuotteita viedään pääasiassa Keski-Eurooppaan ja Pohjoismaihin – yllättäen itänaapuri ei ole Pohjois-Karjalalle tärkein kauppakumppani. Pohjois-Karjala pitää edelleen työllisyystilastojen häntäpäätä yhdessä kolmen muun maakunnan kanssa. Koko maassa yritysten liikevaihto laski samaan aikaan 2,2 prosentin verran. Pohjois-Karjala on ollut maakuntien kärkijoukoissa yritysten liikevaihdon kasvun suhteen. Tämä kertoo selvän viestin yritysten investointihalukkuudesta. Y leinen taloustilanne on kuitenkin jättänyt jälkensä Pohjois-Karjalan elinkeinoelämään, ja noidankehä juontuu syvälle poliittiseen tilanteeseen: – Valtion ja kuntien taloustilanteesta johtuvat henkilöstösupistukset ovat koetellet aluetta viime aikoina pahiten. Johtaja Saarelainen kehuu Puolustusvoimien hoitaneen henkilöstösiirrot ja uudelleentyöllistämisen hyvin, mutta Kontiolahden kuntaan jäi silti tärkeän yhteistyökumppanin lähdettyä tyhjä aukko. Merkittäviä työpaikkoja uhanneita supistuksia on ollut alueella muitakin. – Tilanteessa on paljon toimialakohtaisia eroja jopa toimialojen sisällä. Liikevaihto kasvoi enemmän kuin muualla Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän tilanne on kuitenkin helpottamaan päin. Talouden näkymät ovat selvässä kas- 78 vussa. Niiden myötä ovat supistuneet myös julkisen puolen toiminnot, kun enää ei esimerkiksi voida ostaa palveluita koulutus- tai muilta organisaatioilta. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuva: ELY-keskus. Vienti ja työllisyys ovat piristymässä Ritva Saarelainen toteaa, että erityisesti vienti on lähtenyt vetämään maakunnassa hyvin. On arvioitu, että jo puolen vuoden päästä Pohjois-Karjalassa elinkeinoelämä voi paremmin kuin nyt
Työsarkaa kuitenkin riittää kaikille: Joensuussa on paljon vanhempaa kiinteistökantaa, mutta uusiakin taloja rakennetaan jatkuvasti. Korjausrakentaminen teettää töitä Ulla Hiltunen uskoo, että isän- 79 nöinnin parissa riittää töitä kaikenlaisille toimijoille, suurille ja pienille. Isännöinti on asiakaspalvelutyötä, ja asiakkaalle annetut lupaukset tulee lunastaa päivittäin. Pienten isännöintiyritysten täytyy Hiltusen mukaan löytää omat vahvuutensa ja erikoistua, jotta ne eivät jäisi suurten jalkoihin. Erityisongelman muodostavat tällä hetkellä sisäilmaongelmaiset kohteet. – Suuri osa isännöintityöstä liittyy korjausrakentamiseen. Hiltunen toivoo, että isännöintialalle olisi jatkossakin tulijoita. REIM Groupilla on käytössään REIM Green -ohjelma, jonka avulla pyritään tehokkaaseen energianhallintaan ja konkreettisesti ympäristövastuulliseen toimintaan. Lisäksi hankkeille pitää varata riittävästi aikaa, jotta kaikki sujuisi hyvin aina suunnitteluvaiheesta ja kustannusselvityksistä projektin loppuunsaattamiseen. REIM Joensuu Oy on osa valtakunnallista REIM Group -isännöintiketjua. Tietysti on tärkeää verkostoitua myös paikallisten toimijoiden kanssa. Myös energiatehokkuuteen ja ekologisuuteen panostaminen on isännöinnin nykypäivää. Hiltunen (vas.) pakertaa toimistohommia isännöitsijä Riitta Hyttisen kanssa REIM Joensuun tiloissa. POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA REIM Joensuu Oy menestyy isännöintialan kilpailussa Verkosto tuo voimaa Isännöintitoimisto REIM Joensuun Oy:n toimitusjohtaja Ulla Hiltunen on työskennellyt isännöintialalla lähes 20 vuotta. Hän kertoo REIM Groupin selvinneen isännöintialan kilpailussa vahvan tuki- ja yhteistyöverkoston avulla: – Ryhmään kuuluminen tuo vahvuutta ja voimavaroja. Ala kehittyy ja muuttuu koko ajan, ja menestyäkseen on pysyttävä viimeisen tietotaidon aallonharjalla. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuva: REIM Joensuu Oy. – Taloyhtiöt ja hallitukset ovat meille toimeksiantajia. Yrityksellä on isännöitäviä kohteita Joensuun lisäksi ympäryskunnissa, muun muassa Outokummussa, Liperissä, Juuassa, Lieksassa ja Kolilla. Isännöinti on vastuullista kiinteistöjen ja ihmisten asioiden hoitamista. On tärkeää, että isännöitsijät ovat osaavia ja sitoutuneita työhönsä. Lisäksi tarkkuutta rakentamiseen tarvitaan kaikissa kohteissa, Ulla Hiltunen pohtii. – Kevät on kaikille isännöitsijöille kiireistä aikaa, mutta hyvin jaksaa kun työpaikalle voi tulla hymyssä suin, Hiltunen kiittelee. – Uusimmat ja toimivat ohjelmistot ja niiden kehittäminen on työn kannalta nykyään todella tärkeää: ohjelmistojen kautta hoidetaan pankki- ja kirjanpitoasiat, pidetään huoltokirjat ajan tasalla ja paljon muuta. Isännöinti on asiakaspalvelutyötä Ulla Hiltunen korostaa, että kaikkein tärkeintä on kuitenkin isännöintiin liittyvä perustyö ja hyvä asiakaspalvelu. Uskon että näitä tulee olemaan myös jatkossa, uusissakin rakennuksissa: kaikkia käytettyjä rakennusmateriaaleja ei ole tutkittu riittävästi ja ihmiset herkistyvät nykyään mitä erilaisimmille asioille. Kaupungin suurimpiin isännöitsijätoimistoihin kuuluva yritys on toiminut 26 vuotta ja ehtinyt vuosien varrella hankkia asiakkaakseen lähes sata asuinja teollisuuskiinteistöä. R EIM Joensuu Oy on yksi suurimpia PohjoisKarjalassa toimivia isännöitsijätoimistoja. Meillä on paljon valtakunnallisia yhteistyökumppaneita muun muassa vakuutus- ja energiataloussektoreilta. Hiltunen kertoo, että REIM Joensuun työntekijät kouluttautuvat jatkuvasti; tälläkin hetkellä isännöitsijät ovat täydennyskoulutuksessa. Myös korjaushankkeissa hyvä verkosto ja luotettavat yhteistyökumppanit ovat Hiltusen mukaan avainasemassa. Hiltunen kertoo, että vahva verkosto takaa isännöintityön pitkäjänteisen kehittämismahdollisuuden ja tuo työhön monipuolisuutta. Ohjelmistojen monipuolinen käyttäminen palvelee myös asiakkaita, toimitusjohtaja Hiltunen toteaa. Toimitusjohtaja Ulla Hiltunen on toiminut isännöintialalla jo lähes 20 vuotta ja ehtinyt nähdä urallaan monta muutosta ja kehitysharppausta. Työ on mielenkiintoista ja haasteellista, ja ainakin REIM Joensuu Oy:n toimistossa vallitsee hyvä työilmapiiri. Yritys työllistää vakituisesti neljä isännöitsijää, kirjanpitäjän ja kiinteistösihteerin, minkä lisäksi toimistossa on usein harjoittelijoita
