Kiinteistö ja isännöinti Nro 7–8/2014 6,50 Noin neljännes suomalaisista asuu vuokralla Uuden talon uusi asukas: – Arvosanaksi täysi kymppi SAO:n hallituksen jäsen Jouko Taskinen: Asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenyys – Suomen aliarvostetuin ja epäkiitollisin tehtävä Järvenpään kaupunki todistaa: Nollaenergiatalo onnistuu 2020-luvun suomalaisen kerrostalon pitää olla kuin voimalaitos Hinta ei ratkaise isännöitsijän valintaa Hyvä isännöitsijä tuo taloyhtiölle suuria säästöjä
Pitävä ja pätevä. Ota yhteyttä, kun tarvitset apua kattoasioissa! KerabitPro Oy | Puh. Jälki on sen mukaista, pitävää ja pätevää. Lisätietoa palveluistamme löydät kotisivuiltamme www.kerabit.fi. KerabitProlta saat katto- ja vedeneristysrakentamisen palvelut pitävästi ja pätevästi KerabitProlta saat kaikki katto- ja vedeneristysrakentamisen palvelut niin uudis- kuin korjausrakentamiseenkin: • bitumi-, pelti- ja tiilikatot • viherkatot ja -kannet • pihakansien ja perusmuurien vedeneristys • kuntoarviot, huollot ja pienkorjaukset. Huomioithan, että säännöllinen huolto säästää kustannuksia ja pidentää katon käyttöikää huomattavasti! Meillä on sadan vuoden kokemus ja ammattitaito. 010 851 1000 | www.kerabit.fi Väinö Tannerin tie 3, 01510 Vantaa Puistokatu 25, 08150 Lohja
SÄÄSTÖÄ LÄMMIT YSKULUISSA JOPA 50%! SÄ Ä STÖ IH IN N Ä H D EN PI EN I IN V ES TO IN TI KU ST A N N U S! Voit myös asentaa Mitsubishi Electric energiansäästäjän nykyisen lämmitysjärjestelmän rinnalle. Tuottaa 70 asteen menovettä vielä -20 asteen pakkasessa. F I 4 VANTAA: Por t t i k a a ri 1, 01200 Va nt a a LOHJA : S a uvonri nne 19, 08500 Lohja Avoi nna ark i si n 10-172 P. SUURIA SÄÄSTÖJÄ KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUISSA MITSUBISHI ELECTRIC ENERGIANSÄÄSTÖTEKNIIKKAA SUURIIN KIINTEISTÖIHIN. Kerrostalot, Rivitalot, Toimistot, Hallit Ym. E N E R G I AC E N T E R . Mitsubishi Electric CAHV P500 ilma-vesilämpöpumppu, lämmitysteho 63kW. Saneeraus ja Uudiskohteet Mitsubishi Electric tarjoaa huomisen energiansäästötekniikkaa jo tänään. LÄMMINVESI PYYDÄ ILMAINEN ENERGIANSÄÄSTÖLASKELMA JA MITOITUSKÄYNTI SEKÄ TARJOUS UUDENMAAN ALUEELLE! P. Meiltä saat toimivat käytännön ratkaisut isompien kiinteistöjen edulliseen ja energiaystävälliseen lämmittämiseen. Investointi maksaa nopeasti takaisin energialaskun muodossa 8 ja luontokin kiittää. 044-5757950 , 044-5757689 info@laroc.fi LÄMMITYS ILMANVAIHTO MEILTÄ MYÖS MAALÄMPÖ- JA VESIKIERTOISET LATTIALÄMMITYSJÄRJESTELMÄT AVA IM E T K ÄT E EN T O IM IT E T T U N A ! JO YLI 2500 MYYTYÄ JA ASENNETTUA LÄMPÖPUMPPUA! ENERGIA CENTER W W W. Tehdasvalmis laite kytkettäväksi suoraan lämmitysverkostoon. 044-5757 600 info@laro c.fi
Aiheesta on keskusteltu ja kirjoiteltu viime aikoina runsaasti. Lisäksi yhteiskunnan taholta, kuntien rakennusasiantuntijoilta voi tarvittaessa saada apua, ainakin neuvontaa. Asukkaista suuri osa tuntee asumisen vaatimukset, jopa tekniset yksityiskohdat niin, että osaa pohtia, mitä on tarpeen korjata. Yhteisesti osakkaat pohtivat asiaa ja tekevät parhaansa. Omistajat hallitsevat ja omistajat päättävät. Onko suurimman kansallisomaisuutemme ylläpidossa parantamisen tarvetta. Sivu 52 Rakennettu ympäristö itsestäänselvyys – Puolueet pitävät rakennettua ympäristöä itsestäänselvyytenä. Se on hioutunut vuosikymmenten aikana omistajiaan tyydyttäväksi. Sivu 61 Sekä metropolihallinto että liitokset Helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun ja kaupunginhallituksen jäsenen Osku Pajamäen (sd.) mielestä kuntaliitokset ja metropolihallinto eivät ole pääkauipunkiseudulla toisiaan poissulkevia, koska onnistunut metropolihallinto voisi poikia joskus myös kuntaliitoksia. Se viestii siitä, että yhteistyö omistajien ja ja heidän valitsemiensa valtuutettujen välillä ei toimi riittävän hyvin, ja tulokset eivät ole niin hyviä, kuin saisivat olla. Vilkkaina asuntotuotannon vuosikymmeninä 1960-1980-luvuilla rakennettiin runsaasti, ja tänään tämä suuri kiinteistömassa on peruskorjauksen tarpeessa. Eri asia on, että joskus voidaan olla erimielisiä, mutta useimmiten saavutetaan yhteisymmärrys, kuinka asiat ratkaistaan ja minkä verran taloudellista panosta korjaustoimintaan satsataan. Omistajat ovat usein osaavia, käytännön ihmisiä, jotka ovat asumisen mukanaan tuomalla kokemuksella oppineet näkemään, mitä tulisi tehdä ja mitä tulisi korjata. – Kehittämistä ei mietitä, vaikka rakennettu ympäristö työllistää viidenneksen suomalaisista ja kuluttaa liikenne mukaan lukien 60 prosenttia energiasta. Kaikilla näillä on osaamista. Keskustelua herättävät erityisesti kiinteistöjen peruskorjaukset - niiden määrä oli lisääntynyt suomalaisissa kiinteistöissä. Vastaus useimman kohdalla on kielteinen. Oleellista kuitenkin on, että taloyhtiöissä olisi rakentava sopu pohdittaessa kiinteistön ylläpitoa. Sivu 8 Pitkäjänteisempää toimintaa – Asunto-osakeyhtiöjärjestelmä on erinomainen lähidemokratian muoto, kunhan kaunis idea vain saataisiin toimimaan myös korjausrakentamisessa, Suomen Asunto-osakkeen omistajat SAO ry:n hallituksen jäsen rakennusinsinööri Jouko Taskinen. Omistajat ovat vastuullisia, onhan kyse heidän oman omaisuutensa ylläpidosta. Nykyinen hallintomalli suomalaisessa asumisessa on hyvä. Joudutaan kysymään, onko yksityinen kansalainen, asuessaan omassa kerrostaloasunnossaan, asiantuntematon seuraamaan oman asuintalonsa kuntoa. Kiinnostusta herättää vain se, minne rakennetaan, kummeksuu Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Omistajat voivat vaihtaa tarvittaessa apuvoimiaan, niin isännöitsijän kuin huoltoyhtiönkin. Ja asiantuntijoita on saatavissa ulkopuolelta - on suunnittelijoita ja toteuttajia, joiden osaamiseen tulee voida luottaa. Keskustelua on käyty erityisesti yksityisten kansalaisten omistamista asunnoista. Onko erityisasiantuntija taloyhtiön hallitus, isännöitsijä vai yhtiökokous. Ehkä on, onhan kaikessa, asioita voidaan aina hoitaa entistä paremmin. Puhuvat päät Pääkirjoitus Omistajat hallitsevat ja omistajat päättävät Kokonaisenergia tarkasteluun – Energiatehokkuusvaatimusten aiheuttama keskeinen muutos on siirtyminen uudisrakentamisessa kokonaisenergiatarkasteluun, sanoo johtava energia-asiantuntija Erja Reinikainen Granlund Oy:stä. O nko asuinkiinteistöjen ylläpito ja hallinto Suomessa retuperällä. Erimielisyyksiä saattaa aiheuttaa ajankohta, tehdäänkö muutos- ja korjaustyöt tänä tai ensi vuonna vai siirretäänkö viiden vuoden päähän. Kansantalouden näkövinkkelistä meillä Suomessa hoidetaan kiinteistöjä laadukkaasti. Korjausta ja ylläpitoa ei laiminlyödä. Se on tärkeää - se vapaan yhteiskunnan perusominaisuuksia. Eero Ahola Sivu 80 4. Yhteiskunnan ja eri yhteisöjen omistamia vuokra-asuntoja ylläpidetään omistajaorganisaatioittensa toimesta
21 Aurinkosähkön varastointi ratkeaa 2020-luvulla 24 Pienillä korjauksilla tuntuvat säästöt Asukkaiden kulutustottumuksiin kiinnitettävä huomiota. Kehyskuntien vetovoima hiipunut, nyt suositaan keskusta-asumista. Sisältö 7–8 / 14 ENERGIAPAKETTI: 6 Kerrostalojen energiankulutus muutoksessa 8 Jokainen rakennus laskettava yksilöllisesti 11 Lähes nollaenergiarakennus on monen tekijän summa 14 Järvenpää todistaa: nollaenergiatalo onnistuu 19 Nuuka oivalsi mittareiden tarpeen 20 Kaukolämpö vai pumppulämpö. 38 Kerrostaloelämää Järvenpäässä Jamppa on mainettaan parempi. 64 Saksassa tehdään energiakäännettä Aurinkoenergian suurvalta pyrkii pois fossiilisista polttoaineista ja ydinvoimasta. 5 – Arvosanaksi täysi kymppi SAO:n hallituksen jäsen Jouko Taskinen: Asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenyys – Suomen aliarvostetuin ja epäkiitollisin tehtävä Järvenpään kaupunki todistaa: Nollaenergiatalo onnistuu 2020-luvun suomalaisen kerrostalon pitää olla kuin voimalaitos Hinta ei ratkaise isännöitsijän valintaa Hyvä isännöitsijä tuo taloyhtiölle suuria säästöjä. ISSN 0782-7911 Maakuntahallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä (kok.) tarkistaisi asuntuotantotavoitteita. 09-413 97 300 tilaukset@karprint.fi Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. 80 Helsinki otti askeleen kohti metropolia Helsingin kasvuluvut luovat kiirettä ja paineita. 75 Metropoli ei vaikuttane työllisyyteen Metropolihallinnon vaikutusta työpaikkakehitykseen ja työvoiman liikkuvuuteen on toistaiseksi hyvin vaikea arvioida. Kiinnostusta herättää vain se, minne rakennetaan, toteaa Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti. Sähköposti: ki.toimitus@karprint.fi (toimitusaineisto) 61 Rakennettu ympäristö ei kiinnosta JULKAISIJA: Karprint Oy – Puolueet pitävät rakennettua ympäristöä itsestäänselvyytenä. Lepolan uusi talo saa täyden kympin. 56 Suurprojektissa toisto on vahvuutta Porvoon Näsin suurkorjausprojekti toteutettiin kolmen asunto-osakeyhtiön yhteishankkeena. 70 Kaksi metropolimallia pohdinnassa 30 Vuokra-asuntojen rakennustahti on tasaantunut 2000-luvulla 73 Pääkaupunkiseutu kasvaa Vuokra-asuntoja rakennettiin 1990-luvun lopulle saakka kiihtyvällä tahdilla, 2000-luvulla asuntotuotanto on tasaantunut, vaikka maltillista kasvua tapahtuu edelleen. 44 Kiinteistösijoitukset lähteneet uuteen nousuun Pääkaupunkiseudun kuntien määrä ja hallinnon tehtävät riippuvat valittavasta mallista. 40 Hinta ei ratkaise isännöitsijän valintaa Hyvä isännöitsijä tuo taloyhtiölle suuria säästöjä. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Uudistuneet alueet houkuttelevat ulkoilemaan. 84 Espoolle kelpaisi suppea malli metropolista Kolmen suuren liitosajatus torjutaan selkeästi. 27 Energiatodistuslaissa muutospaineita 52 Rakennuttaminen monimutkainen vyyhti – Korjausvelka-sana on muodikas, mutta sen käyttö ajaa muiden kuin osakkeenomistajan etuja, toteaa Suomen Asunto-osakkeen omistajat SAO ry:n hallituksen jäsen, rakennusinsinööri Jouko Taskinen. 77 Rakentaminen edellyttää myös infraa PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Marjo-Kaisu Niinikoski Maija Salmi Jouni Suolanen Klaus Susiluoto Ilmoituspäällikkö Markku Ketonen 09-413 97 381 markku.ketonen@karprint.fi TILAAJAPALVELU: puh. 69 Skapat -energiapalsta ALUESIVUT PÄÄKAUPUNKISEUTU Energiatodistusta on kritisoitu muun muassa sen energiankulutuksen laskennan haasteista ja saatujen tulosten huonosta vertailtavuudesta. Kiinteistö ja isännöinti Nro 7–8/2014 6,50 Noin neljännes suomalaisista asuu vuokralla Uuden talon uusi asukas: Ulkomaiset pelurit ovat lisääntyneet Suomen kiinteistömarkkinoilla. KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. 93 Jätteestä lämpöä ja sähköä 1,5 miljoonan asukkaan sekajätteet poltetaan Vantaalla. 88 Metropolihallinto jakaa mielipiteitä Vantaalla 48 Osaavan työvoiman puute alan suurin haaste 90 Viihtyvyyttä Espoon keskukseen Yrityksiltä vaaditaan melkoista joustoa siinä, ne ottavat kiireen keskellä nuoria isännöitsijän alkuja harjoittelemaan käytännön työtehtäviä. 34 Asukastyytyväisyys mallillaan – Meillä on järjestelmässämme koko ajan 1 000 aktiivista asuntohakemusta, ja kuukaudessa meillä vapautuu keskimäärin 20–30 asuntoa, sanoo palvelupäällikkö Kristiina Viertola Järvenpään Mestariasunnot Oy:stä
Kuinka asuntorakentamisessa tulee varautua uusiin energiamuotoihin, ettei tehtäisi vanhanaikaisia ja hukkainvestointeja vaativia ratkaisuja. ENERGIA Kerrostalojen energiankulutus muutoksessa Kohti nollaenergiaa sekä uusiutuvaa ja kotimaista energiaa 2020 -luvun suomalaisen kerrostalon pitää olla kuin voimalaitos. Koko projektia ohjaa käytännössä energialaskentaa hallitseva ammattilainen. Jokainen poliittinen jahkaus jarruttaa alan kehittäjien käytännön eteenpäinmenoa, Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta. Mitä ilmastodirektiivit vaativat, ja ovatko niihin perustuvat nollaenergiatalot mahdollisia Suomessa viiden vuoden kuluttua. Lähes nollaenergiatalon suunnittelu on ihan erilainen yhteistyöprojekti kuin perinteinen suunnittelu. Miltä energiamaailma näyttää nyt kerrostalorakennuttajan näkökulmasta. Näitä koskevia poliittisia päätöksiä on saatu odottaa liian kauan, ja se tässä maksaa. Kierros asiantuntijoiden kanssa yllättää: Teknisesti nollaenergiatalo on jo nyt täysin 6. Tulevaisuus on siis jo nyt, koska uuden julkisen rakentamisen pitää täyttää EU:n energiatehokkuusdirektiivi jo vuoden 2019 alusta, ja energiaoptimoidut lähes nollaenergiatalot vaativat usein kaavan muutoksen. Entä: jättäytyäkö ostosähkön varaan uskoen vihreän sähkön riittävyyteen, vai varautuako aurinkosähköön ja miten. Kukapa kiinteistösijoittaja ei vaatisi tätä jo nyt, kun kerrostalon elinkaari lasketaan useille kymmenille vuosille. mahdollinen, ja aurinkosähkö lyö läpi 2020-luvulla. Mitkä energiavaihtoehdot ovat käytännössä mahdollisia, mitkä vasta tulevaisuutta. Tällä vuosikymmenellä on aloitettava vuosien 2030–2050 energiatarpeet täyttävien voimaloiden rakentaminen kaikilla rintamilla, keskitetysti sekä hajautetusti kiinteistöissä. Sen pitää tuottaa valtaosa käyttämästään energiasta itse tai yhteistyössä muiden kiinteistöjen kanssa ja ostaa kotimaisia ja uusiutuvia energialähteitä. Kannattaako kerrostaloon hankkia kaukolämpö, ja millä ehdoilla, – vai perustaako oma maalämpöjärjestelmä
Järvenpääläisillä on viiden vuoden kokemus nollaenergiarakentamisesta. Haastateltavina: Nollaenergiarakennuksen Nuuka Solutions Oy:n perustaja Mikko Maja kertoo, miten syntyi nollaenergiatalojen tarvitsema energiajohtamisjärjestelmä, Fortumin Suomen lämpöliiketoiminnasta vastaava johtaja Jouni Haikarainen kertoo kilpailusta kaukolämmön ja pumppulämmön välillä ja lämmön talteenoton tärkeydestä, LUT Energian johtaja Jarmo Partanen kertoo, että aurinko- ja tuulisähkön varastointi ratkaistaan 2020-luvulla, joten niiden käyttöön on varauduttava – byrokratia tulkoon perässä! (nZEB) käsitteitä, tavoitteita ja suuntaviivoja kansallisella tasolla määrittelevän FInZEBhankkeen johtava energia-asiantuntija Erja Reinikainen Granlund Oy:stä vastaa suunnittelun vaatimuksia ja elinkaarilaskentaa koskeviin kysymyksiin, Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi kertoo, miten kaupungissa on todettu nollaenergiarakentaminen kannattavaksi; 7. Jampankaari 4:n onnistumisen osoittaa Nuuka-seuranta sivulla 18
Tähän tarvitaan kokonaisenergiatarkastelua ja elinkaarilaskentaa. – On tärkeää tiedostaa, ettei E-luvussa huomioida rakennuksen kaikkia toimintoja eikä erikoistiloja vaan esimerkiksi toimistorakennus on toimistotilaa standardiolosuhtein ja. Toinen selittävä tekijä on suunnittelun lisääntyminen uudisrakentamisessa. – E-luku ei pyri kuvaamaan rakennuksen todellista ener- S uunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry:n jäsenyritykset ennustivat keväällä alalle 3,5 prosentin kasvua tänä vuonna. Yksi selittävä tekijä on korjausrakentamisen osuuden jatkuva kehitys, joka työllistää varsinkin talotekniikkasektoria. Reinikainen, L. Vaihtoehtoisten ratkaisujen erot saadaan esille riittävän aikaisessa vaiheessa toteutetun E-lukutarkastelun avulla, jolloin E-luku toimii yksinkertaisena tunnuslukuna vertailuja tehtäessä. E-luku 8 giankulutusta, vaan se toimii tietyin säännöin määritettynä energiankäytön tunnuslukuna. – Lisäksi E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen käyttämän energian tuotantomuoto. Lähde: Granlund Oy/E. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennuksen kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla (kWh/netto-neliö, a). FInZEB-työryhmän laskelmissa on verrattu muun muassa eri kokoisten ja erilaisten kerrostalojen energioiden käyttöä. E-lukulaskelma lähtötietoineen ja tuloksineen on liitettävä rakennuslupahakemukseen. – Vuonna 2012 käyttöön otettujen energiatehokkuusvaatimusten (Rakentamismääräyskokoelma D3/2012) aiheuttama keskeinen muutos on siirtyminen uudisrakentamisessa kokonaisenergiatarkasteluun. – Kokonaisenergiatarkastelu Johtava energia-asiantuntija Erja Reinikainen Granlund Oy:stä vastaa kysymyksiin suunnittelun merkityksestä lähes nollaenergiarakentamisessa. Kysytään, mikä E-lukutaso Suomessa ylipäätään on mahdollinen. lasketaan D3:ssa annetulla rakennustyyppikohtaisella standardikäytöllä – tämä tarkoittaa sitä, että säätiedot, sisäilmastoolosuhteet, rakennuksen ja sen järjestelmien käyttö- ja käyntiaikatiedot ja sisäiset lämpökuormat on vakioitu. Loisa: FinZEBlaskentatuloksia: Herkkyysja yhdistelmätarkastelut, työpajamateriaalia 5.6.2014 koskee kaikkea rakennuksessa tapahtuvaa energiankulutusta, eli siinä otetaan huomioon lämmityksen lisäksi muun muassa ilmanvaihto, lämmin vesi, valaistus ja laitesähkö. Uudisrakentamisessa voidaan vaikuttaa rakennuksen muotoon, aukotukseen ja muihin ominaisuuksiin sekä energiamuotoihin. Pitäisikö tavoitteeksi asettaa vain 100. Talonrakennussektorin kasvu oli viime vuonna oli 15 prosentin luokkaa. Kuinka haasteelliset uudisrakentamista koskevat energiatehokkuutta koskevat määräykset ovat tällä hetkellä. Energiamuodoille annetut kertoimet kannustavat kiinnittämään huomiota erityisesti sähköenergian käyttöön sekä suosimaan kaukolämpöä sekä uusiutuvia energianlähteitä. Nollaenergiarakennusta määrittelevän FInZEB-hankkeen pääkonsulttina toimiva johtava energia-asiantuntija Erja Reinikainen Granlund Oy:stä vastaa kysymyksiin suunnittelun merkityksestä lähes nollaenergiarakentamisessa. ENERGIA Jokainen rakennus laskettava yksilöllisesti Asuinrakennuksen energiamuotovalinta on aina harkittava tapauskohtaisesti, kohteen ominaisuudet ja vallitsevat reunaehdot huomioiden
Hyvät rakenteet, hyvä tiiviys, hyvät ikkunat, talotekniset ratkaisut energiatehokkaat. 9 Miten pitkäksi nykyisin lasketaan kerrostalojen elinkaari. -kuormituksin kaikilta osin. rakennusautomaatio 15 vuotta). Millaisia energianhintoja vertailussa nyt käytetään. – Elinkaarikustannuslaskelmia tehdään tyypillisesti 20–30 vuoden jaksolle, tarkasteluaika sovitaan yleensä tapauskohtaisesti. Elinkaarikustannuslaskennassa huomioidaan investointi-, energia- ja huoltokustannukset sekä kyseiseen ratkaisuun liittyvät tarkastelujakson uusimiskustannukset. Miten pitkälle tulevaisuuteen ylipäätään on mahdollista oikeasti arvioida energiatehokkuus- ja varsinkin kustannusvaikutuksia. – Tietoa ja opastusta lähes nollaenergiarakentamiseen löytyy FInZEB-hankkeen nettisivuilta: http://finzeb.fi/mitkaovat-avaintekijoita-lahes-nollaenergiatalossa/ Kuinka erityisesti asuntorakentamisessa tulee varautua uusiin energiamuotoihin, ettei tehtäisi vanhanaikaisia ja hukkainvestointeja vaativia ratkaisuja. poikkeavat myös yleensä standardiarvoista. – Elinkaarikustannuslaskennan lähtökohtana on tämänhetkinen kustannustaso kyseisellä kuluttajatyypillä ja suunnittelussa olevalla kulutuspaikalla. Energian hinnan vaikutuksesta tehdään usein herkkyystarkastelua.. Kuinka paljon ja millä keinoin kiinteistöjen lämmitysenergiaa voidaan säästää. Energiankulutuksen oletetaan pysyvän vakiona, mutta tietysti siitäkin on mahdollista tehdä herkkyystarkastelua kuten muistakin laskennan parametreistä (korkokanta, energian hinnannousu). – Toiseksi: mistä energia hankitaan ja mitä vaihtoehtoja kohteessa on. Kilpailutettu sähkön hankinta huomioidaan, siirtotariffi verkkoyhtiön mukaan. Yksi Erja Reinikaisen esiin tuoma esimerkki ”uusista” taloista on Skanskan Adjutantti Espoon Mäkkylässä. – Energian hinnan nousua on vaikea ennakoida, mutta tyypillisesti käytetään viiden prosentin vuotuista hinnan nousua. – Ensiksi: energian kulutus – miten optimoidaan energian tarve kustannustehokkaasti. Osa talon sähköstä tuotetaan katolla olevilla aurinkopaneeleilla. Laskentojen avulla on pyritty hahmottamaan sitä, miten kiinteistöjen energiankäyttöä voidaan vähentää nykyisestä esimerkiksi teknologioiden kehittymisen kautta. Esimerkiksi: onko kaukolämpöä saatavilla, mahdollistaako paikka maaenergiakaivojen porauksen, onko alueella hukkalämpöjä hyödynnettäväksi, mitä ratkaisuja energialaitos tarjoaa, onko tontilla aurinkoenergi- – Sivuilla on esitetty laskentatuloksia kerrostaloista ja toimistorakennuksista ja myöskin FinZEB -työpajaan osallistuneiden kommentteja laskentatuloksiin. – Runko ja kantavat rakenteet yleensä 100 vuotta, julkisivuihin ja ikkunoihin toki kohdistuu uusimis- ja korjaustarpeita tuon jakson aikana. Todellisuutta vastaava ylläpidon ja käytön työkaluna toimiva energian tavoitekulutus on laskettava erikseen, rakennuksen todellinen käyttö ja kuormitus sekä teknisten järjestelmien ominaisuudet huomioiden. – Talokohtaiselle lämmöntuotto- ja -jakelutekniikalle 20– 30 vuotta, talotekniikan osiin kohdistuu uusimis- ja korjaustarpeita tuon jakson aikana (esim. – Sähkötekniikalle, mukaan lukien aurinko-, tuuli- ja muut omat sähköntuotannot, 20–30 vuotta, invertterit aurinkosähköjärjestelmässä 10–15 vuotta. aa hyödynnettävänä vai onko rakennuspaikka mäenrinteen, puuston, muiden rakennusten varjostama vai onko kaavassa rakennuksen sijoittelu sellainen, ettei aurinkohyötyä ole mahdollista saada. Samoin sovitaan käytettävä laskentakorkokanta. Kaukolämpö lasketaan nykytariffilla. Todellinen käyttöaika ja kuormitus ja ilmanvaihtomäärät jne. – On huomattava, että graafeissa käsitellään E-lukua, mikä ei ole suoraan verrattavissa toteutuvaan ostoenergian kulutukseen. Energiaa säästävien investointien kannattavuus on aina tarkasteltava kohdekohtaisin tiedoin, E-lukutarkastelu ei vastaa kysymykseen investoinnin kannattavuudesta
Hyötysuhteet paranevat, häviöt pienenevät, valaistus kehittyy huimaa vauhtia juuri nyt (valonlähteet, valaistuksen ohjaukset) ja samoin aurinkosähköjärjestelmät. – Ihan varmaa silloin on, että suunnittelijoiden tiivis yhteistyö hankkeen alkuvaiheista alkaen on välttämätöntä, kun haetaan energiankulutuksen optimointiin tähtääviä ratkaisuja. Kiinteistöjohtamisen ja ylläpidon sektorilla Granlund piti paikkansa kärkikolmikossa, ja kuntoarvioiden tekijänä yhtiö on neljännellä sijalla. Kaikki liittyvät kokonaisuuteen ja energiataloudellisuuden ja energianhankintavaihtoehtojen tarkastelu on tehtävä aina kokonaisuuden näkökulmasta. – Aurinkosähkön kannattavuutta rajoittaa asuinkerrostalossa energian tuotannon ja kulutuksen eriaikaisuus. Millaiset energiantuotot/ oma- tai lähienergialähde ovat faktaa laskennassa tänä päivänä. Mutta yleensä hyötysuhteet jäävät joka tapauksessa uudisratkaisua heikommiksi. Granlund pysyi vuonna 2013 Suomen johtavana alansa toimijana LVI-, sähkö-, tele- ja turvatekniikan sekä rakennusautomaation aloilla. Miten nämä muutokset otetaan huomioon nZEB-talon elinkaarilaskennassa. Toki myös olemassa olevilla täydennysrakennettavilla alueilla tämä on mahdollista. Asiaa on pohdittu FinZEB-hankkeessa, ja kansallinen määrittely taserajoille tullaan tekemään, kun lähes nollaenergiarakentamisen määräyksiä valmistellaan. Aurinkosähköä on saatavilla eniten keskellä päivää (ja enimmäkseen kesäaikana), kulutus painottuu pääosin iltaan ja aikaiseen aamuun. Ikkunat toki voidaan uusia nykytasoon, mutta esimerkiksi tiiviyttä on harvoin mahdollista parantaa samalle tasolle kuin uudisrakentamisessa. – Energiatehokkaat ja useita energiamuotoja hyödyntävät rakennukset ovat perinteisiä monimutkaisempia suunnitella, toteuttaa ja käyttää. Energialaskentaa hallitsevan asiantuntijan osallistuminen projektiin tuo mahdollisuuden tarkastella eri vaihtoehtojen vaikutusta kokonaisuuteen. Lasketaanko esimerkiksi Fortumin bioenergiavoimala Järvenpäässä Järvenpään kaupungin kiinteistöjen lähienergiantuottajaksi, vaikka kyse on kaukolämmöstä. – Talotekniikan mahdollisuuksia rajoittavat ahtaat tilat – nykyaikaisen energiatehokkaan ilmanvaihdon toteutus on vaikeaa kuilujen ja konehuoneiden puuttuessa. Mitä ongelmia näistä rajoista on nyt tullut. Lait ja määräykset ovat epäselvät nZEB-kiinteistöjen oma/lähienergiatuotannossa. Energian varastointiteknologian kehittyessä tästä ongelmasta päästään. Etenkin uusilla, nyt kaavoitettavilla alueilla tästä keskustellaan paljonkin. – Tätä asiaa on vaikea ennakoida. Nykyteknologialla voidaan tehdä läpinäkyviä paneeleita esimerkiksi ikkunarakenteeseen. – Aurinkopaneelit eivät ole enää välttämättä sinisiä ja 45 asteen kulmassa katolla. –Yhteistyössä energialaitokset ostavat asiakkailtaan ”hukkalämpöä” ja jalostavat sitä toisaalla käytettäväksi. Granlund Oy Suomen johtava toimija talotekniikassa Pääkonsulttina FinZEB-hankkeessa toimii Granlund Oy. Asuinkerrostalot eivät ole merkittäviä hukkalämmön tuottajia, mutta esimerkiksi datakeskukset, sairaalat jne. REHVAn eli Euroopan maissa toimivien lvi-alan henkilöjärjestöjen näkökulma on, että kaukolämpö olisi 10 Miten seuraava kehitysaskel kussakin lähienergialähdemuodossa vaikuttaa suunnitteluun ja energiakustannuksiin. – Aurinkosähköteknologia kehittyy juuri nyt voimakkaasti, siirtyminen ohutkalvoteknologiaan ja aurinkopaneelien integroiminen kattoon ja julkisivuun on jo mullistanut käsityksiä. voivat sitä olla. Osaamisen lisääminen kaikilla osa-alueilla on tarpeen. – Uudet rakennukset on mahdollista suunnitella energiatehokkaiksi kaikilta osin (arkkitehtuuri, rakenteet, talotekniikka). Mitä eroa on suunnittelussa, kun rakennetaan uusi talo/ peruskorjataan yli 30-vuotias talo. – Asuinkerrostalot ovat sitten pikemminkin kierrätysenergian hyödyntäjiä, joten tällaisen energian saantimahdollisuus pitää aina tutkia. nearby-energiaa, mutta kansallisesti tätä ei ole päätetty. Oikea ja suunnitelmien mukainen automatiikan toiminta on avain energiatehokkaaseen käyttöön ja energian säästöön pitkällä ajanjaksolla käytön aikana. – Energianmyynti siis muodostuu kahdensuuntaiseksi. Millaisia teknologisia tai tehonkehitysaskelia omaenergialähteiden kohdalla on odotettavissa ja millä aikavälillä. – Eli siis kaiken kaikkiaan peruskorjauksessa huippuenergialuokkaan pääseminen on hyvin vaikeaa.. Lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvät taserajakysymykset ovat vielä auki. Kohdekohtaiset ominaisuudet rajoittavat tarkastelun reunaehtoja, kuten alussa totesin. Peruskorjauksessa rakenteisiin harvoin puututaan. Jos tehdään koneellinen tulopoisto vanhaan kerrostaloon, on vaikea löytää kanavareittejä, ja mitoitus menee todennäköisesti tiukemmaksi kuin uudiskohteessa, jolloin puhallinsähköä kuluu enemmän. Ei voida enää ajatella niin, että on erikseen lämpöenergian kulutukseen vaikuttavia lvi-asioita ja sähköenergian kulutukseen vaikuttavia sähkösuunnittelijan asioita. – Erilaiset alueelliset energiaratkaisut tulevat varmasti tulevaisuudessa yleistymään. – Tätä pyritään ennakoimaan, kun katsotaan pitemmälle tulevaisuuteen. – Toki välimuotojakin on, lämmöntalteenotto koneellisen poiston poistoilmasta ilma-vesilämpöpumpulla lämmitysjärjestelmään jne. Painovoimaisen ilmanvaihdon energiankulutus on selkeästi korkeampi kuin lämmöntalteenotolla varustetun koneellisen tulopoisto-ilmanvaihdon. – Maaenergiaratkaisut, aurinkolämpö, aurinkosähkö sekä erilaiset lämmityshybridit (esimerkiksi maalämpöaurinkolämpö-sähkölämpöyhdistelmät). Energiakonsultti tuo perinteiseen arkkitehti-rakennesuunnittelija-lvi-sähkö -tilanteeseen kokonaisuusperspektiivin ja pystyy laskelmillaan ja kommenteillaan sparraamaan suunnittelijatiimin toimintaa sekä tuottamaan rakennuttajalle tietoa päätöksenteon pohjaksi. Esimerkiksi asuinalueen yhteisesti rakentama bioenergialaitos kai hyväksytään. Tulevaisuudessa aurinkosähköjärjestelmän merkittävin kustannuserä eivät ole paneelit vaan niiden tukirakenteet. Asennustyö tulee kalliimmaksi kuin tarvikkeet. Aurinkopaneeli- ja kalvoteknologia kehittyy hurjaa vauhtia ja lyö itsensä läpi Suomessakin 2020-luvulla. Automaation aste lisääntyy ja se tuo mukanaan haasteita nimenomaan toteutukseen. ENERGIA Kaikki teknologia kehittyy hurjaa vauhtia
Puheenvuoroissa ja ryhmätöissä korostettiin, että monet keinot rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen ovat jo käytössä. Tarkoitus on, että hankkeen tulokset vaikuttavat suoraan normiohjaukseen ja alan koulutukseen. Lähes nollaenergiarakennuksen toteuttamiseksi tarvitaan erilaisten toimenpiteiden mielekkäitä yhdistelmiä, jotka voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja sisäympäristön terveellisyys varmistaen. FInZEB -hankkeessa tarkastellaan myös rakennusten energiatehokkuuden paranta- misen keinoja sekä alueellisten ja paikallisten energiaratkaisujen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. – Yhteisen hankkeen avulla saamme teollisuudesta tärkeää käytännönläheistä tietoa siitä, miten Suomessa kyetään tekemään järkevästi erittäin energiatehokkaita rakennuksia ja minkälaisia vaatimuksia niille tulee asettaa. Kesäkuun työpaja käsitteli talotekniikkaa FInZEB-hankkeen 5.6.2014 pidetyssä työpajassa keskityttiin 11 lähes nollaenergiarakennuksiin liittyviin laskenta- ja herkkyystarkasteluihin erityisesti talotekniikan näkökulmasta. Lähes nollaenergiarakennus on monen tekijän summa Vuoden 2015 alkuun mennessä FInZEBhankkeessa Suomen johtavat energiatehokkaan rakentamisen asiantuntijat kiteytettävät rakennusalan yhteinen näkemyksen sille, mitä Suomessa tarkoitetaan EU:n edellyttämillä ” lähes nollaenergiarakennuksilla”. Aalto-yliopiston ja Tallinnan teknillisen yliopiston professori Jarek Kurnitski korosti, että ostoenergian taserajat ja. Rakennusteknisesti kerrostaloista tehdään jo nyt lähes nollaenergiataloja. S amalla määritellään, mille tasolle kansalliset energiatehokkuusvaatimukset eri rakennustyypeillä tulee asettaa. Tarkoitus on myös vauhdittaa yrityksiä prosessien, menetelmien ja tuotteiden kehittämiseen, sanoo rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä
12. Lvi-, sähkö- ja automaatioteknologia yhdistyvät lähes nollaenergiatalossa niin, että niiden suunnitteluun tarvitaan uudenlaista elinkaarisuunnitteluosaamista
Syksyllä käynnistyvät myös kustannustarkastelut. Toimitusjohtaja Heikki Virkkunen Insinööritoimisto Vesitaito Oy:stä puolestaan pohti, onko nykyinen A-ener- gialuokka liian tiukka raja tulevaisuuden lähes nollaenergiatalolle: – Olisiko E-luku max. Uudet rakennukset 1. – Energiasuunnittelijat ovat yleensä melko kokemattomia ja hekin tulevat usein mukaan hankkeisiin liian myöhään. § EU:n direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta 6 artikla c) kauko- tai aluelämmitys- tai -jäähdytysjärjestelmät, erityisesti jos ne perustuvat kokonaan tai osittain uusiutuvista lähteistä peräisin olevaan energiaan; d) lämpöpumput. fi/tyopajat/. – Kaikki uudet rakennukset ovat 31.12.2020 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia. ENERGIA Energiatehokkuusdirektiivin määräajat Euroopan unionin rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää: – Kaikki uudet julkiset rakennukset ovat 31.12.2018 jälkeen lähes nollaenergiarakennuksia. Nykyisin ainoastaan rakennuksessa hyväksi käytetty omavaraisenergia voidaan ottaa huomioon E-luvun laskennassa. 3. – Esille nousivat esimerkiksi lämmöntalteenoton hyötysuhteen, ilmanvaihdon tason ja tarpeen mukaisen ohjauksen, valaistuksen, rakennuksen tiiviyden ja rakenteiden U-arvojen vaikutukset. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että uudet rakennukset täyttävät 4 artiklan mukaisesti vahvistetut energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Uudet rakennukset on mahdollista suunnitella energiatehokkaiksi kaikilta osin, hyödyntäen arkkitehtuuri, rakenteet, talotekniikka. Optiplan Oy:n yksikönjohtajan Kimmo Liljeströmin mukaan energiatehokkaiden rakennusten suunnitteluun liittyy monia käytännön haasteita. Kurnitsikin mukaan laskentamenetelmien valinnassa voidaan sinänsä käyttää paljon kansallista harkintaa, mutta valitusta menetelmästä on kuitenkin raportoitava EU:lle. laskennan lähtötiedot vaikuttavat merkittävästi energiatehokkuuden mittarina olevaan E-lukuun. Myös lämpimän käyttöveden määrään ja laitesähköön liittyvillä suunnitteluratkaisuilla todettiin olevan suuri merkitys, kertoo FInZEB-hankkeen pääkonsulttina toimiva johtava energiaasiantuntija Erja Reinikainen Granlundilta. Seuraava FInZEB-työpaja pidetään 18.9.2014 ja siihen kutsutaan rakennustekniikan ja arkkitehtuurin asiantuntijoita. Suunnittelutavoitteiden toteutumista ei riittävästi varmisteta rakennusluvan myöntämisen ja rakennusten käyttöönoton välisenä aikana, Liljeström totesi. Uusien ratkaisujen vaikutukset kokonaisuuteen tunnetaan huonosti, mikä johtaa osaoptimointeihin. hän kysyi. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettujen vaihtoehtoisten järjestelmien arviointi dokumentoidaan ja että se on saatavilla tarkastamista varten. 13. Työpajassa pidetyt esitykset, laskentaryhmien yhteenvedot sekä kerros- ja toimistotaloja koskevat laskentatulokset on julkaistu hankkeen verkkosivuilla osoitteessa http://finzeb. Jäsenvaltioiden on varmistettava uusien rakennusten osalta, että ennen rakentamisen aloittamista jäljempänä lueteltujen kaltaisten erittäin tehokkaiden vaihtoehtoisten järjestelmien tekninen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen toteutettavuus arvioidaan, jos näitä järjestelmiä on saatavilla, ja otetaan huomioon: a) uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön perustuvat hajautetut energiahuoltojärjestelmät; b) yhteistuotanto; 2. – Syyskuun alkuun mennessä julkaisemme lisää muita rakennustyyppejä koskevia laskentatuloksia. Tämä vaihtoehtoisten järjestelmien arviointi voidaan toteuttaa yksittäisten rakennusten osalta tai samankaltaisten rakennusten ryhmien osalta tai samantyyppisten rakennusten osalta samalla alueella. Yhteisten lämpö- ja jäähdytysjärjestelmien osalta arviointi voidaan toteuttaa kaikkien samalla alueella järjestelmään liitettyjen rakennusten osalta. Työpajassa keskitytään rakennusten muotoa, rakenteita ja rakennustekniikkaa koskeviin herkkyystarkasteluihin. Työpajan pienryhmissä tehtiin pien-, kerros- ja toimistotaloja koskevia laskenta- ja herkkyystarkasteluja erilaisilla lähtöarvoilla ja toimenpideyhdistelmillä. 100 kWh/neliö realistisempi
