Hyvinvointia musiikista Tampereella Muusikoiden työnohjaus Selim Eskelinin säätiö Lappeenrannan nuorisosoittokunta Kauneimmat Joululaulut 4/2022 Musiikki ja hyvinvointi
Suomen Kanttori-urkuriliitto ry. Urkujen ääressä Teemu Suominen. LEHDEN TOIMITUSNEUVOSTO Kirsi Airikka Anne Jokitalo Tommi Niskala Inari Tilli Kannen kuva: Naantalin kanttori Elisa Murtoperä kotikirkossaan Haapavedellä. Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. 2 3 3 4 9 14 16 20 4/2022 12 22 Nro ilmoitusaineisto Ilmestyy 1/2023 31.1.2023 22.2.2023 ISSN 0356-7117 (painettu) ISSN 2670-3602 (verkkojulkaisu) TILAUSHINNAT 2022 Vuosikerta 33 € Ryhmätilaukset: 2-9 kpl 29 €/kpl 10-19 kpl 27 €/kpl 20+ kpl 24€/kpl PÄÄTOIMITTAJA, ILMOITUSMYYNTI Reko Tammi, skml@skml.fi TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET, LASKUTUSASIAT skml@skml.fi p. Pääkirjoitus Hyvinvointia musiikista Tampereella Muusikoiden työnohjaus Selim Eskelinin säätiö Lappeenrannan nuorisosoittokunta Kauneimmat Joululaulut STEP-koulutus Kirkkomusiikkiliiton hallitus Vuoden musiikkiryhmä Laulun aika on tullut Keski-Suomen laulujuhla Nuottijulkaisuja. 050 336 5396 PAINOPAIKKA Lprint, Lappeenranta LEHDEN ULKOASU Tuija Rannikko Taitto: Lprint LEHDEN JULKAISIJAT Lasten ja nuorten keskus ry. Kuvaaja: Reko Tammi 24 27 31 28 Tämän lehden teemana on musiikki ja hyvinvointi. LEHDEN KUSTANTAJA Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry
Tämän lehden keskeisenä aiheena on hyvinvointi, jossa musiikilla on myös tärkeä rooli. Tärkeässä roolissa ovat olleet niin sanotut Hoosianna-kuorot. Seurakuntien innokkaimpia laulunharrastajia kutsuttiin koolle harjoittelemaan Voglerin Hoosianna-hymniä, jota neliäänisesti laulettiin aina ensimmäisenä adventtina. Tampereella on ollut käynnissä erinomaisia hankkeita, joissa on muun muassa huomioitu muistisairaiden mahdollisuutta toteuttaa omaa hengellisyyttään. 2 3 Hoosianna-kuorosta se alkoi Reijo Pajamon kirjoittama ansiokas Suomen Kirkkomusiikkiliiton 60-vuotishistoriikki ”Tuhansin kielin” on viime viikkoina ollut uudella toiminnanjohtajalla niin sanotusti käden ulottuvilla. Tällaista yhteisöllisyyttä on tarjolla kirkoissa ensi sunnuntaina, kun taas lauletaan Hoosiannaa. On myös seurakuntia, joissa tuo muu musiikkitoiminta on jäänyt syystä tai toisesta syntymättä. Voisiko tällaisessa tilanteessa apu tulla siitä, että muistellaan vähän historiaa ja katsotaan, mistä toiminta on saanut alkunsa. Kirkkomusiikkiliiton tehtäviä ja tavoitteita ajatellen – ja vielä näin uuden kirkkovuoden kynnyksellä – mieleen jäi erityisesti kappale historiikin alkupuolelta, jossa käsiteltiin sitä, miten ylipäätään koko kuorolauluharrastus sai alkunsa maamme seurakunnissa. Reko Tammi Päätoimittaja Pääkirjoitus. Seurakuntien musiikkitoiminta on viimeiset vuosikymmenet elänyt muutosvaihetta, jossa varsinaisten kirkkokuorojen laulajamäärä vähenee ja tilalle on tullut monenlaista muuta musiikkitoimintaa. Näiden vuosittaisten kokoontumisten myötä heräsi ajatus ryhtyä laulamaan useamminkin, ja näin syntyivät kirkkokuorot. Ja erityisesti siellä, missä haetaan uutta alkua. Tärkeää on tietysti myös muusikoiden hyvinvointi, josta Musiikkilääketieteen Yhdistyksen puheenjohtaja Pauliina Valtasaarella on paljon asiantuntemusta. Hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi myös se, että saamme kokea kuuluvamme johonkin joukkoon. Erityisesti on syntynyt monenlaisia projektikokoonpanoja, kuten bändejä, orkestereita ja lauluyhtyeitä. Olisiko aika taas aktivoida tuo jo pelkästään käsitteenä hienolta kuulostava Hoosianna-kuoro. Vanhainkodeissa vierailleille kanttoreille asia on tuttu: lapsuuden virrellä tai laululla saa toiseen kontaktin vielä silloin, kun se muuten ei enää ole mahdollista
ensi vuonna osa-aikaisena hoivakotipastorina työskentelevä Pirhonen kysyy. Aivoviikolla maaliskuussa 2022 pidettiin Muistimessu Messukylän kirkossa, ja Muistiviikolla syyskuussa messu puolestaan oli Kalevan kirkossa. Yhteislaulun tahtiin heiluteltiin huiskuliinoja. Siellä innostuttiin asiasta. Minua kiehtoo kovasti, mitä on vaikeasti muistisairaan hengellisyys. Molempia Muistimessuja olivat seurakunnan kanssa toteuttamassa Pirkanmaan Muistiyhdistys ja Arvokas vanhuus ARVA ry. Pirhonen ja Siipola ehdottivat Muistimessun pitämistä Messukylän seurakuntaan. Tarkoitus on vastedeskin pitää Aivoviikon Muistimessu Messukylän seurakunnassa ja Muistiviikon messu kiertäen muissa seurakunnissa. On tärkeä muistaa ja kunnioittaa ihmisen vakaumusta, vaikka muisti olisi heikentynyt, Pirkanmaan Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Teija Siipola toteaa. Tähän tarpeeseen Pirhonen ehdotti Muistimessua. Idea Muistimessun pitämisestä tuli Jari Pirhoselta, joka on yliopistotutkija ja ARVA ry:n Musiikilla hyvinvointia muistisairaiden ja ikäihmisten arkeen hallituksen puheenjohtaja. Minua ei tarvinnut paljon houkutella. Sanoin heti joo, Siipola nauraa. Pirhonen on myös opiskellut teologiaa, ja loppuvuodesta 2022 hänet vihitään papiksi. Esittelyssä ovat Muistimessu, Soivaa hoivaa, Mummon Kammarin ja Minun ääneni -hankkeen yhteistyö sekä Elämäni biisi -televisio-ohjelmasta inspiraation saaneet senioritapaamiset. Muistimessu tukee muistisairaan hengellisyyttä T ampereen seurakunnilla yritetään saada Muistimessu juurtumaan seurakuntien vakituiseksi toiminnaksi. Mitä tarkoittaa Jumala-suhteelle, jos ihminen on unohtanut Jumalan. Kuva: Mirka Nikkilä. 4/2022 4 4 Tampereen seurakunnilla tehdään monenlaista musiikkityötä ikäihmisten ja muistisairaiden parissa. Minun ääneni -hanke piti yhteistyökumppaniensa, kanssa muistia kuntouttavat laulajaiset Tampereella Laikunlavalla kesäkuussa 2022. Tuntuu, että muistisairaiden hengellisyys on unohdettu
Lisäksi vanhan virsikirjan sanoitukset voivat olla Muistimessun kävijöille nykyvirsikirjan sanoituksia tutumpia. Muistimessusta diakoni Pikkaraiselle jäi mieleen kaksi tärkeää asiaa: Tutut virret ja messun tekeminen yhdessä yhdistysten kanssa. Kuitenkin päädyttiin nykyiseen messusävelmistöön ja virsikirjaan, mutta päätös jäi mietityttämään diakoni Pikkaraista: Mietin, teimmekö laiskasti, kun messusävelmistö ei ollut vanha. Muistimessun suunnittelupalaverissa keskusteltiin, olisiko hyvä käyttää vuoden 1939 virsikirjaa ja vanhaa messusävelmistöä. K uv a: Sa ri H ar ju Hoivamuusikko ja kanttori Terhi-Tuulia Keränen (oik.) oli Soivaa hoivaa -hankkeen ensimmäinen työntekijä. K uv a: Ju ha -P ek ka A al to ne n. Oli rohkaiseva kokemus saada tehdä yhteistyötä yhdistysten kanssa. Pikkarainen oli jo aiemmin tutustunut vahvike.fi-sivulta löytyvään Muistisairaan messu -materiaaliin. Muistimessun musiikkia suunniteltaessa oli alusta asti selvää, että musiikin on hyvä olla mahdollisimman tuttua. Muistisairaudessa ei ole mitään hävettävää. Olin valinnut joidenkin tilaisuuksien lauluja materiaalin virsisuositusten pohjalta, seniorityöhön erikoistunut diakoni Pikkarainen kertoo. 4 5 4 Messukylän seurakunnan diakoni Jyrki Pikkarainen oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa maaliskuun Muistimessua. Olen saanut palautetta, että on valtavan iso ja tärkeä asia, että muistisairaat ovat tasavertaisina ja itse niin halutessaan myös näkyvässä roolissa messussa mukana. Messukylän seurakunnan diakoni Jyrki Pikkarainen ideoi Elämäni biisi -televisio-ohjelmaa mukailevan ohjelmanumeron senioripäiviin. Pikkarainen on ollut mukana suunnittelemassa myös Muistimessua. Maaliskuun messussa saarnan piti Muistiyhdistyksen jäsen, rovasti Jaakko Kentta. Jokainen saa tulla messuun sellaisena kuin on, Jari Pirhonen miettii. Jos käytettäisiin vanhaa virsikirjaa, mukaan voisi ottaa myös sellaisia virsiä, joita ei enää virsikirjassa ole. Seurakuntalaiset kuulevat yhdistyksistä, ja yhdistysten jäsenet puolestaan pääsevät osallistumaan jumalanpalveluselämään. Muistimessun tehtävä on osoittaa, että on normaalia, että ihmiset sairastuvat muistisairauteen. Kurkistus menneeseen voi tuoda pintaan paitsi kunkin henkilökohtaisia muistoja, myös nostaa esiin sellaisia musiikin helmiä, jotka vuosien saatossa ovat unohtuneet. Pispalan kirkolla syksyllä 2019 Keräsen kanssa olivat Soivaa hoivaa -hankkeen ideoijat, kanttorit Tarja Laitinen ja Maiju Helin. Heiltä saatiinkin mukavasti toivevirsiä, ja heistä tuli myös vapaaehtoisia messuun laulamaan. Tarkoitus on poistaa muistisairauden stigmaa. Musiikkitoiveita kysyttiin ARVA ry:n Minun ääneni -hankkeen musiikkiryhmissä käyviltä. Lisäksi Muistiyhdistyksen jäseniä oli esirukousta ja lukukappaleita lukemassa. Muistisairaskin voi hoitaa papin tehtäviä, Siipola iloitsee
