Yhteistyö Laulun aika on tullut Kamarikuoro Gloria Harrastajaorkesterit yhteistyössä Kauneimmat joululaulut Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyö 4/2021
Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. Kuvaaja: Liisa Takala Pääkirjoitus Laulun aika on tullut Gloria-kuoro Jäsenmaksut 2022 Harrastajaorkesterit yhteistyössä Kauneimmat joululaulut Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteistyö Kuopion Tuomiokirkon kamarikuoro Seurakunnan musiikkipolku Niin kuin taivaassa -musikaali Piirit ja kuorot Kirkon juhlat #yhdessä2023 Nuottijulkaisuja 22 24 30 31 26 Tämän lehden teemana on yhteistyö, jota tehdään paitsi seurakunnissa, myös seurakuntien monien yhteistyökumppanien kanssa.. LEHDEN KUSTANTAJA Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint LEHDEN JULKAISIJAT Lasten ja nuorten keskus ry. LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO Pälvi Ahoinpelto Anne Jokitalo Harri Kerko Inari Tilli Kannen kuva: Kamarikuoro Gloria. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. 2 3 3 4 10 14 16 18 4/2021 13 20 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 1/2022 1.2.2022 23.2.2022 2/2022 1.4.2022 27.4.2022 3/2022 1.9.2022 21.9.2022 4/2022 1.11.2022 23.11.2022 ISSN 0356-7117 (painettu) ISSN 2670-3602 (verkkojulkaisu) TILAUSHINNAT 2022 Vuosikerta 33 € Ryhmätilaukset: 2-9 kpl 29 €/kpl 10-19 kpl 27 €/kpl 20+ kpl 24€/kpl PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Jonna Aakkula skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p
2 3 Pääkirjoitus Yhdessä saa aikaan enemmän ja parempaa Seurakunnissa tehdään valtavasti yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. Se on jopa todennäköistä. Tässä kuvailtua yhteistoimintaa saattaa jo joissain seurakunnissa olla. Erilaiset toimijat toisivat mukanaan eri-ikäistä väkeä. Perästä kuuluisivat tarinat, joissa kerrottaisiin onnistuneita käytännön esimerkkejä eri sukupolvia yhdistäneistä kirkollisista musiikkitilaisuuksista ja -toiminnoista, jotka rakentuivat paikallisissa verkostoissa hyvällä yhteistyöllä. Tällaisen aktiivisen ja luontevan yhteistyön merkitystä on syystäkin pidetty aina tärkeänä. Yhteistyökumppaneiden kirjo on melkoinen. Siitähän se yhteinen polku syntyisi yhdessä tehden, toisilta kysellen ja toisia kuunnellen. Olisi hienoa nähdä näiden hyvien käytänteiden ja toimintatapojen leviävän laajemmin seurakuntiin. Verkostot ovat laajat ja niissä toimiminen erittäin luontevaa. Miten yhteistä tekemistä voitaisiin seurakunnissa lisätä vaikkapa eri-ikäisten seurakuntalaisten kesken. Polku-ajatteluun ytimessä on sellainen toimintakulttuuri, jossa eri-ikäiset seurakuntalaiset toimivat yhdessä. Usein yhteistyötä tehdään esimerkiksi kunnan ja sen eri toimialojen, urheiluseurojen, partion, marttojen, MLL:n, leijonien, paikallisen musiikkiopiston ja monien muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Kirkon uusi Polku-toimintamalli antaa eväitä seurakunnille ajatella toimintaansa uudella tavalla. Miten esimerkiksi vanhemmat ja kokeneemmat sukupolvet voisivat luontevasti olla tukemassa nuorempia sukupolvia seurakuntien musiikkitoiminnan piiriin. Miten tässä vuosikymmenten aikana muotoutuneessa verkostoyhteistyössä kerättyjä oppeja voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän niin sanotusti omassa piirissä. Polun ydinajatus on uudenlaisessa seurakunnan jäseniä, luottamushenkilöitä ja työntekijöitä yhdistävässä toimintakulttuurissa. Yhdessä saa enemmän ja parempaa aikaan. Millaisia olisivat esimerkiksi musiikin ympärille rakentuvat luontevat kohtaamiset ja tilanteet, joita järjestettäisiin yhdessä seurakunnan alueella toimivien yhteistyökumppaneiden, vaikkapa aiemmin mainittujen marttojen, partion tai MLL:n kanssa. Sami Ojala Toiminnanjohtaja, Lasten ja nuorten keskus ry sami.ojala@lastenjanuortenkeskus.fi
Yhdessä laulaminen tekee hyvää. 4/2021 4 5 4 Laulun aika on tullut kutsuu ihmisiä laulamaan yhdessä Laulun aika on tullut -hanke tukee matalan kynnyksen lauluryhmien toimintaa: julkaistava lauluvihko, tallenne, radio-ohjelmat ja tapahtumat tuovat iloa yhdessä laulamiseen. Kuva: Suomen Kirkkomusiikkiliitto. Suomen Kirkkomusiikkiliiton ja Kristillisen Eläkeliiton yhteinen hanke pyrkii tukemaan sitä, että jokaisella olisi mahdollisuus laulaa yhdessä
Lauluvihon myötä alueellisilla toimijoilla tulee olemaan valmis materiaali olemassa olevien ja uusien lauluryhmien käyttöön. Äänten jakautuminen lähes kahdensadan laulun kesken kertoo, että rakkaimmiksi koettuja hengellisiä lauluja ja virsiä on paljon. Tarkoituksena on myös innostaa alueellisia toimijoita – erityisesti kirkkomusiikkipiirejä, seurakuntia ja Kristillisen Eläkeliiton alueellisia yhdistyksiä – järjestämään yhteen kokoavaa toimintaa ja tapahtumia omille jäsenilleen. Kirkkokuoroissa lauletaan usein moniäänisesti ja pyritään saavuttamaan tietty taiteellinen taso. Sivukoko tulee olemaan vähintään A5. Tarkoituksena on antaa hyvää käyttömateriaalia olemassa oleville ryhmille sekä madaltaa kynnystä uusien ryhmien perustamiseen. Lisäksi laulamisella on sosiaalinen rooli. Lauluvihko julkaistaan vuoden 2022 alussa. Teksti: Kalle Kivelä. Koronarokotteita on annettu jo paljon, ja yhdessä laulaminen alkaa taas olla mahdollista. Vihkoon on koottu monipuolisesti virsiä, hengellisiä lauluja ja kansanlauluja sekä muita lauluja esimerkiksi 1950ja 1960-luvuilta. Vihko on osa vuosien 2022–2023 aikana toteutettavaa laajempaa laulupiirihanketta. Lauluvihosta on haluttu tehdä mahdollisimman monipuolinen ja moneen käyttötarkoitukseen soveltuva. On myös laulajia, joille tärkeintä on se, että saa laulaa yhdessä toisten kanssa ilman liian korkeita odotuksia laulamisen tason suhteen. Alueellisen toiminnan lisäksi suunnitelmissa on ohjelmasarja Radio Deissä sekä mahdollisesti valtakunnallinen radioitava jumalanpalvelus. Laulujen valinnoissa on otettu huomioon muun muassa rakkaimpia hengellisiä lauluja ja virsiä koskeva kysely, jonka Kristillinen Eläkeliitto toteutti keväällä 2020. Laulaa voi vaikkapa linja-automatkoilla, luontoretkillä tai tapahtumissa, joissa pääosassa on nimenomaan laulaminen. Lauluihin yhdistyy muistoja ja tunteita. Kysely osoitti muun muassa sen, että rakkaimman virren tai laulun valinta voi olla hyvin henkilökohtainen. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ja Kristillinen Eläkeliitto haluavat olla tukemassa laulamisen mahdollisuutta myös silloin, kun tavoitteellinen kuorotoiminta ei sovi omaan elämäntilanteeseen ja kun tärkeintä on laulamisen tuoma ilo. Tärkeää on myös kuulla oman äänensä soivan osana laulavaa joukkoa. Yhdessä laulamalla voimme muodostaa uusia muistoja mieleenpainuvista lauluhetkistä. Tällöin jokainen pääsee halutessaan osallistumaan yhdessä laulamiseen osana valtakunnallista laulujoukkoa. Laulut ovat eri tavoilla läsnä elämän eri vaiheissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että teksti tullaan kirjoittamaan riittävän suurilla kirjaimilla ja että tekstin ja taustan välinen kontrasti on riittävä. Tällaiset alueelliset tapahtumat mahdollistavat laulamisen myös niille, jotka eivät enää jaksa harjoitella haastavaa ohjelmistoa vaan haluavat keskittyä itse laulamiseen ja yhdessäoloon. Lauluvihon suunnittelussa on otettu huomioon se, että teksti on helposti luettavissa. Laulujen merkitys ihmisille vaihtelee, ja kyselyssä esiin nousseiden laulujen valikoima oli hyvin laaja. Kirkkomusiikkiliitto ja Kristillinen Eläkeliitto haluavat yhdessä kannustaa jokaista ajattelemaan mieluisaa tilaisuutta tai hetkeä, jossa voisi laulaa yhdessä – olit sitten kuorolainen, kanttori, omaksi iloksi laulava, kirkkomusiikkipiirin tai alueellisen yhdistyksen hallituksen jäsen tai kuka tahansa laulamisesta innostunut. Hajontaa oli paljon sekä hengellisissä lauluissa että virsissä. Mahdollisuuksia yhdessä laulamiseen on lähes rajattomasti. Laulaminen vahvistaa meitä myös fyysisesti: käytämme ääntämme ja kehoamme eri tavoilla kuin yleensä. Kirkkomusiikkiliitto myöntää myös tapahtuma-avustuksia alueellisten tilaisuuksien järjestämiseen. Juuri yhdessä laulaminen onkin oleellinen osa kirkkomusiikkitoimintaa. Säestäjiä varten lauluvihossa on laulujen tekstien yhteydessä sointumerkit. Edellä mainitut järjestöt ovat valmistelemassa tähän tarkoitukseen lauluvihkoa nimeltään Laulun aika on tullut. Laulut saavat meidät kokoontumaan yhteen ja laulamaan meille tärkeitä ja mieluisia lauluja yhdessä. Kirkkomusiikkiliiton ja Kristillisen Eläkeliiton yhteinen toivomus onkin, että vihko kannustaisi alueellisia toimijoita ideoimaan ja toteuttamaan yhdessä tällaisia tilaisuuksia. 4 5 4 5 L aulaminen on monelle mieluisa harrastus, ja sillä on todetusti positiivinen vaikutus ihmisen hyvinvointiin. Laulaminen yhdistää meitä monella tavalla – sekä elettyjen aikojen muistoissa että osana tätä päivää
Toivomme, että alueelliset tapahtumat tarjoaisivat mahdollisuuden laulaa yhdessä isommallakin porukalla, kokea laulamisen juhlaa. Kirkkomusiikkiliiton jäsenille: Levykokoelma (1 kpl) ja lauluvihko (1 kpl) 25 € www.skml.fi/kauppa p. Haluatko järjestää alueellisen tapahtuman. www.skml.fi/kauppa p. Ota yhteys Kirkkomusiikkiliiton toimistoon, niin etsimme teille sopivan alueellisen kumppanin! Ohjelmasarja Radio Deissä Vuoden 2022 aikana Radio Dein ohjelmasarja esittelee joitakin Laulun aika on tullut -kappaleita kuulijoille. Levy antaa tukea laulujen laulamiseen omassa porukassa tai vaikka yksin kotona. Se on ostettavissa Suomen Kirkkomusiikkiliitosta ja Kristillisestä Eläkeliitosta. 050 336 5396 (Kirkkomusiikkiliiton musiikkisihteeri Kalle Kivelä) CD-levy 25 € Levykokoelma sisältävää Laulun aika on tullut -kokoelman laulut. 050 336 5396 (Kirkkomusiikkiliiton musiikkisihteeri Kalle Kivelä) Tapahtumat Tapahtumat kutsuvat laulamaan yhdessä vähän isommalla porukalla, kun oman alueen lauluryhmät kokoontuvat laulamaan Laulun aika on tullut -lauluja. Vihko sisältää laulujen sanat sekä sointumerkit mahdolliselle säestäjälle. Levyn kustantaja on Karjasillan kirkkokuoro ry ja se on ostettavissa Suomen Kirkkomusiikkiliitosta. Kirkkomusiikkiliiton jäsenet voivat saada avustuksia tapahtumien järjestämiseen. Voitte myös järjestää tapahtumia yhdessä esimerkiksi alueella toimivan Kristillisen eläkeliiton jäsenyhdistyksen kanssa. Ohjelman toimittaa Kristillisen Eläkeliiton toiminnanjohtaja Päivi Kyyrö.. 4/2021 6 7 Laulun aika on tullut Laulukokoelma, myydään 10 kpl erissä: 45 € / 10 kpl + postikulu 12,50 € Lauluvihkossa on noin 70 tuttua laulua. Kokoelman kustantaja on Yhteiskustannus