Järvenpään Mestariasunnot Oy:ssä energiatehokkaasta uudisrakentamisesta kiinnostuttiin vuonna 2008. Kaikki valitsemamme suunnittelijat eivät pystyneet viemään osuuttaan loppuun. Samaan aikaan Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:llä oli saman tyyppinen ongelma. Myös VTT on ollut hankkeessa aktiivisesti mukana. Yhdessä päätettiin ryhtyä tutkimaan, onko Suomessa mahdollista rakentaa nollaenergiatalo, Simunaniemi kertoo – Lähtökohta oli, että kehityshanke ei saa korottaa asukkaiden vuokratasoa. Kuva: Pentti Hokkanen. – Piti olla riittävä tietotaito, ja keskeisintä oli kyetä innovoimaan uutta, sillä mikään ei muutu, jos halutaan parempaa, mutta tehdään kaikki niin kuin ennenkin. J ärvenpäässä on oltu myytinmurtajan roolissa. Mustonen Oy Kajaanista, Airix Talotekniikka Oy Espoosta, Sähkösuunnittelu O. Kuopion opiskelijataloa esi- teltiin runkovaiheessa Kuopion asuntomessuilla 2010, ja Järvenpään Jampankaari 4 E valmistui syksyllä 2011. – Talotekniikan osalta keskeistä on lvi-, sähkö- ja rakennusautomaatiosuunnittelun yhteensovittaminen. Myös Mestariasukkaat ovat ottaneet omakseen energiansäästämisen, jolla he pääsevät vaikuttamaan asumiskustannuksiinsa. Seppälä Oy Varkaudesta, automaatiosuunnittelu AdConSys Oy Järvenpäästä ja Rakennussuunnittelu Nylund Oy Kuopiosta olivat sellaisia, joilla riitti uskoa lähteä mukaan ja kykyä kilpailla energiatehokkaan rakentamisen alalla sen jälkeenkin. Kuulimme Rakennuttajapäivillä idean nollaenergiatalon kehittämisestä ARA:n ylijohtajalta Hannu Rossilahdelta. Arkkitehtistudio Kujala&Kolehmainen Oy Tampereelta, Insinööritoimisto A. – Mutta kukaan ei enää naureskele meille, sanoo Järvenpään Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi. Tuuli ei saanut ystävää Jampankaari 4:ssä oli kaukolämpöliittymä, joten se päätettiin säilyttää varsinkin, kun Fortum suunnitteli Järvenpäähän biovoimalaa, joka valmistuttuaan viime kesänä on parantanut kaukolämpötalojen energiatasetta. 14 Järvenpään Mestariasuntojen toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi kertoo, että Järvenpäässä pystytään jo nyt 2020-luvun vaatimukset täyttäviin lähes nollaenergiatason betonikerrostaloihin. Kaupungin uudet on sen jälkeen tehty rakenteellisesti 2020-luvun määräyksien mukaisesti, ja energiantuotossa on käytetty uusiutuvaa energiaa. – Nollaenergiatalon suunnittelu edellyttää kaikkien suunnittelualojen saumatonta yhteistoimintaa. Hän kiinnostui kiinteistöjen erilaisista energiavaihtoehdoista jo 1990-luvun alussa ollessaan silloisen Rautatieasunnot Oy:n palveluksessa. Suunnittelijavalinta suurin haaste Talotekniikka on keskeistä nollaenergiatalossa, jonka tulee tuottaa itse uusiutuvaa energiaa yhtä paljon kuin se kuluttaa ostamaansa energiaa, esimerkiksi sähköä ja kaukolämpöä. – Meillä oli Jampassa 1980-luvulta nelikerroksinen betonielementtitalo, jonka peruskorjaaminen todettiin lähes yhtä kalliiksi kuin uuden rakentaminen. Osa suunnittelijoista täytyi vaihtaa, Simunaniemi kertoo. Uusiutuvien energianlähteiden valinnasta jäi tuuli pois. – Käytännön rakentamistyössä olemme havainneet, että toteuttamamme ratkaisut ovat pitkän päälle kannattavia niin ilmastonsuojelullisesti kuin taloudellisestikin. Vuonna 2008 suunnittelijoiden löytäminen oli Simunaniemen mukaan suurin haaste. ENERGIA Järvenpää todistaa: nollaenergiatalo onnistuu Tavanomaiseen rakentamiseen ei enää palata Järvenpään kaupungin vuokraasuntoyhtiössä Mestariasunnoissa, Järvenpäässä ollaan tyytyväisiä 2011 valmistuneeseen lähes nollaenergiatason kerrostaloon. – Siitä ei ollut rakennukseen sijoitettuna riittävää kokemusta Suomesta, eikä TEM ollut halukas lähtemään mukaan kehittämään hanketta, Simunaniemi kertoo. Kehityshankkeeseen saatiin rahoitusja tutkimustukea ARA:n lisäksi Tekesiltä ja Sitralta. Me aiomme ehdottomasti jatkaa tällä linjalla. Suunnittelijoiden saumattomalla yhteistyöllä optimoidaan energialähteiden oikea-aikaisuus ja oikea paikka
Seuraava Simunaniemen toteama yllättää: – Koko järjestelmän toiminnan optimointi rakennuksen val- 15 mistumisen jälkeen on osoittautunut merkittävimmäksi tekijäksi. Se on ollut hyvä. Vaihtelua on eri tyyppisten kiinteistöjen ja ratkaisujen välillä. – Perustimme seurantaryhmän Jampankaari 4:n energiatehokkuuden optimointia kehittämään. Nettomittarointia tarvittaisiin Jampankaari 4 luovuttaa ylijäämälämpönsä samaan kortteliin, kahden muun Mestariasuntojen omistaman vanhusten asuintalon käyttöveden lämmitykseen. Nettomittarointi on edellytys, jos halutaan Suomessa viedä kiinteistöjen aurinkosähkötuotantoa eteenpäin, Simunaniemi pohtii. Simunaniemi ei usko, että kokonaiskansantaloudelle on hyväksi se, että verotus on kotimaisen uusiutuvan energian lisäämisen esteenä. – Myös lämpöenergian kohdalla on kiinteistöyhtiöiden välisen uusiutuvien energioiden yhteistyön edellytys, että veroja ja kustannuksia ei jouduta maksamaan kaikesta molempiin suuntiin. – Aurinkosähkössä on epäsuhta siinä, että hinta saadaan takaisin vain energiasta, ei siir- tohinnasta. Kuva: Janne Lahti Aurinkoenergia käyttöveden lämmitykseen, aurinkosähkö, maalämpö ja maaviilennys sekä Kone Oy:n hissien jarrutusenergia päätettiin ottaa käyttöön ja hyödyntää maksimaalisesti uusiutuva energia. Olemme ostaneet Nuuka-seurannan myös 43 asukkaan rivitaloon ja 79 asunnon kerrostalokortteliin ja yhteen päiväkotiin, Simunaniemi kertoo.. – Nuuka mittaa ja näyttää kaikki osatekijät niin, että olemme voineet säätää tarkkaan oikeat energiat oikeilla hetkillä. – Muutoin kiinteistökohtaiset aurinkosähköjärjestelmät eli mikrosähköntuotanto ei yleisty Suomessa. Hyöty noin 30–90 senttiä neliöltä kuukaudessa Kokemuksensa mukaan Simunaniemi arvioi optimoidun nollaenergiatalon energiakustannussäästön vuositasosta laskettuna 30–90 sentiksi neliöltä kuukaudessa. Mittarin pitäisi kyllä pyöriä molempiin suuntiin. Esimerkiksi Saksassa itse tuotetusta sähköstä maksetaan huomattavasti Suomea parempi hinta. Kuusi kerrosta laskettiin optimaaliseksi, joten projekti alkoi vuonna 2008 talosuunnittelun ohella kaavamuutoksesta. – Sen verran se alentaa vuokraa. Meillä oli itse kehitettyjä seurantajärjestelmiä, kun pyrimme uuden Motivan mallin mukaiseen tavoitteeseen. Saamme elokuussa ensimmäisen Nuukan mittaaman kokonaisen vuoden taseen, mutta heinäkuun puoliväissä olimme jo plussan puolella. Järvenpään Jampankaari 4 ei erotu moderneista betonikerrostaloista muutoin kuin katolla näkyvien aurinkopaneelien osalta. – Ikkunoihin asennetut kalvot sekä ikkunoiden yläpuolelle asennetut varjostimet vähentävät sisälämpenemistä kesällä. Ylijäämäsähkön myynnistä tehtiin sopimus sähköyhtiön kanssa. Viime vuonna seurantaan tuli kuitenkin Nuuka Solutions Oy:n kehittämä, hyvin yksityiskohtainen mittausjärjestelmä. Kortteleissa ja asuinalueilla on meidän kokemuksemme mukaan viisasta tehdä energiatase- ja -optimointiyhteistyötä, mutta nykysäädöksillä se kannattaa vain sellaisissa tapauksissa kuin meillä, jossa kaikki kolme taloa ovat saman yhtiön omistuksessa
– Se on huippuluokkaa. – Vain korkeatasoisella työmoraalilla voidaan päästä maaliin. Kerroksia oli lisättävä Jampankaaressa neljästä kuuteen. Emoyhteisönä on Järvenpään kaupunki. Palkinto on kuudes Mestariasunnoille viime vuosina annettu valtakunnallinen tunnustus energiatehokkaasta rakentamisesta ja asukkaat huomioivasta ympäristömyönteisestä toiminnasta. Tonttialueelle ja autohalliin sijoitettiin lämpökaivoja. – Meillä valvonta toimii. – Mittausantureita on asennettu satoja sekä kosteudenseurantaa että energiakateseurantaa varten. Energiatehokasta ja ympäristöystävällistä rakentamista on jatkettu rakentamalla 79 asunnon matalaenergiarivitalo Lepolaan. Siksi kaava oli uusittava ennen rakentamista. Mestariasuntojen taseen loppusumma oli 114,7 miljoonaa euroa ja konsernin 126 miljoonaa euroa.. – Sitten tulevat vastaan poistumistiemääräykset. –Teemme kosteuden seurantaa rakenteille myös käytön aikana, koska rakennusaikana asennetut kosteuden ja lämpötilan mittaukset ovat kytketty rakennusautomaatioon. Uusiutuvan energian puolikkaaseen pitäisi laskelmien mukaan lähes varmistamme myös rakenteiden toimivuuden elinkaaren aikana. Mestaritorpalla, niin kuin muillakin rakennushankkeilla, on rakennusaikainen kosteudenhallintasuunnitelma, tavoitteena, ettei mitään jää sään armoille. VTT tekee mittaukset, ja tulokset toimitetaan myös rakennusvalvontaan. Vain näin pystymme todistamaan itselle ja muulle kansalle, että nämä systeemit toimivat. Mestariasunnot rakentaa ”rullaten” noin 45 uutta asuntoa joka vuosi, joten tonttiasiatkin on optimoitu. – Esimerkiksi tiiviys on erittäin oleellinen tekijä rakennettaessa nollaenergiarakennusta, koska tiiviysarvon on oltava kymmenkertaisesti parempi normirakentamiseen verrattuna. ENERGIA Pitkä projekti alkaa tonttitehokkuudesta Energiatehokkaan, uusiutuvia energialähteitä hyödyntävän betonikerrostalon suunnittelu on aloitettava kaavoituksesta. Omaa aurinkoenergiaa ei Mestaritorppaan asennettu, kun vihreää sähköä on ostettavissa. Simunaniemi kiitteleekin omaa rakennuttamis-, hankintaja projektinjohto-organisaatiota. Syksyllä valmistuu Torpantie 33:een keskustaan palkittu kerrostalo. – Suurin osa 30 autopaikasta jouduttiin Mestaritorpassa sijoittamaan talon alle. Järvenpään Mestariasunnot Oy on perustettu vuonna 1995. – Urakoiden kilpailutusprosessin on onnistuttava ja urakkasuoritusten projektinjohdolta ja valvonnalta vaaditaan aivan muuta kuin mihin on totuttu. Mestariasuntojen rakentaminen toteutetaan Jarkko Piiparisen johtaman tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy:n osaamisella. Torpantiellehän ei tule kaukolämpöä lainkaan, vain kallioporakaivot. Näin Luotettavia tekijöitä peräänkuulutetaan – Lähes nollaenergiatalohankkeen läpivieminen vaatii rakennuttajaorganisaatiolta erityistä osaamista, innostamista ja tahtoa, joita ei voi hoitaa tavanomaisin ja totutuin menetelmin, Simunaniemi sanoo lähes kuuden vuoden kokemuksella. Siinä on 44 asuntoa huonokuntoisille ja muistihäiriöisille vanhuksille. Vuonna 2013 Mestariasunnot Oy:n liikevaihto oli noin13 miljoonaa euroa ja konsernin liikevaihto lähes 15 miljoonaa euroa. Mestariasunnot omistaa 52 kiinteistöä, joiden asuntomäärä on 1 729 asuntoa. Rakennusvalvonnan rooli avainasemassa Simunaniemi korostaa myös kaupungin rakennusvalvonnan roolia rakennustyön aikana. Kohteita mitattiin rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljellä, joka huomioi kaikki materiaali- ja energiavirrat, joilla on elinkaaren aikana olennainen päästövaikutus. Mestariasunnot-konserni energiatehokas edelläkävijä Järvenpään Mestariasuntojen syksyllä valmistuva Mestaritorppa voitti Ilmastoystävällinen kerrostalo 2013 -kilpailun jaetulla ensimmäisellä sijalla. Simunaniemi sanoo, että aina kahdeksaan kerrokseen asti rakentaminen on mielekäs. Nollaenergiatalon kulmakiviä ovat tiiviys sekä rakennusaikaisen kosteuden hallinta. Voittajan valitsi tunnuslukujen ja harkintansa perusteella jury, johon kuuluvat Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT ry, Matti Rautiola Rakennustietosäätiö, Heli Kotilainen Green Building Council Finland (GBC) ja Seppo Mölsä Rakennuslehti. päästä, kun laskelmissa huomioidaan vihreä sähkö. K unnan johdosta riippuu, miten lähes nollaenergiamahdollisuudet kunnassa hyödynnetään. 16 Järvenpään Mestariasunnot-konserni on rakennuttanut Järvenpäähän toisen Suomen ensimmäisistä nollaenergiakerrostaloista. Tulos laskettiin GBC Finlandin ohjeiden mukaisesti. Suurin osa 30 autopaikasta jouduttiin Mestaritorpassa sijoittamaan talon alle. – Rakennusoikeus ja kaavamääräykset uusiutuvien energialaitteiden sijoittamiset sallivaksi on keskeinen juttu, Simunaniemi sanoo. Samoin oli tehtävä Mestaritorpan kohdalla, joka valmistuu tulevana syksynä Kinnarin alueelle, vain muutaman sadan metrin päähän Järvenpään asemasta
Torpantielle marraskuussa valmistuva viisikerroksinen Mestaritorppa voitti Ilmastoystävällisin kerrostalo 2013 -palkinnon. Entä sähkön hinta kustannuslaskelmassa. Onhan nyt alettu esittää väitteitä, että sähkön hinta jopa laskisi, Simunaniemi toteaa. – Toivotaan, että hinnan nousu jää vuosittain neljään prosenttiin. Kaukolämpöä ei tule. – Mutta elinkaarilaskennassa päästään voitolle, Veikko Simunaniemi sanoo. Kuva: Janne Lahti Elinkaarikustannukset hyödyn puolelle Nollaenergiatalon rakennuskustannukset ovat betonikerrostalossa paikasta ja talotyypistä riippuen 5–10 prosenttia tavanomaista rakentamista kalliimmat. – Rakentamamme betonitalon rungon arvioidaan kestävän 100 vuotta. Uusiutuvalla energialla saavutettu teho ja hyöty voi olla silloin suurempi kuin uusissa taloissa. 17. – Kun vanhat pesubetonista tehdyt julkisivut huolletaan hyvin, ne kestävät varmasti kauemmin kuin nyt purettavat 1980-luvun talot. – Maa- eli geoterminen energia lämmitykseen ja viilennykseen sekä aurinkoenergia lämmitykseen ja sähköenergiaan ovat hyviä valintoja tämän päivän kiinteistöjen omaan energiatuotantoon. – Rakennuksen erilaisten laitteiden lasketaan kestävän keskimäärin 20 vuotta. Maalämpöpumpuista alkaa olla jo sen pituisia kokemuksiakin. Omaa aurinkoenergiaa ei Mestaritorppaan asennettu, kun vihreää sähköä on ostettavissa. Suurin osa 30 autopaikasta jouduttiin sijoittamaan kellariin, koska lämpökaivoja porattiin tiheään tontille sekä autohallin alle. – Vanhoissa taloissa energiaa pääsee enemmän harakoille. Uusiutuvan energian puolikkaaseen pitäisi laskelmien mukaan lähes päästä, kun laskelmissa huomioidaan vihreä sähkö. Pesubetonikin on pitkäikäinen, kun se on rakennettu oikeanlaisella betonilla ja se pinnoitetaan nykyaikaisilla pinnoitusmenetelmillä, Simunaniemi arvioi. Olemme laskeneet esimerkkejä ja toteuttamassakin niitä, toimitusjohtaja sanoo. Vanhoissa rakennuksissa vielä tehokkaampaa Veikko Simunaniemi huomauttaa, että liittämällä vanhaan energiasyöppöön rakennukseen esimerkiksi maalämpö, voidaan päästä kiinteistötalouden näkökulmasta erittäin hyvään lopputulokseen
18. Se on selkeä ja monipuolisesti kuvaava raportti, joten sen avulla lähes nollaenergiatalon tekniset säädöt pystytään hyvin optimoimaan. ENERGIA Nuuka-raportti saatiin Jampankaari 4 E:stä elokuun alussa ensi kertaa kokonaiselta vuodelta. Järvenpää on hankkinut Nuukan muutamiin muihinkin kiinteistöihin
Nuuka -järjestelmää kehitetään systemaattisesti eteenpäin. Yksilöllisiä rakennuksia maailma täynnä Parempaan energiatehokkuuteen pyrkivien rakennusten määrä on maailmassa valtava. Laiteriippumaton järjestelmä voidaan liittää erimerkkisiin rakennusautomaatiojärjestelmiin ja energiamittareihin ja saada reaaliaikaista tietoa energiankulutuksesta ja sisäilmaolosuhteista. Lisäksi liityntöjä uusiin automaatiojärjestelmiin on kehitettävä ja ylläpidettävä jatkuvasti. Miten keksittiin asiakastarve. Tällä hetkellä kehityksen kohteena ovat mm. 19 virheitä ja tekee tiedonkeruusta ja raportoinnista nopean ja nykyistä helpommin hallittavan prosessin, Mikko Maja sanoo. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus automaatiosta ja raportointi- ja informaatiojärjestelmistä. – Merkittävä raportointialue on uusiutuvaa energiaa hyödyntävissä rakennuksissa, kuten Järvenpään Mestariasunnoilla. – Uusi järjestelmä vähentää rutiinityötä ja inhimillisiä Suuristakin rakennuksista voidaan saada tarkkaan selville koko kiinteistön, lvis-prosessien, yhteisten tilojen (sisätilat, ulkoalueet) ja vuokralaisten kulutukset. Nuuka on myös toimittanut jo ensimmäiset järjestelmät Suomen ulkopuolelle. Nuuka on käytössä asuinkerrostaloissa, kauppakeskuksissa, toimitiloissa ja teollisuudessa. Sitähän useat sijoittajat ja rahastoyhtiöt joutuvat tekemään. Nuuka oivalsi mittareiden tarpeen Kotkalainen Nuuka Solutions Oy on kehittänyt energiatehokkuuden parantamiseen suunnatun energiajohtamisjärjestelmän. Talotekniikan nopea kehitys on johtanut siihen, että tietoa kertyy moneen eri järjestelmään, mutta tietoja on vaikea saada päättäjien ja asiantuntijoiden käyttöön, kertoo kehittäjäporukan koonnut ja yhtiön kesäkuussa 2012 perustanut automaatioinsinööri Mikko Maja (50). Suuristakin rakennuksista voidaan saada tarkkaan selville koko kiinteistön, lvis- prosessien, yhteisten tilojen (sisätilat, ulkoalueet) ja vuokralaisten kulutukset. Oivalluksen ansiosta Nuuka kuuluu niihin suomalaisiin it-toivoihin, joita First Northiin hiljattain listattu Cleantech Invest Oyj rahoittaa maailmanvalloitukseen. – Vuoden 2010 aikana minulle valkeni tällaisen seurantajärjestelmän tarve. K iinteistöjen energiajohtamisjärjestelmä Nuuka on tyypillinen erilaisten osaamisten innovatiivinen yhdistelmä, johon on tarvittu talotekniikan, energia-alan, rakennusautomaation, tietoliikenteen ja tietysti ohjelmistotekniikan osaamista. Jokainen kiinteistö on yksilöl- Kestävän kehityksen raportointi esittelyyn Nuuka on tänä kesänä julkaissut edelleen kiinteistösijoittajille ja käyttäjäomistajille kehitetyn kestävän kehityksen raportointijärjestelmän, joka tukee kansainvälisten GRESBja GRI-raportointiohjeistusten määrityksiä kvartaalitasoisen raportoinnin osalta. AMK Sami Kajasranta (32) ohjaa yhtiön tuotekehitystä, ja hänellä on yli 10 vuoden kokemus rakennusautomaatiosta sekä tiedonkeruu-, business intelligence- ja raportointijärjestelmien toteuttamisesta. Järjestelmä tuottaa kansainväliset vaatimukset täyttävät energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen mittarit. asukaskäyttöliittymät, joilla viestitään kulutustottumuksista kerrostalojen asukkaille ja toimistorakennuksissa vuokralaisille. Tietotekniikan insinööri Nuuka-järjestelmä tuottaa kansainväliset vaatimukset täyttävät energiatehokkuuden ja kestävän kehityksenmittarit. – Erityistä huomiota on Nuukassa kiinnitetty energiankulutuksen täysin automaattiseen mittaamiseen, tiedon validointiin ja alamittausten toteuttamiseen. – Kahden vuoden mittaisen kehitystyön lopputulemana oli automaattinen tiedonkeruujärjestelmä, joka voidaan ottaa käyttöön kaikkialla maailmassa, kunhan on internetyhteys. Teemme yhteistyötä useiden suunnittelutoimistojen ja sähkö- ja automaatiourakoitsijoiden kanssa, Maja kertoo. linen, ja vain mittaamalla voi saada luotettavaa tietoa johtamisen ja kehittämisen tueksi. Nuukaa toimitetaan pilvipalveluna kuukausimaksua vastaan. Kehitysjohtajana Nuukassa on automaatio- ja kemian tekniikan DI Jukka Pirinen (42). Majalla on noin 20 vuoden kokemus rakennus- ja teollisuusautomaatiosta usean yrityksen palveluksessa. Nuukan tuottamien tietojen avulla oman energiantuotannon ja kulutuksen suhdetta voidaan seurata eri aikoina ja kiinteistön lvisprosessit pystytään virittämään toimimaan optimaalisesti. – Uusissa kohteissa olemme mukana suunnittelusta asti juuri siksi, että energiatehokkuutta halutaan seurata kiinteistön käyttöönotosta alkaen. Samalla syntyy tärkeitä tunnuslukuja uusiutuvan energian tehokkuudesta ja koko kiinteistön energiatase, Maja sanoo.
Suomessa siis toivotaan EUdirektiivien kallistuvan lähilämpötulkintaan. Miten vastaa haasteeseen Fortum, joka viestii vahvasti kestävästä kehityksestä. Espoossa etenemme useilla rintamilla uusiutuvien suuntaan, Haikarainen kertoo. – Olen kyllä alan kannalta huolestunut. – Olen kyllä alan kannalta huolestunut. K ilpailun todellisuudesta on esimerkkinä se, että Järvenpään Mestariasuntojen nollanergiatalo Jampankaari jatkoi kaukolämpölinjalla, mutta vuoden 2013 ympäristöystävällisimpään kerrostaloon Mestaritorppaan valittiin maalämpöpumput. Värtan parantaa olennaisesti Tukholman päästötilaa tuottamalla sähköä 750 GWh ja lämpöä 1700 GWh. Kyse on kansantalouden kannalta hyvin merkittävistä vuosikymmenistä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT-Energian johtaja Jarmo Partanen hoputtaa nopeisiin voimalaitosinvestointeihin. Mitä sillä tehdään. Siellä rakennamme biovoimalan, jonka koko on Tukholman Värtaniin rakenteilla olevan CHP-laitoksen suuruusluokkaa. Metrokeskus lämpiää kaukolämmöllä ja se jäähdytetään kaukokylmällä. Vaaditaan isoja investointeja, esimerkiksi pienehkö Järvenpään voimala maksoi 80 miljoonaa euroa ja elinkaari on 30 vuotta. Espoon alueella ylijäämälämpöä hyödynnetään jo useassa kohteessa. – Meillä isot lämpövoimalat tuntuvat keskitetyiltä, mutta eurooppalaisittain ne ovat kyllä lähilämpölaitoksia, sanoo Fortumin Suomen lämpöliiketoiminnasta vastaava johtaja Jouni Haikarainen. Biovoimalan koko riippuu alueen lämmönkulutuksesta. – Fortum ei voi kuitenkaan tuottaa kilpailua muualle kuin omille toimialueilleen, Espooseen, Kirkkonummelle, Kauniaisiin, Keski-Uudellemaalle ja Joensuuhun, alueille, joissa on jo jakeluverkosto, Haikarainen kertoo. Hukkalämmön hyödyntäminen kaukolämmityksessä vähentää kaukolämmön päästöjä. Uusi jae on myös Joensuussa tuotettava bioöljy. Keskitetty vai hajautettu energiahuolto. – Sen lisäksi olemme mukana Turun Seudun Energian hankkeessa. Esimerkiksi Fortum toimittaa Matinkylän metrokeskuksen energiaratkaisun, joka valmistuu 2016. Kyse on kansantalouden kannalta hyvin merkittävistä vuosikymmenistä. Lähes nollaenergiatalojen energiataseessa on suuri merkitys myös sillä, luetaanko suomalainen kaukolämpö lähilämmöksi, joka vastaa kiinteistön uusiutuvien energialähteiden tarpeeseen. ENERGIA Kaukolämpö vai pumppulämpö. Fortum on esimerkiksi toimittanut energiaratkaisut Tiedon ja Elisan konesalikeskuksiin, joiden avulla saadaan talteen vuosittain noin 2 500 omakotitalon lämpöenergia. Lisäksi Fortum toimittaa energiajärjestelmän Espoon uuteen sairaalaan, jonka ylijäämälämmöllä lämpiää tulevaisuudessa vuosittain noin 50 omakotitaloa.. Vaaditaan isoja investointeja. Jäähdytyksessä syntyvä ylimääräinen hukkalämpö palautetaan kaukolämpöverkkoon lämmittämään espoolaisten koteja ja käyttövettä. Uuden ratkaisun mahdollistaa Suomenojan laitosalueelle rakennettava uusi lämpöpumppulaitos, joka hyödyntää muun muassa Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) vedenpuhdistamon jäteveden hukkalämpöä. Uusiutuva edullisempi ja hukkalämpö lisänä – Näkemyksemme mukaan uusiutuvan energian käyttö lämmöntuotannossa tulee vakauttamaan lämmön hintaa asiakkaidemme eduksi, Fortum lupaa. – Keski-Uudellamaalla lämmön hinta on seurannut pitkälti tuotannossa käytetyn maakaa- 20 sun hankintahintaa. Lisäksi energiaratkaisu mahdollistaa metrokeskuksen jäähdyttämisen talvella myös suoraan merivedellä ns. Fortumilla ei ole uusien voimaloiden rakentamistarvetta ennen 2020-lukua, mutta voimaloita voidaan vaihtaa monipolttolaitoksiksi, jos/kun uusia jakeita tulee. Kiinteistönomistajat voivat vain toivoa tässäkin asiassa hintakilpailun lisäksi laatukilpailua. Kerrostalon peruslämmityksen todelliset vaihtoehdot ovat kaukolämpö tai kallioporakaivot lämpöpumppuineen. Järvenpäähän keväällä valmistunut Etelä-Suomen ensimmäinen biovoimalaitos, sähköä ja lämpöä tuottava CHP-voimala polttaa vain uusiutuvia, pääasiassa metsähaketta, ja Joensuussa käytämme pääasiassa kotimaisia, 70-prosenttisesti uusiutuvia. Kaukolämpö lähilämpöä. vapaajäähdytyksen avulla ja muina aikoina lämpöpumpusta palaavasta puhdistetusta jätevedestä. Kerrostalon energiataseen kannalta on olennaista, että kaukolämpö tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Lämpöpumpuista on tullut aito kaukolämmön kilpailija. Espoossa tarve on 2200 GWh vuodessa, Keski-Uudellamaalla vain 300 GWh. Laatukilpailu hinnan rinnalle Tässä saumassa ollaan sitten kunnissa temppelinharjalla: palvellaanko alueen voimaloilla alueen kiinteistöjä tuottamalla uusiutuvaa lähienergiaa vai poltetaanko kivihiiltä tai maakaasua. Lämmön talteenotto lämpöpumpuilla niin, että kaukolämpöverkosto osittain toimii energiavarastona, on myös kestävää kehitystä. – Muualle meillä ei ole aikeita laajentua, Fortumin Haikarainen kertoo. – Sitä voidaan käyttää lämpökeskuksissa korvaamaan maakaasua ja raskasta polttoöljyä, Haikarainen kertoo
Hän varoittaa samalla suomalaisia siitä, että kotimaiset ja bioenergiat eivät pysty mitenkään kehittymään niin nopeasti, että ne korvaisivat 2020- ja 2030-luvuilla ikääntyvien ydinvoimaloiden tuottamat energiamäärät. Jarmo Partasen mukaan Suomen kerrostaloissa ei ole mikään probleemaa saada kiinteistö 100-prosenttisesti uusiutuvien energialähteiden käyttäjäksi. – Puolen uusiutuvan ener- gian minimitavoite lähes nollaenergiataloissa ei perustu tulevaisuuden mahdollisuuksiin, joita kiinteistön käyttöaikana voidaan hyödyntää. Sähkön varastointi ratkaistaan 2020-luvulla. Lisäksi pitäisi tähdätä siihen, että talo käyttää mahdollisimman paljon uusiutuvaa energiaa, ei vain puolet. LUT Energian johtaja Jarmo Partanen on vakuuttunut aurinkosähkön suuresta merkityksestä, kunhan varastointi saadaan ratkaistuksi 2020-luvulla. V illejä ajatuksia on viisasta tukea näin suuren energiamurroksen aikana, sanoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Energian johtaja Jarmo Partanen. Jokaisen kiinteistön suunnittelussa pitää varautua siihen, että käyttöön tulee myös aurinkosähköjärjestelmä. – Keskeinen suuri haaste, aurinko- ja tuulisähkön kausivaihtelun varastointi, ratkaistaan kustannustehokkaasti 2020-luvulla. Käyttösähkön tarve on helppo ratkaista uusiutuvilla, kun lasketaan vuositasolla. Kaavion lähde: LUT Energian tutkimusraportti 13.11.2013, Polkuja vähähiiliseen tulevaisuuteen. – Lähi(kauko)lämpö tulee uusiutuvaksi, kun kivihiilestä 21 luovutaan. Ilman lisäydinvoimaa kammottava aukko Suuressa energiantuotantokuvassa Partanen valittaa eurooppalaista energiapolitiikan sumeaa tilaa, joka vaikuttaa vahvasti myös Suomeen.. Geoterminen lämpöpumppuenergia on jo sitä. Aurinkosähkön varastointi ratkeaa 2020-luvulla Kerrostaloissa asetettava tavoitteeksi 100-prosenttisesti uusiutuva energia vuositasolla, suunnittelussa mallia edelläkävijäkunnista
Ainoa, mistä ollaan yhtä mieltä, on se, että sähkön käyttö lisääntyy, koska se on energiatehokasta ja jakelujärjestelmä toimii. Tiedot perustuvat Tilast okeskuksen tuoreimpaan Asumisen energiankulutus -tilastoon. Asumiseen käytettiin sähköä yhteensä 22 240 gigawattituntia (GWh). Lämmityksen yleisin energialähde oli kaukolämpö, jota kulutettiin 19 346 gigawattituntia (GWh). Tähän liittyy myös pitkään tökkinyt ydinenergiakysymys. – Kauppataseen sekä ilmaston vuoksi kivihiilestä ja öljystä on päästävä eroon, tavalla tai toisella. Asumisen energiankulutus kasvoi vuonna 2012 Asumiseen, eli asuinrakennusten lämmitykseen ja kotitalouslaitteisiin, kului energiaa 66 682 gigawattituntia (GWh) vuonna 2012. Sähkön kulutus vastaa 33 prosenttia asumisen energiankulutuksesta. – Pitää nopeasti saada selkeät päätökset siitä, millaiset energialähteet ja -muodot katsotaan uusiutuviksi ja millä kertoimilla, Partanen painottaa. Asuinrakennusten lämmitykseen kului energiaa 58 600 gigawattituntia (GWh) vuonna 2012. Vuonna 2012 lämpöpumppuenergian osuus lämmitysenergiasta oli seitsemän prosenttia. Se pitäisi valtaosin pystyä pian korvaamaan uusiutuvilla ja kotimaisilla lähteillä. ENERGIA – Pohditaan, yritetään päättää, ja kun päätetään, niin jatketaan edelleen pohtimista ja debattia. Seuraavaksi eniten käytettiin kaukolämpöä, 29 prosenttia, ja puuta, 23 prosenttia. Lämpöpumput, geotermisen energian käytön laajentuessa, ja muu teknologia sekä ilmeisesti autoilu lisäävät sähkön tarvetta. Lämpöpumppujen käyttö asuinrakennusten lämmityksessä on kasvanut viime vuosina. Jarmo Partanen painottaa, että ydinenergia- ja uudet voiomalaitosratkaisut on tehtävä nopeasti. Alapuolella oleva graafi kuvaa, miten suurin uusiutuva voimavara, vesivoima, on vuosittain vaihtelevaa – eikä uusiutuvien määrä ole paljon noussut vuodesta 2008. Jos meille ei rakenneta uusia ydinvoimaloita ja vanhat on suljettava, 2030-luvulla tulee vastaan aika kammottava aukko, jossa oma puu- ja muu biomassamme ei riitä mihinkään. Byrokraattisen demokratian aikavakiot ovat pitkiä. Asuinrakennusten lämmityksen yleisin energialähde oli kaukolämpö, jonka kulutus kasvoi kymmenen prosenttia. – Yksinomaan biomassan ja -kaasun hyödyntämisellä ei ratkaista valtakunnan energiakysymystä. Lähde: Sähkön ja lämmön tuotantotilasto, Tilastokeskus ja Sähkötilasto, Energiateollisuus ry 22. Vain vuonna 2010 kulutus on ollut suurempi. Näiden kolmen energialähteen osuus oli yli 80 prosenttia asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta. Asumisen osuus energian loppukäytöstä on keskimäärin 20 prosenttia. – Se ei ole niinkään paljon ulkonäköongelma kuin teknisen valmiuden ja yhteistyön kysymys. Puu pitää hyödyntää, mutta pitää myös nähdä, että puu loppuu kesken. – Näin tullaan väistämättä tarpeeseen ottaa käyttöön paljon myös uusiutuvaa tuulivoimaa sekä suoraa aurinkosähköä. Alueelliseen yhteistyöhön ja kaavoitukseen liittyy olennaisesti uusiutuvan lähilämmön määritelmä, joka on auki. Uusille kaava-alueille uusiutuvien määräykset Partasen mielestä ainakin uusille kaava-alueille pitää suoraan kaavaan kirjoittaa, että suunnittelussa ja rakentamisessa on huolehdittava edellytyksistä aurinkosähkö- ja muille uusiutuvan energian ratkaisuille. Sähkön tuotanto energialähteittäin Suomessa tuotetusta sähköstä 21 prosenttia syntyi fossiilisista polttoaineista vuonna 2012. – Jotain kirkkautta pitää saada myös näkemyksiin siitä, mitkä ovat todelliset uusiutuvan energian työkalut: – Vesi on Suomessa jo käytännössä hyödynnetty. Seuraavaksi eniten kulutettiin puuta ja sähköä
Sähköyhtiöiden, verotuksen vastattava haasteisiin – Iso haaste on ratkaista, miten jyvitetään hyöty lähi- ja aurinkoenergiasta. Byrokratia vallattava Partanen toteaa, että Lappeenrannassakin oli aluksi monen- laista vastustusta, mutta nyt näkökannat ovat muuttuneet. Savo-Solar toivoo tilauksen olevan hyvä referenssi etenkin Tanskan, mutta myös esimerkiksi Saksan, Italian ja Ranskan markkinoilla. Edellä käyvistä kunnista ja ihmisistä pitää ottaa mallia. Nyt aurinkosähkö menee kuluttajan kannalta liian halvalla verkkoon. Tilauksen arvo on 1–2 miljoonaa euroa. Mikkeliläinen Savo-Solar Oy toimittaa ensi helmikuussa Tanskaan 7300 neliön laajuisen aurinkokeräinkentän Løgumklosterin kaukolämpölaitokseen. Tanska on mielenkiintoinen kohde, koska siellä aurinkokeräinten käyttö on aivan eri tasolla kuin Suomessa. Pitää päästä siihen, että yhteistyössä toimiva yhteisö saa pyörittää sisällään erilaisia energioita ilman että sähkö- ja verotusmittarit pyörivät jokaisessa yhteisön sisäisessä saumassa. Yliopiston oma väki on toiminut näin rakentaessaan aurinkosähköjärjestelmiä ja tehdessään niitä tunnetuiksi. S opimus sisältää myös option noin 2 800 neliömetrin lisätoimituksesta. – Tilaus on merkittävä. – Esteet pitää murtaa, mutta kovan väännön takana se tuntuu olevan. Savo Solar palkkaa Mikkelin tuotantolaitokseensa 20 uutta työntekijää toteuttamaan tilausta. Määrä on noin kaksi kertaa sen verran kuin Suomessa ylipäätään toimitetaan aurinkokeräimiä vuodessa. Yhtiöllä on entuudestaan 20 työntekijää. Partanen suorastaan yllyttää edelläkävijyyteen byrokratian ja sääntöjen purkamisessa, jotta Suomessa pysytään käytännössä kehityksen mukana. – Aurinkosähköllä tulee olemaan suuri rooli yksittäisten ihmisten ja kiinteistöjen elämässä Suomessakin, mutta varsinainen mega-asia se on jo nyt maailmanlaajuisesti. TkT Aatos Kärkkäinen, Kilonkallio 3 A, 02610 ESPOO, puh. Sääntöjen pitää olla investointeja suosivat ja selkeät. Mikkelistä aurinkovarainkenttä Tanskaan Kaukolämpölaitos voidaan rakentaa myös aurinkovoimalana. 0400 311 780, aatos.karkkainen@termotohtori.fi 23. Byrokratia paitsi jarruttaa väistämätöntä kehitystä, myös nostaa kustannuksia, Partanen sanoo. – Tarvittavan yhteistyön esteenä on nyt verotus. – Tehdään! Näytetään, muutetaan maailmaa! Suuri haaste uusiutuvalle lähienergialle on ollut ja on osin edelleen byrokratia, esimerkiksi rakennusluvat, verkkoliitynnän toteutus ja ylijäämäsähkön myynti markkinoille. Kyseinen aurinkokeräinkenttä tulee olemaan kokonaisuudessaan 50 000 neliötä, joten toivomme, että siinä on työmahdollisuuksia myös jatkossa, toimitusjohtaja Jari Varjotie sanoo. – Meillä on tavoitteena kaksinkertaistaa tuotantomäärämme tästä ensi vuoteen mennessä. Kiinteistön tekniset ratkaisut ja energiasopimukset tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että uusiutuvan energian investoinneille saadaan mahdollisimman hyvä kate. 2000-luvun alku on ollut tuuli- ja aurinkosähkön läpimurtokausi, ja 2020-luvulla ratkaistaan aurinkosähkön talviaikainen varastointi, jopa monimuotoisesti
Ilmanvaihtohormien puhdistus, patteritermostaattien asennus, ulko-ovien uusiminen tai yläpohjan lisäeristys ovat toimenpiteitä, joilla energiankulutusta voidaan hillitä. Myös asukkaiden kulutustottumuksiin on hyvä kiinnittää huomiota. Samalla se antaa hyvää näkökulmaa energiakysymyksiin. Monimuotoinen kiinteistökanta tuo työhön mielenkiintoa. Asukkaiden kulutustottumuksiin kiinnitettävä huomiota Pienillä korjauksilla tuntuvat säästöt Energiansäästöä voidaan kiinteistössä saavuttaa kohtalaisen pienilläkin korjauksilla. Kiinteistöjä on 1970-luvun kerrostaloista 1980-luvun rivitaloyhtiöihin ja edelleen miltei vastavalmistuneisiin paritaloyhtiöihin. Asukkaiden käyttötottumuksiin on hyvä Mäkelän mukaan kiinnittää huomiota vuosittain yhtiökokouksessa. Niissä energiankulutus, seuranta ja säästöjen syntyminen perustuvat lähinnä osakkaiden informoimiseen ja kulutustottumusten. 95 prosenttia Isännöinti Mäkelän yhtiöistä sijaitsee Järvenpäässä, mutta kaksi etäkoh- detta sijaitsee Helsingissä, Oulunkylässä ja Pakilassa. Kiinteistöt vaihtelevat suorasähkölämmitteisistä taloista, kaukolämpö- ja maalämpötaloihin. J 24 ärvenpääläisellä Isännöintipalvelu Mäkelällä on monipuolinen asiakaskunta. – Uudiskohteissa energiatehokkuus on huomioitu jo rakennusvaiheessa
