Kiinteistö ja Isännöinti 8/2015

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

ja isännöinti Nro 7–8/2015 6,50 Kiinteistö Aurinko, tuuli ja puu valtaavat energiamarkkinat Asumistukia maksettiin 1,5 miljardia euroa viime vuonna Maksamattomia yhtiövastikkeita entistä enemmän Koira haistaa rakenteista homeen Asumisoikeusasunto 80 000 suomalaisella
VEDENMITTAUS ON ISÄNNÖITSIJÄLLE HELPPOA, KUN ON VERTOLIVE! Etäluettava Verto on aina ajan tasalla, eikä vesimittarien lukemisesta tarvitse huolehtia, sillä kaikki hoituu automaattisesti. Kaikki tiedot, aina ajan tasalla, automaattisesti. VERTO ON NYKYAIKAINEN VESIMITTARI, JONKA AVULLA SINÄ JA TALOYHTIÖSI VOITTE SÄÄSTÄÄ VETTÄ, VAIVAA JA RAHAA. WWW.VERCON.FI Takuu: 5 vuotta Suomessa suunniteltu ja valmistettu Huoneistokohtainen vedenmittausjärjestelmä VERTO ON VIISAAN TALOYHTIÖN VALINTA. Niin helppoa se on, kun on VertoLive. Liity siis yli 100 000 tyytyväisen Vertokodin kasvavaan joukkoon ja valitse taloyhtiöösi huoleton ja luotettava Verto. Verto on ainoa vedenmittausjärjestelmä, joka tarjoaa päivittäin etäluettavat mittarit ja kätevän käyttöliittymän, josta isännöitsijä saa ajan tasalla olevat tiedot aina silloin kuin tarvitsee
Soita 0207 007 700 tai katso tilaakaikelle.. Varastotilaa vaikka koko talolle! Vuokravarastot Katso tarjoukset netistä! Turvallista, toimivaa ja järkihintaista varastotilaa niin paljon kuin talossasi tarvitaan helposti ja vaikka heti
Kun ay-liike kaatoi hallituksen uudistusohjelman, on seuraava vaihe päästä parantamaan kilpailukykyä puuttumalla tuotantokustannuksiin vähän sieltä ja täältä. Kiinteistöpuolella asuntorakentaminen on jatkunut vilkkaana. Siinä tulee tärkeimmälle sijalle nostaa verot eli julkisen puolen kustannustason alentaminen. Päättäjistä atomivoimaan kielteisesti suhtatuvat ovat niin eduskunnassa kuin tekniikan asiantuntijoissakin vähemmistönä. Kolmen-neljän vuosikymmenen kuluttua uudet energiamuodot ovat hallitsevia, mutta atomivoimasta tuskin vielä siinä vaiheessa on päästy eroon. Työvoimakustannuksiin ei päästä kajoamaan. 4 Pääkirjoitus Puhuvat päät Sivu 56 Asuntotuotantoon kaivataan kilpailua, ei valtiojohtoisuutta Suomessa asuminen on kallista verrattuna kansalaisten varallisuuteen ja ansiotasoon. Sivu 26 Työttömyys vaikuttanut vahvasti asumistukiin – Yleisen asumistuen menot ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti työttömyyden lisääntyessä. Sen sijaan julkisen sektorin menojen karsimisesta ei ole juuri keskusteltu ja niiden kasvu on ollut siinä määrin suurta, että kilpailukykymme on heikentynyt. Asumistukeen ja yhteiskunnan maksamiin osuuksiin vuokrista lohkaistaan yhä suurempi osa julkisesta kassasta – tukea maksetaan kuntien ja kansaneläkelaitoksen keräämillä varoilla. Edelleen pidetään myös atomivoimaa tärkeänä. Tuontipolttoaine, öljy, menettää valta-asemansa: sen osuus liikennepolttoaineena vähenee, jossain vaiheessa jopa loppuu, ja lämmityksessä sen käyttö vähenee. Suomen heikkoon kilpailukykyyn ei saatu niitä parannuksia, joita Sipilän hallitus suunnitteli. Toivottavasti uusi hallitus tuo alalle uuden, kannustavan mallin korkotuettuun asumiseen, Nieminen toteaa. Suomen kilpailukyky menetettiin Nokian ja paperiteollisuuden alasajojen vuoksi. Tulisi kysyä, voisiko asuntoinvestoinneissa pitää vähäisempää vauhtia. Suomen kansa on yksimielinen uusien energiamuotojen haltuun saamisessa, sen sijaan erimielisyyttä näyttää edelleen olevan atomivoiman käytössä ja vanhojen atomivoimaloiden korvaamisessa uusilla. – Meillä verotetaan sellaista, mitä ei kyetä kasvattamaan, kuten kiinteistöjä ja perintöä, eikä työtä, jota ponnisteluin ja rationalisoinnein pystyttäisiin lisäämään. Atomivoima ehkä vähenee, mutta tuskin vielä pitkään siitä luovutaan meillä kylmässä Pohjolassa, ja ehkä ei muuallakaan. Eero Ahola. – ARA-rahoitus ei ole tällä hetkellä kannustavaa. Suomessa on noin 80 000 taloyhtiöitä ja jos kymmenessäkin prosentissa näistä olisi mahdollista laskea sisälämpötilaa yhden asteen verran, olisi säästetyn rahan määrä huomattava. Neljänkymmenen asunnon taloyhtiössä tämä tarkoittaisi vuositasolla laskennallisesti noin 500–1000 euron säästöä, toteaa asiantuntija Harri Heinaro Motiva Oy:stä. Asuntomenoista jokaisena vuosikymmenenä maksetaan edellistä enemmän yhteiskunnan varoilla. Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry:n (SAO:n) puheenjohtaja, varatuomari Patrick Lindgren olisi toivonut uudelta hallitukselta suurempia linjoja asuntopolitiikan hoitoon. Maailman tilanne on muuttunut ja me emme ole päässeet muutoksiin mukaan. Työttömyyden perusturvan varassa elävien määrä on kasvanut, mikä on johtanut myös yleisen asumistuen menojen kasvuun, kertoo Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä. Kun asunnon lämpötilaa lasketaan yhdellä asteella, lämmityskuluissa säästetään vuositasolla viisi prosenttia. Uudet asunnot maksavat merkittävästi enemmän kuin ne ”tuottavat” Niitä voidaan toteuttaa vain käymällä yhteiskunnan rahapussilla. Suomen kansa ja heidän päättäjänsä eivät olleet siihen syyllisiä. Julkiset menot katetaan veroilla. Niihin tulee puuttua pikaisesti. Uusia voimaloita rakennetaan ja Loviisan voimaloiden vanhennettua, tilalle tultaneen rakentamaan uudet. Me emme osaa tai emme aina haluakaan, ottaa huomioon kansallista kilpailukykyämme, kuten näimme hallituksen suunnittelemissa uudistushankkeissa. Työpaikkojen määrä on alhainen, niiden lisäämiseksi hallitukselta puuttuvat eväät. Sivu 66 VVO-konserni haluaa lisää tontteja – Tänä vuonna valmistuu reilut 730 uutta vuokraasuntoa, mutta enemmänkin valmistuisi, jos aloituksia olisi saatu viime vuosina runsaammin, VVO-konsernin toimitusjohtaja Jani Nieminen sanoo. Perinteisen puun, öljyn ja atomivoiman rinnalle ovat vahvasti tulossa uudet energialähteet aurinko, tuuli ja maalämpö. Säästöjä ei saatu palkoista, mutta julkisia menoja vähenettävä Meillä Suomessa ollaan etenemässä energiajärjestelmien kehittämisessä taidokkaasti ja järkevästi. Sivu 78 Lämmityksen tarkkailu säästää selvää rahaa – Lämmitysenergia on kallista. Hyssälän mukaan syitä eläkkeensaajan asumistuen menojen kasvuun ovat muun muassa väestön ikääntyminen sekä palveluasumisen yleistyminen laitoshoidon sijaan
Valtaosan uudesta energiantuotannosta valtaavat uusiutuvat energialähteet aurinko, tuuli ja puu. 74 Leikkialueeseen halutaan satsata Leikkialue on tärkeä osa taloyhtiön piha-aluetta. 46 Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa asumisessa on samoja ilmiöitä Suomea, Ruotsia ja Saksaa on totuttu pitämään asuntotuotannon osalta kovin erilaisina maina, mutta nykyään löytyy yllättävän paljon samankaltaisia ilmiöitä. VVO:n Helsingin Hernesaarenkatu 17:n peruskorjaus valmistuu tämän vuoden lopussa. 09-413 97 300 Fax 09-413 97 405 Sähköposti: (toimitusaineisto) JULKAISIJA: Karprint Oy PÄÄTOIMITTAJA: Eero Ahola TOIMITUSSIHTEERI: Tarja Pitkänen TOIMITUS: Juha Ahola Mari Ahola-Aalto Terttu Iiskola Kaisa-Liisa Ikonen Pauli Jokinen Juhani Karvonen Tuula Kolehmainen Marjo-Kaisu Niinikoski Maija Salmi Klaus Susiluoto Myyntiryhmän päällikkö: Eija Kiukkonen, 09-413 97 390 TILAAJAPALVELU: puh. 66 VVO-konserni haluaa lisää tontteja Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentamiseen keskittynyt VVO-konserni rakentaisi lisää etenkin pääkaupunkiseudulle. 5 Sisältö 7-8 / 15 KUSTANTAJA: Karprint Oy 03150 Huhmari Puh. Asumisoikeusasuntoja on yli 50 paikkakunnalla, lähinnä isoissa kasvukeskuksissa korkeakouluja yliopistokaupungeissa ja niihin liittyvillä talousalueilla. 70 Kaukolämpö niellään hinnankorotuksista huolimatta Rovaniemeläisissä taloyhtiöissä energitehokkuus ei ole yleisesti noussut kovin suureksi puheenaiheeksi, sanoo ja Lapin Isännöitsijät ry:n puheenjohtaja Jorma Saukko. Pitkään jatkunut huono taloudellinen tilanne työllistää isännöitsijöitä, kun vastikemaksuissa tulee ongelmia. Uusi aurinkopaneelipaketti tuottaa jopa 3 000 kWh uusiutuvaa sähköä vuodessa pienentäen talon energiakustannuksia. 65 CapMan Real Estatelle arvokiinteistö Kööpenhaminasta CapMan Nordic Real Estate -rahasto on ostanut asuin-, toimistoja liikekäyttöön soveltuvan kiinteistön Kööpenhaminasta erinomaiselta paikalta. 71 Energiansäästö esillä muiden remonttien ohessa – Energiansäästö nousee esiin yleensä muiden remonttien yhteydessä. 24 Koira haistaa rakenteista homeen Homeen haistava koira on suuri apu kun hometta ryhdytään etsimään kiinteistöstä. 35 Aurinkopaneeleilla säästöä energiakuluihin Älvsbytalo kehittää asumisen energiatehokkuutta. ISSN 0782-7911 ja isännöinti Nro 7–8/2015 6,50 Kiinteistö Aurinko, tuuli ja puu valtaavat energiamarkkinat Asumistukia maksettiin 1,5 miljardia euroa viime vuonna Maksamattomia yhtiövastikkeita entistä enemmän Koira haistaa rakenteista homeen Asumisoikeusasunto 80 000 suomalaisella 6 Suomen energiajärjestelmä mullistuu 20 vuodessa Suomen energiajärjestelmä mullistuu seuraavan 20 vuoden aikana. 30 Huoneistoja taloyhtiöiden hallintaan enenevässä määrin Taloyhtiön toimenpiteisiin ryhtyminen ajoissa turvaa rästissä olevien vastikemaksujen saatavat sille kaikista parhaiten. Ongelma on tonttimaan riittämätön tarjonta ja hidas kaavoitus. 40 Aso-kodilla edullisesti kiinni omaan asuntoon Asumisoikeusasunnoissa asuu noin 80 000 suomalaista eri puolilla Suomea. Neljänkymmenen asunnon taloyhtiössä tämä tarkoittaisi vuositasolla laskennallisesti noin 500–1000 euron säästöä. 09-413 97 300 Tilaushinnat: Määräaikainen 76,00 €/vuosi (10 nro) Kestotilaus 68,00 €/vuosi PAINOPAIKKA: Karprint Oy Lehden osoitteistossa olevia nimiä voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Samassa ajassa kuin lämpöpumput löivät itsensä läpi, valtaa markkinat aurinkoja tuulisähkö, joka varastoidaan lng-terminaaleihin kaasuna. 44 Eneronilta älykäs pilvipalvelu energiajohtamiseen Eneron Oy on kehittänyt kiinteistöjen energiajohtamiseen älykkään pilvipalvelun, jonka kehityksen rahoittamiseen myös TEKES osallistuu. Hiekkalaatikot, keinut, liukumäet, kiipeilytelineet ja leikkimökit takaavat lapsiperheiden viihtyvyyden asuinalueella. 78 Lämmityksen tarkkailu säästää selvää rahaa Kun asunnon lämpötilaa lasketaan yhdellä asteella, lämmityskuluissa säästetään vuositasolla viisi prosenttia. 60 Kohujen taustalla miljardien menestyvä bisnes Keva on kiinteistöalan toimija, joka viime vuosina on ollut enemmän julkisuudessa yhtiön johtoon liitetyistä kohuistaan kuin liiketoiminnastaan, joka on merkittävää luokkaa. Työttömyyden perusturvan varassa elävien määrä on kasvanut, mikä on johtanut myös yleisen asumistuen menojen kasvuun, kertoo Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä. Kasvava kysyntä tulee samalla myös muuttamaan korjausrakentamisen markkinoita. TähtiRanta-konserni tarjoaa homekoiratutkimuksia niin yksityisiin kuin julkisiin kiinteistöihin. 50 Korjausrakentaminen vaihtelee suurissa kaupungeissa Korjausrakentamisen kysyntää kasvattavat kaupungistuminen ja nopeasti muuttuvat tilatarpeet. Jokainen rakennus hyödyntää aurinkoa. 66. Samalla panostetaan vahvasti energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiatekniikoihin, joiden kehitys on turbovauhtista. Esimerkiksi ikkunaremonttien taustalla on tavallisesti ikkunoiden huonokuntoisuus, sanoo kemijärveläinen isännöitsijä Arto Kerkelä. 26 Työttömyys vaikuttanut vahvasti asumistukiin – Yleisen asumistuen menot ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti työttömyyden lisääntyessä. 56 Asuntotuotantoon kaivataan kilpailua, ei valtiojohtoisuutta Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry:n (SAO:n) puheenjohtaja, varatuomari Patrick Lindgren olisi toivonut uudelta hallitukselta suurempia linjoja asuntopolitiikan hoitoon
6 Maa – aurinko ja tuuli Suomen energiajärjestelmä mullistuu seuraavan 20 vuoden aikana. Liikenne siirtyy sähköön ja kaasuun. Fortum aloitti bioöljyn tuotannon Joensuussa syksyllä 2013. Kuva: Fortum kahden vuosikymmenen kuluttua energian päälähteet. Laitos on ensimmäinen laatuaan maailmassa. Jokainen rakennus hyödyntää aurinkoa. Bioöljyä tuotetaan Joensuun lähialueilta kerätystä metsähakkeesta, energiaharvennus-puusta sekä muusta puubiomassasta, kuten metsäteollisuuden sivutuotteista. Samassa ajassa kuin lämpöpumput löivät itsensä läpi, valtaa markkinat aurinkoja tuulisähkö, joka varastoidaan lng-terminaaleihin kaasuna
– Olemme yrittäneet Energiaja ilmastotiekartassa 2050 ja muissa selvityksissämme hahmottaa nykyisyyttä sekä tulevaisuuden kehityspolkuja. Tilastokeskuksen mukaan Kivihiilivarastot olivat 3,5 miljoonaa tonnia maaliskuun 2015 lopussa, eli 26 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Miten Suomen energiantuotanto on kehittynyt siitä, kun Suomenniemellä jylläsivät vain puu-uunit ja härkätai hevosvoimat. Kivihiilen käyttö on aina ollut hyvin vaihtelevaa, ja siitä pitäisi päästä kokonaan eroon. . Puu – miten moninaisesti se onkaan sitoutunut Suomessa kaikkeen valmistukseen ja siinä sivussa energiantuotantoon! Kasvaako puun energiaosuus, ja kuinka metsät riittävät. Mistä kuljetusten ja työkoneiden hevosvoimat tulevaisuudessa. Turvetuotanto on kesäsääriippuvainen. Verrattuna 2000luvun tammi-maaliskuun keskiarvoon kivihiilen kulutus oli nyt 36 prosenttia alemmalla tasolla. On aika luoda katsaus Suomen energiatulevaisuuteen peilaten kehitystä historiaan. Geoterminen energia ja lämpöpumput – kuinka suuren osan ne nappaavat lämmityksestä. Kivihiilen kulutus 2004-2015 Polttoturpeen kulutus 2005-2015 Polttoturve herättää Suomessa kovasti keskustelua, koska se on fossiilinen polttoaine mutta kotimainen työllistäjä. Tuuli – omista myllyistä vai siirtovoimana Ruotsista. Miten ”ehtyvän” öljyn hinta ei olekaan vain noussut ja millaisista syistä. Samalla panostetaan vahvasti energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energiatekniikoihin, joiden kehitys on turbovauhtista. Aurinkokaasun läpimurtoko tulossa?. Työja elinkeinoministeriön energianosaston uusi ylijohtaja Riku Huttunen sanoo, että usein . Aurinkosähkö ja hajautettu sähköntuotanto – millaisiksi älyverkot ja sähkövarastot kehittyvät. 7 Mitkä energialähteet ja miksi. Miten energiankulutus on Suomessa kehittynyt ja miksi, ja millaiset ovat tulevaisuuden skenaariot. Vesivoima – Venäjältäkö lisää. tutkijat näkevät 20, jopa 40 vuotta eteenpäin. Kivihiiltä käytettiin viime vuonna sähkönja lämmöntuotannon polttoaineena 1,1 miljoonaa tonnia, mikä vastaa energiasisällöltään noin 27 petajoulea. Käykö näin vuoteen 2035 mennessä. – Meidän on kuitenkin lähdettävä siitä, mistä tänä päivänä on varmuus. Uraanikausi – kuinka pitkäksi se muodostuu Suomessa. Miten käy kaukolämmön tässä kilpailussa. Miten ihmiskunnan tietoisuus ilmastonmuutoksen vastustamisen tarpeellisuudesta vaikuttaa Suomen energiapoliitikoihin. Biopolttoaineet, -kaasut ja sähkökö valtaavat liikenteen. Miten energiantuotantoa ovat muuttaneet teolliset kumoukset, ja millaisia kausia siinä on ollut vuosisatojen saatossa. – Hallitusohjelman mukaisesti aiomme puolittaa kotimaisen öljynkäytön. Entä hintakehitys. Valtaosan uudesta energiantuotannosta valtaavat uusiutuvat energialähteet aurinko, tuuli ja puu
Poliitikot eivät ole perustelleet mielipiteitään tieteen näköpiirissä olevin faktoin, jotka kuvaisivat ”käsin kosketeltavan” energiaympäristön. € 21.1.2015 32 Suomen kauppatase ja energian kauppataseSähkön nettotuonti v. Siinäkään ei tule ilmi kaikki se, mitä alan tieteet Suomessa tänä vuonna näkevät. Tuuleen ja aurinkoon Suomella on kiire Aalto-yliopiston teknisen fysiikan professori Peter Lund on pitkään ollut kärkihahmona näkemyksessä, jonka mukaan Suomen energiankulutus ei enää kasva, alennuttuaan nyt viisi vuotta yhteen menoon. Tämän näkemyksen mukaan Suomeen ei pitäisi rakentaa enää yhtään ydinvoimalaa, joka voi sitoa energiantuotantoraameja aina 60 vuoden päähän, 2070-luvulle. Energiastrategiassa varmistetaan, ettei teollisuuden tarvitse jättää investoimatta Suomeen siksi, että energian hinta ei niukkuuden vuoksi mahdollisesti ole kilpailukykyinen. Energian tuotantokustannus on oikeastaan sivuseikka, koska se elää kehityksen ja kysyntöjenkin mukana. Hukkinen, Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori). 2014 18 TWH Tällaisista energian kauppavajemääristä Olkiluoto 3:n odotuksissa on päästävä. Jokainen sukupolvi kustantaa oman aikansa kärkikehityksen. Kehitystä voidaan ohjata myös veroratkaisuin. Kymmenen professoria julkaisi kesällä yli 140-sivuisen pamfletin Maamme energia , jossa Suomea herätellään ymmärtämään maailman energiajärjestelmän menossa olevaa murrosta: ”Toisin kuin vanhan energiavallan edustajat uskottelevat, Suomi ei pimeinä ja kylminä pakkasöinä tarvitse keskitettyä perusvoimaa” ( Janne I. rakentuvat näin tasaisemmin, Ritonummi näkee. Näitä juuri suunnittelemme tulevan syksyn ja talven aikana, Huttunen lupaa. Valtion tekninen tutkimuskeskus VTT perustelee: – Investoijat päättävät, minkälaiset riskit haluavat ottaa, sanoi VTT:n tiimipäällikkö Tiina Koljonen Ylellä 6.8., kun Suomesta löytyivät yksityiset yritykset täydentämään eduskunnan vaatiman Fennovoiman 60-prosenttisen suomalaisomistuksen. 2014 18 TWh 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 TWh 21.1.2015 21 Sähkön nettotuonti v. Hyvänä esimerkkinä on aurinkosähkön halpeneminen ja yleistyminen Suomessa ja maailmalla. TEM:n tuottama Suomen energiavisio 2030 on jo hiukan jäljessä kehityksestä. Jako perustuu summittaisiin mielikuvaväittämiin. Lähde: Energiateollisuus Jotta tavoitteisiin päästään, onko aurinkovoimalle annettava vastaavat tuet, millä tuulivoima saatiin rakentumaan. Jatkuvaa kehitystä, ei äkkikäännöksiä – Kaikkinaiset ”käännökset” ja ”vallankumoukset” ovat kovin mustavalkoisia, sanoo energiatehokkuustyöstä vastaava teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM:n energiaosastolta. Energiaintensiivisen paperinvalmistuksen loppuminen, uusien laitteiden energiapihiys ja kaikkinainen energiatehokkuuden paraneminen johtavat sähkön käytön vähenemiseen. – Aurinkosähkön vahva kaupallistuminen edellyttänee tukiruisketta. Kun Suomessa ei valtiolla ole nyt – ja ehkä pitkään aikaan – antaa juuri kotitalousvähennystä suurempaa tukea, on kehitys tasaisempaa. 20 % kokonaistuonnin arvosta Energian viennin arvo n. – Kehitystä tapahtuu koko ajan. Kansa kahtia ilman tietoa Poliitikkojen johdolla suomalaiset näyttää jakavan aika vahvasti kahtia näkemys energiatulevaisuudesta. Hanhikivi rakennetaan varmuusvoimaksi Nykyhallitus ei aseta kyseenalaiseksi bioenergiavisiota, mutta etusijalla tämän päivän ratkaisutilanteessa on energiastrategia, joka asettaa etusijalle yritysten investointihalut Suomeen, työpaikat ja energiavarmuuden. – Saksassa auringon hyödyntäminen on Suomea suurempaa, mutta se perustuu vahvoihin tukiin. Uusi teknologia on aina lopulta, yleistyessään, halpaa. Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalan rakentaminen varmistaa tulevien vuosikymmenten perusvoiman. VTT:n teknologiajohtaja Satu Helynen todisti Ylen A-studiossa 5.8., että uusiutuvien energiamuotojen ja ydinvoiman yhdistelmä näyttää olevan kustannustehokkain valinta vuoteen 2050, jonne energiastrategian tiekartta on piirretty. ”Vahvimmin maailmalla rynnivät tuulija aurinkoenergiat. 8 Suomen kauppatase ja energian kauppatase Energian tuonnin arvo n. Nykyistä hallitusta ohjaamaan valmistui viime syksynä eduskunnan energiaja ilmastokomitean mietintö Energiaja ilmastotiekartta 2050 . – Lämpöpumppuala on tästä hyvä esimerkki: kova kasvu on ollut juuri hallittavissa, mutta tahdin kiihtyminen tuo pulaa ammattitaitoisesta väestä, harmaatuontia jne. Hinnasta myös puhutaan paljon ikään kuin siitä pitkällä tähtäyksellä tietäisi. Olkiluoto 3 aloittanee sähköntuotannon vuoteen 2019, ja siitä seuraa myös sähkönhinnan laskua Suomessa. ”Kansalla” ei ole mielikuvaa tulevasta. – Kehitystä tapahtuu koko ajan. – Ja parempi näin, sillä infra, kokemus, asennustyövoima jne. Niiden osalta Suomella on kiire” (kirjan kansitaite). 10 % kokonaisviennin arvosta Lähde: Tulli, Ulkomaankauppatilasto 539 -3 680 -2 639 -2 359 -1 457 -5 558 -7 941 -7 073 -6 848 -4 645 -9000 -8000 -7000 -6000 -5000 -4000 -3000 -2000 -1000 1000 2010 2011 2012 2013 1-9 2014 Kauppatase, kokonais Kauppatase, energia milj. Hyvänä esimerkkinä on aurinkosähkön halpeneminen ja yleistyminen Suomessa ja maailmalla.
9 Sähkön nettotuonti v. TULEVAISUUDEN HAASTEET Arvioitu vanhan voimalaitoskapasiteetin poistuminen ja uuden kapasiteetin tarve Jotta tavoitteisiin päästään, onko aurinkovoimalle annettava vastaavat tuet, millä tuulivoima saatiin rakentumaan?. Sähkömarkkinoilla tarvitaan pohja-, keski-, huippuja varavoimaa. Kaukolämpöverkoissa ja takallisissa kodeissa jo taattu varalämpö. Ne auttavat ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Fortum on valtiovallan määrättävissä, joten sen mukaan meno Fennovoimaan on nähtävä myös tätä, huoltovarmuustaustaa vasten. Taloudellinen kasvu ja energian käytön lisääntyminen ovat perinteisesti olleet sidoksissa toisiinsa. Fossiiliset polttoaineet säilyttävät asemansa vallitsevana primäärienergian lähteenä useissa maissa, erityisesti kehitysmaissa. Mutta kuka vastaa sähkön riittävyydestä. Suomen huoltovarmuus oli valtion käsissä vuoteen 1998, jolloin Imatran Voiman ja Neste yhdistettiin Fortumiksi ja vietiin pörssiin. Kuka vastaa varalämmöstä ja -sähköstä. 2014 18 TWH Miten kotimaista ja uusiutuvaa energiantuotantokapasiteettia Suomeen rakennetaan, kun vanha laitoskanta tulee tiensä päähän. Suomessa talouden rakennemuutoksen johdosta talouskasvu ei ole enää viime vuosina merkinnyt yhtä nopeaa energian kulutuksen kasvua. Ydinvoimaloiden nimellistehot nousevat siis vuosina 2019–2024 reiluun 4300 megawattiin ja vuosina 2025–2027 jopa 5500 megawattiin, kunnes laskevat 2030-luvulla 4300 megawattiin ja 2040-luvulla suunnilleen nykyiseen 2800 megawattiin. – Sitä ei ole ollenkaan mietitty. Kun pohjavoimaa on noin 55 %, keskivoimaa noin 25 % ja huippuvoimaa noin 20 % huipputehosta laskettuna, on järjestelmä kustannusten kannalta optimaalinen. Fossiilisten polttoaineiden osuus globaalissa energiapaletissa kasvaa edelleen ja osuuden ennustetaan olevan noin 90 % vuonna 2020. – Ne laskevat, ettei kannata investoida turbiiniin 50–60 prosenttia lisää, kun kaukolämmöstä ja sähköstä saatava hinta on suunnilleen sama. Varavoiman tarve on noin 15–20 % kulutuksen huipputehosta. Pitkällä aikavälillä ilmastomuutoksen hillintä epäonnistuu elleivät myös kehitysmaat sitoudu siihen (kuva 2). Tämä on suuri haaste globaalille ilmastopolitiikalle. Ympäristövaikutuksista erityisesti ilmastonmuutos tulee muovaamaan merkittävästi tulevaisuuden energiaratkaisuja. Sähköä nettotuotiin Suomeen viime vuonna 18 TWh. Vuonna 2018 on määrä saada tuotantoon 8–9 vuotta myöhästynyt Olkiluoto 3, jonka teho on 1600 MW ja toiminta voi jatkua 2060-luvulle. Kuka vastaa sähkön riittävyydestä. – Viime aikoina on alettu rakentaa pellettikattilakapasiteettia korvaamaan fossiilisia öljyja kaasuvaravoimaloita, kertoo professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT). – Markkinaehtoisten toimijoiden ei tarvitse ajatella sähkön riittävyyttä, toteaa Vakkilainen. Energiataloudellisesti kuitenkin olisi hyvä, jos näissä laitoksissa olisi sähkökomponenttikin, Vakkilainen sanoo. Tuulivoimaa on tähänastisilla tukipäätöksillä tulossa 2500 megavolttiampeeria. Kaukolämpöyhtiöt eivät siis rakenna sähkövaravoimaloita. Kuvio: Suomen energiavisio 2030. Arvion mukaan tällä kapasiteetilla saavutetaan kuuden terawattitunnin sähköntuotanto vuodessa, vähemmän kuin Loviisan voimaloiden tuotanto. kysyy Vakkilainen. Tämän seurauksena hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeammin kuin primäärienergian käyttö. energiankulutuksen kasvun hillitseminen, ympäristövaikutusten vähentäminen ja energiamarkkinoiden vapautuminen. Nykyisistä jäljelle jäävät Olkiluoto 1 ja 2, joiden teho on 1760 MW ja vuosituotanto yli 14 TWh, reilu 16 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä. Tuotannon nimellistehoja täytyy nostaa, koska esimerkiksi aurinkoja tuulivoima eivät tuota jatkuvasti, ja sähkön kokonaistarpeenkin arvellaan taantumavuosien notkahduksen jälkeen hiljalleen kasvavan. Huoltovarmuuskeskus reklamoi hiljattain siitä, ettei Suomessa ole riittävää sähköntuotantokapasiteettia tehohuippujen varalle. Kuviossa Loviisan ydinvoimalat suljetaan jo aikaisemmin kuin vuosina 1927–30 (nettosähköteho alle 1000 MW, vuosituotanto alle 8 TWh). Teollisuuden vastapainevoima ja kaukolämpö tuotetaan pääosin tehokkaana lämmön ja sähkön yhteistuotantona (CHP). Rakennuslupaa hakeva Fennovoiman Hanhikiven voimala on teholtaan 1200 MW, ja se voi toimia 2070-luvulle. 4 Kuva 1 Arvioitu vanhan voimalaitoskapasiteetin poistuminen ja uuden kapasiteetin tarve. Tästä huolimatta absoluuttisesti mitattuna etenkin sähkön tarve on kasvanut tasaisesti mutta kasvu tulee todennäköisesti tasaantumaan lähivuosina. Niitä rakennetaan noin 2000 tunnin käyttöön talven varalle, puhtaasti huippulämpöä tuottamaan. IEA (International Energy Agency) ennustaa noin 60 % kasvua globaalissa primäärienergian käytössä seuraavien 20 vuoden aikana. Sähkön kulutuksen kasvusta sekä vanhojen voimalaitosten käytöstä poistosta seuraa merkittävä uuden tuotantokapasiteetin tarve Suomessa, arvioiden mukaan noin 7500 MW vuonna 2020 (kuva 1). Globaalisti tämä trendi näyttää jatkuvan johtuen pääosin kehitysmaiden ja siirtymätalousmaiden talouskasvusta. – Mutta kuka nyt sen puuttuvan kapasiteetin tekee ja ylläpitää. . Energian tuotannolla ja kulutuksella on monia haitallisia ympäristövaikutuksia. – Tampereelle tuli ensimmäinen, ja nyt niitä on jo useampia. Keskitettyä vai hajautettua tuotantoa. – Kaukolämpöverkot ovat siis varaenergiatuetut, samoin omakotitalot, joissa on takka, Vakkilainen yhteenvetää. Kasvava energiantarve johtaa lisääntyviin ympäristöpaineisiin. Kansallisia ja kansainvälisiä energia-alan haasteita ovat mm
Erityisesti, kun muistetaan, että puhtaammalla tuotannolla saadaan suoran vaikutuksen lisäksi kerrannaisvaikutuksia, kun kulutuksen kautta syntyvät päästöt vähenevät kaikkialla tuotantoja jakeluketjuissa. Energiantuotannon päästöjen merkitys on oleellinen matalampaan hiilikulutukseen pyrittäessä. Uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 30 %:n tasolle leikkaisi vajaat 10 % pois keskimääräisen kuluttajan hiilijalanjäljestä. Komitean mietintö eli EnerHiilijalanjäljestä on tullut sijoitusperuste Maailman perusenergiatuotannon määrän ja laadun kehitys 1993, 2011 ja 2020. Nesteen uusiutuvien tuotteiden johtaja Kaisa Hietala kertoi Helsingin Sanomissa heinäkuussa: ”Kun olin puhumassa Lontoossa sijoittajille, joulukuun YK:n ilmastokokous tuntui kiinnostavan kaikkia. Oleellista on myös huomioida, että kuluttajan omat vaikutusmahdollisuudet energiankulutuksesta syntyviin hiilidioksidipäästöihin ovat hyvin rajalliset. Tiekartassa 2050 arvioidaan keinot vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseksi ja Suomen 8 World Energy Resources: A Summary World Energy Council 2013 Total Primary Energy Supply by resource 1993, 2011 and 2020 Source: WEC Survey of Energy Resources 1995, World Energy Resources 2013 and WEC World Energy Scenarios to 2050 Nuclear Fossil 2020 17 208 Mtoe 2% Renewables (other than large hydro) Hydro (>10MW) 6% 16% 2011 14 092 Mtoe 2% 5% 76% 11% 1993 9 532 Mtoe 2% 6% 82% 10% 82% The supply and use of energy have powerful economic, social and environmental impacts. Kuvio 3 havainnollistaa tilannetta. He halusivat tietää, mitä tarkoittaa, jos päästöille tulee hinta, ja miten maailma jatkaa kulkuaan kokouksen jälkeen. Fuels, such as fuelwood or traditional biomass are largely non-commercial. Näin esimerkiksi keskimääräinen kaukolämmitteisessä kerrostalossa asuva kuluttaja voi 0,0 3,0 6,0 9,0 12,0 Lähtötilanne 30 % uusiutuvia 80 % uusiutuvia Asumisen energia Asuinrakennus ja tontti Kiinteistön hoito ja ylläpito Yksityisautoilu Julkinen liikenne Päivittäistavarat Vapaa-ajan kulutushyödykkeet Vapaa-ajan palvelut Ulkomaanmatkat Terveys-, hyvinvointija koulutuspalvelut Uusiutuvan energian käytön kasvu Hiilijalanjäljen muutos Tampereen asumisessa Uusiutuvien energialähteiden osuuden nostaminen 30 prosentin tasolle leikkaisi vajaat 10 prosenttia pois keskimääräisen kuluttajan hiilijalanjäljestä. Energiajärjestelmä päästöttömäksi Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Hiilijalanjäljestä on tullut sijoitusperuste”. Osuuden kasvattaminen 80 %:n tasolle nostaisi vaikutuksen lähes 20 %:iin. Kuvio 3: Keskimääräisen asukkaan hiilikulutuksen kehitys, kun uusiutuvien energiamuotojen osuus nostetaan ensin 30 % tasolle ja sitten 80 % tasolle, t CO2-ekv./a. Fuelwood is playing a leading role in the developing countries, where it is widely used for heating and cooking. Energiantuotantoon liittyviä ratkaisuja voidaan pitää myös sikäli merkittävimpinä, että puhtaan energian tilanteessa kulutuksella ei ole enää ilmaston kannalta oleellista merkitystä, vaan voidaan siirtyä tarkastelemaan muita kulutukseen liittyviä ympäristönäkökohtia. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tärkeää, että kaikki osapuolet rajoittavat päästöjään. Vaikka merkittävä osa tuotantoja jakeluvaiheiden energiankäytöstä kohdentuukin ulkomaankaupan kautta eri puolille maailmaa, on tuotantoteknologian kehittäminen merkittävin vaikutuskeino tavoiteltaessa hiilikulutuksen tehokasta hillitsemistä. Gates on jo sijoittanut aloitteleviin puhtaan teknologian yrityksiin miljardin. Not all energy is supplied on a commercial basis. Universal access to commercial energy still remains a target for the future. Hallitus asetti kesällä 2013 parlamentaarisen komitean valmistelemaan mietintöä, joka toimii strategisen tason ohjeena matkalla kohti hiilineutraalia Suomea. Lähde: Energiaja ilmastotiekartta 2050 giaja ilmastotiekartta 2050 julkaistiin lokakuussa 2014. Asumisen energian tuotannon päästöjen merkitys (vihreä) on oleellinen matalampaan hiilikulutukseen pyrittäessä. Maailman rikkain mies, Microsoftin perustaja Bill Gates aikoo tuplata sijoituksensa uusiutuvaan energiaan. Uusiutuvien polttoaineiden osuus lisääntyy maailmanlaajuisesti hitaasti mutta vääjäämättä, samoin ydinvoiman. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren vetämään komiteaan kuului kaksi edustajaa jokaisesta eduskuntapuolueesta. Lähde: Hiilikulutus ja hiilijohtamisen mahdollisuudet Tampereen alueella, Aalto-yliopiston julkaisusarja 2011. Vaikka kuluttaja voi itse valita käyttöönsä tuotantovaiheessa päästötöntä uusiutuvaa sähköä, ei hän voi vaikuttaa kuin oman kotitaloussähkönsä osuuteen kaikista energiankulutukseen liittyvistä päästöistä. Ydinvoima Fossiilinen Uusiutuvat (paitsi isot voimalaitokset) Hydro = yli 10 MW:n vesivoimalaitokset. Osuuden kasvattaminen 80 prosentin tasolle nostaa vaikutuksen lähes 20 prosenttiin. It is imperative to address this major challenge without further delays, in particular taking into account the impact access to electricity has on lives and well-being, economic growth and social development, including the provision of basic social services, such as health and education. Ilmastonmuutospolitiikan suuntaviivat on määritelty Jan Vapaavuoren vetämän komitean mietinnössä vuonna 2013. In many countries, especially in Africa and Asia, the pace of electrification lags far behind the growing demand. 10 Uusiutuvan energian käytön kasvu Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta. Kuvio: World Energy Council 2013 Uusiutuvan energian käyttö (TWh) Tuulivoima Tuulivoima Energian kokonaiskulutus: 2010: 422 TWh 2050: 322-387 TWh Lisäksi: lämpöpumput (3 9-12 TWh) ja jätepolttoaineet (3 6 TWh) Luvut primäärienergiana, vuoden 2050 vaihteluvälit ovat Low Carbon Finland 2050 platform -hankkeen neljän vähähiiliskenaarion mukaisia Bioenergia Bioenergia Vesivoima Vesivoima Aurinkoenergia Aurinkoenergia 5 10 15 20 25 30 2010 2050 5 10 15 20 2010 2050 5 10 15 20 25 30 2010 2050 20 40 60 80 100 120 140 160 2010 2050 Hiilijohtamisen mahdollisuudet 25 Taulukko 5: Uusiutuvien energialähteiden osuuden lisäämisen vaikutus tamperelaisen kuluttajan hiilijalanjälkeen, t CO2-ekv
