Kiuruvesi-lehti 03.09.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Tervehdyssanat lausuu kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Tikkanen, Kiurun Laulu esiintyy sekä Johannes Hartikainen. VKO 36 Taide pani ihan nauruksi S. kansalaisjuhlaa jatkosodan päättymisestä 70 vuotta kunniaksi. Kaikenlaista kodin irtaimistoa. Sini Rantonen osti Kirsi Kumpulaiselta lasten vaatteita. Pennanen, 1932) keskiviikko 3.9.2014 www.kiuruvesilehti.fi Irtonumero 2,40 e VIIKON MENOT Torstai » Pipolahjoitus » Valokuitu puhuttaa S. Tarjolla oli vaatteita, kenkiä, lasitavaraa, lamppuja... Aamupäivällä Kulttuuritalossa julkaistaan Kevyt Osasto 2:sta kertova kirja Raappanan nyrkki ja avataan valokuvanäyttely osaston vaiheista. Torstai HARJOITUKSET Teatteriseurue Hulluviima piti avoimet harjoitukset Kulttuuritalon ylälämpiössä Taiteiden illan yhteydessä, perjantaiiltana. Rintamäkeläiset tulee ensi-iltaan lokakuun 10. Kuvassa Kreetta Junnonen, Taina Huttunen, Veijo Tuomi. (Kiuruvesi, A. JXPRIOR.P.P.FINLANDE Kiuruveden palvelupiste Palvelemme Kiuruvedellä TORSTAISIN KLO 10-13 Toritalo Puh. 040 447 8086 Ee kaekki taavit oo kuolemaks, eekä kaekki riijuut naemisiksi. 3 S. päivänä syyskuuta kello 8. Rantosella on kolme lasta (3-, 9- ja 11-vuotiaat). Kumpulaisella puolestaan on neljä lasta (9-, 7-, 4-vuotiaat sekä 5 kuukauden ikäinen vauva). - Tällainen kirpputoritapahtuma on hyvä pari kertaa vuodessa aina vuodenajan vaihtuessa, tuumasi Rantonen. Rantonen käy kirpputorilla satunnaisesti, hän hankki lauantaina yhdelle lapselleen mustat toppahousut. Seuraava siivouspäivä on toukokuussa 2015. JAANA SELANDER Sini Rantonen (vas.) hankki lastenvaatteita Kirsi Kumpulaiselta.. 8-9 neuvolaan 012138-1436 S. 5 60. Asemalla ohjelma käynnistyy kello 11. vuosikerta, nro 36 Kiuruvedellä Tuottajahinta laskee kahdella sentillä litralta JAANA SELANDER llmapalloja maailmalle KULTTURITALON pihapiiristä laittavat koululaiset maailmalle 70 rauhankyyhkyilmapalloa torstaina 4. 14 AJASSA Siivouspäivänä laitetaan tavara kiertämään, seuraava kirppis on toukokuussa Yli 50 myyjää kirppiksellä MARTAT Kiuruvedellä ensimmäistä kertaa järjestetty kansainvälinen siivouspäivä onnistui yli odotusten. Torille kokoontui lauantaina yli 50 myyjää. Lieksassa vietetään perjantaina 5.9. päivänä. Taiteiden ilta kokosi ihmiset yhteen, ennakkoluulottomasti Juhlajunalla kansalaisjuhlaan TORSTAINA (4.9.) kello 11.15 lähtee juhlajuna Kiuruveden asemalta kohti Lieksaa
Rukajärvi koskettaa läheisesti myös Kiuruvettä ja muuta Pohjois-Savoa, sillä täältä muodostettiin liikekannallepanossa Rukajärven suunnalla taistellut 14. (017) 770 7700 tai 044 705 0443 os. Omaa pelkoani kuoleman kohtaamisesta YK-komennuksella olen lievittänyt rukoilemalla. Se on tosiasia, että Neu- vostoliiton yksi monista hajoamiseen johtavista syistä oli uskonnon kieltäminen, kirkkojen tuhoaminen ja papiston murhaaminen. Olin käymässä Moskovassa 1970-luvun alussa. pe 8 . Ladon alta taisi olla. Muistan, kun toivat sen Mummulaan. Siitä vastaavat koululaiset. Kiuruvedellä julkistetaan myös Kevyt Osasto 2:n vaiheista kertova kirja Raappanan nyrkki Kiuruvesi-lehti/Postia-palsta, PL 69, 74701 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi sekä avataan samaisesta osastosta kertova valokuvanäyttely. Jatkosodan muisteleminen ei ole mikään vähäpätöinen asia. Neuvostoliiton kanssa solmitut sopimukset eivät olleet voimassa, mm. Herää vain kysymys, onko Suomen kansa yhtenäinen. En ottanut, koska vastasin Kaarlon kirjoitukseen ?Nato on epäluotettava.? Myönnän, että en muistanut myöhempää ajankohtaa, vuotta 1990, jolloin USA ja Neuvostoliitto allekirjoittivat sopimuksen siitä, että Nato ei laajene itään. Kuten Saksan liittokansleri Angela Merkel on sanonut, että pakotteista aiheutuu negatiivisia seuraamuksia yrityksille, mutta niin aiheutuu rajojen siirtelystäkin. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Eilisessä Helsingin Sanomissa Viron osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. valtioille takuu itsenäisyydestä. Kaarlo Humaloja kirjoitti NATO-KESKUSTELU Suomessa puhutaan Natosta, liittyäkö vai ei, keskustelu nousi pintaan Venäjän miehitettyä Krimin. ?olevansa samaa miltä Kenraali Gustav Hägglundin kanssa Natosta ja melkein kaikesta?. Olen täysin samaa mieltä kaikesta, mitä kenraali Hägglund on kirjoittanut ja sanonut Natosta sekä Suomen asioista. Minulla oli kunnia palvella yliluutnanttina kenraali Hägglundin pataljoonassa. Abu Rudeisin upseerimessissä kuuntelimme hänen luentojaan. Kotiin tultuani sanoin Neuvostoliiton hajoavan. Upseerina presidentti Putin tietää, kuinka suuri tuki uskonnonharjoittajat ovat johtajalle. Mediassa hänet on nähty kirkossa tekemässä ristinmerkkejä ja rukoilemassa. Ilmankos Krimin valloitus tapahtui lähes verettömästi. Taito Taskinen kirjoitti, että ?yhtenäistä kansaa ei voita mikään.. Pelättiin, että sen vatsa repeää.... Kun minä itse olin lapsi, meidän kolmen siskok- sen mielestä juhlia ja merkkipäiviä oli liian harvoin. Koska kotona sai herkkuja vain juhlapäivinä, keksimme pitää suupäiviä. Olen toki rukoillut itsekin, sotien aikana kolmen veljeni puolesta, jotka olivat rintamalla ja kaikkien sodassa olevien puolesta. Kiuruvedeltä Kevyt Osasto 2:een ja Sissipataljoona 2:een koottiin 700 miestä, heistä sodassa kuoli noin puolet. Puhumattakaan Lottien panoksesta sekä kotirintamasta, missä naiset, vanhat miehet ja lapset pitivät huolta maatiloista ja muusta elämästä. Kansalaisjuhlan tarkoituksena on palauttaa mieleen 70 vuoden takaiset tapahtumat ja Mielipiteitä julkaistaan Postiapalstalla nimellä sekä nimimerkillä. Nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää henkilötiedot eli nimi, ?Viron ulkoministeri: Entistä kovemmat pakotteet Venäjälle.? sankaritarinat. Kutsunnoissa asepalvelukseen hyväksytään monissa paikoissa vain 70 % kutsuntavelvollisista nuorista. En enenpää lähetä kirjoituksiani tähän aiheeseen liittyen. Hänen tapaansa on sanoa asiat suoraan. Kaarlo Humaloja kirjoitti, että rukous on tärkeää, jopa ?muurit murtuvat?. Suomen ja Neuvostoliiton välinen yya-sopimus raukesi. Kaarlo Humalojan kirjoituksesta saa sen kuvan, että Nato tyrkyttää itseään. Näinhän ei ole, vaan itsenäiset valtiot anovat jäsenyyttä. Naton esikunta hyväksyy jäseneksi, mikäli vaaditut kriteerit täyttyvät. Krimin tapahtumat osoittavat, että entisten Varsovanliiton maiden ja Baltian valtioiden pääsy Naton jäseneksi oli ao. 2 Keskiviikko 3. Kirjoituksia ei palauteta. Kissanristiäiset ja suupäivät KAIKEN maailman kissanristiäisiin pitäisi ennättää, joku saattaa sanoa, kun kutsuja ja menemisiä on tullut liikaa. Kun suvun lapset, Nina, Ilkka, Tarja ja Tommi, olivat pieniä, pidimme Perhonkankaan mummulassa oikeasti monetkin kissanristiäiset. Oli Vikkeä ja Jokkea ja Viirua ja Mikkoa ja Irwiniä ja ainakin viisi sukupolvea Mörri Möykkyjä (puhuteltiin Möykyiksi). Pentu oli tosi pieni ja sillä oli niin hirveä nälkä, ettei voitu antaa kerralla niin paljon ruokaa kuin se olisi syönyt. Divisioonan vastuualueena oli rintama Mustanmeren ja Jäämeren välissä. Lieksa on itseoikeutettu maanpuolustusjuhlan pitopaikka, sillä siellä toimi jatkosodan aikana Rukajärven suunnan tärkein huolto- ja tukialue sekä Rukajärven tien alkupää. Urmas näkee, että Venäjän tavoitteena on vaikutusvallan palautus entisellä Neuvostoliiton alueella. Urmaksen ratkaisu olisi laittaa kova kovaa vastaan eli entistä kovemmat taloudelliset pakotteet. Ilman sitä lujaa puolustustahtoa, mikä suomalaisilla 70 vuotta sitten oli, tiemme olisi ollut toisenlainen. Suomi säilytti itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden. Nyt jos koskaan itsemäärämisoikeus on ajankohtainen, kun Ukrainassa kriisi on muuttumassa sodaksi. 16 Levikki: 5962 (LT 2013) Ilmestyy keskiviikkoisin Sanomalehtiliiton jäsen TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, jaana.selander@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Tiina Kilvensalmi 040 523 8345, tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Anu Laitinen 044 339 6512, anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET p. En kiellä rukouksen voimaa ja vähettele rukoilua. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen jaana.selander@kiuruvesilehti.fi tai toimitus@kiuruvesilehti.fi. ulkoministeri sanoo, että liikaa on haluttu uskoa, mitä Venäjä puhuu, eikä ole katsottu mitä Venäjä tekee. Tällä alueella pidettiin saavutetut puolustusasemat aselevon voimaantuloon saakka. Ennen höyryjunaan nousua Kiuruvedellä lähetetään maailman ääriin 70 rauhanilmapalloa. Divisioona. Tuolla sopimuksella ei sen jälkeen, kun Neuvostoliitto lakkasi 22.12.1992, ollut merkitystä. Junaan on lähdössä sodan käyneitä veteraaneja sekä muita asian harrastajia. Näiden KISSA VIEKÖÖN Ja nimeksesi tulkoon Masse. Sitoutumaton kotiseudun uutis- ja ilmoituslehti Puh. 017 770 7700 tai 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi, fax 017 770 7770 LIIKEILMOITUKSET/MARKKINOINTI Airi Leskinen 040 833 7208, airi.leskinen@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi ILMOITUSHINNAT ts 0,85 e / 1,05 e tj 0,79 e / 0,99 e takasivu 0,88 e / 1,08 e kuolinilm. 0,74 e Ilmoitushintoihin lisätään ALV 24%. ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Liikeilmoitukset maanantaihin klo 12 ja pikkuilmoitukset ma klo 14 mennessä. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Tilausmaksut 12 kk/kesto: kotimaa 84 e / 75 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: (017) 770 7700 Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani kaikkien emo oli Misse, jonka naapurin poika, Tuomelan Timppa, löysi villiintyneenä pentuna jostain metsästä. Ne olivat pieniä omatekoisia juhlapäiviä, jolloin oli lupa herkutella kekseillä ja karkeilla. Sirpa Ruotsalainen-Niskanen Kirjoittaja on Saimaan ammattikorkakoulun kieltenopettaja Nato oli Baltian maille itsenäisyystakuu KAARLO HUMALOJA kirjoitti Kiuruvesi-lehdessä, että en kirjoituksessani ottanut kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen. PL 69, 74701 KIURUVESI, Hovinpelto 3 Konttori avoinna: ma . syyskuuta 2014 PÄÄKIRJOITUS Jatkosodan sankarit säilyttivät itsenäisyytemme Huomenna torstaina lähtee höyryjuna Kiuruvedeltä kohti Lieksaa, jossa järjestetään kansalaisjuhla - 70 vuotta jatkosodan päättymisestä. Uskonto ja politiikka ovat aiheita, jotka yleensä menee juupas - eipäs väittelyksi, ja näin se on päättymätön suo. Erkki Hyvönen
Kaikkiaan 100 kappaletta. 100 kappaletta. Koskinen kertoo lukeneensa Kiuruvesi-lehteä mielenkiinnolla jo useamman vuoden. - Siteeni Kiuruvedelle tulevat äidin suvun kautta. klo 17.00-18.00 Kiuruveden jäähallissa Tervetuloa kokeilemaan! Ryhmät kaikenikäisille: Alkeisryhmä 3-5 -vuotiaille Hiput-ryhmä luistelun perusteet jo hallitseville Edistyneet-ryhmä taidoikkaille luistelijoille Aikuisten ja nuorten ryhmä Lisätietoja ja ilmoittautumiset puh 050-9193547 tarjakunnas@gmail.com http://kiuruvedentaitoluistelijat.sporttisaitti.com kun haluat kun haluat osallistua osallistua keskusteluun. keskusteluun. Jatka lukemista. Jatka lukemista.. syyskuuta 2014 VERY NICE T Ä V I Ä P U K naisille K R A F antai Keskiviikko-lau lahjoitus - 20 % Neuvolaan 70 pipoa JAANA SELANDER 3 VAATEKAUPPA Asematie 9, Kiuruvesi Puh. Siitäpä tuli mieleeni, että yhdestä laatikosta riittäisi Kiuruveden vauvoille yli vuodeksi. Nyt piponsa saavat myös Kiuruveden vauvat. Tervetuloa katselemaan! OPTIIKKA KELLOT KORUT Kiuruveden Näkökulma Kiurukatu 1, (017) 752 277 Palvelemme ma-pe 8.30-17 Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Tuumasta toimeen ja tässä on nyt laatikollinen pipoja . Tähän mennessä hän on vienyt sairaalaan kuusi 100 pipon laatikkoa. - Innostus alkoi Helsingin Sanomien jutusta keväällä 2012. Metsän katsastusreissulla olen nytkin, Koskinen selittää. Kiuruvesilehti toimitti pipot neuvolaan samana päivänä, ne otti ilolla vastaan terveydenhoitaja Sirpa Martikainen. - On ilo viedä vauvaperheeseen jotain viemisiä, Kiuruvesi-bodyt ovat olleet myös erittäin tervetulleita, joita annamme vauvaperheisiin. Innovatiiviset Sensity tummuvat linssit takaavat mukavan näkemisen kaikissa valaistusolosuhteissa, ilman että joudut vaihtamaan lasejasi ? HOYA Sensity linssit elävät mukanasi. KÄSITYÖIHMINEN Liisa Koskinen tykkää neuloa, hän on tehnyt aikaisemmin Jorvin sairaalaan 600 pipoa. Kaikki pipot on neulonut helsinkiläinen, Kiuruvedeltä lähtöisin oleva Liisa Koskinen. Äitini on Koskenjoen Remeksiä ja mummolassa vierailtiin 1960-luvulla useamman MEILTÄ TUMMUVAT LINSSIT KIRKKAIDEN HINNALLA Tarjous voimassa 30.9.2014 saakka. HOYA Sensity Aurinkolasit ja silmälasit yhdessä kerran vuodessa. Siinä kerrottiin, että vastasyntyneille ei ole Jorvissa varaa antaa kunnollista myssyä, vaan päähän kiedotaan sideharsoverkkoa. Tilanteeseen kyllästyneinä kätilöt olivat alkaneet kutoa pipoja tauoilla, lehtijuttu sai puikot viuhumaan muuallakin, Koskinen kertoo. Idea lahjoittaa pipoja kiuruvetisille vauvoille syntyi Koskisen mielessä, kun hän luki Kiuruvesi-lehdestä jutun toukokuun lopussa, siinä kerrottiin vastasyntyneille lahjoittavista bodeista. - Huomioni kiinnittyi siihen, että jutun mukaan Kiuruvedellä syntyy vuosittain 70 vauvaa. (017) 753 002 Palvelemme ma-to 9-17.30, pe 9-18, la 9-14 www.vaatekauppahannu.com Kirkas vai tummuva? Nyt voit valita, hinta on sama. JAANA SELANDER LAATIKOSSA on punaisia, sinisiä, keltaisia, vihreitä, raidallisia ja yksivärisiä pipoja. E C I N Y R E V FARKUT Keskiviikko 3. Nykyisin käynnit ovat jääneet vähiin. Muutaman vuoden välein käyn paikan päällä katsomassa, miten perintömetsän taimikot jaksavat. Koskinen lahjoitti pipot Kiuruvedelle syntyville vauvoille. - Luin jostain, että Kiuruvedelle syntyy vuosittain noin 70 vauvaa, tässäpä heille pikkupipot, Koskinen esittelee pahvilaatikon sisältöä Kiuruvesi-lehden toimituksessa ja pyytää toimittamaan lahjoituksen neuvolaan. Koskinen on kutonut vuodesta 2012 lähtien pipoja Jorvin sairaalan vastasyntyneille Espooseen. (017) 752 277 www.kiuruvedennakokulma.fi TAITOLUISTELUN SYYSKAUSI käynnistyy to 4.9