Myös kaukolämpökeskus uusitaan. – Remontissa patteritermostaatit, linjastoventtiilit sekä huoneistokohtaiset sulut uusitaan. Puhallusvillaa lisätäänkin yläpohjaan parikymmentä senttiä, jotta saavutetaan 50 sentin eristepaksuus, eikä lämpö karkaa yläpohjan kautta harakoille, Mäkelä kertoo. Oulunkylässä sijaitsevassa, 1980-luvulla valmistuneessa, keskisuuressa, 16 asunnon rivitaloyhtiössä on parhaillaan menossa venttiilitermostaattien saneeraus. Oulunkylässä sijaitsevassa rivitaloyhtiössä tehdään mittava venttiilitermostaattien saneerausurakka, jossa patteritermostaatit, linjastoventtiilit sekä huoneistokohtaiset sulut uusitaan. Niiden yhteydessä lämmin käyttövesi on pyritty on säätämään optimitilaan. Mika Mäkelä isännöi taloyhtiöitä 1970-luvun kerrostaloista uudenkarheisiin paritaloyhtiöihin. Vaikka korvausilmaventtiilit kuuluvat periaatteessa osakkaan vastuulle, olemme ilmanvaihdon puhdistuksen yhteydessä tarkistaneet myös niiden kunnon ja toimivuuden, Mäkelä sanoo. – Käyttövesiputkistojen saneerauksia on meillä ollut. – Olemme puhdistaneet iäkkäämpien kohteiden poistohormit noin seitsemän vuoden Heikosti toimiva ilmanvaihto näkyy energialaskussa. Esimerkiksi ulkooviin on kuitenkin kiinnitetty huomiota ja vanhoja, falskaavia ovia on uusittu, Mäkelä sanoo. Tekniikan nykyaikaistaminen tuo paitsi käyttömukavuutta asukkaille, myös noin kymmenen prosentin vuotuiset säästöt energialaskussa, Mäkelä kertoo. Uusissa kohteissa ratkaisevat käyttötottumukset, vanhoissa kiinteistöissä säästöä syntyy lämmityksen ja ilmanvaihdon optimoinnista sekä lisälämmöneristyksestä. Kiinteistöjen poistohormit tulisikin nuohota maksimissaan kymmenen vuoden välein. Säästöjä voidaan saavuttaa neuvomalla asukkaita esimerkiksi siinä, miten ilmanvaihdon kanssa olisi hyvä toimia, isännöitsijä Mika Mäkeläkertoo. Lämmitysjärjestelmä myös huuhdellaan ja tasapainotetaan. välein. Säästöjä pienillä korjauksilla Isännöinti Mäkelän kiinteistöissä eivät mittavat saneeraukset ole tulleet ajankohtaisiksi. hiomiseen. 25. Vanhimmissa 1970-luvun taloissa viemäriputket tai julkisivut eivät ole vielä jokuseen vuoteen korjauslistalla. Ilmanvaihdon puhdistuksella energiankulutus hallintaan Heikosti toimiva ilmanvaihto näkyy energialaskussa, kun tuuletustarve ikkunoiden kautta lisääntyy. Hänen mukaansa optimiilmanvaihdolla kiinteistön rakenteet pysyvät kunnossa ja energiankulutus hallinnassa. Myös kaukolämpökeskus uusitaan. Julkisivujen elinkaari on pitkä, eikä niitä ole isännöimissäni yhtiöissä energiamielessä jouduttu saneeraamaan. Tuusulassa sijaitsee niinikään rivitaloyhtiö, jossa energiansäästöjä haetaan yläpohjan lisälämmöneristyksellä. Rivitaloissa, joissa on koneellinen pistoilmanvaihto, nuohoukset tehdään kymmenen vuoden välein. – Parikymmentä vuotta vanhassa kiinteistössä puhallusvillan määrä yläpohjassa ei vastaa nykyvaatimuksia
Lämpimän veden käytöstä ja vesilähteiden kunnosta keskustellaan avoimesti. – Lisätuuletuksen tarve vaihtelee huoneistoittain. Sxêê÷ïàx???????Yxê?????M?Ð??œ?œ???ó?œœœœ???ê??ï?Õ???÷¢x?Õïà?à????÷ê???www.suodatinkeskus.com 26. Kulutustottumukset kerrataan yhtiökokouksessa Mäkelä kertoo isännöitsijänä huomanneensa, kuinka asukkaiden kulutustottumuksia on syytä kerrata vuosittain. Energiansäästöstä ei kaukolämpöyhtiössä voida kuitenkaan puhua, sillä ilmalämpöpumppuja käytetään lähinnä viilennykseen. – Myöskin kymmenisen vuotta vanhassa kerrostaloyhtiöissä yhtiökokous hyväksyi huoneistokohtaisten ilmalämpöpumppujen asentamisen parvekkeille. – Yhtiökokouksessa käsitellään kulutusraportointi edelliseltä viideltä vuodelta. Mäkelän mukaan energiansäästötoimet taloyhtiössä voi- vat olla hyvinkin pieniä, esimerkiksi valaistukseen liittyviä. ??S?÷¢x?Õïàxïàxx????S?÷¢x??Õê??ê?û??êÕ??÷Þï?ê?àxxï Asiakkaanamme et maksa liikaa! Kun sisäilmalla on merkitystä. Suoran sähkölämmityksen kohteissa osakkaiden sallitaan asentaa ilmalämpöpumput huoneistoon. Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja pienistä puroista kasvaa isoja virtoja, hän muistuttaa. kasvanut, selvitetään ovatko perhekoot muuttuneet, vai onko käyttötottumuksissa parantamisen varaa. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! ??S?÷¢x?Õï?x?Þx???xà?Õ????M???Õ??÷¢x??Õê. Asukkaita kehotetaan aina raportoimaan, mikäli hana tai wc-istuin vuotavat. Peruslähtökohta on kuitenkin se, että jos lämmitysjärjestelmä on tasapainossa ja ilmanvaihto toimii oikein, ei yletöntä ikkunatuuletusta tarvita, Mäkelä muistuttaa. – LED-tekniikkaa tullaan varmasti tulevaisuudessa hyödyntämään kiinteistön valaistuksessa. Myös tuuletuksen tarpeesta jutellaan. Jos esimerkiksi veden kulutus on merkittävästi Isännöitsijä Mika Mäkelä on havainnut, kuinka kohtalaisen pienilläkin korjauksilla ja säädöillä saavutetaan säästöä taloyhtiön energialaskuun. Mäkelän mukaan energiansäästötoimissa oleellista on huomioida kokonaisuus. Etenkin, kun hankintakustannukset saadaan nykyistä alemmas, voidaan LEDvalaisimilla saavuttaa merkittäviäkin säästöjä, sillä niiden energiankulutus on pieni ja käyttöikä moninkertainen verrattuna vaikka energiansäästölamppuihin. Teksti: Tuula Kolehmainen Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. Ilmansuunnista riippuen jokin huoneisto saattaa lämmitä kesäaikaan enemmän kuin toiset. Mäkelän isännöimissä uudiskohteissa on huoneistokohtainen lämmöntalteenotto
Energiatodistus voimassa kymmenen vuotta Energiatodistus on voimassa 10 vuotta sen antopäivästä. Energiatehokkuusluokka vaihtelee A:sta G:hen. Vähiten energiaa kuluttaa A-luokan rakennus, eniten G-luokan rakennus. Uuden lain mukaan isännöitsijät eivät voi enää laatia todistuksia, elleivät he pätevöidy edellä mainitulla tavalla. Uudisrakennuksissa energiatodistuksen antaa sen pääsuunnittelija. Energiatodistuksessa ilmoitetaan laskennallinen energiankulutus, joka vanhassa kiinteistössä perustuu piirustuksiin ja todistuksen laatijan silmämääräiseen arvioon rakenteista ja talotekniikasta. Energiatodistuksen avulla voi verrata eri rakennuksia ja niiden ominaisuuksia. Kritiikki jatkuu Energiatodistuslaissa muutospaineita Energiatodistusta on kritisoitu muun muassa sen energiankulutuksen laskennan haasteista ja saatujen tulosten huonosta vertailtavuudesta. E nergiatodistus on tarkoitettu työkaluksi rakennusten energiatehokkuuden vertailuun myynti- ja vuokraustilanteissa. Isännöitsijäntodistukseen sisältyvää energiatodistusta voi vielä käyttää vuoden 2014 loppuun saakka siirtymäsäännösten perusteella.. Uudistetut energiatodistukset ovat tulleet voimaan vaiheittain. Energiatehokkuusluku saadaan jakamalla rakennuksen Järvenpään Jamppaan on rakennettu niin sanottuja nollaenergiataloja. Energiatodistus sisältää myös ammattilaisen laatimia säästösuosituksia, joiden avulla rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa. 27 tarvitsema vuotuinen energiamäärä rakennuksen bruttopinta-alalla. Energiatehokkuusluokka perustuu näin saatuun teoreet- tiseen kulutukseen, jota painotetaan eri energiamuotojen kertoimilla. Ketjutaloksi katsotaan asuinrakennus, jossa on kolme tai useampia asuinhuoneistoja, jonka rakennukset ovat kiinni toisissaan. Järjestelmä ei myöskään tunne isännöitsijäntodistuksen osaksi liitettävää todistusta. Rakennuksen tarvitsema vuotuinen energiamäärä on lämmitysenergian, sähköenergian ja mahdollisen jäähdytysenergian summa. Ennen vuotta 1980 rakennetuille pientaloille energiatodistus tarvitaan 1.7.2017 alkaen. Rakennuksen energialuokka siis perustuu E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta ostoenergiankulutuksesta painotettuna eri energiamuotojen kertoimilla. Energiaa tuotetaan muun muassa katolle asennetuilla aurinkopaneeleilla. Vanhan rakennuksen energiatodistuksen voi tehdä henkilö, jolla tulee olla FISE Oy:n tai Kiinteistöalan koulutussäätiön hyväksymä todistus pätevyydestään. 1.7.2014 se tuli voimaan rivi- ja ketjutaloissa sekä liike- ja toimistorakennuksissa. 1.6.2013 se tuli voimaan uudisrakennuksissa, asuinrakennuksissa ja uudehkoissa pientaloissa
Jouni Suolanen. – Energiatodistus on hyödytön Energiatodistusta on arvosteltu voimakkaasti. Sertifiointi ja laatu eivät kulje käsi kädessä. tiivi ei pakota energiansäästöön eikä myöskään laskennalliseen energiatodistukseen, jos se ei ole olosuhteiden kannalta tai taloudellisesti perusteltua. Suomen luokitusta voi sanoa lähinnä huijaukseksi, kärjistää VTT:n eläkkeellä oleva tutkija Pekka Leppänen Taloussanomissa (9.10.2011). Taskisen mukaan EU-direk- – E-luku höystettynä energiakertoimilla muodostaa himmelin, joka monimutkaisuudessaan ja teoreettisuudessaan ei palvele uudisrakentamisenkaan energiatehokkuutta, toteaa rakennusinsinööri ja SAO:n hallituksen jäsen Jouko Taskinen. Perustuslain omaisuudensuoja on koetuksella. Valiokunta on kansalaisaloitteen kanssa yhtä mieltä siitä, että energiatodistuksen tulisi olla mahdollisimman yksinkertainen – joten siitä tulisi poistaa energiamuotojen kertoimista aiheutuvat vertailtavuusongelmat – ja edullinen sekä helposti ymmärrettävä. – Kentän asiantuntijoita kuuntelematta saatetaan voimaan monimutkaisia ja teoreettisia säädöksiä ja määräyksiä, joiden toimivuudesta käytännössä ei ole riittävää tutkimustietoa eikä kokemusta. – Toisaalta jos alan ammattilainen perehtyy kunnolla piirustuksiin, tutkii huolella rakenteet ja talotekniikan toiminnan, arvioi aikaisemmin tehtyjen korjausten vaikutukset ja haastattelee rakennuksen käyttäjät sekä tekee perustellut energiansäästöehdotukset, hinnaksi voi hyvinkin tulla 1.500 euroa. Äärimmillään ARA voi teettää todistuksen laiminlyöjän kustannuksella. – Energiatodistus ei palvele edes uudisrakentamista Yksi voimakkaimpia kritiikin ääniä on ollut mediassa rakennusinsinööri ja Suomen asuntoosakkeenomistajien SAOn hallituksen jäsen Jouko Taskinen. Tästä on myös Tampereen teknillisen yliopiston rakennusfysiikan professori Juha Vinha ja monet rakennustarkastajat olleet enemmän kuin huolissaan. Mutta onko omakotitalon omistaja valmis maksamaan 28 lähes hyödyttömästä paperista niin paljon, vaikka se olisi kuinka hyvin ja perusteellisesti tehty, Taskinen kysyy. Säädöksiä muutetaan ja tehtaillaan ennen näkemättömällä vauhdilla. Hän arvostelee myös ympäristöministeriön tapaa toimia. – E-luku höystettynä energiakertoimilla muodostaa himmelin, joka monimutkaisuudessaan ja teoreettisuudessaan ei palvele uudisrakentamisenkaan energiatehokkuutta. Eduskunnan ympäristövaliokunta katsoo, että energiatodistusta tulee muuttaa, jotta sen käyttökelpoisuus ja ymmärrettävyys paranee, ja sillä voidaan saavuttaa tavoitteena olevat ympäristöhyödyt. Todistuksen laatijoiden taso vaihtelee Taskisen mukaan energiatodistuksen laatijoiden pätevyys on kirjavaa ja eettisyys vaihtelee liian paljon. Jokainen laskija näyttää saavan eri tuloksen ja hajonta on melkoinen. Energiatodistus nykytapaan vesitettynä on talon rakentajalle tai ostajalle lähes hyödytön. Mikäli energiatodistus puuttuu, on ARAlla valtuudet kehottaa yhtiötä tai pientalon omistajaa laatimaan todistus määräajassa. – Eivät A-luokan talot ole energiatehokkaita. Tavallinen asunnonomistajahan ei mitenkään osaa arvioida todistuksen laatua. 50 – 100 euron hinta ei asuntoa kohden myöskään vaikuta suurelta. Ero voi samoilla normeilla suunniteltujen talojen välillä olla kolminkertainen. Jos kehotusta ei noudateta, ARA voi antaa varoituksen ja määräajan tilanteen korjaamiseksi. – Miten ARA nykyresursseillaan aikoo valvonnan hoitaa on arvoitus, Taskinen toteaa. Jokainen ammattilainen tietää, ettei parilla-kolmellasadalla eurolla saa kunnollista, huolella tehtyä omakotitalon energiatodistusta, mutta tämänkin hintaisia ”ammattilaisia” markkinoilla on. Heidän laatimansa todistukset saattavat heilutella kymmeniä tuhansia euroja asuntojen hintoja. – Asukkaiden valinnoilla on suuri merkitys sähkönkulutukseen. Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Britanniassa on käytössä todelliseen kulutukseen eikä teoreettiseen laskennallisuuteen perustuva energiatodistus. Kerrostalojen energiatodistusten hinnoista ei ole Taskisen mukaan paljoa puhuttu, mikä johtunee siitä, että taloyhtiöt delegoivat asian isännöitsijän hoidettavaksi, eivätkä kiinnitä huomiota sen paremmin hintaan kuin todistuksen laatuunkaan. – Energiatodistuksen laatijathan käyttävät tavallaan julkista valtaa ilman virkavastuuta. Tieto ei vain tavoita ympäristöministeriön virkamiehiä. Vielä huonommin energiakertoimet soveltuvat vanhan rakennuskannan energiatodistukseen, Taskinen tiivistää. Matalaenergiatalossakin energiankulutus voi olla jopa neljänneksen laskennallista suurempi. Eduskunnalle on laadittu kansalaisaloite energiatodistuksen muuttamiseksi. Rakennuslupavaiheessa eivät ole selvillä läheskään kaikki energiatehokkuuteen vaikuttavat tekijät, ja tietenkään tulevan rakentamisen laadusta ei ole mitään käsitystä. Samassa lehdessä VTT:n asiakaspäällikkö Jyri Nieminen toteaa, että energiatehokkuusluokka määritellään jo rakennuslupavaiheessa, jolloin kaikki tekijät eivät välttämättä ole vielä tiedossa. Nykytekniikalla pystyttäisiin kuitenkin laskemaan todellinen tuleva kulutus hyvinkin tarkasti. Rakennuksen todellinen energiakulutus voi Tampereen teknillisen yliopiston selvityksen mukaan poiketa suuresti laskennallisesta energiankulutuksesta. – Energiatodistuksen hinta on kaksipiippuinen juttu. ARA voi antaa varoituksen Energiatodistuksen hankinnasta vastaa taloyhtiön hallitus ja pientalon myyjä. Hän nostaa esiin kysymyksen, onko käyttöönotettu ”katselmuskonsulenttien” sertifiointijärjestelmä pätevyyden toteamiseksi riittävä ja takaako se kiinteistönomistajan oikeusturvan kaikissa tapauksissa. Ympäristöministeriön arvio energiatodistuksen hinnaksi on 500–800 euroa
Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella Rakennusten julkisivut ja parvekkeet Pysäköintitasot ja sillat Vaurioselvitykset ja kenttäkokeet Näytteenotto ja laboratoriotutkimukset Korjaustapaehdotukset Ennakko- ja laadunvarmistuskokeet Contesta Oy, Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. (09) 2525 2425, fax (09) 2525 2426 www.contesta.fi 29
Noin 0,8 prosenttia jul- kisista varoista suunnataan asumiseen. Korkotuella rakennettavien vuokra-asuntojen tuki maksetaan valtion asuntorahaston (ARA) varoista eikä siten suoraan verovaroista. Pelkillä vuokratuloilla voidaan kattaa vain osa kiinteistöjen rakennus- ja ylläpitokustannuksista, joten tukea tarvitaan. Maassamme on sekä yksityisten omistamia vuokra-asuntoja että valtion arava- tai korkotukilainalla rakennettuja vuokra-asuntoja eli niin sanottuja ARA-asuntoja. ARA-asuntoja rakentavat yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Korkotuella rakennettavien vuokra-asuntojen tuki suhteutettuna valtion verotuloihin on määrällisesti alle 0,1 prosenttia. Korkotukilainalla rahoitettuihin kiinteistöihin asukkaat valitaan sosiaalisin perustein ja vuokran suuruus riippuu asukkaan tuloista. Kuinka suuri osuus vuokra-asuntotuotannosta ja vuokra-asuntojen ylläpitämisestä toteutetaan verovaroin. – Tällä hetkellä valtio tukee vuokra-asuntojen rakentamista ja peruskorjausta maksamalla sitä varten otetuille lainoille korkotukea. Kohtuuhintainen asuntotuotanto takaa kodin myös pienituloisille Asuntokilpailua tasapainotetaan julkisilla varoilla Vuokra-asuntojen rakentamisen osa valtion budjetista on marginaalinen. Asuntomarkkinatietojärjestelmiin ja asumisen avustusjärjestelmien laskentamalleihin erikoistunut ylitarkastaja Arto Raatikainen ympäristöministeriöstä kertoo, miten korkotukilainalla rakennettuja kiinteistöjä tuetaan nyt ja tulevaisuuden Suomessa. 30. Valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja eli ARA-vuokra-asuntoja on noin 375 000. N oin neljännes suomalaisista asuu vuokralla. Tämä tuen suuruus tällä hetkellä suhteessa valtion saamiin verotuloihin on muutoinkin erittäin Ylitarkastaja Arto Raatikainen Ympäristöministeriöstä kertoo, että julkisten varojen avulla pyritään edistämään kohtuuhintaista asuntotarjontaa varsinkin kasvu-keskuksissa
Summa on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi asuntolainojen korkojen verovähennysoikeuden kautta maksettava tuki (vuonna 2012 noin 420 miljoonaa euroa) tai asumistukien kautta maksettava tuki (vuonna 2012 noin 1307 miljoonaa euroa). Korkotuen suuruus suhteessa valtion saamiin verotuloihin on erittäin pieni eli alle prosentin kymmenesosia. 31 Määrä kääntyi vuokraasuntojen puolelle Vuonna 1990 Helsingin asuntokannasta oli 55 prosenttia omistusasuntoja ja 38 prosenttia vuokra-asuntoja. Lähivuosina asuntoja valmistuu paljon muun muassa Koivusaaren alueelle ja Länsisatamaan. Vuoden 2008 lopussa Suomessa oli 2 768 000 asuntoa, joista valtaosa sijaitsee kaupunkimaisissa kunnissa. – Asukkaat korkotukilainalla rahoitettuihin asuntoihin valitaan sosiaalisin perustein. Vuokra-asuntojen rakennustahti on tasaantunut 2000-luvulla V uodesta 1990 vuoteen 2008 Suomen asuntokanta kasvoi vuosittain noin 31 000 asunnolla. Vuokran suuruus määräytyy omakustannusperiaatteella eli vuokralla voidaan kattaa lähinnä vain talon rakentamisesta aiheutuneet pääomakulut sekä kiinteistön hoitokulut. Kuva: Visit Helsinki/Suomen Ilmakuva Oy. – Kohtuuhintaisella asuntotuotannolla pyritään myös mahdollistamaan pienituloisten asuminen siellä, missä työtä on paremmin tarjolla, mutta asumiskustannukset ovat korkeita. Joudutaanko vuokraasuntojen uudisrakentamisen määrää tulevaisuudessa vähentämään, kun julkisen sektorin menot suomalaisessa yhteiskunnassa ovat jo liki 60 prosenttia. Mikä on keskimääräinen vuokra-asuntojen julkinen subventio. pieni, eli alle prosentin kymmenesosia. 2000-luvulla ei ole tapahtunut omistus- ja vuokra-asuntojen keskinäisessä suhteessa suuria muutoksia. Omistusasuntojen osuus putosi 43 prosenttiin ja vuokra-asuntojen osuus kasvoi 47 prosenttiin. Laman aikana 1990-luvulla tilanne muuttui olennaisesti, ja vuoteen 2000 mennessä Helsingin asuntokannan rakenne pyörähti päälaelleen; vuokra-asuntoja oli enemmän kuin omistusasuntoja. Julkisyhteisöjen menoista alle 0,8 prosenttia käytetään asumiseen ja asuntotuotantoon. Vuoden 2012 lopussa Helsingissä oli 333000 asunnon asuntokannasta omistusasuntoja 44,0 prosenttia ja vuokra-asuntoja 44,7 prosenttia. – Vuokra-asuntojen julkinen subventio korkotuen muodossa oli vuonna 2012 noin 23 miljoonaa euroa. – Toivottavaa olisi, ettei tämän tuen määrää jatkossakaan vähennetä, varsinkin kun sillä ei ole kovin suurta vaikutusta julkisen sektorin menoihin. Onko vuokra-asuntojen rakentaminen ja ylläpitäminen julkisilla varoilla taloudellisesti kannattavaa – Vuokra-asuntojen rakentaminen julkisilla varoilla ei ole kannattavuuskysymys, vaan sillä pyritään edistämään kohtuuhintaista asuntotarjontaa erityisesti kasvukeskuksissa ja siten tasapainottamaan asuntomarkkinoita. Vuoden 2012 lopussa Helsingissä oli 333 000 asunnon asuntokannasta omistusasuntoja 44,0 prosenttia, vuokra-asuntoja 44,7 prosent-. Noin 44 prosenttia asunnoista sijaitsee kerrostalokiinteistöissä, ja noin neljännes suomalaisista asuu niissä vuokralla. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Tilastot: Tilastokeskus Julkisyhteisöjen kokonaismenot tehtävittäin vuonna 2012 Miljoona euroa Henkeä kohden euroa Osuus kokonaismenoista % 109 071 20 146 100 14 280 2 638 13,1 Puolustus 3 108 574 2,8 Yleinen järjestys ja turvallisuus 2 933 542 2,7 Elinkeinoelämän edistäminen 9 329 1 723 8,6 486 90 0,4 Tehtävät yhteensä Yleinen julkishallinto Ympäristönsuojelu Asuminen ja yhdyskunnat 871 161 0.8 15 743 2 908 14,4 2 419 447 2,2 Koulutus 12 213 2 256 11,2 Sosiaaliturva 47 689 8 809 43,7 Terveydenhuolto Vapaa-aika, kulttuuri ja uskonto Lähde: Tilastokeskus, Julkisyhteistöjen menot tehtävittäin. 1980-luvulla kanta kasvoi vieläkin nopeammin, keskimäärin 37 000 asunnolla vuosittain. Riittävän suuri kohtuuhintainen vuokra-asuntotarjonta luo osaltaan edellytyksiä työvoiman saannille kasvukeskuksissa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla ja turvaa siten elinkeinoelämän kilpailukykyä. Yhdeksän suurimman kaupungin vuokrataloyhtiöt omistavat yhteensä noin 100 000 vuokra-asuntoa, mikä on noin 15 prosenttia kaikista suomalaisista vuokra-asunnoista. Vuokra-asumisen määrä ja asuntotarjonta vaihtelee kaupungeittain
tia ja asumisoikeusasuntoja 2,3 prosenttia. Helsingin kaupungin asuntopoliittisen linjauksen kymmenvuotisennusteen mukaan asuntojen rakentaminen kiihtyy vuoteen 2017 saakka, minkä jälkeen se vähenee ja asettuu samalle tasolle kuin se on nyt. Kuva: Oulun kaupunki. Oulussa hyvä vuokraasuntotilanne Valtion lainoittamina vuokraasuntoja on Oulun kaupungissa noin 19 200. Vuokra-asuntojen tilanne on Oulussa tällä hetkellä hyvä, mutta tilanne voi muuttua lähivuosina. Vuonna 2012 Helsingin seudulle valmistui 11 536 asuntoa, mikä vastaa 92 prosenttia aiesopimuksen keskimääräisestä vuositavoitteesta. Vuonna 2013 laaditun Oulun kaupungin asuntopoliittisen linjauksen mukaan kaupungissa on tarvetta pienille asunnoille erityisesti kaupungin keskustassa ja sen lähikehällä, mutta keski- Asuntokunnat ja henkilöt asunnon hallintaperusteen mukaan 1970-2012 Hallintaperuste Asuntokunta 1970 1980 1990 2000 2010 2012 1 419 082 1 781 771 2 070 307 2 295 386 2 537 197 2 579 781 856 613 1 120 128 1 476 782 1 457 349 1 661 480 1 683 409 536 827 533 539 740 345 772 103 786 083 15 751 124 816 59 986 97 692 103 614 110 289 Yhteensä 4 400 497 4 618 781 4 927 430 5 081 354 5 264 580 5 308 485 Omistusasunto 2 836 894 3 193 720 3 800 416 3 563 463 3 792 946 3 817 670 Vuokra-asunto 1 503 945 1 270 756 1 027 228 1 366 993 1 278 323 1 289 969 59 658 154 305 99 786 150 898 193 311 200 846 Yhteensä Omistusasunto Vuokra-asunto Muu ja tuntematon Henkilöitä Muu tuntematon 546 718 Vuokra-asuntoja rakennettiin 1990-luvun lopulle saakka kiihtyvällä tahdilla, 2000-luvulla asuntotuotanto on tasaantunut, vaikka maltillista kasvua tapahtuu edelleen. 32. Valtion tukemia vuokra-asuntoja on noin 17 700 ja asumisoikeusasuntoja noin 1 700. ARA-vuokra-asuntoja valmistui 2 267 kappaletta, mikä vastaa 91 prosenttia tavoitteesta
33 Hakuaika 18.8. Tyhjien asuntojen ne. Vuoden 2012 lopulla valtion tuella rakennettuja vuokraasuntoja oli Oulussa tyhjänä 39 kappaletta. määrin vuokra-asuntotilanne on toistaiseksi hyvä. Valtion tuella rakennetuissa asunnoissa asuu noin puolet kaikista vuokralla ja asumisoikeudella asuvista oululaisista. Vaihtuvuuteen vaikuttavat sekä laaja Lisätietoja antaa: Yliopettaja Irma Pahlman irma.pahlman@laurea.fi puh. 040 662 3831 Lukostojen saneeraukset – Uusimmat Abloy avainjärjestelmät: mekaaninen Sento ja sähkömekaaninen Protec2 CLIQ – Abloy Optima kulunhallinta Avainhallinta- ja huoltosopimus – Nopea ja suojattu avaintoimitus – Aina ajan tasalla oleva avainrekisteri – Huoltosopimuksella varmistat myös jatkossa, että lukostoa huoltaa valtuutettu Abloy-palvelu Palonsulkujärjestelmät ja savunpoisto – Palonsulkujärjestelmien suunnittelu, asennus ja huolto – Savunpoistojärjestelmien huollot – Paikalliset paloilmoitusjärjestelmät ullakoille, kellareihin yms. Niin sanottu välimallin eli lyhytaikaisen korkotuen asuntojen mahdollinen muuttuminen lähivuosina omistusasunnoiksi voi vähentää vuokraasuntotarjontaa, linjauksessa pohditaan. Vuokra-asuntokannan uudistamisen vuoksi uusien vuokra-asuntojen tuottaminen on kuitenkin tärkeää: – Runsas vuokra-asuntotarjonta voi olla vain tämänhetkinen markkinoiden tilan- Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Tilastot: Tilastokeskus Kiinteistöoikeuden ABC -koulutus Vuokra-asuntojen määrä kasvoi tasaisesti aina 1990-luvulle, ja laman aikana tahti kiihtyi hetkeksi. – 30.9.2014 » Lue lisää koulutuksesta www.laurea.fi/hyvinkaa. – Vuokra-asuntojen tarjonta on Oulussa runsasta, vapaita asuntoja on jatkuvasti tarjolla satoja. Vuokratalojen käyttöasteet ovat toistaiseksi säilyneet kestävällä tasolla, mutta asuntojen vaihtuvuus on suuri. Linjauksessa kerrotaan myös, että valtakunnalliset vuokra-asuntoyhteisöt eivät ole viime vuosina investoineet Ouluun. 1.11.2014 – 22.5.2015 Asunto-osakeyhtiöiden hallituksen puheenjohtajille ja jäsenille, kiinteistönvälittäjiksi aikoville, isännöitsijöille ja kiinteistösijoittamisesta kiinnostuneille määrä on vaihdellut viiden viimeisen vuoden aikana suuresti. tarjonta että omistusasumisen edullisuus, asuntopoliittisessa linjauksessa todetaan
Yksikerroksisissa taloissa on erikokoisia asuntoja. Kaupungin vuokraasuntomarkkinoita hoitava Järvenpään Mestariasunnot on Suomen palkituin vuokrataloyhtiö. Se haluaa panostaa nyt ja tulevaisuudessa energiatehokkuuteen ja etenkin pieniin asuntoihin, joista on eniten pulaa. Pesäkuusenkadulla Haarajoella sijaitsee viihtyisä omakotitaloalue, jonka talot valmistuivat vuosina 2009–2010. 34. Järvenpäässä pulaa pienistä vuokra-asunnoista Asukastyytyväisyys mallillaan Järvenpäässä uskotaan vuokra-asumiseen
Kulut katetaan vuokratuloilla Mestariasuntojen kiinteistöjen ylläpidosta ja rakentamisesta vastaa kokonaisuudessaan tytäryhtiö Mestaritoiminta Oy. – Tarvetta asuntojen lisäämiselle toki on, ja meillä onkin jatkuvasti suunnitteilla uusia kohteita. Niihin kaupunki on ostanut meiltä ostopalveluina asukkaiden valinnat ja vuokravalvonnan. 35. Järvenpään Mestariasunnot Oy:stä. Radanvarsikaupunki on pitkään houkutellut asukkaikseen ihmisiä, jotka tulevat työhön pääkaupunkiseudulle. Viime vuonna vaihtuvuus oli 15,4 prosenttia. Huoneistotyypiltään suurimman osuuden haukkaavat kahden huoneen ja keittiön asunnot, joita on kaikkiaan 869 kappaletta. – Käytännössä hoidamme kokonaisuudessaan Järvenpään kaupungin vuokraasuntotoiminnan. Viime vuosina olemme kuitenkin saaneet tontteja ja olemme rakennuttaneet kaupungin asettaman tavoitteen mukaisesti noin 45 asuntoa vuodessa, toteaa palvelupäällikkö Kristiina Viertola Mestariasuntojen kiinteistöistä suurin osa on kerrostaloja, mutta mukana on myös rivitaloja ja 38 asunnon omakotitalokohde. Yhtiön toimialana on hallinnoida, vuokrata ja rakentaa vuokraasuntoja sekä vastata niiden ylläpidosta ja arvon säilymisestä. – Toiminta-ajatuksenamme on tarjota toimivia koteja elämän eri vaiheisiin ja sujuvaa asumista. Tämän vuoksi joudumme valitettavasti etenkin pienten asuntojen hakijoille myymään välillä ei-oota. – Haasteena on ollut etenkin se, että Järvenpäässä on niin vähän maata, jota on voitu kaavoittaa uudisrakentamiseen. Järvenpään kaupungissa suhtaudutaan kuitenkin valoisasti vuokra-asumisen tulevaisuuteen. – Meillä on järjestelmässämme koko ajan 1 000 aktiivista asuntohakemusta, ja kuukaudessa meillä vapautuu keskimäärin 20–30 asuntoa. Suurin osa uusista asunnoista on kooltaan pieniä, joilla onkin eniten kysyntää. J ärvenpää on vireä noin 40 000 asukkaan kaupunki Keski-Uudellamaalla. Tänä syksynä on valmistumassa jälleen uusi kerrostalo Mestaritorppa, joka valittiin Suomen ilmastoystävällisemmäksi kerrostaloksi. – Meillä on järjestelmässämme koko ajan 1 000 aktiivista asuntohakemusta, ja kuukaudessa meillä vapautuu keskimäärin 20–30 asuntoa. Linjamme tulee olemaan sama eli panostamme energiatehokkaisiin kerrostalokohteisiin ja pieniin asuntoihin, Viertola sanoo. Jopa siinä määrin, että kaupungin vuokra-asunnoista on pulaa. Neljä huonetta ja keittiö -tyyppejä on 83 kappaletta. – Asukkaiden vaihtuvuus on meillä ollut viime vuosina tasaisesti laskusuunnassa. Kaupungilla on tosin suorassa omistuksessaan yksittäisiä osakehuoneistoja, joita on alle sata. Vuokra-asuminen kun on selkeästi myös tulevaisuudessa yksi asumismuoto muiden joukossa. Seuraavaksi tulevat yksi huone ja keittiö (418 kappaletta) sekä kolme huonetta ja keittiö (359 kappaletta). – Tarvetta asuntojen lisäämiselle toki on, ja meillä onki jatkuvasti suunnitteilla uusia kohteita, toteaa Mestariasuntojen palvelupäällikkö Kristiina Viertola. Mestaritorppaan valmistuu 45 asuntoa. Omistuksessa 52 kiinteistöä Järvenpään Mestariasunnot Oy on vuonna 1995 perustettu yhtiö, jonka emoyhteisö on Järvenpään kaupunki. Mestariasunnot omistaa 52 kiinteistöä, joissa on kaikkiaan 1 729 asuntoa. Meillä viihdytään, koska vaihtuvuus on laskenut samassa suhteessa asukastyytyväisyyden nousun kanssa, Viertola toteaa. Visionamme on olla asumisen paras kumppani, Viertola tiivistää
Olemme panostaneet tehokkaan ylläpidon ja huollon lisäksi myös energiatehokkuuteen. Keskimääräinen vuokra 11,8 €/m²/kk muodostuu seuraavasti: t Hoitokulut: 6,6 €/m²/kk, josta vuosikorjausten osuus on 1,5 €/m²/kk t 1ÊÊPNBLVMVU 5,0 €/m²/kk, josta lainojen lyhFOOZTUFO PTVVT PO
è N¤ LL t ,PSKBVLTJJO WBSBVUVNJOFO 0,2 €/m²/kk Esimerkiksi 50 m²:n kaksiossa vuokramäärä muodostuu seuraavasti: t )PJUPLVMVU 330 €/kk, josta vuosikorjausten osuus on 75 €/kk t 1ÊÊPNBLVMVU 250 €/kk, josta lainojen lyhennysten osuus on 145 €/kk t ,PSKBVLTJJO WBSBVUVNJOFO 10 €/kk Jos tilikauden aikana tulee yli- tai alijäämää, otetaan se huomioon seuraavan vuoden vuokranmäärityksessä. – Käymme kolmen vuoden välein jokaisessa asunnossa tekemässä asumisen kannalta olennaiset tarkastukset ja pienkorjaukset, Viertola sanoo. 36. – Toimimme siis omakustannusperiaatteella, ja kaikki kulut katetaan vuokratuotoilla, Viertola toteaa. Hankinta-arvo, joka sisältää tontti ja liittymäkustannukset, vaihtelee 3300– 3900 euron välillä neliötä kohden. Tyytyväisiä asukkaita Järvenpään Mestariasunnot Oy:llä on paljon pitkäaikaisia asukkaita. Peruskorjaukset, muun muassa vesijohtojen uusiminen, toteutetaan siten, että asunnoissa voidaan asua korjauksen aikana, toteaa Mestariasunnot Oy:n toimitusjohtaja Veikko Simunaniemi. Tällä hetkellä Mestariasuntojen huoneistojen keskimääräinen kuukausivuokra on 11,80 euroa per neliö. – Pidämme sitä kovin maltillisena, kun otetaan huomioon, että valtakunnallisesti on uutisoitu korkeammista korotuksista. Tämä tarkoittaa, että kiinteistöön liittyvät hoito- ja pääomakulut sekä korjauksiin varautuminen katetaan vuokratuotoilla. – Mestariasunnoissa panostetaan jatkuvaan kunnossapitoon. – Asukkaille on suunnattu myös omatoimiremonttipaketteja. Uudisrakentamisen hintaan vaikuttavat muun muassa hanketyyppi (rivitalo/kerrostalo), hankkeen koko, autopaikoitusratkaisut ja energiatehokkuusratkaisut. Kiinteistöihin ja asuinhuoneistoihin tehdään aktiivisesti perusparannuksia, jotka ovat kohottaneet huoneistojen laa- Näin kuukausivuokra muodostuu Järvenpään Mestariasunto Oy:n vuokraasuntojen vuokra määritellään omakustannusperiaatteella. Esimerkiksi putkivuotojen aiheuttamista putkistokorjauksista on siirrytty enenevässä määrin vesijohtojen täydellisiin linjasaneerauksiin. Lakisääteisen yhteishallinnon nimissä myös Jär- Suositulle ja lapsiystävälliselle Kinnarin alueelle rakentuu vuoden 2014 loppusyksyksi 45 asuntoa käsittävä Mestariasuntojen energiatehokas pienkerrostalo. Kiinteistöjen ylläpito- ja pääomakustannukset katetaan vain ja ainoastaan asukkaiden maksamilla vuokrilla. Uudishankkeissa asukkailla on mahdollisuus valita muun muassa lattia- ja laatta pinnoitteita sekä kalusteovimalleja. Tämän vuoden alusta vuokrankorotus oli neljä prosenttia. tutasoa
Sekä Järvenpään Mestariasuntojen että mestaritoiminnan asukastyytyväisyyttä tutkitaan vuosittaisella asukaskyselyllä. Viime vuonna 2013 kouluarvosanoilla mitattuna asukastyytyväisyys oli 8,2. Se on kahminut palkintoja seuraavasti: Suomen ilmastoystävällisin kerrostalo 2013 Helsingin seudun ilmastopalkinto 2013 Kestävän kehityksen ”Järkevä”-palkinto 2011 Vuoden rakennuttaja 2010 Vuoden asuntovaikuttaja 2010 Teknologiasta tuotteeksi säätiön palkinto 2008 vikapäivystys, huoltopalvelut, säätölaitteiden varaosat urakointi ja tarjouslaskenta eco-paronen.fi 37. – Asukkaan näkökulmasta asukastoiminnan tärkein tehtävä on me-hengen luominen taloyhtiöön. venpäässä vuokralla asuvat pääsevät osallistumaan vuokratalon hallintoon. Vuokraustoiminta on palveluammatti, ja me arvostamme asukkaitamme, palvelupäällikkö Viertola painottaa. – Tarkoituksena on lisätä asukasviihtyvyyttä ja edistää vuokratalojen kunnossapitoa ja hoitoa. Tänä vuonna meillä vietetäänkin asukastoiminnan vuotta, Viertola toteaa. – Se on tähän saakka kaikkien aikojen paras tulos. Jokaisessa talossamme toimii oma asukastoimikunta sekä asukastoimikunnan jäsenistä koostuva asukashallitus. TALOTEKNIIKAN PALVELUT Teksti: Marjo-Kaisu Niinikoski Kuvat: Järvenpään Mestariasunnot Oy ja Marjo-Kaisu Niinikoski Yhdestä numerosta kaikki 020 1986420 Suomen palkituin vuokrataloyhtiö Rakennusautomaatiojärjestelmien Järvenpään Mestariasunnot on kunnostautunut vuokrataloyhtiönä maamme palkituimmaksi. Järvenpään viihtyisälle Saunaniityn alueelle valmistui 43 rivitaloasuntoa vuonna 2013
Uudet tulokkaat joutuivat tekemään itse pintaremontin kaikkiin seinäpintoihin. Mainettaan parempi Jamppa Varsinaisen muuton jälkeen perhe on kuitenkin kotiutunut hyvin ja viihtyy uudessa ympäristössä. – Onneksi itse olen työskennellyt rakennusalalla, joten fiksaaminen onnistui omin toiminkin, kun saimme vielä avuksi tutun maalarin. Mestariasunnot tuli mukaan ärvenpään Jampassa Haltianpolku 14:ssa asustelee lapsiperhe, jolle vuokraasuminen asumismuotona tuo elämään helppoutta ja turvallisuutta. Syitä muuttoon oli kaksi. Sitten kun ilmoitimme, että meidät irtisanotaan ja meillä on pieni lapsi, 38 Haasteita remontoinnissa remonttiin tarjoamalla 250 lahjakortin, jonka avulla perhe sai hankittua tarvikkeet. – Lähes kaikki ovet olivat vinksallaan ja seinät olivat reikiä täynnä taulujen ripustamisen jäljiltä. Minulle. Aiemman rivitaloasunnon omistaja myös ilmoitti meille irtisanovansa meidät, koska hän tarvitsi asuntoaan vuokrattavaksi sukulaiselle, Sini kertoo. Siinä paloi kittiä kilokaupalla ennen kuin pääsimme maalaamaan ja tapetoimaan, Petri Perta kertoo. J Suurimmat haasteet nuoren perheen kerrostaloasumisessa tulivat eteen jo ennen itse muuttoa. Asunto oli edellisen lapsiperheen jäljiltä vähintäänkin huonossa kunnossa. Nyt nurkat ovat selkeästi siistiytyneet ja menokin on rauhoittunut. Olisimme kuitenkin toivoneet, että vuokranantaja olisi hoitanut edes pohjatyöt eli seinien kittaukset, Sini Kallia sanoo. Vierailu kahdessa järvenpääläisessä kerrostalossa selvitti, miten kokevat asumisensa sinkkueläkeläinen ja kolmen hengen lapsiperhe. Meille vuokralaisille se tarkoittaa sitä, ettei tästä ole samalla tavalla riskiä joutua muuttamaan kuin yksityisen vuokraamasta asunnosta, toteaa perheenisä Petri Perta. – Tätä kerrostalorakennusta hallinnoivan osakeyhtiön takana on emoyhteisönä Järvenpään kaupunki. – On tämä jo koti, vaikka täällä on vielä keskeneräistä, toteaa Sini Kallia. Perta, hänen puolisonsa Sini Kallia ja heidän yksivuotias tyttärensä Eerika muuttivat perheen Elvis-kissan kanssa 74 neliön kokoiseen kolmioon maaliskuun lopulla. – Asuin itse täällä myös lapsena ja nuorena, jolloin täällä oli huomattavasti rauhattomampaa. – Työkalut ja työ menivät omaan piikkiin, mutta hyvä puoli oli se, että saimme itse valita värit ja tapetit. Jampan kaupunginosaa pidetäänkin Järvenpäässä tänä päivänä mainettaan parempana paikkana. tämä vuokra-asunto löytyi viikossa. Plussat ja miinukset esiin Kerrostaloelämää Järvenpäässä Vuokra-asumisesta löytyy sekä plussia että miinuksia. – Perheenlisäyksen jälkeen aloimme kaivata isompaa asuntoa. Nuori lapsiperhe on kotiutunut hyvin uuteen kotiinsa. – Olimme olleet Mestariasunnoilla hakujonossa puolisen vuotta emmekä olleet kuulleet mitään. Yksityisen vuokraamasta rivitalokaksiosta muuttaminen Järvenpään Mestariasuntojen kerrostalokolmioon on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Menossa mukana ovat myös perheenisä Petri Perta, pariskunnan Eerika-tytär sekä Elvis-kissa