Tällaisiin virsiin voi liittyä esimerkiksi vahva tunnekokemus, jossa ilon tai surun hetkellä on ollut musiikki läsnä. Pidämme erityisesti jonkin tietyn laulun melodiasta, sovituksesta tai sanoituksesta. Hengellisten laulujen osalta äänet jakautuivat tasaisesti eikä ylivoimaista suosikkilaulua ollut. Osalle kyselyyn vastanneista erityisesti lapsuudesta mieleen jääneet isien ja äitien laulamat virret olivat tärkeitä. Vastauksiin kirjoitettujen kommenttien perusteella virret auttavat jaksamaan ja jotkin virret puhuttelevat erityisesti. Laulut, joita kuuntelemme tai laulamme itse, ovat voineet kulkea mukanamme koko elämämme ajan – lapsuuskodista aina tähän päivään. Maakuntien kesken vastaukset jakautuivat seuraavasti: Pirkanmaalta kymmenen vastausta, Keski-Pohjanmaalta ja Pohjois-Savosta kummastakin kuusi vastausta, Keski-Suomesta, Kymenlaaksosta ja Pohjois-Karjalasta kustakin viisi vastausta, Satakunnasta neljä vastausta, Etelä-Savosta ja Kanta-Hämeestä kummastakin kaksi vastausta ja Varsinais-Suomesta yksi vastaus. Kaiken kaikkiaan musiikki voi vedota meihin monilla eri tavoilla. Kaikista mainituista virsistä 14 virttä on 900-alkuisia, vuonna 2016 käyttöön otetussa virsikirjan lisävihossa julkaistuja virsiä. Vastauksissa vähintään kolme kertaa mainittuja virsiä oli yhteensä 16. Kysely toteutettiin liiton verkkosivulla www.krell. Neljä vastaajaa kertoi virsien 318 ”Jeesus, sä ainoa” ja 923 ”Silmäni aukaise” olevan rakkaimpia. Näin on myös hengellisten laulujen ja virsien kanssa. Suosituimpia virsiä olivat virsi 338 ”Päivä vain ja hetki kerrallansa”, joka mainittiin yhdeksässä vastauksessa, ja virsi 600 ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan”, joka oli mukana kahdeksassa vastauksessa. Vastaajien keski-ikä oli 71 vuotta. Virsien osalta hajontaa oli enemmän. Virsiä oli mukana 92. Virsi 341 ”Kiitos sulle, Jumalani” mainittiin kuusi kertaa ja virret 21 ”Enkeli taivaan” ja 77 ”Käy yrttitarhasta polku” viisi kertaa. Näistä 99 oli hengellisiä lauluja. Tutun laulun kuuleminen palauttaa mieleen tärkeitä muistoja elämänpolun varrelta, ja pääsemme ikään kuin elämään niitä uudestaan. 6 7 M usiikki on monella tavalla läsnä elämän eri vaiheissa, niin arjessa kuin mieleenpainuvissa hetkissäkin. Vähintään kolmessa vastauksessa tärkeimmäksi hengelliseksi lauluksi nimettiin ”Anna sade, Jumala”, ”Golgatan veressä voima on”, ”Vain yksin Jeesus”, ”Sydämellä Jeesuksen” ja ”Yksi nimi ylitse muiden”. Kaksi vastaajaa ei ilmoittanut paikkakuntaa. Joillekin kyselyyn vastanneille oli vaikea valita tiettyjä rakkaimpia lauluja ja virsiä, koska hengellistä mielimusiikkia koettiin olevan niin runsaasti. Toisaalta voimme arvostaa tiettyjen laulujen musiikillisia ominaisuuksia. ”Yhden äänen saaneita” rakkaimpia hengellisiä lauluja oli 84 kappaletta. Nuorin vastaaja oli 37-vuotias ja iäkkäin 83-vuotias. Vastauksissa mainittiin yhteensä 191 hengellistä laulua ja virttä. fi, ja siihen vastasi yhteensä 48 henkilöä. Kristillinen Eläkeliitto toteutti keväällä 2020 kyselyn, jolla selvitettiin, mitkä hengelliset laulut tai virret ovat ihmisille kaikkein rakkaimpia. Näistä lauluista kaksi ensimmäistä mainittiin kumpikin viisi kertaa. Muutama mainitPäivä vain ja hetki kerrallansa – rakkaimmat hengelliset laulut ja virret. ”Yhden äänen saaneita” rakkaimpia virsiä oli 49 kappaletta. Kolmessa vastauksessa mainittuja virsiä olivat virret 30 ”Maa on niin kaunis”, 125 ”Kosketa minua Henki”, 275 ”Mä elän laupeudesta”, 276 ”Jeesuksesta laulan”, 301 ”Kirkasta, oi Kristus”, 332 ”Herraa hyvää kiittäkää”, 517 ”Herra, kädelläsi”, 525 ”Suurempi kuin sydämeni” ja 571 ”Jo joutui armas aika”. Vastauksissa on myös mainittu, että on paljon koskettavia virsiä muun muassa iloon, jaksamiseen, kiitokseen ja ylistykseen. Musiikki antaa meille iloa ja tuo lohtua vaikeinakin aikoina
Eniten ääniä saanut virsikin sen kertoo: ”Päivä vain ja hetki kerrallansa, siitä lohdutuksen aina saan. Kädessään hän joka päivä kantaa, tietää kaiken, mitä tarvitsen, päivän kuormat, levon hetket antaa, murheen niin kuin ilon seesteisen.” Annetaan rakkaiden hengellisten laulujen ja virsien soida jatkossakin – osana elettyjä päiviä ja koettuja hetkiä. Äänten hajonta yhteensä lähes kahdensadan laulun kesken kertoo, että rakkaimman hengellisen laulun ja virren valinta on jokaiselle hyvin henkilökohtainen asia. Teksti: Kalle Kivelä Kuva: Suomen Kirkkomusiikkiliitto, Tommi Kähärä. Mitä päivä tuokin tullessansa, Isä hoitaa lasta armollaan. Vastauksista voidaan päätellä, että rakkaimmat hengelliset laulut ja virret usein yhdistetään tiettyyn hetkeen tai muistoon, jonka pääsee kokemaan uudestaan aina, kun kuulee tai itse laulaa kyseisen laulun tai virren. Valintaan vaikuttavia tekijöitä on paljon, esimerkiksi oma lapsuus ja muistot lapsuudesta sekä tapahtumat ja kokemukset ja niiden aiheuttamat tunnetilat jokaisen omassa elämässä kyselyyn vastaamisen hetkellä. 4/2021 8 9 si säveltäjä Pekka Simojoen laulut nimeämättä erikseen yksittäisiä lauluja Simojoen tuotannosta
Oman mausteensa kuorolle tarjoaa juuri tälle syksylle osunut Karjasillan seurakunnan kahden kirkkokuoron, Kastellin ja Karjasillan kuoron, yhdistyminen. Niinpä kuoron tulee valmistautua ääntämään teksti selkeästi sekä kanttorin johdolla huolehtia, että tempo on sopiva, ei liian ” harras” jopa laahaava, mutta ei liian nopeakaan. Karjasillan kirkkokuoroa odottaa työntäyteinen laulukausi. CD toimisi esilaulajana yhteisissä laulutilaisuuksissa. Olemme sitoutuneita tehtävään ja ottaneet haasteen kiitollisin mielin vastaan.” Karjasillan kirkkokuoro äänittää Laulun aika on tullut -kokoelmaa. Yhtenäisen soinnin löytäminen 30-päiseen kuoroon saattaa olla melkoinen haaste varsinkin, kun laulut esitetään yksiäänisinä, joskin säestyksellisinä. Olemme huomanneet hoivakotivierailuilla, että tutut laulut, vaikka jo osin unohtuneina, pulpahtavat mieleen, kun joku johdattelee laulamista. Sekä ohjaavan kanttorin että kuoron tavoitteena on saada aikaan laadukas tuote. 8 9 K arjasillan kirkkokuoron laulaja Marjatta Pulkkinen Oulusta kertoo kuoron terveisiä: ”Iloisesti yllätettyinä saimme talvella 2021 tiedon, että Suomen Kirkkomusiikkiliitto oli valinnut Karjasillan kirkkokuoron vuoden musiikkiryhmäksi. Toisaalta jokunen harvoin kuultu sävelmäkin oli päässyt mukaan. Tarjolla vihkoseen oli tuttuja hengellisiä lauluja ja virsiä, vanhan kansakoulun laulukirjan ohjelmistoa ja jopa muutama ikivihreä kevyen musiikin kappale. Ensi hämmästyksestä toivuttuamme kuulimme, että palkinto sisälsi mahdollisuuden myös yhteisprojektiin. Yhteishankkeeksi päätettiin valita 60–70 laulua senioreiden lauluvihkoon sekä valmistaa äänite näistä lauluista. Kooste-ehdotelma oli laadittu SKML:ssä, ja sitä oli kuoron muutamien edustajien mahdollisuus kommentoida ja esittää siihen muutoksia. Mitä lähemmäksi äänitteen tekeminen on tullut, sitä enemmän kysymyksiä herää: Miten kuoro ehtii oppia laulut äänityskuntoon, varsinkin kun koronataudin vuoksi harjoitukset ja kokoontumiset ovat olleet tauolla viime vuoden joulukuun alusta saakka. Äänitys on valmistumassa keväällä 2022, mikä merkitsee kymmenen laulun äänittämistä joka kuukausi. Tallenteella erityyppiset laulut saavat erottua myös äänen voimakkuuden mukaan esimerkiksi kehtolaulu hiljaisempana kuin marssilaulu
Yhteistyötä on tehty sellaisten säveltäjänimien kuin Peteris Vasksin ja Jyrki Linjaman kanssa.. Yli kymmenen vuotta sitten, vuonna 2010 syntyi suomalaisen kirkkomusiikin taivaalle uusi kokoonpano, kamarikuoro Gloria. Glorian missio on tarjota yleisölleen mieleenpainuvia elämyksiä klassisen vokaalimusiikin parissa. Rakkaudesta kuoromusiikkiin K amarikuoro Gloria – kammarkören Gloria on yksi maamme harvalukuisista ammattilaiskuoroista, ja sen jäsenet ovat mukana kuoron toiminnassa vapaaehtoisvoimin. Aina kuulijaa ei päästetä helpolla, sillä kuoro haluaa uudistaa ja piristää suomalaista kirkkomusiikkigenreä ja tarjota ennen kaikkea laatua. 4/2021 10 11 Kamarikuoro Glorian laulajat ovat musiikin ammattilaisia: laulajia, soittajia ja säveltäjiä sekä tietysti kuoromusiikin osaajia ja johtajia. Ei ole liioiteltua sanoa, että Gloria on poikkeuksellinen ilmiö maamme kuorotarjonnassa eikä vastaavaa, pitkän linjan kirkkomuusikin osaajista koottua, säännöllisesti harjoittelevaa ja esiintyvää kokoonpanoa meiltä löydy
