Suomalaiset urut Anna lasten innostua uruista Kanttori kuoronjohtajana Kanttorikuoro etsii johtajaa Kirkkomusiikkiliiton lapsikuorotapahtuma Musiikkikasvatus seurakunnassa 2/2020 Kaksikielinen erikoisnumero Kirkkomusiikkia Suomessa Tvåspråkigt specialnummer Kyrkomusik i Finland
2 Lehden julkaisijat Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint Kannen kuva: Suomen Kanttorikuoro Kuvaaja: Reijo Koirkivi Pääkirjoitus Olet ilma jota hengitän Anna lasten innostua uruista Kanttori kuoronjohtajana Kanttorikuoro etsii johtajaa Kirkkomusiikkiliiton lapsikuorotapahtuma Kolumni Nuori Kirkko: Musiikkikasvatus Nuottinostoja Kuorokuulumisia 36 Svensk översättning: Heidi Gräsbeck, utom ”Olet ilma jota hengitän/Du är luften jag andas”, översättning: Markus Malmgren.. 3 4 10 20 24 28 34 2/2020 15 30 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 3/2020 23.9.2020 14.10.2020 4/2020 19.11.2020 9.12.2020 PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. Nuori Kirkko ry. Suomen Kanttori-urkuriliitto ry
I sin dagbok skildrar Harmaja en stark upplevelse av kyrkomusik efter att ha hört en långfredagskonsert den 7 april 1928: ”Konserten var himmelsk. Jag, mina egna förhoppningar, mina mål, mitt lidande, fanns inte; jag levde i honom... Minna Raassina Puheenjohtaja, Suomen Kanttori-Urkuriliitto Ordförande, Finlands kantor-organistförbund Pääkirjoitus ”Ah, music, a magic beyond all we do here!” Albus Dumbledore K uv aa ja : Pa si H yv ön en. Poeten Saima Harmajas (1913–1937) liv blev kort, men hennes dikter räknas idag bland klassikerna inom den finländska lyriken. The power of music is well known also in the world of fiction. ”Dumbledore conducted their last few lines with his wand, and when they had finished, he was one of those who clapped loudest. Jag skälvde av eufori med musiken. ’A magic beyond all we do here!” (J. ’Ah music,’ he said, wiping his eyes. Den aftonen fann jag Kristus. 2 3 Eine wohlbestallte Kirchen Music Otsikon käsite, ”hyvinhoidettu kirkkomusiikki”, on peräisin Johann Sebastian Bachin kirjeestä Leipzigin kaupunginraadille 23.8.1730. K Rowling: Harry Potter and the Philosopher’s Stone) Kirkon etu on resurssoida musiikkityötä edelleen niin, että koulutetuilla ammattilaisilla on mahdollisuus pyrkiä työssään siihen, että kirkkomusiikin voima on tarjolla laajasti ja monipuolisena. Syyskuussa Helsinkiin kokoontuu satamäärin kirkkomuusikoita neljän vuoden välein eri pohjoismaissa järjestettävään pohjoismaiseen kirkkomusiikkisymposiumiin. Musiikki puhuttelee eri ikäryhmiä ja sillä on rikastuttava vaikutuksensa kaikkeen kirkon toimintaan. Tämä lehti jaetaan symposiumin osallistujille ja sen vuoksi sisältöä on muillakin kielillä kuin suomeksi. Och tänk, det som ingen predikan, inget kyrkobesök, ingen bön och ingen andlig bok har kunnat ge så länge jag levt, det fick jag av musiken under en enda helgad afton; av Bachs gudomliga, eviga musik.” I sin strävan att få kyrkomusiken att blomstra var Bach uppenbart medveten om musikens möjligheter. Bachin tavoin jokainen kirkkomuusikko on omalla paikallaan avainasemassa seurakuntien musiikkitoiminnan toteuttajana ja asiantuntijana. In the start-of-term feast of the Hogwarts School of Witchcraft and Wizardry the school song was sung together, conducted by the headmaster Albus Dumbledore. Precis som i Bachs fall är varje kyrkomusiker den främsta experten på sitt eget arbete. Jag var en del av honom. Kirjeessään Bach anoo työhönsä lisäresursseja ja kuvaa tavoitetilaa, johon hän haluaisi vastuualueellaan musiikkitoiminnan nostaa
2/2020 4 K uv a: Pe kk a Su ik ka ne n Kotkan kirkon urut. Barokkityyliä edustavien urkujen esikuvana on ollut Gottfried Silbermannin rakennustapa.. Urkurakentamo Martti Porthan Oy, 44/III, 1998
Vasta 1800-luvun kehitys maassamme laajensi urkutilausten volyymin niin, että urkujenrakentajat elättivät itsensä ja työntekijänsä valmistamalla urkuja. 4 5 Olet ilma, jota hengitän Urkujen historia ulottuu tunnetusti aikaan ennen ajanlaskumme alkua. Suomalaiset urkujenrakentajat toimivat vielä 1700-luvulla ”oikeissa” ammateissa, joukossa oli mm. Urkumusiikin vaikutukset huomattiin myöhemmin myös luostareissa, joiden piiristä urut levisivät aina suurimpien kaupunkien kirkkoihin ja viimein koko läntiseen maailmaan. Kristillinen kirkko on ottanut maailmanlaajuisesti varsin kattavasti haltuunsa tämän soittimen, vaikka se on syntynyt ihan toisiin piireihin jo ennen kirkon syntyä. Från kusten till inlandet Hur orgelkulturen uppstod i Finland är inte helt klart, men baserat på de rön som finns kan vi konstatera att dess anor är mycket gamla. Rannikolta sisämaahan Vaikka Suomen urkukulttuurin syntyvaiheet ovat osin hämärän peitossa, voidaan olemassa olevien tietojen perusteella sanoa, että juuret ovat kaukana historiassa. Urkupillien ääni on viihdyttänyt, juhlistanut, lohduttanut ja pysäyttänyt kuulijoitaan ylhäisten hoveissa, kansan areenoilla sekä surevien ja sairaiden tykönä. Selviä kaikuja Euroopan rikkaasta ja laajasta urkumaailmasta saatiin meille ensin Ruotsin kautta, ja myös omien urkujenrakentajiemme ammattitaito perustui ruotsalaisten mestareiden traditioon. Nils Strömbäck oli ainoa, joka tuolloin käytti itsestään nimitystä urkujenrakentaja. De som sysslade med orglarna var kanske inte bara intresserade av orgelklangen utan fascinerades också av mekaniken i själva instrumentet och hur det åskådliggör fysikens lagar. Så sent som på 1700-talet hade de finländska orgelbyggarna fortfarande andra ”riktiga” yrken. Ensimmäiset, tässä mielessä ammattimaiset rakentajat tulivat hekin lahden takaa: Anders Thulé ja Jens Alexander Zachariassen. tullimies, urkuri, puuseppä ja laivanrakentaja. Thulé pystytti ruotsalaisen Gustav Anderssonin urkuja Turkuun ja Inkooseen, mutta saatuaan oman tilauksen Tammisaaresta ja myöhemmin Kangasalta hän jäi pysyvästi Det är känt att orgelns historia sträcker sig till tiden före vår tideräknings början. Ehkä urkujen parissa hääräileviä kiinnostivat soinnin lisäksi myös itse soittimen mekanismit sekä fysiikan lainalaisuudet. Från dem spred sig orgeln ända till kyrkorna i de största städerna för att till sist erövra hela den västliga världen. I större delen av världen har den kristna kyrkan gjort detta instrument till sitt, även om orgeln kom till redan före kyrkans tid, i helt andra kretsar. Thulé byggde först orglar åt svensken Gustav Andersson i Åbo och Ingå, men en egen beställning i Ekenäs och senare ytterligare en i Kangasala gjorde att han slog ”Du är luften jag andas...”. Senare upptäckte även klostren orgelmusikens verkan. Nils Strömbäck var den enda som under denna tid kallade sig orgelbyggare. De första professionella orgelbyggarna enligt denna definition, Anders Thulé och Jens Alexander Zachariassen, kom även de från andra sidan vattnet. Urkujen käyttötarkoitus on kuitenkin pysynyt samana. en tullman, en organist, en snickare och en skeppsbyggare. Instrumentet har dock alltid använts för samma ändamål: tonerna från orgelpiporna har använts för att underhålla, stämma upp till fest, trösta och imponera, såväl i ståtliga hov som bland folket, och hos sörjande och sjuka. Först på 1800-talet medförde samhällsutvecklingen beställningsvolymer som gjorde att man kunde försörja sig själv och sina anställda som orgelbyggare. Bland dem fanns bl.a. Ekon av den rika och omfattande orgelkultur som blomstrade i Europa nådde Finland via Sverige, och det var de svenska mästarna som stod som förebild för våra egna orgelbyggare
Till all lycka finns orglar från olika tidsperioder bevarade och de används än idag. Sitt namn hämtade denna verksamhet av orten där den första verkstaden fanns: Kangasala orgelfabrik. Kuva: Sotkamon Urkurakentajat. Thulé och Zachariassen var brobyggare för orgelbyggnationen i Finland under de följande decennierna och den finländska orgelkulturen står således med rötterna stadigt i den europeiska traditionen. Dansken Zachariassen ledde i sin tur projektet med att bygga en orgel i Nystad för orgelbyggare Marcussens räkning. Musiker som studerat utomlands och hämtat intryck därifrån har också alltid haft stor betydelse för uppkomsten av olika typer av instrument. Branschen levde dock hela tiden och påverkades därför också av direkta influenser från andra håll. Den allmänna teknikutvecklingen och industrialiseringen bidrog också till många detaljer i orglarnas konstruktion. Brytningen mot det gamla var djärv och låg definitivt i tiden: man ville ta rejält avstånd till de föregående generationernas klangideal och till de förändringar som pneumatiken och elektriciteten hade medfört i orglarnas konstruktion. från Tyskland och Estland. Man sökte sig Joutsenon kirkon urut. Senare återvände Zachariassen till samma stad och grundade en egen verkstad där. Anders Thulés son Bror Axel besökte Frankrike; i sin reseskildring beskriver han de nya orgeluppfinningar han såg och hörde och jämförde dem med metoderna hemma i Finland. Det var återigen danska Marcussen & Søn som öppnade ett nytt kapitel i orgelbyggandets historia när orgeln i Sibbo kyrka blev färdig. Den mekaniska trakturens återkomst Orgelbyggandet tog en ny riktning 1951. Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy, 29/II, 2017. Förutom av svenska och finländska orgelbyggerier beställdes orglar också bl.a. Denna skilde sig på alla sätt från orglarna som byggts i Finland under de föregående decennierna. Fyra generationer av Thulés ättlingar fortsatte i sina fäders spår och skapade den längsta kontinuerliga verksamheten i det finländska orgelbyggandets historia. 2/2020 6 sig ner i Finland för gott. Urut on rakennettu lähtökohtana Friedrich Ladegastin 1800-luvun urkujenrakennustyyli
Asialla oli taas tanskalainen Marcussen & Søn, kun Sipoon urut valmistuivat. Vanhoja urkuja eri aikakausilta on onneksi säilynyt, ja niitä käytetään edelleen. Yrket kräver därför att man ständigt lär sig nytt och forskar vidare, dock utan att glömma den egna personliga visionen i planering och arbetssätt. Man kan utgå ifrån att orglar används i decennier och århundraden efter att de byggts. Vaikutteita urkujenrakennukseen saatiin koko ajan myös suoraan muualta. Utöver nybeställningar försörjer sig orgelbyggerierna på service, renovering och restaurering av gamla orglar. Särprägeln hos de olika orgelbyggeriernas nyproduktion ligger i orglarnas stildrag. Anders Thulén poika Bror Axel kävi Ranskassa ja kirjoittamassaan matkakertomuksessa hän luettelee niitä alan keksintöjä, joita siellä näki ja kuuli sekä vertasi niitä meillä käytettyihin menetelmiin. Den historiska stil man valt som utgångspunkt för planeringen av en ny orgel påverkar i olika utsträckning val av material, dimensionering och intonering. Så hurudana orglar kommer att behövas i framtiden. Pyrittiin vielä kauemmas historiaan, urkujen ytimeen. Också Kangasala-byggeriet, som hade vuxit till en stor orgelfabrik, började långsamt ändra kurs för att anpassa sig till orgelreformrörelsens ideal. Luft som cirkulerar Orgelbyggarna bygger nya orglar för framtidens värld. Många nya orgelbyggare som hade lärt sig yrket vid de etablerade byggerierna startade egna företag i branschen. Thulén jälkeläiset neljässä polvessa jatkoivat isiensä työtä, ja heidän toimintansa loi historiamme pisimmän kaaren urkujenrakennukseen. Vanligtvis lär man sig orgelbyggaryrket enligt mästare-gesällsystemet, antingen i hemlandet eller utomlands. Ne poikkesivat kaikilta osin viimeisten vuosikymmenien aikana Suomeen rakennetuista uruista. Tämä vaihe konkretisoitui Sipoossa vielä niin, että Marcussen-urkujen tieltä kirkosta purettiin sen edelliset, vuodelta 1888 peräisin olleet tanskalaistaustaiset Zachariassen-urut. Myös yleinen tekniikan ja teollistumisen kehitys vaikutti moniin yksityiskohtiin urkujen rakenteessa. Thulé ja Zachariassen rakensivat sillan seuraavien vuosikymmenien suomalaiselle urkujenrakennukselle, jonka juuret pysyivät eurooppalaisessa perinteessä. Saksasta ja Virosta. Veikko Virtanen började bygga små orglar i sin fars snickarverkstad och utvidgade så småningom sin verksamhet till ett orgelbyggeri i ordets rätta bemärkelse. Tanskalainen Zachariassen taas johti Uudenkaupungin Marcussen-urkujen rakentamista ja palattuaan myöhemmin samaan kaupunkiin perusti sinne oman verstaansa. Leikkaus uuteen oli raju ja ehdottomasti ajan hengen mukainen: haluttiin tehdä selvä pesäero edeltävien sukupolvien sointi-ihanteeseen sekä pneumatiikan ja sähkön tuomiin muutoksiin urkujen rakenteissa. Veikko Virtanen aloitti isänsä puusepänverstaassa rakentamaan pieniä urkuja ja laajensi myöännu längre bakåt i historien, till instrumentets kärna. Gamla orglar med sina individuella egenskaper ses numera som något värdefullt, och de rivs därför inte längre utan att man först har undersökt deras ändamålsenlighet och värde. Suuri merkitys erilaisten soittimien syntyyn on ollut aina myös soittajien ulkomaanopinnoilla ja niistä nousseilla ajatuksilla. I dagens Finland verkar tre orgelbyggerier och dessutom några enskilda yrkesmän som utför orgelservice och -intonationer. Tanken att också i Finland bygga orglar utifrån ett helt nytt tänkesätt började mogna. Måste hjulet också nu uppfinnas på nytt med tanke på framtiden. Vähitellen kypsyi ajatus ryhtyä rakentamaan urkuja myös Suomessa uuden ajattelun pohjalta. Sipoon urkujen valmistuttua alkoi tapahtua. Ett vanligt konstaterande som gäller även här är ”om du inte känner. 6 7 Suomeen. De tre orgelbyggerierna är Virtanen i Esbo, Porthan i Tervakoski och Sotkamon urkurakentajat i Sotkamo. Mekaanisen koneiston paluu Urkujenrakennus sai uuden suunnan vuonna 1951. Efter att Sibboorgeln invigdes började det hända. I Sibbo innebar denna linje att den gamla Zachariassen-orgeln från 1888, med sin danska anknytning, revs för att göra plats åt den nya Marcussen-orgeln. Urkuja tilattiin ruotsalaisten ja kotimaisten rakentajien lisäksi mm. Nimensä tuo kaari sai ensimmäisen verstaan paikkakunnalta, syntyi Kangasalan Urkutehdas
