ja isännöinti Nro 6/2015 6,50 Kiinteistö Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: – Kaupunkikeskukset ja lähiöt tarvitsevat täydennysrakentamista Kiinteistökauppa kukoistaa, vaikka taloudessa menee huonosti ARA:n tuella tänä vuonna 7000 asuntoa Kivikon aurinkovoimalasta energia 400:n kaksion vuosikulutukseen Ekokem hyödyntää myös savukaasujen lämmön Päästöttömät energiaratkaisut lisääntyvät
Remontti tulossa. Vuokr aa varast o! Ota yhte yttä! Tilaa kaikelle... Yrityksesi tavaroille?. Kausisäilytys. ...sinunkin tavaroillesi! Asunto myyty
Samalla ylitsevuotava kiinteistösijoittaminen kohtuullistuisi köyhässä isänmaassamme. Yleinen mielipide muovautuu hallituksen toimintaa vastaan. – Meillä on noin 2,7 miljoonaa asuntoa, joista noin miljoona on omakotitaloja. Nykyinen käytössä ollut mallia tuli valituksi. Eläkevarat rahastoidaan, ja maksetaan eläkkeen saajille keskimäärin kolme vuosikymmenen kuluttua. Voimalan vuosituotto vastaa miltei neljänsadan kerrostalokaksion vuosikulutusta. Raha on tämän väliajan eläkeyhtiön hallussa ja käytössä. Sitä on runsaasti markkinoilla, lainaamisesta ei tarvitse maksaa juuri mitään eikä rahan luovuttamisesta toisen käyttöön makseta. Sivu 10 Jokainen voi ryhtyä aurinkosähkön tuottajaksi – Suvilahden aurinkovoimalan ja nimikkopaneelien suosio yllätti positiivisesti, sillä ne myytiin loppuun vain muutamassa päivässä. Sivu 20 Kiinteistöala heijastaa yhteiskunnan muutoksia – Kiinkon oppilaat lähtevät maailman, joka on hyvin vaihteleva. Tässä ollaan yhteiskunnallisen muutoksen polttopisteessä, sanoo Kiinkon tuore rehtori Jaana Lehto. Erityisesti televisio päivästä toiseen tuo julki hallituksen suunnitelmien mitä erilaisimpia vastustuspuheenvuoroja. Hieman yli kymmenessä vuodessa eläkerahaston määrä lisääntyy Suomessa vuosittaisen palkkasumman verran. Vaikka jokainen pääkaupunkiseudun kaupunki rakentuu omista lähtökohdistaan, Mäkelän mukaan tilaa verkostomaiselle yhteistyölle ja hyville, yhteisille toimintamalleille on. – Paitsi kaupunkikeskukset, monet lähiöt tarvitsevat täydennysrakentamista säilyäkseen elinvoimaisina, Mäkelä sanoo. Sitä on määrällisesti kertynyt selvästi runsaammin, kuin mitä sitä aikanaan maksetaan eläkkeinä ulos. Uusien asuntojen ylläpito eli vuokrat maksetaan tänään arvion mukaan 75-prosenttisesti sosiaalisin perustein valtion varoista. Eläkerahaa on tänään niin runsaasti, että siitä suuri osa sijoitetaan kiinteistöihin pitkäaikaisina sijoituksina. 2000-luvun kiinteistöalalla ei pääse helposti leipääntymään. Kiinteistöbisnes pullistelee ja eläkerahastot karttuvat. Tällä ratkaisulla on merkittävä vaikutus kansainvälisen kilpailukykymme heikkouteen raskaiden työvoimakustannusten johdosta. Kolme neljästä asuu omistusasunnossa Noin 72 prosenttia suomalaisista asuu omistusasunnossa. Ostetaan, myydään ja rakennetaan uutta. – Lait ja asetukset muuttuvat koko ajan, ja globaali digitalisoituminen sekä tekniikan kehittyminen vaikuttavat alaan. Pääekonomisti Sami Pakarinen Rakennusteollisuus RT:sta kertoo, että Suomen korkea omistusasuntokanta johtuu pitkälti siitä, että suomalainen asuntokanta on verrattaen nuorta: – Muissa Pohjoismaissa on rakennettu paljon kauemmin kuin Suomessa, ja Suomessa asutaan myös paljon hajaantuneemmin kuin naapurimaissa. Tasapuolisuus on tässä tiedonvälityksestä kaukana. Kiinteistöala heijastaa suoraan yhteiskunnallisia muutoksia. Kiinteistöala on hyvin monipuolinen ja uusiutuva. Toisin oli ennen. Onko eläkevakuutusmaksun perintäjärjestelmä syytä muuttaä Työnantajien palkkakulut alenisivat miltei kymmenen prosenttia, jos siirryttäisiin maksuperusteiseen eläkemaksuperintään. Suorastaan yli tarpeen – on syntynyt laajat kiinteistömarkkinat. Uusia kiinteistöjä rakennetaan, kun väljää rahaa on käytössä ja sitä tulee pyrkiä hyödyntämään. Eero Ahola Pääkirjoitus Puhuvat päät Sivu 30 Sivu 34 Kaupunkirakennetta tulee voida tiivistää Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä näkee täydennysrakentamisen erittäin tärkeänä kaupunkirakenteen tiivistämisen ja lähiöiden elinvoimaisuuden kannalta. Vaikka kiinteistöt ovatkin mitä arvokkaimpia kansallisen omaisuuden sijoituskohteita, on syytä kysyä, onko niiden lisääminen tässä tilanteessa perusteltua. Kovan kysynnän vuoksi tarve uudelle aurinkovoimalalle oli selvä, projektinjohtaja Atte Kallio Helen Oy:stä kertoo. Helen Oy rakentaa Kivikkoon lähes 3000 aurinkopaneelin voimalan. Kiinteistöalalla tämä näkyy selkeästi. Kun kansantalouden tila on tänään todella vaikea, uusi hallitus joutunee luopumaan korjaushakkeistaan ay-liikkeen vahvan vastustuksen vuoksi ja julkisen sanan manipuloinnin seurauksena. Suomalaisten palkoista reilu viidennes kerätään eläkevakuutusmaksuina sitä varten perustettujen yhtiöiden hallintaan. Voidaan karkeasti arvioida, että eläkerahastot karttuvat vauhdilla. Tästä syytä kiinteistöjä, pääasiassa arvokkaita liikekiinteistöjä ja suuria asuintaloja, rakennetaan runsaasti. Aurinkovoimalasta on mahdollista hankkia nimikkopaneeleita, joiden tuottamalla energialla voi pienentää sähkölaskuaan. 4 Meillä Suomessa, samoin kuin muissakin länsimaissa, on omaisuuden siirtovälineen, rahan, määrä lisääntynyt. Kun aikanaan eläkelakia säädettiin, oli toisena vaihtoehtona periä eläkemaksuja vuosittain vain sen verran, kuin niitä joudutaan maksamaan. Suomessa tämä heijastuu vahvimmin nyt viiden vuosikymmenen ajan kerättyjen eläkevakuutusten käytössä
Digitalisaatio on syönyt toimistotilamarkkinoita, ja kansainvälistyminen on lisännyt vilkkaiden keskustojen liiketilojen kysyntää. Suomessa myös isot portfolioja yhteisostokaupat ovat lisääntyneet ja kasvattavat kiinteistökaupan volyymiä. 66 REPA-hankkeella kestävää kasvua pääkaupunkiseudulle Tekesin rahoittama Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, eli REPAhanke pyrkii parantamaan kaupunki-ilman laatua, luomaan älykkäitä järjestelmiä vedenjakeluun ja viemäröintiin, sekä kehittämään jätemateriaalien jalostusta. Osakkaiden arvio isännöinnin laadusta jäi välttäväksi. Voimalan vuosituotto vastaa miltei neljänsadan kerrostalokaksion vuosikulutusta. 72 Strategiat taloyhtiöiden toimintojen perustaksi Juhani Siikala kirjoittaa kolumnissaan edellisen hallituksen nimeämän Remonttiryhmän kiinteistöalaa koskevista ehdotuksista. 38 Ekokem hyödyntää jopa savukaasujen lämmön Jätteistä saadaan energiaa parhaimmillaan erittäin korkealla hyötysuhteella. 34 Kaupungistuminen muuttaa vähitellen asuntokantaa Kaupungistuminen tulee pääekonomisti Rakennusteollisuus RT:n Sami Pakarisen mukaan väistämättä lisääntymään, minkä lisäksi asuntokuntien keskikoko pienentyy tasaista tahtia. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä näkee täydennysrakentamisen erittäin tärkeänä kaupunkirakenteen tiivistämisen ja lähiöiden elinvoimaisuuden kannalta. (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen tarja.pitkanen@karprint.. Lehdon vetämä oppilaitos päästää ovistaan ulos tuhansia oppilaita vuosittain kiinteistöalan työmarkkinoille eri tehtäviin: insännöitsijöiksi, kiinteistövälittäjiksi, taloushallintoon. Jopa poltosta syntyneet savukaasut hyödynnetään lämmön ja sähköntuotannossa. 5 Sisältö 6 / 15 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. 10 Uusi aurinkovoimala syksyllä Helsingin Kivikkoon Helen Oy rakentaa Kivikkoon lähes 3000 aurinkopaneelin voimalan. Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. ISSN 0782-7911 ja isännöinti Nro 6/2015 6,50 Kiinteistö Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: – Kaupunkikeskukset ja lähiöt tarvitsevat täydennysrakentamista Kiinteistökauppa kukoistaa, vaikka taloudessa menee huonosti ARA:n tuella tänä vuonna 7000 asuntoa Kivikon aurinkovoimalasta energia 400:n kaksion vuosikulutukseen Ekokem hyödyntää myös savukaasujen lämmön Päästöttömät energiaratkaisut lisääntyvät 6 Kiinteistökauppa kukoistaa, vaikka taloudessa menee huonosti Kiinteistökauppa on alkuvuonna kukoistanut Suomessa, – juuri siksi, että Euroopan muu talous kehittyy hitaasti. 84 Kuopio pienentää korjausvelkaa Kuopion kaupungilla oli vuonna 2007 yhteensä 65 miljoonaa euroa korjausvelkaa. Ydinkeskustoista käydään niin kovaa kilpaa, että tuottovaatimuksista tingitään. Tuon putkiston kunto olisi hyvä ainakin vuosikymmenen välein tarkistaa, jottei putkista pääse valumaan öljyä maaperään. 30 Täydennysrakentamisen esteitä halutaan purkaa Uudenmaan liitto on nostanut esiin tarpeen selkeyttää täydennysrakentamisen toimintatapoja ja saada kaavoitus ja täydennysrakentaminen etenemään nykyistä sujuvammin. 64 Öljylämmityslaitteistojen putkiston kunto tarkistutettava Suurimmassa osassa öljylämmitystä käyttävistä kiinteistöistä on nykyisin öljyn varastosäiliö sisätiloissa, mutta maanalaisiakin säiliöitä on vielä jonkin verran käytössä. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.. 54 Kiinteistötuotot kaikenkirjavia Kiinteistömarkkinat ovat selkeästi eriytyneet viime vuosina. 44 Kaukolämpö ja -jäähdytys samalla koneella Helsinki on ainoa kaupunki maailmassa, jossa kaukojäähdytys on integroitu mukaan energiatuotantoon tavalla, joka mahdollistaa muuten käyttämättä jäävien, ns. ARA-tuotannosta noin puolet on erityisryhmille kuten huonokuntoisille vanhuksille tarkoitettuja asuntoja. hukkaenergioiden hyödyntämisen kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannossa. Yleisenä suuntauksena kuitenkin on, että kunnat kokeilevat ostopalveluita entistä enemmän. Riihimäen laitosalueella kiertotalousyhtiö Ekokemillä on kaksi jätteenpolttolaitosta ja yksi korkealämpötilarumpu-uuni. Pelkät rakennukset eivät kuitenkaan riitä. Tehdas tuo puutalorakentamiseen kilpailun, jota rakennuttajat kaipaavat hintojen alentamiseksi. 82 Taantuma jarruttaa isoja peruskorjauksia Oulussa – Määrärahat eivät riitä kaikkien kohteiden saamiseen työn alle, eli korjausvelka kasvaa, toteaa Oulun kaupungin tilakeskuksen omaisuudenhallintayksikön kiinteistöpäällikkö Veijo Kotilainen. TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Pauli Jokinen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Olli Mäkinen Marjo-Kaisu Niinikoski Maija Salmi Klaus Susiluoto Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 eija.kiukkonen@karprint.. 14 Vuokrat nousivat alkuvuonna 3,3 prosenttia Pienissä asunnoissa vuokrat jatkavat nousuaan. Toimitilapäällikkö Harri Korkalainen Kuopion Tilakeskuksesta kertoo, että velkaa on kuitenkin viime vuosina onnistuttu pienentämään.. 16 Puutuoteala haluaa puurakentamisen tasavertaiseen asemaan Kuhmolainen clt-levytehdas Oy CrossLam Ltd saa rinnalleen elementointitehtaan, Elementti Sampo Oy:n. Yhdessä Demos Helsingin kanssa Ysäätiö etsiikin uusia tapoja luoda viihtyisää elinympäristöä. 42 Hallitusten puheenjohtajat tyytyväisimpiä isännöintiin Kiinteistöliiton tuoreesta Isännöinnin laatu 2015 -tutkimuksesta käy ilmi, että tyytyväisimpiä isännöintiyritysten toimintaan ovat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja tilintarkastajat. 74 Uusia ratkaisuja viihtyisään vuokra-asumiseen Y-Säätiö, joka tarjoaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, suunnittelee omaa tuotantoa jopa 2000 asunnon verran. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: ki.toimitus@karprint.. Isommissa perheasunnoissa vuokrataso on laskenut. 58 Kunnat jälkijunassa ostopalveluiden käytössä – Valtion laitokset ovat ulkoistaneet palvelutuotantoaan kuntia enemmän, kertoo Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan asiantuntija Maini Väisänen. TILAAJAPALVELU: puh. 26 ARA:n tuella tänä vuonna noin 7000 asuntoa ARA:n tuella rakennetaan tänä vuonna yhteensä noin 7 000 asuntoa, mikä on hieman viime vuotta enemmän. Helsingin Energian kaukojäähdytys tuotetaan 80-prosenttisesti energialähteillä, jotka muuten jäisivät hyödyntämättä. 20 Kiinko kouluttaa tuhansia ammattilaisia Tämän vuoden huhtikuussa Jaana Lehto aloitti Kiinkon rehtorina. 48 Maalämmöllä tulevaisuutta Tulevaisuuden energialähteitä kiinteistöjen lämmityksessä ovat maalämpö ja erilaiset hybridiratkaisut, joissa on mukana muun muassa aurinkoenergia
Kiinteistökonsultti Catellan toimitusjohtaja Erkki Hakala kuitenkin arvioi, että tänä vuonnakin saavutetaan noin neljän miljardin kiinteistökauppavolyymi, kuten viime vuonna. Kiinteistökauppa on alkuvuonna kukoistanut Suomessa, – juuri siksi, että Euroopan muu talous kehittyy hitaasti. Kun ei tuotantoon, niin kiinteistöihin Uusia liikekeskuksia rakennetaan, mutta kansainväliseksi muuttuneessa kiinteistömaailmassa menevät kaupaksi myös vanhat liikekiinteistöt, joista nähdään tulevan varmat vuokratulot.. Suomessa myös isot portfolioja yhteisostokaupat ovat lisääntyneet ja kasvattavat kiinteistökaupan volyymiä. Miksi kiinteistökauppa kukoistaa, vaikka kokonaistaloudella menee huonosti. 6 Tuo 700 miljoonaa merkitsisi kuluvalle vuodelle tasakertoimella reilua kahden miljardin kokonaisvolyymiä, mikä oli tavanomainen määrä ennen viime vuotta. RAKLI-KTI:n toukokuisen toimitilabarometrin mukaan vuoden ensimmäisen neljänneksen kiinteistökauppavolyymi oli hieman viime vuotta alhaisempi, mutta vilkas huhtikuu nosti kokonaismäärän jo 700 miljoonaan euroon
– Kauppavolyymiä kasvattaa muun muassa se, että on alettu tehdä kauppaa isoilla kiinteistöportfolioilla (usean kiinteistön yhteiskaupoilla) ihan oikeilla hinnoilla, Hakala toteaa. Näin vain on vaivihkaa tapahtunut. Catella on laskenut, että Euroopassa ainakin 515 miljardia euroa etsii kiinteistösijoituksia. Osakkeissa on kuitenkin huomattavasti isompi riski kuin kiinteistöissä.. – Ammattiostajat ostavat oikeilla hinnoilla. 7 Kaikki tämä mahdollistaa yhä useam mille mahdollisuuden myydä, Hakala sanoo. Euroopan Keskuspankin Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO syntyi vuonna 1969. – Hintataso on yhä alhaisempi kuin 2000-luvun puolivälin eurooppalaisessa kiinteistökuplassa. – Kiinteistökuplaa ei kuitenkaan ole olemassa, ei näköpiirissäkään, Hakala painottaa. Nettomääräisesti ulkomaisten sijoittajien suomalaisten sijoitusten määrä on vuoden 2012 hienoista laskua lukuun ottamatta kasvanut joka vuosi vuodesta 2005 lähtien. Suomalaisista sijoituskiinteistöistä noin 20 prosenttia on ulkomaisten sijoittajien omistuksessa. – Portfoliot lisäävät myyjien mahdollisuuksia saada kaupaksi eri tasoisiakin kiinteistöjä. Kun osuuskunta yhtiöitettiin 1990-luvulla, ei vielä voitu kuvitella, että yleishyödyllisestä rakennuttajasta tulee Suomen suurin kiinteistösijoittaja. Merkittävimmät kohteet ovat Ympyrätalo Helsingin Hakaniemessä, Tietotie 11, Vantaa (mm. Lähde: KTI Markkinakatsaus kevät 2015 EKP:n massiivinen valtionlainojen osto-ohjelma lisää rahaa markkinoilla, koska – toiveista huolimatta – Euroopassa ei synny riittävästi tuotannollisia investointeja markkinoiden kypsyyden ja globaalin kilpailukyvyttömyyden vuoksi. Finnairin pääkonttoritoiminnot), Karaportti 1–3 Portfoliot lisääntyneet, samoin yhteisostot Kiinteistökauppa on paitsi kansainvälistynyt myös muuttanut suuresti muotoaan muutaman vuoden takaisesta. VVO:n perustajia olivat vasemmistopiirit: Helsingin asuntokeskuskunta Haka, ammattijärjestöt ja osuuskauppaliike. Ne omistavat puoliksi yhteisyrityksen, jonka omistukseen siirtyi 15 pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa kiinteistöä. Paljon varallisuutta hakemassa kotia Syynä vilkkaaseen kiinteistökauppaan on se, että nollakorkoympäristössä on liikkeellä paljon sijoitusvarallisuutta, joka etsii tuottoa. Esimerkiksi hiljattain Ilmarinen lähti mukaan kahteen uuteen yhteisomistusyhtiöön, joissa on mukana ruotsalainen eläkevakuutusyhtiö AMF. Osuus on pysytellyt melko vakaana viime vuosina, eli ulkomaiset sijoittajat ovat kasvattaneet Suomi-sijoituksiaan samassa tahdissa markkinoiden kokonaiskoon kasvun kanssa. Ulkomaisia sijoittajia on nähty transaktiomarkkinoilla ahkerasti sekä myyjän että ostajan roolissa. Portfoliokauppaa varten on syntynyt myös joint venture -ostajia. Näin on tapahtunut niin liiketilamarkkinoilla kuin vuokraasuntomarkkinoillakin
Toisen joint venture -kiinteistösijoitusyhtiön 200 miljoonan euron omistus jakautuu tasan näiden kahden lisäksi Keskolle. Pinta-alaa Instituutioiden pienentäessä sijoituksiaan on uusia pääomia löytynyt ulkomaisilta sijoittajilta sekä kotimaisilta kiinteistörahastoilta ja -yhtiöiltä. Se tulee omistamaan yhteensä 40 kauppapaikkaa. – Ruotsi ja muut pohjoismaat kiinteistöillä on yhteensä 340 000 neliömetriä. – Kiinteistöjen investointimarkkina jatkuu vahvana Suomessa. Tuottotaso on alhaisempi, mutta riskikin pienenee. – Se, että meidän institutionaaliset sijoittajamme nyt suuntaavat kiinteistöostojaan ulkomaille, on loogista ja järkevää, sillä myös kiinteistösijoituksia pitää hajauttaa riskien tasaamiseksi, Erkki Hakala sanoo. Perinteisten toimitilakiinteistösektoreiden heikko menestys sekä vuokraasuntojen vahva kysyntä ovat kääntäneet sijoittamisen painopistettä asuinkiinteistöjen hyväksi. Lisäksi kiinteistösijoitusyhtiön salkkuun on tulossa Ruotsissa ja Suomessa sijaitsevia K-Rautoja sekä kauppakeskukset Merituuli (Espoo), Karisma (Lahti) sekä Veturi (Kouvola). Samoista syistä ruotsalaiset sijoittavat Suomeen, joka on kaikin tavoin turvallinen yhteiskunta ja mahdollistaa myös eurosijoitukset. Tämän tyyppinen kiinteistösijoitus pitkine vuokrasopimuksineen sopii kaltaisellemme pitkäjänteiselle sijoittajalle, sanoo Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen. Matala korkotaso on siivittänyt erikoissijoitusrahastojen suosiota, ja suurimpien rahastojen kiinteistösalkut ovat nousseet jo useampiin satoihin miljooniin euroihin. Talouselämä kertoi toukokuussa, että Ilmarinen on ostanut kauppakonserni Keskolta kiinteistöjä yli puolella miljardilla eurolla viimeisten viiden vuoden aikana. Tämä mahdollistaa aktiivisen salkunhoidon myös realisointien osalta, sanoo kiinteistöjohtaja Aimonen. Jättikauppojen teko aloitettiin heti sen jälkeen, kun Kesko oli päättänyt purkaa eläkekassansa ja siirtää eläkevakuutuksensa Ilmariseen. Kiinteistösijoituksia niillä oli kaikkiaan 17,1 miljardia. Viime vuosina sijoittajien agendalle on ilmaantunut myös kokonaan uusia kiinteistösektoreita, joista hoivakiinteistöt nauttivat vahvinta suosiota nykymarkkinoilla. KTI Kiinteistöindeksin markkinatietokannassa toimistokiinteistöjen osuus oli reilusti yli puolet vielä kymmenen vuotta sitten. Vuonna 2014 niiden osuus oli pudonnut alle kolmannekseen. Lähde: KTI Markkinakatsaus kevät 2015 Kiinteistösijoitusmarkkinoiden sektorirakenne on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Kaupan kohteena on noin 20 000 neliömetrin liikekiinteistökokonaisuus. Ruotsissa hinnat ovat kovemmat kuin Suomessa. Listaamattomien kiinteistösijoitusyhtiöiden osuus kokonaismarkkinoista nousi viime vuonna lähes 20 prosenttiin. Koko kiinteistösijoitusmarkkinasta asuntojen osuus lähentelee jo 30 prosenttia. Eläkeyhtiöiden hajautus lisää kauppoja Työeläkevakuuttajat Telan mukaan kotimaassa työeläkevaroja oli maaliskuun lopussa eniten sijoitettuna kiinteistöihin, 14,3 miljardia. Certeumin perustamisen ohella yhtiöiden osuutta kasvatti muun muassa VVO:n ja SATOn asuntosalkkujen kasvu. Samana aikajaksona asuinkiinteistöjen suhteellinen osuus kaksinkertaistui 26 prosenttiin. Se keskittyy eri puolilla Suomea sekä Ruotsissa sijaitseviin kauppakiinteistöihin. Kevään aikana esimerkiksi Ilmarinen on myynyt viisi liikekiinteistöä ruotsalaiselle sijoitusyhtiö Reditolle. Suurin osa kohteista on K-Citymarketeja ja K-Supermarketeja. Kauppavolyymiä lisäävät parhaillaan muun muassa Ilmarisen kotimaiset kiinteistömyynnit, kun se kerää varoja ulkomaisiin kiinteistösijoituksiin. Ilmarinen on toukokuussa myynyt myös 10 000 neliön kiinteistön Espoon Niittykummussa Lidlin pääkonttoriksi. Yhteisyrityksen kiinteistöomaisuuden arvo ylittää 400 miljoonaa euroa. Kiinteistöt sijaitsevat eri puolilla Suomea ja ne on vuokrattu Keskolle sekä S-ryhmälle. Se on 9,3 prosenttia kokonaissijoituksista, joiden arvo ensi kertaa ylitti 180 miljardia euroa. Kesko vuokraa kiinteistösijoitusyhtiöltä käytössään olevat tilat pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla. Nopeasti kasvaneet erikoissijoitusrahastot ovat onnistuneesti pystyneet kanavoimaan myös kauan kaivattuja kotitalouksien sijoitusvaroja kiinteistömarkkinoille. Espoossa (Nokian pääkonttoritoiminnot) sekä niin ikään Hakaniemessä sijaitseva Siltasaarenkatu 12:ssa sijaitseva kiinteistö. Lähde: KTI Markkinakatsaus kevät 2015. – Sijoitus tuo Ilmarisen eläkevaroille erinomaisen tuoton. 8 ovat lähin hyvä kohde
Ilmarisen kiinteistöjohtajan Aimosen mukaan asuntojen myynti tekee sijoitussalkussa tilaa uusille kotimaisille asunAsuntokaupastakin kiinteistökauppaa Yksittäisten asuntojen kauppa on kipuillut koko 2010-luvun. Niissä voidaan ainakin osin hyödyntää uutta lakia, joka sallii velan käytön työeläkeyhtiöiden asuntosijoituksissa. Ruotsalainen kiinteistösijoitusyhtiö Balder pääsee nauttimaan suomalaisten asuntopulan tuloksista ostettuaan Ilmariselta 16,1 prosentin osuuden Satosta. – Paljon on viime vuosina tullut uusia toimijoita niin pörssiin kuin muun muassa pankkien asuntorahastot. Teksti: Terttu Iiskola Eläkesijoittajat, erityisesti Ilmarinen, etsivät keinoja hajauttaa sijoituksia myös ulkomaille. Kokonaisuus sisältää 28 asuinkiinteistöä, joissa on asuntojen lisäksi myös pieni määrä vuokrattua kivijalkaliiketilaa. – Ilmarinen on ollut Saton omistajana noin kymmenen vuoden ajan. Saton asuntovoittoja ruotsalaisyhtiölle Niin kauan kuin asunnoista on pulaa, markkinoilla pääosin toimii voiton maksimoinnin laki, joka näkyy esimerkiksi Saton ja VVO:n hulppeina tuloksina. Vasta kaksi vuotta toiminut OPVuokratuotto toimii sekä asuntoettä liiketilavuokramarkkinoilla. Vuokra-asuntojen kysyntä jatkuu kasvukeskuksissa vahvana muun muassa kaupungistumiseen liittyvän muuttoliikkeen sekä väestörakenteen muutosten seurauksena. Vuokra-asuntojen kysyntä jatkuu kasvukeskuksissa vahvana.. Mainiolla bisneksellään VVO on pystynyt kasvamaan Suomen suurimmaksi kiinteistösijoittajaksi. Tämän jakson aikana Sato on kasvanut voimakkaasti ja panostanut vuokra-asuntokantansa lisäämiseen, hän lisäsi. 9 tosijoituksille. – Sato on erinomainen yhtiö, ja sijoitus siihen on tarjonnut meille hyvän tuoton. Samaan aikaan markkinoille on ilmaantunut uusi ilmiö: asuntosijoitusrahastot, jotka ostavat kokonaisia asuinkiinteistöjä, jopa uusia asuintaloja suoraan rakennusliikkeiltä. Noin 95 prosenttia kassavirroista muodostuu kohteista, jotka sijaitsevat alueellisissa kasvukeskuksissa ja yliopistokaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Oulussa. RAKLI-KTI:n mukaan vuokra-asuntohankkeista tehtiin vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana kauppaa 250 miljoonalla eurolla, ja asuinkiinteistöjen osuus kokonaiskauppavolyymistä oli suurempi kuin koskaan. Lähes kaikki kohteet on rakennettu 1990ja 2000-luvuilla, ja ne sijaitsevat keskeisillä sijainneilla 15 paikkakunnalla. Rahastolla on parhaillaan rakenteilla noin 700 asuntoa ja kaksi kauppakeskusta. Piensijoittajan on nykyisin helppo osallistua asuntosijoittamiseen. Rahasto hankki omistukseensa koko osakekannan Espoon Niittykumpuun rakennettavasta Metro Centerin kauppakeskuksesta, joka sijaitsee Niittykummun tulevan metroaseman yhteydessä. Rakennustyöt ovat käynnistyneet ja kauppakeskus valmistuu syksyllä 2016. OP-Vuokratuotto osti ison asuntosalkun Viimeisin esimerkki on yksi 2000-luvun suurimmista asuntokaupoista Suomessa, kun erikoissijoitusrahasto OP-Vuokratuotto osti yli 1200 asunnon kiinteistösalkun Ilmariselta. Sen sijoituspääoma on noin 500 miljoonaa euroa, mikä sisältää reilun 30 prosentin velkarahoituksen. – Uskon, että tilanne on pysyvä, Hakala arvioi. Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä pääpaino oli mittavissa toimitilahankinnoissa. Olemme iloisia siitä, että Balder jatkaa pitkäjänteisenä omistajana Satossa, luonnehti kauppaa Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti. – Asuntosijoitusmarkkinaan on tullut vuoden sisällä vahva investoreiden asuntokauppa, Erkki Hakala toteaa. Kauppakeskuksen laajuus on lähes 5400 neliötä ja 105 autopaikkaa
