Heikki Liimola Kuoronjohtajien opettaja Vuoden musiikkiryhmä Musica Vocale Kirkkomusiikkipiirin kuorokurssi 2.0 Radiojumalanpalvelusten musiikkia Vuosiseminaari ja edustajakokous 8.-9.9.2023 1/2023 Pedagogiikkaa kuorossa
2 3 3 4 8 14 16 19 1/2023 11 20 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 1/2023 31.1.2023 22.2.2023 2/2023 1.4.2023 26.4.2023 3/2023 1.9.2023 20.9.2023 4/2023 1.11.2023 22.11.2023 ISSN 0356-7117 (painettu) ISSN 2670-3602 (verkkojulkaisu) TILAUSHINNAT 2023 Vuosikerta 39 € Ryhmätilaukset: 2-9 kpl 35 €/kpl 10-19 kpl 32 €/kpl 20+ kpl 29€/kpl PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Reko Tammi, skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint JULKAISIJA Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. Pedagogi on siis sananmukaisesti käännettynä lasten ohjaaja eli opettaja. Paidia viittaa lapsiin ja ago tarkoittaa johtamista. Pääkirjoitus Heikki Liimola Kuoronjohtajien opettaja Vuoden musiikkiryhmä 2023 Musica Vocale Kohti Kirkon Juhlia Kirkkomusiikkipiirin kuorokurssi 2.0 Radiojumalanpalvelusten musiikkia Uutisia lyhyesti Syksyn tärkeitä päivämääriä Kolumni Monenlaista pedagogiikkaa Pyhäkoululaulun sävellyskilpailu Kirkkomusiikkipiirien uutisia In Memoriam -kirjasta toinen painos Yhteiskustannuspalsta 30. Pedagogiikan kantasanat ovat kreikankielestä paidia ja ago. LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO Kirsi Airikka Anne Jokitalo Tommi Niskala Inari Tilli Kansikuva: Kuoronjohdon lehtori Heikki Liimola Kuva: Riikka Haapamäki 21 22 28 24 Tämän lehden teemana on pedagogiikka kuoroissa
Tutkijoilla on varmasti vilpitön halu katsoa tulevaisuuteen ja pyrkiä kehittämään koulutusta ja opetussuunnitelmia niin, että ne vastaisivat parhaiten tulevaisuuden työelämän haasteisiin. Moni suomalainen kanttori on saanut kuoronjohto-oppinsa äskettäin eläköityneen Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kuoronjohdon lehtori Heikki Liimolan opetuksessa. Suomi on menettämässä asemansa koulutuksen mallimaana. Lasten ja nuorten oppimistulosten heikentymistä selittänee sekin, että koululaisten, lukiolaisten ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista liian vähän nukkuvien (alle kahdeksan tuntia) osuus kasvaa koko ajan (THL, kouluterveyskyselyt 2013 ja 2021). 2 3 Koulutus ja pedagogiikka Mediassa on viime aikoina saanut paljon palstatilaa huoli suomalaisten oppimistuloksien laskusta. Tämän innoituksen hedelmistä nautitaan ympäri Suomea kirkkokuoroissa, kamarikuoroissa ja kaikenlaisissa muissa lauluryhmissä vielä pitkään. Hän on omalla toiminnallaan, esimerkillään ja niillä kuuluisilla ”hengittävillä” käsillään innostanut lukuisia opiskelijoitaan oppimaan lisää kuoronjohdosta ja panostamaan omaan paikalliseen kuoroelämään. Perintö, jonka Liimola on halunnut opiskelijoilleen antaa, on yleispätevä: ”Tärkeintä on oma halu oppia lisää, perehtyä ja pitää korvat auki.” Mikä tekee Heikistä sitten erinomaisen pedagogin. Reko Tammi Päätoimittaja Pääkirjoitus. Yhtä kiivaana käy keskustelu muutoksen syistä. Kiitos, Heikki! Kehitys nuorten oppimistuloksissa näkyy toki myös musiikin alalla. Opettajat näkevät joka päivä, mitä oppilaitosten arki on ja heillä sen ansiosta on selkeä kuva kehityksen syistä. Aihe puhututtaa laajasti ja keskustelu on monesti hyvin tunnelatautunutta. Niin, ja siis nukkua pitää myös riittävästi. Tämä on suoraan yhteydessä harjoittelun määrään. On tärkeää, että tulevaisuudessakin löytyisi Heikin kaltaisia pedagogeja, jotka esimerkillään innoittavat oppilaitaan uppoutumaan alaansa syvemmälle. Monissa oppilaitoksissa on havaittu, että musiikin ammatilliseen koulutukseen tulevien taitotaso on kirjavampaa kuin aiemmin. Väsyneelle oppi ei mene perille
Laulaminen kuului toki myös kouluarkeen ja ylipäätään tavalliseen arkielämään enemmän kuin nykyään. ”Ja siitä lyönnin pohjaan tukevasti...”. Isä lauloi mieskuorossa ja johtikin sellaista monta vuotKuoropedagogien pedagogi ja johtajien johtaja ta. Sillä aikaa Tampereen Harjun seurakuntaan syntyi Harjun Nuorten Kuoro, joka Heikki Liimola on ehtinyt tehdä lähes 40-vuotisen uran kuoronjohdonopettajana. Lukuvuoden 1975–76 vietin vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa, missä pääsin sekä soittamaan että laulamaan kosolti. Sibelius-Akatemian Kuopion koulutusyksikössä vuodesta 1986 opettanut merkittävä pedagogi jäi eläkkeelle viime joulukuussa. 15–16-vuotiaasta lähtien tein myös sävellyksiä eri käyttötarkoituksiin. Aloitin pianotunnit 7-vuotiaana, mutta noin 11-vuotiaana innostuinkin trumpetinsoitosta Raimo Sarvaksen johdolla. 1/2023 4 4 Merkittävä osa Suomen kanttoreista on oppinut johtamaan kuoroa lehtori Heikki Liimolan johdolla. Vanhempani olivat kansakoulunopettajia. Millainen oli lapsuutesi musiikillinen ympäristö Tampereella
Jo samana vuonna johdin sitä ensimmäisen kerran, ja vuodesta 1977 olen ollut sen virallinen johtaja. Liityin kuoroon palattuani kotiin kesällä 1976. Näinä vuosina syntyi edelleen vallitseva käytäntö, jossa Vokaaliyhtye on tutkintojen lisäksi luokkatunneilla kunkin opiskelijan käytössä. Melko alkuvaiheessa johtaminen voitti soittamisen ja kuoronjohto orkesterinjohdon. Nykyään sen nimi on Harjun Kamarikuoro. Sibelius-Akatemian Vokaaliyhtyeessäkin lauloin, kunnes muutimme vuonna 1990 takaisin Tampereelle. Kuoronjohdonopetus oli tuolloin lapsenkengissään. Kun sitten Hyökki siirtyi kolmeksi vuodeksi Kansallisoopperan palvelukseen, minä ja Eric-Olof Söderström toimimme hänen sijaisinaan Akatemialla. Vuonna 1986 tein kuoronjohdon A-tutkintoni ja aloin opettaa Kuopiossa, minkä myötä itsekin päädyin täyttämään mainittua tyhjiötä. Kun Andersén lopulta jäi eläkkeelle vuonna 1982, hänen seuraajansa Matti Hyökki joutui laatimaan niitä tyhjästä. Näin oli. Tärkeimmiksi opettajikseni nostaisin Eric Ericsonin, johon tutustuin vaihto-opiskelijana Tukholmassa, sekä Jorma Panulan. Sinulla oli aluksi kaksikin tärkeää aluetta, trumpetinsoitto ja musiikinjohto. 4 5 lauloi kirkkomusiikkia Suomesta ja ulkomailta: kirkkokuorolauluja, Bachin koraaleja, osia Palestrinan messuistakin. Sain valkolakin 1978, vietin vuoden varusmiessoittokunnassa ja sitten pyrin Sibelius-Akatemiaan. Tavoittelimme Eric Ericsonin ”…niin että laulajien on hyvä hengittää.” Oppilaana Oskari Ylimäki ja kuorona ovat Arto Kurtti, Jaakko Tyni ja Ella Jutila.. Mutta ehkä se oli sen ajan käytäntö: ei kapellimestariluokankaan toiminta ollut erityisen strukturoitua. Entä opintovuodet. Siitä pitkään yksin huolehtinut Harald Andersén oli jättäytynyt pois, eikä varsinaista opetussuunnitelmaa, tutkintovaatimuksia tai tutkinto-ohjelmistoa ollut olemassa. Pääaineeni oli trumpetinsoitto, mutta aloitin saman tien myös kuoronjohdon ja orkesterinjohdon opinnot
Johtajan pitää ymmärtää elämän kokonaisuutta, jotta hän voisi nousta oman tilanteensa yläpuolelle. Elämänvaiheet vaikuttavat toki myös johtamiseen, mutteivät ne saa alkaa kontrolloida sitä. Työelämä on opettanut minua sopeutumaan oppilasmateriaalin mukaan. Jokaisen tulee työskennellä oman persoonansa kautta. Onko erilaista opettaa tulevia kanttoreita kuin muita musiikinopiskelijoita. Sibelius-Akatemian Vokaaliyhtyeen toimintaan. Vahva ja välttämätön. Miten kuoromusiikin kenttä kehittyi noina vuosina. Tästä päästään toiseen käsitteeseen, jota vastustan raivokkaasti: kuoronjohtajatyyppi. Tähän on vuosien varrella ollut yhä enemmän tarvetta: ikäryhmät ovat erilaisia, oppilaat muuttuvat ja heidän taustansa ovat erilaisempia kuin ennen. Tässä sävellystyö on ollut itselleni yksi tärkeä ilmaisukeino. Solistiset laulajat tippuivat vähitellen pois, ja kuorolaulajat eriytyivät omaksi joukokseen. 