JAANA SELANDER 4-5 » Minne uusi koulu. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 3,80 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,92 euroa/vko Heti tuoreet uutiset Digitilaus 75 euroa, vuosi (kestotilaus) LEHTI OY 20 » Aki valmentaa ammattinyrkkeilijää. Kaupungintalolle. 14 » Jeesus Ristillä lahjoituksena Malmivaaroilta seurakunnalle Väinö Malmivaara lahjoitti Uuno Eskolan tekemän mosaiikkityön, Jeesus Ristillä, seurakunnalle. VUOSIKERTA, NRO 9. Mosaiikkiteoksen vastaanotti kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kari Saastamoinen. 10 » Maija kosi, mutta aloite tuli pappi Miikalta 012138-2309 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 1.3.2023 70
Yhteisö on kuitenkin vain niin vahva kuin sen perusta, ihmiset ja perheet. Johanna Kainulaisen hätähuuto ja lääkäriin pyrkivien ongelmat kertovat siitä, että soteuudistuksen tavoitteita ei ole saavutettu. Kukaan ei kanna vastuuta. Toiseksi ihmisyyttä arvostava yhteisö ei tuota näennäisesti hyvääkin tarkoittavalla toiminnallaan uutta traumaa, joka muun muassa sydänja verisuonisairauksina, diabeteksena, masennuksena ja ahdistuksena meissä ilmenee. Eräskin ihminen viestitti, että puhelimella ei pääse läpi, vastaussoitto tulee ehkä vasta seuraavana päivänä – jos tulee. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. – Kyllä se talouskin sieltä sitten kukoistaa, kun ihminen ja perhe voivat hyvin. On avauduttava ihmisyydelle meissä. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 107 e / 98 e Eurooppa 160 e / 140 e muut ulkomaat 230 e / 210 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Jos aikaa yrittää varata, ehdotetaan sitä Sonkajärvelle tai Vieremälle, mutta ei Kiuruvedelle, joka on kuitenkin suurempi kunta kuin Sonkajärvi tai Vieremä. – Jos sotekuluja todella halutaan vähentää, meidän onkin vaihdettava näkökulmaa ja strategiaa, jonka pohjalta nykyhetkessä ajattelemme ja elämme. Monen kohdalla avun hakeminen on vaikeaa. – Punainen lanka ei siis ole talous tai alueet. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Ainoa kestävä tapa hoitaa yhteisiä asioita on turvata perusja ihmisoikeudet, ainoa kestävä tapa olla olemassa on ihmisyyttä kunnioittava oikeudenmukainen yhteisö. 2 Keskiviikko 1. ”Meitä on sentään 7 000 ja tarve lääkärille on suuri. Siirtyminen ensisijaisesta liiketoimintaedellytysten luomisesta perusja ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja tukemisen strategiaan on myös siirtymä pahoinvoinnin tuottamisesta hyvinvoinnin rakentamiseen. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Terveyskeskuksen ovet ovat lukossa, joten keltään ei voi kysyä. Jos yhteiskuntaelämän punainen lanka häviää POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Kainulainen toivoo, että tästä asiasta puhuttaisiin äänekkäämmin. KUN perusja ihmisoikeusstrategia tukee ihmistä ruohonjuuritasolla, silloin meidän ei tarvitse myöskään yrittää luoda koko ajan uutta talouskasvua, monimutkaisia palvelurakenteita ja byrokratiaa kannattelemaan ihmisten ja perheiden pahoinvointia. Sellaista yhteisöä, jossa ihmiset ja perheet pystyvät kannattelemaan itse itseään, kuten sen tulisikin olla. Nyt on käymässä niin, että tätä paikkausta ei enää järjestetä. Kiuruvesi-lehteen yhteyttä ottanut henkilö on laittanut hyvinvointialueen palautesivuille viestiä ja esittänyt esimerkiksi asiakastoimiston avaamista tai aulaemännän palkkaamista terveyskeskukseen. Tukea ja apua ei saa ajoissa. Vedotaan, että Kiuruvedeltä on helppo mennä Iisalmeen, kaikilla ei ole autoa ja julkinen liikenne on huono, lisäksi on otettava palkatonta vapaata Iisalmen käyntiin. Tällöin ei myöskään tarvita yhtä paljon rahaa kuin tänä päivänä tarvitaan tukemaan ihmisiä, jotta voisimme selviytyä jokapäiväisestä elämästämme. maaliskuuta 2023 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Sotepalvelut eivät parantuneet K iuruvesi-lehteen on otettu useamman kerran yhteyttä Kiuruveden terveyskeskuksen tilanteen takia. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti. Perusja ihmisoikeusstrategia kärkenä toimivan yhteiskunnan talous kukoistaakin myös sairaanhoitokulujen säästöjen kautta, ihmisten eheytyessä ja voimaantuessa. Psykologia on paikannut perheneuvolassa sairaanhoitaja tai sosionomin AMK-tutkinnon suorittanut. Pääsemme rakentamaan sellaista yhteisöä, jossa ihmiset voivat oikeasti hyvin ja ovat oikeasti onnellisia. Perusja ihmisoikeusstrategian valitsevan yhteisön talous tulee kukoistamaan myös siksi, että ihmiset paremmin voidessaan, voidessaan luottaa yhteisön kiistämättömään oikeuksiensa arvostukseen ja turvaan ovat terveempiä. JAANA SELANDER VOISI kai kaunistelematta sanoa, että Suomea on johdettu viimeiset ajat aivan harhaan. Suomessa on aika löytää uudelleen yhteiskuntaelämän punainen lanka. Kaupungin pitäisi tehdä jotain, maksamme kuitenkin aika paljon hyvinvointialueelle”, eräs viestittää. Soteuudistuksen tavoitteena oli turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaalija terveydenhuollonpalvelut hyvinvointialueella asuville sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Kirjoituksia ei palauteta. Toivottavasti moni saa ongelmista tiedon ja palveluihin saadaan muutos. Päivystys on hävinnyt kokonaan. Alasajo on ilmeistä. Tällaisessa yhteisössä tunnemme, että sinulla ja minulla on väliä. Päivystys olisi hänen mielestään palautettava, sillä systeemi ei toimi. Ensinnäkin ihmisyyttä kunnioittavan yhteisön luomassa turvallisessa tilassa kantamamme traumat voivat parantua. Kiuruveden osalta soteuudistuksen tavoitteet eivät ole toteutuneet. Jos rehellisesti tarkastelemme olevaa tilannetta eli sitä, miten tässä ”hyvinvointivaltiossa” tällä hetkellä todella voidaan, pääsemme pikkuhiljaa rakentamaan uudenlaista yhteisöä vakaammalle, todellisen hyvinvoinnin mahdollistavalle perustalle. ”Palveluiden käyttäjä, apua ja tukea tarvitseva on unohdettu”, kirjoittaa Kainulainen. Siihen ovat hallitusja eduskuntatyöskentelyn kautta osallistuneet kaikki vanhat puolueet ja tämä näkyy oikeastaan kaikissa asioissa tänä päivänä. OONA MARIANA KANTELEENMÄKI eduskuntavaaliehdokas FT, luontaishoitaja, metsätalouden opiskelija, yrittäjä, Kristallipuolue Punainen lanka ei ole talous ja alueet, vaan ihmisen ja perheen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Toinen huoli on perheneuvolan psykologista, paikka on ollut auki vuosia, mutta hakijoita ei ole ollut. Kun ihminen voi hyvin, johtaa se rakentavaan toimintaan, josta taas lopulta seuraa koko yhteisön etu. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Niinpä, kun lähdemmekin talouden sijasta päätöksenteossa perusja ihmisoikeuksien toteutumisen tukemisesta, kun lähdemmekin perusoikeusstrategia kärkenä, me rakennamme todellisesti vahvempaa yhteisöä juurilta ylöspäin. Kun olemme toimintakykyisiä omassa elämässämme ja kun koemme olevamme merkityksellisiä ja arvokkaita, voimme muodostaa kukoistavan yhteisön. Tämän huolen esittää Varapäreen toiminnanjohtaja Johanna Kainulainen. Enskaan pääsee vain ajanvarauksella ja aikaa ei voi perua missään. Kovasti tuntuu siltä, että kristallipallo on hukassa, eikä ymmärryksen pilkahdustakaan näy siitä, mikä olisi ihmiselle todellisesti olennaista. Perusja ihmisoikeuksia kunnioittavassa yhteisössä ihmiset voivat kokea olevansa turvassa ja arvostettuja. Kun apua ja tukea ei saa ajoissa, vaarana on, että ongelmat kasaantuvat ja niiden ratkaiseminen on kalliimpaa ja vaikeampaa. Samaa voi sanoa, kun Kiuruvesi-lehti yrittää tehdä näistä sosiaalija hyvinvointipalveluista juttua, kukaan ei vastaa haastattelupyyntöihin. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Palveluiden heikentäminen asettaa kiuruvetiset epätasa-arvoiseen asemaan, terveysja hyvinvointierot kasvavat. Punainen lanka on ihmisen, perheen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Perheneuvolan palveluita käyttävät ihmiset ja sinne odottavat eivät tiedä mistä he voivat apua ja tukea jatkossa saada. Lääkäriin ei pääse. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, toimittaja Aku Laatikainen 044 4386 852, ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Pirjo Palo, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä
SITTEN rupesin miettimään, että kun meillä täällä Kiuruvedellä on hyvä pöhinä menossa, niin miksi ei nyt näissä eduskuntavaaleissa näytetä närhen munat muulle Suomelle. Puistolan tontille on suunnitelmissa kesäravintola anniskeluoikeuksineen. Näin menetellen saadaan nöyrät ja hiljaiset työntekijät torppariyhteiskuntaan. maaliskuuta 2023 Jos yhteiskuntaelämän punainen lanka häviää KIURUVEDEN keskustaa halutaan elävöittää tulevana kesänä uudella kesäravintolalla. Kestäneekö kaupungin talous sellaisen investoinnin. Usein budjetti kyllä määrää maksimitason mitä tehdään. Koska tähän ei sisälly sosiaalivakuutustai eläkemaksuja, niin summasta jää käteen vähemmän kuin palkansaajan palkka. Bassonjytke kuuluu katujen varsilla oleviin taloihin ärsyttävän kovaa, vahvistuu vain tunkeutuessaan ikkunoiden ja seinien läpi. TUMMALLE FARKULLE VIIME perjantaina järjestetyssä keskustelussa Iisalmen työväentalolla aiheena oli työmarkkinoiden tilanne. Nivan koulua korjattiin kalliisti, eikä siitä kauan ole, tulos taisi olla sutta ja sekuntaa. Siitä kai se johtuu. Sehän on nyt ilmeisesti vajaakäytössä. 3 Keskiviikko 1. Yksi nimi vielä listalle ja se on Vieremän Ahti-Pekka Vornanen kristillisdemokraateista, ja ei unohdeta kokoomusta, sieltä Eestilän Markku. Taitaisi olla viisainta aloittaa puhtaalta pöydältä. Jari Tikkanen Eikö kaupungintalosta voisi olla osaratkaisu. tulee ongelmia. Eli kysymyksessä on se, että ehdokkaat alkavat vaalien alla tervehtimään ihmisiä, availemaan ovia ja jututtamaan jopa puolituttuja henkilöitä, jota eivät normaalisti tee. Kesäravintolasta. Pistäkää kuulokkeet korviin ja ääni maximiin. Keskustan tuntumasta saattaisi hyvinkin löytyä tyhjiä tontteja, mihin koulun voi rakentaa. Kenties puusta valmistettu yhtenäinen peruskoulu ja opetusta tapahtuisi myös luonnossa, kun nyt luonnon keskellä Kiuruvesi on. Joskus saattaa venähtää kauppareissu pitkäksi, jos jututettavia sattuu useampikin kerralla. No, esimerkiksi siitä, että toreilla grillataan makkaroita ja soppatykeistä tarjotaan maukkaita ruokia. Jos kirjanpito tapahtuu ulkoisen palveluntarjoajan kautta, palvelumaksu on 5 prosenttia palkanmaksun yhteydessä ja 3 prosenttia laskutuksen yhteydessä. Alueella on toiminut kahtena kesänä viikonloppuisin karaoketeltta ja tuleva kevytrakenteinen rakennus tulee toimimaan edelleen karaoketarkoituksessa, ilman äänieristystä. Väkihän täällä vähenee, ei ole tuhansittain lapsia, koulunkaan ei tarvitse olla tiloiltaan niin suuri. Tämän takia toin asioita vähän terävästi muuten sopuisasti ja toisiamme kunnioittavasti edenneessä paneelissa. Pääsääntöisesti asioista oltiin eri mieltä tai ainakin katsantokanta ja lähestymistapa poikkesivat. Mukana olivat Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, Kokoomuksen kansanedustaja Markku Eestilä sekä allekirjoittanut. Elikä nostetaan äänestysaktiivisuus Suomessa tai ainakin omassa vaalipiirissä ykköseksi. Kahvia ja pullaa vaalikansalle tarjotaan myös ja siinä sivussa kehutaan, miten hyvin meidän puolue tulee hoitamaan asiat ja haukutaan siinä samalla vastustajan puolue. Jokainen nostaa palkkansa, mutta kukaan ei kanna vastuuta. KESKUSTELUN kuluessa toin esiin yrittäjien keskinäisen kilpailun luovan Suomeen torpparitalouden, josta hyötyvät pörssiyhtiöt ja niiden osakkeenomistajat. Mutta olisi silti parempi kuin nykyinen käytäntö, jossa pikaruokapaikan tuntipalkka on 8.60 euroa. Eikö tämä ole juuri paikallista pakottamista. Rakennuksen sivuille on suunnitteilla neljä metriä leveät terassit, joilla ilmeisesti asiakkaat voivat nauttia myös alkoholia. Ehdokkaista se ei ainakaan pitäisi jäädä kiinni. MIKAEL nosti esiin myös lakisääteisen minimipalkan, jota kannatan itsekin. Silloin kuuleekin monesti sanonnan, että taitaa olla vaalit tulossa, kun tuokin tervehti ja jutteli minulle. MUTTA minusta se on hyvä ja kohtelias tapa, aion jatkaa sitä myös jatkossa. Edellisinä kesinä melu on kuulunut kauas keskustasta, vaikka alueella on kielto häiritsevästä melusta, ympärillä on paljon asutusta. Yrittäjän puheenvuorossa olin kuulevinani, ”ainakaan hän ei palkkaa Pikkaraista tai Pikkaraisen tavoin puhuvia tai ajattelevia työntekijöitä”. Ennalta ehkäistään jo työhön otettaessa ihmiset, jotka uskaltavat tuoda mahdolliset epäkohdat esiin. Ehkä olisi katse suunnattava uuteen pömpeliin. Kun vanhoja ulkoseiniä muutetaan sisäseiniksi, ei välttämättä ollut hyvä idea. Olen sitä mieltä, että koulua on jo tarpeeksi remontoitu, tilalle tulisi rakentaa uusi terve koulu. Tälläkin palkalla kuukausiansio jää alle 2000 euron, vaikka tekisi täydet tunnit, saati sitten jos on osa-aikainen. Veronmaksajien kukkaroa kiristetään entisestään. Uolevi Kärkkäinen Julkisista rakennuksista taitaa suurin osa olla enemmän tai vähemmän homeessa. Mirja Siidorov-Qvintus Koulukeskus nykyisen Nivan koulun ja Yläkoulun tontille. Mikael Pentikäinen oli samaa mieltä liian kovasta keskinäisestä kilpailusta ja ostoskeskusyrittäjistä, jotka joutuvat pitämään kauppansa auki seitsemän päivää viikossa aamusta iltaan. Kovasti mietityttää tällainen tarjoilu kirkon ja koulun, nuorison kokoontumispaikan vieressä. