Kanttori urkuhuoltajana Hyödy seurakuntajäsenyydestä Nuorisokuorotapahtuma Kuopiossa Kirkkomusiikin päivä to 19.9.2019 Urku auki! 2/2019. Orkesteri yhdessä soittimessa Urut – Mikä niissä maksaa
Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint. Kanttori on myös urkuhuoltaja Urkuri Pétur Sakari vaikuttaa monipuolisuudellaan Musiikin syvää hyvää – lumoa ja iloa Kirkkomusiikkiliiton nuorisokuoro tapahtuma Pohjoisen Keski-Suomen laulujuhla Kirkkomusiikin päivä 2019 Lehden julkaisijat Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. 4 9 10 14 18 20 32 2/2018 12 26 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 3/2019 25.9.2019 9.10.2019 4/2019 20.11.2019 4.12.2019 PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula (vt) skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. 2 Yhdessä soittimessa kokonainen orkesteri Ota irti hyöty seurakuntajäsenyydestä Urut – mikä niissä maksaa. Nuori Kirkko ry
Aika ajoin on käyty keskustelua siitä, onko urkujen aika väistyä ja kirkoissa siirtyä muihin soittimiin. Itse olen vuosien varrella huomannut, että kanttorilta vaaditaan entistä enemmän malttia urkujen käytössä. Väännetään siis kaikki innostamisen nappulat kaakkoon. Keijo Piirainen Kirjoittaja on sekä Kirkkomusiikkiliiton että Kanttori-Urkuriliiton toiminnassa aktiivisesti toiminut kanttori Pudasjärveltä Pääkirjoitus. Täytä meidät Hengellä, täytä riemun äänellä. Silloin vuonna 1999 sain olla Kuhmon kirkkokuoron rivistössä laulamassa kyseistä teosta. Virsilaulun voima on ainakin toimituksissa koko ajan vähentymässä. Sävel, sointu yhdistäköön seurakuntaa laulavaa. Siksi on tärkeää, että urkuja siellä käytetään ensisijaisesti tukemaan seurakuntaveisuuta. Anna meidän taivaassasi laulaa juhlajoukossasi. Sitähän myös kuoronjohtaja hakee työssään; hänkin haluaa löytää parhaat mahdolliset sävyt jokaiseen lauluun. 2 3 Urku auki! Kymmenen vuotta sitten vietettiin Pudasjärven kirkossa suurta juhlaa: uudet urut oli saatu valmiiksi ja ne otettiin juhlallisesti käyttöön. Virsirunoilija Jukka Lehtinen muotoili asiaa virressä 834 näin: Soitto, laulu ylistäköön Luojan suurta kunniaa. Hienoja hetkiä ja hienoja muistoja molemmista hankkeista on. Joissakin tilanteissa se voi olla perusteltua, mutta urkujen monipuolisuus puolustaa niiden käyttöä yhä edelleen. Paras vaihtoehto on tietysti se, että soittaja saa innostettua laulajat parhaimpaan suoritukseen. Erään Ylen ääniteknikon ohje on varmaan hyvä myös aivan arkisoittoon: Radio pystyy välittämään vain sävyjä, äänitarkkailija joutuu kovan soiton aikana pienentämään tehoa. Työn puolesta mukana olo suunnittelemassa ja toteuttamassa urkuhankintaa on kuitenkin ollut ainutkertainen kokemus työurani varrella. Tuossa juhlassa sain johtaa Ahti Kuorikosken tekemän Psalmimusiikin kuorolle ja uruille ”Laulaen ja soittaen ylistän Herraa.” Kyseinen teos on valmistunut syntymäpitäjäni Kuhmon kirkon uusien urkujen käyttöönottotilaisuuteen
Kuvaaja: Anna-Mari Kilpijärvi / Kirkon kuvapankki.. Karjasillan kirkko. 2/2019 4 E nnen pääsiäistä musiikkimaailma seurasi järkyttyneenä, miten käy ”urkujen Stradi variuksen” eli Notre Damen katedraalin urkujen, jotka Aristide Cavaillé-Coll rakensi 1800luvulla. Kangasalan tehdasta johti neljä sukupolvea, kunnes yritys teki konkurssin vuonna 1983. Sitä ennen se ehti rakentaa urut arviolta joka toiseen suomalaiskirkkoon. Yhdessä soittimessa kokonainen orkesteri Urut ovat äänialaltaan, dynamiikaltaan ja sävyiltään soittimista monipuolisin. Sitä en nen meillä oli ollut kuitenkin jo kauan yksittäisiä urkurakentajia. Urkujen äänipankista voi yksi taitava soittaja nostaa kokonaisen orkesterin. Huolimatta siitä, että Suomi on urkumaana verrattain nuori, meillä pidetään uruista nykyisin hyvää huolta ja urkumusiikin koulutuksemme on maailman huippua. Anders Thulé perusti Suomen ensimmäisen urkutehtaan Kangasalalle vuonna 1844. Kirkko havaitsi urkujen arvon jo tuhat vuotta sitten. Huolimatta kirkkojen musiikkielämän popularisoitumisesta eivät suuret perhejuhlat tai jumalanpalvelukset tunnu oikeilta ilman urkuja. Onneksi tulipalo säästi urut vaka vimmilta vaurioilta. Ensimmäiset urut Suomessa olivat Turussa ehkä jo 1400luvulla, mutta varmaa tietoa on Turun tuomiokirkon uruista vasta 1500luvun jälkipuoliskolla. Sen ääniala, dyna miikka ja sävyjen monipuolisuus ovat laajemmat kuin missään muussa musiikkiinstrumentissa
Kuvaaja: Essi Tiittanen / Kirkon kuvapankki. Pyhän tuomaan kirkko. 4 5 Hintan seurakuntatalo. Kuvaaja: Sanna Krook / Kirkon kuvapankki.
Suurin osa urkuoppilaista on kirkko musiikin opiskelijoita. Urkuihin on kehitetty lasten jalkioita, jotta pie netkin lapset ulottuvat niihin. – Pohjoismaiden kirkot kanttorinvirkoineen ovat poikkeus. Erityisen lupaavaa on lasten ja nuorten lisääntynyt kiin nostus urkuihin. – Täydennyskoulutus on tarpeen, koska kaikki eivät ehdi suorittaa haluamiaan kursseja tiuken nettujen opiskeluaikojen puitteissa. Pekka Suik kasen mukaan esimerkiksi EteläEuroopan ku ten Italian tai Espanjan kirkoissa ei ole Suomen kaltaista virkajärjestelmää eikä siksi myöskään ammattiin valmistavaa koulutusta. Kristillisen kirkon alkuhämärässä jumalanpalvelusmusiikiksi kelpasi vain laulu. – Aina urut ovat säilyneet, vaikka rinnalla on käytetty muitakin soittimia kuten nykyisin esi merkiksi kitaraa. 2/2019 6 Nykyiset suomalaiset rakentamot ovat pieniä yrityksiä kuten Espoossa toimiva Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy, Sotkamon urkurakentajat Oy tai Tervakoskella toimiva Urkurakentamo Martti Porthan Oy. Kiiskisen mielestä Suomen kanttorikoulutus on Pohjoismaiden korkeatasoisinta, ja opiske lijoitakin on suhteessa eniten meillä. Kirkkomusiikin lehtorin Pekka Suikkasen mu kaan Suomeen on tilattu urkuja ulkomailta kuten Virosta, Ruotsista ja erityisesti Saksasta, josta tuli soittimia 1800luvun lopulla. Pohjolan ilmasto vaatii paljon uruilta Sibeliusakatemian kirkkomusiikin professorin Timo Kiiskisen mukaan urut ovat kautta histo rian herättäneet vahvoja tunteita. Uruilla on erityismerkityksensä, Kiiskinen sanoo. Vanhimmasta urkukannastamme vain muutama soitin on täysin säilynyt. Vuosittain sinne otetaan 12–15 uutta urkujen soiton opis kelijaa Helsinkiin ja lisäksi yhtä monta Kuopion yksikköön. Niitä poltettiin 1500luvulla Sveitsissä, koska oltiin sitä mieltä, että ne eivät sovi jumalanpalveluksiin. Pakilan kirkossa pidettiin äskettäin lasten urkumusiikkikonsertti. Musiikkitalon uruista onkin kuulemma tulos sa Suomen suurimmat, eikä niitä saataisi ilman säveltäjä Kaija Saariahon antamaa miljoona lahjoitusta. – Suomessa tehdään hyvin monenlaisia soitti mia, ei tosin mitään ”megaurkuja”, jollaiset on tilattu Musiikkitaloon Riegerin tehtaalta Itäval lasta, Suikkanen sanoo. Nykyisin vain ortodoksinen kirkko noudattaa tätä vanhaa käytäntöä. Taideyliopiston Sibeliusakatemiassa on lukui sia urkuja opetus ja harjoituskäytössä. Suomen urkurikoulutus maailman huippua Urkumusiikin vahva asema Suomessa liittyy kirkko muusikoiden koulutukseen. Onhan uruissa kiinnostavia hanikoita ja enemmän sävyjä, Kiiskinen sanoo.. Esimerkiksi LänsiHelsingin Musiikkiopistoon hankittiin omat urut, mikä on harvinaista musiikkiopistoissa. Sen jälkeen kun urut otettiin osaksi seurakuntien toi mintaa, on niiden asemaa ollut vaikea horjuttaa. Jos kirkkoon tilataan uudet urut, tilaus pi tää kilpailuttaa koko EU:n alueella, mutta suo malaisilla ja muilla pohjoismaisilla yrityksillä on kilpailuvalttinsa. – Talvikauden lämmityskausi kuivattaa kirkkoja ja urkuja. Urkuja solistisena instru menttina alkaa vuosittain opiskella 1–2 soittajaa, ja joinakin vuosina myös jokunen kouluikäinen nuorisoosastolla. Professori Timo Kiiskinen kertoo, että valmistu neilla kanttoreilla on nykyisin mahdollisuus tulla suorittamaan halutessaan urkujen soiton Akurssi, jos sitä ei ehtinyt aiemmin tekemään. Vanhojen urkujen arvostus on Suomessa nyt selvästi korkeammalla verrattuna aikoihin, jolloin niitä romutettiin tai uudistettiin väärällä tavalla. Pohjoismaiset urkurakentamot osaavat vastata hyvin tietynlaisia materiaaleja ja rakenteita edellyttäviin ilmastoolosuhteisiin. – Urut ovat lasten mielestä usein paljon kieh tovampi soitin kuin esimerkiksi piano. Nykyisin seurakunnat solmivat urkurakentamojen kanssa huoltosopimukset, joita noudatetaan hyvin. Kirkkohallitus on kiinnittänyt huomiota materiaalien ja pintojen suojaamiseen sekä sii hen, ettei lämmitetä liikaa ja tarvittaessa kostu tetaan, Pekka Suikkanen sanoo. Se sai valtion, Yleisradion, Helsingin kaupungin sekä säätiöt mukaan rahoittamaan soitinta, jota kuullaan Musiikkitalossa muutaman vuoden kuluttua. Kirkon urku toimikunnan johdolla ryhdyttiin 1990luvulla laatimaan histo riallisten soittimien suojeluohjeita