Text: Pekka Suikkanen hemmin toimintansa oikeaksi urkurakentamoksi. Myös uusia urkujenrakentajia aloitti monien saatua valmiudet omaan toimintaansa em. 2/2020 8 till historien kan du varken förstå dagens värld eller se in i framtiden”. Suureksi kasvanut Kangasalan Urkutehdaskin muutti kurssiaan hitaasti urkujenuudistusliikkeen mukaiseksi. Tällä hetkellä yksittäisten urkuhuoltajien ja -äänittäjien lisäksi Suomessa toimii kolme urkurakentamoa: Virtanen Espoossa, Porthan Tervakoskella ja Sotkamon rakentajat Sotkamossa. Förutom att orgeln redan funnits och spelats under mycket lång tid, har principerna för dess funktion förblivit oförändrade i hundratals år. Leimallista nykyisten rakentamoiden uustuotannolle on rakennettavien urkujen tyyliin perustuvat ominaisuudet. Orgelbyggarna bygger nya orglar för framtidens värld. Suunnittelussa kulloinenkin tyyli määrittelee osan materiaaleista, mitoituksista ja äänitystavoista, mikä edellyttää jatkuvaa opiskelua ja tutkimusta unohtamatta kuitenkaan omaa, persoonallista näkemystä ja tuotantotapaa. Vanhat urut ominaisuuksineen nähdään rikkautena eikä niitä hävitetä tutkimatta niiden käytettävyyttä ja arvoa. Denna livemusik föds alltså ur återvunnen luft, och i bästa fall kan därför lyssnaren – bokstavligen – beskriva sin upplevelse med de finska orden till en gammal italiensk schlager: ”olet ilma, jota hengitän…” – du är luften jag andas. Sotkamon Urkurakentajat Oy, 30/II, 2013. I orgelns grundväsen finns något som gör det ordagrant till ”alla tiders instrument” (Pentti Pelto). Urkujenrakentajien koulutus tapahtuukin usein mestari-kisälliperiaatteella kotimaassa tai ulkomailla. Det hela bygger fortfarande, som i alla tider, på att luft cirkulerar genom instrumentet och strömmar ut genom piporna. Orgeln byggs av det österrikiska orgelbyggeriet Rieger och blir klar om drygt två år. Karjasillan kirkon urut. All slags musik som organister spelar i olika sammanhang väcker fortfarande uppskattning. Kuva: Heikki Autio. Uusien urkujen lisäksi rakentamot työllistyvät vanhojen urkujen huolloilla, peruskorjauksilla ja restauroinneilla. rakentamoiden työntekijöinä. Urut edustavat tyyliltään saksalaista romantiikkaa. Musik som än idag är underhållande, festlig, förkunnande, tröstande och imponerande. Samtidigt som vi värnar om det gamla och bestående väntar vi nyfiket på nya vindar: den nya stora orgeln i Musikhusets konsertsal kommer säkert att väcka särskilt stort intresse. När orgelns fläkt suger upp luft från rummet där orgeln befinner sig, när denna luft skjutsas vidare in i orgeln via bälgar och kanalverk och när organisten slutligen släpper ut luften genom piporna, då uppstår musik. När den invigs övertar den titeln Finlands största orgel som idag hålls av orgeln i Lappo domkyrka
Urkujen perusominaisuuksissa on myös jotain sellaista, mikä tekee soittimesta sananmukaisesti ”kaikkien aikojen soittimen” Experience Choral Music Anytime. BXBFJGRA www.carus-music.com Free download! (Pentti Pelto). For use on up to three devices. Onko pyörä keksittävä tässäkin uudelleen tulevaisuutta varten. Anywhere. Musiikki viihdyttää, juhlistaa, julistaa, lohduttaa ja pysäyttää edelleen. Parhaimmillaan tästä kierrätysilmasta syntyneestä live-musiikista kuulija voisi todeta vanhan iskelmän suomalaisin sanoin: ”olet ilma, jota hengitän…” Teksti: Pekka Suikkanen. With the following code you can download Josef Gabriel Rheinberger’s Abendlied in carus music, the choir app, free: Valid through December 31, 2021. 8 9 Uudet urut tehdään tulevaisuutta varten. Oletus on, että urkuja käytetään vielä vuosikymmeniä ja -satoja valmistumisensa jälkeen, mutta minkälaisia urkuja tarvitaan tulevaisuudessa. Sen lisäksi, että urkuja on soitettu jo pitkään, soittimen toimintaperiaatteet ovat pysyneet samoina vuosisatoja. Ilma kiertää edelleen samaan tapaan pilleistä ulos, ja nykyisin urkureiden soittama kaikenlainen musiikki säilyttää asemansa eri tilanteissa. Ilman kierrätystä Urkujenrakentajat rakentavat uusia urkuja tulevaisuuteen. Wort-Bild-Marke ii The Choir App carus music , the choir app, offers vocal scores synchronized with a top class recording by renowned interpreters, and a coach for learning your own choral part. Vanhan ja pysyvän lisäksi odotamme mielenkiinnolla myös uusia avauksia, ja erityisen kiinnostuksen kohteena tulevat varmasti olemaan Musiikkitalon konserttisalin suuret urut. Itävaltalaisen Rieger-rakentamon soitin valmistuu reilun parin vuoden kuluttua ja siirtää Suomen suurimpien urkujen tittelin Lapualta Helsinkiin. Kun urkujen puhallin ottaa ilmaa sijaintipaikkansa huonetilasta, ja puskee sitä eteen päin palkeiden ja ilmakanavien kautta urkujen sisälle, ja kun soittaja päästelee sen pilleistä ulos, syntyy musiikkia. Eri yhteyksissä todettu ”jos et tunne historiaa, et voi ymmärtää nykyisyyttä etkä nähdä tulevaisuuteen” pitänee tässäkin paikkansa
Men låt oss fundera ett slag på kyrkomusikerns givna instrument; orgeln. Orgeln med sin mångsidiga klangvärld väcker med lätthet barns fascination och upptäckarglädAnna lasten innostua uruista! Låt orgeln rekrytera barn till orgelspel!. 2/2020 10 Orgeln är det sköna och komplicerade instrument som de flesta kyrkomusiker troligen tagit till sitt hjärta och lärt sig att uppskatta och som för många varit det avgörande steget till valet av kyrkomusikeryrket. Ofta har kyrkomusikern själv möjligheten att till viss del utforma sitt arbete i enlighet med församlingens behov eller sin egen sakkunskap. Men hur kan kyrkomusikern utforma sitt arbete för att bidra till att allt flera kunde få ta del av och lära sig att behärska denna instrumentens drottning. Att arbeta som kyrkomusiker innebär ett brett spektrum av musikaliska uttryck
Kuinka kirkkomuusikot voivat työnsä kautta tukea sitä, että yhä useampi oppisi soittamaan tätä instrumenttien kuningatarta. Alla orgelelever kommer inte att bli kyrkomusiker – däremot kunde fler spela på våra orglar. På orgeln kan ett enkelt stycke bli stor musik! Det talas och skrivs med jämna mellanrum om att medelåldern bland kyrkomusiker är hög och att det inte utbildas nya i den takt som krävs för att fylla tjänsterna med ny arbetskraft i den mån äldre går i pension. I den bästa av världar ser varje kyrkomusiker vikten av att erbjuda orgelundervisning inom ramen för tjänsten samtidigt som kyrkoherde och församlingsråd ser det som en given del av kyrkomusikerns arbetstid. Yksilö huomion keskipisteenä Jos urkuopetuksen perimmäisenä motiivina on uusien kirkkomuusikoiden houkutteleminen alalle, voi opettajissa (eli kirkkomuusikoissa) syntyä turhautumista ja urkujensoitossa kiinnostuneissa lapsissa ja nuorissa tarpeetonta painostuksen kokemusta. Pohtikaamme hetki kirkkomuusikoiden tilannetta urkujen äärellä. Jag vill påstå att orgeln sköter om rekryteringen av organister på egen hand bara kyrkomusikern erbjuder barn möjligheten att bekanta sig med instrumentet. Kirkkomuusikoiden on pidettävä huoli siitä, että annamme lapsille mahdollisuuden tutustua tähän soittimeen. Denna undervisning skall dessutom ses som ett långsiktigt arbete som inte nödvändigtvis ger omedelbar ”nytta” eller ”resultat” i form av musikuppträdanden i gudstjänster. Kirkkomuusikkoina motiivimme opetustyöhön on oltava ensisijaisesti se, että tuemme lasten ja framgångsrik kyrkomusiker är i de allra flesta fall dömt att misslyckas. Däremot är det en bra idé att låta barn växa in i kyrkans sammanhang genom att betrakta barns nivå och uppträdanden som värdiga i kyrkorummet. Kaikista urkuoppilaista ei tule kirkkomuusikoita – kuitenkin yhä useampi voisi soittaa urkuja. Vårt motiv som kyrkomusiker måste i första hand vara att bidra till att barn och unga upptäcker storheten i instrumentet enligt eget intresse och begåvning. Jos annetaan mahdollisuus soittaa urkuja harrastuksena, luodaan positiivisia mielikuvia, jotka leviävät seurakunnassa ja yhteiskunnassa. Det är lätt att motivera barn att spela orgel. Uruilla soitettuna yksinkertaisesta kappaleesta voi tulla suurta musiikkia! Sitä, että kirkkomuusikoiden keski-ikä on korkea ja ettei uusia kirkkomuusikoita kouluteta riittävästi täyttämään eläköityvien virkoja, tuodaan esille säännöllisesti. Om man öppnar upp möjligheten att ha orgel som hobby skapas troligen positiva attityder som ringar på vattnet i ett vidare perspektiv i samhället och i församlingen. 10 11 Urut ovat upea soitin, joka on vienyt luultavasti useimpien kirkkomuusikoiden sydämen. Rekrytering av ett barn till orgelstudier med motivet att skapa en. Lapsia on helppo motivoida soittamaan urkuja. Usein kirkkomuusikko voi vaikuttaa työnkuvaansa seurakunnan tarpeiden tai oman osaamisensa pohjalta. Den allmänna åsikten är därför att kyrkomusikerna därför borde engagera sig i orgelundervisning i större utsträckning. Urut herättävät lapsissa kiinnostusta ja kokeilemisen iloa helppoudellaan ja monipuolisella äänimaailmallaan. Osa niistä lapsista, jotka ovat valinneet urut omaksi soittimekseen, ryhtyy lopulta kirkkomuusikon työhön. Om den unga musikerns je. Individen i fokus Orgelundervisning i all ära men om det djupaste motivet till kyrkomusikernas orgelundervisning i första hand är att rekrytera nya kyrkomusiker kommer undervisningen troligen att skapa en frustration hos lärarna (kyrkomusikerna) samtidigt som de barn och unga som intresserat sig för orgelspel och tagit sig an lärandeprocessen kan börja känna en orimlig press. Väitän, että urut pitävät kyllä huolen uusien urkurien sukupolvesta. Jos ottaa lapsia urkuopintoihin mielessään tavoite menestyksekkään kirkkomuusikon luomisesta, on hanke yleensä tuhoon tuomittu. Siksi yleinen mielipide on, että kirkkomuusikoiden pitäisi keskittyä nykyistä enemmän urkujenopetukseen. Och av de barn som valt orgeln som ”sitt” instrument kommer några att välja kyrkomusikerns yrke. Moni onkin valinnut kirkkomuusikon uran nimenomaan urkujen johdosta. Kirkkomuusikon työhön kuuluu laaja kirjo musiikillista ilmaisua