Sellainen oli aikanaan myös Santeri Alkio (1862-1930). 4 Keskiviikko 3. Kivihiilen käyttö lopetetaan vuoteen 2034 mennessä ja samaan aikaan ?Opiskelijoita ei pidä pakottaa yhteen ylimääräiseen kouluvuoteen, tulisi mieluummin etsiä syytä, miksi nuoret eivät motivoidu.? Aino Kanniainen kansanedustajaehdokas Leppävirta ARVOSTETTU JOHTAJA Maire Niiranen ja Helena Juntunen kävivät jututtamassa puolueensa puheenjohtaja Juha Sipilää, molemmat rouvat olivat kuntavaaliehdokkaita edellisissä kuntavaaleissa. tuplataan bionergian käyttömäärät. Työllisyyttä parantaisi myös kasvurahasto, josta pienetkin yritykset saisivat käyttöpääomarahoitusta. Sipilän mielestä talouspakotteet olivat vääjämätön askel. Hän kuitenkin kritisoi, että alkuun pakotteiden vaikutuksia vähäteltiin. Keskustalla onkin 101 ehdotusta turhan byrokratian poistamiseksi. JAANA SELANDER SANOTTUA JAANA SELANDER SIPILÄ kertoi Kulttuuritalossa sunnuntai-iltana järjestetyssä puolueen Elonkorjuujuhlassa, että sen jälkeen kun 101 ehdotusta julkaistiin, on hänen sähköpostiinsa tullut kansalaisilta toinen mokoma ehdotuksia normien purkamiseksi. Rahasto koottaisiin myymällä valtion ei-strategisia omistuksia. Sipilä vertasi Suomen talouden hoitamista maatilan hoitamiseen, maatila pyritään jättämään seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa. Byrokratia on jarru yrittäjyydelle ja uusien työpaikkojen luomiselle. syyskuuta 2014 sanottua UUTISET @ ? Herrojen pitäisi hypätä pois Euroopan kelkasta. TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Jaana Selander, 040 7059327 Tiina Kilvensalmi, 040 5238345 Anu Laitinen, 044 339 6512 JUHA PARTANEN Venäjän vientikiellosta Kiuruvesi-lehdessä No: 33. keskusta Turhasta byrokratiasta eroon » Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä poistaisi turhia normeja, jotka vaivaavat erityisesti maatalo- utta. Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala ovat yhtä vaalipiiriä ensi eduskuntavaaleissa, keskustalla on tällä alueella 15 ehdokasta, täysi listallinen. Kiuruvedeltä ehdokkaana on Hannakaisa Heikkinen. Sipilä ilmoitti puolueen tavoittelevan eduskuntavaaleissa ykköspaikkaa, se on mahdollista saavuttaa, mikäli nousujohtoinen trendi jatkuu. Hän sanoi, ettei keskusta hyväksy Venäjän toimia Ukrainassa, mutta haluaa säilyttää keskusteluyhteyden itänaapuriin. Erityisesti hän patisti nuoria ehdokkaita vaatimaan velkaantumisen lopettamista. Sipilän mielestä kuntien tulisi itse päästä päättämään, miten palvelut hoidetaan, esimerkiksi ryhmäkokoja ei tulisi määrätä lainsäädännöllä. Ehdokkaita Sipilä evästi, että nyt tarvitaan yhteiskunnan intohimoisia uudistajia. Keskusta on haastanut kaikki suomalaiset byrokratian ja turhan sääntelyn purkutalkoisiin. Elonkorjuujuhlaan otti osaa parisataa ihmistä. Se tarkoittaa, että kivihiili korvataan turpeella ja puuhakkeella. Hän oli Maalaisliiton perustaja ja ideologi. ?Tiloilta pitäisi pystyä myymään raakamaitoa suoraan asiakkaille. Yleensäkin elintarvikemyyntiä pitäisi lisätä? Juho Pahajoki kasnanedustajaehdokas Rautalampi ?Lupabyrokratiaa tulisi karsia, että tärkeät investoinnit eivät viivästy jopa vuosilla.? Seppo Kääriäinen kasnanedustajaehdokas Iisalmi Piirihallituksen puheenjohtaja Riikka Pirkkalainen haastetteli kaikki ehdokkaat, vuorossa Hannu Hoskonen Ilomantsista. » Maitotilojen menetykset kompensoitava KESKUSTAN puheenjohtaja Juha Sipilä sivusi myös Ukrainan kriisiä. Ohjelmassa oli puheenjohtajan juhlapuhe ja esittelyssä Pohjois-Savon ja PohjoisKarjalan kansanedustajaehdokkaat. Pakotteet kuitenkin vaikuttavat Suomessa työhön ja yrittämiseen, erityisesti pakotteet tuntuvat maitotiloilla ja maitotilissä. Sipilän mukaan haittoja pitää yhdessä kompensoida valtion kassasta. ?Mikään yksittäinen temppu ei tuo Suomelle parempaa tulevaisuutta.? Anu Vehviläinen kasnanedustajaehdokas Joensuu. Edellisissä eduskuntavaaleissa (2011) puolue oli neljäs, kuntavaaleissa (2012) kolmas ja kevään eurovaaleissa tuli kakkostila. - Kun olen kierrellyt tuolla toreilla, on tullut esiin, että ihmiset odottavat ratkaisuja ja yhteistyökykyä, Suomen taloutta ei voi kukaan yksin muuttaa, Sipilä tuumasi. Sipilän mukaan istuva hallitus ei ole saavuttanut yhtäkään asettamaansa talouspoliittista tavoitetta, muun muassa työttömyys ei ole alentunut ja velkaantuminen jatkuu. Keskustan ohjelmalla Suomeen luotaisiin 10 vuodessa 200 000 uutta työpaikkaa muun muassa satsaamalla biotalouteen
Toivottavasti tämä on lyhytaikainen markkinahäiriö. Taiteilijavetoinen työpaja kouluille TAIDE KULMA-kulttuuria Pohjois-Savoon -hanke tuo yläsavolaisille kyläkouluille taiteilijan vetämän työpajapäivän. Uudessa tehtaassa pystytään valmistamaan laadukkaita herajauheita, joiden kysyntä on maailmalla kasvussa. LAPINLAHDEN uudella tehtaalla hygienia ja laatu ovat huipussaan. Pohjolainen kertoo teoksen kuva-aiheen ilmentävän symbolisella tavalla maidontuotannon eri vaiheita ja tasoja. Lapinlahti jalostaa vuodessa noin 300 miljoonaa litraa maitoa, maito tulee tehtaalle keskimäärin 59 kilometrin etäisyydeltä. Keskiviikko 3. Tällä pyritään varmistamaan se, että työpajat jäisivät elämään kouluissa. Hankkeen tavoitteena on edistää taideaineiden asemaa koulujen opetussuunnitelmassa. Hallituksen puheenjohtaja Jarno Kämäräinen kertoo, että hinnanmuutoksen taustalla on Venäjän vientikielto, Valion myynnistä on hävinnyt pois 20 prosenttia. - Osuuskunnalla ei ole pelivaraa, koska osuuskunta on tuottajien omistama. Jatkossa Valion kaikissa jatkuvasti käytössä olevissa kuivauslinjoissa on poistoilman suodatus- ja lämmön talteenottolaitteet Mainittakoon vielä, että tehtaan julkisivuja elävöittää savolaisen kuvataiteilija Pauno Pohjolaisen graafisen betonin tekniikalla toteuttama kolmiosainen taideteos, Triptyykki. Maksimikapasiteetti 40 miljoonaa kiloa jauhetta vuodessa. . Lapinlahden tehdaskokonaisuus pitää sisällään kolme tuotantolinjaa ja juustolan sekä kotimaista polttoainetta käyttävän kattilalaitoksen. . ASENNUS . Rytkyn koulussa, 17.9. Osa pajoista toteutetaan kahta taiteenalaa yhdistävä- nä. Uuden yksikön valmistuttua vanhoista linjoista jää käyttöön kaksi linjaa. Valio on maailman johtavia demineralisoitujen (Demi?) herajauheiden valmistajia. Pajat räätälöidään kunkin koulun tilojen ja varusteiden mukaan. Tuottajille maksetaan se, mitä pystyään. Tuottajahinta riippuu siitä, miten Valion bisnekset Jarno Kämäräinen, ItäMaidon hallituksen puheenjohtaja. käyvät. Tuottajat ovat ottaneet maidonhinnan pudotuksen huolestuneena vastaan, sillä Ukrainan kriisille ei näy selkeää ratkaisua. - Kriisi on tuottajista riippumaton, mutta ajopuuna siinä olemme. Kämäräinen muistuttaa, että Venäjä kriisiytyy 10 vuoden välein, edelliset olivat vuosina 1998 ja 2008, kun ruplanarvo romahti. - Toivoa sopii, että Venäjä säilyy avoimena yhteiskuntana. Suhteellinen kosteus on 11%. Valio Demi? -jauheita käytetään muun muassa lastenruokien raaka-aineena. Palvelemme ma-pe 8.30-17 Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Aurinko nousee 06.01 ja laskee 20.22. Kouluille jää työpajoista opetusmateriaali, jonka avulla opettajat voivat vetää työpajoja jatkossa. (017) 752 277 www.kiuruvedennakokulma.fi UUTISIA LYHYESTI VALIO JAANA SELANDER OPTIIKKA KELLOT KORUT MIKÄ? . MYYNTI . HUOLTO Alueesi valtuutettu hankintaturvaliike NÄ HYÖDYN OUSKOTITALYS N VÄHEN KODINKONE & Pauli Jussila KYLMÄKONEHUOLTO Kellopolku 3, PYHÄSALMI, puh. Hankkeessa kehitetään ja mallinnetaan kulttuuripolkuja niille alueille, mistä on pitkä matka kulttuurilaitoksiin. Hanke parantaa kulttuuritoiminnan tasaarvoisuutta ja saavutettavuutta viemällä toiminta lähelle vastaanottajaa. Hankkeen järjestäjätahot ovat Tanssitaiteen tuki ry, Itäinen tanssin aluekeskus ITAK, Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastu ry, Lastenkulttuurikeskus Lastu, Victor Barsokevitsch seura ry, VBvalokuvakeskus ja Itä-Suomen AV-kulttuurin edistämis- ja kehittämisyhdistys ISAK ry. Mukaan lähteneiden koulujen oppilaat osallistuvat joko arkkitehtuurin, elokuvan, tanssin tai valokuvan työpajaan. Hankkeeseen on saatu rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Kiuruvedellä Kulma toteutetaan tiistaina 9.9. Lämpötila kohoaa ylimmillään +17°. SYYSKUUTA 2014 SÄÄ TÄNÄÄN Puolipilvistä ja poutaa. Tontilla työskente- lee vajaat 300 henkilöä. Kyläkouluille vietävät työpajat ovat kulttuurin lähipalvelua ja niissä on matala osallistumisen ja tekemisen kynnys. Päivän pituus 14 h 21 min. www.hankintaturvaliike.fi Valio, Lapinlahti SUURINVESTOINTI Valion Lapinlahden herajauhetehdas maksoi 70 miljoonaa euroa. Valio ja maidontuottajat työllistävät Pohjois-Savossa yli 3 400 henkilöä. . 0400 385 888 UUTISET Näyttävät lahjat ja silmälasit meiltä, tule valitsemaan omasi! KESKIVIIKKO 3. Kiina on yksi suurimmista vientimaista. Lapinlahti jalostaa vuodessa noin 300 miljoonaa litraa maitoa, Kiuruvedeltä maitoa tulee noin 55 miljoonaa litraa. tenruokien valmistuksessa. Tontilla on toiminut kolme jauheiden tuotantolinjaa. Hankkeeseen valitut taiteilijat ovat Ulla Bovellan (arkkitehtuuri), Janne Heinonen (elokuva), Inka Hakkarainen (tanssi) ja Taina Rissanen (valokuva). Maito tehtaalle tulee keskimäärin 59 kilometrin päästä. Valio on kehittänyt heranjalostuksen tekniikkaa siten, että herasta saadaan yhä tarkemmin mineraalit pois ja jäljelle jää ravitsemuksellisesti arvokkaita heraproteiineja, joita käytetään muun muassa las- Kiuruveden Näkökulma Kiurukatu 1, (017) 752 277 . Lapinlahti jalostaa vuosittain 300 miljoonaa litraa maitoa. Uusi tehdas pitää osaltaan yllä hyvää tilityshintaa » Lapinlahdella vihittiin viime viikolla käyttöön uusi tehdas, joka valmis- taa lastenruokien raaka-aineita. Kiuruvetiset tuottajat omistavat ItäMaidon kautta myös Valiota ja näin tuottajille maksettava tilityshinta on riippuvainen Valion kilpailukyvystä. Lapinlahden uusi tehdas vihittiin käyttöön viime viikon torstaina, paikalla oli maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo (kok.). Lapinlahdella on vuosikymmeniä jalostettu juustonvalmistuksen yhteydessä syntyvää heraa jauheeksi. ItäMaito on maksanut tähän saakka maitolitrasta tuottajille 44,3 senttiä litralta, syyskuun alusta hinta on 42,3 senttiä litralta. Perustuottajahinta putoaa neljä senttiä, mutta kaksi senttiä kompensoidaan kausiporrastuksella. Tuottajahinnan muutos johtuu siitä, että Valio laski osuuskunnille maksettavaa maitolitran hintaa. ItäMaidon hallitus päätti hinnanpudotuksesta viime viikolla. Kaikki kantavat betoniset rakenteet ja välitasot on pinnoitettu hygieenisillä pinnoitteilla. syyskuuta 2014 5 HANKINTATURVA HANKINNALLESI ILMALÄMPÖPUMPUT & ilmanjäähdyttimet valmiiksi asennettuna VTT:n testaamat laatulaitteet hankintaturvalla (10 vuotta) Pyydä ilmainen esittely kodissasi ym. . Tehtaassa on useita hygienialuokiteltuja tiloja ja niiden välissä sulkutiloja, joissa vaatteet ja kengät vaihdetaan ja joiden kautta materiaalit siirretään. Eri hygieniatilojen välisellä ilmapainekontrollilla pidetään ilman puhtaus riittä- vän korkealla tasolla kussakin tilassa. Uudessa tehtaassa käytetään myös uusinta teknologiaa. Jätevesipäästöt vähenevät, koska yksittäisiä pesuja ja prosessitapahtumia on vähemmän. Kaikki tulevat ja lähtevät vedet analysoidaan jatkuvilla seurantamittareilla. Valion toiminta tulouttaa Pohjois-Savoon yli 170 miljoonaa euroa vuodessa. Osuuskunta ItäMaito laski tuottajahintaa kahdella sentillä MAITO Osuuskunta ItäMaito on laskenut maidosta maksettavaa tuottajahintaa kahdella sentillä per litra. Uusi teknologia korkeine jalostusasteineen pitää yllä omalta osaltaan hyvää tilityshintaa kiuruvetisille maidontuottajille. KIURUVETISTEN ja kiuruvetisten maidontuottajien elämään Lapinlahden tehdas vaikuttaa sitä kautta, että kiuruvetisten madontuottajien maito toimitetaan pääosin Lapinlahden tehtaalle, missä tuotetaan juustoa ja herajauhetta. Kalliokylän koulussa. Uuusi tehdas, investointi 70 miljoonaa euroa.
Ilm. Pietikäinen s. Mielenterveystyön syysretki Hällämönharjulle. Lähtö klo 9 Leppäkertusta ja paluu noin klo 14. Näkövammaisten ortodoksinen kerhon retkipäivä Nurmekseurakunta seen. 07.08.2014 Kotona Valkeakoskella Niin äkkiä laivasi lähti, sitä ymmärtää emme voi. Lohtuna meillä hetket, jotka yhdessä viettää saimme. Muistoissa tulet aina kanssamme kulkemaan. Ikävöiden Maiju Tuomas Tuomo ja Sari Pirkko-sisko perheineen muut sukulaiset ja ystävät seilaus kaverit Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Lämmin kiitos muistamisesta. elämän iloissa ja suruissa. MUISTOKIITOS Mun sydämeni tänne jää aina asuinpaikalleen, vaik´ itse saan vain viivähtää kesäiltaan viimeiseen. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kiitos Rinnekodin hoitajille isän hyvästä hoidosta. Sydämellinen kiitos osanotoista. Mukana Perjantai 5.9. Klo 18.30 lauluseurat Ry:llä. Lauantai 6.9. Klo 7.30 Haapavedelle lähtö srk-talolta, paluu noin klo 22. 19.08.2014 Iisalmen sairaalassa Niin äkkiä hiljeni sydän kallis, lepää käsi . Ilm. Käymme syksyn toimintoja läpi. Pe 12.9. 11.9. srk-talolla ja Torintuvalla on palautusToimisto kiinni, yhteysnumero: laatikot. syyskuuta 2014 KUOLLEET TAPAHTUMIA Rakkaamme Pirkko Marjatta Vartiainen o.s. Tervetuloa! PERHEUUTISET Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistui SOTATIETEIDEN KANDIDAATIKSI Niko Peltola Kiuruvedeltä. Onnea Soili (san. apuun valmis. Sinun paikkasi Pirkko tyhjääkin tyhjempi on ja suruni suuri loputon. Niin rakkahin Pirkko lähdit luotani pois, en sua vielä antanut ois. Kiitos Pirkko yhteisestä elämästä Arvo Lämmöllä muistaen sukulaiset, ystävät ja naapurit Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kyrönniemen kappelissa perjantaina 12.9.2014 klo 10.00, minkä jälkeen hautaan laskeminen ja muistotilaisuus seurakuntatalolla. Rakkaamme Toivo Alfred Kämäräinen s. 03.05.1942 Kiuruvesi k. klo 18.30 rukousilta lassa, mikäli se on tuollon Kontaktitupa auki syyskuun mahdollista. alusta alkaen ma, ti ja ke Kuollut aamuisin, klo 9.00 . 040 584 7806 tuodut merkit ehtivät tämän To klo 12 rukouspiiri vuoden kilpailuun. Asematie 28. Puhumassa evankelista Sari Matikainen. Lämpimästi tervetuloa! Vapaaseurakunta http://iisalmi.svk.fi. Tapahtuma on ilmainen. klo 14 takkahuoneessa vapaaehtoisten kokoontuminen. 017 7700 421 Ke . Tied. kontaktituvalla 0400 981 071/M-L JauhiaiLa klo 10 . diakoniatoimisto suljettu. Ma 8.9. klo 10 Näkövammaisten kerho takkahuoneessa. Ti 9.9. 14 Israel nen. toimintapäivä, myydään NUORISOTYÖ palveluja Israel työn hyväksi ISKO-info ke 3.9. 24.08.1931 Kiuruvedellä k. minä saavun myös. Anneli ?Isä koskaan kertonut ei, että vuodet menneet häneltä voimia vei. Ei edes pyytänyt ymmärtämään, että hän tahtoi vain yli sinisen taivaan lentää. Isä lähti, ikävä jää.? Tervetuloa lauantaina 6.9.2014 Kiuruveden helluntaiseurakuntaan, Nivankatu 12 Palvelevat kädet -toimintapäivä klo 10-14 Hierontaa, jalkahoitoa, verenpaineen mittausta, hiusten leikkuuta (040 5068992), runonurkka (040 7308358), pyörän huoltoa (040 5567980), auton pesua (050 5355450), moottoripyöräajelua (044 5111396). Varaukset etukäteen suluissa olevista numeroista. Ostamalla palveluja tuet Immanuel-lastenkotia ja ICEJ:n kotisairaanhoitotyötä Israelissa. Klo 18.00 Israel-tilaisuus Mukana Tuija Valtanen, lauluryhmä Siilinjärveltä ja Tfilati-karkeloryhmä Iisalmesta. Kauneutta ja iloa ?viikonloppu vapaaehtoisille Hyvölänniemessä. Ohjelmassa kädentaitotuokio, ulkoilua ja yhdessä oloa. 12.09.1952 Kiuruvedellä k. 017 753 719. La . 17 takkahuoneessa/kerhoHannu Halonen tilassa. Mm. Toteutetaan PappiTi 9.9. klo 15.00 os. 0400 988 713. Kiuruveden Ma 22.9. 17.10. 0400 981 071. Sunnuntai 7.9. Klo 10 messu, reserviläisten ja veteraanien kirkkopyhä (Häyrynen, Eero Svärd ja Hyvönen). Messun jälkeen kirkkokahvit srk-talolla. Klo 19 seurat Niemiskylän entisellä koululla. su 13. klo 10 Liturgia ruokailu. 14.9. 12.00 Risto Olavi Johannes Penna Olet tervetullut mukaan! nen 73 v Seurakunnan kotisivut, Kastettu www.kiuruvedenhelluntaisrk.fi Anna Josefiina Kärkkäinen Kiuruveden rukouspiiri Ehtoollisjuhla 7.9. Tied. M-L Jauhiainen puh. Tutustumme Nurmeksen kirkkoon, kiertoajelu ja Su 7.9. klo 14.30 La klo 18.00 Israel ilta, . 6 Keskiviikko 3. muut. Ilm. ja ruoat omakustanteisesti. klo 9 Pysäkin kohtauspaikka Ti 9.9. Jumalanpal- veluksen jälkeen kirkkokahvit ja seurat srk-talon isossa salissa. Klo 13 jumalanpalvelus Sulkavanjärven kyläkirkossa. Klo 13 Ry:n seurat srk-talon monitoimisalissa. Maanantai 15.9. Klo 12 Lähetyspiiri takkahuoneessa DIAKONIATYÖ To 11.9. seurakunnan toimistot ovat kiinni työyhteisökoulutuksen vuoksi. Meille rakas Perämies Eero Juhani (Aaretti) Nousiainen s. to 10. 0400 988 713. LÄHETYSTYÖ Postimerkkejä (käytettyjä, ehjiä) kerätään lähetystyön hyväksi. Matkat 15 ?, Jakarandan konsertti 10 . 26.08.2014 KYS Lämmöllä muistaen ja kiittäen Anneli Katja ja Juhana Soile, Tuomas, Luukas, Topias ja Viena Kirsti-sisko, Jarkko ja Juha sukulaiset ja ystävät Sinä päätit, rakkaani, retken, olit valmis, tehnyt työs, minä viipynen vielä hetken, näkemiin . 15.30 monitoimisalissa. Tuija Valtanen, lauluryhmä Isos- ja kerhonohjaajakouluSiilinjärveltä, karkeloryhmä tuksen info kuluvan vuoden tfilati Iisalmesta rippikoululaisille. Su klo 11 ehtoollisjumalanIsostoiminta la 6.9. klo 14 palvelus, Tuija Valtanen ja . Hinta 28 . klo 12 Invalidikerho monitoimisalissa. Ti 9.9. 8.9. mennessä Tanjalle puh. Kolehti Niemiskylän diakoniatyölle. Sunnuntai 14.9. Klo 10 sanajumalanpalvelus. Vastuuryhmänä vapaaehtoisten virkistysleiri. Viljo Porkolan syntymästä on sata vuotta. kehtolainen ja 35 . Markku Impiö ja Kaija Koo) Katja ja Soile Rakas isämme, ukkimme ja veljemme Risto Olavi Johannes Pennanen s. . Harjulle kulkemista, marjastamista ja kodalla syömme Leppäkertun valmistamia eväitä. Hinta 5 ?. Leppäkerttuun 5.9. mennessä puh. mennessä puh. 5.9. mennessä Tanjalle puh. 13.07.1941 Kiuruvesi 05.08.2014 Kiuruvesi Kaivaten ja kaikesta kiittäen Saija, Heikki, Milla ja Niko Mari, Olli-Pekka, Aleksi ja Elias Ella ja Roni siskot ja veljet perheineen sukulaiset ja ystävät Mun sydämeni tänne jää, kun aika on mun mennä pois. Syystuuli vaan soi lauluaan, kuin kaiken tietää vois. Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kiuruveden kirkossa lauantaina 13.9.2014 klo 13.30. Muistotilaisuutta vietämme Seuratuvalla. Lämmin kiitos osanotostanne kun saattelimme Ilkka Nykäsen iäisyysmatkalle. Omaiset ja ystävät SEURAKUNNAT www.kiuruvedenseurakunta.fi puh.