1/2023 6 Tukholmaan perustaman vokaaliyhtyeen käytäntöä, jossa laulajat antoivat palautetta kullekin opiskelijalle keskustellen opettajan johdolla. Taiteilijana kehittyminen tulee paljolti eletystä elämästä ja ympäröivästä maailmasta. Ei sellaista muusikkoa ole olemassakaan; on vain ammattilaulajia, jotka voivat laulaa kuorossa tai muualla. Jos työskentelee jonkin kuoronjohtajaroolin kautta, se ei kauaa kestä, eikä aitokaan stereotyyppinen kuoronjohtajuus takaa menestystä. Musiikkioppilaitoksissa moni asia on muuttunut, ja tulos ei ole enää tasalaatuista. Miten saada moninainen ryhmä eteenpäin ilman, että yhdellä sormella soittava varajohtaja putoaa kelkasta. Ei sellaisia ole. Entä miten oma taiteilijuutesi on kehittynyt. Opettaessani Klemetti-Opiston, Suomen Työväen Musiikkiliiton ynnä muiden kursseilla olen toki kohdannut saman ilmiön vielä vahvempana. Taiteilija on nimenomaan ihminen, joka antaa asioiden heijastua selkeästi omasta persoonastaan ja löytämistään, elämäänsä vaikuttavista asioista, kuten tapahtumista ja arvoista. Myös opiskelijoiden lähtötaso on nykyään aiempaa moninaisempi. Esimerkiksi ennen oli itsestäänselvää, että italiankieliset esitysmerkinnät ymmärretään, ei enää. Siinäpä Heikille työmaata. Kuoron sointi oheni merkittävästi, mikä suosi huomattavan erilaista äänityyppiä ja laulutapaa kuin soolo-ohjelmistossa. Toiset pääsevät pitkälle rauhallisesti ja huolellisesti työskennellen, asiat halliten ja niihin aina tarvittaessa perehtyen.. Jos D-opintojen alussa jonkun polvet tärisevät kuoron edessä, mutta C-tasolle päästäessä samalla henkilöllä on jo uskallusta, se on voitto. Syntyi käsite, jota vastustan henkeen ja vereen: ammattikuorolaulaja. Monet ovat sanavalmiita ja räiskyviä, mutta nopeudessaan jättävät huomaamatta paljon olennaista. Mikä kuoronjohdon opettamisessa on vaativaa ja onko tämä muuttunut urasi aikana. Kenties merkittävin muutos alkoi Radion Kamarikuorosta, jossa lauloin 80-luvulla. Koska opetan ja puhun näistä asioista, minun pitää pystyä näyttämään miten ne tehdään, mutta toisaalta ne muistuttavat itselleni, mitä johtajuus on ja miten paljon pystyn vaikuttamaan. Tämä on vaikuttanut myös esim. Eri sävellyksistäni kuulee, millaisessa elämänvaiheessa mikäkin niistä on tehty, vähän kuin laulajien levytyksistä. Kun kahdeksan laulajaa 32:sta siirtyi samanaikaisesti muihin tehtäviin, Yleisradio näki tilaisuutensa tulleen ja jätti toimet täyttämättä. Ei nyt varsinaisesti, mutta annan yhden esimerkin. Monet kirkkomuusikot eivät ole opintoihin hakiessaan ajatelleet, että pedagoginen kuorotyö on keskeinen osa heidän tulevaa työtään. Opetus ja taiteilu menevät käsi kädessä tai limittäin, ja ne hyötyvät toisistaan, koska niissä on paljon samaa. Se pitää jalat maassa sekä lyöntiteknisesti että laajemman johtajuuden kannalta. Kyseistä sanaa ei käytetä missään muualla kuin Suomessa. Se, että opettaja on myös esiintyvä taiteilija, auttaa häntä katsomaan asioita kunkin oppilaan näkökulmasta ja hahmottamaan, mitä tämä tarvitsee. Millainen on sitten pedagogisen ja taiteellisen työsi suhde
Heistä en ketään tahtoisi nostaa muiden yli, mutta olen pyrkinyt antamaan heille tällaisen perinnön: Tällä alalla kaikkein tärkeintä on oma halu oppia lisää, perehtyä ja pitää korvat auki. Yhteiset kuoroperiodit vuorovuosin Kuopiossa ja Helsingissä ovat varmasti monen opiskelijan mieleen jääneet vuoden kohokohtina, vaikka rankkoja puristuksia olivatkin. Olen kiitollinen niin noiden ensiaskeleiden tukemisesta kuin yli 30-vuotisesta ystävyydestämme. Kuoropedagogin työssä voi olla yksinäistä, ja kuitenkin joutuu huolehtimaan muista. Kuoronjohtamisen teknistä puolta voi opiskella ja harjoitella, mutta taiteellinen puoli pitää löytää itsestään. Oppilaita minulla on ollut varmaankin yli tuhat, eri tasoilla ja eri kestoilla. Myös opettajavaihto tehtiin joka vuosi. Toivon että tuleva kuoronjohdon lehtori olisi mahdollisimman laajakatseinen – siis määrätietoinen, mutta toisaalta herkkä näkemään, mitä kunkin oppilaan kanssa kannattaa tehdä. Tämä se vasta olikin meille lehtoreille vuoden kohokohta, kun oltiin joko meillä Tuusulassa tai Heikin luona Längelmäellä tai Lempäälässä ja istuttiin yötä niin kauan, että vuotuiset ohjelmistot kuoronjohto D:lle ja C:lle oli saatu kasaan. Teksti: Martti Laitinen Kuvat: Riikka Haapamäki Kollega muistelee Timo Nuoranne, kuoronjohtaja, professori Olin kahdeksantoista vuotta Helsingissä kuoronjohdon lehtorina Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolla, ja joka ikisenä vuonna tehtiin vaikka mitä yhdessä Heikin kanssa. Ohjelmistot valittiin syksyllä. Johtamista ei voi pelkästään oppia kirjoista tai kuuntelemalla – tai oppitunneillakaan – vaan tarvitaan omaa opiskelua, jotta voi saavuttaa rautaisen taidon saada hetkessä kaikki toimimaan. Heikillä on suuri sydän ja se on oikeilla jengoilla. Vaikka olin varmasti mitä hankalin itsepäinen besserwisser, Heikki otti kaiken harhasuuntaisen energiani vastaan ymmärryksellä ja ohjasi rauhallisesti sen oikeaan suuntaan. Kumpikin taidamme myös ruuanlaiton taidon, joten herkkuhetkikin mahtui väliin. Mitä tahtoisit nostaa erityisesti esiin nyt päättyvässä opettajanurassasi. Johtamistekniikalla voi vaikuttaa sointiin, jos haluaa siihen vaikuttaa. Olisiko sinulla terveisiä tulevaisuutta varten seuraajallesi. Kuorolaulu on kirkkomusiikin näkyvin muoto, koska se on yhteisöllistä toimintaa ja tuo seurakunnan ja koko paikkakunnan musiikkielämään näkyvyyttä ja kiinnostavuutta. Sir Thomas Beechamin mukaan johtamista ei voi opettaa, ja hän tarkoitti pelkän johtamistekniikan sijaan sitä valtavaa aluetta, johon kuuluu kaikki johtajan toiminta – myös paljon sellaista, jota ei voi pukea sanoiksi. Panula tapasi aina sanoa, että pitää huomata asioita itse, ei puhua liikaa. Rohkeus olla kuoron edessä syntyy vain sitä kautta.. Ja ilta kruunattiin viskitai konjakkilasillisella, oli se sen verran rankkaa hommaa! Oppilaat muistelevat Kari Turunen, kuoronjohtaja, musiikin tohtori Sain ensimmäiset kuoronjohdon oppini Heikiltä Klemetti-Opiston kesäkurssilla. Opettajana Heikin parhaita puolia on se, että hän antaa opiskelijalle tilaa. Ja että opettaja osaa rohkaista tulevaa kanttoria: nyt vaan mennään eteenpäin! Pyrkimys tulisi olla, että jokaisella valmistujalla on opintojen tasosta riippumatta valmius mennä töihin avoimella asenteella, halu saada seurakunnan kuorotoiminta haltuun ja kehittyä johtajana, mahdollisesti jatkokouluttautuakin. No – vaikkapa minä itse! Entisistä oppilaistani mieleen tulee esimerkiksi Ismo Savimäki, joka on tehnyt ihmeitä Hämeenlinnassa. 6 7 Esimerkiksi ketkä. Jaana Turunen, kuoronjohtaja Minulle merkittävää oli se, että Heikki paitsi opetti, myös antoi mallin kuoronjohtajasta taiteilijana. Keväällä pidettiin aina tentit yhdessä molemmissa kaupungeissa, ja pääsykokeissa oltiin aina molemmat
Musica Vocale -kuorossa on tällä hetkellä noin 20–25 laulajaa. Musica Vocale -kuoron on perustanut kanttori Tomi Satomaa. Kirkkomusiikkiliiton vuoden 2023 musiikkiryhmä tulee Liedon seurakunnasta. Jo Paraisten aikaan Satomaalla oli kuoro, jonka toiminta alkoi vakiintua vuosina 2013–14. Siirryttyään Liedon kanttoriksi sama ryhmä sai nimekseen Musica Vocale. K uv a M ai ja Le in o . 8 1/2023 8 K uv a K af to r O y/ A nt ti Pa rt an en . Hän oli aiemmin kanttorina Paraisten suomalaisessa seurakunnassa ja helmikuusta 2019 alkaen Liedossa. Paraisilta kulkee edelleen henkilöautollinen laulajia kuoron harjoituksiin Lietoon. Vuoden 2023 musiikkiryhmä Musica Vocale. Kuoronjohtajan mukaan kuoroon otetaan toki koko ajan uusia laulajia, mutta ryhmän keskenkin on puhuttu, että haluttaisiin pysyä pienehkönä kokoonpanona, jolloin yksitMusica Vocale esitti Satomaan johdolla Bachin jouluoratorion kantaatit I-III Liedon kirkossa viime marraskuussa. Kuoronjohtaja Tomi Satomaa on toisen polven kanttori. Orkesterina oli Parbarock Ensemble
Musica Vocale on tuonut korkeatasoista kirkkomusiikkitarjontaa Lietoon ja lähiseudulle. Kuoro on myös tuonut lietoilaisille ja lähikuntiin uutta tasokasta kirkkomusiikkitarjontaa. Hän on kanttorin poika ja seurannut musiikin tekemistä läheltä jo lapsesta saakka. Vuoden musiikkiryhmän valinnasta päättänyt Suomen Kirkkomusiikkiliiton hallitus näkee, että kuoron toimintaa on alusta alkaen leimannut määrätietoisuus sekä korkea taiteellinen taso. Satomaan tavoitteena on myös ollut saada kuoroon mukaan aina nuoria tai muuten kokemattomampia laulajia. täisille laulajille jää enemmän vastuuta. Yhtenä valintakriteerinä on myös uusien kirkkomusiikin harrastusmahdollisuuksien synnyttäminen. Satomaa on tunnettu kirkkomusiikkivaikuttaja. Välillä on jouduttu kuitenkin työstämään asioita enemmän. ”Oma pedagogin sydän sykkii vahvasti tällaiselle toiminnalle” kertoo Satomaa. Muutamaa ammattilaista lukuun ottamatta suurin osa kuorolaisista on harrastajamuusikoita. Opiskeluaikana hän muisteli sanoneensa ääneen, että kuoronjohtajaa hänestä ei ainakaan koskaan tule. 8 9 8 K uv a A nn ik a K iv ila ht i. Kuoroon on valikoitunut sellaisia laulajia, joille tämä hyvin sopii. ”Se on sitä ihmisten kanssa toimimista, mikä on kuoromaailmassa se mahdottoman mielenkiintoinen asia” johtaja tiivistää. Kuoronjohtajalle on ollut palkitsevaa nähdä kasvutarinoita, joissa aroistakin laulajista on tullut stemman kantavia voimia. Kaiken kaikkiaan Satomaa kokee kuoron ja sen toiminnan saamisen nykyiseen laajuuteen olleen kova yhteinen ponnistus, mutta moni asia on toisaalta loksahtanut hyvin paikoilleen. Urut ovatkin hänen pääinstrumenttinsa ja erityinen kiinnostuksen kohde. Kirkkomusiikkilehteä hän kertoo lu. Saatuaan tiedon Musica Vocalen nimeämisestä Kirkkomusiikkiliiton vuoden musiikkiryhmäksi Satomaa oli iloinen ja yllättynyt ja kertoo arvostavansa tunnustusta sekä Kirkkomusiikkiliiton tekemää työtä. Vuosina 2016–2019 Satomaa oli Organum-seuran puheenjohtaja ja lehden päätoimittaja. Musica Vocale on tästä erinomainen esimerkki, sillä se on koonnut yhteen joukon taitavia ihmisiä Liedosta ja sen lähialueilta laulamaan jumalanpalveluksissa ja konserteissa. Niinpä niin. Musica Vocalen laulajat ovat taustoiltaan hyvin heterogeeninen joukko ja kuten kaikissa kuoroissa niin työ on koko ajan sopivan balanssin hakemista, jotta kaikilla on hyvä olla ja halu tulla harjoituksiin