– Suvilahden aurinkovoimalan ja nimikkopaneelien suosio yllätti positiivisesti, sillä ne myytiin loppuun vain muutamassa päivässä. 10 Nimikkopaneeli-konseptilla jokainen voi ryhtyä aurinkosähkön tuottajaksi Helen Oy rakentaa Kivikkoon lähes 3000 aurinkopaneelin voimalan. Kovan kysynnän vuoksi tarve uudelle aurinkovoimalalle oli selvä, projektinjohtaja Atte Kallio Helen Oy:stä kertoo.. Maaliskuussa käyttöönotetusta, tuolloin Suomen suurimmasta, teholtaan 340 kW aurinkovoimalasta sai ostaa nimikkopaneeleita, joiden tuottama sähkö hyvitetään sähkölaskussa. Voimalan vuosituotto vastaa miltei neljänsadan kerrostalokaksion vuosikulutusta. Aurinkovoimalasta on mahdollista hankkia nimikkopaneeleita, joiden tuottamalla energialla voi pienentää sähkölaskuaan. Uusi aurinkovoimala syksyllä Helsingin Kivikkoon Entinen Helsingin Energia, nykyinen Helen Oy rakensi talvella 2015 Helsingin Suvilahteen aurinkovoimalan, osana rakentuvan Kalasataman alueen energiantuotantoa
Paneelin hankkiminen edellyttää sähkösopimusta Helenin kanssa. Helsingin Kivikossa sijaitsevan hiihtohallin katolla on tilaa jopa 3000 aurinkopaneelille. Tämä on yli 11 prosenttia kerrostalokaksion vuosikulutuksesta. Kivikossa hyödynnämme mahdollisesti keskitettyä invertteriä, joka helpottaa voimalan ohjausta. – Kun keskimäärin kerrostalokaksiossa kuluu sähköä 2000 kWh vuodessa, on useampia paneeleita hankkimalla mahdollista tuottaa kaikki tarvitsemansa sähkö nimikkopaneeleilla, ilman aurinkosähkön asentamisesta tavallisesti koituvia kalliita alkuinvestointeja, Kallio selittää.. Aurinkosähkö otettiin huomioon jo hiihtohallin rakennusvaiheessa. Kivikon aurinkovoimalan vuosituotanto yltää lähes 700–800 megawattituntiin. 11 vaihtosähköksi. – Suvilahdessa on käytössä yhdeksän invertteriä, eli keskijännitemuuntajaa, jotka muuttavat tasasähkön verkkoon sopivaksi – Vaikka Kivikon aurinkovoimala aloittaa toimintansa vasta tulevana syksynä, nimikkopaneeleita on varattu ennakkoon jo runsaasti, Atte Kallio iloitsee. – Kivikon aurinkovoimalan vuosituotanto yltää lähes 700– 800 megawattituntiin. Kivikkoon tulee lähes 3000 aurinkopaneelia, jotka täyttävät noin hehtaarin alueen Kivikon hiihtohallin katolla. Suvilahden tapaan Kivikon aurinkopaneelit myydään nimikkopaneeleina. – Yhden nimikkopaneelin huipputeho on 285 wattia. Yksikin nimikkopaneeli tuottaa siten jo merkittävän määrän sähköä, eli noin 230 kWh vuodessa. – Nyt rakennettava aurinkovoimala on yli kaksi kertaa Suvilahden voimalaa suurempi. Yhteensä Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat ylittävät siis kirkkaasti megawatin rajan. 3000 paneelia hehtaarin alalla Helen Oy alkoi toteuttaa toista aurinkovoimalaa Helsingin Kivikkoon, jonka on määrä valmistua tulevana syksynä. Lukema vastaa lähes neljänsadan kerrostalokaksion vuosikulutusta, Kallio sanoo. Vuosituotto jopa 800 mWh Kivikon aurinkovoimalan teho tulee sen valmistuttua olemaan yli 800 kW. Kivikon aurinkovoimala yltää kärkipäähän siten myös pohjoismaisessa mittakaavassa, Kallio kertoo. Kivikossa mittasuhteet ovat niin suuret, että Suvilahden tapaan toimien yksittäisiä inverttereitä tarvittaisiin jopa 24, Kallio selittää. Kivikon aurinkovoimalaa ei vielä ole yhdistetty alueelle rakentuvaan asuinalueeseen, mutta voimalan suomat mahdollisuudet ovat moninaiset. Nimikkopaneelin tuottama sähkö hyvitetään asiakkaan sähkölaskussa. – Katolla on pinta-alaa runsaasti, ja viisto katto, johon ei lankea varjoja lainkaan, soveltuu erinomaisesti aurinkosähkön tuotantoon, Kallio sanoo
Tuula Kolehmainen valmistuu, se lisää Suomen verkkoon kytkettyä aurinkosähkökapasiteettia peräti viidenneksellä. Mikäli Kivikossa käy kuten Suvilahdessa, eli nimikkopaneelit myydään ennätysajassa loppuun, uutta aurinkovoimalaa aletaan toteuttaa saman tien. Nimikkopaneelien myötä ihmiset voivat kuitenkin tukea kotimaista ja uusiutuvaa energiaa ja edistää hyvin konkreettisesti sitä, että saavutamme hiilineutraalin tulevaisuuden. Aurinkosähkö kiinnostaa Kun Kivikon aurinkovoimala Kivikon aurinkovoimala: – Kivikon aurinkovoimala sijaitsee Kehä I:n ja Lahdenväylän tuntumassa Helsingin Kivikossa, Savikiekontie 4 – Rakennus on Helsingin kaupungin omistama Kivikon hiihtohalli – Arvioitu vuosituotanto lähes 800 MWh – Nimellisteho yli 800 kW – Yhden paneelin teho 285 W‚ Helenin aurinkosähkön tuotanto ylittää investoinnin jälkeen 1 megawatin tehon, joka on noin 30 prosenttia koko Suomen verkkoon kytketystä aurinkosähkötuotannosta. Silti aurinkosähkö on vielä muita vaihtoehtoja tukeva energiamuoto. – Akkutekniikassa vaaditaan vielä suuria harppauksia, jotta pärjäisimme yksinomaan aurinkosähköllä. Silloin Helenin nimikkopaneelien omistajien ostaman aurinkosähkön osuus Suomen verkkoon kytketystä aurinkosähköstä on noin 30 prosenttia ja Helenistä tulee Suomen suurin aurinkosähkön tuottaja. Helen Oy:n projektinjohtaja Atte Kallion mukaan hiihtohallin viisto katto, johon ei lankea varjoja, soveltuu loistavasti aurinkosähkön tuotantoon. Aurinkosähkölle onkin Kallion mukaan enenevässä määrin kysyntää. Lisätietoja: helen.fi/aurinkovoimala. Nimikkopaneelin tuottama sähkö hyvitetään asiakkaan sähkölaskussa.. Nimikkopaneeli-konsepti palvelee erityisen hyvin kerrostalokiinteistöissä asuvia, mutta on myös huoleton ja toimiva ratkaisu omakotiasujille, Kallio sanoo. Päivällä, kun kulutus ja sähkön hinta ovat kalleimmillaan, aurinkosähkö on erityisen kannattavaa. – Nimikkopaneelien varsinainen myynti alkaa vasta myöhemmin, mutta oman nimikkopaneelin voi varata jo nyt netin kautta, Kallio muistuttaa. Erityisesti kesäaikaan aurinkosähkön tuotto on huipussaan. Kivikon nimikkopaneelit ovat tällä hetkellä varauksessa. Kivikon voimalan herättämä kiinnostus ja myynti viitoittavat tietä ja investointejamme aurinkoenergiaan, Kallio toteaa. Yli puolet aurinkopaneeleista onkin varattu jo ennakkoon. 12 – Kolmannen voimalan suunnittelu on jo käynnistetty, mutta lopulta asiakkaamme päättävät, kuinka pian se rakennetaan
www.suomenkeraystuote.. – kierrätä paperit.. Anna keräyspaperille monta elämää. Suomen Keräystuote hoitaa paperin kierrätyksen Toimitamme kiinteistöihin ja aluekeräyspisteisiin parhaat keräysastiat. Keräysastioiden tyhjennyksestä huolehtivat valtakunnalliset yhteistyökumppanimme ja paikalliset ympäristönhuoltoyritykset. Ota yhteyttä. Kierrätämme paperin tehokkaasti Suomen paperiteollisuudelle uuden paperin raaka-aineeksi
Metsola vinkkaa, että jos opiskelijalla on jo kesäkuussa opiskelupaikka tiedossa, kannattaa asunto etsiä kesäkuun puolella. Pääkaupunkiseudulla niiden nousuvauhti oli hivenen maltillisempaa, 2,7, kun muualla Suomessa ne nousivat 2,9 prosenttia. Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa nousuksi kaksi prosenttia. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 2,8 prosenttia. koko maassa 3,8 prosenttia. ARA-asuntojen vuokrat nousevat nopeammin, eli tasan kolme prosenttia. Se voi näkyä myös vuokrassa, sillä myöhemmin joutuu helposti maksamaan sesonkihintoja. Vuokrat jatkavat edelleen nousuaan. – Siitä on iso hyöty, että pääsee ruuhkan alta pois; heinäkuun alusta alkaa ihan mahdoton ryntäys. 14 Vuokrat nousivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin 3,3 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,9 prosenttia ja ARA-asuntojen vuokrat 1,5 prosenttia. Vuokrankorotuksia pienissä asunnoissa Vuokraturvan toimitusjohtaja Timo Metsola toteaa, että vuokrankorotukset koskevat pääasiassa pieniä asuntoja. Suurin kysyntä on pienissä vuokra-asunnoissa. Isommissa perheasunnoissa vuokrataso on laskenut. Isojen asuntojen vuokratason oletetaan laskevan asuinalueen etualalla näkyy Oulun Musiikkikeskus. Kuva: Oulun kaupunki Pienissä asunnoissa vuokrat jatkavat nousuaan. vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa heikon taloustilanteen ja työpaikkojen epävarmuuden takia, PTT toteaa. Yksiöitä vuokraavat myös opiskelijat, joiden sesonki vuokra-markkinoilla on heinäkuusta syyskuuhun asti. Metsola toteaa ongelman johtuvan kroonisesta yksiöpulasta. Helsingissä jo noin joka toinen kotitalous on yhden hengen talous. – Isojen kaupunkien yksiöissä etenkin se on ollut jo pari vuotta aikamoista vaakalentoa. – Vuokrat nousevat, koska. – Jo isompia, uusia kaksioita on sen sijaan tarjolla vaikka kuinka paljon. ARA-asuntojen vuokrat nousivat Vuokrat nousivat alkuvuonna 3,3 prosenttia Isoissa asunnoissa nyt vuokralaisten markkinat Oulussa uskotaan pienten asuntojen vuokrien säilyvän nykyisellä tasolla seuraavan vuoden aikana. Esimerkiksi VVO:lla hakijoista 80 prosenttia etsii yksiötä tai pienempää kaksiota
Ne myydään vasta sitten, kun hinnat ovat taas lähteneet nousuun. Jos nyt hakee isompaa asuntoa ja talous on kunnossa, on vuokralaisen markkinat. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! Asiakkaanamme et maksa liikaa! Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Kun sisäilmalla on merkitystä. Moni alun perin myytävänä ollut asunto päätyy nyt vuokrattavaksi. Teksti: Maija Salmi – Vuokrat nousevat, koska vuokraasuntojen kysyntä kasvaa heikon taloustilanteen ja työpaikkojen epävarmuuden takia Lähes 90 prosenttia Raklin keväällä tekemään vuokra-asuntobarometriin vastanneista asiantuntijoista uskoo, että Helsingin pienten asuntojen vuokrien jatkavat nousuaan seuraavan vuoden aikana. 15 Isoissa vuokrat kääntyneet laskuun Isompien asuntojen kohdalla tilanne on toinen: vuokrat ovat kääntyneet laskuun. www.suodatinkeskus.com. Oulun seudulla valtaosa vastaajista odottaa pienten asuntojen vuokrien säilyvän ennallaan. Uusissa sopimuksissa näkyy laskupainetta Taantuma näkyy myös uusissa vuokrasopimuksissa. Sitä on sellaisen vaikea ymmärtää, joka asuu neljättä vuotta samassa asunnossa ja taas kolahtaa postiluukusta vuokrankorotusilmoitus. Espoossa ja Vantaalla vuokrien nousuun uskoo noin 70 prosenttia vastaajista. Timo Metsola muistuttaakin, että vuokra ei enää ole automaattisesti aiempaa korkeampi. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella vuokrakehityksen uskotaan jatkuvan nousujohteisimpana Tampereella, jossa 80 prosenttia vastaajista odottaa pienten asuntojen vuokrien nousevan. – Perheasuntoja on vuokramarkkinoilla aiempaa enemmän ja niissä vuokrataso on laskenut. Tampere noudattelee yleistä linjaa myös jatkossa: pienten asuntojen vuokrat kallistuivat entisestään, mutta isommissa vuokria jouduttaneen laskemaan. Vain Helsingissä suurten asuntojen vuokrien nousuun uskoo useampi vastaaja kuin niiden laskuun. Tämä osaltaan lisää tarjontaa. Kuva: Tampereen kaupunki Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. – Asuntojen kauppa käy heikosti, joten moni laittaa myynnissä olevan asuntonsa vuokralle. – Uusissa vuokrasopimuksissa on selvästi laskupainetta. – Taloudellinen tilanne ilmenee selvästi vuokra-asuntomarkkinoilla. Kaikissa muissa kaupungeissa isojen asuntojen vuokrakehityksen saldoluku on negatiivinen, eli vastaajista isompi osa ennakoi vuokrien laskua kuin nousua. Kun samaan aikaan lehdissä kirjoitellaan vuokrien alenemisesta, niin kyllä se herättää ihmettelyä. Isojen asuntojen kysyntä vuokramarkkinoilla pysyttelee selkeästi pieniä asuntoja vähäisempänä. Ja nekin, joilla olisi rahaa, ovat nyt varovaisempia tekemään päätöksiä. Myös tässä suhteessa Oulu erottautuu muista kaupungeista: lähes 60 prosenttia vastaajista odottaa Oulun isojen asuntojen vuokratasojen laskevan tulevan vuoden aikana. Timo Metsola näkee siihen syyn taantumassa. Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Kuopiossa vuokrien nousuun uskoo reilu 40 prosenttia. Kun kysyntää on vähemmän, se näkyy hinnoissa
16 Lakean ensimmäinen kahdeksankerroksinen puukerrostalo on valmistunut Jyväskylän Kuokkalaan.
Reilun kahden miljoonan euron tehtaan rakentamiseen ryhdytään kesäkuussa, ja henkilökunnan koulutus aloitetaan kesän aikana. Se ryhtyy kehittämään puukerrostalojen rakentamisjärjestelmää. Toivomme, että kilpailua löytyy, Ullakko sanoo. Tämänvuotisille Vantaan asuntomessuille valmistuu Euroopan suurin puukerrostalo, mutta kuusamolainen Pölkky Oy ja Kuusamon Hirsitalot Oy hyödyntävät siinä tavallista liimapuuta, ei ristiin liimattua. kahteen vuoroon, johon tarvitaan 2–4 henkeä lisää, Virta kertoo. Tehdas työllistää 30–35 ammattilaista. Elementtitehtaan on tarkoitus vastata aluksi Lakean ja myöhemmin muidenkin haasteeseen. Lakea rakennuttaa Seinäjoen asuntomessuille kesäksi 2016 puukerrostalon. Menetelmäkehitys ratkaisevan tärkeää – Puutalon rakennusjärjestelmiä pitää kehittää, sillä suunnitteluun ja hankkeen läpivientiin menee nyt resursseja huomattavasti enemmän kuin vuosikymmeniä menttejä, kertoo CrossLamin toimitusjohtaja Juha Virta, joka on yksi toukokuussa perustetun elementointiyhtiön omistajista. Muina osakkaina on muun muassa Kuhmon kaupunki, pieni rakennusalan yhtiö ja kiinteistöalan sijoittaja; kenelläkään ei ole valtaenemmistöä. – Syynä on kilpailun puute ja sitä kautta hinta. – Kun elementointi saadaan käyntiin, clt-tehtaassa siirrytään mentit Vantaan asuntomessujen taloon valmistavat Koskisen Oy ja VVR Wood Oy. Paloturvallisuuden ei tarvitse olla kaksinkertainen.. 17 Suomen ainoa clteli ristiin liimattujen puulevyjen valmistaja ennen viime elokuussa aloittanutta CrossLamia oli Stora Enso, joka tuotti levyt Itävallasta. Kysyntää siis olisi viihtyisyysja ympäristösyistä, mutta hinta pelottaa. – Tässä tilanteessa olemme kuitenkin lähteneet siitä, että hyväksymme myös muut massiivipuuelementit kuin clt:n. Raaka-aine kasvavallekin tehtaalle riittää 100 kilometrin säteeltä Kuhmon tehtaalta. Kysyntää puutaloihin tulee myös osittain siitä syystä, että yhä enemmän tulee julki kosteusvaurioisia taloja. PuuelePuutuoteala haluaa puutalorakentamisen tasavertaiseen asemaan betonirakentamisen kanssa Elementti Sampo vastaa haasteeseen Kuhmolainen clt-levytehdas Oy CrossLam Ltd saa rinnalleen elementointitehtaan, Elementti Sampo Oy:n. CrossLamilla on nyt kahdeksan tuotantotyöntekijää ja neljän hengen yritysjohto. – Ennen vuodenvaihdetta on tarkoitus saada tuotetuksi tilaeleSuuren osan puukerrostalojen lisäkustannuksesta aiheuttaa pakollinen kipsilevytys, jota puutuoteala pitää tarpeettomana puutalojen pakollisen sprinklerisammutusjärjestelmän lisänä. Keski-Pohjanmaan kuntien omistaman rakennuttajan Lakea Oy:n toimitusjohtaja Keijo Ullakko toteaa, että puukerrostalo tulee edelleen 6–7 prosenttia perinteisesti rakennettua kerrostaloa kalliimmaksi. Tehdas tuo puutalorakentamiseen kilpailun, jota rakennuttajat kaipaavat hintojen alentamiseksi. – Odotamme, että rakennustuoteteollisuus vastaisi kysyntään, jota omalta osaltamme olemme olleet synnyttämässä puukerrostaloja rakennuttamalla. Tilaelementtejä jo ennen vuodenvaihdetta Kuhmon uusi Elementti Sampo valmistaa ensimmäisenä Suomessa puukerrostalonosia ristiin liimatuista palkeista ja levyistä. – Aika vaikea meidän on perustella sitä ostajille, vaikka asenne puutalorakentamista kohtaan on muuttunut
Lisäkohteita tarvitaan, jotta pystytään yhtenäistämään rakennusjärjestelmiä. Työtä, metsätuloja, päästöhyötyjä Puurakentamisen lisääminen julkisissa hankinnoissa lisää työllisyyttä skenaariosta riippuen 40–260 henkilöllä. Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtajan Matti Mikkolan mukaan puukerrostalojen tuotanJulkisista hankinnoista työntöä puurakentamiseen Puurakentamisen lisääminen valtion ja kuntien hankinnoissa vaikuttaa myönteisesti koko kansantalouteen, ilmeni PTT:n selvityksessä. – Stora Enso aloitti puukerrostalojen kehitystyön jo vuonna 2006. 18 yhä tuplasuojaus, mikä on täysin käsittämätöntä. – Tasavertaisuuteen päästään, kun rakentamismääräykset uusitaan vuoteen 2017 mennessä. Suomalainen puutuoteteollisuus haluaa ennakoida sen tulon mieluiten etuajassa. Puukerrostaloihin rakennetaan sekä joka huoneen sprinklerisammutus että kipsilevysisustus. Muutoin ei synny oppimisketjua, Mikkola pohtii ja toivoo, ettei Lakea luovuta puolenkymmentä kohdetta nostatettuaan. Suunnitteluakin täytyy saada yksinkertaistetuksi ja ohjatuksi hyvin pureksituilla ratkaisuilla. – Mekaanisen metsäteollisuuden rooli raaka-ainemarkkinoilla on näet ratkaiseva koko biotalousstrategian toteutumisen kannalta. toja toimitusketjuissa on kohtia, joita pitää selvästi vielä viilata. Kaksoissuojaus merkitsee 4–8 prosentin kustannuslisää asuinneliötä kohden. Puurakentamisen lisääminen sopii hyvin kasvihuonekaasupaastojen vähentämistavoitteisiin, koska puunkäytöllä korvataan energiaintensiivisempiä materiaaleja ja puutuotteen elinkaari on pitkä. Ympäristöseloste tasaa lähtökohtia Hankintalain uudistuksessa on ympäristökriteerit tuotava osaksi hankintaprosessia, Mikkola vaatii. Puukerrostalojen rakennusjärjestelmän kehitys on vasta alkuvaiheessa. Se synnyttäisi reilun kilpailun kentän eli tarjoaisi rakennuttajille tasapuoliset, materiaaliriippumattomat lähtökohdat eri vaihtoehtojen vertailuun, Mikkola sanoo. Kilpailukykyinen sahaja vaneriteollisuus ja puutuotteita jalostava puusepänteollisuus antaa vakaan pohjan puuraaka-aineen teolliselle käytölle. – Toisaalta pitää myös päästä jatkumoon hankkeissa. Puun käytön lisääntyminen myös yksityisellä sektorilla nostaisi puurakentamisen kansantaloudelliset vaikutukset moninkertaisiksi pelkän julkisen talonrakentamisen vaikutuksiin nähden. Julkishankinnat toimivat työntönä ja tukena yksityiselle sektorille, joka voi moninkertaistaa hyödyt. –Ympäristöselosteiden käyttöönotto yhdenmukaistaisi rakennustuotteiden ympäristövaikutusten esitystapaa ja edistäisi kestävää ja ekologista rakentamista. – On luotava sellaisia menetelmiä, jotka palvelevat valtiovallan asettamia biotalous-, laatuja tuotantotavoitteita, Jyrki Virta luonnehtii uuden tehtaan tavoitteita. Esimerkiksi pk-sektori saadaan mukaan hankkeisiin, kun pystytään antamaan selkeät rakennusosien – vaikkapa parvekkeiden – rakennusohjeet. Lisäksi elinkaaren lopuksi puutuote on mahdollista käyttää bioenergiaksi. Muu puuraaka-aine voidaan hyödyntää sellun, paperin, kartongin ja lukuisten biotaloustuotteiden tuotannossa, Mikkola selventää puunkäytön kokonaisuutta. Muun muassa palomääräyksissä on vielä kohtia, jotka asettavat puun eriarvoiseen asemaan, vaikka esimerkiksi massiivipuusta rakennettu kerrostalo on 10–50 kertaa turvallisempi kuin muusta materiaalista valmistettu, vanhojen määräysten mukainen kerrostalo. – Akustiikkaja kosteuskysymykset on sentään jo voitettu, mutta palosuojauksessa vaaditaan. Puurakentamisen osuuden kasvattaminen laskee rakennusmateriaalien valmistuksen kasvihuonekaasupäästöjä ja lisää puutuotteisiin sitoutuvan hiilen määrää. – Rupeamme kehittämään puukerrostalojen ja muun puurakentamisen järjestelmää ja luomaan kustannustehokkuutta tuotantoon sekä logistiikkaan. Puutuotteiden viennin lisääminen voimistaisi positiivisia vaikutuksia entisestään, koska viennin lisääminen ei vähennä taloudellista aktiivisuutta muilla toimialoilla. – Puun käytön lisääminen rakentamisessa edellyttää panostuksia myös koulutukseen. – Hallitusohjelmassa puukerrostaloilla on poliittinen tuki selustanaan, hän sanoo. Ympäristöseloste voi vaikuttaa vain pikkuisen. – Se on kuitenkin totta, että jos ei ole hintakilpailukykyä, ei ympäristöseloste yksin auta puukerrostaloja eteenpäin. Puun käyttö lisääntyy 75 000–200 000 kuutiometriä, ja vuosittaiset kantorahatulot nousevat 5–15 miljoonaa euroa. Isot Metsä Wood, Stora kehitettyyn perinteiseen betonirakentamiseen, Keijo Ullakko näkee. Metsäsektorilla työllisyys kasvaa 165–1010 henkilöllä. Pitemmän päälle näillekin parvekkeille voi olla omat pk-yritysvalmistajansa. – Heillä on paljon käytännön kokemusta puukerrostalorakentamisen kehittämisestä. Dokumenttia valmistellaan koko ajan laajalla rintamalla puutuoteteollisuudessa. Puutuoteteollisuus uskoo laajenemiseen Matti Mikkola uskoo, että lisää elementointipajoja syntyy, kunhan saadaan järjestelmiä kuntoon. – Voidaan tehdä paitsi kokonaisselosteita myös sektorikohtaisia eri alihankinta-alojen käyttöön. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n selvitys toteaa, että vaikutukset voivat olla suoraan julkisista rakennushankinnoista johtuvia tai niiden heijastusvaikutuksia yksityisillä rakennusmarkkinoilla. Muun kuin puurakennusmateriaalin tuotannossa työllisyys hieman laskee. – Nyt hankkeet ovat liian isoja useimmille pk-yrityksille. – Ympäristöseloste on lähtöisin EU:sta eli sen vaatimus tulee joka tapauksessa. Puurakentaminen tulee saattaa tasavertaiseksi rakennusalan opetuksessa. Tasavertaiseen asemaan päästävä Mikkolan mukaan puurakentamista tulee kohdella tasavertaisesti muiden rakennusmateriaalien rinnalla. Ympäristöselosteet ovat tehokas malli esittää usein monimutkainenkin tuotetta ja sen ympäristövaikutuksia koskeva tieto tiiviissä ja ymmärrettävässä muodossa
Puurakentamisen avulla korjausaika voidaan puolittaa ja uudistaa talojen ilme nykyaikaiseksi. Monet kipuilevat sen kanssa, mikä on se oikea tapa rakentaa Suomeen kerrostaloja, Mikkola kertoo. – Ruotsissa lukumääräisesti pieni määrä yrityksiä on erikoistunut puukerrostaloihin. Ruotsissakin puukerrostaloilla on omat rakentajansa. – Suomessa puukerrostalojen osuus pitää saada nostetuksi 20– 30 prosenttiin asuntotuotannosta, Mikkola sanoo. Puukerrostalon aula ei välttämättä eroa perinteisestä. 19 Puukerrostalojen tuotantomäärät, 20-30 prosenttia asuntotuotannosta, edellyttävät aivan omia tuotanto-osaamislinjojaan, koska isot perinteisen rakentajat eivät tähän urakkaan ryhdy. Puukerrostalon rakentamista voi tavallaan verrata risteilijän rakentamiseen. Tuotanto moninkertaistettava Ruotsissa puukerrostalojen osuus lähentelee jo 20 prosenttia kokonaistuotannosta. Julkisten hankintojen kautta ei yksin saada kasvua puurakentamisen markkinaosuuteen, mutta korostan sen benchmarkingeli markkinointimerkitystä. Esimerkiksi piitimeläinen Lindbäcks (lindbacks.se) rakentaa vahvasti Tukholman seudulle ja Moelven (moelven.com/se) Etelä-Ruotsiin. Suomessa puukerrostaloihin on paneutunut heinolalainen RKL Reponen Oy. Monet ovat niin syvällä siinä vanhassa, Mikkola toteaa. Sitten ääntä maailmalle! Teksti: Terttu Iiskola. Kotipesä kuntoon, sitten vientiin! – En usko, että Suomesta on logistisesti järkevää lähteä viemään puukerrostaloja – ellei sitten Venäjälle, Matti Mikkola tuumii – tällä tietoa, sillä maailmahan muuttuu lujaa vauhtia. Näissä yrityksissä koko järjestelmä on pitkälle tuotteistettu. – Julkinen puurakentaminen on paljolti koostunut yksittäisistä kohteista, kuten Nuuksion Haltiasta, kouluista ja kirjastoista. – Vahvasti on nyt panostamassa myös pyhäntäläinen PRT Forest -konserni, Mikkola kertoo. Eikös niitä valmisosia voisi viedä ihan samoin kuin suomalaiset laivanrakennuksen alihankkijat vievät komponentteja nyt Ranskaan, Saksaan ja muuallekin. – Lisäksi Suomessa on 500 000 korjaustarpeessa olevaa kerrostaloasuntoa, joiden energiatehokkuutta on voi parantaa jopa 75–90 prosenttia. – Suunnittelufirmoissa on myös pullonkaula. Suunnittelussa on noin 7 000 puukerrostaloasuntoa. – Kunhan pääsisimme eteenpäin Suomessa, niin saisimme paremmat taloudelliset edellytykset lisäponnistuksiin viennissäkin, Mikkola sanoo. – Ensin pyritään kuitenkin 10 prosenttiin viime vuoden 6–7 prosenttista. – On myös liikaa tulkinnanvaraisia määräyksiä, joita tulkitaan eri tavoin. Enso, UPM tai Versowood ovat kuitenkin liian suuria toimijoita toteuttamaan rakennusliikkeiden yksilöllisiä tarpeita valmistuoteosista. Ymmärrän kyllä, että totutuista rakennustavoista on vaikea luopua ja oppia uutta ajattelua. Esimerkiksi Jyväkylän tulkinnan mukaan voidaan rakentaa 8-kerroksinen puutalo, Kuopiossa tai Helsingissä ei. Pullonkaulat inhimillisiä – Nyt täytyy vain saada virkamiehet kiinnostumaan puurakentamisesta. – Kotipesä ensin kuntoon. – Uskon, että puukerrostaloteollisuuteen tulee ainakin aluksi enemmän alueellisia yrityksiä kuin on perinteisessä kerrostalorakentamisessa, jota hallitsevat valtakunnalliset pörssiyritykset
Koulutuskeskuksen tuore rehtori Jaana Lehto kertoo näkemyksiään alasta ja sen työmarkkinoista. – He lähtevät maailman, joka on hyvin vaihteleva. Millaiseen maailmaan oppilaat lähtevät. 20 Tämän vuoden huhtikuussa Jaana Lehto aloitti Kiinkon rehtorina. Millaiseen maailmaan oppilaat koulun penkiltä lähtevät. Lehdon vetämä oppilaitos päästää ovistaan ulos tuhansia oppilaita vuosittain kiinteistöalan työmarkkinoille eri tehtäviin: insännöitsijöiksi, kiinteistövälittäjiksi, taloushallintoon. Kiinteistöala on hyvin monipuolinen ja uusiuKiinteistöalan Koulutuskeskus ja Säätiö Kiinko kouluttaa tuhansia oppilaita vuosittain lukuisiin erilaisiin tehtäviin kiinteistöalalle. Kiinkon rehtori Jaana Lehto: Ala heijastaa yhteiskunnan muutoksia Kaupunkirakennetta tulisi Jaana Lehdon mukaan tiivistää etenkin pääkaupunkiseudulla.
