Monikulttuurinen kirkkomusiikki Safarista se alkoi Kansainvälinen messu Joensuussa Pohjoismaisen symposiumin konsertteja Espoon suomalais-kanadalainen kanttori Kansainvälisen kirkon messussa Sacred Music Festival 4/2019
Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint Kannen kuva: Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. Nuori Kirkko ry. 2 Lehden julkaisijat Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. Pääkirjoitus Safarista se alkoi Kansainvälinen messu Joensuussa Pohjoismainen symposium Espoon suomalais-kanadalainen kanttori Kansainvälisen kirkon messussa Kirkossa virsiä ja muskaria Arvio: Psalmernas väg Kolumni: Namibialaiseen tapaan Sacred Music Festival Sibelius Summer Academy Ene Salumäelle Aino Kallas -palkinto 24 26 31. 3 4 8 16 19 20 23 4/2019 12 22 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 1/2020 22.1.2020 12.2.2020 2/2020 25.3.2020 15.4.2020 3/2020 23.9.2020 14.10.2020 4/2020 19.11.2020 9.12.2020 PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula jonna.aakkula@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p
Lauluissa oli tarttuva rytmi, ja niitä säestettiin kitaralla. Olin laulellut aiemmin pyhäkoulussa ja tyttökerhossa sekä retkillä lasten virsiä ja ulkoa opettelemiamme muita lauluja. Vuosi on myös uusimman veisukirjan julkistamisen vuosi. Kohu hälveni, ja sittemmin gospelin oksa kirkon musiikkikulttuurin puussa on saanut kukoistaa enimmäkseen rauhassa. Kulttuurien moninaisuus on paitsi eri kulttuurisista taustoista tulevaa moninaisuutta, myös eri ikäkausien edustaman kulttuurin moninaisuutta. On hienoa päästä tutustumaan siihen ja kukaties yllättymään samoin kuin aikoinaan itse seurakuntanuorena yllätyin ensimmäisen veisukirjan laulujen äärellä. Kun uusimman ”pienen punaisen laulukirjan” toimitustyö käynnistyi puolitoista vuotta sitten, otti toimitus tavoitteeksi kirjan entistäkin vahvemman uudistamisen. Veisujen ensimmäinen laitos, soinnutettu runokirja, merkitsi minulle uudenlaiseen musiikilliseen kulttuurin saapumista seurakuntaan ja omaan todellisuuteeni. 2 3 Monien kulttuurien musiikkia Elettiin vuotta 1973. Eija Kallinen Johtaja, kehittäminen ja palvelut Nuori kirkko ry Pääkirjoitus. Lisäksi toimituskunta etsi veisukirjaan lauluja, jotka kuvastavat kokonaisvaltaisesti nuoren tuntoja. Rippikoulussa lauloimme virsiä. Veisukirjan eri laitoksiin on tuotu aina uusia lauluja, mutta nyt niitä lähdettiin etsimään myös uusista lähteistä. Uusia lauluja tekemään koottiin sekä nuorten ryhmä että kokeneempien yhteislaulun tekijöiden ryhmä. Iloitsen uudesta, pian julkaistavasta Nuoren seurakunnan veisukirja 2020:sta siksi, että sen tekijät ovat tietoisesti lähteneet etsimään nyt nuoruuttaan elävien seurakuntalaisten tapaa sanoittaa omia tuntojaan kristittyinä tässä monella tavalla haastavassa ajassa. Meille 70-luvun nuorille veisukirja 2020 on tuore lehti kirkon monikulttuurisessa puussa. Näitä nuorille ennestään tuttuja lauluja löydettiin tämän hetken nuorisokulttuurista. Veisukirja viettää ensi vuonna 50-vuotisjuhliaan. Tämän lehden teemana on monikulttuurisuus. Viimeksi mainittu herättikin aikamoisen kohun, kun osassa seurakuntia se koettiin sielunvihollisen tunkeutumiseksi kirkon holveihin. Nämä laulut ovat nuorille tuttuja jo ennen rippikoulua, mutta saavat oletettavasti sisältöönsä uudenlaisen tulokulman, kun niitä lauletaan seurakunnan toiminnassa. Yhdessä laulettu tai esitetty gospel rantautui maahamme jo ennen 1970-lukua, mutta veisukirjan myötä gospellauluista tuli tuttuja sadoille tuhansille nuorille ja ajan myötä myös muille seurakuntalaisille. Arvelen, että mikään muu yksittäinen teos ei ole muokannut nuorten hengellisyyden kokemuksen sanoittamista yhtä paljon kuin Nuoren seurakunnan veisukirjan laulut. Sain ensimmäistä kertaa käteeni pienen punakantisen lauluvihkosen, Nuoren seurakunnan veisukirjan. Kumpikin ryhmä vetäytyi niin sanotulle biisintekoleirille ja tuotti kirjaan täysin uusia lauluja
Pääsylipputulot ja kolehdit lahjoitettiin seurakunnan nimikkolähettitoiminnalle. 4/2019 4 Safarista se alkoi L ähetysseuran musiikkija taidetoimintaa yhdistää ajatus taiteesta Jumalan lahjana. Ryhmät tavoittavat vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä Suomessa ja maailmalla. Musiikki on kulkenut Lähetysseuran matkassa jo ennen varsinaisen esittävän musiikkitoiminnan alkamista. Kesäisestä autosafarista syntyi Safarikuoro, jonka rinnalle perustettiin vähitellen muitakin ryhmiä. Musiikkisihteeri Martti Kauppisen visioima lähetysja konserttimatka ympäri Suomen toteutettiin autosafarina. Taideryhmien nimet kertovat armosta (xaris) ilosta (furaha), rauhasta (amani), kasvusta (jakaranda), ulospäin suuntautumisesta (exit) ja matkalle lähtemisestä (safari). Noin kolmenkymmenen hengen kokoonpano kiersi laulamassa ja kertomassa lähetystyöstä Suomen seurakunnissa. Lähetysseuran yhteydessä toimivien taideryhmien toiminnassa on tällä hetkellä mukana yli sata ihmistä. Heti Lähetysseuran perustamisen jälkeen on ryhdytty toimittamaan yhteislaulukirjoja. ”Herran liekin anna palaa” Aluksi musiikkitoiminnassa painottui klassinen musiikki. ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni” Esittävä musiikkitoiminta sai alkunsa Safarikuoron perustamisesta vuonna 1967. Heidän Teen oman osani lähetystyöstä minulle sopivalla tavalla, musiikin avulla kertoen.. 1980-luvulla Lähetysseuran musiikkitoiminnassa alkoi tapahtua toden teolla, kun muun muassa Pekka Simojoki ja Jaakko Löytty ryhtyivät tekemään hengellistä musiikkia. Toiminnan pääpaino on musiikissa, mutta mukana on myös tanssia ja teatteria
Iloinen ja rytmikäs musiikki vei mennessään Lähetysseuran musiikkiryhmät toivat lähetystyöntekijöiden kertomuksiin uutta eloa. Olen kehittynyt laulajana ja päässyt myös tutustumaan eri puolille maailmaa.. Tärkeitä musiikkitoiminnan merkkipaaluja olivat myös Simojoelta ja Anna-Mari Kaskiselta tilatut Afrikkalainen gospelmessu (1981) sekä Liekit-musikaali (1984). Näissä molemmissa mukana laulaminen oli itsellenikin merkittävä asia ja johti minut myöhemmin hakeutumaan Suomen Lähetysseuran musiikkisihteeriksi. Tuolloin alkoi hengellisen nuorisomusiikin buumi. 4 5 musiikkinsa sai paljon vaikutteita Namibiassa vietetystä lapsuudesta. Ryhmien välityksellä luterilainen virsiperinne sai mausteita nuorten kirkkojen virsistä ja lauluista sekä läheOlen saanut kuorosta elinikäisiä ystäviä ja mahtavia kokemuksia, jotka kulkevat mukanani lopun elämääni. Se oli hyvin dynaamista kehittämisen aikaa, jolloin muun muassa Pekka Simojoki perusti Jakarandan ja Exit-yhtyeen
Musiikkitoiminta on kasvot varsinkin kotimaiselle työllemme. klo 12:00 Helsinki, Safarikuoron konsertti Kallion kirkossa 22.03. klo 10:00 Lempäälän kirkko Jakaranda mukana messussa 06.01. Safarikuoron ohella Lähetysseuran yhteydessä toimivia aktiivisia kuoroja ovat Jakaranda (1985), Amani (1987) ja ruotsinkielinen Furahakören (1974). Suomesta on myös lähetetty työalueille kanttoreita, muusikoita ja musiikinopettajia tukemaan paikallista musiikkiperinnettä. Safarikuoro ja Jakaranda lähetysjuhlilla Lahdessa 3.–11.6. klo 18:00 Lempäälä, Jakarandan konsertti Pyhän Birgitan kirkossa 06.01. klo 18:00 Safarikuoron konsertti Kangasalan kirkko helmi-maaliskuu Safarikuoro Alajärvellä ja Ähtärissä 22.–24.5. Safarikuoro Kauhajoella, työpaja ja konsertti MUKAAN LÄHETYSSEURAN KUOROIHIN Mikäli kiinnostuit Safarikuorosta, Jakarandasta tai Amanista, ota yhteys Suomen Lähetysseuraan. 4/2019 6 tysmaiden kielistä ja sävelistä. Cuminan kiertue Suomessa, kiertueen myynti aloitettu! 3.–18.7. Kuoro on kuin iso perhe, se on elämäntapa.. Kirkollisen musiikin kenttä olisi varmaan hyvin erilainen, jos Löytty ja Simojoki eivät olisi viettäneet lapsuuttaan Namibiassa. Mieleen on jäänyt ne satojen lasten silmät, jotka tuijottivat meitä kouluvierailuilla Ambomaalla. klo 10:00 Helsinki, Safarikuoro Kallion kirkon messussa 06.01. Päivi Mattila Taidetoiminnan asiantuntija Suomen Lähetysseura www.suomenlahetysseura.fi/taide Suomen Lähetysseuran kuorojen esiintymisiä 2020 05.01. klo 10:00 Helsinki, Jakaranda mukana messussa Tuomiokirkossa 26.04. Safarikuoron esiintymismatka Namibiaan 4.–6.9. Tällä hetkellä esimerkiksi Namibiassa työskentelee muusikko Sakari Löytty sekä Tansaniassa niin ikään musiikin ammattilaiset Kimmo Tapanainen ja Hanna Martikainen. Juuri Lähetysseuran musiikkitoiminta on tuonut etniset rytmit ja sävelet Suomen kirkkoihin. Esimerkiksi Löytty, Simojoki ja Kaskinen ovat olleet merkittäviä vaikuttajia kirkossa jo 1980-luvulta lähtien. Amani esiintyy Oulun hiippakunnan lähetysjuhlilla Kemissä 26.09. Lähetysseuran piirissä toimivat ryhmät ja taiteilijat ovat olleet tärkeitä tienraivaajia ja suunnannäyttäjiä kirkollisen musiikin kentällä. Haku Cuminaan (15–18-vuotiaille) on alkukeväästä 2020. Cumina on vuosittain koottava projektiluontoinen musiikkiryhmä nuorille. He ovat esimerkiksi tarjonneet koulutusta tai olleet mukana vaikkapa kokoamassa paikallisen kirkon omaa virsikirjaa