Kuitenkin Jumala lupasi ostaa ihmisen takaisin. En voi antaa sitä ilmaiseksi, mutta saat kyllä, jos ostat sen. Laiva varattiin, kotona kaiveltiin kaikki Paulin säästöt ja ehkä isänkin avustamana Pauli sai ostetuk- si laivan. Kerran naru lipsahti Paulin kädestä, ja laiva lipui ulapalle tavoittamattomiin. Koulu jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi, kun pojille iski kaukokaipuu ja he pestautuivat Wihuri-yhtiön Visa-laivaan matruuseiksi ja niin lähdettiin kohti Hawaijia. Tänä päivänä työsuojelu kieltää ulkosivujen putsauksen ja työ tehdään telakalla. Seikkailunhalusta oli pakko aikaa myöten palata arkeen. Kurssin tarkoituksena oli päivittää tiedot kokonaisturvallisuuden ja -maanpuolustuksen viimeaikaisesta kehityksestä. Tekijä määritti hinnan niin korkeaksi, että Jumalan Pojan verellä ja hengellä meidät on ostettu taivasta varten. Ihminen, sinä olet arvokas! Jumala haluaa omistaa meidät ja myös käyttää meitä palveluksessaan toisten luomiensa ihmisten avuksi. Mikä onkaan arvokkaampaa kuin tarjota itsemme Jumalalle ja sanoa Hänelle: Sinä olet luonut ja lunastanut minut, minä olen sinun. IN MEMORIAM RAIMO JOKISALMI Yliperämies Eero Nousiainen KIURUVEDEN Rönkönahossa syntynyt yliperämies Eero Nousiainen on kuollut. Hän menehtyi 7. Sen näkönenhän se on Jumala, kun on kuvakii! Siinäpä oli vastaus, joka ei kaivannut selittelyä. Herää toinen kysymys: - Min- kä arvoinen tuo kuva on? Mikä ja kuka määrittää tavaran hinnan. Tällä hetkellä 5-8 % suomalaisista lapsista voi huonosti. Huoltovarmuuskeskus on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan laitos, jonka tehtävänä on maan huoltovarmuuden ylläpitäminen ja kehittäminen. Neljänneksi haasteeksi Savisalo nosti globalisaation ja palvelujen ulkoistamisen. Siellähän selevästi sanotaan, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Tehtävä- ja vastuualue kattaa energian tuotanto-, siirto- ja jakelujärjestelmät, tieto- ja viestintäjärjestelmät, finanssialan palvelut, liikenteen ja logistiikan, vesi- ja elintarvikehuollon, terveydenhuollon ja peruspalvelut, teollisuuden ja sotilaallista maanpuolustusta tukevan tuotannon ja palvelut. Suomen huoltovarmuuteen vaikuttavina tekijöinä ja tulevaisuuden haasteina Huoltovarmuuskeskuksen infrastruktuuriosaston johtaja Sauli Savisalo nosti esille Suomen riippuvaisuuden korkeasta teknologiasta ja osaamisesta. Ihminen joutui synnin ulapalle ja sielunvihollisen saaliiksi. Yhteiskunnan kriittiset toiminnot ovat käytännössä täysin sähköriippuvaisia. Sitä ei kuitenkaan tarvinnut tehdä, kun äiti-Martta antoi suostumuksensa. Merille vuonna 1970 lähtiessään Eero Nousiaisella oli kaverina Helsingissä asuva serkku Raimo Antikainen. Jatkokurssilla syvennyimme yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen, sotilaalliseen ja taloudelliseen varautumiseen sekä sisäiseen turvallisuuteen. Beringin salmen jälkeen purjehdittiin Tyyntä Valtamerta Venäjän, Japanin ja Kiinan rannikkoa aina Etelä-Koreaan, jossa lasti purettiin. Sieltä laiva siirrettiin ankkuriin Honkongin lähistölle ja niin alkoivat Eero Nousiaisen eläkepäivät. Työ jatkuu nuoremmassa polvessa. mainospaikka, joka kunnioittaa lukijaansa. K Maanpuolustuksesta ävin kevättalvella 2009 3,5 viikkoa kestävän valtakunnallisen Maanpuolustuskurssin. Turvallisuuden uhkakuvia suurkaupungeissa aiheuttavat erityisesti kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden leviäminen Suomeen ja erilaisten väestöryhmien kasautuminen samoille alueille, jolloin muodostuvat ns. Tulevaisuudessa tietoliikenteen ja -järjestelmien häiriötön toiminta ja ns. Maatilat lisäävät hajaasutusalueen turvallisuuden tunnetta: tilat ovat pysyvää asutusta ja tär?Harvaan asutun keä osa sosiaalisSuomen lapset ten suhteiden verkostoa. Kysymyksessä oli laiva Stena Poseidon, jonka reitti lähti elokuussa Pohjois-Norjasta ja se kiersi ensimmäisenä suomalaisaluksena koillisväylän, kun se avattiin vuonna 2011. Kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti Poikansa lunastamaan ihmiskunnan Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Tässä näkyy ihmisen arvo. Poika alkoi miettiä, että tuossa saattaisi olla tulevaisuuden ammatti. Eero Nousiainen ollessa 17-vuotias hänen isänsä Tapani kuoli. kysyi tarkkailukarjakko Eero tehdessään rasvakokeita. Olin nuori evankelista eli matkapuhuja. Sillä erää toimin lomittajana Kuusamon Teerirannalla Turusen talossa, hoitelin viittä lypsävää lehmää ja muuta karjaa. Oli vuosi 1967, olin kihloissa. Talon vanha isäntä Jooseppi köllötti sänkynsä päällä, mutta kysymyksen kuultuaan ponkaisi istumaan ja kivahti karhealla äänellään: - Etkö sinä oo lukenna Raamattua. Keskiviikko 3. Eero Nousiainen muisteli, että sedällä näytti aina olevan joka taskussa rahaa ja se teki nuoreen poikaan vaikutuksen. Pauli innostui ja meni kertomaan kauppiaalle, että se on hänen laivansa. ?hyvät asuinalueet. kyberturvallisuus yhä vain korostuu. Yhdessä he ilmoittautuivat Helsingin Laut- tasaaressa toimivaan merimiesammattikouluun. Nyt viisi vuotta myöhemmin osallistuin kaksipäiväisille jatkokursseille. syyskuuta 2014 7 HETKESSÄ VIERASKYNÄ hartaus MAATALOUSYRITTÄJÄ,TTM KANSANEDUSTAJAEHDOKAS (KESK.) HANNAKAISA HEIKKINEN Ihmisen arvo HEIKKI KUMPULAINEN M inkä näköinen se Jumala on. Kipinä merimiehen ammatista syntyi, kun hänen jo useita vuosia meriä seilannut setänsä Terho vieraili lomillaan veljensä perheessä. Jouduttuaan muuttamaan kauaksi omasta perheestä ja muusta lähiverkostosta, lasten ja nuorten turvattomuuden tunne lisääntyy, mikä vaikuttaa monin tavoin myöhempään kehitykseen. Laivoja olivat Finnkraft, Purha, Jurmo, Tervi (vanha ja uusi) Vinha, Tempera, Kiisla, Mastera ja Stena Poseidon. Eero Nousiaisen viimeinen työkeikka oli myös merkityksellinen. Uransa aikana hän työskenteli Finnlinesillä ja Fortumilla. päivänä elokuuta kotonaan Valkeakoskella äkilliseen sairauskohtaukseen. Toiseksi olemme hyvin riippuvaisia tuontienergiasta. Mielestäni joutuvat itsenäistyerityisen tärkeämään liian aikaisin.? nä sisäisen turvallisuuden uhkakuvana Nerg nosti esille sen, että harvaan asutun Suomen lapset joutuvat itsenäistymään liian aikaisin, kun koulut ja opiskelupaikat ovat muualla. 7.8.2014 alkoi puhua merille lähdöstä äidilleen. sen, että alueen väestöstä iso osa on ikääntyneitä, joiden turvallisuuden tunne heikkenee. Kurssin aikana vierailimme myös Santahaminassa Kaartin Jääkärirykmentissä, jossa maavoimien yleis- ja kalustoesittelyn lisäksi saimme seurata taisteluammuntaa ja asutuskeskustaistelunäytöstä. Suomen sisäisestä turvallisuudesta ja kehitysnäkymistä sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg nosti esille kaupunkien ja harvaan asuttujen seutujen erilaiset haasteet. Näitä ovat esim. Kauppias vastasi: - Se tuotiin tänne ja minä maksoin siitä, se on nyt minun. Alkuaikoina matruusien töitä olivat laivan ulkopuolen ruosteenpoisto ja maalaus. ja ?ongelmalähiöt?. Eero Nousiainen Eero Nousiainen 12.9.1952 . Halu oli niin kova, että tarvittaessa vaikka väärennetään nimi. Vuonna 1975 Eero Nousiainen aloitti opiskelut Kotkan merenkulkuopistossa ja valmistui sieltä viiden vuoden opiskelujen jälkeen yliperämieheksi. Se oli suuri murhe pojalle. Myöhemmin Pauli käveli läheisessä kaupungissa isänsä kanssa katsellen näyteikkunoita ja muita nähtävyyksiä. Erään osto- ja myyntiliikkeen ikkunassa hän näki laivan, ja tarkkailtuaan sitä huomasi, että se oli se hänen tekemänsä laiva. Suurissa kaupungeissa rikollisuutta on huomattavasti enemmän kuin pikkukaupungeissa: 16 suurimmassa kaupungissa tehdään yli puolet kaikista rikoksista. Nämä kehityskulut lisäävät kansainvälistä riippuvuutta ja korostavat yritysten merkitystä. monet raaka-aineet ja lääkkeet sekä myös maksuliikenne. Tällä kaupunginosien eriarvoistumisella on monia negatiivisia vaikutuksia, jotka ulottuvat niin lasten koulunkäyntiin kuin asuntomarkkinoihinkin. Harvaan asutun Suomen, johon Kiuruvesikin luetaan, turvallisuustilanteesta Nerg nosti esille mm. Eero Nousiainen oli kuollessaan 61-vuotias ja häntä jäivät kaipaamaan vaimo sekä kaksi poikaa. Eero Nousiainen teki nuoruudessaan maa- ja metsätöitä. Laivalla oli mukana puolimatruusina Eero Nousiaisen poika Tuomo, joka myöhemmin, tänä kesänä suoritti perämiehen tutkinnon. Eero Nousiainen ehti lähes neljänkymmenen seilausvuotensa aikana nähdä pitkän pätkän merimiestyön historiaa. Syrjäytyminen ja syrjäytyneiden nuorien määrän lisääntyminen onkin sisäisen turvallisuuden suurimpia uhkia. Huoltovarmuuden perustavoite on turvata väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot, sekä turvata teknisten järjestelmien toimivuus vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Yritysten ylikansallinen omistus voi olla riskitekijä poikkeusoloissa.. Ainakin kolme niitä on: tekijä, ostaja ja käyttäjä. Tarina kertoo Pauli-nimisestä pojasta, joka askarteli kaarnaveneiden kanssa. Kerran hän rakensi isänsä avulla upean pienen purjelaivan, jota uitteli rannalla. Sitten hän hyvillä mielin piti sitä sylissään ja sanoi: - Nyt sinä olet varmasti minun, kun minä olen sinut tehnyt ja ostanut. Alussa mainittiin, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Kolmantena haasteena poikkeusolojen kannalta Savisalo näki sen, että suuri osa huoltovarmuudelle kriittisistä tuotteista ja palveluista tuotetaan Suomen ulkopuolella
Valokuituliittymä maksaa taloudelle 1 800 euroa (sisältää maksimissaan 300 metrin liityntäyhteyden runkoverkosta), 10M/10M-palvelu maksaa 49,50 euroa/ kk. MARKKINAEHTOINEN VAI EI? Laajakaistahankkeen piti taata toimivat yhteydet kaikkialle haja-asutusalueelle, muistuttaa Heli Kananen (oik.) kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Tikkaselle. Kiuruvedellä osa talouksista jää ilman valokuitua, koska sen vetäminen on osaan talouksista Savon Kuidun mukaan kannattamatonta. pelasi hinnoitelullaan monta taloutta ulos hankkeesta. - Ei kaikilla ole varaa laittaa 2 000 euroa yhteyksiin, vaikka ne periaatteessa haluttaisiinkin. Esimerkiksi Pyhäjärvellä PyhäNetissä liittymismaksu pyhäjärvisille on 650 euroa, Savon Kuidussa 1 800 euroa. 15 S. 16 UUTISET laajakaista Miksi joku saa kuidun, toinen ei? » Kuntien omistama Savon Kuitu Oy ei rakenna valokuituverkkoa kattavasti Kiuruveden eteläpäähän, koska se olisi taloudellisesti kannattamatonta. Tavoite on, että vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki vakinaiset asunnot ovat enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuituverkosta. Taajamiin teleyritykset rakentavat nopeat yhteydet markkinaehtoisesti. Hankkeen kokonaiskustannukset Kiuruvedellä ovat 3,5 miljoonaa euroa, josta valtion ja EU:n osuus 2,7 miljoonaa euroa. Siinä riittää puimista kaupungin päättäjille. Kananen jatkaa, että muun muassa Rautavaaralla laajakaistoitus on toiminut, kun kunta lähti vetämään hanketta itsenäisesti osuuskuntapohjalta. Kiuruveden maksuosuusprosentti hankkeessa on 21,78. Laajakaistahanketta ovat tukeneet kunnat, valtio ja EU. KAUPUNGINHALLITUKSEN puheenjohtaja Sari Tikkanen (kesk.) kuuntelee Kanasta tarkalla korvalla, eikä hyväksy epätasa-arvoisuutta tässä asiassa. - Kiuruvettä on katsottava kokonaisuutena. syyskuuta 2014 Maija Nousiainen opiskelee tanssia Hanna Haimivaara tekee julkisivukoristeita S. Savon Kuitu Oy on 13 pohjoissavolaisen kunnan omistama tietoverkkoyhtiö, jonka tehtävä on rakentaa Pohjois Savoon kattava valokuituverkko 2013-2017. . 8 Keskiviikko 3. Koko runkoverkon kustannus on Halosen mukaan yli 5 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Koska valtakunnallisen laajakaistahankkeen alkuperäisenä ajatuksena oli turvata kuituyhteys kaikille tasapuolisesti, ja nimenomaan niille alueille, minne kuituyhteyden rakentaminen ei ole markkinalähtöisesti mahdollista, ovat nyt kuitua ilman jääneet ihmeissään, että miten tässä näin kävi? JAANA SELANDER JAANA SELANDER ILMAN Savon Kuidun rakentamaa laajakaistaa jää noin 30 taloutta Kiuruvedellä. Kiuruveden kaupunki pannut hankkeeseen 766 000 euroa. man. Heli Kananen arvelee, että eteläpäätä ei aiottukaan Savon Kuidun toimesta rakentaa, koska heidän omalle alueelle ei ole haettu Elyltä rakennuslupiakaan. - Savon Kuidun olisi pitänyt avoimesti tiedottaa, milloin tällainen ratkaisu on tehty, että olisi osattu ryhtyä toisiin toimenpiteisiin. Kananen kysyykin, miten hintaero voi olla näin suuri, mihin menivät yhteiskunnan rahat. Nythän Savon Kuidusta esitetään rajaksi 3 liittyjätaloutta kilometrille, vaikka tämän ei pitänyt olla markkinaehtoinen hanke, vaan taata yhteydet niille alueille, joille ne eivät kaupallisesti koskaan tule rakentumaan. Kananen myös miettii, kuka korvaa rahallisen menetyksen niille talouksille, jotka jo kaivoivat kuituvalmiuden talouteensa nyt, kun Savon Kuitu on ilmoittanut vetäytyvänsä hankkees- ta? - Kysymys on siitä kuka saa kuidun ja kuka ei. Kaupunki on sitoutunut maksamaan hankkeesta enintään noin miljoona euroa. Kiuruvesi-lehdessä Savon Kuidun hallituksen jäsen Hannu Halonen kertoi viime vuonna, että vuoteen 2015 mennessä koko Kiuruveden osalta runkoverkko on valmis. Ei lähdetty etsimään suuria harteita, kuten Kiuruvesi Savon Kuidun kautta, Savon Kuidussa on osakkaana 13 pohjoissavolaista kuntaa. » Kiuruvesi sitoutunut miljoonaan euroon Valokuitua vedetään parasta aikaa uuteen kerrostaloon Asematielle. KIURUVEDEN kaupunki on sijoittanut laajakaistaan tähän mennessä 766 568 euroa (viime vuonna 624 000 euroa, tälle vuodelle on varattu 360 000 euroa, josta käytetty 142 179 euroa). Kanasen mukaan Savon Kuitu MIKÄ? . Tikkasilla on luomumaitotila Rytkyllä. Tikkanen kertoo, että kaupungin ajatuksena oli tuoda laajakaista kaikille vaiheittain. Näin saavutetaan noin 95 prosentin väestöpeitto.. Hän keräsi nimilistoja mahdollisista liittyjistä ja oli järjestämässä laajakaistailtaa Kalliokylässä. Myös hinta harmittaa. Tärkeää olisi myös saada tietää, onko toiminta toteutunut aiempina vuosina samalla periaatteella, jolla nyt rajataan kuidun vetoa. Tänä syksynä liittymiä tulee lisää 150, kun 100 kilometriä uutta runkolinjaa valmistuu pitäjän eteläiseen päähän, Hallaperäntie-Hilapparannantie -alueella rakennustyö on juuri aloitettu. Laajakaistalla tarkoitetaan tiedonsiirtoyhteyttä, joka mahdollistaa tietoverkoissa olevan aineiston ja palvelujen käytön nopeasti ja vaivattomasti. ETÄTYÖNTEKIJÄ, FT Heli Kananen on yksi niistä, jotka ovat pettyneet Savon Kuidun ja poliitikkojen toimintaan. Hän toi esiin, kuinka tärkeää on haja-asutusalueelle saada laajakaistayhteys, joka turvaisi monenlaiset mahdollisuudet. Niille, jotka ennättivät varata liittymän, on Savon Kuitu lähettänyt kirjeen, missä pyydetään ilmoittamaan yhtiöön tilinumero ennakkomaksun palauttamista varten. Hän rakensi miehensä kanssa omakotitalon Koivujärvelle vuonna 2009 ja on siitä lähtien odottanut laajakaistayhteyksiä. On väärin, että osa talouksista, jotka olisivat tarvinneet kuituyhteyden ammattinsa harjoittamiseen, jätetään viime metreillä ulkopuolelle, Tikkanen sanoo ja kysyy olisiko kuidun rakennusoikeutta mahdollista siirtää Koivujärven osalta Savon Kuidulta PyhäNetille? On tuotava esille myös se, että Tikkanenkaan ei ole saanut maatilalleen Savon Kuidun kuituverkkoa. Ensimmäisenä oli vuorossa pohjoispää, koska siellä sanottiin yhteyksien olevan kehnoimmat. - Kiuruvesi on rakennettu hyvin, mutta se ei tyydytä niitä, jotka nyt jäivät il- . Ei, vaikka he itse kaivoivat linjatkin valmiiksi. Niitä ei ole tullut. - Kohta tänne ei varmaan tule postikaan kuin muutamana päivänä viikossa. Laajakaista mahdollistaisi etätyön tekemisen ja toisi palvelut lähelle, Kananen sanoo. Erityisen pahalta Kanasesta tuntuu sitäkin taustaa vasten, että hän koetti aktiivisesti olla mukana edistämässä valokuidun tuloa Kiuruvedelle muun muassa Kiuruvesi-lehdessä. Näitä talouksia on Rytkyllä ja Koivujärvellä. Kaiken kaikkiaan Kiuruvedellä laajakaistaliittymiä on parisen sataa
