Lasten kirkkomusiikkia Lapsikuoroelämää Salossa Heikentynyt laulutaito on haaste Uskonnolliset joululaulut oppikirjoissa Diginuotit tarjoavat mahdollisuuksia Vinkkejä terveeseen äänenkäyttöön 4/2020
Kannen kuva: Maarit Kytöharju/SKML ry Lapsikuoroelämää Salossa Heikentynyt laulutaito on haaste Uskonnolliset joululaulut oppikirjoissa Kirkkomuskaripäiville Turkuun! Diginuotit tarjoavat mahdollisuuksia Vinkkejä terveeseen äänenkäyttöön Nuoren seurakunnan veisukirja elää renessanssia Innostava kirkkomusiikkipiiri Vauhdilla lapsikuoroon! Kauneimmat joululaulut Arvio: Kokoelma nuorille urkureille Yhteiskustannus 26 31 32. Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. LEHDEN KUSTANTAJA Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint LEHDEN JULKAISIJAT Lasten ja nuorten keskus ry. 2 3 4 8 12 16 18 20 24 4/2020 15 22 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 1/2021 10.2.2021 3.3.2021 2/2021 14.4.2021 5.5.2021 3/2021 15.9.2021 6.10.2021 4/2021 10.11.2021 1.12.2021 ISSN 0356-7117 (painettu) ISSN 2670-3602 (verkkojulkaisu) PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p
Näin lapset ja nuoret voisivat vahvemmin osallistua seurakunnan toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Näin toimien seurakunnat voisivat säilyttää elinvoimaisuutensa musiikkitoiminnan ollessa tämän kehityksen ytimessä. Siksi meidän aikuisten on edelleen tehtävä töitä ja nähtävä vaivaa, jotta lapset ja nuoret voisivat kokea olevansa täysivaltaisesti osallisia seurakuntien elämässä. Pääasia on ollut yhdessä tekeminen ja positiivinen ilmapiiri seurakuntayhteisössä. Aikuisen on oltava aidon kiinnostunut lapsen näkemyksistä ja pyrittävä aktiivisesti nousemaan lapsen tasolle. Osallisuus lähtee tästä. Seurakunnat ovat tarjonneet lapsille ja nuorille mahdollisuuksia kokeilla omaa musikaalisuuttaan turvallisessa ympäristössä, jossa virheet eivät ole haitanneet ja taidot eivät ole olleet ensisijaisia. Seurakunnat ja seurakuntien musiikkityön ammattilaiset ovat aina olleet yhteiskunnallisesti merkittäviä lasten ja nuorten musiikkitoiminnan mahdollistajia. Lasten ja nuorten mielipiteiden ja näkemysten huomioiminen on ollut aina seurakuntien musiikkiammattilaisten keskeinen tapa toimia. Seurakuntien tarjoaman musiikkitoiminnan suosio lasten ja nuorten keskuudessa kertoo siitä, että he ovat kokeneet olevansa osallisia omaan asiaansa. Voisivatko seurakuntien musiikkitoiminnassa aktiivisesti mukana olevat työntekijät ja vapaaehtoiset yhdessä ryhtyä kannustamaan seurakuntia esimerkiksi nuorten vaikuttajaryhmien perustamiseksi. Uusien ideoiden ja näkemysten avulla voisimme yhdessä lasten ja nuorten kanssa kehittää seurakuntien musiikkitoimintaa niin, että sen eri muodot olisivat jatkossakin kiinnostavia ja keräisivät piiriinsä laajan joukon osallistujia. Koskaan ei ole kuitenkaan valmista. Sami Ojala toiminnanjohtaja Lasten ja nuorten keskus ry Kuva: Jani Laukkarinen Kuvassa Viljo ja Sami Ojala Pääkirjoitus. 2 3 Lasten ja nuorten osallisuus näkyy erityisesti musiikin kentällä Lapset ja nuoret rakastavat musiikkia. Kuorot, kuten kaikki muukin seurakunnan musiikkityö, voivat toimia jatkossakin lapsija nuorilähtöisesti, mutta se vaatii kehittymistä ja ajan hengen hahmottamista. Vaikuttajaryhmien kautta lasten ja nuorten näkemykset nousisivat aivan uudella tavalla meidän aikuisten nähtäväksi. Musiikki on erinomainen tie osallisuuteen. Monella merkittävällä suomalaisella musiikin ammattilaisella on tausta seurakuntien kuorotoiminnassa tai bändikämpillä
Kun malttaa itse olla läsnä ja rauhoittua kohtaamaan lapsi sataprosenttisesti, siitä saa hyvää oloa ja iloa itsellekin. Salon seurakuntaliitoksessa vuonna 2009 useita seurakuntia yhdistyi yhdeksi isoksi seurakunnaksi. Kuoro harjoittelee kolmena pienempänä ryhmänä kahdessa eri kaupunginosassa. Harjoitusten lopussa lauletaan toivelauluja. Kanttori, joka kohtaa jokaisen lapsen Kuoroharjoituksessa kanttori Lauriina Hurtig huomioi kauniisti jokaisen lapsen: Kukin voi vaikuttaa siihen, miten äänenavausharjoitus sanoitetaan. Syksyn alussa, kun koronatilanne oli rauhallinen, piti päästä näkemään tätä ihmettä omin silmin. Pian paikalle pelmahtaa joukko iltapäiväkerholaisia sekä kotoaan saapuvia hieman vanhempia alakouluikäisiä lapsia. Kun lapsi aistii, että olet läsnä ja kiinnosSalon seurakunnan neljä lapsikuoroa Piispanmessussa Uskelan kirkossa syksyllä 2018. Erityisesti lasten kanssa työskentelemisessä parasta on lasten aitous, välittömyys ja suoruus,sanoo kanttori Lauriina Hurtig. 4/2020 4 Salon seurakunnan piirissä toimii peräti neljä lapsikuoroa sekä kaksi nuorisokuoroa. Salon seurakunnassa lapsikuoro on aina lähellä Kun laulamisesta pidetään taukoa, jokainen lapsi pääsee kertomaan kuoronjohtajalle omista syyslomasuunnitelmistaan. Kanttori Lauriina Hurtigilla on tilanne hallussa. Kuva: Jonna Aakkula 4. Musiikinluokassa kanttori Lauriina Hurtig valmistelee harjoituksia. Tiistai-iltapäivänä Tupurin koululla Salossa kokoontuu Allegro-lapsikuoron Tupurin ryhmä. Siksi kuoroja löytyy edelleen ison kunnan ja seurakunnan eri kaupunginosista ja taajamista. Seurakunnissa oli muun muassa lapsikuoroja, ja näitä olemassa olevia toimintoja on yritetty pitää edelleen yllä
Lapsikuorot harjoittelevat kerran viikossa joko seurakunnan tiloissa tai paikallisen alakoulun tiloissa. Koen antoisana myös sen, kun useita vuosia kuorossa viihtyneiden laulajien kanssa yhteys syvenee ja kiintymystä tapahtuu puolin ja toisin. Vapaaehtoisia soittajia on runsaasti. Hyvin suunnitelluissa harjoituksissa opitaan uutta. Viimeisimmässä tapaamisessa teemana oli vertaistuki sekä toimiviksi koettujen toimintatapojen, laulujen, leikkien ja muiden ideoiden jako kollegoiden kesken. Organisoin yhteiset retket, leirit, esiintymiset, kuoropukutilaukset. Ei kannata siis aliarvioida lasten havainnointikykyä ja kannattaa panostaa siihen, että on hyvin levännyt sekä yrittää unohtaa sen hetkiset huolet ja murheet ennen kuin astuu lasten eteen. Lapsikuoron johtaminen on monipuolista työtä Lauriina Hurtig johtaa lapsikuoro Allegron kolmea harjoitusryhmää ja koordinoi Salon seurakunnan lapsikuorojen kokonaisuutta. Toisinaan kauttani myös pyydetään lapsikuoroja erilaisiin konsertteihin ja muihin projekteihin, jolloin toimin niin sanotusti lapsikuorovälittäjänä. Lapsi valitettavasti aistii myös sen, jos olet esimerkiksi väsynyt tai stressaantunut. Esiintymisiä yhdellä kuorolla tai ryhmällä on seitsemästä kymmeneen per kuorokausi. Hurtigin mielestä lasten kanssa saa olla vähän hölmö ja heittäytyä hulluttelemaan. Nykyajan kirkosta vieraantuneet perheet saattavat kummeksua jumalanpalveluksissa avustamista varsinkin sunnuntaina kello kymmenen! Toisaalta tällä tavalla myös nuoria perheitä saadaan mukaan jumalanpalveluselämään, Lauriina Hurtig sanoo. Vaikka yrität peittää väsymyksesi ja olla pirtsakka ja iloinen, lapset ovat huonona päivänäsi usein itsekin haastavampia kuin normaalisti. Toisaalta: On myös oltava se aikuinen ja osoitettava tarvittaessa jämäkkyyttä ja johtajuutta. K uv a: Jo nn a A ak ku la K uv a: Jo nn a A ak ku la 4 5. Lapsikuorot esiintyvät pääsääntöisesti jumalanpalveluksissa, mutta myös muissa tilaisuuksissa ja konserteissa. Järjestän lapsikuorojen johtajien palaverit ja muut tapaamiset. Päivitän seurakunnan nettisivuille ja muuhun tiedotukseen tiedot kaikista lapsikuoroista. 4 5 tunut hänestä aidosti, luottamusta syntyy