Valmennetuille annetaan todistus, ja he tulevat vapaaehtoisten vakuutuksen piiriin, saavat tunnuskortin ja oikeudet kalenteriin sekä musiikkimateriaaliin, Laitinen kertoo. Olimme saaneet palautetta, että kukaan ei ikinä käy laulamassa hoivakodeilla. Valmennus tie hoivamusikantiksi Soivaa hoivaa -nimi ja -toiminta on rekisteröity. Kannattaa olla yhteydessä paikalliseen Muistiyhdistykseen, Siipola puolestaan kannustaa. Puhumme hoivamusiikista ja muistisairauksista, opettelemme lauluja, käymme läpi erilaisia tapoja musisoida, teemme videoita ja tutustumme toisiimme. Maiju ja minä mietimme, että osaavia ihmisiä on olemassa, mutta millaista toiminta voisi olla, jotta heidät saataisiin mukaan, Harjun seurakunnan johtavana kanttorina ja tällä hetkellä myös Soivaa hoivaa -hankkeen koordinoijana toimiva Tarja Laitinen kertoo. Taustalla soi musiikki. Minun ääneni -hankkeessa käytetään pensseleitä rentoutumiseen. Muistiystävällistä toimintaa voisi seurakunnassa olla Muistimessun ulkopuolellakin: Voisiko olla Oi, muistatko vielä sen virren -ryhmä, jossa kuunneltaisiin ja yhdessä laulettaisiin vanhempia hengellisiä lauluja. Kun ihminen on vaikeasti muistisairas, musiikki on tehokkain keino tavoittaa hänet, Pirhonen muistuttaa. Kuorot eivät voineet niissä vierailla, koska tilat ovat usein niin pienet. Idea hankkeesta syntyi seurakuntien järjestämässä EU-rahoitusseminaarissa. Soivaa hoivaa vie musiikkia hoivakoteihin Tampereen seurakunnilla on syksystä 2019 lähtien toiminut Soivaa hoivaa -hanke, jossa vapaaehtoiset menevät musisoimaan ikäihmisten ja muistisairaiden hoivakoteihin. Olin kasvatuksen johtavan kanttorin Maiju Helinin kanssa samassa ryhmässä, jossa mietimme, miten seurakunnan laitosvierailuja voisi kehittää. 4/2022 6 Muistimessua omaan seurakuntaansa pohtiville Pirhosella on viesti: Kannattaa kokeilla matalalla kynnyksellä, mikä resonoi. Kuva: Tuula Pekkala. Siipola kysyy. Soivaa hoivaa -valmennuksissa on ollut mahdollista opetella myös ukulelen ja kanteleen soittoa. Neljän illan valmennuksessa vapaaehtoisia musiikinharrastajia valmennetaan toimimaan hoivamusikantteina hoivakodeissa. Valmennus on tärkeä osa Soivaa hoivaa -toimintaa. Kuva: Mirka Nikkilä Kesäkuussa 2022 Palvelukoti Pispassa soittamassa ja laulamassa olivat hoivamusikantit Tarja Laitinen (vas.), Tuija Tiitta-Ylipää ja Kirsti Santanen
Hoitohenkilökunta on nykyään tiukoilla, ja haluamme tuoda myös henkilökunnalle hyvää, Laitinen jatkaa. Olen toiminnassa mukana, jotta voin auttaa, mutta aivan yhtä paljon toiminta palkitsee itseäni, Silfverberg miettii. Tampereen seurakuntien vapaaehtoisen vanhustyön keskuksessa Mummon Kammarissa työskentelevä Soile Kukkonen on ollut järjestämässä Minun ääneni -hankkeen kanssa yhteisiä joululaulajaisia, osallistunut kesälaulajaisiin ja ollut koordinoimassa Minun ääneni -hankkeen pitämää koulutusta Mummon Kammarin vapaaehtoisille. Joustavaa ja toisenlaista musiikkitoimintaa Seurakunnan toiminnaksi Soivaa hoivaa sopii sekä Silfverbergin että Laitisen mukaan hyvin. Lisäksi hanke kouluttaa hoitoja taidealan ammattilaisia sekä vapaaehtoisia. 6 7 Tampereen seurakuntien musiikkikasvatus on järjestänyt ukuleleja kanteleopetuksen. Soivaa hoivaa antaa uuden, erilaisen mahdollisuuden olla mukana seurakunnan musiikkitoiminnassa. Vihossa on mukavasti vanhoja kansanlauluja, lastenlauluja, hengellisiä lauluja, virsiä ja esimerkiksi vanhoja tangoja, Silfverberg luettelee. Valmennuksissa on käynyt noin 60 vapaaehtoista, joista 30 on nyt aktiivisesti toiminnassamme mukana. Hanke on hyvä esimerkki siitä, miten musiikkia voi toteuttaa erikuntoisten ihmisten kanssa. Soivaa hoivaa -vapaaehtoisena eli hoivamusikanttina toimiva Leena Silfverberg osallistui Soivaa hoivaa -hankkeen historian ensimmäiseen valmennukseen. Tämä on hyvä, toisenlainen vaihtoehto, Silfverberg tuumaa. Hoivamusikanteilla on sävelet, ja asukkaat pystyvät katsomaan sanoja. Osa musikanteista soittaa jotain soitinta, mutta soittotaitoa heiltä ei edellytetä. Kokemukset yhteistyöstä ovat olleet positiivisia: Nimenomaan tällaista yhteistyötä seurakuntien ja järjestöjen eri ammattilaisten kanssa on hienoa tehdä. Minun ääneni -hankkeen koulutuksesta ideoita vapaaehtoistyöhön Tampereen seurakunnat ovat Minun ääneni -hankkeen yhteistyökumppaneita. Tutut virret ja hengelliset laulut tuovat lohtua, ja vanhukset laulavat niitä mielellään, Laitinen jatkaa. Mukaan toimintaan häntä ajoi halu musisoida myös eläkepäivillä. Kukkonen on pitänyt hyvänä, että Minun ääneni -hanke on toiminnassaan painottanut eri tapoja musisoida. Hoivamusikanteilla on vierailuilla mukana lauluvihot. Kukin varaa kalenterista itselleen sopivan ajan hoivakotivierailuun, joten toiminnassa voi olla joustavasti mukana oman elämäntilanteen mukaan, Laitinen kertoo. Lisäksi kukin hoivamusikantti sitoutuu Soivaa hoivaa -lauluhetkiin siten kuin omat aikataulut antavat myöten. Jotkut ovat kokeneet, että kuorossa laulaminen on liian vaikeaa. Soivaa hoivaa sopii täydellisesti tähän ideaan. Tuntuu, että myös he saavat tuokioista itselleen. Ajatellaan, että seurakunta ottaa lähimmäiset huomioon ja yrittää viedä hyvää eteenpäin. Olemme tehneet lauluvihkoja, joita vaihtelemme vuodenaikojen mukaan. Ammatillisuutta pitää jakaa yhteisten vapaaehtoisten ja vanhusten hyväksi, vapaaehtoistoiminnan toiminnanohjaajana työskentelevä Kukkonen toteaa. Olen työskennellyt musiikkiin erikoistuneena luokanopettajana ja halusin yhä musisoida, Silfverberg kertoo. Tamperelaisen Arvokas vanhuus ARVA ry:n syksyllä 2021 aloittaneessa hankkeessa kuntoutetaan muistia musiikin avulla. Asukkaat saavat toivoa, mitä vihon lauluista lauletaan, Laitinen kertoo. Hoitajat ovat alkaneet tulla mukaan musiikkihetkiin. Hoivakoteihin yhdessä laulamaan Soivaa hoivaa -hoivamusikantit eivät mene esiintymään hoivakoteihin, vaan he menevät laulamaan puolesta tunnista kolmeen varttiin yhdessä asukkaiden kanssa. Lisäksi olen opettanut äänenmuodostusta, Laitinen sanoo. On liikuttavaa, että joku, joka ei muuten kommunikoi, tulee mukaan musiikkiin, Silfverberg sanoo. Hankkeessa pidetään musiikkikuntoutusryhmiä, jotka on suunnattu erityisesti muistisairaille ja heidän läheisilleen
Selvästi yhteislaulusta on pidetty ja sitä on kaivattu, Pikkarainen kertoo. Opimme tuntemaan toinen toisemme syvemmin, Pikkarainen muistelee. Kun kaikkien toivelaulut oli laulettu, tarkistettiin, kuinka moni oli arvannut oikein, kenen toive mikäkin lauluista oli. Lempimusiikkia ja niihin liittyviä muistoja voisi muistisairaiden kohtaamisessa nykyistä laajemmin hyödyntää. Jokaisella on omat musiikkimieltymykset, ja niiden esiin tuominen on tärkeää jokaisen ihmisen hyvinvoinnille, Kukkonen pohtii. Tuttu kappale voi mennä helposti jalan alle ja nostaa hymyn huulille. Mummon Kammarin vapaaehtoisten koulutuksessa kunkin omat musiikkimieltymykset nousivatkin esiin: Koulutuksessa puhuttiin siitä, miten juuri lempimusiikki kuntouttaa. Vaikka Pikkarainen soittaa kitaraa, hän koki toiveena olevien vanhojen iskelmien säestämisen itselleen liian haastavaksi ja päätyi näin valitsemaan yhteislaulujen säestykseksi kappaleita suoratoistopalvelu Spotifysta. Olisi tärkeää, että jokainen listaisi lempikappaleitaan ja niihin liittyviä muistoja. En ole saanut kommentteja, että antakaa minun kuunnella kappale rauhassa. Musiikki nostatti esiin herkullisia tarinoita lapsuudesta, nuoruusvuosilta, puolison löytämisestä ja koulun laulukokeista. Tai vaihtoehtoisesti tuttu kappale voi lohduttaa ja rauhoittaa, hankepäällikkö Kaisa Tienvieri Minun ääneni -hankkeesta kertoo. Musiikkihan ei ole pelkästään laulamista ja soittamista vaan myös esimerkiksi äänten löytämistä, laulun sanojen muistelua ja oman kehon käyttöä. Rauhaisan musiikin tahtiin tehtävät pensselin vedot tuntuvat useimmista miellyttävältä. Hän kertoi muistonsa. Tutustuimme toisiimme uudesta näkökulmasta. Paras tulos oli, että joku arvasi kahdeksasta laulusta kahden toivojat. Musiikkitahtoon koottua tietoa voisi hyödyntää myös vapaaehtoistyössä, kun tietää, mistä kappaleista toinen pitää tai mistä kappaleista hän ei pidä ja mitä muistoja kappaleisiin liittyy. Kesän kokemukset ovat olleet niin rohkaisevia, että Pikkarainen aikoo jatkaa Elämäni biisi -ohjelmanumeroiden pitämistä myös talvikauden senioripäivissä: Elämäni biisi -tapaamiset ovat minullekin työntekijänä antoisia. Tienvieri kysyy. Olisiko seurakunnan kokoontumisissa mahdollista pitää pieni rentoutushetki rauhallisen musiikin tahtiin paria pensselöiden. Mummon Kammarin vapaaehtoisten koulutuksessa käytiin läpi myös erilaisia tekniikoita, miten hyödyntää musiikkia vapaaehtoistyössä. Vastasin, että voi valita, mitä haluaa. Aivoterveyttä tukevan toiminnan ei tarvitse olla suorittamista, vaan musiikin ja leikillisyyden kautta voi vaivihkaa virkistyä ja jopa kuntoutua, Tienvieri muistuttaa. 4/2022 8 ja millaisia vaikutuksia sillä on meihin jokaiseen. Seurakunnan Elämäni biisi mukailee samannimistä televisio-ohjelmaa, mutta toisin kuin televisiossa seurakunnassa toivekappaleet lauletaan yhteislauluina. Tällaisen musiikkitahdon kokoaminen on tärkeää, koska sekä tutkimukset että käytäntö ovat osoittaneet, että lempimusiikki vaikuttaa erityisen voimakkaasti ja suotuisasti. Kunkin elämäntarina tulee musiikkimuistojen kautta näkyväksi ja kuuluvaksi. Senioripäivään osallistujat ovat samaa ikäluokkaa eli 1930–1940-luvulla syntyneitä. Laulut olisivat voineet olla heistä kenen tahansa toiveita, sillä niin suosittuja ja tuttuja kappaleet olivat. Mukana oli kuitenkin myös hengellisiä lauluja. Musiikkiin liittyvät muistot ovat usein hämmästyttävän teräväpiirteisiä ja moniaistisia. Ennen senioritapaamista Pikkarainen kirjoitti toivelaulujen sanat isolla PowerPointiin, joka sitten tapaamisessa heijastettiin valkokankaalle. Vaikka kyseessä on seurakunnan tilaisuus, musiikkivalintoja ei ollut rajattu. Teksti: Anna Arola. Hän ideoi viime kesänä senioripäivien ohjelmanumeroksi Elämäni biisin. Senioritapaamisessa jokaiselle jaettiin paperi ja kynä, jotta he voivat kirjoittaa paperille ylös arvauksensa, kenen toivelaulusta on kyse. Koulutuksessa esimerkiksi pensselöitiin paria maalipensselillä. Vaikka laulujen sanat olivat merkityksellisiä, tarinat nousivat kunkin henkilöhistoriasta. Elämäni biisit tutustuttavat senioreita toisiinsa Messukylän seurakunnan diakoni Jyrki Pikkarainen on työssään aina pitänyt yhteislaulattamisesta. Kysyttiin, pitäisikö toivekappaleen olla hengellinen. Sitten laulettiin ensimmäinen toivelaulu, kukin kirjoitti arvauksensa paperille ja sen jälkeen paljastettiin, kuka toivoja oli
