WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 3,80 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,92 euroa/vko 012138-2305 Heti tuoreet uutiset Digitilaus 75 euroa, vuosi (kestotilaus) LEHTI OY 16–17 » Eero on Kiuruveden Vuoden liikuttaja. Kuva on kuvituskuva. JAANA SELANDER 4-5 » Maaseutugaala nostatti alueen henkeä 15 » Yhteisvastuukeräys tukee omia nuoriamme JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 1.2.2023 70. 10 » Välitä viljelijästä -projekti paransi tilallisten työkykyä merkittävästi Välitä viljelijästä -projekti on parantanut merkittävästi maatalousyrittäjien työhyvinvointia, kun Mela tutki projektin kautta ostopalvelusitoumuksen saaneiden maatalousyrittäjien työhyvinvointia ennen ja jälkeen projektin. VUOSIKERTA, NRO 5. Ostopalvelusitoumuksen voi saada projektin kautta vaikkapa terapiaan
Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti NUORISOVALTUUSTO on 1.11.2022 kokouksessaan tehnyt esityksen kaupunginhallitukselle nuorisovaltuuston toimintasäännön muuttamisesta. Hyvä esimerkki siitä on oma äitini, joka on kriteerien mukaan omatoiminen eli laitosasumisesta ei ole toivoakaan, vaikka elämästä on muodostunut kärsimysnäytelmä, jolla on vain yksi loppu ennemmin tai myöhemmin. Sen sijaan somekanaviin he luottavat vain vähän. Tutkimukseen vastanneista nuorista 39 prosenttia seuraa uutisia päivittäin. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Heidän mielestään nuorisovaltuuston puheja läsnäolo-oikeuden lisääminen lautakuntiin ja kaupunginvaltuustoon tekisi Kiuruvedestä edistyksellisen nuorten ääntä ja mielipiteitä kunnioittavan kaupungin. Kannanotto nuorisovaltuuston osallistamisen lisäämiseksi POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Virheelliseen, valheelliseen tai epäselvään tietoon törmätään ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa, kuten Facebook. Muutosta on esitetty toimintasäännön 6 § lisäämisellä ja hallintosäännön 106 §:n 4.momentin muuttamisella. Nuorisovaltuusto on perustellut esitystään nuorten osallistamisja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisellä ja kaupungin ja nuorten yhteistyön kehittämisellä. Eli monesti vanhusten kohtalona on hidas kuihtuminen neljän seinän sisällä ilman mitään kontaktia ulkomaailmaan. Journalistisesti tuotettu tieto on entistä tärkeämpää ja kyky erottaa se epäluotettavasta aineistosta. Kiuruveden kaupungin päätöksentekoon lisättävä avoimuus ja kuntalaisten osallistaminen ovat kannatettavia toimia. helmikuuta 2023 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Tällä viikolla vietetään uutisten viikkoa T ällä viikolla vietetään Uutisten viikkoa. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Kannatan nuorisovaltuuston esityksen mukaista toimintasäännön 6 pykälän ja hallintosäännön 106 pykälän 4 momentin lisäyksiä ja muotoilua. Kiinnostavimpien uutisaiheiden kärjessä 13–18-vuotiaiden nuorten keskuudessa ovat nyt nuorten elämään liittyvät uutiset. LEENA PÖKSYLÄINEN valtuutettu (Liike Nyt) Jo olisi aika, että vanhusten huolto nostettaisiin esille Kiuruvedelläkin. Ikävä kyllä äitini on vielä aivan järjissään ja siten tietoinen, miten kurjaksi hänen elämänsä on muuttunut. Kaikki pyritään hamaan hautaan asti hoitamaan kotona ja minkäänlaista kokonaisvastuuta ei ole millään taholla. Ylä-Savossa yhdessäkään kunnassa ei nuorisovaltuuston edustajalla ole tätä oikeutta ja Kiuruvesi voisi olla suunnannäyttäjä. Sanoma-, kaupunkitai iltapäivälehdistä verkossa tai painettuna uutisia seuraa 67 prosenttia nuorista. ADOBE Vanhustenhuolto ei ole ihmisarvoista Leena Pöksyläinen kannattaa sitä, että nuoret saavat läsnäoloja puheoikeuden valtuustoon ja lautakuntiin. Nuorisovaltuuston toiveena on Kuopion, Savonlinnan, Ylivieskan, Joroisten ja Rautalammin tapaan saada puheja läsnäolo-oikeus lautakuntiin ja kaupunginvaltuustoon. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Myös tällä viikolla Kiuruvesi-lehdessä on nuorten maailmaan liittyviä juttuja. Avuntarvetta kartoittaessa omatoimisuuteen riittää, jos vanhus saa vaatteet päälleen ja pääsee vessaan itse. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittaja Aku Laatikainen, 044 4386 852 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Pirjo Palo, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Sosiaalipuoli ja terveydenhoito kun eivät osaa asioita hoitaa yhdessä, vaikka usein heikentyvä terveys johtaa vanhusten sosiaaliseen eristäytymiseen, mikä tietenkin vaikuttaa myös henkiseen terveyteen. Se kun ei ole monestikaan edes ihmisen elämän arvoista. Nuorten kiinnostus omaa elämää lähellä oleviin uutisaiheisiin on vahvistunut, selviää Kantar TNS Oy:n Uutismedian liitolle tekemästä Nuoret, isot uutisaiheet ja luottamus -tutkimuksesta. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 107 e / 98 e Eurooppa 160 e / 140 e muut ulkomaat 230 e / 210 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Kirjoituksia ei palauteta. Valtaosa nuorista (75 %) luottaa suomalaisten uutismedioiden toimittamiin uutisiin sodasta ja kriiseistä, sotaan ja kriiseihin liittyvät uutiset ahdistavat ja pelottavat noin kolmannesta tutkimukseen vastanneista nuorista. Nuorisovaltuusto on kuntalain 26 §:n mukaan asetettu nuorten toimielin, joka toimii nuorten virallisena edustajana kaupungissa. Uutisten seuraamisen aktiivisuus kasvaa merkittävästi iän myötä: 17–18-vuotiaista uutisia seuraa päivittäin yli puolet, kun 13–14-vuotiaista vain neljännes. Kiuruvesi-lehdessä oli jo viime viikolla teemana Uutisten viikko, kahdella aukeamalla käsiteltiin tekoälyä ja puhuttiin tulevaisuudesta. Parhaimmillaan journalistisesti tuotettu tieto luo turvaa ja selkeyttä väliin kaaottisessa ja ahdistavassa maailmassa. Ja päinvastoin. Journalistisia sisältöjä tuottavat mediat ovat nuorten luotetuimpien medioiden kärjessä. Kerromme nuorten yrityssuunnistuksesta, kirkon Yhteisvastuukeräyksestä, jossa aiheena on nuorten kokema väkivalta, juttua on niin ikään nuoresta yrittäjä Henna Marinista ja Varapäreen tuesta nuorille. Sama määrä nuoria seuraa uutisia jonkin sosiaalisen median kanavan kautta. Tänä vuonna Uutisten viikolla keskitytään toivoon teemalla ”Ymmärrä tulevaisuuttasi”. Uutisten viikko on Uutismedian liiton ja sen jäsenlehtien järjestämä mediakasvatuksen teemaviikko, joka antaa työkaluja kriittiseen medialukutaitoon, oman media-arjen peilaamiseen sekä osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Vanhusten kohdalla on kyse kustannuksista, joihin yhteiskunnalla ei ole varaa. Jos äitini olisi dementoitunut, niin hoitopaikka kyllä järjestyisi. Jos olisi kyseessä eläin, niin se katsottaisiin eläinrääkkäykseksi. Kiinnostavimpien uutisaiheiden kärjessä nuorten keskuudessa ovat nuorten elämään liittyvät uutiset. Korona-aikana nuoria kiinnostivat isot uutisaiheet maailmalla ja Suomessa. Nuorten tärkein yksittäinen uutislähde ovat iltapäivälehtien verkkosivut. Pojat seuraavat uutisia aktiivisemmin kuin samanikäiset tytöt. Terveisin EERO OIKARINEN. 2 Keskiviikko 1. Nuoret ovat nyt aiempaa enemmän kiinnostuneita mielenterveyteen, terveyteen, hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin liittyvistä aiheista, toisten nuorten tekemistä sisällöistä, kiusaamiseen liittyvistä aiheista sekä uutisista, joissa on haastateltu nuoria
Mietin, miten Kiuruveden kansalaisopisto voisi olla puolueettomasti aktiivinen ja herättää yhteiskunnallista keskustelua eduskuntavaaleihin liittyen. Mutta asiat ovat olleet jo toistakymmentä vuotta vastakkain ja tulos on tämä. Äänestäminen on kuitenkin yksi meidän kansalaisten tärkeimpiä vaikuttamisen mahdollisuuksia. Yleisö ja kansanedustajaehdokkaat ovat kommentoineet, että tämä sapluuna on erittäin toimiva ja erityisesti luennon ammatillista näkökulmaa on kiitelty. Kansalaisopistot tarjoavat kaikille tärkeitä kansalaistaitoja, sivistystä ja hyvinvointia. Nyt kun ongelmat ja ratkaisut ovat tiedossa, ei pidä uhrata taajaman koululaisia taktikointiin oman kylän puolesta. Nyt kun virkamies on vaihtunut ja on tehty todellinen tutkimus, on saatu selville, että kiinteistöt vaativat välittömiä toimenpiteitä. Perinteinen vaalipaneelikin järjestetään 15.3., jolloin poliittiset näkökannat tulevat esille. Kansalaisopisto tarjoaa tilat ja luentoon liittyvän tekniikan, tiedottaa tilaisuuksista kaikille samanlaisen formaatin kautta. Terhi Tikkanen EU-herrat ovat laskeneet itselleen mieleiseksi Suomen mukamas luontokadon ja hiilensidonnan vähyyden, jonka istuva hallitus mukisematta nielee ja syöttää meille, kun samalla maksattaa tämän sirkuksen kansalaisillaan. Eläinja ruokatuotanto Suomessa on myös huippua, kun saamme syödä puhdasta lähiruokaa, jota ei ole kasvatettu väkirehulla ja antibiooteilla ja rahdattu sen jälkeen tuhansia kilometrejä tänne pohjolaan. Ulkopuolisen on helppo määrätä ja sanoa, vaikka ei itse ole valmis talikon varteen tarttumaan. Nyt on kiire saada puhdas Suomen luonto ja sen antamat eväät suojeltuun tuotantoon, jossa hinnat takaavat elinkeinon myös alkutuotantoon. Silti kustannukset kohoavat ja elää pitäisi inhimillisesti. Suomi on myös suhteessa kokoonsa metsäisin maa ja metsien hoidossa olemme kärkikastia. Viljelijän oman alansa ammattilaisena tulee kumminkin kantaa vastuu toiminnasta ja olla tarkkana siitä, mitkä asiat ovat uhka toiminnalle. Lukion kattoremontti saatiin mahtumaan tämän vuoden talousarvioon, joten siellä ei ole akuuttia hätää. Lisäksi pitää muistaa, että jokainen oppilas käy yläasteen. Mutta missä on raja, että kansa nousee oikeasti vastaan. Vegaanius se vasta luontoa tuhoaakin, kun metsiä raivataan pelloiksi ja siellä elävät eläimet sekä luontoa hyödyttävät hyönteiset häviävät, jotta täällä pohjoisessa joku saa syödä avokadoja. Keski-Euroopassa olisivat viljelijät jo ajamassa paskaa kaduille ja kunnon mielenosoitus pystyssä. Myös virkamiesjohdossa on ollut tarkoitushakuisuutta, on tehty selvityksiä ja tutkimuksia, joiden lopputulos on ollut, ettei kiinteistöissä ole mitään hälyttävää. Jos muita ammattialoja ajettaisiin yhtä tiukille, on koko ajan tiukentuvat vaatimukset hallinnon ja EU:n osalta ja rahastajia asiakkaiden ja viljelijän/tuottajien välissä. SANOTAAN, ettei menneitä saa muistella eikä asioita asettaa vastakkain. Valtava määrä erilaisia lakeja, säädöksiä, määräyksiä ja direktiivejä valvoo toiminintaa. Nyt pitää tehdä vain kaikille perusopetuksessa oleville tilat taajamaan. helmikuuta 2023 Taajaman oppilaat ovat heitteillä ON hyvä, että korkein polittinen johto on havahtunut taajaman koulujen heikkoon kuntoon perusopetuksessa. Hoituuko se automaattisesti ilman erityistä huolehtimista. KANSALAISOPISTOSSAMME järjestetään Tule tutuksi tilaisuuksia, joissa Savo-Karjalan kansanedustajaehdokkaat luennoivat oman ammattinsa näkökulmasta ja näin tulevat tutuiksi kuulijoille eli mahdollisille äänestäjille. Viime vaalikaudella uusi taajamakouluratkaisu kaatui tähän. Meidän hallitus ja sen virkamieskoneisto EU käsikassarana ja wef ja muiden kokousten myötä suunnittelee maaja metsätalouden täyttä alasajoa Tulevaisuuden ruoka kuulemma tehdään ympäristöystävällisesti, synteettisesti, no ehkä vähän hyttysiä ja loisia sekaan. HIENOSTI idea on otettu vastaan, sillä 21 luennon ajankohtaa on jo varattu. Tämä johtuu siitä syystä, kun oppilasmäärät vähenevät sekä kalliin ja mittavan investoinnin rahoitus vaatii taloudellisuutta. Matti Komulainen Rauno Pikkaraisen mielestä taajaman koululaisia ei pidä uhrata taktikointiin oman kylän puolesta. EIKÄ siinä vielä kaikki, vaan Tenavaja teinitähtikilpailun karsinnat alakouluilla ovat käynnistyneet ja varsinainen kilpailu on sunnuntaina 26.3. Näissä tilaisuuksissa ei tuoda esille poliittisia näkökulmia. Hinnat määräävät ulkopuoliset tahot. Mielenterveys ja päihteet, Kotimainen ja lähellä kasvanut Lähipuu® ilmastoystävällisin rakennusmateriaali, Onko Huoltovarmuudella väliä. Siirtyminen lukion osalta tapahtuu luonnollisesti, kun oppilasmäärät laskevat ennusteiden mukaisesti. Meidän tulisi olla enemmän omavaraisia kaikessa eikä vain kysellä ja tehdä päättömästi kaikki mitä Brysselistä kuuluu. Laittakaahan nämä tapahtumat jo kalentereihin. JA nyt ei pidä sotkea taajaman perusopetustilojen kuntoon saattamiseen lukiokoulutuksen siirtämistä samoihin tiloihin. Mielestäni on erittäin tärkeää, että kansalaisopisto toimii aktiivisesti yhteiskunnallisen aktiivisuuden kannustajana. Kansalaisopisto juhlii 60-vuotista taivaltaan eri tapahtumien kautta ja pääjuhla on sunnuntaina 23.4. YLEISÖLLE on tarjolla bongauspassi, jolla innostetaan osallistumaan useammalle luennolle ja näin osallistumaan arvontaan. Jussi Lappalainen Kyllä viljelijät/tuottajat saavat jo ollakin herkkänahkaisia. Luentojen aiheita täsmentyy lisää lähiaikoina ja myös uusia luentoaikoja varataan. Kuntalaisilla on mahdollisuus tehdä kysymyksiä etukäteen jättämällä ne opiston toimiston edessä olevaan kysymyslaatikkoon 13.3. Tuleeko jatkossakin sähkö töpselistä ja maito marketista?, Perintöja perheoikeuden aakkoset, Järjestämistoimitsijana Teollisuusliitossa, Oppimisen tuen palvelut tarvitaan myös työikäisille, Jatkosodan työleirit. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. VIERASKYNÄ MAIJA-LEENA KEMPPAINEN Kirjoittaja on kansalaisopiston johtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Onko viljelijäväestö turhan herkkähipiäinen. Syntyi idea, että tuodaan kansanedustajaehdokkaita tutuksi oman ammattinsa kautta. RAUNO PIKKARAINEN kansanedustajaehdokas, valtuutettu ja aluevaltuutettu (vasemmistoliitto). 3 Keskiviikko 1. edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden toteutumista. Tilaisuuden ovat kaikille avoimia ja olette lämpimästi tervetulleita – tullaan siis tutuiksi juhlienkin merkeissä. Lisätietoja luennoista ja ajankohdista tiedotamme Kiuruvesilehden kaupunki tiedottaa palstalla, Kiuruveden kansalaisopiston nettisivuilla, Facebookissa sekä kaupungintalon, uimahallin ja kirjaston info TV:ssä. Kolmet viimeiset kuntavaalit on käyty kyläkouluja puolustaen unohtaen taajaman oppilaat kokonaan. Usein äänestyspäätökseen vaikuttaa se, millainen kuva ehdokkaasta on syntynyt ihmisenä. Lontoon luonnonhistoriallisen museon laskema biodiversiteetti-indeksi osoittaa, että Suomen luonto on toiseksi parhaiten säilynyt kaikista EU-maista, niin kuinka paljon luontoa on hävinnytkään siellä etelässä. KUNTIEN investointien liikkumavara joudutaan nykyään hakemaan pääosin sivistystoimeen kohdistuen, koska se on suurin kunnan hallinnonala ”pahoinvointialueuudistuksen” takia. Nyrkkiä pöytään ja korotetaan ääntä EU herroja vastaan! Mikko Lappalainen Pienviljelijän poikana ymmärrän kyllä, että nykypäivän viljelijäväestö ei ole herkkähipiäistä. mennessä. Tulevia luennon aiheita ovat mm. Paljon on vastuuta annettu heille, alkutuotannosta koko Suomen ruokahuoltoon. ON hyvä, että toimenpiteisiin ollaan sitoutuneita, toivottavasti sittenkin, kun sisäistetään se, että taajaman koulujen kuntoon saattaminen tarkoittaa kyläkoulujen lakkautuksia. JA onko kyläkoulujen kuntotarkastusta myös tehty tarkoitukTule tutuksi – tullaan tutuiksi VALTAKUNNALLISESTI kansalaisopistojen tavoitteena on vapaan sivistystyön lain mukaan mm. Kansalaisopistot vastaavat myös paikallisiin sivistystarpeisiin ja yhteiskunnallisiin muutoksiin. Tutustuminen voi auttaa äänestyspäätöksen tekemiseen. Metsämme kasvavat koko ajan enemmän mitä niitä hakataan vuodessa eli hiiltä sidotaan paljonkin, metsiemme vanhetessa hiilensidonta hidastuu totta kai ja siksi meidän tulisi käyttää enemmän kirvestä ja hoitaa nuoria metsiä ja varmistaa hyvä kasvu myös tulevaisuudessa. Täällä ollaan korrektimpia. JAANA SELANDER senhakuisesti. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5