Ilmapiiri on hänen kokemuksensa mukaan avoimen ystävällinen. Olimme kuitenkin ehtineet tehdä jo niin paljon töitä tämän asunnon eteen, Sini Kallia kuvaa. Hän oli jo melkein heittänyt toivon muutosta. – Olen kuitenkin pannut merkille, että piha pidetään siistinä. Syy muuttooni oli yksinkertainen: halusin pois Jampasta, jossa ehdin asua kaupungin vuokraasunnossa kaikkiaan 17 vuotta. Annamme kouluarvosanaksi kahdeksikon, Petri ja Sini toteavat. – Sinkkuasunnoksi tämä on oikein sopiva. – Olen asunut tässä 41,5 neliön asunnossa reilut pari vuotta. Huoltoyhtiö sen sijaan saa perheeltä pienoisia moitteita. Riitta ehti olla asuntojonossa puolisen vuotta, ennen kuin mahdollisuus uuteen asuntoon tärppäsi. He maksavat kodistaan tällä hetkellä 840 euroa kuukaudessa. Yhdessä niissä eli Tähkä 2:n A-rapussa asustelee eläkeläisrouva Riitta Moisio. Riitta Moisio kehuu talon yhteishenkeä erinomaiseksi. Kouluarvosanaksi kahdeksan Haltianpolku 14 on rakennettu 1960-luvun puolivälissä. Kotivakuutus kaiken varalta Uudessa talossa ei ole vielä ilmennyt remontin tarvetta. Myös asunnon ylläpito on su- junut tähän saakka ongelmitta. Silloin selviän 150 euron omavastuuosuuden maksulla. ja pihan asiat tulee hoidettua asianmukaisesti ja me -henki pysyy yllä. – Joissakin asioissa tuntuu olevan parantamisen varaa. Teksti ja kuvat: Marjo-Kaisu Niinikoski. Petri ja Sini eivät ole vielä ehtineet tarkemmin perehtyä talonsa yhteisiin asioihin. Kahden vuoden välein valittava asukastoimikunta huolehtii siitä, että talon 39 – Palvelut ovat täältä vähän kaukana keskustassa, mutta tykkään kävellä sinne ja hoitaa samalla kuntoani, toteaa sinkkuna elävä eläkeläisrouva Riitta Moisio parvekkeellaan. – Olen tosi tyytyväinen enkä voi antaa kouluarvosanaksi muuta kuin täyden kympin. Uuden talon uusi asukas Arvosanaksi täysi kymppi T oisella puolella kaupunkia, Järvenpään Lepolassa, seisoo useampi ryhdikäs Mestariasuntojen kerrostalo. – Totta kai se luo turvallisuuden tunteen, kun elää yksin ja on sairauksia. Kaikki asumisessa on sujunut moitteetta. Vielä pari päivää ennen muuttoa pelkäsin, että mitä jos en viihdykään. – Edelliseen asuntoon verrattuna vuokra nousi 44 euroa. – Sitten Mestariasunnoilta soitettiin ja kerrottiin, että tänne Lepolaan on valmistumassa uusi talo, jossa on huoneistoja vielä tyhjillään. Omistajatahon vakuutusten lisäksi myös Riitta Moisio on vuokralaisena varautunut mahdollisiin ”kupruihin”. tämä tuntuu kodilta, Petri Perta toteaa. Ilmoitan myös aina huoltoyhtiölle, jos molokki tai lehtikeräyspiste ovat täynnä. Aktiivinen vapaaehtoinen Talon yhteisten asioiden hoito sujuu Riitta Moision mukaan joustavasti. Se sisältää saunavuoron kerran viikossa sekä kuukauden vesimaksun. Minulla on olohuoneen lisäksi avokeittiö, makuualkovi, kylpyhuone ja lasitettu parveke, joka on etenkin näin kesällä ehdottoman hyvä lisä ja mukavuustekijä asumisessa. – Olen ottanut varmuuden vuoksi vapaaehtoisen vuokralaisen kotivakuutuksen. – Olen ollut 17 vuotta aktiivisesti mukana asukastoimikunnassa. Toimin aktiivisesti jo aiemmassa talossa Jampassa ja nyt myös täällä uudessa paikassa. Talossa on oma asukastoimikunta, joka tehtävä on toimia linkkinä asukkaiden ja taloa isännöivän Mestariasuntojen välillä. Tosin saimme huollon asuntoomme tosi nopeasti, kun ilmeni pientä fiksattavaa. Asukkaat huolehtivat omaehtoisesti pihan siisteydestä ja kukista ja kasveista, Petri Perta sanoo. Heidän rappunsa eli A-rapun ulko-oven lukko on reistaillut epäsäännöllisen säännöllisesti. Myös vuokraa perhe pitää kohtuullisena. Ei tarvinnut kauan miettiä, kun kysyttiin, haluanko muuttaa. Olemme sopineet, että jollei minua muutamaan päivään näy, saa tulla oven taakse. Naapurilla on myös kotini vara-avain, 66-vuotias eläkeläinen sanoo. Tähkä 2:n pienestä mutta toimivasta asunnosta Riitta Moisio maksaa vuokraa kuukaudessa 591 euroa. – Minulle puolestaan muutto tänne oli vähän kova pala. – Täällä olen ryhtynyt vapaaehtoisesti hoitamaan pihan kesäkukkia. Eihän sitä koskaan tiedä, jos minä itse satun rikkomaan jotakin. Asukkaat moikkailevat toisiaan ja pitävät huolta toisistaan. Tämä tuntuu kodilta, ja tykkään myös siitä, että täällä on paljon lapsiperheitä ja lapsiystävällinen henki, hän lisää. Taloon tehtiin linjaremontti vuonna 2006. – Kaikki ennakkoluulot ovat osoittautuneet turhiksi. – Joissakin asioissa tuntuu olevan parantamisen varaa. Sillä saimme lisää yhden huoneen ja saunan, Petri toteaa. Tyhjennän myös talon roska-astiat säännöllisesti ja vien ne tuonne molokkiin
Asunto Oy Eerikinhovi on vanha arvotalo, joka sijaitsee keskeisellä paikalla Turun ytimessä. – Turun seudulla on melko isoja heittoja isännöinnin hinnoissa. urkulainen Asunto Oy Eerikinhovi on luottanut samaan isännöintiyritykseen, Lounais-Suomen Isännöinti Oy:n jo vuosia. 40 Noin vuosi sitten Eerikinhovissa vaihtui isännöitsijä nuorempaan, sillä edellinen isännöitsijä on vähitellen jäämässä eläkkeelle. Toimiston vaihdolle tai kilpailutukselle ei ole ollut syytä. Hyvä isännöitsijä tuo taloyhtiölle suuria säästöjä Hinta ei ratkaise isännöitsijän valintaa T Turkulaisessa Asunto Oy Eerikinhovissa on luotettu samaan isännöintiyritykseen kauan. Jos yksi henkilö toimii suvereenisti johtopaikalla, sisältyy siihen myös väärinkäytösten riski. Isännöintialalla on laajemminkin tapahtumassa sukupolven vaihdosta. Kirjanpidon, huollon ja siivoukset taloyhtiö itse kilpailuttanut ulkopuolisille tekijöille. Isännöitsijänä on kiinteistössä itse asuva, talotekniikan huippuasiantuntija, joka on taloyhtiöllä työsuhteessa. Tätä eivät kaikki, etenkään nuoremmat hallituksen jäsenet hyväksy, mikä voi johtaa eripuraan. Tilinpäätöksessä saattaa rahaa tulla merkityksi momenteille, joille se ei kuulu, Laine sanoo, mutta tarkentaa, ettei heidän yhtiössään vastaavaa ole ilmennyt.. Emme kuitenkaan tee ratkaisuja hinnan perusteella, sillä tärkeintä on, että yhteistyö isännöitsijän kanssa toimii, ja sovitut asiat tulee tehdyksi, taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana kolme vuotta toiminut Seppo Lainesanoo. Tamperelainen Asunto Oy Puistovärttinä on tehnyt poikkeuksellisen ja toimivan ratkaisun. Sadan huoneiston kiinteistössä on jo takavuosina tehty suuret remontit, putkisaneeraus, kattoremontti ja paalutukset. Tämä on Laineen mukaan hyvä asia. Isännöitsijä vaihtui vuosi sitten nuorempaan, mutta hyvää yhteistyökumppania, jonka kanssa asiat hoituvat, ei haluttu vaihtaa. – Joillakuilla vanhemman polven isännöitsijöillä on helposti taipumus johtaa yksin koko taloyhtiötä
– Veloitukset ovat lopulta melko yhtenäisiä, eikä niiden perusteella valita isännöintiyritystä. Laine on tyytyväinen siihen, että viestintä ja asioiden hoito sujuu nykyään kätevästi sähköpostilla. – Taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajien tiivis yhteistyö edistää taloyhtiöiden asioiden hoitoa ja nostaa isännöinnin tasoa. Sen sijaan henkilökemioilla ja referensseillä on nykyään suuri merkitys. On tavallista, että ennen isännöitsijän valintaa, yhtiön edustajat kysyvät palautetta ja kokemuksia muista taloyhtiöistä. Asunto Oy Eerikinhovin nykyinen isännöitsijä Sanna Leino kokee puheenjohtajan tavoin, että yhteistyö sujuu hyvin, ja että hänen työtään isännöitsijänä arvostetaan. Leino uskoo, ettei hinta ratkaise isännöitsijän valintaa. Asunto Oy Eerikinhovissa on oltu tyytyväisiä LounaisSuomen Isännöinti Oy:n palveluun. Hyvä yhteistyö lähtee siitä, että hallitus ja isännöitsijä kannustavat kumpikin toisiaan tekemään parhaansa taloyhtiön eteen. – Asioiden valmistelu tai kokouskutsut hoituvat sähköisesti. Hallituksen ja isännöitsijän henkilökemiat vaikuttavat asioiden sujuvuuteen. Suurin haaste taloyhtiön hoidossa on se, ettei hallitukseen löydy kovinkaan helposti yhtiön asioista kiinnostuneita, uusia ihmisiä, Laine toteaa. Hyvä hallitus, joka tietää, mitä haluaa, ja mitä voi vaatia, auttaa isännöitsijääkin onnistumaan työssään parhaimmalla mahdollisella tavalla. Mikäli joku isännöitsijä alkaisi venkoilemaan, leviäisi siitä sana hyvinkin nopeasti, Laine sanoo. Tärkeää on kuitenkin osata tarvittaessa kysyä neuvoa ja etsiä tietoa, mikäli se ei ole heti käden ulottuvilla. 41. Työn laatu ja hyvät välit ratkaisevat, Leino sanoo. On hyvä, ettei aivan jokaisesta pikkuasiasta tarvitse istua pitämään palaveria. – Isännöitsijän työssä on paljon vaatimuksia ja lakimuutosten tuomia uusia asioita. Kuva: Markus Koljonen Henkilökemiat ratkaisevat Puheenjohtajilla aktiivinen klubi Turussa toimii hyvin aktiivinen Puheenjohtajien Klubi, johon myös Laine kuuluu
Isännöitsijän tekninen osaaminen on nykypäivän kilpailuvaltti. 42
Kun isännöitsijä asuu isännöimässään talossa, hän hoitaa sitä kuin omaansa, tuntee kiinteistön kuin omat taskunsa ja on asukkaille tuttu ja turvallinen yhteistyökumppani, jolta voi rapussa kohdatessa kysäistä asioista, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Esa Karru sanoo. Sahin teknisen ammattitaidon vuoksi Puistövärttinä on saavuttanut merkittävät säästöt energialaskussa. Kiinteistöhuolto hoitaa lumityöt ja korjaukset, joista asukkaat voivat esittää pyyntöjä. – Aika veijari saa olla, että minut peittoaa teknisissä taidoissa ja käden taidoissa, Sahi toteaa naurahtaen. Valitettavasti jossain vaiheessa tulevaisuudessa väistämätön ratkaisu, tavanomaisen isännöintiyrityksen etsiminen on edessä, onhan Sahi 65-vuotias. Tekninen isännöinti ja kiinteistöhuollon osaaminen ovat kulmakiviä, joita tulisi kehittää. – Kauko seuraa aktiivisesti taloyhtiön asioita kuten lämmitystä, mittaa ja säätää lämmityksen optimilukemiin. Niillä erotutaan muista, Sahi sanoo. – Taloyhtiöiden taloudenhoito ja kirjanpito ovat verrattain yksinkertaisia, tuotantokulut on helppo laskea. Sahi on seurannut huolestuneena tilannetta, jossa hyvin usein isännöitsijät etääntyvät asiakkaistaan talouden pyörittäjiksi teknisen osaamisen jäädessä hyvinkin eritasoisille kiinteistöhuoltoyhtiöille. Euroissa tämä tarkoittaa jopa 10 000 euron säästöjä vuodessa, Karru huomauttaa. Suurten isännöintiketjujen sijaan taloyhtiössä luotetaan henkilöisännöitsijään, jonka taloyhtiö on palkannut suoraan työsuhteeseen. 43. Isännöitsijä hoitaa taloa kuin omaansa T ampereella, Asunto Oy Puistovärttinässä on erittäin poikkeuksellinen malli hoitaa taloyhtiön isännöinti. – Uskon, että isännöintimallimme voisi toimia laajemminkin. Isännöitsijältä vaaditaan Sahin mukaan rakennusteknistä osaamista, sähkö- ja konetekniikan taitoja ja lisäksi valmiuksia hyvään asiakaspalveluun. – Olen toiminut yhtiön palveluksessa nelisenkymmentä vuotta ja palvellut montaa hallitusta ja puheenjohtajaa. Isännöitsijän ansiosta saavutettu suuret säästöt Asunto Oy Puistovärttinässä ollaan erittäin tyytyväisiä Kauko Sahin isännöintiin, eikä hänestä haluttaisi luopua ikinä. Tekstit: Tuula Kolehmainen Tampereella sijaitsevassa Asunto Oy Puistovärttinässä luotetaan teknisesti ammattitaitoisen henkilöisännöitsijän voimaan. Puheenjohtajan mukaan malli, jossa isännöitsijä hoitaa kiinteistönpidon ja päivittäiset raha-asiat, huoltoyhtiö korjaukset, siivousfirma puhtaanapidon kirjanpitotoimiston vastatessa lukujen kirjaamisesta, on erittäin toimiva. Sen sijaan, että taloyhtiö olisi riippuvaisia isännöintiyrityksen henkilökunnasta ja yhteistyökumppaneista, voi Puistovärttinä itse kilpailuttaa yksittäisiä kiinteistönpidon osa-alueita, mikäli jokin niistä ei suju toivotulla tavalla. Tästä on ollut seurauksena se, että yhtiömme energiankulutus on tippunut kolmannekseen. Mies on itse koulutukseltaan ammatti-isännöitsijä mutta sen lisäksi diplomi-insinööri. Isännöitsijän tekninen osaaminen ja läsnäolo ovat taloyhtiölle suuri etu. – Olemme erittäin onnekkaita, kun meillä on Sahin kaltainen isännöitsijä. – Kirjanpidolla ei isännöintimaailmassa kilpailla. Kirjanpito on kilpailutettu tilitoimistolle, siivouksen hoitaa taloyhtiön valitsema laatufirma ja kiinteistöhuolto on niinikään hankittu taloyhtiön toimesta. Olen myös nähnyt isännöintialan muutoksen entisaikojen talonmiehistä suuriksi isännöintiyrityksiksi, isännöitsijä, Kauko Sahi sanoo. Täytyy tietysti muistaa, että kaltaisessamme mallissa isännöitsijän persoona ja henkilökohtaiset taidot ovat ratkaisevassa asemassa, Karru toteaa
Vuonna 2013 kiinteistösijoitusmarkkinan koko kasvoi noin 2 miljardia euroa markkinoilla olevien sijoittajien salkuissa sekä uusien pelurien tultua markkinoille. 480 miljardin euron kiinteistömassa koostuu pääosin asutuista rakennuksista, joista kaksi kolmannesta on yksityisessä omistuksessa. Eläkevakuutusyhtiöt hallitsevat kiinteistösijoitusmarkkinoita Kiinteistösijoitukset ovat lähteneet uuteen nousuun ja niistä saa kohtuullisen tuoton. Tämä on noin 10 prosenttia koko rakennuskannan arvosta. Tiedot ilmenevät KTI:n Finnish Property Market -julkaisusta. S uomalaiset ammattimaiset kiinteistösijoitusmarkkinat ovat suuruudeltaan noin 48 miljardia euroa. Kiinteistösijoituksista niin sanottuja institutionaalisia sijoituksia on noin 34 prosent- 44 tia koko kiinteistösijoituksista. Markkinan arvo nousi kiinteistökehitysten, arvonmuutosten ja sijoitusten laajentumisten myötä uusille sektoreille. Ulkomaiset pelurit ovat lisääntyneet Suomen kiinteistömarkkinoilla. – Eläkevakuutusyhtiöt ovat
45 Technopolis nousi eniten OMX Helsingin pörssi-indeksi nousi vuoden aikana 23 prosenttia, mutta kiinteistösijoitusyhtiöillä vain 9 prosenttia. Nämä yhtiöt ovat myös lanseeranneet listaamattomat kiinteistörahastot. Suurin osa epäsuorista sijoituksista on tehty ulkomaille, vaikkakin kotimaiset eläkeyhtiöt ovat myös suurimpia sijoittajia kaikissa suurimmissa suomalaisissa listaamattomissa kiinteistörahastoissa. Spondan portfolio kohosi 3,4 miljardiin euroon. Technopolis keskittyy vuokraamaan tiloja ja tuottamaan business -palveluita start-up- ja kasvuyrityksille. Vuonna 2013 listatun Orava Asuntorahaston arvo oli noin 30 miljoonaa euroa. Satolla on noin 23 800 asuntoa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Avara Oy omistaa ja hallinnoi noin 8 000 vuokra-asuntoa pääasiassa suurimmissa kaupungeissa. Institutionaalisista kiinteistösijoittajista Valtion eläkerahasto on ainoa, joka on selkeästi keskittynyt epäsuoriin sijoituksiin. Niiden kokonaisinvestointien salkut ovat vastaavasti 37,7 ja 32,3 miljardia euroa. Vain kolme merkittävää kiinteistönomistajaa on listattuna OMX Nordic Helsinkiin – Citycon, Sponda ja Technopolis. Suomen suurimmat kiinteistösijoittajat suurimpia kiinteistösijoittajia. Ne ovat myös suurimmat kiinteistösijoittajat. Suurimmissa kiinteistörahastosalkuissa epäsuorien sijoitusten osuus vaihtelee tyypillisesti 12-25 prosentin välillä, Vartiainen toteaa. Asunnoissa isot salkut Kolme suurta listaamatonta yhtiötä sijoittaa asuintaloihin eli VVO, SATO ja Avara. Sijoitukset listattuihin yhtiöihin antoivat parhaat tuotot. Tässä oli kasvua noin 8,8 miljardia euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin osa sijoituksista on euroalueella. Institutionaalisten sijoittajien kaikki sijoitukset (siis muutkin kuin kiinteistösijoitukset) olivat KTI:n raportin mukaan yhteensä vuoden 2013 lopulla 158 miljardia euroa. Vuoden 2013 syyskuun lopussa sijoitukset ulkomaisiin kiinteistöihin kasvoivat 2,4 miljardiin euroon. Kuuden eläkevakuutusyhtiön kiinteistösijoitukset kohosivat yhteensä 12,2 miljardiin euroon vuoden 2013 lopulla, mikä on 12,7 prosenttia niiden kokonaissijoitusten määrästä. Citycon omistaa ja hallinnoin kauppakeskuksia ja vähittäiskaupan kiinteistöjä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Liettuassa. Sen kiinteistösijoitussalkun arvo kohosi noin 1,4 miljardiin euroon vuonna 2013. Alan yhtiöistä Technopolis nousi eniten. Niiden salkut ovat yhteensä kolme neljännestä kokonaisuudesta. Listatuista yhtiöistä parhaat tuotot Suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt raportoivat KTI:n raportin mukaan melko hyviä tuottoja sijoituksilleen vuonna 2013. Se meni vuonna osakkaaksi oslolaiseen liikekeskukseen yhdessä Technopoliksen kanssa. Valtaosa kaikkien eläkeyhtiöiden kiinteistösijoituksista on Suomessa. Vuoden 2013 lopussa sen salkun arvo oli 3,0 miljardia euroa. Sijoitussalkut itsellä tai ulkopuolisilla Eläkevakuutusyhtiöt omistavat myös sekä listaamattomia että listattuja kiinteistöomistajia, kuten suurimpia asuntoja omistavia yhtiöitä VVO:ta, SATOa ja Avaraa. Niiden sijoitussalkut vaihtelevat 3,7 miljardin (Varma) ja 1,3 miljardin euron (Capman) välillä. VVO:n salkussa on 40 000 vuokra-asuntoa 45 paikkakunnalla. Sen sijoitukset kiinteistörahastoihin olivat noin 480 miljoonaa euroa vuoden 2013 lopussa. Sen 35 kauppakeskuksesta 22 on Suomessa. Kaksi keskeistä omistajaa eli OP Pohjola ja LähiTapiola -ryhmä ovat perustaneet erilliset hallinnointiyhtiöt kiinteistöomistuksiaan hoitamaan. Salkun markkinaarvo oli 2,3 miljardia euroa. Varma ja Ilmarinen ovat kaksi suurinta eläkevakuutusyhtiötä Suomessa. Kaksi suurinta eläkevakuuttajaa Varma ja Ilmarinen ovat VVO:n suurimat omistajat. Lähes kaikki ulkomaiset sijoitukset on tehty listaamattomiin kiinteistörahastoihin. Noin 10 prosenttia kasvusta tuli uusista eläkemaksuista. Asunnoista 450 on Pietarissa. Siirtyessään yhä enemmän välilliseen sijoittamiseen, Varma myi kiinteistösijoituksiaan muun muassa SATO:lle ja Trevianin uudelle rahastolle. Muita institutionaalisia sijoittajia ovat muun muassa henkivakuutusyhtiöt ja muut vakuutusyhtiöt, kertoo KTI:n johtava kiinteistösijoittamisen ja –rahoituksen asiantuntija Susanna Vartiainen. Salkku koostui toimistoista, vähittäiskaupan ja logistiikan kiinteistöistä suurimmissa Suomen kaupungeissa sekä Moskovassa ja Pietarissa. Parin viime vuoden aikana Citycon on tehnyt yhteenliittymäsopimuksia muun muassa Espoon Ison Omenan, Tukholman Kista Gallerian ja Lappeenrannan IsoKristiinan kanssa, missä myös Ilmarinen on sijoittajana. Osakkeenomistajia ovat myös keskeiset työntekijäjärjestöt. Ilmarisen uusi sijoitusstrategia salli kiinteistösijoitukset ulkomaille. Jotkut institutionaaliset kiinteistösijoittajat haluavat pitää vuokrasuhteet ja sijoitussalkut itsellään, toiset antavat ne ulkopuolisten palveluntuottajien hoidettaviksi. Vakuutusyhtiö Elo on sen suurin osakkeenomistaja.. Vuoden 2013 lopussa näiden yhtiöiden yhteinen markkina-arvo oli noin 2,6 miljardia euroa, missä on kasvua noin 19 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Kiinteistösijoitusten tuotot vaihtelivat merkittävästi eri rahastoissa 3,1 ja 16,3 prosentin välillä. Se omistaa 19 business -parkia 11 kaupungissa Suomessa, Virossa, Venäjällä, Liettuassa ja Norjassa. Asuntoihin voi sijoittaa suoraan tai välillisesti rahastojen kautta, jolloin tuotto on vakaata. Epäsuorien kiinteistösijoitusten osuus vaihtelee suuresti rahastojen välillä. Salkun arvo oli 3,35 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kymmenen suurinta kiinteistösijoittajaa vuoden 2013 lopulla olivat Varma, VVO, Ilmarinen, Sponda, Sato, eläkevakuutusyhtiö Elo (se syntyi LähiTapiola Eläkeyhtiön ja Eläke Fennian yhdistyttyä), Keva, Citycon, LähiTapiola ja Capman. Suorat sijoitukset vallitsevia – Suorat sijoitukset kiinteistöihin ovat vallitsevia
Myös kaupan tilat ovat rajussa murroksessa muun muassa kauppakeskusten rakentamisen myötä. Pinta-alaltaan noin 6,5 miljoonan. Joillakin on suomalaisia sijoittajia partnereina kuten Sponda ja Citycon, jotka edustavat niitä Suomessa. puusto) Koneet, laitteet, kuljetusvälineet Varastot Tietokoneohjelmistot Muut Lähde: Roti-raportti 820 mrd e 690 mrd e 45 prosenttia 4 prosenttia 3 prosentia 3 prosenttia 20 prosenttia 12 prosenttia 9 prosenttia 4 prosenttia 1 prosenttia 1 prosenttia 46 hallinnointikäytännöillä. Vuonna 2013 ulkomaiset kiinteistösijoitukset Suomeen olivat yhteensä 700 miljoonaa euroa, missä on merkittävää nousua edellisen vuoden 480 miljoonasta. Senaatti on Suomen suurin kiinteistönomistaja noin 4,6 miljardin euron taseellaan. Tämä on noin 20 prosenttia kaikkien sijoitusten transaktion volyymistä. Uusi tulokas oli ruotsalainen Redito, joka hankki 40 000 neliötä vähittäiskauppatilaa HOK-Elannolta sekä Hemsö joka sijoitti muun muassa Turun yliopiston tiloihin. Valtio merkittävä kiinteistönomistaja Valtio on merkittävä peluri suomalaisilla kiinteistösijoitusmarkkinoilla. Toimistotiloista on Helsingissä ylitarjontaa. Muita merkittäviä ulkomaisia sijoittajia ovat hollantilainen Wereldhave sekä Cornerstone´s Nordic Retail Fund, jolla on merkittävä kauppakeskussalkku. Ruotsalaistaustaiset Sveafastigheter, Genestra ja Niam ovat myös merkittäviä pelureita Suomessa. Valtio on keskittänyt omistuksensa Senaatti Kiinteistöihin, jonka tehtävänä on kehittää, hallinnoida ja vuokrata valtion omistamia kiinteistöjä. Ulkomaiset sijoitukset kasvussa Ulkomaiset sijoitukset olivat noin 20 prosenttia Suomen koko kiinteistösijoitusmarkkinoista. Senaatilla on oma osastonsa sellaisten tilojen kehittämiseksi ja myymiseksi, joita valtio ei enää tarvitse. Joillakin on toimisto suomessa, kuten IVG:llä, Genestalla, Niamilla ja Cornerstonella. Suurin ulkomainen sijoittaja Suomessa oli RBS Nordisk Renting 800 miljoonan euron salkullaan. Merkittävimmät ulkomaiset kiinteistösijoitukset vuonna 2013 olivat Allianz Real Estaten hankkima 50 prosentin osuus Kampin kauppakeskuksesta Cornerstone´s Nordic retail Fundilta. Omistusten arvo oli 2013 lopussa noin 9,3 miljardia euroa. Ulkomaiset sijoittajat ovat vaihteleva joukko, joka toimii erilaisilla strategioilla ja Rakennettu ympäristö kansallisvarallisuuden osana Kansanvarallisuus yhteensä (ennakkoarvio 2011) Rakennetun ympäristön osuus Asuinrakennukset ja muut talonrakennukset Liikenneverkot Yhdyskuntatekniset järjestelmät Muut rakennelmat Rakennetun ympäristön maa-alueet Maa- ja metsätalouden maa (ml
omistajia vähittäiskaupassa. Teksti ja kuvat: Jouni Suolanen Lähteet: KTI:n Finnish Property doc/fpm/KTI_FPM14_net.pdf, Roti-raportista (= rakennetun Taulukot: KTI Yritykset myyvät pääkonttoreitaan Vuonna 2013 merkittävimmät tilojen myynti- ja takaisinvuokraus –transaktiot tekivät Skanska, UPM ja Pöyry. Sanoman on tarkoitus saattaa pääkonttorinsa myynti päätökseen tämän vuoden aikana. Parin viime vuoden aikana monet isot yhtiöt ovat myyneet kiinteistöjään, ja monissa tapauksissa jääneet niihin vuokralaisiksi pitkillä vuokrasopimuksilla. Senaatti toimii Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuudessa. Samoin valtion valmistelema, vuonna 2014 valmistuva uusi työpaikkastrategia, jonka tavoitteena on tehokas tilankäyttö ja tilojen kustannusten seuranta Senaatilla on keskeinen rooli strategian toimeenpanossa. Ne ovat myös merkittäviä maan- 47. Erityisen yleistä omistaminen on teollisuudessa (85 prosenttia), ja melko yleistä vähittäiskaupassa (60 prosenttia). Vuoden 2014 aikana 47 museaalista rakennusta siirtyi Senaatille. Sen sijaan suurimman osan toimistokiinteistöistä omistavat investorit. Myös Sanoma aikoo myydä useimmat operationaaliset kiinteistönsä. Pääoman arvon laski kaikilla kaupallisilla kiinteistösektoreilla. Suurimmilla suomalaisyhtiöillä on strategiat kiinteistöjensä hallinnointiin. neliömetrin portfolio sisältää valtion viranomaisten ja ministeriöiden toimitiloja, vankiloita, kulttuurirakennuksia sekä armeijan rakennuksia. Kokonaistuotossa on selvää laskua vuoden 2012 5,9 prosentin tuotosta. Tuotto koostuu -1,8 prosentin negatiivisesta pääoman kasvusta, ja 6,3 prosentin tuoton kasvusta. Kotimaisista pelureista kiinteistörahastot olivat aktiivisimpia investoreita 29 prosentin osuudella. Keskeiset vähittäiskauppaketjut SOK ja Kesko ovat aktiivisia pelureita myös kiinteistömarkkinoilla, ja korostavat kiinteistökehityksen roolia liiketoimintastrategioissaan. Ulkomaisissa sijoituksissa oli kasvua 45 prosenttia edelliseen vuoteen. Kiinteistöjen transaktioiden volyymi oli 2,4 miljardia euroa vuonna 2013, missä on 12 prosenttiyksikköä kasvua vuoteen 2012. Valtionhallinnon ja sen operaatioiden järjestely lähivuosina tuo sille haasteita. Aktiivisuutta lisäsivät vasta perustetut, pääasiassa yksityisomisteiset rahastot. Teollisuus omistaa omia kiinteistöjään Valtaosa kaupallisista kiinteistöistä on perinteisesti niiden käyttäjien omistamia noin 60 prosentin osuudella. KTI:n indeksin mukaan suomalaiset kiinteistömarkkina antoivat 4,4 prosentin kokonaistuottoa vuonna 2013. Suomalaisten yritysten kiinteistöomistuksen arvoksi on arvioitu 70-80 miljardia euroa. Vuoden viimeinen neljännes oli aktiivisin sitten vuoden 2008 alun jälkeen
48. ISÄNNÖINTI Yksi alan suurimmista haasteista osaavan työvoiman puute Isännöitsijän paperityöt ja velvollisuudet lisääntyneet Sähköinen asiointi ei ole vähentänyt isännöitsijän paperityön määrää, päinvastoin. Ikääntyvän asuntokannan myötä saneeraukset teettävät runsaasti työtä, vuokralaisista koituu lähiöissä lisävaivaa. Uudet lait ja asetukset ovat vuosien mittaan tuoneet vaivihkaa isännöitsijän työpöydälle moninkertaisen nivaskan paperia
Oksanen siirtyi yrityksen johtoon yrityskauppojen myötä vuonna 1990. Isännöitsijätoimisto Erkki Oksanen on toiminut Helsingin Haagassa kolmisenkymmentä vuotta. – Sähköpostin ja netin olemassaolo ei koske vanhempaa väkeä, paperia tarvitaan edelleen, Oksanen sanoo. Alkuaan isännöitsijätoimistoa pyöritti Tapio Nurminen, jonka yritykseen Erkki Oksanen tuli työhön vuonna 1987. 49 töksessä on paperia pari-kolmekymmentäkin sivua. Kun alkuvuosina toimistossa työskenteli minun lisäkseni kaksi henkilöä, on henkilökuntaa nykyisin kymmenkunta, joista isännöitsijöitä on kuusi, Oksanen sanoo. Yhteiskunnan säätely, lakien ja asetusten muutokset ja. Osaava henkilökunta ja isännöitävien yhtiöiden hyvä sijainti tekevät työstä sujuvaa. – Nykyään merkittävä osa työpäivästä kuluu sähköposteihin vastaillen. Syynä tähän ovat kirjanpitolait ja asetukset, jotka kasvattavat vaaditun tiedon määrää. Oksasen isännöimät taloyhtiöt sijaitsevat miltei kaikki Haagassa, missä asukkaat ovat hyvinkin iäkkäitä. Paperityöt lisääntyneet Sähköpostin ja netin voisi kuvitella vähentävän isännöitsijän Isännöitsijät Erkki Oksanen (oik.) ja Oskari Träskelin ovat tyytyväisiä isännöinnin nykytilaan, vaikka isännöitsijän työmäärä taloa kohti onkin lisääntynyt. Kun Oksanen aloitti isännöitsijänä, ei matkapuhelimia työpöydälle pinoutuvan paperin määrää, mutta näin ei kuitenkaan ole. Aikaisemmin sivutoimisia talonmiehiä oli kylläkin nykyistä enemmän, Oksanen kertoo. tai sähköposteja vielä käytetty. – Olemme alusta asti hoitaneet isännöinnin kirjanpitoineen ja tilinpäätöksineen. Erkki Oksasen mukaan isännöitsijällä on nykyään huomattavasti enemmän paperitöitä kuin aikaisempina vuosikymmeninä. I sännöitsijä Erkki Oksanen on kuitenkin tyytyväinen nykytilanteeseen. – Vuosikymmenten saatossa paperityöt ovat lisääntyneet merkittävästi. Tämä tietysti tuo nopeutta asiointiin, mutta samalla suora kontakti asukkaisiin vähenee, Oksanen pohtii. Kiinteistöhuollon työt on aina ohjattu luotettaville yhteistyökumppaneille. – Alkuvuosina hoidin itse käsin kirjanpitoa ja vuokravalvontaa, mutta nykyään kirjanpitäjät ja toimistoassistentit huolehtivat näistä töistä uusin teknologia apunaan. – Kun ennen muinoin tilinpäätös oli muutaman sivun mittainen, on nykyään tilinpää- – Kiinteistöhuollon työt on aina ohjattu luotettaville yhteistyökumppaneille. Oksanen kohtaa toisinaan vieläkin työssään väärinkäsitystä siitä, että isännöitsijä hoitaisi lumitöitä tai muita yhtiön huoltotehtäviä
50. montti-ilmoitukset ja niistä tiedottaminen asukkaille teettävät jonkin verran lisää työtä kuten myös viikosta kahteen muuttuneet kokouskutsuajat. Verrattuna kookkaisiin vuokra-asuntopainotteisiin lähiöihin, on meillä hyvin vähän vuokra-asumista ja toisaalta vähän sen mukanaan tuomia ongelmia. Kyllähän tämä työmäärässä näkyy, etenkin tällaisella alueella, jossa saneerauksia on todella paljon, Oksanen pohtii. – Toisena uutena velvoitteena jokaisen rakennuspalvelun tilaajan on yli 15 000 euron työstä ilmoitettava verottajalle urakkatiedot ja maksamansa maksut. – Toki meillä on monissa yhtiöissä sijoitusasuntoja, jotka sitten ovat vuokralla vapailla markkinoilla. Uusin, heinäkuun alusta voimaan astunut laki rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta tuo oman lisänsä isännöitsijältä vaadittuun paperityöhön. Isännöitsijätoimisto Oksanen Oy toimii Helsingin Haagassa, joka on rauhallinen ja idyllinen kaupunginosa. ISÄNNÖINTI niiden mukanaan tuomat velvollisuudet ovat Oksasen mukaan lisääntyneet. Ellei työn alla ole julkisivu, on yhtiössä meneillään putkiremontti. Siinä, missä Oksasen toimialueella suurimmat ongelmat koituvat lähinnä koiran haukkumisesta, voivat hankalat vuokralaiset toisella alueella työllistää isännöitsijää runsaastikin. kohtaisia, mutta nyt joka toisessa talossa on suuri saneeraushanke menossa. – Asunto-osakeyhtiölain muutos ei sinänsä kasvattanut isännöitsijän työmäärää. Re- Menneisiin vuosiin nähden kiinteistöjen saneeraukset tuovat oman lisänsä isännöitsijän työmäärään. – Uudet säännöt velvoittavat päätoteuttajaa pitämään muun muassa listaa kaikista rakennustyömaalla työskentelevistä, ei ainoastaan rakennusmiehistä. Yhteistyö asukkaiden kanssa on sujunut ongelmitta. – Asukkaat eivät ole aikaisempia vuosikymmeniä vaativampia, mutta jonkin verran yhteistyötä on muuttanut se, ettei asukkaita enää tunneta henkilökohtaisesti, Oksanen pohtii. Usein nämä korjaukset seuraavat toisiaan, eivätkä talouden suhdanteet ole remonttipäätöksiin vaikuttaneet, Oksanen kertoo. Oksasella on asiakkainaan hieman alle sata asunto-osakeyhtiötä, parin sadan asunnon yhtiöistä pieniin rivitaloyhtiöihin. – Haagan alue on rakennettu 1950-1960-luvuilla. Lähinnä muutokset laissa saattavat hämmentää asukkaita. Haaga on siistiä ja melko konservatiivista seutua, josta puuttuu mittava vuokra-asuminen. 1990-luvulla suuren mittakaavan korjaukset eivät olleet vielä ajan- – Uudet säännöt velvoittavat päätoteuttajaa pitämään muun muassa listaa kaikista rakennustyömaalla työskentelevistä, ei ainoastaan rakennusmieheistä
Yrityksiltä vaaditaan melkoista joustoa siinä, ne ottaisivat kiireen keskellä nuoria isännöitsijän alkuja harjoittelemaan käytännön työtehtäviä. Ammattitaitoisia isännöitsijöitä vaikea löytää Oksasen mielestä yksi alan suurimmista haasteista piilee osaavan työvoiman puutteessa. Tällaisilla alueilla isännöitsijöitä saattaa turhauttaa, kun he muutoinkin kiireisen työnkuvan ohessa joutuvat selvittelemään vuokrarästejä ja asukkaiden aiheuttamia ongelmia. Moni alalle tuleva voi myös yllättyä iltamenojen määrästä. Olemme sikäli onnekkaassa asemassa, ettei meidän isännöimissämme taloyhtiöissä ole yksittäistapauksia lukuun ottamatta esiintynyt konfliktitilanteita, Oksanen sanoo. Nykyään nuoret kouluttautuvat ammattiin, mutta työkokemus puuttuu väistämättä. – Isännöintiala eläköityy ja uusia tekijöitä tarvitaan alalle. > RALA-pätevyys – vastuullinen kumppani 51 www.laaturemontti.fi Kattoluuri 03 3398 6722. On kuitenkin miltei mahdotonta löytää lehti-ilmoituksella valmiiksi ammattitaitoista isännöitsijää. 30 ja teräskatteen pinnoille 20 vuoden Huolehdimme kaikesta ”avai- materiaalitakuut luotettavuutta, oma met käteen”, joten hanke on > AAA-luokan remonttien rahoitus ilman etumaksuja yhtiöllenne ja asukkaille tai osalaskuja mahdollisimman vaivaton. Kokoukset alkavat miltei aina kello 18 ja työpäivät venyvät pitkiksi. Isännöintityö on silti erittäin mielenkiintoista ja työtä alalla riittää, Oksanen sanoo. Teksti ja kuvat: Tuula Kolehmainen as k u d a a l ja a e p o n ä Teet ontti! m e r o t t ka > Pitävä aikataulu, kiinteä hinta ja yksi lasku työn valmistuttua > Omat ammattimiehet ja rakennuskoneet Meillä on jo 21 vuoden ja yli > Asennustyölle 5 vuoden takuu, tiilikatoille 9 000 kattoremontin kokemus. – Työmäärä voi kasaantua liian suureksi, mikäli isännöitsijä joutuu yhtiön talouden ja saneerausten hoidon ohella jatkuvasti karhuamaan maksamattomia vuokria ja vastikkeita, tai selvittelemään mahdollisia varoituksia ja häätötapauksia. Vuokralähiöiden ongelmat ovat lisääntyneet. – Nuorta, kokematonta isännöitsijää ei voi suinpäin laittaa hoitamaan jotakin taloyhtiötä
Tarve korjauspalveluihin kuitenkin kiistämättä on lisääntymässä, mutta korjaustakin voi tehdä monella tapaa. – Taantuman aikana kiinnostus korjausrakentamista kohtaan herää, mutta suhdanteiden parannuttua uudisrakentaminen vetää jälleen niin urakoitsijoita kuin suunnittelijoitakin. Rakennuttamisen monimutkainen vyyhti ei aina avaudu – edes ammattilaisille A – Korjausvelka-sana on muodikas, mutta se ajaa ennen kaikkea rakennusliikkeiden, suunnittelijoiden ja materiaalitoimittajien, ei osakkeenomistajan etuja, arvioi Suomen Asunto-osakkeen omistajat SAO ry:n hallituksen jäsen, rakennusinsinööri Jouko Taskinen. Tilaajan päätöksenteko on usein kitkaista, mutta ennen kaikkea rakennusalan ammattilaisten tulisi toimia pitkäjänteisemmin, sanoo rakennusinsinööri Jouko Taskinen. Korjausrakentamisen ammattitaitoa ehtii kertyä vain harvoille toimijoille. Osakkaille tulisi antaa liikkumavaraa. Sääntelyä on Jouko Taskisen mukaan joko liikaa tai liian vähän.. Kerrostaloasunnon hinnasta on jo yli 44 prosenttia erilaisia veroja ja veroluonteisia maksuja. sunto-osakeyhtiöiden korjaukset eivät ole olleet rakennusliikkeille kovin kiinnostavia kohteita, sillä ne ovat suhteellisen pieniä ja monimutkaisia projekteja. – Asunto-osakeyhtiöjärjestelmä on erinomainen lähidemokratian muoto, kunhan kaunis idea vain saataisiin toimimaan myös korjausrakenta- 52 misessa
