Kirkkomusiikki 3/2021 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Musiikin tallentaminen Tallenne on soiva muisto Mikä äänittäjä, mikä tuottaja. Tallentamiseen tarvittavat luvat Tampereen kirkkomusikantit Esittelyssä Kanneltajat 3/2021
Kuva: Joonatan Rautio Pääkirjoitus: Äänittäminen työkaluna Tallenne on soiva muisto Iloinen ilme kuuluu levyllä Musiikin oikeudet ja tarvittavat luvat Tampereen kirkkomusikantit Kanneltajat esittelyssä Tulevaisuuden tallentajat #Yhdessä2023 Tampereella Tämän numeron teemana on musiikin tallentaminen: Miten musiikkiryhmä saa tehtyä äänitteen. Millaisissa formaateissa tallenteita julkaistaan?. Laulu raikui Järvenpään kirkossa ja kirkon rappusilla. LEHDEN KUSTANTAJA Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. Mitä äänittäjä ja tuottaja tekevät. Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO Pälvi Ahoinpelto Anne Jokitalo Harri Kerko Inari Tilli Kannen kuva: Lasten ja nuorten keskuksen Gospelkuoron iloa -koulutuksessa oli 25 kanttoria eri puolilta Suomea. 2 3 3 4 8 18 21 24 3/2021 12 30 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 4/2021 10.11.2021 1.12.2021 ISSN 0356-7117 (painettu) ISSN 2670-3602 (verkkojulkaisu) PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint LEHDEN JULKAISIJAT Lasten ja nuorten keskus ry. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry
Kukin kuorolainen äänitti oman stemmansa ja jakoi ne minulle Google Driven tai Boxin välityksellä. Jokaiselle laitoin kirjallisen palautteen. Äänite tuo musiikin kaikkien ulottuville, ja siitä jää fyysinen todiste. Konsertista tehdään tallenne – tiätty! ?. Äänittämisen hyvään äänenlaatuun vaikuttaa itse musiikki ja eri tuotantovaiheet: sävellys, sovitus, käytetyt soittimet, soittajat ja laulajat, äänityslaitteisto ja äänitystavat, miksaus ja äänenkäsittely, editointi ja masterointi. Lisätueksi tehtiin stemmaäänitteet. Sain käsityksen kunkin oppimiskyvystä ja -tahdista. Tämä oli tärkeä oppi. Juhlakonserttimme syksyltä 2021 siirtyy vuoteen 2022, alustava päivämäärä on su 9.10.2022. Aloitimme virtuaalivideolla Total Praise, joka oli ’teaser’ kuoron 20-vuotisjuhlakonserttiin Musiikkitalossa syksyllä 2020. Gospel Helsinki Ensemblen videoäänitysprojekti Suvivirsi (sov. Nina Pakkanen, kuoronjohtaja, kanttori, Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n hallituksen varajäsen Gospel Helsinki (60 laulajaa) Gospel Helsinki Ensemble (14 laulajaa) Gospelia kaikille Mass Choir (300 laulajaa) Pääkirjoitus. Jokaisena harjoitusiltana Zoomin välityksellä käytiin yksi juhlakonsertin laulu läpi, jonka jälkeen oli viikko aikaa nauhoittaa laulu. 2 3 Äänittäminen työkaluna Kuorokonsertti on minulle vuorovaikutuksellinen tapahtuma: Johtaja voi kanavoida kuorolaisten ja yleisön tunteita haluamaansa suuntaan musiikin sijoittamisella sekä valinnoilla myös itse konserttitilanteessa. Tiedän, missä kunnossa ”instrumenttini” on ja mitä sille pitää tehdä. Juhlakonsertti siirrettiin keväälle 2021, minkä vuoksi laadin viikoittaisen harjoitusja nauhoitusaikataulun. Tutustuin kuorolaisiin uudella tavalla ja sain kommunikoida jokaisen kuorolaisen kanssa henkilökohtaisesti. Mikään äänite ei pysty ylittämään tätä kokemusta – onhan se hienoa saada konserttiyleisö seisomaan ja tanssimaan rinta rinnan kuorolaisten kanssa. Äänittäminen palvelee monta muuta tarkoitusta. Merzi Rajala) tuotti sen verran säädyllisen lopputuloksen, että laitoin sen Spotifyhin. Mahdolliset korjaukset tai neuvot nauhoitin sanelimella. Äänittäminen paljastaa kaiken. Voin sanoa kuunnelleeni kuorolaisteni ääntä aamusta yöhön ja yöstä aamuun. Korona-aikana äänittäminen on ollut Gospel Helsingin happinaamari ja työkalu. Suvivirren Facebook-sivulla video keräsi viikossa 10 000 katsomiskertaa. Toistuva sama virhe kuorolaisilla johti jäljet usein minuun. Se on kuoroa niin sosiaalisesti kuin taidollisesti kehittävä prosessi, ja tulos konkreettinen osoitus kuoron senhetkisistä kyvyistä
Nykyään on valtavasti erilaisia mahdollisuuksia musiikin tallentamiseen ja julkaisemiseen. Tallenne on soiva muisto Kaikki alkaa innostuksesta P aras lähtökohta tallenteelle on musiikkiryhmän innostus oman äänitteen tekemiseen. Sopiva äänityspaikka ja laadukas äänitys takaavat hyvän lopputuloksen Hyvä äänenlaatu on kaiken a ja o, etenkin jos tallennetta on tarkoitus levittää oman ryhmän ulkopuolelle. Äänitystilanteessa aikataulun ei pidä olla liian tiukka. Tallenteelle kannattaa sisällyttää musiikkia, joka osataan todella hyvin. Osaava äänittäjä kalustoineen ja tarkkakorvainen tuottaja ovat laadukkaan tallenteen kannalta kultaakin kalliimpia. kille sopivan äänityspaikan valinnasta. Diginä vai CD-levylle, livenä vai studiossa. Kunkin teoksen jokainen esiintyjä kirjataan ylös tallenteelle merkittäviä tietoja varten. Laulajat ja soittajat tarvitsevat taukoja intensiivisen työskentelyn lomassa. Jos tallennetta aikoo julkaista ja myydä, on myös pohdittava, mikä saisi yleisön kuuntelemaan tai ostamaan sitä. Harrastajaryhmissä esiintyjät usein luovuttavat valtakirjalla tallenteen esityskorvaukset ryhmälle. Tallenteen tekeminen on oiva tapa paketoida musiikkiryhmän toimintaa niin, että siitä jää konkreettinen, soiva muisto käteen. Tallenteen voi tehdä äänittämällä livekonsertin, rakentamalla monista pienten pätkien otoista. Tallenteen teko on monivaiheista, sitkeyttä vaativaa puuhaa, mutta palkintona ryhmän taidot ja henki vahvistuvat kohisten. 3/2021 4 5 4 Moni kirkkokuoro tai seurakunnassa toimiva bändi haaveilee oman äänitteen tekemisestä. Kaikki lähtee äänitettävälle musiiKanttori Ossi Jauhiainen Kuopiosta on toteuttanut paljon tallenteita
Perinteinen CD-levy on edelleen hieno esine kansikuvataiteineen ja lehdykästä löytyvine esittelyineen, vaikka yhä harvemmassa kodissa onkin enää laitetta, jolla levyjä voi kuunnella. Oman seurakunnan kirkon voi saada äänityspaikaksi ilman rahallista korvausta, mutta äänitysstudiot veloittavat käytöstä vuokraa. 4 5 4 5 Kamarikuoro Värinä äänittämässä Rauhaa-levyä Riihimäen varuskuntakirkossa keväällä 2021. Jos kappaleita haluaa panna kuunneltavaksi itse esimerkiksi omille nettisivuille, Facebookiin tai YouTubeen, täytyy siihen olla Teostolta Mediapienlupa. Tallenteen tekijällä on vastuullaan erilaisia sopimuksia ja lupia Tuottajalla eli taholla, joka vastaa äänitteen tekemisestä ja julkaisusta, on erilaisia vastuita. Ammattimaisen äänittäjän ja tuottajan palkkaaminen maksaa tekijästä ja työajasta riippuen useista sadoista joihinkin tuhansiin euroihin. Digitaalisessa julkaisussa materiaalia ei tarvitse olla kokonaisen levyllisen verran, vaan julkaista voi vaikka vain yhden kappaleen. Lisäksi on tehtävä yleinen tallennuslupahakemus, huoleh. Tukea voi hakea esimerkiksi Musiikinedistämissäätiöstä, joka myöntää tietyin ehdoin äänitetuotantotukea tallenteiden tekemiseen. Jos tallennetta on tarkoitus myydä, saa vähintäänkin osan tallenteeseen panostetusta summasta ennen pitkää takaisin. CD-levyjen ohella tai sijasta moni päättää julkaista musiikkia digitaalisena. Netin musiikkipalveluihin julkaisemiseen tarvitaan erillinen välitysfirma, jonka kautta kappaleitaan saa esimerkiksi Spotifyhin, YouTube Premiumiin, Apple Musiciin ja Deezeriin. Valittu äänitystapa riippuu ohjelmiston lisäksi siitä, mitä tallenteella on tarkoitus tehdä: onko se ensisijaisesti ryhmän sisäiseksi muistoksi tarkoitettu vai laajemmalle levitettäväksi, myyntiin tai jopa radiosoittoon. Niitä ovat esimerkiksi sopimukset ja maksut muusikoiden, äänitysammattilaisten ja äänityspaikkojen kanssa. Ensitallennuksiin ja sovitettujen kappaleiden tallentamiseen pitää olla luvat. Mitä isomman yleisön tallenne saavuttaa, sitä enemmän sen teko vie aikaa ja rahaa. Valittu äänitysja julkaisutapa vaikuttavat hyvin paljon siihen, paljonko tallenteeseen uppoaa rahaa. Tallenteesta koituu myös erilaisia muita maksuja, kuten Teoston tallennuskorvaukset, ISRC-tunnusten maksut, digitaalisen jakelun maksut välitysfirmalle sekä painatusmaksut, mikäli tallenne julkaistaan CD-levynä. Mitä tallenne maksaa. tai purkittamalla teoksen studiossa niin, että jokainen instrumentti tai ääni käy erikseen äänittämässä oman osuutensa. Levymyynnistä ei kuitenkaan suoratoistopalveluiden yleistyttyä enää saa entiseen malliin rahaa
Itsekritiikkiä on hyvä olla, ettei julkaise ihan mitä sattuu, mutta liika kriittisyys joutaa romukoppaan. Etenkin korona-aikana äänitteitä on rakennettu pakon edessä hyvinkin pienissä paloissa, dittava asianmukaiset merkinnät ja tiedot tallenteisiin, hankittava tarvittavat koodit ja tunnukset sekä tehtävä Gramex-ilmoitukset. Kappaleet ovat soineet radiossa kautta maapallon Nigeriasta Filippiineille. Vastuut ovat pitkälti samat, tekipä tallenteen myytäväksi tai ilmaiseksi netissä kuultavaksi. Jos ei mitään muuta syytä ole äänittää, niin vähintäänkin se, että isosta projektista jää muisto käteen. Seurakunta on osallistunut kustannuksiin silloin, kun tallenteella on mukana seurakunnan ryhmä, kuten kirkkokuoro. myös kysyä lisäapua tallenteen tekemiseen liittyvissä kysymyksissä. Jos osaa jo striimata, niin siitä ei enää ole pitkä matka siihen, että saa äänen talteen äänitysohjelmaankin, Jauhiainen kannustaa. Miksauksessa ja masteroinnissa hän luottaa kitaristi Mikko Tuomeen. Omalla kalustolla ja studiolla itse tekemällä säästää pitkän pennin, Jauhiainen kertoo. Mutta jos ei jaksa perehtyä ja satsata, niin toki kannattaa palkata ulkopuolinen äänittäjä ja tuottaja. Tai jos on vaikka oma sävellys tai sovitus, niin tallenteen myötä se ei painu unholaan, Jauhiainen perustelee äänitteiden mielekkyyttä. Musiikkia on nykyään helppo saada julki. Musiikkituottajat ry:stä ja Teostosta voi muutama kuorolaulaja kerrallaan ja jokainen soitin studiossa erikseen. 3/2021 6 7 Alavan seurakunnan kanttori Ossi Jauhiainen on erittäin kokenut tallenteiden tekijä. Meillä on Yhteisvastuun hyväksi levy tulossa, ja on pitänyt keksiä keinot. Jauhiainen kannustaa ryhtymään rohkeasti tallenteen tekoon. Millaisia neuvoja äänittämisen konkari antaa ensikertalaisille. Toisaalta kiire ei palvele ketään, ja teen mieluummin yhden kappaleen hyvin kuin kymmenen huonosti, Jauhiainen nauraa. Katselin, miten ammattilaiset mikityksiä rakensivat, kyselin neuvoja ja opiskelin YouTubesta lisää. Jauhiainen myös pääosin toimii itse tallenteidensa tuottajana. Aluksi Ossi Jauhiainen käytti ulkopuolista ammattiäänittäjää ja -tuottajaa, mutta aikansa äänityksiä tehtyään hän hankki sekä itselleen että seurakuntaan äänityskaluston, rakensi autotalliin kotistudion ja opetteli äänittämään itse. Jos musa soundaa hyvältä, niin miksei äänittäisi! Kyllä musiikkia mahtuu maailmaan. Hidastahan tämä on, normaalisti tässä ajassa olisi tullut ulos jo monta biisiä. Musiikkituottajat ry:n sivuilta www.ifpi.fi/isrc/ löytyy tallenteen tekijöille selkeä tietopaketti, “Opas äänitetuottajalle”. Neuvoa kysymällä ja asioita opiskelemalla selviää. Muista selvittää julkaisuluvat ja erilaiset maksut etukäteen. Teksti: Noora Hirn Kirjoittaja on musiikkitoimittaja ja kuoronjohtaja, joka on julkaissut vuonna 2019 Kamarikuoro Värinän kanssa Riihimäen varuskuntakirkossa äänitetyn Rauhaa-levyn. Itse hän julkaisee suoraan YouTubessa, ja isompien artistien kanssa yhteistyössä tehtyjä kappaleita löytyy Spotifysta. “Kyllä maailmaanmusiikkia mahtuu!”. Kokoonpanot ovat vaihdelleet soolosta duoon, kirkkokuoroon, jousiorkesteriin ja näyttäviin solistinimiin. Tekniikka on kehittynyt ja tullut halvemmaksi. Jauhiaisen käsissä on syntynyt lukuisia tallenteita aina gospelista virsiin ja suomirockiin. Ossi Jauhiainen on julkaissut tallenteita pääasiassa digitaalisena ja lähettänyt tuotoksiaan sadoille radiokanaville ympäri maailmaa. Riittää että on yksi ihminen, jota kappale koskettaa
