Kiuruvesi-lehti 04.12.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

0400 385 888 www.hankintaturvaliike.fi TIINA KILVENSALMI VIIKON MENOT Perjantai Itsenäisyysjuhla ITSENÄISYYSPÄIVÄN juhlaa vietetään perjantaina 6. Nuorten oma toive rahojen kohteesta on, että ne hyödyttäisivät mahdollisimman monia nuoria. S. 4 KIURUVETISTEN ASIALLA 60 VUOTTA Kiuruvesi-lehden kuvasatoa vuodelta 1961. vuosikerta, nro 49 Kiuruveden palvelupiste Palvelemme Kiuruvedellä TORSTAISIN klo 10-17 Toritalo Puh. Kodeissa toivotaan juhlavalaistusta, kaksi kynttilää ikkunalla kello 18-20. Lauantai PALJON ONNEA Nuoret toivottivat onnea 60-vuotiaalle Kiuruvesi-lehdelle. HUOLTO KOTITALYS N Alueesi valtuutettu hankintaturvaliike VÄHEN KODINKONE & Pauli Jussila KYLMÄKONEHUOLTO Kellopolku 3, PYHÄSALMI, puh. Juhlavuoden kunniaksi haluamme osoittaa mahdolliset muistamiset Kiuruveden nuorisolle, sillä nuorissa on tulevaisuutemme. päivänä joulukuuta. Pää- juhla on lauantaina Kiurusalissa, minne kaikki ovat sydämellisesti tervetulleita. Juhlinta käynnistyy täytekakkukahveilla alkaen kello 12. Lehden onnittelurahasto lahjoitetaan kaupungin nuorisotyölle. Kiuruvesi-lehti juhlii KIURUVESI-LEHTI juhlii 60-vuotistaivaltaan Kulttuurintalon Kiurusalissa lauantaina 7. MYYNTI . Kuvassa Putouksen Matti, Matti Pietikäinen, Paljakanvuoren kupeesta. Juhlassa julkistetaan muun muassa toimituksen tekemä Kylien kirja. Partiolaisten soihtukulkue yläkoululta lähtee kohti sankaristiä kello 18. päivänä joulukuuta kulttuuritalon Kiurusalissa alkaen kello 11.45. Varsinainen juhla alkaa kello 12.30. Ne kaet kiertää noita vuoria kuin ukkospilvet, totesi Putouksen Matti lehden toimittajalle. Kiuruvesi-lehden vanhoja valokuvia on esillä lehden juhlassa viikonvaihteessa.. ASENNUS . 040 447 8086 VTT:n testaamat laatulaitteet hankintaturvalla (10 vuotta) NÄ Pyydä ilmainen esittely kodissasi ym. HYÖDYN OUS. 012138-1349 JXPRIOR.P.P.FINLANDE Irtonumero 2,20 e keskiviikko 4.12.2013 HANKINTATURVA HANKINNALLESI ILMALÄMPÖPUMPUT & ilmanjäähdyttimet valmiiksi asennettuna www.kiuruvesilehti.fi Näyttävät lahjat ja silmälasit meiltä! Tervetuloa katselemaan! 59. - Ne Helsingin herrat huutaa radiossa ja lehdissä korkeasuhdanteista, vaan ei tänne Paljakanperälle niitä oo näkynyt. Varsinainen juhla alkaa kello 13. Tilaisuus käynnistyy kahvitarjoilulla. Juhlan juontaa näyttelijä Ismo Apell (kuvassa). VKO 49 Kiuruvesi-lehden onnittelurahasto Oman kylän nuorille » Kiuruvesi-lehti juhlii 60-vuotistaivaltaan
Tarkoituksena on myös jatkaa sivukylien yrittäjien yhteisellä tapahtumalla. Matkasin mökille, perhe linja-autoon, toi- Sitoutumaton kotiseudun uutis- ja ilmoituslehti Puh. Sieltä kirjoitetut ?Puskatimpurin? jutut olivat Juutilaisen suosiossa, ja tuntuihan tuo pitäjän väkikin lukeneen niitä. Omimmillaan lehti on nimenomaan heijastaessaan ihmisten tuntoja ja elämänmenoa. Mielipiteitä julkaistaan Postiapalstalla nimellä sekä nimimerkillä. Nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää henkilötiedot eli nimi, ?Kiuruvesi-lehti heijastelee ihmisten tuntoja.? Esimerkistä käy kiuruvetisten halu pysyä itsenäisinä. Se on osuva ja viisas neuvo, joka pätee tänäkin päivänä. ja ?Puskatimpurin runokirja?. (017) 770 7700 tai 044 705 0443 os. Jo helmikuussa 1954 tilausten määrä ylitti 2000 rajan. Kiuruvesi-lehti/Postia-palsta, PL 69, 74701 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Kiuruvesi-lehden perusajatus oli sitoutumattomuus, Kiuruvesilehti tahdottiin luoda äänitorveksi koko Kiuruvedelle, kaikille kiuruvetisille, yli puoluerajojen. Kiuruvesi-lehti syntyi siis nöyrästä asenteesta palvella kiuruvetisiä. Aputoimittaja kirjoittaa ensimmäisessä numerossa Pylkkö-Remeksen ohjeistaneen tekijöitä: ?Mutta isänniksi älkää ruvetko, siitä kiurukkaat ovat arkoja?. Kirjoitusyhteys on säilynyt hyvänä Jaana Selanderin päätoimittajakautena. Kaikkina Etiopian vuosina ja kuukausina Kiuruvesi-lehti on tullut sinne, viikon pari matkalla viipyneenä. Viimeksi kuluneena syksynä, kun olimme kolmatta kuukautta Etiopiassa. Jonkun viikon perästä nappasin postista Kiuruvesilehden, nousin postiautoon, Kuusamossa toiseen ja matkasin Rukatunturin takamaisemiin työhommiini. Lehden rooli itsenäisen kunnan tukipylväänä ei liene aivan vähäinen. Nöyrä kiitos, että olemme saaneet tehdä Kiuruvesi-lehteä teille rakkaat kiuruvetiset. Kotoa ei ollut tullut vielä tietoa tapahtuneesta. Puhelinta ei mökissämme ollut eikä kotona tietoa, mille kylälle soittaa, eikä kirjettäkään ollut vielä tullut. Kiuruvesi-lehti kertoi ensimmäisenä tuon merkkitapahtuman. Vieläpä ainokaisena koko Pohjois-Savon osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Sitten palasin tekopitäjääni perheeni kanssa . Myös rekry-koulutus antaa räätälöityä koulutusta yrittäjille. Itsenäisyyshalut kumpuavat syvältä kiuruvetisistä, meitä ei muualta käsin määräillä. 017 770 7700 tai 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi, fax 017 770 7770 LIIKEILMOITUKSET/MARKKINOINTI Airi Leskinen 040 833 7208, airi.leskinen@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi ILMOITUSHINNAT ts 0,85 e / 1,05 e tj 0,79 e / 0,99 e takasivu 0,88 e / 1,08 e kuolinilm. 0,74 e Ilmoitushintoihin lisätään ALV 24%. ILMOITUSTEN JÄTTÖ: Liikeilmoitukset maanantaihin klo 12 ja pikkuilmoitukset ma klo 14 mennessä. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Tilausmaksut 12 kk/kesto: kotimaa 77 e / 71 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: (017) 770 7700 Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani seen, kolmanteen, neljänteen ja mummon hautajaisiin. Seuraavan vuosikymmenen aikana asuimme kolmessa muussa pitäjässä, mutta jokaiseen asuntoon osasi Kiuruvesi-lehti. Onnea, voimia ja työn iloa molemmille! Yrittäjien aamukahvilla mukana oli Pohjois-Savon TE-palvelut. Päiväkirjaan sain likimain valmista aineistoa Kiuruvesi-lehden vuosikerroista ja lehteen juttu molemmista kirjoista. Kirjoituksia ei palauteta. Henkireikä kotipitäjään VUONNA 1968 marraskuun puolivälissä muutin EteläKuusamosta Posiolle Kumpuvaaran kupeeseen sähköttömään mökkiin metrisen hangen keskelle, sopivasti vaimoni syntymäpäivälahjaksi. Ilmestyihän Kiuruvedellä toki tuohon aikaan lehtiä, mutta niiden jutut kattoivat useampia paikkakuntia, Kiuruveden osuus jäi luonnollisesti vähäiseksi. Merkille pantavaa oli, että kun tieto paikallislehtihankkeesta kiiri aluelehden korviin, tarjosi se kiuruvetisille kokonaista sivua käyttöönsä joka viikolle, kunhan vain Kiuruvedelle ei perustettaisi omaa lehteä. Vs. toimitusjohtajaksi valittiin Sirpa Alho-Törrönen. Yönseutuna talon emäntä selasi Kiuruvettä ja luki ensimmäisenä kuolinilmoitukset. -?Amanda Kumpulainen, onkohan sukulainen sinulle?? Pianhan se selvisi, että hän oli mummoni, Tiukkalan Manta, synt. päivänä joulukuuta vuonna 1953. PL 69, 74701 KIURUVESI, Hovinpelto 3 Konttori avoinna: ma . Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen jaana.selander@kiuruvesilehti.fi tai toimitus@kiuruvesilehti.fi. alueella. 16 Levikki: 6095 (LT 2012) Ilmestyy keskiviikkoisin Sanomalehtiliiton jäsen TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, jaana.selander@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Anu Laitinen 044 339 6512, anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Tiina Kilvensalmi 040 523 8345, tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.fi ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET p. Leväsalmi teki siitä jutun. Vajaa vuosikymmen ja matkustin Etiopiaan. Ilmestyi kaksi kirjaa lisää, ?Puskatimpurin päiväkirja. Tervetuloa juhlimaan kanssamme Kiurusaliin lauantaina. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Kiuruvesi-lehden perustivat Eino Mustamo, Heikki Pursiainen ja Aarne Rantala. Kiuruvesi-lehti synnytettiin maaperään, jossa lehdellä oli olemassa tilaus. Tämä mahdollistaa elinkeinostrategian tiiviimmän tarkastelun ja konkreettisemman toteutuksen, sillä Kiuruveden yrittäjillä on tarkoituksena toteuttaa elinkeinostrategian päivitys tiiviillä yrittäjänäkökulmalla. Yrittäjien on hyvä tietää, että heillä on vaikutusmahdollisuuksia elinkeinostrategian vaikuttamiseen. Ilman kiuruvetisiä, lukijoita, ilmoittajia sekä monia sidosryhmiä, tätä lehteä ei olisi olemassa, ainakaan tässä muodossa. Vuoden perästä ilmestyi toinen kirjani. Paikkakunnalla oli paljon tietoa, joka odotti esille purkautumistaan. Rytkyn yrittäjäillassa oli vilkasta keskustelua yhteistyössä Veturin kanssa. Yrittäjien kevätretki suuntaa keväällä 2014 Tallinnaan. Kirjoitin sieltä juttuja lehteen, ja Aarne Leväsalmi julkaisi ne suosiollisesti. Kiuruvesi-lehti on pyrkinyt tässä toimintakentässä omalta osaltaan tukemaan paikkakunnan identiteettiä, yhteenkuuluvuutta ja myönteistä kehitystä. pe 8 . Myös hartauskirjoituksia hän tilasi jo sitä ennen ja sitten jatkuvasti. Leväsalmi lähti eläkkeelle ja Olavi Juutilainen siirtyi päätoimittajaksi. Toivonkin tei- dät yrittäjät lämpimästi tervetulleeksi toimintaan mukaan. Tuleva vuosi alkaa taas aamukahvitilaisuudella, elinkeinostrategian päivityksellä. Perustajatrio ei tähän ansaan langennut. Otollisesta maaperästä huolimatta mainostajien ja tilaajien saamiseksi tehtiin kovasti töitä. Kauppias Lauri Salminen lupasi, että jos lehti saa 1000 tilausta, hän puhuu muut liikkeet ilmoittamaan lehdessä. Menin sen kanssa lehden toimitukseen. Päätoimittaja Aarne Leväsalmi kiinnostui ja kirjoitti jutun Kiuruvesi-lehteen. www.te-palvelut.fi kautta yrittäjät voivat jättää avoimen työpaikkahaun ja löytää aktiivisemmat työnhakijat CV:n kautta. 1871, kuoli 1968. Sama pätee omaan lehteen. Kiuruvetiset ovat halunneet jo kuuden vuosikymmen ajan, että Kiuruvedellä on oma, konserneista riippumaton pitäjälehti. Minä lensin vaimoni kanssa Etio- piaan vuosikausiksi. 60 vuotta 2 Keskiviikko 4. Tuolla kaukana ollessa Kiuruvesi-lehti on ollut yksi merkittävä yhteys tänne juurilleni ja henkireikä kotipitäjän nykyiseen elämään ollessamme töissä ?siellä jossakin?. Heikki Kumpulainen, puskatimpuri ARTIKKELI TARJA ARBELIUS yrittäjien puheenjohtaja Elinkeinostrategiaan tiivis yrittäjänäkökulma KIURUVEDEN kaupunginhallitus näyttää vihreää valoa elinkeinopalveluiden ostamiselle Ylä-Savon Kehitykseltä vuonna 2014. Lähde kanssamme katsomaan kaunista kaupunkia ja tutustumaan muihin yrittäjiin ja kuulemaan, mitä suunnitelmia on vielä tulossa. Hyvä yrittäjäjäsen, katso jäsenetusi Savon Yrittäjien nettisivuilta, sillä uusia jäsenetuja on tullut lisää, kuten esimerkiksi majoitus- ja ravintola- sekä huoltoasemaetuja. Rauhaisaa joulunalusaikaa teille kaikille ja pitäkää itsestänne huolta ja muistakaa levätä. Unelmat ja toiveet voivat olla vaikeasti tavoitettavissa. Saavuttaaksesi ne, sinun on jaksettava yrittää. Älä luovuta. Ennen kaikkea, älä koskaan lakkaa uskomasta itseesi. Muista, että sinäkin olet jotain erikoista ja voit menestyä elämässä. Ei ole tärkeää mihin pyrit, kunhan päämäärän saavuttaminen tekee sinut onnelliseksi. Rosemary DePaolis. Yrittäjällä on myös mahdollisuus saada tukea työntekijän palkkaamiseen. Kiuruveden yrittäjiä oli mukana lounaalla piispan-tarkastuksessa perjantaina 29.11. neljän hengen nettolisäys. Ilmestyi ensimmäinen kirjani. Hetki oli hyvin lämminhenkinen ja tulevaisuuteen katsova. Yhteistyötä Kiuruveden seurakunnan kanssa tullaan tulevana vuonna suunnittelemaa yhteisen tekemisen muodossa. Vuosi 2013 on ollut Kiuruveden yrittäjissä hyvin toiminnallista ja aikaansaavaa aikaa. Yhdessä tekemällä ja kehittävällä asenteella luomme hyvän pohjan elinkeinon harjoittamiseen Kiuruvedellä. Ottakaa rohkeasti yhteyttä ja tuokaa ajatuksianne ja kokemuksianne esille, hyvä elinkeinopoliittinen kokonaisuus on kaikkien etu. Savon Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pielaveden yrittäjien puheenjohtaja ja kotipalveluyrittäjä Matti Rönkkö. joulukuuta 2013 PÄÄKIRJOITUS Kiuruvetiset ovat halunneet itsenäisyyttä - myös lehdessään Siitä on kulunut 60 vuotta, kun ensimmäinen Kiuruvesi-lehti ilmestyi 12
joulukuuta 2013 Lehteä etelän lämmössä KIURUVESI-LEHTI täyttää pyöreitä vuosia. Samalla haluan kertoa terveisiä täältä etelän lämmöstä kaikille kiurukkaille. Täällä elämä on lähtenyt sujumaan suotuisissa merkeissä. 770 6600 Palvelemme ma-pe 8-21, la 8-18, su 12-21. Silloin kopsahtaa postilaatikkoon Kiuruvesi-lehti. Jutteluvuorossa Elli ja Marjut Lipponen. kuvilla laitteilla, älypuhelimilla. Ja missä ovat lukijat, siellä ovat myös mainostajat ja ilmoittajat. Hyvää itsenäisyyspäivää! Palvelem saakka me jouluun sunnu klo 12-2 ntaisin 1 Ilman korttia 7,39 rs Atria Perhetilan broilerin ohut leike fileestä -21 % 699 189 169 199 650-800 g (8,74-10,75 RS Ilman korttia 8,95 rs Kurkku Suomi Kg Klementiinipussi 1,5 kg (1,13 kg), Espanja PS HK takuumurea naudan sisä- ja paahtopaisti Presidentti kahvi 500 g (5,98 kg), ei gold label ja black label rajoitus: 2 pkt/talous ERÄ 995 299 799 n. Siihen aikaan, kun minä olin poikanen, Kiuruvesi-lehti tuli lauantaina. Täällä on hyvä lukea lehteä vaikka palmun alla maaten, kun ei palella. Hannu ja Marja Halonen Snowbird?s from Florida 3 Kiuruvesi lehti virkeä kuusikymppinen KESKIVIIKKO on tärkeä päivä. 1 kg, palana, Suomi, rajoitus: 3 kpl/talous Pakattuna tuore lohifilee Norja, rajoitus: 2 pkt/talous PKt Kg KIURUVESI TARJOUKSET VOIMASSA KE-TO 4.-5.12. Uunituoreena - myymälässä paistettu Ruislimppu Kg 500 g (3,98 kg) KPl Hartwall Jaffa virvoitusjuomat -37-44 % 1,5 l (0,96 l) sis. Oli mukava tulla tuttuihin ympäristöihin ja tavata täällä olevat ihmiset - minulle kun tuo ihmisten seura ei ole vastenmielistä. Tänne meidän alueelle on rakentanut ?talvipesänsä? kolme muutakin ?Kiuru-paria?. pantit 0,40 Asematie 10, puh. Lehti halutaan aamu- tai iltakahvipöytään selailtavaksi. Sieltä katsotaan niin kau- taista viestiä ja tietoa kuntalaisille. Itse luin lehteä tuvan lattialla mahallani, lehti eteeni levitettynä. Sille naurettiin, oltiinpa joskus äkäisiäkin, kun valtasin lattian. Kiuruvesi-lehden saapuminen oli aina odotettu tapahtuma. Kunnan palveluista ja toimista kerrotaan liki jokaisessa numerossa. En koe olevani vielä niin vanha, että lukisin ensin kuolinilmoitukset. Käänsin Kiuruvesi-lehden tulemaan myös tänne Floridaan, josta voi lukea viimeisimmät Kiuruveden tapahtumat. Vuorovaikutus on molemminpuolista. Pidetään huoli omasta lehdestä ja pidetään lehti elävänä. Tavan mukaan aloin lehteä lukea lopusta alkuun päin, se tapa on säilynyt. Sen saapuminen oli niin tärkeä tapahtuma, että lehti haettiin 1,5 kilometrin päästä Herukkamäen kaupalta. Lehti elää lämmöllä vahvasti meidän kaupunkilaisten arjessa. Kaupungille lehti on tärkeä tiedotuskanava. Tähän kysyntään Kiuruvesi-lehti on vastannut uudistamalla verkkosivunsa. Uskon, että Kiuruvesi-lehden lukijakunta on uskollinen paperilehdelle. pantit 1,20 550 3 plo Ilman korttia tai yksittäin 2,69-2,99 plo (1,53-1,73 l) sis. Siihen tarvitaan tilaajauskollisuutta ja kun on tilaajia ja lukijoita, myös mainostajat uskovat viestinsä perillemenoon. Kaupunki voi lehden välityksellä saada ajankoh- Jarmo Muiniekka kaupunginjohtaja Atria perinteinen karjalanpaisti Itsenäisyyspäivän juhlapöytään 499 -32 % 700 g (7,13 kg) RS K-supermarketit ovat kiinni itsenäisyyspäivänä pe 6.12. Sittemmin lehden kestotilaajana olen pysynyt kotipaikkakunnan asioista aina kiitettävästi tilanteen tasalla. Kiuruvesi-lehti on onnistunut kerran viikossa ilmestyvänä itsenäisenä lehtenä säilyttämään paikkansa nykyisessä median murroksessa. Lehden sisältö luetaan tarkasti ja siihen luotetaan. Olen oppinut lukemaan Kiuruvesi-lehteä ja Savon Sanomia selailemalla. Kun olin jo muuttanut elämään omillani, oli isälläni tapana tilata lehden vuosikerta joululahjaksi vuosien ajan. Sauna lämpiää klubitalolla 4 kertaa viikossa, jossa saamme pitää saunahartautta. Meille Kiuruvesi-lehti on tullut niin kauan kuin muistan. Alkoi tuntua, että haluaisin kirjoittaa jotakin omasta kokemuksestani ja miten lehteä on meillä luettu. Kiuruvesi-lehti on ollut minulle ja varmasti meille kaikille kiuruvetisille aina läheinen. Lehteä luettiin jokainen niin, että kirjaimet meinasivat irrota. Se on huippusaavutus kilpailutilanteessa, jossa on kyettävä säilyttämään lehden sisältö lukijaa houkuttavana ja lehden talous kannattavana. Sillä tavalla myös lehden riippumattomuus ja itsenäisyys juttujen sisältöihin nähden voidaan turvata parhaiten. Esitän Kiuruveden kaupungin puolesta parhaat kiitokseni lehden osaavalle tekijäjoukolle ja toivotan Kiuruvesi-lehdelle monia jutturikkaita vuosia iloksemme seuraavatkin 60 vuotta. pungin tekemiset, yrittäjien kuulumiset kuin henkilöjutut ja tapahtumat. Myös uusia tuttavuuksia muista kuin kiurukkaista on syntynyt. Enenevässä määrin lukijat haluavat uutiset verkosta ja niitä luetaan työasemilta tai liik- JAANA SELANDER KUNTALAISIA Kau- punginjohtaja Jarmo Muiniekka tapasi kuntalaisia Kiurusalissa syyskuun alussa. 60 vuotta Keskiviikko 4
Esiintymään voisi tulla vaikka se Cheek. 60 vuotta sanottua 4 UUTISET @ Keskiviikko 4. joulukuuta 2013 ? Me kaikki ollaan lahjakkaita. Sinä, sinä, sinä ja sinä. TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Jaana Selander, 040 7059327 Anu Laitinen, 044 339 6512 Tiina Kilvensalmi, 040 5238345 TOMMY LINDGREN Don Johnson Bigbandista tunnettu räppäri, totesi Zest-vierailullaan nuorille Kiuruvesi-lehdessä No: 45. nuorisotyö Onnittelurahat nuorille » Kiuruvesi-lehden 60-vuotisjuhlan onnittelurahat lahjoitetaan kaupungin nuorisotyölle. Essi Aution mielestä nuorten kahvilan uudelleen käynnistäminen voisi olla hyvä juttu. - Siellä voisi olla tietokoneita ja jotain tekemistä. Vaikka jalkapallopöytä tai ? Miten tavoitettaisiin ne tyypit jotka istuvat kotona tietokoneen ääressä? Enna Auvinen Kiuruveden nuorisovaltuusto NUOKKARILLA Mikko Ruotsalainen, Fredrika Kämäräinen ja Sini Hukkanen käyvät nuorten työpajalla. Nuorisovaltuutetut Anu Laukkanen (oik.), Anni Nousiainen ja Enna Auvinen. Antti Kaikkonen (vas.) ja Pietu Hiltunen käyvät viikoittain The Äijissä. jotain sellaista, tytöt suunnittelevat. to on hyvä vaikutuskanava nuorille, Anni Nousiainen (16) ja Anu Laukkanen (16) kertovat. - Onnittelurahoilla voitaisiin järjestää nuorille jokin fiksu tapahtuma, ettei porukka vaan roikkuisi kylällä, Anni Nousiainen pohtii. KIURUVEDEN nuorisovaltuuston vaikutusmahdollisuudet ovat olleet vuosien varrella hyvät. Tämä on ollutkin mukavaa. Aitoja leikattiin näkyvyyden edestä meidän aloitteesta. Risteyksien turvallisuutta parannettiin esimerkiksi lisäämällä näkyvyyttä. - Saatiin oikeasti vaikuttaa. Haluamme tällä lahjoituksella tehdä jotain sellaista, että kaikki nuoret pääsisivät nauttimaan siitä, nuorisosihteeri Anne Rytkönen iloitsee. Pajanuoret Mikko Ruotsalainen (19), Fredrika Kämäräinen (18) ja Sini Hukkanen (19) istuvat nuokkarin salin rappusilla ja pohtivat mitä onnittelurahoilla voitaisiin tehdä. Cheek voisi vaikka ennen stadionkeikkaansa tulla esiintymään kiuruvetisille nuorille. - Olen hirmu otettu, että Kiuruvesi-lehti lahjoittaa rahat nuorille. Olemme nuorisotoimessa kiitollisia tästä. Mikon mielestä se voisi olla jotain toimintaa. - Joku kahvilajuttu olisi kiva. Mutta miten tavoitettaisiin ne tyypit jotka istuvat kotona tietokoneen äärellä, Enna kysyy. Nuoret myös vinkkaavat, että seurakunnan ja kaupungin kannattaisi tiedottaa paremmin toiminnastaan, koska joskus jotkut jutut menevät helposti ohi. 13-vuotiaat Antti Kaikkonen ja Pietu Hiltunen ovat olleet The Äijissä vuoden alusta. - Äijät kuulosti hauskalta toiminnalta. Ollaan kokattu ja käyty Kuopiossa KalPan pelissä, äijät kertovat. Äijien mielestä nuorille voisi järjestää enemmän leirejä ja jotain hauskaa tekemistä. - Retkiä toisiin kaupunkeihin voisi olla lisää, Antti toivoo. Se on selvää, että rahat halutaan käyttää niin, että kaikki nuoret pystyvät siitä hyötymään. - Toivommekin, että nuoret kertoisivat meille toiveita ja ideoita kasvotusten, sähköpostilla tai facebookissa, nuorisosihteeri Anne Rytkönen kehottaa.. Ei tarviis porukan pihalla olla, Anu Laukkanen lisää. Enna Auvisen mielestä myös nuokkarin bänditilojen soittimia voisi uusia. - Nuorille voisi yleensäkin hankkia harrastevälineitä. Tai sitten kesällä voisi järjestää jonkin tapahtuman, vaikka paintball-sodan, Enna heittää. - Etsivässä nuorisotyössähän on ryhmiä henkilöille, joiden on vaikeaa rakentaa ihmissuhteita. Tännehän voisi rakentaa kiipeilyseinän tai hankkia jousiammuntavälineet, Fredrika suunnittelee. 13-vuotiaat Saija Kattainen ja Essi Autio käyvät nuorisotoimen tyttöryhmätoiminnassa Tyttiksessä. Tyttis kokoaa viikoittain yhteen nelisenkymmentä seiskaluokkalaista. Joten kysytäänpä nuorilta, mitä he haluaisivat rahoilla tehtävän? TIINA KILVENSALMI TIINA KILVENSALMI NUORILTA itseltään löytyy paljon ideoita, mihin onnittelurahat tulisi käyttää. Moni nuorista ehdottaa, että rahoilla voitaisiin järjestää jokin tapahtuma. Toimintaa järjestetään laidasta laitaan tyttöjen toiveiden mukaan. Kevään kohokohta on, kun tyttisläiset suuntaavat yhdessä Helsinkiin. Saija Kattaisen mielestä nuorille voitaisiin järjestää jokin tapahtuma. Viimeksi nuorisovaltuusto kertoi päättäjille taajama-alueel- la olevista vaarallisista risteyksistä. Nuorisovaltuus- - Joku perjantai olisi vaikka elokuva ja tarjottaisiin jotain syömistä. Rahoilla voisi myös perustaa jonkin uuden ryhmän, Anu ideoi. - Liikunnallisille tyypeille täällä on hirmu paljon tekemistä. Sellainen mikä Fenix oli, Sini kaavailee. - Nuokkarin tilojakin voisi kunnostaa
Kaupungilla ei ole asemarakennukselle ja varastolle mitään käyttöä. Tapahtumalla halutaan viritellä kiuruvetisiä joulun tunnelmaan ja joulumieleen. Tapahtuma järjestetään kaupungintalon pihassa klo 13-14. Turpatalli on Maalaiskaupunginteatterin johtaja Ismo Apellin esiintyjiä välittävä yritys. Ensi-illassa oli kaksi näytelmää Siunattu Hulluus ja Häräntappoase. Molemmat näytelmät vetivät 4 100 katsojaa. Kiinteistöllä on museoviraston asettama suojelumääräys. Maalaiskaupunginteatteriyhdistyksen puheenjohtaja Seija Suhonen sanoo, että näytelmiä on jo mietitty, lopullinen päätös tehdään lähiviikkoina. Molempiin näytelmään otetaan mukaan näyttelijöitä, ilmoittautua voi mukaan 15.12. Kaikki esiintyjät saivat kiitosta rooleistaan, kuvassa Rummukaisen veljekset: Pekka Siimekselä, Erkki Remes ja Juha Nousiainen. Ely-tuki tuli, velka maksuun » Maalaiskaupunginteatteri on maksanut 76 000 euron lainan Kiuruveden kaupungille. Rakennus on rakenteiltaan hyvässä kunnossa, mutta pinnat ja talotekniikka vaatisivat uudistamista. tilaisuudessa. Kiuruveden joulurauha julistetaan KIURUVEDEN 140-vuotisjuhlallisuudet päättyvät lauantaina 21. Kaupunginhallitus käsitteli tämän vuoden talousarvion muutoksia maanantaisessa kokouksessaan.. joulukuuta 2013 7.12. Ylä-Savon Nuorkauppakamari ja Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä keräävät lahjoja vähävaraisten perheiden lapsille Kiuruvedellä Maxi-Makasiinissa kello 10-14. Kiuruvedellä keräyksestä vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto. UUTISET KESKIVIIKKO 4. Nuorten näytelmän ohjaa Maiju Nousiainen. Rakennuksen suojelumääräykset asettavat kunnostustöille omat ehtonsa. Kiuruveden asemarakennuksen on suunnitellut Jarl Ungern. Tällä hetkellä rintamatunnuksen omaavia naisia on noin 13 000, puolisoita ja leskiä 60 000. POIMITTUA TARJA WALTZER Kiuruvesi edellyttää tarkkaa oman toiminnan läpikäyntiä SIUNATTU HULLUUS Kesäteatterin aikuisten näytelmä oli Siunattu hulluus. Kaupunki myönsi teatterille lainan, koska Ely-keskuksen tuki tuli teatterille vasta kesäteatterin valmistuttua. JAANA SELANDER MAALAISKAUPUNGINTEATTERI on maksanut tänään keskiviikkona Kiuruveden kaupungin myöntämän 76 000 euron lainan takaisin kaupungille. Yksityisen rahoituksen osuus oli 39 927 euroa, josta talkootyö oli 21 000 euroa. Kesäteatteri ei ollut vielä aivan valmis, kun se avattiin, teatterirakennelmassa oli puutteita muun muassa viimeisessä penkkirivissä, syksyn aikana viimeisetkin työt on loppuunsaatettu. Tilaisuudessa on musiikkia ja ajatuksia joulurauhasta ja joulun sanomasta. -keräys. Tilaisuuden avaa hallituksen puheenjohtaja Sari Tikkanen. Ensimmäinen palaveri on 15. päivänä heinäkuuta. Paikalle voi siis tuoda villasukkia, lapasia ja hartiahuiveja, jotka lahjoitetaan heti tilaisuuden jälkeen Virranrantaan. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. YLÄ-SAVON SOTE Kiuruveden kaupungin palvelusopimustilaus Ylä-Savon Sote -kuntayhtymälle ylittyy 1 271 000 eurolla (erikoissairaanhoidon ostot 933 000 euroa, lastensuojelun laitoshuolto 180 000 euroa, kehitysvammaisten laitoshoito 102 000 euroa ja työmarkkinatuen kuntaosuus 56 000 euroa). Menoista noin 0,4 miljoona euroa voidaan kattaa arvioitua suuremmilla rahoitustuotoilla. päivänä joulukuuta joulurauhan julistukseen. Kesäteatterissa on 464 paikkaa. Maalaiskaupunginteatteri ryhtyy työstämään kesäteatteriin uusia näytelmiä kesälle 2014. Hankkeeseen Maalaiskaupunginteatteri sai avustusta Ely-keskuksesta 76 661 euroa, Veturilta 19 165 euroa, Kiuruveden kaupungilta 23 956 euroa. Edustajisto on osuuspankin ylin päättävä elin. Säästöpankki Optian isännistöön on Kiuruvedeltä valittu edelleen Tuomo Brandt ja uutena Tommi Tikka. Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten johtokuntaan on valittu uudelleen Pirjo Lind Kiuruvedeltä. Investoinnit lisäävä menoja 1,5 miljoonalla eurolla KAUPUNGINHALLITUS Käyttötalouden muutokset lisäävät nettomenoja noin 1,3 miljoonalla eurolla tänä vuonna. Mukana järjestelyissä ovat kaupungin lisäksi seurakunta sekä Kiuruveden riistanhoitoyhdistys. Tilaisuuden yhteydessä järjestetään ?Lämpöinen joululahja Virranrannan asukkaille. kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekkaa ja vuo- den diakonia Tanja Reinikaista. Tarjolla on nokipannukahvia, mehua ja pipareita. Siunatun hulluuden ohjasi Maalaiskaupunginteatterin johtaja Ismo Apell, Häräntappoaseen Sirpa Kauppinen. Kesäteatteri tuli maksamaan 159 700 euroa, josta talkootyön osuus oli 21 000 euroa. Investoinnit lisäävät nettomenoja noin 1,5 miljoonalla eurolla, ne tulevat katettaviksi kokonaan lainalla. päivänä joulukuuta. Ensi-iltaan tulee aikuis- ten ja nuorten näytelmä. Aikuisten näytelmän ohjaa Sami Hokkanen Turpatallista. Asemaalueella on samalta ajalta asuinrakennus, varastoja ulkorakennuksia, puisto sekä vesitorni. LUOTTAMUSTOIMIA PeeÄssän edustajisto valitsi hallintoneuvostoon seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi henkilöstön edustajaksi Sirpa Pennasen Kiuruvedeltä. Pohjois-Savon Osuupankin edustajistoon 29.11. alkaen on valittu Kiuruvedeltä Matti Jokitalo, Marjo Knuutinen ja Kai Ruhanen. Ehdokkaita oli 194 ja valituksi tuli 60 edustajiston jäsentä. Kiuruvesi hyväksyy maksuosuusmuutoksen, mikä merkitsee jäsenkuntalaskutukseen joulukuussa ylimääräistä maksuerää. Kaupunginhallitus ilmoittaa yhtymälle, että se hyväksyy 700 000 euron lisätilauksen ostetun erikoissairaanhoidon (Kys) osalta, mutta edellyttää, että yhtymä käy vielä tarkkaan läpi oman toiminnan ja tekee kaikki mahdolliset toimenpiteet talousarvioylitysten pienentämiseksi. Asema Hyvösille Henkilövalintoja HALLITUS Kiuruveden kaupunginhallitus myy asemarakennuksen Maarit ja Jussi Hyvöselle hintaan 35 500 euroa. Rautatieaseman kiinteistöt ovat olleet kaupungin omistuksessa vuodesta 2012. JOULUKUUTA 2013 teatteri 5 45 vuoden iän saavuttanut Sotaveteraaniliiton Naisjärjestö on päättänyt yhdistyä Suomen Sotaveteraaniliiton kanssa. 60 vuotta Keskiviikko 4. Maalaiskaupunginteatteri joutui turvautumaan kesäteatterin rakentamisessa kaupungin apuun, sillä Ely-keskuksen avustus (76 661 euroa) tuli vasta kesäteatterin valmistuttua. Kesäteatterin avajaisia vietettiin kuluneena kesänä, 11. Lisäksi kuullaan mm. Suurimmat investoinnit ovat terveyskeskuksen keittiö ja päiväkodin rakentaminen
. 19 Nuorten pelivuoro liikuntahallilla. Leirin hinta 8 . Joulun sanomaa lähestytään yhdessä musiikin, laulamisen ja perinteen keinoin. Ihmiset eivät ole koolla kohteina vaan subjekteina, ilmaisemassa yhteistä uskon perintöämme sillä tavalla kuin kukin mielessään siihen liittyy. Mäkisen omat suosikkilaulut ovat samat kuin useimmilla suomalaisilla: Sylvian joululaulu ja Maa on niin kaunis. Kauneimpien Joululaulujen verkkosivuilta www. kauneimmatjoululaulut.fi löytyy lisätietoa muun muassa laulujen taustoista. Siellä voi myös käydä äänestämässä omaa suosikkijoululauluaan. Joululauluperinne kokoaa myös ulkosuomalaiset yhteen. mennessä Pysäkille. La 14.12. päivänä joulukuuta kello 19, Isokannon Erän Metsästymajalla sunnuntaina 15. Asematie 28. Puhumassa pastorit Pertti Räty ja Kyösti Florin. Olet lämpimästi tervetullut mukaan ! Vapaaseurakunta http://iisalmi.svk.fi. klo 10 Näkövammaisten kerho takkahuoneessa. Ke 11.12. Kolehdin voi maksaa myös tekstiviestillä. 0400 988 713. Ti 17.12. 0400 981 072, matti.nevalainen@evl.fi. PERHEKERHO To 5.12. päivänä joulukuuta kello 13, Korpijoella Korvikossa tiistaina 17. Toki voi tavata myös alueen muita nuoria ja viettää yhteistä aikaa. Kauneimmat Joululaulut on yksi tällainen traditio, arkkipiispa Mäkinen toteaa. Kauneimmat Joululaulut -ilmiö osuu Mäkisen mielestä johonkin sellaiseen, joka liittyy luontevasti ihmisten mielenmaisemaan. Se ikään kuin nousee ihmisten omista tarpeista. 050 431 8530. MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoro Ke 4.12. ja 12.12. ja 11.12. klo 15 . 16 ja ma 9.12. mennessä puh. 0400 981 077. VARHAISNUORISOTYÖ Ke 4.12. klo 10 Kuulonhuollon kerho takkahuoneessa. To . Omavastuu 15 ?. Ilm. ei harjoituksia. NUORISOTYÖ Ke 4.12. klo 12 Omaishoitajien ja hoidettavien kauneimmat joululaulut ja ruokailu srk-talolla isossa salissa. To 12.12. 13.12. klo 9:30 Vedenpyhitys ja liturgia sekä litania Karjalaan jääneiden patsaalla Kastettu Aatos Matti Wiljami Heinonen Elsa Toini Sylvia Rantonen, Iitti evl Toimisto auki keskiviikkona klo 9 - 12, yhteysnumero: puh. klo 18 Juhlavigilia, Nikolaosjuhla Pe 6.12. klo 14 Rinnekodin adventtihartaus ja ehtoollisen vietto. Pe 20.12. klo 17.30 . klo 9 . klo 10 diakoniatyön kerhojen adventtiharta- Elli Sohvi Torniainen s. aika! Klo 18 Kauneimmat Joululaulut Sulkavanjärven kyläkirkossa. Perjantai 13.12. Klo 19 Kauneimmat Joululaulut Niemiskylän entisellä koululla. Lauantai 14.12. Klo 18 Joulujuhla Ry:llä. Sunnuntai 15.12. Klo 10 messu. Klo 11.30 jouluvirsiä Seuratuvalla. Klo 13 Kauneimmat Joululaulut Isonkannon Erän Metsästysmajalla. Maanantai 16.12. Klo 19 Servio Vocalis ? yhtyeen konsertti kirkossa. Kiuruveden seurakunnan lauluyhtye Servio Vocalis esittää adventin- ja joulunajan uutta ja vanhaa musiikkia. Ohjeet tekstiviestilahjoitukseen löytyvät Kauneimmat Joululaulut -lauluvihkon takakannesta. Kauneimmilla Joululauluilla on tänä vuonna ensimmäistä kertaa myös suojelija, arkkipiispa Kari Mäkinen. - Usein pienet ja yksinkertaiset asiat ovat merkityksellisimpiä. klo 18.30 rukousilta Olet tervetullut mukaan! Seurakunnan kotisivut, www.kiuruvedenhelluntaisrk.fi Kiuruveden rukouspiiri Päiväkokous 8.12. Tapahtumaan ilmoittautuminen on päättynyt. Retken hinta on 5 ?, joka kerätään matkalla. 16. Ma 9.12. klo 10 . 13.12. diakoniatyön ja Pysäkin yhteinen joululeiri Hyvölänniemessä. 03.05.1938 k. mennessä Leppäkerttuun puh. Malinen Pauli Remes KAUNEIMMAT Joululaulut alkavat taas soida joulukuun alusta. 13.11.2013 Syvästi kaivaten Satu ja Pasi Liisa-sisko perheineen Erkki-veli perheineen Marjatta, Jukka ja Auli perh. sukulaiset ja ystävät Sydän lämmin ei syki enää, vaan muistosi kaunis iäti elää. Siunaus toimitettu läheisten saattamana. Lämpimät kiitoksemme osanotosta. Mukana elämän iloissa ja suruissa. PERHEUUTISET Rakkaat lapset, sukulaiset ja ystävät ?mykkä?tyttö on sanaton. KIITOS Sisko Ilmoitan omasta tahosta EKO EI JUHLI Kansanahossa. Eino Nissinen Onnea Airi ja Aira EN JUHLI JAANA SELANDER HAAPAKUMPU Kylätoimikunnan järjestämässä yhteiskokoontumisessa laulettiin joululauluja ja muitakin lauluja viime vuoden lopulla. - Se on merkittävä tapahtuma myös kirkolle. 16.30 Kokkikerho kerhotilassa. Kuollut Elli Sohvi Torniainen 75 v Risto Tapio Hyvärinen 51 v Kiuruveden ortodoksinen seurakunta To 5.12. joulukuuta 2013 musiikki Rakkaamme On kauneimpien joululaulujen aika o.s. Ilm. Tänä vuonna Kauneimpia Joululauluja lauletaan 32 maassa. Kiuruvedellä joululaulu- ja lauletaan Rytkyn Eräkeskuksessa sunnuntaina 8. 13 adventtimyyjäiset srk-talolla oman seurakunnan kylätoimikunnat ja yhteistyötahot voivat varata myyntipöydän Tanjalta puh. Pelataan sählyä. Nuorten rovastikunnallinen toimintapäivä on 15.12. Varpaisjärvellä. ei harjoituksia. Lapsikuoro To 5.12. Joulun tunnun voivat tuoda vaikkapa traditiot . Seurakunnat järjestävät ensimmäisen adventin ja loppiaisen välillä yhteensä yli 2000 tilaisuutta, joihin suomalaiset kokoontuvat laulamaan kaikkein rakkaimpia ja perinteisiä joululauluja. Se on myös yhdistävä asia, johon on helppo liittyä mukaan ilman korkeaa kynnystä. Maanantai 9.12. Klo 12 Lähetyspiiri takkahuoneessa. Tiistai 10.12. Klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri takkahuoneessa. Keskiviikko 11.12. Klo 10 kyläkoulujen joulukirkko. Klo 18 Kirkkovaltuuston kokous monitoimisalissa. Torstai 12.12. Klo 13 veisuut Pöntisellä Kirkkokatu 13. Lisätietoja nuorisotyönohjaaja Matti Nevalaiselta puh. päivänä joulukuuta klo 18, Sulkavanjärven kyläkirkossa maanantaina 9. 11.30 syyskauden viimeinen Lapsiparkki päiväkerhotiloissa. Ilm. 11.30 Perhekerho päiväkerhotiloissa. Ke 11.12. mielenterveystyön jouluretki Kyrönniemeen. Lähtö Leppäkertusta klo 10. Ohjelmassa jouluruokailu, hartaus, yhteislaulua, omaa ohjelmaa. päivänä joulukuuta kello 19. SEURAKUNNAT www.kiuruvedenseurakunta.fi puh. 9.12. Huom. ke 5.12. pe 12. Päivän ohjelmaan kuuluu sählyja lentopalloturnaus sekä jumalanpalvelus. klo 16.00 os. klo 9 . 017 7700 421 Diakoniatyö ottaa vastaan lahjoituksia joulun ruokalahjakortteihin. Keskiviikko 4.12. Klo 17 Naisten Raamattupiiri takkahuoneessa. Itsenäisyyspäivä 6.12. Klo 10 sanajumalanpalvelus (Hyytiäinen, kotiseutuneuvos Lauri Winberg, Lilja). Jumalanpalveluksessa avustaa Kiurun Laulu. Jumalanpalveluksen jälkeen seppeleiden lasku sankarihaudoille. Klo 18 seurat Ry:llä. Sunnuntai 8.12. Klo 10 sanajumalanpalvelus (Pentikäinen, Eero Svärd, Lilja). Klo 18 Kauneimmat Joululaulut Rytkyn Eräkeskuksella. Klo 19 Joulumyyjäisseurat Tihilässä, Alatalon vanhassa pirtissä, Pyhännäntie 2937. us ja puuro isossa salissa. Ti 17.12. Tilaisuuksissa kerättävällä kolehdilla autetaan kehitysmaiden vammaisia lapsia. päivänä joulukuuta kello 18, Niemiskylän entisellä koululla perjantaina 13. klo 9 . joulukuuta 2013 Keskiviikko 4. tehdään jotain samalla tavalla kuin ennenkin. 6 6 HETKESSÄ KUOLLEET 60 vuotta Keskiviikko 4. ja 11.12. sekä to 5.12. Pysäkin jäsen, muille 10 ?. 040 584 7806 To klo 12 rukouspiiri kontaktituvalla Su klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, Edi Kolehmainen, Ilmo Haimakainen ja kuoro, pyhäkoulu, lopuksi jouluateria, hinta, aikuiset 10 ja lapset 5 euroa Ti 10.12. Ohjelma 10 ?. Tervetuloa! Tiistai 17.12. Klo 19 Kauneimmat Joululaulut Korpijoella Korvikossa. DIAKONIATYÖ Kämäräisen säätiön lahjakorttien jakopäivät diakoniatoimistossa to 5.12. klo 9.30