Ajattelen, että on vain luonnollista kantaa vastuuta yhteisestä asiasta, tehdä toiminnasta juohevaa. Kullervo Latvanen on itse urakoinut kuoron hallinnossa koko kuoron olemassaolon ajan. Gloriassa tehtäviä on jaettu tasaisesti. Gloriaan on pääsykokeet ja koeaika. 10 11 Parasta on kimpassa Glorialaisia ovat läpi vuosien pitäneet yhdessä sopivasti haastava musiikki, laulaminen, virikkeitä antavat, ammatilliset keskustelut ja samanhenkisessä seurassa viihtyminen. Tämä on ihan ehdotonta hyvän lopputuloksen kannalta. Kuorolla on lisäksi ollut vierailevia johtajia, kuten Kari Turunen , Märt Krell ja Edward Ananian-Cooper . – Seurakunnan kuorojen käytännön asiat ovat usein yhden henkilön vastuulla, yleensä kanttorin. – Toiseksi tällaisen kuoron tulee esittää myös kirkkomusiikkia, joka on historian saatossa jäänyt ”suurten hittien” varjoon. Pelkkä osaaminen ei kuoroon pääsyyn riitä, vaan tulevan laulajan äänen tulee myös sopia kuoron kokonaisuuteen. Vuosien varrella esille ovat sävellystöillään päässeet muun muassa Peter Hilli , Harri Kerko , Minna Wesslund, Juha Paukkeri ja Simo Häkli . Myös sellaisen, joka on musiikillisesti haastavaa eikä perustu välttämättä vuosisataiseen kolmisointuihanteeseen, vaan ammentaa vaikutteensa tämän päivän kulttuurin moninaisuudesta. Järjestämme koelauluja pari kertaa vuodessa, jolloin kaikkiin ääniin otetaan laulajia. Muulloinkin kuoroon voi tulla, jos pystyy sitoutumaan tekemiseen, jatkaa Latvanen. Perustajajäsenet tapasivat toisensa jatko-opintojensa aikana Sibelius-Akatemiassa. Kuorossa laulaminen virkatehtäväksi Kullervo Latvasen mielestä kamarikuoro Glorian johtajan ei tarvitse välttämättä itse olla kirkkomuusikko. Koska kamarikuoro Gloria toimii itsenäisesti, on vuosittaisten toimintavarojen kerääminen hieman liian ison uurastuksen takana, pahoittelee Latvanen. Kuoro syntyi innostuksesta Kamarikuoro Glorian ensimmäisenä kuoronjohtajana toimi Timo Nuoranne , joka oli myös vahvana vaikuttajana kuoron perustamisessa. Koska kuoron riveissä laulaa useita säveltäjiä, se pystyy linjaansa myös noudattamaan, ja kuoro kantaesittää uutta musiikkia säännöllisesti pitkin vuotta. Kuoron toiminnan taustalla on rekisteröity yhdistys, ja kuoro on kaksikielinen. Maailmassa on valtava määrä hyvää musiikkia, joka ansaitsisi. Useimmat kuoron laulajista ovat joko kirkkomuusikkoja, jotka työskentelevät maamme suomenja ruotsinkielisissä seurakunnissa, tai muutoin musiikin alalla työskenteleviä ammattilaisia ja myös alan opiskelijoita. Nopeasti linjaksi tarkentui keskittyminen mahdollisimman pitkälle uuteen musiikkiin ja harvoin esitettyihin, jopa haastaviin kirkkomusiikin helmiin. Tämä on pitänyt kuoroa koossa vaikeiden kausien aikana. Vuodesta 2006 lähtien kuoron johtajana on toiminut Seppo Murto . Hänen mielestään kamarikuoro Glorian olemassaolo on oikeastaan luonnollinen kirkkomusiikki-ilmiö. – Tietysti meillä on haku päällä koko ajan. Ensinnäkin sen tulee edistää uuden kirkkomusiikin syntyä. Myös ammattilaiset kokevat saman intohimon ja vastuun, yhdessä tekemisen riemun, sanoo kuoron nykyinen puheenjohtaja Kullervo Latvanen. – Kuoroteosten tilaamisen esteeksi tulee tavallisesti ja raadollisesti raha. – Koska laulajat itse työskentelevät kuoronjohtajina, he ymmärtävät yksittäisen laulajan vastuun ja sitoutumisen. Hän laulaa bassoa, ja leipätyö on Espoon Leppävaaran seurakunnassa kanttorina. Jäähyväishaastattelussaan Nuoranne totesi, että kuoro perustettiin innostuneessa ilmapiirissä ja kuoroa perustettaessa sen hieno visio oli paneutua kirkkomusiikkiin. Kuoron laulajien pienestä joukosta on löydyttävä hallituksen ja taiteellisen toimikunnan jäsenet. Tuolloin he havaitsivat, miten tärkeää kokeneenkin konkarin on laulaa itse kuorossa ja haastaa itseään. – Jos kirkko haluaa pitää itseään myös kulttuuri-instituutiona, voisi sanoa, että sen suoranainen velvollisuus on edistää kirkollisen musiikin kehitystä ja ylläpitää muusikoidensa – kanttoreiden – ammattitaitoa, Seppo Murto sanoo. – Hänen tulee kuitenkin tuntea kirkon monisatavuotinen ja rikas musiikkija liturgiakulttuuri ja olla kiinnostunut siitä, sanoo Latvanen. Murron mukaan kirkon muusikoista koostuvalla kuorolla on kolme tärkeää tehtävää
Tilaukset www.kirjapaja.fi tai tilaukset@kirjapaja.fi tulla korkeatasoisissa esityksissä ihmisten iloksi, jatkaa Murto. Laulut kuljettavat kirkkovuoden ja vuodenkierron halki sykkien toivoa ja henkien aikuista hengellistä elämää. – Hartain toiveeni on, että Glorialla olisi myös taloudelliset edellytykset toimintaansa. – Yhdessä musisointi on usein yksin puurtavalle kanttorille tärkeä henkireikä, puhumattakaan kuoromme monien säveltävien kanttoreiden mahdollisuudesta saada teoksiaan esille. 4/2021 12 13 Seppo Murto on Gloria-kuoron johtaja. Voisiko kuorossa laulaminen olla kaikille virkatehtävä. Mukana on myös yksinkertaisia sovituksia. Voimalauluja tarjoaa uusia sanoituksia ja säveliä niin seurakunnan yhteislaulua rikastuttamaan kuin kuorojen käyttöön. ANNA-MARI KASKINEN (SANOITTAJA) – ANNA-LIISA HAUNIO (SÄVELTÄJÄ) VOIMALAULUJA pyhään ja arkeen Voimalauluja on uusi laulukokoelma seurakuntien käyttöön. Pienillä asioilla voidaan saada paljon aikaan, lupaa Murto. Kuoron kolmas tärkeä tehtävä on toimia kuoron jäsenten kehittymisen kanavana. Teksti: Helena Jaakkola Kuvat: Liisa Takala. Löytyisikö Kirkkohallituksen hiipuvasta kassasta pennosia kuoron toiminnan ylläpitämiseen
Vaihtoehtoinen jäsenyysmalli on yhdistysjäsenyys oman alueen kirkkomusiikkipiiriin, jossa jäsenenä on esimerkiksi kirkkokuoroyhdistys. Muutoksen myötä yli 30 000 jäsenen seurakuntien tai seurakuntayhtymien jäsenmaksut eivät enää nouse suuriksi. Kirkkomusiikkipiirejä on kehotettu vapauttamaan yhdistysjäsenmaksusta ne yhdistykset, joiden taustaseurakunta on Kirkkomusiikkiliiton jäsen, eli tuplajäsenmaksuja ei peritä. Edustajakokouksessa äänivaltaa käyttävät jäsenseurakuntien edustajat sekä alueellisten kirkkomusiikkipiirien edustajat. 1) Jos XXX kirkkokuoro on edelleen ry, se jatkaa vanhaan tapaan piirin jäsenyhdistyksenä ja lähettää piirikokoukseen äänivaltaisen kokousedustajan/kokousedustajat. Yhdistysjäsenmaksu on kuten vuonna 2021: 15,50 € / hlö. Riippumatta siitä, onko XXX kirkkokuoro edelleen yhdistys toivomme painokkaasti, että piiri vapauttaa jäsenmaksusta jäsenyhdistyksensä, joiden taustaseurakunta on Kirkkomusiikkiliiton jäsen. 2) Jos XXX kirkkokuoro on purkanut pois yhdistyksensä, se ei pysty olemaan piirin jäsenyhdistys, eikä voi lähettää piirikokoukseen äänivaltaista kokousedustajaa/kokousedustajia. Tämän kuoron seurakunta on nykyisin seurakuntajäsen. Jäsenmaksujen suuruudesta päätti liiton edustajakokous lauantaina 11.9.2021. Kirkkomusiikkiliiton pyrkimyksenä on olla tukemassa koko kirkkomusiikin kenttää, joten olemme tietenkin halunneet raivata tätä jäsenyyden estettä pois, kertoo toiminnanjohtaja Jonna Aakkula. 12 13 S uomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n jäsenmaksut säilyvät vuonna 2022 pääsääntöisesti ennallaan. Mikäli jäsenseurakunnassa / seurakuntayhtymässä on yli 30 000 jäsentä, jäsenmaksu on yli 30 000 henkilöä ylittävältä osalta 0,025 € / seurakunnan tai seurakuntayhtymän jäsen. Suurissa seurakunnissa jäsenmääräperusteinen maksu on noussut korkeaksi ja tämä on koettu liittymisen esteeksi. Jäsenmaksua ei peritä alle 20-vuotiailta jäseniltä. Suurten seurakuntien ja seurakuntayhtymien jäsenmaksuihin tehtiin kuitenkin merkittävä muutos. Jäsenmaksusta on vapautettu vielä sen vuoden, jolloin jäsen täyttää 20-vuotta. Kirkkomusiikkiliiton jäseniksi ovat vuoden 2017 alusta alkaen voineet liittyä kokonaiset seurakunnat ja seurakuntayhtymät. Näin tuplajäsenmaksuja ei peritä.. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n jäsenmaksut vuonna 2022: Vuonna 2022 seurakuntajäsenmaksu on 0,06 € / seurakunnan tai seurakuntayhtymän jäsen (kuten vuonna 2021), mutta kuitenkin aina vähintään 200 € /seurakunta. Jos Kirkkomusiikkipiirillä on käytössä uudet (vuodesta 2017) kirkkomusiikkipiirin mallisäännöt, säännöissä on huomioitu seurakuntajäsenyys ja sen mukaan: ”Jokainen piirin alueella toimiva SKML:n jäsenseurakunta voi lähettää piirikokoukseen edustajansa, jolla on kokouksessa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.” (Mallisäännöt löydät Kirkkomusiikkiliiton verkkosivuilta, tai voit pyytää niitä liiton toimistosta.) Näin ollen, jos teillä on käytössä uudet mallisäännöt ja XXX kirkkokuoro on ry, voi kirkkokuoro ry lähettää kokoukseen äänivaltaisen kokousedustajan/kokousedustajat ja lisäksi halutessaan seurakunta voi lähettää piirikokoukseen edustajansa, jolla on kokouksessa puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Kirkkomusiikkiliiton jäsenmaksut 2022: Suurten seurakuntien ja yhtymien maksut alenevat Kirkkomusiikkiliiton seurakuntajäsenyydestä kysyttyä: Kun kirkkomusiikkipiirimme pitää syys/kevätkokouksen, kutsunko XXX Kirkkokuoron kokoukseen
Tahdistin on esiintynyt pitkään eri seurakuntien Yhteisvastuukonserteissa. Noissa konserteissa olemme soittaneet myös kevyempää gospelia ja rockiakin jousisovituksilla komppibändin kanssa. Yhteistyö on ollut antoisaa. Oratorioissa ja kantaateissa kirkkotila tukee luonnollisesti musiikin sanomaa. Monissa kirkossa soitettavissa kappaleissa urut ovat alkuperäinen, noihin kappaleisiin tarkoitettu instrumentti, jota ei voi korvata jollain muulla. Vuosien mittaan harrastaja-sinfonia-orkesteri on esiintynyt monesti niin Alavan kirkossa, Kuopion tuomiokirkossa kuin Puijon kirkossa. Niissä meillä on ollut vuosien saatossa noin 50 eri laulusolistia. Alavan kirkon seurakuntasali on toiminut vuosia Tahdistimen treenipaikkana. Urut ovat tärkeässä roolissa. Kuopiolainen sinfoniaorkesteri Tahdistin ja helsinkiläinen kamariorkesteri Refugium musicum ovat esiintyneet vuosien mittaan monesti seurakunnallisissa yhteyksissä. Hyppölän mukaan kirkkosalit ovat myös arkkitehtuurisesti ja akustisesti hienoja tiloja. Tahdistin on esittänyt kirkoissa kantaatteja ja oratorioita, mutta myös kevyempää musiikkia. T ahdistin-orkesteri on pitänyt Kuopiossa konsertteja muun muassa kaupunginorkesterin, nuorisokuoron ja kirkkokuorojen kanssa. 4/2021 14 15 Oratorioita, kantaatteja ja kevyempää musiikkia Tahdistin ja Refugium musicum -orkesterit yhteistyössä seurakuntien kanssa Tahdistin-orkesteri sekä Alavan kirkkokuoro, Ossi Jauhiaisen luotsaama komppibändi ja Kristiina Brask tekemässä musiikkivideota. Tällaiset teokset on mukavampi esittää kirkossa kuin vaikkapa kliinisemmässä konserttisalissa. Tällaista kevyempää haaraa meillä on ollut erityisesti Alavan seurakunnassa.. Hyppölä toteaa seurakunnan olevan jo tämän myötä luonnollinen yhteistyötaho. Uskon kirkon sakraalin hengen luovan myös soittajille hienon ja rauhallisen tunnelman, riippumatta heidän taustastaan tai vakaumuksestaan, kapellimestari Harri Hyppölä pohtii. Niissä on omanlaisensa soundi sekä erilaisia sävyjä ja tehoja