Muun muassa näillä sanoilla avasi MaaseutuGaalan Antti Kurvinen (kesk.), maaja metsätalousministeri, joka kehui Pohjois-Savoa ja Kiuruvettä Suomen ruoka-aitaksi ja myös maitotonkaksi – ovathan esimerkiksi Kiuruvesi ja Kuopio maidontuotannossa maamme ehdotonta kärkikastia. helmikuuta 2023 – Vaikka viime vuosien monet kriisit, kuten korona ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat olleet ahdistavia ja jopa pelottavia, on niistä seurannut jotain myönteistäkin. Nykyään tuottajan on hankalaa saada kustannuksiaan peitettyä. Hän toivoi, että järvikala, riista ja metsämarjat säilyisivät suomalaisten ruokapöydissä – etenkin, kun nykyään ruoan valmistustapoja on hyvin paljon erilaisia. Läheskään aina suomalaisesta ruoasta ja sen tuotannosta ei kuitenkaan puhuta yhtä positiiviseen sävyyn. Metsäkoneyhtiö Ponssen omistajiin kuuluva Juha Vidgren oli samaa mieltä. Ulkomailla kenties voisi olla. Vidgren pohti, että ruokailun ympäriltä on kadonnut yhteisöllisyys ja tietynlainen juhlavuus. Hektisessä elämässä pitäisi olla aikaa keskittyä ja pysähtyä ruoan äärelle. Kun ruokaa ei kunnioiteta, ei kunnioiteta myöskään sen tuottajia, ja tämä on näkynyt alhaisissa tuottajahinnoissa jo pitkään. Kurvinen moitti julkista keskustelua, joka on ollut viime vuosina pitkälti maataloutta syyllistävää. helmikuuta 2023 UUTISET Keskiviikko 1. Sen olen huomannut maailmalla käydessäni ja samoin Vieremällä, jossa järjestetään suomalaisten ja maahanmuuttajien yhteisiä ruokailtoja. Ei voi ajatella, että maa on riippumaton ja vapaa, jos se ei pysty huolehtimaan perusasioista. Ruoka on kansainvälinen kieli. Puheenvuoroa kuuntelivat MTK-Kiuruveden puheenjohtaja ja maatalousyrittäjä Bartje Harmoinen sekä MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen. – Mielestäni yksi hyvin tärkeä osa ruokailua ja siitä nauttimista on, että ruokaa tehdään ja sitä myös syödään koko perheellä yhdessä. Tilaisuuden juontajana toiminut näyttelijä Jussi Vatanenkin nosti asian osuvasti esiin. – Usein sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen, mutta miksi me emme ajattele suomalaisesta ruoasta yhtä positiivisesti. Kirjailija Antti Heikkinen näki, että ruoan arvostus lähtee pitkälti kotikasvatuksesta. – Suomalaiset raaka-aineet tai. Nykyään tuntuu, että mennään ja tullaan miten sattuu ja kukin syö omia aikojaan. Nyt on nimittäin kouriintuntuvasti nähty, että kuinka tärkeää se on, että itsenäisellä sivistysmaalla on omaa ruuantuotantoa ja oma elintarvikehuolto. Ruoka on nykyään liian arkipäiväinen asia. – Mielestäni maatalous ei ole todellakaan auringonlaskun vaan tulevaisuuden ala. – Kun puhumme ruoantuotanMaaseutuGaalassa puitiin vilkkaasti ruokaa Kiurusaliin oli saatu puhujiksi monia julkisuudesta tuttuja henkilöitä. Heidän johdollaan käsiteltiin myös maataloutta ja maaseutua laajemminkin. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Kirjailija Antti Heikkinen (oik.) pohti ruokahävikkiin liittyen, että onko Suomessa tarvetta kymmenille eri leikkeleille. 4 Keskiviikko 1. – Ruoka on myös maailman helpoin väline keskustelun avaamiselle. nosta, puhumme myös turvallisuudesta ja maanpuolustuksesta
– Tilan nettisivuilla on ansiokkaasti kerrottu omasta toiminnasta. – Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat nykyään maaseudulla ja maataloudessa hyvin tärkeitä monella tapaa, kun robotiikka ja digitaalisuus ovat lisääntyneet. Pajulan tila toteutti äskettäin Demecan kanssa biokaasulaitoksen, jonka myötä tilalla ollaan nyt omavaraisia energiassa ja lannoitteissa. – Siinä ja vaikkapa laktoosittomissa tuotteissa meillä on paljon potentiaalia hyödyntämättä, kun ajattelee ruoan vientiä ulkomaille. Yleisön joukosta nostettiinkin esille avoimuuden lisääminen. Nytkin moni pohtii, että asuako maaseudulla vai ei, ja yksi asia mitä tarkastellaan, ovat nettiyhteydet. Heikkinen tosin aprikoi, että onko tarpeen olla niin laajaa valikoimaa. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 TALVIALE Silmälasit -40% sis. Eikä pidä unohtaa, että Ukrainan ja Venäjän välinen sota on vaikuttanut haitallisesti ennen kaikkea Itä-Suomeen. Markkinat kun eivät yksin asiaa hoida. Sitä meidän tulisi ehdottomasti lisätä. Hän oli huolissaan ruokahävikistä. Niinpä näen tärkeänä, että seutua VIIKON KYSYMYS Yrittäjien lausunto närkästytti, ovatko viljelijät turhan herkkähipiäisiä. Lisäksi Valtteri ja Pauliina ovat olleet edelläkävijöitä biokaasussa, jota Pohjois-Savossakin on yritetty saada pitkään liikkeelle. Suomen tuottajille tarvitaan S-ryhmän, Keskon ja Lidlin lisäksi neljäs ruokakauppa, joka olisi maailman kuluttajat. Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Siponen lisäsi vielä tähän, että yhteisnavetatkin ovat nykyään oiva mahdollisuus. Ministeri Kurvisen mukaan Suomessa aiotaankin lähivuosina panostaa vahvasti laajakaistojen rakentamiseen kaikkialle Suomeen, tukemalla tätä julkisella rahalla. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi. Sen yhtenä yrittäjänä toimii kiuruvetisjuurinen Laila Kämäräinen. Paitsi epäluulo uusia tulijoita kohtaan, on maaseudulla toisenkinlainen asenneongelma Bartje Maaja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk.) mukaan suomalaisella järvikalalla ja laktoosittomilla tuotteilla voisi olla paljon kysyntää ulkomailla. Muun muassa Lapinsalossa sijaitsevan Pajulan tilan Valtteri ja Pauliina Nuutinen saivat MTK-Pohjois-Savon myöntämän Kehittävä maatalousyrittäjä -tunnustuksen. – Samoin tiestöstä ja Savon radasta tulee pitää huolta. yleisöstä ehdotettiin. AKU LAATIKAINEN Harmoisen mukaan. Mutta miksi niitä on niin paljon. Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen muistutti yhteistyön tärkeydestä ja siitä, että maaseudun vetoja pitovoima koostuvat monista eri tekijöistä. Pajulan tilaa pitävät Kiuruveden Lapinsalossa Valtteri ja Pauliina Nuutinen. kehykset ja linssit puvat hyvinkin moneen ja on palkitsevaa syödä itse valmistamaansa ruokaa. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Yritys on vuosien ajan kehittänyt seudullista hyvinvointija liikuntakeskusta Iisalmessa. Kurvisen ja Juha Vidgrenin mukaan Suomen maataloudella on monia muitakin vahvuuksia, kuten eettisyys ja ekologisuus. Ehkä ulkomailla voisi olla. Tapahtumassa muistettiin myös kiuruvetisiä sukupolvenvaihdoksen tehneitä maatiloja. MTK-Pohjois-Savon toiminnanjohtajan Jari Kauhasen mukaan Pajulan tila on malliesimerkki monelle muulle. KYLLÄ 50% EI 50% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö Suomen mennä Natoon ilman Ruotsia. Tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana, mutta asiaa tulee viedä eteenpäin. Vahvuudet esiin Ministeri Kurvinenkin nosti tilaisuudessa järvikalan esiin. – Voisiko ajatella, että se tilan jatkaja olisikin joku ulkopuolinen henkilö, jos omaa poikaa, tytärtä tai muuta sukulaista ei ole tulossa jatkajaksi. Kehittämisyhdistys Ylä-Savon Veturi ry palkitsi Vuoden Leader-teko tunnustuksella Patio Group Oy:n Vieremältä. Hyvinä esimerkkeinä toimivat MaaseutuGaalassa paikalla olleet puhujat Olga Temonen ja Jarna Kaplas, jotka ovat perustaneet nykyaikaiset, kaikenikäisiä vieraita houkuttelevat ravintolat maaseutuvaltaisille paikkakunnille. – Kun on kiva miljöö, tapahtumia, hyvää ruokaa ja palvelua, niin kyllä ihmiset tulevat maaseudulle kauempaakin, Temonen huomautti. – Jos täältä lähtee jokin palvelu pois, niin heti on tapana ajatella, että elämä kurjistuu, vaikka moni ongelma on nykyään hoidettavissa esimerkiksi kunnollisilla tietoliikenneyhteyksillä. – Tätä pitäisi markkinoida yhä näkyvämmin, sillä ihmisten arvot ovat olleet muutoksessa. Suomalainen ruoka on todella hyvää. Kurvinen painotti samalla voimakkaasti, että maaseudulle tarvitaan muutakin elinvoimaa kuin pelkät ruokaa tuottavat maatilat. – Näyttäähän se hienolta, kun vaikkapa leikkeleitä on kaupoissa kymmeniä erilaisia. – Lisäksi Pajulan tilalla yhdistetään hienosti maidontuotanto ja luomutuotanto. Kaikille tuskin lienee menekkiä Suomessa. helmikuuta 2023 Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Suomalainen ruoka on laadukasta ja puhtaasti tuotettua ja sen alkuperä on hyvin jäljitettävissä. 5 Keskiviikko 1. Lisäksi yhä useammin viljelijäpariskunnasta toinen tekee jotain muuta työtä. Leader-palkintoja MaaseutuGaalassa jaettiin lisäksi Pohjois-Savon Vuoden Leader-teko -tunnustukset. Jussi Vatanen “ Pajulan tila palkittiin kehittämistyöstään MaaseutuGaalassa nähtiin myös lukuisia palkitsemisia, joista osa meni Kiuruvedelle. – Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä Suomessa on sataprosenttinen laajakaista. Tietoliikenne kuntoon MaaseutuGaalassa nousi esiin huoli siitä, että itäisessä Suomessa on yhä vähemmän investointeja ja sukupolvenvaihdoksia. Ja vaikka se uusi tulija olisi kovinkin erilainen ihminen kuin mitä itse on, niin eikö sitä tilaa voisi kuitenkin myydä motivoituneelle tekijälle ennen kuin on liian myöhäistä. Kunniakirjan kävivät hakemassa Taru ja Mika Anttila (Haapalan tila), Teemu Haimivaara (Pellonpään tila), Marko ja Jani Hynynen (Kotirannan tila), Henri Idström (Salmelan tila), Visa Jokitalo (Tervapuron tila), Juho Lappi (Kallion tila), Essi Taipale ja Juho Lappi (Kantolan tila), Arto Nousiainen (Palokankaan tila), Susanna Pennanen (Muuraismäen tila), Markku Siponen (Myllymäen tila), Heli Tikkanen ja Oskari Ritvanen (Alapihan tila) sekä Tommi Tikkanen (Lamminahon tila). Nuutisilla on uskoa omaan tekemiseen ja tilaa kehitetään koko ajan. Lisäksi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry:n huomionosoitus luovutettiin Sorkkatohtori Oy:n yrittäjä Tuomo Tukiaiselle Kaavilta, ja Kehittämisyhdistys Mansikka ry myönsi vuoden Leader-teko -tunnustuksen MTK-Leppävirran Biokaasua pelloilta -hankkeelle. AKU LAATIKAINEN Myös muita kiuruvetisiä kävi pokkaamassa kunniakirjoja. Tämän ansiosta opettajana toimiva Siponen pystyy olemaan myös maatalousyrittäjä. AKU LAATIKAINEN Usein sanotaan, että on lottovoitto syntyä Suomeen, mutta miksi me emme ajattele suomalaisesta ruoasta yhtä positiivisesti. Kunniakirja pitkäaikaisesta kehittämisestä annettiin Keilaja liikuntakeskus Liike Oy:lle. – Kun saamme yhdessä tuotteistettua hyvän kokonaispaketin, on sitä myös helppo lähteä sitten myymään
Tietenkin loin omassa mielessäni raamit, missä puitteissa oman näköisen roolin halusin tehdä, Vatanen kertoo. – Tila on pieni ja enemmän kyse on puutarhanhoidosta, harrastusprojektista, koneet vain ovat isompia. Tositapahtumiin perustuvan Piiritys-sarjan tekeminen oli Vataselle poikkeuksellista, sillä roolihenkilöille oli olemassa selkeät ja todelliset esikuvat. On ollut syytä olla huolissaan maaseudusta ja maaseudun tulevaisuudesta, nyt on myös sellainen aika. Onko vastakkainasettelua, maaseutu ja kaupunki eivät puhu samaa kieltä. Näin ovat myös Heinosen kaverit ja tuttavat todenneet sarjan katsottuaan. Vatanen uskoo, että suomalainen ruokaja juomakulttuuri tulee menemään eteenpäin. Vatanen on roolissaan yhtä rauhallinen kuin Esko Heinonen oli aikanaan 55 tuntia kestäneessä piirityksessä, joka päättyi rikollisen Ilpo Larhan itsemurhaan vuonna 1994. Kiuruvesi-lehden haastattelema Esko Heinonen (25.1.2023) kiitteli Vatasta roolisuorituksesta, hän muistuttaa aitoa poliisi Heinosta. Vatanen tapasi Esko Heinosen viime keväänä ja piti tapaamista todella kiinnostavana. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER MaaseutuGaalassa juontajana Kiurusalissa viime viikolla toiminut näyttelijä Jussi Vatanen vetää Piiritys-sarjassa kiuruvetisjuurisen poliisin Esko Heinosen roolin. – Hyvä, jos näin on, kommentoi Vatanen Heinosen kiitteleviin kommentteihin. Mutta samaan aikaan ihmiset, ketkä ansaitsevat elantonsa, myös perheidensä elannon alkutuotannon piirissä, heille on Vatasen mukaan jollain lailla korvattava se, että ruoka-, juomaja ravintolakulttuuri kukoistavat jatkossakin. Vatanen hoitaa viljatilaa yhdessä sisariensa kanssa. helmikuuta 2023 Näyttelijä Jussi Vatanen on myös osa-aikainen maatilallinen, hän viljelee kotitilaansa yhdessä sisartensa kanssa Sonkajärvellä. Mutta kun ihmisten kanssa pääsee paremmin juttelemaan, mielipiteet eivät ole lähellekään niin kärkeviä, ymmärrystä löytyy puolin ja toisin. Uutiset. Minun asuinalueellani, naapurustossa ja lähipiirissä on suhtauduttu mielenkiinnolla siihen, että ryhdyin osa-aikaisesti kotitilaani pyörittämään ja tuottamaan ruokaa. – Roolia lähdetään yleensä rakentamaan siitä, millainen on käsikirjoitus, mistä tarina kertoo. Se oli näyttelijälle kiinnostava tilanne. Ylipäätään se, miten me näemme ja arvostamme ruuantuotantoa, jalostusta ja teollisuutta, ruokaa ja juomaa, nehän ovat kehittyneet 25 vuoden aikana tosi paljon, eikä lakipistettä ole saavutettu, tuumaa Vatanen. Viljatila Sonkajärvellä Jussi Vatanen on lähtöisin Sonkajärveltä ja hän on osa-aikainen maatalousyrittäjä kotitilallaan. Entä ymmärretäänkö Helsingin päässä maaseutua ja maataloutta. – Ei tarvinnut yksin tai ohjaajan kanssa kahdestaan keksiä roolia, vaan sain vaikutteita otettua Esko Heinoselta. Tositapahtumiin perustuvan roolin tekeminen oli hyvin mielenkiintoista ja vielä kun pääsin Eskon kanssa juttelemaan ja hän kuvaili millaiset tunnelmat siellä piirityksessä olivat ja niillä ihmisillä, jotka siellä olivat, sain ensikäden tietoa tilanteesta ja ihmisistä. Hän ei ollut aikaisemmin tällaista tosipohjaista roolia tehnyt. Ihmiset ovat kiinnostuneita ruuan alkuperästä, Vatanen sanoo. – Vastakkainasettelua olen joutunut koko aikuisikäni kokemaan ja käsittelemään, varsinkin nykypäivänä, kun tiedonvälitys on sosiaalisen media värittämää. Toisaalta maalla, maalaiskaupungeissa, maatalousympäristössä ja maaseutuyrittäjissä on paljon innostavia ja luovia ihmisiä. Vatanen totesi, että maaseudulla ja maataloudessa eletään vakavia aikoja, kaikki sen tietävät ja pystyvät siihen yhtymään. Kukaan ei ole ammatiltaan maanviljelijä, kaikki olemme töissä muualla, yhdessä on kuitenkin onnistuttu, Vatanen kuvaa. – Tässä maailman tilanteessa ruuan hinta ja mitä ruoka maksaa, voi olla tärkeämpi tekijä monille. Vatanen alleviivaa, että lopullinen tulkinta roolista on aina näyttelijällä ja ohjaajalla, mutta esikuvan, tässä tapauksessa Esko Heinosen, mukana olemista hän ei taakkanakaan pitänyt. Puheenaihe Poliisin rooli oli poikkeuksellinen Näyttelijä Jussi Vatanen pitää Piiritys-sarjan poliisin roolia hänelle poikkeuksellisena, sillä sarja perustuu tosiasioihin. Suhtaudun vakavasti viljelykseen ja mahdollisimman hyvin tilaa yhdessä hoidetaan. – Maatalous ja maaseutu on ollut monissa historian käänteissä ja nyt globaalissa kriisissä. 6 Keskiviikko 1