Seurakunnan lastenleireillä työskennellessäni olen käyttänyt hyväkseni tilaisuuden kertoa kuorosta. Tarjoa kouluille esimerkiksi virsilaulatusta vaikkapa uskonnon tunneille. K uv a: Jo nn a A ak ku la. Eli jos seuraava esiintyminen on jumalanpalveluksessa, laulut ovat sen pyhän aiheeseen liittyviä tai muuten tilanteeseen sopivia. 4/2020 6 6 Lapsikuorojen ohjelmisto rakentuu vahvasti tulevien esiintymisten ympärille. Esittelyissä muuten kannattaa lähteä liikkeelle ihan ensiksi siitä, että kertoo ja havainnoi, mikä ylipäätään on "kuoro". Lapsikuorolaiset voivat olla seurakuntien nuorisoja kirkkokuorojen tulevaisuuden laulajia. Välillä ryhmät esiintyvät myös yhdessä, jolloin laulutkin ovat samoja, Hurtig kertoo. Ismo Savimäen Lapsija nuorisokuoron johtajan ABC-kirjan inspiroimana olen itse järjestänyt kouluilla myös kuoroesittelyjä, ja ne ovat poikineet mukavasti uusia kuorolaisia. Lapsikuorojen yhteiset konsertit rakentuvat usein jonkin teeman ympärille. Toimintaan kuuluu syyskaudella myös lapsikuorojen yhteinen retki esimerkiksi teatteriin, elokuviin tai ulkoilemaan. Joka tapauksessa vähän vaivaa täytyy nähdä; pelkällä ilmoittelulla ei kuoroa saa kasaan. Kuoroharjoituksissa laulamme tietysti myös muita kuin tulevien esiintymisten lauluja. Musiikkiluokkaan on helppo tulla harjoituksiin iltapäiväkerhosta. Hurtig tuo esille nykyajan lasten lukuisat harrastukset, mikä aiheuttaa sen, että lapsia on hankala saada kuoroon, ja sitten kun sellaisen saa, hän ei jaksa sitoutua. Tilastojen mukaan lapsikuoro on tällä hetkellä vain noin joka toisessa eli 57 prosentissa suomalaisia evankelisluterilaisia seurakuntia. Jos on perustamassa kuoroa, tärkeintä on tehdä itsensä tutuksi mahdollisille uusille laulajille. Alueen muut aktiivisesti toimivat ja näkyvät lapsikuorot asettavat myös haasteensa lasten tavoittamiselle. Moni pitääkin nykytilannetta huolestuttavana. Pyri ottamaan lapsiin myös henkilökohtaista kontaktia. Laulut ovat kevyistä ralleista vakavampiin klassisiin teoksiin. Keväisin pidetään kaikkien Salon seurakunnan lapsikuorojen yhteinen leiri leirikeskuksessa, minkä päätteeksi suurkuorolla on yhteinen konsertti jossain alueen kirkoista, tai vaikkapa Salon torilla. Lauriina Hurtigin mielestä suurin haaste lapsikuorotoiminnassa on saada lapsia ylipäätään mukaan. Miten lapsikuorotoiminta voi onnistua. Itselläni on ryhmiä eri-ikäisille, ja isommat lapset laulavat välillä vähän haastavampaa ohjelmistoa kuin pienemmät lapset
Lauriina Hurtigin mielestä parasta lapsikuoron johtamisessa on moni asia: Erityisen hienoja hetkiä ovat ne, kun uusi laulu lähtee sujumaan, ja kuorolaiset silminnähden nauttivat sen laulamisesta, osa jopa silmät kiinni. 6 77 Lauriina Hurtig Olen lähtöisin Torniosta ja päätynyt Jurvan, Seinäjoen, Helsingin ja Toholammin kautta lopulta Saloon. Osa kuoroista toimii alakoulun tiloissa iltapäiväkerhotyyliin. Keskustan ulkopuolisilla alueilla on usein pitkät koulumatkat ja näin ollen paljon kuljetusoppilaita, joten myös koulupäivän jälkeen olevat harjoitukset ovat logistisesti haastavia. Valmistuin musiikin maisteriksi vuonna 2011 Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolta syventymiskohteenani urkujen soitto. Siihen on lasten helppo jäädä, ja harjoituksissa kyllä käydään, mutta kääntöpuolena on, että esiintymiset jätetään helposti väliin. Teksti: Jonna Aakkula Tupurin ryhmän laulajat ovat alakouluikäisiä. Ja ne hetket, kun laulu soi niin kauniisti, että ihan liikuttuu. Lapsuudenkodissani musisoimme paljon yhdessä ja kävimme laulamassa muun muassa kylän vanhuksille. Kuoronjohtajan ilonaiheet kuulostavat tutuilta, kaiken ikäisten laulajien johtajille. Antoisaa on huomata, kuinka myös kuorolaiset nauttivat; joko itse musiikista, laulamisesta tai ihan vain kuoroharjoitusten sosiaalisesta annista ja yhteisten kokemusten jakamisesta. Parasta työssäni on monipuolisuus; kuorojen kanssa työskentelyn lisäksi saan soittaa, laulaa ja johtaa musiikkia jumalanpalveluksissa, häissä, hautajaisissa ja hartauksissa musiikkityylienkin vaihtuessa laidasta laitaan, työskennellä kouluissa ja laitoksissa eri ikäisten ihmisten kanssa sekä järjestää musiikkitilaisuuksia. Hetket, kun alun harjoittelun ja haparoinnin jälkeen päästään kunnolla tekemään musiikkia. Kuva: Jonna Aakkula. Kirkkomuusikkous taitaa olla veressä, sillä isäni ja useat sukulaiseni ovat myös kanttoreita. Koen olevani unelma-ammatissani
Kaksiosaisen tutkimuksen ensimmäinen osa toteutettiin sähköpostihaastatteluna, joka lähetettiin laajalle joukolle suomalaisia lapsikuoron johtajia. Laulaminen kodeissa ja kouluissa tuntuu kuitenkin vähenevän. 4/2020 8 Heikentynyt laulutaito on haaste lapsikuorojen toiminnalle Suomi on pitkään nauttinut maailmalla maineesta musiikkikoulutuksen ihmemaana. Osa johtajista koki tilanteen erittäin ongelmallisena kuoron 8. Tutkimuksen toisessa osassa perehdyttiin lähemmin kolmen erilaisen valmennuskuoron toimintaan. S elvitin kirjallisessa lopputyössäni Laulus toisten lauluun liitä. Haastattelu kartoitti pääsykokeiden ja valmennuskuorotoiminnan yleisyyttä sekä kuoronjohtajien kokemuksia lauluongelmaisten lasten ohjaamisesta. Useat heistä myös totesivat, etteivät lapset välttämättä enää tunteneet yleisimpiäkään lastenlauluja kuten "Tuiki, tuiki tähtönen". Samaan aikaan yhä useammat harrastukset kilpailevat musiikin kanssa lasten ja nuorten vapaa-ajasta. Melkein kaikki vastaajat kokivat harrastuksen aloittavien lasten laulutaidon heikentyneen. Lasten puhtaasti laulamisen ongelmat sekä pääsykoeja valmennusryhmäkäytännöt suomalaisissa lapsikuoroissa (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia 2019), miten suomalaiset lapsikuorot ovat kyenneet sopeutu8 maan muuttuneeseen tilanteeseen. Musiikkikasvatuksen parissa pidempään työskennelleet ovat todenneet tämän näkyvän musiikkiharrastuksen pariin hakeutuvien lasten lähtötaidoissa
Muiden kuorojen johtajien vastauksissa nousivat esiin myös musiikilliseen hahmottamiseen liittyvät seikat sekä laulujen sopiva vaikeustaso. Sopiva laulukorkeus jakoi vastaajien mielipiteitä. Aloittelevat laulajat hyötyvät tutkitusti siitä, että ainakin osa ohjelmistosta liikkuu ambitukseltaan riittävän suppealla alueella. Valmennusryhmätoiminnasta oli eniten hyötyä silloin kun se toimi kiinteästi pääkuoron yhteydessä, jolloin isompien esimerkki motivoi pienempiä laulajia. Lisäksi virsistä puuttuu useimmiten toisteisuutta, joka auttaisi lapsia uuden ohjelmiston omaksumisessa. Osa lähti mieluiten liikkeelle matalalla rintarekisterissä laulamisesta koska koki sen olevan lapsille helppoa. Harvinaisimpia pääsykokeet olivat seurakuntien kuoroissa. Yleisintä pääsykokeiden pitäminen oli seurakuntien ja musiikkiopistojen ulkopuolella itsenäisesti toimivilla kuoroilla: näillä kuoroilla vastaavasti valmennusryhmä löytyi kaikilta vastanneilta. Alle viidennes vastanneista kuoroista piti pääsykokeita uusille laulajille, valmennusryhmätoimintaa löytyi vajaalla puolella kuoroista. 8 9 8 kehittämisen kannalta, eikä esimerkiksi moniääniseen lauluun ei välttämättä päästy siirtymään missään vaiheessa. Nopeahko siirtyminen valmennuskuorosta eteenpäin, kun perustaidot oli opittu, vaikutti myös toimivalta ratkaisulta: kokeneempien laulajien esimerkki nopeutti uusien laulajien edistymistä. Kysyttäessä keinoista lasten laulupuhtauden parantamiseksi seurakuntien kuorojen johtajat kiinnittivät huomiota eniten lauluteknisiin seikkoihin. Lapsikuoron ohjelmistoa suunniteltaessa onkin hyvä pohtia mitkä asiat valintoja ohjaavat. Osa taas pyrki heti määrätietoisesti laulattamaan korkealta, jotta lapset oppisivat käyttämään päärekisteriä ja siten laulamaan 8. Moni mainitsi myös lasten keskittymisvaikeuksien sekä sitoutumisen puutteen jatkuvana haasteena. Kuitenkin esimerkiksi Lasten virsikirjan lauluista suurin osa liikkuu sekstiä tai jopa oktaavia suuremmalla alueella