14 15 työtä seurakuntien ja niiden kuorojen kanssa. Vastaavasti meidän orkesterimme saa tutustua paitsi kuoroihin myös uusiin teoksiin, kapellimestareihin ja laulusolisteihin. Kallion kirkko on toiminut pitkään sen harjoittelupaikkana ja säännöllisenä esiintymispaikkana. On erittäin kiitollista päästä esiintymään täydelle kirkolle. Orkesteriosuuksista on vastannut Tahdistin. Musiikkivideoiden myötä maailmalle Hyppölä kehuu seurakuntakanttorien ja ylipäätään seurakuntien kanssa tehtävää yhteistyötä. He ovat koulutettuja musiikin ammattilaisia, joilla on paljon osaamista ja kontakteja solisteihin. Helsinkiläinen harrastajaorkesteri tarttuu kuitenkin ennakkoluulottomasti uudempaankin taidemusiikkiin ja on esiintynyt usein viihdeorkesterina eri yhtyeiden ja myös big bandin kanssa. Teksti: Juhana Unkuri Refugium musicumin toiminnan kulmakivenä on oma Turussa pidettävä Brinkhall soi -festivaali. Orkesterin kanssa esiintyminen ei ole välttämättä kaikille seurakuntakuoroille ihan arkipäivää. Jokitalo uskoo, että seurakuntayhteistyössä molemmat osapuolet voivat oppia ja kehittyä. Hyppölä kehuu erityisesti Alavan seurakunnan kanttoria Ossi Jauhiaista . Tärkein kuoroyhteistyökumppanimme on johtamani Vokaaliyhtye Incanto, mutta esiinnymme muidenkin Uudenmaan alueen kuorojen kanssa, orkesterin kapellimestari Jukka Jokitalo kertoo. Kirkoissa Refugium musicumin ohjelmistossa on ollut lähinnä oratorioita ja kantaatteja. Varsinkin kirkollisten juhlapyhien, kuten joulun tai pääsiäisen, aikaan ihmiset tuntuvat kaipaavan perinteistä kirkkomusiikkia. Jauhiainen on aktiivinen, laaja-alainen ja avarakatseinen. Jokitalon mukaan osaltaan juuri seurakuntayhteistyön myötä Refugium musicum on päässyt esiintymään monilla paikkakunnilla ja erilaisten kuorojen kanssa. Olemme esittäneet erityisesti Bachia, Händeliä, Mozartia ja Vivaldia. Täysiä saleja ja uutta oppia Jokitalo muistuttaa, että vieraalla paikkakunnalla paikalliskontaktit puuttuvat eikä itse järjestettyyn konserttiin tulisi paljon väkeä. Näiden musiikkivideoiden tekeminen on ollut mukava lisä varsinaisten konserttien jatkeeksi. Refugium musicum on tehnyt monesti yhteis. Jauhiainen on tehnyt kirkkokuoron, orkesterin, bändin ja eri solistien kanssa gospelia, joka on soinut YouTuben välityksellä eri puolilla maailmaa. Seurakuntayhteistyö takaa usein suuret yleisömäärät. Oratorioita ja kantaatteja Kamariorkesteri Refugium musicumin ohjelmistossa pääpaino on klassismin ja romantiikan tyylikausien sinfonietta-kokoonpanolle sävelletyissä orkesteriteoksissa sekä barokin ajan oratorioissa. Kanttorien kanssa on hienoa suunnitella konsertteja. Äskettäinhän hänet valittiin myös vuoden kanttoriksi. Mozartin Requiemin esityksiä lienee ollut 15 vuoden aikana noin 25. Toiminnan kulmakivenä on ollut vuodesta 2005 Turun Kakskerran saarella orkesterin itsensä järjestämä Brinkhall soi -festivaali. Kirkolla on muutenkin musiikillisia perinteitä ja myös resursseja. Lisäksi varsinkin viime vuosina meillä on ollut yhteistyötä esimerkiksi Helsingin Pakilan, Espoon Olarin, Vantaan Hämeenkylän, Mäntsälän ja Porvoon seurakuntien kanssa. Kuorojen kanssa tehtävä yhteistyö on meille ylipäätään tärkeää, ja samalla se toimii hyvänä varainhankintatapana oman kesäfestivaalin järjestämiseen
Laulutilaisuuksissa kerätyt kolehtitulot Lähetysseura käyttää heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi yli 20 maassa. ”Monen joulun edellä olen itse juontanut jonkun Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden. Ihmiset tulevat niihin monin erilaisin tunnoin, osa innoissaan jouluvalmisteluista, osa niiden tai työn väsyttäminä. Mutta uskon, että jokainen tulee tilaisuuteen hetkeksi levähtämään, tavoittelemaan iloa ja tyyntymään kaiken keskellä”, Leppänen sanoo.. Nykyisin Kauneimmat Joululaulut on Suomen suurin musiikkitapahtuma ja suosituin laulupäivä on juuri kolmas adventti. Hän kävi laulamassa niitä perheen kanssa jo lapsena ja sittemmin ne ovat olleet myös osa hänen työtään pappina. Niillä parannetaan muun muassa lasten ja äitien terveyttä, autetaan perheitä saamaan parempaa ravintoa ja puhdasta vettä sekä kehittämään toimeentulomahdollisuuksia. Mukana ovat tietysti viime vuoden Kauneimmat Joululaulut -äänestyksen voittajat, Vexi Salmen ja Kassu Halosen Sydämeeni joulun teen, Carola Häggkvistin säveltämä ja Pia Perkiön suomeksi sanoittama Taivas sylissäni sekä Sakari Topeliuksen ja Otto Kotilaisen Varpunen jouluaamuna. Vuonna 2019 Kirkon Kauneimmat Joululaulut soivat tutkimuskeskuksen kyselyssä kolme viidestä suomalaisesta kertoi osallistuvansa Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksiin, ja Postin kyselyssä ne olivat joulun kolmanneksi paras asia ykkössijan jakaneiden yhdessäolon ja jouluruoan sekä toisen sijan saaneen joululoman jälkeen. Lähetysseura tukee myös erityisesti vammaisten ja vähemmistöihin kuuluvien lasten koulutusta sekä oikeuksien toteutumista. Ensi vuonna juhlitaan näyttävästi Ensi vuosi on juhlavuosi, kun Kauneimpia Joululauluja lauletaan jo 50. kerran. ”Näyttää siltä, että pääsisimme tänä vuonna jälleen kokoontumaan ja viime joulunseudun tyhjät kirkot voisivat nyt kaikua yhteisestä laulusta” sanoo Lähetysseuran varatoiminnanjohtaja Satu Kantola toiveikkaana. ”Seurakunnat ovat kertoneet, että ne ovat varautuneet järjestämään paljon tilaisuuksia. Tapahtuma sai alkunsa vuonna 1973, kun kanttorit yhdessä Lähetysseuran kanssa halusivat kehittää hiljaiseen kolmanteen adventtisunnuntaihin tapahtuman, jossa myös kerättäisiin varoja lähetystyölle. Kaikki järjestäjät ottavat luonnollisesti mahdolliset rajoitukset ja terveysturvallisuuden huomioon. 4/2021 16 17 Viime jouluna Kauneimpia Joululauluja laulettiin lähinnä kotisohvalla striimauksia katsellen. ”Kauneimmat Joululaulut on matka jouluun” Kauneimpien Joululaulujen suojelijana on tänä vuonna piispa Mari Leppänen. Lähetysseurassa iloitsemme todella siitä, että seurakunnat haluavat tarjota ihmisille tilaisuuden laulaa sydämensä pohjasta ja lahjoittaa maailman lapsille mahdollisuuksia ihmisarvoiseen elämään.” Suomen Lähetysseura on painattanut seurakuntia varten 750 000 lauluvihkoa. Kampanjan suojelija tänä vuonna on piispa Mari Leppänen. Miten käy tänä vuonna. Täyttyvätkö kirkot jälleen ääriään myöten Kauneimpien Joululaulujen laulajista. Vihosta löytyy 24 joululaulua – ne kaikkein perinteisimmät ja rakkaimmat, jotka saavat joulumielelle niin nuoret kuin vanhat. Joillekin jouluun voi myös liittyä luopumisen ja ikävän tunteita siksi, että päällimmäisenä mielessä on joku kokemus joulusta, joka ei enää voi toteutua
Teksti: Suomen Lähetysseura pian Kauneimmat joululaulut -tilaisuuden jälkeen: annetaan esimerkiksi mahdollisuus tulla kokeilemaan laulamista kuoron seuraavaan jumalanpalvelustehtävään asti. 16 17 Kauneimmat joululaulut -osallistujia mukaan seurakuntien musiikkiryhmiin ”Meillä jokaisella on käsitys oikeanlaisesta joulusta – joku maku, haju tai muisto lapsuuden joulusta, jonka kautta jouluun kuljetaan. Annetaan mahdollisuus kokea kuorolaulun riemu Monet sanovat, että seurakunnan musiikkiryhmien esitysten sijaan ihmiset haluavat päästä laulamaan Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa itse. Laulutilaisuuksissa kerätään kolehti Lähetysseuran työhön maailman lasten hyväksi. Samalla tullaan antaneeksi pieni joululahja ihmiselle, joka saa kuulla positiivisen palautteen laulutaidostaan: ”Olisi mahtavaa saada noin hyvä laulaja meidän kuoroomme!” Teksti: Jonna Aakkula Toiminnanjohtaja, Suomen Kirkkomusiikkiliitto K auneimmat joululaulut -tilaisuudet keräävät perinteisesti kirkot täyteen ihmisiä laulamaan yhdessä. Jokainen osallistuja on siis hyvinkin potentiaalinen kirkkokuorolainen! Miten saisimme rohkaistua Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksien osallistujia mukaan seurakunnan musiikkitoimintaan. Esimerkiksi olisi kiinnostava kuulla musiikkiryhmän jäsenten kertomana, miksi minä iloitsen harrastamisesta tässä musiikkiryhmässä. Muodostetaan yhdessä suuri moniääninen kuoro, jossa kuorolaiset laulavat stemmoja seurakunnan laulaman melodian mausteeksi! Esitetään kutsu seurakunnan musiikkiryhmiin Esitetään läsnäolijoille yleinen kutsu tulla mukaan seurakunnan musiikkiryhmiin. Kerrotaan myös siitä, että seurakunnissa voidaan muodostaa musiikkiryhmiä toiveiden mukaan ja/tai vinkataan myös naapuriseurakunnan musiikkitoiminnasta. Nämä tilaisuudet ovat silti upea mahdollisuus kertoa seurakunnan musiikkitoiminnasta ja esitellä ryhmiä. Kaikki nuo kymmenet tuhannet osallistujat ovat kiinnostuneita laulamisesta ja tilaisuuksissa vallitsevasta tunnelmasta. Voisivatko tapahtumaan osallistujat saada kokemuksen yksiäänisen yhteislaulun lisäksi myös moniäänisestä kuorolaulamisesta. Annetaan jokaiselle kuorolaiselle tehtäväksi kuulostella, missä laulaa omaan musiikkiryhmään sopivia ihmisiä. (Kannattaa etukäteen suunnitella ja ohjeistaa, missä vaiheessa tilaisuutta kuorolaiset voivat tehdä tämän.) Lisämateriaalina voi olla pieni viestilappu, jossa kerrotaan harjoitusajoista ja mahdollisuudesta tulla tutustumaan musiikkiryhmän toimintaan. Ja eikös viereisessä kaupunginosassa toivottu juuri lisää alttoja kirkkokuoroon. Kuorolaisen vastuutehtävä on esittää kutsu tulla tutustumaan seurakunnan musiikkiryhmään. Madalletaan tutustumiskynnystä sillä, että ryhmällä on avoimet harjoitukset tai vaikkapa ”projekti” mahdollisimman. Jalkautetaan kuorolaiset kutsujiksi osallistujien pariin Sen sijaan että seurakuntien musiikkiryhmät istuvat omilla riveillään, hajautetaan kuorolaiset eri puolille kirkkosalia. Yhteislaulutilaisuuksien järjestämisestä vastaavat seurakunnat. Lähetysseura suunnittelee ja toteuttaa Kauneimmat Joululaulut -kampanjan ja toimittaa lauluvihot ilmaiseksi seurakuntien käyttöön. Myös Kauneimmat Joululaulut on matka jouluun.” Kauneimmat Joululaulut on Suomen Lähetysseuran ja luterilaisten seurakuntien yhteistyötä. Jos kirkkokuoroon ei voida ottaa kymmentä uutta alttoa, sanotaanko innokkaille ei-kiitos vai voidaanko perustaa ihan uusi ryhmä
