Urkuparvelta Oopperajuhlien juoksupojaksi Pohjoismainen Kirkkomusiikkisymposium Musiikki luo tilan kohtaamiselle Virsivisa Kirkkomusiikin päivä Kanttorien kuolinsyyt Monipuolinen kirkkomusiikkityö 3/2019
2 Urkuparvelta Oopperajuhlien juoksupojaksi Pohjoismainen Kirkkomusiikkisymposium Lapsikuorolle säveltämässä Musiikki luo tilan kohtaamiselle Virsivisa Kirkkomusiikin päivä Ikäihmisten musiikkituokioita päivätoiminnassa Kanttorien kuolinsyyt Tuomas Akvinolaisen keskiaikaiset palvelukset Lehden julkaisijat Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. 4 6 8 14 16 20 34 3/2019 10 24 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 4/2019 20.11.2019 4.12.2019 PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula jonna.aakkula@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. Nuori Kirkko ry. 050 336 5396 (Rosanna Mantila) PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint Kannen kuva: Kanttori Sirkku Rintamäki johtaa kirkon musiikkijuhlassa Kuvaaja: Pentti Mansukoski, Kirkon kuvapankki.
Todellisuudessa kirkkomuusikko on muskariohjaaja, bändivetäjä, kuoronjohtaja, tapahtumatuottaja, tutkija, sielunhoitaja, hoivakuusikko, musiikinopettaja, laulaja ja instrumentalisti. Tavoitteenani on, että lehti antaisi oivalluksia, olisi kiinnostava kirkkomusiikin harrastajalle ja auttaisi kirkkomusiikin ammattilaisia oman työnsä tekemisessä. 2 3 Monipuolinen kirkkomusiikkityö Tämän Kirkkomusiikki-lehden kantavana teemana on kirkkomusiikin sekä kirkkomuusikon työn monipuolisuus. Jonna Aakkula Kirkkomusiikin päätoimittaja, Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n toiminnanjohtaja Pääkirjoitus. Tapahtumiakin tehdään yhdessä: Keväällä 2020 järjestetään kaksi Kirkkomusiikkiliiton koordinoimaa lapsikuorotapahtumaa. Lehti on hieno käyttöliittymä – tavoittipa sen lukijansa sitten paperilla tai digitaalisesti. Pienissä puitteissa joudutaan tekemään myös enemmän valintoja ja yhteistyötä, koska kaikkea ei voi tehdä yksin. Kirkkomusiikki-lehteä julkaisevat yhdessä Kirkkomusiikkiliitto, Kanttori-Urkuriliitto ja Nuori Kirkko ry. Tässä lehdessä esitellään sanoin ja kuvin hoivamusiikin käytäntöjä, joita esiteltiin myös Kirkkomusiikkiliiton tuottamassa ohjelmassa Kirkkopalvelujen ja Lähetysseuran kevätviikonlopussa (Kirkkopäivät & Lähetysjuhlat) Jyväskylässä. Joissakin mielikuvissa kirkkomuusikko voi olla urkuparvelle eristäytynyt taiteilija. Lehden kustantaja on vuoden 2018 alusta ollut Kirkkomusiikkiliitto. Kirkkomusiikkiliitto ja Kanttori-Urkuriliitto toteuttavat yhdessä nuottikustannustoimintaa. Lehti antaa mahdollisuuden esitellä hyviä toimintamalleja, hienoja ideoita ja parhaita materiaaleja aivan eri tavalla kuin pienen merkkimäärän some-postaus. Kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtajana saan ilon olla jatkossa myös Kirkkomusiikki-lehden päätoimittaja. Tiivis yhteistyö luo mahdollisuuksia monipuoliseen tekemiseen. Suurissa seurakunnissa kanttorit pystyvät joskus erikoistumaan omiin erityisosaamisalueisiinsa. Pienissä seurakunnissa ainoa kirkkomuusikko voi olla todellinen moniottelija. Niihin kouluttajapanoksen antavat seurakunnat, Kirkkomusiikkiliitto ja Nuori Kirkko ry
Käyn minä vieläkin aina välillä Tuomiokirkossa soittamassa ja pitämässä tuntumaa yllä, minulla Urkuparvelta juoksupojaksi Matti Salminen ja Pentti Savolainen. Sota oli sotkenut koulunkäyntiä, joten Pentti kävi oppikoulun yksityisesti. Nuoruuden haave oli ryhtyä kansakoulunopettajaksi. Pentti Savolainen arvostaa kirkkomusiikin opintoja korkealle. Pianonsoitto tuli kuvioihin myöhemmin. Vielä kun kirkossa ymmärrettäisiin tämä ja annettaisiin heidän toimia taitojensa mukaisesti, Savolainen huokaa. Tilan jatkajaa hänestä ei tullut. Savolaisen vuosikurssi oli kovin miesvaltainen, kuten siihen aikaan oli yleistä. 3/2019 4 Urkuparvelta Oopperajuhlien juoksupojaksi P rofessori Pentti Savolainen, Mr Oopperajuhlat, Savonlinnan Musiikkijuhlien pitkäaikainen toiminnanjohtaja, diplomiurkuri ja tietokirjailija syntyi Polvijärvellä maalaistalon ainoana poikalapsena. Hän kannusti hakemaan Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkilinjalle ja niin minä tein, Pentti Savolainen kertoo. Kun opettajan ura ei urjennut, otin yhteyttä Armas Maasaloon. Seminaariin en kuitenkaan päässyt ja ehkä hyvä niin, Pentti naurahtaa poikamaiseen tapaansa. Iloitsin suuresti niin naispappeuden toteutumisesta kuin naispuolisten kanttoreiden esiinmarssista. Miesvaltaisessa kirkossa on "kirkkoruhtinuuden vaara", naiset tuovat inhimillisyyttä ja lämpöä. Suomen korkeimmin koulutettu musiikkiväki on kirkon palveluksessa. Usko on luonteva asia, ei siinä tarvitse kiskoa pyhäpukua päälle, Pentti Savolainen hymyilee. Joutessaan täytyy jottain tehä, sanottiin Karjalassa.. 1949 hän aloitti kanttoriopinnot ja sai valmistuttuaan toimia nelisen vuotta "apukanttorina" Kallion kirkossa Helsingissä. Kuva: Timo Seppäläinen Itä-Savo. Kanttori ja musiikkiorganisaattori Helsingin vuosien jälkeen Pentti Savolaisen matka kulki Savonlinnaan, jossa hän toimi Tuomiokirkon urkurina kymmenisen vuotta. Viulunsoiton Pentti oli aloittanut jo alle kymmenvuotiaana ja jo ennen sitä tapaillut urkuharmonilla ulkomuistista tuttuja sävelmiä. Unelmoin pienestä idyllisestä maalaiskoulusta järven rannalla
Niin minä sitten suostuin, vaikka vähän hirvittikin. Nuori kanttori perusti Savonlinnan Musiikkiopiston vuonna 1957. Vierivä kivi ei sammaloidu Olin toiminut kymmenen vuotta Savonlinnan Lyseon musiikinopettajana. "Kolmen koplaksi" meitä kutsuttiin. Aino Ackté innoitti Pentti Savolaisen tutkimustyötä ja vuonna 1973 hän valmistui filosofian maisteriksi ja väitteli vuonna 1999 tohtoriksi. Olavinlinnan akustiikka on ainutlaatuinen varsinkin sisäpihan kattamisen jälkeen. Martti Talvelan, Matti Salmisen ja Tom Krausen kanssa oopperalibrettoja, elämäkertoja. Hän oli muun muassa kirjoittamassa pari vuotta sitten kantaesitetyn Ilkka Kuusiston säveltämän Aino Ackté -oopperan librettoa. Pidin kovasti siitä työstä, mutta innostuin heti kun Jyväskylän yliopiston professori Timo Mäkinen houkutteli jatkamaan akateemisia opintoja, Savolainen tunnustaa. Joutessaan täytyy jottain tehä, sanottiin Karjalassa. Sanonta "vierivä kivi ei sammaloidu" ruumiillistuu tässä ihmisessä, joka on huikeasta urastaan huolimatta onnistunut säilyttämään annoksen nöyryyttä höystettynä poikamaisella asenteella ja roppakaupalla huumorintajua. Kaksi viikkoa kesässä, lähes parinkymmenen vuoden ajan, Pentti teki tiivistä yhteistyötä huippulaulajien kanssa. Eräänä päivänä säveltäjäsuuruus Yrjö Kilpinen soitti pyytääkseen Pentti Savolaista kahville. Tuottelias kirjallinen ura jatkuu edelleen "vähintään pöytälaatikkoon ", kuten Savolainen virnistäen toteaa. Pentti tutustui laulajiin, säesti heitä, teki useita levyjä muun muassa Martti Talvelan, Matti Salmisen, Tom Krausen ja Matti Lehtisen kanssa. Oopperajuhlien juoksupojaksi itseään vaatimattomasti luonnehtiva Pentti Savolainen toimi Oopperajuhlien johtokunnan varapuheenjohtajana vuodesta 1967 ja puheenjohtajana vuodesta 1982 sekä taiteellisena johtajana aina eläkkeelle jäämiseensä saakka vuonna 1991. Niilo Heinola Kotkasta auttoi kollegaansa ratkaisevien kysymysten kanssa. Sen jälkeen hän ei suinkaan ole vetäytynyt lepäämään laakereilleen. Pentti Savolainen syntyi 1930 Polvijärvellä kanttori-urkurin tutkinto Sibelius-Akatemiasta -52, musiikin opettaja -53, diplomiurkuri 1957 opintoja Münchenissä, Wienissä ja Haarlemissa musiikkitieteen ja kulttuurifilosofian opintoja Jyväskylän yliopistossa väitöskirja Oopperan merkitys kansallisen kulttuuri-identiteetin rakentajana 1999 lukuisia radio -ja tv-ohjelmia levytyksiä mm. Savonlinnan kaupunginjohtaja Viljo Virtanen, joka oli innokas kulttuuripersoona, perusti pienen toimikunnan suunnittelemaan Aino Acktén mukaisia oopperaesityksiä Olavinlinnassa. Oopperajuhlat häiritsevät tarpeettomasti idyllisen pikkukaupunkimme elämää, sanottiin jo Aino Acktélle, Pentti Savolainen hymyilee ja muistuttaa, miten valtava merkitys Oopperajuhlilla on ollut Savonlinnan matkailulle, tunnettuudelle ja taloudelle vuosien saatossa, kuten tällä hetkellä jokainen tunnustaa. Siinä esimerkkiä meille nuoremmille. Viiden vuoden jälkeen Musiikkijuhlien yhteyteen perustettiin oopperakurssi, josta oli tuleva nykymuotoisen Savonlinnan Oopperajuhlien lähtölaukaus. Opettajina oli Wienin ja Saltzburgin Musiikkiakatemian professoreita. Sihteeriksi kutsuttiin Savonlinnan kaupungin matkailusihteeri Pertti Mutka ja minä Musiikkijuhlien toiminnanjohtajana kuuluin itseoikeutetusti joukkoon. 4 5 on sinne jopa avaimet, Pentti kertoo ja valittelee viulunsoiton jääneen. Muistan yhä hänen liehuvat kiharansa ja falsettiäänensä, kun hän ehdotti, että ryhtyisin Savonlinnan Musiikkijuhlien sihteeriksi ja myöhemmin toiminnanjohtajaksi. Kaupungissa ei oltu varauksettoman innostuneita ajatuksesta
Onko monimuotoisuus mahdollinen vai odotetaanko meidän hallitsevan liian monta musiikillista valmiutta. Koska symposium järjestetään täällä Suomessa, oma taiteilijatarjontamme on varsin laaja, aina yksittäisistä huippumuusikoista suuriin kuoroja orkesteriproduktioihin. Esillä on aikamme suomalaisen kirkkomusiikin laajuus ja laatu. Helsinki oli tapahtumapaikkana symposiumille edellisen kerran kaksikymmentä vuotta sitten. Muut pohjoismaat ovat esillä aina kvartettilaulusta suureen oratoriokuoroon. Pohjoismainen Kirkkomusiikkisymposium järjestetään 10.–13.9.2020. Tuntuu merkitykselliseltä kokoontua jakamaan kokemuksia joita kanttori kohtaa jokapäiväisessä työssään. Pohjoismaat esittäytyvät symposiumin aikana joukolla valittuja edustuskuoroja ja -urkureita. Se kertoo siitä, kuinka tärkeä symposium on sekä pohjoismaisessa yhteydessä että henkilökohtaisella tasolla. Työpajat Yhteensä noin 30 erilaista työpajaa yrittää vastata symposiumin temaattisiin ongelmiin: Mitä valmiuksia kirkkomuusikko tarvitsee näinä päivinä kohdatakseen ne vaatimukset ja haasteet, jotka odottavat työelämässä. 3/2019 6 N oin seitsemänsataa kirkkomusiikin ammattilaista pohjoismaista kokoontuu vuoden päästä Helsinkiin osallistuakseen Pohjoismaiseen Kirkkomusiikkisymposiumiin 2020. Vieläkin muistellaan kokemuksia, joita symposium tarjosi silloin meille pohjolan kirkkomuusikoille. Näissä työpajoissa käsitellään ja keskustellaan seuraavista aiheista: Soololaulu jumalanpalveluskäytännössä, Soolokantaatit jumalanpalvelusmusiikissa, Pohjoissaamelainen virsikirja, Kuoron rooli tulevaisuuden jumalanpalveluksessa, Poikakuoro – rooli jumalanpalveluksessa?, Urkujensoitto lapsille, Musiikkia pienille uruille, Musiikkitalon uudet konserttiurut, Urkujen rooli tulevaisuuden jumalanpalveluksessa, Gospel, Bändi jumalanpal. Mukana on kiinnostava valikoima kuoroja, jotka edustavat seurakunnissa vaikuttavia erilaisia kuoromuotoja. Osallistujat voivat kuulla varhaista kirkkomusiikkia, mieskuorolaulua, musiikkia tyttökuoroille, uuden musiikin esityksiä ja Pohjoismainen Kirkkomusiikkisymposium 10.–13.9.2020 suurenluokan esityksiä uudesta pohjoismaisesta kuoromusiikista. Työpajat on jaettu viiteen eri kategoriaan: kuoromusiikki, laulumusiikki, urkumusiikki, rytmimusiikki ja tiede. Vahvan yhteislaulun lisäksi symposium tarjoa korkealuokkaisia konsertteja, tapaamisia kollegojen kanssa, hyviä luennoitsijoita, nuottinäyttelyn ja mahdollisuuden nähdä oman, usein yksinäisenkin työn suuremmassa yhteydessä. Pohjoismainen jumalanpalvelusyhteistyö on ollut aina arvokasta ja kun sadat kirkkomuusikot yhtyvät pohjoisiin virsiimme, on kokemus unohtumaton. Useimmat symposiumosallistujat muistavat ja odottavat tätä eniten – saada laulaa taas yhdessä
Ajattele, että näin moni kirkkomuusikko kokoontuu yhdessä ja samassa paikassa. On tärkeätä, että suomalainen esittäytyminen on vahvaa. Kuvaaja: Marco_Borggreve. Symposium on tärkeä ja hieno foorumi kirkkomuusikoille maassamme. Näin näytämme, että kirkkomusiikillamme on maassamme pitkät perinteet, että se voi hyvin ja että mielellään tunnemme yhteenkuuluvaisuutta pohjoismaisella kentällä. On ainutlaatuinen tilaisuus saada musiikkimme ja osaamisemme pohjoismaisten kollegojemme tietoisuuteen. Meillä on tilaisuus esitellä uusinta suomalaisessa kirkkomusiikissa, näyttää musiikkimme uskomaton laajuus ja monimuotoisuus, luoda arvokkaita kontakteja Pohjolassa ja koota kansainvälistä verkostoa. Se luo edellytykset aivan konkreettisesti harrastaa kuoroja konserttivaihtoja Pohjolassa tulevina vuosina. Ilmoittautuminen symposiumiin avautuu vuoden 2020 alussa. 6 7 Hebo. Tervetuloa sympaattiseen symposiumiin kauniiseen Helsinkiin! Håkan Wikman projektikoordinaattori Pohjoismainen Kirkkosymposium www.nks2020.fi Cantores Minores. Miksi kannattaa osallistua. Kevään aikana voi ilmoittautua 280 eurolla ja kesällä 2020 maksu nousee 310 euroon. Miksi osallistua. veluksessa, Kirkkomusiikki kokemuksena, Mitä on musikaalisuus?, Kirkkomuusikon ammatti-identiteetti ja monia muita päivänpolttavia aiheita. On epäilemättä kiinnostavaa tavata kollegoja, sekä kotimaasta että koko Pohjolasta ja sitä paitsi tämä on ykköspaikka verkostoitumiselle pohjoismaisessa kirkkomusiikissa. Kuvaaja: Tiiu Kaitalo.
