Kirkkomusiikin klassikot Klassikot kiinnostavat Harri Kerkon passio Passioperinnettä soveltamassa Hämeenlinnan kuoropolku Lapsikuoro – työn henkireikä 1/2022
2 3 3 4 11 18 20 24 1/2022 14 26 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 2/2022 1.4.2022 27.4.2022 3/2022 1.9.2022 21.9.2022 4/2022 1.11.2022 23.11.2022 ISSN 0356-7117 (painettu) ISSN 2670-3602 (verkkojulkaisu) TILAUSHINNAT 2022 Vuosikerta 33 € Ryhmätilaukset: 2-9 kpl 29 €/kpl 10-19 kpl 27 €/kpl 20+ kpl 24€/kpl PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula, skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint LEHDEN JULKAISIJAT Lasten ja nuorten keskus ry. LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO Pälvi Ahoinpelto Anne Jokitalo Harri Kerko Inari Tilli Kannen kuva: Händelin Messiasta laulettiin Kirkon musiikkijuhlilla 2017. Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. Kuvaaja: Pentti Mansukoski, Kirkon viestintä Pääkirjoitus: Se on klassikko! Klassikot kiinnostavat Passioperinteen matkassa Suomen passioperinteitä soveltamassa Kirjoitan susta lauluja vielä 2080-luvulla Hämeenlinnan kuoropolku Lapsikuoro – työn henkireikä Opinnoista osaamista lapsikuorotyöhön Erityisansiomerkki: Pirjo Perälä Kanttorin erityisansiomerkki: Hannu Muukka Laulun aika on tullut Uusia nuottijulkaisuja 27 28 30 29 Tämän lehden teemana ovat kirkkomusiikin klassikot.. LEHDEN KUSTANTAJA Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry
Kokoonpano vaihtuu nykyään rivakasti: kausi on kaksivuotinen ja aina noin puolet ryhmästä vaihtuu vuorovuosin. Klassikoihin liittyy sukupolvien ketju. sivulta. Se oli tämmöinen: Bach, Air.” Mikä onni onkaan saada kuulla klassikkokappale ensimmäistä kertaa! Kirkkomusiikki-lehden numerot ovat olleet parin vuoden ajan kevyesti teemoitettuja. Klassikko on kappale, jonka musiikinopettaja esitteli tunnilla. Toimitusneuvostossa on edustettuna kirkkomusiikillista ja toimituksellista osaamista. Varsinkin amatöörimuusikolle jokainen tutuksi tullut laulu tai teos on oikeastaan klassikko, kun siihen myöhemmin palaa: musiikkia, johon liittyy muistoja. 2 3 Se on klassikko! Yhtenä päivänä pikkukoululainen kaivoi repustaan muistilapun. Aihepiirien keksiminen on ollut toimitusneuvostossa* helppoa ja inspiroivaa. Pääkirjoitus. Se on teos, jota kuunneltiin aina pääsiäisenä radiosta. Olemme saaneet lukea esimerkiksi uruista, gospelista, musiikin tallentamisesta sekä lasten kirkkomusiikista. Sanotaan, että jumalanpalveluksessa olisi syytä laulaa joka kerta ainakin yksi tuttu virsi. Virsi, jota mummo hyräili tiskatessaan. Tutun musiikin äärellä laulajan, soittajan tai kuulijankaan ei tarvitse keskittyä ensisijaisesti musiikillisista esteistä selviytymiseen. Tässä numerossa haluttiin nostaa esille kivijalka, ”kirkkomusiikin klassikot”. Klassikko on riparilaulu, jota omat vanhemmatkin lauloivat rippikoulussa. Tämän lehden sivuilta voimme lukea siitä, miten ”kirkkomusiikin klassikoihin” keskittyvät kuorot kiinnostavat. Toimitusneuvoston jäsenten nimet löytyvät aina lehden 2. ”Me kuunneltiin musiikintunnilla ihanaa kappaletta. Tutun musiikin äärellä voi päästä helpommin syvemmälle musiikin tekemiseen ja musiikin sanoman pohtimiseen. Mikä tekee jostakin kappaleesta tai teoksesta klassikon. Jonna Aakkula Päätoimittaja, Kirkkomusiikki-lehti Toiminnanjohtaja, Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry *Kirkkomusiikki-lehden toimitusneuvosto kokoontuu muutaman kerran vuodessa ideoimaan lehtien teemoja ja artikkeleita. Siksi klassikot ovat tärkeitä. Voit tunnistaa joukosta esimerkiksi kanttoreita, musiikkitoimittajia sekä seurakuntaviestijöitä
Laulajat ovat löytyneet kanttorien henkilökohtaisten ja työhön liittyvien kontaktien kautta. 1/2022 4 5 4 Klassikot kiinnostavat: Uusia kuoroja, laulajia matkojen takaa Kirkkomusiikin järeät klassikkoteokset kiinnostavat kuulijoita, laulajia ja soittajia. Kokkolan suomalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan piirissä syntynyt kaksikielinen kuoro toimii kutsuperiaatteella: kullekin periodille osallistuu ohjelmistosta riippuen 20–30 laulajaa johtajan harkinnan mukaan. Kanttori Mirjam Odé soitti ”kaikki pitäjän muusikot läpi siinä toivossa, Vihdin kamarikuoroon oli helppo saada laulajat. Tuoreimpiin kokoonpanoihin kuuluu myös vuonna 2018 perustettu Kokkolan Vokaaliyhtye, jota johtaa kanttori Martti Laitinen. Kuva: Tapio Heinonen. Uusia kuoroja Vihdissä toimii noin 40 laulajan Vihdin Kamarikuoro. Kutsuimme laulajia syksyllä 2014 kysymyksellä: ”Oletko aina haaveillut laulavasi Bachin Johannes-passion?”, kertoo kanttori Kaisa-Leena Hannikainen. Lisäksi kuorolaisia on tullut useista lähikunnista. Vokaaliyhtyeellä on 2–4 tiivistä periodia vuosittain. Tässä artikkelissa kuulemme terveisiä muutamista näistä kokoonpanoista. Mukana on paikallisia kanttoreita, musiikkipedagogeja, muita muusikoita, musiikinopiskelijoita ja muutama kokenut kuorolaulun harrastaja. Klassikkoteoksiin keskittyviä, mahdollisesti projektiluontoisesti toimivia kuoroja on perustettu viime vuosina lisää ja monella paikkakunnalla on jo aiemmin vakiintuneita kokoonpanoja. Vihdissä on hyviä laulajia, jotka olivat odottaneet tasokkaan kuoron syntymistä kotipaikkakunnalle, ja heidät oli Kaisa-Leena Hannikaisen mukaan helppo saada mukaan. Mäntsälän seurakunnan Oratoriokuoro kutsuttiin kasaan Mäntsälän kirkon 150-vuotis juhlamenoihin vuonna 2016
Laulajia on mukana 15–35 per produktio. Laulajina on paljon musiikinopettajia ja pitkään laulua harrastaneita, erikoisuutena kolme tenoripappia. Orkesteri harjoittelee Lahdessa ja Helsingissä, harjoitteluja esiintymismahdollisuuksia tarjoavat Paavalin seurakunta ja Salpausselän seurakunta. Kaikki lähtivätkin innolla mukaan.” Kanttori Pertti Tahkola päätti vuonna 2013 Jyväskylään tullessaan perustaa Kamarikuoro Valon, joka esittää suurkuoroteoksia projektiluontoisesti. 4 5 4 5 että juhlakuoro saadaan kasaan. Kuoron runkona on kanttoritiimi. Myös soittajat halusivat yhteistyötä ja tehdä jotain isoa, joten samaan syssyyn perustettiin Salo Chamber -kamariorkesteri, kertoo kanttori Kaisa Suutela-Kuisma. Vox Saloensis -kuoro Salossa kokoontuu myös vain projektiluontoisesti. Mukana on muutaman perustajajäsenen lisäksi monia musiikin harrastajia, opiskelijoita ja ammattilaisia. Kuoro sai alkunsa, kun haluavani tehdä jotain isoa ja kunnollista ja tuntevani suurimman osan seudun muusikoista. Kamarikuoro Valo toimii Jyväskylässä projektiluontoisesti.. Laulajista harva on enää Kallion seurakunnan jäsen. Orkesteria johtaa Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin professori Timo Kiiskinen. Laulajakokoonpano on vaihtuva ja laulajat tulevat koelaulun kautta. Pääkaupunkiseudulla kuorojen valikoima on niin suuri ja etäisyydet kuitenkin verrattain käBarokkiorkesteri Galantina harjoittelee Lahdessa ja Helsingissä. 1911–) on tällä hetkellä 54 laulajaa. Klassikkokuoroja Monet vanhemmista ja vakiintuneista kokoonpanoista ovat huomattavan suuria ja keräävät laulajia pidempienkin matkojen takaa: Kallion Kantaattikuorossa (v. Laulajat harjoittelevat stemmansa itse. Barokkiorkesteri Galantina on vuonna 1997 perustettu Collegium musicum, barokkimusiikin harrastajien yhdistys