Olen itse taustaltani viulisti. Tästä seurasi viulistinurani loppu, ja koin merkittävän identiteettikriisin. Millaiset tekijät vaikuttavat muusikoiden työhyvinvointiin. Löysin omaan tilanteeseeni psykososiaalisen näkökulman, mikä johti minut myöhemmin kouluttautumaan työnohjaajaksi ja lyhytterapeutiksi, opiskelemaan psykologiaa ja sosiaalipsykologiaa – ja lopulta aloittamaan Muusikon psykososiaalinen työhyvinvointi kuka mitä häh. 8 9 Merkittävä osa hyvinvoinnistamme riippuu psykososiaalisista tekijöistä. Moni voi kokea sairausloman aikana yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta, ja usein sairastunut muusikko syyttää vaivoista itseään – oli tähän perusteita tai ei. Miten päädyit tällaisen aiheen pariin. jatko-opinnot. En olisi uskonut, että käsivamma vie minut tänne asti: marraskuussa väitöskirjani lähtee esitarkastukseen, ja väitöstilaisuus pidetään keväällä. Menin Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistyksen muusikkopoliklinikalle ja sitä kautta sain hoitokontaktin julkiselle puolelle. Kuntoutusta yritettiin fysioterapeuttien ja lääkärien johdolla tuloksetta. Muusikoiden työnohjauksen tutkija Pauliina Valtasaari kertoo, mistä tässä on kyse. K uv a: Pa ul a O ja ns uu. Opiskelin Sibelius-Akatemiassa ja Sveitsissä ja pääsin 22-vuotiaana Radion sinfoniaorkesterin ensiviulistiksi. Kyseessä on liikehäiriöongelma: käteni ei enää totellut siten kuin sitä oli vuosikymmenet koulutettu. Näin voi käydä monille muusikoille, jotka kärsivät pitkäaikaisista vaivoista. Minulla oli onneksi työfysioterapeutti, joka lähestyi ongelmaa kokonaisvaltaisesti. Monet työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ovat luonteeltaan psykososiaalisia – esimerkiksi työyhteisöjännitteet, jaksamisongelmat, nukkumisvaikeudet, esiintymisjännitykset ja muusikon minäkuvan muotoutuminen. Pauliina Valtasaari, olet Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistyksen puheenjohtaja ja viimeistelet Taideyliopiston Sibelius-Akatemian DocMus-tohtorikoulussa väitöskirjaa muusikoiden työnohjauksesta. Se oli hyvin vaativaa aikaa: suoritin viulunsoiton maisteriopintoja samalla kun jouduin jatkuvasti opettelemaan uutta ohjelmistoa työn yhteydessä. Vaivani oli kuitenkin luonteeltaan sellainen, ettei se kuntoutunut. Normaali työterveyshuolto ei aina välttämättä riitä tueksi tällaisiin tilanteisiin. Niillä on suuri "Työnohjaajana en anna muusikoille valmiita ratkaisuja vaan autan heitä löytämään niitä ja katsomaan asioita uudesta näkökulmasta.", toteaa Pauliina Valtasaari. Tunsin suorastaan hätää siitä, mitä minulle käy ja miten selviän tästä. Myöhemmin pidin äitiysvapaata, ja kun palasin orkesterityöhön, sain fokaalidystonia-nimisen sairauden
Samaa lähestymistapaa voi toki käyttää myös yksilöohjauksessa. Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistyksen muusikkopoliklinikoiden tehtävä on edistää muusikoiden sairauksien ja vammojen ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Heidän kehonsa on sikäli erityisen haavoittuvainen ja huolenpitoa edellyttävä, että esimerkiksi flunssa voi estää työskentelyn kokonaan. Siksi muusikkopoliklinikoiden rinnalle on perustettu yhdistyksen psykososiaalinen jaosto, joka tarjoaa konsultoivaa apua ongelmatilanteissa. Suurin osa tekemästäni työnohjauksesta perustuu ryhmässä käytävään dialogiin, johon kukin muusikko tuo keskustelunaiheet. Työnohjaajan tuleekin tuntea alan substanssi, eikä esimerkiksi bisnesmaailman oppeja voi soveltaa muusikoihin sellaisinaan. Monet kirkoissa musisoivat ihmiset ovat harrastajamuusikkoja, esimerkiksi kuorolaisia. Koska yhdistys on lääkärien ja fysioterapeuttien perustama, se on pitkälti keskittynyt kehon hoitamiseen, mutta ihmisen hyvinvointia tulee tukea kokonaisvaltaisesti myös somaattisten vaivojen rinnalla. En keksi siinä pyörää uudelleen, vaan sovellan jo olemassa olevia työnohjauksen ja lyhytterapian kontekstista tuttuja menetelmiä. Työpaikoilla voi kuitenkin olla erilaisia työnohjausta vaativia tilanteita ja haasteita, esimerkiksi liittyen konflikteihin tai hierarkioihin. Mitä tavoitteita minulla on, miten haluan kehittyä ja miten pysyn motivoituneena. Sain toimia yhdentoista vapaaehtoisen kanssa keräten tietoa siitä, mitä he tarvitsevat ja mitkä työnohjausmetodit ovat heille sopivia. Eroavatko laulajat ja soittajat toisistaan. Muusikon työ on muutakin kuin toimeentuloa, yleensä siihen kasvetaan lapsesta asti, ja ammatti-identiteetti on vahva. Joku voi kärsiä hartiakivuista ja ergonomisista hankaluuksista, ja vaihdettuaan työpaikkaa hän voi kokea tilanteensa täysin päinvastaiseksi, vaikka työtehtävät ja töiden määrä eivät muuttuisi. Ryhmädynaamiset ilmiöt ovat samanlaisia harras. Vaikkei työnohjaajan tarvitse olla muusikko, hänen tulee osata puhua muusikoiden kieltä. Parhaimmillaan työnohjaus voi edistää turvallista, myötätuntoista työyhteisöä, jossa muusikot saavat kasvaa ammatillisesti ja vapauttaa taiteellisen potentiaalinsa. Muusikoiden työyhteisöt ovat kovin erilaisia keskenään ja siksi vaikuttavat heidän työhyvinvointiinsakin eri tavoin. Samoja kysymyksiä he käsittelevät: Millainen identiteetti minulla on. Minun tehtäväni ei ole antaa heille ratkaisuja vaan auttaa heitä löytämään niitä ja katsomaan asioita uudesta näkökulmasta. Apukeinoina käytän toiminnallisia menetelmiä, kuten refleksiivistä kirjoittamista, arvotyöskentelytehtäviä tai oman suhteen työyhteisöön hahmottamista kuvien kautta. Mutta jos jätetään teologia teologeille, perusmuusikkoudessa on yllättävän vähän eroja kirkkoja orkesterimuusikkojen välillä. Moniin laulajiin kohdistuu myös erilaisia ulkonäköön liittyviä vaatimuksia. Tämän jälkeen lähdin kehittämään ja testaamaan muusikoille sopivaa työnohjausmetodia yhteistyössä kahden orkesterin kanssa. Laulajilla oma kehosuhde voi olla vielä herkempi osa muusikon työtä kuin soittajilla. Joitain erojakin löytyy: seurakunnallinen konteksti sakraalisine ulottuvuuksineen vaikuttaa kirkkomuusikkojen työyhteisöihin, ja ihmisten väliset jännitteet niissä voivat johtua esimerkiksi eroista teologisissa käsityksissä. Miltä tästä näkökulmasta näyttää kirkkomuusikon työ. Eräs kirkkomuusikkojen erityispiirre on, että tehtäviimme kuuluu sekä laulua että soittoa. Miltä nämä ilmiöt näyttävät heidän keskuudessaan. Kirkkomuusikkojen muusikkouteen liittyvät kysymykset ovat hyvin samantyyppisiä kuin orkesterimuusikkojen. Mitä minä haluan, ja mikä on minulle tärkeää. Tutkimus rajautui käytännön syistä orkesterimuusikoihin, mutta samoja ilmiöitä toteutuu muidenkin muusikoiden työelämässä. Näin kiteytyi oma metodini, jonka toivon palvelevan muusikkojen tarpeita erityisellä tavalla. Väitöskirjani käsittelee muusikoille kehittämääni työnohjausmetodia. Haastattelemalla yhtätoista muusikkoa selvitin heidän työnsä erityispiirteet, kuormatekijät ja voimavaratekijät. Sanalla sanoen pyrin vahvistamaan heidän toimijuuttaan. Entä oma tutkimustyösi. Miten koen sen, jos minuun suhtaudutaan huonosti, tai jos näen epäoikeudenmukaista kohtelua. 4/2022 10 merkitys myös ihmisen kehollisen hyvinvoinnin kannalta; hyvä esimerkki on se, että hyvinvoivan ihmisen kipukynnys on korkeammalla kuin huonosti voivan
Nyt erityisesti koronan aikana tämä epävarmuus on realisoitunut monien elämässä. Jos esimerkiksi työuupumukseen johtaneita syitä ja ongelmia ei selvitetä, siitä kärsivä ihminen ei välttämättä parane kuin väliaikaisesti. Kanttorien työnohjaus ja heidän työhyvinvointiinsa perehtyminen nimenomaan muusikkoina on hyvä ehdokas ensimmäiseksi kehittämiskohteeksi. Martti Laitinen kanttori Karleby svenska församling Pauliina Valtasaaren kirjoituksia: http://www.pauliinavaltasaari.com/ copy-of-koulutukset/. Eräs merkittävä epätasa-arvoisuus vallitsee vakituisten työntekijöiden (esimerkiksi kanttorinviran haltijoiden) ja muiden muusikoiden välillä. He jäävät tavallaan turvaverkon ulkopuolelle, mikä on epätasa-arvoista. Olisiko jokaisen kanttorin hyvä osallistua työnohjaukseen. Ratkaisu ei ole se, että yksilö ryhdistäytyy tai piristyy. Mutta samalla pitää pysyä omassa roolissaan: vaikka työtoverina voi osoittaa tukea ja myötätuntoa, ei tarvitse eikä edes ole mahdollista ryhtyä työnohjaajaksi tai terapeutiksi ilman pätevyyttä. Teksti: Martti Laitinen Kanttorin kommentti Suomalaisten kirkkomuusikoiden hyvinvointi kaipaa päivittämistä Kirkkomuusikon työhön liittyy useita kuormittavia tekijöitä. Tärkeintä on kohdata toiset aidosti. Tämä on iso kysymys: kyse on rakenteellisesta ongelmasta, jossa vastuu ei ole yksilön vaan yhteiskunnan harteilla. Sen sijaan voi kannustaa työtovereitaan ottamaan vastaan esimerkiksi työnohjausta. 