Seminaarin tavoitteena on esitellä lapsikuoroa instrumenttina. Seminaariin osallistuvat saavat mahdollisuuden tutustua siihen mielettömään soundiin ja niihin tehokeinoihin mitä tulee siitä, kun lasten äänet ja tekstit yhdistetään uuteen ihanaan muSatua, leikkiä, yllätyksiä ja tunteita 16.-17.11.2019 järjestettävässä lapsikuorolle säveltämisen seminaarissa pureudutaan lapsikuoroon instrumenttina ja lapsikuorolle säveltämisen erityispiirteisiin. Toimivia teoksia lapsikuorolle Mistä sitten koostuu toimiva lapsikuoroteos ja mikä lapsikuorossa on niin erityistä. Säveltäjä Olli Kortekangas muistuttaa, että lähtökohta kaikelle säveltämiselle on se, että säveltäjän Lapsikuorolaisia kirkon musiikkijuhlassa 2017. Kuvaaja: Pentti Mansukoski, Kirkon kuvapankki.. siikkiin, kertoo yksi seminaarin järjestäjistä, kahta Helsingin konservatorion lapsija nuorisokuoroa johtava Anna Nora. 3/2019 8 K irkkomusiikinsäveltäjät ry ja Nuorten kuoroliitto järjestävät lapsija nuorisokuoroille säveltämistä koskevan seminaarin marraskuussa Helsingissä. Seminaarin yhteydessä saa kantaesityksensä Olli Kortekankaan uusi lapsikuoroteos
Messussa saa kantaesityksen Olli Kortekankaan teos Luotujen virsi – Missa brevis lapsikuorolle, obligatosoittimille ja pianolle tai uruille . Jokaiseen juttuun suhtaudutaan aarteena, jota lähdetään tutkimaan tarkemmin. Johtajan pitää olla itse vilpittömästi musiikin puolella. Muutenkin teoksessa on pyritty monikäyttöisyyteen ja muotoutuvuuteen. Luotujen virsi Lapsikuoroseminaarin yhteydessä kantaesityksensä saava teos Luotujen virsi – Missa brevis lapsikuorolle, obligatosoittimille ja pianolle tai uruille on nimensä mukaisesti missa brevis, lyhyt messu. Lapsikuoroseminaari Helsingissä Lauantaina 16.11. Myös Kivekkään teksti on herättänyt keskustelua. Luotujen virsi pohjautuu pääsääntöisesti perinteiseen latinankieliseen messulyriikkaan, mutta toisessa osassa mukana on myös Pekka Kivekkään kalevalaistyylistä tekstiä. Suunnattu säveltäjille, sävellyksen opiskelijoille, sanoittajille ja muille lapsikuorojen kanssa työskenteleville. klo 12-16 seminaaripäivä luentoineen ja nuottiesittelyineen Helsingin Konservatoriolla. Jokainen instrumentti luo teokselle reunaehtoja, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia. Sunnuntaina 17.11. Kannelmäen seurakunnan lapsija nuorisokuoro Kannelkellojen johtaja Sirkku Rintamäki mainitsee, että solistisia osuuksia ja melodiaa kannattaa olla kaikilla laulajilla, jotta jokainen kokee oman stemmansa olevan tärkeä osa kokonaisuutta. Lapset ovat erittäin tarkkoja kaikessa havainnoinnissa, myös kuuntelussa, ja lapsikuoro on itsessään toimiva instrumentti. klo 16 messu Mikael Agricolan kirkossa. On tärkeää, että olemme ylpeitä instrumentistamme. Lapsikuoro riittää eikä se tarvitse ympärilleen mitään ihmeellistä. Se on mielestäni todella arvokasta, huomauttaa Helsingin konservatorion toinen kuoronjohtaja, Saara Aittakumpu. Noran mukaan lapsikuorolaiset suhtautuvat mielenkiinnolla latinankieliseen tekstiin. Lisätietoja: http://www.kirkkomusiikinsaveltajat.fi/ lapsikuoroseminaari-16-17-11-2019/ Teksti: Anni Latva-Pukkila Lapsikuoro riittää eikä se tarvitse ympärilleen mitään ihmeellistä.. Se sisältää credoa lukuunottamatta kaikki perinteiset messun osat. Kuoronjohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että hyvän lapsikuoroteoksen ominaisuuksia ovat esimerkiksi laulullisuus ja tekstilähtöisyys. Sitä voi esittää monilla eri kokoonpanoilla, ja Kortekangas toivookin kuulevansa teoksesta monenlaisia versioita. 8 9 tuntee instrumenttinsa. Vaikka perinne ja juuret ovat vahvasti mukana teoksessa, linkittyy se myös ajankohtaisiin kysymyksiin kantavan teemansa, luomakunnan, kautta. Teos esitetään seminaarissa kokonaisuudessaan, mutta tarvittaessa sen osat, Kyrie, Gloria & Laudamus, Sanctus ja Agnus Dei, toimivat myös erillisinä kokonaisuuksina. Aittakummun mukaan on tärkeää, että lapsikuoroteoksessa kaikki saavat laulaa paljon. Rintamäki painottaa myös johtajan roolia kuorolaisten kiinnostuksen herättäjänä. Olli Kortekangas uskookin Kivekkään tekstin puhuttelevan kaiken ikäisiä. Kun teokseen sisältyy satua, leikkiä, yllätyksiä ja tunteita, on siinä jo hirveän paljon hyviä aineksia. Kortekankaan mukaan yksi lapsikuoron hienouksista on sen kyky saada aikaan todella puhtaita sointuja. Teosta on esittämässä Kannelmäen seurakunnan lapsija nuorisokuoro Kannelkellot, Hakunilan seurakunnan lapsikuoro Aurinkotanssi sekä kolme Helsingin konservatorion kuoroa. Lapsikuoroteos on parhaimmillaan sopivan yksinkertainen, mutta silti kiinnostava ja monitasoinen
Monilla saattaa olla läheinen, jonka elämään musiikki voisi tuoda iloa ja virkistystä. Asettautuminen mielekkäällä tavalla ajan virtaan on yksi merkittävä näkökulma musiikkityössä, kuten myös aivan ruohonjuuritasolta lähtevä yhdessäolo. Sairaalamuusikko on esimerkiksi muusikko, musiikkikasvattaja tai kirkkomuusikko, joka on kiinnostunut työskentelemään monien erilaisten ihmisten kanssa sairaalaosastoilla ja hoivalaitoksissa. Yksi musiikkityötä hoiva-alalla ja sairaaloissa kehittänyt ryhmä on sairaalamuusikot. Musiikkityöskentely ja vapaaehtoistyö hoivaympäristön eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa voi olla innostavaa ja mielenkiintoista, mutta samaan aikaan voimia vievää ja vaativaa. SaiMusiikki luo tilan kohtaamiselle hoivalaitoksessa Syvissä vesissä virtaa vuo sairaalamuusikoiden mukana kehdosta hautaan raalamuusikot saattavat yhden päivän aikana vierailla vaikkapa vastasyntyneiden teho-osastolla, saattohoito-osastolla ja pitää pienen konsertin hoivakodin aulassa. 10 V iime vuosina yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneet vapaaehtoistyöstä tai työstä hoivaympäristöissä. Muisteleminen, laulaminen, tai vaikkapa musisoiminen yhdessä tuntuu merkitykselliseltä ja yhteyden saaminen voi helpottua musiikin avulla. Riittämättömyyden tunne voi hiipiä ajatuksiin ja on oltava huolellinen, jottei hukkuisi tunteiden, vuorovaikutuksen ja ihmisten kohtaamisen virras
Pääosin ihmiset kuvaavat kuitenkin yhteisiä musiikkihetkiä antoisiksi ja usein sekä osallistujat että ohjaaja ovat kiitollisia yhteisestä hetkestä hoivalaitoksen arjessa. Musiikki on juhla, johon juuri sinut on kutsuttu.. Löytääkseen itselleen ja yhteisölle luontevia työskentelyn tapoja, muusikon intuition takaa löytyvän hiljaisen ja kehollisen tiedon pohtiminen ovat avainasemassa. Musiikki on juhla, johon juuri sinut on kutsuttu Musisoiminen hoivaympäristöissä voi käsittää monenlaista yhdessä olemista ja tekemistä, aina pienimuotoisesta esityksestä hoivalauluun, sairaalamuusikoiden tapauksessa jopa lääketieteellisiin toimenpiteisiin liittyvään rauhoittamiseen ja rauhoittumiseen asti. Musisointi voi auttaa meitä ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja luomaan yhteyksiä muihin juhlimaan elämää kaikkine sen iloineen ja suruineen. Musiikkialan ammattilaisessa tämä saattaa herättää monia kysymyksiä: Miten voimme kulkea emotionaalisesti syvissä vesissä turvallisesti yhtä matkaa. Muusikko, vapaaehtoinen tai vaikkapa hoivakodin oma työntekijä kulkee hetken yhteistä polkua yksittäisen ihmisen, perheen tai kokonaisen ryhmän kanssa. Tilanneherkkyys näkyy monissa asioissa, esimerkiksi siinä miten kehollinen ja sanallinen kommunikointi tapahtuu, tai miten asettaudutaan paikkaan ja aikaan jo ennen musiikkihetken alkua. Miten pääsemme eri tunnelmasta toiseen. Miten minä musiikkialan ammattilaisena – enhän ole terapeutti enkä terveydenhuollon ammattilainen – pysyn ruorissa ja luotsaan meidät satamaan. Tärkeää on myös pysähtyminen, kännykän ja muun maailman unohtaminen, silmiin katsominen, lähellä oleminen. Sairaalaja hoivamusiikkityötä voitaisiin kuvata luovaksi musiikkiin virittäytymiseksi ja yhdessä oppimiseksi. Moniammatillisia kohtaamisia ja yhteistyötä Kun työskentelemme ihmisten kanssa, jotka elämäntilanteessaan saattavat olla haavoittuvassa asemassa, syville vesille kulkeminen yhteisen musisoinnin aikana on melko tavanomaista. Yhdessä ihmetellään musiikin äärellä arkea ja sen tapahtumia. Toisen ihmisen voi huomata ja huomioida ilmeissä, eleissä ja kehollisesti. 10 11 sa. Rytmin vaihdoksia, keskeytyksiä, väärinymmärryksiä, merkityksellisiä hetkiä ja ymmärtäviä kohtaamisia tapahtuu jatkuvana virtana, ja tässä virrassa asetutaan musisoimaan yhdessä. Miten pidän huolta itsestäni