1977–) on kautta aikojen laulanut sekä musiikin ammattilaisia että harrastuspohjalta mukaan tulleita laulajia. Oratoriekören i Helsingfors (v. Laulajia rekrytoidaan kaksi kertaa vuodessa napakoihin periodeihin, kertoo kanttori Håkan Wikman. Kuorossa on aina ollut mukana laulajia eri ikäryhmistä ja eri paikkakunnilta – hieman kauempaakin, kertoo Hyvinkään Oratoriokuoro ry:n tiedottaja Anne Lumio. 1/2022 6 7 teviä, joten asuinpaikka ei meillä enää määrittele kuoron jäsenistön koostumusta paljoakaan. Vuonna 2014 Kallion Kantaattikuoro piti Mozartin Requiemin merkeissä avoimet harjoitukset, jonne sai tulla joko tositarkoituksella potentiaalisena laulajana tai vain katsomaan, kuinka kuoro toimii. Kallion Kantaattikuorossa on toteutettu suurteoksia myös hieman pienemmällä budjetilla, ilman täyttä orkesteria. Vuosien myötä CN on kasvanut oratoriokuoroksi. Canzonetta Nova (v. 1911–) on ruotsinkielinen kuoro, joka kerää laulajia koko pääkaupunkiseudulta. Illan lopuksi minulla oli kourassa tukku koelauluilmoittautumisia, ja nämä kaikki laulatettuani kuoron koko oli miltei tuplaantunut. Olemme tehneet näin urut plus muutama soolosoitin -kokoonpanolla muun muassa Mozartin Requiemiä ja Bachin kantaatteja, kertoo Tommi Niskala. Barokkiorkesteri Galantinan johtaja Timo Kiiskinen toivoo, että seurakunnissa olisi enemmän Vox Saloensis toteuttamassa Verdin Requiemia yhdessä Hämeenlinnan kamarikuoron ja Hyvinkään orkesterin kanssa.. 1984–) on noin 60 laulajan kuoro, jonka Erkki Rajamäki perusti Järvenpään seurakunnan kamarikuoroksi. Kekseliäällä suunnittelulla ja jopa hieman uudelleen soitinnuksella voi saada esitykseen monta teosta, jotka muuten kaatuisivat orkesterin puutteeseen. CN harjoittelee maanantai-iltaisin ja sitä johtaa nykyisin Elina Rantamäki. Se asettaa haasteita toimintaa organisoivalle kanttorille. Käydään harjoituksissa jopa Hyvinkäältä ja Lahdesta saakka, kertoo kanttori Tommi Niskala. Kuorolaiset ovat pääosin Järvenpäästä ja sen lähiseudulta. Hyvinkään Oratoriokuorossa (v. Oivalluksia ison koneiston pyörittämiseen Kanttori Håkan Wikman sanoo, että kuorolaiset arvostavat kovasti ammattimaista projektinjohtoa ja myös odottavat sitä. Salon Kaisa Suutela-Kuista kertoo: Haastavaa on ollut löytää aikaa harjoituksille. Turussa kanttori Anu Åberg muuntaa Tuomiokirkon TCYC-kuoron varsin usein oratoriokuoroksi ja siis sekakuoroksi. On laitettu niin, että yksi on sunnuntaina, toinen maanantaina, kolmas perjantaina, niin, että ainakin osa harjoituksista sopisi
Kokkolan erikoisuutena on se, että teokset sijoitetaan niiden alkuperäiseen kontekstiin, mikä yleisimmin tarkoittaa niiden toteuttamista jumalanpalvelusten yhteydessä. Palkitsevaa on tehdä yhteistyötä myös muiden kuorojen, orkesterin ja kapellimestarin kanssa. von Suppé, L. Pienenkin ydinryhmän ympärille voi onnistua kokoamaan vaikka orkesterin. Pidä kuoron balanssista huolta, jopa tiukkuuteen asti. Suomessa on esimerkiksi paljon musiikkiopiston suorittaneita soittajia, jotka eivät ole ryhtyneet ammattimuusikoiksi. Konsertoimme kaksi kertaa vuodessa, ja konserteissa käy paljon kuulijoita. Musiikki saa tällöin palvella omassa tehtävässään, jota varten se alun perin on sävelletty. Mozart: Requiem Dubois: Les sept paroles du Christ Bruckner: Requiem Fauré: Requiem. Mäntsälän Mirjam Odé kertoo: Palkitsevinta on ollut kuorolaisten sitoutuminen kuorotyöhön ja innostuminen aina uusista projekteista. 6 7 myös soitinyhtyetoimintaa. Teksti: Jonna Aakkula Artikkelissa mainitut kuorot ovat toteuttaneet muun muassa näitä teoksia: Canzonetta Nova: Bach: Jouluoratorio, Johannes-passio, Matteus-passio, H-mollimessu Duruflé: Requiem Haydn: Luominen Händel: Messias Mendelssohn: Elias Mozart: Requiem Puccini: Messa di Gloria Rossini: Petite Messe Solenelle Rutter: Requiem, Magnificat Saint-Saëns: Jouluoratorio Schubert: G-duurimessu Verdi: Requiem Vierne: Messe Solennelle Hyvinkään Oratoriokuoro: Bach: Matteus-passio, Jouluoratorio, H-mollimessu, Magnificat sekä kantaatteja Händel: Messias Mozart: Requiem, C-duurimessu KV 317, C-mollimessu KV 427 Beethoven: Sinfonia nro 9 d-molli, Missa Solemnis, Fantasia Haydn: Luominen Eri Requiemejä: Mozart, Brahms, Verdi, Fauré, F. Hyvinkään Anne Lumio muistuttaa, että hyvä yhteissointi tarvitsee myös hyvää henkeä, eli aikaa olla yhdessä ja tutustua laulukavereihin. Iloa kuorosta Vihdin Kaisa-Leena Hannikainen uskoo, että kaikilla paikkakunnilla on hyviä laulajia: Kehitä taitojasi kuoronjohtajana. Turun Anu Åberg sanoo, että hyvän laulutekniikan, äänenmuodostuksen sekä hengityksen ja kuorosoinnin hiontaa ei tule koskaan ohittaa. Sitoutunut kuoro ei nimittäin voi olla johtajaansa parempi. Toiseksi teokset lauletaan seurakuntalaisten äidinkielillä eli suomeksi ja ruotsiksi, jotta ne puhuttelisivat heitä samalla lailla kuin esimerkiksi 1700-luvun alkupuolen leipzigilaisia tai lontoolaisia, sanoo kanttori Martti Laitinen. Palkitsevaa on myös se, että kuoron riveistä on noussut laulajia, jotka pystyvät konserteissa esittämään teoksien hyvinkin vaativia solistiosuuksia. Kuoro on kasvanut vuosi vuodelta, ja palkitsevaa on saada kuulla kuoron yhteissoinnin kehittymistä projektista toiseen. Mieluummin vaikka kvartetti ensin kuin kymmenen sopraanoa, kymmenen alttoa, yksi tenori ja yksi basso. Näin Galantinakin on muodostunut ja pysynyt koossa soittajien vaihtumisesta huolimatta. He voivat olla kuitenkin hyvinkin lahjakkaita omassa instrumentissaan, ja sopivassa elämäntilanteessa yhteismusisointi kiinnostavan musiikin parissa on juuri oikea harrastus. Cherubini Eri kuoro-osia suosituimmista oopperoista: La Traviata, Carmen, Nabucco, Taikahuilu, Macbeth, Don Carlos, Tannhäuser, Lohengrin, Trubaduuri, Madama Butterfly, Tosca, Aida Kallion Kantaattikuoro (2011-): Bach: Johannes-passio Bach: Jouluoratorio Bach: Christ lag in Todesbanden; Nach dir, Herr; Nun komm, der Heiden Heiland ym. Kanttori-kuoronjohtajien kommenteissa toistuu ilo laulajien tyytyväisyydestä, yhteistyöstä, suurteosperinteen ylläpitämisestä sekä täysistä kirkollisista kuulijoita
Mozart: Requiem Järvenpään Canzonetta Nova on kasvanut kamarikuorosta oratoriokuoroksi. 1/2022 8 9 Stravinski: Psalmisinfonia Kuula: Stabat mater Ilmari Krohn: Johannes-passio Säde Bartling: Missa Brevis Markus Virtanen: Kantaatti 1. Kuva: Ville Hautakangas Vihdin Kamarikuoro: Bach: Johannes-passio Bach: Jouluoratorio, kantaatit 1–3, 6 Buxtehude: Membra Jesu nostri Buxtehude: Missa brevis Charpentier: Messe de Minuit pour Noël Duruflé: Requiem Händel: Messias-oratorio Mendelssohn: Hör mein Bitten Mozart: Requiem Mäntyjärvi: Salvat Pergolesi: Stabat mater Rutter: Requiem Vierne: Messe solennelle Vox Saloensis: Bach: Johannes-passio Bach: Jouluoratorio Bach: Taivaaseenastumiskantaatti Händel: Messias Mozart: Requiem Vivaldi: Gloria Verdi: Requiem Tätä artikkelia varten kuultiin terveisiä seuraavista kuoroista: Canzonetta Nova (Järvenpää), Galantina (Lahti/Helsinki), Hyvinkään Oratoriokuoro, Kallion Kantaattikuoro (Helsinki), Kamarikuoro Valo (Jyväskylä), Kokkolan Vokaaliyhtye, Mäntsälän seurakunnan Oratoriokuoro, Oratoriekören i Helsingfors, Turun tuomiokirkon TCYC / Oratoriokuoro, Vihdin Kamarikuoro, Vox Saloensis (Salo) Samantyyppisiä kokoonpanoja toimii myös useilla muilla paikkakunnilla.. Rahanpesun jälkeisenä sunnuntaina Kamarikuoro Valo: Bach: Jouluoratorio, kaikki kantaatit 1–6, Johannes-passio, Pääsiäisoratorio, H-mollimessu Mendelssohn: Elias-oratorio Händel: Messiasoratorio Vivaldi: Gloria Kokkolan Vokaaliyhtye: J.S. Händel: Messias W.A. Bach: Jouluoratorion kantaatteja Gregorio Allegri: Miserere Gabriel Fauré: Requiem Maurice Duruflé: Requiem Marcel Dupré: De Profundis G.F. Mozart: Requiem Mäntsälän seurakunnan Oratoriokuoro: Fauré: Requiem Mozart: Requiem Händel: Messias Bach: Johannes-passio Oratoriekören i Helsingfors (2018-): Morten Lauridsen: Lux Aeterna Paul Carr: Requiem for an Angel Ola Gjeilo: Dreamweaver John Rutter: Requiem Antonio Vivaldi: Magnificat Dan Forrest: Jubilate Deo W. A
8 9
1/2022 10 11 Mielestäni kirkkomme tarvitsee uutta, hiljaisen viikon teologiaa tehostavaa musiikkia, sanoo Harri Kerko.