helmikuuta lähetettävän musiikkijumalanpalveluksen nauhoituksella. Vuoden musiikkiryhmä -tunnustukseen kuuluu 500 euron stipendi sekä 1 000 euron varaus musiikkiryhmän ja Suomen Kirkkomusiikkiliiton yhteistoimintaan. K uv a K af to r O y/ A nt ti Pa rt an en. ”Ne nuotit odottavat kotihyllyssä” naureskelee Satomaa. Kuoron kevät alkaa 12. Kuoron kevätkonsertit ovat Liedon kirkossa 21.5. Kuvassa edestä alkaen Hanna Vienonen, Minna Kuvaja, Ida Kallio, Johanna Skyttä ja Irma Gerdes. ja Kanta-Loimaan kirkossa 28.5. Teksti: Reko Tammi Kuoron puheenjohtaja Minna Kuvaja uskoo, että vuoden musiikkiryhmä -tunnustus on iloinen piristysruiske kuorolle. Niissä on tarkoitus laulaa esimerkiksi suomalaisia kansanlauluja ja Jean Sibeliuksen sävellyksiä. Kuorossa lähes sen alusta alkaen laulanut ja kuoron puheenjohtajana toimiva Minna Kuvaja on ollut kuoronjohtajan apuna miettimässä toiminnan linjauksia ja kuoron tulevaisuutta. Kysyttäessä Satomaan haaveista Musica Vocale -kuoroon liittyen hän kertoo toivovansa, että kuoroon riittäisi laulajia ja että kaikilla olisi halu tulla harjoituksiin viikosta toiseen. Yksi Satomaan suosikkisäveltäjistä on Arvo Pärt, jonka musiikkia kuoro on jo jonkin verran esittänyt, mutta hienoa olisi päästä tekemään tiettyjä klassikkoteoksia kuten Aatamin valitus ( ?????. Sen jälkeen työstetään palmusunnuntaiviikonlopun konsertteja, joissa esitetään muun muassa Bachin motetti Jesu, meine Freude . Hän uskoo, että vuoden musiikkiryhmä -tunnustus on iloinen piristysruiske ja buusti kuorolle ja kertoo siitä, että kuoron tekemä työ on tullut huomatuksi. 1/2023 10 keneensa lähes siitä lähtien, kun on oppinut lukemaan, joten liiton toiminta on hänelle hyvin tuttua. ????) tai Berliner Messe
K uv a V is it Ta m p er e, ku va aj a La ur a Va nz o Kirkon juhlia vietetään Tampereen keskustorilla ja lähiympäristössä, Tammerkosken maisemissa.. Suurkuoron ohjelmisto koostuu tilausteoksista, joita ovat tehneet Tampereen seudulla vaikuttavat muusikot. 10 11 Kohti Kirkon juhlia 2024 Ensivaikutelmia kuoroteoksista Kirkon juhlat järjestetään Tampereella toukokuussa 2024. Taso on sopiva, on sopivasti haastetta. Fiilis on, että nyt on hyvätasoiset laulut! Nyt on semmoisia kuin on toivottu, sanoo Janakkalan seurakunnan kanttori Heljä Linna, joka johtaa seurakunnan kuoroa Turengissa. Perinteiseen tapaan Kirkon juhlat tulee kokoamaan myös maamme isoimman kuoron. Tapahtuma jatkaa Kirkon musiikkijuhlien lisäksi Kirkkopäivien ja Lähetysjuhlien perinteitä ja muodostaa yhdessä uuden kirkon suurtapahtuman. Siksi monet kuorot ovat ehtineet tutustua jo nyt hyvin alkuperäisen aikataulun mukaan julkaistuihin kuoroteoksiin. Millaisia ajatuksia tilausteokset ovat herättäneet. Tapahtumaa jouduttiin siirtämään vuodella eteenpäin jääkiekon MM-kisojen päällekkäisyyden vuoksi
Ensivaikutelma teoksista oli heti todella hyvä! Myös kuorolaiset ovat olleet innostuneita ja oppineet tosi nopeasti, kertoo Mäkiö. Konteksti oli osattu ottaa huomioon taitavasti. Linna kehuu myös laulun kivaa sooloa, jossa ”ei tarvitse olla mikään oopperalaulaja”. Ilon wirsi on jo ollut Katja Mäkiön kuoroilla käytössä messun loppumusiikkina Helsingin Pakilassa ja Oulunkylässä. Kokoonpano kahdelle naisäänelle ja yhdelle miesäänelle on sopiva useimmille kirkkokuoroille. 1/2023 12 Suosituimmat kappaleet kolmiääniselle sekakuorolle Kirkon juhlien kuorolauluista ostetuimpia ovat olleet juhlien teemalaulu Arkipäivän taivaassa (Sakari Löytty & Jaakko Löytty), Helluntain psalmi (Esa Toivola) ja Petri Karakselan sovitus virrestä 220 Oi Jeesus, viimeisenä yönä. Mäkiö on tykästynyt erityisesti tamperelaiskollega Mari Tuokon Toivon Henkeen: Hän selvästi tietää, miten kirkkokuorolle kirjoitetaan. On semmoinen kappale, mikä pystytään oppimaan ja isossa kuorossa sitten osataan. Hän johtaa Chorus Sine Nomine -kuoroa Oulunkylän seurakunnassa ja Vox Sonora -kuoroa Pakilassa. Tekstin idea arkipäivän taivaasta on puhutellut kuorolaisia. Toisaalta kanttori Heljä Linna kokee tekstin lässähtävän alkupuolen hyvän rakentelun jälkeen. Mäkiö kiittelee sitä, että näiden juhlien kappaleita voi käyttää hyvin Suurkuoro kootaan Tampereen keskustorille rakennettaville kuorokorokkeille.. Sama sopraano–altto–basso -kokoonpano on myös Tampereen messukylänkanttorin Petri Karakselan sovituksessa virrestä 220. Tässä on kivaa haastetta, sanoo kanttori Heljä Linna. Kaikkia näitä nuotteja on myyty vähintään 2 000 kappaletta. Kiva virsisovitus, joka kulkee eteenpäin! Kuorolaiset olleet innostuneita Runsaasti tilattuihin nuotteihin kuuluvat myös Oi Pyhä Henki, Herramme (Martti Syrjäniemi), Toivon Henki (Mari Tuokko), Ilon wirsi (Anne-Mari Kivimäki & Matti Laitinen) ja Osmo Honkasen Veni Creator Spiritus. Makuasioista ei sentään sovi kiistellä! Helluntain psalmitekstin on säveltänyt Tampereen Tuomiokirkon urkuri Esa Toivola. Helsinkiläiskanttori Katja Mäkiö on tutustunut jo useimpiin juhlalauluihin. Hän halusi kirjoittaa iloista ja virtailevaa musiikkia. Sakari ja Jaakko Löytyn tekemä Juhlien teemalaulu Arkipäivän taivaassa on kanttori Heljä Linna mielestä toimiva laulu: Tässähän on tietysti rytmiikka erilainen kuin klassisessa, mutta ei ollenkaan sellainen, ettei pärjättäisi
Vaikeustasoa hän kuvailee yleisesti juuri omalle kuorolleen sopivaksi. Kolme perinteikästä juhlaa yhdistyy luoden uudenlaisia kohtaamisia ja elämyksiä. Helsinkiläinen Katja Mäkiö kertoo monenlaisten juhlakokemusten joukosta vähän yllättyneensäkin siitä, miten sekä kanttoreille että kuorolaisille juhlien erityisin asia on saada veisata virsiä yhdessä isolla joukolla. Sen jälkeen olen ollut jokaisella laulujuhlalla ja olen aina vienyt sinne kuoroa mukanani. Lipunmyynti alkaa syksyllä 2023. Suuremmistakin esteistä on selvitty: Esimerkiksi Helsingin 2017 juhlien haastavatkin laulut soivat hienosti, kun tukena oli suurkuoro ja instrumentit, Mäkiö muistelee. Ne ovat erityishetkiä, mitä ei voi saavuttaa missään muualla. Heljä Linna on nauttinut oheiskonserteista, jumalanpalveluksesta, kollegoiden kohtaamisesta ja tietysti suuressa porukassa laulamisesta. *** Toukokuussa 2024 Kirkon musiikkijuhlat, Kirkkopäivät ja Lähetysjuhlat on Kirkon juhlat. – 19.5.2024. 12 13 K uv aa ja P en tt i M an su ko sk i omilla kokoonpanoilla myös muualla kuin juhlien suurkuorossa. Lämpimiä juhlamuistoja Sekä Helsingin että Janakkalan kuorolaiset ovat osallistuneet myös paikallisen kirkkomusiikkipiirin järjestämiin alueellisiin juhlalauluharjoituksiin. Heljä Linna on Kirkon (musiikki)juhlien konkari: Ensimmäinen oli Lahdessa 1981. Ne ovat olleet tosi kohottavia kokemuksia. Teksti: Jonna Aakkula Vuonna 2017 Kirkon musiikkijuhlat kokosi suurkuoron Helsingin Senaatintorille.. Toki kuoroille, joissa stemmat eivät ole itsenäisiä, laulut voivat olla kuitenkin haastavia. Kaikki juhlien tilausteosten kuoronuotit ovat ostettavissa Kirkkomusiikkiliiton verkkokaupassa: www.skml.fi/kauppa Kirkon juhlat Tampereella 17.5. Tampereen Keskustori täyttyy helluntaiviikonlopun ajan toivon sanoista ja sävelistä