Ymmärrys toisen yhteisön tavoista saattaa syntyä vasta ajan kanssa, yhdessä keskustellen ja yhteistyön hioutuessa. Täytyy kuitenkin muistaa, että tämä ei tarkoita, etteikö taide hoivaympäristöissä voisi olla yhtä korkealaatuista ja taidokasta kuin muulloinkin. Valitettavasti nämä seikat jäävät usein katveeseen, käytännön työ saattaa ´kadota muuhun hälyyn´ ja vaikuttaa näkymättömältä. Eri seura. Musiikkihetkien aikana ihmiset saattavat kertoa, miten he eivät osaa laulaa. 3/2019 12 Sairaalaja hoivamusiikin kehittämistyötä miettiessämme voisimme pohtia kasvatusfilosofi John Deweyn ajatusta siitä, että oppiminen tapahtuu tekemällä kaikkea: ”Learning by doing”. Voisimme jatkaa sitä vielä ajatukseen ”learning by doing and reflectin” – eli tätä työtä voimme oppia kokemuksen ja kouluttautumisen lisäksi peilaamalla ajatuksiamme avoimesti ja pelottomasti yhdessä toisten kanssa. Tämän kaltainen yhteistyö vaatii pyyteetöntä toimintaa yhteisössä ja ajatusta, että yhteinen toiminta ei välttämättä tuo välittömiä etuja ainoastaan oman ammatin edustajille. Musiikki vaikuttaa usein ihmeellisillä tavoilla ihmisiin ja ei ole aina sanoin tavoitettavissa. Ammatillinen yksinäisyys muuntuu tässä ajattelutavassa moniammatilliseksi yhteistyöksi, jossa musiikki täydentää yhteisöjen elämää. Osa seurakuntalaisista on entistä aktiivisempia etsiessään uusia väyliä tehdä vapaaehtoistyötä, toisaalta yhä suurempi osa seurakunnan jäsenistä asuu itse hoivakodeissa tai laitoksissa. Uusia kohtaamisen, yhteisöllisyyden ja yhteyden tapoja etsitään. Music for all -liike on ollut tärkeä sunnannäyttäjä uudenlaisten tarinoiden ja kokemusten syntymisessä 2000-luvulla: Kaikki voivat ja osaavat soittaa! Tärkeä kysymys onkin, että miten saisin ei vain osalliseksi muutkin, vaan vaikkapa itse suunnittelemaan ja toteuttamaan musiikkijuttuja. Musiikin ihmekertomuksen pohdinta on osa musiikkihyvinvoinnin näkökulmaa. Musiikkihyvinvointia! Yksi tapa tuoda taiteen hyvinvointivaikutuksia esiin on taiteen tunnistaminen ja tunnustaminen perusoikeudeksi ja osaksi kulttuurisia oikeuksia. Kulttuurihyvinvoinnin osa-alue musiikkihyvinvointi edellyttää yhteisöllisten, moniammatillisten, integratiivisten, hyvät käytänteiden ja yhteiskunnallisten näkökulmien huomioon ottamisen työssä (ks. Joskus on hyväksyttävä, että yhteistyön mahdollisuudet nähdään erilaisina, eikä musiikkitai taidetyö esimerkiksi toiselle osapuolelle näyttäydy yhtä hedelmällisenä. Vahva vuosikymmeniä sitten syntynyt tarina, joka suomalaisissa hoivaympäristöissä voi tulla vastaan, on laulamattomuus ja osallisuuden puuttuminen musiikkihetkissä. Entäpäs jos kokoaisimmekin lauluvihkon yhdessä, järjestäisimme iltamat yhdessä, opettelisimme säestämään kappaleita ukulelellä ja hoitaisimme iltamien yhteislaulut... Sinä ja minä osaamme kyllä yhdessä. Jollekulle on oma vanhempi tai vaikkapa musiikinopettaja sanonut, että olisi parempi laulaa hiljempaa tai ei laulaa ollenkaan koulun kuorossa. kuvio 1: Sairaalaja hoivamusiikkityö musiikkihyvinvoinnin mahdollistajana). Nämä asiat muistaen ymmärrämme myös, että osallistujilla voi olla monenlaisia negatiivisia kokemuksia ja ennakkoluuloja musiikista. Seurakunnat ovat tärkeä yhteistyökumppani monille hoivayhteisöille ja muusikko kohtaa työssään ihmisiä, jotka etsivät merkitystä elämälleen ja näkevät musiikin hengellisenä ulottuvuutena. Silti on tärkeää ymmärtää, että musiikki voi olla jollekulle – jopa muusikolle itselleen myös pahoinvointiin liittyvä elementti. Sinua siunata tahdon – hoivamusiikin hengellinen ulottuvuus Seurakuntien yhteistyöllä palvelutalojen kanssa on pitkät perinteet esimerkiksi hartauselämän järjestämisen kautta. Käytännössä tehdään usein jotain hyvin yksinkertaista yhdessä: hyräilyä, hoivalaulua, laulun muuntelua ja spontaania improvisointia, uusien sanoitusten kehittelyä, musiikin kuuntelua yhdessä, yhteislaulua, musiikkimaalausta, musiikkimuistelua, käsihierontaa hoivalaulua laulaen ja niin edelleen. Yhteistyö ja kohtaaminen hoivaympäristöissä tarkoittaa muusikon näkökulmasta työskentelyä potilaan (vai kutsuisimmeko häntä asiakkaaksi, ihmiseksi tai kanssakulkijaksi) lisäksi moniammatillisessa ympäristössä, joka kuuluu yleensä toisen organisaation piiriin. Tiedämme kuitenkin, että myös kirkon ja seurakuntien toimintaympäristöt ovat muutoksessa. Muusikon voimavaroja miettiessä haluaisin empatian sijaan nostaa ajatuksen ammatillisesta altruismista eli epäitsekkyydestä työn johdattajana
Suomen Akatemian tukema ArtsEqual-hanke tutkii, miten taide kaikille kuuluvana peruspalveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia. Musiikki voi hyvin pienin keinoin kertoa jotain, johon sanani eivät vielä pysty; puhua jostakin, joka minulle itsellenikin oli vielä hahmotonta. Vahva vuosikymmeniä sitten syntynyt tarina, joka suomalaisissa hoivaympäristöissä voi tulla vastaan, on laulamattomuus ja osallisuuden puuttuminen musiikkihetkissä. Jollekulle on oma vanhempi tai vaikkapa musiikinopettaja sanonut, että olisi parempi laulaa hiljempaa tai ei laulaa ollenkaan koulun kuorossa. Tämä kirjoitus perustuu myös Taru Koiviston esitykseen Jyväskylän Kirkkopäivillä.. Hän valmistelee väitöstutkimusta tohtorikoulutettavana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa ArtsEqual-hankkeessa. • Vartiokylän seurakunnassa toteutettiin diakonian kehittämisprojekti nimeltään Hengellinen hoivamuusikko, jossa projektityöntekijät tekivät hoivamusiikkityötä alueen kuudessa palvelutalossa ja hoivakodissa vuosina 2015–2018. Nämä asiat muistaen ymmärrämme myös, että osallistujilla voi olla monenlaisia negatiivisia kokemuksia ja ennakkoluuloja musiikista. Musiikkihetkien aikana ihmiset saattavat kertoa, miten he eivät osaa laulaa. • Olarin seurakunnassa koulutettiin kanttoreita ja vapaaehtoisia muusikoita sairaalaja hoivamusiikkityöhön Musiikkia hoivalaitoksissa –hankkeessa vuosina 2013–2014. Tämän vuoksi myös hoivamusiikkialan kirkollista osaamista on tärkeää syventää tulevaisuudessa. kunnissa on ratkottu eri tavoin kysymystä siitä, kenen tulisi toteuttaa seurakunnan musiikkitoimintaa ja miten. Silti on tärkeää ymmärtää, että musiikki voi olla jollekulle – jopa muusikolle itselleen myös pahoinvointiin liittyvä elementti. Näyttäisi siltä, että kyky sietää vaikeitakin ristiriitoja, monipuoliset sosiaaliset taidot ja keskeneräisyyden hyväksyminen ovat yhä suurempi osa taiteilijoiden työtä tulevaisuudessa. Teksti: Taru Koivisto Kuvat: Tommi Kähärä/Skml Taru Koivisto on musiikkiterapeutti ja musiikinopettaja, joka työskentelee palkkiotoimisesti Suomen Valkonauhaliitossa taidepainotteisen terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän päihdetyön asiantuntijana. Sairaalaja hoivamusiikkityö musiikkihyvinvoinnin mahdollistajana (Koivisto & Lilja-Viherlampi 2019). Taide, ja tässä tapauksessa musiikki, voi olla yksi tapa kohdata lämpimästi ja turvallisesti lähimmäinen. Music for all -liike on ollut tärkeä sunnannäyttäjä uudenlaisten tarinoiden ja kokemusten syntymisessä 2000-luvulla: Kaikki voivat ja osaavat soittaa! Tärkeä kysymys onkin, että miten saisin ei vain osalliseksi muutkin, vaan vaikkapa itse suunnittelemaan ja toteuttamaan musiikkijuttuja. Seuraavassa muutamia esimerkkejä kehittämistyöstä: • Vantaan seurakuntien Musiikkia hoitolaitoksiin –tiimissä on kehitetty hyviä käytäntöjä saattohoitoon ja vanhustenhoitoon yhteistyössä vantaalaisten hoivakotien kanssa vuodesta 2001 alkaen. Musiikki vaikuttaa usein ihmeellisillä tavoilla ihmisiin ja ei ole aina sanoin tavoitettavissa. 12 13 Musiikin ihmekertomuksen pohdinta on osa musiikkihyvinvoinnin näkökulmaa. 1
Rauha voi liikkua tästä monelle tasolle: ruokarauhasta työrauhaan, lapsen kasvurauhaan. Syitä tuntui olevan monia: koulun kiire ylipäätään ja monet muut hankkeet, liian pitkältä tuntuva prosessi kaikkineen, tietämättömyys koko visasta. Rauha on vuorovaikutusta ja toistemme kunnioittamista. Kisa oli huipputasainen, ja koska finalistit olivat edenneet ensin kouluvisasta paikallisvisan kautta aluevisaan hiippakunnittain, ja lopulta finaaliin, olivat he varsinaisia virsitietäjiä kaikki! Virsivisan yhdeksäs kausi toteutettiin samoilla rakenteilla kuin aiemminkin. seurakunta on yhtenä oppimisympäristönä). Finaalissa Jyväskylän Kuokkalan kirkossa se laulettiin ja viitottiin koko osallistujaporukan kera. Kaikki voivat olla rauhantekijöitä. Virsitintti Tinifii lehahteli myös kirkossa. 3/2019 14 Ihanassa keväässä, toukokuussa Kirkkopäivien aikaan Jyväskylässä, pääteltiin Virsivisan yhdeksäs kausi. Rauha-teemalla haluttiin liittyä myös kirkon kasvatuksen vuosiaiheeseen. Kuvaaja:Tuukka Joru Nuori kirkko.. Virsivisa on ollut monille myös hyvä koulu ja kirkko -yhteistyön väline; seurakunta on koulun kumppani. Kaikki virsivisaan osallistuneet lauloivat tämän virren. Monet tämän kauden osallistujakoulut olivat virsivisakonkareita: On osallistuttu moneen visakauteen aiemmin ja visalla on jo hyvä maine koulussa. Finaalissa laulettiin, pohdittiin ja pähkäiltiin, tutkailtiin emojeita ja tunnistettiin virsiä kuuntelemalla. Virsivisakauden 2018–2019 teemana oli rauha. Virret ovat Pikkupupuja, peipposia ja nuotteja! osa kulttuurikasvatusta, ja virren kautta voi myös hyvin päästä käsiksi paikallisiin ilmiöihin ja toimintaympäristöön. Lapsilla on oikeus sisäiseen ja ulkoiseen rauhaan, lähellä ja kaukana. Laulua Finalistit yhteiskuvassa. Rauhaa, ystäväni! Virsikirjan lisävihkon 955 Rauhaa, ystäväni oli mukava ja hieno lisä tämän kauden virsivisan virsilistaan. Myös virren asema koulussa puhututti ja puhututtaa koko ajan. Kuokkalan kirkko oli täynnä joukkueiden kannustajia viireineen, kyltteineen, rauha-keppilintuineen. Jotkut oppilaatkin olivat osanneet pyytää visaan osallistumista. Virsivisa on koko ajan tarjoiltu kouluille ns. Virsivisan juonsi kouluttaja ja Virsivisan projektivastaava Mari Torri-Tuominen Nuori kirkko ry:stä sekä kanttori Piia Laasonen Jyväskylästä. Virsivisan osallistujamäärä laski kuitenkin edelleen. I-korista, eli yleissivistän opetuksen alla (jossa esim. Koulurauha on jo tuttu käsite. Kolmasja neljäsluokkalaisille tarkoitetun virsivisan tavoitteena on koululaisten virsitietämyksen lisääminen, yhdessä laulaminen, osallistaminen ja yhdessä tekeminen. Joissain paikoin tästä on kuitenkin muodostettu sellaisia käsityksiä, että Virsivisan on koettu olevan jotakin muuta ja näin ollen virttä ei ole laulettu eikä visaan osallistuttu