Miten hän näkee passioiden perinteen. Samalla myös paljon enemmän tilaa saava pääsiäinen menettää kontrastin puuttuessa tehoaan. Näiden teosten rakenne vaihteli vuosisatojen aikana. Halusin kirjoittaa passion jumalanpalveluskontekstiin Passioita on sävelletty jossain määrin meidän päiviimme asti. Suunnilleen 1100-luvulla passiotekstejä alettiin jakaa usean esittäjän tulkittavaksi, ja 1400-luvulla moniäänisyyden kehittyessä kuoro sai paikan draaman esittelyssä. Johanneksen Jeesus on muiden evankelistojen Jeesusta mystisempi. Miten syntyi uusi passio. Niissä käytettiin raamatuntekstien sijasta vapaampaa passiorunoutta. Saksan luterilaiset passiot saivat oman leimansa, kun raamatuntekstien rinnalle sijoitettiin hiljaisen viikon virsiä. Passiotaiteen huipensi rohkeilla musiikillisilla draamoillaan saksalainen Johann Sebastian Bach (1685–1750). Muissa kolmessa evankeliumissa Jeesus näyttäytyy enemmän. Erityisten ja keskeisten aiheiden esittely liturgiassa sai jo ensimmäisillä vuosisadoilla draamallisia piirteitä, kun Jeesuksen repliikit kantilloitiin matalammalla äänellä kuin muiden. Passioperinteen matkassa: Harri Kerkon uuden passion polku Kirkkopassioiden lisäksi eräät säveltäjät, esimerkiksi Georg Philipp Telemann, kirjoittivat passioita konserttisaleihin. Niitä esitetään erityisesti paastoaikana, mutta niiden tehtävä ei juuri koskaan ole liturginen eivätkä ne välttämättä kiinnity hiljaisen viikon jumalanpalveluselämään. Varsinkin juhla-aikojen tekstit alettiin myöhemmin jakaa usean lukijan kesken. Tämä seikka vaikutti oleellisesti päätökseeni alkaa säveltää – halusin kirjoittaa passion jumalanpalveluskontekstiin. 10 11 Suomalaisen passioperinteen kenties uusin tulokas on loppuvuodesta 2021 valmistunut kanttori-säveltäjä Harri Kerkon passio. Passio saattoi koostua pelkästään jonkin Raamatun evankeliumin tulkinnasta, jolloin se nimettiin kyseisen evankelistan mukaan, tai teksti saattoi rakentua osittain tai kokonaan vapaan runouden pohjalle, jolloin se voitiin nimetä vapaammin. Kirkkomuusikkona, säveltäjänä ja ammatillisen velvollisuudentunnon kehottamana olin valmis ja motivoitunut omalta osaltani korjaamaan mainittua puutetta. Paneuduin kaikkiin neljään evankeliumiin ja niiden nyansseihin, ja suurimman vaikutuksen minuun teki muita nuorempi Johanneksen evankeliumi. Läpi 1700-luvun ainakin luterilaisessa Saksassa sävellettiin jumalanpalveluskäyttöön kansankielisiä, huomattavan laajoja oratoriopassioita. Mielestäni kirkkomme tarvitsee uutta, hiljaisen viikon teologiaa tehostavaa musiikkia. Kun niin sanottuja ahti-iltoja pidetään harvenevassa määrin, kärsimyshistorian teologinen painoarvo voi jäädä jumalanpalveluselämässä heikoksi. Vapahtajamme on Johanneksen evankeliumissa suuri voittajahahmo, joka tuntuu tietävän jo etukäteen, miten hänelle tulee käymään. Olin jo pitkään suunnitellut passion säveltämistä, ja nyt päätin tarttua tähän väkevään teemaan. Myöhemmin 1600-luvulla passiot alkoivat koko kristillisessä maailmassa sulautua oratorion ja oopperan muotoihin. Konserttipassioiden tarkoituksena oli sivistää porvaristoa. Passioperinteen juurilla T apa opastaa sanankuulija kristinoppiin käyttämällä kantillointia eli puhelaulamalla raamatuntekstejä on varhaiskirkollista perua. Ajatuksena oli, että Vapahtajan rooli vaikuttaisi rauhoittavasti. Pääsiäisenä ja sitä edeltävänä paaston ja hiljaisen viikon aikana draaman käyttö yleistyi. Yleensä tekstin kerronnassa pysyttiin erityisissä kantillointisävelissä, mutta huippukohdissa, kuten kohdassa Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit, sai olla maalailevaa melismointia. Johannes esittelee Jeesuksen mielestäni myös jumalallisempana kuin muut evankelistat
Alusta lähtien oli selvää, että muokkaan passion sellaiseen esitysja rakennemuotoon, joka palvelee seurakuntaa jumalanpalveluselämän kautta. Teokseni on filosofialtaan sangen luterilainen. 1/2022 12 13 ihmisen kaltaisena, lihallisena hahmona. Ajattelen, että luterilaisissa passioissa, myös omassani, koraalit antavat teokseen seurakuntalaisen näkökulman. Sen sijaan tenorievankelista kertoo tapahtumat ikään kuin läpisävelletyn laulun tuokioina, jotka oboen pienet välisoolot teoksen alussa keskeyttävät. Kuoro ilmentää kansanjoukkoja ja Pilatusta sekä tuottaa musiikillista efektointia. Teokseni rakenne Passioni evankelista ei kuljeta tarinaa resitoiden eikä esimerkiksi bordunaäänen päällä kantilloiden, niin kuin ortodoksisessa liturgiassa; se olisi jotenkin tylsää. En siis halunnut säveltää massiivista oratoriopassiota vaan hiljaisen viikon musiikkihartauksiin soveltuvan, kevyemmällä kokoonpanolla toteutettavan liturgisen teoksen. Tämän jälkeen teksti Kanttori Harri Kerko johtaa Collegium Musicum -orkesteria Lohjalla.. Tämä ajatus viehättää minua suuresti. Kokoonpanoon valitsin kaksi solistia: evankelistan rooliin tenorilaulajan ja Jeesuksen osaan bassobaritonin. Kirkkokuntamme reformaation suurin oivallus oli antaa sanankuulijalle mahdollisuus osallistua paitsi jumalanpalvelukseen, koraalien kautta myös liturgisiin sävelteoksiin. Instrumenttikokoonpanoksi valitsin oboen, jousiston ja urut
Muodostuu vaikutelma loppumattomasta laulutuokioiden verkostosta. Kuoro-osuuden pyrin pitämään käytännöllisenä, monipuolisena ja vaikeustasoltaan kohtuullisena. Onneksi kuitenkin luovuin ajatuksesta, sillä olisin särkenyt Johanneksen tulkinnan tapahtumasta ratkaisevassa kohdassa raukkamaisella tavalla. Myöhäisemmässä vaiheessa teosta alkavat jäsentää myös kuoron soolot ja seurakuntavirret. Johanneksen evankeliumissa Jeesuksen kuolinhetki melkeinpä vain kuitataan tapahtuneeksi; muissa kuolinkamppailu saa draaman käsittelyssä selvästi enemmän tilaa. Tästä esimerkkinä on Isä meidän -rukouksen käyttö Jeesuksen kuolinhetken draamallisena tehosteena. Olen vuosia sitten kirjoittanut Markuksen evankeliumin tekstiin sangen onnistuneen kuoromotetin Jeesuksen kuolinhetkestä, ja olin vähällä käyttää sitä tässä teoksessa. Sen hyvin monikerroksisen sisällön voidaan ymmärtää sisältävän armoa, synnintunnustusta, rakkautta ja heittäytymistä Isän suojeleviin käsiin. Passioita esitetään lähes pelkästään konserttitilanteissa, ja niissäkin painopiste on Johann Sebastian Bachin passioissa. Tämä Isä meidän -rukousta laulava Jeesus, on teokseni ainoa varsinainen aaria. Syynä tähän on mielestäni hiljaisen viikon polttopisteen sammuminen kirkkovuodessa. Ne saattavatkin olla ylivertaisia, mutta toivoisin silti koko passiokirjallisuuden laajempaa huomioimista, ja ennen kaikkea niiden palauttamista alkuperäiseen, liturgiseen kontekstiin. Bleib ich hier, oder wünsch ich mir Berg und Hügel auf den Rücken. Selvästi väkevin kohtaus on pitkä ja yhtenäinen kuoron esittämä laulu, jossa epäröivä Pilatus joutuu – enemmän tai vähemmän vastoin tahtoaan, juutalaisten joukkojen painostamana – vangitsemaan Jeesuksen. Niin ikään Jeesuksen rooli ja instrumenttiosuudet vaativat ammattimuusikoita, mutta urkuosuus on loistavasti toteutettavissa kollegiaalisena yhteistyönä useamman kanttorin seurakunnassa, jossa kanttoriresursseja voidaan esityksessä irrottaa kapellimestarin ja urkurin pesteihin. Teos ei huipennu pelkästään loppukoraaliin, vaan sen lisäksi kirjoitin kuoroepilogin, joka vie tunnelman pääsiäisen jälkeiseen aikaan ja antaa iloa ja toivoa Jeesuksen paluusta: Psalmi 40: 1--”Hartaasti minä odotan Herraa -”, päättää passion toiveikkaasti. Bei der Welt ist gar kein Rat, und im Herzen stehn die Schmerzen meiner Missetat, weil der Knecht den Herrn verleugnet hat. Voi, sieluni, mihin sinä olet menossa mistä löytäisin lohdutuksen. Jo teoksen laajuus ja varsinkin evankelistan pitkä ja rankka osuus edellyttävät ammattilaulajan panosta. Loppukuoron lisäksi passiossa on toinen itsenäinen kuoro-osuus, jonka tekstin lainasin suoraan Johann Sebastian Bachin Johannes-passiosta. Sille ei ikään kuin löydy enää paikkaa. Sen alkuperäinen liturginen konteksti on ainakin luterilaisessa kirkossa lähes täysin kadonnut. Passio on musiikillis-liturgisena draamana kristillisen musiikkitaiteen vaikuttavimpia traditioita. Bachin passiossa kyseinen kohtaus on tenoriaaria, minulla siis ”kuoroaaria”: Ach, mein Sinn, wo willst du endlich hin, wo soll ich mich erquicken. Suom. Jäisinkö tänne, vai kätkeytyisinkö vuorten ja kukkuloiden taa. Maailmasta ei ole apua, ja sydämeni on täynnä tuskaa häpeällisen tekoni vuoksi, kun palvelija on kieltänyt Herransa. Tämä juutalaisten kansanjoukon ja Pilatuksen kuorodialogi on suorastaan infernaalinen. 12 13 jatkuu seuraavan laulun tuokiona. Teksti: Harri Kerko. Toinen normaalista poikkeava kohta on passion päätös. Teos on siis rakenteellisesti yhtäältä kuoro-osien, soolojen ja vaikkapa koraalien käytön suhteen tavanomainen luterilainen passio, mutta toisaalta jotkin osat esiintyvät sangen epätavallisessa kontekstissa. Päädyin teologisesti erikoiseen ratkaisuun: panin Jeesuksen lausumaan kuolinhetken kynnyksellä Isä meidän -rukouksen. Erkki Pullinen Tässä vaiheessa, kun teos on jo sävelletty, minun on todettava, että alkuperäinen tarkoitukseni kirjoittaa teos keskimääräisen kirkkokuoron toteutettavaksi ei liene aivan realistinen. Rukous ei esiinny Johanneksen evankeliumissa tässä muodossa ensinkään, mutta käytin sitä silti, koska tämä kristikunnan tärkein rukous soveltuu loistavasti Jeesuksen ja Isän viimeiseksi dialogiksi