6 7
Pätkistä koostetaan äänityskartta, joka auttaa äänittäjää tai editoijaa leikkaamaan kokonaisuuden. Monesti mikrofonien välityksellä huomaa sellaisia asioita, joita ei akustisessa tilassa tule esiin, sanoo Jukka Jokitalo. Muusikoiden ehdoilla mennään, mutta tuottaja voi myös ehdottaa musiikillisia asioita ja niistä keskustellaan: esimerkiksi millaisia hidastuksia tehdään ja miten balanssit toimivat. Keskustella siitä, millainen visio esimerkiksi kuoronjohtajalla tai muusikoilla on soivaan materiaaliin. Kuva: Sofia Riippi Äänittäjä Matti Heinonen ja tuottaja Jukka Jokitalo ovat kokeneita musiikkitallenteiden tekijöitä. Tuottaja on ylimääräinen korvapari Tuottaja on äänitystilanteessa se ihminen, joka ei ole itse toteuttamassa taiteellista tekemistä ja voi näin ollen keskittyä puhtaasti tekemään huomioita kuulemastaan. Sitten lähdetään tekemään semmoista, kertoo Matti Heinonen. Äänittäjä Matti Heinonen studiossa. Pitää perehtyä, millainen kokoonpano, millaisessa tilassa ja millaista musiikkia. 3/2021 8 9 Äänittäjän yksi tärkeä rooli on pitää henkeä yllä. Äänittäjä vastaa saundeista Äänittäjällä on vastuu tulevan tallenteen äänimaailmasta. Tuottaja pitää kirjaa siitä, että tallennettavien kappaleiden jokaisesta pätkästä saadaan mahdollisimman hyvät otot: ei ole virheitä, on Iloinen ilme kuuluu levyllä puhdasta ja dynamiikat ovat kohdillaan. Heitä yhdistää – toisinaan yhteisten projektien lisäksi – se, että lopputuloksista halutaan saada mahdollisimman hyviä, käytännönrealiteetit huomioiden.. Mieluummin annan musiikillisia asioita anteeksi, kun sieltä kuuluu ilo ja riemu, kertoo äänittäjä Matti Heinonen. Äänityspäivien jälkeen puolet työstä on tehty
Äänityspäivien jälkeen puolet äänittäjän ja tuottajan työstä on tehty. Heinonen ja Jokitalo kokevat, että levymyynnillä on edelleen merkitystä: Levymyynti on siirtynyt levykaupoista enemmän keikkamyyntiin. Kannet on hirveän helposti aikataulullisesti pidättävä homma. Äänittäjä pyrkii hyödyntämään sopivasti näitä ”vuotoja” eri mikkeihin. Valmis stereomikki, joka on suunniteltu niin, että stereokuva on huomioitu optimaalisesti. Aikataulu edellyttää sitä, että ohjelmisto olisi hyvin harjoitettu ja mielellään esitettykin, sanoo tuottaja Jukka Jokitalo. Jos laittaa kännykän telineeseen ja kännykän mikillä ja kännykän kameralla on paikallaan oleva kuva, se voi olla ihan fine, Heinonen yllättää. Jos puhutaan 500 levyn myynnistä, niin melkein projekti kuin projekti on plussan puolella, sanoo Heinonen. Levy on artistin käyntikortti Youtube ja muut uudet jakelukanavat ovat tulleet perinteisen cd-formaatin rinnalle. Traktorit, linnut, liikenne tai muu taustahäly tekevät otoista käyttökelvottomia. Tilan akustiikan pitäisi olla musiikille sopiva: esimerkiksi nykymusiikkia ei yleensä viedä kaikuisaan tilaan, mutta vanhalle musiikille kaiku on tärkeää. Levytyskulut tulevat usein artistin maksettavaksi silloinkin, kun levy-yhtiö julkaisee tallenteen. Suuri osa levyistä on puhtaasti omakustanteita. Äänitteen tekemiselle varataan tyypillisesti kolme päivää. Tilat ja erilaiset soittimet tuovat omia haasteitaan: Esimerkiksi piano vuotaa kaikuisessa tilassa kuoromikkeihin joskus hyvinkin voimakkaasti. Tuottaja voi olla periaatteessa kuka tahansa tarkkakorvainen, tallennettavaan musiikkiin perehtynyt ihminen. Tee se itse Ammattituottaja ja -äänittäjä soisivat, että mukana tallenteenteossa olisi ainakin yksi ammattilainen. Taustahäly voi pilata lukuisia muuten hyviä ottoja. Äänittämiselle on varattava sopiva tila ja riittävästi aikaa Äänittäjä keskustelee mielellään etukäteen äänityspaikasta, koska väärin valittu äänityspaikka on iso haaste. Se on aika kallista aikaa alkaa äänitystilanteessa treenaamaan. Seurakuntien – usein kanttorien – koronavuoden osaamisharppausta tallenteiden ja striimausten tekemisessä kiitellään. Sopiva paikka tarkoittaa, että mikrofonille etsitään sopiva korkeus ja etäisyys. Seuraavaksi tuottaja tekee leikkaussuunnitelman, jonka mukaisesti äänittäjä leikkaa kuunneltavaksi ensimmäisen version tallenteesta. Korona-ajan tallenteista ja striimauksista molemmat toteavat, että yksinkertainenkin on kaunista. Paikka on se kaikkein isoin juttu, sanookin äänittäjä Matti Heinonen. Silti meilläkin kuvat saattavat joskus katkeilla ja yhteydet takkuilla. Kun artisti vaivautuu itse myymään levyä nimikirjoituksella, niin siellä on porukka jonossa, kertoo Heinonen. Aika iso vastuu on yksittäiselle kanttorille annettu, jos se joutuu hoitamaan koko homman. Olen saanut tehdä eturivin artistien kanssa yhteistyötä. Silloin 50 laulajan kuorossa riittää, että jokainen myy kymmenen levyä.. Kuorolevyjen myynnissä mahdollisuus on se, että kuorolaiset myyvät levyä itse. Tallenteelle taltioidaan yleensä tilaa, ei yksittäisiä laulajia. Kuorolevyillä on hyvin tärkeää, että kaikki ovat sitoutuneet mukaan koko ajaksi. Millaisella äänityskalustolla tee se itse -ihmisen olisi hyvä lähteä liikkeelle. Joskus on sellaisia tilanteita, että jokin kohta ei oikein meinaa mennä. Jokin paikka voi olla talvella hiljainen ja kesällä hälyisä. Kuorotallenteiden tekemisessä kuoro on soiva instrumentti, joka soi äänitystilassa. 8 9 Kun visiosta rakennetaan saundimaailmaa, määritettäviä tekijöitä ovat esimerkiksi etäisyys, tilan määrä, kirkkaus, balanssit ja selkeys. Tämän jälkeen tehdään mahdolliset korjaukset, ja sen jälkeen on vielä miksaus ja masterointi. Sen kanssa on turvallista äänittää ja sille ei tarvitse kuin etsiä sopiva paikka, sanoo Heinonen. Mielellään jo siinä vaiheessa, kun ruvetaan äänittämään, olisi hyvä olla kansista ideaa, sanoo Heinonen. Meillä striimausta tekee vähintään kaksi ihmistä ja sen lisäksi yksi vastaa etänä verkko-ongelmissa, sanoo Heinonen
3/2021 10 11 Rakentamisen aloitus, kaikki on vielä mahdollista.
Aikaa tallentamiseen meni tavallista enemmän ja kohdassa, jossa oli nopeaa tekstiä, tehtiin varmaan 25 ottoa. Laulajalle on haastavaa, kun kuulokuva on erilainen kirkon toisesta kulmasta toiseen. Radion kamarikuorossa, sittemmin Helsingin kamarikuorossa Teksti: Jonna Aakkula Kuva: Matti Heinonen. 10 11 Tallenteita korona-ajassa Äänittäjä Matti Heinosen työt ovat vaihtuneet korona-aikana tallenteiden tekemisen sijaan striimauksiksi. Siinä mennään paljon johtajan ja tuottajan varassa. Matti Heinonen Oma äänitysalan yritys 30 vuoden ajan, erityisesti akustisen ja klassisen musiikin äänityksiä Sibelius-Akatemiassa musiikkiteknologian lehtori, klassisen musiikin äänittäminen Kuorotausta Cantores Minores -kuorosta sekä Radion nuorisokuorosta Jukka Jokitalo Sibelius-Akatemiasta valmistunut kuoronjohtaja, myös kirkkomusiikkiopintoja Työskentelee nuottikustantaja Fennica Gehrmanilla Johtaa orkesteria ja useita kuoroja On toiminut reilun 10 vuoden ajan kuoroja lauluyhtyelevyjen tuottajana Laulajana mm. Nähtäväksi jää, miten korona muuttaa paitsi elävän musiikin, myös tallennetun musiikin, kenttää. Jukka Jokitalolla on kokemusta myös korona-aikana tehdystä levytyksestä: Oltiin 26 laulajaa levittäytyneenä pitkin kirkkoa turvavälein, ja jokaiselle oli oma mikki
Teosten oikeudenhaltijoita ovat musiikin tekijät eli säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat sekä musiikin kustantajat, jos teos on kustannettu. Esimerkiksi radiokanavan on tallennettava teoksia lähetysjärjestelmäänsä vähintäänkin tilapäisesti, jotta teoksia on mahdollista esittää yleisölle. Lähioikeuksia kutsutaan myös nimillä tallenne-, äänitetai master-oikeudet, ja ne suojaavat musiikkiteoksesta äänitallenteen tehnyttä äänitetuottajaa, jolle on yleensä aiheutunut kustannuksia äänitallenteen tekemisestä ja joka on oikeutettu korvauksiin tekemänsä äänitallenteen käytöstä. Fyysisten tallenteiden tallennusluvasta saatetaan käyttää myös nimityksiä ”mekanisointikorvaus” tai ”kopiokorvaus”. Oma musiikki Kun musiikin tekijä liittyy Teoston (tai minkä tahansa muun esitysoikeusjärjestön, kuten esimerkiksi ruotsalaisen STIM:n) asiakkaaksi, hän luovuttaa Teostolle tekijänoikeuksiensa hallinnoinnin Suomessa. Tallenteiden oikeudenhaltijoita ovat artistit (solistit) ja muusikot (soittajat), jotka omistavat oikeudet omiin esityksiinsä. 