Min erfarenhet säger mig att ett normallångt 7eller 8-årigt barn räcks ner till pedalerna enligt den nivå som barnet speltekniskt befinner sig på. Därför kan pianon med fördel ses som goda övningsinstrument i hemmen även för Orgeln är ett utmärkt nybörjarinstrument.. Betänk att barn växer upp i en värld som till största delen är anpassad för vuxna människor. Aloittelijatasolla voi riittää, että tutustuu jaloilla säestämiseen kummankin jalan omalla sävelellä ja tulee näin hyödyntäneeksi vartalon motorisia valmiuksia. Ett normalbegåvat barn är ingen pedalvirtuos från början; det är helt ok att låta ett barn ”växa” i orgeln. 2/2020 12 12 nuorten mahdollisuuksia kokea omasta mielenkiinnostaan lähtien soittimen suuruuden. Joustoa harjoitussoittimessa Ikävämpää sen sijaan on, että ei ole aina helppoa järjestää oppilaille riittävästi harjoitteluaikoja. Lapsi ei ole liian pieni soittamaan urkuja Urut ovat upea soitin aloittelijalle. Esityksestä tulee riittävän hyvä, jos nuoren muusikon oma kokemus ja panostus koetaan riittävinä. I ett nybörjarstadium kan det räcka med att låta vardera foten ackompanjera med varsin pedalton för att på detta sätt introducera och öva orgelns unika sätt att utnyttja kroppens motoriska färdigheter. Barn är inte för små för orglar. Tämä opetus tulee lisäksi nähdä pitkäaikaisena työnä, joka ei välttämättä heti tuota välitöntä ”hyötyä” tai ”tulosta” jumalanpalvelusten musiikkiesitysten muodossa. Jalkion kohottaminen lapsille sopivaksi ei ole täysin välttämätöntä urkujen opettamisessa. Jag vill komma med några påståenden för att göra det praktiska arbetet bland barnorganister mera lättillgängligt. Flexibilitet i övningsinstrument Ett mindre trevligt faktum är att det inte alltid är enkelt att ordna övningstid på orglar så ofta som kunde krävas för tillräckliga framsteg hos eleven. Barn inte för små för orgelspel Orgeln är ett utmärkt nybörjarinstrument. Sitten kun egen upplevelse och ansträngning upplevs tillräcklig blir utförandet också tillräckligt bra. Urut eivät ole liian suuria lapsille. Kokemusteni perusteella normaalimittainen 7tai 8-vuotias yltää jalkioon sen verran kuin soittoteknisesti on tarpeellista. Jag stöter ofta på åsikten att barn är för små för att spela orgel och många tror att barnpedaler är nödvändiga, digitalorglar behövs i hemmen osv för att göra orgelundervisning för barn möjligt. Samoin jokainen kirkkoherra ja seurakuntaneuvosto pitävät tätä työtä osana kirkkomuusikon työaikaa. Upphöjda pedaler anpassade för barn är inte absolut nödvändiga för orgelundervisning, om det inte finns sådana att tillgå skall det inte vara ett hinder att låta barn börja spela orgel. Jos mahdollisuutta ei ole, ei sen pitäisi estää lapsen urkujensoiton aloittamista. Ihannemaailmassa jokainen kirkkomuusikko näkee urkujensoiton opetuksen osana omaa työtään. Tavanomaisen lahjakas lapsi ei ole alussa mikään jalkiovirtuoosi ja on aivan ok antaa lapsen kasvaa urkujen parissa. Sen sijaan on hyvä ajatus antaa lasten kasvaa kirkon yhteyteen ja pitää lasten esityksiä tärkeinä ja arvokkaina kirkon tiloissa. Kuulen usein sanottavan, että lapsi on liian pieni soittamaan urkuja ja moni uskoo, että lastenjalkio on välttämätön, kotiin tarvitaan digitaaliurut ja niin edelleen jotta lapsen olisi mahdollista opiskella urkujen soittoa. Ajattele, että lapset kasvavat maailmassa, joka on monilla tavoin tehty aikuisten mittakaavaan. Minulla on muutamia ehdotuksia, joiden avulla käytännön työ lapsiurkurien kanssa voisi olla helpompaa. Siksi kotoa löytyvä piano voi olla hyvä harjoitussoitin. Pianon kanssa lapset voivat harjoitella sormitekniikkaa ja nuotinlukutaitoa
Ett vinnande koncept har varit att erbjuda pianoelever möjligheten att kombinera pianostudierna med orgelstudier eftersom de båda instrumenten speltekniskt till stor del stöder varandra. Haluan rohkaista kaikkia kirkkomuusikoita urkujensoiton opettamiseen: Kun auttaa toisia oppimaan uutta, saa itselleenkin iloa! Teksti ja kuvat: Karolin Warg, kanttori, Solfs församling Kuvissa lapsia jotka osallistuvat urkuklubiin Sulvan seurakunnassa. Olisi arvokasta, että seurakunnan työntekijät suhtautuisivat positiivisesti ja ratkaisukeskeisesti urkuharjoitteluaikojen tarjoamiseen. Vakaumukseni on, että kaikki kirkkomuusikot voivat ottaa tehtäväkseen opettaa urkujensoiton perusteita. Lisäksi pianokouluja voidaan käyttää myös urkuopetuksessa esimerkiksi perustekniikan ja nuotinlukemisen harjoittelemiseen. På sitt eget piano kan barnet öva upp fingerteknik och notläsningsförmåga för att sedan, då barnet har övningstid på orgeln, tillämpa och finslipa sina kunskaper för att anpassa dem till orgelns egenskaper. En församling med anställda som är positivt inställda till att hitta lösningar för att erbjuda orgelövningstider för unga är att föredra! Under min karriär inom Korsholms församlings musikskola har jag märkt att en flexibilitet i övningsinstrument är nödvändig för att lyckas med orgelundervisningen. Vart efter den unga organistens skicklighet växer är det nödvändigt att ordna mera övningstid på orgel. Tarpeen mukaan opettaja voi täydentää nuotteja helpoilla jalkiostemmoilla. Tässä tapauksessa vahvimmaksi soittimeksi voi toki muodostua piano, mutta samalla on kylvetty siemen sille, että soittaja voi myöhemmin suunnata vielä urkujensoittoon. grundläggande teknik och notläsning även vid orgelundervisning. Jag vill uppmana alla kyrkomusiker till orgelundervisning; det ligger en glädje i att kunna hjälpa andra till kunskap och framsteg! Karolin Warg, kanttor i Solfs församling Barn som deltar i Orgelklubben i Solfs församling lapsella on mahdollisuus harjoitella uruilla, voidaan keskittyä hiomaan juuri urkujen instrumentaalisiin mahdollisuuksiin liittyviä asioita. Toki voisi olla hyödyllistä tarjota kirkkomuusikoille jatkokoulutusta ja inspiraatiota lastenurkupedagogiikasta. Visst kan det vara till fördel att samla kyrkomusiker för fortbildning och inspiration i orgelpedagogik för barn. Työssäni Mustasaaren seurakunnan musiikkikoulussa olen huomannut, että harjoitussoittimen vaihtaminen on tärkeää. Enligt behov kan läraren komplettera med en enkel pedalstämma. Aloitteleville urkureille on tarjolla pohjoismaissakin paljon materiaalia. Kaikki kirkkomuusikot ovat potentiaalisia urkuopettajia Suomalainen kirkkomuusikkokoulutus antaa sellaiset pedagogiset valmiudet, että kirkkomuusikot voivat turvallisin mielin opettaa urkujensoittoa. Toimiva malli on ollut tarjota piano-oppilaille mahdollisuus soittaa myös urkuja. 12 13 13 orgelstudier. Låt vara att det ”starkaste” instrumentet i detta fall riskerar att bli pianot, men då har ett frö såtts till en blivande organist som i förlängningen har möjligheten att välja att förkovra sig i orgelspel. Pedalspelet bör naturligtvis prioriteras under de stunder då övningstid på orgel finns. Alla kyrkomusiker potentiella orgellärare Med tanke på pedagogiska kunskaper i orgelspel kan gemene kyrkomusiker i Finland känna sig trygg i de gedigna färdigheter som den egna yrkesutbildningen gett. Ett brett utbud av material för nybörjare på orgel finns att välja bland även från våra nordiska länder. Jag har trots det en stor övertygelse om att alla kyrkomusiker med gott mod kan ta sig an uppgiften att lära ut grunderna i orgelspel. Kun urkuri kasvaa, hänen on tärkeä saada lisää harjoitteluaikaa urkujen äärellä. Med fördel kan pianoskolor användas för t.ex. Urut ovat upea soitin aloittelijalle.. Luonnollisesti jalkiotyötä on priorisoitava aina silloin kun on mahdollista soittaa urkuja. Tukevathan molemmat soittimet soittoteknisesti paljon toisiaan
Kuva Maarit Kytöharju SKML 14. 2/2020 14 Hanna Remes johti kuoroa Kirkon musiikkijuhlien 2017 harjoituksissa
14 Kantorn som kördirigent Kanttori kuoronjohtajana Varhaiset käsitykset kuoronjohdosta Haastatellut kertoivat aloittaneensa musiikin harrastuksena jo lapsuudessa ja tavallisesti pianon soitolla. Kotiseurakunnan kanttoriin ja myöhemmin opiskeluaikana myös muihin kanttoreihin kiinnitettiin huomiota. sånt.” De intervjuade sade sig ha haft kantorsuppdrag mycket tidigt, till och med i högstadiet, men ingen av dem nämnde att de hade dirigerat en kör innan de trädde i tjänst. Skildringarna av studietiden talar om en tid fylld av övning som krävde sina uppoffringar, till exempel i familjelivet. De intervjuade berättar om sina iakttagelser av olika kantorers sätt att gå till väga och hur det i kantorsyrket kan förekomma mycket olika personer och personligheter. Kantorn i hemförsamlingen och senare andra kantorer väckte beundran och intresse. Monet olivat laulaneet seurakunnan lapsikuorossa tai olleet muutoin mukana kotiseurakunnan musiikkitoiminnassa. Tutkimusta varten haastatellut kanttorit olivat olleet virassa vähintään kymmenen vuotta, ja he työskentelivät eri puolilla Suomea, sekä suurissa että pienissä seurakunnissa. Genom dessa iaktta. Haastatellut kertoivat tehneensä havaintoja siitä, millaisia toimintatapoja kanttoreilla oli ja miten hyvin erilaisia persoonia, jopa persoonallisuuksia kanttorin työssä oli. ”Mä luulin ensimmäisen gelser övervägde de om de själva är lämpliga för kantorbanan. vuutta kanttorin uralle. ”Det gick en massa tid, från morgon till kväll, där sitter man i orgelklassen och sjunger och spelar piano och... Kantorerna som intervjuades för avhandlingen hade alla tjänstgjort i minst tio år och arbetade på olika håll i Finland, i både stora och små församlingar. Många av dem sjöng i församlingens barnkör eller deltog på annat sätt i hemförsamlingens musikverksamhet. Näiden havaintojen kautta pohdittiin omaa soveltuTidiga uppfattningar om kördirigering Kantorerna berättar att de började syssla med musik i barndomen, vanligtvis genom att spela piano. 14 15 Kanttori Anna Heleniuksen”Yksi työ ja kymmenen tekijää” -väitöstutkimus kuvaa kymmenen kanttorin käsitystä itsestään ammatillisena toimijana. Opiskeluaikaa haastatellut kuvailivat harjoittelun täyteisenä aikana, joka vaati uhrauksia esimerkiksi perhe-elämältä. Sin första kontakt med kördirigering hade de intervjuade fått då de började studera. ”Käytettiin hirveesti aikaa aamusta iltaan, että siellä istutaan urkuluokassa ja lauletaan ja soitetaan pianoo ja…mitä kaikkee.” Vaikka haastatellut kertoivat tehneensä kanttorin töitä jo varhain, jopa yläasteikäisenä, kukaan ei maininnut johtaneensa kuoroa ennen viranhoitoa. ”Det första eller de två Kantor Anna Helenius doktorsavhandlingen ”Ett jobb, tio utförare” beskriver hur tio kantorer ser sig själva som yrkespersoner. Haastatellut pääsivät ensimmäisiin kosketuksiin kuoronjohdon kanssa vasta opintojen myötä
Viranhoidon alkaessa ”sä ikäänkun tiput siihen, et sul on kirkkokuoro…että mitä, että tätäkö tää nyt sitten on?” första åren trodde jag att jag ska bli organist, men sen kom den första obligatoriska körledarkursen... Under studierna bestod övningskören av studiekamraterna, så intrycket man fick av kören som instrument var av högre musikalisk nivå än i verkligheten. När tjänsten börjar ”landar du liksom med en duns i att du har en kyrkokör... En viktig aspekt i all planering var att körens färdigheter beaktas. Planeringen hänger starkt samman med kyrkoåret och är beroende av hur mycket övningstid man har. Esimerkiksi juuri kuoronjohto oli eräs niistä seikoista, jotka yllättivät haastateltuja, kun he aloittivat ensimmäisessä virassaan. För att upprätthålla sin körledarkompetens dirigerade en del av de intervjuade mer krävande körer på fritiden. där blev det sen liksom ett stort uppvaknande... Kuva Maarit Kytöharju SKML. att köridirigerandet kommer att svepa en med sig.” Kantorerna berättade att ”lösa vikariat” inte gav en helt riktig bild av allt vad arbetet innebär. En lösning för att kunna genomföra mer krävande körmusik med församlingsköKördirigentens kompetens och okunskap Precis som med de instrumentala kunskaperna visade kantorerna sina kunskaper i kördirigering med hjälp av examina. Detta syntes bl.a. att vadå, är det det här nu?” het av kantorn. i körverksamheten. Vissa intervjuade hade en duktig kör i församlingen, ”jag har en så här bra kör”, men inte alla. Planeringsfärdigheterna var närmare indelade i tre områden: planering på mycket lång sikt, projektplanering och planering av enskilda övningar. Opiskelun aikana harjoituskuorossa lauloi toiset opiskelijat, minkä johdosta käsitys kuoroista muodostui liian korkeatasoiseksi. ”Jag börjar liksom söka enligt den [helgdagen] och sen funderar jag på vad kören skulle klara av och finns det något gammalt vi kunde fortsätta med eller återanvända.” Det kom fram i undersökningen att de intervjuade har musikalisk kompetens som de inte får utnyttja i församlingsarbetet. Underlaget visar att följande kompetensområden var sådana som man lärde sig i arbetet: planering av verksamheten och repertoaren, motivering av kören och pedagogiska färdigheter. Bland annat just kördirigering var en av sakerna som överraskade när de intervjuade tillträdde sin första tjänst. Körarbete kräver också långsiktighet och målmedvetenHanna-Maria Helenius johti gospelkuorojen work shoppia. 2/2020 16 vuoden tai parikin, että musta tulee urkuri, mutta sitten tuli ensimmäinen pakollinen kuoronjohtokurssi…siellä tapahtu sitte semmonen suuri herätys…et kuoronjohto vei vielä mennessään.” Kanttorit kertoivat, ettei ”irtosijaisuuksista” saanut aivan todellista kuvaa koko työstä