Tehoa talouteen ja energiankulutukseen Samaa tehokkuutta Ecotek tarjoaa myös isännöintikohteilleen. – Kehitämme omaa sähköistä isännöinnin tietojärjestelmää. Samalla kun yrityksessä panostetaan mutkattomaan asiakaspalveluun, siellä halutaan pysyä teknisen kehityksen aallonharjalla. Isännöintialalla tämä usein unohtuu muiden velvollisuuksien ja kiireiden taakse, toteaa Ecotek Isännöinnin yrittäjä, tekninen isännöitsijä Tomi Lindström Ecotek haluaa olla helposti lähestyttävä isännöitsijätoimisto. Markkinoilla ei mielestämme ole tarpeeksi helppokäyttöisiä järjestelmiä, jotka palvelisivat myös sellaisia asukkaita, jotka niitä haluavat käyttää, yrittäjä Lindström toteaa. Lindström kertoo, että säästöjen tekeminen mahdollistaa muun muassa yhtiövastikkeen maltillisen korottamisen tai jopa samalla tasolla pitämisen. – Ohjaamme ja neuvomme asiakkaita siihen suuntaan, että remontteja tehtäisiin suunnitelmallisesti ja niitä varten säästetään. Energiatehokkuus on yrityksen kantavia arvoja, ja se kulkee käsikkäin taloudellisuuden kanssa. Ecotekissä panostetaan myös energiatehokkuuteen. Tekniset isännöitsijät opastavat ja auttavat asunto-osakeyhtiöiden hallituksia ja asukkaita talotekniikan tehokkaassa käytössä ja ylläpidossa. Yrittäjä itse on ponnistanut alalle kiinteistöhuollon piiristä, ja hänellä on vankka käsitys alan konkretiasta. POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA Ecotekin riveissä kaikki osallistuvat kaikkeen Ecotek Isännöinti tarjoaa kiinteistöpitoa ja -hallintaa nykyaikaisin menetelmin. Tarvittaessa kuka tahansa työntekijä voi tehdä talossa melkein mitä tahansa: – Ajallisesti työläitä asioita tehostetaan, jotta aikaa jää asiakkaiden palvelemiseen ja tärkeiden asioiden hoitamiseen. Asiakkaat eivät tästä aina pidä, vaan kaivataan pienempää ja henkilökohtaisempaa isännöintiä, Lindström pohtii. – Toki meidänkin tavoitteemme on kasvaa, mutta pyrimme tekemään sen järkevästi ja maltillisesti. Tämä on peruspalvelu, jonka avulla pysymme paremmin perillä siitä, miten huoltotyöt ja kiinteistön ylläpito todellisuudessa hoituvat. – Isännöintiala on murroksessa osin isännöitsijöiden ikääntymisen vuoksi, osin sen takia, että isot yritykset haalivat pieniä yrityksiä itselleen ja laajentavat näin omaa toimintaansa. E cotec Isännöinti toimii Etelä- ja Pohjois-Savon alueella sekä Pirkanmaalla, ja sen toimipaikat sijaitsevat Leppävirralla, Varkaudessa ja Virroilla. Se haluaa panostaa asiakaspalveluun, minkä lisäksi Ecotek tekee itsensä mahdollisimman näkyväksi isännöimissään kohteissa. 80 Lindström kertoo, että Ecotekin toiminnassa kaikki ylimääräinen työ on pyritty karsimaan ja järjestelmästä on tehty mahdollisimman tehokas. Yrityksellä on käytössään teknisiä isännöitsijöitä, jotka ovat asiantuntijalinkkejä kiinteistön omistajien, käyttäjien ja hallinnollisen isännöinnin välillä. Yritys on panostanut energiatehokkuuteen. Toki tilanne riippuu tapauksesta, kiinteistöstä, kunnasta ja ajankäytön mahdollisuuksista. Yrittäjä kuitenkin tähdentää, että iso isännöintiyritys ei tarkoita huonoa työtä – ison organisaation pyörittämiseen vain tarvitaan pidempää ketjua, mikä usein hidastaa ja hankaloittaa palveluiden saamista. Kertynyt säästö kerryttää myös remonttirahastoa. – Palvelu ja tavoitettavuus ovat asioita, joihin panostamme yrityksessä tosissamme. Isännöintiala on murroksessa Yrittäjä uskoo, että palveluun ja yhteydenpidon helppouteen panostaminen auttaa isännöintitoimistoja alan kilpailutilanteessa. Ihmiset kaipaavat henkilökohtaista kontaktia, sillä kaikkia asioita ei ole helppo selvittää kirjallisesti. – Käymme kohteissa säännöllisesti tarkistamassa tilanteen; vähintään vuodenaikojen mukaan kierretään ja tutkitaan paikat. Lainarahalla toimiminen on usein vaikeampaa ja kalliimpaa. – Uskallan arvioida, että keskivertokaupungin vanhemmasta asuntokannasta löytyy jopa 60–70 prosenttia sellaisia taloyhtiöitä, joissa lämmityskuluja voitaisiin laskea monta prosenttia! Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuva: Ecotek Isännöinti Ecotekin toiminnassa kaikki ylimääräinen työ on pyritty karsimaan ja järjestelmästä on tehty mahdollisimman tehokas.. Lindströmin mukaan esimerkiksi lämmönjaossa olisi huomattavia energian- ja rahansäästömahdollisuuksia: Ecotek-isännöitsijätoimiston yrittäjä Tomi Lindström haluaa satsata asiakaslähtöiseen toimintaan. Oma tietojärjestelmä kehitteillä Ecotekin asiakaslähtöinen toiminta on taannut yritykselle hyvän aseman paikallisilla markkinoilla