Koulutus tarjoaa valmiuksia työelämään sekä mahdollisuuden valmentautua alan jatko-opintoihin. Yhteistyön perustana ovat työpaikan ja oppilaitoksen väliset koulutussopimukset. Esimerkiksi Jyväskylässä Gradian opiskelijat osallistuvat keväällä 2022 hiljaisen viikon konserttisarjan tuotantoon kahden viikon työelämäjaksoissa. Useat kokevat, että toisen asteen opinnot ovat juuri se tarvittava ajanjakso harjoittelulle ja Yhteistyössä seurakunnat ja musiikkialan ammatillinen peruskoulutus. Koulutukseen voi hakeutua peruskoulun tai lukion jälkeen kevään yhteishaussa tai jatkuvan haun kautta suoraan oppilaitoksiin. Useassa konservatoriossa on suunnitteilla vastaavantyyppistä yhteistyötä paikallisten seurakuntien kanssa. Suomen konservatorioliiton urapolkuselvityksissä valtaosa vastaajista kertoo tavoittelevansa musiikkialan korkea-asteen jatko-opiskelupaikkaa. Yhdessä jaetaan tilaresursseja ja opiskelijat harjoittelevat usein seurakuntien uruilla. Myös musiikkiteknologia ja pianonviritys ovat omia osaamisalojaan. Oman osaamisen osoittaminen tapahtuu näyttöjen kautta, joita tehdään esiintymisissä sekä työelämäjaksojen yhteydessä. Oulun konservatorio ylläpitää puhallinorkesteritoimintaa yhdessä seurakunnan kanssa ja Joensuussa ortodoksisen kirkkomusiikin yliopisto-opiskelijat käyvät konservatoriolla musiikin hahmotusaineiden tunneilla. Kanttorien työ tutuksi jatko-opintoja pohtiville opiskelijoille Konservatorioilla on luontevaa yhteistyötä seurakuntien kanssa. Opiskelijat rikastuttavat seurakuntien musiikkielämää, musisoivat vanhusten kerhoissa ja musiikkileikkikouluissa, avustavat jumalanpalveluksissa ja toimivat keikkakanttoreina. Musiikkialalla tämä tarkoittaa työelämäjaksoja esimerkiksi orkestereissa, äänentoistoyrityksissä, ravintoloissa, konserttija tapahtumapaikoilla sekä luonnollisesti myös seurakunnissa. P erustutkinnon suorittaminen kestää aiemmista opinnoista riippuen 2–4 vuotta ja opinnoista valmistutaan muusikoksi, musiikkiteknologiksi tai pianonvirittäjäksi. Suuntautumisvaihtoehtoja on runsaasti. 4/2021 18 19 Musiikkia voi opiskella Suomessa toisella asteella kaikkiaan 18 oppilaitoksessa, jotka ovat joko yksityisiä konservatorioita tai koulutuskonsernien alaisia yksiköitä. Yhdessä järjestetään konsertteja, teemamessuja ja suuria tapahtumakokonaisuuksia. Esimerkiksi Alavan ja Rautalammin seurakunnat ja Kuopion konservatorio yhteistyökumppaneineen toteuttivat tänä syksynä Mozartin Requiemin ja Turun konservatorio ja Turun ja Kaarinan seurakunnat puolestaan Hei joulu! -musikaalin. Koulutus tarjoaa työelämäyhteyksiä Ammatillisessa koulutuksessa yhteistyö työelämän edustajien kanssa on monipuolista ja tavoitteena on tarjota nuorille työssäoppimisjaksoja niin, että nuoret pääsevät harjoittelemaan työpaikoille. Opinnot voi suorittaa myös kaksoistai kolmoistutkintoa lukion ohessa. Klassisen musiikin ja rytmimusiikin eri genrejen lisäksi opiskelija voi opiskella kansanmusiikkia, kirkkomusiikkia tai suuntautua musiikintekijäksi säveltämisen, sovittamisen ja laulunkirjoituksen parissa
Ensimmäiseksi olemme rakentaneet lauluyhtyepainotteisia toteutuksia lauluopettaja Elna Rombergin johdolla ja kuulostelemme tulevaisuuden yhteistyötä innostunein odotuksin. Yhteistyö musiikkialan oppilaitosten kanssa on hyvä tapa tutustuttaa urapolkuaan suunnittelevat nuoret kanttorien työnkuvaan ja antaa heille kuvaa seurakuntien tarjoaman ammattipolun mahdollisuuksista. Paavalin seurakunta on jo pitkään tehnyt monipuolista ja ennakkoluulotonta musiikkityötä useiden yhteistyökumppanien kanssa, joten vaihtoehdoista ja esiintymismahdollisuuksista ei ole pulaa. Kanttori Sanna-Maarit Hakkarainen toimii tapahtumien tuottajana. Sijaitsemme toinen toistemme naapureissa Vallila-Arabianranta-alueilla ja oppilaitospappimmekin on Paavalista. K uv a: El is a So ik ke li.. Teksti: Vararehtori Ulrika Kauniskangas, Pop & Jazz Konservatorio Suomen konservatorioliiton jäsenverkosto: Ammattiopisto Live Gradia Jyväskylä Helsingin Konservatorio Joensuun konservatorio KAO Konservatorio Keski-Pohjanmaan Konservatorio Kuopion konservatorio Kymen Konservatorio Lahden konservatorio Oulun konservatorio Palmgren-konservatorio Pop & Jazz Konservatorio Pop & Jazz Konservatorio Lappia Tampereen konservatorio Turun konservatorio Yrkesakademin i Österbotten / Branschen för musik Gradia Jyväskylän opiskelija Elisa Soikkeli osallistui osana muusikon opintojen työssäoppimista Jyväskylän Kaupunginkirkon Lotta Svärd -juhlajumalanpalveluksen toteutukseen syksyllä 2021. Toimintaympäristö on mitä oivallisin oppilaitosten ja seurakuntien yhteiselle kehitystyölle. 18 19 oman osaamisen kehittämiselle, joka on tarvittu avuksi jatko-opintoihin pääsyyn. Yksi mielenkiintoinen yhteistyökumppani on Paavalin seurakunta. Tapahtumapaikkana on usein kirkko tai kirkon piha-alue. Työssäoppimisen saralla on runsaasti mahdollisuuksia laajentaa yhteistyötä. Teksti: Toiminnanjohtaja Taija Lähdetie, Suomen konservatorioliitto Case Pop & Jazz Konservatorio ja Paavalin seurakunta Pop & Jazz Konservatorio on viime aikoina päivittänyt työelämäyhteyksiään ja saanutkin niitä laajennettua. Koronan jälkeisenä aikana olemme aloittamassa ammatillisen koulutuksen koulutussopimuksiin perustuvaa esiintyjäyhteistyötä pienin askelin, aloittaen PopKauneimmat-tapahtumasta joulukuussa. Vuosikalenterissa on useita teematapahtumia, joissa musiikilla on tärkeä rooli, kuten PopPaavali-, PopKauneimmatsekä Lokaa ja rakkautta -tapahtumat. Paavalissa esiintyy paljon vapaan kentän muusikoita ja esimerkiksi Taideyliopiston esiintyjiä
Mikä on tämän ryhmän merkitys seurakunnalle ja alueelle. Ennen Kuopiota olen työskennellyt kanttorina Rovaniemellä, Kannuksessa ja Toholammilla. Musiikkiryhmä esittelyssä: Kuopion Tuomiokirkon Kamarikuoro. 4/2021 20 21 Kuopion Tuomiokirkon Kamarikuoro on kanttori, musiikkineuvos Pertti Rusasen vuonna 1977 perustama sekakuoro, jota hän johti eläkkeelle jäämiseensä, syksyyn 2013 saakka. Kuoro on konsertoinut Kuopion lisäksi myös muualla kotimaassa ja monissa Euroopan maissa. On suuri ilo saada työskennellä kamarikuoron kanssa, koska kuorolaiset ovat motivoituneita ja olemme saaneet tänä syksynä mukaan myös uusia laulajia. Tasapainottelu näiden asioiden välillä vaatii kompromisseja. Rovaniemellä kävimme konsertoimassa 2018 ja Keski-Pohjanmaalla 2019. Jaa jokin mukava muisto tämän ryhmän kanssa työskentelemisestä. Kamarikuoro avustaa Tuomiokirkkoseurakunnan juhlamessuissa sekä piispanmessuissa. Lähimmät työkaverini Kuopiossa ovat urkuri Anu Pulkkinen ja kirkkoherra Ilpo Rannankari, jotka ovat kotoisin Vetelistä ja Halsualta, joten tämän kolmikon kanssa oli hauska viedä kamarikuoro matkalle entiselle kotiseudullemme. Perustamiani naisja eläkeläiskuoroa johdin Toholammilla muutaman vuoden ajan vielä Rovaniemellä ja Kuopiossakin työskennellessäni. Millaista tämän ryhmän kanssa työskenteleminen on. Lisäksi konsertoimme kolme kertaa vuodessa: palmusunnuntaina esitämme yleensä J. Kuoro esittää säännöllisesti suuria kirkkomusiikkiteoksia ja on kantaesittänyt runsaasti uutta kirkollista musiikkia. Kuorolaulu on ollut minulle rakas harrastus nuoresta asti, ja Sibelius-Akatemian kirkkomusiikkiopintojeni aikana liityin Klemetti-Opiston kamarikuoroon sekä Suomen kanttorikuoroon, jotka ovat antaneet erinomaisia eväitä itselleni kuoronjohtajana. Bachin Johannes-passion yhdessä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön kamarikuoron kanssa ja syyskaudella konsertoimme omalla kuorollamme pyhäinpäivänä ja joulun aikaan. Se on julkaissut neljä äänitettä, muun muassa uutta jumalanpalvelusmusiikkia. Olen ollut Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan kanttorina vähän yli neljä vuotta, ja olemme tehneet kamarikuoron kanssa kaksi eri matkaa entisiin seurakuntiini. Riikka Räihä Kuka olet. Nykyään johdan Kuopion Tuomiokirkon Kamarikuoroa sekä Tuomiokirkkokuoroa ja laulan edelleen Suomen kanttorikuorossa. Yhtenäisen kuorosoinnin hakeminen vaatii aikaa, mutta samalla ohjelmistoa tehdään aika nopeasti, koska messut ja konsertit vaativat jatkuvaa uuden ohjelmiston opettelua. S. Kuoron ohjelmisto käsittää perinteistä ja uutta kirkkomusiikkia sekä suomalaiskansallista kuoromusiikkia. Olen johtanut ja perustanut hyvin erilaisia kuoroja, ja on rikkaus, että olen saanut kokemusta hyvin erityylisistä ja -tasoisista kuoroista. Yhteistyö Sibelius-Akatemian kanssa on ollut antoisaa, ja ensi keväänä teemme poikkeuksellisesti Mendelssohnin Paulus-oratorion. Olen Riikka Räihä, Kuopion Tuomiokirkkoseurakunnan kanttori. Kamarikuoron kanssa työskenteleminen on pitkäjänteistä työtä. Kuorolla on vireä hallitus, joka hoitaa käytännön asioita tehokkaasti, mikä on huomattava apu kuoronjohtajalle
Joskus vaan laulamisesta ei tule mitään, kun tunteet ottavat vallan… Yrittäjän työasiat unohtuvat ja perhe jää hetkeksi kakkoseksi. No, haettuamme ainokaisemme Filippiineiltä vuonna 2010 pidin pienen äippäloman, mutta äkkiä poikamme Jake oppi siihen, että keskiviikkoiltaisin äiti käy laulamassa. Kuoro ei ole silti itsestäänselvyys, vaan kuoronjohtajan täytyy punnita taiteellisia ja käytännön asioita jatkuvasti: Mitä vaatimuksia asetan kuorolaisille, minkä tasoisen haluan kuoron olevan, onko sellainen mahdollista saavuttaa ja miten. (Kanneltajat-ryhmän Anna-Elina Huovion toivekysymys) Olen saanut kotikasvatuksen iltarukouksineen, rippikouluineen, kirkkovihkimyksineen, mutta jostain syystä mökiltä ei tule lähdettyä sunnuntain jumiksiin. Menin jännittyneenä kirkkokuoron pääsykokeeseen – olinhan ollut kirkkokuorossa jo Kallaveden seurakunnassa. Ennen pandemia-aikaa menin kuoroon vaikka ”pää kainalossa” – sitten pidinkin pelon vuoksi pitkän tauon ja palasin kakkossopraanon riviin vasta nyt syksyllä. Pidämme sitten ajomatkalla vielä pienet harkat yhdessä. 20 21 Miksi johdat juuri tällaista ryhmää. Kuoronjohtaja Pertti Rusanen toivotti minut tervetulleeksi kamarikuoroon, mistä olin onnellinen, häkeltynyt ja otettu. Ehkä jopa sydänystävän. Parvella keskityn kirkonmenoihin ja nautin jokaisesta hetkestä rukouksineen. K uv at : A ks el i M ur aj a. Osallistun jumalanpalvelukseen seurakuntalaisena parvelta käsin ja käyn ehtoollisella, jos se suinkin on esiintymisiltä mahdollista. Anu Tuovinen Anu Tuovinen on Kuopion Tuomiokirkon Kamarikuoron jäsen ja Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry:n hallituksen uusi laulaja-/soittajajäsen vuoden 2022 alusta alkaen. ”Wohin” on tullut tutuksi lapsellemmekin… Miten osallistumisesi seurakunnan kuoroon on lisännyt osallistumistasi seurakuntaelämään. Pääsin Kuopion Tuomiokirkon Kamarikuoroon vuonna 2002, jolloin muutimme mieheni kanssa Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan alueelle. Mikä on musiikkiharrastuksen merkitys itsellesi. (Edellisen vastaajan, kanttori Kaisu Rauhamaan toivekysymys) Kamarikuoron johtaminen kuuluu Kuopion tuomiokirkkoseurakunnan kanttorin työtehtäviin. Miten ja mistä löydät uusia ideoita musiikkiryhmäsi kanssa työskentelyyn. Mitä haluaisit kysyä tämän sarjan seuraavalta vastaajalta. Olen saanut sydänystävän – terkut kämppikselleni Leenalle – ja paljon ihania kavereita kuoron riveistä. Kuoro merkitsee minulle todella paljon: ajatukset keskittyvät uuden oppimiseen ja ihaniin sävelmiin, sanoihin. Kuorossa ollessani kirkkokäynnit ovat lisääntyneet huomattavasti, silloin hurautan omalla autolla mökiltä ajoissa harkkoihin ja koukkaan usein kuorokaverin kyytiin. Oletko Sinä saanut uusia ystäviä harrastuksesi parista. Milloin ja miten tulit liittyneeksi juuri tähän musiikkiryhmään. Mitä haluaisit kysyä tämän sarjan seuraavalta vastaajalta
