Kanttorin polku Kirkkomusiikkikoulutus Kuopiossa Sopraano Soile Isokoski Alanvaihtajat Lehtoahon muusikkosisarukset Kirkkomusiikin päivän 2020 terveisiä 3/2020
Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. Lasten ja nuorten keskus Kannen kuva: Jonna Aakkula Pääkirjoitus Kirkkomusiikin koulutusta Kuopiossa 1960–2020 Muistoja Kuopion ensimmäiseltä vuosikurssilta Työelämässä Kuopion opintojen siivittämänä Yhteisöllistä opiskeluaikaa ”Kuopion kuplassa” Soile Isokoski: Yhdellä rivillä kuvataan koko elämä Kanttoriksi varttuneemmalla iällä Soittavat Lehtoahon sisarukset Lasten ja nuorten keskus In memoriam Sirkka Ruohola 26. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint LEHDEN JULKAISIJAT Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. 2 3 4 8 12 15 18 24 3/2020 10 20 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 4/2020 19.11.2020 9.12.2020 ISSN 0356-7117 (painettu) ISSN 2670-3602 (verkkojulkaisu) PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p
Opiskelutai työtoverin menestyminen tuottaa kokemuksen ja ilon yhteisestä onnistumisesta energiaa ei tuhlaannu kadehtimiseen. 2 3 Kannustavassa ilmapiirissä Julkisuudessa on keskusteltu viime vuosina runsaasti oppimisympäristön merkityksestä. Kiitos onnellisista oppivuosista Kuopiossa. Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö on tullut tunnetuksi koulutuspaikkana, jossa vallitsee erityisen hyvä ja kannustava opiskeluilmapiiri. Niin tärkeitä kuin ulkonaiset ja käsin kosketeltavat asiat ovatkin, oppimisympäristö on myös paljon muuta. Sosiaaliset suhteet toisiin opiskelijoihin, työtovereihin ja opettajiin ovat keskeisin osan oppimisympäristöä. Tämänkaltaista yhteistyötä kannattaa edistää myös eri oppilaitosten välillä. Epäonnistumisista opitaan vähintään yhtä paljon kuin onnistumisista. Timo Vikman Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n puheenjohtaja Sibelius-Akatemian Kuopion osaston opiskelija vuosina 1999–2004 Pääkirjoitus. Opiskeluympäristön kulttuuriset tekijät luovat toiminnalle oman kehyksensä. Vaikka hyvä oppimisympäristö ei synny viranhaltijapäätöksellä, sitä voidaan tietoisesti rakentaa. Entiset ja nykyiset opiskelijat kertovat tässä lehdessä, kuinka Kuopiossa on lämmin ja turvallinen opiskeluympäristö. Vakiintuneet toimintatavat ja piilossakin oleva toimintakulttuuri ruokkii tekemisen iloa tai kuluttaa energiaamme. Hyvä oppimisympäristö vaikuttaa myönteisesti henkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiimme. Myönteisessä ilmapiirissä on mahdollista kokea oppimisen iloa silloinkin, kun oppiminen tapahtuu epämukavuusalueella. Opiskeluperiodeja ja opintomatkoja toteutetaan yhdessä ja opettajien erityisosaaminen on yhteinen voimavara. Vuosikymmenten aikana Sibelius-Akatemian Kuopion ja Helsingin yksiköiden välille on rakentunut erinomainen yhteistyö. Hyvään oppimisympäristöön mahtuu erilaisia persoonia ja oppijoita. Rohkaiskoon tämän lehden artikkelit ja Kuopiosta välittyvä ilo meitä kaikkia pohtimaan, miten edistämme hyvää ja toisiamme yhdistävää toimintakulttuuria ympärillämme. Tahdon lämpimästi onnitella Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin aineryhmän Kuopion yksikköä menestyneestä 60-vuotisesta taipaleesta kirkkomuusikkojen kouluttajana Suomessa. Eheä oppimisympäristö kannustaa ottamaan mallia hyvistä toimintatavoista. Opiskeluaikana omaksutut toimintamallit heijastuvat opintojen jälkeiseen työelämään. Oppimisja toimintaympäristöön liittyvässä keskustelussa huomiota saa usein tilojen viihtyisyys, turvallisuus ja nykyaikaiset työvälineet. Kirkkomusiikkikoulutus viettää tänä syksynä 60-vuotisjuhlaa Kuopiossa. Parhaimmillaan epäonnistumiset nähdään osana oppimisprosessia
Opiskelijat saivat Sibelius-Akatemian antaman todistuksen. Ensimmäiset kuusi kanttori-urkuria valmistuivat keväällä 1964. Vuonna 1893 perustettiin Viipuriin uusi koulu, jonka toiminta päättyi talvisodan alkaessa vuonna 1939. Koulutus keskitettiin vuonna 1951 Sibelius-Akatemiaan perustettuun kirkkomusiikkiosastoon. Kanttori-urkuriksi valmistuvat alkoivat täydentää opintojaan yhä enemmän. Kuopion musiikkiopisto/ konservatorio 1960–1982 Kirkkomusiikkialan ammatillinen koulutus alkoi Suomessa jo ennen muita musiikin aloja. Turussa aloitti vuonna 1878 lukkari-urkurikoulu ja Helsingissä 1882. Matti Tuloisela ojentaa 16.5.1965 todistukset Kuopiosta valmistuneille kanttori-urkureille. Kuopion kirkkomusiikkikoulutus toimi alun alkaen tiiviissä yhteistyössä Sibelius-Akatemian kanssa. Pian huomattiin tarpeelliseksi koulutuksen laajentaminen jälleen myös Helsingin ulkopuolelle: vuonna 1960 laajennettu piispainkokous päätti siksi, että kanttori-urkurien koulutus voitiin aloittaa saman vuoden syksyllä Kuopion musiikkiopistossa. Kuva: Kuopion yksikön arkistosta. Perustettu kirkkomusiikkiosasto valtuutettiin toimimaan Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiosaston rinnalla. 3/2020 4 Kirkkomusiikin koulutusta Kuopiossa 1960–2020 Kirkkomusiikkikoulutus viettää tänä syksynä 60-vuotisjuhlaa Kuopiossa. Samana vuonna nimitys lukkari-urkuri vaihtui kanttori-urkuriksi
Vuosittain opiskelijoita oli 1960–1980 -luvuilla keskimäärin noin 40. Vuonna 1972 opisto sai oikeuden antaa musiikkioppilaitoksen opettajan tutkinnon todistuksia, ja vuonna 1977 oppilaitos muutti nimensä konservatorioksi. Alkuvuosien maineikkaimpia opettajia olivat pianonsoiton opettaja Ferdinand van der Does ja yliopettaja Ellen Nyberg, laulun lehtorit Aila Itäkylä ja Oiva Ruhanen sekä kuorotoi-minnasta vastanneet Erkki Alikoski ja T. Soinnetta seurasivat osaston ja myöhemmän linjan johtajina Sakari Mononen (1972–1981) ja Erkki Tuppurainen (1981–1982). 4 5 Kanttori-urkuriksi valmistuvat alkoivat täydentää opintojaan yhä enemmän. Kuopiosta valmistuneista kanttori-urkureista noin kaksi kolmasosaa sijoittui seurakuntiin, erityisesti Itäja Pohjois-Suomeen. Opiskelijajoukko oli aluksi selvästi miesvoittoinen, mutta vuodesta 1977 lähtien naiset nousivat enemmistöksi. Tuon ajan päätoimisista opettajista ovat vuoteen 2020 mennessä kuolleet urkujensoiton lehtorit Asko Kaivola 1973 ja itävaltalaissyntyinen Johann Strohofer 1978, säveltapailun ja pianomusiikin lehtori Olavi Salo 1992, pianomusiikin lehtori Pentti Karjalainen 1996, musiikinteorian lehtorit Sakari Mononen 1997 ja Ilkka Koivistoinen 2004, pianonsoiton yliopettaja Paavo Soinne vastasi koulutuksen perustamisesta Kuopioon. Soinne vieraili myöhemmin Kuopiossa Sibelius-Akatemian ensimmäisenä kirkkomusiikin professorina (1987–1994). Näihin Kuopion musiikkiopisto antoi mahdollisuuksia. Urkujensoiton ja laulun opintojen lisäksi kiinnostusta oli myös kirkon työn ulkopuolelle tähtääviin opintoihin. K uv a: K uo pi on yk si kö n ar ki st os ta. Ilmari Haapalainen. Koulutuksen Kuopioon perustamisesta vastasi Paavo Soinne. Vuoteen 1982 mennessä Kuopiossa suoritettiin 196 kanttori-urkurin tutkintoa. Kirkkomusiikkiosastosta muodostettiin kirkkomusiikkilinja uuden opettajankoulutuslinjan rinnalle. Myös musiikkiopiston johtajat Pentti Karjalainen ja Matti Tuloisela osallistuivat työhön aktiivisesti. Kuopion koulutuksen tuli alun perin perustua valtion rahoitukseen, mutta kustannuksia siirtyi vähitellen Kuopion kaupungin vastuulle
Tilalle perustettiin 1983 Sibelius-Akatemian Kuopion koulutusyksikkö, joka sijoitettiin 1985 valmistuneeseen Kuopion musiikkikeskukseen. Kanttori-urkurin tutkinnon sijasta tähdättiin nyt musiikin kandidaatin tutkintoon. Koulutuksen ensimmäinen vuosi 1960 käynnistyi Maljapuron koululla, mutta pian siirryttiin musiikkiopiston/konservatorion vaihtuviin tiloihin. Opetuksen kannalta merkittäviä ovat sittemmin olleet Tuomiokirkon, Alavan kirkon ja Männistön Pyhän Johanneksen kirkon urut. Sibelius-Akatemia Kuopiossa 1983– Kun kanttorin virat ja koulutus vuonna 1981 uudistettiin, Kuopion konservatorion kirkkomusiikkilinja lakkautettiin. Suomen evankelis-luterilainen kirkko kustansi aluksi koulutukseen tarvittavat urut. Yksikön johtajana toimi Erkki TupKuopion kirkkomusiikkikoulutus on vaikuttanut myös oppilaitosten ulkopuolelle. Lisäksi voitiin käyttää kirkkojen ja siunauskappelien soittimia. 3/2020 6 Ellen Nyberg 2005, laulun lehtori Aila Itäkylä 2012 ja urkuimprovisoinnin lehtori Olli Linjama 2016. 6. Ensimmäiset kandidaatintodistukset annettiin 1987