Toimitusjohtaja Juho Nummela arvioi helmikuussa julkaistussa pörssitiedotteessa, että konsernin euromääräisen liikevoiton odotetaan tänä vuonna olevan merkittävästi viimevuotista suurempi. Ponsse Oyj valmistaa vahvoja metsäkoneita, joilla liikutaan mitä erilaisimmissa ympäristöissä ja taltutetaan mitä moninaisempia puulajeja. Epävarmuutta voi lisätä kehittyvien maiden valuuttamarkkinoiden volatiliteetti. – Asiakkaiden hyvä työtilanne ja Ponssen vahvasti uusiutunut ja kilpailukykyinen tuotemallisto sekä huoltopalvelujen ratkaisut vaikuttavat yhtiön liiketoimintaan positiivisesti, Nummela toteaa. Ponsse Oyj:n liikevaihto lähes 313 miljoonaa euroa Pohjois-Savon metsäkonemetropoli Vieremällä sijaitsee yksi maailman johtavista metsäkonevalmistajista. P onsse Oyj on eräs Pohjois-Savon suurimpia ja menestyneimpiä yrityksiä. Sen sijaan varsinkin Ruotsin ja Keski-Euroopan markkinat jäivät viime vuonna pieniksi. Kaiken kaikkiaan yrityksen tulevaisuus vaikuttaa kuitenkin valoisalta. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Ponsse Oyj Maailman taloustilanne on osaltaan vaikuttanut ja vaikuttaa myös Ponsse Oyj:n toimintaan. Yhtiö on kertonut, että maailman talouden epävarmuuden ja heikon taloudellisen tilanteen Ponsse Oyj on toiveikas yrityksen tulevaisuudennäkymien suhteen. 81. Yritys työllisti viime vuonna keskimäärin 1099 metsäkoneiden ammattilaista. Pörssitiedotteen mukaan Ponsse Oyj:n markkina-alueista Venäjän ja Pohjois-Amerikan positiivinen vire näkyy sekä kannattavuudessa että liiketoiminnan rahavirroissa. POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA Ponsse Oyj kuuluu maailman johtaviin metsäkonevalmistajiin ja on eräs PohjoisSavon suurimmista yrityksistä. Yritys työllisti viime vuonna keskimäärin 1099 metsäkoneiden ammattilaista ja sen liikevaihto oli 312,8 miljoona euroa. Taloustilanne vaikuttaa pitkittyminen saattaa vaikuttaa metsäkoneiden kysynnän heikkenemiseen. Ponsse Oyj on erikoistunut tavaralajimenetelmään perustuvien metsäkoneiden tuotantoon, myyntiin, huoltoon ja tietojärjestelmiin. Vahvan tilauskannan ansiosta tehdas pystyy valmistamaan metsäkoneita lähes täydellä kapasiteetilla, yhtiö arvioi. Yhtiön johdossa toimiii toimitusjohtaja Juho Nummela
Pitäjänmäen pilotti kestää tämän vuoden loppuun Autopaikkapörssi tehostaa parkkipaikkojen käyttöä 82
pysäköintipolitiikkaan. on mukana asunnon hinnassa. takaupungin alueelle esimerautopaikkojaan tarvitseva yritys Pysäköintimaksu voitaisiin kiksi kivijalkaliikkeiden edusvoi tarjota paikkansa vuokralle hoitaa mobiililla, jolloin ylläpi- talle, kun halutaan tehdä lyhytiltaisin ja viikonloppuisin. Yritykset voivat pörssin kautta vuokrata omia pysäköintipaikkojaan haluamanaan ajankohtana haluamallaan hinnalla ulkopuolisille. Heisingin kaupunki aikoo kehittää pysäköintiä monin eri tavoin. Asukas- ja yrityspysäköinnin Kaupunki tavoittelee tiivistä, urbaania yhdyskuntarakennetta, missä liikkuminen minimoidaan. toimii Autopaikkapörssi-palvelu autoilijoille vapaista pysäköinLiityntäpysäköintiä kehitepilottina tämän vuoden loppuun. Mitä vähemmän on pysäköintipaikkoja - ja yhdellä pysäköintipaikalla on useampia käyttäjiä – sitä halvempi se on toteuttaa. Laskentaohjeita tarkistamalla saadaan selville, tarvitaanko joillakin toiminnoilla nykyistä vähemmän pysäköintipaikkoja. tipaikoista. Pysäköintipaikat ja asunnot erilleen Muita toimenpideohjelman tavoitteita ovat pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys, jolloin yhdellä pysäköintipaikalla olisi monta käyttäjää. – Käytännössä yksityiset voivat jo nyt vuokrata yrityksiltä pysäköintitilaa, kertoo projektipäällikkö Kalle Toiskallio Aalto-yliopistosta. Jatkossa tavoitteena on saada toiminta kannattamaan ilman kaupungin rahoitusta niin, että jokaisesta pysäköintipaikan välitystapahtumasta asiakas maksaisi välityspalkkion. Parkkipaikkoja on tarkoitus muun muassa laatia Pysäköinnin hinnoittelusta tietyksi kellonajaksi joukkoliikenteessä ja kevyessä halutaan progressiivista niin, Pysäköintipörssiin voi tarjota au- liikenteessä jo toimiva pysä- että hinta nousee pysäköinnin topaikkoja vuokralle myös vain köinnin reittiopas, joka helpot- pitkittyessä. Mobiililla voitaisiin myös parkkipaikat on helpompi löytuottaa pysäköintilaitosten infoa tää, Hietanen korostaa. Mobiililla monta käyttöä pysäköinnissä yhteistyöllä pysäköintioperaattoreiden kanssa tarkoituksena on, että asukkaat voisivat paremmin Pysäköintipörssi on yksi toi- hyödyntää kantakaupungin ykmenpiteistä, jotka sisältyvät sityisiä pysäköintilaitoksia eriHelsingin kaupungin uuteen tyisesti öisin ja viikonloppuisin. tään seudullisella yhteistyöllä. Sen ovat toteuttaneet Helsingin kaupunki ja Aalto-yliopiston tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT. ja liikenneverkko tehokkaamLisätietoa: www.autopaikpaikkoja. Palvelualustan on tehnyt Sharetribe -niminen yritys. Pitäjänmäen Autopaikkapörssi on tiettävästi ensimmäinen laatuaan Suomessa. Teksti: Jouni Suolanen 83. Hintaa on tarkoitus nostaa maltillisesti. PysäAsunnon ja pysäköintipaikan köintipolitiikan keskeisenä hinnan erottaminen toisistaan tavoitteena on parantaa kau- on myös tavoitteena, jolloin aupunkilaisten elämänlaatua ja toa omistamattomien ei tarvitsisi elinkeinoelämän kilpailuky- maksaa autopaikasta. Kuva rakentuvasta Länsi-Satamasta. Nyt se kyä. Palvelun tavoitteena on tehostaa autopaikkojen käyttöä, jolloin ei olisi pysäköintipaikkojen