Polku-mallista näkökulmia kehittämiseen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Polku-toimintamalli piirtää kasvun kaaren syntymästä aikuisuuteen. Merkitykselliset laulut Mitä merkittäviä lauluja on sinun kasvun polullesi kuulunut. Jo vauvaikäinen voi päästä osalliseksi kris. Polku on jaettu pääosin kolmen vuoden mittaisiin ikäkausiin: lahja, ilo, seikkailu, rohkeus, vapaus, ihme, luottamus, yhteys ja merkitys. Minun polkuni on johtanut minut tutkimaan ja kehittämään kirkon kasvatusta. Kotona mumma lauloi ”Pikkulintu riemuistillisestä musiikkiperinnöstä kuulemalla virsiä tai hengellisiä lauluja esimerkiksi muskarissa. Kirkon uusi Polku-toimintamalli kutsuu tarkastelemaan seurakunnan toimintaa vauvasta aikuisuuteen. Lapsuudessa ja nuoruudessa opitut laulut voivat olla hyvin merkityksellisiä vielä aikuisuudessa. Nykyisessä työssäni kehitän kirkon uutta Polku-kokonaissuunnitelmaa ja koulutan seurakunnan työntekijöitä. Polku-malli auttaa jäsentämään ja kehittämään seurakunnan toimintaa lasten ja nuorten parissa. 4/2021 22 23 Millainen musiikkipolku rakentuu lapsille ja nuorille seurakunnassa, kysyy tällä kertaa Lasten ja nuorten keskuksen kouluttaja Aino-Elina Kilpeläinen. Viimeistelen parhaillaan väitöskirjaa kirkon vauvamusiikkitoiminnasta. Se voi tukea myös kasvua kristittynä. Ovatko niistä jotkut virsiä tai hengellisiä lauluja. Konfirmaatiolaulu alkoi ”Niin kuin linnunpoikaa, joka kurkkii pesästään”. Mukulamessun kuorossa opin säkeen ”Rukous on lintu, joka lentää taivaaseen”. Olen myös ollut mukana tekemässä Virsimuskari-kirjaa siitä, miten virsiä voi musisoida lasten kanssa kirkkotilassa. Päiväkerhossa laulettiin ”Lintu pieni, lintuseni”, pyhäkoulussa ”Ken on luonut lintusen”. Musiikki tulee tutuksi ja tärkeäksi kuulemalla, laulamalla ja musisoimalla. Itselleni muistuu mieleen esimerkiksi monia lintuihin liittyviä lauluja. Jokaisessa ikävaiheessa rakennetaan suhdetta lähteelle, kristinuskon sisältöihin, kuten RaaSeurakunnan musiikkipolku vauvasta aikuisuuteen saan”. Musiikki tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä
kirkon julkaisuja 106, Kirkko ja toiminta. Kutakin ikävaihetta voi tarkastella näiden kysymysten kautta: • Miten musiikki on mukana seurakunnan kokoontuvassa toiminnassa. Jos nuori aikuinen menee jumalanpalvelukseen, lauletaanko siellä yhtäkään hänelle tuttua laulua tai virttä. Polkua tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Pääsevätkö lapset ja nuoret itse musisoimaan. Ubani, S. Kallioniemi (toim.), Uskonto lapsuuden kulttuureissa. Jos toivotaan, että aikuiselle esimerkiksi kastevirret ovat tuttuja, tulisi niitä opetella jo lapsuuden ja nuoruuden aikana. Esimerkiksi koulun ja päiväkotien kanssa toimiessa on tärkeää olla tietoinen, onko kysymys yleissivistävästä opetuksesta vai uskonnollisesta tilaisuudesta. 2019. Toimi nopeasti, jos haluat mukaan tammikuussa alkavaan Musiikkipolulla-koulu tukseen (17.–19.1. Mistä lauluista lapsi tai nuori pääsee osalliseksi seurakunnan toiminnassa. Murtonen, S. Polku. Kallioniemi (toim.), Lapsenkokoinen katsomuskasvatus. Suomen ev.-lut. • Miten kristillinen musiikki ulottuu kotiin ja verkkoon. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen katsomuskasvatus ja koulujumalanpalvelukset ovat tilaisuuksia tehdä kristinuskon musiikkiperintöä tutuksi myös niille lapsille, jotka eivät osallistu perheensä kanssa seurakunnan toimintaan. Mitä musisoidaan kouluikäisten leireillä tai rippikoulussa. Polkua voi tarkastella erilaisilla silmälaseilla. Helsinki: Lasten Keskus. Yhteistyö on tärkeä osa musiikkipolun tarkastelua. Luettavaa Kilpeläinen, A-E, Printz, E., Torri-Tuominen, M. & Urponen, J. Kun seurakunnan musiikkikasvatusta tarkastellaan Polku-mallin näkökulmasta, herää monia kysymyksiä: Minkälaisia työskentelytapoja eri ikäisten lasten ja nuorten kanssa käytetään. Vauvasta aikuiseksi seurakunnan yhteydessä. Ubani, M. Laine & A. 22 23 mattuun, rukouksiin ja musiikkiin ikäkaudelle sopivilla menetelmillä. Miten vanhempia ja isovanhempia voidaan rohkaista laulamaan lapsille ja lasten kanssa. • Mikä rooli musiikilla on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Virsimuskari. Helsinki: Lasten Keskus, 269–299. Teoksessa M. Poulter & A. Miltä polku näyttää lapsikuorolaisen silmin. Kilpeläinen, A-E. Onko polulla sopivasti ikäkauteen liittyviä lauluja ja sellaisia lauluja, jotka seuraavat lapsen mukana seuraaviin ikävaiheisiin. Mitä lauletaan perhekerhossa, kouluun siunaamisessa tai kymppisynttäreillä. & Urponen, J. Teksti: Aino-Elina Kilpeläinen Kuva: Suvi Sievilä. 2015. Musiikki alle kolmevuotiaiden katsomuskasvatuksessa. • Miten musiikilla tai musiikkitoiminnalla tuetaan vanhemmuutta. • Miten musiikkivalinnat liittyvät kirkkovuoteen ja jumalanpalveluselämään. Yhteistyökuvioissa on tärkeää varmistaa, että ymmärrys tilanteen luonteesta ja tavoitteista on jaettu. Tietoa ja tukea Polun rakentamiseen saat Polku-aineistoista (evl.fi/polku) ja Polku-koulutuksista, ks. Mukaan Polulle Polku kutsuu kehittämään seurakunnan toimintaa yhdessä eri työntekijäryhmien ja seurakuntalaisten kanssa. 2021. Kirkkohallitus. www.lastenjanuortenkeskus.fi/koulutukset. 2021. Entä sellaisen lapsen kannalta, joka ei osallistu seurakunnan toimintaan. & 16.3.2022). Teoksessa S. Poulter, M. Lapsuuden hengellinen musiikki ja kristillisyyteen kasvaminen nuorten aikuisten kokemuksissa. Helsinki: Lasten Keskus, 189–204. Sinun seurakuntasi musiikkipolku Millainen musiikkipolku lapsille ja nuorille muodostuu sinun seurakunnassasi
Helsingin Kaupunginteatterin versiossa musikaalin ohjaus ja koreografiat, lavastus sekä puvustus sulautuvat rikkaaksi kokonaisuudeksi, Niin kuin taivaassa -musikaali näyttää kirkkokuoron paikkana, jossa ihminen saa loistaa omana itsenään.. Kirkkokuorolaisten määrä oli Ruotsissa kasvussa 2000-luvun alussa jo ennen elokuvaa ja jatkoi kasvuaan vielä pari vuotta elokuvan jälkeen. 4/2021 24 25 H elsingin Kaupunginteatterin musikaali Niin kuin taivaassa kertoo kotipaikkakunnalleen palaavasta kapellimestarista, joka ottaa johtaakseen kylän kirkkokuoron. Niin kuin taivaassa on ollut Ruotsissa iso ilmiö, joka keräsi elokuvateattereihin yli miljoona Arvio Helsingin Kaupunginteatterin suurmusikaali rakentuu kirkkokuoron ympärille katsojaa. Ei siis ole aivan selvää, toiko ilmiö myös uusia laulajia kirkkokuoroihin. Ruotsalaismusikaali perustuu vuonna 2004 elokuvaensi-iltansa saaneeseen samannimiseen elokuvaan
Satuun liittyy tietenkin haaveiden käyminen toteen: se epätodennäköisinkin kuorolainen löytää itsestään loistavan basson, konsertista tulee menestys, uusia laulajia haluaa liittyä kuoroon, kuorolle tulee mainetta. Erityisen syvällistä asiantuntijadialogia kristinuskon teemoihin ei musikaalinäyttämöllä kuulla. Näyttämöllinen ja teemallinen runsaus jättää toiveen sulatella kokemaansa toisellakin katselukerralla. Musikaali on ylistyslaulua lähimmäisenrakkaudelle, ja se kertoo kauniisti siitä, miten kirkkokuoro voi olla ympäristö, jossa ihminen saa kokea kelpaavansa juuri sellaisena kuin on ja loistaa omana itsenään. Millaisen kuvan Niin kuin taivaassa antaa kirkkokuorosta. Tunnelmasta toiseen siirrytään vauhdilla. Synkkien teemojen vastapainona musikaalin keskiössä on toisaalta ystävyys, rakkaus ja ihmisten erilaisuuden ymmärtämisen kauneus. Ja jos musikaalin katsojalle jää mieleen viesti siitä, että kirkkokuoro on turvapaikka kovassa maailmassa, ei se ole ollenkaan huono juttu! Teksti: Jonna Aakkula Kuvat: Helsingin Kaupunginteatteri, Otto Ville Väätäinen 25. Yksi kohtaus täyttää lavan riemulla, seuraava surulla ja kolmas aggressiolla. Pahiksen rooli lankeaa musikaalissa, ei niin kovin yllätyksellisesti, papille ja hänen edustamalleen kangistuneelle kirkkoinstituutiolle. Ei kenties niin realistista, mutta herättelee ajatuksia. 24 25 jossa tapahtumien ja tunnelmien vyöryminen lavalle tarjoaa paljon kaikille aisteille. Teemoja vyörytetään lavalle runsaasti: on parisuhdeväkivaltaa, kuolemanpelkoa, seksuaalisuuden tukahduttamista ja fyysistä erilaisuutta. Lavastus toteutetaan rakenteiden sijaan näyttelijöiden liikuttelemilla elementeillä, ja näyttämökuvat muuttuvat näin vaikuttavasti sekunneissa. Niin kuin taivaassa -musikaalissa peilataan oman äänensä löytämisen teemoja kirkkokuoron laulajien kautta: kuorolaiset etsivät oman lauluäänensä lisäksi omaa persoonaansa ja vapautumista omista peloistaan
Laulamisen riemua ja iloisia jälleennäkemisiä. Koulutuspaikkana toimi Myllypuron kirkon kirkkosali, jota luonnehtivat kaarevat muodot, joiden tarkoituksena on koota seurakuntalaiset tiiviimmin yhteen eri tilaisuuksissa. 4/2021 26 27 Etelä-Savon kirkkomusiikkipiirissä kokoonnuttiin taas pitkästä aikaa yhteiseen koulutukseen. Piirit ja kuorot. Ehdittiin, ja saatiin koulutus järjestettyä lokakuun alussa. Kirkkosalin katon muodot kertovat enkelin suojaavista siija Reko Tammi. Juvan seurakuntakeskuksella kouluttajina olivat Katariina Kokkonen, Jouni Vaaja, Matti-Veikko Kuusi Kirkon juhlat #yhdessä2023 -lauluja Etelä-Savossa Piirin puheenjohtaja Paula Nuutinen: Helsingin kirkkomusiikkipiirin hallitus päätti rohkeasti hyvissä ajoin kahden koulutuksen järjestämisestä syksyllä 2021, vaikka ei ollut tietoa, ehditäänkö saada nuotit ja puretaanko kuorojen kokoontumisrajoitukset ajoissa. Kiitos Pyhä on se hetki! Kuorokoulutus Helsingissä: Kirkon juhlat #yhdessä2023 kaikille osapuolille, ja myös Herttoniemen seurakunnan kanttori Kirsi Lemposelle järjestelyistä. Päivän aiheena oli tutustuminen tulevien Kirkon juhlien lauluihin