Jotain ratkaisevan Suomen passioperinteitä soveltamassa tärkeää puuttui. Vasta silloin ymmärsi, mikä merkitys juuri paastonaikaan laskeutumisella olikaan ollut”, kirjoittaa kanttori Tommi Niskala Helsingin Kallion seurakunnasta. Kirkon musiikkijuhlilla 2017 esitettiin Händelin Messias noin tunnin mittaisena kokonaisuutena.. 1/2022 14 15 ”Kaksi vuotta sitten, ensimmäisenä koronakeväänä, monen pääsiäinen tuntui kovin tyhjältä, kun kirkkojen ovet menivät juuri pääsiäisen alla kiinni, eikä missään päässyt kuulemaan livenä perinteisiä passioesityksiä
Suomessa ei ole katkeamatonta vuosisataista passioperinnettä. Tästä tarjonnasta valtaosa painottuu paastonaikaan, ja kun liturginen väri vaihtuu valkoiseen ja pääsiäisen ilo alkaa, musiikkitarjontakin vähenee. Tuohon aikaan esityskieli oli poikkeuksetta suomi. Onneksi passioiden esitysperinne on jatkunut. Vanhin passioperinteemme on juuri ja juuri sata vuotta vanha. Suomen Laulu esittää perinteistä Matteus-passiotaan joka kiirastorstai, nykyään kokonaisuudessaan ja saksaksi. Resursseihin sopivaa musiikkia Pääsiäisen aikoihin yhä useamman seurakunnan musiikkitarjontaan kuuluu runsaasti musiikkia. Suomeksi laulettiin vielä pitkälle 1970-luvullakin, viimeksi Reijo Norion uudelleen hieman modernimmin suomentamana. Tänä vuonna 70-vuotisjuhliaan viettävä Cantores Minores pitää niin ikään huolta, että Bachin molempia passioita, Matteusta ja Johannesta, kuulee säännöllisesti vuorovuosin. On ilahduttavaa, että yhä useammassa seurakunnassa on halua, tahtoa ja tekijöitä toteuttaa Kuvaaja: Pentti Mansukoski, Kirkon viestintä. 14 15 Passioperinnettä Suomessa K irkkomusiikin ”suurteosten” esittämisperinne on maassamme varsin nuori. Fredrik Pacius toi 1870-luvulla kuultavaksi maistiaisia Johann Sebastian Bachin Matteus-passiosta, mutta meni lähes sata vuotta, ennen kuin samainen teos esitettiin Suomessa alkukielellä ja lyhentämättömänä. Heikki Klemetti aloitti vuonna 1921 Bachin Matteus-passion esitykset
Kuorona oli yksinkertainen kvartetti. Harvoin aivan suoraan sopivaa löytyykään. Solistit kävivät vuorollaan laulamassa osuutensa. Ei vähiten siksi, että urkuri-sovittaja ja kirkkomusiikin moniottelija Markus Malmgren käytti kaiken kekseliäisyytensä sovittaessaan passion orkesteriosuudet uruille, viululle, huilulle ja oboelle. Toteuttamisen kannalta avainkysymys onkin, mitä vähintään tarvitaan onnistumiseen.. Monelle kanttorille suuri haaste on löytää juuri omiin resursseihinsa sopivaa musiikkia. Liian usein käy niin, että kun käytössä ei ole esimerkiksi orkesteria, luovutaan suunnitelmista ennen kuin muita toteutusmahdollisuuksia on edes mietitty. Se muistutti kuitenkin erinomaisesti siitä, kuinka musiikkia voi ja pitää soveltaa resursseihin sopivaksi. 1/2022 16 17 Kestosuosikit houkuttelevat yleisöä ja laulajia. Kuvaaja: Suomen Kirkkomusiikkiliitto, Maarit Kytöharju näitä suurteoksia. Tämä toteutui. Siis neljälle soittajalle. Tunne siitä, että on osana vanhaa kunnon filharmoniaa – siis ammattilaisten ja hyvien harrastajien yhteistä musisointia – on kohottava. Yksi opettavaisimpia kokemuksia ehkä koskaan kirkkomuusikon urallani oli olla keväällä 2020 mukana miettimässä, voidaanko kymmenen hengen kokoontumisrajoituksen puitteissa esittää Bachin Johannes-passiota striimattuna. Bachin passion tai vaikkapa Mozartin Requiemin laulaminen on aina kuorolaiselle kohokohta. Usein ei ehkä uskalleta mennä omat realiteetit ja vahvuudet edellä, vaikka se lopputuloksen kannalta usein olisi paras vaihtoehto. Ammattimaisia muusikkotahoja saattaa löytyä lähempää kuin luuleekaan. Tämä produktio toteutettiin täysin ammattilaisvoimin. Sekä taiteellisesti että erityisesti emotionaalisesti sen kertainen esitys lunasti paikkansa enemmän kuin erinomaisesti. Orkesterin läsnäolo ja usein kaartin jatkoksi kutsuttujen ammattisolistien osaaminen kirittävät myös kuorolaisia. Aina on jonkin verran sovellettava. Yhteistyö paikallisten muusikoiden kanssa on tulevaisuudessa entistä merkityksellisempää, ja palvelee poikkeuksetta kumpaakin osapuolta. Seurakunnissamme on enenevissä määrin osaavia urkureita
Ahti Kuorikoski on säveltänyt oman passionsa yhdistellen Matteuksen evankeliumia sekä Vanhan testamentin tekstejä. Heille kokemus oli ainutlaatuinen. Passio sävellysmuotona ei ole innoittanut suomalaisia säveltäjiä niin paljon kuin ehkä olisi voinut. Krohnilla kaikki solistit ovat baritoneja, mikä ei tuota solistien karaktääreille suurta vaihtelua, mutta on ennen kaikkea käytännöllinen ratkaisu. Näitä klassikkoja tulee pitää yllä. Muutama vuosi sitten Kirkon musiikkijuhlilla esitetty Messias oli noin tunnin mittainen, kuoroille kohtuullisella työllä saavutettava kokonaisuus. Teksti: Tommi Niskala. Täysi salillinen tulee paikalle, vaikka solistikvartetti ei olisikaan aivan maamme ykkösluokkaa ja usein myös paikallinen esiintyjä on puoleensavetävä voima. Näissä kaikissa yhtenä lähtökohtana on ollut musiikin helppo saavutettavuus ja toteutuksen vaivattomuus. Näin musiikki parhaimmillaan toimii ja palvelee. Kumpainenkin teos on tosin sen verran laaja, että kerralla kestoksi tulee reilusti yli totutun jumalanpalveluksen mitan. Hyödyllistä voi olla niihin suhtautuminen myös materiaalipankkina, joka antaa mahdollisuuksia monenlaisiin toteutuksiin. Kirkkokuorojen ohjelmistoon on kuulunut takavuosina ainakin Seppo Pänkäläisen ja Jukka Kankaisen Luukas-passiot. Totta on se, että Bachin passioiden ja Mozartin Requiemin kaltaiset kestosuosikit houkuttelevat myös yleisöä. Tuttipaikkoihin oli tehty helpotetut stemmat, jolloin nekin, joilta koloratuurit eivät vielä luistaneet, saivat olla mukana. Kynnyksen tulisi olla mahdollisimman matala siihen, että mahdollisimman moni pääsisi osalliseksi musiikista, tekijänä ja kuulijana. Kolme kamarikuoroa, kaksi ”laulutaidottomien kuoroa” ja orkesterina urut. Pitkään oli muotia esittää Händelin Messiasta kannesta kanteen lyhentämättömänä, vaikka tämä ei ollut edes säveltäjän alkuperäinen ajatus. Klassikkoteoksista tarvitaan toki kokonaisesityksiä. Harri Kerkoa ja Ilmari Krohnia yhdistää lisäksi halu nähdä passionsa ensisijaisesti jumalanpalvelusmusiikkina. Aikamme säveltäjistä suurimuotoisemmin pääsiäisaiheeseen on tarttunut ainakin Pekka Kostiainen mittavassa Triduum Paschalessa. Tekemisen arvoinen oli myös Anton Brucknerin Requiem, varhaisteos, joka oli kestoltaan, vaikeustasoltaan ja jopa laajuudeltaan hyvin Mozartin Requiemin kaltainen – tietoisesti. Meidän aikanamme se tuntuukin yhtäkkiä erilaiselta, kun olemme tottuneet alkukielisiin esityksiin. Kieltämättä se oli sitä myös kapellimestarille. Itse olen klassikoiden ohella laulattanut myös vähemmän tunnettuja teoksia, jotka ovat istuneet käytettävissä olevaan koneistoon. Ilmari Krohnin Johannes-passio (1940) on ensimmäinen suomenkielinen laajamittainen passioteos. Johannes-passio-kokemuksen rinnalle on nostettava Mozartin Requiem -produktio noin kymmenen vuoden takaa. Oman kuoroni ohjelmistoista nostaisin tähän Théodore Dubois’in Les sept paroles du Christ – Kristuksen seitsemän sanaa ristillä. Kirkon naapurissa on Pariisin ooppera, ja on hyvin mahdollista, että Dubois lainasi sieltä solistit, istui itse urkujen takana ja johti omaa kuoroaan. Tämä on yksi esimerkki soveltamisesta, mutta ei onneksi ainoa. Dubois oli Pariisin La Madeleine -kirkon urkuri. 16 17 Soveltavasti klassikkojen äärellä Omat kokemukseni kompromisseista ja rohkeista soveltamisista ovat olleet pääosin hyviä. Krohnin passion laajuus ja haastavat soitinosuudet hankaloittavat hieman saavutettavuutta, mutta omassa lajissaan se on arvokas. Kuorolle ja uruille löytyy musiikkia paljon, alkuperäisinä ja sovitettuna, eivätkä urkustemmat aina ole ylitsepääsemättömän vaikeita. Kotimaisia passioita Monia puhuttaa yhä myös passiokertomusten laulaminen suomen kielellä. Krohnin passiota on ainakin Helsingissä esitetty osissa hiljaisen viikon ahtitekstien yhteydessä. Onni on, että siitä on olemassa kaksikin levytystä, viimeisin noin kymmenen vuoden takaa. Uunituore Harri Kerkon Johannes-passio on tämän listan jatkoksi erittäin piristävä ja toivottu lisä. Tekijänoikeuksista vapaata nuottimateriaalia on nykyään saatavissa ilmaiseksi lähes rajattomasti