Mahdollinen selitys ilmiölle on, että siinä, missä ohjaajat usein epäilevät vaativamman tekemisen karkottavan lapset harrastuksesta, lapset kuitenkin kaipaavat harrastukseltaan haasteita ja kokemuksen taitojen karttumisesta. Syvähaastattelujen kuorot ovat KaMu-kuoro johtajanaan Pekka Nebelung, CCI-kuoron (Chorus Cathedralis Iuniorum) valmennuskuoro johtajanaan Johanna Hartikainen sekä Espoossa seurakunnan Tuikeja Välke-lapsikuorot johtajanaan Heli Vapaakallio. Koska tutkimus keskittyi tarkastelemaan lasten kuoroharrastuksen alkuvaihetta – kuoroon pyrkimistä, valmennuskuorojärjestelmää sekä kokemattomien laulajien haasteita – oli aloitusikä keskeinen kriteeri haastateltuja kuoroja valittaessa. On myös hyvä tiedostaa, että etenkin nuorten poikien ääni ennen äänenmurrosta on usein hyvin korkea, korkeampi kuin saman ikäisten tyttöjen. Kirkkomusiikkiopinnoissa suuntauduin musiikinjohtoon, ja olen johtanut vuosien varrella useita harrastelijakokoonpanoja pääkaupunkiseudulla ja Kuopiossa.” Kokemukset valmennuskuorotoiminnasta olivat positiivisia.. Peruskoulun musiikkiluokat ja peruskoulujen kuorot on jätetty tutkimuksen ulkopuolelle, vaikka osalla haastatelluista kuoroista on juuret musiikkiluokkatoiminnassa tai yhteistyötä siihen suuntaan. Pedagogina erityisalaani on Kodaly-metodin hyödyntäminen säveltapailuopetuksessa sekä kuorolaulun ja yhteissoiton yhdistäminen musiikin hahmotusaineiden opetukseen. Lapsikuoroiksi katsottiin tutkimuksessa sellaiset kuorot, joiden laulajat olivat pääsääntöisesti esikoulutai alakouluikäisiä, eli 6–12-vuotiaita. Lisäksi mukaan tutkimukseen on otettu sellaiset nuorisokuorot, joiden toimintaan hakeuduttiin mukaan pääsääntöisesti alakouluikäisenä, eli viimeistään 12-vuotiaana. Niissä kuoroissa, joissa ei ollut erillistä valmennusryhmää, lasten edistyminen ja toimintaan sitoutuminen oli heikompaa. Tällaisia kuoroja ovat esimerkiksi perinteiset poikakuorot, mutta mukana oli myös tyttökuoroja sekä sekakuoroja. 4/2020 10 puhtaammin ja paremmalla tekniikalla. Liian matalan laulukorkeuden jatkuva suosiminen voi näin ollen haitata huomattavasti heidän laulutaitonsa kehittymistä. Kokemukset valmennuskuorotoiminnasta olivat positiivisia. Ylipäätään kaikki vastaajat kokivat lasten laulutaidon parantuvan ohjauksessa. Lahden konservatorio, Vantaan musiikkiopisto). Aloittelevien laulajien kohdalla olisikin hyvä vaihdella laulukorkeutta siten, että kaikki voivat jossain kohdin saada tunteen "oikein laulamisesta". Valmennusryhmätoiminta saattoi olla suunnattu myös tätä nuoremmille. ”Olen vuodesta 2004 alkaen toiminut opintojen ohessa sivutoimisena musiikin perusteiden tuntiopettajana useissa musiikkiopistoissa (mm. Kirjoittaja on freelance-muusikko ja Sibelius-Akatemiasta valmistunut musiikin tuplamaisteri: musiikinteoria 2012 ja kirkkomusiikki 2019. Teksti: Riikka Pellinen Kuvat: Suomen Kirkkomusiikkiliitto / Maarit Kytöharju (Kirkon musiikkijuhlat 2017) Näin aineisto kerättiin Ensimäisessä vaiheessa vastauksia tuli kaikkiaan 32 kappaletta. Ensimmäisen vaiheen vastaukset käsiteltiin anonyymisti, toisen vaiheen eli syvähaastattelujen kuorot on nimetty tutkimuksessa johtajien luvalla
10 11 K anttori Peter Hilli on toiminut Helsingissä ruotsinkielisessä Petruksen seurakunnassa, joka oli alun perin Markuksen seurakunta ennen seurakuntien yhdistymistä, vuodesta 1981 lähtien. Kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtaja Jonna Aakkula luovutti kanttorin erityisansiomerkin Peter Hillille Maunulan kirkon 40-vuotisjuhlamessussa sunnuntaina 4.10.2020. Hän on myös säveltäjä, joka on julkaissut lukuisia sooloja kuoroteoksia, kamarimusiikkia, kantaatteja ja psalmeja. Kanttorivirassaan hän on johtanut monia erityyppisiä kuoroja ja ryhmiä. Hilli on rakentanut hyvää yhteistyötä suomenja ruotsinkielisen seurakunnan välillä Maunulan kirkossa. Onnittelemme ja kiitämme Peter Hilliä hänen tekemästään työstä kirkkomusiikin hyväksi! Suomen Kirkkomusiikkiliiton kanttorin erityisansiomerkki Peter Hillille Peter Hilli Kuva: Jonna Aakkula. Peter Hilli johtaa mielellään myös lapsikuoroa ja tekee näin arvokasta musiikkikasvatustyötä tuleville sukupolville. Nykyisin Maunulan kirkko on Petruksen seurakunnan pääkirkko, mutta Oulunkylän seurakunta järjestää myös suomenkielistä toimintaa kirkkoon. Lapsikuoron hän on koonnut ruotsinkieliseltä Maunulan ala-asteelta. Peter Hilli on ollut uransa aikana myös luottamustehtävissä muun muassa Helsingin kanttoriurkuliiton hallituksessa, Kyrkomusikföreningissä sekä Yhteiskustannuksen julkaisutoimikunnassa. Hillin teoksia on käytetty paljon jumalanpalveluksissa ja erilaisissa seurakuntatilaisuuksissa. Peter Hillin musiikkia oli kuultavissa laajasti Kirkko soikoon -festivaalilla 2016, jolloin pidettiin Hillin 60-vuotissävellyskonsertti Kallion kirkossa. Juhlamessussa musiikkina oli Peter Hillin kantaatti Låt barnen komma till mig, jonka esittivät molempien seurakuntien yhdistetty kuoro sekä lapsikuoro
Vastaavat virsiin liittyvät, huomiota herättävät uutisoinnit ovat viime vuosina tulleet hyvinkin tutuiksi, niin joulujuhlien lähestyessä kuin kevätjuhla-aikaan. Uskonnollisia lauluja perusopetuksessa. 4/2020 12 Löytyykö 2000-luvun oppikirjalaulustoista yhä Enkeli taivaan -virsi. Entä – mitä mahdollisia muita uskonnollisia joululauluja oppikirjantekijät ovat valinneet julkaistavaksi alaluokkien evankelisluterilaisen uskonnon ja musiikin oppikirjoissa. Uuden vuosituhannen julkisesta keskustelusta on saattanut välillä jopa saada sellaisen kuvan, etteivät virret ja muut uskonnolliset laulut enää kuuluisi lainkaan perusopetukseen. 12. Lukija sai vuosi sitten Aamulehteä (9.11.2019) selatessaan silmätä seuraavaa otsikkoa: ”Enkeli Enkeli taivaan ja muita uskonnollisia joululauluja uskonnon ja musiikin oppikirjalaulustoissa taivaan -virren saa laulaa koulussa – kansanedustajat levittävät tunnekuohuissaan väärää tietoa, ja se on vakava ongelma”. Uskonnolliset laulut sisältyvät yhä 2000-luvun peruskoulun alaluokkien uskonnon opetukseen
Musiikin oppikirjoissa julkaistuista lauluista jopa yli 60 prosenttia ja uskonnon oppikirjalauluista noin joka neljäs käsittelee kirkkovuoden suuria juhla-ajankohtia. Ensin mainittuun ajankohtaan lukeutuvat adventti-, jouluja loppiaislaulut ovat oppikirjoissa erityisen hyvin edustettuina. Opetussuunnitelma ohjeistaa opetusta, muttei kerro koko totuutta siitä, mitä tai minkälaisia uskonnollisia lauluja perusopetukseen tosiasiassa sisältyy. Musiikin oppikirjalaulustossa on 134 uskonnollista laulua. Oppiaineiden yhteiset uskonnolliset joululaulut ”Joulu on juhlista jaloin” – oppikirjalaulustojenkin perusteella. Uskonnon ja musiikin oppikirjoihin sisältyy 231 eri uskonnollista laulua. Näin joulun lähestyessä on kiintoisaa tarkastella, mitä uskonnollisia joululauluja näissä oppikirjoissa on julkaistu. Uskonnollisen laulun varsin käyttökelpoiseksi kriteeristöksi osoittautuivat kolme osatekijää: (1) signaalisana, (2) uskontofenomenologi Ninian Smartin piirreperustaisen mallin uskonnon seitsemän ulottuvuutta ja (3) lähteistö. 12 13 Perusopetusta ohjeistavassa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 -asiakirjan (POPS 2004) evankelisluterilaisen uskonnon luokka-asteiden 1–6 opetussuunnitelmatekstissä mainitaan virret, hengelliset laulut sekä muu kristillinen musiikkiperinne. Oppikirjojen uskonnolliseen ydinlaulustoon lukeutuvat, ehkä jopa hieman yllättäen, seuraavat kuusi uudempaa, suomalaisten lauluntekijöiden 1900-luvun loppupuolella laatimaa joulunajan laulua: Ilouutinen, Joulun suuri salaisuus, Pienen aasin askeleet, Pieni joululaulu, Pieni liekki ja Seuraa tähteä. Myös nykyisin voimassa olevasta opetussuunnitelmasta (POPS 2014) löytyy viittaukset sekä virsiin että hengellisiin lauluihin. Molempien oppiaineiden laulustoissa korostuu juhlalaulujen huomattavan suuri osuus. Se ei ole vain virsi, vaikka toki myös virsiä sisältyy 2000-luvun alkupuolen yhteiseen uskonnolliseen ydinlaulustoonkin. Nämä laulut näyttäisivät melko 12. Uskonnon oppikirjalaulustojen rinnalla tutkin musiikin oppikirjalaulustoja. Uskonnon oppikirjalaulustossa (yht. Uskonnon oppikirjoissa on julkaistu 20 ja musiikin oppikirjoissa 67 joulunajan laulua. Sen sijaan oppikirjoja tarkastelemalla on mahdollista saada jo hieman enemmän tietoa, esimerkiksi uskonnollisten laulujen asemasta 2000-luvun perusopetuksessa. 128 laulua) on uskonnollisen laulun kriteeristön mukaisia lauluja 121. Juuri uskonnollisten laulujen asema evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoissa oli uskonnonpedagogiikan väitöstutkimuksessani yhtenä keskeisenä mielenkiinnon kohteena. Oppiaineiden yhteisen uskonnollisen lauluston muodostaa 24 laulua. Niiden voi nähdä kantavan mukanaan kulttuurista perintöä, jota oppikirjat siirtävät yhä 2000-luvulla eteenpäin. Uskonnon ja musiikin oppikirjojen yhteisen uskonnollisen ydinlauluston 24 laulusta jopa kolmetoista liittyy adventtiin, jouluun ja loppiaiseen. Osa lauluista oli määriteltävissä uskonnollisiksi hyvin yksiselitteisesti, kun taas toisten kohdalla se ei ollut aivan itsestään selvää. Tätä laulustoa nimitän oppikirjojen uskonnolliseksi ydinlaulustoksi. 