– Sateliitit ovat jo tuolla taivaalla, ne tuottavat tarkkaa, säävapaata tutkakuvaa pinta-alaisesti siitä, millaisia viljelytoimenpiteitä on tehty. – Jos verrataan kokonaisuutena Suomea Eurooppaan ja maailmaan, täällä meillä on suojeltu pinta-alalla mitattuna ehkä eniten maailmassa, silti vaaditan enemmän ja enemmän. – Tiedotetaan, mitä nyt tiedetään, sanoi Ikäheimonen ja jatkoi ymmärtävänsä, että byrokratia aiheuttaa tuskaa. Jatkossa tästä tullaan suurelta osin luopumaan ja tilalle tulee toimenpiteiden satelliittiseuranta, joka kattaa 100 prosenttia tuenhakijoista. Uuden ohjelmakauden myötä maataloustukien hallinnointi sähköistyy siten entisestään. Maatila voi saada uuteen yritystoimintaan 10 000 euron avustuksen. Hänen tukikohtansa on Kiuruvedellä. Hankesuunnitelmien pitää olla hyviä ja haasteena on se, että tuki myönnetään tiettyyn asiaan. Ostomies Jarmo Väisänen UPM Metsästä tuli tilaisuuteen, sillä aihepiiri kiinnostaa ja maatalouden tila on kokonaisuudessa tällä hetkellä surkea. Tikalla on 60 lehmää ja pellot luomussa. Mikäli jotain poikkeavaa ilmenee, tuen hakijalle lähtee automaattinen tieto kännykkäsovellukseen. Käytettävissä oleva rahoituskehysarvio vuosille 2023–2027 on noin 9 miljoonaa euroa, summa vahvistuu alkuvuodesta. Uudella teknologialla EU haluaa yhdenmukaista raportointia koko alueelta. Se ei ole demokratiaa, sanoo Väisänen. Luomutuotantoa ollaan Tikan mukaan tekemässä niin vaikeaksi, että heidänkin tilallaan on harkinnassa, onko järkevää luomumaitoa tuottaa enää nykysäännöksillä tuottajahintaan suhteutettuna. Uusi tukimuoto yrittämiseen Maaseutuasiantuntija Juha Ikäheimo Pohjois-Savon Ely-keskuksesta toi esiin, että investointitukien haku tapahtuu vain sähköisesti ja että investoinnin saa jatkossa aloittaa omalla riskillä vireille tulon jälkeen. – Nyt kaikkia Suomen peltolohkoja valvotaan useamman kerran kasvukauden aikana, sanoi ylitarkastaja Pauli Raatikainen Pohjois-Savon Ely-keskuksesta. Laki maatalouden rakennetuista annetun lain muuttamisesta on hyväksytty, asetus maatalouden rakennetuesta ja rakennetukien kohdentamisasetus ovat lausuntokierroksella, hyväksyttävät enimmäiskustannukset maatilan investointituessa ovat valmisteLuomutilallinen Tuomo Tikka tuli kuuntelemaan, mitä kerrottavaa viranhaltijoilla on tällä kertaa byrokratian saralla. Maaseutuasiantuntija Pirjo Ikäheimonen Pohjois-Savon Ely-keskuksesta totesi, että maaseutuohjelma Cap 27 on valmis, mutta valtioneuvosto ei ole hyväksynyt vielä hankkeisiin ja yritystukiin liittyviä asetuksia. Se turhauttaa. Pellolle ei taida enää juhannuksena viitsiä mennä alasti juoksemaan, ellei halua tulla kuvatuksi EU-hallinnon järjestelmiin. Uusi tukimuoto on maatilakytkentäisen yritystoiminnan tukeminen. Tikka tuli kuulemaan uudesta maaseutuohjelmasta, koska paikalle oli saapunut koko joukko viranhaltijoita, jotka tietävät ja tulkitsevat cap-ohjelmakauden lakeja ja asetuksia. Herää kysymys, mikä riittää, jos tahti on tämä. Meillä on jo kansallispuistoja, luonnonsuojelualueita ja yksityisten rauhoittamia alueita. Pohjois–Savossa on tällä hetkellä kolme Leader ryhmää: Kalakukko, Mansikka ja Ylä-Savon Veturi. Valvonta puhutti Tilaisuudessa esiteltiin EU:n maaseutupolitiikan rahoituskauden mahdollisuuksia viljelijöille. Mikäli kaikki näyttää olevan kunnossa, tuet maksetaan haetun mukaisena. Se aiottiin selvittää. Tukea on saatavilla myös investointeihin, toteuttavuustutkimukseen, myös Leader-ryhmistä voi hakea kokeilutukea. Itse asiassa aika monikin asia kismittää. 7 Keskiviikko 1. Tietojärjestelmä on liikeellelähtövalmis, viivästyksiä ei tule, kun asetukset saadaan valmiiksi. Rahoitus on lähellä aikaisemman ohjelmakauden tasoa. Jos hintaa ei saada lopputuotteeseen, ei sitä kenenkään talous kestä pitkässä juoksussa, harmitteli Väisänen. Mitään sanktioita tai takaisinperintöjä aiempiin vuosiin ei aiheudu. Se on toisen omaisuuden rajoittamista. Ymmärrän, että jotkut viljelijät nostavat kätensä pystyyn, että eiköhän se ollut tässä, Tikka sanoo. Ammatinharjoittaminen on tehty hankalaksi, energiaa menee epäolennaiseen, kun pitää vahdata, että lanketit ja direktiivit on täytetty. – Mielellään tuotettaisiin, mutta pitää siinä olla järki mukana ja tuotannon pitää olla kannattavaa, linjasi Tikka. Aikaisemmin reilut 5 prosenttia maatilojen kasvulohkoista tarkastettiin hyvin tarkasti kerran vuodessa jalkatyönä vertaamalla ilmakuvia. – Viljelijä voi ottaa sovelluksella kuvan kohteesta ja lähettää siitä edelleen hallinnon järjestelmiin. Jos jossain välissä on ojitettu, tehty virheitä 1960-luvulla, ne menevät luonnontilaan hitaasti takaisin, mutta varmasti, sanoi Väisänen. Eniten keskustelua paikalla olleiden maatalousyrittäjien keskuudessa herätti peltojen 24/7-sateliittivalvonta, niin sanottu monitorointi. Tilaisuudessa tuli esiin, että ohjelmakausi vaikuttaa rahoituksen suhteen ennakko-odotusten mukaiselta. JAANA SELANDER Ostomies Jarmo Väisänen tuntee metsät. Kuulijakunnasta kysyttiin, onko maatilakytkentäisen yritystoiminnan tukeminen hyväksyttävää myös verottajan suunnalla. Jos näin ei ole, tukea ei makseta kyseisen lohkon osalta. – Kustannustilanne on mikä on, tiloja lopettaa, tilakoot ovat isoja, yhtälö on kestämätön, mitä isompi tila, sen suuremmat kulut. Ei ihme, että joku tuottaja on heittänyt jo hanskat tiskiin kasvaneen byrokratian takia. Monitorointi on uusi tietojärjestelmä, joka seuraa kaikkia tilan kasvulohkoja koko kasvukauden kaukokartoitusaineistojen perusteella. Kuorma kasvaa sen suhteen, mitä pitää viranhaltijoille ja järjestelmään toimittaa, lippusia ja lappusia. Yksityisille metsänomistajille metsä on elinkeino, jos elinkeinon harjoittamista ryhdytään rajoittamaan, se on sama kuin kieltäisimme myymästä pörssiosakkeita, jos niistä tulee osinkoa. Tietysti voimme olla esimerkki, mutta kenen rahalla se tehdään. Suomen metsiensuojelulla pyritään pelastamaan koko maailma JAANA SELANDER Uutiset luvaiheessa. Luomutilallinen Tuomo Tikka täyttää lankettia lanketin perään. Väisäsen mielestä metsien ennallistamisessa ja suojelussa mennään liian pitkälle. “ Valvonnan kuorma kasvaa, satelliittikin seuraa 24/7 – joku heittää hanskat tis kiin Maatinki-tapahtuman yksi osanottaja Kiurusalissa viime keskiviikkona oli luomutuottaja Tuomo Tikka Osmangin rannalta Mäntylästä. Maatinki-tapahtuman järjestivät Maaseutuammattiin ry, Kiuruveden kaupunki, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon Leader-ryhmät ja muut yhteistyökumppanit – Pitää olla kartalla mitä tuleman pitää. Paikalla olleet kysyivät, onko sateliittivalvonnan suhteen otettu huomioon tietosuoja, jos tilaa kuvataan 24/7. helmikuuta 2023 Pellolla ei kannata enää juhannuksena juosta alasti, jos ei halua tulla kuvatuksi EU-hallinnon järjestelmiin. Näin tulee todennetuksi, että tämä peltolohko on vaikkapa niitetty, Raatikainen esitteli. Viljelijä voi myös muuttaa tukihakemustaan kyseisen lohkon osalta tai perua hakemuksen. – Suomen teoilla pyritään pelastamaan koko maailma, vaikka Suomi on marginaalinen osuus kokonaisuudessa. Paino rahoituksessa on ilmastoja ympäristöhankkeissa.
Yrittäjyyspäivällä haluttiin tehdä kiuruvetisille nuorille tutuiksi oman kylän yrityksiä havainnollistamalla heille, kuinka monipuolista yritystoimintaa kaupungista löytyy. Sitten yksi ryhmäläisistä kertoi, että heitä oltiin kehotettu olla menemättä sisälle yrityksiin. Minua ihmetytti aluksi vähän se, että he pysähtyivät aina yrityksen ulko-ovien eteen, avasivat sovelluksen, tekivät tehtävät ja jatkoivat niine hyvineen matkaa seuraavaan kohteeseen. Olisi ollut kiva viettää enemmän aikaa yhdessä paikassa, sisällä lämmittelemässä ja juttelemassa yrittäjille, 9B-luokan nuoret pohtivat ääneen porukassa. Kaikki työkokemus auttaa eteenpäin tulevaisuuden työelämässä. Minusta tuntuu, että seuraamani ryhmänkin oppilaille jäi parhaiten mieleen tuo Urheilutarvike, jonne he menivät sisälle kysymään vastausta Seppo-tehtävään paikan osoitteesta. Kunnioitan siis kovasti vaivannäköä. Kiitos ja kumarrus ja hatunnosto vielä päälle. Tutustuttiinko tässä todella yrityksiin, jos käytännössä tehtävät olisi voinut tehdä luokkahuoneesta käsin. – Hyvin nämä kaikki yritykset ainakin löytyi. Parkkonen-Suhonen kävi koululaisten kanssa läpi kaiken liikeideasta ja yritysmuodoista lähtien. Täytyy vain itse miettiä, mistä tykkää ja mitä tahtoisi työssään tehdä, ja tähdätä siihen. Päivää toteuttamaan osallistuneet yritykset palkitsivat voittajajoukkueet. Nuoret saivat tietää, että yrittäjähenkisellä Kiuruvedellä tuetaan yrittäjiä ja sellaiseksi aikovia. Seuraamani ryhmän oppilaat huomasivat nopeasti, ettei heidän täytynyt edes käydä jokaisella pisteellä voidakseen vastata kysymyksiin, kun tiedot löytyivät netistä. helmikuuta 2023 Uutiset NOORA LUKKARINEN noora.lukkarinen@kiuruvesilehti.fi Tutustuttiinko yrityksiin todella. Tavoitteena oli myös esitellä nuorille mahdollisia TETtai työharjoitteluja kesätyöpaikkoja. Puhuin itse Erholtzin ja Parkkonen-Suhosen kanssa, ja näin miten paljon he välittivät tämän päivän teemasta, ja on mahtavaa, että he laittoivat tähän kaikkensa. Uutta oppivat torstaina siis kaikki. Sovellusta oli vähän haastava käyttää, mikä vaikeutti tehtäviin vastaamista. Mukana olleet yläkoulun 7ja 9-luokkalaiset kiersivät vastaamassa kysymyksiin 18 rastilla eri yrityksissä. KOMMENTTI. Hän kertoi lyhyesti, mitä yrittämiseksi ryhtyminen vaatii ja mitkä asiat pitää miettiä tarkkaan etukäteen. Yrittämisen perusteet tutuiksi Parkkonen-Suhonen korostaa kaiken mahdollisen työkokemuksen tärkeyttä nuorille. TEKSTI & KUVAT NOORA LUKKARINEN 9B-luokkalaiset tutustumassa Urheilutarvikkeeseen. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan osata yksin, ja siinä tuleekin esille Parkkonen-Suhonen itse toimenkuvallaan yritysneuvojana. Hän kertoo omaan kouluttautumisja työhistoriaansa viitaten, miten löytämällä omat kiinnostuksen kohteensa voi niistä aueta urapolku. Monille koululaisille yrittäjyys sinänsä ei ollut vieras asia, kun vanhemmilla saattoi olla yritys. Yrittäjyyspäivän ohjelman suunnittelivat Tuula Parkkonen-Suhonen ja Elina Erholtz, joista jälkimmäinen vastasi myös Seppo-pelistä. Suunnistus toteutettiin mobiilisovelluksella Seppo, josta oppilaat saivat käsiinsä yrityskartan ja saattoivat vastata yrityksiin liittyviin kysymyksiin. KULJIN yläkoululaisten mukana heidän yrityssuunnistuksen kierroksellaan ottaakseni pari kuvaa heidän tekemisestään lehtijuttuun. Niin lyhyt keskustelu paikan työntekijöiden kanssa riitti innostamaan oppilaat ja se, että he pääsivät poseeraamaan mönkijöiden kyytiin. Arttu Ritvanen, Hanna-Maria Timlin ja Minna Risulainen sekä hänen äitinsä Leena Risulainen. – Harrastuksestakin voi tulla ammatti, Parkkonen-Suhonen sanoo. Uutisten viikko 31.1.–4.2. Lisäksi heille saattoi ilmestyä salamakysymyksiä mistä tahansa yrityksestä, milloin tahansa. – Kiuruvedellä otetaan teitä mielellään töihin, mahdollisuuksia on vaikka kuinka paljon ja on teistä itsestä kiinni, mihinkä haette, kertoi yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen päivän aloittavalla luennollaan yrittämisen perusasioista Kiurusalissa. 8 Keskiviikko 1. Yläkoululaisten yrityssuunnistuksella Kiuruveden yläkoulu ja kaupungin elinkeinopalvelut järjestivät viime viikon torstaina Yrittäjyyspäivän, jossa yläkoululaiset kiersivät keskustassa tutustumassa paikallisten yritysten toimintaan. Nuoria kehoitettiin ottamaan päivästä kaikki irti, niin erityinen se oli – ja niin kova työ oli nähty päivän järjestämisen eteen. En voi alkaa kuvittelemaankaan, millaisen työn takana tällaisen päivän järjestäminen on. Itse kun siis kuulin tästä tapahtumasta ensimmäistä kertaa, odotin että kysymyksiin hankitaan vastaukset juuri menemällä sisälle ja keskustelemalla yrittäjien kanssa. Kädet salissa laskivat kuitenkin alas, kun kysyttiin, tiesivätkö he kyseisen yritysmuodon. Tämä turhautti myös heitä itseään ja he tahtoivat tästä antaa palautetta järjestäjille
AKU LAATIKAINEN Jokainen ryhmä pääsi myös esittelemään tuotoksensa luokan edessä, sillä yrittäjänäkin voi usein joutua tilanteisiin, joissa omaa yritystä pitää osata markkinoida ja esitellä muille. Olla yritteliäitä ja pelata omien vahvuuksien pohjalta, kommentoi Piiparinen osana Yrittäjyyspäivän aihepiiriä. Piiparinen kertoi, kuinka tutkimukset osoittavat nuorten odottavan työelämää pääsääntöisesti innostunein tuntein. Se on opettanut kärsivällistä ja määrätietoista työskentelyä erilaisten pesrsoonien kanssa yhteisen tavoitteen eteen, mutta myös sen, että oma rooli yhteisössä yleensä muuttuu iän ja kokemuksen karttuessa. Monenlaista yritysideaa lyhyessä ajassa Autoja mopokorjaamo, juhlaja hupipalvelu, kosmetiikkayritys, tavaratalo, suksija lasketteluvälineiden vuokraamo sekä kahvila, arjen askareissa ihmisiä auttava yritys ja laadukkaita vaatteita, koruja, meikkejä sekä hajuvesiä tarjoava designliike. 9 Keskiviikko 1. – Suunnittelimme tällaisen, koska tykkäämme auttaa ihmisiä erilaisissa arjen askareissa, he kertoivat. Tämän jälkeen tehtävänä oli miettiä, että mihin tarpeeseen yritys voisi vastata, mitä tuotteita se voisi valmistaa ja/tai mitä palveluita tuottaa. Tähän saatiin vaihtelevia vastauksia ainakin yhdeksäsluokkalaisten keskuudessa. TAT:illa on tarjolla lukioonkin sopiva sijoittajakoulun tuntisuunnitelma. Luento toteutettiin osana kansalaisopiston Tule tutuksi -luentosarjaa, jossa tutustutaan kansanedustajaehdokkaisiin heidän ammattiensa kautta. Aiheesta katsottiin video, jossa puhui maksuhäiriömerkinnän vaikutukset kokenut nuori. Yhtenä osana Yläkoulun Yrittäjyyspäivää oli oman yrityksen suunnittelu luokissa.. Hänkin korostaa nuorille työkokemuksen tärkeyttä kertomalla tarinan siitä, miten jo 11-vuotiaana alkoi säästämään rahaa poimimalla kesäisin mansikoita, ja nyt oli vastikään ostanut ensimmäisen asuntonsa. Osa vastasi kyllä, osa ei ja jotkut olivat välimaastossa ehkä-linjalla. Tärkeäksi koettiin myös tutkimusten pohjalta ja yleisön mielipiteen mukaan taloustiedon opettaminen koulussa, kenties omana oppiaineenaan. Kuitenkaan täydellistä tyrmäystä yrittäjyys ei saanut, ja ainakin osalle Yrittäjyyspäivä tuntui olevan mukavaa vaihtelua normaaliin kouluarkeen. He kehittelivät Arjen apurit -nimisen yrityksen. vä omaksua yrittäjien asenne. Ideointi alkoi mieluisten asioiden kirjaamisella. Muun muassa tällaisia yritysideoita syntyi Yläkoulun Yrittäjyyspäivässä, kun 7. Piiparinen kohtasi vaikeasti puhuttavissa olevia aiheita, kuten nuorten velkaantuminen ja joutuminen luottotiedottomiksi. Piiparisen luennon pohjalta luennon kuuntelijat pääsivät harjoittelemaan pelaamalla Taloussankari-peliä, jota sitäkin suositeltiin opettajille oppitunneilla käytettäväksi. Auli Piiparinen kehitti luennon, jossa sai itse olla mukana. luokkalaiset pääsivät pienryhmissä tunnin mittaiseen ideointipalaveriin koulun luokkiin. liäitä ja myös hauskoja liikeideoita lyhyessä ajassa, sillä jokaiseen vaiheeseen oli aikaa ainoastaan viisi minuuttia. helmikuuta 2023 Suomen miesten jalkapallomaajoukkueen entinen kapteeni Tim Sparv uskoo hyötyvänsä myös työelämässä kokemuksistaan, joita hän on kartuttanut joukkueurheilussa. Mutta sytyttikö tällainen ideointi kipinää yrittäjyyteen. Hän eritteli niitä seikkoja, joita nuoret työelämään siirtyvät arvostavat alan NOORA LUKKARINEN valinnassa, ja kysyi salin yleisöltä heidän ajatuksiaan aiheesta. Moni ryhmä oli panostanut etenkin sopivankokoiseen palveluja tuotevalikoimaan. Lopuksi oppilaiden piti vielä miettiä yrityksensä kohderyhmää ja hinnoittelua, sekä suunnitella kekseliäs ja mieleenpainuva, mutta kuitenkin hyvin yrityksen toimialaa kuvaava nimi. Hän havainnollisti ilmiöiden syitä – muun muassa lainan ottamisen helppous ja nettishoppailu – mutta myös ratkaisuja; esimerkiksi omien asioiden järjestykseen laittaminen pikkuhiljaa ja sopien asioita niiden kanssa, joilta velkaa on ottanut. – Esimerkiksi jalkapallossa peliaika yleensä jossain kohtaa vähenee, kun tulee ikää ja loukkaantumisia. Pian syntyikin yllättävän kekseAKU LAATIKAINEN Vilina Tikka, Enna Nivalainen ja Tiina Huusko suunnittelivat Arjen apurit -nimistä yritystä. Piiparinen on Talous ja nuoret TAT ry:n asiantuntija. Lisäksi piti suunnitella yrityksen logo. Helsingin Sanomat 20.1.2023 Koulutus-teema MUUALLA SANOTTUA: Auli Piiparinen kysyi Menti-ohjelmalla, jolloin vastaukset näkyivät reaaliajassa valkokankaalla, kiinnostaako nuoria talous – ja noin 80 % vastasi kyllä. Jokaisen pienryhmän tuli pohtia keskenään, mitä ryhmän jäsenet tykkäävät tehdä ja missä he ovat hyviä. – Vaikka meistä kaikista ei tulisikaan yrittäjiä, olisi meidän hyAuli Piiparinen otti yleisön mukaan keskustelemaan taloudesta NOORA LUKKARINEN Auli Piiparisen luennolla Kiurusalissa kuultiin kovia faktoja nuorten raha-asioista ja pelattiin Taloussankari-peliä. Tähänkin vaiheeseen oli aikaa vain viisi minuuttia, mutta varsin hyvin yläkoululaiset näyttivät suoriutuvan. – Taloustaidot ovat hyvinvointitaitoja, joita pitää saada harjoitella, Piiparinen painotti. Suosituimmaksi nousivat kiinnostavat työtehtävät ja hyvä palkkaus. Vilina Tikka, Enna Nivalainen ja Tiina Huusko perustelivat valintaansa myös omilla mielenkiinnon kohteillaan. ja 9. Myös käypä hintataso, laatu ja hyvä asiakaspalvelu olivat nuorten mielestä tärkeitä asioita, samoin kuin yrityksen kätevä sijainti ja naseva nimi. Silloin pitää miettiä, millä uudella tavalla voi auttaa joukkuetta ja olla hyvä joukkuekaveri