Parasta rehussa on hinta-laatusuhde, joka näkyy hevosesi hyvinvointina, siksi alan vahvat ammattilaiset käyttävät tuloksellisesti Havens-rehuja. Liity Sinäkin laajenevaan Havens-rehujen käyttäjiin. Osta 3 maksa 2 tarjoamme edullisimman Tarjous voimassa 15.9. Laukkarisen mukaan 1 800 euroa ei monesti kata edes rakentamiskustannuksia. Tämä on kaikille uusi asia. Pyhäjärvellä laajakaistoittaminen on käynnistynyt vasta tänä kesänä, Nivalan mukaan tavoitteena on tuoda laajakaista haja-asutusalueelle maksimissaan 2 kilometrin päähän talouksista, kuten valtiovallan alkuperäisen ajatuksena oli. RAUTAVAARALLA valokuitua on vedetty ihmisille osuuskuntapohjalta. Syksyllä tulee 150 lisää, 30 taloutta jäi tässä vaiheessa ilman liittymää, näille kuituyhtiö on palauttanut ennakkomaksun. Halonen vierittää vastuun tästä lupauksesta vuonna 2008 viestintäministerinä toimineelle Suvi Lindenille (kok.). Halonen kertoo olleensa useaan kertaan yhteydessä viestintäministeriöön ja -virastoon lupauksen suhteen, ministeriöstä ja virastosta on viestitetty, että rahaa tavoitteen toteuttamiseen ei ole, jos ei ole liittyjiä. Halonen itse toimi aktiivisesti pohjoispään valokuiduttamisessa, hän markkinoi valokuitua soittamalla talosta taloon ja järjesti kyläiltoja keväällä 2011 ja vielä seuraavana vuonna. - Tähdensin ihmisille, että valokuitua ei tule, jos ei ole tarpeeksi liittyjiä. Halonen muun muassa kävi yhdessä Savon Kuidun toimitusjohtajan kanssa tapauskohtaisesti pohjoispäässä läpi niitä kohteita, mitkä olivat ongelmallisia. Halonen myös muistuttaa, että pohjoispää oli pilottialue ja alueen markkinointi kuului hänen vastuulleen yhdessä Pertti Kääriäisen kanssa. - Jos pohjoispäässä on jollakin osuudella vain yksi liittyjä ja tien varressa on muuta asutusta, se johtuu siitä, että osa perui myöhemmin varaamansa liittymän rakentamisen ollessa jo käynnissä. Halonen toteaa, että esimerkiksi Koivujärvellä olisi pitänyt ihmisten olla aktiivisempia valokuidun suhteen. - Olen käsittänyt näin, että Elyn tuki on nyt loppu. Toisaalta ajattelisin niin, että, jos muuta rahoitusta löytyy ja liittyjiä on tarpeeksi, Koivujärvikin on toteutettavissa. Manittakoon, että Savon Kuidun toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen on kaupunginhallituksen kuultavana seuraavassa kokouksessa 15.9. » Rautavaaralla peitto 100-prosenttinen, Koivujärvi voi saada valokuidun Pyhäjärveltä YKSI mahdollisuus eteläpään laajakaistoittamiseen on toteuttaa runkoverkon vetäminen Pyhäjärven puolelta. puh. Pyhäjärvellä toimii PyhäNet-niminen verkkoyhtiö, jonka omistavat Pyhäjärven ja Kärsämäen kunnat. Yhtiön toimitusjohtaja Hanne Nivala kertoo, että kiinnostusta PyhäNetiin on ollut Koivujärven suunnasta, myös Kiuruveden kaupunki on ollut yhteydessä heihin mahdollisesti koko Kiuruveden eteläisen pään saamisesta PyhäNetin piiriin. Myös PyhäNet on ollut yhteydessä Savon Kuituun, siinä mielessä, olisiko mahdollista siirtää Sa- von Kuidun tukirahoja PyhäNetille. - Neuvottelut kaikkien kanssa ovat aivan alkutekijöissään. Syyttävä sormi osoittaa tietysti meitä, mutta tässä valokuidun rakentamisessa on mukana myös EU ja kaupunki rahoittajina. Osuuskun- nan jäsenmaksu on 100 euroa. Taajamassakaan yhteydet eivät ole hyvät. Laukkarinen muistuttaa edelleen, että liittymän rakentamiseen ja käyttöönottoon on mahdollisuus saada kotitalousvähennys. - 1 800 eurolla tuskin haja-asutusalueelle saa Savon Voiman sähköliittymää. Ma-Pe 7-17 www.rapakkojoenkauppa.com kuluttaja haluaa mainokset mieluiten painetusta lehdestä. Lähde: Yhteisöllistyvä media 2013.. Voi kysyä, mikä on tasapuolista. Liittyminen rakennusaikana ei maksa mitään. Rautavaaran kunnanjohtaja Unto Murto sanoo, että Rautavaaralla runkoverkko on saatu vietyä maksimissaan 2 kilometrin päähän talouksista ja peitto on näin 100-prosenttinen tänä vuonna. Rautavaaran kunta on satsannut 4,7 miljoonan euron hankkeeseen omaa rahaa 242 854 euroa. Murron mukaan tietoliikenneyhteydet ovat elinehto kunnalle, jos kuntaan aiotaan saada asukkaita. Toimivat yhteydet liittyvät kiinteästi myös soteuudistukseen. HAVENS on laadukas hollantilainen täysrehu, jota maailman huiput suosivat. Osa ilman liittymää jääneistä oli jo tehnyt itse tarvittavat linjankaivutyöt. - Kiuruvedellä haja-asutusalueen laajakaistoittaminen on Savon Kuidun osalta nyt tässä, ellei yhteiskunnalta tule lisätukea, Laukkarinen linjaa. Laukkarisen mukaan näille 30 taloudelle, jotka jäivät ilman kuitua, Savon Kuidun olisi ollut taloudellisesti mahdotonta vetää runkoverkkoa. Osuuskunnan nimi on Rautavaaran tietoverkko -osuuskunta. Me teemme mitä voimme, emmekä voi pakottaa ketään ostamaan liittymää. Mitä taas liittymismaksun kalleuteen tulee, toteaa Laukkarinen, että ihmisille on syntynyt harhakuva laajakaistan ilmaisuudesta. Esimerkiksi Kuopiossa laajakaista Saaristokaupunkiin maksaa 1 850 euroa, mikä pitää sisällään 100 metrin Valtuutettu Hannu Halonen (kesk.) on Savon Kuidun hallituksen jäsen. liityntäyhteyden. syyskuuta 2014 9 Savon Kuitu Oy:n hallituksen jäsen Hannu Halonen: Laajakaista kaikille poliittista retoriikkaa JAANA SELANDER SAVON KUITU Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laukkarinen laskee, että kuituliittymiä on Kiuruvedellä nyt parisataa. saakka tai niin kauan kuin varattua erää riittää. PielaRapis Oy Nivankatu 13, Kiuruvesi . 0400 586 607 . Liittyjiä olisi pitänyt olla enemmän. - Ymmärrän kyllä ihmisten pettymyksen, mutta se olisi tullut maksamaan meille satojatuhansia euroja. Keskiviikko 3. Mutta yhtiön on varauduttava kattamaan myös verkon käyttö- ja ylläpitokustannukset. SAVON Kuidun hallituksen kiuruvetinen jäsen Hannu Halonen (kesk.) sanoo, että valtakunnallinen lupaus tuoda laajakaistayhteys maksimissaan 2 kilometrin päähän kaikille, on pelkkää poliittista retoriikkaa. Sillä samalla summalla olisi tuotu laajakaista lähes koko taajamaan. Ihmiset ajattelevat, että liittymä ei saisi maksaa mitään perustamisvaiheessa ja kuukausimaksukin saisi olla enintään 20 euroa
Historiikin on kirjoittanut Itä-Suomen yliopiston dosentti Juha Pohjonen yhdessä Pekka Kauppisen kanssa. KIURUVEDELLÄ Ylä-Savon ammattiopiston rooli on merkittävä, sillä luonnonvara-alan hevostalouden yksikkö sijaitsee Hingunniemessä. Juhlavuoden kunniaksi Ylä-Savon ammattiopisto sai 50-vuotishistoriikin. Heistä opetushenkilökuntaa on noin 200. Henkilökuntaa Hingunniemessä on noin 25. AIKANAAN Hingunniemen tila oli yksityisomistuksessa, kunnes silloinen Kiuruveden kunta osti tilan vuonna 1985. Aallon mukaan eniten opiskelijoita kouluun hakeutuu Pohjois-Suomen alueelta, mutta myös etelämpää. Hanna Pulkkinen (19) opiskelee MAHIS -tutkintoa Hingunniemessä. Hän tulee Muoniosta. - Opinnoissa minulla on neljäs vuosi menossa. Oppilaitos tarjoaa koulutusta kolmella suurella koulutusalalla, joita ovat tekniikka ja liikenne, palvelualat sekä luonnonvara-alat. sekä virallisella juhlalla 5.9. YläSavon ammattiopisto on alueen suurimpia työnantajia, sillä se työllistää noin 280 työntekijää. Tällä hetkellä Hingunniemessä perustutkinnoissa opiskelee yhteensä 120 opiskelijaa. Heistä osa tekee opintoja näyttötutkintoperusteisena. Valmistuin viime keväänä hevosenhoitajaksi ja nyt on vielä lukiossa yksi vuosi jäljellä. Pulkkinen päätti jatkaa hevosalan opintoja suorittamalla ratsastuksen ohjaajan opinnot viimeisen lukiovuoden aikana. - Mietin, että voisinko tehdä jotain muuta, kun lukiota oli vielä vuosi jäljellä. Onneksi molemmat koulut suhtautuivat myönteisesti asiaan, Pulkkinen kertoo. - Itseltäni tämä vaatii hie- man enemmän opiskelua, mutta on mahtavaa, että molemmissa kouluissa oltiin näin joustavia, hän iloitsee. Hanna Pulkkinen suoritti viime kesän aikana työssä oppimisen, joka kuului opintoihin. syyskuuta 2014 @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi YSAO 50 vuotta opintiellä » Ylä-Savon ammattiopisto on toiminut vuodesta 1964 lähtien. ANU LAITINEN ANU LAITINEN YLÄ-SAVON ammattiopisto on yksi Ylä-Savon merkittävimmistä toisen asteen ammatillista koulutusta tuottava oppilaitos. Lukiossa on vielä vuosi opiskelua jäljellä. Opetusta Iisalmen lisäksi tarjotaan Kiuruve- dellä, jossa sijaitsee hevostalouden yksikkö sekä Kuopiossa ja Joensuussa. Oppilaitosta ylläpitää Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, jonka johtajana toimii Kari Puumalainen. Vuosittain Hingunniemeen tulee opiskelijoita ympäri maan suorittamaan hevostalouden perustutkintoa tai hevostalouden ammattitutkintoja, kuten ratsastuksenopettajan ammattitutkinto tai kengityssepän ammattitutkinto. Ylä-Savon ammattiopisto juhlistaa merkkipäiväänsä toritapahtumalla Iisalmessa 3.9. Muistan, että saimme hevoset jouluksi tuona vuonna uuteen talliin, Aalto jatkaa. Tuohon aikaan tilalla oli 22 lehmän lypsykarja. Opiskelijamäärät on ilmoitettu vuosiopiskelijamäärinä.. Aikuiskoulutuksen ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta opiskelee noin 45 opiskelijaa. 10 TALOUS Keskiviikko 3. Se toimikin vuoden ajan puoliksi myös hevostallina, sillä varsinainen talli valmistui 1987. Tuolloin tilalla toimi Kiuruveden maatalousoppilaitos. - Tulin taloon karjamestariksi vuonna 1986, kertoo nykyään koulutuspäällikkönä toimiva Arja Aalto. - Navettaa oltiin rakentamassa tuohon aikaan. Ensi kevää- nä kirjoitan vielä kolme ainetta. Hingunniemeen Pulkkisen toi innostus jatkaa hevosharrastuksesta ammattiin sekä tuttavan suosittelut koulusta. - Muoniossa ei ollut mahdollisuuksia jatkaa ja talli, jolla kävin lopetti toimintansa. Oppilaitoksen pääasiallinen toimipaikka on Iisalmessa, mutta opetusta on usealla paikkakunnalla. Kuluvan vuoden aikana Hanna suorittaa myös ratsastuksen ohjaajan opinnot. Arja Aalto ratsutallin edessä koulun opiskelijoiden kanssa. saakka. Hingunniemessä koulutettiin sekä hevostenhoitajiksi että viljelijöiksi aina vuoteen 1994 AHKERA OPISKELIJA Muoniolainen Hanna Pulkkinen suorittaa Hingunniemessä MAHIS -tutkintoa. Nyt syksyn edetessä hänellä on pitkiäkin opiskelupäiviä tiedossa, sillä lukion opinnoissa hänellä on kirjoitukset edessä. - Viime kevään kirjoitin yhden aineen ja nyt syksyllä ovat vuorossa uskonto ja englanti. Tuolloin toiminta muutettiin puhtaasti hevostalouden koulutukseksi oppilaitoksen toiminnan siirtyessä nykyisen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän alaisuuteen. - Entisestä pihattonavetasta tehtiin ravitalli. Päätin kokeilla tulisiko harrastuksesta minulle ammatti, Pulkkinen kertoo. - Alkuun mietin kyllä, että meneekö tästä hohto, mutta nyt voin sanoa, että olin väärässä. Opetusta usealla paikkakunnalla YLÄ-SAVON ammattiopisto aloitti toimintansa 1964. Tosin tänään vanhasta navetasta ei näy mitään, sillä sen tilalle rakennettiin uusi ravitalli nykyaikaisine lannankäsittelyjärjestelmineen viime vuonna, Aalto kertoo. Vuosien saatossa Hingun- niemen tilaa on kehitetty useiden erilaisten tutkimusja kehityshankkeiden HINGUNNIEMEN hevostalouden koulutus kiinnostaa oppilaita ympäri Suomen. Laadukasta koulutusta on tarjottu jo 50-vuoden ajan. Opiskelijoita oppilaitoksessa on tällä hetkellä hieman yli 2000, joista noin 1200 opiskelee perustutkintoa. Oppisopimusopiskelijoita on noin 300 ja aikuisopiskelijoita 500-600. Näiden lisäksi oppisopimusopiskelijoita on noin 35. Tilan lihakarjanavetasta remontoitiin ja laajennettiin lypsykarjapihatto. Hän on jo valmistunut hevosenhoitajaksi. Koko ammattiopiston rehtorina on Pentti Väisänen