Eri puolilta maata löytyy 1800luvulta peräisin olevia his toriallisia soittimia, joita on restauroitu – sekä uusia hienoja soittimia. – Vanhan Kirkon urut ovat aito historiallinen soitin, ja kirkon soundi on jalo, Timo Kiiskinen lisää. Mutta jos omaa mielipidettä tiukataan, kum pikin hymyilee ja vetää kotiin päin: – Olin pitkään kanttorina Kotkan kirkossa, jonne rakennettiin kansainvälisesti tunnustettu soitin. Kysymys saa kirkkomuusikot mietteliäiksi. – Porissa on soitin, jota moni pitää yhtenä parhaimmista, Timo Kiiskinen sanoo. Pekka Suikkasella on 30 vuoden tausta Hel singin Vanhan Kirkon urkurina. Sitten ne kunnostettiin alkuperäiseen asuun. Se jäljittelee saksalaista barokkityyliä ja on todella hieno instrumentti, Timo Kiiskinen sanoo. Teksti: Tiina Pelkonen Urkujen äänipankista voi yksi taitava soittaja nostaa kokonaisen orkesterin.. Missä ovat Suomen parhaat urut. Oulujoen kirkko urut. Suomen parhaat urut. Urkuja on vaikea vertailla, niitä on niin eri tyylisiä. 6 7 Oulun tuomiokirkko kuoriurut. Ne ovat soineet pitkään samassa tilassa, se on sen tilan elementti. Pekka Suikkasen mukaan Musiikkitaloon tulevista uruista ennustetaan jo Suomen parhaita, vaikka niistä ei ole vielä kuultu säveltäkään. – Kun alkuvuosinani niitä soitin, haaveilin siitä mitä ne voisivat olla. Kuvaaja: Juho Alatalo, Studio Ilpo Okkonen / Kirkon kuvapankki. Kuvaaja: Sanna Krook / Kirkon kuvapankki
Lehden kustantajan edustajana on Jonna Aakkula Kirkkomusiikkiliitosta. Rekrytoimme seuraavan syys kauden aikana. Tervetuloa liittoon! Lyhyesti Tämä Kirkkomusiikki-lehden numero on saatavilla sähköisenä näköisversiona hintaan 4€ lehtiluukku.fi –palvelusta. Jos työ Kirkkomusiikkiliitossa kiin nostaa, seuraa viestintäämme. Pyrimme järjestämään mah dollisuuden yöpyä kirkossa, jotta majoituskustannukset pysyisivät alhaisina. Kirkkomusiikkilehden toimitusneuvosto 2019 Lehden toimitusneuvostoon kuu luvat toimittaja Sirkku Nyström, kanttorit Mari Torri-Tuominen ja Ismo Savimäki, pitkän linjan kuoroharrastaja Raisa Iivonen sekä viestinnän asiantuntija Liina Paloheimo-Koskipää. Henkilöstömuutoksia Kirkkomusiikki liiton toimistolla Kirkkomusiikkiliiton viestintävas taavana ja Kirkkomusiikkilehden päätoimittajana työskennellyt Sipriina Ritaranta on siirtynyt uusien haasteiden pariin. Kirkkomusiikkiliitto järjestää kaksi lapsikuorotapahtumaa vuonna 2020 Vuonna 2020 Kirkkomusiikkiliitto järjestää kaksi lapsikuorotapah tumaa: Hyvinkäällä ja Joensuun Pielisensuussa. Ta pahtumat ovat suunnattu noin 7–13 vuotiaille. –26.4.2020. Pielisensuun lapsikuorotapahtu ma järjestetään viikonloppuna 1.2. VIELÄ EHDIT ILMOITTAUTUA LAULUKURSSILLE JUVENALIAAN! Lisätietoja www.anitavalkki.com. –2.2.2020, ja Hyvinkään ta pahtuma 25.4. Tapahtuman ajankohdat kannat taa merkitä ajoissa kalenteriin ylös tulevaa vuotta suunniteltaessa, ja osallistumismaksua varten varata budjetista muutama kymppi per lapsi. 8 2/2019 8 Kirkkomusiikki liitto on saanut uusia seurakuntajäseniä vuonna 2019. Kirkko musiikkiliiton toimistossa työs kentelevät tällä hetkellä toimin nanjohtaja Jonna Aakkula sekä maaliskuussa aloittanut harjoitte lija Rosanna Mantila. Uusimpiin jäseniin kuuluvat Helsingin Malmin seurakunta, Puumalan seurakunta, Parkanon seurakunta, Pyhäjoen seurakunta, Taipaleen seurakunta, sekä 1.1.2020 alkaen Ruokolahden seurakunta
Kirkkomusiikkiliitto ja kirkkomusiikkipiirit tarjoavat merkittäviä palveluja ja myös rahallista tukea, joka on ollut aiemmin tarjolla vain yhdistysmuo toisille jäsenille. Seurakuntajäseneksi haluavan seurakunnan edustaja täyttää hakemuslomakkeen, joka löy tyy osoitteesta skml.fi/jaseneksi/ Se toimitetaan Kirkkomusiikkiliiton toimistolle ja liiton hallitus hyväksyy jäsenyyden seuraavas sa kokouksessaan. Jo yli 70 seurakuntaa on liittynyt liittoon. Ota irti hyöty seurakuntajäsenyydestä Seurakunnat ovat voineet liittyä Kirkkomusiikkiliitoon vuoden 2017 alusta. Jäsenkunnan kasvaessa liiton palvelut laajenevat ja ovat tuke massa yhä useampaa kirkkomusiikin harrastajaa ja ammattilaista. Vaihtoehtoinen mahdollisuus on edelleen vain yhdistysmuotoisten musiikkiryhmien jäsenyys paikallisen kirkkomusiikkipiirin kautta. Jäse nyyden myötä seurakunnan kaikki musiikki toiminnot pääsevät Kirkkomusiikkiliiton palve luiden ja jäsenetujen, tapahtumien, koulutusten sekä kustannustoiminnan piiriin. Liiton toimiston tarjoamat asiantuntijapalvelut . 8 9 8 Uudet jäsenseurakunnat ja niissä toimivat musiikki ryhmät lisäävät merkittävästi Suomen laajimman kirkkomusiikin palvelu ja asiantuntija järjestön ja sen jäsenistön vaikuttavuutta. Aiemmin yhdistysmuotoiset ryhmät maksoivat yhdistyksen jäsenmäärän mukaan jäsenmaksun alueelliselle kirkkomusiikkipiirille. Alennus mm. Koulutustuki jäsenille (ihan tavanomaisesta poikkeavaan, erityisesti yhteen kokoavaan toimintaan) . Seurakuntajä seniltä peritään sen sijaan seurakunnan jäsen määrään perustuva jäsenmaksu suoraan Kirkko musiikkiliiton toimistolta, joka tilittää edelleen osuuden kyseisen alueen piirille. Miksi seurakuntajäseneksi kannattaa liittyä. Seurakuntajäsenten edustajat voivat myös toi mia virallisina, äänivaltaisina kokousedustajina liiton edustajakokouksessa piirien edustajien lisäksi. Mitä enemmän meitä on, sitä vahvempaa solidaarisuutta voimme osoittaa kirkkomusiikille! Miten jäsenyyttä haetaan. Liiton ja kirkkomusiikkipiirien tapahtumat ja muu toiminta . Jatkossa piirin toimihenkilöt pitävät yhteyttä jäsenseurakuntien kaikkien musiikkiryhmien vastuuhenkilöihin ja näin piirien tapahtumiin ja toimintaan on mahdollista saada myös uutta vä keä. skml.fi/ jäseneksi/. Musiikkitoiminta seurakunnissa on vuosien myötä monipuolistunut ja erilaisia ryhmiä on nykyään paljon. Yhteiskustannuksen nuoteista Mikä muuttuu verrattuna yhdistysjäsenyyteen. Seurakuntajäsenyyden myötä siis kaikki seurakunnan musiikkitoiminta tulee saman sateenvarjon alle. Jäsenedut, jotka saavat sekä yhdistysettä seurakuntajäsenet: . Seurakuntajäsenyys on myös mahdollisuus saada ”uutta verta” mukaan piirin toimintaan. Lomakkeeseen voi merkitä, toivooko jäsenyyden alkavan heti vai vasta esi merkiksi seuraavan vuoden alusta. Näin on olemassa esimerkiksi mahdollisuus kehittää uudenlaisia toimintamuotoja puolin ja toisin
Ne ovat kooltaan valtavia ja iältään usein kym meniä, ellei satoja vuosia vanhat. Säännöllinen huolto on tärkeää urkujen kunnon kannalta ja perushuolto tulisi suorittaa kerran vuodessa. Urkuja huolletaan ympäri Suomea ja pohjoisimmat urut käydään huoltamassa Oulussa asti: Huollot ovat meille tärkeä asia, pidämme sitä tärkeänä. Vastoin yleisiä luuloja, urkujen huolto ei ole välttämättä kallista. Jos urut ovat rakennettu huolellisesti ja ajatuksella, säännöllinen huolto ylläpitää hyvän soittimen kuntoa. Tänä päivänä tyypillisesti rakennetaan lähes pelkästään mekaanisia urkuja. Aution mielestä tämä kuvastaa alan tämänhetkistä tilannetta, joka on hyvin alityöllis tetty. Urut ovat arvokkaita soittimia, mutta miten niitä huolletaan ja miksi ne ovat niin arvokas investointi?. Vanhimmat me kaaniset urut ovat kuutisen sataa vuotta vanhoja. Veikko Virtanen Oy on kahdeksalla työn tekijällään suurin urkurakentamo tällä hetkellä Suomessa. Tilan sointi otetaan myös huomioon urkuja suunniteltaessa, mikä tekee soittimesta uniikin. Hyvin rakennetut ja huolletut urut kestävät hyvin aikaa, sekä ovat iloksi urkurille ja seurakunnalle. Toisaalta myös sitten se, että millaiset urut hankitaan niin sitäkin on syytä aina rauhassa etukäteen suunnitella. Se on myös musiikkiinstrumentti, jota täytyy pitää vireessä, jotta sillä tehty musiikki kuulostaa hyvältä. Haastattelussa Heikki Autio Veikko Virtanen Oy -urkurakentamosta Urut – mikä niissä maksaa. Tärkeää urkurakentamolle on myös asiakkaiden konsultointi kiperissä tilanteissa. Urut ovat tekninen laite, joka kaipaa säännöl listä huoltoa. Jos urkuja kuitenkin tarvitsee huoltaa useammin, kyseessä voi olla vika, joka vaatii kor jauksen. Urkuja ei voida rakentaa sarjatyönä, sillä urut suunnitellaan aina yksilökohtaisesti siihen tilaan, johon ne rakenne taan. 2/2019 10 Hyvät urut edistävät soittajan ja seurakunnan hyvinvointia Urut tunnetaan yleisesti arvokkaana soittimena. Espoolaisessa Veikko Virtanen Oyurkuraken tamossa työskentelee tällä hetkellä kahdeksan työntekijää, joista kaksi työllistyy lähes päätoi misesti urkuja rakentamalla. Vaikka urut ovat tekninen laite, ennen kaikkea se on soitin, joka vaatii huolenpitoa. Syynä hänen mielestään ovat seurakuntien kehno taloudellinen tilanne, joka näkyy uusien urkujen rakentamisessa. Jokaiseen kirk koon täytyy urut suunnitella alusta asti, ja on hyvä, että rinnalla on asiantuntija tämän koko prosessin ajan: Uusia urkuja kun rakennetaan, se on ajallisesti aina monta vuotta kestävä prosessi. Hyvin ra kennetut laadukkaat urut kestävät pidempään V eikko Virtanen Oy rakentaa, restauroi, huoltaa ja peruskorjaa urkuja. Myös soittimen alkuperäinen laatu vaikuttaa urkujen pitkäikäisyyteen ja kuntoon. Urkujen rakentaminen vaatii siis paljon käsityötä, joka näkyy hinnassa. Huolellisella työllä kauaskantoiset vaikutukset Urkujen rakentaminen on pitkä prosessi, joka kannattaa suunnitella huolella. Jos niiden urkujen hintaa ryhtyy jakamaan vuo sille, kyseessä on kohtalaisen edullinen soitin loppujen lopuksi. Urut ovat jokaisen kirkon sydän, ja ne säestävät arjet ja juhlat vuosi vuoden jälkeen. Edullinen myös siinä mielessä, jos mietitään seurakunnan laulun säestystä, siihen tarvitaan yhdet urut ja yksi soittaja ja ne hoitavat sen kaiken. Autio kuitenkin painottaa, että hinta on hyvin suhteellinen. Se saattaa kestää seurakunnassakin useamman vuoden, koska se on aina niin suuri hankinta ja investointi, että sen rahoittaminen vaatii huolellista suunnit telua etukäteen. Se näkyy meidän huoltojen määrissä. Useimmiten yh teydenotot ovat huoltoasiakkailta, mutta joskus yhteydenottoja saattaa tulla myös muilta: Silloin tällöin tulee yhteydenottoja, jossa ei ole mitään asiakassuhdetta, vaan halutaan viisastua tavalla tai toisella