Osaamisen kehittäminen on pitkäjänteistä hommaa, siinä ei voi juosta perässä vaan meidän pitää mieluummin olla hieman aikaa edellä, Lehto sanoo. Tässä ollaan yhteiskunnallisen muutoksen polttopisteessä, Lehto pohtii. 21 tuva. 2000-luvun kiinteistöalalla ei pääse helposti leipääntymään. – Osaamistarpeet muuttuvat nopeammin kuin ennen ja meidän tulee pysyä siinä mukana. Lait ja asetukset muuttuvat koko ajan, ja globaali digitalisoituminen sekä tekniikan kehittyminen vaikuttavat alaan. Odotukset nopeassa viestinnässä Lehdon mukaan isännöinti ammattimaistuu kovalla vauhdilla, ja koulutuksen pitäisi vastata siihen kehityskulkuun. Lehto kertoo, että he ovat myös suoraan yhteydessä isännöitsijöihin, joilta he tiedustelevat osaamistarpeita työkentällä. Keväällä Kiinko ilmoitti aloittavansa entistä tiiviimmän yhteistyön Isännöintiliiton kanssa. – Ammatti-isännöitsijöiden määrä kasvaa ja samoin isännöintiyritykset ovat kasvaneet. Isännöitsijät ovat Lehdon mielestä hyvin ammattitaitoisia nykyään. Niitä kuunnellaan, kun Kiinkossa suunnitellaan koulutuksia. Otamme viestit huomioon, kun kehitämme koulutusta. Yhteistyötä isännöitsijöiden kanssa Kiinko on tiiviissä yhteistyössä alan yritysten ja järjestöjen kanssa. – Liitto esittää toiveita, millaista koulutusta isännöinnin puolella tarvitaan. Jaana Lehdon mukaan työllisyysnäkymät kiinteistöalalla ovat paranemaan päin.. – Ammatti-isännöitsijöillä on perusasiat, kuten juridiikka ja taloushallinto, varsin hyvin hallussa. – Työntekijöillä on mahdollisuus uudistua koko ajan ja uudistaa omaa osaamistaan. Kiinteistöala heijastaa suoraan yhteiskunnallisia muutoksia
Kun ajattelee arkipäivän viestintää, niin parin minuutin viiveellä pitää vastata WhatsAppiin. Usein uutisissa nähdään otsikoita kosteusvaurioista ja muista rakentamiseen ja kiinteistöjen Kiinkon rehtori Jaana Lehto on huolissaan leikkauksista, joita uusi hallitus suunnittelee koulutukseen.. Pitkän tähtäimen suunnitelma antaa sekä taloyhtiölle että isännöitsijälle ihan eri lähtökohdat omaan toimintaansa kuin se, että tehdään asioita yksi kerrallaan, Lehto vinkkaa. – Kiinteistöalan Koulutuskeskus ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö muodostavat yhdessä Kiinkon, joka kouluttaa kiinteistöalan osaajia Helsingissä Malmilla ja Annankadulla. – Oppilaitoksen liikevaihto on noin 8 miljoonaa euroa vuodessa. Oppilaita koulussa on vuosittain yhteensä noin 6000. Tehdään sopimus ja selvitetään roolit, mitä toisilta odotetaan. – Pitkän tähtäimen suunnitelmien tekeminen helpottaa yhteistyötä paljon. – Ihmisten odotukset vuorovaikutteiseen viestintään ovat hyvin korkealla. 22 Mikä Kiinko. Kiinko tarjoaa täydennysja lisäkoulutusta sekä ammattitutkintoja. Rakentaminen laadukasta Kiinko kouluttaa ammattilaisia myös rakennuttamisen ja suunnittelun pariin. Nopeaa ja vuorovaikutteista viestintää odotetaan ja sitä pitää kehittää, Lehto toteaa. – Oppilaitos pyörii runsaan 40 työntekijän ja noin 400 vierailevan luennoitsijan voimalla. Yksi iso muutos on isännöitsijän ja asiakkaiden välinen viestintä. – Oppilaitos kouluttaa työntekijöitä muun muassa isännöinnin, kiinteistövälityksen, taloushallinnon ja rakennuttamisen tehtäviin. Odotukset ovat sen mukaiset. Isännöitsijän ja taloyhtiön välille pitää Lehdon mukaan saada selvät pelisäännöt, jotta yhteistyö pelaa. Kiinkon isännöintikoulutuksissa pyritään valmistamaan oppilaat maailmaan, joka on täynnä muutoksia
Mutta ne eivät voi sulkea toisiaan pois vaan molempia tarvitaan. Ja nyt avoimet työpaikat ovat pikkuhiljaa jälleen kasvamaan päin. – Aikuiskoulutus on ollut nuorisoasteen koulutuksen varjossa. – Hallitusohjelmassa ei paljon muuta sanota kuin että leikata pitäisi. Yhteisestä omaisuudensta huolehtiminen on kaikkien etu. Se mietityttää kaikkia koulutusalan ihmisiä, että miten ne säästöt tulevat realisoitumaan. 23 Työllisyystilanne kohentumassa Jaana Lehto on työskennellyt Kiinteistöalan koulutuskeskuksen Kiinkossa pari vuotta. Siitä on tullut minulle ehtymätön mielenkiinnon kohde, Lehto riemuitsee. – Tällä alalla työpaikat liittyvät kiinteistöihin ja kiinteistöt pysyvät paikallaan, joten työllisyystilanne on varmasti yleisesti vakaampaa kuin monilla muilla aloilla. Mutta pelkästään hyvä arvosana ei Lehdon mukaan riitä. Lisäksi hänen työuralleen mahtuu muun muassa koulutusjohtajan pesti Elinkeinoelämän keskusliitossa. ylläpitoon liittyvistä ongelmista. Kun kaupunkirakennetta tiivistetään, niin silloin kaupunkiin mahtuu erilaisia alueita, myös virkistysalueita, Lehto miettii. Lehdon mukaan kaupunkirakennetta pitää tiivistää. – Olen työskennellyt liiketoiminnan parissa, mutta aina toinen jalka on ollut koulutusasioissa. Se on poikkitieteellinen ala, joka koskee kaikkia suomalaisia. Kiinkon rehtorin työ on hyvä kombinaatio näistä asioista. Vai pitäisikö tähdätä vielä parempaan. Tavoitteet pitää olla korkealla. Ne on aiheutettu useimmiten rakentamisella tai käytöllä ja ylläpidolla. – Varmasti kaikki uutiset kosteusvaurioista ovat ihan totta. Etenkin kiinteistöala on nopeasti muuttuva ala, jossa työntekijöiden pitää jatkuvasti päivittää osaamistaan. Varmasti pitäisi. Pauli Jokinen Kaupunkirakennetta tiiviimmäksi Lehto on asunut koko ikänsä Helsingin seudulla ja nähnyt kaupungin kasvavan. – Koulutustoiminnan laajuus tuli kuitenkin suurena positiivisena yllätyksenä, Lehto sanoo. – Suomessa kiinteistöjen kunto on niin iso asia ja iso osa kansallisvarallisuuttamme, että voidaan miettiä riittääkö meille pelkästään hyvä laatu. Olemme kaupungistumisessa pikkuisen jälkijunassa, jos vertaa esimerkiksi Ruotsiin. Kiinteistövarallisuuden hoidossa osakkaitten olisi myös hyvä aktivoitua. Ja viitaten edelleen Rakennetun omaisuuden tila 2015 -raporttiin, niin siellä nähdäänn ihan positiivisessa valossa osakkaitten osallistuminen omaisuutensa hoitoon, Lehto toteaa. Lehto nostaa pöydälle tuoreen Rakennetun omaisuuden tila 2015 -raportin, joka on syntynyt noin sadan kiinteistöja rakennusalan ammattilaisen arvioiden pohjalta. Eniten Lehdon mukaan on kysyntää muun muassa kokeneista isännöitsijöistä, kiinteistöpäälliköistä, kirjanpitäjistä ja taloushallinnon ammattilaisista. Helsingissä on tavoitteena rakentaa 5000 uutta asuntoa vuosittain. Ensin hän työskenteli kehitysjohtajana ja nyt huhtikuun alusta alkaen hän on ollut laitoksen rehtorina. – Kaupunkirakenteen tivistäminen on yksi keino saada tänne lisää asuntoja. Lehto tunsi Kiinkoa jo pikkuisen entuudestaan ja oli käynyt tutustumassa paikkaan aikaisemmin 2000-luvulla. Lehdon mukaan aikuiskoulutuksen arvo pitäisi tunnustaa. Suuret uhat ovat ilmassa. Lehto on työskennellyt aikaisemmin hotelli-, ravintolaja kaupan alan puolella AVA-instituutin rehtorina. – Ymmärrän isännöitsijöiden huolen, sillä rakennuskanta on sen ikäistä, että se heijastuu isännöitsijöiden työtaakaan. Kaavoittaminen Helsingissä on aika hidasta. – Kiinteistöala on hyvin mielenkiintoinen ja laaja ala. Tänne virtaa asukkaita ja siihen pitää suunnitelmallisesti varautua. Lehto suhtautuu tulevaisuuteen myös positiivisesti, sillä alan työllisyysnäkymät ovat muutamien heikkojen vuosien jälkeen paranemaan päin. Parannettavaakin toki on ja ongelmia tulee jatkossakin, mutta kansainvälisesti ajateltuna tilanne Suomessa ei ole ollenkaan huonoimmasta päästä, Lehto sanoo. Toivon, että aikuiskoulutuksen tarve havaitaan ja huomioidaan se, että aikuiskoulutuksen pitää olla aidosti työelämälähtöistä. Mutta Rakennetun omaisuuden tila 2015 -raporttiin viitaten tilanne Suomessa on ihan hyvä. vuosikymmenten aikana. Isännöintiliitto on ilmaissut huolensa siitä, että Suomen rakennuskanta rapistuu. Pitää tähdätä siihen, että meidän laatu kestää vaativatkin olosuhteet. Kaupungin odotetaan kasvavan sadoilla tuhansilla asukkailla seuraavien Jaana Lehdon mukaan suomalaisessa rakentemisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa pitää tähdätä korkeaan laatuun.. – Kaupungistuminen on kasvava trendi lähitulevaisuudessa. Sipilän hallitus on julkaissut hallitusohjelmansa ja oppilaitoksen rehtori on huolissaan koulutukseen liittyvistä säästöistä. Yritykset ovat alkaneet jälleen rekrytoida työntekijöitä
Akustiikaltaan puutteellisessa tilassa työskentelevä henkilö saattaa huomaamattaan altistua meluvamman syntymiselle. Se tarkoittaa, että tarjouspyynnöt yhdenmukaistuvat, jolloin työn toteuttajaksi valitaan halvan hinnan sijaan laadukasta palvelua, hän iloitsee. Kirja on saatavilla Rakennustiedon verkkokaupasta: www. Turhia kustannuksia syntyy, kun akustiikkaan ei kiinnitetä rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa riittävästi huomiota – Hyvät ratkaisut eivät useinkaan maksa sen enempää kuin huonot ratkaisut. Kirja pohjautuu arkkitehti Petri Neuvosen johtamaan Rakennustietosäätiön tutkimushankkeeseen, jossa on ollut mukana myös arkkitehti Heta Timonen. Kirja kuvaa viime vuosisadan lopun monimuotoistuvaa asuntotuotantoa, joka oli monessa suhteessa vastareaktio teollisesti toteutettujen lähiöiden harmauteen sekä rakennusteknisiin puutteisiin. – Tähän mennessä tarjouspyynnössä on saattanut lukea ainoastaan, että akustiikkasuunnittelu. Huonoista seuraa kuitenkin se, että ne joudutaan joko korjaamaan, rakentamaan uudelleen tai sitten rakennusta käyttävät kärsivät niistä, Kylliäinen huomauttaa. Kerrostalot 1975–2000 -teos julkaistiin Vuosina 1975–2000 maahamme valmistui yli 460 000 kerrostaloasuntoa, joista huomattava osa on nyt peruskorjausiässä. Vasta tänä keväänä julkaistavan akustiikkasuunnittelun tehtäväluettelon myötä akustiikkasuunnittelun asema on muiden suunnittelualojen rinnalla kohentumassa. Kirja perustuu laajaan otantatutkimukseen Helsingin Tampereen, Oulun ja Kuopion rakennuskannasta. – Paljon pienemmillä melutasoilla ongelmia voi ilmetä esimerkiksi puhetyöläisillä, hän toteaa. – Jos ongelmatapauksissa hoidetaan ainoastaan ihminen, ongelma toistuu. Meluvammat mielletään usein kuulovaurioiksi. Kerrostalot 1975–2000 on käytännön käsikirja, joka palvelee kuntoarvioiden ja kuntotutkimusten laadintaa, kiinteistöjen ylläpidon ja korjausten suunnittelua sekä rakennusalan opetusta. Sähköasennuksia käsittelevän luvun on laatinut DI Sinikka Hieta-Wilkman. Arkkitehti Petri Neuvosen teos on viimeinen osa suomalaisten asuinkerrostalojen rakennustapaa vuosina 1880–2000 käsitelleessä tutkimussarjassa.. Akustiikkasuunnittelun asema kohentumassa Mikko Kylliäisen mukaan akustiikkasuunnittelun asemaa koskevat ongelmat ovat rakenteellisia. Puhetyöläisen meluvamma voi tarkoittaa kaiuntaisessa ja meluisassa tilassa syntynyttä ongelmaa äänenmuodostuksessa. – Akustiikkasuunnittelun jättäminen tilaamatta johtaa merkittäviin kansantaloudellisiin ja -terveydellisiin seurauksiin. Esimerkiksi äänihuulissa ilmenevän häiriön kuntouttaminen on hankalaa ja kallista, A-Insinöörien akustiikkasuunnitteluyksikön johtajaksi huhtikuun alusta nimetty Mikko Kylliäinen sanoo. Havainnollinen kuvitus johdattaa pintaa syvemmälle: rakenteiden ja asennusten yksityiskohtiin. 24 Terve työympäristö vaatii hyvää akustiikkasuunnittelua Rakennusten akustiikkasuunnittelulla on merkittävä vaikutus työympäristön terveellisyyteen. Kerrostalot 1975–2000 -teos antaa yleiskuvan ajanjakson rakennusja LVIS-tekniikasta. Lisäksi kirjan sähköisestä liiteaineistosta löytyvät tiedot ajankohdan keskeisistä määräyksistä ja ohjeista. Siksi on tärkeää toteuttaa terveitä työympäristöjä, hän muistuttaa. rakennustietokauppa.fi sekä RT Kirjakaupoista: Helsinki, Runeberginkatu 5 ja Kuopio, Kauppakatu 40–42. Tehtäväluettelon ansiosta tilaajat pystyvät jatkossa erittelemään tarkemmin, mitä ovat tilaamassa. Mikko Kylliäinen huomauttaa, että todellisuudessa kuulovaurioita syntyy vasta hyvin meluisassa ympäristössä. Kerrostalot 1975–2000 -kirja antaa yleiskuvan ajanjakson rakennusja LVIS-tekniikasta. Kylliäisen mukaan tällaisissa tapauksissa on henkilön kuntouttamisen ohella panostettava myös vamman aiheuttaneen työtilan korjaamiseen. Teos on viimeinen osa suomalaisten asuinkerrostalojen rakennustapaa vuosina 1880–2000 käsitelleessä tutkimussarjassa, joka käynnistyi vuonna 1985 arkkitehti Erkki Mäkiön johdolla. – Ankara ilmastomme, normaali kuluminen, alati uudistuvat vaatimukset ja odotukset sekä paikoin myös alkuperäiset rakennustekniset ja toiminnalliset puutteet takaavat, että korjaajille ja perusparantajille riittää jatkossa töitä, toteaa Petri Neuvonen
26 Lahteen Kartanon alueelle vuonna 2005 valmistunut VVO:n vuokra-asuntokohde, joka edustaa jo ulkonäöllisestikin viihtyisää vuokraasumiskohdetta.
– Vuokra-asuntojen rajoitukset ovat määräaikaisia, asumisoikeustalokohteiden pysyviä. Sopimuksissa on määritetty esimerkiksi tavoitteet lähivuosien asuntotuotannolle sekä liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet. – Näihin kohteisiin on saatavilla investointiavustusta ja rakentamisen määrä noudattelee edellisvuosien tasoa. Myös takauslainoilla rakennetaan vuokra-asuntoja. –Lisäksi ns. Normaaleja vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja käynnistyy tänä vuonna jonkin verran viime vuotta enemmän, arviolta vajaat ARA:n tuella rakennetaan tänä vuonna noin 7000 asuntoa Hallintopäällikkö Kimmo Huovisen mukaan ARA:n tuella rakennetaan tänä vuonna yhteensä noin 7000 asuntoa, mikä on hieman viime vuotta enemmän. –Aiesopimuksen viimeinen vuosi on menossa, minkä takia uskomme normaalin vuokraasuntotuotannon kasvavan hieman tänä vuonna. Tänä vuonna Huovinen arvioidaan aloitettavan noin 3500 asuntoa. Erityisryhmien hankkeissa avustus ja laina kattavat kaikki kustannukset, ASO-kohteissa korkotukilaina on 85 prosenttia ja normaaleissa vuokrakohteissa 90-95 prosenttia. Käynnistysavustus toimii porkkanana Valtio teki muutama vuosi sitten Helsingin seudun kuntien kanssa aiesopimuksen, jolla osaltaan tavoiteltiin asuntotuotannon kasvattamista. Käynnistysavustus ei ole Huovisen mukaan innostanut kuitenkaan innostanut suuressa määrin muita kuin kuntayhtiöitä vuokra-asuntorakentamiseen. Valtion asuntorahaston varoista myönnetään korjaus-, energiaja terveyshaitta-avustuksia sekä erityisryhmien investointiavustuksia eri väestöryhmien asuinolojen parantamiseen. Kysyntä jakautuu koko maassa epätasaisesti. Helsingin seudulla ARA voi myöntää käynnistysavustusta 10 000 euroa normaalia vuokraasuntoa kohden. Tuo käynnistysavustus on valtion asettama porkkana nimenomaan Helsingin seudun aiesopimuskunnille. Lainoituksen määrästä ja painotuksista päättää eduskunta vuosittain. ARA myöntää asuntorakentamiseen liittyviä avustuksia, tukia ja takauksia sekä ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä. Säänneltyä on asukkaiden valintamenettely, vuokrien tai vastikkeiden määritys, vuokratalojen ja asumisoikeustalojen luovutusmenettely sekä asukasdemokratia. Lisäksi avustuksia myönnetään uusien asuinalueiden infrastruktuurin rakentamiseen sekä aravavuokratalon purkamiskustannuksiin, asuinalueiden kehittämiseen sekä asumisneuvojatoimintaan –ARA:n tuella rakennetaan tänä vuonna yhteensä noin 7 000 asuntoa, mikä on hieman viime vuotta enemmän. Nämä asunnot painottuvat Helsingin seudulla ja muihin suurimpiin kasvukeskuksiin, sanoo hallintopäällikkö Kimmo Huovinen . Uusi hallitus on linjannut, että aiesopimusmenettely jatkuisi, mutta sen ehdot ovat vielä tarkentamatta, sanoo Huovinen. Aravaja korkotukilainoitettujen vuokraja asumisoikeustalojen käyttörajoituksista ja luovuttamisesta on säädetty lailla. ARA voi hyväksyä korkotukilainaa asuntojen uudistuotantoon, perusparannukseen ja hankintaan. Erityisryhmätuotanto pitää sisällään vanhusten palveluasumista, kehitysvammaisten palveluasumista ja opiskelijaasuntoja. ARA:n korkotukilainavaltuus oli vuonna 2013 1 040 miljoonaa euroa, vuonna 2014 1 040 miljoonaa euroa ja tälle vuodelle 1 250 miljoonaa euroa. Puolet tuotannosta erityisasumista Noin puolet ARA:n koko asuntotuotannosta on erityisryhmätuotantoa. ARA myös hyväksyy takauslainoja vuokratalojen rakentamiseen. MAL-sopimuksia on tehty Tampereen, Turun ja Oulun seuduilla. Valtion asuntopolitiikan toimeenpanosta vastaava Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA:n mukaan asuntomarkkinoiden erot yhä suurempia, vuokra-asuntorakentamisen tarpeet keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kasvukeskuksiin. 4 000 asuntoa. ARA-tuotannosta noin puolet on erityisryhmille kuten huonokuntoisille vanhuksille tarkoitettuja asuntoja. 27 – Kuntien omistamat rakennusyhtiöt ovat sen sijaan käyttäneet käynnistysavustusta hyväkseen
Hakijoista 43 prosenttia oli pääkaupunkiseudulta, sanoo Huovinen. Hakijoiden määrä lisääntyi 104 kunnassa ja väheni 150 kunnassa. Pienistä vuokraasunnoista puutetta Vuokra-asuntotuotantoon on paineita etenkin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä ARAasuntoa jonotti vuoden lopulla yli 30 000 kotitaloutta. Tällaisia asuntoja rakennettaneen tuhatkunta tänä vuonna. Kohteet ovat jo hyvin lähellä vapaarahoitteisia kohteita. – Nykyisin noin 80 prosenttia kysynnästä koskee yksiöitä ja – Näitä kohteita on lähinnä pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudulla markkinatilanne on kiristynyt vuodesta 2005 lähtien, poikkeuksena vain vuosi 2008. Vantaalla kasvua oli 21 %, Vaasassa 16 %, Turussa 10 % ja Tampereella 9 %. ARA-asuntojen kysyntä jakaantuu epätasaisesti. Myös Lappeenrannassa, Lahdessa ja Porissa hakijamäärät pienenivät merkittävästi. vuokra-asuntotuotannon välimalli oli käytössä vuosina 2009 ja 2010. kaksioita. Tässä on selvä muutos takavuosiin, jolloin kohtuuhintainen vuokra-asuminen oli suuremmassa määrin tarkoitettu nimenomaan perheille Vuokra-asuntomarkkinoiden isot erot näkyvät Huovisen mukaan valtakunnallisesti. – Muissa kasvukeskuksissa tilanne on tasaisempi, mutta vuodesta 2012 alkaen asuntojonot ovat siellä kasvaneet yhtä nopeasti kuin pääkaupunkiseudulla. Oulussa hakijamäärä väheni 31 %. Vuokra-asuntoja tarvitaan erityisesti pääkaupunkiseudulla lisää.. 28 kysynnän ja tarjonnan välinen erotus kohosi vuonna 2014 yli 46 000 asuntoon, mikä kertoo kohtuuhintaisten ARA-asuntojen tarpeen lisääntymisestä ja vuokra-asumisen suosion kasvusta finanssikriisin jälkeisessä taantuma Suomessa. Jono kasvoi eniten Kuopiossa Asuntojono kasvoi edellisvuoteen verrattuna eniten Kuopiossa 48 % ja Joensuussa 43 %. ARA:ssa odotetaan tarkennuksia, mitä hallitusohjelma linjaukset tarkoittavat. – Uusi hallitus on puhunut kymmenen vuoden välimallista, Suuria perheasuntoja ei enää kysytä, vaan vaan tarve on nimenomaan pieniin asuntoihin. Takauslainakohteet ovat kiinnostaneet jonkin verran myös myös muita kuin tavallista ARAtuotantoa toteuttavia yhtiöitä ja muun muassa Satolla oli viime vuonna muutamia kohteita. Pääkaupunkiseudulla niihin voi saada käynnistysavustuksen, joka on 5 000 euroa per asuntoa. –Viime vuoden lopulla ARA-vuokraasuntoa jonotti koko maassa 106 500 kotitaloutta, mikä on 3,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lappeenrannassa pudotus oli 25, Porissa 22 ja Lahdessa 18 prosenttia. Kun vuokra-asuntoa hakevien määrä lisääntyy kasvukeskuksissa, tyhjien ARA-asuntojen lukumäärä lisääntyy niiden ulkopuolella. Ns. Määrässä on parin sadan asunnon kasvu viime vuoteen. Pääkaupunkiseudun ja kasvukeskusten mutta toistaseksi on tarkentamatta, mitä se käytännössä tarkoittaa. Suuria perheasuntoja ei enää kysytä, vaan tarve on nimenomaan pieniin asuntoihin. Vuokra-asuntoja tarvitaan erityisesti pääkaupunkiseudulla määrällisesti lisää, mutta jonkin verran on tarvetta myös asuntokannan kehittämisessä. Suurin osa ARA-asuntoja hakevista on yhden hengen talouksia
Tampere ja Kuopio sekä Helsingin seudun kehyskunnista mm. Tyhjien asuntojen määrä on suuri asuntokantaan nähden. Pääkaupunkiseudun kaikki kunnat sijoittuvat ylimpään, kireän markkinatilanteen luokkaan. Yhteensä niiden alueella asuu 46 % väestöstä ja ARA-asunnoista siellä sijaitsee 34 %. Helsingin seudun kehyskunnista Mäntsälä ja Tuusula sijoittuivat myös tähän luokkaan. Tampereen ja Turun seutujen kehyskunnista joukossa ovat mm. 29 ARA-indeksin mukaan ARAasuntojen ylitarjontaa esiintyy 143 manner-Suomen kunnassa. Juhani Karvonen Viime vuoden lopulla ARA-asuntoa jonotti yli 30 000 kotitaloutta. Tyypillistä näille kunnille on ARA-asuntojen alhainen käyttöaste alle 95 prosenttia ja suuri vaihtuvuus yli 30 prosenttia. Kangasala, Lempäälä, Kaarina ja Naantali. Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi ja Nurmijärvi ja Porvoo. Edellä mainituissa kunnissa ARA-vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta vastaavat toisiaan, eikä pitkiä asuntojonoja tai asuntojen vajaakäyttöä esiinny kuin satunnaisesti. Sen lisäksi lievempää ylitarjontaa on 78 kunnassa. HELSINKI TAMPERE TURKU OULU PORI. Pääkaupunkiseudulla kireä markkinatilanne ARA-indeksin mukaan kireistä tai melko kireästä markkinatilanteen kärsitään 21 kunnassa, joiden alueella asuu 32 prosenttia Suomen väestöstä. Isoista kaupungeista tasapainoinen markkinatilanne vallitsee Turussa, Jyväskylässä, Lahdessa, Joensuussa ja Hämeenlinnassa. Miksi. Melko kireistä markkinoista kärsivät mm. 11000 toteutettua kattoremonttia 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus tekijä työkierros lasku 97 % Paikalliset pojat ! Soita 03 3398 6722 taloyhtiöasiakkaistamme suosittelee Laaturemonttia
Kuntien välisten erojen koetaan vaikeuttavan muun muassa täydennysrakentamishankkeiden kustannusten arviointia ja toteuttamisen aikatauluttamista. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä näkee täydennysrakentamisen erittäin tärkeänä kaupunkirakenteen tiivistämisen ja lähiöiden elinvoimaisuuden kannalta. Kunta voi käynnistää hankkeen omalla tontillaan. Laki ja kaavatilanne määrittävät, tarvitaanko esimerkiksi kaavamuutos, poikkeamispäätös tai pelkästään rakennuslupa. Paitsi kaupunkikeskukset, Espoossa monet lähiöt tarvitsevat uudistamista ja peruskorjausten yhteydessä toteutettavaa täydennysrakentamista säilyäkseen elinvoimaisina ja jatkaakseen kasvutarinaansa, Mäkelä sanoo. Kuvassa Espoon Kivenlahden valkoisia kerrostaloja.. 30 Tilastokeskuksen vuoteen 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Uudenmaan väestö tulee kasvamaan suhteellisesti eniten pääkaupunkiseudulla ja Helsingin seudun kehyskunnissa. Kaupunkirakenteen on oltava mahdollista tiivistyä. Laki on sama kaikille, mutta se antaa valinnanvaraa toimintatavoissa. Uudenmaan liitto on esittänyt, että kuntajohtajien yhteisenä tavoitteena on helpottaa täydennysrakentamista kasvavilla kaupunkiseuduilla hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyydessä. Uudenmaan liiton mukaan kuntien erilaiset toimintatavat kuitenkin hämmentävät kiinteistöja rakennusalan toimijoita, joiden on otettava pelisäännöistä selvää aina kuntakumppanin vaihtuessa. Jo rakennetulla tontilla aloite lisärakentamiseen tulee yleensä kiinteistön omistajilta. Jukka Mäkelän mukaan täydennysrakentaminen ja kaupunkirakenteen tiivistäminen ovatkin Espoon kannalta keskeisiä. Kasvu luo tarvetta täydennysrakentamiselle. Väestön ennustetaan kasvavan molemmilla alueilla noin neljänneksen vuodesta 2011 vuoteen 2040. Tiiviimpää yhteistyötä kuntien välille Täydennysrakentamishanke voi käynnistyä monella tavalla. Kuntapäättäjien mielestä kunnat voisivat parantaa yhteistyötä Infra-avustuksilla voitaisiin vauhdittaa lähiöiden peruskorjausta ja täydennysrakentamista. Mäkelän mukaan täydennysrakentaminen voi tarkoittaa rakentumatta jääneiden alueiden hyödyntämistä, olemassa olevien alueiden tehokkaampaa käyttöä, rakentamista ylöspäin, tai elinkaarensa päähän tulleiden rakennusten uusimista. Kunnat ovatkin kehittäneet toteuttamisprosesseja tarpeisiinsa sopivaksi ja saaneet niitä virtaviivaistettua. – Viiden kaupunkikeskuksen ympärille, hyvien kulkuyhteyksien, muun muassa raiteiden Uudenmaan liitto on nostanut esiin tarpeen selkeyttää täydennysrakentamisen toimintatapoja ja saada kaavoitus ja täydennysrakentaminen etenemään nykyistä sujuvammin. Viranomaiset haluavat purkaa täydennysrakentamisen esteitä Kaupunkirakennetta tulee voida tiivistää Vaikka jokainen pääkaupunkiseudun kaupunki rakentuu omista lähtökohdistaan, Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän mukaan tilaa verkostomaiselle yhteistyölle ja hyville, yhteisille toimintamalleille on. äärelle, rakentuva Espoo tarvitsee täydennysrakentamista
Mäkelä katsoo, että täydennysrakentamisen saralla kuntien ja kaupunkien on tärkeää tehdä verkostomaista yhteistyötä. On myös syytä muistaa, että rakentamisen saralla kohtaavat aina useat toimijat ja erilaiset intressit. Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän mukaan viiden kaupunkikeskuksen ympärille, hyvien kulkuyhteyksien rakentuva Espoo tarvitsee täydennysrakentamista. Tämä aiheuttaa aina jossain määrin vastakkainasettelua, Mäkelä sanoo. 31 ja hankkeiden ennakoitavuutta laatimalla eri täydennysrakentamistilanteisiin prosessikuvaukset yhtenäisellä esitystavalla. Tämä vaatii kuitenkin tarkkuutta, sillä erilaisia alueita, esimerkiksi Hankoa ja Helsingin kauppatoria ei voi suunnitella ja kehittää samalta pohjalta. – Hyville, yhteisille toimintamalleille on tilaa. Kuva: Kimmo Brandt.. Nämä auttaisivat kaikkia toimijoita näkemään kuntien välisiä eroja ja selkeyttäisivät tarvittavia työvaiheita