+358 50 573 2000 mixtuur@mixtuur.fi Johtava virtuaaliurkujen asiantuntija Suomessa VIRTUAALIURUT.FI MIXTUUR.COM. 6 7 Ruusulankatu 8, Helsinki Sovi aika esittelylle ja kysy tarjous p
Kaiken lähtökohtana on, että sellaisella messulla on kysyntää. Messun muotoa on pyöritetty paljon. Kansainvälisen messun juuret ovat luterilaiset, mutta katse suuntautuu ulospäin. Seurakuntanuori ja musiikinopiskelija Matti Turunen rekrytoitiin kehittämään KV-messua jo ensimmäisen toimikauden aikana. Ehtoollisella alttarille tuleva voidaan myös siunata. KV-messu toteutetaan pääosin englanniksi. Lisäksi yhteisö tarvitsee aina keskushenkilön, joka kutsuu mukaan. Joensuussa sidosryhmänä oli yliopiston KV-yhteisö, Joensuun maahanmuuttajat ja viime vuosina mukana olivat myös pakolaiset. Matti Turunen jatkoi opintoja Sibelius-Akatemian Kirkkomusiikin osastolla ja jatkaessaan toimiaan Joensuun kanttorina vastuullaan olivat muun muassa KV-messut. Vuosituhannen alun. Muusikon näkökulmasta yhteiskristillisyyden laajempien näkökulmien hyväksyminen on olennaista. Messuissa ei soiteta vain virsikirjamme virsiä, vaikka lisävihkon virsissä hyvää materiaalia onkin. Lisäksi Joensuussa seurakunnan messuyhteisöä ovat aikanaan koonneet omat kansainvälisen työn ohjaajat, kuten Paula Harju, ja yliopiston aktiivit, kuten professori Erkki Sutinen, kertoo Matti Turunen. Itse opettelin sitä erityisesti Radio Dein soittolistoja kuuntelemalla. 4/2019 8 J oensuun Noljakassa aloitettiin kansainvälisten eli ”KV-messujen” järjestäminen 2000-luvun alulla. Vaikka seurakunnassa olisi hyvä idea järjestää toimintaa, mutta ei asiaan sitoutunutta sidosryhmää, sitä messua tai tapahtumaa on turha järjestää. Samoin sen sisältöä on muokattu. Raamatuntekstejä luetaan eri kielillä, Isä meidän -rukouksen kukin voi lukea omalla kielellään. Messussamme liturgin lisäksi on erillinen ”host”, joka usein on joku kansainvälisen seurakuntamme jäsen. Tyylillisesti liikun laajassa skaalassa. Toimeenpanijoina olivat nykyinen Kontiolahden kirkkoherra Jukka Reinikainen ja kanttori Pekka Varonen. Messun musiikin sidon kuitenkin aina kirkkovuoteen ja sitä kautta luterilaiseen opetukseen, päivän tekstiin ja saarnaan. Kansainvälinen gospelmusiikki on maailmalla yhteistä omaisuutta, mutta sitä tunnetaan meillä Kansainvälinen messu Joensuussa: Juuret luterilaisuudessa, katse ulospäin huonommin
Messu pyritään pitämään luterilaisen näköisenä, vaikka siihen tuodaan elementtejä ulkoapäin, yhteiskristillisesti. KV-messuja on vietetty myös suurten juhlapyhien pääjumalanpalveluksena hyvin kokemuksin: pääsiäisyön ilo tuntuu todella ilolta. Pian oikeiden lähdeteosten löydyttyä olikin jo runsauden pula. Rytmistä musiikkiakaan eivät kirkkokuntarajat rajoita. Formaatti on luterilaisen kirkon formaatti, vaikka joskus palveluksemme onkin toteutettu ekumeenisesti vapaakirkon, ortodoksien ja katolilaisten kanssa. 8 9 messu-uudistuksen englanninkielinen materiaali helpotti ja yhtenäisti linjaa teksteissä ja rukouksissa käytettävistä käännöksistä. Ensin rajoitti ohjelmiston vähäisyys. Nykyään tyylittelen eri messut eri teemaisin musiikein: joskus uusia virsiä, joskus kansainvälistä gospelia, joskus spirituaaleja… Nykyään esimerkiksi vaihto-opiskelijat vihjaavat, mitkä olisivat tuttuja lauluja heidän omista kirkoistaan ja toivovat spontaanisti: ”Hei, me halutaan tehdä tätä!” Sitten ryhdyn vain kuuntelemaan melodiaa ja soinnutan parhaani mukaan. Turunen tuo esille, että klassisessa kirkkomusiikissa rajoja ylitetään sujuvasti: sama musiikki voi soida yhtäläisesti eri kristillisten kirkkokuntien kirkoissa. Työ on opettanut kohtaamisen rohkeutta Matti Turunen pitää tärkeänä sitä, että seurakunnan KV-toiminnan musiikkityö löytää oman. Aluksi ohjelmiston löytäminen tuntui mahdottomalta
Joskus soitan siellä yksin, joskus Narrow-Wayn kanssa ja kun on isompi juhla, meillä on kokonainen bändi, joskus kuorokin. Ideoita ja toimintatapoja kokeillaan rohkeasti. Siinä on syntynyt hienoja kohtaamisia! Joskus ruokahetki on muuttunut lauluksi ja tanssiksi. Minulle KV-messujen parissa toimiminen on opettanut kohtaamisen rohkeutta, avoimuutta. ”Afrikan tähden illassa” yllytin seurakuntamme kahta tanssivaa työntekijää tekemään tuttuihin KV-messulauluihin koreografiat koko seurakunnalle. Kirkkokuoroillekin on piristävää saada kokea kansainvälisiä tuulahduksia ja rytmimusiikin tenhoa. Nyt on helppo kulkea oopperatalollakin kansainvälisissä yhteyksissä. Messujen alkutaipaleella vaihto-opiskelijat ehdottivat kotimaastaan tuttua käytäntöä messun jälkeisestä yhteisestä ruokailusta. Musiikin ympärille on muodostunut messun ydinporukan piiristä joensuulais-ghanalainen lauluryhmä Narrow-Way. 10 vastuunkantajan, eikä jää alituisesti vaihtuvien kanttorien harteille. Afrikkalaiset toivat mukaan gospelin ilon. Tämä on tärkeää vuorovaikutuksen ja todellisten kohtaamisten syntymisen kannalta. Koko salitäyteinen seurakunta, suomalaiset ja afrikkalaiset, nuoret ja vanhat, kansalaiset, kansanedustajat, suurlähettiläät ja kamarineuvokset, kaikki tanssivat koreografioiden mukaan! Turunen tuo esille, kuinka merkittävää musiikkiryhmille on päästä seurakunnan siipien alle. Narrow-Way on saanut tilat käyttöönsä ja he ovat seurakunnan oma musiikkiryhmä. KV-messun jälkeen ihmiset kokoontuvatkin yhteisen keittolounaan äärellä. Myös hyviä käytäntöjä luodaan yhdessä. Yhteisö kutsutaan mukaan messun tekemiseen ja myös musiikin rakentamiseen. Kulttuurien tuntemus on lisääntynyt suuresti niin työntekijöiden, kuin kohtaamiseen rohkaistuneiden, messuihin osallistuvien kantasuomalaisten joukossa. Kun yksin tulet ulkomailta, sinulta voi puuttua kaikki lusikoista, lautasista, patjoista lähtien. Huolehdin ohjelmistosta, esiintyjistä, tekniikasta, instrumenteista ja laulujen projisoinneista. Vietimme helmikuussa Joensuussa seminaarija kulttuuritapahtumaa ”Afrikka Joensuussa”. Kokemus kirkkomusiikin laajasta Ajattelu on universaalia, ja ihmisillä on samat tunteet kaikilla. Ennen Narrow-Wayn mukaantuloa messussa oli toki gospelia, mutta se oli kliinistä: oli rytmimusiikkia ja joskus bändi. Kanttorina tehtäväni on koordinoida kokonaisuutta. Myös diakoninen näkökulma on hyvin tärkeä lähtökohta. Tanssija-pastori Sanna Kauppisen myötä messuun on tullut mukaan myös tanssi. Eri kielten puhuminen kehittyy kokemuksen myötä
Matti Turunen on joensuulainen kanttori ja oopperalaulaja. Hän on opiskellut pianonsoittoa ja laulua Joensuun ja Helsingin konservatorioissa. Hän on valmistunut Sibelius-Akatemian Kirkkomusiikin osastolta musiikin maisteriksi tehden A-laulututkinnon erinomaisin arvosanoin. Lisäksi monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen on antanut hänelle itselleen paljon: Olen ollut introvertti ja omaan suoritukseen keskittyvä. Ajattelu on universaalia, ja ihmisillä on samat tunteet kaikilla. Hän näkee ekumenian arvon omassa ajassamme aivan erityisenä. Turunen pukee sanoiksi oman aikamme ekumeenisia haasteita: Täytyy avartua ja löytää uskon analogia. Kun on nähnyt, miten tavalliset afrikkalaiset tekevät ilolla ja heittäytyvät, saa siitä itsekin uutta. Tällä hetkellä Turunen on kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperan laulajistoon. Tämän ohessa hän on ollut sivutoiminen tuntiopettaja Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Kuopiossa ja Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan teologian osastolla läntisen teologian soveltavissa opinnoissa. Turunen on aktiivisesti mukana Suomen kristillisen rauhanliike ry:n, Suomen ekumeenisen neuvoston, Kulttuurija uskontofoorumi Fokus ry:n, Joensuun Gospel ry:n ja Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat Eiku ry:n toiminnassa. Tämä aika on sitä varten, että avaudutaan: sulkeutumiselle ja oman opin tutkiskelulle on varattu jokin toinen aika maailmanhistoriassa. Voi oivaltaa, että tuo muslimi, juutalainen tai buddhalainen sanoo saman asian, mutta eri tavoin. Meillä keskitytään perinteisesti ammattimaisuuteen, klassiseen kirkkomusiikkiin ja tiettyihin tunneprosesseihin, mutta myös virsiin voi löytyä yllättäen positiivinen vire ja armokin avautuu ihan uudella tavalla, kun antaa siihen tulla gospelmusiikin ilosanoman sisään. Aivan kuten lakiakin tulkitaan negatiivisesti ja positiivisesti, samoin uskon oppiin löytyy positiivinen ilosanoman parantava ydin. Nyt on avautumisen ja avartumisen aika. seurakunnan kanttorin virassa. 10 11 Klassisessa kirkkomusiikissa rajoja ylitetään sujuvasti skaalasta virkistää niin kanttoria, kuin seurakuntalaisiakin. Matti Turunen on työskennellyt Joensuun ev. lut. Teksti: Jonna Aakkula. On aika avartua ja avautua Matti Turunen on mukana monien kansainvälisyyteen ja ekumeniaan keskittyvien yhdistysten toiminnassa