Nyt on aika katsoa eteenpäin. On täynnä lahjojasi kätesi, Jumala. Kuvaaja: Tuukka Joru Nuori kirkko. Kolmen kärki oli äärimmäisen tasainen ja kaikki joukkueet osasivat tehtävät erittäin hyvin. Molemmista piti siis löytää Virsivisan virsiä: joko kuvista tai kuunnellen. Neljäsluokkalaiset Jadelin Heikkilä, Erika Koskiranta ja Immi Lappalainen olivat tutustuneet virsiin opettajansa Ulla Välipakan ja kanttori Erja Hartalan kanssa. Virrestä voimaa kaikkien syksyyn! Mari Torri-Tuominen Voittajajoukkue Pikku Puput. Joukkueessa olivat neljäsluokkalaiset Venla Ahola, Emilia Kärkinen ja Halla Salmela, opettajanaan Marja-Liisa Pitkälä. Tytöt pitivät finaalin haastavimpana tehtävänä emojitunnistustehtävää sekä uruilla soitettua potpuria. Muut osallistujat olivat Virsivälkyt Raumalta Lapin koulusta, Flamingot Helsingin Vuoniityn koulun Heteniityn toimipisteestä, P aloisten koulu Varpaisjärveltä, Virsitrio Lahden Kasakkamäen koulusta ja Supermarsut Kangasniemen Beckerin koulusta. Riihikallion koulusta on ollut visailijoita useana vuonna, ja nyt tuli sitten valtakunnallisen visan voitto. Toiseksi tuli joukkue Päivärinnan Peipposet Päivärinnan koulusta Ylivieskasta, Oulun hiippakunnasta. Pikkupuput voittajia Visan voitti Pikkupuput Tuusulan Riihikallion koulusta, Espoon hiippakunnasta. Tuomariston jäsenet olivat rehtori Marja-Helena Hänninen Helin Jyväskylän Keljonkankaan koulusta, luokanopettaja Satu Hietala (Vuoden luokanopettaja 2019) Jyväskylän Huhtasuon koulusta, kanttori Jukka Hassinen Jyväskylästä sekä koululainen Vilho Hietala Jyväskylästä Huhtasuon koulusta. Virsivisan tuomariston puheenjohtajana toimi kirkkohallituksen asiantuntija Teija Tuukkanen ja sihteerinä kanttori Riikka Jäntti valtakunnallisesta virsivisatyöryhmästä. Kolmanneksi tulivat kolmasluokkalaiset Nuotit Niemistön koulusta Seinäjoelta: Taimi Mäkinen, Emmiina Kellosaari, Raita Mäkinen. Linkki siihen löytyy www. Sinne vielä tunnelmoimaan! Kiitos! Virsivisan yhdeksännen kauden järjestivät Nuori kirkko ry ja Kirkkohallitus. Opettaja Jaana Nurmi ja kanttori Maria Väinölä olivat näiden Lapuan hiippakunnan edustajien koutsaajia. Paikallisesti visaa toteuttivat koulut, seurakunnat ja hiippakunnat. Järjestäjät kiittävät kaikkia osallistujia ja toteuttajia. Visa päättyi tietysti yhdessä laulettuun Suvivirteen. Soi syksy kiitostasi maan kaiken kasvusta. Nyt kiittää sydämemme, kun meitä rakastat, suot toivon elääksemme ja hoivaat, johdatat. 14 15 Pikkupupuja, peipposia ja nuotteja! ja kiertopalkintokanteleen soittoa kuultiin edellisen kauden voittajajoukkueen, kangasniemeläisten WEEn toimesta. Musiikeista vastasi joukkueiden lisäksi Tiro Rohkimaisen bändi. (VK 575:4, sanat Niilo Rauhala). Olemme miettimässä virsikasvatuksen tulevaisuutta yhdessä: Mitä se voisi olla, ja miten voisimme olla tukemassa ja innostamassa siihen koululaisia ja opettajia, lapsia ja vanhempia. Virsivisa striimattiin suorana ulos, ja se on edelleen katsottavissa. virsivisa.fi -verkkosivujen etusivulta. Kanttoriyhteistyötä tehtiin Eeva Korhosen kanssa. Onnittelut Tuusulaan! Pikkupupujen opettaja Ulla piti joukkueen vahvuutena pitkäjänteisyyttä ja uuden oppimisen intoa sekä ylipäätään innostusta virsiin
3/2019 16 Juvan kirkkokuoro järjesti virsikaraoketapahtuman kirkkomusiikin päivänä 19.9.2019. Tilaisuus järjestettiin Juvan seurakuntatalolla. Kirkkokuorolaisten lisäksi tapahtuma houkutteli myös muita juvalaisia laulamaan ja kuuntelemaan Kirkkomusiikin päivä Valtakunnallista Kirkkomusiikin päivää vietettiin nyt toista kertaa, torstaina 19.9.2019. Laulattajaksi saatiin paikallinen karaokeyrittäjä Reijo Paunonen. Kuoro toteutti flash mob -esityksiä Helsingin keskustassa: Rautatieasemalla ja kauppakeskuksissa 16. Gospel Helsinki -kuoro on Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n vuoden 2019 musiikkiryhmä. Yleisöpalautteen perusteella tapahtumalle toivotaan myös jatkoa. Tässä poimintoja Kirkkomusiikin päivän tapahtumista. Monella paikkakunnalla tartuttiin jälleen mahdollisuuteen laittaa kirkkomusiikki soimaan keskellä ihmisten arkea, ”turuilla ja toreilla” sekä kutsua mukaan uusia ihmisiä kirkkomusiikkitoimintaan. hengellistä musiikkia
Yleisöpalautteen perusteella tapahtumalle toivotaan myös jatkoa! 16. Kirkkokuoron harjoitukset olivat kaikille avoimet ja illalla laulettiin virsiä yhteislaulutilaisuuksissa sekä annettiin kiinnostuneille mahdollisuus kiivetä urkuparvelle tutustumaan urkujen toimintaan ja kokeilemaan urkujen soittamista. Tampereen Pispalan kirkolla päivä alkoi koulutuksellisella osiolla, jossa yhdessä lapsikuoroVehmaan kirkko urkusatu. Helsingin Lauttasaaressa kanttori Marjukka Andersson kamarikuoroineen piti jäähyväiskonsertin. Konserttiohjelmassa oli kuoron nimikkosäveltäjä Dietrich Buxtehuden kantaatteja ja urkumusiikkia. Kajaanissa kanttorit rohkaisivat ihmisiä ottamaan eväät mukaan kirkkomusiikkilounaalle: ”Musiikki toki virkistää ja antaa potkua päivän toimiin, mutta ei juurikaan täytä vatsaa. Ota siis omat eväät mukaan ja tule nauttimaan noin puolen tunnin mittaisesta kirkkomusiikkilounaasta!” Karkkilassa seurakunnan mieslauluryhmä Huru-ukot kävi laulamassa kaupoissa ja kirjastossa. Mikroaaltouunikin löytyy annosten lämmittämistä varten, samoin pari pientä pöytää ruokailua ajatellen. Juuri siksi kirkossa onkin mahdollista syödä omia eväitä ja nauttia maksuttomasta kahvitarjoilusta musiikin aikana. Marjukka Andersson on Lauttasaaren kirkon pitkäaikainen kanttori ja Suomen KanttoriUrkuriliiton entinen puheenjohtaja. Mukana olivat kanttorit Maija Pesonen-Kareinen ja Mikko Helenius, tanssiohjaaja Mirva Keski-Vähälä, barokkiviulisti Anna-Mari Ablouh, pastori Kukka Handolin ja lastenohjaajia. Flash mob on yllätystapahtuma, jossa esiintyjät ennalta sovitusti järjestävät yllätysesityksen ihmisvilinän keskellä. 16 17 alkuillan aikana. Helsingin Maunulan kirkossa järjestettiin elämyksellinen ja vuorovaikutteinen konserttikokonaisuus, jossa sai kurkistaa urkujen uumeniin, laulaa, leikkiä ja tanssia sekä tavata myös barokin ajan soittajia aikakauden puvuissa. Konsertin jälkeen juotiin juhlakahvit
Tavoitteenamme oli nostaa esille erityisesti kirkkomusiikin moniulotteisuutta, monipuolisuutta ja moninaisuutta. Kiitos kaikille päivää toteuttaneille! Yhdessä saimme taas kirkkomusiikin soimaan arjessa, eri puolilla maata. Lisäksi eri puolilla maata järjestettiin muun muassa lukuisia konsertteja, yhteislaulutilaisuuksia, urkujen esittelytilaisuuksia, avoimia musiikkiharjoituksia ja vierailuja hoitolaitoksissa. Päivä päättyi Kauneimmat hengelliset laulut -toivekonserttiin, jossa olivat mukana seurakunnan kuorot ja myös yhteislaulua. Mukana olivat järjestävän seuran Harjun seurakunnan lapsikuoro, sekä Harjun kanttorit Sanna Ketola, Tarja Laitinen ja Elina Peura, jotka muodostivat myös säestävän trion. Päivän aikana järjestettiin yhteensä neljä eri tilaisuutta. Akaasta olivat mukana Heikki Ali-Löytyn ja Marja Karhun ryhmät, Parkanosta Laulavat lapset Eleonora Printzin kanssa. Osana Kirkkomusiikin päivää, Kirkkomusiikkiliiton vuoden 2020 musiikkiryhmä konsertoi Agricolan kirkossa. Kirkkomusiikin päivänä kanttorit musisoivat Helsingissä kirkkomusiikin päivän hengessä keskellä arkea. Tässä vain joitakin esimerkkejä päivän tapahtumista. Tuona päivänä Helsinkiin on kokoontunut satoja kanttoreita eri puolilta pohjolaa viettämään Pohjoismaisia kanttoripäiviä. Lisäksi mukana oli muita tamperelaisia lapsikuorolaisia ohjaajiensa Katja Rantaviidan ja Stiina Leinosen johdolla. 3/2019 18 laisten sekä seurakunnan työntekijöiden kanssa käytiin läpi uutta Laulutuuli-kirjaa. Mynämäki Kirkkomuskari. Vehmaalla kanttorit olivat rakentaneet lapsille Urkusatu-esityksen. Teemapäivä antoi lisäksi kimKirkkomusiikin päivän tunnelmia VakkaSuomesta – Mynämäestä. Seurakuntien musiikkiryhmien on hyvä alkaa hyvissä ajoin suunnittelemaan, kuinka päivän toteutus onnistuu omalla paikkakunnalla, vaikka kanttori olisi Helsingin tapahtumassa. Illan Laulutuuli-konsertissa laulettiin ja riemuittiin sydämen kyllyydestä. Ehdotuksia vuoden 2020 musiikkiryhmäksi pyydetään lähettämään Kirkkomusiikkiliiton toimistoon lokakuun loppuun mennessä. Seuraavan kerran Kirkkomusiikin päivä järjestetään perjantaina 11.9.2020. Kuvaaja Jenni Urponen. S uomen kirkkomusiikkiliiton valtakunnallista tapahtumapäivää vietettiin Mynämäessä tänä vuonna ensimmäistä kertaa