2000-luvun oppikirjalaulujen uskonnollisista lauluista Uskonnollisilla lauluilla on paikkansa vuosina 2004–2012 julkaistuissa uskonnon ja musiikin oppikirjoissa. Musiikin oppikirjojen juhlalauluissa joululaulujen osuus on tätä vieläkin merkittävämpi, sillä noin 80 prosenttia kaikista juhlalauluista liittyy nimenomaan joulunaikaan. Uskonnollinen laulu näyttäytyy oppikirjalaulustojen perusteella hyvin monenlaisena. Ydinlaulustoa ovat virret Enkeli taivaan (virsi 21) ja Hoosianna (virsi 1) sekä ”perinteisistä” joululauluista Heinillä härkien ja Joulupuu on rakennettu. Uskonnon oppikirjojen juhlalauluista reilusti yli puolet on joulunajan lauluja. Uskonnollisten laulujen lukumäärä vaihtelee musiikin oppikirjoissa viiden ja kahdenkymmenenyhdeksän välillä. Myös kaikkiin musiikin oppikirjoihin sisältyy kriteeristöä vastaavia lauluja. Lähdeaineistonani oli yhteensä 24, evankelisluterilaisen uskonnon ja musiikin opetusta varten laadittua, vuosina 2004–2012 julkaistua oppikirjaa. Niistä valtaosa liittyy jouluun ja pääsiäiseen eli kirkkovuoden kahteen suurimpaan juhlaan. Kyseiset laulut ovat jo vuosikymmenten saatossa vakiintuneet osaksi suomalaista koululaulustoa. Jotta uskonnolliset laulut oli mahdollista havaita laajasta aineistosta ja jotta niitä oli mahdollista tutkia lähemmin, oli tutkijan muodostettava ja määriteltävä ensin uskonnollisen laulun kriteeristö
Siispä erilaisia uskontojen ”jälkiä” löytyy hyvin monista oppikirjalauluista. Mielenkiintoni kohdistui siihen, mitä laulustoa edellisen opetussuunnitelman aikana julkaistiin musiikin ja evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjoissa. Ydinlauluston joululauluista monia on laulettu myös Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa. Lisäksi uskonnon ja musiikin oppikirjoissa on julkaistu adventtivirret Nyt sytytämme kynttilän (virsi 13) ja Tiellä ken vaeltaa (virsi 15) sekä joululaulu Jouluna Jumala syntyi. Uskonnollinen musiikki perusopetuksen evankelisluterilaisen uskonnon ja musiikin oppikirjoissa” tarkastettiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 25.9.2020. 4/2020 14 lyhyessä ajassa vakiinnuttaneen paikkansa joululaulustossa. Jenni Urponen FT, MuM, KM kanttori, Mynämäen seurakunta Virsi 21 on kaikissa vuosiluokille 1-6 laadituissa, vuosina 2004-2012 julkaistuissa musiikin oppikirjasarjoissa. Tutkimus on luettavissa HY:n digitaalisessa arkistossa, Heldassa: helda. Varsin mielenkiintoista oli havaita, ettei uskonto rajaudu oppikirjalaulustoissa pelkästään uskonnollisiksi määriteltyihin lauluihin, vaan niiden lisäksi uskonnon oppikirjoissa on muutaJenni Urposen uskonnonpedagogiikan väitöskirja ”Suvivirrestä Hard Rock Hallelujaan. Tämän aineiston ja tutkimustulosten perusteella sai kattavan kuvan vasta siitä, kuinka paljon, mitä ja minkälaisia uskonnollisia lauluja, esimerkiksi uskonnollisia joululauluja, oppikirjojen tekijät olivat valinneet julkaistavaksi. helsinki.fi/handle/10138/319027 ma ja musiikin oppikirjoissa jopa yli kaksisataa muuta laulua, joista alle puolet liittyy kristilliseen perinteeseen ja yli puolet muiden uskontojen perinteeseen. Esimerkiksi juuri uskonnon tai uskontojen erilaisten jälkien havaitsemista koskevaa sekä uskonnollisia lauluja peruskoulun arjessa, vaikkapa oppitunneilla, tarkastelevaa tutkimusta tarvittaisiin tulevaisuudessa lisää. Uskonnon jälkiä ja laulettuja lauluja – kysymyksiä tutkijoille Tutkimuksessa tarkastelin uskonnollisen laulun asemaa perusopetuksessa – oppikirjojen välityksellä. Oppikirjoissa julkaiseminen ei kuitenkaan tarkoita vielä käytännössä sitä, että näitä joululauluja olisi 2000-luvun alkuvuosina todellisuudessa laulettu oppitunneilla. Luonnollisesti myös tutkijoita tarvitaan – pohtimaan näitä ja monia muitakin ajankohtaisia kysymyksiä, jotta uskonnollisen laulun asema ja tehtävä 2000-luvun perusopetusympäristössä tarkentuisi yhä edelleen. Kuva Jenni Urponen Löytyykö 2000-luvun oppikirjalaulustoista yhä Enkeli taivaan -virsi?
Nyman on ohjannut erilaisia draamatyöpajoja ja -kursseja, joihin on osallistunut mm. seurakuntien nuoria, aikuisia, päiväkotiryhmiä ja koululaisia. L okakuun alussa Suomen kirkkomuskareiden ohjaajilla on mahdollisuus tavata toisiaan Turun Aureliassa. 14 15 Kaunis Turku jokirantoineen kutsuu kirkkomuskarin ajankohtaispäiville syksyllä 2021. Kuva: Mari Torri-Tuominen Kirkkomuskarin ajankohtaispäivillä.. Upeassa Turun tuomiokirkossa kokoontuu viikottain avoimia kirkkomuskariryhmiä. Suuri kirkko tilana tuo omanlaistaan juhlavuutta muskariin. kanttoreille, papeille, lastenohjaajille, varhaisiän musiikkipedagogeille ja pyhäkoulujen ohjaajille. Terhi Lehtovaara Turun konservatoriosta pikkukuorolaisineen kertoo laulumuskaritoiminnasta. Lehtovaara pitää tärkeänä jokaisen lapsen huomioimista myös yksilönä ja lasten osallisuuden vahvistamista. Draamaohjaaja ja muusikko Rosa Nyman johdattaa Turun koulutuksessa improvisaation ja draaman hyödyntämiseen muskarikäytössä. 2019 muskarikuorolaisia ja perheitä osallistui päivien aamumessuun. Perhetyön sihteerinä toimiva Merja Forsman Turun tuomiokirkkoseurakunnasta kertoo: Tuomiokirkko on muskaripaikkana ainutlaatuinen. Kirkkomuskaripäivillä on mahdollisuus tutustua tähän toimintaan kanavissa ihan käytännössä. Koulutukseen ovat lämpimästi tervetulleita niin kirkkomuskaritoimintaa aloittelevat kuin konkaritkin. Lasten ja nuorten keskus ry järjestää kirkkomuskaripäiviä kahden vuoden välein yhteistyössä paikallisen seurakunnan ja Agricola-opintokeskuksen kanssa. Draaman ja teatterin kasvatuksellinen ulottuvuus kiinnostaa minua, Nyman kertoo. Pyrkimys on silti siihen, että kirkko tuntuisi kotoisalta ja turvalliselta ja tulisi tutuksi lapsille ja perheille. Kaksipäiväisessä koulutuksessa kokeillaan mm. Ilmoittautuminen Kirkkomuskarin ajankohtaistaispäiville on käynnissä! Lisätietoja kirkkomuskarin ajankohtaispäivistä ja muista koulutuksista: www.lastenjanuortenkeskus.fi Teksti: Riikka Jäntti Rovaniemen kirkkomuskaripäivillä v. impron ja draaman keinoja muskarikäytössä, tutustutaan aivan uusiin lauluihin ja kuljetaan muskarin tieltä kohti kuoropolkua. Miten teatterin keinot taipuvat kirkkomuskariin. Koulutus sopii mm. Vuonna 2019 kokoonnuttiin RoKirkkomuskaripäiville Turkuun! vaniemelle noin 70 kurssilaisen joukolla ja kaksi vuotta aiemmin Lappeenrantaan. Laulumuskari ja hieman vanhempien laulukuoro ovat muskarikuoromalleja, joiden kautta muskaritoiminnasta on ollut luontevaa siirtyä laulamaan lapsikuoroon
Me myös rohkaisemme siihen: digituotteet ovat painettuja edullisempia, sanoo musiikkisihteeri Kalle Kivelä Suomen Kirkkomusiikkiliitosta. Lohilahti visioi, että sähköiset nuotit säästäisivät nuottien jakamiseen menevää aikaa. Merja Lohilahti on siirtänyt kaikki omat nuottinsa pilveen, mutta jakaa kuorolaisilleen nuotit paperilla. • Jos voisi varmistaa, että verkko toimii kaikkialla. Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston asiantuntija Teija Tuukkanen arvelee, että seurakuntien kuoroissa diginuotteja hyödynnetään tällä hetkellä, jos kanttori on itse tekniikasta kiinnostunut. Usein myös soitan tabletilta välttyäkseni kirjojen pläräämiseltä, pitkään kanttorina toiminut Tuukkanen paljastaa. • Jos kaikki osaisivat käyttää ohjelmia ja tehdä sähköisiin nuotteihin merkintöjä. Lisäksi jokin 50 vuotta vanha paperinuotti voi vielä palvella aivan hyvin, mutta kuusi vuotta vanha tablettini vetelee jo viimeisiään. Hän laulaa Kamarikuoro Freiassa, ja sen harjoituksissa tabletteja näkyy paljon. Silloin tietysti pitää huolehtia siitä, että laite on latingissa. Keikoillakin hän on käyttänyt sähköisiä nuotteja ilman ongelmia. Jos on sellainen nuotti, jossa on paljon pientä piperrystä, käytän paperia, sillä se on helpompi suurentaa. Laitteita kaikille. Olen siirtänyt tuhansia nuottejani pilveen. • Jos tekijänoikeuskysymykset eivät mietityttäisi. Tänä vuonna diginuotteja on ostettu enemmän kuin painettuja. Diginuottien käyttö on alkanut yleistyä, mutta harvassa kuorossa niitä edelleenkään käytetään yksinomaan. • Jos olisi piuhoja, joilla nopeasti latailla tyhjenneitä akkuja. Laitteita pitää siis myös päivittää. Tekijänoikeudet haltuun Merja Lohilahti jakaa kuorolaisilleen nuotit paperilla, mutta säilyttää omiaan myös pilvipalvelussa. Sellaisia teoksia kuitenkin on, joita on hänen mielestään helpompi lähestyä paperilta. Isoin este laajalle käytölle on varmasti se, ettei kaikilla kuorolaisilla ole laitteita diginuottien lukua varten, hän sanoo. Pädissä ne myös pysyvät tallessa, Tuukkanen perustelee. Usein tulostan päivän paperit, mutta pilven an. Kamarikuoro Freiassa tabletteja näkyy jo paljon. L empäälän seurakunnan vs. Poissa olleet saisivat oikeat nuotit automaattisesti, hän pohtii. Tabletti on helpompi kantaa mukana kuin kansio, eivätkä nuotit sieltä leviä ja putoile. Diginuotit tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia Seurakunta tarjoaa perinteisesti kuorokansiot, mutta ainakin toistaiseksi tabletit koko kuorolle olisi iso sijoitus. – Kaikilla olisi koko ajan oikeat versiot kappaleista käytössään, ja ne voisi laittaa kätevästi harjoittelujärjestykseen. kanttori Merja Lohilahti ottaisi sähköiset nuotit käyttöön kaikille kuoroilleen heti ja iloiten • Jos kaikilla olisi riittävän suuret tabletit. Myös merkintöjä on nuotinlukuohjelmistoilla hiukan hankala tehdä. 4/2020 16 Luulen, että diginuottien käyttö lisääntyy vielä paljon. Diginuotit eivät putoile Teija Tuukkanen on kuitenkin itse diginuottien käyttäjä
Kuva: Jonna Aakkula Helpotusta harjoitteluun Sekä Merja Lohilahti että Teija Tuukkanen pitävät digitaalisten nuottien parhaana puolena sitä, että kappaleista voi kätevästi luoda harjoitusnauhan. Se, missä muodossa tämä nuottejaan käyttää, ei ole merkityksellistä. Kalle Kivelä Suomen Kirkkomusiikkiliitosta sanoo, että tärkeintä on ostaa oma kappale diginuotista kaikille käyttäjille. Tuukkanen näkee paperikirjoissa ihastuttavia puolia, mutta yhtä hyviä harjoittelumahdollisuuksia ne eivät tarjoa. Itselle talletettuja diginuotteja ei kuitenkaan voi tulostella toisille. Mitä kaikkea diginuottien kohdalla pitäisi huomioida, että toimisi kuoron kanssa lain rajoissa. Tämä nopeuttaa kappaleiden valmistumista, hän toteaa. Sehän tarkoittaisi, että ne pitäisi poistaa omalta koneelta toisen käytön ajaksi, Kivelä toteaa. Luulen, että diginuottien käyttö lisääntyy vielä paljon, hän arvelee. Teksti: Laura Pörsti. Se on näppärää, hän sanoo. Vaikka Lohilahden kuoroissa jaetaan vielä paperia, hän lähettää vaikeimmista teoksista harjoitusnauhoja kuorolaisilleen WhatsAppin kautta. Samalla tavalla kuin on ok tulostaa digitaalisena ostamansa nuotti, voi myös digitalisoida ostamansa paperinuotin, Kivelä vertaa. Diginuottien lainaaminen toiselle on käytännössä mahdotonta. Tekijänoikeuskysymyksiä hän kylläkin miettii. Näin vaikka altto voi harjoitella omaa stemmaansa siten, että toisten laulu kuuluu taustalta. 16 17 siosta ne ovat mukana missä tahansa liikunkin. Diginuoteista vai paperinuoteista
Kuva Jesse Karjalainen Suomen Kirkkomusiikkiliitto. Silti mielessä on hyvä pitää se, ettei laulaminen saa tuntua liian vaikealta tai epämiellyttävältä, eikä se saa sattua. Hän koulutti laulajia Kirkkomusiikkiliiton Nuorisokuorotapahtumassa 2019. Korkeisiin ääniin toimii moni kikka, myös nuo edellä mainitut. Alavireen saa usein pois äänenkireydet poistamalla ja nostamalla kielen takaosaa esimerkiksi ”hymyilevien silmien” avulla. Minkälaisia ovat yleiset äänenmuodostamisongelmat. Kannattaa pelleillä ja imitoida äänellä ja kokeilla, millaisia ääniä voi tuottaa oman mukavuusalueen ulkopuolella. Kuopion ja Mikkelin hiippakuntien kanttorien Laulupedagogi Jaana Turunen. Kuopiolaisessa lauluklubi Maestrassa laulua opettava Turunen on valmistunut Sibelius-Akatemiasta muusikoksi, ja hän on myös sertifioitu Estill Voice Training -opettaja. Ohjeita Ohjeita terveeseen terveeseen äänenkäyttöön äänenkäyttöön Heittäytymiskykyiset laulajat voivat kokeilla eri rooleilla laulamista: pikkutyttö, oopperalaulaja, Mikki Hiiri, hautajaisvieras, laulamaan pakotettu teinipoika ja niin edelleen. Miten kuorot voisivat rohkaistua kokeilemaan erilaisia tyylejä ja tapoja laulaa. Millaisia harjoituksia jokaisen kannattaisi kokeilla. Kireyden estona parhaiten toimii ”salainen nauru” nielussa ja, ettei yritä laulaa liian kovalla ilmanpaineella, mitä tapahtuu helposti, kun pyritään laulamaan ”tuen” avulla. Eivätköhän ne ole vire, korkeat äänet (joskus myös matalat äänet), äänen kireys ja äänenkäytön dynamiikka. Klassisen laulukoulutuksen saaneet laulajat voivat kokeilla äänen ”riisumista” kaikesta ylimääräisestä tekemisestä (tuki, kurkunpään laskeminen, ääniväylän avaaminen) ja hakea yksinkertaisempaa lauluääntä. 4/2020 18 Korkeisiin ääniin toimii moni kikka Miten laulaja voisi kehittää tervettä äänenmuodostusta. Kuopiolainen laulaja, laulupedagogi ja kuoronjohtaja Jaana Turunen antaa siihen vinkkejä. Lisäksi ääniharjoituksia kannattaa muistaa laulaa hiljaa ja dynamiikkaa vaihdellen
Kannattaa muistaa, että osalle laulajista sopivat paremmin etuvokaalit ja toisille takavokaalit. B:llä alkavat harjoitukset auttavat avaamaan ääntöväylää ja siten estävät kireyksiä. Siksi on hyvä käyttää niitä molempia harjoituksissa. Blogi sisältää vinkkejä ja tietoa äänenkäytön kehittämiseen. Jii-, ii-, nee-alkuiset harjoitukset ohjaavat luontevasti kielen takaosaa ylös. Sen avulla voi harjoitella äänenkorkeuksien tuottoa lempeästi ja mahdollisimman taloudellisesti, harjoitella passaggioja eli hankalia rekisterinvaihdoskohtia, opetella uusia lauluja ja stemmoja tai hankalia paikkoja. Itse teetän kuoroilla yleensä • harjoituksia, jotka avaavat ääntöväylää (estää kireyksiä ja parantaa yhteissointia), • harjoituksia, jotka ohjaavat kielen takaosaa ylemmäs (parempi vire, sanoista saa paremmin selvää), • liukuja (treenataan äänenkorkeuksien tuottomekanismia ilman ilmanpaineen liiallista lisäämistä) ja • harjoituksia, jotka aktivoivat pää-niska-ankkurin ja kehoankkurin käyttöä (auttavat laulamaan voimakkaasti ja intensiivisesti sekä hiljaa erityisesti korkealta, auttavat egalisoimaan ääntä, helpottavat kurkunpään pienten lihasten toimintaa ääntä stabiloiden) Lisäksi teetän vaihtelevasti harjoituksia hiljaa, mollissa, twangin kanssa, ylä-äänien ja alaäänien treeniä, puhtausharjoituksia, keskittymisharjoituksia, sävelmuistiharjoituksia, harmoniaharjoituksia (myös seiskasointuja, klustereita), rytmiikkaharjoituksia ja niin edelleen. Teksti: Jaana Turunen Rosanna Mantila Kuva: Jesse Karjalainen Suomen Kirkkomusiikkiliitto Kirkkomusiikkiliiton nuorisokuorotapahtumassa 2019.. Blogi on tarkoitettu avoimen lähteen oppimateriaaliksi laulukoulutuksessa, ja se sopii erinomaisesti myös kuoronjohtajille. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ng-liukuharjoitus on erinomainen ääniharjoitus. Millaiset äänenmuodostusharjoitukset sopisivat hyvin kuoroharjoituksiin. Nasaalisti laulaville sopivat g-alkuiset harjoitukset, jotka kohottavat pehmeää kitalakea. 18 19 koulutuksessa nousi esiin, että harjoituksia on hyvä laulaa myös mollissa ja muilla asteikoilla, jotta musiikkitaidot kehittyvät samalla. Millaisia ääniharjoituksia kannattaa kokeilla kotona. Blogin löytää osoitteesta http://voicemanual.net/. Se myös paljastaa äänen kunnon: jos sitä ei pysty tekemään esimerkiksi sairastumisen tai esiintymisen jälkeen, ääni tai äänihuulet eivät ole kunnossa. Tiedonnälkäisille lisäpureskeltavaa Turunen työstää tällä hetkellä oululaisen Antti Annolan kanssa laulajille ja laulunharrastajille suunnattua VoiceManual-blogia
4/2020 20 50-vuotias Nuoren seurakunnan veisukirja elää uutta renessanssia Seurakuntien nuorisotyön kulmakivi Nuoren seurakunnan veisukirja täytti tänä vuonna kunnioitettavat 50 vuotta. Juhlan kunniaksi punaisesta laulukirjasta ilmestyi tammikuussa uusi painos, josta löytyvät Evankeliumin kaltaiset klassikot, mutta myös runsaasti uutta materiaalia.