Kaikkien äänestäneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan Poppian rahastosijoitus. 2. 1. Jukka Siponen 79-vuotias. Metsätilaa ei pahemmin ole pirstottu, mitä Siponen pitää hyvänä asiana. Kuoreen merkintä: Metsäkiurukas. Äänestysaikaa on 3.10.2014 saakka. Toinen koti Honkarannan metsissä » Jukka Siponen Honkarannasta puuhastelee kaikenlaista metsässä. Jukka Siponen on yksi viidestä metsänhoitoyhdistyksen MetsäKiurukas-ehdokkaasta. JAANA SELANDER JAANA SELANDER KARHU ei haistanut Jukka Siposta, sillä kontio oli tuulen alla. - Karhu tuli noin 60 metrin päähän, nousi takajaloilleen ja katseli taivaalle, jossa lentelivät suihkarit. Siposen ja karhun kohtaaminen kesti noin minuutin. - En kertonut siitä vaimolle, sillä istutusurakkani olisi häiriintynyt, vasta kun työ oli lopussa, paljastin kokemukseni. Jukka Siposella on 135 hehtaaria metsää Honkarannan maastossa. Metsien hoito on helpompaa ja tehokkaampaa, kun ala on yhden, metsätaloudesta kiinnostuneen ihmisen hallinnassa. Metsä uusiutuu, kun vanha hakataan pois, liian vanhaan metsään on tehtävä taas aukko, että uutta saadaan tilalle kasvamaan.. Hänkin laittaisi heti myyntiin vanhoja palstoja. - Kaikista hulluin homma on tämä puhe kiinteistöveron ulottamisesta metsätilaan. Siinä se jäi. Siponen kyllä kannattaa metsästystä, hirvien ja peurojen jahtuuta. Metsätalous menisi kiinteistöveron myötä kannattamattomaksi. Hän on niin hyvässä kunnossa, että tekee kaikenlaisia töitä metsissään. Kyllä valtion tulisi korvata metsätuhot täysimääräisesti, sillä valtion ovat hirvetkin. Siponen viihtyy metsässä myös keräilemässä jätepuuta polttoaineeksi. Taimenistutuksessa Toukokuussa hän näki karhun. Siposilla keskuslämmitys toimii puulla. Metsiä hoidettaisiin huonommin. Sakeasta turreikosta kun ei tule mitään, ja näinhän se on, oma järkikin sen lopulta sanoo, että puu ei kasva liian tiheässä. Siponen on luonnollisesti sitä mieltä, että metsäverotusta tulisi keventää. Kun hirvikantaa harvennetaan, säästää se metsiä. - Velipojalta hirvet söivät 10 hehtaarin alalta taimikon, tilalle kasvoi koivikko. Valitettavasti yhä enenevässä määrin metsää omistavat kaupunkilaiset, joilla ei ole intressiä hoitaa metsiään. Viimeiset 20 vuotta Siponen on hoidellut metsiään eläkeläisenä. Metsänomistajat ovat iskeneet paljon rahaa metsiinsä: istutuksiin, kasvatukseen, harvennukseen. Tänä syksynä olen kerännyt 60 litraa mustikoita, puolukoitakin pitää käydä poimimassa pari sangollista. Hirviporukkaan Siponen ei kuulu eikä harrasta muutoinkaan metsästystä. - Kun mielin haulikkoa, isä, sodan käynyt mies, sanoi, että aseita ei tähän taloon hankita. Hän on kartuttanut metsäomaisuuttaan 1960-luvulta lähtien perittyään Yläpihan vanhemmiltaan. Hoitanut esimerkillisesti ja pitkäjänteisesti metsät taimesta tukkipuuksi, innostanut oman kylän väkeä metsätaitoiluun. Aimo Hyvärinen Yksityis- ja perhemetsätalouden puolestapuhuja. 3. Arvo Kokkonen Omatoiminen ja esimerkillinen metsänhoitaja, jolla pilkettä silmäkulmassa. tettu tikun nokkaan, kuitenkin Suomessa omakotitaloihin usein rakennetaan varaava takka ja leivinuuni. - Me käytämme kyllä puuta lämmitykseen, tuli lämmittää ja on hieno elementti. MetsäKiurukas-ehdokas nu- 4. Seppo Lappalainen Esimerkkinä nuorille metsänomistajille metsänhoidon tärkeydestä. mero kaksi viihtyy siis niin hyvin metsässä, että rouva Elvi sanookin oppineensa itsekseen haastelemaan, kun puhekumppani on etupäässä puita mittaleimassa. KOSKA MetsäKiurussa on ta- 5. Seppo Rytkönen Aktiivinen metsänomistaja, joka huolehtii metsistä suurella sydämellä. kana metsänhoitoyhdistys, puhumme yhdistyksen roolista. Siposen mielestä metsänhoitoyhdistys on tarpeellinen organisaatio, sillä se pitää metsänomistajan puolia, yhdistyksestä saa tietoa ja apua aina metsänmyyntiin asti. - Omia metsiä ei millään raskisi harventaa tarpeeksi, kun maassa on hyviä taimia. syyskuuta 2014 11 metsänhoitoyhdistys MetsäKiurukas II Kiuruveden metsänhoitoyhdistys järjestää juhlakilpailun MetsäKiurukkaan valitsemiseksi. Äänestysaikaa on 3.10.2014 klo 16.00 saakka. MetsäKiurukas palkitaan sunnuntaina 12.10 järjestettävässä 85-vuotisjuhlatapahtumassa. Siponen ei ymmärrä, miksi Euroopan unionissa puulämmityksestä aiheutuvat hiilidioksidipäästöt on nos- ÄÄNESTYSOHJEET Kiuruveden metsänhoitoyhdistys järjestää juhlakilpailun MetsäKiurukkaan valitsemiseksi. Ehdokkaat esitellään Kiuruvesilehdessä ja kaikilla kiuruvetisillä on mahdollisuus antaa äänensä mielestään parhaalle MetsäKiurukkaalle. Eniten ääniä saanut ehdokas valitaan Kiuruveden MetsäKiurukkaaksi. Äänestäminen tapahtuu joko sähköpostilla osoitteeseen: info@kiuruvesi.mhy.fi tai postitse osoitteeseen: Metsänhoitoyhdistys Kiuruvesi, Niemistenkatu 24, 74700 Kiuruvesi. Yhdistyksestä kehottavat ottamaan kuitenkin lisää puita pois. Keskiviikko 3. Se panisi puun liikkeelle. Isot firmat hallitsevat markkinoita. Siponen ei ole luonnoltaan ehdoton ja siksi hän näkee hyvää niin luontais- kuin tehometsätaloudessakin. Siponen muun muassa tekee harvennushakkuita noin 100 kiintokuutiota vuodessa. - Marjastan myös mielelläni. Ja Suomi on kuitenkin vientivetoinen maa. Puumarkkinoiden Siponen toivoo paranevan, viimeiset 10 vuotta hinta on pysynyt samana
Iltamyöhällä, kun nainen ei saanut unta, meni hän hakemaan itselleen luettavaa alakerran salista. 12 Keskiviikko 3. syyskuuta 2014 viikosta viikkoon Ihmiset voidaan jakaa kahteen ryhmään: niihin, jotka kulkevat edellä ja saavat jotain aikaan, ja niihin, jotka kulkevat jäljessä ja arvostelevat. Seneca viikon vitsi Kerää herkut talteen Nainen lomaili kartanohotellissa, jossa sanottiin kummittelevan. Asu on 70-luvun loppupuolelta.. Käytävällä hän törmasi vanhaan palvelijaan. - Huh, miten säikähdin, huokaisi nainen. IHMISIÄ tapahtuma ANU LAITINEN #E lohUL Hanna Nivala oli pukeutunut Jänteen urheiluasuun
Jumalanpalöveluksessa saarnasi lääninrovasti Arvi Simojoki... (Kiuruvesi N:o036-1964) ONNEA 50 VUOTTA Keskiviikko 3. Osallistujia oli 10 ja voitto meni Mika Lindlöfille. i NA T Jukka Jaakkola oli kaivanut naftaliinista oman syöksylaskukypärän laseineen sekä hiihtohousut.. Kaapista nämä asut löytyivät, kertovat Riitta Koivunurmi ja Eero Laukkanen. Moni muukin oli tehnyt asuvalintansa oman nuoruuden harrastuksen pohjalta. Hiihtohousut ja kypärä ovat 70-luvulta, jolloin laskin alppilajeissa kilpaa, Jukka Jaakkola kertoo. - Olihan se hurjaa aikaa, kun katsoo näitä varusteita. Kypärässä ei ole liiemmälti suojapehmusteita ja vaatetus oli suht ohkasta. Housut tuunattiin appiukon vanhoista hiihto- housuista sopiviksi. Parhaimman asun -palkinto meni ?keihäänheittäjä Laukkaselle. 13 Lähes 3500 koululaista opintiellä Kiuruvedellä Koulujen alkaessa tiistaina lähti Kiuruvedellä opintielle lähes 3.500 koululaista, joista yhteislyseolaisia 836. Puku taitaa olla 70-luvun lopulta. Osa oli löytänyt puolison vanhat urheilutamineet. - Autenttiset vaatteet on päällä. Hän pelasi jokerina pesäpallojoukkueessa. Samoin tämä edustustakki kuului asuun, kertoo Heidi Huhtilainen ja esittelee tummanvihreää Rukkan tuulitakkia. ILLAN mittaan urheilijat ottivat toisistaan mittaa keppihevoskisoissa. Lukuvuoden alkajaisjumalanpalvelukseen kirkossa osallistui kaikki oppikoululai- set, kirkonkylän kansakoululaiset sekä kansalaiskoululaiset. Vauhdit olivat kuitenkin suurimmillaan syösyssä 140 km/h ja keskinopeus 99 km/h, Jaakkola innostui muistelemaan. Urheilumuotiin kuului olennaisesti myös teryleeni, krepatut hiukset, piukat pöksyt sekä neonvärit. -Pukeutumiskoodihan tänne oli vanha urheiluasu ennen vuotta 2000, ja tämä on Tyylikkäät sporttimimmit: Paula Kauppinen-Roivainen, Tiina Dahlgren ja Hanna Nivala näyttivät mallia venyttelyyn. PARAS ASU Eero Laukkanen ja Riitta Koivunurmi pokkasivat Paras-asu -palkinnon. Anna-Liisa Paukkonen luotti ysärityyliin ?retro allina?. toteutunut heinosti, Anne Härkönen sanoo. - Samalla tässä nähdään asujen historiaa, sillä monella on päällään paikallisen urheiluseuran asu. Härkösen takki on Kiuruveden Voimistelijoiden tuulitakki 90-luvun alusta. Tiina Dahlgren kertoo ottaneensa pukukoodiksi aerobikkaajan 80-luvun tyyliin. - Ahmojen punainen takki on mummun ja papan perintökalleus. Mieheni urheili kolmiloikassa tuohon aikaan. Lajeina alppilajien sekä yleisurheilun ja voimistelun ohessa edustettuna oli myös pesäpallo, jota aika- naan pelattiin myös Kiuruvedellä. - Mieheni peruja on tämä paita. Tietenkin hiukset on krepattu ja hikipanta kruunaa kaiken, Dahlgren nauraa. Hanna Nivala oli löytänyt Jänteen asun, johon kuuluivat housut, takki sekä paita ja kaikki Ruotsin väreissä. - Tämä on mieheni urheiluasu. syyskuuta 2014 Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Soili, Soila ja Soile, torstaina Ansa, perjantaina Roni ja Mainio, lauantaina Asko, sunnuntaina Miro, Arho ja Arhippa, maanantaina Taimi, tiistaina Isto, Eevert ja Vertti. Viikon nimipäiväsankari Soile Valta. Urheilulliset asut pääroolissa ANU LAITINEN LAUANTAI-ILLAN Elohulinoissa pääroolissa olivat urheiluasut ennen vuotta 2000. Kilpailuareena rakennettiin Peltohovin etupihalle. ja ?airobikkaaja Jane Fondalle?
Väisänen katseli kirjastossa perjantai-iltana poistomyyntikirjoja. Keppihe- voset oli tarkoitus myydä Elohulinoilla lauantai-iltana, mutta aika ei siihen riittänyt. Ensi lehdessä esittelemme keppihevoset ja kerromme ohjeet, mistä niitä saa hankituksi. Veera Härkönen teki itselleen keppihevosen Ulla Nousiaisen kanssa.. Musiikkia esitettiin monella taholla. Syyskuussa tehdään myös värikkäitä emalointikoruja ja virkataan mattoja, koreja, tyynyjä ja raheja. TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Jaana Selander, 040 7059327 Tiina Kilvensalmi, 040 5238345 Anu Laitinen, 044 339 6512 taide Piristystä arkeen ja pimeään JAANA SELANDER JAANA SELANDER KIRJOJEN YSTÄVÄ TULE jo tänne, puheli Leena Väisänen kännykkäänsä sisarelleen Tiina Partaselle. Tarjolla oli lapsille askartelua ja ääneen lukemista sekä laululeikkiä. Työpajassa askarreltiin keppihevosia itselle ja hyväntekeväisyyteen (4h-kerho). Että olisi elämässä muutakin kuin vaipanvaihtoa. Kirjastossa ja kulttuuritalossa riitti paljon nähtävää ja koettavaa. Hulluviima harjoitteli Rin- tamäkeläisiä. Leena Väisäsellä on kotonaan vino pino kirjoja, hän hankki kirjaston poistomyyynnistä vielä lisää kirjoja, sillä hän rakastaa lukemista. Tanja Långin piirustuksia oli näytteillä Kulttuuritalon aulassa. Sisko Piippo lauloi Kulttuuritalon aulassa Hot Club de Landen säestyksellä 1930-luvun kahvilamusiikkia. Etsivän nuorisotyöntekijä Mervi Nousainen soitti pianoa ja lauloi. Eila Borg (vas.), Kirsti Ruotsalainen, Seija Grof ja Mirja Erimaa askartelivat paperista tähtiä Käsityökeskuksen Helena Turusen opastuksella. Tässä on Hurjimusniminen keppihevonen. » Hurjimus ja paljon muita keppihevosia TAIDEHUOLTAMO LennArtissa Väreessä pyöri taiteiden illan aikana keppihevostyöpaja. syyskuuta 2014 KULTTUURI @ Käsityökeskuksessa syksyllä Käsityökeskuksen syksyn avauspäivänä perjantaina 5. 14 Keskiviikko 3. Kirjoja oli tarjolla euron hintaan kappale taiteiden illan kunniaksi. Väisänen kertoi, että hänellä on kotona paljon kirjoja, mutta lukemista rakastavana ihmisenä hän hankkii kirjoja aina vain lisää. - Lähinnä omaa ammattikirjallisuutta (puutarha), luontokirjoja ja historiallisia kirjoja, Väisänen paljasti. Taiteiden iltaan Väisänen tuli avoimin mielin. - Katsotaan mitä muuta täältä löytyy kuin kirjoja. Väisäsen mielestä taiteiden ilta on hieno piristysruiske arkeen ja pimeyteen. Tiiu Itkonen tuli kahdenkuukauden ikäisen Filjan kanssa etsimään taiteiden illasta uusia elämyksiä. päivänä syyskuuta on mahdollisuus opetella tekemään syksyinen kukkavalo ihanasta organzasta tai origamitähti paperista
Kesämökeillä ja kodeissa nämä toimivat katseenkääntäjinä. Hanna tekee julkisivukoristeet alusta loppuun saakka itse. Hän neuloo, ompelee ja nikkaroi. Tällä hetkellä aikaa vie oman kodin remontoiminen. Juuri kun he olivat saaneet tehtyä muuttoilmoituksen, molemmille tarjottiin työpaikkaa. - Oma yritys on ollut niin pitkään haaveena, että ei se harmita, vaikka emme jääneet Tampereelle. syyskuuta 2014 15 yrittäjä TIINA KILVENSALMI Haave yrittäjyydestä toteutui » Hanna Haimivaara palasi kotiseudulleen ja perusti oman yrityksen, Siluettiverstaan. Verstaassa tehdään julkisivukoristeita asiakkaan toiveiden mukaan. TIINA KILVENSALMI VANERI muotoutuu yrittäjä Hanna Haimivaaran käsissä persoonalliseksi julkisivukoristeeksi. Asiakas kertoo mitä haluaa ja Hanna piirtää siitä luonnoksen. Keskiviikko 3. Kuopiossa hän opiskeli korumuotoilijaksi ja löysi elämäänsä Jussin. Jussin kanssa he muuttivat yhdessä Tampereelle. Tampereella ollessaan Hanna piti Pellavatehdas blogia. Blogin pito lop- pui, kun muuttosuunnitelmat alkoivat. Prosessi aloitetaan suunnittelutyöstä. Tatulle tämä on parempi paikka asua. Täällä on niin paljon virikkeitä ja isovanhemmat asuvat naapuritalossa.. Toki kaipaan kaupunkielämää, sitä että aamulla menen kuntosalille ohjattuun jumppaan ja sen jälkeen otan take away -kahvit, Hanna kertoo. Hanna muutti pois Kiuruvedeltä peruskoulun jälkeen lähtiessään opiskelemaan Lapinlahden taidelukioon. Suuria koristeita voi tehdä myös talon sisäseiniin. Sen jälkeen Hanna sahaa vanerit muotoonsa, hioo ne ja maalaa. Nyt Hanna suunnittelee aloittavansa blogin pidon omasta yrityksestään. ENSIMMÄISEN julkisivukoristeen Hanna teki kuusi vuotta sitten vanhempiensa navetan seinään. Ihmiset kiinnos- tuivat koristeista ja tilasivat niitä itsellekin. - Työstän puuta ja vaneria, joista voi tehdä periaatteessa mitä vain. Yrityksille julkisivukoris- teet ovat erottuvaa mainontaa. Piirrosta muokataan niin kauan, että se vastaa asiakkaan toiveita. Maalattuaan talon lattiasta kattoon, Hanna pääsee sisustamaan kotiaan. Jussi on tällä hetkellä koti-isänä. Hän on koulutukseltaan teollinen muotoilija, joten oman alan töitä on turha hakea näiltä leveyksiltä. Yksi Jussin haaveista on oma pyöräkorjaamo. Näyttävyyttä niihin saadaan valaisemalla ne ta- NUORI YRITTÄJÄ Hanna Haimivaara perusti Siluettiverstas yrityksen, joka tekee julkisivukoristeita. kaa. Hanna ja Jussi muuttivat poikansa Tatun (1) kanssa Kiuruvedelle Tampereelta. Onneksi Hannan veli aikoo jatkaa Haimivaarojen tilaa. - Suunnittelimme ottavamme kanoja ja kasvimaan voin tehdä, mutta siihen se viljely jääkin. Nyt Han- na kokeilee siipiään yrittäjänä, mutta ei poissulje mahdollisuutta, että joku päivä he muuttaisivat takaisin kaupunkiin. - Tämä on ollut meille molemmille kulttuurishokki, mutta ei maaseudulla tarvitse loppuelämäänsä asua. Lopuksi Hanna asentaa valmiit työt asiakkaan seinille. Koristeiden kokoa ei ole rajattu, koska ne voidaan tehdä pienistä palasista, jotka liite- tään lopuksi yhteen. LIIKUNNAN lisäksi Hanna harrastaa kaikkea käsillä tekemistä. Eräs asiakas on toivonut koiranmuotoista porttia pihaansa. Palava halu omasta yrityksestä toi Hannan takaisin Remeskylän maalaismaisemiin. Tällä hetkellä Hanna remontoi isovanhempiensa entistä taloa yhdessä puolisonsa Jussin kanssa. Maanviljely ei kiinnosta Hannaa ja Jussia, kotitilan jatkajia heistä ei tule. Tämä on näkyvä tapa tuoda esille omaa yritystään. Omaan kotiin on jo suunnitteilla persoonalliset julkisivukoristeet. Siluettiverstaan Hanna sai perustettua pienin riskein. Yrityksen tilat ovat vanhempien maatilalla. Kaikki laitteistokin oli jo valmiina, koska Hannan isä on taitava kirvesmies. Siluettiverstas valmistaa julkisivukoristeiden lisäksi ikkunapielien koristeita, opaskylttejä sekä pieniä sisustustuotteita. - Vanerin kanssa työskennellessä vain mielikuvitus on rajana. Puolen seinän korkuinen lehmä navetan seinässä kääntää ohikulkijoiden katseet. 27-vuotias Hanna palasi kotiseudulleen asuttuaan yli kymmenen vuotta kaupunkimaisemissa