Tällöin on entistä vaikeampaa toteuttaa kohtuuhintaisia asunInfra-avustuksilla vauhtia peruskorjaushankkeisiin Rakennetussa ympäristössä tontin käyttötarkoituksen muuttaminen tai rakentamattoman alueen osan käyttöön saaminen voi edellyttää merkittäviä kynnysinvestointeja, kuten esirakentamista, rakennusten purkamista, johtosiirtoja, melusuojauksia tai kalliita pysäköintijärjestelyjä. – Infra-avustukset ovat tarpeen vanhojen lähiöiden peruskorjauksessa ja täydennysrakentamisessa. Täydennysrakentaminen voi tarkoittaa rakentumatta jääneiden alueiden hyödyntämistä, olemassa olevien alueiden tehokkaampaa käyttöä, rakentamista ylöspäin, tai elinkaarensa päähän tulleiden rakennusten uusimista.. Avustuksilla kannustetaan käynnistämään rakentaminen alueilla, jotka ovat viivästymässä tai vaarassa jäädä toteutumatta. Infra-avustusta voi saada myös katujen, liikenneväylien ja puistojen rakentamiseen. Katuja ja puistoja laajemmin avustusta tarvittaisiin muihinkin kynnysinvestointeihin, joita lisärakentaminen edellyttää. Muutos herättää usein huolta ja vastustusta ja johtaa valituksiin kaavaja lupavaiheissa. Uudenmaan liiton mukaan Infra-avustuksia olisi tarpeen suunnata jatkossa myös täyValitukset jarruttavat rakentamista Täydennysrakentaminen muuttaa olemassa olevaa asuinympäristöä. Avustusten myötä sellaisetkin tärkeät hankkeet saataisiin käyntiin, joihin asukkailla itsellään ei olisi resursseja lähteä, Mäkelä pohtii. 32 Valtio myöntää kunnille avustuksia uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen. Valitusten käsittely siirtää rakentamisen aloittamista ja tuottaa ylimääräisiä kustannuksia. dennysrakentamiseen
– Kaupungin kannalta on täysin kohtuutonta, että tietyt tahot ovat ottaneet tavaksi valittaa jokaisesta päätöksestä. Olennaista on, että täydennysrakentamisen hyödyt kerrotaan ymmärrettävästi. Kuvassa uudistuotantoa Espoon Suurpellossa. Tärkeää on huomioida tässä yhteydessä hyvät julkiset liikenneyhteydet, jotka mahdollistavat sen, että tulevaisuudessa voimme luoda kasvua ja rakentaa taloja myös ilman autopaikkoja, Mäkelä sanoo. Monet kunnat ovatkin jo pienentäneet autopaikkavaatimuksiaan ja sallivat asuntoa tai kerrosneliöitä kohden vähemmän autopaikkoja alueilla, jotka ovat hyvän joukkoliikenteen piirissä. Kallis ratkaisu on usein ainoa vaihtoehto, kun entistä pienempään tilaan pitää sovittaa aiempaa enemmän ajoneuvoja. Samasta asiasta toisEspoo rakentuu ja tiivistyy viiden kaupunkikeskuksen ympärille. Valituksia käsitellään pitkään, eri oikeusasteissa. Tämä on erittäin kallista ja voi moninkertaistaa kaavaprosessin keston. Ongelma ei koske ainoastaan pääkaupunkiseutua, vaan ilmenee koko Suomessa. Esimerkiksi asemakaavalla ratkaistusta asiasta ei tulisi voida valittaa enää rakennuslupavaiheessa. Asunto-osakeyhtiölain tarkistaminen olisi kuntapäättäjien mukaan tarpeen niiltä osin, kun se edellyttää yksimielistä päätöksen tekoa tai kaikkien asukkaiden suostumusta yhtiön hallitseman kiinteistön, rakennuksen tai niiden käyttöoikeuden luovuttamisesta. On tärkeää, että kaavaprosessi etenee asukkaiden ja toimijoiden kanssa vuorovaikutteisesti, mutta kalliista ja kaupunkikehitystä jarruttavasta ammattivalittamisesta tulisi päästä eroon, Mäkelä sanoo. Paikkojen määrän ohella autopaikkojen koko, sijainti ja rakenteelliset ratkaisut vaikuttavat rakennuskustannuksiin ja siten asumisen hintaan. Taloyhtiöissä täydennysrakentamishankkeet kaatuvat nykyisellään asunto-osakeyhtiöiden sisäisiin erimielisyyksin. Usein kaavat, joista valitetaan, ovat kunnan kehittämisen ja asuntotuotannon kannalta tärkeitä. Valituksilta voidaan toki osaltaan välttyä, kun kunta huolehtii kaavaja lupaprosesseihin liittyvästä vuorovaikutuksesta hyvissä ajoin ja huolellisesti kaikkien alueen toimijoiden kanssa. Uudenmaan liitossa onkin pohdittu keinoja sujuvoittaa täydennysrakentamista myös taloyhtiöissä. Uudenmaan liitto on tuonut esiin tarpeen selkeyttää täydennysrakentamisen toimintatapoja ja vauhdittaa kaavoitusta ja siten edistää täydennysrakentamista voimakkaasti kasvavalla pääkaupunkiseudulla.. Yksi keino saavuttaa kohtuullisempi hintataso asumisessa, olisi erottaa autopaikan hinta asumisesta, jolloin autopaikasta maksaisivat niiden käyttäjät, eivätkä kaikki asukkaat asuntojensa hinnassa. Nykykäytäntöön tulisi voida puuttua. toja. Esimerkiksi pienistä kaavamuutoksista sekä poikkeamispäätöksistä ja rakennusluvista saisivat valittaa vain lähialueen asukkaat ja toimijat. 33 Kohtuuhintaista asumista liikenneyhteyksien äärellä Autopaikoituksen järjestäminen on suuri kustannuserä erityisesti täydennysrakentamisessa. – Autopaikkakysymys on keskeinen, kun puhutaan pyrkimyksestä kohtuuhintaiseen asumiseen. Hyödyt jäävät silloin kaikilta saamatta. Yksikin muutosta vastustava osakas pystyy pysäyttämään täydennysrakentamishankkeen ilman perusteluja. Teksti: Tuula Kolehmainen tuvasti valittamista on tarpeen rajoittaa. Kuntapäättäjät ovatkin pohtineet, että valitusoikeutta olisi tarkoituksenmukaista rajata niihin, joita asia oikeasti koskettaa
3–4 prosenttia asuntokannasta on asumisoikeusasuntoja tai muita, tuntemattomaksi jääneitä asumisen muotoja.. Viimeinen neljännes asuntokannasta on vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan jakautunut mukaan melko tasan vuokra-asuntojen ja aravatai korkotukivuokra-asuntojen kesken. 34 Kolme neljästä suomalaisesta asuu omistusasunnossa Kaupungistuminen muuttaa vähitellen asuntokantaa Noin 72 prosenttia suomalaisista asuu omistusasunnossa
– Meillä on noin 2,7 miljoonaa asuntoa, joista noin miljoona on omakotitaloja. Lisäksi täytyy muistaa väestön ikärakenteen muutos, joka lisää pienten asuntojen kysyntää. Uudisrakentamiselle ja vuokra-asunnoille on kuitenkin tarvetta. KerKaupungistuminen tulee väistämättä lisääntymään, minkä lisäksi asuntokuntien keskikoko pienentyy tasaista tahtia. Kaupungistuminen tulee pääekonomistin mukaan väistämättä lisääntymään, minkä lisäksi asuntokuntien keskikoko pienentyy tasaista tahtia. 35 mutta muuten on taloudellisesti järkevämpää ostaa oma asunto. Yksiöitä ja kaksioita rakennetaankin koko ajan enemmän. mutta voimistuva kaupungistuminen voi pitkällä aikavälillä vaikuttaa vuokra-asuntojen suosion kasvuun. Yksiöitä ja kaksioita rakennetaankin koko ajan enemmän: – Pääkaupunkiseudun lisäksi maakuntien keskukset imevät porukkaa. Pakarinen valottaa, että Suomessa rakennettiin 1950–1960-luvuilla lähinnä pientaloja yksityisomistuskäyttöön. – Omistusasuminen on kuitenkin Suomessa halvempaa kuin vuokra-asuminen. Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen toteaa, että uudisrakentamista tarvitaan koko ajan enemmän. Jos on tarkoitus asua paikkakunnalla vain muutama vuosi, silloin vuokraaminen toki kannattaa, rostalot yleistyivät 1960ja 70-luvuilla, ja niitä seurasivat 1980ja 90-luvuilla rivitalot. Omakotitaloissa asutaan yleensä omistuspohjaisesti, kun taas kerrosja rivitaloyhtiöissä on enemmän vuokralaisia. Pakarinen toteaa, että kaupungistumisen lisäksi myös maahanmuutto luo tarvetta uusille vuokra-asunnoille. Kun asuntokanta kasvaa ja vanhenee tasaisemmin tulevaisuudessa, myös säännöllistä korjausrakentamista tullaan tarvitsemaan nykyistä enemmän.. Omistusasuminen halvempaa Pakarinen kertoo, että omistusja vuokra-asuntojen jakautuminen ei vuositasolla juurikaan heilahtele, Pääekonomisti Sami Pakarinen Rakennusteollisuus RT:sta kertoo, että Suomen korkea omistusasuntokanta johtuu pitkälti siitä, että suomalainen asuntokanta on verrattaen nuorta: – Muissa Pohjoismaissa on rakennettu paljon kauemmin kuin Suomessa, ja Suomessa asutaan myös paljon hajaantuneemmin kuin naapurimaissa
Mitään vuokra-asuntoryntäystä en kuitenkaan odota, Kaupungistuminen näkyy muun muassa siinä, että ahtaasti asuvien osuus on pääkaupunkiseudulla selvästi nousussa. Taloustieteellisesti ajatellen kiinteistöveroa olisi Pakarisen mukaan järkevää nostaa kun taas varainsiirtovero Tiivis yhdyskuntarakenne järkevin Ekonomisti muistuttaa, että myös asumisväljyys on Suomessa vähäinen verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Kaupungeissa asuntotuotannon tavoitteiden kaavoittaminen on vaikeaa ja pientalojen suhteen vielä vaativampaa, kun asuntoväljyys on huomattavasti kerrostaloasumista laajempaa. Tämä vaikuttaa luonnollisesti rakentamisen ja asumisen hintaan. Suomalaiset arvostavat väljää asumista kaupungistumisen noususta huolimatta. 36 enemmän vuokra-asumisen suosion kasvuun vaikuttavat kaupungistuminen ja maahanmuutto. Pääekonomisti myöntää, että kiinteistöverouudistukset eivät välttämättä miellytä kaikkia, mutta hänen mielestään kiinteistöveron nostolle löytyy monia hyviä perusteita. Noin kolme neljästä suomalaisesta asuu omistusasunnossa ja lähes kaikki loput vuokralla.. Pakarisen mukaan tiivis yhdyskuntarakenne olisi kaikkien etu: – Kun on lyhyt matka töihin, kouluihin, päivähoitoon ja kauppaan, sitä vähemmän menee aikaa matkustamiseen ja sitä jää kaikkeen muuhun, kuten tuottavaan, kaikkia hyödyttävään työntekoon. – Asumismuoto on lopulta kotitalouksien valintakysymys. Kiinteistöveromuutokset eivät vaikuta Pakarinen ei usko, että uuteen hallitusohjelmaan suunnitellut kiinteistöveromuutokset vaikuttavat suuressa mittakaavassa nykyiseen vuokraja omistusasuntojen jakautumiseen. – Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, mutta halu pientaloasumiseen ei ole silti vähentynyt. Jos korkojen verovähennystä rajataan, niin valtion puolelta tasataan asumismuotojen välistä kohtelua, eikä enää kannusteta niin voimakkaasti omistusasumiseen
pitäisi poistaa: – Nykytilannetta voi kuvainnollisesti verrata syrjäytyneeseen nuoreen, joka saa maata rauhassa sohvanpohjalla, mutta jos hän lähtee liikkeelle ja yrittää vaikka työllistää itsensä, häneltä verotetaan euro per askel. Kolme neljästä suomalaisesta asuu omistusasunnosta. Sama logiikka pätee kiinteistövero-varainsiirtoverokeskusteluun: hyvästä sijainnista täytyy maksaa enemmän, ja vaihdannan verotus vain lisää kustannuksia. Maksukyvyttömille helpotusta tilanteeseen tuovat verotilit, pääekonomisti selventää. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat ja tilastot: Rakennusteollisuus RT – Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, mutta halu pientaloasumiseen ei ole silti vähentynyt. Tilanteen pitäisi mennä niin, että nuorta verotettaisiin sohvalla makaamisesta ja liikkuminen olisi ilmaista. Valtaosa Suomen miljoonasta pientalosta on yksityisomistuksessa.. 37 Uusien asuntojen tarve on suuri, mutta rakentamisen määrä ei ole nousussa
38 Jätteillä syntyy lämpöä ja sähköä kahden kaupungin tarpeisiin Ekokem hyödyntää jopa savukaasujen lämmön Prosessinhoitaja valvoo muun muassa polttoprosessia. Kuva: Ekokem Oy Ab
Poltossa syntynyt kuona voidaan käyttää maanrakennusaineena esimerkiksi tienpohjissa.. Höyrykattilan jälkeinen savukaasujen sisältämä lämpö hyödynnetään Ekokemin polttamilla kotitalousjätteillä, teollisuuden, kaupan sekä vaaralisilla jätteillä lämpenee melkein kaksi kaupunkia. Riihimäen laitosalueella kiertotalousyhtiö Ekokemillä on kaksi jätteenpolttolaitosta ja yksi korkelämpötila -rumpu-uuni. 39 kaukolämmön tuotannossa erillisillä savukaasujen lämmön talteenotto laitteilla. Arinalaitoksissa poltetaan pääosin kiinteitä jätteitä, jotka ovat peräisin kotitalouksista ja teollisuudesta,. – Näillä laitoksilla on lupa polttaa syntypaikkalajiteltua jätettä. Siinä poltetaan vaaralliset jätteet, jotka voivat olla kiinteitä tai nestemäisiä. Ekokem käsittelee Riihimäellä sekä tavanomaisia kotitalousjätteitä että vaarallisia, lähinnä teollisuudesta peräisin olevia jätejakeita. Ekokemin kahden jätevoimalan lisäksi Suomessa on toimivat jätepolttolaitokset Kotkassa, Vaasassa, Oulussa ja Vantaalla. Tuotelinjapäällikkö Antti Kokon mukaan Ekokem tuottaa Riihimäen kaukolämmöstä noin 98 prosenttia ja Hyvinkään kaukolämmön tarpeesta noin 70-85 prosenttia. Laitoksessa voidaan polttaa myös lietteitä. Savukaasut käsitellään ja puhdistetaan haitallisista aineista monivaiheisella prosessilla. Ekokemin Riihimäen jätevoimaloiden pääpolttoaineena on syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte, joka on peräisin kotitalouksista, teollisuudesta ja kaupasta. Piipusta tupruaa vain vesihöyryä Laitoksissa on höyrykattilat, joiden tuottamalla höyryllä tuotetaan sähköä ja kaukolämpöä. Lisäksi Suomessa on jonkin verran rinnakkaispolttolaitoksia, joilla on lupa polttaa käsiteltyä jätettä, sanoo tuotelinjapäällikkö Antti Kokko . – Laitoksen piipusta tupruaa käytännössä vesihöyryä, joka on siis peräisin savukaasujen puhdistuksesta. – Meillä on kolme polttoyksikköä, joista kaksi on arinalaitoksia ja yksi korkealämpötilapolttoinen rumpu-uuni. Jätteistä saadaan energiaa parhaimmillaan erittäin korkealla hyötysuhteella. Jopa poltosta syntyneet savukaasut hyödynnetään lämmön ja sähköntuotannossa. Tampereella ja Varkaudessa laitokset ovat valmistumassa. Laitoksella on ainoana maassa korkealämpötilapoltto, minkä ansiosta vaikeatkin vaaralliset jätteet voidaan käsitellä turvallisesti polttamalla. Yhtiöllä on osaamista ja kokemusta jätteiden energiahyödyntämisestä 1980-luvun alkupuolelta asti. Polttolaitoksissa ei hyödyntämättä jää käytännössä juuri mitään. Lisäksi Ekokem käsittelee eri tavoin vaarallisia jätteitä, joita Riihimäen laitokselle tuodaan ympäri maata. Savukaasut sisältävät vesihöyryä, hiilidioksidia ja ympäristöluvassa määriteltyjen raja-arvojen alittavat määrät normaaleja voimalaitosten savukaasujen komponentteja
Viime vuonna laitos sai tehtäväkseen Syyrian kemiallisten aseiden tuhoamisesta syntyneet neutralointijätteet. Vaarallisten aineiden hävittämisessä on ykkösasia Vuodessa palaa 260 000 tonnia jätettä Ekokemin polttamilla kotitalousjätteillä, teollisuuden, kaupan ja rakentamisen jätteillä sekä myös vaarallisilla jätteillä lämpenee osin kaksi kaupunkia, Riihimäki ja Hyvinkää. – Vaarallisten jätteiden turvallinen hävitys on ilman muuta se tärkein asia. Itse aseiden tuhoamiseen Ekokem ei osallistunut, vaan se turvallisuus. – Vastaavaan kokoluokan laitosta ei ole Suomessa eikä muissakaan Pohjoisamaissa. Merkittävin asiakkaamme on Kiertokapula, jonka kautta jätettä päätyy sen toiminta-alueelta, joka ulottuu pohjoisessa Valkeakoskelle ja etelässä Järvenpäähän. Sisääntulevissa jätejakeissa on silti aina metallia. Ekokemillä on Pohjanmaalla Jepualla teollisuusyrityksen puitteissa toimiva jätteen rinnakkaispolttolaitos. Tätä kautta metallia kertyy tuhansia tonneja vuodessa. Sen jälkeen tulee lämmöntalteenotto. – Suuri osa metalleista jää Ekokem vastaanottaa energiaksi kelpaavaa kotitalousjätettä noin 150 kilometrin säteeltä alueelta, jossa asuu noin 400 000 ihmistä. Yhtiö vastaanottaa energiaksi kelpaavaa kotitalousjätettä noin 150 kilometrin säteeltä alueelta, jossa asuu noin 400 000 ihmistä. – Materiaali testataan aina ennen sen käyttöönottoa. Jätevoimaloilta syntyvä kuona on koostumukseltaan rakeista, ei hienoa lentotuhkaa. Räjähdysaineiden tai radioaktiivisten aineiden käsittelyä emme tee. Laitoksen erikoisuus on sen pieni koko. Kuva: Ekokem Oy Ab. Radioaktiiviset jätteiden hävityksen hoitavat toimintaan erikoistuneet yhtiöt. Vaarallisista jätteistäkin syntyy energiaa Vaarallisia jätteitä Ekokem vastaanottaa koko maasta. – Olemme ottaneet huomioon sen, ettei hieno ajatus syntypaikkalajittelusta aina toimi, minkä vuoksi poltossa on tietty toleranssi ja laitosten prosessit ovat mitoitettu hallitsemaan toimitetun jätteen laadunvaihtelut. Suomessa on joitakin kymmeniä vaarallisten jätteiden käsittelyluvan omaavia yritystä, mutta Ekokem on ainoa, jolla on mahdollisuus korkealämpötilapolttoon. Neitseellisten maa-aineksia säästyy vuosittain yli 200 000 tonnia, koska jätteitä ja teollisuuden sivutuotteita voitiin käyttää ympäristörakentamiseen Teollisuuslaitos voi ottaa energiansa jätteistään Myös yksittäiselle teollisuuslaitokselle voi olla edullista hyödyntää omia jätteitään energiatarpeensa tyydyttämiseen. – Jäte olisi pitänyt kuljettaa 400 kilometriä Jepualta Riihimäelle. 40 öljyjä, palautetaan vuosittain uudelleen käytettäväksi kierrätykseen kymmeniä tuhansia tonneja. Jätteenpoltto oman laitoksen energiaksi toi huomattavaa synergiaetua, koska näin Mirka voi korvata raskasta polttoöljyä energianhankinnassaan. Se jää hyödyntämättä, koska sitä ei voida enää tuhkan seasta erottaa. Riihimäen laitokselle rakennetaan parhaillaan ekojalostamoa, jossa syntypaikkalajitellusta yhdyskuntajätteestä pystytään jatkossa hyödyntämään noin puolet materiaalina ja vain puolet menee energiahyödyntämiseen. Tällaisia korkealämpötilakäsittelyä edellyttäviä vaarallisia jätteitä ovat muun muassa klooratut liuottimet, PCB ja eräät torjunta-aineet. Kuona vastaa hyvinkin soraa, vaikkeivät kanto-ominaisuudet olekaan aivan soran luokkaa. – Ekokem tuottaa Riihimäen kaukolämmöstä noin 98 prosenttia ja Hyvinkään kaukolämmön tarpeesta noin 70-85 prosenttia. Jätteitä kertyy vuodessa noin 50 000 tonnia. Jätevoimalaitoksissa Ekokem polttaa vuodessa noin 260 000 tonnia tavanomaista jätettä. Malli on kiinnostava, mutta sen soveltuvuus on mietittävä tapauskohtaisesti. Hiomatuotteita valmistavan Mirkan jätteitä käytetään laitoksen polttoaineena lämmöntuotannossa. Ekokem hoitaa projektiluotoisesti myös hyvinkin ”eksoottisten” aineiden hävittämisiä. Vaikka jokainen vaarallisia aineita tuova auto ajaa meillä säteilymittarin kautta, mittari reagoi hyvin harvoin. Käytännössä kaikki metalli saadaan polton jälkeen talteen lukuun ottamatta mehupurkkien alumiinipinnoitetta. Materiaalille tulee olla myös viranomaisten lupa. Jonkin verran kotitalousjätettä vastaanotetaan myös Lahden seudulta, Raaseporista ja Turun seudulta. Tuhkakin käytetään maanrakennukseen Ekokemille saapuvan jätteen tulisi olla syntypaikkalajiteltua. Mirka sijaitsee kaukana kaukolämpöverkkojen vaikutusalueelta. Vaarallisten jätteiden käsittelykustannukset ovat merkittävät, mikä ohjaa yrityksiä tehostamaan omaa jätehuoltoon liittyvää toimintaansa. – Vaarallista jätettä vastaanotamme vuodessa sen verran vähän, että yksi rumpu-uuni riittää käsittelemään koko valtakunnan vaaralliset jätteet. Kuonaa voidaan käyttää esimerkiksi tienpohjiin ja kenttien rakenteisiin sekä kaatopaikkojen penkkoihin. Näitä sovellutuksia uskoisin olevan tulossa lisää. –Kiertokapulalta tulee vuodessa 70 000 tonnia jätettä. Tyypillisiä vaarallisia jätejakeita ovat muun muassa jäteöljyt ja teollisuuden käyttämät kemialliset aineet. Hylättyjä materiaaleja, metalleja, muovia, lasia, paperia ja poltossa palamatta, ja polton jälkeen metallit otetaan talteen kuonasta. Viime vuonna Ekokem tuotti Riihimäelle 489 gigawattituntia kaukolämpöä ja 102 gigawattituntia sähköä kahdella jätevoimalaitoksella ja yhdellä rumpu-uunilla. Orgaaniset jätteet kuten maalit ja öljyt ovat helpommin poltettavia kuin klooria tai muita halogeeneja sisältävät jätteet
– Jätevoimaloiden tulee käsitellä jätteet turvallisesti ja ympäristöystävällisesti. Kysy myös rautakauppiaaltasi! VTT-serti kaatti Nro 156/01 RT-kortti 38528 Katso tuotevideomme sivulta www.isodr an.?. Kesällä kaukolämmön sijaan maksimoidaan sähköntuoJätevoimaloiden pääpolttoaineena on syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte, joka on peräisin kotitalouksista, teollisuudesta ja kaupasta. Suoraan varastosta Espoon Suomenojalta ja jälleenmyyjiltä. Kokon mukaan ei ole tarkoituksenmukaista vertailla jätteellä tuotetun energian kannattavuutta perinteiseen energiantuotantoon, koska lähtökohdat ovat erilaiset. Tehdessäsi salaojatai sadevesiremontin asenna samalla ISODRÄN® levyt perusmuuriin. Ylimääräisen lämmön varastointi olisi teknisesti mahdollista, mutta 7-8 kuukauden varastointiaika ei ole kustannuksellisesti järkevää. Juhani Karvonen oli erillinen kansainvälinen operaationsa. Jätevoimaloiden energiantuotannon täytyy aina olla kilpailukykyistä. – Meillä energiaa syntyy tasaisesti läpi vuoden, mutta kaukolämmön tarve pienenee kesäkuukausina. Korkea hyötysuhde ei ole yhtä tärkeää kuin tavanomaiselle energiantuotannolle. Tuloksena täysi huonekorkeus! Tuhansia onnistuneita asennuksia. – Eri laitosten hyötysuhteet ovat tapauskohtaisia ja niihin vaikuttavat käytetty tekniikka ja toimintaympäristö kuten esimerkiksi lämpökuormat. Kaivuumassat takaisin kaivantoon, ei kallista maamassojen vaihtoa! ISODRÄN® lämmöneristettä voidaan käyttää myös kapillaarikatkona maanvaraisessa lattiassa. Kuva: Ekokem Oy Ab PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu MUOTTIKOLMIO OY Finnoonniitty 3, 02270 Espoo, p. 41 tanto käyttämällä lauhdeturbiinia. – Niistä oli poistettu myrkyllisyys ennen kuin materiaali tuotiin meille. 09-863 4360 KELLARI KUIVAKSI ISODRÄN® salaojittava lämmöneriste on ratkaisu kostean kellarin ongelmaan. Sinänsä prosessi ei eronnut normaalista vaarallisten jätteiden tuhoamisesta Kesällä maksimoidaan lauhdesähköntuotanto Vaikka jätteiden hyödyntämisprosentti on miltei tapissaan, Kokon mukaan parannettavaa on edelleen. Jätevoimalat voivat käyttää erilaisia kattilatekniikoita, joista yleisimmät ovat arinakattila, leijupetikattila ja kiertoleijupetikattila
Osakkaiden arvio isännöinnin laadusta jäi välttäväksi. Halusimme kartoittaa sitä, mitä taloyhtiöt rahalla saavat ja kuinka tyytyväisiä palveluihin ollaan. Osakkaat tyytymättömimpiä Kyselytutkimuksessa isännöintiä arvosteltiin kouluarvosanoin Yhteysjohtaja Timo Tossavainen Kiinteistöliitosta kertoo, että Isännöinnin laatu 2015 -kyselyllä haluttiin kartoittaa, mihin asioihin isännöinnissä ollaan tyytyväisiä ja mitkä asiat kaipaavat kehitystä.. Huhtikuussa toteutettuun nettikyselyyn osallistui 5424 vastaajaa. Samalla kerättiin näkemyksiä taloyhtiöiden tarpeista, odotuksista ja tulevaisuuden näkymistä isännöintipalveluihin liittyen. – Isännöinnin suhteen puhutaan usein vain rahasta, ja taloyhtiöt hankkivat isännöintipalvelut yleensä itsenäisesti. Hallitusten puheenjohtajat tyytyväisimpiä isännöintiin Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan sekä isännöintipalvelujen laatuun. – Kiinteistöliitto ei ole aiemmin toteuttanut vastaavaa kyselyä. Tutkimuksen teknisestä toteutuksesta ja raportoinnista Kiinteistöliitolle vastasi KTI Kiinteistötieto Oy. 42 Isännöinnin laatu 2015 -kyselytutkimuksella kartoitettiin kokemuksia isännöinnistä Kiinteistöliitto on tuoreessa Isännöinnin laatu 2015 -tutkimuksessa kartoittanut taloyhtiöiden hallitusten ja osakkaiden sekä toiminnanja tilintarkastajien tyytyväisyyttä isännöintiin. Tutkimuksen mukaan tyytyväisimpiä isännöintiyritysten toimintaan ovat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat ja tilintarkastajat. Tutkimus koettiin tarpeelliseksi, sillä liiton jäsenenä on noin 25 000 taloyhtiötä ja isännöinti on oleellinen osa taloyhtiöiden toimintaa, toteaa Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen
Hallituksen puheenjohtaja ja isännöitsijä ovat yleensä kiinteä työpari, joten puheenjohtajat tietävät parhaiten, mitä isännöinti tarkoittaa ja millaisia isännöintipalveluita taloyhtiöön on ostettu. Mikä on isännöitsijän toiminnassa tärkeintä. Isännöintiyritykset rankattiin hieman heikommiksi arvosanalla 7,77. Tulokset ovat suunnilleen samat isännöintiyrityksiä arvioidessa. Osakkaiden arvio isännöinnin laadusta jäi välttäväksi (arvosana 6,56). – Tässä tapauksessa tieto ei lisää tuskaa vaan tyytyväisyyttä, Tossavainen kiteyttää. Mitä paremmin isännöintiä taloyhtiöissä tunnetaan, sitä korkeammalle sen arvo myös tunnustetaan. Osakkaiden ja isännöitsijöiden suhde on paljon etäisempi ja kohtaamiset satunnaisempia, Tossavainen selventää. Isännöitsijän tärkeimpinä ominaisuuksina pidettiin ammattitaitoa ja asiantuntemusta sekä luotettavuutta.. Keskimäärin tyytyväisimpiä oltiin isännöitsijän tapaan hoitaa taloyhtiöiden kokoukset (keskiarvo 8,2) ja tyytymättömimpiä isännöitsijän kykyyn huolehtia kiinteistöjen kunnosta ja hankinnoista (keskiarvo 7,84). Kehittämiskohteita ovat kiinteistön tekniikkaan ja korjaustarpeiden ennakointiin liittyvät asiat sekä isännöitsijän aloitteellisuus. 43 Tyytyväisyys isännöitsijän toimintaan, hallituksen näkökulma. asteikolla 4–10. Kun vertaillaan taloyhtiöiden eri toimijoiden antamia arvosanoja, hajonta kasvaa. Tossavainen kertoo, että Kiinteistöliitto on saanut yhteydenottoja isännöintiyrityksiltä, jotka haluavat perehtyä tutkimustuloksiin tarkemmin ja kehittää toimintaansa niiden pohjalta. Yhteysjohtaja Tossavainen myös toteaa, että tutkimuksen avulla ollaan saatu kitkettyä joitakin isännöintiin liittyviä harhaluuloja. – Mitä kauempaa isännöintiä seurataan, sitä huonomman arvosanan se saa. Kaikkien vastanneiden mielikuvat ja kokemukset isännöinnistä saivat jokaisella osa-alueella keskimäärin hyvän arvosanan. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuva ja tilastot: Kiinteistöliitto Tyytyväisyys isännöitsijään ja isännöintiyritykseen. Isännöitsijöiden kokonaisarvosanaksi saatiin kaikkien vastaajien kesken 7,82. Kyselyn mukaan tyytyväisimpiä isännöitsijöiden toimintaan ovat taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajat (arvosana 8,13). Taloyhtiöiden hallitusten näkökulmasta isännöitsijöiltä sujuvat parhaiten yhteistyö hallituksen kanssa, kokousten läpivienti sekä kirjanpitoon ja budjetointiin liittyvät tehtävät. Tieto lisää tyytyväisyyttä Lääkkeeksi luottamuspulaan yhteysjohtaja ehdottaa avoimuutta. – Usein kuulee sanottavan, että isännöitsijään on hankala saada yhteyttä, mutta tulosten mukaan isännöitsijöiden koetaan vastaavan puheluihin ja viesteihin hyvin sekä hoitavan toivotut asiat pääsääntöisesti kohtuullisessa ajassa
hukkaenergioiden hyödyntämisen kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannossa. Kaukolämpö ja -jäähdytys syntyvät samalla koneella. Helsinki on ainoa kaupunki maailmassa, jossa kaukojäähdytys on integroitu mukaan energiatuotantoon tavalla, joka mahdollistaa muuten käyttämättä jäävien, ns. 44 Helsingin Energia palkittiin kolmoistuotannostaan Helsingissä kaukojäähdytystä ja kaukolämpöä tuotetaan CHC-laitoksessa, mikä on ainutlaatuista koko maailmankin mittakaavassa. Helsingin Energian kaukojäähdytys tuotetaan 80-prosenttisesti energialähteillä, jotka muuten jäisivät hyödyntämättä