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Mielestäni minimipalkan pitäisi olla 12 euroa tunnilta. LISÄKSI tietenkin Ilpo Kaleva Kärkkäinen Sonkajärveltä, hän on kotoisin Kiuruvedeltä ja edustaa allekirjoittaneen kanssa perussuomalaisia. MONET yrittäjät ovat ajautuneet tähän tilanteeseen, koska kilpailevat itsensä ”hengiltä” toista yrittäjää vastaan. RAUNO PIKKARAINEN eduskuntavaaliehdokas Vasemmistoliitto Paikallista pakottamista vai sopimista. Metsureiden palkasta suuri osa oli työkalukorvausta, joka ei esimerkiksi kartuttanut eläkettä vaan yhtiöiden osinkoja. PANEELISSA keskustelu aaltoili laidasta laitaan ja olin välillä vähän ahtaallakin, olinhan ainut palkansaajan näkökulmasta asiaa kommentoiva. EDUSKUNTAVAALEISSA tämä on normaalia toimintaa läpi Suomen, mutta kuntavaaleissa on lisäksi yksi hyvin paljon ihmisiä puhuttava toiminta. Jo kaupungin imagon kannalta tulee lasten saada käydä koulua terveellisessä koulussa. Pentti Kärkkäinen Kaikki kyläkoulut alas eli pois käytöstä ja oppilaat (ne vähäiset mitä on) keskustaan uuteen kouluun, joka on sisäilmaltaan puhdas ja toimiva. NYT kun ennakkoäänestys alkaa 22.3., niin houkutellaan se kaverin kaverikkii sinne äänestyspaikalle ja näytetään koko Suomelle, miten Kiuruvesi on ykkönen äänestysaktiivisuudessa, varsinainen vaalipäivähän on sitten sunnuntai 2.4.2023. Koulun paikka varmaan löytyy. Moni pakkoyrittäjä, yksinyrittäjä tai pienyrittäjä hinnoitellessaan työnsä päätyy esimerkiksi 1.2-kertaiseen hinnoitteluun. Voiko entisille koulutiloille löytyä muuta käyttöä. On omalta kylältä ehdolla Pöksyläisen Leena Liike nytistä, Pikkaraisen Rauno vasemmistosta, Siposen Markku keskustasta ja Oona Kanteleenmäki Kristallipuolueesta. Paikka on yläkoulun vieressä ja koulun pihalla kokoontuu iltaisin lapsiperheitä kuntoilulaitteilla ja osa nuorisoa viettää yhteistä aikaa myöhäänkin illalla kyseisellä alueella. Tämän takiako paneelin lopussa yleisöstä tullut kommentti osoitti, että ainakin pienillä seutukunnilla paikallinen sopiminen on ennemminkin pakottamista. AVAUSPUHEENVUOROSSANI toin esiin sen, että työntekijän palkka pitää kertoa 1.6:lla, jotta saadaan laskettua kokonaiskustannusvaikutus eläkemaksut ja muut sivukulut huomioiden. Kuka valvoo töitä, kun rakennetaan uutta tai korjataan vanhaa. Parempi kysymys olisi, rakennetaanko uusi koulu hinnalla millä hyvänsä vai saako talous rajoittaa kellokkaiden suunnitelmia. Juho Lappi Uusi koulu maksanee noin 20 miljoonaa euroa. Pitkä välimatka liikuntapaikoille vaikeuttaa liikuntatunteihin liittyvää järjestelyä. Korjattu monesti. VIERASKYNÄ JUHA TAPANINEN Kirjoittaja on Kiuruveden perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtuutettu. Huonona esimerkkinä ovat metsäyhtiöt, jotka pakottivat metsurit metsuriyrittäjiksi. Leena Jauhiainen Ainahan korjaajat saa lokaa niskaansa, jos kaikki ei mene niin kuin on suunniteltu.Nivankoulu on vanha rakennus, kun siihen liitetään nykyajan vaatima ilmastointi ym. Tällä ajattelutavalla, jos palkataan työntekijä, niin siihen tarvitaan paikallista pakottamista . Minusta tämä tapa pitäisi olla ihan normaalia toimintaa myös vaalien välissä ja itse harrastan tätä vaimon mielestä jopa liikaakin. Minkälaisen kuvan annamme nuorisolle heidän silmiensä alla, valitettavasti osa porukasta humaltuneena vetämässä karaokea (nuotin vierestä). Kasvakaa jo pikku hiljaa aikuisiksi ja soittakaa bassojanne omissa makuuhuoneissa tai metsäautotiellä. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Rakennustarvikkeet taivasalla sateessa, betonia ei kuivateta tarpeeksi, vaan isketään laattaa kiireesti päälle, tulee nopeasti valmiin näköistä. Voisiko muitakin kouluja tulla samaan. VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Pitäisikö Kiuruvedelle rakentaa uusi koulu vai korjata vanhoja. Nykyiseltä lukiolta alkaa jo olemaan melkoinen kiire, jos aikoo keretä tunnille liikuntahallille. Kenen on vastuu. KAIKILLE TILAA TIETYIN RAJOITUKSIN Vaalit tulossa MISTÄ tietää että vaalit on tulossa. Vika korjauksessa vai korjaajissa. Jukka Tenhunen ON se vaan kummallista, että keskustassa muutama autoilija saa soittaa autoistaan bassoja Bassonjytkyttäjät täysillä iltakaudet. Valita ensin ammattinsa osaavat rakennuksen työn valvojat ja työnjohtajat
Uuden koulun lähellä olisi kirjasto-kulttuuritalo. Kiuruvedellä joudutaan miettimään rakennetaanko täysin uusi koulu vain laajennetaanko ja korjataanko vanhoja kouluja. Kiuruvedellä 940 lasta ja nuorta, kun otetaan huomioon esija perusopetus sekä lukiolaiset. JAANA SELANDER UUTISET Keskiviikko 1. Kiuruveden kaupungin talouden tasapainottamisryhmä esitti loppuvuodesta 2020, että kaikki Kiuruveden peruskoululaiset keskitetään yhteen kouluun taajamaan 1.8.2025 alkaen. Kouluja on korjattu ja laajennettu vuosikymmenien varrella, mutta laajamittaista perusparanRakennetaanko uusi ja jos, niin mihin. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. maaliskuuta 2023 Nivan koulun ja Yläkoulun sisäilmatutkimuksissa on paljastunut lukuisia epäkohtia. Samaa mieltä on Anja Laukkanen, vanha ei korjaamalla parane. Se tarkoitti, että kaikki kyläkoulut lakkautettaisiin 2025–2026 mennessä. Tuolloin keskusteltiin niin ikään jo siitä, rakennetaanko kokonaan uusi koulu vai korjataanko vanhoja kouluja. – Mitoitus koko pitäjän nykyiselle ja tulevalle oppilasmäärälle! – Uusi yhtenäinen koulurakenKahvipöytökeskusteluissa on esitetty, että Väre puretaan pois, samoin kuin lukiorakennus, ja tilalle rakennetaan uusi koulu. Kaupunginvaltuustoon on tehtävä ratkaisu rakennusten korjaamisesta tai uuden rakentamisesta tällä vaalikaudella (Kiuruvesi-lehti 22.2.2023). maaliskuuta 2023 JAANA SELANDER nusta ei ole tehty. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 %. On esitetty uuden koulun paikaksi Väreen ja lukion aluetta ja liikunta-aluetta Kuorevirralla. 4 Keskiviikko 1. Suurin osa kysymykseen kantaaottaneista on sitä mieltä, että Kiuruvedelle pitäisi rakentaa uusi koulu. Seppo Pietilä näkisi, että Kiuruvedellä rakennettaisiin uusi hirsirakenteinen koulu liikuntapaikkojen läheisyyteen ja samaan kouluun tulisivat alaja yläaste sekä lukio. Kysyimme Facebookissa, korjataanko vanhoja kouluja vai rakennetaanko täysin uusi koulu. JAANA SELANDER OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. – Uusi olisi pitänyt rakentaa jo aikapäivää sitten! Onhan tuolla tilaa rakentaa mihin tahtoo, huomauttaa Niina Partanen. Helena Kaikkonen huomauttaa, että vanhan korjaaminen on jo nähty, tilanne ei parane. Molemmat koulut on otettu käyttöön 1950-luvulla. – Vanhat purkuun ja uutta pystyyn, vaatii Marko Kaikkonen. Niin Nivan koulussa kuin Yläkoulussa on havaittu merkittäviä korjaustarpeita
Säästetään rakennuskustannuksissa näin ja helpottaahan koululaiskuljetuksiakin, kun on vain yksi ”pysäkki” mistä/mihin kuskata eri-ikäisiä oppilaita. Tila on siirtynyt luomuviljelyyn jo vuonna 1989. 5 Keskiviikko 1. Mutta tätä ei saisi tehdä tietenkään enää yhdenkään kyläkoulun lakkautuksen kustannuksella, sanoo Jaakko Tossavainen. Ryhmäkoko yhtenäiskoulussa olisi 20 lasta/opettaja. Suurien kuusten takana on Yläkoulu. Mari Nousiainen huomauttaa, että varmaan järkevää on ensin selvitellä, mitä minkäkin koulun remontti maksaa ja mietittävä sitten, voiko mitään vanhaa hyödyntää ja yhdistää siihen uutta. Pajulassa biokaasulaitosinvestoinnin takaisinmaksuaika on 6–7 vuotta vuoden 2021 energianhinnoilla. – Alakoulu, yläkoulu ja lukio sinne. – Siihen uusi koulukeskus. Sivukylien koulut lakkautetaan. Tässä tapauksessa lähellä olisi kirjasto-kulttuuritalo. – Kun ei ne uudetkaan ikuisia ole, vaikka kuinka kommeita ja moderneja tullessaan ovat. Saattaa olla liikuntapaikkojen ympäristön maapohja melko vetistä rakentamiseen. Tilalla on kolme vakinaista työntekijää ja kesällä kiireapulaisia. Uusin investointi kohti omavaraisuutta on 2022 valmistunut biokaasulaitos. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Olen melkein syntynyt luomuun ja siitä on jatkettu. Järkiperäistä miettiä myös missä voi säästää, mutta terveydestä jos on kyse, niin siitä ei pidä säästää, sanoo Sanna-Leena Tikkanen. Lisäksi on puhuttu myös kaupungintalon vyöttämistä kouluksi, koska viranhaltijoiden määrä vähenee, mutta kaupungintalolla ei ole riittävästi piha-aluetta lasten leikeille. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Hallituksen jäsenen Tuomo Karhusen Pielavedeltä, tilalle valittiin luomukasvinviljelijä Lassi-Pekka Pöksyläinen Kiuruvedeltä. Kirjasto on silloin koulun lähellä ja kulttuurikeskuksen tiloja helpompi hyödyntää opetuskäytössä. Rakennuksen suunnittelussa olisi hyvä kuulla myös opetushenkilökuntaa. Kaavamuutos ei siten mahdollistane koulualueen laajennusta. Kiuruveden kaupungin tilasto oppilasmääristä osoittaa, että koululaisten määrä on suunnilleen puolittunut 30 vuoden takaisiin aikoihin verrattuna. maaliskuuta 2023 nus, jossa opintojaan pääsisivät puhtaassa ja fiksusti toteutetussa ympäristössä toteuttamaan kaikki perusopetuksen oppilaat ja lukiolaiset. Kaikkien kyläkoulujen yhteenlasketut investointitarpeet seuraavalle kymmenelle vuodelle ovat yhteensä noin 400 000 euroa. Kaikki lapset taajamaan Vuonna 2020 väännettiin Kiuruvedellä kouluista ja eritoten kyläkouluista. Oppilasmäärä laskee VIIKON KYSYMYS Korjataanko vai rakennetaanko Kiuruvedelle uusi koulu. Se tarkoitti, että kaikki kyläkoulut lakkautettaisiin 2025–2026 mennessä. Valtteri Nuutinen on toisen polven luomuviljelijä ja luomu on tilalla itsestäänselvyys. Oppilasennusteiden perusteella kyläkoulujen yhteenlaskettu oppilasmäärä on laskemassa 20–30 oppilaalla viiden vuoden kuluessa. Ylimäärä sähköstä voidaan myydä verkkoon. Tilalla on 160 lehmää ja 100 päätä nuorta karjaa. KORJATAAN 22% UUSI KOULU 78% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Junioreiden lisenssimäärät ovat laskeneet, onko Suomesta enää hiihdon menestysmaaksi. Piispa Jari Jolkkonen tutustui Valtteri Nuutisen luomutilaan helmikuun puolessa välissä. – Meillä siirryttiin luomuun, kun olin neljävuotias. Tällä hetkellä oppilaita on noin 940 esikoululaisineen, erityiskoululaisineen ja lukiolaisineen (128). Sukupolvenvaihdos tapahtui 2012 ja nykyisin tilalla on 370 hehtaaria peltoa ja navetassa 160 lehmää lypsää luomumaitoa kolmella robotilla. Lassi-Pekka Pöksyläinen esittää, että lukio ja vanha kirjasto nurin. Biokaasulaitokset ovat aina tilakohtaisia ratkaisuja. Yksi mahdollisuus olisi laajentaa Yläkoulun aluetta. Kouluikäisten määrä tippuu 297 oppilaalla vuodesta 2018 vuoteen 2030 mennessä, 1–6-vuotiaiden määrä laskee vastaavana aikana 158 lapsella. Kaikki kuivike separoidaan biovoimalan kautta, kuvikkeita ei tarvitse tilalle ostaa. Kuopion piispa Jari Jolkkonen vieraili Pajulan tilalla pari viikkoa sitten ja oli otettu kaikesta näkemästään. Myös entisen kirjaston, Väreen, ja lukion purkaminen on ollut esillä, paikalle tulisi uusi koulu. Jorma Kärkkäinen taas näkisi, että Yläkoulun tontille uusi/laajennettu yhtenäiskoulu. Nyt koulut on käyty läpi. Samaan aikaan kyläkoulujen säilyttämisellä vältetään yli miljoona euroa alaskirjauksia ja kaupungin tilinpäätökseen syntyvää alijäämää. Kyläkoulujen säilyttämisen laskettiin tuolloin säästävän myös investointikustannuksia vähintään 2,3 miljoonaa euroa vuoteen 2025 mennessä, kun uutta isompaa koulua ei rakenneta. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER JAANA SELANDER Pauliina ja Valtteri Nuutisen Pajulan luomutila on valittu vuoden 2022 luomutoimijaksi. JAANA SELANDER Puistolan asemakaavamuutos etenee, kaava mahdollistaa kesäravintolan tontille. Kaikki lapset kuljetettaisiin kyläkouluista taajamaan, sen laskettiin maksavan noin miljoona euroa vuodessa. 08 764 990 Torstaisin klo 9.00-13.00 Toiset lasit KAUPAN PÄÄLLE tai ALENNUS -25% silmälaseista.. Vajaa vuosi sitten tarkastetussa oppilasennusteessa Kiuruvedellä olisi perusopetuksessa enää noin 730 oppilasta lukuvuonna 2026–27. Hannu vaihtui Jaanaan Luomuyhdistyksen puheenjohtaja, kiuruvetinen Hannu Kämäräinen luopui tehtävästään ja uudeksi Savo-Karjalan luomuyhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin luomumarjoja ja luomuhunajaa tuottava Jaana Nikkilä Rääkkylästä. Navetta on tehty vuonna 2002, vuonna 2015 rakennettiin uudet rehukeskukset ja ruokinta automatisoitiin, vuonna 2018 tuli kolmas lypsyrobotti. Esimerkiksi Oulussa on uusi koulurakennus, jossa alaja yläaste toimivat samassa rakennuksessa sulassa sovussa. Kiuruveden talouden tasapainottamisryhmä esitti loppuvuodesta 2020, että kaikki Kiuruveden peruskoululaiset keskitetään yhteen kouluun taajamaan 1.8.2025 alkaen. Lokakuussa 2020 esitellyn varjobudjetin mukaan kyläkoulujen sulkemisella säästetään vuosittain noin 89 000–146 000 euroa. Kiuruvedellä on jo pohdittu mikä alue sopisi uuden koulun paikaksi. Pajulan tilaa on kehitetty määrätietoisesti kohti omavaraista ja hiilineutraalia tuotantoa. Samaa mieltä on Ulla Kuonanoja, lasten terveys menee kaiken muun edelle. On epäilty, että hyvinvointialue ei jatka terveyskeskuksen vuokraa enää vuoden 2025 jälkeen, joten mahdollista on, että rakennus jää tyhjilleen. Tällä hetkellä verkkoon ei pumpata vielä mitään. Yläkoulussa vastaan tulee kuitenkin Puistolan alue, johon ollaan juuri laatimassa uutta kaavaa kesäravintolalle. Lukuvuonna 1991– 92 Kiuruveden peruskouluissa oli 1594 oppilasta (Kiuruvesi-lehti 1.6.2022). valittiin vuoden 2022 luomutoimijaksi Pauliina ja Valtteri Nuutisen luomutila Lapinsalosta. Biokaasulaitos tuottaa kaiken tilan tarvitseman sähkön ja lämmön. Luomumaitoa Pajulan tila tuottaa luomumaitoa. Tietysti liikuntapaikkojen läheisyys houkuttaisi ymmärrettävästi, mutta onhan tuolla vuosikymmenet kävellä juputettu. Niin kuin ei tietenkään mikään rakennus. Pajulan luomutila on Vuoden luomutoimija Savo-Karjalan luomuyhdistys valitsee vuosittain luomutoimijan. Toinen mahdollisuus olisi tehdä koulurakennus nykyisen terveyskeskuksen alueelle tai panna terveyskeskus nurin. Kylien yhteistyöryhmän varjobudjetissa suositeltiin, että ennen kuin tehdään päätös noin 520 oppilaan uudesta tai remontoidusta yhtenäiskoulusta vuodesta 2025 eteenpäin, on syytä käydä läpi Nivan, yläkoulun ja lukion kiinteistöt kokonaisuudessaan ja tarkastella tilojen kuntoa, remonttitarpeita ja synergiaa. Kaksi vuotta sitten todettiin, että kaikkia nykyisiä kyläkouluja kannattaa hyödyntää ainakin nykyinen ennustettu elinkaari eli 10–15 vuotta eteenpäin, sillä kyläkouluissa suurimmat remontit on tehty vuosina 2017–2020 (yhteensä 749 000 euroa), samoin kyläkoulut on juuri remontoitu energiatehokkaiksi ja Luupuveden koulun leasing päättyy vuoteen 2027 mennessä. – Vanhat purkuun ja yksi kiinteistö, jonka alle kaikki homekoulujen oppilaat. Yhdistyksen vuosikokouksessa Valamon luostarissa Heinävedellä 24.2. Piispa sanoi, että suomalainen maatalousyrittäjä ei ole ongelma, vaan se on ratkaisu