16 17 Kuoronjohtajan osaaminen ja osaamattomuus Kuten instrumenttiosaamistaan, kanttorit ilmaisivat myös kuoronjohto-osaamistaan suorittamiensa tutkintojen avulla. Työssä opittuja kuorotoimintaan liittyviä osaamisen elementtejä aineistossa olivat: toiminnan ja ohjelmiston suunnittelu, kuoron motivointi ja pedagogiset taidot. Det väsentliga för en kantor var gekäytettävissä oleva harjoitusaika. Samoin osa ammattitaitoa oli erottaa asiat, ren var att köpa in proffssångare till konserterna. Kuorotyössä kiehtoi se, ”että sä saat monta ihmistä laulamaan samalla lailla, samaan päämäärään ja samaan soundiin ja silTaitoa ja pelisilmää oli kuitenkin kertynyt työtä tekemällä. Oleellisena seikkana kaikessa suunnittelussa oli huomioida kuoron taidot. ”Rupeen tavallaan ettimään sen [pyhäpäivän] mukaan ja sitten, et mihinkä kuoro pystyis ja onko jotain, mitä voitas jatkaa vanhaa tai ottaa taas uudestaan.” Tutkimuksessa ilmeni, että haastatelluilla oli musiikillista osaamista, jota he eivät voineet käyttää seurakuntatyössään. Färdighet och spelöga hade man dock utvecklat i själva arbetet. Joillain haastatelluilla oli osaava kuoro seurakunnassa, ”mulla on näin hyvä kirkkokuoro”, mutta ei kaikilla. Kanttoreiden taitoihin kuului myös havaita kunkin laulajan taso ja löytää ne ilmaisut, joilla laulajat ymmärtävät tavoitellun asian. Kuorotoiminta vaati kanttorilta myös pitkäjänteisyyttä ja määrätietoisuutta. I yrkesfärdigheterna ingick också att identifiera på vilka områden amatörkörsångare kan utvecklas och på vilka inte. Yksi keino haasteellisemman kuoromusiikin toteuttamiseksi seurakunnan kuoron kanssa oli ostaa ammattilaulajia ”keikoille”. Suunnitteluosaaminen jakaantui tarkemmin kolmeen: hyvin pitkän linjan suunnittelu, projektisuunnittelu ja harjoituskertakohtainen suunnittelu. Jotta oma kuoronjohtotaito säilyisi, osa johti vapaapäivinään vaativampia kuoroja. Suunnitelmallisuuteen linkittyi myös kirkkovuosi, sekä leen samaan tulkintaa.” Osalla kanttoreista oli keinoja ja ”kaikkii eri konsteja, miten mä saan sen asian läpi.” Osa taas koki harmillisena sen, ettei opiskeluajan harjoituskuoron kanssa voinut oppia pedagogiaa riittävästi. I kantorsfärdigheterna ingick också att identifiera varje sångares nivå och hitta de uttryckssätt som hjälper sångarna förstå det man är ute efter. Kuva Jesse Karjalainen SKML Kanttori Heikki Ali-Löytty Akaalta, tässä nuorisokuorotapahtumassa 2019.. Taitoa ja pelisilmää oli kuitenkin kertynyt työtä tekemällä. Det intressanta med körarbetet var att ”du får många människor att sjunga på samma sätt, med samma mål och samma sound, och liksom samma tolkning.” En del av kantorerna hade metoder och ”alla möjliga konster för hur jag får det igenom.” En del upplevde det som jobbigt att man inte hade kunnat lära sig tillräckligt om pedagogik med studietidens övningskör. Tämä näkyi myös kuoroelämässä
Järjestyksen ylläpitäminen vei energiaa ja aikaa musiikin tekemiseltä. Sångarna i barnkörerna byttes ut ganska ofta, och det påverkade repertoarvalen och gjorde att körens utveckling gick i kortare cykler. humor och småprat. Kuoroharjoitukset olivat tehtävä, johon pukeuduttiin vähiten muodollisesti, jopa hyvinkin rennosti ”verkkareihin tai huppariin”. huumorilla ja jutustelulla. ”Ehkä sitä seurakunnassa ollaankin liian semmosia pehmeitä, ettei mitään nerellare sett förmågan att uppnå bästa möjliga slutresultat med de resurser som finns till hands. 2/2020 18 joissa harrastajakuorolaiset voivat kehittyä, niistä, joissa he eivät voi. Kuoroharjoitusarkea Kanttorit kertoivat sitoutuneensa työpukeutumiseen tehtävän edellyttävällä tavalla. ”Kanske man i församlingen sen är liksom för mjuka, man får inte säga nånting åt någon, så att ingen tar illa upp.” Barnkörer krävde annan kompetens än vuxenkörer. Haastatellut pitivät tärkeänä, että kuoroharjoituksissa on hyvä ilmapiiri ja tunnelma, tulivathan laulajat sinne työpäiviensä jälkeen tavoitteenaan virkistyä. Lapsikuoroon valittiin värikkäämpää asua ja kirkkokuoroon asiallisempaa. Körövningarna var den arbetsuppgift för vilken de klädde sig minst formellt, i vissa fall till och med mycket informellt, ”mjukisbyxor eller huppare”. Kantorerna var medvetna om att det i dagens läge är svårt att få sånFärdighet och spelöga hade man dock utvecklat i själva arbetet.. man går dit och håller en helt vanlig övning och det är som att man har sprungit en maraton”. Tämä asettaa kanttorille myös paineita: ”että…meet sinne pitään sen ihan tavallisen harjoituksen, niin on se semmonen [kuin] maratonin olis juossu”. Körövning till vardags Kantorerna uppgav sig ha använt den arbetsklädsel som arbetet förutsätter. Jotta laulajat sitoutuvat kuorotoimintaan, sen on oltava hyvin suunniteltua, mielekästä ja innostavaa. Klädseln valdes bl.a. En glad stämning var särskilt viktig med barnkörerna, ”man kommer ganska långt med humor”. Erityisenä haasteena haastatellut kokivat tilanteet, joissa kuorolaiset olivat keskenään eri tasolla ja sopivaa sanavalintaa piti tarkoin harkita. Detta ställer även krav på kantorn: ”att... Oleellisena kanttorin taitona oli yleisemminkin kyky päästä parhaimpaan lopputulokseen niillä resursseilla, jotka kulloinkin olivat käytettävissä. siihen, ettei napa näy käsiä nostaessa. Lapsikuorojen laulajat vaihtuvat varsin usein, se vaikutti ohjelmistovalintoihin ja siihen, että kuoron kehittyminen oli lyhyen syklimäistä. Att upprättsovi sanoo minnekään, et joku loukkaantuu.” Lapsikuorojen kanssa vaadittiin erilaista osaamista kuin aikuiskuorojen. ”Vaikka kuuliskin jonkun, et se on nyt toi tuolla, ni miten sen sitte ilmasee, että syyttääkkö koko stemmaa siitä, vai että joku teistä, vai millä lailla sen ilmasee?” Tässä ilmenee kanttoreiden ymmärrys siitä, että kuorolauluharrastuksen on tarkoitus olla mukavaa, eivätkä kuorolaiset välttämättä ole tottuneita saamaan suoraa palautetta musiikillisesta tekemisestään. Tunnelma liittyi myös motivointiin. Iloinen tunnelma oli erityisen tärkeää lapsikuorojen kanssa, ”huumorilla mennään aika pitkälle eteenpäin”. Kanttorit tiedostivat, että laulajien sitoutuminen hålla ordningen var energikrävande och lämnade mindre tid för musicerandet. För att sångarna ska vara med och gå på övningarna måste den vara välplanerad, meningsfull och inspirerande. För att skapa stämning använde de bl.a. ”Fast jag skulle höra någon, att det är den där typen där, så hur säger man det, anklagar man hela stämman, eller säger man någon av er, eller hur ska man säga?” I detta speglas kantorernas uppfattning och insikt att amatörmässig körsång är en hobby och ska kännas trevligt, och att körsångarna inte nödvändigtvis är vana att få direkt feedback över sitt musicerande. Tunnelmaa luotiin mm. med beaktande av att naveln inte ska synas när man lyfter armarna. Något som de intervjuade upplevde som särskilt utmanande var när sångarna var på olika duktighetsnivå och ordvalen måste övervägas extra noga. För barnkörer valde man en mer färgglad utstyrsel och för kyrkokörer en neutralare. Kuoroharjoituksen asuvalinnassa kiinnitettiin huomiota mm. Stämningen var även viktig för motivationen. För de intervjuade var det viktigt att det råder en bra stämning på körövningarna, sångarna kom ju dit efter arbetsdagen i syfte att koppla av
Tavallinen heidän kohtaamansa väärinkäsitys oli, että kanttori tekee työtään valmistelematta. En vanlig felaktig uppfattning som de stötte på var att kantorn inte förbereder sitt jobb. Kokemus oli, että isoja konsertteja arvostettiin, mutta kun kuultiin niiden vaatima työmäärä, saatettiin niiden mielekkyys kyseenalaistaa täysin. För kantorerna var körarbetet en faktor som höjde arbetsmotivationen. Anna Helenius, PeM, MuM (dokt.) Chefskantor, Hyvinge församling. Eräs haastateltu kertoi, että hänen esimiehensä vastusti isoja kuoroteoksia. Anna Helenius, KM, MuM (väit.) johtava kanttori, Hyvinkään seurakunta garna att gå på övningarna regelbundet. Kuorotoiminta oli kanttoreilla työmotivaatiota lisäävä tekijä. Värderingarna visar riktningen Undersökningen visar att körarbetet utgör en stor del av kantorns arbete. I undersökningen visade sig kören som ett arbetsredskap för kantorn men också som en social gemenskap som är ett stöd i arbetet. Mer om detta och andra delområden i forskningsprojektet kan läsas på finna.fi, där forskningsrapporten finns publicerad i sin helhet. Arvot ohjaavat työtä Tutkimus osoittaa kuorotoiminnan muodostavan ison osan kanttorin työn kokonaisuudesta. Se myös nivoutuu tiiviisti jumalanpalveluselämään. Jotkut haastatelluista olivatkin alkaneet järjestää projektiluontoista kuorotoimintaa, johon sitoutuminen oli lyhytjänteisempää. Identiteettineuvottelun peili Haastatellut kokivat kiusallisena sen, että heidän ammattiinsa liittyi niin paljon väärinkäsityksiä. Tutkimustulokset eivät ole laajasti yleistettävissä, kuitenkin, yksittäisyydessä on aina jotain yhteistä. Vissa av de intervjuade hade börjat ordna körverksamhet i projektform så att det gick att förbinda sig kortare perioder åt gången. Det är dessutom starkt sammanvävt med gudstjänstlivet. Ison konsertin valmistaminen, ”se on semmonen 200 tuntia”. ”Det känns liksom motiverande att man åstadkommer det resultat man har velat med kören och kan lära dem saker och det är intressant liksom, varje körövning är en spännande upptäcktsfärd.” Kantorerna kände sig motiverade av sångare som vill jobba och av direkt feedback: ”man ser på körsångarna att de säkert njuter av att sjunga”. En intervjuad berättade att hens chef var emot stora körverk. Erityisesti innosti yhdessä, ”porukalla” tekeminen. Tarkempaa tietoa tästä ja kaikista muista tutkimuksen osa-alueista on luettavissa finna.fi -palvelussa, jossa tutkimus on saatavilla kokonaisuudessaan. Kuorotoiminnan ”pyörittäminen” vuodesta toiseen vaati kuitenkin huomattavan paljon enemmän työtä, kuin viikoittaisen harjoitusajan, tunnin–kaksi viikossa. Att ”hålla igång” en kör år efter år krävde dock avsevärt mycket mer arbete än veckoövningarna, som tog en eller två timmar. Sitä, mitä arvostettiin, haluttiin tehdä ja oppia lisää. Tutkimuksen mukaan työhön liitetyt arvot suuntasivat motivaatiota ja kiinnostuksen kohteita. Funderingar kring yrkesidentiteten För de intervjuade kändes det störande att det finns så många felaktiga uppfattningar om deras yrke. 18 19 on nykyisin haastavaa. Att förbereda en stor konsert, ”det tar ungefär 200 timmar”. Resultaten av undersökningen kan inte generaliseras; även så finns det alltid något gemensamt också i det individuella. Erfarenheten var att stora konserter uppskattades, men då man hörde hur mycket arbete de kräver kunde man ifrågasätta rakt ut om sådana konserter är vettiga. Det som man uppskattade ville man göra mer av och lära sig om. Att arbeta tillsammans var särskilt motiverande. Tämä ohjasi myös musiikin ohjelmistovalintoja. Detta påverkade även repertoarvalen. Tutkimuksessa kuoro näyttäytyy kanttorin työvälineenä, mutta myös sosiaalisena työtä tukevana yhteisönä. ”Se on tavallaan kiinnostavaa, että pääsee haluamaansa lopputulokseen kuoron kanssa ja pystyy opettaa asioita ja se on semmosta mielenkiintosta, et joka kuoroharjoitus on mielenkiintoinen tutkimusmatka.” Kanttoreita motivoi sitoutuneet kuorolaiset ja välitön palaute: ”kuorolaisista näkee, että ne varmaan nauttii siitä laulamisesta”. Av undersökningen kom det fram att de värderingar man har i arbetet är avgörande för vad som känns motiverande och intressant