Selaillessani Pyhäkoululauluja, Lasten virren edeltäjää, jäin pohtimaan, mikä on tehnyt Suojelusenkeli -laulusta klassikon. P. Lasse Mårtensonin säveltämää jazzmessun mahtipontista Jumala rakastaa maailmaa -laulua tunnistaa tämän päivän rippikoululaisista enää harva. Laulusanoitustenkin kieli voi vanhentua ja muuttua ainakin lapselle ja nuorelle käsittämättömäksi. 1/2022 18 19 Kirjoitan susta lauluja vielä 2080-luvulla “Siis niin 2000-lukua!” Työkaverini kyyditsi 12–13-vuotiaita tyttöjä heidän harrastukseensa, eikä mielipide radiossa soivasta kappaleesta jäänyt epäselväksi. Moni melodialtaan ja aihepiiriltään erinomainen ja toimiva yhteislaulu saattaisi jäädä käyttämättä, ellei tekstiä tarvittaessa uudistettaisi. Laulusanoituksissa käsitellään muun muassa suuria kysymyksiä, Jumalaa, pyhän kokemusta tai hyvän ja pahan vastakkainasettelua. Kirjallisuudessa klassikon yhdeksi kriteeriksi mielletään usein ajattomuus ja koskettavuus. Vanhaa ja poissa muodista. Kirjan esipuheessa todetaan: “Nuoren seurakunnan veisukirjan ei ole tarkoitettu muodostuvan aikojen tyrskyjä kestäväksi klassikoksi.” Esipuheen kirjoittajan epäilyksistä huolimatta monista tuon laulukirjan ja sen jälkeen ilmestyneiden NSV-kirjojen lauluista – ja itse kirjastakin – voidaan sanoa muodostuneen klassikko. J. Kaunis ja tunnistettava melodia on soinut niin iltarukouksen yhteydessä kuin kastetilaisuuksissa ja hautajaisissa. Monella nousee virttä laulaessaan mieleen myös tuntemattoman taiteilijan Suojelusenkeli-maalaus. Hyvä laulu “ei kulu” käytössä vaan puhuttelee, tuo turvaa ja kutsuu äärelleen aina uudestaan. Eipä tähti taiwahalla, Lintu emon siiwen alla!” Veisukirjan erilaiset klassikot Ensimmäinen Nuoren seurakunnan veisukirja ilmestyi vuonna 1970. Ajattomasta sanoituksesta löytyy harmaan sävyjä mustavalkoisuuden sijaan. Vai suorastaan klassikko. Niiden laulut soivat esimerkiksi päiväkerhoissa, kuoroissa, perhemessuissa ja nuorten illoissa. Lasten virren klassikon, Kun on turva Jumalassa , ensimmäinen säkeistö 1900-luvun alkupuolen suomennoksessa kuului: “Ken ois enin turwattuna Luojan kansaa suosittua. Kappale löytyy Voiko. Hannikaisen säveltämä laulu Immi Hellénin Enkeli ohjaa -runoon julkaistiin ensimmäisen kerran Sirkkusetkoululauluvihkosarjassa vuonna 1907 ja laulu löytyy nykyisen virsikirjamme lisävihkosta. Puhuttu ja kirjoitettu kieli ovat jatkuvassa muutoksessa. Kieli ja laulusanoitukset muuttuvat vuosien varrella Lasten virsi ja Nuoren seurakunnan veisukirja ovat Suomessa käytetyimpien yhteislaulukirjojen joukossa
Tilaa uusille lauluille Helsingin Sanomat järjesti viime kesänä lukijoilleen Vuosituhannen biisi -kilpailun, jossa etsittiin 2000-luvun parasta laulusanoitusta. Koulutuksen voi myös tilata omaan seurakuntaan. Käännöskappale Lapsuuden usko on yksi niistä nuorten veisuista, jotka useimmat tämänkin päivän rippikoululaiset oppivat. marraskuuta. laisia lauluja, niin klassikoita kuin uutta musiikkiakin. Järvenpäässä tutustutaan uusiin lasten virsiin Lasten ja nuorten keskuksen ja Step-koulutuksen järjestämässä koulutuksessa 9.–10. Lukijat äänestivät Mariskan sanoittaman laulun Mestaripiirros kilpailussa toiseksi. Löytyykö Mestaripiirros vielä NSV2050-kokoelmasta tai Suojelusenkeli 2100-luvun Lasten virrestä, jää nähtäväksi. Jumala rakastaa maailmaa oli hitti heti synnyttyään ja laulu tuli valituksi myös ensimmäiseen painettuun Nuoren seurakunnan veisukirjaan. “Sinä päivänä, kun Luoja teki sinut. 18 19 sen sanoa toisinkin -levyltä, joka oli lokakuussa 1967 Suomen albumilistan ykkösenä ja yksi vuoden myydyimmistä levyistä. Laulun kuulee nykyään usein myös kastetilaisuuksissa. Klassikko jättää laulajan ja kuulijan tulkinnalle ja kokemukselle tilaa. Ilosta, kiitoksesta, kaipuusta kohti pyhää ja yhteydestä toisiin ihmisiin tarvitaan monenUusi Lasten virsi tulee! Laulukirja ilmestyy marraskuussa 2022. Laulujen paremmuusjärjestys on puhtaasti mielipidekysymys, mutta jälkimmäisestä on tullut yksi veisukirjan aikaa kestäneistä klassikkolauluista. Lauluja, jotka yhdistävät sukupolvia ja ihmisiä ympäri maailmaa ja toisaalta antavat jokaiselle jotakin yksityisen merkityksellistä. Kuulijoilleen tai laulajilleen unohtumaton ja vaikuttava laulu on siis vähintään aikansa klassikko. Pop-artisti Sannin kappaleen sanoin: “En ehkä osaa sulle puhua… Mut kirjoitan susta lauluja vielä 2080-luvulla.” Teksti: Riikka Jäntti Musiikkikouluttaja, Lasten ja nuorten keskus Kuvaaja: Jani Laukkanen. Hän ei muuta tehnytkään.” Se löytyy myös uusimmasta, vuonna 2020 ilmestyneestä Nuoren seurakunnan veisukirjasta ja varhaisnuorille suunnatusta Laulutuuli-kirjasta. Jumala rakastaa maailmaa ja Lapsuuden usko löytyivät molemmat ensimmäisestä veisukirjasta ja olivat NSV1970:n lauletuimpia lauluja
Ismo Savimäki ottaa kuorolaisiin kontaktia ja tuntee heidät.. Ismon oli lähdettävä värväämään kuoroonSuomen Kirkkomusiikkiliitto on nimennyt Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanttori Ismo Savimäen kuoropolun vuoden 2022 musiikkiryhmäksi. Kun aloitin Hämeenlinnassa vuonna 1994, suuntasin iloisen itsevarmana minulle osoitetun lapsikuoron harjoitukseen – jossa nousi kapina. Hämeenlinnan kuoropolku mahdollistaa erinomaisella tavalla pitkäjänteisen kehittymisen kuorolaulajana seurakuntien lapsija nuorisokuoroissa. Kuoron kymmenestä laulajasta seuraaviin harjoituksiin tuli enää kolme. Kanttori Ismo Savimäen alku Hämeenlinnan seurakunnan lapsikuorojohtajana ei ollut ruusuinen. Vuoden musiikkiryhmä on Kirkkomusiikkiliiton myöntämä tunnustus kirkkomusiikin piirissä tapahtuvasta ansiokkaasta musiikkityöstä. Kirkkomusiikkiliitto pyrkii rakentamaan molempia osapuolia ilahduttavaa yhteistyötä vuoteen. Kanttori Ismo Savimäen muovaama kuoropolku Hämeenlinnassa on Suomen Kirkkomusiikkiliiton Vuoden musiikkiryhmä 2022 Nimitykseen kuuluu myös 500 euron rahapalkinto sekä 1 000 euron budjettivaraus, joka varataan vuoden musiikkiryhmän ja Kirkkomusiikkiliiton yhteistoimintaan. 1/2022 20 21 V uoden musiikkiryhmän valintaperusteena oli innostava toiminta sekä kiinnostavat ja kekseliäät toimintatavat, kirkkomusiikin harrastusmahdollisuuksien synnyttäminen sekä jäsenyys Kirkkomusiikkiliitossa. Mistä laulajia kuoroon. Moni kokee lapsija nuorisokuoron perustamisen kynnykseksi sen, ettei kuoroihin tahdo saada laulajia
Jos ei, sovin uuden ajan. Muutos näkyy Ismon mukaan selvimmin kuorolaisten nuotinlukutaidossa, myös stemmalauluun päästään hieman entistä myöhemmin. Miten olet onnistunut rakentamaan kouluyhteistyötä. Jos se onnistuu, ei sellaisesta haluta kieltäytyä! Ismo kertoo yrittävänsä tukea koulujen päämääriä ja esimerkiksi opettavansa koulussa lauluja, jotka on joka tapauksessa opeteltava koulun juhliin. En voi kuvitellakaan esimerkiksi koulun pääsiäiskirkkoa ilman erillistä harjoitustuntia. Siihenhän meillä kanttoreilla on paras koulutus ja sehän tukee koulun päämääriä, jos mikä! Vuodesta 2015 lähtien Ismo on harjoittanut kaikki Hämeenlinnan ja Janakkalan kolmasluokkalaiset Sibelius-aiheiseen jättikonserttiin. Tyylilajien ja tunnesisältöjen monipuolisuus on valttia. Opettajien vaikutus näkyy yhä: niistä kouluista ja niiltä luokilta, joissa lauletaan paljon, tulee taitavia ja rohkeita laulajia. Musiikillisesti vaikeaa on riman asettaminen oikeaan kohtaan: kuinka osaan olla tarpeeksi, mutten liian vaativa. Genre ei ole niin tärkeä, mutta usein tällaiset laulut löytyvät jostain klassisen ja kevyen välimaastosta. Hämeenlinnan kuorolaiset joitakin vuosia sitten.. Ismo sanoo opettavansa kouluissakin aina myös laulamisen taitoa: miten omaa ääntä oppii käyttämään niin, että laulaminen on entistä helpompaa ja hauskempaa. Hämeenlinnan lapsija nuorisokuoroihin tullaan pääsykokeen kautta. Moni aloittaa sen jälkeen viikoittaiset kuoroharjoitukset tutun johtajan kuorossa. Jos Hämä-hämähäkki menee puhtaasti, ovi lapsikuoroon aukenee. Yhdeksi Hämeenlinnan kuoropolun erityispiirteeksi ja menestystekijäksi onkin muodostunut se, miten paljon kuoronjohtaja-kanttori kohtaa kaupungin koululaisia ja tekee samalla kuorojen markkinointityötä. Pääsykoe on samalla laulutunti, jonka aikana opetan äänenkäytön saloja. 20 21 sa laulajia, ja tätä hän teki kiertämällä kouluja. Seurakuntatyöntekijöiden mahdollisuudet kouluyhteistyöhön ovat muuttuneet kinkkisemmiksi. Olen aina pyrkinyt pitämään tunteja, joissa laulamisen riemu ja muutenkin rikas ilmaisu pääsevät valloilleen. Käytännön haasteita Käytännön asioista vaikeimmaksi Ismo kokee hyvän ohjelmiston löytämisen. Sellainen musiikki puree, missä kuorolainen pääsee käyttämään ääntään hyvin ja missä joko musiikillisesti tai ilmaisullisesti tapahtuu tarpeeksi. Ismon kuorojen alkuvuosina Hämeenlinnassa oli musiikkiluokkia kahdessakin koulussa, enää ei
Taivalletaan yhdessä, välillä väsytäänkin, hengitetään samaa ilmaa, joudutaan ratkaisemaan yllättäviäkin ongelmia, ja lopuksi päästään huikaistumaan saman maiseman äärelle. Työn ydintä on eläminen kuorolaisten kanssa ihmisenä, joka tarvittaessa myös kuuntelee ja tukee heitä. Heh, en todellakaan aina onnistu. Aurora Aurora on noin 30 laulajan sekakuoro (SSAATB). Niin metsä vastaa… Harrastajien kanssa musisoiminen on kokonaisvaltaista. Grieg, Gjeilo, Whitacre, Mäntyjärvi), elokuvamusiikkia, Mozartin Requiemiä sekä Heikki Sarmannon & Vexi Salmen oopperaa. Nelosluokkalaiset ovat viime syksystä lähtien olleet tervetulleita Aurorinan valmennuskuoroon. Ammattimuusikoiden kanssa matka on paljon lyhyempi ja kokemus köyhempi, vaikka näkymät olisivat lopussa samat. Aktiivisia kuorolaisia on noin 40. Auroran ohjelmisto on enimmäkseen kevyehköä ja säestyksellistä, mutta myös klassista ja a cappellaa lauletaan. Tuskin mikään on kauempana urkuparven hämyisestä rauhasta kuin lapsikuoron johtaminen! Aurorina Aurorinan laulajat ovat juuri nyt 5.–7.-luokkalaisia. Kuoron miehet ovat perustaneet itsenäisesti toimivan, noin 25-henkisen Vanajan mieskuoron. 1994 perustettu Vanajan kamarikuoro on tullut osaksi kuoropolkua, kun muutamat nuorisokuorojen kasvatit ovat liittyneet siihen. Tällä hetkellä kuoro harjoittelee Bachin Matteus-passiota keväälle 2023. Aurora ja Vox Vanajae -kuorot joulukonsertissa 2021.. Miten onnistut pitämään kymmenet lapset tai nuoret hallinnassa harjoitustilanteissa. Uskon suuriin linjoihin: että laulamisella on jokin päämäärä, ja ennen kaikkea että kunnioitan jokaista lasta ja nuorta erikseen. Alun perin halusin sukeltaa ennen kaikkea urkumusiikin kiehtovaan maailmaan! Olipa kerran ihminen -piirrossarjan tunnarina kuulemani Bachin Toccata ja fuuga oli parasta, mitä olin koskaan kuullut. Homma hanskassa. Laulajat ovat noin 14–20-vuotiaita. Ismo vertaa kuorotyötä vuorelle vaeltamiseen. Ismo sanoo, että kuorolaiset ovat hänelle ensin ihmisiä, vasta sitten muusikkotovereita. Kuoropolulla on ollut enimmillään yli kaksisataa laulajaa viidessä lapsitai nuorisokuorossa. Vox Vanajae Vox Vanajae (entinen Vanajan nuorisokuoro) on noin 18–35-vuotiaiden sekakuoro. On mielenkiintoista, että nykyään suvereeni kuoronjohtaja ei tähdännyt kuoronjohtaja-kanttoriksi. 1/2022 22 23 Aurora-kuoron laulajat ovat noin 14-20-vuotiaita. Halusin erakoitua loppuiäkseni jonkin vanhan kirkon hämyiselle urkuparvelle ja seurustella vanhojen säveltäjien kanssa. Juuri nyt kuoro harjoittelee Pohjoista valoa -kirkkokonserttia (mm. Laulut ovat 1–3 -äänisiä