Säveltäjä Esa Toivola on halunnut luoda teokseen Helluntain psalmi mielikuvan virkistävästä sateesta kirjoittaen iloista ja virtailevaa musiikkia. Saimme ihailla värikkäitä lasimaalauksia, joiden hallitseva väri on vahva sininen, joka vaalenee ylöspäin kohotessa. Urkuopinnoissani ulkomailla syvennyin myös vanhan musiikin, eritoten ranskalaisen barokin, urkujen kiehtovaan maailmaan. Innokkaita kuorolaisia oli mukana viidestä eri kuorosta Roihuvuoren, Herttoniemen ja Malmin seurakunnista. Uruille tehty osuus ei ole vain säestystä, vaan sillä on oma, itsenäinen roolinsa. Mari ja Timo ovat Malmin seurakunnan kanttoreita. Säkeistöstä toiseen vaihtuva sovitus pitää virkeänä varmaan ihan sinne vuoteen 2023! Jatkamme yhteisiä harjoituksia adventin aattona Viikin kirkossa. Ihan uuden musiikin jälkeen tartuimme virren 111 Oi Pyhä Henki, Herramme -sovitukseen. Henkeä on niissä kovasti! Tähän ensimmäiseen kuorokoulutukseen valitsin harjoiteltavaksi nuotit säveltäjä/sovittajilta Toivola, Syrjäniemi, Löytty ja Karaksela. Ylipäätään on tarkoitus, että näitä Kirkon juhlat -nuotteja voisi soveltaen laulaa monilla kokoonpanoilla ja monessa käyttötarkoituksessa. Minulle on työssäni soittajana tärkeää voida ilahduttaa kaikenikäisiä ihmisiä ja tukea heitä musiikin elämykselliseen kokemiseen ja yhteiseen tekemiseen. Malmin seurakunnassa johdan Post Iucundam -kuoroa.” Kanttori Timo Olli on Helsingin kirkkomusiikkipiirin varapuheenjohtaja Kanttori Mari Torri-Tuominen opetti Kirkon juhlat 2023 lauluja Helsingin piirissä. Arkipäivän taivaassa -laulu tarjoaa ensinnäkin mukavan tekstin laulettavaksi ja toiseksi erilaisia musiikillisia haasteita synkooppeineen, liikkuvine melodiakaarroksineen ja gospelkuorotyyppisine sovitusideoineen. Petri Karakselan sovitus virteen 220 Oi, Jeesus, viimeisenä yönä tarjosikin sitten aivojen rassausta perinteisempään tyyliin. Mukavasti pääsimme tällä alkuun, etenkin kun Timo oli mukana urkurina. Virren sanathan ovat täyttä ja syvää rukouspyyntöä. Ilmassa on toiveikkuutta, iloa ja valoa! Esittelyssä Helsingin kirkkomusiikkipiirin varapuheenjohtaja Timo Olli: ”Olen toiminut kanttorina Malmin seurakunnassa vuodesta 1984. Kouluttajanamme toimi Mari Torri-Tuominen, ja mukana oli myös piirin varapuheenjohtaja Timo Olli urkujen äärellä. Olihan se jännää aloittaa yhdessä laulaminen! Ääniharjoitteiden jälkeen kuuntelimme yhteistä sointiamme Maa on niin kaunis -virrellä. Mukava oli tähän liittyä. Urut ja trumpetti tuovat mukaan sitä juhlavuutta, jota tämän virren käyttötilanteissa usein on. Martti Syrjäniemen sovituksessa vuorottelevat mukavasti unisonolaulu ja kolmiäänisyys. Sakari ja Jaakko Löytyn Arkipäivän taivaassa tarjoaa lukemattomine sovitusvaihtoehtoineen laulettavaa monenlaisille ryhmille. Kuorokouluttaja Mari Torri-Tuominen: Mielenkiinnolla ryhdyin tutkimaan Kirkon juhlat #yhdessä2023 -nuotteja. 26 27 vistä. Valmistuin kanttoriksi vuonna 1983, diplomiurkuriksi 1986 ja musiikin maisteriksi vuonna 2001. Eräs kuorolainen palautteessaan totesikin, että Myllypuron kaunis kirkko oli ”pyhä paikka arkipäivän taivaassa”. Opinnoissani keskityin etenkin urkujensoittoon, urkuimprovisaatioon sekä urkupedagogiikan opiskeluun. Siitä olikin hyvä jatkaa helluntaipyhän psalmin hienoon ja virvoittavaan tekstiin. Päätämme tuolloin harjoitukset ehtookelloihin ja uuden kirkkovuoden ensimmäiseen Hoosiannaan
Seurakuntakin pääsi välillä veisaamaan yhdessä. Lisäksi kuultiin yksinja duettolaulua, Juvan kuoroilla yhteinen iltamusiikki Juvalla vietettiin valtakunnallista kirkkomusiikin päivää 27.8. järjestämällä kuorojen yhteinen iltamusiikki. sekä musiikkiesityksiä. Esitysten välillä muutamat kuorolaiset kertoivat kokemuksistaan. Kuoroa johti kanttori Leena Kanninen. Kirkkoherra Jari Laulainen lausui päätössanat ja hän myös kukitti kaikki esiintyjät. Juhlan ohjelma koostui kuorolaisille vuosien varrelta rakkaiksi muodostuneista lauluista. Juvan kirkkokuoron ja Vuorenmaan kuoron lisäksi vahvistusta saatiin myös Juvan Mieslaulajista. Kirkossa kuorot esiintyivät sekä yhdessä että erikseen. Tapahtuma alkoi kirkon portailta. 4/2021 28 29 Piirit ja kuorot Asikkalan Kirkkokuoro 101 vuotta Monen suunnitelman ja päivämäärämuutoksen jälkeen päästiin viimein juhlistamaan Asikkalan Kirkkokuoron 101-vuotista taivalta Asikkalan kirkossa 10.10.2021. Historiikin oli koostanut Erkki Raunio, jolle luovutettiin Suomen Kirkkomusiikkiliiton 60 vuotis-ansiomerkki ja kunniakirja. Paikallinen teema jatkui myös kuoron päätöskappaleessa, joka oli Juvan entisen kanttorin Jari Piikin sävellys Mun hyvään Herraani. Tilaisuuden lopuksi eläkerovasti Markku Karila lauloi, R.Faltin: Herran siunaus sanat raamatusta 4 Moos.6:24-26) Herran siunauksen. Kuorot esittivät Taneli Kuusiston Lassi Tarkiaisen sanoihin säveltämän Juvan laulun. Ohjelmassa oli paljon tuttuja yhteislauluja, joihin paikalle kokoontunut yleisö osallistui innokkaasti. Kuorojen esityksiä johtivat Pertti Laamanen ja Katja Suomalainen.. Tapahtuma jatkui kirkossa kahvitarjoilulla yhteisvastuun hyväksi
Päivä oli suurenmoinen. Teksti: Sirkku Ratus Kuvat: Esko Petäjä Pekka Simojoki koulutti Etelä-Pohjanmaan kirkkomusiikkipiirissä Piirit ja kuorot Nyt hymnejä laulamaan! Kauan kaivattu lahja kanttoreille ja kuorolaisille. Yleensä aikuisten kuorokursseilla on ollut pääosin kirkkokuorolaisia, nyt olivat mukaan lähteneet ilahduttavasti myös piirin gospelkuorolaiset ja laulajia kertyikin paljon, peräti 150. Kurssipäivän huipensi yleisölle pidetty konsertti. Suurkuoroa säesti bändi, jossa soitti kanttoreita ja kuorolaisia, myös laulusolistit löytyivät kuorolaisista. 28 29 Voi mikä riemu syntyi Etelä-Pohjanmaalla, kun lokakuussa päästiin taas pitämään kuorokurssi ja laulamaan oikein isolla porukalla. Tilaukset: Väyläkirjat www.vaylakirjat.fi tuomo.korteniemi@gmail.com Aineiston koostanut työryhmä: pj. Hinta 35 €. Päivää suunniteltiin miettien: kuinka mahdutaan väljästi, miten vältetään jonotukset ja uskaltavatkohan kuorolaiset tulla. Piirin kanttorit avustivat stemmojen harjoittelussa pianolla. Edellisestä kurssista olikin kulunut aikaa lähes kaksi vuotta. 448 isokokoista sivua. Kurikassa pidetyn kurssin ohjaajaksi oli lupautunut Pekka Simojoki ja ohjelmisto koostui pääosin hänen lauluistaan. Kertomansa mukaan Pekka on pitänyt kuorokursseja ennenkin, mutta ei koskaan näin isolle väelle, taisi Pekkaakin vähän jännittää. Kurssilaiset esittivät päivällä harjoitellut laulut ja lisäksi Pekka esiintyi yksin, kitaralla itseään säestäen. Pekka opetti mukaansatempaavasti ja taitavat kuorolaiset saivat nopeasti laulut haltuunsa. Useammat kappaleet tarjoushinnoin. Martikainen, sihteeri Osmo Vatanen, jäsenet Samppa Asunta, Jorma Hannikainen, Pekka Kivekäs, Anni Maria Laato, Tuomo Nikkola, Seppo Suokunnas, Hilkka-Liisa Vuori ja Tauno Väinölä sekä Juhani Haapasalo.. Jouko N
Anne-Mari Kivimäki – Matti Laitinen: Ilon wirsi (SATB) kamarikuorot, kirkkokuorot, gospelkuorot 10. Saarnan yhteyteen: (SSA) Tomi Aholainen – Heikki Salo: Anna, Toivo naiskuorot, nuorisokuorot, lauluyhtyeet 6. Päivän virsi: (SAB + urut, trp) Martti Syrjäniemi: Oi Pyhä Henki, Herramme (vuorovirsi) kirkkokuorot, kamarikuorot, gospelkuorot, nuorisokuorot, lauluyhtyeet 5. 30 4/2021 30 31 1. Anu Neuvonen: Uusi liitto (SAT + bändi) gospelkuorot, nuorisokuorot 11. Petri Karaksela (sov.): Virsi 220 (SAB) kirkkokuorot, kamarikuorot 8. Esirukouksen yhteydessä: (S, SA + urut/piano, + obligato) Janne Salmenkangas – Anna-Mari Kaskinen: Helluntailaulu lapsikuorot, laulamattomien kuorot Kirkon juhlat #yhdessä2023 -tilausteosten laulujärjestys ja kokoonpanot Ehtoollismusiikki: 7. Kalle Ruusukallio: Hyvää henkeä (S, SSA, SSABar + bändisäestys) nuorisokuorot, gospelkuorot, lauluryhmät, bändit, lapsikuorot 9. Vastausmusiikki: (SATB) Maria Tuokko: Toivon Henki kirkkokuorot, kamarikuorot, gospelkuorot, nuorisokuorot, lauluyhtyeet 4. Psalmi: (SAB + urku-/pianosäestys, yksiääninen + urku-/pianosäestys) Esa Toivola: Helluntain psalmi kirkkokuorot, eläkeläiskuorot, laulamattomien kuorot, kamarikuorot 3. (Juhlien teemalaulu) kaikki kuoromuodot mukana: lapsikuorot, nuorisokuorot, gospelkuorot, naiskuorot, kirkkokuorot, eläkeläiskuorot, kamarikuorot jne.. 2. Loppumusiikki: (S, SSA, SAB, SATB + bändi) Sakari Löytty – Jaakko Löytty: Arkipäivän taivaassa. Messun alkumusiikki: (S, SA, SAB, SATB + orkesteri / urut) Osmo Honkanen: Veni Creator Spiritus kaikki kuoromuodot mukana: lapsikuorot, nuorisokuorot, gospelkuorot, naiskuorot, kirkkokuorot, eläkeläiskuorot, kamarikuorot jne