Soteuudistus Meidän pitää panostaa soteuudistuksen korjaussarjaan, hyvinvointialueuudistus oli kompromissien kompromissi, joka ei palveluja turvaa, raha menee hallintoportaaseen, kun raha pitäisi suunnata henkilöstöön ja palveluihin. – Liike Nyt ajaa sitä, että yrityksen ei tarvitsisi maksaa veroa siitä, Leena Pöksyläinen u Kelan toimeentulokäsittelijä, maatalousyrittäjä. Tuulivoima-asiassa tuli mietteitä puolesta ja vastaan, se antaa paljon ajattelemista meille päättäjille. – Olen nauttinut tästä matkasta ja antanut yhteisten asioiden hoitamiselle kaiken maatalousyrittäjyydestä ammentamani ahkeruuden. Alueja koulutuspolitiikka tukemaan sitä, että Suomessa pystyy asumaan myös maaseudulla. Ainut mahdollisuus olisi erottaa turve päästökaupasta, mutta se ei ole realistista, hakkeen kaverina turve energiamuotona kohentaisi omavaraisuutta, Pöksyläinen toteaa. Pöksyläisen mielestä tuulivoima ei ole ensisijainen vastaus omavaraisuuteen ja vihreään siirtymään. Esimerkiksi Kiuruvedellä on kysytty kansalaisten mielipidettä tuulivoimaan. Nyt ansiosidonnaisen saavat vain ay-liikkeen ja kassan jäsenet, se on väärin, koska kaikki rahoittavat järjestelmää. Hyvä veli -verkostot eivät kuulu politiikkaan. Työllisyys paranee kun pk-yritysten toimintaedellytykset paranevat. ”Olen nauttinut tästä matkasta” TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Leena Pöksyläinen vaikuttaa Kiuruveden kaupunginvaltuustossa ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustossa. Harkimolla on yritystoimintaa ja bisnestä muiden kuin venäläisten kanssa, eikä ole minun tai puolueen asia miettiä näitä Harkimon rahoituskuvioita, Pöksyläinen toteaa. Ollaan tilanteessa, että alueita pitää vähentää. Ei sidoksia Liike Nytin toiminnan perusajatus on, että puoluepolitiikka on avointa ja sitoutumatonta, irti kaikista sidosryhmistä ja etujärjestöistä. – Kannatan myös ansiosidonnainen laajentamista kaikille työttömille. Alkutuottajat tekevät suurimman työn ja saavat lopputuotteesta pienimmän hinnan. Liike Nyt haluaa kaiken kaikkiaan tehdä politiikan avoimemmaksi ja osallistavammaksi. – Tuulivoiman vastustajat olivat niukasti suurempi ryhmä kyselyssä. Tämä malli on kuitenkin ongelmallinen maalla, vaikka työhaluja olisi, maalla ei ole työpaikkoja. Pöksyläisen mukaan yrittäjyyden tiellä on monta estettä. Liike Nyt ajaa sitä, että alueita yhdistetään isommiksi alueiksi yliopistosairaaloiden ympärille. Vaikka Leena Pöksyläinen tunnetaan asiaansa painokkaasti eteenpäin vievänä poliitikkona kuntatasolla, vannoo hän yhteistyön nimeen yli puoluerajojen. – En näe sitä outona. On tehtävä rakenteellinen uudistus. Se sössittiin. Tähän pitäisi lainsäädännöllä puuttua. Vaihtoehtobudjetissamme on 3 miljardin menoleikkaukset, lisäksi pitää tehdä toimia, jotka lisäävät työllisyyttä ja parantavat yrittäjien toimintaedellytyksiä. u Mies Lassi-Pekka, lapset: Lumi (16), Mila (12), Iivo (10) ja Iina (7). Kyselyn perusteella tuulivoimassa on paljon hyvää, mutta ne, jotka ovat tuulivoimavaikutusalueella, ovat jyrkempiä, koska tuulivoimapuiston haitat konkretisoituvat juuri heille. KUKA. Meillä on sääntö, että kukaan Liike Nytin ehdokas ei voi olla ehdolla pankkien hallintoneuvostoihin, S-ryhmän edustajistoon, sillä päättäjä ei voi istua kahdella pallilla yhtä aikaa, linjaa Pöksyläinen. Pöksyläisen edustaman puolueen, Liike Nytin puheenjohtaja Hjallis Harkimo on liitetty venäläiseen rahaan ja yhdistyksenä aloittanut poliittinen ryhmä on sidoksissa Harkimon yhdistykselle antamaan lainaan. Näitä asioita tulen ajamaan, jos pääsen eduskuntaan Liike Nytin Leena Pöksyläinen haluaa olla mukana päättävissä pöydissä. On käsittämätöntä maatalousyrittäjän kannalta, että kaupat tuonnilla painavat hinnat alas. Myös työantajan sivukulut on valtavan suuret ja yritysverotus on korkea esimerkiksi Viroon verrattuna. Itse en ole muodostanut vielä kantaa tuulivoimaan ennen kuin asia tulee päätöksentekoon, on tarkoitus kysyä vielä laajemmin asiasta. Hän paneutuu käsiteltäviin asioihin huolella niin kuntapolitiikassa kuin hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Esimerkiksi ammattiyhdistysliikkeen verovapaamatkustajuuteen täytyy puuttua, samoin kuin työantajajärjestöjen sijoitustoiminnan tuotot pitää saada verolle. Kaikki sidonnaisuudet kunta-, alueja eduskuntapolitiikassa ovat vain haitallisia ja syövät politiikan luotettavuutta. Kasvaville yrityksille ei ole saatavilla työvoimaa, ei ole paikallista sopimista, on kannustinloukkuja, mikä tarkoittaa, että matalapalkka-aloilla ei kannata mennä töihin, vaikka työntekijöistä on pulaa. u Kaupunginvaltuutettu, sivistyslautakunnan puheenjohtaja, kaupunginhallituksessa, aluevaltuutettu. maaliskuuta 2023 Uutiset Nämä ovat talousvaalit. Hän on Kelan toimeentulokäsittelijä, Pöksyläisten tilalla luovuttiin karjasta viime syksynä.. 6 Keskiviikko 1. Maatalouden ja maaseudun huoltovarmuuden kuntoon laittaminen. Ensimmäinen, joka pitää tehdä, on vastuullinen talouspolitiikka, velkarallille on laitettava jarrut. Maatalouden kriisiä ei ole otettu tosissaan, on kriisipaketteja, mutta ne ovat väliaikaisia laastareita, eivät ratkaise ongelmia. – Itse kannatan enemmän biokaasua, toinen kasvava on aurinkovoima, kannatan myös turvetta, mutta turpeeseen ei ole paluuta. Liike Nyt on profiloitunut myös yrittäjäystävällisenä puolueena. – Valitettavasti on puolueita, jotka pyörivät etujärjestöjen vaalirahoituksella, Liike Nytillä ei ole sidonnaisuuksia. Kaupan asema on liian vahva tuottajiin, tuottajajärjestöön ja teollisuusportaaseen nähden. Harkimo on kommentoinut, ettei ole ollut venäläisten kanssa missään tekemisissä vuosikausiin ja yhdistys on muuttunut puolueeksi muutama vuosi sitten. Näen politiikan elämäntapana, Pöksyläinen tuumaa. Velanottaminen ei voi jatkua samaan tahtiin kuin viimeiset 15 vuotta. Yrittäjien tieltä esteet pois Liike Nyt ajaa myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta Tanskan malliin eli kun on ollut 200 päivää työttömänä, ansiosidonnaisen määrä laskee, mikä Pöksyläisen mukaan motivoi nopeammin työmaailmaan. Suomeen saa tuoda tuotteita, jotka on tuotettu eri säännöillä ja tuotteita, jotka Suomessa olisivat laittomia
Leena ei turhista narise, hän on pätevä ja hänellä on asiaan kuin asiaan näkemys. Puoluejohtajan ja puoluesihteerin vierailut Kiuruvedelle ovat avanneet heidän silmiään pikkupaikkakunnan asioihin. Pöksyläinen on ajanut monia hyviä asioita, mutta on väärin edennyt niiden kanssa. Liike Nyt on hämmästyttävän lähellä maahanmuuton osalta perussuomalaisia. LEENA PÖKSYLÄINEN tekee asiat, mitkä hänen eteensä tulevat 100-prosenttisesti. Pöksyläisen tuntevat sanovat, että tietty mustavalkoisuus voi kääntyä häntä itseään vastaan, sillä esimerkiksi lakitekniset asiat voivat olla tulkinnallisia. Leena toimii pienen paikkakunnan viestinviejänä sen suhteen, että joka päivä on täälläkin syötävä, ettei ihan autioiduttaisi. Leena Pöksyläinen nousi kiuruvetisten tietoisuuteen puolustaessaan kyläkouluja 2020, kun Kiuruvedellä lähdettiin suunnittelemaan talouden tasapainottamista muun muassa kyläkouluja sulkemalla. Liian moni on ahtaalla, Leena on vähäosaisten puolella ”robinhoodina”. Jos meinaa saada asioita eteenpäin, pitää olla verkostoja ja neuvotella kokousten ulkopuolella niin hyvinvointialueella kuin kuntapolitiikassa. Rahaa tarvitaan hoitoon, työntekijöiden palkkaamisen, sillä työvoiman saatavuus on ongelma, alalla ei ole pitovoimaa eikä vetovoimaa, ammattihenkilöstö karkaa muille aloille, työ on kuormittavaa ja osittain palkka on huono. Yhteistyötaidoissa hänellä olisi kehittämisen varaa, kuten monella muullakin. Jos Pöksyläinen parantaisi yhteistyöja vuorovaikutustaitojaan, hänestä voisi kehittyä sinnikäs yhteisten asioiden hoitaja, mutta se vaatii hänet tuntevien mielestä asenteen ja ajattelutavan muutosta. – Yksityiset tuottajat unohdettiin täysin hyvinvointialueuudistuksessa, me kiuruvetiset tiedämme, mitä palvelusetelikokeilu tarkoitti, kun Kiuruvedellä toimivat Kunnanlääkärit, asiakkaiden kannalta palvelu toimi äärettömän hyvin. Leenalla on järkeä ja hän ottaa asioihin kantaa niin kuin pitääkin. Pöksyläisellä tahtoo vain olla populistinen ja aika ehdoton tapa Hyvä veli -verkostot eivät kuulu politiikkaan. Että saadaan palvelut pidettyä, se vaatii lisäpanostuksia ja rahaa, tuumaa Pöksyläinen. Innovatiivisena ihmisenä Pöksyläinen tekee luovia esityksiä, uskaltaa poiketa valtavirrasta, eikä anna periksi. Leena on ykkösvaihtoehto meiltä lähtemään eduskuntaan. Pöksyläinen vahvistaa ja sanoo, että Suomi yksin ei voi koko maailmaa pelastaa. Toisinaan intohimo saattaa näkyä jopa aggresLeena Pöksyläinen kaupungin talouden tasapainottamisryhmän esittelytilaisuudessa Kiurusalissa syksyllä 2020. Leenalla on myös naisnäkemystä, vaikka miehet ja naiset ovat tasavertaisia. siivisena käytöksenä, mikä hankaloittaa asioiden etenemistä ja luottamuksellisia välejä niin viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin päin. Pöksyläinen on huono häviäjä. Kääntöpuolena on, että yksin toimiminen ja vaikuttaminen ei ole helppoa, mutta Pöksyläiseltä löytyy niin paljon osaamista ja varmuutta, että sekin onnistuu. Tältäkään pohjalta asioita ei ole helppoa viedä eteenpäin. Liike Nyt on esittänyt sotepuolelle 800 miljoonaa euroa lisää rahaa. Juttusarjassa haastatellaan kiuruvetiset kansanedustajaehdokkaat. Hän paneutuu syvällä pieteetillä asioihin. Pöksyläinen ei anna helposti periksi ja sitten kun äänestetään ja hän häviää, alkaa loanheitto. Pöksyläisen mielestä Kela-korvaukset täytyisi palauttaa, samoin kuin palvelusetelit yksityisille tuottajille. Kaikki sidonnaisuudet kunta-, alueja eduskuntapolitiikassa ovat haitallisia ja syövät luotettavuutta. Kuntavaaleihin Pöksyläinen lähti mukaan, sillä hän koki turhautuneensa nykyiseen menoon. Meidän pitää keskittyä turvaamaan suomalaisille palvelut, eikä lähteä yli rajojen avustusprojekteihin, jos siihen ei ole varaa, Pöksyläinen sanoo. LEENAN luonteesta löytyy temperamenttia, mutta hän tulee kaikkien kanssa toimeen, on hyväluontoinen. Pöksyläinen epäili, ettei säästöjä kyläkoulujen sulkemisesta syntyisi ja peräsi laskelmia. Liike Nyt on pienenä puolueena altavastaaja ja altavastaajan rooli sopii minulle, kuvaili Pöksyläinen itseään kuntavaaliehdokkaana. – Työperäinen maahanmuutto on tervetullutta, sitä tarvitaan, mutta emme tarvitse sosiaalisia pakolaisia. JAANA SELANDER Leena Pöksyläinen paneutuu asioihin syvällisesti ja vie ajamaansa asiaa eteenpäin jääräpäisesti. Leena Pöksyläinen “ ”Olen nauttinut tästä matkasta” jos yritys investoi omaan kasvuun ja kehittämiseen. Hän istuu aluevaltuustossa ja ajaa ihmisten hyvinvointiasioita. Isolta kirkoltakin on tullut kehua siitä, että Leena hoitaa asioita rautaisella otteella. Pöksyläinen osaa jankata loputtomiin, mikä ei vakuuta muita. Leena Pöksyläinen on valitettavasti vielä varsin kokematon poliitikko, samoin puolue on kokematon. maaliskuuta 2023 Uutiset JONI HYVÄRINEN KOMMENTTI Miksi Leena Pöksyläinen. – Jossakin kohtaa Kekkosen sanat: ”saatanan tunarit” on kaikunut mielessäni, sanoi Pöksyläinen tuolloin Kiuruvesi-lehdelle. Voimiaan säästämättä hän ottautuu ja perehtyy esityksiensä ja kannanottojensa faktoihin perinpohjaisesti. Pöksyläinen vaati rakenteellisia muutoksia päätöksentekoon. Leena Pöksyläisellä on substanssia, sillä hän on ensimmäinen ja ainoa Liike Nytin aluevaltuutettu. – Se on pakko tehdä niin hyvä kuin kehitysapu onkin, sillä tällä hetkellä eletään velaksi ja mennään kohti taantumaa ja lamaa. Tässä osiossa muiden puolueiden edustajat kuvaavat ehdokasta yhteisten asioiden hoitajana. Yksityiset mukaan Sosiaalija terveydenhoitoon tarvitaan korjaussarja eli lisää rahaa. Kun Leenan parhaat puolet tulevat esiin, hän on erinomainen yhteisten asioiden hoitaja Kiuruvedellä, Pohjois-Savossa ja koko maan tasolla. Hoitojonoja ei julkinen sektori pysty purkamaan, tarvitaan yksityinen sektori mukaan. – Tahdon olla mukana luomassa jotakin ihan uutta. Jos turvapaikan hakija tai pakolainen saa kielteisen päätöksen, ihminen pitää pystyä palauttamaan pois Suomesta. Muuten tuo rautarouva-titteli tuli perussuomalaisilta. Pöksyläinen suhtautuu intohimolla kaikkeen, minkä hän päättää aloittaa. – Tilanne on katastrofaalinen. Se selittyy kokemattomuudella, mutta onneksi Siperia opettaa. Se, että on opiskellut yhteiskuntatieteitä, ei vielä takaa sitä, että osaa soveltaa oppimaansa käytännössä. Pöksyläinen mielestä olisi typerää leikata lasten hyvinvoinnista. Pöksyläinen saa paljon aikaan tarmokkuudellaan. Silti Leena on päässyt pitkälle ja saanut hyvät vaalitulokset kuntatasolla kuin hyvinvointialuetasolla. Leenalla on jo kovat meriitit. Paneutuu syvällisesti, ehdoton, saa paljon aikaan, yhteistyössä kehittämistä Yhteiskuntatieteiden maisteri Leena Pöksyläinen oli ehdolla viime kuntavaaleissa Liike Nytissä ja aviomies Lassi-Pekka Kokoomuksessa. LIIKE NYT on uusi puolueena ja Leena on lähtenyt liikkeelle politiikassa nollasta. Liike nyt on valmis leikkaamaan myös kehitysavusta 600 miljoonaa euroa. Pitää myös osata neuvotella ja kyetä kompromissien tekemiseen. Ensimmäisenä haastateltavana oli Rauno Pikkarainen (Kiuruvesi-lehti 22.2.).. 7 Keskiviikko 1. Liike Nytin puheenjohtaja Hjallis Harkimo on sanonut, että Leenan näkemys on laaja. edetä, seinä nousee pystyyn, kun politiikka etenee hitaasti. Pöksyläisen tulisi sisäistää, että politiikka on aina yhteispeliä, asiat eivät etene yksin niitä ajamalla, vaan puolueiden välisissä neuvotteluissa. Leenalla on näkemystä ja kokemusta monelta saralta tässä maailman tilanteessa, muun muassa omavaraisuudesta, sillä hän on maalta kotoisin ja toimii maatalousyrittäjänä