Yhteisvoimin kirkkomusiikille on mahdollista saada näkyvyyttä ja valtakunnallisen kirkkomusiikin teemapäivän myötä tällaiset paikallistapahtumat saavat lisää painoarvoa. Kuvaaaja: Inkeri Pyötsiä. Vilkas tapahtumapäivä käynnistyi meillä Mynämäen kirkossa kanttoreiden lounaskonsertilla, joka vei kuulijansa aikamatkalle. Päivän toteuttaminen innosti meillä tekemään yhteistyötä – niin seurakuntamme eri työmuotojen, paikallisten musiikinharrastajien kuin kunnan kulttuurija kirjastotoimenkin kanssa. Iltapäivän kirkkomuskarissa taas pienimmät seurakuntalaiset vanhempineen tutustuivat musisoiden ja liikkuen kotikirkkoonsa. Musiikista vastasivat paikallinen kanteleryhmä sekä seurakunnan kirkkokuorot. Ensi vuoden kirkkomusiikin päivää suunniteltaessa on erityisen tärkeää muistaa huomioida myös kouluikäiset ja nuoret. Kirjaston henkilökunta luki kirjallisuusmaistiaisia, jotka kuvasivat virsiin liittyviä lapsuusmuistoja ja tunnelmia niin arjessa kuin juhlassa sekä virsikirjauudistusta. Koska Mynämäessä karaokeillat ovat olleet erittäin suosittuja, oli varsin luontevaa kokoontua yhteen Virsiä ja hengellistä musiikkia! -karaoken merkeissä. Päivän päätteeksi kokoonnuttiin pääkirjastoon viettämään kirkkomusiikki-iltaa kirjallisuuden ja musiikin parissa. Syyskuun ajaksi olimme yhdessä kirjastoväen kanssa koonneet kirjaston näyttelytilaan Virsi kirjassa virsikirjasta -näyttelyn, joka tarkasteli virttä osana ympäröivää kulttuuria. Koska jokainen osallistuja sai muistoksi Mynämäen kirkkokuoron lahjoittaman äänitteen, soi kirkkomusiikki oletettavasti päivän päätteeksi vielä monessa mynämäkeläisessä kodissa. Näyttelyssä oli esillä kirkkomusiikkiin, erityisesti virsiin ja virsikirjaan, liittyviä valokuvia, tietoja kaunokirjallisuutta, runokokoelmia, nuottija laulukirjoja, sananlaskuja, sarjakuvia, esineitä ja soittimia – virsisoittorasioista aina urkuharmoneihin. Vastaanotto oli ilmeisen positiivinen. Torstaipäivän aikana noin 150 eri-ikäistä (5 kk – 90 v.) osallistujaa kokoontui Mynämäessä kirkkomusiikin äärelle. Ohjelmistossa oli lauluja urkumusiikkia niin keskiajalta, barokin aikakaudelta kuin 1900ja 2000-luvuiltakin. Karaokessa tulimme samalla pohtineeksi, mikä musiikki oikeastaan on kirkkomusiikkia tai mikä laulu hengellinen. Ohjelmistoksi oli valikoitunut perinteisen kirkkomusiikin ohessa muun muassa Kari Tapion ja Katri-Helenan tunnetuksi tekemiä lauluja. mokkeen koota yhteistyössä paikalliskirjaston kanssa Virsi kirjassa virsikirjasta -näyttelyn. Teksti: Jenni Urponen, kanttori, Mynämäen seurakunta. 18 19 Mynämäki Kirjasto
Yhteinen musiikkimatka Kohtaaminen ja vuorovaikutus muodostavat itselleni tärkeän lähtökohdan kokoontumiselle Kenelle, kenelle ojennan käteni – Ikäihmisten musiikkituokioita päivätoiminnassa ja toiminnalle. Kädet vastatusten, lähellä ihmistä – kohtaaminen ja vuorovaikutus Musiikkituokion aluksi tervehdin osallistujat katseella, sanallisesti ja mahdollisuuksien mukaan Kohtaaminen ja vuorovaikutus Erilaiset virikkeet herättelevät aistejamme ja taitojamme käyttöön.. Lauluina käytän kansanlauluja, vanhoja koululauluja, virsiä ja hengellisiä lauluja sekä lastenlauluja. Itä-Lapissa sijaitsevan vajaan 7 400 asukkaan Kemijärven kaupungissa kotona asuvien yli 65-vuotiaiden on mahdollista hakeutua kaupungin järjestämään Ikäihmisten päivätoimintaan. Erilaiset virikkeet herättelevät aistejamme ja taitojamme käyttöön. Kanttorina olen pitänyt toiminnallisia musiikkihetkiä vanhuksille vuosien ajan vanhainkodissa, hoivakodissa ja päivätoiminnassa. Musiikkituokioissa olen soveltanut ja kehittänyt luovasti monipuolisia ja toiminnallisia lähestymistapoja. Sen myötä aktivoituvat tunteet, tavoitetaan ihmisyyden ydintä ja tilanteisiin syntyy syvä merkitys. Osallistujien sekä henkilökunnan antama palaute on ollut hyvin myönteistä ja rohkaisevaa. 3/2019 20 M itä vaihtoehtoja kanttorilla tai musiikin vapaaehtoisella voisi olla virsikirjojen ja laulumonisteiden myötä tapahtuvan yhteislaulun lisäksi silloin, kun tavoitteena on etsiä vuorovaikutteisesti musiikin iloa ja herättää tunteita. Kohtaamisen syvin ajatus on, että kohtaan ihmiset Jumalan luomina. Olen opas, joka musiikin avulla johdattaa yhteiseen kokemukseen. Laulutuokiota varten mukanani on muun muassa huiveja, palloja ja kertakäyttölautasia. Päivätoiminnan tavoitteena on tukea ikäihmisten asumista ja selviytymistä omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, tarjoamalla heille erilaisia palveluja, sosiaalista kanssakäymistä, toimintakykyä ylläpitävää liikuntaa sekä iloa elämään
Laulua lauletaan niin kauan, että jokainen osallistuja on tervehditty. 21 20 käsikontaktilla kädestä tervehtien tai olkapäähän koskettamalla. Esimerkiksi toukokuussa lauloimme Suvivirttä huivien kanssa. Huivit liehumaan – väriä elämään Värikkäät huivit käyvät kaikkiin vuodenaikoihin ja vuodenaikalauluihin, syyslauluissa ruskalehdet lentelevät, talvella huiveissa näemme revontulet, keväällä ja kesällä huivit kuvastavat luontoa ja tuulta. Lauluina voidaan käyttää rytmikkäitä lastenlauluja sekä käsien liikkeisiin ohjaavia lauluja, kuten Ukko Nooan sävelellä ”Kädet ylös, kädet alas, sitten sivulle…”. Alkulauluun voidaan liittää rytmittämistä ja verryttelyä. Teimme toistettavan lyhyen sadelaulun aikana sormilla pisaroita lautaseen ja lopuksi kiersin itse ryhmän läpi ja tein sadetta jokaisen osallistujan pään päällä. Tämä tarjoaa erilaisen kuuntelukokemuksen ja samalla huomioin joMotorisia harjoituksia Huivit. Liikettä ja voimistelua rinkulan kera Pehmeä ja joustava fleece-rinkula motivoi käsijumppaan ja samalla treenataan koordinaatiota. Tip tip tip tip pisaroita – kertakäyttölautasista rummut Kertakäyttölautanen on edullinen vaihtoehto soittimeksi. Lumipallon pyöritystä – hienomotoriikka haltuun Pakkasten paukkuessa lauloimme talvilauluja, joita elävöitimme pehmeillä kuitulumipalloilla. Rati riti ralla -laulua musisoidessa teimme pallolla erilaisia motorisia harjoituksia. Laulaessamme Saunavihdat laulua huivien heiluessa vastoina, kiersin itse rapsuttelemassa sormilla osallistujien hartioille. Tervehtimiskierrokseen liitän helpon lorulaulun, esimerkiksi Hei vaan, hei vaan, pian yhdes lauletaan, Käsi oikea sanoo hyvää huomenta tai Kenelle, kenelle, ojennan käteni. Toisella kertaa huiveista muotoutui vastoja. Palloa voidaan pyöritellä käsissä eri tavoilla tai esimerkiksi omaa olkapäätä vasten, palloa voidaan vieritellä pöytää pitkin, heitellä toisille ja niin edelleen
Lautaset käyvät moniin lauluihin rummuttamiseen. Muistan erityisesti sen hetken taianomaisuuden, kun erään sokean vanhan miehen sylissä oli alle vuoden ikäinen vauva. Anni Pätsi Kemijärven seurakunnan kanttori, MuM, varhaisiän musiikkipedagogi (AMK) Hänen kirjallisen opinnäytetyönsä aiheena oli “Mummomuskaria Kuopion Ukkokodissa” (Sibelius-Akatemia 1997). Näin musiikkityö kaikkinensa hoivalaitoksissa palvelee laajemmin kuin ainoastaan siihen osallistuvia asukkaita. 3/2019 22 kaisen osallistujan henkilökohtaisesti. Yksilön kokemuksesta tulee jaettu kokemus ja hyvä moninkertaistuu. Myös sanomalehtikapulat on kevyt ja monikäyttöinen rytmisoitin. Fleece-rinkula Kertakäyttölautanen. Kokemus eri sukupolvien yhteisestä muskarituokiosta oli hyvin palkitseva itselleni ja luulen myös henkilökunnan saaneen paljon: Hoitajat kerääntyivät salin ovelle ja he jakoivat hetken kanssamme. Sukupolvet kohtaavat yhdessä laulaen Huikein hetkeni työurani aikana on ollut, kun ensimmäisen kerran pidin vanhainkodilla vauvamuskarituokiota
22 23
Suomalainen tutkimusryhmämme ( Tuire Kuusi, Jari Haukka, Liisa Myllykangas ja Irma Järvelä) analysoikin klassisen musiikin ammattilaisten kuolinsyitä nähdäkseen, millaisia vaikutuksia pitkäaikaisella altistuksella mahdollisesti on. jokapäiväistä harjoittelua. Ammattimuusikkous edellyttää oman instrumentin hallintaa, jonka hankkiminen aloitetaan lapsena ja jonka ylläpito edellyttää pitkäaikaista Kanttorien kuolinsyyt kertovat kanttorien työstä Suomalainen tutkimusryhmä analysoi kanttorien kuolinsyitä. Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoista poimittiin syövät, sydänja verisuonitaudit, alko24 25. Musiikin harjoittelun on osoitettu muuttavan aivojen rakennetta ja muovautuvuutta sekä parantavan kognitiivista suoriutumista, muistia ja päättelykykyä. 3/2019 24 Soittamisen moniaistisuus aktivoi aivoja laajasti Soittamiseen tarvitaan kuulo-, näkö-, tuntoja liikeaistien saumatonta yhteistyötä sekä ajoitusta, tarkkaavaisuutta, oppimista ja muistia. Tutkimuksen aineisto ja tulokset Kirkkomuusikkoaineiston muodostivat sellaiset kanttorit, jotka olivat kuolleet vuosien 1980 ja 2016 välisenä aikana ja jotka ennen kuolemaansa olivat tehneet kanttorin työtä vähintään 10 vuoden ajan. Tässä artikkelissa kuolinsyyaineistoa peilataan kanttorien työoloista kerättyihin aineistoihin ja pohditaan, mikä voisi selittää yllättäviäkin kuolinsyyanalyysissa saatuja tuloksia. Tutkittaessa soittamiseen liittyvää aivotoimintaa on havaittu, että edellä mainittuihin toimintoihin liittyvien aivoalueiden lisäksi soitettaessa aktivoituvat myös tunteiden käsittelyyn liittyvät aivojen osat. Jos musiikilla on vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin, näiden vaikutusten pitäisi olla erityisen hyvin näkyvissä juuri ammattimuusikoilla, esimerkiksi kanttoreilla. Musiikilla on lisäksi todettu olevan myönteisiä vaikutuksia muun muassa aivoinfarktista toipumiseen