Ilman joustavuutta emme selviä tulevista miljardien korjaushankkeista. – Menetelmänä voi olla esimerkiksi hallituksen tai ulkopuolisen konsultin vetämä työtupa tai muu yhteistyön muoto. 53. Jouko Taskisen mukaan maankäyttö- ja rakennuslaki ja monet muutkin säädökset ja alan käytännöt olettavat vahvasti tilaajan olevan rakennuttamisen ammattilainen. Korjaushankkeen onnistumisen lähtökohtana on tarveselvitys, jossa maksajien eli osakkeenomistajien kanssa työstetään tavalla tai toisella yhteinen tahtotila. Vaarana olisi päätöksenteon liukuminen täysin ulkopuolisten käsiin. Ei kai Isännöitsijäliitto ole tätä tosissaan ole esittänytkään, arvioi Taskinen. Epäkiitollisin tehtävä Isännöitsijäliitossa on ehdotettu, että hallitukset lopetetaan ja isännöitsijät ja osakkeenomistajat hoitavat asiat keskenään. Tilannetta pahentaa se, että osakkeenomistajia ei ole kuluttajasuojalain määritelmän mukaan ole pidetty kuluttajina vaan si- joittajina, omistavana luokkana, joiden kukkarolla voidaan häikäilemättömästi käydä. Osakkeenomistajalla on asunnossaan kiinni satoja tuhansia euroja elinikäisiä säästöjä. Tekisikö isännöitsijä sopimuksen itsensä kanssa. Rakennuttamiskoulutusta liian vähän – Asunto-osakeyhtiölaki yrittää satoine pikkutarkkoine pykälineen parantaa taloyhtiön hallinnon sujuvuutta. – Mutta kuka silloin tuo esiin osakkeenomistajan näkökulman. Se ei kuitenkaan ota huomioon tarpeeksi osakkeenomistajien oikeuksia ja tiedonsaantia. – Tämä on kohtuutonta. Usein tämä vaihe ohitetaan amatöörihallituksen ja isännöitsijän keskinäisellä mutu -tuntumalla. – Jos yksipuolinen energiatehokkuusajattelu jyrää kokonaisajattelun, on vaarana tuhota usein rakennuksen arkkitehtuuri ja rakennusfysikaalinen toimivuus, mikä voi myöhemmin näkyä kosteus- ja homevaurioina. En voi edes kuvitella, että osakkeenomistajat johtaisivat yksitellen isännöitsijän työtä. Taskinen kysyy, olisiko syytä järjestää muutamalla tuhannella eurolla idea- tai aloitekilpailu käytännöllisten ratkaisujen löytämiseksi taloyhtiöiden korjaushankkeiden läpivientiin, menetelmiin, materiaaleihin ja säädöksiin. – Voi vain ihmetellä, miksei arvokkaan ”kiinteistösalkun” hoitaminen kiinnosta enempää - eihän vastaava määrää osakesijoituksiakaan anneta kenen tahansa hoidettavaksi. Suomen Isännöitsijäliitto ry pyrkii tietysti etujärjestönä hamuamaan valtaa ja rahaa jäsenilleen. Ratkaisuksi on myös esitetty ulkopuolisten hallitusten jäsenten käyttämistä. – Korjausrakentamisen energiatehokkuudesta julkaistuja säädöksiä ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa onnistuneiksi lämpöeristämispakkoineen ja 30 vuoden takaisinmaksuaikoineen. Taustana pitää olla talon korjaushistoria, kuntoarvio ja tarvittaessa kuntotutkimus sekä yhtiökokoukselle esitetty korjaustarveselvitys. Hallitusta avustava isännöitsijäkin vain harvoin tuntee täysin rakennuttamisen monimutkaisen vyyhden. Korjaustyön tilaaminen on harvoja hankintoja, jossa ostajalta jopa lainsäädännön nojalla vaaditaan lähes täydellistä projektin läpiviennin hallintaa. – Sen sijaan hallitusten jäsenten valintaan ja rakennus-/ kiinteistöalan kokemukseen tulee asuntoyhtiöiden panostaa. Energiatehokkuus jyrää kokonaisajattelun Korjaaminen tehdään edelleen pääosin uudisrakentamisen määräyksin ja käytännöin. Säädöksiä, yleisiä sopimusehtoja ja alan kulttuuria pitääkin muuttaa reaalimaailma huomioiden. Viestintä, viestintä ja viestintä Jos hankkeen kulku ja päätöksenteko ovat hallitukselle Lisääntyvällä säädösbyrokratialla ja paperisodalla, vai pitäisikö jo nyt sanoa bittisodalla Suomi tuhoaa tuottavuuden ja näännyttää itsensä pysyvään nollakasvuun. – Tällä tavoin kylvetään jo ensimmäiset epäonnistumisen ja riidan siemenet, harmittelee Taskinen. Heistä ei paljon ole apua Suomen noin 80 000 asunto-osakeyhtiön ongelmissa. Suomen aliarvostetuin ja epäkiitollisin tehtävä taitaa olla asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsenyys. – Kyllä osakkaat ovat edusmiehensä eli hallituksensa ansainneet. – En usko idean kantavan. – Todellisuudessa yhtiötä johtaa lähes poikkeuksetta rakentamisen näkökulmasta katsottuna amatöörihallitus. – Alan niin sanottujen hallitusammattilaisten määrä on vähäinen eli viitisenkymmentä henkilöä
Jo se, että isännöitsijällä saattaa olla jopa 40-50 kiinteistöä hoidossaan, aiheuttaa kiireestä johtuvia virhearvioita. – Työmaavalvojan kontolla on erityisesti lisä- ja muutostyöt, aikataulu, urakan valmiuden toteaminen ja takuuasioiden säntillinen hoito. – Kokeneilla rakennustarkastajilla ja korjaussuunnittelijoilla sekä työmaaosaajilla on paljon annettavaa, kunhan heitä vain kuunneltaisiin. Syntyy helposti kuppikuntia puolesta ja vastaan. – Väärinkäsityksiltä ei voi välttyä. Asunto on paljon muutakin kuin pelkkä kiinteistö. Aina kun lakia on uudistettu, niin tätä periaatetta on murennettu. Korjausvelan toistelu saattaa johtaa ylikorjaamiseen – Isännöintiliitto osaa rummuttaa asioita omasta näkökulmastaan, mihin heillä etujärjestönä on tietenkin täysi oikeus. Kustannukset karkaavat muun muassa erilaisten lisätöiden myötä. Sidokset suunnittelijoihinkin voivat vaikeuttaa hanketta ja johtaa suunnitteluvirheiden peittelyyn. Jouko Taskisen mielestä sana on muodikas, mutta se ajaa ennen kaikkea rakennusliikkeiden, suunnittelijoiden ja materiaalitoimittajien etuja ja saattaa johtaa ylikorjauksiin. – Asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamiseen tulisi kouluttaa erikoistunut, riippumaton projektipäälliköiden ja työmaavalvojien ammattikunta, joita taloyhtiöiden hallitukset voisivat värvätä läpi- Korjausrakentamisen tilanne ei ole Taskisen mukaan parantunut tutkija- ja virkamiesvoimin. Tähän on osittain syynä myös yleisten sopimusehtojen soveltumattomuus korjausrakentamiseen, sanoo Taskinen. – Ehkä olisikin syytä lopettaa velasta puhuminen, se syyllistää liikaa kiinteistönomistajia ja on aina teoreettinen laskelma. vetkutellaan loputtomiin. – Osittain tähän on perusteensa, onhan kerrostaloasuminen eräänlaista ”kolhoosiasumista”. – Me suomalaiset ajattelemme, että asunto on kertaostos. Heinäkuisessa Suomi Areenan paneelikeskustelussa ”Taloyhtiöt tuhon tiellä” Isännöintiliitto oli huolissaan kuluista, sillä ”harva osakas ymmärtää, että asunnon ostohinnan lisäksi tulevat maksettavaksi myös hoito- ja korjauskustannukset”, Jouko Taskinen sanoo. Jos jotain käytännöllistä suunnitteluun tai työmaille onkin saatu aikaan, on tiedottami- sessa epäonnistuttu. Osakkaiden tyytyväisyys taataan riittävällä tiedottamisella, hankkeen kaikissa vaiheissa. Ainakaan siihen ei kannata jatkuvasti vedota. – TEKES ja ympäristöministeriö ovat käyttänet miljoonia euroja korjausrakentamisen kokonaiskuvan, visioiden ja strategioiden luomiseen. Ensin tulee ostohinta, sitten korjauskustannukset, ylläpidon aiheuttamat kulut ja lopuksi pankille maksettava korko, listasi Isännöintiliiton toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomi Areenassa. Isännöitsijöistä vain 12 prosenttia arvioi, että pitkäjänteinen tulevaisuuden suunnittelu on taloyhtiöissä kunnossa. – Voidaan sanoa, että mikäli joudutaan äänestyspäätöksiin, on viestinnässä epäonnistuttu. Päätöksiä ei synny tai ne ovat täpäriä äänestysvoittoja, jotka vain lisäävät eripuraa. viemään hankkeitaan. – Kun havaitaan, että rakennuttajataholla hommat eivät ole hanskassa, syntyy hankkeen osapuolilla kiusaus käyttää tilannetta hyväkseen kyseenalaisin keinoin. Selvityksiä voisi vaikka pelloille levittää. Pahimmissa tapauksissa alkaa varsinainen rahastus. Tiettyjä pelisääntöjä pitää toki olla, sanoo Jouko Taskinen. Saapasnahkatornin viisastelijat ja isännöitsijälle hämäriä, jää hankkeen etenemisestä tiedottaminen maksajille eli osakkeenomistajille pakostakin vajavaiseksi. Kun taloyhtiön hallitus palkkaa projektipäällikön tai työmaavalvojan, taustat on selvitettävä perusteellisesti. Parhaat ammattilaiset hakeutuvat uudispuolelle. Taskinen kysyy, olisiko syytä järjestää muutamalla tuhannella eurolla idea- tai aloitekilpailu käytännöllisten ratkaisujen löytämiseksi taloyhtiöiden korjaushankkeiden läpivientiin, menetelmiin, materiaaleihin ja säädöksiin. Paneelikeskustelussa käsiteltiin myös korjausvelkaa. – Aikataulut eivät pidä, laatu ja asiakaspalvelu ovat luokatonta. Työmaavalvojien tärkeä rooli Joskus peruskorjaushankkeen niin sanotut alan ammattilaiset jopa isännöitsijää myöten liittoutuvat keskenään asunto-osakeyhtiön hallitusta vastaan. Kytköksiä urakoitsijoihin ei saa olla. – Saapasnahkatornissa on helppo teoretisoida ja viisastella. Oma tupa: yksityisyyttä elämään Suomen Asunto-osakkeenomistajat SAO haluaa asettaa rajat taloyhtiöiden ja isännöitsijöiden puuttumiselle osakkaiden yksityiselämään, talouteen ja kotirauhaan. – Nykyisin yksityisyyden loukkaaminen on kuitenkin viety liian pitkälle huoltotöiden Moraalikatoa lisäkatteiden toivossa 54 – Jos yksipuolinen energiatehokkuusajattelu jyrää kokonaisajattelun, mikä voi myöhemmin näkyä kosteusja homevaurioina. Keskeneräistä työtä tyrkytetään valmiina ja takuuasioissa Alan ammattipiireissä uudisrakentaminen vie mielenkiintoisuudessaan voiton korjausrakentamisesta. Kuitenkin asukas maksaa omistamansa asunnot jopa neljään kertaan. – Aikoinaan, kun ensimmäistä asunto-osakeyhtiölakia säädettiin 1920-luvulla, lähtökohtana oli mahdollisimman ”omakotimainen” asuminen eli oma tupa, oma lupa. Tässä ei vaurioita ole.. Mitä kaikkea se sisältää, on enemmän laskijan silmässä kuin todellisuudessa. Myöskään taloyhtiön tasolla ei osata valmistautua tulevaan. Projektipäällikkö pitäisi palkata hanketta johtamaan viimeistään hankesuunnitteluvaiheen alussa ja työmaavalvoja toteutussuunnittelun alkaessa. – Isännöitsijävetoisena vähänkin isommat hankkeet on tuomittu epäonnistumaan. Amatöörihallitusta viedään kuin mätää kukkoa
Massiivinen byrokratia kiusana Osakkaiden ja taloyhtiöiden erilaiset ilmoittamis- ja raportointivelvollisuudet lisääntyvät jatkuvasti. Jouko Taskisen mukaan Suomen Kiinteistöliitto ry on tehnyt vuosikymmeniä ansiokasta työtä taloyhtiöiden hyväksi, mutta yksittäinen osakkeenomistaja on unohdettu. Taskinen suhtautuu varauksella myös mediassa puhuttuihin allianssihankkeisiin. Mutta onko vielä yhtään normia kumottu. Helpolla unohtuu, että takana on tarkkaan suunniteltu edunvalvonta, joka tähtää isännöitsijöiden vallan/laskutuksen kasvattamiseen ja isännöitsijätoimistojen voittojen maksimointiin. Suomen Asuntoosakkeenomistajat SAO ry on kuuden vuoden ajan paikannut tätä puutetta, ja SAO on valtakunnan ainoa puhtaasti osakkeenomistajien etuja ajava järjestö. Lisääntyvällä byrokratialla ja paperisodalla, vai pitäisikö jo nyt sanoa bittisodalla Suomi tuhoaa tuottavuuden ja näännyttää itsensä pysyvään nollakasvuun. ja varsinkin korjaushankkeiden yhteydessä. Rakennusvaiheen valmistuttua yhtiökokous tekee vastaanottopäätöksen. Tarvekartoituksesta takuuasioihin Tarvekartoituksen jälkeen tehdään yhtiökokouksessa hankepäätös, jonka jälkeen aloitetaan eri vaihtoehtoja pohtiva hankesuunnittelu. Postilaatikot on siirretty pihalle peruskorjauksen ajaksi. Allianssi vaatii ammattitaitoa Toukokuussa Jouko Taskinen kaipasi Rakennuslehdessä uutta ajattelua asunto-osakeyhtiöiden korjauksiin ja peräsi ideoita toiminnan parantamiseksi. Osakkeenomistajasta on tehty eräänlainen torppari, joka on joissakin asioissa vuokralaistakin heikommassa asemassa. – Uusia säädöksiä tehtaillaan kiihtyvää vauhtia. – Massiivisella byrokratialla kiusataan tavallisia omakoti- ja taloyhtiöasukkaita. – On lisäksi huomattava, että kerrostaloasunnon hinnasta on jo yli 44 prosenttia erilaisia veroja ja veroluonteisia maksuja. – Uudet toteutusmuodot ovat toki tervetulleita. – Kiinteistöliitolta toivoisi huomattavasti vahvempaa panosta asumiskustannusten hillinnässä, korjausrakentamisen käytäntöjen ja isännöinnin sopimusmuotojen kehittämisessä sekä isännöintityön laadun seuraamisessa ja luokittelussa, Jouko Taskinen sanoo. Oikeusministeriössä on harkinnassa jälleen lain uusiminen. Rakentaminen on ennestäänkin säädellyin toimiala. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että allianssimalli vaatii tilaajalta entistä enemmän ammattitaitoa, ja sitähän ei asunto-osakeyhtiöillä tunnetusti ole tarpeeksi. Seuraava vaihe on toteutussuunnittelu, minkä jälkeen yhtiökokouksessa tehdään rakentamispäätös. Kun vähennetään byrokratia-, valvonta-, sanktio- ja muut kulut sekä myllyn pyörittämiseen tarvittavat työ- ja tietojärjestelmäkulut, on verokertymä pieni. Tämä jälkeen alkaa 24 kuukauden takuuaika, jota seuraa vakuuksien vapauttamispäätös, mikäli asiat ovat kunnossa. Hyvän lainsäädännön perustana on viulujen maksajien eli osakkaiden kuunteleminen tarkalla korvalla. SAO saa vastakaikua Asunto-osakkeenomistajia on Suomessa noin miljoona ja osakeasunnoissa asuu yli kaksi miljoonaa asukasta. Uusin 16 000 euron säädös onkin Rakennusteollisuus ry:n lobbauksen huipentuma ja verolainsäädännön kukkanen. Maan hallitus on rakennepäätöksissään luvannut säädöksiä ja normeja kumoamalla säästää miljardi euroa. – Jopa verohallituksen pääjohtaja Pekka Ruuhonen kertoi Helsingin Sanomissa uuden tilaajien ilmoittamismenettelyn aiheuttavan paljon byrokratiaa ja tulevan kalliiksi. Syynä on vastapuolen – Kiinteistöliitto, asunto-osakeyhtiöt, osakkeenomistajat – heikkous. Pääjohtaja Ruuhonenkaan ei lehtitietojen mukaan usko, että tätä kautta veropotti juuri kasvaa. – On totta, että taloyhtiökorjauksissa usein osaamattomimmat tilaajat ja toteuttajat kohtaavat toisensa, ja jälki on sen mukaista. ERCURDO & CO OY ILMASTOINNIN PUHDISTUKSET - HUOLLOT MITTAUKSET - SÄÄDÖT GSM 0400 553 894 & NBJM BTJBLBTQBMWFMV!FSDVSEP OFU t XXX FSDVSEP OFU 55. Jos hankkeen kulku ja päätöksenteko ovat jo hallitukselle ja isännöitsijälle hämäriä, jää hankkeen etenemisestä tiedottaminen maksajille eli osakkeenomistajille pakostakin vajavaiseksi. Vastapuolella heikkoutta Jouko Taskinen näkee kritiikistä huolimatta ilmassa myös positiivisia signaaleja: – Vuoropuhelua on syntynyt, mutta Isännöintiliitto on saanut liiankin suuren roolin alan keskustelussa. Prosessi tiivistettynä Taskisen mukaan: TARVEKARTOITUS > hankepäätös > HANKESUUNNITTELU > investointipäätös > TOTEUTUSSUUNNITTELU > rakentamispäätös > RAKENTAMINEN > vastaanottopäätös > TAKUUAIKA > päätös vakuuksista Viestintä, viestintä, viestintä. Valitun vaihtoehdon pohjalta tehdään yhtiökokouksessa investointipäätös. Kuitenkin oma etujärjestö on puuttunut. – Omia etujaan ajavat ja osakkeenomistajien kukkarolle hamuavat rakennus- ja kiinteistöalan järjestöt voisi jättää tällä kertaa sivummalle. Hankkeen läpivienti voi kestää puolitoista tai jopa kolme vuotta. Päälle tulee vielä kahden vuoden takuuaika
– Esimerkiksi kaikkien yhtiöiden yhtiökokouksissa arvioitiin hissien rakentamisen. Kolmessa korjatussa asuntoosakeyhtiössä on yhteensä 640 asuntoa. Oy Porvoonportti, As. Kuva: Sami Ansala 56 Nyholm kertoo, että työtä helpotti yksi yhteinen isännöintifirma, jossa kokonaisvastuun otti kokenut isännöitsijä Tuula Kallio. Porvoon Näsin suurkorjausprojekti toteutettiin kolmen asunto-osakeyhtiön yhteishankkeena Suurprojektissa toisto on vahvuutta Suuren korjausrakennushankkeen projektinjohto vaatii suunnitelmallisuutta ja koordinointi-kykyä. – Remontoitava alue on tiivis muttei ahdas, mikä helpotti muun muassa materiaalitoimituksia. Lisäksi tarvitaan hyvää isännöitsijää, joka oivaltaa verkoston hyödyntämisen merkityksen. Hissitornien osalta varustauduttiin rakentamaan taloihin kerros lisää tulevaisuudessa. Porvoon Näsin suurkorjausprojektissa nämä tekijät kohtasivat. P orvoon Näsin suurkorjausprojekti toteutettiin kolmen asunto-osakeyhtiön – As. Oy Näsinsilta – yhteishankkeena. Oy Näsinkumpu ja As. Tahtoa löytyi myös taloyhtiöistä. Porvoon isännöintikeskuksen toimitusjohtaja Johan Nyholm voi kokemuksen perusteella suositella peruskorjauksia tehtävän isommissa yksiköissä. Asuntoja yhtiöissä on yhteensä 640
– Kiitokset menevät myös valtion tukitoimille. Asumisjärjestelyihin etsittiin ratkaisua yhteistyössä taloyhtiöiden kanssa. Johan Nyholm arvioi, että 1–2 hengen isännöintitoimistoissa ei välttämättä ole valmiuksia suurimpien peruskorjausprojektien hoitamiseen. Johan Nyholmin lailla Tuula Kallio arvioi, että Porvoossa on edelleen kilpailevaa isännöintitoimintaa. – Hissiavustus on 50 pro- 57. Lisäksi hankkeelle tuli energiaja suunnitteluavustusta. – Asukkailla täytyy olla ajantasainen tieto hankkeen etenemisestä, jotta he voivat varautua projektin mukanaan tuomiin asioihin kuten esimerkiksi remontin aikaiseen väliaikaisasumiseen. Syyt isännöintialan keskittymiseen ovat löydettävissä kuitenkin pääosin lakisääteisten työtehtävien jatkuvasta lisääntymisestä ja yhä monimutkaistuvasta lainsäädännöstä. As. Uusien kohteiden isännöintitoimi menee käsittääkseni pääsääntöisesti suurille toimistoille. – Kun työt etenevät vaiheittain tarkan aikataulutuksen mukaan, on työvaiheista selkeästi helpompi tiedottaa asukkaillekin ja tietoa omaksua. Syyt keskittymiseen ovat löydettävissä kuitenkin pääosin lakisääteisten työtehtävien jatkuvasta lisääntymisestä ja yhä monimutkaistuvasta lainsäädännöstä. 36 miljoonan korjausbudjetti Koko Näsin saneeraushankkeen budjetti on isännöitsijä Tuula Kallion mukaan 36 miljoonaa euroa, verollisena ja ilman avustuksia. Kuva: Sami Ansala nelikerroksisiin taloihin välttämättömäksi. – Yritysten määrä tosin on vähentynyt ja pieniä on enää harvassa. Hissien rakentaminen nelikerroksisiin taloihin katsottiin välttämättömäksi. tavoitehintaurakaksi on myös ollut onnistunut ratkaisu ja pitänyt kustannusseurannan valppaana. – Fakta kuitenkin on, että 1-2 hengen toimistoissa ei välttämättä ole valmiuksia tällaisten suurprojektien hoitamiseen. Asukasviestintä on tärkeä osa mitä tahansa korjaushanketta. Asuntoyhtiöitä on tullut ja tulee koko ajan lisää, kun kaupunkia rakennetaan. – Erityisen tärkeää se on suurissa hankkeissa, arvioi Nyholm. Porvoossa terve kilpailutilanne Johan Nyholmin mukaan isännöinnissä vallitsee Porvoon seudulla terve kilpailutilanne. senttia hissien hinnasta, alustavasti noin kuusi miljoonaa. Oy Porvoonportin asuntoihin toteutettiin lisäksi linjasaneeraus. Ilman hankkeeseen saatuja runsaan kuuden miljoonan euron avustusra- hoja hanke tuskin olisi lähtenyt liikkeelle näin laajana. Urakkamuodon valinta linjasaneerauksen osalta ns. Perinteistä linjasaneerausta, uudentyyppistä hissirakentamista Myös Lemminkäinen Talo Oy:n vastaava työnjohtaja Sami Ansalatoivoo vastaavia suurhankkeita syntyvän lisää
– Työmaavahvuus oli parhaimmillaan noin 70 miestä. Finnmap toimii hankkeessa rakennesuunnittelijana. Saneeraushankkeen arkkitehtitoimistona on ollut Arena-Arkkitehdit Oy. – Osaan rakennuksista tehtiin linjasaneeraus perinteisellä tavalla. Projektinjohtotehtävissä ja valvojana toimii Porvoon jättiprojektissa Talokeskus. Näsinsilta ja Näsinkumpu toteuttivat viemärisaneerauksen sukittamalla. – Korkeisiin taloihin rakennetaan vesikatolle lämmöntalteenotto LTO. – Työt etenevät vaiheittain tarkan aikataulutuksen mukaan. Linjasaneerauksessa asuntojen ryhmäkeskukset modernisoitiin kuten myös nousujohdot. Kylpyhuoneiden saneeraukset sen sijaan jätettiin osakkaiden omatoimiremonteiksi. Toisin sanoen kylpyhuoneissa kaikki, vesijohdot, viemärit, sähköt ja pintarakenteet, menivät uusiksi. – Olemme kuitenkin projektissa vahvasti voiton puolella. Linjasaneerausprosessin helppous on vastaavan työnjohtajan Sami Ansalan mielestä suhteellinen käsite. Asukkaat ovat olleet pääosin tyytyväisiä. Muita yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Putkiset Oy, Martinlaakson Sähkö, Jeti-Sähkö Ky ja Porvoon Laatta Oy, Etelän-Rakennus Oy, Abstone Oy, Saajos Oy, Helsingin Hormitekniikka Oy, KerabitPro Oy, TH-Timantti Oy, New-Liner Oy sekä monta muuta pienempää ja isompaa aliurakoitsijaa. – Kyseessä on periaatteessa melko simppeli toimenpide, mutta vanhaa korjatessa aina tulee pieniä yllätyksiä vastaan. Varauduttiin lisäkerrokseen Iso osa projektia on ollut hissittömien talojen hissien jälkiasennus. Yllätyksiin tulee varautua Työmaavahvuus melko vakio Linjasaneerausprosessin helppous on Sami Ansalan mielestä suhteellinen käsite: Urakan kokonaisvastuu oli Lemminkäinen Talo Oy:llä. Loppukesällä 2014 työntekijämäärä oli laskenut noin 50:een, joka on myös koko työmaan ajan ollut keskivahvuus, kertoo Lemminkäinen Talo Oy:n vastaava työnjohtaja Sami Ansala. Sen hoiti ConstiYhtiöt. Vaikka projektissa periaatteessa toistetaan samoja työvaiheita tietyllä rytmillä, joutuu urakoitsijoita silti toki muistuttamaan monesta asiasta noin parin kuukauden välein. Myös niiden ilmamäärät mitataan ja säädetään haluttuun arvoon. Myös palokatkomassat olivat HILTIn toimittamia. Insinööritoimisto Patronen oli LVIS-suunnittelija. Aloitimme keväällä 2012. Suuri rooli on ollut myös porvoolaisella rakennusliike Milkari Oy:llä, joka on suurin yksittäinen aliurakoitsija työntekijämäärällä mitattuna. -– Toki pieniä häiriöitä normaaliasumiseen on tullut: melua ja väliaikaisia wc- ja peseytymisratkaisuja remontin ajaksi, kertoo Ansala. Kokonaan uusia hissejä asennettiin 35 kappaletta. Se valmistui joulun alla vuonna 2012, kertoo Sami Ansala. Raatimiehenkatu 2 oli ensimmäinen peruskorjattava talo. – Osaan rakennuksista tehtiin linjasaneeraus perinteisellä tavalla. Myös keittiöiden viemärit ja vesijohdot sekä osa sähköistä uusittiin. Huolellisella valmistautumisella näistäkin selvitään ilman harmaita hiuksia. Hissien jälkiasennuksia Hissikuilun ja porrashuoneen reunan perustustyöt käynnissä. Toisin sanoen kylpyhuoneissa kaikki, vesijohdot, viemärit, sähköt ja pintarakenteet, menivät uusiksi, kertoo Sami Ansala. – Hissiprojektissa uusien elementtien kiinnityksissä käytettiin HILTIn vaarnatappeja sekä ankkurointimassoja. Ilmanvaihtoon matalissa taloissa ei alun perin pitänyt tehdä muuta kuin nuohota kanavat ja uusia päätelaitteet, mutta loppujen lopuksi myös huippuimurit uusittiin heikkojen ilmamäärien vuoksi. 58. Vaikka pienempiä saneerauksia oli tehty aikaisemmin, oli taloissa enemmän tai vähemmän tarvetta peruskorjaukseen ja modernisointiin. – Kyseessä on periaatteessa melko simppeli toimenpide, mutta vanhaa korjatessa tulee aina vastaan pieniä yllätyksiä
Vanhat portaat olivat kaksivartiset, joissa lepotasanne oli hankalasti kerrosten välillä. 59. – Uusilla hisseillä päästään kaikkien asuntojen tasalle, joten kenenkään ei tarvitse kävellä puolta kerrosta. tehtiin kaikkien taloyhtiöiden taloihin. Myös osa talotekniikka on tässä ratkaisussa puolivalmiina. Parempaan esteettömyyteen Uusien hissien taloissa vanhat porraskäytävät purettiin. – Työtä nopeutti se, että hissitornit tuotiin lähes valmiina elementteinä, jotka valmisti Hämeenlinnassa Markku Juselius Oy. Lisäksi modernisoitiin 12 hissiä – nämä hissit olivat kahdeksankerroksisissa taloissa ja jakautuivat myös kaikkiin taloyhtiöihin. Talotekniikassa on siis varauduttu vesien, viemäreiden ja sähköjen osalta lisäkerroksen rakentamiseen. – Uusilla hisseillä päästään kaikkien asuntojen tasalle, joten kenenkään ei tarvitse kävellä puolta kerrosta. Myös elementtien juotosvalut ja muut lattioiden valutyöt ja tasoitevalut sekä uusien elementtien kaideasennukset ja ovien asennukset tehtiin näiden viikkojen aikana. Jo kolmannella viikolla päästiin asentamaan hissitorneja. – Moduuleiden siirto Porvooseen oli oma projektinsa, sillä painoa niillä on 16–17 tonnia. – Ratkaisulla varaudutaan lisäkerrosten rakentamiseen, täsmentää Ansala. Toisella viikolla asennettiin uudet elementit. Samalla rakennettiin uudet yksivartiset portaat. Omalle ovelle pääsee esteettömästi, jos käytössä on pyörätuoli tai rollaattori. Tämän jälkeen vuorossa olivat talotekniset asennukset sekä pintarakenteet. Neljännellä ja viidennellä viikolla tehtiin tiiviiksi hissitornin liittymät vanhoihin rakenteisiin. Kahdeksankerroksisiin taloihin tehtiin vesikattoja LTO-remontti, osaan myös linjasaneeraus. Niistä tehtiin yhden kerroksen verran talojen nykyisen korkeuden yli. – Ensimmäinen viikko meni vanhojen rakenteiden purkamisessa. Evakko minimoitiin Hissi- ja porrastöiden vuoksi asukkaat olivat jälkiasennushissitaloissa evakossa viitisen viikkoa. Koska nelikerroksisissa taloissa ei ollut hissejä aiemmin, piti kohteisiin rakentaa hissitornit
Samalla huomattiin vesikaton vanhojen Hissit toimitti Kone. Oy Näsinsillassa ei vanhoja suojarakenteita ollut ollenkaan ja sinne tehtiin uudet teräsrakenteiset suojaseinät. Myös modernisointi onnistui Sami Ansala on tyytyväinen hissiprojektien sujumiseen. – As. LTO ja vesikatto Korkeisiin taloihin tehtiin vesikattoremontti. Hissikuiluissa ollut tekniikka on kuitenkin kokonaan uusittu. Vanha hissikori, johtimet ja vastapainot poistettiin, Ansala kertoo. 60 betonisten suojaseinien huono kunto. Kylpyhuone valmiina. Myös katon rakenteita tarkistettiin. – Katto avattiin LTO- laitteiston asennusta varten. Klaus Susiluoto. Oy Porvoonportin korkeissa taloissa vanhat betonielementit korvattiin teräsrakenteisilla suojaseinillä. – Korkeissa taloissa meni käytännössä kaikki vaihtoon. Oy Näsinkummussa vanhat betoniset suojarakenteet kunnostettiin. As. – Näsin kahdeksankerroksisissa taloissa tehtiin modernisointi. Oy Näsinsillan korkeaan taloon Pormestarinkatu 4:ssä asennettiin ensimmäinen LTO- laite vuoden 2013 syksyllä ja nyt toinen LTO- laite As Oy Porvoonporttiin Raatimiehenkatu 4:ään heinäkuussa 2014. Seuraava LTO- laite asennetaan As. – Sitä seuraava LTO- laite asennetaan As Oy Näsinkumpuun Pormestarinkatu 10:een elo- syyskuussa 2014 ja viimeinen LTO As Oy Porvoonporttiin Raatimiehenkatu 10:een lokakuussa 2014. Hissikuilut säilyivät, mutta vanhat hissit korvattiin nykyaikaisemmilla. As. As. Oy Näsinkumpuun Pormestarinkatu 10:een elo- syyskuussa 2014 ja viimeinen LTO As Oy Porvoonporttiin Raatimiehenkatu 10:een lokakuussa 2014
Kaavoitus- ja lupaprosessia halutaan keventää ja nopeuttaa kaikissa puolueissa, mutta konkreettisia toimenpiteitä ei ole esitetty lukuun ottamatta Äänekosken paperitehdasinvestoinnin luvituspilottia. 61. Kansallisvarallisuudesta 70 prosenttia on kiinni rakennuksissa ja infrassa, ja rakennukset ja liikenne kuluttavat 60 prosenttia energiasta. Vaikka rakennetun ympäristön toimivuus on työllisyyden, Suomen kilpailukyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta pääroolissa, on teema jäänyt päivänpolitiikan marginaaliin. Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi KIRA kertoo omat ehdotuksensa. – Puolueet pitävät rakennettua ympäristöä itsestäänselvyytenä. Koulutuksen ja osaamisen sektorilta ei löydy KIRA-alaa koskevia linjauksia. KIRA on selvittänyt eduskuntapuolueiden linjauksia rakennetun ympäristön teemoihin liittyen. H allinnon tehostamista ja siiloutumisen purkua kannatetaan puolueissa yleisellä tasolla, mutta rakennetun ympäristön ministeriö ei ole yhdenkään puolueen ohjelmassa, ilmenee Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin teettämästä selvityksestä. Kiinnostusta herättää vain se, minne rakennetaan. Kiinnostusta herättää vain se, minne rakennetaan. Kehittämistä ei mietitä, Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin johtoryhmän puheenjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kritisoi. Kiinnostus kiinteistöjen ja infran ylläpidosta huolehtimiseen on vähäistä. Selvityksen mukaan rakennetun ympäristön innovaatiotoiminnan edistämiseen ei kiinnitetä huomiota, eikä myöskään julkisten hankintojen kehittämiseen. Kehittämistä ei mietitä, vaikka rakennettu ympäristö työllistää viidenneksen suomalaisista ja – Puolueet pitävät rakennettua ympäristöä itsestäänselvyytenä. Poliitikot saatava kiinnostumaan rakennetusta ympäristöstä Rakennettu ympäristö on hämmästyttävän vähän esillä puolueiden ohjelmissa, vaikka kiinteistö- ja rakennusala työllistää suoraan tai välillisesti viidenneksen suomalaisista
Valtiovallan täytyy ohjata kehitystä tähän suuntaan rahoituksella ja säädösmuutoksilla, Pipatti vaatii. Julkisia hankintoja on kohdennettava uusien palveluiden ja innovaatioiden luomiseen. KIRA-foorumi kokoaa ja välittää tietoa alaan vaikuttavista tekijöistä ja kertoo alan yhteisistä näkemyksistä linjauksista. – Kaikki rakennettua ympäristöä koskeva julkinen tietoaineisto tulee avata yritysten ja kansalaisten hyödynnettäväksi. Kansallisvarallisuudesta huolehdittava aina Suomen kansallisvarallisuudesta peräti 70 prosenttia on kiinni rakennuksissa ja infrasstruktuurissa. Metropolialueella pula kohtuuhintaisista asunnoista on melkein pysäyttänyt elinkeinoelämän kasvun. Kankea hallinto vähentää investointeja Puolueet tunnistavat tarpeen keventää hitaita kaavoitus- ja lupaprosesseja, mutta konkreettisia toimia ei juuri ole esitetty ja metropolihallinnon kehittäminenkin on jäämässä takaalalle. Pipatti nostaa esille pidemmän aikavälin seuraukset: – Leikkaamalla määrärahoja julkisten kiinteistöjen ja infrastruktuurin hoidosta ja ylläpidosta tuhoamme Suomen kansallisvarallisuutta. Kolmetoista kiinteistö- ja rakentamisalan yhteisöä muo- dostavat Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin, KIRA-foorumin. Kuva Espoon Matinkylästä. Lupa- ja kaavoitusprosessit tulee hoitaa rinnakkain ja viranomaisten keskinäisten valitusten toistensa päätöksistä tulee loppua. KIRAfoorumi kehittää myös alan osaamista ja vaikuttaa resurssien ja koulutuksen riittävyyteen. Älykkään rakennetun elinympäristön kehittäminen vaatii kuitenkin myös puolueiden heräämisen ja nopean asennemuutoksen onnistuakseen. – Kuntien välisen epäterveen kaavakilpailun lopettamiseksi maankäyttö- ja liikenneasiat metropolialueella ja muissa kasvukeskuksissa pitää päättää jatkossa työssäkäyntialueittain yli kuntarajojen. Rakennetusta ympäristöstä Suomen vetovoimatekijä KIRA-foorumi uskoo, että Suomesta pystytään luomaan maailman kilpailukykyisin toiminta-alusta yrityksille. Se kokoaa yhteen alan keskeiset toimijat ja tiivistää niiden välistä yhteistyötä. Kiinnostus metropolihallinnon kehittämiseen on jäänyt taka-alalle sote-ratkaisun syntymisen myötä. Lisäksi rakennus- ja ICT-alan yh- Kaavoitus- ja lupaprosesseja halutaan kaikissa puolueissa keventää ja nopeuttaa, mutta konkreettisia toimenpiteitä ei ole esitetty. Kuva Helsingin Kalasataman uudelta alueelta. Poliitikkojen suhtautuminen 62 jatkuviin ylläpidon menoleikkauksiin vaihtelee riippuen siitä, kuuluiko puolue hallitukseen vai oppositioon. kuluttaa liikenne mukaan lukien 60 prosenttia energiasta, Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin johtoryhmän puheenjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kummeksuu. teisiä tutkimushankkeita pitää jatkossa tehdä enemmän, selvityksen tekoa ohjannut suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry:n toimitusjohtaja Matti Mannonen sanoo. Tarvitsemme yhden luukun periaatteen julkiseen asiointiin. Jouni Suolanen. Pääsyiksi Pipatti näkee tonttipulan sekä liian tiukat ja yksityiskohtaiset kaavamääräykset. KIRA-foorumissa ovat edustettuna kaikki rakennetun ympäristön näkökulmat ja koko elinkaari suunnittelusta ja rakentamisesta aina ylläpitoon. Laiminlyönneistä aiheutuu vaurioita, joiden korjaaminen on monin verroin kalliimpaa kuin leikkauksista saadut säästöt. – Viranomaisten välistä yhteistyötä tulee parantaa heti, jotta käsittelyajat lyhenevät
Hallinnon on palveltava rakentamisen laadun parantamista. – Tarpeettoman yksityiskohtaiset kaavamääräykset ja liian vähäinen kaavoitus lisäävät asuntoneliön kustannuksia pääkaupunkiseudulla jopa 3 000 euroa neliöltä verrattuna muuhun Suomeen. Suoraan varastosta Espoon Suomenojalta ja jälleenmyyjiltä. Suomen rakennetusta ympäristöstä on mahdollista kehittää maailman kilpailukykyisin ja houkuttelevin toimintaympäristö ja samalla osaamisen vientituote. Valitusoikeutta kaavoitus- ja lupaprosesseissa on rajattava. Rakennus- ja ict-alan yhteisiä tutkimushankkeita tulee edistää ja lisätä julkista t&k-panostusta rakennetun ympäristön innovaatiotoiminnan tukemiseksi. – Valtion ja kuntien tulee ottaa vastuu omistamansa kansallisvarallisuuden asianmukaisesta ja riittävästä ylläpidosta ja hoidosta. Julkisia hankintoja tekevien tahojen hankintaosaamista tulee lisätä. Kosteus poistuu ulospäin! Kaivuumassat takaisin kaivantoon - ei kalliita massojen vaihtoja. Hankinnoissa tulee kannustaa uusien, innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen. Korkeakoulujen rahoituksen tulee perustua koulutuksen työllistävyyteen. – Hankintapäätösten tulee perustua aidosti tarjousten kokonaistaloudellisuuteen ja laadun arviointiin. Rakennetun ympäristön sirpaleista, tehotonta, siiloutunutta ja hidasta hallintoa pitää uudistaa sekä julkisen että avoimen sektorin tehokkuuden parantamiseksi. – Maankäyttö- ja liikenneasiat tulee metropolialueella ja muissa kasvukeskuksissa päättää työssäkäyntialueittain. KIRAn ehdotuksia tilanteen parantamiseksi – Julkisen sektorin osuus Suomen bkt:sta on kasvanut kolmanneksella 30 vuodessa, ja se on nyt korkein teollistuneissa maissa. Katso sivulta omme e id v tuote w.isodran.fi ww Tuhansia onnistuneita asennuksia. Valtiovallan tulee keventää omia määräyksiään ja pakottaa kasvukeskusten kunnat lisäämään kaavoitusta sitomalla valtion kunnille osoittamaa rahoitusta kaavoitustavoitteissa pysymiseen. Koulutuksen työelämävastaavuus paranee lisäämällä yliopistojen ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä. Sähköverkko tulee kehittää kaksisuuntaiseksi hajautetun energiatuotannon mahdollistamiseksi. – Tiedon vallankumous ja digitalisaatio muuttavat rakennetun ympäristön älykkääksi ja mullistavat lähes kaiken. Kaavoitus- ja lupaprosessien viranomaiskäsittelylle on määriteltävä kohtuulliset maksimikäsittelyajat. – Hitaat ja ylisäädellyt kaavoitus- ja lupaprosesit vähentävät teollisia investointeja Suomeen ja pahimmillaan hidastavat talouden kasvua merkittävästi. – Julkinen tietoaineisto tulee avata yritysten ja kansalaisten hyödynnettäväksi sekä toteuttaa julkinen palveluväylä ja yhden luukun periaate julkiseen asiointiin.Tietomallien käyttöä tulee edistää julkisissa hankinnoissa kattamaan koko rakennetun ympäristön elinkaaren hallinta. KELLARI KUIVAKSI Haluatko vihdoinkin kuivan ja lämpimän maanvastaisen perusmuurin ja kellarin taloosi. – Rakennusalan yliopistokoulutuksessa tulee turvata työnantajien tulevia tarpeita vastaava valmistuvien määrä. Digitaalisia järjestelmiä tulee kehittää rakennetun ympäristön entistä tehokkaammin hyödyntämiseksi. – Ekotehokkuuden tulee olla keskeinen lähtökohta rakennetun ympäristön kehittämisessä ja uudistamisessa panostamalla kestävään suunnitteluun ja alan osaamisen varmistamiseen. Kysy myös rautakauppiaaltasi!