Teksti: Rosanna Mantila Urut ovat arvokkaita soittimia, niistä kannattaa pitää hyvä huoli.. Soittimen kunto ja laatu saa sillä soitetun musiikin kuulostamaan paremmalta. Urut ovat osa seurakunnan kulttuurista pääomaan, joista tarpeen tullen on helpompi säästää kuin muista pakollisista menoista. Ammattilainen kuitenkin tarjoaa tarvittaessa apua, vaikka puhelimen välityksellä. Varsinkaan nämä talouspuolen ihmiset eivät ymmärrä sitä, minkä takia niitä pitäisi joka vuosi huoltaa. Kosteus ja sää vaikuttavat urkujen kuntoon suoraan, koska ne ovat tehty puusta. Pu hutaan, että mekaaniset urut kestävät vähintään sata vuotta. Joka paikassa ei ymmärretä huollon merki tystä eikä sen tarpeellisuutta. Ääntähän niistä lähtee joka tapauksessa. Tyypillinen häiriö on, että uruissa jokin ääni soi luvatta. Huono työ on aina huonoa työtä, tässäkin tapauksessa. Sitä saattaa sattua pahimmillaan kesken konsertin. Ilman kosteus muuttuu vuodenaikojen mukana, johon urut reagoivat. Huono taloustilanne varjostaa urkujen tulevaisuutta Aution mielestä hankala taloustilanne selittää sen, miksi urkujen huoltoon ei panosteta seura kunnissa. Näistä virheäänistä puhutaan nimellä ”hoilari” ja usein urkurit osaavat tilanteen tullen korjata sen. Kaikkialla huollon merkitystä ei kuitenkaan osata ajatella, jonka vuoksi urut saattavat ajan saatossa mennä todella huonoon kuntoon. Eikä pelkästään urkujen takia, vaan urkuri on ansainnut hyvän ja toimi van työkalun millä hän tekee töitä. Toisaalta tämä tilanne ker too myös urkujen ja urkumusiikin arvostuksesta. Nämä reaktio saattaa aiheuttaa kiusallisia tilanteita jopa kesken konsertin: Urkujen yksi ominaisuus on, että ne on tehty puusta ja ne elävät vuodenaikojen ja kosteuden mukaan. Aution kokemuksen mukaan kirkkomuusikot voivat omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa urkujen rahoitukseen ja huoltoon seurakunnissa, jossa rahoitus on muuten hyvin niukkaa. Yhtä lailla seura kunta ansaitsee kunnossa olevat urut, jonka säestyksellä laulaa. Autio painottaa urkujen kunnon tärkeyttä niin soittajan kuin kirkon penkillä istuvan laula jankin näkökulmasta: Urut ovat arvokkaita soittimia, niistä kannat taa pitää hyvä huoli. Huonoihin tulevaisuudennäkymiin voi vaikuttaa myös muuttuneet asenteet: Kysymys on suuremmista ja vakavammista ongelmista, jolle yksi syy on tämä seurakuntien taloudellinen tilanne. 10 11 ja toimivat paremmin kuin sellaiset, jotka ovat alun perin rakennettu kehnosti. Urku jen tulevaisuus ei tästä syystä ole hirveän valoisa tällä hetkellä. Alkuperäisen työn laatu on ratkaiseva. Instrumentin kunto vaikuttaa Aution mielestä myös suoraan soittajan inspiraatioon, eikä huo nossa kunnossa olevalla soittimella ole mukava soittaa. Jos urut ovat hyvät tai hyvässä kunnossa, niin niillä uruilla tehty mu siikki kuulostaa paremmalta ja se, joka tekee niillä musiikkia, on todennäköisesti inspiroituneempi. Se pitää paikkansa vain silloin, kun ne ovat alun perin rakennettu hyvin. Urut ovat kuitenkin tärkeä osa seurakuntaelämää, joiden kunnossapito vaikuttaa koko seurakunnan hyvin vointiin
Lisäksi kaikki huolto toimenpiteet dokumentoidaan.” Joskus uruissa ilmenee vikaa. On mukavaa soittaa puhtaalla soittimella. Tarvittaessa, eli harvemmin kuin viikoittain koneiston justeeraukset, ammatti laista vaativien huoltojen suunnittelu, tilaus ja työn vastaanottaminen. Erityi sesti lämmityskaudella soittimelle liian kuivaa huoneilmaa on saatava kosteammaksi, joten työhön kuuluu ”vesiämpäreiden kanniskelua, toisaalta kostutinlaitteen seurantaa”. (Työkalua siihen ei ole, mutta onneksi käteni ovat aika pienet.) Abstraktien välissä olevat nahkaliitokset ovat jos kus revenneet, jolloin jotkut äänikerrat eivät soi jonkun sävelen kohdalla. Muutama irron neen liisteen olen kiinnittänyt. Moni kanttori osaa tehdä pikkukorjauksia itse: ”Korjailen pikkuvikoja periaatteella työ on paras opettaja. Katson aina ensin, näyttääkö joku kohta erilaiselta kuin muut ja sitten alan miettiä, pystynkö korjaamaan vai en. Olen vääntänyt niiden nahkaliitosten tilalle pikaliitokset rautalangasta ja joskus jopa klemmarista. Miten urkujen kanssa on toimittava, jotta ne pysyvät soittokunnossa. Huoltoa Urkujen huoltaminen on monelle eikanttorille mysteeri. Mitä se tarkoittaa käytännössä. Niissä kirkoissa, jotka ovat talvisin kylmiä ja vä lillä lämmityksessä, urkujen virittäminen voi olla talvisin ”infernaalista”, kun lämpötilan vaihtelut saavat soittimen epävireeseen. ”Tavalliseen työviikkoon kuuluu kieliääni kertojen, ja tarvittaessa myös tukittujen ääni kertojen, viritykset. Toisin kuin vaikkapa piano, urut ovat monelle maallikolle vieraampi soitin. Teen listan vioista ja omista viritelmistäni huollolle.” Siivoamista Kanttorin työ on tunnetusti monipuolista. Kanttoreille ja urkureille Facebookissa esitetty kysymys poiki pitkän listan vastauksia, jotka kertovat kirkkomuusikon työn monipuolisuudesta. 2/2019 12 Viritystä Kanttorin perustyötä on urkujen virittäminen viikoittain: ”Se ei välttämättä tarkoita, että kaikkia pillejä pitää virittää, mutta tulee kuunnella ja käydä läpi.” Pohjoinen ilmastomme haastaa urkuja. Niin myös urkujen, ja niiden siivouksenkin parissa: Kuva: Jonna Aakkula Kanttori on myös urkuhuoltaja Kirkkomuusikoiden työn yksi osa-alue on soittimien huolto ja kunnossapito. Hiljattain irtosi yhden soittoventtiilin keskellä oleva tappi, jonka nakuttelin paikalleen ja seu raavana päivänä poistin soittoventtiilin väliin kii lautuneen irronneen viritystapin vastakappaleen, jonka liimaan paikoilleen
On mukavaa soit taa puhtaalla soittimella.” ”Kaikkein riemastuttavin urkuhuollollinen teh tävä on imuroida jalkionalus. Hyvin hoidettuina ne ovat toimivia pelejä ja erilaisista lähtökohdistaan huolimatta kauniita, arvokkaita ja jälkipolvillekin säilyttämisen arvoisia. Kanttorien keskustelussa nousi esille työllis tävänä osana myös ”urkujen olemassaolon tar koituksen pohtiminen porukalla, yhtymän johto ryhmän pyynnöstä”. Siksi uruista huolen pitävä kanttori onkin seurakunnan onni. 12 13 ”Kärpästen ja muiden eläinten poistaminen pil leistä.” ”Puhdistan silloin tällöin sormion koskettimet. Teksti: Jonna Aakkula. Toisaalta urut ovat erottamaton osa maam me kirkollista ja kirkkomusiikkiperinnettä. Minä vedän jalkion kauniisti pois paikaltaan ja takaisin. Suntion ei tarvitse pelätä, että rikkoo jotain ja minä tiedän, että jalkio on oikealla paikalla ja soittokunnossa operaation jälkeen. Suu rimmalle osalle kanttoreista urut ovat myös se soitin, jolla hän pystyy parhaiten toteuttamaan seurakunnan ja seurakuntalaisten musiikkitoiveita ja tarpeita. Jos vanha auto – tai urut – päästetään kerran huonoon kun toon, niistä tulee käyttökelvottomia ja uudelleen korjaaminen on vaikeaa ja kallista. Kesäisillä maanteillä osa ajelee vanhoilla jaguaareilla, toinen huris telee huippusympaattisella rättisitikalla. ”Eksistentiaalikysymykset urkuihin ja remontteihin liittyen ovat olleet pin nalla 12 vuotta.” Maallikolle urut ja niitä työsään käyttävät sekä huoltavat kanttorit tuovat mieleen museoikäiset harrasteautot omistajineen. Niihin kertyy pikkuhiljaa likaa. ” Urut kuin auto Urut eivät ole soittimena kaikkein huolettomim pia. Suntiot katsovat kauhistuneina, kun jalkio on pois paikaltaan ja huojentuvat silmin nähden, kun huomaavat, että se meni nätisti takaisin ja vielä toimii.” ”Teen jalkion alta imuroinnin aina yhdessä suntion kanssa
Sakarin perhe asui Péturin kolme ensimmäistä vuotta Islannissa, jonka jälkeen he oleskelivat vuoroin Suomessa ja Islannissa ennen lopullista muuttoa Suomeen. Kuva Kristian Saarinen. Äitini oli pianonsoitonopettaja ja hänen kans saan kokeilimme, mutta eihän se ollut yhtään sama, Pétur muistelee. Häntä haastatellessa unohtuu, että miehellä on ikää vasta 27 vuotta, niin paljon hän on saavuttanut jo nyt. 14 Petur Sakari. Kahdeksanvuotiaana inno kas urkurinalku aloitti yksityistunnit. Uruista kiinnostuin samaan aikaan. Opettajaa ei niin pienelle tietenkään voinut ajatella, joten pianolla lähdettiin. Aina per heen kiertäessä konserttimatkoilla pääsin näke mään ja jopa kokeilemaan eri soittimia. Sellonsoitto alkoi kolmivuotiaana ja sello onkin hänen pitkäaikaisin instrumenttinsa, joka kulkee mukana edelleen. Urkuri Pétur Sakari vaikuttaa monipuolisuudellaan Pétur Sakari on yksi Pohjoismaiden parhaista urkutaiteilijoista ja Organum-seuran tuore puheenjohtaja. M uusikkoperheen vesa ei omien sanojen sa mukaan "oikein voinut välttyä musii kilta". Opettajana ensimmäiset kolme vuotta oli Pekka Suikkanen.