Hänellä on myös selkeä mielipide siitä, mihin suuntaan kirkkomusiikkipiirien kuorokursseja voisi kehittää. Saiko jokainen mukaansa jotakin konkreettista. 1/2023 14 Kirkkomusiikkipiirin kuorokurssi 2.0 Helsingin Kallion kirkon kanttori Tommi Niskala on kokenut kuorokouluttaja. Paikalla voi helposti olla sata innokasta. Joskus on päälle vielä konsertti, eli myös jotakuinkin valmista pitäisi tulla. Myös kuorokoulutuksen pitäjän näkökulmasta tällaisen suuren urheilujuhlan veturiksi hyppääminen on toki vallan kohottavaa. Minäkin, ensin vähän toisella kymmenellä Etelä-Pohjanmaan piirin rientoihin ja nyttemmin kouluttajan roolissa sekä Helsingin Kirkkomusiikkipiirin että Suomen Lähetysseuran Safarikuoron kanssa. Vuosikymmenen vaihteessa tuli pidettyä ja juonittua myös erinäiset koulutukset sekulaarilla puolella Suomen Mieskuoroliiton toiminnassa. Samanaikaisesti kouluttajan mielessä on jo tovin pyörinyt, että yhden iltapäivän aikana pitäisi saada annettua mahdollisimman paljon, kuitenkaan kaatamatta osallistujien niskaan ylimitoitettua informaatiotulvaa. Unohtuuko kaikki kuoron seuraavaan omaan harjoitukseen mennessä. K uv aa ja M ar ia Sy vä ni em i. Usein tuleekin, vähintään riittävän valmista. Epäilemättä potkua saa laulamisesta normaalia viikkotoimintaa isommassa porukassa. Vieläpä jos laululeiripäivää pitämään saapuu joku erityistä kuorogurun viittaa harteillaan kantava vieraileva tähti. Kuorolaiset ovat odottaneet kieli pitkällä jo viikkoja, eikä ole epäilystäkään, etteikö motivaatiomittari ole aivan tapissa. Lähes jokainen meistä kuoroaktiiveista on varmasti edes joskus osallistunut jollekin kuorokurssille tavalla tai toisella. Kuorokurssit toteutetaan usein vähintään maakunnallisina tai valtakunnallisina, kokoontumisajojen tyyppisesti. Samalla väkisin miettii, kuinka moni näistä lauluista jää paikallisten kuorojen ohjelmistoon
Siis jatkuvuudessa enemmän kuin yksittäisissä tietoiskuissa. Tämä on sitten ihan toinen juttu. Kuoronjohtajakoulutustakin on enenevässä määrin tarjolla, mutta ei juuri koskaan sellaista mallia, jossa kuoro tekee töitä oman johtajansa kanssa ohjatusti. Parhaimmillaan tämä voi olla hyvän tason äänenmuodostusta – jossa taasen klinikoitsijan ja kuoron johtajan on oltava täysin yksimielisiä siitä, minne suuntaan sointia kehitetään. Vaihtokauppaperiaate on aina toimiva. Liittomme ja Suomen Siionimme musiikkitoimijat ja kuorot edustavat yhä laajempaa kirjoa H elsingin 2023 urkufestivaali Helsingfors orgelfestival • Helsinki Organ Festival 7.–12.3.2023 Urkumusiikki soi Helsingissä, Espoossa ja Kokkolassa urkutaideyhdistys Organum-seuran järjestämänä. 14 15 kaikilla mittareilla mitattuna. Jäsenmaksu 45 € Opiskelijoilta ja eläkeläisiltä 25 € Liity jäseneksi: organum.fi. Vaikeustasolla ei ole väliä, kunhan lauletaan. Mutta: kouluttautumisen ja laulukunnossa pysymisen salaisuus piilee kuoron arjessa enemmän kuin juhlassa. Teksti: Tommi Niskala Kirkkokuorolaulaja (altto ja basso) 1996–2004, kuorokouluttaja noin 2009– Suuria urheilujuhlia on välillä oltava, se on selvää. Tähän asti on aina onnistunut. Siispä uskon, että koulutuksen tulevaisuus onkin jokaisen toimijan erityistarpeen kuulemisessa. Tutustu ohjelmaan: helsinginurkufestivaali.fi ORGANUM -seura Liity mukaan urkutaiteen ystävien seuraan! Vuonna 1964 perustettu Organum-seura ry on valtakunnallinen urkutaidetta edistävä ja kehittävä yhdistys, joka järjestää konsertteja, koulutuksia ja seminaareja sekä julkaisee kirjallisuutta ja kokoaa yhteen kaikki urkutaiteesta kiinnostuneet. Ohjelmistoa mietitään osallistujien mukaan, tavoitteena, että tasosta riippumatta voitaisiin laulaa jopa yksi laulu yhdessä illan konsertissa. Joskus paikallinen kuoro on myös opettanut oman johtajansa johdolla laulun. Safarikuoron kuorotyöpajoja on toteutettu usein kuoro kohtaa kuoron -menetelmällä. Voisiko jotain tehdä toisin. Liiallinen niputtaminen alkaa näiden kriteerien valossa käydä ongelmalliseksi. Eri ikäisetkin viihtyvät, kun ohjelmisto motivoi kaikkia ja taitotasot kohtaavat. Johtajan ja kuoron yhteistyöstä riippuu musiikillisesti kaikki. Hauskaa on silloin, kun laulajat kohtaavat samanhenkisiään ja samantasoisiaan. Itselläni kesti kauan huomata, että useat – sekä hengelliset että hengettömät – kuoroliitot tarjoavat koulutusta enimmäkseen suoraan laulajille. Mitä taas yksittäiseen laulajaan tulee – laulutunnit ja kaiken maailman ”klinikat” ovat omiaan kaatamaan yksittäisen laulajan edestä sellaisia esteitä, että omaa ääntään uskaltaisi käyttää niin rohkeasti kuin mahdollista. Ja aika ajoin isossa juhlassa, joka reilun vuoden päästä jo siintää horisontissa. Jos tätä yhteistyötä saadaan ruokittua, palvelee se eniten jatkuvuutta. Mitä tulee johtajiin, he ovat tasosta riippumatta ne, jotka tekevät kuoronsa kanssa töitä arjessa
Virret 44:1,2,5; 35:1,4; 935; 47; 45; 43:5,6. Satunnaiselle suomalaiselle kirkossakävijälle esimerkiksi kolehtivirtenä ollut virsi 47 Jeesus, kirkas tähteni virsikirjan B-duurissa saattaa tuntua korkealta, etenkin kun viimeinen säe lepää aika ylhäällä, C:n ympärillä. Silvia Koski säesti pianolla. Päivän virren 935 Hetkeksi hiljene, maa Silvia Koski säesti pianolla kirkon edestä. san. Siinä ehkä suurin harmitus, kun tiesi, miten hyvä urkuri oli soittamassa. Esilaulajana toiminut kanttori Silvia Koski johti jäntevästi seurakunnan laulua. Silvia Koski lauloi kauniisti Ivar Widéenin Betlehemin tähti -laulun. Kanttorina Silvia Koski, urkurina Marko Hakanpää. Esityksen tunnelma kutsui kirkkokansaa ehtoollispöytään. Messun musiikkia kuunnellessa kirsikkana kaMinkäslaista musiikkia siellä jumalanpalveluksessa oli?. 11-vuotias Sofia Koski lauloi puhtaasti ja reippaasti tutun Kolmen kuninkaan marssin. Kanttori Silvia Kosken mukaan messun musiikki oli tietoisesti mietitty hyvin pelkistetyksi. Ehtoollisjumalanpalvelusta on vaikea saada mahdutettua radiomessujen tunnin enimmäiskestoon. Mikaelinkirkon kanttorit saavat tänä vuonna ahkeroida radiojumalanpalveluksia, kun kirkosta lähetetään yhteensä kuusi messua. Tyylikäs loppiaisen perusmessu Turun Mikaelinkirkossa Loppiaisen jumalanpalvelus Turun Mikaelinkirkosta. Hakanpään soitto oli levollista ja hengittävää ja sen mukana oli helppo laulaa. Ivar Widéen, suom. san. Grönlundin rakentamon urkujen sointi on leveä, lämmin ja miellyttävää kuunnella. Lähetyksiä tehdään kirkoista ympäri maata, mutta kustannussyistä ne ymmärrettävästi painottuvat paikkakunnille, joissa Yleisradiolla on valmiiksi henkilökuntaa Millaista musiikkia näissä jumalanpalveluksissa kuullaan. Ikuisuuskysymyksiä lienevät virsien sävelkorkeudet. Ehtoollismusiikki oli messun vaikuttavimpia hetkiä. Paljosta ei jäänyt kiinni, että kuulijat olisivat päässeet nauttimaan myös loppusoitosta, mutta se valitettavasti jäi lähetyksen ulkopuolelle. Tässä artikkelissa käydään läpi kahden tammikuussa lähetetyn radiojumalanpalveluksen musiikkia. Tämä ei kuulijaa haitannut vaan messua oli helppo kuunnella ja musiikki palveli hienosti messun päätehtävää, evankeliumin julistamista. ranskalainen kansansävel, suom. Ruotsissa ja erityisesti Saksassa virsiä lauletaan huomattavasti korkeammalta kuin Suomessa. 1/2023 16 Yleisradio lähettää viikoittain jumalanpalveluksia sekä radiosta että televisiosta. Urkurina toiminut Marko Hakanpää on tunnettu ja arvostettu muusikko, jonka urkusävellyksiä monet kanttorit ovat päässeet soittamaan ja hääparitkin osaavat niitä toivoa. Vastausmusiikki ilahdutti. Liekö johtunut mikityksestä tai vain siitä, että esilaulaja oli seurakunnan edessä, mutta kuuntelijan korvaan seurakunnan veisuu kuulosti tällöin yhtenäisemmältä. Aukusti Simojoki. Muut muusikot: Sofia Koski, laulu ja Katriina Rainio, viulu. Virsien alkusoitot olivat tyylikkäitä. Samppa Asunta; Betlehemin tähti, säv. Muu musiikki: Kolmen kuninkaan marssi, säv. Hakanpää rekisteröi monipuolisesti. Onko transponointi alaspäin periksi antamista vai pitäisikö seurakunnan laulamista kuitenkin helpottaa sävellajeja laskemalla
16 17 Loppiaisen messu kuultiin hienosta Lars Sonckin suunnittelemasta Turun Mikaelinkirkosta. K uv a T im o Ja ko ne n