Palkinnon perusteena oli Helsingin ainutlaatuinen energiajärjestelmä, jossa on yhdistetty sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotanto CHC-tuotannossa sekä jäähdytys etä lämpö on yhdistetty samalle koneelle. Helsingissä Katri Valan puiston alla sijaitsee maailman suurin energiatehokkaaksi kolmoistuotannoksi. kolmoistuotannosta erittäin energiatehokkaan. Helsinki on edelläkävijä, jonka kaukojäähdytysverkosto on kytketty yhteen kaukolämpöverkoston kanssa. Kaukojäähdytyksen avulla kiinteistöjen hukkalämpö kerätään talteen ja jatkojalostusprosessin jälkeen se palautetaan asiakkaille hyötylämpönä eli lämpimänä käyttövetenä. Sähkön, lämmön ja jäähdytyksen integroidussa tuotannossa hyödynnetään energialähteinä mm. Tämän mahdollistaa lajissaan maailman suurin lämpöpumppulaitos, joka sijaitsee Helsingissä Katri Valan puiston alla. Helsingin Energian palkitun kolmoistuotannon perustana on sähkön ja lämmön yhteistuotanto yli 90 prosentin hyötysuhteella Vuosaaren, Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksilla. – Nyt saamme hukkaener giat hyötykäyttöön. Automaatiojärjestelmän ja -laitteiston avulla seurataan jatkuvasti energiantuotantolaitosten kuormaa. 45 Investoinnit ovat olleet mittavat Kaukolämpö kattaa yli 90 prosenttia Helsingin lämmitystarpeesta. Energian varastointi on olennainen osa järjestelmää. Normaalisti iso osa energiasta valuu hukkaan, koska lämpöä hupenisi harakoille. Helsingissä Katri Valan puiston alla sijaitsee maailman suurin lämpöpumppulaitos.. Tunnustusta maailmalta Helsingin Energiassa uskotaan kaukojäähdytyksen olevan kaupunkien tulevaisuuden ratkaisu. Helsingin Energian kaukolämpöverkoston pituus on yli 1300 kilometriä, kaukojäähdytysverkoston pituus on 50 kilometriä. – Helsingin Energian älykästä kaupunkienergiaratkaisua, joka yhdistää sähkön, kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannon, voidaan pitää maailman energiatehokkaimpana ja samalla kaukolämpöja kaukojäähdytyssalan pohjoisena tähtenä. Kulutushuippujen tasaamiseksi ja energiatehokkuuden maksimoimiseksi voimalaitosten yhteyteen on toteutettu mittavat lämpöakut. Suurin osa energiasta on peräisin auringosta, mikä tekee Liiketoiminnan päällikkö Kosti Kosken mukaan Helsinki on edelläkävijä, jonka kaukojäähdytysverkosto on kytketty yhteen kaukolämpöverkoston kanssa. meriveden kylmyyttä, jäteveden lämpöä sekä kiinteistöissä auringosta, ihmisistä ja koneista syntyvää ylimääräistä lämpöä. Global District Energy Climate Award -kilpailussa oli mukana kaukolämmitysja kaukojäähdytysjärjestelmiä ympäri maailmaa. Panostamme jatkossakin uusien ratkaisujen kehittämiseen, sanoo Helsingin Energian kaukolämmitysja kaukojäähdytys-liiketoiminnasta vastaava johtaja Marko Riipinen. – Kaukojäähdytyksen avulla tuotamme uusiutuvaa kaukolämpöä saman energiamäärän kuin mitä tuotettaisiin 20 hehtaarilla aurinkokeräimiä. Kun asiakkaalla on käytössä sekä kaukojäähdytysettä kaukolämpölaitokset, automaation avulla voidaan ohjata kylmä sinne, missä sitä tarvitaan ja vastaavasti ottaa jäähdytyksessä vapautuva lämpöenergia talteen ja ohjata se jatkojalostettavaksi Järjestelmässä energiaa ei mene hukkaan ja kulutushuippuihin pystytään vastaamaan ajamalla laitoksia niiden optimaalisilla arvoilla. Maailmalla yleisissä lauhdevoimalaitoksessa sähköntuotannossa syntyvä lämpö lasketaan mereen tai ilmaan ja hyötysuhde jää alle 40 prosentin. Energian kulkua ohjataan sähköautomaation avulla.Talvella voimme tehdä uusituvaa lämpöenergiaa ottamalla jätevesien lämmön talteen, liiketoiminnan päällikkö Kosti Koski Helsingin Energiasta. Helsingissä sijaitsevien yhteistuotantovoimalaitosten hyötysuhde on maailman huippua, yli 90 prosenttia. Helsingin Energian ainutlaatuinen kaukolämmitysja jäähdytysjärjestelmä voitti kansainvälisen, arvostetun ympäristöpalkinnon District Energy Climate Awardin suurten järjestelmien sarjassa. Isolla verlolla tämä on mahdollista, koska voimme siirtää lämpöä veden avulla paikasta toiseen, sanoo Koski. CHC-tuotannon edellytyksenä on kaukolämpöverkko, jossa menoveden lämpötila on yli 85 astetta. Ainoana maailmassa toteutettu kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen integrointi mahdollistaa hukkaenergioiden hyödyntämisen innovatiivisesti, tehokkaasti ja ympäristön kuormitusta vähentäen.On hienoa saada tunnustusta ratkaisuille, joiden ainutlaatuisuus perustuu omien ammattilaistemme osaamiseen ja innovaatioihin
Kylmäakun teknologia on erityislaatuista. Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050. Tämän saavuttamiseksi kehitetään jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita. Suomen suurin kaukojäähdytysakku on rakenteilla Esplanadin puiston alle. Vuonna 2011 otettiin käyttöön Pasilan kylmäakku, jonka tilavuus on 11 500 m3. – Kylmäakun lataus tapahtuu silloin, kun kulutus on pientä ja kylmän tuotto on suurempi kuin verkkoon tarvittava jäähdytysenergia. Vastaavan kokoluokan kerrostumiseen perustuvia kylmäakkuja ei Suomessa ole toistaiseksi muita, lähimmät löytyvät Ruotsista. Kylmäakku varastoi kylmää ja tasaa varastoidun energian avulla kulutushuippuja jäähdyttämisessä. Automaatiojärjestelmä seuraa jatkuvasti veden lämpötilaa ja ohjaa akun latautumista ja purkamista. Helsingin Energia on vienyt kaukojäähdytysja kaukolämpöverkostojen kehittämisen Suomessa kaikkein pisimmälle. Helsingin Energia on vienyt kaukojäähdytysja kaukolämpöverkostojen kehittämisen Suomessa kaikkein pisimmälle.. – Kylmäakussa kylmä ja lämmin vesi kerrostuvat. 46 automaatiosuunnittelusta ja sovelluksista tiiviissä yhteistyössä Helsingin Energian kanssa. Jäähdytysvaraston vesimäärä, 25 000 m3 vastaa keskimääräisen järven vesimäärää. Insta Automation Oy oli projektissa mukana vastaten kylmäakun Katri Valan puiston alla oleva lämpöpumppulaitos tuottaa samassa prosessissa lämpöä ja jäähdytystä ja hyödyntää jäteja merivettä. Helsingin Smart Cityssä hukkalämmöt kerätään talteen ja palautetaan hyötykäyttöön. Tällöin kaukojäähdytyslaitoksesta pumpataan kylmää vettä lämmönvaihtimille, joilla lämpöpumppulaitos, joka tuottaa samassa prosessissa lämpöä ja jäähdytystä ja hyödyntää jäteja merivettä. Osana kaukojäähdytysverkon kehittämistä Helsingin Energia toteutti vuosina 2011–2012 massiivisen projektin, jossa louhittiin Pasilan alle 11,5 miljoonaa litraa vettä vetävä vesiallas, jota käytetään kylmäakkuna
www.varsinaisbitumi.. – Jäähdytysjärjestelmän hankintaa puoltavat usein jo asukkaiden terveys. Laitos valmistui huhtikuussa ja on siis jo tuotantokäytössä Kaukojäähdytyksen avulla helsinkiläisten kiinteistöjen hiilijalanjälki pienenee merkittävästi. Akussa kylmä ja lämmin vesi kerrostuvat. Kaukojäähdytykseen liittyminen kasvattaa kiinteistön käyttämää uusiutuvan energian osuutta huomattavasti, sillä kaukojäähdytyksen avulla kerätty hukkalämpö, kuten auringon lämpö, jalostetaan hyötykäyttöön kaukolämmöksi. 10–15 000 euroa per huoneisto. Kustannukset tulevat kiinteistön jäähdytysjärjestelmän rakentamisesta. Järjestelmä on myös yhtä vaivaton ja helppo ylläpitää kuin parinteinen kaukolämpökin. Kiinnostus kaukojäähdytykseen on kasvanut. Kosken mukaan jäähdytys ei ole enää pelkkää luksusta. Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. Jäähdytysratkaisuja haetaan nyt jo vuokrakohteisiin. Uusia kiinteistöjä liittyy vuosittain 40–50. Juhani Karvonen siirretään energia kylmäakkuun varastoituun veteen. Kaukojäähdytys on asiakkaalle vaivaton, luotettava ja energiatehokas ratkaisu. Järjestelmä laajenee koko ajan, tällä hetkellä pohjoisin kohde on Mannerheimintien ja Hakamäentien risteyksessä. Tämä huoneistokohtainen hinta on vanhalle kiinteistölle. Seuraavaksi järjestelmä laajenee Kalasataman ja Kruunuvuorenrantaan. Kaukojäähdytys on asiakkaalle vaivaton, luotettava ja energiatehokas ratkaisu. Helsingin Energia laajentaa kaukojäähdytysverkkoa ja uusii kaukolämpöverkkoa eri puolilla Helsinkiä kesän aikana. Kaukojäähdytys laajenee Kaukojäähdytysverkkoa laajennetaan jatkuvasti ja rakenteilla on myös toinen kylmäakku Helsingin keskustaan Esplanadin alle. Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet.. Kaukolämpöverkkoa uusitaan kesän aikana Viidennellä Linjalla, Kalevankadulla, Vaasanpuistikossa, Eteläisellä Hesperiankadulla ja Apollonkadulla sekä Runeberginkadulla ja Helsinginkadulla. Automaatiojärjestelmä seuraa jatkuvasti veden lämpötilaa eri tasoilla ja ohjaa kylmän ja lämpimän veden rajaa. Kaukojäähdytystyömaita on kesäkaudella 2015 Humalistonkadulla, Nordenskiöldinaukion ja Messeniuksenkadun välillä, Pienellä Roobertinkadulla sekä Yrjönkadulla ja Erottajankadulla. AVUX ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA. Järjestelmää on rakennettu nyt viitisentoista vuotta, joten se on vielä voimakkaassa kasvuvaiheessa. – Jäähdytysjärjestelmän raKaukojäähdytysverkkoa laajennetaan jatkuvasti ja rakenteilla on myös toinen kylmäakku Helsingin keskustaan. Tämän tiedon perusteella se laskee akun varauk sen sekä ohjaa akun latautumista ja purkamista. Kruunuvuorenranta on ensimmäinen alue, jonne on suunnitteilla erillisverkosto. 47 kentaminen vanhaan asuintaloon maksaa n
Aurinkoenergian ongelma on sen varastointi.. 48 Maalämmöllä tulevaisuutta, aurinkoenergian ongelmana varastoitavuus Hydridiratkaisuissa peikkona liiallinen monimutkaisuus Tulevaisuuden energialähteitä kiinteistöjen lämmityksessä ovat maalämpö ja erilaiset hybridiratkaisut, joissa on mukana muun muassa aurinkoenergia
Lämmön tarpeen mukaan voidaan porata useampia reikiä yhden syvän sijasta. Porareikä mitoitetaan kullekin pumppuratkaisulle sopivan syvyiseksi, mistä tulee tuo tyypillinen syvyys. Ruukin aurinkolämpökattojen tekniikka mahtuu pieneen tilaan.. – Esimerkiksi öljylämmityksestä on periaatteessa yleisesti sovittu luovuttavan liittyen linjauksiin tulevaisuuden hiilineutraaliudesta Suomessa ja EU:ssa, sanoo Lappeerannan teknisen yliopiston tutkija Mika Luoranen. Luoranen ei kuitenkaan usko, että bioöljyt yleistyisivät kiinteistöjen lämmityspolttoaineena ainakaan kovin nopealla aikataululla. 49 Geoterminen lämmöntuotto vasta kokeilussa Kun lämpöä haetaan syvältä maankuoresta, puhutaan geotermisestä lämmöstä, jossa ei enää tarvita lämpöpumpputeknologiaa. Perinteiset lämmitysmuodot puu, öljy ja kaasu ovat jäämässä kiinteistöjen lämmityksessä entistä vähemmälle. Geotermisen lämmön hyödyntämiseen liittyvää porausta ei Luorasen mukaan Suomessa ole vielä tehty. – Perinteisen fossiilisen polttoöljyn suurena etuna sen erinomainen energiaintensiteetti eli lämpöarvo. Toki käytettävissä oleva porauskalusto määrittää lopulta sen, kuinka syvälle voidaan päästä. Toisaalta kaksi kolmasosaa säästyy, mikä tietysti houkuttaa maalämpöön suoran sähkön sijasta. Kiinteistökohtainen ratkaisu se ei voi olla nykyisellä kustannusrakenteella. – Lämpöpumpputeknologia itsessään ei rajoita porareiän syvyyttä. Tutkija Mika Luorasen mukaan geoterminen lämpö soveltuu alueelliseksi ratkaisuksi lämpövoimalan sijasta. Espoon suunnittelussa oleva alue lienee ensimmäinen. Myös kaukoja aluelämpölaitoksissa käytetään öljyä muun muassa huippuja varavoimatarkoituksiin. Maalämpöä otetaan asuinkiinteistöihin yleensä maksimissaan noin parin sadan metrin syvyydestä. Kiinteistökohtaisessa käytössä perinteinen polttoöljy on jäämässä sivuun, sen sijaan bioöljyt ovat tekemässä tuloaan. – Tietyllä tavalla maalämpö on eräänlainen sähkölämmityksen muoto, koska lämpöpumppu vie joka tapauksessa sähköä yhden kolmasosan suoran sähkölämmityksen sähkönkulutuksesta. Geotermisessä lämmöntuotannossa kiertoaineena maapiirissä on vesi, maalämpöjärjestelmien ensiöpiirin lämmönsiirtonesteenä käytetään nykyään esimerkiksi etyleenialkolholi-vesi -seosta. Pumppu taas mitoitetaan kiinteistön lämmitysenergiantarpeen mukaan. Vanhat öljylämmitysjärjestelmät ajetaan loppuun, mutten jaksa uskoa, että uusiin kohteisiin öljylämmitystä monikaan enää ottaa. – Maailmalla ja Suomessakin on porattu jopa kilometrien syvyyteen ulottuvia reikiä, joten teknologia poraukseen on olemassa. Hinta on ollut myös varsin varteenotettava valintakriteeri. – Tosin tilastoissa öljylämmitys näkyy nimenomaan vanhojen kiinteistökattiloiden muodossa. Maalämpökin vie sähköä Maalämpö on suosittu lämmitysjärjestelmä etenkin niissä uusissa omakotitalokiinteistöissä, jotka eivät sijaitse kaukolämmön alueella. Kaivo porataan juuri sen mittaiseksi, että sen syvyys riittää oikein mitoitettuun lämmönsiirtoon kiinteistön mitoitustilanteessa
Reiässä pumpun kautta kulkeva vesi lämpenee esimerkiksi 120-asteiseksi maankuoren lämmön ansiosta. Lämpötehoksi on kaavailtu 40 MW, millä lämpiäisi 4000 omakotitaloa, joiden mitoitustilanteen lämmitystehontarve on 10 kW. Kiinteistökohtainen ratkaisu se ei voi olla nykyisellä kustannusrakenteella. Tuo 120-asteinen vesi vastaa kaukolämpövoimalan tuotosta. – Kesällä Suomessa saadaan enemmän auringon säteilyä kuin Saksassa, mutta siellä sitä saadaan pidemmän aikaa. Geoterminen lämpö saadaan maankuoresta pumpulla. Sen sijaan maan päälle tulevat rakenteet lienevätkin sitten kevyitä. Tällä hetkellä on kyse paljolti –Maailmanlaajuisestikin kyseinen suunnitteilla oleva kohde on ainutlaatuinen, sillä syviä, arviolta 6–8 kilometrin kaivoja ei ole maailmassa tehty yhtään. Kaivon syvyys mitoitetaan halutun lämpötilatason mukaisesti. – Mitä syvemmälle mennään, sitä lämpimämpää vettä saadaan. Elinkaarikustannusten osalta merkittäväksi nousee polttoainekustannus, jota geotermisen voimalan yhteydessä ei ole, koska periaatteessa sama vesi kiertää suljetussa kiertopiirissä. – Geotermisen voimalan investoinnista suuri osa lienee porareikien rakentamista. Maalämpöä porataan tyypillisesti maksimissaan noin parin sadan metrin syvyydestä.. 50 Geoterminen lämpö soveltuu alueratkaisuksi Geoterminen lämpö soveltuu siis alueelliseksi ratkaisuksi lämpövoimalan sijasta
Kuitenkin näitä systeemejä on käsitelty myös omima kokonaisuuksinaan esimerkiksi mitoituksen, asennusten ja säätötoimenpiteiden osalta. Vuotuisena summana olemme Saksan kanssa samassa sarjassa tarjolla olevan säteilyenergian suhteen. Kesäaikana auringon säteilyä on tarjolla enemmän kuin esimerkiksi Saksassa, kokeiluista, joilla selvitetään, toimiiko koko järjestelmä ja mitkä ovat sen kustannukset. Kaikki osajärjestelmät vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi kiinteistön lämmityksen, ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmityksen välinen yhteys on se, että kaikilla niillä on hoidettu rakennuksen energiatasetta. Myyntimahdollisuus vaikuttaa paneeliratkaisujen kapasiteettimitoitukseen. Hajautetun energitatuotannon alueilla aurinkopaneelien käyttö on yleistynyt. – Paneelien yleistymisen taustalla lienee sähkön hinta ja sen odotettu hintakehitys tulevaisuudessa. Jos tulevaisuudessa keksitään keino tehokkaaseen varastointiin, aurinkoenergialla on mahdollisuus vaikka mihin. Sitä jonkin verran on jo käytössäkin. – Kesällä Suomessa saadaan siis enemmän auringon säteilyä kuin Saksassa, mutta Saksassa sitä saadaan pidemmän aikaa vuodessa. Kuluttajilla on myös mahdollisuus myydä ylijäämäsähköään energiayhtiöille. Yleensä tuo haluttu vaikutus on laadukas sisäilmasto rakennuksessa, mikä aikaansaadaan kohtuullisin kustannuksin. Vaihtoehto tulisi kenties kyseeseen siinä vaiheessa, kun voimalan elinkaari alkaa loppua. Meren lämmön hyödyntämistä on jo nyt Suomessakin. Omaa sähköntarvetta suuremmalle kapasiteetille mitoitetut laitekokonaisuudet ovat mahdollisia, riippuen käytettävissä olevasta pinta-alasta ja rakennuksen omasta energiataseesta. Erillinen keräin voidaan kiinnittää mihin tahansa kattomateriaaliin.. – Meriveden lämmön hyödyntäminen on oikeastaan merellinen sovellutus maalämmöstä. Nämä kompensoivat lyhempää tehollista hyödyntämiskautta. Aurinkoenergian ongelmana on sen varastoitavuus. – Jos jollakin alueella on jo toimiva voimala, geotermistä lämpöä tuskin kannattaa tuolta alueelta alkaa poraamaan. Elinkaari puolestaan on uudella voimalalla helposti kymmeniä vuosia. Luorasen mukaan geotermista vaihtoehtoa rajoittavat myös olemassa oleva kaukolämpövoimalaverkko. Lisäksi säteilyvoimakkuus on jonkin verran suurempi. 51 koska meillä aurinko paistaa parhaimpina aikoina lähes ympäri vuorokauden. – Puolen vuoden aurinkoenergiatuotantoa ei voida nykyisellä akkutekniikalla varastoida järkevillä kustannuksilla. Luorasen mukaan aurinkoenergia käyttöä on vauhdittanut oivallus siitä, että meillä on aurinkoenergiaa käytössä yhtä paljon kuin Keski-Saksassa. Luorasen mukaan nykyään tarjolla on aikaisempaa enemmän vaihtoehtoja, esimerkiksi lämmitys voidaan jakaa yhden perinteisen päälämmitysjärjestelmän sijaan useampaan pienempään, kuten ilma-vesilämpöpumppu, ilma-ilmalämpöpumppu, poistoilmalämpöpumppu, varaava Aurinkoenergiassa on tulevaisuutta Aurinkokeräimillä kerätään lämpöenergiaa esimerkiksi käyttöveden lämmittämiseen, paneeleilla tuotetaan sähköä. – Hybridiratkaisuja tehdään on tehty jo kymmeniä vuosia – niitä ei ole ehkä sellaisiksi vain mielletty aikaisemmin. Kyseessä on hybridijärjestelmä, jolla on hallittu tai jätetty hallitsematta rakennuksen sisällä vallitsevia olosuhteita. – Suomen valoisa kesä merkitsee, että meillä riittää auringonpaistetta, mutta ongelmana on ajan lyhyys. Hybridijärjestelmä voi olla haastavakin Rakennusten energia-asioista puhuttaessa hybridiratkaisu on eri osajärjestelmistä, esimerkiksi erilaiset lämmitysratkaisut, yhdistelty kokonaisuus, jota ohjaamalla pyritään haluttuihin vaikutuksiin
Periaatteessa sähkölämmitys on ollut halpa hankkia, mutta kallis käyttää. voitetta kaikissa rakennuksissa: laadukas sisäilmasto haluttuun tarkoitukseen. Lisäksi, käytännössä rakennuksen tulee olla passiiviluokan talo, jotta suora sähkölämmitys olisi mahdollista nykyisillä rakentamismääräyksillä. Pahimmillaan eri osajärjestelmät ”ajavat toisiaan vastaan” ja lisäävät energian menekkiä sekä todennäköisesti heikentävät sitä lopullista taSuora sähkölämmitys on pikku hiljaa vähenemässä, koska toisaalta sähkön hinta kallistuu, toisaalta uusien rakentamis-määräysten kautta toteutuva energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen johtaa tähän kehitykseen. –Er ila iset lä mpöpump puyhdistelmät, maalämpöpumppu, ilmalämpöpumppu, ilma-ilmalämpöpumppu, ilmavesilämpöpumppu, poistoilmalämpöpumppu, yhdistettynä kiinteistökohtaiseen aurinkosähkötuotantoon ja varaaviin tulisijoihin mahdollistavat energiatehokkaan talokohtaisen tulisija, kaukolämpö. Hybridijärjestelmien etuna on se, että yhdistelemällä erilaisia teknologisia ratkaisuja voidaan rakentaa monipuolisia, energiatehokkaita ja älykkäitä kokonaisuuksia vastaamaan kulloiseenkin tarpeeseen ja olosuhteeseen. Passiivitaloissa ei tarvita käytännössä varsinaista lämmitysjärjestelmää välttämättä ollenkaan, lämmittämiseen tarvittava energia voidaan ottaa sähkölaitteiden ja ihmisten tuottamasta lämmöstä. Pientaloissa valinta on perustunut halpaan hankintahintaan. Suora sähkölämmitys on pikku hiljaa vähenemässä, koska toisaalta sähkön hinta kallistuu, toisaalta uusien rakentamismääräys ten kautta toteutuva energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen johtaa tähän kehitykseen. – Sähkön osalta olemme kytkeytyneitä valtakunnalliseen, ja sitä kautta pohjoismaiseen. – Hybridijärjestelmä vaatii useamman osajärjestelmän sovittamista yhteen, mihin tarvitaan lisää tietämystä ja asiantuntevaa opastusta kuluttajien suuntaan. Kaava-alueiden ulkopuolella energiatuotanto on hajautettua, jolloin kiinteistöt itse vastaavat lämmityksestään. –Nyt nämä perinteiset roolit ovat alkaneet sekoittua keskenään, ja suora sähkölämmitys ei olekaan enää niin houkutteleva vaihtoehto. Kaukolämpö on ollut toisin päin. Juhani Karvonen verkkoon, jonka kautta esimerkiksi norjalainen vesivoima on ostettavissamme. Suora sähkölämmitys koskee pientaloja, kerrostalot on lämmitetty käytännössä kaukolämmöllä. Energiantuotantoon kuuluu myös sähköntuotanto. Erilaiset lämpöpumppuyhdistelmät kasvattavat suosiotaan. Tilanne on sama sekä taajamissa että hajaasutusalueilla. –Monimutkaisen, useita erilaisia osajärjestelmiä sisältävän, kokonaisuuden hallinta voi olla haastavaa. Suora sähkölämmitys poistuu vähitellen Suomessa kaava-alueilla on tyypillisesti keskitetty energiantuotanto, joka tarkoittaa käytännössä kaukolämpöä. 52 toteutuksen
– Ydinkeskustoissa, kuten Helsingissä, voivat hinnat edelleen nousta, jolloin tuottovaatimuksia voidaankin laskea. Digitalisaatio on syönyt toimistotilamarkkinoita, ja kansainvälistyminen on lisännyt vilkkaiden keskustojen liiketilojen – jopa asuntojen – kysyntää. Tuottoprosenteista jopa tingitään ydinkeskustoissa, mutta sivummalla oltava varovainen Suomen eläkelaitosten kiinteistösijoitusten tuotot olivat viime vuonna keskimäärin 5,4 prosenttia Työeläkevakuuttajat Telan mukaan. 54 taso kuin vuosi sitten. Myös muissa kaupungeissa on nyt nähty lievää tuottovaatimusten laskua, mikä osaltaan kuvastaa sijoittajien kiinnostuksen voimistumista. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä niiden suorat kiinteistösijoitukset kuitenkin tuottivat vain 1,2 prosenttia ja rahastosekä yhteissijoitukset 3,5 prosenttia. Ulkomaiset ostajat ydinkeskustakaupoilla Ydinkeskustan toimitilakiinteistöt kiinnostavat etenkin ulkomaisia sijoittajia. Nämä luvut yksin kielivät, että kiinteistömarkkinoillakin eletään epävarmuudessa. RAKLI-KTI Toimitilabarometrin mukaan Helsingin keskustassa sijaitsevan toimistokiinteistön nettotuottovaatimus laski 5,2 prosenttiin, mikä on 0,2 prosenttiyksikköä alhaisempi. Ydinkeskustoista käydään niin kovaa kilpaa, että tuotto vaatimuksista tingitään. Mutta kun mennään kauemmaksi keskustasta, kulmakerroin lievenee, Kiinteistösijoituskonsultti Catellan toimitusjohtaja Erkki Hakala selittää. Kolme neljästä RAKLIKiinteistötuotot kaikenkirjavia Kiinteistömarkkinat ovat selkeästi eriytyneet viime vuosina
Helsingin keskusta on kuitenkin poikkeus tästä – siellä uusia toimistovuokrasopimuksia kuvaava KTI:n vuokraindeksi osoittaa edelleen 2,2 prosentin vuosinousua. Vuonna 2014 arvoja kirjattiin alas kahdella prosentilla, eli selkeästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kun tarjonta on ylittänyt kysynnän, ovat toimistojen vuokrat monin paikoin laskeneet. Saksalainen Union Investment puolestaan hankki jo toisen kiinteistön Helsingin Töölönlahdelta. Eniten tyhjän tilan määrä kasvoi Helsingissä, jossa toimistoja on nyt esimerkiksi keskustassa ja Pasilassa tyhjillään enemmän kuin viime syksynä. Vähiten tyhjiä toimistotiloja on Helsingin keskustassa, eniten Espoossa, jossa tyhjien toimistotilojen osuus lähentelee peräti 20 prosenttia. Keskimäärin suomalaisten toimistokiinteistöjen markkina-arvo on pudonnut vuoden 2007 huipputasostaan yli 15 prosenttia. Erkki Hakala huomauttaa, että keskusta-alueella myös on eniten sellaisia taloja, jotka on alun perin rakennettu asunnoiksi mutta muutettu esimerkiksi 1970-luvulla toimistoiksi.. Lähde: KTI Markkinakatsaus kevät 2015 Toimistotilojen ylitarjonta ja käyttäjien kasvava valikoivuus korostavat haluttujen ja huonompien toimistokiinteistöjen eroja. Uuden hallituksen ohjelman mukaan korjausrakentamisen helpottamiseksi luodaan alueellisten poikkeuslupien menetelmä. Siksi toimistojen muuttamisesta asunnoiksi ei ole odotettavissa mainittavaa hyötyä pääkaupunkiseudun asuntopulaan. RAKLIKTI:n barometrin vastaajista puolet ennakoi vuokramarkkinoiden tilanteen kuitenkin olevan vuoden päästä nykyistä parempi. Kumulatiivisesti asuinkiinteistöjen markkina-arvot ovat 2000-luvun aikana nousseet lähes 50 prosenttia. Vajaa puolet niistä on johtanut kaavan muuttamiseen, tai muuttaminen oli vireillä. Myös Vantaalla tyhjän toimistotilan määrä lisääntyi, mutta Espoossa kehitys kääntyi toiseen suuntaan. Ennätyksellisen suuresta määrästä, lähes 1,1 miljoonasta tyhjästä toimistoneliöstä, suurin osa tullaan silti purkamaan Erkki Hakalan arvion mukaan. Yleiskaavasuunnittelija Elina Luukkonen kertoi Ylelle talvella, että kolmen viime vuoden aikana kaupunkisuunnitteluvirastoon on tullut noin 60 hakemusta rakennusten tai tonttien muuttamiseksi asuinkäyttöön. Lähde: KTI Markkinakatsaus kevät 2015 toimistovuokrasopimuksista neliöhinta on 25–30 euroa, mistä voidaan päätellä sopimuksia solmitun hyvälaatuisista tiloista. Samaan aikaan kun toimistokiinteistöjen keskimääräiset arvot vajoavat, vahvistuu halutuimpien kohteiden asema vahvan sijoittajakysynnän siivittämänä. – Muutokset ovat aika kalliita – ja hitaitakin viranomaistoiminnan luonteen vuoksi. Vajaakäyttöaste on kaksinkertainen verrattuna tasapainotilaan eli noin viiteen prosenttiin. Vain osa toimistoista kelpaa asunnoiksi Pääkaupunkiseudun koko toimistokannasta on tyhjillään noin 12 prosenttia. Eteralta ostetun toimistotalon hinta oli 93 miljoonaa euroa. Aika näyttää, mitä se tarkoittaa. Toukokuuhun mennessä vuoden suurin toimistokiinteistökauppa kuvaa ulkomaista kiinnostusta Helsingin keskustaan sekä ydinkeskustan toimistotilojen hintakestävyyttä. 55 KTI Toimitilabarometriin vastanneesta kiinteistömarkkinoiden asiantuntijasta uskoo ulkomaisen sijoittajakysynnän kasvavan myös tulevan vuoden aikana. Vuokratoimistoilla pohjakosketus Suurten kiinteistösijoittajien omistamien pääkaupunkiseudun toimistotilojen vuokrausaste on KTI:n vuokratietokannan mukaan alhaisempi kuin koskaan aikaisemmin: 82 prosenttia. Sekä viiden että kymmenen vuoden tarkastelujaksolla asuinkiinteistöjen keskimääräiset vuotuiset kokonaistuotot nousevat yli yhdeksään prosenttiin. Asuinkiinteistöjen arvonmuutokset eivät ole kertaakaan painuneet miinukselle KTI Kiinteistöindeksin vuodesta 1998 alkavassa historiassa. Puolessa viimeisten kuuden kuukauden aikana Helsingin keskustassa alkaneista Asunnot ovat KTI Kiinteistöindeksissä peitonneet muut kiinteistösektorit jokaisena vuonna vuodesta 2008 lähtien. Eniten hakemuksia tulee kantakaupungista ja niiltä alueilta, joissa asumisen hinta on korkea. KTI Kiinteistöindeksissä toimistojen markkinaarvot ovat laskeneet jo seitsemänä peräkkäisenä vuotena. Merkittävin alkuvuoden kauppa oli norjalaisen Ness, Risan & Partnersin Postin logistiikkakiinteistöjen hankinta, jonka arvo oli 120 miljoonaa euroa, Raklin barometri kertoo