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöjä raportoidaan YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti kolmella eri sektorilla: 1. ja käyttää energialähteenään puupellettejä, jotka toimitetaan Amerikoista. Niiden osuus energian globaalista kokonaiskulutuksesta on noin 82 prosenttia. 10 20 30 40 50 1990 1995 2000 2005 2010 M iljo on aa to nni a C O -e kv. Älykkään teknologian hyödyntäminen ja sen helppo käyttöönotto on tärkeää. 10 20 30 40 50 1990 1995 2000 2005 2010 M iljo on aa to nni a C O -e kv. Tampereen alueen hiilijalanjäljestä vuonna 2011 tehty tutkimus osoitti selkeästi, että ylivoimaisesti merkittävin hiilivaikutus on energian tuotantotavalla. Energian tuotantotapa selvästi merkittävin Eri aloilla tulee määrätietoisesti edistää kustannustehokasta energiaja materiaalitehokkuutta. Tutkimuksen skenaario-osiossa tarkasteltiin hiilijohtamisen mahdollisuuksia Tampereella neljän laajemman skenaariokokonaisuuden kautta. Kasvihuonekaasupäästöt ja -poistumat, maankäyttö Metsät ovat Suomen valtavat hiilinielut, ja sellaisina ne pyritään myös kansainvälisessä tulkinnassa säilyttämään. Metsien ja nielujen asema kansainvälisissä ja EU-tason päästövähennysvelvoitteissa tulee jatkossakin todennäköisesti olemaan rajattu. Puun korjuun taso ja rakenne on merkittävin tekijä metsänielun kehityksen kannalta. Lähde: Energiaja ilmastotiekartta 2050 Teollisuusprosessit 9% Liuottimet 0.1% Maatalous 9% Jäte 3% Energiateollisuus 43% Teollisuus ja rakentaminen 18% Kotimaan liikenne 27% Rakennusten lämmitys sekä maa-, metsäja kalatalous 9% Haihtumapäästöt 0.4% Muu polttoainekäyttö 3% Energia 78% Kuva: Tilastokeskus. Euroopan komissio antoi vuonna 2011 tiedonannon siirtymisestä vähähiiliseen talouteen vuonna 2050. Iso-Britanniassa muuten rakennetaan maailman ensimmäistä päästöiltään negatiivista voimalaa (New Scientist). Toimet, jotka Suomen on joka tapauksessa tehtävä tavoitteen saavuttamiseksi, liittyvät uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen ja cleantechratkaisuihin. Työkoneet * Jätteiden käsittely Teollisuus Rakennusten lämmitys Maaja metsätalous ** Liikenne 2 * muut kuin maaja metsätalouden työkoneet ** mukaan lukien energiankäyttö rakennuksissa ja työkoneissa Lähde TEM Suomen kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet ovat sidoksissa EU:n vähennystavoitteisiin. Rakennetun ympäristön ilmastokestävyyttä tulisi edistää kokonaisvaltaisesti ja ripeästi. Tutkitut kokonaisuudet olivat Yksityisautoilun vähentäminen ja joukkoliikenteen käyttöasteen nostaminen, Uusiutuvien energiamuotojen käytön lisääminen, Kaupunkirakenteen tiivistäminen sekä Matalaenergiarakentaminen . Sähkön ja kaukolämmön tuotannossa on luovuttava lähes kokonaan fossiilisista polttoaineista ja turpeesta, ellei hiilidioksidin talteenottoja varastointiteknologian (CCS) kaupallistuminen mahdollista niiden käyttöä. IEA on myös esittänyt kehityspolun, jossa ilmaston lämpeneminen rajoittuu kahteen asteeseen hieman alle 50 prosentin todennäköisyydellä. Siten puuvarat sallivat nykytasoon verrattuna puun käytön merkittävän lisäyksen, mukaan lukien energiakäyttö. Lauhdevoima Muut Mineraaliteollisuus Öljynjalostus Metallien jalostus Massaja paperiteollisuus Kaukolämpö * 2 * kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon sekä kaukolämmön erillistuotannon päästöt Lähde TEM Kasvihuonepäästöjen aiheuttajat Ei päästökauppa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 80–95 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Energiajärjestelmän muuttaminen päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä onerityisen suuri haaste energia-alalle, sillä 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistämme syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta, kun mukaan lasketaan myös liikenteen käyttämä energia. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n pääarviossa osuus laskee 76 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä, mutta käyttö kasvaa 24 prosenttia johtuen energiankulutuksen kasvusta. On mahdollista, että vuoden 2020 jälkeen metsänieluja huomioidaan edelleen laskennallisen nielun , ei biologisen nielun pohjalta. Metsien aktiivisella hoidolla ja käytöllä ylläpidetään metsien kasvukykyä ja hiilen sidontakykyä. Päästöt ovat laskeneet 13 % vuodesta 1990. Suomen kasvihuonepäästöjen aiheuttajat 2012 Fossiilisten polttoaineiden käyttö on suurin kasvihuonekaasupäästöjen lähde niin Suomessa kuin globaalistikin. Suomen tulee panostaa uuden teknologian kehittämiseen ja markkinointiin ja pitää tämä elinkeinopolitiikan kärkiteemana, sillä uudet vähähiiliteknologiat. Lauhdevoima Muut Mineraaliteollisuus Öljynjalostus Metallien jalostus Massaja paperiteollisuus Kaukolämpö * 2 * kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon sekä kaukolämmön erillistuotannon päästöt Lähde TEM 5 10 15 20 25 30 35 40 1990 1995 2000 2005 2010 M iljo on aa to nni a C O -e kv. Uusi voimala korvaa hiilivoimalan ovat globaalisti voimakkaimmin kasvavia aloja. Low Carbon Finland -hankkeen skenaarioissa puuston nielu noin kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Tammikuussa 2014 komissio antoi ehdotuksensa ilmastoja energiapolitiikan kehyksistä vuodelle 2030. Komissio ehdottaa vuoden 2030 päästövähennystavoitteeksi eurooppalaisilla toimilla 40 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Lähde: Energiaja ilmastotiekartta 2050 Teollisuusprosessit 9% Liuottimet 0.1% Maatalous 9% Jäte 3% Energiateollisuus 43% Teollisuus ja rakentaminen 18% Kotimaan liikenne 27% Rakennusten lämmitys sekä maa-, metsäja kalatalous 9% Haihtumapäästöt 0.4% Muu polttoainekäyttö 3% Energia 78% Kuva: Tilastokeskus. 11 -60 -50 -40 -30 -20 -10 10 20 -60 -50 -40 -30 -20 -10 10 20 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Rakennettu maa Kosteikot Ruohikkoalueet Viljelysmaa Puutuotteet Metsämaa Miljoonaa tonnia CO2 -ekv. Eurooppa-neuvosto tekee linjauksia EU:n päästövähennystavoitteesta viimeistään lokakuussa 2014. Eurooppa-neuvosto on asettanut tavoitteeksi vähentää EU:n kasvihuonekaasuja 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiataloja. Vähähiilitiekartan mukaan päästöjä voidaan EU:ssa vähentää kustannustehokkaasti 40 % vuoteen 2030 mennessä, 60 % vuoteen 2040 mennessä ja 80 % vuoteen 2050 mennessä EU:n sisäisin toimin. Maataloussektori: päästöt tuotantoeläimistä, lannasta ja maaperästä (9 % Suomen kokonaispäästöistä vuonna 2012). Myös maatalouden asema päästövähennysvelvoitteissa on vielä avoin. Arvioiden mukaan puuvaranto ja hiilinielu kasvavat myös tulevaisuudessa. Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä voimakkaasti, ja metsien puuston hiilinielukin on kasvussa. Korjausrakentamisen merkitys kasvaa jatkossa ja energiatehokkuusmahdollisuuksien hyödyntämiseksi otetaan tarvittaessa käyttöön uusia kustannustehokkaita ohjauskeinoja. Komissio toteaa lisäksi, että mikäli osana kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja ilmenee tarve mahdolliselle kunnianhimon nostolle, voisi tämä tapahtua sallimalla kansainvälisten (EU:n ulkopuolisten) päästövähennysyksiköiden käyttö myöhäisemmässä vaiheessa. Lähde: Suomen Kasvihuonekaasupäästöt 1990-2012, Tilastokeskuksen katsauksia 2014/1. Maatalousperäiset päästöt ovat yhteensä noin 20 % Suomen kokonaispäästöistä. Puun poltosta syntyvä hiilidioksidi säilötään Pohjanmeren alle onkaloihin. Kotimaisen bioenergian maksimaalinen käyttö on turvattava, ja liikenteen energialähteenä on lisättävä biopolttoaineiden käyttöä. Lisäksi tulee parantaa kestävää kulutusta ja tuotantoa ohjaavia keinoja sekä tukea kuntia niiden tekemässä vähähiilisyystyössä. 4 Laskennallinen nielu tarkoittaa, että todellisen biologisen nielun sijasta velvoite pohjautuu esimerkiksi perusvuoden nielun kokoon tai muuten sovittuun esimerkiksi ennustettuun nielun kokoon. Siinä fossiilisten polttoaineiden osuus laskee 64 prosenttiin ja käyttö vähentyy 11 prosenttia vuoteen 2035 mennessä
James Watt alkoi verrata höySuomessa kaikki uusi teollinen teknologia on otettu aktiivisesti käyttöön, kehitykseen itsekin osallistuen.. Kuljetusten puolella kehitettiin kaasusekä polttomoottoriautoja 1800-luvulla. Merkittävä keksintö oli myös kivihiilen käyttäminen tehostuneessa raudanvalmistuksessa. Kaasulaitos kampanjoi voimakkaasti kaasuliesien puolesta, mutta vähitellen sähköliedet yleistyivät. Helsingin Sähkövalaistus Osakeyhtiö aloittaa toimintansa 1890. Öljynjalostamo perustettiin Porvooseen 1966. Wattin työn tuloksena alettiin myös ymmärtää, että poltetun hiilen määrällä ja koneen tekemän työn välillä on yhteys. Suomen öljyhuollosta vastaamaan perustettiin Neste Oy vuonna 1948. Nämä käytöt ovat nyt poistumassa. Se oli kuitenkin 2 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Tilastoja eri energialähteiden käytöstä Suomessa ei juurikaan ole saatavissa 1970-lukua aikaisemmilta ajoilta. Energiankulutus kasvoi prosentin liikenteessä ja teollisuudessa, mutta rakennusten lämmitysenergian käyttö laski edellisestä vuodesta yli kuusi prosenttia erityisesti lämpimän loppuvuoden vuoksi. Noin kolmasosa on käytetty lämmitykseen. Suomalainen suurin energiankuluttaja Suomessa kaikki uusi teollinen teknologia on otettu aktiivisesti käyttöön, kehitykseen itsekin osallistuen. Skotti James Finlayson perusti Tampereen koskille puuvillatehtaan 1820. Häneltä on peräisin termi hevosvoima. Kotkaan perustettiin Suomen ensimmäinen höyrysaha 1871, ja sen menestys perustui vesivoiman hyödyntämineen laajan Sisä-Suomen uiton muodossa. Raitiotiet siirtyvät hevosvoimasta sähköön. Ensimmäinen sähköinen linja kulki väliä Töölö–Hietalahti vuonna 1900. Sähkö ja polttomoottori 1900-luvulla Toisen teollisen kumouksen toivat sähköja polttomoottorit. Sähkötekniikkaa kehitettiin jo 1800-luvulla, mutta 1900-luvulla moninaiset sähkömoottorikäyttöiset koneet lisääntyivät sitä mukaa kun sähköä pystyttiin valjastamaan koskista ja höyryvoimaloista. Sitten on rohmuttu energiaa niin, että Euroopassa Suomi kuluttaa energiaa eniten asukasta kohden: vuonna 2013 jokainen 255 GJ (gigajoulea) eli 70 800 000 kilowattituntia. Suomessa autoliikenne alkoi kehittyä vuodesta 1905 lähtien, jolloin polttomoottori oli jo päihittänyt kaasuja sähkökoneet. Liikenteen lisäksi öljy valtasi lämmitystä puulta ja sähköntuotantoakin. Laitoksen jakelualue kattoi eteläisen Helsingin. Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen mukaan noin 1 391 PJ (petajoulea) eli 33,2 Mtoe (megaöljyekvivalenttitonnia) eli 386 TWh (terawattituntia) vuonna 2013. Nykyisin suurin osa Suomeen tuotavasta öljystä jalostetaan bensiiniksi, dieseliksi ja lentokoneiden polttoaineeksi. Voimalaitoksissa on käytetty raskasta ja kevyttä polttoöljyä. Helsingin Suvilahden höyryturbiinilaitos aloitti sähkön tuotannon 1910. Höyryjuna tuli rautateille ja teollistumisen kausi oli vahva. Höyrykoneet Suomeen 1800-luvulla Tätä kesti ensimmäiseen teolliseen kumoukseen asti, jonka synnytti James Wattin 1700-luvulla kehittämä höyrykone. Miten Suomesta kehittyi asukasta kohden eniten energiaa käyttävä maa Euroopassa – verrattuna niihin aikoihin, jolloin täällä jylläsivät vain puu-uunit ja härkätai hevosvoimat. Vuonna 2014 hakattiin raiskioiksi varsinkin vesiväylien varsilla. rykoneiden tuottamaa työmäärää hevosiin. 12 Kun Suomen metsiä ensi kerran hyödynnettiin taloudellisesti laajamittaisesti tervakaupassa 1600-luvulla, maakuormien vetojuhdat olivat hevosia, joskus vielä härkiäkin. Rekiletkat kuljettivat myös polttopuuta ja ruokaakin 1700-luvulla Pietariin, tieverkosto parantui. Suomeen höyrykone tuli hitaasti. Millaisin kausin teolliset kumoukset ovat muuttaneet energiajärjestelmää ja talouskasvua. Purjeveneet hyödynsivät tuulen voimaa, ja niiden rakentamiseen alettiin sahata lankkulautaa Suomenkin koskivesimyllyissä ainakin 1500-luvulta lähtien, sitä enemmän, mitä enemmän Euroopassa käytiin kauppaa – ja sodittiin. Kivihiilestä tuli myös höyrykoneiden energian lähde. Vesimyllyt rakennettiin puroihin ensin viljan jauhamiseen, mutta isotkin kosket opittiin valjastamaan sahaamiseen, ja 1720-luvulta alkaen – kun Suomeen tuotiin ohut hollantilainen sahanterä – sahatavaran viennistä tuli seuraava menestystarina tervan viennin rinnalle. Metsät Miten Suomesta tuli Euroopan energiasyöppö. Tehtaissa oli kaasuvalaistus. Energiankulutus on ollut laskussa vuonna 2009 alkaneen taantuman ajan. Maaöljyllekin valtasi alaa Alkoi myös maaöljyn kausi
Esimerkiksi paperiteollisuutemme tuottaa paperia 100 miljoonalle ihmiselle. Osa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavasta tuotannosta on kuitenkin siirtynyt ulkomaille ja tuonti kasvanut. Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankin julkaisuja, Kasvututkimuksia XIII. Lähde: Tilastokeskus Energian kokonaiskulutus 1970-2013 energialähteittäin Suomen kokonaisenergian kulutus lähteittäin vuonna 2013 Lähde: Motiva/Tilastokeskus energiankulutus edelleen laski 2 prosenttia. Se on maailman toiseksi nopeinta kasvua, jonka vain Japani ylittää. Bruttokansantuotteen kasvu on heikentynyt jatkumona 1970-luvun puolivälin öljykriisistä lähtien. Bkt:n kasvu oli vuodesta 1860 vuoteen 2009 keskimäärin 2,9 prosenttia vuodessa ja lisääntyviä asukkaita kohden laskettuna 2,1 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Suomessa samalla, kun bruttokansantuote on kasvanut. Energiankulutuksen, sähkönkulutuksen ja bruttokansantuotteen kohtalonyhteys Energiankulutuksen, sähkönkulutuksen ja bruttokansantuotteen kohtalonyhteys 10 viime vuoden aikana. Esimerkiksi paperiteollisuutemme tuottaa paperia 100 miljoonalle ihmiselle. Riitta Hjerppen kuvio bruttokansantuotteen kasvusta on hätkähdyttävä. Energian kulutus ja bkt ovat Suomessa olleet aina sidoksissa toisiinsa, jopa niin selvästi, että vuodesta 2009 alkaneen taantumakauden aikanakin energiankulutuksen lasku on aina ennakoinut bkt:n laskua. Lähteet: Riitta Hjerppe (1988), Suomen talous 1860–1985. Toisaalta osa Suomen päästöistä syntyy ulkomaille vietävien tuotteiden valmistuksesta. Lähde: Tilastokeskus Lähde: Motiva/Tilastokeskus. Kasvu ei olekaan ikuista Taloushistorian professori (emerita) Riitta Hjerppen tutkimukset Suomen kansantalouden kehityksestä teollisen kumouksen alusta eli 1860-luvulta vuoteen 2010 osoittavat, ettei kasvu ole ikuista. Jos hänen laatimansa tilastopylväikkö jatkuisi, se olisi nyt saavuttanut nollaviivan. OSA I: Ilmastopolitiikan lähtökohdat Lähde: Tilastokeskus 50 % 100 % 150 % 200 % Bruttokansantuote (viitev. Osa kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavasta tuotannosta on kuitenkin siirtynyt ulkomaille ja tuonti kasvanut. – Se on merkinnyt sitä, että Suomi on noussut Euroopan 1800-luvun puolimaissa ehkä köyhimmästä maasta maailman elintason kärkijoukkoon ja on bruttokansantuotteella henkeä kohden mitattuna 23, Hjerppe toteaa. – Bruttokansantuote henkeä kohden on kasvanut tänä aikana 24-kertaiseksi ja Suomen itsenäisyyden aikana 15-kertaiseksi. Entä sitten. Toisaalta osa Suomen päästöistä syntyy ulkomaille vietävien tuotteiden valmistuksesta. 2010 hinnoin), vuosi 1990 = 100 Tuotannon kasvihuonekaasupäästöt 1990 1995 2000 2005 2010 1990 taso Talouskasvu ja kasvihuonepäästöt 48 BKT:n kasvut 1860-2009 BKT:n ja BKT:n henkeä kohden kasvu ajanjaksoittain 1860-2009, prosenttia vuodessa. Suomen Pankki/Valtion painatuskeskus, Helsinki ja Tilastokeskus, Suomen kansantalouden tilinpidon historiallinen tietokanta. Jos hänen laatimansa tilastopylväikkö jatkuisi, se olisi nyt saavuttanut nollaviivan. 13 15 Suomi on kytkenyt irti talouskasvun ja kasvihuonekaasupäästöt Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet Suomessa samalla, kun bruttokansantuote on kasvanut
Raakaöljyn hinta taas reagoi vahvasti geopoliittisiin ja ekonomisiin tapahtumiin. Vaikutukset öljyä tuoviin maihin vaihtelevat sen mukaan, kuinka intensiivisesti ne käyttävät öljyä ja kuinka riippuvaisia ne ovat viennistä öljyä vieviin maihin. Viime vuoden romahduksen taustalla oli ylituotanto: Yhdysvaltain oman öljyja kaasusärötystuotannon nousu lähes omavaraisuuteen sekä SaudiArabian päätös olla rajoittamatta öljyntuotantoa. Lähde: (EIA) U.S. Korkeimmalle,125 dollariin, tynnyrin hinta nousi vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena. – Suomessa Venäjän-viennin vaikeutuminen pienentää kokonaisvaikutuksen alle puoleen euroalueen vaikutuksesta vuonna 2015, minkä jälkeen Suomen saama kasvusysäys lähenee euroalueen tasoa. Öljyntuottajien järjestö OPEC säänteli markkinoita. Niitä ovat vahvasti kehittämässä myös sellaiset energia-alan yritykset, jotka aiemmin ovat keskittyneet öljytuotteisiin. Muita hinnan nostajia ovat olleet arabimaiden vientikielto 1974, Iranin vallankumous ja sen perässä Iranin ja Irakin sota. Fossiilisten polttoaineiden – öljyn, maakaasun ja kivihiilen – yhteenlaskettu osuus maailman primäärienergian kulutuksesta on noin 80 prosenttia. – Öljyä tuovat teollisuusmaat hyötyvät hinnan laskusta enemmän kuin öljyä vievät maat siitä kärsivät, koska öljynviejät pystyvät puskuroimaan laskun vaikutuksia lainaamalla tai turvautumalla keräämiinsä reserveihin. Geopoliittisia ongelmia Suomen energiavision 2030 mukaan tulevina vuosikymmeninä öljyja maakaasuvarojen väheneminen saattaa johtaa geopoliittisiin ongelmiin. Nämä arviot todennäköisesti kasvavat tulevaisuudessa tuotantoteknologian kehittymisen ja uusien öljyja kaasuvarojen löytymisen ansiosta. osin, että tarjonnalla on korostetun keskeinen asema. Vuonna 2014 – jälleen – tapahtui jotakin odottamatonta: öljybarrelin (tynnyri 159 litraa) hinta romahti. Riippuvuus tuontipolttoaineista ja kasvavat polttoaineiden hintavaihtelut muodostavat riskin Suomen kansantaloudelle. Vesivoima ja ydinvoima ovat hinnaltaan erittäin vakaita öljyyn, ja myös uusiutuviin, kuten tuuleen verrattuna. Öljyn hintaa ovat nyt polkeneet odotukset Iranin paluusta öljymarkkinoille ja kysynnän hiljeneminen Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Suomen energiavision 2030 mukaan nykyisellä kulutustasolla öljyvarojen arvioidaan riittävän noin 40 vuotta ja kaasuvarojen vastaavasti noin 60 vuotta. Suomessa hyöty puolta pienempi – Raakaöljyn hinnan romahdus vaikuttaa positiivisesti niin maailman kuin Suomenkin talouteen, kommentoi elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ekonomisti Paavo Suni. Öljyja biopolttoaineala ry (oil.fi) kertoo sivuillaan, että todennetut käytettävissä olevat raakaöljyvarat riittävät näillä näkymin tyydyttämään yli 46 vuoden tarpeen. Miten öljyn hinta ei olekaan vain noussut ja millaisista syistä. Bank of America sanookin, että öljynviejämaiden hintakartellijärjestö OPEC on käytännössä hajonnut (The Telegraph ja Financial Times). 14 Öljypiikki – tuliko se jo vai meni. Öljyn osuus on noin 35 prosenttia. Raakaöljyn hinta – ja perässä maakaasun – määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaisesti aivan kuten muidenkin hyödykkeiden hinta. Hinta alkoi nousta jyrkästi pari vuotta terroristien hyökkäyksestä World Trade Centeriin 11.9.2001. Öljy heiluttaa maailmantaloutta Hyvin harvat tekijät vaikuttavat maailmantalouteen yhtä paljon kuin öljyn hinta. Maailman lisääntyvä energiankulutus tyydytetään lähivuosikymmeninä yli 50-prosenttisesti fossiilisilla polttoaineilla. Energy information Administration, Thomson Reuters Hyvin harvat tekijät vaikuttavat maailmantalouteen yhtä paljon kuin öljyn hinta.. Saksalaiset tutkijat ovat osoittaneet, että paras tapa rajoittaa ilmastonmuutosta on lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttäminen välittömästi (The Guardian), ja Saksa johtaa maailman ilmastonmuutossotaa. Öljy pysyy näin maailman pääasiallisena energialähteenä vielä useita vuosikymmeniä, vaikka rinnalle kehitetään uusia energiamuotoja. Saudi-Arabialla on viidennes tunnetuista öljyvaroista, joten sen luopuminen hintoja keikuttavasta roolista tasasi hintakehityksen aina 2000-luvun alkuun asti. Raakaöljyn hinta ja vaikuttavat maailmanpolitiikan tapahtumat Yhdysvaltain energiainformaatiohallinnon (EIA) kuvio osoittaa, miten riippuvainen öljyn hinta on maailmanpolitiikan tapahtumista. Se on tänä kesänä laskenut alle 50 dollariin. Öljymarkkinat eroavat kuitenkin muista hyödykemarkkinoista siltä Raakaöljyn hinta ei palaa enää huippuarvoonsa Aina 1970-luvun öljykriisistä asti on uhattu, että maaöljy loppuu 30–40 vuodessa ja sen hinta nousee. Raakaöljyn hintahistoria ja viimevuotinen hinnan pudotus todistavat, että ainoa varma asia ovat öljyn suuret hintaheilahtelut. Suomessa energiaomavaraisuuden kehittyminen irti öljystä riippuu pääosin käytettävien energialähteiden valinnasta uutta voimalaitoskapasiteettia rakennettaessa
Professoriryhmä ennusti, että vanhaan teknologiaan, kuten ydinvoimaan, fossiiliseen energiaan ja suuriin keskitettyihin tuotantolaitoksiin, tukeutuvat ovat tulevaisuuden energiamarkkinoiden häviäjiä. 15. Hiilisähkövoimala laskettiin hiilidioksidin talteenotolla, kun hiilidioksidipäästöoikeuden hintana käytetään 23 €/t. Tuulivoima pärjää tässä kisassa Suomessa. maakaasukombilauhdevoimala 75,4 . ydinvoimala uudelle tontille 57,9 . Edellinen laskelma oli tehty 2008. Murroksessa voittavat ne, jotka ovat panostaneet uuteen, voittavaan tekniikkaan ja kehittäneet alan teollisuutta. Mihin suuntaan vuodesta 2012. – Ydinvoiman kustannus sen sijaan riippuu monista tekijöistä. Päivitys tulossa – Ajatuksena on saada laskelma taas päivitetyksi, kertoo professori Esa Vakkilainen. – Tuulivoiman tuotantokustannus on tulossa alas, Vakkilainen näkee. kivihiililauhdevoimala 64,4 . merituulivoimala 76,8 Tuulivoima pärjää hintakilpailussa – tallennus vaikeaa . ydinvoimala olemassa olevalle tontille 43,7 . Myös kaukolämpölaitosten rakennuttajat laskevat tuotantokustannuksensa itse tapauskohtaisesti. pienaurinkovoimala 90–130 Ydinvoimala laskettiin 8000 tunnin huipunkäyttöajalla Olkiluoto 3:n tyypillä. Omistajille taattu omakustannushinta 50 euroa megawattitunnilta ei ole matala tällä hetkellä, kun markkinatukkuhinta liikkuu 30-40 euron välillä. tuulivoimala maalla 52,7 . – Erityisesti fossiilisten polttoaineiden hinnathan vaihtelevat . Kannattavuus laskettiin annuiteettimenetelmällä käyttäen 5 prosentin reaalikorkoa ja maaliskuun 2012 hintatasoa. Tuulivoimalalle laskettiin 2200 tunnin huipunkäyttöaika. uusiutuva puulauhdevoimala 70,2 . – Talonrakentamisessa investointikustannukset riippuvat monista syistä, joihin rakennuttaja itse voi paljon vaikuttaa, vaikkapa tekemällä itse työtä. Vuoden 2012 raportissa tutkittuina olivat kaikki Suomessa sähköä vuonna 2012 tuottaneet laitostyypit. Tuulivoima ja ydinenergia edullisimmat Voimaloiden tuotantokustannukset edullisuusjärjestyksessä euroina megawattitunnilta: . Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Energia on seurannut energian tuotantokustannuksia sen jälkeen, kun KTM lopetti seurannan. Hyvän energiapolitiikan perusteet -raportin viime vuonna julkaissut suomalainen professoriryhmä sanoo, että maailman energiajärjestelmässä toteutuu vallankumous sillä hetkellä, kun uusi tekniikka tulee halvemmaksi kuin vanha. Eri laitosten koot ja toiminta optimoitiin laskelmassa parhaalle vuonna 2012 tunnetulle tasolle. Fennovoiman ominaiskustannus on suhteellisen korkea. Pienkuluttajien hintojen yleinen vertailu on niin haasteellista, että sitä LUT ei yritä. turvelauhdevoimala 75,4
– Sähkömarkkinoilla tuulivoiman määrä on tehnyt tilanteen haastavaksi Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. – Omistajille voi tulla projektissa jopa 20 prosentin rahoituskustannukset, kun korkoa kertyy korolle siihen asti, kun sähköntuotanto alkaa, Vakkilainen kertoo. – Hitaammin myös rakennuskustannukset nousevat ja tekniikka muuttuu. Tämä on 10 €/MWh vähemmän kuin jos päästöoikeuden hinnalla 23 €/tCO2, tuotettaisiin sähköä hiilivoimalaitoksella jota ei ole varustettu hiilidioksidin talteenotolla. Reaalikorko on 5 prosenttia. Taulukko 3. 16 13 Kuva 2. Vaikka hiililaitokseksi on valittu hiilidioksidin talteenotolla varustettu voimala, on tuotantokustannus noussut vain reilun 10 €/MWh. Perusvoimalaitosten suorituskykyja kustannustiedot. Päästökauppa heikentää merkittävästi turpeen asemaa. Voimalaitosten sähköntuotantokustannukset (€/MWh) päästökaupan hinnalla 23 €/tCO2. Öljy sekä kivihiili ovat halventuneet merkittävästi. Ydinvoimalan rakentamisen hallinta on myös ollut todella heikkoa Olkiluodossa, ja Fennovoimassa haaste on edessä. – Nykyiset sähkömarkkinat johtavat nimittäin siihen, että vanhojen tulivoimaloiden tuottaman sähkön hinta jää matalaksi. Turvelauhde alkaa hävitä puulauhteelle. Toisaalta tuulivoimaloita on 9 Taulukko 1. Vasta kokemus tuo tiedon siitä, millaisiksi voimalat pitää rakentaa. Tulevaisuus näyttää tuulivoimaloiden keston Kotkassa purettiin vuonna 1999 käyttöön otetut yhden megawatin tuulivoimalat Ilona ja Ilmari ja rakennetaan uudet 2,4-megawattiset. Kaasusähkössä ei hiilidioksidin hinta näyttele yhtä merkittävää osaa. KUSTANNUSKOMPONENTTI YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI PÄÄOMAKUSTANNUKSET 27.59 9.15 15.43 17.44 18.33 43.86 KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITO 10.94 7.37 10.71 10.49 6.89 8.85 POLTTOAINE 5.14 51.11 35.82 25.50 45.00 0.00 PÄÄSTÖKAUPPA 0.10 7.81 2.43 21.92 0.00 0.00 YHTEENSÄ 43.77 75.45 64.39 75.35 70.22 52.71 Kuvassa 3 on esitetty sähkön tuotantokustannukset päästöoikeuden hinnalla 60 €/tCO2. – Rationaalista on vaihtaa voimala isotehoisemmaksi eli kustannustehokkaammaksi sen jälkeen, kun tukirahat loppuvat, toteaa Vakkilainen. Merkittävästi korkeampi päästöoikeuden hinta ei muuta sähkön tuotantokustannusvertailua. Lähde: Sähkön tuotantokustannusvertailu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 2012, Esa Vakkilainen, Aija Kivistö ja Risto Tarjanne suuresti. Hintataso 3/2012 YDIN KAASU HIILI TURVE PUU TUULI SÄHKÖTEHO [MW] 1650 848 500 150 150 50 VUOSIHYÖTYSUHDE [%] 37.0 58.3 33.5 40.0 40.0 100.0* INVESTOINTIKUSTANNUS [milj.€] 6250.0 875.0 870.0 295.0 310.0 68.0 OMINAISINVESTOINTIKUSTANNUS [€/kW] 3788 1032 1740 1967 2067 1360 POLTTOAINEEN HINTA [€/MWh] 1.90 29.80 12.00 10.20 18.00 0.00 SÄHKÖNTUOTANNON POLTTOAINEKUSTANNUS [€/MWh sähköä] 5.14 51.11 35.82 25.50 45.00 0.00 KÄYTTÖ JA KUNNOSSAPITOKUSTANNUKSET, KUN 8000 h/a [€/MWh] 10.94 7.37 10.71 10.49 6.89 8.85 MUUTTUVIEN K&K-KUST. Eri voimalaitostyyppien sähköntuotantokustannukset päästöoikeuden hinnalla 23 €/tCO2. OSUUS [%] 50 65 70 50 40 40 TALOUDELLINEN ELINIKÄ [a] 40 25 25 25 25 25 REAALIKORKO [%] 5.00 5.00 5.00 5.00 5.00 5.00 ANNUITEETTITEKIJÄ [%] 5.83 7.10 7.10 7.10 7.10 7.10 PÄÄSTÖOIKEUDEN HINTA [€/t CO2] 23 23 23 23 23 23 HUIPUNKÄYTTÖAIKA [h/a] 8000 8000 8000 8000 8000 2200 KÄYTTÖKERROIN [%] 91,3 91,3 91,3 91,3 91,3 25,1 *Tuulen vuosihyötysuhde lasketaan tuotetusta tehosta Sähkön tuotantokustannusrakennetaulukko ollut niin vähän aikaa, että ei tiedetä niiden mekaanisten osien kestävyyttä. Nord Pool Spot -sähköpörssin kuukausikeskiarvot Lähde: Tilastokeskus Yksittäisten tuulivoimaloiden keskikoko kasvaa koko ajan, eikä tehorajaa vielä tiedetä. Päästökauppa parantaa hiilidioksidivapaiden sähköntuotantomuotojen kilpailukykyä suhteessa fossiilisia polttoaineita ja turvetta Eri voimalaitostyyppien sähköntuotantokustannukset päästöoikeuden hinnalla Eri voimalaitostyyppien sähköntuotantokustannukset päästöoikeuden hinnalla 23 €/tCO2. Vanhojen kunnossapito ei enää kannattanut. Miten vaihteistot ja muovikomponentit kestävät. Perusvoimalaitosten suorituskykyja kustannustiedot. Kun tuulisähköä tulee, hinta tuppaa laskemaan alle tuotantokustannusten, ja kun sitä ei tule, markkinahinta on korkealla. Hintataso 3/2012
Lähde: Tilastokeskus . kulutettiin liikenteessä 182 PJ eli 16,5 % . Tähän vaikuttavat teknologiapanostuksilla saavutettava mekaanisen massan valmistuksen ominaisenergiankulutuksen merkittävä aleneminen, energiatehokkaiden talotekniikoiden laaja soveltaminen kiristyvien rakennusnormien ansiosta sekä monet muut teollisuuden, palvelujen ja kotitalouksien uudet energiatehokkaat tekniikat. Lähde: Työja elinkeinoministeriö Sähkönä vain reilu viidennes 20 20 Rakennusten lämmitys 46 % Teollisuus Liikenne 16 % 25 % Muut 12 % Pääosa energiasta käytetään teollisuudessa ja rakennusten lämmitykseen Energiankäyttöä voidaan tehostaa kaikilla toimialoilla, erityisesti rakentamisessa, asumisessa ja liikenteessä. Teknologiaskenaariossa panostetaan voimakkaasti kasvihuonekaasupäästöjä rajoittavaan tutkimusja kehitystyöhön, mikä alentaa merkittävästi uusien tekniikoiden kustannuksia. Suomen energian loppukulutus sektoreittain 2013 Yhteensä 308 terawattituntia (TWh) Muut-sektori sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maaja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön. Energiaomavaraisuutemme voidaan nostaa 50–60 prosenttiin, Suomessa tuotettava ydinvoima mukaan lukien 80 prosenttiin. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta on mahdollista nostaa 50–60 prosenttiin. OSA II: Hillintä sektoreittain Lähde: Tilastokeskus Pääosa energiasta käytetään teollisuudessa ja rakennusten lämmitykseen Säästöskenaariossa ohjataan voimakkain verotuksellisin toimin energian säästämiseen. asumisen energiankulutus 63,4 TWh eli 16,5 % – lämmitys 55,1 TWh, kaukolämpönä 18,3 TWh, sähköä 21,5 TWh . Energian kokonaiskulutuksen kehitys 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2050 2030 2020 2010 Prim aariener gia, PJ Baseli ne Ba se -8 0% Ka sv u Sä äs tö Pysähdys Muut os Baseli ne Ba se -8 0% Ka sv u Sä äs tö Pysähdys Muut os Baseli ne Ba se -8 0% Ka sv u Sä äs tö Pysähdys Muut os Muut Hiili Turve Maakaasu Öljytuotteet Mustalipeä Puupolttoaineet Ydinenergia Vesija tuulivoima Sähkön nettotuonti Kuva: Low Carbon Finland 2050 platform Energian kokonaiskulutuksen kehitys Kuva: Low Carbon Finland 2050 platform. Sen osuus Suomen kokonaisenergianjakelussa on kuitenkin vain reilu viidennes. Energiankäyttö 2013 Yhteensä 1102 PJ eli 386 TWh . Kioto-skenaariossa tyydytään vain Kioton sopimuksen mukaisiin kasvihuonekaasujen päästötavoitteisiin, kun taas kahdessa muussa pidemmän aikavälin strategiassa kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä. jaettiin sähkönä 83,9 TWh eli 21,8% – siitä asuminen 21,5 TWh, teollisuus alle 40 TWh . Sitä on määrä kasvattaa jopa puoleen. Lisäksi teknologiaskenaariossa pienempiä ydinvoimayksiköitä voidaan rakentaa modulaarisesti vuodesta 2020 lähtien. Suomessa teollisuus toimii jo kohtuullisen energiatehokkaasti ja vahvan energiatehokkuusosaamisen pohjalta on mahdollista kehittää ja kaupallistaa cleantech-ratkaisuja. Suomessa teollisuus toimii jo kohtuullisen energiatehokkaasti ja vahvan energiatehokkuusosaamisen pohjalta on mahdollista kehittää ja kaupallistaa cleantech-ratkaisuja. Energian käyttö tehostuu voimakkaasti Energian käyttö tehostuu merkittävästi tarkastellulla aikavälillä kaikissa skenaarioissa ja voimakkaimmin teknologiaskenaariossa. Tämä mahdollistaa uusiutuvien energiamuotojen ja energiaa tehokkaasti käyttävien teknologioiden tulon sekä kotimaisille että vientimarkkinoille. toimintansa vuonna 2015, teknologiaskenaariossa jo 2010. 17 Suomen energiaomavaraisuus nousee lähivuosikymmeninä 80 prosenttiin Vuoteen 2050 mennessä Suomen on määrätietoisin energiatehokkuusja säästötoimin mahdollista vähentää energian loppukulutusta merkittävästi, parhaimmillaan jopa selvästi alle 250 TWh:iin kansallista kilpailukykyämme vaarantamatta. Suomen energiavisiossa 2030 energiatalouden tarkastelu on tiivistetty kolmeen skenaarioon: Kioton perusskenaarioon (Kioto), voimakkaan energiansäästön skenaarioon (Säästö) ja vahvaan teknologiseen kehitykseen perustuvaan skenaarioon (Tekno). Kuvissa 22 ja 23 on esitetty sähkön tuotanto ja kulutus tarkastelluissa skenaarioissa. valmistava teollisuus 543 PJ eli 49,3 %, – josta alle 40 TWh sähkönä – mukana teollisuuden oma energiantuotanto. Sähköstä puhutaan paljon energian yhteydessä. jaettiin kaukolämpönä 31,3 TWh eli 8,1 % . Energiansäästön skenaariossa yksi uusi ydinvoimala aloittaa Energiankäyttöä voidaan tehostaa kaikilla toimialoilla, erityisesti rakentamisessa, asumisessa ja liikenteessä
Kuvissa 22 ja 23 on esitetty sähkön tuotanto ja kulutus tarkastelluissa skenaarioissa. Lisäksi teknologiaskenaariossa pienempiä ydinvoimayksiköitä voidaan rakentaa modulaarisesti vuodesta 2020 lähtien. Kotimaisten energialähteiden käytön lisääntymisen seurauksena energiahuollon omavaraisuus kasvaa skenaarioissa merkittävästi. Teknologiaskenaariossa panostetaan voimakkaasti kasvihuonekaasupäästöjä rajoittavaan tutkimusja kehitystyöhön, mikä alentaa merkittävästi uusien tekniikoiden kustannuksia. 25 Kuva 22 Sähkön tuotanto eri skenaarioissa. 25 Kuva 22 Sähkön tuotanto eri skenaarioissa. Sähkön kokonaiskulutuksen rakenne Sähkön kulutus eri skenaarioissa. Liikenteen energian kulutus Energian käyttö liikenteessä. Bioenergian kustannustehokkuuden saavuttaminen edellyttää uusien teknologioiden käyttöönottoa sekä polttoaineen että energian tuotannossa. mustalipeä) eri skenaarioissa. Kioto-skenaariossa tyydytään vain Kioton sopimuksen mukaisiin kasvihuonekaasujen päästötavoitteisiin, kun taas kahdessa muussa pidemmän aikavälin strategiassa kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä (kuva 21). Lämmitykseen käytettävän primäärienergian käyttö eri skenaarioissa. Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt. Suuret fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset pysyvät kuitenkin sähköntuotannon selkärankana maailmanlaajuisesti. Merituulipuistoja rakentamalla tuulivoiman osuus voi nousta lähes 10 %:iin Suomen sähköntuotannosta vuoteen 2030 mennessä. Energiansäästön skenaariossa yksi uusi ydinvoimala aloittaa toimintansa 24 KOLME ENERGIATULEVAISUUTTA Kuva 21 Kasvihuonekaasupäästöt eri skenaarioissa. Bioenergian käyttö kasvaa voimakkaasti kaikissa skenaarioissa. Energian käyttö tehostuu merkittävästi tarkastellulla aikavälillä kaikissa skenaarioissa ja voimakkaimmin teknologiaskenaariossa. Kuva 23 Sähkön kulutus eri skenaarioissa. 26 Kuva 25 Lämmitykseen käytettävän primäärienergian käyttö eri skenaarioissa. Näiden polttoaineiden käyttö voisi nousta jopa yli 100 % nykytasolta (kuva 24). Lämmitysenergian kulutus 26 Kuva 25 Lämmitykseen käytettävän primäärienergian käyttö eri skenaarioissa. 18 Suomen energiataloutta koskeva tarkastelu on tiivistetty kolmeen skenaarioon: Kioton perusskenaarioon (Kioto), voimakkaan energiansäästön skenaarioon (Säästö) ja vahvaan teknologiseen kehitykseen perustuvaan skenaarioon (Tekno). mustalipeä) eri skenaarioissa. Tämä mahdollistaa uusiutuvien energiamuotojen ja energiaa tehokkaasti käyttävien teknologioiden tulon sekä kotimaisille että vientimarkkinoille. mustalipeä) eri skenaarioissa. Skenaarioissa maakaasun käyttö ei pidemmällä aikavälillä kasva nousevien hintojen vuoksi ja myös osittain siksi, että uusiutuviin energialähteisiin perustuvien teknologioiden kilpailukyky kehittyy nopeasti. Kuva 24 Bioenergian käyttö (pl. Tähän vaikuttavat edellä mainittu teknologiapanostuksilla saavutettava mekaanisen massan valmistuksen ominaisenergiankulutuksen merkittävä aleneminen, energiatehokkaiden talotekniikoiden laaja soveltaminen kiristyvien rakennusnormien ansiosta (kuva 25) sekä monet muut teollisuuden, palvelujen ja kotitalouksien uudet energiatehokkaat tekniikat. Säästöskenaarioissa ohjataan voimakkain verotuksellisin toimenpitein energian säästämiseen. 27 vuonna 2015, teknologiaskenaariossa jo 2010. Uusien teknologioiden käyttöönotto lisää merkittävästi kotimaisten uusiutuvaan energiaan perustuvien markkinoiden kehittymistä vähentäen samalla tuontienergiariippuvuutta. Kioto-skenaariossa Suomeen ei rakenneta lisää ydinvoimaa. Ekoenergian hankinta Bioenergian käyttö (pl. Sähkön tuotanto eri skenaarioissa. Sähkön kokonaishankinnan rakenne Kasvihuonekaasupäästöt eri skenaarioissa. Kuva 24 Bioenergian käyttö (pl. Teknologinen kehitys, jossa suomalainen teollisuuskin on mukana, auttaa parantamaan näidenkin taloudellisuutta ja vähentämään ympäristövaikutuksia. Liikenteessä uusien Kuva 26 Energian käyttö liikenteessä. Kuva 23 Sähkön kulutus eri skenaarioissa