Ilmoitus on tehtävä Ylä-Savon jätehuoltolautakunnalle viimeistään tämän vuoden alussa. u Astioitten käsin tiskaaminen voi kuluttaa vettä 50–150 litraa, siis enemmän kuin kone. Kun sekajäte viedään Iisalmeen, Peltomäen jätekeskukseen, tiedättekö, mitä sille sitten tapahtuu. Ilmoituksen voi tehdä Ylä-Savon jätehuoltolautakunnan nettisivuilla tai mikäli nettiä ei ole käytettävissä, soittamalla jätehuoltolautakunnan asiakaspalveluun ja pyytämällä paperilomake, neuvoo Jauhiainen. Yritys työllistää yrittäjien lisäksi kaksi vierasta kuljettajaa. Energiansäästövinkit u Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella merkitsee 5 prosenttia pienempää energiankulutusta. – Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rivija kerrostalojen jätekatoksissa astiamäärä tulee kasvamaan. u Jos talossa on ilmalämpöpumppu, lämmitä ensisijaisesti sillä ja säädä patterilämmitys vähintään 3 astetta pienemmälle. maaliskuuta 2023 Uusia asioita, hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet muuttuvat Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet muuttuvat heinäkuussa. Näin alkoi viime viikolla Kiuruvedellä järjestetty ympäristöinfo-tapahtuma, jossa kerrottiin mm. Pese täysiä koneellisia. Polttaminen ei kuitenkaan ole varsinaista kierrätystä, vaan jätteiden hyödyntämistä energiaksi. Sekajätettä ei poljeta takavuosikymmenien tavoin penkkaan, vaan lastataan rekkoihin ja kuljetetaan Varkauteen Riikinnevan polttolaitokseen. Siellä se poltetaan energiaksi. – Hyötyjätepakkausten kuljetusten kunnallistamisen vuoksi näiden jätejakeiden keräys jää meiltä heinäkuun alusta lähtien pois, Tuija Kastari kertoo. Asiakkaita on noin 2 500. Uusi laki pyrkii tehostamaan kierrätystä. Uudistusten taustalla on EU, joka edellyttää jäsenvaltioiltaan entistä kunnianhimoisempia kierrätystavoitteita. Pienet taloyhtiöt voivat kuitenkin järjestää jätteiden kierrätyksen myös yhdessä, kertoo Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n tiedottaja Mika Jauhiainen. Kuljetuksia yritys hoitaa neljällä autolla, joista kaksi on pakkaavia jäteautoja ja kaksi vaihtolava-autoja. MITÄ. Biojätteiden keräilyn hoitaa eri yritys, kertoo Tuija Kastari. u Energiatehokkuuden kannalta paras saunan lämpötila on 70–80 astetta. Ilmoitus on tehtävä myös vapaa-ajan kiinteistön osalta, mikäli siellä kompostoidaan biojätettä. Lisää kierrätysastioita Yksi tärkeimmistä tavalliseen arkeen vaikuttavista seikoista koskee taajamissa vähintään viiden huoneiston kiinteistöjä, jotka velvoitetaan järjestämään sekaja biojätteen keräyksen ohella erilliskeräys kartonki-, pienmetalli-, lasi ja muovipakkauksille. Vastaus oli lyhyt. Saunan lämmittäminen 100 asteeseen nostaa sähkönkulutusta 20–30 prosenttia. Perheyritys on hoitanut Kiuruveden ja osittain myös Vieremän jätekuljetuksia jo 60 vuoden ajan. Vuositasolla kuljetamme sekajätettä Iisalmeen noin 1300 tonnia. Tähän saakka Kastarin yritys on hoitanut myös kartongin, muovin, lasin ja metallin keräyksen taloyhtiöiltä. Keräämme noin 95 prosenttia Kiuruvedellä syntyvästä sekajätteestä. – Jotkut ihmiset ovat ottaneet yhteyttä, miten ilmoituksen voi tehdä. Se lisää kierrätysastioiden määrää vähintään viiden huoneiston kiinteistöjen roskakatoksissa. – Keräysalue on laaja, sivukylät mukaan lukien. Laki astuu voimaan heinäkuun alussa. Kastari kuljettaa Yksi infotilaisuuteen osallistuneista oli Tuija Kastari Erkki Kastari Oy:stä. Osa jätelainsäädännöstä tulee voimaan portaittain vuosina 20222024. Uutiset tus, mikäli kiinteistöllä kompostoidaan bioeli elintarvikejätteitä. Ilmoitus on kerrallaan voimassa viisi vuotta. jätelainsäädännön muutoksista. Ilmoituksen tarkoitus on kerätä tietoa kierrätyksestä ja biojätteitten määrästä. Jos jätekatos käy pieneksi, kieltämättä se voi aiheuttaa lisäinvestointeja ja kuluja taloyhtiölle. Käsin tiskaaminen vie enemmän vettä.. Jääkaapin oikea lämpötila on +2-6 ja pakastimen -18 astetta. Ilmoitus on tehtävä myös kompostoinnin lopettamisesta. 8 Keskiviikko 1. Jätelaki ja sitä täydentävät asetukset uudistuivat vuonna 2021. Mikäli kompostoidaan vain puutarhajätettä, aloitustai lopetusilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä. Vähän käytössä olevien huoneiden lämpötilan voi laskea ilman pelkoa kosteusongelmista 12–15 asteeseen, mikäli huoneessa ei ole kosteuskuormaa ja ilmanvaihto on riittävä. Jauhiainen kertoo, että asiakkaat eivät kuitenkaan jää yksin asian kanssa, sillä Ylä-Savon Jätehuolto Oy tulee alkukesästä tiedottamaan ja antamaan neuvontaa niille asiakkaille, joita uudet velvoitteet koskevat. Vesivaraajan lämpötilasuositus on 55–60 astetta. Muista ilmoitus Toinen huomionarvoinen seikka koskee velvollisuutta tehdä ilmoiTEKSTI & KUVAT RIITTA AIRAKSINEN Kompostointi-ilmoitus on tehtävä myös vapaa-ajan asunnon osalta, jos siellä kompostoidaan biojätettä. Jokainen aste lisää sähkönkulutusta noin 5 prosenttia. Vaikka työmäärä hieman vähenee, irtisanomisiin ei Kastarin mukaan ole kuitenkaan tarvetta
maaliskuuta 2023 Vauvat 2022 Eeka Sulo Christian Autio Isla Alina Marjoniemi Mette Anne Maria Idström Minni Ester Hintsala Onni Paavo Petteri Ruotsalainen Peppi Neea Johanna Ruhanen Janette Adele Kananen Ella Mette Juulia Vartiainen Elsa Tyyne Sylvia Halonen Ensio Armas Olof Räisänen Jemina Isla Jose?na Hukkanen Jere Ilja Benjamin Lauri Jaakko Olavi Kossi Pyry Niilo Matias Heinonen Rasmus Tapio Henrinpoika Kumpulainen Seela Helmi Olivia Martikainen Viljo Eliel Lind Inka Avalia Jasmin Hyvönen Hugo Aukusti Kojola Joel Jeremias Petit Janni Iida Emilia Ruotoistenmäki. 9 Keskiviikko 1
Ei sen kummempaa, Miikka kuvaa. Miikalla on yksi vapaa viikonloppu kuukaudessa. Itseään hän kuvaa välillä korkealla lentelijäksi, kun ajatukset käyvät syvällä. – Olemme molemmat töissä seurakunnassa, jossa työ on omanlaistaan. Maijalle rakkaus on vahvaa tunnetta, mutta myös arkisia asioita. – Meille molemmille oli jo heti alkuvaiheessa selvää, että kun oikea kaveri löytyy, naimisiin mennään. Kirkossa oli hääväkeä 150, seurakuntatalossa 120. Miesja naiskuorolla oli yhteinen laulukonsertti ja siihen liittyviä yhteisiä harjoituksia syksyllä 2021, jolloin pari tapasi toisiaan, samoin Kiurusalissa teatterissa tavattiin silloin tällöin väliajalla. Miikka ja Maija Huuskonen hääajelulla. Joskus suhde menee siihen, että ei voi jatkaa. Kissat ovat Maijalle tärkeitä. Maijalla on kaksi 10-vuotiasta kissaa, Nelson ja Wilson. Mietin, joudunko tarkkailun kohteeksi, kun Miikka on paljon julkisuudessa. Maija laulaa naiskuorossa ja Miikka mieskuorossa. Siviilivihkimisiä oli 66, joista kirkon jäsenten siviilivihkimisiä oli 46. Hän on saanut ne kummipojan perheeltä. Pikkukuvassa Miikka ja Maija 21.1.2023. Toki Maija ja Miikka ovat tavanneet kirkollisissa piireissä, Maija kun on nuorisotyönohjaaja Pyhäjärven seurakunnassa ja vaikuttaa toista kautta kirkkovaltuustossa ja Miikka on ollut Kiuruvedellä pappina kaksi vuotta. Vihkipappina oli Mirita Häyrynen ja liturgina Miikan sukulaismies Jouko Porkka. Kun vähintään toinen kihlakumppaneista on kirkon jäsen, puhutaan siviilivihkimisestä. Jossain tilanteessa on suurempi synti, että jatkaa liitossa, jos suhteessa on väkivaltaa ja toista halutaan vain särkeä. 10 Keskiviikko 1. Yksi kysymysmerkki Miikan ja Maijan suhteessa olivat Maijan kissat, Miikka kun on allerginen kissoille. – Meillä on ollut aina kissoja kotona maalla ja nimenomaa valkoisia kissoja. Kirkollisten vihkimisten määrä tippui koronavuona 2020, tuolloin ei ilmeisesti järjestetty suuria häitä, vaan mentiin pienellä porukalla maistraattiin. Parilla on sisustamisessa samantyylinen maku, mutta kaappien paikoista neuvotellaan. Oireita ei ole ilmaantunut. Miikka viihtyy monipuolisessa papin työssä ja sanoo tekevänsä viikolla välillä pidempää päivää, jos viikonloppuna ei ole tilaisuuksia. – Vuosi sitten tammikuussa Miikka teki aloitteen lähemmästä tuttavuudesta. Yksikertaisesti meillä on mukava olla yhdessä. – Ehtoollisessa Jumala on läsnä, käsinkosketeltavissa, toki Jumala on läsnä elämässä muutoinkin, Miikka jatkaa. Kirkossa oli paljon musiikkia, näin Miikka Huuskonen muutti Maijansa luokse. Ehtoollisen halusimme mukaan, sillä hengellisyys on kummallekin tärkeää. Seurakuntatyöhön liittyy, että ollaan viikonloppuja kiinni, Maija selittää. – Että laittaa auton lämpiämään, tekee lumitöitä ja asioita yhdessä. Kirkossa 150 vierasta Huuskoset pitivät avoimet häät kirkossa, hääjuhlaan seurakuntataloon tulivat kutsutut vieraat. maaliskuuta 2023 Rakkaus on ennen muuta arkisia tekoja Kiuruveden seurakunnan pappi Miikka Huuskonen (30) ja Pyhäjärven seurakunnan nuorisotyönohjaaja Maija Huttunen (36) menivät naimisiin 21 päivänä tammikuuta 2023. Avioliitto tuo tietysti myös selkänojaa siinä mielessä, että vaikeuksista pyritään pääsemään vakavammin yli. Musiikki yhdistää Miikkaa ja Maijaa yhdistää kuoroharrastus, molemmat ovat myös käyneet laulutunneilla. Vaikka olemme töissä eri paikoissa, ymmärrämme toistemme työtodellisuutta ja niin sanottua työajatonta työtä. Miikka ja Maija Huuskonen tutustuivat toisiinsa harrastusten parissa. – Tarkkaan pitää kaikki suunnitella, että saadaan yhteistä vapaa-aikaa, Miikka jatkaa. Mutta entäs jos avioliitto ja parisuhde ei kestäkään. Se on kaikkien ihanne ja kirkon ihanne. Siviilivihkimisiä oli 2017 vuonna 13 paria, joista kirkon jäsenten siviilivihkimisiä oli 9, 2018 vuonna siviilivihkimisiä oli 11, joista kirkon jäsenten siviilivihkimisiä oli 11, 2019 vuonna siviilivihkimisiä oli 5, joista kirkon jäsenten siviilivihkimisiä oli 3, 2020 vuonna siviilivihkimisiä oli 17, joista kirkon jäsenten siviilivihkimisiä oli 12, 2021 vuonna siviilivihkimisiä oli 6, joista kirkon jäsenten siviilivihkimisiä oli 4 ja 2022 vuonna siviilivihkimisiä oli 14, joista kirkon jäsenten siviilivihkimisiä oli 7. Toisaalta jokainen elää omaa elämäänsä, Maija tuumaa. Yhteensä 59 paria. – On vaihdettu ajatuksia silloin tällöin ja toinen on jäänyt mieleen, Miikka sanoo. Vuosina 2017–2022 on Kiuruvedellä on vihitty avioliittoon 125 paria, joista kirkollisesti vihittiin 59. Uutiset. – Välittämistä niinä hetkinä, jolloin rakkaus ei tunnu niin auvoiselta, kahvinkeitto aamulla on rakkautta, kiteyttää Miikka. – Naimisiin mennään tarkoituksena rakentaa elämää pitkällä tähtäimellä loppuun asti. Joku voisi sanoa, että nopealla aikataululla mentiin yhteen, kun häät olivat vuosi sen jälkeen, samana viikonloppuna, kun oli seurustelu aloitettu, Maija kertoo. Mutta elämässä on muitakin puolia. Maijasta näkee, mikä on tunnelma. Monen kuukauden aikana oli vain pari yhteistä vapaata viikonloppua. – Kirkossa oli morsiusmessu, vihkiminen, jossa on ehtoollinen. Rakkaus on kuitenkin ennen muuta tekoja, arkista elämää toisen kanssa. Erityisen tärkeää se on, jos parilla on lapTEKSTI & KUVA JAANA SELANDER, EEMELI KIUKKONEN, RIITTA AIRAKSINEN sia, silloin käännetään kaikki kivet ja kannot, jos yhtenäisenä perheenä halutaan toimia ja turvata lapsuus ja koti, Miikka sanoo. Kirkollisten vihkimisten määrä laski koronavuonna Kiuruveden seurakunnassa on tänä vuonna kaksi paria vihitty kirkollisesti ja yksi pari siviilivihkimyksellä. Kirkollisesti vihittiin vuonna 2017 15 paria, 2018 vuonna 14 paria, 2019 vuonna 10 paria, 2020 vuonna 6 paria, 2021 vuonna 8 paria ja 2022 vuonna 6 paria. Rakkaus on vahva tunne Rakkaus mielletään helposti tunteeksi. Viime syksynä pariskunta huomasi, että heillä on itse asiassa harvoin yhteistä vapaata. Mutta ei minulle ollut itsestään selvää, että papin kanssa. Ehtoollinen omalla tavallaan korostaa meidän yhteyttä, Miikka perustelee. Lopullisen kosinnan teki Maija. Kirkollisten vihkmisten osuus oli vuonna 2020 vain 26 prosenttia kaikista solmituista avioliitoista. – Maija pitää arjessa ja elämässä kiinni, on oikeudenmukainen ja suora. Miikka kehuu Maijaa maanläheiseksi ihmiseksi. Miikka on kuitenkin voinut hyvin kissojen kanssa. – Otetaan sitten rennommin viikonloppuna
Viime vuoden voittaja Ukraina ei voi sotatilan takia Euroviisuja järjestää, joten vastuu annettiin edellisvuoden kakkoselle Iso-Britannialle. Ensin pitää selvittää semifinaali kunnialla. Sen jälkeen Miikka on vihkinyt kymmenkunta paria. Kirkossa häät voi muotoilla mieluisikseen. Pari kun ei usein muista jännitykseltään mitä pappi on puhunut ja voi myöhemmin sitten lukea tulostetusta puheesta mitä alttarilla on sanottu. SEN verran meitä kuitenkin lykästi, että Käärijä pääsee esiintymään semifinaalissaan jälkimmäisellä puoliskolla, juuri ennen äänestyksen alkamista ja kun ”mattimyöhäisetkin” ovat TV-ruutujen ääressä. – Hääpareille vihkinen on tärkeää, se jännittää, vaikka kuvioita harjoitellaan etukäteen ja vihkipappi kertoo mitä tapahtuu, Miikka sanoo. Pääsee myös haastamaan itseään. Toinen puolisko tulee sitten meiltä normaaleilta pulliaisilta, jotka emme tunnetusti ymmärrä mistään mitään. Musiikista sovitaan kanttorin kanssa. Välimuotoja harvemmin nähdään. Lisäksi suurista rahoittajamaista Suomen semifinaalissa äänestävät Ranska, Saksa ja Italia, joista varsinkin kaksi jälkimmäistä ovat usein olleet tykästyneitä Suomeen. – Kun ollaan yhteisellä taipaleella, moni kokee, että siunaus on hyvä saada. Kirkonmenojen jälkeen Miikka ja Maija kiersivät hevosrattailla taajamassa. Kaiken lisäksi Suomen kanssa samassa semifinaalissa ovat muun muassa Ruotsi, Norja ja Latvia, jotka hyvinkin saattavat antaa meille mukavasti pisteitä, vaikkei kaikki menisikään ihan putkeen. Niin sanottu Grande Finale koittaa lauantaina 13.5., mutta se ei ole vielä ihan satavarmaa, että onko Käärijä loppuhuipennuksessa mukana. Mutta mitä nyt on uskominen tämänhetkisiä kansainvälisiä vedonlyöntitilastoja, niin Käärijälle ennustetaan varsin hyvää menestystä. Miikka on vihkinyt pappisuransa aikana Kiuruvedellä kymmenkunta paria, nyt hän tietää, miltä se tuntuu jännittää alttarin toisella puolella. Parilla on sisustamisessa samantyylinen maku, mutta kaappien paikoista neuvotellaan. Toinen asia on, että parit arvostavat perinteitä. Finaalissa ovat sitten mukana myös ne surullisenkuuluisat ”asiantuntija”raadit, joilta tulee peräti 50 prosenttia pisteistä. Koska monella vihkiparilla ei ole itse vihkimistilaisuudessa päällimmäisenä kuunnella pappia, eikä pappi päähenkilö olekaan, on Miikka Huuskonen ottanut tavakseen laittaa vihkipuheen vihkiraamatun väliin. 11 Keskiviikko 1. KOLUMNI AKU LAATIKAINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, jonka jokavuotinen perinne on seurata UMK-finaali ja Euroviisut.. Onni on siis yhtä hyvin myötä kuin suomalaishiihtäjillä Planican MM-kisoissa. saatiin monet ystävät osallistumaan juhlaan musiikin kautta. Voittajaksi näistä seuloutui Käärijä, joka oli Kuumaa-yhtyeen laulua mukaillen ylivoimainen. Rippikoulua voidaan käydä myös useamman kuukauden aikana tai jos on kiire, viikossa. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, että mitä viisukevät tuo tullessaan. Miikka Huuskonen vihittiin papiksi pyhäinpäivänä 2020. Miikka on pitänyt monta yksityistä rippikoulua naimisiin menijöille, kun jonpi kumpi vihittävistä ei ole käynytkään rippikoulua. Käärijä ei ollut meikäläisen ykkössuosikki, mutta vaikka hahmoa esittävällä Jere Pöyhösellä on tietyt musiikilliset puutteensa, on hän kieltämättä hyvin erikoinen ja hämmentävä, mutta yhtä aikaa myös koominen, sympaattinen ja jopa vähän karmiva esiintyjä, jonka luulisi ainakin erottuvan massasta kuten Lordin aikoinaan. Kaiken lisäksi etukäteen vaikuttaa, että Suomen semifinaali on hieman kovatasoisempi kuin toinen. Ensimmäinen semifinaali on tiistaina 9.5. Yksityinen rippikoulu kestää noin 20 tuntia. – Ne ovat olleet mieluisia tehtäviä, kun pääsee keskustelemaan aikuisen kanssa elämästä ja uskon asioista. Suomi on suorastaan hämmentävän usein arvottu ensimmäiseen semifinaaliin, ja niinhän siinä kävi tälläkin kertaa. Mielikuva on vahva, että naimisiin mennään kirkossa ja siihen kuuluu papin aamen, siinä on juhlavuutta, Miikka Huuskonen sanoo. Siviilivihkimisen erottaa kirkollisesta vihkimisestä hengellisyys, kirkkovihkimisessä on mukana siunaus ja rukous. Puhumalla ja kokeilemalla on päästy eteenpäin, Miikka Huuskonen tuumaa. Tosin tällaisissa erikoisissa vedoissa ja vieläpä suomen kielellä laulamisessa on usein riskinsä: tahtoo olla niin, että kyseisillä eväillä ollaan Euroviisuissa ihan viimeinen tai sitten ihan kärjessä. Usein päästään hyvään keskusteluun, mistä parisuhteessa on kyse juuri näillä ihmisillä. Rakkauden hevosiin Maija on saanut mummoltaan Siiri Pietikäiseltä. Loppupään esiintyjät jäävät usein paremmin ihmisten mieleen. Kirkkoon sopii monenlainen musiikkityyli, enemmän on kyse musiikin sanomasta, mutta yllättävän vähän on sellaista musiikkia, joka ei kirkkoon sovi. Huuskoset halusivat myös mennä naimisiin pitkän kaavan mukaan, koska lyhyt seremonia menee liian nopeasti ohi. Käärijä kääräisi voiton VIIME lauantaina käytiin Uuden Musiikin Kilpailun finaali, jossa ratkaistiin, kuka edustaa Suomea tämän vuoden Euroviisuissa. maaliskuuta 2023 Miikka Huuskonen muutti Maijansa luokse. – Onhan ne hienoja tilaisuuksia, kun kutsutaan ja pääsee vihkiparin kanssa keskustelemaan ennakkoon. Itse asiassa se on tällä hetkellä jopa kolmannella sijalla! ITSE Euroviisut pidetään toukokuussa Englannin Liverpoolissa. Maija on hevosihmisiä, hänellä on osakkuus Tiina Dahgrenin kanssa Eemeli-vuonohevoseen, joka veti morsiusrattaita. Pikkukuvassa Miikka ja Maija 21.1.2023. Molemmista tuntuu, että elämä on nyt mallillaan. Meillä on sisustamisessa samantyylinen maku, mutta, kun katsotaan kaappien paikkoja, päästään neuvottelemaan ihan kunnolla, kummallakin kun on oma vahva tahto. Tällä kertaa ehdolla olivat sellaiset nimet kuin Robin Packalen, Kuumaa, Käärijä, Keira, Benjamin, Lxandra ja Portion Boys. – On kannettu tavaroita minun entisestä asunnosta tänne Maijalle, yllättävän hyvin on saatu mahtumaan. Kyseessä on varsin kiva merenrantakaupunki, joka on tunnettu etenkin jalkapallosta, mutta kyllä siellä musiikkikin on ollut joskus melko kovassa huudossa, sillä alan uranuurtajiin lukeutuva The Beatles on Liverpoolista lähtöisin. Papin puhe vihkiraamatun väliin, häät voi muotoilla omannäköisiksi Kirkollinen vihkimys on monelle tärkeä asia. – Kannattaa olla pappiin ja kanttoriin yhteydessä ajoissa, että voidaan järjestää oman näköiset häät, onhan häät ainutlaatuinen tilanne. ja toinen torstaina 11.5. Sen verran on myös jo paljastettu, että semifinaaleissa äänestää pelkästään yleisö/tavan kansa. Perinteiseen tyyliin on kuitenkin todettava, että jospa ei jäätäisi ihan viimeiseksi ja saataisiin enemmän kuin nolla pistettä