Näissäkin kysymyksissä on hyvä päästä jakamaan toisten jo löytämiä ratkaisuja. Voimassa Voimassa23.12.2013 30.11.2013 asti. saakka. Keisarinkulma, Kauppakatu 13, Iisalmi. Tapahtuma kesti 8 päivää ja sen kuluessa hän ?sai. 139) Tällaiseen tarkastukseen meillä pitäisi riittää aikaa. Mutta Jumalan sanan syvin tehtävä ei kuitenkaan ole ihmisen vieminen oman elämän hämärien nurkkien tuijottelemiseen. Jos siihen jäädään, siinä loppuvat voimat. Valaisinmyynti Näe kotisi paremmassa valossa! puh. Sähköurakointi . Psalminkirjoittaja on sen tutuilla sanoillaan kertonut: ?Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut!? (Ps. (017) 822 800 Palvelemme ma-pe 9:30-17:30, la 10-14 | optikko@nakoidea.fi www.nakoidea.fi/ideapaketti Sähkäri Oy onnittelee 60-vuotiasta Kiuruvesi-lehteä! Sähköasennukset ammattitaidolla sovitussa aikataulussa. Kestävät, turvalliset ja Sähkötyöt Takuulla. energiaa säästävät tuotteet. Kun rakennat tai remontoit, niin ota heti yhteys Sähkäriin! Me palvelemme! Sähköasennus . Meillä kuulemma noudatettiinkin uutta, kevyempää tarkastuskäytäntöä. Sen tehtävä on aina viedä meidät Kristuksen kohdattaviksi. Osataanko olla kuulolla muuttuvan ajan muuttuvien kysymysten keskellä. Alussa mainittu Helsingin piispa esitti aikanaan vakiokysymyksiä: Ovathan kaikki keinot ja voimavarat käytössä? Saavuttaahan sanoma hyvän Jumalan hoidosta tarkkaan kaikki ihmiset. Piispan vierailu, tarkastus muodossa tai toisessa alueensa seurakunnissa, on miltei yhtä vanha perinne kuin koko kristillinen kirkko. Asiat, joita tutkitaan, tuskin paljonkaan muuttuvat. Niissä kohtaamisissa ollaan aina tutkittavina ja tarkastettavina. Eihän vain sorruta virkamiesmäisyyteen ja turhan byrokratian pyörittämiseen. pitää 57 puhetta! Tarkastuksesta kotiin palattuaan piispa kirjoittikin päiväkirjaansa: ?Tämä oli jo liikaa!? Mitä lienee Jari-piispa kirjaansa kirjoittanut Kiuruveden käyntinsä jälkeen. Ei ole lupa jäädä pyörittelemään vain omia lempiaiheita. Saahan Jumalan sana kohdata jokaisen ihmisen. www.sähkäri.fi. Vähemmällä taisi selvitä - ja hyvä niin. Ensi pyhänä sen kertoo yksi lempivirsistäni Paul Gerhardtin tutuilla sanoilla: ?Näin Herraasi saat luottaa öin päivin kokonaan Kyselemättä suotta, tuleeko auttamaan. Hän voi, hän tahtoo tulla, hän tietää vaivasi ja täynnä rakkautta sen muuttaa rauhaksi.. 0440 279 400 . Sähkötarvikemyynti . (Vk. Hän tutkii meitä. Hän tietää elämämme ja tuntee tarpeemme. Ja silti Hän tahtoo kulkea vierellämme. Tätä sanomaa adventtivirret taas kaiuttavat kirkoissa. On suuri aarre, että jokaiselle pyhälle on annettu oma aihe, Raamatun kohdat, rukoukset ja virret. 8) 7 FIKSU TAPA HANKKIA SILMÄLASIT ALENNUS SILMÄLASIESI LOPPUSUMMASTA! monitehosilmälaseista yksitehosilmälaseista -250 . 60 vuotta Keskiviikko 4. Puh. Sanomaa on katsottava monipuolisesti, pelastushistorian ja kristinnopin on saatava olla kokonaisuutena esillä. -150 ? Tai toiset yhtä hyvät silmälasit kaupan päälle (koskee Essilorin linssejä) Tarjous ei koske Ideapaketti-silmälaseja. Vaikka ajat ja olosuhteet muuttuvat, kirkko on aina evankeliumia julistava ja sen tähden liikkeellä oleva, lähetystyötä tekevä, etsivä, todistava ja palveleva kirkko. Luukas muistuttaa evankeliuminsa alussa, että hänkin on tarkkaan tutkinut asiansa ja haluaa esittää järjestelmällisesti hyvän sa- noman kokonaisuudessaan. Ei Jumalan sanan tehtävä ole viedä ihmistä toivottomuuteen. Siitä Helsingin piispa oli aikanaan huolissaan. Jotakin samanlaista on taas alkaneessa uudessa kirkkovuodessa. joulukuuta 2013 HETKESSÄ hartaus EERO SVÄRD Tarkkaan tutkittua M artti Simojoki toimitti vastavalittuna Helsingin piispana piispantarkastuksen Johanneksen seurakunnassa
joulukuuta 2013 Lehden lukijat kävivät Rodoksella S. Työyhteisölle tulee luoda yhteiset pelisäännöt. Näin ollen siis kiuruvetisetkin joutuvat jatkossa miettimään, mihin he kuuluvat. 14 60 vuotta Keskiviikko 4. Nykyisin jokainen kirkkoherraksi valittava käy läpi johtajakoulutuksen. Tämä oli piispan vastaus kysymykseen, miksi seurakunnissa on keskimäärin huonompi työilmapiiri kuin muissa työyhteisöissä. Jolkkonen allekirjoitti tutkimustuloksen, mutta sanoi kehitystä pa- rempaan suuntaan tapahtuneen lähemmäksi keskivertoa. Tärkein lukiolaisten kysymys jäi mainitsematta. Kuopion hiippakunnassa on 52 seurakuntaa, joista yksi on Kiuruvesi. - Kiuruvesi onkin vahva PLAY video neti ssä NUORET JA PIISPA Leevi Ojala ja Pinja Kauhanen esittivät nuorten laatimia kysymyksiä piispa Jari Jolkkoselle. Piispa katsoo seurakuntien päälle, että niissä asiat ovat kunnossa. Seurakunnassakin kuuluu olla johtaja ja hän on kirkkoherra. Kirkko lähtee myös siitä, että jokaisella ihmisellä on ehdoton ihmisarvo, jokainen on Jumalan kuva ja luoma. Jolkkosen nuoruuden haaveammatti oli rajavartijan työ, siinä kun saisi olla luonnon parissa. Piispa kertoi omista kouluajoistaan sen verran, että kolmannella luokalla lukiossa hän lensi ulos uskontotunnilta, koska oli rauhaton. - Älkää ottako oppia minusta. Me kirkossa voimme kohdata parisuhteen rekisteröineet rukouksessa, jos rukousta papilta pyydetään. KIURUVEDEN seurakunnan talous on hyvin hoidettu ja henkinen perinne vahva. Siksi Kiuruveden seurakunta päätti säilyä itsenäisenä, eikä liittynyt Ylä-Savon seurakuntayhtymään parisen vuotta sitten. Piispa Jari Jolkkonen kertoi, että kirkolliskokous uudistaa kirkkolakia niin, et- tä jokaisen seurakunnan tulee kuulua jatkossa johonkin yhtymään. Se tarkoittaa piispan mukaan sitä, että pidetään huolta tästä planeetasta, Kiuruvedestä ja kiuruvetisistä, toisesta ihmisestä. Tämä sanoma jäi päällimmäisenä mieleen myös Pinja Kauhaselle piispan vastauksesta, ?että pitää viljellä ja varjella?. Kun piispa puolestaan kysyi Leevi Ojalalta, mikä hänen mielestään on elämän tarkoitus, Leevi mietti hetken ja vastasi: ?Amerikkalainen jalkapallo?. Piispa sanoi, että näin suurta kysymystä, kuin kysymystä elämän tarkoituksesta, ei selvitetäkään kaukoputkeen katsomalla eikä mikroskoopilla tutkimalla, parasta on käydä asiasta keskustelua ihmisten kesken. PIISPA tuli hyvin juttuun nuorten kanssa. Piispan työhön kuuluu paljon kokouksia ja istuntoja sekä runsaasti hallintotehtäviä. MITÄ vielä. Huonompaan työilmapiiriin seurakunnissa vaikuttaa myös tulevaisuuden ?sumuisuus?. Jotta työyhteisö voisi hyvin, on Jolkkosen mukaan työyhteisössä tiedettävä, mikä on yhteisön perustehtävä ja mikä kunkin työntekijän rooli siinä. Koko lauma on minulle rakas. Piispa luonnehti Kiuruvettä ?vahvaksi hengelliseksi pitäjäksi, joka on kuuluisa Malmivaarojen ja Simojokien pappissuvuista?. Kiuruvedellä piispa kertoi käyneensä joskus pelimatkalla, hän on pelannut nuoruudessaan pesäpalloa. Parasta Jolkkosesta piispan työssä on ihmisten kohtaaminen ja jumalanpalvelukset. 28 HENKISTÄ piispantarkastus Viljelyä ja varjelua JAANA SELANDER JAANA SELANDER MIKÄ on elämän tarkoitus, kysyivät lukiolaiset Leevi Ojala ja Pinja Kauhanen Kuopion piispa Jari Jolkkoselta, kun hän vieraili lukiossa perjantaina. Toivottavaa on, että työntekijät tuntisivat yhteenkuuluvuutta.. Hän tunsi itsensä huonoksi ihmiseksi papin tehtävään. Olkaa te parempia oppilaita, evästi piispa. Jolkkonen selvitti lukiolaisille myös piispan viran taustaa, piispa on yhtä kuin episkopos eli päällekatsoja. Pinja Kauhanen kertoi tehneensä itselleen terveyspainotteisen adventtikalenterin, Leevi Ojalalla kalenteria ei vielä ole, mutta hän aikoi sellaisen hankkia. » Homojenkin puolesta rukoillaan » Kiuruvesikin yhtymään PIISPA otti kantaa myös homoseksuaalisuuteen ja parisuhdelakiin. Piispa piti hyvänä, että erilaisuudesta ja rekisteröidyistä parisuhteista on opittu kirkossakin keskustelemaan, eikä näistä asioista suinkaan olla samaa mieltä. - Yhtä mieltä ollaan kui- tenkin siitä, että avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen välinen. 8 KYLIEN KIRJA KYLIEN KIRJA KIURUVESI-LEHDEN JUHLAKIRJA 2013 KIURUVESI-LEHDEN JUHLAKIRJA 2013 JAANA SELANDER TIINA KILVENSALMI ANU LAITINEN JAANA SELANDER TIINA KILVENSALMI ANU LAITINEN Kylien kirja julkistetaan S. Onko piispalla joulukalenteria? Ja olihan piispalla. Jolkkosen mielestä yhtymä on parempi ratkaisu kuin täysliitos, sillä yhtymässä säilyy seurakunnan oma kirkkoherra ja kirkkoneuvosto. » Ei mikään solistien keikkabussi SEURAKUNTA ei ole mikään useampien solistien keikkabussi, sanoi piispa Jari Jolkkonen. Hän kertoi, ettei hän voinut nuoruudessaan kuvitellakaan, että hänestä tulee joskus pappi tai vieläpä piispa. Kysymykseen Jolkkonen vastasi, että ihmisen elämän tarkoitus on ?viljellä ja varjella?. Kysymyksiä olisi ollut vaikka kuinka paljon, kaikkia ei ennätetty käydä läpi tiukan aikataulun takia. ja juureva seurakunta
Lopputarkastus suoritetaan vuoden sisällä. joulukuuta 2013 piispantarkastus 9 Hallintoa terävöitettävä, muuten kaikki mallikasta JAANA SELANDER JAANA SELANDER KIURUVEDEN seurakunnassa kaikki on kunnossa. 60 vuotta Keskiviikko 4. kärki Ø 1,7 mm . kärki karbidia . Piispa edellytti, että seurakunnassa laaditaan hyvän hallinnon periatteet. Piispantarkastus käynnistyi jo syksyllä. ItäMaito-myymälän kautta jouluun! Kuumailmapuhallin AWD1800 Erä tiiliä alkaen. 19 90 0 40 Polarnahkasaapas 110 00 Bestgrip-jäänasta Meganex-sähkölämmitin . Niin ikään Torintuvan suhde seurakunnan hallintoon tulisi selkeytää. Samoin kuin kirkkomusiikkiyhdistyksen. - Kaiken kaikkiaan Kiuruveden seurakunnan tulevaisuus näyttää lupaavalta, talous on terve, työntekijät kokeneita ja ammattitaitoisia, luottamushenkilöt sitoutuneita. Eniten kehittämistä nähtiin hallintorutiineissa. Kiuruveden seurakunnan lähetyskannatus oli toissa vuonna 113 000 euroa, mitä voi pitää huomattavana summana. - Torintupa on hieno esimerkki vapaaehtoistyöstä. Kiitosta sai myös seurakunnan ja kunnan yhteistyö, kirkkoherra on onnistunut siinä hyvin. - Ei ole järkevää tuhlata resursseja keskinäiseen kyräilyyn, ihmiset jakavat saman elämän iloineen ja suruineen, alleviivasi piispa. Kiuruveden seurakunnan talous on myös hoidettu suorastaan erinomaisesti, maksuvalmius on 444 päivää, kun on seurakuntia, joissa maksuvalmius on 4-7 päivää, veroäyrikin on kes- kimääräistä matalampi eikä korotuspaineita ole. termostaatti 0-40°C 49 90 . Hallilämmitin diesel 15 kw: Jäähdytinneste 10l rajoitettu erä 21 90 24 Painepesuri LAV66 (170bar) 750 Ovh. Kiitosta sai myös vilkas musiikkielämä kirkkomusiikkiyhdistyksineen ja kuoroineen. - Kuorotoiminta on hengellisesti tärkeää ja seurakunnan tulee jatkossakin taata resurssit hengellisen musiikin vaalimiselle. Esiin nousi niin ikään myönteisenä toimintana uudet pyhäkoulutyömuodot, päiväkerho ja rippikoulun käymisen eri vaihtoehdot. Olen aistinut, että näin myös Kiuruvedellä on. Kaiken kaikkiaan piispa totesi, että Kiuruveden seurakuntaa on hoidettu hyvin MESSU Piispa saarnasi ensimmäisen adventin jumalanpalveluksessa. On tietenkin tärkeää, että kaikki ihmiset voivat tuntea seurakunnan hengelliseksi kodikseen. Suorastaan mallikkaasti niin hengellisellä kuin taloudenkin puolella. Vaikka jumalanpalveluselämä on vilkasta, olisi toivottavaa, että nuoretkin löytäisivät tiensä messuun. alumiinirunko ? EN131 hyväksytty 19 90 Myymälästämme myös dieselöljykäyttöiset hallilämmittimet . Samoin kuin varhaisessa keski-iässä elävät sekä työikäiset. 4 askelmaa . 3,3 kW/230 V . Ø 6 mm, pituus 8 mm . 010 381 7005 Rakennus 010 381 7003, Maatalous 010 381 6925, Elintarvike 010 381 7004 Tutustu netissä: www.itamaito.fi ja oku Mait 4 50 4 50 /ltk (0,90?/kg) 90 Ilmoituksen tarjoukset voimassa 6.12.2013 saakka 00 2 kpl erä poistohintaan 90 Lahjavinkki pikkuväelle. Osuuskunta ItäMaito toivottaa paljon onnea 60-vuotilaalle Kiuruvesi-lehdelle ka eri ij Me tu /ltk (0,90?/kg) Valion raakapakasteista joulun maistuvat luumutähdet, tortut, piirakat,pasteijat ym. Tule hakemaan omasi ennenkuin loppuvat.. asennussyvyys 5,8 mm Artub-taloustikas . Myös työyhteisön kehittämisprosessia on syytä jatkaa, siihen varataan määräraha. Olisi niin ikään hyvä, jos seurakun- tavaaleissa seurakunta saisi nuorista luottamushenkilöitä. Diakoniatyökin sai kovasti kiitosta, työntekijät jalkautuvat kentälle ja työtä tehdään 200 vapaaehtoisen voimin, haasteena on vain heidän ikääntymisensä. Myös lähetystyön kannatus on Kiuruvedellä esimerkillisellä tasolla. Herännäishenkistä perinnettä kannattaa vaalia, sillä herännäisyydessä tunnustetaan Jumalan suuruus ja ihmisen pienuus. 939,- /20 kpl Pienoismallit Elintarvikkeista: Liperin myllyn Ruisjauho 5 kg Esimerkiksi Valmet 705: 14 199 00 Liperin myllyn Vehnäjauho 5 kg Käärintäkalvot Kuivikekutteri Voiteluaineet ika ijer Me tu a ok kk tu 010-yritysnumeron hinnat:Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt.min. Kir ItäMaito Kiuruveden myymälä palvelee arkisin klo 8-15.30 Meijerikatu 2 F, 74700 Kiuruvesi, p. Hän kehoitti veisamaan Hoosiannaa niin kuuluvasti, että se kaikuu Vieremälle saakka. ja kiitos siitä kuuluu sekä edeltäville että nykyisille sukupolville. Piispa kiitteli seurakunnan strategiaa kulkea seurakuntalaisten kanssa yhdessä ?tällä elämän matkalla?. Rippikoulua pidettiin seurakunnan lippulaivana. Isoiskoulutukseen osallistuu paljon nuoria, mikä on tärkeää, sillä nuorissa on tulevaisuus. - Nuorisotyöhön kannattaa nyt satsata. Suu säkkiä myöten eläminen on piispan mukaan edellyttänyt välttämätöntä sopeuttamista, henkilöstömäärä on hänen mielestään nyt sopiva. Tarkastuksessa patistetiin kunnostamaan Hyölänniemen leirikeskusta ja pohtimaan C-kanttorin viran sekä asunto-osakeyhtiöiden kohtaloa. Vain hallinto vaatii jatkossa hieman terävöittämistä, tähän päätyivät Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen, asessori Heikki Holkeri ja lääninrovasti Jukka Koivusalo piispantarkastuksen päätöspuheenvuorossa kirkossa sunnuntaina. Piispa sanoi Kiuruveden seurakunnan olevan hengellisesti vahva ja kirkollisesti juureva. - Vaikka kirkko ei ole perinneyhdistys, Kiuruveden vahva hengellinen historia on suuri voimavara
Partiossa yhteisöllisyys kasvaa, kertoo lippukunnanjohtaja Aila Flygare. Kiuru-Partio juhlii itsenäisyyspäivänä seurakuntatalolla 85-vuotistaivaltaan. Ryhmät kokoontuvat viikoittain seurakuntatalolle partiolaisten koloon. Partiossa opetellaan kädentaitoja, solmujen teke- mistä, nikkarointia ja erätaitoja. - Partio voi sisältää yhdessäolon lisäksi mitä vain. Vain taivas on rajana. Kiuru-Partion lippukuntakisassa rasteja oli Nivan koulun pihamaalla, torilla, terveyskeskuksen kulmilla, keinonurmikentän laidalla ja vanhassa pappilassa. Jere Timosen mielestä partiossa on parasta koloillat, kun kokoonnutaan porukalla seurakuntatalolle partiolaisten koloon. Liina Jaatinen LIPPUKUNTAKISAT Jere Timonen Kiuru-Partion partiotaitokisoissa. Kisan suunnittelivat Kiuru-Partion vanhimmat, Samoajat. Kaksi ja puolituntinen partiotaitojen kisa on alkanut. Sudenpentujen ryhmä aloittaa ensimmäisen tehtävänsä. Lankku pitää sahata oikean mittaiseksi, onneksi apuna on mittanauha. Juhlaan ovat tervetulleita kaikki nykyiset ja entiset partiolaiset. Leirit Hakojärvellä ovat jääneet erityisesti mieleen. - Joka itsenäisyyspäivä meillä partiolaisilla on soihtukulkue, tytöt kertovat. - Itsenäisyyshän tarkoittaa, että osataan perustaa omat vaalit, Liina tietää. Kiuru-Partiossa on tällä killä. Palvelukset toimittaa rovasti Isä Antero Petsalo. Kiuruveden evankelisluterilaisessa kirkossa pidetään itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus kello 10. Palveluksen toimittaa seurakuntapastori Pasi Hyytiäinen. 60 vuotta 10 BLOGIT NETISSÄ Päissään vai selvin päin pikkujouluissa? Päissään 12 / 55% Selvin päin 10 / 45% Anne Härkönen blogissaan www.kiuruvesilehti.fi HETKESSÄ @ ?Varusteisiin kuului 120 cm halkaisijaltaan oleva ?paistinpannu?, 5 kg kaasua, isot leikkuulaudat sekä henkilökohtaiset veitset.? VIIKON KYSYMYS ?Lapsuuteni joulupäivät olivat ns. vanhempien ja koko perheen alushousupäiviä, täydellisiä lepopäiviä.? Keskiviikko 4. Vanhempien mukanaolo on meille äärimmäisen tärkeää. Palveluksen jälkeen käydään kunniakäynnillä sankariristillä, vapaussodan muistomerkillä, vakaumuksensa puolesta kuolleiden ja Karjalaan jääneiden muistomerkillä. Itsenäisyyspäivän juhla on Kulttuuritalossa kello 12.30. Isommilla ei ole sitäkään, vaan lankun pituus on arvioitava. 8-vuotias Jere Timonen sahaa lankkua, kun muut pitävät sitä paikallaan ja valaisevat Jeren työtä. Kodit voivat kunnioittaa Suomen itsenäisyyttä sytyttämällä kaksi kynttilää ikkunalle kello 18-20. Itsenäisyyspäivän juhla lukiossa vuonna 2008.. Se on varmasti jännittävä hetki, kun lähdetään kuljettamaan soihtuja yläasteelta kohti sankarihautoja. Itsenäisyyspäivänä partiolaisten soihtukulkue valaisee katuja. - Partiossa kaikki on kivaa. Nuotion sytytys oli mukavaa ja kaikki ystävät ovat täällä, sudenpennut Viia Huttula ja Mira Kumpulainen kertovat. Seikkailijat 11-vuotiaat Aino Jauhiainen ja Liina Jaatinen kertovat, että partiossa on aina mukavaa. Elävä tuli, pimeä kylä ja ihmiset katsomassa kulkuetta tuovat siihen mukaan juhlallisuutta. TIINA KILVENSALMI Itsenäisyyspäivän juhlallisuuksia aamusta iltaan SUOMEN 96-vuotista itsenäisyyttä kunnioitetaan Kiuruvedellä monin eri juhlallisuuksin perjantaina 6. joulukuuta. Perjantaiaamunta kello 9.30 Kiuruveden ortodoksisessa kirkossa pidetään juhlaliturgia ja vedenpyhitys. Litania toimitetaan Karjalaan jääneiden muistomer- ? Itsenäisyyshän tarkoittaa, että osaa perustaa omat vaalit. suuksissa toivotaan kunniamerkkien käyttöä. Illan hämärtyessä kello 18 partiolaisten soihtukulkue valaisee taajamaa. Partiolupausten anto pidetään Suomen lipun äärellä. Itsenäisyyspäivän soihtukulkue on vanha perinne, jolla partiolaiset kunnioittavat Suomen itsenäisyyttä. - Soihtukulkueessa on omaa mystiikkaa. Kahvitarjoilu alkaa kello 11.45. Viime viikolla Kiuru-Partiolla oli omat lippukuntakisat, joissa lapset pääsivät harjoittamaan partiotaitojaan. TIINA KILVENSALMI TIINA KILVENSALMI KESKIVIIKKOILLAN hämärtyessä Kiuru-Partion Sudenpennut, Seikkailijat ja Tarpojat ovat kokoontuneet seurakuntatalon pihamaalle. Partiolaisille jaetaan kartat ja tehtävälaput, lippukuntakisa alkaa vesisateen saattelemana. joulukuuta 2013 Pertti ?Tuuhis? Lappalainen www.kiuruvesilehti.fi Yhteensä 22 vastausta TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi itsenäisyyspäivä Partiolaiset valaisevat katuja » Partiolaisten soihtukulkue valaisee taajamaa itsenäisyyspäivänä perjantaina. Soihtukulkue kulkee yläkoululta sankariristille. Tehtävän valmistuttua Sudenpennut suuntaavat seuraavalle rastille ohjaajat mukanaan. Kaikki ovat tervetulleita itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin. Tilai- hetkellä nelisenkymmentä partiolaista
Keskiviikko 4. Lisää sivulla 38. » Lehti teki Lassista Lassin S. Kerttu oli tuolloin 9-vuotias. 19 » Kononen: Lehden voima on pienuus S. Kertulla on edelleen läheinen suhde kotiseutuunsa. 17 Maitomissiksi 41 vuotta sitten. joulukuuta 2013 JAANA SELANDER 60 vuotta 11 TÄSSÄ NUMEROSSA MAITOMISSISTÄ TOHTORIKSI » Kerttu Huttunen (o.s. Lämsä) valittiin » Kaisalla on vieläkin asiaa S. Tänään Kerttu Huttunen työskentelee Oulun yliopistossa tutkijana. Hän väitteli tohtoriksi logopediasta 2000-luvulla. 33. 18 » Duo tekee omaa musaa S
Kylien kirjan ovat tehneet toimittajat Tiina Kilvensalmi, Anu Laitinen ja Jaana Selander. päivänä vuonna 1953. Kiuruvesi-lehden juhla on haluttu tehdä mahdollisimman epäviralliseksi niin, että sinne olisi ih- » Antti on tunnustus ansiokkaasta työstä PAIKALLISLEHDET ovat jakaneet Anttipatsasta tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta paikallislehdistön hyväksi. 12 JUHLA 60 vuotta Keskiviikko 4. 040 557 9689 marita.marttila@gmail.com www.helminauhan.fi Onnittelut 6-kymppiselle! Mainosmasi Leonpolku 5, 74700 Kiuruvesi Simo Rantala, puh. 0400 571 109 KIURUVESI-LEHTI juhlii 60-vuotistaivaltaan elämänmakuisessa juhlassa lauantaina 7. Juhlassa ei oteta siksi vastaan lahjoja eikä kukkia, vaan mahdolliset muistamiset pyydetään ohjamaan nuorisotyölle FI89 4783 0010 1129 72. Merkkivuotta vietetty pitkin vuotta KIURUVESI-LEHDEN 60-vuotistaivalta on vietetty tänä vuonna monin eri tavoin. Toimituksessa ja konttorissa on järjestetty avoimet ovet syksyllä, on tarjottu kuumaa juomaa torilla, järjestetty lasten- ja nuorten kirjoituskilpailu sekä valokuvakilpailu. Antti-patsaaan voi saada yksityishenkilö tai yhteisö. Antti-patsas symbolisoi ensimmäiseen suomenkielisen lehden, Suomenkielisten Tietosanomien kustantajan ja toimittajan, kirkkoherra Antti Lizeliuksen, elämäntyötä. Antti-patsas. Paikallislehdistön pronssiset Antit on suunnitellut kuvanveistäjä Kari Ovaska. Antit ja ansiomerkit myöntää Sanomalehtien Liiton paikallislehtineuvottelukunta paikallislehden, paikallislehtikerhon tai omasta aloitteestaan. Juhla on Kiurusalissa. Tapahtuma käynnistyy kello 12 täytekakkukahvitarjoilulla ja varsinainen juhla alkaa kello 13. Kiuruvesilehti oli mukana myös luovuttamassa Kiuruvesi-mitalia. Juhlaan ovat kaikki tervetulleita, eikä osallistuminen maksa mitään. Kiuruvesi-lehden juhlassa elämänjuhlapuheen pitävät kiuruvetislähtöinen näyttelijä Ismo Apell ja nilsiäläinen toimittaja, kirjailija Antti Heikkinen. Puhe perustuu Kiuruvesilehden valokuviin vuosikymmenien varrelta. Kiuruvesi-lehden kuvia on esillä 60-vuotisjuhlassa. Juhlassa esiintyvät kiuruvetislähtöiset laulajaduo Riina Huttunen ja Annastiina Peltola sekä Ilpo Kärkkäinen. Juhlassa on saatavilla näköispainos ensimmäises- tä Kiuruvesi-lehdestä, joka ilmestyi joulukuun 12. päivänä joulukuuta. Antti-patsaiden taustasta ja paikallislehtien merkityksestä puhuu johtaja Sirpa Kirjonen Sanomalehtien Liitosta. Ohjelmaan kuuluu vielä Kylien kirjan julkistaminen. Alkuvuodesta osallistuttiin Kiuruveden osastolla Helsingin matkamessuille.. Kirjaa on myynnissä ennen juhlaa ja juhlan jälkeen. Juhlan alussa on kuvaelma, jossa valotetaan Kiuruvesi-lehden perustamista. Kuvat on valinnut päätoimittaja Jaana Selander. Kiuruvesi-lehden juhlassa jaetaan kolme Antti-patsasta tunnustuksena ansiokkaasta toiminnasta paikallislehtityössä, lisäksi annetaan yksi ansiomerkki. Kuvaelman käsikirjoituksen ovat laatineet opettaja-kirjailija Heidi Jaatinen ja opettaja-ohjaajanäyttelijä Esko Huttunen. Kuvaelman esittää Hulluvima-teatteriryhmä. VIRALLISESTI Miehen kirjoihin sai nimensä piiriasiamies Olavi Tiihonen Nilsiän Aholansaaressa nostettuaan koholle kiven, joka harvoin suostuu lähtemään matkaan raavaallekaan miehelle. Olavi Tiihonen oli mukana Kiuruvesi-lehden avustajain ja asiamiesten retkellä vuonna 1967. joulukuuta 2013 lehti Elämänmakuinen juhla KIURUVESI-LEHTI JAANA SELANDER FYSIKAALINEN HOITOLAITOS KIURUN KUNTO KY Onnittelee vireää 60-vuotiasta! Sydämelliset onnittelumme 60-vuotiaalle Kiuruvesi-lehdelle! Pitkästä yhteistyötaipaleesta kiittäen Kiuruveden Kiinteistötili Oy Olemme tasokas uusi eläinhoitola Kiuruvedellä. Meillä lemmikkisi saa ammattitaitoista hoitoa suurella sydämellä maaseudun rauhassa. Kennelin toiveissa samojedinkoiranpentuja keväällä! Tiedustelut ja varaukset puh. Paikallislehtineuvottelukunta pitää luetteloa ansiomerkkien ja standaarien saajista. Kiuruvesi-lehden juhlassa jaetaan myös yksi kultainen ansiomerkki. misten helppo tulla
klo 12.30 alkaen Kiuruveden kulttuurikeskus Tervetuloa! Iisalmi Kauppakatu 13 0200 3000 nordea.fi * MEIKIT * IHONHOITOTUOTTEET Esim. Useatkin näkyy monien lehtitalojen henkilöstön asiantuntijat ovat arvioineet, että pitäjälomautuksina ja irtisanomisina. Suomessa tämä niin lukijoille kuin ilmoittajille. Lehtien lehtien lukijauskollisuus on vahvemmalilmestymiskertoja vähennetään ja sa- la pohjalla kuin esimerkiksi isojen maaman omistajan eri lehtien toimintoja yh- kuntalehtien. 60 vuotta Keskiviikko 4. Mihinkään itsestäänseldistetään. 040 447 8086 keskiviikk o 27.11.20 JXPRIOR.P.P .FINLAN Kiuruved en palvelup iste iuruveden Sanomalehti Oy:n perustivat samat miehet, jotka päättivät lehden perustamisesta. käteisnostot kaupoissa, suoraveloitusten päättyminen, remontin ja kodinvaihdon rahoittaminen sekä perheen vakuutusasiat. perjantaina 13.12. Tällä haluttiin varmistaa, että omistajuus säilyy laajalla pohjalla. Parhaimmillaan painotoiminta oli reilusti yli puolet yhtiön liikevaihdosta. Samalla arvonlisäveron säätä- vyyteen emme kuitenkaan saa tuuditminen lehdille lisäsi ahdinkoa. 050 543 1253 Avoinna ti-pe 9-17, la 9-14, aattona 9-12 Muina aikoina sopimuksen mukaan Onnea Kiuruvesi-lehdelle! Hyvää joulua kaikille! Parturi - Kampaamo Avoinna: ma-pe 9-17, la 8-15 Pohjolankatu 7, 74100 Iisalmi puh. Viimekeväisen yritysfuusion yhteydessä yrityksen nimi muuttui Kiuruvesi Lehti Oy:ksi Yhtiön tehtävänä on ollut kustantaa Kiuruvesi-lehteä ja harjoittaa painotoimintaa. joulukuuta 2013 13 TALVEEN KENKÄKAUPASTA! Goretex saappaat naisille 36 - 42 Nauha-vetoketju saapas, nahkaa, musta ja valkea, 36 - 42 199,90 139,90 UUTUUS! huopatossut naisille 36 - 41 miehille 39 - 48 Talven juhliin laukut ja kengät reilupohjainen juhlakenkä miehille, nahkaa, 40 - 49 119,90 109,90 124,90 KIURUN LAUKKU JA KENKÄ KY Asematie 11, Kiuruvesi, puh. 2009 raju talouden tervehdyttäminen. Pahin alamäki koettiin viime vuosikymmenen loppupuoliskolla. Perustamisvuosi oli 1954. Yhtiösopimukseen kirjattiin lunastuslauseke, jolla voidaan estää osakkeiden siirtymisen yksiin käsiin. vuosike rta, nro 48 5 kpl erä ja kolme ketjua kaupan päälle vaihtota rjous pyöri vään raivaussa haan, jossa on ku kunnossa lmavaihde 30 ensimmäistä asiakasta TERÄKETJ UÖLJY 9,90/as t 1/talo classic Jukka Pa rvi myy ja esi ainen, tte HVA tuotte lee ita Yhteistyö Nivanka tu 5, Kiu ruvesi, puh www.metsola .info ja kolme ketjua kaupan päälle HVA suojakypärä kaikki HV A:n ketju t AKOINTI LEGENDA ARINEN HVA 339 XP 5 kpl erä us LUMIUR ja kolme ketjua kaupan päälle ssä myös JA PILKE MY . Nyt yhtiön talous on hyvässä kunnossa ja tä- f www.facebook.com/laukkujakenka juhlavuosi EERO LÄMSÄ Kiuruvesi Lehti Oy:n hallituksen puheenjohtaja Palvelemme Meidät löydät ma-to 9-17.30 myös pe 9-18 la 9-14 Niemistenkatu 8, Kiuruvesi, puh. TuPIKAHUUTOKAUP PA! Ota 3, KLO 12.00 Jam maksa 2 topalveluislevaisuutta emppa ja Jouni SAHAAVAT -50% ta yhtiöllä on me kuitenkaan TURVAHOUSUUN KAHVITAR toimintasonäe synkkänä. JOILUA! HASA TARJOAA pimus Omni Kiuruvesi-lehOy:n kansteä tehdään hyGRILLIMAKKARA A! sa. Yhtiössä aloitettiin v. 0207 181 2-TAHTIÖ LJY 2 pll Raivaussahan Ota 2 terä 200-20 maksa 1 Erä turvaavohaalar eita YNTI AN SSI 400, met AVOINNA Tapahtuman juon taa ja markkinapäivi llä esiin kansan rakastam tyy a kestosuosikki JAMPPA KÄÄR IÄINEN 35 ? LAHJAKORTTI HEMMOTTELUHOITOON * JALKAHOIDOT * KASVOHOIDOT * SOKEROINTI * EHOSTUKSET * MANIKYYRIT * VÄRJÄYKSET * GEELILAKKAUS * HEMMOTTELEVAT HIERONNAT Iloista joulua ja vuotta 2013! Sinua palvelee oma kosmetologisi Sinikka Kähkönen KAUNEUS- JA JALKAHOITOLA N sola@metso MA-PE 9-16 .30 la.info Tervetuloa torttukahville ja kuulemaan ajankohtaisista pankki- ja vakuutusasioista! Aiheina mm. Lehdet siirtyvät osaksi vietämme työn merkeissä. DE rkkinat 59. Myös ta- tautua. louden lama vähentää lehdille tärkeitä Tuleva vuosi on yhtiön juhlavuosi, sitä ilmoitustuottoja. Tähän saneeraukseen liittyi painotoiminnasta luopuminen liiketoimintakaupalla. BABOR KIINTEYTTÄVÄ VOIDE 15 ml HYVÖNE Nordea Pankki Suomi Oyj K Palvelemm e Kiuruvede TORSTAISI llä N klo 10-17 Toritalo Puh. 017 - 825 255 JOULUN LAATULAHJAT Itsestäänselvyyteen ei voi tuudittautua Irtonumero 012138-1 300 2,20 e Marrasma 13 www.kiuru vesilehti.fi nettimuomän suhteen voimme olla luottavaitoon ja sia tulevaan. tämä nätors Jymytarjous taina 28.11.20 13 klo 9.0 Onnistuneeskyy tilausHVA 135 0 a Hu lk ipp u-u . MOOTTOR utuus ISAHA Hva:n 54 ta talouden termäärien suMOOTTOR 3 XP ISAHA vehdyttämisespistumise2 5 9 ,tä suurin kiitos na. 585,345 FR RAIVAUSS AHA kuuluu osaavalTässä muule henkilöstölle toksen ken499,ja yhteistyötässä toimii kumppaneille. myös Kiuruve4 9 9 ,KLO 9.30 JA 13.30 15min 29.90 10,Taloushallinsi Lehti Oy. Nykyisin osakkeenomistajia on noin 160. Tämä vin kustannuste+paljon muita HUIPPUTARJOU KSIA yhteistyö hokkaasti ja tämä liikkeessämm Tervetu e! on ollut mahdollistaa lehloa! erittäin merkittävä den kehittämisen. yhtiön talouden suunnittelussa. Tavoitteena on toiKoko media-ala elää isossa muutokses- mia niin, että lehti on kiinnostava tuote sa maailmanlaajuisesti. Ensi vuosi on yhtiön kuudeskymmenes toimintavuosi. (017) 818 388 We can fix it. Yhtiön historiassa on ollut taloudellisia nousuja ja laskuja
Reijo iloitsee, että kylään on muuttanut nuoria perheitä, he luovat jatkuvuutta kylän olemassaololle. Yrjö Nousiaisen, Miia Blombergin ja Reijo Hyvösen lisäksi kirjassa on lukuisia muita henkilöhaastatteluja. Kirjassa kerrotaan tarinaa 24 kylästä ja niiden ihmisistä sekä tapahtumista. Elämänmakuinen katsaus kylien elämään. Miia Blomberg (16) vie lukijan matkalle Kalliokylän kuusimetsiin ja kertoo opinto-haaveistaan. Maanviljelijä Reijo Hyvösen on helppo kertoa Toiviaiskylän elämästä, hän asunut siellä koko ikänsä. 60 vuotta 14 JUHLA @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Keskiviikko 4. Yrjö kertoilee kirjassa kotitilansa historiaa ja pohtii, kuinka hurjasti luupuvetinen elämänmeno on muuttunut hänen elinvuosiensa aikana. Toista oli silloin, kun kylässä oli vielä viisi kyläkauppaa ja monta pajaa. ? KYLIEN KIRJA KIURUVESI-LEHDEN JUHLAKIRJA 2013 JAANA SELANDER TIINA KILVENSALMI ANU LAITINEN MITÄ? . Kylillä ollaan terveellä tavalla ylpeitä juurista ja olemassa olosta. Elämänmeno Kiuruveden kylissä on muuttunut hurjasti. Turunen kaivoi kaupungin tietokannasta kylien asukasmäärät.. Valtaosa kyläkouluista on lakkautettu ja maatilatkin ovat vähentyneet huimasti. Kylien kirja on Kiuruvesilehden 60-vuotisjuhlakirja. . Yhdistävä tekijä kylille on, että niillä kaikilla on vahva identiteetti. Apuna lukuisten kyläläisten lisäksi ovat olleet kotimaisten kielten keskuksen erikoistutkija, tohtori Sirkka Paikkala ja kaupungin mittausteknikko Tapani Turunen. Paikkala selvitti kirjaan kylien nimihistoriaa. Kirja syntyi Kiuruvesi-lehden 60-vuotisjuhlavuoden innoittamana. JAANA SELANDER TIINA KILVENSALMI KYLIEN kirja vie lukijan matkalle 24 Kiuruveden kylään. Näiden ihmisten tarinat ovat koko kirjan ydin. Ihmiskohtaloiden ympärillä on tarinaa niin hirvipeijaisista kuin kylätansseistakin. Se ei ole historiateos, eikä kattava selonteko kylien elämästä. joulukuuta. ELÄMÄÄ KYLISSÄ Luupuvetinen Yrjö Nousiainen on yksi monista Kylien kirjan henkilöistä. vielä paljon elämää, ja mikä tärkeintä, kyläläiset uskovat tulevaisuuteen. Siitä kertovat kymmenet tapahtumat, suuret investoinnit tiloilla ja se mahtava talkoohenki. Kylien kirja on elämänmakuinen katsaus kylien elämään. joulukuuta 2013 kirja ANU LAITINEN TIINA KILVENSALMI Kalliokyläläinen Miia Blomberg opiskelee lukiossa. Maanviljelijä Reijo Hyvönen asuu Toiviaiskylässä Rajalan tilalla. Matkalla kylänraitilla Kylien kirja tekee tutuksi kiuruvetistä kyläelämää ja niissä asuvia ihmisiä. Kyläkaupat ovat sulkeneet ovensa. Kylien elämään tutustutaan niissä asuvien ihmisten kautta ja lukuisten kylätapahtumien myötä. Luupuvedellä tutustutaan Paloniemen vanhaan isäntään Yrjö Nousiaiseen (81). Kirjan kautta pääsee kulkemaan kylänraittia ja näkemään missä tänä päivänä mennään. Kiuruvesi-lehden päätoimittaja Jaana Selander sekä toimittajat Tiina Kilvensalmi ja Anu Laitinen ovat luoneet kirjan lehtityön ohessa reilussa vuodessa. Kirja julkaistaan Kiuruvesi-lehden 60-vuotisjuhlassa 7. Kyläläisten talkoohenki saa häneltä kiitosta. Vaikka meno on hiljentynyt huippuvuosista, kylissä on . Kirjan ovat tehneet Jaana Selander, Tiina Kilvensalmi ja Anu Laitinen.
joulukuuta 2013 60 vuotta 15 ANU LAITINEN RUORISSA ISMO APELL SEURAAVALLA SIVULLA >>>. Keskiviikko 4
Heikkisen kirja sai vastikään Kalevi Jäntin palkinnon. TÄLLÄ hetkellä tuore kirjailija työstää Juice Leskisen elämänkertaa. - Koitan tehdä siitä mah- dollisimman kattavan, sellaisen Juicen näköisen elämänkerran, Heikkinen kertoo. - Kyseessä ei ole mikään diskografia vaan aivan puhtaasti elämänkerta. Istuessaan Kuopion Roll Risteilyiden m/s Queen R laivan matkustamossa. Maisemakonttorilta on vesitse 7 kilometriä Käränkäsaareen, jossa Apell asuu. Apell muutti muutama vuosi sitten Kiuruvedeltä Kuopioon. - Nyt ollaan laittelemassa näitä maisemakonttoreita talvikuntoon, Apell sanoo viitaten Roll laivoihin Kuopion Matkustajasatamassa. - Glykolit koneisiin ja niin edelleen, hän jatkaa. Apell ryhtyi laivanvarustajaksi kuluneen vuoden alkupuoliskolla ja on yhdenvertainen osakas Kuopion Roll Risteily Oy:ssä sen toimitusjohtaja Noora Kiven kanssa. Työ sisävesiristeilijöillä on Apellin mieleen, sillä veri on vetänyt miestä vesille aina. - Työtä laivoilla teen mil- loin mitäkin. Keskityn siihen, millainen mies Juice oli. Heikkisen kirjoittama Juice Leskisen elämänkerta julkaistaan ensi syksynä. suotuisa. Hän on julkaisut esikoiskirjansa Pihkatappi tänä vuonna. Hän on toimittaja, kirjailija sekä koomikko.. Enkä tarkoita pelkästään tuloksia, vaan olen todella nauttinut työnteosta. Enkä tarkoita pelkästään tuloksia, vaan olen todella nauttinut työnteosta. Moni asiakkaista kertoikin tulleensa ihan vain syömään, Apell jatkaa. Ensi kesällä suunnitteilla on tuottaa yhä enemmän viihteellistä ohjelmaa laivoille sekä laajentaa risteilyohjelmaa vielä muutamalla uudella reitillä. - Laivoille tuomme valovoimaisia esiintyjiä sekä kansi-isäntiä ja -emäntiä. Ajatuksena on myös viedä yksi laiva pidemmäksi aikaa Iisalmeen ja tehdä risteilyjä sillä suunnalla, Apell valottaa. Apell sai sisävesilaivakapteenin paperit vajaa kuukau- VESILLÄ Ismo Apell teki unelmistaan totta ja saa nauttia työssään vesillä olosta. si sitten. - Tämä onkin sitten ensimmäinen virallinen ammatti, johon olen valmistunut, hän nauraa. - Nyt saan ajaa 100 hengen laivaa. OHJAUSTA on kuulunut miehen kesään, niin laivoissa kuin teatterien näyttämöilläkin. Kokemukset valoivat uskoa tulevaan. Lisäksi Iisalmen Koljonvirran kesäteatteriin on tulossa Olviretki-musiikkinäytelmä. Antti Heikkinen Esikoiskirja Savonia-ehdokkaaksi ANU LAITINEN NILSIÄLÄINEN 28-vuotias toimittaja, stand-up koomikko sekä kirjailija Antti Heikkisellä on menossa vaiherikas jakso elämässään. Ei kai sillä ole mitään väliä, missä asuu, kunhan on mukava olla, Heikkinen pohdiskelee. Heikkisellä on myös kiinnitys Tuotantotalo Turpatallin esiintyjäkaartissa. Pihkatappi on valittu vuoden 2014 Savonia-ehdokkaiden joukkoon. 25. Pääsimme hyvin tavoitteisiin katsojalukujenkin osalta. Simpauttaja lämmitetään Pielavedelle TULEVANA kesänä Ismo Apell ei ohjaa Kiuruvedelle näytelmiä. Kuopion satamassa Roll Risteilyjen kanssa samoissa toimitiloissa oleva Apellin vuonna 2008 perustama Tuotantotalo Turpatalli Oy tuottaa teatteria ja tapahtumia monilla näyttämöillä sekä välittää ohjelmaa ja esiintyjiä. Kulunut kesä on ollut Apellin ?bisneksille. Se oli hyvä ensimmäiseksi kesäksi. joulukuuta 2013 ANU LAITINEN Täytyy sanoa, että takana on yksi hienoimmista kesistä. Kokemukset valoivat uskoa tulevaan. Nyt teemme sen samalla porukalla uudelleen. Romaaneja mies aikoo julkaista jatkossakin. Siilinjärvellä Apell ohjasi Onnen Maa -näytelmän, jonka suosio oli niin kova, että katsojaennätys meni rikki. - Täytyy sanoa, että taka- na on yksi hienoimmista kesistä. Yksikään päivä ei ole tympäissyt lähteä töihin. Kiuruveden kesäteatterin valmistuminen ja avaus on asia, josta Apell kertoo olevansa erityisen ylpeä. - Kiuruveden kesäteatterin avajaiskesä meni hyvin. Tällä hetkellä kaksi käsikirjoitusta on kustantajalla luvussa. - Toisesta tulee varmaan seuraava romaani, mutta mennään savotta kerrallaan. Ainahan niitä on ajatuksia päässä, mutta kirjan teko on niin iso härdelli, ettei niitä voi tehdä useaa yhtä aikaa, Heikkinen kertoo. HEIKKINEN toimii toimittajana Pitäjäläinen sekä Koillis-Savo paikallislehdissä. Toimittajan työstä Heikkinen pitää virkavapaata Leskisen elämänkerran kirjoittamisen ajan. - Paikallislehdet ovat lähellä sydäntäni, sillä tiedän, mitä työtä se on. Kotipaikka on Nilsiässä, jossa mies on ollut kirjoilla koko ikänsä. - Kävin välillä maailmalla ja totesin, että töitä voi tehdä täältäkin käsin. Palkintosumma on 10 000 euroa. Yksikään päivä ei ole tympäissyt lähteä töihin. Ismo Apell ANU LAITINEN NÄYTTELIJÄ, ohjaaja ja nyt myös sisävesilaivakapteeni Ismo Apellilla on eittämättä Kuopion paras maisemakonttori. Savonia-palkinnonsaaja selviää 2. Kesäteatterien suhteen tavoitteet täyttyivät yli odotusten. Juhlan kunniaksi. Aluevaltauksensa Heikkinen on tehnyt myös stand-up komiikan saralla. - Lähinnä soitan suutani ja lauleskelen, Heikkinen toteaa. Keikkaa hän on tehnyt 3-4 vuoden ajan. 60 vuotta 16 IHMISIÄ @ ? TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Keskiviikko 4. Yhtälailla olen konehuoneessa, blokkaamassa laseja, laivaisäntänä tai kapteenina. Laivapuolella mennyt kesä toi nostetta risteilytoimintaan. - Tuloksessa olemme asuntomessukesän tasolla. Hyvään tulokseen vaikuttivat mahtava sää sekä uudet risteilyreitit. Kuopion Roll Risteilyt laajensi laivareittejä Iisalmeen saakka. - Iisalmen reissut olivat loppuunmyytyjä, kertoo Apell. - Laivapuolella olemme panostaneet m/s Ukko -laivan keittiöön. Hänen mukaansa aika on kypsä päästää toiset ammattilaiset kehiin. - Kiuruvedelle saadaan kovan luokan ammattilai- nen ohjaamaan kesäteatteriin. Pielaveden kesäteatteri juhlii 10-vuotista taivaltaan ja lämmittelee ensi kesälle Simpauttajan. - Ohjasin sen kymmenen vuotta sitten, kun kesäteat- teritoiminta aloitettiin Pielavedellä. Tämä on mukava paikka asua. Heikkinen kertoo pitävänsä savolaisuuden puolta komiikassaan ja vieläpä omien sanojensa mukaan hyvin omintakeisella tyylillään. - Melkein joka viikko on joku esitys. Siinä hän on ollut nyt jo vuoden päivät. Näkymä on suoraan Kallaveden laineille, kohti järvenselkää. - Tästä ei kyllä maisemat parane, Apell kehaisee. tammikuuta järjestettävässä avoimessa yleisötilaisuudessa Kuopiossa. Syksylle toivon saavani Ismolta jonkun isomman kiinnityksen. Antti Heikkisen komiikkaan pääsee tutustumaan Kiuruvesi-lehden 60-vuotisjuhlassa, jossa hän pitää elämän mittaisen puheen. ANU LAITINEN MONITOIMIMIES Antti Heikkinen kuvailee itseään ?Junttaspulikaksi?