Vuonna 1995 tutkinnon nimeksi tuli maisteri ja kandidaatista tuli alemman tutkinnon nimike. Yksi hänen alueensa oli vanhat kosketinsoittimet, erityisesti klavikordi. Vuosina 1992–2009 kirkkomusiikin professorina toimi Erkki Tuppurainen. Urkumusiikin lehtorit Jaana Ikonen ja Jan Lehtola tunnetaan laajalti alansa spesialisteina. Seppo Kirkisen aikana 2013 osasto nimettiin Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin aineryhmän Kuopion yksiköksi. Kuopiosta on valmistunut yhteensä 207 kanttori-urkuria ja yli 400 musiikin maisteria (mukaan luettuina ennen vuotta 1995 valmistuneet kandidaatit). Kevätlukukaudella 2020 opiskelijoita oli 65. Tohtorintutkintoja suoritettiin vuoteen 2012 mennessä seitsemän. Kuva: Raimo Pesonen Erkki Tuppurainen (s. Kuopion kirkkomusiikkipäivillä ja laajalti muuallakin. Sibelius-Akatemian diplomitutkintoja ja myöhempiä vastaavia tutkintoja suorittaneista useiden kymmenien opinnot ovat tapahtuneet kokonaan Kuopiossa. Vuonna 1994 hän suoritti musiikin tohtorin tutkinnon, kirkkomusiikkialan ensimmäisenä. Samana vuonna yksikkö sai nimen Kuopion osasto, jota johtivat Pekka Vapaavuori ja Elina Laakso. Vapaavuori käynnisti yhteistyön Namibian yliopiston ja Senegalin luterilaisen kirkon kanssa sekä viritteli toimintaa suomalais-ugrilaisten kansojen musiikin parissa. Sen soittajana ja improvisoijana tunnettu on ollut Mikko Korhonen. 6 7 puraisen jälkeen Olavi Hautsalo. Jorma Hannikainen jatkoi työskentelyä gregoriaanisen laulun tutkijana ja kuoronjohtajana myös siirryttyään Helsinkiin. Erilaiset kuorot ovat esiintyneet erityisesti Heikki Liimolan johdolla mm. Pekka Vapaavuori, joka välillä toimi koko Sibelius-Akatemian rehtorina, käynnisti monia uusia hankkeita. Hän on tutkinut suomalaista kirkkomusiikkia, erityisesti gregoriaanisten sekä virsisävelmien historiaa.. Elina Laakso laajensi koulutusta myös gospelmusiikin alueelle. Teksti: Erkki Tuppurainen Kuopion musiikkikeskus. Maineikkaimmat heistä ovat laulaja Soile Isokoski ja urkuri Kalevi Kiviniemi. Kuopiossa on nykyisin yhdeksän lehtoria ja noin 30 tuntiopettajaa. Kuopion kirkkomusiikkikoulutus on vaikuttanut myös oppilaitosten ulkopuolelle. 1945) toimi Kuopiossa Tuomiokirkon urkurina 1969–72, Kuopion musiikkiopiston/ konservatorion ja Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön lehtorina ja 1992–2009 kirkkomusiikin professorina. Kuorotoiminnalla on ollut suuri merkitys
Jos tämän opettajan kanssa olisi riitaantunut, ei olisi ikinä valmistunut. Kerran hän esimerkiksi määräsi kaksi kuoroharjoituksista myöhästynyttä poikaa eturiviin naisten eteen laulamaan. Korkeakosken mukaan: Opettaja temppuili kaikin tavoin kuin pikkupoika. Opiskelijat kokoontuivat keskenään omiin illanviettoihinsa, joihin kurssin vanhimpiin kuuluva, jo hieman omaisuutta kartuttanut Pauli Pennanen kustansi eväät omasta pussistaan. Näin Korkeakoskestakin tuli Högfors. Samoin suhteet opettajiin olivat lämpimät, Korkeakoski muistaa erityisesti, miten jo valintakokeissa opettajat olivat hakijoita kohtaan todellisia herrasmiehiä. Hän oli myös erittäin tarkka siitä, että opiskelijat olivat aina paikalla kuoroissa. Valmistumisensa jälkeen hän ehti toimia kanttorin virassa kolmea kuukautta vaille neljäkymmentä vuotta. 3/2020 8 M atti Korkeakoski aloitti kirkkomusiikkiopintonsa ensimmäisellä Kuopiossa alkaneella kurssilla syksyllä 1960. Hän jakoi Kirkkomusiikki -lehdelle muistojaan koulutuksen alkuvaiheilta: Kurssilla oli kotoisa, mukava ja välitön ilmapiiri. Kaikki tunsivat Kuva: Kristian Saarinen. Korkeakosken mukaan oli tapana, että maalaispojan tullessa kaupunkiin opiskelemaan piti tämän sukunimi kääntää ruotsinkieliseksi. Muistoja Kuopion ensimmäiseltä vuosikurssilta Poikkeuksen hyviin opettajasuhteisiin teki eräs opettaja, jolla ei Korkeakosken mukaan ”ollut tippaakaan huumorintajua” ja jolla oli tapana järjestää tenttejä vielä yhdentoista tai kahdentoista aikaan illalla
Ne eivät ikinä olleet mitään pahantahtoista, mutta olivat silti hauskoja. Hänen ollessaan Lähetysseuran kuorossa laulajana hänen oikean nimensä nimilistassa nähneet ihmettelivät, että kuka ihme on tämä Korkeakoski, jota he eivät olleet omasta mielestään vielä ikinä nähneet kuorossa. Seuraavana aamuna kaverusten tullessa opistolle oli rehtori, joka hyvin tiesi, ketkä olivat olleet kepposen takana vain todennut heille “on hyvä huomata, etteivät kirkkomuusikot ole tekopyhiä.” Teksti: Jan Dekker Kirjoittaja on Kuopion kirkkomusiikkikoulutuksen nykyopiskelija . Kuva: Kristian Saarinen. käsienpesualtaan hanaan, niin että tämä tukkeutui. Korkeakoski muistaa erään tapauksen, jossa hänet oli määrätty kansliaan panemaan Bachin Das wohltemperierte Klavier -teoksen nuotteihin muovikansia. 8 9 hänet tällä nimellä koko opiskeluajan. Hanan seuraava käyttäjä olikin ollut musiikkiopiston rehtori, joka sai tukoksen pettäessä vedet niin pahasti päälleen, että joutui käymään kotonaan vaihtamassa pukunsa. Apuna olleen opiskelutoverinsa kanssa he päättivät kepposena tunkea teippiä Lehtori Heikki Liimola opettaa kuoronjohtoa Kuopion nykyopiskelijoille. Opiskelijoilla oli ajoittain omia kolttosiaan
Liturgiset oppiaineet laajensivat samalla näkökulmaa harjoitusluokasta kirkon työn suuntaan. K ouvolan seurakunnan kanttori Ritva-Liisa Marttila opiskeli Kuopiossa vuosina 1991–1998. On hauskaa ajatella, miten ainutkertainen tuo kokemus on! Se tuo osallistujilleen paitsi paljon uusia taitoja, myös monia hienoja opiskelumuistoja. Työssä ahkerasti käytössäni ovat olleet myös urkuimprovisoinnin ja kuoronjohdon tunneilta saadut taidot. Kameran takana Minna Viinikainen. Sohvalla Jussi Salonen ja Sari Oksavuori. Kanttorikoulutusta leimaa huomattava laaja-alaisuus ja Kuopiosta saadut hyvät taidot ja valmiudet ovat ahkerassa käytössä päivittäin. Mitä opiskeluajalta on jäänyt mieleen, kun opinnoista on vuosikymmen tai kaksi. Kuopion yksikön valtteja on pienen yksikön lämmin ja turvallinen opiskeluympäristö. Joka lukuvuosi kuoronjohdon opiskelijat toimivat toisilleen harjoituskuorona. Pöydän ääressä Anu Mattila, Jenni Liiri, Marika Sointula ja Seija Nylund. Minut houkutti opiskelemaan mahdollisuus korkeatasoisiin instrumenttiopintoihin pianossa ja uruissa sekä laulussa. 3/2020 10 Työelämässä Kuopion opintojen siivittämänä 10 Suuri osa maamme kanttoreista on opiskellut Sibelius-Akatemian Kuopion yksikössä. Mitkä opitut asiat ovat olleet tarpeen kanttorin työssä. OsastolKuva: Kristian Saarinen.. Tiskipöydän vieressä Tiina Leinonen. Ikkunan edessä Maria Verronen. Sukupolvet vaihtuvat Kuopion kirkkomusiikkiopinnoissa. ”Opinnot olivat jo 90-luvulla Sibiksen monipuolisimmat