Se oli suuri helpotus, Pétur Sakari huoahtaa. Taitojen kartuttua alkoi tulla konsertteja, esiintymisiä eri festivaaleilla ja Vuoden Nuori Taiteilija titteleitä. Euroopan sydän py sähtyi hetkeksi jokunen viikko sitten, kun Parii sin kuuluisa NotreDame oli vaarassa tuhoutua tulipalossa. Pakko myöntää, että ensimmäinen ajatukseni oli "nytkö se tapahtui". Se kun pääsee ulkomaille huippuopettajien oppiin, on sekä tunnustus tähänastisesta työstä että uusia tuulia purjeisiin. Ilmailuharrastus on minulle tärkeä henki reikä. Nyt se on moderni konserttisalisoitin ja aivan ainut laatuinen instrumentti, jonka sointi on huikea, Pétur Sakari kehuu. Organum seuran uutena puheenjohtajana Urut tuntuvat olevan Pétur Sakarin elämän suuri rakkaus. 14 15 Huippuopettajien opissa Olen kiitollinen Kari Jussilalle, joka paneutui asiaan ja etsi minulle opettajan. Tie avautui myös maamme rajojen ulkopuolelle. Nyt hän pääsee hyödyntämään asian tuntemustaan myös Organumseuran puheen johtajana.. Ilmeisesti remontin aikana sattuneesta kipi nästä lähtenyt palo näytti leviävän suoraan kohti urkuparvea ja maailmankuulua instrumenttia. SibeliusAkatemian kansanmusiikkilinja kutsui lukion jälkeen ja opinnot siellä jatkuvat edelleen. Opinnot ulkomailla olivat Péturin mukaan silmiä avaavia ja myös musiikil lista tasoa nostattavia. NotreDame on Euroo pan kulttuurin keskittymä ja jo historiallisista syis tä korvaamaton. Me suomalaiset olemme usein turhan varovaisia ja suhtaudumme nihkeästi, jos joku haluaa edetä urallaan. Olen saanut olla hienojen ihmisten vaikutus piirissä. Suikkasen jäl keen siirryin Tuomas Karjalaisen oppiin. Tuli konsertteja ja pääsin levyttä määnkin. Lukion jälkeen asioita alkoi tapahtua jotenkin luonnollisesti. Seuraavana päi vänä kollegoilta tuli tietoa, että urut näyttäisivät säästyneen pahimmalta. Barokkiuruista se alkoi ja 1800luvulla rakennettiin lisää äänikertoja ja 1900luvulla samoin modernin musiikin tarpei siin. Matkustin usein sille paikkakunnalle missä Kiviniemi konsertoi. Olen kiitollinen var sinkin Ranskassa opiskelun aikana saamastani tuesta ja avusta. Kun Pétur oli kolmentoista, urkulegenda Kalevi Kiviniemi alkoi "katsella päältä" ja hänen kans saan järjestettiin opetussessioita aina Kalevin ollessa Suomessa. Vuonna 2009 soitin siellä ensi kertaa. Moneen kertaan restauroituihin urkuihin on lisätty tekniikkaa ja sähköistystäkin. Vuosien mittaan on tullut kymmeniä tunteja myös istuttua parvella kuulemassa eri urkumestareiden soittoa. Rakasta sellonsoittoa on ollut mahdollista jatkaa niissä puitteissa. Nuotinlukutaito kehittyi pakostakin, Pétur Sakari naurahtaa ja kertoo olevansa kiitollinen Karjalaiselle hänen motivointitaidoistaan ja rohkeudestaan hakea rajoja nuoren muusikon kanssa. Opiskelijat ovat aina olleet tervetulleita kuunte lemaan ja oppimaan. Kenenkään identiteetti ei saisi rakentua pelkästään ammatin mukaan. Kun on valtava intohimo soittamiseen, se poikii oheistuotteena muitakin hienoja juttuja, Pétur iloitsee ja kiittelee ympärillään vaikuttavaa "kannustuspöhinää". Se kun pääsee Malmin kentälle tapaamaan lentokoulujen väkeä, se on mahtavaa! Notre Damen korvaamattomat urut säästyivät Malmista on helppo siirtyä juttelemaan toisesta kulttuuriperintökohteesta. Minä olen onnel linen siitä, että elämään mahtuu muutakin kuin musiikki. Jokaiselle tulee joskus epäuskon hetkiä, jolloin sitä miettii "entä jos en onnistukaan". Pétur Sakari on saanut kunnian soittaa muuta man kerran tuota uniikkia instrumenttia konser tointitarkoituksessa. Monta kertaa sinne on yritetty iskeä. Samaan aikaan yhteistyö Karjalaisen kanssa jatkui aina lukion loppumiseen saakka. Sinä yönä ei paljoa nukuttu. Se loi hyvän pohjan omille tai teellisille ponnisteluille sitten aikuisena, Pétur Sakari kiittelee. Pariisin ilmapiiri on muuttunut kireämpään suuntaan viime vuosina ja paikalliset ovat pitkään pelänneet jotakin tällaista tapahtuvaksi. Hänellä olikin jo sangen kunnianhimoinen ote ja olihan se tiukka paikka yksitoistavuotiaalle saada nenän eteen Bachin preludeja ja fuugia. Kyseessä on soitin, jossa vuosisadat kerrostuvat
Tapahtumien markkinoinnin saralla seura kunnilla ja konserttijärjestäjillä on Sakarin mie lestä paljon opittavaa. Huippuurkurin sisällä sykkii pedagogin sydän. Hänen mielestään heille pitää tarjo ta esiintymismahdollisuuksia nykyistä enemmän. 2/2019 16 Pohjoismaiden vanhimpana urkumusiikkiin ja rakentamiseen keskittyvänä yhdistyksenä meillä on perinteitä vaalittavana, mutta myös uutta luotavana. Ja jos joku yrittää tehdä vähän isompaa, muut ovat kateellisia jo etukäteen. Soitinkanta vanhenee ja on mietittävä, korvataanko huonokuntoinen instrumentti digipianolla vai uusilla uruilla. "Sinne tulee kuitenkin parikymmentä kuu lijaa". Puitteet ovat hyvät ja vahvalla yhteis hengellä voimme tehdä paljon, Pétur Sa kari uskoo. Kun on itse saanut musiikista niin paljon, haluaa jakaa sitä matkan varrella kertynyttä tie tämystä eteenpäin. Meidän on löydettävä uusia rahoitus mahdollisuuksia, kun järjestämme urku konsertteja ja festivaaleja. Ei taksinkuljettajakaan suostu lähtemään polku autolla töihin. Pétur Sakarin lähiaikojen projekteissa on kon sertteja ja levytyksiä Suomessa ja ulkomailla. Työvälineen on oltava kunnossa. Unohdetaan egotaistelut ja tehdään yhdessä, Pétur Sakari toivoo. Meillä on vahva urkurakentamisen perinne ja yksi Organumseuran tehtävistä on sen vaaliminen, Sakari muistuttaa. Seura kunnat ovat taloudellisesti ahtaalla jäsenmäärien pienentyessä ja kanttoreiden on nyt valvottava myös urkumusiikin etuja. Meillä on vähän sellaista ajattelua, että esi merkiksi urkukonserttien mainostaminen ei kan nata. Kunnat ja valtio eivät kovin auliisti rahoita, mutta esimerkiksi yrityspuolella on var masti yhteistyömahdollisuuksia olemassa. Nuorten urkureiden tukeminen on Sakarin sy däntä lähellä. Teksti: Pirre Hytönen. Taloudelliset haasteet ovat suuret tämänkin seuran kohdalla. Sakari on mukana Helsingin Musiikkitalon urku jen suunnittelu ja asiantuntijatyöryhmässä Ra dion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupungin orkesterin edustajajäsenenä
Tämä ilosanoma pitää kertoa heti kaikelle kansalle! Onneksi virkavuodet kehittävät tilanne tajua. Musiikin tyylilajit. Kes kustelu jatkui värikylläisenä, mutta Holvikirkon Kanttori ei juurikaan kuunnellut, sillä hänen sisäinen mate maatikkonsa oli herännyt. Miksi urut, kun kirkotkin ovat kohta turhia. Urkupuhaltimen ilmastovaikutus. Holvikirkon Kanttori avasi äänensä: Soitin viime kesänä uruilla häissä elokuvasävelmiä ja nykypoppia, säestin messuissa laulajia ja soittajia sekä humisin mukana konfirmaatiobändissä. Muuttuiko tuo kaikki salatulla tavalla Urkumusiikiksi. Holvikirkon Kanttori ei pyytänyt puheenvuoroa, vaan pumppasi itselleen termoksesta kolmannen teekupillisen kirkkokahvia.. Miksi ihmeessä siis urut. Ei tosiaankaan Tätä Päivää. Kirkkokuoron elinkautisjäsen, insinööritenori Heldenhals,kantoijälleenhuoltabalanssista: Urut on perin kehno säestyssoitin, koska sen mahtipontinen sointi peittää ääneni... Samalla rahalla saisi 3247 ukulelea. Urut on kaiken kaikkiaan äänen muotonsa ja monipuolisuutensa vuoksi edelleen ylivoimainen soitin ison akustiikan yhteislauluveturiksi. Jatkossahan työntekijät vain jalkautuvat sinne, missä kansa vaeltaa, rouva Progressif-Nyström tiesi. Yhdeksänsataa-alkuisen virren jälkeen kirkkoherra myönteli puheenvuoroja. Lisäksi jonkun pitäisi kirjoittaa kokopäivä toimisesti orkesterille sovituksia, ja siltikään improvisointi ja muu tilanteisiin reagointi ei olisi mahdollista. Vapaaehtoisten rooli. Juu, ei pidä tappaa laulun iloa, Holvikirkon Kanttori myötäili diplomaattisesti ja jatkoi: Veisaajia on kirkossa toisinaan kymmenen, mutta toisinaan viisisataa. 16 17 Pakina Kohtauksia Holvikirkon seurakunnassa Urkuja rakentamassa Urkuparven hiljainen Minusta on tyystin vastuutonta käyttää puoli miljoonaa euroa yhteen soittimeen. Niin, tai 340 lastenalttaria väriliituineen. Hallinto oli läpinäkyvyytensä hengessä nyt esittelemässä hanketta alamaisilleen. Käkkyrämäen sivukirkkoon oli näet päätetty rakentaa uudet urut edellisten elämäntaipaleen jäätyä lohduttoman lyhyeksi. eikun siis seurakunnan yhteislaulun. Urkujen korvaajaksi yltäisi lähinnä isohko kamari orkesteri, mutta sen palkkaja soitin kustannukset olisivat monumentaaliset. Urut onkin oikeastaan hämmästyttävän halpa soitin. Kyllä urut pitää rakentaa, koska taide parantaa kaikki sairaudet ja on myös huikea vientituote. Kitara. Siksi ihan pieni soitin ei riitä. Kansa kohisi Holvikirkon kaupunkiseurakunnan kirkkokahveilla. Hankkeen lapsi vaikutusarvio. Katsotaanpas. Tiistai-iltojen Erityisen Messun vastuupastori syvensi keskustelua tilastoilla: Tutkimusten mukaan vain kolme prosenttia väestöstä kuuntelee urkumusiikkia. Ja eikö noiden tilaisuuksien musiikki ollutkaan kuulijoilleen aina juuri Sitä Päivää. Yhteensä 700 euroa kuukaudessa. Josko hankittaisiin vain ihan pikkuiset urut. Jos tällä kertaa ei valita rakentamoa lyhyt näköisesti vain halvimman tarjouksen perusteella, niin urkujen käyttö ikä on helposti 150 vuotta. Hinta jyvitettynä koko elin kaarelle plus huolto kulut plus kanttorin palkan urkujen soittelu osuus. Pari suhdelaki