Se on niin monipuolinen kau- punki teatterin puolesta ja sen historia on niin kauhean kiinnostavaa. Yliopistossa Nousiainen on viihtynyt hyvin. kello 20, jossa myös katsojat pääsevät luomaan illan ohjelmaa. Nykytanssijalle kaikki ympäristöt ovat mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Pariisiin hän lähti aluksi vaihtoon Helsingin yliopistosta, jossa opiskeli pohjoismaisia kieliä. Tanssileiri on yksi hyvä esimerkki yhteisestä projektista. Pariisin ja Kiuruveden välillä on huima ero. - Tämä on niin luonnonläheinen paikka. Vaikea nähdä, että muuttaisin takaisin Suo- meen lähivuosina, onhan minulla opinnot Pariisissa vielä kesken. Kiuruvedellä hän viettää paljon aikaansa teatterin parissa. Toivon, että tämä olisi elämys heille. Kesät Nousiainen viettää kotimaisemissa, mutta Pariisi on vienyt hänen sydämensä. - Elämä ja ihmiset ovat nyt siellä. Tanssijalle tärkeintä on, että tekee ja kokeilee mi- tä pystyy löytämään omasta kropastaan. syyskuuta 2014 KULTTUURI @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi tanssileiri TIINA KILVENSALMI Teatterin katsomossa. METSÄSSÄ Maija Nousiainen keksi tuoda nykytanssin Pariisista Suomeen. Kiurujärven rannalla. Maija Nousiainen. Kuorevirran kävelysillalla voi toteuttaa itseään nykytanssin siivin. Bajamajan edessä. Nykytanssi valloittaa koko kylän TIINA KILVENSALMI TANSSIA voi ilman lavaakin ja tanssikenkiä. Loppunäytöksessä esiintyvät myös Kiuruveden Voimistelijat. Videokuvaaja tallentaa leirin tapahtumia ja valokuvaa niitä. Kansainvälinen tanssileiri tuo nykytanssin Kiuruvedelle tämän viikon perjantaina. Kymmenen päivän ajan pariisilaiset opiskelijat ja yksi opettaja vievät nykytanssia kaduille, kouluille, maatiloille, vanhusten pariin ja luontoon. Nyt hän suorittaa teatteriopintojen kanditutkintoa Sorbonne Nouvelle Paris 3 yliopistossa. - Päätin jäädä Pariisiin. Ne tukevat toisiaan. 22-vuotias Maija on asunut Pariisissa jo kaksi vuotta. Kukin voi tanssia oman kehonsa sallimien mahdollisuuksien rajoissa löytäen oman tanssinsa, luoden tunteita ja liikkeitä, kuvailee Seguin. Tanssileiri toteutetaan yhteistyössä Maalaiskaupunginteatterin, Kiuruveden Voimistelijoiden, kaupungin ja Yläkoulun kans- sa. Yläkoululla ryhmä käy pitämässä nykytanssitunteja. Tunnelmaa iltaan luodaan luonnontulilla. Leirin tuotos esitellään Kiurusalissa perjantaina 12.9. Se on tarjonnut mahtavat puitteet opiskelulle. 16 Keskiviikko 3. Nykytanssissa kehoa ei pakoteta mihinkään, Nousiainen kertoo. Nykytanssissa on tärkeää, että siitä välittyy jotain katsojalle, vaikkakin katsojan ei ole pakko ymmärtää sitä. Nykytanssin ei tarvitse olla esteettistä. Nykytanssin Nousiainen löysi teatteriopintojensa myötä. - Keho on instrumentti niin teatterissa kuin tanssissakin. Nytkin hän ohjaa serkkunsa Maiju Nousiaisen kanssa lastennäytelmä Ronja Ryövärintytärtä. - Teatteriporukka on täällä aktiivista ja kaikki panostavat yhteisen hyvän eteen. Näyttelyssä on mahdollisesti esillä myös dokumenttielokuva leiristä. - Haluan tuoda tänne jonkinlaista näkökulmaa nykytanssiin. Maalaiskaupunginteatteri ja Hulluviima tekevät hienoa työtä. Nousiainen iloitsee, että viime vuosina kulttuuri on nostanut päätänsä Kiuruvedellä. - Taiteen paikka on täällä. On hienoa, että uusillekin kokeiluille annetaan mahdollisuus. Tosi ihailtavaa, että pienellä paikkakunnalla riittävät panokset teatteriin. Itse kun on kasvanut ja elänyt täällä, on hienoa päästä tutustuttamaan opiskelukavereitani täysin erilaiseen ympäristöön. Idean pisti alulle Pariisissa opiskeleva Maija Nousiainen yhdessä opettajansa Lyse Seguinin kanssa. - Kaikkialla missä olem- me, otamme ainakin muutaman tanssiaskeleen, lupaa Nousiainen. Seguin on opettanut nykytanssia ja sen luomisprosessia jo 20 vuotta. - Annan tilaa kehojen väliselle suhteelle. Opiskelijat pääsevät toteuttamaan paljon omia projektejaan ja luomaan festivaaleja. Täällä on hyvät tilat niin kesäteatterissa kuin kulttuuritalossakin ja ihmiset ovat ottaneet ne omikseen.. Kesäteatteri Eerolassa tanssijat järjestävät improvisaatioillan keskiviikkona 10.9. kello 19.00. Tammikuussa kuvista järjestetään valokuvanäyttely kulttuuritaloon
a.2.0: 1) Elma Keinonen Viper KiuRa, 0, 73,14, 2) Ia-Sofia Hyvärinen Wiltoona KiuRa, 0, 77,09, 3) Heidi Piippo Menzo KiuRa, 0, 80,86, 4) Roosa Lappalainen Sessin Ilo KiuRa, 4, 85,01, 5) Sanni Pietikäinen Micky Mouse KiuRa, 4, 102,41, 6) Alina Keinonen Chantanell KiuRa, HYL Luokka 4, 90/100 cm arv. a.2.0: 1) Stina Pekkala Nila II KiuRa (90 cm), 0,80,85, 2) Niina Korhonen Larelli Koljonvirran Ratsastajat (100 cm), 0, 89,14, 3) Katriina Pasanen Lakota KiuRa (90 cm) 4, 67,43, 4) Marika Pasanen Viper KiurRa (90 cm) 4, 71,67, 5) Niina Korhonen Larelli Koljonvirran Ratsastajat, 4, 86,85, 6) Katriina Pasanen Menzo KiuRa, (100 cm) 4, 89,51, 7) Stina Pekkala Nila II KiuRa (100 cm) HYL, 7) Marika Pasanen Magnolija KiuRa (90 cm) HYL, 7) Petra Eerikinharju Let?s go II KiuRa (90 cm) HYL. Hingunniemen kansalli- set esteratsastuskisat, viime lehdestä jäi pois Luokka 6, 90 cm, avoin kaikille, alueluokka: 1) Annika Antikainen Roosmariin KuoR, 4) Paula Eerikinharju Lets go II, 6) Eveliina Riikonen Zodiac, 8) Eveliina Riikonen Darvin, 9) Liisa Piippo Jordan 11) Stiina Pekkala Nila II, 12) Katriina Pasanen Menzo, 15) Katriina Pasanen Lakota, 17) Laura Niskanen Aadam, 18) Laura Remes Matadoor, 19) Marika Pasanen Magnolia. Sanni Pietikäinen ja Mickey Mouse.. Seurat jakavat sitten saamansa jääajan omien ryhmiensä kesken, Myllylä sanoo. - Hallille kyllä mahtuu vielä, joten jos jokin puulaakiporukka haluaa yksittäisiä tai vaikka ihan vakiovuorojakin, niitä kannattaa kysellä, vinkkaa Myllylä. Jäähalli ottaa tänä syksynä käyttäjät vastaan entistä ehompana. 2.0: 1) Sirja Niinimäki Hehku-Pekuna KiuRa, 0, 87,52, 2) Mirella Pitkäkoski Wiltoona KiuRa, 0, 92,74, 3) Saija Pikkarainen Hehku-Pekuna KiuRa,4, 85,91, 4) Siiri Kärkkäinen Sessin Ilo KiuRa, 8, 98,10, 5) Heidi Piippo Koivukallion Wiola KiuRa, HYL Luokka 3, 70 cm arv. Linjauksena on ollut, että varaamme seuroille arki-illat aina tuonne klo 21 » Taitoluistelijat tyytyväisiä linjauksiin saakka. Tälle kaudelle jäävuoroja onkin myyty edellisvuosia enemmän. - Jäälajien harrastajia on toki tullut jonkin verran lisää, mutta ennen kaikkea monet harrastajaryhmät ovat nostaneet viikoittaisten harjoitustensa määrää, kertoo liikuntasihteeri Lassi Myllylä syyksi kovaan käyttöasteeseen. Entiseen tapaan liikuntatoimi on jäävuoroja jakaessaan huomioinut etenkin lapset. - Lapset edellä mennään, aikuiset saavat sitten joustaa omassa nukkumaanmenossaan. syyskuuta 2014 URHEILU @ 17 TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi luistelu MARJO KÄRKKÄINEN Jäähallissa paljon kävijöitä UUDELLA JÄÄLLÄ harjoiteltiin Saapasjalkakissa-esitystäkin. » KiuTan luistelijat pääsivät sunnuntaina ensimmäisinä kokeilemaan jäähallin tämänsyksyistä jäätä. Koulujen loma-aikoina jäähallissa on edellisvuosien tapaan avoimet ovet päiväsaikaan kaikille harrastajille, ja pakkaskelien myötä kaupunki jäädyttää luistelijoiden riemuksi neljä jääkenttää keskustaalueelle. TAITOLUISTELUVALMENTAJA Tarja Kunnas-Saastamoinen kiittelee Kiuruveden liikuntatoimen tapaa huomioida junioriluistelijat. - Kuljen työkseni valmentamassa useilla paikkakunnilla viikoittain, ja voin sanoa, että toisenlaisiakin tyylejä löytyy. Kerran viikossa harjoittelemalla ei kehity lajin edellyttämällä tavalla. Kiuruveden Taitoluistelijat starttaavat vasta toiseen täyteen toimintakauteensa, mutta harrastajamäärä on kivunnut jo yli viidenkymmenen. - Parasta luistelussa on, kun saa olla jäällä kavereiden kanssa ja oppia uusia juttuja. Saara Kilvensalmi PIIA REMES ratsastus Seuraestekilpailussa runsas osanotto SEURAESTEKILPAILUT, Tiina Dahlgrenin tallilla, Niemiskylä 30.8., tuomarina Päivi Kallionpää, luokka 2. Tämä seuroissa tapahtuva sisäinen jako onkin se haasteellisin osuus jäävuorojen suhteen, kertoo KunnasSaastamoinen. Ekaluokkalainen Emma Kärkkäinen on harrastanut luistelua kaksi vuotta. Keskiviikko 3. 50 cm arv.a. Jääko- ne saakin pyörähtää jäällä useamman kerran päivässä, sillä kuluvalla kaudella hallin käyttöaste on kovempi kuin vuosikausiin. JÄÄHALLIN kaukalo sai jääpintansa viime viikonloppuna, ja kuluvalla viikolla on hallissa päällä jo liki täysi harjoitusrytmi. Osa heistä on pyhäjärvisiä, joilla on treenejä omassa hallissaan. Täällä selvästi ymmärretään se, että kansanterveys lähtee lapsista. Kiuruveden olosuhteita luisteluharrastukselle Kunnas-Saastamoinen luonnehtii sanalla ?ihanteelliset?: - Jääaikaa on saatava tässä lajissa tarpeeksi. Maalipintoja on uusittu ja äänentoisto on kokenut kesällä täydellisen remontin. Nuorimmat harrastajat ovat kolmivuotiaita, ikähaitarin toisesta päästä löytyy aikuisluistelijoiden ryhmä. - Tänä vuonna jaamme Kiuruveden luistelijat jo kuuteen eri tasoryhmään varmistaaksemme sen, että jokainen luistelija saa tarpeeksi yksilöllistä ohjausta
1Life 11.51 (10.51+1.00 lyhyempi reitti) Naiset: 1. Sen jälkeen menen pyörällä töihin. 10 TUNNIN sarjassa kilpailleet joukkueet aloittivat lähtöjärjestyksen selvittämisen nännikumiheitolla. Muut lähtivät perään kumiheitosta saa- Joukkueita pystyi seuraamaan gps-lähettimien avulla reaaliaikaisesti internetissä. mien ?sakkosekuntien. Tämä on joskus haasteellista, kun on pienet lapset ja päivätyö. syyskuuta 2014 @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi adventure ANU LAITINEN RAUTAINEN KUNTO Salomon Team Finland (Tuomas Sovijärvi, Juha Printtinen ja Mikko Kolehmainen) voittivat 10 tunnin sprintin. Kun rastit oli leimattu, joukkueet tulivat Peltohovin takapihalle hakemaan pyörät sekä matkalla tarvittavat varusteet. Esimerkiksi jos haluaa käydä melomassa, niin saatan herätä 4 aikaan ja käydä muutaman tunnin melontalenkin. antamassa järjestyksessä. Reittivalinnoista en vielä osaa sanoa, ennen kuin katsomme gpsseurannan läpi. - Tavoitteena oli kuitenkin mennä niin kovaa, kuin kulloinenkin pohja antoi myöten. GPS-seurannasta näkyi, että joukkue piti tasaista nopeutta yllä. Joukkueessa kilpailivat Tuomas Sovijärvi, Juha Printtinen ja Mikko Kolehmainen. - Reitti oli monipuolinen ja maisemat olivat hienoja. Joukkue selvitti reitin ihanneaikaa seitsemän minuuttia nompeammin. Team Pannarit 6.41. Naiset (lyhennetty reitti): 1. Team Tikru (Susanne Kumpulainen ja Terhi Tuorilainen) 5.53, 2. Yhdeksältä matkaan pääsi ensimmäinen joukkue. Salomon Team Finland 9.53, 2. Mimmit 6.17, 3. Matkaa tuli 140 kilometriä, kertoo Tuomas Sovijärvi. Hänen mukaansa reitillä oli paljon vaihtoehtoja, joista piti löytää paras mahdollinen reitti. - Korkeuseroja oli yllättävän paljon. Matka jatkui maastopyörillä suunnistaen kohti melontapaikkaa. AC Advendure 10.58 (lyhyempi reitti/1h) 5h/Sekasarja: 1. Free Advendure 11.02 (10.02+1.00 aikasakko), 3. Team Reisjärvi 7.24.. Meidän reitillä niitä oli yli 1,5 kilometriä. Sovijärvi kiitteli myös radan fyysistä puolta. - Sprintiksi tämä meni hyvin. 18 URHEILU Keskiviikko 3. Melontaosuuksien jälkeen matka jatkui jälleen pyörillä. Kuljetusliike Lappalainen 14.09 (12.09+2.00 aikasakko). Sekasarja: 1. Asfalttipintaisilla teille heidän keskinopeus oli 35-40 km/h ja sorapohjaisilla teillä noin 20-25 km/h. Kilpailu alkoi suunnistustehtävällä. Ensin joukkueet suunnistivat juosten Kuorevirran alueella. Telemark Team Ørn 11.04, 2. Matkan varrella oli muutamilla rasteilla erilaisia tehtäviä, kuten lypsytehtävä. - Itse pidän enemmän fyysisistä osuuksista, mutta rastitehtävät vain tehdään ja sitten matka jatkuu, Sovijärvi kertoo. - Kaikenlaiset temput eivät ole omaan mieleen, sillä esimerkiksi monet köysiradat ja laskeutumistehtävät on pääasiassa rakennettuja juttuja Suomen olosuhteissa, Sovijärvi kertoo. TULOKSET: 1. Aikaa tähän kului 30-45 minuuttiin. Joukkueet saivat kartat lähtöjärjestyksessä, joka niin ikään oli muodostettu nännikumiheiton tulosten perusteella. Kilpailujen järjestäjiä Sovijärvi kiitteli onnistuneista järjestelyistä. - Nää osaa tän homman. Yritimme houkutella muitakin joukkueita etelästä mukaan. SEIKKAILUKILPAILU vaatii rautaista pohjakuntoa sekä jatkuvaa harjoittelua. - Meillä kaikilla joukkueen jäsenillä on taustalla jokin kestävyysurheilulaji, Sovijärvi kertoo Hän itse harjoittelee 600700 tuntia vuodessa. - Harjoittelun määrän vuoksi täytyy hieman sovitella aikatauluja. Ihanneaika alittui seitsemällä minuutilla. Maaliintuloaika oli 9 tuntia 53 minuuttia. Team Salomon voittoon » Kiuruveden ensimmäiset seikkailukilpailut pidettiin lauantaina. ANU LAITINEN POPPIA Maaseutuseikkailun 10 tunnin miestensarjan voitto meni Salomon Team Finlandille
Näiden kisojen lisäksi haluttiin järjestää lapsille muutakin ajan vietettä. Isommille lapsille Poppiseikkailuradalla oli suunnistusta, frisbeen tarkkuusheittoa, juoksua ja esterataa. Seikkailuun osallistui lähes 40 lasta. Vilja Karikumpu (3) keksi heittää palloa jalkapalloverkon läpi. ONNISTUMINEN Olli Lämsä (2) halaa Poppi-papukaijaa. TIINA KILVENSALMI 4-vuotiaat kaksostytöt Anastasia ja Ksenija olivat mummonsa kanssa lomareissulla Kiuruvedellä. Täällä he näkevät lapsia ja heillä on oikein mukavaa, iloitsee Marina. Toisella kentän laidalla Olli Lämsä halaa suurta vihreää papukaijaa. He osallistuivat Poppiseikkailutapahtumaan.. Pankki järjestää myös joka talvi Poppihiihtokisat, jotka peruuntuivat viime talvena vähäisen lumen takia. syyskuuta 2014 19 lastentapahtuma Miro Nukari (4) heittämässä keihästä. Miska Jauhiainen (3). Seikkailemassa Kuorevirralla Janni Malassu (3) esteradalla. » Poppi-seikkailu- tapahtuma kokosi lapsia Kuorevirran kentälle viime keskiviikkona. TIINA KILVENSALMI KUOREVIRRAN Urheilukentän laidalta kantautuu korviin babu?ka, babu?ka, kun venäläiskaksoset Anastasia ja Ksenija iloitsevat mummollensa Marina Petrova-Remekselle onnistuneita pallon heittojaan. Olli ei malttanut seikkailla juurikaan, vaan pysytteli Poppi-papukaijan lähettyvillä. Miro Nukari kokeili keihäänheittäjän taitojaan. Keskiviikko 3. Jokaisen heiton jälkeen tytöt huutavat mummoaan, jolta he saavat kannustushuutoja. - Olemme täällä lomareissulla Pietarista. Poppi-seikkailutapahtuma on hyvää ajanvietettä tytöille. Illan aikana hän kerkesi kiertää seikkailuradan kolmeen kertaan. Miron mielestä esteiden yli hyppiminen oli hauskinta. Lasten Poppi-seikkailutapahtuman järjesti Poppankki yhteistyössä Kiuruveden Urheilijoiden kanssa. Pankki järjesti perinteiset yleisurheilukisat toukokuussa