Monipuolisista opinnoista sai tietenkin hyvät edellytykset lähteä työelämään. ”Päällimmäisenä tulee mieleen hyvä ilmapiiri, jossa oli kannustava ja turvallinen opiskella. klo 9.00 Kuopion kirkkomusiikkikoulutuksen historiikin julkaisu ja juhlaseminaari klo 18.00 Juhlakonsertti Tiistai 3.11. Sitä en unohda koskaan, kun kirkkomusiikki vei sydämeni.” Teksti: Pirre Hytönen K uv a: K ris tia n Sa ar in en Kuopion kirkkomusiikkikoulutus 60 vuotta Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikkö juhlii 60-vuotista kirkkomusiikin koulutusta 1.–3.11.2020. mieleenpainuvin tapahtuma oli kuitenkin SAKKO ry:n 15-vuotisjuhlat, jotka järjestettiin asiaan kuuluvalla hartaudella logolla painettuja serviettejä ja illalliskortteja myöten. S. klo 8.30 J. klo 10.00 Juhlamessu, www.virtuaalikirkko.fi klo 19.00 Juhlakonsertti Maanantai 2.11. Tapahtumat pääset näkemään Sibelius-Akatemian Youtube-kanavalta https://www.youtube. Oppilaskunnan toiminnasta Jouni Kuronen opettaa säveltapailua Kuopiossa Siiri Mäenpäälle. Bach Inventionen und Sinfonien BWV 772–801, Olli Rantala, piano klo 10.00 Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäen puhe, jonka jälkeen Kirkkomusiikin koulutuksen tulevaisuuden suuntaviivoja -paneelikeskustelu klo 18.00 Juhlien päätöskonsertti. Oppilaskunnalla oli paljon yhteisöllistä toimintaa, josta on paljon ratkiriemukkaita muistoja: fuksiaiset, pikkujoulut, peli-illat, Rytkyn ja Rukan reissut, laskiaismäet, publiikit ja niin edelleen. Juhlaohjelma Sunnuntai 1.11. Upeita konserttielämyksiä oli tietenkin monia, mutta itselle ehkä merkittävin kokemus oli laulaa Matteus-passio heti ensimmäisenä opiskeluvuotena osaston kamarikuoron riveissä. 10 11 11 la oli mahdollista tutustua lyhyillä kursseilla silloin uudempiin musiikkigenreihin, kuten Tuomasmessun gospelhenkiseen otteeseen ja seurakuntien lapsikuorotoimintaan. Juhlat toteutetaan koronatilanteesta johtuen vain etätapahtumana. Näissä molemmissa on vuosikymmenten saatossa tapahtunut paljon mielenkiintoista kehitystä.” Nokian seurakunnan kanttori Minna Viinikainen opiskeli Sibelius-Akatemian Kuopion yksikössä vuosina 1999–2005. Olin oppilaskunnan toiminnassa aktiivisesti mukana, ensin tarkkailijajäsenenä, sitten useamman vuoden oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana. com/user/SibeliusAcademy/live. Teimme myös opintomatkat Tukholmaan ja Viljandiin
En kokenut Oulusta valmistuessani olevani vielä valmis työskentelemään kanttorina. Hakuvaiheessa oli mahdollista valita joko Helsingin tai Kuopion yksikön väliltä, tai antaa yliopiston valita puolestasi. Opiskelupaikkakunnaksi Kuopio valikoitui siksi puhtaasti käytännön syistä. 12. Varusmiespalveluksen jälkeen tulin siihen lopputulokseen, ettei sotilasura ollutkaan minua varten, jolloin hakeuduinkin suoraan opiskelemaan kirkkomusiikkia. 3/2020 12 Miltä kirkkomusiikin opinnot Kuopiossa näyttävät nykyopiskelijoiden näkökulmasta. Yhteisöllistä opiskeluaikaa ”Kuopion kuplassa” Kirkkomusiikkia voi opiskella Suomessa tällä hetkellä Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Helsingissä ja Kuopiossa sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Ajatuksia opinnoista kertoivat kolmannen vuoden opiskelija Sanna Saarenpää ja viidennen vuoden opiskelija Jan Dekker. Vaikka kulkuyhteydet kotipuoleen eivät ole maailman parhaimmat, nautin Kuopion ympäristöstä. Ruotsinkielinen Yrkeshögskola Novia Pietarsaaressa tarjoaa monimuoto-opintoja kirkkomusiikkiopiskelijoille ammattikorkeakoulutasolla. Minä annoin yliopiston valita ja päädyin Kuopioon, enkä ole katunut päivääkään. Opinnot tuovat Kuopioon Minulla oli lukion jälkeen urasuunnitelmanani, että olisin ollut jonkun aikaa sotilasuralla, jonka jälkeen olisin vanhempana kouluttautunut kanttoriksi, kertoo Jan Dekker. Kun opinnot Oulun ammattikorkeakoulun kirkkomusiikin suuntautumisvaihtoehdossa alkoivat tulla päätökseen, oli luonnollista lähteä jatkamaan opintoja Sibelius-Akatemiaan, kertoo Sanna Saarenpää. Ensinnäkin se on lähempänä kotipaikkakuntaani Oulua, toiseksi en viihtyisi asua Helsingissä, Kuopiossa asuinolosuhteet ovat paremmat ja luonto lähempänä. Siiri Mäenpää ja Mika Äijäläinen säveltapailuopinnoissa
12 13 Opiskelija Jan Dekker harjoittelee liturgista soittoa Rami Tuomiskosken johdolla. Kuva: Kristian Saarinen Minä annoin yliopiston valita ja päädyin Kuopioon.
Carus 40.689/50 Camille Saint-Saëns Messe de Requiem op. for strings, harp and organ / K. 3/2020 14 Yhteisellä matkalla Kirkkomusiikkiopiskelijoiden keskuudessa Kuopiossa vallitsee erinomainen yhteishenki. Toimistoon tai ainejohtajan juttusille voi noin vain mennä hoitamaan asiansa ilman ajanvarauksia. Psalm op. Viime vuoden aikana on ehditty viettää perinteiset fuksiaiset ja pikkujoulut, konsertoida Klassista kasiin -konserttisarjan puitteissa sekä rentoutua hyvinvointi-illoissa vanhassa pappilassa. Sanna Saarenpään mielestä opinnoista parasta on opiskelijayhteisö: Autamme ja tuemme toisiamme matkalla, joka on kaikilla niin kovin erilainen mutta jollain tapaa samanlainen. B. Kussakin oppilaitoksessa on aina omat opiskelijayhteisönsä, mutta yleensä ne rajoittuvat koskemaan aina yhtä vuosikurssia kerrallaan. for chamber orchestra J. Homolka Soli STTBB, Coro SATB, Fl, Ob, Clt, Fg, Cor, [Timp], 2 Vl, Va, Vc, Cb, Org . Kuopiossa on mielestäni vuosikurssit ylittävää yhteisöllisyyttä, mikä yhdistää opiskelijoita ihan eri tavalla. Linckelmann Soli SATB, Coro SATB, Fl, Ob, Clt, Fg, Cor, Tr, Trb, Timp, 2 Vl, Va, Vc, Cb, [Org] . Myös Jan Dekker nostaa esille ”Kuopion kuplan”: Kaikki opiskelijat tuntevat toisensa ja ovat hyviä kavereita keskenään. for chamber orchestra J. Carus 27.317/50 www.carus-verlag.com Felix Mendelssohn Bartholdy Elias op. Sibelius-Akatemian Kuopion opiskelijoilla on ainejärjestö SAKKO ry, joka järjestää opiskelijoiden tapahtumia. Carus 40.072/50. 54 Arr. 42 Arr. Kuopion yksikkö kirkkomusiikkikoulutuksineen on ollut monelle tärkeä osa elämää. Rothaupt Soli SATB, Coro SATB, 2 (1) Arpa, 2 Vl, Va, Vc, Cb, Org . Carus 40.130/50 (December 2020) Wie der Hirsch schreit. Jokapäiväinen koulunkäynti on niin yhteisöllisyyden läpitunkemaa, ettei sitä edes tule ajatelleeksi. 70 Arr. 123 Arr. Teksti: Jonna Aakkula C_ Carus great choral works in small scorings – Performances can now be programmed with considerably fewer instrumentalists and thus also in smaller performance venues – A fresh look at well-known and popular works – Vocal scores and choral scores from the original version can be used Ludwig van Beethoven Missa solemnis op. Der 42. for chamber orchestra J. Meillä on täällä opiskelijoina todella monipuolisesti erityyppisiä ihmisiä, mutta silti kaikki mahtuvat joukkoon. Sanna Saarenpää on huomannut tulleensa osaksi jopa ylisukupolvista ryhmää: Toisia Kuopiossa opiskelleita kohdatessa on ilo huomata, miten heidän silmänsä syttyvät, kun opiskelumuistot palaavat heille mieleen. Keneltä tahansa voi pyytää apua ja kenen tahansa viereen voi mennä ruokalassa istumaan. Linckelmann Soli SATB, Coro SATB, Fl, Ob, Clt, Fg, Cor, Tr, Trb, Timp, 2 Vl, Va, Vc, Cb, [Org]
Sakastin ikkunasta näkyvät isäni ja siskon haudat. Asiat sanotaan tiiviisti, ja yhdellä lauseella tai säkeellä voidaan kuvata ihmisen elämää 9-vuotiaasta 90-vuotiaaseen. Soile Isokoski on tehnyt loistavan kansainvälisen uran. Tutut ehdotteli. Allegro Oy eli Pekka Pohjola on hoitanut kaikki sopimukset ja esiintymiset. Soile Isokoski sai Oulun hiippakunnalta musiikkiopintojaan varten stipendin, jonka vastineeksi hänen kuului työskennellä hiippakunnan alueella kaksi vuotta. Soile Isokoski arvostaa suuresti kanttorien työtä, jossa pitää paitsi huolehtia omasta muusikon ammattitaidosta hallita myös monia ulkomusiikillisia asioita. Onko merkonomin osaamisesta ollut apua kansainvälisen uran sopimuksia tehtäessä. Jokainen kuulija löytää tulkinnasta itselleen tärkeät asiat. Laulamalla toisten tekstejä voin ilmaista jotain sellaista, mitä olen elämästä ymmärtänyt. Vuosituhannen vaihteessa Yleisradio nauhoitti kaikki virsikirjan virret käytettäviksi mm. Ammatiksi laulaminen kirkastui vasta myöhemmin. Uruista en koskaan ollut kovin innostunut, mutta suoritin sen määrän mitä seurakuntatyössä tarvitaan. Haluan esiintyä ja laulaa. Liedeissä runo kertoo muutamalla rivillä saman, mihin tarvitaan kokonainen ooppera. Soile Isokoski on pohjakoulutukseltaan kanttori. Etsiessään koulun jälkeen elämälleen suuntaa hän teki kaksivuotisen merkonomin tutkinnon. Virsien laulaminen on oma taitolajinsa Ne eivät ole yksin”Yhdellä rivillä kuvataan koko elämä” lauluja eikä niitä voi laulaa tulkiten. 