10 11 tajien kuin ammattilaisten keskuudessa. Tämä on samanlainen psyykkinen prosessi kuin se, että pieni vauva etsii äidin katsetta ja hätääntyy jos ei sitä saa. Inhimilliset, psykologiset ja ryhmädynaamiset lainalaisuudet toteutuvat aina, kun ihmiset ovat tekemisissä keskenään. Usein kanttori on vieläpä seurakuntansa ainoa muusikko, mikä voi johtaa vertaistuen puutteeseen. Siinä voi myös toteutua se psykodynaaminen ilmiö, että kun tulemme uuteen ryhmään, haluamme itsellemme hyväksyntää, arvostusta ja joukkoon kuulumista. Eikä seurakunnissa aina kaikki mene ihmisten välilläkään niin kuin pitäisi. Seurakunnan merkitys paikallisyhteisössä on aiempaa pienempi ja numerot näyttävät punaista, mutta esimerkiksi musiikkitoimintaan kohdistuvat odotukset eivät ole pienentyneet samassa suhteessa. Pauliina Valtasaaren sanoin rakenteellisia ongelmia ei voi jättää yksilöiden ratkaistavaksi. Jos voisit oikaista jonkin ongelman, mikä se olisi. Lisäksi muuttuva yhteiskunta, kirkko ja musiikkikulttuuri tuovat monille työpaineita ja kokemuksia omasta riittämättömyydestä. Freelancerit, keikkalaiset ja sijaiset joutuvat kestämään työelämässään suurempaa epävarmuutta. Ja kun työntekijä sairastuu, työyhteisössä olisi tärkeää pystyä keskustelemaan avoimesti siitä, miten hän kuntoutuu ja miten hän jaksaa sairauslomansa aikana. Ikävimmillään työnantajan heikko tilanne päätyy työntekijän henkilökohtaiseksi taakaksi. Näin ollen myös harrastustoiminnassa voi tapahtua ulkopuolelle sulkemista ja syntyä pienryhmiä ja sisäryhmiä. Monet kokevat heihin kohdistuvan kohtuuttomia odotuksia, jotka liittyvät esimerkiksi seurakunnan musiikkitoiminnan määrään, laaja-alaisuuteen ja korkealuokkaisuuteen – sekä erilaisiin näkemyksiin kirkon tehtävästä ja musiikin roolista siinä. Haemme ryhmältä ikään kuin hyväksyvää katsetta. Kanttorit tekevät työtä moniammatillisessa työyhteisössä, jonka johtajalla on eri alan koulutus kuin heillä itsellään. Mitä sitten me, jotka emme ole työnohjaajia emmekä terapeutteja, voisimme tehdä työelämän parantamiseksi. Tässä olisi kirkkoherroille ja seurakuntayhtymien johdolle miettimisen paikka. On kuunneltava tosissaan, mitä toiset haluavat kertoa, jotta he tulisivat kuulluiksi. Käsitelläänkö työhyvinvointia liikaa esimerkiksi seurakunnittain ja liian vähän ammattiryhmittäin
Originelli seuramies Selim Eskelin oli lukkarin poika Liljendalista Itä-Uudeltamaalta. Mäkelän mukaan käytännössä hyvin harva hakija on ilmoittanut jommankumman vanhempansa olevan kanttori, vaikka hakulomakkeessa on ollut tätä varten nimenomainen kohta. Eskeliniä kuvattiin hyväntuuliseksi, tyytyväiseksi ja verrattomaksi seuramieheksi. Vuonna 2022 jaettava kokonaissumma on 110 000 euroa. Eskelinin sydäntä lähellä olivat erityisesti kanttorien lapset, sillä Eskelinin testamentissa lukee: otettakoon ensinnä huomioon ne oppilaat, jotka ovat Suomen Kanttori-Urkuriyhdistyksen tahi Finlands svenska Kantoroch Orgelistförbund-nimisen yhdistyksen, elävien tai kuolleiden, vähävaraisten jäsenten poikia tai tyttäriä. Eskelin oli naimaton ja asui maaseudun rauhassa Pyhtäällä, mistä hän ”talvisunnuntaisin susiturkkiinsa kääriytyneenä nousi rekeen ja kulkusten kilistessä Säästäväinen kanttori testamenttasi omaisuutensa musiikinopiskelijoille suuntasi matkansa Kotkan kaupunkiin, mistä taas jumalanpalveluksen päätyttyä yhtä vaikuttavalla tavalla palasi maaseudun rauhaan”, kuten vuonna 1980 Kirkkomusiikki-lehdessä julkaistussa silloisen asiamiehen Emer Siliniuksen kirjoittamassa artikkelissa kerrotaan aikalaisten muistavan. S elim Eskelinin säätiön nykyinen asiamies Ari Mäkelä toteaa, että testamentin määräys suosia kanttorien lapsia apurahojen jaossa on ilmaistu vahvasti. Selim Eskelin ei testamentissaan mitenkään ohjeistanut suosimaan apurahanjaossa kirkkomuGeorges von Swetlik maalasi muotokuvan kanttori-urkuri Selim Eskelinistä.. Vuonna 1969 säätiön sääntömuutos salli varojen sijoittamisen arvopapereihin ja tonttien vuokraamisen rakennustoimintaan. Nykyään Selim Eskelinin säätiö jakaa vuosittain apurahoja ensi sijassa laulua opiskeleville Sibelius-Akatemian opiskelijoille. Lisäksi hän onnistui hankkimaan kanttori-urkurituloillaan merkittävän määrän omaisuutta: säätiön alkupääomaan kuului muun muassa kokonainen kaupunkitontti Kotkassa ja kolme neljäsosaa toisesta tontista. Tämä tekee sen varsin vaikeasti sovellettavaksi. Apurahojen hakuaika on ollut vuosittain syys-lokakuussa. Laulajille – entä kirkkomuusikot. Mutta on huomattava, että se on myös kytketty asianomaisten perheiden vähävaraisuuteen. Näin säätiö ryhtyi kartoittamaan omaisuuttaan ja sai jaettua ensimmäisen 1 000 markan stipendinsä vuonna 1974. 4/2022 12 Selim Eskelin (1867–1938) oli Kotkan seurakunnan säästäväinen kanttori-urkuri, joka testamenttasi omaisuutensa lauluopiskelijoiden tukemiseen. Alkuvaiheessa tonteilla sijanneiden vanhojen puutalojen vuokratuotto ei kuitenkaan riittänyt edes talojen kunnossapitoon. Hän opiskelija Helsingin lukkari-urkurikoulussa ja musiikkiopistossa. Toisaalta hakulomakkeessa ei ole kysytty hakijan tai hänen vanhempiensa varallisuustietoja. Tietysti myös se, että yhteiskunta sodanjälkeisenä aikana on ottanut tukeakseen opiskelua tavalla, joka mahdollistaa korkeakouluopiskelun myös vähävaraisten perheiden lapsille, on muuttanut tämän Eskelinin aikanaan varmasti hyvin perustellun testamenttimääräyksen sovellettavuutta nykyisissä olosuhteissa
Hän on kuitenkin testamenttiinsa kirjoittanut paljon täsmällisiä määräyksiä paitsi viimeisestä tahdostaan, myös pitkälle luotaavia toimintaohjeita perustettavalle säätiölleen. Se on periaatteessa ihan yhtä hyvä peruste apurahalle kuin suunnitelma mestariluokasta Wienissä. Kannanotot siihen, millaisen musiikin opiskelua apurahoilla tulee tukea, kuitenkin loistavat poissaolollaan. 12 13 siikkia, vaikka olikin itse kirkkomuusikko. Siksi haluan myös muistuttaa opiskelijoita siitä, että yksi hylkäävä päätös apurahahakemukseen ei todellakaan tarkoita, etteikö seuraavana vuonna voisi menestyä paremmin. Ari Mäkelän mukaan apurahojen kohdistaminen nimenomaan laulajille johtui todennäköisesti enemmän tarkoituksenmukaisuudesta kuin erityisestä halusta tai tarpeesta suosia nimenomaan laulutaidetta: Kun Instrumentalisteille ja säveltäjille jo oli omat toimivat rahastot, niin sen sijasta, että hän olisi pannut oman säätiönsä kilpailemaan näiden kanssa, hän määräsi sen luovuttamaan pääomaa Faltinin ja Wegeliuksenrahastoille, minkä tahdon säätiö toimintansa alkuaikoina myös toteutti. Teksti: Jonna Aakkula Apurahan saaja Olivia Kyllönen esiintymässä vuoden 2021 stipendijuhlakonsertissa Helsingin Musiikkitalon Organo salissa. Näytöt opiskelussa viime kädessä ovat ratkaisevia, ja siksi opintojensa alussa olevien opiskelijoiden on käytännössä mahdotonta saada apurahaa näiden näyttöjen puuttuessa. Asunnot ovat kaikkien Sibelius-Akatemian opiskelijoiden haettavissa, niitä ei ole varattu nimenomaan laulun opiskelijoille. Tästä emme voi tehdä muita johtopäätöksiä, kuin sen, että hän lopulta piti lähtökohtana tasapuolisuutta eri musiikin alueiden välillä, ja tätä lähtökohtaa myös säätiön stipendilautakunta pyrkii noudattamaan, kertoo asiamies Mäkelä. Mitä pitemmälle opinnoissaan on edennyt, sitä paremmat mahdollisuuden hakemuksen läpimenoon on, tietysti sillä edellytyksellä, että on saavuttanut opintomenestystä, sanoo asiamies Ari Mäkelä. Eskelinin laatiessa testamenttiaan ei Helsingin konservatoriossa, josta sittemmin tuli Sibelius Akatemia, ollut erillistä kirkkomusiikkiosastoa. Apurahan saaminen ei välttämättä edellytä mitään yksilöityä kunnianhimoista taiteellista projektia. Kuva: Selim Eskelinin säätiö. Viidessä huoneistossa Helsingin Taka-Töölössä asuu kaksitoista opiskelijaa. Apurahojen jaossa Eskelinin säätiön toiminta poikkeaa tyypillisten kulttuurisäätiöiden apurahajaosta siinä, että tavoitteena on tukea nimenomaan opiskelua ja vieläpä perusopintoja Sibelius-Akatemiassa. Tukea Akatemian perusopintoihin Nykyään säätiö paitsi jakaa apurahoja myös ylläpitää opiskelija-asuntoja Sibelius-Akatemian opiskelijoille. Käytännössä kuitenkin hyviä näyttöjä antanut ja opinnoissaan määrätietoisesti ja menestyksekkäästi edennyt opiskelija voi aivan hyvin perustella hakemuksensa elinkustannuksillaan
Ei sitä aina hahmota, miten suuri merkitys harrastuksella on ihmisten elämään. Siitä välittyy sellainen syvä ilo (tässä haastateltava ihan liikuttuu). Orkesterissa luodut ystävyyssuhteet tuppaavat kestämään läpi elämän. (Edellisen vastaajan toivekysymys) Nuorten kanssa toimiminen on niin inspiroivaa. Pienemmät saivat pienempiä soittimia ja isommat isompia. Kun on ollut rankka päivä kaupunginorkesterissa, niin harjoitukset tuntuvat ihan rentouttavilta. Esiintymiseen piti kerätä pakkasen kestävä ryhmä. Soitan työkseni ammattiorkesterissa, niin tämä on tärkeää vastapainoa ammattimuusikon arjelle. 4/2022 14 Mikä musiikkiryhmä. Tämä on kokoonpanoltaan ihan puhallinorkesteri. Aikojen saatossa merkitys on muuttunut. Vastaus oli heti selvä: totta kai. Olin pienempänä jonon toisessa päässä, ja käteen laitettiin klarinetti. Mikä pitää yllä innostusta orkesterityöhön. Kävin lukion jälkeen opiskelemassa Sibelius-Akatemiassa ja palasin sieltä sitten kotiseudulle, kun sain Lappeenrannan kaupunginorkesterista klarinetin äänenjohtajan paikan. Aiemmin ei ollut musiikkiopistolla omaa orkesteria, niin koulutuksellinen merkitys oli iso. Erityisesti joulunaika on sellainen, jolloin ollaan aina mukana. Tärkeää on myös se, että saa toimia pedagogina. Vuosi oli 1989, ja saman tien kysyttiin, ottaisinko johtaakseni orkesterin. helmikuuta 2018. Lappeenrannan seurakuntien nuorisosoittokunta. Orkesteri on perustettu vuonna 1963. Nykyään ollaan enemmän yksi orkesteri muiden mukana. Kun mentiin ilmoittautumaan soittokuntaan, niin meidät laitettiin pituusjärjestykseen. Kun puhutaan tämän orkesterin painopisteestä, niin kyllä tämä on seurakunnan yksi nuorisotyön muoto. Mitä orkesterityö antaa sinulle. Aloitin itse soittoharrastukseni tässä samaisessa orkesterissa ehkä noin vuonna 1972. Kuvassa vasemmalta Simo Hellsten, baritonisaksofoni; Jorma Lautanen, klarinetti; Jarno Lantta, käyrätorvi ja Kasperi Löfman, klarinetti.. Jorma Lautanen, soittokunnan kapellimestari. Aluksi lauloin seurakunnan poikakuorossa. Seurakunnan siipien suojassa saadaan turvallisesti toimia. Musiikkiryhmä esittelyssä: Lappeenrannan seurakuntien nuorisosoittokunta Lappeenrannan lumikirkon avajaiset 13. Sen johtaja kysyi, ketä kiinnostaisi soittaminen, ja totta kai se kiinnosti minua. Kuka olet. Mikä on tämän ryhmän merkitys seurakunnalle ja alueelle. Se, mikä pitää innostusta tähän yllä, on se ilo ja riemu, minkä kokee nuoren ihmisen läsnäolossa, ja kun näkee, että nuori oivaltaa musiikillisia asioita ja pystyy ilmaisemaan niitä omalla soittimellaan. Mukava muisto jäi mieleen, kun muutama vuosi sitten oltiin soittamassa lumikirkon avajaisissa. Monelle harrastus on myös antanut pohjan muusikon ammattiin, osa on aktiivisia harrastajia tai vaan konsertissa kävijöitä