Maatalousyrittäjillä on paljon jaksamisen, työkykyyn ja talouteen liittyviä huolia, jotka voivat heijastua myös ihmissuhteisiin ja hankaloittaa ihmissuhteita. Hän kiertää Pohjois-Savon maatiloilla auttamassa ja tukemassa jaksamiseen ja talouteen liittyvien haasteiden kanssa. On toki totta, että uupuneen piiri pienenee. Uutiset. Koulutukset ovat kaksipäiväisiä ja ne ovat yrittäjille ilmaisia. – Apua ja neuvoja ja ratkaisuja on olemassa, niitä kannattaa lähteä etsimään tilan ulkopuolelta. – Olemme mukana kaikissa niissä asioissa, mitä ihmisten elämänkaaressa tapahtuu yhdistettynä yritystoimintaan, kiteyttää Tikkanen. He tekivät koulutuksen puitteissa työkyvyn tukipalvelujen muistilistan ohjeineen siitä, mitä polkua mennään eteenpäin, jos sairastuu. Yksin ei kannata jäädä asioidensa kanssa. MITÄ. – Hinnannousut ovat vaikuttaneet tosi paljon, tulo ei riitä vastamaan menoja. Tukipalvelujen muistilista Välitä viljelijä -projektityöntekijät on koulutettu työkykykoordinaattoreiksi. Kiuruvedellä asuva Paula Tikkanen aloitti Välitä viljelijästä -projektityöntekijänä syyskuussa 2020. Ei kontaktoiduta ulospäin, ei edes välttämättä seurata ajankohtaista tiedottamista, se jää ulkokehälle, mikä voi olla hetkellisesti hyvä asia jaksamiselle, Tikkanen toteaa. Jaksaminen ja terveydentila ovat voineet mennä sellaiseksi, että ei pysty jatkamaan tai/ja taloudellinen tilanne on niin tiukka, ettei muuta ulospääsyä ole. Hän kiertää tiloilla ja etsii ratkaisua yhdessä tilallisen kanssa kuhunkin haastavaan elämäntilanteeseen. On hyvä verkostoitua, peilata omaa toimintaa toisen tekemiseen, tehdä itselle riittävällä tavalla. u Tilakäyntejä yhteensä 221 vuodessa, joihin sisältyy ensimmäinen tapaaminen 78 tilalla ja seurantakäynnit 141 tilalla, joita voi olla samalle tilalle useampia. Yleisellä tasolla ulkoa tuleva paine ja kirjoittelu, mikä mediassa pyörii ja mitä ylipäätään ajatellaan maataloudesta, ahdistaa tietysti. 10 Keskiviikko 1. Tarvittaessa talousneuvojia valjastetaan mukaan sekä kaikki ne, jotka tilan kanssa toimivat. Välitä viljelijästä -projektityönTEKSTI & KUVA JAANA SELANDER mö, Kainuu sekä Johanna Lehtonen, Etelä-Pohjanmaa). – Tuemme jaksamista muun muassa ostopalvelusitoumuksilla esimerkiksi terapiaan tai työnohjaukseen. Paula Tikkasen viesti on, että yksin tekeminen ei ole enää se juttu maatiloilla tänä päivänä. – Projekti on saanut lisärahoitusta vuoden 2024 loppuun ja projektin vakinaistamisen selvittelytyö siirtyy seuraavalle hallituskaudelle, Tikkanen kertoo. On tietysti myös yrityksiä, jotka ennakoimalla ovat päässeet pitkälle, heillä taloudellinen sietokyky on parempi. Siinä voi olla mukana ulosottoa, pankin ihmisiä, sellainen porukka, mikä kulloinkin on tarpeen. Päämääränä on, että työkykyä tuetaan mahdollisimman pitkälle eläkeikään ja työkyvyn ylläpysymiseen reagoidaan riittävän nopeasti työuran eri vaiheissa. Ne kaikki ovat sitoutuneet tekemään yhteistyötä ja ohjaavat tarvittaessa avun piiriin matalalla kynnyksellä. Mutta joukossa on myös tiloja, joissa luovutaan eläintenpidosta ja joskus jopa koko yritystoiminnasta. Moni taho tekee parhaansa maatalousyrittäjien auttamiseksi. Kun budjetoidaan ja seurataan tilannetta reaaliajassa, voidaan nopeastikin tehdä päätöksiä ja muuttaa toimintaa ja pärjätä taloudellisesti paremmin, Tikkanen toteaa. tekijä lähtee purkamaan tilannetta tilakäynnillä keskustelemalla ja miettimällä yhdessä tilallisen kanssa, mitä keinoja tilanteen aukaisemiseksi olisi löydettävissä. Eniten asiakkaita on maitotiloilla, sillä Pohjois-Savossa maidontuotanto on vallitseva tuotantosuuntana. Mietitään yhdessä ulospääsyä ja etsitään parasta ratkaisua juuri sen tilan tilanteeseen, Tikkanen kertoo. Välitä viljelijästä projektityöllä on tarvetta ja vaikuttavuutta. – Teen asiakaskäyntejä joka päivä, perjantaina olen toimistolla, Tikkanen kertoo. Paula Tikkanen on osallistunut koulutukseen kahden kollegansa kanssa (Merja VäinäSuomessa. Uusia joka viikko Tikkasella on ollut asiakkaita tasaisesti parin vuoden aikana ja vuoden alussa uusia asiakkaita on tullut joka viikko. Melan tekemän tutkimuksen mukaan projektiin osallistuneet ovat kokeneet työkykynsä parantuneen merkittävästi. Yksin ei tarvitse selvitä, yrittäjäkin tarvitsee apukäsiä onnistuakseen Välitä viljelistä Pohjois-Savossa u 90 eri tilaa vuoden 2022 aikana. Välitä viljelijästä -projektilla on laaja valtakunnallinen sidosryhmäverkosto, jossa on mukana yli 100 organisaatiota. Maatalousyrittäjät painiskelevat samojen haasteiden kanssa koko Paula Tikkanen on Välitä viljelijästä -projektityöntekijänä pari vuotta. Ei maatalousyrittäjä tänä päivänä enää pyöritä yritystoimintaa ihan yksin, yrittäjäkin tarvitsee apukäsiä onnistuakseen, painottaa Tikkanen. u Ostopalvelusitoumuksia jaksamisen tukemiseen Pohjois-Savossa on myönnetty 63, koko projektin aikana on myönnetty 534 ostopalvelusitoumusta. Pohjois-Savon alueella on Tikkasen lisäksi kaksi muuta projektityöntekijää ja koko maassa kaikkiaan 15 Välitä viljelijästä -projektityöntekijää. Kun lähtötilanteessa arvio omasta työkyvystä oli 4,7 asteikolla 1–10, oli se avunsaannin jälkeen 7. – Ehkä haasteellisinta on se, että maatalousyrittäjät kokevat, että heidän ääntään ei kuulla tai he eivät tule riittävällä tasolla kuulluiksi. Haasteellisten asioiden kanssa kamppailevan tilallisen kohdalla on tärkeintä, että keskittyminen menee ihan omaan jaksamiseen, muu ympärillä rajataan pois. Suunnitelmallisuus on erittäin tärkeää kaikilla tiloilla. Näistä uusia tiloja 78. Välitä viljelijästä -projektin projektityöntekijät on koulutettu myös mielenterveyden ensiapu 1 -ohjaajiksi. helmikuuta 2023 Välitä viljelijästä -projektityöntekijä Paula Tikkasella riittää töitä. projektityöntekijät toteuttavat Maatalousyrittäjien hyvinvoinnin ABC -koulutuksia, jotka tukevat jaksamista. Tutkimus tehtiin kaikille niille, jotka olivat saaneet ostopalvelusitoumuksen 15.1.205.7.22
Eikä tämä ole jäänyt huomaamatta, kun yhä useampi uskollinen fani on suorastaan väsynyt Marveliin eikä kiinnostusta uusia projekteja kohtaan enää ole. Ennemmin palaan vanhempien elokuvien pariin ja katson niitä uudestaan aina silloin tällöin. Piispantarkastus alkaa kirkossa alkuhartaudella perjantaina 10. Lauantaina piispa tapaa seurakunnan henkilöstöä ja luottamushenkilöitä. Piispa vierailee muun muassa biokaasulaitoksella Lapinsalossa Valtteri ja Pauliina Nuutisen maatilalla. 11 Keskiviikko 1. Piispa tapaa myös seurakuntalaisia. Seurakunnalle esitetään kotiläksyksi kehittämiskohteita. Kuitenkin sittemmin homma on niin sanotusti lähtenyt lapasesta. Piispa Jari Jolkkonen piispantarkastuksessa Kiuruveden seurakunnassa vuonna 2013. helmikuuta 2023 Määrä yli laadun Marvelilla VUOSIA on kulunut siitä, kun Marvel-fanien maailma oli aivan sekaisin jännityksestä ja jokaisella oli teoriansa siitä, kuinka Infinity-saaga tulisi päätökseensä Avengers: Endgame elokuvan myötä. Neuvotteluissa käsitellään seurakunnan toimintaa, tulevaisuuden suuntaviivoja sekä taloutta ja hallintoa. Koko yrityskenttä on tässä samassa veneessä. Perjantai-iltana seurakuntatalolla järjestetään kansalaistapaaminen, Piispan Käräjät, yleisteemana Hyvä elämä Kiuruvedellä. Toivon parasta. UUSI suoratoistopalvelu Disney+ aloitti toimintansa. Infinity-saaga kesti kymmenen vuotta rakentaa, ja siihen kuului parisenkymmentä elokuvaa. – Piispantarkastus huipentuu sunnuntain juhlamessuun, jonka päätteeksi piispa esittelee tarkastuksen päätöslausunnon. He kuitenkin ovat ottaneet sen asenteen, että täytyy kiirehtiä määränpäähän äkkiä toistamalla sama kaava kuin viimeksi. Nyt muutaman vuoden sisään on tehty melkein sama määrä elokuvia ja sarjoja. ALKU näytti hyvältä. Ryhmän sihteerinä toimii Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren. Sunnuntaina juhlamessun jälkeen ohjelmassa on piispan yhteenvedonomainen päätöslausunto tarkastuksesta. Piispantarkastusta on edeltänyt syksyllä 2022 työntekijöille ja luottamushenkilöille järjestetty ilmapiirikysely sekä talouden ja hallinnon tarkastus. Piispaa avustavat asessori Teemu Voutilainen, lääninrovasti Arto Penttinen sekä notaari Janne Bovellan. Piispa vierailee biokaasulaitoksella Lapinsalossa ja tapaa kansalaisia Piispa Jari Jolkkonen avustajineen saapuu Kiuruvedelle piispantarkastukseen 10.–12.2. Piispaa avustavat tarkastuksessa asessori ja lääninrovasti. Määrällä yritetään korvata laatua. Haluamme katsoa tulevaisuuteen ja rakentaa Pohjois-Savosta yhdessä entistä vahvempaa yrittäjyysaluetta, linjaa Savon Yrittäjien puheenjohtaja Kalevi Hilli. Haluamme omalta osaltamme vahvistaa yhteyttä alueemme maatalousyrittäjiin ja viljelijöihin ja olla heidän tukenaan ja vahvana kumppanina. Tämä on jo lähtökohtaisesti sekä uhka että mahdollisuus. – Asia on meille todella tärkeä. KOLUMNI NOORA LUKKARINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka tykkää Marvelin supersankarielokuvista. Tai mikä pahempi, ei ollut kiinnostusta pysyä niissä perässä. Piispantarkastuksia on toimitettu Suomessa noin 600 vuoden ajan. Luovat johtajat ovat ilmoittaneet, että seuraavassa vaiheessa Marvel-elokuvia panostus tulee taas olemaan laadussa yli määrän. Disney+ käsittelyn jälkeen viime vuosina olen pitänyt vain kourallisesta tuotoksia enkä ole edes jaksanut katsoa kaikkia. Saman vuoden lopulla kuitenkin meidän omassa maailmassamme tapahtui jotakin, joka muuttaisi sitä, kuinka MCU jatkaisi tästä eteenpäin. Savon Yrittäjien hallitus on perustanut yhteistyöryhmän maatalousyrittäjille. Disney omistaa myös MCU:n, joten suoratoistopalvelusta löytyisi kaikki nämä elokuvat ja sinne voitiin nyt tehdä alkuperäistä materiaalia joka löytyisi vain palvelusta. päivänä helmikuuta kello 9.15. Yli kymmenen vuotta Marvel Cinematic Universe eli MCU oli puskenut ulos elokuvan toisensa jälkeen, joista seuraava oli aina edeltäjäänsä suurempi spektaakkeli. Tilaisuus alkaa kello 18.30. Endgame, vaikka herättikin vaihtelevia mielipiteitä, oli rakkaudella tehty joutsenlaulu fanien rakastamille hahmoille ja rahallisestikin elokuva oli menestys. Yli kaksikymmentä elokuvaa kutoutuivat yhteen viimeiseen eeppiseen huipennukseen vuonna 2019. – Piispantarkastus on perinteisesti suuri seurakunnallinen juhla. Piispa tutustuu myös paikkakunnan elämään vierailemalla esimerkiksi kouluissa, laitoksissa ja yrityksissä sekä tapaamalla kunnan johtoa. Vierailun (visitaation) aikana JAANA SELANDER JAANA SELANDER Piispa Jari Jolkkonen saapuu Kiuruvedelle piispantarkastukseen 10.–12.2. Lisäksi piispan seurueeseen kuuluu tarkastuksen notaari. – Piispa vierailee säännöllisin väliajoin seurakunnissa suorittamassa tarkastuksia. Kivelä kertoo. Tomi Rönkkö Savon Yrittäjien yhteistyöryhmään. – Pohjois-Savosta ja Savon Yrittäjien toiminta-alueelta löytyvät paikkakunnat, jotka ovat Suomen ykkösiä niin maidonkuin lihantuotannossakin. Tarkastukset ovat osa piispan kaitsentatehtävää, Kiuruveden kirkkoherra Kimmo Kivelä kiteyttää. Savon Yrittäjien hallitus nimesi ryhmään puheenjohtaja Kalevi Hillin, Savon ja Suomen Yrittäjien hallituksen jäsen Petteri Virrannan, Suomen Yrittäjien järjestövaliokunnan puheenjohtaja Yrjö Ronkaisen ja Suomen Yrittäjien liikennevaliokunnan jäsen Tomi Rönkön. Ryhmän tavoitteena on kirkastaa Savon Yrittäjien edunajamislinjaa maatalousyrittäjiin sekä vahvistaa käytännön toimenpiteitä alan yrittäjien arjen parantamiseksi. MARVELIN johto on vastikään tunnistanut ja sanoittanut tämän ongelman. Lisäksi ryhmään kutsutaan yrittäjiä maaja metsätalouden eri tuotantolinjoilta. Fanit olivat oppineet siihen, että kaikki MCU:n tuotokset liittyivät toisiinsa, joten jos he halusivat pysyä mukana siinä, mitä heidän lempielokuvasarjassaan oli meneillään, kokivat he pakolliseksi hankkia Disney+ -palvelun. Jatkamme asiaan liittyen myös vahvaa yhteistyötä MTK-Pohjois-Savon kanssa, muun muassa tulevien eduskuntavaalien tiimoilta, Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren toteaa. piispa seurueineen tapaa seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Edellisen kerran piispantarkastus oli Kiuruvedellä vuonna 2013. Määrä alkoi mennä yli laadun. Maaja metsätaloussektori tuo merkittävän osan ostovoimasta monilla paikkakunnilla ja luo pohjan kuntien elinvoimalle sekä kivijalkamyymälöiden olemassaololle. Sarjoja ja elokuvia alkoi ilmestyä niin paljon, että niissä ei pysynyt enää perässä. Ensimmäisenä Disney+ alkuperäisenä MCU-sarjana nähtiin Wandavision, jossa todella näkyi tekijöiden luovuus ja jossa hyödynnettiin televisiosarjaformattia. VAIKUTTAISI siltä, että MCU:sta vastaavat yrittävät luoda uuden yhtä ilmiömäisen saagan uudesta Marvelin jaksosta kuin mitä aiemmin näimme. Perjantaina piispa tapaa Kiuruveden kaupungin johtoa sekä vierailee yrityksissä ja toimintakeskuksissa. Ennen Endgamea en olisi voinut kuvitellakaan jättäväni jotain MCU-projektia katsomatta. Suoratoistopalvelu tarjosi tekijöille mahdollisuuden olla luovia ja kokeellisia tuotoksissaan, joiden ei tarvinnut enää olla elokuvateatterien hittejä vaan ne saattoivat olla myös tv-sarjojen muodossa tai lyhytelokuvia. Nähtäväksi jää, kykeneekö MCU enää nousemaan hitiksi sen vahingon jälkeen, mitä Disney+ on tehnyt, vai onko supersankarielokuvien kulta-aika takanapäin. Pitkä historia Piispantarkastuksella on pitkä historia