Väkevä aloitus! Liturgina toimineen kirkkoherra Mari Parkkisen Tainionkosken kirkossa urkuri ”valvoo” alttarin yläpuolella. Urkurina Vesterinen on velho, joka tarjoaa kuulijalle monenlaista täyteläisestä Bach-kontrapunktista modernimpaan soinnutukseen. 1/2023 18 kussa oli viulisti Kristiina Rainion soitto. Johannes Vesterinen. Rainio soitti mukana virsissä sekä vastausja ehtoollismusiikissa. Urut ovat Venni Kuosman rakentamat vuodelta 1938. Esilaulajina Sonus Borealis ja Imatran kirkkokuoro. Kun vielä jalkion fagotti on vähän esitellyt alkuvirren 199 Nyt kiittäkää! On Herra hyvä -teemaa, ollaan loisteliaan bachtyylisen loppukadenssin jälkeen valmiita aloittamaan veisuu, joka koko messun reippaasti laulaneiden Sonus Borealiksen ja Imatran kirkkokuoron ansiosta lähtee heti voimallisesti liikkeelle. Tainionkosken kirkko on vuonna 1932 valmistunut Imatran seurakunnan pääkirkko. Mikaelinkirkosta voi odottaa hienoja messuja jatkossakin. Seurakunnassa kanttorina jo pidempään ollut Johannes Vesterinen on vihkiytynyt erityisesti vanhan musiikin esittämiseen ja perustamansa Sonus Borealis -kokoonpanon kanssa hän on esiintynyt sekä Etelä-Karjalassa että muualla Suomessa jo reilun pari vuosikymmentä. Radioidussa jumalanpalveluksessa Vesterinen vielä intoutuu, varmaan ajatellen mahdollisia kollegoitaan lähetystä kuuntelemassa, tarjoamaan pikkuista karkkia siellä täällä, aina vähän yllättäen. Sanajumalanpalveluksen alkuimprovisaatio lähtee liikkeelle buxtehudemaisella stile fantastico -nousulla, jonka jälkeen käynnistyy Vesterisen Fortspinnung-kone. Muu musiikki: Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan, säv. Hän soitti välillä melodiaa ja välillä improvisoi tyylikkäitä obligatoja. toisinto Lapualta. Kanttorina ja urkurina Johannes Vesterinen. Viulun sointi toi musiikkiin säihkettä ja oli se pieni, mutta tärkeä lisä messun musiikkikokonaisuudessa. Alkuja loppusoitto: Improvisaatio, säv. Virret 199; 340; 345; 310; 334b. K uv a H ei d i K vi st. Vahvaa veisuuta ja soittoa Imatralla Vanhat virret -jumalanpalvelus Tainionkosken kirkosta 15.1.2023
Sitä karkkia kollegoille Vesterinen taas tarjoaa esimerkiksi päivän rukouksen aamenessa. Tapaamisessa oli mukana etäyhteydellä myös Suomen Kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtaja Reko Tammi. Kirkkomusiikkilehti on Suomen vanhin edelleen ilmestyvä musiikkialan lehti. Tapaamisen aiheena oli seuraavien pohjoismaisten kirkkolaulujuhlien järjestäminen. Ylistysvirtenä ollut 334, Armon lapset riemuitkaa, laulettiin b-melodialla ja siihen urkuri loihti vauhdikkaan renessanssimaisen säestyksen. Radioidut jumalanpalvelukset ovat erinomainen mahdollisuus päästä kuulemaan Jumalan sanaa kotoa käsin. Vau! Vastausmusiikkina Vesterinen laulaa yksiäänisesti psalmia 105. Loppusoittona esitetty improvisaatio oli juhlallista ja takuuvarmaa barokkityyliä. Teksti: Reko Tammi Kirkkomusiikkilehti osaksi Kirkkomusiikkiliittoa Lasten ja nuorten keskuksen, Suomen Kanttori-urkuriliiton ja Suomen Kirkkomusiikkiliiton solmiman sopimuksen mukaisesti Kirkkomusiikkilehden julkaisuoikeudet ovat siirtyneet Suomen Kirkkomusiikkiliitolle 1.1.2023 alkaen. Sävellajina on C-duuri, jossa yksiäänisen lähdön jälkeen päädytään d-mollin kautta A-duurisoinnulle. Edelliset juhlat Gotlannin Visbyssä peruuntuivat muun muassa koronasta johtuen. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi tammikuussa 1925. Virrellä on sen verran kestoa, että kolehti ehdittiin kerätä kirkossa varmaan kahteen kertaan. Tapaamisessa olivat paikalla Pia Bengts Porvoon hiippakunnasta, Margrét Bóasdóttir Islannin evankelis-luterilaisesta johtaja Minna Raassina näkee, että ratkaisu oli välttämätön hallinnon selkeyttämiseksi ja lehden talouden vakauttamiseksi. Myös kuolleiden kiitos, yksinlaulettu Minä vaivainen, vain mato, matkamies maan, avautuu Vesterisen laulamana aivan uudenlaisena teoksena. Evankeliumin ympäröivien hallelujien säestys on virtuoosimaisen pirteä. Kuoroille oma suorituksensa oli laulaa mukana kolehtivirtenä olleen virren 310, Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on, kaikki kahdeksan säkeistöä läpi. 18 19 ja urkurin saumaton yhteistyö esimerkiksi alkusiunauksessa ja vuorotervehdyksessä ilahdutti musikaalisuudellaan. Lasten ja nuorten keskus ja Suomen Kanttori-urkuriliitto osallistuvat edelleen lehden kehittämiseen sen ohjausryhmässä. Ilahduttavaa on saada kuunnella, miten kanttorit, kuorot ja monet muut muusikot tuon viestin ympäröivät sävelten voimalla. kirkosta, Ragnhild Hadland Norjan kirkkolaululiitosta, Marita Sköldberg Ruotsin kirkkolaululiitosta sekä urkuri ja kuoronjohtaja Anne Lise Quorning Tanskasta. Suomen Kanttori-urkuriliiton puheenPohjoismainen kirkkomusiikkitapaaminen tammikuussa Pohjoismaisten kirkkomusiikkijärjestön edustajat tapasivat Kööpenhaminassa tammikuun loppupuolella. Niissä esilaulajina toimivat kuorot eivät kuitenkaan ihan pysy mukana, ja laulun ja säestyksen yhtenäisyys kärsii. Suomi isännöi pohjoismaisia kirkkolaulujuhlia edellisen kerran vuonna 2010, jolloin juhlat pidettiin Vaasassa. Osassa virsiä tempot ovat aika reippaita, jolloin sama haaste paikoitellen myös esiintyy. Lyhyesti. Vanhalle musiikille ominaisella koristelulla tutun melodian saa vietyä tunnelmaltaan hyvin toisenlaiseksi. Vaikuttava tonus peregrinus -sävelmä hienovaraisine koristeluineen luo vangitsevan tunnelman. Vesterinen soinnuttaa maagisesti ja moduloi useampaan kertaan päätyen lopulta g-molliin
Seminaarin ensimmäinen julkaistava puhuja tulee Opetushallituksesta. Näihin kysymyksiin Opetushallituksessa vastaa opetusneuvos Outi Raunio-Hannula. Lähetäthän tiedon Kirkkomusiikin päivän tapahtumista 17.8. ajankohta on siirtynyt viikolla eteenpäin.) Perjantaina 8.9. K uv a N iin a R o d io no ff. syyskuuta. 2023 Joensuu. Seminaarin ja vuosikokouksen ilmoittautuminen käynnistyy kevään aikana. Kirkkomusiikinpäivän teemavirsi on 971, Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Kun kouluissa tulee eteen kysymys virsien laulamisesta tai yhteistyöstä seurakuntien kanssa saattavat koulut pyytää asiaan ohjausta Opetushallituksesta. Juhlista päivää toteuttamalla virsi haluamallasi tavalla ja jaa se sosiaalisessa mediassa #Kirkkomusiikinpäivä. (Huom. mennessä osoitteeseen skml@ skml.fi. Hänen vastuualueinaan ovat muun muassa uskonnon oppimäärät perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa, psykologia-oppiaine lukiokoulutuksessa sekä oppilaitosten juhliin ja uskonnollisiin tilaisuuksiin liittyvät kysymykset. Koulutukseltaan hän on teologian ja kasvatustieteen maisteri sekä alttoviulunsoiton opettaja. Tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan, mitä koulujen ja seurakuntien yhteistyöstä puhutaan.. Tapahtuma Kirkkomusiikin päivä 2023 Perinteistä Kirkkomusiikin päivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 17. seminaarin ohjelmassa on tärkeää keskustelua koulujen ja seurakuntien yhteistyöstä. 20 1/2023 20 Nyt on aika merkata syksyn 2023 tärkeät ajankohdat kalenteriin! Kirkkomusiikkiliiton vuosiseminaari ja edustajakokous 8.–9.9
Maisterin tutkintoni sain valmiiksi opiskeltuani Sibelius-Akatemian Kuopion osastossa ja lisäksi suoritin vaihto-opiskeluvuoden innoittamana A-Diplomkirchenmusikerin-tutkinnon Leipzigin musiikkikorkeakoulussa. Lauluopettajista muistan molemmista opinahjoista oikeastaan vain hyviä asioita. Eroja suomalaisen ja saksalaisen kulttuurin välillä oli runsaasti, myös opettajien harjoittamassa pedagogiikassa. 20 21 20 Monenlaista pedagogiikkaa Kun opiskeluvuosista alkaa olla kymmeniä vuosia aikaa, lienee sallittua muistella hiukan. Bachin Passacaglian ja fuugan kuunneltuaan tämä huokaisi ja tuhahti: ”Ja. Kuitenkin tunnin jälkeen oli koetettava koota itsensä kyyneleitä pyyhkien. Hiukan helpotti sitten, kun professori jatkoi, että tempo oli liian hidas. Oma lukunsa oli sitten se urkuopettaja, joka kutsui minut kotiinsa ja ehdotti vapaamielismaineisesta Pohjolasta tulevalle yhteistä saunassa käyntiä. Tutkinnon oli määrä olla heti kolme viikkoa kesäloman päättymisen jälkeen. Näin Te ette voi soittaa.” Koin tämän palautteen suorastaan nujertavana. Unohduksen sattuessa muisti vain ystävällisesti hyvissä ajoin kertoi, mikä kohta vielä oli epävarma. Vika oli onneksi suhteellisen helposti korjattavissa. Minna Raassina Kirjoittaja on Savonlinnan seurakunnan johtava kanttori ja Suomen Kanttori-urkuriliiton sekä AKIn (Kirkon Akateemiset) puheenjohtaja Kolumni K uv a Pa si H yv ö ne n. Surkea oli se tapaus, kun valmistauduin Leipzigissa urkujensoiton diplomitutkintoon. En varsinaisesti ihmettele, että tämän vaimo hiukan kohotteli kulmakarvojaan suunnitelman kuullessaan. Teosta soittaneet muistanevat, että toccatan kadenssit ovat yllättävän kimurantteja. S. So können Sie nicht spielen. Hän suositteli sellaista harjoittelun viikkorytmiä, että kuutena päivänä viikossa harjoitellaan uutta ja esitettävää ohjelmistoa, mutta seitsemäntenä päivänä nautiskellaan soittamalla ulkomuistia ylläpitäen läpi kappaleita, jotka on jo aiemmin opetellut ulkoa. – Aivan. Ne olikin opettajan mielestä harjoiteltava niin varmaan kuntoon, että sujuvat myös kahden viinilasin jälkeen. Saunareissu ei toteutunut, mutta erään hyvin arvokkaan neuvon muistan J. Toinen rohkaiseva kehotus oli suhtautua ennen esiintymistä ulkoa soittaessa tuleviin unohduksiin kuin lahjoihin. Useimmat koin ilahduttavan kannustavina – instrumentin luonteeseen taitaa kuulua se, että rohkaiseva ote edistää sointia hyvin tehokkaasti, ehkä. Hänet koin erittäin kannustavana ja myönteisenä opettajana. Professorilla oli monenlaisia neuvoja. Soitin, pitkän kesätauon ajan itsenäisesti harjoitelleena, koko ohjelman urkuprofessorille. Bachin C-duuri-toccatan (Toccata, Adagio ja Fuuga, BWV 564) käsittelystä. Pianonsoiton professori Joel Shapiro oli tullut Leipzigiin Amerikan Yhdysvalloista