Meidän viime esiintyminen oli Joutsenon vastaanottokeskuksessa, kun kävimme soittamassa Ukrainasta tulleille pakolaislapsille. Mitä haluaisit kysyä tämän sarjan seuraavalta vastaajalta. (Edellisen vastaajan, Iin kirkkokuoron Eero Sassin toivekysymys) Miun mielestä paras keino esiintymisjännitystä vastaan on muistaa hengittää ja luottaa siihen, että yleensä se jännitys vähenee lavalle päästessä. Kuva Lappeenrannan kirkon urkuparvelta. Milloin ja miten tulit liittyneeksi juuri tähän musiikkiryhmään. Soitettiin sellaisia eläinkappaleita, joissa lapset pääsivät maukumaan, haukkumaan ja hirnumaan mukana. Mikä on harrastuksen merkitys itsellesi. Mitä haluaisit kysyä tämän sarjan seuraavalta vastaajalta. Haaveissa on saada enemmän ihmisiä toimintaan mukaan. Orkesterisoittamisessa pääsee kokemaan onnistumisen tunteita, kun saa vaikeatkin paikat menemään ja kun tapaa uusia ihmisiä ja pääsee soittamaan heidän kanssa. Klarinetinsoiton lisäksi harrastan myös sirkusta. Koronan aikana toiminta hiipui, nyt on kuitenkin tullut orkesteriin mukaan vähän vanhempaakin väkeä, vaikka ollaan nuorisosoittokunta. Instrumenttini on klarinetti. 14 15 Miten haluaisit jatkossa kehittää ryhmän toimintaa. *** Kuka olet. Se on hienoa, kaikki ovat tervetulleita. Teksti: Reko Tammi Kauneimmissa joululauluissa soittaminen on seurakuntien soittokunnalla vuosittainen kunniatehtävä. Ja sitten kannattaa muistaa, että pieni jännitys ei haittaa mitään. Mikä on paras kokemus, mitä olet päässyt tekemään musiikkiryhmäsi kanssa. Oli kiva päästä soittamaan yhdessä ja vieläpä vähän kokeneempien soittajien kanssa. Olen Varpu Myyryläinen. Millä konsteilla vastaat tämän ajan haasteisiin erityisesti ajatellen nuorten moninaisia harrastuksia ja ajankäyttöä. Vuonna 2019 liityin orkesteriin, kun olin tarpeeksi soittanut. Jorma Lautanen ja Varpu Myyryläinen Lappeenrannan kirkon alasalissa.. Soittotunnit aloitin vuonna 2015, kun äidin kanssa yhdessä ilmoitettiin minut oppilaaksi musiikkiopistoon. Oma tuntuma on, että olen pärjännyt orkesterissa ihan hyvin. Olen 16-vuotias ja opiskelen tällä hetkellä Lappeenrannan Lyseon lukion ensimmäisellä luokalla. Se oli mukava esiintyminen. Mikä on paras keino esiintymisjännitystä vastaan
Nykyisin Kauneimmat Joululaulut kaikuvat tuhansissa tilaisuuksissa kirkoissa, kauppakeskuksissa, ravintoloissa ja monissa muissa paikoissa ulkomaita myöten aina adventista loppiaiseen. Käyttäjätunnuksena toimii evl.fi-loppuinen sähköpostiosoite. Vuonna 2019 Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyssä kolme viidestä suomalaisesta kertoi osallistuvansa Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksiin ainakin toisinaan. Kirjat on jaoteltu säestyskirjoihin, laulukirjoihin, kuorokokoelmiin sekä soitinyhtyeille ja bändeille tarkoitettuihin kirjoihin. Listasta käyvät ilmi kirjojen tekijät/toimittajat, kustantajat ja julkaisuvuodet.. kerran. Tuskin kukaan silti osasi ajatella, millainen ilmiö niistä kasvaisi vuosien kuluessa. Kauneimmat Joululaulut kaikuvat jo 50. Kauneimpien Joululaulujen suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Jos kirjautuminen ei onnistu tai sinulla ei ole tunnuksia eikä evl.fi-osoitetta, voit lähettää sähköpostia Sari Savolaiselle osoitteeseen sari.savolainen@suomenlahetysseura.fi. Erilliseen listaan on koottu Kauneimpia Joululauluja sisältäviä nuottikirjoja. Materiaalit ovat kirjautumisen takana osoitteessa seurakuntapalvelut.fi. Tekijänoikeudellisista syistä nuottimateriaalia ei ole voitu julkaista niin, että kuka tahansa pystyisi vapaasti lataaman nuotit itselleen. Tänä vuonna Kauneimpia Joululauluja lauletaan 50. Valmiiden sovitusten lisäksi tänä vuonna julkaistaan teoskohtaiset listat, joista on nähtävissä, mistä laulukirjoista kunkin teoksen nuotti on löydettävissä, missä sävellajissa kyseinen nuotti on, onko nuotissa sointumerkit, onko valmis pianosäestys kirjoitettu, onko nuotti soitinyhtyeelle tai bändille ja onko nuotissa obligatostemmoja. 4/2022 16 Kauneimmat Joululaulut on Suomen suurin ja laajimmalle levinnyt musiikkitapahtumien sarja, joka viettää tänä vuonna juhlavuottaan. K auneimmat Joululaulut -tapahtuma sai alkunsa vuonna 1973, kun kanttorit yhdessä Suomen Lähetysseuran kanssa halusivat kehittää hiljaiseen kolmanteen adventtisunnuntaihin tapahtuman, jossa kerättäisiin varoja lähetystyölle. Laulutilaisuuksiin osallistuu noin kolme viidestä suomalaisesta. kerran! Kirkkomusiikkiliitto ja Lähetysseura toteuttivat nyt materiaalit kanttoreille Kanttorin työtä on nyt helpotettu julkaisemalla valmiita sovituksia tänä ja mahdollisesti monina tulevina vuosina laulettavista joululauluista. Heti ensimmäisenä vuotenaan Kauneimmat Joululaulut -yhteislaulutilaisuuksia järjestettiin lähes 150 seurakunnassa, ja vastaanotto oli innostunutta. Lisäksi kerrotaan sovittaja ja mahdollisen kuoron kokoonpano (esim. Vuosien kuluessa Kauneimmista Joululauluista on kasvanut Suomen suurin musiikkitapahtuma – eikä kolmas adventtikaan ole enää kirkoissa hiljainen. SATB)
Laulutilaisuuksissa kerätään kolehti Lähetysseuran työhön, jota se tekee lasten hyväksi eri maissa. Seurakunnat vastaavat yhteislaulutilaisuuksien järjestämisestä. Kauneimmat Joululaulut -tapahtuma myös siirtää kristillistä joululauluperinnettä sukupolvelta toiselle. Lähetysseura valmistaa Kauneimmat Joululaulut -materiaalin ja toimittaa lauluvihot seurakuntien käyttöön. LAULA JA AUTA MAAILMAN LAPSIA! 2022 Joululaulut soivat maailman lasten hyväksi Kauneimmat Joululaulut on Suomen Lähetysseuran ja evankelis-luterilaisten seurakuntien yhteistyötä. Vuosi vuoden jälkeen täyttyvät kirkkosalit viestittävät, että joulun sanoma on edelleen tärkeä suomalaisille ja puhuttelee heitä. 16 17 Vuosien kuluessa Kauneimmista Joululauluista on kasvanut Suomen suurin musiikkitapahtuma Kauneimmat Joululaulut -vihkon säestysmateriaalit löytyvät Kirkkomusiikkiliiton ja Lähetysseuran projektin ansiosta nyt kootusti yhdestä paikasta. Teksti: Suomen Lähetysseura & Suomen Kirkkomusiikkiliitto
Kanttorin lisäksi kutsua musiikkitoimintaan voivat esittää kuorolaiset: Sen sijaan että he istuvat vierekkäin eturivissä, kuorolaiset voivat asettua eripuolille salia ja esittää lähellä oleville laulajille kutsun: ”Laulatpa hyvin! Tulepas kokeilemaan meidän kuoroon! Ensi torstaina on muuten harjoituksissa avoimet ovet, että voi tulla katselemaan tai osallistumaan ihan ilman sitoumuksia. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan hulppeat ja hyvin järjestellyt nuottivarastot olivat työryhmälle todellinen aarreaitta, sanoo Anna Marte. Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa onkin kirkkosalin täydeltä potentiaalisia seurakunnan musiikkitoiminnan osallistujia, esimerkiksi uusia kirkkokuorolaisia. Lisäksi ne ovat Suomen suurin yhteislaulutilaisuuksien sarja. Huomionarvoista on myös se, että näille ihmisille joulun kristillinen sanoma ei ole vieras. Tähän mennessä, Kauneimmat joululaulut -vihkojen saapuessa seurakuntiin, jokainen kanttori on tutkinut ja kirjannut muistiin, mistä kirjoista löytyy sopivat säestykset kuhunkin lauluun. Kauneimmat Joululaulut -tilaisuudet antavat mahdollisuuden tukea Lähetysseuran toteuttamaa työtä. Aineisto on nyt koottu ja kanttorit saavat sen ilmaiseksi verkosta. -Työryhmän työskentely oli rivakkaa ja inspiroivaa, teimme suunnitelmia erinomaisen hyvässä hengessä, kertoo kanttori Anna Marte. Lisäksi on kerätty ja julkaistu tiedot, mistä nuotteja löytyy lisää. Siellä on tuoreita sovituksia muun muassa Jiri Kurosen Jouluna he kaikki ovat täällä -lauluun. Ainakin sitä käytän varmasti lauluryhmäni ja viulistini kanssa jouluajan tilaisuuksissa. Löysikö Anna Marte itselleen uusia nuottiaarteita. 4/2022 18 Kauneimmat Joululaulut -tilaisuudet ovat yksi seurakuntien musiikkitoiminnan kohokohdista. Moni haluaa tulla etsimään aitoa joulumieltä ja laulamaan yhdessä. Materiaalin on koostanut työryhmä, johon kuuluivat musiikkisihteeri Kivelän lisäksi Lähetysseuran asiantuntija Päivi Mattila sekä kanttorit Sheldon Ylioja ja Anna Marte. Kirkkomusiikkiliitto on halunnut pohtia yhdessä Lähetysseuran kanssa, miten kanttoreita voitaisiin auttaa Kauneimmat Joululaulut -järjestelyissä. Todellakin mahdollisia kirkkokuorolaisia! Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa ei kannata jättää käyttämättä mahdollisuutta kutsua uusia ihmisiä mukaan seurakunnan musiikkitoimintaan. Marte suosittelee tallentamaan taulukon koneelle ja kahlaamaan valtavan määrän joululaulusovituksia vaikka kesähelteillä, tai ylipäätään minä tahansa itselle sopivana ajankohtana. Kirkkomusiikkiliiton musiikkisihteeri Kalle Kivelä kertoo: Totesimme, että aineiston kokoaminen yhteen paikkaan, josta se olisi kaikkien kanttoreiden saatavilla, olisi suureksi avuksi. Kuorolaiset voivat antaa läsnäolijoille mahdollisuuden päästä kokeilemaan, miltä tuntuu olla osa moniäänistä kuoroa: Toteutetaan joku lauluista niin, että kuoro laulaa stemmat yhteislauluun. Joulunuotteja kesähelteille asti Materiaalia on koottu paljon. Salin täydeltä uusia kuorolaisia. -Materiaalitaulukon ulkoasun ja ryhmittelyn kanssa Sheldon teki valtavan työn. Ja hyvää joulua!” Teksti: Jonna Aakkula Kauneimmat Joululaulut -säestysnuotit koottiin kanttoreille