Siinä on asetoonitauti ja poikimahalvaus. Kyllähän ne isännät antoivat rahaa emännille silloin tällöin, Aapelikin, mutta kituutellen. Kaisan lähtökohta on, että kaikissa ihmisissä on hyvää. Täytämme leh- män pienimmätkin toiveet. Siedämme sen kaikki oikut ja konstit ihmeteltävällä kärsivällisyydellä. Emme voi iloita lyhyestä kesästämme, sillä mielessämme on vain lehmämme hyvinvointi, ja sen vät, saavat jäädä kaikki käymättä, jos ne sattuvat samalle vuorokauden ajalle kuin lehmämme ruokinta. Ei tarvitse matkustaa Intian kehitysmaahan nähdäkseen lehmän palvontaa. Poikkeaa vaan lähimpään navettaan, siellä heiluttaa häntäänsä pyhä märehtijä, jota suurin osa kiuruvetisistäkin palvoo kumartaen kuin konsanaan Israelin napisevat lapset kultaista vasikkaansa. Kaisa Niskanen Kultainen vasikka on ensimmäinen Kaisa Niskasen Kiuruvesilehteen kirjoittama pakina.. Kyllä sillä konsteja riittää: se puskee, potkii, sotkee kukkapenkit, tallaa porkkanamaan, särkee naapurin raja-aidat, samalla hyvät naapurisuhteet. Mutta mitkään uhraukset eivät ole liikaa, kun on kysymyksessä lehmä. Mikä saa emännät jättämään parsimisensa ja isännät hellapuun pilkkomisensa ja lähtemään kirkolle moneksi tunniksi kuuntelemaan konsulentteja? Syynä on lehmä. Jos heiltä lehmiltä jää aikaa seu- rusteluun, niin viimeistään pakkasesta päivittelyn jälkeen keskustelu lipsahtaa lehmään tai sen lieveilmiöihin: assistentin käyntiin, väkirehujen puutteeseen ja rasvaprosenttiin, herumisiin ja ehtymisiin. Sellainen on lehmä. Kaisa muistaa vieläkin elävästi, kuinka hän vei ensimmäisen pakinansa lehden toimitukseen. Uhraamme sille juhlamme ja arkemme, harrastuksemme, työmme ja terveytemme. Nivot, Minerat ja monet muut hivenaineet. Tästä kaikesta huolimatta lehmä on sairaalloisin epäjumala, mitä historia tuntee. Sen utareet tulehtuvat, sen häntää kutkuttaa. Naapureina asuu samanlaisia mummoja iloineen ja suruineen kuin Kaisa itse, hän sanoo. KAISA NISKASEN pakinat ovat huikeita draaman kaareltaan, tarinoissa noustaan ja laskeudutaan, pakinat ovat usein humoristisia, te- kevät pienestä suurta. - Tänään sanotaan kaikki hirveän suoraan, ennen kaunisteltiin. Kaisa kiittelee myös sitä, että lehteä on saanut aina myös kuunneltavaksi näkövammaisten kautta. Sanottakoon vielä, että Kaisa on tilannut Kiuruvesi-lehden kaikille kuudelle lapselleen jo runsaan 30 vuoden ajan. - Se on erinomainen joululahja, Kaisa tuumaa. Kultainen vasikkamme K iuruvedellä on kokoonnuttu runsaslukuisesti karjapäiville. Mikä on näiden tilaisuuksien yleisömenestyksen salaisuus. Kirjoittamisesta tuli Kaisalle hyvin pian vastapaino emännän hommille, suoranainen elämänsisältö. Mutta mikä sai Kaisan aikanaan kirjoittamaan? - Aika ja Kiuruvesi-lehti. Lehti koettiin omaksi. 60 vuotta Keskiviikko 4. joulukuuta 2013 avustaja 17 JAANA SELANDER Elämän sisältönä kirjoittaminen JAANA SELANDER KAISA NISKANEN (80) on kirjoittanut Kiuruvesi-lehteen melkein lehden perustamisesta lähtien. Olemme sen orjia vuodesta vuoteen. Yleensä ne emäntien lahjat olivat sukkia ja lapasia siihen aikaan. Kultaisen vasikan jälkeen Kaisa on kirjoittanut Kiuruvesi-lehteen satoja pakinoita, muisteluksia ja henkilökuvauksia. Vaikka päivä paahtaisi armottomasti, raadamme heinäpellollamme kuin kaleeriorjat saadaksemme epäjumalamme talven viettoon yltäkylläiseksi. Lehmän vitamiinitarpeista huolehdimme paremmin kuin lastemme, itsestämme puhumattakaan. Jokaiselta saa jotain. Siitä Kaisa on iloinen, että hänellä on mukava asuinyhteisö rivitaloyhtiössä. Lehmästä on tullut meille maatalousammatin harjoittajille epäjumala. Se on meille pyhempi kuin intialaisille omat lehmänsä. Läpeensä pahaa ihmistä ei taida olla olemassakaan. KIRJOITTAMISTA Kaisalla olisi edelleen paljon, pää on kuulemma yöllä täynnä ajatuksia, mutta valitettavasti hän ei voi kirjoittaa niin paljon kuin haluaisi, sillä Kaisa on 90-prosenttisesti näkövammainen silmänpohjanrappeumataudin takia. - Välillä tuskastun, kun kirjoittaminen on niin hidasta. Joudun vanhalta muistilta näppäilemään kirjoituskonetta ja virheitä tulee pal- pohjattoman pötsin täyttäminen. Konttori oli vaatimaton. Se jäi mieleeni, että katossa roikkui lamppu, mutta siinä ei ollut varjostinta. Kaisa ei odottanut kirjoituksestaan palkkiota, mutta sellainen tuli Niemiskylän postiin, parahiksi joulun alla. - Se oli ensimmäinen itse tienattu raha. Kukkurassa oli kirjoituskone, sillä Aapeli oli maataloustuottajain sihteeri ja tarvitsi tehtävänhoitoon kirjoituskoneen. Kaisalla riitti Niemiskylän Hilapparannalla ehtymätön aiheiden kirjo ja piiri. Hyvähän se on, että asiat sanotaan niin kuin ne ovat, Kaisa miettii. Mutta Kaisan puumerkki on myös se, ettei hän kirjoituksissaan loukkaa ketään. Kirjoittamisharrastus käynnistyi 1950-luvulla. - Usein iltasella kirjoitin. Kahdella sormella paukutin. Hän ei kirjoituksissaan loukkaa ketään. Ensimmäisenä se on mielessä aamulla, viimeisenä illalla. Me palvomme sitä kuin aikoinaan Israelin lapset kultaista vasikkaansa. Ostin kirjoituspalkkiolla Aapelille joululahjaksi Mitä, missä, milloin -kirjan. Olipa häät tai hautajaiset, seurat tai syntymäpäi- mimerkillä Hanna-Miina, se tulee Kaisa Johanna Vilhelmiinasta, joka on Kaisan ristimänimi. - Melko pian kyläläiset osasivat nimimerkistä päätellä, kuka on kirjoittaja. KIURUVESI-LEHDEN suhteen Kaisa toivoo, että lehti säilyisi kotiseutuhenkisenä ja ihmisläheisenä, hän itse lukee mielellään juttuja tavallisista ihmisistä sen minkä kykenee suurennuslasin kanssa tavaamaan. Kaisa arvelee, että Kiuruvesi-lehti on edelleen tärkeä monelle ex-kiuruvetiselle, joka yksin asuu kerrostalossa jossain Helsingin lähiössä, monella vanhalla ei välttämättä ole enää muuta yhteyttä kotiseutuun kuin lehti. Tulihan silloin Savon Sanomat ja Iisalmen Sanomat, mutta Kiuruvesi-lehti kirjoitti meidän asioista ihmisläheisesti. Se on huonompi juttu, sillä kasvokkain kohtaamista ei mikään sosiaalinen media korvaa. Lehden ilmestyminen lauantaisin oli kohokohta, lehti otettiin esiin, kun talo oli siivottu, pullat leivottu ja rieskat paistettu, lehmät lypsetty ja saunassa käyty. Lehti kuului lauantaiehtoon tunnelmaan. Sillä on naula pötsissä ja pottu kurkussa. Vihoviimein saa se tämän nykyajan pop-tartunnan: syntyvyyden säännöstelyn. Vaikka eläinlääkärit ja keinosiementäjät vierailevat vuorotellen ja lopulta koetetaan luonnonmenetelmääkin, jatkaa lehmä vain nautamaisella itsepäisyydellään perhesuunnitteluaan. Joskus on ollut vallalla sellainen käsitys, että emännät kahvikuppiensa ääressä juoruilevat naapureistaan. Käsitys on aivan väärä. Syötämme sille sokerit, hiivat, kalkit, fosforit. Mieluisimpia aiheita Kaisalle ovat olleet lehmät ja lapset. jon. Kaisalla riittäisi kirjoittamista muun muassa vanhenemisesta ja yksinäisyydestä. - Ihmiset eivät enää käy toistensa luona kylässä kuten ennen. Kun lehmättömät lähimmäisemme viettävät kesälomaansa, lähdemme me lehmälliset konttaamaan pitkin lanttusarkoja. Se täyttyy liiasta syönnistä tai tyhjenee syömättömyydestä. Näin Kiuruvesi-lehdestä tuli melko pian jokaisen kiuruvetisen kodin lehti. Kaisa oli 20-vuotias, kun hän tuli Kukkuraan miniäksi, vuosi oli 1952. Jo lapsena huomasin, kuinka omaperäisiä ja viisaita ihmiset ovat. Se pakina on tämän sivun alareunaan taitettuna ja kantaa nimeä Kultainen vasikka. - Vastassa olivat päätoimittaja Aarne Rantala ja taloudenhoitaja Eino Mustamo, molemmat hyväntuulisina. Kylällä asui paljon ihmisiä, erilaisia persoonia, tapahtumiakin oli runsaasti, häitä ja hautajaisia. - Siihen aikaan ei ollut Facebookia, eikä televisiota, eipä juuri autojakaan. Siedämme lehmän tähden epäinhimillistä likaisuutta ja navetan hajua. Ihmiset olivat toistensa kanssa tekemisissä ihan erilailla kuin tänä päivänä. Kaisan pakinat otettiin kylällä hyvin vastaan, kukaan ei ainakaan näkyvämmin ilkkunut. - Tietysti siihen aikaan ei katsottu kovin hyvällä, jos joku sosiaalisesta kentästä pyrki nousemaan. Aluksi Kaisa kirjoitti ni- PIENI ON KAUNISTA Kaisa Niskanen näkee pienessä suurta ja jokaisessa ihmisessä jotain hyvää
Ei siis ihme, että Lassia on pyydetty nousemaan kirkon saarnastuoliin itsenäisyyspäivänä. Ei yhtään enempää, eikä vähempää. LASSI muistaa tarkkaan Kiuruvesi-lehden ensimmäisen numeron, joka ilmestyi joulukuussa 1953. Ja tietysti opettaja F.A. joulukuuta 2013 avustajat Parivaljakkona Lassi ja lehti JAANA SELANDER JAANA SELANDER OLIPA mukava taas käydä Kiuruvesi-lehdessä, soittaa kotiseutuneuvos Lauri Winberg haastattelua seuraavana päivänä. - Tunsin sielunkumppanuutta, oikein lämmin hetki, kiittelee kotiseutuneuvos. Lassin kanssa on juotu edellisenä päivänä kakkukahvit 60-vuotiaan lehden kunniaksi yhdessä koko henkilöstön kanssa. Lauri Winberg on likimain viikoittainen vieras lehden toimituksessa. kysyi Aarne aina ensin, kun astuin toimituksen ovesta sisään. Aarne istui tuolillaan, jalat pöydällä, usein pitkät taittosakset kädessään, Lassi kuvailee. Hyvät suhteet Winbergillä oli myös toiseen päätoimittajaan, Olavi Juutilaiseen, niin ikään hän antoi Lassille palstatilaa. Ken Lassin tuntee, niin tietää, että hän osaa puhua kuulijaan menevästi. Siksi hän haluaa juttunsa yhteyteen ehdottomasti liitettävän Leväsalmen kuvankin. Erityisen hyvät muistot hänellä on 8 vuotta itseään vanhemmasta päätoimittaja Aarne Leväsalmesta. Hän raportoi kylien tapahtumista soittamalla kampipuhelimella toimitukseen, viestitti kansalaisopiston kuulumisia johtokunnan sihteerinä toimiessaan. Sitä tietoa oli Museo- Paavolla, Antti Leväsalmella isänsä Juho Pöksyläisen kautta. Puhumattakaan kotiseutuasioista, kun hänestä tuli yhdistyksen puheenjohtaja vuonna 1977. Lassi kehitteli joka viikko tuoreesta lehdestä kysy- Päätoimittaja Aarne Leväsalmi sai Kiuruvesi-mitalin vuonna 1985. Se oli ensimmäinen Kotiseutyhdistyksen myöntämä mitali. Saimme lehden, joka halusi palvella meitä kiuruvetisiä, Lassi kuvailee. Lehdelle oli selvä tilaus. Oli olemassa patoutunutta tietoa, joka odotti esiintuloaan. Mutta ei se mitään, Lassin kanssa on aina mukava kohdata, hän tuntee paljon ihmisiä ja muistaa erinomaisesti asioita vuosikymmenienkin takaa. LAURI Winberg on kuulunut Kiuruvesi-lehden kalustoon melkeinpä lehden perustamisesta lähtien. Se on Lassin elämän täyttymys.. Ja sen pyynnön toimittaja toteuttaa, koska ei ole ?mikään auktoriteetti, kuten Aarne oli?. - Miten maa makaa. Hän nimittäin pääsi tuolloin ensimmäistä kertaa seminaarista kotiin Rapakkojoelle joululomalle. Silti, niistä riittää puhumista vielä face to face. Kiuruvesimitali oli jatkoa raivaajamitalille. myksiä ja oppilaat saivat etsiä niihin vastaukset. - Oppilaiden vanhemmat ottivat pian yhteyttä ja sanoivat, että heidän pitää tilata se Kiuruvesi-lehti, että voivat auttaa lapsiaan löytämään oikeat vastaukset opettajan esittämiin kysymyksiin. Tällä toiminnallaan Lassi vei sanomalehden kouluun ehkä ensimmäisenä Suomessa, paljon myöhemmin Sanomalehtien Liitto ryhtyi markkinoimaan sanomalehtipäivää kouluissa. Vuosien saatossa suhde lehteen edelleen tiivistyi ja Lassi oli melkein kuin yksi toi- mittajista. päivänä joulukuuta ilmestynyt lehti ja hän poimii sieltä juttuja, lukee niitä ääneen. Sarja on etukäteen hyvin suunniteltu taittosheemoineen, kuvavalintoineen ja teksteineen. Opettajan perusteellisuudella. Kuuntelepa tätä ja kuuntelepa tätä! Saa innostuksen tarttumaan myös nuorempaan polveen. Lassi jatkaa suoraan, että lehti iski häneen heti, kun hän sitä luki Rinteelän kamarissa. - Se oli lehden kotiseutuhenkisyys. Tätä taustaa vasten hän kiteyttääkin, että: ?Kiuruvesi-lehti on tehnyt Winbergin Lassista Winbergin Lassin?. Lassi nimittäin pyöritti Toiviaiskylän koululla Kiuruvesi-lehti-kerhoa 1950-luvun puolivälissä. on jatkunut. - Edelleen jokainen juttu Kiuruvesi-lehdessä on pääkirjoitusta, pääkirjoitusta kiuruvetisyydestä. Vaikka kiuruvetisiä haukutaan välistä sisäänpäinlämpiäviksi ja itsellisiksi, pitää Lassi sitä hyvänä asiana, itsellisyys on pitänyt Kiuruveden elinvoimaisena, itsenäisenä. - Kaikkihan sen tietävät, että kiuruvetiset ovat enemmän kuin muut! LASSIN juttuja kuuntelisi vaikka kuinka pitkään, hänessä on puhujan lahjaa. Suorastaan saarnamiehen taipumusta. Täydellinen kotiseutulehti, joka maksoi 300 markkaa. Kiuruvesi-lehdellä ei siis Kiuruvedellä sytytetty uunia, eikä laitettu muuripadan alle palamaan, vaan lehti lähetettiin kirjeenä muualle muuttaneille. NUORENA opettajana Winbergin Lassi oli oiva lehden myyntimies, pyytämättä ja tilaamatta. Lassi teki elämäntyönsä opettajana, mutta hän profiloitui voimallisesti myös kotiseututyössä. sään tuo 12. Paasikivellä. Lassi puhuu mielellään vertauksilla, pappi kun hänestä olisi pitänyt tulla, hän kuvailee Kiuruvesi-lehden syntyä mukulakasviin. Tämän vuoden aikana hän on kirjoittanut ahkerasti sarjaa ?kiuruvetistä ilmettä?. Mukula on maassa, odottaa kevättä ja alkaa versoa multavassa, hyvässä maassa. Lehden voima oli myös sisällön kiinnostavuus, lehdessä oli kunnallisia ja seurakunnallisia ilmoituksia, ensimmäisessä lehdessä on rovasti Viljo Porkolan arvio uudesta alttaritaulusta ja Siionin sanat. - Lehti oli lievästi körttihenkinen. Yhdessä puuhasimme kaikenlaista, muun muuassa riukuvarsikengät Esko Rautiolle (kunnanjohtaja) hänen 50-vuotispäivänään. Aarne myös vaikutti siihen, että kotiseutupäivä siirrettiin torilta uudelle museoalueelle. EIKÄ tässä kaikki, Leväsalmi niin ikään opetti Lassia kirjoittamaan. - Älä käytä niin paljon attribuutteja, Aarne ohjasi, anna lukijan luoda päässään oma mielikuva miljööstä. Lassi päätyy siihen lopputulokseen, että Leväsalmi antoi lehdelle kasvot. - Aarnehan oli vielä 1980-luvulle tullessa sitä mieltä, että lehti ei tarvitse pääkirjoituksia, sillä koko lehti on pääkirjoitusta. Ja niinhän se oli, Lassi jatkaa. - Jokainen juttu oli kiuruvetisyyttä. Vaikka ajat ovat nyt toiset ja tekijät vaihtuneet, antaa Lassi tunnustuksen nuoremmalle polvelle, ?pääkirjoituslinja. 60 vuotta 18 JUHLA @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Keskiviikko 4. Kakkukahveja juodessamme Lassilla on käsis- LEHTI JA LASSI Kiuruvesi-lehti teki minusta Winbergin Lassin, sanoo Lassi. OLAVI HYVÖNEN Lauri Winberg nuorena miehenä Rinteelän tuvassa Rapakkojoella. Kaupungin päätöksistä hän pakinoi Alpertti-nimimerkillä joka viikko hallituksessa istuessaan. Mutta varsinainen kukkanen lehden ja Lassin yhteistyössä oli tämä kotiseututyö. - Voi sanoa, että lehti (Aarne Leväsalmi) ja kotiseutyhdistys (Lassi) olivat aisapari
Tykkään kuunnella poppia, erityisesti Samuli Putron musiikki puhuttelee minua. Duo on toiminut nyt seitsemän vuotta. Myös äiti Maritta Vartiainen asuu Jyväskylässä. Samalla akustisella duolla jatketaan edelleen. Annastiinan perheessä musiikki ei ole ollut niin isossa osassa kuin Riinan perheessä, vaikkakin Annastiinan isä Janne Peltola oli nuorena mukana bändijutuissa. - En vielä tiedä unelmaalaani, mutta musiikki tulee pysymään harrastuksena. 19-vuotias Anna- stiina Peltola. . En kadu yhtään, että muutin niin nuorena pois kotoa. Asuu Jyväskylässä ja opiskelee avoimessa yliopistossa englantia. Peltola säestää akustisella kitaralla. Riinan perheessä kaikki ovat musikaalisia. Pauli isä laulaa paljon ja soittaa pianoa kotona omaksi ilokseen. Keikkoja on mukava tehdä, kun ajatukset toimivat yhteen.. Isoveljet Petri ja Henri soittavat molemmat kitaraa ja Henri laulaa. - On hienoa päästä tulkitsemaan kappaleita ja saada kannustusta siihen. Sitten ruvettiin Riinan kanssa esittämään yhdessä covereita. Duo Riina ja Astin laulaja. . Ajatus omasta duosta syntyi siitä, kun parhaat kaverukset huomasivat, että Annastiina osaa soittaa ja Riina laulaa. Riina opiskelee tällä hetkellä Joensuun pop/jazz konservatoriossa pop ja jazz laulua. Yksi mikä kiinnostaa, on jatkuva itsensä kehittäminen. DUON kitaristi Annastiina Peltola kirjoitti ylioppilaaksi Kiuruveden lukiosta viime keväänä. Iisalmessa hän pelasi Klubi36:ssa SM-sarjaa. Annastiina opiskellee tällä hetkellä avoimessa yliopistossa englantia. Kiinnostus musiikkiin alkoi jo ala-asteella koulun bändien kautta. Olen aina avoin uusille haasteille. Kitaralla soittamisen rinnalla Annastiina toimii myös taustalaulajana Duossa. Musiikin lisäksi Annastiinan intohimona on urheilu. Harjoittelen myös soittamista tosi paljon. joulukuuta 2013 musiikki 19 Muusikkokaksikko Duo Riina & Asti ovat esiintyneet yhdessä yläasteelta saakka. Duo Riina ja Astin kitaristi. JUHLASSA Duo Riina ja Asti esiintyivät kaupungin 140-vuotisjuhlassa. 60 vuotta Keskiviikko 4. Voisin opetella soittamaan jotain uutta soitinta. Riina on miettinyt kappaleisiin sanoituksia, jotka elävät vielä melodian tullessa mukaan. Opinnäytetyönsä Riina tekee sanoituksien tekemisestä. Laulutunneilla Riina käy nyt neljättä vuotta. Vaikka elämä on kuljettanut heidät eri puolelle Suomea, he esiintyvät yhäkin duona. Miksi helppoa? - Herää myös kysymys, miksi omia sanoituksia ei ole tehnyt jo aiemmin. Jyväskylässä Annastiina löysi uuden lajin, roller derbyn, joka on naisten kontaktilaji rullaluistimilla. - Se on vauhdikas laji, jossa pitää olla kaikki varusteet hammassuojista lähtien. Tulevaisuuden haaveena Annastiinalla on päästä mielekkääseen opiskelupaikkaan. - Musiikista en tule luopumaan, se säilyy läpi elämän. Riinalla ja minulla yhteistyö toimii hyvin. Opiskelee laulua Joensuun konservatorion pop/jazz -linjalla. Haaveena on, että olisin joku päivä laulaja. KUKA? Riina Huttunen - Musiikki on aina ollut minulle ykkönen, vaikka jalkapalloakin pelasin yhdeksän vuotta. Joku haluaa oikeasti kuunnella ja itsekin tykkää laulaa, niin miksi ei tekisi tätä. Musiikin esittäjän ja tekijän pitää olla kiinnostunut musiikista monipuolisesti. - Ei voi kuunnella vain yhtä lajia, vaan pitää tietää paljon ja olla kiinnostunut kaikesta. Lukiossa hän aloitti myös pianon soittamisen. Konservatorion laulutunneilla Riina laulaa monia eri genrejä, kuten poppia, jazzia, kansanlaulua, rockia, bluesia, soulia, musikaalilauluja ja r?n?b:tä. RIINA ja Annastiina ovat ruvenneet työstämään yhdessä omia kappaleita. Laulajan ammattia kohti yritän mennä, mutta rinnalle pitää keksiä myös varmempi ammatti. Musiikin opettaminen ei tällä hetkellä kiinnosta Riinaa uravalintana, mutta esimerkiksi musiikkiterapia voisi olla yksi tie. - Toivon, että ammattihaaveeni selkiytyisi koulun aikana. Tässä maassa on muusikkoja joka sormelle, joten pitää olla myös realisti. Bändin toiminta loppui vuonna 2011, kun bändin jäsenet kasvoivat eri suuntiin. - Jos kaikki menisi haaveiden mukaan, toivoisin tekeväni töitä muusikkona. Musiikkilukio vei laulamistani niin paljon eteenpäin. Kiuruvedellä Riina kävi musiikkiopistoa, jossa hän aloitti viulun soittamisen vuonna 2001. Haluaisin opiskelemaan ammattikorkeakouluun englanninkieliselle linjalle, alaa en vielä tiedä. Annastiina on musiikin suurkuluttaja. - Tykkään kuunnella musiikkia, se on iso osa elämääni. Niissä Annastiina pääsi soittamaan erilaisilla soittimilla. Nyt hän viettää välivuotta Jyväskyläs- ? Musiikista en tule luopumaan, se säilyy läpi elämän. Annastiina Peltola sä, jossa asuu siskonsa Anne-Riinan kanssa. Äiti Anne Huttunen on laulanut kuorossa ja haitarin soittoa hän opetteli, kun Riinan pikkusisko Reeta soitti haitaria. Riina Huttunen laulaa ja Annastiina . Ehkä nyt on se hetki, kun tuntuu, että itsellä on jotain sanottavaa, Riina pohtii. Ensimmäisen oman kappaleen Riina esitti isänpäivänä isälleen Pauli Huttuselle. . Lauantaina he esiintyvät Kiuruvesi-lehden 60-vuotisjuhlassa. TIINA KILVENSALMI TIINA KILVENSALMI DUO Riina ja Asti tarvitsevat lavalle vain toisensa. Riina Huttusen (19) kauniin lauluäänen ja Annastiina Peltolan (19) akustisen kitaran soinnin. Minä soitin kitaraa ja Riina lauloi. Molemmat olivat yläasteella myös Little Beat -bändissä. Tänä keväänä Riina kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulun musiikkilukiosta. ? KUKA? . Opinäytetyössään hän pohtii, millaista on tehdä sanoituksia. 19-vuotias opiske- lija Riina Huttunen. . Kahden vuoden päästä hän valmistuu muusikoksi. Erityylisten biisien soittaminen tuo lisähaastetta. Annastiinalla itsellään on kitara ja basso, mutta myös muiden soittimien hallitseminen kiinnostaisi. - Rummuilla osaan alkeet ja pysyn rytmissä. Haaveena on, että olisin joku päivä laulaja. Miksi se on vaikeaa. Kiuruvedellä asuessaan hän pelasi jalkapalloa. Nykyään hän pitää lihaskunnostaan huolta kuntosalilla ja lenkkeilee säännöllisesti. Yläasteella Annastiina aloitti basson soittamisen Little Beat -bändissä, jossa Riina lauloi. - Silloin rupesin soittamaan myös akustista kitaraa
Ensin italiaksi, sitten suomeksi. Siitä se musiikinopiskelu lähti käyntiin. Ylä-Savon musiikkiopistossa käynnistyi Holopaisen aloitteesta 1980-luvulla harmonikansoiton opetus. Heidän soittoaan pikku-Ilpo kuuli kyläreissuilla. Giuletti-pianohanurin, Ilpo kertailee. Ilpo kävi kesäkursseilla Kaustisilla, Kiuruvedelläkin järjestettiin hanurinsoiton kesäkursseja. Voitti Kultaisen harmonikan vuonna 1991. . Nyt Ilpo Kaleva opettaa kansalaisopistoissa Kiuruvedellä, Vieremällä ja Sonkajärvellä pikkupianisteja ja harmonikansoittajia sekä Vieremän veteraanikuoroa. ENTÄ mikä hanurissa on viehättänyt 30 vuotta? - Vaikea sanoa, ehkä kansanomaisuus. Ensimmäiset oppilaat olivat Lepistöt ja Ilpo Kaleva. Eikä ihme, sillä Ilpo Kaleva aloitti harmonikan soittamisen 10-vuotiaana Luupuvedellä. Opettajina toimivat sellaiset kuuluisuudet kuin Merja Ikkelä, Heidi Velamo ja Matti Rantanen. Ja se palkittiin, hän voitti Kultaisen harmonikan vuonna 1991. Kipinä klassiseen musiikkiin hiipui ja Ilpo siirtyi vähitellen kevyemmälle puolelle sillä seurauksella, että hän parhaillaan teki parisataa keikkaa vuodessa. Vuonna 2010 hän valmistui musiikinopettajaksi. Yhteissoitto piti kipinän yllä. Ilpo Kaleva Kärkkäinen, 43 vuotta, musiikinopettaja. . Yksi innoittaja oli myös Kiuruveden nuorisosihteeri Sulo Holopainen, joka veti harmonikkakerhoa. joulukuuta 2013 musiikki JAANA SELANDER Virtuoosi ILPO KALEVA » Ilpo ?Kaleva? Kärkkäinen on soittanut harmonikkaa 30 vuotta. Ilpo Kaleva on haitarin- KUKA? . Kuin työkseen. Sitä on helppo kuljettaa mukana. YLI 30 VUOTTA MUSIIKKIA Ilpo Kaleva on soittanut haitaria 10-vuotiaasta lähtien eli takana on yli kolme vuosikymmentä musiikkia. JAANA SELANDER ?Muistatko sä meren laajan, joka luona kodin armaan kietoi lemmen paulan lailla rannan kauniin Sorrenton. Vaiko pohjoinen sun hurmas, vaikka etäinen ja vieras. Sorrenton, kun voitit silloin, eron ajas katkerassa, palaja oi tänne, armas, meren laajan rantamille, täällä laulut ihanimmat...? ILPO KALEVA vetelee haitarillaan kaunista italialaista kansanlaulua ja laulaa. Nimenomaan Erkki Ihalainen kannusti nuorta hanuristia lähtemään mukaan Kultainen harmonikka -kilpailuun. Ilpolla kävi hyvä onni, ja tietysti siinä oli taitokin mukana, että hän pääsi armeijassa soittokuntaan. - Pääsin treenaamaan kunnolla Kultaiseen harmonik- kaan. Armeijasta päästyään Ilpo Kaleva soitteli 7-8 tuntia päivässä. Syntynyt Luupuvedellä, asuu Sonkajärvellä. . Käynnissä on Harmonikkakerhon 30-vuotisjuhla Kiurusalissa. SAMANLAINEN, henkeäsalpaava musiikkinautinto on luvassa lauantaina Kiuruvesi-lehden juhlassa, missä Ilpo Kaleva myös esiintyy. Ilpo Kalevasta voi täydellä syyllä puhua virtuoosina, taiturimaisena esiintyjänä. Silti hän ei osaa sanoa, mikä soittimessa vetää puoleensa. Luultavasti soittimen kansanomaisuus. Innoittajina olivat sedät, Eero ja Tuomo. Soittanut 10-vuoti- aasta lähtien. . Kerhoon kuuluivat Ilpo Kalevan lisäksi Tarja ja Marja Lepistö sekä EijaRiitta Holopainen. - Moniäänisenä kappaleita soiteltiin. Yleisö on myyty. Se on helppo kuljettaa mukana, Ilpo Kaleva tuumaa. » Monta kutsumanimeä HARMONIKKA, haitari, hanuri, vetopeli, paljespeli, laukkupeli, kurttu, ruttu, ryppy, sirmakka, pirunkeuhko, käsiharmonikka, rantapiano, mahapiano, mahaurku, köyhän urut, synnin kruttupeli, taljankka, taljantka, jässikkäpeli, jenkkapiironki, prutku, paholaisen virsikirja, harmuunika, harppu, virsseli, pussipeli, freetapeli, garman, harmuri, illetin, jätkänpiano, maali- puu, peliloota, sarmankka, sermakka, sormipeli, säkkipeli, virsikirja, helvetinkone, kaislapiano, kaislaurut, kenttäurku, köyhän miehen orkesteri, pirunpeli, pirunviulu, pirunurut, turistihanuri, votkasirmakka, kirnu, kurpitsa, mahanlämmitin, nappulavempain, nytkytin, puhkupeli, pyykkilauta, sylireppu, venytin, harmonakki, hanari, jurna, lesken lohdutin, surun karkotin.... Tähän päivään tullessa Ilpo Kaleva on soittanut 30 vuotta, hän on muun muassa Kiuruveden harmonikkakerhon perustajajäseniä. Ensimmäisen hanurin Ilpo saikin heti 10-vuotiaana Kaisa Kainulaiselta, se oli pianohanuri. - Myöhemmin Hukkasen Väinö hommasi minulle paremman soittimen. Hän soitti muun muassa tanssiorkesteri Sylviassa, jonka solisti oli Tomi Markkola. - Sitten tuli perhe ja lapsia. Ajattelin, että pitäisikö elämä muuttaa uuteen uskoon, kun oli jaksoja, etten kahteen viikkoon päässyt kotona käymään. Tällä hetkellä Ilpo on töissä Sonkajärven talotehtaalla. 60 vuotta 20 JUHLA @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Keskiviikko 4. Myöhemmin Ilpo opiskeli SibeliusAkatemian nuoriso-osastolla. Ensimmäinen keikka Ilpolla oli 13-vuotiaana Väi- nö Hukkasen kanssa, siitä tuli 30 markan palkkio, saamallaan rahalla Ilpo Kaleva osti esiintymisasun. - Sen ensimmäisen keikan jälkeen olinkin sitten aina jossain soittamassa. Vartuttuaan Ilpo Kaleva kulki Erkki Ihalaisen opissa. Opettaa harmonikansoittoa kansalaisopistoissa Sonkajärvellä ja Kiuruvedellä. sa kanssa kuin se olisi osa miestä
Ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston raja on pidettävä selvänä. Lehden sähköinen painoaineisto lähetetään painotalolle, jossa aineistosta tulostetaan jokaista sivua kohden neljä peltiä. - Lehden painamiseen kuluvan paperin kulutus riippuu sivu- ja painosmäärästä. Keskimääräinen painonopeus on 22-30.000 lehteä/tunti, Niemi kertoo. Marja Niemi.. Se on joukkoviestinnän julkaisijoiden ja toimittajien vapaaehtoisuuteen perustuva itsesääntelyelin, joka on perustettu Toimittaja on aina vastuussa lukijoilleen siitä, että pysyy totuudessa. Toimittajaa sitovat myös journalistin ohjeet sekä eettiset säädökset. . Neuvosto ilmoittaa tehtäväkseen ?tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta?. KIURUVESI-LEHDESSÄ leh- den painoaineisto eli se sähköinen materiaali, josta lehti painetaan paperille, tehdään omin voimin. Julkisella paikalla tapahtuvaa toimintaa on yleensä lupa selostaa ja kuvata ilman asianosaisten suostumusta. . Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. . Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. . Kiuruvesi-lehdet jutut tehdään pääsääntöisesti kolmen hengen toimituksessa. Lisäksi apuna on satunnaisia sekä vakituisempia avustajia. Kaikki tarjotut aiheet eivät mitenkään mahdu lehden sivuille, joten karsintaa on tehtävä. Kaikki jutut eivät täytä kaikkia uutiskriteereitä, mutta ollakseen lukijoiden mielestä kiinnostava, pitää aiheen täyttää useita kriteereitä. Meillä koneen huippunopeus on 40.000 kpl/h. Tällainen asia on esimerkiksi se, että jokainen koululainen Suomessa saa ilmaisen kouluruoan. Olisi täysin turhaa kertoa jokin asia uutisena, kun kaikki lukijat tietäisivät sen jo etukäteen. Julkistakin aineistoa julkaista- Keskiviikko: varhaisjakelu tai postin kantaja tiputtaa lehden tilaajan postilaatikkoon tai -luukkuun. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. . Haastateltavan kieltoon julkais- ta lausumansa tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen muuttuneet niin olennaisesti, että julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta. . Mutta mitä ovat nämä uutiskriteerit ja miten niiden avulla valitaan se juttu, joka pääsee lehden sivuille? On tapana sanoa, että aiheen pitää ylittää uutiskynnys, jotta se ansaitsee paikkansa sanomalehdessä. Tuon kynnyksen ylittääkseen aiheen pitää täyttää uutiskriteerit, joita ovat: ajankohtaisuus, paikallisuus, läheisyys, laajuus, vaikuttavuus, merkittävyys, voimakkuus sekä poikkeuksellisuus. Juttuaiheita sekä -vinkkejä tulee toimitukseen päivittäin useista eri lähteistä. Olemalla ammattiliiton jäsen he sitoutuvat noudattamaan Journalistin ohjeita, joista muutama on julkaistu tämän jutun yhteydessä. Kaikki viikon muut päivät: lehden henkilökunta tekee seuraavan viikon lehteä. vuonna 1968. Toimittajat taittavat sivut itse. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. . Paikallismediassa uutiskynnys on matalampi, kuin esimerkiksi maakuntalehdessä. Toimitettaviin juttuihin sekä uutisiin liittyy myös säädöksiä, joihin kirjoittaminen perustuu. Tätä työtä tehdään saman- aikaisesti juttujen kirjoittamisen ohessa. valmistelevat työt) Kiuruvesi-lehden pai- namiseen käytettävä aika on noin tunti. joulukuuta 2013 tiesitkö? 21 Paperi, muste ja painokone Ennen painokoneen pyörähtämistä käy toimittaja muistilehtiöineen, kynineen ja kameroineen juttureissuillaan. Painoprosessin nopeus lasketaan yleensä kappaletta tunnissa.. Lehdet toimitetaan jakeluun. Tiedonvälityksen sisältöä kos- kevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Keskimäärin kulutus on noin 300 kiloa per lehti, kertoo Suomalaisen Lehtipaino Oy:n tuotannonsuunnittelija Marja Niemi. - Pelkkään painamiseen menee normaalipainoksessa noin 20 minuuttia. Mutta miten lehti syntyy? JAANA SELANDER ANU LAITINEN SANOMALEHDEN tarkoitus on tarjota lukijoille uutisia, joita toimittajat ovat aiheen, tapahtuman tai ilmiön perusteella rakentaneet. 60 vuotta Keskiviikko 4. Tiistai: lehti muuttuu sähköisestä materiaalista painojäljeksi paperille. Harvoin meillä kuitenkaan on tarvetta ajaa ?kaasu pohjassa?. Samoin he käsittelevät ottamansa valokuvat painokuntoon. Kuntoonlaittoineen (painolevyjen laittaminen koneeseen, paperiratojen veto ym. Kiuruvesilehden kaikki toimittajat kuuluvat Suomen Journalistiliittoon. Lehden toimitukseen kuuluvat kaksi päätoimista toimittajaa päätoimittajan lisäksi. Uutisten sekä reportaasien aihevalinnat tekee useimmiten päätoimittaja perustaen aihevalinnat uutiskriteerien mukaan. Journalistilla on mahdollisuus kieltäytyä tehtävistä, jotka ovat ristiriidassa lain, henkilökohtaisen vakaumuksen tai ammattietiikan kanssa. . Piilomainonta on torjuttava. OTTEITA JOURNALISTIN OHJEISTA. Sähköisestä aineistosta kahvipöytään KIURUVESI-LEHTI painetaan Kajaanissa Suomalainen Lehtipaino Oy:ssä. Lehteä painetaan viikottain 6250 kappaletta ellei kyseessä ole niin kutsuttu täyspeittojakelu, jolloin lehden painos nousee reiluun 8000 kappaleeseen. Lehti painetaan tiistaina, jotta se ehtii keskiviikon varhaisja- keluun. Toimittaja haastattelee, havannoi, kuvaa, kirjoittaa sekä taittaa painettavat sivut. Mainossivuista huolehtii markkinoinnin tiimi, johon kuuluvat mainosmyyjän ja konttoristin lisäksi talon ulkopuolelta ostopalveluna olevat mainostaittajat. essa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Näiden sääntöjen noudattamista valvoo Julkisen sanan neuvosto (lyhenne JSN). Journalisti on vastuussa en- nen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.