vajaakäyttöä ja uusien paikkojen tarve tiivistyvässä kaupungissa vähenee, sanoo liikenneinsinööri Juha Hietanen Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta. tivirhemaksua, ja porrastamalla Mobiili- ja internetpalveluilla se haitan mukaan. Yhden pysäköintipaikan rakentaminen kannen alle maksaa kymmeniä tuhansia euroja Pilottivaiheessa Autopaikkapörssi ei peri mitään osuutta pysäköintimaksuista. – Nyt kaupungin katuver- Talvipysäköintiä kehitetään Alueen yritykset voivat tarjota kossa tulee paljon turhaa ajelua, niin, että autoista olisi mahdolpörssissä vuokralle vapaita autokun ihmiset etsivät parkkipaik- lisimman vähän haittaa katujen Tätä saataisiin vähennettyä talvikunnossapidolle. taisi vapaiden parkkipaikkojen – Se soveltuu parhaiten kanEsimerkiksi vain päiväsaikaan löytämistä. Kaupunginhallitus hyväksyi pysäköintipolitiikan linjaukset Hinnoittelu helmikuussa 2014. Kuva: Helsingin kaupunki J os Helsingin kaupungin perustama palvelu osoittautuu tarpeelliseksi, sitä voidaan laajentaa muihin kaupunginosiin. Tarkoitus on ottaa jatkossa palvelun piiriin myös asunto-osakeyhtiöt ja asukkaat. paan käyttöön, Juha Hietanen kaporssi.fi korostaa. paikkojaan ja etsiä muiden tarjoamia koja. Kaupunki tavoittelee tiivistä, urbaania yhdyskuntarakennetta, missä liikkuminen minimoidaan. Pysäköinprogressiiviseksi tipolitiikka sisältää 12 kärkitoimenpidettä, joista yksi on Pysäköintivalvontaa pyritään pysäköintiin liittyvien mobiili- tehostamaan valvojien määrää ja internetpalvelujen kehittä- lisäämällä, nostamalla pysäköinminen. Nykyistä asukaspysäköintijärjestelmää aiotaan laajentaa Lauttasaareen ja Munkkiniemeen sekä uudistaa sen hinnoittelua. – Autopaikkapörssissä käyttämättömien paikkojen omistajat ja autopaikkojen tarvitsijat kohtaavat. tietyksi kellonajaksi tai päiviksi. doltaan kalliita pysäköintilippu- aikaista pysäköintiä ja parkkiautomaatteja voitaisiin vähentää paikat nopeaan kiertoon, jolloin ja vähitellen luopua niistä koko- suositaan asiakaspysäköintiä ja Helsingin Pitäjänmäen yritysalueella naan. Autopaikkapörssin avulla myös tutkitaan sitä, voiko pysäköintiin syntyä uudenlaisia, niin sanottuja jakamistalouden markkinoita
Tärkeillä pohjavesialueilla maanalaiset säiliöt on tarkastettava ensimmäisen kerran kymmenen vuoden kuluttua 84 käyttöönotosta. Seuraavat tarkastukset tehdään määräajoin tarkastuksessa todetun kunnon perusteella. ENERGIA Öljylämmitysjärjestelmän huollot kannattaa jättää ammattilaisen tehtäväksi. Rikki syöpyneestä säiliöstä voi valua maaperään tuhansia öljylitroja. Suurin osa tarkastuksista tehdään kesäkuukausina, koska se säästää kustannuksia ja tekee työn helpommaksi. Ö ljysäiliötarkastusten kiireisin kausi on meneillään. Nykyisin kuitenkin monien kuntien ympäristönsuojeluohjeet edellyttävät myös näiden säiliöiden. Mitä vanhempi öljysäiliö, sitä enemmän riskejä Huoltamaton öljysäiliö voi tulla omistajalleen kalliiksi. Pakollinen tarkastusvelvoite ei koske tärkeän pohjavesialueen ulkopuolella olevia säiliöitä eikä sisäsäiliöitä
– Huollon yhteydessä kannattaa säiliön ja polttimen väliset mahdolliset vanhat kaksiputkijärjestelmät muuttaa turvallisemmiksi yksiputkijärjestelmiksi, koska kaksiputkikytkentä saattaa ikääntyessään aiheuttaa vaaratilanteita, Eero Otronen painottaa. – Joka tapauksessa puhutaan tuhansista euroista tai kymppitonneista, jos maata joudutaan siirtämään pois useita autokuormallisia. Paluuputkessa oleva öljyvuoto voi tulla kalliiksi. Savuhormi on nuohottava kerran vuodessa. – Öljysäiliö on syytä tarkistuttaa pikaisesti, jos viimeisestä tarkastuksesta on yli kymmenen vuotta, Eero Otronen painottaa. – Ne ylittävät turvalliseksi katsotun käyttöiän ja ovat usein valmistettu jo ennen säiliönormien voimaantuloa eli ennen vuotta 1974. Ennen vuotta 1981 asennetut öljysäililöt - maanalaiset tai teräksiset sisäsäiliöt - on Otrosen mukaan järkevää uusia, jos niissä ilmenee tarkastuksissa puutteita tai vikoja. Jos se sen sijaan tulee paluuputkeen, 1000 litraa öljyä voi valua kiinteistön rakenteisiin kenenkään huomaamatta. Tarkastuksia tekevät niihin erikoistuneet, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin hyväksymät tarkastusliikkeet. Kaksiputkikytkentä voidaan muuttaa palautuskiertolaitteen avulla yksiputkikytkennäksi. Vanha kaksiputkijärjestelmä riskialtis Myös öljypoltin ja kattila on huollettava säännöllisesti. Öljypoltin uusitaan, kun sen toiminnan taso tai ikä sitä edellyttää. Vanha säiliö vaatii tarkkailua Mitä vanhempi öljysäiliö on, sitä enemmän se vaatii tarkkailua. Lämmitysöljyn täyttö pientalon öljysäiliöön – kun säiliö on kunnossa, ympäristöriskejä ei ole. Jos öljysäiliö jää huoltamatta 10-20 vuodeksi, se voi – Öljysäiliön omistaja on aina vastuussa säiliön kunnosta, muistuttaa Öljyalan Palvelukeskuksen erityisasiantuntija Eero Otronen. Öljypoltin tulee huoltaa joko kahden vuoden välein tai 5 000 öljylitran kulutuksen jälkeen. Teksti: Maija Salmi Kuvat: Öljyalan Palvelukeskus 85. Myös lämmityskattila tarvitsee oman huoltonsa. – Öljysäiliön omistajien kannattaa tuntea säiliötarkastuksia koskevat määräykset ja ottaa niistä selvää, jos tietoa puuttuu, sanoo Öljyalan Palvelukeskus Oy:n erityisasiantuntija Eero Otronen. Käyttöikä on yleensä 12–15 vuotta. aiheuttaa kalliin laskun. Pahimmillaan öljyä voi valua maaperään