VTT-sertifikaatti Nro 156/01 RT-kortti 37708
020 510 10 I www.wille.fi I www.wihuri.fi 63. 09-863 4360 WILLE 265 VAHVASTI SUOMALAINEN Wille-mallit: 265,365,455B,655C,855C Ympäristönhoidon ammattilainen Wihuri Oy Tekninen Kauppa I p. MUOTTIKOLMIO OY Finnoonniitty 3, 02270 Espoo, p
Euroopan unionin tavoitteiden mukaan uusiutuvien energiamuotojen osuuden pitäisi. Pidemmälle tähtäävien suunnitelmien mukaan vuonna 2050 uusiutuvien osuus sähköntuotannossa olisi jopa 80 prosenttia. Suomessa kehitys on eri tyyppinen, mutta Saksan tilannetta kannattaa seurata, sillä maa on pystynyt kehittämään varsinkin aurinkosähkön tuotantoa monipuolisesti. Saksa pyrkii pois fossiilisista polttoaineista ja ydinvoimasta Aurinkoenergian suurvalta nojaa myös hiileen Saksasta lanseerattu käsite energiakäänne – Energiewende – on pyrkimystä pois fossiilisista polttoaineista ja ydinvoimasta. 64 U usiutuvan energian osuus Saksan sähköntuotannossa on tarkoitus nostaa nykyisestä neljänneksestä 50-60 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä
Projektipäällikkö Mikko Rissanen, joka työskentelee saksalaisessa Dialog Basis -tutkijaverkostossa ja seuraa Saksan energiakäänteen paikallista toteutumista huomauttaa, että sähköverkon rooli on todella suuri. Kuva: Matti Matikainen, ABB. ruskohiiltä ja kaasua käyttävien voimalaitosten on vain sopeuduttava uuteen rooliinsa. Seminaareja ja yritysvierailuja Saksan vahvuus energiatehokkuudessa näkyy myös siinä, että saksalaisfirmat ovat entistä aktiivisempia Suomessa. Saksan välitavoite on saada nostettua uusiutuvan energiantuotannon osuus 40–45 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Saksan tuulivoiman ja aurinkovoiman yhteenlaskettu kapasiteetti on tällä hetkellä yli 50 000 megawattia. Viime vuosina aurinkovoimaa on rakennettu tuulivoimaa enemmän. As Oy Espoon Adjutantti on osa Skanskan, Fortumin ja ABB:n uutta kaupunkiasumisen konseptia. Tavoitteet kuulostavat epärealistisilta, mutta Energiewende on kuitenkin toteutumassa jollakin aikataululla. Aurinkosähköä käytetään muun muassa talon porraskäytävien valaistukseen ja asukkaiden yhteiskäyttöön tulevan sähköauton lataamiseen. Philipp muistuttaa, että kauppakamari edistää myös suomalaisten yritysten yhteyksiä Saksaan. Seminaarin järjestänyt Saksalais-suomalainen kauppakamari arvioi energia- ja rakennusalojen yhteistyön tiivistyvän puolin ja toisin, kertoo kauppakamarin projektipäällikkö Alexander Philipp. Energiewende tarkoittaa laajemmin siirtymistä kokonaan 65 – Jotta uusi energia saataisiin integroitua sähkömarkkinoille, tulisi älykästä verkkoa rakentaa (Saksassa) seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana lähes 200 000 kilometrin verran. Kuvassa Masalan verkosto- ja sähköasema-automaatioratkaisu. Talo tuottaa itse energiaa talon katolla olevien aurinkopaneelien avulla. Kivihiiltä, olla koko unionin alueella 27 prosenttia vuonna 2030. – Marraskuussa Saksalais-suomalainen kauppakamari järjestää LVI-alan opintomatkan Hampuriin. – Tämän vuoksi tuulivoiman ja aurinkovoiman tueksi tarvitaan runsaasti nopeasti syttyvää ja sammuvaa säätövoimaa, joilla paikataan tuotantoon syntyviä aukkoja. Kesäkuussa järjestettiin Tampereella energiaseminaari, joka tosin ei käsitellyt uusiutuvien energia-asioiden problematiikkaa vaan perinteisempää teollisuuden ja sen laitteiden energiatehokkuutta kuten ilmakompressiotekniikkaa (Beko Technologies), energiaprosesseja ja mittaustekniikkaa (BM-Sensor) ja hukkalämmön hyödyntämis- ja energiantuotantoprosesseja (Dürr Cyplan Ltd.) sekä lämmitys-, jäähdytys- ja ilmatekniikkaa (Kampmann). Saksa onkin jo tuulivoiman ja aurinkoenergian suurvalta, mutta toisaalta sähköstä yhä suurempi osa tuotetaan hiilidioksidipitoisella kivi- ja ruskohiilellä ydinvoiman hiipuessa. – Suomessakin on osaamista energiatehokkuudessa ja uusiutuvien energioiden hyödyntämisessä. Siinä missä ydinvoimaa on Saksassa tuotettu verrattain hajautetusti ympäri maata, ovat edellytykset suurille tuulipuistoille parhaat Pohjanmeren ja Itämeren rannikolla sekä harvaan asutuissa idän osavaltioissa, joista sähkö oli-. Kuva: ABB pois fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman käytöstä. Yhtälö on siis varsin vaikea. Aurinko ohittaa tuulen. Älykäs sähköverkko parantaa mahdollisuuksia hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Entistä älykkäämpiä sähköverkkoja on kehitettävä nopeasti. Energiateollisuus ry:n viestintäpäällikkö Pekka Tiusanen muistutti Energiauutisissa, ettei sähkönkäyttö sen sijaan noudata samanlaista nopeasti vaihtelevaa rytmiä. Uusiutuvan energian kasvusta huolimatta Saksa tarvitsee jatkossakin tavanomaisia perusvoimalaitoksia. Saksan liittokanslerin Angela Merkelin johtama hallitus teki täyskäännöksen Fukushiman ydinonnettomuuden seurauksena. Saksa päätti sulkea kaikki ydinvoimalansa ja luopua ydinvoimalla tuotetusta sähköstä vuoteen 2022 mennessä. Kummastakin tuotantomuodosta saadut megawattitunnit ovat kuitenkin sään ja kuluttajien käyttötottumusten armoilla. Kyse ei ole vain eri energialähteistä
ABB:n Suomen-yksikkö on ollut aurinkosähköjärjestelmien tuotekehityksessä vahvasti mukana. si saatava etelän teollisuuden käyttöön. Blogisarja pyrkii tuomaan vastauksia kiinnostaviin kysymyksiin ja ajankohtaisia katsauksia Saksan energiakäänteen edistymiseen. Varsin hyödyllinen ja pohdiskeleva julkaisu on Sitran kustantama ”Energiakäänne” – kirjanen, jossa Suomen energiapolitiikkaa peilaillaan varsinkin Saksan tilanteen kautta. Lisäksi lämmitysenergian kulutuksen pienentyminen uudessa rakennuskannassa pienentää ikuisen talvikortin merkitystä. Arvokasta kotimaista energialähdettä ei kannata aliarvioida. Kova sähkönkulutus erityisesti päiväsaikaan istuu hyvin aurinkosähkölle. Sähköverkko on vakaa ja hyvä. Yritysoston myötä Power-One puolestaan pääsee osaksi ABB:n mittavia tutkimus- ja tuotekehityspanoksia, globaalia palvelutarjontaa ja myyntiverkkoa. Blogit apuna Vaikka Suomessa käytetään Saksaan verrattuna vähän hiilivoimaa, on sitä korvaavasta turpeesta tehty kaiken pahan alku ja juuri. ABB:n aurinkosähkövaihtosuuntaaja-liiketoiminnan uusista markkinoista vastaava Jyrki Leppänen, huomautti blogissaan, että maailmalta löytyy monia hyviä esimerkkejä projekteista, jotka on toteutettu ilman tukia tai hyvin vähäisellä tuella. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN. 66. Leppänen ei ymmärrä suomalaisten penseää suhtautumista aurinkovoimaan, vaikka toimintaympäristö Suomessa on mitä otollisin aurinkosähkön laajempaan hyödyntämiseen. ABB:n perustelujen mukaan ”yritysoston seurauksena syntyy johtava globaali toimija aurinkosähkön arvoketjun houkuttelevimpaan ja älykkäimpään osaan”. Teoksen alaotsikkona on ”kooste blogisarjan kirjoituksista”. ABB:n on jopa sanottu olevan potentiaalinen kilpailija yhdelle maailman suurimmista valmistajista, saksalaiselle SMA:lle. – Maksukykyisiä ja ympäristötietoisia asiakkaita on. AITOJA ELÄMYKSIÄ. Mielipidekirjo on laaja, sillä blogaajia on useita. Suomessakin on pohdittu kotimaisen energiakäänteen realistisuutta. ABB uskoo aurinkosähköön Globaalin aurinkosähköteollisuuden arvioidaan kasvavan yli kymmenen prosentin vuosivauhdilla. Lisää energiakeskusteluista www.abb-conversations.com Klaus Susiluoto Rakennusalan ammattilaiset kohtaavat 1.–3.10.2014 Messukeskuksessa Helsingissä Samanaikaisesti: VIHERTEK www.finnbuild.fi OIKEITA KOHTAAMISIA. Power-One täydentää ABB:n kasvavaa invertteriliiketoimintaa ja vahvistaa asemaa tehoelektroniikassa, perusteltiin kauppaa. Power-One integroidaan ABB:n Discrete Automation and Motion -divisioonaan. Globaali ABB osti hieman yli vuosi sitten Power-One -yhtiön, mikä lisää ABB:n painoarvoa
Keväällä orastaneet merkit Suomen talouden käänteestä eivät ole saaneet vahvistusta. Tänä vuonna rakentamisen arvioidaan supistuvan 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun keväällä ennakoitiin yhden prosentin laskua. Tänä vuonna raken- Vuoden 2014 sähkösuunnittelijatunnustuksen sai vuonna 1986 perustettu Sähköinsinööritoimisto Martti Mattila Oy Tampereelta. Rakentamisen näkymät heikentyneet keväästä Martti Mattila vuoden sähkösuunnittelijaksi Rakentamisen määrä on supistunut yhtäjaksoisesti jo yhdeksän vuosineljänneksen ajan. Sähköinsinööritoimisto Martti Mattila Oy on Tampereen lisäksi Helsingissä toimiva perheyhtiö, jonka liikevaihto on noin 350 000 euroa vuodessa. Myös ensi vuoden ennustetta on heikennetty, mutta rakentamisen odotetaan kääntyvän varovaiseen 0,5 prosentin kasvuun. Viime vuosien tuloskehitys on ollut hienokseltaan laskeva, mutta Mattilan mukaan tulos on silti ollut varsin kohtuullinen. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto kärsii edelleen heikosta kuluttajakysynnästä. Uudisrakentaminen kyntää poikkeuksellisen alhaisissa lukemissa, ja tänä vuonna käynnistynee vain 30 miljoonan kuutiometrin rakentaminen. Myös rakennuslupien kasvu tyssäsi ja kääntyi koko alkuvuoden osalta prosentin laskuun. Vuoden sähkösuunnittelijan valitsevat RAKLI ry ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry.. – Ensi vuoden kasvulukema perustuu oletukseen, että rakennusalaa koskevat poliittiset päätökset saadaan vietyä nopeasti käytäntöön ja että yleinen talouskehitys kääntyisi plussan puolelle”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo. Valinnan perusteet ovat hyvä sähkötekniikan ja -järjestelmien perusosaaminen, tamisen arvioidaan supistuvan 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun keväällä ennakoitiin yhden prosentin laskua. Suhdannenäkymät ovat viime kuukausina huonontuneet entisestään. 67 jatkuva panostus henkilöstön koulutukseen ja osaamisen ylläpitoon, laadun merkityksen korostaminen kaikessa toiminnassa, hyvä hankesuunnitteluosaaminen, työmaakäytäntöjen ja (sähkö)urakoinnin ymmärrys, palveluhenkisyys sekä aktiivinen toimijuus sähkösuunnittelun järjestötoiminnassa ja koko sähköistysprosessin kehittämisessä. Yritys työllistää työkannasta riippuen 5–8 työntekijää. Rakennusteollisuus RT on tarkistanut kevään ennustettaan alaspäin laskusuhdanteen pitkittymisen myötä
Mikäli asuntorakentamisen tarpeet pystyttäisiin ratkaisemaan muutoin, 67 prosenttia vastaajista puoltaisi Malmilla lentämistä jatkossakin. Viime vuoden vastaava luku oli 5 216. Se on tutkittua. välisenä aikana ja siihen vastasi 1038 kansalaista Uudeltamaalta. Hintakehitys asuntokaupassa on ollut maltillista. Tulos ilmenee Malmin lentokentän ystävien TNS Gallupilla teettämästä kyselystä. Kuluttajien harkita näkyy edelleen myyntiajoissa. Jopa 10,7% ja keskimäärin peräti 5,9% säästö asuintalon lämmitysenergiankulutuksessa. 0400 819 333 / Kalevi Dunder kalevi.dunder@novum.fi www.novum.fi 68. Kesällä asuntokauppa kävi tasaisesti Heinäkuussa asuntokauppaa tehtiin lähes viime vuoden vastaavien lukujen verran, ja paikoittain jopa viime vuotta enemmän. Kesällä myyntiajat pysyivät tasaisina, mutta viime vuoteen verrattuna myyntiajat ovat edelleen 10 päivää pidemmät – poikkeuksena kerrostaloyksiöt, joiden myyntiajat ovat viime vuoden tasolla. Parvekelasitus – sijoitus asumisviihtyvyyteen, energiasäästöön ja rakennuksen hyvinvointiin Tiesitkö että parvekelasitus säästää energiaa. Yli puolet pääkaupunkiseutulaisista haluaa säilyttää Malmin lentokenttänä. Asuntomarkkinoilla on viimeisen vuoden aikana eletty epävarmuudessa, mutta nyt lasku näyttäisi olevan taittumassa. Heinäkuussa tehtiin koko maassa yhteensä 4 845 kauppaa. Lue lisää tutkimuksesta www.lumon.fi 020 7403 200 (Puh. www.lumon.fi/taloyhtiö Vähemmistö haluaa Malmin kentälle asuntoja Vain 15 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista haluaa Malmin lentokentälle asuntoja. Kysely toteutettiin 23.6.–8.8. Isoissa kaupungeissa kuten Vantaalla, Espoossa, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Rovaniemellä päästiin jopa viime vuotta paremmalle tasolle. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.) LumonOy_95x127_KiinteistojaIsannointi14.2.2014.indd 1 13.2.2014 16:10:56 Novum Oy palvelu sisältää - Vakuutusturvan kilpailuttamisen Vakuutusmaksujen ja tietojen oikeellisuuden varmistus Vakuutuskorvausten helppo ja nopea sähköinen asiointi Korvausten oikeellisuuden varmistus Sähköinen pelastussuunnitelma (tarvittaessa) Isännöitsijän omien vakuutusten ja asiakirjojen sähköinen kansio; kaikkien yhtiöiden vakuutukset samassa kansiossa (vakuutuspankki) Pyydä kilpailukykyinen tarjous! Helsinki Rovaniemi Turku Tampere Kemi-Tornio Oulu Kajaani Sodankylä AVUX Puh
Tämä osoittaa sen, että tässä vesitilanteessa vesituottajilla on vahva kontrolli altaistaan eli ohijuoksutusten riski on pieni ja tällöin tuottajien ei tarvitse alkaa kilpailla keskenään alentamalla hintoja. Päästöoikeuden hintaa ovat hiljalleen hilanneet ylöspäin puheet päästömarkkinan vakautusmekanismin käyttöönoton aikaistamisesta. lämmölle, sähkölle ja vedelle. Todistusta tilatessa kannattaa tarkistaa hinnan lisäksi myös minkälaisiin kohteisiin todistuksen laatija on aikaisemmin laatinut todistuksia. Tietoa myös tulevalle omistajalle Heinäkuun alusta lähtien rakennusten energiatodistus on ollut pakollinen myös pienille rivitalorakennuksille ja liike- sekä toimistorakennuksille huoneistojen myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Venäjä on merkittävä kaa- sun ja hiilen viejä ja mahdolliset rajoitukset näihin olisivat heijastuneet kallistuneina maailmanmarkkinahintoina kun korvaavia energiahyödykkeitä jouduttaisiin tuomaan muualta. Sähkön lähivuosituotteen hintaa tukivat heinäkuun kuivan sään lisäksi polttoainemarkkinoiden häiriöt ja hiljalleen vahvistunut päästöoikeuden hinta. Tuleviin korjauksiin ja toiminnan kehittämiseen pitää varautua etukäteen. Kivihiilen hinta päätyi kuukausitasolla laskuun, mutta heinäkuun sisällä nähtiin voimakas nousujakso kun markkina hermoili Venäjän talouspakotteiden vaikutuksia polttoainetoimituksiin ja samanaikaisesti Kolumbiassa on meneillään hiilentuotantoon vaikuttava lakko. Heinäkuun spot-hinta pysytteli melko vahvana huolimatta lomakauden aiheuttamasta kulutuksen laskusta. Muiden sähkönhintaan vaikuttavien tekijöiden kehitys heinäkuussa oli seuraavanlainen: päästöoikeuden hinta kallistui 0,4 €/tn, kivihiilen hinta halpeni 0,2 $/tn ja hydrobalanssi heikentyi 2 TWh:ia. SKAPAT-ENERGIAPALSTA Varautuminen helpoin tapa hoitaa asiat kuntoon K un kesä oli kuumimmillaan, ei monikaan jaksanut keskittyä energia-, eikä varsinkaan lämmitysasioihin. Juhani Vättö Kuiva sää ja häiriöiden pelko nostivat sähkönhintaa heinäkuussa S uomen hinta-alueen keskimääräinen spothinta heinäkuussa toteutui 36,8 €/MWh tasoon, nousten 1,4 €/MWh kesäkuun lukemista. Heinäkuussa ydinvoimakapasiteettia oli käytössä noin 85 %, melko korkeasta käyttöasteesta huolimatta spot-hinta ei laskenut. 69. Ilmiö on tuttu perinteisestä katonkorjausongelmasta, jossa rikkinäisestä katosta ei ole haittaa poutasäällä, eikä sadesäällä korjausta pysty tekemään. Pakotteet julkaistiin heinäkuun lopussa ja eivät suoraan koskettaneet maakaasua tai kivihiiltä jolloin kivihiilen hinta kääntyi laskuun. Vuosituotteen 2015 hinta nousi heinäkuussa 2 €/MWh ja Brent öljy laski 6,3 dollaria tynnyriltä. Päästöoikeuden heiluntaa lisää EU:n julkaisemat 2030 tavoitteet joiden sitovuudesta päätetään myöhemmin syksyllä. Hintatoteuma oli hiukan markkinoiden odotuksia korkeampi. Toivotan tämän palstan lukijoille energistä syksyä! Juhani Vättö Kirjoittaja on energiatekniikan diplomi-insinööri Tampereen teknillisestä yliopistosta. Energiaremontit pystyy arvioimaan vain tehtävään koulutettu ammattilainen, joten todistuksen laadintaan liitetty kiinteistökatselmus on oleellinen osa todistuksen antia. Nykyisin on saatavissa kohtuullisilla kustannuksilla tuntitason kulutusseuranta Juhani Vättö toimii johtajana Skapat Energian asiakkuusja energiakonsultointiosastolla. Energiatehokkuustoimenpiteitä suunniteltaessa on tiedettävä tarkasti rakennuksen nykyinen tilanne eri energiamuotojen käytöstä. Esimerkiksi vesivuodot voidaan havainnoida hälytystoiminnoilla välittömästi, eikä suuria kustannuksia aiheuttavia vahinkoja pääse tapahtumaan. Heinäkuun toteutuneet sademäärät olivat alle normaalin, joka näkyi heikentyneenä hydrobalanssina ja alempina virtaamina vesituotantoalueilla. Tällainen tarkka seuranta ja siitä tehtävät analyysit osoittavat rakennuksen omistajille helposti korjaus- ja kehittämistarpeet. Lisäopintoina Customer Leadership In Action -koulutus ja MBA-opintoja Walesin Yliopistossa.. Paljon keskustelua aiheuttaneen energiatodistuslain tarkoitus on varmistaa, että rakennuksen tai huoneiston uusi omistaja/haltija pystyy etukäteen tiedostamaan energiaan ja energiaremontteihin jatkossa kuluvat rahat. Energiaasiat ovat tyypillisesti sellaisia, joissa etukäteen varautuminen on kaikkein helpoin tapa hoitaa asiat kuntoon. Arto Peltola Arto Peltola vastaa Skapat Energian kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisestä
Työryhmä antoi väliraporttinsa keväällä ja raportti on nyt lausuntakierroksella kunnissa. Metropolihallinnosta tehtyjen esiselvitysten mukaan metropolihallinnon tehtävät liittyvät ennen kaikkea MAL-asioihin eli maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen. – Ehdotimme kahta mallia,. Työryhmä suosittelee metropolille kahta hallintomallia Kuntien määrä ja hallinnon tehtävät riippuvat mallista Useiden eri ministeriöiden edustajista koottu työryhmä suosittelee pääkaupunkiseudulle suunniteltavan metropolialueen hallinnolle kahta eri mallia. Työryhmässä on edustajia valtionvarainministeriön ohella sosiaali- ja terveysministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, oikeusministeriöstä ja ympäristöministeriöstä. Hallituskaudella 2011–2015 metropolipolitiikan painopisteitä ovat hallinnon rakenteiden kehittäminen sekä maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen, maahanmuuttokysymykset sekä sosiaalinen eheys. PÄÄKAUPUNKISEUTU Helsingin metropolialueeseen luetaan tällä hetkellä usein kuuluvaksi 14 Helsingin seudun kuntaa, eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Vain ul- 70 ko-, puolustus- ja sisäministeriö eivät ota osaa lainsäädäntövalmisteluun. Lopullinen työryhmän esitys valmistunee syyskuun puoliväliin mennessä. H elsingin metropolialueeseen luetaan tällä hetkellä usein kuuluvaksi 14 Helsingin seudun kuntaa, eli Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti
Kunnista riippumaton itsehallinto merkitsisi, että metropolivaltuustolla olisi laaja valta. Nämä ovat työryhmän mukaan kaksi oikeudellista vaihtoehtoa. – Vähimmäistehtävämallissa kunnat rahoittaisivat maksuosuuksillaan hallinnon, mutta laajassa mallissa hallinnon tehtäväkenttä on niin mittava, että veronkanto-oikeus tulisi sallia. Tavoitteena on myös, että eri tehtäväalueet tukevat toisiaan mahdollisimman tehokkaasti. – Lisäksi noin 80 erityislakiin pitäisi tehdä muutoksia. Laajassa mallissa metropolihallinnon alueellisen toimivallan tulisi rajoittua pienempään kuntajoukkoon johtuen tehtävien laajuudesta ja oikeudellisesta. – Tietyt, metropolihallinnon perustamiseen liittyvät ehdotukset koskevat kuitenkin molempia malleja. Väliraportti päätyi tulokseen, joka mukaan metropolihallinnolle pitäisi luoda kokonaan oma lakinsa. Laajassa hallintomallissa metropolihallinto saisi kontolleen strategisia ja operatiivisia tehtäviä. Nykyisin metropolialueena on pidetty 14 kuntaa, mutta sekä pienempiä että laajempia kokonaisuuksia on periaatteessa vaihtoehtoina. Operatiivisiin tehtäviin kuuluisivat esimerkiksi ratayhteyksien hallinnointi. Itsehallintojärjestelmää ei ole missään vielä toteutettu. Laajassa mallissa metropolihallinto hoitaa laajasti sen toimialaan kuuluvia tehtäviä. Vähimmäistehtävämallissa metropolihallinto hoitaisi vain niitä tehtäviä, jotka sille vähintään tulee osoittaa, jotta metropolihallinnolle asetettavat tavoitteet voidaan saavuttaa. HSL:n tehtävät liikennesuunnittelua myöten siirtyisivät metropolihallinnolle, Nyholm kertoo. Verotusoikeudella olisi omat etunsa ja haittansa. Laajassa hallintomallissa metropolihallinto saisi kontolleen strategisia ja operatiivisia tehtäviä. Veronkanto-oikeus vaihtoehtona Rahoitusmalliksi työryhmä ehdottaa joko kuntarahoitusta tai veronkantoa. Kuntien määrä elää Yksi mietittävä asia metropolihallintoon liittyvien kuntien määrä. Hallitus on linjannut, että valtuusto tulisi valita vaaleilla, Nyholm sanoo. lisesti pakkokuntayhtymä, laaja malli itsehallintojärjestelmä. jotka on nimetty laajaksi ja vähimmäistehtävämalliksi, sanoo neuvotteleva virkamies ja työryhmän sihteeri Inga Nyholm valtionvarainministeriöstä. Tehtäväkokonaisuuksien lisäksi mallit eroavat toisistaan muun muassa hallintomallin, rahoituksen järjestämisen, vaalien järjestämisen ja aluerajauksen osalta. Asukkaiden verorasitus saattaisi kasvaa, minkä takia mallia on kritisoitu. – Tarkoituksena on muodostaa metropolihallinnon tehtäväkokonaisuudesta mahdollisimman kattava, monipuolinen sekä toiminnallisesti eheä. Vähimmäistehtävämalli olisi hallinnol- 71 Viimeksi Lohjan kaupunki on julkisesti ilmoittanut kiinnostuksensa metropolia kohtaan, mutta työryhmän tehtävänä on miettiä juuri muun muassa metropolialueen laajuutta. Teiden ja katujen ylläpitoon liittyviä toimeenpanotehtäviä siirtyisi kunnilta metropolihallinnolle
Toimivallan tulisi ulottua vain nk. Pääkaupungin kehyskunnissa asuin- ja yritystoiminnan alueita on kuntien välisen kilpailun tuloksena usein sijoitettu irralleen olemassa olevista taajamista kuntarajan tuntumaan. Maakuntakaavoilla ei ole pystytty kaikilta osin ratkaisemaan merkittäviäkään ylikunnallisia alueidenkäyttökysymyksiä eikä riittävällä tavalla ohjaamaan metropolialueen uusien merkittävien asuin-, työpaikkaja palvelualueiden käyttöönottoa, ajoitusta ja toteuttamisjärjestystä. – Sellaisen uuden hallinnontason ja organisaation perustaminen, jolla on sekä laajat strategiset että operatiivisen tason tehtävät, edellyttäisi vähimmäistehtävämallia suurempien resurssien ja mahdollisesti pidemmän ajan varaamista toimeenpanoon. Muutos on niin mittava, että metropolihallinto voisi aloittaa vuoden 2017 alusta. Juhani Karvonen. – Muutoksen toteuttamisen voi arvioida kestävän vuosia johtuen muun muassa monien eri organisaatioiden erilaisten toimintakulttuurien yhteensovituksesta. Toimeenpanolle asettavat haasteita niin nykyisten yhteistoimintaorganisaatioiden samanaikaiset toimintojen uudelleen järjestelyt että mahdolliset samanaikaisesti toteuttavat kuntien yhdistymiset, Nyholm sanoo. Joidenkin yksittäisten kuntien osalta vaikutusta voi olla mm. Metropolihallinnon perustamisen näkökulmasta kuntarakenteessa tapahtuvilla muutoksilla voi olla vaikutusta metropolihallinnolle esitettyjen tehtävien laajuuteen. Toisena vaihtoehtona, vähimmäistehtävämallissa työryhmä esitti, että metropolihallintoon kuuluisi 16 kuntaa. – Lopullisen esityksemme jälkeen on vuorossa vielä toinen lausuntokierros. ydinalueen kuntiin, jotka muodostavat toiminnallisesti tiiviin ja yhdyskuntarakenteellisesti hyvin yhtenäisen alueen. Kunnilla meneillään jopa kolme liitosselvitystä Metropolihallintovalmistelun lisäksi on Helsingin seudulla sekä Itä-Uudellamaalla tällä hetkellä meneillään kaikkiaan kolme kuntalähtöistä kuntajakoselvitystä sekä valtiovarainministeriön asettama erityinen kuntajakoselvitys. muutta kunnista ja voimistaisi alueen kokonaisedun mukaista toimintaa. Useat alueen kunnista ovat mukana kahdessa, osa kolmessakin liitosselvityksessä. Laajassa mallissa metropolihallintoon kuuluisivat 10 seuraavaa kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula ja Sipoo. Toisaalta tehokastakin maankäyttöä voidaan suunnata mm. Metropolihallinnolla olisi itsenäinen ja laaja toimivalta seudun edun kannalta keskeisistä tehtäväkokonaisuuksissa. Vahvalla itsehallinnollisella toimijalla voitaisiin Nyholmin mukaan kuitenkin kuntayhtymämallia paremmin varmistaa toiminnan tehostamisen edellyttämä riittävä päätöksentekokyky, jolla muun muassa taloushyötyjen realisoitumisen näkökulmasta on oleellinen merkitys. sekä taloudellisesta merkityksestä. maanomistussyistä tai kuntarajoista johtuen yhdyskuntarakenteen toimivuuden ja taloudellisuuden sekä joukkoliikenteen edellytysten kannalta huonoille alueille. Lopullinen esitys on työryhmän toimeksiannon mukaan kirjoitettava hallituksen esityksen mukaan eli tuo esitys on lähes lopullinen. Nyholmin mukaan jakautunut yhdyskuntarakenne tuo ongelmia. metropolihallinnon aluerajaukseen. Selvitysten pohjalta kunnat tekevät päätökset mahdollisista yhdistymisistä, käytännössä vuoden 2014 loppuun tai vuoden 2015 alkuun mennessä. 72 Jakautuneisuus tuo haasteita Nykyinen ministeriöiden edustajista koottu työryhmä tekee lainsäädäntövalmistelut ja laatii ehdotuksensa hallitukselle. Maakuntakaavojen varaukset mahdollistavat useita vaihtoehtoisia kasvusuuntia eikä priorisointia näiden osalta ole kyetty tekemään. – Metropolialueen maankäytön ja yhdyskuntakehityksen keskeinen ongelma on yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Metropolialueen yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa yleispiirteisten kaavojen ohjausvaikutus ei toimi riittävän hyvin. Kuntien välisestä kilpailusta johtuen sijainniltaan hyviä alueita on saatettu osoittaa liian alhaisen tehokkuuden rakentamiseen tai vaikeuttaa yhdyskuntarakenteen kehittämisedellytyksiä yksittäisiin lupiin perustuvalla maankäytöllä kaava-alueiden läheisyydessä, sanoo Nyholm. Kuntarakennelain mukaan myös alueen kuntien tulee liitosselvityksissään arvioida kuntien yhdistymisen suhdetta metropolihallinnon tarpeeseen, sanoo Inga Nyholm. – Rakennepoliittisen ohjelman mukaan metropolihallinnon tehtävien tarkka sisältö ja laajuus ovat kytköksissä alueella tapahtuvien liitosten laajuuteen. – Itsehallinnollisen mallin keskeisenä etuna voidaan pitää sitä, että se lisäisi riippumatto- – Muutoksen toteuttamisen voi arvioida kestävän vuosia johtuen muun muassa monien eri organisaatioiden erilaisten toimintakulttuurien yhteensovituksesta. – Rakennepoliittisen ohjelman mukaan metropolihallinnon tehtävien tarkka sisältö ja laajuus ovat kytköksissä alueella tapahtuvien liitosten laajuuteen
Pitkän aikavälin liikennesuunnittelussa varaudutaan Helsingin seudun asukasluvun kasvuun kahteen miljoonaan asukkaaseen nykyisestä 1,4 miljoonasta. – Metropolihallinnolla voisi olla vaikutusta väestön si- joittumiseen metropolialueella liikenteellisten projektien ja seudun keskusten kehittämisen priorisoinneissa. Pääkaupunkiseutu kasvaa ja KUUMA-kunnat saanevat osansa Kehyskuntien vetovoima hiipunut, nyt suositaan keskusta-asumista Pääkaupunkiseudun väestömäärä kasvaa riippumatta siitä, toteutuuko metropolihanke vai ei. Sen sijaan asuntotuotannon edellytyksissä kuntien rooli kaavoittajana on keskeinen.. Metropolihankkeella voidaan vaikuttaa, mihin asukkaat sijoittuvat. Seudun kokoon metropolihallinto tuskin vaikuttaisi, mutta väestön jakautumiseen sillä voitaisiin vaikuttaa, sanoo toimitusjohtaja Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy:stä. V äestönkasvu, yritysten kasvu ja työpaikkakehitys ovat paljolti omien lakiensa alaisia seuturakenteesta riippumattomia asioita. Laakson mukaan keskeinen tekijä väestön sijoittumisessa ovat opiskelu- ja työpaikkojen saatavuus, mihin kuntien toimenpiteillä on vain vähän merkitystä. Vuonna 2013 tehdyn ennusteen mukaan 14 kunnan muodostama Helsingin seutu kasvaa vuoteen 2030 mennessä 250 000 – 300 000 asukkaalla, joista 150 000 – 200 000 on 73 maahanmuuttajia. PÄÄKAUPUNKISEUTU Kehyskunnista asukasluku on kasvanut eniten Hyvinkään lisäksi Keravalla
Maan väestönkasvusta 70 prosenttia oli Uudellamaalla. Viime vuosikymmenellä lapsiperheiden muuttoliike suuntautui pääkaupunkiseudulta kehyskuntiin. 74 Uudenmaan liiton tutkimuspäällikkö Ari Lainevuon mielestä maahanmuuton järjestäminen, muuttajien kotouttaminen ja segregaation estäminen ovat myös avainasioita tulevaisuudessa. Suhteellisesti eniten väkiluku kasvoi viime vuonna Kauniaisissa, jossa kasvu oli parin prosentin luokkaa. Pääkaupunkiseudulle muuton kynnyksenä on edelleen verraten korkea hintataso. PÄÄKAUPUNKISEUTU – Pienillä kunnilla on omat keskuksensa, joita kunnat pyrkivät kehittämään. Radanvarrella on etunsa Laakson mukaan kunnat ovat eriarvoisessa asemassa sijaintinsa takia. Korkea hintataso suurin este kysynnälle Jätkäsaaren ja Kalasataman kaltaisten suurhankkeiden lisäksi kasvanut täydennysrakentaminen takaavat asuntojen riittävyyden. Juhani Karvonen. Pendelöintiä harjoitetaan radanvarsikunnista kuten Hämeenlinnasta ja Lahdesta. Toisaalta pääkaupunkisedulta muuttaa koko ajan väkeä myös muualle Suomeen. Kun pääradalla pendelöinti on sujuvaa, ei noin 150 kilometrinkään työmatka ole ongelma. Metropolin kaltaisessa kokonaisuudessa joidenkin pienten keskusten asema suhteellisesti heikkenee. Mikäli metropoli syntyy, voivat etenkin radanvarsikunnat odottaa kasvua. Nyt väestönkasvu tulee maahanmuutosta ja syntyvyyden enemmyydestä. – Yleinen trendi on, että noususuhdanteessa perheet hakeutuvat keskusten ulkopuolelle, sen sijaan laskusuhdanteissa kasvavat kaupunkikeskukset. Tosin ne ovat kasvaneet tähänkin saakka ilman metropolia, Ari Lainevuo sanoo. Suurimmat kasvuluvut olivat Hyvinkäällä 1,31 prosenttia 596 asukasta, Keravalla 1,22 prosenttia 422 henkilöä ja Nurmijärvellä 1,13 prosenttia eli 459 henkilöä. Länsi- ja itämetron valmistumiset ja pisararata ovat merkittävä parannus, jolla pääkaupunkiseutua voidaan kehittää kestävästi. Kehyskuntien vetovoima alkoi hiipua vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Hyvän saavutettavuuden mahdollistaman pendelöinnin ja kaupunkimaisuuden takia esimerkiksi Kerava ja Järvenpää ovat kasvattaneet vetovoimaansa. Kaikki 14 viime vuosina kasvukuntia Laakson mukaan viime vuosina kaikki Helsingin seudun 14 kuntaa ovat olleet kasvukuntia. Helsingin vetovoima säilyy Uudenmaan liiton tutkimuspäällikön Ari Lainevuon mukaan Helsingin vetovoima säilyy ja on säilynyt. – Maahanmuuton järjestäminen, muuttajien kotouttaminen ja segregaation estäminen ovat myös avainasioita tulevaisuudessa. Muuttoliikkeen vaikutuksesta vuosittaiset väestönmuutokset ovat vaihdelleet huomattavasti. Pientalotontte- ja on edelleen tarjolla, mutta kiinnostus on nykyisessä taloustilanteessa melko vähäistä. Vuoden 2013 väestönkasvu oli 18 638 henkeä. Laakson mukaan nykyinen maan sisäinen muuttoliike on paljolti nuorten aikuisten sekä hyvin koulutettujen ammattilaisten muuttoliikettä. Nyt tuo suuntaus on hiipunut ja entistä useammat lapsiperheet haluavat asua esimerkiksi Helsingin keskustan uusilla asuinalueilla kuten Arabianrannassa. Keravalla alkaa olla jo tonttipulaa. Maakunnassa oli 1 031 364 asukasta vuonna 1972 ja 1 585 473 asukasta vuonna 2013. Pääkaupunkiseutu on pitänyt kasvunsa jo vuosikymmeniä. Saavutettavuus on keskeinen tekijä, millä perusteella asuinpaikkoja valitaan. Suurin este kysynnälle on sekä omistus- että vuokraasuntojen korkea hintataso. Luonnollinen väestönkasvu on ollut melko tasaista. Muissa pääkaupunkiseudun kunnissa on jo vuosia päästy noin prosentin kasvuun. – Ihmiset muuttavat erityisesti suurten kaupunkien välillä. – Yksi syy saattaa olla, että kehyskuntien parhaat tontit menivät kaupaksi viime vuosikymmenellä. Muissa KUUMA-kunnissa kasvu oli alle prosentin. Aika ja etäisyys ratkaisevat, miten jokin paikkakunta kasvaa. Esimerkiksi viime vuosina pääkaupunkisedulle on muutettu Oulusta. Esimerkiksi muutama vuosi sitten Toijalasta kävi väkeä töissä yhtä paljon pääkaupunkiseudulla kuin Tampereellakin. Keski-Uudenmaan KUUMA-kunnissa väkimäärä kasvoi 0,91 prosenttia eli 2799 henkilöä. Työssäkäyntialueiden laajuus riippuu liikenneyhteyksistä. Sen sijaan Uudenmaan reunoilla, muun muassa Loviisassa ja Raaseporissa kasvuluvut ovat olleet hyvin pienet. Muuttoliike, asuntokuntien pieneneminen ja korkeat hinnat suuntaavat kysyntää keskeisten sijaintien pieniin asuntoihin. Helsingin keskustan suuret täydennysrakentamiskohteet ovat lisänneet kaupunkiasumisen suosiota, sanoo Lainevuo. Kasvusta hieman yli puolet on tullut muuttoliikkeestä ja vastaavasti vajaa puolet luonnollisesta muutoksesta eli syntyneiden enemmyydestä kuolleisiin verrattuna. Kaupunkitutkimus TA Oy:n toimitusjohtaja Seppo Laakson mukaan muuttoliikkeen suunta on vaihtunut kehyskunnista kaupunkikeskuksiin. Muuttoliikkeen suunta kääntyi vuosituhannen alussa kehyskuntiin päin muun muassa rahoitusmarkkinoiden muutoksen vaikutuksesta. – Radanvarsikunnat vetävät väkeä, koska entistä suuremmalla joukolla työ on liikkuvaa, eikä neljän seinän sisällä kahdeksasta neljään työskentelyä. Sen sijaan esimerkiksi Vihti ja Pornainen eivät ole tätä etua saaneet. – Kehyskunnista asukasluku on kasvanut eniten Hyvinkäällä ja Keravalla. Kasvu keskittyy pääkaupunkiseudulle Uudenmaan väestö on kasvanut puolitoistakertaiseksi viimeisen 40 vuoden aikana. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2013 väestötilastoon