Tanskasta saapuu myös urkuri Morten Ladehoff. Kuoroa johtaa Kári Þormar. Hän on valmistunut Århusin musiikkiakatemiasta ja on tunnettu kiinnostavana säveltäjänä. Pohjoismaat esittäytyvät symposiumin aikana joukolla valittuja edustuskuoroja ja -urkureita. Moni tuntee Roskilden tuomiokirkon, kiitos paljolti kuuluisien 1550-luvulta peräisin olevien Raphaëlis-urkujen. Konsertteihin on pääsääntöisesti vapaa pääsy. Syksyllä kuoro on mukana Mozartin suuressa c-mollimessussa ja pitää perinteisen joulukonserttinsa Roskilden tuomiokirkossa. Tanska Tanskasta saapuu Roskilde Domkirkes Pigekor. Kuoro koostuu 9–22-vuotiaista tytöistä, ja se jakautuu kolmeen eritasoiseen kuoroon: alkeisryhmään, juniorikuoroon ja tyttökuoroon. Kuoro kuuluu Islannin arvostetuimpiin ja tunnetuimpiin kuoroihin. Islanti Islannista tulee vierailulle Reykjavikin ylpeys, tuomiokirkkokuoro, Domkorínn í Reykjavik. Ohjelmistossa on virsiä, helppoa klassista, rytmisiä lauluja ja muuta ohjelmistoa. Tyttökuoro on toiminut vuodesta 1996 ja on osa tuomiokirkkoseurakunnan lapsija nuorisotyötä. Tyttökuoroa johtaa laulupedagogi ja kuoronjohtaja Christa Brix Hauser. Monet nykymusiikkiin erikoistuneet yhtyeet ovat ottaneet ohjelmistoonsa Mortenin teoksia. Hän säveltää uusille, jännittäville soitinkokoonpanoille ja pyrkii jatkuvasti löytämään uusia esitysmuotoja. Helsinkiin Pohjoismainen symposium tuo Helsinkiin kiinnostavia konsertteja Morten Ladehoff.. 4/2019 12 Pohjoismainen Kirkkomusiikkisymposium järjestetään Helsingissä 10.–13.9.2020
Kuorolla on lähikontakteja useimpien maan johtavien säveltäjien kanssa, ja se pyrkii tekemään sekä vanhaa että uutta mieskuoro-ohjelmistoa tunnetummaksi kuulijoille. Kirkko on tunnettu maamerkki, joka kohoaa majesteetillisena koko kaupungin ylle. Ruotsi Ruotsia edustaa Schola Gothia. Tuomiokirkkokuorolla on mukanaan urkuri Björn Steinar Solbergsson. Hän on konsertoinut maailmalla ja toimii nykyään myös Reykjavikin kirkkomusiikkikoulun rehtorina. Björn opiskeli Italiassa ja Ranskassa ja oli ennen muuttoaan Reykjavikiin erityisen aktiivinen muusikko Akureyrissa, Islannin pohjoisosan suurimmassa kaupungissa. Ryhmän johtaja Ulrike Heider on opiskellut Christiania Mannskor. Göteborgia kotipaikkanaan pitävä, vuonna 1999 perustettu ryhmä on heti alusta lähtien toiminut kansainvälisesti. Kuoro työskentelee määrätietoisesti uudistaakseen ja elävöittääkseen mieskuorolaulua Norjassa. Kuoron ensimmäisellä cd:llä on ainoastaan viimeisten 20 vuoden ajalta sävellettyä musiikkia, jota ei ole aikaisemmin tehty, ja kuoron toisella levyllä on vain tunnettuja teoksia mieskuorolaulun kultavuosilta Norjassa. Nämä toteuttavat kuoron ohjelmajulistuksen suuntaviivaa. 12 13 tulevassa kuorossa on noin 50 laulajaa, ja se on näin ollen lukumäärältään suurin ulkomainen vieras symposiumissa. Hannah Marie Carding on nuori, norjalainen urkuri, joka on viime aikoina tullut varsin tunnetuksi erittäin suositun norjalaisen tv-sarjan Presten kautta. Viime kesänä kuoro osallistui muun muassa kuorokilpailuun Salzburgissa. Tuomiokirkkokuoro toimii erityisen aktiivisesti. Kuoro pitää myös tärkeänä esitellä uutta islantilaista kuoromusiikkia, ja sillä on tapana esittää säännöllisesti uusia sävellyksiä tunnetuilta islantilaisilta säveltäjiltä. Kuoro koostuu ammattilaulajista, ja sitä johtaa Marius Skjolaas, joka myös on perustanut kuoron vuonna 2009. Hän on urkurina Reykjavikin Hallgrimskyrkanissa. Hannahilla on sarjassa urkurin rooli. Hän on vastikään valmistunut Oslon musiikkikorkeakoulusta ja on jo ehtinyt vakiinnuttaa asemansa kysyttynä konserttiurkurina Norjassa. Norja Norjasta saapuu Christiania Mannskor. Yhtye on ammattilaisten laulukvartetti, ohjelmistonaan varhaiskeskiajalta peräisin oleva musiikki. Hannah esiintyy myös säännöllisesti laulusolistina suurissa kirkkomusiikkiteoksissa. Kuoro esittää jatkuvasti suurteoksia muun muassa Bachilta, Brahmsilta, Händeliltä ja Mozartilta ja on mukana säännöllisesti Reykjavikin tuomiokirkon messuissa. Kuva: Erlend Berge.
Suomi Suomella on erityisen laaja esittäytyminen symposiumissa. syyskuuta. Sen ohjelmisto koostuu gregoriaanisesta ja varhaisesta moniäänisestä musiikista. Kuva: Tiiu Kaitalo.. Musisoinnissaan Schola Gothia on elävöittänyt musiikkia luostarikäsikirjoituksista 900–1400-luvuilta. Kuva: Østein Sanne. Kuoroista mainittakoon Cantores Minores ja Chorus Cantorum Finlandiae. Helsingin Barokkiorkesteri on mukana symposiumin pääkonsertissa, joka pidetään Musiikkitalolla Helsingissä lauantai-iltana 12. Marius Skjolaas. Muut kolme jäsentä ovat kouluttautuneet Göteborgin näyttämöja musiikkikorkeakoulussa. Cantores Minores. 4/2019 14 Hollannissa, jossa hän on muun muassa saanut monivuotisen keskiaikaisen yhtyelaulukoulutuksen. Ryhmä käyttää, mikäli mahdollista, alkuperäisnotaatiota, jossa kauniit käsinkirjoitetut nuotit kuvastavat vielä löytämättömien melodioiden rikkautta. Sen lisäksi suuri joukko suomalaisia urkureita, kuorolaisia, instrumentalisteja ja esitelmänpitäjiä osallistuu symposiumiin
160 sivua ja tekstit selkeällä, isolla fontilla.. 90 joululaulua lauluäänelle ja pianolle/uruille, sekä muille soittimille. Laulujen sanat suomeksi. 14 15 UUTUUS JOULUN ODOTETTU UUTUUS Joululaulusuosikkeja ja -harvinaisuuksia Suomesta ja maailmalta. Kovakantinen kirja liima-lankasidonnalla, kannessa mattalaminointi. Tutustu sisältöön verkkokaupassamme. 42,00 EUR MATALALLE ÄÄNELLE KESKIÄÄNELLE KORKEALLE ÄÄNELLE Verkkokaupastamme ja musiikkiliikkeistä kautta maan vihko Laulun ammattilaiselle, harrastajalle ja kotimusisointiin
4/2019 16
Siihen sekaan laitan aina suomalaisia joululauluja, mutta englanniksi. Ylioja oli opiskellut vain vähän suomen kieltä ennen maahan tuloaan. Yliojan kotikieli oli kuitenkin englanti: Vaikka en ole puhunut suomea Kanadassa, Suomen kulttuuri on tuttu, koska meillä on säilynyt kotona suomalaisia perinteitä, kuten sauna ja pikkujoulu. Kanadan pienet kirkkokunnat eivät ole järjestäytyneet niin, että kanttorin työ olisi ammattivaihtoehto samalla tavalla kuin Suomessa. Ideana on, että ihmiset oppivat myös suomalaisille rakkaita joululauluja. Ylioja opiskeli Kanadassa anatomiaa, mutta päätti tulla viettämään välivuoden musiikkia opiskellen. Minulla on idea, että lauletaan niitä englanninkielisiä joululauluja ympäri maailmaa, mitä kaikki haluavat laulaa. Se kannusti opiskelemaan suomea. Koti on kuitenkin Suomi. Tää on Espoon suomalaiskanadalainen kanttori Sheldon Ylioja on sopeutunut hyvin esivanhempiensa kotimaahan. Myös ammatinvalinta sitoo Yliojan Suomeen. Hän pitää onnekkaana, että tuli aluksi Ouluun ja ympäristöön, jossa kaikki eivät osanneet englantia. Sitten mä vaan jäin. Esimerkiksi Christmas Carols -joululaulutilaisuudet ovat keränneet vuosi vuodelta enemmän väkeä Espoon tuomiokirkkoon. Silloin kun kävin viimeksi Kanadassa ja jenkeissä, oli koko ajan semmoinen olo, että olen matkalla, vieraana siellä. Niistä kaikki eivät ole Suomesta, mutta suomalaisille tuttuja. Hänen isoisovanhempansa ovat muuttaneet Atlantin taakse aikoinaan Suomesta, Nivalasta. Myös osa yksityistunneista oli haastavia kielivaikeuksien takia. Koen olevani kotona Suomessa. 16 17 E spoon tuomiokirkkoseurakunnan kanttori Sheldon Ylioja varttui Kanadassa. Ylioja järjestää Espoon tuomiokirkkoseurakuntaan myös joitakin englanninkielisiä sisältöjä. Monikulttuurinen Espoo Sheldon Ylioja on sopeutunut hyvin esivanhempiensa kotimaahan ja puhuu vahvasti integraation puolesta. Ylioja on suomalaistunut niin täysin, että hänen kanadalaisia juuriaan ei tule oivaltaneeksi, ellei niistä kysy erikseen. Kulttuurin oppii aina kielen kautta, paljon asioita avautuu kielen kautta. Hän toivoisi kaikkia mukaan yhteiseen kulttuuriin ja kirkkoelämään sen sijaan, että järjestetään tilaisuuksia tiettyjä kieliryhmiä varten. Ryhmätunneilla USA:sta tullut suomea osaava opiskelija tulkkasi opetuksen vieressään istuneelle Yliojalle, mutta seitsemän miehen kimppakämpässä muut eivät juuri puhuneet englantia. Ylioja kertoo, kuinka itse nautti suomenkielisten jumalanpalvelusten tunnelmasta ja virsien veisaamisesta jo silloin, kun kieli oli hänelle vieras