+358 50 573 2000 timo.vikman@mixtuur.fi WWW.MIXTUUR.FI Ruusulankatu 8, Helsinki Lähes sadat Mixtuur-virtuaaliurut Suomessa Nästan hundra Mixtuur virtualorglar i Finland Johtava suomalainen virtuaaliurkujen asiantuntija. Kysy tarjous!. Toteutamme myös korkeatasoiset striimaukset, AV-laitteiden asennukset, äänentoistoja videopalvelut sekä koulutukset. 18 19 p
Ai niin, se Lasten virsi -koulutus, johon ajattelin ilmoittautua! Milloinkas se olikaan. b. d. b. b. c. Tutkimukset osoittavat, että omat musiikkimieltymyksemme vaikuttavat siihen, millainen musiikki virkistää tai saa sykkeen laskemaan. Rippikoulu… a. Gospelkuoron ja Ida Elinan yhteiskonsertti. paikallislehdestä menotietojen rivi-ilmoituksista. b. NNS:n Blessaacom-Instagram-tilin uusin “Takasin kehään” sai kyllä pomppimaan. Ah vuodata, Herra, jo Henkesi ja herätä nuoriso Suomen… Mitenkähän pitkään se nuoriso taas joululomalla aikoo nukkua. Vai onkohan se liian vaikeaa 2-vuotiaalle. 4. 5. c. 4/2022 20 21 Musiikki vaikuttaa hyvinvointiimme. Kun kaipaat rauhaa maailman melskeessä… a. c. d. Tää on ihana! d. laitat AirPodit korviin ja valitset, kirjoitatko Spotifyn hakukenttään relax vai white noise. avaat Yle Radio 1:n klo 18.30 ja kuuntelet illan Hartaita säveliä – mutta oi, miksi täälläkin on nykyään välillä muuta kuin perinteistä kirkkomusiikkia, johon totuin jo lapsena. b. Anna mun etsiä ja olla epävarma, anna mun nähdä maail. sunnuntain jumalanpalveluksen kohdasta “seurakunnalle ilmoitetaan, että ensi viikon aikana tapahtuu…”. c. @veisukirja Instagram -tili on ollut kyllä hyvänä apuna, kun isoset ovat opetelleet uusia NSV2020-lauluja. 3. on se ihana Antti Tuiskun kappale “Valittu kansa” -albumilta. Yksi vuoden kohokohdista musiikkitapahtumien osalta on… a. someinfluenssereiden TikTok-videoista, sillä 5 minuutin päästä tapahtuu, ei kun se meni jo. c. c. Lasten musiikki a. pitävät kanttoritkin elossa varsinkin joulukuussa, tai välillä kahvi ja joulutorttu. Kummilapsi tykkää paukutella kattiloita ja naputella pöydän reunaa, joten ajattelin opettaa hänet käyttämään GarageBandia. 6. Bachin Matteus-passio hiljaisella viikolla – laulan toki kuorossa itsekin! b. hyräilet ulkomuistista Juha Tapion uudehkoa laulua “Vaadin rauhaa”, jonka kuulit äsken myös kaupan kassajonossa taustamusiikkina. Lahden Kansainvälinen Urkuviikko. Lähetin juuri WhatsAppissa lasten kavereiden vanhemmille Mihin joukkoon kuulut linkin Lastenkirkon uusimpaan musiikkivideoon “Nosta kädet ilmaan”-linkin. 2. etsit nuoteistasi barokin tai klassismin rauhallisia helmiä ja alat soittaa. …tai siis löytyyhän kahviin kauramaitoa ja onko vegaanista pullaa. d. Menotiedot musiikkitapahtumiin löytyvät parhaiten… a. Välillä kaipaamme piristystä, joskus rauhoittumista. Kahvia ja pullaa… a. nautit viikon parhaassa seurassa kirkkokuoron harjoitusten tauolla – tällä kertaa altot olivat keittiövuorossa. Tee leikkimielinen testi: 1. Kyynel vierähtää silmäkulmaasi kuinka kauniisti Tapiolan lapsikuoro laulaakaan Erkki Pohjolan johdolla aamuhartaudessa. d. … ai vuoden, viikkokin on liian pitkä aika muistaa. Facebook-tapahtumista – Hei, tästä konsertista näyttää Annekin olevan kiinnostunut, joten klikkaan “osallistun”. Musiikkivalinnoilla on merkitystä
Pidätkö Tuomasmessuista ja osaat Afrikkalaisen gospelmessun laulut ulkoa. Välillä pulahdus perinteisemmän kirkkomusiikin puolelle saattaa tuoda uusia elämyksiä! D. c. d. Taidat olla koulutukseltasi kirkkomuusikko. 7. Numerosta 78 tulee mieleeni… a. b. Vastaukset: Sait eniten vastauksia… A. Toisaalta, ehkäpä välillä virkistäisi, jos kysyisit vaikka lapsilta tai lapsenlapsilta heidän lempibiiseistä. Auton rekkarit on kyllä pahoja, kun aina alkaa laulattaa. Perinteet kunniaan, niitä ei mikään voita! Tunnet kirkkomusiikin ja klassisen musiikin kentän kuin omat taskusi. Siis meidän ripari oli kyllä iiihan paras! Konfislauluksi valittiin Sitkeä sydän. Isot kiitokset rovaniemeläisille!. Ehkäpä juttelet musiikista ja sen merkityksestä vanhemman sukupolven kanssa ja löydätte ”yhteisen sävelen”. Tulevaisuus on auki, mutta ei se haittaa. Mitenkähän sen sais nousemaan. että mun kaveripiirissä on kyllä tosi paljon 70-luvulla syntyneitä d. Jesu, der du meine Seele, BWV 78. Ehkäpä soitat itsekin jotain instrumenttia tai teet musiikkia tietokoneella. Kahvin ja pullan kaveriksi levollisia hetkiä ja miksei myös kivoja koulutuksia, joissa innostua yhdessä kollegoiden kanssa uusista tavoista musisoida seurakunnassa yhdessä! C. …keskiarvo tais olla viime keväänä 7,8. Musiikki on tärkeä osa elämääsi niin peleissä, elokuvissa kuin sosiaalisessa mediassa. Vieraalla maalla kaukana on kumpu kivinen – uimahallissa oma kaappi löytyy helposti, kun valitsen kaapin virsinumeron perusteella. Saatat samalla yllättyä iloisesti tavoista löytää musiikkia eri palvelimista. Vaikka paperinen nuotti saattaa olla sinulle jo outo kapistus, saatat hämmästyä, mitä kaikkea nuottikirjoja selailemalla löytyykään. 20 21 maa… – Voi, saisivatpa nuoret kasvaa rauhassa ja turvassa. B. Riikka Jäntti Musiikkikouluttaja, STEP-koulutus Nosta kädet ilmaan -musiikkivideota kuvattiin lapsikuoro Valonlähteen kanssa Rovaniemen Ounasvaaralla ja kirkossa. Video Lastenkirkossa marraskuussa. Ehkäpä herkistyt joistain populaarimusiikin kappaleista, jotka koskettavat myös hengellisellä tasolla
Ekaluokan opettaja aikanaan alkoi vanhemmille puhumaan, että poika kannattaisi laittaa johonkin pianotunneille. Mitä teet työksesi. Vuodesta 2001 olen työskennellyt hermoratahierojana. Oma äiti on kotoisin järven toiselta puolelta kylän toiseksi vanhimmasta talosta. Korona-ajan opettamat etätyöskentelymahdollisuudet ovat jääneet käyttöön aktiivisesti. Ammatti on äitini peruja, sillä hän aikanaan kyseisen koulutuksen myös hankki. Meillä kotona laulettiin paljon yhdessä, ja kipinä musiikkiin on tullut jo siltä ajalta. 4/2022 22 Uusia jäseniä Suomen Kirkkomusiikkiliiton hallitukseen Kirkkomusiikkiliiton edustajakokouksessa valittiin uusia hallitusjäseniä vuoden 2023 alusta alkaville kolmevuotiskausille. Hallituksen uusi varajäsen Veli Ikkeläjärvi Kuka olet / Kenes poikia olet. Tällä kertaa oli avoinna teologijäsenen ja hallituksen varajäsenen paikat. Aiemmin minulla oli lypsykarjaa ja olen siinäkin maailmassa vielä sisällä kehittämäni nautakarjan Kuva: Selma Ikkeläjärvi.. Hierontatyö täyttää tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa päivästä. Ihan maalaispoika olen. Viime vuosina hallitus on kokoontunut lähes kuukausittain. Isä oli hyvä laulamaan ja vanhemmat siskot myös. Liittohallituksen kokoonpano pyritään valitsemaan niin, että siinä olisi kolme ”musiikillista johtajaa”, kolme ”laulajaa ja soittajaa” sekä yksi ”teologi”. Olen Veli Ikkeläjärvi. Lypsykarjaa oli kotona, ja siinä olen koko lapsuusajan ollut hommissa. Sen lisäksi teen metsätöitä sekä tietokoneella muun muassa erilaisia editointihommia. L iittohallitus ohjaa Kirkkomusiikkiliiton toimintaa ja tekee päätökset muun muassa jäsenistä, ansiomerkeistä, nimityksistä sekä avustuksista. Kauhajoen Ikkeläjärven kylästä, kylän vanhimmasta talosta
Sua vain yli kaiken mä rakastan. Teksti: Reko Tammi Kuva: Viivi Turunen. Aikanaan kun vaimoni kanssa menimme naimisiin, niin lauloin hänelle häissämme tämän laulun. Liiton helmoihin voisi tulla enemmänkin musiikintekijöitä ja genrejä, jolloin koko kirkkomusiikin käsite laajenee palvelemaan paremmin tässä ajassa olevia ihmisiä. Aika monipuolinen on tämä työnkuva siis tällä hetkellä. Mitä teet työksesi. Mainitse jokin sinulle tärkeä laulu ja miksi se on sinulle tärkeä. Toivon, että hallitus on aktiivinen ideoija ja kehittäjä. Minkälaisia asioita haluaisit edistää hallituksessa. Tulen vähän liiton toiminnan ulkopuolelta ja joudun tutustumaan ja opettelemaan liiton asioita vielä lisää. Olen Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa aikuistyön pastorina. Kun minut on sinne hallitukseen valittu, niin yritän ainakin parhaani mukaan tuoda panokseni keskusteluun. Mitä odotuksia sinulla on Kirkkomusiikkiliiton hallitustyöskentelystä. Messun toteutuksessa on ollut mukana Hämeenlinnan seurakunnan gospelkuoro ja paikallisia muusikoita. Miä oon Kotkan Niemisii. Olin Kotkassa musiikkiluokalla Jyrki Eerikäisen oppilaana. Kirkkomusiikkiliiton toiminta saisi tulla enemmän näkyväksi. Mitä odotuksia sinulla on Kirkkomusiikkiliiton hallitustyöskentelystä. Voiko tällaisen sovituksen siis tehdä näinkin. Tärkeä osa työtäni on järjestää erilaisia tapahtumia, joilla yritetään tavoittaa niitä, joita seurakunnan toiminta ei muuten saavuta. Sieltä on tullut vahva pohja monenlaisen musiikin tekemiseen. Olemme vieneet esimerkiksi Kauneimpia joululauluja pubeihin. Toinen tärkeä asia olisi kirkastaa seurakuntajäsenyyden merkitystä seurakunnille. Meillä Kauhajoella on haastava tilanne, kun lapset ja nuoret puuttuvat kirkkomusiikista lähes kokonaan. Mielelläni olisin vaikuttamassa siihen, että liiton taholta saataisiin lapsija nuorisokuorotoimintaan vauhtia ihan valtakunnallisesti. Minkälaisia asioita haluaisit edistää hallituksessa. Niistä on tullut oikein hyvää palautetta. Se oli mullistava kokemus. En osaa tähän kohtaan mitään muuta näin tärkeää laulua nostaa. Mainitse jokin sinulle tärkeä laulu ja miksi se on sinulle tärkeä. Olen myös säveltänyt blues-messun, joka on nyt toteutettu kolme kertaa. Ihan merimiesperheestä olen kotoisin. 22 23 rakenneluokitusohjelman kautta. Elämässä on ollut monenlaisia vaiheita, mutta sama tunne on pysynyt edelleen vahvana. Kun tulin mukaan seurakunnan toimintaan, meillä oli kanttori Esa Pyöriän vetämä kvartetti. Toivon, että hallituksen työskentely on tehokasta ja hyödyllistä. Esa teki Kosketa minua, Henki -virteen sovituksen, jossa oli dimja maj-sointuja, jotka räjäyttivät pääni. Hallituksen uusi teologijäsen Mirja Lassila Kuka olet / Kenenkäs tyttöjä olet. Paljon laulettiin kuorossa ja muun muassa kirkoissa laulettiin usein