Ajattelin että laulukin voisi olla yksi tapa tehdä pyhäkoulua tunnetuksi. Laulun hengessä tulee kuulua, että ”Pyhäkoulu on ihan lasten valtakunta.” eli sellainen tila ja tilanne, jonka suunnitteluun ja toteuttamiseen lapset ovat aktiivisesti vaikuttamassa. Kirkkomuusikot tuntevat virsien ja hengellisten laulujen perinteen ja uudet tuulet. Tapahtumaa voi seurata myös Lastenkirkon YouTube-kanavalta suoratoistettuna. Miten mielestäsi kirkkomuusikot voisivat edistää pyhäkoulua entä lasten kristillistä kasvatusta yleensä. Raadin puheenjohtajana toimii Lastenkirkon musiikkituottaja Riikka Jäntti yhdessä Anna-Mari Kaskisen kanssa. Pidän kovasti sloganista ”Pyhäkoulu on ihan lasten valtakunta.” Uudistuva pyhäkoulu kutsuu myös lapsia mukaan pyhäkoulun kehittämiseen. Laulun nimi on Tule lasten valtakuntaan. Toimita kilpailuun osallistuva sävellyksesi sekä nuottina että äänitteenä 15.3. mennessä osoitteeseen anita.ahtiainen@lastenjanuortenkeskus.fi Kaikki osallistujat palkitaan uudella Lasten virsi -kirjalla. Pyhäkoulun ja seurakuntien jumalanpalveluselämän siltaa voisi vielä entisestään vahvistaa esimerkiksi niin, että pyhäkoululaiset kutsuttaisiin aktiivisesti mukaan perhemessujen toteuttamiseen. Minut kutsuttiin jokin aika sitten Pyhäkoulun ystävien hallitukseen. Lauluun etsitään yhteislauluksi soveltuvaa sävelmää. 1/2023 22 23 Suomen Pyhäkoulun Ystävät – SPY järjestää kaikille avoimen sävellyskilpailun. Lapsista ja pyhäkoulunohjaajista koostuva raati tekee päätöksen voittajasta 30.3.2023 klo 16 Viikin kirkolla Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa. Lapsikuoroilla ja koululaisten ja päiväkotien kirkkohetkillä on suuri merkitys: ne rakentavat sitä kuvaa, joka lapsille syntyy kirkosta ja jumalanpalveluksista yleensä. Kirkkomuusikoilla on erittäin tärkeä rooli sekä pyhäkoulun että lasten kristillisen kasvatuksen edistämisessä. Anna-Mari Kaskinen, mikä sai sinut innostumaan pyhäkoululaulun kirjoittamisesta. Hengelliset laulut ja virret ovat välittäneet uskon sanomaa sukupolvelta toiselle. Iltarukousperinnettä tulisi näinä aikoina vahvistaa, ja laulujen oppiminen palvelee myös tätä tarkoitusta. Lapsena opitut laulut luovat jo varhain kuvaa rakastavasta Jumalasta ja usein ne kannattelevat aina vanhuuteen saakka. Voittajalle on luvassa 500 euron palkintosumma. Sanat on kirjoittanut juuri elämäntyöstään Kirkon kulttuuripalkinnon saanut Anna-Mari Kaskinen. Tapahtumaan voi tulla mukaan laulamaan Tule lasten valtakuntaan -laulua useilla eri sävelmillä ja antamaan myös yleisöäänen. Heillä on taitoa tehdä lauluja tunnetuksi ja herättää elämänmittainen rakkaus musiikkiin. Uskon, että uudistuvalla pyhäkoululla on vielä paljon annettavaa tämän ajan lapsille ja perheille. Tule lasten valtakuntaan -lauluun etsitään sävelmää Suuri kiitos kirkkomuusikoille tekemästänne työstä! Kilpailuun osallistujille uusi Lasten virsi -kirja ja voittajalle palkinto Sävellyskilpailu on avoin lapsille ja aikuisille. Teksti: Anita Ahtiainen. Paras yhteislauluna toimiva melodia siis ratkaisee. Laulut ovat myös rukousta. Raadille laulut esittää yksi esiintyjä, eivätkä raadin jäsenet saa valintavaiheessa tietää säveltäjien henkilöllisyyttä. Siellä on ihmisiä, joille pyhäkoulu on sydämen asia
Tule lasten valtakuntaan, opit paljon uutta, ihmetellään Taivaan Isän suurta salaisuutta. Tule lasten valtakuntaan. Tule lasten valtakuntaan. Tule lasten valtakuntaan. Tuttuja saat siellä. Tule mukaan vaeltamaan pääsiäisestä jouluun. Teksti: Anna-Mari Kaskinen PYHÄKOULU ON IHAN LASTEN VALTAKUNTA Anna-Mari Kaskisen (kesk.) yksi mielipuuhista on olla pöllönä Vivamon Lastenkylässä. Siellä syntyy tarina tai ikioma taulu. K uv aa ja R en ja N ur m i. Jännittäviin kertomuksiin kutsuu kirja suuri. Siellä kaikuu laulu. Tule lasten valtakuntaan, se on sulle juuri. 22 23 Tule lasten valtakuntaan Tule lasten valtakuntaan, tule pyhäkouluun. Taivaan Isä lähellä on nyt ja sunnuntaina. Kuvassa pöllön vieraana ovat SPY:n hallituksen jäsenet vasemmalta Eleonora Printz Parkanosta, Johanna Routasalo Salosta, Eija Pakkala Jyväskylästä ja Riitta Koivisto Helsingistä. Rukoilla voit aina. Kavereiden kanssa kuljet seikkailujen tiellä
Konsertissa juhlistettiin myös 85 vuotta täyttävää Ähtärin kirkkoa esittämällä osia kirkon 70-vuotisjuhlaan valmistuneesta, koskettavasta ja kauniista Portti on avoin -juhlakantaatista. Teksti: Unto Kangasniemi ja Leila Kotamäki Ähtärin kirkkokuoro täytti viime vuonna ansiokkaat 120 vuotta. Konsertin jälkeen juhlaa, kiitosta ja iloa riitti kahvitilaisuudessa, jossa otettiin vastaan tervehdykset, jaettiin ansiomerkit, muisteltiin kuvin kuoron viimeisiä vuosikymmeniä ja esiteltiin eri aikojen kuoroasujen pukuloistoa. Ammattitaitoa osoittivat myös juhlakantaatin säestäjät Kirsi Kantoniemi uruissa, Iida Ypyä, sello ja Elias Harju, viulu. Lisäperusteena olivat myös Ähtärin seurakunnan luottamustoimet valtuustossa, neuvostossa sekä jumalanpalvelusja musiikkivastuuryhmän jäsenenä. Lisäksi kuoron johtokunta oli anonut eritysansiomerkkiä kuoron puheenjohtajalle Leila Kotamäelle. K uv a St ud io A rt 4y o u/ T im o A ho p el to .. Lisäksi kuoro ry:n toiminnan kannalta on tärkeää, että löytyy edelleen tehtävistä vastuuta ottavia henkilöitä johtokuntaan ja rahastonhoitajaksi. Ansiomerkkejä harrastusvuosien perusteella jaettiin useita, aina 5-vuotismerkistä 50vuotismerkkiin saakka. 1/2023 24 Piirien uutiset Keski-Suomen piiri Ähtärin kirkkokuoro ”Muistojen bulevardilla” 4.12.2022 Ähtärin kirkkokuoro vietti viime vuoden lopulla kiitollisena 120-vuotisjuhliaan ”Muistojen bulevardilla”. Johtajana toimi Sofia Harju. Kirkkomusiikkiliitto oli myöntänyt sen sekä omassa kuorossa osoitetusta aktiivisuudesta pitkäaikaisena puheenjohtajana että Etelä-Pohjanmaan kirkkomusiikkipiirissä toimimisesta johtokunnan jäsenenä, puheenjohtajana ja viimeksi sihteerinä. Hyvistä kanttorija sijaisvalinnoista on osoitettava kiitokset seurakunnan vastuunkantajille. Kuoron puheenjohtajan ilonaiheita ovat ennen kaikkea se, että kuorolle on saatu taitavia johtajia toinen toisensa jälkeen, yhteistyö johtajien vaihtumisesta huolimatta on kuorolaisten kanssa sujunut hyvin ja laulamisen ilo on jatkunut. Kirkkokonsertin alkuosaan oli valittu lauluja, jotka kuorolaisille toivat mieleen kuoronjohtajat 20 vuoden ajalta. Kirkkokuorolaiset iloitsivat nykyisen, uuden kuoronjohtajan, kanttori Sofia Harjun ammattitaidosta ja innostavasta otteesta. Sen on säveltänyt Juhani Haapasalo ja sanat ovat raamatusta ja paikallisten runoilijoiden kirkkokokemuksista syntyneistä teksteistä
Äänenavauksen jälkeen kuorot ehtivät harjoitella puoli tuntia kahta teosta, kun Herttoniemen ja Kulosaaren kirkkokuoron puheenjohtaja Kirsti Jalasoja keskeytti harjoituksen, samalla Ora-kuoro saapui paikalle. Kirsti paljasti seuraavan yllätyksen ilmoittaessaan kuoronjohtajalle, että nyt siirrymme seurakuntasaKanttorin erityisansiomerkin saanut Kirsi Lemponen (kuvan vasemmassa reunassa kukkien kanssa) on pidetty ja arvostettu kuoronjohtaja Helsingissä. Herttoniemen seurakunnan kirkkoherra Minnamari Helasepän liikuttava puhe kruunasi yllätyspäivän. Piirin puheenjohtajalla oli kunnia paljastaa viimeinen yllätys puheineen ja ojentaa Lemposelle Suomen Kirkkomusiikkiliiton myöntämä kanttorin erityisansiomerkki kunniakirjoineen ja ruusukimppuineen. Ora-kuoron tervehdyksen esitti Reima Santala ja yllätys jatkui, kun kaikki kuorot lauloivat Monia vuosia, armorikkaita vuosia. Kuorolaiset asettuivat kunniakujaan, jota myöten Kirsi asteli kuorolaisten hurratessa. Ora-kuoro aloitti laululla Porculi Matris, jonka jälkeen Kirstin kanssa ojensimme onnellisen hämmentyneelle kuoronjohtajallemme lahjat Kirstin puheen kera. Lopuksi lauloimme Kirsin lempilaulun Herraa hyvää kiittäkää. Herttoniemen kirkkokuorot kokoontuivat normaaliin kuoroharjoitukseensa klo 18 Herttoniemen kirkolle. Kirsti kertoi, että on aika onnitella kuoronjohtajaa, yllätys oli täydellinen. 24 25 Helsingin piiri Kirsi Lemposelle kanttorin erityisansiomerkki Herttoniemen seurakunnan kuorot yllättivät täysin kuoronjohtajansa Kirsi Lemposen 25.1.2023 Herttoniemen kuorot: Herttoniemen ja Kulosaaren kirkkokuoro, Myllypuron kirkon kuoro ja Kamarikuoro Ora halusivat ennakkoon kiittää, yllättää ja juhlia rakkaan kuoronjohtajansa 60-vuotis syntymäpäiviä. Teksti: Paula Nuutinen, Puheenjohtaja, Helsingin Kirkkomusiikkipiiri r.y.. K uv a M in na m ar i H el as ep p ä liin kakkukahveille