Millaista tuottoa asunnoista. Valtion tukemien asuntojen omistajien yleishyödyllisyysvaateesta luovutaan uuden tuotannon osalta. Vuokratasoon myös paineita Vielä ei tiedetä konkretiaa uuden hallituksen asuntopolitiikasta. ASP-järjestelmän säästösopimuksen solmimisen ikäraja alennetaan 15 vuoteen. Hän arvioi Savon Sanomissa (31.5.), että vuokrasäännöstelyn purkamisen seurauksena heikompiosaisten ostovoimasta siirtyy miljardeja euroja ”ylivuokrien” muodossa sijoittajille, joiden verotus on kevyempää kuin vuokranmaksajien. Tulot siinä karttuvat pienistä puroista verrattuna liiketilavuokralaisiin, Erkki Hakala sanoo. Jatkuvasti laajeneva pörssiyhtiö Orava Asuntorahasto lupailee sijoittajilleen 7–10 prosentin tuottoa, mikä on selvästi vähemmän kuin Oravan viime vuonna maksama tuotto. Erityisryhmien ARA-investointiavustusta jatketaan uusin rajauksin. Pääkaupunkiseudulla asuntovuokrien nousutahdissa oli kuitenkin merkittäviä alueellisia eroja: halutuimmilla alueilla nousua oli 4–5 prosenttia, kun taas joillakin alueilla vuokrat pysyivät ennallaan. Palosuon mielestä vuokramarkkinoiden vapautus on johtanut kestämättömään, kiskonnan tunnusmerkistön täyttävään toimintaan. Pääkaupunkiseudun ohella vuokrat nousivat nopeimmin Tampereella, jossa vuosinousua oli 4,9 prosenttia. – Pohjatonta ahneutta osoittaa myös se että kaikista pääomatuloista maksetut verot yhteensä ovat pienemmät kuin pelkästään rikkaimpien taskuun siirtyvät ylisuurien vuokrien kautta maksetut asumistuet. Selvitetään, missä määrin ARA-vuokra-asuntotarjontaa voidaan toteuttaa hankkimalla vuokra-asuntoja vapaarahoitteisesta asuntotuotannosta. Siirtymäaika asunnosta on 2 vuotta. Palosuota. Jatketaan työeläkeyhtiöille vuoteen 2019 asti vieraan pääoman käytön sallimista asuntosijoituksissa. Valtaosa toimistoista on kuitenkin sellaisia, jotka eivät kohtuuhinnalla sovellu muutettaviksi asunnoiksi. ARA-asuntojen asukasvalinnasta voidaan poiketa tapauksissa, joissa julkinen tuki ei johda epäterveeseen asukaskilpailuun yksityisten vuokra-asuntomarkkinoiden kanssa. – Niiden palauttaminen asunnoiksi on luontevimmasta päästä. Vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi luodaan uusi kymmenen vuoden välimalli, joka on avoin kaikille tukiehdot täyttäville ja niihin sitoutuneille toteuttajille. Olemassa olevan ARA:n asuntokannan käyttöja luovutusrajoituksista joustetaan, mikäli vapautuva pääoma käytetään asuntotuotantoon tai asuntokannan korjaamiseen. Muutamat ekonomistit varoittavatkin sijoittajia asuntotuottojen heikkenemisestä, kun asuntojen hinnat ovat jämähtäneet paikoilleen tai jopa laskeneet. Työtä asunnottomuuden vähentämiseksi jatketaan AUNE-työryhmän esitykset huomioiden. – Tuottojen pitääkin olla pienempiä kuin liiketilamarkkinoilla, koska asuntosijoittaminen on Suomessa aika varmaa. Asumisoikeusjärjestelmää uudistetaan itsenäisenä hallintomuotona rahoituksen, asukasvalinnan ja hakuprosessin osalta. Asukkaan tulot tarkistetaan ARA-asuntoon muuton ja asunnon vaihdon yhteydessä sekä uusissa sopimuksissa 5 vuoden välein. 56 Hallitusohjelma: Valtion tukema asuntotuotanto Yleishyödyllisen asuntorakentamisen säädöksiä uudistetaan muuttamalla rajoitusehdot hankekohtaisiksi yleishyödyllisyysvaatimuksia kiristäen. ARA:n vuokra-asuntojen asukasvalintoja kehitetään paremman kohtaannon saavuttamiseksi liittämällä asukasvalinnan sosiaaliseen tarveharkintaan tulorajat. Teksti: Terttu Iiskola. Kuunteleeko hallitus esimerkiksi kuopiolaista talouskriitikkoa, yhteiskuntatieteiden tohtori Yrjö A. KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaavat asuntovuokraindeksit osoittavat pääkaupunkiseudulla 2,6 prosentin ja muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin 1,6 prosentin vuosinousua, mikä on hieman edellisvuosien nousua hitaampaa
HELSINKI | KAJAANI | KOKKOLA | KOUVOLA | JYVÄSKYLÄ | OULU | RAUMA | TAMPERE | TUUSULA | VARKAUS
Valtion laitokset ovat ulkoistaneet palvelutuotantoaan kuntia enemmän Osalla kunnista alueiden hoidon ja puhtaanapidon tekee oma organisaatio,osassa kunnista tehtävät on osin ulkoistettu ja osassa kunnista alueiden hoitoja puhtaanapito on ulkoistettu kokonaan. Yleisenä suuntauksena on, että kunnat kokeilevat ostopalveluita entistä enemmän.. Julkinen sektori ulkoistaa puhtaanpitoaan ja kunnossapitoaan vaihtelevasti Kunnat tulevat jälkijunassa ostopalveluiden käytössä Ateneum on yksi valtio ulkoistama siivouskohde. Kuva: ISS Palvelut Kunnissa eletään siirtymävaihetta ostopalveluissa. – Monet kunnat ovat tällä hetkellä siirtymävaiheessa. 58 Kuntaliiton yhdyskuntatekniikan asiantuntija Maini Väisäsen mukaan kuntien puhtaanaja kunnossapito-organisaatioilla on monta muotoa
Hankkeessa on mukana myös Tampereen ammattikorkeakoulu ja konsulttina toimii WSP. ISS Palveluiden suuri asiakas on valtion kiinteistöjä hallinnoiva Senaatti-Kiinteistöt. Organisaatiomuoto riippuu paljolti myös kunnan koosta, sijainnista ja muista ominaisuuksista. Neljän vuoden siirtymäajan jälkeen infran liiketoiminta vapautettiin kilpailulle. Tosin kiinteistöhuoltopalvelut on osin ulkoistettu paikallisille yrittäjille – Kunnan oma henkilöstö hoitaa puhtaanapidon ja kunnan kiinteistöhuollon. Tosin kunnissa on herännyt kiinnostus palvelutuotannon uuteen järjestämiseen kuntatalouden kiristyessä. – Meillä on keskusteltu myös siitä mahdollisuudesta, että lähtisimme mukaan noihin yhtöihin, mutta toistaiseksi sen jäänyt. Kuvalähde: ISS Palvelut. En usko, että ostopalveluiden käyttöön kunnassa palataan ainakaan pariin vuoteen. Kumppani valittiin kilpailutuksen kautta neuvottelumenettelyllä. Janakkalassa ei ostopalveluille tarvetta Etelähämäläisen Janakkalan kunnanjohtaja Tarja Matikainen ei näe ostopalveluille tällä hetkellä tarvetta. Naapurikaupunki Hämeenlinnassa kaupungilla on omia liikelaitoksia ja yhtiöitä muun muassa infran hoidossa. Hengitysilman laatua voitaisiin parantaa puhtaanapitoa lisäämällä ja kuntalaisten hyötyliikuntamahdollisuuksia lisättäisiin talvihoitoa parantamalla. Samalla kun hoidon ja puhtaanapidon vaatimukset lisääntyvät, kuntien resurssit vähenevät. Monien kuntien taloustilanne ei kuitenkaan salli laadun parantamista. Johtaja Kalevi Rajala toivoo kunnilta uskallusta tehdä muutoksia, kun ne alkavat miettiä kiinteistöpalveluiden ostoa ulkopuolelta Kuva: ISS Palvelut.backlund. Julkishallintoon lukeutuvista kohteista sairaalakiinteistöjä meillä on ehkä suhteessa vähiten ISS:n kiinteistöhuollon piirissä. – Kunnilla on edelleen runsaasti omaa palvelutuotantoa, valtion kohteita on meillä enemmän. Viimeksi viime syksynä selvitimme ostopalveluiden mahdollisuutta, mutta selvitys osoitti kunnan oman työn edullisemmaksi. Yhtä oikeaa organisaatiomallia ei ole, koska muuttujia on runsaasti. Mikkelissä siirryttiin tilaajatuottaja -malliin vuonna 2005 ja kaupunki ja YIT perustivat yhteisen yrityksen YIT Kuntatekniikka Oy:n vuonna 2008. Tuskin näitä asioita kannattaa vuosittain laskea, sanoo Matikainen. Kunnat sen sijaan ovat ulkoistamisessa valtiota jäljessä. – Meillä on terveyskeskus ja muita sosiaalija terveydenhuollon yksiköitä, jotka työllistävät aika suuren osan puhtaanapitoja kiinteistöhuoltohenkilöstöstämme. ISS Palveluilla on runsaasti erilaisia kohteita ympäri maata. Esimerkiksi teleliikennetoimijat ovat ulkoistaneet kiinteistöhuolJulkinen sektori ulkoistaa puhtaanpitoaan ja kunnossapitoaan vaihtelevasti Kunnat tulevat jälkijunassa ostopalveluiden käytössä tantotapoja ja niiden hyötyjä ja haittoja. Tällä hetkellä Kuntaliitto on mukana hankkeessa, jossa tutkitaan kuntainfran erilaisia tuotyksille. Sairaalakiinteistöjä vähiten ISS:n kohteissa Valtio on Senaatti Kiinteistöjen kautta ulkoistanut kiinteistöhuoltoaan jo pitkään yksityisille yriJuha Partanen hoitaa Kansallismuseon kiinteistöä. Kaupunki omistaa 60 prosenttia yrityksestä. Finnair ja ISS Palvelut muun muassa allekirjoittivat toukokuussa puitesopimuksen turvallisuus-, siivousja postituspalveluista sekä ulkoalueiden kunnossapidosta pääasiassa Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella. Matikainen ennakoi sotoe-uudistuksen muuttavan asetelmia. Jos sote-uudistus astuu voimaan, todennäköisesti tuo henkilöstö on silloin uuden organisaation alla. Väisänen on virkavapaalla Mikkelin kaupungin yhdyskuntatekniikan päällikön virasta. Janakkala on vajaan 17 000 asukkaan kunta Hämeenlinnan kupeessa. 59 Kunnissa työntekijäkunta eläköityy ja ostopalveluita hankitaan tarpeen mukaan, sanoo Väisänen
Tosin kunnissa on herännyt kiinnostus palvelutuotannon uuteen järjestämiseen kuntatalouden kiristyessä. Tyypilliseen Kiinteistö Ylläpidon Palvelutuotantosopimukseen kuuluvat sekä kiinteistöjen sisäpuolten kunnossapito, että pihaalueiden normaalit hoidot kuten viheralueet ja lumityöt. Palvelutuotanto halutaan erottaa palveluiden tilaamisesta. Turvallisuusselvityksessä viranomainen arvioi esitetyn henkilön soveltuvuuden tehtäväänsä ja palvelukohteeseensa. Kunnissa ostopalveluiden hankinnan mallit eivät ole vielä vakiintuneet. – Kunnat usein etenevät ostopalveluiden hankinnassa osaalueittain. Kilpailutuksen kautta kiinteistön ylläpito tulee tilaajalle edulliseksi. Toimintatavoissa on suuria kuntakohtaisia eroja ja eri kunnat ovat erilaisessa tilanteessa palveluhankintojensa suhteen. – ISS:llä on satoja omia työkoneita ulkoaluetöiden toteuttamisen. Pääasiassa hoidamme työt omalla henkilöstöllämme.. Olennaista on selkeys, läpinäkyvyys ja kustannustehokkuus. – ISS:n strateginen valinta on olla Self Delivery -toimittaja. ISS Palveluilla on hoidossaan valtion kiinteistöjä, joissa on eritasoisia turvallisuusvaatimuksia. – Turvallisuusluokitus edellyttää kunnossapidon henkilökunnalta suurta luotettavuutta. Backlundin mukaan kunnat ovat heräämässä ostopalveluiden käyttäjiksi. topalveluitaan selvästi sairaaloita enemmän, vaikka niidenkin vaatimustaso toiminnan häiriöttömyydelle on varsin korkea, sanoo tuotejohtaja Jukka Backlund ISS Palveluista. Kunnat vähitellen ostopalveluihin ISS Palveluiden johtaja Kalevi Rajalanmukaan hankintalaki. – Kunnat hakevat tehokkuutta toimintoihinsa. 60 Juha Partanen pitää huolta Kansallismuseon piha-alueesta. Kuva: ISS Palvelut. Kuva: ISS Palvelut.rajala Tuotejohtaja Jukka Backlundin mukaan kunnat ovat ulkoistamisessa valtiota jäljessä. Julkishallinnon kohteisiin liittyen asiakkaamme edellyttävät usein viranomaisten tekemiä henkilötason turvallisuusselvityksiä. Turvallisuusluokitus tuo haasteita Omat haasteensa valtion kiinteistöjen hoidolle turvallisuusluokitus. Kuntien henkilöstön eläköityminen ja usein myös vähentyminen ei ole pääsyy kuntien kiinnostukseen ostopalveluita kohtaan. Valtion kiinteistöomistuksessa on kokemusta laajalle ostopalveluiden hankinnalle jo vuosikymmenien verran
Jos kilpailutus on jo tarjouspyyntövaiheessa, ostopalveluiden käyttöönotto on yleensä kuukausien asia. Myös työntekijät sitoutuvat tavoitteisiin paremmin, kun he tietävät, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja työsuhde koetaan turvalliseksi. Kunnassa on pidettävä mielessä, että yhteistyökumppanit noudattavat lakia ja eettisesti kestäviä toimintatapoja. Palveluntarjoajalla tulisi olla aiempaa Janne Juoperi pitää Eurooppalaisen koulun kunnossa. Kunnat ovat ostopalveluiden käytössä selvästi valtiota jäljessä. Tavoitteita tulee ennakoida pitkällä tähtäyksellä. – Ensimmäiseksi kunnassa on tehtävä selvät strategiset valinnat. Poliittinen päätöksenteko voi myös osaltaan viivästyttää ostopalveluiden hankintaa. Hankintalaki mahdollistaa erilaiset hankintamenettelyt palvelujen kilpailuttamiseen, joten julkisen sektorin yksikötkin voivat hyödyntää uusia, kehittyneitä toimintamalleja. Myös esimerkiksi palvelun laadun mittaamiseen suhtaudutaan varauksella. Tärkeitä kysymyksiä ovay, millaisia kumppanuuksia kunta hakee ulkoistettaviin toimintoihin ja millaisia ovat niihin liittyvät teknologiastrategiat. – Kunnissa tuntuu edelleen vallitsevan jonkinlainen perinne siitä, että kaikki palvelut pitää tuottaa omana työnä. Kilpailutusvelvoite jatkuu julkisten yhteisöjen osalta, sanoo Rajala. Palveluntuottajien markkinat pitää kartoittaa ja käydä vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa siitä, mikä on nykyinen toimintamalli ja mitkä ovat tavoitteet. Jollei rakenteisiin kosketa riittävästi, ulkoistamisen hyödyt ydintoiminnalle jäävät usein puolitiehen. Oleellisen tärkeää on suunnitella, mikä näyttöä vastaavasta toiminnasta ja heidän pitää pystyä esittämään, millaisia asiakasratkaisuja on toteutettu käytännössä ja miten tavoitteet on saavutettu palveluja kustannustasossa. 61 velvoittaa julkiset yhteisöt kilpailuttamaan palvelutuotantonsa. Työntekijät motivoituvat työhönsä parhaiten organisaatiossa, joka keskittyy omaan osaamisalueeseensa ja panostaa sen jatkuvaan kehittämiseen. Ostopalveluiden laatuun ja hintaan suhtaudutaan epäilevästi. Muutoksiin oltava rohkeutta Kuntien on uskallettava tehdä muutoksia, kun ne alkavat miettiä kiinteistöpalveluiden ostoa ulkopuolelta. Kunnat siirtyvät ostopalveluihin tyypillisesti pala palalta. Jos ostopalveluista on kunnassa on vasta meneillään poliittisen päätöksenteon vaihe, voi kestää vuosia ennen kuin asia toteutuu. olisi mahdollista ulkoistaa. Kiinteistöja toimitilapalvelujen ostaminen monelta eri toimijalta sitoo kunna organisaation resursseja. – Hankintalakiin on tulossa pieniä muutoksia, mutta niiden vaikutukset jäänevät vähäisiksi ISS:n kannalta. Ulkoistettavien toimintojen nykyiset todelliset kokonaiskustannukset laskettava. Mitä tavoitteita ja tarpeita organisaationne omistajalla ja asiakkaillanne on, ja miten liiketoimintaanne tulisi näiden perusteella kehittää. keskittämällä palveluja liikelaitoksiin tai yhtiöihin, jotka hoitavat puhtaanapidon ja ulkoalueiden kunnostukset sekä kiinteistöhuollon. Kuvalähde: ISS Palvelut. Juhani Karvonen Kuntien on uskallettava tehdä muutoksia, kun ne alkavat miettiä kiinteistöpalveluiden ostoa ulkopuolelta.. Ydintoiminnat on kartoitettava ja pohdittava mitkä toiminnot on tavoittelemanne palveluja kustannustaso ulkoistettavissa toiminnoissa. Nämä tulisi selvittää vähintään 3—5 vuoden perspektiivillä, sillä toimintojen ulkoistaminen ja parhaan toimintamallin löytyminen uuden yhteistyökumppanin kanssa ei käy hetkessä. toimialan hoitamana, jolloin tietojen esiin kaivaminen on välillä haasteellista. – Sen sijaan suurilla kaupungeilla on enemmän resursseja palvelujen tuottamiseen ja toimintoja on kehitetty mm. – Näiden toimintojen kehittäminen sekä integrointi saattavat myös olla haasteellisempia usean eri kumppanin kanssa. – Monesti kunta aloittaa kilpailutuksen siivouspalveluista tai ulkoalueidensa kunnossapidosta, minkä jälkeen se saattaa ottaa myös kiinteistöjen hoitoaan ostopalveluiden alle. Rajalan mukaan viime aikoina ostopalveluista ovat olleet kiinnostuneet etenkin pienet ja keskisuuret kunnat. Myös suurissa kunnissa tilanne on kuitenkin muuttumassa ja niissäkin tutkitaan uusia, erilaisia tapoja järjestää tukipalvelut
Kunta voi jatkaa pakkausten aluekeräystä tai järjestää pakkausjätteen täydentävän keruun kiinteistöissä. Kierrättäväksi kelpaamaton jäte hyödynnetään energiana polttolaitoksissa. Kiinteistökeräyksen kustannukset laskutetaan taloyhtiöiltä ja asukkailta. Tuolloin keruupisteet sijoittuisivat lähinnä suurten kauppakeskusten yhteyteen. Tällä hetkellä laitoksia on käytössä viisi, sekä kaksi on rakenteilla ja yksi suunnitteilla. Neuvottelut tästä ovat käynnissä. – Toinen vaihtoehto olisi ollut viedä jätteitä Ruotsiin tai Viroon, mikä olisi tietysti ollut hullua, koska kyse on nimenomaan uusiutuvasta energiasta, jota Suomessa tulisi lisätä. Salon mukaan kotitalouksien pakkausjätteiden keruu toteutuu jo nyt ainakin pääkaupunkiseudulla. Jollei kunta organisoi keräystä, voivat yksityiset tahot ryhtyä keräämään pakkausjätettä. Kiinteistökohtaiseen keräykseen ei palvelutuottajia velvoiteta, sanoo toimitusjohtaja Markku Salo Jätelaitosyhdistyksestä. – Tuotteiden hinnat eivät merkittävästi nouse. Laki edellyttää, että tuottajat vastaanottavat pakkausjätteen maksutta. Kotitalouksien jätteet tulevat sataprosenttisesti jollakin tavoin hyödynnetyiksi. Pakkaustuotteiden keräys maksetaan tuottajavastuun Tuottajavastuulaki astui voimaan toukokuun alusta pakkausjätteiden osalta. – Pääkaupunkiseudulla yli kymmenen talouden kiinteistöissä on jo nyt pakollinen pahvinkeräys ja yli 20 talouden kiinteistöissä lasinja metallinkeräys. Kotitalousjätteet hyödynnetään liki sataprosenttisesti Kaatopaikoille entistä vähemmän Toinen merkittävä lakiuudistus koskee orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoa. – Yhdyskuntajätteen osalta tuo laitoskapasiteetti riittää koko maahan. Suomessa on noin 4000 jätteiden keräyspistettä, joiden yhteyteen toivomme saavamme myös pakkausjätteiden keruun. Voimalaitosten omistajina Tuottajavastuulaki edellyttää pahvin talteenoton Kunnat voivat organisoida keruun tai antaa sen yksityisille. Vantaan laitos on lajissaan tehokkuudessa maailman kärkeä ja se tuottaa puolet alueensa kaukolämmöstä ja kolmasosan sähköstä. Salon mukaan lasinkeräyksestä kunnat ovat maksaneet suolaisen hinnan. kautta tuotteiden hinnoissa. Ensi vuoden alusta pakkaustuottajat on velvoitettu perustamaan 1850 keräyspistettä ympäri valtakuntaa. – Kun kielto astuu voimaan, kaatopaikoille päätyy enää käytännössä voimalaitosten tuhkia ja joitakin hyödyntämiseen kelpaamattomia rakennusjätteitä kuten materiaalikierrosta poistettavaa asbestia. Tamperereen ja Varkauden voimalaitokset ovat miltei valmiit, Oulun Saloon rakennettava laitos on suunnitteilla. Yhdyskuntajätehuollossa ja Jätteiden hyödyntämisessä energiaksi on kyse yhdyskuntien perusinfrasta, minkä takia on julkisen toimijan ryhtyminen järjestäjätahoksi on perusteltua. Kaupassa Hinnanousut jäänevät miltei huomaamattomiksi. – Suomessa odoteltiin aika pitkään, että voimalaitokset syntyisivät markkinaehtoisesti, mutta niin ei käynyt. 62 ovat pääosin kuntien omistamat energiayhtiöt. Tuottajien tulee ottaa vastaan pakkausjätteet terminaaleissa. Tuottajat olisivat voineet ottaa kustannusvastuun kaikista kuntien noin 4000 keräyspisteestä, mutta tuottajat pitäytyvät lain määräämään minimiin. Salon mukaan säädös kaatopaikkasijoituksen rajoituksesta laukaisi voimalaitoshankkeet liikkeelle
Hyvin suunnitellussa kattoremontissa aikataulut pitävät, remontin hintataso on kilpailukykyinen ja ennen kaikkea lopputulos, eli uusi katto, on laadukas. KattoCenterin täyden palvelun kattopakettiin kuuluu kaikki kattomateriaaleista (huopa, tiili tai teräskate) vesikouruihin ja kattoturvatuotteisiin saakka. SUOMEN KATTOCENTER OY PERUSTAMISVUOSI 2009 TOIMIALA Vesikattosaneeraus – harjakattoiset pelti-, tiilija huopakatot LIIKEVAIHTO Suomen KattoCenterketjun liikevaihto vuonna 2014 oli 14,7 miljoonaa euroa. Ja tietenkin hinta pitää sisällään kaiken: vanhan katon purkamisesta aina loppusiivoukseen asti. Muut toimipisteet ovat yrittäjävetoisia. Suomen KattoCenter Oy on täyden palvelun kattoremontteihin ja -huoltoihin erikoistunut yritys. OMISTUS Perheyritys TYÖNTEKIJÄT Koko ketju noin 200 hlöä TOIMIPISTEET Suomen KattoCenter Oy – Lahti, Vantaa, Kouvola, Oulu. Annamme oikein asennetulle huovalle 15 vuoden takuun. SUOMEN KATTOCENTER OY | OKEROISTENTIE 1, 15800 LAHTI | 010 423 1550 | www.kattocenter.fi. Palvelemme niin yksityisiä kotitalouksia, yrityksiä kuin taloyhtiöitäkin tuhansien remontoitujen kattojen tuomalla ammattitaidolla. MIKÄ KATTOCENTER. Tiivis yhteistyö materiaalivalmistajien kanssa takaa aina parhaat tuotteet katollesi – mahdollisimman edulliseen hintaan. Ammattitaitoiset asentajamme tekevät aina laatutyötä takuulla. Peltija tiilikatolle takuu on jopa 30 vuotta
Öljysäiliö voidaan tilan salliessa sijoittaa sisälle tekniseen tilaan. Kuva: Öljyalan Palvelukeskus.. Kuvassa säiliö sijaitsee oikealla suojaaltaassa. Sen sijaan säiliöstä kattilalle tuleva putki saattaa jäädä esimerkiksi rakenteiden alle tai sisään, jos säiliö on maan alla. – Säiliöön päin tulevan täyttöputken kunto ei ole riippuvainen siitä, onko säiliö sisätiloissa vai ulkona maan alla. 64 Öljylämmityslaitteistojen putkiston kunto tarkistutettva kymmenen vuoden välein Maanalaisessa säiliöratkaisussa riski maaperän likaantumiselle Suurimmassa osassa öljylämmitystä käyttävistä kiinteistöistä on nykyisin öljyn varastosäiliö sisätiloissa, mutta maanalaisiakin säiliöitä on vielä jonkin verran käytössä. Tuon putkiston kunto olisi hyvä ainakin vuosikymmenen välein tarkistaa, jottei putkista pääse valumaan öljyä maaperään, sanoo erityisasiantuntija Eero Otronen Öljyja biopolttoaineala ry:stä
Säiliön ja polttimen väliset kupariputket ovat tyypillisesti kevia määräyksiä. Kiinteistöjen lämmitysmuotona öljylämmitys on viimeisen vuosikymmenen aikana laskenut. Säiliö tarkastettava 10 vuoden jälkeen Öljysäiliötarkastusten kiireisin kausi on alkamassa, sillä valtaosa tarkastuksista tehdään toukosyyskuussa. Täyttöja ilmaputket yleensä poistetaan tai puhdistetaan ja tulpataan ja lukitaan. Hyvä hyötysuhde merkitsee alhaisempia päästöjä. – Asetus sanoo, että vanha öljysäiliö on tyhjennettävä ja puhdistettava. Sisäsäiliön vaihto on helppoa, jos kiinteistön sisätiloista löytyy muutaman neliön verran tilaa. Normaalioloissa öljylämmityslaitteiston käyttöikä on noin 30 vuotta ja vähintään sama ikä on säiliöllä ja putkistoillakin. Täyttöputkissa kannattaa aika ajoin tarkistaa liitosten pitävyys ja katsoa muovisten säiliövarusteiden tiivisteiden kunto. Maanalaisen säiliön Vanhoissa järjestelmissä on säiliön ja polttimen välinen imuputkisto ollut niin sanottu kaksiputkijärjestelmä. 65 vaihtaminen sisäsäiliöön edellyttää aina urakoitsijan tekemän ilmoituksen säiliömuutostyöstä paloja pelastusviranomaiselle. Pakollinen tarkastusvelvoite ei koske tärkeän pohjavesialueen ulkopuolella olevia säiliöitä eikä sisäsäiliöitä. Metallisäiliöt on tarkastettava uudelleen 5 vuoden kuluttua ja muut 10 vuoden kuluttua, ellei tarkastuksen perusteella tehty luokitus muuta edellytä. Nykyisin kuitenkin monien kuntien ympäristönsuojeluohjeet edellyttävät myös näiden säiliöiden tarkastusta tietyn ajan kuluttua asennuksesta. Säännösten mukaan tärkeällä pohjavesialueella maanalainen öljysäiliö on tarkastettava määräajoin, ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluttua asentamisesta. Tarkastuksia tekevät niihin erikoistuneet, Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin hyväksymät tarkastusliikkeet. Säiliö voi sijaita kattilahuoneessakin, jos paloturvallisuus sen sallii. Jos kiinteistössä luovutaan öljylämmityksestä, kannattaa tämä seikka tarkistaa omasta kunnasta. Juhani Karvonen Kiinteistön öljyputkiston kunto olisi hyvä ainakin vuosikymmenen välein tarkistaa, jottei putkista pääse valumaan öljyä maaperään, sanoo erityisasiantuntija Eero Otronen Öljyja biopolttoaineala ry:stä. Putken käyttöikään vaikuttaa suuresti öljyn virtaama. Tällöin imuputkisto toteutetaan yksiputkijärjestelmänä. Otronen suosittelee, että yli 25 vuotta vanha kattila ja yli 10 vuotta vanha poltin kannattaa uusia ja asentaa järjestelmään säätölaitteet, jos niitä ei vielä ole. D-luokan säiliö on poistettava välittömästi käytöstä eikä öljyä palauteta sinne takaisin. Jos maanalainen säiliö joutuu huonokuntoisuutensa takia käyttökieltoon, ei sitä välttämättä tarvitse kaivaa maasta pois. – Kaikki öljysäiliöiden omistajat eivät välttämättä muista tai tiedä säiliöiden tarkastuksia kosasuinkiinteistöissä halkaisijaltaan 4-6 millimetriä. Vanha paluuputki säiliölle on riski ja satoja litroja öljyä voi putken rikkoontuessa valua maahan tai rakenteisiin ennen kuin vuotoa edes huomataan. Nykyaikainen öljykattila pystyy käyttämään hyödyksi 95 prosentin öljyn energiasta. Öljypolttimen ja öljysäiliön välissä tulee turvallisuussyistä olla 1-putkikytkentä. Tarkastuksessa säiliö luokitellaan A-, B-, Ctai D-luokkaan. Säiliötarkastus kannattaa tilata tarkastusliikkeeltä aina siinä tapauksessa, jos on vähänkään epäselvyyttä säiliön kunnosta. – Kyse on suljetusta kierrosta, jolloin putkiston voi koeponnistaa vikojen havaitsemiseksi. Muoviset sisäsäiliöt yleistyivät 1980-luvulla, sitä ennen rakennetut öljylämmitysjärjestelmät ovat paljolti maanalaisella teräs säiliöllä varustettuja. Laki ei vaadi vanhan säiliön ylös nostoa maasta Imuputkistojen materiaali on kupari. Toinen putki on tällöin kulkenut säiliöstä polttimelle ja toinen takaisin. Lämmityspolttoaineena öljy on käytössä omakotitaloissa ja niissä kerrosja rivitaloissa, jotka ovat kaukolämpöverkon ulkopuolella. ?ljysäiliön omistajien kannattaa tuntea säiliötarkastuksia koskevat määräykset ja ottaa niistä selvää, jos tietoa puuttuu. B-luokan säiliö on tarkastettava uudelleen 2 vuoden ja A-luokan säiliö 5 vuoden kuluttua. – Lämmitysöljyn lämpöarvo on erittäin korkea ja se palaa polttimessa hyvällä hyötysuhteella. – Uudiskohteisiin öljylämmitystä rakennettiin vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta tuolloin järjestelmissä oli pääsääntöisesti sisäsäiliö. Kun kaksiputkijärjestelmä uusitaan yksiputkijärjestelmäksi, asennetaan polttimen läheisyyteen aina palautuksenkiertolaite. Laki ei kuitenkaan määrää säiliötä kaivettavaksi pois maasta. – Nykyisissä järjestelmissä käytetään säiliön ja polttimen välillä palautuksenkiertolaitetta, jossa on suodatin ja ilmanpoistin. Sen sijaan kuntien ympäristöviranomaiset voivat sitä edellyttää. Sama koskee vanhoja putkia. Kellaritiloissa on monesti muurattua tiiliseinää, joka riittää paloluokitukseksi. C-luokan säiliö edellytetään korjattavaksi tai vaihdettavaksi uuteen puolen vuoden kuluessa. Tätä kytkentää laitteistoja asentavat yritykset ovat jo pitkään suositelleet asiakkailleen. Tuohon tilaan saa mahtumaan noin 2000 litran öljysäiliön. Niistä kannattaa ottaa selvää, koska öljysäiliön omistaja on aina vastuussa säiliön kunnosta, painottaa Otronen . Jos kohteessa tehdään säiliön muutostöitä, pitäisi ehdottomasti täyttöja imuputkistot uusia samassa yhteydessä. Jos käytössä on vielä vanhoja 2-putkikytkentöjä, ne tulee muuttaa palautuskiertolaitteen avulla 1-putkikytkennöiksi.