044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.. Nouda etukor i toimistoltamme tai pyydä posti amaan. 12 Keskiviikko 1. Kestotilaajan edut vuodelle 2023 Kestotilaajan edut vuodelle 2023 Uutiset. helmikuuta 2023 Kiuruveden Näkökulma 017-752112, 0400-171473 Rinnekatu 1, 74700 kiuruvesi -lvi asennukset -rakennuspeltityöt -IVT lämpöpumput -kattoturva-tuotteet -sadevesijärjestelmät -iv kanavien puhdistus/desi?ointi 0500-570920, 050-4009437 PALVELEVA VAATEKAUPPA AIKKEA PUKEUTUMISEEN tule • tutustu • ylläty Tilaa Kiuruvesi-lehti ja hyödynnä etusi! Kotimaan kestotilaus 98€/vuosi (paperilehti) ja Digilehden kestotilaus 75€/vuosi Kiuruvesi-lehti, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi p. VAIN ETUKORTTIA NÄYTTÄMÄLLÄ. Nouda etukor i toimistoltamme tai pyydä posti amaan. VAIN ETUKORTTIA NÄYTTÄMÄLLÄ
“ Hakemus vapaamuotoinen Paikka auki on nuorten ja osatyökykyisten työllistymisen avustusohjelma. – Hakemukseni oli tosi vapaamuotoinen, kommentoi Stedt. Rekryn lisäksi Varapäre tekee tukevaa, tiedottavaa ja ennaltaehkäisevää työtä mielenterveyden ja hyvinvoinnin parissa. Kyseessä on nimenomaan tilaisuus opetella ja tutustua kanssaihmisten mukana toimimiseen. TEKSTI & KUVA NOORA LUKKARINEN Kuvassa etummaisesta lähtien Elina Matinniemi, Titta Stedt ja toiminnanjohtaja Johanna Kainulainen. NOORA LUKKARINEN Uutisten viikko 31.1.–4.2. – Rohkeasti vaan jos yhtään kiinnostaa, toistelevat kaikki kolme kerta toisensa jälkeen. helmikuuta 2023 Varapäre tukee nuoria opiskeluun ja työelämään hakiessa Varapäre on saanut nyt jo neljännen kerran Paikka auki -avustuksen ja aloittaa rekrytoimaan alle 30-vuotiasta nuorta työelämään ja opiskeluun tukemisen merkeissä. Toiminnassa korostuvat vertaistuki, yhteisöllisyys, avoimuus sekä mielekkäiden toimintojen tarjoaminen. Kiuruveden Varapäre on matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Seuraavaksi hän aikoo lähteä opiskelemaan. Molemmat Matinniemi ja Stedt omiin kokemuksiinsa viitaten kannustavat hakeutumaan avustuksen piiriin, mikäli se itseä koskee. Auttamaan altis Kainulainen toimii nuorille mentorina ja ohjaajana tässä prosessissa. – Minä sanoin ihan suoraan, että jännittää, naurahtaa puolestaan Matinniemi. Se on ihan normaalia. Paikka auki -avustuksen nuoret toimivat Varapäreellä apuohjaajan tittelillä. Pääsääntöisesti avustus kestää vuoden, jona aikana nuorta alle 30-vuotiasta tuetaan hakeutumisessa opiskelemaan tai työelämään. Mitään ei pitäisi itse pitää esteenä mukaan hakemiseen, vaan ohjelman tarkoitus on nimenomaan auttaa nuoria vaikeuksiensa kanssa. – Tämä ala kiinnostaisi, jossa pääsisi kohtaamaan ihmisiä ja auttamaan heitä, hän kertoo, kun ei ole vielä ihan täysin varma missä nyt tänä syksynä aloittaisi opintonsa. LEHTI OY Pirjo Palo, 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi. Monipuoliseen toimintaan on tervetullut mukaan ihan jokainen. Heiltä nuorten on mahdollista saada vertaistukea. Ohjelma on koettu erittäin hyödylliseksi ja valtaosalle osallistuneista on jäänyt käteen työtai opiskelupaikka. Varapäre tekee ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa, tarjoaa Kiuruvedellä matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa sekä erilaisia ryhmiä kaiken ikäisille. Varapäreen työsuhteen aikana autetaan nuorta löytämään omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. He kaksi ja toiminnanjohtaja Kainulainen painottavat kovasti sitä, että tarkoituksena hankkeella ei ole etsiä mitään valmista kaiken osaavaa työntekijää. Hän käy nuorten kanssa läpi työelämän käytänteitä ja on valmis auttamaan siirtyessä eteenpäin elämässä. VARAA ILMOITUSTILASI Teemanumeron aiheena: Koulutus ILMESTYY 15.2. Kyseessä on tilaisuus opetalla ja tutustua ihmisten mukana toimimiseen. Hän opiskelee nuorisoja yhteisöohjaajaksi. Tätä painottavat Varapäreen henkilökuntaan kuuluvat Johanna Kainulainen sekä Elina Matinniemi ja Titta Stedt. Varapäre ry tekee työtä mielenterveyskuntoutujien, heidän läheisten kuin myös kaikkien mielenterveysasioista kiinnostuneiden kanssa. Matinniemen vuoden jakso Varapäreellä on tulossa päätökseen. 13 Keskiviikko 1. Meille tulee tänne ihmisiä hyvin erilaisista taustoista, eikä mitään tarvitse hävetä. – Kaikilla on joskus vaikeita elämäntilanteita. Stedt puolestaan on saanut muutoksenhaulla jatkoa avustukselleen ja on nyt Varapäreen porukassa mukana oppisopimuksella. Mikään ei ole este osallistumiselle. Tarkoituksena hankkeella ei ole etsiä mitään valmista kaiken osaavaa työntekijää. He ovat myös tyytyväisiä työhönsä ja kokeneet Paikka auki -avustuksen tuottaneen myönteisuä elämänmuutoksia. Haku Varapäreelle on tämän ohjelman kautta taas auki. Kainulainen on Varapäreen toiminnanjohtaja, joka vastaa muun muassa Paikka auki -avustuksesta, jonka kautta Matinniemi ja Stedt ovat tiensä Varapäreelle löytäneet. Lisätietoja löytää sosiaalisesta mediasta Varapäreen Facebookja Instagram-sivuilta. – Tarkoituksena on tukea nuorta saamaan työkokemusta, jos sitä on ollut syystä tai toisesta hankaluuksia saada tai ei ole opiskelupaikkaakaan kiikarissa, Kainulainen selittää
– Ilman erinäisiä yritystilan vuokrakuluja ja muuta voin tarjota asiakkaille edulliset hinnat. Myös läheisten kannustus yrittäjyyteen on ollut Marinille kullan arvoista. Hänen äitinsä oli aikanaan parturi-kampaaja-alan yrittäjä, ja Marin kuvitteli joskus jatkavansa sitä. Nyt kun hänellä on yrittäjyyteen liittyvää vapautta, toivoisi hän myös kouluttautuvansa alalla lisää. – Kauneusala on aina kiinnostanut. Uutisten viikko 31.1.–4.2.. Katselin koulutuksia, mutta ne olivat tosi kalliita, onneksi porukat auttoi siinä. Marin haluaa parasta palvelua asiakkailleen ja sen huomaa. Monet ihan herkistyvät lopputulokseen. Niin ei kuitenkaan käynyt. helmikuuta 2023 Uutiset Henna Marin kotinsa yrityksen asiakashuoneessa. Yrittäjyys sinänsä ei ole vielä tuonut yllätyksiä, hän on ollut hyvin perillä siihen liittyvistä asioista. Kotiin tehtiin remontti, jotta asiakkaille saatiin omat tilat ja pihan parkkipaikkaa laajennettiin. Asiakkaat tyytyväisiä Vastikään Marin on pystyttänyt ajanvaraussysteemin helpottamaan yhteydenottoa. Marinilta onnistuvat ripsienpidennykset ja kulmien hennavärjäys. En muutama vuosi sitten olisi vielä uskaltanut tätä tehdä mutta nyt kaikki ympärillä rohkaisivat eteenpäin ja apua oli paljon, Marin tunnustaa. Pikkuhiljaa työn ohella aloin tehdä näitä yrityksen hommia, Marin muistelee yrittäjäpolkunsa alkua. Halu kokeilla omia siipiä oli lopulta liian vahva vastustettavaksi. Hän ennemminkin listaa kaikki hyvät seikat järjestelyssään. – Työ antaa minulle suurta iloa kun näen heti kädenjäljen ja saan nostaa tällä tavalla asiakkaiden itseluottamusta. TEKSTI JA KUVA NOORA LUKKARINEN Pitkän miettimisen ja työn seurauksena Henna Marin on nyt viimein täysipäiväinen yrittäjä. Tuo huone on Marinin ylpeyden aihe ja näyttävästi kertoo asiakaskokemuksesta. Siellä ei ole muita häiriöitä, en vastaile siellä puhelimeen ja radio on aivan hiljaisella taustalla. Yritys omassa kotona Yrittäjyys Marinille ei ole ollut aina tavoite tai unelma. Kaikki hoidettiin itse. Nyt tammikuussa hän on täysipäiväinen yrittäjä. Yrityksen Instagramja Facebook-tilit ovat tuoneet asiakkaita. – Kuuntelen asiakkaiden toiveita siitä, mitä he haluaisivat ja millaisia palveluita Kiuruvedeltä puuttuu. Tyytyväiset kävijät muistavat aina julistaa, missä ovat käyneet ja tuovat hyvää mainetta ja lisää uusia asiakkaita Marinille. – Ei tämä oma työ tunnu edes työltä, kun se on niin mielekästä, Marin hymyilee. – Monet ovat sitä kehuneet. Säästöä tulee toki polttoaineissa ja ajassakin, kun töihin voi mennä vain viereiseen huoneeseen, Marin selittää. – Tottakai tämä jännitti ja pelottikin jäädä päivätyöstä pois ja olla vain oman yrityksen varassa. Kotona voi edelleen rentoutua itsekin, vaikka se onkin samalla työpaikka. Kätevää on sekin, että asiakkaiden välissä Henna Marin ehtii tehdä kotihommiakin. Mielelläni opiskelisin kauneusalaa lisää ja laajentaisin omaa tarjontaa, Marin kertoo. Henna Marin tekee kauneutta kotonaan Yhtylän uutukaisessa kauneudenalan yrityksessä saa hetken omaa aikaa ja henkilökohtaista palvelua. Vastuun määrä ja se, kuinka rankkaa yrittäjyys osaa olla, arvelutti myös. Asiakastila on monille oma rauhoittumisen ja rentoutumisen hetki vaikkapa töiden jälkeen. Läheisten tuki on ollut hänelle tärkeää. Paljon vaivaa on nähty mitä mielekkäimmän kauneudenhoitokokemuksen saavuttamisen eteen. Töitä hän tekee omassa kotonaan, jonne on remontoitu erikseen asiakkaille oma huone. 14 Keskiviikko 1. Siellä voi ottaa vaikka nokoset! kuvailee Marin työtilaansa, jossa hän tarjoaa yksilöllistä ja henkilökohtaista palvelua. Työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen ei ole Marinille sekään ongelma. On ihana katsoa asiakkaan lähtevän hymy huulillaan, Marin tuumailee itsekin hymyillen työstään puhuessa
– Tärkeää on kuitenkin muistaa, että toiminnan tarkoitus on olla tyttöjen itsensä näköistä (tiettyjä ohjaajan luomia puitteita mukaillen). Reilu kolmannes kokee voivansa kertoa tapahtuneesta kiusaamisesta koulun aikuiselle, kertovat diakonit Salla Leinonen ja Virpi LuotoKuvassa Venla Roivainen, Jatta Erholtz ja Ella Harmoinen nuorisotalon edustalla, missä Tyttis kokoontuu. Kerhossa järjestellään niin ikään yhteisiä tempauksia (lastenjuhlat, discot) rahan keräämiseksi kevätretkiin. Huolta aiheuttaa myös se, että yhä useammalla nuorella ei ole yhtään ystävää. Tyttis vuodesta 2001 Kiuruveden nuorisotoimi on toteuttanut 7-luokan tytöille eriytettyä työmuotoa jo vuodesta 2001 alkaen. Keräys alkaa sunnuntaina 5.2.2023. Perinteiset viikonloppuihin sijoittuvat leirit ovat vuosien varrella olleet myös todella haluttuja yhteisen ajan viettotapoja. u Ti 28.3. Kun Venlaa kiusattiin koko alakoulun ajan sipisemällä hänestä selän takana, opettajat ottivat asian vakavasti ja kiusaajia puhuteltiin. laskiaismäkitapahtuma, srk-talolla klo 11–14 (kahvia, makkaraa ja arpoja myynnissä). Apu menee perille Kirkon Ulkomaanavun työn Nuorten pahoinvointi lisääntynyt Kiuruvedellä kautta. Viikoittaisissa kokoontumisissa keskustellaan keskenään sekä asiantuntijoiden johdolla valituista aiheista (esim. Kolmikosta vain Venla Roivainen on kokenut henkistä väkivaltaa koulussa. Jokainen ryhmä on erilevat joskus rajustikin sukupuolikulttuurin murrokseen. On myös todettu, että nivelvaihe, jossa nuori siirtyy yläkoululle, tarvitsee erityistä tukea. – Korostamme erityisesti toiminnassamme sitä, että ketään ei jätetä yksin. Yhteisvastuukeräys alkaa. Eläkeliiton rokka srk-talossa. Kerhot ovat matalankynnyksen maksutonta toimintaa, jolloin kaikilla on mahdollisuus päästä mukaan. – Minulle kotona oleminen koulun jälkeen olisi tylsää. klo 11–11.30. Kustakin ”vuosikurssista” itsestään pitkälle riippuu, mitä saamme aikaan ja mistä kukin innostuu. Tyttikselle ja Mopokerholle ohjataan rahaa Yhteisvastuukeräyksestä Uutisten viikko 31.1.–4.2. Väkivalta ja konfliktit synkistälampi. Keskustelua ja reissuja Tyttiksessä pyritään antamaan monipuolisia kokemuksia tueksi tyttöjen myönteisen itsetunnon kehittymiselle. Tavoitteena on auttaa tyttöjä löytämään omia vahvuuksiaan ja kullekin henkilökohtaista mielihyvää ja iloa tuottavia, tervehenkisiä toiminnan ja tekemisen mahdollisuuksia sekä oppimaan sosiaalisuuden pelisääntöjä ryhmässä toimimisen kautta. Kerhovuoden aikana tyttiksestä voi löytää itselleen uuden tärkeän ystävän. u Ke 5.4. Jatta Erholtz toivoisi, että kouluihin otettaisiin ”julkkiksia” puhumaan omasta kiusaamisestaan, lu, päihteet, kauneudenhoito, terveys). Klo 10 kirkossa jumalanpalvelus, jossa kerääjien siunaus. Nuori kaipaa mahdollisuuksia käsitellä itseään ja elämässään noina aikoina tapahtuvia muutoksia, jotka tuossa vaiheessa ovat erittäin kokonaisvaltaisia, ne koskevat niin fyysisiä, psyykkisiä, kuin sosiaalisiakin osa-alueita. Ryhmässä jokainen nuori saa olla oma itsensä ja kiusaamista ja syrjintää ei hyväksytä missään muodossa. Maailman katastrofialueiden ihmisten auttamiseen suunnataan 60 prosenttia tuotosta. – Positiivista on, että kyselyn mukaan suurin osa nuorista ei ole osallistunut kiusaamiseen. Kouluterveyskyselyn 2021 mukaan Kiuruveden 8. seurusteKiuruveden seurakunta ohjaa Yhteisvastuukeräyksen tuottoja Kiuruvedellä Tyttis-kerholle ja Mopokerholle. Yhä useammalla on vähintään kaksi viikkoa kestänyttä masennusoireilua ja yhä useampi kokee sosiaalista ahdistuneisuutta kaikilla kouluasteilla. Tänä lukukautena toiminnassa on mukana 22 tyttöä. – Nuorten pahoinvointi on Kiuruvedellä lisääntynyt. u Su 12.2. Nuorisotoimi halusi perustaa tytöille suunnatun kerhon, koska nuorisotalon avoin toiminta ei ole houkuttanut tyttöjä. Myynti alkaa n. JAANA SELANDER. Tämänvuotinen Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn. Huolestuttavaa on, että vähintään kerran viikossa kiusattujen yläkoululaisten määrä on yhä kasvussa vuodesta 2017 lähtien. Venla jatkaa, että Tyttiksessä tekeminen on ollut kivaa, muun muassa elokuvien katseleminen. vät nuorten elämää yhä enemmän. Yhteisvastuukonsertti kirkossa klo 15. Jatta ja Ella toteavat, että jonkinasteista kiusaamista jokainen on varmaan jossain muodossa saanut kohdata, vähintään silloin kun on siirtynyt alakoulusta yläkouluun. u La 18.2. pääsiäisen leivonnaismyyjäiset, srk-talossa klo 11. Lisäksi käydään pienillä reissuilla kokemassa uutta (esim. Ohjaajat Katja Tuovila ja Katariina Toivonen kertovat, että tutkimustenkin mukaan tytöt oireilainen ja pyrimme kuuntelemaan mahdollisimman paljon ryhmän toiveita ohjelmasisältöä rakentaessamme, ohjaajat kertovat. Vuonna 2021 kouluväkivaltaa koki Suomessa lähes 39 000 lasta ja nuorta viikoittain. ja 9.luokan oppilaista reilu viidennes koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Yhteisvastuukeräyksen uudenvärinen logo. Yhteisvastuun keräystuotosta 20 prosenttia jää paikallisten nuorten auttamiseen, nuorisoväkivallan ennaltaehkäisevään työhön, nuorten kerhotoimintaan Mopokerhon ja Tyttis-kerhon kautta. JAANA SELANDER Tapahtumat u Su 5.2. u Su 2.4. Kivaa on ollut, kuvaa Jatta Erholtz. Piispantarkastuksen juhlamessun jälkeen. Yhteisvastuulounas seurakuntatalossa noin klo 12.30. On nähty tarpeelliseksi antaa tytöille mahdollisuus tutustua itseensä rauhassa, kasvaa naisena ilman vastakkaisen sukupuolen mukanaan tuomia roolijännitteitä, vertaisryhmässä, aikuisen ryhmänvetäjän tuen saattelemana. Toiminnan ytimessä on nuorten ulkopuolisuuden ehkäisy, kokonaisvaltaisen kasvun tukeminen ja sosiaalinen vahvistaminen. helmikuuta 2023 Vuoden 2023 Yhteisvastuukeräys kerää varoja nuorten väkivallan ja konfliktien ratkaisuun ja ennaltaehkäisyyn teemalla ”Nuoret väkivaltaisessa maailmassa”. että nuoret ymmärtäisivät mitä kiusaaminen aiheuttaa. Tämän jälkeen seurakuntatalolla kirkkokahvit ja infotilaisuus kerääjille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tyttis-kerho pyörii joka keskiviikko nuorisotalossa, kerhossa on noin parikymmentä tyttöä. kokkailu, käsityöt, liikuntamuodot) ja on vapaakertoja, jolloin vain viihdytään tai löhöillään herkkujen ja hyvän elokuvan parissa. Kerhot ovat harrastuspaikkoja, joissa yhdessä puuhailun lisäksi on saatavilla tuttuja ja turvallisia aikuisia. u Su 19.2. MITÄ. Tutustutaan uusiin harrastuksiin (esim. Edelliseen kyselyyn verrattuna lukema on noussut 13 prosenttiin. Joka syksy, kun ryhmä käynnistyy, käydään kerhotoiminnan pelisäännöt läpi. – Puuttuminen auttaa jossain tilanteissa, pitää vain kertoa jollekin aikuiselle, Venla ajattelee. Yläkoulun seitsemännellä luokalla opiskelevat Venla Roivainen, Jatta Erholtz ja Ella Harmoinen ovat käyneet kerhossa liki pitäen joka kerta. 15 Keskiviikko 1. lipaskeräys kaupoissa klo 9–15. Isosiskokin oli Tyttiksessä, olin kateellinen hänelle, kun Tyttis kävi esimerkiksi Matkuksessa. Suurin osa nuorista saa tukea ja apua kokemaansa seksuaaliseen häirintään ja väkivaltaan. Tuotosta 40 prosenttia jää Suomessa nuorten hyväksi tehtävään työhön Aseman Lapset ry:n ja Suomen evankelis-luterilaisten seurakuntien kautta. Kaikki tytöt ovat sitä mieltä, että Tyttiksessä pääsee juttelemaan muidenkin kuin oman luokkalaisten kanssa. elokuvissa, ostosmatkoilla, tutustumisretkillä)