Sen sijaan avioliittojen kautta syntyneitä monikulttuurisia perheitä kohdataan Espoossa paljon kirkon toiminnassa. Kun ollaan Suomessa, on hyvä, että on joku linkki Suomeen. Teksti: Jonna Aakkula Kuva: Petri Koivusalo. Jokin aika sitten sulhasen kaveri tuli mukaan soittamaan djembe-rumpua kaikkiin vihkitoimituksen virsiin. Kanttorin pitää olla pääkaupunkiseudulla todella moniosaaja. Kanttoriopinnoissa Oulussa virsitieto kolahti: Tuomo Nikkola opetti Oulussa virsitietoa ja oli erinomainen siinä. Se oli minusta hyvin kiinnostavaa. Ylioja on kokenut, että muualta Suomeen muuttaneet perheet päätyvät Espoossa usein muiden kirkkokuntien kuin evankelis-luterilaisen kirkon piiriin. Yliojan ystävät tiesivät, että hänelle pitää tuoda tuliaiseksi virsikirja kaikista niitä maista, joista hänellä ei sitä jo ole. Mulle tuli kaksinkertainen opetus siitä aiheesta. Lisäksi Ylioja on taitava löytämään materiaalia Internetistä ja rohkaisee myös muita tutustumaan, kuinka paljon materiaalia siellä on: liturgista aineistoa, koraaleja ynnä muuta. Ajatuksena oli tuoda kirjaan esimerkiksi virsiä Suomen virsikirjasta vuodelta 1986 englanniksi käännettynä sekä helmiä muista maista. Hän kertoi virsien taustoista ja sisällöistä. Opettaja Reijo Pajamollakin oli tosi hyvä muisti ja hän muisti kaiken vuosiluvuista lähtien. Kirkkomusiikkiliiton YouTube-kanavalla ja verkkosivuilla on nyt nähtävillä Sheldon Yliojan, Kauniaisten kanttori Annan Marten ja Kirkkomusiikkiliiton toteuttamat videot, joissa annetaan vinkkejä Internetin kotimaisiin ja ulkomaisiin nuottilähteisiin. Toisissa häissä musiikkitoiveet olivat morsiamen kotimaasta Japanista. Yksi syy käydä pohjoismaisissa kirkkomusiikkisymposiumeissa on hyvä nuottinäyttely. Virsien asiantuntija Joitakin vuosia sitten Yliojaa pyydettiin vastaamaan musiikista, kun USA:ssa Lestadian Lutheran Church, Pohjois-Amerikan lestadiolainen kirkko teki uuden virsikirjan. Sheldon Ylioja etsii jumalanpalvelusmateriaalia usein ensin virren kotimaasta. Ylioja tuntee hyvin eri maiden virsikirjoja ja tarjoaa usein toimituksiin esimerkiksi yhteisiä virsiä niin, että säkeistöjä lauletaan molempien sukuhaarojen kielillä. Sen sijaan hän halusi käydä kurssin uudestaan ja nähdä, miten se opetetaan. Espoon musiikkityön kirjastoon hankitaan koko ajan materiaalia muun muassa Saksasta, Ruotsista, Norjasta, YhSheldon Ylioja Kanttori, Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Kauklahden kappeli Yhteiskustannuksen (Suomen Kirkkomusiikkiliitto & Suomen Kanttori-Urkuriliitto) julkaisutoimikunnan puheenjohtaja Muuttanut Kanadasta Suomeen vuonna 1996 Asuu Helsingin Töölössä Yliojan säveltämä virsi 962 Jeesus, metsän heleydessä löytyy Virsikirjan lisävihosta dysvalloista, Britanniasta, Ranskasta ja Virosta. Sitä kautta hahmottui, mikä on tullut Saksasta, Ruotsista, Norjasta, Unkarista ja niin edelleen. 4/2019 18 enemmän sitä ajatusta mikä mulla on: Integraatio. Ylioja oli harrastanut musiikkia jo Kanadassa ja soittanut läpi suomalaiset koraalikirjat. Kun Ylioja valmistui Oulusta ja meni Sibelius-Akatemiaan, hän olisi voinut suoraan tenttiä oppiaineen. Musta tuntuu, että opin niin paljon noilta kahdelta, että siitä oli hyvä kehittää omaa osaamista
Teksti: Rosanna Mantila Rosanna Mantila Rosanna Mantila tuli keväällä 2019 suorittamaan Kirkkomusiikkiliittoon yliopisto-opintoihin kuuluvaa harjoittelujaksoa. Tämä loi välitöntä kollektiivisuuden tunnetta tilaisuuteen. 18 19 H armaana sunnuntai-iltapäivänä muutama kymmen ihmistä olivat löytäneet tiensä Ullanlinnassa sijaitsevalle kansainväliselle evankeliselle kirkolle, englanniksi International Evangelic Church. Vieressäni kaksikko vaihtoivat päivän kuulumiset, ja toinen totesikin, että tykkää vierailla täällä, koska tykkää täällä lauletuista kappaleista. Sen sijaan alttarin toisella puolella seisoi isohko näyttö, josta jumalanpalveluksen alettua näytettiin laulujen sanat. Virsitaulu oli tyhjä, eikä sen puoleen virsikirjojakaan näkynyt missään. Todellakin aivan uusi tilanne ja ympäristö. Tämän jälkeen bändi vetäytyi istumaan penkeille ja seuraamaan muiden lailla loppuosaa jumalanpalveluksesta. Saapuessani sisään kirkkoon, huomasin jo muutaman yksityiskohdan, jotka poikkesivat tutusta suomalaisesta kirkkokulttuurista. Nopeasti kättelimme vierustovereiden kanssa sekä kerroimme omat nimemme. Tämä puolestaan loi minulle mielleyhtymän karaokesta. Englanninkieliset laulut tuntuivat olevan muille entuudestaan tuttuja, vaikka itse kuulin ne enKansainvälisen kirkon messussa simmäistä kertaa. Pappi lausui ensimmäiset sanat ja pyysi paikallaolijoita tutustumaan vieressä istuvaan ihmiseen. Enteilyjä näistä hyvistä lauluista tai musiikista ei kuitenkaan tarjottu etukäteen. Kappaleet kuten My Redeemer Lives ja Hosanna in the Highest näyttivät tempaavan muut mukaan, ja kappaleen mukana liikkuminen ja taputtaminen olivat myös sallittua. Ihmiset saivat nauttia hyvän tovin musiikista ja laulusta, ja välillä bändi jopa säesti muutamalla hennolla pianon sävelellä tai kitaran rummutuksella papin sanoja, joten musiikki oli todellakin läsnä tässä tilaisuudessa. Lopulta oli aika seurakunnan laulaa, ja bändi pääsi aloittamaan. Tilanne muistutti melkein hengellisen musiikin konserttia taitavan yhtyeen ja rennon ilmapiirin yhteisvaikutuksena. Kiitos Rosannalle hyvin tehdystä työtä sekä menestystä maisterivaiheen opintoihin!. Viulistista, pianistista, rumpalista, kitaristista ja parista laulajasta koostuva yhtye teki vaikutuksen taidoillaan, ja laulajien stemmalaulut kaikuivat salissa kauniisti. Suuntasin ensimmäistä kertaa seuraamaan tämän kirkon sunnuntain jumalanpalvelusta, tarkoituksenani ottaa selvää, miten kirkkomusiikki soi kansainvälisesti. Palveluksen alettua penkit olivat täyttyneet ihmisistä erilaisista taustoista ja kulttuureista. Sitä jopa toivottiin, kun viimeisen kertosäkeen aikana bändi saattoi ohjeistavasti näyttää kirkkokansaa lyömään käsiään yhteen. Alttarin vieressä bändi valmistautui alkavaan jumalanpalvelukseen, joten tiesin odottaa hieman erilaista musiikkielämystä tältä kirkkovierailultani. Laulamisen ilo todellakin paistoi ihmisten kasvoilla, eikä yhtäkään penkissä istuvaa tuppisuuta näkynyt koko salissa. Kuka olisikaan uskonut, että kirkkomusiikki voi soida niin erilaisella otteella ja tunteella, niinkin lähellä kuin Helsingin Ullanlinnassa. Hyvin sujuneen harjoittelun jatkoksi Mantila jatkoi Kirkkomusiikkiliitossa vielä syksyn 2019 määräaikaisena koordinaattorina, liiton uuden musiikkisihteerin rekrytointiprosessin ajan. Yhtye soitti popahtavia hengellisiä lauluja, joihin kaikkiin kuului pari säkeistöä ja tarttuva kertosäe, johon ummikonkin oli helppo tarttua mukaan
Virsimuskarin – ja koko päivien – sisältöjä täydensi vielä Aino-Elinan luotsaama luento lapsen spiritualiteetista. Musiikin yhdistävä ja kokoava voima alkoi toteutua jo tässä. Päivät alkoivat seurakunnan muskariopettajien S anna Koivuranta-Virtasen ja Henna Väistön ohjaamissa muskaridemoissa. On tapahtunut niin paljon hyviä ja rohkaisevia asioita musiikin äärellä, kirkossa. Virsimuskari-materiaalin tekijät olivat kaikki myös läsnä. Työssä oppiminen ja toisen työstä oppiminen ovat merkittäviä asioita ja tuovat ja luovat uutta asennetta työhön. Oulun Karjasillan seurakunnan lastenohjaaja ja muskariopettaja Sanna Pitkänen esitteli meille Martin Lönnebon rukoushelmien pohjalta suunnittelemansa Helmimuskarin: koko muskarikausi rukoushelmistä aukeavien teemojen ympärillä. Koko Rovaniemen seurakunnan lapsityön tiimi oli mukana valmistelemassa päiviä. Kirkkomuskarin ajankohtaispäivät järjestettiin lokakuun lopussa Rovaniemellä. Aino-Sofia Kokkolasta pääsi myös urkukertomuksen kertojaksi yhdessä Rovaniemen kanttori Joona Sarasteen kanssa. Tosi inspiroivia olivat kaikki! Odotettu Virsimuskari-materiaali julkaistiin syyskuussa. Aino-Elina Kilpeläinen – pappi ja tohtorikoulutettava Helsingin yliopistosta – on tutkinut tanskalaisten babysalmesang-menetelmää. Otso-karhun syntymäpäivillä oli monenmoista väkeä hirvistä pöllöön. 4/2019 20 Kirkossa virsiä ja muskaria Suurella ilolla ja kiitollisuudella ajattelen kuluneita viikkoja. Virsimuskari olikin yhtenä workshopina Rovaniemen kirkkomuskaripäivillä. Kuvaaja: Mari Torri-Tuominen. Muutenkin panostimme pohjoiseen ulottuvuuteen: Kittilän seurakunnan työntekijät Elina Koivuniemi ja Elina Poikkijärvi monipuolisine työnkuvineen ohjasivat meille oman muskarikuorohetkensä, Rovaniemen kanttori Joona Saraste vei meidät urkukertomusmatkallaan Otso-karhun syntymäpäiville tunnekorttien kera ja Rovaniemen lapsityön pastori Elina Rask-Litendahl johdatti meidät kirkon alttarifreskon äärellä tutkimaan siitä aukeavaa kuvaa Lapin Käsikellojen täydentäessä maisemaa. Virsimuskari on tavallaan suomalainen versio tästä. Kirkkomuskaripäivät ovat toistuneet joka toinen vuosi, ja olemme liikkuneet Espoosta Tampereelle, Jyväskylästä Lappeenrantaan ja nyt Rovaniemelle