Artikkeli ”The causes of death of professional musicians in the classical genre ” on julkaistu lehden Medical Problems of Performing Artists numerossa 34(2) vuonna 2019. T ästä huolimatta kuolinsyytutkimuksen tulokset yhdistettyin ä kanttoreiden ty öhyvinvointikyselyiden tuloksiin antavat aiheen tarkastella kanttorien ty öoloja ja suunnata ty öterveyshuollon toimenpiteit ä erityisesti naispuolisten kanttoreiden ty össä jaksamisen tukeen. Kuva: Juha Ryhänen / Kirkon kuvapankki 25. Keskivertoväestöä alhaisempi kuolleisuus sydänja verisuonitauteihin voi selittyä koulutuksella; THL:n tilastojen mukaan koulutus yleensä suojaa väestöä näiltä sairauksilta. Kuolleisuus neurologisiin sairauksiin oli samalla tasolla kuin väestöllä keskimäärin. 0.2 0.4 0.6 0.8 1.0 1.2 1.4 1.6 SMR-arvot ja luottamusvälit Miehet Naiset Alkoholisairaudet Syövät Sydänja verisuonitaudit Neurologiset sairaudet Kaikki tutkitut sairaudet, molemmat sukupuolet yhdessä Kanttorien kuolleisuus neljän tautiryhmän sairauksiin. syoparekisteri.fi) mukaan väestössä tilanne on päinvastainen. Tähän saattaa olla syynä stressi, jota kanttori kokee paitsi muusikontyölle asetettujen vaatimusten takia, myös tehtävän monipuolisuuden aiheuttamien vaatimusten ja kiireen vuoksi, kuuluuhan tehtäviin musiikkitoiminnan ja toimituksien lisäksi monenlaisia suunnittelutehtäviä, kokouksia ja tapaamisia sekä hallinnollisia tehtäviä. Työajaton työaika ja tehtävien pirstaloituminen pitkin viikkoa useaan eri toimipisteisiin tuovat omat lisähaasteensa. Vaakasuorat viivat osoittavat luottamusvälin. Kohta 1.0 osoittaa suomalaisen v äestön kuolleisuuden keskim äärin. Vaakasuorat viivat osoittavat luottamusv älin. Tutkimus osoitti, että kanttorit kuolevat muuta väestöä harvemmin syöpiin, sydänja verisuonitauteihin ja alkoholisairauksiin (katso kuva). 24 25 holisairaudet ja neurologiset sairaudet. Jos pitkäaikainen musiikkialtistus ja soittaminen voisivatkin vaikuttaa aivoihin positiivisesti, antaa tutkimus On muistettava, ett ä kuolinsyytutkimus ei kerro mit ään t ämänhetkisistä ty öoloista. Se, mikä tuloksissa herätti erityistä huomiota, oli, että naiset kuolivat syöpiin ja sydänja verisuonitauteihin yleisemmin kuin miehet, vaikka sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (www.thl.fi) että syöpärekisterin (www. Lisäksi tiedetään, että vuorokausirytmillä ja stressinsietojärjestelmillä on yhteinen geneettinen tausta, ja vuorokausirytmin häiriintymisellä tiedetään olevan vaikutusta moniin sairauksiin. Kanttorien vähäinen kuolleisuus alkoholisairauksiin selittynee sillä, että uskonnollisuuden ja vähäisen alkoholin käytön on todettu liittyvän toisiinsa, erityisesti kaupunkialueiden ulkopuolella. Monet kanttorit kokevat, että oman taidon ylläpitämiseen ei riitä aikaa. Kanttorien työolot tulosten selittäjinä Musiikkialtistus ja koulutus eivät kuitenkaan suojaa kanttoreita neurologisilta sairauksilta. Kanttorien kuolleisuus nelj än tautiryhm än sairauksiin. Kohta 1.0 osoittaa suomalaisen väestön kuolleisuuden keskimäärin. Epäsäännöllisen työn on todettu lisäävän sairastavuutta. Kuva. Artikkelin ovat kirjoittaneet Tuire Kuusi, Jari Haukka, Liisa Myllykangas ja Irma J ärvelä
Kakskerran kirkko (Turku). Artikkelin ovat kirjoittaneet Tuire Kuusi, Jari Haukka, Liisa Myllykangas ja Irma Järvelä. Kuva: Timo Jakonen / Kirkon kuvapankki.. Tunnollisuus yhdistettynä pirstaleiseen työnkuvaan voi helposti aiheuttaa riittämättömyyden kokemuksen. Naiskanttoreiden suurempi kuolleisuus saattaa selittyä ensinnäkin sillä, että naiset ovat tutkimusten mukaan tunnollisempia kuin miehet. 3/2019 26 aiheen olettaa, että kanttorien epäsäännöllisen ja sirpaleisen työn sekä riittämättömyyden tunteen aiheuttama stressi kumoaa tämän vaikutuksen. Lopuksi On muistettava, että kuolinsyytutkimus ei kerro mitään tämänhetkisistä työoloista. Naiset ja miehet Tulosten mukaan naiskanttorit kuolevat syöpiin sekä sydänja verisuonitauteihin yleisemmin kuin miespuoliset työtoverinsa, vaikka yleensä sukupuolien välinen ero on päinvastainen. Artikkeli ”The causes of death of professional musicians in the classical genre” on julkaistu lehden Medical Problems of Performing Artists numerossa 34(2) vuonna 2019. Vuosituhannen vaihteen suomalaisia kirkkomuusikoita koskeva tutkimus on lisäksi osoittanut, että naispuoliset muusikot kokivat enemmän stressiä kuin miehet paitsi epäsäännöllisen työn, myös seurakuntaympäristössä koetun miesten valta-aseman ja naiskanttorien työn aliarvioimisen vuoksi. Kuva: Timo Jakonen / Kirkon kuvapankki. Tästä huolimatta kuolinsyytutkimuksen tulokset yhdistettyinä kanttoreiden työhyvinvointikyselyiden tuloksiin antavat aiheen tarkastella kanttorien työoloja ja suunnata työterveyshuollon toimenpiteitä erityisesti naispuolisten kanttoreiden työssä jaksamisen tukeen
90 joululaulua lauluäänelle ja pianolle/uruille, sekä muille soittimille. Kovakantinen kirja liima-lankasidonnalla, kannessa mattalaminointi. 42,00 EUR MATALALLE ÄÄNELLE KESKIÄÄNELLE KORKEALLE ÄÄNELLE Verkkokaupastamme ja musiikkiliikkeistä kautta maan vihko Laulun ammattilaiselle, harrastajalle ja kotimusisointiin. Tutustu sisältöön verkkokaupassamme. 160 sivua ja tekstit selkeällä, isolla fontilla.. Laulujen sanat suomeksi. 26 UUTUUS JOULUN ODOTETTU UUTUUS Joululaulusuosikkeja ja -harvinaisuuksia Suomesta ja maailmalta
Suuria suomalaisia on kymmeniä Ilmari Hannikaisesta (, jolta on viisi laulua) Wilho Siukoseen. Soololaulajat pääsevät tutustumaan myös Melartinin lauluun Joulupäivä, jossa on hyvin soiva lied-säestys. Tapani Nuutisen lauluun Maarian kehtolaulu Egyptissä luo uutta tunnelmaa Kaj-Erik Gustafssonin karu sointumaailma, joka tuo mieleen erämaan ja tähtitaivaan. Solisteja kiinnostanee myös Ilkka Kuusiston aaria Pyhä yö oopperasta Taipaleenjoki (sanat Yrjö Jylhän). Solistien ja laulunopiskelijoiden helArvio potukseksi tarjolla on entiseen tapaan kolme korkeutta: matala, keskikorkea ja korkea (eri niteinä). Ennustan, että tulevina jouluina sitä kuullaan muuallakin kuin radiossa. Pienen yllätyksen tarjoaa Erkki Melartin, jonka Lauloi lappi lapsellensa taitaa vasta nyt tulla nuotteina yleiseen käyttöön. Yksi suurista on Gabriel Fauré, joka on sovittamana löytyy mm. Juha Hakulinen ansaitsisi jo näiden kahden joululaulukokoelman ansiosta ”joululauluneuvoksen” arvon säveltäjänä, sovittajana, nuottigraafikkona ja laulujen valitsijana – ja luultavasti kolmattakin kokoelmaa voidaan odottaa parinkymmen vuoden sisällä. Kokoelman toimittajan Juha Hakulisen muutama oma joululaulu solahtaa luontevasti laadukkaaseen joukkoon. Bells Publishing Oy 2019 (ilmestyy lokakuussa) Suuren suosion saavuttanut joululaulukokoelma Suomalainen joulu ilmestyi vuonna 2006. Teksti: Sakari Vilpponen. Tosin huonouninen tonttukin mahtuu mukaan, mutta porsaita ja Petteri Punakuonoa ei joukkoon kelpuuteta. Tulokset ovat kautta linjan tutustumisen arvoisia. Millaisen vastaanoton saavat laajat arpeggiot laulussa Heinillä härkien kaukalon. Kun säveltäjiä ja sovittajia on yhteensä 61, joukkoon mahtuu yllättäviäkin nimiä. Koska kaikki käyttökelpoiset laulut eivät silloin mahtuneet mukaan ja mielenkiintoisia uusia lauluja ilmestyi vuosittain lisää, uudelle kokoelmalle oli selkeä tarve. 3/2019 28 Juha Hakulinen (toim.): Joululauluja meiltä ja muualta. Arkistojen penkominen on tuottanut tulosta: monet suomalaisten säveltäjien lauluharvinaisuudet pääsevät nyt esille. Vaikka suuressa osassa lauluja on perinteinen neliääninen säestys, monissa on yllättäviä ja kekseliäitä säestyksiä. Joululauluja meiltä ja muualta -kokoelman yleisilme on perinteisen joulumainen, kristillinen, harras ja tunnelmallinen. Martti Syrjäniemen lauluissa on entiseen tapaan luontevat melodiat ja säestyskuviot. laulu Kuului laulu enkelten. Suosittelen varmuuden vuoksi kokeilemaan solistien kanssa kuten myös lauluja Jouluyö, juhlayö ja No onkos tullut kesä. Mm. Uuden polven säveltäjiä on useita
Tuluksen uusimmalla levyllä svengaa joukko virkistäviä virsisovituksia. Tämä levy hivelee sielua. Levyn 16 virsisovituksesta suurin osa Esa Jaakkolan pajasta. Jazz -messu toimii hyvin myös ilman laulettuja seurakuntaosia, joista levyllä kuullaan instrumentaaliversiot. Virret toteutetaan reippaan menevästi ja rytmit iskevät kohdalleen hyvin. Kuoro perustettiin vuonna 1991 ja tällä hetkellä kuoroa johtavat Esa Jaakkola ja Anu Mäki-Latvala. Itseäni sykähdytti muutenkin erityisesti virren 202 energinen ”hevityyli”. Hauska kuriositeetti on virren 265 vihellyssoolo ja virren 202 laulettu kitarasoolo. Solistien äänet ovat linjassa levyn intrumentaalisuuden kanssa: kuulemme vaivatonta ja kevyttä äänenkäyttöä utuisessa äänimaisemassa. Heti levyn ensimmäinen kappale antaa makupaloja siitä, että kuorossa laulaa useita solistitason laulajia. Tänä keväänä julkaistu PACEM-albumi koostuu Pekka Björnisen säveltämästä jazzmessukokonaisuudesta sekä hänen tekemistään virsisovituksista. Teksti: Anna Marte Arvio Arvio. Esko Turpeinen (äänitys ja miksaus) ja Risto Ronkainen (masterointi) ovat tehneet hyvää työtä; Äänimaailma on tasapainoinen ja miellyttävä. Viimeinen osa, Pacem, sai lopullisen muotonsa vasta elokuussa 2018. Teksti: Anna Marte Nyt ylös Tulus vetelee virsiä Tulus on reilun parinkymmenen nuoren aikuisen joukko, joka toimii Jyväskylän seurakunnan yhteydessä. Näiden omaleimaisten sovituksien soisi löytävän tiensä kevyen hengellisen tyylin kuoroihin kautta Suomen. Laulu ( Anne Federley, Piia Laasonen, Mikko Miettinen, Juho-Kusti Väätäinen) soi hienosti etualalla kun tarvitaan, soittimet ( Markus Lajunen, Panu Korhonen, Ilona Rimpilä, Esko Turpeinen) kuuluvat pehmeästi ja selkeästi. Valikoituneet sävelmät nousevat virsikirjan 1500-1800 -lukujen perinteestä tai toisintojen virrasta. Tuluksen esiintymiset ovat värikkäitä poikkitaiteellisia kokonaisuuksia, niin myös heidän otteensa virsiperintöömme. Paikoin tempoja olisi voinut laskeakin ja kappaleiden määrää rajata. 28 29 Pacem Pekka Björninen (1954-2018) oli muusikko ja Jyväskylän seurakunnan kanttori, jonka jazz-messu kantaesitettiin varhaisessa muodossaan jo 2001. Tämä kokonaisuus sopii niin kirkkoon kuin klubi-/kappelitilaan. Huomionarvoista on, että uusin levy on kuoron ensimmäinen a cappella -levy. Pacem sisältää 12 raitaa virtuoottista, taitavaa ja raikasta jatsia. Tulus ei varo raakaakaan äänenkäyttömaailmaa mikäli se sopii tekstin sisältöön