Yksi Pekka Nymanin kanssa käymäni keskustelu taisi lopulta aukaista sen kokonaan. Näistä syistä oli vaikeaa keskittyä säveltämiseen ennen kuin lokakuussa 2020. En silloin tiennyt, miten haastavaan tehtävään lupauduin. Meille puolisoni kanssa se toi pitkän evakkomatkan Suomeen Namibiasta, jossa työskentelimme Suomen Lähetysseuran lähettäminä Namibian luterilaisen kirkon palveluksessa ja sitten uusissa alueellisissa hankkeissa eteläisen Afrikan luterilaisten kirkkojen yhteisön palveluksessa vuoden 2020 alusta. Jouduimme odottelemaan tilapäisasunnossa, välillä lomautettunakin, milloin pääsisimme palaamaan työalueelle. Pohdimme tilaajan antamaa toivoteemaa otsikoilla Toivon ääni ja Toivoa taivaasta. Huomioita sävelmästä ja rytmiikasta Yksi lukon aukaissut ahaa-elämys oli laulun ensimmäisessä Arkipäivän taivaassa -laulun taustaa. Pyyntö imarteli, ja suostuin rohkeasti, olisihan kolmen juhlan (Kirkon musiikkijuhlat, Lähetysjuhlat ja Kirkkopäivät) yhdistelmä historiallisestikin merkittävä tapahtuma kirkossamme. Jonkinasteista itseluottamuksen puutosta kuvannee se, että seitsemän niistä on nimetty otsikolla ”yritelmä”. Samoihin aikoihin, syksyllä 2020 sain tilaisuuden valmistella ja äänittää levylliseni omia laulujani. Deadline läheni, mutta rohkaistuneena keskustelusta tartuin joulun alla kitaraani, joka olikin ainoa käytettävissäni ollut instrumentti, aloin näppäillä aika moneen kertaan käytettyä folk-tyylistä kitarakuviota (G – C/G – G – C/G) ja lauloin uuden melodian Jaakon Arkipäivän taivaassa -tekstiin miltei sellaisena kuin se lopullisessakin versiossa on. 30 31 30 31 Sakari Löytty 19.10.2021 Sävellystyöstä Sain kesäkuun alussa 2020 pyynnön säveltää tunnuslaulu vuonna 2023 pidettäville Kirkonjuhlille. Hän arveli, että jos kerran tunnuslaulu oli tilattu juuri minulta, miksi yrittäisin tehdä laulua johonkin muuhun muottiin, miksen tekisi rohkeasti vain oman tyylistäni, ”sakarimaista” kappaletta. Hän vahvisti saman seikan, josta Jaakko oli minua kritisoinut ja jonka itsekin tunnistin: Yritin tehdä yhteislaulua muiden suomalaisten kirkon piirissä vaikuttaneiden käyttämään sapluunaan, tyyliin, jota en kuitenkaan itse hallinnut. Sävelsin myös lauluja äitini isoisän Matti Wilhelm Poussan elämästä kertovaan musiikkinäytelmään. Säveltämisen vaiheet paljastuvat tietokoneen muistiin tallennettujen monien Sibelius-ohjelmalla kirjoitettujen versioiden kautta sekä puhelimeni äänityssovellukseen tallentamieni lukuisten demojen määrästä. Tuota aikaa leimasi epätietoisuus maailman terveystilanteesta sekä työmme jatkumisesta, kun työnantajamme joutui heikentyneen taloustilanteen vuoksi tekemään uudelleenjärjestelyjä organisaatiossa. Ihmeellistä. Marraskuun viides päivä sain häneltä sitten ensimmäisen version Arkipäivän taivaassa -tekstistä, jonka yritin sijoittaa toiseen vanhoista sävelmistäni. Vuosi 2020 oli kaikille vaikea. Pettyneenä itseeni olin luopua koko urakasta ja suunnittelin ilmoittavani teoksen tilaajalle, ettei onnistu, minä luovutan. Päädyin heti ehdottamaan, että sanoituksen tekisi joku muu, ja siihen sopiva henkilö löytyikin läheltä, veljeni Jaakko. Koronapandemian puhjettua meidät kotiutettiin ja monet syyt pitivät meitä Suomessa melkein vuoden. Lukko alkoi hiljalleen aueta. Kokemus musisoinnista hyvässä kaveriporukassa rohkaisi. Työstin lokakuun aikana myös kahta vanhaa omaa sävellystäni, joiden tekstiä Jaakko paranteli, mutta joihin emme lopultakaan olleet tyytyväisiä. Monikäyttöisen, eri kokoonpanoille soveltuvan yhteislaulun säveltäminen isoille juhlille ei olekaan yksinkertainen tehtävä. Mutta työ ei edistynyt. Kysyin neuvoa myös ystävältäni Pekka Nymanilta. Alkoi olla kiire. Laulun toivottiin olevan valmis vuodenYhteiskustannus Yhteiskustannuspalsta vaihteessa. Samaan aikaan kehittelin vielä muutamaa muuta vaihtoehtoa, ja Jaakko teki johonkin niistäkin tekstin
Tahdissa 13 sen aihiot ovat toisin päin, laskevaa sävelkulkua seuraa laajempi intervalli ylöspäin. Tekstissä yksinkertaisesti kerrotaan arjen pyhistä hetkistä. Jaakon sanoitusratkaisu, jossa pyhää arjen keskellä kuvataan kolmella, rakenteeltaan saman mittaisella lauseella, tarjosi mahdollisuuden saman melodiafraasin kehittelyyn pienin variaatioin (tahdit 17–28). Laulamisen iloa toivottaen, Windhoekissa 25.10.2021 Sakari Löytty Jaakko jatkaa: Arkipäivän taivaassa-tekstistä Sakarin pyydettyä minulta tekstiä ja selitettyä tilauksen luonteen tein pari harjoitustekstiä. Tampereella 25.10.2021 Jaakko Löytty. Kolmas teksti sai hyväksynnän. Vaarana on, että tekstistä tulee liian siisti ja steriili. Siihen on helppo samaistua ja liittää monenlaisia kohtaloita sekä omia elämän tilanteitaan. Laulua voisi säestää myös puolitetulla kompilla, jossa paino olisi ensimmäisellä ja kolmannella tahtiosalla (vrt. Esitystavasta ja säestyksestä Kuten kuvasin edellä, sävelmä syntyi kitaran säestyksellä ja folk -hengessä. Tällöinkin suosittelen, että rytmiikasta ei tingitä, vaan että synkooppirytmit lauletaan tarkasti. Tässä kertsi alkaa perussäveltä alempaa, kuin hiljentyen, arkaillen ja pyhää kunnioittaen, kehittyen siitä pikkuhiljaa. Ensimmäisessä versiossa oli aika konkreettisiakin yksityiskohtia. Siihen se on riittävän avara. Itse olen usein päätynyt toisenlaiseen ratkaisuun. / Ruokakauppaan saamme mennä vaikka kumpikin.” Päätimme sitä sitten hiukan yleistää, hakea laajempaa samaistumispintaa laululle. Keskustelimme tilaajan kanssa melodian rytmiikasta ja monista synkooppirytmeistä. Usein ajatellaan, että kertosäkeistön pitäisi lähteä säkeistöä ylempää ja ikään kuin tällä tavalla nostattaa tunnelmaa. Jollain tavalla ajattelen laulun olevan pyhiinvaelluslaulu arjen keskellä. ”Pyhä on se matka, jonka voimme kulkea / rakkaittemme kanssa arkipäivän taivaassa”, lauletaan laulun kertosäkeessä. Tällöin säestyssoittimena voisi riittää piano yksinkin. Niistä ei kumpikaan edennyt pidemmälle, ajatus ei lentänyt, eivätkä ne tyydyttäneet säveltäjää. Näin kehä sulkeutuu ja ajattelin, että laulun hahmottaminen sekä kuoroille että yhteislaulajille helpottuu. Kuulen mielessäni akustisen kitaran folk-pikkauksen ja kevyesti etenevän svengaavan 1/8 -kompin, jossa paino on toisella ja neljännellä tahtiosalla. Toivon, että synkoopit ovat mukava, ei liian vaativa haaste kuoroille ja että kevyesti mutta tarkasti fraseeraten ne saadaan istumaan, jolloin laulamisesta tulee entistäkin hauskempaa. Itse olen kuitenkin lopputulokseen tyytyväinen. Nopeampaa esitysnopeutta en suosittele, ettei lopputuloksesta tule liian hätäistä. Soinnutus on säkeistössä folkmusiikille tyypillistä, yksinkertaista kolmen neljän soinnun kiertoa, ja sen tehtävä onkin vain tukea melodiaa. Hitaampikin tempo voisi toimia. Säestyksen voisi tehdä pienellä bändillä, jonka kokoonpano voisi olla pari kitaraa, basso, piano/ kosketinsoittimet ja rummut ja/tai lyömäsoittimet. Pyhää on se, kun kuljemme samaa matkaa ja jaamme yhteisen elämän. 4/2021 32 tahdissa oleva sekstihyppy ylöspäin ja siitä, hiukan folk-tyyliin, alaspäin asteittain laskeva kulku. esim. Nuottiin on merkitty tempomerkintä 135. Noista kahdesta aihiosta muodostui säkeistön koukku. Vältettäköön laahaamista. Tämän kaltainen tekstin viilaaminen ja hiominen vie aikaa ja on vaativaa. Jumala ei voi silloin olla meistä kaukana. Toisen säkeistön alku meni näin: ”Pyykinpesu, tiskit voidaan jakaa vuoroihin. Näin saimme siihen erilaisuuden hyväksymisen ja omasta jakamisen ajatuksen. Päädyimme siihen, että ne kirjoitetaan ensimmäiseen säkeistöön tekstin mukaan, mutta toisessa säkeistössä voidaan poiketa nuottikuvasta ja synkopoida tekstiä seuraten, esimerkiksi ensimmäisen rivin sanojen ”erilaiset olemme” mukaan. Svengiä ei tehdä nopeudella vaan hyvällä ja tasaisesti sykkivällä rytmiikalla. Ja ainahan laulua voi laulaa myös a cappellana. Kirjoitin bändistemman, jossa voi käyttää myös puhaltimia vapaasti soveltaen. Siitäkin vasta kolmas versio hiomisen ja stilisoinnin jälkeen kelpasi Sakarille ja tilaajalle. Tästä syystä tarjoamme siitä sovitukset eri kuorokokoonpanoille. Bassolinja laskee ja melodia kipuaa sitä vastaan ylöspäin päätyen lopulta samaan sävelkulkuun kuin säkeistön lopussa (tahdit 29–32) ja alleviivaten lopuksi laulun otsikkoa, Arkipäivän taivaassa. Beatlesin Let It Be)
œ œ . Rauhaa, rakkautta yhä täällä kaivataan. G 29 2.Hy G väk sym me toi C/G sen, e ri lai D set o lem me. œ œ . D 21 Py C(„ˆˆ9) hä on se mat G/B ka, jon ka saam A‹ me kul ke a G 25 rak A‹ kait tem me kans G/B sa ar C ki päi D vän tai vaas sa. ™ Œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œ œœ œœ œ œ œ œ œ œ œœ œœ œœ ?™. Arjen askareissa toivo löytää kotimaan. G 37 &# ?# &# ?# &# ?# &# S &# A ?# T B &# S A ?# T œj œ œJ œ œj œ œJ œ œ œ œ œ œ œ œœ Œ œ œ œ œ œ œ œœ œj œ œJ œ œj ?™ œJ ?™ Œ œj œ œJ œ œj œ œJ œ œ œ œ œ œ œ œœ Œ œ œ œ œ œ œ œ œ œJ œ œj œ œJ . G 33 Uu uu uu uu. Ó œj œ œJ œ œj œ œJ œ œ œ œ œ œ œ œœ Œ œ œ œ™ œ œ œ™ œJ œ œj œ œ œ . Ó œœ œœ œœ œ œ œ œ œ œ œœ œœ œ œ œ œ œ œ œœ œœ œœ ?™. 2. œ œ œ . Pyhä on se matka, jonka voimme kulkea rakkaittemme kanssa arkipäivän taivaassa. ™ Œ œœ œœ œœ œ œ œ œ œ œ œœ œj œ œJ œ œj œ œJ œ œœ œj œ œJ œ œj . œj œ œ œj œ . Elämä on lahjaa, kun sen oikein ymmärtää. ™ œj ?™ Œ œj œ œJ œ œj œ œJ œ œ œ œ œ œ œ œœ Œ œ œ œ™ œ œ œ ™ œj œ œJ œ œ œ . Ó 2 Yhteiskustannuksen nuottikauppa on verkossa www.skml.fi > kauppa. Niin ja huolehdimme, lepoon että aikaa jää. Pyhä on se hetki, jolloin saamme huokaista. Löytty 2020 ° ¢ ° ¢ ° ¢ ° ¢ ° ¢ Py C(„ˆˆ9) hä on se paik G/B ka, jos sa kuu A‹ lee Ju ma la. ?™ Œ w w w w ?w . œj . œJ . Pyhä on se … J. ™ Œ œ œ œ œ œ œ œ œj œ œj œ œ œ œ ?™ Œ w w . Hyväksymme toisen, erilaiset olemme. Mat A‹ kal la on vai G/B vat, ja kaa saam D me ta san ne. ?™. œ œ œ œ œj œ . Ó . 32 33 ARKIPÄIVÄN TAIVAASSA 1. . Pienet ovat tarpeet, vähän leipää päivittäin, että jaksaisimme poluillamme eteenpäin. Matkalla on vaivat, jakaa saamme tasan ne. Pyhä on se paikka, jossa kuulee Jumala
Lehteä tehdään ajatellen sekä maamme noin tuhatta kanttoria että kymmeniä tuhansia kuorolaisia. Paperilaskun laskutuslisä on 2 €.) Jos lehden saaja on eri henkilö kuin lehden tilaaja: Lehden saajan nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: *Pakollinen tieto Tilausosoite: Kirkkomusiikkilehti, Suomen Kirkkomusiikkiliitto, Mörbyntie 43, 10420 Pohjankuru. Lehti esittelee onnistumisia ja oivalluksia kirkkomusiikin saralta. 050 336 5396 Lehden hinta on 33 € / vuosi. Kirkkomusiikki-lehden voi tilata paperilehtenä tai lukea maksullisena digilehtenä verkossa. Vuoden 2019 alusta alkaen myös aiemmin ilmestyneet lehdet voi ostaa itselleen luettavaksi digilehtenä. Sitä lukevat sekä kanttorit että kirkkomusiikin harrastajat. (Sähköpostilasku on ilmainen. 34 35 34 Kirkkomusiikki on kirkkomusiikkiasioiden oma aikakauslehti. Digilehti: www.lehtiluukku.fi/lehdet/kirkkomusiikki/ 16 € / vuosi tai 4 € /lehti Lehden tilaaja: Nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: Kyllä, haluan laskun sähköpostilla. Paperilehden tilaukset: skml@skml.fi p. Niistä voi saada ideoita oman TILAA KIRKKOMUSIIKKI-LEHTI ITSELLE TAI LAHJAKSI seurakunnan musiikkitoimintaan tai ihan vaan hyvää mieltä