Hän on sitä mieltä, että nuoria pitäisi saada liikkumaan enemmän koulussa ja sen ulkopuolella. Kiuruvedellä voimailulajit ovat voineet Kauppisen mukanaoloaikana vaihtelevasti. Hänen historiansa lajin parissa ulottuu 1980-luvulle asti. – Paljon saa nuoria hillitäkin, kun tekniikan kustannuksella mennään, puhuu Kauppinen nuoret hyvin tuntevana valmentajana. Hän kommentoi myös, että jos halutaan lähteä jostain kilpailemaan, on kyykkääminen hänen silmissään kuningaslaji, jopa ylitse penkistä nostamisen. Treenipaikat ovat siinä vaihtuneet useaan kertaan – alku lähti uimahallin liikuntasalilta, ja metsäkoulullakin oli aikanaan tilat, joissa harjoiteltiin. Pitkä historia voimailussa Voimailu on kiinnostanut Kauppista aina. Muutenkin Kauppinen tuntee ylpeyttä ja hänen mieltään lämmittää se, miten valmennettavat menestyvät. Laji on kuitenkin jo niin suuri osa arkea, kun treeneissä käydään nelisen kertaa viikossa, ettei salilta osaa pysyä poissa. Kauppinen tekee valmentajana työtä nuorten parissa, ja juuri heidän kehityksensä seuraaminen on hänelle se arvokkain ja mieleenpainuvin osa vuosien varrella tehdystä työstä. Se on sittemmin jäänyt, samoin kuin tuomarointi. Omasta kilpailu-uran jatkamisesta Kauppinen kiusoittelee: – Koskaan ei pidä sanoa että ei koskaan. Nyt treenipaikaksi on virallistunut Palopaikan tiloihin tehty voimailusali. Eero Kauppinen on Vuoden liikuttaja Pohjois-Savon Urheilugaalan palkitsema Kauppinen aikoo valmentaa niin kauan kuin voimailusalille pääsee. helmikuuta 2023 Urheilu Eero Kauppiselle Palopaikan kuntosali on tuttu paikka. – Vaikka loppupäivän voisin puhua tästä aiheesta, yleensä vähäpuheinen Kauppinen sanoo sydäntään lähellä olevasta voimailusta. Ei sitä pidä pelätä, että toiset nostaa penkistä enemmän kuin itse. Voimailu on lihaskunnon osalta yksi parhaita ja hyvänä puolena on myös sen monipuolisuus. Tulevaisuutta voi vain arvailla. Tottunut nuorten valmentaja Kauppinen on valmentanut muiden muassa kansainvälisestikin menestynyttä Mirella Laukkasta. Palkinnon saamistakin hän aikoo juhlistaa vain salille menemisellä, kuten hänelle tavallista on. Suomen mestareiksi yltäneet ovat kantaneet mitaleita takaisin ainakin repullisen. Tänä vuonna Kauppinen on joutunut istumaan sivussa leikkauksen takia. Kauppisen mukaan laji on halpa harrastaa ja seuraan on helppo liittyä. Valmentajana Kauppinen kuitenkin vakuuttaa jatkavansa niin kauan, kuin vain salille pääsee kulkemaan. Ketään ei käännytetä pois, Kauppinen tuumii. 1990-luvulla Kauppinen kilpaili itsekin voimannostossa Kiuruveden Teräksen riveissä. – Nuorilla on valitettavan korkea kynnys tulla tähän lajiin mukaan. Tiedä vaikka vielä joku päivä innostun itsekin taas kisaamaan.. Kaikki tässä aloittavat tyhjästä. Nykyhetkessä on ollut taas rauhallisempaa, mutta silloin aika ainakin riittää hyvin jokaiselle. 16 Keskiviikko 1. – Hyvä valmentaja on tukeva taustavoima aina tarvittaessa, Kauppinen toteaa. Joidenkin nuorten kunto on suorastaan hälyttävä, kun he ensimmäistä kertaa salille uskaltautuvat, mutta harjoittelun tulos näkyy nopeasti. Kysyttäessä miltä palkinnon voittaminen tuntuu, on erittäin nöyrä Kauppinen totta kai hyvillään, vaikkei omien sanojensa mukaan pystien perässä olekaan. TEKSTI JA KUVA NOORA LUKKARINEN Kiuruveden Teräksessä 1990-luvulta asti uurtanut Eero Kauppinen sai näyttävän tunnustuksen, kun Pohjois-Savon Urheilugaala palkitsi hänet Kiuruveden Vuoden liikuttajana. Välillä on hiljaisempaa, seuraavaksi porukkaa saadaan taas lisää melkein ruuhkaksi asti. Voimailussa hankittu hyvä yleiskunto on kuitenkin auttanut häntä toipumisessakin, ja nyt hän on palannut taas itse liikkumaan. Silloinkin, kun Kauppinen itse oli toipumassa leikkauksesta, tuli hän Palopaikan voimailusalille istumaan, katsomaan ja ohjeistamaan, kun itse ei saanut urheilla
Jalkakyykyssä Tossavaiselta hylättiin toinen nosto 137,5 kg, joten hän joutui ottamaan sen uudelleen, ja kolmas nosto meni hyväksytysti. Tiedän, että maastanostokuntoni on tällä hetkellä 175 kg:n luokkaa. AKU LAATIKAINEN Siiri Tossavainen aikoo kilpailla seuraavaksi varustevoimanoston SM-kisoissa.. Olin aika kovassa taudissa ennen kisoja, joten en pystynyt tekemään viime hetken valmisteluita salilla. Sarja M65 81 kg: Tuomo Ryynänen KiurU (-54/77,70) – (45+-). Naisten valtakunnansarjassa runkosarjan päätöskierros keilataan Jyväskylässä 11.3. Kiuruveden Urheilijoista oli lauantaina nostovuorossa Ilmari Kukkonen sarjassa M18 83kg. Kyseessä olivat hänen ensimmäiset SM-kilpailut voimanostossa ja ne onnistuivat suunnitellusti, eli kaikki yhdeksän nostoyritystä onnistuivat hyväksytysti ja varoja jättäen. Sain kolme hyväksyttyä nostoa ja tuloksen 170 kg, joka on hieman yli entisen ennätykseni. ja Iisalmessa 9.3. – Hieman jäi harmittamaan, kun ”omassa” -84 -sarjassa tulos olisi riittänyt kultamitaliin, sanoi Tossavainen, joka kilpailee kahden viikon päästä järjestettävissä varustevoimanoston SM-kisoissa -84 -sarjassa. Kalevi Tikkanen KiurU (-58/80,10) – (72+-). Kaksi muuta voittoa joukkue nappasi IiBo 2:sta ja BC Liike 1:stä. Veteraanien paikallissarjan runkosarjaa on jäljellä vielä kaksi kierrosta. Kierrosta hallitsi sarjakärjessä oleva pielavetinen PieBo, perässään iisalmelaiset IiBo 1 ja BC Liikkeen kaksi joukkuetta. Anne Vuorikoski voitti avoimessa ikäluokassa N 64kg-sarjassa Pohjois-Savon piirinmestaruuden. Sen edellä ovat Kiu-Ke kuudentena ja Ice-Bowling viidentenä. Kiu-Ken ainoa voitto tuli IiBo 1:stä vastaan. Voitot tulivat Joensuun Keilailuliitosta (502–477), Lahden Bay 2:sta (530–479), Mikkelin St. Tossavaisen yhteistulokseksi tuli 375 kg, joka on pientä parannusta edelliseen. Kiuruvetisiä oli heittämässä sekä valtakunnansarjoissa että veteraanien paikallissarjassa. Kolmanteen nostoon sama rauta nousi kuitenkin puhtaasti ylös, sivuten Tossavaisen omaa ennätystä, vaikka tarkoitus oli nostaa hieman isommat raudat. Sen sijaan Kalevi Tikkanen ja Tuomo Ryynänen jäivät tällä kertaa hyvistä yrityksistä huolimatta ilman tulosta työnnöstä. Olosuhteet huomioiden tuli kuitenkin ihan kelpo suoritukset, kun 7/9 nostoa hyväksyttiin. Ohessa tulokset: Sarja N 64 kg: Anne-Mari Vuorikoski KiurU (-90/62,40) 106 kg (45+61) 139,967 p. Hän nosti poikkeuksellisesti 84+ -sarjassa, ja tuloksena oli pronssi. keilattavaa päätöskierrosta lohkonsa kolmannella sijalla. Hänen paras sarjansa oli 229 pistettä. Penkkipunnerruksessa hän ei saanut toisessa yrityksessä 67,5 kg:n nostolupaa, joten nosto epäonnistui yhden minuutin aikarajan mentyä tiukille. Ice-Bowlingin joukkueessa keilasivat Lauri Rytkönen (kuuden sarjan keskiarvo 176,67), Esa Niskanen (153,83), Matti Qvick (150,83) ja Juha Tossavainen (147,00). Hänen sarjansa oli N23 +84kg, jossa Tossavainen saavutti pronssia. Michel Bowlersista (530– 428) ja Keurusselkä Bowlingista (535–421). Joukon hännille jäi jälleen IiBo 2, joka on kokonaistilanteessakin viimeisenä eli seitsemäntenä. Hän sekä valmennustiimi ja Kukkosen vanhemmat olivatkin iloisia onnistuneesta debyytistä SM-kisalavoilla ja tuumasivat, että tästä on hyvä jatkaa harjoituksia kohti seuraavia kisoja. Perää pitää Keurusselkä Bowling. Naisjoukkue onnistui Kouvolassa voittamaan neljä ottelua ja hävisi vain kaksi. – Maastanosto tuntui kulkevan lähes normaalisti lämmittelyssä. Kiuruveden Urheilijoita edustivat tällä kertaa Kalevi Tikkanen, Tuomo Ryynänen, Anne Vuorikoski ja Hanna Siiskonen. – Ihan hyvät fiilikset jäi. 258. Voimien puolesta kyykyssä olisi voinut olla varaa joitakin kiloja parempaan tulokseen, Tossavainen analysoi. Molemmat kilpailivat M65 81kg-sarjassa. Sarja N45 76 kg: Hanna-Leena Siiskonen KiurU (-78/75,20) 112 kg (50+62) 133,398 p. Ice-Bowling kukisti häntäpään joukkueet Kemin Jämin 876–718 ja Oulun DC:n 800– 710 ja tappiot tulivat Vaasan IS:ää (741–772), Kalajoen BC Islandersia (788–909) sekä Iisalmen BC Liikettä (692–825) vastaan. Tauti vaivasi ennen kisoja Sunnuntaina nostovuoroon asteSiiri Tossavaiselle nuorten SM-pronssia KIURUVEDEN URHEILIJAT Lajina oli klassinen voimanosto. Lohkon kärkipaikkaa pitää hallussaan Lahden Bay 2. Kiuruvetisten paikalliskamppailun vei tällä kertaa nimiinsä Ice-Bowling pistein 628–568. Sunnuntaina 29.1. Kiu-Kea edustivat Terho Räty (169,50), Olli-Pekka Kauhanen (168,17), Lauri Tossavainen (159,83) ja Anja Kolehmainen (152,33). li nuoresta iästään huolimatta jo kokenut Kiuruveden Urheilijoiden voimanostaja Siiri Tossavainen. järjestettiin klassisen voimanoston nuorten SM-kilpailut Pomarkussa paikallisen seuran Pomarkun Pyryn toimesta. Yhteistulos 405 kg muodostui 145 kg:n jalkakyykystä, 85 kg:n penkkipunnerruksesta ja 175 kg:n maastanostosta. Painonnostosta piirinmestaruudet Viikonloppuna 27.–29.1. Kärkinelikko on samassa järjestyksessä kuin Kiuruvedellä heitetyllä kierroksella, eli PieBo, IiBo 1, BC Liike 1 ja BC Liike 2. Pielavedellä heitetään 10.2. Ice-Bowling on ennen Oulussa 11.3. Tulosten myötä Ice-Bowling on lohkossaan kolmannella sijalla, aivan Joensuun Keilailuliiton kannassa. Kärjessä on BC Islanders. Iisalmessa on myös päätöskierroksen jälkeen luvassa finaalikierros, johon pääsee runkosarjan kolme parasta joukkuetta. Kierroksen ykköskeilaaja oli BC Liike 2:n Hannu Launonen 193,50 pisteen keskiarvolla. Samoin Hanna Siiskonen voitti N45 76kg-sarjan Pohjois-Savon piirimestaruuden. Varmaan tuosta sairastelusta johtuen tietynlainen terävyys nostoissa jäi puuttumaan. Kukkosen sijoitus oli 7/8. Runkosarjan voittaja etenee suoraan loppuotteluun, ja vastustaja tähän tulee kakkosen ja kolmosen pelaamasta välierästä. helmikuuta 2023 Keiloja kaadettiin urakalla Keilailun valtakunnansarjoissa palattiin tositoimiin viime viikonloppuna, kun Ice-Bowlingin miesjoukkue isännöi Kiuruvedellä kakkossarjan kierrosta ja naiset matkustivat Kouvolaan saakka ykkössarjan peleihin. Tappiot Ice-Bowling koki Kouvolan Pinfansia (527– 557) sekä Jyväskylä Bowling Clubia (461–528) vastaan. Joukkueessa keilasi myös Pirjo Palo (161,83). Veteraaneilla kotikierros Ylä-Savon Keilailuliiton järjestämässä veteraanien paikallissarjassa oli kiuruvetisillä joukkueilla kotikenttäetu keskiviikkona, mutta sitä ei Kiurun Keila kyennyt kovinkaan onnistuneesti hyödyntämään, sillä joukkue hävisi peräti viisi ottelua ja voitti vain yhden. Ice-Bowlingilla meni sentään hieman paremmin, sillä kuudesta ottelusta puolet päättyi voittoihin ja puolet tappioihin. – Sen vuoksi en voinut laittaa kolmanteen nostoon sitä mitä olin alunperin ajatellut. Kyseessä olivat runkosarjojen toiseksi viimeiset kierrokset. Kyykyn kisaennätys parani kuitenkin hieman. Tosin odotukseni treenien perusteella maastanostoon olivat korkeammalla. 17 Keskiviikko 1. Kaikki tulokset ovat Kukkosen henkilökohtaisia ennätyksiä ja yhteistulokseen tuli parannusta viime joulukuun kisaan verrattuna kaikkiaan 15 kiloa. järjestettiin Varkaudessa painonnoston Pohjois-Savon piirinmestaruuskilpailut Crossfit&Lifting Varkauden toimesta. Miesjoukkue suoriutui kotipeleistään kohtalaisesti, kun tuloksena oli kaksi voittoa ja kolme tappiota. Ice-Bowlingista Riitta Huuskonen ja Marja-Leena Lukkari tekivät tasaista työtä, sillä ensin mainitun keskiarvo oli 176,50 AKU LAATIKAINEN ja jälkimmäisen 175,83. Joukkueessa keilasivat myös Joona Kumpulainen (205,50), Pasi Tossavainen (189,75), Olli-Pekka Partanen (183,33) ja Tero Mikkonen (176,25). Ice-Bowlingin Sami Hietala oli hyvässä vireessä kotiradalla, keilaten koko porukasta päivän toiseksi korkeimmalla keskiarvolla 212,20, parhaan sarjan ollessa AKU LAATIKAINEN Tällä viikolla jatkuu veteraanien valtakunnansarja, jonka kakkossarjassa mukana on Kiu-Ke
P11 60 metriä: Eetu Herranen 10,48 (neljäs). MM-rallissa Huttusen olisi tarkoitus antaa tärkeitä näyttöjä ajotaidoistaan, mikä voisi herättää tallien kiinnostuksen. Säisän peesissä toiseksi tuli Niilo Kouvalainen, kolmanneksi Arttu Ritvanen ja neljänneksi Joel Mäki. Kolmannessa erässä ei sitten maaleja enää nähtykään ja loppulukemat olivat näin ollen 4–3 KK:n hyväksi. Toiseen erään KalPa tuli peliin mukaan iskien vajaaseen kahteen minuuttiin kolme maalia, mutta KK tuli tasoihin ja meni vielä johtoon erän viimeisellä sekunnilla. Avauserä oli tasainen, kun molemmat joukkueet onnistuivat tekemään yhden ylivoimamaalin. Näistä kaksi tapahtuu Skoda Fabia R5 -autolla ja kaksi BMW M3:lla. Maalivahti Miska Ruotsalaisella Hukkanen väänsi pronssisijalle Lauantaina 28.1. ja Huttunen on ilmoittautunut Uumajassa kaasuteltavan lumirallin WRC2-luokkaan Skoda Fabia -autolla. Niukasti palkintopallilta ulos jäivät Iida Siponen (T10), Niilo Auvinen (P10) ja Emilia SiKIURUVEDEN URHEILIJAT Komein saavutus oli neloisvoitto Iivo-cupin P16-sarjan yhteislähdöstä Vieremältä. Polvijärven Urheilijoita vastaan.. Erätauolle mentiin kuitenkin PiPS:n yhden maalin johdossa, kun kotijoukkue onnistui toisen erän loppupuoliskolla. P11 pituus Eetu Herranen 343 (neljäs). Ohessa Rädyn ja Herrasen kaikki tulokset (suluissa sijoitus): T11 60 metriä: Lily Räty 9,50 (neljäs). Miesten Pro 87: Topias Riikonen vasemmalla kädellä neljäs ja oikealla 15:s. Lopulta ottelu päättyi niukasti kiuruvetisten eduksi maalein 6–7. Seuraava peli on luvassa ensi lauantaina kotona, kun vastaan asettuu Jokipojat Musta. T12:ssa tuli monta muutakin sijoitusta kymmenen joukkoon, sillä Silja Auvinen oli kuudes, Miia Nousiainen yhdeksäs ja Katariina Peltola kymmenes. Vuoden toisessa SM-osakilpailussa Huttunen ajaa SM1-luokassa Skoda Fabia R5:llä, eli samassa luokassa ja samalla kalustolla kuin äskettäin Tunturirallissakin. Halutessaan voi hankkia myös pelkän kannatuslipun, vaikka ei itse pääsisikään paikalle. AKU LAATIKAINEN Huttusen rallikyydityksiä. KK:n osuman viimeisteli pistepörssin kärkisijoilla oleva Niko Nuutinen. Kiuruvetisen osallistuminen Ruotsin MM-ralliin ei ole kuitenkaan vielä aivan satavarmaa, ja tässä kohtaa juuri raha auttaisi. P11 400m Eetu Herranen 1.21,46 (kolmas). Toisessa erässä PiPS siirtyi heti alussa johtoon, mutta Nuutinen tasoitti tällä kertaa rangaistuslaukauksella. T11 pituushyppy: Lily Räty 323 (kolmastoista). Eetu Herraselle pm-pronssia Kuopio-hallissa kilpailtiin lauantaina ja sunnuntaina 28.1.