3/2021 12 13 Vaikka musiikin esittäminen ja kuunteleminen ”elävänä” on monien mielestä upein tapa nauttia musiikista, myös äänitteiden tuottamiselle ja esittämiselle on paikka ja tarve. Tallentamista on musiikin tallentaminen äänitteelle (cdja vinyylilevyt, kasetit jne.) tai av-tallenteelle (tv-ohjelmat, dvd-levyt jne.) Tallennuslupa tarvitaan sekä myytäviä että ilmaiseksi jaeltavia fyysisiä äänitteitä ja musiikkia sisältäviä videotallenteita varten. Kun musiikkiteos julkaistaan digitaalisessa tai fyysisessä muodossa, kuvioon astuvat säveltäjän, sanoittajan ja sovittajan tekijänoikeuksien lisäksi myös ns. Tallenteiden julkiseen esittämiseen tarvittavat luvat myöntää Gramex, joka edustaa tallenteiden, äänitteiden tai mastereiden oikeuksia ja oikeudenhaltijoita. Tallenteen taloudellinen tuottaja ja julkaisija voi levy-yhtiön sijaan olla myös joku muu taho esimerkiksi seurakunta tai kirkkokuoro, joka omiin käyttötarkoituksiinsa tilaa, tekee ja maksaa itse tallenteen tekemisen. vapaa musiikki Miten eri oikeuksiin ja tarvittaviin lupiin vaikuttaa se, jos musiikki on sen esittäjän itsensä tekemää tai jos musiikin tekijät ovat kuolleet jo yli 70 vuotta sitten. Teosten tallentamiseen liittyviä tallennusoikeuksia edustaa useimmissa tapauksissa Nordisk Copyright Bureau NCB, jolle Teosto on ulkoistanut tallennusoikeuksien hallinnoinnin. Joissakin tapauksissa tallennuslupa on mukana Teoston myöntämässä julkisen esittämisen luvassa, sillä elävää musiikkia eli konsertteja ja keikkoja lukuun ottamatta tallentamista tarvitaan lähes aina jossain määrin, jotta teoksia voidaan esittää. Teosten julkiseen esittämiseen (sekä livenä että tallenteelta) tarvittavat luvat myöntää Teosto, joka edustaa teosten oikeuksia ja oikeudenhaltijoita. Koko tallenteen oikeudet omistaa yleensä sen taloudellinen tuottaja ja julkaisija, joka useimmissa tapauksissa on levy-yhtiö. Mutta millaisia tekijänoikeuteen liittyviä asioita tulee huomioida ja hoitaa, jos haluaa tehdä ja jakaa musiikkia äänitteellä. Musiikkiin liittyy useita eri oikeuksia M usiikkiteoksen tekijöillä eli säveltäjällä ja mahdollisella sanoittajalla ja sovittajalla on aina tekijänoikeus tekemiinsä teoksiin: sävellyksiin, sanoituksiin ja sovituksiin. lähioikeudet. Oma musiikki ja suojattu musiikki vs. Teosto siis edustaa musiikin tekijää ja myöntää luvat hänen musiikkinsa käyttöön, Äänitteiden tuottamiseen ja jakamiseen liittyvät musiikin oikeudet ja tarvittavat luvat
Apua ja neuvoja musiikin käyttöön liittyen saa tarvittaessa kuitenkin kaikkien eri toimijoiden asiakaspalveluista.. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että jos Teoston tekijäasiakas toimii itse tapahtumajärjestäjänä eli järjestää konsertin tai keikan, jossa hän esittää omaa musiikkiaan, myös hänen on hankittava siihen musiikin esityslupa Teostosta tai jos hän tekee itse tallenteen, hänen on hankittava siihen tallennuslupa NCB:ltä. 12 13 määrittelee musiikin käytön ehdot, hinnoittelee musiikin käytön, laskuttaa musiikinkäytön korvaukset ja tilittää ja maksaa keräämänsä korvaukset musiikintekijälle. Musiikin käytön ehtoihin ja hintaan ei vaikuta musiikin tyylilaji tai se, onko kyseessä ns. Suojattu vs. Tekijänoikeudet ovat perittävää ja testamentattavaa omaisuutta. Tekijänoikeus on voimassa teoksen kaikkien tekijöiden elinajan ja vielä 70 vuotta tekijöiden kuolinvuoden päättymisen jälkeenkin. Sekä Teoston keräämien musiikinkäyttökorvausten tilittämistä koskevat säännöt että musiikinkäytön ehdot ja hinnoittelu ovat julkista, Teoston nettisivuilta löytyvää tietoa. Teoston asiakkaana olevat musiikin tekijät voivat niin halutessaan hallinnoida oikeuksiaan myös itse. Kun musiikki on tekijänoikeuden suojaamaa, tekijänoikeuden haltijalla tai hänen edustajallaan on oikeus päättää siitä, missä ja miten hänen tekemäänsä musiikkia saa käyttää, eli määritellä musiikkinsa käytön ehdot ja hinnan. Useimmiten tekijänoikeuden haltijat ulkoistavat oikeuksiensa hallinnoinnin tekijänoikeusjärjestölle (kuten Teosto), joka hoitaa käytännön asiat heidän puolestaan. Teos Musiikin ja sen käytön oikeuksia edustavat useammat eri tahot. Kun musiikin tekijä on luovuttanut tekijänoikeutensa Teoston (ja Teoston kautta NCB:n) hallinnoitaviksi, Teosto (ja NCB) edustaa häntä myös niissä tapauksissa, kun tekijä itse esittää tekemäänsä musiikkia tai tallentaa sitä. vapaa musiikki Musiikin tekijänoikeus syntyy teoksen tekijöille automaattisesti, eikä se edellytä tekijänoikeusjärjestön asiakkuutta. Itse tekemänsä musiikin esittäjät saavat siis korvauksia myös niistä konserteista ja keikoista, joissa he esittävät omaa musiikkiaan. hittikappale vai aivan uusi musiikkiteos: Teosto käsittelee kaikkea musiikkia tasa-arvoisesti. Jos musiikin tekijä haluaa hallinnoida itse oikeuksiaan, hänen on ilmoitettava siitä Teostolle kirjallisesti tiettyjen sääntöjen mukaan. Jos kaikkien musiikkiteoksen tekijöiden kuolinvuoden päättymisestä on kulunut 70 vuotta, musiikin tekijänoikeus on rauennut ja musiikkiteos on teokseen liittyvien oikeuksien osalta vapaasti esitettävissä ja tallennettavissa. Jos tekijä hallinnoi itse joitain musiikkiteoksiaan kokonaan tai musiikkiteostensa käyttöä tietyissä tapauksissa, hän myös päättää itse musiikkinsa käytön ehdoista ja hinnoista ja laskuttaa korvaukset musiikin käyttäjältä
NCB:n äänitehinnaston ja kustannusten arvioimiseen tarkoitetun hintalaskurin löydät NCB:n nettisivuilta. Synkronointiin tarvitaan aina lupa, joka on hankittava jo siinä vaiheessa, kun video tehdään ja musiikki liitetään kuvaan. 3/2021 14 15 voi olla myös osittain vapaa, jolloin esimerkiksi teoksen sanoitus voi olla edelleen suojattu muiden tekijöiden osuuksien ollessa jo vapaita. Koska fyysisiä äänitteitä valmistavat äänitemonistamot tarvitsevat NCB:ltä niin sanotun luovutusluvan , myös niistä äänitteistä, joihin ei tarvita tallennuslupaa, on tehtävä ilmoitus NCB:n verkkopalvelussa. Jos äänitallenne halutaan jakaa jollain muulla kuin Teoston jo lisensoimalla verkkotai some-alustalla – esimerkiksi omilla kotisivuilla – siihen useimmiten sopiva lupa on Teoston Mediapienlupa . Jos video kuitenkin jaetaan maksutta Teoston jo lisensoimalla alustalla (YouTube, Facebook, Instagram), pelkkä synkronointilupa riittää. Ilman ilmoitusta äänitemonistamot eivät voi tehdä ja luovuttaa haluttuja kopioita. NBC:n tallennuslupaa ei tarvita, jos tallennetta valmistetaan vain tietyn ryhmän kuten esimerkiksi kuoron yksityiseen, sisäiseen käyttöön (esimerkiksi ryhmän jäsenten omaa kotiharjoittelua varten), se monistetaan (eli siitä tehdään kopioita) itse eikä sitä myydä tai jaella ilmaiseksi. Jos musiikkiteoksesta on tehty tallenne, tallenteen, äänitteen tai masterin suoja-aika voi olla vielä voimassa, vaikka teos olisi sen tekijöiden oikeuksista vapaa. Osittainkin suojattujen teosten käyttöön tarvitaan lupa normaalisti Teostolta tai NCB:ltä. NCB:n verkkopalveluun kirjaudutaan NCB:n nettisivuilla www.ncb.dk. Fyysiset tallenteet Jos esimerkiksi seurakunta tai kirkkokuoro haluaa itse tuottaa ja julkaista myytäväksi tai ilmaiseen jakeluun tarkoitetun musiikkitallenteen fyysisessä muodossa (cd, vinyyli, kasetti tms.), tallenteen tekemiseen on haettava tallennuslupa NCB:ltä. Videot, joissa on musiikkia ja joita jaetaan verkossa tai somessa Jos musiikista tuotetaan videotallenne, tapahtuu niin sanottu synkronointi eli musiikin liittäminen liikkuvaan kuvaan. Jos seurakunta tai kirkkokuoro haluaa tuottaa äänitallenteen jaettavaksi verkossa tai sosiaalisessa mediassa, siihen riittää Teoston esityslupa – paitsi jos äänitallenne julkaistaan Teoston jo lisensoimalla alustalla, jolloin mitään erillistä lupaa ei tarvita. Jos tallennetta kuitenkin esitetään julkisesti, sen esittämiseen tarvitaan esityslupa sekä Teostolta että Gramexilta. Synkronointilupia on kaksi: Tuotantokohtainen synkronointilupa ja Synkronoinnin vuosilupa .. Jos musiikkia sisältävää videota esitetään jollain muulla kuin Teoston jo lisensoimalla alustalla, synkronointiluvan voi hankkia videon esittämiseen tarvittavan Mediapienluvan lisäosana. NCB ei kuitenkaan näissä tapauksissa laskuta tallennuskorvausta. Luvan hankkii se taho, joka tallennetta esittää. Teoston jo lisensoimia alustoja, joille lupaa äänitteen julkaisuun ei enää tarvita ovat esimerkiksi YouTube, Facebook, Instagram, Spotify, Deezer ja Apple Music. Mitä lupia tarvitaan, jos tuottaa musiikkitallenteen itse. NCB laskuttaa fyysisen levyn tekemisestä painosmäärän (kappalemäärään) mukaisen tallennuskorvauksen ja tallennuskorvaus maksetaan jokaisesta painoserästä erikseen. Luvan voi hakea NCB:n suomenkielisessä verkkopalvelussa liittymällä NCB:n asiakkaaksi. Tällöin tallenteen käyttämiseen on saatava lupa joko Gramexilta tai tallenteen tuottaneelta taholta kuten levy-yhtiöltä. Tallenteen tuottamiseen ei tarvita muita lupia kuin tallennuslupa NCB:ltä. Synkronointilupa tarvitaan aina riippumatta siitä, millä alustalla video jaetaan. Verkossa tai somessa jaettavat digitaaliset tallenteet Musiikin käyttöön verkossa ja sosiaalisessa mediassa tarkoitetut ohjeet koskevat yhteisöjä ja yrityksiä – yksityishenkilöt saavat julkaista musiikkia verkossa ja somessa pääsääntöisesti ilman erillisiä lupia. Nettisivuilla on myös äänitallenteita koskeva hinnasto ja hintalaskuri. Pelkät äänitallenteet, joita jaetaan verkossa tai somessa Pelkästään verkossa tai somessa jaettavan digitaalisen äänitteen tuottamiseen ei tarvita NCB:n lupaa. Edellä mainituilla alustoilla jaettujen äänitteiden luvat ja lupamaksut hoituvat suoraan alustan ja Teoston välillä
Yleistä lupien hankkimisesta Ennen lupien hankkimista on hyvä tarkistaa, mikä lupa sopii omiin käyttötarkoituksiin parhaiten. Tuotantoja, joihin lupa on aina hankittava musiikin kustantajalta tai tekijältä itseltään ovat muun muassa pitkät elokuvat, mainokset ja muut brändivideot. Teoston jo lisensoimilla alustoilla (YouTube, Facebook, Instagram) livestriimattaviin sisältöihin ei kuitenkaan tarvita lupaa lainkaan: pelkässä “suorassa lähetyksessä” ei synny synkronointilupaa vaativaa tallennetta ja esityslupa ja esityskorvaukset on jo sovittu Teoston ja em. Lisätietoa edellä mainituista luvista löydät Teoston nettisivuilta Hanki lupa -osiosta sekä NCB:n ja Gramexin nettisivuilta. Keikkojen, konserttien ja musiikkitapahtumien livestriimaus Jos live-keikka, konsertti tai muu pääsääntöisesti musiikkia sisältävä tapahtuma lähetetään samanaikaisesti myös suoratoistona eli livestriimataan, livestriimaukseen tarvitaan erillinen Livestriimauslupa riippumatta siitä, onko esitys ja sen livestriimaus maksullinen vai maksuton. Musiikkikustantajien yhteystietoja löytyy Suomen Musiikkikustantajat ry:n nettisivuilta www.musiikkikustantajat.fi. 14 15 Joihinkin tuotantoihin synkronointiluvan myöntää Teoston sijaan teoksen kustantaja tai suoraan tekijä itse. Jos kyseessä on esimerkiksi seurakunnan oma kuoro, (ei erillinen yhdistys tai toiminimi), kannattaa tarkistaa myös se, onko seurakunta jo hakenut musiikin tallentamiseen tai netissä jakamiseen tarvittavat luvat. alustoille, siihen tarvitaan Mediapienlupa ja sen Synkronointilisä. Jos kustantajatietoa ei löydy, sitä voi kysyä Teoston asiakaspalvelusta, josta saa myös musiikin tekijöiden yhteystietoja. Infograafi löytyy myös Teoston nettisivulta osoitteesta https://www.teosto.fi/musiikin-kayttoluvat/hanki-lupa/uusi-livestriimauslupa/#infograafi-mika-lupa-milloinkin-tarvitaan. Jos kuoro on erillinen yhdistys tai sillä on oma toiminimi, sen on haettava tarvittavat luvat itse. Jos livestriimistä halutaan kuitenkin jättää tallenne em. NCB:n ja Teoston asiakaspalvelut auttavat mielellään kaikissa tallenteiden tekemiseen ja musiikin julkiseen esittämiseen liittyvissä kysymyksissä! Asiakaspalvelun yhteystiedot ja aukioloajat löydät nettisivuiltamme www.teosto.fi/ ota-yhteys. Lupatarvetta selkeyttävä infograafi: mikä lupa soveltuu mihinkin käyttöön. alustojen välisissä sopimuksissa. Kustantajan nimen löytää esimerkiksi jo julkaistusta äänitteestä, nuoteista tai usein myös nettihaulla