Ruotsista tuotiin viime vuonna peräti 10 terawattituntia, ja Fortum pyrkii hankkimaan omistukseensa vesivoimaa Venäjän Karjalasta. Nykyään tuo 3100 MW:n vesivoimateho tuottaa vuosittain sähköstä 10–20 prosenttiosuuden välillä, riippuen vesitilanteesta. Tavoite edellyttäisi, että toteutetaan alla luetellut, tärkeimmiksi Vesivoiman tuotanto Normaalivuosi 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 TWh Normaali vesivuosi = vesivoiman tuotanto laskennallisesti, kun rakennettujen jokien virtaamat ovat keskimääräisellä tasolla 21.1.2015 14 Suomen energiateollisuus alkoi Imatrankosken vangitsemisesta. Lähde: Energiateollisuus arvioidut vesivoimahankkeet: . Sähköntuotannon nopeaan säätöön soveltuvaa, teknistaloudellisesti merkittävää vesivoimaa voitaisiin järkevästi lisätä vuoteen 2020 mennessä yhteensä 470 MW, 1 330 gigawattituntia vuodessa. Kuivina vuosina tuotanto saattaa jäädä 170 TWh:iin. Kuva: Fortum Vesivoiman tuotanto Vesivoiman tuotanto Suomessa ei merkittävästi voi kasvaa. Imatran Voima alkoi tuottaa sähköä vuonna 1929. Kollaja 35 MW, 200 GWh/a . Siksi Fortum on kiinnostunut Venäjän Karjalan alueen vesivoimalaitoksista. Suomessa käytetty vesivoima on ympäristölleen puhdas uusiutuva energiamuoto. Energiajärjestelmän toimivuuden ja käyttövarmuuden kannalta vesivoimalla on lisäksi erityinen asema säätöominaisuutensa vuoksi. Kesäkuussa päästiin jopa 29 prosenttiin sähkönkulutuksesta. Suomessa on yli 220 vesivoimalaitosta, joiden turbiinien ja generaattorien yhteenlaskettu teho on noin 3100 megawattia. Suurimmillaan vesivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta, jopa 90 prosenttia, oli 1950ja 1960-luvuilla. Pohjoismaissa vesivoimaa on normaalivesivuonna noin 200 TWh. 19 Vesivoimaa on Suomessa vielä hyödyntämättä Vesivoima on merkittävin uusiutuva sähköntuotantomuoto Suomessa. Pernoonkoski ja Kuusaankoski Kymijoella, Perhonjoen alaosa sekä Luonionkoski Tengeliönjoella, yhteensä 35 MW, 165 GWh/a Lä hde: Energiateoll isuus (energia.fi) ja Voimaa vedestä 2007-selvitys. Vesivoimaa on vielä merkittävästi hyödyntämättä.. Rakennettujen laitosten konetehojen nostot 261 MW, 301 GWh/a . Lisäwatit Suomesta ovat tiukassa Lähes kaikki puheetkin jokien lisäkahlitsemisesta lisävesivoimalle nostattavat kovan vastustuksen. Kemijoella Sierilä 44 MW, 120 GWh/a ja Raudanjoki 25 MW, 162 GWh/a . Vuotos 37 MW, 325 GWh/a . Hankkeet Lapuanjoella, Siikajoella ja Pielisjoella yhteensä 35 MW, 56 GWh/a . Fortum peruskorjaa voimalaitoksen padon vuosina 2015-2018. Suomessa vesivoimaa on kuitenkin rajallisesti verrattuna Ruotsiin, josta sitä on paljon tuotu Suomeen viime vuosina. Suomessa olisi valjastettavissa lisää vesivoimatehoa suunnilleen yhden Loviisan voimalaitosyksikön verran. Vesivoimalla on muun muassa se etu, että vettä voidaan varastoida suuriin varastoaltaisiin ja sitä voidaan käyttää sähkönkulutuksen ollessa huipussaan
Puuperäisiä polttoaineita ovat mustalipeä, mäntyja koivuöljy, metanoli sekä muut teolliseen tuotantoon kelpaamattomat ainesosat kuten metsätähteet, teollisuuden puujäte, sahanpuru, kuori, kierrätyspuu, pelletit, briketit ja energiapuu. Metsäyhtiöt ovat yhtä tärkeitä energiantuottajia kuin puunjalostajia vientiin. Puun käyttö Suomessa vuonna 2000 Kotimetsistä runkopuuta 75 miljoonaa kuutiometriä, latvusmassaa 28 miljoonaa ja hakkuutähteitä 26 miljoonaa kuutiota suollettiin Suomen jalostusja energiamyllyihin vuonna 2000. Suomessa hakkuutähteiden, oksien, pienikokoisen puun ja kantojen käyttö metsäbiomassana oli vuonna 2010 noin 7 miljoonaa kuutiometriä. 20 Yli viidennes energiasta saadaan puusta Puun energiakäyttö on Suomessa korkeammalla kuin koskaan. Metsien kasvu kestää suunnitellun lisäkäytön. Lähde: Suomen energiavisio 2030. Suomen energiavisio 2030 havainnollistaa puun käytön moninaisuuden vuoden 2000 tilanteen mukaan. Miten moninaisesti puu onkaan sitoutunut Suomessa kaikkeen valmistukseen ja siinä sivussa energiantuotantoon. Yli 90 prosenttia biomassasta koostui pienikokoisesta puusta ja hakkuutähteistä. Sellu, kartonki ja kaikkinainen biotuotekehitys aina polttoaineita myöten on tullut yhä vahvemmin kuvaan. Useimmat metsäteollisuuslaitokset ovat omavaraisia energiantuotannossa, koska ne voivat käyttää kaiken päätuotteitten rinnalla syntyvän tähteen ja muut ainesosat energiantuotantoon. Se aleni hiukan 1970-luvulla alkaneen öljymuodin myötä, mutta 1990-luvun alun lamasta lähtien käyttötrendi on nouseva. Tämän jälkeen metsäteollisuus on kokenut suuria rakennemuutoksia, joissa energiaa ahmivin paperin valmistus on vähentynyt. 8 Kuva 4 Puun käyttö Suomessa vuonna 2000
Energiaja hintatilastoissa pienpuu jaetaan karsittuun rankaan ja karsimattomaan kokopuuhun. 2012 2030 2050 Käyttö kohteittain: Sähkön ja lämmön tuotanto 15,3 29 – 34 29 – 32 Nestemäisten biopolttoaineiden valmistus 7 – 19 21 – 33 Yhteensä (TWh) 15,3 37 – 53 52 – 65 Käyttö puujakeittain: Kannot 2,2 4 – 6 2 – 9 Oksat, latvukset yms. Siitä vajaa puolet oli metsäteollisuuden jätelientä eli mustalipeää. Osa tästä metsähakkeen määrästä on uudistushakkuiden yhteydessä korjattavia hakkuutähteitä ja kantoja. EU:n vuoden 2030 energiaja ilmastopaketin vaikutusarvioissa Suomelle tulevan ns. Suomen energiavision 2030 mukaan Suomessa bioenergia, erityisesti puupolttoaineet ja jätteiden energiakäyttö, on tärkein uusiutuva energialähde – ainakin tällä haavaa.. Jos metsäteollisuuden tuotantovolyymi jäisi nykytasolle, metsähakkeen vuotuinen korjuumahdollisuus olisi lähivuosikymmeninä noin 36 TWh vaarantamatta teollisuuden kuitupuun saantia. Tulevaisuuden kuitupuuarvioon on sisällytetty myös mahdollinen sahahakkeen energiakäyttö. Suomalaisessa tutkimusja kehitystyössä kannattaa tulevaisuudessa keskittyä nykyisten huipputuotteiden, kuten polttoaineiden käsittelylaitteet, leijukerrosteknologia ja dieselvoimalat, jatkokehitykseen sekä uusien teknologioiden, kuten kaasutus ja pyrolyysi, kehittämiseen. Pienpuulla tarkoitetaan pieniläpimittaista puuta, joka yleensä korjataan kunnostettavista taimikoista ja nuorista harvennusmetsistä. 21 Yli viidennes energiasta saadaan puusta Puuaineksen sitoutuminen energiaan ja tuotteisiin: Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä poltettiin lähes 52 prosenttia vuonna 2013. Tulevaisuuden kuitupuuarvioon on sisällytetty myös mahdollinen sahahakkeen energiakäyttö. Energiaja hintatilastoissa pienpuu jaetaan karsittuun rankaan ja karsimattomaan kokopuuhun. Puuaineksen käyttömäärät on laskettu tässä puun kuiva-aineena. Lisäksi biojalostamojen tuotannossa käytetään myös jonkin verran purua ja kuorta, joita ei ole sisällytetty taulukon lukuihin. Pienpuulla tarkoitetaan pieniläpimittaista puuta, joka yleensä korjataan kunnostettavista taimikoista ja nuorista harvennusmetsistä. Esimerkiksi vuonna 2011 osuus oli 78 prosenttia. Osuus on viime vuosina hieman kasvanut. Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta 1960-2010 Vuonna 2010 puuperäisiä polttoaineita käytettiin Suomessa energiantuotantoon 312 petajoulea (PJ). Metsäteollisuudessa puuperäisten polttoaineiden osuus käytetyistä tehdaspolttoaineista on vielä tätäkin suurempi. Nykytilastoissa kuitupuuta ei tilastoida erikseen, vaan se on osana pienpuuta. Puuaineksen käyttö lämmön ja polttoaineiden tuotannossa 2012-2050 Suomen kestävä potentiaali metsäbiomassan käytössä energiatarkoituksiin on arvioitu olevan noin 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Yhdessä omakotitalossa puuta palaa keskimäärin alle kaksi kuutiometriä ja maatilalla 10–20 kuutiometriä vuodessa. Suomen kokonaisenergiankulutuksesta runsas viidennes katettiin puuperäisillä polttoaineilla vuonna 2011. Koska biomassan käytön jakautuminen eri kohteiden ja puujakeitten välillä vaihtelee skenaarioittain, ei taulukossa esitettyjä lukuja voi suoraan laskea yhteen. Siten tähän korjuumäärään yltäminen edellyttää paitsi metsänomistajien valmiutta myydä energiapuuta myös erityisesti tukkipuuta jalostavan metsäteollisuuden puun käytön kasvua. Käyttö puujakeittain osio sisältää vain kotimaisen puun. 5,2 11 – 12 11 – 14 Pienpuu, ei sisällä polttopuuta 7,2 18 – 24 20 – 25 Kuitupuu 0,7 – 10 12 – 27 Yhteensä (TWh) 15,3 34 – 49 52 – 63 Vuoden 2012 osalta kuitupuun sarakkeeseen on kirjattu järeä runkopuu, jolla tarkoitetaan tukkipuuta, joka ei ole kelvannut teollisuuden raaka-aineeksi. Tämän vuoksi biopolttoaineiden valmistukseen tarvittaisiin metsähakemäärä, joka on lähellä taulukossa 2 vuodelle 2030 esitettyä ylärajaa 19 TWh. Nykytilastoissa kuitupuuta ei tilastoida erikseen, vaan se on osana pienpuuta. Paperiin ja kartonkiin sitoutui 19 prosenttia, sahatavaraan 11, puulevyihin 3 sekä vientimassoihin 7 prosenttia puuaineksesta. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen metsätilinpidon puun käyttötaseesta ja massataseesta. Rakennemuutoksessa sähkön kulutus metsäteollisuudessa on laskenut jopa alle 20 terawattituntiin 2000-luvun alun yli 26 TWh:sta. Käyttö puujakeittain osio sisältää vain kotimaisen puun. ei-päästökauppasektorin tavoitearvio edellyttäisi huomattavia määriä biopolttoaineita liikenteen ja työkoneiden käyttöön. Lähde: Metla/Tilastokeskus kotitalouksien puunkäyttö säilyy ennallaan, tämä tarkoittaisi lähes 11 miljoonan kuutiometrin (22 TWh) lisäysmahdollisuutta energiasektorin metsähakkeen käytössä. Metsäteollisuuden jäteliemien puukuiva-ainepitoisuus on noin 70 ja paperin ja kartongin keskimäärin 65 prosenttia. Taulukossa 2 on esitetty biomassan käyttömääriä kohteittain ja puujakeittain eri Low Carbon Finland -skenaarioissa vuosille 2030 ja 2050. Esimerkiksi tuoreen raakapuun kuivaainepitoisuus on keskimäärin 43 prosenttia. Se kattoi pientalojen lämmitysenergiasta noin 23 prosenttia. Polttoaineiden kulutus metsäteollisuudessa on myös alentunut jopa reilustikin alle 90 000 tonniin vuosituhannen alun lähes 98 000 tonnista. Uusissa teknologioissa biomahdollisuuksia Suomen energiavision 2030 mukaan Suomessa bioenergia, erityisesti puupolttoaineet ja jätteiden energiakäyttö, on tärkein uusiutuva energialähde – ainakin tällä haavaa. Massaja paperiteollisuus vie sudenosan eli noin 18 TWh. Tällä hetkellä metsiemme käyttöaste suhteessa suurimpiin kestäviin hakkuisiin on noin 70 %. Vuoden 2012 osalta kuitupuun sarakkeeseen on kirjattu järeä runkopuu, jolla tarkoitetaan tukkipuuta, joka ei ole kelvannut teollisuuden raaka-aineeksi. Omakotitaloissa, maatiloilla ja vapaa-ajan asunnoilla poltettiin puuta noin 6,7 miljoonaa kuutiometriä ja haketta noin 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2011
Polttoainekustannusten osuus ydinsähkön tuotantokustannuksista on vähäinen. Yksi Olkiluodon yksikkö käyttää vuodessa noin 20 tonnia uraanipolttoainetta. Tyypillinen 1000 MW:n ydinreaktori kuluttaa vuodessa polttoAtomivoiman käyttö huipussa Eurajoen rakentamisen jälkeen Näillä näkymin – tulevaisuudesta ei tiedä – uraanin käyttö Suomen atomivoiman tuotannossa rajautuu noin vuosiin 1977–2074. Fir 1 on vuosien varrella palvellut tutkimusja koulutuskäytössä sekä isotooppien tuotannossa ja sädehoidoissa. Raakauraanin jalostusta polttoaineeksi omaankaan käyttöön Suomessa ei harkittane siksikään, että oma voimalakäyttö on maailmanmittakaavassa vähäistä ja aikajanaltaan rajallista. Myös uraanin hyödyntämistä reaktoreissa voidaan parantaa teknisin keinoin. VTT lopetti kannattamattomana Espoon Otaniemessä vuonna 1962 käyttöön otetun Fir 1 -tutkimusreaktorin käytön. Reaktori käytti polttoainetta sadastuhannesosan ydinvoimalaitokseen verrattuna. Koereaktori lopetettiin Suomen ensimmäinen ydinreaktori sammui kesäkuun lopussa. Suomessa sähkön kotimainen tuotanto oli 83 TWh vuonna 2013. Sähkön kokonaistuotanto oli Ruotsissa 149 TWh vuonna 2013. Ydinvoimaloiden kehitykseen voi kuitenkin tulla nopeita teknologisia innovaatioita, jotka voivat muuttaa uraanin jalostamisen tarpeita ja muotoja. Se ei kuitenkaan riitä nykyisiin Suomen voimaloihin. Vasta kuudes voimalayksikkö on nyt saamassa rakennusluvan, kun Ruotsissa reaktoreita on 1980-luvulta asti kymmenen kolmessa voimalassa. Näin ollen samansuuruisen energiamäärän tuottamiseen hiilellä tarvitaan kaikkiaan yli 500-kertainen määrä kaivostoimintaa. Energiaintensiivistä Teollisuuden Voiman TVO:n (tvo.fi) mukaan uraani on hyvin energiaintensiivistä polttoainetta. Sähkön hankinta energialähteittäin 2014 (83,3 TWh) Jäte 1,0 % Turve 3,5 % Kivihiili 9,8 % Öljy 0,3 % Biomassa 13,2 % Maakaasu 6,3 % Tuuli 1,3 % Nettotuonti 21,6 % Vesivoima 15,8 % Ydinvoima 27,2 % 21.1.2015 9 Sähkön hankinta energialähteittäin 2014 ainetta noin kolmen kuutiometrin verran, minkä valmistusta varten kaivetaan noin 50 000 tonnia uraanimalmia. Uraani riittää OECD arvioi kesällä 2012, että nykyisin tunnetut ja kohtuullisin kustannuksin hyödynnettävät uraanivarat riittävät nykykäytöllä yli 100 vuodeksi. Uraanin saanti markkinoilta ei Suomen voimaloille ole ongelma, ja Fennovoimakin on sopinut hankkivansa uraanin markkinaehtoisesti, sitoutumatta Venäjään. Teknologian tutkimuskeskus Lähde: Energiateollisuus. Vuonna 2013 Ruotsi tuotti sähköä ydinvoimalla 64 terawattituntia ja vesivoimaloilla 61 terawattituntia, josta 10 TWh riitti vientiin, – oikeastaan siksi, että tuulivoiman tuotanto oli lähes 10 TWh. Polttoaineeksi rikastetun Kun Loviisan ydinvoimalan ykkösyksikkö suljettiin huoltoa varten viikolla 37, Suomen aluehinta sähköpörssissä pomppasi ylös. Ydinvoimaa rakennettu ennakoitua vähemmän Ydinvoimaloita ei lopulta rakennettu Suomeen läheskään sitä määrää, mikä kuviteltiin, kun Loviisan ykkösvoimalaa ryhdyttiin rakentamaan 1971. Vastaavan kokoinen hiilivoimala kuluttaa jo pelkkää hiiltä yli kolme miljoonaa tonnia vuodessa, ja tavallisesti hiilikaivoksissa kutakin hiilitonnia kohti on täytynyt kaivaa yli kymmenen kertaa suurempi määrä kiveä. Uraania saatetaan kuitenkin ryhtyä tuottamaan Talvivaaran kaivoksen sivutuotteena. Se alkoi jauhaa sähköä Loviisassa helmikuussa 1977. 35 terawattituntia vuonna 2019 Suomen ensimmäisen ydinvoimalaitoksen, painevesireaktorin, rakensivat valtionyhtiö Imatran Voima, nykyisin Fortum, ja neuvostoliittolainen V/O Atomenergoexport. Ne ovat tuottaneet jopa yli puolet sähköstä silloin, kun vesivoimaa on ollut vähän. 22 Jos halutaan kotimaista uraania, pelkästään Talvivaaran tuotantomääräksi arvioidaan 350-500 tonnia vuodessa. Valtioneuvoston vuonna 2012 myöntämä lupa kattaa uraanin keräämisen vuoteen 2054. Uraanipolttoaineen hinnan vaihtelu vaikuttaa tuotantokustannuksiin huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi kaasulla tai hiilellä tuotetussa sähkössä. Potentiaalisia uraaniesiintymiä on runsaasti. Pienen, allastyyppisen reaktorin fissioteho oli 250 kilowattia
– Mikäli tulokset skaalataan koko Suomen olemassa olevaan rakennuskantaan, voidaan lämpöpumppuihin investoimalla vähentää olemassa olevien rakennuksien lämmityskuluja nykytilanteeseen verrattuna noin 840 miljoonaa euroa vuodessa. Fennovoiman Hanhikiven voimalan rakentamispäätöksen yhteydessä on nyt melko yksimielisesti todettu, ettei sen lisäksi uusia ydinlaitoksia rakenneta. Posivan omistavat Teollisuuden Voima Oyj (60%) ja Fortum Power & Heat Oy (40%), jotka myös vastaavat ydinjätehuollon kustannuksista. Sulpun visiossa lämpöpumppuihin investoidaan yhteensä 12 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä, jolloin alalle syntyisi noin 3 000 uutta työpaikkaa. Kuinka suuren osan ne nappaavat lämmityksestä. Laskelmissa on otettu huomioon lämpöpumppujen sekä korvattavien lämmitystapojen käyttöja kunnossapitokulut, mutta ei investoinnin pääomakuluja eikä valtion myöntämiä tukia.. Lämpöpumppujen määrän kehitys 20 vuotta Talot ja takat rakennettiin, asunnot ostettiin ennen ”ikuisiksi”. – Tavoitteemme on, että Suomen noin kaksi miljoonaa lämpöpumppua tuottavat vuonna 2030 bruttona 22 terawattituntia lämpöä, jolloin energiaa säästyy noin 15 terawattituntia vuodessa, sanoo Hirvonen. Käytetystä ydinpolttoaineesta on huolehdittava niin, ettei siitä aiheudu vaaraa elolliselle luonnolle. Niiden yhteisteho on 1760 MW ja vuosituotanto yli 14 TWh, reilu 16 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä. Verrattaessa energiatehokkaiden lämpöpumppujärjestelmien E-lukua ja elinkaarikustannuksia kaukolämpöön, ovat lämpöpumppuja hyödyntävät ratkaisut kustannustehokkaampia niin suurissa kuin pienissäkin asuinrakennuksissa. Sähkön kulutuksen alenema pumpuista – Suomen sähkön kulutuksen aleneminen yli 2 prosentilla viime vuosina selittyy paljolti sillä, että 670 000 lämpöpumppua kahmii talojen ympäriltä vuodessa yli 5 TWh uusiutuvaa energiaa, sanoo Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen Sulpun toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen, joka on tehnyt periksi antamatonta työtä lämpöpumppujen yleistymiseksi. Sittemmin käytössä yleistyivät myös ilma-, ilma-vesija sisäilman lämmön hyödyntävät pumput. Kaikki tarkastellut lämpöpumpputyypit saavuttivat 2020-luvulla vaadittavan lähes nollaenergiatason. Loppusijoitus Onkaloonko. Teollisuuden Voiman ja Fortumin ydinvoimaloiden käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan kuparikapseleissa Olkiluodon peruskallioon noin neljänsadan metrin syvyyteen. 23 Atomivoiman käyttö huipussa Eurajoen rakentamisen jälkeen uraanin se saa edelleen Venäjältä, kuten sen sisarlaitoskin, joka aloitti sähköntuotannon 1981. Ranskalaisten koelaitos on tullut Suomelle sekä Ranskalle kalliiksi. Kilpailee kaukolämmön kanssa Asuinrakennusten lähes nollaenergiataso on saavutettavissa kustannustehokkaammin lämpöpumppuihin perustuvilla ratkaisuilla kuin kaukolämmöllä. Kun Hanhikiven on määrä tuottaa sähköä vuonna 2024, uraanikausi Suomessa voisi kestää tällä tietoa vuoteen 2074. Se on tuonut eläkeläisille ikäviä yllätyksiä korjausrakentamiskustannuksina. Se saadaan tuotantoon tällä tietoa vuodenvaihteessa 1918/1919. Miten käy kaukolämmön tässä kilpailussa. Teollisuuden Voiman rakennuttamat Euran Olkiluodon ydinvoimalat 1 ja 2, Asea-Atomin (nykyisin Westinghouse-Atom) rakentamat kiehutusvesireaktorit, aloittivat kaupallisen tuotannon 1979 ja 1982. Lähde: sulpu kohdistuu vision mukaan noin 8 miljardin euron investoinnit. Laitoksen tehoksi tulee 1200 MW. Lämpöpumppujen käyttöiän ajalta tämä tarkoittaisi noin 15 miljardin euron kokonaissäästöä. – Laskelma ei kata teollisuusrakennuksia tai palvelurakennuksia, huomauttaa Gaian vanhempi asiantuntija Aki Pesola. Tämä selvisi HP4NZEB – Lämpöpumppuratkaisut lähes nollaenergiarakentamisessa -tutkimushankkeessa vuosina 2013–2015 (Green Net Finland, Aalto-yliopisto, VTT ja Suomen lämpöpumppuyhdistys). Sen teho on 1600 MW, noin 13 TWh vuodessa. Fennovoiman ydinjäteratkaisu on avoin. Olemassa olevaan rakennuskantaan Käytössä olevat lämpöpumput Lämpöpumppujen määrä on 35-kertaistunut 20 vuodessa 100000 200000 300000 400000 500000 600000 700000 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 Maalämpöpumput Ilma-vesilämpöpumput Poistoilmalämpöpumput Ilmalämpöpumput Lämpöpumppujen määrä on 35-kertaistunut 20 vuodessa. Loviisan ykköslaitosta käytetään 50 vuotta. Hankkeessa tutkittiin lämpöpumppujen energiaja kustannustehokkuutta niin pientaloissa kuin kerrostaloissakin. Fennovoimasta kaksi kolmasosaa omistavat suomalainen teollisuuden, muut yksityiset yritykset ja kuntien energiayhtiöt, kolmanneksen venäläinen Rosatom. Geotermian löytö toi lämpöpumput Geotermisen energian hyödyntämiseen tuotiin Suomeen ensimmäiset lämpöpumput, jotka ovat sittemmin mullistaneet lämmitysteknologiat ja -kulut. Niiden nettosähköteho on alle 1000 megawattia (MW), vuosituotanto alle 8 terawattituntia (TWh). Posiva on vuonna 1995 perustettu asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa omistajiensa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta, loppusijoitukseen liittyvistä tutkimuksista ja muista toimialaansa kuuluvista asiantuntijatehtävistä. Ranskalaisen Arevan piti saada Olkiluoto 3:n uudentyyppinen EPR-painevesireaktori tuottamaan sähköä vuoteen 2010. Silti meni vuosikausia ennen kuin suomalaiset alkoivat luottaa, että lämpöpumppu kestää ainakin yhtä hyvin kuin jääkaappi tai öljykattila. Öljykaminat ja öljykattilatkin osoittautuivat vain 20 vuotta kestäviksi. Lämpöpumppujen yleistyminen pienentää energian kulutusta, tuo kuluttajille säästöjä sekä parantaa kotimaista työllisyyttä ja kauppatasetta, selviää tutkimuksesta, jonka Sulpu teetti kestävän liiketoiminnan konsulttiyhtiö Gaia Consulting Oy:llä. Lähes nollaenergiataloon asennetaan lämpöpumppu tai useampia. Suurimmat tehot otetaan nykyisin syvistä kalliokaivoista, mutta edelleen hyödynnetään myös vesistöjä ja maaperää vaakatasossa
Homekoirat täydentävät TähtiRannan kiinteistöjen elinkaaripalveluita. – Koirat on koulutettu merkitsemään kolikon kokoiset homeläikät. Teté merkkaa homeen paneutumalla makuulle. Kyseessä on siis ainutlaatuinen palvelukokonaisuus. Koneellinen ilmanvaihto on mahdollisuuksien mukaan otettava etsintätilanteessa pois päältä. On epäilty, että koira haistaa homeista sen aineenvaihduntatuotteet ja ilmaisee niitä. – Koirille neljä etsintäpäivää viikossa on maksimi.Niiden on saatava myös levätä ja harjoitella. Teté on vahvimmillaan isoissa kiinteistöissä ja Maisa taas pienemmissä esimerkiksi omakotija rivitaloissa. Neljä päivää viikossa on maksimi Seppälä, koirat Maisa ja Teté opiskelivat vuoden 2014 ajan hajukoirakoulutuksessa Länsirannikon Koulutus Oy WinNovassa erikoistuen homeisiin. – Jos ongelmakohtia löytyy, pystymme jatkotoimenpiteinä toteuttamaan sisäilmatutkimuksia ja kuntotarkastuksia. Tämä tuo lisäulottuvuuksia homekoiran löytöihin. Ulkopuolisen peruskorjauksen yhteydessä sokkeli oli rikkoutunut ja halkeamasta oli vesi päässyt rakenteisiin. Vastaavia vaurioita ei välttämättä ilman suuria rakenneavauksia löydettäisi, sanoo hajukoiraohjaajaEmilia Seppälä . Koulutuksen kulusta pidettiin tarkkaa dokumentointia videoina, taulukkoina ja päiväkirjoina, joista vuoden lopussa koottiin koulutuksen päättötyö. Emilia Seppälän Maisa haistaa homeen rakenteiden takaa. Homekoiratutkimuksen etuna on, että rakenteissa piilevät homeja kosteusvauriot pystytään paikantamaan rikkomatta rakenteita. Koirat koulutetaan ärsykekontrolliin, jossa pyritään erottelemaan häiriöhajut, -äänet, -liikkeet pois etsinnästä. Mikäli ilmanvaihtokone on päällä tai ikkunoita tai ovia tilaan auki, ilmavirrat liikuttavat hajua pois todellisesta kohdasta ja todellisen vauriokohdan ilmaisu tulla väärään kohtaan. Piilevät kosteusvauriot tulevat esiin seinienkin takaa Koira haistaa rakenteista homeen – Koirilla on hieman eri vahvuudet muun muassa sen suhteen millainen tila on kyseessä. Seppälä käyttää yleensä kahta koiraa samassa kohteessa, jotta havainnointi tulee vahvistetuksi. – Koulutus perustuu hajuerotteluun, jota käytetään koulutusmuotona myös ID-, raha-, tulli-, syöpäja huumekoirilla.Tarkoituksena intensiivisellä koulutustavalla on, että koirista saadaan koulutettua varmoja etsijöitä. Koira ilmaisee suoranaiset homeet, mutta myös esimerkiksi lattian ja seinän rajan ilmavuotokohdat, joista vuotaa maanhajua sisätiloihin esimerkiksi puutteellisen korvausilmajärjestelmän vuoksi. 24 Homeen haistava koira on suuri apu kun hometta ryhdytään etsimään kiinteistöstä. Juhani Karvonen. – Parhaimmillaan koira on haistanut homeen väliseinän ja sen takana olleen tyhjän tilan läpi. Homeen määrällä tai alueen laajuudella ei ole juurikaan merkitystä. TähtiRanta-konserni tarjoaa homekoiratutkimuksia niin yksityisiin kuin julkisiin kiinteistöihin
26 Työttömyys vaikuttanut vahvasti asumistukiin
Yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen menoja ovat kasvattaneet tuen saajien määrän lisäksi vuokrien nousu, Hyssälä sanoo. Myös yleisen asumistuen perusteita tarkistetaan. Monet tekijät vaikuttavat siihen, onko henkilö oikeutettu asumistukeen ja mikä sen määrä on. Kasvu näyttää jatkuvan myös tänä vuonna. 27 tuen tasoa. Hyssälän mukaan Kela maksoi asumistukia yhteensä 1,523 miljardia euroa. Menot lisääntyvät edelleen tänä vuonna, etenkin yleisen asumistuen osalta. Kelan pääjohtajan Liisa Hyssälän mukaan eläkkeensaajan asumistuen saajien määrä ja asumismenot ovat kasvaneet tasaisesti 20 vuoden ajan. – Kela maksaa palveluasuntoiTyöttömyys vaikuttanut vahvasti asumistukiin hin eläkkeensaajan asumistukea vuokraksi eritellystä osuudesta. Syitä eläkkeensaajan asumistuen menojen kasvuun ovat muun muassa väestön ikääntyminen sekä palveluasumisen yleistyminen laitoshoidon sijaan. – Syitä eläkkeensaajan asumistuen me nojen kasvuun ovat muun mu assa väestön ikääntyminen sekä palveluasumisen yleistyminen laitoshoidon sijaan, toteaa Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä. – Yleisen asumistuen menot ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti työttömyyden lisääntyessä. Kela maksoi asumistukia 1,5 miljardia euroa. Teksti ja kuva: Virpi Piippo vuonna kolmanneksen suuremmat kuin vuonna 2008 nykyrahan arvossa mitattuna. Kaikista Kelan maksamista etuuksista se oli 11 prosenttia. Yleisen asumistuen ja eläkkeen saajan asumistuen menoja ovat kasvattaneet tuen saajien määrän lisäksi vuokrien nousu. Eläkkeensaajan asumistuen osalta säästötavoite on 123 miljoonaa euroa ja yleisen asumistuen osalta 25 miljoonaa euroa. Tästä syystä asumislisämenot eivät ole kasvaneet muiden asumistukimuotojen tavoin. Heikko taloudellinen tilanne heijastuu suoraan myös valtion kassaan. Asumistukimenot olivat viime Muutoksia tulossa Kelan myöntämiin asumisen tukiin on tulossa muutoksia. Näitä ovat esimerkiksi tulot ja varallisuus sekä asumismenot. Vuodesta 2013 vuoteen 2014 kaikkien asumistukien yhteenlasketut menot kasvoivat 8 prosenttia. Hallitusohjelman mukaan eläkkeensaajan asumistuki sopeutetaan vastaamaan yleistä asumistukea eli järjestelmät yhdistetään. Hyssälä kertoo, että opintotuen asumislisän saajien määrä on pysynyt samalla tasolla 2000-luvulla, sillä opintotuen asumislisän enimmäisasumismenoihin ja asumislisän tasoon ei tehdä säännöllisiä vuosittaisia tarkistuksia, kuten yleiseen ja eläkkeensaajan asumistukeen. Yleisen asumistuen menoja kasvattaa pitkäaikaistyöttömyyden kasvun lisäksi tämän vuoden alussa voimaan tullut lainmuutos, joka on hieman nostanut asumisValtio rahoittaa Kelan maksamat asumistuet, joita ovat yleinen ja eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä sekä sotilasavustuksen asumisavustus. Työttömyyden perusturvan varassa elävien määrä on kasvanut, mikä on johtanut myös yleisen asumistuen menojen kasvuun, kertoo Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä. – Yleisen asumistuen menot ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Tämä peilaa työttömyystilannetta
Keskimääräinen maksettu tuki oli 214 euroa kuukaudessa. Yleistä asumistukea saavia ruokakuntia oli vuoden 2014 lopussa lähes kolmannes enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Tuen saajaruokakuntien asumismenot olivat keskimäärin 580 euroa kuukaudessa. Asumistukea myönnettäessä huomioidaan vain laissa määrätyt asumismenojen enimmäismäärät, jotka ovat usein todellisia asumiskustannuksia pienemmät. Yksinasuvilla asumistuki kattoi yli puolet asumismenoista. Yksinasuvien vuokramenot olivat keskimäärin 480 euroa kuukaudessa ja keskimääräinen asumistuki 247 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajien asumis tukea maksettiin kuusi prosenttia enemmän kuin edellisvuonna ja opiskelijoiden asumislisää kolme prosenttia enemmän. Nämä asumiskustannukset ovat kasvaneet 10 vuodessa 15 prosenttia. 14 prosenttia. Eläkkeen saajan asumistuen menot ovat kasvaneet tasaisesti viimeiset 20 vuotta, kuten myös tukea saavien henkilöiden määrä. Samassa ajassa keskimääräinen maksettu asumislisä on kasvanut prosentin ja asumislisää saavien opiskelijoiden määrä oli viime vuoden lopussa 3 prosenttia pienempi kuin 10 vuotta aiemmin. Keskimääräiset vuokra-asumiskustannukset olivat 592 euroa kuukaudessa, ja niistä huomioitiin asumistukea määrättäessä keskimäärin 488 euroa. Kaikkiaan yleisen asumistuen asumismenot ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa 41 prosenttia. Vuokralla asuvien tuen saajien keskimääräiset asumismenot olivat 484 euroa kuukaudessa ja heille maksettu asumistuki keskimäärin 225 euroa kuukaudessa. Keskimääräinen maksettu asumistuki oli 295 euroa kuukaudessa. Osaltaan asumismenojen kasvua selittää vuokra-asumisen yleistyminen tuen saajilla, ja etenkin palveluasunnoissa asuminen. Opintotuen asumislisää sai 151 851 opiskelijaa joulukuussa 2014, mikä on prosentti enemmän kuin vuotta aiemmin. Opintotuen asumislisän asumismenotiedot tilastoidaan tuen saajille, joille asumislisä maksetaan normaalin määräisenä. Näillä asumislisän saajilla keskimääräiset asumismenot olivat vuoden 2014 lopussa 365 euroa kuukauEläkkeensaajan asumistuen saajien asumismenot ovat kasvaneet 10 vuodessa lähes kolmanneksen. Yleisen asumistuen saajien asumismenot ovat nousseet tasaisesti viime vuodet. 28 Opintotuen asumislisä Opintotuen asumislisää maksettiin 266 miljoonaa euroa, 3 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen maksettu eläkkeensaajan asumistuki on noussut 10 vuodessa lähes kolmanneksen ja asumistukea saavien henkilöiden määrä on kasvanut 14 prosenttia. Eläkkeensaajan asumistuen menot ovat kasvaneet 10 vuodessa 45 prosenttia. Kasvua edellisvuoteen on reilu kymmenen prosenttia. Asumislisän kokonaismenot ovat pienentyneet 10 vuodessa 3 prosenttia. Tästä syystä nämä asumislisät eivät ole kasvaneet muiden asumistukimuotojen tavoin. Vuonna 2005 osuus oli 86 prosenttia. Samassa ajassa maksettu asumistuki on noussut Asumistuen menot yhä kasvussa dessa ja keskimääräinen maksettu asumislisä oli 198 euroa. Normaalimääräinen asumislisä kattoi yli puolet asumismenoista. Yhdeksän kymmenestä eläkkeensaajan asumistuen saajista asuu vuokra-asunnossa. Eläkkeensaajan asumistuen menot ovat kasvaneet tasaisesti viimeiset 20 vuotta, kuten myös tukea saavien henkilöt. Helsingissä yksinasuvien vuokra oli keskimäärin 583 euroa, pienissä kunnissa 410 euroa kuukaudessa. Vuokraasujien osuus on kasvanut tasaisesti. Yleinen asumistuki Vuonna 2014 yleistä asumistukea maksettiin 742 miljoonaa euroa. Asumislisän enimmäisasumismenoihin ja asumislisän tasoon ei tehdä säännöllisiä vuosittaisia tarkistuksia, kuten yleiseen ja eläkkeensaajan asumistukeen. Heillä asumislisän määrä perustuu opiskelijan maksamaan kuukausivuokraan tai käyttövastikkeeseen tai niihin rinnastettaviin asumismenoihin. Yleisen sumistuen saajia oli viime vuonna seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, ja maksetun asumistuen määrä kasvoi yli kymmenen prosenttia. Saajaruokakuntia oli vuoden lopussa 206 100, mikä on 7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Joulukuussa 2014 vuokralla asuvista asumistuen saajaruokakunnista 77 prosentilla oli suuremmat asumismenot kuin asumistuessa huomioitiin. Yleisen asumistuen saajista 95 prosenttia asui vuokra-asunnossa. Yli puolet oli yhden hengen vuokralla asuvia ruokakuntia. Keskimääräinen maksettu asumislisä oli joulukuussa 194 euroa. Yksin asuvilla vuokramenoista huomioitiin asumistuessa keskimäärin 75 prosenttia ja lapsiperheillä 89 prosenttia. Asumistukea saavia ruokakuntia oli ruokakuntia oli vuoden lopussa 206 100, mikä on seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.. Joulukuussa 2014 tukea sai 191 400 henkilöä, mikä on 2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Eläkkeensaajan asumistuki Eläkkeensaajan asumistukea maksettiin 498 miljoonaa euroa, mikä on 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Mutta myös asumiskustannukset ovat nousseet yleistä hintakehitystä nopeammin. Kymmenessä vuodessa asumiskustannukset ovat nousseet 13 prosenttia
www.fortum.com/fi Fortum toimittaa aurinkovoimalan Helsingin Kumpulaan Ilmatieteen laitoksen toimitilojen katolle. SATO Oyj on yksi Suomen johtavista asuntosijoitusyhtiöistä. Järjestelmä lisää Ilmatieteen laitoksen Dynamicum-rakennuksen energiatehokkuutta ja antaa reaaliaikaista tietoa aurinkoenergian tuotannosta. – Uskomme, että aurinkoenergiajärjestelmien kustannustehokkuutta ja sitä kautta myös niiden kysyntää Pohjoismaissa voidaan lisätä optimoimalla ja yhdistelemällä aurinkoenergian tuotantoa. Toimintojen integraatio alkaa elokuussa ja tavoitteena on saattaa yhdistyminen loppuun vuoden vaihteeseen mennessä. Sen arvioitu vuosituotanto vastaa noin kolmen pientalon vuotuista sähkönkulutusta. Ratkaisun avulla pyritään lisäämään pienimuotoista sähköntuotantoa ilman, että se aiheuttaa ongelmia sähköverkon operointiin ja kuormitushuippujen hoitamiseen. SATO on sopinut Skanskan kanssa 45 uuden vuokraasunnon toteuttamisesta Kauniaisiin. Investoinnin arvo on noin 10,5 miljoonaa euroa. SATOn omistuksessa on yhteensä noin 24 400 vuokrattavaa asuntoa Suomen suurimmissa kasvukeskuksissa ja Pietarissa. SATOn sijoitusomaisuuden arvo on noin 2,7 miljardia euroa. Fortumin toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Baltiaan, Venäjälle ja Puolaan. – Rakenteille lähtevät asunnot ovat ihanteellisia vuokrauskäyttöön. – Aurinkoenergian hyödyntäminen vähentää Dynamicumrakennuksen sähkönhankintaa ja on luonteva seuraava askel kiinteistön ylläpidossa, jossa noudatetaan toimintapolitiikkaamme mukaisesti kestävän kehityksen ja energiatehokkuuden edistämistä, toteaa toimitalon omistavan Senaatti-Kiinteistöjen talotekniikan asiantuntija Pasi Hyyppä. Konsernissa työskentelee noin 8 000 henkilöä.Fortum Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Pienille asunnoille on jatkuva kysyntä ja hyvät julkiset kulkuyhteydet kuuluvat asiakkaidemme toiveisiin, toteaa yksikön johtaja Antti Aarnio SATOsta. Asunnot valmistuvat alkuvuodesta 2017. ferroamp.com. Realco on alun perin vuonna 1984 perustettu isännöintiyritys, jonka toiminta on vuosien aikana laajentunut isännöinnin lisäksi kiinteistönvälitykseen ja kiinteistöjohtamiseen kattaen lähes 300 kiinteistön hallinnan ja kehittämisen. INTESEM-hankkeen toinen osapuoli on ruotsalainen invertterivalmistaja Ferroamp, www. Asukkaiden autopaikat tulevat pääosin kohteen viereen rakennettavaan pysäköintitaloon. Realcon johto ja työntekijät jatkavat nykyisissä työtehtävissään ja siirtyvät integraation edetessä yrityskaupan myötä Realia Isännöintiin, Realia Managementiin tai Huoneistokeskukseen vanhoina työntekijöinä.. virtuaalivoimalaitokselle (VPP), mikä tarkoittaa pienten maantieteellisesti hajautettujen sähkön tuotantoja kulutuskohteiden yhteenliittymää, joita voidaan ohjata keskitetysti kuten yhtä suurta voimalaitosta. Pilottijärjestelmään kuuluu useampia aurinkovoimaloita Suomessa ja Ruotsissa. Realcon toimintojen integraatio Realia Isännöintiin käynnistyy virallisesti 17.8.2015, mikä pohjaa aiemmin kesäkuussa allekirPohjoismaiden suurimman asunto-, kiinteistöja toimitilaomaisuuden hallintaan ja välitykseen erikoistuneen Realia Group -konsernin tytäryhtiö Realia Isännöinti Oy on ostanut pääkaupunkiseutulaisen kiinteistöalan toimija Realco Oy:n. INTESEM-virtuaalivoimalaitoshanke Fortumin INTESEM (Intelligent Solar Energy Management from Cell to Grid) -virtuaalivoimalaitoshankkeen tavoitteena on löytää optimaalinen ja kustannustehokas ratkaisu hajautetulle aurinkoenergialle Hankkeessa luodaan konsepti ns. Yrityskauppa on osa Realia Groupin ja sen tytäryhtiö Realia Isännöinnin kasvustrategiaa ja tuKun aurinkoenergiajärjestelmään lisätään vielä integroidut akut, voimaloiden toimitusvarmuus ja ennustettavuus kasvaa, sanoo Fortumin aurinkoteknologiapäällikkö Eero Vartiainen. Aurinkoenergiajärjestelmä koostuu 80 paneelista ja sen kapasiteetti on 20 kW. SATO investoi vuokraasuntoihin Kauniaisissa Asuntosijoitusyhtiö SATO on sopinut Skanskan kanssa 45 uuden vuokra-asunnon toteuttamisesta Kauniaisiin aseman, monipuolisen palvelutarjonnan ja eloisan keskustan välittömään läheisyyteen. Asunnot muodostavat hyvän lisän tarjontaamme alueella. Asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja tehokkaita kolmioita ja asuntojen keskipinta-ala on noin 50m2. SATO-konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 312,3 miljoonaa euroa, liikevoitto 191,3 miljoonaa euroa ja tulos ennen veroja 152,2 miljoonaa euroa. – Kauniainen asuinalueena on arvostettu valmiiden monipuolisten palvelujen ja luontoarvojen perusteella. Vuonna 2014 yhtiön liikevaihto oli 4,1 miljardia euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 1,1 miljardia euroa. Kumpulan aurinkovoimala on osa Fortumin INTESEM (Intelligent Solar Energy Management from Cell to Grid) -virtuaalivoimalaitoshanketta, jonka tavoitteena on löytää optimaalinen ja kustannustehokas ratkaisu hajautetulle aurinkoenergialle. 29 kee tavoitetta toimia isännöintialan suunnannäyttäjänä erityisesti asiakaskokemuksen kehittämisessä. Fortumilta aurinkovoimala Kumpulaan joitettuun sopimukseen Realco Oy:n ja sen tytäryhtiöiden koko osakekannan myynnistä Realia Isännöinnille. – Tavoitteenamme on paitsi hyödyntää aurinkovoimaa energiankulutuksessamme myös selvittää tarkasti, kuinka paljon energiaa paneeleista käytännössä saadaan eri säätilanteissa Suomessa, sanoo Pirkko Pylkkö Ilmatieteen laitokselta. Realcon Realia Isännöinti osti Realcon liikevaihto vuonna 2014 oli noin 5 miljoonaa euroa, ja yritys työllistää neljässä toimipisteessä noin 50 henkilöä Helsingissä ja Vantaalla