Kuoro kokoontuu eri puolille Suomea muutaman päivän pituisille harjoitusja esiintymiskiertueille 3–4 kertaan vuodessa. Lyhyesti CCF:ksi kutsutun kuoron laulajat ovat suurimmaksi osaksi virassa olevia kanttoreita. Lisäksi laulajistossa on muutamia kanttorin tutkinnon suorittaneita, jotka työskentelevät muissa tehtävissä sekä kirkkomusiikin opiskelijoita. Kuvassa Sydnes Rauman kirkossa helmikuussa 2020. Lisäksi kuoro on tehnyt historiansa aikana useita ulkomaanmatkoja Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Työskentelyssä olennaista on ammatillinen kehittyminen, uusien ideoiden saaminen kanttoreiden omaan työskentelyyn S uomen Kanttorikuoro – Chorus Cantorum Finlandiae, eller förkortat CCF, är en aktiv kör bestående av kantorer. I leden finns också några kyrkomusikstuderande och personer med kantorsexamen som arbetar med något annat. De första uppgifterna om kören är från 1892 då en manskör bestående av kantorer uppträdde dokumenterat för första gången. Kuoro toimi mieskuorona vuoteen 2007 asti, jolloin se avasi ovensa myös naisille ja kirkkomusiikin opiskelijoille. Livet som manskör fortsatte ända fram till 2007 då leden öppnades för kvinnor och kyrkomusikstuderande. Senast åkte CCF utomlands i maj 2018, då representerade kören Finland under festivalen Musica Sacra i Marktoberdorf. Kuoron laulajat tulevat laajasti ympäri Suomea, etelästä Helsingistä pohjoiseen Rovaniemelle ja länsirannikon Pietarsaaresta itään Joensuuhun. Kuoron juuret ulottuvat vuoteen 1892, jolloin kanttoreiden mieskuoro on tiettävästi esiintynyt ensimmäisen kerran. Kuoron tavallinen periodi kestää yleensä sunnuntai-illasta tiistai-iltaan sisältäen konsertit maanantaija tiistai-iltoina. Körperioderna pågår vanligtvis från söndag kväll till tisSuomen Kanttorikuoro etsii uutta taiteellista johtajaa Chorus Cantorum Finlandiae söker ny konstnärlig ledare Vivianne Sydnes toivoo, että myös Norjassa olisi kanttoreilla oma kuoro. Vivianne Sydnes önskar att det skulle finnas en kantorkör också i Norge. 2/2020 20 S uomessa toimii aktiivisesti kanttoreista koostuva kuoro, Suomen Kanttorikuoro – Chorus Cantorum Finlandiae. Sångarna i CCF är till största del kantorer i aktiv tjänst. Sångarna kommer från hela Finland, från Helsingfors i söder till Rovaniemi i norr och från Jakobstad på västkusten till Joensuu i öst. Bilden visar Sydnes i Raumo kyrka i februari 2020.. Kören samlas 3–4 gånger per år och håller då övningsoch konsertturnéer på olika håll i Finland. Viimeisimmän ulkomaanmatkansa kuoro teki toukokuussa 2018, kun CCF matkasi kutsuttuna kuorona edustamaan Suomea Marktoberdorfiin Musica Sacra -festivaaleille. Under körens historia har man därtill gjort flera utlandsresor till Europa och USA
Kuoroa johti pitkään, vuodesta 2011 alkaen Suomen kuoroelämän keskeisiin johtajiin kuuluva Kari Turunen. Isolle osalle kuoron jäsenistä osallistuminen kuoron toimintaan on työnantajan hyväksymää koulutusta, jolloin he voivat käyttää periodeihin työaikaansa tai heille jopa maksetaan matkakulut. För Kari öppnades dock möjligheter utomlands och hösten 2019 började han som konstnärlig ledare för Vancouver Chamber Choir i Kanada. CCF on monen muun suomalaisen kuoron kanssa tilanteessa, jossa on aloitettava uuden taiteellisen johtajan valintaprosessi. I kören får de idéer och lärdomar för sitt eget arbete. Som kantor är man ofta den enda i sin bransch i församlingen, och att träffa kollegor är värdefullt. 20 21 kuorojen kanssa sekä yhteisöllisyys. Det är intressanta tider för Chorus Cantorum Finlandiae just nu. Ensimmäisen kerran mahdollista johtajavalintaa tehdään toukokuussa Vaasan periodin jälkeen. Istället Kanttorikuoron jäsenet ovat itse kuoronjohtajia. Koska Suomen Kanttorikuoro kokoontuu vain kolmesta neljään kertaan vuodessa, on dag kväll med kvällskonserter på måndag och tisdag. Tack vare Kari Turunens långsiktiga utvecklingsarbete har CCF idag fördelen att ha en stabil sångarbas och en välfungerande styrelse. Det betyder att de kan räkna övningarna som arbetstid eller till och med få resekostnaderna ersatta. Kören har i många år – sedan 2011 – dirigerats av en av Finlands främsta dirigenter, Kari Turunen. På bilden övar Raphael Immoos med CCF i Lieksa i september 2019.. Kiitos Kari Turusen pitkäjänteisen työn kuoron kehittämisessä, CCF on tilanteessa, jossa kuorolla on vakiintunut laulajisto ja toimiva hallitus. Syyskuussa 2019 Lieksan ja Kuopion konsertteihin Kanttorikuoro sai johtajakseen jo toistamiseen Baselin musiikkikorkeakoulun kuoronjohdon professorin Raphael Immoosin. Sydämellinen sveitsiläinen teki tarjoamat mahdollisuudet kuitenkin veivät hänet 2019 syksystä alkaen Kanadaan Vancouver Chamber Choir -kuoron taiteelliseksi johtajaksi. Läget för CCF, i likhet med flera andra finländska körer, är att kören står inför en urvalsprocess för att hitta en ny dirigent. Tällä hetkellä Suomen Kanttorikuoro elää mielenkiintoista aikaa. Medlemmarna i CCF är själva kördirigenter. Det viktigaste för sångarna är att utvecklas professionellt, att få nya idéer som var och en kan tillämpa i sitt eget arbete som körledare, och sist men inte minst gemenskapen. Kuvassa Raphael Immoos Kanttorikuoron harjoituksessa Lieksassa syyskuussa 2019. Maailman uuden johtajan valinta huomattavasti pidempi prosessi kuin monella muulla esimerkiksi viikoittain kokoontuvalla kuorolla. Kanttorit ovat usein alansa ainoita edustajia seurakunnissa, jolloin kollegoiden tapaaminen on tärkeää. För en stor del av sångarna räknas kören som utbildning med arbetsgivarens samtycke. För CCF, som samlas bara tre eller fyra gånger per år, blir urvalsprocessen mycket längre än för många andra körer som övar till exempel varje vecka. Laulaminen kuorossa antaa eväitä omaan työhön. Avoimen haun sijaan kuoro päätti kutsua potentiaalisia johtajia periodeilleen
Kiiski teki myös onnistuneet ohjelmistovalinnat. Första tillfället att hitta en ny dirigent blir i maj, efter perioden i Vasa. från 1998, har processen med att rekrytera en ny dirigent känts mycket intressant. Hän on ehtinyt jo johtaa useita suomalaisia ja ruotsalaisia sinfoniaorkestereita ja on lisäksi johtanut muun muassa Ranskassa. Jokainen vuosien varrella kuoroa johtanut on antanut miför att utlysa tjänsten öppet har man valt att bjuda in potentiella dirigenter till perioderna. Under körperioderna brukar CCF övernatta och öva i församlingarnas lägergårdar. I november i fjol gav kören konserter i Nådendal och i Åbo domkyrka. Varje dirigent som kören haft har gett mig mycket som jag har kunnat tillämpa i mitt Periodeillaan Kanttorikuoro usein majoittuu ja harjoittelee seurakuntien omistamissa leirikeskuksissa. Han hade studerat texterna på förhand och lyfte fint fram nyanserna i dem. Kiitosta sai saksankielisen Immoosin perehtyminen suomenkielisiin kappaleisiin. Kiiski är utexaminerad kantor och kördirigent från Sibelius-Akademin och har dessutom tagit examen i orkesterdirigering vid Kungliga musikhögskolan i Stockholm. På bilden övar Ruut Kiiski med kören i november 2019.. För Kajana stads kantor Juha Mikkonen, sångare i CCF sedan sina studieår dvs. Kiiski visade sin proffsighet från första början och konserterna i Nådendal och Åbo var lyckade. Kuvassa Ruut Kiiski harjoittaa kuoroa marraskuussa 2019. Viime vuoden marraskuussa kuoro konsertoi Naantalissa ja Turun tuomiokirkossa. Musiikillisesti Immoos sai kuorosta paljon irti ja hänen lämmin persoonallisuutensa teki työskentelyilmapiirin miellyttäväksi. Det var även Kiiskis repertoarval: bland annat Arvo Pärts Nunc Dimittis och Giovanni Gabrielis Jubilate Deo gjorde sig väl i CCF:s tolkning. Den hjärtlige schweizaren gjorde intryck på sångarna. Hon har redan hunnit dirigera flera finländska och svenska symfoniorkestrar och har även haft dirigentuppdrag i andra länder, bland annat Frankrike. 2/2020 22 kuorolaisiin vaikutuksen. Tekstit oli opiskeltu etukäteen ja sävyjä hän nosti hienosti esiin. Kiiski on valmistunut Sibelius-Akatemiasta kanttoriksi ja kuoronjohtajaksi ja lisäksi hän on valmistunut Tukholman kuninkaallisesta musiikkikorkeakoulusta orkesterinjohtajaksi. Ensi hetkestä alkaen Kiisken otteissa näkyi ammattimaisuus, ja sekä Naantalin että Turun konsertit onnistuivat hyvin. Där trädde för första gången i körens historia en kvinna upp på dirigentpodiet. Muun muassa Arvo Pärtin Nunc Dimittis ja Giovanni Gabrielin Jubilate Deo sopivat kuorolle hyvin. Det var unga Ruut Kiiski, som skötte perioden med stil och finess. Kanttorikuoron riveissä jo opiskeluajoistaan, vuodesta 1998, laulanut Kajaanin kanttori Juha Mikkonen on kokenut uuden johtajan rekrytointiprosessin erittäin mielenkiintoisena. Under Immoos presterade kören mycket bra i det musikaliska och med sin varma personlighet satte han en angenäm prägel på arbetet. Tyskspråkige Immoos rönte även uppskattning för att ha satt sig in så väl i de finskspråkiga styckena. Under konserterna i Lieksa och Kuopio i september 2019 leddes CCF för andra gången av Raphael Immoos, professor i körledning vid musikhögskolan i Basel. Johtajankorokkeelle asettui ensimmäistä kertaa kuoron historiassa nainen, kun nuori Ruut Kiiski vei periodin tyylikkäästi läpi
Vuonna 2014 hänen johtamansa levytys Torbjörn Dyrudsin Out of Darkness -passiosta palkittiin parhaan kuoroesityksen Grammy-palkinnolla. On mielenkiintoista nähdä, miten johtajakandidaatit ottavat tämän tärkeän seikan huomioon, hän jatkaa. Sydnes dirigerade CCF:s konserter i Kumo och Raumo. Sydnes johti Kanttorikuoron konsertit Kokemäellä ja Raumalla. CCF:n johtajavalinnassa on haluttu katsoa avoimin silmin vaihtoehtoja myös ulkomailta. I maj 2020 uppträder CCF på kuoro saikin vieraakseen johtajan Norjasta. Kuorolaulajalta tarvitaan mielestäni enemmän korvia kuin ääntä. Denna gång blir det Markus Yli-Jokipii, lektor i kördirigering vid Tammerfors yrkeshögskola, som står på dirigentpodiet. CCF har en stor konsert inprogrammerad denna höst: kören håller en egen konsert under Nordiskt kyrkomusiksymposium, den 10 september, i Gamla kyrkan i Helsingfors. 22 23 nulle kuorolaisena paljon eväitä omaan työhöni kanttorina, Mikkonen kertoo. Mielenkiintoista nähdä, kuka tuolloin kuoroa johtaa. Vasa körfestival. Samarbetet med kören gick fint och norskan fick beröm för sitt musikaliska sätt att dirigera i takt med andningen och sitt benhårda, effektiva grepp under instuderingsfasen. syyskuuta Helsingin vanhassa kirkossa. Kaksi edellistä johtajaa ovat kiinnittäneet erityistä huomiota hieman keveämpään laulutapaan, pois ”kanttorimaisesta kilpaa veisaamisesta”. Helmikuussa 2020 arbete som kantor, berättar Mikkonen. I min mening behöver man som körsångare sina öron mer än sin röst. Jag hoppas att den nya dirigenten fortsätter på samma linje. Yhteistyö kuoron kanssa sujui hyvin, ja norjalainen sai kiitosta hengittävästä musikaalisesta johtamistavastaan sekä napakasta tehokkaasta harjoituttamisesta. Det bli intressant att se hur dirigentkandidaterna uppmärksammar denna viktiga sak, fortsätter han. I februari 2020 gästades kören av en dirigent från Norge: Vivianne Sydnes är kantor för Oslo domkyrka och professor i körledning vid Norges musikhögskola. Vivianne Sydnes on Oslon tuomiokirkon kanttori ja Norjan musiikkikorkeakoulun kuoronjohdon professori. En inspelning av Torbjörn Dyruds passionsverk Out of Darkness 2014 med Sydnes som dirigent belönades med Grammypriset för bästa köruppförande. tävlan om vem som hörs mest”. Hän on suorittanut kuoronjohdon diplomitutkinnon Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa ja on nykyään kysytty kuoroja kapellimestarikurssien kouluttaja Norjassa ja ulkomailla. Yli-Jokipii dirigerar bland annat kammarkören Näsin ääni och proffskören Tampere Capella som han själv har grundat, båda i Tammerfors. De två före detta dirigenterna har betonat en lite lättare sångteknik, bort från ”kantorsstilen, dvs. Hon har avlagt diplomexamen i kördirigering vid Kungliga musikhögskolan i Stockholm och är idag en eftertraktad ledare på köroch kapellmästarkurser i Norge och utomlands. Hän johtaa muun muassa tamperelaista Kamarikuoro Näsin ääntä sekä perustamaansa ammattilaiskuoro Tampere Capellaa. Tuolloin kuoron eteen astuu Tampereen ammattikorkeakoulun kuoronjohdonopettaja Markus Yli-Jokipii. Kanttorikuorolla on edessään tulevana syksynä iso esiintyminen, kun kuoro pääsee pitämään oman konsertin Pohjoismaisen kirkkomusiikkisymposiumin yhteydessä torstaina 10. För många körer är en sådan tanke inte möjlig, men det periodbaserade arbetet gör att CCF också kan jobba med en utländsk dirigent. Teksti: Reko Tammi. Monelle suomalaiselle kuorolle tämä ei olisi mahdollista, mutta Kanttorikuorolle periodimainen työskentelytapa mahdollistaa myös ulkomaisen johtajan käyttämisen. Det blir spännande att se vem som dirigerar! Text: Reko Tammi Toukokuussa 2020 Kanttorikuoro konsertoi Vaasan kuorofestivaalilla. Toivon, että uusi johtaja jatkaa samalla linjalla. CCF har velat hålla ögonen öppna i urvalsprocessen och blickar även utanför landets gränser