– Asuntotuotantoa on joka puolella pääkaupunkiseutua. Mahdollisella metropolihallinnolla tai -kaavalla on melko vähän tekemistä sen kanssa, miten yritykset sijoittuvat tai miten työpaikkoja alueelle muodostuu. – Työpaikkojen määrä kasvaa tulevaisuudessa kehyskunnissa riippumatta siitä, onko tällä seudulla joskus oma metropolihallintonsa. Näin tuskin käytännössä voi tapahtua.. Työpaikkakehitys on riippuvainen tekijöistä, joihin ei metropolihallinto vaikuta. Metropoli ei vaikuta mainittavasti työllisyyteen Työpaikat säilyvät kehyskunnissa osin palvelutuotannon ansiosta Metropolin vaikutusta työpaikkakehitykseen ja työvoiman liikkuvuuteen on toistaiseksi hyvin vaikea arvioida. Kuntien asu- 75 kasmäärä kasvaa, minkä vuoksi etenkin palvelualan työpaikkojen voi uskoa lisääntyvän, sanoo Laakso. Jos työpaikat katoaisivat kunnista, pitäisi niiden mokata hyvin pahasta ja olla esimerkiksi rakentamatta palveluita tukevaa infraa. Metropolikaava vaikuttaisi maankäyttöön ja sitä kautta asumiseen, liikennöintiin ja työpaikkojen syntyyn. Asuntotuotannon tarjonnalla on yhteys työvoiman liikkuvuuteen ja sitä kautta myös työpaikkojen määrään. K aupunkitutkimus TA Oy:n toimitusjohtaja Seppo Laakso työpaikkojen kehitys toimii paljolti omien lakiensa mukaan. PÄÄKAUPUNKISEUTU Pääkaupunkiseudun kuntien työttömyysasteet ovat viimeisten vuosien aikana nousseet miltei kohisten
Kesäkuun aikana Uudenmaan ELY-keskuksen alueella oli 10 820 uutta avointa työpaikkaa, jotka oli ilmoitettu avoimeksi TE-toimistoon. Vuosikasvu on suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. – Metropolialueen haasteena on luoda edellytykset menestyvälle yritystoiminnalle ja asukkaiden hyvinvoinnille. Kustannustaso ei houkuttele muuttamaan Metropolihankkeen vaikutusta työllisyyteen on Uudenmaan Ely-keskuksen tutkijan mukaan tässä vaiheessa vielä erittäin vaikea arvioida. Pienet yhden toimialan yritykset muuttavat äärimmäisen harvoin paikkakuntaa. Venäjän tilanne on vaikeuttanut varsinkin matkailua, kuluttajien ostovoima vähentynyt ja yritysten lainansaanti vaikeutunut. Vuonna 2007 tehdyn ennusteen mukaan seudun ydinalue eli pääkaupunkiseutu kasvaa vuoteen 2025 mennessä noin 130 000 asukkaalla, joista noin 100 000 on maahanmuuttajia. – Ala ei välttämättä kasva, mutta sen työpaikat ovat viime vuosina siirtyneet muun muassa eri puolille pääkaupunkiseutua. Siten maahanmuuttajien merkitys korostuu huomattavasti. – Varsinkin palvelusektorin ja hieman matalapalkkaisemman työvoiman muutto pääkaupunkiseudulle on hankalaa korkeiden asumiskustannusten takia, sanoo tutkija Jouni Nupponen Uudenmaan Ely-keskuksesta. Nykyisessä investoin- titilanteessa kaikki hankkeet tuskin toteutuvat. Tämä edellyttää seudun toimijoilta ja hallinnolta palveluiden kehittämistä vieraskieliset ja heidän palvelutarpeensa huomioon ottaen. Kaikilla toimialoilla. Metropolihankkeella tuskin työpaikkojen määrä kasvaa tai vähenee merkittävästi missään, työllisyyttä säätelevät omat lakinsa. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli kesäkuun lopussa 24 410, mikä on 7 881 henkilöä, 47,7 prosenttia, enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2012 luku oli noussut 45 000. Inex Partners muutti Espoon Kilosta Sipooseen, koska rahdin liikutteluun kuluun vähemmän aikaa. Vanhat suuret teolliset yhtiöt ovat hyvin paikkakuntauskollisia. Sipoosta tavara pääsee liikkeelle suorempaan. Vuonna 2012 Vantaalla oli työttömyys noussut 42 prosenttia eli 9 700 henkilöön ja Helsingissä 38 prosenttia eli 26 600 henkilöön. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Uudenmaan ELY -keskuksen alueella kesäkuussa 10,7 prosenttia. – Esimerkiksi radanvarsikunnissa asuville pendelöinti on huomattavasti helpompaa kuin muissa Uudenmaan kunnissa asuville. Oma lukunsa ovat kasvavat yritykset, jotka saattavat hakea tiloja eri paikkakunnilta. Tietysti liikenteellisillä ja maankäytöllisillä seikoilla on merkitystä, mutta se jää varsin pieneksi. Avainasemassa ovat tehokas liikennejärjestelmä ja sen edellyttämät investoinnit, riittävä tonttimaa asuntotuotannolle sekä toimiva palveluverkosto. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kuntien alueella oli kesäkuun lopussa työttömiä työnhakijoita lomautetut mukaan lukien 87 695. Uudenmaan ELY-keskuksen alueen kunnista työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli suurin Hangossa (13,8 %). Samanaikaisesti kantaväestön poistuminen eläkkeelle on suurempaa kuin uusien ikäluokkien siirtyminen työvoimaksi. Vuosaaren satama on koko maan tärkein tuontisatama. Kuun lopussa oli avoinna 8 413 työpaikkaa, mikä on 420 paikkaa eli 5,3 prosenttia enemmän kuin vuoden 2013 kesäkuun lopussa. Tuhansia työpaikkoja sisällään pitäviä teollisia keskuksia tuskin enää syntyy. Tosin mikään indikaattori ei ennakoi, että työttömyys kääntyisi laskuun ennen vuoden 2015 kevättä. Tämä edellyttää kuntarajat ylittävää seudullista näkökulmaa ja toimivaa seudullista päätöksentekoa maankäytön, asumisen ja liikenteen asioissa. Uuden lain myötä työttömät velvoitetaan etsimään työtä entistä kauempaa asumiskunnastaan. – 1990-luvun lukuihin on onneksi vielä pitkä matka. – Toimitiloja saatetaan muuttaa melko tiuhaankin tietyllä alueella sen mukaan, miten yrittäjä katsoo itselleen edullisemmaksi. Espoossa työttömyys kasvoi neljässä vuodessa 40 prosenttia eli runsaasta 6 000 työttömästä 8 500 työttömään. Yrityksillä omat käytäntönsä Laakson mukaan kansainväliset suuryritykset tuijottavat verotusta ja lainsäädäntöä etsiessään sijoittumispaikkoja. Prosentuaalisesti työttömyys on koetellut kaupunkeja miltei samassa suhteessa. Talouden kasvun kannalta metropolialueen onnistumisen edellytyksiä on työvoiman riittävyys ja maahanmuutto. Uudet toimitilat etsitään näistä lähtökohdista. Työllisyyden kehitystä on lukuisten indikaattoreiden valossa hyvin vaikea arvioida. Vuosi sitten kesäkuun lopussa työttömänä oli 74 425 henkilöä. Vuosaaresta tavara on pitänyt siirtää kenties ruuhkaisia väyliä Espooseen ja ajaa se sieltä jälleen pääosin pohjoisen suuntaan. Työttömyys kasvanut 40 prosenttia Vuonna 2008 pääkaupunkiseudulla oli työttömiä runsaat 32 000. – Uusi piirre on, että korkeasti koulutettujen työttömyys on etenkin pääkaupunkiseudulla sekä absoluuttisesti että suhteellisesti kasvanut muuta maata enemmän. Pääkaupunkiseudulla on erilaisia asiantuntijatehtäviä, joihin suuret irtisanomiset ovat vaikuttaneet. – Kansainväliset yhtiöt ikään kuin liikkuvat valtiollisella tasolla, maakunta- tai metropolikaavat eivät ole niiden sijoittumisessa kovinkaan olennaisia. Metropolialueella työpaikkojen määrän on arvioitu kasvavan noin 200 000 työpaikalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin seudulla olisi yli 900 000 työpaikkaa. Juhani Karvonen Metropolihankkeen vaikutusta työllisyyteen on Uudenmaan Ely-keskuksen tutkijan mukaan tässä vaiheessa vielä erittäin vaikea arvioida.. Yrityksistä etenkin logistiikkakeskukset ovat viime vuosina hakeutuneet pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Ylipäätään työttömyys on Uudellamaalla lisääntynyt. Eniten avoimia paikkoja kuukauden lopussa oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden (2 524), asiantuntijoiden (1 488) ja muiden työntekijöiden (1 210) ammattiryhmissä. Nupposen mukaan tilanne oli samankaltainen viimeksi 1990-luvun lamassa, jolloin työttömiä oli pahimmillaan vielä parikymmentä prosenttia tämänhetkisiä lukuja enemmän. Vuoden aikana työttömien määrä lisääntyi 13 270 henkilöllä eli 17,8 prosentilla. Helsingin seudun väestönkasvussa maahanmuutto on keskeinen osatekijä. Ne ovat pysyneet jo kenties vuosikymmeniä samassa paikassa ja pysynevät edelleen. Pienin osuus oli Sipoossa (6,3 %). Logistiikka-alan yrityksille matkan pituutta tärkeämpää on matkaajan ennakointi. Hyvin monissa kunnissa työvoiman liikkuvuuden esteenä ovat huonot liikenneyhteydet. Edelliseen kuukauteen verrattuna työttömien määrä lisääntyi 9 729 henkilöllä. Erityisasiantuntijoiden osalta työttömyys kasvoi toukokuusta kesäkuuhun 15 prosenttia ja palvelu- sekä asiakaspalvelutyöntekijöiden osalta 24 prosenttia. Vaikka kaupan sijoittumisen ohjaus on tiukentunut, kauppakeskuksille on merkitty maakuntakaavaan melko paljon paikkoja. Pienet yhden toimialan yritykset muuttavat äärimmäisen harvoin paikkakuntaa. Pääkaupunkiseudun ja koko Uudenmaan työllisyyteen 76 vaikuttavat tällä hetkellä hyvin monet indikaattorit. Vantaalla oli vuonna 2008 työttömiä 6800 ja Helsingissä 19 200
– Myös Helsingissä olisi tilaa rakentaa, jos tahtoa olisi. Nykyisessä taloustilanteessa kunnilla tekee tiukkaa pitää yllä olemassa olevaa palveluverkostoa. Yksi syy lienee se, että rakentajat ovat kokeneet tyhjien tonttien rakentamiseen liittyvät pelisäännöt itselleen epäedullisiksi. – Jos porkkanat kohdentuvat vain Espooseen tai Helsinkiin, ei se tunnu reilulta suhteissa kehyskuntiin kohdennettuihin paineisiin. Nykyinen sopimus on kuntakohtainen ja tavoitteet on mitoitettu kuntien koko huomioon ottaen, sanoo Outi Mäkelä. Tilanne on viime vuosina petraantunut, mutta kehyskuntia on turhaan moitittu kermankuo- rinnasta. Tuetun asuntotuotannon hankkeet eivät ole olleet rakentajille ykköskohteita. Viime aikoina on väläytelty mahdollisuutta kannustaa rakentamista porkkanarahoin. Infrasatsaukset mietitään tarkkaan Mäkelä muistuttaa, että lapsiperheiden muutto kuntaan merkitsee aina esimerkiksi päiväkotien ja koulujen rakentamista. Kehyskunnista ei saa tulla makuuvaunuja, eikä Helsingistä illaksi tyhjenevää toimistoaluetta. Kehyskunnissa toivotaan valtion vastaantuloa esimerkiksi ohitusteiden tai liitäntäpysäköinnin rakentamista. – Yritetty on, mutta kuntien taloudelliset resurssit ovat nykyisellään aika rajalliset. K ehyskunnissa on rakennettu suhteellisesti vähemmän kuin ydinalueilla. kaupunkiseudulle muuttaa jatkuvasti ulkomaalaistaustaista väestöä sekä ulkomailta että muualta Suomesta. Toisaalta kehyskunnat eivät saa kuoria kermaa päältä, vaan maakuntaa olisi asutettava tasapuolisesti. – Syynä on kuntien valtion kanssa tekemä sopimus, jossa ne ovat sitoutuneet asuntotuotantoon asukaslukunsa mukaisessa suhteessa. Minusta kehyskuntien osalta tulee aina muistaa, ettei sosiaalinen rakentaminen ole vain asuntotuotantoa, vaan myös infran luomista sen oheen. Mielenkiintoista on nähdä, miten korkovähennysten muutos mahdollisesti vaikuttaa omistusasumiseen. 77 Rakentamiselle on tilaa koko pääkaupunkiseudulla. Omistus- ja vuokra-asuntotuotannon suhdetta ei ole välttämättä syytä muuttaa. Sen sijaan Mäkelän mielestä aikanaan pääkaupunkiseudun valtion kunnille asettamia asuntotuotantotavoitteita olisi syytä tarkistaa. Sosiaalinen rakentaminen ei ole rakennuttajille kannattavaa, minkä takia muunlainen asuntotuotanto on ollut houkuttelevampaa, Mäkelän mukaan kehyskuntia on kritisoitu siitä, etteivät ne olisi pyrkineet noudattamaan niille asetettuja sitoumuksia asuntotuotannossa. Vuokra-asuntotuotanto olisi kuitenkin tärkeää, koska pää- – Suhteen pitää joustaa kysynnän ja tarpeen mukaan. Asukasluku on ollut tavoitteita määritettäessä käytännössä ainoa indeksi, mikä ei ole Mäkelän mielestä välttämättä se järkevin indeksi. Kehyskuntien ja pääkaupunkiseudun kuntien kesken on jonkinasteista sovittelua siitä, kuka hyötyy kenestäkin ja miten paljon. – Jos lapsiperheitä halutaan kehyskuntiin, on päiväkoteja ja muuta julkista rakentamista oltava. – Suhteen pitää joustaa kysynnän ja tarpeen mukaan. – Kunnan kasvu ja uusien asuinalueiden käyttöönotto vaativat myös merkittäviä satsauksia infrastruktuuriin. Samalla tarvitaan myös tasapainoa työpaikkojen, palve-. PÄÄKAUPUNKISEUTU Maakuntahallituksen puheenjohtaja tarkistaisi asuntuotantotavoitteita Sosiaalinen rakentaminen edellyttää kunnilta myös uutta infraa Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja nurmijärveläinen kansanedustaja Outi Mäkelä (kok.) ei näe tarpeelliseksi uuden hallintotason muodostamista. – Tulokset ovat olleet aika heikot. Porkkanarahat kohdennettava oikein Kunnat ja valtio ovat päivittämässä asumisen aiesopimusta tämän vuoden budjettiriihen yhteydessä. On tärkeää, että asuminen on tasapainossa suhteessa työpaikkoihin ja palveluihin. Vuokra-asuntotuotannon lisäämistä on pyritty ajamaan eri keinoin, muun muassa lisäämällä rakentamattomien tonttien kiinteistöveroja. Pääkaupunkiseudun kasvu riippuu paljolti siitä, miten kaupungit pystyvät rakennuttamaan vuokra-asuntotuotantoa. Tosin ulkoiset olosuhteet saattavat aiheuttaa omat haasteensa. – Etenkin sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyvät tavoitteet olisi jatkossa hyvää tarkistaa
78. VVO:n markkinarahoitteiset vuokra-asuntoyhtiöt Villa Mohair ja Villa Merino valmistuivat vuosi sitten. PÄÄKAUPUNKISEUTU Kehyskuntiin, esimerkiksi Hyvinkäälle, on viime vuosina valmistunut uutta asuntotuotantoa
Tähän saakka vuokra-asuntotuotantoa on suunnattu erityisesti radanvarsikuntiin. Metropolikaava veisi kuitenkin kunnilta melkoisen määrän valtaa. – Minusta vahva maakuntakaava ja kuntien tehokas yleiskaavoitus olisivat toimiva paketti. Haja-asutusalueiden muodostumista on vähennetty ja pyritty sen sijaan tiiviimpään taajamarakentamiseen. Mäkelä korostaa, että kunnat pitävät tärkeänä kaavoitusoikeuttaan. luiden ja asumisen suhteen. – Kunnat kokevat kuntakaavoituksen tärkeäksi, mutta kaavotustyö on kieltämättä ollut hidasta ja kuntakaavoittajista on pulaa. – Toisaalta kauppakeskuksia on pyritty rakentamaan kuntiin siten, että pendelöinti kuntien välillä jäisi mahdollisimman vähäiseksi. – Mielestäni nykyisiä rakenteita ja niiden toimivuutta pitäisi tarkistaa ennen kuin uusia hallinnollisia kokonaisuuksia lähdetään luomaan. Keinot hintatason hillitsemiseksi ovat aika pienet, ehkä tonttitarjonnan lisääminen voisi olla yksi keino. kiinteistönhoito ulkoalueiden hoito vihersuunnittelu Kauhojen huulilevyjen hitsaukset Työkoneiden ilmastointilaitteiden huollot – sopimushuolto – kiinteistökoneet – ympäristökoneet – sopimushuolto KIINTEISTÖPALVELU KIINTEISTÖPALVELU KOIVU OY Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460, faksi (09) 8384 6100 www.kpkoivu.fi ISÄNNÖINTI SIIVOUS KIINTEISTÖNHOITO REMONTTITYÖT Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. Jos sellaiseen hallintomalliin kuitenkin päädytään, tulee maakuntahallinnon väistyä. – Ehkä olemme nykyisessä taloustilanteessa pääsemässä eroon hintakuplasta. Metropolitason lisääminen kuntien ja maakunnan väliin olisi turhaa lisäbyrokratiaa. Pääkaupunkiseudun asuntojen ja tonttien hintakehitystä on Mäkelän mukaan pohdittu paljon. Maakuntahallinto on puolestaan petrannut maakuntakaavassa viime vuosina. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 Minttupelto 5, 02920 Espoo Ove Sandberg (09) 548 6061 79. Kunnat pitävät kiinni kaavoitusoikeudestaan Metropolihallinto veisi kunnilta niiden tärkeänä pitämiä tehtäviä. Mäkelän mukaan maakuntakaava on tehty entistä ohjaavammaksi. Mäkelä ei usko metropolihankkeen nopeaan toteutumiseen. On tärkeää ymmärtää, mitä alueella halutaan tervehdyttää ja pohtia moneen kertaan, onko lääke todella oikea. Juhani Karvonen VANTAAN KONEHUOLTO OY Konehuollon ammattilainen Traktorit, traktorikaivurit, kiinteistötraktorit lisälaitteineen Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtajan Outi Mäkelän (kok.) mielestä kunnille asetetut sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyvät tavoitteet olisivat jatkossa hyvää tarkistaa
Uutta lausuntoa kannattivat SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Totuus on, ettei liitoksiin ole halua muilla osapuolilla. Kesäkuussa kaupunginhallitus päätti antaa valtiovarainministeriölle lausunnon metropolilainsäädäntöä valmistelevan työryhmän väliraportista. – Kuntaliitokset ja metropolihallinto eivät ole toisiaan poissulkevia, koska onnistunut metropolihallinto voisi poikia joskus myös kuntaliitoksia, sanoo Pajamäki ja muistuttaa, että Helsinki kasvaa 10 000 asukkaalla vuodessa. PÄÄKAUPUNKISEUTU Helsingin kasvuluvut luovat kiirettä ja paineita Kaupunginhallitus jätti liitokset ja otti askeleen kohti metropolia T Helsinki on ajanut kaupunginjohtaja Jussi Pajusen suulla kuntaliitosta Helsingin, Espoon ja Vantaan kesken. iukan äänestyksen jälkeen Helsingin virallinen kanta metropolihallintoon muuttui miltei kokonaan päätösesitykseen verrattuna. Emme voi odottaa kuntaliitoksia, joihin ei tunnu olevan suurta halua.. – Meillä on erittäin kiire saada aikaiseksi ylikunnallisia ratkaisuja, joilla maankäytön, asumisen ja liikenteen palvelut voidaan taata. – Kuntaliitosajattelu on nyt katsottu mielestäni loppuun tällä erää, toki kuntaliitokset ovat tulevaisuudessa mahdollisia. Jollei Helsingin esittämä ykkösvaihtoehto ole lyönyt itseään läpi, on sillä turha hakata päätään seinään, sanoo kau- 80 punginhallituksessa poikkeavan päätösesityksen esille nostanut Osku Pajamäki (sd)
Metropolihallinnon toteutusta helpottaa, ettei sillä ja samanaikaisesti suunniteltavan sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen mallin tehtäväkentällä, sote-alueiden rajauksilla eikä kuntayhtymämallilla näytä olevan suoria liittymäkohtia keskenään. MAL oli metropolin ydin Osku Pajamäen mielestä kuntaliitokset ja metropolihallinto eivät ole toisiaan poissulkevia, koska onnistunut metropolihallinto voisi poikia joskus myös kuntaliitoksia. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen edellyttää nykyistä voimakkaampaa puuttumista kuntien toimivaltaan metropolin ydinalueen ulkopuolella. Pajamäen mukaan keskeistä on metropolialueen kokonaisedun näkökulmasta aikaansaada ratkaisu seudun kuntien välisen haitallisen eriytymiskehityksen pysäyttämiseksi ja alueen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. – Maankäytön suunnittelussa keskeisin haaste seudulla on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, asumisessa riittävän asuntotuotannon turvaaminen ja liikenteessä toimivan liikennejärjestelmän kehittäminen ja ylläpitäminen. Kaupunkien oma maankäytön suunnittelu on jatkossakin tarkoituksenmukaista. Metropolihallinnon on korvattava lukuisia olemassa olevia kuntayhtymiä ja muita rakenteita, joilla ei ole riittävää legitimiteettiä eikä päätösvaltaa. MALtehtävät muodostavat metropolihallinnon tärkeimmän tehtäväalueen. 81 Metropolihallinnon hyödyt keskittyisivät nimenomaan maankäytön asumisen ja liikenteen ratkaisuihin. – Meillä on erittäin kiire saada aikaiseksi ylikunnallisia ratkaisuja, joilla maankäytön, asumisen ja liikenteen palvelut voidaan taata. Pajamäki korostaa, ettei metropolihallinnon tule lisätä byrokratiaa.
PÄÄKAUPUNKISEUTU Pääkaupunkiseudulla tarvitaan yhtenäisiä ratkaisuja muun muassa liikenteellisiin kysymyksiin. – Myös rahoitusmalli on mietittävä huolella, missään tapauksessa kokonaisveroaste ei saa nousta metropolihallinnon myötä. – Jos metropolihallinto toteutuu pitää esimerkiksi maakuntaliiton roolia kaavoittajana pohtia. On mielekästä pohtia samalla myös, mitä ELY-tehtäviä voitaisiin tehokkaammin hoitaa metropolihallinnon puitteissa. 82 – Maahanmuuton aiesopimus ja pakolaisten vastaanoton järjestäminen on esitetty siirrettäväksi metropolihallinnon alaisuuteen.. Tällöin ei metropolialueelle tarvita erillistä maakuntakaavaa ja sen osalta tehtävät ja henkilökunta siirtyy metropolihallintoon. Kaupunginhallituksen lausunnossa HSL- ja HSY- kuntayhtymien muodostamalle pohjalle muodostetaan uusi lakiin perustuva ylikunnallinen itsehallintojärjestelmä, joka kattaisi Helsingin seudun 10 kuntaa. Kahta kaavatasoa metropolikaavaa ja maakuntakaavaa on turha ylläpitää
Kun tarkastellaan metropolialuetta, olisi luontevaa, että alueeseen kuuluisivat myös Lohja ja Porvoo. Pajamäen mielestä metro- – Aluerajauksen perustana tulisi olla tehtävien hoidon kannalta tarkoituksenmukainen toiminnallinen kokonaisuus. voitteiden mukaisesti ohjatusti. Toimintojen kirjon takia yksiselitteisesti parasta aluerajausta on hankala nimetä, Pajamäki sanooa. Metropolihallintopaketti on mahdollista luoda aikataululla, mutta kuntaliitosratkaisulle aikataulu olisi absoluuttisen epärealistinen, Osku Pajamäki toteaa. Nykyisin kunnat tekevät pääosin yhteistyötä 14 kunnan alueella. – Aluerajauksen perustana tulisi olla tehtävien hoidon kannalta tarkoituksenmukainen toiminnallinen kokonaisuus. t PARVEKE- JA JULKISIVUTYÖT KB-Rakennus Oy 1ZIÊKÊSWFOLBUV # t Tampere ,BJ #FSHIPMN t Laaja malli nähdään hyväksi Kaava voisi olla uusi suunnittelutyökalu Metropolikaavan tulisi olla uudenlainen suunnittelutyökalu, jolla tähdättäisiin ensisijaisesti asuntorakentamisen määrällisten edellytysten seudulliseen varmistamiseen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamiseen sekä rahoitusedellytysten luomiseen liikenneinfrastruktuurihankkeiden toteuttamiselle ta- polihallinto tulisi saada alkuun vuonna 2017. Kaupunginhallitus haluaa kehittää metropolihallintoa laajan mallin mukaisesti itsehallinnollisena järjestelmänä niin, että ylin päätöksentekoelin on metropolivaltuusto. Aiemmat kokemukset osoittavat, että monet pakolaisista muuttavat pois pienemmiltä alkusijoituspaikkakunnilta pääkaupunkiseudulle ja muihin suurimpiin kuntiin. – Aikataulu on hyvin nopea, mihin kaikkien osapuolien pystyttvä sitoutumaan. – Tällä pyrittäisiin vaikuttamaan pakolaisten asuttamiseen tasapuolisemmin koko metropolialueelle sekä keskittämään kotouttamisessa tarvittavia palveluvoimavaroja ja kehittämään monipuolisemmin palvelujen sisältöjä tarpeita vastaavaksi. Maahanmuuton aiesopimus ja pakolaisten vastaanoton järjestäminen on esitetty siirrettäväksi metropolihallinnon alaisuuteen. – Metropolikaavalla on myös muita tärkeitä tavoitteita esimerkiksi elinkeinopolitiikan tukena ja viheraluekokonaisuuksia määriteltäessä. On epäselvää, miten hyvin tällä toimenpiteellä pystyttäisiin vaikuttamaan pakolaisina tulleiden maahanmuuttajien aiempaa tasapuolisempaan sijoittumiseen. ASIANTUNTIJAMESTARIT OY Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. LUOTETTAVA KORJAUSRAKENTAMISEN AMMATTILAINEN t TALOTEKNISET PERUSKORJAUKSET t VESIKATTOJEN PUUTYÖT t LIIKE- JA TOIMISTOTILAT YM. Yhtenäisen metropolihallinnon eduksi voi laskea myös vahva neuvotteluaseman. 09-726 0077, fax 09-726 0009 =g][`f[W % "#($" HS`fSS BgZ "+ *)* "'# iii _Sdf[`^SS]ea`Zga^fa X[ 83. Tämä luo edellytykset sille, että kaupungin sisäisellä päätöksenteolla on edellytykset tulla entistä lähemmäs asukkaita ja hyödyntää uusia asukasdemokratian muotoja. Laaja malli on pitkällä tähtäyksellä nykytilanteeseen verrattuna helsinkiläisille vähintäänkin kustannusneutraali, koska alueen ohjausjärjestelmä selkiytyy merkittävästi ja tehostuu samalla kun turhia kuntayhtymiä ja neuvottelurakenteita voidaan purkaa. – Metropolialue olisi valtion kanssa käytävissä neuvotteluissa vahvempi kumppani kuin yksittäiset, omia intressejään valvovat kunnat
– En usko uuden selvityksen muuttavan mitään. Sen sijaan pääkaupunkiseudun ydinkuntien kuntaliitokseen Mäkelä suhtautuu kielteisesti. 84 E spoon kaupunginvaltuusto ja -hallitus ovat jo useaan kertaan hylänneet pakkoliitoksen kalliina ja byrokraattisena. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä pitää selvitystä metropolialueen 14 kunnan yhteistyöstä hyvänä. PÄÄKAUPUNKISEUTU Espoolle kelpaisi suppea malli metropolista Kolmen suuren liitosajatus torjutaan selkeästi Espoo tukee Helsingin seudun kuntien yhteistyötä ja kasvua MAL-asioihin keskittyvällä metropolihallinnolla. Helsingin seudulla tarvitaan ratkaisuja maankäytön,. Meidän linjamme on ollut koko ajan sama
Kuntaliitosmalli ei Mäkelän mukaan edistä kaupungin asettamia tavoitteita, joita ovat muun muassa palveluiden laadukkuus ja asukkaiden yhteisöllisyys. Kustannustehokkuudesta ei voida tuolloin puhua, huomauttaa Mäkelä. Kun yhteinen metropolikaava puuttuu, ei Helsingin seudulla ole loida yhdellä napin painalluksella, sanoo Mäkelä. Mäkelä muistuttaa, että 255 000 asukkaan ja 14 000 työntekijän Espoo kokee haasteeksi se, miten luottamusmiesjohto, virkamiesten työ ja asukkaiden viihtyvyys kohtaavat toisensa. Kuva:EEmail/Lehdentekijät 85. – Suuruuden ekonomia toimii kunnissa vain tiettyyn rajaan saakka. Espoo kokee haasteeksi se, miten luottamusmiesjohto, virkamiesten työ ja asukkaiden viihtyvyys kohtaavat toisensa. asumisen, liikenteen ja ympäristöasioihin, jotta voimme ohjata kasvua taloudellisesti ja ekologisesti esimerkiksi metropolikaavalla, mutta uuden mittavan hallintoelimen ja kuntaliitosten luominen ei tunnu järkevältä. – Koko hallinto paisuisi valtavaksi kokonaisuudeksi. – Suur-Helsingin työntekijämäärä ylittäisi jopa valtion palveluksessa olevien henkilöiden määrän. – Tuoreessa tutkimuksessa, jossa verrattiin Helsingin ja Tukholman seutuja, osoitettiin, että Tukholman seudulla kehitystä on pystytty ohjaamaan kehitystä meitä paremmin. Erikoissairaanhoito, ammattikorkeakoulut, ammattikoulutus, joukkoliikenne, vesi- ja jätehuolto järjestetään jo nyt seudullisesti, koska niiden näissä asioissa voidaan hyödyntää suuruuden ekonomiaa. Jos Helsinki, Espoo ja Vantaa liitettäisiin pakolla yhteen Suomen kaikkien aikojen suurimmassa fuusiossa, ei kokonaisuus olisi enää tuottavasti kenenkään johdettavissa. – Länsimaisista metropoleista yksikään ei muodostu yhdestä kunnasta paljolti juuri sen takia, ettei sellaista kokonaisuutta kontrolloida yhdellä napin painalluksella. – Länsimaisista metropoleista yksikään ei muodostu yhdestä kunnasta paljolti juuri sen takia, ettei sellaista kokonaisuutta voi kukaan kontrol- Kehitys ei etene hallinto edellä Helsingin seudulla on nyt 1,3 miljoonaa asukasta, mutta vuoteen 2050 mennessä väkimäärän uskotaan kasvavan kahteen miljoonaan. Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan Helsingin seudulla tarvitaan ratkaisuja maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristöasioihin, jotta kasvua voidaan ohjata taloudellisesti ja ekologisesti. Useiden eri ministeriöiden edustajista koottu työryhmä suosittelee pääkaupunkiseudulle suunniteltavan metropolialueen hallinnolle kahta eri mallia. Ke- hitystä ei pitäisi edistää hallinto edellä, eikä sortua yliorganisointiin. Fuusio vain lisäisi byrokratiaa, koska virkamiestä kasaantuisi virkamiehen päälle. Mäkelä näkee suuruuden ekonomian lähipalveluiden järjestämisessä julkisella sektorilla poikivan lisää byrokratiaa. ikään kuin master plania, jolla MAL-asioita ohjataan, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Fuusio merkitsisi, että SuurHelsinki olisi maan suurin työnantaja. Mäkelän mukaan suppea malli vaikuttaa paremmalle vaihtoehdolle. Ensiksi pitää miettiä metropolin tehtävät ja ratkaistava hallinto sen mukaan, Mäkelä sanoo
Mäkelän mukaan palvelut tulee säilyttää lähellä asukkaita ja toimijoiden pitää olla riittävän pieniä. Sen sijaan kuntien assa Kirkkonummen ja Vihdin suuntiin. Yhteistyössä olisi parantamisen varaa muun mu- EU on määrittänyt Suomeen kaksi kasvukäytävää. Kasvukäytävät pohjaksi EU on määrittänyt Suomeen kaksi kasvukäytävää, joista toinen ulottuu Tukholman ja Tu- Suomea yhtenä työssäkäyntialueena, jossa metropoli voisi olla pohjana. Alueen tulee olla joka tapauksessa kasvava. run kautta etelärannikkoa myötäillen Pietariin. Yhteistyöllä kunnat voi-. PÄÄKAUPUNKISEUTU – Minusta ei pitäisi luoda elintä, jolla olisi oma verotusoikeus, mikä johtaisi kokonaisverotuksen kasvuun. – Kunta on elimenä riittävän lähellä ihmistä, eikä länsimaissa tunneta yhtään yhteen suurkuntaan perustuvaa metropolia. Toinen käytävä ulottuu Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle. Metropoliyhteistyö toimii suurissa hankkeissa OECD-maiden kriteeristön mukaan metropoliin on kuuluisivat äärirajoina Lohja, Hämeenlinna, Lahti ja Porvoo. Espoon Leppävaara on pohjoisen kasvukäytävän välittömässä läheisyydessä. Tosin pääkaupunkiseudulla kunnat tekevät yhteistyötä enemmän kuin koskaan ennen muun muassa metron muodossa. – Kunta on elimenä riittävän lähellä ihmistä, eikä länsimaissa tunneta yhtään yhteen suurkuntaan perustuvaa metropolia. –Tulevaisuudessa olisi tarkasteltava laajasti koko Etelä- yhteistyötä tulisi entisestään tehostaa. Kuva: Tommi Ista, 86 – Näin suureen metropolin muodostamisessa ei liene Suomen oloissa mitään mieltä. Mäkelä pitää tärkeää että metropolin eteenpäin viemisessä keskityttäisiin ensisijaisesti pääkaupunkiseudun 14 kunnan yhteistyön kehittämiseen
PÄÄKAUPUNKISEUTU Helsingin seudulta puuttuu yhteinen master plan, mutta metropolikaava voisi olla sellainen. – Viime vuosina Helsinki on menettänyt verotulojaan alle prosentin, Vantaa hieman yli prosentin ja Espoo kolmisen prosenttia. Kunnat voisivat miettiä yhdessä maankäyttöä, liikennettä ja asuntorakentamisen painopistettä. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. Molemmissa kasvu on perustunut syntyvyyteen ja maahanmuuttoon, mutta kuntien keskinäisessä muuttoliikkeessä kaupungit ovat menettäneet asukkaitaan lähikuntiin. Helsinki on perustellut kuntaliitosta muun muassa sillä, että hyvät veronmaksajat ovat muuttaneet pois kaupungista. Juuri kaavoitukseen voisi vaikuttaa 14 kunnan yhteistyöllä. Sekä Espoo että Vantaa ovat olleet 2000-luvulla muuttotappiokuntia. Kuva: Tommi Ista, sivat viedä eteenpäin nimenomaan isoja asuntorakentamiseen, liikenteeseen ja maankäyttöön liittyviä hankkeita. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy Liike- ja muut julkiset tilat Toimisto- ja teolliset tilat Huoneistoremontit Juhani Karvonen Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki t ,BVLPMÊNQÚBTFOOVLTFU t -7* BMBO IVPMUPUZÚU t 4BOFFSBVT t 6VEJTUZÚU Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 I QÊJWZTUZT Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.fi www.jarmopakarinenoy.fi Yritykseemme ja arvoihimme voitte tutustua tarkemmin osoitteessa www.putkimax.fi 1 t putkimax@putkimax.fi 87. Jatkossa tulisi pyrkiä tekemään pienellä joukolla entistä parempaa tulosta kuin yrittää luoda uusia hallintoelimiä ja -malleja. Mäkelän mielestä perustelu on hutera. – Metropoli ei voi syntyä retoriikan varassa. Mäkelän mukaan ensimmäinen ehto olisi, että yhdessä hyväksytty kehityskuva löytyisi. Kaavoituksessa on aika paljon päällekkäisyyttä, koska siinä ovat mukana kuntien ohella Ely-keskus ja Uudenmaan liitto
Vaihtoehtoisesti pitäisi selvittää, miten mal-asioita voitaisiin kehittää esimerkiksi Uudenmaan liiton kautta. Itse en Vantaan suhteen pitäisi liitoasajatuskaan poissuljettuna vaihtoehtona. Jos metropolikaava astuisi voimaan, tulisi joko maakuntakaavan tai yleiskaavan poistua käytöstä. Valtuusto suppean mallin kannalla Vantaan kaupunginvaltuusto pitää työryhmän väliraportissaan esittämää vähimmäistehtävät -mallin mukaista metropolihallintoa pitkälle sellaisena, mitä Vantaa on aiemmin lausunnossaan metropolihallintoon liittyen esittänyt. – Yksi mahdollisuus voisi olla kuntauudistus ja sen mukana kuntaliitokset. Hän vastustaa metropolihallintoa nyt muuttuneen sote-tilanteen vuoksi. – Poliittista tahtoa sellaiseen ei ollut, vaikka maakuntakaava tarjoaisi työvälineen tähän. – Tilanne on muuttunut. Mäkisen vastustus uutta hallinnon tasoa kohtaan on lisääntynyt. Metropolihallinnon mahdollisia etuja on hyvin vaikea tässä vaiheessa yksilöidä, etenkin kun sote-päätös vaikuttaa jatkossa kuntien tehtäväkuvaan, sanoo Mäkinen. Metropolialueen yhteiseen päätöksentekoon kuuluvien mal-asioiden sisältö ja laajuus eivät ole kytköksissä kuntaliitosten laajuuteen. Metropolihallinnon tarkoituksenmukaisuus on se asia, jota vastaan kaikkia ratkaisuja tulisi peilata. PÄÄKAUPUNKISEUTU Sote pitäisi katsoa loppuun ennen metropolihallintoa Metropolihallinto jakaa mielipiteitä Vantaalla Vantaa kannattaa omassa metropolihallinnosta antamassaan lausunnossaan suppeaa mallia. Lausuntopyynnön jälkeen on tehty sote-päätös, mikä linjaa kuntien omia ratkaisuja myös metropolihallinnon suhteen. Vantaan aloitteesta toteutettiin seudun 14 kunnan yhteinen selvitys Kaksiportaisen seutuhallinnon eduista ja haitoista (2009 - 2010) yhteisen tahtotilan löytämiseksi seudun ongelmien ratkaisemiseksi, kilpailukyvyn lisäämiseksi ja yhteisen päätöksenteon mahdollistamiseksi. Kaupunginvaltuuston hyväksytyksi tulleen lausunnon mukaan mahdolliset kuntaliitokset eivät ratkaise koko metropoli- alueen maankäytön, asumisen, liikenteeseen, segregaatioon ja kilpailukykyyn liittyviä haasteita, eivätkä ne poista seudun yhteisen mal-suunnittelun ja päätöksenteon tarvetta. Maakuntakaavalla olisi mahdollisuus vaikuttaa nykyistä yksityiskohtaisemmin. – Metropolihallinnosta ja sotesta ei voida päättää samaan aikaan. Hyvin todennäköisesti kunnat joutuvat antamaan lisää lausuntoja, kun sote-uudistus esityksenä muuttuu konkretiaksi, sanoo Mäkinen. Tosin lausunto ei syntynyt yksimielisesti, sillä Kokoomus ei metropolihallintoa puoltanut. Toisaalta kuntien keskeistä yhteistyötäkin voisi tiivistää. Kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa puoltava lausunto meni läpi äänestyksen kautta. Kahta hallintotasoa on Mäkisen mielestä turha luoda, vaikka maankäyttöön, asumiseen ja lii- 88 kenteeseen liittyen ylikunnallisia keinoja kaivataankin. V antaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan, kansanedustaja Tapani Mäkisen (kok.) mukaan tällä hetkellä paras ratkaisu on odottaa soteuudistuksen valmistumista. Tuleva soteratkaisu ei myöskään poista metropolihallinnon tarvetta. Tosin maakuntakaava on 24 kuntaa kattava, kun metropolikaava kattaisi kymmenen tai 14 kuntaa. Vantaan kaupunki on tuonut päätöksissään johdonmukaisesti esille metropolihallinnon selvittämisen ja toteuttamisen tarpeen. Soten ja metropolihallinnon jälkeen kuntien tehtäväksi jäisi lähinnä varhaiskasvatus ja peruskoulutus. Siirtymiseen tarvittava valmistelu- ja päätöksentekoaika huomioiden on realistista, että toiminta käynnistettäisiin esitetyllä vähimmäistehtävät -malMetropolihallinnon tarkoituksenmukaisuus on se asia, jota vastaan kaikkia ratkaisuja tulisi Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtajan Tapani Mäkisen (kok.) mielestä peilata.