Vaikka jäsenkuorojen määrä vuosien kuluessa on vähentynyt, ilahduttavaa on, että piirin koulutuspäiville kokoontuu edelleen 80–100 laulajaa. Hänen johdettavanaan on kolme seurakunnan kuoroa: Pudasjärven kirkkokuoro, Sarakylän kappelikuoro ja naiskuoro Vox Margarita. K uv a: Pe nt ti Va ta ja. Laulajia oli 54 henkilöä. Harjoittajina toimivat Ritva ja Matti Huomo sekä Maiju Helin. Hänet valittiin Pohjois-Pohjanmaan Kirkkomusiikkipiirin hallituksen jäseneksi vuonna 2005 sekä vuonna 2007 puheenjohtajaksi, mitä tehtävää hän hoitaa edelleen. Sääksmäen Pappilanniemessä. Suomen Kanttori-urkuriliiton hallituksen jäsen Piirainen on ollut vuodesta 2015 vuoteen 2021. PohjoisPohjanmaan piiri Keijo Piiraiselle kanttorin erityisansiomerkki Pohjois-Pohjanmaan kirkkomusiikkipiiri sai yhteisenä harjoituspäivänään 15.11.2022 viettää juhlahetken noin 100 kuorolaisen voimin, kun piirin puheenjohtajalle Keijo Piiraiselle luovutettiin Suomen Kirkkomusiikkiliiton myöntämä kanttorin erityisansiomerkki. Osanottajat olivat sitä mieltä, että harjoitusta vielä tarvitaan, joten seuraava kurssi päätettiin järjestää ensi syksynä. Piirien uutiset Laulunopettajana Keijolla on ollut hyvät valmiudet vuodesta 2008 alkaen toimia Pohjois-Pohjanmaan Kirkkomusiikkipiirin kuorokouluttajana, mikä on tarkoittanut harjoituspäivien sisällön suunnittelua, ohjaajien rekrytointia ja kirkkomusiikkipiirin laulajien kokoamista säännöllisesti yhteisiin harjoituksiin ja esiintymisiin. Kurssilla harjoiteltiin Kirkon Juhlien lauluja. Pohjois-Pohjanmaan Kanttori-urkuriyhdistyksen johtokuntaan Keijo on kuulunut vuosina 2003–2011, joista kaksi vuotta puheenjohtajana. Teksti: Pentti Vataja, Puheenjohtaja, Tampereen kirkkomusiikkipiiri Tampereen piirin kuorokurssille osallistui yli 50 innokasta kuorolaista. Pudasjärven seurakunnan kirkkomusiikin hyväksi Keijo Piiraisen panos on ollut erityisen merkityksellinen. 1/2023 26 Keijo on ehtinyt 20-vuotisen kanttori-urkurikautensa aikana paitsi hoitaa Pudasjärven seurakunnan kirkkomuusikon tointa myös monipuolisesti osallistua järjestötoimintaan. Valtakunnan tasolla Suomen Kirkkomusiikkiliiton liittohallituksen jäsenen tehtävät ovat työllistäneet Keijoa vuosina 2013–2018, mistä ajasta hän kaksi viimeistä vuotta toimi liiton varapuheenjohtajana. Pitkien etäisyyksien kunnassa riittää aiK uv a Pe nt ti Va ta ja . Lisäksi kansalaisopiston yksinlauluoppilaat ovat hänen ohjauksessaan. Tampereen piiri Tampereen piirissä mennään kohti Kirkon juhlia Tampereen kirkkomusiikkipiiri järjesti perinteisen kuorokurssin 28.1
K uv a Ja ri R an ua . noalle kanttorille tehtäviä, joista vähäisin ei liene uusien laulajien löytäminen kuoroon. Omasta kehittymisestään muusikkona Keijo on huolehtinut laulamalla Suomen Kanttorikuoron kokoonpanossa vuodesta 2005 sekä oman piirin ammattimuusikkojen muodostamassa vahvistetussa Voces-kvartetissa, joka on perustettu vuonna 2020 Oulun hiippakunnan Rooman ja Vatikaanin vierailun edustuskuoroksi. 26 27 Keijo Piirainen on sekä paikallisesti että valtakunnallisesti tunnettu ja pidetty kirkkomusiikkivaikuttaja. Pohjois-Pohjanmaan Kirkkomusiikkipiiri toivottaa innostusta ja voimia palvelutyöhön! Teksti: Marjatta Pulkkinen. Kysymykseen siitä, minkä viestin Piirainen haluaa lähettää ansiomerkkikirjoituksen mukana Kirkkomusiikkilehden lukijoille hän vastaa: ”Teen työtä palvelumielellä, joka toivottavasti näkyy ja kuuluu seurakuntalaisten kohtaamisissa.” Palvelumieli näkyy ainakin Pudasjärveläinen-lehden sivuilla, joiden mukaan Keijo on ahkerasti mukana, milloin suunnittelemassa, näyttelemässä, säestämässä, laulamassa ja milloin taas johtamassa kuoroa paikallisissa kulttuuririennoissa. Harjoituksia johti muun muassa Ari Lehtonen. K uv a H el jä Li nn a. HämeenUudemaan piiri Hämeen-Uudenmaan piirin kuorolaisia kokoontui lauluharjoituksiin Järvenpään kirkkoon joulukuussa. Yhdessä laulaminen on osoittautunut kuitenkin niin antoisaksi, että yhteistyö on jatkunut siitä lähtien. Työn vastapainoksi uintiharrastus pitää mielen virkeänä, samoin kesänvietto syntymäseudulla Kuhmossa, missä Keijo on toiminut kamarimusiikkitilaisuuksien ovimiehenä vuodesta 1998
Laaksonen on säveltänyt paljon sekä hengellisiä lauluja että iskelmiä. Koin tärkeäksi valmistaa hautajaisiin hoitavaa, koskettavaa ja lohduttavaa musiikkia ja keskityin siihen todella. Laaksonen kertoo kirjan olevan yksi keskeisimpiä julkaisujaan. Säveltäjämestari muistelee 1960-lukua, jolloin hän neljän–viiden vuoden vanhana kuuli Sauvon kirkossa jouluna urkujensoittoa. ”Ehkä tässä on myös sellainen salainen viite siitä, miksi tällaisia kotimatkalauluja on tullut tehtyä” kertoo Laaksonen. Hän iloitsee, että kirja on löytänyt tiensä urkuparville ja seurakuntakeskuksien flyygeleiden päälle ja että näitä hänen ”keksintöjään”, eli sävellyksiä, tullaan todennäköisesti soittamaan ja laulamaan myös hänen jälkeensä. Hän muistelee, että oma soittotaito ei tuolloin riittänyt kovin monimutkaisten teosten esittämiseen ja niinpä hän sävelsi muutamia surusoittoja. Teksti: Reko Tammi Petri Laaksosen jäähyväislaulukirjasta toinen painos. Kokemukset hautajaisista jäivät mieleen, koska niissä ihmiset olivat tosissaan. Kokoelma on poikkeuksellinen yhdeltä säveltäjältä. Yhteiskustannuksen julkaisemassa In memoriam – Lauluja jäähyväisten hetkellä -kirjassa on lähes neljäkymmentä erityisesti hautajaisiin ja muistotilaisuuksiin suunniteltua laulua. Kokoelmasta löytyy hänen mukaansa runsaasti esimerkiksi muistotilaisuuksiin soveltuvia lauluja. Laaksonen muistelee 1980-lukua, jolloin hän opiskelijana oli kesäkanttorina eri seurakunnissa. Jäähyväislaulujen säveltäjä Mutta minkä takia Laaksoselta on tullut näin paljon lauluja juuri kyseiseen aihepiiriin liittyen. Laaksonen arvioi myös, että Täällä Pohjantähden alla -kappaleen myötä hänet on mielletty kaipauksesta ja lohdutuksesta kertovien laulujen säveltäjäksi, mikä on hänen tekemistään myös jossain määrin viitoittanut. Toinen merkittävä muisto liittyy Yleisradion lista -ohjelmaan, jota Laaksonen lapsena kuunteli tarkasti. Kappaleet kuten Täällä Pohjantähden alla, Sata salamaa ja Hyvää matkaa ovat tavoittaneet ison osan kansaa ainakin jossain vaiheessa elämää. Hän aina toivoi, että listan kärjessä olisi Tapani Kansan Kuljen taas kotiinpäin, ja näin usein myös oli. Kanttoreille Laaksonen lähettää terveisiä ja kehottaa tutustumaan rohkeasti myös kirjan vähemmän tunnettuihin lauluihin. Entä lapsuuden ja nuoruuden merkittävimmät musiikilliset kokemukset. 1/2023 28 In Memoriam -kirjan ensimmäinen painos myytiin loppuun nopeasti ilmestymisen jälkeen. Toinen merkittävä kokemus, joka on johdattanut hänet tekemään jäähyväislauluja, on ollut oman isän hautajaisten muistotilaisuus, jonne hän sävelsi elämänkaarta kuvaavan instrumentaaliteoksen. Omissa lauluissaan Laaksonen haluaa ajatella kuolemaa kotiin pääsemisenä ja kokee sen lohdulliseksi vertaukseksi. Se on minulle hyvin merkityksellistä ja arvostan sitä, kertoo Laaksonen. Musiikin ja laulut hän kokee hienoksi välineeksi siihen, miten voi ottaa osaa toisen suruun. Kaipaus, ikävä ja rakkaus ovat Laaksoselle henkilökohtaisesti kolme tärkeää sanaa ja niihin sisältyy paljon merkityksiä. Kokemus oli pienelle lapselle merkittävä ja hän oli soitosta haltioitunut. Säveltäjä Petri Laaksosen laulut ovat tuttuja suurelle osalle suomalaisista
28 29 In Memoriam – Lauluja jäähyväisten hetkellä -kirjan voi ostaa suoraan verkkokaupasta osoitteesta www.skml.fi tai tilauksen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen skml@skml.fi. Hinta 39 € (SKML:n jäsenet 35 €) + toimituskulut 12,50 €.