Leireillä ja matkoilla keskustellaan paljon. Hän pyrkii ottamaan kontaktia ja tuntee meidät. Ismo on lähtökohtaisesti semmoinen, että hän on oikeasti kiinnostunut jokaisesta kuorolaisesta. Siellä on rakkaita ystäviä ja paljon hyviä muistoja. Ella kertoo, että tänään kuoro on hänelle erittäin rakas harrastus, osittain elämäntapakin. Vox Vanajaen laulajista suuri osa asuu nykyään opiskelun ja töiden perässä muuttamisen myötä muualla kuin Hämeenlinnassa. Ellan mukaan tavallisissa harjoituksissa niin ennen kuin jälkeen harjoitustenkin joku on juttelemassa Ismon kanssa. Ismo on oppi-isä, joka on avartanut maailmankatsomustani, jonka kanssa on käyty syvällisiä keskusteluja ja jolta on saanut arvokkaita kokemuksia elämää varten. Se on mulle sen verran iso prioriteetti, että pari kertaa kuussa löytyy sunnuntai, kun pääsee Hämeenlinnaan kuoroharjoituksiin. Kuorossa olen kasvanut, saanut elämänkokemusta ja tehnyt semmoista, mitä ei olisi muuten tehnyt, esimerkiksi kuoromatkat bussilla kavereiden kanssa pitkin Eurooppaa. Ella opiskelee Tampereen yliopistossa mutta laulaa edelleen Vox Vanajae -kuorossa. 22 23 ”Ismo on oikeasti kiinnostunut jokaisesta kuorolaisesta” Ella Tomminen on 20-vuotias opiskelija, joka on laulanut Hämeenlinnan seurakunnan lapsija nuorisokuoroissa 9-vuotiaasta alkaen. Kuoronjohtaja Ismo Savimäki on ihminen, jota hän arvostaa erittäin paljon. Teksti: Jonna Aakkula Aurora-kuoro Tsekin matkalla.. Hämeenlinnan seurakunnan kuorojen merkitystä itselleen Ella kuvaa valtavaksi: En olisi tämmöinen ihminen kuin olen nyt, jollen olisi ollut kuorossa yli puolta mun elämästä
T ampereen Harjun seurakunnan kanttori Sanna Ketolalle lapsikuoron johtaminen on ollut tärkeä osa työtä heti viran alusta alkaen. Eväitä lapsikuorotyöhön Lapsikuorot ovat aina olleet Sannan juttu. Sanna johtaa Harjun lapsikuoroa, jossa laulajia on tällä hetkellä vajaa parisenkymmentä. Tähän työhön hyviä ajatuksia saa Tampereen Harjun seurakunnasta, jossa lapsikuorotoiminta on kokeneen Sanna Ketolan varmoissa käsissä. Nykyään katsotaan vaikka Talent-ohjelmaa, joka innostaa lapset harrastamaan muita asioita. 1/2022 24 25 Tämän päivän lapsikuoroissa laulavat tulevaisuuden kuorolaiset ja kanttorit. Tällä hetkellä kuorolaulu ei ole ihan niin suosittua kuin silloin noin kymmenen vuotta sitten. Kirkkomusiikkiliiton hallituksessa on viime vuosien aikana käyty keskustelua lapsikuorotyön tukemisesta ja kehittämisestä seurakunnissa. Laulajia tuli paljon, ja kahdessa ryhmässä oli tuolloin yhteensä yli 50 lasta. Silloin televisiosta tuli esimerkiksi suosittu Kuorosota-ohjelma. Jo opiskellessaan ensin Tampereella C-kanttoriksi hän kävi Loimaalla ohjaamassa lasten laulukerSanna Ketola nauttii lasten kanssa työskentelystä, kun koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu.. Lapsikuoroja myös markkinoitiin silloin aktiivisesti. Viran alkuvuosista tilanne on vähän muuttunut. Kuoron markkinointia hänen ei ole tarvinnut Lapsikuoro – työn henkireikä paljon tehdä, vaan laulajia on löytynyt tasaisesti
Kaikille lapsikuoroa johtaville kanttoreille Sanna lähettää terveisiä ja tsemppiä: Ei kannata asettaa rimaa liian korkealle, yksinkertainen riittää. Työtä käytännössä Itse lapsikuorotyö on monipuolista. Lasten kanssa touhutessa ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu. Se tuntuu mukavalta, ja Sanna kokeekin, että työnantaja arvostaa hänen lasten kanssa tekemäänsä työtä. Tärkeää on, että saataisiin lisää lapsia ja perheitä mukaan seurakunnan toimintaan. Mieleenpainuvimpia muistoja on ollut kuoron osallistuminen Raskasta joulua -konserttiin Tampere-talossa muutama vuosi sitten ja vuonna 2010 tehty matka kuorokilpailuun Italiaan Garda-järvelle. Sanna Ketola Tampereen Harjun seurakunnan kanttori Kotoisin Loimaalta Perhe 11ja 9-vuotiaat tytöt, jotka myös laulavat lapsikuorossa Harrastukset Suunnistus ja polkujuoksu Motto Hymyile, kunnes korvasi ovat tiellä.. Islannista tulleen tuhkapilven takia lentäminen ei onnistunut, ja matka tehtiin linja-autolla Baltian halki. Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla Sanna aloitti syksyllä 1997. Seurakunnan musiikkikasvatuksen kurssilla aihetta vähän sivuttiin, mutta siinä kaikki. Sanna kokee myös sen tärkeäksi, että vanhemmat ovat sitoutuneita lapsen kuoroharrastukseen. Valmistumisen jälkeen hän on saanut ideoita muun muassa Kaija Eerolan järjestämiltä virsiristeilyiltä, Kirkon koulutuskeskuksen kursseilta sekä Tapani Pirilän ja Anneli Urvannan johtamilta lapsikuoroleireiltä. Sanna oli silloin seitsemännelle kuulla raskaana, mikä toi oman jännityksensä matkantekoon. Missä lapsikuoro on laulamassa, niin työyhteisön puolelta tulee aina kiitosta. Toistaiseksi myös määrärahat ovat olleet riittävät. Jonkin aikaa lapsikuoron harjoituksissa ja leireillä on ollut mukana myös nuorisotyönohjaaja. Tätä yhteistyötä voisi vielä lisätä. Tämän päivän tilannetta ja koulutusohjelmien sisältöä hän ei tunne. Siinä yhdistyvät reipas musiikin tekeminen, pedagogiikka ja perhetyö. Kun itsellä on ollut vahva halu oppia, niin apuja on kyllä löytynyt, kertoo Sanna. Sanna kokee tärkeäksi yhteistyön muiden lapsikuoronvetäjien kanssa. Järjestely on ollut onnistunut. Muistoja ja sattumuksia Harjoituksista ja esiintymisistä on jäänyt mieleen toinen toistaan hauskempia sattumuksia. Tehtävä on tärkeä, koska siinä on myös monella tavalla seurakunnan kasvot perheisiin päin. Tällainen työmuotojen välinen yhteistyö on Harjun seurakunnassa toiminut hyvin. Lapsikuoron ohjelmassa on esiintyä kolmisen kertaa kaudessa messussa, ja sen lisäksi pidetään vuosittain jouluja kevätkonsertti. Tuntuu mahtavalta, että on saanut lapsille ja itselle tarjota elämänmittaisia muistoja, Sanna iloitsee. 24 25 hoa. Mietteliäämmäksi hänet tekee se, että varsinaiset kanttoriopinnot Sibelius-Akatemiassa eivät antaneet juuri minkäänlaisia eväitä lapsikuorotyöhön. Senaikaisia kuorolaisia kun tapaa niin edelleen ensimmäiseksi puhutaan siitä matkasta. Alun perin nelipäiväiseksi suunniteltu reissu venyi yli viikon mittaiseksi. Kanttoriopintojen lisäksi hän opiskeli Kuopion konservatoriolla musiikkileikkikoulunopettajaksi. Se on vapauttanut voimia musiikkiin keskittymiseen nuorisotyönohjaajan huolehtiessa muista käytännön asioista
Huomioidaanko siinä jollain tavalla lapsikuorokoulutus. Olkaa ylpeitä itsestänne. Tärkeää on siis tekemisen tapa, jota pitää uskaltaa soveltaa erilaisiin tilanteisiin. Sitä vetää Malmin seurakunnan kanttori Mari Torri-Tuominen. Seurakunnan musiikkikasvatuksen kurssin yhtenä aiheena on lasten kanssa työskentely. Teksti: Reko Tammi. Kaikessa opiskelussa tärkeää on soveltavan osaamisen tavoite. Nykyisessä opintosuunnitelmassa on jo mahdollista erikoistua musiikin varhaiskasvatukseen. Resurssit ovat kuitenkin rajalliset, ja opintoajoista pidetään tiukasti kiinni. Kyllä koulutus on kehittynyt. Kurssilla olennaista on oppia työskentelemään ryhmän kanssa ja soveltamaan taitoa seurakunnan erilaisten musiikkiryhmien, kuten lapsikuorojen, nuorten bändin tai eläkeläiskuoron kanssa. T aideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin aineryhmän Helsingin yksikön johtaja, professori Timo Kiiskinen, Lapsikuorotyötä aktiivisesti tekevä Harjun seurakunnan kanttori Sanna Ketola muistelee, että hänen opiskeluaikanaan reilut 20 vuotta sitten opinnot antoivat vähän eväitä lapsikuorotyöhön. Kaikille opiskelijoille on pakollisena kaksivuotinen Kirkkomusiikin käytännöt -kurssi. Tällaisen vaihtoehdon voi toteuttaa esimerkiksi maisteriopintojen projektina tai sivuainekokonaisuutena. Teette hienoa työtä, lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus. Timo Kiiskisen mukaan kaikessa opiskelussa tärkeää on soveltavan osaamisen tavoite. Terveisesi lapsija nuorisokuorotyötä tekeville kanttoreille. Helsingin yksikön opiskelijat käyvät harjoittelemassa lapsikuoron johtamista Kannelmäen seurakunnan lapsikuoron kanssa, jota johtaa kanttori Sirkku Rintamäki. Opinnoista osaamista lapsikuorotyöhön Kanttorikoulutuksen opintosuunnitelmaa ollaan uudistamassa. 1/2022 26 27 Työskentely lapsikuorojen kanssa vaatii johtajalta musiikillisia taitoja, tunneälyä, pelisilmää ja tietysti omaa innostusta lasten kanssa työskentelyyn. Kirkkohallituksen kanssa käydään tiivistä keskustelua koulutuksen sisällöstä, jotta se vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla seurakuntien tarpeisiin. Miten koulutus on kehittynyt, minkälaiset valmiudet tämän päivän opiskelijat saavat lapsikuorotyöhön. Kirkon soveltaviin opintoihin kuuluu myös kuoronjohdon käytännön harjoittelu, joka sisältää muun muassa harjoittelua aikuisja lapsikuorojen kanssa. Miten nykyisiä kirkkomusiikin opiskelijoita valmennetaan toimimaan seurakunnan pienimpien kanssa. Esimerkiksi yksi opiskelijamme teki juuri äskettäin opinnäytteenään taaperomessun. Se on tärkeää. Koen, että yhtä vaativaa ja arvokasta kuin esimerkiksi hienot solistitehtävät on polkaista pystyyn lapsikuoro ja pyörittää sitä vuosia