– 29.1. AKU LAATIKAINEN Iida Pennanen (numero 56) ja Pihla Jaaranen (numero 59) hiihtivät kymmenen joukkoon T14-sarjassa. riitti töitä, sillä hänelle kirjattiin 44 torjuntaa. Tämän jälkeen kiuruvetisillä on vielä kaksi vieraspeliä: 11.2. Jari Huttusen ralliuraa varten perustettiin tukikampanja Mukaan voivat lähteä niin yksityishenkilöt kuin yrityksetkin. Ensimmäinen mahdollisuus on ostaa 25 euron arvoinen lippo 3.2.2023 Kiuruvedellä Hovi Club&Stagella järjestettävään tukikonserttiin, jossa esiintyy Tuomas Skantz & Harha-Askel Band. Maalivahti Emil Maja torjui lauantain pelissä 22 kertaa ja sunnuntaina 30. Tämä on synnyttänyt Kiuruvedellä tukikampanjan, jonka puitteissa kuka tahansa yksityishenkilö tai mikä tahansa yritys voi nyt tukea Huttusen ralliuraa. Lisäksi arvotaan yksi pulttipyssy. Pieksämäeltä ei tullut pisteitä KK:lle KK-81:n miehet matkustivat viime lauantaina Pieksämäelle, missä joukkuetta isännöi kolmosdivarin pelissä Pallo-Sepot. Ylivieskassa oli mukana vain yksi kiuruvetinen hiihtäjä, mutta hän pärjäsi sitäkin hienommin. kahdeksantena majailevaa Rantasalmen Urheilijoita ja 18.2. Sarjataulukossa KK kipusi voittojen myötä jo toiseksi. Ensimmäinen erä päättyi tasan 2–2, mutta toisessa KK hivuttautui johtoasemaan maalein 3–5. Vieremällä voitokkaita olivat Emil Mäki P8-sarjassa sekä jo totuttuun tapaan Iiro Säisä 16-vuotiaissa pojissa. Syöttöpisteet saivat tililleen Leevi Ratinen, Tino Koskinen, Lauri Väänänen, Joona Hyvärinen ja Niilo Matsi. Tarja Viertorinne osallistui N50-sarjan kilpailuun ja voitti sen. Lohkonsa seitsemäntenä oleva KK pelaa tulevana lauantaina runkosarjan viimeisen kotiottelunsa, kun sarjakakkonen Polvijärven Urheilijat saapuu Kiuruvedelle. Kolmannessa erässä PiPS hivuttautui pikkuhiljaa kauemmaksi vieraistaan, ja niinpä Riku Rädyn osuma ottelun lopussa jäi KK:lle laihaksi lohduksi. helmikuuta 2023 Urheilu Hiihtäjät olivat taas vauhdikkaina Kiuruveden Urheilijoiden hiihtäjät jatkoivat kilpailukauttaan vapaalla tyylillä sekä Vieremän Iivo-cupin yhteislähtökilpailussa että Ylivieskan FIS Huhmar-hiihdoissa lauantaina 28.1. Miesten Pro 67: Raimo Myllynen vasemmalla kädellä kuudes ja oikealla kuudes. Maalinteon makuun viikonlopun peleissä pääsivät Topias Tikkanen (3+1), Nestori Kärkkäinen (2+2), Juho Pennanen (1+2), Miro Nukari ja Aleksi Kaikkonen (2+0) sekä Aleksanteri Svärd (1+0). Tosin vastapuolellakin Miro Hirvonen urakoi 37 torjunnan edestä. Mukana oli myös Kiurun Viäntäjien edustajia, jotka sijoittuivat seuraavasti: Noviisi-sarja 80: Martti Knuutinen vasemmalla kädellä yhdeksäs ja oikealla kuudes sekä Tommi Poutiainen vasemmalla 13:s ja oikealla 13:s. Myös kartanlukija on Rovaniemeltä tuttu, eli Antti Haapala. Kaikkien tukikampanjaan osalllistuneiden kesken arvotaan Jari ponen (T12), jotka olivat kaikki neljänsiä. KK-81:n U14:lle täysi pistepotti KK-81:n U14-joukkue otti täyden pistepotin viikonloppuna ikäluokkansa AA-jatkosarjassa, kun se pelasi niin sanotut ”back to back” -pelit KalPa P Yellowta vastaan. alkoi kädenväännön uusi kilpailukausi Jurvassa Häjy Power 2023 -kilpailussa. Fanitapaaminen Jari Huttusta on myös mahdollisuus tavata henkilökohtaisesti. Hän on paikalla Kiuruveden Osapalvelussa (Nivankatu 16) keskiviikkona 1.2.2023 kello 9–17. Lisäksi Enni Pennanen hiihti viidenneksi T12-sarjassa ja samaan ylsi Iida Pennanen T14:ssä. Kaikki lipputulot menevät lyhentämättömänä Huttusen tukemiseen. Pohjois-Savon avoimissa piirinmestaruushallikilpailuissa sekä juniori-että seniorisarjoissa. Pisteille Nuutisen (2+1) ja Rädyn (1+0) ohella vierasjoukkueesta pääsi Teemu Tikkanen (0+1). Lipun voi ostaa internetistä, osoitteesta lippu.fi/artist/hotelli-ravintola-peltohovi/. Miesten raskas sarja +97: Santeri Hukkanen vasemmalla kädellä kolmas ja oikealla 11:s. Samalla voi tutustua Huttusen Skoda Fabia R5 -ralliautoon. Kiuruvetiset joutuivat lähtemään kotimatkalle tyhjin käsin, sillä PiPS oli ottelussa parempi maalein 6–3. Jari Huttunen kilpailee seuraavan kerran Kuopion SM-rallissa tulevana lauantaina 4.2. Noin viikko Kuopion jälkeen Huttusen on tarkoitus olla Ruotsin MM-rallissa yhdessä kartanlukija Antti Linnakedon kanssa. 18 Keskiviikko 1. KalPan Vili Kiviselle merkattiin lauantaina 41 torjuntaa ja sunnuntaina Tomas-Olavi Järviselle 34. Lauantaina pelattiin Kiuruvedellä, jossa ensimmäinen erä oli kotijoukkueen hallintaa ja erätauolle mentiinkin 2–0 -lukemissa. Kovatasoisissa kisoissa Kiuruveden Urheilijoiden junioriyleisurheilijat, T11-sarjassa kilpaillut Lily Räty ja P11-sarjan Eetu Herranen avasivat hallikauden mallikkaasti, ja kohokohtana oli Herrasen pronssimitali 400 metrin juoksusta. Naisten Pro +65: Henna Hukkanen vasemmalla kädellä kuudes ja oikealla seitsemäs sekä Marja-Liisa Kumpulehto oikealla kuudes. Ralliautoilija Jari Huttunen on kertonut viime aikoina taloudellisista haasteistaan, mikä on uhannut hänen uransa jatkoa. Viikonlopun kokonaistuloksena hiihtäjät saavuttivat kolme sarjavoittoa, yhden kakkossijan, yhden kolmossijan sekä kahdeksan pistesijaa. Ralli ajetaan 9.–12.2. Toinen mahdollisuus on varata keilailuvuoro Kiuruveden Keilahallista, joka sponsoroi 3.2– 4.2.2023 välisenä aikana kaikkien keilaratojen tuoton Huttusen uran hyväksi. Sunnuntaina pelattiin Toivalassa ja peli oli melkein lauantain toisinto sillä erotuksella, että maaleja tehtiin muutama enemmän. T11 400 metriä: Lily Räty 1.23,07 (neljäs). T14:ssä Pihla Jaaranen sijoittui vielä kahdeksanneksi. Vuoron voi varata internetistä, osoitteesta https://www.varaavuoro.com/kiuruvesi
MENOVINKIT Kiuruveden kulttuuritoimi järjestää Kiurusalissa Runebergin päivänä Ryysyrannasta Satumaahan -konsertin , joka esittelee iskelmällistä kuusikymmenlukua. Konsertin solisteina esiintyvät Kati Huttunen, Juha Vartiainen, Jarmo Muiniekka sekä Heikki Komulainen ja heitä säestää Raimo Jokisalmi House band. Siskokset olivat silloin nelissäkymmenissä. män vastapainona kuunneltiin ja tanssittiin tangoa. Aikamiesten levyttämä valssi Iltatuulen viesti säilyi listalla lähes kaksi vuotta. Kyse on kansalaisopiston Tule tutuksiluentosarjasta.. Se kestää 11 tuntia. Se vaatii tähtäystä osuakseen oikeaan. Kondie on työskennellyt monipuolisesti karjalan kielen parissa ja toiminut Karjalazet Nuoret Suomes -yhdistyksen puheenjohtajana. Kurssi alkaa maanantaina 5.2. Kurssiin kuuluu audiovisuaalinen ohjelmapaketti, joka jakautuu kolmeen 2 tuntia käsittävään opetustilaisuuteen. Kahdeksasluokkalaiset kirjoittavat aineensa jo ensi maanantaina. Lisäksi muutamia aikaisemmin kirjoittaneita, jotka haluavat korottaa arvosanojaan. Lappalainen ehti onneksi väistää sen verran, ettei latva sattunut päähän. (Kiuruvesi-lehti 31.1.1973) Vanhoja kiuruvetisiä siskokset Ruomin emäntä Miina Tolonen ja Mäkelän emäntä Tiina Lappalainen. LEIGH BARDUGO Viikon miete Vitsikästä Talvella 2022 pidettiin pohjoismaissa kilpailu, missä suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen lämmittivät sähkösaunojaan... TULE TUTUKSI 31.1. Muuten kirjoitukset ovat maaliskuun puolella entiseen tyyliin. Vuosikymmenen alkupuolella levymyyntitilastot valtasi rautalankamusiikki ja beatlesmania alkoi. klo 19 kansalaiskoululla. Tuomo Kondie (kuvassa) on väitöskirjatutkija, hän tutkii karjalan kieltä ja sen elvyttämistä. Rock-iskelRYYSYRANNASTA SATUMAAHAN 5.2. Jukka Lappalainen jouduttiin viemään Kiuruveden sairaalan kautta Kuopion Keskussairaalaan. Eiku, suomalainen ei lämmittänytkään... Jo pelkästään koululaisten hammashoito-ohjelma sitoo molemmat terveyskeskuksen hammaslääkärit. (Kiuruvesi-lehti 31.1.1973) Hengenvaarallinen haaveri sattui Vääräniemen Jukka Lappalaiselle viikko sitten Niemiskylässä Äkämän metsäpalstalla. Kolmella hammaslääkärillä on työtä aivan liikaakin, sillä Kiuruveden kokoisessa kunnassa tarvittaisiin ehdottomasti viisi hammaslääkäriä. Kiireelliset tapaukset yritetään tietysti ottaa jossakin välissä, mutta pitempiaikaiseen hoitoon ja paikkaukseen on vanhempien 50vuotta sitten Pitääkö ottaa hohtimilla pois. Kuva on otettu joskus vuosisadan vaihteessa Niilo Kastarisen valokuvaamossa. Sydän on kuin nuoli. Vinssin vetämän tukin tyvipää osui lumen alla olleeseen kantoon ja heilautti latvaa niin, että se iski kaaressa Lappalaisen vasempaan olkapäähän ja ruhjoi kylkeä. Tällä hetkellä hän on tarkkailtavana ja hiukan parempaan päin noin kolme vuorokautta kestäneen kriitillisen vaiheen jälkeen. Kiuruvedellä abeja on tänä vuonna 88. Kondie puhuu karjalan kielestä Suomessa, kielen historiasta, asemasta ja elinvoimaisuudesta Kiurusalissa kello 12. 19 Keskiviikko 1. helmikuuta 2023 Viikosta viikkoon Kiuruvedellä on aikuisten vaikea päästä hammashoitoon. Jukka Lappalaiselle paha haaveri lähes toivoton päästä. Oppilaiden käyttöön annetaan kirja Kunnallinen luottamusmies lyhyt kunnallishallinnon opas. Abiturienteilla on ylioppilaskirjoituksiin kuuluvan äidinkielenkoe eli ainekirjoitus tänä vuonna normaalia aikaisemmin. Kansalaisopisto järjestää Kiuruvedellä kunnallishallinnon kurssin. Näitä kaikkia kuullaan kello 13 alkavassa konsertissa. Kuusikymmenluvulla elettiin iskelmämusiikin alalla monenlaisen murroksen aikaa
Ukkonen jylisee taivaalla, salamat valaisevat pimentyneen taivaan. Kanttoriin voi olla yhteydessä, jos jollakin olla yhteydessä, jos jollakin kylällä halutaan järjestää virkylällä halutaan järjestää virsi-ilta joko uusiin tai entisiin si-ilta joko uusiin tai entisiin virsiin tutustuen. alkuhartaus kirkossa. (Häyrynen, Huuskonen, Pirkkalainen). Ilmoittaudu mukaan Marittalle 0400 du mukaan Marittalle 0400 981 069 (listat) ja Sallalle 981 069 (listat) ja Sallalle (lippaat). ja lipaskeräyksen kaupoilla la 18.2. Voit esittää kysymyksiä Voit esittää kysymyksiä piispalle. klo 10 PiispanPiispantarkastuksen juhlamessu tarkastuksen juhlamessu kirkossa. 0400 981 068 tai merja-riitta. Ilmoittaukaupoilla la 18.2. klo 9 Ke 1. Avoin takkahuoneessa. Opetuslasten pelkoon on helppo samaistua. Lämmin kiitos osanotosta. klo 15 Ke 8.2. klo 9 Ti 7. keen seurakuntatalolla. Yhteisvastuukeräyksen Yhteisvastuukeräyksen valtakunnallinen aloitus. klo 15 Naisten Naisten raamattupiiri, takkahuone ja raamattupiiri, takkahuone ja perjantaina Rinnekodilla. On olkapäähän johon nojata, ettei kaaduta. klo 18 To 2.2. perjantaina Rinnekodilla. ja 8.2. klo 10 To 9.2. Mutta Jeesusta ei huolettanut myrskyn keskellä. xxxxkuuta 2021 Su 5.2.klo 10 Su 5.2.klo 10 KynttilänKynttilänpäivän messu. ja 8.2. ja 8.2. klo 12–15 Missiokahvila kontaktituvalla Su 5.2. Rakkaamme Lea Katri PÄÄKKÖ o.s. Muistan kyllä itse lapsuudesta, että paras paikka taisi olla ukkosmyrskyllä äidin kainalo. 017 770 0421 Seurakunnat Kuolleet Muistokiitos Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Messun jälkeen piispan päätöslausunto piispantarpäätöslausunto piispantarkastuksesta. pirkkalainen@evl.fi. Ei tarvitse enää pelätä, saa hengittää. Elämässä kohtaamme myös monia myrskyjä. klo 14 Rinnekodin Rinnekodin kohtauspaikka kohtauspaikka LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Ma 6.2. klo 18.30 klo 18.30 Seurakuntatalolla Seurakuntatalolla Piispankäräjät teemalla Hyvä Piispankäräjät teemalla Hyvä elämä Kiuruvedellä! Kahvit elämä Kiuruvedellä! Kahvit klo 18. Kirkkokahvit ja infotilaisuus Kirkkokahvit ja infotilaisuus kerääjille ja kaikille asiasta kerääjille ja kaikille asiasta kiinnostuneille tämän jälkiinnostuneille tämän jälkeen seurakuntatalolla. klo 9.15 klo 9.15 Piispantarkastuksen Piispantarkastuksen alkuhartaus kirkossa. ja lipaskeräyksen 5.2.-30.4. klo 16 SafkasanSafkasankarit kokkikerho, kasvatukkarit kokkikerho, kasvatuksen tilat sen tilat Pe 3. Jumalanpalvelukseen Jumalanpalvelukseen kutsutaan siunattavaksi kutsutaan siunattavaksi kaikki yv-vapaaehtoiset. Avoin kaikille. Tervetuloa velun palaveri. Kanttori virsiin tutustuen. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, kuoro, ym. Heidän veneensä oli vähällä kaatua myrskyssä. klo 12 Lähetyspiiri, Ma 6.2. klo 12 Lähetyspiiri, takkahuone takkahuone MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Ke 1. pirkkalainen@evl.fi. 02.03.1937 Kiuruvesi k. piispalle. Hän nukkui keinuvassa veneessä. klo 16 To 2.2. seuraavan kerran su 19.2. Otamme myös vastaan arpajaispalkintoja! vastaan arpajaispalkintoja! To 2.2. kaikille. Luonnollinen reaktio sellaisessa tilanteessa on pelko. Yritämme monesti selvitä myrskystä yksin, ehkä jopa peittelemme toisilta ihmisiltä, pidämme kulissit pystyssä, kuin puu joka myrskytuulessa koittaa pysyä pystyssä. Ti 7.2. klo 13 YstäväpalYstäväpalvelun palaveri. kastuksesta. klo 10 aamuperheaamuperhekerho, kasvatuksen tilat kerho, kasvatuksen tilat PÄIVÄKERHO, kasvatukPÄIVÄKERHO, kasvatuksen tilat sen tilat Ke 1. Askel hiljenee – seisahtuu, liekki elämän hiipuu – sammuu. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Kiuruveden ortodoksinen kirkko Kiuruveden tiistaiseuran vuosikokous pidetään seurakuntasalissa tiistaina 14.2.2023 klo 13. Jeesus nukkui, mutta opetuslapset herättivät hänet peloissaan. klo 10 SeurakuntaSeurakuntakerho, iso sali kerho, iso sali Ke 8.2. He olivat hengenvaarassa. Kun vain rohkenemme pyytää apua ja ottaa ojennettu käsi vastaa joka nostaa meidät aallokosta ylös. Tervetuloa! Johtokunta Hartaus Hengelliset Luonto näyttää monesti voimansa, kun nousee kunnon myrsky. Tervetuloa ystävinä toimivat ja uudet ystävinä toimivat ja uudet toiminnasta kiinnostuneet toiminnasta kiinnostuneet henkilöt! henkilöt! To 2.2. klo 10 Ti 7.2. 017 770 0421 p. He varmasti tunsivat, että nyt kyseessä oli paha myrsky. Kiitos kaikille äitiä hoitaneille. dellä 10.-12.2. Mutta myrskyn jälkeen, eteenkin kesällä, ilma on raikas, linnut aloittavat konsertin. helmikuuta 2023 2 Keskiviikko xx. ja 10.2.klo 14.30 Pe 3. klo 18. Oinas s. ja 8.2. klo 14 Ti 7.2. Su 12.2. Lapset perheineen www.kiuruvedenhelluntaisrk.. klo 12.30 Ti 7. klo 18 Ke 1. Heti messun jälkeen kirkHeti messun jälkeen kirkkokahvit srk-talolla, jonka kokahvit srk-talolla, jonka jälkeen jatketaan uusiin jälkeen jatketaan uusiin virsiin tutustumista kanttovirsiin tutustumista kanttorin johdolla. klo 16 Ke 1. Kanttoriin voi rin johdolla. Ti 7.2. ja 8.2. Liturgina piispa Jari Jolkkonen, saarnaa Jari Jolkkonen, saarnaa lääninrovasti Arto Penttilääninrovasti Arto Penttinen. LÄMMIN KIITOS Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Väinö Kaikkosen muistoa ja otitte osaa suruumme. klo 10 Su 12.2. ja 14.2. Elämän myrskyissä on hyvä muistaa Jeesuksen sanat mikä hän sanoi opetuslapsilleen: ”Minä tässä olen, älkää pelätkö.” Jeesuksen varaan jättäytyminen tyynnyttää myös myrskyävän mielen tai voi lähettää meille sen läheisen joka tukee, kuuntelee ja auttaa meitä. Nämä myrskyt voivat olla yhtä pelottavia kuin luonnon myrskyt. Ukkosta edeltänyt hautova ilma on poissa ja tuntuu kuin olisi helpompi jopa hengittää. ja 8.2. On kuin luonto heräisi eloon. klo 13 To 2.2. ja 14.2. Hän luotti siihen, ettei mitään pahaa tapahtuisi. Jeesus ei sanonut, että pelkääminen myrskyssä olisi ollut väärin. Jeesus ihmettelee eikö opetuslapset näiden perusteella vieläkään uskoneet häneen. klo 18 Arkiretriitti Arkiretriitti takkahuoneessa. Merja Pirkkalainen puh. Huuskonen, Pirkkalainen). Kanttori Merja Pirkkalainen puh. Mutta Jeesus sanoi heille: ”Miksi te noin pelkäätte, vähäuskoiset?” Matteuksen evankeliumissa kerrotaan aikaisemmin, että Jeesus oli jo parantanut sairaita ennen tätä myrskyä. 