Tarvitaan kyllä pääkaupunkiseudun lehtiä, jotka ovat lähellä yhteiskunnan johtoportaita, mutta kalleutensa takia niiden levikki kauaksi pääkaupungista on suhteellinen vähäinen. Ja ylhäällä vasemmalla on Siionin sanat. Niin ikään lehdessä kerrotaan, että Lauri Leskiseltä ilmestyy uusi kirja jouluksi Avartuu maa ja taivas, Paavo Lonkila ja Viljo Pesonen valmentautunut talven kil- INNOKKAITA JA ROHKEITA MIEHIÄ Tällä sivulla on on muutamia Kiuruvesi-lehden tekemiseen vaikuttaneita henkilöitä, suuressa kuvassa lauteilla istuvat pakinoitsija Ville Leskinen ja hallituksen puheenjohtaja Timo Kärkkäinen, ylhäällä Sanomalehtien liiton paikallislehdistä vastaava johtaja Pentti Kurunmäki kiinnittää ansiomerkkiä päätoimittaja Aarne Leväsalmen rintamukseen, vieressä toimitusjohtaja Vesa Honkanen. tanut sitä ja hankkinut siihen ilmoituksia. Lehti painettiin alkuun Salmettaren, sittemmin Iisalmen Sanomien kirjapainossa. Myös Pursiainen oli haaveillut paikallislehden perustamisesta, kun vain löytyisi ympärille sopiva porukka. Porukkaan tarvittiin vielä kolmas henkilö. Parhaitenkaan toimitettu maakuntalehti ei voi palvella koko sen levikkialuetta, eikä toisen paikkakunnan uutiset kiinnosta toisen paikkakunnan ihmisiä. Ensimmäinen lehti oli 4-sivuinen. Siitä lähti liikkeelle lehden 60-vuotinen taival. Kiuruvesi-lehden perustivat opettaja Aarne Rantala, pankinjohtaja Heikki Pursiainen ja toimitusjohtaja Eino Mustamo. Ja missä Kiuruvedellä on ns. Mustamolle välähti heti, että aha, kas kun en ole aikaisemmin huomannut. Osuuskassaliike juhlii Kiuruvedellä 50-vuotistaivaltaan. Kiuruveden Sanomalehti Oy liitetään kaupparekisteriin 26.3.1954 . Pankinjohtaja Pykäläinen oli todennut, että älkää hullutelko, mutta myönsi lainan kolmen miehen takauksella. Valtion työmaat, joihin on voitu työttömiä sijoittaa, ovat Kiuruveden-Kurenpolven maantietyö, Honkarannan pysäkkitien työmaa ja niin edelleen. Etuvisulla on myös mainoksia, Ambro Kärkkäinen markkinoi makeisia, Kiuruveden Kauppa Oy leluja pukin konttiin, Kello-, Kulta- ja Silmälasiliike Niilo Nieminen silmälaseja ja Yhdyspankki ottaisi mielellään vastaan metsänparannusohjelmaan varatut varat. Sisäsivulla Viljo Porkola kirjoittaa vaikutelmiaan Kiuruveden uudesta alttaritaulusta: ?Se julistaa, se puhuttelee, se hiljentää?. Siinä jutellessa nousi esiin paikallislehtiasia. joulukuuta 2013 lehden historiaa Kiuruvetisen elämän tarkkailija KIURUVESI-LEHTI JAANA SELANDER KIURUVESI-LEHTI ei voi kilpailla uutistensa tuoreudella, mutta mikään ei tule voittamaan sitä kiuruvetisen elämän monipuolisessa tarkkailussa. Näin todetaan Kiuruvesi-lehden ensimmäisessä numerossa, joka ilmestyi 12. Neiti Hilja Ruotsalainen kertoo, että eniten kysytty on Aapelin Mutaheinä. Leväsalmi jäi eläkkeelle vuonna 1990. Tätä taustaa vasten Mustamolla heräsi ajatus saada Kiuruvedellä kuulumaan puolueiden sijasta Kiuruveden ääni. Mustamo oli kotoisin Valkjärven Vaalimosta, mutta tuli Kiuruvedelle Pihtiputaalta sotien jälkeen. Pihtiputaalla hän oli tutustunut Viitasaaren ja Pihtiputaan paikallislehteen, avus- va-lehteen ja kirjoitelleensakin siihen. Jo helmikuussa 1954 tilaajia oli yli 2000. Pitäjää olivat rakentaneet jatkosodan jälkeen kotiin palanneet rintamamiehet ja karjalainen siirtoväki. Eino Mustamo muistelee haastattelussa, joka on tehty helmikuussa 2000, että 1950-luvulla Kiuruvedellä ?vallisi hirvittävä puoluekiihko?. Kirjoituksessa vakuutetaan, että tiukasti puolueettomana Kiuruvesi voi tuoda paikkakunnan asiat maakuntaleh- tiä vahingoittamatta jokaiseen kiuruvetiseen kotiin. Se ei voi kilpailla kaikkien uutistensa tuoreudella, mutta mikään ei tule voittamaan sitä kiuruvetisen elämän monipuolisessa tarkkailussa. Ensimmäisen lehden etusivulla on juttua muun muassa siitä, mitä jouluna Kiuruvedellä luetaan. Metsätöiden puuttumisen vuoksi Kiuruvedellä on huomattavaa työttömyyttä, työttömiä oli kortistossa 400. Niin Rantalasta tehtiin päätoimittaja, Heikki lupasi kirjoittaa idearikkaana miehenä artikkeleita ja Mustamo vastasi taloudesta. Mustamo selitti asiansa Rantalalle ja tämä innostui heti. Kiuruveden Kirjapaino Oy perustetaan 1968, jolloin lehti osti oman painokoneen. . nälkähautausmaa?. Merkille pantavaa on, että kunta ei antanut ilmoituksia Kiuruvesi-lehteen viiteen vuoteen. Mustamo jatkoi matkaa ja käveli Asematien yli, silloinen Kansallispankki oli Ambro Kärkkäisen piharakennuksessa. Tien yli mentyään Mustamo törmäsi Aarne Rantalaan, joka oli tulossa Elon myy- mälästä. Kiuruvesi-lehden perustamista esitellään ja perustellaan etusivulla. Signeeraamattomassa kirjoituksessa todetaan, että lehden perustaminen paikkakunnalle on ollut tavallisesti omiaan viemään seudun kehitystä monipuolisesti eteenpäin. Miehet jatkoivat takaisin Kansallispankkiin ja yhteisellä päätöksellä lehti oli perustettu. Pursiainen sai valtuudet kysyä Kansallispankista Iisalmesta 50 000 markan lainan. Lehti aloitti ilmes- tymisensä joulukuussa 1953. Kukaan kolmesta perustajajäsenestä ei nostanut lehdestä palkkaa, työtä tehtiin talkoilla. Ensimmäinen konttori ja toimitus oli Kiuruveden puhelinyhdistyksen tiloissa. Mustamo kun oli puhelinyhdistyksen toimitusjohtaja. Heikki Pursiainen kertoi Kauhavalla ilmasotakoulussa opettajana ollessaan tutustuneensa Kauha- Kiuruvesi-lehden perustaja Eino Mustamo kuoli tämän vuoden tammikuussa 101 vuoden iässä. len. Väinö Hiltunen. Kullakin paikkakunnalla on perheasioita, joita halutaan käsitellä omassa lehdessä. Maalaisliitto ja SKDL kilpailivat johtoasemasta. Leväsalmen aikana lehti voitti 10 kertaa ykköspalkinnon Sanomalehtien liiton paikallislehtikilpailussa. Oma painokone ostettiin 1968. Ilmoittajia ryhdyttiin heti puuhaamaan, kauppias Lauri Salminen lupasi, että jos lehti saa 1000 tilaajaa, kauppiaat ryhtyvät ilmoittamaan lehdessä. Kirjapaino Oy ja Sanomalehti Oy fuusioidaan 1994 Kiuruveden Sanomalehti Oy:ksi. Näin Mustamolle heräsi ajatus perustaa Kiuruvedelle oma paikallislehti. Mustamon mukaan jotkut pitivät oman lehden perustamista mahdottomana, jopa kauhistelivat sitä, heidän mielestään Kiuruvedellä ilmestyi jo tarpeeksi lehtiä. Luvattiinpa aluelehdestä kiuruvetisille jopa oma sivu, jossa kiuruvetiset saisivat kirjoittaa, mitä halusivat maksutta, kun vaan omaa lehteä ei Kiuruvedelle vain perustettaisi. Joskus lokakuun lopussa ?Jotkut pitivät oman lehden perustamista mahdottomana, jopa kauhistelivat sitä.? Eino Mustamo 1953 Mustamo meni työpäivän päätyttyä Heikki Pursiaisen puheille Kansallisosakepankkiin, jonka valvoja Mustamo oli. Leväsalmen jälkeen päätoimittajana toimi Olavi Juutilainen aina vuoteen 2007, josta lähtien lehteä on luotsannut Jaana Selander. MIKÄ? . Vasemmalla ylhäällä on uutinen esimerkillisestä omatoimisuudesta: Luupuveden nuorisoseura kunnostaa ja laajentaa ta- pailuihin, ?vaikka kuului jo yhteen aikaan sellaista, että Paavo Lonkila aikoo jättää hiihdon ruvettuaan ukkomieheksi. Takasivulle on nostettu kiuruvetisiä sananparsia: Elää kuin pellossa ja pellon veräjä aak, Yhestä tuumin kun Hilapan siat... Kotiseututietouttakin kysellään: Kuka on Kiuruveden kunnanvaltuuston puheenjohtaja. 60 vuotta 22 JUHLA @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Keskiviikko 4. Vastaavana toimittajana aloitti heistä Aarne Rantala, tilauksista ja ilmoituksista vastasi Heikki Pursiainen ja taloudesta Eino Mustamo. Lehti ilmestyi alkuun lauantaisin ja se maksoi 300 markkaa. Kun Kiuruvesi-lehti perustettiin 60 vuotta sitten, paikkakuntaa pyörittävät maito ja puu. Tilauksia alkoi tulla vähitel- loaan talkoovoimin. Kuten tänäkin päivänä. päivänä joulukuuta 1953. Parhaimmillaan tilaajia oli vajaa 9 700 vuonna 1990. Kiuruvesi-lehden toimittajaksi tuli Aarne Leväsalmi huhtikuussa 1955, päätoimittajaksi hänet nimettiin syyskuussa 1960. Painotalo ja lehti eriytetään omiksi yhtiöikseen 2010 huhtikuussa. Aluksi lehtiyhtiö toimii Kiuruveden Sanomalehti Oy:n nimellä, Kiuruvesi Lehti Oy.nä lehti jatkaa 1.4.2013. Alttaritaulusta sananparsiin JAANA SELANDER KIURUVESI-LEHDEN ensimmäisessä numerossa 12.12. Maakunnan lehdet taas valottavat tapahtumia maakuntien näkökulmasta. Riitävän epäpoliittinen, sillä Mustamon mukaan lehden piti olla ehdottomasti kaikista puolueista irti
Kun näkövamma on todennettu, äänitteen ja sen kuuntelemiseen tarvittavat laitteet saa ilmaisiksi. Kiuruvesi-lehdet on tallennettu Daisy-äänikirjalle, joka on digitaalinen äänikirja. Cdrom-levylle poltettu Daisy-äänikirja on ulkonältöään samanlainen kuin kaupallinen cd-levylle tallennettu äänikirja. Yhtiökokous järjestetään kerran vuodessa. Sanomalehti Oy:n toimitusjohtajina ovat toimineet Eino Mustamo, Tellervo Nupponen, Vesa Honkanen, Seppo Mustonen, Timo Särkilahti, Markku Pukkila ja Timo Järvisalo. Vuodesta 2010 toimitusjohtajapalvelut on ostettu Om- ni Oy.ltä. Hallituksen puheenjohtajia: Vennu Tuovinen, Aarne Rantala, Eino Mustamo, Timo Kärkkäinen, Touko Heinonen, Juhani Pursiainen, Lauri Remes, Heikki Kauhanen, Eero Lämsä. Kiuruvesi Lehti Oy:n hallituksen puheenjohtaja on ollut vuodesta 2010 lähtien Eero Lämsä, muu hallitus: Arja Saastamoinen ja Juha Saastamoinen. KIURUVESI-LEHTEÄ on luettu ääneen nauhalle ja uudemmille tallenteille jo 27 vuotta. Ja mitä on vielä onkaan tulevaisuudessa odotettavissa. joulukuuta 2013 lehti tänä päivänä 23 On verkko, digi ja naamakirja JAANA SELANDER JAANA SELANDER OLISIVATKOHAN Kiuruvesi-lehden perustajajäsenet osanneet ennustaa vuonna 1953, että 60 vuoden päästä Kiuruvesi-lehteä tehdään monella eri kanavalla. Viljo Huttunen vaikutti Sanomalehti Oy:n hallituksessa. Viljon ukin veli, Paavo Tikkanen, oli taas perustamssa Suometarta, Uuden Suomen edeltäjää. Toisen kummilapsen lehti otti, kun vuosituhat vaihtui. Vuoden 2000 ensimmäinen vauva Kiuruvedellä oli Sami Laurikkala. Sami Laurikkala on nyt 13-vuotias miehenalku. Kiuruvesi-lehti on toiminut koko historiansa ajan itsenäisenä lehtenä, itse asiassa se on ainoa konsernien ulkopuolella oleva lehti ko- ko Pohjois-Savossa, muut paikallislehdet ovat Keskisuomalainen Oyj:n omistuksessa. Hän käy yläasteen 7. Äänitteelle luetaan juttuja ja kaupungin ilmoitukset. Sami ja Anna-Liisa - lehden kummilapset JAANA SELANDER KIURUVESI-LEHDELLÄ on kaksi kummilasta. Äänitteen kesto on noin tunti. Äänitteen yhdyshenkilö on Heikki Rautio, Sari ja Heikki Rautio ovat lukeneet Kiuruvesi-lehteä äänitteeksi jo 27 vuotta. Kiuruvesi-lehti äänitettiin ensin PohjoisSavon Sokeat ja Heikkonäköiset ry:n toimistossa Kuopiossa. Daisy-äänikirjoja voi kuunnella erityisellä Daisy-soittimella tai tietokoneella. Daisy-soitinta voi hakea apuvälineenä Kelasta. Uusilla verkkosivuilla on uutisia, videoita, kuvagalleria, kolme blogistia kirjoittaa vuoroviikoin, on viikon kysymys ja Facebook. Keskusliitosta saa soittimen lainaksi silloin, jos Kela ei jostakin syystä myönnä laitetta. Kiuruvesi-lehden äänitteestä kulut korvaa Raha-automaattiyhdistys, kaupunki maksaa niiden äänitteet, joilla ei näkövammaisstatusta, äänitteen saa, jos esimerkiksi vapina tai jokin muu vaiva estää paperilehden lukemisen. Tänä päivänä lehti luetaan tietokoneelle ja toimitetaan Näkövammaiset ry:lle sähköisesti, lehti tulee äänitteenä tilaajille maanantaina. Painoon lehti lähtee tiistaisin iltapäivällä. Kiuruvesi-lehden tekeminen eriytettiin omaksi liiketoiminnakseen ja yhtiökseen huhtikuussa 2010. Daisy on näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten käyttöön kehitetty digitaalinen äänikirja. Kiuruvesi-lehteä voi kuunnella luettuna LEHTI UUDISTUU Kiuruvetisten asioista ei enää kerrota vain paperilehdessä, mukaan ovat tulleet verkkosivut, digitaalinen näköislehti ja Facebook. Aluksi yhtiö kantoi nimeä Kiuruveden Sanomalehti Oy, tämän vuoden huhtikuussa vastavirtafuusiolla Sanomalehti Oy sulautui Kiuruvesi Lehti Oy:öön. Nyt yhtiö kantaa nimeä Kiuruvesi Lehti Oy. Kiuruvesi-lehden omistaa noin 160 osakkeenomistajaa. Facebookissa kommentoimme ajankohtaisia asioita, laitamme sinne videoita ja valokuvia. Mikä hienoa, Sami tykkää koulunkäynnistä.. 60 vuotta Keskiviikko 4. AnnaLiisa Huttusen lehti otti kummitytökseen, sillä hän sattui syntymän lähinnä lehden ensimmäisen numeron ilmestymistä joulukuussa vuonna 1953. Annukka tuli maailmaan jouluyönä Mäenpään Esterin ja Viljo Huttusen perheen neljäntenä lapsena. Annukka juhlii joulukuussa siis 60-vuotispäiviään kuten Kiuruvesi-lehtikin. Annukka Huttunen on toiminut kuntoutuslääkärinä Sami Laurikkala syntyi vuonna 2000. Edelleen Näkövammaiset ry toimittaa äänitteet ja kuuntelulaitteet tilaajille. Naamakirjassa on myös mahdollista lukijoiden laittaa toimittajille viestiä, ottaa kantaa juttuihin. Verkkosivuiltamme nostamme blogistien kirjoituksista mehevämpiä paloja paperilehteen, myös viikon kysymyksen lopputulos on nähtävissä paperilehdestä. KIURUVESI-LEHDEN paperilehden tarkastettu levikki on tällä hetkellä 6 095 kappaletta, levikki tarkastetaan vuosittain. Kiuruvesi-lehteä tekee viisi ihmistä: kolme toimittajaa, konttoristi ja ilmoitusmyyjä, ilmoituksenvalmistus on ulkoistettu. Kiuruvesi-lehti painetaan Kajaanissa Suomalaisessa Lehtipainossa. Valitettavsti Kaija-äiti kuoli tänä vuonna. Anna-Liisa Huttunen on sanomalehtisukua, hänen esi-isiinsä kuuluu Paavo Tikkanen. Ruotsissa Örebrossa. Nimittäin perinteisen paperilehden rinnalle ovat tulleet Kiuruvesi-lehden verkkosivut, digitaalinen näköislehti ja Facebook eli naamakirja. Mobiili eli matkapuhelin ainakin. Kiuruvesi-lehti uudisti verkkosivunsa parisen viikkoa sitten. Muutoin paikkakunnan uutiset ja tapahtumat jäisivät pimentoon. Kiuruvesi-lehden äänilehti tavoittaa tällä hetkellä noin 200 ihmistä, heistä äänitteen suoria tilaajia on 50, muut kuuntelijat ovat vahustentaloissa ja palvelukodeissa. Lehden lukemisesta vastaa LC-Kiuruvesi/Niva. luokkaa, harrastaa uimista ja sählyn pelaamista. Pakallislehden äänilehti on monelle näkövammaiselle tarpeellinen palvelu
SF-CARAVAN-ALUE Palopaikka Joka to mykyrokkaa lounaalla ja mukaan Savo a´la Carte-kirja, oiva lahja meiltä! Jo vuodesta 1994! Toimintaa ympäri vuoden! Kiuruvedellä Gasthaus . joulukuuta 2013 Sijaiskoti Satuniemi Oy Satuniemi on laitusluvilla toimiva 10-paikkainen kaikenikäisten huostaanotettujan lasten ja nuorten koti. Camping Teollisuustie 7, puh. 010 420 1333 Toiset lasit KAUPANPÄÄLLE tai toinen linssi veloituksetta ostaessasi silmälasit Optimo Iisalmi Kauppakatu 17, puh. Ilmastointihuolto Ylä-Savon Salahmintie 6, 74700 Kiuruvesi . Sijaiskodin vanhemmat asuvat yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Toimintaideologiamme on perhekeskeisyys ja vanhemmuuden tukeminen. Kiurun Leipomo Oy onnittelee 60-v. 08-764 990. Avoinna: Ke 10-17 Optimo Kiuruvesi Toritalo, Puh 040 447 8086. 017-821 0061. Avoinna: Ma-Pe 9.30-17, La 10-13 Optimo Haapajärvi Ståhlberginkatu 2-4, puh. Avoinna: To 10-13. 60 vuotta 24 Keskiviikko 4. Puh. täyttävää Kiuruvesi-lehteä Sijaiskoti Satuniemi OY Niemenmutka 19, 74700 Kiuruvesi 0400 847 980 satuniemi@satuniemi.com satuniemi.com www.kiurunleipomo.fi L0UNAAT TOIMITETTUNA KOTIIN JA YRITYKSIIN EDULLISESTI RASKAAN KALUSTON HUOLTO AAMIAISMAJOITUSTA 1-3hh . 0400 945 544, www.palopaikka.com KIURUNKURIIRI KULJETUSPALVELUT PAKETTIAUTOLLA 0400 603 412 kiurunkuriiri@gmail.com VALTRA huolto + huoltoauto KUORMA-AUTOJEN JARRUSOVITUKSET Täryjen vuokraus
Keskiviikko 4. Jatkuu seuraavalla sivulla.. Paikallislehden on kyettävä olemaan itsenäinen ja rohkea. joulukuuta 2013 60 vuotta 25 JAANA SELANDER Lähellä lukijaa, riittävän kaukana vallasta paikallislehdet » Journalistiikan professori Raimo Salokankaan mielestä paikallislehti täyttää tilattavalle sanomalehdelle asetetut vaatimukset, kun se on lähellä lukijaa ja riittävän kaukana vallan linnakkeista
Toimittajat eivät enää tiedä, kenelle he kirjoittavat ja millä uutiskärjellä lukijamassaa pitäisi lähestyä. On myös vaikeaa olla sivuuttamatta valtakunnallista puheenaihetta, koska se voidaan tulkita aiheen välttelyksi. Toimittajan perimmäinen rooli on ottaa asioista selvää ja kertoa ne muille selkokielisesti. Itse ainakin haluan lukea asiat jäsenneltyinä ja taitettuina. Toimittajia tarvitaan siis jatkossakin. Salokangas uskoo, että ihmiset haluavat jatkossakin toimittajien jäsentelemää kuvaa maailmasta ja ihmiset ovat halukkaita maksamaan siitä, oikeasta ja olennaisesta tiedosta. - Jos toimittajia ei ole, eikä kukaan halua maksaa toimitetusta tiedosta, muuttuu maailma yhdeksi suureksi yleisönosastoksi. Uusia verkokäyttäjiä tulee koko ajan, ei verkon käyttö ainakaan vähene tulevaisuudessa. Salokangas itse lukee mielellään näköislehtiä iPadiltaan rinnan paperilehden kanssa. - Sähköistä näköislehteä voi lukea vaikka lomamatkalla missä päin maailmaa tahansa, Salokangas iloitsee. Paperilehti Suomesta olisi mahdotonta saada joka päivä tuoreena vaikkapa Pariisin lomalle. Mutta niin kuin sanottua, monikanavaisuus on tämän ajan juttu. Kummallakin on yleisönsä. Paljon puhutaan myös siitä, ettei toimittajia pian tarvita ollenkaan, kun tieto leviää Facebookissa ja Twit- terissä, sosiaalisessa mediassa. Koskettaako uutinen tavallista lukijaa? Kun sanomalehti menee verkkoon, se tavoittaa aiempaa suuremman yleisön, jonka kasvot hämärtyvät yhä enemmän. Keskustelemme, että suuremmassa talossa journalistiselta pohjalta tehdyille juttupäätöksille voi löytyä paremmin tukea, leveämmät hartiat, suurempi yksikkö ei myöskään ole niin riippuvainen taloudellisista kytköksistä kuin itsenäinen paikallislehti. - Hyvä paikallislehti on lähellä lukijaa, kiteyttää Salokangas. VALITETTAVAA on, että kaikkien sanomalehtien levikit laskevat, tosin paikallislehtien vähemmän kuin päivittäin ilmestyvien päivälehtien levikit. Näin ajatellaan monissa valtamedioissa, mutta monissa paikallislehdissä vielä emmitään näiden aiheiden äärellä. Median murroksen aalto on rantautunut jo Suomen suurimpiin mediataloihin. Paperilehtikin kulkee siinä mukana, sillä kun on oma lukijakuntansa. Salokankaan mielestä paikallislehti ei saisi olla osa paikallisia valtarakenteita. Salokangas arvelee, että itsenäisyys lehdenteossa voi onnistua paremmin paikallislehdessä, joka on osa suurta konsernia. On itsestäänselvyys, että paikallislehdellä on oltava omaa paikallista uutista. Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Mikael Pentikäinen toi syksyllä esille ajatuksen, että alueelliset lehdet alkaisivatkin myydä uutisiaan Ylelle. Toimittaja on kuin tutkija, hän kaivaa tiedon esiin ja yhdistää asioita. - Toimittaja tolkullistaa maailmaa. PAIKALLISLEHTIÄ Suomessa on tehty likimain 120 vuotta, ensimmäinen paikallislehti, Tyrnävän Sanomat, aloitti toimintansa vuonna vuonna 1894. Amerikassa on jo alueita, joilla ei enää paperilehtiä ilmesty. - Amerikka on ihan eri asia kuin Suomi, amerikkalaiset ovat televisio-orientoituneenpia, suomalaiset ovat sanomalehtikansaa. Lisäksi on selvää, kenelle toimittajat kirjoittavat. Kuskaajienkin määrä vähenee. - Lukijalla on lopullinen valta päättää, mitä hän haluaa. Paikallislehden lukija on paitsi henkisesti myös fyysisesti lähellä, ja lukijan arjesta vieraantuminen ei ole lehdelle vaihtoehto. Ajatus digitaalisen median haasteisiin vastaavasta paikallislehdestä kiehtoo ainakin minua. Itse asiassa meillä on kolmikerroksinen lehdistö: valtakunnan lehdet (Helsingin Sanomat, iltapäivälehdet), maakuntalehdet (Savon Sanomat) ja paikallislehdet (Kiuruvesi). - Maakuntalehdet ovat jakaneet reviirinsä, eivätkä kilpaile keskenään. Kun suuren lehden toimittaja lähtee keikalle, hän ei tunkeudu kynä ojossa muiden toimittajien ohi haastattelemaan poliitikkoa. 6600 vvuuoottttaa 26 JUHLA journalistiikka Paikallisuus on vahvuus paperissa ja verkossa JAANA SELANDER PROFESSORI Raimo Salokangas Jyväskylän yliopistosta uskoo, että paikallislehdet pärjäävät tulevaisuudessakin, jos ne pystyvät tuottamaan laadukasta ja mielenkiintoista sisältöä moneen eri kanavaan sekä kykenevät kriittisesti arvioimaan paikallisia vallanpitäjiä. Näin omalle uutiselle ei välttämättä jää tilaa tai aikaa toteuttaa sitä. Paikallislehdet ovat tässä asiassa hyvässä asemassa. Kynä on vaihtunut median logolla varustetuksi mikrofoniksi. Kaikilla on älypuhelimet ja sormitietokoneet, joten lehdellä pitää olla myös mobiilisovellus, tablettiversio ja näköis-digilehti. Kuten norjalaiset. - Paperilehdessä ihmisiä miellyttää sekin, että se on oikea lehti, fyysinen esine. Paperilehden haaste on se, että lehti pitää kuljettaa lukijoille ja maaseudulla ihmisten määrä vähenee, kuljettaminen on kallista yksilöä kohti. Salokangas ei siis usko paperilehden täyskuolemaan niin kuin hurjimmat visonäärit ovat ennustaneet. Verkossa on oltava liikkuvaa kuvaa ja puheenaiheita. Kiuruvesi-lehden kaltaiselle itsenäiselle paikallislehdelle se on luultavasti suuri houkutus. Annamari Kuvaja Kirjoittaja on Kiuruvedeltä kotoisin oleva Ilta-Sanomien taittava toimitussihteeri.. Vaikka jotkut suomalaiset verkkoon menneet sanomalehdet ovat vihdoin alkaneet tuottaa voittoa, samat lehdet kamppailevat vanhojen journalististen kysymysten äärellä kovemmin kuin koskaan. Salokankaan mielestä paikallislehden ei tulekaan kilpailla esimerkiksi päiväkohtaisilla uutisilla päivälehtien kanssa, vaan pyrkiä tekemään uutisesta syvällisempi ja taustoittavampi. - Pienet uutisjutut, vaikkapa kolarit, kannattaa paikallislehden syöttää verkkoon heti. Paikallislehtien lukijat ovat tottuneet käyttämään paperilehteä, eivätkä ainakaan heti välttämättä muuta odota, sillä paikallislehdillä on aivan oma aineistonsa, paikallisuus, eikä paikallisuudessa niitä voita mikään muu media. Mutta olipa sitten kysymyksessä paikallislehti tai päivä- JAANA SELANDER Professori Raimo Salokangas. lehti Salokangas näyttää käsivarsillaan, että ennen pitkää verkkomedian ja paperilehden käyrät leikkaavat, verkkomedia jatkaa kasvua, paperilehden levikki laskee. Salokankaan mielestä myös paikallislehtien olisi mentävä verkkoon. Hän uskoo, että jokaiselta paikkakunnalta löytyy verkkokäyttäjiä. - Jos verkkoon ei mennä, se tarkoittaa käsien pystyyn nostamista. Miksei näin näe tapahtuvan paikallislehden omien verkkouutisten suhteen? Paikallislehden omaa uutishankintaa ei voi päihittää mikään valtakunnanmedia. Ihmiset voivat näin lukea kaikkia näitä kolmea lehteä rinnan. Keskiviikko 4. Olisi hienoa nähdä Kiuruvedellä tehtyjä haastatteluja ja uutisinserttejä verkossa, ja seurata savon murteella sävytettyjä keskusteluketjuja. Paikallislehdenkin lukijat tarvitsevat molempia, paperilehteä ja verkkoa, nopeaa uutisointia ja pitempiä juttuja. Kuulutuksia ei enää tarvinnut lukea ainoastaan saarnastuolista ja kirjapainoja saattoi perustaa taajaman ulkopuolelle. Suomessa ja Norjassa on voimakas paikallislehdistö, sellaista ei ole muualla. Ollaanko valmiita maksamaan paperista. ENTÄ millaista aineistoa paikallislehden tulisi tarjota lukijoilleen säilyttääkseen mielenkiintonsa. Levikkien laskeminen johtuu monikanavaisuudesta, on verkkosivuja, digilehtiä ja mobiili. Paikallislehdet ovat säilyttäneet levikkinsä kohtuullisella tasolla, sillä ne eivät ole jaelleet aineistoaan ilmaiseksi verkossa. Onko meillä omaa kovaa uutista. Juttukeikalla mukana oleva valokuvaaja ottaa videokuvaa ja siinä ohessa pari still-kuvaa paperilehteen. On tärkeää olla muutoksen harjalla. Sanomalehdet tekevät tappiota kaikkialla Euroopassa, ja kun digitaalinen aalto muodostuu tsunamiksi, on parempi olla surffilaudan kanssa valmiina kuin odottamassa, kun paperilehden muste kastuu. Ihan näin mustavalkoisesti ei tarvitse kuitenkaan ajatella. Se on yksi vaihtoehto, mutta voisiko paikallislehti kilpailla digimarkkinoilla ilman valtakunnan median avustusta. Kun valtakunnanmedia kirjoittaa jotain kotiseudustamme, uutista usein jaetaan Facebookissa paikkakuntalaisten kesken. Paikallislehtiä alettiin varsinaisesti perustaa 1920-luvulla, kun painovapauslaki astui voimaan. joulukuuta 2013 mielipide Paikallislehdet haasteen edessä M edian täytyy mennä verkkoon. Maakuntalehdillä ja paikallislehdilläkin on eri roolit
KATSASTUTA AUTOSI kätevästi KAUPPAREISSULLA! 60 vuotta 27 ut le l ! tte aal elle i d nn ti O vuo leh - si0 6 ve u ur i K Suomen Suomen tyytyväisimmät asiakkaat parasta asiakaspalvelua EPSI Ratingin asiakastyytyväisyystutkimus 2011-2013 Saman katon alta 017-752112, 0400-171473 0500-570920, 050-4009437 Rinnekatu 1, 74700 kiuruvesi -lvi-asennukset -rakennuspeltityöt -IVT-lämpöpumput -kattoturva-tuotteet -sadevesijärjestelmät -iv-kanavien puhdistus/desi?ointi 35 vuotta Lähteentie 17, 74700 Kiuruvesi Puh. 020 7911 200 | www.poppia.fi Aidosti lähellä ihmistä Puheluhinnat (alv 24 %): Kiinteästä verkosta 0,0835 ?/puh + 0,0702 ?/min, matkapuhelimesta 0,0835 ?/puh + 0,1717 ?/min. Keskiviikko 4. Tervetuloa pankkiimme neuvottelemaan asiakkuudestasi. Osuuspankki Poppia KIURUVESI Niemistenkatu 4 Puh. (017) 753 592, gsm 0400 271 611, fax (017) 755 239 Taloustutkimus Oy / Kansallinen asiakaspalvelupalautetutkimus 2001?2007 ja 2009?2012 Suomen uskollisimmat asiakkaat Asiakkuusmarkkinointiliitto & Avaus Consulting Oy Asiakkuusindeksi 2011 -tutkimus Kuunnellaanko sinua nykyisessä pankissasi? Me teemme niin. joulukuuta 2013. Se on tutkimuksin todettu. Tule kokemaan tämä itse
Kan- Heikki ja Anneli Linnilä altaalla. toivat ?Maijaan. Minusta on todella hienoa, että lehti kertoo myös vanhoista asioista, tuumaa Väinö Kuljukka. Kuljukka kertoo viihtyneensä Kiuruvedellä todel- Väinö Kuljukka. la hyvin. - Tänne on alusta asti ollut todella helppo sopeutua, kiuruvetistyä, koska ihmiset ovat ystävällisiä. Rouvansa jäi pitämään meille noina päivinä aina ne loput tunnit, muistelee Anneli Linnilä. Linnilöillä on semmoinen jako, että se joka hakee postin, saa lukea lehden ensimmäiseksi. Kun viimeisenä päivänä menin töihin, olivat poliisit vastassa. työpaikalta ja sanoivat, että ?akka jo aamusta niin päissään, että putkaan on vietävä?. Monta kertaa matkan aikana kuului kysymys, että minne ensi syksynä lähdetään. Mervi kiipesi pöydälle tanssimaan. Savolaisten ja karjalaisten lehti ANNELI JA HEIKKI LINNILÄ ovat lukijamatkalaisten vakiokalustoa, he ovat olleet mukana kaikilla kolmella reissulla eli Alanyassa, Playa del Inglesissä ja nyt Rodoksella. - Minä olin kansakoulussa viidennellä ja Heikki seitsemännellä luokalla, kun opettajamme Aarne Rantala lähti usein kesken päivän pois. Hänellä oli kiire, piti päästä tekemään Kiuruvesi-lehteä. Pyörällä polki Niemiskylästä kirkolle. Ja Kiuruvesi-lehti tuntui omalta heti alusta asti, rupesihan siinä olemaan myös karjalaisten kirjoituksia, kiteyttää Väinö Kuljukka tuntemuksiaan lehdestä.. joulukuuta 2013 matkalla Lukijat etelän lämmössä AIRI LESKINEN AIRI LESKINEN KIURUVESI-LEHDEN lukijamatka suuntautui tänä syksynä Rodokselle, Kreikan saarelle, joka täytti jo vuonna 1988 peräti 2400 vuotta. Auringonjumalan saareksikin kutsutun paikan symbolieläin on kuusipeura ja saaren ehdoton lemmikki on Ficus Benjamin. Meillä tuo mahtava puu tunnetaan pienenä versiona, ruukussa kasvavana limoviikunana. Saarikierroksella maisteltiin viinejä, ihailtiin kauniita maisemia, tehtiin ostoksia ja tutustuttiin toisiimme. Olin työskennellyt nimismiehen kansliassa ja viimeiset 36 vuotta haastemiehenä, vaikka nainen olenkin. Kiuruvesi-lehden järjestämässä illanvietossa päästiin kokemaan todellista kreikkalaista meininkiä. Ensiksi otettiin snapsit pontikalle maistuvaa ainetta ja ruokailun jälkeen heitettiin Kreikk alaises RODOS sa viih dyttiin . Ficus Benjamin kasvaa ainoastaan Rodoksella näin mahtavaksi lautaset lattiaan. Keskiviikkoisin päiväpostin haku laatikosta onkin sitten varmaan mieluinen tehtävä, jos nyt ei aivan kilpailu. Annelilla on leikekirja kaikesta siitä, mitä omasta perheestä ja suvusta on ollut lehdissä. - Semmoinenkin juttu sieltä löytyy minusta itsestäni, kun olin viimeistä päivää töissä. 60 vuotta 28 IHMISIÄ Keskiviikko 4. 8.30-17.00 La 14.12 ja 21.12 klo.10.00-14.00 Su 15.12 ja 22.12 klo.12.00-15.00 täytyä myös Turkin puolella Marmariksessa. Kerkesipä osa pis- Näkökulman joululahjavinkit Korusi sa illas - lehti jaettu. Lehti täynnä koruja kellotarjouksia. Tule valitsemaan omasi. Meiltä näyttävät korut, kellot, silmälasit Silmälaseista ALE-20% (kehys - linssit)ei muita etuja. Tarjoamme Glögiä ja Pipareita Jouluun saakka! Palvelemme Joulukuussa: Ma-Pe klo. Se oli hauska tapaus, kuten monet muukin sattumukset tuolta haastemiesajaltani, nauraa Anneli. VÄINÖ KULJUKKA oli 17-vuotias nuorukainen, kun hän vanhempiensa kanssa muutti Karjalasta siirtolaiseksi ensin Lapualle ja syksyllä 1946 Kiuruvedelle. - Kun ensimmäiset asiamiehet kiersivät kylällä, tilasi isäni lehden ja siitä asti sitä olen minäkin lukenut. Nuo todella leveiksi kasvavat puut toimivat ravintoloiden kattoina sekä varjostavat vanhan kaupungin kapeita kujia. Illanvieton aikana tietenkin elämä laitettiin risaiseksi, naiset tanssivat pöydällä ja miehet leikkivät olevansa ado- niksia. 22 iloista matkalaista tutki Rodosta välillä yhdessä ja välillä kukin omia aikojaan
Suu kääntyy helposti hymyyn ja ilmoille hörähtää nauru. Oman lapsen kuoleman jälkeen Terho on elänyt päivän kerrallaan. Valmentajan hommia hän ei enää tee aktiivisesti, mutta antaa kyllä neuvojaan auliisti voimailijoille. - Kun on eläkkeellä, mitään ei ole pakko tehdä, Terho tuumaa. ELÄMÄ on jatkunut, vaikka Terho on kohdannut elämässään kaksi suurinta menetystä. Eihän siitä yli pääsee, se seuraa läpi elämän. Kyllähän siinä oli yhdelle ihmiselle kestämistä. Poliisin työssään Terho on joutunut viemään kuolinviestiä omaisille. - Se on vihonviimenen tehtävä. Silloin sain nähdä livenä Suomen asioista päättäviä henkilöitä.. Usein Tamminiemen portin ulkopuolella odottivat Kalevi Sorsa, Johannes Virolainen ja muita hallituksessa olevia päättäjiä. - Siinä he odottivat kiltisti portin ulkopuolella, että sain luvan adjutantilta päästää heidät sisään. Kuolemanviestiä ei haluaisi viedä kenellekään. Maritta neuloi sukkia ja Terho katseli televisiota. Mitään ei ollut tehtävissä, 40-vuotias Maritta kuoli aivoverenvuotoon. - Hän kuoli minun käsivarsilleni. Nyt 60-vuotiaana Terho elää tavallista eläkeläisen arkea. TIINA KILVENSALMI ELÄKELÄINEN, ylikonstaapeli, Terho Nousiainen täytti tänä vuonna pyöreitä vuosia. 60 vuotta Keskiviikko 4. Jos olis yksinään, niin elämä olisi liian synkeetä. 60-VUOTIAS Terho Nousiainen juhli pyöreitä vuosia lokakuussa. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA >>> ?Urho Kekkosen vartijana? NUORENA poliisimiehenä Terho Nousiainen toimi Helsingissä presidentin virka-asunnon Tamminiemen portinvartijana ja valvovana silmänä. - Yöllä kiersin taloa, että presidentti saa nukkua rauhassa. Terhon tehtävä portilla oli päästää Tam- miniemeen tulevat sisään. Siinä toivotettiin huomenet ja vedettiin lipat herra presidentille. Ne oli hienoja aikoja nuorelle poliisimiehelle. Maritta lähti jo aiemmin nukkumaan. Mies on saman ikäinen kuin Kiuruvesi-lehti, joka juhlii tänä vuonna 60-vuotistaivaltaan. Kuusikymppisiään Terho juhlisti lokakuussa pienen porukan kesken. - Pahaltahan se tuntuu tuon verran täyttää. Runko alkaa rapistua vaikka ajatukset on kuin päälle kolmekymppisellä, Terho naurahtaa. Terho Nousiaisen persoona on valoisa. Turvamies lähti juosta hilkuttamaan Urkin perään. Terho muistaa, kuinka Urkki teki kep- posia turvamiehilleen ja eksytti heidät. Kohta turvamiehet tulivat Terholta kyselemään, onko presidenttiä näkynyt. Tamminiemessä pidettiin paljon myös hallitusneuvotteluita. Presidentti Urho Kekkoselle hän avasi usein ovet. - Urkki lähti aamulenkille. Kuului kova rysähdys, kun hän kaatui lattialle. Ambulanssilla Maritta kiidätettiin Kuopioon sairaalaan. Ystävien ja läheisten apu ja tuki on ollut minulle hirveän tärkeää. Terhon elämän huippuhetki oli oman lapsen syntymä. Eläkepäivät kuluvat leppoisasti. Vaimon ja pojan kuoleman jälkeen voin kuvitella, miltä tuntuu saada sellainen viesti. Terhon onni on ollut löytää rinnalleen tärkeä ihminen. - Savolaisittain sanottuna oon varattu leski. Parinkymmenen minuutin päästä Maritta nousi ylös. Palopaikan salilla Terho käy useita kertoja viikossa piällysmiehenä. Ja riipaisevin hetki tämän ainoan lapsen menetys neljä vuotta Marittan kuoleman jälkeen. - Poika menehtyi autopalossa. Vaimon kanssa oli yhteisiä suunnitelmia, mutta kuoleman myötä haaveet ovat jääneet. Pitkälle tulevaisuuteen hän ei tee suunnitelmiaan. Vuonna 2002 Terho vietti vaimonsa Marittan kanssa tavallista koti-iltaa. joulukuuta 2013 29 Kestämistä yhdelle ihmiselle TIINA KILVENSALMI Terho Nousiainen on sisukas mies. Takana on 35 vuotta poliisin työtä, vaimon kuolema ja lapsen menetys