Se etsii ja julkaisee uusia sävellyksiä ja sovituksia seurakuntien, kuorojen, yhtyeiden ja muiden musiikkiryhmien käyttöön. Juhlien teemalaulu. Toukokuussa 2024 Kirkon musiikkijuhlat, Kirkkopäivät ja Lähetysjuhlat ovat Kirkon juhlat. Oheisesta listasta käy ilmi, minkälaisille kuoroille tapahtuman tilausteokset on ajateltu – toki mikä tahansa kuoro voi omien resurssiensa puitteissa laulaa mitä tahansa juhlien teoksista. Juhlien teemalaulu. Lauluyhtyeet: Maria Tuokko: Toivon Henki Martti Syrjäniemi: Oi Pyhä Henki, Herramme (vuorovirsi) Tomi Aholainen – Heikki Salo: Anna, Toivo Kalle Ruusukallio: Hyvää henkeä (bändisäestys) Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Juhlien teemalaulu. Kamarikuorot: Osmo Honkanen: Veni Creator Spiritus Esa Toivola: Helluntain psalmi Maria Tuokko: Toivon Henki Martti Syrjäniemi: Oi Pyhä Henki, Herramme (vuorovirsi) Petri Karaksela (sov.): Virsi 220 Anne-Mari Kivimäki – Matti Laitinen: Ilon wirsi Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Kolme perinteikästä juhlaa yhdistyy luoden uudenlaisia kohtaamisia ja elämyksiä. Tampereen keskustori täyttyy helluntaiviikonlopun ajan toivon sanoista ja sävelistä. Gospelkuorot: Osmo Honkanen: Veni Creator Spiritus Maria Tuokko: Toivon Henki Martti Syrjäniemi: Oi Pyhä Henki, Herramme (vuorovirsi) Kalle Ruusukallio: Hyvää henkeä (bändisäestys) Anne-Mari Kivimäki – Matti Laitinen: Ilon wirsi Anu Neuvonen: Uusi liitto (bändisäestys) Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Juhlien teemalaulu.. Suurkuoronuotit ovat tilattavissa nyt www.skml.fi/kauppa. Juhlien teemalaulu. Laulamattomien kuorot: Esa Toivola: Helluntain psalmi Janne Salmenkangas – Anna-Mari Kaskinen: Helluntailaulu Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Juhlien teemalaulu. Juhlien teemalaulu. Kirkkokuorot: Osmo Honkanen: Veni Creator Spiritus Esa Toivola: Helluntain psalmi Maria Tuokko: Toivon Henki Martti Syrjäniemi: Oi Pyhä Henki, Herramme (vuorovirsi) Petri Karaksela (sov.): Virsi 220 Anne-Mari Kivimäki – Matti Laitinen: Ilon wirsi Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Juhlien teemalaulu. Nuorisokuorot: Osmo Honkanen: Veni Creator Spiritus Maria Tuokko: Toivon Henki Martti Syrjäniemi: Oi Pyhä Henki, Herramme (vuorovirsi) Tomi Aholainen – Heikki Salo: Anna, Toivo Kalle Ruusukallio: Hyvää henkeä (bändisäestys) Anu Neuvonen: Uusi liitto (bändisäestys) Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Kirkon juhlilla on laulettavaa monille erilaisille kokoonpanoille. Naiskuorot: Osmo Honkanen: Veni Creator Spiritus Tomi Aholainen – Heikki Salo: Anna, Toivo Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Yhteiskustannus on Suomen Kirkkomusiikkiliiton ja Suomen Kanttori-urkuriliiton yhteinen nuottikustantamo. 1/2023 30 Yhteiskustannus Yhteiskustannuspalsta Lapsikuorot: Osmo Honkanen: Veni Creator Spiritus Janne Salmenkangas – Anna-Mari Kaskinen: Helluntailaulu Kalle Ruusukallio: Hyvää henkeä (bändisäestys) Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Eläkeläiskuorot: Osmo Honkanen: Veni Creator Spiritus Esa Toivola: Helluntain psalmi Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Juhlien teemalaulu
Teoksia on yhteensä noin 120 ja niistä suurin osa on nyt saatavilla Kirkkomusiikkiliiton verkkokaupassa. Teos tunnetaan englanninkielisellä nimellä Come Again. FSKSF on julkaissut sekä suomenettä ruotsinkielisiä teoksia. John Dowlandin sävellys neliääniselle kuorolle. 30 31 Yhteiskustannuksen nuottikauppa on verkossa www.skml.fi > kauppa Kirkkomusiikkiliiton ruotsinkielinen sisarjärjestö Finlands svenska kyrkosångsförbund luopui Canto-nimellä tunnetusta kustannustoiminnastaan, ja kaikki FSKSF:n julkaisemat teokset siirtyivät Yhteiskustannukselle. Alkuperäisen tekstin kirjoittaja on tuntematon. Ruotsinkielisen käännöksen on tehnyt Essie Salin.. Canton nuotteja viedään kauppaan viikoittain ja samalla tuotesivuja käännetään niin, että kaikki nuotit tulevat löytymään suomenja ruotsinkielisiltä sivuilta. Ruotsinkieliset nuotit löytyvät toistaiseksi osoitteesta skml.fi/sv/handel ja suomenkieliset osoitteesta skml.fi/kauppa/. C8002 Kom igen, min allerskönsta vän
C8845 Intrada uruille. Tor Nordströmin sävellys vuodelta 1988.. Kaj-Erik Gustafssonin pieni hengellinen konsertto kuorolle baritonille ja uruille. 1/2023 32 C8842 Hyvä aina on kiittää Herraa. Samppa Asunta on kirjoittanut tekstin psalmin 92 mukaan (”Hurskaat kukoistavat kuin palmupuu”)
J. 32 33 C9467 On Kristus kerran saapuva. Brownlien vuonna 1907 kirjoittaman sanoituksen on Aila Mielikäinen suomentanut vuonna 1994. Kaj-Erik Gustafsson on sovittanut teoksen uruille ja neliääniselle kuorolle.. Englantilainen sävelmä 1700-luvun lopulta
Kysy tarjous!. 1/2023 34 p. +358 50 573 2000 timo.vikman@mixtuur.fi WWW.MIXTUUR.FI Ruusulankatu 8, Helsinki Lähes sadat Mixtuur-virtuaaliurut Suomessa Nästan hundra Mixtuur virtualorglar i Finland Johtava suomalainen virtuaaliurkujen asiantuntija. Toteutamme myös korkeatasoiset striimaukset, AV-laitteiden asennukset, äänentoistoja videopalvelut sekä koulutukset
Vuoden 2019 alusta alkaen myös aiemmin ilmestyneet lehdet voi ostaa itselleen luettavaksi digilehtenä. Lehti esittelee onnistumisia ja oivalluksia kirkkomusiikin saralta. Niistä voi saada ideoita oman TILAA KIRKKOMUSIIKKI-LEHTI ITSELLE TAI LAHJAKSI seurakunnan musiikkitoimintaan tai ihan vaan hyvää mieltä. Paperilaskun laskutuslisä on 2,50 €.) Jos lehden saaja on eri henkilö kuin lehden tilaaja: Lehden saajan nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: *Pakollinen tieto Tilausosoite: Kirkkomusiikkilehti, Suomen Kirkkomusiikkiliitto, Mörbyntie 43, 10420 Pohjankuru. Sitä lukevat sekä kanttorit että kirkkomusiikin harrastajat. Paperilehden tilaukset: skml@skml.fi p. Kirkkomusiikki-lehden voi tilata paperilehtenä tai lukea maksullisena digilehtenä verkossa. 34 Kirkkomusiikki on kirkkomusiikkiasioiden oma aikakauslehti. Digilehti: www.lehtiluukku.fi/lehdet/kirkkomusiikki/ 20 € / vuosi tai 5 € /lehti Lehden tilaaja: Nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: Kyllä, haluan laskun sähköpostilla. (Sähköpostilasku on ilmainen. Lehteä tehdään ajatellen sekä maamme noin tuhatta kanttoria että kymmeniä tuhansia harrastajia. 050 336 5396 Lehden hinta on 39 € / vuosi
7,90 väh. 38,50 SULASOL OHUT JA KESTÄVÄ Kirkkovirsikirja Nuotit, soinnutukset sekä selkeä taitto. 100 kpl 21,80 väh. Kotimainen. 24,30 (29,50) väh. 20 kpl 25,90. Kauniista, vahvasta suomalaisesta ohkopaperista valmistettu kestävä kirja. 20 kpl 6,90 Kansipainatusmahdollisuus kultatai hopea foliolla. 20 kpl 16,90 Voimalauluja 17,50 (19,80) väh. Kaksi eriväristä lukunauhaa ja kestävä lankasidos. Kirkonkuvaja tekstipainatus mahdollinen kanteen. 020 754 2350 SOIT TA M A AN JA L AUL A M A AN Heikki Klemetti The Complete Organ Works Heikki Klemetti -seuran julkaisema kokoelma, joka sisältää kaikki 74 Heikki Klemetin (1876–1953) uruille säveltämää teosta. 20 kpl 16,50 Villivirsiä 27,70 (30,80) väh. 71,90 (79,90) Kuorokansio Kierrätyskartonkitai muovipinnalla. Kolme kansimateriaalia, yhteensä 7 erilaista kantta. 300 kpl 19,90 Soita Lasten virsi – Lasten virren 2022 säestyskirja Kirja sisältää kaikki laulut; mukana alkuja loppusoittoja yms. 10 kpl 12,80 Viisikielinen 18,00 (20,00) väh. 50 kpl 22,90 väh. <<A-Posti Oy<< Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Koko 115 x 190 mm. sekä lapsikuorosovituksia. Painatushinnat kappalemäärän mukaan. Siionin kannel 2 13,50 (15,00) väh