Pahin tilanne on syrjäseutujen liikehuoneistojen kohdalla. Tilanne on kaikista huonoin syrjäseutujen liikehuoneistojen kohdalla, mutta on ollut huononemassa niin kaupunkien keskustojen liikehuoneistojen kohdalla kuin yksityisasunnoissa, pääkaupunkiseudun sijoitusasunnot mukaan lukien. Liikeja asuinhuoneistoja otetaan taloyhtiöiden hallintaan enenevässä määrin Taloyhtiön toimenpiteisiin ryhtyminen ajoissa turvaa rästissä olevien vastikemaksujen saatavat sille kaikista parhaiten. 30 Pitkään jatkunut huono taloudellinen tilanne työllistää isännöitsijöitä, kun vastikemaksuissa tulee ongelmia. Prosessit ovat isännöitsijöille työläitä. – Yhtiössä tehostetaan perintää uhkaamalla hallintaanottomenettelyllä, kun vastikkeita on maksamatta enemmän kuin kolmen kuukauden ajalta, ja 4–5 kuukauden kohdalla anneJos taloyhtiö saa huoneiston lopullisesti hallintaansa, se tarkistaa huoneiston kunnon, tekee tarvittavat korjaukset ja antaa yleensä vuokraamisen jonkun vuokrausyrityksen tehtäväksi:– Joskus myös isännöitsijä on vuokrannut ja tehnyt vuokrasopimuksen huoneistoon suoraan, Juho Vuorma Isännöinti Vuormasta kertoo.. Taloyhtiön ryhdyttävä toimiin ajoissa Uhkaus ensin, varoitus sitten Kun vastikemaksuja alkaa olla rästissä, huoneisto otetaan ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksellä taloyhtiön hallintaan
Laissa määrätään, että hallintaanotettua huoneistoa on pyrittävä vuokraamaan: Helsingin Pro Isännöinnin toimitusjohtaja, isännöitsijä Pekka Aalto hoitaa jatkuvasti hallintaanottoon liittyviä töitä ja on pitänyt niistä koulutuksia Isännöintiliitossa.. Otamme perintätapahtuman aikana puhelimitse tai sähköpostilla yhteyttä osakkaisiin, mikäli suorituksia ei saada kirjeperinnällä. Huomattavaa on, että sijoitusasunnoissa asuva vuokralainen saa tässä tapauksessa säilyttää asumisoikeutensa, yhtiö vain tekee hänen kanssaan uuden vuokrasopimuksen hallintaanottoajan loppuun saakka, Pekka Aalto kertoo. Laissa on tarkat määräajat ja ohjeistukset tiedoksiannon suorittamisesta: taan hallintaanottovaroitus. Myös asunnon korjaustyön suorittaminen ja kustannusten dokumentointi on suoritettava huolellisesti huomioiden, että kulut ovat tarpeellisia ja tulevat oikein katetuiksi saatavista vuokratuotoista. – Ongelmat vastikkeiden maksuissa näkyvät kuukausittain. Useimmiten hallitus esittää yhtiökokouksessa huoneiston ottamista yhtiön hallintaan kolmen vuoden ajaksi. Työlästä ja tarkkuutta vaativaa Hallintaanotot ovat isännöitsijöille ikäviä ja heitä paljon työllistäviä. Ajoissa perintään Reilua 20 asuntoja kiinteistöosakeyhtiötä pääkaupunkiseudulla isännöivä Pekka Aalto kertoo vastikeviiveiden ja maksuongelmien lisääntymisestä. Sen mukaan omistusoikeus ei koskaan siirry, vaan osakas voi menettää vain huoneiston hallintaoikeuden enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Isännöintiliitossa asiasta kouluttanut isännöitsijä Pekka Aalto kehottaa olemaan erittäin tarkka. Viiveet ovat kuitenkin yleistyneet vuosien 2014 ja 2015 kuluessa, ja yllättäen ne kohdistuvat enemmänkin sijoitusasuntoihin. Toki kuukausivastikkeen suuruus vaikuttaa reagointinopeuteen, joten suurissa kuukausivastikkeissa kynnys on paljon alhaisempi, toimitusjohtaja, isännöitsijä Pekka Aalto Helsingin Pro Isännöinnistä kertoo. – Hallintaanotto on työläs ja ammattitaitoa vaativa prosessi kaikissa sen eri vaiheissa. 31 Sen tyhjäksi jättäminen aiheuttaa mahdollisen korvausvelvollisuuden hallintaanotetun huoneiston osakkeenomistajaa kohtaan. Toisinaan tämä henkilökohtainen perintä toimii hyvin, mutta myös katteettomat lupaukset ovat nousseet esille. Joskus muuten asuntoosakeyhtiölakia noudattavien kiinteistöosakeyhtiöiden yhtiö– Mikäli näitä muotomääräyksiä ei noudateta, yhtiökokouksen hallintaanottopäätöksestä tulee moitteenvarainen ja yhtiön saatavien kotiuttaminen vaarantuu edelleen. Liikehuoneistoissa pitäisi reagoida nopeammin Hallintaanotosta aiheutuvat kulut koituvat pääosin osakkaan maksettavaksi: – Taloyhtiön maksettavaksi jääviä kustannuksia voi tulla huojärjestyksissä on myös viittaus mainittuun lain kohtaan. Useissa Helsingin Pro Isännöinnin kohteista on viime vuosina tehty laajamittaisia peruskorjauksia, joiden lainanhoitokustannusten kuukausimaksut ovat osakkaiden maksettavina pääomavastikkeina, mutta kohteiden hoitovastikkeet ovat pääosin maltillisia. luku, varsinkin sen 2 pykälä. Mikäli hän ei tätä mahdollisuuttaan hyödynnä, asian käsittely siirtyy yhtiökokoukselle. Isännöitsijän on oltava erityisen tarkka tehdessään niin hallintaanottovaroitusta, kirjatessaan yhtiökokouspäätöstä kuin yhtiökokouspäätöksen tiedoksiantoa tehdessään. – Hallintaanottomenettelyssä osakkeenomistaja saa varoituksen maksamattomista vastikkeistaan, ja hänelle annetaan mahdollisuus suorittaa ne tietyssä määräajassa. Enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan Hallintaanottoa sääntelee asuntoosakeyhtiölain 8. Ne ovat enimmäkseen asuntojen, ei liikehuoneistojen, yhden–kahden kuukauden maksuviiveitä, jotka saadaan hoidettua kuntoon tavanomaisella perinnällä
Joskus taloyhtiö saa huoneiston lopullisesti haltuunsa, jolloin se pitää vuokrata. Hallintaanotto työllistää sekä vaatii isännöitsijältä tarkkuutta ja moniosaamista – Osa hallintaanotoista on tehty puhtaasti järjestyshäiriöiden perusteella. – Pääkaupunkiseudulla asunnon saa pääsääntöisesti vuokrattua ilman viiveitä, ja meillä ei ole täällä sellaisia ongelmia kuin haja-asutusalueiden asuntojen vuokrauksessa tulee esille, toimitusjohtaja, isännöitsijä Pekka Aalto Helsingin Pro Isännöinnistä kertoo. Niiden työläyttä, hankaluutta ja lisääntymistä lähitulevaisuudessa ei kiistä kukaan. Usein järjestyshäiriöihin liittyy kuitenkin myös vastikkeenmaksuvaikeuksia, Tampereen Isännöintipalvelu Oy:n toimitusjohtaja Sakari Hannonen kertoo.. Häätöihin valmistauduttava Häädöt ovat ikäviä tapauksia, joihin on varauduttava. – Monesti vain on niin, että asunto on pankkilainan vakuutena ja lisäksi velkojia on useita, jolloin kauppahinnasta jää harvoin asunto-osakeyhtiölle tilitettävää. Mutta jos As Oy:n hallitus ja isännöitsijä ovat toimineet asianmukaisesti ja kauppa syntyy, uusi omistaja ei saa asuntoa käyttöönsä ennen kuin kaikki rästimaksut, kulut ja korot on maksettu taloyhtiölle. Kulut ovat saattaneet olla useita tuhansia euroja, jolloin taloyhtiön rahatilanne on käynyt erittäin huonona. 32 neistoon tehtävien korjauksien myötä, koska osa korjauksista on taloyhtiön vastuulla, isännöitsijä Juho Vuorma Isännöinti Vuormasta Oulusta kertoo. Liikehuoneistojen haltuunottotapaukset ovat savonlinnalaisen Isännöintitoimisto ISTO:n toimitusjohtaja Jan-Erik Waseniuksen mukaan aina melko lailla samanlaisia: – Omistaja on varaton tai konkurssissa ja liikehuoneiston arvo olematon tai jopa negatiivinen isojen vastikelukujen ja tehtyjen remonttien aiheuttamien isojen lainaosuuksien takia. Ongelmallisempia tapaukset ovat silloin, kun vuokralaista ei saada asunnon huonon sijainnin tai huonon peruskunnon vuoksi. Kaikilla isännöitsijöillä eri puolilla Suomea – pääkaupunkiseudulla, Tampereen seudulla, Savonlinnassa ja Oulussa – on kokemusta lisääntyvistä hallintaanotoista viivästyneiden ja maksamatta jääneiden vastikkeiden takia. Joskus tappiosarakkeeseen Joskus asianmukaisista toimenpiteistä huolimatta taloyhtiölle tulee tappiota: – Pakkohuutokauppatilanteissa yhtiö saa aina vastikesaatavansa, ja mikäli huoneisto ei olisi tällaisessa tilanteessa yhtiön hallinnassa, yhtiö joutuu helposti kirjaamaan luottotappion vastikesaatavastaan, Pekka Aalto sanoo. Asuntoyhtiö on oikeutettu hakemaan hävityslupaa vähäarvoiseksi katsotulle irtaimelle omaisuudelle. Usein järjestyshäiriöihin liittyy kuitenkin myös vastikkeenmaksuvaikeuksia, Tampereen Isännöintipalvelu Oy:n toimitusjohtaja Sakari Hannonen kertoo. Liikehuoneistojen kohdalla taloyhtiöiden pitäisi Vuorman mukaan reagoida tilanteisiin herkemmin ja nopeammin. – Häätö toteutetaan ulosottoviranomaisten avustuksella ja mielellään läsnäollessa. Pankkilainaa korjauksia varten ei hoitamissani tapauksissa ole onneksi jouduttu ottamaan, isännöitsijä Juho Vuorma Isännöinti Vuormasta Oulusta kertoo. Häätötilanteissa on toisinaan tullut lievää pahempaa sanaharkkaa, ja siksi siihen on aina valmistauduttava etukäteen, Aalto muistuttaa. Maksuvaikeudet ja järjestyshäiriöt joskus yhdessä Suurin osa isännöisijöiden hoitamista hallintaanotoista liittyy maksamattomiin vastikkeisiin, mutta joskus syyt kietoutuvat toisiinsa: – Osa hallintaanotoista on tehty puhtaasti järjestyshäiriöiden perusteella. Näin ollen ajoissa tehty hallintaanottomenettely turvaa As Oy:n saatavan varsin hyvin, Jan-Erik Wasenius muistuttaa. – Usein hallintaanotettu huoneisto on vaatinut remontoimista, jotta se on saatu vuokrattua
Kaikki ne ovat johtuneet maksamatta jääneistä vastikkeista. Teksti: Mira Piispa Kuvat: Matton ja isännöintitoimistot Toisinaan hallintaanottoa varten koolle kutsuttu ylimääräinen yhtiökokous on riittänyt toimenpiteeksi vastikkeiden rästiin jääneiden maksujen hoitamiseksi. Huoneiston korjauskuluja ei ole huomioitu tähän arvioon, Vuorma kertoo. Se ei tosin kata vastikkeita eli rästi lisääntyy koko ajan. Joskus myös esimerkiksi isännöitsijä on vuokrannut ja tehnyt vuokrasopimuksen huoneistoon suoraan, Juho Vuorma kertoo. – Ne eivät usein kelpaa kenellekään omistusmielessä, mutta joskus saadaan edes pientä vuokraa joltain toimijalta. yhtiössä ongelmia Lisää viiveitä, uhkauksia, varoituksia ja hallintaanottoja tapahtuu eri puolilla Suomea jatkuvasti. – Taloyhtiön kulut saadaan katettua vuokra-tuloilla aina, kunhan vain hallintaanottomenettely aloitetaan ajoissa.. Joskus isännöitsijä hoitaa vuokrauksen Joskus taloyhtiö saa huoneiston lopullisesti haltuunsa. Ne ovat kuitenkin suhteellisen harvinaisia, isännöitsijä Juho Vuorma Isännöinti Vuormasta Oulusta kertoo. Jopa joka 10. 33 Liikehuoneistot joskus taloyhtiön taakkoja Liikehuoneistojen vastikekulut ovat yhtiöjärjestyksestä riippuen joskus jopa kolminkertaisia suhteessa asuinhuoneistoihin, joten ongelmatkin ovat eri suuruusluokkaa. – On ennustettavissa, että huoneistojen hallintaanotot lisääntyvät tulevan syksyn ja talven myötä, Aalto arvioi. Taloyhtiö ei saisi aikailla Taloyhtiön kuuluu saada osakkaalta takaisin kaikki haltuunotosta, perinnästä ja mahdollisista korjauksista aiheutuvat kustannukset. sen isännöimässä taloyhtiössä. Noin 15–20 huoneiston osalta on menossa aktiivinen perintätilanne, mikä on toimitusjohtaja Pekka Aallon mukaan kahden–kolmen kuukauden kuluessa muuttumassa hallintaanotoksi. – Isojakin korjauskuluja on saatu ulosotoilla peitettyä nopeasti. Myös hallituksen varoituksia on jouduttu antamaan normaalia enemmän. – Silloin tarkastetaan huoneiston kunto, tehdään tarvittavat korjaukset ja yleensä vuokraaminen annetaan jonkun vuokrausyrityksen tehtäväksi. Jos vastikemaksujen aiheuttamalle velalle haetaan tuomio, ulosottoviranomainen voi oman harkintansa mukaan realisoida huoneiston. Oululaisen Isännöinti Vuorman toimitusjohtaja Juho Vuorman mukaan pääosa osakkaista suorittaa edelleen vastikkeensa tunnollisesti. Tonnin–parin prosessikulut Juho Vuorman Oulussa isännöimät asuinhuoneisto-taloyhtiöt ovat saaneet ulosoton kautta pidätettyjä varoja. Tamperelaisessa Sakari Hannosen johtamassa Tampereen Isännöintipalvelu Oy:ssa huoneiston hallintaanottoja on käynnissä jatkuvasti, ja niitä on yksi tai useampia joka 10. Niihin kuuluvat tiedoksiantokulut, isännöitsijän lisätyöt, huoneiston vuokraamiskulut, yhtiökokouksen koollekutsumiset, viivästyskorot ynnä muuta. Hänen arvionsa mukaan kulut haltuunottoprosessista ovat hieman suuremmat. Useimmiten varoituksen saaneet osakkaat ovat suorittaneet maksunsa varoituksen saatuaan, mutta valitettavasti hallintaanotoilta ei ole vältytty. Joskus liikehuoneiston muuttaminen asuinhuoneistoksi ei auta, kun paikka on huono: – Niistä ei ole tilastoa, mutta etenkin syrjäseudulla tilanne huononee kovaa vauhtia sekä asuntojen että varsinkin liikehuoneistojen kohdalla. Kuluja hallintaanotosta ja vuokrauksesta syntyy yhteensä noin 500–1 500 euroa riippuen siitä, onko huoneisto valmiiksi vuokrattu, kuinka paljon tiedoksiantoja joudutaan tekemään ja kuinka suuret ovat kokouskulut, Sakari Hannonen Tampereen Isännöintipalveluista sanoo. Se voidaan myös tehdä samanaikaisesti hallintaanottomenettelyn kanssa. Lopulta osakkaalle palautettiin vuokran ja vastikkeiden välinen erotus. Isännöitsijä on hoitanut meillä hallintaanottoon ja perintään liittyvät kaikki työvaiheet. Isännöitsijät muistuttavat toimeenpiteisiin ryhtymisestä ajoissa. Toki myös kaupunkien keskustoissa on liikehuoneistoilla ongelmia enenevässä määrin, Wasenius sanoo. – Vastikkeiden maksussa on havaintomme mukaan ilmennyt hiukan normaalia enemmän ongelmia. Varsinkin liikehuoneistojen kohdalla tämä on tärkeää. Kahdessa näistä osakas on saanut myytyä huoneiston ja kahdessa on tällä hetkellä vuokralainen. – Hallintaanottoja toimistollamme on ollut viimeisen vuoden aikana neljä. Periaatteessa tilanne on pysyvä, ellei tehdä isoja muutoksia yhtiöjärjestykseen tai muuteta käyttötarkoitusta, savonlinnalaisen Isännöintitoimisto ISTO:n toimitusjohtaja Jan-Erik Wasenius sanoo. Helsingin Pro Isännöinnin reilusta 20 taloyhtiöstä on tällä hetkellä kaksi huoneistoa yhtiön hallinnassa ja yhdestä on annettu hallintaanottovaroitus. Koko prosessista aiheutuu osakkaalle noin 1 000–2 000 euron kulut. – Taloyhtiön kulut saadaan katettua vuokratuloilla aina, kunhan vain hallintaanottomenettely aloitetaan ajoissa. Lisäksi ylimääräisiä yhtiökokouksia on ehditty kutsua koolle muutamia kertoja, mutta osakkaat ovat suorittaneet maksunsa ennen yhtiökokousta, Juho Vuorma jatkaa
Mikko Hietala, Janne Huovari, Hanna Kaleva, Markus Lahtinen, Jessica Niemi, Niko-Matti Ronikonmäki, Terttu Vainio. Esimerkiksi terveyttä ja turvallisuutta vaarantavat seikat tulisi kuitenkin korjata mahdollisimman pian riippumatta rakennuksen ennakoidusta käyttöiästä. Näin vältetään vaurion paheneminen ja siitä seuraavat suuremmat korjauskustannukset. Laskelmassa teknisen korjaustarpeenja kustannusten on oletettu olevan sidottuja rakennuksen ikään ja tyyppiin. Korjaustarve johtuu osittain esimerkiksi kyseisinä ajanjaksoina käytetyistä julkisivuja pintamateriaaleista. Omakotitalojen korjaustarve on ikärakenteen vuoksi jo vähenemässä, vaikkakin edelleen määrältään suurta. Julkisen vallan tulee omalta osaltaan pitää huoli kiinteistön omistajien mahdollisuuksista ylläpitää kiinteistön kuntoa yli suhdanteiden. Korjaustarpeen merkittävin kasvu seuraavan 10 vuoden aikana tulee pääosin kaupunkien kerrostalojen korjaustarpeen lisääntymisestä.. Korjaustarpeen merkittävin kasvu seuraavan 10 vuoden aikana tulee pääosin kaupunkien kerrostalojen korjaustarpeen lisääntymisestä. Korjaustarpeen volyymi ei tästä jatkossa enää kasva. Korjaustarpeita jo 1980-luvun kiinteistöissä Tutkimukseen sisältyy myös haastatteluaineisto, joka tehtiin suurille vuokra-asuntojen omistajille sekä taloyhtiöiden isännöitsijöille. Erot alueiden ja talotyyppien välillä ovat kuitenkin merkittävät. Korjaustarpeen laskennassa keskitytään talorakenteiden ja teknisten järjestelmien kuluvien osien korjausja uusimistarpeeseen. 34 Tekninen korjaustarve 3,5 miljardia euroa Vuosina 2016-2025 asuinrakennusten vuotuinen tekninen korjaustarve on keskimäärin 3,5 miljardia euroa eli reaalisesti noin 10 prosenttia enemmän kuin vuosina 2006–2015. Haastatteluissa ilmeni, että korjaustarvetta on merkittävästi jo 1980-luvulla valmistuneissa kiinteistöissä. Tekemättä jääneiden korjausten arvoksi on tässä tutkimuksessa arvioitu yhteensä noin 15 miljardia euroa viimeisen 25 vuoden ajalta. Tämä summa pitää sisällään ainoastaan kaikkein välttämättömimmät korjaukset. kosteusja homevauriot sekä sisäilmaongelmat. Teknisestä korjaustarpeesta noin 90 prosenttia myös taloudellisesti perusteltua korjata Taloudellisesti perusteltu korjaustarve on puolestaan sidottu asuntojen tulevaan kysyntään. Lyhytkestoiset tukipaketit saattavat kuitenkin vaarantaa laadukkaan saneeraustyön edellyttämän huolellisin suunnittelun. Julkaisu: Asuinrakennusten korjaustarve. Tavoitteena rakennuskannan parantaminen Asuinrakennusten omistajilla on paras tietämys ja ensisijainen vastuu kiinteistön kunnosta. Haja-asutusalueilla tulisi harkita kustannuksia lisäävän julkisen sääntelyn osalta riittävän pitkiä siirtymäaikoja, koska asuinrakennukselle ei välttämättä ole asunnon nykyisen haltijan jälkeen kysyntää vakituisena asuntona. Tekemättä jääneiden korjausten arvo 15 miljardia euroa Vuotuisen korjaustarpeen lisäksi tarkastellaan tehtyjen korjausten ja korjaustarpeen välistä suhdetta pitkällä aikavälillä. Osa rakennuksista on perusteltua purkaa erityisesti keskusten ulkopuolella. Koko maan tasolla teknisestä korjaustarpeesta noin 90 prosenttia on myös taloudellisesta näkökulmasta perusteltua. Lisäksi muutostarpeet on syytä priorisoida rakennuskannan tavoitetilaa määriteltäessä. Erityisesti maaseutumaisten kuntien kerrostaloasunnot kärsivät kysynnän puutteesta, joten suurelle osalle korjauksia ei ole taloudellisia perusteita. Erityisesti taantuman aikana on tärkeätä muistaa, että tulevissa korjauskustannuksissa voidaan säästää korjaamalla rakennuksen pienet alkavat vauriot nopeasti. Tällaisia ovat mm. Korjaustoiminnan tulee muuttaa rakennuskantaa paremmaksi, ei lisätä virheitä. PTT ra-portteja 251. Raportti on tehty yhteistyössä VTT Oy:n ja KTI Kiinteistötiedon Oy: kanssa
Aurinkopaneelipaketin voi Poistoilmalämpöpumppujen toimintaa voi seurata internetistä Aurinkopaneelijärjestelmä on yksi keino madaltaa asumiseen liittyviä energiakustannuksia. Aurinkopaneeleilla säästöä energiakuluihin Aurinkopaneelit voivat tuottaa jopa 3 000 kWh uusiutuvaa sähköä vuodessa.. Auringon paistaessa paneeleihin ne ottavat talteen vähäisimmänkin auringonvalon ja muuntavat sen tasasähköksi. Yhtiöllä on pitkät perinteet talojensa energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden kehitystyössä. 35 hankkia lisävarusteena kaikkiin uusiin Älvsbytaloihin. Älvsbytalo kehittää asumisen energiatehokkuutta edelleen, sillä uusi aurinkopaneelipaketti tuottaa jopa 3 000 kWh uusiutuvaa sähköä vuodessa pienentäen talon energiakustannuksia. Paneelit muodostuvat piikiteistä, joiden päällä on erikoislasi. Invertterin avulla tasasähkö muutetaan vaihtosähköksi ja hyödynnetään vaihMyös poistoilmalämpöpumppuihin on tullut viime vuosina uutta tekniikkaa, jolla pumpun toimintaa voidaan seurata internetin kautta
Mikäli vaihtosähköä ei voida käyttää hetkellisesti sähkölaitteissa, aurinkopaneelien tuottamaa ylijäämäsähköä voi myydä, jos aurinkosähköjärjestelmä on liitetty sähköverkkoon ja aurinkosähkön tuottaja on sopinut sähkön myyjän kanssa ylijäämäsähkön myymisestä. Kaikkein kehittyneimmillä tasoilla poistoilmalämpöpumpun käyttäjä voi internetin kautta säätää pumpun arvoja. Etenkin keväisin Suomessa saadaan paneeleista paras mahdollinen teho irti, koska meillä on viileää, mutta toisaalta kuitenkin jo melko aurinkoista. Juhani Karvonen pinta-alasta. Aurinkpaneeleiden tuottamalla energialla lämmitetään tyypillisesti lämmityspiirissä kiertävä vesi ja käyttövesi. – Toisin sanoen järjestelmä ei saa tuottaa sähköä verkkoon päin sähkökatkon aikana. Meillä on aurinko paistaa kesällä pitkiä vuorokausia, mikä osin korvaa esimerkiksi Etelä-Euroopan kuumuuden. Poistoilmapumpun ja vesikiertoisten lämpöpattereiden avulla lämmityskustannuksia voidaan pienentää ympäristöä säästäen. Sähköyhtiön on myös oltava halukas ostamaan ylijäämäsähkö. Vuosittainen aurinkoenergia ja siitä saatava sähköenergia Tampereen korkeudella noin 900 kWh/m2. Sähkön hinta päivittyy kerran vuorokaudessa Nord Poolissa. Järjestelmä ei saa toimia generaattorina Verkkoon kytketyn aurinkopaneelijärjestelmän teknisenä rajoitteena on, ettei se saa toimia generaattorina ilman erillisiä laitteita. Auringon pais taessa paneeleihin ne ottavat talteen vähäisimmänkin auringonvalon ja muuntavat sen tasasähköksi. Käytännössä niitä on noin parikymentä neliötä 3 kw:n laitteistolle. Aurinkopaneeleille lämpö on myrkkyä. Samalla kuluttaja säästää, kun lämmityksestä hakee hintaoptimia, sanoo puolestaan ESE:n myyntija markkinointipäällikkö Jari Nykänen. Poistoilmalämpöpumput kehittyneet huimasti Aurinkopaneeleiden ohella poistoilmalämpöpumput ovat viime vuosina kehittyneet kiivasta tahtia. Internetistä käyttäjä voi seurata kaikki arvot ja ohjelmoida esimerkiksi hälytykset tiettyyn sähköposti osoitteeseen. Aurinkopaneelijärjestelmä sopii käytettäväksi missä tahansa asumismuodossa. Sillä varmistetaan, ettei sähköä jää linjoille mahdollisen sähkökatkoksen aikana. – Tällä hetkellä suuntaus on, että sähköyhtiöt ostavat sähkön, mutta suomessa ei sähköyhtiöllä ole velvollisuutta ostaa sähköä päinvastoin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Pöllänen muistuttaa, että suomi on erittäin hyvä aurinkoenergian suhteen. Aurinkopaneeleiden mitoitus riippuu muun muassa katon – Viimeisin uutuus on mahdollisuus kytkeä poistolmalämpöpumppu internettiin. Aurinkopaneelipaketin voi hankkia lisävarusteena kaikkiin uusiin Älvsbytaloihin.. – Jos esimerkiksi yhtenä päivänä kello 15 sähkön hinta muuttuu edullisemmaksi, voidaan lämpöpumppu ohjelmoida tuottamaan lämpöä tällöin. Etelä-Savon Energia Oy (ESE) sähkönmyynti on tehnyt sopimuksen Älvsbytalon Mikkelin esittelytalon ylijäämäsähkön ostosta. – Jakeluverkkoa hoitavalla yhtiöllä tulee olla valmius ottaa vastaan aurinkoenergiaa. Tuo linjoille jäänyt sähkö olisi vaarallinen niille työntekijöille, jotka korjaisivat linjoja katkoksesta. Paneelit muodostuvat piikiteistä, joiden päällä on erikoislasi. Tämä valmius on suuressa osassa maata ehkä paikoin pohjoista ja itäistä Suomea lukuun ottamatta, sanoo sähkövastaava Janne Pöllänen Älvbytalosta. – Toisin sanoen talot tuottavat itse sähköä asukkailleen, kertoo Älvsbytalon toimitusjohtaja JanErik Rusk. Aurinkopaneelit voivat tuottaa jopa 3 000 kWh uusiutuvaa sähköä vuodessa. Jos käyttäjä on tehnyt tuntisähkösopimuksen, lämpöpumppu voidaan päivittää toimimaan sähkön hinnan mukaan. ESE maksaa Pientuottajan tuottamasta sähköstä pörssisähkön (Nord Pool Spot AS) Suomen hinta-alueen mukaisen tuntihinnan mukaan vähennettynä pienellä toimituskululla. – Sen varastoiminen ainakin isommassa mittakaavassa on järjettömän kallista. Edellytys ylijäämäsähkön myynnille on, että sopimukset ovat kunnossa, ja laitteet ja energiamittari ovat määräysten mukaiset. Poistoilmapumpun automaattinen ohjaaminen Spot-hinnan mukaan on erittäin mielenkiintoinen vastaus sähkömarkkinoiden kysyntäjouston vaateisiin. 36 tosähköä käyttävissä laitteissa, kuten kodinkoneissa tai lämpöpumpussa. Aurinkoenergia heikkous on sen varastoitavuus
Rakennusteollisuus RT arvioi rakentamisen vähenevän tänä vuonna 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun keväällä odotettiin laskun jäävän puoleen prosenttiin. Ratkaisevaa on, kuinka toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan ja miten esimerkiksi panostukset perusväylänpitoon saadaan sovitettua budjettiin, toteaa Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipetti. Omakotitalojen aloitukset yhä laskuuralla Tänä vuonna arvioidaan käynnistyvän 12 200 vapaarahoitteisen kerrosja rivitaloasunnon rakentaminen, joka on 600 asuntoa viime vuotta enemmän. 37 myös vilkastumassa kuluvana vuonna. – Tilastokeskuksen rakentamisen tilastojen mittava uudistustyö on vihdoin saatu loppuun. – Hallitusohjelma sisältää useita rakentamista vauhdittavia tekijöitä. Tämän ja viime vuosien luvut on nyt korjattu uusien, tilastointikatkoksen jälkeisten tilastojen perusteella. Maaja vesirakentamisen ennakoidaan supistuRakentamisen suhdannetilanne säilyy vaikeana, ja Rakennusteol lisuus RT on tarkistanut kuluvan vuoden ennustettaan alaspäin. Muutosten vuoksi luvuissa on ollut suurta häilyvyyttä ja tietoihin kannattaa yhä suhtautua varauksella, Pakarinen muistuttaa. Suomen talous asettaa raamit rakentamiselle, sanoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen. Viime vuonna asuntoaloituksia arvioidaan kertyneen kaikkiaan 26 000. Yksittäiset suuret hankkeet nostavat niin liikekuin teollisuusrakentamisenkin aloituksia. – Ensi vuonna on mahdollisuus 2–3 prosentin kasvuun, mikäli tämän vuoden lopulla käynnistyy hankkeita suunnitellusti. Kuluvana vuonna arvioidaan aloitettavan 6 000 pientalon rakentaminen. Rakentamisessa heikkoja merkkejä paremmasta Talonrakennustöiden aloitusten arvioitu määrä tänä vuonna on runsaat 32 miljoonan kuutiometriä, mikä on hivenen enemmän kuin viime vuonna.. Kerrostalorakentamista kannattelee yhä sijoittajien aktiivisuus kasvukeskuksissa. Tänä ja ensi vuonna käynnistynee 26 500 asunnon rakentaminen. Myynnin määrään vaikuttaa kuitenkin yksittäisten suurten hankkeiden valmistuminen ja tulouttaminen. Pienten asuntojen osuus aloituksista on kasvanut, minkä johdosta aloituskuutiot eivät nouse samassa suhteessa kuin lukumäärä. Toimitilarakentaminen on van tänä vuonna ja pysyvän ensi vuonna ennallaan. Talonrakennustöiden aloitusten arvioitu määrä tänä vuonna on runsaat 32 miljoonan kuutiometriä, mikä on hivenen enemmän kuin viime vuonna. Pientalojen aloitukset ovat jatkaneet edelleen laskuaan vaikka taso on parempi kuin mitä puutteellisten tilastojen vuoksi pahimmillaan pelättiin. Talonrakentamisen aloitusten kasvu alkuvuonna ja rakennusyritysten tilauskannan vähittäinen elpyminen enteilevät kuitenkin loivaa myönteistä käännettä ensi vuodeksi. Lähtötaso on huono, eikä vahvempaa kasvua ole vielä näköpiirissä. Rakentaminen on ollut kuluvan vuoden aikana ennakoitua verkkaisempaa vaatimattomaksi jääneen yleisen talouskehityksen vuoksi. Valtion tukema asuntotuotanto nousee tänä vuonna 8 000 asuntoon. Maaja vesirakentamisen liikevaihtotiedot näyttävät kasvua
Toimenpiteitä olisivat muun muassa pienten vuokratulojen verovapaus, tonttitarjonnan lisääminen ja rakentamisen kustannusten laskeminen sekä lisäja täydennysrakentamisen mahdollisuuksien lisääminen. Taloyhtiö pääsi vuonna 2013 mukaan yhteensä 30 miljoonan euron EU-GUGLE projektiin, jossa on Tampereen lisäksi asumistarpeistaan, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Tammelalainen As Oy Tampereen Pohjolankatu 18–20 toteutti vuonna 2014 energiatehokkuutta parantavan remontin. www.varsinaisbitumi.. Tämän kaltaiset toimenpiteet pitävät asuntokantaa aktiivikäytössä ja lisäävät uudisasuntojen tarjontaa. – Olivat arvostamisperusteiden uudistamisen johtopäätökset mitkä tahansa, kiinteistöverotuksen kiristämistahtia on hillittävä. Veronkorotukset ohentavat kuluttajien mahdollisuuksia tukea talouden kehitystä. Korkovähennyksen leikkaus kasvattaa vuokra-asumisen kysyntää entisestään. Asumismenojen kasvu jatkuu, vaikka talous pyörii vajaateholla. Kaikkien maiden pilottirakennuksia remontoidaan tähtäimenä huomattava energiatehokkuuden parantaminen. Kiinteistöverotuksen alarajoja ei pidä korottaa vuonna 2017, toteaa pääekonomisti Jukka Kero Kiinteistöliitosta. Pellervon taloustutkimuksen analyysi osoittaa, että asumismenojen nousuvauhti on kiihtymässä heikosta talousja tulokehityksestä huolimatta. Asuminen vie kuluttajien, palkansaajien ja asunnonomistajien tuloista yhä suuremman osuuden. Pohjolankadun toimenpiteitä olivat muun muassa ilmanvaihdon järkeistäminen, poistoilmalämpöpumpun ja aurinkolämmön asentaminen kaukolämmön oheen ja etäohjausja hallintajärjestelmän käyttöönotto. Järjestelmä on kannustanut kotitalouksia säästämään ja huolehtimaan omatoimisesti Yhä useampi euro valuu asumiseen Tamperelaiselle taloyhtiölle 17 000 euron säästöt vuodessa ONGELMIA HUOPAKATON KANSSA. Sen avulla on Suomessa saavutettu hyvä tuloksia. Esimerkiksi Helsingissä 60 neliön kerrostaloasunnossa tämä tarkoittaisi runsaat 100 euroa vuodessa, eli miltei kolme prosenttia nykyistä suurempia hoitokuluja. Suurin vaikutus kohdistuisi niihin kuntiin ja lämpöyhtiöihin, jotka käyttävät merkittävässä määrin maakaasua, kivihiiltä ja öljyä. PTT:n laskelmat osoittavat, että asuntolainojen korkovähennysjärjestelmään suunnitelluilla muutoksilla on matalienkin korkojen aikana iso merkitys asunnonomistajille ja Suomen taloudelle. Valtiovarainministeriön kiinteistöverotusta koskeva säädösluonnos esittää, että vuosia 2018 ja 2019 koskevat kiinteistöveron muutosesitykset jätetään vielä toistaiseksi odottamaan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistustyön tuloksia. Huolellinen suunnittelu ja kokonaisuuden toiminnan varmistaminen etähallinnan avulla on erittäin tärkeää, kun rinnakkaisia järjestelmiä on useita. Taloyhtiöiden energiatehokkuustyö jatkuu Tampereella TARMO+ -hankkeen muodossa. Mikäli vuokra-asuntotarjonta ei samaan aikaan lisäänny, vuokratasoon kohdistuva paine nousee. – Korkovähennysjärjestelmä on säilytettävä. Yhteistuotanto säilytettävä Hallitusohjelman sähkön ja lämmön yhteistuotannon CO2veron alennuksen puolittaminen merkitsisi mekaanisesti arvioiden kokonaisuudessaan keskimäärin viiden prosentin, mutta enimmillään jopa 15 prosentin kallistumispainetta lämmitykseen. On tärkeätä, että hallitus tukisi asuntotarjonnan kasvua. 38 mukana viisi eurooppalaista pilottikaupunkia. Olipa kyseessä uudiskatto, huopakattosaneeraus tai pienempi kattokorjaus, saat meiltä kaiken tarvittavan – saman katon alta. – Paikkakunnilla, joilla taloudellinen näkymä on haastava, kiinteistöverotuksen ja muiden veroluonteisten maksujen jatkuvat korotukset ovat muodostumassauhaksi kiinteistökannalle, Kero sanoo. – Suomalaisten kiinteistönomistajien ja asukkaiden kannalta on tärkeää, että meillä on myös tulevaisuudessa ympäristöystävällinen ja kustannuksiltaan kilpailukykyinen yhteistuotantojärjestelmä, korostaa toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Asumiseen kohdistuvat veronkorotukset ja päätökset on tarkasteltava uudelleen Hallitusohjelman suurin lisälasku kohdistuu sähkölämmitteisissä omakotitaloissa asuviin perheisiin. Kiinteistöverotuksen merkittävä lisääminen syö kuluttajien ostovoimaa heikentäen kotimaisen kysynnän ja talouden kasvukykyä. Säästöjä on tullut pelkissä lämmityskustannuksissakin jo 17 000 euroa vuodessa. Toimimme seuraavilla alueilla: PK-seutu, Turku, Pori, Savonlinna -Vesikattosaneeraukset -Huoltoautopalvelu -Lumenpudotukset Anna ammattilaisen hoitaa kattonne huolet, häviää taakasta puolet.. Tampereelta projektiin päässeet kahdeksan pilottitaloyhtiötä saavat tuntuvan EU:n investointituen lisäksi sparrausapua niin remonttikokonaisuuksien suunnitteluun kuin toteutukseen. EAKR-rahoitteinen TARMO+ yhdistää toimijat asujista yrityksiin, asiantuntijoihin ja kaupungin edustajiin keskustelemaan vapaamuotoisesti asumisen, korjaamisen sekä rakentamisen teemoista. Pahimmillaan hallitusohjelma tuo jopa 500 euron vuotuisen lisälaskun lähes puolelle miljoonalle kotitaloudelle. Syyskuussa viidellä asuinalueella alkavat avoimet Hyvän asumisen illat, joissa pohditaan omaa asumista, kiinteistönpitoa ja vastaavan kaltaisia ratkaisuja omaan taloyhtiöön. Vuoden jälkeen sähkönkulutus on pudonnut 47 prosenttia ja kaukolämmön kulutus 61 prosenttia. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta voidaan päätellä, että kiinteistöverotus syö yhä suuremman osan asumisen menovirroista. Yhteiskuntasopimuksen kariutumisen seurauksista noin kolmannes veronkorotuksista valuisi asumismenoihin
Asumisoikeusasuntojen määrä lisääntyy vuoden 2015 aikana selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. Viime vuonna rakennettiin noin 1500 asumisoikeusasuntoa ja sitä edeltävinä vuosina noin 1300 asuntoa vuosittain, kertoo Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen .. – Kyse ei ole opiskelusta, vaan siitä että yliopistoja korkeakouAsumisoikeusasuntojen rakentaminen lisääntyy tänä vuonna Asumisoikeusasuminen on suosittu asumismuoto, ja asumisoikeusasuntojen rakentaminen onkin voimakkaassa kasvussa. 40 Asumisoikeusasunnoissa asuu noin 80 000 suomalaista eri puolilla Suomea. Asumisoikeusasuntoja on yli 50 paikkakunnalla, lähinnä isoissa kasvukeskuksissa korkeakouluja yliopistokaupungeissa ja niihin liittyvillä talousalueilla. – Tämän vuoden aikana rakennetaan 1686 asumisoikeusasuntoa eri puolille Suomea. Aso-kodilla edullisesti kiinni omaan asuntoon lupaikkakunnat ovat muuttovoittoalueita
Korjauksista noin 15 prosenttia kuuluu hoitovastikkeella katettaviin eli osa vikakorjauksista ja ilkivaltakorjaukset Varallisuusehto alle 55-vuotiaille – Asumisoikeusasuntojen asukkaat ovat läpileikkaus suomalaisista. – Alle 55-vuotiailla on varalHelsingin Ruoholahden Jaalaranta 10:ssä asumisoikeusasunnot ovat lähellä ydinkeskustaa. Asuntoa voivat hakea kaikki 18 vuotta täyttäneet henkilöt. 41 Asumisen päätyttyä asumisoikeusmaksu palautetaan rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Asuntorahasto ARA valvoo kohteiden hintaa ja laatua sekä myöntää joko lainaa tai korkotukea 85 prosentille kustannuksista. Yhdistävin piirre on muuttunut elämäntilanne, perhetilanne on muuttunut, lapset muuttaneet pois kotoa tai eläköitymisen myötä on haluttu myydä omistusasunto ja saada varoja elämiseen. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkösen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla noin 70 neliön vanhan asunnon hankintahinta on keskimäärin 22–23 000 euroa.. Perusvastikkeella katettavia kuluja ovat lainojen hoitokulut, tontinvuokrat, korjauskulut, hallintoja isännöintikulut, markkinointija viestintäkulut, kiinteistövero, kiinteistövakuutus, tyhjäkäyntikustannukset ja luottotappiot, asuintaloja lunastusvaraukset. Hoitovastikkeella katettavia kuluja ovat, huolto, siivous, jätehuolto, lämmitys, vesi, talosähkö, kohdekohtainen asukastoiminta. – Käyttövastikkeen lisäksi asukas voi kohteesta riippuen maksaa erilaisia käyttökorvauksia kuten vesimaksu, autopaikkamaksu, pesulamaksu ja sähkömaksu. – Asumisoikeusjärjestelmässä asukas vastaa vain asumisoikeusmaksua varten mahdollisesti ottamastaan lainasta. Mikäli asumisoikeusasunnon koko on vähintään 70 neliötä ja kolme huonetta ja keittiö, voi osan huoneistosta vuokrata edelleen alivuokralle. Vanhoissa kohteissa rahoitussuhde on 90 ja 10 prosenttia. Vastike jakaantuu kahteen Kuukausittain maksettava käyttövastike jaetaan tasattavaan perusvastikkeeseen ja kohdekohtaiseen hoitovastikkeeseen. Kuukausittaiset kulut ovat tuossa 70 neliön asunnossa noin 800 euroa lainan lyhennyksineen. – Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla noin 70 neliön vanhan asunnon hankintahinta on keskimäärin 22–23 000 euroa. Ostaja maksaa asunnon hankkiessaan 15 prosenttia hinnasta. Asukkaalla on elinikäinen asumisoikeus eli hallintaja käyttöoikeus tiettyyn huoneistoon Asumisoikeusasunnot rakennutetaan valtion tuella, joko aravatai korkotukilainalla, mikä tekee asunnon hankkimisen edulliseksi. Yhtiön aravalainojen lyhennykset ja korko peritään vuosimaksuina, yhtiön korkotukilainoja lyhennetään 3–4 kertaa laina-aikana ja korot maksetaan vuosittain. Uudistuotannossa hankintahinta on kalliimpi. Vaikka kuukausimaksu on korkeampi kuin muussa vuokraasuntotuotannossa, asukas pääsee asuntoon kiinni huomattavasti edullisemmin kuin muissa asumismuodoissa