Kiuruvedellä kiinnostuksen kasvettua voimailuun Jänteeseen ja Teräkseen perustettiin omat voimailujaostot. Yleensä oli tapahtunut ikäviä asioita. Mieheni Jalo ai- na sanookin, että minun pitäisi opetella olemaan eläkkeellä. Arkena sitten syödään maitopottua ja muuta kotiruokaa. Raisa on työskennellyt vanhainkodin keittiön emäntänä, sikalan emäntänä ja perhepäivähoitajana. - Arjen pyörittäminen on yhtä elämän kohokohtaa. Myös onnellinen, pitkä avioliitto on minulle tärkeä asia. Olemme olleet Jalon kanssa naimisissa 41 vuotta. Raisan mielestä elämästä haetaan suotta suuria ja ihmeellisiä juttuja. - Onni koostuu pienistä arjen hetkistä, vaikka vaan naapurin näkemisestä ja kuulumisten vaihtamisesta.. Minä olin poliisimiehenä puheliasta sorttia. Ihmisten oli helppo lähestyä minua, saatiin kommunikointi hyvin pelaamaan. Raisa Kauhanen: ?Onni koostuu pienistä arjen hetkistä? TIINA KILVENSALMI RAPAKKOJOKINEN Raisa Kauhanen täytti kesäkuussa 60 vuotta. Poliisin työ on ollut monipuolista, siihen vain pitää osata asennoitua oikein. Poliisikoulun jälkeen Ter- ho työskenteli poliisina parin vuoden ajan Helsingissä. Siinä tekee toiselle hyvän mielen ja itse saa aina enemmän kuin menettää. Raisa tekee vapaaehtoistyötä seurakunnalle, diakoniatoimikunnalle ja herättäjäyhdistykselle. Päivääkään en ole katunut sitä päätöstä. Ovathan ne ajat muuttuneet. Terho liittyi Jänteeseen vuonna 1990 ja Jänteen lopetettua 2012 hän liittyi Kiuruveden Urheilijoihin. Voimailijoilla on oma sali Palopaikassa, jota käyttävät molemmat urheiluseurat. Veteraanisarjoissa Terholla on useita suomenmestaruuksia painonnostossa ja voimanostossa. En tiedä, johtuuko se luonteesta vai mistä, mutta kun laitoin poliisiaseman oven kiinni, ne jutut jäivät sinne. Avoimia juttuja ei tarvinnut miettiä työpäivän jälkeen. Iloisimmat muistot ovat niiltä ajoilta, kun Terho kiersi kouluja ja kertoi poliisin työstä sekä piti laillisuuskasvatuksen oppitunteja. 90-luvulla viikonloput olivat vilkkaita. Kilpailu-ura loppui, kun Terhon selkä meni työtapaturmassa vuonna 2002. Suomen painonnostoliitossa Terho toimi yli kymmenen vuotta Itä-Suomen aluepäällikkönä. Pyhäpäiviksi Raisa laittaa aina juhla-aterian, seuraavan kerran itsenäisyyspäivänä. 60 vuotta 30 IHMISIÄ @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Keskiviikko 4. Siihen aikaan maaseudun poliisipaikat olivat haluttuja. Sen jälkeen arjen ovat täyttäneet vapaaehtoistyö ja pienet työkeikat pitopalvelupuolella. - Nyt olen ruvennut elämään enemmän itselle, vaikka en ole vielä oivaltanut kokonaan ajan ottamista itselle. Hän neuloo, huovuttaa, ompelee ja kokeilee aina uusia käsityövirtauksia. Coopperissa juoksin 3700 metriä. Aluksi Iisalmen Visa otti kiuruvetisiä voimailijoita siipiensä suojaan. Henkirikokset ovat olleet niistä pahimpia. - Hyvin harva työkeikka oli iloinen. Aatu on yksi elämäni iso kohokohta. Olin silloin 65-kiloinen rihveli. Mäkipellon Raisa elää kiireisen eläkeläisen arkea, jolle ikä on vain numeroita. Muutamia vuosia sitten Raisa jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. joulukuuta 2013 60-vuotias Kipinä voimailuun poliisin työstä TIINA KILVENSALMI TÄNÄ vuonna Suomen Painonnostoliitto muisti Terho Nousiaista komeimmalla prenikallaan, kultaisella ansiomerkillä. Voimailun Terho aloitti Helsingissä vuonna 1975, kun totesi, että poliisin ammatissa tarvitsee myös voimaa. - Sitä se kipinä syttyi. Silloin poliisilla oli kasvot. Vuonna 2010 Terho jäi eläkkeelle. Hän on mukana myös Kiuruveden Voimistelijoissa, Martoissa ja Eläkeliitossa. Ruuanlaitto on toinen Raisan intohimoista. Ensi vuoden alusta sekin yhdistyy isompaan Itä-Suomen poliisilaitokseen. Kiuruveden poliisilaitos suljettiin vuonna 2010. Asukkaitakin oli silloin vielä reilusti yli 12 000. - Perjantai-iltana torilla saattoi olla 150 nuorta, kun nykyään siellä on pari lokkia ja variksia. Valmentajaksi Terho kouluttautui 80-luvulla. - Jaoin meidän salilla tietoa ja koulutin seuraohjaajia. Myös tyttöjen, Ulla-Marian ja Suvin, tulo meidän elämään oli iso asia. Kotona Raisa tekee paljon käsitöitä. Nykyään teen harjoitusohjelmia ja olen salilla peräänkatsojana. Vapaaehtoistyöllä kannan yhteiskuntavastuuni. Siihen aikaan Kiuruvedellä oli oma nimismiespiiri, johon kuului nimismiehen lisäksi 11 poliisia. - Viikonloppuna meillä oli kaksi omaa partiota. Aluksi hänellä oli tarkoituksena jäädä armeijan leipiin. - Armeijassa oli nokkimisjärjestys. Minä olin sitten se joka sammutti viimeisenä valot, haikeaahan se oli. POLIISIAJOILTA Terholla on paljon ikäviä muistoja. Nuorison suosiossa ei tietenkään oltu, kun kaadettiin niitten kaljoja pois. Terhon mielestä poliisin työ on muuttunut niin paljon, että nykyään hän ei enää lähtisi välttämättä poliisiksi. - Ennen poliiseissa oli persoonata, nykyään he ovat samasta muotista. Ennen ihmisten oli helppoa kertoa tutuille poliisimiehille tietoja. - Monta murtoa selvitettiin kansalaisten avulla. Joka poliisilla oli omat luottomiehensä. Terho oli poliisilaitoksen vii- meinen poliisi. - Kaksi viimeistä vuotta olin ainut poliisi Kiuruvedellä. Poliisin työtä hän teki 35 vuotta. - Kahta samanlaista työpäivää ei ollut. Poliisien ammattikunnan kisoista Terholla on kaksi Pohjoismaiden mestaruutta ja useita suomenmestaruuksia. Maanantaiaamuisin laitoksella oli pitkä jono, siinä jäi aamukahvit juomatta. Enneminkin olin juoksumies. Ajattelin, että jos poliisin puolella ei olisi näin hierarkista. Yhtä paikkaa saattoi hakea parikymmentä hakijaa. Vuonna 1990 Terho tuli poliisiksi Kiuruvedelle. Sitä ennen hän työskenteli Kainuussa, Sonkajärvellä ja Iisalmessa. Maailmalla meidän nostajia on kiitelty kovasta teknisestä osaami- ? Ennen poliiseissa oli persoonata, nykyään he ovat samasta muotista. Terho Nousiainen SALILLA 60-vuotias Terho Nousiainen käy Palopaikan salilla piällysmiehenä useita kertoja viikossa. sesta. Vapaa-aikaa Terho on kuluttanut myös metsästysharrastuksen ja kalastuksen parissa. KESKIKOULUN jälkeen Terho lähti armeijaan. Uusimpana harrastuksena on kirkkokuoro. Raisa viettää paljon aikaa tyttärensä Ulla-Mari- TIINA KILVENSALMI Raisa Kauhanen on kiireinen eläkeläinen. an 2-vuotiaan Aatu-pojan kanssa. - Meillä on aikaa lapsenlapselle. Liikennettä pystyttiin valvomaan hyvin ja oltiin aika nopiasti paikalla, Terho muis- telee. Vuonna 1996 ihanuus loppui, kun nimismiespiirit lakkautettiin ja tuli uusi kihlakuntajako, jossa Iisalmi tuli pääpaikaksi. - Pääpaikat imevät itsensä ympärillä olevat kuiviin. Niin rupesi Kiuruvedelläkin poliisin paikat vähenemään. 2009 Ylä-Savon poliisilaitos yhdistettiin Pohjois-Savon poliisilaitokseen ja pääpaikaksi tuli Kuopio. Siksi pyrin poliisikouluun ja pääsin sinne
KELLO 13 KIURUSALISSA. JUHLAN JUONTAA ISMO APELL. ENNEN JUHLAA TARJOLLA KAKKUKAHVITALKAEN KELLO 12. EI LAHJOJA, EI KUKKIA MAHDOLLISET MUISTAMISET: FI89 4783 0010 1129 72 KERTYNEET VARAT OHJATAAN KIURUVEDEN NUORISOTYÖLLE. 31. Keskiviikko 4. joulukuuta 2013 60 vuotta TERVETULOA KIURUVESI-LEHDEN 60-VUOTISJUHLAAN LAUANTAINA 7.12
Eikä siinä mitään sen kummempia neuvotte- Ari Kärkkäisen ja Kiuruvesilehden yhteinen taival alkoi 1980-luvulla, kun hän oli 10-vuotias. 60 vuotta 32 JUHLA Keskiviikko 4. Ainakin erotessani vakinaisesta virasta ja siirtyessäni vuonna 1989 vapaaherran erikoissäätyyn tipahti minulle lehtiluukusta Kiuruvesi. kaikille niitä tarvitseville! Mitä tulee Kiuruvesi-lehden logoon, se on mennyt hyvin mukana ?nykymuodissa.. On siis hyvä välillä, että saa viettää omaa aikaa Kiuruvesi-lehden ja lämpimän kahvikupposen äärellä. Miltähän Kiuruvesi-lehti näyttää seuraavan kymmenen vuoden kuluttua. Mitä Kiuruvesi-lehden-nettisivuja olen käyttänyt, niin ne on helppolukuiset ja tuo musta-puna-yhdistelmä käy todella hyvin yhteen! Eli täydet 10-pistettä siis teille: Kiuruvesilehti. On siis hienoa nähdä nyt itse Kiuruvesi-lehden 60-vuotisjuhla ja olla mukana siinä. Onko se kenties vieläkin pienempi kuin nykyinen kokonsa suhteen. Ei haitannut, vaikka uutiset olivat vanhoja. Lehdessä on edelleenkin paljon sellaista luettavaa, mikä ei vanhene. Poika jäi pitämään taloa ja tytöt lähtivät maailmalle. myös tulevassa ja myös sen tulevat lukijat saavat lukea Kiuruvesi-lehteä. Tanja Lång, Kiuruvesi. Tässä vaiheessa Salme sai ajaa New Yorkin osavaltiossa väliaikaisella ajokortilla, kunhan vieressä istui joku, jolla oli ajokortti. Nuoria miehiä ?apukuljettajiksi. Isä piti kirjeissään minut jyvällä, mitä kotimaassa tapahtui. Sikäläiset paikallisuutiset amerikkalaisin maustein luin lehdestä nimeltä New York Times, jonka postipoika komeassa kaaressa sinkautti perheen avoverannalle. Nyt saan Kiuruvesi-lehteni Keski-Suomeen samana päivänä kuin se ilmestyy. Ne olivat odotettuja kääröjä. Hyvää perinnettä ei kannata katkaista. Ari Kärkkäinen, Asikkala V anhemmillani oli poika ja viisi tyttöä. Kiuruvesi-lehti on tullut ymmärtääkseni siitä lähtien meille Lahteen. Itse muistan lehden hyvinkin 1980-luvun puolen välin jälkeen, jolloin aloin saavuttaa 10 vuoden ikää. Joskus on tullut mieleen, että pitäisikö koota pakinat kirjaksi. Pakinat lähtivät aika ajoin Mikkelistä. Ne julkaistiin ja sama käytäntö jatkuu vuosi vuoden jälkeen. Olen laskenut noin sadan pakinan saaneen esilletulon Kiuruvesi-lehdessä. Olen myös haaveillut, että kokoelmaan voisi liitää kopioita maalauksista, kun nyt saa kuvista kunnollisia kameroiden kehittyessä, Olen ollut maalausteni kanssa monissa näyttelyissä sekä Joensuussa että Mikkelissä. Odotan edelleen keskiviikkoisin tuoretta Kiuruvesi-lehteä, joten hyvää jatkoa uudelle vuosikymmenelle. Toivottaa Kaikkolan maanmittausneuvos Aarne Kärkkäinen K iuruvesi-lehti on saanut ulkoasunsa lukijoiden ansiosta. Vaikka on aikaa, kun Kiuruvesi-lehti aloitti ilmestymisensä joulukuussa vuonna 1953, niin ei se ole menettänyt tärkeyttä lukijoidensa keskuudessa. Itse olen saanut lukea Kiuruvesi-lehteä pitkän aikaa ja se on antanut minulle itselle monesti hetken kuin muu maailma olisi kadonnut kokonaan hetkeksi. Ja tuo länttäri-nimi tulee lyhenteenä minun entisestä virkanimikkeestä lääninmaanmittausinsinööri. Ikää on tullut lisää ja tästä johtuen kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle. Se antaa vähän enemmän väljyyttä tekstiin. Olihan Kekkosellakin useita nimimerkkejä. Kiuruvesilehden matka ja elämä Päijät-Hämeessä jatkuu tästäkin huolimatta, sillä nyt lehti tulee tänne Asikkalaan, jossa minä asun. joulukuuta 2013 minä ja lehti Kiuruvesi-lehden matka jatkuu PYYSIMME lehden lukijoita kirjoittamaan suhteestaan Kiuruvesi-lehteen. Kuvassa Salme Lehtola-Korhonen Rigefieldin kaupungissa Connecticutin osavaltiossa. Vaikka vanhemmat ovat kuolleet, lukee Ari edelleen Kiuruvesi-lehteä. luja tarvittu. Ilman teidän ?ikiahkeraa. oli jonoksi asti. Onnittelut siis vielä kerran! Se vielä, että Kiuruvesi-lehti on: pirteä, reipas ja aina kiuruvetisten puolta pitävä!! Toivotaan, että Kiuruvesi paikkakuntana ja Kiuruvesi-lehti saavat ?kulkea käsi kädessä. Vuonna 1990 lähetin lehden toimitukseen ensimmäisen pakinan saatesanoilla: ?Pyydän mahdollista julkaisemista?. Minusta nimimerkki länttäri taikka ex länttäri on aivan paikallaan. ?suurperhe?, joka jakaa ?tiedon jyvät. Kotoa tulee äidin vastaleivotun leivän riihirukiinen tuoksu. Onnea ja menestystä! Laina Heinonen E n muista tarkkaan milloin minusta tuli lehden uskollinen lukija. Isä halusi pakata tyttärilleen mukaan palasen kotiseutua ja tilasi meille kullekin Kiuruvesilehden. Vuonna 1969 tarvitsin opintoihini oleskelua englantia puhuvassa maassa ja lähdin piiaksi Amerikkaan. Tarvittiin useampi käynti lehden toimituksessa ennen kuin isälle luvattiin toimittaa tilaus minulle perille. Lehteä en saanut yksittäisinä kappaleina, vaan kaksi tai kolme lehteä oli nätisti rullattu kääröksi. työtä tämä ei olisi todellakaan mahdollista. Kiitoksen ovat myös ansainneet Kiuruvesi-leh- den perustajat! Olen huomannut myös, että Kiuruvesi-lehdellä on yksi ainut toive eli se haluaa saada ilmoitukset kiuruvetisten tietoon.Kiuruvesi-lehti: ?Olemme edelleen puolueeton uutis-ja ilmoituslehti.. Kiitos näistä vuosista. Laukaalaisterveisin, Salme Lehtola-Korhonen O nnea 60-vuotias Kiuruvesi-lehti ja hyvää jatkoa! Tämä lehti on kuin hyvä ystävä tulisi kylään. Vai onko se silloin jotain ihan uutta? Itse arvostan paperista versiota ja näin sen saa aina luettavaksi, kun vain haluaa. Ilman minua ja muita lukuisia kiuruvetisiä Kiuruvesi-lehti ei ehkä koskaan olisikaan ?syntynyt. Äitini kuoli 2003 ja isäni nyt lokakuussa 2013. Kyllähän minulle oli erilaisia vapaa-ajan harrastuksia kertynyt matkan varrella, mutta tuo pakinain kirjoittelu muodostui yhä tärkeämmäksi. Päällä on äidin ompelema mekko, suomalaista puuvillaa. I säni ja äitini muuttivat 1963 Kiuruvedeltä Lahteen ja menivät naimisiin 4.12. Siihen aikaan kirjeet kulkivat hitaasti ja Kiuruvesi-lehti saattoi olla viikon ainut kosketukseni suomen kieleen. Talvi 1969-70 oli Suomessa poliittisesti mielenkiintoinen. tänne melkein keskelle Suomea. Myös Kiuruvesi-lehden tekijöitä/toimittajia unohtamatta. Tuolloin minulla oli ylimääräistä energiaa, kun jätin Pohjois-Karjalan läänin maanmittausinsinöörin viran. Tämä on hyvä muistaa! Tavalla olemme ns. Voin lukea kotiseudun tapahtumia, se on paljon! Oili Laitinen Haparanda K iuruvesi-lehti on ilmestyessään yhtä kuin kansakoulun ekaluokalta palaavan lapsen onnellinen lapsuusmuisto. Olen aina käydessäni vanhempieni luona lukenut lehden
Lehden perustajat, ?kirkonkylän herrat?, eivät kuuluneet perhetuttuihin tai henkiystäviin, mutta lehden sivuille pakinoinut Mutapuron Jussi oli kuitenkin naapurin väkeä . Voimaperäinen rintamamiestilojen raivaaminen jatkui, säännöstely oli päättynyt, mutta silti riitti monelaista puutetta. Näin siksi, että etusivun parhaalle paikalle, ylimmäiseksi vasemmalle reunalle, oli nostettu juttu Luupuveden nuorisoseurantalon kunnostuksesta. Tarvittaessa vein lehden juttukirjeet kotikyläni pysäkille, josta postijuna ne vei kirjapainoon. Maalaispojan tähtihetki oli, kun pääsin mukaan Iisalmeen seuraamaan Kiuruvesi-lehden latomista ja painamista Salmettaren kirjapainossa. Toisessa valmistaudun itse ylioppilaskirjoituksiin kirja kourassa. Vaikka yksityiskohtaiset muistot ovat noista ajoista haalistuneet, näkee kuvista sentään sen, että on ollut olemassa jo tuohon kaukaiseen maailmanaikaan. NUORENKIN mieltä lämmitti, kun sai lukea vuosi vuoden Perään Kiuruvesi-lehdestä, että se oli valittu valtakunnan parhaaksi paikallislehdeksi. Palkaksi sain irroittaa niissä käytetyt postimerkit kokoelmaani. Milloin X:n perukan sonniosuuskunnan parhaimman sonnin saavutukset olivat saaneet liian vähän palstatilaa, tai kirkolliset ilmoitukset ja hengelliset kirjoitukset olivat vääränlaisia ja jääneet lehden maallisen sisällön jalkoihin. Joskus taas uutisoidussa kunnan päätöksessä Y:n kyläkoulun maalauspäätöksen läpiviemistä kyseisen kylän mahtivaltuutetun toimesta ei oltu tuotu riittävän hyvin esille. Alkukantainen välillä sopivaisuuden rajojakin koetellun nurkkakuntaisuus eli vielä loistonsa päiviä. Tärkeintä oli, että lehti saavutti lukijoiden, avustajien ja ilmoittajien suosion. Koulupäivän jälkeen, Mutapuron Jussiksi muuttuneena, hän oli sitten jo aivan toista maata . Paikallislehti syntyi silloin samaan tarpeeseen, kuin erilaiset sähköiset ja paperiset viestimet tänään syntyvät, tiedon ja yhteisöllisyyden tarpeeseen. Luupuveden kansakoulun johtajaopettaja ja kirjailija Lauri Leskinen. Lehden muu tukijoukko laajeni monin eri tavoin. Joku saattaa moittia, että lehti puolustaa näinä kunta- ja soteuudistusten aikoina liiankin kovasti itsenäisen Kiuruveden ja sen asukkaitten etua. Mutta kuka muu sen tekisi, jos ei Kiuruvesi-lehti. Jaana ja kumppanit, jatkakaa vaan samalla linjalla, vaikka viiden vuosikymmenen poissaolon jälkeen enemmän tuttuja löytyy jo Kiuruveden kirkkomaalta kuin lähiomaisiin kuuluvasta Kiuruvesi-lehdestä.. Se on monipuolinen viikottainen viesti Kiuruvedeltä ja lämmin yhdysside välillämme, asuimmepa sitten missä tahansa. Viime vuosina monetkin paikallislehdet ovat muuttuneet suurten konsernien osasiksi ja kustannusten säästämiseksi niihin haetaan sisältöä erilaisista yhteisistä juttupankeista. Joillekin ei sopinut lehden puoluettomaksi pitäjän uutis- ja ilmoituslehdeksi nimetty sekä noudatettu linja. Siitä tuli paikkakunnan oma lehti. Kiuruvesi-lehdellä oli ja on edelleen laaja lukijakunta paikallisesti sekä Kiuruvedeltä poismuuttaneiden keskuudessa. Juuri ?Arun. ja muun perheensä mukanaan. Siihen aikaan kaikkien sanomalehtien tilaus uusittiin joka vuosi, ei ollut kestotilauksia kuten nykyin. Uuden lehden hyväksyminen otti aikansa, sitä pidettiin joidenkin mielestä humpuukina, ilmoituksia ei haluttu antaa. Useana päivänä viikossa kelistä riippumatta isäni hyppäsi työpäivänsä jälkeen polkupyöränsä selkään ja lähti kirkonkylälle lehden tekoon, palaten iltamyöhään. Osa lukijoista tarttui toimittajaisääni hihasta kiinni kirkonkylällä käydessämme. Silloin kuulemani palaute oli välillä hyvin värikästä. Toimistossa kokoontui usein lehden jo laajentunut omistajaryhmä pohtien miten lehti saadaan kannattavaksi, miten levikki kasvaisi ja kuinka lehden painaminen turvattaisiin. Innnostus oli kova, toiminta päämäärätietoista sekä tuloksellista. Sen jälkeen alkoi vastaavan toimittajan puhelin meillä kotona soida. joulukuuta 2013 33 KOLUMNI TOIMITTAJA SEPPO KONONEN K minä ja lehti Lehden alkutaipaleelta E nsimmäinen muistikuva Kiuruvesi-lehdestä on nukahtaminen lapsena kirjoituskoneen rätisevaan ääneen. Lehteä tehtiin osin isäni toimesta kotonamme. Vieläkin muistan niiden parhaat kertojat ja heidän suoraviivaisen tapansa toimia oikeiksi kokemiensa asioiden ja arvojen puolesta. KIURUVESI-LEHTI vakiintui ja sille vuokrattiin oman toimiston kirkonkylältä. Monimuotoinen paikallinen tieto kulki talosta taloon kulkijoiden mukana. Kiuruvedenkin syrjäkylillä elettiin vielä osin ilman sähköä öljylampun valaistessa hämäriä tupia. asuivat he sitten paikkakunnalla tai jossain muualla maan ja maailman äärissä. Uutisen mukaan seura oli valinnut kirvesmiehiksi isäni Uunon ja Yrjö Tikkasen. Vanhan amerikkalaisen sanomalehtiopin mukaan lehden jokaisen tilaajan on saatava vähintään kerran vuodessa nimensä tai kuvansa lehden sivulle. Kiuruvesi-lehden ensimmäistä numeroa en sen sijaan muista, vaikka myöhemmistä jälkipainoksista olen nähnyt, että se oli harvinaisen hyvä lehti. Vähäiset puhelinyhteydet olivat käsivälitteisiä lankapuhelimia. Lehti on saanut valtakunnallisesti arvostusta. Palattuaan hän saattoi sanoa äidilleni, että jospa latoja saisi kaikki jutut mahtumaan, että tulisi taas lukijoita kiinnostava lehti. Kiuruvesi-lehti syntyi noin 60 vuotta sitten täysin erilaiseen Suomeen. Lehti oli silloin eräänlainen 1950-luvun internet, facebook sekä kännykänkin korvike. Toisten mielestä lehti oli ilmi maalaisliittolainen, toisten taas sillosta skdl-puoluetta suosiva. Isä-Uunon kohdalla se toteutui siis heti ?ensilaakista?. Ärhäköillä välillä miestä väkevämpää vahvistukseksi nauttineilla soittajilla oli tuoreen lehden sisällöstä tärkeää sanottavaa. Vaikka lehden perustajina oli herroiksi luettavia opettajaa, pankinjohtajaa, kanttoria ja muuta kirkonkyläistä, niin lehden sivuilla eivät puhuneet he, vaan ihan tavalliset kiurukkaat. Mikä paikallislehti se on sellainen, jonka sivulla tuntemattomat ihmiset puhuvat asioista, joilla ei ole mitään tekemistä oman paikkakunnan päiväkohtaisten kuulumisten kanssa? Kiuruvesi-lehteä on tehty kuusi vuosikymmentä puhtaasti kiurukkaille . Muistini mukaan se on voittanut useampaan kertaan vuosittain järjestettävän valtakunnallisen paras paikallislehti kilpailun. Moneen kertaan uudistunut Kiuruvesi-lehti on edelleen kiuruvetisen ja maaseudun elämänmuodon vahva kuvaaja. Kiitosta kuitenkin alkuvuosista alkaen tuli lehden monipuolisesta paikallisesta uutisoinnista ja kotiseutuhenkisestä sisällöstä. Lehti ilmestyi lauantaisin ja luettiin alkuillasta. mainio humoristi, joka hyvin tarkkanäköisesti eritteli kiuruvetistä elämänmenoa ja yksittäisten kiurukkaitten sattumuksia. Opettajana Leskinen osasi olla myös tiukka ja vaativa. Lauri Leskisen kautta syntyi konolaisille ja muille luupuvetisille heti alusta lähtien elävä ja omakohtainen suhde Kiuruvesi-lehteen, joka paikallislehtenä oli maan ensimmäisiä. Suhde ei katkennut Leskisten lähtiessä Kuopioon vuonna 1955. Eihän niitä oltu vielä keksittykään. Vaikka Aarne Leväsalmi vastasi käytännössä itse yksin lehden toimittamisesta, niin jostakin kumman syystä hänellä riitti vielä kierrellä pitäjillä ja haastatella tavallisia ihmisiä, joiden nahkan sisältä löytyi mitä kiintoisampia elämänkohtaloista. Kun silloin tällöin katselen Aarne Leväsalmen kokoamaa paksua ja runsasta kuvateosta Kiuruvesi-lehden ensimmäisiltä vuosikymmeniltä, löydän sieltä koko silloisen perhekuntamme milloin arkiaskareissa, milloin vähän juhlallisemmissa tunnelmissa. Yhdessä kuvassa isä-Uuno esittelee harvinaisen hyöteää perunanvartta, jossa oli lähemmän sata mukulaa. 1960-luvulla koululle saatiin itsensä herra päätoimittaja, kun Maila Leväsalmi tuli opettamaan alakoululaisia ja toi ?Arunsa. Erilaiset uudet kaupunkilehdet osoittavat, että mediamaailman mullistumisesta huolimatta on edelleen tilausta Kiuruvesi-lehden kaltaiselle ajassa elävälle, omaleimaiselle paikallislehdelle. Lämpimät onnittelut ja pitkää ikää vireälle Kiuruvesi-lehdelle. Tarinan kirjottaja sattui lapsuudessaan näkemään Kiuruvesilehden ensiaskeleet. Pekka Rantala Lähimmäinen iuruvesi-lehden ensimmäisen numeron ilmestyessä olin oppinut jo lukemaan. Käynnin kruunasi lehden latojan minulle lyijystä valama oman nimeni leimasin, tallessa se on vieläkin. Jaloilleen päässeeseen lehteen palkattiin kokopäivätyötä tekevä päätoimittaja ja tarmokas toimistonhoitaja, jotka yhdessä tekivät lehtiyhtiössä vuosikymmenten ajan mittaamattoman arvokasta työtä. 60 vuotta Keskiviikko 4. Kyllä myös kiurukkaat osataan ja ollaan hyviä, parempia kuin toiset...! Nyt vanhemmuuttaan ymmärtää jo syynkin. Harvoin kritiikki oli rakentavaa, mutta sitäkin esiintyi. jutuista näin ja opin sen, että jokaisessa ihmisessä on jutun ainekset, kun ottaa ihmisen ihmisenä eikä hosu. MAAILMA arvostaa ?suurta ja entistä äikeempöö?, kuten legendaarinen amerikansuomalainen lauluntekijä Hiski Salomaa sanoo muutamassa ikivihreässä kupletissaan. Suuri on komeata, mutta toinen puoli asiassa on sitten se, että kun iso ruumis keikahtaa, niin kolaus on kahta kauheampi. Mitä pidempään olen jatkanut toimittajan ammatissa, sitä vakuuttuneemmaksi olen tullut, että paikallislehden voima on sen pienuudessa. Lehtiyhtiön talous oli alkuaikoina sen verran tiukalla, että käänsin lehteen saapuneita kirjekuoria ja ne uusiokäytettiin vielä. Monelta kylältä löytyi kaukokatseisia henkilöitä, jotka uupumatta hankkivat talosta taloon kiertämällä lehdelle uusia tilaajia. Myös lahjakkaita lehteen kirjoittavia avustajia ilmaantui. Perille se meni milloin soratietä tai liejuista kärrypolkua pitkin matkamiehen vauhdilla, tosin joskus sisällöltään muuttuneena. Kiuruvesi-lehti perustettiin Eino Mustamon, Heikki Pursiaisen ja Aarne Rantalan toimesta. Vaikka uusi lehti eikä sen "junantuomat" perustajat kaikki kiuruvetisiä miellyttäneet, sai lehti kuitenkin nopeasti lisää peruskiuruvetisiä omistajia ja ennen kaikkea laajan lukija- ja tilaajakunnan niin paikallisista kuin poismuuttaneista. Kiuruvedellä vaikutti myös vahva kirkollinen, körttihenkinen suuntaus, joka toistuvasti näki lehdessä suruttonta maallista elämää suosivaa menoa muun muassa tanssi- ja elokuvailmoitusten muodossa
Lapsena veden tulo oli jännittävää, se oli lupaus kesästä. Jäät olivat nousseet pelottavan näköises- ANNELI KORKIAKOSKI ?Joen rannalla, sillan lähistöllä, oli savusauna. Me lapset pääsimme hyppelemään kivillä, meillä oli nimikkokivet, joilla istuttiin ja juteltiin. Joen rannalla oli myös pyykkikota, jossa oli iso muuripata. Kankaalta ojat kuljettavat veden mukana hienoa hiekkaa. Ilta viilenee, joesta alkaa nousta usva, auringon punainen kajastus näkyy vielä taivaanrannalla. Ravulla taitavat olla elinpäivät luetut, pyydykset lasketaan pian. sieppasi jään alle. Kaatosade tulee kohisten. Riki Sorsan laulun sanat osuvat kohdallani oikeaan. Ei maistuneet tarjoilut, jännitin kotimatkaa. Rannoilta kuuluu risujen kisahduksia, jostakin kuuluu lasten ääniä. Siellä me polskimme, kukin vuorollaan oppi uimaan. Vesi virtaa jäälle. Myös joki näyttää pelottavalta tuonen virralta. Avuliaat naapurit keräilivät siltapuita talteen ennen kuin ne ehtivät Niemisjärveen. Tulkaa tänne, se tuntuu kutsuvan. Matkaa oli 2-3 kilometriä. Isä kulki edellä kepin kanssa, hän kopsutteli jäähän. Sain olla äidin apuna huuhtelussa. Tulva oli jättänyt rannoille paljon erilaista luonnosta irronnutta roinaa. Pieniä purosia alkoi virrata lumien sulaessa jokea kohti. Vapun seutuun, kun viimeisetkin lumet olivat sulaneet, vettä oli kertynyt yli äyräiden. Sinne äiti majoittui kerran viikossa pyykille. Joen rannoille tulee yhtäkkiä elämää. Välillä kalasteltiin. Ulkona tuoksuu vilja, luonto on muuttunut kellertäväksi, angervotkin ovat menettäneet loistonsa. Vesilinnut etsivät turvapaikkaa pelokkaasti lentäen joen uomaa pitkin. Eräänä keväänä, kun isä palvasi lihoja, sauna tuli liian kuumaksi ja syttyi tuleen. Se asusti jään alla ja virtapaikoista se saattoi hyvinkin kurkata, niin isä ja äiti olivat sanoneet. Tuoretta kalaa riitti, äiti perkasi kaloja, että suomut lenteli. Joki oli jäätynyt ja lunta oli sopivasti. Samoin kylpeminen. Joskus sen pinta on tyyni ja rauhallinen, vettä vähänlaisesti. Vesi on muuttunut saviseksi. Joki tuoksuu ravuille ja alkavalle syksylle. Angervot joen rannalla tuoksuvat ja heijastuvat veteen. Pienellä pakkasella, iltahämärässä, jokiuomaa seuraten. Vettä virtaa joka purosta. Joki ottaa vastaan kaikki vedet. Ei jokivedellä pyykeistä niin valkoisia tullut, mut- ta hyvin pyykit puhdistuivat. Aamulla herättyä katseltiin, missä näkyy vettä, koulusta palattua oli ihmeellistä, kun vesi oli lisääntynyt. Tuntuu, että onko se unohtunut uinumaan, vieläkö se hengittää? Veden tummaan pintaan lennähtää syksyn keltainen lehti, hiljaa lipuen. Lapsena oivallettiin, kuinka siinä oli mukava paljain jaloin tarpoa, vähässä upottavassa hiekassa. Syksy saapuu ja illat pimenevät. Ikään kuin jokin kansi. Mutta päivisin joki näyttää eloisalta, toimeliaalta. Matopurkki kivellä ja onki kädessä seistiin hievahtamatta. Joki on antanut paljon hyviä lapsuusmuistoja. Koskipaikkojen ohi mentiin kieli keskellä suuta, pelotti ja oli kylmä. Vesi oli pehmoista. Joen rannalla, Hankalan sillan lähistöllä, oli savusauna. Kyläpaikassa purkautui jännitys, puhkesin itkemään. Nauttimaan virtaavan veden moninaisuudesta. Anneli Korkiakoski (o.s. Saunan lämmitys oli tunnelmallinen tapahtuma. Kohta aukeaisi, ja aukenihan se rytinällä! Hankalan silta oli aina se, jota jännitettiin, pysyykö se paikallaan. Takaisin tultiin illemmalla, taivaalle oli noussut täysikuu. Kevätauringon paistaessa lämpimämmin joen virtapaikat alkavat elää. Muutaman kerran jäät tulivat niin kovalla rytinällä, että siltaa ongittiin pitkin joen varsia. Vesilinnut pääsevät hengestään. Hetken päästä joki on muuttunut äänekkääksi. Lähdettiin kävelemään, oli sunnuntai-ilta. Se riitti, pysyttiin pois sulapaikoista. ?Jokiukostakin? muistutettiin, olihan tulva-aika. Päivät lämpenivät ja kesän tulo edistyi. Onkohan tulossa ukonilma. Syksyn lehtiä on putoillut veden pintaan. Ensin käsipohjaa. Piisami ui rannan lähellä, sitten livahtaa yhtä äänettömästi koloon rantapenkkaan. Kun hiipii varovasti kivelle, niin näkee ravun puuhastelut joen pohjassa. Väsytti ja jännitti, miten selvitään. Tuskin liikahtaen, jossakin potkaisee yksinäinen ahven tai särki. Rannalla ihmettelen veden kiirettä, mihin se ehtiikään. 34 JUHLA 60 vuotta Keskiviikko 4. Hämärä laskeutuu hiljalleen. Täällä on tilaa. Kesän lämmettyä ja veden laskettua me lapset muutettiin jokeen asumaan. Joesta nousi veden vahva tuoksu. Kun ajaa pitkän matkan mökille, pienen joen varteen, niin aina ensiksi täytyy nähdä joki, sanoa siitä muutama kommentti ja katsoa millä mielellä se ottaa vastaan tulijan. Aina se näyttäytyy erilaisena. Narrattiin särkiä. Lapsena pelättiin ?jokiukkoa?. Varsinkin, jos oli utelias menemään virtapaikoille ja heikoille jäille, niin ?jokiukko. Vain äiti uskalsi huuhdella talvella pyykkiä avannossa pelkäämättä. Kerran talvella lähdimme kyläilemään Myllytaloon. Lämsä) Vantaa. Kurjet ja joutsenet kokoontuvat pelloille, pieni haikeus hiipii mieleen, joko kesä meni? Talvella joki lepäilee tyynenä jääkannen alla. Vain siellä täällä virtapaikoissa kuuluu veden solinaa. Jossakin sytytetään nuotio, savua leijailee hiljakseen. joulukuuta 2013 lukijan kynästä Vaaksjoen varrelta K aukaa taas saavun joelle kerran, sen viileys mua rauhoittaa. Opittiin kunnioittamaan luontoa ja luonnonvoimia. Kauempana kuuluu ampumista. Hankalan Kaisan kanssa keräilimme hyvät korsivarastot, ne olivat olevinaan tupakkaa. Kun vesi väheni joesta, alkoi sillan teko Hankalaan. Se lämmitettiin lauantaisin, joesta kannettiin vedet saaviin lämpiämään. Saunan lämmitys oli tunnelmallinen tapahtuma? ti keskelle jokea. Sieltä se katselee tuimana ylöspäin, kunnes peruuttaa kiven alle piiloon. Pyykkipäivät olivat mukavia. Siinä menivät lihat ja haju levisi koko kylälle. Mutta joelle taas. Jostain otettiin esiin vene, millä väki pääsi joen yli. Jäiden lähdettyä joesta nousi paljon kalaa: haukea, säynäviä ja ahvenia. Itse keitetyn saippuan ja lipeän tuoksu täytti tienoon. Ravustus on alkanut! Kauempana joki ei malta uinua. Se lämmitettiin lauantaisin, joesta kannettiin vedet saaviin lämpiämään. Ja kantoi lyhtyä
60 vuotta Keskiviikko 4. joulukuuta 2013 TALOUS @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi 35 yrittäjyys 10 vuotta datapalvelua ANU LAITINEN ANU LAITINEN DATA GROUP Kiuruvesi on toiminut Kiuruvedellä jo kymmenen vuotta. Liike toimi oston jälkeen pitkään Savon Datapalvelu -nimellä, mutta vuosi sitten nimi vaihdettiin Data Group Kiuruvedeksi. 017-820 3640 Niemistenkatu 1 74700 KIURUVESI Puh. Tietotekniikan palvelut saa liikkeestä laidasta laitaan. Yrittäjä Jani Niskanen omistaa. Korvakorut MP15-75 Klipsikiinnitys Kultaiset korvakorut joulun tarjoushintaan! ruvesi. Hopeaa ja timantteja 58 ? 85 ? . 14 k kultaa. Bismark-ketju palloilla B109K Bismark-korvakorut B300 25 mm 135 ? B301 kivellä 148 ? Levenevä 3,6 -10 mm 42 cm n. 3,8g 248 ? 50 cm n. Yritys kuuluu maanlaajuiseen Data Group -ketjuun. - Olin muutaman vuoden työntekijänä Tietotulkissa ja omistajan halutessa luopua toimistaan päätin ostaa ja jatkaa itse yrittäjänä. Savon Datapalvelu pyrkii vastaamaan aina asiakkaan toiveisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Kuuluu Data H100 Normaalisti Kaula TK100 65 ? Ranne TK300 49 ? 14 mm Avokyynel kivellä 4 mm 49 ? . 017-820 2800 Kaulariipus 45/50 cm TK107 39 ? . Toimitilat Kiuruveden keskustassa. 149 ? Uutuus RAMBO Collection KK203 . ICT-alan palvelut ja laitteet, huolto ja myynti. Työllistää yrittäjän itsensä lisäksi yhden kokoaikaisen työntekijän. Tervetuloa tutustumaan. Rannekoru terästä ja nahkaa 21 cm TK303 Bismark-ketju B116 Group -ketjuun. Hopeiset korvakorut tarjoushintaan 7,90 ?/Pari Kaula 50 cm Ranne 21 cm Leveys 6,8 mm 59 ? 5 mm 59 ? . Data Group -ketjun palvelut. H103 KORURASIAT 35 ? Bismark rannekoru B6 Leveys 4,1mm 18,5 cm 298 ? 20,5 cm 327 ? . Huolto sekä ICT-järjestelmien kokonaisratkaisut niin yrityksille kuin yksityisillekin ovat nousseet palveluissa kysytyimmiksi. - Vaikka olemme niin sanotusti alan ainoita toimi- ATK-RATKAISUT Savon Datapalvelun yrittäjä Jani Niskanen sekä huoltopäällikkö Juha Tossavainen uskovat alan tulevaisuuteen. Uutuus korusarja Kaulakoru MP15-68 KK104 KK204 sydän tappikorvakorut sydän koukkukorvakorut 29 ? 39 ? Pallokorvakorut KK101 3 mm 39 ? ru ranneko a j a l u ? Ka taan 65 settihin Bismark-ketjut ovat kotimaista käsityötä. Yritys työllistää Niskasen lisäksi yhden kokoaikaisen työntekijän. Tavarantoimittajien hinnoittelu on mennyt tähän suuntaan jo pidemmän aikaa, Niskanen kertoo. Jani Niskanen osti 10 vuotta sitten silloisen Tietotulkki yrityksen toiminnot. Avoinna ma-pe. Kaulakoru MP15-74 179 ? 4,90/Pari? Paljon eri vaihtoehtoja! Kaulakoru 45/50 cm TK105-A 40 ? KOR1488 99 ? Ihanat lastenkorurasiat melodialla 45 ? 35 ? H102 KOR1475 99 ? KOR483 59 ? KOR1315 59,90 ? KOR1363 29 ? KOR1339 55,90 ? Kristallilasit tarjoushintaan 39 ? Riipuksen ostajalle ketju kaupanpäälle!* . 9,5g 618 ? 50 cm n. Yrittäjä Jani Niskanen näkee tietoteknisellä alalla tulevaisuutta. - Olemme ainoa tämän alan toimija Kiuruvedellä ja koska tietokoneet ja älypuhelimet ovat lisääntyneet kotitalouksissa, niin huoltoalan osaamista tarvitaan, hän kertoo. Tietotekniikan saralla itse koneiden myynti ei ole se kannattavin bisnes, vaan huolto. - Käytännössä pakettikoneen hinta on melkein sama, kuin jos sen rakentaisi itse komponenteista. 4,2g 277 ? AR0208 59 ? Bismark-korvakorut B400 17 mm 89 ? B401 kivellä 99 ? Kaulakoru 45/50cm TK105-B Lapsi sydämessäni riipukset NC703 29,50 ? ! Rannekoru terästä ja nahkaa 21 cm TK304 NC325 36 ? MP511 38 ? Kaulariipus 45/50 cm TK112 NC326 39 ? Osa tuotekuvista on suurennettu yksityiskohtien selventämiseksi. Tarjoustuotteita rajoitettu erä! Hinnat voimassa 31.12.2013 asti. Petterintie 8 74700 VIEREMÄ Puh. Data Group Kiu- 101 ? Korvakorut MP16-70 84 ? Korvakorut MP15-67 MIKÄ? Kaulakoru MP16-71 Korvakoru MP16-61 148 ? joita Kiuruvedellä, ei siihen ajatukseen voi tuudittautua, vaan meidän on oltava ajan hermolla ja kehitettävä toimintaamme. - Esimerkiksi, joskus on tarpeen käydä asiakkaan kotona katsomassa, missä vika piilee, jos hänellä ei ole mahdollisuutta tuoda tietokonetta tänne meille, Niskanen kertoo. Hänen mukaansa aina on helpompaa, jos asiakas tuo ongelmallisen tietokoneen datapalvelun tiloihin, sillä liikkeessä on varmasti toimivat tietoliikenneyhteydet sekä kaikki tarvittavat työkalut. - Tämä säästää aikaa, ja asiakkaan kuluja, kun voimme samanaikaisesti korjata useampia koneita, Niskanen muistuttaa. - Toki käymme kotikäynnillä, jos tilanne niin vaatii. 59 ? / 6 kpl laatikko Kaulariipus 45/50 cm TK108 39 ? KR 012 Kuohuviini Normaali ovh. 81,60 ? KR 011 Punaviini KR 010 Konjakki KR 017 Whisky Joulun alla pidennetyt aukioloajat! PS: Voit tilata kaikki tuotteet verkkokaupastamme! ma - pe 10 -17 pe 10- 18 la 10 -13. 10,5g 690 ? H101 Levenevä 2,7 -4,5 mm 42 cm n. 9g 579 ? 45 cm n. 3,6g 239 ? 45 cm n