14 15 Soile Isokoski tunnetaan erinomaisena oopperalaulajana. Minulla oli hyvää taustaa seurakunnan kanssa laulamisesta. Seurakuntaan sopeutuminen vaatii yhteistyötaitoja ja työaikakin on epäsäännöllinen. Soittajana en ollut riittävän hyvä. Mikä liedissä vetoaa. Siellä tajusin, että tämä on minun juttuni. Ei ollenkaan, minulla on Lappeenrannan laulukilpailusta asti ollut agentti. Kanttorin pitää olla sosiaalinen ja tulla toimeen hyvin monenlaisten ihmisten kanssa. radion hartausohjelmissa. Sinäkin aikana hän kävi laulutunneilla. Se oli mielenkiintoinen tehtävä. Hän teki viidessä vuodessa kolme tutkintoa: kirkkomuusikon, laulunopettajan ja lauludiplomin. Onko niissä jotain samaa kuin hyvissä virsissä. Tekstit ovat syvällisiä ja hyvin elämää kuvaavia.. saksalaisia, suomalaisia ja venäläisiä runoja. Siellä johdin muun muassa kirkkokuoroa, jossa lauloi entisen kouluni opettajia. Liedeissä säveltäjät käyttävät mm. Hänen suuri rakkautensa ovat kuitenkin liedit. Paavolan vanha puukirkko on minulle edelleen tärkeä ja rakas. Saatuaan täydet pisteet diplomitutkinnostaan hän sai pitää Sibelius-Akatemian salissa ensikonserttinsa. Hän siinä mielessä epätavallinen laulaja, että laulaa yhtä lailla sekä oopperaa että liediä. Olin oivaltanut jo varhain, ettei laulaminen ole vain äänen tuottamista, vaan musiikin ilmaisua sanojen avulla. Lappeenrannan laulukilpailu vuonna 1987 oli Soile Isokosken laulajan uran kannalta ratkaiseva, vaikka osallistuminen mietitytti. Kun hän valmistui vuonna 1984, kotiseurakunnassa Paavolassa, silloisessa Ruukissa tarvittiin kanttoria. Niin voi sanoa. Laulajiksi valittiin sopraano Soile Isokoski, mezzo-sopraano Lilli Paasikivi, tenori Topi Lehtipuu ja baritoni Raimo Laukka. Laulaminen on ollut osa Soile Isokosken elämää aina, koska pappilan tyttärelle oli tarjolla runsaasti tilanteita, joissa laulaa
3/2020 16 Soile Isokoski Kuva: Heikki Tuuli
Lähes tuntematon laulaja voitti kilpailun, ja pian hän sai kiinnityksen Kansallisoopperaan. Kierrettyään maailmalla parikymmentä vuotta ajatus Suomeen asettumisesta alkoi kypsyä. Soile Isokoski valmistui Sibelius-Akatemian Kuopion osastolta vuonna 1986. Silloin itselle ja muille jää hyvät muistot ja mielikuvat. Säästösyistä AMK-koulutus lakkautettiin vuonna 2016. Koen olevan etuoikeutettu monessa suhteessa ja siitä kiitän Jumalaani. Vaikka kirkkomuusikoiden koulutus on hyvin monipuolista, näyttämökoulutusta siihen ei kuulu. Lyhyeenkin vierailuun kuluu helposti pari viikkoa. Minulla on etuoikeus tuntea lähes kaikki Suomen nuoret lupaavat laulajat, kun opetan monessa paikassa. Teksti: Sirkku Nyström. Kunniatohtorin arvon myöntämisperusteissa sanotaan: Isokoski on myös pienten muotojen mestari, joka on esittänyt ja levyttänyt paitsi lied-musiikkia myös suomalaisia virsiä ja hengellisiä lauluja. Niiden sisäistyneet ja rakastetut tulkinnat osoittavat, että kanttori-urkurina uransa aloittaneella oopperalaulajalla on kirkkomuusikon sielu. Vierailut ovat ajallisesti myös yllättävän aikaa vieviä. Käyn kahtena päivänä Oulussa opettamassa. Soile Isokoski on elämästään monella tavalla kiitollinen. Olen ihan tyytyväinen elämääni. Samoin Sibelius-Akatemian opetukset Helsingissä ja Kuopiossa on koottu kokonaisuuksiksi, enkä joudu matkustamaan kovin paljon. Minusta on parempi lähteä siinä vaiheessa, kun äänen kestämistä ei tarvitse pelätä. Soile Isokoski on saanut lukuisia tunnustuksia uransa aikana. Hän jatkaa myös edelleen Sibelius-Akatemiassa. esiintymiset Matteus-passiossa, Hetan musiikkijuhlilla ja osallistuminen Stuttgartissa pidettävän Hugo Wolf -laulukilpailun tuomaristoon. Isokoski opettaa sekä Kuopiossa että Helsingissä myös kirkkomuusikoita ja pitää mestarikursseja kotimaassa ja ulkomailla. Tänä vuonna Isokoski siirtyi Oulussa tuntiopettajaksi, jolloin hän saa itse järjestää omat työaikansa. Samoin tiedän, mistä opiskelijat puhuvat, kun pitää transponoida sävelmiä tai sovittaa lauluja. Soile Isokoski lopetti kansanvälisen oopperauransa kuutisen vuotta sitten ja siirtyi lehtoriksi Oulun Ammattikorkeakouluun. Hyvä puoli asiassa on, ettei minulla ole näyttämöllä maneereita. Vietin yhden sateisen kesän Glyndebournen festivaalilla ja minulle tuli suunnaton koti-ikävä. Moni ihmetteli, miksi erinomainen ja maailmalla laajalti kysytty sopraano lopetti oopperalaulaja uransa vuonna 2014. Eniten hyötyä on ollut soittotaidosta, koska silloin voi itsenäisesti perehtyä sekä oopperarooleihin että liedeihin. Isokoski pitää edelleen konsertteja, mutta kevään koronaepidemian takia peruuntuivat mm. Sibelius-Akatemiassa hän toimii laulun vierailevana professorina. Soile Isokoski kertoo saaneensa kaiken näyttämöoppinsa hyviltä ohjaajilta ja kollegoilta. 16 17 vat, että lähde Lappeenrantaan, voitat varmasti. Opinahjo täyttää tänä vuonna 60 vuotta ja osaston johtajana on entinen opiskelutoveri Seppo Kirkinen. Vähitellen ajatus alkoi houkuttaa, ja Isokoski ilmoittautui kilpailuun. Olin usein Wienissä ja siellä produktion kasaamiseen ja harjoitteluun varattiin pari päivää, siihen päälle 3-5 esitystä ja niiden välipäivät. Nyt elän äidin kanssa 60 kilometrin päässä Oulusta ja teen opetustyötä, josta olen aina pitänyt. Meillä on talo Siikajoen varrella ja kaunis puutarha. Ajattelin, että menen sinne ja laulan mitä pitää laulaa ja sitten katsotaan, miten meni. Sitä moni ohjaaja on kiittänyt. Vuonna 2008 hänelle myönnettiin harvinainen Wienin valtionoopperan Kamarilaulajattaren arvonimi ja vuonna 2011 hänen promovoitiin kunniatohtoriksi Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Vaikka uudistettu koulutuslinja aloittaa tänä syksynä, Isokoski harmittelee kirkkomusiikkiosaston alasajoa, koska sieltä valmistui erinomaisia kirkkomuusikoita. Kun sisareni kuoli ja äiti jäi yksin, halusin palata takaisin Suomeen. Soile Isokoski kertoo nähneensä liian monen laulajan lykkäävän esiintymisten lopettamista liian pitkälle. Myös Oulussa on koulutettu kanttoreita vuodesta 1984 lähtien
Yksi kertoo kyllästyneensä kolmivuorotyöhön sahalla lähes viisikymppisenä ja ajatelleensa kokeilla kepillä jäätä. Kanttoriksi varttuneemmalla iällä K uv a: M aa rit K yr öh ar ju Su om en K irk ko m us iik ki lii tt o Työnkuva yllättää Kanttorin työ on yllättänyt monet monipuolisuudellaan, vapaudellaan ja haastavuudellaan, mutta odottamatonta on ollut myös, kuinka paljon aikaa kuluu tietokoneen ääressä. Mielikuvat kanttorin työnkuvasta ja palkasta saivat valitsemaan toisin – perheestä haaveilevalle ratkaisevin syy. Hyvä kokemus kanttoriudesta on myös se, että musiikkia saa tehdä ja viedä eri ikäisille eivätkä pedagogiset taidot mene hukkaan. Kanttorin hommiin on päästy ensin sijaisena, ja myöhemmin työ tai harrastus on vienyt mennessään. 3/2020 18 Maallikon mielikuvassa kanttorin työ on soittaa lehterillä maailman mahtipontisinta soitinta ja laulattaa kirkkokansalle virsiä häissä, hautajaisissa ja jumalanpalveluksissa. Onko uuden työn taustalla nuoruuden haave vai järkisyyt. Musiikilla on lähes kaikille ollut suurempi rooli päätöksenteossa kuin kirkolla. Myönteisenä nähdään se, että sisältöä saa itse suunnitella eikä työnkuvaan kuulukaan pelkästään jumalanpalveluksia, toimituksia, rippikoulua ja vanhainkotihartauksia. Kirkkomusiikki-lehti otti verkkokyselyn avulla selvää, minkälaisia tekijöitä kätkeytyy alanvaihdon taakse. Myös moni myöhemmällä iällä kanttoriksi ryhtynyt yllättyy siitä, miten paljon muutakin työnkuvaan kuuluu. U uden uravalinnan taustalla on usein kyse kutsumuksesta ja haaveammatista sekä rakkaus musiikkia ja urkuja kohtaan. Nuoruuden haave, joka jäi Moni vastaajista on miettinyt ammattia jo nuorena, mutta epäilykset työstä tai omasta osaamisesta tai epäonnistuminen kirkkomusiikkiosaston pääsykokeissa veivät muualle