Helsingissä vapaarahoitteiset vuokrat olivat 48 prosenttia ASO-asuntoja kalliimpia, kun kehyskunnissa eroa oli vain 10 prosenttia. Varainsiirtoveroa ei tarvitse maksaa. Lainmuutos on toiminut, koska asumisoikeusasuntoja on hakenut vanhempi väki. Toinen syy maltillisiin korotuksiin saattaa olla ASO-asuntojen heikentynyt markkinatilanne, minkä johdosta käyttövastikkeet on pyritty pitämään monessa yhtiössä niin kilpailukykyisinä kuin mahdollista. Edullisempaa kuin vapaarahoitteinen vuokra-asuminen ASO-asuntojen käyttövastikkeet nousivat koko maassa 1,3 prosenttia vuodesta 2014. Asumisoikeudesta voi kuitenkin luopua, mutta asumisoikeuden haltija ei voi lunastaa asuntoa omakseen. Suurin osa huoneistosta on oltava päävuokralaisen hallinnassa, vuokrata voi siis vain osan huoneistosta alivuokralaiselle. Suurista kaupungeista edullisimmat käyttövastikkeet löytyvät Oulusta (9,4 /m2) ja Turusta (10,1 /m2). Tampereella ARA-vuokrat olivat 16 prosenttia kalliimpia ja vapaarahoitteiset 28 prosenttia. Esimerkiksi Oulussa korotusta oli vain 0,2 prosenttia ja Jyväskylässä 0,8 prosenttia. Keskinäisissä vaihdossa ei tarkisteta omaisuusrajoja. Asumisoikeusasunto pysyy aina asumisoikeusasuntona ja asumiskustannukset pysyvät ennustettavissa.. Yksiöön Helsingissä lähellä keskustaa voi olla vuosien jono, muualla hakijan tilanne on melko hyvä. ASO-koti hyväksytään lainan vakuudeksi ja asumisoikeusasuntoa vastaan otetun lainan korot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Asukas saa tehdä tai teetättää omalla kustannuksellaan asumistasoa parantavia muutostöitä ja saada niistä osan takaisin luopuessaan asumisoikeudesta. Kuopiota lukuun ottamatta käyttövastikkeet olivat ARA-vuokria edullisempia kaikissa vertailukaupungeissa. ASO-kodilla paljon etuja Ensimmäiset asumisoikeusasunnot valmistuivat loppuvuodesta 1991. Asumisoikeusasunto pysyy aina asumisoikeusasuntona ja asumiskustannukset pysyvät ennustettavissa, sanoo Pyykkönen. Jälleenmyyntiriskiäkään ei ole. Asunnon voi vuokrata tilapäisesti tai jättää perinnöksi lähisukulaisille tai samassa huoneistossa vakinaisesti asuvalle. Rakentajia kiinnostaa vapaarahoitteinen vuokra-asuntotuotanto korkeasuhdanteessa, mutta matalasuhdanteessa myös ASO-tuotannolle löytyy rakentajia. Helsingin seudulla vaihtuvuus on 10 prosenttia, kun kaikki asumismuodot huomioon ottaen vaihtuvuus on 20 prosenttia Pyykkösen mukaan asumisoikeusasumisen etu on riskittömyys. Juhani Karvonen Kuopion Minna Canthin kadun ASO-kohteen näkymissä ei ole valittamista. Asumisoikeusasunto on vuokra-asuntoa pysyvämpi, koska talon omistaja ei voi irtisanoa asumisoikeussopimusta, mikäli asukas maksaa laskut ja käyttäytyy asiallisesti. Muuttotappiokunnissa käyttöaste on korkea ja vaihtuvuus pientä. Rakentamisen kiivaimpina vuosina valmistui 3000–4000 asuntoa. – Asunnonhankinta on tehty edulliseksi, sillä asunnon ostajan ei tarvitse ottaa henkilökohtaista isoa pankkilainaa. Suurin syy pieneen nousuun löytyy Helsingistä, jossa käyttövastikkeet laskivat keskimäärin 1,8 prosenttia. Kalleimmat käyttövastikkeet olivat pääkaupunkiseudun kunnissa. Asumisoikeuden haltijat voivat vaihtaa asunnot päittäin samalla hakualueella. Edellisenä vuonna nousua oli ollut 3,1 prosenttia. 42 lisuusraja, jonka tarkistaa kunta. Tuolloin raja poistettiin, koska valtio halusi asuttaa maaseudulta kasvukeskuksiin muuttavaa vanhempaa väkeä. Asunnosta luovuttaessa alkuperäinen asumisoikeusmaksu maksetaan takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettua viimeistään kolmen kuukauden kuluttua luopumisilmoituksesta. Yli 55-vuotiailla ei ole ollut varallisuusrajaa vuoden 2006 jälkeen. Tulorajoja ei asunnon hankkijoille ole koskaan asetettu. Alivuokrasuhdetta ei ole rajoitettu huoneistotyyppiin. Ara valvoo asumisoikeusasuntojen hintaja laatutasoa. – Myyntivoitto on verovapaata kahden vuoden asumisen jälkeen
Ulkomaalaustyöt Kattomaalaustyöt Ruosteenestomaalaukset Sokkelimaalaukset Pohjatyöt Sammaleenestokäsittelyt Peltilistat Lumiesteet Tikkaat Kattosillat Asennustyöt Huoneistoremontit Keittiöremontit Sisämaalaustyöt Tasoitetyöt
– Lähtökohtana on, että omistajat vastaavat asuntojensa kunnossapidosta ja korjauksista. Sisäilmatestin tulokset saa muutaman tunnin kuluttua siitä, kun näyte on saapunut laboratorioon. coli-lux-solut altistetaan usealle eri näytelaimennokselle Atosuo kehitti E. Jokainen yksilöity pölynäyte suljetaan putkeen ja toimitetaan laboratorioon, jossa näytteet punnitaan ja E. Menetelmä on yhtä tarkka kuin perinteiset nisäkässoluilla tehtävät testit – E. Testissä E. Asunto-osakeyhtiön osakkaat maksavat kaikki taloyhtiön korjauskulut yhtiövastikkeissaan, joten heidän pitäisi verotuksellisesti olla samassa asemassa kuin omakotiasukkaiden. putkiremontin yhteydessä. Menetelmä on edullinen, nopea, luotettava ja toistettava. Kaukojäähdytys sopii sekä vanhoihin että uusiin rakennuksiin, ja se voidaan asentaa hyvin myös jälkikäteen esim. – Bakteerin käyttöön perustuva mittausmenetelmä pystyy taloudellisesti, luotettavasti, nopeasti ja toistettavasti tunnistamaan kosteusja homevaurioiden sekä muiden rakennuksen sisäilmaongelmia aiheuttavien myrkkylähteiden toksisuuden, Atosuo kertoo. 44 sesti kaupunkien kerrostalojen korjaustarve lisääntyy voimakkaasti seuraavien 10 vuoden aikana. Atosuo hyödynsi uutta E. Vuonna 1941 rakennettu seitsemänkerroksinen hissillinen talo kunnostetaan sen suojeltua julkisivua kunnioittaen. Asunto-osakeyhtiöiden osakkaiden omistamat noin 1,2 miljoonaa asuntoa sijaitsevat valtaosin kaupunkija kuntakeskuksissa. Siitä on tulossa myös asumisessa standardi samaan tapaan kuin ilmastointi autoissa. Alkuvuosina sekin oli luksustuote, nykyään ilmastointi on jo kaikissa automalleissa, jäähdytysliiketoiminnan päällikkö Kosti Koski Heleniltä sanoo. Kannan valon tuotto osoittautui olevan suoraan verrannollinen bakteerisolujen elinkyvyn kanssa. Töölössä Messeniuksenkadulla sijaitsevassa vuokratalokiinteistössä on 25 Lumo-kotia, joita peruskorjataan parhaillaan tämän päivän tasolle. Vähennysoikeuden laajennus vauhdittaisi noin neljännesmiljoonassa kerrostaloasunnossa vuoteen 2030 mennessä tarvittavan esteettömyysremontin toteutusta. Hallinnollisesti järjestelmä olisi helppo ja selkeä toteuttaa. Turun yliopistossa väitellyt Janne Atosuo kehitti tutkimuksessaan uuden kolibakteeria hyödyntävän menetelmän, joka auttoi tunnistamaan rakennusten sisäilmaongelmia. Uusi menetelmä paljastaa kosteusja homevauriot Uusi kolibakteeria hyödyntävä menetelmä auttaa tunnistamaan kosteusja homevaurioita. Valtaosa vajeesta, noin 250 000 asuntoa, tulisi kattaa kerrostaloasuntojen esteettömyyskorjauksilla. Pellervon taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan erityiKaukojäähdytys tulee nyt myös vuokra-asuntoihin. Uudella menetelmällä on paljon etuja. – Kaukojäähdytys yleistyy kovaa vauhtia kerrostalokodeissa. Asukkaat pääsevät muuttamaan uudistuneisiin, kaukojäähdytettyihin koteihin marraskuussa 2015. Atosuo loi tutkimuksessaan uuden Escherichia coli-lux -kannan, jota hän hyödynsi rakennuksen sisäilman myrkyllisyyttä mittaavan testin kehittämiseen. Osakkaista merkittävä osa on seniori-ikäisiä, joiden määrä kasvaa nopeasti. Ohjelmassa on arvioitu, että vuonna 2030 on tarve miljoonalle esteettömälle asunnolle. Nykyiset esteettömät asunnot ja arvioitu esteettömien asuntojen uudisrakentaminen kattavat tästä noin 600 000. Haluamme olla asumisen edelläkävijä ja vastata mahdollisuuksien mukaan huomisen odotuksiin jo nyt, VVO:n ylläpitoyksikön yksikönjohtaja Kimmo Rintala sanoo. Lähde: Turun yliopisto Helsinkiin kaukojäähdytettyjä koteja VVO-konserni tuo kaukojäähdytyksen myös vuokra-asuntoihin. Kiinteistöliitto on yhteistyökumppanina mukana ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa 2013–2017. Osakas saisi taloyhtiöltään vähennystä varten tarvittavat tiedot remonttiyrityksestä, työkustannuksista ja omasta vastikeperusteisesta maksuosuudestaan ja ilmoittaisi näiden perusteella tiedot verottajalle. coli-lux -kannan siirtämällä kolibakteerikantaan geeniteknologisesti uuden DNA-jakson, jonka ansiosta E. Tarkkaan harkituissa tapauksissa, kuten esimerkiksi vanhusten kotoa asumisen mahdollistavissa hissija esteettömyyskorjauksissa, tulisi korjausrakentamista tukea verotuksellisin keinoin, sanoo toimitusjohtaja Harri Hiltunen Kiinteistöliitosta. Ullakolle rakennetaan kaksi uutta asuntoa, joissa on huoneistokohtainen jäähdytys ja muissa asunnoissa on tuloilman viilennys. coli-lux -systeemi ei edellytä koe-eläimien käyttöä, Atosuo lisää. Kiinteistöliitto: Kotitalousvähennyksellä esteettömyysremontteja Kiinteistöliiton mielestä asunto-osakeyhtiöiden teettämien remonttien tulisi oikeuttaa kotitalousvähennykseen. Ne myös tukevat hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta ikääntyneiden hoitopalveluiden sisällyttämisestä kotitalousvähennyksen piiriin. coli -kanta tuottaa näkyvää valoa, bioluminesenssiä. coli-lux altistetaan huonepölynäytteistä valmistetuille uutoksille, jolloin myrkyllisyys näkyy bakteerikannan valotuotannon heikkenemisenä. . VVO:n Töölössä sijaitsevassa vuokratalokiinteistössä on 25 asuntoa, joita peruskorjataan parhaillaan tämän päivän tasolle. Vuoteen 2030 asti tarvitaan vuosittain keskimäärin noin 6 000 hissija sisäänkäyntikorjausta ja 7 000 saneerausta asunnoissa ja yhteistiloissa. Uusissa asunnoissa Helsingin keskustassa jäähdytys on muutaman vuoden kuluttua oletusarvo. Lisäksi tulisi saada kurottua umpeen 25 viime vuoden aikana syntynyttä korjausvajetta. coli-lux -menetelmää myös synnynnäisen immuniteetin tutkimuksessa. Ullakolle rakennetaan kaksi uutta asuntoa, joissa on huoneistokohtainen jäähdytys ja muissa asunnoissa on tuloilman viilennys.. Samalla kiinteistöön asennetaan ilmanvaihtojärjestelmä lämmön talteenotolla ja tuloilman viilennyksellä. Pintojen, kylpyhuoneiden ja keittiöiden lisäksi talon ja huoneistojen sähköja tietoverkot uusitaan. Remontit ovat erityisen tärkeitä parannettaessa ikääntyneiden kotona asumisen edellytyksiä. Testin lisäksi Atosuo kehitti uuden näytteenottomenetelmän, jossa huonepölyä kerätään kuitupuikolla
Energiansäästöpotentiaali kiinteistökannassa voisi nykyteknologioiden valossa olla noin 30 prosenttia, mikä suhteutettuna kiinteistöjen kuluttamaan kokonaisenergiaan merkitsee jopa 8,5 mrd euron säästöä vuodessa. Kun energianhinnan pitkä hintatrendi on ollut jatkuvasti nouseva, luulisi olevan selvää, että kiinteistöjen energiapolitiikan ensimmäinen tavoite on aktiivisesti, jatkuvan energiajohtamisen kautta, tunnistaa kriittiset kiinteistöt ja toteuttaa elinkaarilaskennan kautta kannattaviksi todetut toimenpiteet. – Kun helpoin ymmärrettävä tapa arvioida investointeja on kiinteistöalalla takaisinmaksuaika, on selvää, etteivät kannattavatkaan säästöinvestoinnit läpäise perinteisen kiinteistöjohtamisen seulaa. Onneksi valveutuneessa ajattelussa alkaa jo olla näkyvissä ymmärrystä elinkaari-investointilaskennan lisääntymiselle. Kontro toteaa, että energia-ala on perinteisesti ollut tuottajakeskeistä ja siksi arvovaltaisen tahon, Sitran, keväällä julkaisema tutkimus eri energiateknologioiden yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta oli piristävää luettavaa. Energiankäytön pitää luonnollisesti perustua ajatukseen, jossa energiaa käytetään mahdollisimman tehokkaasti. – TEKES on ymmärtänyt hyvin visiomme siitä, että yhdistämällä nykyaikaiseen pilvipalveluun vahva kotimainen insinööriosaaminen sekä energiaa säästävät laitteet ja ratkaisut, nykyaikainen prosessimainen johtamisajattelu (ISO 9001, ISO 14001, ISO 50001) ja elinkaariajatteluun pohjautuva investointien kannattavuuslaskenta, on mahdollista luoda älykäs työkalu, jolla energiajohtamisen prosessi automatisoituu, sanoo toimitusjohtaja Jarmo Kontro Eneron Oy:stä. Rakenteellinen energiatehokkuus alentaa jatkuvia energiamaksuja ja energiahankinnan vähentyminen parantaa kauppatasetta, Kontro toteaa. Tämän tehokkuuden asteen määrittää karkeasti energian hinta ja säästöinvestoinneissa käytettävä laskentamalli. Kun laskemme kannattavuuslaskelmamme oikein, ovat mahdollisuudet valtavat. – Suomella olisi kaikki edellytykset toimia hyvin hoidettuna, energiatehokkuuden mallimaana, sanoo toimitusjohtaja Jarmo Kontro Eneron Oy:sta.. – Tällainen säästö on kuin rakenteellinen uudistus, se tuottaa joka vuosi. Näin saadaan aikaan sellainen positiivinen säästökierre, jolla on tervehdyttäviä vaikutuksia niin yksityistalouksiin kuin kansantalouteenkin laajasti. – Suomella olisi kaikki edellytykset toimia hyvin hoidettuna, energiatehokkuuden mallimaana. 45 dessakaan pitäisi olla ongelmia, sanoo Kontro. Eneron Oy on kehittänyt kiinteistöjen energiajohtamiseen älykkään pilvipalvelun, jonka kehityksen rahoittamiseen myös TEKES osallistuu. Sitran mukaan uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien lisäksi energiatehokkuuden parantaminen kiinteistökannassa nousee merkittäväksi mahdollisuudeksi. – Kiinteistöjen energiankulutus on kansantaloudenkin kannalta kriittistä sen vuoksi, että niistä kiinteistöistä, jotka tänään ovat käytössämme, on valtaosa olemassa vielä 30 vuoden kuluttua. – Tällaisella mallilla tunnistamme helposti kiinteistöt, joiden energiankulutukseen on syytä puuttua, ja prosessimme mukaan toimien tunnistamme myös ne toimenpiteet, joilla parhaiten parannetaan energiatehokkuutta ja alennetaan kustannuksia. Energiansäästöinvestoinnit ovat vaikuttavuudeltaan pitkäaikaisia, korkotaso on ennätysalhainen eikä investointirahan saatavuuEneronilta älykäs pilvipalvelu energiajohtamiseen Energiakatselmoijan työkenttää
46 Asuntokanta on Ruotsissa väkimäärään ja kotitalouksiin nähden kyseisistä maista suurin. Vuokra-asuminen meillä suositumpaa kuin naapuri maissa Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa asumisessa on samoja ilmiöitä. – Pohjoismaissa asuinkunnat ovat muuta Eurooppaa pienempiä ja asuntoja on suhteellisesti enemmän. Saksan asuntokanta on pohjoismaita pienempi, mutSuomea, Ruotsia ja Saksaa on totuttu pitämään asuntotuotannon osalta kovin erilaisina maina, mutta nykyään löytyy yllättävän paljon samankaltaisia ilmiöitä. Suomessa asuntotuotanto on ollut hyvällä tasolla 2000-luvulla, kun taas Ruotsissa rakentaminen on ollut vähäistä. Ruotsin suurta asuntokantaa selittävät historialliset syyt, sotatuhojen välttäminen ja voimakas asuntotuotanto 1970-luvulla. Suomi ei ole enää kovin kaukana Ruotsin asuntokannasta väkilukuun suhteutettuna
Ruotsissa vuokra-asuminen on yleisempää kuin Suomessa. Toinen Ruotsissa rakentamisen määrään ja asuntojen hintoihin vaikuttanut seikka on ollut Ruotsin tiukka vuokrasääntely, joka tosin on nyt hellittämässä. Ruotsiin syntyi pula etenkin kaupunkien vuokra-asunnoista. Forecon Oy on VTT:n Rakentamisen markkinat ja liiketoimintatieto -tiimin toiminnan pohjalta vuonna 2013 perustettu yritys Tampereelta. Vahvan asuntokannan pohja kaupungistumisessa Riihimäen mukaan yksi syy Ruotsin vahvaan rakennuskantaan on kaupungistuminen, joka alkoi Ruotsissa selvästi aikaisemmin kuin meillä. Jonkin verran vuokra-asuntoja on rakennettu Suur-Tukholman ja Göteborgin alueille. Ruotsissa oli 1970-luvulla kansankotiajatteluun liittyvä Miljonprogrammet, jossa tuotettiin miljoona asuntoa ja poistettiin suuri osa asuntopulasta. Se näkyi muun muassa kerrostalorakentamisen suurina määrinä. Nyt Ruotsi on ottanut aiheellisesti eroa Suomeen ja asuntorakentaminen on Ruotsissa reippaassa kasvussa. 47 ta kuitenkin kohtuullisen hyvällä tasolla, sanoo johtava asiantuntija, toimitusjohtaja Markku Riihimäki Forecon Oy:stä. Ruotsissa asuntorakentamisen määrä on ollut pitkään miltei samalla tasolla kuin Suomessakin, vaikka naapurimaan väkiluku on lähes kaksinkertainen. Vuokrataso oli niin alhainen, ettei rakentajia tai investoijia kiinnostanut niiden rakentaminen. VTT:llä toiminta käynnistyi jo 1970-luvulla. – Ruotsissa ihmiset alkoivat muuttaa suuressa mitassa maalta kaupunkeihin jo 20–30 vuotta sitten, kun meillä uusi kaupungistumisaalto on tämän vuosituhannen ilmiö. muutoksia rakennusja kiinteistöalan toimijoille päätöksentekoa tueksi. Sosiaalisen asuntotuotannon rakentaminen on osittain ohjannut Ruotsissa kehitystä vuokraasumisen suuntaan. – Ruotsissa ei ole vähään aikaan ollut samanalaista rakenteellista tarvetta asuntotuotannon lisäämiselle, asunnot on jo ikään kuin rakennettu, sanoo Riihimäki. Yritys jatkaa VTT:n rakentamisen ennakointi ja Euroconstruct toimintaa, ja on erikoistunut rakentamisen toimintaympäristöä, markkinoita ja strategioita koskeviin tutkimuksiin sekä asiantuntijapalveluihin. Forecon tuottaa rakentamisen markkinainformaatiota, toimintaympäristön suhdannetietoa, asiantuntija-analyyseja sekä ennakoi alan kehitystä, materiaalimenekkejä, tulevia tarpeita ym. Vuokra-asuminen meillä suositumpaa kuin naapuri maissa Forecon Oy:n johtavan asiantuntijan toimitusjohtajan Markku Riihimäen mukaan yksi syy Ruotsin vahvaan rakennuskantaan on kaupungistuminen, joka alkoi Ruotsissa selvästi aikaisemmin kuin meillä. Nyt Ruotsi on ottanut eroa Suomeen ja asuntorakentaminen on Ruotsissa reippaassa kasvussa.. – Nyt melkoinen osa noista asunnoista on väärässä paikassa, kun maaseutupaikkakunnat tyhjenevät ja väestö keskittyy suuriin kasvukeskuksiin. – Ruotsissa oli lainsäädännöllä määrätty enimmäisvuokrahinta. Ruotsissa asuntorakentamisen määrä on ollut pitkään miltei samalla tasolla kuin Suomessakin, vaikka naapurimaan väkiluku on lähes kaksinkertainen ja väkiluku on koko ajan kasvanut. Edellinen kaupungistumisen nousuvaihe Suomessa oli 1960ja 1970-luvuilla. Vuokra-asuntorakentaminen tyrehtyi, koska se ei taloudellisesti kannattanut. Rakentamisen markkinat ja liiketoimintatieto -tiimin toiminta siirtyi VTT:ltä Foreconille vuoden 2013 joulukuussa
Saksassa ei asuntomarkkinoilla ole myöskään ole ollut mitään erityisiä hintakuplia. Asuntotuotanto oli jopa puoli miljoonaa asuntoa vuodessa.. Ongelmat tuntuvat tutulta. – Osin kyse on ehkä saksalaisesta nuukuudesta. Asunnoista on ollut pulaa ja hinnat ovat yleisesti nousseet. Saksassa koettiin vahva asuinrakentamisen vaihe Saksojen yhdistymisen jälkeen. Asuntokannan kasvu ja väestön väheneminen laskivat kuitenkin tuotannon selvästi alemmas 2000-luvun puolivälissä. Vuosituhannen vaihteessa asuntoja oli jopa liikaa. Aivan viime vuosina asuntojen hinnat ovat kuitenkin nousseet reippaasti suurimmissa kasvukeskuksissa. Kun kommunistivallan aikaiset tehdaspaikkakunnat näivettyivät tai kuolivat, oli vanhaa asuntokantaa purettava. Jos esimerkiksi Suomessa talous alkaa karata käsistä, Saksassa tapahtuu liike juuri päinvastaiseen suuntaan. – Samaan aikaan myös purettiin paljon vanhoja asuntoja Itä-Saksan puolelta. Hintataso on pysynyt vuosikymmenet hyvin vakaana. Asuntotuotanto oli jopa puoli miljoonaa asuntoa vuodessa, kun tällä hetkellä ollaan noin puolessa tuosta määrästä. Taustalla on osaltaan maan hinnan nousu ja riittämätön kaavoitus sekä väestön kasvu keskuksissa. 48 Asuinrakentaminen kasvoi Saksassa yhdistymisen myötä Saksassa rakentamista ja asumista leimaa vakaus. Sen jälkeen asuntotuotanto on kasvanut tasaisesti ja kasvu on kiihtymässä. Entisen ItäSaksan asuntokantaa purettiin satojen tuhansien asuntojen verran paljolti sen takia, että asunnot sijaitsivat väärissä paikoissa. Saksan talous on on ollut Euroopassa pitkään vahva ja monesti Saksa suuntautuu taloudessa eri suuntaan kuin muut Euroopan maat. – Saksassa ja Ruotsissa on ollut vuokrasääntelyä, jota on jouduttu hieman jopa höllentämään, jotta asuntotuotantoa on Vuokra-asumisen* osuus vuonna 2014 vuosi 2014 % Suomi 41 Ruotsi 59 Saksa 55 Lähde: maiden tilastokeskukset * asumisoikeusasunnot laskettu mukaan vuokra-asuntoihin Saksassa koettiin vahva asuinrakentamisen vaihe Saksojen yhdistymisen jälkeen. Kaupungistumisen uusi aalto näkyy markkinoilla Kaupungistumisen voimistuminen kaikissa maissa on näkynyt asuntotuotannossa viimeisen viiden vuoden aikana
Nyt uudet vuokra-asunnot saa vapaille vuokramarkkinoille 15 vuodeksi ja tuotanto on lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. – Kaikissa maissa on tiukennettu energiamääräyksiä, mikä on nostanut jonkin verran rakentamisen kustannuksia. Korjausrakentamisen kasvu Suomessa poikkeuksellista Kansainvälisessä tarkastelussa Suomen korjausrakentamisen kasvu on ollut poikkeuksellista. Pientalojen osuus on tippunut kolmanneksella kymmenen vuoden takaisesta tasosta. Eri maiden asumiskustannuksia on Riihimäen mukaan vaikea vertailla jo pelkkien käyttökustannusten erilaisuuden takia. Myös muita kaikkia asuinalueita koskevia määräyksiä on tullut lisää. Näissä nopean kasvun maissa korjaamisen kasvu on ollut nopeampaa kuin BKT:n eli korjausrakentamisen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on noussut. Se on ollut myös yksi tekijä pientalojen suosion laskuun. Maan talouden kehityskulku ja osaltaan myös kulttuuri on vaikuttanut siihen, että saksalainen asuu mieluusti vuokralla. Tässä suhteessa kehitys on ollut yhteneväinen Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Kun vuokra-asuntojen tuotanto on ollut suurempaa, ovat ihmiset voineet luottaa myös asunnon saatavuuteen. Saksassa ja Ruotsissa suositaan vuokraasumista Vuokra-asuminen on Saksassa ja Ruotsissa Suomea yleisempää. – Talouspolitiikka on ollut Saksassa vakaampaa ja kotitalouksien ei ole tarvinnut ”hoitaa” säästämistä asuntojen kautta. Suomessa ja Ruotsissa noin vastaava prosenttiluku oli kymmenen vuotta sitten 45, mutta nykyään alle 30. Myös vuokrasäännöstelyllä on ollut merkitystä. Useimmissa läntisen Euroopan maissa korjaamisen käytetty rahamäärä on pitkään ylittänyt uudisrakentamisen vastaavan, esimerkkeinä vaikka Ruotsi, Tanska ja Saksa. Forecon Oy:n johtava neuvonantaja Pekka Pajakkalan mukaan syynä on monia muita maita myöhäisempi teollistuminen, kaupungistuminen ja vaurastuminen ja sitä kautta kansainvälisesti katsoen nuori rakennuskanta. Pajakkala huomauttaa, ettei korjaamisen BKT-osuudessa Suomi on Saksan kanssa Euroopan huipputasolla eikä korjaamisen keskimääräinen kasvu voi jatkossa pitkään ylittää BKT:n kasvua. Vuodesta 1990 korjaamisen kasvu on ollut Euroopassa nopeinta Suomen ohella Belgiassa, Norjassa ja Puolassa. Korjausrakentaminen näissä maissa on kaksinkertaistunut, kun koko Euroopassa kasvua on ollut 25 prosenttia. Saksalaiselle vuokra-asuminen on ollut edullinen vaihtoehto. Suomessa osuus on nykyisin tasolla 6 prosenttia, kun Euroopan taso on reilu 4 prosenttia. – Ilmasto saa aikaan sen, että etenkin Etelä-Saksassa lämmittämisen tarve on huomattavasti vähäisempi kuin meillä. 49 saatu liikkeelle. Samaan aikaan pientalojen suosio on laskenut kaikissa maissa. – Korkotaso on ollut pitkään turvattu ja maassa on taisteltu inflaatiota vastaan jo 1970-luvulta saakka. Hintataso on pysynyt vuosikymmenet hyvin vakaana.. Suomessa asumisen osuus kotitalouksien menoista on ollut perinteisesti näitä maita korkeampi, mutta erot ovat tasoittuneet. – Korjaamisen suurten prosenttikasvujen vuodet ovat tarkastelun mukaan onneksi jo takana ja jatkossa korjaamisen kasvu alkaa eriytyä enemmän eri talotyypeillä, alueilla ja toimenpiteillä. Ruotsissa vuokrasäännöstely oli niin tiukkaa, että vuokra-asuntoja ei enää kannattanut rakentaa ja niiden tuotanto tippui alas. Yleisyys johtuu monista tekijöistä. Saman suunnan uskotaan jatkuvan lähivuodet. – Pientalojen osuus oli Saksan asuntotuotannosta 70 prosenttia kymmenen vuotta sitten, nyt enää vähän alle puolet. Juhani Karvonen Vuokra-asumisen* osuus vuonna 2014 vuosi 2014 % Suomi 41 Ruotsi 59 Saksa 55 Lähde: maiden tilastokeskukset * asumisoikeusasunnot laskettu mukaan vuokra-asuntoihin Kansainvälisessä tarkastelussa Suomen korjausrakentamisen kasvu on ollut poikkeuksellista, sanoo Forecon Oy:n johtava neuvonantaja Pekka Pajakkalan. Vaikka korjausrakentamisen volyymi siis kasvaa edelleen, on kasvuvauhti hidastumaan päin ja korjaamiseen riittää resursseja. Saksassa ei asuntomarkkinoilla ole ole ollut mitään erityisiä hintakuplia. Saksalaiset eivät ole tottuneet sijoittamaan rahaa asuntoihin samalla tavalla kuin me suomalaiset. Tiukentuneet määräykset ovat kuitenkin nostaneet asuinrakentamisen kustannuksia. – Monissa muissa maissa korjattavaa on ollut aina ja se on ollut tärkeä osa rakentamista. Kerrostalojen suosiota kasvattavat myös yhteiskunnan muut tekijät kuten ikääntyminen ja energian hinta
Korjausrakentaminen vaihtelee suurissa kaupungeissa. – Ymmärtääkseni uutta kaavoitetaan enemmän kuin vanhaa Talouden näkymät eivät näytä vaikuttavan kaavoitukseen Tekesin Korjausrakentamisen kehittäminen, Rakennettu ympäristö -ohjelman 2010–2014 loppuraportin mukaan korjausrakentamisen osuus rakentamisesta on ohittanut uudisrakentamisen volyymin Suomessa vuosina 2013–2014 ja muutos tullee olemaan pysyvä. Kasvava kysyntä tulee samalla myös muuttamaan korjausrakentamisen markkinoita. 50 Korjausrakentamisen kysyntää kasvattavat kaupungistuminen ja nopeasti muuttuvat tilatarpeet
Päätöksistä ja vireillä olevista rakentamisinvestoinneista kertyy pelkästään kaupanja palvelun alalle vuosille 2013–2018 reilut miljardia euroa. Keskuksen päälle rakennetaan pari kerrosta lisää. Mikäli kiinteistön käyttötarkoitus muutetaan täysin, vaikuttaa se kiinteistöjen ylläpitoon joko kasvattaen tai vähentäen ylläpidon tarvetta. Kaikkiaan noin sadan miljoonan euron saneeraushanke tuo kauppakeskuksen katolle muun kannan vanhetessa, sillä vanhaa joudutaan yleensä perusparantamaan laajemmin, jotta rakennus saataisiin nykypäivän vaatimusten ja tarpeiden määrittämälle tasolle. puretaan, mutta rakennusten käyttötarkoituksia muutellaan esimerkiksi vanhoja liiketiloja kaavoitetaan asuntotuotantoon, sanoo Oulun kaupungin korjausrakennuttamispäällikkö Elina Timisjärvi . Oulun Tilakeskus ei asiantuntijaorganisaationa korjaa itse vaan vastaa omistajana ja toimii tilaajana sekä pääsääntöisesti myös rakennuttajana kiinteistöjensä peruskorjauksissa kilpailuttaen kaikki suunnitteluja urakointipalvelujen toimittajat. Liikelaitos Oulun Tilakeskus omistaa, hallinnoi ja järjestää ylläpitotoiminnan kaupungin julkisissa rakennuksissa, vuokraa hallintokuntien tarvitsemat tilat sekä rakennuttaa peruskorjausja uudisrakennuskohteet. 51 Oulussa uutta kaavoitetaan enemmän kuin vanhaa puretaan. Oulun kaupungin kiinteistöhuollonpalvelut tuottaa vuonna 2013 tapahtuneen kuntaliitoksen jälkeen pääsääntöisesti vanhan Oulun alueella Oulun Tekninen Liikelaitos ja muutoin uuden Oulun alueella kilpailutetut ulkoiset palveluntuottajat. – Lähtökohtaisesti pienet käyttötarkoituksen muutokset eivät aiheuta isoa muutosta kiinteistön ylläpitoon. – Toiminnan keskeisimpänä tavoitteena on järjestää käyttäjähallintokunnille terveelliset, turvalliset ja toiminnan tarpeita vastaavat toimitilaratkaisut. – Mitä vanhempi rakennus on kyseessä, sitä suurempi korjausaste yleisesti on. Kauppakeskus Iso Kristiina laajenee ylöspäin. – Meillä on keskustassa useita täydennysrakentamiskohteita. Näihin Lappeenrannan lukemiin sisältyvät muun muassa IKEA ja Ikanon, City-korttelin, Keskon, Ison-Kristiinan ja Williparkin rakennushankkeet. Kiinteistöjen ylläpidon tarve luonnollisesti kasvaa kiinteistöKorjausrakentaminen vaihtelee suurissa kaupungeissa Lappeenrannan erikoispiirteenä ovat runsaat vesistöt, jotka vaikuttavat kaavoitukseen.. Yhtenä peruskorjausten urakoitsijana toimii myös osassa korjausrakentamisohjelman hankkeissa Oulun Tekninen liikelaitos. Lisäksi rakennusten käyttötarkoituksia muutetaan, esimerkiksi vanhoja liiketiloja kaavoitetaan asuntokäyttöön. Oulun Tilakeskuksella rakennusten käyttötarkoitusten muutokset ovat vähäisiä. Useimpien yksittäisten investointien kustannus tulee olemaan yli 100 miljoonaa euroa. Oulussa kaavoituksen ja käyttötarkoituksen muutokset hoitaa Yhdyskuntaja ympäristöpalveluiden yksiköt ja kaupungin asuntotoimiala on keskitetty omaksi yhtiöksi. Lappeenrannassa keskitytään keskustaan Lappeenrannassa rakentamisen tahti ei ole hiljentynyt, vaan rakentaminen on kaupunginarkkitehti Erkki Jouhkin mukaan vilkkaampaa kuin vuosiin
Myydyt. Pikisaaren kärkeen ideoitu kelluvia asuntoja. Keskustassa varaudutaan liiketilan kysyntään Lappeenrannassa on meneillään valtava yleiskaavan teko, jossa kaava-alue on noin 200 neliökilometriä. Saimaan kanavan kupeeseen on parhaillaan työn alla Ikean liikerakennus. Meillä on tavoitteena pallomainen keskusta, sillä länsija itäsuunnassa kaupunki alkaa olla melko täyteen rakennettu. Luonnoksen liitteissä on hahmoteltu esimerkiksi kauppatorille kauppakeskusta ja Lappeenkadun kattamista uuden kauppakeskuksen tarpeisiin. Pikisaareen on tulossa seuraava isompi asuntoalue, kunnes keskustan täydennysrakentaminen on saatu päätökseen. 52 muassa kaupungin kirjaston ja hotellikin on suunnitelmissa, sanoo Jouhki. Lahdessa Hennala on tulevaisuuden kohde Lahdessa rakentaminen keskittyy keskustaan ja radan varteen. Pääajatuksena on, että keskustaan rakentuu kerrostalotuotantoa ja kaupungin laidoille omakotitalotuotantoa. Pappilanpellolle on soviteltu kerrosja rivitaloja ja Tyysterniemen kärki varataan asuinalueeksi. Pohjat on jo tasattu, mutta varsinainen rakentamispäätös noin 70 000 kerrosneliön rakennukselle puuttuu vielä. Keskustaajaman osayleiskaava varautuu huimaan liiketilan kysyntään. Kaavaluonnos sisältää noin 400 000 kerrosneliötä uutta liiketilaa. Meillä ei ole esimerkiksi sellaisia tehdaskiinteistöjä, joita olisi tarve muuttaa asuntotuotantoon. Hennalan suojelluista noin 40 vanhimmista punatiilirakennuksista on jo nyt toistakymmentä saanut uuden omistajan. Kaupan lisärakentamisen isoin kohde sijoittuu Leiriin Vanhan kentän ja Kesämäen koulun väliselle alueelle. Kerrosneliöillä mitattuna asuntuotanto jopa tuplaantuu keskustassa. Kaavaluonnos visioi, minkälaiseksi Lappeenrannan keskusta voisi muokkaantua vuoteen 2030 mennessä. Jouhkin mukaan rakentamisen pääpaino on tällä hetkellä keskustassa. Käyttötarkoituksen muutoksia ei ole vielä kiinteistöihin tehty, koska niitä ei ole tarvinnut tehdä. Meillä on tavoitteena pallomainen keskusta, sillä länsija itäsuunnassa kaupunki alkaa olla melko täyteen rakennettu. Hennalan entiselle varuskuntaalueelle työstetään parhaillaan ensimmäistä asemakaavaa. – Hennalassa rakentaminen alkaa lähivuosina jatkuen 10–20 vuotta, sanoo kaupungingeodeetti Juha Helminen. Lappeenranta on pitkä kaupunki, joka rakentuu kuutostien varteen Saimaan väliin aina Joutsenoon saakka. Lappeenrannan erikoispiirteenä ovat runsaat vesistöt, jotka vaikuttavat kaavoitukseen. Leiriin mahtuisi jopa 95 000 kerrosneliötä kaupan tilaa. – Lappeenranta on pitkä kaupunki, joka rakentuu kuutostien varteen Saimaan väliin aina Joutsenoon saakka. Lappeenrannassa rakennetaan enemmän kuin puretaan. Kaava valmistuu kolmessa vaiheessa. – City-korttelissa yksikerroksinen liiketalo on purettava huonokuntoisuuden takia. Purkamista on melko pienessä mittakaavassa. – Osayleiskaava luo mahdollisuuksia, mutta vasta asemakaavoituksen yhteydessä ratkaistaan yksityiskohdat. Tilalle rakennetaan kuusikerroksinen pankin pääkonttori. Esimerkiksi torin laidalle on nousemassa viisikerroksinen asuintalo ja kaupungintalon takana sijaitsevalle tyhjälle tontille rakennetaan 5–6 kerroksinen liiketalo. – Keskustan täydennysrakentaminen tuo Lappeenrannan ytimeen satoja uusia asuntoja
Suurin yksittäinen rakenteilla oleva täydennysrakentamiskohde tällä hetkellä on Aleksantrinkatu 5:ssä. Meillä on useita kauppakeskushankkeita ja tuulivoimaan liitsen puolen rakennuksia. Sen sijaan kouluja ja päiväkoteja on Lahdessa jouduttu purkamaan useita. Uutta asuntotuotantoa rakennetaan enemmän kuin vanhaa puretaan. Osa rakennuksista kunnostetaan asunnoiksi, osa tulee yrityskäyttöön. Home vaivaa aika monia julkirakennukset ovat kaikki pienimmästä päästä tällä alueella. Lähivuosina asuntotuotantoa ohjataan keskustaan ja radanvarteen, joissa on vielä täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. nykyisen taloustilanteen myötä rakennetaan lähinnä vuokraja asumisoikeusasuntoja. Suurimmat kohteet ovat olleet Ankkuri–Ruoriniemi, Mallasjuoman ja entisen lankarullatehtaan Tornatorin alue. Maanalaista pysäköintitilaa valmistui 600 autolle toukokuussa Toriparkkiin. Sen sijaan vanhoja teollisuuskiinteistöjä on muutettu asemakaavoituksella runsaasti asuntojen uudistuotantoon. Hennalan pohjoisosassa on varuskunnan vanha asuntoalue, jossa sijaitsee tällä hetkellä kahdeksan asuinkerrostaloa ja kolme puolustusvoimilla toimistokäytössä ollutta rakennusta sekä upseerikerho ja entinen komentajantalo. Asuntojen uudistuotannossa on rakenteilla olevien asuntojen määrä pysynyt entisellään, mutta Lahdessa maanalaista pysäköintitilaa valmistui 600 autolle toukokuussa Toriparkkiin. – Hennala on tulevaisuuden alue. Keskusta on viime vuosina kokenut kasvojen kohotuksen, mikä on näkynyt kiinteistöjen lukuisina julkisivuremontteina. Kuva: Juha Tanhua Lahdessa vanhoja teollisuuskiinteistöjä on muutettu asemakaavoituksella asuntojen uudistuotantoon.. 53 Vaasassa edetään varovaisuudella Vaasassa on meneillään laaja yleiskaavoitus. Asuntomarkkinaanalyysi on valmisteilla syksyksi – Analyysillä selvitämme, missä mittakaavassa asuntoja tulevina vuosina tulee rakentaa. Kuva: Juha Tanhua Rautatieaseman yhteyteen rakennettava Lahden matkakeskus toimii tulevaisuudessa alueen liikenteen keskuspaikkana yhdistäen lähija kaukoliikenteen sekä eri liikennemuodot. Helmisen mukaan toimistotilaa ei ole Lahdessa muutettu juurikaan asuinkäyttöön. Toukokuussa valtuusto päätti yhden äänen enemmistöllä viedä toripysäköintiä eteenpäin. – Meillä on sama ongelma kuin muuallakin Suomessa. Kerrostaloista osa säilyy Kruunuasunnot Oy:n vuokrataloina ja osa taloista on muutettu asunto-osakeyhtiöiksi