Virsimuskarimateriaali sisältää ideoita ja vinkkejä niin kirkkotilan käyttöön kuin vaikka soittamiseenkin. Kirkkotilan luonteva käyttö myös rohkaisee ja avaa ovia ja madaltaa kynnyksiä myös messuun. Kirkkomuskaripäivät päättyivät Rovaniemen kirkon muskarimessuun. Tämä vaikuttava palaute rohkaisee edelleen katsomaan toista ihmistä silmiin, pyytämään häntä vuorovaikutukseen ja samalla katsomaan yhdessä kohti Jumalan valtakuntaa. Kuva: Elina Rask-Litendahl Kiitos kuluneesta vuodesta Nuori kirkko ry:n puolesta. Iloa ja valoa adventtiin ja joulun aikaan. Kirkkotilan käyttö on olennainen osa virsimuskaria. Kirkkomuskarin ajankohtaispäivillä Rovaniemellä saarnatuolin marakassit ovat vielä löytämättä, mutta alttarilta löytyi kulkunen. Toinen merkittävä henkilö virsimuskarin synnyssä on Jenni Urponen – Mynämäen kanttori ja myös tohtorikoulutettava ja virsitutkija. Sillä voi laittaa matkaan rauhan tervehdyksen "Rauhaa, ystäväni" -virren sanoin ja sävelin. Eri-ikäiset ihmiset täyttivät Rovaniemen kirkon; mukana oli ilahduttavan paljon väkeä. Nykyiset kirkkomuskarilaulut voivat olla tulevaisuuden virsiä, ja nykyiset virret voivat olla myös tämän hetken muskarilauluja! Virsimuskari silloittaa, yhteisöllistää, osallistaa. 20 21 ”Hetkeksi hiljene maa, katsele Jumalaa, katsele silmiä lapsosen, seuraa loistetta silmien. Virsi herätellään eloon laulamalla, loruilemalla, liikkumalla, kuuntelemalla, soittamalla, hiljentymällä, monella aistilla. Itse olin mukana myös tekijätiimissä, ja virsi on luonnollisesti aina kuulunut myös kirkkomuskariajatteluuni. Katsele Jumalaa.” Virsi 935:2, Toivo Hyyryläinen. Eleonora Printz on Parkanon seurakunnan vastaava lastenohjaaja ja hän tekee monipuolista musiikkityötä useine musiikkiryhmineen. Tuossa messussa kulkivat luontevasti soljuen niin virret kuin muskarilaulut, lapset ja aikuiset, kellopelit ja urut. Vuorovaikutus on muskarin pääpointti, ja se on myös jumalanpalveluksen toiminnallinen ydin: miten olemme vuorovaikutuksessa niin Jumalan kuin toisten ihmisten kanssa. Kirkon käytäviltä kuljetaan kastemaljalle, kynttilän sytytyspaikoille ja urkulehteriltä alttarille asti. Kirjassa on mukana myös virsimuskareiden teemallisia kokonaisuuksia. Mari Torri-Tuominen. Eräs kirkkokävijä antoi palautetta siitä, että messu oli ”kannustava”, ja että ”koko sunnuntai muuttui erilaiseksi, voimakkaaksi”. Mukaan on valittu 37 virttä, joista useat ovat lisävihkon virsiä. Materiaalia voi soveltaa erilaisten ryhmien kanssa koululaisista vauvoihin. Eleonora on omien sanojensa mukaan ”täysin humahtanut virsiin”. Virsimuskarin tarina jatkaa kirkkomuskareiden tarinaa ja on osa sitä. Jenni on tehnyt virsien ja lapsiryhmien kanssa työtä jo pitkään, myös periodeittain virsimuskarina
Band 1-4 2014-2019 Wessmans musikförlag AB Arvio. Kirjassa on tosin virheitä suomalaisen lukijan kannalta, esimerkiksi Hoosianna on kirjan mukaan virtenä vain Ruotsin kirkon virsikirjassa ja suomenruotsalaisessa virsikirjassa. Kirjasarjan tiedot täydentävät hyvin esim. Sävelmät esitellään tarkasti: synty, rinnakkaisia sävelmiä ja muotoja, sävelmän esiintymiset ruotsalaisissa ja siten myös osin suomalaisissa lähteissä (Kangasala, Loimijoki), sävelmän käyttö muissa teksteissä ja muissa kokoelmissa. Joidenkin virsien sävelmän esittely on laajempi kuin tekstin. Tauno Väinölän kirjan Virsikirjamme virret tietoja. Uusia ruotsalaisia virsiä esitellessään kirjoittajat ovat voineet käyttää virsirunoilijoiden, virsikomitean ja kirkolliskokouksen arkistoja. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. ”Psalmernas väg. Noin 220 Ruotsin kirkon virttä on myös virsikirjassamme ja lisävihkossa, sekä lähes 400 ruotsinkielisessä virsikirjassamme. Kaikki sävelmäesittelyt ovat FT Hans Bernskiöldin kirjoittamia, joten ne ovat tyylillisesti yhteneviä. Kokoa kirjasarjalla on noin 2 000 sivua. Virren teksteistä kerrotaan niiden synnystä, tekijästä, avataan sanomaa ja annetaan raamattuviitteitä. Kirjan johdantoluku joka esittelee Ruotsin virsihistoriaa, ei mainitse, että vuoden 1986 Den svenska psalmboken on käännetty kokonaan suomeksi. Ruotsin kirkon virsikirja on myös suomeksi. Mutta virheet eivät häiritse kovin pahasti. Monien ruotsalaisten 1800ja 1900-luvulla kirjoitettujen virsien taustoja on tähän saakka ollut vaikeaa löytää kootusti, joten kirja avaa näiltäkin osin virsien historiaa monille suomalaisille helposti luettavalla kielellä. 4/2019 22 T änä syksynä valmistui ruotsalaisen Wessmans Musikförlagin julkaisema neliosainen kirjasarja ”Psalmernas väg” joka esittelee Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjan ja sen ”lisävihkojen”, Den svenska psalmboken med tillägg (Verbum förlaget) ja Psalmer i 2000-talet virret. Kirjoittajista yksi on suomalainen, dosentti, TT Birgitta Sarelin. Virsien esittelyssä ei ole tyydytty sentimentaalisiin kertomuksiin virsien synnystä, vaan asiat perustellaan lähdeviittein ja kirjoissa on laajat lähdeluettelot. Miksi näitä kirjoja kannattaa tutkia. Yhteiskustannus on julkaissut lukuisia sen virsiä sovituksina. Kirjoittajia on lähes 30, on selvää, että teksteissä on eroja. Kommentarer till text och musik i Den svenska psalmboken” Nisser, Per Olof, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg
Kirkosta tuli laulava kirkko, jonka olemus ja identiteetti todentuu sen yhtyessä veisuuseen tai sen jäsenten osallistuessa lukuisten kuorojen toimintaan. Saapuessaan ambomaalle 9.7.1870 ensimmäiset suomalaiset lähetystyöntekijät viettivät seuraavana päivänä jumalanpalvelusta veisaten. Järjestelyissä oli huomioitava monenlaista: Varmistettava ohjelmansuorittajat, etsittävä sopivan kokoinen ja hintainen teltta sekä istuimia n 1500 hengelle. Oli etsittävä kaksi teurashärkää sekä huomioitava pitkään piinannut kuivuus, ja missä vielä on riittäviä laidunalueita ja karjaa hyvässä lihassa. Nuori lahjakas opettaja Magdalena Kambudu lähetettiin v 1966 Sibelius Akatemiaan opiskelemaan kanttori-urkuriksi. Turvallisuuden vuoksi oli tapahtuma ilmoitettava poliisille ja hankittava vartijoita, sillä suurin osa osallistujista majoittui pieniin telttoihinsa juhla-alueen liepeillä. Kirjoittaja on musiikin tohtori, joka toimii Suomen Lähetysseuran lähettämänä Namibian evankelisluterilaisen kirkon musiikkisihteerinä.. Kirkon yhteisillä laulujuhlilla muisteltiin edesmenneitä musiikin merkkihenkilöitä, kiiteltiin vielä toiminnassa mukana olevia ja katseltiin tulevaisuuteen. 22 23 N amibian evankelisluterilainen kirkko kokoontui yhteisille laulujuhlille 25.-27.10 Ongwedivassa, pohjoisNamibiassa. Työ alkoi ja olennaisena osana evankeliumin levittämisessä oli virsien kääntäminen paikalliselle kielelle sekä virsikirjan kokoaminen. Kambudun vaikutus Namibian ev.lut kirkon musiikkisihteerinä vuoteen 1997 oli merkittävä. Moniääninen virsilaulu ja urkuharmonien soitto kiehtoi paikallisia ja kutsui mukaan jumalanpalveluksiin. Pestattava 16 kokkia, hankittava ruokaa ja polttopuita, sillä suurelle määrälle ihmisiä on kätevintä kokata isoissa padoissa avotulella. Kun kirkolla ei ole verotuloja, tällaiset tempaukset ovat tehokas tapa koota vuotuiset varat. Voittajaksi selviytyi Windhoekin rovastikunta. Virsiä käännettiin, nuotinlukua ja musiikkitaitoja opetettiin ja kirkko kasvoi laulaen. Oli ostettava palkintopokaalit ja varainhankintakilpailun palkinnot, ladattavat blue tooth-kaiuttimet, jotka ovat kätevä apu seuraavia kilpailuja varten, opeteltaessa kilpailukappaleita korvakuulolta. Opinnot hän suoritti suomen kielellä. Haasteina on oman musiikkikoulutusjärjestelmän ylläpitäminen, itsekannattavien rakenteiden kuten valtakunnallisen musiikkitoimiston perustaminen sekä lukuisten kirkon liepeillä toimivien yksityiskuorojen kokoaminen kuorojärjestöksi. Tämä kirkko on syntynyt laulaen ja suomalaisten vaikutus sen musiikkiin on ollut suuri. 1990-luvulla toteutetun hiippakuntajaon jälkeen on edellisistä laulujuhlista kulunut 27 vuotta, hiippakunnissa niitä on järjestetty vuosittain. Rovastikuntakuorojen laulukilpailukappaleena oli Ehangano-virsikirjan virsi 38 (Vk 40). Usein laulaminen, virret ja hengelliset laulut ylittivät Kirkkomusiikkijuhlat namibialaiseen tapaan Sakari Löytty Kolumni nopeammin kielija kulttuurirajat kuin julistus ja saarnat. Varainhankintakilpailussa kerättiin määrärahoja musiikkityöhön
4/2019 24 Yhdessä musisoiden eri uskontoihin liittyvät ennakkoluulot ja käsitykset jäävät taka-alalle.