www.iisa.fi KIURUVETISJUURISESTA Seppo Remeksestä on tehty pitkä, 13-sivuinen juttu Talouselämä-lehteen. Venäläinen vaimo, Seppo Remes on lähtöisin Kiuruvedeltä, hän pitää kotiseutuunsa edelleen yhteyttä. ja autonvalmistaja Sollersin hallituksissa. Lehti numero 41 ilmestyi 15.11. Venäjän vauhti hyytyy -juttu kertoo Venäjän tulevaisuuden talousnäkymistä, mutta myös siitä, kuinka Seppo Remes nousi Venäjän oligarkkien ystäväksi. Jutun on kirjoittanut Pekka Lähteenmäki ja kuvat ottanut Karoliina Paavilainen. Varmista onnistunut joulu, hanki muotilahjat Kauppakeskus Iisasta! Avoinna ma?pe klo 10?19, la klo 9?16 (joulukuussa myös su klo 12?16). Satamakatu 8, Iisalmi . Remes on Venäjällä verkkoihin sijoitavan EOSyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Opiskeluaikanaan hän matkusti pitkin Neuvostoliittoa ja sai luotua laajan suhdeverkoston, mistä hänelle on nyt hyötyä. Entä mitä Remes sanoo jutussa Venäjän taloudesta. Mainittakoon myös, että Remes lukee Kiuruvesi-lehteä, hänelle on lehti tullut aina.. Lisensiaattityönsä hän teki Neuvostoliiton skenarioista. Kauppatieteiden lisensiaatti, johtanut Nesteen Moskovan edustustoa, hallitusammattilainen tätä nykyä monessa venäläisessä suuryhtiössä. . Hän istuu kantaverkon ja jakeluverkot omistavan Russian Grids-yhtiön, petrokemianyhtiö Siburin . Lisäksi Remes on nanoteknologiarahasto Rusnanon hallituksen ainoa ulkomaalainen jäsen. Hän toimii hallituksissa perustamansa OOO Kiuru-yhtiön kautta. Remes on asunut Venäjällä 1990-luvulta lähtien. Remes opiskeli nuoruudessaan, 1970-luvulla, Venäjällä matematiikkaa, mutta tuli takaisin Suomeen, koska opiskelu oli turhan vaativaa ulkomaalaiselle. Lehti kysyy, kuka on tämä lupsakka savolainen, joka sukkuloi Moskovassa tapaamassa Venäjän valtaapitäviä? Murennoksesta lähtöisin oleva Remes avaa jutussa ovet toimittajille Moskovan kabinetteihin. 60 vuotta 36 ? Keskiviikko 4. Seppo Remes, 58 vuotta, asuu Moskovassa, lähtöisin Koskenjoen Murennoksesta. . joulukuuta 2013 TALOUS ex-kiuruvetisiä RAKAS JOULUPUKKI, olethan muotitietoinen ja hankit lahjani Iisasta! TALOUSELMÄ KERTOO Kiuruvetisjuurinen Seppo Remes esitellään Talouselämä-lehdessä useammalla sivuaukeamalla. Oligarkkien ystävä KUKA? JAANA SELANDER . Remeksen mukaan muut eivät pysty ottamaan kokonaisvastuuta laitoksen pitkäaikaisesta rahoittamisesta. SEPPO Remes on kotiseutuhenkinen, hän pitää säännöllisesti yhteyttä vanhempiinsa Aira ja Lauri Remekseen sekä sisariinsa Anneliin ja Katariinaan sekä Remesten sukuun. Toimittaja pääsee Remeksen siivellä tapaamaan Sberbankin pääekonomisti Jevgeni Gavrilenkoa ja Rusnanon varajohtaja Oleg Kiseleviä sekä Siburin toimitusjohtaja Dmitri Konovia. Haastatellusta käy ilmi, että Remes on tavannut kahden kesken pääministeri Dmitri Medvedevin, mutta ei presidentti Putinia. Kiuruvesi-lehdessäkin tämä on kerrottu ja Talouselämä sen kertaa, että Seppo Remes käyttää valtaa monessa venäläisessä suuryhtiössä. Talouselämä tituleeraa Remestä jutun ingressissä ?Venäjän merkittävimmäksi suomalaisjohtajaksi?. Viimeisen puolentois- Sampo-poika, joka asuu Kuopiossa. . Remes ennusti radikaalisti, että suurvalta hajoaa. Harrastaa taiteen keräilyä, lukemista. ta vuoden aikana näkymä on muuttunut negatiivisemmaksi, mutta ei mitään katastrofia ei ole tulossa. Venäjällä on paljon mahdollisuuksia. Toisessa jutussa samaisessa Talouselämä-lehdessä Remes muuten toteaa, että Fennovoiman ydinvoimalahanke ei toteudu ilman venäläistä Rosatomia
LAITINEN OY Luotettavaa palvelua jo vuodesta 1938. Tilausajot ja matkapaketit ryhmille. Soita ja kysy tarjous (017) 752 556 Mukavaa joulun odotusta! Avoinna 8.30 - 18, ti ja la suljettu PARTURI-KAMPAAMO L YYTIKAINEN KELLO & KULTA VUODESTA 1903 SAVONKATU 13, IISALMI, PUH. puh. (017) 754 570 Avoinna ma-ti 9.30-17.30, ke-pe 8.30-20 LINJA-AUTOLIIKE * Shampoon ja hoitoaineen ostajalle pipo * Tuotelahjapakkauksia * Lahjakortit VELJ. (017) 818 181. 017 752 259 PITKÄAIKAISELLA KOKEMUKSELLA JP-AUTOHUOLTO Oy Juhani Partanen Yrittäjäntie 4, 74700 Kiuruvesi puh. (017) 812 543 CITYMARKET, IISALMI, PUH. Nouto 23.12. Lahjakortit pukinkonttiin Kulttuuritalo PALVELEMME: MA-PE 10-16 ja tilaisuuksien aikana WWW.ILTALYPSY.FI | Puh. (017) 818 543 LIISA tuula.laitinen@linja-autoliikelaitinen.fi www.linja-autoliikelaitinen.fi Kiurukatu 1, 74700 Kiuruvesi Puh. - 20.12. klo 12-14 ja muina aikoina tilauksesta. Hinta 27 ? Tilaa joulu kotiisi; laatikot, kalkkunat, pateet, lohirullat, rieskat, salaatit, puolukkaja glögikakut. 040 5600 045 Pelakuusta löydät myös Wanhan Markin saippuatuotteet sekä Korukolmion korut. Tervetuloa tutustumaan ! f www.piippohydraulic.com Kirkkokatu 2 . 60 vuotta Keskiviikko 4. 040 182 4433 LA 7.12. K L O 1 0 - 1 4 LÄHTEENTIE 8 Uusi Supreme Keratin silotuskäsittely - silottaa hiuksen pintakerrosta - parantaa käsiteltävyyttä - upean sileä hius, joka on vahva ja kiiltäva Kysy lisää Parturi-Kampaamo Päivi Torikatu 6, Kiuruvesi, puh. Katso koko valikoima www.iltalypsy.fi. joulukuuta 2013 37 Myyntipisteestämme ja marketeista jouluksi laatikot, glögit, sinapit ja salaatinkastikkeet Joulun noutopöytä katettuna 19
Kertun äiti jäi viljelemään tilaa kahden tytön yksinhuoltajana. Hän toimii tällä hetkellä lääketieteellisessä tiedekunnassa yliopistotukijana, mutta on halunnut ylläpitää ja kehittää myös kliinistä osaamistaan. Maija-äiti toimi aiemmin tarkkailukarjakkona ja sittemmin keinosiementäjänä, isä oli maanviljelijä. Perhe asui Osmangilla siihen saakka, kun Kerttu täytti 6 vuotta, oman maatilan perhe hankki Rantakylästä Korpikankaalta vuonna 1969. Alpo Säisä muun muassa marssitti tytöt kansalaiskoulun katolle, että kaikki heidät näkisivät. Opettaja, kotiseutuyhdistyksen ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Alpo Säisä puolestaan luonnehti Kiuruveden tyttöjen syntyneen maidosta, toisin kuin Afrodite vaahdosta.. Oikeut- taan käytti 1 886 henkilöä. Ikänsä ja kokonsa puolesta hän erosi huomattavasti muista. Täällä jopa nukunkin paremmin kuin Oulussa, vaikka asumme kaupungissa rauhallisella paikalla, 12 kilometriä Oulusta pohjoiseen. ?Ihmiset, jotka äänestivät missiksi lapsen, ajattelivat antaa äänensä tulevaisuudelle.? » Kiuruvesi- ja maitopäivillä juotiin maitoa yli 1000 litraa MAITOTYTTÖ valittiin heinäkuun lopussa vuonna 1972 yhdistetyillä Kiuruvesi- ja maitopäivillä. Tytöt joutuivat nousemaan koulun katolle, jotta kaikki näkisivät kandidaatit.Yleisö sai äänestää missejä, jokainen antoi yhden äänen. Kerttu Lämsä voitti ylivoimaisesti. Joskus herättäjäjuhlien aikaan. ilmestyneessä numerossa, että Maitomissin valinta oli lauantai-illan eräs vetävimmistä ideoista. Kyläkunnat äänestivät omia ehdokkaitaan. Kiuruvesi-päiville kokoontui 5 000 ihmistä ja lehdessä kysyttiin, milloin aikaisemmin Kiuruvedellä on ollut niin paljon väkeä kassassa. 60 vuotta 38 IHMISIÄ @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Keskiviikko 4. Ja äitihän antoi luvan. Maitomisseille valmistettiin yhteneväiset emännän asut: turkoosit jakut ja housut. He tulivat äidiltäni lupaa kysymään, josko minä voisin lähteä missiehdokkaaksi. Isä kuoli syöpään vuosi sen jälkeen, kun perhe oli muuttanut uuteen kotiin. Maija-äiti kuoli parikymmentä vuotta sitten. Kerttu lähti heti ylioppilaaksi kirjoitettuaan opiskelemaan Oulun yliopistoon. Kerttu Huttunen (o.s. Hiljattain Kerttu toimi kahden vuoden ajan Oulun yliopistollisessa sairaalassa puheterapeuttina ja teki samalla myös tutkimustyötä. Kerttu syntyi Sysmässä vuonna 1963, perhe muutti takaisin Kiuruvedelle, kun Kerttu oli 1,5-vuotias, sillä Eino-isän juuret ovat Niemiskylässä. Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan yliopistotutkija. . Lämsä) muistaa hyvin sen päivän, kun hänet valittiin Maitomissiksi Maitopäivillä meijerin rannassa heinäkuun lopussa vuonna 1972. - Oli kuuma päivä ja meijerin rannassa paljon ihmisiä, jostain muistan lukeneeni, että paikalla oli 5 000 ihmistä, Kerttu kertailee. Sitä Kerttu ei kuitenkaan tiedä, miksi juuri hänet pyydettiin mukaan maitomissikisaan, sillä hän oli tuona kesänä vasta 9-vuotias. Kerttu sai ylivoimaisesti eniten ääniä, 1 886. Kerttu kertoo, että maitomissikisa-aamuna hänen äitinsä toi kalareissulta hänelle lumpeenkukkia. - Sillä äiti halusi osoittaa viisaasti, että jos häviäisin, äidille olisin siitä huolimatta edelleen tärkeä. Myöhemmin Kerttu on pohtinut, että mitä meijeri mahtoi hävitä siinä, että valituksi tuli pikku tyttö, eikä aikuinen, joka olisi voinut edustaa ja markkinoida maitoa ja maaseutua. Perhe: aviomies ja kaksi jo aikuista lasta. Kerttu Lämsä Maitomissi vuosi 1972, takana meijerin piippu. TÄRKEÄ PAIKKA Kerttu Huttunen on väitellyt tohtoriksi logopedian alalta ja on oman oppiaineensa dosentti, hän asuu Oulussa, mutta Kiuruvesi on hänelle edelleen tärkeä paikka. Kertulla kädessään lasimalja, jonka hän sai palkinnoksi maitomisseydestään vuonna 1972 KIURUVESI-LEHTI Maitotytöt: Sisko Laitinen Hautakylästä (18 vuotta), Airi Vilpunaho Niemiskylästä (24), Hanna Husso meijeriltä (23), Marja Remes Remeskylästä (14), Kerttu Lämsä Korpikankaalta (9) ja Maritta Lämsä Lapinsalosta (18). totyttöjä. Lisäksi he saivat tuohiset kaulakorut ja korvakorut, jotka ovat edelleen Kertulla tallessa, samoin kuin se malja, jonka hän sai voittopokaalina. MAITOMISSIKISAT järjestettiin kansalaiskoulun pihapiirissä. Sieltä nousivat meijerin toimitusjohtaja Touko Heinonen ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Alpo Säisä. Pariskunnalla on kaksi lasta. - Kiuruvedellä viihdyn, täällä on vaihteleva maasto, mäkiä, jokia ja järviä, linnut laulavat maaseudun rauhassa. Voileipiä meni 7 000 kappaletta, jäljelle jäi 200300, kahvia meni 550 litraa, maitoa yli 1 000 litraa, piimää 800 litraa ja kahvipullia 3 000 kappaletta. Juhlassa ensimmäisen julkisen esiintymisensä tehnyt kunnanjohtaja Esko Rautio haastoi heti kaikki tilat hankkimaan yhden lehmän lisää viiden vuoden aikana, näin saataisiin Kiuruvedelle 1 500 lehmää lisää. Yleisöstä kuului huuto, että: ?Tehhään tuosta pikku tytöstä missi?. Ja niin tehtiin. Kaikki tytöt saivat ääniä. Kiuruvesi-lehti kirjoittaa 3.8. Kertun valinta jäi siis ainokaiseksi Kiuruvedellä, myöhemmin Kiuruvedellä on kyllä kruunattu maitopoikia ja maitonaamoja, mutta ei maitomissejä. KERTTU HUTTUNEN on koulutukseltaan puheterapeutti, hän väitteli tohtoriksi Oulun yliopistossa vuonna 2000 ja on toiminut logopedian dosenttina vuodesta 2002. Kerttu on työskennellyt Oulun yliopistossa erilaisissa tutkimus- ja opetustehtävissä vuodesta 1995 lähtien. Jokaisella missillä oli mahdollisuus saada yksi äänestyslippu. Kiuruvedeltä hän kokee saaneensa kaikilta kouluasteilta erinomaisen pohjan myöhemmille opinnoilleen. Nykyisin Kerttu käy noin joka toinen viikonloppu kotonaan Korpikankaalla yhdessä kiuruvetisjuurisen miehensä kanssa. Lämsä), syntynyt 1963 Sysmässä, Eino-isän juuret Niemiskylässä ja Osmangilla, Maitomissi vuodelta 1972. . Toisaalta Kerttu tulkitsee, että ihmiset, jotka äänestivät missiksi lapsen, ajattelivat antaa äänensä tulevaisuudelle. Kiuruvetisten maitomissivalinnassa kävi vielä niin huonosti, että seuraavana vuonna maitomissi-idean otti itselleen Maito ja Terveys ry, joka alkoi valita vuosittain valtakunnallisia Mai- KUKA? . Valmistui puheterapeutiksi Oulun yliopistosta vuonna 1988, väitteli tohtoriksi vuonna 2000. . Ehdokkaista neljä oli täysi-ikäisiä, yksi 14-vuotias. - Kesän alussa pihaamme ajoi auto. joulukuuta 2013 historia Maitomissi vuodelta 1972 KIURUVESI-LEHTI JAANA SELANDER JAANA SELANDER KIURUVEDEN ensimmäinen ja ainoa Maitomissi Kerttu Huttunen (o.s
Olemme saaneet olla mukana myös monissa kyläläisten yhteisissä kokoontumisissa: rokkajuhlissa, joulukoristekurssilla, tansseissa... JAANA SELANDER TIINA KILVENSALMI ANU LAITINEN Onnittelemme 60-vuotiasta Kiuruvesilehteä. Virkistä itseäsi, kokeile jotain tuoretta. www.omniyrityspalvelut.fi www.omniyrityspalvelut .fi Toimistossamme teitä palvelevat: Pirjo Manninen 050 539 8991, Jaana Manninen 044 749 5927 VIIKON KYSYMYS NETISSÄ: www.kiuruvesilehti.fi Tarja Siidorov 044 500 8773 ja Johanna Lappalainen 0400 114 827. joulukuuta 2013 KYLIEN KIRJA 39 ILMESTYY 7.12.2013 I S A M O A A R A KIURUVESI-LEHDEN JUHLAKIRJA 2013 V NNAKKOON. E kstiä ja JA R I K N KYLIE 3 N JUH LEHDE VESIKIURU A 201 LAKIRJ NDER A SELA LMI JAAN SA N E V KIL TIINA ITINEN ANU LA . a 7.12 s s a l h ju -vuoties n myynti .00. 0 6 n e d e 6 esi-leh. k ?. 3 kpl 100 KIURUVESI-LEHTI JUHLII tänä vuonna 60-vuotistaivaltaan. Juhlan jälke klo 8.00-1 v u r u i ti -p sK ä myö käteismyynAvoinna ma s s i n n yy 3. ain Kirja m35 euroa, v Hovinpelto Hinta oristamme, kontt 160 sivua te pl tai kuvia, 35 . Upeiden ihmisten kautta Kiuruveden elämä on tullut elävästi esiin niin riemuineen kuin suruineen. 60 vuotta Keskiviikko 4. Tähän kirjaan on valikoitunut 24 kylää. Juhlavuoden kunniaksi lehti julkaisee joulukuussa Kylien kirjan, jossa nostetaan valokeilaan lukuisat kylät ja niissä elävät ihmiset tapahtumineen
Että Petri Komulainen on Aino ja Kalevi Komulaisen jälkikasvua. nalointimenetelmiä ja hajautettuja optimointistrategioita. Komulainen kirjoitti Kiuruveden lukiosta ylioppilaaksi 1990 ja valmistui diplomi-insinööriksi 1996. Ikää tohtorilla on 35 vuotta. LUKIOSSA Hanna oli kiinnostunut biologiasta. joulukuuta 2013 koulutus Hieno matka tohtoriksi JAANA SELANDER HANNA SIISKOSEN (o.s. Kärkkäinen) haaveena molekyylibiologiaa Jyväskylän yliopistossa lukiessaan oli väitellä joskus tohtoriksi. Haave toteutui tämän vuoden helmikuussa, kun Hanna väitteli lääketieteen tohtoriksi Itä-Suomen yliopistossa, solubiologian alalta. Aiheena oli hyaluronaanin lisääntyminen ihosyöpien varhaisvaiheessa. Hanna Siiskonen valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2002 ja lääketieteen lisensiaatiksi Kuopion yliopistosta vuonna 2009. Lisäksi molempien puolisoiden voi olla vaikea löytää töitä pieneltä paikkakunnalta. Hannan mielestä Kiuruveden terveyskeskuksessa kaikki on kunnossa nuorelle lääkärille, seniorituki on kohdallaan ja aikaa tehdä töitä.Monuista Kiuru- » Kiuruvedeltä useita tohtoreita MONISTA Kiuruveden lukiosta valmistuneista ylioppilaista on tullut tohtoreita. Tässä muutamia nimiä vuosien varrelta: Kauhanen Marja-Liisa, Blumink Johanna, Heinonen Martti, Niinimäki Sirpa, Niinimäki Kati, Linnansaari Tommi, Pennanen Taina, Pennanen Paula, Halonen Timo, Laukkanen Pekka, Laukkanen Liisa (tekee väitöskirjaa), Martikainen Satu (tekee väitöskirjaa), Valta Miia (tekee väitöskirjaa), Korhonen Jani, Tenhunen Katri, Jauhiainen Tuure Pekka, Lehtonen Pekka, Nuutinen Lauri, Nuuti- nen Juhani, Sivenius Ari, Kuusisto Johanna, Pietikäinen Anu, Pietikäinen Soile, Pietikäinen Virpi, Kaikkonen Minna, Kananen Heli. Valitettavasti Kiuruveden lukiosta valmistuneista tohtoreista ei ole olemasa mitään rekisteriä.. Vuodesta 2007 hän on toiminut Oulun yliopistossa tieto- pystynkö. Väitöskirja oli Hannan mielestä työteliäs, kun ottaa huomioon, että hän teki tutkimustyön rinnalla kliinistä työtä, että kehittyisi myös käytännön työssä. - Työssäkäynti luonnollisesti pitkitti valmistumistaSusanna Pöntinen on Suoma ja Juho Pöntisen perillinen. liikennetekniikan osastolla tutkijana. Niin ikään kiuruvetisjuurinen FM Susanna Pöntinen väitteli viikonvaihteessa tohtoriksi Joensuun yliopistossa, väitöskirja kuuluu kasvatustieteiden alaan. ni. Kiuruveden lukiosta hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1997. Hanna on kotoisin Pihkapuron Ruosteniemestä, hän on Rauni ja Eino Kärkkäisen jälkikasvua. Täällä on Hannan mielestä hyvät ja innostavat opettajat. Erityisen maininnan saa jo nyt eläkkeellä oleva biologian opettaja Alpo Kumpumäki. - Olen aina ollut tunnollinen oppilas, hoitanut hommat. Olen asettanut päämääriä ja tavoitteita, tykännyt haastaa itseäni. 60 vuotta 40 IHMISIÄ @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Keskiviikko 4. Silti mikään ei ole tullut ilmaiseksi, töitä on pitänyt tehdä. Väitös kuuluu teknillisen tiedekunnan alaisuuteen ja se käsittelee yhteistoiminnallisia moniantennitekniikoita langattomissa solukkoverkoissa: pilottisig- JAANA SELANDER ?Olen aina ollut tunnollinen oppilas, hoitanut hommat. Silti mikään ei ole tullu ilmaiseksi, töitä on pitänyt tehdä.? TYÖTÄ JA VÄITÖSTÄ Hanna Siiskonen teki väitöskirjansa ohessa myös lääkärintyötä, joten tohtorin hatun saaminen hieman pitkittyi. kuun loppuun saakka. - Jatkan tutkimustani, lisäksi ohjaan anatomian harjoitustöitä lääketieteen opiskelijoille. Helmikuussa Hanna siirtyy jatkamaan erikoistumista ihotautien puolelle. - Tutkimustyöni kun on lähellä ihotauteja ja syöpätauteja. Hanna on työskennellyt opiskeluaikanaan ja valmistumisensa jälkeen lääkärinä Kiuruveden terveyskeskuksessa kaikkiaan viiden vuoden ajan. - Valmistuttuani olin vuorotellen kuukauden lääkärinä ja toisen tekemässä tutkimusta. Lisäksi tein päivystyksiä viimeiset kaksi vuotta noin kerran kuukaudessa. Viime keväänä Hanna työskenteli Pieksämäen sairaalassa sisätautiosastolla, perehtyminen sisätauteihin liittyy ihosairauksiin erikoistuvan lääkärin opintoihin. KIURUVEDELTÄ Hanna kertoo saneensa hyvät eväät yliopisto-opiskeluun. Nyt on vapaampi olo tehdä tutkimustyötä, kun yksi tavoite on saavutettu. Mutta hieno matka tämä on ollut. Vuonna 1998 alkoivat molekyylibiologian opinnot Jyväskylässä. - Lääketiede kiinnosti minua jo biologiaa opiskellessani, sillä biologian puolelta työpaikan saaminen tuntui epävarmemmalta. Näiden ajatusten aikoihin Hannan isä, Eino, sai aivohalvauksen vuonna 2002 ja menehtyi vuonna 2004. - Siinä isää Kysissä katsoessani lääketiede alkoi tuntumaan entistä läheisemmältä, koska lääkärin työssä saisi kohdata ihmisiä ja auttaa konkreettisesti. Keväällä 2003 Hanna pääsi ensi yrittämällä lääketieteelliseen. TÄLLÄ hetkellä Hanna toimii tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopistolla biolääketieteen yksikössä tammi- Lisää tohtoreita Kiuruvedeltä DIPLOMI-INSINÖÖRI Petri Komulainen on väitellyt tohtoriksi Oulun yliopistossa viime viikonvaihteessa. Eli tohtorin hattu. Hannan aviomies on atksuunnittelija Savonia-ammattikorkeakoulussa tieto- hallinnossa. - Mieheni erikoisala ja oma erikoisalani sitovat meidät Kuopioon. Hannan mielestä se, että lääkäreitä koulutetaan lisää, ei ratkaise lääkäripulaa. Yleiset työolot merkitsevät paljon. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän piti välivuoden opiskelusta ja hoiteli kotonaan hevosia
69,-) Meidän laajasta valikoimasta laatulahjoja pukinkonttiin. Muista myös Rautia lahjakortti. Lapsille työkoneiden pienoismalleja ja polkutraktoreita. Tervetuloa edullisille jouluostoksille Rautiaan! K-Plussakortilla 179,Akkupuukkosaha Ryobi RRS1801-L265 + one 18 V, mukana 3 kpl rst-teriä KIURUVESI 15,95 34,95 Etusi ?49% Alusasu Helly Hansen musta, koot S-2XL HInta ilman K-Plussakorttia 69,- (raj. BOBATH-terapia painokevennetty kävely . joulukuuta 2013 41 Fysioterapia-kuntoutuspalvelut Alk. 1370,- . 60 vuotta Keskiviikko 4. 040 741 8015 siilinjarvi@matkasavo.fi 10,- /5 pkt PUKINKONTTIIN RAUTIASTA Onnittelemme 60-vuotiasta Kiuruvesi-lehteä! Ulkotuli Finnmari ? ? ? ? ? ERITYISOSAAMISEMME: . physiopilates ratsastusterapia Hoidot myös ilman asentohuimaushoidot lääkärin lähetettä! Kinesioteippaus MDT FYSI-ASKEL OY Kiurukatu 3 (Tiimarin takana) 045 1409 222 TERVETULOA! Fysioterapeutit: Jaana Kananen 050 5472 851 Anneli Knuutinen 044 5374 677 Hanne Pesonen 040 4113 949 495,Sähköliesi RKL607 60 cm, liesi keittolevyllä, uuni grillitoiminnolla, ON! Hyvä valikoima jouluvaloja A-energialuokka PAISTO KINKUN ja ulkotulia (norm. sis. 040 741 8001 iisalmi@matkasavo.fi Siilinjärvi, Torikatu 8-7, puh. ja alkoholijuomat laivan ravintoloissa ja baareissa . bussikuljetukset Kiuruvedeltä 7-yön all Inclusive***** VÄLIMEREN LOISTORISTEILY 28.2.-8.3.2014 LÄNTINEN VÄLIMERI Italia - Espanja - Ranska Sisältää kaiken tämän Risteilyohjelma ? ? ? ? pe Kuljetus Helsinkiin, yöpyminen lentokenttähotellissa la Lento Italiaan, laiva lähtee Savonnasta su Ranska, Marseille 08:00 ma Espanja, Barcelona 08:00 ti Espanja, Palma de Mallorca 08:00 ke meripäivä -to Italia, Rooma 09:00 pe Italia, La Spezia 08:00 la Paluu Savonnaan 09:00 la lento Helsinkiin ja linja?autokuljetus Kiuruvedelle Menopaluulennot Helsinki / Italia Lentokenttäkuljetukset kohteessa 7 yön risteilyn jaetussa sisähytissä Kaikki ateriat laivalla: aamiainen, lounas, välipalat, illallinen ja keskiyön?snack . 050 579 2226 Palvelemme: ma-to 8-17, pe 8-18, la 9-14 Tervetuloa!. 639,-) 2 kpl/pkt 89,Turvajalkine Jalas 1858 Polar 49,Akkulamppu Makita BML801 14,4V/18V runko, ei sisällä akkua 59,RFM21110WA MIkroaaltouuni 700 W 14,90 Työkalupakki Bahco PTB101440 (ei sis.kuvan työkaluja) MEILTÄ MYÖS potkukelkat, pulkat, liukurit ja rattikelkat kaikki koot 39-47 49,Talvihaalari Winter sininen, kaikki koot: M-XXL (norm. 36 cm Lumentyönnin 26,95 Tarjoukset voimassa 24.12.2013 saakka. Uusi osoite: Topintie 1 puh. Verot, satamamaksut, palvelurahat . erä) Saatavana myös hanki- ja liukujalaksia Lumilapio Prof lev. klo 7 ja paluulento on Helsingissä n klo 23. tulo lähtö 16:30 17:00 19:00 18:00 -19:00 18:00 - KAEKEN MUALIMAN MATKAT Iisalmi Kirkkopuistonkatu 17, puh. suomalaisen matkanjohtajan palvelut Menolento lähtee n. Kaikki virvoitus
Nekin ovat ikivanhoja, 1930-luvulta. - Tänne kun tulee, niin tuntuu kuin syliin istuisi, kuvailee Maija onnellisena.. Kun Ville ja Riikka Huttunen muuttivat ensimmäiseen omaan kotiinsa, Huttulaan, toivat he taimen mukanaan, vuosi oli 1936. - Koska he muuttivat tänne syksyllä, taimi varmaankin kasvoi talven sisätiloissa ja maahan se pantiin seuraavana keväänä, Antti päättelee. Omenapuu on saanut vuosikymmenien varrella kokea kovia. Sadosta Maija teki hilloa ja mehua, jota riittää nautittavaksi pitkän talven yli. SUVUN omenapuu on lähtöisin ilmeisesti eteläisestä Suomesta. joulukuuta 2013 sukuhistoria JAANA SELANDER SUKUKALLEUS Omenapuu on kulkenut Huttusten surussa ja ilossa jo 80 vuotta, siksi se kuuluu perheeseen. Sinne asti ei ylety. OMENAPUUTA Huttuset ovat pitäneet kaiken aikaa suuressa arvossa. - Se oli Ville-ukilta hieno teko, että hän sen aikanaan istutti, Maija miettii. Joinakin vuosina puu kukoistaa ja tuottaa omenia ja keväällä se on pallona valkoisista kukista, toinen vuosi on taas vaatimattomampi. - Vähällä hoidolla se pärjää, keväällä laitetaan ripaus apulantoja juurelle. Se on elännyt kauemmin kuin paikan omistajapariskunta Maija (78) ja Antti Huttunen (77). Viime kesänä omenapuu tuotti erityisen runsaan sadon, oksat suorastaan riippuivat punaposkisista omenoista. Mutta siitäkin paratiisipuu selvisi. Omenapuun ympärillä maailma on muuttunut, mutta puu on pysynyt paikallaan, sen viereen nousi uusi asuinrakennus vuonna 1948 ja lisäsiipi vuonna 1985. MAIJA ja Antti tulivat omenapuun vaikutuspiiriin 1960-luvun puolivälissä. - Käytiin heittämässä keikka Helsingissä, mutta kun ukki tuli huonoon kuntoon, muutettiin tähän, Maija muistelee. - Isä pyysi, että ottakee työ tämä tila, Antti jatkaa. Maija ja Antti hoitivat tilaa liki 30 vuota, parhaillaan tilalla oli puolenkymmentä lehmää. Taloon johtaa tie, jota reunustavat suuret kuuset. Luopumiseläkkeelle pariskunta jäi vuonna 1991. Kahdeksan vuotta sitten Maija ja Antti ostivat kirkonkylältä asunnon ja Huttulassa vietetään enää kesät, toukokuulta siihen saakka, kun alkaa räntää sataa. - Lettuja paistetaan ja kahvia juodaan ulkona, ei tosin omenapuun alla. Anttti Huttu- ?Vähällä hoidolla se pärjää, keväällä laitetaan vähän apulantoja juurelle. On tässä ennätetty ihmetellä, että miten se jaksaa kasvaa.? sen isä Ville Huttunen istutti omenan kodasta noukkimansa siemenen kukkapurkkiin ja taimi lähti kasvamaan. Maija ja Antti Huttunen eivät siitä mielellään luopuisi. Huttusten paratiisipuu JAANA SELANDER KALLIOKYLÄN Huttulan kartanolla seisoo omenapuu, joka on kasvanut samalla paikalla yli 80 vuotta. Nautitaan kesästä, Maija hehkuttaa. Antti on yrittänyt joskus puuta karsia, mutta nyt se on mahdotonta, koska oksat ulottuvat korkealle. 42 IHMISIÄ @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi 60 vuotta Keskiviikko 4. Elämisen jäljet näkyvät rungossa, puu on alaosastaan lahonnut. - Naapurin lehmät karkasivat kerran tänne ja repivät puuta, Antti muistaa. On tässä ennätetty ihmetellä, että miten se jaksaa kasvaa. HUTTUSILLA on kaksi poikaa: Kari (syntynyt 1967) ja Juha (syntynyt 1961). Saavatko he ja heidän lapsensa katsella puuta vielä kuinka kauan, jää nähtäväksi. Huttulan pihapiiri on muutoinkin näkemisen arvoinen
/min) Palvelemme jouluun asti sunnuntaisin klo 12-21! Kuopio. ta en kesken ulute Mocca levision, kahvin masten k Atrian eittimen ja joulukin kun. Avajaisviikolla on luvassa paljon tapahtumia mm. tuote-esittelyjä, edullisia tarjouksia sekä paljon muuta kivaa. tervetuloa! v10 plus, Filorga ja elivo -tuotesarjojen esittelyt Priima apteekissa klo 10-16.30 Huippu dermokosmetiikkaa Japanista ja Ranskasta! Tippa täynnä hoitavaa kaunetta! torstaina 5.12. PalveleMMe tuote-esittelyssä: vaasan nachot, arctic Milk, keisarin korvapuusti sekä olvi teho sport sunnuntaisin klo 12-21 vichy-päivä Priima apteekissa klo 10-17 Ihotyypin testausta ja tuoteopastusta. Dr. info 010 762 8300 (0,0835 . /puhelu + 0,1209 . joulukuuta 2013 t u n u t s i D uu tervetuloa herkuttelemaan koko Perheen voImIn uuteen PrIsman ravIntolamaaIlmaan! n e M l a s ii Iisalmen PizzaBuffa ! a M s i r P tee löytöjä! la Pressossa tarjol ita kahvia, make leivonnaisia ja ylöitä maukkaita sämP än lkä Pikkunä Nauti niin paljon kun mielesi tekee! tutustu uuDistuneisiin osastoiHin ja 43 keskiviikkona 4.12. tuote-esittelyssä: sodastream klo 13-19 voimaruuan erkki Palviainen neuvoo, opastaa ja maistattaa raakasuklaata sekä jouluista pakuriteetä klo 13-19 osa arvo llistu ntaa Ar vom n! m e kävijöidavajaisviikon 42. 60 vuotta Keskiviikko 4. Hausckalta kosmetologiopiskelija teija Hiltunen tekee pienimuotoisia käsihoitoja klo 9-15 Vieremä ParkkiHalli! ä Yhteens a lt a Prism löytyy laa parkkiti Kiuruvesi auto Pielavesi Bonusta myös: Yhteistyössä: km IISALMI joPa e 600:lllle! 25 73 km m Jopa 200 lämmintä paikkaa. 37 km 24 k tilava Sonkajärvi km uusi ABC As e85 Be emAltA nsiiniä ! n Prism an 30 Iisalme 45 Rautavaara km Varpaisjärvi 54 km Ylä-Savon ensimmäinen paan! km nkilö toksille omaan kaup 55 Iisalmen Prisman he t tervetulleeksi os kunta toivottaa Sinu Polar Pharmalta seiväshyppääjä eemeli salomäki maistattaa tuotteita sekä antaa tuotetietoutta klo 15-18 Lapinlahti Maaninka Nilsiä Siilinjärvi Prisma Iisalmi Avoinna ma?pe 8-21, la 8-18, su 12-21 Parkatintie 2, puh
-65. Näpäkkä pikkukoti Sinulle, joka et tarvitse paljon tilaa, Marko mutta haluat silti asua Laine ok-talossa. 108.000 e 7178061 Tontti 0,1308 ha. Keskustan palvelut lähellä. Mh. Alun Kiuruvesi OKT n. 48 m2 Maikinpolku. Lisäksi koulutan laulajia ja keikkailen bändissä, Kesäniemi kertoo taustastaan. Hän koulutti kuoroja muun muassa jazzin ja swingin käyttöön kuorolaulussa. - Koen, että rytmimusiikki on kuin pohjaton suo. Kai se on se, kun siitä elää. Ja onhan tästä tehty tutkimustakin, että kuorolaulaminen pidentää ikää. Nopeasti ne, jotka eivät koe tätä harrastusta omakseen, lähtevät pois. Lisäksi mukana oli yksittäisiä laulajia muista Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton Pohjois-Savon piirin kuoroista. Mh. 148.000 e Persoonallinen, monee käyttöön soveltuva talo. Kouluttajana kuorolaisille toimi musiikkipedagogi Maria Kesäniemi Kokkolasta. - Toimin Keski-Pohjanmaan konservatoriossa lauluopettajana. 55.000 e 7124857 Kiuruvesi KT 1 h, kk 25 m2 2. Rak. Sisätiloiltaan remontoitu -09. 156/190 m2 perin kolme huoneistoa, nyt Rupanpolku. krs. Rak. 140 m2 7066527 Museokatu. Pidin kerran pidemmän tauon laulamisessa ja minulle tuli selvät riippuvuusoireet. - Vapaaehtoista tässä on liittyminen ja sen jälkeen alkaakin sitoutuminen. Eino Lilja, Mieskuoro Kiurun Laulun kuoronjohtaja. - Vuoden vaihteessa tulee 40 vuotta täyteen, kun olen ollut Kiurun Laulun kuoron- johtajana. Pyrittiin hieman keventämään ohjelmistoa. - Sellaisen havainnon olen tehnyt vuosien varrella, että sitoutuminen mieskuoron toimintaan on ollut hyvin korkeaa. Paljon on mahtunut näihin vuosiin. Harrastuksena tämä antaa ilmeisen paljon sisältöä elämään. PALKITTUJA SUOMEN Naiskuoroliitto on myöntänyt Kiuruveden Naislaulajille laulajan ansiomerkkejä kunniakirjoineen aktiivisesta ja pitkäaikaisesta lauluharrastuksesta: . Kuka on liittynyt on myös jäänyt. -81. 44 Kiuruvedellä on myynnissä mm. 5 mh, oh, k, yhden perheen käytössä. Eila Keinonen, laulajan 40-vuotisansiomerkki . Maija Vainio. laulajan 20-vuotisansiomerkki . -65. Pikkuinen, vapaa kaupunkikoti omaksi tai sijoitukseen. Vh. Kuorossa vuodesta 1999 lähtien. - Porukan henki ja yhdessä tekemisen meininki. nämä kohteet. Sovi henkilökohtainen esittely KULTTUURI 60 vuotta Keskiviikko 4. -61..laaj/perkorj. Koulutus ja konserttipäivään osallistuivat tilaisuuden järjestävän Mieskuoro Kiurun Laulun lisäksi Iisalmen Mieslaulajat, Pielaveden Mieslaulajat sekä Kiuruveden Naislaulajat. On ollut monenlaisia suuntauksia. Asematie. Saa olla osallisena sen tekemiseen niillä lahjoilla, mitä on suotu. Rak. Mukana vuodesta 1992 lähtien. - Se, kun rakastaa musiikkia yli kaiken. Rak. Yritin olla pois näistä kuvioista, mutta elämästä jäi niin paljon pois. Tontilla lisäksi Myyntijohtaja, 50-luvun remontoitava okt. LKV Ahkeralle remontoijalle luovuuden herättäjä! GSM: 0440 818 828 Mh. Vuokratontti 1.150 m2. joulukuuta 2013 kuorolaulu ANU LAITINEN Kiuruvesi OKT n. 25.000 e 7170731 SOITA VAIKKA HETI! marko.laine@huoneistokeskus.fi Lisää kohteita ympäri Yä-Savoa: www.huoneistokeskus.fi Kauppakatu 13, 74100 Iisalmi JAZZ&SWING Musiikkipedagogi Maria Kesäniemi tutustutti kuoroja rytmimusiikin saloihin. Meillä oli yhteen aikaan oma bändikin kuoron sisällä. Esiintymisiä varten harjoitellaan. Kai tämä on jonkinasteinen addiktio. Tuula Ilvonen, Kiuruveden Naislaulajat. Vapaa. saunatilat yms. HUOM! Varainsiirtovero 2 %. Sieltä löytyy aina jotain uutta. Näillä koulutuksilla haluan kannustaa kuoroja monipuolisuuteen. Jarmo Nousiainen, Maarit Amper, Tuula Ilvonen ja Eino Lilja. Mikä on innostanut kuorolaulun pariin? Mieskuoro Kiurun Laulun puheenjohtaja Jarmo Nousiainen. Maija Ritvanen, laulajan 30-vuotisansiomerkki . Hän kannustaa kuoroja monipuolisempaan suuntaan. Meiltä saa Bonusta! UUDET Vapaaehtoinen, mutta sitova harrastus ANU LAITINEN -koiranruuat VAATIVILLE KOIRILLE JOSERA FESTIVAL 1,5kg ja 15kg JOSERA KIDS 1,5kg ja 15kg JOSERA OPTINESS 1,5kg ja 15kg JOSERA SENSIPLUS 1,5kg ja 15kg JAHTI&VAHTI EXTRA ENERGIA 15kg -10% 26,96 HEVOSENKENGÄT JA TUNAHOKIT AGRIMARKETISTA! Agrimarket Kiuruvesi Teollisuustie 3, 74700 KIURUVESI puh 010 7684 077 Arkisin 8-17, la 9-14 Puhelun hinta 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis.alv) KUOROTOIMINTA elää ja voi hyvin Kiuruvedellä. Kiuruveden kulttuuritaloon kokontui lauantaina Laulun ja Soiton päivään mies- ja naiskuoroja Ylä-Savon alueelta. Ihana koti vaikka lapsiperheelle! Kiuruvesi OKT n. -63/-72. 168.000 e 7047980 Kiuruvesi OKT n. 3 mh, oh, k, rkt/tkh, khh, ph, s, at, terassi. -03. Mh. Rak. Tuula Ilvonen, laulajan 20-vuotisansiomerkki. 127/181 m2 Anna-Marintie. Esiintymisissä on ehkä se juttu, miksi tätä haluaa harrastaa. Maarit Amper, Kiuruveden Naislaulajien kuoronjohtaja. - En muista aikaa, jolloin en olisi laulanut
60 vuotta Keskiviikko 4. 20 % Joulukankaat ?20 % Neulelanka-ale ?20 %?50 % 5 ? Tervetuloa jouluostoksille ! Asematie 9 Kiuruvesi Puh. (017) 822 300 Pe-La 13-14.12 To-Pe 19.-20.12. La 21.12. Ke 25.12. Ti 31.12. Kari Pienimäk i & Presto Kari Pienimäki & Presto Tero Jokinen & River band Harri & Coronet PELTOHOVIN JOULUPÖYTÄ NOTKUU HERKKUJA READBAY DUDES (HOCKEY NIGHT järjestää KK-81) JOULUPÄIVÄILLAN KARKELOT dj ANNA & dj ROOPE UUDEN VUODEN VASTAANOTTAJAISET SWINGERS BAND TERVETULOA VIIHTYMÄÄN! HOTELLI - RAVINTOLA Asematie 9, 74700 Kiuruvesi puh. 9-14 Pe-La 6-7.12. Neuleet, tunikat, housut . ja 21.12. (017) 760 4600 www.hotellipeltohovi.com. joulukuuta 2013 45 Parhaat joululahjakaupat! Meidän Pirjo valmistui puutarhuriksi Onnea! Sen kunniaksi tarjoamme kahvit to 5.12. Pieni joulupuoti avattu! Voimassa 4.-7.12. Laadukkaat joulukukat ja persoonalliset joululahjat, tervetuloa! Yksilatvainen joulutähti Kaunis flamingonkukka (22,-) 18,- Kaunis tuoksukynttilälamppu lasia, neljä eri väriä 5,Lähetä erilainen joulutervehdys 12,/kpl (8,-) Kirjeeseen mahtuva kynttilä (16,-) Pukinkonttiin kotimaiset haapalautaset nyt meiltä! 850 kpl Paikkakunnan kasvatetut joulukuuset tulevat myyntiin vkolla 50. JOULUTARJOUS ke-la 4.-7.12. JOULUKUUN OHJELMAA RIPANEN Tero Jokinen Joulunavaus To 5.12.2013 klo 9-15 * pipari- ja glögitarjoilu * tarjouksia * arvontaa Ripasen joulun aukioloajat: ma-pe 9-15 la 14.12. 040 168 7852 5.12. Asematie 9, Kiuruvesi, puh
Aarne Rantala, Eino Mustamo ja Heikki Pursiainen tekivät joulukuussa pohdinnoistaan totta. Kuvaelmassa sivutaan myös ensimmäisen lehden juttuja. Kuvaelma lehden synnystä saa ensi-iltansa Kiuruvesi-lehden 60-vuotisjuhlassa, joka pidetään Kiuruveden kulttuuritalossa lauantaina 7.joulukuuta. - Kyseessä on noin puolen tunnin pläjäys, joka perustuu tositapahtumiin, kuvaelmassa näyttelevä Risto Juntunen kertoo. - Olemme pyrkineet kuvaamaan lehden syntyä komedian muodossa. Juntunen on ollut mukana Hullunviiman näyttelijäkaartissa jo viiden vuoden ajan. VUOSI 1953 Tarvitsemme kansalle oman kanavan, jotta saamme äänemme kuluviin. Mikä Hulluviima? Sen on oltava sitoutumaton. Kyläläisten puolella. Perustetaan oma lehti. KUVAELMA Risto Juntunen on mukana Hulluviiman tositapahtumiin perustuvassa lyhytnäytelmässä Kiuruvesi-lehden synnystä. Ei ne muualla meidän puolia pidä. Maalaisliitto vastustaa. Perustetaan? Kyllä. Käsikirjoitus, dramatisointi ja ohjaus ovat Heidi Jaatisen ja Esko Huttusen käsialaa. HARRASTAJATEATTERI Hulluviima on kiuruvetinen teatteriryhmä, joka on perustettu vuonna 1994. 60 vuotta viikosta viikkoon Vaikeata on miellyttää kaikkia silloin, kun suuret tehtävät ovat kyseessä. Solon Joulu tulee! Keskiviikko 4. joulukuuta 2013 ONNEA 46 Nimipäiviä Tänään keskiviikkona Airi ja Aira, torstaina Selma, perjantaina Niilo, Niko ja Niklas, lauantaina Sampsa, sunnuntaina Kyllikki, maanantaina Anna, Anne, Anni ja Anu, tiistaina Jutta. KULTTUURI teatteri Mistä kaikki alkoi? ANU LAITINEN ANU LAITINEN ENSIMMÄINEN Kiuruvesi-lehti ilmestyi joulukuussa 1953. Kolmen kiuruvetisen miehen mielissä alkoi itää ajatus oman lehden perustamisesta. Aiheesta on harrastajaateatteri Hulluviima tehnyt kuvaelman, jonka ovat käsikirjoittaneet ja ohjanneet Heidi Jaatinen ja Esko Huttunen Kiuruvesi-lehden historiaan nojaten. Antti ja Leena Rintamäki asuvat alle 30 hehtaarin tilaa. Tämän syksyn aikana Hulluviima on esittänyt Tarpeettoman ihmisen päiväkirja -näytelmää, joka nostaa esiin ajankohtaisia kysymyksiä elämänmenosta. Näytelmästä nähtiin katkelma myös seurakuntatalolla keskustelun pohjustukseksi piispantarkastuksen aikaan viime perjantaina. - Tammikuussa meillä on vielä neljä näytöstä, kertoo Juntunen. Hulluviima on esittänyt vuosien saatossa muun muassa Niskavuoren nuori emäntä (1994), Juha (1998) sekä Myrskyluodon Maija (2010). Ensi vuonna he viettävät 20-vuotisjuhlavuotta. - Olemme suunniteleet ensi syksylle näytelmää Rintamäkeläiset, kertoo Teatteriyhdistys Hulluviiman varapuheenjohtaja Risto Juntunen. Alun pitäen Rintamäkeläiset on vuosina 1972?1978 lähetetty suomalainen televisiosarja, joka kertoi pientilallisten Antti ja Leena Rintamäen sekä heidän naapuriensa Honkosten elämästä. He ovat keränneet sekä tutustuneet materiaaliin Kiuruvesi-lehden syntyajoista. Vuonna 2012 he tekivät mieleenpainuvan versioinnin Kalevalasta.. Tuohon aikaan Kiuruvedelle kannettiin Iisalmen Sanomia ja Savon Sanomia. Yllä oleva kuvitteellinen, historiatietoihin nojautuva dialogi olisi voinut olla tottakin