4/2022 24 Kirkkomusiikkiliitto on valinnut vuoden musiikkiryhmän vuodesta 2012 lähtien. Kuoroa johtaa nykyään Hannu Norjanen.. Suomen Kirkkomusiikkiliiton vuoden musiikkiryhmät: 2012 Cantores Minores 2013 Kammarkören Psallite 2014 Turku Cathedral Youth Choir 2017 Seinäjoen seurakunnan lapsikuoro Solina 2018 Alavan kirkkokuoro 2019 Gospel Helsinki 2020 Sancti Amici & Frida 2021 Karjasillan Kirkkokuoro 2022 Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kuoropolku 2023 . Kerro se meille! Muistatko vuoden musiikkiryhmät. Kuva: Tiiu Kaitalo Vuonna 2012 Kirkkomusiikkiliiton ensimmäisen vuoden musiikkiryhmä -tunnustuksen sai Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores. Tiedätkö sinä, mikä kuoro ansaitsisi vuoden musiikkiryhmä -tunnustuksen. Vuoden musiikkiryhmä -tunnustus on toiminut erinomaisena kannustimena kuoroille jatkaa omaa työtään ja sitouttaa jäseniään toiminnan kehittämiseen
Porvoon suomalaisen seurakunnan nuorisokuoro Sancti Amici ja kuorosta rakentunut lauluyhtye Frida palkittiin vuoden musiikkiryhmänä vuonna 2020. 24 25 Kuva: Tuomas Björksten Äskettäin 20-vuotisjuhlakonsertin pitänyt Gospel-Helsinki oli Kirkkomusiikkiliiton vuoden 2019 musiikkiryhmä. Kuva: Minna Wesslund Sancti Amicin & Fridan johtaja Kanttori Minna Wesslund on tehnyt nuorten kanssa pitkäjänteistä työtä 1990-luvulta asti. Aktiivisen porukan vetäjä ja innoittaja on kanttori Nina Pakkanen. K uv a: M ar kk u Pi hl aj a
Ehdotukset osoitteeseen skml@skml.fi viimeistään 7.12.2022 mennessä. 4/2022 26 Ehdota vuoden musiikkiryhmää vuodelle 2023! Vuoden musiikkiryhmä on Suomen Kirkkomusiikkiliiton myöntämä tunnustus kirkon musiikin piirissä tapahtuvasta ansiokkaasta musiikkityöstä. Vuoden musiikkiryhmää valittaessa perusteita ovat: innostava toiminta kirkkomusiikin parissa jäsenyys Kirkkomusiikkiliitossa (yhdistys tai srk-jäsenyys) kirkkomusiikin harrastusmahdollisuuksien synnyttäminen ja/tai ylläpitäminen musiikkiryhmän toiminnalla kiinnostavat ja kekseliäät toimintatavat. Vuonna 2023 vuoden musiikkiryhmäksi voidaan nimetä aikuisten musiikkiryhmä. SKML ry pyrkii vuoden aikana tekemään valitun musiikkiryhmän kanssa molempia osapuolia ilahduttavaa yhteistyötä. Vuoden 2021 musiikkiryhmä oli Karjasillan kirkkokuoro Oulusta. Valinnan vuoden musiikkiryhmästä tekee SKML ry:n liittohallitus. Kuluvan vuoden musiikkiryhmänä on ollut Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kuoropolku, jonka innostavana vetäjänä toimii kanttori Ismo Savimäki. Nimitykseen kuuluu myös 500 euron rahapalkinto sekä 1 000 euron budjettivaraus, joka varataan vuoden musiikkiryhmän ja Kirkkomusiikkiliiton yhteistoimintaan. Kuva: Emilia Soranta Kuva :Terho Aalto. Liittohallitukselle voi tehdä esityksiä vuoden musiikkiryhmäksi. Esitykset tulee toimittaa perusteluineen 7.12.2022 mennessä Suomen Kirkkomusiikkiliittoon osoitteeseen skml@skml.fi. Kuoro on ollut tekemässä Laulun aika on tullut -yhteislauluvihon levytystä
Jokainen laulu on omalla sivullaan tai aukeamallaan – laulun aikana ei siis tarvitse kääntää sivua. Mukana on muun muassa virsiä, hartaita lauluja ja eri vuodenaikoihin liittyviä lauluja. Ajatuksena on, että lauluvihko kannustaisi ihmisiä kokoontumaan laulamaan yhdessä sekä oman alueen sisällä että yli alueja organisaatiorajojen. Laajemmasta näkökulmasta katsottuna lauluvihko motivoisi ihmisiä laulamaan yhdessä niin, että piirien ja liittojen rajat ylitettäisiin – laulaisimme yhdessä järjestöstä ja piiristä riippumatta. Kokoelma on ostettavissa Suomen Kirkkomusiikkiliitosta ja Kristillisestä Eläkeliitosta. Levy antaa tukea laulujen laulamiseen omassa porukassa tai vaikka yksin kotona. Vihossa on 66 laulun sanat ja sointumerkit. www.skml.fi/kauppa p. Teksti on melko suurikokoista, ja jokaisen laulun ensimmäisen säkeistön yhteyteen on kirjoitettu selkeät sointumerkit. 050 336 5396 (Kirkkomusiikkiliiton musiikkisihteeri Kalle Kivelä) CD-levyt 25 € Levyt sisältävää Laulun aika on tullut -kokoelman laulut. Laulukokoelma, myydään 10 kpl:n erissä: 45 € / 10 kpl + postikulu 12,50 € Lauluvihkossa on 66 tuttua laulua. 050 336 5396 (Kirkkomusiikkiliiton musiikkisihteeri Kalle Kivelä). Äänitettä voi käyttää harjoittelun ja yhdessä laulamisen tukena paikoissa, joissa ei ole säestyssoittimia. 26 27 Suomen Kirkkomusiikkiliiton ja Suomen Kanttori-urkuriliiton kustannustoiminta Yhteiskustannus on julkaissut Laulun aika on tullut -lauluvihon. Vihko sisältää laulujen sanat sekä sointumerkit mahdolliselle säestäjälle. Kirkkomusiikkiliiton vuoden 2021 musiikkiryhmä Karjasillan kirkkokuoro Oulusta, yhdessä seurakunnan muiden kuorojen kanssa, on tekemässä äänitettä vihossa olevista lauluista. Levyn kustantaja on Karjasillan kirkkokuoro ry, ja se on ostettavissa Suomen Kirkkomusiikkiliitosta. Vihon suunnitteluun on osallistunut myös Kristillinen Eläkeliitto (KRELL). Jaottelua ei kuitenkaan ole tuotu esille itse lauluvihossa, koska moni laulu voi sisältyä moneen eri kategoriaan. 30 lauluvihkoa ja CD-levy (1 kpl) yhteishintaan 150 € + postikulu 12,50 € Kirkkomusiikkiliiton jäsenille: CD-levy (1 kpl) ja lauluvihko (1 kpl) 25 € www.skml.fi/kauppa p. Vihon ulkoasu on toteutettu niin, että teksti on helposti luettavissa heikommassakin valaistuksessa. Vihkoon on valittu lauluja eri aihealueista. Kokoelman kustantaja on Yhteiskustannus. L auluvihon suunnittelu alkoi vuonna 2020, kun alettiin valmistella alun perin seniori-ikäisille suunnattua alueellista yhteen kokoavaa toimintaa. Laulut ovat äänitteellä samassa sävellajissa kuin vihossa olevat sointumerkit. Äänite julkaistaan alkuvuodesta 2023 ja sitä voi nyt tilata ennakkoon Kirkkomusiikkiliitosta
Kuorot Korpilahdella Paikaksi valikoitui Jyväskylän seurakuntaan kuuluvan Korpilahden alueseurakunnan vastikään peruskorjattu upea puukirkko, peräisin vuodelta 1827. Ajatus laulujuhlan pitopaikasta alkoi elää nopeasti Korpilahden alueseurakunnan kanttori Tiina Laihon mielessä, kun hän vieraili piirin pohjoisen alueen laulujuhlassa Viitasaarella muutama vuosi sitten. Keski-Suomen kirkkomusiikkipiiri on alueeltaan niin laaja, että käytännön syistä juhla oli tällä kertaa rajattu koskemaan piirin eteläistä osaa. Ristin muotoon rakennettu Korpilahden kirkko on avara ja mahdollistaa kuorojen sijoittumisen Korpilahden alueseurakunnan kanttori Tiina Laiho ja Keski-Suomen kirkkomusiikkipiirin pj. Martti Hertteli valmistautuvat johtamaan kaanonina laulettavaa virttä 966.. K auan odotettua juhlaa oli koronan takia jouduttu siirtämään jo kaksi kertaa, mutta hyvää kannatti odottaa. 4/2022 28 Piirit ja kuorot Keski-Suomen kirkkomusiikkipiirin järjestämää laulujuhlaa vietettiin Korpilahden kirkossa sunnuntaina 18.9.2022
Laulajia näistä kuoroista oli yhteensä noin 80 henkeä. Tuttuja ja uusia säveliä Kirkkomusiikin pienoisevankeliumiksikin sanottu raamatunkohta Kol. Kaanonissa laulaminen antaa myös hyvän pohjan stemmalaulamiselle. Jumala ompi linnamme, virsi 170 veisattiin voimallisesti urkujen säestyksellä. Kuulijatkin pääsivät mukaan toisessa säkeistössä. Tällainen laulutapa onnistuu, kun eri ryhmille näytetään selkeästi lähdöt ja myös lopetukset. Ohjelma eteni niin, että välillä kuorot esittivät omasta ohjelmistostaan poimimiaan ”helmiä” ja välillä kuorot yhdessä lauloivat yhteislauluiksi valittuja lauluja. 28 29 Piirit ja kuorot parville ympäri kirkkoa ja kuulijat jäävät näin sävelten keskelle. Päijänteen äärellä kun olimme, yhteislauluna kajahti luonnollisesti Laulu synnyinseudulle (Oi päivät seutuvilla Päijänteen), jonka on säveltänyt Aulis Raitala ja sanoittanut Martti Korpilahti, molemmat korpilahtelaisia vaikuttajia. Juhlan suunnitteluryhmän muodostivat Tiina Laiho, Liisa Partanen ja Martti Hertteli. Tulevien Kirkon juhlien lauluista suuri kuoro lauloi Arkipäivän taivaassa ja Majakka Helluntain psalmin. Myös yleisö pääsi kokeilemaan tätä laulutapaa. Kaikille yhteisiä lauluja oli laulamassa myös Parasta on laulaa -kuoro Kuokkalan alueseurakunnasta noin 50 laulajan voimin. 3:16 sattui olemaan juuri sopivasti tämän sunnuntain teksti: ”Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana; opettakaa ja neuvokaa toinen toistanne kaikessa viisaudessa, psalmeilla, kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten kiitollisesti Jumalalle sydämissänne.” Ja näin tapahtui. Keltinmäen kanttori Ilpo Vuorenoja johtaa suuren kuoron laulua Laulu synnyinseudulle.. 4-äänisenä kaanonina lauletut virret 963 ja 966 onnistuivat hyvin, kun useampi kanttori oli johtamassa laulua. Virsikirjan lisävihkossa on joukko virsiä, jotka soveltuvat laulettaviksi kaanonina. Avara tila sopii sekä isoille että pienille kuoroille. Kanttoreita kuoronjohtotehtävissä paikalla oli Keski-Suomen kirkkomusiikkipiirin puheenjohtaja Martti Hertteli Kinnulan seurakunnasta, Tiina Laiho, Liisa Partanen, Eveliina Modinos, Ilpo Vuorenoja ja Maria Kuitula Jyväskylän seurakunnasta ja Helena Säily Jämsän seurakunnasta. Sointi on kaunista. Juhlaan osallistui omine lauluineen viisi kuoroa Jyväskylän eri alueseurakunnista: Keltinmäen seurakuntakuoro, Palokan kirkkokuoro, Korpilahden kirkkokuoro, lauluyhtye Majakka Vaajakoskelta ja Candela-kuoro Tikkakoskelta sekä Koskenpään kirkkokuoro Jämsän seurakunnasta