Kun kausi on ohi, sankarit ja kanttorit on kukitettu ja kortitettu. 26 27 Sihteeri tekee historiaa Haluan kertoa teille Kirkkokuoromme sihteeristä, Pirjo Perälästä. Pirjo asettelee niitä paikoilleen ennen muita ja antaa kanttorin keskittyä soiviin töihinsä. Sihteeri on laskenut osallistumisaktiivisuuden ja palkinnut Sisu-askeilla aktiivisimmat. Hän perusti jo nuorena seurakuntaamme Lähetyskerhon. H än on riemullinen esimerkki siitä, kuinka vapaaehtoistyöstä tehdään sydämellä ja taidolla ja siitä jää kerrassaan loistavaa jälkeä. Hän kertoo pitävänsä kuoroharrastuksessa eniten peruskuoroarjesta, vaikka ehkä mieleenpainuvin, erilainen kuorokokemus on ollut hänelle vuoden 2014 Suure-Jaanin musiikkifestivaalit. Toimintakertomuksissa on paljon sisältöä, kuorokuulumisia, seurakunnan vaiheita, lauletut laulut, harjoitukset, esiintymiset, retket, hauskat ja ikävät hetket ja kuorolaisten merkkivuodet. Me Jokioisten kirkkokuorossa iloitsemme tästä kovasti. Hän on toiminut seurakunnan luottamuselimissä, kirkkoneuvostossa, -valtuustossa ja lähetysjohtokunnassa hyvin pitkään. Pirjo Perälälle on nyt myönnetty Suomen Kirkkomusiikkiliiton hallituksen erityisansiomerkki pitkäaikaisesta ja monipuolisesta toiminnasta kuoron ja seurakunnan hyväksi. Pirjon jättämä jälki on aina huolellista ja sydämellistä. Kun Pirjo tekee toimintakertomuksia, niissä on pienen kirjan verran sivuja ja värikuvia. Kun on tulossa kokous, paperit ja asiat ovat pilkulleen kunnossa ja jokainen on saanut varmasti kutsun. Lähtiessään eläkkeelle edellinen kanttori sai muhkean ja arvokkaan, 100-sivuisen toimintakertomusopuksen Pirjolta ja kuorolta. Kun kanttori tulee aamulla urkuparvelle, tuolit kolisevat jo. Onnittelemme ja kiitämme Pirjoa. Pirjo Perälä on ollut Jokioisten seurakunnan kuoroelämässä lapsikuorosta lähtien jo noin 45 vuotta, vaikka kävi välillä opiskelemassa ja toimii edelleen työelämässä luokanopettajana pienten oppilaiden parissa. Muistamme Kolossalaiskirjeen rohkaisevaa sanaa: ”Mitä teettekin, tehkää se täydestä sydämestä, niin kuin tekisitte sen Herralle ettekä ihmisille.” Teksti Heini Kataja-Kantola, kanttori, Jokioinen. Pirjo on ollut aina aktiiviseurakuntalainen
L aulun aika on Kristillisen Eläkeliiton teema vuoden 2022 toiminnalle. Hän toivoo, että Laulun aika on tullut -materiaalit antaisivat iloa jo olemassa oleville ryhmille sekä kannustaisivat perustamaan myös uusia ryhmiä: Toivon, että jokaisella olisi kotipaikkakunnallaan mahdollisuus laulaa yhdessä. Hän on myös tehnyt paljon yhteistyötä Pietarilaisten muusikkojen kanssa ja toiminut laulusolistina muun muassa Pietarilaisen TV-radiokuoron konsertissa. Kuusankoskella työskennellessään hän kehitti ja toteutti muun muassa Gospel Stars -laulukilpailun. Kanttorin erityisansiomerkki: Hannu Muukka. Toiminnanjohtaja Päivi Kyyrö kertoo: Yhdessä laulaminen on ollut monella paikkakunnalla tärkeä toimintamuoto jo aiemminkin. Myös monessa seurakunnassa on matalan kynnyksen lauluryhmä. Näissä ryhmissä lauletaan tavallisesti yksiäänisesti, usein ennestään tuttuja lauluja, kertoo Kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtaja Jonna Aakkula. 1/2022 28 29 Suomen Kirkkomusiikkiliitto ja Kristillinen Eläkeliitto kutsuvat ihmisiä laulamaan yhdessä matalalla kynnyksellä Laulun aika on tullut -teemalla. Kohokohdiksi järjestetään alueellisia tapahtumia, joissa erilaiset ryhmät pääsevät laulamaan yhdessä. Joskus esimerkiksi säännöllinen kuorolauluharrastus ei sovi omaan tilanteeseen: elämässä voi olla Kanttori Hannu Muukalle luovutettiin Suomen Kirkkomusiikkiliiton kanttorin erityisansiomerkki Kuusankosken seurakunnan työntekijöiden joulujuhlassa 15.12.2021. Haluamme kannustaa teemavuodella kaikkia laulamisen ja myös lausumisen äärelle. Hannu Muukka on monipuolinen kirkkomuusikko, joka on rikastuttanut toiminnallaan monien Kymenlaakson seurakuntien ja kuorojen musiikkielämää. Yhdessä laulaminen tekee tutkitusti hyvää ihmisen mielelle ja keholle jokaisessa iässä. Hän on säveltänyt, sovittanut ja esittänyt kuorojen kanssa vuosien aikana useita gospeloratorioita, musiikkinäytelmiä ja muita musiikkiproduktioita Suomen eri seurakunnissa sekä Virossa ja Ruotsissa. Yhdessä laulamisen materiaaliksi on toteutettu alkuvuodesta 2022 julkaistava lauluvihko ja levy
Laulupajat tai laulupiirit antavat silloinkin mahdollisuuden päästä laulamaan yhdessä ja kohtaamaan mukavia ihmisiä. Se tunne, kun päästään laulamaan tuttuja lauluja yhdessä kymmenien tai jopa satojen laulajien kanssa, on upea, sanoo Kirkkomusiikkiliiton Aakkula. Levy antaa tukea laulujen laulamiseen omassa porukassa tai vaikka yksin kotona. Tapahtumia järjestävät kirkkomusiikkipiirit sekä Kirkkomusiikkiliiton jäsenseurakunnat ja Kristillisen Eläkeliiton jäsenyhdistykset.. Ohjelmien lähettämien jatkuu syyskuussa samaan aikaan. 28 29 muita kiireitä, oma musiikillinen osaaminen ei riitä äänissä laulamiseen tai tekee mieli päästä jo eläköitymään tavoitteellisesta kuorolaulamisesta. Levyn kustantaja on Karjasillan kirkkokuoro ry ja se on ostettavissa Suomen Kirkkomusiikkiliitosta. Laulun aika on tullut Laulukokoelma 4,50 € Lauluvihkossa on noin 70 tuttua laulua. Ohjelmissa kuullaan Laulun aika on tullut -vihkoon valittuja lauluja ja haastateltavat kertovat miksi he ovat tietyn kappaleen ohjelmaan valinneet. CD-levy 25 € Levykokoelma sisältävää Laulun aika on tullut -kokoelman laulut laulettuina säestyksen kera. Tapahtumat Tapahtumat kutsuvat laulamaan yhdessä vähän isommalla porukalla, kun oman alueen lauluryhmät kokoontuvat laulamaan Laulun aika on tullut -lauluja. Kirkkomusiikkiliitto ja Kristillinen Eläkeliitto kannustavat jäsenjärjestöjään ja seurakuntia järjestämään vuosien 2022 ja 2023 aikana tapahtumia, jotka kutsuvat oman alueen lauluryhmiä kokoontumaan yhteen. Se on ostettavissa Suomen Kirkkomusiikkiliitosta ja Kristillisestä Eläkeliitosta. Vihko sisältää laulujen sanat sekä sointumerkit mahdolliselle säestäjälle. Ohjelmasarja Ohjelmasarja lähetetään maanantaisin Radio Deissä klo 7.30 maaliskuun alusta toukokuun loppuun saakka. Kokoelman kustantaja on Yhteiskustannus. Yhdessä laulamisen iloa on myös se, kun päästään tutulla porukalla kohtaamaan uusia ihmisiä
Kolme perinteikästä juhlaa yhdistyy luoden uudenlaisia kohtaamisia ja elämyksiä. Kirkkokuorot: Osmo Honkanen: Veni Creator Spiritus Esa Toivola: Helluntain psalmi Maria Tuokko: Toivon Henki Martti Syrjäniemi: Oi Pyhä Henki, Herramme (vuorovirsi) Petri Karaksela (sov.): Virsi 220 Anne-Mari Kivimäki – Matti Laitinen: Ilon wirsi Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Gospelkuorot: Osmo Honkanen: Veni Creator Spiritus Maria Tuokko: Toivon Henki Martti Syrjäniemi: Oi Pyhä Henki, Herramme (vuorovirsi) Kalle Ruusukallio: Hyvää henkeä (bändisäestys) Anne-Mari Kivimäki – Matti Laitinen: Ilon wirsi Anu Neuvonen: Uusi liitto (bändisäestys) Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Juhlien teemalaulu. 1/2022 30 Yhteiskustannus Yhteiskustannuspalsta Toukokuussa 2023 Kirkon musiikkijuhlat, Kirkkopäivät ja Lähetysjuhlat on Kirkon juhlat #yhdessä2023. Juhlien teemalaulu. Kirkon juhlilla #yhdessä2023 on laulettavaa monille erilaisille kokoonpanoille. Se etsii ja julkaisee uusia sävellyksiä ja sovituksia seurakuntien, kuorojen, yhtyeiden ja muiden musiikkiryhmien käyttöön. Lapsikuorot: Osmo Honkanen: Veni Creator Spiritus Janne Salmenkangas – Anna-Mari Kaskinen: Helluntailaulu Kalle Ruusukallio: Hyvää henkeä (bändisäestys) Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Naiskuorot: Osmo Honkanen: Veni Creator Spiritus Tomi Aholainen – Heikki Salo: Anna, Toivo Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Mikä Yhteiskustannus. Vuoden 2022 aikana Yhteiskustannuksen myyntivalikoimaan lisätään uusien julkaisujen lisäksi kustannustoiminta Canton aikaisemmin julkaisemat noin 120 ruotsinkielisen teoksen nuotit. Oheisesta listasta käy ilmi, minkälaisille kuoroille tapahtuman tilausteokset sopivat laulettaviksi. Tampereen Keskustori täyttyy helluntaiviikonlopun ajan toivon sanoista ja sävelistä. Suurkuoronuotit ovat tilattavissa nyt www.skml. Juhlien teemalaulu.. fi/kauppa. Yhteiskustannus on Suomen Kirkkomusiikkiliiton ja Suomen Kanttori-urkuriliiton yhteinen nuottikustantamo. Nuorisokuorot: Osmo Honkanen: Veni Creator Spiritus Maria Tuokko: Toivon Henki Martti Syrjäniemi: Oi Pyhä Henki, Herramme (vuorovirsi) Tomi Aholainen – Heikki Salo: Anna, Toivo Kalle Ruusukallio: Hyvää henkeä (bändisäestys) Anu Neuvonen: Uusi liitto (bändisäestys) Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Juhlien teemalaulu. Juhlien teemalaulu