31.12.2022 Kiuruvesi Kaipauksella muistaen Väinö ja Pirjo Juha ja Heli Seppo Jarkko, Katariina ja Minja Jani ja Ella Bertta-sisko perheineen sukulaiset ja ystävät On tiedossa yksin korkeimman, miten pitkä on taival ihmisen. Lapset perheineen LÄMMIN KIITOS Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Anja Mikkosen muistoa ja otitte osaa suruumme. ja 10.2.klo 14.30 3-6 3-6 luokkalaisten sählykerho, luokkalaisten sählykerho, liikuntahalli liikuntahalli Kuollut Kuollut Anja Liisa Mikkonen 89 v Anja Liisa Mikkonen 89 v Lea Katri Pääkkö 85 v Lea Katri Pääkkö 85 v Eeva Kyllikki Tikkanen 81 v Eeva Kyllikki Tikkanen 81 v Anna Margaretta Suopalo 74 v Anna Margaretta Suopalo 74 v p. Myrskyä seuratessa tuntee itsensä nöyräksi ja pieneksi luonnon pauhatessa ympärillä. tarkastukseen. Messun jälkeen piispan nen. Suurin osa opetuslapsista oli kalastajia. Välillä selviämme myrkyistä pystyssä mutta välillä voi rysähtää rytinällä maahan. valtakunnallinen aloitus. Kiitoksin jäämme kaipaamaan, vaalimaan lämmintä muistoasi ainiaan. Tai kun myrsky pauhaa elämässä voi tuntea myös epätoivoa, ettei tästä selvitä millään. Sunnuntain teksteissä kerrotaan miten Jeesus tyynnyttää myrskyävän meren. Ti 7.2. Liturgina piispa kirkossa. (Häyrynen, päivän messu. Jeesus tarkoitti sanoillaan opetuslapsille sitä, että hänen kanssaan ei tarvitse pelätä. Piispa Jari Jolkkonen saaPiispa Jari Jolkkonen saapuu Kiuruvedelle piispanpuu Kiuruvedelle piispantarkastukseen. Jeesus tiesi, että Jumalalle kaikki on mahdollista. Rannalla aallokko lyö korkealla. He olivat varmoja, että he kaikki hukkuisivat. Piispantarkastus KiuruvePiispantarkastus Kiuruvedellä 10.-12.2. Tuuli ujeltaa, puut taipuvat ja jopa kaatuvat kovassa myräkässä. HANNE KUUKASJÄRVI Myrskyssä. Myrsky voi olla myös hyvin pelottava kokemus, selvitäänkö tästä, eihän mitään pahaa satu. kaikki yv-vapaaehtoiset. Jopa luonnonvoimat tottelevat Jumalaa. Pe 10.2. 0400 981 068 tai merja-riitta. PERHETYÖ PERHETYÖ To 2.2. klo 18 KirkKirkkokuoron harjoitukset kokuoron harjoitukset KIRKOSSA KIRKOSSA Virsistä virtaa – tilaisuus Virsistä virtaa – tilaisuus seuraavan kerran su 19.2. 20 Keskiviikko 1. klo 12.30 VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ Ke 1. Pe 10.2. Kirkon jälkeen Kirkon jälkeen YhteisvasYhteisvastuulounas seurakuntatalolla, tuulounas seurakuntatalolla, tuotto nuorisoväkivallan tuotto nuorisoväkivallan vastaiseen työhön vastaiseen työhön DIAKONIA DIAKONIA Päivystys diakoniatoimistolla Päivystys diakoniatoimistolla ma ja to klo 9-11 ma ja to klo 9-11 Tule Tule YhteisvastuukerääjäkYhteisvastuukerääjäksi tärkeän asian puolesta! si tärkeän asian puolesta! Järjestämme listakeräyksen Järjestämme listakeräyksen 5.2.-30.4. Otamme myös (lippaat). Kiitokset Lean hoitoon osallistuneille. klo 16 IltaperhekerIltaperhekerho, kasvatuksen tilat ho, kasvatuksen tilat To 9.2. La 4.2
Mykkänen lahjoitti Kiuruveden seurakunnalle vuonna 1963. Hän kierteli laulukuoron kanssa ympäri kotimaata ja konsertteja oli kaikkiaan 31. Ensimmäinen purettiin, toinen paloi, kolmas seisoo tukevasti paikoillaan. Myös valaistus on siihen laitettava. Mykkänen (1891–1964) lahjoitti pienoismallin seurakunnalle vuonna 1963, kun hän tuli käymään Kiuruvedellä. Pienoismalli on arvokas, sillä vanhasta, palaneesta kirkosta on olemassa vain maalauksia. Seurakunnat olivat alueelliAmerikansuomalaisen pastori Mykkäsen lahjoittama kirkon pienoismalli laitetaan esille Turhalasta lähtöisin oleva Ville Kalle Mykkänen lahjoitti palaneen kirkon pienoismallin Kiuruveden seurakunnalle vuonna 1963. K. JAANA SELANDER. K. Nyt se halutaan laittaa paremmin esille, mahdollisesti seurakuntatalolle. V. Mykkänen syntyi Turhalan Mykkälässä. helmikuuta 2023 Vuonna 1937 palaneen Kiuruveden kirkon pienoismalli on ollut säilössä kirkon sakastissa. Alkuun Mykkänen ei heiveröisyytensä takia saanut töitä Amerikan maalta, viimein hän pääsi hommiin rautateille. Mykkänen sai kuitenkin matkalla kunnon kengät lainaksi Vertti Remekseltä, joka oli toista kertaa lähdössä Atlantin taakse. Mykkänen mieluili aluksi palata Suomeen, mutta Amerikassa oli kova puute papeista, joten hän jäi Amerikkaan. Hänellä oli sellainen käsitys, että pienoismallin on joku askarrellut, mutta että sen on lahjoittanut paljasjaloin Amerikkaan lähtenyt kiuruvetinen mies, josta Amerikassa tuli pappi. Pienoismalliin kuuluvat valot, mutta ne eivät ole toiminnassa. JAANA SELANDER Kiuruveden vuonna 1937 palaneen kirkon pienoismalli, jonka Seppo Hirvimäen isosetä V. Kiuruveden keskustassa on ollut kaksi aiempaa kirkkoa. Seppo Hirvimäen isosetä V. Sakastin kattokruunu saatiin myös irti. Mykkänen ja vaimonsa Impi Kiuruveden asemalla vuonna 1963. 21 Keskiviikko 1. 1900-luvun alkupuolella muuttovirta Amerikkaan Suomesta oli jatkuva. Kiuruveden seurakunnan kirkkoherra Kimmo Kivelä pitää tarinaa huikeana. Heinäkuussa 1937 kiuruvetiset kuulivat järkyttävän tiedon. Matkatavaroita Mykkäsellä ei ollut, eikä vaatteitakaan muita kuin päällä olevat ja jalassa yksipohjaiset lapikkaat. Mykkänen toimi seurakuntapappina useissa paikoissa, hän muutti Floridaan vuonna 1951 vanhainkodin johtajaksi. He houkuttelivat Mykkäsen mukaan. Tässä palanut kirkko. Tuolloin Kiuruveden seurakunnan kirkkoherrana oli Arvi Simojoki. Kiuruvesi-lehdessä oli juttu V. – Kirkko palaa! Kirkko palaa! Tulkaa auttamaan! Jotkut riensivät irrottamaan seinästä ovelle koputtavaa Jeesusta esittävää alttaritaulua. Mykkäsen englanninkielentaito ei ollut hyvä. Kivelän mukaan pienoismalli ansaitsee arvoisensa paikan mahdollisesti seurakuntatalossa, missä se olisi kaikkien nähtävillä lasivitriinissä. Luterilaisia kirkkokuntia oli vain yksi, aikaisemmin seurakunnat olivat erillään kotimaittensa mukaan. Hän kävi ensimmäisen kerran Suomessa Amerikkaan lähtönsä jälkeen vuonna 1931. Suomen kieltä osattiin tuolloin toisessakin polvessa, mutta kolmannessa polvessa vain harvat osasivat esi-isiensä kieltä. K. K. Kirkkoherra Kimmo Kivelä kaavailee, että pienoismallin voisi laittaa esille seurakuntatalolle. Hän valmistui Amerikassa papiksi ja vihittiin papiksi vuonna 1921. Mykkäsestä 13.7.1963: Yksipohjaisilla Amerikkaan Amerikansuomalainen pastori vierailulla. sesti laajoja ja siksi vaikeasti hoidettavia. Jutussa kerrotaan siitä, kuinka Mykkänen lähti Amerikkaan 19-vuotiaana yhdessä sukulaismiestensä Vertti Remeksen, Robert Arbeliuksen ja Juho Mykkäsen kanssa
044 7050 443 LEHTI-ILMOITUS HUOMATAAN www.kiuruvesilehti.fi. klo 10 Puistonkulmalla. klo 18.00 kirjasto, monitoimitila, HARKKA -jatkohankkeen suunnittelupalaveri. Ilmoituksen jättäneiden kesken arvomme YLLÄTYSKORIN Vuoden 2022 VAUVAT Vuoden 2022 VAUVAT Kiuruvesi Lehti Oy:n osakkeista 406 kappaletta on vaihtanut omistajaa siten, että vaihtoon sovelletaan yhtiöjärjestyksen 8 §:n mukaista lunastuslauseketta. KANSALAISOPISTOSSA AJANKOHTAISTA Kaikille avoin Tule tutuksi -luentosarja jatkuu Kiurusalissa: ma 6.2. Osakkeenomistajalle lisätietoja lunastusmenettelystä antaa Juha Saastamoinen p. Arkisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin palvelee eläinlääkäripäivystys numeroista 0600 11677 ja 0600 11678. Yrityssuunnistuksen kautta nuorille tuli tutuksi Kiuruveden yritykset, joista he voivat hakea TET -paikkoja, työharjoittelupaikkaa tai työllistyä tulevaisuudessa. klo 12 Kotimainen ja lähellä kasvanut Lähipuu, Suomen sahayrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Ripatti (Kesk.), kahvitarj. klo 17.30 alk. mennessä p. Kaijalle p. KIURUVEDEN KAUPUNKI TIEDOTTAA YRITTÄJYYSPÄIVÄ 26.1.2023 KIITOKSET OSALLISTUJILLE Kiuruveden kaupunki ja Yläkoulu haluavat lämpimästi kiittää yrityksiä, jotka osallistuivat 26.1.2023 7. • Kuva vauvasta • Vauvan koko nimi • Syntymäaika • Asuinpaikka • Vanhempien nimet • Sisarusten nimet • Voi ilmoittaa myös kummien nimet Kiuruvesi-lehti Niemistenkatu 4 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.. Ilm. xxxxkuuta 2021 Muistilista Rivi-ilmoitukset Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. Osakkeen lunastushinta on 12,00 euroa. leivonnaisia. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Kaupunki Osakkeita Kirjoja Ilmoitukset Ilmoita viime vuonna syntyneestä vauvastasi Kiuruvesi-lehdessä ke 1.3.2023 Ilmoituksen hinta 40 euroa (sis. Ympärivuotista majoitusta. VESIHUOLTOLAITOS TIEDOTTAA Kiuruveden kaupungin vesihuolto suorittaa vesimittarin vaihtoja Yhtylän alueella virka-aikana tammikuusta alkaen. 044 7262 952 Kiuruvesi Lehti Oy, hallitus KIURUVESI-LEHTI KYLIEN KIRJA TUOKIOKUVIA KOTIRINTAMALTA KATRIN KERTOMAA Muistoja ja mielikuvitusta Kohtaloita ja kertomuksia SODAN VUODET 1939-1945 KIURUVESI, kuvia vuosilta 1981-1990 500 VUOTTA KÄRKKÄISIÄ 70 VUOTTA KÄRKKÄISTEN SUKUSEURAA KIURUVEDEN HISTORIA ORTODOKSINEN KIRKKOPOLKUMME KIURUVEDEN HINGUNNIEMEN TIKKASET HARVA MEISTÄ ON RAUTAA -yrittäjiä Kiuruvedeltä Kiuruvesi-lehti Kiuruvesi-lehti konttori@kiuruvesilehti.fi konttori@kiuruvesilehti.fi p. Haluamme vielä kiittää niitä yrityksiä, jotka lahjoittivat yrityssuunnistuksessa menestyneille nuorille lahjakortin: Ravintola Peltohovi Ravintola Iltalypsy Kiuruveden keilahalli Bly Sky kebab ja pizzeria KIPA kirjakauppa Lakipalvelut S. Tule mukaan suunnittelemaan! KIURUVEDEN KAUPUNGIN ELÄINLÄÄKÄREIDEN VASTAANOTTO SIIRTYY HINGUNNIEMEEN Kiuruveden kunnaneläinlääkäreiden vastaanotto siirtyy kaupungintalolta entisiin Ylä-Savon Eläinsairaalan tiloihin Hingunniemeen, osoitteeseen Hingunniementie 79. 0400 745 961.Tervetuloa! --------------------------------------------Ylä-Savon Koiraharrastajat ry:n vuosikokous 19.2.2023 klo 17 alk. Osakkeenomistajan, joka haluaa käyttää lunastusoikeuttaan, on esitettävä lunastusvaatimuksensa yhtiölle 1.4.2023 mennessä. viim. 044 7050 443 p. Lauletaan karaokea, tervetuloa! Koulujen ruokalista vko 6: ma: porsaan palapaistia, perunoita, punajuuri-omenasalaattia + raejuustoa, ti: kasvispihvit, kermaista ruskeakastiketta, perunoita, aurinkoinen salaatti, ke: kalakeittoa, kurkkua, sihtivuokaleipää, to: kermaista kalkkunakastiketta, ohrahelmiä, punakaali-mustaherukkasalaattia, pe: kuorrutettua kalaa, perunasosetta, jäävuori-tomaatti-ananassalaattia. Esillä sääntömääräiset asiat. toimisto@gmail.com. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Ilm. Voisiko esim. Kyyti järjestetään. Ateriapalvelun ruokalista vko 6: ma: porsaan palapaisti, perunat, parsakaali, punajuuri-omena-raejuusto, ananas-päärynäkiisseli, ti: kasvispihvit, lindströminpihvit, kermainen ruskeakastike, perunat, porkkana, aurinkoinen salaatti, mansikkakiisseli, ke: kalakeitto, kurkku, punajuuri, leikkele, puolukkavispipuuro, to: kermainen kalkkunakastike, peruna, porkkana-maissi, punakaali-mustaherukkasalaatti, vadelmakiisseli, pe: kuorrutettu kala, perunasose, kastike, herne, jäävuori-tomaatti-ananas, sekamarjakiisseli, la: lihakeitto, juusto, suolakurkku, rahkajälkiruoka, su: uunilohi, perunat, kastike, parsakaali, kiinankaali-kurkku-mandariini, suklaavanukas. Puhelinpalveluissa ei tapahdu muutoksia. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. Löytyykö taitoja ja tietoja kerhon vetämiseen. ti 7.2. Varaukset puh. järjestettyyn yrittäjyyspäivään, joka sisälsi tietoa yrityksen perustamisesta, tietoa yrittäjyydestä ja nuoret suorittivat yrityssuunnistuksen Kiuruveden kaupungin keskustan alueella. klo 11.30 alk. klo 18 Mielenterveys ja päihteet, lääkäri, LL Tiina Niskanen (Vas.), kahvitarj. lk ja 9 lk. Toiminta uusissa tiloissa alkaa maanantaina 6.2. helmikuuta 2023 4 Keskiviikko xx. teidän yhdistyksestänne löytyä innokkuutta lasten ja nuorten kerhon vetämiseen. Ilm. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. Jokinen. Pirjolle 19.2. 16.2 mennessä: yskh. --------------------------------------------Eläkeläiset ry: kerho ke 8.2. 040 3564421. Kiuruveden Keilahallin kokoustiloissa, Asematie 12, Kiuruvesi. ALV 24%) Toimita ilmoituksen materiaalit meille viimeistään 22.2. Ryhmälippu 16 e. Kiuruveden kaupungin eläinlääkintäpalveluista vastaa hallinnollisesti Iisalmen kaupungin ympäristöterveyspalvelut. 22 Keskiviikko 1. 040 182 44 33 --------------------------------------------Lottaperinneyhdistys Kiuruvesi ry:n sääntömääräinen kevätkokous ja kerho ke 15.2.2023 klo 11.30– 13.30 srk-talolla. Eläinlääkäreiden ajanvaraus tapahtuu arkisin klo 8–16 numerosta 017 752 291. Tule bongaamaan kolme Tule tutuksi -luentoa, niin osallistut arvontaan! Luentoja on tulossa vielä lisää! ke 8.2. Anna-Liisa Tenhunen kertoo kuvin ja sanoin mummonsa Anni Heinosen lottatarinan. --------------------------------------------Martat: ”Gabriel tule takaisin” -teatteriesitys su 26.2.2023 klo 13.00 Kiurusalissa. 0400 945544 --------------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ym. Hingunniemessä asiakaspysäköinti sijaitsee entisen Eläinsairaala-rakennuksen takana ja sisäänkäynti tapahtuu punaisista ovista rakennuksen kaupungin puoleisesta päädystä
Ota yhteyttä 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! Kotikunnan parhaat palvelut!. helmikuuta 2023 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki Haluatko ilmoituksen tältä sivulta. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 23 Keskiviikko 1. 040-135 4128 Niemistenkatu 1 • p. 050-543 1253 Teuvo Blomberg 050 598 7932 Juha Tossavainen 050 565 0860 • Sähkötyöt sekä tarvikkeet • IT-palvelut, laitteet ja ohjelmistot Parasta IT-palvelua Asematie 12 KIURUVESI METSÄPALVELU V.PÄÄKKÖ Sahatie 3, Kiuruvesi p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.
alan työt LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% TORSTAINA klo 9-12 KIURUVEDEN TORILLA mykykeittoa, savukalaa, kuhaja hauki leet, madetta ym. 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! •Kylpyhuoneet (vtt-sertifikaatti), huoneistoremontit •Ovija ikkuna-asennukset, uudisrakentaminen •VESIKATEREMONTIT p.050 5511 592 Jaakko •Siivoukset, asiointija kotipalvelut •Liikesiivoukset, remonttisiivoukset •Palvelusetelituottaja p.050 5311 874 Seija, Pirjo Iisalmessa TALVIPÄIVIEN KURSSIT 24.-26.2. 050 514 2622 050 343 9727 P.S. xxxxkuuta 2021 Asuntoja Palveluita Torilla Kokouksia Sekalaista Tapahtumia Palveluita Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com Kulj.liike NISKANEN Kulj.liike NISKANEN • Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset • Traktoreiden kuljetukset p.050-349 9393 TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! Nouto ja palautus keskustan alueelta. 0400 327 750 Vuokrattavana! ASUNTO 45 m² ok-talosta, 2.krs, oma sis.käynti, 1 km keskustaan, Vapaa 1.3.2023 p. 0440-186 977 Katso Talvipäivät-info facebook: yla-savon nuorisoseurat Kansantanssi (Saari, Herd ja Salonen), Soittotupa (Antti Janka-Murros), Laulamisen riemua (Kaisu Tajakka), Teatteri-ilmaisu (Topi Marin), Tanssillinen voimistelu yli 10v. Vuokra 800€ + sähkö + vesi p.044 530 6657 Myydään tai vuokrataan KT-YKSIÖ keskustasta. mennessä kyosti.marin@nuorisoseurat. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen • • • • • OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. p. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. ROMULUX Kiuruvedellä p. 17.2. 050 3818 559 maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 2.2. p. helmikuuta 2023 6 Keskiviikko xx. Hankook, Michelin, Nokian ym. Annetaan vuokralle keskustasta 4h+k+psh+ sauna+parveke, 130m², 2krs. KALAPISTE Varpaisjärvi p. Ennakkoilm. (Helmi Harju & Iida Rönkkö) ja Selviytyminen 72h (Tuula Vinberg).. Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot, katsastushuollot ym. KESÄRENKAAT ENNAKKOMYYNNISSÄ Kysy tarjous! Edullisesti mm. 050 307 5439 Honkarannan metsästysseuran Valkeismäen Erämiehet ry:n Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä. 24 Keskiviikko 1. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Mikko Kainulainen 045 6791 710 Tenho Kainulainen 0400 178 964 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p