T apahtumaan osallistuivat Aurora-kuoro Hämeenlinnasta, Akaan nuorisokuoro, Merituuli-nuorisokuoro Kirkkonummelta, Leppävirran nuorisokuoro sekä Kuopiolainen Knot-nuorisokuoro. Nuorten viikonloppuun mahtui sekä koulutuksia että harjoituksia mutta myös tutustumis leikkejä ja hauskanpitoa. Kuorois ta muodostettiin noin 120 hengen suurkuoro, joka konsertoi lauantaiiltana Kuopion tuomiokirkossa. Kuorosta henkireikä arjen keskelle Tapahtuman tarkoituksena oli edistää ja tu kea nuorisokuorotoimintaa valtakunnallisesti, sekä antaa nuorisokuoroille mahdollisuus ver kostoitua ja tutustua toisiinsa. 2/2019 18 Kirkkomusiikkiliiton nuorisokuoro tapahtuma Kuopiossa ”Soundi on ihan sikahyvä!” 120 laulajaa kokoontui viikonloppuna 29.3.–31.3.2019 Kuopioon Kirkkomusiikkiliiton järjestämään Nuorisokuorotapahtumaan. Kirkkonummen suomen kielisen seurakunnan Merituulikuoron tytöille kuorotoiminta on tärkeää laulutaidon Laulaessa on helppo rentoutua!
Nuorten motivoiminen kuorotoimintaan tun tuu olevan vaikein asia koko yhtälössä. Kiireinen arki hanka loittaa käytännön asioiden hoitamista. Kirkkonummelaisille kuorotoiminta on ainoa tapa harrastaa musiikkia, kun musiikkiluokkatoiminta on omalta osalta jo päättynyt. Tytöt ovat olleet mukana Merituulessa jo useam man vuoden, joten kuorosta on tullut vakiintunut osa elämää. Nichollsin vastaus moti vaatiohaasteeseen on yllättävän yksinkertainen.. Knotnuo risokuoron johtajalle Richard Nichollsille tämä kaikki on tuttua: Nuoret sitoutuvat kuoroon vähän eri tavalla kuin esimerkiksi aikuisten kirkkokuoro. 18 19 yllä pitämisen, rentoutumisen ja ystävien vuoksi. Saa aja tukset pois ja pystyy keskittymään vaan siihen laulamiseen. Kuorolaisilla on kuitenkin paljon iloa ja energiaa kuorotoimintaan. Laulaminen on tytöillä lähellä sydäntä, joten säännölliset harjoi tukset toimivat kanavana itseilmaisulle: Laulaessa on helppo rentoutua. Nuorisokuorotoiminta kohtaa haasteita Nuorisokuorotoimintaan liittyy haasteita, joita ei välttämättä kohdata muiden kuorojen kans sa. On ollut kuitenkin tosi hauskaa ja sen arvoista. Lähtö ei jäänyt kuitenkaan ka duttamaan: Oli kieltämättä vähän vaikea lähteä kesken koeviikon, enkä ehkä ollut niin kovalla innolla tulossa. Koeviikot, kirjoitukset ja muut harrastukset vaikuttavat hir veästi. Kuoron johtajat joutuvat painimaan ongelman kanssa, ja löytämään ratkaisuja, jotka toimivat heidän omassa kuorossaan. Myös Merituulen Marialla (17v.) oli vaikeaa lähteä nuorisokuorotapahtumaan mukaan kes ken koeviikon. Aikatauluttaminen vaatii kärsivällisyyttä. Kiinnostuksen kohteet saattavat muuttua varttuessa, ja esimerkiksi lukion aloittaminen luo haasteita arjen rutiineihin. Kuorossa laulaminen mahdollistaa myös osal listumisen matkoihin, ja osa merituulilaisista on käynyt laulamassa Italiassa ja Amerikassa asti
Nichollsin toinen salaisuus kuorolaisten moti voimiseen on myös erittäin käytännönläheinen: päämäärät. Henna (17v.) mielestä informaation puute aiheuttaa sen, etteivät ihmiset välttämättä saa edes tietoa järjestettävästä kuorotoiminnasta. Tämä on kaikkiin kuoroihin liittyvä asia. Mainonnalla mukaan Mainonnan puute vaikuttaa uusien harrastajien rekrytointiin. 2/2019 20 Olen järjestänyt paikalle eväitä. Oman kehittymisen havaitseminen on myös tärkeää, joka jo itsessään lisää motivaatiota kuorotyöskentelyyn. Liisan (18v.) mielestä nuorten. Jos kuoronjohtajalla on selkeä näkemys siitä, miten homma hoidetaan, kuoro laiset kyllä tulevat harjoituksiin. Kirkkonummella musiikkiluokkatoiminnan hiipu minen on vaikuttanut uusien nuorisokuorolaisten löytymiseen, kun ennen suuri osa laulajista saatiin musiikkiluokilta. Yhdessä on mukava työskennellä, kun ollaan menossa jotain kohti ja omalla työllä tuntuu olevan jokin tarkoitus. Itse pyrin siihen, että harjoitusten jälkeen tuntuu aina siltä, että olemme kehittyneet ja olemme menneet eteen päin, ja että on syytä tulla takaisin harjoituksiin. Tämä on yksi pieni salaisuus, miten saa porukkaa harjoituksiin. Kun on jokin päämäärä, esimerkiksi konsertti tai tämänkaltainen nuorisokuorotapahtuma, se sitoo ihmiset. Yritämme rakentaa harjoitukset niin, että meillä on hauskaa ja ihmiset viihtyvät
Tietoisuutta saattaisi lisätä myös konsertit ja tapahtumat, joiden kohdeyleisö ovat nuoret. Kuorotoiminta tulisi nähdä samanlai sena harrastuksena kuin esimerkiksi jokin urheilu. Tärkeää olisi myös painottaa kuorotoiminnan hauskuutta, jossa asioita tehdään ilon kautta. Maria toteaakin, et tei tästä syystä nuorten kanssa tule tehtyä niin paljon yhdessä. 20 21 harrastus, joka vaatii myös sitoutumista. Sosiaalisen median lisäksi tyttöjen mielestä vähäiseen innostukseen vaikuttavat mielikuvat kuorosta. Seurakunnan kuorot konsertoivat usein paikoissa, joissa ei ole nuoria juuri ollenkaan. Huomaa sen, että se on muuttunut, niin kuin kaikkien nuorten ajatusmallikin on muuttunut. Kuoro ei ole enää samalla tavalla yhtä tärkeä. Ehkä moni nuori ei tiedä miten kiva kuoro meillä on, tai miten kiinnostavia juttuja me teh dään. Vastaus uusien laulajien saamiseen voisikin löytyä sosiaalisesta mediasta, jota nykynuoret käyttävät aktiivisesti päivittäin. Merituulen Ins tagramtili aktivoitui kahden vuoden tauon jäl keen uudestaan, ja tavoitteena olisi vastedes sen säännöllisempi päivittäminen. Teksti: Rosanna Mantila Kuvat: Jesse Karjalainen Unelma Creative ajatusmallien muuttuminen on vaikuttanut suo raan kuoroinnostuksen hiipumiseen
Kirkkojen urkujen soinnit ovat luoneet erilaisia tunnelmia hautajaisista vihkimisiin. Lauluissa kaikuu lapsen ääni, joka hyppii, pomppii, leikkii ja laukkaa. Muskarini mi vilahtelee niin kuorojen kuin messujenkin liitteinä; urkumuska reitakin on tarjolla. 2/2019 22 Muskarimessu voi alkaa piiloleikillä. Sen toimintatapoja käy tetään päiväkerhoissa, perheker hoissa, ipkerhoissa, kuoroissa. Vuonna 2010 ilmestynyt ensimmäinen Kirkko muskarimateriaali auttoi osal taan toiminnan leviämisessä ja muotoutumisessa. Lapsille on tehty omaa lauluma teriaalia jo yli vuosisadan ajan. Tämä kaikki tapahtuu seurakunnan viitekehyk sessä: kirkkomuskareissa eletään kirkkovuotta, ihmetellään Raa matun kertomuksia, rukoillaan ja osallistutaan muuhunkin jumalan palveluselämään. Ensimmäinen Pyhäkoulu lauluja kokoelma ilmestyi vuonna 1892. Jumala näkee meidät! Musiikki on ollut aina vahvassa roolissa seurakuntatyössä. Seura kuntien muskarit, kirkkomuskarit, ovat to detusti matalan kynnyksen toi mintaa, jonne perheen on helppo ja luonteva tulla. Tämä lapsi myös ihmettelee ja pohtii, katselee ja kuuntelee, ru koilee ja uskoo. Lisäksi kirkko muskareissa ollaan avoimin ovin: osallisuus, yhteisöön kuuluminen ja ulkopuolisuuden ehkäisy voisi vat olla tälle teemasanoja. Lasten virsi kirjaa on uudistettu vuosina 1997 ja 2012. Kirkkomuskari on saanut kylkeen sä myös sisaruksia ja serkkuja! Vauvamuskarimateriaali on tehty kauniisti pienen ihmisen ja per heen ensimmäisiä ihmettelyjä ja hellittelyjä varten; pieniä rukous lauseita unohtamatta. Musiikin syvää hyvää – lumoa ja iloa Kirkkomuskareista! Seurakuntien kokoavassa ryh mätoiminnassa alkoi lisääntyä muskarityyppinen toiminta erityi sesti 2000luvulla. Vuonna 1988 nimi muuttui Lasten virsi kirjaksi. Lapsi rakentaa kirkkoa koko olemuksellaan ja on seura kuntalaisemme. Tällä hetkellä valmistellaan kiivaasti Virsimuska rimateriaalia, joka vie muskarin vielä vahvemmin kirkkotilaan, ja operoitavana musiikkina on virret.. Nämä uudistetut laitokset ovat vieneet askel kerrallaan kir jaa ja sen laulumateriaalia kohti lasta ja lapsen syvintä olemusta. Kirkkomuska reissa tehdään musiikkijuttuja: soitetaan, lauletaan, lorutellaan, leikitään, liikutaan. Virsi kirjan virret ja eri herätysliikkeiden omien laulukirjojen laulut ovat ruokkineet ihmisiä sukupolvesta toiseen. Kirkkomuskari on levittäytynyt moneen. Kirkko jen ovet ja ihmisten sydämet ovat auenneet myös muille soittimille ja erilaisemmalle musiikille