Myyjällä on oikeus hyväksyä tai hylätä tarjous. Musiikki hoitaa sielua, kun laulu ja soitto kietoutuvat osaksi jumalanpalvelusta ja kirkollisia toimituksia. Laulamisen, urkujen soittamisen ja uuden instrumentin opiskelun lisäksi työ on vaihtelevaa, ja työajoissa on ilmaa. 18 19 toisen ammatin valintaan oli työajat, joissa illat ja viikonloput ovat varattuja. Hänen mukaansa kuntien ja kirkon arvopohjat ovat erilaiset, mutta seurakuntien väliset erot suuremmat. Kanttori pääsee toimimaan kasvattajana ja osallistumaan ihmisten elämän tärkeisiin hetkiin. 0400 143 604, sirkku.tolvanen@evl.fi. “Varhaiskasvatuksen ammattilaisuus on ollut täysin hyödynnettävissä kanttorin työssä, kuin myös ohessa entisenä OAJ:n luottamusmiehenä toimiminen. Ostaja purkaa ja kuljettaa urut pois omalla kustannuksellaan. Se unohtui viime hetkellä, ja hakupaperi jäi lähettämättä viime hetkellä. Eräs pohtii kaikista työpaikoista löytyvän hyviä ja huonoja puolia. Tämän päivän kanttorin työ ei siis ole pelkkää virsien veisuuta ja säestämistä, vaan työssä on apua myös entisen ammatin opettamista Excelin käsittelytaidoista, loogisesta ajattelutavasta ja kiinnostuksesta tieteelliseen tutkimukseen. Opettajan kanssa oli sovittu urkukappale pääsykokeisiin. Tarjoukset toimitetaan suljetussa kirjekuoressa 13.11.2020 klo 15.00 mennessä osoitteella Kangasniemen seurakunta Otto Mannisen tie 2, 51200 KANGASNIEMI tai talouspäällikölle jarmo.snicker@evl.fi. “Vähän sellainen. Se tapahtuu tekemällä rohkeasti yhteistyöaloitteita erilaisille toimijoille. Selvää on, että ammatin harjoittamista helpottaa, jos on aiemmin säestänyt, opettanut tai tehnyt musiikkia. “Tunnen hyvin suomalaiset puulajit :)” vastaa nykyinen kanttori. Yhdellä vastaajista oli aiempina työnantajina ollut neljä kuntaa ja neljä seurakuntaa. Ohikiitävä hetki vei 16-vuotiaan elämän toiseen suuntaan. “Kirkossa hengellisyys ja anteeksianto ovat olennaisesti esillä.” Risuja antaa kanttori, jonka mukaan kirkko työyhteisönä on hidas, vanhanaikainen ja monessa kohdin huonosti johdettu. Toiselle yhteisön olemassaolo itsessään on tärkeää, sillä edellisessä ammatissa kollegat opettivat eri paikoissa. Tietää virkaehtosopimusasioista mukavan paljon.” Aiemmasta ammatista tuodaan talousosaamista, viestintäja johtamistaitoja, kykyä vetää projekteja sekä taito rakentaa yhteisöä. 2007. Teksti: Laura Airaksinen Kangasniemen seurakunta myy II-sormioiset 8-äänikertaiset urut Walcker 1961, siirretty srk-saliin Kakolan vankilan kirkosta v. Lapsikuorojen vetäminen on kehittänyt taidon kohdata ihmisiä. Yksi vastaajista tahtoi paljon mieluummin pianonopettajaksi, koska “ei halunnut kuunnella tekopyhiä ihmisiä”. Urkujen näytöstä voi sopia kanttori Sirkku Tolvasen kanssa, puh. Näin musiikin avulla voi omalta osaltaan levittää evankeliumia. Äiti ehdotti lukioikäiselle kympin oppilaalle kanttoriksi ryhtymistä, mutta koska pianonopettaja ei koskaan ollut antanut positiivista palautetta soitosta, hän kuvitteli osaamisensa olevan kaikkialla muualla. “Kyllä sitä välillä mietti, että mitä jos olisin silloin…” Tärkeintä kanttorin työssä Kanttorin työssä koetaan tärkeimmäksi musiikki, “soiva kirkko” sekä ihmisten välinen vuorovaikutus. “Mulla on ihana työyhteisö!” Aikaisempiin työpaikkoihin verrattuna kirkosta on sekä huonoja että hyviä kokemuksia. Suojatyöpaikka.” Ruusuja antava sanoo: “Erilainen! Omaa ajattelua saa käyttää enemmän kuin aiemmin.” Excelistä puulajeihin Entisestä työstä on hyötyä, vaikka ala olisi kaukanakin kanttorin työstä. Myös muut instrumentit veivät mukanaan
Sisarukset aloittivat Kuusamon musiikkiopistossa huiluopinnot, Anna-Maria oli tuossa vaiheessa 8ja Miikka 9-vuotias. Soittoharjoittelu tapahtui sulassa sovussa. Innostus musiikkiin tuli sisaruksille kodin perintönä. Isä haaveili lapsena siitä, että oppisi soittamaan, mutta köyhässä maalaisperheessä ei ilmeisesti ollut varaa soittimiin. 3/2020 20 Anna-Maria Lehtoaho on toiminut pitkään kanttorina. Miikka istui pianon ääressä paljolti improvisoiden ja omaa luoden. Musisoiminen oli lestadiolaisyhteisössä tärkeä yhdessäolon muoto ja sitä kautta omakin soittoharrastus tuntui luontevalta, Anna-Maria kertoo. Erityisesti isä oli aktiivinen musiikin kuuntelija. Kotona oli piano ja yläasteiässä heillä oli parin vuoden ajan käytössään myös sähköurut, jonka he saivat lainaksi sedältään. Teini-iässä Anna-Maria ja Miikka alkoivat profiloitua musiikillisesti eri suuntiin. Minä taas soitin kaiken Soittavat sisarukset 20. Sittemmin piano oli molemmilla opistossa sivuaineena, enimmäkseen soitonopettelu tapahtui omatoimisesti. Piano alkoi kuitenkin vetää molempia enemmän puoleensa. Äiti on meidän perheessämme kuitenkin se, joka sysäsi meidät lapset musiikkiopistopolulle. Hänen veljensä Miikka Lehtoaho on ollut myös kanttorina, mutta kokenut pianon ja improvisoivan musiikin itselleen mieluisammaksi. A nna-Maria ja Miikka Lehtoaho viettivät lapsuutensa Kuusamossa. Miikkan mukaan heidän vanhempansa ovat aina pitäneet musiikista. Lapsuudessa tutuiksi tulivat niin Yle Ykkösen musiikkianti kuin virret ja Siionin laulut, joita seuroissa laulettiin ja soitettiin. Sisarukset ovat tehneet musiikillista yhteistyötä
Vaikutteita ulkomailta Lukion jälkeen molemmat alkoivat opiskella Helsingissä Sibelius Akatemian kirkkomusiikkilinjalla. Anna-Marialla on kirkkomusiikillista kokemusta myös ulkomailta. Anna-Maria Lehtoaho valmistui sieltä maisteriksi vuonna 2008 ja esittävän säveltaiteen linjalta hän sai urkudiplomin neljä vuotta myöhemmin. Valmistumisensa jälkeen hän toimi sijaisena tuomiokirkkoseurakunnassa ja freelancerina pääkaupunkiseudulla. 20 21 nuoteista. Opiskeluaikana hän teki kanttorinsijaisuuksia Wienissä eri seurakunnissa, lähinnä katolisen kirkon piirissä. Vuodesta 2017 lähtien hän on ollut virassa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa. Tämä jakolinja on säilynyt, vaikka sittemmin olen jossain määrin itsekin irtautunut nuoteista, Anna-Maria kuvailee. Syksyn 2016 hän toimi Sveitsissä Evankelis-reformoidussa Kuva: Harri Peltola 20 21
Opiskeluaikana hän teki kanttorinsijaisuuksia useissa seurakunnissa. Nuo olivat varsin mukavia kokemuksia. Koen ulkomaiden kokemusten auttaneen minua laaja-alaistamaan ajatteluani jumalanpalvelusmusiikin suhteen. Asioita voi tehdä monella tavalla tyylikkäästi ja hyvin, eivätkä erilaiset lähestymistavat sulje toisiaan pois. Lehtoahot ovat kulkeneet musiikillisesti eri reittejä, mutta nuo reitit myös kohtaavat. En ole myöskään kokenut kanttorintyöhön kutsumusta. Anna-Maria on sekä tuottanut että toteuttanut runsaasti erilaisia konsertteja. Teen seurakuntiin keikkoja sekä sävellyksiä hengellisiin teksteihin. Soitan monipuolisesti erilaisia musiikkityylejä. Soittamiseni on mennyt vuosien mittaan entistä enemmän jazzilmaisun ja improvisaation suuntaan. Lisäksi johdan nyt toista vuotta Vanajaveden nuorisokuoroa. He ovat K uv a: H ar ri Pe lto la. Aiemmin en paljon kuoronjohtajan töitä tehnytkään, kertoo Anna-Maria, joka soittaa urkujen lisäksi pianoa ja cembaloa. Ilman papereita kanttorinvirkoja en ole kuitenkaan voinut hakea. 3/2020 22 kirkossa, Frauenfeldin seurakunnan kanttorina vastuualueinaan urut ja kevyt musiikki. Miikka on tehnyt kirkkomusiikkiopintoja Helsingin ohella myös Sibelius Akatemian Kuopion yksikössä, mutta ei ole saattanut opintojaan loppuun. Järvenpään seurakunnassa hän toimi kahden vuoden ajan, Kuusamossa puoli vuotta ja lisäksi hänellä on ollut useita sijaisuuksia Helsingin eri seurakunnissa. Keikkoja hän tekee niin soolona kuin erilaisilla pienillä kamarimusiikkikokoonpanoilla. Koen hengellisen musiikin itselleni edelleen läheiseksi ja tärkeäksi. Olen irtaantunut kristinuskosta ja seurakunnassa työskentely tuottaisi jonkinlaista sisäistä ristiriitaa. Aktiivisen keikkailun lisäksi hän on mukana erilaisissa lyhyissä musiikkiprojekteissa sekä tehnyt sävellysja sovitustöitä. Oikeastaan vain kuoronjohtamisesta en niin paljon pitänyt. Iloitsen tästä kirkasäänisestä ja nuotteja lukevasta nuorten porukasta. Antoisaa yhteistyötä Nykyään Oulussa asuva Miikka Lehtoaho on toiminut vuosien ajan vapaana muusikkona, pääinstrumenttinaan piano. Miikka tekee yhteistyötä myös seurakuntien kanssa