– Meillä on ollut oma mökki Koivujärvellä vuodesta 1988 ja ajan saatossa on hankittu tontit ja rakennettu kolme vuokramökkiä lisää. Kun mummua kysytään lastenvahdiksi, Kirsi Pesosella löytyy siihen aina aikaa. – Lenkkeilen ja jumppaan joka päivä, että pysyisin kunnossa. Mainittakoon, että Koivujärvellä Kirsi Pesonen on nähnyt paikallisen villieläimen, pikkukarhun. Oli elämys nähdä villieläimet. – Antonin opettaja oli kysynyt Minnalta, että onko mummu muuttanut heille Espooseen, Kirsi Pesonen naureskelee. Kirsi ja Martti Pesosella on Minna-, Emmaja Jenna-nimiset tytöt. Kirsi Pesonen sanoo, että hänen elämänsä parasta antia ovat olleet omien lasten ja lastenlasten syntymät. – Täytyihän se mummun mennä katsomaan pientä poikaa, samalla reissulla käytiin safarilla. Juo kahvit perheen kanssa. Pesoset viettävät paljon aikaa Koivujärven mökillään, asunto on myös taajamassa. Kirsi Pesonen oli jokin aika sitten polvija silmäleikkauksessa, nyt ei enää tarvitse lukulaseja kuin silloin tällöin. Myös marjastus, sienestys ja musiikinkuuntelu sekä uiminen kuuluvat harrastuksiin. u Ollut naimisissa Marttinsa kanssa 50 vuotta. – Tykkään myös matkustaa, on tullut käytyä Euroopassa, Aasiassa, Amerikassa ja Afrikassa sekä Lapissa. Emma asuu Iisalmessa, Minna Espoossa ja Jenna Antoninsa kanssa Helsingissä. 70 VUOTTA 70 VUOTTA Kirsi Pesonen nauttii touhuamisesta vuokralaisten kanssa, sillä asiakkaat ovat hyväntuulisia loman alkaessa ja iloisia pois lähtiessään, kun ovat viettäneet lomaa Koivujärven rannalla. Kun Anton oli pieni, huolehti Kirsi-mummo pojan kouluun puhelimen välityksellä joka aamu. KUKA. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Kirsi Pesonen sanoo, että parasta hänen elämässään ovat olleet lapset ja lastenlasten syntymät. Huonoilla jaloilla olen noussut Pallaksen Taivaskeron huipulle, mistä olympiatuli lähti liikkeelle vuonna 1952. u Yrittäjä, Villa Kirmakka Oy, kolme vuokramökkiä Koivujärvellä. maaliskuuta 2023 Uutiset Mummulla on aina aikaa lapsille Kirsi Pesoselle tärkeitä ovat lapset ja lastenlapset. Myös Aamoksen mummu on laittanut samallalailla koulutielle aamuisin. – Ajeltiin mökiltä pois, eräässä mutkassa pikkukarhu ylitti tien ja hyppäsi pusikkoon. – Meillä on mukavat naapurit, viimeksi kun täytin vuosia, sain naapureiltamme, Arja ja Eero Kärkkäiseltä, Jumala-äiti -ikonin. Villa Kirmakka oy:llä riittää puuhaa edelleen. Tärkein matka suuntautui Kenian Nairobiin, mistä Minna ja Janne adoptoivat pienen Antonin. – Lapset tuovat energiaa ja iloa, on mukava seurata heitä ja olla mukana heidän harrastuksissaan. Työ ei ole stressaavaa. – Koivujärvi on ihan parasta, sillä lapsuudessa vietin järven rannalla paljon aikaa isovanhempieni Hanna ja Herman Saastamoisen luona. Kirsi Pesosella on viisi sisarusta, vanhin veli on nukkunut pois. Tässä juttusarjassa haastatellaan tänä vuonna 70 vuotta täyttäviä sen kunniaksi, että Kiuruvesi-lehti juhlii tänä vuonna 70-vuotistaivaltaan. Kirsi Pesosella riittää aikaa vielä hyväntekeväisyyteen LC-Helmiinoissa ja matkailualaan liittyvässä toiminnassa. Kirsi Pesonen u Täyttää 70 vuotta 16.3. Tämä maailmantilanne huolettaa ja pelottaa. Toiveena on rauha ja että lapset pysyisivät terveinä ja että itse jaksaisi puuhastella lasten ja lastenlasten kanssa. Ja tietysti Martti-aviomies, hänen kanssaan on oltu naimisissa 50 vuotta, viime vuonna merkkipaalua juhlittiin Koivujärvellä. Lisäenergiaa antavat lastenlapset ja asiakkaat.. Eero oli sen tehnyt, isä Antero Petsalo on ikonin siunannut. 12 Keskiviikko 1. Ei se minua pelottanut. Energiaa saan myös puuhastelusta vuokramökeillä, siellä riittää puuntekoa ja kunnostamista, mökkien siivoamista ja laittamista valmiiksi aina uusille asiakkaille, On ihana nähdä uusia ihmisiä. Kolme mökkiä vuokralla Kirsi Pesonen on toiminut yrittäjänä vuodesta 1981. Kirsi Pesosella on mummoudestaan hauska muisto. Sellaisen käsityksen opettaja oli ilmeisesti saanut Antonilta, kun tämä oli kuvaillut opettajalle yhteistä matkaa mummun kanssa kotoa koululle. Kirsi Pesosella riittää virtaa, kun silmät ja polvetkin ovat kunnossa. Ensin Pesosilla oli kuljetusalanyritys ja vuodesta 2008 mökkien vuokrausbisnestä Koivujärvellä. Siksi ei malta jäädä eläkkeelle. Myös Kirsi Pesonen nauttii olostaan Koivujärvellä, sillä hänen mummulansa on Rauhaniemessä. Minnalla ja Jannella kaksi poikaa, Anton (14), Aamos (11), Emmalla ja Markulla kolme poikaa, Mikko (19), Matti (17) ja Miika (12)
On älytöntä, että hakkuumääristä olisi tingittävä, meillähän on mielettömät metsävarat! Kastari myös muistuttaa, että Kokoomus kuuluu EPP-ryhmään, joka ajaa voimakkaasti maatalouden etua, lähiruokaa, lähituottajia ja tukee nuoria tuottajia. Esimerkiksi ennallistamisasetukselle Ruotsi sanoi ei jo valmisteluvaiheessa, kun Suomen hallitus vielä kiisteli asiasta keskenään. Kastari toivoo, että kiuruvetiset tilat jaksaisivat siihen, kunnes Kiuruvedellä aloittaa Lantakaasu Oy. Kun talousmetsät lannoitetaan ja hoidetaan hyvin, ne sitovat hiiltä paljon enemmän kuin vanhat metsät. – Se on win win -tilanne, on ollut hankkeita ja selvityksiä, mutta aina on vaadittu maanviljelijöiltä investointeja. Metsää pitää hyvin hoitaa ja kun lannoittaa, kasvaa metsä nopeammin. – Metsänomistaja tietää parhaiten mitä metsälleen tekee. EU:ssa Suomen pitää kertoa oma mielipiteensä jo valmisteluvaiheessa. – Ruotsi on paljon edellä fossiilittomissa polttoaineissa. Kokoomus ajaa Suomeen järkevää vihreää siirtymää, mahdollisimman pian olisi päästävä pois fossiilisista polttoaineista. Viljelijät saavat antamastaan lannasta lannoitteen takaisin pelloilleen. Kyllä me kolmatta kansanedustajaa tavoittelemme, Kastari sanoo. Kastari sanoo, että Ruotsissa ollaan biokaasutuotannossa ja jätteiden kierrätyksessä 10 vuotta Suomea edellä. – On laskettu, että jos suomalaiset valitsisivat kotimaisen juuston ulTuija Kastari vaikuttaa Kiuruvedellä valtuustossa ja hallituksessa. Valtuustossa linjataan puoluehallituksen esitysten perusteella hallituksen ja eduskuntaryhmän politiikkaa. Tuija Kastarilla on menossa puoluevaltuustossa kolmas, viimeinen kausi. – Pidän valtuustossa esillä maaseudun ääntä. Kokoomus haluaa pitää Suomen omavaraisena ja siihen kuuluu suomalainen ruokahuolto ja turve. JAANA SELANDER JAANA SELANDER. Savo-Karjalan vaalipiiristä on lisäkseni edustaja Tohmajärveltä ja Kuopiosta. Kokoomuksella on Markku Eestilän isännöimä Maaseutuilta 1.3. Esimerkiksi Tukholman keskustassa ei ole pakokaasu haissut 15 vuoteen, kun siellä julkinen liikenne kulkee kaasulla tai sähköllä. 13 Keskiviikko 1. Kokoomuksella on Savo-Karjalan vaalipiiristä kaksi kansanedustajaa, nähtäväksi jää saako puolue näissä eduskuntavaaleissa kolmannen edustajan. – Ajattelemme, että Suomi pärjää parhaiten, kun ollaan aktiivinen osa Eurooppaa ja länttä. – Lähdin Eestilän kampanjaan mukaan, koska hän on kolmannen kauden kansanedustajana erinomaisesti hoitanut Ylä-Savon ja koko vaalipiirin edunvalvontaa. Alde-ryhmä, johon Keskusta kuuluu, haluaa lakkauttaa kaikki maataloustuet, vaikkakin keskustalainen Elsi Katainen tekee hyvää työtä meppinä. Lisäksi Kastari kuuluu varajäsenenä Kokoomuksen piirihallitukseen, piirihallituksen jäsen hän on ollut kymmenisen vuotta. Vetyautojakin on jo olemassa ja vety on tulevaisuutta. Kastari on asunut pitkään Ruotsissa ja seuraa Ruotsin energiamarkkinoita. Kastarin lempiaihe on biokaasu. Nyt ei tarvita suurempia panostuksia, ylimääräinen lieteallas ja rekan kantava piha ja pihatie. maaliskuuta 2023 Maaseudun asiaa puoluevaltuustoon ja sitä kautta hallitusohjelmaan Yrittäjä, kaupunginvaltuutettu Tuija Kastari vaikuttaa Kokoomuksen puoluevaltuustossa. Ruotsissa eläinten lanta ei ole ollut koskaan jäte, kuten Suomessa, vaan sivutuote. Tuija Kastari on muun muassa muistuttanut eteläsuomalaisille kaupunkien edustajille, että autoilu on välttämätöntä syrjäseuduilla, eikä siitä pidä maaseudun ihmisiä rangaista esimerkiksi verotuksella. Valtuustossa on kattavasti koko maa edustettuna. Kastaria on luultu valtuustossa jopa maanviljelijäksi, niin ponnekkaasti hän puhuu siellä syrjäseutujen puolesta. Se on puolueen korkein päättävä elin, jossa linjataan muun muassa hallitusohjelma. – EPP-ryhmä haluaa vahvistaa Euroopan maatalouspolitiikkaa ja varmistaa, että sillä on riittävästi rahoitusta, kestäviä ja tehokkaita keinoja Euroopan perhetiloihin tukeutuvan paikallisen elintarviketuotannon ja nuorten viljelijöiden tukemiseen niin, että unionin elintarviketuotanto voidaan turvata myös tulevaisuudessa. EU:n kautta voimme asioihin vaikuttaa tavalla, joka ei olisi muutoin pienelle maalle mahdollista. Ruotsissa on vetyä energiamuotona tutkittu jo pitkään ja isoja investointeja vetytalouteen on suunnitteilla, myös Suomen kanssa. Puoluevaltuustossa on 60 jäsentä sekä puheenjohtajisto. Kuorma-autot eivät koskaan sähköisty, mutta biokaasulla ne saadaan kulkemaan heti, kun kaasua on tarjolla. Kokoomuksen linja on, että maito ja liha kuuluvat kouluruokailuun ja muihinkin pöytiin. Nyt Kiuruvedelle on tulossa biokaasulaitos, mutta jakelupisteitä tarvittaisiin Helsingistä Rovaniemelle. Yksi kausi kestää kaksi vuotta. Kastarin mielestä ihmisten omistamia metsiä ei pidä sosialisoida. Kastari kertoo seuranneensa huolestuneena tämän hallituksen EU-politiikkaa. Iisalmen Metsäpirtillä. Brysselissä on käyty vain hymyilemässä, vaikka hymyileminen ei sinällään ole huono asia. Itse asiassa ihan tämän lanta-asian takia lähdin aikanaan politiikkaan mukaan vuonna 2007. Puheenjohtaja on Rovaniemeltä, mikä on Kastarin mielestä maaseudun kannalta hyvä asia. Puoluevaltuusto kokoontui viimeksi tammikuussa, tuolloin päätettiin eduskuntavaaliohjelmasta. Pesti loppuu ensi vuoden kesällä. – Olen puhunut myös lähiruuan merkityksestä ja huoltovarmuudesta, suomalaisesta ruuantuotannosta. – Kun Suomeen saadaan koko maan kattava biokaasunjakeluverkosto, päästöt vähenevät, kun raskas liikenne kulkee biokaasulla. Sota on osoittanut, kuinka tärkeää meille on omavaraisuus. Puoluekokous kokoontuu joka toinen vuosi. Valtuusto valitaan puoluekokouksessa. Kansanedustajuus ei häntä kiinnosta, koska viihtyy rauhassa maalla. Ei kukaan lähde sillä periaatteella mukaan. Näkyykö puolueen johto gallupeissa Pohjois-Savon vaalituloksessa. Talous & politiikka komaisen sijaan, se hyödyttäisi suoraan maidontuottajia, kun he saisivat enemmän maitolitrasta, Kastari kiteyttää. Kastarin ja Kokoomuksen mielestä suomalaisten pitäisi olla aktiivisempia EU-vaikuttajia. Puoluevaltuusto on puolueen korkein päättävä elin. Jotkut pääkaupungin seudun kokoomuslaiset ovat olleet toista mieltä, mutta se heille Kastarin mielestä sallittakoon. Maaseudun toimintaympäristö on aivan toisenlainen kuin mitä se on isoissa kaupungeissa. Kastari edustaa valtuustossa Savo–Karjalan aluetta. Tilalle tulee saada tuulivoimaa, vesivoimaa, aurinkovoimaa, biokaasua, ydinvoimaa ja lähitulevaisuudessa vetyä, listaa Kastari Eestilän vaalipäällikkö Tuija Kastari on kansanedustaja Markku Eestilän vaalipäällikkö. Monet ovat luulleet, että olen maanviljelijä, kun pidän näitä asioita esillä. Jo 1990-luvulla tehtiin siellä hevosen lannasta brikettejä, joita poltettiin lämpökeskuksissa, Kastari tietää