. BACH: CLAVIER ÜBUNG III RAJOJA RIKKOVA MISSA POPULARIS -MESSU! Timo Ruottisen nuorena opiskelijana säveltämä kunnianhimoinen messu toi ensimmäisenä sähkökitaran kirkkoihin. Jättiteos ensiesitetiin keväällä 1969 ja se herätti välittömästi sekä kiitosta että kritiikkiä. Lähioikeudet/tallenneoikeus/ääniteoikeus/ masteroikeus • Tietyn tallenteen tekijän/taloudellisen tuottajan oikeus määrätä kyseisen tallenteen käytöstä, käytön ehdoista ja hinnasta o Tallentaminen/mekanisointi/kopiointi = äänitallenteen kuten cd-levyn, vinyylin tai audiotiedoston valmistaminen o Synkronointi = musiikkiteoksen liittämistä liikkuvaan kuvaan, kun valmistetaan musiikkia sisältävä video tai muu av-tuotanto) Esitysoikeudet • Oikeus esittää musiikkia julkisesti livenä tai tallenteelta o Live-esittämiseen riittää teosoikeuksien hankkiminen o Tallenteen esittämiseen tarvitaan sekä teosettä tallenneoikeudet (sekä teos että tallenne) Graafiset oikeudet • Oikeus määrätä nuottien ja sanojen esittämisestä (painettuna tai sähköisesti) o Oikeudet musiikkikustantajalla ja kustantamattoman musiikin osalta tekijällä itsellään Mistä oikeuksia saa www.teosto.fi www.gramex.fi www.ncb.dk. Veijo Murtomäki, HS Liisa Aaltolas empatiska och kunniga inställning till denna musik märks inte enbart i spelet utan även i den omsorgsfullt formulerade texten. . Folke Forsman, HBL LIISA AALTOLA – PIRKKALAN KIRKON URUT J.S. Kare Eskola, Yle Uudet levyt Parasta Bachia meillä aikoihin! . HUOM! Messusta on julkaistu myös nuotti ja levyn ”karaokeversio” harjoittelua varten. Monisyinen albumi tarjoilee herkkuja niin klassisen kuin kevyenkin musiikin ystäville. 3/2021 16 17 OSTA HELPOSTI VERKOSTA WWW.ALBA.FI JA TUTUSTU SAMALLA ALBAN LAAJAAN LEVYVALIKOIMAAN TAI TILAA LEVYT VAIKKA PUHELIMELLA 050-3635264 Aaltolan tulkinta ei jää opinkappaleiden sisäluvuksi, vaan soi henkilökohtaisesti ja värikkäästi. . . ABCD 442 CD ABCD 461 CD/SACD Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 14.4.2021 13.02 14.4.2021 13.02 Lyhyesti: termejä ja niiden selityksiä Teos • Musiikkiteos eli sävellys sekä mahdollisesti sanoitus ja sovitus Tallenne • Audiotai av-tallenne eli äänite tai video (cd, vinyyli, dvd, digitallenne, tv-ohjelma, elokuva jne.) Tekijänoikeudet (musiikin ) • Musiikin säveltäjän, sanoittajan ja sovittajan tai heidän edustajansa oikeus määrätä sävellyksen, sanoituksen ja sovituksen käytöstä, käytön ehdoista ja hinnasta. Vihdoin alkuperäisversio on saatu levylle, joka tekee kunniaa aikakauden äänimaailmalle hyödyntäen nykyajan tekniikkaa
. Anna Catharina Öhrbom ja hänen nuottikirjansa v. Vihdoin alkuperäisversio on saatu levylle, joka tekee kunniaa aikakauden äänimaailmalle hyödyntäen nykyajan tekniikkaa. ”Sinua en unohda” -tilaisuudet klo 12 Pääskylahden kappeli Musiikki: Myöhemmin löydetyt klo 13 Ahvensalmen hautausmaa klo 14 Talvisalon kappeli Musiikki: Myöhemmin löydetyt klo 14 Varparannan hautausmaa klo 16 Kerimäen talvikirkko klo 18 Iltamusiikki Tuomiokirkko Su 7.11. Liput 20 €.. . 1759 Ti 2.11. Kare Eskola, Yle Uudet levyt Parasta Bachia meillä aikoihin! . Jättiteos ensiesitetiin keväällä 1969 ja se herätti välittömästi sekä kiitosta että kritiikkiä. klo 18 Gospel-gaala 2 Savonlinnan Tuomiokirkossa To 4.11. . klo 19 Luentokonsertti Savonlinna srk-keskuksen juhlasali. BACH: CLAVIER ÜBUNG III RAJOJA RIKKOVA MISSA POPULARIS -MESSU! Timo Ruottisen nuorena opiskelijana säveltämä kunnianhimoinen messu toi ensimmäisenä sähkökitaran kirkkoihin. Savonlinnan orkesteri ja Savonlinna-kuoro. HUOM! Messusta on julkaistu myös nuotti ja levyn ”karaokeversio” harjoittelua varten. Monisyinen albumi tarjoilee herkkuja niin klassisen kuin kevyenkin musiikin ystäville. Veijo Murtomäki, HS Liisa Aaltolas empatiska och kunniga inställning till denna musik märks inte enbart i spelet utan även i den omsorgsfullt formulerade texten. klo 18 Urkukonsertti ”Bach to basics” Savonlinnan Tuomiokirkossa Niels Burgmann Pyhäinpäivä la 6.11. klo 19 Mozart: Requiem Tuomiokirkko. . ABCD 442 CD ABCD 461 CD/SACD Nimetön 2 1 Nimetön 2 1 14.4.2021 13.02 14.4.2021 13.02 Su 31.10. 16 17 OSTA HELPOSTI VERKOSTA WWW.ALBA.FI JA TUTUSTU SAMALLA ALBAN LAAJAAN LEVYVALIKOIMAAN TAI TILAA LEVYT VAIKKA PUHELIMELLA 050-3635264 Aaltolan tulkinta ei jää opinkappaleiden sisäluvuksi, vaan soi henkilökohtaisesti ja värikkäästi. Folke Forsman, HBL LIISA AALTOLA – PIRKKALAN KIRKON URUT J.S
Tampereella se on kuitenkin ollut seurakuntien toimintaa yli 40 vuotta. Kirkkomusikantti-toiminta on ainutlaatuista sekä Suomessa että Pohjoismaissa. Kirkkomusikantti-toiminta vastaa näihin tehtäviin sekä suoraan käytännön toiminnassa että musiikin toimiessa välineenä tehtävän toteuttamisessa. Soitonopetuksen voi nähdä mahdollisuutena kirkon musiikkielämälle. Toimintaa on ajoittain kyseenalaistettu, sillä soitonopetusta ei ole pidetty kirkon perustehtävänä. Kirkkomusikanttien opetussuunnitelman mukainen tehtävä kestävän tulevaisuuden rakentamisesta musiikin keinoin vastaa puolestaan strategiassa esiin nostettuun luomakunnasta huolehtimiseen. Onko soitonopetus kirkkomusiikin voimavara tulevaisuudessa. Opinnäytetyössäni selvitin seurakuntien toiveet ja tarpeet soitonopetukselle. Soitonopetus laajeni nopeasti kaikkiin Tampereen seurakuntiin. Oppilaina on myös ihmisiä, jotka eivät muuten ole mukana seurakunnan toiminnassa. Yhteiskunnan muuttuessa hajanaisemmaksi tarvitaan kirkossakin eri tapoja toteuttaa musiikkia. Lähimmäisistä huolehtiminen avautuu kristillisistä arvoista käsin ja toteutuu käytännössä vastuun kantamisena esimerkiksi yhteismusisoinnissa. Musiikki toimii väylänä seurakunnan yhteyteen. Soitonopetus on valtava resurssi seurakuntien musiikkityöhön ja se mahdollistaa monipuolisen musiikkielämän seurakuntalaisille.. Toiminnan alku osui nousukauteen, ja vanhemmat halusivat tarjota lapsilleen mahdollisuuden musiikin opiskeluun. Seurakunnassa soitonopetusta pidettiin kannatettavana, sillä samalla kirkkojen ja seurakuntakotien käyttöaste kasvoi ja kirkollisverovaroin hankitut tilat ja soittimet saatiin seurakuntalaisten käyttöön. Oppilaat otettiin ilmoittautumisjärjestyksessä ilman pääsykokeita. Toimintaa seurakuntalaisten tarpeeseen Soitonopetuksen käynnisti 1970-luvulla Aleksanterin kirkon urkuri Marjatta Hannula antamalla urkutunteja lapsille. Hengellinen ohjelmisto sekä seurakunnan tiloissa tapahtuvat soittotunnit tuovat oppilaan kirkon sanoman äärelle. Alkuvuosina toimintaan kuuluivat soittotuntien lisäksi erilaiset retket, konserttitoiminta ja oppilaiden vanhemmille järjestetty raamattupiiri. Kirkkomusikantti-toiminta toteuttamassa kirkon perustehtävää Suomen evankelisluterilaisen kirkon Ovet auki -strategian mukaan kirkon perustehtävä on kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. 3/2021 18 19 I nstrumenttiopetus mielletään musiikkiopistojen tehtäväksi
Kirkkomusikantti-toiminnassa on vuosittain noin 500 oppilasta. Soitonopetuksessa voivat olla mukana kaiken ikäiset oppilaat omista lähtökohdistaan käsin.. 18 19 Tampereella instrumenttiopetus on ollut seurakuntien toimintaa yli 40 vuotta
Kirkkomusikantit opettajineen voivat olla ottamassa vastuuta tilaisuuksien musiikeista niin, että kanttorit voivat tarvittaessa suunnata omaa työpanostaan toisaalle. Kaikkien musiikkiosaaminen monipuolisesti käyttöön Seurakuntien musiikkitarpeet ovat messuissa, tilaisuuksissa ja leiritoiminnassa. Soitonopetusta pidetään hyvänä ja tärkeänä. Soitonopettajat puolestaan voisivat vastata koulutuksellisiin tarpeisiin kuten uusien laulujen opettamiseen lastenohjaajille tai äänenmuodostuksen opettamiseen kuorolaisille. Teksti perustuu hänen opinnäytetyöhönsä: Helin, M. 2020. Kirkon musiikki voi olla uudenlaisten toimintamallien myötä entistä rikkaampaa tulevaisuudessa. Soitonopetus on valtava resurssi seurakuntien musiikkityöhön, ja se mahdollistaa monipuolisen musiikkielämän seurakuntalaisille. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan kaikki ihmiset ovat arvokkaita juuri sellaisina kuin he ovat. Merkityksellisenä pidetään sitä, että kirkkomusikantit ovat opettajineen esiintymässä jumalanpalveluksissa ja seurakunnan tilaisuuksissa. Yhteistyön mahdollisuuksina nähtiin konsertit, leirit, hoivamusiikki, bänditoiminta ja soitinesittelyt. Lisäksi oppilas voi osallistua yhteismusisointiin, musiikinhahmottamisaineiden opetukseen sekä projekteihin. Kirjoittaja on Tampereen evankelisluterilaisen seurakunnan kasvatuksen kanttori Maiju Helin. Soittotunnit ovat lähellä oppilaan kotia kirkoissa ja seurakuntakodeilla ympäri kaupunkia, ja tämä on merkittävin syy olla mukana toiminnassa. Tällä hetkellä seurakuntien soitonopetus on suurimpien musiikkioppilaitosten joukossa Tampereella antamassa taiteen perusopetuksen musiikin yleisen oppimäärän tavoitteiden mukaista opetusta. Hengellinen ohjelmisto sekä seurakunnan tiloissa tapahtuvat soittotunnit tuovat oppilaan kirkon sanoman äärelle. Oppilaita on vuosittain noin 500. Opetus tapahtuu pätevien instrumenttiopettajien toimesta yksilöopetuksena viikoittaisilla soittotunneilla. Esiintymiset seurakuntien tilaisuuksissa ovat merkittävä osa toimintaa. Musiikkipedagogi (ylempi AMK). 3/2021 20 21 Onko teillä musiikkiopisto seurakunnassa. Kirkkomusikantti-toiminnassa on valtavasti potentiaalia, ja se nähdään kirkon tulevaisuudelle merkittäväksi. Musiikin kautta on mahdollista löytää yhteinen rajapinta, sillä kaikilla on jokin kokemus musiikista. Oppilas voi valita halutessaan paritai pienryhmäopetuksen. Opinnäytetyö. Suosituimmat soittimet ovat piano ja kitara. Tampereen ammattikorkeakoulu. Suurin osa oppilaista on lapsia ja nuoria, mukana on myös aikuisia ja ikäihmisiä. Musiikki toimii väylänä seurakunnan yhteyteen. Kuvat: Ilari Airikka. Soitonopetuksessa voivat olla mukana kaiken ikäiset oppilaat omista lähtökohdistaan käsin. Yhteistyön toivottiin lisääntyvän. Kirkkomusikantit: Soitonopetus osaksi paikallisseurakuntien musiikkitoimintaa. Mahdollisuutta edetä oppilaan omien tavoitteiden mukaan pidetään toiseksi merkittävimpänä syynä toiminnassa mukana olemiselle. Näissä kirkkomusikantit voivat olla apuna