Hyvinkäällä on mukana peräti kuusitoista kuoroa. Till konsertprogrammet har man valt stycken som ingår i många församlingskörers standardrepertoar. Tanken är att var och en ska kunna välja den tidpunkt och plats som passar dem bäst, säger Jonna Aakkula, verksamhetsledare för Kyrkomusikförbundet. Ajatuksena oli luoda osallistujille nyt mahdollisuus valita itselleen sopivampi ajankohta ja paikka, sanoo Kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtaja Jonna Aakkula. Niinpä vast’ ikään ilmestyneen Nuoren seurakunnan veisukirjasta poimittiin F inlands Kyrkomusikförbund ordnar två riksomfattande barnkörsevenemang under 2020. Ohjelmistoksi on valittu monissa seurakuntien kuoroissa jo vakiintuneita kappaleita. HyvinIloa ja oppia Kirkkomusiikkiliiton lapsikuorotapahtumissa kään tapahtumaan ilmoittautui noin 250 lasta. Joensuussa järjestettiin lapsikuorotapahtuma helmikuussa. Joensuun tapahtumaan osallistui lähes 100 laulajaa ja soittajaa Itä-Suomen alueelta. Många består med andra ord av bara ett tiotal sångare. För detta ändamål tog vi två sty. Båda evenemangen är för sångare från hela Finland i åldern 9–13 år. Kyrkomusikförbundets glada, lärorika barnkörsevenemang Omkring 250 barn är anmälda till evenemanget i Hyvinge. Monessa kuorossa on laulajia siis vain kymmenkunta, joten luvassa on tavanomaisesta hyvin poikkeavia kokemuksia, kun suurkuorossa onkin sitten kolmatta sataa laulajaa. Lapsikuorotapahtumien ohjelmistossa oli tällä kertaa hieman kevyempi painotus ja konsertissa mukana myös bändi. Molemmat tapahtumat on suunnattu 9–13 -vuotiaille laulajille ympäri maan. Det första hölls i Joensuu i februari och det planerade evenemanget i Hyvinge flyttas till hösten 2020 med anledning av koronaepidemin. 2/2020 24 S uomen Kirkkomusiikkiliitto järjestää kaksi valtakunnallista lapsikuorotapahtumaa vuonna 2020. Det blir garanterat många helt speciella och annorlunda upplevelser, i fin kontrast med stora kören där alla sjunger tillsammans. I evenemanget i Joensuu deltog uppemot 100 sångare och instrumentalister från Östra Finland. Programmet på barnkörsevenemangen hade en lite lättare framtoning denna gång, och ett band spelar på konserten. Haluamme parhaamme mukaan palvella seurakuntia ympäri maan. Hyvinkäälle huhtikuuhun suunniteltu tilaisuus on siirretty marraskuulle. Det finns hela sexton körer anmälda. Ohjelmistoon haluttiin myös jotain varmasti kaikille uutta. VI ville också ta med något som garanterat är nytt för alla. Vi vill tänka på alla församlingars behov, så gott det går
Kantor Mari Torri-Tuominen, som under sin tid i föreningen Joensuun suurkuoro ja kanttori Tiina Korhonen. Yritän aina rohkaista tapahtumia emännöiviä paikkakuntia, kuoroja ja kuoronjohtajia tekemään asioita heidän omalla tavallaan. Suurkuorolla voidaan kokeilla turvallisemmin haastavampaa ohjelmistoa ja äänissä laulamista. 24 25 kaksi kappaletta, joihin Annan Nora on tehnyt kuorosovitukset. smakprov på det som kännetecknar körlivet på körens hemort. I Hyvinge har kantor Marjut Sipakko inspirerat många barn och ungdomar till hängiven och långvarig körsång. Tapahtumien yhteydessä ei kannata kokeilla aina uutta, vaan jakaa myös niitä oman kuoron hyviä ja vakiintuneita toimintamalleja. Det är intressant att se hur olika körledare arbetar. Hyvinkäällä kanttori Marjut Sipakko on innostanut paikallisia lapsia ja nuoria jatkamaan kuoroharrastusta innokkaasti ja pitkäjänteisesti. Jag försöker alltid uppmuntra orten som står värd för evenemanget samt körerna och körledarna att göra saker och ting på sitt eget sätt. I församlingarna är det vanligt att barnkören mestadels sjunger enstämmigt. Joensuun Pielisensuun seurakunnan tapahtumassa näkyi esimerkiksi seurakunnan kanttori Tiina Korhosen ORF-pedagoginen erityisosaaminen. Som exempel gav Pielisensuu församlings evenemang i Joensuu ett smakprov av Orff-pedagogik som är församlingskantor Tiina Korhonens specialitet. Lokala styrkor visas I Kyrkomusikförbundets barnkörsevenemang hoppas man få se gott om lokal färg, dvs. On kiinnostavaa nähdä, miten kuoronjohtajat työskentelevät. Kuva: Jonna Aakkula. Kanttori Mari Torri-Tuominen, joka oli Nuori Kirkko ry:ssä mukana myös Nuorten veisukirjan työcken ur nyligen utkomna Nuoren seurakunnan veisukirja, arrangerade för kör av Annan Nora. Till evenemangen behöver man inte alltid prova på något nytt, utan man får gärna också dela med sig av sina egna beprövade sätt att jobba. Stora kören gör det tryggt att ge sig in i lite svårare repertoar och sjunga flerstämmigt. Paikallinen osaaminen näkyviin Jokaisen paikkakunnan kuorotoiminnassa erityispiirteiden toivotaan tulevan esille Kirkkomusiikkiliiton lapsikuorotapahtumissa. Monet seurakuntien lapsikuoroista laulavat pääsääntöisesti yksiäänisesti
Finland Kyrkomusikförbund har under ett antal år producerat nationella körevenemang för barn och ungdomar med två års mellanrum. Kuva: Jonna Aakkula Kuva: Jonna Aakkula. Ihanaa, kun oli myös pajoja ja rentoutuspaikkoja. Iloisia tunnelmia kuorolaulun äärellä. Joensuun tapahtumassa oli mukana 80 lasta. Det var skönt med workshops och avkopplingsställen. Ihanaa, kun oli myös ruokailut. Tapahtuma haastaa venymiseen – mutta palkitsee! Intensiivinen kuorotapahtuma on melkoinen koettelemus varsinkin nuorille laulajille: lauantaina aamutuimaan lähdetään matkaan, koko päivä vietetään ryhmässä ja työskennellään. Det finns en hel del att göra inför ett evenemang, men arbetet är mycket uppskattat: Det praktiska fungerade bra, fint program, inspirerande, energiska och positiva ledare, bra repertoar, vänlig och avslappnad atmosfär, effektiva övningar. På kvällen står man inför konsertpubliken och delar med sig av vad man lärt sig, och på söndag förgyller man de lokala församlingarnas mässor med musik – i regel med mindre sömn än vanligt. Nuori Kirkko bland annat deltog i arbetsgruppen för Nuoren seurakunnan veisukirja, är med som utbildare på båda evenemangen. Skönt att vi också fick mat. Illalla jaetaan päivän oppimistuloksia konserttiyleisölle ja sunnuntaina tuodaan – keskimäärin vähemmän nukkuneina – musiikkia paikallisseurakuntien messuihin. 2/2020 26 ryhmässä, on kouluttajana molemmissa tapahtumissa. Suomen Kirkkomusiikkiliitto on viime vuosina tuottanut valtakunnallisia lapsija nuorisokuorotapahtumia vuorovuosin. Krävande – men oj så belönande! Ett intensivt körevenemang är ingen obetydlig prövning, särskilt för de yngre sångarna: avfärden är tidigt på lördag morgon och hela resten av dagen är man tillsammans och jobbar. Venymistä tarvitaan, mutta osallistujapalaute palkitsee myös tekijät: Hyvät käytännön järjestelyt, laadukas ohjelma, innostavat, energiset ja positiiviset vetäjät, hyvä ohjelmisto, ystävällinen ja vapautunut ilmapiiri, tehokkaat harjoitukset
Ohjelmassa mm. I bästa fall kan de också vara ett mål som man tar sikte på: Man övar in ny repertoar, utvecklas tillsammans och kommer sen tillbaka trötta, höga på sång och ännu mer sammansvetsade än man var förr, säger Jonna Aakkula. juhlamessu, konsertteja, seminaareja, juhlaillallinen, paneeli keskustelu kirkkomusiikkikoulutuksen tulevaisuudesta ja alumnitapaamisia. Jonna Aakkula Syftet med dessa evenemang är att motivera och inspirera barn och körledare. Näiden tapahtumien tarkoitus on innostaa ja motivoida lapsia ja kuoronjohtajia työssään. 18.00 Fri entré, frivillig avgift för programbladet Mässa i Hyvinge kyrka sö 15 oktober 2020. Parhaassa tapauksessa tapahtumat ovat myös tähtäyspisteitä: Harjoitellaan uutta ohjelmistoa, mennään taidoissa vähän eteenpäin ja palataan entistä enemmän yhteen hioutuneena ryhmänä takaisin kotiin, väsyneinä ja paljon laulaneina, toteaa Jonna Aakkula. Toivotamme tervetulleiksi kirkkomuusikot, nykyiset ja entiset opettajat sekä kaikki kirkkomusiikista kiinnostuneet! Tällä hetkellä vallitsevan poikkeuksellisen tilanteen vuoksi juhlapäivien tarkempi ohjelma julkaistaan aikaisintaan elokuussa ilmoittautumis informaation kanssa mm. De deltagande barnkörerna sjunger under mässan. www.facebook.com/sibakuopio/ Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö Joensuun tapahtumassa oli mukana 80 lasta.. 26 27 Lapsikuorotapahtuman konsertti Hyvinkään kirkossa lauantaina 14.11.2020 klo 18.00 Vapaa pääsy, vapaaehtoinen ohjelmamaksu Messu Hyvinkään kirkossa su 15.11.2020 klo 10.00 Mukana lapsikuorotapahtuman kuorot Konsert i samband med barnkörsevenemanget i Hyvinge kyrka lördagen den 14 oktober 2020 kl. Jonna Aakkula KUOPION KIRKKOMUSIIKKIKOULUTUS 60 VUOTTA Juhlat vietetään Kuopiossa 1.–3.11.2020
Nuori kasvaa aikuiseksi, alkaa etsiä elämälleen suuntaa ja istahtaa sunnuntaiaamuna kirkon penkkiin. Det skapar varma minnen, men bygger kanske ingen brygga över till det vuxna församlingslivet. 2/2020 28 B arnet går i församlingens klubb och på familjegudstjänsterna. Ensi alkuun urkujen saundi ei herätä sen pyhempiä väristyksiä kuin säkkipillin soitto, ja virret ovat vieraita. De olika skedena ter sig självklara: för barn finns det barngrejer, för ungdomar ungdomsgrejer, och de vuxna lever i de vuxnas värld. Työssämme puhumme eri ikäkausista ”kohderyhminä”. Det sjungs mycket och sången ackompanjeras av gitarr, piano eller ett band. Inget konstigt med det, vi åstadkommer en hel del positivt: barnens ögon glittrar när de får sjunga roliga sånger och för skriborna känns det speciellt och fint att sjunga med bandackompanjemang. Laulut uppoavat sieluun ja luovat vahvaa yhteishenkeä. On kivaa. Det är kul. Me perusluterilaiset saatamme kokea jotain samaa joululauluja ja suvivirttä laulaessamme. Lapsuuden ja nuoruuden kirkkokokemukset eivät herää henkiin. Kanhända de allra minsta inte lär sig sångerna genast eller ungdomarna tröttnar på dem under de stormigaste åren, men jag tror att alla har L apsi käy seurakunnan kerhossa ja perhekirkoissa. Sångerna tar fäste i själen och skapar en stark känsla av gemenskap. Psalmerna ekar i valven, orgeln spelar. Barnet växer, går i skriftskola och börjar delta i församlingens ungdomsverksamhet. Virsiä lauletaan, urut soivat. De kyrkliga erfarenheterna från barnoch ungdomen vaknar inte till liv. I hemlighet är jag lite avundsjuk på laestadianerna som från spädbarnsålder får höra samma Sions sånger som de sedan får återvända till hela livet, ensamma eller tillsammans med andra. Voi olla, että ihan pienimmät lapset eivät lauluja heti opi ja että nuoret kuohuvimpina vuosinaan niihin kyllästyvät, mutta uskon, että lauluihin syntyy kaikilla tunneside, joka antaa voimaa koko elämään. Jäljelle jää kivoja muistoja, mutta siltaa aikuiseen seurakuntaelämään ei synny. Det sjungs roliga barnpsalmer, man använder den ljusa melodiserien på familjegudstjänsterna, sången ackompanjeras med piano. Nuoren seurakunnan veisukirjaa lauletaan ahkerasti; kitara, piano tai bändi komppaa. Vaiheet tuntuvat itsestään selvältä: lapsilla on lasten juttuja, nuorilla nuorten, ja aikuiset elävät aikuisten maailmassa. I början väcker kanske orgelsoundet inte några särskilda känslor av det heligas närvaro och psalmerna kan kännas främmande. Eikä siinä mitään, saamme paljon hyvää aikaan: lasten silmät loistavat kivojen laulujen äärellä, bändin säestämät riparilaulut saavat nuoren sydämen sykkimään. Lauletaan kivoja lasten virsiä, perhekirkoissa käytetään valoisaa sävelmäsarjaa, piano säestää. I vårt arbete talar vi om åldrar som ”målgrupper”. Den unga blir vuxen, börjar staka ut sin väg i livet och slår sig ner i kyrkbänken på söndag morgon. Salaa hieman kadehdin lestadiolaisia, jotka vauvaiästä lähtien imevät itseensä seuratuvissaan samoja Siionin lauluja, joiden äärelle he voivat yksin ja yhdessä palata koko elämänsä ajan. Lapsi varttuu, käy rippikoulun ja alkaa osallistua seurakunnan nuorten toimintaan. Ikkuna omaan lapsuuteen on hetken aikaa Lapsi ei ole vain ”lapsi” Barnet är inte bara ”barn” Kolumni