Erityisesti viime vuosina yhteistyö on ollut hyvin antoisaa ja helppoa. Pohjoismaiset Kirkkolaulujuhlat ovat keränneet perinteisesti runsaan osanottajajoukon suomalaisista kuoroista. Kattavat tapahtumatiedot löydät tapahtuman omilta (suomenkielisiltä) verkkosivuilta: https://fi.nksf2022.se/ Tapahtumaan ovat tervetulleita kuorot kaikista pohjoismaista. Luvassa on ikimuistoinen tapahtuma. tehneet jo vuosien ajan satunnaisesti lähinnä seurakunnallisia duokeikkoja, joissa Miikka soittaa pianoa ja Anna-Maria urkuja. Se tuntui antoisalta. Nyt kannattaa lähteä mukaan kokemaan upea Visby ja pohjoismaiset kirkkomusiikkiklassikot pohjoismaisen suurkuoron riveissä!. Miikka kehuu puolestaan siskoaan taitavaksi ja innostuvaksi muusikoksi. Vuosia sitten Lehtoahot olivat muutaman kuukauden ajan yhtä aikaa kanttorintöissä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa. Teksti: Juhana Unkuri POHJOISMAISET KIRKKOLAULUJUHLAT 25.-29.5.2022 VISBYSSÄ Pohjoismaiset Kirkkolaulujuhlat järjestetään seuraavan kerran toukokuussa 2022 Ruotsin Visbyssä. Tapahtumassa lauletaan yhtäläisesti kaikilla pohjoismaisilla kielillä. 22 23 Innostus musiikkiin tuli sisaruksille kodin perintönä. Jokaiselle maalle on oma rajallinen osallistujakiintiönsä, joten suunnitelmia osallistumisesta kannattaa ryhtyä tekemään hyvissä ajoin. Miikkan kanssa on tosi mukava musisoida yhdessä, eikä vähiten sen takia, että hänen taidoistaan mikään tekeminen ei ainakaan jää kiinni. Ja vielä paljon myöhemminkin – veljeni pestin jo päätyttyä – seurakuntalaiset muistelivat musiikillisia juttujamme ja kehuivat miten kivoja ne olivat, Anna-Maria kertoo
Tärkeä oli myös ihan oikea mikrofoni, jolla laulamista pystyi nauhoittamaan c-kasetille isän avustuksella. Musiikki kuitenkin kantaa poikkeuksellisten aikojenkin läpi. Muutaman vuoden laulamista kuunneltuaan perhepäivähoitaja Marjatta Harjunen, innokas kirkkokuorolainen, totesi, että tämä tyttö täytyy saada lapsikuoroon. Somessa soi Erikoinen kevät vaikutti kaiken ikäisten kokoontuvaan musiikkitoimintaan myös seurakunnissa. Vaikka yhdessä laulamista on kaivattu ja kaivataan kovasti, ei uusia menetelmiä kannata unohtaa Ilo sydämen täyttää! Valomiekkaenkelit ”Mikael, Rafael ja Gabriel” eli Vilho, Hilda ja Helmi Ahola videoja musiikkituotannosta vastaavan Antti Vuoren kanssa. Uusia lauluhetkiä, musiikkivideoita, raamatunkertomuksia ja muuta lasten ja perheiden materiaalia ilmestyy syksylläkin viikoittain. Lasten ja nuorten keskuksen musiikkikouluttaja Riikka Jäntti kertoo omasta musiikkipolustaan, uudesta Kirkkomuskari-materiaalista ja poikkeusaikojen tuomista uusista mahdollisuuksista. Kirjoittajan musiikkipolku vei seurakunnan lapsikuorosta nuorten kuoroon, kansalaisopiston pianotunneilta Kuopion konservatorioon, musiikkiopistosta Sibelius-Akatemiaan, kuoronjohtajaksi, kanttorin työhön, lastenmusiikin tekijäksi ja Lasten ja nuorten keskuksen musiikkikouluttajaksi. Kirkkomuskaria, Suvivirsi-videoita ja erilaisia musiikkihetkiä ilmestyi monien seurakuntien Facebookja YouTube-tileille. Lastenkirkko.fi -sivusto, jota Lasten ja nuorten keskus ylläpitää ja jonne seurakunnat voivat itse tuottaa videomateriaalia omille soittolistoilleen, on koonnut tekijöitä, ideoita ja katselijoita yhteen. 3/2020 24 25 Erikoinen kevät on vaikuttanut kokoontuvaan musiikkitoimintaan myös seurakunnissa. Striimattujen jumalanpalvelusten lisäksi seurakuntien sosiaalinen media alkoi muutamassa viikossa täyttyä musiikista. Musiikkipolulla Pieni päiväkerholainen käveli kohti kotia laulaen: “Karhu nukkuu, karhu nukkuu, eipäs nukukaan!” Kotona kirjahyllystä löytyi virsikirja, joka oli käsissä välillä oikein, välillä väärin päin
Lasten ja nuorten keskus työskentelee lasten, nuorten ja heidän kanssaan toimivien parissa organisoimalla ja järjestämällä toimintaa sekä kouluttamalla ammattilaisia. Videolla esiintyvät lapset ovat Hakunilan seurakunnan lapsikuorolaisia ja muskarilaisia. kanttori Risto Eskola, varhaisiän musiikkikasvattajana Jyväskylän seurakunnissa työskentelevä Terhi Hassinen, Espoossa muskariopettajina toimivat musiikkipedagogit Essi Nyyssönen ja Heli Vapaakallio, musiikkikouluttajana ja Malmin seurakunnan kanttorina työskentelevä Mari Torri-Tuominen sekä Vantaan Hakunilan kanttorina ja musiikkikouluttajana toimiva Riikka Jäntti. Kirkkomuskarikirjan työryhmässä ovat olleet Kuusankosken Nuori kirkko on nyt Lasten ja nuorten keskus. Erityisen ilahtuneen vastaanoton ovat saaneet kirjan kolme ensimmäistä teemaa, majakka, siili ja käpy, jotka sisältävät lauluja ja loruja pihalle, vaikkapa metsäretkelle. Toukokuussa nimeä vaihtanut Lasten ja nuorten keskus, lyhyemmin LNK on Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien muodostama palvelujärjestö, jonka tarkoituksena on taata, että lapsilla ja nuorilla on hyvä olla osana kirkkoa ja yhteiskuntaa. Uusia lauluja, loruja ja toimintaideoita Muskarimessuihin on syksyn koulutuksissa testattu muun muassa Mäntsälässä, Raudaskylässä, Pieksämäellä ja Raahessa. Mennään metsään laulamaan! Syyskuussa ilmestyvä Kirkkomuskari 3 -materiaali täydentää Kirkkomuskari-kirjaperhettä. Voisiko tänä syksynä laulaa myös ulkona, vaikkapa suuren puun ympärille muodostetussa väljässä ringissä. Syyskuussa Lastenkirkko-kanavalla julkaistavaa Valomiekkaenkeli-musiikkivideota kuvattiin Pyhän Laurin kirkossa Vantaalla ke 26.8. Tämä aika on nostanut esiin entistä tärkeämpänä kirkon musiikkielämän monipuolisuuden ja kirkkomusiikin merkityksen. Kiitos Kirkkomuskari-materiaalin tekijöille! Teille, jotka sävelsitte, sanoititte ja ideoitte kirjaan uusia lauluja, loruja, rukouksia ja messutoteutuksia! Suuret kiitokset myös kaikille teille, jotka otatte uudet laulut käyttöön ja viette niitä seurakuntien arkeen ja pyhään. Kirkkomuskaritoiminnasta alkanut musiikin polku jatkuu luontevasti lapsikuoroon, nuorten kuoroon ja aikuisten kuorotoimintaan saakka! Teksti: Riikka Jäntti. 24 25 kokonaan
Näissä sai tavata kuoroystäviä kaikkialta Suomesta, ja vuosikymmenien myötä ystävyyksiä kertyikin runsaasti. Nurmossa laulutaitoinen Sirkka sai lottien kanssa ottaa vastaan sankarivainajia. Viimeisin kuoro oli Helsingin Alppilan kirkkokuoro, jossa Sirkka ja Erkki lauloivat korkeaan ikään asti. Siellä osuuskaupan nuori ’puotipuksu’ Erkki Ruohola pian hurmaantui tyylikkääseen Sirkkaan. Sirkka (o.s. Hänen lapsuutensa suurperheessä kauniissa Karjalassa oli onnellista ja laulun täyttämää aikaa. Molemmat lauloivat kirkkokuorossa, ja niin syttyi yli 70 vuotta kestänyt rakkaustarina. Alueelliset ja valtakunnalliset kirkkomusiikkijuhlat ja osallistuminen liittokokouksiin olivat innostavia kohokohtia. Hän sai Suomen Kirkkomusiikkiliiton erityisansiomerkin vuonna 1976. Asuessaan Lahdessa vuosina 1967–1976 taitava, kaunisääninen sopraano-Sirkka lauloi Keski-Lahden kirkkokuorossa ja toimi pitkään sen sihteerinä. Merkittävin ponnistus oli jokavuotinen Matteus-Passio-esitys. Sirkan nuoruusvuosia leimasivat isän ja kahden sisaren menehtyminen keuhkotautiin, sodat ja kaksi raskasta evakkomatkaa, joilla rippikouluikäisen tytön piti huolehtia kahden talon karjasta. Häntä kohdeltiin hyvin evakkopaikoissa; erityisellä lämmöllä hän muisteli Nurmoa ja pohjalaisia ystävällisiä ihmisiä, joista muutamista tuli elämänikäisiä ystäviä. Naimisiin he menivät vuonna 1950 ja perheeseen syntyi kolme tytärtä. Kaikilla paikkakunnilla kirkkokuorossa laulaminen oli rakas harrastus ja palvelutehtävä. 26 Muistokirjoitus 26 Rouva Sirkka Ruohola pääsi toivomaansa taivaskotiin 10.11.2019 yli 95 vuoden iässä. Vuonna 1945 Sirkan tie vei Satakunnan Nuorisoseurain liiton toimistonhoitajaksi Eurajoelle. Juhlilla sai laulaa vaativampiakin kuorolauluja, joiden harjoittelu toi lisäintoa oman kuoron ja piirin toimintaan, ja jotka Evakkotyttö Sirkka Ruohola on päässyt kotiin Sirkka Ruohola. Puolison työt SOK:n palveluksessa veivät muun muassa Lahteen ja Helsinkiin, jonne he asettuivat vuonna 1976. Valkonen) syntyi Viipurin maalaiskunnan Talissa 14.4.1924. Sirkka lauloi myös Lahden Oratoriokuorossa, jonka ohjelmistossa oli monia suuria kirkkomusiikkiteoksia