Kivistön alue on tämän hetken suurin asutushanke Vantaalla. Valtion mielestä kyse on kaavoituksen hitaudesta ja kaavoittajien liian pienestä määrästä, Tapani Mäkinen sanoo. Laajan mallin tarkempi arviointi ei työryhmän väliraportin tiedoilla ja työn keskeneräisyyden vuoksi ole mahdollistakaan. Vantaa kasvaa hallitusti Vantaan asukasluku on viime vuosina kasvanut noin prosentin luokkaa vuodessa. Juhani Karvonen Vantaan asukasluku on viime vuosina kasvanut noin prosentin luokkaa vuodessa. Valtion kanssa asuntotuotannosta tehtyä sopimuspohjaa on tarkoitus muuttaa aiesopimuksesta sopimukseksi. Esitetyssä vähimmäismallin tehtävät -mallissa metropolitasoiselle päätöksenteolle kuuluisivat mal-asiat, sosiaalisen eheyden ja maahanmuuton asiat sekä kilpailukyvyn edistäminen. 89. Asuinalueita on kaavoitettu muun muassa Kehäradan varrelle. – Meillä trendi näkyy esimerkiksi Hakunilan, Tikkurilan ja Myyrmäen voimistumisina. Metropolihallinnon toiminta painottuisi erityisesti strategisiin suunnittelutehtäviin ja metropolikaavan valmisteluun. – Vantaalla uudisrakentaminen on paljolti täydennysrakentamista. Mal-asioiden strateginen suunnittelu, seuranta sekä seudullinen tietopalvelu ovat nykyisin hyvin hajallaan muun muassa Uudenmaan maakuntaliitossa, Helsingin seudun ympäristöpalveluissa,Helsingin seudun liikenteessä, ELY.:ssä, seudun yhteistyöelimissä kuten mal-neuvottelukunnassa, maankäytön ja liikenteen neuvottelukunnassa, HSL-toimikunnassa ja mal-aiesopimuksen seurantaelimissä. Operatiivisia tehtäviä ovat tässä mallissa pääasiassa joukkoliikenteen järjestäminen ja rakennuttamispalvelut. lilla, jossa metropolihallinnon luonne ja tehtävät ovat pääosin strategisia ja vain osittain operatiivisia. Kaupunginvaltuuston enemmistön mukaan metropolikaavaa tarvitaan, koska se mahdollistaa nykyistä maakuntakaavaa paremman liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteyden maankäyttöön sekä mal -suunnitteluprosessin yksinkertaistamisen ja päällekkäisyyksien poiston. Vantaan suurin ongelma on asuntojen puute ja niiden korkea hinta. Viime vuosien selvä suuntaus asumisessa on ihmisten halu muuttaa keskustoihin. Asuinalueita on kaavoitettu muun muassa Kehäradan varrelle. Vantaan kaupunginvaltuusto pitää työryhmän väliraportissaan esittämää vähimmäistehtävät -mallin mukaista metropolihallintoa pitkälle sellaisena, mitä Vantaa on aiemmin lausunnossaan metropolihallintoon liittyen esittänyt. Vantaa, kuten muutkin kunnat ovat rakentamisessa hyvin itsenäisiä
PÄÄKAUPUNKISEUTU 90
Näin onnistuttiin luomaan elävä, viihtyisä ja toimiva keskustaympäristö paikallisille asukkaille. Myös kauppatori siirrettiin aiemmalta paikaltaan Siltatorille. Entressen rakennuksessa toimii myös KeskiEspoon kirjasto, kaupunginarkisto ja keskuskirjaamo, kertoo Espoon kaupungin suunnittelupäällikkö Pirjo Siren. Ympärille levittäytyvät väkirikkaat asuinalueet kuten Suvela ja Tuomarila. Erityinen painopiste kaupungin kehittämisessä on Espoon keskuksen asukkaiden kannustaminen aktiiviseen liikkumiseen. – Siltakatu, joka aikaisemmin oli tavanomainen katuympäristö, rakennettiin kävelypainotteiseksi, vehreäksi keskustan kaduksi leveine jalankulkualueineen, torimaisine kiveyksineen ja laadukkaine kalusteineen. Siltakadulla kävelypainotteisena katuna, Valatorin kirjaston pihalla sekä kauppakeskus Entressen alueella on asukkaiden miellyttävä oleskella ja ulkoilla. Viherympäristöllä ja istutuksilla viihtyvyyttä Espoon keskukseen Uudistuneet alueet houkuttelevat ulkoilemaan Näkymä Entressen edustalta Kiltaraitille, joka yhdistää uudet ja vanhat alueet toisiinsa. Entisaikojen kansiratkaisujen sijaan luonnolliset maastonmuodot ja korkeuserot pyritään ottamaan keskuksen kehittämisessä esille, kuitenkin esteettömyyden vaatimukset huomioiden. Siltakadusta kävelypainotteinen Keskuksen pääkatu Siltakatu ja sen varrelle rakentunut kauppa- 91 keskus Entresse ympäristöineen muodostavat keskustan uudistettujen julkisten ulkotilojen ytimen. Viheristutuksilla on uudistuneessa ympäristössä tärkeä rooli. E spoon keskuksessa sijaitsee Espoon kaupungin hallinnollinen keskus virastotaloineen. Uudistunut katu houkuttelee osaltaan lähialueen asukkaat liikkeelle, kävelemään ja pyöräilemään. – Kauppakeskus Entresse sijaitsee aivan aseman eteläpuolelle, keskeisellä paikalla urbaanin kaupunkikeskuksen uudessa ytimessä. Kirjaston pihasta vihreä olohuone Espoon keskukseen rakennetun kirjaston alueella kauneutta ja hyvinvointia luovat viheralueet otettiin suunnittelussa huomioon.. Aseman lähellä olevan kauppa-, palvelu- ja asuinkeskittymän, Entressen ympäristöä lähdettiin kehittämään viihtyisäksi oleskelun, liikkumisen ja jopa leikin ja liikunnan alueeksi asukkaat huomioiden. Aikaisemmin Espoon keskustaa, jossa liikutaan osin 1970- luvun betonisilla kansirakenteilla, on leimannut paikoin kolkko ilme. Entressen alueelle toteutettu Valatorikin on kansirakenne, mutta laadukas sellainen. Espoon keskuksen radan eteläpuolista aluetta on uudistettu ja kehitetty osana kaupunkikeskustan muuta kehittämistä myös viherrakentamisen avulla viihtyisäksi
Avoimella alueella on tilaa puolestaan suurempien tapahtumien järjestämiseen, esityksiin, erilaisiin peleihin. Piha-alueella kaupunkilaiset voivat oleskella ja lueskella kauniiden istutusten lomassa ja lapset leikkiä leikkipuistossa. Tärkeässä roolissa Entressen ympäristön ja Espoonsillan osalta viherympäristöineen on ollut projektipäällikkönä toiminut maisema-arkkitehti Laura Yli-Jama teknisestä keskuksesta. Uuden kauppakeskus Entressen eteläseinustalla Valaporras toimii yleisen kevyen liikenteen pääyhteytenä Suviniityn suuntaan. Konsulttina toimi Ramboll Finland Oy. Kirjaston puolelle etelään avautuu kevyen liikenteen yhteys. – Kirjastolle luotu Valatori jakautuu kahteen luonteeltaan erityyppiseen osaan: suojaisaan ja vihreään kirjastopihaan sekä avoimeen toriin. Valatori jakautuu kahteen luonteeltaan erityyppiseen osaan: suojaisaan kirjastopihaan sekä avoimeen toriin. 92. Kirjaston piha-alueesta toteutettiin laadukkaalla viherympäristörakentamisella viihtyisä, oleskelutila, jonka huoliteltu, selkeälinjainen kasvillisuus houkuttelee viipymään ja oleskelemaan. Keskusta-aukion kehittäminen korkealaatuisena, vehreänä julkisena tilana ja kaupunkilaisten aktiivisena olohuoneena symboloi Espoon keskuksen uutta aikaa kaupunkimaisempana ja avoimena elinympäristönä uusille ja vanhoille espoolaisille. Siltakadusta muodostui viihtyisä kävelypainotteinen katu alueen asukkaiden käyttöön. Teksti: Tuula Kolehmainen Näkymä Entressen edustalta Kiltaraitille, joka yhdistää uudet ja vanhat alueet toisiinsa. Siltakadun konsulttina toimi Pöyry Finland Oy ja projektipäällikköinä Torsti Hokkanen ja Esa Rauhala Espoon kaupungilta. Entressen etelään avautuvalla sisäpihalla Valatorilla, kirjaston edustalla, sijaitsee leikki-, peli- ja oleskelualueita
P orvoosta Hankoon ulottuvan alueen sekajätteet eivät ole enää keväästä lähtien ole päätyneet kaatopaikalle, vaan ne on kuljetettu poltettavaksi uuden ajan jätevoimalaan Vantaalle. – Ensimmäiset jäte-erät paloivat voimalan kattilassa keväällä. PÄÄKAUPUNKISEUTU Projektinjohtaja Kalle Patomeren mukaan fossiilisten tuontipolttoaineiden tarve vähenee merkittävästi uuden jätevoimalan myötä. Itä-Vantaalla, Kehä III:n ja Porvoonväylän risteyksessä aloitti huhtikuussa toimintansa Suomen suurin, Vantaan Energian jätevoimala. Syyskuun alussa kaikki on valmista ja tuotantokäyttö voi virallisesti alkaa, projektijohtaja Kalle Patomeri kertoo. Pohjoisessa raja kulkee Nurmijärven korkeudella. Jätteenpoltto oli jo kesäkuussa täydessä vauhdissa, vaikka käyttöönoton luotettavuusajoja ja takuukokeita tehtiinkin kesän mittaan. Kaiken kaikkiaan Vantaan voimalassa käsitellään jopa 1,5 miljoonan asukkaan jätteet, Patomeri kertoo.. Polttoaineena jätevoimalas- 93 sa käytetään Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n pääkaupunkiseudulta ja Rosk’n Roll Oy:n Uudeltamaalta keräämää syntypaikkalajiteltua sekajätettä, jota voimala käsittelee vuodessa 320 000 tonnia. Vantaan Energian jätevoimalassa tuotetaan lämpöä ja sähköä 1,5 miljoonan asukkaan sekajätteet poltetaan Vantaalla Jätteestä tuotetaan Vantaan Energian jätevoimalassa sähköä noin 600 GWh vuodessa ja lämpöä 920 GWh, mikä on puolet Vantaan vuotuisesta kaukolämmön tarpeesta. Vuorokauden mittaan 100-150 jäteautoa kuljettaa jätettä Vantaalle. Noin 300 miljoonaa euroa maksaneen jätevoimalan rakennustyöt alkoivat 2011 maanrakennustöillä, peruskivi muurattiin toukokuussa 2012 ja harjannostajaisia työmaalla vietettiin toukokuussa 2013. – Voimalaan tuodaan poltettavaksi sekajätteet Hangosta Porvooseen saakka
PÄÄKAUPUNKISEUTU Pääkaupunkiseudun sekajätteet eivät päädy enää kaatopaikoille vaan Vantaan Energian jätevoimalaan. Pohjoisessa raja kulkee Nurmijärven korkeudella. Voimalaan tuodaan poltettavaksi sekajätteet Hangosta Porvooseen saakka. 94. Voimalan hyötysuhde ja sähköntuotannon tehokkuus ovat Euroopan ja koko maailman kärkeä. Kehä III:n ja Porvoonväylän risteyksessä aloitti huhtikuussa toimintansa Suomen suurin, Vantaan Energian jätevoimala
Kun jopa puolet Vantaan kaukolämmöstä ja sähköstä syntyy jätteenpoltosta, vähenevät fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa noin 30 prosenttia ja yhtiön hiilidioksidipäästöt Vantaalla noin 20 prosenttia. Laitoksen hyötysuhde ja sähköntuotannon tehokkuus ovat Euroopan ja jopa koko maailman kärkeä. Vuodessa jätevoimala tuottaa 920 gigawattituntia kaukolämpöä ja 600 gigawattituntia sähköä. Tuotanto – Kaukolämpö 920 GWh (noin 50 % koko kaukolämmön tuotannosta) – Sähkö 600 GWh (noin 50 % sähkön tuotannosta Vantaalla) Sivutuotteet – Pohjakuona 65 500 t (Ämmässuolle) – Kattila- ja lentotuhka 5 600 t (Ämmässuolle) – Savukaasun puhdistuksen reaktiotuotteet 13 100 t (Ekokemin käsittelylaitokselle) Hiilidioksidipäästöt – Kokonaismäärä 270 000 tonnia – Fossiilisten polttoaineiden (hiili, maakaasu) käyttö sähkön ja lämmön tuotannossa vähenee noin 30 %. ORIMA-TUOTE OY Kankaantie 6, 16300 Orimattila Puh. Tuotettu määrä vastaa noin 100 000 vantaalaisen kerrostalokaksion käyttämää lämpöä ja 200 000 kaksion käyttämää sähköä vuodessa. Savukaasujen puhdistuksen lopputuotteet käsitellään puolestaan Ekokemillä. Jätteenpoltosta muodostuva kuona sekä lentotuhka kuljetetaan Ämmässuolle ja hyödynnetään maanrakennusaineena. Toki sekajätteen joukossa on edelleen ylimääräistä kuten paperia, lasia ja metallia. kWh) – Hyötysuhde 95 % – Käyttöaika vähintään 8 000 tuntia Jätevoimala tuottaa lämpöä ja sähköä Vantaan jätevoimalassa sekajätteestä tuotetaan kaukolämpöä Vantaan kaukolämpöverkkoon ja sähköä valtakunnan verkkoon. On mahdollista, että tulevaisuudessa tietyt muovilaadut menevät polton sijaan kierrätykseen. – Olemmekin laitteistojen suhteen varautuneet 10-15 prosentin kasvuun. – Jätteellä korvataan merkittävä osa aikaisemmin käytetystä tuontipolttoaineesta, kivihiilestä ja maakaasusta. Mikäli jätteestä saadaan huonosti energiaa, tarvitaan jätettä vastaavasti suurempi määrä, Patomeri selittää. Kun jopa puolet Vantaan kaukolämmöstä ja sähköstä syntyy jätteenpoltosta, vähenee fossiilisten polttoaineiden käyttö energiantuotannossa noin 30 prosenttia. 03-872 100 www.orima.fi Teksti: Tuula Kolehmainen Kuvat: Vantaan Energia, Matti Immonen 95. Paperia ja biojätettä, joita voidaan rahanarvoisina hyödyntää toisaalla, ei kannata arinaan laittaa, Patomeri muistuttaa. – Jätteestä hyödynnetään energiana pieninkin murunen. Myöskin jätteen laadun muutokset on huomioitu. kuutiota – Polttoaine-energia yhteensä 1 671 GWh (1 GWh = 1 milj. Tuotetun sähkön määrään vaikuttaa jossain määrin sähkön markkinahinta. Tuotetun energian määrä riippuu jätteen laadusta. Jätevoimalan toiminta lukuina Jätevoimala lukuina/vuosi – Käsiteltävä jätemäärä 320 000 t – Maakaasun käyttö 73,5 milj. Jätevoimalassa sekajätteestä tuotetaan puolet Vantaan vuotuisesta lämmitysenergiasta ja sähköstä. Muualla Suomessa jätemäärien arvellaan jossain kohtaa tulevaisuudessa pienenevän, mutta pääkaupunkiseudulla kehitys on päinvastainen. – Savukaasujen puhdistuslaitteet ovat niin tehokkaat, että ne riittävät pitkälle tulevaisuuteen, vaikka määräykset nykyisestä kiristyisivätkin. Vaikka metalli kierrätetään raaka-aineena edelleen ja lasi viedään tuhkana eteenpäin, tehokas syntypaikkalajittelu on tärkeä osa tehokasta jätteenpolttoa. SERTIFIOITU KATTOTURVAJÄRJESTELMÄ Jätemäärien muutoksiin varauduttu Patomeren mukaan uunituore jätevoimala on suunniteltu niin, että sen elinkaari on 20-40 vuotta. Hyvällä hinnalla päästään 600 gigawattituntiin vuositasolla, Patomeri kertoo
06-781 9000 myynti@pisari.fi KIINTEISTÖPALVELU KOIVU OY Halmekuja 5 01360 VANTAA Puhelin (09) 838 460, faksi (09) 8384 6100 www.kpkoivu.fi PL 23, Kilterinkuja 2, 01601 Vantaa Puh. 020 758 9800 www.tonttioy.com 96. Liikehakemisto Autotallit kiinteistönhoito ulkoalueiden hoito vihersuunnittelu KIINTEISTÖPALVELU AUTOTALLIT AUTOTALLIEN OVET t :LTJUUÊJTUBMMJU KB LBUPLTFU t 3JWJUBMMJU KB LBUPLTFU t "VUPUBMMJ WBSBTUPZIEJTUFMNÊU Kuntotutkimukset t ,JQQJPWFU t 4BSBOBQBSJPWFU t 7BSBTUP PWFU t ,BJLLJ PWFU 16 FSJTU UBJ JMNBO t .ZÚT FSJLPJTNJUUBJTFU Puh. Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 &TQPP t www.espoonisannointi.fi Ilmastointi Hormit kuntoon! Kiinteistökuivaus Furanflex-sukitus WD Kuivaus Oy, Viherlaaksontie 5, 02710 Espoo Puhelin 010 759 7800, toimisto@wdkuivaus.fi Kiinteistöhuolto Kunnostamme hormit kaikilla menetelmillä! - kiinteistöhuoltoa - sähkötyöt - putkityöt - korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 00810 Herttoniemi Tiedustelut ja tarjoukset: Sauli Suomalainen puh. 040-830 6718 e-mail: sauli.suomalainen@eskon.fi Eskon Oy Ajomiehentie 13 00390 Helsinki www.eskon.fi Puh. 09-2525 2425 www.contesta.fi * Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella PL 28, 68601 PIETARSAARI www.pisari.fi Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 09-272 7350, etunimi.sukunimi@2727350.fi Olisiko tässä tilaa sinun ilmoituksellesi
Koukku pitää pyörän pystyssä lukitusvaiheen aikana. Pyörä lukitaan usealla lukolla telineeseen jos tarve vaatii. Pyörät jäävät telineeseen pystyyn ja suoraan riviin. 09-3877197 ti! ttoremont a k s a k u d a ja laa Teetä nope Meillä on jo 20 vuoden ja yli 7 000 kattoremontin kokemus. 010 386 8700, fax 09 586 5662 www.akumppanit.fi Ovella Systems Oy www.ovella.fi Puh. Telinettä on helppo käyttää, toimintatilaa on riittävästi. LIIKEHAKEMISTO VUONNA 2014 Varauksen tälle vuodelle voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: t ,BVLPMÊNQÚBTFOOVLTFU t -7* BMBO IVPMUPUZÚU t 4BOFFSBVT t 6VEJTUZÚU I QÊJWZTUZT Kari Ylönen p. A-Kumppanit Turvalaaksonkuja 2, 01740 Vantaa puh. 09-413 97 381 kari.ylonen@karprint.fi Yritykseemme ja arvoihimme voitte tutustua tarkemmin osoitteessa www.putkimax.fi 1 t putkimax@putkimax.fi 97 97. Liikehakemisto Remontti- ja korjauspalvelut A-Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy A-Saneerausrakentajat Oy Säilytystilat A-Tuotteet ja laitteet Oy A-Sähköpalvelut Oy A-Työmaapalvelut Oy Uutuus PyöräNoja! a Vahingon sattuess Päivystys 24/7 040 517 0300 Kumpare pitää pyörän keskellä telinettä. Huolehdimme kaikesta ”avaimet käteen”, joten hanke on yhtiöllenne ja asukkaille mahdollisimman vaivaton
ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli Kurssit ja koottun tapahtumat a kalenter iksi Koskettava tositarina Kahdesta syövästä selvinnyt Eva-Maria: Nyt uskallan elää enemmän Löylykisoissa pahoin palanut Sauna-Timo löysi saunaterapiasta uuden ammatin Stressihormoni kortisoli rapauttaa ihoa kuin ruoste KEHÄKUKKAA JA KOOKOSÖLJYÄ limakalvoille – toimivat myös liukuvoiteina 5/2014 7,10 MIES muista: C- ja D-vitamiini, sinkki, L-arginiini Vaihdevuodet 34-vuotiaana Vasta kohdunpoisto toi helpotuksen endometrioosin Vihreissä www.luontaisterveys-lehti.fi FARMI- TUULIKIN UUSI, ENERGINEN ELÄMÄ HORMONIMUUTOKSET kukkivat maksaläiskinä Paino pudonnot 30 kg, vyötärö kaventunut yli 10 cm Kun mieli on maassa, ei seksikään kiinnosta KYLÄHISTORIIKKI avasi näkemään kotikylän kunnioittavin silmin Lehti tarjoaa työkaluja sisäisen kasvun tueksi, se avaa polun sisäiseen maailmaasi. Ase&Erä PIE ÄÄ Antiikki ja taide EN NI J A PIPPURIN K Meidän ERIKOISHINTA 3,90 KOIRA 3/2014 6,30 Maailman näyttelytähdet Helsinkiin NAKSUTIN Pentutreffeillä helpottaa opitaan koirakielen aakkosia kouluttamista MONIPUOLISET noutajat aina valmiina töihin DIABEETIKON HYPOKOIRA tarkkailee verensokeria Sukeltajan Maailma SUKELTAJAN Sukeltajan Maailma on harrastajan tietolähde, tekniikan salat avaava, extreme kokemuksista kertova monipuolinen alan lehti. PIENTALOASUJAN HYÖT YLEHTI NRO 5/2014 IRTONUMERO 6,60 ¤ Meidän Tunnelma voittaa mökkikiukaassa tekniikan Vanha pihasauna sai uuden elämän www.talomestari-lehti.fi 10 nroa vuodessa 59€ KESÄSAUNAGALLUP: Suomen kesä täynnä 4,90 t
é VOITTOISA FITNESS-TYTTÖ Sirja Pasanen: Ilman hiilareita raskasta painotreeniä ei olisi jaksanut Toiminnallisissa CROSSFIT- HARJOITUKSISSA poweria koko kehoon Fustran tavoitteena luonnollinen liikkuvuus KALAN RASVA PARASTA Mitä vähemmän eläimellä on jalkoja, sitä sydänystävällisempää rasvaa PULLUKASTA BILETTÄJÄSTÄ LIIKUNNAN RAKASTAJAKSI UPEAT KUVAT VENYTTELE laajat liikeradat! Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö Nro 6/2014 6,50 Kiinteistöalan monipuo- ja isännöinti linen ammattilehti vuoMAALÄMPÖ desta 1975. Sisustamisen extrakellon perään MAAKELLARI kunnolla maan sisään numerot kahdesti vuodessa. www.ekoelo.fi 6 nroa vuodessa 40€ KERÄILIJÄ: Kaikkialla kauniita Lähde löytöretkelle suloiseen suvi-Suomeen KATTOMAALAUKSIA heleissä Hovilan huoneissa Vanhaa Arabiaa arkikäytössä Kakkoskodissa eletään kuin museossa Kanteleen historia vanhempaa kuin kalevalainen laulu Vieraana pohjalaistalossa ’’Priimaa pakkas tulemahan’’ Katso, millainen leivänpaahdin oli Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Sieniihminen SAIMI HOYER: Hotelliaamiaisella lähiruokaa ja luomua 4/2014 6,70 Aidosti Kotoillen Muuruveden luomukauppa on ekoilijan paratiisi Anna lapselle luonto! Ase&Erä metsästää aktiivisten lukijoittensa mukana eri puolilla maata, testaa teknisiä välineitä sekä esittelee aseuutuudet ja patruunat. .¦GHQWDLGRW . Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro www.meidankoira.fi 6 nroa vuodessa 37€ Ä S Kotikissoillekin Kauppoja tehtiin ainakin miljoonalla eurolla painonhallinta IRTI SOKERISTA! LYS Ravinnosta vastustuskyky ja koko terve elämä ja 149 muuta eläinten vanhainkodin asukkia Taantuma ei näkynyt Riihimäen erämessuilla Kuntosalikävijöiden ja kehonrakentajien peruslehti - enemmänkin tietopaketti. Ongelmana kova hienhaju. Suoliston mutkat pelkojen keskusvarasto Lapsen usko on aina sydämessä Olemme niin tasa-arvoisia, että olemme lähes sukupuolettomia Meiju Suvas: Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. 3/14 6,20 Match Show Kissaystävä Pasasesta Pesonen Viirun syntymäpäivillä www.kissafani.fi 6 nroa vuodessa 38€ Senioriterveys Lehden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laajaa alue: suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. 4/2014 7,10 Kuoriudu perhoseksi joka olet! Englannissa asuva suomalaismeedio: Miksi enkelit, miksi ei Jumala. Ramo-neiti – esteratsastuskesän kohokohta Ota talteen! Kuninkuusraveissa valtikka vaihtunee Aulangon ratsastuskoulu vuoden talli – Marimin ei puolusta kruunuaan www.hevosmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ TERVEYS 3/2014 6,50 Luonto on parhain parantaja! Sen tietää Suomen kansa vuosisataisella kokemuksella. Tilaa lahjaksi tai omaksi iloksesi korkeatasoinen aikakauslehti! Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti ja aidosti. maton tiedonvälittäjä. maailma 3-2014 6,40 Olisiko koulutusta lisättävä: Sukelluskortituksessa vaativampi läpipääsy Tutkimus selvitti Epäonnistunut suunnistus johti kuolemaan jään alla Vääksyssä Miksei sukellusonnettomuuksia torjuta eikä niistä edes keskustella julkisesti! www.sukeltajanmaailma.fi 6 nroa vuodessa 38€ Sukelluskouluttaja: Rebreather-laitteiden tekniikka ei yleensä petä Pitäisikö Voit tilata lehdet: Internetissä, sähköpostilla tilaukset@karprint.fi tai puhelimitse 09-2569 108. Näyttänyt tietä alalle tuleville ja meneville vuodesta 1983. Lämpöä ja läheisyyttä! . Yli 100 sivua/nro. Autopaikkapörssi tehostaa parkkipaikkojen käyttöä www.kiinteistojaisannointi.fi 10 nroa vuodessa 68€ Luontaisterveys Sielunpeili Seniori kauneus Eupoopan rakennuskustannuksissa isot erot Nuorilla oreilla villi laidunkesä 8 nroa vuodessa 56€ Helppo ja tehokas tasapainojumppa terveys pienensi kerrostalojen lämmityskuluja kolmanneksella SeaHorse Week Hapan keho sairastuttaa ja lihottaa Kuuron Sohvi-kissan www.bodytreeni.fi 8 nroa vuodessa 55€ kehonhuolto Extrahinta Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti Oletko mieluummin oikeassa kuin onnellinen. (QWLV¸LQWL . KOKEILE SUOLAHIERONTAA Sielunpeili ELÄKKEELLE JÄÄTYÄÄN ANNA-LIISA MATTILA www.senioriterveys.fi 6 nroa vuodessa 39€ www.sielunpeili-lehti.fi 8 nroa vuodessa 55€ Talomestari ERIKOISHINTA 4,90 Lehti on vakiinnuttanut sauna asemansa pientalorakenHirsipaneloitu tajien, talossaan asuvien Huoltamaton mökkipinta savusauna helppo kunnostaa palaa herkästi ja sitä korjaavien keskuuLauteilla ei vilkuilla dessa. Uutuuslehti esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi luoda uutta elämäntapaa. 5 – 2014 Helsingin Villasukkatehdas sukittaa Säilö sienet! 4/2014 6,40 Kuhinaa kissanristiäisten alla Kivääriuutuuksissa vaihtopiiput ja suoralukot Kansalaisaloite haluaa aselakiin vaihtoluvan Kanalintukannat kärsivät kylmästä alkukesästä www.asejaera-lehti.fi 8 nroa vuodessa 58€ Hevosmaailma UUDISTUNUT LEHTI! Erikoishinta 5,90 Hevonen on on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet. Luontaiset hoidot, luonnon vitamiinit. ERIKOISLEHTI kuntosalit R OT U E S I T T E HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT Ystävällinen Reetu-vuohi Kauden uusissa kiikaritähtäimissä optisia hienouksia 7,20 Erikoishinta 5,90 Räsymatto on kierrätyksen äiti Löydä uudet sienimaut Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. Lehdestä löytää tietoa kasvaa ihmisenä kohti tasapainoa. .HU¦LO\ . $UMHQ KLVWRULD Bodytreeni UTSERI Ekoelo 3/2014 8,10 € Tarkka-ampujan naamioitava itsensä huolella SNA www.antiikkijataide.fi 6 nroa vuodessa 34€ ja taide SNAIPPERI OSUU KAUKAA PIÖ Antiikki koko laajaalaisuudessaan on lehden sisällössä keskiössä. Maamme suurimman kansallisomai- Tanska, Norja ja Suomi KALLEIMMAT suuden avoin ja riippuSUOMESSA voidaan tuottaa itse kaikki tarvittava energia
Kiinteistö ja isännöinti K ii n t e is t ö ja isännöinti Kaksitoista kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. luokan postimerkki Karprint Oy ja isännöinti Kiinteistö 90 7BOIB 5VSVOUJF )6)."3* 5JMBBKBQBMWFMV 1VI 'BLTJ www.kiinteistojaisannointi.fi tilaukset@karprint.fi Nro 5/2014 6,50. Rakennusteollisuus näkee nousua ensi vuonna Vaikeinta on infran rahoitus Vettä kuluu jopa 500 litraa vuorokaudessa per asukas Pääkaupunkiseudulla yli miljoona tyhjää toimitilaneliötä Energiaisännöitsijä selvittää kiinteistön säästömahdollisuudet Nykyteknologia laskee rakennuskustannuksia vain nimellisesti Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Asunto-osakkeet ja omistajat tulossa sähköiseen rekisteriin Kestotilaus 68€/vuosi Määräaikainen 76€/10 nroa Investointitukea aurinkoenergiaan myös taloyhtiöille Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.fi Sähköpostilla: tilaukset@karprint.fi Puhelimitse: 09-2569 108 Tilaushinnat Kestotilaus laskutusjakso 12 kk 68€ t VMLPNBJTJJO UJMBVLTJJO QPTUJUVTMJTÊ t 3VPUTJJO UJMBUFTTB IJOUPJIJO MJTÊUÊÊO NPNT ,FTUPUJMBVT KBULVV BVUPNBBUUJTFTUJ WBMJUVO MBTLVUVTKBLTPO NVLBJTFTUJ WPJNBTTBPMFWBBO LFTUPUJMBVTIJOUBBO 5JMBVLTFO WPJ JSUJTBOPB NJMMPJO UBIBOTB
NJFMVJUFO LVVLBVUUB FOOFO VVEFO MBTLVUVTKBLTPO BMLVB Kii nteistö ja isännöinti PALVELUKORTTI Tilaan Kiinteistö ja Isännöinti -lehden Nro 6/2014 6,50 ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Kestotilaus Määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ - ___/___ 20___ MAALÄMPÖ pienensi kerrostalojen lämmityskuluja kolmanneksella Eupoopan rakennuskustannuksissa isot erot Tanska, Norja ja Suomi KALLEIMMAT SUOMESSA voidaan tuottaa itse kaikki tarvittava energia. Autopaikkapörssi tehostaa parkkipaikkojen käyttöä Rakentamisen kasvu nyt korjausrakentamisen varassa VVO saa tuloksensa vapailta markkinoilta Tuetun asuntotuotannon rakentaminen vähentynyt Määräaikaistilaus 12 kk OSPB 76€ Jätteitä käytetään ENERGIANLÄHTEENÄ kaksi miljoonaa tonnia vuodessa &OUJOFO PTPJUF UBJ MFIEFO TBBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite Käytä palvelukorttia, kun Postinumero Postitoimipaikka Puhelin t 5JMBBU MFIEFO t *MNPJUBU PTPJUUFFONVVUPLTFTUB t 1FSVVUBU UBJ JSUJTBOPU UJMBVLTFTJ 6VTJ PTPJUF UBJ MBIKBUJMBVLTFO NBLTBKB Sukunimi Etunimi Lähiosoite 5JMBVLTFU
QFSVVUVLTFU KB PTPJUUFFONVVUPLTFU UVMFWBU WPJNBBO WJJLPO LVMVFTTB JMNPJUVLTFO TBBQVNJTFTUB 5JMBVT WPJEBBO JSUJTBOPB LPTLB UBIBOTB ,VTUBOUBKBMMB PO LVJUFOLJO PJLFVT WFMPJU UBB UJMBBKBMUB KP TBBEVU MFIEFU ,4- O MVWVO f O LPIEBO NVLBBO QFSVVUUBNJTPJLFVEFO QVVUUVNJOFO 0TPJUUFJUB WPJEBBO LÊZUUÊÊ KB MVPWVUUBB NBSLLJOPJOUJUBSLPJUVLTJJO )5- Postinumero Postitoimipaikka Puhelin 1. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti
Skannaa QR-koodi ja katso video, jossa kerromme living eco® patteritermostaatin ominaisuuksista. Lisää tietoa löydät myös osoitteesta: living.danfoss.fi. BAS2 - Itella Posti Oy Itella Green MAKING MODERN LIVING POSSIBLE living eco® patteritermostaatti Asumismukavuutta, tarkkaa säätöä ja energiansäästöjä älykkäiden termostaattien avulla. Ennakoiva säätö hyödyntää kevätauringon tuottaman lämmön. Jumppatoiminto varmistaa venttiilin toimivan säädön. Tuuletustoiminto säästää energiaa sulkemalla venttiilin