Gospel ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkästään nuorten musiikkia. Ismo Savimäki, Kantor i Hämeenlinna-Vanaja församling auki, ja sen synnyttämä tunne kouraisee syvältä. Uskon monipuolisuuteen, ja nykyisen kirkkomme elämässä monipuolistamista on ikäryhmien välisten raja-aitojen madaltaminen. Om vi själva blir pigga och glada av ungdomsgospel, varför inte låta andra vuxna uppleva samma sak. För en vecka sedan lyssnade jag med beundran på en laestadiansk ungdomskör som sjöng ett snitsigt, dissonansrikt arrangemang av en gammal psalm i Haapajärvi kyrka. Inte heller det vuxna själslivet behöver bestå enbart av spenvarm nostalgi. Näyttää siltä, että stereotyyppisin ikäkausiajattelu alkaakin jo hälvetä. I själva verket ser åldersstereotypierna ut att skingras mer och mer. Koulun pääsiäiskirkossa Aurinkomme ylösnousi iskee yhtä lujaa kuin Tahdon muistaa pitkäperjantain, kun vain molemmat opettaa hyvin. Betyder det att vi borde återgå till det gamla, byta ut barnoch ungdomssångerna mot psalmer. Det kan börja hända många positiva saker när vi inser att barn och ungdomar inte är en ”målgrupp”: de lever livet med samma rikedom av möjligheter som vi själva. 28 29 känsloband till sångerna som ger kraft livet ut. ”Barndomen är inte en del av livet; den är ett djup under allt, som sedan sker” (Gösta Ågren). Jos innostumme itse riparigospelista, miksi emme antaisi muidenkin aikuisten innostua. I skolans påskkyrka går de gamla psalmerna hem lika väl som de nya, bara man övar in dem ordentligt. Vi ”vanliga” lutheraner kan uppleva något av det samma när vi sjunger julsånger och sommarpsalmen. Viikko sitten ihastelin Haapajärven kirkossa lestadiolaisten nuorten kuoroa, joka lauloi vanhasta virrestä raikkaan dissonanttisen sovituksen. Paljon hyvää voi alkaa tapahtua, kun oivallamme, että lapset ja nuoret eivät ole ”kohderyhmä”: he ovat yhtä rikkaasti kokevia ihmisiä kuin minä itse. Gospel är sedan länge en genre som inte enbart tillhör de unga. ”Lapsuus ei ole ikäkausi; se on syvyys kaiken sen alla, mikä sitten tapahtuu” (Gösta Ågren). Om den klassiska eller moderna kyrkomusiken ger oss något, varför inte erbjuda det åt våra barn. Jos koemme klassisen tai modernin kirkkomusiikin kautta jotain hyvää, miksi emme tarjoaisi sitä myös lapsillemme. I Danmark hålls babysalmesang där man samlas med sina bebisar och sjunger psalmer tillsammans. Jag tror på pluralism, och i dagens kyrka innebär pluralism att murarna mellan åldersgrupper sänks. Eipä tietenkään, ei aikuisenkaan sielunelämän tarvitse olla pelkkää lehmänlämmintä nostalgiaa. Pitäisikö siis palata vanhaan, vaihtaa lasten ja nuorten laulut virsiin. Givetvis inte. I några minuter är fönstret på vid gavel till barndomen och väcker djupa, starka känslor. Ismo Savimäki, Kanttori Hämeenlinnan Vanajan seurakunnasta M U SI IK K IK A LU ST EE T Sparta System AB www.spartasystem.se Jousisoitintelineet Nuottikaapit Annons Kyrkomusikjournalen Finland 168 x 25 mm Kuorokorokkeet Puhujankorokkeet Kapellimestarinkorokkeet Nuottitelineet. Tanskalaiset kokoontuvat babysalmesang-tilaisuuksissaan vauvojensa kanssa kirkkoihin laulamaan virsiä
Texten beskriver Finlands evangelisk-lutherska församlingars musikpedagogiska verksamhet för barn. Kyrkans musiklekis Församlingarna i Finland har haft musiklekskoleverksamhet sedan 1960och 1970-talet. Också kantorer eller barnledare som är bra på musik kan fungera som ledare. 2/2020 30 Minulla on valoa varpaissa! Nuori kirkko ry on Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien muodostama palvelujärjestö, jonka toiminta kattaa koko kasvun kaaren vauvasta nuoriin aikuisiin. i målen som ställs upp för verksamheten: de musikaliska målen går hand i hand med barnets uppväxtfaser och med den allra första dopundervisningen. 2010-luvun alussa nimike alkoi vakiintua kirkkomuskariksi, osittain vuonna 2010 ilmestyneen uuden Kirkkomuskari 1 -materiaalin myötä. En annan variant är fristående musiklekisstunder eller att musiklekis ordnas som en del av den öppna familjeverksamheten. Idag talar man till vardags om kyrkans musiklekis på svenska och kirkkomuskari på finska. I kyrkans musiklekis förenas musiklära, lek och utveckling med kyrkans tro, det heliga. Musiklekisverksamheten i församlingarna är mångfacetterad. Organisationen har verksamhet för unga vuxna och alla yngre åldersgrupper, ner till spädbarn. Kirkkomuskarissa yhdistyvät lapsen kokoSteg för steg, ska vi alla vandra med! Föreningen Nuori kirkko ry är en organisation för Finlands finska evangelisk-lutherska församlingar. Järjestö tukee sääntöjensä mukaisesti lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua ja osallisuutta, kehittää ja palvelee evankelis-luterilaisissa seurakunnissa toteutuvaa lapsi-, varhaisnuorisoja nuorisotyötä, järjestää tavoitteiden mukaista toimintaa sekä vaikuttaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvän elämän edellytyksiin kirkossa ja yhteiskunnassa. I andra grupper som samlas för olika ändamål används också många liknande element som i musiklekis: lek, rim, rörelse, dans, spel och Musiikki on ihmettä! Viikin kirkon vauvamuskariryhmä Helsingin Malmin seurakunnasta. Vissa församlingar har en formellt organiserad musiklekisverksamhet som i huvudsak leds av musiklärare specialiserade på småbarn. Kirkkomuskariin! Seurakuntien musiikkilleikkikoulutoimintaa on ollut 1960–1970 -luvuilta lähtien. Kuva: Mari Torri-Tuominen. Kirjoitus kuvaa Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien toimintaa lasten musiikkikasvatuksen parissa. I organisationens regler står det att organisationen ska underbygga barns och ungas uppväxt och delaktighet på ett övergripande sätt, utveckla och vara ett stöd i de evangelisk-lutherska församlingarnas barnoch ungdomsarbete, ordna verksamhet i enlighet med organisationens mål och arbeta för att barn, ungdomar och deras familjer ska ha ett gott liv i kyrkan och i samhället. Det syns bl.a. I den kan grupperna organiseras enligt ålder och det finns även instrumentundervisning och syskongrupper
Se sisältää virsiä, leikkilauluja, raamatunkertomuslauluja, jugivetvis sång och lyssnande. Seurakuntien muskaritoiminta toteutuu monella tavalla. Kehitysvaiheissa ollaan tuossa kohtaa hyvin eri vaiheissa; joitakin Nooan arkki -laulu puhuttelee, toinen haluaisi laulaa poppia! Lasten virsikirjasta virsikirjaan! Lasten virsi -kirjan nykyinen laitos on julkaistu vuonna 2012. Kokoontuvan toiminnan muissa ryhmissä käytetään myös paljon muskarimaisia elementtejä: leikkiä, loruja, liikettä, tanssia, soittoa ja tietysti laulua ja kuuntelua. Kirkkomuskaritoiminnan on todettu olevan matalan kynnyksen toimintaa, jonne on helppo tulla. Se luo siltoja seurakuntaan ja muihin seurakuntayhteisön jäseniin. Mukana on myös loruja, leikkejä, tuntisuunnitelmia kymmeneen teemaan sijoitettuna. Materialen för kyrkans musiklekis har sammanställts så att ca hälften av sångerna är andliga. Se näkyy myös tavoitteissa: musiikillisiin tavoitteisiin yhdistyvät lapsen kehityksen kasvukaaret sekä myös kasteopetuksen alkujuuret. Lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksen vahvistaminen on muskaritoiminnan kulmakiviä. Puhummekin kirkkomuskarin kirkkovuodesta. Den bygger broar till församlingslivet och till de andra i församlingsgemenskapen. Monissa seurakunnissa järjestetään säännöllisesti muskarimessuja tai muskarikirkkoja. Sopivan ohjelmiston löytyminen eri-ikäisistä koostuvalle porukalle (6–12 -vuotiaat) on myös haastavaa. Joissakin seurakunnissa muskaritoiminta on järjestäytynyttä toimintaa, jota ohjaavat pääasiassa varhaisiän musiikinopettajat. Joissakin seurakunnissa voi jo kolmevuotiaana siirtyä muskarikuoroon, jossa muskarimaiset toimintatavat edelleen jatkuvat. 30 31 naisvaltainen kehitys, musiikin lainalaisuudet ja leikki sekä kirkon usko, pyhä. Vi talar om att också musiklekis har ett kyrkoår. En annan utmaning är att hitta repertoar som passar en grupp där barn i många olika åldrar (6–12 år) sjunger till. I vissa församlingar kan man från och med tre års ålder flytta till en musiklekiskör. Tästä on luonteva jatkaa lapsikuoropolulle. Samalla opetellaan yhteistä laulamista, yhteisen äänen etsimistä. Kirkkomuskarimateriaalit on rakennettu niin, että lauluista noin puolet on hengellisiä. Musiklekis har konstaterats vara en verksamhet med låg tröskel, det vill säga som det är lätt att vara med i. I många församlingar ordnas regelbundet musiklekismässor eller -gudstjänster. Lapsikuorot ovat perinteisesti olleet kirkon musiikkikasvatuksen yksi vahva pilari, yhdessä kirkkokuorojen kanssa. I den fortsätter man med musiklekiskonceptet samtidigt som man övar på att sjunga tillsammans och hitta en gemensam stämma. Toisaalta seurakunnissa on paljon pistemäisiä muskarihetkiä, tai kirkkomuskari toteutuu avoimena perhetoimintona. Församlingarnas musiklekis följer bland annat kyrkoåret och gudstjänstlivet i fråga om innehåll. Följande naturliga steg är att börja sjunga i barnkör. Det finns också rim, lekar och timplaner under tio olika teman. Haasteellista on nykyaikana ylipäätään löytää aikaa tälle harrastukselle. Lapsikuoroon! Suomessa kirkkomuskaritoiminta on pääasiassa vauvaikäisistä noin viisivuotiaisiin. Seurakunnissa pidettäviä kirkkomuskareita ohjaa sisällöllisesti myös kirkkovuosi ja jumalanpalveluselämä. Ohjaajina voivat toimia myös kanttorit tai lastenohjaajat, joilla on omia musiikillisia vahvuuksia. Ryhmät pystytään järjestämään hyvin ikäkausien mukaan, mukana on myös soitinopetusta sekä sisarusryhmiä. Tillsammans med kyrkokörerna är barnkörerna sedan länge en av stöttepelarna i kyrkans musikpedagogiska verksamhet. Barnkör De finländska församlingarnas musiklekis är i huvudsak för åldrarna 0–5 år. I dagens värld kan det emellertid te sig svårt att överhuvudtaget hitta tid för körsång. Tanken att stärka kontakten mellan barnet och den vuxna är en av hörnstenarna i musiklekisverksamheten
I denna åldersgaffel befinner man sig i mycket olika utvecklingsstadier. Virsimuskari liittyy tanskalaiseen babysalmesang-ajatteluun omalla, suomalaisella tavallaan. Från detta är tröskeln låg till att börja ta orgellektioner. Boken innehåller psalmer, leksånger, sånger om bibelberättelser, gudstjänstsånger samt material för dop och nattvard. Sielläkin musiikki on yksi merkittävistä kokoon kutsujista. Suomen 15-vuotiaista rippikoulun käy noin 75 %. Dagisbarn kan delta till exempel i påskvandringar. Kyrkan Ett antal kantorseldsjälar leder orgelmusiklekis eller orgelklubbar för barn. Nuoren seurakunnan veisut -kirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1970. Det pågår ett litet brytningsskede i skolans religionsundervisning just nu. Nuoret tulevat vielä kirkkoon rippikoulun kanssa. Kirkko oppimisympäristönä -teemalla kirkoissa vierailee niin koululaisia kuin päiväkotilapsiakin. I fjol höstas publicerades därtill Virsimuskari, en bok med idéer hämtade från musiklekis som kan användas för att göra psalmerna mer levande för barn i olika åldrar. religionsutövning, och vad som handlar om allmänbildning och kultur. Tästä on helppo jatkaa varsinaiseen soitinopetukseen. Föräldrarna måste vara medvetna om vilket samarbete som finns och vilka evenemang som ordnas. Också där är musiken en av de viktigaste. På finlandssvenskt håll har man gett ut ett psalmbokstillägg som innehåller ett stort antal barnoch ungdomspsalmer. Givetvis firar man dessutom tematiska gudstjänster, julkyrkor och andra konfessionella evenemang särskilt inriktade på skolbarn i kyrkan. I alla dessa aktiviteter är det viktigt att göra klar skillnad på vad som utgör konfessionell verksamhet, dvs. Näissä kohtaa täytyy selkeästi ilmaista mikä on tunnustuksellista toimintaa toisin sanoen uskonnonharjoittamista, ja mikä esimerkiksi kulttuurista tutustumista. Omkring 75 procent av alla barn i åldern 15 år går i skriftskola. Suomenruotsalaisissa seurakunnissa on käytössä virsikirjaan liitetty lisäys, joka sisältää useita lasten ja nuorten virsiä. Lasten virsi har varit en viktig brygga mellan musikarbetet och det pedagogiska arbetet i de finskspråkiga församlingarna. Viime syksynä julkaistiin myös Virsimuskari-materiaali, jossa käytetään muskarimaisia elementtejä virren eläväksi tekemiseen eri ikäisten kanssa. Yhteisöllisyys, nuorten isosten mukanaolo ja erittäin myönteiset mielikuvat ohjaavat nuoria edelleen rippikouluun. Ungdomarna kommer ännu till kyrkan via skriftskolan. 2/2020 32 malanpalveluslauluja, kasteja ehtoollisaineistoa. Lasten virsi -kirja on ollut merkittävä sillanrakentaja seurakunnan musiikkityön ja kasvatustyön välillä. Siinä on myös kansainvälisiä lauluja. Toki kirkoissa vietetään edelleen koululaisten teemajumalanpalveluksia, joulukirkkoja ja muita tunnustuksellisia tapahtumia. Pyhän äärellä oleminen, elämän ihmettely ja yhteinen kasvu toteutuvat luonnollisessammans. Gemenskapen, samvaron med de unga ledarna och ytterst positiva föreställningar är fortfarande det som gör att ungdomar väljer att gå i skriftskola. En vill sjunga musiklekissånger, en annan vill sjunga pop! Från barnpsalmer till psalmboken Senaste utgåvan av psalmboken för barn Lasten virsi kom ut 2012. Koulujen uskonnonopetuksessa on taas menossa pieni murrosvaihe. Näin on sanonut aivotutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistolta. Virsimuskari bygger på samma idé som babysalmesang i Danmark, med en finsk twist. I boken finns också sånger från andra länder. Vanhempien täytyy olla myös tietoisia ja ajan tasalla yhteistyön laadusta ja kulloisestakin tapahtumasta. Kirja, jolla luodaan muistoja. Skoloch dagisbarn besöker också kyrkan i samband med verksamhet med temat Kyrkan som lärmiljö. Kirkkoon! Muutamat innostuneet kanttorit ohjaavat lasten urkumuskareita tai urkukerhoja. Päivähoito voi olla myös mukana esimerkiksi pääsiäisvaelluksella. Kirjan uusin laitos on vuodelta 2020. Kirjan laulut edustavat yhteisöllistä musiikkikulttuuria parhaimmillaan: se yhdistää, sen kautta opitaan asioita ja kuullaan uskon kieltä laulettuna, se on omien tunteiden tulkki ja samalla salaperäisellä tavalla koko yhteisön kirja. Kirkon musiikkia tarvitaan! Jo pienikin yhteinen musiikkihetki lisää ryhmän empaattisuutta