Suvivirsi kolmenkymmenen kanteleen säestyksellä Pihlajamäen kirkossa toukokuussa 2018. Pääasia on yhteisen musisoinnin tuoma ilo. Ajatus oli, että jokainen voi olla mukana oman osaamisensa mukaisesti. Osa soittaa sointuja, edistyneemmät soittajat näppäilevät melodiaa ja isoilla kanteleilla voidaan soittaa bassoäänet. Soitin Lappeenrannan Kanteleyhtyeessä, jonka ohjelmisto koostui eteläkarjalaisesta pelimannimusiikista. Siitä lähti vähitellen liikkeelle myös ajatus seurakunnallisen kanteleryhmän perustamisesta.. Kanteleyhtyeen harjoitusillat merkitsivät minulle hupia, rentoutumista ja hauskaa musiikillista yhdessäoloa – vastapainoa suorituskeskeisemmille pianoja urkutunneille, joista kyllä myös nautin. Ryhmän suosio yllätti: Jo ensimmäiseen kokoontumiseen tuli 16 soittajaa, joista melkein kaikilla oli 5-kielinen kantele ja vain muutamalla kokemusta sen soittamisesta. Kun vuonna 2001 tulin Malmille kanttorin virkaan, huomasin, että kanteleen hiljainen ja heleä sointi puhutteli ihmisiä erityisen paljon. Olen Kaisu Rauhamaa, Malmin seurakunnan kanttori. Nyt meillä soivat kaikki kanteletyypit, niin 5-kieliset, 10ja 11-kieliset kuin 36-kielisetkin. Viiden soittoKanneltajat (Helsinki) vuoden jälkeen meitä on yli 30, ja osa on perustekniikan opittuaan ottanut haastetta myös isompien kanteleiden haltuunotosta. 20 21 Musiikkiryhmä esittelyssä: Kanneltajat perustettiin syksyllä 2015 aikuisille suunnatuksi matalan kynnyksen soittoryhmäksi. Kantele on ollut elämässäni mukana teinivuosista lähtien. Kaisu Rauhamaa Kuka olet
Jaa jokin mukava muisto tämän ryhmän kanssa työskentelemisestä. Kaisu Rauhamaa virittelemässä kanteleita ennen Eskilstunan konserttia elokuussa 2017.. Antoisaa! Suomessa ei ole kovin monta seurakunnallista kanteleryhmää, joten olen sovittanut koko Kanneltajien ohjelmiston itse. Nuorena koin soittamisen stressaavana. Olemme soittaneet messuissa, palvelutaloilla, paikallisen lähiöaseman pikkujouluissa ja vappujuhlissa... Mikä on tämän musiikkiryhmän merkitys seurakunnalle ja alueelle. Olen lapsena ja nuorena soittanut pianoa ja urkuja, mutta aikuisiällä soittoharrastus on jäänyt. Näin soiton ilo säilyy eikä harrastus mene suorittamisen puolelle. Kysyntää olisi enemmän kuin mihin pystymme vastaamaan. (edellisen vastaajan, Keski-Porin seurakunnan kanttori Guido Kriikin toivekysymys) Paljon iloa! On hienoa huomata, kuinka paljon kanteleensoiton opettelu ja yhdessä musisointi on merkinnyt soittajille. Oli helppo aloittaa 5-kielisellä kantelella uudessa matalan kynnyksen ryhmässä, mihin ei ollut pääsyvaatimuksia. 3/2021 22 23 Millaista tämän ryhmän kanssa työskenteleminen on. Mitä haluaisit kysyä tämän sarjan seuraavalta vastaajalta. Monia taisi jännittää etukäteen aika lailla, mutta paikalle tultiin, soinnut osuivat kohdilleen ja vastaanotto oli hyvä, lämmin ja hellä! Mitä ryhmän kanssa työskentely antaa kanttorille/kuoronjohtajalle. Vaikka kanteleen kielten värinä vaimenee ja soitetut sävelet hajoavat ilmaan, yhdessä eletyn hetken vaikutus kestää pitkään. Ryhmä on tarkoituksella sellainen, että siihen osallistuminen ei sido sen jäseniä ajallisesti liikaa. Ajatus uudesta soittimesta kiehtoi. Liityin Kanneltajiin heti, kun ryhmä perustettiin vuonna 2015. Muistan ensimmäisen esiintymisemme, kun hallitsimme tasan kaksi sointua ja esitimme Pukinmäen seurakuntakodin Kauneimmissa joululauluissa ne molemmat. Miksi johdat juuri tällaista ryhmää. Eniten itseäni on ilahduttanut ryhmän jäsenten pelimannihenki. Silti parasta on se, kun harjoittelemme uutta kappaletta ja soitto alkaa vähitellen sujua – yksittäiset sävelet järjestyvät yhtenäiseksi sävelkudokseksi, onnistumisen kokemus saa suupielet hymyyn ja silmät loistamaan. Olin kiinnostunut ryhmästä, missä ei ole minkäänlaisia suorituspaineita ja -velvollisuuksia. Ohjelmistossamme on suomalaista kansanmusiikkia, irlantilaisia sävelmiä, niin perinteisiä kuin uudempia virsiä ja tietysti Konevitsan kirkonkellot! Harjoittelemme noin kerran kuukaudessa ja esiinnymme pari kertaa kauden aikana. Koska kanteleryhmän olemassaolo on jo itsessään melko harvinainen tapaus, tuntuu, että jokainen esityksemme on aika lailla erityinen. Tämä vaatii paljon ideointia ja nuotinkirjoitustyötä, mutta se on samalla innostavaa. Kanneltajien jäsen Anna Elina Huovio: Milloin ja miten tulit liittyneeksi juuri tähän musiikkiryhmään. Olemme kokeneet ainutlaatuisia hetkiä muun muassa Kampin kappelin konsertissa Kirkon musiikkijuhlilla, Eskilstunan seurakunnan messussa sekä ystävyysseurakunnassamme Tyrössä Inkerinmaalla. Nyt toiminta on ollut reilun vuoden tauolla pandemian takia, ja onkin mielenkiintoista nähdä, millaista on aloittaa harjoitukset tänä syksynä, kun jo turvavälienkin takia täytyy aluksi kokoontua pienemmissä soittoporukoissa. Tunsin myös Kanneltajien vetäjän kuoron kautta ja pidin häntä innostavana ja hauskana ryhmän vetäjänä. Toivoin löytäväni soittamisen ilon. Keikalle mennään sillä asenteella, että soittaminen on mukavaa ja saamme jakaa sitä iloa myös muille. Päämääränä on, että jokainen ryhmän jäsen saa juuri omille taidoilleen sopivan stemman
040 513 0866. Olemme usein avustamassa messuissa ja juuri sitä odotin myös seurakunnan järjestämältä musiikkiryhmältä. Soittamisen tulee pysyä mukavana ja helppona harrastuksena. Miten pidät yllä laulu/soittokuntoasi. Pyrin toki harjoittelemaan esitettävät kappaleet mahdollisimman hyvin, mutta minulla ei ole tavoitteena "kehittyä aina vain paremmaksi", vaan ryhmän yhtenä jäsenenä tuoda se panos mihin helposti kykenen yhteiseen musisointiin. Tekstin koosti Jonna Aakkula Orgelfreude-levyuutuus Pauliina Hyry Naantalin barokkiurut Tilaa: Hinta 20 euroa plus postikulut Verkkokauppa: https:// organistpauliinahyry.bigcartel.com Tai: pauliina.hyry@evl.fi p. Miten osallistumisesi seurakunnan musiikkiryhmään / kuoroon on lisännyt osallistumistasi seurakuntaelämään. Olen tykännyt osallistua messuelämään musisoinnin kautta. (edellisen vastaajan, Keski-Porin seurakunnan Vox Humana -kamarikuorolaisen Sinikka Vuorisen toivekysymys) Harjoittelen iltaisin mahdollisuuksien mukaan. Olen saanut myös uusia ystäviä ryhmän kautta. Tämä ryhmä onkin nykyisin lähes ainoa linkkini seurakuntaelämään. 22 23 Mikä on musiikkiharrastuksen merkitys itsellesi. Nykyisin soitan 11-kielistä kannelta. Yhtä järjestettyä soittoleiriä muistelen ilolla. Jos soittamisesta tulisi stressiä tai paineita, jäisin ryhmästä pois. En kuitenkaan koskaan silloin, jos ei innosta. Tämä ryhmä on tuonut iloista yhdessäoloa muiden soittajien kanssa, rentoa musisointia ja mahdollisuuden kehittyä omien kykyjen mukaan. Pienet konsertit ja yhteiset konserttimatkat ovat olleet mukavia. Mitä haluaisit kysyä tämän sarjan seuraavalta vastaajalta
re-mixauksena, kissan versiona. “Hyvä lasten virsi on sellainen, että sitä laulaessa tulee iloinen mieli, sanoissa on mielikuvitusta, sopii kaikenikäisille, lauluun voi kek. Kuunneltavina versioina laulut tulevat löytymään ainakin tulevan Lasten virren äänitteeltä. On suuri ilo kuulla ja nähdä oma tuotoksensa jälkeenpäin, kirjoittaa Lasten ja nuorten keskuksen musiikkikouluttaja Riikka Jäntti. Tulevaisuuden tallentajat Lasten virttä tai kirkkomuskarilaulua voi näin kuunnella ja katsoa yhä uudestaan. Seuraava laulukirjan laitos on tarkoitus julkaista joulukuussa 2022. Lasten sanoitukset esiin Lasten virsi uudistuu noin kymmenen vuoden välein. Tallentamaan jo pienestä pitäen Auton takapenkiltä kuuluu kissamaisella äänellä: “Äiti on hassu.” Tuolloin parivuotias kuopukseni siellä leikkii puhelimen kissapelillä. Seuraavana päivänä myös Lasten virren toimituskunta 2022 kokoontui kertomaan omat huomionsa sanoituksista. Raadissa oli lapsia Tuusulasta, Maskusta, Pieksämäeltä, Seinäjoelta, Kuusamosta, Varpaisjärveltä, Tampereelta, Kuopiosta, Helsingistä ja Lappeenrannasta. Taapero siis äänittää omaa ääntään ja kuulee sen hetken kuluttua ns. Lasten virren toimituskunta antoi erityistä kiitosta 10-vuotiaan Frankin sanoituksen kertosäkeen raikkaudesta, laulun hyvästä ja tärkeästä teemasta ja toimivasta kokonaisuudesta. Helsinkiläinen Frank kertoo kuunnelleensa paljon Juha Tapion ja Eppu Normaalin lauluja. Raati ja toimituskunta valitsivat sanoituskilpailun voittajiksi Vilja Sihvosen sanoituksen “Pieni orava” ja Frank Haahtelan “Sinä annat vapauden”. “Kirjoitin ensimmäisen lauseen, jossa orava taivaltaa yksin, ja sitten sain inspiraation, että laulussa orava voisi löytää kaverikseen ketun”. Olla saan mikä oon.” Tekstit tullaan säveltämään lauluiksi ja julkaisemaan seuraavassa Lasten virsi -kirjassa. Syyskuun alkupuolella kokoontui lasten raati etänä Teamsissa valitsemaan omat suosikkinsa sanoituksista. Kilpailussa etsittiin kirjaan uutta, raikkaasti kristillistä laulusanoitusta, joka innostaisi erityisesti alle 10-vuotiaita laulamaan. 3/2021 24 25 Lapset elävät tallenteiden maailmassa jo pienestä pitäen. Tallentajan ura on alkanut. Laulutekstejä saapui loppukevään aikana mahtava määrä, peräti 34. Tampereelta kotoisin oleva, pian 9 -vuotta täyttävä Vilja kertoo, että yksi hänen lempieläimistään on orava. Lasten ilo siitä, että saa vaikuttaa lopputulokseen, laulaa ja liikkua, näkyä ja kuulua – ilo siitä, että saa elää musiikkia todeksi, on käsinkosketeltavaa! Muuten abstrakti musiikkiesitys muuttuu tallentamalla kuultavaksi ja nähtäväksi. Lämpimät kiitokset kaikille osallistuneille ja myös teille aikuisille, jotka innostitte lapsia kirjoittamaan! Kilpailuun saapuneista teksteistä valittiin 10 finaalivaiheeseen. Lasten ja nuorten keskus on järjestänyt tänä vuonna lapsille suunnatun sanoituskilpailun Lasten virsi -kirjaan liittyen. “Sinä annat vapauden. Viljan sanoitus oli Lasten raadin suosikki. siä itse liikkeitä, tai vaikka pomppia” kommentoivat raadin työskentelyyn osallistuneet lapset. Ilo on ensimmäinen sana, joka tulee mieleeni, kun mietin lasten ja varhaisnuorten kanssa tekemiämme äänityksiä ja videointeja Lastenkirkkoon ja äänilevyille. Sinä annat rohkeuden. Pelin ideana on sanoa jotain, jonka kissahahmo sitten toistaa naukuvalla, hieman Saukin pikkuoravia muistuttavalla äänellään. Minuutit mikrofonin takana tai kuvauksissa ovat vatsanpohjaa kutkuttavia, ja samalla hurjan innostavia ja odotettuja