Suurimpina haasteina Huttunen mainitsee soittajien ergonomian huomioimisen. - Liikeradat täytyy ottaa huomioon. joulukuuta 2013 viikon vitsi - Mikä on reippauden huippu? - Hypätä sängystä aamulla, kun herätyskello soi ja huudahtaa ?VIHDOINKIN!?. 50 VUOTTA Itsenäisyyspäivän juhlaa Eilen illalla syttyivät kynttilät kuin kiitollisuuden ilmaisuna siitä, että itsenäisyyspäivää saatiin jälleen viettää vapaassa maassa. Kiuruvedellä juhlallisuuksiin liittyi jumalanpalvelukset kirkoissa, päiväjuhla 60 vuotta 47 yhteislyseolla sekä kunniakäynti Karjalaan jääneiden vainajain muistomerkillä ja sankarihaudoilla. Taustalla Heidi Huhtilainen sekä Tove Erholtz. TÄYTTÄ ELÄMÄÄ » Usean tahon yhteistyöproggis tuo jotain upeaa ja unohtumatonta Kiuruveden konserttien joukkoon. ANU LAITINEN TÄYTTÄ ELÄMÄÄ -viihdemusiikkikonsertti tuo estradille kaksi eturivin solistia, Inga Söderin sekä Riku Torkkelin. Musiikkia on laidasta laitaan. Inga on toiminut myös vuoden 2008 Linnan juhlissa Kaartin soittokunta Combon solistina. - Hän on yksi maamme teknisesti parhaimpia laulajia rytmi- ja viihdemusiikin saralla, Kiuruveden kulttuuritoimen assistentti Tove ? Erholtz kertoo. Riku Torkkeli on suhteellisen tuore, mutta nopeasti tiensä Suomen ykkösartistien riveihin raivannut laulaja artisti. Iisalmelaiset vahvistukset ovat Olli Hirsimäki ja Jussi Kettunen. KONSERTTI tarjoaa niin musiikillista kuin visuaalistakin ruokaa kulttuurin ystäville. Pisteenä iin päälle musiikista vastaa pääosin paikkakuntalainen konserttikokoonpano Sarcio. Selasin netissä Youtubessa eri kotimaisten artistien biisejä, ja kun kuulin Torkkelin laulua, tiesin, että tässä se on. Muuten tällainen ei onnistuisi pienellä paikkakunnalla, Erholtz kiittelee. Konsertin taustalla on Kiuruveden kulttuuritoimi ja monta yrittäjää sekä kulttuurialan ammattilaista tovat yleensä keskittyä Etelä-Suomeen, Knuutinen kertoo. Puvustuksen lähtökohtana ovat talven sävyt ja tunnelma. Sytyin ajatukselle, kun Tove kertoi ideastaan, kulttuurisihteeri Heidi Huhtilainen kertoo. - Emme halunneet pitää rajoittava, vaan sen täytyy olla näyttävä ja toimiva, hän täsmentää. Konserttiasut täydentyvät korusuunnittelija Eija Ojantaustan suunnittelemilla koruilla. - Saamme käyttää samoja koruja, joita minulla oli oman vaatemallistoni lanseerauksessa mukana, Knuutinen kertoo. perinteistä joulukonserttia joululauluineen, sillä näitä konsertteja on paljon. Pukuihin haetaan talven tunnelmaa, joten pääväreinä ovat valkoinen ja hopea. Valaistus, äänitekniikka ja puvustus ovat niin ikään tarkoin harkittuja. - Olen äärettömän iloi- Kun kuulin Torkkelin laulua, tiesin, että tässä se on. Tove Erholtz Puvustus on Emiisa Knuutisen käsialaa TÄYTTÄ ELÄMÄÄ -konsertin puvustuksesta vastaa kiuruvetinen vaatesuunnittelija Emiisa Knuutinen. - Innostuin ihan älyttömästi, kun Tove pyysi puvustamaan. Halusimme tarjota jotain uutta Kiuruvedellä, Erholtz lisää. - Konserttiin on vielä paikkoja jäljellä ja toivomme, että nuoretkin innostuisivat tulemaan, Erholtz ja Huhtilainen kertovat.. Keskiviikko 4. Hänen musiikkiaan kuvataan iloiseksi ja energiseksi sekä sielua koskettavaksi. - Ihastuin hänen kykyynsä tulkita, kun etsin konserttiimme toista artistia. Soitin hänelle seuraavana päivänä ja hän lähti innolla mukaan produktioon, Erholtz jatkaa. Konserttikokoonpano Sarciossa soittaa niin ammattilaisia kuin ammattimaisesti musiikkia harrastavia henkilöitä. On hienoa saada tilaisuus tehdä vaatesuunnittelua myös kotipaikkakunnallaan. Muotialan työt kun tahnen, että olemme voineet tehdä näin ison produktion yhteistyössä monen eri toimijan kanssa. Taustalauluista vastaavat Kati Hyvönen sekä Tanja Torvikoski. Inga Söder tunnetaan parhaiten tämän vuoden Voice of Finland -kilpailusta, joka on nähty televisiossa Nelosella. Muistoja menneiltä vuosilta sekä nykypäivän hittejä. - Tarkoituksenamme on tarjota yleisölle unohtumaton kokemus, joka ei hetkessä unohdu, Erholtz kertoo. Työryhmä on miettinyt musiikin ympärille kokonaisuuden, jossa jokainen osa-alue on yhtä tärkeä. Asu ei saa olla tekemässä yhteistyötä, jotta konsertti toteutuu. - Idea konsertista on tullut yleisön toiveesta järjestää joulun aikaan sijoittuva viihdekonsertti ilman joululauluja. Partiolaisten soihtukulkue antoi oman syvällisen sisältönsä haudoilla käynnille. (Kiuruvesi N:o49-1963) konsertti ANU LAITINEN TALVEN LUMO Konsertin puvustuksesta huolehtii Emiisa Knuutinen. Kiuruvetisistä kokonpanossa ovat Satu Jyl- hä, Tiina Nousiainen, Tove Erholtz, Juho Lappi sekä Timo Marjoniemi. Pukua sovittamassa Tiina Nousiainen
0400 793 365, katja.turunen@ysao.fi. Lisätietoa löydät www.ysao.fi/oppisopimus Asevelikatu 4, 74100 IISALMI. 0400 793 103, esko.kekkonen@ysao.fi tai Katja Turunen, p. Teneriffa.................. 4.3. 60 vuotta 48 Keskiviikko 4. 23.1.2015, monimuoto-opiskelu Maarakennusalan tekninen peruskoulutus tai vastaavat tiedot ja taidot katsotaan eduksi. Oletko työtön? tutkintoa. Kysy lisää! Päivi Honkanen, p. Lanzarote .............. 999 699 859 899 799 12.5. 040 1778 589, riitta.turpeinen@ysao.fi opiskele päätoimisesti tai joustavasti työn ohessa Lisätietoja koulutuksista ja hakumahdollisuus netissä osoitteessa www.ysao.fi/ koulutuskalenteri Huom! Koulutukset toteutetaan Iisalmessa. 13.1.. Teneriffa 2 vk..... 22.1. 020 1204210 Puhelinmyynti 020 120 4100 (ma-pe 8-18, la-su 10-14) Puh.hinta 8,35 snt/puh+7,02 snt/min, matkapuh. Palvelumaksu 12?/varaus, netistä ilman palvelumaksua. Tietää, mistä suomalainen tykkää. www.lomamatkat.fi/kuopio Matka-Vekka, Maljalahdenkatu 35, Kuopio puh. Mallorca .................. 16.6. 0400 792 836, paivi.honkanen@ysao.fi Maarakennusalan ammattitutkinto, Maarakennuskoneiden käytön osaamisala Iisalmi ja Kuopio 10.2.2014 . Kysy lisää! Minna Kastarinen, 040 179 8165, minna.kastarinen@ysao.fi Kahvila-ravintolan myynti ja tarjoilu, Tarjoilijan ammattitutkinnon osa 8.1. 10.4.2014, monimuoto-opiskelu Koulutus on tarkoitettu kahvilassa tai ravintolassa työskenteleville henkilöille, jotka haluavat täydentää ja laajentaa osaamistaan omassa työssään ja suorittaa kahvila-ravintolan myynti ja tarjoilu ?osatutkinnon. Haku 31.12.2013 mennessä. Alanya ....................... 16.9. Almeria .................... 789 739 739 1 vk alk/hlö. Lanzarote .............. 24.2. joulukuuta 2013 VA R AA NY T Lennä lomalle suoraan Kuopiosta 6.1. 0400 827 251 Kysy lisää kaikesta koulutukseen liittyvästä! Riitta Turpeinen, p. Kysy lisää! Heino Polvinen, p. 0400 793154, heino.polvinen@ysao.fi www.ysao.fi/nao Osaavissa käsissä tulevaisuus Yrittäjäntie 23, 74130 IISALMI Puh. Katso lisätietoja osoitteesta Tavataan Facebookissa! www.facebook.com/ysao.fi Tarjoilijan ammattitutkinto 8.1.2014 . 8,35 snt/puh+17,17 snt /min Ylä-Savon ammattiopisto onnittelee juhlivaa 60-vuotiasta Kiuruvesi-lehteä. s! Oletko vailla Nuori, alle 30-vuotia ä. Azorit ......................... 17.5. Rodos ......................... 26.9. Gran Canaria ...... 26.3. Teetkö pätkätöit Nuoret 16?29 -v. . 0400 799 830, johanna.ehnqvist@ysao.fi Koulutusten hinnat, eli ?NAO-hinta? on 58 ?, mikäli Sinulla ei vielä ole tutkintoa suoritettuna. 29.1.2015, monimuoto-opiskelu Koulutus on suunnattu kahvilassa ja ravintolassa työskenteleville henkilöille, jotka haluavat täydentää ja laajentaa sekä syventää osaamistaan ammattitutkinnolla. Haku 13.12.2013 mennessä. 22.5.2015, monimuoto-opiskelu Tutkinto on suunnattu yrittäjyydestä ja yrittäjänä toimimisesta kiinnostuneille 20-29 -vuotiaille nuorille aikuisille, jotka ovat vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa/NAO sekä muille kiinnostuneille. Haku 13.12.2013 mennessä Kysy lisää! Johanna Ehnqvist, p. Kreeta ........................ 4.7. Kysy lisää! Raino Hyvärinen, 0400 793 171, raino. hyvarinen@ysao.fi Buustia bisnekseen! Yrittäjän ammattitutkinto 16.1.2014 . Santorini................. 23.9. Costa del Sol....... 929 689 719 569 759 18.9. joilla ei vielä tutkintoa www.ysao.fi/ nao OPISKELE AMMATTIIN Nuorten Aikuisten lähes maksutta58! euroa. n su ak tom kin tut n vai Osaamisohjelma Ma ksa t J Jos Sinulla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa, nyt Sinulla on mahdollisuus hankkia joustavasti ammatillinen pätevyys. Avustamis- ja asiointipalvelut, Kotityöpalvelujen ammattitutkinnon osa J Saat henkilökohtaista ohjausta opintoihin ja opinnoissa otetaan huomioon mahdollisesti muualla hankkimasi osaaminen. Tässä esimerkkejä nuorille aikuisille suunnatuista aikuiskoulutuksistamme Opiskele joustavasti työn ohessa Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammattitutkinto ammatissa oleville Non stop, monimuoto-opiskelu Koulutus on suunnattu lähinnä yhdistelmäajoneuvonkuljettajan ammatissa jo toimiville henkilöille. Haku jatkuva haku. 28.5.2014, päivä-/monimuoto-opiskelu Koulutus on tarkoitettu kaikille alasta kiinnostuneille ja jo työskenteleville henkilöille täydennyskoulutukseksi. Haku 31.12.2013 mennessä. Etusijalla BC-ajo-oikeuden omaavat henkilöt. Haku 19.1.2014 mennessä Kysy lisää! Tarmo Voutilainen (Iisalmi) 0400 793 187, tarmo.voutilainen@ysao.fi ja Matti Tarvainen (Kuopio) 0400 793 194, matti.tarvainen@ysao.fi Oppisopimus Oppisopimuskoulutuksessa solmitaan työsopimus työnantajan ja opiskelijan välille. Valittavanasi on 380 tutkintoa! Kysy lisää oppisopimuksesta! Esko Kekkonen, p. Majoitus jaetussa 2h huoneessa. Kysy lisää! Päivi Honkanen, p.0400 792 836, paivi.honkanen@ysao.fi Koneenasentajan ammattitutkinto Non stop, monimuoto-opiskelu Koulutukseen osallistumalla saat entistä paremmat valmiudet toimia erilaisissa koneenasentajan työtehtävissä. Haku jatkuva haku
odottaville . collegehousuja huppareita . vauvoille LAHJAKSI TAI ITSELLE: . collegevaatteita ?f . huiveja ym. . yöasuja . päähineitä . 60 vuotta lukijan kuva Keskiviikko 4. väsymystä soveltuu esipesuun ~ Neuleita . farkkuja liivejä esimerkiksi: EDULLISESTI! pirteyttä?ja tunnelmaa huppareita . 017-566 708, palvelemme: ma-to 9-17.00, pe 9-17.30, la 9-14.00 Maitohapatettuja villiyrttijalosteita Tule maistelemaan ma 9.12. väliasuja . verkkareita ? äideille ? verkkareita ? äideille hajusteita. se vähentää turvotusta, rentouttaa ~ Vauvojen ja lasten vaatteita * Ei laajojen pintojen lihaksesi ja lievittää kipua ja -pukuja . yöasuj . tunikoita paitoja . tanssijoille YM. ?lapsille . tyrniöljyssä sen luonnollisesti ja tehokkaasti. KÄYTÖSSÄMME KANTA-ASIAKASKORTTI. KYSY EDUSTA! salaisuus * Limakalvojen hyvinvointiin * Vaihdevuosien muuttuviin tarpeisiin * Helpottaa ihon kuivuuteen liittyvää oireilua Kapseleina ja nestemäisenä KIURUVESI, Torikatu 4 PALVELEVA VAATEKAUPPA PALVELEVA VAATEKAUPPA p. hameita . turvotusta ainetta eikä . huppareita . oloasut . sukkia . vanhuksille ja käsinpesuun. . pikkujouluun . niskasärkyä . housuja . alusvaatteita Onneksi?on . sukkahousuja ym. (niveltuote) Kristallisuolasta tehdyt MEILTÄ MYÖS FINNWEARIN JA NANSON YÖASUJA, TUNIKOITA, HOUSUJA YM. Karti Star on suunniteltu ravitsemaam niveliä ja sisältää siksi hainrustoa. Kurkuma, inkivääri, persilja suolavalaisimet parantavat sisäilman laatua. Kiroileva siili -asusteita (my UUTUUSMALLIT Kiroileva UUTUUSMALLIT siili -asusteita (myös senttikoolla)! MagnesorSuuri valikoima naisille MAKSUTON PAKETOINTIPALVELU MEILTÄ OSTETUILLE magnesiumkloridi pyjamat . sukkia . nuorisolle ? nuorisolle matoille sekä kiinteille vesipesun ~ Puuvillaiset sekä bambukalsarit ja kerrastot kestäville pinnoille. 100?%sukkahousuja LUONNOLLINEN . villahousuja . YM. jalkakipuja * Ei sisällä valkaisu~ Runsaasti erilaisia koruja (vain 10 ?) Senttikool Senttikoolla: . tunikoita paitoja . puseroita Suolalampuilla . lapsille * Ihanteellinen puhdistusgeeli ~ Thermo-legginsit . tak kankaille, vaatteille, verhoiluille, ?BS-MAGNEETTITUET väliasujaNYT. YM. SUOLALAMPUT toimivat KARTI STAR ym. . sukkahou . alusliivit LAHJOILLE! MUISTA EDULLINEN PAITAPAINATUS MUISTA EDULLINEN PAITAPAINATUS ODOTELLESSASI! Se TOIMII sittenkin! Magnesiumia tarvitaan mm: * kehon parantumiseen * kalsiumin imeytymiseen www.bs-magneettituet.com * energiantuotantoon * rauhoittamaan hermostoa * parantamaan unta * ehkäisemään ja parantamaan lihaskramppeja, suonenvetoa, vanhuuden vapinaa ja ikääntymissairauksia ODO HAE LAHJAKORTTI MEILLE, ANNAT LÄHEISESI ITSE Fructolax edistää suolen toimintaa hellävaraisesti, VALITA LAHJANSA!TUTUSTUMAAN TULE IHMEESSÄ TUTUSTUMAAN LAAJAAN TULE IHMEESSÄ LAAJAAN VALIKOIMAAMME! VA MUISTA PAITAPAINATUS! LIIKE, JOSSA SINUA PALVELLAAN VIIMEIS LIIKE, JOSSA SINUA PALVELLAAN VIIMEISEN Tutkittu ja toimiva apu kuiville PÄÄLLE! limakalvoille . 017-566 708 PALVELEVA VAA KAUPPA Tule,TE tutustu, yllätyt. Tule, tutustu, yllätyt. KIURUVESI, Torikatu 4 p. vauvoille . joulukuuta 2013 menot Väreessä joulumyyjäiset LUOVA tila Väreessä (Lähteentie 8) on lauantaina 7. päivänä joulukuuta myyjäiset klo 10-14. Käsityöläisten myyntipöydistä voi ostaa muun muassa joulukortteja, patalappuja, lahjapakkauksia, kekseliäitä ja kauniita kankaanpainotuotteita, itse entrattuja tuoleja, sydämellistä sisustus- ja käyttökeramiikkaa, Pikku Syömärin ruokaessuja, tuunattavia pipoja koko perheelle, voimaeläin- ja enkelikoruja, enkelitaidekortteja, tonttuja, saippuaa, villalankoja, keramiikkaa, sukkia, Kiuruvesi-lehden tekijät 49 @ Kuvat pienen tarinan kera voi lähettää toimitus@kiuruvesilehti.fi Pajassa voi valmistaa kynttilän vanhaan kahvikuppiin. lapasia, kransseja, tervanarusaunatonttuja, sytykeruusuja, tauluja, hyvinvointituotteita, jouluisia koristeita sisälle ja ulos, käsinsidottuja kirjoja... Lisäksi tarjolla on kuusen- kerkkäsiirappia, kuivayrttejä, leivonnaisia. Joulupukki tarjoaa karkkia klo 11. Pajassa voit valaa kynttilän vanhaan kahvikuppiin tai paksuun lasiin. Jaana Selander päätoimittaja Tiina Kilvensalmi toimittaja Anu Laitinen toimittaja Uutuuksia tulee jatku Uutuuksia tulee jatkuvasti!!! LuotettavaaMEILTÄ aamiaisseuraa MEILTÄ KÄYTTÖVAATT KÄYTTÖVAATTEET Kuvat Simpsoneiden tyyliin piirsi Tanja Lång. työhön, vapaa-aikaan, ulkoiluun s työhön, vapaa-aikaan, ulkoiluun sekä juhliin! Tämä lehti tarjoaa runsaasti hyviä lukuhetkiä. Airi Leskinen markkinointivastaava Pirjo Palo konttori Airi myöson ISOT KOOTtärkeä ja kiristämättömyys on m Huomioimme myös ISOT KOOT ja Huomioimme kiristämättömyys meillekin asia! MAAHANTUOJALTA Vaatteet Valikoimassa Vaatteet Valikoimassamme: . miehille . ham . tanssijoille ~ Olkaimet ja vyöt ja -pukuja . SUOMESSA! takkeja . lihaskipuja . huppareita . erilaisiaesimerkiksi: collegevaatteita . odottaville ja huiveja (alk. housuja . aerobic-housuja ?puhdistukseen. yöpukuja . käsineitä naisille ?valikoima naisille ~ Runsas sukkia, myös huippukiristämättömiä * Myrkytön ja biologisesti TAPA HOITAA hajoava puhdistusgeelitiiviste. ~ Erilaisia käsineitä ja päähineitä koko perheelle * Poistaa tahrat ja lian. aerobic-hous . päänsärkyä . miehille unettomuutta ~ Tunikoita pestävistä kankaista, . vanhuksille . boleroita . päähineitä . 6 ?) säilöntä- ja Kokele BS-MAGNEETTITUKEA, väriaineita tai esim. (017) 752 940. sukkahousuja ym. myös ilmanpuhdistimena. ym. . neuleita . erilaisia. neuleita? . villahousuja . ?huiveja nivelkipuja ?ym. . klo 10-14 Esittelijä Hoitola Lipstikka Pirjo Aro Tule, tutustu, yllätyt. LUONTAISTUOTE Palvelemme: ma-to 9-17.00, pe 9-17.30, YRTTI-MARI la 9-14.00 Asematie 9, Kiuruvesi puh
Monipuoliset liitännät. 16 Gt muisti Huippuedullinen! ETUSI Tablet 200? 40. Avautuva jalkarahi ja kallistuva selkänoja. Sähkötoiminen recliner-tuoli, jossa nousemista helottava kallistus eteen. 349,399,- 20,- Bonnell-jousituksella 199,- 599,(338,-) (713,-) ILTASATU-JENKKISÄNKYPAKETTI Huippuedullinen jenkki jämäkällä Pocket-jousituksella bonnel-, tai myötäilevällä pocketjousituksella. (014) 561 790 . Leveys 190 cm. Runsaasti eri kangasvaihtoehtoja, saatavana myös nahkaisena. 040-552 5518 Puoleen hintaan! MARTTA-RECLINER -50% 8,90 -20% Lahjavinkki (1184,-) 2- ja 3-hengen sohvat 69,- MATOT JENNI-VUODESOHVA Inari-kankaalla (1426,-) 69,- PEITTO 150x200 599,- (753,-) -25% HEINOSEN POSLIINITAVARAT LILJA-RUNKOPATJAPAKETTI myös 120 cm leveänä 399,- (861,-) 998,- SÄKKITUOLI VUODERAHI (707,-) valk./päh., valk., pähkinä Eerika - 5 kg täyttö - 1000 kierrosta ETUSI 54? 15,6 " Uutta ja mukavaa Jouluksi kotiin! 95 ? norm. 599? Kotipyykkäri pesukone norm. 149? Stemma Pyhäsalmi Mustaparrantie 1, PYHÄSALMI Puh. 60 vuotta 50 A 40 " HD-viritin antenni- ja kaapelitalouksiin! LED Keskiviikko 4. LED-TV UE40EH5005 - Full HD LED-TV - digivirittimet antenni- ja kaapelitalouksiin - HD-virittimet antenni- ja kaapelitalouksiin - USB-väylän kautta voit toistaa musiikkia, valokuvia ja videoita 399 ME172V-1B077A - 7. Royal-tammijalat alk. kulmadivaani Etu -49% (1410,-) 399,- KINO-RECLINERSOHVA Verhoilu aidontuntuista ja kestävää Bonded-nahkaa, väri musta. 045-256 6215, 040-552 5518 ma-pe 10-17 . 040-552 5518 ma-pe 10?17 . la 10?13 Puh. la 10?14 (599,-) STEMMA PLUS -PEITE + TYYNYSETTI Tyyny 50 x 60 cm, peite 150 x 200 cm. (798,-) kotiin päin. kaksi laadukasta Hilding-runkopatjaa pocket-jousistolla, koko 80 x 200 cm . joulukuuta 2013 15,6 " HD LED ENERGIALUOKKA 7" 4Gt 500Gt USB KESKUSMUISTIKIINTOLEVY 3.0 16Gt 1024x600 NÄYTÖN TARKKUUS MUISTI Tuplaydinsuoritin! 299 ? Kannettava C50D Numeronäppäimistöllä ja näytönohjainpiirillä varustettu kannettava, joka suoriutuu mainiosti päivittäisistä askareista. (014) 561 790 . Reclineristuinten välissä on mukiteline sekä säilytystilaa. 1 kpl /asiakas PYHÄSALMI 4Gt 500Gt KESKUSMUISTIKIINTOLEVY USB 3.0 ma-pe 9-17, la 10-16 (joulukuun ajan) Uuutta ja mukavaa jouluksi kotiin Tervetuloa joulunavaus torttukahville su 1.12.klo 12?16 a MALLISTOA! MYYMME Extr UUSIMME KAIKKI LAULUMAAN ESILLÄ OLEVAT Metro ruokailuryhmä valk./päh., valk., pähkinä 599,- 699,Stockholm MALLIT TARJOUSHINNASTA POIS STEMMA POCKET-JENKKISÄNKYPAKETTI koko 160 x 200 cm alk. kulmadivaani 499,- (1005,-) 799,- Nostalgia 1179,- Arlanda ruokailuryhmä 1+ 6 LILJA-RUNKOPATJAPAKETTI . muisti ? HD LED Mustaparrantie 1 Stemma-kauppiaan tarjoukset Stemma kauppiaan parhaat parhaat tarjoukset 199 ? (08) 780 152 Tarjoustuotteita rajoitettu erä. Leveys 142 cm, vuodekoko 112 x 195 cm. Etu -50% 599,(1200,-) DANNY-RECLINER keinonahkaverhoilu. -näyttö - WiFi-yhteys - 16 Gt:n sis. 50 mm paksu profiloitu sijauspatja, koko 160 x 200 cm . Pakettiin sisältyy 5 cm paksu sijauspatja sekä jalat. Koko 160 x 200 cm. Stemma Pihtipudas Viitasaarentie 213, PIHTIPUDAS Puh
uudet sirkkelin ja vannesahan terät yms. Metallisorvaamo P.Vartiainen Ky UUSIUUSI Teollisuustie 4, KIURUVESI P. lavettikuljetukset Saharinen MAANRAKENNUS Kiuruvesi, puh. Kaivinkonetyöt . höylänterät . 0400 916 971, www.saharinen.fi J&M Kiuruveden Pesula Ky ? PESUPALVELUT liinavaatteet, matot, kemialliset pesut ? VUOKRAMATOT ? NAHKAHUOLTO ? kotiinkuljetus taajama-alueella P. (017) 750 144, 040 7175 460 Yrittäjäntie 10, Kiuruvesi Avoinna: ma-ti 8-16, ke-to 8-15, pe 9-12, muina aikoina sopimuksen mukaan. www.pohjolanjyvajemmari.fi 0500 541 491/Matti LOPPUVUODEN TARJOUKSET: GEELIKYNNET 50 e HUOLTO 43 e (4-6 vko) MEIKKAUS alk. 40 e Kysy myös lahjakortteja! AJOVARMUUTTA POHJOISEN OLOSUHTEISIIN AJOVARMUUTTA POHJOISEN OLOSUHTEISIIN Blizzak SPIKE-01 ja Blizzak WS70 ?renkaat on Blizzak SPIKE-01 ja Blizzak WS70 ?renkaat on talviolosuhteisiin. suunniteltu erityisesti pohjoisen haastaviin suunniteltu erityisesti pohjoisen haastaviin talviolosuhteisiin. Ne takaavat vakaan ajonautinnon jopa kaikista vaativimmilla teillä. Ne takaavat vakaan ajonautinnon jopa kaikista vaativimmilla teillä. www.bridgestone.fi www.bridgestone.fi TEROITUSPALVELUA . maansiirto . karvaterät . louhinta . 60 vuotta Keskiviikko 4. . 044 526 3057 Email: jouko.koivunen@pp1.inet.fi. kursot ym. maa- ja pohjarakentaminen . 106 477 tai 106 400 Matkapuhelimesta suunta 017. Puhelun hinta 1,24 e + 25 snt/10s. (017) 753 966, 0400 273 928 www.metallisorvi.fi www.turvallisetrenkaat.fi Sanomalehti on aina SanojenSa mittainen. 040 939 1188 Katso tarjous vkl.illat www.kiuruvedentaksi.fi Rakennekynsi- ja meikkauspalvelu HURMAUS 045-141 9559 LÖYDÄT MEIDÄT MYÖS FACEBOOKISTA! TILITOIMISTO KIURUN LASKENTA KY Jouko Koivunen Taloushallintoliiton auktorisoima tilitoimisto. Virastokatu 1, Kiuruvesi, puh. tasohionnat . sirkkelinterät . (017) 816 655 tai 050 414 2880 Avoinna arkisin 8 - 17 KIURUVESI, Yrittäjäntie 10 puh. joulukuuta 2013 ? FYSIOTERAPIA ? MDT-TERAPIA ? HIERONNAT myös ilman lähetettä Fysioterapiapalvelut V. Peltola 51 KIURUVEDEN TAKSI Puh. + pvm. Virastokatu 1, 74700 Kiuruvesi, puh. 050 325 9761
Kettusen mielestä inhimillisen elämän kestävin ulottuvuus on taide: musiikki, kirjallisuus, TIKKASTEN SANOMAT Tikkasten Sukuseuran jäsenlehti 2013 Tikkasten sukuseurassa ovet ovat avoinna eri sukupolville. Sipoolainen, Vieremällä syntynyt oppilaanohjauksen lehtori Raija Tikkanen kertoo 1950-luvun juurista ja niiden antamista siivis- ?Inhimillisen elämän kestävin ulottuvuus on taide: musiikki, kirjallisuus, kuvataide, teatteri, elokuva, arkkitehtuuri.? tä, jotka kantavat edelleen: opittiin, että työ on ilo ja innostava osa ihmisen elämässä. Valaisimia yhdistää uskomattoman valotehon ohella tyylikkyys, tinkimätön laatu sekä mahtavat ominaisuudet. Kansainvälisissä testeissä mainetta niittänyt Olight tarjoaa suoritus-kykyä ja käyttömukavuutta kaikkiin käyttötarkoituksiin pienen pienistä avaimenperävalaisimista aina huipputehokkaisiin 5000 lumenin valo-tehon ja 720 metrin kantaman tarjoaviin kannettaviin valonheittimiin. Yhdeksänvuotias lappeenrantalainen Veeti Tikkanen voitti Seinäjoen tangovekara-kilpailun 2013. Eri-ikäiset ihmiset ovat toisistaan riippuvaisia monin eri tavoin. Lehdessä esitellään nuoria taitajia: vantaalainen rytmisen voimistelun huippunimi Jouki Tikkanen tavoittelee paikkaa vuoden 2016 olympialaisiin. Kirjoittaja paljastaa mielenkiintoisen yhteyden Matti Tikkasen ja Väinö Linnan romaanin erään henkilön välille? Kiteeläinen lintuharrastaja käy läpi havaintonsa ja toimensa koko vuoden ajalta kuukauden jaksoissa. Taloja ja tavaraa merkittävämpää on näkymätön perintö: maailmankatsomus, arvot, asenteet, miten lapsuuden ihmissuhteet toimivat, millaisia ovat perheenjäsenten suhteet, miten tunteita osoitetaan. 60 vuotta 52 KULTTUURI Keskiviikko 4. Taiteella on suurenmoiset mahdollisuudet vaikuttaa ihmisen mielenterveyteen. Vanhustyön keskusliitossa on meneillään projekti ?Elämänkulku ja ikäpolvet?. Tutkimus kattaa koko talvisodan ajan aina loka-marraskuun 1939 sotaharjoituksista alkaen ja päättyy Matti Tikkasen kotiuttamiseen 2.8.1940. 5 vuoden takuu! 46,90 ? 7490 44900 Olight H15S Olight X6 250 lumenia 5000 lumenia Data Group Kiuruvesi Niemistenkatu 3, 74700 KIURUVESI Puh: 017 754 822 HITTI!. Tänä päivänä työstä puhutaan usein rasittavana, stressaavana ja uuvuttavana pakkona. Lapinlahden Väärnin pappilan emäntä Minna Kettunen pohtii ihmisen juurten, historian ja kulttuurin merkitystä mielenterveyteen. Laulamisen lisäksi Veeti soittaa rumpuja, kalastaa ja kerää sieniä. Ja onpa joensuulainen sukututkija Tapani Kovalainen löytänyt taiteilija Reidar Särestöniemenkin juurista Tikkas-ainesta. TIKKASTEN Sanomat 2013 julkaisija on Tikkasten Sukuseura ry. Omien juurten, suvun ja kotiseudun, merkitystä ei voi liikaa korostaa varsinkaan nykyaikana, jolloin ihmisten tietoisuuteen vyöryy kaiken aikaa uusia asioita, elämisen tavat, arvot ja perinteet muuttuvat, ollaan yhteyksissä hetkessä mihin paikkaan tahansa maapallolla ja muutetaan helposti vieraisiin maihin, sanoo Tikkasten Sanomien toimittaja Maila Ovaska. Päivien paneelikeskustelussa pohdittiin niitä monia ja suuria muutoksia, joita nykyhetkellä elävien sukupovien aikana on tapahtunut ja millainen vaikutus sillä on ihmiseen. Marraskuun lopussa ilmestynyt Tikkasten Sanomat jatkaa samoja teemoja. Lehteä on saatavana Kiuruvesi-lehden konttorista. Markkinoiden tehokkaimmat OLIGHT-valaisimet nyt meiltä! Olight on erikoistunut huipputehokkaisiin LED-käsivalaisimiin. Omien juurten tunteminen vahvistaa yksilön identiteettiä muuttuvassa maailmassa. SUKUSEURA Tikkasten sukuseura julkaisee Tikkas- ten Sanomia. TULE JA TESTAA! 11900 Olight S80 750 lumenia Esim Olight S10 minivalaisimen valoteho on lähes 400 lumenia ja käyttöaika 60 min - 360 tuntia tehotilasta riippuen. joulukuuta 2013 Tikkasten Sanomat Aiheena juuret, siivet, suku ja minä JAANA SELANDER TIKKASTEN vuoden 2013 sukupäivien teemana oli Juuret ja siivet, sukuni ja minä. Lehteä toimittaa kirjailija Maila Ovaska. Uusimmasssa lehdessä puhutaan juurista, taiteen merkityksestä mielenterveyteen ja käydään läpi talvisodan vaiheita Matti Tikkasen kautta. kuvataide, teatteri, elokuva, arkkitehtuuri. Konkreettinen esimerkki ikäpovien yhdessäolon rikkaudesta nähtiin Tikkasten Sukupäivillä Paltamossa, kun kotkalaisen Kerttu Heinosen perhe osallistui päiville neljässä sukupovessa. Sukututkija Ahti Kurri selvittää Tikkasten Sanomissa DNA-tutkimuseen perustuvaa sukututkimusta. Menneeseen aikaan kohdistuvasta tutkimuksesta kirjoittaa puolestaan Heikki Väisänen, artikkeli kuvaa JR 39:n III pataljoonan konekiväärikomppanian ja sen päällikön, Matti Tikkasen talvisotaa Laatokan Karjalassa
joulukuuta 2013 53 TIINA KILVENSALMI TENNISTÄHTI TANELI TENHUNEN Taneli valmentaa tennistä Kiuruvetisjuurinen Taneli Tenhunen pelasi ammatikseen tennistä. 60 vuotta Keskiviikko 4. Ammattiurheilijan ura loppui vakavan sairastumisen myötä. Ennen Taneli oli puolet vuodesta ulkomailla. Nykyisin puolet Tanelin viikosta kuluu dialyysihoidossa. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA >>>
Tapa treenata ja pelata, oma keho oli se työväline. Asuu Kuopiossa, kotoisin Kiuruvedeltä. . Olen ollut aktiivinen liikkuja pienestä pitäen. Kiuruvesi tarjosi Tanelin mielestä hienot puitteet harrastaa urheilua. Murehtiminen ei kuitenkaan auta, pitää vaan sopeutua. Työnkuvaan kuuluu myös harjoitusten suunnittelu. Eiköhän se tämä tennis ole. Perhe: Jukka-isä ja sisaret Reetta ja Tiina.. Ne oli uskomattomia kokemuksia. Viime viikolla Taneli osallistui tenniskisoihin ensimmäistä kertaa sairastumisensa jälkeen. Erityiskiitosta saavat innostavat valmentajat Vesa Vainio, Markus Humaloja, Jaakko Niskanen, Markku Virtanen ja Valtteri Peltola. - Meillä oli tiivis urheilullinen kaveriporukka. Sen muistaa aina. Pohjoimaisista mestaruuksista kamppailtiin Lohjalla. Peliura on vain vaihtunut valmentamiseen. Taneli pelasi ammatikseen pyörätuolitennistä kuuden vuoden ajan. Elämä muuttui kaksi vuotta sitten, kun vakava sairas- ? Pääasia on, että saa olla lajin parissa, jota rakastaa. tuminen vei Tanelin tehoosastolle. Se oli puitteiden ja innokkaiden vapaaehtoisten ansiota, että pystyttiin urheilemaan. Noin hyvät puitteet ovat aika harvinaislaatuista. Ensimmäisen kerran Taneli pelasi tennistä teiniikäisenä kavereidensa kanssa. - Siitä se innostus räjähti ja vei mukanaan, Taneli muis- telee. Viikoittain Taneli on tenniskentällä parikymmentä tuntia. Tennistä pelataan vielä eläkeiässäkin. KUKA? . Munuaisten vajaatoiminnan vuoksi Taneli käy dialyysihoidossa kolme kertaa viikossa. - Itselle se oli iso muutos ja onhan se harmittanut. Pääasia on, että saan olla lajin parissa, jota rakastan. Taneli muistelee ammattipelaajan uraa hyvillä mielin. Pekingin kesäparalympialaisiin osallistuminen vuonna 2008 oli Tanelin uran tähtihetki. - Paralympialaiset olivat urheilu-urani ehdoton kruunu. Kisakentille paluusta Tanelille tuli PM-pronssi ja -hopea. - Hienointa ammattiurheilijan elämässä oli se kiertäminen yhdistettynä urheilijan elämään. Viime vuonna Taneli aloitti tennisvalmentajan hommat Puijo Tennis Team:ssa. Aina voi kehittyä. Vielä kolme vuotta sitten suuri osa vuodesta kului ulkomailla. Lentokentät, hotellit ja tenniskentät ympäri maailmaa kävivät tutuiksi, kun Taneli oli ammattiurheilija. Kilpaili vuoden 2008 paralympialaisissa Pekingissä. . Kisataukoa tuli yli kaksi vuotta. Suomen mestaruuksia hänellä on kymmenkunta, ammattilaisturnausten voittoja puoli tusinaa ja merkittävin saavutus oli pääsy paralympialaisiin. - Luulen, että oma ala ja uravalinta on selvä. Taneli pelasi jääkiekkoa, salibandya ja koripalloa. Kaikki turnauksista saa- KENTÄLLÄ Tennisvalmentaja Taneli Tenhunen valmentamassa 2001-2003 syntyneiden tenniskouluryhmää Kuopion Tennisseuran hallissa. Iida ja Eetu pelaamassa vankilapeliä tennistunnin lopussa. dut mitalit ovat olleet myös isoja juttuja minulle. Paras muisto Pekingistä on avajaisista, kun urheilijat kokoontuivat yhteen ja astelivat stadionille 80 000 katsojan eteen. - Se on huikee tunne, mennä sinne Suomen lippu kädessä. Urheilutaustan takia Tanelin toipuminen oli nopeaa. Oli sitten kyseessä tennis tai kimble. Tanelilla on tennisuraltaan takana kasapäin voittoja. Tänä keväänä hän siirtyi valmentajaksi Kuopion Tennisseuraan. - Totta kai pelimatkoja ja sitä kiertämistä kaipaa, mutta tämä valmentaminen on hyvä korvike sille. Nuorimmat tenniskoululaiset ovat neljävuotiaita. - Mitä nuorempana tämän aloittaa sen parempi. joulukuuta 2013 tennis Ammattilaisesta valmentajaksi TIINA KILVENSALMI TIINA KILVENSALMI NYKYÄÄN Taneli Tenhunen viettää paljon aikaa kuplassa, Kuopion Tennisseuran hallissa. Tähän lajiin jää helposti koukkuun. Kaikista ei tule kilpapelaajia, mutta tämä on hyvä elinikäinen harrastus. Vapaa-aikaansa Taneli viettää kavereidensa kanssa ja salilla treenaten. - Elän leppoista arkea. Onneksi pystyn elämään ihan normaalia elämää. Pitää tehdä sitä, mitä osaa. Dialyysihoidot eivät ole olleet Tanelille fyysisesti raskaita. - Raskasta tämä on enemmän henkisellä puolella, kun ei pääse enää kilpailemaan kuten ennen. Viiden viikon sairaalassa olon jälkeen Taneli aloitti heti liikkumisen ja treenaamisen. Hieno fiilis oli myös, kun omaa matsia odotti playerloungessa ja sitten kun nimeni kuulutettiin. Tanelilla todettiin munuaisten vajaatoiminta. Ammattiurheilijan ura päättyi siihen. Elämä pitää ottaa vastaan semmoisena kuin se tulee. Isoimman kiitoksen Taneli haluaa osoittaa ympärillä oleville ihmisille. - He ovat auttaneet rankkoina hetkinä ja siksi on jaksanut vain painaa eteenpäin. Olen aina pyrkinyt olemaan peruspositiivinen. Kova kilpailuvietti ja voiton halu ovat vieneet Tanelin pitkälle. - Voittaminen on ollut minulle aina tärkeää. Tykkäsin siitä, että kaikki on kiinni siitä, miten paljon tekee töitä. 60 vuotta 54 URHEILU @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Keskiviikko 4. Tennis on myös henkinen laji, pienet jutut ratkaisevat. Taneli opettaa lapsille ilolla tennistä, koska laji myös kasvattaa tulevaisuuteen. - Tenniksessä pitää aina olla hyvät käytöstavat, tennisetiketti on tärkeä osa lajia. Tästä saa hyvät eväät elämään. Oman elämän uudelleen järjestely on vaatinut paljon sopeutumiskykyä. - Nämä ovat olleet isoja elämänmuutoksia ja totta kai ne ovat ottaneet päähän. Entinen ammattiurheilija. . Taneli valmentaa junnu- ja aikuisryhmiä, joiden harrastuksena on tennis. Kilpatennistä treenataan muutamissa aikuisryhmissä. Tennisvalmentaja Taneli Tenhunen (28). . Nyt peleistä ei tarvitse stressata, kun ei ole menestyspaineita. Vuodesta toiseen Taneli jaksaa olla yhtä innostunut tenniksestä. - Se on niin vaikea laji, eikä siinä ole koskaan tarpeeksi hyvä. Se oli itsensä rääkkäämistä, nykyään sitten rääkkään muita, Taneli nauraa. ? Paralympialaiset olivat urheiluurani ehdoton kruunu. Tanelille urheileminen on elämäntapa. - Se ei ole koskaan ollut pelkkä harrastus tai pelkkää työtä. Peliuran päättyminen otti päähän, mutta elämän oli jatkuttava
Mirellan yhteistulos oli 455 kiloa (kyykky 205 kiloa, penkkipunnerrus 100 kiloa, maastaveto 150 kiloa), mikä ylittää PM-kisarajan. - Se 200 kilon kyykky salil- la paljon ennen kisoja oli synttärilahja Kauppiselle. Hyvän pohjakunnon Mirellalle antoi hiihtäminen, jonka hän joutui lopettamaan olkapäävamman takia. - Innostuin lähtemään salille veljeni Markun mukana. Varusteilla treenatessa aikaa kuluu helposti kaksikin tuntia. 18-vuotias Mirella on menestynyt voimanostossa, vaikka lajin hän löysi vasta vuonna 2010. Minä olen itsepäinen jos päätän jotain, Kauppinen sitten vähän toppuuttelloo. Sama toistuu lauantaina. Sillä hän halusi yllättää valmentajansa. TIINA KILVENSALMI TIINA KILVENSALMI PALOPAIKAN kirkkaan keltaiset seinät ovat käyneet tutuksi Kiuruveden Teräksen voimanostaja Mirella Laukkaselle. Synttärilahjaksi hän antoi valmentajalleen Eero Kauppiselle 200-kilon kyykyn. Niistä kirkkaimmat ovat PM-mestaruus vuosilta 2012 ja 2013, Texasista MM-hopeaa ja tältä keväältä kyykyn Euroopan mestaruus. Toissa viikonloppuna Mirella teki epävirallisia Suo- menennätyksiä kotikisoissa Palopaikan salilla. Tykkään tästä enemmän kuin hiihdosta. Ensi vuonna Mirella siirtyy kilpailemaan 23-vuotiaiden sarjaan, joten taso on kovempi. - Uskon, että pystyn pistämään kampoihin muille. Vatsalihasliikkeitä tehostetaan ottamalla 20 kilon paino syliin. Silloin ei tarvitse lähteä salille punnertamaan tunniksi pariksi. Keskiviikkona Mirellan treenit koostuvat pelkästään apuliikkeistä. Se on hassua. Tämä on paljon motivoivampi laji minulle. Mirellan menestymisen takana on myös hyvä valmentaja, Eero Kauppinen. - Olen saanut koko ajan oikeanlaista oppia, tekniikka on kunnossa. Liikkuminen oli niin verissä, ettei hän osannut kävellä, vaan juoksi pienetkin välimatkat. Se on vuoden kohokohta. Treeniviikko päättyy sunnuntaina penkkipäivään, jolloin Mirella tekee penkkipunnerruksia. Olympiakulta tuli 4x10 kilometrillä sekä pronssi 18 kilometrillä. Nimiskyläläinen maanviljel- jä oli kova hiihtomies. Voimanosto on paljon jännittävämpää, ei tarvitse koko ajan hiihtää samaa latua. Lukion jälkeen hän lähtee armeijaan vuonna 2015. - Armeijan jälkeen haen poliisikouluun. Hiihto vei hänet muun muassa New Yorkiin vuonna 1950. - Se, että olen saanut olla mukana monessa paikassa ja elää monta eri aikakautta on avartanut, totesi Lonkila 90-vuotishaastattelus- saan. Mikä on sitten ollut hiihtomenestyksen salaisuus. 60 vuotta Keskiviikko 4. Treeneihin sisältyvät aina apuliikkeet, jotka voivat olla esimerkiksi etukyykkyjä ja jalkaprässillä pusertamista. Tiistai ja perjantai ovat Mirellan treeniviikon lepopäiviä. Onhan tämä aika erilaista hiihtoon verrattu- ? Voimanosto on jännittävämpää, ei tarvitse hiihtää koko ajan samaa latua. Mirella Laukkanen NORMIVIIKKO Mirella Laukkanen treenaa Palopaikan salilla viisi kertaa viikossa. Ensi vuoden päätavoite on MMmitali. Nyt Mirella opiskelee kolmatta vuotta lukiossa. Kolmessa vuodessa voima on koko ajan kasvanut. Täällä on kaikki kannustusjoukot, siinä tulee sellainen näyttämisen halu. Se luo tunnelmaa, kun saa kotisalilla kisata. Mirella aikoo tehdä tulevaisuudessakin salilla kovasti töitä, jotta pääsisi lähemmäksi MM-kultahaavettaan. Olympiakultamitalisti Paavo Lonkila TIINA KILVENSALMI KIURUVEDEN menestynein urheilija on olympiakultamitalisti Paavo Lonkila. Täällä on hyvä fiilis nostaa. Lonkila kertoi, että pienestä pojasta saakka hänellä oli valtava palo liikkua. Monet pitäisivät varmasti MM-kisoja huippukohtana, mutta minulle ne ovat nämä Kiuruveden pienet kisat. Sitten tulevat apuliikkeet, jotka tukevat maastavedon treenaamista. Hän voitti kultaa Oslon olympialaisissa viestihiihdossa vuonna 1952. SMpronssia hänelle tuli vuosina 1952 ja 1955. Paavo Lonkila täytti tammikuussa 90 vuotta. Torstaina Mirella treenaa maastavetojen voimin. Yksi menestyksen edellytys oli kova voitontahto.. Silloin virkeästä ysikymppisestä tehtiin haastattelu Kiuruve- si-lehteen. Haastattelussa hän kertoi innostuneena hiihdosta. Menestyksen lisäksi hiihto toi Paavo Lonkilalle valtavan paljon uusi kokemuksia. joulukuuta 2013 voimanosto 55 Kevyesti 200 kiloa ilmaan » Mirella Laukkanen treenaa viitenä päivänä viikossa. Lonkilan hiihtotekniikka oli alusta alkaen kunnossa ja hänellä oli hyvä hapenottokyky. Se on toiminnallinen työ ja on aina jotenkin kiinnostanut minua. Parhaat kisamuistot Mirellalla on Kiuruveden kisoista. - Kotikisat ovat aina jännittäviä. Se on ollut valttikorttini. Mirelalla on läjäpäin mi- taleita. SM-hopeaa hän voitti 18 kilometrillä vuosina 1949 ja 1950. Jalkakyykky, maastaveto, pystypunnerrus, penkkipunnerrus, jalkaprässi ja venyttely kuuluvat normaaliin viikko-ohjelmaan. na. Tankoon lastataan sopiva määrä painoja ja tehdään riittävästi toistoja. Viitenä päivänä viikossa Mirella kuluttaa palopaikan vanerilattiaa. Mirellan treeniviikko alkaa maanantaina jalkakyykyllä. Hän on vaatimattomampi ja realisti, joten hänet täytyy välillä yllättää. Hän on aina uskonut minuun ja sanonut, että mikään ei ole mahdotonta. Seuraavaksi Mirellan tähtäin on PM-mestrauus Tanskassa. Treeniviikolla Mirellalla on kaksi lepopäivää. Lonkila voitti MM-hopeaa Lake Placidissa vuonna 1950 4x10 kilometrin viestissä ja sijottui viidenneksi 18 kilometrillä