Lisäksi Gospel Helsinki toteutti flash mob -tapahtuman. Helsingin ortodoksinen seurakunta oli vahvasti mukana Kirkkomusiikin päivässä. Heidän instrumentteinaan olivat katedraalin kellot. Mallia tapahtumalle on saatu etenkin Marokon Fésistä, jossa on vietetty saman nimistä festivaalia jo 25 vuotta. Helsingin seurakuntayhtymän musiikkisihteeri ja kanttori Jukka Ahokas kävi viime vuonna Fésissä opintomatkalla ja kuuli siellä monia muusikoita ja yhtyeitä eri uskonnoista. 24 25 H elsingissä järjestettiin 16.–22. Uskontojen musiikkia kuultiin myös kouluissa. Ihmiset eri uskonnoista kohtaavat toisiaan ja yhdessä musisoiden eri uskontoihin liittyvät ennakkoluulot ja käsitykset jäävät taka-alalle. Teksti ja kuva: Jukka Ahokas. Kirkkomusiikin päivä oli osa festivaalia Kirkkomusiikki keskittyi pääasiassa Kirkkomusiikin päivään 19.9. jolloin Helsingin kanttorit Sacred Music Festival Helsingissä kokosi eri uskontojen musiikkia järjestivät konsertteja, lasten Urkuseikkailun, pop up -tapahtumia kirkoissa. Molemmat pääesiintyjät esiintyivät omien konserttiensa lisäksi yhteiskonsertissa Helsingin Vanhassakirkossa, jossa suomalaista kirkkomusiikkia edusti Lumen Valo -yhtye. Edellä mainittu Faouzi Skali oli festivaalin kunniavieraana ja avajaispäivänä filosofi Tuomas Nevanlinnan haastateltavana. Kirkkomusiikkikin on tervetullutta kouluihin osana lasten uskontokasvatusta. syyskuuta toista kertaa Sacred Music Helsinki -festivaali. Hän tapasi myös festivaalin nykyisen taiteellisen johtajan sekä myös festivaalin perustajan uskontotieteen ja antropologian tohtorin Faouzi Skalin. Uspenskin katedraalin ulkopuolella esiintyi lyömäsoittaja Vladimir Belov avustajiensa kanssa. Festivaali järjestetään vuosittain uskontojen välisen vuoropuhelun edistämiseksi musiikin ja taiteen keinoin. Siellä vastaanotto sekä opettajilta että ennen muuta oppilailta oli todella innostunutta. Festivaalilla esiintyi myös Suomessa asuvia muslimitaustaisia muusikoita ja nähtiin intialaista temppelitanssia suomalaisten ryhmien ja solistien esittämänä. Tämän vuoden Sacred Music Helsinki -festivaalin ulkomaalaiset vieraat olivat islamilaiseen mystiikkaan suuntautunutta suufilaisuutta edustava Ibn Arabi-yhtye Marokosta sekä juutalainen nuorisokuoro Eva Pietarista. Sisätiloissa kuultiin Uspenskin katedraalin kuoroa Varvara Merras-Häyrisen johtamana sekä Uuden-Valamon mieskuoroa, jota johti munkkidiakoni Jaakob. Lapset kohderyhmänä ovatkin kaikkein vastaanottavimpia ja heihin voidaan vaikuttaa hyvin turhien ennakkoluulojen karsimiseksi
Szabó ja Krasinski vastasivat kesäkurssin opetuksesta yhdessä Taideyliopiston Sibelius-AkateSibelius Summer Academy kutsui urkurit Helsinkiin Kuva: Sibelius Akatemia / Heikki Tuuli. Vierailun päätteeksi Balasz Szabó konsertoi täpötäydelle Janakkalan kirkolle. Kansainvälisinä opettajavieraina olivat yhdysvaltalainen Peter Krasinski ja unkarilainen Balázs Szabó. Balázs Szabó on yksi harvoista OrganExpert-tutkinnon suorittaneista urkutaiteilijoista. Konsertteihin saapui useita satoja kuulijoita, ja yleisölle avoin opetus kirkoissa tavoitti kiinnostuneita kävijöitä. 4/2019 26 Kansainvälinen Organ Academy -kesäkurssi toi elokuussa innostuneita urkureita Helsinkiin maailman huippujen oppiin. Konsertissaan Mikael Agricolan kirkossa hän tulkitsi musiikin vuonna 1923 ilmestyneeseen elokuvaan Notre Damen kellonsoittaja. Kesäkurssilla keskitytään ytimeen Taiteilija Peter Krasinskin erityisalaa on urkuimprovisaatio mykkäelokuviin. Osallistujat kiittelivät erityisesti mahdollisuutta tutustua ja soittaa useilla eri tyylejä ja aikakausia edustavilla uruilla. Myös kurssin opiskelijat pääsivät tutustumaan improvisaation saloihin Krasinskin ohjauksessa. Kurssi oli osa Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Sibelius Summer Academy -kesäkoulua. T apahtuma valtasi Helsingin kirkot ja Musiikkitalon. Viikon aikana kurssilaiset ehtivät myös vierailla Janakkalassa Martti Porthánin urkurakentamossa
26 27 mian opettajakunnan kanssa. Kaikki urut ovat ainutlaatuisia, ja ammattilaisina meidän on totuttava uusiin soittimiin nopeastikin. Kurssi huipentui Musiikkitalon Organo-salissa järjestettyyn päätöskonserttiin, jossa kuultiin perinteisen urkutaituroinnin ohella myös improvisoitua musiikkia World of Warcraft -pelin sekä Oopperan kummitus -elokuvan kohtauksiin. Uudenlainen kesäkoulu käynnistynyt Yhtä aikaa ammattilaisille ja ammattiopiskelijoille tarkoitetun Sibelius Summer Academy -urkukesäkoulun kanssa järjestettiin ensimmäistä kertaa Pipe Organ Encounter -kurssi 13–18-vuotiaille urkujen soitosta kiinnostuneille. Kurssille osallistui parisenkymmentä urkuria ympäri maailmaa – muun muassa Suomesta, Liettuasta, Ranskasta, Englannista ja Yhdysvalloista. Akateeminen tapa työskennellä tiiviisti lukukausittain ei välttämättä ole paras mahdollinen tie kasvaa muusikkona, sillä huomio hajaantuu syventyä aiheeseen paremmin, totesi Szabó. Säätiöt rahoittavat Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansainvälistä vierailijaohjelmaa, joka on osa kesäakatemiatoiminnan kehittämistä. Kursseille voivat osallistua sekä akatemian omat opiskelijat että ulkopuoliset hakijat. Kansainvälinen kurssi tarjosikin monipuolisia näkökulmia urkujen ja urkumusiikin eri ulottuvuuksiin. Lisätietoja: www.sibeliussummeracademy.fi Facebook: @sibeliussummeracademy #sibeliussummeracademy. Toiminta on uutta Taideyliopistossa, ja sitä järjestetään osittain Jane ja Aatos Erkon säätiön sekä Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella. Sibelius Summer Academy on Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansainvälinen kesäkoulu, jonka kursseilla opettavat tunnustetut taiteilijat ja opettajat Sibelius-Akatemiasta ja maailmalta. Sibelius Summer Academy toteutettiin ensimmäisen kerran kesällä 2019. Täällä olemme oppineet sopeutumaan uusiin instrumentteihin ja opettajiin lyhyessä ajassa, kertoi yhdysvaltalainen opiskelija Annie Spink. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä The Finland Chapter of the American Guild of Organistsin, Helsingin ja Janakkalan seurakuntien sekä Helsingin urkukesän kanssa
4/2019 28 Urkulevy Notre-Damen hyväksi Mélancolie Kalevi Kiviniemi, urut Fuga 9457 Vaikka urut ovat mitä enimmin kirkollinen soitin, sen juuret vievät maalliseen musiikkiin, sillä käytettiinhän urkuja Rooman valtakunnan hoviseremonioissa ja amfiteattereissa. Se on liki täydellisessä balanssissa. Se on temppu, joka ei ihan jokaiselta cembalistilta onnistukaan. Vielä tärkeämpää on kuitenkin Elina Mustosen soiton laatu, joka riemastuttaa henkevyydellään ja elegantilla fraseerauksellaan. Sen taustalla on kareliaanis-ortodoksinen perinne, jossa lintu tuo ihmiselle sielun hänen syntymänsä hetkellä ja vie sen pois kuoleman hetkellä. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy erinomaiseen äänitykseen. Tämä on hyvä muistaa, varsinkin kun kuuntelee Kalevi Kiviniemen levyjä. Levyn tuotto lahjoitetaan kokonaisuudessaan Pariisin palaneelle Notre-Damen katedraalille, joka on Kiviniemelle ollut vuosien ajan rakas konsertointipaikka. Mustosella aivan erityislaatuinen taito saada cembalo laulamaan ja kuulostamaan kuin kyseessä olisi sitkeälinjainen melodiasoitin, kuten vaikka viulu. Risto Nordell Arvio. Risto Nordell Henkevä cembalisti BIRD Elina Mustonen, cembalo FUGA 9447. Kaikua ja tilan tuntua riittää, läheisen sointikuvan kuitenkaan kärsimättä. Levyn renessanssi-barokkisäveltäjien Williamr Byrdin, Francois Couperinin ja Jean Philippe Rameaun musiikki soi hilpeän irtonaisena ja svengaavana. Kiviniemen työ urkujen tunnetuksi tekemiseksi suuren yleisön parissa koituu kuitenkin siunaukseksi kaikille urkureille ja urkumusiikille. Tällä kertaa urkurivelhon käsissä (ja jaloissa!) soivat muun muassa Gabriel Faurén, Franz Lisztin, Sergei Rachmaninovin ja Aleksandr Skrjabinin musiikki. Tunnettu eläinten ystävä, cembalotaiteilija Elina Mustonen, on konsertoinut jo vuosia ohjelmalla, jossa soivat lintuaiheiset sävellykset eri vuosisadoilta. Se on joskus herättänyt turhaa närää urkureiden keskuudessa. Nyt konserttiohjelmisto on tallennettu äänilevylle. Olli Mustosen upea Sielulintu (2009) on mystinen meditaatio. Levyn ohjelmiston hahmottelu alkoi levyn esittelylehdykän mukaan heti kun Kalevi Kiviniemi näki, miten pariisilaiset polvistuivat laulaen liekehtivän Notre-Damen edessä. Suomen eniten levyttävän urkurin ohjelmisto kun koostuu oikeastaan kaikesta mahdollisesta musiikista. Siksi levyn tunnelma on hillitty, rauhallinen ja myös lohtua tuova