Siunaustilaisuudessa 23.8. Erkin kirkkomusiikkitaival alkoi 16-vuotiaana kotiseurakunnassa, jossa lauloi myös puoliso, ”Kulta-Sirkka”. Silloin matkaa tehtiin härkävaunun hyllytasanteella torkkuen, mikä ei himmentänyt juhlan antamaa pyhää ja syvällistä kokemusta, kuten hän kertoi ja jatkoi, että kokemukset kirkkomusiikkijuhlilta antoivat loppuelämäksi intoa palvella kirkkomusiikkiharrastuksessa voimien mukaan. Hän teki ansiokkaan työn kirkkomusiikin hyväksi erityisesti kirkkomusiikkipiirin ja samalla liiton toiminnassa. Aiemmin hän toimi muun muassa hallituksen varajäsenenä. Erkki teki koko merkittävän työuransa SOK:n palveluksessa aloittaen kotipitäjän osuuskaupassa ”puotipuksuna” ja päätyen hotellija ravintolaosaston johtajaksi. Helsingin kirkkomusiikkipiirin kunniapuheenjohtaja Erkki Ruohola siunattiin iäisyysmatkalle Erkki Ruohola. Helsingin kirkkomusiikkipiirin kunniapuheenjohtaja Erkki Ruohola, arvostettu, ansiokas ja pitkäaikainen puheenjohtaja luotsasi piiriä vuodesta 1994 vuoteen 2006. Erkki oli ahkera Kirkkomusiikkijuhlilla kävijä, hän osallistui jo vuonna 1946 Jyväskylän Kirkkomusiikkijuhlille. Paavalin kirkossa olin Lauri Kopposen ja Ilmo Kolkin kanssa jättämässä jäähyväiset. 30 Muistokirjoitus 30 Piirimme sai suru-uutisia heinäkuussa. Yli 60 vuotta kuorolaulua on pitkä taival, ja molemmat ovatkin saaneet Kirkkomusiikkiliiton erityisansiomerkin. Sen jälkeen he lauloivat aina asuinseurakuntiensa kuoroissa. Ympyrä sulkeutui vuonna 2012, jolloin Erkki vielä pääsi Jyväskylän Kirkkomusiikkijuhlien Nostalgiailtaan . Erkki syntyi Eurajoella 11.7.1929 ja lähti taivaan kotiin Helsingissä 17.7.2019. Piirin toiminnassa Erkki oli viimeksi toiminnantarkastajana vuonna 2015
Kuorolaulu ja musiikki elävät Erkin perintönä jälkipolvissa. 30 31 30 Erkin organisoimista suurista konserteista on jäänyt mieleeni Kirkkopäivien yhteydessä järjestetty yli 900 laulajan suurkonsertti Maakunnat kohtaavat kirkkopäivillä Johanneksen kirkossa vuonna 2003, jolloin 2000-päinen ihmisjoukko täytti kirkon. Paula Nuutinen Helsingin kirkkomusiikkipiiri pj Tuulien teitä -koulutus Edeltäjävoimin viitoitetun kuoromusiikkikasvatuksen tien suunnan vaaliminen jatkuu HKMP-koulutuksen Tuulien teitä merkeissä lokakuun viimeisenä lauantaina Pihlajamäen kirkossa, missä kouluttajat Säde Bartling ja Timo Olli kertaavat, mitä on ollut aiemmassa ja tuovat muutaman omatekoisen laulutuotteen uuden sävellyksen/sovituksen myötä lisää opittavaksi.. Erkki oli uudistaja, hän toi uusia ajatuksia ja toimintatapoja piirien toimintaan. Erkki oli minulle oppi-isä, tukija ja ystävä; hän oli aina valmis tukemaan ja pyyteettömästi auttamaan kaikkia. Erkki ja puolisonsa Sirkka avasivat kotinsa piirin kokousväelle ja osoittivat suurta vieraanvaraisuutta. Erkki sai paljon hyvää palautetta, laajasti myös julkisessa mediassa. Erkki toi esiin, että lasten ja nuorten aito lavakarisma on jotain, mikä pitää itse nähdä ja kokea. Hän huolehti kirkkokuorojen tulevaisuuden turvaamisesta, mistä hän piti alustuksen Karkun kuorokurssilla: Erityisesti lapsikuorojen musiikkikasvatus ja tukeminen oli hänelle tärkeää. Hän taltioi huolellisesti piirin historian, jonka olen saanut haltuuni. Erkillä oli sana hallussa, hän oli täsmällinen, tarkka ja aina ajan hermolla
Esitykset tulee toimittaa perusteluineen 31.10.2019 mennessä Suomen Kirkkomusiikkiliittoon: skml@skml.fi Vuoden musiikkiryhmää valittaessa perusteita ovat: • innostava toiminta kirkkomusiikin parissa • jäsenyys Kirkkomusiikkiliitossa (yhdistys tai srk-jäsenyys) • kirkkomusiikin harrastusmahdollisuuksien synnyttäminen ja/ tai ylläpitäminen musiikkiryhmän toiminnalla • kiinnostavat ja kekseliäät toimintatavat sen mukaisesti yhdistyksille 15 € / henkilö ja seurakunnille 0,55 € / seurakunnan jäsen. Liittohallitukselle voi tehdä esityksiä vuoden musiikkiryhmäksi. VaLapsikuorotapah tumat Hyvinkäällä ja Joensuussa Kirkkomusiikkiliitto järjestää kevätkaudelle 2020 lapsikuorotapahtumat yhdessä Hyvinkään sekä Joensuun Pielisensuun seurakunnan kanssa. Lisätietoja Kirkkomusiikkiliito verkkosivuilla www.skml.fi Lyhyesti Ehdota vuoden 2020 musiikkiryhmää Suomen Kirkkomusiikkiliitto etsii taas vuoden musiikkiryhmää. 3/2019 32 Kirkkomusiikkiliiton koulutusja tapahtumatuet vuodelle 2020 haussa Hakuaika päättyy su 10.11.2019. Vuoden 2020 musiikkiryhmän tunnustukseen kuuluu 500 € rahapalkinnon lisäksi mahdollisuus konserttiin Pohjoismaisilla kanttoripäivillä pe 11.9.2020 Helsingin Agricolan kirkossa. Liittohallituksen puheenjohtajaksi valittiin jatkokaudelle Timo Vikman (kausi 1-vuotinen) sekä liittohallituksen varsinaiseksi jäseneksi jatkamaan Jari j. Ilmoittautuminen tapahtumiin Kirkkomusiikkiliiton verkkosivuilla www.skml.fi Kirkkomusiikkiliiton edustajakokous Kirkkopäivillä Kirkkomusiikkiliiton edustajakokous pidettiin tänä vuonna Kirkkopäivien ja Lähestysjuhlien värittämässä viikonlopussa Jyväskylässä 18.5.2019. Vuoden musiikkiryhmä on SKML ry:n myöntämä tunnustus kirkon musiikin piirissä tapahtuvasta ansiokkaasta musiikkityöstä. Kokouksessa vahvistettiin vuoden 2020 jäsenmaksuiksi liittohallituksen esityklinnan vuoden musiikkiryhmästä tekee SKML ry:n liittohallitus. Tukea myönnetään jäsenseurakuntien sekä kirkkomusiikkipiirien tapahtumiin, jotka kokoavat kirkkomusiikkitoimijoita eri seurakunnista ja kokoonpanoista. Tämä Kirkkomusiikki-lehden numero on saatavilla sähköisenä näköisversiona hintaan 4€ lehtiluukku.fi –palvelusta.. Vuonna 2020 vuoden musiikkiryhmäksi voidaan nimetä lasten tai nuorten musiikkiryhmä. Laiho (2020–2022) & Kati Pirttimaa (2020–2022), varajäseneksi jatkamaan Paula Nuutinen (2020–2022)
Kuka artisti kiinnostaa. Vinkkaa kiinnostavista juttuaiheista tai lähetä vaikka valmis juttuehdotus: skml@skml.fi Vuoden kanttori 2019 Karolin Wargh Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus on nimennyt Vuoden Kanttoriksi 2019 Solfs församlingin kanttorin, muusikko AMK, K arolin Warghin. Karolin Uusi mahtava Johannus Studio 350 3 sormiota 37 äänikertaa 30 äänen jalkio Penkki 4 eri väriä Nyt hintaan Puh. Kuka kanttori tekee työtään suurella sydämellä. Hän tekee työtään suurella sydämellä, innolla ja taidolla. Karolin Wargh edustaa heitä.. Karolin Wargh on laaja-alainen muusikko, joka työuransa aikana on kehittänyt itseään muusikkona ja musiikkipedagogina. 32 33 Kerro, mistä Kirkkomusiikkilehden kannattaisi kirjoittaa Missä on kiinnostava musiikkiryhmä. Wargh vastaanotti palkintonsa Lahden kansainvälisellä urkuviikolla Suomen Kanttori-urkuriliiton jäsentapaamisen yhteydessä Lahdessa. Ruotsinkielisissä seurakunnissa, jotka ovat yleensä kooltaan suomenkielisiä pienempiä, tehdään hyvää ja laadukasta musiikkityötä ammattitaitoisten muusikoiden johdolla. 0500 369686 www.johannus.fi 8.200 € Wargh on ohjannut työssään lapsia ja nuoria erityisesti urkumusiikin pariin toimiessaan kirkkomuusikon viran osana ja ohella urkupedagogina. Tällä valinnalla Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus haluaa nostaa esiin Porvoon hiippakunnassa tehtävää laaja-alaista musiikkityötä
Teoksen ovat kirjoittaneet musiikintohtori, pedagogi Hilkka-Liisa Vuori, filosofian tohtori, dosentti Marika Räsänen sekä filosofian tohtori, dosentti Seppo Heikkinen. sekä Hilkka-Liisa Vuoren ja Johanna Korhosen muodostama lauluyhtye Vox Silentii. Nuottikuva on analysoitu sekä kielellisesti, että kulttuurihistoriallisesti. Empiiriseen kokeiluun osallistuneet havainnoivat laulujen synnyttämiä tuntemuksia ja kokemuksia kuuntelemalla ja laulamalla. Tuomas Akvinolaisen, 1300-luvulla kanonisoidun pyhimyksen muistojuhlia tarkasteleva tutkimusjulkaisu tuo esille suomalaista kulttuuriperintöä ajalta ennen reformaatiota. Marika Räsäsen johtama tutkimushanke tarkastelee Tuomas Akvinolaiselle omistettuja keskiaikaisia palveluksia musiikkitieteellisestä, kielellisestä ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Hankkeen aikana tutkimusryhmä järjesti noin kaksikymmentä laulutyöpajaa, Laulun laboratorion, joissa osallistujat tutustettiin keskiaikaisiin pyhimysjuhliin liittyneisiin lauluihin ja niiden taustoihin. Taideyliopisto 2019. Koneen Säätiön rahoittama kirja sisältää noin 120 laulua laulettavina editioina. Colmar, Bibliothèque municipale (Les Dominicains de Colmar), Ms 310, f. 3/2019 34 K un keskiaikaista kulttuuria tutkivat asiantuntijat yhdistävät intohimonsa, lopputuloksena on kokonainen kirja kulttuurihistoriaa. Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulun uusin julkaisu The Medieval Offices of Saint Thomas Aquinas on teos, joka lähestyy liturgian moniaistisuutta kolmen eri alan tutkijan näkökulmasta. Tuntemalla paremmin yhteistä menneisyyttä myös nykyisyytemme olisi rikkaampi – ja ymmärtäväisempi! FT, dosentti Marika Räsänen Kirja: The Medieval Offices of Saint Thomas Aquinas. Hänen ajatuksiaan pidetään edelleen katolisen kirkon teologian ja etiikan perustana. Tutkimushankkeeseen liittyy myös Tuomas Akvinolaiselle omistettuja lauluja sisältävä CD-levy: Felix Thomas, Lumen Mundi Medieval Chants For The Feasts of Thomas Aquinas (2016), jolla laulavat dominikaaniveli Marie-Augustin O.P. heinäkuuta vuonna 1323, ja häntä pidetään esimerkiksi koulujen, yliopistojen, teologien, kirjojen myyjien, Italian ja siveyden suojeluspyhimyksenä. Paavi Johannes XXII kanonisoi Tuomas Akvinolaisen 18. DocMus-tohtorikoulun julkaisuja 14. Lisää hankkeesta: https://ossagloriosa.org/ Teksti: Sanna-Maija Rautakoski Kuva: Marika Räsänen Tuomas Akvinolaisen keskiaikaiset palvelukset rikastuttavat liturgisen musiikin moniaistillisuutta Eteläitalialaiseen aatelissukuun syntynyt Tuomas Akvinolainen (1225–1274) oli elinaikanaan hyvin arvostettu pappi ja filosofi. Hilkka-Liisa Vuori, Marika Räsänen, Seppo Heikkinen. Tutkimusaiheen ja sen monitieteisen lähestymistavan kautta avautuu laaja horisontti keskiaikaan ja keskiajan ihmisen kokemusmaailmaan Euroopassa. 227v.