25 kanttoria Gospelkuoron iloa -koulutukseen, jonka Lasten ja nuorten keskus yhdessä Kirkon koulutuskeskuksen kanssa järjesti. Elokuun lopussa kokoontui Järvenpään kirkkoon n. Iloa ja riemua oli ilmassa, kun kuunneltiin esimerkkejä gospelkuorojen äänitteiltä, etsittiin autenttista gospellaulusoundia Hannemaija Kahilan kanssa, testattiin Vocal Painting -tekniikkaa Nina Pakkasen johdolla, tehtiin bändisovituksia Risto Eskolan johdolla ja tietenkin laulettiin ja soitettiin yhdessä Sirkku Rintamäen, Joonatan Raution ja AP Rissasen kanssa. 24 25 Voi mikä riemu! Kuorolaiset turvautuvat usein paperinuotteihin, mutta äänitteet, muutkin kuin kuorojen stemmaharjoitusnauhat, ovat yksi oiva tapa oppia. Soikoon lasten laulu ja soitto, nuorten veisut, gospel, klassinen kuoromusiikki ja virret – niin livenä kuin tallenteilta – Luojan kunniaa! Teksti: Riikka Jäntti K uv a K ar ol iin a Si hv on en. Ilosanoma leviää monenlaisen musiikin välityksellä. Englannin kielen sana gospel tarkoittaa ilosanomaa, evankeliumia. Tulevissa musiikkikoulutuksissa tutustutaan musiikkikasvatuksen näkökulmasta Polku-kokonaissuunnitelmaan ja kurkistellaan Uuteen Lasten virteen. Lue lisää koulutuksista: www.lastenjanuortenkeskus.fi/koulutukset Lasten virsi -sanoituskilpailuun osallistunut Vilja Sihvonen kirjoitti sanoituksen “Pieni Orava”
Myös nuotilliset koraalikirjat puuttuivat. Kansanomaisuudesta kohti standardoitua liturgista laulua 1800-luvulla Suomen ja Inkerinmaan kirkoissa urkuja ei yleensä ollut, vaan seurakunta lauloi ilman säestystä. Väitöksessään Korkalainen selvitti analysoimalla sävelmistöjen tekijöiden henkilöhistoriaa ja nuottikuvia, miten aatteet ja ajatusmallit sekä itse standardointiprosessi vaikuttivat messusävelmiin. Kirkkomusiikin historian tutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet. Monien ylempiin säätyihin kuuluneiden aikalaisasiantuntijoiden mielestä tilanne vaati standardointia eli musiikillisen tason kohottamista sekä sävelmien ja laulutyylin yhtenäistämistä. Niiden pohjalta toteutettiin saman tyyppinen seurakuntalaulun standardointi kuin muualla. Vaikka nykyinen yhtenäinen jumalanpalvelus on arvokas asia, kaipaisin välillä 1800-luvun tyyppistä vapautta ja rohkeutta, ettei kaavasta tulisi kahle. Paikallisväriä saisi olla enemmän meidänkin ajassamme.. E nglanninkielisessä väitöskirjassaan Korkalainen paneutui seurakuntalaulun standardointiprosessin taustalla oleviin aatteisiin ja ajatusmalleihin sekä siihen, miten prosessia käytännössä toteutettiin, mitkä ilmiöt vaikuttivat siihen ja millaista vuorovaikutusta luterilaisen kirkon ja muun suomalaisen ja inkeriläisen musiikkikulttuurin välillä oli. Aiemmin käytettiin katoliselta ajalta periytyneitä yksiäänisiä messusävelmäsarjoja, jotka oli käännetty suomeksi ja ruotsiksi. Prosessissa oli kuitenkin myös paljon paikallista väriä. Korkalaisen väitöstutkimuksessa selvisi, että Suomi ja Inkerinmaa eivät olleet muusta luterilaisesta Euroopasta erillään, vaan ajatukset rantautuivat sieltä tännekin – tosin vähän viiveellä. Samuli Korkalainen tutki väitöskirjassaan tämän standardoinnin taustalla vaikuttaneita ihmisiä ja aatteita sekä sen käytännön toteutusta. 1900-luvun alussa oli kuitenkin vain yksi vakiintunut moniääninen sävelmäsarja, joka perustui katolisiin sävelmiin, mutta jota oli kuitenkin muokattu runsaasti. Silti sitä käsitteleviä väitöskirjoja tehdään kuitenkin harvakseltaan. 3/2021 26 27 Suomessa ja Inkerinmaalla heräsi 1800-luvulla tarve yhtenäistää seurakuntalaulua ja messusävelmiä. huhtikuuta 2021. Kirkkomusiikin tutkimuksessa on ollut eräänlainen aukko 1800-luvun kohdalla. Nykypäivän seurakunnille tutkimukseni on muistutus siitä, että aina ei ole ollut tiukkoja standardeja, vaan jumalanpalveluksia ja niiden musiikkia on toteutettu vapaammin paikallisväri huomioiden. Minua kiinnosti, miten ja miksi tuo muutos tapahtui 1800-luvulla, Korkalainen kertoo. Korkalaisen väitöstilaisuus järjestettiin Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa verkkotapahtumana 24. Niinpä jokaisella paikkakunnalla lauVäitös Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa: Standardointi häivytti liturgisen musiikin paikallisväriä 1800-luvun Suomessa ja Inkerinmaalla lettiin omilla kansan suussa muotoutuneilla sävelmillä, joita kutsutaan koraalitoisinnoiksi
Kirkko, puusta, 129 kilometriä Kajaanista. Virkataloja ei ole. Kinkerikuntia kaupungissa 6, maaseurakunnassa 9. ”Suomussalmen pitäjä. Väkiluku kaupungissa n. A. Osoite: Suomussalmi. Niitä selailee pieninä paloina, kun ajatukset alkavat harhailla toisiin todellisuuksiin tai menneisiin aikoihin. Virkatalo ja vähäinen peltotilkku Siellä myös kanttorien ja urkurien osalta tilanne oli ratkaisevasti erilainen kuin syrjemmällä. Heillä saattoi olla jopa sijaisia ja kunnolliset soittopelit. Urkuri: Heikki Nisonen, synt. 4,700. Kinkerikuntia 10. 1836.” Kirjastoihmiset sen ainakin tietävät: kirjojen kanssa ei tule koskaan ikävä. Sitten on niitä, joiden ääressä vaipuu lähes meditatiiviseen mielentilaan. Tämä pieni ja vanha kirjanen on noita viimeksi mainittuja. ja teollisuuslaitoksista 5 à 700 mk. Suomalainen, väkiluku noin 6,000. Kinkerikuntia kuusi ja kirkko, puusta, 48 kilometriä Kajaanista. Toinen maalaa vaikuttavaa panoraamaa leveällä pensselillä. Zachariassén. Virkatalo, Roinila 1/16 manttaalia. 9,200; maaseurakunnassa n. 22/6 1823, sijaisena Aksel Almqvist, kansakoulunopettaja. Kirkko, tiilistä, ja varustettu lämmityslaitoksella. Virkatalo 1/8 manttaalia elätetään hevonen, 2 lehmää ja 3 lammasta, metsä hyvä, peltoa vähä. 2/11 1855.” Teksti: Tommi Salakka Kirjoitus on julkaistu alun perin Tainan ja Tommin aarrearkku -kirjablogissa 4.3.2021. Kanttori: Johan Ahlbäck, synt. ”Porin kaupunkija maaseurakunta yhdessä, jotenkin suomalaista. 26 27 Taavi Ilenius: Tilastollinen ja biografillinen Suomen evankelis-lutherilaisten seurakuntain kanttorien ja urkurien matrikkeli (Turku, 1888) ”Ristijärven kappeli Kajaanin provastikunnassa 1880-luvulla: Väkiluku noin 2,100. ja pieniä tuloja noin 500 mk. Kanttori: Paavo Saastamoinen, synt. Kanttorin palkka: 14 tynnyriä, 15 kappaa (28,91 hehtolitraa) viljaa suntion palkan kanssa. Kanttorin palkka: kaupungista 1,000 mk ja maaseurakunnalta 8 tynnyriä viljaa (enimmäkseen rukiita); teollisuuslaitoksista 275 mk. Urkurin palkka: 1,200 mk. Virkatalo ja vähäinen peltotilkku | Tainan ja Tommin aarrearkku (wordpress.com). Kaksi torpparia tekevät päivätöitä. (?)” 1800-luvun lopulla edistys ja teollistuminen näkyivät jo ”maalikylissä” etelässä ja rannikoilla. Ilmoitettu: Ei sataan vuoteen täällä ole urkuja. Taavi Ilenius tuli koonneeksi kanttorien ja urkurien nimien lisäksi huomaamattaan kiinnostavia havaintoja Suomesta. Pellot rappiolla, niitut pienet, metsä hyvä ja lähellä. Joku puhuttelee mukaansatempaavalla tarinalla. Kanttorin palkka: 30 tynnyriä viljaa ja vähän rahoja. Kanttori: Juha Kajander, synt. Urut 28 äänikerralla, jaettuna 2 manuaalille ja oblikaatti-pedaalille, rakentanut J
Visbyn Kirkkolaulujuhla 2022 peruttu Ruotsin Visbyyn helatorstaille 2022 suunniteltu Pohjoismainen kirkkolaulujuhla 2022 on peruttu. Ilmoita omien tilaajatietojesi lisäksi Lahjatilauksen saajan nimi: Osoite: Puhelinnumero ja/tai sähköposti: Koskeeko tilaus paperivai digilehteä: Anna lahjaksi Kirkkomusiikki-lehti – ihan ilmaiseksi! Uudet mallisäännöt yhdistyksille saatavilla Suomen Kirkkomusiikkiliiton piirissä toimiville yhdistyksille on muotoiltu uudet mallisäännöt. Säännöt löytyvät liiton verkkosivuilta www.skml.fi Mallisäännöissä on nyt vaihtoehtona toivotusti myös yhden vuosikokouksen malli. Tee kokeilujaksotilaus sähköpostiin skml@skml.fi tai p. 23. Kurssin kesto: 6 × 45 minuuttia Hinta: 150 € Vapaan säestyksen perusteet musiikin ammattilaisille O P E N. 30.11. Yhdistykset voivat halutessaan jatkaa hyvin myös Kirkkomusiikkiliiton entisten mallisääntöjen puitteissa. Tämä kokeilujakso päättyy automaattisesti. popjazzopen.fi Vielä ehdit ilmoittautua erityisesti kanttoreille ja musiikinopettajille suunnatulle kurssille: Huom! Mikäli et pääse syksyn kurssille, muista tarkistaa Pop & Jazz Openin kevään kurssitarjonta. Vapaan säestyksen kurssi on tulossa myös keväälle ja kurssit julkaistaan joulukuussa 2021. Kiinnostusta Visbyn tapahtumaan on ollut paljon. Sääntöjä on päivitetty myös helpottamalla toiminnantarkastajakäytäntöjä nykykäytäntöjen mukaisiksi. 3/2021 28 29 Pidätkö Kirkkomusiikki-lehdestä. Jokainen Kirkkomusiikki-lehden tilaaja voi nyt tehdä yhden ilmaisen lahjatilauksen. Ruotsalainen sisarjärjestömme ei valitettavasti pysty nykytilanteessa sitoutumaan Visbyn tapahtuman järjestämiseen. Ilmaisia kokeilujaksoja on tarjolla rajoitettu määrä. Onko mielessäsi henkilö tai taho, jolle haluaisit antaa puoli vuotta (2 numeroa) Kirkkomusiikki-lehteä lahjaksi. Entiseen tapaan toisena vaihtoehtona on myös kahden eli syysja kevätkokouksen malli. 050 336 5396. 9.11. & 2.11. Yhdistys voi olla esimerkiksi kuoro, orkesteri tai musiikkitoiminnan kattoyhdistys. Olemme kokeilujakson päättyessä yhteydessä lahjatilauksen tehneisiin sekä lahjatilauksen saaneisiin: halutessaan lehden voi tilata jatkossa itselleen tai lahjaksi myös kokeilujakson jälkeen. Kirkkomusiikki-lehti haluaa tutustuttaa uusia ihmisiä lehteen. Selvittelemme nyt mahdollisuutta johonkin korvaavaan tapahtumaan suomalaisille kirkkolaulajille Suomessa. Pop & Jazz Konservatorion avoimet kurssit nyt verkkokaupassa! Pvm: 26.10. 16.11