Ja kun Purjeenpaikkaaja on jo Mustarastaan yhdestoista äänite, voidaan jo puhua suomalaisittain isosta musiikkijalanjäljestä. Tällä kertaa puolet lauluista on Kari Haapalan käsialaa pääosin muiden yhtyeen jäsenten vastatessa toisesta puolesta. Yhtyeen perustajajäsenen Kari Haapalan ura suomalaisen gospelin parissa on jatkunut vielä kymmenisen vuotta kauemmin. Ja usein syystä. Tosin menneisyyteen takertuminen ja pysähtyneisyys eivät ole aina negatiivisia määreitä. Samoin laulujen lyriikat. Daven, Jarkan ja osaavan yhtyeen käsittelyssä lauluista tosin kuoriutuu letkeän rouheita, sähkökitaravetoisia tulkintoja. 13 gates on Daven ja Jarkan toinen yhteinen albumi ja se jatkaa edellisen Songs our mama tought us -levyn afroamerikkalaista perinnegospellinjaa. Jesus hits like an atombomb, I want Jesus to walk with me, Take your burdens to the Lord. Näissä lauluissa mennään Jeesuksen kanssa taivaaseen ja muussa seurassa helvettiin. Lauluissa yhdistyvät edelleen luonteikkaasti suomalaisen luonteen tummat sävyt ja kristillinen perinne. Levyllä kuullaan jälleen kitaroiden, viulun, basson ja haitarin ohella mm.bodhrania, nyckelharpaa ja didgeridoota. Kaikki kuitenkin ilmavaa folksoundia kunnioittaen vailla turhia kikkailuja. Mustarastaan perussoundi on puhtaan akustinen ja sovitukset herkullisen monipuolisia. Purjeenpaikkaajalla yhtye jatkaa vakuuttavasti omalla tunnistettavalla tyylillään. Dave Forestfield (oik.Tatu Metsäpelto) on sekä Suomessa että USA.ssa palkittu laulaja/lauluntekijä ja Jarkka Rissanen Suomen arvostetuimpia kitaristeja. Huikean hieno levy! Jarkko Maukonen Mustarastas: Purjeenpaikkaaja, Sirppisiipi, SSCD-021 Irlantilaista ja suomalaista folkia taitavasti musiikissaan yhdistelevä Mustarastas on täyttänyt tänä vuonna jo 25 vuotta. Mutta silti countrybluesgospel soi katu-uskottavana, raapivan riemukkaana ja toivontäyteisenä vailla ummehtunutta tuomion soundia. Albumin musiikillinen anti on ajatonta kuin mustavalkovalokuva. Purjeenpaikkaaja onkin yhtä aikaa reipas ja harras kokoelma hienoja biisejä tyylikkäästi toteutettuna! Jarkko Maukonen Arvio. 28 29 Dave Forestfield & Jarkka Rissanen: 13 gates, Wideline Musiikki Kirkkoa kritisoidaan usein menneisyyteen takertumisesta ja pysähtyneisyydestä. Eipä juuri vaihtoehtoja tai neuvottelun varaa. Äänite on miltei uunituore, mutta voisi soundeja ja sisältöä myöten olla peräisin miltä tahansa viimeiseltä viideltä vuosikymmeneltä. Sen todistavat Dave Forestfield ja Jarkka Rissanen albumilaan 13 gates. Mustarastaan laulut ovat yhä edelleen selkeästi tunnustuksellisia, joskin kerronta noudattaa kansanmusiikille ominaista tarinointia
35 € / vuosi). 4/2019 30 Uutisia Kirkkomusiikkilehden tilaushinnat yhtenäistyvät Kirkkomusiikki-lehden tilaushintoihin tehdään päivityksiä vuoden 2020 alussa. Erityistä työtä hän on tehnyt paneutuessaan ylistarolaisen kanttorin ja säveltäjä Jaakko Tuurin sävellysten etsimiseen, kartoittamiseen ja esiintuomiseen. Julia täydentää Kirkkomusiikkiliiton verkkokaupan nuottivalikoimaa kolmen kuukauden ajan. Seksti-lauluyhtyeen kanssa hän on myös tehnyt levyn Virren kanssa, joka on saanut runsaasti huomiota ja radiosoittoa. Julia on valmistunut Sibelius-lukiosta kesäkuussa 2019, ja vapaa-ajallaan hän soittaa pianoa ja laulaa. Paperilehden vuosikerran normaali hinta on jatkossa kaikille 30 € / vuosi (ent. Silvennoinen on koulutukseltaan myös laulunopettaja. Hanna Petäjän ansiosta julkaistiin 2007 Jaakko Tuurin yksinlauluja, duettoja, kuorolauluja ja kantaatin sisältävä äänite Syvä on rakkaus Herran. Kanttorin erityisansiomerkki Hanna Petäjälle Hanna Petäjä on toiminut Ylistaron kanttorina ja Ylistaron kirkkokuoron johtajana 30 vuotta. Hän on Kymenlaakson kanttori-urkuriyhdistyksen hallituksen jäsen ja toiminut Kymenlaakson kirkkomusiikkipiirin kouluttajana. Musiikkiryhmät ja seurakunnat voivat tilata lehden edullisempana nipputilauksena: 2–9 lehteä: 28 € / vuosikerta 10–19 lehteä: 26 € / vuosikerta yli 20 lehteä: 23 € / vuosikerta Kirkkomusiikin voi tilata myös digilehtenä, jonka hinta on 16 € / vuosikerta tai 4 € / lehti osoitteessa lehtiluukku.fi Projektityöntekijä Julia Koskinen Kirkkomusiikkiliitossa Julia Koskinen on aloittanut Kirkkomusiikkiliitossa projektityöntekijänä. Kaikki kuorot ovat konsertoineet aktiivisesti hänen johdollaan, ja kanttorintyönsä ohessa hän on myös tuottanut useita seurakunnassa järjestettyjä konsertteja. Tarja Silvennoinen on ollut koko uransa ajan aktiivisesti mukana Kymenlaakson kirkkomusiikkitoiminnassa. Uransa aikana Tarja Silvennoinen on johtanut ja harjoittanut lukuisia kuoroja, muiden muassa mieskuoro Kisailijoita (vuosina 2000–2005), Kotkan seudun musiikkiopiston lapsikuoroa Kipinää ( 2000–2011) sekä nuorisokuoro Merituulta ( 2000–2011), Langinkosken seurakunnan Kirkkokuoroa, Kotka-Kymin seurakunnan kirkkokuoroa, perustamaansa Langinkosken leidejä, Toivon laulajia ja lauluyhtye Sekstiä. Projektiin on myönnetty rahoitus Suomen Musiikinkustantajat ry:ltä. Tarja Silvennoinen on toiminut kanttorina Kotkan seudulla vuodesta 1999, ensin Langinkosken seurakunnassa ja vuodesta 2017 alkaen uudessa Kotka-Kymin seurakunnassa. Tarja Silvennoiselle on myönnetty kirkkomusiikkipiirin ansiomerkki vuonna 2004 sekä Director Cantus -arvonimi vuonna 2008.. Kanttorin erityisansiomerkki Tarja Silvennoiselle Tarja Silvennoinen on pitkän linjan kirkkomuusikko. Lehtitilaus ulkomaille maksaa 40 € / vuosikerta. opiskelija) ei ole enää esitettävä tilauksen yhteydessä. Hintoja yhtenäistetään niin, että erilaisia alennustodistuksia (esim. Silvennoinen on sovittanut ahkerasti ohjelmistoa kaikille johtamilleen kuoroille ja musiikkiryhmille. Hän on suorittanut kanttori-urkuritutkinnon vuonna 1982, musiikin kandidaatintutkinnon vuonna 1991 sekä musiikin maisterintutkinnon vuonna 1996. Julia työskentelee Kirkkomusiikkiliitossa 23.1.2020 asti