Tästäkin on kokemuksia tältä syksyltä. Olipa mukana ase tai kamera, kummassakin tilanteessa elimistö hyppää uu- teen tilaan ja adrenaliini alkaa virrata joutokäynnillä olleisiin verisuoniin. Mutta hirvihaukulle ei ole mitään kiirettä, jos haukku tuntuu kiinteytyvän jo löytöpaikalle. Monena vuonna allekirjoittanut on käyttänyt hirvikoiria Lahnasten maastoissa hirviä haukkumassa. Tärkeintä on kuvia tulee. Kun hiipijä on päässyt lähelle hirvihaukkua, on parasta tarkistaa vielä kerran kameranlinssi ja keskittyä hakemaan etsimeen koiraa ja haukuttavaa hirveä. Yleensä ensimmäisenä näkyy hirven ympärillä pyörivä koira ja vasta sitten voi nähdä kenties hirven. Entä, jos ottaakin kameran aseekseen, voivat hirvihaukut antaa uudenlaisen säväyksen koko keholle. Vain laukaus muuttaa ääntään, kun kameralla laukoo kohti hirveä. Sulkimen räpsähdys järjestelmäkameroissa on sen verran kuuluva, että hirvi sen kuulee. Kun haukulta on saatu tarpeeksi kuvia, kamerametsästäjä poistuu paikalta yhtä hiljaa kuin tulikin. Lisäksi kameroiden koot ovat pienentyneet, joten kynnys kameran mukaanotosta on madaltunut. Ja siinä samalla haukulle hiipimisen aikana voi tutkia luontoa ja antaa näkymien tallentua muistikortille. Kamerat ovat kehittyneet paljon ja pienellä rahalla pääsee jo sellaiseen kalustoon kiinni, jolla pystyy kaukaakin kuvaamaan. Joskus hirvi voi olla hyvinkin aktiivinen ja hyökkäillä koiraa kohti. Samoin monet pikkulinnut päästävät rauhallisen kulkijan aivan viereen. Kamera kannattaa jo tuolloin olla laukaisuvalmiina. Samoin katsotaan, ettei salama ole käytössä ja kameran piippaukset poissa. Salamalla saa yleensä sen yhden kuvan ja sitten riista on karannut. Jos taas ensimmäinen lintu on kuukkeli, metsästysonni vain paranee?. No, tänä syksynä tuo kuukkelitaika toimi kotipuolessa eli Utsjoella. Metsästäminen on mielekästä myös kameralla, kannattaa kokeilla. Kuvat ja tektsti: Kala-Harri Matikainen. Kun hyvin koulutettu hirvikoira ei aja hirviä, vaan pyrkii haukkumalla pitämään ne alueella, ei Lahnasten Eräkävijät Tikkalintu on kokeillut kaarnanpaksuutta (kuva vasemmalla ylhäällä). Hyvin usein kameralla hirviä metsästävä joutuu tyytymään pelkkiin papanoihin (kuva ylhäällä). Kamerametsästäjä onnistui kännykän kameralla ?ampumaan? hirven (vasemmalla). KUN EI NÄY RIISTAA, kamerametsästäjä räpsii kuvia luonnosta. ole nähneet sitä vaaraa, että koirat ajaisivat hirvet muille maille ja hirvijahdin alussa metsät olisivatkin tyhjiä. Kokemusten mukaan täytyy sanoa, että usein haukutettu hirvi on niin tottunut koiriin, ettei se jahdinkaan aikana ota pitkiä karkkoja, vaan päätyy yleensä ensimmäisten joukossa lahtivajaan roikkumaan. Noista elementeistä saa näyttäviä kuvia, kun tutkailee erilaisia kuvakulmia ja sommitelmia. SIINÄ luontoa katsellessa ja kuvatessa korviin kantautuukin hirvihaukku jostain kaukaisuudesta. Olisipa niistä saanut oivia kuvasarjoja. Monesti ihminen metsäs- sä hissukseen liikkuessaan karkottaa metsäjäniksiä aivan jaloista. eli isoa mustaa metsoa, jotka koiraa säikähtäneinä syöksyivät hattua hipoen ylitseni. Kokeneet hirvikoiramiehet kertovat, että jos tunnin koira haukkuu löytöpaikalla, turtuvat hirven aistit pikkuhiljaa. Kameramies toki voi lähteä vaikka heti haukun kajahdettua hiipimään haukkua kohti, kamera koko ajan valmiina. Alkusyksystä itse missasin monta ?pommikonetta. Emme turhaan laita hirviä juoksuun, vaan annetaan koiran haukkua ja kun on tarpeeksi kuultu sinfoniaa, kutsutaan koira pois. Hyvin varustautunut kamerametsästäjä kuljettaa videokameraa mukanaan ja ottaa haukkutilanteesta maittavaa videopätkää. Tässä saattaa tosin muistua mieleen vanha kansanuskomus: ?Jos näet ensimmäisenä lintuna aamulla metsään mennessäsi tiaisen, on parasta kääntyä takaisin kotiin. Metsästysonni siltä päivältä on mennyt. Niitäkin voi kameralla tulittaa. joulukuuta 2013 metsästys Hirvijahtia kameralla HIRVENMETSÄSTYS on monella tapaa kansantaloudellisesti kannattavaa. alueelta pois. Muuten kamerametsästäjä saa liikkua jokamiehen oikeuden turvin metsissä ja napsia kuvia kaikessa rauhassa. KIURUVEDELLÄ Lahnasten Eräkävijät ovat helpottaneet metsästyskoiraharrastusta myöntämällä harjoituslupia hallinnoimilleen metsästysmaille. Kun ollaan hirven lähellä, ei kameraa saa räplätä miten sattuu. Koi- ran liikkuessa etumaastossa voi syventyä tarkemmin katselemaan varsinkin alkusyksystä upeita ruskavärejä, puita, pensaita, puroja, jokia, sammaleisia kiviä, hämähäkinseittejä ja oikeastaan ihan mitä vain. Tikasta saa yleensä hyviä kuvia, samoin monenlaisista tiaisista. 56 VAPAA-AIKA @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi 60 vuotta Keskiviikko 4. Aamulla löysäsin koiran tunturiin hakemaan hirviä ja samalla näin kaksi kuukkelia touhuilemassa. Metsästyslakikin sanoo, että irtipitoaikana metsästys katsotaan alkaneeksi, kun metsästyskoira vapautetaan tarkoituksena antaa sen etsiä riistaa. Ja mikäli koira riistanjäljillä menee sellaiselle alueelle, johon koiranomistajalla ei ole metsästysoikeutta tai maanomistajan lupaa, on koira puolen tunnin sisään pyrittävä saamaan ?väärältä. Tavallisista kuvista ja elävästä kuvasta on hyvä työstää kotitietokoneella pieni kuvakavalkadi, jota voi ylpeänä esittää sukujuhlissa tai muissa pirskeissä. Vuositasolla hirvenlihan arvo voidaan laskea miljoonissa euroissa ja hirvikannan kurissa pitäminen vähentää liikennevahinkoja, puhumattakaan metsätuhoista. Mutta mitä tehdä, jos ampuminen ei kiinnosta, mutta muuten tykkää kulkea metsissä. Ja laukaisuja kannattaa tehdä silloin, kun koira haukkuu. Ja niin tulikin, sillä muutamaa tuntia myöhemmin suolistin ampumaani kookasta uroshirveä. Tokihan metsässä on paljon muutakin kuvattavaa kuin linnut ja eläimet. Tällöin kamerametsästäjä saa mahdollisesti tilaisuuden päästä hyvinkin lähelle tilannetta ja kuvista tulee vauhdikkaita. Tässä vaiheessa jo muistutan, että hirvellä on hyvä kuulo. Koira on löytänyt hirven ja toivotaan, että haukku jämähtää niille jalansijoille! Metsästäjä tässä vaiheessa lataa yleensä aseensa, mutta kamerametsästäjä tarkistaa, että muistikortilla on tilaa ja linssi puhdas. Ei ole niin väliä, että karkaako hirvi ja tulee kameralle karkkohirven kuvia. Samoin säänkestävyys on parantunut, joten entistä helpompaa on kuljettaa eräretkillä kuvausvälineitä. KAMERAMETSÄSTÄJÄ ei kovinkaan paljon voi erivapauksia luonnossa ottaa. Varsinkin, jos käyttää koiraa apunaan. Ilman metsästysoikeutta tai maanomistajan lupaa ei koiraa saa riistanjäljille päästää. Mietin, että taitaa tulla hyvä päivä. Mikäli eläin on rauhallinen, se voi seistä paikoillaan tuntikausia. Näin siis ennen jahtikautta tapahtunut hirvikoiran harjoitus on jopa auttanut metsästysseuran jahtia. Silti aina pitää varmistaa, onko alueelle oikeus mennä koiran ja kameran kanssa jahtiin. KUN koira löysätään hakemaan hirviä, voidaan lähteä heti hieman kulkemaan metsän puolelle. Kuuntelee puolella korvalla koiran rähinää, välittämättä siitä tuon taivaal- lista
Sunnuntaina kotihallissa pelattiin yksi ottelu, KK-81 E 1:n vieraaksi saapui RJK Raahesta. KK-81 E 2 -vierailu Jäälis- 57 Kiuruveden Urheilijat: ke 4.12. Kotijoukkueesta palkittiin Lassi Roivainen ja Leevi Partanen. MyKe lentopallo Ploki-LuoWo pitkän kaavan mukaan KYMMENEN täyttä erää pelattiin sunnuntaina Pihtiputaalla, kun luomuttaret vierailivat Plokin vieraina naisten 2-sarjassa. Voittoputki sai jatkoa jatkosarjan avausottelussa KKP:tä vastaan, Kiimingin Kiekkopojat. Jatkosarjan pistetili aukesi numeroin 2?7, (1? 5, 1?2). Lauantaina puolenpäivän aikaan KK-81 E 2 starttasi pisteidenhakureissulle Jääliin. Lauantain kiekkoruletin kotihallissa aloitti F 2 -ikäluokan leijonaliiga-turnaus. Joukkueet olivat sopineet, että Luomun molemmat vieraspelit pelataan peräkkäin samana päivänä. 60 vuotta Keskiviikko 4. ruokal. Invalidit ry: ei kerhoa enää tänä vuonna. Vierailija Kiekko-Oulu kaatui numeroin 12?3, (4?0,3?2,5? 1). Silti kotijoukkue ei luistellut kaukaloon häviämään peliä, vaan tarjoamaan kunnon taistelun sarjapisteistä. Kaksi erää joukkue pystyi ja jaksoi estää vastustajan maalintekoyritykset tehokkaammin, mutta kolmannessa erässä K-Laserin myllytys tuotti tulosta paremmin ja jo ennen erän puoltaväliä oli vierasjoukkue karannut saavuttamattomiin. 0600 11677 ( varalla itäinen alue, p. Vesiviikarit uintiryhmä klo 15.30-16.30 (viim. (017) 272 2346. Kiireettömissä tilanteissa aluehoitajat/avustajat. Kiuruvesi ma-su klo 8-18 p.(017) 272 9482, muuna aikana Iisalmen sairaalan yhteispäivystyksessä. Sonkajärvi kiireellinen ja vaativa päivystys Iisalmen sairaalan yhteispäivystyksessä p. (017) 272 8471 ja (017) 272 8472, muuna aikana Iisalmen sairaalan yhteispäivystyksessä. Lasten ja nuorten palvelut ma, ke, pe klo 9-10 p. 0600 11678) URHEILUMUISTIO Junnut viikonloppuna voittoihin KK-81:LLÄ oli kiitettävä ottelurupeama viikonloppuna. klo 18-19 uimahallilla Missunsalissa. Kaikki ovat tervetulleita! Kiuruv. Kaikki kotijoukkueen pelaajat saivat tehopisteitä. vko 50: ma: broileripihvit, perunat, kastike, parsakaali, ohrahelmisalaatti, appelsiinikiisseli, ti: kinkkukiusaus, romanosekoitus, tuoresalaatti, sekamarjakiisseli, ke: pinaattilätyt, perunasose, kananmunakastike, harlekiinimix, makaronisalaatti, raparperi-mansikkakiisseli, to: sianlihakeitto, juusto, tomaatti, luumukiisseli, pe: jauhelihaperunasoselaatikko, papu carotine, punajuuri-sellerisalaatti, jogurtti, la: hernekeitto, juusto, suolakurkku, aprikoosivispipuuro, su: mantelikala, perunasose, lohkoporkkanat, rosolli, hedelmärahka PÄIVYSTYKSET Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä Hätänumero/ambulanssi 112 Iisalmi kiireellinen hoito Iisalmen sairaalan yhteispäivystyksessä 24h p. Tule kaikkien kerhojen yhteiseen adventtihartauteen ti 17.12. klo 10. Koulujen ruokalista vko 50: ma: jauheliharisotto, salaatti, puolukka, luomuruisleipä, ti: lihapyörykkä, kastike, perunat, porkkanaraaste, luomuruisleipä, ke: jouluateria: porkkanalaatikko, lanttulaatikko, perunat, kastike, rosolli, rosollinkastike, Remeskylän kinkku, kylmäsavulohi, to: järvikalakeitto, luomunokkossämpylä, tuore pe: mannapuuro, mustikkasoppa, maksamakkara. Ateriapalv. Varustukseen olisi Juntusen mukaan hyvä ottaa myös mukaan VHFpuhelin sekä nappikuuloke, päälaelle aivoja suojaamaan värikäs päähine. Jahdeista tiedotetaan Valkeismäen Erämiesten kotisivuilla sekä lehti-ilmoituksin. (017) 272 2346 Suun terveydenhuolto Ajanvaraus ma-pe klo 7.3015.30 p.(017) 272 4400. joulukuuta 2013 METSÄSTYS @ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi ilvekset Kolme lupaa » Pohjois-Savon riistanhoitokeskus on myöntänyt Kiuruvedel- le kolme kannanhoidollista ilveksenkaatolupaa. JAANA SELANDER ILVEKSENMETSÄSTYS alkaa joulukuun alussa ja kestää helmikuun loppuun. Kannanhoidolliset kaatoluvat jakautuvat kahteen eri yhteislupaan. Suomessa ilveksen pyyntilupia myönnettiin poronhoitoalueen ulkopuolelle kaikkiaan 549, joista Pohjois-Savoon 69 kappaletta. Suomen ilveskanta on tällä hetkellä noin 2500 eläintä. - Tarkoituksena on kannan kasvun pysäyttäminen. Harvinaista ei ole, jos ilveksellä on 2-3 poikasta, riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Risto Juntunen kertoo. Metsästyksessä käytetään haulikkoa sekä karkeita hauleja, vähintään 4 mil- 2500 ILVESTÄ Suomessa ei ole harvinaista, että ilves tekee 2-3 poikasta. limetriä. Yhden maalin tekijöitä olivat Milla Tossavainen, Arttu Vainio ja Veeti Falck. Parhaana pelaajana palkittiin Milla Tossavainen. Myös KK-81 C 2 avasi jatkosarjan vakuuttavasti. klo 9-11 Virranrannassa (Kuorevirrankatu 13). SPR:n kerho ti 10.12. Kotijoukkueen parhaana pelaajana palkittiin joukkueen kapteeni Ville Remes. Sunnuntaina KK-81 E 1 avasi jatkosarjan voitolla. Vastustaja RJK:n joukkue koostui pelaajista, jotka syksyllä 2013 ovat aloittaneet jääkiekkoharrastuksen ja se näkyi tulostaululla peliajan umpeuduttua, 34?1. 040 761 4400, 24h. Yhteispäivystys Iisalmen sairaala p. 0400 144 514 Mielenterveys- ja päihdepalvelut p. kerta 2013), Kirmoojien yhteislenkki klo 18, Aikuisten uintitekniikkakurssi: 1.ryhmä klo 19.15-20, 2.ryhmä klo.2020.45. Sanomalehti on arvoStetuin myöS verkoSSa. lähde: TNS Gallup 2012 sä, kun Ploki puolestaan saapuu Kiuruvedelle, voitto varmistaisi LuoWolle jo paikan ylempään jatkosarjaan. Pelin jälkeen arvotaan muun muassa pari kinkkua ja lahjakortteja. Sunnuntaina naisten alkusarja päätyy Kuulan vieraana Ylivieskassa. HN. Kolme poisjääntiä pelaajavahvuudesta tiesi runsaasti peliaikaa kaikille. Delfiinit uintiryhmä klo.15.30-16.30 (viim. kerta 2013), Sporttikerho: 10-12v klo 17-18 (viim. Metsästyksen ajankohdan ratkaisee lumimäärä, koska sulan maan aika- na metsästys ei onnistu ajavilla koirilla. Ilvesjahdit ovat avoimia kaikille Kiuruveden Riistanhoitoyhdistyksen jäsenille. jääkiekko sä ei ollut hukkareissu. (017) 272 2346. Seuraavana vuorossa oli C 2 -junioreiden jatkosarjan avausottelu Kiekko-Oulua vastaan. Lauantain viimeisestä kattauksesta vastasi edustusjoukkue kohdatessaan lohkon kärkijoukkue K-Laserin Oulusta. Pis- teet matkasivat Ouluun numeroin 2?9, (1?2,0?1, 1?6). Maalinteossa KK-81:sta onnistuivat Kastarisen Arttu ja Kastarisen Henri. Ensimmäisen pelin LuoWo hävisi tiukan taistelun jälkeen 3-2.(2515, 21-25, 25-17, 18-25, 1917). (017) 186 611 Eläinlääkäripäivystys klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin läntinen alue, p. Maalin teossa onnistuivat kahdesti Teemu Tikkanen ja Roope Tossavainen. Arkipyhä- ja viikonloppupäivystys Kuopiossa, ajanvaraus klo 8-9 p. Kiireettömissä tilanteissa Sonkajärven terveyskeskus p.(017) 272 7468, ma-pe klo 8-16. Vieremä ma-pe klo 7.3015.30,p. Pienen tauon jälkeen toi- nen samoilla eränumeroilla 3-2 (13-25, 25-22, 25-18, 1925, 17-15) - Ihan hyvää peliä meiltä ja asennekin oli kohdallaan, Maria ja Kati puolustivat palloja peliin, Mirva ja Sanna urakoivat hyökkäyksissä tutun tehokkaasti, vain keskihyökkäystä ei tahdo saada toimimaan millään, tuumaili valmentaja Jouni Piippo pelien tauot- tua. - Kun ei tullut pitkiä pisteputkia, pysyi pelin taso myös hyvänä ja yleisö tykkäs. Plokin pitäessä piikkipaikkaa, LuoWo jatkaa edelleen lohkon kakkosena, kun kaksi parasta jatkaa ylempään jatkosarjaan. Pelit jatkuvat lauantaina kotona, revanssin makua on ilmassa klo 15 alkavassa pelis- MUISTILISTA P-Savon Muisti ry: vertaisryhmä kokoontuu to 5.12. Harrastehiihtokoulu klo 18, to 5.12. Tervetuloa! Nivelpiirin jumppa tiistaina 10.12. klo 14 Rinnekodilla. kerta 2013), Ma 9.12. Maalintekijät olivat Henri Räty (4), Riku Räty (2), Akseli Jaatinen, Niko Kämäräinen, Eetu Korhonen, Juho Luttinen, Hiski Rytkönen ja Pietari Happonen. Edustusjoukkueen vieras K-Laser asetti ison haasteen kotijoukkueelle
044-797 5017 tai 044-300 4099 Kaupunki tiedottaa KAUPUNGINTALO on avoinna seuraavasti: ma . p. Myynti yhteismyyjäisissä. -------------------------------------Rintamaveteraanien ja Sotainvalidien pikkujoulu 9.12. klo 11 srk-talon isossa salissa. Puolisot, lesket, avustajat ja kannattajajäs. Perjantaina suljettu. Lämpimästi tervetuloa! p. 15.00 PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Seuraaviin heti tammikuun alussa alkaviin kursseihin pyydämme kuitenkin ennakkoilmoittautumisia jo 5.12. mennessä: VENÄJÄ IV, JATKO ma klo 17.00-18.30 Lukiolla 13.1.-28.4.2014. seuraavat asiat: 1. 5 e/kpl. -------------------------------------Eläkeliiton Kiuruveden osaston MTLH:n tuetut lomat haettavana 22.12.2013 mennessä. Omavastuu 100 e. Kiireelliset asiat 12. joulukuuta 2013 Keskiviikko 4. Ryhmät jatkuvat taas ti 7.1. Yhtymävaltuusto kokoontuu käsittelemään valtuutetuille erikseen jaettavassa esityslistassa mainitut asiat. Esityslista on luettavissa www.ylasavonsote.fi 12.12.2013 lähtien. Iisalmessa 2.12.2013 Pertti Pitkänen puheenjohtaja Yhtymähallituksen päätöksen 17.5.2011 § 97 mukaisesti kotihoidon palvelusetelillä voidaan tuottaa: - kotihoidon palveluita (tilapäinen ja säännöllinen kotihoito) - omaishoidon lakisääteisen vapaan aikaista hoivaa ASUNTOJA Halutaan vuokrata OK-TALO Kiuruv. Kari Kankaanranta. MANGAPIIRUSTUS, JATKO to klo 17.00-18.30 Väreessä 9.1.-24.4.2014. 15.00 kaupunginsihteerin virkahuoneessa. Kokouksessa käsitellään mm. Ylä-Savon Kehitys Oy:n osakassopimuksen irtisanominen 11. Tulokset näkyvät välittömästi. Tervetuloa! -------------------------------------Vuokralle annetaan saunallinen RT-kaksio läheltä keskustaa, p. Op. 045-639 7163, 044-793 0390 Annetaan vuokralle OK-TALO 200 m2 tontti 0,5 ha, 20 km keskustasta, p. joulukuuta 2013 RIVI-ILMOITUS Mykyrokkaa torstaisin klo 1015 lounaalla ja mukaan, sekä tuoreet kotimunkit ja ruisleipää Gasthaus Palopaikasta puh. 0400-945544. -------------------------------------Leipuri torilla torstaisin klo 8.30 - 11. Ville-Veikko Leskinen. KOTISIVUNTEKOKURSSI YHDISTYKSILLE la ja su klo 10.00-15.30 Kirjaston atk-luokassa 18.-19.1. ja 1.-2.2.2014. 21.00 La 12.00 . Ylä-Savon Eläinsairaalan yhtiöittäminen / Kiuruveden kaupungin osallistuminen perustettavan Eläinsairaalaosakeyhtiön osakemerkintään 10. Marja Taivassalo. TIETOKONE TUTUKSI - ATK:N ALKEET B ti ja to klo 17.30-20.00 Kirjaston atk-luokassa 9.1.30.1.2014. Teknisen palvelukeskuksen johtosäännön tarkistaminen 5. Kokouksen järjestäytyminen 2. Op. Lisätiet. Valkeismäen Erämiesten nettisivuilta tai p. Kotileipomo Tarja Martikainen p. Pirjo Lind. Esko ja Auli Marttilan kotona. Esillä sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta Kiuruveden 4H-yhd. Pihlajamäen kyläyhdistys ry:n sääntömääräinen SYYSKOKOUS SYYSKOKOUS YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS su 15.12.2013 klo 14.30 Isonkannon Erän metsästysmajalla, Isonkannontie 52. Tervetuloa! Hallitus pidetään ma 16.12.2013 klo 16.30 Iltalypsyssä. Kokouksessa käsitellään ja päätetään yhdistyksen uusien sääntöjen hyväksymisestä sääntöjen 16 §:n mukaisesti. Hallitus Kiuruveden Palloilijat ry:n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS la 14.12.2013 klo 19.00 Hotelli Peltohovissa. Vuoden 2013 talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden muutokset 3. Op. pidennetty aukiolo klo 9-17. 0453430 300 -------------------------------------Eijan Kauneus- ja Jalkahoitopalvelu: Uutta: ihon nuorennushoito. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta VUOSIKOKOUS YLÄ-SAVON SOTE KUNTAYHTYMÄN VALTUUSTO Yhtymävaltuuston kokous pidetään tiistaina 17. joulukuuta 2013 kello 9.00 Gasthaus Puomilassa, osoite Kauppilanmäentie 1180, Vieremä. Anna-Maria Väätäinen. ERITYISRUOKAVALIOKURSSI la klo 10.00-14.15 Lahnasen Mäkipirtissä 18.1.-1.2.2014. internetin kautta tai puhelimella. ERITYISLIIKUNTA TIEDOTTAA: Torstaina 5.12.2013 lukion helppo aamujumppa klo 9.009.45 sekä kehitysvammaisten ryhmät kokoontuvat poikkeuksellisesti Puistonkulmalla. Huom! Kaikki kehitysvammaisten ryhmät kokoontuvat tuolloin samaan aikaan klo 12.30-13.30 joulutunnelmissa tanssien. Erityisliikunnan ryhmät ovat joulutauolla 6.12.20136.1.2014. alkaen. 044-5408699 -------------------------------------- Anna läheisellesi lahjaksi aikaa. 21.00 Ti-Pe 9.00 . . Heli Niemi. VÄRTTINÄLLÄ PAPERIT LANGAKSI la ja su klo 9.00-15.00 Väreessä 11.-12.1.2014. Maapoliittisen ohjelman päivittäminen 6. 040 527 1798 ja 0400 399 301 Kansalaisopiston syystyökausi on päättynyt. 040-575 8567 -------------------------------------Myytävänä joulukuusi, 150 cm, tuuhea, aidon näköinen. Kynttilät ja koristeet kaupan päälle sekä joulupukin asu. Kokouksen asialista on nähtävänä kaupungintalon ilmoitustaululla. Toppakankainen, punainen takki, parta, hiukset ja lakki, meikit. Täydellinen asuste p. keskustan läh. p. ke klo 8.00 . Kiitämme kaikkia opiskelijoita, opettajia, opetustilojen vuokraajia ja yhteistyökumppaneita sekä toivottelemme rauhallista joulun aikaa! Opiston kevätkaudella 2014 uusina alkavien kurssien ohjelma ilmestyy maanantaina 23.12.2013 Kiuruvesilehdessä. Apteekintie 4, p. 040-5100 248 -------------------------------------Marttoja kutsutaan myyjäistalkoisiin la 14.12. muut mainospalvelut p.0400-68 59 68 Kurssien tarkemmat tiedot oppaassa ja https://www. opistopalvelut.fi/kiuruvesi/ ja kansalaisopisto/ajankohtaista. Enn.ilm. 18.00 Uimakerho Uikkis jatkuu tammikuussa 2014. (Ilmoittautuminen alkaa 9.12.2013) Lisätietoja uimahallilta 040 5766 507 tai uimahallin nettisivuilta. Keskiviikko 4. Op. Kokouksen päättäminen Kiuruvesi 2.12.2013 Janne Peltola kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. 0505388 321 -------------------------------------- KIURUVEDEN KAUPUNKI Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuuston kokous pidetään torstaina 12.12.2013 klo 10.00 Kiuruveden kaupungintalon valtuustosalissa. 16.30 pe klo 8.00 . Kevätkausi alkaa tiistaina 7.1.2014. Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2014! Lisätiedot: Erityisliikunnanohjaaja Minna Kämäräinen p. 040 592 56 95 KIRJASTON POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT To 5.12. Jari Risulainen. RUNO JA TULKINTA to klo 18.00-20.30 Lukiolla 9.1.-24.4.2014. ja lomakkeita kerhossa ja p. ihania enkelitauluja, eri kokoisia. Hinnat alk. 21.00 La 12.00 . Op. 040-525 6347 Myydään remontoitu RT-KOLMIO Eskontiellä. Vapautuu jouluksi, p. Op. Vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 20152016 taloussuunnitelman hyväksyminen 4. 18.00 KUNTOSALIN AUKIOLOAJAT 9.-21.12.2013 Ma 14.00 . klo 8 Valkeismäen Erämiesten majalta. Op. klo 10-15 (lehtilukusali 8-15) Pe 6.12. 050-526 9596. -------------------------------------Kyllönmäen Kotileipomosta to jouluateria 16,-/henkilö. ruisleipää, rieskaa, karjalanpiirakat, pitkot, pullat, kuivakakut jne kahvilatuotteet ja paniinit. To 5.12. 60 vuotta 58 58 KOKOUKSIA KUULUTUKSIA Kiuruveden Nuorisoseura ry:n Kiuruveden Teräs ry:n sääntömääräinen ke 11.12.2013 klo 18.30 ti 17.12.2013 klo 18.00 Puistonkulmalla, Asematie 16. klo 10-14. Ville-Veikko Leskinen. INTERNETISTA TIETOA, PALVELUITA JA VIIHDYKETTÄ ma ja ke klo 17.30-20.00 Kirjaston atk-luokassa 8.1.-29.1.2014. Johtokunta Itärannan Erämiehet ry:n YLIMÄÄRÄINEN KOKOUS seuran majalla la 14.12.2013 klo 13.00. Käsitellään SML:n jäsenyysasia ja seurojen yhdistäminen. Johtokunta Teippaukset ym. fax 017-272 9099 www.kiuruvesi.fi Kansalaisopisto, Harjukatu 2 B puh. Lisätiet. 045-161 5661, 050-534 4089 Annetaan vuokralle KT-YKSIÖ Asematiellä, p. kirjasto ja lehtilukusali suljettuina. Hyvää Itsenäisyyspäivää! UIMAHALLI TIEDOTTAA Uimahalli ja kuntosali suljettu Itsenäisyyspäivänä 6.12. Uimahallin ja kuntosalin ohjatut ryhmät jäävät joulutauolle 6.12. 045-209 7317 -------------------------------------Tiesitkö, että Väreessä on joulumyyjäiset la 7.12. Arvomme kaksi lahjakoria. UIMAHALLIN AUKIOLOAJAT 9.-21.12.2013 Ma-Pe 14.00 . 14.12.2013. 2014. Jouluarvonta uimahallilla 2. 050514 0067, www.kiuruvesi.4h.fi -------------------------------------Antti Eskelisen ilvesluvan jahti alkaa 14.12. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä 16.12.2013 klo 12.00 . Rautatieaseman myynti 7. Kiuruveden kaupunkistrategian päivitys vuosille 2013-2016 8.Kiuruveden kaupungin ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän palvelusopimuksen hyväksyminenvuodelle 2014 9. Op. Meiltä siivouslahjakortit. Kiuruveden 4H-yhdistys p. 050-3571789 -------------------------------------Martti Tikkasen ilvesluvan jahti aloitetaan la 7.12.2013. Kokoonnutaan Toiviaiskylän kyläntalolle klo 9. 017-272 900 . mukaan. klo 8 alkaen Hyvölänniemeen. 15.45 to klo 8.00 . Myynnissä mm
Myydään seulottua peltomultaa Pankki-, vakuutus-, laki- ja tilipalvelut p. 040 174 9426 Kauneus- ja jalkahoitola p. maakaapelinäytöt . 017-754 570 avoinna ma-ti 9.30-17.30 ke-pe 8.30-17.00 ParturiKampaamo Leppätie 1, Kiuruvesi Puh. 017-753994 Nivankatu 2, 2.krs Niemistenkatu 8 p. 0500-619 674 Soilin Hieronta Linja-autoasema Puh. 010 420 1333, 0400-378 620 . teollisuudelle . Maantiivistystyöt 12 tn. ajettavalla jyrällä . (017) 754 879 Kuntohoitaja Soili Marin p.0500-273 374 Karhuntie 8, KIURUVESI Annette Tiikkainen p.040-701 7746 Asematie 6 www.cutriina.fi p.017-818181 koulutettu hieroja ELISA TIKKANEN p.044-500 3536 Koulutettu hieroja SIRPA RYTKÖNEN p. 045-1409 222 Fysioterapeutit: Jaana Kananen Anneli Knuutinen Hanne Pesonen MOOT TOR IVE N E- JA PIENKONEKORJAUS . 040 507 4458 Kiurukatu 3, p. 0400-220 909 Osana kierrätystä. Erkki Kastari Ky Puh. (017)754 665 - hydrauliikkaletkut - auto- ja traktorivaraosat - korjaamopalvelut ALANSA AMMATTILAISET: Fysioterapeutit: Anneli Hautajärvi, 050-5472 852 Sanna Kärkkäinen , 044-5701 600 Koskentie 2, Kiuruvesi Pirjo Kumpulainen, 040-8201 755 Lämpimästi tervetuloa! Kiuruveden Fysi-Askel Oy atu 1 Kiuruk Teemu Koskelin 050-3872 069 Teuvo Blomberg 050-5987 932 Hieroja: Asematie 5 p.017-752 259 . (017) 753 737 www.kastari.fi Kiinteistöhuolto Pasi Rimpiläinen -Likakaivojen tyhjennykset -Lumityöt (linko ja kola) p. huolto ja myynti + varaosat AUTOJEN HUOLLOT, KATSASTUSREMONTIT, RENGASMYYNTI Painokevennetty kävely Mela & Meisseli Oy www.annelihakala.fi Palokatu 9, p. 0400 654 758 p.0500-979 479 Pyhännäntie 1555, 74700 Kiuruvesi Kirkkokatu 2 Parturi-Kampaamo PÄIVI Torikatu 6, p. 050-514 0067 5647 044-765 4771. maataloudelle . yksityisille . 60 vuotta Keskiviikko 4. +varaosat Tilausajoa HIERONTAPALVELU Leena Rimpiläinen Nivankatu 3 Puh. Kaivinkone-, louhinta-, räjäytys- ja maansiirtotyöt . 752 334 Muut 020 7911 200 Puheluhinnat (alv 24 %): Kiinteästä verkosta 0,0835 ?/puh + 0,0702 ?/min, matkapuhelimesta 0,0835 ?/puh + 0,1717 ?/min. siivouspalvelut avustaminen hieronta Torikatu 6, Kiuruvesi etunimi.sukunimi@omni-yrityspalvelut.fi Torikatu 6, Kiuruvesi Pirjo Manninen 050 539 8991 Johanna Lappalainen Maria Mikkonen 0400400 770 114 0474827 www.omniyrityspalvelut.fi Kiuruveden Keilahalli Laadukkaat ja monipuoliset siivous- ja muut kotityöpalvelut Asematie 12 ratavaraukset 044-763 Rolls-pikaruokarav. 050-353 3220 050 . joulukuuta 2013 59 Korjaus / Huolto Parturi-kampaamot Parturi-Kampaamo Isa-Bell Eila Lappalainen Kukkomäentie 36 p.0500-205 282 ti ja la suljettu Parturi-Kampaamo p.017-752 430, Torikatu 4 ma-pe 8.30-17.00 la 8.30-13.00 Avoinna: ma-pe 8.30-17, la 8.30-13 Hyvinvointi Hautaus- / pitopalvelut Kiurukatu 3, p. Lavettikuljetukset . 050-543 1253 Lääkäripalvelut Hammaslääkäriasema KULMAPAIKKA Puh. 353 3220 Asematie Asematie11, 11,II krs. II krs. Apteekin yläkerta Apteekin yläkerta Sovittaessa myös iltaisin. VT@timomartikainen.fi www.timomartikainen.fi puh. 044 5387 759 Hierontapiste CAROLA koulutettu hieroja Putkityö Lauri Rytkönen Niemistenkatu 3 L 3 p. 050-5142 602 -LVI-asennukset -NIBE-maalämpöpumput Jennica p. lämpökamerakuvaukset p. 040 752 4422 Kotipalvelut Kiurukatu 3 YRITYSTEN JA MAATILOJEN TILIPALVELUA Hammaslääkäri ILKKA NYKÄNEN Säästötalo, Kiuruvesi puh. 045 124 4130 Nivankatu 3 Skootterit, sahat, mopot pyörät, ruohonleikkurit ym
Teräs Kutsumme maanvuokraajat, entiset ja nykyiset kyläläiset sekä seuramme jäsenet perheineen . 0400 274 021 KK-81 PELAA: maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 5.12. sepelit . LiKi W la 7.12. 050 540 7432 ma - pe 9 - 17 www.taitoylasavo.fi Kiuruveden torilla to 5.12. Pirjo hyvää itsenäisyyspäivää! Kirpparilöydössä jokainen löytää jotain, Esitysajat: VIIMEINEN ESITYS su 8.12. Tervetuloa! Teippaukset ja muut mainospalvelut Maaseutunuorten SAUNAILTA pe 6.12. 60 vuotta 60 60 SEKALAISTA HUVEJA Kiuruveden Tuottajien pikkujoulu la 14.12 klo 19.00 Joenvarren Seurahuoneella Keskiviikko 4. 4. klo 16.00 (Edustus) KK-81 . urakointi la PELZE MUSIC BAR Asematie 9, 74700 Kiuruvesi puh. Kiuru-karaoke -kilpailu, ilmoittautuminen alkaa klo 20:00 Asiakas pikkujoulu 14.12.2013. Tervetuloa kaikki! MA-TO 17-02 PE 16-02 LA-SU 14-02 Liput: 16 / 18 e Pankkikortti ei käy maksuvälineenä. klo 11.30 (E03) KK-81 . asennus . 050 349 9393 * Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset * Tarvittaessa sijaisautoja www.rakennus-palkki.com dj TOMMI dj TOMMI www.hotellipeltohovi.com Moi! ja sen alapuolella olevaan PELZE MUSIC BAR eli päivämäärässä nuoPikku-kiurun pisteet ja tuossa toisessa dj tommi on ain väki toivottaa Romanttinen komedia Pikkujoulunäytelmä t. Ilkka 040-7305230 tuoretta muikkua ym. järvikalaa,myös fileenä, sekä lämmintä savukalaa ja lämpimiä kalakukkoja. Kalapiste, Varpaisjärvi Koneurakointi A.Tikkanen Oy . kaivinkonetyöt . klo 9?12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Liput 10 e . 044 588 5867 ?AUTON RENKAAT ?MAATALOUDEN RENKAAT ?RENGASTYÖT Palvelemme myös iltaisin ja viikonloppuisin Tikkasten Sanomat la 7.12. klo 13 7.12. R2 . Maatilan työt . 01.00 ASEMATIE 16 UNIKUVA Tarjotaan torttukahvit. Tervetuloa! . 050 307 5439 KAUHAVALAISTA MESTARILEIVONTAA [ k ä s i t y ö k e s k u s] KIURUVESI Kirkkokatu 14, p. PyPo (liput 3?) 10 eur. / kpl konttoristamme, Hovinpelto 3 Kiuruvesi-lehti 017-770 7700 TORILLA RENGAS RÄISÄNEN TORSTAINA TORILLA klo 9-13 Nousialantie 437, Vaaraslahti puh. 050-354 2023 PUISTONKULMA la 7.12. MIG-, TIG-, puikko- ja kaasuluokkahitsaukset työmaalla tai verstaalla . lavettikuljetukset . kallio/soramurskeet . Lippuvaraukset 045 3519 669 Pikkujouluruokailut Ravintola Iltalypsy 040 182 4433 seija.suhonen@maalaiskaupunginteatteri.fi KARAOKE www.maalaiskaupunginteatteri.fi OLETKO KIINNOSTUNUT NÄYTTELEMISESTÄ? Kesäteatteri Eerolan kesän 2014 aikuisten näytelmän ensimmäinen kokoontuminen su 15.12.2013 klo 17 Kulttuuritalolla. Paikalla Ismo Apell ja Sami Hokkanen Tervetuloa kaikki mukaan! Seija Suhonen p. Liput 25 ?. LIPUT 5? Tervetuloa kaikki jäsenet toivoo MTK Kiuruvesi Sydänten Joulu -konsertti Kiuruveden Kirkko 15.12.2013 klo 19 Tarja Turunen, laulu Kalevi Kiviniemi, urut Mervi Myllyoja, viulu Max Lilja, sello Ennakko: 30/32,50 e, ovelta 35 e ELÄKELIITON JOULUJUHLA ti 10.12.2013 klo 9.30 Srk-talolla. Ohjelmassa Nivan oppilaiden esityksiä ja kerhon omaa ohjelmaa. Puuro + kahvi + torttu 3 e. Tervetuloa yhdessä nauttimaan joulutunnelmasta! Ennakko: Kiuruveden K-Supermarket PIKKUJOULU ja SAUNAILTA la 14.12.2013 klo 18.00 Puistonkulmalla, Asematie 16. Tervetuloa! KAUNEIMMAT JOULULAULUT Rytkyn Eräkeskuksella su 8.12.2013 klo 18 Kahvitarjoilu klo 17.30, arpajaiset. klo 8.00-15.00 Mahtavat tuotetarjoukset Tuore, runsas leipäkassi kassi 10? Runsas pullakassi Tervetuloa edullisille pulla- ja leipäkaupoille! 20? kassi Gluteenittomia kääretorttuja Käpykakkuja, Extra kinuskikakkuja, pikkuleipälusikkaleipiä kassi 10? KAUHAVAN PULLA JA LEIPÄ. hitsaustarvikkeet ja työkalut . seulotut mullat . Pienrakentaminen, remontit . klo 18 alkaen Motoköörin tiloissa. Tervetuloa! 0400-685968 Myymälä 017-752 667 Mikko Kainulainen 045 6791 710 Tenho Kainulainen 0400 178 964 Raimo Hyvärinen 045 1615 008 lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Maatila-Rakennus-Traktoriurakointi-Kiinteistöhuolto . lämmityskattilat ja sähkövaraajat . klo 20.00 . kiinteistöjen salaojaremontit PELZE MUSIC BAR Suomipoppia TODELLINEN LÖYTÖ Korjaa: pe-la 6.-7.12. Luotettavaa LVI-palvelua myynti . kylpyhuoneremontit . putkistosaneeraukset . ilma/maalämpöpumput . lämmitysverkostojen huuhtelut/suojaukset . huolto . Lumityöt, maansiirto, hiekoitus, lanaus ja muut konetyöt *Talonmiespalvelut, lumenpudotukset, puunkaadot, raivaustyöt, nurmikonleikkaus, jyrsinnät ja mökkitalkkarin työt p.0500-373 813 Leo Ojaluoto P. Ploki (Pihtipudas) Tervetuloa! KAHVIO Otteluisäntä: K-Supermarket Kiuruvesi Liput 5,-/2,- OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! ROMULUX LAHJAKAUPASTA Kiuruvedellä P. 017-7604600 niin sielun kuin ruumiinkin ?ravintoa? Kiuruveden Teräs ry:n LIPUT pe 5?, la 7? HIRVIROKALLE Lahnasten Mäkipirtille la 7.12.2013 klo 14-16. Tervetuloa! Lahnasten Eränkävijät ry www.kiuruvesilehti.fi LUOMU-WOLLEY PELAA Naisten II-sarjaa la 7.12. joulukuuta joulukuuta 2013 2013 Keskiviikko To 5.12. Pe-La 6.-7.12 Tero Jokinen Itsenäisyyspäivän vastaanottajaiset & River Band Luvassa hyvää jouluruokaa, pientä ohjelmaa, vapaata seurustelua mukavassa seurassa ja tanssimusiikista vastaa Pleijarit. Jouluruokaa tarjolla 19 -21. klo 15 liikuntahallilla LuoWo . louhinta Puh