useampi tuhat litraa. – Jos vuoto tulee imuputkeen, poltin pysähtyy. Säiliön omistaja ei voi tehdä tarkastusta itse, vaan se on jätettävä ammattilaisten tehtäväksi. – Kattila- ja poltinhuollot tuovat aina hintansa takaisin energiansäästönä ja laitteiden pidentyneenä käyttöikänä, Eero Otronen muistuttaa. Yli kymmenen vuotta vanha poltin suositellaan huollettavaksi vuosittain. – Isoissa taloyhtiöissä, joissa kiinteistönhoito on ammattimaisempaa, öljysäiliötkin ovat tarkemman seurannan piirissä. Kattila puhdistetaan kerran vuodessa, vanha kattila useammin. – Siihen voi syöpyä reikiä, joista öljyä pääsee vuotamaan ulos. Siksi huolloista ei kannata tinkiä, koska säännöllisesti huollettu säiliö on paitsi pitkäikäisempi myös turvallisempi. Silloin paluuputki poistetaan käytöstä ja vältetään öljyn vuotoriski paluuputkessa. – Kaikki eivät välttämättä muista tai tiedä säiliöiden tarkastuksia koskevia määräyksiä. ENERGIA tarkastusta tietyn ajan kuluttua asennuksesta. Kattilan keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 25–30 vuotta. Onneksi tällaista tapahtuu harvemmin. Sen kunnossapitoon kuuluu lämmönsiirtopintojen puhdistus ja kattilan varusteiden katselmus. Kattilan luukkujen tiivisteet, kiinnitysruuvit, varoventtiilit, kuiviinkiehuntaestin ja venttiilien karatiivisteet tarkistetaan. Myös pientaloasukkaat ovat aika valveutuneita, koska on kyse omasta, arvokkaasta omaisuudesta. Öljypolttimen huollossa suuttimet vaihdetaan ja liekkivahdit ympäristöineen puhdistetaan. Otrosen mukaan siitä syntyvä lasku on yhtä kallis, ollaan sitten pohjavesialueella tai lähellä ojia, joita pitkin öljy pääsee valumaan vesistöön. Niistä kannattaa ottaa selvää, sillä öljysäiliön omistaja on aina vastuussa säiliön kunnosta. Otrosen mukaan öljyllä lämmittävät tietävät aika hyvin tarkistusvelvoitteista. – Huonokuntoisen säiliön pinnoittaminenkaan ei kannata. Parhaimmassakin tapauksessa säiliö saa vain muutaman vuoden lisäaikaa, ja lisäksi se on omistajalleen alituinen riski. Vanhan säiliön korjaamisella ja uuden asentamisella ei ole suuriakaan kustannuseroja
Elementtitehdas aloittaa toimintansa vuoden 2014 lopussa. Uusien omistusasuntojen määrissä on laskua, mutta sitä paikkaavat asuntosijoittajien vuokraasuntohankkeet. Pääkaupunkiseudun osuus kaikista asuntoaloituksista on tänä vuonna 42 prosenttia. Rakennusteollisuus RT:n asuntotuottajat arvioivat aloittavansa tänä vuonna yhteensä lähes 11 700 rivi- ja kerrostaloasunnon rakennustyöt. Toukokuun aikana palveltiin yli 14 000 asiakasta. Lähes 40 rakennushankeen, tontin tai vuokrakohteen tilanne on selvitetty. Valmiiden asuntojen varasto on kasvanut alkutalven noin 6 000 asunnosta 6 240 asuntoon, mutta toisaalta myynnissä olevien uusien asuntojen kokonaismäärä on laskenut vajaan kymmenyksen. Myös aloituspaikkoja oli tarjolla selvästi aiempaa enemmän. HUS:n tytäryhtiö HUSKiinteistöt on työstänyt asiaa. Energiatehokkuusvaatimukset LVI-alan insinöörivauhdittavat betonielementti- koulutukseen runsaasti teknologian vientiä hakijoita Energiatehokas teknologia myy Itä-Euroopassa. Etenkin pääkaupunkiseudulla esteenä ovat myös tonttipula sekä tonttikustannukset. Asiointi halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi ja vaivattomaksi. Betonielementtitehtaita ja niiden tuotantolinjoja valmistava Elematic Oy toimittaa esijännitettyjä lattialaattoja valmistavan tuotantolinjan Puolan Wloclavekiin. Rakennusteollisuus RT:n kesäkuisen asuntotuotantokyselyn perusteella tärkein tuotannon käynnistymistä haittaava tekijä on kysynnän riittämättömyys. Toimitukseen kuuluvat ontelo- ja ripalaatta- valmistuslinjan lisäksi koko tehtaan betoninkuljetuslinjastot. Suosion lisäksi LVI-alan koulutuksen laatu on korkealla tasolla. 86 LVI-alan insinöörikoulutukseen hakeneiden määrä kasvoi jälleen kevään yhteishaussa. Keskitetty asiakaspalvelu on käynnistynyt hyvin. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen aloitusarvio on noussut tammikuuhun nähden peräti vajaalla kolmanneksella. Alueen kasvunäkymät, rakennuskannan modernisointi ja EU:n tiukat energiatehokkuusvaatimukset vauhdittavat suomalaisen betonielementtiteknologian vientiä. Heikko kuluttajakysyntä jarruttaa yhä asuntotuotantoa Asuntokauppa ei ole vielä vilkastunut, vaikka korot ovat ennätyksellisen alhaisia ja taloudessa on pieniä viitteitä paremmasta. Toiseksi eniten asuntoja rakennetaan Tampereella, jonka osuus on lähes viidennes aloituksista. Vain pieni osa niistä on mahdollista toteuttaa lähivuosina. Niihin insinööritutkinnon koulutusohjelmiin, jotka pätevöittävät LVI-alan työtehtäviin, oli yli 400 hakijaa enemmän kuin viime vuonna. Pilotti- ja demorahoituksen avulla yritys voi testata tuotteen tai palvelun hyötyjä ja toimivuutta yhdessä käyttäjien tai mahdollisten asiakkaidensa kanssa. Tekes haluaa innovaatiot nopeammin maailmalle Tekes aloittaa kaksi uutta rahoitusmuotoa, jotka on tarkoitettu kaupallistamisvaihetta lähestyville tai uusien markkinoiden valloittamista suunnitteleville yrityksille. Toimituksen arvo on hieman yli kaksi miljoonaa euroa. Useimmat on mahdollista toteuttaa aikaisintaan vuonna 2018. Näistä vajaat 7 600 asuntoa on omaperustaisia ja vapaarahoitteisten vuokra-asuntoja olisi noin 4 100. HUS selvittää henkilöstöasuntojen rakentamista Helsinkiin HUS:n hallitus haluaa