Väinö Malmivaara sai Jeesus Ristillä -teoksen isänsä Tatu Malmivaaran perintönä 1980-luvun loppupuolella. Muita suurempia julkisten tilojen teoksia Eskola teki Helsingin Lastensairaalaan, Orionin tehtaille ja vakuutusyhtiö Pohjolan tiloihin. Mosaiikkityötä ei kukaan muu perillisistä halunnut ottaa, joten taulu siirtyi Elvi ja Väinö Malmivaaran kotiin. Ristiinnaulittu – aina Svärd ajattelee, että kirkon arkkitehtuuri on sanellut tiettyjä reunaehtoja Kiuruvedelle suunnitellulle alttaritaululle. Taiteilijan mukaan seitsemän kertaa 3,5 metriä kokoisessa alttaritaulussa on yli 300 000 kivenpalasta. kirkkoherrana rehtorin tehtäviensä ohessa. 14 Keskiviikko 1. Tytöt sanoivat, että sinne se kuuluu. Myös itse materiaali taulussa on tuolta matkalta kerättyä ja hankittua. Eskola Järnefeltin opissa Pastori Eero Svärd on paneutunut taiteilija Uuno Eskolaan ja kirkon alttaritauluun. Eskolan ensimmäinen alttaritaulu, fresko-mosaiikkityö, valmistui vuonna 1951 Enontekiön Hetan kirkoon. Itse alttaritaulun käytännön työ toteutettiin taiteilijan ateljeessa Helsingin Marjoniemessä. Arvi Simojoki esitti omana näkökantanaan, että kirkon alttaritaulun tulisi aina esittää krusifiksia, ristiinnaulitun hahmoa. Minulle on kerrottu, että taulussa olevat kivet ovat italialaista käsittelemätöntä marmoria, siis vain sahattuja tai louhittuja kivenkappaleita, joita ei ole maalattu, Svärd kertoo. Kuitenkin Malmivaaroilla on noussut huoli, miten taululle käy tulevaisuudessa, asiasta on keskusteltu myös kahden tyttären kanssa. – Vaimo on laittanut sen aina nätisti esille kynttilöineen ja risteineen, Malmivaara kuvailee ja sanoo, että taulua on heidän perheessään arvostettu. Korkea keskilaiva ja suuri alttariseinämä vaativat kookkaan ja muodoiltaan pelkistetyn toteutuksen. – Sitten olikin vuonna 1953 vuorossa Kiuruvesi – ja varmaankin täältä saatujen kokemusten pohjalta Iisalmen Uuden kirkon alttaritaulu vuonna 1954, Svärd sanoo. Väinö Malmivaara sattui olemaan kotona, kun Kiuruveden kirkkoherra Arvi Simojoki (kirkkoherrana Kiuruvedellä 1944– 1968) tuli vanhaan pappilaan tuomaan mosaiikkityötä hänen isälleen Tatulle. maaliskuuta 2023 Kulttuuri Väinö Malmivaara: Jeesus Ristillä kuuluu Kiuruvedelle Elvi ja Väinö Malmivaara ovat lahjoittaneet Kiuruveden seurakunnalle Uuno Eskolan mosaiikkikivistä valmistaman Jeesus Ristillä -taideteoksen. Kun Uuno Eskola varmistui teoksen tekijäksi, Simojoki oli erityisen tyytyväinen. Eskolan työ oli Tatu Malmivaaran kodin seinällä vanhassa pappilassa, Jukkalassa ja Piispalassa Kiuruvedellä ja myöhemmin Turussa ja Helsingissä. Kun taiteilija Uuno Eskola teki Kiuruveden kirkon alttaritaulua, Simojoki oli sairaslomalla ja hänen sijaisenaan oli Väinön isä Tatu Malmivaara. Ateljeelta työ kuljetettiin 1953 lokakuussa 24 osaan paloiteltuna Kiuruvedelle. Taiteilija Uuno Eskola kuoli 68-vuotiaana vuonna 1958. Arvi Simojoki piti luovutuspuheen taiteilijan puolesta, Malmivaara kertoo. Onhan vanhin kristillinen taide, mitä on ensimmäisiltä vuosisadoilta säilynyt, juuri kirkkojen ja katakombien lattiaja seinämosaiikkeja, Svärd huomauttaa. Eskolan työ alkoi pari kuukautta kestäneellä opintoja hankintamatkalla Pohjois-Italiaan, Ravennan kaupunkiin. Myös vaimoni sisaret olivat sitä mieltä. Malmivaara on toiminut myyjänä autoliikkeessä ja vakuutusyhtiössä. Ilmeisesti alttaritaulusta jäi mosaiikkikiviä yli ja kun taiteilijan ja vt. Yksi vaihtoehto oli, että viedään Kiuruvedelle. Eskola aloitti taideopinnot 25-vuotiaana Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1914 ja oli taiteilija Eero Järnefeltin oppilaana. Ravennasta löytyy ainakin viisi kirkkorakennusta, jotka on rakennettu viimeistään 500-luvulla ja joissa kaikissa on mosaiikkitöitä. 1990-luvulla on Salon kirkkoon hankittu Kristus-aiheinen Eskolan mosaiikkityö. Toiveena on, että se sijoitettaisiin Lapinsalon kirkkoon. Malmivaara toivoo, että Jeesus Ristillä sijoitetaan Lapinsalon kirkkoon, sillä Lapinsalo oli Tatu Malmivaaralle tärkeä ja siellä erityisesti Ville Leskinen oli Tatu Malmivaaralle merkityksellinen ystävä. – Taulusta on sanottu, että se on tyyliltään ravennalaista mosaiikkia. Taitelija oli itse ohjaamassa asennusta apulaisenaan muun muassa maalari Uuno Tapaninen. Jeesus Ristillä -taulu on ollut Elvi ja Väinö Malmivaaran perheen kodin olohuoneen seinällä Lapinlahdella, Iisalmessa ja nyt viimeksi Seinäjoella. Väinö Malmivaara on ollut eläkkeellä jo vuosia, hän on 82-vuotias. kirkkoherran yhteistyö sujui hyvin, halusi Eskola lahjoittaa mosaiikkitähteistä tehdyn taulun Tatu Malmivaaralle. Uuno Eskola sai työn ideointiin vapaat kädet. rille. Tatu Malmivaara toimi vt. – Muistan taksimiehenkin, hän oli Lassi Huttunen. – Mosaiikkityö vie kirkon juuTEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Väinö Malmivaara ja Jeesus Ristillä -mosaiikkityö, joka siis nyt siirtyi Kiuruveden seurakunnalle. Uuno Eskola on tehnyt Kiuruveden kirkon alttaritaulun. Mielenpäällä on ollut, että jos taulu jäisi vielä kirpputoritavaraksi, Malmivaara sanoo. Uuno Eskola lähti Svärdin mukaan toteuttamaan mosaiikkina ristiinnaulittua esittävää alttaritaulua – työn ideointiin jäi hänelle vapaat kädet. Taiteilija on kertonut työnsä nimeksi Jeesuksen sanat: ”Totisesti minä sanon sinulle: ´Tänä päivänä olet oleva kanssani paratiisissa´” (Lk.23:43). – Isä kävi kirkossa joka päivä, taiteilija Eskola istui yleensä kymmenennessä penkissä, alttarilla oli telineitä, Malmivaara muistelee. Rovaniemen siunauskappeliin hän teki mosaiikin 1952. – Tarpeet tässä taulussa ovat samat kuin kirkon alttaritaulussa, mosaiikit taiteilija oli hakenut Italiasta, Väinö Malmivaara sanoo. Svärd arvelee määrässä olevan mukana myös teoksen varakiviä sekä seurakunnalle ja Uuno Tapaniselle lahjoitettujen taulun pienoismallien kivet sekä Tatu Malmivaara ja Arvi Simojoen perheille Kristuksen päätä esittävät pienoismosaiikkitaulut. Malmivaara kuoli Helsingissä 1987. Eskola on todennut, että taulun tekeminen on vaatinut neljän hengen täyspäiväistä työntekoa puolen vuoden ajan. – Tauluahan ei voi mihin tahansa pistää
”Taiteilija on nähnyt syvälle salaisuuksista suurimpaan. Uuno Eskola u Uuno Eskola (1889– 1958). Kuvassa Kiuruveden kirkon alttaritaulu. Uuno Eskola teki ensin Kiuruveden kirkon alttaritaulun ja sen jälkeen Iisalmen Pyhän Ristin kirkon alttaritaulun. Kiuruveden kirkkoon mosaiikkialttaritaulun. u Lähti talvisotaan luutnanttina, tuli majurina marraskuussa 1944. Myös Iisalmen kirkon alttaritaulumosaiikki on Eskolan tekemä (1954). 15 Keskiviikko 1. Alttaritaulun Jeesus muistuttaa Väinö Malmivaaran lahjoittaman mosaiikkityön Jeesusta enemmän väritykseltään, kasvojen muodoltaan ja asennoltaan kuin Kiuruveden kirkon alttaritaulussa oleva Jeesus. Lahjoitusraha alttaritaulun hankkimista varten saatiin pian, pastori Eero Svärd kertoo. Vuonna 1951 hän lahjoitti synnyinseutunsa kirkolle hopeisen kastemaljan, joka edelleen on kirkon kastemaljana. u Teologian tutkinto 1933, pappisvihkimus 1933, pastoraalitutkinto 1943. Piirustuksenopettajatutkinnon suoritti Eero Järnefeltille. Edes kuoleman synkkä pilvi ei voi taittaa iäisyyden valoa.” Eino Sormunen piispa ”Tuossa kuvassa virtaa kirkas valo. Se on ihmeellisen valoisa. maaliskuuta 2023 Väinö Malmivaara: Jeesus Ristillä kuuluu Kiuruvedelle Tatu Malmivaara u Tatu Malmivaara (1908–1987). u Palkittiin vuonna 1949 Pro Finlandia -mitalilla. Onhan vanhin kristillinen taide, mitä on ensimmäisiltä vuosisadoilta säilynyt, juuri kirkkojen ja katakombien lattiaja seinämosaiikkeja, sanoo pastori Eero Svärd.. Kirkon alttaritaulu on maksettu helsinkiläisen, kiuruvetisjuurisen liikenainen Evi Jäderholmin varoilla. Pastori Eero Svärdin mukaan Ravennasta löytyy ainakin viisi kirkkorakennusta, jotka on rakennettu viimeistään 500-luvulla ja joissa kaikissa on mosaiikkitöitä. KUKA. u Portaanpään kristillisen kansanopiston opettaja Lapinlahdella 1933-1945, ylimääräinen pappi Kiuruvedellä 1935-1936, Kiuruveden pitäjänapulainen 1945-1955, Kiuruveden yhteiskoulun rehtori ja uskonnon opettaja 19481971. Tuo teos kertoo Kiuruveden kirkkokansalle sukupolvesta toiseen, että voitetun kuoleman takana on olemassa ylösnousemus.” Väinö Malmivaara piispa Väinö Malmivaaran ukki ”Olen katsellut tänä päivänä teidän alttaritauluanne. Kiuruveden kirkon alttaritaulu otettiin käyttöön 15.11.1953, kerrotaan, että kirkossa oli silloin 2 500 ihmistä. – Mosaiikkityö vie kirkon juurille. Tämän jälkeen hän antoi ymmärtää, että olisi valmis lahjoittamaan enemmänkin, mikäli vain olisi tarvetta. Kaikkiaan Eskola on tehnyt neljä alttaritaulumosaiikkia. Viljo Porkola rovasti Kiuruveden kirkon alttaritaulusta sanottua Iisalmen Pyhän Ristin basilikatyylisessä kirkossa on Uuno Eskolan italialaisesta mosaiikista valmistama alttaritaulu Kristus ristillä vuodelta 1954. Uuno Eskola on tehnyt alttaritaulun myös Iisalmen Pyhän Ristin kirkkoon. Siellä on valoisaa, koska siinä keskustellaan Kristuksen kanssa.” Martti Simojoki piispa Parasta, mitä olen kuullut alttaritaulustamme sanottavan, on tämä: on hyvä, että toinen Vapahtajan ristiinnaulituista käsistä on jäänyt tänne meidänkin puolellemme – nimittäin tänne katumattoman ryövärin puolelle. u Kansanedustaja 1945–1948, kokoomus, rovasti 1962, kouluneuvos 1968. Työ alkoi pari kuukautta kestäneellä opintoja hankinta matkalla Pohjois-Italiaan, Ravennan kaupunkiin. u Elokuvaohjaaja, taidemaalari, lavastaja, näyttelijä ja kirjailija. Kiuruveden kirkon alttaritaulusta on sanottu, että se on tyyliltään ravennalaista mosaiikkia. u Opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1914–1915, Helsingin yliopiston piirustussalissa. Lahjoitettu taulu muistuttaa Iisalmen kirkon alttaritaulua Uuno Eskola lähti toteuttamaan mosaiikkina ristiinnaulittua esittävää alttaritaulua. Hän on nähnyt sovituksen ja armon pohjattomuuden. u Lapset: Helena, Väinö, Marikka, Niilo-Kustaa ja Esko. KUKA. u Tehnyt Enontekiön kirkkoon alttaritaulun: ”Taivaaseen astuva Kristus”. – Tähän vihjeeseen kirkkoherra Arvi Simojoki lienee tarttunut ja kertonut seurakunnassa jo kauan itäneestä haaveesta uuden alttaritaulun saamiseksi
Talven Pietarin kosteassa ilmanalassa oltuaan Juho sairastui ja palasi lääkärin neuvosta takaisin Suomeen. Toisen maailmansodan puhkeaminen teki Keskija Etelä-Euroopassa työnteon Juholle mahdottomaksi. ”Teidän maanne maksaa velkansa.” Vastaanottamassa Juho Rissasta oli konsuli puolisoineen. TEKSTI TUULIKKI KÄRKKÄINEN KUVAT YKSITYISKOKOELMA, WIKIPEDIA COMMONS Taidemaalari Juho Rissanen (9.3.1873-11.12.1950) ateljeessaan työssään. Ei sinua ole tarkoitettu taidemaalariksi.”, mestari Berg sanoi Juholle. Juho Rissanen avioitui Helsingissä vuonna 1908 entisen taideopiskelijatoverinsa, valtioneuvos Flodinin tyttären, Hildan (1877–1958) kanssa. Juho keräsi töidensä myynneistä myös säästöjä, jotka turvasivat ikääntyneen taiteilijan toimeentuloa. Mutta Juhon ja mestari Bergin välille ilmaantui myös säröjä, kun Juho innostui kokeilemaan vapaa-ajalla Bergin maaleilla kiinnostavia värisävyjä pahvinpalasille, vanhoihin laatikoihin yms. Pronssimitalin hän sai töistään Sokea ja Povarissa. Juhon äiti siivosi ja pyykkäsi varakkaille mitättömällä palkalla. Gebhardilla oli huvila Rautalammilla Karinkoskella. Sattumien kautta hän pääsi taidemaalari Albert Gebhardin (1869–1937) oppiin, joka toimi myös Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun opettajana ja rehtorina. Juhon isä oli työmies Heikki Rissanen (1850–1884). Hallman myös kouli Juhon käytöstä edustuskelpoisemmaksi. Isorokko tappoi kaksi perheen lapsista. Hän matkusti jo tutuksi tulleeseen Pariisiin. Vuosien kiertelyn jälkeen Juho saapui Helsinkiin. Ankaran lapsuuden alituinen nälkä ja sairaudet olivat jättäneet jälkensä. Perhe asui Juhon lapsuudessa vaatimattomassa kylmässä mökissä Kuopion Kemilänmäellä. Juho edistyi hyvin ja hän sai tehtäväkseen uusien koristemallien suunnitteluakin. Aikalaisissa alttaritaulu herätti ymmärrettävästi pahennusta. 16 Keskiviikko 1. Kaupunki tarjosi ilmaista alkeisopetusta, johon Juho alkoi osallistua 13 vuoden iässä. Kylän lapset juoksivat hänen perässään ja huusivat ”Paitasetä, Paitasetä!” Siitä Clara Stocker sai nimen mm. Uudenlaista intoa Juholle antoi Bergin palvelukseen tullut koristemaalari, joka kertoi Helsingissä näkemistään taidemaalauksista. Elämä oli vaikeaa Elämä oli vaikeaa, mutta Juho ei katkeroitunut, vaan säilytti äärimmäisen vaikeissakin elämäntilanteissa optimistisen ja huumorin sävyttämän suhtautumisensa asioihin. ”Sinä olet käsityöläinen, Juho, ja jos keskityt työhösi, voit tulla ensiluokkaiseksi ammattilaiseksi. Täytettyään 13 vuotta hän oli muurarin apulaisena, asiapoikana, lampun sytyttäjän raskaiden tikkaiden kantajana ja lamppujen sytyttäjänä hautausmaan luona. Vuodet 1935–39 Juho vietti ateljeessa Nizzassa. Tavoitteena hänellä oli lyseon neljän vuoden oppimäärän saavuttaminen. Juho Rissanen teki opintomatkat Euroopan halki mm. Juho omistautui kuitenkin täysin taiteelleen, matkusti jatkuvasti työtehtäviensä vuoksi ja oleskeli pitkiä aikoja ulkomailla, joten perhe-elämää ei juurikaan ehtinyt olla. Edelfeltin ansiosta Juho pääsi myöhemmin myös Pietariin taideakatemiaan Ilja Repinin oppilaaksi. Juho Rissanen kuoli Amerikassa joulukuussa 1950. Juho auttoi äitiään luudanteosta pienempien lasten vahtimiseen. Maailmannäyttelyssä Edelfeltin suosituksesta Juho Rissanen sai kunnian edustaa Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1900 töillään Suomen taidetta muiden nimekkäiden suomalaistaitelijoiden kanssa. 1920-luvun lopulla hän halusi reistailevan terveytensä vuoksi lämpimämpään ilmanalaan. Kesäkuukausia Juho tuli viettämään Suomeen. Juhon lapsuudessa nälkä oli raastavana läsnä. Rissasen syntymästä tulee maaliskuussa 150 vuotta. Perheellä ei ollut koskaan omaa tai edes vakituista asuntoa. Kotimaassa ollessaan Juho maalasi vuonna 1907 Nilsiän kirkon alttaritaulun Ristintie käyttäen malleinaan nilsiäläisiä, myös vähemmän hurskaitakin kansanihmisiä. Siitä alkoi Juhon kiertolaiselämä eri paikkakunnille jonkinlaisena loppumääränpäänä päästä joskus Helsinkiin. Juho Rissasen syntymästä 150 vuotta Taidemaalari Juho Rissasella on kiuruvetiset juuret. Kuopiossa rikas kauppaneuvos Birger Hallman (1851–1936) kutsui hänet toipumaan maatilalleen Väänälänrantaan, missä Hallmanit viettivät kesää. Erityistä kiinnostusta hänessä herätti kuitenkin Bergin maalikauppa vernissan tuoksuineen. Apulaiseksi kirjakauppaan Viidentoista ikäisenä Juho pääsi apulaiseksi kirjakauppaan. Taiteilija Juho Rissasen taulu Lapsuuden muisto: Äiti Agata ja Juho-poika vetämässä isän arkkua hautausmaalle.. Viimeiset vuodet koulua oli käytävä joka ilta sunnuntait mukaan lukien. Kun hänen hengitysteidensä heikko kunto ei kestänyt Suomen talvea, hän matkusti Yhdysvaltoihin vuoden 1939 lopussa. Kaksi vuotta myöhemmin hän osallistua kolmesti viikossa iltakouluun. Elämänsä viimeisen vuosikymmenen Rissanen eli Amerikassa töitä tehden. Hänen äitinsä oli Agata Kärkkäinen, joka oli muuttanut Kiuruveden Kalliojärveltä Kuopioon työtä etsimään. Kerran sitten riideltyään mestari Bergin kanssa Juho ilmoitti lähtevänsä. Hän oli silloin 19-vuotias. Juho Rissasen itsensä haastatteluihin perustuneeseen elämäkertaan: Paitasetä Juho Rissasen elämä. Juho oli yliahkera. Berg tuppasi viisi markkaa Juhon kouraan ja sanoi ”No mene sitten!” Juho osti puolentoista markan junalipun Suonenjoelle. Juho selvisi, mutta tauti jätti lieviä jälkiä kasvoihin. Hän halusi ja pääsi oppipojaksi maalarimestari Bergille. Hänen tuhkansa tuotiin Kuopion hautausmaalle. Taidemaalarina hän oli myös ulkomailla tunnettu ja tunnustettu. Kun sitten laiva saapui New Yorkin satamaan, tullivirkailija toivotti suomalaisen passin nähtyään hänet tervetulleeksi Amerikkaan. Juhon isä oli juoppo. Taideyhdistyksen kouluun Rissanen pääsi yksityisoppilaaksi taidemaalari Helene Schjerfbeckin (1862–1946) ateljeehen. Työtilauksia taiteilijalle tuli runsaasti sekä ulkomailla että Suomessa. Juho oli kymmenvuotias, kun hänen isänsä jäätyi humalassa järven jäälle eksyttyään suunnasta. Italiaan ja Ranskaan 1900-luvun alkuvuosina. Hilda ja Juho erosivat vuonna 1915. Tultuaan tutustetuksi Albert Edelfeltiin (1854–1905) Juho pääsi tämän suosituksesta Turun Piirustuskouluun 1896–97. maaliskuuta 2023 Kulttuuri Juho Rissanen (9.3.1873– 11.12.1950) katsoi perineensä taiteelliset taipumuksensa äidiltään Agata Kärkkäiseltä (1849–1928). Hän oli päättänyt selviytyä eikä luovuttaa. Ateljeessa Nizzassa Venäjän vallankumousta 1917 seuranneet levottomuudet, väkivaltaisuudet ja kevään 1918 kansalaissodan raakuuksien näkeminen Helsingissä aiheuttivat Juholle kestämättömän painajaisen, ettei hän voinut työskennellä ja jäädä Suomeen. Juholla ei ollut perheen toimeentuloja elatushuolien vuoksi mahdollisuuksia koulunkäyntiin. Velvollisuudentunto ja vaatimattomuus olivat hänen toimintatapojaan. Kuopiossa maalarimestari Bergin opissa saatu ammattitaito oli suureksi hyödyksi monessa paikassa Juholle elantoaan hankkiessa. Sinne Juho pääsi kesäksi kosken kohinaan ihailemaan ruispeltoja, uittomiesten ketteriä liikkeitä ja lukemaan ja nauttimaan olostaan Rautalammin Kärkkäälän koskimaisemissa. Juhon päätyöt Pariisin näyttelyssä olivat Kalastajat ja Murtaja. Hänelle myönnettiin Suomen valtioneläke, vaikka inflaatio söi sen sotien jälkeen melko merkityksettömäksi. Carraran kivilouhosten läheltä hän etsi hiekkaa ja muita työssä tarvittavia aineksia, joita kuljetti käsikärryillä valkoinen pellavatakki yllään