Pappina toimi Tarja Meijer ja muskari laiset ovat Töölön seurakunnan muskarilaisia Jenni Paason ryhmistä. Musiikki tukee meitä monin tavoin. Näin Luoja meidät kohtaa ja hyvyys valloittaa. Järjestö on aina julkaissut lapsille ja nuorille omaa musiikkimateriaalia. Koko kasva tuksen kaaren Kirkkomuskarista Lasten virsi kirjaan täydentää Laulutuuli 2019 alakouluikäisille ja tuleva Nuoren seurakunnan veisukirja 2020. Kiitos isolle joukolle seurakunnan työntekijöitä, jotka tekevät laulut laulettaviksi, rytmit liikuttaviksi ja sävelet kuunneltaviksi. Kuvat on ottanut Pentti Mansukoski/Elffhill. ”Lapsuudes sa laulettu virsi toimii sielun käve lykeppinä vielä vanhuudessakin” (Kaija Eerola). Se on tunteiden tulkki ja auttaa tulkitsemaan sa noittamatonta! Musiikin kautta voi puhua asioista, jotka jäisivät muuten sanomatta. Sen taustalla on fuusioituminen kolmen vanhan järjestön kesken: Seurakuntien Lapsityön Keskus, Poikien ja tyttöjen keskus se kä Nuorten keskus yhdistyivät vuonna 2017. Kuvat ovat Jaetut eväät -päiviltä Helsingin Temppeliaukion kirkosta, jossa vietettiin Muskari messua. Kirkon musiikki elää! Kevätvirren 567:1 sanoin Ah, kuinka kevät hohtaa ja kukkii, tuoksuu maa. Messua olivat tekemässä muskarimessu kanavan osallistujat ympäri Suomen, sekä kanttori Hanna Autio Haagan seurakunnasta ja kouluttaja Mari Torri-Tuominen. Jumala näkee meidät! "Tulkoon valo, sanoi Luoja kun maailman loi" (Lasten virsi 89: Ilona Nyman) 7606: Musiikki on vuorovaikutusta! Kuvassa kirjoittaja ja Jaetut eväät-kanavan osallistuja Kirkon musiikki elää traditioista, tästä hetkestä ja tulevaisuuden tuulista. Tätä arvoa ei voi ehkä edes mitata, mutta sen tärkeys kuuluu kirkko saleista leirinuotioille ja kerhotiloista ko teihin. Ennen kaikkea se on liikkeellä seurakuntalaisissa: lap sissa, nuorissa, erilaisissa perheis sä, meissä. Nuori kirkko ry on seurakun tien omistama palvelu järjestö. Mari Torri-Tuominen Nuori kirkko ry musiikkikouluttaja. 22 23 Muskarimessu voi alkaa piiloleikillä
Tämä opus tarjoaa loistavaa materiaalia tulevien pikkuurkureiden nuottireppuihin. Sen tekijät Susanne Kujala ja Tomi Satomaa tunnetaan uraa uurtavina lasten opettamisen erityiskysymyksiin paneutuneina urkupedagogeina. He ovat kehittäneet pienille urkureille soveltuvia opetusmetodeja ja sovit taneet sekä säveltäneet ohjelmistoa aloittele ville soittajille. Harmonikan arvostus soittimena on noussut vii me vuosikymmeninä huimaa vauhtia. Tarve urkujensoiton alkeisopetusmateriaalille on verrattain tuore, sillä harvassa musiikkiopistossa on toistaiseksi voi nut opiskella urkujensoittoa. Teksti: Sirkku Nyström Arvio Susanne Kujala – Tomi Satomaa: Suomalainen urkukoulu lapsille – Sulasol Suomalainen urkukoulu lapsille on ihka ensimmäi nen suomalainen urkujensoiton alkeis opetukseen suunnattu oppikirja. 25 Markku Lepistö & Mikko Helenius: Bellows and pipes Rapusaari Records 2019 Äänitys Mika Koivusalo Markku Lepistö ja Mikko Helenius ovat tehneet mielenkiintoisen levyn. Monissa levyn teoksissa on iloista kansanmusiik kimeininkiä. Kyllähän urut siihenkin sopivat, mutta kieltämättä tässä kokoonpanossa urut päätyvät aika usein säestyssoittimeksi. Teksti: Hanna Autio Arvio. Urkukoulun apuopettajina toimivat piirroshahmot Pikkukaksijalkainen ja Herra IsoC, jotka kertovat urkujen ominaisuuksista, antavat rekisteröinti ohjeita ja muita vinkkejä. Urkukoulu lähtee liikkeelle aivan perusasioista, joten aiempaa soittotaustaa ei välttämättä tarvita. Musiikinteoreettisia asioita kuljetetaan luontevasti ohjelmiston rinnalla. Levy on äänitetty Helsingissä Käpylän kirkossa, missä Mikko Helenius toimii kanttorina. Urut ja harmonikka on jossain määrin epätavallinen yhdistelmä. Häneltä levyllä on yksi oma teos, Helmi Hännikäisen sävelmään perustuva Rukous. Miten ne edes erottaa toisistaan. Ohjelmisto koostuu tutuis ta lastenlauluista, tekijöiden säveltämistä kap paleista sekä virsisävelmistä. Erityisen ansiokkaana pidän kannustamista improvisointiin ja omiin kokeiluihin yksinkertais ten säestyksien, alkusoittojen tai vaikka kuvan pohjalta syntyneen tarinan soittamisen kautta. Oikein hyvin, kun asialla ovat alansa taitajat. Helsingin Sanomien edesmennyt musiikkikriitikko irvaili aika naan, että varmaan joku vielä tekee kanditutkinnon haitarin soitosta. Ei olisi epäilevä kriitikko uskonut korviaan, jos olisi kuullut harmonikkasarjan, joka oli osa musiikin tohtorin tutkintoa. Teoksista valtaosa on peräisin Markku Lepistön musiikin toh torin tutkinnosta, jonka hän suoritti Taideyliopiston SibeliusAkatemiassa vuonna 2016. Mikko Helenius on myös harmonikan, oikeastaan bandoneonin taitaja ja säveltäjä. Jalkiosoitto tulee mukaan kirjan alkulehdillä ensin pelkkinä jalkio harjoituksina, mutta pian siirrytään motorisesti haastavampiin kappaleisiin, joiden kautta lapsi saa kokemuksen urkujen soitosta koko hienou dessaan. Levyn merkit tävin teos on Lepistön kuusiosainen sävellys Suite for Accordion and Organ
Uu sista virsistä suurkuoro lauloi myös kaksi kaanonia: talkoolaisten virren Herra, kutsut työhösi ja kari bialaisin sävelin Isä nyt vie rakastamaan. Pääsiäisen riemua iltaan toi uuden virsikirjaliitteen tansanialaiseen sävelmään Pia Perkiön muokkaama virsi Aurinko tanssii. Kuoronjohtajina ja säestäjinä toimivat kanttorit Anna Karjalainen, Johanna Kinnunen, Sanna Linna, Jouni Mäkinen ja Martti Hertteli. Konsertin ohjelmis to oli värikäs ja monipuolinen. Älkäämme antako näiden haasteiden haitata laulamisen iloa. Piirin talous on jäsenmaksujen ja kolehti tulojen varassa pääasiassa. Tämä laulujuhla myös antoi uutta intoa ja voimaa yhteisen lauluharrastuksen tueksi. Vastaavia tapahtumia varmaan tulemme järjestämään edelleenkin. Yksi illan kuoronjohtajista sanoi, että en muistanutkaan kuinka kivaa on johtaa näin isoa kuoroa! Laulamisen ilo näkyi kaikkien kuorolais ten ja kuoronjohtajien kasvoilta! Se toivottavasti välittyi myös runsaslukuiseen yleisöön. Yhteistyö on mukavaa ja hyödyllistä pienten kuorojen toiminnassa. Kirkkomusiikkipiirin tarkoituksena on herättää ja ylläpitää kiinnostusta kirkkomusiikkiin, edistää toimialueellaan kirkkomusiikin kehitystä sekä tu kea ja ohjata kirkkomusiikkityötä. Suurkuoro lauloi yhteensä kahdeksan laulua 17 laulua käsittävästä konserttiohjelmasta. Kinnulan ja Pihtiputaan kuorojen yhteinen esitys oli pyhäpäivän lammas aiheeseen sopiva Tuomo Nikkolan Karitsan ylis tys. Työsarkaa siis riittää. Piirin toiminnassa joudumme pohti maan seurakuntajäsenyyden mukanaan tuomia haasteita. KeskiSuomen kirkkomusiikkipiirissä vaihtui puheenjohtaja ja sihteeri kuluvan vuoden alusta alkaen. Kannon kosken ja Kivijärven kirkkokuorot yhdistivät voimansa ja lauloivat yhdessä laulut Kuule minun ääneni ja Taivaassa soi enkellaulu. 2/2019 26 Pohjoisen Keski-Suomen laulujuhla Viitasaarella 5. Sihteerinä on aloittanut Tuula Paajanen Karstu lasta. Kuoro laulajan kommentti konsertin jäl keen tuntui hyvältä: Hienoa oli olla mukana, oli ikimuistoinen päivä! Yhtä lailla kuoronjohtajalle tämmöinen kuoro tapahtuma antaa uutta intoa työhön. Viitasaaren konser tista saimme kerätä kolehdin piirin toiminnan hyväksi. ”Hyvän Paimenen” sun nuntaina. Hän on laulajajäsen Karstulan seurakunta kuorosta. Tämä konsertti oli oiva tilaisuus toteuttaa kirkkomusiikkipiirin toimintaajatuksessa mainittuja periaatteita. toukokuuta 2019 ” Oi Herra intoa anna ain’ maatamme rakastamaan” kaikui komeasti kun Pohjoisen KeskiSuomen kuoroväki kokoontui laulu juhlaan Viitasaarelle 5.5. Konsertissa saimme näytteitä naapurikuorojen yhteistyöstä. Toinen haaste on saa da jäsenseurakuntien musiikkiryhmät mukaan piirin toimintaan. Pekka Hytönen luovutti puheen johtajan nuijan Kinnulan kanttorille Martti Herttelille. Laulu edellä mennään! Martti Hertteli Kinnulan kanttori ja K-S kirkkomusiikkipiirin pj. Kuo rolaiset saivat olla julistamassa kirkkomusiikin ilosanomaa laulun kielellä! Konsertti alkoi suurkuoron laulamalla Juhani Haapasalon Paimenpsalmilla. KS kirkkomusiikkipiirin alueella oli viime vuoden tilastotietojen mukaan jäsen kuoroissa ja jäsenseurakuntien kirkko ja seurakunta kuoroissa noin 450 laulajaa. Kamari kuoro Vox Solennen esittämänä kuulimme vielä neljännen virren uudesta virsikirjan liite osasta: Nyt pelko pois. KeskiSuomen piirissä olemme me nettäneet kuorojäseniä seurakuntajäsenyyden myötä. Heistä lähes kolmasosa osallis tui Viitasaaren laulu juhlaa! Konsertissa esiintyivät kirkko ja seurakunta kuorot Kannonkoskelta, Kivi järveltä, Saari järveltä, Karstulasta, Pihtiputaalta ja Kinnulasta, sekä rovastikunnan alueella toimiva kamarikuoro Vox Solenne