lisätä henkilöstöasuntojen määrää pääkaupunkiseudulla hyvien liikenneyhteyksien päässä sairaala-alueista. Yritys voi selvittää laajentumista määrätylle kohdemarkkinalle tai laatia liiketoimintasuunnitelman uudella markkinalla toimimiseen.. Keskeisten asuntorakentajien arviot tämänvuotisista aloitusmääristä ovat samalla tasolla kuin mitä tammikuussa ennakoitiin. Haluamme palvella asiakkaitamme yhä paremmin, sanoo palvelupäällikkö Elise Hasselgrén VVO:sta. Valtaosa asuntotuotannosta kohdistuu pääkaupunkiseudulle. Tavoitteena on 200-300 uutta asuntoa. Palvelu laajeni valtakunnalliseksi 10.6.2014. VVO:lla maan kattava asiakaspalvelu Helsinkiin perustettu VVO:n asiakaspalvelukeskus aloitti toimintansa pääkaupunkiseudulla huhtikuussa. Modernin rakennuskonseptin hankkiva Budizol on talojen ja teiden rakentamiseen tarkoitettuja betonituotteita ja muita rakennusmateriaaleja valmistava yritys. – Asiakaspalvelun keskittäminen varmistaa sen, että asiakkaat tavoittavat meidät yhdestä numerosta. Team Finland Explorer -rahoituksen avulla yritykset voivat ostaa parasta mahdollista osaamista kansainvälistymisensä vauhdittamiseksi
Rakennusten tekniselle korjaamiselle ja asumistason nostamiselle saataisiin rahoitusmalli. Petri Pettersson on yhdistänyt työssään kaikki haasteet yhteen Tilannetta kiristivät entisestään ydinvoimaloiden vuosihuollot, joiden vuoksi käyttöaste alentui noin 50 prosenttiin, muutos huhtikuuhan oli -26 prosenttia. Vuosihuollot kiristivät tilannetta Asuntomessujen palkinto oululaiselle arkkitehtiylioppilaalle Osuuskunta Suomen Asuntomessut myönsi vuoden 2014 Casa Humana -palkinnon arkkitehtiylioppilas Petri Petterssonille Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnasta. YIT:n missiona on luoda parempaa elinympäristöä ja tuulivoima istuu tähän erinomaisesti, kertoo YIT:n tuulivoimaliiketoiminnasta vastaavan yksikön johtaja Harri Orko. Kesäkuussa ydinvoiman käyttöaste nousee oleellisesti, mutta siirtorajoitukset jatkuvat. ratkaisuehdotukseen, puurakenteisiin lisäkerroksiin nykyisten kerrostalojen katolle ja lisärakentamiseen väljälle pihalle. Arto Peltola. Apurahat suunnataan ensi- sijaisesti vuosittain määriteltyjen teemojen mukaisiin laajamittaisten tutkimushankekokonaisuuksien rahoitukseen tai osarahoitukseen. 87 Arto Peltola vastaa Skapat Energian kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä. Tuulivoimapuistot sijoittuvat sisämaahan eri puolelle Suomea. Ekokem jakoi 150 000 euron apurahat Ekokem jakoi 35-vuotisjuhlaseminaarissaan 150 000 euroa ympäristö- ja jätehuoltoalan tutkimukseen. Spot-hinnan absoluuttisen tason odotetaan laskevan vaikkakin aluehintaerot säilynevät korkeina. Casa Humana -palkinto myönnetään vuosittain ulkopuolisen asiantuntijan valitsemalla parhaalle asuntokaavoituksen tai -suunnittelun diplomityölle. Vuosituotteen 2015 hinta nousi toukokuussa 0,6 €/MWh ja Brent -öljy nousi 1,9 dollaria tynnyriltä. Päästöoikeuden suhteen odotamme neutraalia kehitystä ja kivihiilessä piilee lievää laskupainetta. Apurahaa jaettiin kahdeksalle tutkimukselle. Nousua kuitenkin rajoittaa lauhdevoiman tuotantokustannusten pysyminen vakaana ja historiallisesti varsin edullisena kivihiilen ja päästöoikeuden yhteishinnan ollessa pohjalukemissa. – Haluamme olla vahvasti mukana kehittämässä uusiutuvia energiamuotoja ja vaikuttaa osaltamme tuulivoimakapasiteetin kasvuun. Samanaikaisesti hydrobalanssi heikkeni noin 2,5 TWh. S uomen hinta-alueen keskimääräinen spothinta toukokuussa toteutui 36,6 €/MWh tasoon, nousten 5,1 €/MWh huhtikuun lukemista. SKAPAT ENERGIAPALSTA YIT suunnittelee uusia tuulivoimahankkeita YIT suunnittelee neljän uuden tuulivoimapuiston toteuttamista Suomessa. Ekokemin 15-vuotispäivänä vuonna 1994 perustetun ympäristöstipendirahaston apurahoja on myönnetty vuosina 1995–2014 yhteensä lähes 1,5 miljoonaa euroa. Hinnannousua ei odotettavissa Sähkön lähivuosituote on saanut tukea hinnannousulle korkeammasta spot -hinnasta ja kuivemmista sääennusteista. Summa on kaikkien aikojen suurin, ja hakijoita oli ennätyksellisen paljon, 90. Casa Humana -palkinto myönnetään vuosittain ulkopuolisen asiantuntijan valitsemalla parhaalle asuntokaavoituksen tai -suunnittelun diplomityölle. Esitetty ratkaisu tiivistäisi olevia asuinalueita ja kaupunkirakennetta tuomalla lisää asukkaita kortteleihin. Voimalat sijaitsevat käytännössä Suomessa ja Ruotsissa joten huollot kiristävät alueiden tarjontatilannetta ja tästä johtuen spot-hinta on noussut alueilla. Tästä syystä Ruotsin ja Suomen spot -hinnat ovat olleet oleellisesti korkeampia. Muiden sähkönhintaan vaikuttavien tekijöiden kehitys toukokuussa oli seuraavanlainen: päästöoikeuden hinta halpeni 0,4 €/ tn, kivihiilen hinta halpeni 1,4 $/tn ja hydrobalanssi heikentyi 2,5 TWh:ia. Jaettava summa on toimialan suurin yrityksen jakama, vuosittain toistuva tutkimusavustus. Täten palvelujen säilyminen, jopa paraneminenkin mahdollistuisi, kaupunkilaatu kohentuisi ja viihtyisyys lisääntyisi. Etelä-Norjassa on tällä hetkellä reilusti edullista vesivoimaa tarjolla, mutta siirtorajoitusten vuoksi vain puolet mahdollisesta kapasiteetista siirtyy Ruotsiin. Hankealueisiin kuuluvat maanvuokrasopimukset on solmittu maanomistajien kanssa. Suomessa on Ydinvoimaloiden vuosihuollot nostivat toukokuun spot-hintaa erinomaiset edellytykset tuulivoiman tehokkaampaan hyödyntämiseen niin tuuliolosuhteiden kuin energia- ja ilmastostrategiankin näkökulmasta katsottuna. Kun huomioidaan, että sääennuste on normaalin tuntumassa hyvän vesitilanteen vallitessa ja spot -ennuste laskeva niin on hankala odottaa ainakaan hinnannousua vuosituotteelle kesäkuun aikana. Spot-hinnat kohosivat toukokuussa, nousun taustalla oli alentunut ydinvoiman käyttöaste ja siirtorajoitukset Norjan vesivoimatuotantoalueilta. Palkinto on yhteensä 10 000 euroa