– Omasta mielestämme olemme liian pieni kaupunki, jotta malli toimisi kunnolla. Vaasassa on keskivertoa enemmän vanhaa noin satavuotiasta kiinteistökantaa. – niiden suhteen on ollut pitkään keskusteluja siitä, mikä kenties pitäisi purkaa, mikä muuttaa asuinkäyttöön. Vaasassa kerrostalotuotannon painopiste on keskustan täydennysrakentamisessa. Pari vuotta sitten meillä oli vielä omajohtoista rakentamistakin, mutta siitä on luovuttu, sanoo Talotoimen toimitusjohtaja Per Strömman. Omaa väkeä ylläpidossa Vaasassa ei ole luovuttu täysin kaupungin omasta väestä kiinteistöjen ylläpidossa. Omakotiasuminen ei enää viehätä samalla tavoin kuin aikaisemmin. Vaasassa kaupungin kiinteistökantaa on peruskorjattu viime vuosina 12–14 miljoonan euron vuosivauhdilla. Juhani Karvonen Vaasan Talotoimen toimitusjohtaja Per Strömmanin mukaan Sisäistä tilaaja-tuottajamallia ei Vaasassa ole otettu käyttöön kiinteistöjen ylläpidossa Vaasassa kaupungin kiinteistökantaa on peruskorjattu viime vuosina 12–14 miljoonan euron vuosivauhdilla. Suuri osa käyttöä vailla olevista teollisuuskiinteistöistä on jo otettu asuinkäyttöön. – Meillä on omaa väkeä kiinteistöjen ylläpidossa ja kunnossapidossa kaupungin omistaman Vaasaan Talotoimi-liikelaitoksen leivissä. 54 tyviä hankkeita. Nykyiset asuntomarkkinat vetävät varovaiseksi. Sisäistä tilaaja-tuottajamallia ei Vaasassa ole otettu käyttöön kiinteistöjen ylläpidossa. Vaasassa omakotitalotontteja on kaavoitettu runsaasti, mutta viime vuosina kysyntä on jäänyt vähäiseksi. 13 miljoonaa euroa vuodessa, mikä määrä estää korjausvelan kasvun. Vaasassa kerrostalotuotannon painopiste on keskustan täydennysrakentamisessa.. Entisen linja-autoaseman tontille on suunnitteilla 40–50 000 kerrosneliön asuintalo. Ylläpidettävää kiinteistömassaa on noin 350 000 neliötä. Myöskään ylläpitokustannuksiin ei kiinteistöjen iällä tunnu olevan kovin suurta merkitystä. Kerrostalotontteja on myös kaavoissa aika paljon ja Asuntomarkkina-analyysillä on tarkoitus selvittää, missä tahdissa uusia alueita avataan. – Kiinteistöjen vanhuus näkyy yllättävänkin vähän saneeraustarpeessa ja korjausvelassa. Osa taloyhtiöiden asukkaista ei ole halukkaita laajennuksiin muun muassa näköalojen menettämisen pelossa – Raviradan alueelle, keskustan välittömään läheisyyteen, on tarkoitus tulevaisuudessa rakentaa 200 000 kerrosneliötä asuntotuotantoa. – Keskustassa on muun muassa nurkkatontteja, joiden rakentaminen on kuitenkin pitkien polkujen takana. Energiakustannuksetkin ovat kaupunkien välisten vertailututkimusten mukaan Vaasassa maan alhaisimmat. Vaasassa on valtakunnallisestikin arvokkaita suojelukohteita. Viime vuosina heikentynyt taloustilanne on pakottanut hieman tinkimään tavoitteesta. Alue tarjoaa hyvin monipuolisen asuntotarjonnan. Osa on suojeltu maakuntatasolla saakka. Viimeisten kymmenen vuoden aikana peruskorjauskohteisiin on investoitu keskimäärin n. Tänä vuonna peruskorjausten taso on 10 miljoonan luokkaa. Hankkeita on suunnitelmissa niin paljon, että joskus mieityttää, millä aikavälillä niiden toteuttaminen väkimäärän puolesta on mahdollista, sanoo kaavoitusjohtaja Päivi Korkealaakso. – Asumisessa on selvänä suuntauksena se, että lapsiperheet alkavat hakeutua keskustoihin. Joka tapauksessa Vaasassa korjausvelka on edelleen maan pienimpiä
Otamme Sorttiasemilla edelleen maksutta vastaan esimerkiksi sähkölaitteita (rajoitettu määrä), metallia ja kodin vaarallisia jätteitä. 55 LAJITTELE JA SÄÄSTÄ Hinnat muuttuvat Sortti-asemilla 1.8.2015 Maksullisten jätteiden hinnoittelu yksin kertaistuu: maksat jätemäärästä, et tuontitavasta. Kiitos kun lajittelet! Sortti-asemat AVUX PIIPUNPELLITYKSET, IKKUNALISTAT, PALOTIKKAAT, LUMIESTEET, KONESAUMAKATOT Myös perinteiset konesaumakatot Classic-katot ja asennuspalvelu. Lajittele jätteet ja pääset halvemmalla. Katso tarkemmat ohjeet: www.hsy.?/sorttiasemat
56 Suomen Asunto-osakkeenomistajissa kiinteistöveron nosto ei saa kannatusta Asuntotuotantoon kaivataan kilpailua, ei valtiojohtoisuutta Suomessa asuminen on kallista verrattuna kansalaisten varallisuuteen ja ansiotasoon. Lindbergin mukaan asumisen kustannuksia voidaan ja tulee vähentää.. Suomen Asuntoosakkeenomistajat ry:n (SAO:n) puheenjohtaja, varatuomari Patrick Lindgren olisi toivonut uudelta hallitukselta suurempia linjoja asuntopolitiikan hoitoon. Koska asuminen on liian kallista ansiotasoon suhteutettuna, se jopa loukkaa perustuslaillisia oikeuksia – Jos verolakeja säätävä eduskunta ei ymmärrä sitä, että verotus on tapa, jolla takaoven kautta kuin varkain sosialisoidaan Suomi, kajotaan kuolettavasti jokaisen kansalaisen perustuslaillisiin oikeuksiin. Sosialismi ei ole kuollut; se on vain vetänyt ylleen sliipatun liikemiehen hiiliraitapuvun, minkä takia sosialismi onnistuu vetämään höplästä niin monia arvaamattomia. – Meillä verotetaan sellaista, mitä ei kyetä kasvattamaan, kuten kiinteistöjä ja perintöä, eikä työtä, jota ponnisteluin ja rationalisoinnein pystyttäisiin lisäämään. Suomi on hiukan kuin se kaskun Hölmölä, missä hyvän tempun keksineet innostuivat niin, että saivat koko talon romahtamaan
Kiinteistöverojen nosto vie sijoittajien mielenkiinnon Hallituksen päätöstä nostaa kiinteistöveroja Lindgren pitää lyhytnäköisenä ymmärtämättömien ihmisten tekemänä ratkaisuna. On kansallisen itsetunnon kannalta tärkeää, että mahdollisimman moni voi vapautua kuntien, vakuutusyhtiöiden ja muiden isojen trustien torppariudesta. Nykyisessä heikossa taloustilanteessa toimenpide oli väärä Kolikon toinen puoli on Lindgrenin mielestä myös valtiovallan piittaamattomuus omistusoikeudesta. Esimerkiksi Saksassa osakkaalla on selvästi enemmän määräysvaltaa. Asuminen ei voi olla samanarvoista, jos ulkoiset tekijät saavat määrätä asumista. Osakkeenomistaja voi joutua alistettuun asemaan, vaikka hän itse asiassa on omistaja. Asunto-osakkaana olo on omistuspohjaista, eikä käyttöoikeuteen perustuvaa, kuten vuokratai muu nautintaoikeuteen perustuva asuminen, sanoo Lindgren. Työtä sen sijaan voisi verottaa. Minusta siinä poljettiin omistusoikeutta, tuol– Kaiken taloudellisuuden tulee aina perustua yksilöön, ruokakunnan taloudellisuuteen sen sijaan kuin kollektiiviin, kuten kolhoosiin, kommunalkan tai asunto-osakeyhtiöön. Lindgren muistuttaa, että kansalaisten yksityistä omistusoikeutta tulee kunnioittaa myös silloin, kuin yleinen etu saattaa tuottaa yhteiskunnalle näennäisen pikavoiton. Voimme vain toivoa parasta, mutta valtiovallan ohjaus ministeriön suuntaan ei tunnu kovin vakuuttavalle. Osakkaalla tulisi olla enemmän määräysvaltaa Lindgren ei ole erityisen tyytyväinen muutama vuosi sitten voimaantulleeseen asunto-osakeyhtiölakiin. – Valtion pitäisi muistaa, ettei kiinteistöveroa voi nostaa jatkuvasti. Asunto-osakkaaksi ryhtyminen on kuitenkin epävarmaa. Lindgrenin mielestä kiinteistönomistajat joutuvat paljolti lainsäätäjän potkittaviksi. Esimerkiksi moottoritien rakentamisessa on pakko sopeutua kaavaan. Yksityistä omistusoikeutta tulee kunnioittaa Katsomme, että asunto-osakkeenomistajan asema tulee vastata omassa talossaan asumista niin pitkälle kuin suinkin mahdollista kuitenkaan naapureiden vastaavaa asemaa heiken. Yksittäisten ruokakuntien rahoilla elävät ikinä käsittele yksittäisten ruokakuntien työllään ansaitsemia rahoja siten kuin ruokakunnat itse käsittelisivät. 57 tämättä. – Lain heikkoudet näkyvät esimerkiksi hintojen laskuna suuressa osassa maata. Myös ulkomaiset kiinteistöinvestoinnit tyrehtyvät. – Taloyhtiössä voi olla ulkopuolinen isännöitsijä, joka ei tule toimeen osakkeenomistajien kanssa. Ihmisillä olisi tavoitteita, jonka eteen he olisivat valmiita tekemään töitä. Sama pätee asunto-osakeyhtiöissä osakkaisiin ja kollektiiviin. Valkoinen lehti on vielä se, mihin nykyinen oikeusministeri pystyy. Kiinteistöveron nosto korottaa myös vuokria. – Kaavoitukseen tarvitaan yksityisten ihmisten kunnioittamista. Kiinteistöveron nostaminen on nopea ja helppo tapa, johon kansalaisten on pakko suostua, sanoo Lindgren. Helsingissä oli hiljattain tapaus, jos yksi henkilö joutui luopumaan kiinteistön omistusoikeudestaan sen takia, että tontille kaavoitettiin kevyen liikenteen väylä. Jos maan nykyhallitus ymmärtää tämän ja toimii sen mukaisesti eli ryhtyy palvelemaan kansalaisiaan eikä näpertelemään omien ambitioittensa toteuttamiseksi, on paljon saavutettu. – Minusta kaikessa ei tarvitsisi ottaa mallia naapurimaasta. – Toisaalta kunnat ilahtuvat, koska helppoa rahaa on tyrkyllä. Vero on ymmärtämättömien ihmisten väline kerätä rahaa valtion kirstuun. Lindgrenin mukaan Suomi on tässä suhteessa lähestymässä Ruotsia, jossa asunnon omistajuutta säännellään voimakkaasti. – Kaavoitus on kuntien monopoli ja tietyssä määrin kiinteistönomistajien pitää mukautua kaavoitukseen. Lindgrenin mukaan ulkopuolisen tahon määräysvalta asuntoyhtiöissä aiheuttaa toistuvasti ongelmia. Tämä oli henkilökohtainen mielipiteeni, jonka uskon valtaosan yhdistyksemme kannattajista siihen yhtyvän. Taloyhtiö määrää paljolti sellaisesta, mistä omakotiasukas saa määrätä itse. Lindgren muistuttaa, että kiinteistöjen arvo laskee, kun verotus nousee. Lindbergin mukaan Suomessa asuntotuotantoon tarvitaan kilpailua eikä valtionjohtoisuutta. Jossain vaiheessa tulee katto vastaan ja tuolloin kukaan ei halua ostaa kiinteistöjä. Minusta parempi olisi kannustaa ihmisiä omistamaan kiinteistöjä. Tietysti hintojen laskuun on monia eri syitä, muun muassa työttömyys. Tämän takia pikaisesti tulee riisua taloyhtiöt muista kuin välttämättömistä vastuista ja siirtää vastuut ruokakunnille, jotka omaisuutensa ansainneina yleensä parhaiten tietävät, kuinka omaisuuttaan käsitellä. Se sellainen on aitoa kansalaisten keskinäistä lojaaliutta ja solidaarisuutta. Asunto-osakkaalla on vähemmän vaikutusvaltaa omistukseensa kuin vaikkapa omakotiasukkaalla. Kiinteistövero on vaarallinen vero, koska sitä ei voi mitenkään kiertää tai välttää
www.suodatinkeskus.com. –Tämäkin velvoittaa, konkreettisesti ja ilman juhlapuheita ja tyhjiä lupauksia miettimään asumisen kustannuksia. Perustuslakimme säätää, että ”Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa”. Suurissa kaupungeissa asuminen alkaa olla niin kallista, etteivät kaikki kansalaiset enää välttämättä voi vapaasti asuinpaikkaansa valita. – Perustuslain 19:n pykälän mukaan ”Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä”. – Tuolloin valtio järjesti tietyt edut elinkeinoelämälle ja nuo edut vaikuttivat suuresti rakennusalalle. Politiikan pitää lähteä siitä, että jokainen kunta pyrkii kohentamaan elämisen ja toimimisen laatua sen sijaan että kasvatetaan kuntalaisten lukumäärää, kuten Helsingissä on laadun kustannuksella tehty. Ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin ja maaseudulla tilakokoa rationalisoitiin suuremmaksi. Kansalaisia ei harvaan asutussa maassamme pidä houkutella keskuksiin millään lapsellisella ”metropolipolitiikalla”, vaan huolehtia siitä, että myös käytännössä voivat valita asuinsijansa, kuitenkin hyväksyen alueelliset eroavuudet sekä kuntien keskinäisen eroavuuden ja kilpailun. Kiinteistönomistaja saa korvausta, jos katua kaavoitetaan yli 20 prosenttia tontista. Viidakon laki ratkaisee rahan muodossa ja esimerkiksi tuomioistumissa ei monesti tunnuta ymmärtävän muita arvoja kun rahaa. Juhani Karvonen Säästä ilmanvaihtokoneiden suodatinhankinnoissa. 58 Suomen Asunto-osakkeenomistajat ry:n (SAO:n) puheenjohtaja, varatuomari Patrick Lindgren pitää asumiskustannuksia liian kalliina suhteutettuna ansiotasoon. Jos tuo 20 prosenttia ylittyy, kiinteistön omistaja saa korvausta, mutta käypä korvaus ei ota huomioon kuin rahallisen arvon. Tietyssä määrin tuo politiikka oli perusteltua yhteiskunnallisen muutoksen takia. Esimerkiksi viihtyisyysarvot puut ja pensaat voivat olla sellaisia. Siten ei taatustikaan ole valtion asia johtaa asuntopolitiikkaa, vaan luoda kansalaisille edellytykset vapaasti markkinaehtoisesti valita asuntonsa. – Korvausta maksettaessa pitäisi ottaa huomioon muitakin arvoja kuin tuo rahallinen arvo, koska muillakin arvoilla on merkitystä ihmiselle. Omistajuutta pitäisi kunnioittaa, mutta nykyinen suuntaus edustaa estotonta kapitalismia. Asumisen kalleus voi rajoittaa liikkumisvapautta Asumisen kalleus voi rajoittaa liikkumisvapautta Lindgren muistuttaa, että ”maan asuntopolitiikan” tulee tietenkin olla yhdenmukainen maamme perustuslain kanssa. laiseen väylään voitaisiin tehdä mutkakin. Meidän hintavahtimme pitää huolen siitä, että asiakkaanamme et maksa liikaa laadukkaista kotimaisistakaan ilmanvaihtokoneiden suodattimista! Asiakkaanamme et maksa liikaa! Raikas ilma tuo mukanaan säästöjä Kun sisäilmalla on merkitystä. Lindgrenin mukaan asuntopolitiikan valtiojohtoisuudesta on jauhettu jo 1960-luvulta saakka
Öljyn hinta on laskenut heinäkuussa Iranin ydinneuvotteluiden johdosta, minkä johdosta Iranin öljyn tuotanto voi nousta ja globaali ylitarjontatilanne lisääntyä. Kaavailtu pienten osinkotulojen verovapaus tulee ulottaa koskemaan myös vuokratuloja ja vuokrauskäytössä olevien asuntojen perintöverokohteluun tulee hakea mallia yritysten sukupolvenvaihdoksia koskevasta sääntelystä. Oskarshamn 2 on ollut jo pidempään huollossa ja E.Onin tavoite on, että laitos ei enää palaisi takaisin tuotantoon. Aikaisemmin Vattenfall ilmoitti harkitsevansa Ruotsissa kahden ydinvoimalaitoksen (Ringhals 1 & 2) aikaistettua sulkemista jo vuosien 2018-2020 välillä aiemman 2025-suunnitelman mukaan. Vuosituotteen 2016 hinta laski edelleen 0.5 €/MWh ollen kuun vaihteessa noin 32,5 €/MWh hinnassa. Kun samaan aikaan päästöoikeusmarkkinaa ollaan kiristämässä (MSR), on mahdollista, että vuosituotteiden hinnoissa voidaan nähdä tulevien vuosien aikana nousupainetta nykyisen hintatason ollessa lähes kaikelle uudelle tuotannolle investointimielessä kannattamatonta. Vuokrien nousu johtuu ennen kaikkea ulkoisista tekijöistä. Loppukesän sateilla on erittäin paljon vaikutusta siihen, pysyykö spot-hinta loppukesästä matalana vai noustaanko nopeasti lähelle tulevan talvijakson hintatasoa. Mikäli nämä ydinvoimalat suljetaan yhdessä aiemmin ilmoitettujen Ringhalsin laitosten kanssa, poistuu sähkömarkkinalta merkittävä osa perustuotantoa. Joissakin kaupungeissa vuokrat joustavat jopa alaspäin. Bruttovuokratuotto kuvaa asunnosta saatavaa tuottoa kulujen jälkeen ennen veroja. Lisäksi Oskarshamn 1:lle haetaan ympäristölupaa laitoksen sulkemiselle. Myös kiinteistönhoidon kustannukset jatkavat kasvuaan, kommentoi tilannetta Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Ratkaisut vuokrapaineisiin löytyvät asuntopoliittisten ja verotuksellisten uudistusten läpiviemisestä. Kokemukset vuokraustoiminnan arjesta kertovatkin, että yksityiset vuokranantajat ovat korotuksissaan maltillista ja paikoin vuokrien nousu on pysähtynyt. Tuotto lasketaan sitoutuneen pääoman sen hetkiselle markkina-arvolle.. KoroKanervan mukaan ero selittyy tuetun tuotannon aiheuttamalla markkinoiden eriytymisellä: – Tuetussa vuokra-asuntokannassa ehdot antavat mahdollisuuden tiettyyn tuottoon, jonka suuret institutionaaliset sijoittajat myös ulosmittaavat. Yksityinen pienvuokranantaja puolestaan joutuu elämään markkinatilanteen mukaan. Esimerkiksi kiinteistöveron korotus tulee kohottamaan vuokranantajan kulurasitusta. – Vakaa tuottotaso kertoo, että yksityiset vuokranantajat eivät tavoittele ylisuuria voittoja. – Takavuosien kaltaisia korotuksia vuokralaisen vaihtuessa ei tehdä. Suomen Vuokranantajien Pellervon Taloustutkimuksella teettämä selvitys osoittaa, että vuokratuotto on pysynyt vakaana kaksi vuosikymmentä. Heinäkuussa Suomen hinta-alueen keskimääräinen spot-hinta nousi kesäkuusta 6.1 €/MWh toteutuen tasossa 27.6 €/MWh. Mitään merkkejä suurista korotuksista ei kuitenkaan näy. Kuitenkin lyhyellä tähtäimellä pehmeät polttoainemarkkinat ja runsas vesitilanne ylläpitävät painetta sähkön hintaan. 59 ENEGIA-ENERGIAPALSTA Markus Herranen toimii Enegialla analyytikkona. Alkukesän normaalia normaalia viileämmän sään johdosta lumien sulaminen Norjan vuoristossa viivästyi ja virtaamahuippu saavutettiin vasta heinäkuun puolella. Vapaarahoitteisissa asunnoissa vuokrien nousu on ollut maltillisempaa kuin valtion tukemissa asunnoissa. Lähimpien vuosituotteiden hinnat ovat laskeneet pohjatasoihin mutta pidemmillä vuosituotteilla hinnat ovat vielä hieman pohjatasoja korkeammalla. Päästöoikeuden hinta on noussut heinäkuussa rikkoen jo 8 €/t tason. Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä 2,8 prosenttia kun taas valtion tukemien ARA-asuntojen vuokrat nousivat 3,3 prosenttia. Vähemmistöomistaja Fortum on kuitenkin vastustanut laitosten pysyvää sulkemista. Markus Herranen Pehmeät polttoainemarkkinat ja hyvä vesitilanne ylläpitävät painetta sähkön hintaan SYKSYN VUOKRAUSSESONGIN KÄYNNISTYMINEN on nostanut pintaan keskustelun vuokrien noususta. Tuotto lasketaan sitoutuneen pääoman sen hetkiselle markkina-arvolle. Kivihiilen hinta on laskenut öljyn hinnan mukana uusiin pohjatasoihin. – Vain kannustava toimintaympäristö varmistaa vuokra-asuntojen riittävän tarjonnan ja kohtuullisen vuokratason. Myös heinäkuu jatkui pitkään vallinneella normaalia sateisemmalla ja kylmemmällä säätyypillä ja kokonaishydrobalanssi on korkealla. Heinäkuussa systeemispot-hinnat toteutuivat erittäin alhaalla korkeiden virtaamien ja hyvän vesitilanteen johdosta, mutta siirtoyhteydet eivät riittäneet siirtämään sähköä Suomeen ja Suomen aluehintaero toteutui erittäin korkealla heinäkuussa systeemihinnan toteuduttua alle 10 €/MWh kuukausikeskiarvona. Tämä kertoo selkeästi siitä, että vuokra-antajat reagoivat herkästi vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja vuokralaisten maksukyvyn kehittymiseen. 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 19 85 19 86 19 87 19 88 19 89 19 90 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 Bruttovuokratuotto Valtion 10 vuoden joukkovelkakirjalainan korko Lähde: Tilastokeskus, Macrobond Pienvuokranantajat eivät kisko ylisuuria voittoja Pitkän aikavälin bruttovuokratuotto Bruttovuokratuotto kuvaa asunnosta saatavaa tuottoa kulujen jälkeen ennen veroja. Brent öljyn hinta laski selvästi heinäkuun aikana ja kuun lopussa hinta lähestyi noin 50 USD/bbl lukemia. Hallituksen on myös syytä laittaa pikaisesti toimeen hallitusohjelmassa sopimansa asuntopoliittiset toimenpiteet, joilla lisätään tonttituotantoa ja alennetaan rakentamisen kustannuksia, peräänkuuluttaa Koro-Kanerva. Myös hieman ennen juhannusta E.On ilmoitti, että he pyrkivät sulkemaan Ruotsissa 2 ydinvoimalaitosta, Oskarshamn 1 ja Oskarshamn 2, pysyvästi mahdollisimman nopeasti. Vuokrankorotukset ovatkin ennen kaikkea seurausta vuokranantajalle lankeavista kohonneista kustannuksista ja asuntojen hintatason noususta
Kiinteistövakuutuksesta ei kuitenkaan korvata rakennus-, suunnitteluja asennusvirheitä eikä asukkaiden tuottamuksellisia vahinkoja Taloyhtiön kannattaa antaa vakuutukset kiinteistöjen vakuuttamiseen erikoistuneen vakuutusmeklarin hoitoon, koska taloyhtiö saa tällöin vakuutusalan ammattilaisen apua vakuutusja vahinkoasioissa. Toisaalta taloyhtiössä, jossa on paljon ongelmia vesija viemärijärjestelmän kanssa joutuvat toteuttamaan putkiremontin, koska vakuutusyhtiö ei enää korvaa vesivuotoja. Kotivakuutus on vapaaehtoinen vakuutus. Kotivakuutus velvoitettava pakolliseksi Jos kiinteistössä tapahtuu tulipalo tai putkivuoto, syntyy usein vahinkoa myös asukkaiden irtaimistolle. Tukoksen voi aiheuttaa myös suihkun oton aikana lattiakaivon päälle sammumisen aiheuttamat vesivauriot Putkiston ikävähennys korvattavan vahingon korjauskustannuksista on 30-50 vuotta vanhoissa 25 prosenttia ja yli 50 vuotta vanhoissa taloissa 50 prosenttia. Palovahinkoja korvataan lukumääräisesti paljon vähemmän kuin vuotovahinkoja. Keskimääräisestä vuotovahingosta korvataan siis keskimäärin 4 200 euroa. Putkiremontin jälkeen kiinteistövakuutuksen hinta alenee usein kymmeniä prosentteja, parhaimmillaan jopa yli viisikymmentä prosenttia. Siksi esimerkiksi lattiakaivot ja hajulukot on puhdistettava niin usein, ettei niihin pääse muodostumaan veden virtaamista haittaavia tukoksia. Näitä korvattiin esimerkiksi vuonna 2013 noin 92 miljoonalla eurolla. Suojeluohje on vakuutuksenottajaa sitova, joten se tulee lukea läpi ajatuksella. Vähennys lasketaan vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon määrästä. Kiinteistövakuutuksen ja kotivakuutuksen vastuunjako tulisi kulkea suurin piirtein siinä, missä se kulkee uudessa asunto-osakeyhtiölaissa taloyhtiön ja osakkaan välisen kunnossapitovastuun kannalta. Vakuutusyhtiöt ohjaavat remontteja jopa siten, että taloyhtiö voi joutua remontin kohteeksi, koska vakuutusyhtiö ei anna enää vakuutusturvaa sellaiselle taloyhtiölle, jonka putkistot ovat vanhat tai huonokuntoiset. Vakuutus ei korvaa kaikkea Vakuutuksesta ei korvata esimerkiksi vahinkoja, joissa vesi on päässyt rakenteeseen lattiakaivon, sen korokerenkaan tai muiden rakenteiden liittymiskohdista sekä lattiakaivon epätiiviistä läpiviennistä. Siikala Kirjoitti oppikirjan Kiinteistönpidosta kiinteistöliiketoimintaan. Vakuutus ei korvaa myöskään hitaasti kehittyneitä vaurioita. Remontoimattoman taloyhtiön kiinteistövakuutuksissa on selkeitä korotuspaineita. Kotivakuutus on yhdistelmä kodin irtaimen omaisuusvakuutuksesta, vastuuvakuutuksesta ja oikeusturvavakuutuksesta. Kotivakuutuksesta yleisimmin korvattavia vahinkoja ovat vuotovahingot. Keskimääräinen palovahinkokorvaus on 16 000 euroa. Taloyhtiöiden vakuuttaminen tulipalojen osalta on tänä päivänä hyvin hallinnassa, mutta vuotovahingot sen sijaan ovat selkeästi kasvava ja vaikeammin hallittavissa oleva asia. Tämä on johtanut siihen, että vakuutusmaksu on huomattavasti kalliimpi sellaisessa kohteessa, joka ei ole huolehtinut esimerkiksi vesija viemäriverkoston korjauksista ajallaan. Eli se osa, mistä kiinteistö vastaa, vakuutettaisiin kiinteistövakuutuksesta ja se, mistä osakas ja asukas vastaavat, vakuutettaisiin kotivakuutuksella. Vuonna 2013 kotivakuutuksesta korvattiin noin 4 600 palovahinkoa. Vuotovahinkokorvausten määrä on kaksinkertaistunut 2000-luvulla. Juhani Siikala JUHANI SIIKALALLA on monipuolinen työhistoria erilaisissa rakentamisen ja kiinteistöalan johtotehtävissä. Vuosituhannen vaihteessa hän käynnisti oman liikkeenjohdon konsultointiyrityksen ja on kuulunut vuodesta 2005 Kiinteistöalan Hallitusammattilaiset AKHA ry:n hallitukseen. Kappalemääräisesti näitä vahinkoja on jopa 32 000 kappaletta. Taloyhtiön tulee tiedottaa asukkailleen siitä, että koti-irtain on heidän omalla vastuullaan. Vakuutusyhtiöissä on lähdetty siitä, että uudet tai vähän vahinkoja kokeneet taloyhtiöt eivät joutuisi maksamaa vanhojen talojen vahinkoja vakuutusten hinnoissa. Tämä koskee sekä omistusettä vuokra-asumista. Murtoja varkausvahingoista korvattiin samana vuonna 20 miljoonalla eurolla. 60 Kiinteistövakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman vakuutuskirjassa esitettyjen ehtojen mukaisen vahingon. Tällaisia vahinkoja ovat muun muassa tulipalo, putkivuoto, viemäritukos, ilkivalta, myrskyvahinko ja vastuuvahingot. On viisasta, että taloyhtiö tuo esille asumiseen liittyvän tiedottamisen ohessa myös kotivakuutuksen tarpeellisuuden ja lähes välttämättömyyden erityisesti putkiremontin yhteydessä. Kotivakuutussopimuksen liitteenä on suojeluohje, joka sisältää runsaasti tietoa siitä, miten vahinkoja voidaan pyrkiä välttämään. Kuitenkin palovahinkojen korvaukset ovat lähes samaa suuruusluokkaa kuin vuotovahinkojen eli noin 72 miljoonaa euroa. Kotivakuutuksesta korvattiin vuonna 2013 lähes 22 000 vuotovahinkoa. Kotivakuutus täydentää kiinteistövakuutusta. Vakuutusten osuus kerrostaloyhtiöiden hoitokuluista oli viime vuonna keskimäärin kaksi prosenttia
Tupakkalain kokonaisuudistuksessa kaavaillut muutokset helpottaisivat taloyhtiöiden mahdollisuuksia puuttua tupakointiin huoneistoon kuuluvalJoensuulaisen Asunto Oy Joensuun Joonatanin hallituksen puheenjohtajan Timo Tiaisen mukaan tupakkalain muutos olisi tervetullut. Tiaisen mukaan päätöstä edelsi pitkään jatkunut purnaus Sopiminen ei aina onnistu Uusi tupakkalaki puree parveketupakointiin Joensuulaisessa taloyhtiössä parvekkeilla tupakointi on ollut kiellettyä jo vuosia. Nykyisin tupakointikielto edellyttää yksimielistä päätöstä. Sekä taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Timo Tiainen että Savuton Suomi 2030 -hankkeen puheenjohtaja Kari Reijula uskovat, että kaavailtu tupakkalain uudistus helpottaisi ratkaisevasti parveketupakointiin puuttumista. – On hienoa, että laissa nostetaan esiin kaikkien oikeus puhtaaseen hengitysilmaan. Asunto-osakeyhtiö saisi kieltää tupakoinnin tai rajoittaa sitä esimerkiksi osakkaan hallitsemalla parvekkeella, jos savusta aiheutuu haittaa muille asukkaille. Savuton Suomi 2030 -hankkeen puheenjohtaja, professori Kari Reijula uskoo, että lakimuutos selkeyttäisi käytäntöjä taloyhtiöissä. Asunto Oy Joensuun Joonatan on ollut savuton vuodesta 2004 alkaen. Asunto Oy Joensuun Joonatan on ollut savuton vuodesta 2004 alkaen.. Edellytys on, että kunnan terveydensuojeluviranomainen on ensin todennut, että tupakansavu voi levitä parvekkeelta toiselle tai sisätiloihin esimerkiksi rakenteiden kautta. Lakiluonnoksessa mainitun savuhaitan toteaminen olisi ratkaisevasti helpompaa, varsinkin, kun siinä ei edellytetä savun näkemistä tai haistamista, Reijula toteaa. – Voimassa olevan lain mukaan kielto on mahdollinen yksittäistapauksissa, jos tupakoinnista voidaan osoittaa aiheutuvan terveyshaittaa. Asunto Oy Joensuun Joonatanin hallituksen puheenjohtajan Timo Tiaisen mukaan muutos olisi tervetullut. Savuttomuudesta päättämisen helpottaminen tukee tätä tavoitetta. 61 la parvekkeella tai huoneiston käytössä olevassa ulkotilassa. Taloyhtiön kielto puri Lakiluonnoksen mukaan terveysviranomaisen kuulemisen jälkeen tupakointikiellosta voitaisiin päättää enemmistöpäätöksellä, ilman yhtiöjärjestyksen muutosta
Jos viranomainen arvioinnissaan päätyy siihen, että tupakansavu voi muutoin kuin poikkeuksellisesti levitä esimerkiksi parvekkeelta toiselle, tupakointikielto on mahdollista asettaa asunto-osakeyhtiölain mukaisella päätöksellä. PTT:n mukaan asumismenojen kasvu johtuu pääasiassa kiinteistöja energiaverotuksen kiristyksistä. 62 Oikeus puhtaaseen hengitysilmaan ajaa kuitenkin tietyissä tapauksissa tupakoivan henkilön oikeuksien ohi. Ryhmärakennuttamishankkeen markkinointia koskevien säännösten tarkoituksena on varmistaa, että hankkeesta kiinnostuneet saavat jo alkuvaiheessa tiedon siitä, mistä ryhmärakennuttamisessa on kyse ja minkälainen hanke on suunnitteilla. PTT:n mukaan vuosina 2015–2019 asuminen kallistuu enemmän, kuin mitä ihmisten käytettävissä olevat tulot lisääntyvät. Tupakoitsijat käyttävät pihassa olevaa tupakkapaikkaa, eivätkä ole esimerkiksi siirtyneet tupakoimaan sisälle asuntoihin. Usein hankkeissa on mukana rakennuttajakonsultti, joka huolehtii muun muassa urakoiden kilpailuttamisesta. Asuinhuoneiston haltijalle on ennen sisätilojen tupakointikieltoa varattava mahdollisuus ehkäistä savun kulkeutuminen omilla toimillaan. Velattomien eläkeläisten asuntomenot kasvavat 4,0 prosenttia vuodessa. Laissa säädetään myös mm. – Yhtiökokouksessa asiasta keskusteltiin aika kovin sanakääntein, mutta hallituksen päätöksen jälkeen myös tupakoitsijat ovat vähitellen siirtyneet savuttomuuden kannattajiksi. PTT laskee, että vuoteen 2019 asti vuokra-asujien asumismenot lisääntyvät keskimäärin noin kolme prosenttia vuodessa, omistusasujilla 3,8 prosenttia ja lapsiperheillä noin 3,4 prosenttia. Sähkölämmitteisessä 120 neliön omakotitalossa asumiskustannukset puolestaan ovat Helsingissä noin 1 800 euroa, Turussa 1 200 euroa ja Raumalla alle 1 000 euroa kuukaudessa. Asumismenot vievät seuraavina vuosina yhä suuremman siivun kansalaisten kukkarosta, ennustaa Pellervon taloustutkimus. Raumalla vastaavan asunnon kustannukset ovat alle 400 euroa. ryhmärakennuttajakonsultin velvollisuuksista sekä asiakirjojen säilyttämisestä ja vakuuksien asettamisesta. Joensuun Joonatanin 46 asunnosta 15 on vuokra-asuntoja. Tätä ehdotetaan Lakiuudistuksen lähtökohta on, että jokaisella on oikeus tupakoida omassa asunnossaan, parvekkeellaan ja ulkoalueellaan, jos se ei aiheuta haittaa muille asukkaille. Vuokra-asujien menojen ennakoidaan nousevan noin 3 prosenttia ja omistusasujien 3,8 prosenttia seuraavien neljän vuoden aikana. syyskuuta 2015. Asumismenot kasvavat huomattavasti tulevina vuosina Pellervon taloustutkimuksen mukaan hallituksen kaavailemat muutokset lisäävät asumismenoja selvästi. Asunto Oy Joensuun Joonatanissa mukaan tupakointikielto on toiminut hyvin. Jos yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan, asumismenojen korotus voi olla jopa 8 prosenttia. Ryhmärakennuttamista edistävä laki voimaan Ryhmärakennuttamista pyritään edistämään lailla, joka tulee voimaan 1. En tiedä ketään, jota ei häiritsisi se, että tupakansavua kulkeutuu sisään omaan asuntoon. Ryhmärakennuttamisella tarkoitetaan omatoimisen ja rakennusliikevetoisen asuntorakennuttamisen välimuotoa, jossa ryhmä tulevia asukkaita organisoituu ja ryhtyy rakennuttamaan asuntoja yhdessä. Hankkeeseen osallistuvat kantavat itse riskin hankkeen teknisestä ja taloudellisesta onnistumisesta. Helsingissä asumisella hintaa Asumisesta maksetaan pääkaupunkiseudulla selvästi muuta maata enemmän. Mikäli yhteiskuntasopimusta ei synny, hallitus on suunnitellut poistavansa myös asuntolainan korkovähennyksen. Myös korkojen ja vuokrien ennustetaan nousevan, mikä lisää asumisen kustannuksia. Lähteet: Savuton Suomi 2030 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle tupakkalaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. – Monet vuokranantajat arastelevat tällaista vaatimusta, vaikka se on ihan laillista. Pellervon taloustutkimuksen laskelman mukaan esimerkiksi 30-neliöisen oman kerrostaloasunnon kulut ovat Helsingissä lähes 900 euroa kuukaudessa, kun Turussa ne ovat noin 500 euroa ja Raumalla alle 400 euroa. Asuinhuoneiston sisätiloihin tupakointikielto voitaisiin sen sijaan asettaa vain erityistilanteissa: esimerkiksi vanhassa kerrostalossa, jossa välipohjien tiiviys ei täytä nykyisin vaadittavaa tasoa eikä tilannetta saada korjattua yksinkertaisilla, edullisilla korjaustöillä. Samaan aikaan palkansaajien nettotulot lisääntyvät keskimäärin noin kahden ja eläkeläisten 1,6 prosentin vuosivauhtia. Hallituksen puheenjohtaja on muistuttanut vuokranantajia siitä, että vuokrasopimukseen voi kirjata, että tupakointi on kielletty asunnossa ja siihen kuuluvalla parvekkeella. Tupakoitsijat käyttävät pihassa olevaa tupakkapaikkaa, eivätkä ole esimerkiksi siirtyneet tupakoimaan sisälle asuntoihin. Uuden lain tarkoituksena on turvata ryhmärakennuttamishankkeisiin osallistuvien oikeudellinen asema ja helpottaa rahoituksen saamista hankkeille. Kuvat: Timo Tiainen ja Savuton Suomi 2030 Savuton Suomi 2030 on yhteistyöhanke, jonka tavoite on tupakaton Suomi. Vastaavankokoisessa ARA-vuokra-asunnossa asuminen puolestaan maksaa Helsingissä vajaat 500 euroa ja Turussa noin 450 euroa. Tiaisen mukaan kielto on toiminut hyvin. Jos asuntolainan korkovähennysoikeus poistetaan, niin sen vaikutukset vuositasolla ovat 300–500 euroa asumismuodosta riippuen.. PTT arvioi asumiskustannusten kasvavan lähivuosina selvästi nettotuloja enemmän. Tupakointi mielletään asukkaiden yksityisasiaksi, vaikka se vaikuttaa muihinkin. www.savutonsuomi.fi, Twitter: @SavutonSuomi naapureiden tupakansavusta, joka haittasi erityisesti muutamissa asunnoissa