*** Nuoren seurakunnan veisukirja on Lasten ja nuorten keskuksen julkaisu, jonka kustantaa Kirjapaja. Leirin ja biisikilpailun perusteella kirjaan päätyi peräti kuusi kokonaan uutta kappaletta nuorilta tekijöiltä. Lasten ja nuorten keskus omistaa 90% kustantamosta ja tekee tiivistä sisältöyhteistyötä sen kanssa. Instagramiin nuorten omat NSV:n biisivideot Uuden kirjan veisujen haltuunottoon ollaan tuottamassa myös @veisukirja -niminen Instagramtili, josta löytyy jokaisesta NSV:n biisistä minuutin videotaltiointi. Uuteen painokseen on saatu lisäksi runsaasti tunnettujen muusikoiden suosikkikappaleita Uniikin Rauhaa-rap ja Jukka Pojan Herra on mun moottori. Videoilla soittavat ja laulavat seurakuntanuoret eri puolilta Suomea: kuvauksia on tehty mm Kuopiossa, Tampereella, Kauniaisissa, Seinäjoella ja Helsingissä. järjestämällä nuorille muusikoille erillinen biisintekoleiri Pieksämäen Partaharjulla. 20 21 Pophittejä ja nuorten omia biisejä Kirjaa koottiin tällä kertaa erityisen nuorilähtöisesti mm. Suosituimmiksi kappaleiksi kesän ripareilla nousikin klassikoiden lisäksi radiosta tuttuja biisejä, kuten Juha Tapion Sitkeä sydän, Happoradion Puhu äänellä jonka kuulen ja Mariskan Mestaripiirros. Korona kuuluu myös seurakuntien lauluilloissa Koronavuosi on hieman hidastanut uusimpien kappaleiden käyttöönottoa, kun esimerkiksi Veisuöitä ja Veisumaratoneja on jouduttu perumaan. Esimerkiksi Kuopion seurakunnat urakoivat koko laulukirjan sisällön YouTubeen niin, että nauhoituksen kautta voi ottaa myös itse haltuun uuden kirjan biisejä kätevän sisällysluettelon kautta. Kuvissa Joona Ranta, Laura Turkulainen ja Jetro Sihvonen.. Kokemuksesta rohkaistuneena karaoketarjontaa päätettiin nyt laajentaa Veisukirjan puolelle. Karaokeversio tulossa keväällä Koska läheskään jokaisessa nuorten tilaisuudessa ei ole paikalla kanttoria tai muita säestyskykyisiä, Lasten ja nuorten keskus tuottaa yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa karaoketaustat suosituimpiin Nuoren seurakunnan veisuihin. Nuoren seurakunnan veisukirjaa voi tilata Kirjapajan verkkokaupasta www.seurakuntakauppa.fi Teksti: Katri Korolainen Kuva: Tuukka Joru Instagramissa julkaistavan @veisukirja -kokonaisuuden kuvauksia Tampereella lokakuussa 2020. Veisuista tulee oma kokoelmansa, joka on näin digitaalisen karaoken aikaan saatavissa niin seurakuntien kuin ravintoloidenkin käyttöön. Lähetysseura julkaisi Kauneimpien joululaulujen karaokeversion samaan tyyliin jouluna 2019 ja palaute on ollut yksinomaan positiivista. Toisaalta osa seurakunnista on toteuttanut kirjan läpilauluja myös striiminä. Myös @veisukirja ilmestyy maaliskuussa 2021, jotta se on hyvissä ajoin käytössä ensi kesän rippikoulusuunnitteluun. Tilkkutäkkiä pääsee siis jatkossa laulamaan vaikka suosikkikuppilassaan. Veisukaraoken on tarkoitus ilmestyä maaliskuussa 2021. 20 suosituinta biisiä levytetään karaokeversioiksi yhdessä karaokepalveluita tuottavan MaestroPro Oy:n kanssa
Saimme aikaiseksi verkkotyöpajan kirkkomusiikkipiirien hallitusaktiiveille pe 4.9.2020. Kurssi on tarkoitettu kaikenikäisille ja siellä on mahdollisuus osallistua muun muassa suurkuoroon, kamarikuoroon ja laulutunneille. Kukin kirkkomusiikkipiiri on omanlaisensa. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kirkkomusiikkiasioista kiinnostuneet olisivat kokoontuneet kaksipäiväiseen tapahtumaan Lappeenrantaan. Kurssi kokoaa alueen eri kuoroista tyypillisesti noin 70–80 osallistujaa. 4/2020 22 Alueelliset laulujuhlat ovat keränneet runsaasti laulajia, laajasti yleisöä ja luoneet iloista yhdessäoloa eri puolilla maata. Kolme kirkkomusiikkipiiriä järjestää yhdessä viikon mittaisen kuorokurssin Karkussa. Kirkkomusiikkiliiton verkkoseminaarin satoa: Millaista on innostava alueellinen kirkkomusiikkipiiritoiminta?. K orona muutti Kirkkomusiikkiliiton vuosiseminaarin verkkoon. Tapahtumalla on vuosikymmenten perinteet. Saadaksemme aikaan mahdollisimman mielekkään verkkototeutuksen muutimme ohjelman kokonaan. Kirkkomusiikkipiirin hallintoa hoitaa luottamustehtävähallitus, jossa on mukana alueen kanttoreita ja kirkkomusiikkiharrastajia. Tyypillisesti ne järjestävät esimerkiksi alueellisesti yhteenkokoavia tapahtumia kuten laulujuhlia ja koulutusviikonloppuja. Tässä joitakin poimintoja piirien upeasta toiminnasta: Tampereen kirkkomusiikkipiiri järjestää perinteisesti tammikuun viimeisenä viikonloppuna kaksipäiväisen kuorokurssin. Mukana oli kolmisenkymmentä osallistujaa, kiitos kaikille! Verkkotyöpajassa keskityttiin nyt kirkkomusiikkipiirien toimintaan. Suomen Kirkkomusiikkiliiton jäsenenä on 17 alueellista Kirkkomusiikkipiiriä, jotka kattavat alueellisesti koko Manner-Suomen. Kurssi toteutetaan leirikeskuksessa ja päättyy sunnuntaina messuun, jossa suurkuoro on mukana. Kirkkomusiikkipiirit järjestävät innostavaa toimintaa Verkkoseminaarin alkupuolella jaoimme kokemuksia kirkkomusiikkipiirien toiminnasta, joka on innostanut ihmisiä mukaan
Kirkkomusiikkipiirin hallintoa hoitaa luottamustehtävähallitus, jossa on mukana alueen kanttoreita ja kirkkomusiikkiharrastajia. Tutustuttavaksi: Osallistaminen mainittiin verkkoseminaarissa hyvän toiminnan piirteenä. 2) Nuorten osallisuus ja yhdenvertaisuus palokunnassa https://vimeo.com/195632637 (osa 1) https://vimeo.com/195636980 (osa 2) SPEK:n verkkoseminaaritallenne kertoo siitä, mitä osallisuus on ja kuinka vapaapalokuntatoimintaan on tuotu osallistamista. Kirkkomusiikkipiirien hallitusten jäsenet jakoivat toisilleen ajatuksia siitä, millaista on hyvä ja kiinnostava hallitustyöskentely. Mitä se on ja miten yhdistys voi osallistaa ihmisiä. niiden vuosikokouksissa hallitus voi ja saa mielelläänkin olla myös mukavaa yhdessäoloa ja virkistystä puheenjohtajan ja sihteerin rooli on tärkeä vuosikello on hyvä toiminnan suunnittelun tuki kokousosaamista tarvitaan (valmistelu, kokouksen vetäminen, pöytäkirja, jatkotoimenpiteet), samoin hyvää perehdytystä uusille aktiivinen tiedottaminen riittävän ajoissa, piirin toiminnan tutuksi tekeminen sekä vuorovaikutus ja osallistaminen ovat tärkeää Teksti: Jouni Ortju Kirjoittaja on Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n hallituksen jäsen, yrittäjä ja kirkkokuorolainen Kuopiosta. Aktiivinen ja innokas hallitustyöskentely voi luoda kirkkomusiikkipiirin alueelle paljon hyvää. https://www.youtube.com/watch?v= T5PUgtFihuw&feature=youtu.be Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottama video valottaa osallisuuden teoriataustaa, osallisuuden osa-alueita ja keinoja edistää osallisuutta. Esimerkkitapahtumina Häme-Uudenmaan laulujuhlat, Etelä-Pohjanmaan Kuorot kohtaa -tapahtuma ja Varsinais-Suomen Kevätlaulajaiset Turun Tuomiokirkon portailla. Zoom-sovelluksessa toteutettu verkkoseminaari onnistui mukavasti ja osallistujat toivoivat jatkoa seminaareille verkossa. Tulemme järjestämään niitä siis myös jatkossa eri teemoilla. Millaista on innostava ja kiinnostava kirkkomusiikkipiirin hallitustyöskentely. Ollaan kaukana kirkkomusiikista, mutta samalla voi tuuletella vapaasti ajatuksiaan siitä, miten nämä asiat toimisivat kirkkomusiikin toimintakentällä.. 22 23 Alueelliset laulujuhlat ovat keränneet runsaasti laulajia, laajasti yleisöä ja luoneet iloista yhdessäoloa eri puolilla maata. Tässä pari videovinkkiä: 1) Mitä osallisuus on ja miten sitä edistetään. Todettiin muun muassa, että kanttorien rooli on tärkeä, kanttoreita toivotaan aktiivisesti mukaan hallitustyöskentelyyn kaikenikäisiä mukaan toimintaan niin hallituksessa kuin tilaisuuksissakin monet toivovat, että hallituksen jäsenet vierailisivat alueen musiikkiryhmissä esim. Mitä jatkossa
Iloa Lasten kekkereillä Lasten kekkereiden konsertti on juuri päättynyt riemukkaisiin taputuksiin ja vilkutuksiin. 4/2020 24 25 Lasten ja nuorten keskuksen musiikkikouluttaja ja kanttori Riikka Jäntti kirjoittaa varhaisiän musiikkikasvatuksen ja lapsikuorotoiminnan välisen yhteistyön merkityksestä. “Lapsikuoron laulaminen kuulosti ihanalta ja musiikin ilo välittyi yleisöön asti.” Lasten kekkerit on erityisesti alle kouluikäisille perheineen suunnattu tapahtuma, jossa on leikkija puuhapisteitä, kaikille suunnattu osallistava lastenkonsertti, yhteinen ruokailu ja vielä uudestaan mahdollisuus leikkeihin, askarteluun ja kasvomaalauksiin. Pieni käsi tarttuu mekon helmaan ja katsoo ensin minuun ja sitten omiin varpaisiinsa. Se onkin ollut loka-marraskuisen lauantain kohokohta monelle perheelle Hakunilan seurakunnassa jo useamman vuoden ajan. He ovat turvallisia aikuisia lapsen rinnalla kasvun polulla usean vuoden ajan. Kuoroelämä lapsikuoroissa on tieysti paljon muutakin. Lasten kekkerit on odotettu tapahtuma myös pienten lapsikuorolaisten keskuudessa. Pääsenkö laulamaan mikrofoniin. Musiikillisten taitojen rinnalla seurakuntien lapsikuorojen johtajat tekevät arvokasta kasvatustyötä niin musiikkikasvatuksen kuin kristillisenkin kasvatuksen näkökulmasta. Vieressä oleva isä auttaa hiljaiseksi mennyttä lasta kertomalla, että hän halusi tulla kysymään, minkä ikäisenä lapsikuoroon pääsee mukaan. Vauhdilla lapsikuoroon! Kuva: Riikka Jäntti Ilopisarat-lapsikuorossa laulava Evert äänittämässä Maria Portaankorvan säveltämää ja sanoittamaa laulua Joulu tulla saa.. Hei, tää “Tuiki, tuiki tähtönen” on mun pikkusiskon lempilaulu! Missä täällä on vessa?” Lapsikuorossa arki on moninaista Kuoroleirejä, messuja, konsertteja, musiikkivideoita, kylätapahtumissa esiintymisiä ja kauneimpia joululauluja – tällaisista tapahtumista saattaa lapsikuoron kausiohjelma koostua viikoittaisten harjoitusten lisäksi. Kerrottavaa ja kysymyksiä kanttorille riittää niin etukäteen kuin paikan päällä: “Saanko minä laulaa soolon. Kato, mun paidassa on glitteriä! Me keksittiin tähän lauluun tällaiset liikkeet! Minä haluan olla eturivissä! Milloin niitä välipalaherkkuja saa. Voisko nää hypätä tässä ilmaan. Se on ystävyyttä, arjen jakamista, usein väärässä paikassa olevia nuotteja, eväsleipiä, laulamisen iloa, uuden oppimista, uskallusta ja itsensä ylittämistä tutussa joukossa