26 27 26 rikastuttivat oman seurakunnan jumalanpalveluselämää. Mikä on vuoden musiikkiryhmä 2021. Vanhempiemme uurnat on laskettu vierekkäin Levon hautausmaan multiin äidinäidin seuraksi. Myös hänen oma äitinsä asui perheessä kuolemaansa asti. Sirkalla oli uskomaton muisti. Vuoden musiikkiryhmää valittaessa perusteita ovat: • innostava toiminta kirkkomusiikin parissa • jäsenyys Kirkkomusiikkiliitossa (yhdistys tai srk-jäsenyys) • kirkkomusiikin harrastusmahdollisuuksien synnyttäminen ja/tai ylläpitäminen musiikkiryhmän toiminnalla • kiinnostavat ja kekseliäät toimintatavat Valinnan vuoden musiikkiryhmästä tekee SKML ry:n liittohallitus. Sirkka-äiti jaksoi osallistua Erkki-puolisonsa siunausja muistotilaisuuteen elokuussa 2019. Vuoden musiikkiryhmä on SKML ry:n myöntämä tunnustus kirkkomusiikin piirissä tapahtuvasta ansiokkaasta musiikkityöstä. Usein piirin kokouksia pidettiin puheenjohtajan kotona, jolloin Sirkka huolehti maittavasta tarjoilusta. Tämän jälkeen elämänhalu hiipui, ja kultainen sydän sammui rauhaisasti nukkuessa isänpäivän vastaisena yönä. Nimitykseen kuuluu myös 500 euron rahapalkinto sekä 1 000 euron budjettivaraus, joka varataan vuoden musiikkiryhmän ja Kirkkomusiikkiliiton yhteistoimintaan.. Monia yksinäisiä äitimme muisti myös puhelinsoitoilla. Häneltä saivat niin omat kuin puolison sukulaiset ja lukuisat ystävät sisältörikkaita kortteja ja kirjeitä nimija syntymäpäivinä. Erkki-puolison toimiessa Helsingin kirkkomusiikkipiirin puheenjohtajana yli 10 vuoden ajan, Sirkka oli tärkeä tuki ja neuvonantaja. Uskollinen esirukoilijamme sai toivomansa voittopalkinnon. Lastenlapset ja heidän kasvunsa ja harrastustensa seuraaminen olivat suuri ja onnea tuova elämänsisältö. ”Siell’ kaunis kannel soi, he veisaa virttä uutta…” Terttu Rantalainen (esikoistytär) Erkki Ruoholan muistokirjoitus julkaistiin Kirkkomusiikkilehdessä 3/2019, ja Sirkka ja Erkki Ruoholan elämästä kertova haastattelu numerossa 3/2005. Vuonna 2021 vuoden musiikkiryhmäksi voidaan nimetä aikuisten tai seniorien musiikkiryhmä. Esitykset tulee toimittaa perusteluineen 31.10.2020 mennessä Suomen Kirkkomusiikkiliittoon: SKML@skml.fi. Siellä hän sai vielä kerran tavata monia sukulaisia ja ystäviä. Hän toimi myös piirin sihteerinä lyhyen jakson. Puolison tehdessä pitkiä työpäiviä, Sirkka huolehti tunnollisesti kodista ja meistä lapsista. Virret, laulut ja runot tulivat kuin apteekin hyllyltä. Rakkaat äiti ja isä ovat nyt päässeet laulamaan Taivaan kuoroparvelle. Liittohallitukselle voi tehdä esityksiä vuoden musiikkiryhmäksi. SKML ry pyrkii rakentamaan molempia osapuolia ilahduttavaa yhteistyötä vuoteen
Maria Padatsu lauloi Happoradion kappaleen ”Puhu äänellä, jonka kuulen” Aki Padatsun soittaessa kitaraa. Esiintyminen ei saisi olla itsetarkoitus vaan tapahtua aina Jumalan kunniaksi. Päivänavauksen musiikkikattauksen tarjoili Minnojen Malinen ja Raassina lisäksi gospelryhmä G7, jossa lauloivat kanttorit Minna Malinen, Maria Padatsu, Minna Raassina, Pia Rask ja Sauli Rissanen. Hänen haastateltavinaan olivat kirkkomuusikko-nuorisotyöntekijä Pia Rask sekä johtava kanttori Minna Raassina. Pia Rask lauloi ja soitti flyygelillä sovituksiaan vanhoista virsistä. 3/2020 28 K irkkomusiikin päivää 11.9. Minna Raassina soitti säveltämänsä ja sovittamansa urkukappaleen Isä meidän – Dies irae. G7-ryhmän pianistina toimi kapellimestari, kirkkomuusikko Mika Siekkinen. Kirkkomusiikin päivän järjestämismahdollisuuksia rajoitti se, että Savonlinnan seurakunnan kuorot eivät toistaiseksi saa esiintyä. vietettiin Savonlinnassa aurinkoisessa ja tyynessä säässä. Tilaisuuden isännöi kesäisten aamunavauksien tapaan toimittaja Aarno Cronvall. Kanttoreitten lauluyhtyeitten toteutuksina kuultiin Pyhän Olavin messun sekvenssi ”Valo ilon tuova koitti”, johon on suomenkielisen käännöksen laatinut Pekka Kivekäs, Maria Padatsun säveltämä Unilaulu, Katariina Kokkosen Pyhän kolminaisuuden päivän psalmi, sekä lopuksi gospelkappaleet Nobody knows, Jumala rakastaa maailmaa, Happy Day sekä Silta yli synkän virran. Minna Malinen esiintyi sekä oboistina ( Ennio Morriconen Gabriel’s oboe) että improvisoiden partitatyyppisesti konsertin juontaja Aarno Cronvallin yleisön kanssa arpomasta teemasta ”Herraa hyvää kiittäkää”. Päivänavausta oli seuraamassa yleisöä ravintolan terassin lisäksi myös jalkakäytävältä ja höyrylaivan kannelta. Pia Rask pohti kirkkomuusikon roolia musiikin esittäjänä. Kirkkomuusikko Pia Raskin kokoamassa konsertissa esitettiin musiikkia, jota ei ole aivan tyypillisintä jumalanpalvelustai toimitusmusiikkia. Johtava kanttori Minna Raassina kertoi kahdeksan kirkkomuusikon työstä kolme kuntaa (Enonkoski, Rantasalmi ja Savonlinna) kattavassa, alueeltaan laajassa seurakunnassa. Päivä avattiin ravintola Waahdon terassilla, jolla oopperakaudella järjestetään päivittäiset aamunavaukset. Kanttorivoimin saatiin päivään ohjelmaa, jonka runsaslukuinen yleisö tuntui ottavan ilolla vastaan. Teksti: Minna Raassina Kirkkomusiikin päivä 11.9.2020. Illalla järjestettiin konsertti tuomiokirkossa. Sauli Rissanen improvisoi flyygelin ääressä Amazing Grace -melodiasta
Marja-Liisa taustoissi myös laulettavia virsiä ja keroi niiden erityispiirteistä jumalanpalveluselämässä. Lämminhenkinen tilaisuus jätti hyvän mielen kaikille mukana olleille. Kirkkomusiikin päivää vietettiin arvokkaasti, ja loppuvirtenä laulettiin 979; Tulkoon tie sinua vastaan. Tulkoon tie sinua vastaan, olkoon tuuli aina myötäinen, päivä poskillesi paistakoon, sade pelloillesi virratkoon. Lammin kirkossa laulettiin yhdessä kauneimpia ja koskettavimpia virsiä. Ensimmäisenä virtenä laulettiin 971 Maan korvessa kulkevi lapsosen tie. Muita laulettuja virsiä olivat muun muassa 581; Kiitos, Jumalamme, kun annoit kauniin maan, 910; Kiitän Herran antamista teistä, 170; Jumala ompi linnamme, 578; On kaunis synnyinmaamme Tilaisuudessa järjestettiin myös arvonta, ja palkintona oli virsikirja, joka sai onnellisen omistajansa, Onnennumero oli 77. Osallistujat saivat toivoa laulettavaksi mieluisimpia virsiään. Ja kunnes kohdataan, elämäsi jääköön käsiin Jumalan. 28 29 L ammilla Kirkkomusiikin päivän tilaisuus alkoi Hanna-Leena Toivolan urkusoitannalla, minkä jälkeen Marja-Liisa Rainio otti johdon tilaisuuden kulusta
klo 19 Savonlinnan tuomiokirkossa. Pohjoismaisen Kirkkomusiikkisymposiumin siirto vuodelle 2021 sinetöi ajankohdan Kirkkomusiikin päivälle vuonna 2021. Tilaisuus siirtyi tähän ajankohtaan, kun se korona-tilanteesta johtuen siirrettiin noin vuodella eteenpäin alkuperäisestä aikataulusta. klo 18 Savonlinnan tuomiokirkko G7: Minna Malinen, Maria Padatsu, Minna Raassina, Katariina Kokkonen, Pia Rask ja Sauli Rissanen, laulu. Aki Padatsu, basso, Joel Järvensivu, rummut ja Mika Siekkinen, musiikinjohto ja piano. 3/2020 30 Urkumessu MMXX su 25.10. Vapaa pääsy, ohjelma 20 €. Kaikki tuomiokirkossa järjestettävät tilaisuudet myös suorana nettiradiolähetyksenä: savonlinnanseurakunta.fi Savonlinnan Kirkkomusiikkiviikko 25.10.-1.11.2020 Kirkkomusiikin päivä, ensi vuonna perjantaina 27.8.2021 K iitos kaikille, jotka olivat mukana Kirkkomusiikin päivässä perjantaina 11.9.2020! Tänäkin vuonna moni oli laulamassa, soittamassa tai kuuntelemassa. Musiikkia reformaatioajalta, kanttoreina Minna Raassina ja Pia Rask. Klo 13 Ahvensalmen kappelissa klo 14.30 Varparannan hautausmaalla klo 15 Talvisalon hautausmaalla klo 15 Pääskylahden hautausmaalla klo 18 Sinua en unohda -iltamusiikki Savonlinnan tuomiokirkossa, tilaisuudessa luetaan vuoden aikana siunattujen nimet. Saarnana Luther-näytelmä, käsikirjoitus: Sammeli Juntunen. Uskonpuhdistuksen muistopäivän messu su 1.11. klo 18 Savonlinnan tuomiokirkko Mari Karjalainen, sopraano, Heikki Kilpeläinen, baritoni. Oratorioaarioita ja pyhäinpäivän lauluja ma 26.10. Haastamme musiikin ammattilaiset ja harrastajat viemään kirkkomusiikin keskelle arkea: kaduille, toreille, ulkoilureiteille ja muihin kaikille avoimiin paikkoihin. Kirkkomusiikkiviikon päätöskonsertti su 1.11. Savonlinnan Orkesteri, joht. Kari Kropsu, solistina Matti Turunen. Vapaa pääsy. Konsertti on osa Pohjoismaista kirkkomusiikkisymposiumia ja siihen on vapaa pääsy.. Vapaa pääsy, ohjelma 20 € Gospel-gaala 2 ti 27.10. Silloin Kirkkomusiikin päivää vietetään perjantaina 27.8.2021. Symposiumiin odotetaan osallistujiksi satoja kanttoreita eri puolilta Suomea sekä muista Pohjoismaista. klo 10 Savonlinnan tuomiokirkossa. klo 10 Savonlinnan tuomiokirkko Minna Raassina. Vapaa pääsy, ohjelma 20 € ”Sinua en unohda” pyhäinpäivän tilaisuudet la 31.10. Suunnitelmien mukaan kanttorien suurkuoro laulaa kanttori Pia Bengtsin johdolla tutut virret: Herraa hyvää kiittäkää / Lova Gud i himleshöjd Härlig är jorden Tulkoon tie sinua vastaan Kirkkomusiikin päivän ohjelmaan kuuluu myös Suomen Kirkkomusiikkiliiton vuoden 2020 musiikkiryhmän konsertti Agricolan kirkossa Helsingissä klo 19.00. ESMO-ensemble. Kirkkomusiikin päivä tuo kirkkomusiikin kuuluville ja kutsuu uusia ihmisiä mukaan alkavan kauden kirkkomusiikkitoimintaan. Samaan aikaan Kirkkomusiikin päivän kanssa, Helsingissä vietetään Pohjoismaista Kirkkomusiikkisymposiumia. klo 18 Savonrannan kirkko to 29.10. Vapaa pääsy