Sopimuksen mukaan AKruunu on Senaatti-kiinteistöjen yhteistyökumppani ja korkotukivuokra-asuntojen tuottaja Helsingin seudulla sijaitsevissa valtion kiinteistökehityshankkeissa, joihin tulee korkotukivuokraasuntoja. Yhteistoiminnan tavoitteena on lisäksi parantaa eri toimijoiden välistä koordinaatiota ja yhteistyössä otetaan samalla huomioon valtion kokonaisetu. KouvolasKotitalouksien asumismenot nousevat keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2019 mennessä. Ensimmäinen Senaatti-kiinteistöjen ja A-Kruunun yhteistyökohde on Helsingin Keski-Pasilan Ratapihakorttelit Jatkossa yhteistyötä tehdään muun muassa Tuusulan Hyrylässä kehitettävällä alueella. Jos korkovähennysoikeus poistetaan kokonaan, vuosittaiset efektiiviset korkokustannukset nousevat 250–350 euroa. Energiaverotuksen kiristyksen vaikutukset voivat olla kerrostaloasunnossa (60 m2) 50–80 euroa vuodessa. Hallitusohjelmassa mainittujen toimien ennustetaan nostavan sekä kerrostaloasunnon (60 m2) että öljylämmitteisen omakotitalon asumismenoja noin 1,5 prosenttia. 63 kehitystä hallitsee kiinteistöveron nousu. Sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikustannusten lisäys on 130 euroa ja öljylämmitteisen 75 euroa. Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 1,6 prosenttia. Vuokra-asujien asumismenot kasvavat noin 3 prosenttia vuodessa, omistusasujien keskimäärin 3,8 prosenttia ja lapsiperheiden noin 3,4 prosenttia. Kahden valtiotoimijan yhteisAsumismenot kasvavat voimakkaammin kuin nettotulot Senaatti-kiinteistöt ja A-Kruunu yhteistyöhön Keski-Pasilan Ratapihakorttelit on ensimmäinen Senaattikiinteistöjen ja A-Kruunun yhteistyökohde. Helsinkiin, Vantaalle, Hyvinkäälle, Järvenpäähän, Kirkkonummelle, Mäntsälään ja Vihtiin. Yhtiön rakennuttamistoiminta käynnistyi vuoden 2014 lopulla. Senaatti-kiinteistöjen tehtävänä on myös vastata valtion kiinteistövarallisuuden myynneistä ja kehittämisestä. piha-, puutarhaja lumitöitä. Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot kasvavat peräti 4,0 prosenttia vuodessa. Omistajapoliittisesta ohjauksesta vastaa ympäristöministeriö. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan velattoman eläkeläispariskunnan kuukausittaiset asumismenot vaihtelevat vuonna 2015 Helsingin 480 euron ja Oulun 370 euron välillä. Asuntoja tullaan rakentamaan mm. sa vastaavan perheen asumismenot ovat miltei 900 euroa edullisemmat (830 euroa/kk). Tontteja varataan myös muille kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttajille. Asumismenot ilman lainanlyhennystä vaihtelevat 400:stä 600:een euroon kaupungista toiseen. Helsingissä lapsiperhe maksaa omasta kerrostaloasunnosta 2100 euroa kuukaudessa, kun Raumalla vastaavan asunnon kustannukset ovat 1040 euroa kuukaudessa. Vuokrien kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana. Hoitokulut kasvavat keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa. Senaatti-kiinteistöt kehittää hallinnassaan olevaa kiinteistövarallisuutta huomioiden valtion kiinteistöstrategiassa asetetut tavoitteet sekä kiinteistöstrategian mukaiset toimintaperiaatteet, joilla tähdätään muun muassa kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseen. Sähkölämmitteisen omakotitalon asumismenojen ennustetaan nousevan noin 3 prosenttia. palvelualojen työntekijöille elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantamiseksi. Helsingin seudulla ja nopeuttaa hankkeiden suunnitteluja toteutusaikataulua. – Yhteistoiminnan tavoitteena on varmistaa ARA-rahoituskelpoisten tonttien saatavuus Senaatti-kiinteistöt ja AKruunu Oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, joka edistää kohtuuhintaisten vuokraasuntojen toteuttamista Helsingin seudulla. Asumismenot-tutkimuksen toteutti Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta Pellervon taloustutkimus PTT.. Senaatti-kiinteistöt vastaa valtion kaavakehityshankkeista, ja A-Kruunu tuo kehitystyöhön toteuttajan ja korkotukivuokra-asuntojen loppukäyttäjän näkemyksen. Ensimmäisten hankkeiden rakentaminen alkoi kesällä, ja useita hankkeita on rakennussuunnitteluvaiheessa. Luvut eivät sisällä mm. Lapsiperheen kuukausikohtaisissa asumismenoissa yli 1000 euron ero eri kaupunkien välillä Pääkaupunkiseudulla asumismenot ovat selvästi suuremmat kuin muualla Suomessa. Asumismenojen nousupaine johtuu pääosin kiinteistöja energiaverotuksen korotuksista. www.senaatti.fi A-Kruunu Oy on valtion erityistehtäväyhtiö, jonka tarkoituksena on rakennuttaa kohtuuhintaisia, omakustannusperusteisia vuokra-asuntoja omaan omistukseen Helsingin seudulle. Suurimman eron asumismenoihin tekee lainanlyhennyksen määrän voimakas vaihtelu kaupungeittain. A-Kruunu Oy tarjoaa asuntoja mm. Tehtävänä on myös edistää puurakentamista ja uusia innovaatioita. Samalla nostetaan kiinteistökehityksen kohteena olevan alueen arvoa, toteaa Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Jari Sarjo. Asuntolainan korkovähennysoikeuden leikkaustahdin nopeuttaminen nostaa vuosittaisia efektiivisiä korkokustannuksia noin 20–30 euroa nykyisellä korkotasolla. Eläkeläisten asumismenojen työn taustalla ovat muun muassa valtion kiinteistöstrategia sekä valtiontalouden kehykset vuosille 2014–2017, jossa pääkaupunkiseudun asuntoja tonttitarjonnan epäsuhtaa suhteessa kysyntään pyritään vähentämään edistämällä kohtuuhintaista asuntotuotantoa valtion asuntopoliittinen toimenpideohjelma huomioiden. Asumismenojen kasvun ennakoidaan jatkuvat voimakkaampana kuin nettotulojen kasvun vuosina 2015–2019. Useita hankkeita vireillä Senaatti-kiinteistöt on valtion liikelaitoksena toimiva työympäristöja toimitila-asiantuntija. Kiinteistöveron alaja ylärajojen korotus nostaa sekä kerrosettä omakotitaloasukkaiden kiinteistöveromenoja hieman yli 3 prosenttia vuodessa, mikä tekee 60 m2 kerrostaloasunnossa noin 10 euroa vuodessa ja omakotitalossa noin 23 euroa vuodessa. Näiden lisäksi neuvottelutai selvittelyvaiheessa on noin 1400 asunnon rakentaminen. Ennustettu korkojen nousu kasvattaa omistusasujien asumismenoja. Pääkaupunkiseudulla sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan lapsiperheen asumismenot ovat keskimäärin yli 1900 euroa kuukaudessa. Jos yhteiskuntasopimusta ei saada tehtyä, asumismenojen korotus voi olla jopa 8,5 prosenttia
7 nroa vuodessa 43€ Meidän Sauna Lehti keskittyy nimensä mukaisesti meille suomalaisille tärkeään saunaan. 6 nroa vuodessa 38€ ERIKOISLEHTI kuntosalit painonhallinta kehonhuolto terveys kauneus Ylävartalon treenissä ydinsana on tarkkuus Extrahinta 5,90 Urheilukenkä lajin mukaan Tehonlisääjillä buustia treeniin CrossFit on tehokas ja hauska kuntoilumuoto NOUSE YLÖS! Arkiliikunta vähenee huolestuttavasti Pilateksella keskivartalo vahvaksi ja kauniiksi Ultrajuoksijalla edessä pari vuorokautta maantietä Bodytreeni Kuntosalikävijöiden ja kehonrakentajien peruslehti enemmänkin tietopaketti. www.sukeltajanmaailma.. Luontaiset hoidot, luonnon vitamiinit. www.ekoelo.. 8 nroa vuodessa 55€ Seniori TERVEYS 4/2015 6,50 4,90 EXTRAHINTA LUONNONMATERIAALIT vuodevaatteissa pitävät kehon – Ikääntymistä ei kannata murehtia, toteaa seniorinäyttelijä Ilmari Saarelainen Aivosuunnistuksella vireämmät hoksottimet Virtsatieinfektio aiheuttaa ikäihmisillä sekavuutta Puolet yli 70-vuotiaista Senioriterveys Lehden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laajaa alue: suuta ja silmiä myöden unohtamatta psyykkistä ja sosiaalista terveyttä. 6 nroa vuodessa 35€ ja isännöinti Nro 6/2015 6,50 Kiinteistö Kiinteistökauppa kukoistaa, vaikka taloudessa menee huonosti ARA:n tuella tänä vuonna 7000 asuntoa Kivikon aurinkovoimalasta energia 400:n kaksion vuosikulutukseen Ekokem hyödyntää myös savukaasujen lämmön Päästöttömät energiaratkaisut lisääntyvät Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistöalan monipuolinen ammattilehti vuodesta 1975. tai puhelimitse 09-2569 108 ja taide NYT 6,50 Haikon kartanon antiikkiesineet löytyivät eri puolilta Eurooppaa Kustavilaisesti sisustettu Mustion Linna on yksi Suomen upeimmista Herman Antellin taidekokoelman aarteita Tikanojan näyttelyssä Graa?kko Erik Bruun työskentelee yhä 89-vuotiaana Hyrsylän Mutkan nuket ihastuttavat Talonpoikaiskalusteet kiinnostavat nuoria Antiikki koko laajaalaisuudessaan on lehden sisällössä keskiössä. www.meidansauna.. www.antiikkijataide.. 8 nroa vuodessa 56€ PIENTALOASUJAN PIENTALOASUJAN HYÖTYLEHTI NRO 4/2015 IRTONUMERO 6,60 ¤ 4,90 ERIKOISHINTA kkuna Lapset pitää opettaa syömään kasviksia, toteaa hyötyviljelijä Heidi Mikkola Viiniköynnökset menestyvät myös Suomessa Pohjoinen puutarha vaatii vaivannäköä ULKOPORTAIDEN teko haasteellisimpia pihan töitä Suomen Ruususeurassa 1 200 ruusuihailijaa Talomestari Lehti on vakiinnuttanut asemansa pientalorakentajien, talossaan asuvien ja sitä korjaavien keskuudessa. Maamme suurimman kansallisomaisuuden avoin ja riippumaton tiedonvälittäjä. Lehdessä esitellään erilaisia saunoja ympäri maata ja maailmaa. Kaikkea koirasta, 100 sivua/nro www.meidankoira.. 6 nroa vuodessa 37€ 3/15 6,20 Erikoishinta 4,90 Kuninkuusraveissa kortit levällään Kesä täynnä hevostapahtumia Luomutar vuoden 2015 työmestari Kesä täynnä syntymisen ihmeitä Aina ei kaikki sujukaan: Tärkeintä on tietää, Ellin varsa kuoli Hevosmaailma Hevonen on on isäntänsä parhain kumppani ratsailla, raviradalla metsässä. www.sielunpeili-lehti.. 6 nroa vuodessa 40€ HOITO – RAVINTO – UUTUUDET – NEUVOT – VINKIT 3/2015 6,40 Niksu antaa pehmoterapiaa saattokodissa UUSI ROTU SUOMESSA: Savannah kotikissan ja villikissan risteymä Lempeää apua luontaishoidoista LASTENLÄÄKÄRI: Oma kissa allergiselle lapselle! Kissafani Kuinka rakas se kissa onkaan kotieläimenä! Kissafani on monelle kissan korvike. 6 nroa vuodessa 38€ sauna Meidän 2/2015 4,90 ERIKOISHINTA Hinta 6,60 ¤ Suomen kesässä paljon saunatapahtumia Suomalainen arvostaa mökkisaunassa pehmoisia 1800-luvun saunassa on tunnelmaa Vihtamestarin opeilla vihdantekoon! TAMMINIEMEN sauna oli kuumana kylmässä sodassa Moderni pihasauna on kovassa käytössä 4/2015 7,10 Sielun Henkisen hyvinvoinnin erikoislehti peili Suomalaisen taiteen syväjuurilla: Ota talteen! Kurssit ja tapahtumat * Aistikas aamu Ainolassa * Hengähdyshetki Halosenniemessä Ihmeiden Oppikurssi: Jumala on määrännyt, että tehtäväsi on olla onnellinen Ympäristötekijät, huono ravinto ja negatiiviset ajatukset rasittavat Puhdistuskuuri hoitaa kehoa ja mieltä Lemmenrohdot rikastuttavat erotiikkaa Afroditen asialla Venuksen Sielunpeili Lehti tarjoaa työkaluja sisäisen kasvun tueksi, se avaa polun sisäiseen maailmaasi. 8 nroa vuodessa 49€ 4 – 2015 7,20 Pannoitettu supi on houkuttimena Sinisorsalla menee hyvin – muut kannat taantuneet Merimetso kestäisi jo metsästyksen Suomalaiskeksintö: Aseen kohdistus nyt yhdellä laukauksella 4,90 Ase&Erä Ase&Erä metsästää aktiivisten lukijoittensa mukana eri puolilla maata, testaa teknisiä välineitä sekä esittelee aseuutuudet ja patruunat. www.asejaera-lehti.. Uutuuslehti esittelee vaihtoehtoja, miten nykyajan ihminen voi luoda uutta elämäntapaa. www.bodytreeni.. www.luontaisterveys-lehti.. Tilaa lahjaksi tai omaksi iloksesi korkeatasoinen aikakauslehti! KOIRA Meidän 3/2015 6,30 LAP SIPERHEIDEN STA FF I Jekku haistaa putkivuodot Turkki pysyy hyvänä viikoittaisella pesulla Bostoninterrieri Orvokki opettaa Rokka ja Kippari lähtevät Tansaniaan pelastamaan norsuja Sokea mopsi pärjää oman emännän avulla Pentutreffeillä ilo ylimmillään! 4,90 ERIKOISHINTA Meidän Koira Mitä enemmän opit tuntemaan ihmistä, sitä enemmän opit rakastamaan koiraa. Näyttänyt tietä alalle tuleville ja meneville vuodesta 1983. 10 nroa vuodessa 68€ Voit tilata lehdet: Internetissä, sähköpostilla tilaukset@karprint. 4 nroa vuodessa 19€. www.talomestari-lehti.. Lehdestä löytää tietoa kasvaa ihmisenä kohti tasapainoa. Lisäksi runsaasti palstatilaa saavat suomalaiset taideaarteet. Sisustamisen extranumerot kahdesti vuodessa. Yli 100 sivua/nro. www.senioriterveys.. Lämpöä ja läheisyyttä! www.kissafani.. 8 nroa vuodessa 58€ SUKELTAJAN maailma 3-2015 6,40 Laatokka on Karjalan meri Sukeltaja haukkasi vettä keuhkoihinsa – hengityskone pelasti hengen Lähde Una Una -saarelle Indonesiaan! Mitä tapahtui sukeltaja Kesälomalla sukelletaan Hangossa Sukeltajan Maailma Sukeltajan Maailma on harrastajan tietolähde, tekniikan salat avaava, extreme kokemuksista kertova monipuolinen alan lehti. 6 nroa vuodessa 38€ Ekoelo Luonnonmukaisesti Ekologisesti Puhtaasti Aidosti Kotoillen 4/2015 6,70 Eettistä lähiruokaa suoraan tuottajilta Kesän maut talteen: Sisustukseen kierrätettyä, lahjaksi saatua 100 000 auton Kokkaatko energiaa Messualueen rajoittaa ekoratkaisuja Ekoelo Luonnonmukaisesti, ekologisesti, puhtaasti ja aidosti. www.hevosmaailma.. www.kiinteistojaisannointi.. 6 nroa vuodessa 34€ Antiikki ja taide ravinto terapiat lääketiede hyvä mieli 5/2015 7,10 Ota talteen! Syksyn kurssit ja tapahtumat Helpotusta kuukautiskipuihin kamomilla piparminttu poimulehti sauvakävely venyttely ja jooga Ommellaan itse sopivat rintaliivit Kuivaamalla sienten ravintoaineet tarkimmin talteen Aivot tarvitsevat sudokua, silakkaa, seuraa ja sienimetsää! Hautalan palosalvaa valmistetaan yhä Ihmesalvaa vanhalla perinnereseptillä Lääkäri ja vaihtoehtolääketieteen pioneeri Deepak Chopran viesti maailmalle: Ota iisisti! Luontaisterveys Luonto on parhain parantaja! Sen tietää Suomen kansa vuosisataisella kokemuksella
Kööpenhaminassa, Vesterbrogade 80 sijaitseva asuin-, toimistoja liikekäyttöön soveltuva kiinteistö on erinomainen lisäys CapMan Nordic Real Estaten salkkuun. Kuluvan vuoden keväällä, CapMan Nordic Real Estate rahasto hankki omistukseensa Vuonna 1901 rakennetun, Kööpenhaminan keskustassa, osoitteessa Vesterbrogade 80 sijaitsevan asuin-, toimistoja liikekäyttöön soveltuvat kiinteistön. – Keskeisellä paikalla sijaitseva kiinteistö on erinomainen lisäys salkkuumme. SEB tarjosi kauppaan pankkirahoituksen.. Vesterbrogade 80:ssa on Bjerregaardin mukaan useita arvonluontimahdollisuuksia – Voimme muun muassa modernisoida kiinteistöä ja muuntaa lisää tilaa asuinkäyttöön, hän sanoo. Kaupat ajoittuivat loistavasti, sillä Kööpenhaminan kiinteistömarkkinat ovat vahvassa kasvussa erityisesti asuinkiinteistöjen osalta, ja hyville sijoituskohteille on runsaasti kysyntää, CapMan Real Estaten senior partner Torsten Bjerregaard toteaa. Rahasto on tehnyt kaiken kaikkiaan jo yksitoista sijoitusta, joista kuusi sijaitsee Tanskassa. 65 CapMan Nordic Real Estate -rahasto sijoittaa pohjoismaisissa kasvukeskuksissa sijaitseviin toimisto-, liikeja asuinkiinteistöihin. den ja putiikkien johdosta myös “Pikku-Pariisiksi”. Kauppa tehtiin yhteistyössä Keystone Investment Managementin kanssa. Kiinteistö sijaitsee vilkkaalla alueella, jota kutsutaan samaisen korttelin trendikkäiden ravintoloiKeskeinen sijainti mahdollistaa monia arvonluontimahdollisuuksia CapMan Real Estate sijoitti arvokiinteistöön Kööpenhaminassa CapMan Nordic Real Estate -rahasto osti asuin-, toimistoja liikekäyttöön soveltuvan kiinteistön Vesterbrogade 80:n erinomaiselta paikalta kolmen tunnetun kadun Frederiksbergs Allen, Vesterbrogaden ja Vaernedamsvejn risteyksestä Kööpenhaminan keskustasta. Rakennuksen 7 955 neliömetriä koostuvat 12 suuresta asuinhuoneistosta, seitsemästä toimistotilasta sekä kahdesta myymälästä ja ravintolasta
Se suuntautuu 60–70-prosenttisesti pääkaupunkiseudulle, mutta edelleen rakennetaan myös suuriin maakuntakaupunkeihin Uusien asuntojen rakennusmäärä jäämässä hieman vuositavoitteesta VVO-konsernin uusia vuokra-asuntoja valmistuu tänä vuonna reilut 730 kappaletta. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentamiseen keskittynyt VVO-konserni rakentaisi lisää etenkin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvaviin kaupunkeihin Suomessa. Rahoitus ei ole yhtiölle ongelma, vaan tonttimaan riittämätön tarjonta ja hidas kaavoitus. Yhtiön vuosittainen uusien asuntojen aloitustavoite on 1 000– 1 500. 66 mutta enemmänkin valmistuisi, jos aloituksia olisi saatu viime vuosina runsaammin, VVO-konsernin kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkonen ja toimitusjohtaja Jani Nieminen vakuuttavat yhdestä suusta. 1 000 vuokra-asunnon vuositavoitteesta jäädään hieman jälkeen. – Tänä vuonna valmistuu reilut 730 uutta vuokra-asuntoa, VVO-konserni haluaa lisää tontteja
1,5 miljardin kasvutavoite Suurella rakentamisja palveluvolyymillään VVO-konserni tavoittelee reipasta kasvua. Rahoitus tapahtuu nyt yksinomaan pankkilainoilla, mutta tulevaisuudessa rahoitusta täydennetään mahdollisesti vakuudellisilla joukkokirjalainoilla, toimitusjohtaja Nieminen kertoo. Kehitämme jatkuvasti palveluitamme, Nieminen ja Jolkkonen kehuvat. Toivottavasti uusi hallitus tuo alalle uuden, kannustavan mallin korkotuettuun asumiseen, Nieminen toteaa. Tänä vuonna vastaavia Lumo-vuokra-asuntoja valmistuu reilut 730 kappaletta, joista suurin osa pääkaupunkiseudulle. VVO-konserni tarjoaa asiakkaille monia asumiseen liittyviä eri palveluita. – Rakenteilla on kokonaisuudessaan 1 300 markkinaehtoista Lumo-asuntoa. Uudistuotannon lisäksi ostamme Vantaan Tikkurilan Lauri Korpisen katu 10 valmistuu kokonaisuutena tänä vuonna. – Rahoitus on kunnossa: saamme jatkuvasti hyviä lainatarjouksia kaikilta suomalaispankeilta. Espoossa ei juuri nyt ole asuntoja rakenteilla, mutta tulossa kylläkin, Jolkkonen kertoo. – Pääkaupunkiseudulla Vantaa on ollut kaavoituksen sujuvuudessa suunnannäyttäjänä. Tarjoamme myös asennuspalveluita. Tällä hetkellä konserni rakentaa lisää vain Lumoa. Helsingissä on 2000-luvulla otettu enemmän tontteja käyttöön kuin kaavoitettu, Jolkkonen kertoo. VVO:n kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkosen mukaan konserni panostaa nyt voimakkaasti Lumo-brändinsä mukaiseen uudisrakentamiseen.. Pankkilainoja saa hyvin Kun tonteista on kovaa kilpailua, uudisrakentamisen kokonaiskustannukset nousevat. VVOkonsernin toimitusjohtaja Jani Nieminen kertoo, että valtaosa yhtiön investoinneista tehdään pankkilainoituksella, mutta pyritään myös monipuolistamaan rahoitusta vakuudellisilla joukkovelkakirjalainoilla. Vantaalla pääkaupunkiseudun paras kaavatilanne Pullonkaulana rakentamisessa on kuntien riittämätön tontinluovutus, kaavoitus ja pitkäkestoisista kaavoitusprosesseista johtuvat valituskierrokset. Markkinaehtoisia Lumo-asuntoja on lähes 27 000. – Esimerkiksi asukkaan muuttaessa paikalla on muuttoapua. – ARA-rahoitus ei ole tällä hetkellä kannustavaa. – Tavoite on yli miljardin euron kasvu, jopa 1,5 miljardia euroa vuoteen 2018 mennessä. Lisäksi asukas saa meillä vaikuttaa kotinsa sisustusvalintoihin. Asunnoista 60 prosenttia sijaitsee Helsingissä ja Vantaalla. Rakenteilla olevista 1 300 asunnosta 60 prosenttia on pääkaupunkiseudulla sekä muut Järvenpäässä, Kirkkonummella, Kuopiossa, Lahdessa, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa. Asuntoja on yhteensä 188, ja niiden koko vaihtelee 36,5–80 m2. Vain vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja VVO-konsernilla on vajaat 14 000 omakustannusperusteista VVO-asuntoa. 67 sekä esimerkiksi pääradan varren kehyskuntiin
Omaisuutemme arvo on 3,9 miljardia, Nieminen kertoo. veden ja laajakaistan asukas saa maksutta. VVO-konsernin kasvua helpottaa se, että pienten vuokraasuntojen eli yksiöiden ja kaksioiden kysyntä on kova.. Kiinteistöomaisuuden arvolla mitattuna nousimme viime vuonna vakuutusyhtiöiden, Varman ja Ilmarisen, ohi. VVO on rakentanut viime vuodesta alkaen uusia Lumo-vuokraasuntoja, joihin kuuluu asunnon lisäksi muuttoja asennuspalveluita. Mm. 68 yksittäin myös vanhoja kiinteistöjä kunnostettaviksi. Asukas saa tapauskohtaisesti remontointiin maalit ja tarvikkeet maksutta arkkitehdin suunnittelemasta, laajasta värivalikoimasta. Peruskorjaus valmistuu tämän vuoden lopussa. Ne ovat hyviä sijoituksia myös pitkällä aikavälillä, kunhan sijaitsevat hyvien VVO:n ostama taloyhtiö Helsingin Hernesaarenkatu 17 käsittää 76 asuntoa. Kysyntä edesauttaa kasvua VVO-konsernin kasvua helpottaa se, että pienten vuokra-asuntojen eli yksiöiden ja kaksioiden kysyntä on kova
69 liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä. Teksti: Mira Piispa Kuvat: VVO Helsingin Töölön Messeniuksenkatu 1 kuuluu VVO-konsernin ostamiin kunnostuskohteisiin. Myös asukkaiden vaihtuvuus on pientä, Nieminen kertoo. – Positiivinen arvonmuutos nostaa tulosta useita kymmeniä miljoonia euroja. Yhtiö luottaa tulevaisuuteen omaisuutensa arvon ja suotuisan rahoitusasemansa vuoksi. Vain pienempi osa maakuntiin VVO-konserni uskoo rakentamisen keskittyvän entisestään pääkaupunkiseudulle. VVO-konserni uskoo rakentamisen keskittyvän entisestään pääkaupunkiseudulle.. Se aikoo silti myös rakentaa suurimpien kasvukeskusten ruutukaava-alueille. – Asuntojemme käyttöaste on korkea: koko konsernissa 97–98 prosenttia. Yrityksen raportoitavaan tuloskehitykseen vaikuttaa tänä vuonna toteutettu siirtyminen IFRS-raportointiin, jossa käyvän arvon muutokset kirjautuvat tuloslaskelmaan. Toki omaisuuden arvo riippuu markkinatilanteesta, Nieminen sanoo. VVO:n taloudellinen tilanne on hyvä ja kehitys on toimitusjohtaja Niemisen mukaan vakaalla pohjalla
Maalämmölle olisi varmaan urakoitsijoita, heidän määräänsä eivät urakat ainakaan kaadu. Saukko uskoo, että nimenomaan poistoilman lämmöntalteenotolla olisi taloyhtiöissä tilausta. Suurin osa alistuu mukisematta korotuksiin, sanoo rovaniemeläisen Isännöintipalvelu JES Oy:n isännöitsijä ja Lapin Isännöitsijät ry:n puheenjohtaja Jorma Saukko. Aurinkoenergiaa en tiedä vielä yhdenkään taloyhtiön harkinneen vakavasti. Kun kunnallinen kaukolämpöyhtiö nostaa hintoja, eivät taloyhtiöt voi hintojen nousulle käytännössä mitään. – Tällä hetkellä selvityksiä on kahdessa taloyhtiössä. Kemijärveläinen isännöitsijä Arto Kerkelä on yhdeksi energian säästökeinoksi havainnut vedenkäsittelylaitteiston asentamisen. 70 Lämmitysenergian hinta on noussut lähinnä paikallisen kaukolämpöyhtiön Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n, entisen Rovaniemen Energia Oy:n takia, joka on nostanut kaukolämmön hintaa. Kaukolämpö niellään hinnankorotuksista huolimatta Kaukolämmön perusmaksun suuruus on herättänyt keskusteluja Rovaniemellä. – Maalämpö ei tunnu taloyhtiöiden hallituksia kovasti kiinnostavan. Taloyhtiössä innostus on suurimmillaan siinä vaiheessa, kun lämmönvaihtimen uusiminen tulee ajankohtaiseksi. Joissakin tapauksissa puolet kaukolämmön hinnasta on perusmaksua ja puolet kulutusmaksua.. – Ehkä yksi syy ilmalämpöpumppujen melko vähäiseen suosioon on rivitalohuoneistoEnergiatehokkuus ei ole ensimmäinen puheenaihe taloyhtiöissä Rovaniemeläisissä taloyhtiöissä energitehokkuus ei ole yleisesti noussut kovin suureksi puheenaiheeksi. Saukon mukaan suorasähkölämmitteisissä rivitaloyhtiöissä on yllättävän vähän ilmalämpöpumppuja. Niissä tutkitaan erilaisia energiamuotoja ja niiden aiheuttamia kustannuksia. Saukon isännöimistä taloyhtiöistä muutamassa on hallitus päättänyt teetättää selvityksiä vaihtoehtoisista energiamuodoista, mutta yksikään taloyhtiöistä ei ole toistaiseksi päättänyt uudesta energiamuodoista. Yhdessä omista taloyhtiöistäni maalämpö oli vaihtoehtona, mutta asukkaat eivät sille loppujen lopuksi lämmennet. He kokivat 7–10 vuoden kuoletusajan liian pitkäksi. Toisessa taloyhtiössä on mietinnässä poistoilman lämmön talteenotto
Asuntojen myyntiin on tällä selvä vaikutus, esimerkiksi sijoitusasuntojen ostajia eivät innostu taloyhtiöistä, joissa on runsaasti korjausvelkaa. Kerkelällä on isännöitävänään 45 taloyhtiötä. Suurin osa Rovaniemen keskustan kiinteistöistä lämpiää kaukolämmöllä. Isännöitsijän keinot ajaa energiasäästöjä hallinnoimissaan taloyhtiöissä ovat varsin rajalliset. Rovaniemen Energia on lupaillut muutoksia hinnoitteluunsa.. Pohjoisessa lämmitys vie pahimmillaan yli puolet taloKaukolämpö niellään hinnankorotuksista huolimatta Rovaniemeläisen isännöitsijä Jorma Saukon mukaan maalämpö ei tunnu taloyhtiöiden hallituksia kovasti kiinnostavan. Joissain tapauksissa puolet kaukolämmön hinnasta on perusmaksua ja puolet kulutusmaksua. Jollei taloyhtiön hallitus lämpene ajatukselle, ei se etene, elleivät asenteet muutu. Saukko uskoo, että nimenomaan poistoilman lämmöntalteenotolla olisi taloyhtiöissä tilausta. – Suurin säästö syntyy ilman muuta asennemuutoksesta. Korjauksiin jää melko vähän rahaa Kemijärveläinen isännöitsijä Arto Kerkelä Isännöitsijätoimisto Kerkelästä näkee eroja eri taloyhtiöiden kesken siinä, miten osakkaat suhtautuvat energiansäästöön. Perusmaksun korotukset herättäneet keskustelua Taloyhtiöiden budjetissa suurin kuluerä on lämmitys, 1,00 – 1,60 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Remonttia ei yleensä päätetä yksin sen perusteella, että vaihto säästäisi energiaa. Saukon mukaan kaukolämmön perusmaksun suuruus on herättänyt keskusteluja Rovaniemellä. Taloyhtiö voi saada aikaan säästöä lämmityksessä uusimalla esimerkiksi ikkunat ja ulko-ovet. Jos lista on kovin pitkä, ostajat kaikkoavat. Jos taloyhtiö päättää vaihtaa ikkunat ja parvekeovet, niin toimittajaa valitessa kiinnitetään huomiota myös energiasäästöön. Esimerkiksi ikkunaremontteja tehdään aika paljon, mutta niiden taustalla on tavallisesti ikkunoiden huonokuntoisuus, vaikka ikkunoiden vaihto parantaakin energiatehokkuutta. Ilmalämpöpumpun tuomaa viilennystä ei kovasti tarvita, mikä on näkynyt tänäkin kesänä. – Energiayhtiön käytäntönä on jo vuosia ollut korottaa perusmaksua enemmän kuin kulutusmaksua. Rovaniemeläisissä taloyhtiöissä on Saukon mukaan melko paljon saneerausvelkaa, mutta korjausinnokkuus on yleisesti ottaen laimeaa. – Se pakottaa taloyhtiöt listaamaan remonttitarpeensa. Saukko pitää hallituksen kunnossapitotarveselvitystä hyvänä työkaluna. – Isännöitsijän mielipiteitä kuunnellaan, mutta into riippuu osakasrakenteesta. Isännöitsijänä voin viedä energiaasiaa eteenpäin, mutta osassa taloyhtiöistä ei oikein haluta maksaa mistään, sanoo Kerkelä. – Energiansäästö nousee esiin yleensä muiden remonttien yhteydessä. Asukkaita on vaikea motivoida säästämään, koska säästämisellä ei ole mainittavaa merkitystä kustannuksiin. Jos asukkaissa on iso osa ikääntyneitä, saattaa suurien saneerausten läpivienti olla hankalaa. Pienessä asunnossa asukkaat kokevat ilmalämpöpumppujen tuoman edun kovin vähäiseksi. Taloyhtiöissä innostus energiatehokkuuden parantamiseen riippuu paljolti asukkaiden ikäjakaumasta. Rovaniemen Energia on kuitenkin lupaillut muutoksia hinnoitteluunsa. Isännöitsijänä voin nostaa esiin energiasäästön tärkeyden vaikka vuosittain. Saneerausten takana on yleensä jokin muu tarve kuin lämmönsäästö. Asennemuutos olisi tämän vuoksi edellytys sille että korjausvelkaa voitaisiin todella lyhentää, miettii Saukko. Esimerkiksi ikkunaja parvekeoviremonttien taustalla on niiden huono kunto, mikä vaikuttaa jo talon ulkonäköön. – Joissakin rivitaloyhtiöissä on suora sähkölämmitys, mutta öljylämmitystä käyttäneet taloyhtiöt ovat pääosin vaihtaneet kaukolämpöön jo kymmenisen vuotta sitten. Rivitaloissa asuu työikäistä, nuorempaa väkeä, ja remonttien läpivienti on niissä monesti helpompaa. Asukkaat ymmärtävät remonttitarpeen. 71 jen pienuus. Energia on useimmiten sivujuonne kun taloyhtiössä mietitään suuria saneerauksia. Kerrostaloyhtiöissä isoa remontti helposti lykätään, koska iäkäs omistajakunta ei halua sitoutua siihen
Taloyhtiöiltä ei vaadittaisi vakuuksia, vaan osakkaat maksaisivat korot ja vähennykset lämmityslaskussa. Paikalliselle kaukolämpöyhtiölle on esitetty, että se voisi tukea muutoksia lainoittamalla, eli tulemalla ikään kuin pantiksi taloyhtiöille kuten Rovaniemellä aikoinaan on tehty. Kaukolämpöyhtiön vastaantulolla on psykologisesti positiivinen vaikutus, sanoo Kerkelä. Taloyhtiölle vaihtimen vaihtaminen tulee maksamaan keskimäärin 10 000 euroa. – Yksi aivan viime aikoina esiin noussut vaihtoehto on alijakokeskusten uusiminen. 72 yhtiöiden tuloista ja korjauksiin jää yleisesti ottaen melko vähän rahaa. Kymme– Maalämpö on varteen otettava vaihtoehto öljylämmityskiinteistöissä.. Arviolta noin 90 prosenttia keskuksista on ylimitoitettuja ja yli-ikäisiä. Energiasta maksetaan taloyhtiöissä turhaan, koska pienemmilläkin keskuksilla tultaisiin toimeen. Kaukolämpöyhtiö maksoi kymmenessä taloyhtiössä kartoituskustannukset. Summa ei ole kovin suuri taloyhtiölle, mutta ilman kaukolämpöyhtiön vastaantuloa halukkuutta vaihtimien vaihtamiseen ei ehkä kovin paljon olisi. Maalämpö kiinnostaa taloyhtiöitä Maalämmöstä keskustellaan paljon varsinkin sen jälkeen kun kaukolämmön hinta on noussut kahteen otteeseen 30 prosentilla viime vuosien aikana
Yksi mahdollinen energian säästökeino on vedenkäsittelylaitteiston asentaminen. Sähköhän on kaikille sama ,joten esimerkiksi budjetointi helpottuu kovasti. Viidentoista huoneiston yhtiössä järjestelmä tuli maksamaan 100 000 euroa. keinoksi Kerkelä on havainnut vedenkäsittelylaitteiston asentamisen. Vuosittaisesti 30 000 hoitovastikkeesta 20 000 euroa kului lämmitykseen, maalämmön myötä rahaa jää enemmän käyttöön. 73 nessä vuodessa kaukolämmön hinta on yli tuplaantunut. – Olen antanut sähkön hinnan kilpailuttamisen Skapat Energia tehtäväksi jo kolmisen vuotta sitten. Yhdessä kaupungin vuokratalokohteessa laitteisto on asennettu ja huoltomiesten juoksemiset ovat loppuneet kokonaan ja energiaakin säästynyt. Juhani Karvonen. – Se estää patteriverkostossa sakan kertymisen venttiileihin. Itselläni on isännöitävänä yksi 30 kilometrin päässä keskustasta sijaitse rivitaloyhtiö, joka vaihtoi öljyn maalämpöön. Kuolettamisaika on seitsemän vuotta, mutta kulut tippuivat sen jälkeen merkittävästi. Suorassa sähkössä maalämpö ei ole todellinen vaihtoehto, koska valmista lämmitysjärjestelmää ei ole ja uuden rakentaminen kävisi kohtuuttoman kalliiksi. Laitteiston asennus maksaa 6000–7000 euroa. – Maalämpö on varteen otettava vaihtoehto öljylämmityskiinteistöissä, joita ei enää kuitenkaan ole meillä kuin yksi. Yhdeksi energian säästöKemijärvellä lämmitys vie pahimmillaan yli puolet taloyhtiöiden tuloista. Kerkelän kohteista osa on suorassa sähkössä. Ulkopuolisen asiantuntijatahon käyttäminen helpottaa suuresti omia töitäni
Joskus leikkipaikan viihtyisyys ja kunto voivat jopa vaikuttaa asunnonvalintapäätökseen, varsinkin jos lähettyvillä ei ole julkista leikkipuistoa. Taloyhtiöiden leikkipaikat ovat sidoksissa samoihin standardeihin kuin kunnalliset leikkikentät: leikkipaikkaa koskevat muun muassa kaavaja turvallisuusmääräykset. 74 Pihojen virkistysalueista määrätään asemakaavassa Taloyhtiöiden leikkipaikat ovat lapsiperheiden suosiossa. Leikkialueeseen halutaan satsata
75 Leikkialue on tärkeä osa taloyhtiön piha-aluetta. Alamartimo muistuttaa, että välineet muodostavat vain osan leikkipaikan hinnasta. Marja Fagerlund Jyväskylän rakennusvalvonnasta kertoo, että taloyhtiöiden leikkipaikoista määrätään asemakaavassa. Usein leikille ja viihtymiselle varattu tila on taloyhtiön pihassa jopa pakollinen, sillä sen olemassaolosta voidaan määrätä asemakaavassa: – Jyväskylässä taloyhtiöiden piha-alueiden viihtymiseen tulee varata vähintään kymmenen neliömetriä huoneistoa kohti. Pienen pihan välineet saa hankittua parilla tonnilla, isossa pihassa budjetti voi välineiden osalta olla noin 7000 euroa. Alamartimo arvioi, että uuden leikkipaikan välineisiin sijoitetaan keskimäärin noin 3000–4000 euroa: – Paljon riippuu tietysti taloyhtiön ja pihan koosta. Leikkipaikan turvallisuudesta vastaa ensisijaisesti taloyhtiön hallitus ja isännöitsijä. Pihaan haluttavien leikkivälineiden määrä riippuu paljon taloyhtiön koosta. Ne on turvallisesti erotettava liikenteelle varatusta alueesta. Kuva: Lappset Group Oy / Antti Kurola järjestää riittävästi ulkotilaa leikkipaikkoja ja oleskelualueita varten. Leikkialueen ja -välineiden tulee täyttää SFS-ENturvallisuusstandardit. Leikkialueen koosta voidaan lisäksi määrätä asemakaavassa. Tilojen riittävyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon myös lähiympäristön tarjoamat vastaavat tilat ja alueet sekä kiinteistöjen yhteiset järjestelyt.” Välineisiin yli 3000 euroa Kotimaan markkinointipäällikkö Marko Alamartimo Lappset Group Oy:stä kertoo, että uudet taloyhtiöt ovat yleensä kiinnostuneita satsaamaan leikkipaikkaan. Näin on määrätty asemakaavassa 1980–90-luvuilta saakka: joissain vanhemmissa taloyhtiöissä virkistysalueet voivat olla pienempiä, kertoo toimistoinsinööri Marja Fagerlund Jyväskylän rakennusvalvonnasta. Pienessä pihassa on ehkä vain keinu, hiekkalaatikko ja jousituote, isossa pihassa voi olla jopa seitsemän erilaista leikkivälinettä. Leikkipaikoista ja oleskelualueista määrätään myös maankäyttöja rakennuslaissa. – Budjettia arvioitaessa voidaan laskea, että välineet nielaisevat kolmanneksen, maatyöt ja asennus kolmanneksen ja leikkipaikan alustamateriaali kolmanneksen.. Kuva: Lappset Group Oy / Antti Kurola Välineet nielaisevat kolmanneksen, maatyöt ja asennus kolmanneksen ja leikkipaikan alustamateriaali kolmanneksen budjetista. Joissakin kunnissa neliömetrimäärän sijaan virkistysalueen koko voidaan määrätä myös prosenttiosuutena tontin koosta. Pykälän 155 mukaan ”Asuinrakennuksen yhteyteen tulee Lain mukaan asuinrakennusten yhteyteen tulee varata riittävästi ulkotilaa leikkimiseen. Hiekkalaatikot, keinut, liukumäet, kiipeilytelineet ja leikkimökit takaavat lapsiperheiden viihtyvyyden asuinalueella
35 asunnon yhtiössä asuu kymmenen alle kouluikäistä lasta, minkä lisäksi taloyhtiön tiloissa työskentelee kaksi perhepäivähoitajaa. Jyväskyläläisen rivija kerrostaloyhtiö Tavinsadon pihalla touhuaa päivittäin melkoinen tenavalauma. Säännöllinen huolto kannattaa, sillä pienillä korjaustöillä voidaan jatkaa välineiden käyttöikää jopa vuosilla. Leikkivälineet eivät saa olla sellaisia, että niiden alle voi jäädä puristuksiin tai niihin voi jumittua. Lisäksi pihassa on liukumäki, hiekkalaatikko ja muutamia leuanvetotankoja, jotka soveltuvat myös kiipeilyyn. Leikkivälineet eivät saa olla sellaisia, että niiden alle voi jäädä puristuksiin tai niihin voi jumittua. Pihaan on pystytetty neljä keinua: kaksi rengaskeinua, yksi perinteinen keinuistuin ja yksi vauvoille ja taaperoille sopiva turvalaidallinen keinu. – Taakkaa vastuukysymyksissä voi helposti keventää sijoittamalla tarkastuksia suorittavien yritysten vuositarkastus palveluihin. Myöskään putoamisvaaraa kovalle alustalle ei saa olla. Markkinointipäällikön mukaan leikkikenttä on kuitenkin perustamisensa jälkeen varsin edullinen kohde. Muutama muksu vierailee myös säännöllisesti Tavinsadossa mum molassa. Vuosittaiset tarkastusja huoltotyöt maksavat reilusta sadasta eurosta muutamaan sataan euroon. Reilun sadan euron panostuksella saa kirjallisen todistuksen siitä, että leikkialue noudattaa turvallisuusstandardeja, Alamartimo vinkkaa. 2000-luvulla käyttöön ovat vakiintuneet SFS-EN-standardit, joilla yhtenäistetään Euroopan leikkialueiden turvavaatimukset. Näin hauskaa Venla Nakkisella on taloyhtiön rengaskeinussa! 76 3-vuotias Frida viihtyy mummolan leikkipaikalla Tavinsadossa: oman asuintaloyhtiön pihasta löytyy vain keinu ja pieni hiekkalaatikko.. Omenapuun katveeseen taloyhtiön väki pystytti pari vuotta sitten talkoilla leikkimökin. Lain mukaan leikkikentistä ei saa aiheutua vaaraa käyttäjille: vastuu turvallisuudesta on leikkikenttävälineiden valmistajilla, leikkikentän ylläpitäjällä ja omistajalla. Vastuu turvallisuudesta hallituksilla Leikkialueet ja niiden välineet kuuluvat kuluttajaturvallisuuslainsäädännön soveltamisalan piiriin. Mahdollisuuksia luovuuteen ja liikuntaan Viihtyisä leikkipaikka on taloyhtiön sydän Hyvä leikkipaikka kutsuu viihtymään, liikkumaan ja hassuttelemaan. Normit koskevat niin erilaisista moduuleista kasattuja laitteita kuin itse suunniteltuja rakenteitakin. Taloyhtiöiden leikkipaikkojen turvallisuutta ei valvota viranomaisvoimin, vaan vastuu leikkipaikkojen kunnosta esimerkiksi onnettomuustapauksissa on pääasiassa taloyhtiöiden omistajilla ja hallituksilla. Leikkimökin vieressä on iso laatikko, johon asukkaat ovat tuoneet – Lisäksi leikkipaikan sijainti vaikuttaa: pääkaupunkiseudun ja maakuntien välillä on hintaeroja
Hyvä yhteishenki auttaa myös kehittämään leikkipaikkaa ilman turhaa paperisotaa. Viihtyisä leikkipaikka on taloyhtiön sydän Perhepäivähoitaja Annika Kurhela-Mäkinen kiittelee kotipihansa turvallisuutta. Omat lapseni ovat 5ja 6-vuotiaat, voin päästää heidät tähän leikkimään sillä aikaa kun käytän pienempiä hoitolapsia potalla tai nukutan heitä päiväunille, Annika Kurhela-Mäkinen jatkaa. Naapuri Kalle Ikonen, 4, odottaa vieressä vuoroaan. Luontoa ja luovaa liikettä Äidit kiittelevät Tavinsadon pihaa siitä, että siellä viihtyvät aikuisetkin: leikkitelineiden kupeeseen on pystytetty puutarhakeinu ja grillikatoksen vieressä on pari jykevää lankkupöytää, joiden ääressä voi hörpätä vaikka aamukahvit samalla kun lapset leikkivät. Onpa pihassa järjestetty juhliakin – vain pari viikkoa sitten taloyhtiön lapset Oliver, 6, ja Elmeri, 2, viettivät leikkipaikalla yhteissynttäreitään! On ilmeistä, että kiinnostavat välineet innostavat lapsia leikkimään, mutta mitä muuta hyvältä leikkipaikalta vaaditaan. Turvallisuus on tärkeää Hyvä leikkipuisto on myös turvallinen. – On myös ihanaa, että tässä pihassa on myös luontoa ja kiipeilypuita. Hyvä leikkipaikka aktivoi liikkumaan! Mia Nakkinen toteaa. Teksti ja kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen – On ihanaa, että tässä pihassa on myös luontoa ja kiipeilypuita. – Mahdollisuutta luovaan leikkiin! Välillä näkee leikkipaikkoja, jota on suunniteltu vain istumista varten: ensin istutaan liukumäessä ja sitten keinussa. Hän voi päästää omat lapsensa leikkimään pihalle sillä aikaa kun pienemmät hoitolapset vaativat huomiota. – Työskentelen perhepäivähoitajana. – Joskus piha on melko sotkuinen leikkien jälkeen eikä sitä aina viitsitä siivota tarkasti, kun välipalan tai päiväunien jälkeen lapset kuitenkin juoksevat heti takaisin ulos, lastensa kanssa pihalla viihtyvät äidit Mia Nakkinen ja Annika Kurhela-Mäkinen kertovat. Mia Nakkinen auttaa 5-vuotiaan Venlatyttärensä puuhun. . Äidit pohtivat, että puiston ei tarvitse välttämättä täyttää kaikenlaisia tiukkoja keinunkorkeusja turvahiekkastandardeja: oleellisempaa on se, että ympäristössä ei ole todellisia vaaranpaikkoja kuten rikkinäisiä kaivonkansia tai mahdollisuuksia jäädä auton alle. – Tähän pihaan uskaltaa päästää lapset leikkimään keskenään ja touhuja on helppo seurata terassilta tai olohuoneen ikkunasta, Mia Nakkinen kiittelee. Äidit kertovat, että pihan turvallisuutta lisää taloyhtiön asukkaiden keskinäinen hyvä yhteishenki. Lähes aina pihassa on joku aikuinen seuraamassa lasten leikkejä ja kaikkia lapsia koskevat samat turvalliset pelisäännöt: leikkimökin katolle ei kiivetä eikä grillikatokseen ole asiaa ilman aikuista. – Jos pihassa ilmenee puutteita, vinkataan niistä leikkien lomassa tutulle iskälle, joka toimii taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana, äidit naurahtavat. 77. Mikään betonileikkipuisto ei kutsu viihtymään. leikkiautoja, palloja, hiekkaleluja ja kaikenlaisia härveleitä lasten yhteisesti käytettäviksi. Mikään betonileikkipuisto ei kutsu viihtymään, Annika Kurhela-Mäkinen jatkaa