Niistä voi saada ideoita oman TILAA KIRKKOMUSIIKKI-LEHTI ITSELLE TAI LAHJAKSI seurakunnan musiikkitoimintaan tai ihan vaan hyvää mieltä. (Sähköpostilasku on ilmainen. Vuoden 2019 alusta alkaen myös aiemmin ilmestyneet lehdet voi ostaa itselleen luettavaksi digilehtenä. Lehti esittelee onnistumisia ja oivalluksia kirkkomusiikin saralta. Paperilaskun laskutuslisä on 2 €.) Jos lehden saaja on eri henkilö kuin lehden tilaaja: Lehden saajan nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: *Pakollinen tieto Tilausosoite: Kirkkomusiikkilehti, Suomen Kirkkomusiikkiliitto, Mörbyntie 43, 10420 Pohjankuru. Digilehti: www.lehtiluukku.fi/lehdet/kirkkomusiikki/ 16 € / vuosi tai 4 € /lehti Lehden tilaaja: Nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: Kyllä, haluan laskun sähköpostilla. Kirkkomusiikki-lehden voi tilata paperilehtenä tai lukea maksullisena digilehtenä verkossa. Sitä lukevat sekä kanttorit että kirkkomusiikin harrastajat. 050 336 5396 Lehden hinta on 32 € / vuosi. Lehteä tehdään ajatellen sekä maamme noin tuhatta kanttoria että kymmeniä tuhansia kuorolaisia. Paperilehden tilaukset: skml@skml.fi p. 28 29 Kirkkomusiikki on kirkkomusiikkiasioiden oma aikakauslehti
30 3/2021 30 31 Toukokuussa 2023 Kirkon musiikkijuhlat, Kirkkopäivät ja Lähetysjuhlat on Kirkon juhlat #yhdessä2023. – 28.5.2023. Kirkon juhlat #yhdessä2023 suurkuoronuotit tilattavissa nyt Suurkuorot laulavat juhlamessussa Tampereen tapahtuman yhteydessä seuraavat teokset: Osmo Honkanen: Veni creator spiritus (S, SA, SAB, SATB, + orkesteri / urut) Esa Toivola: Helluntain psalmi (SAB + urku-/ pianosäestys, yksiääninen + urku-/pianosäestys) Maria Tuokko: Toivon Henki (SATB) Martti Syrjäniemi: Oi Pyhä Henki, Herramme (SAB + urut, trumpetti) Tomi Aholainen – Heikki Salo: Anna, Toivo (SSA) Janne Salmenkangas – Anna-Mari Kaskinen: Helluntailaulu (S, SA, urut/piano, + obligato) Petri Karaksela (sov.): Virsi 220 (SAB) Kalle Ruusukallio: Hyvää henkeä (S, SSA, SSABar, + bändisäestys) Anne-Mari Kivimäki – Matti Laitinen: Ilon wirsi (SATB) Anu Neuvonen: Uusi liitto (SAT + bändi) Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa (S, SSA, SAB, SATB, + bändi). Tampereen keskustori täyttyy helluntaiviikonlopun ajan toivon sanoista ja sävelistä. K olme perinteikästä juhlaa yhdistyy luoden uudenlaisia kohtaamisia ja elämyksiä. Suurkuoronuotit ovat tilattavissa nyt www.skml.fi/kauppa Ovet auki toivolle! Kirkon juhlat Tampereella 26.5
. . vaan vaat . . ?. toi . . keel la pöy . ?. vo, ?. na vä ???. An ?. ja sov. siin . Toi ?. An ?. ?. mä vaat ?. ?. . . myil ?. . . kaa . ?. Meillä elettiin körttiläisessä elämänpiirissä. Hän . . ?. . tai . na. . tu rin vers . ???. ?. . . ?. ?. ?. ?. ?. . Itselleni teksti viittaa myös ikuiseen muutokseen, joka tuo lauluun hymyä ja ripauksen mahtipontista kontrastia laulun muuten hartaaseen tunnelmaan ja tematiikkaan. ?. Toivon, että laulusta välittyy toivoa, lämpöä, riemua ja mikä tärkeintä, sukupolvien yli kunnioittavaa rakkautta, jossa perinne ja muutos virtaavat eteenpäin, käsi kädessä. . ?. ?. . . . . . . . ?. . ?. ?. . na. sy nyt ja nuk . . . ??. dän . . Äi . tas. . Oo ?. ?. I sän mp . . Nautin suunnattomasti ajatuksesta säveltää musiikkia kirkolliseen kontekstiin, isolle SSA-kuorolle. Talvisen ja lumisen tammikuun 2021 inspiroimana, löin villasukat jalkaan ja aloitin vanhaan vilja-aittaan rakennetulla työhuoneellani lapsenomaisen leikin Anna, Toivotekstin parissa. . An . . . . . ?. . nal . ten . na, ?. . Oo ?. len siis ?. kuin . . . . 32 ?. ni . Toi . . A. A. . na, ?. ?. . tas. . ?. . . . . . . ?. ?. . . . . ni mi on . vo, ?. ??. . . . . . . . . na. . ?. Toi . . ?. An ??. . Tomi Aholainen teksti Heikki Salo Anna, Toivo Kirkon juhlat #yhdessä2023 S1&2 ALTO . sa. S. Bridge 1 20 ?. . vi en reu . sy nyt ja nuk . . . . . pal ??. . ??. mo ja. p . na, ?. ?. vo. Toi ?. . jon. ?. Isä ompeli pukua ja harmaat kankaat ympäröivät häntä kuin pilvet. . har . . kai ta. . ?. S. . A1 moderato q=110 säv. . . .la. ?. An ?. 7 S. mai ta kan . . An ??. ?. . Heikki Salo Yhteiskustannus Yhteiskustannuspalsta ?. kiin . . . . On . Oo ?. An ??. vo. . . ?. . . vo, ?. . TUTTI . An mp ?. Ja leik ?. . . An . . . na, ?. . ?. pääl . na vä ?. . . ?. S. Hän on . Minä näen isän ja koko perheen innostuvan tästä värikkäästä muutoksesta. is . ni mi on . . Halusin rivien väliin myös ilmaa. jon. . . Toi ?. . . mä vaat ?. Oo ?. . . . . A. . . ?. ?. On ?. Alzheimerin tauti näyttää vievän häntä päivä päivältä lähemmäs omaa lapsuuttaan ja samaan aikaan kauemmas meistä jälkeläisistä. Kyl mf ???. ?. . . Mutta sitten kaikki muuttui. Oo ?. . pal ?. . Om ?. lä. An mp ??. 30 31 30 31 Tomi Aholainen – Heikki Salo: Anna, Toivo (SSA) Isäni Toivo Salo oli kylävaatturi 60-luvulla. . . . vo, . ?. tu ri pil . Tomi Aholainen. . . . Tästä inspiroituneena halusin myös paikoitellen irtautua selkeistä rytmisistä struktuureista ja antaa tekstin luonnollisen rytmin ja tarinan nousta esiin. ?. . . Toi ??. . . Toi ??. A2 38 S. B1 26 ?. Heikin tekstistä huokui heti lämmin, perhekeskeinen ja hyvin visuaalinen tunnelma, joka vie helposti oman mieleni jonnekin kauas menneisyyteen, aikamatkalle. . . Hän on . . . . . Toi ?. ?. ?. . pe lee hy . ?. Äitini Anna-Liisa on tänään jo 90-vuotias. ?. . vo. ?. . vo. . ?. ???. . din . . . Kyl mf ?. kuu ?. . Oo ?. . kuu . ?. . ni mi on . tu rin vers . . Oli tarkkaa vaatteiden värittömyyden kanssa. . A. . . ?. tuu . I mp sän . . . Viisivuotiaan silmin hän näytti ylhäiseltä istuessaan jalat ristissä leveän pöydän päällä. ??. An . 13 ?. . . . Oo ?. na. . . ?. loo ne sit . Toivon, että Anna, Toivo -laulua on mukava laulaa. . Tämän kappaleen sävel ja sovitus on syntynyt valmiiseen tekstiin, jonka sain ystävältäni ja kollegaltani Heikki Salolta 11.1.2021. A. vo, ?. . . kor . na. . Toi ??. Toi ?. . ?. vo, ?. . . . . . Niin . . te jä sau . . Neu
Œ œœ œœ œœ œœ œœ œœ œœ . ?### &### # &### n . wwww wwww wwww œ œ œ œ . œ œœ Œ ??. Œ œ œ œ œ œ œ œ w ?™ œ w ?™ œ w w œœ œœ œœ œœ œœ œœ œœ œœ œœ œœ ‰ œJœ j‰ œJœ j ‰ œJœ j‰ œJœ j‰ œJœ j ‰ œJœ j ‰ œJœ j‰ œJœ j‰ œJœ j‰ œjœJ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ w w w w w ?œ œ ?œ œ œ. Œ œ . Kokoonpanona, urut, kuoro ja trumpetti luovat juhlan tuntua. . U ?### &### ?### & . . . Saakoon tämä ikiaikojen juhlahymni kaikua jokaisen laulajan sydämissä virren sanoin: Urkuparven hiljaisuudesta, Martti Syrjäniemi { { { { f pocoapocoaccel. Œ œœ ?œ œ ?œ œ œœ œœ w w. Œ œ œ œ ?. Ehkä erityislaatuisuus on juuri sitä yksinkertaisuutta, joka luo tämän kauneuden. œn œ. œ ?œœ ?œ œn œœŒ ?. ?### & . C C C &### 1. Œ œœ œœ œœ œ. œ Œ ?# Œ œ# . . ?# . ?### ?. œ œ. ??. œ œ œ œ œ œ . œœ œœ œœ œœ ?. ???. . . œn Óœ œn ?. Œ œ œ œ œ œ œœ œœ œœ œœ ?. Sovittaessani ajattelin, että cantus firmuksen kunnioitus on lähtökohta. Virsimelodian koruttomuus ja pelkistetty olemus luo arvokkuutta melodiakaaren ylle. Oi Py hä Hen ki, Her ram me, e lä män läh de, Luo jam me, nyt täy tä mei dät ar mol lla ja voi mal la si vah vis ta. säkeistö srk+urut &### ?### &### &### # n ?### n n &### &### # n ?### # . ?. . Œ œ œ œ œ œ . Œ œ œ ?œ œ œ œ œ œ . Œ œœ œœ œœ ?. Saadessani sovituspyynnön näin arvokkaaseen ja perinnerikkaaseen virteen, tunsin itseni pieneksi. œ. ww w œ œ# . Virren suomennos on Mikael Agricolan käsialaa vuodelta 1544. w œ œ# ?n w œ . Tätä juhlavuutta toivon myös kaikille laulajille ympäri Suomen maan, niin teoksen harjoitteluissa, kuin itse tulevassa juhlassa. . Œ œœœ ??. œ ?. . ?# . . Œ œ œ œ œ œ œ œ w œœ œœ ?. œ œ?œ œ. . 7 atempo mf 1 2 solo 1 9 C C C &### Kirkon juhlat #yhdessä2023 Oi Pyhä Henki, Herramme ALKUSOITTO urut Martti Syrjäniemi 2021 ?### ?### &### . Myös teoksen pelkistetty olemus, yhtenäiset melodiakaaret ja alla breve tahtilaji luovat enemmän eteenpäin menemisen tuntua, kuin pystysuoraa ja staattista olemusta. . Se että sävelmä on kestänyt käyttöä vuosisadasta toiseen aina keskiajalta saakka, saa ajattelemaan, että siinä on jotakin erityislaatuista. œ w YK 321 © SKUL/SKML Yhteiskustannus, Helsinki 2021 ISMN 979-0-803359-77-1 { { { 1. Œ œ œ œ œ œ . Œ œœ ?. œ# œ. œ œœ œœ ?œ œ# ?œ œ# ??n Œ œœ œ. œ œœ œœ ww œœ œœ ?. Sävelmää on käytetty runsaasti erimuotoisten sävellysten pohjana aina keskiajalta tähän päivään saakka. œœ œœ œœ œœ œœ œœ ?. Œ œ œ œ œ œ . Óœ œ Óœ œ œ. œ œ œ œ . Œ œœ œœ œœ œœ œœ ??. wwww wwww wwww ???. . œ œœ œœ œ œ . . ?# . Œ œœ œ. 32 33 3/2021 32 Martti Syrjäniemi: Virsi 115 (SAB + urut, trumpetti) Veni, creator spiritus Oi Pyhä Henki, Herramme on keskiaikainen juhlahymni, joka on virsikirjamme helluntaivirsistä vanhin. Sitä on käytetty vuosisatojen ajan niin kuninkaiden kruunajaisjuhlissa kuin piispanvihkimyksissäkin. œœ œœ œœ œœ œ. ???
uu 4 4 4 4 4 4 4 4 & . Ei har maa mf D uu, duu, duu, duu, duu, duu, duu, duu D uu, mf duu, duu, duu, duu, duu, duu, duu, duu, Melodia Sopraano1 Sopraano2 Altto tai F‹ vas sa teen kaa E¨ ren vä ri tyk B¨/D sin ru pee heh ku maan, G‹ jos yk sin maa laa vaan. . . . Aa aa aa. . Ó YK 326/1 © SKUL/SKML Yhteiskustannus, Helsinki 2021 ISMN 979-0-803359-82-5 ° ¢ ° ¢ ° ¢ Melodia Sopraano1 Sopraano2 Altto F‹ Mut ei hän ku A¨(“2) kaan pär jää yk B¨ sin. œ™ œj œ œ œ œ ?™ ‰ . . Ei ve den suun G‹ ta muu tu, jos y rit tää yk C‹ sin. Vaikka kertsissä on näennäisen nopeaa tekstaamista, se on paljon rauhallisempi kuin miltä nuotti näyttää! Biisi soveltuu hyvin esitettäväksi myös solistille, ja siitä on olemassa säestyssovitus myös 4-henkiselle bändille. HyvääHenkeä Kirkonjuhlat#yhdessä2023 säv./san.K alleRuusukallio A1 & & & & & & & & bbb & bbb & bbb & bbb Œ ‰ œ# œ œ œ œ œ œ ?™ œ ?™ Œ ?™ œ ?™ Œ w ?™ œ ?™ Œ ?™ œ ?™ Œ w w ?™ Œ w ?™ Œ w œ ‰ œJ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œ œ œ™ œ œ Ó Œ . œr 2. uu, uu . œ# œœ œ œ œ œ œ w w ?™ Œ w w ?™ œ ?™ Œ . Ó w œ œ . . . Toivon, että biisiä on ennen kaikkea hauska harjoitella ja esittää, sillä hauska sitä oli tehdäkin! Tampereella kesällä 2021, Kalle Ruusukallio ° ¢ ° ¢ ° ¢ Melodia Sopraano1 Sopraano2 Altto C F(“2) C C F(“2) C mf D7(„ˆˆ4) Jos kus sa nat to maks jää, q=90 Aa mf aa aa. 32 33 32 Yhteiskustannuksen nuottikauppa on verkossa www.skml.fi > kauppa Kalle Ruusukallio: Hyvää Henkeä (S, SSA, SSABar, bändisäestys) Hyvää Henkeä syntyi tilaustyönä Kirkon juhlia 2023 varten keväällä 2021 keskellä koronapandemiaa. Tämä ei ehkä ole tyypillisintä kuoromusiikkia siinä mielessä, että tempon kanssa ei pääse ottamaan vapauksia biisin groove tulee siitä, että tempo pysyy ja laulajat ja mahdolliset soittajat nakuttavat eteenpäin kuin ompelukone ja että aksentit putoilevat luonnollisen vaivattomasti kohdilleen. mp Uu Aa mf aa aa. . Aa aa aa. Kappaleen teksti olkoon jokaisen oman tulkinnan varassa, mutta oma viestini on, että olemme erilaisuudestamme huolimatta hyvin samanlaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat toisiaan. B¨ 17 tai vas sa teen kaa ren vä ri tyk sin ru pee heh ku maan, jos yk sin maa laa vaan. . D7(„ˆˆ4) Jos y li kä den mi tan pää 6 Uu Uu uu Uu Melodia Sopraano1 Sopraano2 Altto F(“2) hän kat sot tais, kaik ki huo C mais, me sa maa F(“2) tah do taan. . E i har maa 13 mf D uu, duu, duu, duu, duu, duu, duu. ?