Videon tuotannosta vastasi Antti Vuori. Lastenkirkko-YouTube-kanavalla juuri ilmestyneellä videolla nähdään Evert, Eerin, Verna ja Anni Ilopisaroista sekä Päkä-lammas eli kanttori ja varhaisiän musiikkipedagogi Sini Nikku. Esimerkiksi Lasten kekkereiden tapaisessa tapahtumassa oleva lapsikuoron esiintyminen muskarimaisin elementein on samalla mitä parhain tapa kertoa lapsikuorotoiminnasta perheille heidän miettiessään lasten harrastusvalintoja. Ainakin kirkkomuskareissa ympäri Suomea! Varhaisiän musiikkikasvatuksen ryhmiin osallistuvien määrä on lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana valtavasti. Silta varhaisiän musiikkikasvatuksen puolelta lapsikuoroon rakentuu, kun seurakunnissa nähdään työalarajat ylittävän yhteistyön merkitys ja tarvittaessa uskalletaan karsia kanttorin työtehtäviä jostain toisaalta. 24 25 Polku kirkkomuskareista lapsikuoroon Missä tulevaisuuden kirkkokuorolaisia, nuorten bändin muusikoita tai kanttoreita oikein kasvaa. Parhaimmillaan muskareiden perheryhmistä jatkuu luonteva polku suoraan muskarikuoroihin, jotka on useimmiten suunnattu n. Teksti: Riikka Jäntti Kuvat: Antti Vuori Joulu tulla saa-musiikkivideota kuvattiin Pohjois-Helsingissä. Joulu tulla saa -musiikkivideon tuore video löytyy Lastenkirkon YouTube -kanavalta.. 5–7-vuotiaille ja sieltä eteenpäin lapsikuoroon saakka
4/2020 26 Joulun alla kirkot ovat perinteisesti täyttyneet ääriään myöten Kauneimpien Joululaulujen laulajista. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan kolme viidestä suomalaisesta osallistuu Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksiin, ja Postin kyselyssä ne olivat joulun kolmanneksi paras asia ykkössijan jakaneiden yhdessäolon ja jouluruoan sekä toisen sijan saaneen joululoman jälkeen. Me Lähetysseurassa toivomme hartaasti, että seurakunnissa löytyy uskallusta, tahtoa ja taitoa järjestää tavanomaisesta poikkeavalla tavalla koskettavia tapahtumia joululaulujen äärellä – unohtamatta tietysti koronarajoituksia ja turvallisuutta. Useat seurakunnat ovat kertoneet pyrkivänsä järjestämään entistä useampia tilaisuuksia niin, että mahdollisimman monet pääsisivät mukaan ja turvavälit pystyttäisiin silti säilyttämään. Lahjoituksia voidaan kerätä perinteisen kolehtihaavin lisäksi turvallisesti esimerkiksi MobilePayn, tekstiviestilahjoituksen tai verkkosivuston kautta. Viime joulun alla tehdyt tutkimukset kertoivat, että Kauneimmat Joululaulut ovat vakiinnuttaneet paikkansa suomalaisten joulunvietossa. Ulkoilmatilaisuuksia ja useampia tilaisuuksia vähemmällä väkimäärällä Koronaepidemian aikana seurakunnat ovat tehneet digiloikkia, ja jumalanpalveluksia on striimattu ahkerasti. Jäävätkö joululaulut laulamatta ja kolehdit maailman lapsille keräämättä. Lauletaanko tänä vuonna Kauneimpia Joululauluja. Lahja maailman lapsille on nyt todella tarpeellinen! varatoiminnanjohtaja Satu Kantola toteaa. Kauneimmista Joululauluista on tullut seurakuntien toiminnassa aivan keskeinen tapahtuma, jonne kaikenikäiset kokoontuvat nauttimaan joululauluista, tunnelmasta, muistoista ja sävelistä. Todennäköisesti myös joululauluja lauletaan tänä jouluna paljon tietokoneiden äärellä kotona striimausta seuraten. Viime vuoden uutuus oli Kauneimmat Joululaulut -karaoke, joka toimii hyvin yhteislaulunkin säestyksenä. Uskon, että osallistujille on myös tärkeää saada antaa lahja lapselle, jolla ei kenties ole paljon mitään. Kauneimmat Joululaulut 2020 -lauluvihkon kansi.. Sekin voi helpottaa pienten tilaisuuksien järjestämistä. On myös ideoitu erilaisia ulkona järjestettäviä tilaisuuksia, kuten joululauluvaellus, laulava joulutervehdys, parvekelaulut tai vaikkapa urheiluhallissa tai muissa isoissa tiloissa järjestettävät tilaisuudet, joissa etäisyyttä muihin on helpompi pitää. Eivät, sillä seurakunnilla on paljon vaihtoehtoja toisenlaisten laulutilaisuuksien järjestämiseen. Miten käy tänä vuonna, kun koronaepidemia asettaa rajoituksia kokoontumiselle ja erityisesti laulamisen sanotaan olevan riskialtista
26 27 Kauneimmat Joululaulut -äänestykseen osallistui viime vuonna yli 15 000 ihmistä. Eniten ääniä sai Sakari Topeliuksen sanoittama surumielinen Varpunen jouluaamuna. Viime vuonna Kauneimmat Joululaulut -kampanja keräsi historiansa parhaan tuloksen, 1 165 000 euroa. Tänäkin jouluna jokainen voi käydä Kauneimpien Joululaulujen verkkosivuilla äänestämässä omaa suosikkiaan ja vaikuttaa siihen, mitkä laulut tulevat ensi vuoden vihkoon. Lähetysseura tukee keräysvaroilla heikoimmassa asemassa olevia lapsia yli 20 maassa. Niillä parannetaan muun muassa lasten ja äitien terveyttä, autetaan perheitä saamaan parempaa ravintoa ja puhdasta vettä sekä kehittämään toimeentulomahdollisuuksia. K uv a: K irs i El o. Tapahtuma syntyi, kun kanttorit yhdessä Suomen Lähetysseuran kanssa halusivat kehittää hiljaiseen kolmanteen adventtisunnuntaihin tapahtuman, jossa myös kerättäisiin varoja Lähetysseuran työlle. Lähetysseura tukee myös erityisesti vammaisten ja vähemmistöihin kuuluvien lasten koulutusta sekä oikeuksien toteutumista. Kuva: Hannes Honkanen Paula Koivuniemi on Kauneimmat Joululaulut -kampanjan suojelija tänä vuonna: ”Minusta Kauneimpien Joululaulujen suojelijan tehtävä on arvokas asia ja otin sen mielelläni vastaan. Olen tehnyt työtäni jo 50 vuotta ja olen ollut paljon mukana myös hyväntekeväisyydessä.” Kauneimmat Joululaulut Lähetyskirkossa. Seuraaviksi tulivat Pekka Simojoen Tulkoon joulu sekä Kassu Halosen ja Vexi Salmen Sydämeeni joulun teen. Paula Koivuniemi kampanjan suojelijana Kauneimpia Joululauluja on laulettu vuodesta 1973 lähtien
Monet kuuntelevat omissa mietteissään, eivätkä välttämättä edes katso solistia. Olen tehnyt työtäni jo 50 vuotta ja olen ollut paljon mukana myös hyväntekeväisyydessä. Koronapandemian takia avun tarve on suurempi kuin koskaan. K uv a: H ei di Ti rr i Venezuela San Blas. Siksi minunkaan ei tarvitse esittää Etiopia Hosainan kuurojenkoulu. Koko Suomen Kauneimmat Joululaulut -tapahtuma 13.12. Ensimmäisissä kirkkokonserteissa vähän ihmettelin, miten täällä nyt sitten ollaan, mutta nykyisin tykkään niistä kovasti. Kauneimmat Joululaulut -keräyksellä tuetaan lapsia 20 maassa. K uv a: K at ja Ty nk ky ne n Zimbabwe inklusiivinen kerho. Paula Koivuniemi on esiintynyt itsekin kirkossa jouluisin. Tervetuloa mukaan laulamaan turvallisesti omalla kotisohvalla! Kolumbia Edwin. Voin olla ihan rauhassa oma itseni, Koivuniemi kertoo. Aikuiset pärjäävät kyllä jotenkuten, mutta lapset ja vanhukset ovat puolustuskyvyttömiä ja riippuvaisia muitten avusta. Tänä vuonna koronaepidemia rajoittaa kokoontumista, mutta kuka tahansa voi osallistua Suomen suurimpaan Kauneimmat Joululaulut -tapahtumaan kolmantena adventtina 13.12. 4/2020 28 Kauneimmat Joululaulut -kampanjan suojelija tänä vuonna on monen sukupolven rakastama laulaja Paula Koivuniemi. klo 18 Suomen Lähetysseuran FaceBookja YouTube-kanavalla. Jo kirkko itsessään henkii ihanaa rauhaa. Lähetyskirkosta lähetettävässä ohjelmassa Kauneimpia Joululauluja esittää Antti Vuoren orkesteri solistinaan Cirque du Soleil’sta tuttu Camilla Bäckman. Lasten ja vanhusten kohtalo liikuttaa minua, koska he ovat niin avuttomia. Minusta Kauneimpien Joululaulujen suojelijan tehtävä on arvokas asia ja otin sen mielelläni vastaan. klo 18 Kauneimmat Joululaulut on Suomen suurin musiikkitapahtuma: 55 prosenttia suomalaisista kertoo osallistuvansa Kauneimmat Joululaulut -tapahtumiin. K uv a: K at ja Ty nk ky ne n. K uv a: V irv e Ri ss an en mitään – välispiikkejäkään ei aina tarvita. Tästä joulusta ei vielä ole varmuutta
28 29