Luultavasti laji ei vielä ehdi 2016 paraolympialaisiin. Kumpulainen käy harjoittelemassa pääsääntöisesti Iisalmen ja Siilinjärven ampumaradoilla. - Haapakumpu on enemmän skeetiä varten, enkä oikein pääse siellä ampumapaikoille pyörätuolin kanssa. Harjoitus- ja kilpailumatkat taittuvat autolla, sillä Kumpulainen voi itse ajaa. - Suonenjoella on lähin kilpakaveri ja hänen kanssaan teemme paljon yhteistyötä. Harrastajamäärät ovat pienet ja Kumpulainen toivoisikin, että myös nuoret hakeutuisivat lajin pariin. . Yleensä tapahtumalla on kerätty 30005000 euroa. Voitti LV2-sarjassa trapin SM-kultaa Orimattilassa. . Heittimenä käytetään automaattista heitintä, jossa on muuttuva heittokorkeus,nopeus ja sivukulma, kunkin alalajin sääntöjen mukaisesti. . Trap-lajeja ovat kansalliset (1-trap, A-trap ja metsästys-trap) ja kansainväliset olympiaja kaksoistrap. . Harrastukset: rata-ammunta ja metsästys. SM-KULTA Pentti Kumpulainen voitti trapin SM-kultaa Orimattilassa. Hän kilpailee LV2-sarjassa. keen, sillä hänen olkapäänsä ei enää kestänyt. - Aloitin ensin pistooliammunnalla, mutta sekin otti olkapäähän, joten siirryin haulikkoon. Palkintokaappeihin on kertynyt erikokoisia pyttyjä ja mitaleja vuosien varsilta runsain mitoin. Kiuruveden Urheilijat järjesti perinteisen kunniakierrostapahtuman. Trap on ampumaurheilua, jossa pyritään ampumaan haulikolla lentäviä savikiekkoja. nen (61). . Voittajat saivat mestaruudesta muistoksi komeat pokaalit.. Juoksua ja hiihtoa harrastava Aki juoksi porukan keulilla jättäen vanhat konkarit taakseen. Suomen Urheiluliitto järjestää jäsenseurojensa kanssa vuosittain kunniakierrosjuoksutapahtuman. Tapahtuman myötä kerättiin rahaa lasten ja nuorten urheiluseuratoimintaan. Nuorin juoksijoista oli 10-vuotias Aki Pennanen. Pennasella oli tukijoita yli 500 euron edestä. Nyt, kun vihdoin KUNNIAKIERROS trapista tuli olympialaji, niin odotettavissa on EM-kilpailut, joihin minulla on tavoite asetettuna. Kisa jatkui vielä kunniakierroksen aikaankin. Mestaruudet menivät äidille ja pojalle, kun naisten sarjan voiton vei Hilma Knuutinen ja miesten sarjan voiton Janne Knuutinen. kerran. Jokainen juoksija hankki itselleen tukijoita, jotka lahjoittavat haluamansa summan nuorisotyön hy- Tikanheiton pitäjänmestarit Hilma Knuutinen ja hänen poikansa Janne Knuutinen. SATEESSA Aki Pennanen keräsi kunniakierros tapahtumassa yli 500 euroa lasten ja nuorten liikuntaan. väksi. Kumpulainen kilpailee LV2-luokassa. - Tässä luokassa kilpailevat istualtaan ampuvat. Nyt voitettu suomenmestaruus sekä tieto siitä, että trap on lajina vihdoin saatu paraolympialajiksi, innostaa Kumpulaista asettamaan tavoitteitaan vielä korkeammalle. - Harjoitusmääriä pitää nostaa. Kerätyistä varoista noin 70-80 prosenttia palautuu paikalliselle seuralle. Tikanheiton mestarit KUOREVIRRAN urheilukentän laidalla ratkottiin keskiviikkoiltana tikanheiton pitäjänmestaruuksia. Olen voinut osallistua harrastuksiin samalla intensiteetillä. Koripallosta Kumpulainen luopui 21-pelivuoden jäl- . Suomen Urhei- luliitto laskuttaa keräykseen osallistujat ja huolehtii tarvittavista luvista. Pentti Kumpulai- . Keräys on voimassa vuoden loppuun saakka. Vuonna 2011 Kiuruveden Urheilijat keräsivät huippupotin, kun kassaan kilahti kymppitonni. syyskuuta 2014 URHEILU @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi ammunta Kotiin tuomisina SM-kulta trapissa ANU LAITINEN ANU LAITINEN KUKA? TRAP KIURUVETINEN Pentti Kumpulainen voitti elokuun alkupuolella SM-kultaa trapin ikäkausi-SM:ssa Orimattilassa. Kansallisissa trap- lajeissa on aina viisi ampumapaikkaa suorassa linjassa ja kiekonheitin sijaitsee 15 metrin päässä ampumapaikkojen etupuolella (metsästystrapissa 10 m). . Trap on skeetin ohella toinen olympialaji haulikkoammunnassa. Trap on hyväksytty nyt myös paraolympialajiksi. . Metsästys on ollut myös harrastuksissa aina. - Ainoa syksy, jolloin en ollut hirvimetsällä, oli se, kun loukkaannuin, hän kertoo. Kumpulainen on käyttänyt pyörätuolia 27-vuotiaasta lähtien, jolloin hän loukkaantui työtapaturman seurauksena. - Pyörätuoli ei ole rajoittanut elämääni. Trap-lajeissa ammutaan viideltä paikalta ampujasta poispäin lentäviä kiekkoja. TIKKAKISA Varoja lasten ja nuorten liikuntaan TIINA KILVENSALMI TIINA KILVENSALMI TIINA KILVENSALMI KESKIVIIKKOILTANA Kuorevirran Urheilukentän juoksuradalla oli toistakymmentä juoksijaa syksyisestä vesisateesta huolimatta. Tänä vuonna kunniakierros juostiin 33. Juoksijat juoksevat ympäri Suomea järjestettävissä kunniakierrostapahtumissa tunnin ajan. Tällä hetkellä meitä on neljä tässä sarjassa, Kumpulainen kertoo. Kilpailu Orimattilassa oli tiukka, sillä Kumpulaisen mukaan kilpakumppanit, joista Orimattilaan hänen lisäkseen tuli vain yksi, ovat hyvinkin tasaväkisiä. Kumpulainen on harrastanut kilpa-ampumista siitä lähtien, kun hän lopetti koripallon pelaamisen. Kiuruveden Urheilijoiden järjestämää kisaa käytiin samalla, kun lapset seikkailivat Poppi-tapahtumassa. Kiekko lähtee aina ampujan pyynnöstä, useimmilla radoilla mikrofonilähettimen välityksellä. 20 Keskiviikko 3
Tällä kertaa vuorossa oli D 12 -poikien piirisarja, vastustajana tytöillä oli joensuulainen SC Riverball. Metsäjänistä ja rusakkoa 1.9.-28.2. Vaikka KiuPa joutui tällä kertaa tunnustamaan molemmissa otteluissa vastustajansa JIPPOn ja SiPSn paremmakseen oli joukkueen valmentaja Toni Kakkonen tyytyväinen paitsi päivän, myös koko kauden esityksiin. - Kaudella on menty eteenpäin vähintään ison kentän mittainen matka. Loppulukemat siis selkeät 2-7 vieraille. MYÖS KiuPan C 14 -pojat saivat lauantaina vieraita Pohjois-Karjalasta. Isäntä voi käyttää yhtä vierasta yhden kerran kaudessa (1 vrk). Vierasta koiraa saa käyttää maksutta, vahinkoeläinten sekä muun pienriistan metsästykseen ei tarvitse ostaa lupaa, mutta metsästyksen tulee tapahtua seuran jäsenen kanssa. Uudeksi varsinaiseksi jäseneksi valittiin Teemu Laukkanen. Vaikka Riverball kuittasi KiuPan tasoituksen melkein välittömästi oli ensimmäinen puoliaika kotijoukkueelta varsin hyvä esitys. Johtokunta rajaa tarvittaessa jäniksenmetsästystä loppukaudesta. Vierasmaksu 5 euroa/vrk maksetaan johtokunnan jäsenelle tai suoraan seuran tilille Osuuspankki Poppia sekä tehdään saalisilmoitus samana päivänä. Riekko rauhoitetaan. -25.12. Rauhoitusalueena ovat Lassilan maat metsäkanalintujen osalta. Metsäkauriin metsästys hyväksyttiin tapahtuvaksi siten, että koko seuran kiintiönä on yksi vasa. Metsästys sallitaan vain syyskaudella eikä vieraslupia anneta. Vesilintuja, sepelkyyhkyä, pienpetoja sekä muuta pienriistaa metsästetään asetusten mukaisesti. Vierasta koiraa saa käyttää maksutta, johtokunta rajaa tarvittaessa metsäkanalinnun vierasmetsästystä loppukaudesta. Vierassäännöt muulle pienriistalle: isännän tulee olla aina mukana metsällä. Vierasmaksu jänismetsästykseen 5 euroa/vrk, johtokunnan jäsenille tai suoraan seuran tilille Osuuspankki Poppia. syyskuuta 2014 URHEILU @ 21 TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi jalkapallo METSÄSTYSSEURA Pelit päättyivät Honkaranta rauhoittaa riekon » Jalkapallon piirisarjat päättyivät joukkue kerrallaan KiuPan osalta sarjakaudella 2014. MIESJOUKKUEEN kausi päättyi jo aiemmin, viikonloppuna oman sarjansa sai päätökseen seuran nuorin ikäluokka F 8 -juniorit. Vaikka pelikausi lähestyykin paketoimistaan, harjoitukset jatkuvat huippuolosuhteissa. Lauantaina Kuorevirran keinonurmella esiintyneellä KiuPan C 14 -tyttöjoukkueella pelejä kuitenkin vielä riittää. Aluemestaruuskilpailuista Jesse malassu lunasti paikan 20.21.9 ajettavaan aluemestareiden kilpailuun Lie- vestuoreelle. Metsälle lähtiessä on otettava yhteys Kari Grönqvistiin, hän toimii yhdyshenkilönä, häneltä voi myös tarkastaa, onko lupa vielä käyttämättä. Kilpailussa kaikki sujui ilman ongelmia. Maajoukkueen osalta seuraava tapahtuma on joulukuun alussa järjestettävä U 18 -joukkueen maajoukkueleiri. KIURUVEDEN Urheiluautoilijoiden Jesse Malassu voitti sunnuntaina ajetun Itä-Suomen aluemestaruuskilpailun luokassa Micro 95. Toisen puolikkaan alku oli kotijoukkueelta sekavaa hyökkäämistä, laitapelaaminen vaipui unholaan PEKKA KATTAINEN C 14 -POJAT Anton Hämäläinen esitti jälleen varmaa puolustuspelaamista. pelaajien pakkautuessa keskisektoriin. Ennen aluemestareiden kilpailua Jesse Malassu ajaa vielä viimeisen Savo cupin osakilpailun Lapinlahdella tulevana sunnuntaina harjoitusmielessä. Mestareiden kilpailun jälkeen aletaan keskittyä jo ensi kauteen ja harjoittelemaan Raket-luokan kalustolla.. KuPS:n veikkausliigajoukkuetta edustava Ilmari pelasi molempien harjoitusmaaotteluiden avauskokoonpanossa isot minuutit saaden paljon vastuuta joukkueen erikoistilanteissa. Tiistain ottelusta Ilmarin tilille kirjattiin kaksi syöttöpistettä, torstain pelistä ei tilastomerkintöjä herunut. Kotoisessa veikkausliigassa neljässä pelissä tällä kaudella peliaikaa saanut pelaaja uskoo saavansa lisää luottoa SYYSKUUN ensimmäisenä lauantaina sarjansa saa päätökseen KiuPan E 11 -jun- HONKARANNAN metsästysseura pyytää metsoa, teertä ja pyytä 10.9.31.10. Taustalla Jessen äiti, moottoriurheilussa on koko perhe mukana. Jesse Malassu voittoon Micro 95:ssä Ilmari Niskanen sai kaksi syöttöpistettä Montenegroa vastaan pelatussa ottelussa. loppukaudella. Joulurauha annetaan eläimille 24.12. Metsältä tultaessa on ilmoittauduttava Kari Grönqvistille, samoin saaliista on ilmoitettava heti Grönqvistille. Saaliskiintiöiksi päätettiin: metso tai koppelo 5 pistettä (1 kpl/jäsen), teeri 3 pistettä, pyy 2 pistettä, metsäjänis ja muu pienriista 0 pistettä.Yhteensä kiintiö 10 pistettä/jäsen. Vierassäännöt metsäkanalinnulle: isännän tulee olla aina mukana metsäl- lä, vieras metsästää isännän kiintiöstä. Pelaamiseen on tullut ajatusta, syöttöpeli alkanut rullata ja joukkueessa on hyvä tekemisen meininki, kommentoi ensimmäistä kauttaan KiuPan valmennuksessa huikealla sykkeellä mukana ollut Toni Kakkonen joukkueen esityksiä. KIUPAN kasvatti ja ikäkausimaajoukkueiden vakiokasvo Ilmari ?Immi. Ylämyllyn Yllätyksen ja JIPPOn yhteisjoukkue sai todeta kiupalaiset paremmakseen selkein 7-1 lukemin. Parin pelaajan poissaolon vuoksi KiuPan puolustusryhmitys oli mennyt uusiksi. Muiden rientojen vuoksi puuttuvia pelaajiaan KiuPan tytöt korvasivat E 11 -pojista lainatuilla Artulla, Aatulla ja Jaakolla. Hyvin leasingpelaajat paikkansa täyttivät, pelin tasoittaneen 1-1 osuman teki näppärällä sijoituksella alanurkkaan Jaakko Aatun syötöstä. Hiukan paremmalla viimeistelyllä jokunen kaukolaukaus olisi voinut löytää tiensä maaliin maalipuiden sijaan. Toisella jaksolla vierailijat sitten menivät menojaan tehden puolenkymmentä osumaa. Uudistuneessa ryhmityksessä toppariksi pudonneen Henri Rädyn otteet miellyttivät aina niin asiantuntevan Virranrannan katsomon silmää erityisesti. Ensimmäisellä jaksolla Joni Kamusen yhdellä pelitilanne ja Henrin kahdella rankkarimaalilla KiuPa hilasi itsensä jo 3-1 johtoon. Niskanen onnistui mainiosti Suomen U 18 -maajoukkueen kohdatessa Montenegron kaksoismaaottelussa. Tiistaina ja torstaina Montenegron helteessä pelatuissa otteluissa Suomi oli selkeästi parempi voittaen kohtaamiset puhtaasti 0-3 ja 0-2. Viimeinen vartti oli kuitenkin tehokas Jonin viimeisteltyä hieman onnekkaasti hattutempun ja Roope Rönkön sekä Elias Paanasen tehtyä maalin per peluri. nujen joukkue sopivasti kotiturnauksen merkeissä. Kello 11 keinonurmella alkavaan turnaukseen kannattaa saapua ajoissa, ettei jää F 8 -JUNIOREIDEN kesän sarjapelit päättyivät lauantaina Nilsiässä pelattuun piirisarjaturnaukseen. Toisen KiuPan maalin teki yllättävän vapaapotkukuvion päätteeksi Saija Kattainen sijoittamalla pallon maalin kattoon. Koejäseniksi valittiin kahden vuoden koeajalle Enni Kaurtola, Jukka Kaurtola, Sami Mykkänen sekä Rauno Lempinen. Kennelkerhon maastokoeanomukset hyväksytään aikaisempien vuosien mukaan alueelle Teeriperäntie-Valtatie 27-Honkamäentie. häkin ulkopuolelle. AUTOURHEILU Pekka Kattainen KiuPan puheenjohtaja TIINA KILVENSALMI » Immi onnistui maajoukkueessa TAPIO KNUUTINEN Jesse Malassu keskittyy ensi kaudella Raket-luokan kalustoon. Keskiviikko 3
040-5100248 -------------------------------------Eilan Painonpudotusryhmä alkaa to 18.9. 15.45 to klo 8.00 . 0600 11678) iloksi I, n e j o t S KIURUVE981-1990 Syysil a1 lt si o u v ia kuv IRJA 17? KYLIEN K N E ? D E 5 V 3 I KIURU LIMANN SOITA PE HISTORIA 15? 36? TTA ATA VUO SAHAN 40 VAKA 1 NA 10? PATRUU I R E JA UPSE KIURUVESI-LEHTI 15? p. 15.00 PL 28, 74701 Kiuruvesi p. ruokal. www.heikinpilke.fi p. 040-753 0370 -------------------------------------- MUISTILISTA Kaupunki tiedottaa KAUPUNGINTALO on avoinna seuraavasti: ma . 0600 11677 ( varalla itäinen alue, p. syyskuuta 2014 lukijan kuva KUULUTUKSIA VAARALLISTEN JÄTTEIDEN KERÄYS KIURUVEDELLÄ Ylä9Savon(Jätehuolto(Oy((ja(Ekokem(Oy(järjestävät( yhteistyössä(vaarallisten(jätteiden(keräyksen(Kiuruveden kaupungin(haja9asutusaleella(ti 9595p6745 Keräys on maksuton ja tarkoitettu kotitalouksille5 Keräyksen(yhteydessä(otetaan(vastaan(alla(lueteltuja( vaarallisia(jätteitä. KERÄYKSESSÄ VASTAANOTETAAN: ((((((9(jäteöljyt3(öljyiset(vedet ((((((9(öljynsuodattimet(ja(iskunvaimentimet ((((((9(jäähdytys9(ja(jarrunesteet ((((((9(ajoneuvojen(akut ((((((9(maalit3(liimat3(lakat(ja(niiden(ohenteet ((((((9(loisteputket3(loistelamput3(energiansäästölamput ((((((9(liuottimet(ja(pesuaineet ((((((9(vanhentuneet(lääkkeet(ja(elohopeamittarit ((((((9(torjunta9(ja(suoja(aineet ((((((9(hapot(ja(emäkset5 KERÄYKSESSÄ EI VASTAANOTETA: ((((((9(yhdyskuntajätteitä3(rakennusjätteitä3(muovijätteitä ((((((9(sähkölaitteita(Mjääkaappeja3(televisioita3(radioita3( ((((((((tietokoneita(yms.(sähköllä(toimivia(laitteita4 ((((((9(pienakkuja(ja(paristoja ((((((9(metalliromua ((((((9(renkaita Vaaralliset2jätteet2otetaan2vastaan2lajiteltuina,2 merkattuina2ja2erilleen2pakattuina. KERÄYSPAIKAT TIISTAINA 9595p674: Klo 8566H8536: KalliokyläHEntisen(kaupan(piha Klo 9566H9536: KoivujärviHOsmo(Tikan(piha Klo 76566H76536: ToiviaiskyläHKyläntalon(piha Klo 77566H77536: RytkyHEntisen(kaupan(piha Klo 7p536H73566: HonkarantaHKonehuolto(Tikkaset(Oy( ((((((((((((((((((((((((((((piha Klo 73536H74566: AittojärviHKorpijoen(tienhaara(( Klo 74536H75566: OhenmäkiHEntisen(kaupan(piha( Klo 76566H76536: RemeskyläHPyhännäntie(20163 ((((((((((((((((((((((((((((Entisen(kaupan(ja(postin(piha Klo 77566H77536: TihiläHEntisen(kaupan(piha Klo 78566H78536: LuupuvesiHKettusen(korjaamon(piha Kerääjänä2toimii2Ekokem2Oy.2Mikäli2keräysauto2ei2ole2paikalla2ilmoitettuna2aikana,2autoon2 voi2soittaa2puh.2045-80226652.2222222222222222222222222 LISÄTIETOJA: PUINTI Puinti käynnissä Ryönänjoen rantamailla, nyt odotellaan muuttomatkalle lähteviä lintuja tankkaamaan matkaevästä. Kuvaaja: Eero Lappi, Ryönänjoki H YläHSavon Jätehuolto Oy: ((((((((Mika(Jauhiainen3(puh.