Ensimmäinen kansallispukujen tuuletustapahtuma järjestettiin Imatralla 2010. Myös kansallispukuhiihtoja on järjestetty jo jonkin verran ympäri Suomea. TEKSTI & KUVAT RIITTA AIRAKSINEN Kiuruveden puku on näyttävä, harmaasävyinen kokonaisuus.. Nykyään on yleistynyt myös tapa käyttää vain jotakin kansallispuvun osaa, kuten hametta tai liiviä. Tänä vuonna tieto tapahtumasta oli kiirinyt myös naapurikuntalaisten korviin ja olipa hiihtäjiä tullut myös Maaningalta. Vaan mikäpä on nyt sivakoidessa pitkin peltoja vaikka ladun vieressä, sillä pihalla odottavat hänelle mittatilaustyönä tehdyt sukset. – Toisaalta kansallispukujen esille tuominen sopii hyvin Kiuruveden 150-vuotisjuhlahenkeen, Pirjo Lind toteaa. Vaikka lähes kaikki paikalla olijat tuntuivat olevan enemmän tai vähemmän käsityöihmisiä, Tiina Kauhanen tunnustaa olevansa miltei naimisissa ompelukoneen kanssa. 17 Keskiviikko 1. Yksi heistä oli kiuruvetinen Seppo Hirvimäki. Kiuruvedellä talvinen kansallispukujen tuuletustapahtuma järjestettiin nyt toista kertaa kansallispukujen aikakauteen sopivassa Heikkisenahon pihamiljöön läheisyydessä. – Ne ovat 2,5 metriset metsäsukset, Hirvimäki valaisee suksiasiaansa. Vaikka Suomen kansallispukukeskuksen mukaan koko kansallispukua käytettäessä ei ole suotavaa yhdistää eri pukujen osia, arkipukeutumisessa eri pukujen osien käyttö samanaikaisesti on soveliasta. Sanoi, että pilalle se kaapissa menee. – Jos ei ole muuta tekemistä, niin ompelen. on kansallispuvun syntymäpäivä. Ja vaikka olisi järkevämpääkin tekemistä, niin ompelen sittenkin, Kauhanen toteaa pilke silmässään. – Ne on tehty itse pyytämistäni eläimistä, Hirvimäki kertoo ja näyttää kädessään olevia suuria hylkeen nahasta tehtyjä rukkasia. Todisteena Kauhasen kännykässä on kattava valikoima kuvia erilaisista Kauhasen ompelemista asuista. Siitä tosin on jo neljäkymmentä vuotta aikaa, joten liivi ei enää älähdäkään päälle, Turhalasta tapahtumaan tullut Päivi Pennanen nauraa ja esittelee päällänsä olevaa Ylä-Savon pukua. Vaan ei hätää. Helmat paukkui ja sukset suhisi Kansallispuku päälle, sukset jalkaan ja ladulle. Näin teki moni sunnuntaina Ryönänjoen Heikkisenahossa järjestetyissä rentohenkisessä kansallispukuhiihto-tapahtumassa. Kun Hirvimäeltä kysyy, aikooko hän lähteä hiihtämään, vastaus on, että tietysti. Olisi hän osallistunut hiihtoihin jo viimekin vuonna, mutta sattui kuulemaan tapahtumasta vasta kun se oli jo ohi. Yllä oli helmikuiseen pakkassäähän sopiva majavaliivi ja päässä muhkea kettuhattu. Tapahtuman takana olivat ryönänjokiset Pirjo ja Pertti Lind, jotka halusivat järjestää seudulle mukavan ja vapaamuotoisen ulkoilutapahtuman. Vieremällä esitetyn Keisarin vuosi-näytelmän näyttävät asut. – Kun Pirjo kysyi, lähtisikö kulttuuritoimi mukaan järjestämään tätä, olin heti valmis, Huhtilainen kertoo. Tapahtumassa oli mukana myös kaupungin kulttuurisihteeri Heidi Huhtilainen. Tuuletustapahtumia järjestetään ympäri Suomea myös elokuussa, 5.8. Koska kansallispukeutumisetiketin rikkomisesta tai muun vanhemmanaikaisen asun käyttämisestä ei ollut luvassa porttikieltoa tai edes yleistä paheksuntaa, naisvaltaiseen hiihtäjäkaartiin oli uskaltautunut myös muutama mies. Ompelin siitä emäntäkoulussa puvun. Muutama vuosi sitten hän ompeli mm. Lyhin lenkki on kilometrin mittainen, mutta pitempiäkin löytyy. Ryönänjoella järjestetty kansallispukuhiihto-ulkoilutapahtuma keräsi kolmisenkymmentä hiihtäjää. maaliskuuta 2023 – Mummoni sisko antoi aikoinaan tämän kankaan. – Mieheni teki lähipelloille monta kilometriä latua. Tuvan pitkältä penkiltä löytyvät istumasta Iisalmesta tulleet Senja Katainen sekä Pirjo Kuosmanen sekä vieremäläiset Tuula Kajaste ja Tiina Kauhanen. Hän myös lämmitti kylmillään olleen talon uuneja monta päivää, Pirjo Lind jatkaa
Mitä herännäisyys on tänään. Tänä päivänä herännäisyys on muutakin kuin seuraliikettä. liberaalilla kannalla. – Herännäisyydessä on kaihdettu opillisia ehdottomuuksia ja siihen on aina kuulunut kehotus ennemmin oman raadollisuuden kuin toisten virheiden tutkiskelemiseen. Kiuruvesi-lehti haastatteli Kalle Hiltusta sähköpostin välityksellä. Hiltunen vieraili Kiuruveden seurakunnassa sunnuntaina Herättäjä-yhdistyksen kutsumana. – En ole Herättäjän töiden kautta päässyt aikaisemmin vierailemaan esimerkiksi Herättäjän kirkkopyhissä Kiuruvedellä. Mainittakoon, että Hiltusella on vaimonsa kautta yhteys Kiuruveden Lapinsalon Pajulaan, sillä Hiltusen vaimon sisko on Pauliina Nuutinen. Innoissani odotan tulevan viikonlopun vierailua Kiuruvedellä. Herännäisyyden kantamalle lempeälle katseelle hengellisyydessään ja uskossaan kamppailevia kohtaan voisi olla kysyntää. Tämän myötä herännäisyyden identiteetille on Hiltusen mukaan ollut luontevaa olla monissa tämän päivän kirkossa puhuttavissa kysymyksissä ns. Omassa mielikuvissani Kiuruvesi on edelleen varsin aktiivinen alue ja muistikuvissani on, että edelliset Kiuruveden herättäjäjuhlatkin (2010) keräsivät paljon paikkakunnan ja lähiseutujen ihmisiä. Oma historiani ja esim. Mitä herännäisyys sinulle merkitsee. Herännäisyydessä näkyvät avaran armon, Jumalan suuruuden ja ihmisen hengellisen pienuuden korostukset. – Toivon, että herännäisyydellä on tulevaisuutta. Aloin jossain vaiheessa myös innostua herännäisyyden historiasta ja esimerkiksi Paavo Ruotsalaisen ajattelusta. Herännäisseuroissa, kuka tahansa seuraväestä voi aloittaa virren, mihin muut yhtyvät.. Hiltunen valmistui teologisesta tiedekunnasta Helsingistä vuonna 2009. Herännäisyyden lempeydelle voisi olla kysyntää JAANA SELANDER Kalle Hiltunen on toiminut Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajana vuodesta 2021. Siioninvirsiseuroissa veisataan vanhoja virsiä ilman säestystä, usein säkeiden välillä pitkiä taukoja pitäen. On paljon itsensä jollakin tavalla körteiksi mieltäviä, jotka eivät välttämättä juuri käy seuroissa, mutta saattavat käydä herättäjäjuhlilla, Hiltunen kuvailee. Mitä on herännäisyys. Onko herännäisyydellä tulevaisuutta. – Lapsuuskodissani Nilsiän Hiltulanmäellä on pidetty seuroja. Ei lapsuusperheessäni kuitenkaan juuri uskonasioista puhuttu. Siioninvirsiseurat olivat luonnollinen osa lapsuuteni vuoden kiertoa. ystäväpiirini on sellainen, että minun on vaikea herännäisyyttä irrottaa omasta identiteetistäni. maaliskuuta 2023 Kulttuuri Kalle Hiltunen on kotoisin Nilsiästä, missä myös maallikkosaarnaaja Paavo Ruotsalainen vaikutti ja missä on heränneiden ”mekka”, Ruotsalaisen koti Aholansaari. En voi missään nimessä sanoa olevani kiuruvetisen herännäisyyden asiantuntija. Kiuruvesi on herännäisyyden historian kannalta yksi keskeisimpiä paikkakuntia. – Kiuruvedellähän on erittäin vahva herännäishistoria. Vuonna 2012 Herättäjä-Yhdistys kutsui Hiltusen Etelä-Pohjanmaan aluesihteeriksi ja perhe muutti Nurmoon. – Oma mielikuvani on, että Kiuruveden körttiseuroissa monissa historian vaiheissa on tavanomaisina vakiopuhujina ollut sellaisia puhujia, joiden vierailemista jossakin muualla herännäisalueilla on pidetty harvinaisina tähtihetkinä. Valmistumisensa jälkeen hän oli seurakuntapappina Helsingissä ja pari vuotta jatko-opiskelijana, jolloin valmistui kristillistä mystiikkaa käsittelevä lisensiaatintyö. – Olen myös omien opintojeni kautta oppinut näkemään, että herännäisyys kantaa sisällään kaukaa kirkon historiasta kumpuavia ja globaalissa kristinuskossakin olevia piirteitä. – Herännäisyyden piirissä laajasti hyväksyttiin naispappeus sen tultua mahdolliseksi 1980-luvulla ja monet körtit puoltavat seksuaalivähemmistöjen oikeuksien parantamista kirkossa. Kiuruvedellä on erittäin vahva herännäishistoria. Kirkkoon ja pyhäkouluun joskus vietiin. Nämä merkittävät puhujat lienevät jälkiään jättäneet Kiuruveden herännäisperinteeseen. 18 Keskiviikko 1. Kalle Hiltunen “ Seurat Ilvesahossa, metsästysmajalla. Kun muutin teologianopiskelujen myötä Helsinkiin, menin asumaan Heränneiden ylioppilaskodille eli Körttikodille. – Näkyvin muutos esimerkiksi sadan vuoden takaiseen herännäisyyteen on körttipuvun poistuminen heränneiden eli körttien käytöstä. Hiltunen on teologian lisensiaatti ja pappi. Miten Kiuruvesi esittäytyy sinulle toiminnanjohtajana tällä herännäisalueella. – Herännäisyys korostaa ikävöivää uskoa, heikkojen uskovien kotipaikkaoikeutta Kristuksen seurakunnassa. Mielikuvani on, että körttiseuroissa vakiopuhujina on ollut sellaisia puhujia, joiden vierailua on pidetty muualla tähtihetkinä. – Herättäjä-Yhdistyksen palveluksessa olen ollut eri alueiden aluesihteerinä, järjestänyt herättäjäjuhlia sekä toimittanut Henki-lehteä, Hiltunen kertoo. – Muodollisissa asioissa puolestaan körtit ovat usein olleet vähän konservatiivisia ja ovat sitä ehkä nykyäänkin. Historiallisesti herännäisyyden vahvoja alueita ovat olleet Etelä-Pohjanmaa, Kalajokilaakso ja Pohjois-Savo. Kotona on seurakuntapapin työtä tekevä vaimo sekä kolme lasta. Siellä on vaikuttanut monia körttiläisyyden kannalta keskeisiä ajattelijoita jo Wilhelmi Malmivaarasta lähtien. Mikä liikkeessä voisi puhutella juuri tämän ajan kulkijaa. Sain sieltä paljon ystäviä ja ystävät houkuttelivat herännäisnuorten kuoroon. Onko kiuruvetisessä herännäisyydessä jokin erityispiirre. – Minulle herännäisyys merkitsee ystäviä, yhteyttä sekä minulle ominaista hartauden ja uskonnollisen pohdinnan muotoa. Tässä ajassa (kuten varmaan monissa muissakin ajoissa) on paljon vaatimuksia ja ehdottomuuksia. Vaikka kyse on supisuomalaisesta liikkeestä, minulle herännäisyyden perinteeseen liittymisessä on kyse myös vielä vanhempaan kristilliseen traditioon kuulumisesta. Herännäisyyden näkyvin toimintamuoto on siioninvirsiseurat ja vuosittain järjestettävät herättäjäjuhlat
Yritämme kyllä kaikkemme, että lehti pysyy elinvoimaisena. – Lehti kantaa sisällään körttiläistä sisältöä, mutta pyrimme tekemään lehdestä sellaisen, että siihen olisi helppo tarttua myös heidän, jotka eivät koe olevansa herännäisyyden sisäpiirissä. Yritän välillä kiertää kenttää eli käydä seuroissa ja saarnaamassa Herättäjän kirkkopyhissä. Kalle Hiltunen “ SÄÄSTÖPANKKI OPTIAN MÄÄRÄAIKAISTALLETUS 12 kk 2,75 % 24 kk 3,20 % Minimitalletus 20.000 €. Miten Hengellinen kuukausilehti on uudistunut. – Erityisesti olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että herännäisyyden sisällölliset teemat voisivat kiinnostaa myös monia sellaisia, jotka eivät ole niin vahvasti seuraliikkeessä mukana. 19 Keskiviikko 1. u Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja syksystä 2021, kutsuttiin Etelä-Pohjanmaan aluesihteeriksi 2012, järjestänyt herättäjäjuhlia ja toimittanut Henki-lehteä. Samanlaisia työpäiviä tulee harvoin vastaan. Ihmisten ajasta ja rahoista kilpailevat tänä aikana monet muutkin maksulliset vapaa-ajanpalvelut kuin tilattavat lehdet. Tarjoukset voimassa 15.4.2023 asti. – Toiminnanjohtajan tehtävässä pääsee tekemään monia asioita. Edustan Herättäjä-Yhdistystä erilaisissa tilanteissa, yritän parhaani mukaan sparrata meidän työyhteisöä ja runsasta vapaaehtoisten joukkoa toimimaan herännäisyyden parhaaksi. Molempien tasoa on pyritty nostamaan. Vaimon sisko on Pauliina Nuutinen Lapinsalosta. Henki-lehti kantaa sisällään körttiläistä sisältöä, mutta pyrimme siihen, että lehteen on helppo tarttua heidänkin, jotka eivät koe olevansa herännäisyyden sisäpiirissä. Kalle Hiltunen u Teologian lisensiaatti ja pappi. u Toiminut seurauntapappina Helsingissä, valmistunut teologisesta tiedekunnasta vuonna 2009, jatko-opiskelijana valmistui kristillistä mystiikkaa käsittelevä lisensiaattityö. Uudistuksessa on kiinnitetty huomiota sekä lehden sisältöön että ulkoasuun. Toki aika on haastava tilattaville lehdille ja toivomme, että Henki saisi uusia tilauksia. 0100 5252 (Puhelun hinta pvm/mpm) Matkanjärjestäjätunnus: K211/22/Mj • • • • • • • • JAANA SELANDER ANTTI RINTALA. maaliskuuta 2023 Herännäisyyden lempeydelle voisi olla kysyntää Mitä Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu. u Perhe: vaimo, hän on myös pappi, ja kolme lasta, kotoisin Nilsiästä. Lehden nimeksi vaihtui silloin Henki ja lehden alaotsikkona on Arjen toivoa ja avaraa armoa. – Paljon työhöni kuuluu myös hallinnollisia ja talouteen liittyviä asioita, joita tulee hoitaa. saastopankki.fi/optia Varaa aika saastopankki.fi/ajanvaraus tai p. – Hengellinen kuukauslehti uudistui vuoden 2021 alussa. KUKA