pyy . ta . mei . rak . . Jee . Petri Karaksela 2021 SOPRAANO ALTTO BASSO . sem ?. aan. si . kin . . . . työ . me, . kii . . . Juhlien teemalaulu. Lah . . nen . to . aan. nä, . vii . si. sam . . mer . el . tok . . ??. 11 . . ??. ?. Oi . pyy ?. . vii . . uu . rak . 34 . . nä, . mei . . tu . . suu . . nä, . me. ??. si. ?. se . tok sem . soit . eh . ton ?. u . sam . ta . . Juhlien teemalaulu. rak . me. . muis . tuom . me ?. . lii . me, . te . mei . au . suk . tool . Lauluyhtyeet: Maria Tuokko: Toivon Henki Martti Syrjäniemi: Oi Pyhä Henki, Herramme (vuorovirsi) Tomi Aholainen – Heikki Salo: Anna, Toivo Kalle Ruusukallio: Hyvää henkeä (bändisäestys) Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. . . . me. es . sam . nul . lii . ??. me . me . työ . . ta, . kii . to ?. yö . lis . Juhlien teemalaulu. ren . ??. Juhlien teemalaulu. . ??. eh . nä . . le . YK320 Petri Karaksela (sov): Virsi 220 Virsi 220 ”Oi Jeesus, viimeisenä yönä” on alun perin saksalainen sävelmä vuodelta 1714. ??. ??. soit . . Petri Karaksela on sovittanut tämän ehtoollisvirren kolmiääniselle sekakuorolle (SAB). me, . Kamarikuorot: Osmo Honkanen: Veni Creator Spiritus Esa Toivola: Helluntain psalmi Maria Tuokko: Toivon Henki Martti Syrjäniemi: Oi Pyhä Henki, Herramme (vuorovirsi) Petri Karaksela (sov.): Virsi 220 Anne-Mari Kivimäki – Matti Laitinen: Ilon wirsi Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. . me . Tässä numerossa esiteltävät teokset kuuluvat Kirkon juhlien #yhdessä2023 ohjelmistoon. aan. me, . uu . nul . ??. . 1. Naut . . kuo . . . Sen sanoitti Johann Rambach vuonna 1719 ja Elias Lönnrot suomensi sen 1874. le . . tu . del . tok sem . au . . se . Jee . . . . te . täs ?. vit . lis . sus, . tu . ti . nä . . muis . sus, . nä . mer . . ti . ??. kin . kä . leen . soit . el . tuom . yö . ton ?. le . si . muis . -me eh-tool lis ta . . 30 31 Eläkeläiskuorot: Osmo Honkanen: Veni Creator Spiritus Esa Toivola: Helluntain psalmi Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. maan, . . . . kii . nä . tool ?. yö . Naut . 23 . ti . del ?. ?. si . . työ ?. se . . sem . ton . Jee . Laulamattomien kuorot: Esa Toivola: Helluntain psalmi Janne Salmenkangas – Anna-Mari Kaskinen: Helluntailaulu Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Naut . ??. si . nä . ?. es . au . . leen ?. te . . si . ka . sem ?. . ?. nä . kin . . sem . . Jee . nul . ka . Virsi otettiin virsikirjaan 1886. jas . kii . kuin . . . . u . to . . Kirkon juhlat #yhdessä2023 Virsi 220. le . . si. 2. 1. 2. . Jee . Saksassa 1714 Sov. ??. tok ?. . suk . me . . en . suk . 2. . Oi . vii . . tuom . sus, . si . sem . 1. es . . Jee . Oi . u . tä, . lii . ka . mer
Jossain vaiheessa lisäsin mukaan laulun ja Lönnrotin kirjasta sanat. Olin tilannut keväällä soitinrakentaja Rauno Niemiseltä Ontrei Malisen kanteleen 1833, joka on 5-kielinen kantele, jossa on vaskikielet. Uudempien virsikirjojen tutkimuksen jälkeen suuntasin tutkimusmatkani Tampereen pääkirjastoon Metsoon. Varastosta löytyneen kanteleen pohjalta Rauno Nieminen on laatinut soittimen piirustukset ja rakentanut useita Ontrei Malisen kanteleen replikoita. Etsimäni lähdemateriaalit, kirjat, ovat melkein aina poikkeuksetta varastossa, josta ystävälliset virkailijat hakevat minulle hauraita, vanhoja dokumentteja. Kirjapinon joukossa oli Elias Lönnrotin wiimeiset korjaukset Wäliaikaiseen Wirsikirjaan vuodelta 1884, josta tuli virteeni tärkeä lähdemateriaali. Pikkuhiljaa soittamalla ja laulamalla sävellys muotoutui, ja äänitin kappaleen, minkä jälkeen lähetin sen Matille. Laulamalla, soittamalla sekä keskustelemalla sovimme, miten sovitustyö voisi edetä. Kevään aikana hioin vielä laulun tekstiä ja Matti sovitti virrestä kuoroversion ja sävellyksen nimeksi tuli Ilon wirsi. Sekä hän, että hänen molemmat poikansa soittelivat sitä varsin kätevästi.” Malisen kantele ostettiin 1870-luvulla Kansallismuseoon, ja se löytyi myöhemmin Kansallismuseon varastosta. Otin mattasaundisen, viisikielisen vaskikanteleen, istuin mikrofonin ääreen ja aloin soittaa. Virren 227 tarinasta löysin mielenkiintoisen tiedon, että virren lopussa laulettu Oi Herra, armahda liittyy keskiaikaiseen kansankieliseen leisi-perinteeseen, jossa säkeistön päättää Kyrie eleison (Oi Herra, armahda) -huudahdus. 34 35 1/2022 34 tyviin pohjatietoihin. Elias Lönnrot kertoi neljännen runonkeruumatkan matkakertomuksessaan vuonna 1833 runonlaulaja, kanteleensoittaja Ontrei Malisen kanteleesta: “Ontreilla oli kantelekkin, jossa oli viisi vaskikieltä. Laulajille ohjeena: Virren ei tarvitse mennä metronomin omaisesti eteenpäin, vaan sopivasti edeten ja kuoron yhteistä rytmiä kuunnellen. Koetin parhaani mukaan tulkita vanhaa tekstiä ja löysin sopivaa materiaalia virteen. Matti nuotinsi sävellykseni, ja tapasimme muutaman kerran sovituspalavereiden merkeissä. Virsi 227 kuului vanhimpiin suomennettuihin virsiin, joka mainittiin myös ehtoollisvirtenä. Alun rubatossa erityisen tärkeää on hengityksen ja fraseerauksen kuuntelu. Voit matkustaa mielikuvissa 1800-luvun vienalaiskylään, jossa Lönnrot tervatuilla jaloillaan on löytänyt runonlaulajan, Malisen, joka soittaa kanteleella ja Lönnrot kirjoittaa muistiin kalevalamittaista runoutta ja haltioituu ikiaikaisesta laulusta ja soitosta ja maisemasta.
Niistä voi saada ideoita oman TILAA KIRKKOMUSIIKKI-LEHTI ITSELLE TAI LAHJAKSI seurakunnan musiikkitoimintaan tai ihan vaan hyvää mieltä. Paperilehden tilaukset: skml@skml.fi p. Lehti esittelee onnistumisia ja oivalluksia kirkkomusiikin saralta. Digilehti: www.lehtiluukku.fi/lehdet/kirkkomusiikki/ 16 € / vuosi tai 4 € /lehti Lehden tilaaja: Nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: Kyllä, haluan laskun sähköpostilla. Kirkkomusiikki-lehden voi tilata paperilehtenä tai lukea maksullisena digilehtenä verkossa. (Sähköpostilasku on ilmainen. Vuoden 2019 alusta alkaen myös aiemmin ilmestyneet lehdet voi ostaa itselleen luettavaksi digilehtenä. Sitä lukevat sekä kanttorit että kirkkomusiikin harrastajat. 050 336 5396 Lehden hinta on 33 € / vuosi. Lehteä tehdään ajatellen sekä maamme noin tuhatta kanttoria että kymmeniä tuhansia harrastajia. 34 35 34 Kirkkomusiikki on kirkkomusiikkiasioiden oma aikakauslehti. Paperilaskun laskutuslisä on 2 €.) Jos lehden saaja on eri henkilö kuin lehden tilaaja: Lehden saajan nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: *Pakollinen tieto Tilausosoite: Kirkkomusiikkilehti, Suomen Kirkkomusiikkiliitto, Mörbyntie 43, 10420 Pohjankuru
Painatushinnat kappalemäärän mukaan.. 31,90 (35,00) VÄYLÄKIRJAT Kuorokansio Musta kuorokansio nuoteille. Runkopahvi on 100 % kierrätyskuidusta ja pintapaperi on FCS-serti. Syvälliset ja elämänläheiset laulut syntyivät koronavuoden aikana, jolloin Anna-Mari Kaskinen kirjoitti jokaiseen kirkkovuoden pyhään runon, jonka Anna-Liisa Haunio sävelsi. kirkonkuva tai kuoron nimi. Kanteen voidaan painattaa esim. Laulut kuljettavat kirkkovuoden ja vuodenkierron halki sykkien toivoa ja henkien aikuista hengellistä elämää. 16,90 (18,90) Väh. Voimalauluja on uusi laulukokoelma seurakuntien käyttöön. Ei sisällä lainkaan muovia. Kirjasta löytyy 149 uutta ja vanhaa laulua nuotteineen, kaksi kullekin pyhälle sopivaa. Jokaisen jumalanpalvelusvieraan käteen tarkoitetusta jumisvihosta löytyvät kaikki laulut nuotteineen sekä jumiksen kaava, jonka avulla on helppo seurata mukana. 7,90 väh. oitua. Kirja sisältää laajat johdantoja liiteosiot hymnien teologiasta ja käytöstä sekä kirkkovuoden mukaan järjestetyt hymnit, hymnit eri viikonpäiville ja muistopäiville, antifonit ja responsoriot, sekvenssit sekä vaihto ehtoiset hymni sävelmät. Kivekäs (toim.) Hymnarium – Latinalais-Suomalainen Hymnikirja – Hymnarium Latino-Fennicum Uuden latinalais-suomalaisen hymnikirjan julkaiseminen jatkaa jumalan palvelusuudistuksessa tehtyjä uudistuksia perinteisten rukoushetkien edistämiseksi ja tarjoaa uutta sisältöä ja hengellisiä aarteita seurakuntien käyttöön. Mukana on myös yksinkertaisia sovituksia. Vatanen, J. 20 kpl 6,90 Kansipainatusmahdollisuus kultatai hopeafoliolla. Kirja sopii kristilliseen kasvatukseen, musiikkija jumalanpalvelustyöhön ja kaikille, jotka haluavat tutustua kristinuskon asioihin ja kirkkovuoteen. Ekologinen ja kestävä, Suomessa valmistettu kuorokansio. Asunta ja P. 21,90 (24,00) väh. Laulujen sanoitukset kumpuavat tämän ajan kouluikäisten elämästä ja maailmasta sekä pyhän imettelystä siinä. Hannikainen, T. Koko A4, 2-renkainen kiinnitysmekanismi. 20 kpl 15,90 O. Joka pyhään sisältyy pieni teksti ja rukous sekä virsija lauluvinkkiluettelo. <<A-posti Oy<< Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Nikkola, S. 020 754 2350 K I R K KO M U S I I K K I A Matti Laitinen Sinä, minä ja maailma – Kouluikäisten jumis Uusi Matti Laitisen sanoittama ja säveltämä kouluikäisten jumis. 20 kpl 20,20 PERUSSANOMA Anna-Mari Kaskinen, Anna-Liisa Haunio Voimalauluja pyhään ja arkeen Uusia sanoituksia ja säveliä niin seurakunnan yhteislaulua rikastuttamaan kuin kuorojen käyttöön. 4,20 (5,00) Heidi Kataja-Kantola Ipanoiden kirkkokäsikirja Kirja kuvaa kirkkovuoden pyhiä ymmärrettävällä arkikielellä lapsille ja kaikenikäisille. Mallikuvassa nuottiavainpainatus