Koistinen perustaa ajattelunsa äänenkäytön pyramidille, jonka pohjan muodostaa itsetuntemus, jonka päälle rakennetaan kehonhallinta, hengitystekniikka, resonanssi ja artikulaatio. Koistisen ajattelun ydin on, että hyvä äänenkäyttö syntyy keskittyneestä vapaasta kehosta, hyvästä ja turvallisesta ryhmästä ja virtaavasta hengityksestä. 30 31 M ari Koistisen Tunne kehosi – vapauta äänesi, äänitimpurin käsikirja vuodelta 2003 on monen kuoronjohtajan hyväksi havaitsema käsikirja. ”Muista ilo ja säilytä liekki”, on ohjeista parhaita. Hän ei vähättele kuoronjohtajan tehtävän moninaisia vaatimuksia, mutta onnistuu säilyttämään kannustavan otteen. Kirjan kolmas osa koostuu harjoituksista. Kirja on englanninkielisenä suunnattu Suomen lisäksi kansainvälisille markkinoille. Kirjan toinen osa keskittyy pedagogiseen ajatteluun. Niinpä harjoitusosiossa ei ole varsinaisia ”ääniharjoituksia”, vaan kehonhallinnan, keskittymisen ja ryhmäharjoituksia. Kirjan ensimmäinen osa, teoria, käy läpi ihmisen kehon toimintaa ja äänentuottoa ja aivojen toimintaa. Arvio Kokonaisuutena Koistisen kirja on valtava tietopaketti, joka avaa kuorossa laulamisen paljon äänenkäytön ja musiikinhallinnan kysymyksiä laajemmaksi ja haastaa kuoronjohtajaa hyvällä tavalla kehittämään ajatteluaan ja osaamistaan. Koistisen englanti on selkeää, joten kirjaa voi lämpimästi suositella myös suomenkieliselle lukijalle. Teksti: Kati Pirttimaa Kokonaisvaltaista äänenkäyttöä. Koistisen listat kuoronjohtajalle ja harjoittajalle ovat informatiivisia ja virkistäviä. Kirja on jaoteltu kolmeen osaan: teoriataustaan, pedagogiikkaan ja harjoituksiin. Koistisen ajattelu antaa hyviä näkökulmia myös kuorojen tärkeästä merkityksestä osana seurakuntien toimintaa. Verrattuna aiempaan suomenkieliseen teokseen Finding on samaan aikaan sekä laajempi että selkeämpi. Oppimisen, aivojen ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta kuorolaulun ja yhteisen harjoittelun monet hyödyt käydään huolellisesti läpi. Nyt Koistinen on julkaissut uuden kirjan: Finding a Fully Functioning Voice. Harjoituksia sovelletaan monin tavoin ja tilaa on myös omille muistiinpanoille. Aivojen toiminta, ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi, myös henkinen hyvinvointi, spiritualiteetti, ovat kaiken lähtökohta ja tähtäin
Kau 2. Jo ennen syntymäämme Jumala tunsi meistä jokaisen ja koko elämänmatkamme Hän kulkee kanssamme. O Jo li ka la mään. si, LuoLuojan jan kau kau nein nein a a ja ja tus. 3/2020 32 Yhteiskustannus Yhteiskustannuspalsta YK 79 Häälaulu Rakkaus antaa meille voimaa jokapäiväiseen elämäämme. Jumalan rakkaus, lähimmäisenrakkaus ja avioparin keskinäinen rakkaus kantavat meitä eteenpäin. Toivo Kirkkomäen säveltämä ”Häälaulu” kertoo rakkauden merkityksestä ja ihmisiä yhdistävästä voimasta. tus Luojan kaunein ajatus Maria Laakso Sov. O O let let ku ih va me, rak tai kau vaan des lap ta. Laulu on yksiääninen ja nuotissa on säestysstemma pianolle tai uruille. Ju e ma lä la. A an ja en tuk nen sis kuin ta tän Luo ne jan si nut syn syn nyit nyit si tar nut koi tar si koi nut tun si jo Ju ma tun tuk si sen jo sait tuk tun si sen jo sait Ju e ma lä mään. Tällä nuottipalstalla on uuden musiikkisihteerin poimintoja Yhteiskustannuksen nuottijulkaisuista vuosien varrelta. Mukaan on valikoitunut musiikkia solistille ja lapsija sekakuoroille sekä häämarssi. päi het vä ke si si pil Hän vi on sin luo kin nut, Hä tun nen tee tie myös dos matsan kan sa, pään. si. ISMN M-706349-27-5. mään. jo Hän ka on ai kai no kesa sa päi kansvä sa ai kai no kes a sa si si jo ja en kan nen taa päi kansväsasi si syn taak ty ko mää ja si. 1. YK 173 Luojan kaunein ajatus Maria Laakson säveltämä, Pia Perkiö sanoittama ja Jarkko Yli-Annalan kolmiääniselle kuorolle (SAB) sovittama laulu ”Luojan kaunein ajatus” on muistutus Jumalan varjeluksesta ja johdatuksesta ja siitä, että olemme Hänen rakkautensa kuvia. la. Jarkko Yli-Annala Pia Perkiö 2010 SKUL/SKML Yhteiskustannus n:o 173 Tämän teoksen tai sen osan jäljentäminen on tekijänoikeuslain 2§:n nojalla kielletty
34 35 Kirkkomusiikki on kirkkomusiikkiasioiden oma aikakauslehti. Viime vuoden alusta alkaen myös aiemmin ilmestyneet lehdet voi ostaa itselleen luettavaksi digilehtenä. Digilehti: www.lehtiluukku.fi/lehdet/kirkkomusiikki/ 16 € / vuosi tai 4 € /lehti Lehden tilaaja: Nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: Kyllä, haluan laskun sähköpostilla. Lehti esittelee onnistumisia ja oivalluksia kirkkomusiikin saralta. TILAA KIRKKOMUSIIKKI-LEHTI ITSELLE TAI LAHJAKSI Kirkkomusiikki-lehden voi tilata paperilehtenä tai lukea maksullisena digilehtenä verkossa. Paperilaskun laskutuslisä on 2 €.) Jos lehden saaja on eri henkilö kuin lehden tilaaja: Lehden saajan nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: *Pakollinen tieto Tilausosoite: Kirkkomusiikkilehti, Suomen Kirkkomusiikkiliitto, Mörbyntie 43, 10420 Pohjankuru. (Sähköpostilasku on ilmainen. Paperilehden tilaukset: skml@skml.fi p. Niistä voi saada ideoita oman seurakunnan musiikkitoimintaan tai ihan vaan hyvää mieltä. Sitä lukevat sekä kanttorit että kirkkomusiikin harrastajat. Lehteä tehdään ajatellen sekä maamme noin tuhatta kanttoria että kymmeniä tuhansia kuorolaisia. 050 336 5396 Lehden hinta on 30 € / vuosi. Kun ostat paperilehden vuosikerran 2021 (=kestotilauksen ensimmäinen jakso), saat syyskauden 2020 lehdet kaupan päälle
Kierreselkävihko sisältää nuotit ja sanat. Nuotit ja laadukkaat soinnutukset! Club for Five Virret cd A cappella -yhtye hellii kuulijoita uusilla, raikkailla tulkinnoilla kauneimmista suomalaisista virsistä. Kirkonkuvaja teksti painatus mahdollinen kanteen. Jaakko Löytty, Martti Hemminki, Esa Pyöriä, Markku Ylipää. 19,90 (24,00). Koko 115 x 190 mm. Kirja on täynnä uusia lauluja ja loruja, vinkkejä ja muskarisuunnitelmia kokeneilta muskariopettajilta. 61 laulua, useita säveltäjiä, esim. Bachin Matteus-passiosta niin syvän ja väkevän. Ainutlaatuisessa matkaoppaassaan perataan Bachin suurteoksen retoriikkaa ja musiikkiteologiaa perusteellisesti, mutta kansantajuisesti. 21,70 (26,80) Väh. 17,00 (19,00) HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS Eskola, Jäntti, Hassinen, Nyyssönen, Vapaakallio, Torri-Tuominen Kirkkomuskari 3 Riemukas työväline paitsi jokaiselle muskariopettajalle myös kaikille seurakuntien lapsija perhetyötä tekeville. Kirja on erinomainen apu passion esittäjille ja kuulijoille. 50 kpl 19,80 Väh. 17,00 Jaakko Löytty Blues taivaan portilla cd Uusia lauluja, uusia versioita hänen klassikkolauluistaan ja pari coveria sekä ennenkuulumattomia sovitukset parista Siionin virrestä. 17,90 (18,90) Jouko Ikola Ääni huutaa erämaahan Jouko Ikolan runoja virrensiruja ikävöivien sielujen ylösrakennukseksi neliäänisinä kuorosovituksin sekä yksinlauluiksi sovitettuna. Se käy myös hiljentymisja elämäntaitoteoksesta, jossa pohditaan sellaista ihmisenä olemisen kysymyksiä kuin kärsimys, moraali ja kuolema. Materiaali kulkee syksystä kevääseen ja sen teemoina toimivat majakka, käpy, siili, heijastin, kuusi, timantti, pulkka, narsissi, puro ja pärinä. 300 kpl 18,70 Väh. 31,50 (35,00) Kirkkomuskari 3 cd 34,20 (38,00) Topi Linjama Matkaopas Matteus-Passioon Mikä tekee J.S. <<A-posti Oy<< Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Kestävä ja ohut. 600 kpl 16,60 Kotimainen virsikirja. Mukana on yli 70 uutta mukavaa muskarilaulua nuotteineen. 020 754 2350 KIRKKOMUSIIKKIA KIRKKOMUSIIKKIA Kirkkovirsikirja Kaksi kestävää, helposti puhdistettavaa kansimateriaalia, neljä väriä