Liikehakemisto Autotallit Kiinteistökuivaus AUTOTALLIT t :LTJUUÊJTUBMMJU KB LBUPLTFU t 3JWJUBMMJU KB LBUPLTFU t "VUPUBMMJ WBSBTUPZIEJTUFMNÊU Puh. kiinteistönhoito ulkoalueiden hoito vihersuunnittelu KIINTEISTÖPALVELU KIINTEISTÖPALVELU KOIVU OY Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460, faksi (09) 8384 6100 www.kpkoivu.fi Olisiko tässä tilaa sinun ilmoituksellesi. 88. Huolehdimme kaikesta ”avaimet käteen”, joten hanke on yhtiöllenne ja asukkaille mahdollisimman vaivaton. 06-781 9000 myynti@pisari.fi AUTOTALLIEN OVET t ,JQQJPWFU t 4BSBOBQBSJPWFU t 7BSBTUP PWFU t ,BJLLJ PWFU 16 FSJTU UBJ JMNBO t .ZÚT FSJLPJTNJUUBJTFU WD Kuivaus Oy, Viherlaaksontie 5, 02710 Espoo Puhelin 010 759 7800, toimisto@wdkuivaus.fi PL 28, 68601 PIETARSAARI www.pisari.fi Isännöinti Kuntotutkimukset EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY PL 23, Kilterinkuja 2, 01601 Vantaa Puh. 09-2525 2425 www.contesta.fi * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 09-272 7350, etunimi.sukunimi@2727350.fi Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 &TQPP t www.espoonisannointi.fi Remontti- ja korjauspalvelut Kiinteistöhuolto - kiinteistöhuoltoa - sähkötyöt - putkityöt - korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 00810 Herttoniemi remontti! o t t a k s a k a ja laadu Teetä nope Puh. 020 758 9800 www.tonttioy.com Meillä on jo 20 vuoden ja yli 7 000 kattoremontin kokemus
Pyörä lukitaan usealla lukolla telineeseen jos tarve vaatii. 03-872 100 www.orima.fi Säilytystilat Uutuus PyöräNoja! t ,BVLPMÊNQÚBTFOOVLTFU t -7* BMBO IVPMUPUZÚU t 4BOFFSBVT t 6VEJTUZÚU Kumpare pitää pyörän keskellä telinettä. I QÊJWZTUZT Yritykseemme ja arvoihimme voitte tutustua tarkemmin osoitteessa www.putkimax.fi 1 t putkimax@putkimax.fi Ovella Systems Oy www.ovella.fi Puh. Telinettä on helppo käyttää, toimintatilaa on riittävästi. 09-3877197 LIIKEHAKEMISTO VUONNA 2014 Varauksen tälle vuodelle voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. 09-413 97 381 kari.ylonen@karprint.fi 89 89. Liikehakemisto Sadevesijärjestelmät SERTIFIOITU KATTOTURVAJÄRJESTELMÄ A-Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy A-Saneerausrakentajat Oy A-Tuotteet ja laitteet Oy A-Sähköpalvelut Oy A-Työmaapalvelut Oy sa Vahingon sattues Päivystys 24/7 040 517 0300 A-Kumppanit Turvalaaksonkuja 2, 01740 Vantaa puh. Pyörät jäävät telineeseen pystyyn ja suoraan riviin. Koukku pitää pyörän pystyssä lukitusvaiheen aikana. 010 386 8700, fax 09 586 5662 www.akumppanit.fi ORIMA-TUOTE OY Kankaantie 6, 16300 Orimattila Puh
Ympäristöä tai ilmastoa ei pelasteta syyllistämällä, pakolla tai ylisääntelyllä – eikä myöskään siirtämällä tuotantoa korkean ympäristönsuojelun maista astaan vahvalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Silti laissa on myös paljon hyvää, ja se myös vahvistaa eduskunnan roolia ilmastopolitiikan teossa. Hiilivuoto ei ole Suomen eikä ilmaston etu. En kuitenkaan epäile, etteikö se olisi mahdollinen muun muassa päästötöntä ydinvoimaa ja tuulivoimaa lisäämällä. Outi Mäkelä kansanedustaja kokoomus. Lain ydin ovat pitkän ja keskipitkän aikavälin suunnitelmat, jotka muodostavat ennakoitavan polun päästöjen vähentämiselle. Tavoitteena pitää kuitenkin ensisijaisesti olla yhteiskunta, joka kannustaa ympäristöfiksuun toimintaan ja palkit- see siitä. Kukin voi osallistua ympäristötalkoisiin omalla tavallaan, esimerkiksi kierrättämällä, ruoka-, asumis- ja liikennevalinnoilla sekä sähköä säästämällä. Meidän on myös tiedos- 90 tettava, että lakeja tärkeämpiä ovat oikeat energia- ja ilmastopoliittiset teot. Ilmastolaki edistää Suomen asemaa vähähiilisen yhteiskunnan edelläkävijänä ja vahvistaa uusien ratkaisujen käyttöönottoa vauhdittavaa päästövähennysten toteuttamista. Nämä teot voivat olla myös pieniä jokaisen arjessa näkyviä valintoja. Kyseessä on kuitenkin tavoitteellinen puitelaki, johon ei sisälly aineellista lainsäädäntöä. Nyt esitetyn lain tavoitteena on luoda lainsäädännöllinen pohja ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmälle, ja vahvistaa ilmastopolitiikan ennakoitavuutta, avoimuutta ja kustannustehokkuutta. Ja ilmastolaissa määritelty tavoitteemme on entisestään vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Esitetty tavoite kuulostaa melko prosentuaalisesti suurelta. Taloudellinen mahdollisuus Ympäristönsuojelu on myös valtava taloudellinen mahdollisuus. Vaikuttamiseen EU:ssa ja kansainvälisesti on elintärkeää, koska tällä hetkellä EU-alueen päästöt ovat 11–12 prosentin luokkaa ja arvion mukaan vuonna 2030 enää 4-5 prosenttia koko maailman päästöistä. Ilmaston lämpenemistä ei tietenkään torjuta säätelemällä lakeja, vaan teoilla. löysemmän sääntelyn maihin. Lisäksi velvoitteet koskevat ainoastaan valtionhallintoa, ei yksityisiä toimijoita. Teknologialla ja osaamisella