Tavoitteena on luoda uutta tietoa ja uusia tuotteita paitsi kotimaisille, myös ulkomaisille markkinoille. 66 Puhtaampaa ilmaa, materiaaleja jätteestä, älykkyyttä vedenjakeluun Tekesin rahoittama Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, eli REPAhanke ja sen osaprojektit REPA/ILMA, ÄlykäsVesi sekä Teolliset symbioosit pyrkivät parantamaan kaupunki-ilman laatua, luomaan älykkäitä järjestelmiä vedenjakeluun ja viemäröintiin, sekä kehittämään jätemateriaalien jalostusta. REPA-hankkeella kestävää kasvua pääkaupunkiseudulle
Esimerkki projektissa jo tehdystä toteutuksesta on Helsingin Mäkelänkadun katukuiluymTavoitteenamme on kehittää muun muassa puhdistamolietteelle uusia käsittelytapoja ja kuivatustekniikoita. Tehokasta ilmanlaadun seurantaa REPA-ilma -projektin tavoitteena on luoda pääkaupunkiseudulle kansainvälisestikin huippuluokkaa oleva ilmanlaadun mittausverkko. Jätteistä ekoteollisuuteen REPA:n HSY:n Teolliset symbioosit -osaprojektissa luodaan Ämmässuon alueelle teollisten symbioosien periaatteella toimiva ekoteollinen keskittymä Ekomo. päristön ilmanlaadun entisiä huomattavasti monipuolisempi mittausasema. Hankkeen myötä käyttöön saadaan menetelmiä, joiden avulla voidaan vähentää altistumista ilmansaasteille, oli kyse sitten rakennetusta ympäristöstä, sisäilman laadun parantamisesta tai kaupunkija liikennesuunnittelusta. Ilmanlaadun seuranta, kiertotalous ja älykäs vesi koskettavat kaikkia kaupunkeja. toukokuuta, ja hanke kestää vuoden 2016 loppuun asti. Tätä tietoa hyödynnetään edelleen väestön hyvinvoinnin edistämisessä, kun asukkaille voidaan tarjota alueellisesti entistä kattavampia ilmanlaatutietoja ja -ennusteita. REPA:n aloitustilaisuus pidettiin 12. Hankekokonaisuudessa pääkaupunkiseudulle luodaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä innovaatioympäristöjä, jotka mahdollistavat uusien ideoiden nopean testaamisen. Projektin myötä tutkijoiden ja viranomaisten tietämys kaupunkialueen ilmanlaadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä tarkentuu ja paranee. – Olemme rakentaneet kaupunkeja ja yrityksiä hyödyttävää yhteistyötä muiden INKA-kaupunkien kuten Tampereen ja Lahden kanssa. Päämääränä on myös kehittää vedenjakelun ja viemäröinnin uusia, älykkäitä järjestelmiä.. Jätehuollon toimintaympäristö on muuttunut myös muualle Suomen. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, eli REPA on Tampereen vetovastuulla olevan INKAohjelman hanke. Testialusta sekä läheinen yhteistyö huippututkimuksen, laitevalmistajien ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n sekä kaupunkien välillä parantavat laitteiden ja niistä saatavan tiedon hyödynnettävyyttä ja mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla Laiteviennin lisäksi hanke avaa mahdollisuuksia ilmanlaadun hallintajärjestelmien ja siihen liittyvän tietotaidon vientiin. Ekomossa HSY:n toimintojen ympärille rakentuu yritysyhteistyöhön ja erilaisiin kumppanuuksiin nojaavaa uutta tuotantoa sekä uusia palveluita ja jätemateriaalien uudenlaista jalostusta. – Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus on kehittymässä ekoteollisuuskeskukseksi. Toimintamallit, jotka yhdessä kaupungissa REPAhankeen myötä löydetään, ovat myös muiden hyödynnettävissä, hankepäällikkö Kimmo Koivunen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:stä sanoo. REPA on jaettu kolmeen osaprojektiin, jotka ovat ilmanlaadun osaamisja innovaatiokeskittymä REPA/ILMA, Teolliset symbioosit sekä ÄlykäsVesi. REPA-hankkeen tavoitteena on edistää kestävää kasvua tehostamalla materiaalin ja energian käyttöä ja parantamalla kaupunki-ilmanlaatua. 67 INKA – innovatiiviset kaupungit -ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. REPA-hankkeen synnyttämää uutta osaamista ei kuitenkaan tarkoitus omia vain pääkaupunkiseudun hyödyksi, vaan sitä jaetaan INKA-ohjelman avulla Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, eli REPA, on Tekesin rahoittaman Innovatiiviset kaupungit INKA -ohjelman hanke, joka kuuluu Tampereen vetovastuulla olevaan Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus -teemaan
– Lähtökohtana on hyödyntää tietoa tehokkaammin ja luoda uusia tietotyökaluja. Ämmässuon hankkeeseen toivotaan mukaan erikokoisia yrityksiä, joilla on omia kehityskohteitaan. Ekomossa tullaan testaamaan ja tuomaan esiin kiertotalouden uusia keksintöjä. Tarkoitus on, että alueella voidaan jalostaa teollisia materiaalija sivuvirtoja sekä kotitalouksien yhdyskuntajätettä. – Yritykset voivat tulla kehittämään ja pilotoimaan materiaalejamme Ämmässuon alueelle. – HSY etsii sopivia kumppaneita ja kartoittaa niiden tarjoamia tuotteita ja ideoita. Tekesin rahoitus mahdollistaa tämän uudenlaisen yritysyhteistyön, Tukiainen kiittelee. Yrityksille tarjoutuu hankkeen myötä erinomainen mahdollisuus esitellä ja kehittää Vantaan Energian uuden jätevoimalan ja sekajätteen energiahyödyntämisen myötä. 68 koston operoinnin ja omaisuuden hallinnan kehittämisestä, Kimmo Koivunen HSY:stä sanoo. Kiinnostavimmat kehitysideat valikoidaan piloteiksi, jotka toteutetaan yritysten ja HSY:n yhteistyönä. Tavoitteena on parantaa vesihuollon resurssitehokkuutta ja rakentaa työkalut, joilla voidaan hallita modernin vesihuollon tuottamaa kasvavaa tietomäärää ja tehostaa esimerkiksi vesihuollon strategista johtamista. Haemme myös uusia hyödyntämismahdollisuuksia tälle materiaalille, Tukiainen sanoo. – Tavoitteenamme on kehittää muun muassa puhdistamolietteelle uusia käsittelytapoja ja kuivatustekniikoita. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Lahden, Tampereen ja Turun kaupungin kanssa. ÄlykäsVesi REPA:n ÄlykäsVesi -projektissa kehitetään ja otetaan käyttöön vedenjakelun ja viemäröinnin uusia ja älykkäitä järjestelmiä, jotka integroidaan HSY:n nykyisiin järjestelmiin. Ämmäsuolta on vapautunut kapasiteettia tilaa ja resursseja uudenlaiseen käyttöön, Teolliset symbioosit -projektipäällikkö Hanna Tukiainen kertoo. Kysymys on mittausten ja mittaustulosten analysoinnin sekä vesijohtoverÄmmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta kehittyy ekoteollisuuskeskus, jossa haetaan muun muassa puhdistamolietteelle uusia käsittelytapoja ja kuivatustekniikoita.. – Eri kaupungit selvittämät puhdistamolietteen käyttöä eri kannalta. ÄlykäsVesi -projektissa tuodaan esille yritysten tarjoamia uusia teknologiaratkaisuja, ja tietojärjestelmiä, joilla voidaan paikallistaa ja vähentää vesijohtoverkostojen ja viemäreiden vuotoja, vähentää energiankulutusta sekä kohdentaa saneerauksia. Tulokset ovat yhteisesti käytettävissä ja jaettavissa ja uutta osaamista jaetaan kansainvälisestikin
REPAhankkeen synnyttämää osaamista ei käytetä ainoastaan pääkaupunkiseudun hyödyksi, vaan sitä jaetaan INKA-ohjelman avulla myös kaikkialle Suomen.. HSY:n vesihuollon älykkyyden kehittämiselle on laadittu suuntaviivat vuoteen 2020 asti, joten Tekesin myöntämällä kaksivuotisella rahoituksella luodaan perustaa tulevaisuuden tehokkaalle vesihuollolle. 69 omia tuotteitaan Suomen ehdottomasti suurimman vesihuoltotoimijan tarjoamassa vaativassa testiympäristössä. – Yritysten kannalta INKAyhteistyö johtaa toivottavasti uusiin referenssikohteisiin, jotka kaikki omalta osaltaan vauhdittavat kansainvälistymistä ja vientipotentiaalia. Tuula Kolehmainen Yritysten kannalta INKA-yhteistyö johtaa toivottavasti uusiin referenssikohteisiin, jotka kaikki omalta osaltaan vauhdittavat kansainvälistymistä ja vientipotentiaalia. REPA-ilma-projekti synnyttää mahdollisuuksia ilmanlaadun hallintajärjestelmien ja siihen liittyvän tietotaidon vientiin maailmalle. Kilpailukykyisiä ratkaisuja voidaan suunnata myös kansainvälisille markkinoille, Koivunen toteaa
70 Vuoden mittainen lajittelukilpailu johti toivottuihin tuloksiin
jätetapahtumien muodossa. Siellä sekajätteen joukossa oleva biojäte pilaa materiaalina talteen otettavaa jäteainesta, joten jätteen syntypaikkalajittelu ja erityisesti biojätteen erilleen saanti on entistä tärkeämpää, täsmentää Rahkonen. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) on ollut mukana lajittelukilpailun toteuttamisessa tuottaen asukkaille lajitteluneuvontaa mm. Lajittelukilpailun piirissä ovat Lahden Talot Oy:n lähes 10 000 vuokraasukasta. kilpailua jatketaan ja lajitteluasioita pidetään edelleen aktiivisesti esillä, sanoo PHJ:n asukaspalvelupäällikkö Päivi Rahkonen. 71 korjattua kuntoon nopeasti ja voitu vaikuttaa asiakkaan oikeaan ohjeistukseen ja jäteastioiden oikeaan mitoitukseen, sanoo Hämeen Kuljetuspiste Oy:n toimitusjohtaja Jarkko Hämäläinen. Kolmanneksi sijoittui kiinteistö Loviisankatu 14. jätteiden lajittelu tehostui. Palvelutalojen osalta kisan voitti Kärpäsen palvelutalo. Kilpailun nimen mukaisesti luukuttamalla oikein eli lajittelemalla jätteitä paremmin päästiin asetettuihin tavoitteisiin: sekajäteastoiden määrä kiinteistöillä väheni ja energiaja hyötyLahden Talojen jätekilpailu toi hyviä tuloksia. Toimiva jätehuolto on yhteispeliä Hämeen Kuljetuspiste Oy toimii kaikkien Lahden Talot Oy:n kiinteistöjen jätteenkuljettajana ja on ollut mukana kilpailun toteuttamisessa. Jatkossa tulemme käsittelemään alueen asukkaiden sekajätteen uudessa materiaalikierrätyslaitoksessamme. jätepisteiden opasteita ja siisteyttä. PHJ:n tärkein toimipiste on monipuolinen ja edistyksellinen Kujalan jätekeskus Lahdessa. Lahden Talot palkitsee voittajakiinteistöt rahanarvoisin eduin. – Kilpailun aikana toteutimme jätetilojen kartoituksen, jonka ansiosta parannettiin mm. – Sekajäteastioiden määrä on vähentynyt noin kahdeksalla prosentilla eli yli 30 astiaa on saanut lähteä ja niitä on korvattu jätteen kierrätykseen ja muuhun hyödyntämiseen tarkoitetuilla keräysastioilla, kertoo Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen. Sekajäteastoiden määrä kiinteistöillä väheni ja energiaja hyötyjätteiden lajittelu tehostui.. Lahden Taloilla ollaan tyytyväisiä tuloksiin ja kilpailua on päätetty jatkaa vielä toinenkin vuosi paremman lajittelun ja jätteen määrän vähentämisen vakiinnuttamiseksi. Mittauksemme osoittaa, että biojätettä saadaan nyt talteen kuusi prosenttia eli noin 12 000 kiloa enemmän vuoden takaiseen verrattuna, jatkaa Rahkonen. Kilpailun ykkössija meni lopulta kiinteistölle Tarjantie 58 kaikkiaan 48 kokonaispisteellä. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy (PHJ) on vuonna 1993 perustettu, 12 kunnan omistama osakeyhtiö, joka vastaa omistajakuntiensa jätehuollon palvelutehtävistä. Yhteistyö on toiminut hyvin ja jätehuollon epäkohdat on saatu Biojätettä saadaan nyt talteen noin 12 000 kiloa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Huomasimme, että siisti ja asianmukaiset opasteet sisältävä jätepiste motivoi ihmisiä lajittelemaan paremmin ja vähentää asiattoman irtojätteen määrää, jatkaa Hämäläinen. Nyt, kun jäteastioiden määrä on oikein mitoitettu, tulemme uudella alkavalla kilpailukaudella painottamaan vielä enemmän sekajätteen vähentämistä ja biojätteen määrän lisäämistä, sillä tehostettavaa lajittelussa riittää vielä, korostaa Koskinen. Voittajakolmikko ratkesi loppumetreillä Kilpailussa kärkisijoja pitkin matkaa ovat pitäneet lähestulkoon samat kiinteistöt. Tämä on pitkäjänteinen prosessi, joten olemme mielissämme siitä, että Lahden Taloilla vuoden verran käynnissä ollut Luukuta Oikein -lajittelukilpailu johti toivottuihin tuloksiin. Toiseksi sijoittunut kiinteistö Palokunnantie 5,7 hävisi voittajalle yhdellä pisteellä. – Tavoitteenamme oli kilpailussa myös tutkia, saadaanko biojätteen saantoa lisättyä kymenellä prosentilla neuvonnan keinoin. – Biojätteen saanto erilleen sekajätteestä on meille tärkeää, sillä alueellamme toimii LABIO Oy:n biokaasulaitos, joka tuottaa biojätteestä ympäristöystävällistä biokaasua liikennepolttoaineeksi. – Asukkaille annetulla lajitteluneuvonnalla pyrimme vaikuttamaan lajitteluasenteisiin ja lajittelukäyttäytymiseen. – Jätteenkuljettajan, kiinteistön omistajan ja huoltoyhtiön välinen yhteistyö on avainasemassa. Neuvonnalla vaikutettiin asenteisiin Päijät-Hämeessä 95 prosenttia yhdyskuntajätteestä saadaan hyötykäyttöön. Sinne ohjautuu edelleen paljon kierrätyskelpoista jätettä. Parannettavaa riittää silti etenkin sekajätteen lajittelussa. – Voimme tyytyväisenä todeta, että jätehuollon kustannustehokkuus on kilpailun myötä lisääntynyt
Kunnossapitoon, siisteyteen ja toiminnallisuuteen liittyviä osioita edistetään ja saadaan paremmaksi ennakoivilla korjauksilla, huolellisella suunnittelulla, riittävällä tiedottamisella ja hallituksen, isännöitsijän ja asukkaiden välisellä vuoropuhelulla Mitä asukkaat haluavat, mihin asioihin tulisi kiinnittää huomiota, millä painoarvolla ja missä järjestyksessä. Valtion korjausavustukset tulisi kohdistaa jatkossa strategioiden laatimiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen Strategia ohjaamaan taloyhtiön keskeisiä linjauksia Jotta taloyhtiön hallitus voi onnistua tehtävässään, se tarvitsee hyvät tiedot kiinteistön teknisestä nykytilanteesta, ympäristön suomista mahdollisuuksista ja sen asettamista rajoitteista. Nämä ovat olleet seikkoja, joihin yleisesti hallitus yleensä kaipaa tarkempaa tietoa toimintansa ja päätöksenteon tueksi. Paperilla taloyhtiön strategiassa voisi olla noin kymmenen aihetta ja niiden esittäminen tulisi kiteyttää yhden sivun mittaiseksi. Missä tahansa taloyhtiössä luulisi näillä eväin olevan helpompaa torjua asumiselle ja kiinteistönpidolle tyypillisiä turhia riesoja, ristiriitoja ja ylimääräisiä kulueriä jo ennakolta. Onnistumiseen tarvitaan näkemystä, joka kantaa pidemmälle kuin vuoden budjettijakson päähän. Strategia määrittelee asuntoyhtiön tahtotilan eli vision tulevaisuudesta sekä ne keinot, joilla visio toteutuu. Mittari voitaisiin liittää osaksi isännöitsijätodistusta. Sitä saadakseen hallituksen tulee järjestää asukkaille laajahko rasti ruutuun – kysely. Vuosituhannen vaihteessa hän käynnisti oman liikkeenjohdon konsultointiyrityksen ja on kuulunut vuodesta 2005 Kiinteistöalan Hallitusammattilaiset AKHA ry:n hallitukseen. Strategian tekeminen aloitetaan asukaskyselyllä Strategian tekeminen käynnistyy osakasja asukaskyselyllä, jossa pyydetään kuvailemaan, minkälainen haluaisit taloyhtiön olevan esimerkiksi neljän vuoden kuluttua. Turvallisuuden suhteen kyselyyn vastanneet ovat usein todenneet tarvittavan enemmän valmiuksia ja turvallisuuden tunteen nostamista. Juhani Siikala JUHANI SIIKALALLA (s.1945) on monipuolinen työhistoria erilaisissa rakentamisen ja kiinteistöalan johtotehtävissä. Lisäksi hallinnon on tiedettävä, mitkä ovat osakkaiden ja asukkaiden näkemykset siitä, miten asumisviihtyisyyttä tulee ylläpitää ja kehittää. Asuntoyhtiön hallinnon ja osakkaiden vastuulla on toimia siten, että kiinteistön arvo säilyy tai jopa nousee ja että asunnoissa on viihtyisä ja mukava asua ja ennen kaikkea, että asunto-osakeyhtiö pystyy jatkuvasti tuottamaan osakkaiden ja asukkaiden tarvitsemia asumispalveluita tehokkaasti, taloudellisesti ja suunnitelmallisesti. Remonttiryhmä esittää lisäksi, että taloyhtiöissä otetaan käyttöön mittari, joka seuraa korjaustarvetta ja ylläpitovajetta. Siikala Kirjoitti oppikirjan Kiinteistönpidosta kiinteistöliiketoimintaan. Lisäksi Remonttiryhmä ehdottaa, että asunto-osakeyhtiöiden kunnossapitotarveselvitys tehtäisiin nykyisen viiden vuoden sijaan kymmeneksi vuodeksi, jotta asukkaat ja asunnonostajat voivat paremmin varautua korjaustarpeisiin taloudellisesti. Strategiat taloyhtiöiden toimintojen perustaksi. Asuntoyhtiön strategia on pitkäjänteisen ja tuloksekkaan johtamisen kirjallinen väline erityisesti yhtiön hallitukselle ja isännöitsijälle, mutta myös toimintaperusta yhtiön osakkaille ja asukkaille. Strategia on tuttu työkalu yrityksissä ja miksei se näin voisi olla myös taloyhtiöissä. Strategia tiivistää keinot ja ohjaa toimintoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategiset päälinjaukset määrittävät näin yhtiön toimintatavat tulevissa ylläpitotoimissa, peruskorjauksissa ja niiden ajoituksissa sekä muussa yhtiön toiminnassa. Lisäksi strategia kertoo toiminta-ajatuksen ja tavat, miten toimien tavoite saavutetaan. Vastauksiksi saadaan esimerkiksi seuraavia asioita: taloyhtiön tulisi olla siisti ja rauhallinen, sisäpihan tulee olla viihtyisä alue, jossa asukkaat voisivat järjestää erilaisia tapahtumia ja parantaa siten taloyhtiön yhteisöllisyyttä, taloyhtiön tulisi saavuttaa arvostettu ja viihtyisä lapsiystävällinen mielikuva, josta asunnon saa vuokrattua/myytyä helposti. Vastausten pohjalta saadaan runko tavoitteille, joihin voidaan rakentaa ratkaisuesityksiä eli keinoja, joita voitaisiin vähitellen alkaa kuvata termillä strategia. 72 Taloyhtiöiden tulee laatia omia kiinteistöjään koskevia strategioita on edellisen hallituksen asuntoja viestintäministeri Pia Viitasen nimeämän Remonttiryhmän toimenpide-ehdotus, jossa korostetaan erityisesti parempaa korjaamisen ja ylläpitämisen kulttuuria. Selvityksestä tulisi keskeinen asuntokaupan dokumentti vuoteen 2020 mennessä
Uuden yhteisyrityksen kiinteistöomaisuuden arvo ylittää Ympyrätalo on yksi Helsingin Hakaniemen maamerkkejä. Ilmarinen myy toimistoja uudelle yhteisyritykselle, jonka Ilmarinen ja ruotsalainen eläkeyhtiö AMF omistavat puoliksi. Tärkeä on myös Helsingin Hakaniemessä Siltasaarenkatu 12:ssa sijaitseva kiinteistö. 400 miljoonaa euroa. Tämä onnistuu tekemällä pitkäaikaisia ja hyvin tuottavia sijoituksia pääkaupunkiseudun toimistokiinteistöihin, Aimonen selventää. Se siirtyy uuden yhteisyrityksen omistukseen. Ilmarisen sijoittajakumppani AMF on Ruotsin johtavia vakuutusyhtiöitä, joka tarjoaa eläkeja henkivakuutuspalveluita.. Sinne siirtyvät muun muassa Nokian ja Finnairin pääkonttoritilat. Näistä merkittävimmät ovat Ympyrätalo Helsingin Hakaniemessä, Tietotie 11 Vantaalla, jossa sijaitsee muun muassa Finnairin pääkonttori sekä Nokian pääkonttorin kiinteistönä tunnettu Karaportti 1-3 Espoossa. Yhteisyrityksen tavoitteena on aikanaan nousta merkittäväksi kiinteistösijoittajaksi Suomessa. 73 Nokian ja Finnairin pääkonttorit myytävissä kohteissa Ilmarinen myy joukon toimistokiinteistöjä Finnairin pääkonttori sijaitsee vantaalaisessa kiinteistössä, jonka Ilmarinen myy yhteisyritykselle. Yhteisyrityksen omistukseen siirtyy 15 pääkaupunkiseudulla sijaitsevaa kiinteistöä. Se tukee Ilmarisen tavoitetta hajauttaa kiinteistösalkkua entistä enemmän. Ilmarinen järjestelee kiinteistösalkkuaan myymällä toimistokiinteistöjä uudelle yhteisyritykselle. Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen on järjestelyyn tyytyväinen. Uuden yrityksen omistavat Ilmarinen ja ruotslainen vakuutusyhtiö AMF
74 Y-Säätiö ja Demos Helsinki etsivät uusia ratkaisuja viihtyisään vuokra-asumiseen Edullisia vuokra-asuntoja tarvitaan kipeästi lisää Y-Säätiö ja Demos Helsinki hakevat yhteistyössä uusia keinoja luoda monipuolista ja laadukasta elinympäristöä. Hyvään asumiseen kuuluvat erilaiset vapaamuotoiset yhteistoiminnan muodot.
Tämä kaupungistumiskehitys näyttää jatkuvan myös tulevina vuosikymmeninä. Kohtuuhintaisen vuokraasuntotuotannon vähyys ja siitä seuraava vuokra-asuntopulan kärjistyminen, erityisesti pääkaupunkiseudulla, ovat haastaneet Y-Säätiön kehittämään toimintaansa edelleen. Y-Säätiö, joka tarjoaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, suunnittelee omaa tuotantoa jopa 2000 asunnon verran. Y-Säätiön tavoitteena on tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. kun asumista kehitetään. Pelkät rakennukset eivät kuitenkaan riitä. Y-Säätiöllä on tällä hetkellä 6886 vuokra-asuntoa 52 kaupungissa ja kunnassa. Yhdessä Demos Helsingin kanssa Ysäätiö etsiikin uusia tapoja luoda viihtyisää elinympäristöä. – Olemme yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa toteuttaneet ARA-rahoitteisia erityisasumiskohteita kuten asunnottomien asuntokohteita ja nähneet, kuinka kohtuuhintaisista vuokra-asunnoita on tällä hetkellä hirvittävä pula. – Y-lab on Y-Säätiön ja ajatushautomo Demos Helsingin yhteistyö, jossa kehitetään uusi Toimitusjohtaja Juha Kaakisen mukaan kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon vähyys ja siitä seuraava vuokra-asuntopulan kärjistyminen erityisesti pääkaupunkiseudulla on suuri haaste. Uuden ajan asumiskonsepti Y-säätiö on lähtenyt kehittämään omaa asumiskonseptiaan yhteistyössä ajatushautomo Demos Helsingin kanssa. Edullisen hinnan pitää olla yksi laatutekijä, joka on mukana, Edullisia vuokra-asuntoja tarvitaan etenkin pääkaupunkiseudulle lisää. Niitä tarjotaan ihmisille, joiden on vaikea löytää asuntoa. Kaupungistumisen varjopuolena ja jarruna on huutava pula kohtuuhintaisista vuokraasunnoista. Suunnitelmissa onkin toteuttaa lähivuosina omaa tuotantoa jopa 2000 asunnon verran. Asuntojen puute estää erityisesti pienipalkkaisia muuttamasta kaupunkiseuduille, joissa olisi työpaikkoja tarjolla. Jatkossa kohtuuhintaisuuden ja ympäristön monipuolisuuden onkin oltava toisiaan tukevia asumisen laatutekijöitä.. Jatkossa kohtuuhintaisuuden ja ympäristön monipuolisuuden onkin oltava toisiaan tukevia asumisen laatutekijöitä, Kaakinen sanoo. Suomalaiset asuvat yhä tiiviimmin pääkaupunkiseudulla, Oulussa, Turussa, Tampereella ja muissa kasvukeskuksissa. Asuminen ei ole kuitenkaan vain seiniä ja huoneita, vaan se on kokonaisedullista elämää laadukkaassa lähiympäristössä. Asuntotuotannossa on liian pitkään keskitytty kodin tiloihin ja asumisneliöihin. – Koti on hyvän elämän perusta. 75 Väestö kesk it t y y Suomessa suurimpiin kaupunkeihin. Vuokraasuntotuotantoa tarvitaan lisää, etteivät ihmiset putoa asunnottomuuteen, toimitusjohtaja Juha Kaakinen Y-Säätiöstä sanoo
Moni haluaakin pysytellä julkisten liikenneyhteyksien käyttäjänä. Y-säätiön ja Demos Helsingin yhteistyön tulokset julkaistaan marraskuussa 2015 Y-Säätiön 30-vuotisjuhlan yhteydessä. 76 kohtuuhintaisen asumisen konsepti kaupunkiympäristöön. – Y-säätiössä ollaan oltu kiinnostuneita rakentamisen alliansSuomessa väestö keskittyy enenevässä määrin kaupunkeihin. Asumisen kustannuksiin voidaan vaikuttaa Kaakisen mukaan rakentamisen ja siten myös asumisen kustannuksia on paljolti valmiiksi säädelty. – Kodin tulee palvella tämän päivän asukkaita erilaisissa perhetilanteissa ja työikäisiä nykymaailmassa, jossa epätyypilliset työsuhteet yleistyvät jatkuvasti. – Yksi rakentamisen hintaan merkittävästi vaikuttava tekijä on autopaikoitus. – Nykyisellään asukastoimikuntien kokoontumisten mielletään johtavan tehtäviin ja velvoitteisiin. Urheilija saattaa tarvita perinteistä enemmän kaappitilaa varusteilleen. Asuntojen puute kuitenkin jarruttaa erityisesti pienipalkkaisten ihmisten muuttoa kaupunkiseuduille. Vuokra-asunnoissa autopaikkaa oleellisempi kysymys on usein se, että polkupyörille varataan riittävästi säilytystilaa, Kaakinen toteaa. Y-lab ideoi ja etsii uudenlaisia malleja hyvään asumiseen. – Esimerkiksi lapsiperhe simallista, jolla olisi mahdollista rakentaa nopeammin, laadukkaammin ja edullisemmin. Tämä yhteistyö Demos Helsingin kanssa on käynnistetty, jotta osaisimme ratkaista vaikeita yhteiskunnallisia ongelmia entistä paremmin, Kaakinen sanoo. Kodista tulisi löytyä tilaa ja säilytysratkaisuja erilaisiin tarpeisiin. Asuminen voi tukea muun muassa työllistymistä. Asumisviihtyvyydessä yhä tärkeämmiksi kysymyksiksi ovat muodostumassa lähiympäristön monipuolisuus ja sosiaalisten kontaktien rikkaus omassa naapurustossa. Rakennuskustannuksiin voidaan Kaakisen mukaan kuitenkin vaikuttaa myös joustavilla suunnitteluratkaisuilla. – Etsimme Demos Helsingin kanssa uusia tapoja edistää esimerkiksi naapuruussuhteita, asukkaiden yhteistoimintaa ja sitä, miten asukkaat voisivat päästä vaikuttamaan itse omiin asumiskuluihinsa, Kaakinen sanoo. Kaupunkiympäristössä kaikilla ei suinkaan ole autoa. – Y-labin tuloksia hyödynnetään olemassa olevassa asuntokannassa heti. Y-labissa ideointi on vasta aluillaan, mutta esimerkkejä uuden ajan asumisratkaisuista on jo nostettu pöydälle. – Yksi kehittelemämme idea on, että asukkailla voisi olla mahdollisuus työllistyä muun muassa kiinteistöhuollon tehtäviin kotitalossaan, Kaakinen visioi. Tuula Kolehmainen. Koteja erilaisiin elämäntilanteisiin Etenkin kaupunkiympäristössä asumisessa korostuu elämänmuotojen erilaisuus. Uudistuotannon osalta ratkaisut otetaan käyttöön, kun rakennushankkeet käynnistyvät, siis aivan lähivuosina. Urbaani ympäristö pystyy parhaimmillaan tarjoamaan elämänlaatua palveluina ja erilaisina ihmisten välisinä yhteistyöverkostoina. Tavoitteena on löytää vapaamuotoisempia yhteistoiminnan muotoja, jotka toisivat uutta arvoa asumiseen, Kaakinen sanoo. asukastoimikunnalle tulee ensi tilassa saada uusi nimi. Y-labissa on pohdittu, että tarvitsee erilaisia tilaratkaisuja kuin yksin asuva henkilö. Kiinteistöissä voisi myös esimerkiksi olla freelancereiden tarvitsemia työtiloja, Kaakinen pohtii, mutta muistuttaa, että kaikki uudet ideat rakentuvat ARA-hintaisen vuokra-asumisen puitteissa
– Koti on hyvän elämän perusta. Asumisneliöiden merkitys on vähentynyt. Urbaani ympäristö pystyy parhaimmillaan tarjoamaan tätä palveluina ja erilaisina ihmisten välisinä yhteistyöverkostoina. Sen sijaan moni arvostaa esimerkiksi hyviä liikkumisyhteyksiä ja palveluiden läheisyyttä. – Meitä kiinnostaa, miksi ihmiset viihtyvät kaupungeissa ja niiden lähiöissä. 77 Kaupungistuminen tuo haasteensa Väestö keskittyy Suomessa suurimpiin kaupunkeihin. Kohtuuhintaisten asuntojen puute estää kuitenkin nyt erityisesti pienipalkkaisia muuttamasta kaupunkiseuduille, joissa olisi työpaikkoja tarjolla. – Nykyisin monet lapsiperheet valitsevat omakotitaloasumisen sijasta kaupunkiasumisen lähiössä. Juhani Karvonen Porvolaisessa Y-Säätiön rakennuttamassa Taipaletalossa on 30 asuntoa kahdessa kerroksessa.. Suomalaisen asumisen unelma on muuttumassa. Tämä kaupungistumiskehitys näyttää jatkuvan lähivuosikymmenet: esimerkiksi Ruotsissa kaupungistumiaste on Suomea 15 prosenttia korkeampi. Korhosen mukaan lähivuosina esimerkiksi jakamistalous ja työn muotojen muutos murtavat perinteisiä malleja käydä töissä, kuluttaa ja harrastaa. Olemassa olevan vuokra-asuntokannan käyttöä voisi kasvattaa esimerkiksi tilojen viihtyisyyttä lisäämällä, miettii Korhonen. Jatkossa kohtuuhintaisuuden ja ympäristön monipuolisuuden on oltava toisiaan tukevia asumisen laatutekijöitä. Asuminen on kokonaisedullista elämää laadukkaassa lähiympäristössä, kuvaa projektijohtaja Satu Korhonen ajatushautomo Demos Helsingistä. Vuokra-asumisen laadun kehittämisessä näitä seikkoja on otettava huomioon. Toimiva arki vahvistaa ihmisen kiintymistä johonkin paikkaan. – Voisimme miettiä, millaiset asiat auttavat ihmiä luomaan itselleen mieleistä yhteisöllisyyttä. Laadukasta elämää Asumisviihtyvyydessä yhä tärkeämmäksi laatutekijäksi ovat muodostumassa lähiympäristön monipuolisuus ja sosiaalisten kontaktien rikkaus omassa naapurustossa. Asumisneliöitä kaivataan vähemmän Yhteisöllisyys voisi olla vaikkapa tilojen jakamista jota käytetään muun muassa vanhusten asumisessa. Nämä muutokset heijastuvat myös ihmisen asumiseen liittyviin toiveisiin. Moni viihtyy lähiöissä ja asuu kiinteistöissä, jotka eivät ole tuliteriä. Suomalaiset asuvat yhä tiiviimmin pääkaupunkiseudulla ja Oulussa, Turussa, Tampereella ja muissa kasvukeskuksissa. Vuokraasuminen on saanut arvostusta. – Asuntotuotannossa on liian pitkään keskitytty kodin tiloihin ja asumisneliöihin, mutta neliöiden merkitys on viime vuosina vähentynyt
Loppusijoitusta vaativaa jätettä syntyy vain tuhannesosa siitä määrästä kuin mitä syntyisi esimerkiksi zeoliittia käytettäessä. Nyt järjestelmä on tuotteistettu, ja se on käytössä d ioa k t i iv i st e n n e st eid e n Nures®-puhdistusjärjestelmän kehitystyöstä. Tämä voi luoda Nures-puhdistusmenetelmälle merkittäviä kasvumarkkinoita käytöstäpoistoon liittyvissä sovelluksissa. Esko Tusa toimi vuosina 1996–2000 tuotetta markkinoivan Selionin toimitusjohtajana. Fortumissa työskentelevä Esko Tusa palkittiin radioaktiivisten nesteiden Nures®-puhdistusjärjestelmän kehitystyöstä. 78 jo noin 60 kohteessa eri puolilla maailmaa. Menetelmä soveltuu lähes kaikkien radioaktiivisten nesteiden käsittelyyn esimerkiksi ydinvoimalaitoksilla ja ydintutkimuslaitoksilla.. Suuren puhdistustehon lisäksi järjestelmän etuna on häviävän pieni jätemäärä. Menetelmä soveltuu lähes kaikkien radioaktiivisten nesteiden käsittelyyn esimerkiksi ydinvoimalaitoksilla ja ydintutkimuslaitoksilla. Tämän cleantech-keksinnön taustalla on Tusan pitkäjänteinen, visionäärinen työ ja kyky viedä projektia eteenpäin suuryrityksen sisällä. Lähivuosikymmenien aikana Euroopassa ja eri puolilla maailmaa poistetaan käytöstä lukuisia ydinvoimalaitoksia ja niiden tutkimuslaitteistoa. Järjestelmä pohjautuu selektiivisiin, epäorgaanisiin ioninvaihtimiin, jotka ovat jopa Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF myönsivät Suomalaisen Insinöörityöpalkinnon, 30 000 euroa, diplomi-insinööri Esko Tusalle 27.5.2015 Helsingissä. tuhat kertaa tehokkaampia kuin kilpailevat tuotteet. Nures-järjestelmä otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Loviisan ydinvoimalaitoksella vuonna 1991. Vuoden 2000 jälkeen hän on toiminut ydinjätehuollon johtavana asiantuntijana ja Nurestuotepäällikkönä Fortumissa. Tusa on työskennellyt ioninvaihtimien tutkimuksen parissa jo 1980-luvulta alkaen. Vaativin sovellus järjestelmästä toimitettiin vuonna 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuudessa saastuneiden vesien puhdistukseen. Innovaation perustalle rakennettu puhdistusjärjestelmä on lupaava vientituote. Tusa on kehittänyt radioaktiivisen veden puhdistamiseksi ainutlaatuisen menetelmän, jonka ansiosta radioaktiivista jätettä syntyy hyvin vähän suhteessa puhdistetun veden määrään. Läpimurto saavutettiin vuonna 1985, kun Helsingin yliopiston radiokemian laboratoriossa kehitettiin yhtiön vaatimukset täyttävä ioninvaihdin. Fortumissa työskentelevä Esko Tusa palkittiin raEsko Tusalle palkinto puhdistusmenetelmästä Tämän vuoden Suomalaisen insinöörityöpalkinnon saa Esko Tusa. Fukushimaan tehtyjen Nures-toimitusten arvo on sen jälkeen ollut yhteensä kymmeniä miljoonia euroja