# w w ?™ Œ w œ œ œ œ œ œ œ œ œj ‰ œ œ œ œ œ œj . uu, . Ó w œ œ . C 10 uu, uu uu uu. . . mp Uu Melodia Sopraano1 Sopraano2 Altto F(“2) kun huo maa mis tä rii C taa ai F(“2) kaan saa C daan. . . . œr œ œ œ Œ Œ ‰ . . Yh f duu, duu duu duu, jos yk sin maa laa vaan. œR œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ Œ ‰ . Kappale sai alkunsa kitaran kanssa omalla sohvalla, ja musiikillisesti sen tärkein elementti on rytmi. . . ‰™ œr œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ . œ œ œ œ œ œ™ œ œ œ œ œ œ œ œJ ‰ œ œ™ œ œ œ œ ‰ œj œ œ œ œ ?™ Œ œ œ œ œ™ œ œ œ œ œ œ œ œj‰ œ œ™ œ œ œ œ ‰ œJ œ œ œ œ ?™ ‰ . f Yh Melodia Sopraano1 Sopraano2 Altto f C Tar vi taan Hy vää Hen ke ä, G Hen ke ä jo ka on lem pe ä. Yh f duu, duu, duu, duu, duu, jos yk sin maa laa vaan. œr œ œ œ Œ Œ ‰ . œr œ œ œ œ œ œ œ œ Œ Ó w . Aa aa. œ™ œj œ œ œ œ ?™ ‰ . F(“2) 21 des sä, yh des sä Hen ke ä jo ka on lem pe ä, yh des sä tar vi taan Hy vää Hen ke ä, yh des sä, yh des sä, yh des sä, yh &bbb &bbb &bbb &bbb &bbb nnn &bbb nnn > &bbb nnn > &bbb nnn > & B 1 & > & > > & > > Œ ?œ œ œ œ œ œœœœ™ œ™ œ œJ ‰ ‰ œj œ œœ œ™ œ œ œ œ œœœœ ™ œ™ œ œ ‰ œj œ œ Œ œ Œ œ Œ œ Œ œ Œ œ Œ œ Œ œ ‰ œj œ œ ‰ œj œ ‰ œj œ ‰ œj œ ‰ œj œ ‰ œJ œ ‰ œJ œ ‰ œj œ . œr . œnr ‰™ œR œ œ œ œ œ œ œ œ œ . œR w . mp Uu Aa mf aa. œ œ œ Œ Œ ‰
Mutta ehkä meiltä on jäänyt tajuamatta jotain olennaista: Jumala on jo vastannut! Hän on lähettänyt Poikansa, mutta ei vain siksi, että saisimme synnit anteeksi ja pääsimme taivaaseen. 3/2021 34 35 Anu Neuvonen: Uusi liitto (SAT + solistit) Uusi liitto on kuorolle, solisteille ja bändille sävelletty rytmimusiikkikappale. val B¨ ta kun F taan sa E¨ ett' pääs tä saan, B¨ 39 Suos tun tai pu maan tah toon Ku nin pyy E¨ tää et B¨/D tä kans C‹7 saan työs ken te G‹ len, tuon E¨ sen pääl B¨/D le maan. &bb Solo &bb A S &bb A S B2 ?bb T œ ™œ™ œJœ jŒ ™œjœ J œj œ œJ œ œjœJ œjœœJœ œjœJ œj œ œJ œ ‰ œjœ œJ œ œj . Mutta toki toivon, että laulu jää ohjelmistoonne juhlien jälkeenkin, ja silloin se soveltuu hyvin myös naiskuoron laulettavaksi, ja solistienkin suhteen voitte tietysti toimia ihan niin kuin kuorollenne parhaiten sopii! Erityisesti näin korona-aikaan ihmiset tuntuvat huutavan jossain kaukana olevan Jumalan puoleen anellen, että Hän vastaa. œ ™œ™ ‰œ j Œ Œ œ œ œœ œ œ ™œ™ œJœ jŒ ™ œj œ œJ œ œ œ œ œ œjœœJœ œjœJ œj œ œJ œ œjœJ œJ œ œ œ œ œ œ œJ œ Œ Œ Œ œ œ œœ œ ‰ ‰ . œRœ œ YK 323 © SKUL/SKML Yhteiskustannus, Helsinki 2021 ISMN 979-0-803359-79-5 ° ¢ ° ¢ ° ¢ ° ¢ liit E¨ to, F nyt mi B¨ nuun Hän /D on tul E¨ lut a F su maan. œ œ . Kokoonpanoksi on merkitty SAT, ja juhlaesityksen solisteiksi olen kaavaillut naislaulajaa (solisti 1) ja mieslaulajaa (solisti 2). G(“4) G 9 Ai B¨ em min F mä luu E¨ lin et tä tääl B¨ lä täy B¨ tyy koit F taa sel E¨ viy ty ä vaan B¨ 13 kun E¨ nes ker B¨/D ran tuol C‹7 la pil ven pääl G‹ lä vii E¨ mein rau B¨/D han saan. œRœ œ œ ™ œJŒ™ œJ œ œ œ œJ œ œJ œJ œ œJ œJ œ œJ œ Œ ‰ . Ehkäpä tapaamme myös sen parissa. B¨ Tää on uu si 44 & A S INTRO guit. Jumala on koko ajan, Vanhan Testamentin ajoista lähtien, halunnut antaa meille oman Henkensä ollakseen itse läsnä rakastamiensa ihmisten elämässä – sitähän Jeesuksen nimikin, Immanuel, tarkoittaa. F 17 Mut' tää on uu si liit E¨ to F nyt ih B¨ mi sen /D ja Luo E¨ jan tai F vaan, maan. œRœ œ œ ™ œJŒ™ œJ œ œ œ œJ œ œJ œJ œ œJ œJ œ œJ œ Œ ‰ . F 43 kaan, tuon sen pääl le maan Kun tää on uu si liit E¨ to F nyt ih B¨ mi sen /D ja Luo E¨ jan tai F vaan, maan. Ó œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œ œ œ œ œ œ œ œ ™ œ Œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œ œ œ œ œ ™ ‰œ j Œ Œ œ œ œœ œ œ ™œ™ œJœ jŒ ™ œj œ œJ œ œ œ œ œ œjœœJœ œjœJ œj œ œJ œ œjœJ œJ œ œ œ œ œ œ œJ œ Œ Œ Œ œ œ œœ œ Œ . œJ . ?. Ó œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ Ó ™ œ œ œ ™ œ œ œ ™ œj . G(“4) G 35 Hän B¨ ei toi vo ett' E¨ vain o dot te B¨ len. B¨ Tää on uu si &bb A S INTERLUDE nn guit. Ó œ œ œ œ œ œ ™ œ œ ™ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œ œ œ œ œ ™ ?. p 1.Ai C em min G mä ai F na a jat te C lin et C tä puo G leen Luo F jan kau kai sen C 5 huu F dan niin C/E kuin kan D‹7 sa Is ra e A‹ lin, ar F moo ker C/E jä ten. Iloa ja siunausta treeneihinne toivotellen Anu Neuvonen ° ¢ C Aa... Uusi liitto Anu Neuvonen Kirkon juhlat #yhdessä2023 & Solo A1 Solisti 1: & Solo bb &bb Solo A2 Solisti 2: &bb Solo &bb A S B1 ?bb T e e e e e e e e e e e e œ œ œ œ w œ œ œ œ w e e e e e e e e œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œ œ œ œ œ . œJ . C 31 Hen F ges sään C/E Hän muut D‹7 ti si säl le A‹ ,ni, tah F too vai C/E kut taa. ?. & Solo A3 Solistit 1 (ylästemma) ja 2 (alastemma): & Solo bb &bb Solo Solisti 2: &bb A S . Itselleni on ollut valtava oivallus ja ilon aihe, että Kaikkivaltias Jumala on todellakin Pyhän Henkensä kautta minussa, ja sitä iloa ja toivoa halusin välittää tällä laululla. ?bb T nn . Ó ?eeeeeeee ?eeeeeeee œ ™ œJŒ™œJ œJ œ œJ œJ œ œJ œJ œ ‰ œJ œ œJ . . ?. œRœ œ 2. guit. œœ œ œ . B¨ C 25 2.It C se Luo G ja tah F toi lä hel le C ni, an C toi Poi G kan sa F mut puh dis taa. Laajensin tätä pohdintaa myös pieneksi musiikkidraamaksi, jonka loppulaulu Uusi liitto on. Ó œœ œœ œœ œœ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œœ œœ œœ œœ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œœ œœ œœ œœ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ Œ œœ œœ œœ œœ ?
. . . . . . . . ?. . . . . . . . . . . . . . ?. ??. . . ??. . ??. . . ?. . . YK 317/1 © SKUL/SKML Yhteiskustannus, Helsinki 2021 ISMN 979-0-803359-73-3 EsaToivola Kirkon juhlat #yhdessä2023 Helluntainpsalmi 5 Org. . . ?. . . . . ?. . . . . . . . ?. . ?. . . ?. . . . . ?. . . ?. ?. ?. . . ?. . . . ?. . . . . ??. . ?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ??. ??. . ?. . ?. . . . . . . . . . . . . ?. . ?. . . . . . . . . . . . . . ?. ?. . . . . . . . . . ?. mää. . . . . . Urut B. . . . . . . . . . . . . . . . . . ?. . . lä e ta uut luo se si, ke Hen tät lä he nä si Kun mää. . . . . . ?. EsaToivola Kirkon juhlat #yhdessä2023 Helluntainpsalmi 5 Org. . . . . . . . . . ??. ?. . . ?. . . . . . ?. . . ?. ?. . . . . . . . . . . . Sopraano . ?. . . Urut B. ?. . . . . ??. . . . . . ??. . . . . ?. . . . . . . . . . . ??. ?. ?. . . . . . . . . . . . YK 317/1 © SKUL/SKML Yhteiskustannus, Helsinki 2021 ISMN 979-0-803359-73-3. . ??. . . . . . . . . ?. . . . . ?. . . . . . . . ?. . ??. . . . ?. ?. . . ?. . 34 35 Esa Toivola: Helluntain psalmi (SAB + urku-/pianosäestys, yksiääninen + urku-/ pianosäestys) Psalmitekstistä välittyy kaksi tunnelmaa: juhlava alku ja mielikuva virkistävästä sateesta. . . . . . . . ?. . . . . ?. . . ?. . . . . . . . lä e ta uut luo se si, ke Hen tät lä he nä si Kun mää. Osa psalmin sanomasta välittyy siis myös instrumentaalisesti.” Esa Toivola Tilausteosten esittely jatkuu lehden seuraavassa numerossa. . . . ??. . . . . . . ?. . . . . . . . ?. . . . ??. . . . . ??. ?. ??. . . ?. ?. . . . . Altto S. . . . . . . . . . . ??. ?. . . . ?. . . ??. . . . . . . . . Halusin siis kirjoittaa iloista ja virtailevaa musiikkia! Urkurina minua kiinnostaa lauluäänen ja urkujen eri sointivärien yhdistely ja annoinkin ison roolin urkujen erilaisille sooloäänikerroille. . . . ??. . Basso A. . . . ?. . . . . . . . . . . ?. . . . . . ?. . ?. ??. . . . . ?. Altto S. . . . . . . . ?. . . . . . . . . ?. . . . . . ??. . . . . lä e ta uut luo se si, ke Hen tät lä he nä si Kun ?=128 . Sopraano . . . ??. . . ??. ?. . . . Basso A. . ?. . ?. . . ?. . . . . . . . ??. . ??. ?. ?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . ?. . ??. . . ?. . ?. . . . . . . ?. . . . ?. mää. . . . . . ?. . . . . . ?. ??. ?. . . ??. . ?. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ?. ??. . . . . . ?. ??. . . ??. . . ?. . ?. . . . . . . . . ?. ?. . . . ?. Julkaistujen nuottien eri kokoonpanoille tehdyt sovitukset ovat nähtävissä Kirkkomusiikkiliiton verkkokaupassa osoitteessa https://skml.fi/ kauppa. . . . ?. . ?. . . . . . . . lä e ta uut luo se si, ke Hen tät lä he nä si Kun ?=128 . ?. ??. . . .
Hannikainen, T. 020 754 2350 K I R K KO M U S I I K K I A Kuorokansio Tyylikäs musta kuorokansio nuoteille. 20 kpl 5,60 Anna-Mari Kaskinen, Anna-Liisa Haunio Voimalauluja pyhään ja arkeen Voimalauluja on uusi laulukokoelma seurakunnan käyttöön. Kirja sisältää laajat johdantoja liiteosiot hymnien teologiasta ja käytöstä sekä kirkkovuoden mukaan järjestetyt hymnit, hymnit eri viikonpäiville ja muistopäiville, antifonit ja responsoriot, sekvenssit sekä vaihtoehtoiset hymni sävelmät. <<A-posti Oy<< Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Mukana myös yksinkertaisia kuoroja soitinsovituksia. Koko A4, 2-renkainen kiinnitysmekanismi. Huivin koko 20 x 180 cm. Vatanen, J. 20 kpl Solmiot ja taskuliinat sekä huivit liturgisissa väreissä Solmiot ja taskuliinat sekä huivit liturgisissa väreissä. 31,90 (35,00) VÄYLÄKIRJAT Väh. 16,90 (18,90) Väh. Kanteen voidaan painattaa kultatai hopeafoliolla haluttu teksti, kuten kuoron nimi, ja logo tai esim. Kivekäs (toim.) Hymnarium – Latinalais-Suomalainen Hymnikirja – Hymnarium Latino-Fennicum Uuden latinalais-suomalaisen hymni kirjan julkaiseminen jatkaa jumalan palvelusuudistuksessa tehtyjä uudistuksia perinteisten rukoushetkien edistämiseksi ja tarjoaa uutta sisältöä ja hengellisiä aarteita seurakuntien käyttöön. kirkon kuva. Materiaali 45 % villa, 55 % polyesteri. Ateljé Solemniksen kotimaista työtä. Koronavuoden aikana syntyneet tuoreet sanoitukset ja sävelet kuljettavat kirkkovuoden ja vuodenkierron halki sykkien toivoa ja henkien aikuista hengellistä elämää. 20 kpl 15,90 Solmiot ja taskuliinat sekä huivit liturgisissa väreissä Kauniit, laadukkaat asusteet liturgisissa väreissä täydentävät pukeutumista kirkkovuoden ajankohtaan sopivasti. Nikkola, S. 6,60 väh. Solmio ja taskuliina 26,50 / väri tai viiden värin sarjana 119,00 Huivi 18,00 / väri tai viiden värin sarjana 81,00 Solmiot ja taskuliinat sekä huivit liturgisissa väreissä O. Asunta ja P