Sanna Ågren) lauloivat yhdessä ja erikseen. KuvaTimoTorpo.. He saivatkin ansaitusti illan kovimmat taputukset. Kipinä oli konsertin pienin esiintyjäryhmä, mutta laulunriemua ja taitoa löytyi kuin pienestä kylästä. Hanna Petäjä), Syntinenkin veisata saa (joht. Lasse Kataja). Marika Myllymäki) ja Aamen (joht. 34 35 Piirit ja kuorot Etelä-Pohjanmaan piiri Piirin kuorot aloittivat syyskautensa kokoontumalla ”Kuorot kohtaavat”iltaan. Kuorot lauloivat yhdessä ja erikseen ja seurakunta sai osallistua virsiin. Puheenvuoroja käyttivät Peräseinäjoen kanttori Sanna Ågren, johtava kappalainen Markku Orsila ja E-P:n piirin sihteeri Leila Kotamäki. Kuorot kohtaavat -tapahtumia on järjestetty kymmenen vuoden ajan, aina paikkakuntaa vaihtaen. Maria Väinölä). Kiitos siitä hyvin harjoitelleille kuoroille. Anu Vuorenmaa ja Lasse Kataja) ja E-P:n Kanttorikuoron (joht. Suurkuoro esitti laulut: Kiitos nyt Herran (joht. Isäntänä toiminut Peräseinäjoen kirkkokuoro Soihtu ja lasten Musaryhmä Kipinä (joht. Sanna Ågren), Luojan kaunein ajatus (joht. Konsertin alussa oli omat esitykset Jalasjärven kirkkokuorolta (joht. Lea Salumae), Mua siipeis suojaan kätke (joht. Peräseinäjoen suurkuoro. Liisa Erkinheimo), Nurmon & Ähtärin kirkkokuorot (joht. Laulut menivät hyvin, lyhyestä yhteisharjoituksesta huolimatta. Oli ilo laulaa yhdessä. Nyt mukana oli ennätysmäärä laulajia, yli 200 laulajaa 20 kuorosta. Virsiä ja lauluja uruilla säestivät Maria Väinölä, Sirkku Ratus ja Lasse Kataja
Teksti, kuorolainen Pauli Koivusalo Valokuva, Samuli Koivusalo Ylihärmän kirkkokuoro kuvattuna ennen juhlakonsertin alkamista Ylihärmän kirkon alttarilla. Monet naapuriseurakuntien ja oman seurakunnan muiden kuorojen edustajat ja muutamat yksityishenkilöt tervehtivät kuoroa puhein, lahjoin ja kukkakimpuin. Konsertin jälkeen seurakuntatalossa pidetyssä kahvitilaisuudessa kuorolaiset johtajineen sekä muut tapahtuman esiintyjät ja avustajat kukitettiin. Puheen piti seurakunnan kappalainen Anssi Massinen. Kuorossa on tällä hetkellä 20 laulajaa. Konserttiohjelmiston oli valmentanut ja kuoroa johti kanttori Silvia Kaljurand ja urkusäestyksistä vastasi kanttori Piret Stepanov. päivänä kuoro juhlisti tasavuosikymmentään juhlakonsertilla seurakunnan yli 230-vuotiaassa puukirkossa. Kuoron johtaja Silvia Kaljurand edessä oikealla. Konsertin runsaan yleisön toivotti tervetulleeksi kuoron pj Heikki Lilja, joka esitteli lyhyesti kuoron historiaa. Ohjelmassa oli myös pari pääsiäisaiheista kappaletta, kaksi Sibeliuksen laulua sekä Juhani Haapasalon “Herra on minun Paimeneni”. Ylihärmän kirkkokuoro juhlisti 90-vuotistaivaltaan Piirit ja kuorot. 3/2019 36 Kirkkokuoro on toiminut Ylihärmän seurakunnassa 90 vuotta. Kuoro aloitti Petri Laaksosen laululla “Saavu hellä Pyhä Henki” ja jatkoi virolaisen J.Kappelin sävellyksellä “Palve/Rukous”, jossa ensimmäinen säkeistö laulettiin Viron kielellä. Toukokuun 3. Konsertti päättyi Jaakko Löytyn sävellykseen “Käy Herra meitä siunaamaan”, johon soolo-osuudet lauloi kuoroa aiempina vuosina pitkään johtanut kanttori Eija Korpi
Hän on ollut Lehtimäen seurakunnan kanttori 1999–2005 ja Kuortaneen seurakunnan kanttorina vuodesta 2005 alkaen. Häntä kuvaillaan ihmiseksi, joka on aina valmis lähtemään eri tilaisuuksiin ja toimii koko seurakunnan parhaaksi. Onnea! Kanttori Marita Jokiaholle erityisansiomerkki Suomen Kirkkomusiikkiliiton Kanttorin erityisansiomerkki on Suomen Kirkkomusiikkiliiton erityisansiomerkin rinnalla Suomen Kirkkomusiikkiliiton korkein tunnustus kirkkomusiikin hyväksi tehdystä työstä. 36 37 Kanttori Marita Jokiaholle annettiin Suomen Kirkkomusiikkiliiton erityisansiomerkki Kuortaneen seurakunnan kirkkokuoron 70-vuotisjuhlassa 5.5.2019. Kanttorin ansioissa painotetaan aloitteellisuutta ja pitkäjänteisyyttä seurakunnan musiikkityössä ja sen kehittämisessä yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Myöntämisperusteita voivat olla esimerkiksi musiikilliset ansiot, hallinnolliset ansiot, luottamustehtävät, toimintaedellytysten luominen ja tukeminen, suhdetoiminta tai muu aktiivinen työ kirkkomusiikin hyväksi. Kanttorin erityisansiomerkki myönnetään erityisistä ansioista kirkkomusiikin hyväksi. Liittohallitus voi myöntää kanttorin erityisansiomerkin myös hakemuksetta. Hänellä on hyvät suhteet Kuortaneen alueen muihin kuoroihin ja musiikki-ihmisiin. Lisäksi voidaan painottaa osallistumista kirkkomusiikkipiirin koulutusja musiikkitoimintaan tai järjestölliseen aktiivisuuteen tai liiton muihin luottamustehtäviin.. Merkki anotaan Suomen Kirkkomusiikkiliiton hallitukselta liiton verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. Marita Jokiaho on monipuolinen kanttori, joka johtaa muun muassa kolmea seurakunnan kuoroa. Hakijoina voivat olla musiikkiryhmä, seurakunta tai kirkkomusiikkipiiri. Suomen Kirkkomusiikkiliiton hallitus on myöntänyt Marita Jokiaholle kanttorin erityisansiomerkin
pj Jari J. 3/2019 38 Varsinais-Suomen kirkkomusiikkipiirin kevätlaulajaisia ja samalla vuoden 2019 päätapahtumaa vietettiin helatorstaina 30.5., kun piirin kuorot osallistuivat Turun Tuomiokirkkotorilla järjestettyyn Suvivirsikirkkoon. Hanna Pishro, hanna.pishro@evl.fi ”Nimpal nätti aikka” Aurinkoa ja suvituulta Varsinais-Suomen kirkkomusiikkipiirin kevätlaulajaisissa. Muutamia laulajia saatiin mukaan myös piirin ulkopuolelta Ulvilan ja Vampulan kirkkokuoroista. Kiitosta tapahtuman hienosta tunnelmasta on järjestäville tahoille sadellut pitkin kesää. Hakemukset tulee osoittaa piirin hallitukselle 24.11. Suvivirsikirkon kolehti kerättiin Varsinais-Suomen kirkkomusiikkipiiri ry:n toiminnan tukemiseen. pidettävään syyskokoukseen mennessä. Suvivirren ympärille kootun juhlajumalanpalveluksen kuorona toimi Tuomiokirkon portaille asettunut suurkuoro, jossa oli mukana yli 170 laulajaa yhteensä 21 kuorosta. Kaksikielisesti toteutetun jumalanpalveluksen toimittivat Turun piispa Kaarlo Kalliala sekä Turun ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra Mia Bäck. Toivoa voi, että helatorstain laulajaisten muisto syyskauden alkaessa on tuonut piirin kuoroihin ainakin muutaman uuden laulajan. Jäsenkuorot ja -seurakunnat voivat anoa kirkkomusiikkipiiriltä avustusta musiikkitoimintaan, johon osallistuu vähintään 3 kuoroa tai muuta musiikkiryhmää yhden tai useamman seurakunnan alueelta. Jumalanpalveluksen yhteyteen sovitetut kevätlaulajaiset toimivat monelle piirin kuorolle oivallisena kaudenpäätösjuhlana. Kerätyt varat ohjataan tulevan vuoden aikana piirin alueella toimivien musiikkiryhmien yhteistoimintaan sekä koulutuksen järjestämiseen. Lisäksi kuoro lauloi messussa Virsikirjan lisävihkon moniäänisiä lauluja. Kuorolaulu kiiri mahtavasti Aurajoen rantamia pitkin, ja monen jokirannassa kävelleen askeleet kääntyivät kuin vahingossa Tuomiokirkkotorin suuntaan. Kuorolaisia oli saapunut paikalle niin Turun seurakunnista ja lähialueilta kuin piirin reunamilta Kustavista, Laitilasta ja Suomusjärveltä saakka. Laiho, takalantila01@gmail.com, siht. Virsiä, samoin kuin kuoron esittämää, Ilkka Kuusiston Kun Hengen tuuli puhaltaa -teosta säesti soinnikkaasti Laivaston soittokunnan muusikoista koostuva vaskikvintetti Quinsonitus. Kuoronjohtajana messussa toimi kirkkomusiikkipiirin nykyinen sihteeri, Vehmaan kanttori Hanna Pishro
w w w w w w w Kou Kou Kou Kou Koullut lut lut lut lutiie ie ie ie 4444, 4, 271 271 271 271 27100 00 00 00 00 00 E Eur Eur Eur Eur Eur j ajo ajo ajo ajo ajoki ki ki ki ki 044 044 72 721 4 1 4802 802 oopis pisto@ to@eko eko ?. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkki löytyvät Kirkon tutkimuskeskuksen sivuilta https:// evl.fi/kirkontutkimuskeskus/blogit/musiikki247 Symposiumin järjestävät Kirkon koulutuskeskus, Kirkon tutkimuskeskus ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Lisätietoja koulutuksista: Opistolla voi myös asua! Haaveiletko kanttorin urasta. 38 39 ww w.eko.fi Koulutie 4, 27100 Eurajoki 044 721 4802, opisto@eko.. Mikä on kirkkomusiikin rooli. TERVETULOA!. • Hanki perusvalmiudet kanttorin sijaisuuksien hoitamiseen • Opi esim. Kiinnostavatko seurakuntamuusikon keikkatyöt. urkujen soiton jalkiotekniikkaa • Lisävalmiuksia ammatillisiin opintoihin • Kehitä klassisen musiikin taitojasi KOULUTUKSET KUULUVAT KELAN OPINTOTUEN PIIRIIN KIRKKOMUSIIKKILINJA 27.1.-22.5.2020 päiväkoulutuksena Musiikki 24/7 – symposium 22.11.2019 Musiikkitalossa Keskustelua musiikin paikasta kirkossa ja yhteiskunnassa Mikä on musiikin tehtävä kirkossa, entä yhteiskunnassa. Symposiumin päättävässä debatissa keskustellaan musiikin roolista ja arvoista kirkossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Miten kirkon musiikin ammattilaiset määrittävät työkenttäänsä ja miten heitä määritetään. Musiikki 24/7 -symposium Helsingin Musiikkitalolla 22.11.2019 hakee vastauksia näihin kysymyksiin tutkimustulosten pohjalta. Ääneen pääsevät niin tutkijat, toimittajat kuin kanttorit itse. Symposiumissa luodaan katsaus kirkkomusiikin alan koulutukseen, kanttorien ammatilliseen identiteettiin, arkeen ja pyhään kirkkomuusikon työssä sekä kanttoreiden ja heidän esimiestensä näkemyksiin ammatillisen osaamisen tarpeista
Kaijan rooli on suuri ja muutenkin elämä itsessään antaa aiheita ja syitä tehdä musiikkia. 600 kpl 16,60 MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 16 60 Pekka Simojoki Anna sydäntemme soida – 100 laulua kuorolle Pekka Simojoen viime vuosien suosituimmat ylistyslaulut, hymnit ja nuorten veisut neliäänisinä sovituksina. Osa kappaleista kertoo arjen asioista, joita Kristus ohjaa – osa on ylistyslauluja. 24,90 (27,00) 24 90 MONIPUOLINEN VALIKOIMA SACRUM.FI Kotimainen virsikirja. 21,70 (26,80) Väh. Lauluja elämästä, uskosta, suhteista; mukana klassikoita, tämän ajan musiikkityylejä, nuorten omia lauluja, rukouslauluja. Kirkonkuvaja teksti painatus mahdollinen kanteen. 10 90 Anni Taipale, Pekka Tyni, Sini Usmi Minä tahdon laulaa ja soittaa Yli 40 uutta, ennen julkaisematonta hengellistä laulua. ”Kirjassa esittelen laulujen taustoja, niiden sanoittamista ja säveltämistä sekä elämänvaiheitani niiden syntyaikoina. 100 kpl 11,50 väh. Kirkkovirsikirja Kaksi kestävää, helposti puhdistettavaa kansimateri aalia, neljä väriä. Uudistunut veisukirja tarjoaa tämän päivän nuoren elämää puhuttelevan kokoelman uusia ja vanhoja veisuja. 020 754 2350 www.sacrum.fi NUOTTIKIRJASTO KUNTOON MONIPUOLINEN VALIKOIMA SACRUM.FI Alk. 27,00 (30,00) TMI KONTRA & PUNKTI 27 00 <<A-posti Oy<<. Nuoret ovat myös itse tehneet lauluja. Nuotit ja laadukkaat soinnutukset! Nuoren seurakunnan veisukirja 2020 130 laulua nuotteineen. Ilmestyy 12/2019. Kirjassa on nuotit ja sanat kaikista esittelemistäni lauluista.” Kirjassa on myös täydellinen Jaakko Löytty -diskogra. Kirjassa on 130 laulua, joista yli puolet on uusia ja osa tätä kirjaa varten tehtyjä. 20 kpl 12,30 väh. Kestävä ja ohut. Tilaa nyt ennakkohintaan! 13,90 (15,60) väh. Koko 115 x 190 mm. 300 kpl 18,70 Väh. Tekstit käsittelevät kristinuskoa monesta perspektiivistä. Kirja sisältää myös sävellettyjä Raamatun tekstejä ja rukouksia joko sellaisenaan tai hieman muunneltuina. 29,80 (32,00) 29 80 Jaakko Löytty Tilkkutäkki – Laulujeni syntytarinoita Jaakko Löytty on valinnut kirjaan 57 omaa lauluaan. 50 kpl 19,80 Väh. Laulut sopivat erilaisiin hengellisiin tilaisuuksiin vapaamuotoisista konserteista jumalanpalveluksiin. Teemoina kuljetetaan nuoren tärkeitä suhteita: Minä, Sinä, Hän, Me. a. 300 kpl 10,90 / kpl TILAA NYT ENNAKKOHINTAAN! Alk