Vuonna 2014 liikevaihto oli yli 45 miljoonaa euroa. Markulla on monipuolinen kokemus kansainvälisestä sähköja elektroniikkaliiketoiminnasta. Empower on palveluyritys, joka rakentaa ja huoltaa sähköja televerkkoja, kunnossapitää tehtaita ja voimalaitoksia sekä toimittaa tietojärjestelmiä ja palveluratkaisuja energiasektorille. MIKKO KYLLIÄINEN A-insinööreille yksikönjohtajaksi Mikko Kylliäinen on nimitetty A-Insinöörien akustiikkasuunnitteluyksikön yksikönjohtajaksi huhtikuusta 2015 alkaen. A-Insinöörit on rakennuttamisen, rakennesuunnittelun, infrasuunnittelun sekä kallioja ympäristösuunnittelun suunnannäyttäjä ja uusien yhteistyömallien luoja. Hän aloittaa uudessa toimessaan 3.8.2015. Hän on Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:n akustiikkatoimikunnan sihteeri ja kansallisen standardisoimiskomitean K211 Akustiikka jäsen. Hän toiminut A-insinööreillä akustiikkasuunnittelunyksikön suunnittelujohtajana vuodesta 2013 lähtien. Kylliäisellä on FISE:n AA-suunnittelijan pätevyys akustiikassa. empower.fi OTSO TORNIAINEN Empower IM Oy:n talousjohtajaksi Kauppatieteiden maisteri Otso Torniainen on nimitetty Empower IM Oy:n talousjohtajaksi 1.6.2015 alkaen. Fortumin lisäksi Torniaisella on pitkä kansainvälinen kokemus työskentelystä energiayhtiöissä, ja hän on toiminut mm. Raunio toimii tällä hetkellä Suomen Terveystalo Oy:n vakuutusliiketoiminnasta vastaavana johtajana. Tampere-talon laajennushankkeessa ja Turun Akatemiatalon peruskorjaushankkeessa. empower.fi VILLE RAUNIO Sp-Henkivakuutuksen toimitusjohtajaksi KTM, eMBA Ville Raunio (s. www. Holapan toimipaikkana on Tampere, ja hän raportoi Sähköverkkodivisioonan Timo Kiiverille (President). Kylliäinen on työskennellyt akustiikan suunnittelu-, tutkimusja opetustehtävissä 20 vuotta. Oma motivaationi on korkealla ja odotan innolla tulevaa tehtävääni, Raunio sanoo. E.ONilla sekä controllerina eri teollisuusyrityksissä. Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 311 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 2700 henkilöä. Toimimme Suomessa valtakunnallisesti ja vientiprojekteissa maailmanlaajuisesti. – Tuon oman näkemykseni, kokemukseni ja osaamiseni muun muassa liiketoiminnan kehittämiseen, markkinoinnin ja myynnin johtamiseen, sähköisten palveluiden kehitykseen ja asiakkuuksien johtamiseen. Tällä hetkellä työskentelee akustiikkasuunnittelun vetäjänä mm. Sp-Henkivakuutuksen nykyinen toimitusjohtaja Timo Hiltunen jatkaa tehtäviensä hoitoa 31.5.2015 asti. Yhtiö palvelee yli sadalla paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Empower on palveluyritys, joka rakentaa ja huoltaa sähköja televerkkoja, kunnossapitää tehtaita ja voimalaitoksia sekä toimittaa tietojärjestelmiä ja palveluratkaisuja energiasektorille. Hän on myös ansioitunut tutkijana niin Suomessa kuin kansainvälisesti Kylliäinen on julkaissut runsaasti tutkimuksia sekä laatinut ohjeita ja käsikirjoja erityisesti rakennusakustiikasta ja ollut mukana kehittämässä akustiikan opetusta Tampereen teknillisen yliopiston yliassistenttina. NIMITYKSIÄ Markku Holappa Mikko Kylliäinen Otso Torniainen Ville Raunio. Sp-Henkivakuutus on vakaalla pohjalla toimiva yhtiö, joka osana Säästöpankkiyhteisöä omaa paljon potentiaalia. Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 311 miljoonaa euroa ja se työllistää noin 2700 henkilöä. Yritys työllistää tällä hetkellä lähes 600 asiantuntijaa. Aiemmin hän on ollut toimitusjohtajana SM-liigajoukkue Tampereen Ilveksessä sekä vakuutusyhtiö Genworth Financialin Suomen ja Baltian toimitusjohtajana. Valikoima sisältää muun muassa säästöja eläkevakuutukset, lainaturvan, kapitalisaatiosopimuksen ja varainhoitovakuutuksen. Nykyinen talousjohtaja Mika Huovinen siirtyy Empowerilta uusiin haasteisiin kesäkuun lopulla. Hän on suunnitellut erittäin vaativia kohteita, kuten Helsingin yliopiston uuden kirjaston eli Kaisa-talon akustiikan. toimitusjohtajana toimii henkiyhtiön johtoryhmän jäsen Arto Nätkynmäki. ESD-divisioonassa (sähkön myynti ja jakelu). 1971) on nimitetty Sp-Henkivakuutuksen uudeksi toimitusjohtajaksi. Pitkän linjan vahinkovakuutusja eläkevakuutuspuolen ammattilainen on lisäksi työskennellyt myynnin ja markkinoinnin johtotehtävissä myös Keskinäinen vakuutusyhtiö Turvassa sekä EläkeFenniassa. Tämän jälkeen vt. www. Torniaisen toimipaikkana on Helsinki, ja hän raportoi Mika Yletyiselle (president) Torniainen siirtyi Empowerille talousjohtajan tehtävistä Fortumilta, missä hän toimi mm. Yhtiö palvelee yli sadalla paikkakunnalla Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Hän siirtyi Empowerille myyntijohtajan tehtävistä Alstrom Gridistä. 79 MARKKU HOLAPPA Empoweriin toimialajohtajaksi Diplomi-insinööri Markku Holappa on nimitetty Empowerin Sähköverkkodivisioonan Voimajohdot-liiketoiminnan toimialajohtajaksi 18.5.2015 alkaen. Sp-Henkivakuutus on Säästöpankkien omistama henkivakuutusyhtiö, joka tarjoaa asiakkailleen vakuutussäästämisen tuotteita
Harjun nuorisotalon nuoret suunnittelivat itse designmattojen kuvion. Mattokokonaisuudessa kuvio voi jatkua matosta toiseen, vaikka maton muoto vaihtuisi. – Sisustus on moniulotteinen tila ja yhtenä isona pinta-alana on lattia, jota ei kannata unohtaa. 80 Yhä useammin yrityksissä ajatellaan, kertooko sisustus jotain meistä. Lindströmin Muoto designmattojen muodoilla voi leikitellä usealla eri tavalla, rakentaen isojakin sisustuskokonaisuuksia. Mattoja löytyy kuusikulmion-, ellipsin ja puoliellipsin-, suunnikkaan ja puolisuunnikkaan-, kärkimaton, kolmion, pyöreän ja puolipyöreän muotoisina. Muotomattojen avulla voi luoda tunnelmaa, opastaa ja viestiä. Kuva: Heikki Räisänen. Käyttämällä matoissa esimerkiksi oman ilmeen mukaisia värejä, muotoja, kuvioita ja tekstejä voi myös niillä kertoa yrityksen tarinaa. Matoilla voidaan ilmentää vaikka tilan arkkitehtuurisia muotoja. Tarinat tulevat mattoihin Lindströmin uusilla Muoto designja ekonailonmatoilla toimitilan sisustus voi heijastaa yrityksen uniikkia ilmettä ja vastuullisuustarinaa. Sisustus voi tuoda esille yrityksen arvoja, sen historiaa ja kertoa visiosta, jolloin nämä kaikki yhdistyvät yrityksen omaksi tarinaksi, sanoo Kirsi Saarela KirsiS Design Oy:stä. Yhdistelemällä Muoto designmattoja eri muodoissa ja väreissä yritys voi avata identiteettiään uudella tavalla. Muotoja voidaan räätälöidä myös tarpeen mukaan
Kuva: Heikki Räisänen. Hylättyihin kalastusverkkoihin kuolee vuosittain useita kilpikonnia. Usein ekologisen valinnan taustalla on myös tarina, jonka yritys haluaa kertoa eteenpäin liittyen joko tuotteeseen tai yleisemmin yritysvastuullisuuteen, sanoo Saarela. Matot toimivat tehokkaasti myös lian pysäyttäjinä eteisja sisääntulotiloissa. Kuva: Heikki Räisänen Muoto designmattoja löytyy useissa eri muodoissa. Palveluun kuuluu myös mattojen pesu ja vaihto. Kalastusverkkoja kerätään merestä kilpikonnien elinalueilta. Lindströmin ekonailonmatto on valmistettu kierrätysnailonista, jota saadaan esimerkiksi mattojen nukasta, vanhoista tekstiileistä ja hylätyistä kalastusverkoista. Muoto designmattoja voi yhdistellä usealla eri tavalla. Kuva: Heikki Räisänen Muoto desingnmatoissa voi yhdistellä eri värejä ja kuvioita. 81 Ekonailonmatto kertoo vastuullisuustarinaa – Kiinnostus ekologiseen sisustamiseen kasvaa. Yritykset ja yhteisöt voivat vuokrata mattoja Lindströmiltä
Oulun kaupunki myöntää joka vuosi seuraavalle vuodelle peruskorjausmäärärahan, joka on noin 14–15 miljoonaa euroa, millä pystymme tekemään isompia peruskorjauksia, toteaa Oulun kaupungin tilakeskuksen omaisuudenhallintayksikön kiinteis. Määrärahat eivät kuitenkaan riitä kaikkien kohteiden saamiseen työn alle, eli korjausvelka kasvaa. – Vuosikorjauksiin meillä on käytettävissä 10 miljoonalla euroa, eli jos esimerkiksi jossakin kohteessa vuotaa vesikatto ja kiinteistössä on toiminta päällä. Tällä hetkellä kiinteistöjä pidetäänkin kunnossa vuosikorjausja perusparannusmäärärahoilla. Suurin osa ylläpidettävistä kohteista on kouluja ja päiväkoteja. Taantuma jarruttaa isoja peruskorjauksia Oulussa Koska myös Oulussa joudutaan elämään tällä hetkellä säästöliekillä, tarkoittaa tämä sitä, että kaikkia suurempia peruskorjauksen tarpeessa olevia kohteita ei voida ottaa työn alle. Tästä taas seuraa lisää korjausvelkaa tuleville vuosille. 82 Uusia hankkeita ei päästä aloittamaan tarpeellista määrää Oulun kaupungilla on yhteensä noin 600 rakennusta, joiden kuluminen vuositasolla on noin 20 miljoonaa euroa
Vuonna 2013 vanhaan kanta-Ouluun liittyi neljä muuta ympäristökuntaa. Teemme niin sanottuja monitoimitiloja, jolla tehostamme kiinteistön käyttöä. – Vuosikorjauspotista ei ole vielä jouduttu leikkaamaan. Monet saattaa yllättää se, kuinka suuret käyttökustannukset koulurakennuksessa on. – Meillähän on myös olemassa energiansäästötavoitteet. Tyhjille kiinteistöille uutta käyttöä Oulun kaupunki on alkanut karsia menojaan luovuttamalla tyhjille jääneitä kiinteistöjä uutöpäällikkö Veijo Kotilainen . – Esimerkiksi itselläni oli ennen vastuulla vanha kantaOulu ja nyt siihen tuli kolmasosa kiinteistöjä lisää. Oulussa on riittävästi alan osaamista ja tietoa, ja kaupunki tekee tarvittavaa priorisointia siitä, milloin mikäkin hanke käynnistetään. Oulun kaupunki kasvaa kovaa vauhtia. Tämä toi tuntuvasti lisää työsarkaa myös Oulun tilakeskuksen työntekijöille, joita on yksikössä tällä hetkellä noin 50. Tänä päivänä olemme saaneet asiat jo rullaamaan hyvin. Uusia ei päästä aloittamaan, ennen kuin vanhat on tehty valmiiksi. Tietenkin seutukunnista tuli meille lisää työntekijöitä, mutta kuntaliitos omat haasteensa toi, koska toimintamallit olivat erilaiset eri kunnissa. Ollaan yhteyksissä: Reijo Tanskanen 040 550 3837 reijo.tanskanen@suomentuholaispalvelu.fi www.suomentuholaispalvelu.fi Tuholaistorjunta Helsinki, Espoo, Vantaa ja lähikunnat Elämän entistä viihtyisemmäksi tekee Suomen Tuholaispalvelu Suomen Tuholaispalvelu Tuholaistorjuntaa ammattitaitoisesti, luotettavasti, ja nopeasti! Edulliset sopimukset taloyhtiöille ja kiinteistöille, kysy tarjous!. Työmaapäällikkö Antti Heikkilän mukaan koulussa pistetään uusiksi lähes kaikki. Matti Kuoppala – Teemme niin sanottuja monitoimitiloja, jolla tehostamme kiinteistön käyttöä. Tiukka säästökuuri näkyy myös siinä, että monista jo aloitetuista hankkeista tulee väistämättä jatkohankkeita. He Niukemmista määrärahoista huolimatta Oulun kaupungissa pystytään tekemään peruskorjauksia, kuten tässä Pohjankartanon koulussa. Oulu on yksi Suomen suurimpia kasvukeskuksia. torakka/russakk turkiskuoriaine ärpäne iisihär ritoukka/uunit muurahaine raomuurahaine ampiaine rott iir jne. Säästöjä saadaan siirtämällä toimintamme vuokrakohteista omiin tiloihin. Uusia rivitaloja nousee vähän väliä, kuten tämä Hiirosen kaupunginosan kohde. Oulun kaupungin tilakeskuksen omaisuudenhallintayksikön kiinteistöpäällikkö Veijo Kotilainen kertoo, että kaupunki hakee säästöjä esimerkiksi siirtämällä toimintansa vuokratiloista omiin tiloihin. Isoissa perusparannuskorjauksissa se näkyy lumipalloilmiönä, että hankkeita ei pystytä käynnistämään tarpeellista määrää. Esimerkiksi vanhat koulurakennukset soveltuvat hyvin yritystoiminnan käyttöön, joskin toiminnan käynnistäminen ei ole joka tapauksessa aivan yksinkertaista kaavamuutoksista johtuen. Joudumme tekemään tiettyjä investointeja ja energiasäästötoimenpiteitä, että energiasäästöt saavutetaan. Tilanne hallinnassa Kotilainen kuitenkin vakuuttaa, että Oulun kaupunki pystyy pitämään kiinteistönsä kunnossa taloustaantumasta huolimatta. – Koulurakennuskin on usein uniikkihanke. – Näen, että tilanne on tällä hetkellä hallinnassa. Se kiinnostaa, jos siihen saa kaavamuutoksen. 83 delleen käytettäväksi, vuokralle tai myyntiin. Meillä toimivat kiinteistömanagerit kentällä, jotka ovat kasvot kohteisiin päin. käyvät asiakkaiden kanssa asiat läpi ja huolehtivat siitä, että tarvittavat toimet tullaan tekemään. Keskitymme niihin kohteisiin, jotka ovat jo työn alla ja pyrimme suunnittelemaan hyvissä ajoin tulevaa peruskorjausohjelmia
Toimitilapäällikkö Harri Korkalainen Kuopion Tilakeskuksesta kertoo, että velkaa on kuitenkin viime vuosina onnistuttu pienentämään: tällä hetkellä kaupungilla on korjausvelkaa noin 52 miljoonaa euroa. Asuinrakentamisen tahti hyvä Uusia asuinkiinteistöjä Kuo pioon kaavoitetaan kuitenkin koko ajan, ja kaupungin asukasluku onkin viime vuosina kasvanut tasaisesti. – Tulevaisuudessakaan rahaa ei ole tarpeeksi kiinteistöjen ylläpitoon varsinkin kun kuntaliitosten myötä kiinteistökanta vain kasvaa. Toimitilapäällikkö kertoo, että Kuopion kaupungin kiinteistöjen jälleenhankinta-arvo on tällä hetkellä noin 900 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen käyttöä on koko ajan tehostettava, jotta rakennusten purkaminen tai myyminen olisi mahdollista, Korkalainen toteaa. Esimerkiksi vanhojen kunnantalojen ja muiden julkisten rakennusten käyttötarkoituksia on pohdittu uudestaan, Korkalainen kertoo. 84 Kuntaliitokset tuovat haasteita kiinteistöjen hoitoon Pohjois-Savossa Kuopion kaupungilla oli vuonna 2007 yhteensä 65 miljoonaa euroa korjausvelkaa. Muitakin selvitystöitä on meneillään, Korkalainen lisää. Osa kasvusta selittyy toki kuntaliitoksilla, mutta myös kaupungin vetovoimatekijöillä on tilanteeseen vaikutusta. Kuntaliitoksia myös tulevaisuudessa Kuntaliitoksia onkin viime vuosina Kuopiossa tehty runsaasti. Kuopion korjausvelka vähentynyt kiinteistökantaa pienentämällä Kuntaliitosten kautta kiinteistökantaa on saatu pienennettyä, kun palvelurakennetta on muutettu. Vuonna 2010 Karttulan kunta liitettiin Kuopioon, vuonna 2013 vuorossa oli Nilsiä. – Seuraavaksi vuorossa on Maaninka ja parin vuoden päästä Juankoski. Kuopion väestöennusteen mukaan kaupunki kasvaa noin 1 200 asukkaalla (1,1 %) lähivuosina ja ensi vuoTällä hetkellä mittavin rakennushanke liittyy Maljalahden asuinalueeseen, jonne nousee omakotija rivitaloja.. Uusia investointeja pitäisi pystyä tekemään jatkuvasti, mutta taloustilanteen kannalta tulevaisuudennäkymät ovat melko synkeät
Maljalahden asuinaluetta rakennettiin Kuopiossa vuonna 2012.. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kuopion kaupunki Uusia investointeja pitäisi pystyä tekemään jatkuvasti, mutta taloustilanteen kannalta tulevaisuudennäkymät ovat melko synkeät. – Vuodesta 2011 vuoteen 2017 mennessä kiinteistöjen käytön tulisi tehostua 10 prosentilla, siis parin prosentin vuositahtiin. – Uudisrakentamisen suhteen ei missään nimessä olla menetetty toivoa! Kaupunki on ostanut muun muassa Senaattikiinteistöiltä ja puolustusvoimilta käytöstä poistuneita alueita Hiltulanlahden alueelta, jossa on nyt meneillään mittava kaavoitusja kunnallistekniikkahanke, Korkalainen toteaa. Hän muistuttaa, että säästötavoitteita tulisi aina tarkastella kahdesta näkökulmasta: kiinteistöjen määrän ja taloudellisten kokonaisvaikutusten sekä Kuopion korjausvelka vähentynyt kiinteistökantaa pienentämällä sikymmenellä noin 900–1000 (0,7–0,8 %) asukkaalla. Keskustan alueella kaavoitus on keskittynyt täydennyskaavoitukseen. Omaisuuden näkökulmasta kiinteistökehitys tarkoittaa kiinteistöstrategian hallintaa. Konkreettisena esimerkkinä tästä voisi pitää esimerkiksi virastokäytössä olleiden kiinteistöjen remontoimista erityisryhmien palveluasunnoiksi, toimitilapäällikkö toteaa. Kiinteistöjen käyttöä tehostetaan Toimitilapäällikkö Korkalainen kertoo, että Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymä säästötavoite kiinteistöjen osalta on määrittänyt tarkasti, kuinka paljon kiinteistöjen käyttöä pitäisi lähivuosina tehostaa. Hiltulanlahden alueelle tulee 126 uuden omakotitontin ja rivitalotonttien myötä yhteensä 900–1000 asukasta. 85 kiinteistön ja sen toiminnan kustannuksien kautta. – Kun pienennetään virastokiinteistömassaa, puretaan ostopalvelupainetta. Tavoite on kuitenkin ongelmallinen, jos mitataan vain neliöitä ja niiden käyttöä, sillä talouden näkökulmasta pitäisi pyrkiä karsimaan ostopalveluja ja hyödyntää omaa toimintaa, jotta perusturva ja varsinkin terveyspalvelut eivät kärsisi, Korkalainen pohtii. Toimitilapäällikkö korostaa, että asuntorakentamisen vauhtiin vaikuttaa merkittävästi kunnallistekniikkaan panostaminen. – Liitoskunnat tuovat tähänkin omat haasteensa, hän muistuttaa. Uusia asuinalueita on kaavoitettu, rakenteilla ja rakennettu
Myös Suomessa ilmassa on huolia tarjontatilanteen heikkenemisestä PVO:n ilmoittaessa harkitsevansa Kristiinan ja Tahkoluodon lauhdelaitoksien alasajoja niiden heikkojen kannattavuuksien vuoksi. Tähän on olemassa myös lakisääteinen velvoite. Uusia asuntolainoja enemmän kuin vuosiin Suomen Pankin mukaan uusia asuntolainoja nostettiin huhtikuussa 1,6 miljardin euron edestä. Tämä on kuukausitasolla suurin määrä sitten lokakuun 2012. Rakennustuotteiden valmistajat, maahantuojat ja jakelijat vastaavat omalta osaltaan rakennustuotteiden asiaankuuluvista CE-merkinnöistä, tuotehyväksynnöistä ja teknisistä asiakirjoista. Rakennustuotteiden kelpoisuus edellyttää toimenpiteitä rakentamisen kaikilta osapuolilta. Alkuvuoden normaalia sateisempi sää on nostanut vesitilanteen korkealle tasolle. Spot-hintojen laskua odotetaan Spot-hintojen odotetaan laskevan virtaamien ja lämpötilojen noustessa ja vesialtaiden täyttyessä. – Säädösten mukaan jo ennen aloituskokousta rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee nimetä tuotekelpoisuuden toteamisen vastuuhenkilöt ja määrittää näiden tehtävät, kertoo tuotekelpoisuuden asiantuntijatehtävistä A-Insinööreissä vastaava DI, TkL Jarmo Leskelä. Toukokuussa Suomen hintaalueen keskimääräinen spot-hinta laski edelliskuusta 3,5 euroa per megawattitunti toteutuen tasoon 26,6. Kivihiilen hinta on pysynyt edelleen lähellä pohjatasoja. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on perusteltua varmistaa, että tämä merkittävä kustannuserä koostuu kelvollisista rakennustuotteista. Toukokuussa Suomen aluehintaero laski edelliskuusta ja aluehintaero toteutui noin 3,8 €/MWh tasossa. Hyvä vesitilanne ylläpitää painetta sekä spot-hinnoissa että lähimmillä sähkötuotteilla lyhyellä tähtäimellä. Suomen aliomavaraisen sähkötaseen kannalta PVO:n ilmoitus on erittäin huolestuttava ajatellen tehon riittävyyttä talvella. Kannan kasvuun vaikutti myös se, että näitä lainoja ei lyhennysvapaiden vuoksi lyhennetä samaa tahtia kuin aiemmin. Suomen Pankin katsauksessa todetaan, että vaikka kotitaloudet suhtautuvat epävarmassa taloustilanteessa varovaisesti asunnonostoon, lisäävät matala korkotaso ja tasaisesti kaventuneet asuntolainamarginaalit asuntolainojen kysyntää. Toukokuussa säätyyppi jatkui normaalia sateisempana, mutta säätyyppi oli keskimäärin normaalia kylmempi. Päästömarkkinalla keskustelut markkinankiristämistoimenpiteistä on jatkunut kiivaana ja Market Stability Reservin (MSR) käsittely on edennyt osapuolien löydettyä kolmikantaneuvotteluissa yhteisen linjan. Markus Herranen Kelvollinen rakennustuote on turvallinen ja terveellinen Rakennustuotteiden osuus talonrakentamisen kustannuksista on 55 prosenttia eli 12 miljardia euroa. – Rakennustuotteiden kelpoisuutta on helpointa arvioida eurooppalaisen CE-merkinnän avulla. Brent öljyn hinta on liikkunut lähellä 65 USD/bbl tasoa. Tämän pääpiirteet ovat, että MSR astuisi voimaan 2019, josta alkaen markkinalta automaattisesti poistetaan tai palautetaan ylijäämää markkinatilanteen mukaan. E. Asiaankuuluvalla tuotehyväksynnällä voidaan osoittaa että rakennustuote täyttää EU:n rakennustuoteasetuksen ja kansallisen rakennuslainsäädännön olennaiset turvallisuusja terveellisyysvaatimukset, kiteyttää Leskelä palveluja. Myös kesää kohti edetessä sähkön kysyntä laskee kulutuksen vähentyessä. Lopullista päätöstä ennen tarvitaan vielä laitoksien toisen omistajan (E.ON) lupa. Pidemmällä tähtäimellä hintoja tukee Vattenfallin ilmoitus, jossa Vattenfall harkitsee Ruotsissa kahden ydinvoimalaitoksen aikaistettua sulkemista jo vuosien 2018-2020 välillä aiemman 2025-suunnitelman mukaan. Mikäli tuote ei kuulu näidenkään piiriin, tulee kelpoisuus osoittaa rakennuspaikkakohtaisen asiantuntijalausunnon avulla. Yrityksille myönnettyjen euromääräisten lainojen kanta oli huhtikuun lopussa 70,1 miljardia, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 21,9 miljardia euroa.. Kolme neljäsosaa Suomessa käytetyistä rakennustuotteista on kotimaassa valmistettuja ja yksi neljäsosa ulkomailta tuotuja. A-Insinöörit on kehittänyt rakentamisen osapuolille tuotekelpoisuuden asiantuntijapalveluita, joilla huolehditaan rakennustuotteiden kelpoisuuteen liittyvistä lakisääteisistä velvoitteista. Kotitalouslainoista oli huhtikuun lopussa kulutusluottoja 13,6 miljardia euroa ja muita lainoja 15,6 miljardia. Samalla asuntolainakanta kasvoi huhtikuussa yli 90 miljardiin euroon eli 90,1 miljardiin. Vuosituotteen 2016 hinta laski noin 1,2 €/MWh. Päästöoikeuden hinta on laskenut, mutta hinta on pysynyt yli 7,0 €/t tasossa. Asuntolainakannan vuosikasvu oli 1,8 prosenttia. 86 ENEGIA-ENERGIAPALSTA Markus Herranen toimii Enegialla analyytikkona. Rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuutta valvoo rakennusja markkinavalvontaviranomainen. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski edelleen ja oli huhtikuussa 1,80 prosenttia. Suomen Pankin tilastojen mukaan uusia yrityslainoja nostettiin huhtikuussa 2,8 miljardin euron edestä, mikä on 0,7 miljardia enemmän kuin vuosi sitten. Suunnittelijan tulee puolestaan esittää tuotteilta vaadittavat suoritustasot suunnitteluasiakirjoissa. Keskimääräinen asuntolainamarginaali kaventui myös huhtikuussa ja oli 1,35 prosenttia. Urakoitsijan roolina on ylläpitää tuotekelpoisuuden tarkastus-asiakirjalomaketta rakennustyömaalla. Huhtikuun lopusta toukokuun puolen välin jälkeen kestänyt siirtoyhteyshuolto Viron ja Suomen välillä rajoitti sähkön siirtoa Baltiaan ja piti Suomen aluehintaeron varsin maltillisena toukokuun alussa. Mikäli tuote ei kuulu CE-merkinnän piiriin, voidaan kelpoisuutta arvioida kansallisen tyyppihyväksynnän, varmennustodistuk-sen tai valmistuksen laadunvalvonnan avulla. Rakennushankkeeseen ryhtyvä huolehtii rakennustuotteiden kelpoisuuden toteamisesta rakennuskohteessa. Etelä-Norjan vuoristoissa sulaminen on vauhdittunut, joten virtaamat ovat korkealla tasolla ja vesialtaat täyttyvät. Uusien asuntolainanostojen keskikorko oli huhtikuussa ennätysalhainen, 1,49 prosenttia. Tällaisia palveluja ovat muun muassa tuotekelpoisuuden toteaminen, rakennuspaikkakohtaisen kelpoisuuden osoittaminen, teknisten asiakirjojen laadinta, sekä konsultointi, koulutus ja kehitystuki. ON:n odotetaan kommentoivan suunnitelmaa kesän aikana. Myös aiemmin markkinalta backloadatut oikeudet siirrettäisiin reserviin eikä niitä suoraan palautettaisi markkinoille kuten aiemmin oli linjattu
Laadukas ja luotettava täyden palvelun isännöintitoimisto 530 8620, Fax 5308 6222 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Louhijantie 2 B 35, 01610 Vantaa Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. Isännöinti T. 87 87 Liikehakemisto Liikehakemisto 87 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 09-272 7350, etunimi.sukunimi@2727350.. Lipponen Nahkatehtaankatu 2, 90130 OULU 041 538 6349 toimi.lipponen@isannointi-lipponen.. www.2727350.. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuoltoa sähkötyöt putkityöt korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 Puh. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNHOITO SIIVOUS REMONTTITYÖT Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. 020 758 9800 00810 Herttoniemi www.tonttioy.com Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 www.espoonisannointi.. 0400 668 808 Tekninen isännöinti Kiinteistöjen ylläpito Erikoistyöt Vuokratilavälitys/valvonta. 09-726 0077, fax 09-726 0009 ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y Isännöinti Kuudi Oy Hiekkaharjuntie 10 01300 VANTAA Kuudi Oy Taloisännöinti Minervankatu 1 00100 HELSINKI Espoon Kuudi Oy Kivenhakkaajankuja 1 02650 ESPOO Hyvinkään Kuudi Oy Uudenmaankatu 58 D 05830 HYVINKÄÄ Kuudi-Tek Oy kiinteistöhuolto Hiekkaharjuntie 10 01300 VANTAA ISÄNNÖINTIPALVELUA IHMISILLE VUODESTA 1990 T:mi Tikeva/Manne Murtonen Puh. www.isannointi-lipponen.
LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. M ULL IST AV A UU TU U S M U LLI STA VA UU TU US Kattosiltaan integroitava turvavaijeri LifeGuardLine Hissihuolto Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Liikehakemisto 88 Sadevesijärjestelmät Remonttija korjauspalvelut LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. www.jarmopakarinenoy.. SOITA 03 3398 6722 www.laaturemontti.fi 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus, tekijä, työkierros ja lasku. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. www.ikkuna-asiantuntija.. (03) 872 1021 www.orima.. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ikkunoiden kuntoarviot HELSINKI TAMPERE TURKU OULU PORI 11000 toteutettua kattoremonttia 97 % taloyhtiöasiakkaistamme suosittelee Laaturemonttia. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Soita ja pyydä tarjous: Puh. Miksi
Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Kelatie 1, 01450 Vantaa Kattoremontit Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. Hinnat sis. Uusi oikorata ja pääkaupunkiseudun Traktorit, traktorikaivurit, kiinteistötraktorit lisälaitteineen Kauhojen huulilevyjen hitsaukset Työkoneiden ilmastointilaitteiden huollot VANTAAN KONEHUOLTO OY Konehuollon ammattilainen – sopimushuolto – sopimushuolto – kiinteistökoneet – ympäristökoneet Minttupelto 5, 02920 Espoo Ove Sandberg (09) 548 6061 Konehuolto Kattoremonttien ammattilainen Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.. 89 89 Liikehakemisto Liikehakemisto 89 Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. alv. Matkaviestinverk. 09-413 97 380 kari.ylonen@karprint.. 09-2525 2425 www.contesta.. Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella
luokan postimerkki Tilaan Kiinteistö ja isännöinti -lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Paperilehti kestotilaus Paperilehti määräaikaistilaus 12 kk Digilehti kestotilaus Digilehti määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ ___/___ 20___ Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Ki in te ist ö ja isännöint i ja isännöinti Nro 6/2015 6,50 Kiinteistö Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: – Kaupunkikeskukset ja lähiöt tarvitsevat täydennysrakentamista Kiinteistökauppa kukoistaa, vaikka taloudessa menee huonosti ARA:n tuella tänä vuonna 7000 asuntoa Kivikon aurinkovoimalasta energia 400:n kaksion vuosikulutukseen Ekokem hyödyntää myös savukaasujen lämmön Päästöttömät energiaratkaisut lisääntyvät Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.. Puhelimitse: 09-2569 108 Kestotilaus 68€/vuosi Määräaikainen 76€/10 nroa Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö ja isännöinti Kaksitoista kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. 90 Paperilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 68€ Paperilehti määräaikaistilaus 76€ Digilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 54,40€ Digilehti määräaikaistilaus 60,80€ Tilaushinnat Käytä palvelukorttia, kun PALVELUKORTTI Karprint Oy Nro 5/2015 6,50 ja isännöinti Kiinteistö Juhana Vartiainen: Ammattiliitot ottavat kaiken vallan, jos sitä niille annetaan Kauppakeskuksia rakennetaan taantumassakin Puu ja jäte tuottavat yhä enemmän lämpöenergiaa Vain kymmenesosa suomalaisista kilpailuttaa sähkön Suojelukohteen saneerauksessa ei euroja lasketa Isännöitsijän on muuntauduttava moneksi 1. Sähköpostilla: tilaukset@karprint.. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti.
koko kiinteistön opastamiseen, merkitsemiseen ja turvallisuuden varmistamiseen. 019-6873250, fax: 019-6871626, väylien ja pysäköintiruutujen maalaukseen. Puh. Inssimainos Oy
BAS2 Itella Posti Oy Itella Green KerabitProlta saat kattoja vedeneristysrakentamisen palvelut pitävästi ja pätevästi KerabitProlta saat kaikki kattoja vedeneristysrakentamisen palvelut niin uudiskuin korjausrakentamiseenkin: • bitumi-, peltija tiilikatot • viherkatot ja -kannet • pihakansien ja perusmuurien vedeneristys • kuntoarviot, huollot ja pienkorjaukset. . Väinö Tannerin tie 3, 01510 Vantaa Puistokatu 25, 08150 Lohja Kiinteistö_ja_Isännöinti_nro 6_2014_Helsinki_Lohja.indd 1 11.6.2014 13:54:09. Lisätietoa palveluistamme löydät kotisivuiltamme www.kerabit.. 010 851 1000 | www.kerabit.. Jälki on sen mukaista, pitävää ja pätevää. KerabitPro Oy | Puh. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua kattoasioissa! Pitävä ja pätevä. Huomioithan, että säännöllinen huolto säästää kustannuksia ja pidentää katon käyttöikää huomattavasti! Meillä on sadan vuoden kokemus ja ammattitaito