(0409527(3014 H Ekokem Oy: ((((((((Juha(Tienpää3(puh.(0449755(1915 RIVI-ILMOITUS Mykyrokkaa lounaalla ja omiin astioihin torstaisin klo 9-14, sekä leivät, munkit ym. herkut. Edullinen ateriapalvelu kotiin ja yrityksiin. Gasthaus Palopaikasta 0400945544. -------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina klo 10.30- 14.00, sekä rieskaa ja ruisleipää ym. leivonnaisia p. Tervetuloa joukolla mukaan! Antin runoja ja musiikkia Rinnekodilla to 11.9. (017) 272 8471 ja (017) 272 8472, muuna aikana Iisalmen sairaalan yhteispäivystyksessä. Perheneuvola ma, ke, pe klo 9-10 p. (017) 272 2346. 040 182 4433 -------------------------------------Kyllönmäen Kotileipomon myymälästä uunituoreet leipomotuotteet ja kahvilasta makeat ja pikkusuolaiset leivonnaiset. Torst. 017-272 900 . Kiireettömissä tilanteissa Sonkajärven terveyskeskus p.(017) 272 7468, ma-pe klo 8-16. Vieremä ma-pe klo 7.3015.30,p. 10.00 kirjaston satusopessa. Tervetuloa! UIMAHALLI TIEDOTTAA: Aukiloloajat 1.9 alkaen UIMAHALLI ma - pe 14:00 - 21:00 la 12:00 - 18:00 su suljettu KUNTOSALI ma - pe 9:00 - 21:00 la 12:00 - 18:00 su suljettu Kuntosali suljettu ma-pe seuraavina siivousaikoina: Iso puoli ja pukuhuoneet 8:00 - 9:00 ja Voimailusali 9:00 - 9:30. Lipunmyynti loppuu tuntia ennen sulkemista. Uintiaika loppuu 20 min ennen sulkemista Eläkeliiton karaoke ma 8.9. klo 15 Pahkamäentie 461. Tervetuloa! Kansalliset seniorit syyskausi alkaa, kerho poikkeuksellisesti tiistaina 16.9. 0400 144 514 Mielenterveys- ja päihdepalvelut p. klo 14 Rinnekodilla. fax 017-272 9099 www.kiuruvesi.fi KIINTEISTÖ OY KIURUNKULMAN vuokra-asuntohakemusten uusiminen Asuntohakemukset ovat voimassa 30.9.2014 saakka. Mikäli hakija haluaa olla edelleen asuntohakijana, tulee vanhat hakemukset uusia syyskuun loppuun mennessä p. 0453430 300 -------------------------------------Eijan Kauneus-/Jalkahoitola: Syyskuun tarjoukset: Jalkahoito 45,-, elvyttävä kasvohoito 45,-, ripsien ja kulmien kestovärj./muotoilu 18,-. Osoite Asematie 5, p. Soita VAPO Jani Sutinen 040-5881147 -------------------------------------Myydään kuivaa ja laadukasta koivupilkettä kotiin tuotuna. Mitat 35 ja 50 cm, myös metrihalkoja. 16.30 pe klo 8.00 . klo 13.30. Tervetuloa! SPR:n kerho ti 9.9. klo 12.30, lähdemme laulelemaan Rinnekodille. Ateriapalv. Tilauksesta ruisleipä, karjalanpiirakat, täyte- ja voileipäkakut. Arkipyhä- ja viikonloppupäivystys Kuopiossa, ajanvaraus klo 8-9 p. Invalidit: Seuraava kerho srk-talolla ti 9.9. mennessä p. 040-5907681 -------------------------------------Kuiviketurvetta! Nyt sitä saa. Uuden sadon kuiviketurvetta lähialueeltasi. täyte- ja voileipäkakut. Avoinna to 9-14, pe 10-14. Lämpimästi tervetuloa! p. 040 761 4400, 24h. Yhteispäivystys Iisalmen sairaala p. - 31.5.) AUKIOLOAJAT: ma - to 10:00 - 19:00 lehtisali 8:00 - 19:00 pe 10:00 - 17:00 lehtisali 8:00 - 19:00 la 10:00 - 15:00 lehtisali 8:00 - 15:00 su suljettu lehtisali 12:00 - 15.00 KIRJASTO Satutuokiot jatkuvat 3.9.2014 alkaen keskiviikkoisin klo 9.30 . Ilmoittautumiset su 14.9. (017) 272 2346. Kiireettömissä tilanteissa aluehoitajat/avustajat. Kiuruvesi ma-su klo 8-18 p.(017) 272 9482, muuna aikana Iisalmen sairaalan yhteispäivystyksessä. Sonkajärvi kiireellinen ja vaativa päivystys Iisalmen sairaalan yhteispäivystyksessä p. (017) 272 2346 Suun terveydenhuolto Ajanvaraus ma-pe klo 7.3015.30 p.(017) 272 4400. vko 37: ma: makkarastroganof, perunasose, talonpojan kasvis, rapea salaatti, sekamarjakiisseli, ti: lihakeitto, juusto, kurkku, suklaapuuro, ke: maksalaatikko, perunat, kastike, parsa-kukkakaali, porkkana-puolukkasalaatti, mansikka-herukkakiisseli, to: kala-porkkanamureke, perunat, kastike, he-ma-pa, punajuurisalaatti, hedelmärahka, pe: karjalanpaisti, perunasose, porkkanat, tuoresalaatti, puolukkakiisseli, vaniljakastike, la: seikeitto, punajuuri, leikkele, porkkana-aprikoosipuuro, su: jauhelihapihvi, perunat, kastike, juuresgratiini, puna-vihreäsalaatti, mansikkajogurtti. Koulujen ruokalista vko 37: ma: kalapyörykät, perunat, valkokastike, kaalisalaatti, luomuruisleipä, ti: lihamureke, perunat, kastike, porkkanaraaste, ke: lihakeitto, juusto, luomuporkkanasämpylä, tuorekurkku, to: makkarakastike, perunat, vihersalaatti, puolukkaa, luomuruisleipä, pe: jauheliha-makaronilaatikko, punajuuriviipale, tuorekurkku, ketsuppi. PÄIVYSTYKSET Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä Hätänumero/ambulanssi 112 Iisalmi kiireellinen hoito Iisalmen sairaalan yhteispäivystyksessä 24h p. 22 22 Keskiviikko 3. klo 13 srk-talon takkahuoneessa. klo 17. 017-770 7700, Hovinpelto 3. Tervetuloa! Eläkeläiset ry: Lauluryhmä kokoontuu Puistonkulmalle ti.9.9. Tervetuloa entiset ja uudet kerholaiset! Kiuruv. klo 10-14 keittolounas. Tuotteita tilauksesta ma-pe (la), esim. klo 12:00 alkaen. 040 501 5216. Kiinteistö Oy Kiuruveden Kiurunkulma KIRJASTO TIEDOTTAA Siirrymme talviaikaan (1.9. ke klo 8.00 . (017) 186 611 Eläinlääkäripäivystys klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin läntinen alue, p
+varaosat Tilausajoa Hierontapiste CAROLA koulutettu hieroja Puh. 040 752 4422 Torikatu 6, Kiuruvesi Kiurukatu 3 etunimi.sukunimi@omni-yrityspalvelut.fi siivouspalvelut avustaminen hieronta ratavaraukset 044-763 Rolls-pikaruokarav. 5647 044-765 4771 Torikatu 6, Kiuruvesi Pirjo Manninen 050 539 8991 Johanna Lappalainen Maria Mikkonen 0400400 770 114 0474827 www.omniyrityspalvelut.fi 050-3533 220 Laadukkaat ja monipuoliset siivous- ja muut kotityöpalvelut puh. 044-255 7510 Yrittäjäntie 10 Jennica Rakennus-, remonttija mökkitalkkarityöt, myös polttopuunteko, sekä AVANTpienkuormaajalla kaikenlaiset pihatyöt. T:mi Tapani Åkerlund p. maataloudelle . 040 730 5230 Nousialantie 437, Vaaraslahti Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin PÄIVI Torikatu 6, p. 050-543 1253 Pankki-ja lakipalvelut p. 010 420 1333, 0400-378 620 Linja-autoasema Puh. lämpökamerakuvaukset Kiurukatu 3, p. peltilistat . maakaapelinäytöt . lukkosaumakattopellit p. 040 174 9426 p. kävelysillat . (017) 754 879 Koskentie 2, Kiuruvesi ALANSA AMMATTILAISET: Kiurukatu 3, p. Kaivinkone-, louhinta-, räjäytys- ja maansiirtotyöt . kourut . syyskuuta 2014 23 Korjaus / Huolto Parturi-kampaamot Parturi-Kampaamo Isa-Bell Eila Lappalainen Kukkomäentie 36 p.0500-205 282 ti ja la suljettu Parturi-Kampaamo p.017-752 430, Torikatu 4 ma-pe 8.30-17.00 la 8.30-13.00 Avoinna: ma-pe 8.30-17, la 8.30-13 Hyvinvointi atu 1 Fysioterapeutit: Anneli Hautajärvi, 050-5472 852 Sanna Kärkkäinen , 044-5701 600 Hieroja: Pirjo Kumpulainen, 040-8201 755 Lämpimästi tervetuloa! Fysioterapeutit: Jaana Kananen Anneli Knuutinen Hanne Pesonen p. Myydään seulottua peltomultaa p. lumiesteet . 017 754 665 Asematie 5 p.017-752 259 www.ttsahkopalvelu.fi Hautaus- / pitopalvelut Koulutettu hieroja SIRPA RYTKÖNEN . Maantiivistystyöt 12 tn. ajettavalla jyrällä . teollisuudelle . 045-1409 222 Kiuruk Teemu Koskelin 050-3872 069 Teuvo Blomberg 050-5987 932 - hydrauliikkaletkut - auto- ja traktorivaraosat - korjaamopalvelut Kiuruveden Fysi-Askel Oy Kiurukatu 1 . 040 507 4458 Painokevennetty kävely MOOT TOR IVE N E- JA PIENKONEKORJAUS . 045 124 4130 Nivankatu 3 Annette Tiikkainen p.040-701 7746 Asematie 6 www.cutriina.fi p.017-818181 koulutettu hieroja ELISA TIKKANEN p.044-500 3536 Kirkkokatu 2 Parturi-Kampaamo HIERONTAPALVELU Leena Rimpiläinen Nivankatu 3 p.0500-979 479 Skootterit, sahat, mopot pyörät, ruohonleikkurit ym. 044 5387 759 Putkityö Lauri Rytkönen p. 017-753994 Nivankatu 2, 2.krs Laki-ja tilipalvelut Lääkäripalvelut YRITYSTEN JA MAATILOJEN TILIPALVELUA Kotipalvelut Hammaslääkäriasema Kiuruveden Keilahalli Asematie 12 KULMAPAIKKA Puh. yksityisille . tikkaat . 040-5757 456 Muut S T U D I O Puh. 0500-619 674 - VALTRA huolto + huoltoauto - Täryjen vuokraus - Ilmastointihuolto p. 050-514 0067 020 7911 200 Puheluhinnat (alv 24 %): Kiinteästä verkosta 0,0835 ?/puh + 0,0702 ?/min, matkapuhelimesta 0,0835 ?/puh + 0,1717 ?/min. Kiurun Kotisairaanhoito Ky Kotisairaanhoito p. 0400 654 758 Niemistenkatu 3 L 3 Pyhännäntie 1555, 74700 Kiuruvesi Kauneus- ja jalkahoitola RENGAS RÄISÄNEN p. piipunpellit . 017 752 531 p. 017-754 570 avoinna ma-ti 9.30-17.30 ke-pe 8.30-17.00 Leppätie 1, Kiuruvesi Puh. 045 185 4466 Kotipalvelu p. 040 934 1435 044 973 4787. Lavettikuljetukset . Keskiviikko 3. 0400-220 909 Niemistenkatu 8 ParturiKampaamo JÄTEKAIVOJEN TYHJENNYS Kiinteistöhuolto Pasi Rimpiläinen p. huolto ja myynti + varaosat AUTOJEN HUOLLOT, KATSASTUSREMONTIT, RENGASMYYNTI Mela & Meisseli Oy www.annelihakala.fi Palokatu 9, p. 050-5142 602 -LVI-asennukset -NIBE-maalämpöpumput RAKENNUSPELTITYÖT . 050 525 6163 Hoitajat p. kattotyöt
putkistosaneeraukset . metalli-/hitsaustyöt työmaalla tai verstaalla esim. 752 114 tai 0500-374 514 Annetaan vuokralle ASUNNOT OK-TALOSSA 45 ja 68 m2, 1 km kesk. Vapaa sop. hitsaustarvikkeet ja työkalut Myymälä 017-752 667 Mikko Kainulainen 045 6791 710 Tenho Kainulainen 0400 178 964 Raimo Hyvärinen 045 1615 008 lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi OKT:n yläkerran yksiö omalla sisäänkäynnillä 1h+k+kh+alkovi + lasiveranta arvostetulla alueella lähellä sairaalaa. p. Jäsenilta,avoin MLL:n jäsenille ti 14.10. 050 5252 168 Eläkeläiset ry:n toiminta alkaa AVOINTEN OVIEN merkeissä 10.9.2014 klo 10 Puistonkulmalla, Asematie 16. -kahvit tarjoaa P-S OP Hannele Kämäräinen kertoo pankin toiminnasta -yksityisen kotisairaanhoidon esittely; Marita Linnilä Tervetuloa tutustumaan toimintaamme! Johtokunta Kiuruveden Latu järjestää retken TIILIKALLE 27. askartelua ti 11.11. louhinta Puh. huolto . ihoryppyjen pistoshoito Koneurakointi A.Tikkanen Oy . Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset . 017-7604600 Dome Karukosken Mielensä pahoittaja -s- lip. 6 ? KLO 19.30 Asematie 9, 74700 Kiuruvesi puh. 8 ? www.moviecompanyalatalo.fi p.0400570482 Kiuruveden nivelpiiri ASUNTOJA myynti . 0400 218 745 VUOKRATAAN 8 tn telakaivuria kuljettajalla tai ilman, esim. Maatilan työt . klo 18 Ilm. Tervetuloa! TEKEMISEN ILOA www.kiuruvesilehti.fi TORILLA TORSTAINA TORILTA MATTOJA ym. Remes TORSTAISIN Kiuruveden torilla Varpaisjärven KALAPISTEEN kalaa ja kalakukkoja. Torstaina 8.30-13.00 Kiuruveden torilla Suomalaista huippumakeaa OMENAA, MUSTIKKAA, pensasmustikkaa, vadelmaa, lapin hillaa,täysmehuja, hunajaa, valkosipulia ym. nenänielun ja kurkun tähystykset (taipuisa tähystin) . lämmityskattilat ja sähkövaraajat . kylpyhuoneremontit . ANNA LIPUT 5? KLO 18.00 Lentsikat 2 Pelastajat k 7/5 lip. lavettikuljetukset . kallio/soramurskeet . klo 9?12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. 0400 274 021 Otan vastaan autojen huoltoja ja korjauksia, vikamuistinluku ym. Pekan Auto Pyhännäntie 1714 p. 050-514 2622 050-343 9727 Maatila-Rakennus-Traktoriurakointi-Kiinteistöhuolto . Jäsenkortit mukaan. ummetus- ja suolistosairauksien, myös yliherkkyys tutkiminen ja hoito . apukaiteet, tasot, maatalouskoneet jne . 0400 373 159 TO 11.9 KIURUSALI DJ. Lumityöt, maansiirto, hiekoitus, lanaus ja muut konetyöt *Talonmiespalvelut, lumenpudotukset, puunkaadot, raivaustyöt, nurmikonleikkaus, jyrsinnät ja mökkitalkkarin työt p.0500-373 813 Teippaukset ja muut mainospalvelut OMPELUKONEET myynti . seulotut mullat . nivelvaivojen tutkiminen ja hoito . Hinta 25,-/jäsen, 35,-/ei jäsen. INFO-tilaisuus kirjastolla 9.9. syyskuuta 2014 SEKALAISTA HUVEJA PÄIVYSTYS 24H 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMA- JA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTI- JA ÖLJYPOLTINHUOLLOT lvityot24h.fi Lauantaina 6.9. VUOKRATTAVANA 1,5 TN MINIKAIVURI Talvirenkaat/vanteet edullisesti asennettuina, ennakkohinnoin Nokian, Michelin, Goodyear uutuudet ym. Meiltä myös huollot, vikakoodiluvut ja 3D-ohjauskulmien säädöt Hunter-laitteella. tanssiorkesteri Tervetuloa rengaskaupoille! Yrittäjäntie 3, 74700 KIURUVESI p.040 580 6325, (017)752 834 PELZE MUSIC BAR 0500-570920, 050-4009437 Rinnekatu 1, 74700 kiuruvesi -lvi asennukset -rakennuspeltityöt -IVT lämpöpumput -kattoturva-tuotteet -sadevesijärjestelmät -iv kanavien puhdistus/desi?ointi Luotettavaa LVI-palvelua v ku IRJA 17? KYLIEN K 35. vaivaisenluut, tyrät ja niveltähystykset (esim. polvi, olkapää) . 050 307 5439. peräpukamahoidot ? maha- ja paksusuolen tähystykset, myös nukutuksessa . 0400 245 609 MLL:n Perhekahvilan aukiolo syyskaudella muuttuu ilta-aikaan, klo 17-19 ja kokoonnumme teemoittain kerran kuussa: ti 09.09. 044 797 5017 tai 044 300 4099 Nettiasunto kohde 74154 Kotini on siellä missä lehteni. Virranrannassa alkaen to 11.9. klo 18.00 aiheena ensiapu, Marketta Lähderinne Leikkaa talteen! ? 017-752112, 0400-171473 iloksi I, n e j o t S KIURUVE981-1990 Syysil a1 lt si o u v ia Nivelpiirin keilakerho tiistaisin alkaen 16.9. klo 13.00 keilahallilla. Pienrakentaminen, remontit . suonikohjujen ruiskutus- ja leikkaushoidot, myös tähystys ? kirurgiset toimenpiteet nukutuksessa tai puudutuksessa esim. 017-770 7700, Hovinpelto 3 ANNETAAN VUOKRALLE . mukaan p. urakointi ELOKUVAT Myydään viihtyisä, remontoitu RT-KOLMIO maalämpö. 24 Keskiviikko 3. Traktoreiden kuljetukset . 0400- 205 041 Leo Ojaluoto P. 050 349 9393 www.mainostuuli.com 0400-685968 Harri Heikkilä kaikenlaista metalli- OSTETAAN romua, romuautot ym. Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! ROMULUX Kiuruvedellä P. KIURUVEDEN I LIMANN SOITA PE HISTORIA 15? 36? TTA ATA VUO SAHAN 40 VAKA 1 NA 10? PATRUU I ER JA UPSE KIURUVESI-LEHTI ? 5 1 p. Maksu 4 e/kerta. Niveljumppa tiistaisin alkaen 16.9. klo 18.00 uimahallilla Missunsalissa Uudet ja entiset, tervetuloa! Leena Jauhiainen, p. 0400 237 636 . Tee tarjous! p. talojen salaojat ym. Lukkarinen p. edullisesti. Tervetuloa! maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 4.9. . kaivinkonetyöt . asennus . 044 588 5867 . 28.9. Yöpyminen Uiton-majalla. Lähtö klo 8 linjaautoasemalta. ilma/maalämpöpumput . sepelit . yleiset asiat, myös todistukset ja lausunnot . lämmitysverkostojen huuhtelut/suojaukset . ja lisätietoa Eskolta p. pelejä ja leikkejä ti 09.12. Tarvittaessa sijaisautoja www.rakennus-palkki.com Ajanvaraus p. ultraäänitutkimukset (myös sydän) . huolto Tenho Kanerva p. perhekahvilan pikkujoulu