on merkittävä rooli ympäristönsuojelussa, ja panosta- Ilmastolaissa määritelty tavoitteemme on entisestään vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Suomalaisilla on mahdollisuus olla maailman ympäristötietoisin kansa. Suomen päästöt olivat 2011 0,166 prosenttia koko maailman päästöistä. Ilmastonmuutos on vakava yhteiskunnallinen haaste, ja vastuu sen torjunnasta on niin valtioilla kuin myös jokaisella meistä. Suomen energiaomavaraisuuden ja energiansaannin lisäämiseksi päästöttömiä keinoja hyödyntäen näenkin, että Fennovoiman ydinvoimalalle on myönnettävä lupa, kun eduskunta palaa takaisin töihin syksyllä. malla esimerkiksi uusiutuvan energian ratkaisuihin, clean techiin, biotalouteen Suomi voi nousta ympäristöteknologian ykkösmaaksi. Ilmastolaki ei siis tuo uusia rasitteita elinkeinoelämälle, mikä on tärkeä asia. Ilmastonmuutos vakavin uhka Ilmastonmuutos on vakavin ympäristöämme koetteleva uhka, ja sitä voidaan torjua aino- Ympäristönsuojelu on myös valtava taloudellinen mahdollisuus, toteaa kansanedustaja Outi Mäkelä. KOLUMNI Ympäristöfiksuuden oltava helppoa ja taloudellisesti kannattavaa E duskuntaan on vielä ennen kesälomalle lähtöä tulossa käsittelyyn pitkään odotettu esitys ilmastolaista
luokan postimerkki Karprint Oy ja isännöinti Kiinteistö 90 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ www.kiinteistojaisannointi.fi tilaukset@karprint.fi Nro 5/2014 6,50. Rakennusteollisuus näkee nousua ensi vuonna Vaikeinta on infran rahoitus Vettä kuluu jopa 500 litraa vuorokaudessa per asukas Pääkaupunkiseudulla yli miljoona tyhjää toimitilaneliötä Energiaisännöitsijä selvittää kiinteistön säästömahdollisuudet Nykyteknologia laskee rakennuskustannuksia vain nimellisesti Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Asunto-osakkeet ja omistajat tulossa sähköiseen rekisteriin Kestotilaus 68€/vuosi Määräaikainen 76€/10 nroa Investointitukea aurinkoenergiaan myös taloyhtiöille Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.fi Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Puhelimitse: 09-2569 108 Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 68€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Kii nteistö ja isännöinti PALVELUKORTTI Tilaan Kiinteistö ja Isännöinti -lehden Nro 5/2014 6,50 ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ Rakennusteollisuus näkee nousua ensi vuonna Vaikeinta on infran rahoitus Vettä kuluu jopa 500 litraa vuorokaudessa per asukas Pääkaupunkiseudulla yli miljoona tyhjää toimitilaneliötä Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 76€ Energiaisännöitsijä selvittää kiinteistön säästömahdollisuudet Nykyteknologia laskee rakennuskustannuksia vain nimellisesti Asunto-osakkeet ja omistajat tulossa sähköiseen rekisteriin Investointitukea aurinkoenergiaan myös taloyhtiöille &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Käytä palvelukorttia, kun Postinumero Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. Kiinteistö ja isännöinti K ii n t e is t ö ja isännöinti Kaksitoista kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti
BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green KIINTEISTÖALAN OSAAJAKSI – KOULUTAMME AMMATTILAISIA ALAN KAIKKIIN TYÖTEHTÄVIIN Tutustu tutkintoihin KIINTEISTÖPALVELUJEN perustutkinto, kiinteistönhoitaja, alkaa 23.10.2014 KIINTEISTÖPALVELUJEN ammattitutkinto alkaa 9.10.2014 KIINTEISTÖPALVELUJEN erikoisammattitutkinto, jatkuva haku ISÄNNÖINNIN ammattitutkinto, vain oppisopimus, jatkuva haku SIHTEERIN ammattitutkinto, vain oppisopimus, jatkuva haku KIINTEISTÖNVÄLITYSALAN ammattitutkinto, vos ja oppisopimus, alkaa 11.12.2014 KIINTEISTÖN YLLÄPITOPÄÄLLIKKÖ, tekniikan erikoisammattitutkinto, alkaa 28.8.2014 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 20-29-vuotiaille, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa KIINTEISTÖPALVELUJEN perustutkintoon valmistava koulutus nuorille, jatkuva haku LÄMPÖPUMPPUASENTAJAN koulutus nuorille, haku päättyy 22.8.2014 ISÄNNÖINNIN ammattitutkintoon valmistava koulutus nuorille, jatkuva haku SIHTEERIN ammattitutkintoon valmistava koulutus nuorille, jatkuva haku Päivitä osaamistasi lyhytkoulutuksilla ja ammattipätevyyksillä HELPE: VÄESTÖNSUOJANHOITAJAN koulutus (1 pv) 8.10. 010 80 80 90, asiakaspalvelu@amiedu.fi Valimotie 8, 00380 Helsinki amiedu.fi. - 30.10. ja 12. - 13.11.2014 HELPE: TURVALLINEN KATTOTYÖSKENTELY ja lumenpudottamisen valvonta (1 pv) 11.12.2014 ISÄNNÖINNIN perusteet -kurssi (8 iltaa), sopimuksen mukaan LVI-ALAN ABC (1-3 pv) 9.9., 25.9. ja 2.12.2014 HELPE: TURVALLINEN KIINTEISTÖ – toimiva pelastussuunnitelma (½ pv) 24.10.2014 HELPE: TURVALLISUUS- JA SUOJELUJOHDON peruskurssi (4 pv) 29. ja 11. ja 30.9.2014 SuLVI: IV-MITTAUKSEN PÄTEVYYS: Ilmastointijärjestelmien mittaus, säätö ja kanaviston tarkastaminen -koulutus (1-4 pv) 4. ja 4.11.2014 VESITYÖKORTTIKOULUTUS ja osaamistesti, Allasvesi (1 pv) 18.9.2014 VESITYÖKORTTIKOULUTUS ja osaamistesti, Talousvesi (1 pv) 1.10. - 5.9. ja 10.12.2014 HELPE: SPRINKLERILAITTEISTOT koulutus (1 pv) 16.10. ja 4.12.2014 HELPE: PALOILMOITINHOITAJAN koulutus (1 pv) 7.10. ja 26.11.2014 Vaikuttavaa osaamista Asiakaspalvelu puh. - 12.9.2014 SuLVI: LVI-AUTOMAATIOKOULUTUS (1 pv) 24.9. ja 25.11.2014 HELPE: TURVALLISUUS- JA SUOJELUHENKILÖSTÖN peruskurssi (½ pv) 30.9