Laulujuhlan merkitys Keskusteluissa tuli esille muun muassa se toteamus, että pienet kuorot kokevat erittäin positiivisena tällaisen mahdollisuuden päästä laulamaan suurkuorona. Piirit ja kuorot mus on voimakas, ja tunne säilyy pitkään juhlan jälkeenkin. Teksti: Matti Ikonen Kuvat: Erkki Lamberg. Yhteisöllisyyden kokeVaajakosken kanttori Eveliina Modinos johtaa Jyväskylän kuorojen laulamaa Arkipäivän taivaassa. Vanha tuttu totuus on, että lauluharjoituksista poistutaan virkistyneenä ja kotonakin tiedetään, että puoliso tulee kotiin hyväntuulisena. Silloin jokainen laulaja voi kokea onnistumisen tunteita. Tärkeää on se, että yhdessä laulettavat laulut eivät ole liian vaikeita. Innostus laulamiseen ei ainakaan Keski-Suomessa kadonnut pahimpana korona-aikana ja kaiken koetun perusteella tuntuukin, että erilaisten laulutapahtumien järjestäminen on kirkkomusiikkipiirin tärkeimpiä tehtäviä. Kun on harjoitellut hyvin, laulaminen on rentoa ja ääni soi hyvin. Keski-Suomen kirkkomusiikkipiirin puheenjohtaja Martti Hertteli johtaa virttä 170. Parasta on laulaa -kuoron laulajat heittivät jo heti ilmoille kysymyksen, milloin on seuraava laulujuhla. 30 4/2022 30 Tilaisuus päättyi Korpilahden alueseurakunnan kappalaisen Antti Koiviston loppuhartauteen sekä yhdessä veisattuun virteen Herraa hyvää kiittäkää
Canton nuotteja viedään kauppaan viikoittain ja samalla tuotesivuja käännetään niin, että kaikki nuotit tulevat löytymään suomenja ruotsinkielisiltä sivuilta.. Yhteiskustannus on Suomen Kirkkomusiikkiliiton ja Suomen Kanttori-urkuriliiton yhteinen nuottikustantamo. Ensimmäisenä niistä esittelemme kokoelman Fyra andliga folkmelodier (C9589), joka sisältää neljä hengellistä kansansävelmää. Se etsii ja julkaisee uusia sävellyksiä ja sovituksia seurakuntien, kuorojen, yhtyeiden ja muiden musiikkiryhmien käyttöön. Teoksia on yhteensä noin 120 ja niistä suurin osa on nyt saatavilla Kirkkomusiikkiliiton verkkokaupassa. 30 31 30 Yhteiskustannus Yhteiskustannuspalsta Teosten joukossa on runsaasti muun muassa Kaj-Erik Gustafssonin sävellyksiä ja sovituksia sekä kuorolle että uruille. Gustafsson on sovittanut uruille sävelmät ”Vi vandrande själar på brusande strand” Munsalasta, ”En herrdag i höjden är bliven besluten” Vänöstä, ”Vandringsmannen ständigt trängtar” Föglöstä ja ”Var kristtrogen fröjde sig” Nötöstä. Kirkkomusiikkiliiton ruotsinkielinen sisarjärjestö Finlands svenska kyrkosångsförbund luopui Canto-nimellä tunnetusta kustannustoiminnastaan, ja kaikki FSKSF:n julkaisemat teokset siirtyivät Yhteiskustannukselle. Turkulaisen säveltäjän ja pitkäaikaisen kuoronjohtajan Ulf Långbackan teos ”Mänskan dagar är som gräset” (C24110) on sävelletty sekakuorolle a cappella. FSKSF on julkaissut sekä suomenettä ruotsinkielisiä teoksia. Teksti on psalmista 103 (Ihmisen elinaika on niin kuin ruohon). Ruotsinkieliset nuotit löytyvät toistaiseksi osoitteesta skml.fi/sv/handel ja suomenkieliset osoitteesta skml.fi/kauppa/
Johann Sebastian Bachin sävellys kantaatista nro 79 ”Gott, der Herr, ist Sonn und Schild” neliääniselle kuorolle. Kokoelma sisältää 13 Sulo Salosen säveltämää motettia neliääniselle kuorolle. Nyt syttyy valot tuhannet (C9052). Motetit ovat Hosianna Davids Son; Frukta icke, Maria; Se, jag bådar eder en stor gläd; Så bliva de då beståndande; Han var sargad; Herren är uppstånden; Talen till varandra i psalmer; Hjälparen, den helige Ande; O, vilket djup av rikedom; Given åt Herren; Lova Herren, min själ; Och jag hörde en stark röst ja Herren kommer.. Alkuperäinen teos on kuorolle ja orkesterille. Säestyksen voi soittaa uruilla tai kahdella trumpetilla/kenraalibassolla. Emmy Köhlerin säveltämä ja Kullervon suomentama tunnettu joululaulu, jonka on neliääniselle kuorolle, solistille ja uruille sovittanut Anders Öhrwall. Motetter i urval (C9883). 4/2022 32 Yhteiskustannuksen nuottikauppa on verkossa www.skml.fi > kauppa Nu tacka Gud allt folk (C8331)
Ingmar Hokkanen on sovittanut uruille kuusi suomenruotsalaista kansankoraalia. Sex folkliga koraler från Svenskfinland (C2089). Elu on kui meri (C23107ee) / Livet är som havet (C23107). Alkuperäinen sanoitus on Georg Kivisteen ja ruotsinkielinen käännös Ull-Britt Gustafsson-Pensarin. Koraalit ovat Den signade dag, I himmelen, Du livsens ljus, O Jesu kär; Till Lammets sköna gästabud, Somnar jag in med blicken fäst ja Guds Son är född i Betlehem.. 32 33 Iltavirsi (C9778). Ivar-Jaak Salumäen sävellys ja Ingmar Hokkasen sovitus neliääniselle kuorolle on saatavilla sekä viron että ruotsinkielisellä tekstillä. Kaj-Erik Gustafssonin sävellys Viola Renvallin tekstiin, jonka Matti Kilpiö on suomentanut. Teos on sävelletty neliääniselle kuorolle a cappella
34 4/2022 34 Herra on noussut haudastaan (C2193) ja Herren har uppstått (C2191). Maa on niin kaunis (C9051). Suosittu laulu, jonka Anders Öhrwall on sovittanut uruille ja sekakuorolle. S. KajErik Gustafsson on sovittanut laulun neliääniselle kuorolle. Teoksessa on diskanttikuoro-osuus, johon on tehty oma säestyssatsi uruille tai pianolle. Ingemannin, ja suomennoksen on tehnyt Hilja Haahti.. Julsång (C8114). Alkuperäinen teksti on B. Ensimmäinen säkeistö lauletaan yksiäänisesti. Rainer Holmgårdin säveltämä ja Elly Sigfridsin sanoittama joululaulu. John Huttonin sävellys, jonka Kaj-Erik Gustafsson on sovittanut uruille ja sekakuorolle. Ruotsinkielisen tekstin on tehnyt Eva Norberg-Hagberg ja suomenkielisen Hannu Vapaavuori
Paperilaskun laskutuslisä on 2 €.) Jos lehden saaja on eri henkilö kuin lehden tilaaja: Lehden saajan nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: *Pakollinen tieto Tilausosoite: Kirkkomusiikkilehti, Suomen Kirkkomusiikkiliitto, Mörbyntie 43, 10420 Pohjankuru. (Sähköpostilasku on ilmainen. Paperilehden tilaukset: skml@skml.fi p. Lehti esittelee onnistumisia ja oivalluksia kirkkomusiikin saralta. Lehteä tehdään ajatellen sekä maamme noin tuhatta kanttoria että kymmeniä tuhansia harrastajia. Niistä voi saada ideoita oman TILAA KIRKKOMUSIIKKI-LEHTI ITSELLE TAI LAHJAKSI seurakunnan musiikkitoimintaan tai ihan vaan hyvää mieltä. Sitä lukevat sekä kanttorit että kirkkomusiikin harrastajat. Vuoden 2019 alusta alkaen myös aiemmin ilmestyneet lehdet voi ostaa itselleen luettavaksi digilehtenä. Digilehti: www.lehtiluukku.fi/lehdet/kirkkomusiikki/ 16 € / vuosi tai 4 € /lehti Lehden tilaaja: Nimi*: Osoite*: Puhelinnumero: Sähköposti: Kyllä, haluan laskun sähköpostilla. Kirkkomusiikki-lehden voi tilata paperilehtenä tai lukea maksullisena digilehtenä verkossa. 050 336 5396 Lehden hinta on 33 € / vuosi. 34 35 34 Kirkkomusiikki on kirkkomusiikkiasioiden oma aikakauslehti
100 kpl 14,90 väh. 16,90 (18,90) väh. 39,60 (44,00) MUISTAN SINUA-records Jippu, Miri Rantio, Katja Kangas, Markus Bäckman ja Joel Bonsdorff Voimalauluja cd Levylle on koottu 14 keskeistä laulua 84 laulun kokoelmasta. Tutustu laululistaan verkkokaupassa sacrum.. Toivomme, että nämä laulut voivat rohkaista sinua, joka niitä laulat ja kuuntelet. 27,70 (30,80) väh. 20 kpl 15,90 väh. Joistakin lauluista on sovitus myös sekakuorolle ja osassa on soitinstemmoja. Lasten virrestä löytyy lauluja jumalanpalveluselämään ja kirkkovuoden juhliin, arjen iloihin ja luomakunnan ihmettelyyn. 20 kpl 25,90 SULASOL Marjut Sipakko Ilosta tuntee enkelin – Lauluja lapsikuoroille 56 pääosin ennen julkaisematonta laulua isoille ja pienille lapsija nuorisoryhmille. Tutustu kirjan virsilistaan osoitteessa sacrum.. Käsillä oleva uusi laulukirja täydentää aiempien kokoelmien aukkokohtia tarkoittaen kaikkea sitä hyvää materiaalia, joka ei mahtunut virsikirjan suomenkieliseen lisävihkoon. Mukana on myös lasten tekemiä lauluja. – Anna-Mari Kaskinen ja Anna-Liisa Haunio 20,00 (21,90) Anna-Mari Kaskinen, Anna-Liisa Haunio Voimalauluja nuottikirja 84 laulun kokoelma seurakuntien käyttöön. 2–3-ääniset laulut on säveltänyt kanttori Marjut Sipakko, sanoituksista vastaavat Pirkko Arola, Merja Salonen, Anna Mari Kaskinen, Irja Aro-Heinilä, Pekka Tyni ja Marjut Sipakko. . 20,00 (21,90). Kirjan 170 laulusta noin puolet on uusia, osa aiemmin julkaisemattomia. Lauluissa korostuvat ilo, laulettavuus, sanojen yksinkertaisuus mutta syvällisyys, sekä lapsen oikeus olla lapsi. Uusi laulu jokaiselle kirkkovuoden pyhäpäivälle. Laulut sopivat hyvin messuihin ja seurakunnan erilaisiin tilaisuuksiin. <<A-Posti Oy<< Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 300 kpl 13,90 V I L L I V I R S I Ä J A V O I M A L A U L U J A Sirkku Rintamäki, Pekka Kivekäs, Jyrki Linjama, Samuli Koivuranta, Reijo Kekkonen (toim.) Villivirsiä 92 monikäyttöistä virttä. 20 kpl 15,90 / kpl Anu Komsi, Marzi Nyman Duke Ellington: Sacred concert cd Virsivariaatioita usein improvisoiden. 020 754 2350 Riikka Jäntti & Mervi Lindman Lasten virsi – Uusi laitos (2022) Pirteä kokoelma uutta ja vanhaa. Vuonna 2016 käyttöön otetun Virsikirjan lisävihkon lisäksi on julkaistu monia hengellisiä laulukokoelmia kuten Siionin laulujen ja Siionin virsien uudistetut laitokset, Viisikielinen, Uusia messulauluja, Syntisen virsikirja ja niin edelleen. 17,10 (19,00) väh