K uv a: Pe nt ti M an su ko sk i eelliset Kirkkomusiikkipiirit ovat perinteisesti järjestäneet alueellisia juhlatapahtumia jo noin vuosi ennen valtakunnallisia juhlia. Pe 26.5. Musiikin harrastajat voivat tehdä itsenäisesti haluamiaan osioita materiaalista tai esimerkiksi kuoroja orkesterijohtajat voivat ohjata harrastajiaan tekemään tehtäviä verkkosivuilta. Luvassa on muun muassa verkkoseminaareja, uuden ohjelmiston oppimisen haasteita, tietokilpailuja ja niin edelleen. AluKirkon Musiikkijuhlilla 2017. Toiminta on kaikille vapaata. Milloin järjestetään seuraavan kerran Kirkon musiikkijuhlat. 4/2020 30 Uutisia #Harrastankotona Musiikin harrastusjärjestöt toteuttavat yhteistyössä viikoittaisen harrastusmahdollisuuden verkkoon. – su 28.5.2023 Tampereella Tervetuloa iloitsemaan mahdollisuudesta laulaa yhdessä suurella joukolla Tampereella toukokuussa 2023!. Niitä voikin ryhtyä jo suunnittelemaan esimerkiksi keväälle 2022. Tapahtuma yhdistää Kirkon Musiikkijuhlat, Kirkkopäivät ja Lähetysjuhlat yhteiseksi tapahtumaksi. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Tampereen seurakuntien kanssa. Kirkkomusiikkiliiton sivuilla materiaali on osoitteessa Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry http://www.skml.fi/harrastankotona Toiminta-ajatuksena on luoda harrastusmahdollisuuksia myös niille, jotka eivät vallitsevassa koronatilanteessa pääse harrastamaan musiikkia yhdessä muiden kanssa tavanomaiseen tapaan. Harrastan kotona -toiminnassa julkaistaan joka viikko uutta verkkosisältöä. Sisällöt löytyvät Kuva: Suomen Kirkkomusiikkiliitto Maarit Kytoharju Tampereella järjestetään toukokuussa 2023 Kirkon juhlat #yhdessä2023. musiikin harrastusjärjestöjen verkkosivuilta. Tapahtuman musiikin tilaustöitä valmistellaan parhaillaan. Haluamme toimia yhteistyössä laaja-alaisesti, kohti yhteisiä päämääriä. Musiikkiryhmät pääsevät harjoittelemaan tätä ohjelmistoa hyvissä ajoin, syksystä 2021 alkaen
Lapseni herkistyi niitä kuunnellessaan melkein kyyneliin, joten päätin tehdä uuden unilaulun duuriin. Urkukouluksi nuorimpien tai muuten vasta-alkajien kannattaa valita jokin perustavanlaatuisempi kirja. Jyväskylän seurakunnassa varhaisiän musiikkikasvattajana työskentelevä Jurva kertoo: ”Oman poikani ollessa pieni, huomasin monien unilaulujen kulkevan mollissa. Itse toivotan tervetulleeksi mahdollisuuden tarjota oppilailleni suomalaisten säveltäjien musiikkia. Jurvan säveltämä ja sanoittama Autojen unilaulu julkaistiin Kirkkomuskari 3 -kirjassa ja -äänitteellä syksyllä 2020 (kustantaja Lasten Keskus). Lasten ja nuorten keskus halusi huomioida myös uuden hengellisen lastenmusiikin säveltämisen ja sanoittamisen merkitystä ja jakaa tunnustuspalkinnon ”Vuoden hengellinen lastenlaulu 2020”. Kokoelma julkaistiin Helsingin urkupäivien nuorten urkurien konsertissa. marraskuuta. Kokoelmassa on sävellyksiä kahdeksalta suomalaiselta säveltäjältä. Erilaisia pikkuautoja parkkeerattiin nukkumaan ja näkyivätpä Lappeenrannan kirkkomuskareiden lapset itsekin peruuttaneen pienelle kippuralle ”parkkiruutuihin” tuoliensa alle. Tunnustuksen kukkakimppuineen sai Jenni Jurva laulustaan Autojen unilaulu. Tyylikäs kuvitus on mukava lisä, joka uponnee nuorimpiinkin urkureihin. Niin syntyi Autojen unilaulu.” Teksti: Riikka Jäntti K okoelma Nuorille urkureille on mukava lisä nuorten – ja mikä ettei ”vanhojenkin” – urkurien nuotistoon. Lastenmusiikki ry jakoi useita tunnustuspalkintoja Oulussa ja etänä järjestämässään seminaaripäivässä. Kokoelman alkuunpanija on Organum-seura, joka tavoitteena on tukea ja kehittää urkutaidetta. 30 31 Vuosittaista Lastenmusiikkipäivää vietettiin 13. Kokoelmasta löytyy sekä helpompia urkukappaleita että kappaleita, jotka vaativat enemmän osaamista. Muutamassa kuukaudessa eri puolilta Suomea alkoi kuulua ihastusta tästä kauniista ja helposti opittavasta laulusta, jonka lapset ottivat omakseen niin kerhoissa kuin kirkkomuskareissa. Kokoelma soveltuu ensisijaisesti niille, jotka ovat ehtineet perehtyä urkujensoittoon ja nuotinlukuun jo joidenkin vuosien ajan ja haluavat laajentaa repertuaariaan. Mahdollisuus lukea nuottikirjasta säveltäjien kommentteja ja ajatuksia töistään on arvokas lisä: Tämä helpottaa sävellysten omaksumista ja omien tulkintojen tekemistä. Kappaleiden nimiä ovat esimerkiksi ”Pinokkion tanssi”, ”Pisaroita ja Kokoelma Nuorille urkureille (Fennica Gehrman) laineita” ja ”Kiipeillen”. Kokoelmasta löytyy ilman muuta kappaleita myös ”tavalliseen” jumalanpalveluskäyttöön meille kirkkomuusikoille. Lisää tätä! Teksti: Karolin Wargh, kanttori, Solfs församlingin Arvio Vuoden hengellinen lastenlaulu Jenni Jurva. Kokoelmassa teoksensa ja ideansa nuorille urkureille tuovat esiin Markus Fagerudd, Juhani Haapasalo, Maija Hynninen, Timo Kiiskinen, Marzi Nyman, Olli Virtaperko, Kimmo Hakola ja Kalevi Aho. Panostaminen nuoriin urkureihin on varmasti yksi parhaista tavoista tukea urkutaidetta ja turvata sen olemassaolo myös tulevaisuudessa
Cd-levyt ovat aiemmin julkaistuja Rondon levyjä, joita voit tarkastella osoitteessa rondolehti.fi/rondo-cd/. Oiva lahjaidea heille on Soiva Rondo -tarjous. sähköpostitse asiakaspalvelu@ rondolehti.fi Aina jotain uutta hauskaa. (03) 225 1948 2. SSIC V L Onko ystävätai perhepiirissäsi musiikkia rakastavia ihmisiä. soittamalla asiakaspalveluumme, puh. Elävä musiikki on näinä vaikeina aikoina kriisissä – tästä ensiapua pahimpaan puutostilaan! Soiva Rondo 5 numeroa + verkkosisältö + 5 cd-levyä nyt vain 59,00 € (ovh 84,00 €). Joulun kunniaksi olemme leiponeet piparkakuksi Cd-levyn mukaan jakson jokaiseen Rondo-lehteen. 4/2020 34 Soiva joululahja, joka ei heti vanhene KOLME TAPAA TILATA: 3. verkkosivuiltamme: https://rondolehti.fi/ tuote-osasto/lehtitilaukset/ 1
Digilehti: www.lehtiluukku.fi/lehdet/kirkkomusiikki/ 16 € / vuosi tai 4 € /lehti Lehden tilaaja: Nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: Kyllä, haluan laskun sähköpostilla. Paperilaskun laskutuslisä on 2 €.) Jos lehden saaja on eri henkilö kuin lehden tilaaja: Lehden saajan nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: *Pakollinen tieto Tilausosoite: Kirkkomusiikkilehti, Suomen Kirkkomusiikkiliitto, Mörbyntie 43, 10420 Pohjankuru. Sitä lukevat sekä kanttorit että kirkkomusiikin harrastajat. Lehteä tehdään ajatellen sekä maamme noin tuhatta kanttoria että kymmeniä tuhansia kuorolaisia. Lehti esittelee onnistumisia ja oivalluksia kirkkomusiikin saralta. Viime vuoden alusta alkaen myös aiemmin ilmestyneet lehdet voi ostaa itselleen luettavaksi digilehtenä. 34 35 Kirkkomusiikki on kirkkomusiikkiasioiden oma aikakauslehti. (Sähköpostilasku on ilmainen. Paperilehden tilaukset: skml@skml.fi p. 050 336 5396 Lehden hinta on 32 € / vuosi. Niistä voi saada ideoita oman TILAA KIRKKOMUSIIKKI-LEHTI ITSELLE TAI LAHJAKSI seurakunnan musiikkitoimintaan tai ihan vaan hyvää mieltä. Kirkkomusiikki-lehden voi tilata paperilehtenä tai lukea maksullisena digilehtenä verkossa
Nuotit ja laadukkaat soinnutukset! Lisävihkon säestyskirja Lisävihkovirsien säestykset on tehty ensisijaisesti uruille, mutta kirjasta löytyy myös vaihtoehtoisia säestyksiä, sovituksia, obligatoja, rytmivirikkeitä jne. 21,70 (26,80) Väh. Kanteen voidaan painattaa kultatai hopea foliolla kirkon kuva olemassa olevalla laatalla tai tekstipainatus. Säestyskirjan säestysten soinnutus vastaa yksiäänisen lisävihkon soinnutusta, joten kirjoja voi käyttää myös rinnakkain. Naantalin kirkon hollantilaistyyppiset barokkiurut soivat juhlavasti kaikuisassa akustiikassa. <<A-posti Oy<< Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Neliääninen. Osa 1 (virret 1-219) Osa 2 (virret 220-429) Osa 3 (virret 430-632). Korkealle äänelle ja pianolle Keskiäänelle ja pianolle Matalalle äänelle ja pianolla 27,00 (30,00) / kpl Koraalikirja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1986 hyväksymän virsikirjan kaikkien sävelmien säestykset. 32) Pauliina Hyry Orgelfreude cd J.S. 600 kpl 16,60 Kotimainen virsikirja. Kirkonkuvaja teksti painatus mahdollinen kanteen. Kestävä ja ohut. 55,00 seurakuntahinta (65,00) 45,00 / kpl väh. 020 754 2350 KIRKKOMUSIIKKIA Kuorokansio (srk-esite s. 50 kpl 19,80 Väh. 300 kpl 18,70 Väh. Teos on kierreselkäinen ja sisältää kolme osaa. 15 kpl erissä KIRKKOHALLITUS Kuorokansio Musta kansio kuorojen käyttöön. 6,60, väh. 20 kpl 5,60 Painatushinnat samalla painatuksella: 1– 4 kpl 13,00 5– 9 kpl 6,00 10–49 kpl 2,40 50– kpl 1,10. Bachin riemukas Preludi ja Fuuga Es-duuri kehystävät urkuilon, jonka keskellä soi valoisa Mendelssohnin Sonaatti B-duuri, tanssivat Bachin sovittamat italiaistyyppiset konsertot ja helisevät pienet joulukoraalit. 87,30 (97,00) KIRKKOMUSIIKKIA Kirkkovirsikirja Kaksi kestävää, helposti puhdistettavaa kansimateri aalia, neljä väriä. Koko 115 x 190 mm. Kansio on kooltaan A4 ja kiinnitysmekanismi on 2-renkainen. 18,90 (20,00) Kansanlauluja meiltä ja muualta Tunnetuinta kansanlauluaarteistoa – yhteensä 76 kansanlaulua – suomesta, ruotsista sekä englanninkielisistä maista: Englannista, Skotlannista, Irlannista, Walesista, Amerikasta ja Australiasta. Luostarikirkon hiljaisuudessa ilo soi myös mollissa, hiljaa ja lohdullisena. Kierrekantinen. Kirjat palvelevat kaikkia laulajia, monissa tilanteissa, aloittelevasta harrastajasta aina rutinoituneimpaan ammattilaiseen saakka