32 33 sammankallande krafterna. Boken Nuoren seurakunnan veisut kom ut för första gången 1970. Musiikki voi tuoda turvaa ja luoda yhteyksiä. Musiken kan skapa trygghet och kontakt. Kun voimme laulaa pääsiäisen tyhjän haudan ihmeestä, tai joulun lapsen salaisuudesta voimme kokea jotakin taivaallista. Sångerna i boken representerar gemenskapsbyggande musikkultur när den är som bäst: en kultur som förenar, som man lär sig av, som ger uttryck för tron i sång. Lasten virsi och Kirkkomuskari. När vi får sjunga om den tomma gravens under eller julens hemlighet upplever vi något himmelskt. Att samlas inför det heliga, förundras över livet och växa tillsammans är något man gör helt naturligt när man musicerar tillsammans. Kyrkans musik behövs En kort gemensam musikstund räcker för att öka empatin i gruppen. Senaste upplagan är från 2020. En bok som skapar minnen. Tällä hetkellä hän toimii Malmin seurakunnassa kanttorina. Pyhä koskettaa. Hon har varit redaktör för bl.a. Guiro on jänskä! Viikin kirkon vauvamuskari Helsingin Malmin seurakunnassa. Teksti: Mari Torri-Tuominen Kirjoittaja on toiminut järjestön musiikkikouluttajana vuosina 2007-2020. Det heliga berör. Kuva: Mari Torri-Tuominen Skribenten har arbetat som musikpedagog i organisationen 2007–2020. Text: Mari Torri-Tuominen ti musiikin kanssa. Lasten virsi -kirjan ja Kirkkomuskarimateriaalit. För närvarande arbetar hon som kantor i Malms församling.. Den är både en tolk för privata känslor och på ett mystiskt sätt hela gemenskapens bok. Det har hjärnforskare Minna Huotilainen vid Helsingfors universitet sagt. Hän on toimittanut mm
Uudelleen 1929 virallisesti perustetun kuoron ensimmäinen 10-vuotisjuhla pidettiin talvisodan takia vasta vuonna 1941. Juhlaamme kunnioitti puheellaan Satakunnan kirkkomusiikkipiirin Keski-Porin kirkkokuoro 95-vuotta puheenjohtaja Marjatta Salonen, antaen samalla kuoron puheenjohtaja Brita-Helena Railolalle Kirkkomusiikkiliiton erityisansiomerkin. Ylistaron kirkkokuoroa ovat johtaneet kanttorit K.F.E. Tapio Hautala. Ylistaron kirkkokuoro grundades 1929 av kantor och direktör K.F.E. Seurakunnassa oli toiminut 1900-luvun toisen vuosikymmenen lopussa iso kirkkokuoro, mutta sen toiminta katkesi 1918-sisällissotaan. Det första 10-årsjubileet inföll under vinterkriget och kunde firas först 1941. Leino med stöd av Arvi Malmivaara. I slutet av 1910-talet hade församlingen redan en stor kyrkokör, men verksamheten upphörde då inbördeskriget började 1918. Leino 1929–1942, Olavi Korpela 1943–1946, Arvo Aarnio som långvarig vikarie 1946–1949, Erkki Nuutinen 1949–1977, Tellervo Lemponen 1977–1988 samt dir. Kuoroa johti kanttori Guido Kriik, joka on kuoromme johtaja. Viulua soitti Leelo Lipping. 1929 var året då kören grundades på nytt, denna gång formellt. Ylistaron kirkkokuoro har dirigerats av kantorerna K.F.E. Leino 1929–1942, Olavi Korpela 1943–1946, pitkäaikaisena sijaisena Arvo Aarnio 1946–1949, Erkki Nuutinen 1949–1977, Tellervo Lemponen 1977–1988 sekä sijaisena ajoittain aiemmin ja yhtämittaisesti 1988–1989 dir.cant. Nykyinen kanttori Hanna Petäjä Ylistaron kirkkokuoro 90 vuotta Den 17 november 2019 höll kyrkokören Ylistaron kirkkokuoro en jubileumskonsert i Ylistaro kyrka, i folkmun ”Komia kirkko” för att fira körens 90-årsjubileum. Tapio Hautala, tidvis som vikarie och sammanhängande Ylistaron kirkkokuoro 90 år. cant. ”Laulamme kiitosta ja ylistystä Herrallemme.” Ylistaron kirkkokuoro piti 90-vuotisjuhlakonsertin Komiassa kirkossa sunnuntaina 17.11.2019. Kuoron perusti kanttori, tirehtööri, K.F.E. Keski-Porin kirkkokuoro on Porin vanhin kirkkokuoro. Leino kirkkoherra Arvi Malmivaaran tukemana vuonna 1929. 2/2020 36 37 Piirit ja kuorot Keski-Porin kirkkokuoro juhlisti 95-vuotiasta taivaltaan viime keväänä Porin seurakuntakeskuksessa Karjalaisen kansan messun sävelin. Kuoromme jatkaa pitkää perinnettä
Tapio Hautala, joka edelleen jatkaa kuorossa. I samband med körens jubileumskonsert överräckte Finlands Kyrkomusikförbund sitt särskilda förtjänsttecken för kantorer åt Hanna Petäjä, bland annat för hennes insatser med att leta och lyfta fram tonsättningar av den Ylistarobördige kantorn och tonsättaren Jaakko Tuuri. De som köpte programbladet fick med sig ett stycke historia som bonus: ett mellanblad i original från kyrkans 100-årsjubileumskonsert 1952, med orden till kantaten. Konserttiohjelman ostajat saivat palan historiaa, sillä ohjelmalehtisen välissä oli alkuperäinen vuoden 1952 kirkon 100-vuotiskonsertin ohjelman välilehti, jossa olivat kantaatin sanat. Ylistaron kirkkokuoro äänitti Tuurin kuorolauluja, yksinlauluja ja duettoja vuonna 2012. Juhlakonsertissa kuultiin kolme Tuurin duettoa (solistit sopraano, MuM Terttu Iso-Oja ja Tampereen tuomiokirkon kanttori, baritoni Tuomas Laatu). Den 12 oktober 2019, med anledning av körens 90-årsjubileum, besökte en grupp medlemmar och anhöriga de tidigare kantorernas gravstenar och fäste Kyrkomusikförbundets märke på dem. Kantatfyndet Ylös Herran Siioniin var inspelningens höjdpunkt. Nuvarande kantorn Hanna Petäjä började i augusti 1989 och har dirigerat kören i 30 år. På jubileumskonserten framfördes tre duetter av Tuuri (MuM Terttu Iso-Oja, sopran, och kantor för Tammerfors domkyrka Tuomas Laatu, baryton). Sisko Tuurinkoski, sopran och sekreterare för Ylistaron kirkkokuoro. I samband med körens 90-årsjubileumskonsert utdelades även tre 20-årsförtjänsttecken, tre 30-årsförtjänsttecken, ett 40-årsförtjänsttecken och ett 50-årsförtjänsttecken. Huipennuksena oli Tuurin löytynyt kantaatti Ylös Herran Siioniin. 90-vuotisen toimintansa kunniaksi Ylistaron kirkkokuoron edustajat kiinnittivät yhdessä omaisten kanssa entisten kanttoreiden hautakiviin Kirkkomusiikkiliiton merkin 12.10.2019. Kyrkokören sjöng Halleluja av Händel och kantaten av Taneli Kuusisto Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi som Kuusisto komponerade till 100-årsjubileet för Ylistaro kyrka. Kyrkomusikförbundets märken fästes på de tidigare dirigenternas gravstenar. Kuoron 90-vuotiskonsertin yhteydessä Hanna Petäjälle luovutettiin Suomen Kirkkomusiikkiliiton myöntämä kanttorin erityismerkki muun muassa hänen ansioistaan ylistarolaissyntyisen kanttorin ja säveltäjän Jaakko Tuurin sävellysten etsimisessä ja esiin tuomisessa. Tapio Hautala som fortfarande sjunger i kören. Sisko Tuurinkoski, Ylistaron kirkkokuoron sopraanolaulaja ja sihteeri. Kirkkokuoro lauloi konsertissa Händelin Halleluja-hymnin sekä Taneli Kuusiston Ylistaron kirkon 100-vuotisjuhlaan säveltämän kantaatin Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi. Kuoron 90-vuotiskonsertin yhteydessä jaettiin myös kolme 20-vuotisansiomerkkiä, kolme 30-vuotisansiomerkkiä sekä yksi 40-vuotisja 50-vuotismerkki. aloitti elokuussa 1989 ja on siis toiminut kuoron johtajana 30 vuotta. 50-årsmerket utdelades till dir. År 2012 spelade Ylistaron kirkkokuoro in körsånger, solosånger och duetter av Tuuri. Kirkkomusiikkiliiton 50-vuotismerkin sai dir.cant. 36 37 37 Kirkkomusiikkiliiton merkit lisättiin entisten johtajien haudoille. cant. 1988–1989
2/2020 38
Niistä voi saada ideoita oman seurakunnan musiikkitoimintaan tai ihan vaan hyvää mieltä. TILAA KIRKKOMUSIIKKI-LEHTI ITSELLE TAI LAHJAKSI Kirkkomusiikki-lehden voi tilata paperilehtenä tai lukea maksullisena digilehtenä verkossa. Viime vuoden alusta alkaen myös aiemmin ilmestyneet lehdet voi ostaa itselleen luettavaksi digilehtenä. Kun ostat paperilehden vuosikerran 2021 (=kestotilauksen ensimmäinen jakso), saat syyskauden 2020 lehdet kaupan päälle. Lehti esittelee onnistumisia ja oivalluksia kirkkomusiikin saralta. 38 39 Kirkkomusiikki on kirkkomusiikkiasioiden oma aikakauslehti. Lehteä tehdään ajatellen sekä maamme noin tuhatta kanttoria että kymmeniä tuhansia kuorolaisia. Sitä lukevat sekä kanttorit että kirkkomusiikin harrastajat. 050 336 5396 Lehden hinta on 30 € / vuosi. Digilehti: www.lehtiluukku.fi/lehdet/kirkkomusiikki/ 16 € / vuosi tai 4 € /lehti Lehden tilaaja: Nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: Kyllä, haluan laskun sähköpostilla. (Sähköpostilasku on ilmainen. Paperilaskun laskutuslisä on 2 €.) Jos lehden saaja on eri henkilö kuin lehden tilaaja: Lehden saajan nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: *Pakollinen tieto Tilausosoite: Kirkkomusiikkilehti, Suomen Kirkkomusiikkiliitto, Firdonkatu 2 T 63, 00520 Helsinki. Paperilehden tilaukset: skml@skml.fi p
f i P u h . Kirkonkuvaja teksti painatus mahdollinen kanteen. s a c r u m . 40,50 (45,00) YHTEISKUSTANNUS Anni Taipale, Pekka Tyni, Sini Usmi Minä tahdon laulaa ja soittaa Yli 40 uutta, ennen julkaisematonta hengellistä laulua. 300 kpl 11,90 / kpl Tekstivirsikirja Nuotiton, selkeäfonttinen tummansininen tekstivirsikirja sisältää myös vuoden 2016 lisävihkon uudet virret. Laulut sopivat erilaisiin hengellisiin tilaisuuksiin vapaamuotoisista konserteista jumalanpalveluksiin. 2 7 5 4 2 3 5 MINÄ TAHDON LAULAA JA SOITTAA LAULAA JA SOITTAA Kirkkovirsikirja Kaksi kestävää, helposti puhdistettavaa kansimateriaalia, neljä väriä. Lisäksi mukana on urkunuotit kappaleisiin Täällä Pohjantähden alla sekä In Memoriam. 15 kpl erissä KIRKKOHALLITUS Petri Laaksonen In Memoriam – Lauluja jäähyväisten hetkellä -nuottikirja 36 Petri Laaksosen laulua, jotka käsittelevät yhtä elämän suurta salaisuutta, kuolemaa, sekä jäähyväisiä. Lauluista on kirjassa laulumelodioiden lisäksi sointumerkit ja pianosovitukset, jotka ovat sopivan helppoja ja näin monenlaisille soittajille ja laulajille sopivia. Kierrekantinen. 50 kpl 20,70 Väh. Kirjassa on 130 laulua, joista yli puolet on uusia ja osa tätä kirjaa varten tehtyjä. Tekstit käsittelevät kristinuskoa monesta perspektiivistä. Osa kappaleista kertoo arjen asioista, joita Kristus ohjaa – osa on ylistyslauluja. Uudistunut veisukirja tarjoaa tämän päivän nuoren elämää puhuttelevan kokoelman uusia ja vanhoja veisuja. Koko 115 x 190 mm. Kestävä ja ohut. Nuotit ja laadukkaat soinnutukset! Nuoren seurakunnan veisukirja 2020 Lauluja elämästä, uskosta, suhteista; mukana klassikoita, tämän ajan musiikkityylejä, nuorten omia lauluja, rukous lauluja. 27,00 (30,00) TMI KONTRA & PUNKTI. 300 kpl 18,70 Väh. 600 kpl 16,60 Kotimainen virsikirja. 100 kpl 12,50 väh. 55,00 seurakuntahinta (65,00) 45,00 / kpl väh. 13,90 (15,90) väh. Koko 115 x 190 mm. 23,10 (28,20) Väh. 50 kpl 19,80 Väh. 20 kpl 13,10 väh. <<A-posti Oy<< Ve r k k o k a u p p a : w w w. Kirja sisältää myös sävellettyjä Raamatun tekstejä ja rukouksia joko sellaisenaan tai hieman muunneltuina. Säestyskirjan säestysten soinnutus vastaa yksiäänisen lisävihkon soinnutusta, joten kirjoja voi käyttää myös rinnakkain. Nuoret ovat myös itse tehneet lauluja. 21,70 (26,80) Väh. 200 kpl 19,60 SELKEÄ FONTTI Lisävihkon säestyskirja Lisävihkovirsien säestykset on tehty ensisijaisesti uruille, mutta kirjasta löytyy myös vaihtoehtoisia säestyksiä, sovituksia, obligatoja, rytmivirikkeitä jne