Lau loimme gospellauluja sekä korvakuulolta että nuotein. Olimme saaneet kouluttajaksi Kuopion Alavan seurakunnan kuulun kanttorin ja innostavan musiikki pedagogin Ossi Jauhiaisen. Kevätkokouksen lisäksi oh jelmassa oli äänenmuodostuskoulutus, jota piti Mäntyharjun kanttori Eero Kantola. Kouvolan kirkkokuoro ry:n sihteeri Oili Ketomäki Kymenlaakson Kirkkomusiikkipiirin kuorokoulutuspäivä Kymenlaakson kirkkokuorot kokoontuivat pe rinteiseen kuorokoulutuspäiväänsä lauantaina 6.4.2019 Kuusankosken seurakuntakeskukseen. Koulutukses sa opittiin ymmärtämään hyvän tuen merkitystä laulamisessa. Laulajia päivään oli saapunut ympäri EteläSavoa noin 70. Tilaisuudessa laulettiin hiljaisen viikon ja pääsiäisen ajan lauluja ja kuul tiin niihin liittyviä tekstejä. Etelä-Savon laulutapahtuma Sunnuntaina 7.4.2019 kokoontui Mikkeliin jouk ko EteläSavon kirkkomusiikkipiirin kuorolaisia kevätkokoukseen. 26 27 Yhdessä laulamisen riemu kuului ja näkyi. Päivä oli pitkä ja vauhdikas, mutta oli antoisaa kokoontua yhdessä laulamaan ja oppimaan uutta! Piirit ja kuorot. Paikalla oli runsaat sata laulajaa Kymenlaakson seurakuntien eri kuoroista. Päivä huipentui Mikkelin Tuomio kirkossa pidettyyn Ilon lähteellä konserttiin ja yhteislaulutilaisuuteen. Päivän aikana opette limme äänenmuodostusta ja keskityimme kuoron harmoniaan sekä gospelfraseeraukseen
Musiikki hengittää kevyesti ja luonnollisesti, eri tavalla kuin pe rinteinen kirkkomusiikki, kuvaa Jyväskylän seurakunnan kanttori Piia Laasonen. Laulajia saapui enimmäkseen EteläSuomen alueelta, mutta myös kauempaa, ulko maita myöten. com. Jazzmessu hengittää kevyesti Tyrvännön kesäkuoro Tyrvännön kirkossa, nykyisessä Hattulan pitäjässä vietetään ke säistä kirkkopyhää heinäkuun toisena sunnuntaina, 14.7.2019. Ensimmäisen kerran jazzmes sua vietettiin Kaupunginkirkossa jo toukokuussa 2001. Jos mahdollista, kerro, mi tä ääntä laulat (sopraano/altto/ tenori/basso). Messussa seurakunta pääsee jazz bändin säestyksellä laula maan virsiä, kuten Kosketa mi nua Henki ja Soi kunniaksi Luojan. Kuoro kokoontuu harjoituk seen tuntia aikaisemmin (muita harjoituksia ei ole). Hieman erilai sessa jumalanpalveluksessa jul kaistiin samalla tammikuussa ää nitetty PACEMlevy, jolta löytyvät Björnisen jazzmessukokonaisuus sekä virsisovitukset. Viime vuonna paikalla oli liki 60 kuorolaista. Perinteeksi on muodostunut, että tilaisuuden musiikissa avus taa kesäkuoro, neliääninen seka kuoro, johon lämpimästi toivote taan tervetulleiksi kaikki asiasta kiinnostuneet laulajat. Lähetän vastauk sena tarkemmat tiedot, nuotti materiaalit ja stemmaäänitteet. Kirkon menot alkavat kymme neltä. Ehtoollis jumalan palveluksen jälkeen on tarjolla kirkko kahvit. Björnisen säveltämät perinteisen messun osat kuullaan bändin ja laulukvartetin esittäminä. Joulukuussa 2018 edesmen neen kanttori ja muusikko Pekka Björnisen säveltämä jazzmessu soi Jyväs kylän Kaupunginkirkossa sunnuntaina 5.5. Tervetuloa kesäiseen Tyrväntöön! Kesäkuoronjohtaja Ari Lehtonen Hattulan Pyhän Ristin kuoro. Parhaimmillaan jazzmessu tarjoaa seurakuntalaisille rennon ja kiinnostavan mahdollisuuden osallistua jumalanpalvelukseen, toivoo Laasonen. Ilmoittaudu sähkö postitse osoit teeseen hattulan kuoro@gmail. Seuraavi na vuosina messua kuultiin muun muassa Jyväskylä Summer Jazz tapahtuman ohjelmistossa. 28 Tapahtumia Pekan jazzmessu tuo iloa, rau hoittaa ja pysäyttää kuulijan. Kesä kuoron perinteet ulottuvat 1890luvul le, jolloin tyrväntöläiset ja kesä asukkaat kokoontuivat laulamaan Oskar Merikannon johdolla
28 29 Pori Organ F E S T I V A A L I 1 . 2 1 9 Keski-Porin kirkko Ma 10.6. Juhlien ohjelmaan kuuluu myös lukuisia ilmaiskonsertteja sekä taidenäyttelyitä. laulajat Camilla Nylund, Topi Lehtipuu, Tuomas Katajala, Arttu Kataja, Jorma Hynninen, Tuuli Takala ja Aarne Pelkonen, pianisti Ralf Gothóni, konserttiurkurit Kalevi Kiviniemi ja Petúr Sakari sekä sellisti Tunnettujen muusikoiden kesä Urkuyö ja Aaria -festivaalilla Stephan Koncz Berliinin filhar monikoista. klo 19 Porin Filharmoninen kuoro johtaa Ognian VASSILEV Sasha VASSILEVA sopraano Juhani ROMPPANEN urut BRIGGS: Messe pour Saint Sulpice Ti 11.6. klo 19 Ilpo LASPAS urut Liput (4,50–20 €) ja ennakkomyynti: poriorgan.fi Urkuyö ja Aaria festivaali tuo lukuisia kansainvälisiä taiteilijoi ta Espooseen 6.6.–29.8.2019 Tänä vuonna festivaalilla esiin tyvät mm. Esityk sen kokoonpanon muodostavat Tuuli Takala, sopraano, Anu Ontronen, mezzosopraano, Tuomas Katajala, tenori, Arttu Kataja, baritoni, Erkki Korhonen, piano ja musiikinjohto, Joel Papinoja, piano, Jussi Littunen, harmoni se kä Urkuyö ja Aarian festivaali kuoro. Festivaalin ohjelma muodos tuu taidemusiikista renessanssista nykyaikaan. Avajaiskonsertti pidetään 6.6. – 1 6 . aina torstaisin klo 21. kerran. klo 19 Sophie-Veronique CAUCHEFER-CHOPLIN urut Kari HAKALA Raamatun tekstit Siikaisten kirkko Su 16.6. 6 . Festivaalilla kuullaan mm. klo 19 Pori Sinfonietta Tibor BOGÁNYI kapellimestari David BRIGGS urut Pe 14.6. Taiteellisena johta jana toimii pianisti Erkki Korhonen. klo 19 Tapiolan kirkossa, jos sa kuullaan Gioachino Rossinin Petite messe solennelle. klo 19 Urut ja Elokuva: ”The Phantom of The Opera” David BRIGGS urut Ke 12.6. Myöhäisiltojen konsertit jatku vat koko kesän Espoon tuomio kirkon keskiaikaisessa miljöössä 13.6.–29.8. Viikko päättyy juhlamessuun, johon musiikin sovittaa Senni Valtonen.. Kantaesityksen saa kirkkodraa ma Muistot eivät pala, joka vie muisteluksiin Ylivieskan kirkosta ja sen palosta pääsiäisenä 2016. klo 19 Stephen THARP urut La 15.6. Soile Isokoskea, Johanna Förstiä ja Guardia Nuevaa. klo 19 Kurt LUEDERS urut To 13.6. Lohtajan kirkkomusiikkijuhlilla kirkkodraama Ylivieskan palosta Lohtajan Kirkkomusiikkijuh lia vietetään tänä kesänä 41
Karjalaliiton Satakunnan piirin hengellisen toimikunnan puheenjohtajana Railola on ollut mukana järjestämässä sekä piirin että Karjalaseuran kirkkopyhiä Satakunnan alueella. Ansiomerkki luovutettiin 28.4.2019 Porin seurakuntakeskuksessa, jossa juhlittiin KeskiPorin kirkko kuoron 95vuotisjuhlaa. Jokiaho on työllään ja aktiivisuudellaan kehittänyt alu eensa kirkkomusiikkitoimintaa. Ansiomerkki luovutettiin kuorojen Lampi laulaa kevätkonsertissa 16.5.2019. Jokiaho on toiminut lukuisissa tehtävissä monipuolisen ja pitkän uransa ai kana, ja tällä hetkellä hän johtaa useampaa kuoroa kolmessa eri Kanttori Julia Hyyryselle myön nettiin Suomen Kirkkomusiikki liiton kanttorin erityis ansiomerkki. Railola on itse laulanut kuorossa jo vuodesta Kuortaneen seurakunnan kanttori Marita Jokiaholle on myönnetty Suomen Kirkkomusiikkiliiton kant torin erityisansiomerkki. Ammatti taitonsa ja pitkän uransa lisäksi Hyyrysen oma aktiivisuus ja into himo kirkkomusiikki toiminnassa ovat jääneet ihmisille mieleen. Railola on toiminut lukui sissa vastuutehtävissä vuosien aikana, kuten hallituksen sihtee rinä ja jäsenenä, sekä toiminut Pormestarinluodon piirineuvos tossa jo 16 vuotta. 2/2019 30 Uutisia Brita-Helena Railolaa muistettiin Kirkkomusiikkiliiton erityisansio merkillä vuosien aktiivisuudes taan kirkkomusiikin ja seurakunta toiminnan parissa. Kirkkomusiikkiliitto onnittelee BritaHelena Railolaa. Kanttorin erityisansiomerkki Marita Jokiaholle seurakunnassa. Kansalaisopiston mieskuoroa hän on johtanut jo yli 20 vuoden ajan. Hän on toiminut Nurmijärven seurakunnan kanttorina, se kä seurakunnan kirkkokuoron kuoron johtajana. Nykyisin hän toimii hallituksen puheenjohtaja na. Hyyrynen on vuosien saatossa kehittänyt Brita-Helena Railolaa muistettiin erityisansiomerkillä 1981. Kirkkomusiikkiliitto onnittelee Marita Jokiahoa. Lisäksi Jokiaho järjestää kerran kuussa virsilaulu iltoja, johon kuorotkin pääsevät esiintymään. Railola on myös vuosien ajan toiminut hengellisten laulujen esilaulajana Satakunnan alueen vanhainkodeissa diakonissan kanssa. Kanttorin erityisansiomerkki Julia Hyyryselle aktiivisesti alueen kirkkopiirin musiikki toimintaa perustamalla kuoroja, sekä lisäämällä konsertti toimintaa koko Nurmijärven seurakunnan alueella. Merkki luovutettiin sunnuntaina 5.5.2019 Kuortaneen seurakunta talolla kirkkokuoron 70vuotis juhlassa. Kirkkomusiikkiliitto onnittelee Julia Hyyrystä.