Palkinnon perusteluna on Ene Salumäen toiminta Viron ja Suomen välisen kulttuurisillan rakentajana. Urkuopettajana toimi legendaarinen Hugo Lepnurm. Tallinnan konservatoriosta Ene Salumäe valmistui Ene Salumäe. Kirkkomuusikkona Ene Salumäe on toiminut Suomessa mm. Ene Salumäe syntyi 1967 perheeseen, jossa suomen kieltä osattiin jo kahden polven ajan ja jolla oli ollut runsaasti yhteyksiä Suomeen. Ene Salumäellä on paljon tuttuja kanttorikollegoja Suomessa ja hän on osallistunut monille kanttoripäiville. Hän sai 60-vuotisansiomerkin vuonna 2017. Kirkkomusiikin päivä rohkaisee kirkkomusiikkitoimijoita ympäri maan viemään kirkkomusiikin keskelle arkea, ”turuille ja toreille”. Ensiaskeleet urkujensoittoon Ene Salumäe sai isältään, joka toimi Kuressaaren kirkkoherrana. Suomen Kirkkomusiikkiliitto. Kodissa luettiin suomalaisia lehtiä, kuunneltiin suomalaista musiikkia sekä YLEn hartauksia ja jumalanpalveluksia. Sibelius-Akatemiasta hän valmistui 1995. Helsingin tuomiokirkossa ja Virossa viimeksi Tallinnan tuomiokirkossa. Teljän kuorossa hän on ollut rahastonhoitajana ja johtokunnan jäsenenä 25 vuotta ja Ähtärissä sihteerinä ja johtokunnan jäsenenä 15 vuotta sekä antanut tukea rahastonhoitajalle. Ene Salumäe jatkoi opintoja Sibelius-Akatemiassa 1990 urkuopettajanaan Olli Porthan. 30 31 Seuraava Kirkkomusiikin päivä järjestetään pe 11.9.2020 Valtakunnallista Kirkkomusiikin päivää vietetään seuraavan kerran perjantaina 11.9.2020 samaan aikaan Helsingissä järjestettävän Pohjoismaisen kirkkomusiikkisymposiumin kanssa. Lisäksi Savola on edustanut kuoroaan kirkkomusiikkipiirin kokouksissa. Pohjolan kanttorit tempaisevat päivän hengessä laulamalla suurkuorona keskellä helsinkiläistä katuvilinää. Kuva: Peeter Põldre 2014 1990 pääaineinaan kuoronjohto ja urut. Samalla kutsutaan uusia ihmisiä mukaan alkavan kauden kirkkomusiikkitoimintaan. pidetyssä juhlatilaisuudessa Suomen suurlähetystössä Tallinnassa. V iro-Säätiö on myöntänyt vuoden 2019 Aino Kallas -palkinnon virolaiselle urkutaiteilija Ene Salumäelle. Nyt on hyvä aika ryhtyä suunnittelemaan, mitä teillä tapahtuu kirkkomusiikin päivänä! Suomen Kirkkomusiikkiliiton erityisansiomerkki Aarno Savolalle Aarno Savola on laulanut tenoriääntä Lappajärven, Leppävaaran, Teljän ja Ähtärin kirkkokuoroissa. Monipuoliseen ansiolistaan kuuluvat musiikkialan järjestöjen ja seurojen jäsenyydet, kansainväliset esiintymiset ja konserttimatkat maailmalla. Suomen kirkkomusiikkiväki onnittelee Eneä Aino Kallas -palkinnosta ja kiittää maittemme välisen kulttuurisillan rakentajaa. Ene Salumäelle Aino Kallas -palkinto. Palkinto, 1500 euroa, kunniakirjoineen luovutettiin hänelle 12.11. Opintoja tuki stipendein mm. Ajoittain hän on ollut Ähtärin kuorossa ainut tenori, taitava ja uskollinen kuorolainen. Suomessa 1980-luvun lopulla perustetun Viro-Säätiön tavoitteena on kehittää Viron ja Suomen kulttuurisia ja tieteellisiä suhteita. Parhaat edellytykset kulttuurisillan rakentamiseen oli saatu jo kodin perintönä. Hän on vuosikymmenten ajan toiminut Virossa kirkkomusiikin ja musiikkipedagogiikan innovaattorina ja uudistajana, toimittanut nuottija CD-julkaisuja sekä aloittanut lapsille suunnatut urkukurssit Virossa, Suomessa ja Kanadassa. Pian mukaan tulivat myös viulu ja piano sekä sävellys, myöhemmin kuoronjohto ja cembalo. Cembalon saloihin opasti Anssi Mattila ja urkuimprovisaatioon Kaj-Erik Gustafsson
syntymäpäiväänsä. Kirkkokuoro sytyttää valoja Miehikkälässä Kuoron puuhanainen Tuula ”Tupu” Joenpolvi ja uusi puheenjohtaja Timo ”Timbe” Härmä saivat vastaanottaa koko kuoron puolesta kauniit ”meiän valoa” symboloivat lyhdyt, kun muita kuorolaisia taas muistettiin pienemmillä muistoesineillä. Juhlallisuuksia Miehikkälän kirkossa edelsi kirkkomusiikkipäivän kunniaksi järjestetty tilaisuus, jossa laulettiin yhdessä kuntalaisten etukäteen toivomia uusia ja vanhoja virsiä, joukossa muun muassa kunnanjohtaja Arto Ylösen toive Maa on niin kaunis. Lisäksi se on jo yli 20 vuoden ajan järjestänyt kanttori Lauri Takasen aikoinaan aloittamaa kirkkomusiikkiviikkoa, joka on viime vuosina muodostunut juhlamessusta ja kolmesta konsertista. Kuorolle kertyy vuoden aikana kolmisenkymmentä erilaista esiintymistä. Perustelujen mukaan kirkkokuoro ansaitsee palkinnon, koska se on rikastuttanut kunnan musiikkielämää esiintymällä messuissa, konserteissa, joulunavauksissa ja mitä moninaisimmissa muissa tilaisuuksissa. Laulantaa säestivät uruilla ja pianolla kanttori Niina Kotro ja soitinyhtye, jossa musisoivat Neea-Noora ja Inka-Liisa Piispa, viulu ja sello sekä Matti Nurmela, harmonikka. Palkinto jaetaan joka syksy taholle, joka on toiminnallaan tuonut iloa ja inspiraatiota kuntalaisten elämään kuluneen vuoden aikana. Kuorolaisten keski-ikä on tällä hetkellä 72 vuotta ja risat, mutta korkeahko ikä ei ole ollut esteenä kuoron aktiiviselle menolle. Pian Miehikkälän kirkkokuoro juhlii jo 97. 4/2019 32 Piirit ja kuorot M iehikkälän kulttuuritoimi on valinnut Miehikkälän kirkkokuoro ry:n Meiän valo -palkinnon saajaksi. Kirkkokuoro esitti uudet virret Voi Hänen rakkauttaan ja Oi ihmeellistä armoa.
Myllykosken kirkkokuoro konserttimatkalla Sindissä Sindi koguduse inimesed ühiselt Soome külalistega Sindis. Kuoromme harjoitteli aamupäivällä illan konserttia varten sekä tutustui lähiseutuun. Matkamme tarjosi meille juuri sitä, mitä siltä odotimme. Tiistaiaamuna lähdimme reilun kymmenen kilometrin päässä sijaitsevaan Sindiin. Edellisen kerran kuoro oli vieraillut Sindissä vuonna 1992, joten vierailulle oli jo aikansa. Nuorten kanssa oli rattoisaa olla reissussa, sukupolvien rajat ylittyivät. Sibeliusta, Soi kunniaksi Luojan, Suvivirsi, sekä kevään ohjelmistosta Bachia ja Mozartia. Kuva: Alice Laanemaa Kanttorimme Risto Eskola oli koonnut meille monipuolisen ohjelman. 32 33 M yllykosken kirkkokuoro teki yhdessä Anjalankosken seurakuntanuorten ja heidän ohjaajiensa kanssa kolmipäiväisen matkan ystävyysseurakuntaamme Sindiin, Viroon, 17.–19.6.2019. Esitimme yhdeksän teosta, mm. Sopivasti virkistystä ja kulttuuria. Mukaan mahtui myös gospel-teoksia yhdessä ja erikseen nuorten kanssa. Nuorten iloisuus ja into kaikkea uutta kohtaan tarttui meihin kuorolaisiinkin. Yövyimme läheisessä kaupungissa Pärnussa ja saimme nauttia sen tarjoamista rantakaupungin eduista. Moni kuorolaisista totesikin matkan jälkeen, että tämän tapaista yhteistyötä nuorten kanssa pitää jatkaa tulevaisuudessakin! Pirjo-Riitta Airola Myllykosken kirkkokuoro ry:n puheenjohtaja Piirit ja kuorot. Seurakunta on pieni, noin 3000 jäsentä, mutta toiminta on aktiivista, etenkin lasten ja nuorten parissa. Olimme opetelleet pari viron kielistä teosta, jotka yleisön ilmeistä päätellen kuulostivat ymmärrettäviltä. Matka onnistui erinomaisesti. Iltapäivällä palasimme takaisin Pärnuun ruokailemaan ja valmistautumaan konserttia varten. Kirkkona toimii punainen puutalo, joka on aiemmin ollut rautatieasema
100 kpl 11,50 väh. 29,70 (33,00) 29 70 Taizé – Lauluja Kokoelma sisältää 130 Taizé-liikkeen parissa syntynyttä, hiljentymään kutsuvaa laulua. <<A-posti Oy<< Kirkkovirsikirja Kaksi kestävää, helposti puhdistettavaa kansi materi aalia, neljä väriä. Sanojen lisäksi kirjassa on kaikkien kappaleiden neliääninen kuorosovitus. Uudistunut veisukirja tarjoaa tämän päivän nuoren elämää puhuttelevan kokoelman uusia ja vanhoja veisuja. 300 kpl 18,70 Väh. Kestävä ja ohut. 20 kpl 12,30 väh. Nuotit ja laadukkaat soinnutukset! Nuoren seurakunnan veisukirja 2020 130 laulua nuotteineen. 20 kpl 16,90 Väh. 300 kpl 10,90 / kpl TILAA NYT ENNAKKOHINTAAN! Alk. 50 kpl 19,80 Väh. 22,50 (25,00) väh. 16 60 Kotimainen virsikirja. Tässä se ammentaa Tanskassa suositun Babysalmesangin periaatteista. Koko 115 x 190 mm. 10 90 Viisikielinen 18,00 (20,00) Väh. 600 kpl 16,60 MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Tilaa nyt ennakkohintaan! 13,90 (15,60) väh. 10 kpl 20,50 PERUSSANOMA Kilpeläinen, Printz, Torri-Tuominen, Urponen Virsimuskari Uudenlainen virikemateriaali seurakuntien muskaritoimintaan! 37 virttä muskarihetkiin! Mukana on vanhoja tuttuja virsiä, mutta myös paljon uutta lisävihon materiaalia, joka on helppo napata lapsiryhmän haltuun. 21,70 (26,80) Väh. 100 kpl 15,90 Viisikielinen, iso Koko 131 x 202 mm. Lauluja elämästä, uskosta, suhteista; mukana klassikoita, tämän ajan musiikkityylejä, nuorten omia lauluja, rukouslauluja. Teemoina kuljetetaan nuoren tärkeitä suhteita: Minä, Sinä, Hän, Me. Kirjassa on 130 laulua, joista yli puolet on uusia ja osa tätä kirjaa varten tehtyjä. 16,10 (17,90) Väh. 14 20 Alk. Ilmestyy 12/2019. 15 90. 020 754 2350 www.sacrum.fi NUOTTIKIRJASTO KUNTOON MONIPUOLINEN VALIKOIMA SACRUM.FI Alk. 50 kpl 14,20 Alk. Virsimuskari kannustaa viemään muskarihetkiä myös kirkkotilaan, jota otetaan kokonaisvaltaisesti haltuun. Nuoret ovat myös itse tehneet lauluja. Kirkonkuvaja tekstipainatus mahdollinen kanteen