Porrashuoneen suosituslämpötila on selvästi alhaisempi kuin asuinhuoneistojen.. 78 Yksi lämpöaste vastaa viittä prosenttia lämmityskuluissa Lämmityksen tarkkailu säästää selvää rahaa Sosiaalija terveysministeriö laati vuonna 2003 Asumisterveys-ohjeen, jonka mukaan huoneistojen lämpötilan tulisi oleskeluvyöhykkeeltä 1,1 metrin korkeudella mitattuna olla 21 Celsius-astetta
Asumisterveysohjeen suositukset perustuvat ennen kaikkea viihtyvyysja terveysnäkökohtiin. – Kriteereitä voi olla hankala miettiä, sillä asukkaidenkin vaikutus lämmitysenergian kulumiseen on suuri. Yleisissä suosituksissa on jonkin verran vaihtelua eri tyyppisten huoneiden välillä: esimerkiksi makuutilojen suosituslämpötila on vain 18–21 astetta ja porrashuoneen suositus 15–18 astetta. Lämmitysenergiasta noin 30–40 prosenttia kuluu muuhun kuin huoneistojen lämmittämiseen: ilmanvaihto haukkaa 25–35 prosenttia lämmitysenergiasta, minkä lisäksi muun. 79 Oleskeluvyöhykkeellä tarkoitetaan huoneen osaa, jonka alapinta rajoittuu lattiaan, yläpinta 1,8 metriin. – Toki esimerkiksi energiaverojen korotus vaikuttaa suoraan energialaskun maksajien taskussa. Taloyhtiöissä olisi enemminkin hyvä sopia yhteisistä lämmityspelisäännöistä ja pitää niistä yhteistuumin kiinni. Harri Heinaro kertoo, että joissain kunnissa julkisten kiinteistöjen lämpötilojen tarkkailu on sälytetty huoltoyhtiöiden vastuulle. Keppiä ja porkkanaa valvontaan. Makuuhuone tulisi pitää viileämpänä kuin muut oleskelutilat. Heinaro toteaa, että asuintaloyhtiöissä vastaava valvonta voisi olla hankala toteuttaa. Onnistumisista ja epäonnistumisista voidaan palkita tai rangaista. Kestävän kulutuksen ja yhteiskunnan asiantuntija Harri Heinaro Motiva Oy:stä kertoo, että suosituslämpötilasta ollaan taloyhtiöissä nykyään melko hyvin tietoisia: – Valistustyötä on tehty paljon. Toki edelleen on paikkoja, joissa asuntojen lämpötilat poikkeavat suosituksista: mikään lakihan ei kiinteistöjen lämpötiloista suoranaisesti määrää. Pitkäaikainen veto ja viileys voivat aiheuttaa terveyshaittoja, ja liiallinen ilmankosteus voi johtaa huoneistoissa kosteusvaurioihin, jotka tahollaan tuovat terveysongelmia. Lämmityksen perussäätö tarvittaessa Lämmitysenergia muodostaa noin neljänneksen taloyhtiöiden kiinteistönhoitokuluista. Laskennallisesti voidaan todeta, että kun asunnon lämpötilaa lasketaan yhdellä asteella, lämmityskuluissa säästetään vuositasolla viisi prosenttia. Oikea huoneistolämpötila parantaa asumisviihtyvyyttä, nostaa vireyttä, kohentaa sisäilmanlaatua, pienentää rakennusmateriaalien haitallisia päästöjä ja vähentää talvikaudella ilman kuivuuden tunnetta. Heinaro ei usko, että olemassa olevien rakennusten energiankulutukseen tulisi kuitenkaan puuttua lainsäädännön kautta kovin tiukasti, vaan ihmisten toimintaa on viisaampaa ohjata neuvonnan ja opastuksen kautta. Suomessa on noin 80 000 taloyhtiöitä ja jos kymmenessäkin prosentissa näistä olisi mahdollista laskea sisälämpötilaa yhden asteen verran , olisi säästetyn rahan määrä jo merkittävä! Ra ke n nu st e n e n e r g i a tehokkuutta ohjataan tällä hetkellä uudisrakentamisen osalta rakentamismääräyksillä ja korjausrakentamisessa ympäristöministeriön asetuksella rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjausja muutostöissä. – Asetetaan tietyt energiaja sisäilmatavoitteet, joiden rajoissa pysymisestä huoltoyhtiö huolehtii. 500–1000 euron säästöä! – Puhutaan kansantaloudellisesti merkittävistä summista. Kansallisesti valtavat säästöt Heinaro muistuttaa, että lämmitysenergia on kallista. Jokainen voi omalla toiminnallaan huolehtia siitä, ettei ainakaan lisää energiankulutusta. Neljänkymmenen asunnon taloyhtiössä tämä tarkoittaisi vuositasolla laskennallisesti noin Asiantuntija Harri Heinaro Motiva Oy:stä muistuttaa, että jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa huoneistojen lämmitysenergian kulutukseen
Ilmanvaihdolla suuri merkitys Ilmanvaihdosta huolehtiminen on energiatehokkaan ja olosuhteiltaan hyvän rakennuksen yksi Puhutaan kansantaloudellisesti merkittävistä summista.. Huoneistokohtaiset lämpötilaerot voivat kieliä siitä, että lämmitysverkosto on epätasapainossa. Etelä-Suomessa 1960-1990-luvulla rakennettujen kerrosja rivitalojen lämpöindeksi on tyypillisesti 45-65 kWh/m3/v Kuva: Taloyhtiön energiakirja 2012 5 Ikkunat ja ovet 15-25 % Ilmanvaihto 25–35 % Yläpohja 3-6 % Ulkoseinät 10-20 % Lämmin käyttövesi 15-20 % Alapohja 4-6 % Lämmitys 60-70 % Sähkölaitteet 10-20 % Aurinko + ihmiset 10-20 % Ilmanvaihto vie jopa kolmanneksen lämmitysenergiasta. 80 Lämmitysjärjestelmän toiminta Verkosto epätasapainossa Verkosto tasapainossa Kuva: Taloyhtiö energiakirja (2011) Yleinen ohjearvo asuintilat huonelämpötiloille on 20-22 °C 1 °C ylilämpöä lisää 5 prosenttia tilojen lämmitysenergiankulutusta 17 20 24 25 22 25 26 23 25 26 21 21 21 21 21 21 21 21 21 Mihin lämmitysenergiaa kuluu. Jos rakennuksen sisälämpötiloissa havaitaan ongelmia, ensimmäisenä on syytä tarkistaa esimerkiksi patteritermostaattien toiminta ja lämmitysverkoston säätökäyrä. Heinaron mukaan energian ja veden käyttöä tulisi seurata taloyhtiöissä säännöllisesti: – Seuranta, keskitetty läpikäynti ja kyselyt asuntojen olosuhteista ovat hyviä toimenpiteitä. Myös pattereiden termostaattien vaihdon yhteydessä perussäätö on paikallaan. – Muuta yleispätevää ohjetta ei ole: arvioisin, että perussäätöä tarvitaan noin kymmenen vuoden välein riippuen lämmitysverkoston toiminnasta ja kunnosta, Heinaro neuvoo. Mikäli kevyemmistä toimenpiteistä ei ole apua, kiinteistöön voidaan tehdä patteriverkoston perussäätö. Perussäätö kannattaa tehdä ainakin tiettyjen peruskorjausten yhteydessä: esimerkiksi ikkunoiden vaihtaminen vaikuttaa huoneistojen lämmöntarpeeseen koska uudet ikkunat ovat tiiviimmät kuin vanhat. muassa ikkunat, ovet, ulkoseinät ja lämmin käyttövesi kuluttavat lämmitysenergiaa
Taloyhtiöissä olisi hyvä sopia yhteisistä lämmityspelisäännöistä ja pitää niistä yhteistuumin kiinni. Kysy myös rautakauppiaaltasi! VTT-serti kaatti Nro 156/01 RT-kortti 38528 Katso tuotevideomme sivulta www.isodr an.?. 09-863 4360 KELLARI KUIVAKSI ISODRÄN® salaojittava lämmöneriste on ratkaisu kostean kellarin ongelmaan. Tulo-poisto-ilmanvaihto on energiataloudellisesti tehokkain järjestelmä. MUOTTIKOLMIO OY Finnoonniitty 3, 02270 Espoo, p. – Ilmanvaihdon toimivuus on helppo tarkistaa tavallisella paperilla: jos paperi tarttuu kiinni poistoilmakanavan suulle, ilmanvaihto toimii, Heinaro vinkkaa. 81 Tarkkaile lämmityksen toimintaa: – Jokaiseen asuntoon lämpömittari – Ilmoita liian korkeista lämpötiloista – Älä tuuleta lämpöä harakoille – Käytä termostaattista patteriventtiiliä oikein – Kiinnitä huomiota mahdolliseen ilmaustarpeeseen – Lämmityspatterin loriseva ääni – Patteri lämpiää vain alaosasta Tarkkaile ilmanvaihdon toimintaa: Toimiiko ilmanvaihto kuten pitäisi. Tehdessäsi salaojatai sadevesiremontin asenna samalla ISODRÄN® levyt perusmuuriin. – Sisäilmaston toiminnan kannalta tulo-poisto on paras, kun ilma rakennuksessa vaihdetaan hallitusti sekä poistoilman sisältämä lämpö saadaan hyötykäyttöön, Heinaro täsmentää. Suoraan varastosta Espoon Suomenojalta ja jälleenmyyjiltä. Venttiilit tulisi puhdistaa vähintään kerran vuodessa, koneellisen ilmanvaihdon suodattimet vaihtaa säännöllisesti ja lisäksi huolehtia siitä, että korvausilmareittejä esimerkiksi ikkunoiden venttiilien kautta ei tukita. Kaivuumassat takaisin kaivantoon, ei kallista maamassojen vaihtoa! ISODRÄN® lämmöneristettä voidaan käyttää myös kapillaarikatkona maanvaraisessa lattiassa. Mikäli kiinteistön ilmanvaihdossa ilmenee suurempia ongelmia, tulee sen toiminta tarkistuttaa ammattilaisella ja esimerkiksi tarvittaessa nuohota ilmanvaihtokanavat ja säätää ilmamäärät. Ilmanvaihtojärjestelmästä riippumatta asukkaiden tulisi huolehtia siitä, että ilmanvaihto ylipäätään toimii. Tuloksena täysi huonekorkeus! Tuhansia onnistuneita asennuksia. Teksti: Kaisa-Liisa Ikonen Kuvat: Kaisa-Liisa Ikonen ja Motiva Oy. avainasia. – Puhdista poistoilmaventtiilit vähintään kerran vuodessa – Puhdista korvausilmaventtiilit ja vaihda tarvittaessa niiden suodattimet – Pese liesikuvun rasvasuodatin 2–3 kuukauden välein – Tuuleta ripeästi, mahdollisuuksien mukaan ristivedolla – Huolehdi ikkunoiden ja parvekeovien asianmukaisesta tiivistämisestä Lähde: Motiva Oy. Patteriverkoston perussäätö kannattaa tehdä esimerkiksi termostaattien vaihdon yhteydessä. Heinaron mukaan varsinkin vanhemmat, painovoimaiset ja koneellisella poistolla varustetut ilmanvaihtojärjestelmät voivat olla energiasyöppöjä, sillä niissä poistoilman sisältämää lämpöä ei oteta talteen
Vapaarahoitteisissa asunnoissa vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 5,2 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskivuokra Helsingissä oli 17,61 euroa neliömetriltä kuukaudessa. Vuokrat nousseet palkkoja enemmän Palkkojen kehitys ei ole pysynyt vuokrankorotusten perässä pääkaupunkiseudulla. Helsingin kaupunki on Suomen suurin vuokranantaja, joka omistaa yli 56 000 asuntoa. Tilastokeskus on laskenut, että pääkaupunkiseudulla vuokrat nousivat viime vuonna enemmän kuin ansiotaso. Teksti: Maija Salmi. Myös Tampereella vuokrat ovat nousseet nopeasti, kun vastaavasti esimerkiksi Oulussa ja Turussa se on ollut maltillisempaa. Muualla Suomessa on päinvastoin. Moni voi pitää sitä halpana kantakaupungin vuokrakämpäksi, mutta koska olen matalapalkkaisella alalla, minulta se vie ison osan tuloista, hoitoalalla työskentelevä Lehtinen kuvailee. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskimääräiset vuokrat vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Keskivuokrat vaihtelivat Helsingissä alueittain niin, että edullisimman kalleusalueen keskivuokra oli 14,70 euroa neliöltä ja kalleimman 19,13 euroa neliöltä kuukaudessa. – Kaupungin asuntoihin oli jo silloin pitkät jonot, ei minulla olisi ollut mitään mahdollisuuksia saada asuntoa sitä kautta. 82 Vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen neliövuokra oli viime vuonna pääkaupunkiseudulla 16,8 euroa ja muualla Suomessa 10,9 euroa. Vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen neliövuokra Oulusta kolme vuotta sitten Helsinkiin muuttanut Emmi Lehtinen laskee, että hänen vuokransa on noussut tänä aikana neljä kertaa. Muuten olisin varmasti joutunut jäämään Ouluun, vaikka sainkin töitä Helsingistä. Lehtinen kertoo, että kovat vuokrat ovat jatkuvana puheenaiheena niin töissä kuin vapaalla. ARA-vuokra-asuntojen keskivuokra Helsingissä oli kuukaudessa 12,38 euroa/neliö. Lähde: Tilastokeskus oli viime vuonna pääkaupunkiseudulla 16,8 euroa ja muualla Suomessa 10,9 euroa. Pääkaupunkiseudulla vuokrat nousivat vuonna 2014 keskimäärin 4,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Oulusta kotoisin oleva äitini tuttava haki asuntoonsa vuokralaista, ja minua onnisti. – Keskimäärin kaupungin vuokra-asuntojen neliöhinnat ovat 11,02 euroa kuukaudessa, kertoo apulaisosastopäällikkö Marjo Tapana Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoosastolta. – Kaikki niitä kauhistelevat, moni sanoo olevansa jo kipurajoilla. – 52 neliön kaksiosta maksan nyt 780 euroa. Lehtinen sai asunnon tuttavan kautta vapailta markkinoilta. Kolme työkaveria ratkaisi ongelman niin, että muuttivat kimppakämppään. Onhan sekin ihan ok, mutta yleensä aikuiset kuitenkin kaipaavat jo enemmän yksityisyyttä ja omaa rauhaa. Valtion tuella rakennettujen Ara-asuntojen keskimääräinen neliövuokra oli pääkaupunkiseudulla 12 euroa ja muualla maassa noin 10,4 euroa. Vuokrat nousivat palkkoja enemmän Palkkojen kehitys ei pysynyt pääkaupunkiseudun vuokrankorostusten perässä koko viime vuoden aikana. Koko maassa vuokrat nousivat keskimäärin 3,2 prosenttia. Moni vuokralainen kokee olevansa jo kipurajoilla. Esimerkiksi 30 neliömetrin kokoisessa vapaarahoitteisessa yksiössä vuokra on noussut keskimäärin 150 euroa vuodesta 2010. Viime vuonna pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisessa yksiössä asuja maksoi Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin melkein viisi euroa kalliimpaa neliövuokraa kuin vuonna 2010. Kaupungin vuokra-asunnossa asuu joka kuudes helsinkiläinen, mikä tarkoittaa yhteensä noin 90 000 asukasta
Kunta-alan eläkevakuutusjärjestö on merkittävä sijoitusja kiinteistöalan toimija Kohujen taustalla miljardien menestyvä bisnes Kevan toimitusjohtajan Jukka Männistön mukaan Kevan sijoitukset tuottivat erinomaisesti olosuhteisiin nähden.. Vuonna 1964 tuli voimaan kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelaki (KVTEL). Se on merkittävä ja osaava kiinteistöalan toimija, joka viime vuosina on ollut enemmän julkisuudessa yhtiön johtoon liitetyistä kohuistaan kuin liiketoiminnastaan, joka on merkittävää luokkaa. Kunnallinen eläkelaitos aloitti toimintansa toukokuussa 1964, jolloin sen tehtäväksi tuli kunnallisen eläketurvan ylläpito. Ailus anoi itse eroa marraskuussa 2013 ja hänen seuraajakseen valittiin YTHS:n toimitusjohtaja Jukka Männistö (kesk.). 83 Keva, joka vielä vuoden 2010 loppuun asti tunnettiin nimellä Kuntien eläkevakuutus, on suomalainen julkisoikeudellinen eläkelaitos. Kevan sijoitusja liiketoiminta on monimuotoista, ja tavallisille kansalaisille ehkä näkyvin osa siitä, noin 3500 vuokra-asunnon ylläpito, on vain jäävuoren huippu. Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista. Julkisuudessa laitos on ollut esillä vuonna 2009 entisen toimitusjohtajan Markku Kauppisen erosta vaalirahakohun vuoksi ja tehtävään valitun Merja Ailuksen poikkeuksellisista työsuhde-eduista. Kunnallinen eläkelaitos muutti nimensä Kuntien eläkevakuutukseksi vuonna 1989 eläkelaitoksen valtuuskunnan 25-vuotisjuhlakokouksessa
Eläkkeet rahoitetaan kunta-alan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla. Kevan hallitus on päättänyt suunnata Kevan suoria kiinteistösijoituksia Pohjoismaihin aloittaen Ruotsin markkinoilta. Valtion eläkemaksuilla ei ole vaikutusta Kevan tilinpäätökseen, sillä maksut kerätään Valtion eläkerahaston tilille. Sijoitukset tuottivat erinomaisesti Kevan toimitusjohtajan Jukka Männistön mukaan Kevan sijoitukset tuottivat erinomaisesti olosuhteisiin nähden. Valtion, kirkon ja Kelan eläkejärjestelmät Keva on hoitanut lakisääteisesti valtion eläkejärjestelmän toimeenpanoa henkilöasiakkaiden osalta vuoden 2011 alusta sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja Kansaneläkelaitoksen eläkejärjestelmän toimeenpanoa vuoden 2012 alusta. Toteutuessaan kiinteistösijoitukset Ruotsissa tuovat hajautushyötyjä kotimaisille kiinteistösijoituksille. Keva ja Skanska ovat sopineet hotellin rakentamisesta. Hotelliin tulee 258 huonetta, kokoustiloja ja kolme ravintolaa ja se on vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. suhteellisen positiiviset uutiset Yhdysvalloista, Männistö toteaa laitoksen tilinpäätösraportista 2014 lehdistötiedotteessa tämän vuoden keväällä. Hyödykesijoitusten pienen allokaation tuotto jäi miinukselle -36,0 prosenttiin. Kevan partnerina Ruotsissa kiinteistösijoituksia hallinnoi ja kehittää HEA Property Partners. Kotimaisiin kiinteistösijoituksiin haetaan lisäkasvua myös ulkomailta, jos se tarpeelliseksi ja kannattavaksi havaitaan. Aktiivisella otteella mukana busineksessa Pelkkä rahastojen päällä makaaminen ei kasvata Kevan businessta, vaan aktiivinen liiketoiminnassa mukana oleminen takaa toiminnan myös tulevaisuudessa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että valtion vuotuinen tulo/menoarvio on hiukan runsaat 56 miljardia euroa vuonna 2015. Hotellin on suunniteltu avautuvan 2016 marraskuussa. Pysäköintialan muut toimijat olivat erimielisiä kaupan toteutustavasta, ja asiaa puitiin oikeusistuimissa. Kevan sijoitusomaisuuden riskinmukainen markkina-arvo oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 41,5 miljardia euroa. Markkinaarvosta korkosijoitusten osuus 1,3 miljoonaa työntekijää Kevan piirissä Kaikkiaan Kevan piiriin kuuluu 1,3 miljoona julkisen sektorin työntekijää. Yhtiöt ovat Oy Kamppiparkki Ab (”P-Forum”), Kampin Luola Oy (”P-City”) ja Simonaukion Pysäköinti Oy (”P-Simonkenttä”). Kevan toiminta perustuu kunnalliseen eläkelakiin ja sitä valvovat valtiovarainministeriö ja Finanssivalvonta. Kevan sijoitusomaisuuden riskinmukainen markkina-arvo oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 41,5 miljardia euroa.. Lähde: Kevan uutistiedotteet 2015 Antti Kauranne Kevalla on vuokrakohteita muassa Abraham Wetterintiellä ja Tyynenmerenkadulla Helsingissä. Royal Ravintolat tulee vastaamaan hotellin ravintolaja kokoustoiminnoista. – Erityisesti korkomarkkinoilla elettiin vaikeita aikoja, mutta siitä huolimatta Kevan korkotuottoihin voi olla vähintään tyytyväinen. Keva on kerännyt vuoden 2013 alusta lähtien myös valtion eläkemaksut. Kunnallisen eläkejärjestelmän maksutulo oli 5,0 miljardia euroa ja maksetut eläkkeet 4,4 miljardia euroa. Osakemarkkinoiden näkymiä paransivat maailmantaloudessa mm. Kohde sijaitsee Aviapoliksen aloituskorttelissa osoitteessa Karhumäentie 5 Aviapoliksen juna-aseman vieressä. Omaisuuslajeista parhaan tuloksen tekivät pääomasijoitukset (22,8 prosenttia), osakesijoitukset (noteeratut osakkeet 12,5 prosenttia) ja hedge-rahastot (6,2 prosenttia). Vuonna 2014 maksutuloa kertyi reilut 1,7 miljardia euroa. Ankeista ajoista huolimatta laitos osaa liiketoimintansa hyvin: vuoden 2014 lopussa eläkevastuurahaston suuruus oli 42,3 miljardia euroa (38,2 miljardia euroa vuonna 2013). Sijoitusten kumulatiivinen pääomapainotettu reaalituotto rahastoinnin alusta vuodesta 1988 vuoden 2014 loppuun oli vuotta kohti 4,0 prosenttia. Tämän lisäksi Keva on ostanut Lentoasemakiinteistöt Oyj:ltä tontin Vantaan Aviapoliksesta. Tontille nousee 8-kerroksinen korkeatasoinen hotelli. Helmikuussa 2012 tehdyllä kaupalla Keva osti sijoituskohteekseen kolmea Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevaa maanalaista pysäköintilaitosta hallitsevien kiinteistöyhtiöiden osakekannat. 84 Kunta-alan eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta vastaavan Kevan sijoitukset tuottivat 8,7 prosenttia vuonna 2014. Eläkerahaston kasvusta sijoitustoiminnan osuus oli 3,4 miljardia euroa ja maksutulosta rahastoitiin 0,7 miljardia euroa. Myyjätahoja oli yhteensä 19, joista suurimpina SRV Rakennus Oy, Helsingin kaupunki ja Forumin kauppakeskuksen omistajat. Vuoden 2013 alusta Keva on hoitanut valtion eläketurvan valtiotyönantajiin liittyvät lakisääteiset tehtävät ja sopimusperustaisen evankelis-luterilaisen kirkon eläkemaksujen keräämisen. (sisältäen johdannaisten vaikutuksen) oli 38,9 %, noteerattujen osakkeiden osuus 42,1 %, kiinteistöjen 6,8 %, pääomasijoitusten 6,2 %, hedge-rahastojen 5,4 % ja hyödykesijoitusten 0,5 %. Kotimaisiin kiinteistösijoituksiin haetaan lisäkasvua myös ulkomailta, jos se tarpeelliseksi ja kannattavaksi havaitaan. Kauppahinta oli 78 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 Kevan sijoitusten markkina-arvoinen kokonaistuotto kulujen jälkeen oli 8,7 prosenttia, kun se edellisenä vuonna oli 7,5 prosenttia. Vastaavan ajanjakson reaalinen keskituotto pääomapainottomana oli 5,4 prosenttia. Sijoitukset voidaan tehdä yhteissijoituksina muiden Ruotsin kiinteistömarkkinoilla toimivien tahojen kanssa. Pysäköintipaikkoja laitoksissa on yhteensä noin 1500 kpl. Myös korkosijoitusten (4,9 prosenttia) ja kiinteistösijoitusten (5,6 prosenttia) tuotot olivat selkeästi positiivisia. Keva vastaa kuntaalan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta
Kohteeseen rakennetaan 61 autopaikkaa, ja niistä hieman yli puolet sijaitsee autohallissa ja loput piha-alueella. Asunnot valmistuvat vaiheittain helmikuun 2017 loppuun mennessä. Tiikeri-Areena teki tilaa Kevan vuokra-asunnoille Lähin Keva-kohde kivenheiton päässä Kevalle Viertolan alue on tuttua seutua rakentaa, sillä lähin oma kohde, Kiinteistö Oy Vantaan Puutarharanta sijaitsee vain kivenheiton päässä uudesta kohteesta. Viihdekeskus Flamingo, kauppakeskus Jumbo ja tiedekeskus Heureka ovat muutaman kilometrin päässä. – On hienoa syventää aiemmin toimitilarakentamisen puolella tehtyä yhteistyötä Kevan kanssa näin merkittävässä hankkeessa, toteaa yksikön johtaja Ilkka Leskelä NCC Rakennus Oy:stä. Lähistöllä virtaavan Keravajoen varrella on hyvä ulkoilla ja talvella hiihtää. Tontilla tällä hetkellä sijaitseva hallirakennus puretaan tämän kesän kuluessa, ja uudisrakentaminen käynnistyy syyskuun 2015 alussa. Huoneistojen suunnittelun lähtökohtana ovat hyvä toiminnallisuus sekä laadukkaat keittiöt ja kylpyhuoneet. Lisäksi huoneistoihin kuuluu tilavat lasitetut parvekkeet. Vantaalaisseuran toiminta siirtyy Auramon entisiin tiloihin Veromieheen, Äyritien ja Valimotien risteyksessä sijaitsevaan kiinteistöön. Antti Kauranne. Rivitalomaiset talot sijaitsevat Mesikukantie 1:n ja Peltolantie 28:n kulmauksessa Tikkurilan keskustan länsipuolella rauhallisessa, lapsiystävällisessä Viertolassa. Purkamista odottavasta Tiikeri-areenasta häädön kesäkuussa saanut Tikkurilan Tiikerit on löytänyt itselleen uuden kodin. 85 Yli sata asuntoa Viertolaan parin vuoden sisällä Keva ja NCC Rakennus Oy allekirjoittivat kesäkuussa 2015 urakkasopimuksen 108 vuokra-asunnon rakentamisesta Vantaan Viertolaan osoitteeseen Osmankäämintie 5.Paikka oli aiemmin tunnettu Tiikeriareenana, jossa vantaalaist harjoittivat erilaisia sisäpelejä, muun muassa salibandya. Huoneistojakauma on monipuolinen yksiöistä tilaviin perheasuntoihin. HelsinkiVantaan lentoasemalle on vain 10 minuutin ajomatka ja Kehä III on kilometrin päässä. Viertolassa koulut ovat lähellä. Trukkilisälaitteita valmistava Auramo Oy muutti viime vuonna Järvenpäähän, minkä seurauksena tilat vapautuivat uusiokäyttöön. Vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja – Kevan tavoitteena on lisätä pääkaupunkiseudulla omistukseensa laadukkaita vuokra-asuntoja, jotka ovat hyvien palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien lähettyvillä. Lähiympäristössä on kaiken ikäisille loistavat urheiluja muut harrastusmahdollisuudet; seudun asukas voi käydä uimassa, keilaamassa ja luistelemassa Tikkurilan urheilupuistossa. Viertolan asuntohanke sopii hyvin tähän tavoitteeseen, toteaa rakennuttajapäällikkö Jari Toikka Kevasta. Siihen kuuluu seitsemän 2-kerroksista pienkerrostaloa, jotka valmistuivat jo vuonna 1998. NCC Rakennus Oy:n yksikön johtaja Ilkka Leskelä ja Kevan kiinteistöjohtaja Petri Suutarinen. Liikunnan harrastajat eivät kuitenkaan jääneet vaille kattoa pään päällä, sillä uusi kotiluola löytyi sillekin. Rauhalliseen ja lapsiystävälliseen Viertolaan valmistuu kolme rakennusta, joihin tulee vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Kaikki kunnalliset palvelut, runsaasti kauppoja ja muita palveluita ovat noin kilometrin säteellä
Esimerkiksi Raumalla vastaavan asunnon kuukausikulut ovat 1 040 euroa. Puurakentamisen lisäämisen kansantaloudellisia sekä hiilipäästöjen yhteiskunnallisia vaikutuksia tarkasteltiin skenaarioiden avulla. Pellervon taloustutkimus PTT selvitti Puutuoteteollisuus ry:n rahoituksella puun käytön lisäämisen kansantaloudellisia ja kasvihuonekaasupäästöjen taloudellisia vaikutuksia julkisissa rakennushankkeissa. Varman toimitusjohtaja Risto Murton mukaan eläkesijoittajien huolena on Suomen talouskasvun pysähtyminen. Metsäsektorilla työllisyys kasvaisi jopa 1000 henkilöllä. – Sijoitusympäristöä varjosti kolmen k:n uhka: koronnosto, Kreikka ja Kiina. Varman sijoituksista parhaiten tuottivat osakkeet, 8,3 prosenttia. Puurakennusmateriaalin valmistuksen kasvihuonekaasupäästöjen alentumisen seurauksena ympäristöhaitan arvo voi laskea vuosittain enimmillään hieman alle miljoona euroa. Puurakentamisen osuuden lisääminen julkisissa hankinnoissa lisäisi työllisyyttä skenaariosta riippuen enimmillään yli 250 henkilöllä. Julkiset tahot ovat rakentamisen volyymilla ja arvolla mitattuna suuria toimijoita. Tulosten mukaan biotaloudessa on mahdollisuus toteuttaa taloudelliset ja ilmastolliset tavoitteet yhtäaikaisesti. PTT:n mukaan pääkaupunkiseudulla sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan lapsiperheen asumismenot ovat keskimäärin 1 700 euroa kuukaudessa. Puurakentamisen lisääntyessä koko rakennusmarkkinoilla, positiiviset kansanja ympäristötaloudelliset vaikutukset nousevat moninkertaisiksi pelkän julkisen talonrakentamisen vaikutuksiin nähden. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan velattoman eläkeläispariskunnan kuukauden asumismenot vaihtelevat vuonna 2015 Helsingin 480 euron ja Oulun 370 euron välillä. Korkosijoitusten tuotto jäi vain niukasti positiiviseksi. Varma huolissaan tuottavuuden kasvun pysähtymisestä Puun käytöllä myönteisiä vaikutuksia kansantalouteen Julkisilla hankinnoilla on puurakentamisen edistämissä erityinen rooli. Selvityksessä tarkasteltiin myös julkisten puurakennushankkeiden heijastusvaikutuksia yksityisille rakennusmarkkinoille ja puutuotteiden vientiin. – Puujalosteiden viennin lisääminen voimistaisi positiivisia vaikutuksia huomattavasti, koska se ei korvaa taloudellista aktiivisuutta kotimaan muilla toimialoilla, toteaa Hietala. – Eläkesijoittajan huolena ovat Suomen talouskasvun ja tuottavuuden kasvun pysähtyminen, Pellervon taloustutkimuksen laskujen mukaan Helsingissä lapsiperhe maksaa omasta kerrostaloasunnosta keskimäärin 2 100 euroa kuukaudessa. Yhtiön mukaan sijoitustuotto pysyi hyvänä, vaikka huhti-kesäkuu oli epävakaa. PTT:n laskujen mukaan Helsingissä lapsiperhe maksaa omasta kerrostaloasunnosta keskimäärin 2 100 euroa kuukaudessa. Toisella vuosineljänneksellä epävakautta aiheuttivat sekä osakeettä korkomarkkinat. Ero asumismenoissa johtuu erityisesti lainanlyhennyksen määrän vaihtelusta kaupungeittain. Jos lainanlyhennystä ei oteta huomioon, asumismenot vaihtelevat kaupungista toiseen noin 400–600 euroa. Eläkeyhtiö Varman sijoitusten tuotto oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 4,3 prosenttia eli 1,7 miljardia euroa. Tulosten perusteella puun käytön lisäämisellä julkisissa hankinnoissa on positiivisia vaikutuksia koko kansantalouteen. Vuosi sitten sijoitukset tuottivat 5 prosenttia. Kovimmat korotukset pääkaupunkiseudulla Pääkaupunkiseudulla asumismenot ovat selvästi suuremmat kuin muualla Suomessa. 86 kertoo Risto Murto. Kouvolassa vastaavan perheen asumismenot ovat yli 1000 euroa edullisemmat (830 euroa/kk). Julkisella sektorilla on myös paras asema yhteisten hankintastandardien luontiin ja käyttöönottoon. – Puurakentamisen kotimaisuusaste on korkeampi muuhun rakentamiseen nähden, jolloin suurempi osa rakentamisen aikaansaamasta työllisyydestä ja tulovirrasta jää kotimaahan, kertoo metsäekonomisti Hietala. Ne lisäsivät vaikeusastetta jo entuudestaan haastaville sijoitusmarkkinoille, sanoo Varman sijoituksista vastaava johtaja Reima Rytsölä. Esimerkiksi Raumalla vastaavan asunnon kuukausikulut ovat 1 040 euroa.. Tarkastelun taustalla oli kaksi yhteen sovitettavaa yhteiskunnallista tavoitetta, talous ja ympäristö. Tämä ei kuitenkaan voi tapahtua ympäristön kustannuksella, sillä Suomi on sitoutunut ilmastosopimuksessa rajattuun kasvihuonekaasujen nettopäästöön. Taloudellisen tilanteen parantaminen edellyttää tuotannon ja työllisyyden lisäämistä kotimaassa. Puurakentamisen positiiviset ilmastovaikutukset kasvavat selvästi, jos myös rakennuskantaan sitoutuvan hiilen määrä otetaan huomioon
09-726 0077, fax 09-726 0009 ASIANTUNTIJAMESTARIT O Y Isännöinti Kuudi Oy Hiekkaharjuntie 10 01300 VANTAA Kuudi Oy Taloisännöinti Minervankatu 1 00100 HELSINKI Espoon Kuudi Oy Kivenhakkaajankuja 1 02650 ESPOO Hyvinkään Kuudi Oy Uudenmaankatu 58 D 05830 HYVINKÄÄ Kuudi-Tek Oy kiinteistöhuolto Hiekkaharjuntie 10 01300 VANTAA ISÄNNÖINTIPALVELUA IHMISILLE VUODESTA 1990 T:mi Tikeva/Manne Murtonen Puh. www.2727350.. Isännöinti T. 87 87 Liikehakemisto Liikehakemisto 87 Isännöinti EIRAN ISÄNNÖITSIJÄTOIMISTO OY Castréninkatu 8, 00530 Helsinki 09-272 7350, etunimi.sukunimi@2727350.. Laadukas ja luotettava täyden palvelun isännöintitoimisto 530 8620, Fax 5308 6222 ISÄNNÖINTI SAARINEN OY Louhijantie 2 B 35, 01610 Vantaa Kannuskuja 2, 01200 Vantaa Puh. Kiinteistöhuolto kiinteistöhuoltoa sähkötyöt putkityöt korjaukset ja saneeraukset Hiihtäjäntie 1 Puh. 0400 668 808 Tekninen isännöinti Kiinteistöjen ylläpito Erikoistyöt Vuokratilavälitys/valvonta. www.isannointi-lipponen.. 020 758 9800 00810 Herttoniemi www.tonttioy.com Espoon Isännöinti Oy Tinurinkuja 4 www.espoonisannointi.. 0207 792 300 telefax 0207 792 319 ISÄNNÖINTI KIINTEISTÖNHOITO SIIVOUS REMONTTITYÖT Asunto-osakeyhtiöiden Rakennuskorjaustöiden Suunnittelu ja valvonta Alppikatu 13 B 18, 00530 Helsinki Puh. Lipponen Nahkatehtaankatu 2, 90130 OULU 041 538 6349 toimi.lipponen@isannointi-lipponen.
LVIS suunnittelu konsultointi valvonta projektijohto LVIS-INS. SOITA 03 3398 6722 www.laaturemontti.fi 100 % aikataulussa taloyhtiöiden remonteissa 1 sopimus, tekijä, työkierros ja lasku. Liikehakemisto 88 Sadevesijärjestelmät Remonttija korjauspalvelut LVI Sahatie 4 A, 01650 Vantaa Puh. TSTO KARLSSON, KARVES & CO OY ~ Soita ja pyydä tarjous: Puh. Mauri Laaksonen ikkuna-asiantuntija Ik-San Ky 040-508 9929 UUDET TAI VANHAT IKKUNOIDEN KUNTOARVIOT Ikkunoiden kuntoarviot HELSINKI TAMPERE TURKU OULU PORI 11000 toteutettua kattoremonttia 97 % taloyhtiöasiakkaistamme suosittelee Laaturemonttia. www.jarmopakarinenoy.. Ammattitaidolla jo vuodesta 1989 alkaen. 050-5716 240 sture.karlsson@lvitsto.inet.. www.ikkuna-asiantuntija.. M ULL IST AV A UU TU U S M U LLI STA VA UU TU US Kattosiltaan integroitava turvavaijeri LifeGuardLine Hissihuolto Liikeja muut julkiset tilat Toimistoja teolliset tilat Huoneistoremontit Julkisivut ja parvekkeet voi tehdä myös talvityönä. Maalaus ja Saneeraus Jarmo Pakarinen Oy KYLÄSAARENKATU 7 B 00580 Helsinki Osmo Lempinen 0400-430412 Toimisto 09-7732400 Fax 09-7734232 Sähköposti jarmo.pakarinenoy@kolumbus.. Miksi. (03) 872 1021 www.orima.
* Betonirakenteiden kuntotutkimukset asiantuntemuksella. Pirkanmaa: Koivistontie 1, 33960 Pirkkala Uusimaa: Kelatie 1, 01450 Vantaa Kattoremontit Kuntotutkimukset Porraskuja 1, 01740 Vantaa Puh. 89 89 Liikehakemisto Liikehakemisto 89 Varauksen palveluhakemistoon voitte tehdä joko soittamalla tai sähköpostilla: Kari Ylönen p. Hinnat sis. 09-413 97 356 kari.ylonen@karprint.. 8,28 snt/puh + 5,95 snt/min. Uusi oikorata ja pääkaupunkiseudun Traktorit, traktorikaivurit, kiinteistötraktorit lisälaitteineen Kauhojen huulilevyjen hitsaukset Työkoneiden ilmastointilaitteiden huollot VANTAAN KONEHUOLTO OY Konehuollon ammattilainen – sopimushuolto – sopimushuolto – kiinteistökoneet – ympäristökoneet Minttupelto 5, 02920 Espoo Ove Sandberg (09) 548 6061 Konehuolto Kattoremonttien ammattilainen Soita meille 010 2290 190 tai vieraile www.kattokeskus.. 8,28 snt/puh + 17,04 snt/min. Sadat taloyhtiöt, kunnat ja julkiset rakennuttajat ovat valinneet meidät kattoremonttiensa toteuttajaksi, koska 100%:nen laatu ratkaisee! Hinnat 010-yritysnumeroon: Kiinteästä verk. Sähköposti: kattokeskus@kattokeskus.. Matkaviestinverk. alv. 09-2525 2425 www.contesta.
90 Paperilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 68€ Paperilehti määräaikaistilaus 76€ Digilehti kestotilaus laskutusjakso 12 kk 54,40€ Digilehti määräaikaistilaus 60,80€ Tilaushinnat Käytä palvelukorttia, kun PALVELUKORTTI Karprint Oy ja isännöinti Nro 6/2015 6,50 Kiinteistö Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: – Kaupunkikeskukset ja lähiöt tarvitsevat täydennysrakentamista Kiinteistökauppa kukoistaa, vaikka taloudessa menee huonosti ARA:n tuella tänä vuonna 7000 asuntoa Kivikon aurinkovoimalasta energia 400:n kaksion vuosikulutukseen Ekokem hyödyntää myös savukaasujen lämmön Päästöttömät energiaratkaisut lisääntyvät 1. Puhelimitse: 09-2569 108 Kestotilaus 68€/vuosi Määräaikainen 76€/10 nroa Tilaa Kiinteistö ja Isännöinti Kiinteistö ja isännöinti Kaksitoista kertaa vuodessa ilmestyvä Kiinteistö ja Isännöinti -lehti on kiinteistöhuollon ja isännöinnin asiantunteva ammattilehti. luokan postimerkki Tilaan Kiinteistö ja isännöinti -lehden ___/___ 20___ alkaen itselleni lahjaksi Paperilehti kestotilaus Paperilehti määräaikaistilaus 12 kk Digilehti kestotilaus Digilehti määräaikaistilaus 12 kk Muutan tilaukseni kestotilaukseksi Irtisanon tilaukseni maksetun jakson loppuun Osoitteenmuutos alkaen ___/___ 20___ ajaksi ___/___ 20___ ___/___ 20___ Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Ki in te ist ö ja isännöint i ja isännöinti Nro 6/2015 6,50 Kiinteistö Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä: – Kaupunkikeskukset ja lähiöt tarvitsevat täydennysrakentamista Kiinteistökauppa kukoistaa, vaikka taloudessa menee huonosti ARA:n tuella tänä vuonna 7000 asuntoa Kivikon aurinkovoimalasta energia 400:n kaksion vuosikulutukseen Ekokem hyödyntää myös savukaasujen lämmön Päästöttömät energiaratkaisut lisääntyvät Internetissä: www.kiinteistojaisannointi.. Lehti on yli 25-vuotisen olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa ja kertoo tänäänkin alan ajankohtaisimmat asiat monipuolisesti ja syvällisesti.. Sähköpostilla: tilaukset@karprint.
Anna keräyspaperille monta elämää. www.suomenkeraystuote.. Suomen Keräystuote hoitaa paperin kierrätyksen Toimitamme kiinteistöihin ja aluekeräyspisteisiin parhaat keräysastiat. Ota yhteyttä. Kierrätämme paperin tehokkaasti Suomen paperiteollisuudelle uuden paperin raaka-aineeksi. Keräysastioiden tyhjennyksestä huolehtivat valtakunnalliset yhteistyökumppanimme ja paikalliset ympäristönhuoltoyritykset. – kierrätä paperit.
BAS2 Itella Posti Oy Itella Green