Olet tehnyt johtopäätöksen, että mitä suurimmalta osin laadukkailla uruilla hyvin soitettu, korkeatasoinen urkumusiikki koetaan kiehtovana musiikin alueena. He ovat avoimen vastaanottavaisia ja keskimäärin kovin kiinnostuneita ja innostuneita uruista ja urkumusiikista. En tunne kanttoreita, jotka eivät soita urkuja työssään. Soittakaamme urkuja laulavasti ja hengittävästi. Tunnen kanttoreita, jotka eivät erityisen paljon laula työssään. Olen saanut työskennellä laajasti ja monipuolisesti kirkkomusiikin parissa koko ikäni. 9. 7. 30 31 Kolumni Urut – työmme perusta Tunnen kanttoreita, jotka eivät työssään tee kuorotyötä. 12. Tärkeimpiä urkumusiikin esilläolon paikkoja ovat häät ja hautaukset, sillä ne ovat usealle ihmiselle ainoita tilanteita, joissa he kuulevat ja kuuntelevat urkumusiikkia ja he muodostavat käsityksensä pitkälle näiden kokemusten perusteella. Silti urkumusiikin alasajo olisi suurin virhe, mitä kirkon musiikille voidaan tehdä. 11. Mikään ei voita aitoa ja elävää sointia. Kuunnelkaamme omaa virkasoitinta myös kuulijan paikalta. Myös urkumusiikin saralta kokemusta on ehtinyt kertymään kanttorin töiden lisäksi konsertti urkurina, urkupedagogina sekä erilaisissa urkumusiikin asiantuntijatehtävissä, viimeksi kolmen vuoden ajan Organum-seuran puheenjohtajana. Työskennelkäämme laadukkaiden pilliurkujen puolesta. 5. Rekisteröikäämme rikkaasti, monipuolisesti ja rohkeasti, mutta tyylikkäästi. 10. 4. Harjoitelkaamme ja harjoitelkaamme paljon. 14. Valmistakaamme uutta ohjelmistoa säännöllisesti, edes pienissä määrin. Teesini urkumusiikin pysymiseksi elinvoimaisena kirkossamme monen muun hienon instrumentin ja monenlaisen musiikin rinnalla: 1. 8. Äänittäkäämme omaa soittoamme ja kuunnelkaamme sitä analysoiden. Pitäkäämme uruista ja niiden virityksestä hyvää huolta. 6. 2. Soittakaamme urkuja laulavasti ja hengittävästi. Tarjotkaamme lapsille ja nuorille mahdollisuus päästä soittamaan urkuja. Jos seurakuntaan muusikoksi palkatulla henkilöllä ei ole aikaa omalle harjoittelulle, niin asia tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. Valmistautukaamme toimitusten musiikkeihin huolella. Kun ison kaupunkiseurakunnan nuoret pyytävät nuoriso-ohjaajan johdolla yö-kirkkonsa ohjelmaan urkukonserttia, kun kirkon lastentapahtuman suosituin toimintapiste on urkujen kokeilu ja kun parikymmentä eri musiikkiopistoissa opiskelevaa 7–17 -vuotiasta lasta soittavat meritoituneiden säveltäjien tuottamaa urkumusiikkia konsertissa, ei ole vaikea uskoa urkumusiikin tulevaisuuteen. Soittakaamme urkuja laulavasti ja hengittävästi. 3. Musiikin iloa kesäänne! Tomi Satomaa Kirjoittaja on urkuri, urkupedagogi ja kirkkomuusikko.. 13. Avatkaamme myös aikuisille ovet urkujen ääreen. Silti urkumusiikin asema on vaarassa ajautua jopa kanttorikunnan keskuudessa vähäteltyyn asemaan. On totta, että menneinä aikoina urkujensoitolle on sekä työssämme että opinnoissamme annettu varsin suuri painoarvo. Toisinaan jopa liian suuri. Pyrkikäämme soittamaan erilaisilla uruilla, erilaisissa akustiikoissa
Kun inhimillisen kielen sanat loppuvat kuvaamaan tätä toista todelli suutta, musiikki voi jatkaa siitä. ja viikon päiväksi osuu tors tai. Kirkko musiikin päivän ajatuksena on pistää kirkko musiikki soimaan tuhansien har rastajien ja ammattilaisten voimin ”turuilla ja toreilla”, ympäri maan. Kirkon elämää vaikea kuvitella ilman musiikkia Kirkkomusiikki liittyy kirkon viestiin koko maail malle. Vuoden 2019 Kirkkomusiikin päivän suojelija on arkkipiispa Tapio Luoma. Suomalaisuuden ja suomalaisen mielen maiseman tulkkina kirkkomusiikilla on suuri rooli. Kirkkomusiikilla aivan erityisesti, koska siinä on sanoma ja viesti, jonka on tarkoituskin hoitaa ihmistä. Viedään kirkkomusiikki keskelle ihmisiä ja arkea! Kirkkomusiikki on mahdollisuus hengellisen elämän hoitamiseen ja siinä kasvamiseen Kirkkomusiikki on ollut minulle hyvin tärkeää. Se on merkinnyt mahdollisuutta hengellisen elämän hoitamiseen ja siinä kasvamiseen. Myöhemmin lauloin Helsingin Katedraali kuorossa. Musiikilla ylipäätään on hoitava merkitys. Pitäkää iloisesti ja rohkeasti esillä kirkon sanomaa musiikin keinoin. Kun ollaan kirkon asialla, ollaan ihmisen asialla ja Jumalan asialla. Rippikoulu ikäisenä ihastuin Händelin Messiasoratorioon ja Bachin Matteuspassioon. Kirkkomusiikki on ollut minulle myös mah dollisuus löytää itsestään jonkinlainen laulaja ja liittyä seurakunnan toimintaan. Vie kirkko musiikki sinne soimaan: ruokakaupan tuuli kaappiin, rautatie asemalle, kirjastoon, iltatorille, kauppa keskukseen, vanhainkotiin tai vaikkapa urheilu kentälle. Ajankohta on tänäkin vuonna 19.9. Missä ihmiset liikkuvat ”teidän kylillä” ihan tavallisena torstai päivänä. Niiden kautta edelleen suomalai nen voi kokea liittymistä aiempien sukupolvien kokemusmaailmaan. 2/2019 32 V alta kunnallinen Kirkko musiikin päivä jär jestetään nyt toista kertaa. Lähtekää toteuttamaan Kirkkomusiikin päivää torstaina 19.9.2019 Pitäkää iloisesti ja rohkeasti esillä kirkon sano maa musiikin keinoin. Kuoro vuosilta on hienoja muistoja. Lähdin siis tutustu maan raskaimmasta päästä, ja se on ollut menoa sen jälkeen. Se on hyvä, valoisa ja turvallinen viesti: On toinen todellisuus, on rakastava Jumala, joka haluaa kohdata ihmisen. Menin mukaan nuorisokuoroon Vaasassa, siellä kanttori Risto Ylimäen johdolla sain opiskella laulun alkeita ja kuorolaulamisen perusteita. Ajatellaan vaikka Suvivirsi, Herraa hyvää kiittäkää, Jumala ompi linnamme, Mä silmät luon ylös taivaaseen
Koko 115 x 190 mm. 15 kpl erissä KIRKKOHALLITUS Alk. 16 60 Lisävihkon säestyskirja 55,00 seurakuntahinta (65,00) 45,00 / kpl väh. ”Kirjassa esittelen laulujen taustoja, niiden sanoittamista ja säveltämistä sekä elämänvaiheitani niiden syntyaikoina. 20 kpl 16,90 Väh. 24,90 (27,00) 24 90 Ulla Piispanen Muskarisoppa + cd – Reseptejä varhaisiän musiikkikasvatukseen Kirjasta saa ideoita ja tukea niin yksittäisten musiikkituokioiden pitämiseen kuin pidemmän aikavälin suunnitelmallisuuteen varhaisiän musiikkikasvatuksessa. 020 754 2350 www.sacrum.fi NUOTTIKIRJASTO KUNTOON MONIPUOLINEN VALIKOIMA SACRUM.FI Viisikielinen 18,00 (20,00) Väh. 50 kpl 19,80 Väh. Nuotit ja laadukkaat soinnutukset!. 22,50 (25,00) väh. 100 kpl 15,90 Alk. 600 kpl 16,60 MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Kirjassa on nuotit ja sanat kaikista esittelemistäni lauluista.” Kirjassa on myös täydellinen Jaakko Löytty -diskogra. Kirkkovirsikirja Kaksi kestävää, helposti puhdistettavaa kansimateriaalia, neljä väriä. 48,90 (54,50) 48 90 Kotimainen virsikirja. 300 kpl 18,70 Väh. 21,70 (26,80) Väh. Kirkonkuvaja tekstipainatus mahdollinen kanteen. 10 kpl 20,50 PERUSSANOMA Alk. 29,80 (32,00) 29 80 Jaakko Löytty Tilkkutäkki – Laulujeni syntytarinoita Jaakko Löytty on valinnut kirjaan 57 omaa lauluaan. 15 90 Viisikielinen, iso Koko 131 x 202 mm. 45 00 Pekka Simojoki Anna sydäntemme soida – 100 laulua kuorolle Pekka Simojoen viime vuosien suosituimmat ylistyslaulut, hymnit ja nuorten veisut neliäänisinä sovituksina. a. Kestävä ja ohut. Kaijan rooli on suuri ja muutenkin elämä itsessään antaa aiheita ja syitä tehdä musiikkia. Muskarisoppa sisältää erilliset vuosisuunnitelmat 0–2-, 3–4ja 5–6 -vuotiaiden kantelemuskariin