Juusti esittää tämän toiveena, mutta Pennanen luottaa, että mahdollisuudet siihen ovat olemassa. TEKSTI JA KUVA NOORA LUKKARINEN Aki Pennanen paljastaa haastattelussa hieman omaa valmennusfilosofiaansa: – Hyvä valmentaja tietää milloin mitäkin treenataan, miksi treenataan ja miten kannattaa treenata. Akilla on tieto ja taito. Pennanen valmentaa IUV:n nyrkkeilijöiden lisäksi NHP:n potkunyrkkeilijöitä Matti Kokkosen kanssa. Siellä hän otti puolustusvoimien kisoissa pronssia. Lisäksi Juusti pitää itse IUV:n nimissä kuntonyrkkeilyä aina sunnuntaisin.. Se on tärkeää. Hänelläkin on pitkä kamppailuhistoria mikä tuo taas minulle turvallisuudentunnetta. Seuraava ottelu tulisi olemaan todennäköisesti parin kuukauden sisällä, toivottavasti. Hän on itse ollut kehässä, joten hän tietää mitä ottelija ajattelee ja käy läpi. Etenkin tyrmäysvoimassa. Kaikki valmentajat ei ole sitä kaikille, mutta Aki on se ihminen, Juusti kertoo ajatuksiaan valmentajastaan. Kaksikon apuna on myös suomalaisen nyrkkeilyn tunnettu nimi Pekka Mäki, joka manageroi Juustia. Sen jälkeen oli ”luova tauko”, jolloin hän harrasti muita lajeja ja kun hän täytti 30, aloitti nyrkkeilyn uudestaan. Tänä vuonna olisi tarkoitus ammattilaistasolla saada matseja – vaikka se hankalaa onkin – ainakin kaksi tai kolme, neljä olisi ihanteellinen. Yhtä mieltä valmentaja ja ottelija ovat siitä, että tärkein saavutus on heidän saamansa yhteys toisiinsa. Se on todella tärkeää, Juusti sanoo. Pennanen kehuu, että hän on nähnyt valmennuksensa alla Juustin menevän huimasti eteenpäin nyrkkeilijänä. Ensimmäisenä tarkoituksena parivaljakolla on kohota Euroopan Unionin haastajalistalle ja siitä Euroopan mestaruustitteliä päin ja aina vain korkeammalle, niin pitkälle kuin paukut riittävät. – Tiedän olevani hyvissä käsissä. – Molemminpuolinen kunnioitus. Kerrattu on tarkkaan kaikki ruokavaliosta treeniohjelmaan. Viisi vuotta hän on nyt valmentanut. Kuvaillessaan toisiaan valmentajana ja ottelijana tulee Pennasen ja Juustin suusta samankaltaiset kuvailut. Tärkein yhdessä saavutettu asia on molemminpuolinen kunnioitus – vaikka yksi voittokin on jo haettu. Paljon voi siis saada aikaan viidessä kuukaudessa, jonka Pennanen ja Juusti ovat treenanneet yhdessä. Siten ei tule tehtyä turhaa työtä. Kemiat kohtasivat. Yhden voiton he ovat hakenet Savonlinnasta marraskuussa, mikä oli Juustin uran toinen. Ottelijana hän on viisas, ajattelee ja miettii kokoajan, liikkuu tosi hyvin, eikä hötkyile turhia, Pennanen kuvailee Juustia ottelijana. Minä luotan että Elia tekee mitä minä sanon ja Elia luottaa siihen että minä ajattelen hänen parastaan ja neuvon oikein, Pennanen summaa. 20 Keskiviikko 1. Heillä synkkaa hyvin älyllisesti ja huumori pelaa. – Eliassa on tapahtunut valtava kehitys. Kokoajan opitaan lisää, Pennanen kertoo. – Se lähti siitä kun kysyttiin: minua pyydettiin valmentamaan. Kumpikin pitää toista älykkäänä ja poikamaisen leikkisänä niin, että tulosta tulee mutta hauskanpitoa ei unohdeta. Into lähti, kun häntä pyydettiin kaveriksi sparraamaan. Ensimmäinen kiuruvetinen ammattinyrkkeilyn valmentaja Elia Juusti ja Aki Pennanen treenaamassa Iisalmen väestönsuojassa eli ”luolassa”. Niistä on ollut hänen mielestään iso apu. Pitkä kokemus Pennanen aloitti nyrkkeilyn armeijassa 18-vuotiaana. Tämä poikkeaa aiemmista valmennussuhteista Pennasen kokemuksen mukaan siinä, että ammattilaisen kanssa tehdään tiiviimpää yhteistyötä. Tavoitteena Pennasella ja hänen valmennettavallaan, ammattilaisnyrkkeilijä Elia Juustilla ei ole sen enempää eikä vähempää kuin päästä huipulle. – Ammattinyrkkeily on minullekin uusi maailma, aika paljon joutui tutustumaan aiheeseen ja lukemaan ja opiskelemaan. Hän ei ole itse laki ja sana, vaan kuuntelee myös mitä ottelijalla on sanottavana. maaliskuuta 2023 Urheilu Aki Pennasella ja hänen valmennettavallaan, ammattilaisnyrkkeilijä Elia Juustilla kemiat kohtaavat. – Kyllä minä olen nyt luvannut, että sataprosenttisesti panostan tähän poikaan, Pennanen hymyilee. Totta kai lähdin kokeilemaan. Alkunsa valmennussuhde sai, kun Juusti muutti Iisalmeen ja tuli samoihin treeneihin Pennasen kanssa. Juusti aloitti nyrkkeilyn vuonna 2020, mutta taustalla on todella pitkä historia eri kamppailulajeista. Tähän Juustilla on vastattavana kuinka tyytyväinen hän on siihen, että vaihtoi Pennasen valmentajakseen. Pennanen on käynyt erilaisia valmentajakoulutuksia kolme kappaletta. Siellä ollaan yksin, ja kulmassa oleva kaveri on kaikki mitä ottelijalla on. – Aki on minulle todella sopiva valmentaja, koska meissä on samaa intoa ja halua oppia lisää. Yhteistyö toimii Pennanen on aiemmin valmentanut olympiatyylin ottelijoita ja potkunyrkkeilijöitä, mutta Juustin valmentaminen on hänen ensimmäinen kertansa ammattilaisen kanssa. Valmennussuhteista on SM-mitaleita tuotukin kotiin kunnioitettava määrä. Hyvä valmentaja myös kuuntelee ottelijaa
Toinen erä vaikutti pitkään päättyvän maalittomana, kunnes noin puoli minuuttia ennen erän päätöstä Kajastus sai harmillisesti tasoiAKU LAATIKAINEN JUHA PENNANEN Kapteeni Perttu Pietikäinen (vas.) alusti Kontiolahdella KK:n avausmaalin. Osumaan ei merkitty syöttäjiä. KK:n miesten kausi päättyi samoin kuin vuosi sitten, eli KajasKontiolahden Kajastus oli niukasti parempi puolivälierässä ja eteni jatkoon. T14: 3) Pihla Jaaranen ja Iida Pennanen. Warkis kavensi vielä kun aikaa oli kellossa reilut kolme minuuttia, mutta johto piti ja voitto jäi Kiuruvedelle lukemin 3–2. Seuran hiihtäjät saavuttivat laajalla rintamalla yhteensä 16 pm-mitalia ja 11 pistesijaa. Molemmat joukkueet puolustivat laadukkaasti ja maalivahdit hoitivat tonttinsa. Siitä vastasi Kiuruvesi, kun pelattiin jo viimeistä vitosta. Kuortaneen hyökkäyksessä pelaava Kokora ei yltänyt otteluissa tehopisteille. Viime kaudella jatkoon tosin vaadittiin kaksi otteluvoittoa, ja kontiolahtelaiset nappasivat tuolloin välieräpaikan voitoin 2–1. Sunnuntai 19.2., pm-parisprintti: KIURUVEDEN URHEILIJAT Kiuruveden Urheilijoilla oli piirinmestaruushiihdoissa peräti viisi joukkuetta T12-sarjassa. Mukaan on lähdössä myös Kiuruveden Urheilijoiden hiihtäjiä mittelemään mitaleista.. KiurU:n pieni joukkue onnistui mukavasti, saavuttaen viestistä sijan viisi, sekä henkilökohtaisilta matkoilta sijat 16 ja 13. T10: 2) Iida Siponen ja Lily Räty. nen. Kuitenkin reilun minuutin päästä Kajastus tuli jälleen tasoihin, tällä kertaa siirretyn rangaistuksen aikana, ja kun enempää maaleja ei enää varsinaisella peliajalla nähty, oli edessä jännittävä jatkoaika. U14:n AA-jatkosarjan peleissä on seuraavaksi edessä talvilomatauko ja pelit jatkuvat taas 18.3. P10: 4) Emil Mäki ja Niilo Auvinen. Ensimmäiselle erätauolle lähdettiin tilanteessa 1–1 ja toisessa erässä ei maaleja nähty ollenkaan. maaliskuuta 2023 KK-81:n miehille karvas jatkoaikatappio Kiuruveden Kiekko-81:n miesten edustusjoukkueen kausi jääkiekon Savo-Karjalan kolmosdivarissa tuli päätökseen viime lauantaina, kun joukkue hävisi puolivälieräottelun Kontiolahden Kajastukselle vieraskaukalossa niukasti maalein 3–2 jatkoajan jälkeen. Pisteille viikonlopun peleissä pääsivät Topias Tikkanen (3+2), Miro Nukari (2+0), Niilo Matsi ja Leevi Ratinen (1+1) sekä Juho Pennanen (1+0). Arkistokuva. 0–1 -tilanteessa siirryttiin myös ensimmäiselle erätauolle. P16: 1) Arttu Ritvanen ja Iiro Säisä. P16: 1) Niilo Kouvalainen, 2) Iiro Säisä, 3) Arttu Ritvanen, 6) Joel Mäki. T14: 3) Iida Pennanen, 6) Pihla Jaaranen. Peli pelataan Kiuruvedellä ja kyseessä on lohkon kärkiottelu, sillä LL-89 on talvilomatauon alkaessa sarjataulukon ykkösenä ja KK toisena. 21 Keskiviikko 1. tus oli vahvempi puolivälierissä. T12: 1) Emilia Siponen ja Aino Myllylä, 2) Enni Pennanen ja Silja Auvinen, 5) Miia Nousiainen ja Anna Siponen, 6) Ronja Nousiainen ja Saana Jaaranen, 7) Sofia Lohvansuu ja Katariina Peltola. Ohessa tulokset: Lauantai 18.2., henkilökohtainen pm-kilpailu: P8: 1) Emil Mäki. M65: 3) Aito Pennanen. Näin ollen pisteet jaettiin lopputuloksella 5–5. Kolmannen erän alussa KK siirtyi tosin vielä uudelleen johtoon, kun Oskari Kärkkäinen onnistui maalinteossa. Kolmas erä oli tiukkaa vääntöä ja maaleja nähtiin vain yksi. Puolivälierät pelattiin monista edelliskausista poiketen harvinaisella kerrasta poikki -systeemillä, ja runkosarjassa paremmin sijoittunut Kajastus sai yksiosaiseen puolivälierään kotiedun KK:ta vastaan. Tulevana viikonloppuna kilpaillaan perinteikäs Hopeasomman loppukilpailu Lahden Salpausselällä, jonne kokoontuvat kaikki Suomen parhaat 10–16 -vuotiaat hiihtäjät, mäkihyppääjät ja yhdistetyn kilpailijat. Tarvittaessa pelataan vielä myös sunnuntaina 5.3. Varsin siististi edenneen ottelun tasaisuudesta kertovat myös maalivahtien torjunnat, joita kertyi sekä Kajastuksen Jaakko Lehikoiselle että KK:n Miska Ruotsalaiselle 31. ja lauantaina 4.3. Heidi Kokoran Kuortane aloitti tasaisesti Naisten Liigan pudotuspelit. Jatkoon ja välieriin pääsemiseksi vaaditaan kolme voittoa. T12: 2) Aino Myllylä, 3) Anna Siponen, 4) Enni Pennanen, 5) Emilia Siponen, 9) Silja Auvinen, 10) Katariina Peltola. perinteisen tyylin henkilökohtaisilla matkoilla sekä sunnuntaina 19.2. KK oli liikkeellä vähän huonolla jalalla ja laski KalPan helpohkosti kolmen maalin johtoon jo toisen erän alussa. Kiuruveden Urheilijoiden hiihtäjät olivat hyvässä vauhdissa toissa viikonloppuna, kun Pohjois-Savon piirinmestaruushiihdot ja samalla Iivo-cupin viides osakilpailu sivakoitiin Iisalmen Paloisvuorella lauantaina 18.2. vapaan tyylin parisprinttien merkeissä. Puolivälierissä vastustajana on Kiekko-Espoo, ja kahden ottelun jälkeen otteluvoitot ovat tasan 1–1. P10: 7) Niilo Auvinen. Tarja Viertorinne voitti vapaalla tyylillä N50-sarjan ja Aito Pennanen sijoittui toiseksi M65-sarjan 5 kilometrin kilpailussa. Kolmannessa erässä kotijoukkue näytti sitkeytensä ja karkasi kahden maalin johtoon. AKU LAATIKAINEN tettua pelin 1–1:een. M18: 1) Olli Kouvalainen. U14 lohkokakkosena KK:n U14-joukkue pelasi viikonloppuna tuplapelit ja urakka alkoi lauantaina Toivalassa, jossa vastaan luisteli KalPa P Yellow 2. Ryhtiliikettä saatiin kuitenkin aikaiseksi ja ennen viimeistä erätaukoa KK oli enää vain maalin vastustajaansa perässä. Siellä voittomaalin viimeisteli Kajastus ajassa 68.20. KK aloitti lauantain ottelussa maalinteon, kun Tatu Oksanen vei vieraat johtoon ylivoimalla Pyry Lappalaisen ja Perttu Pietikäisen syötöistä. M20: 1) Niilo Kouvalainen ja Olli Kouvalainen. Perjantaina olivat ohjelmassa viestit, lauantaina vapaan sprintti ja sunnuntaina vapaan tyylin 20 kilometriä yhteislähtökilpailuna. N50: 1) Tarja Viertorinne. Silloin KK:ta vastaan asettuu LL89 Lapinlahdelta. Viestissä (3x5 km) seuraa edustivat Iiro Säisä, Olli Kouvalainen ja Niilo Kouvalainen sekä sprintissä ja yhteislähdössä Olli Kouvalainen. T10: 4) Lily Räty, 6) Iida SipoKiurU:n nuoret hiihtäjät ovat urakoineet laduilla KIURUVEDEN URHEILIJAT Piirinmestaruushiihdoista ja Iivo-cupista tuli 16 mitalia, nuorten SMhiihdoissa paras sijoitus oli viides. Maalivahti Emil Maja torjui KalPaa vastaan 47 kertaa ja Warkis-ottelussa torjuntoja hänelle kertyi 34. Ottelusarja jatkuu keskiviikkona 1.3. Lisäksi Kestilän laskiaishiihdoissa sunnuntaina 19.2. Näin ollen Kajastus jatkoi lohkon välieriin ja KK-81:llä alkoi kesäloma. U14:n saldo oli yksi tasapeli ja voitto. Kuortane onnistui lauantaina voittamaan avausottelun vieraissa maalein 3–4, mutta Espoo kävi sunnuntaina hakemassa kotiedun takaisin itselleen, voitettuaan Kuortaneella pelatun pelin jatkoajalla 1–2. Pian on myös Hopeasompa Viime viikolla Kiuruveden Urheilijoiden hiihtäjiä oli mukana Pyhäjärven Honkavuorella, jossa hiihdettiin tämän talven ensimmäiset nuorten SM-hiihdot 24.2.–26.2. Syöttöpisteet kirjattiin Lauri Väänäselle ja Nestori Kärkkäiselle. Kokora pudotuspeleissä KK:n kasvatti Heidi Kokora ja hänen edustamansa joukkue Team Kuortane aloittivat viime viikolla Naisten Liigan pudotuspelit. Sunnuntaina vieraaksi kotikaukaloon saapui Warkis Sawo United S. Kajastus oli runkosarjassa kolmas ja KK kuudes
iltapäivällä järjestettiin Kiuruveden vuoden 2022 urheilijoiden palkitseminen ja samalla jaettiin vuoden 2023 urheilija-apurahat. Olli Kouvalainen, hiihto, 500 euroa. Tunnustukset erinomaisesta urheilusuorituksesta: Jari Huttunen, Kiuruveden Urheiluautoilijat, ralli: WRC2-luokassa kolmas sija Italian MM-rallissa sekä kolmas sija Ruotsin MM-rallissa niin ikään WRC2-luokassa. Ilmari Kukkonen, voimailu, 200 euroa. Huttunen on tällä hetkellä SM1-luokan pisteissä neljäntenä 25 pisteellä. Ahneus kuiSuomen Voimalajiliitto järjesti kaksi kovatasoista kilpailua lauantaina 18.2. Voimailijoilla vahva alku vuoteen tenkin kostautui ja ulosajo oli pari kilometriä ennen maalia tosiasia. Heidi Kokora, Team Kuortane: jääkiekon nuorten MM-kisaedustus. Kiuruvetisten kauden on tarkoitus jatkua toukokuussa ajettavassa Kaakkois-Rallissa Virolahdella. Janette Juutilainen, Kiuruveden Voimistelijat: Ohjausja johtokuntatyöstä. – Ennen viimeistä pätkää kuitenkin päätettiin, että yritetään olla yleiskilpailun neljäs. Valmentaja-apuraha: United Northern Skaters, taitoluistelu, 200 euroa. Riitta Piippo, Kiuruveden Palloilijat: Jo vuosia jatkunut työ juniorijoukkueiden ja nykyisen Kiupattarien taustalla monissa eri tehtävissä. puoli minuuttia. Kiuruveden Urheilijoiden Anne Vuorikoski saavutti viime vuonna otevoimailussa MMja SM-kultaa. Markku Kamunen, Kiuruveden Palloilijat: Pitkäjänteinen valmennustyö seuran juniorijoukkueissa. Marko Allinen Kiuruveden Urheiluautoilijat, ralli: Historic Rally Trophyn -75 luokkamestaruus. Hänen edellään ovat Lauri Joona (32 pistettä), Juha Salo (43 pistettä) ja Teemu Asunmaa (49 pistettä). Hän kilpailee tuttuun tapaan pääluokassa SM1:ssä ja menopelinä Huttusella on jälleen Skoda Fabia R5. Vuoden 2022 valmentaja: Juha Vuorikoski, Kiuruveden Urheilijat. Kiuruveden Urheiluautoilijoiden Jari Huttunen osallistuu tulevana viikonloppuna Jyväskylässä ajettavaan SM-Talviralliin. Aina valmis toimimaan kilpailuiden toimitsijatehtävissä niin kesällä kuin talvella. Ohessa lista palkituista ja apurahojen saajista: Vuoden 2022 Kiuruveden urheilija: Anne Vuorikoski Kiuruveden Urheilijat, otevoimailu: MM-kultaa ja SM-kultaa sarjassa naiset -65 kg. Perjantaina ja lauantaina kaasuteltavassa kauden kolmannessa SM-rallissa on seitsemän erikoiskoetta, joiden yhteispituus on 86,02 kilometriä. Kilpailun järjestää Kotkan UA. Vuoden 2022 Kiuruveden veteraaniurheilija: Jouni Mähönen Kiuruveden Urheilijat, otevoimailu: otevoimailun MM-kulta ja SM-kulta Masters-sarjassa -100 kg sekä MM-hopea ja SM-hopea avoimessa sarjassa -100 kg. Pertti Lind, Kiuruveden Urheilijat: Ahkera toiminnan mies kilpailuorganisaatiossa, talkoissa ja varainkeruussa seuran hyväksi. Kolmantena olivat Tampereen UA:n Toni Sinkkonen ja Arto Saarilahti, jotka jäivät Allisista miltei neljä ja EGYPTI RACING TEAM Lisäksi Kiuruveden Urheilijat saavutti seitsemän pistesijaa Iivo-cupin suksicrossista. Kallaveden Vahvin -kilpailun jälkeen oli vuorossa otevoimakilpailu Kallavesi Grip Challenge. 22 Keskiviikko 1. maaliskuuta 2023 Urheilu Alliset ajoivat luokkavoiton Kuhmoisissa Kiuruveden Urheiluautoilijoiden Niko Allinen ja hänen kartanlukijansa Marko Allinen palasivat voittokantaan viime viikonloppuna ajetussa Historic-rallisarjan osakilpailussa Kuhmoisissa. Nuotteja kiuruvetisen vierellä lukee Antti Haapala, joka on ollut Huttusen kartanlukijana myös Rovaniemen ja Kuopion SM-ralleissa aiemmin tänä vuonna. Marja Kouvalainen, Kiuruveden Voimistelijat: Talkootyöstä. Kiuruveden Urheilijoita edusti Kallaveden Vahvin -kilpailussa Markus Kämäräinen. Veera Help Puijo Wolley: lentopallon maajoukkue-edustus U19-ikäluokassa. Kiitoksia myös kaikille nostotalkoisiin osallistuneille. Tanja Virolainen, Kiuruveden Ratsastajat: Seuran pitkäaikainen sihteeri, Steward ja ratamestari usean vuoden ajan seuran ja lähialueen kilpailuissa, lisäksi ratsastuksen opettaja seuran omassa toiminnassa. Kiuruveden Urheilijoiden vahvaja otevoimakilpailijat saivat siis hyvän alun uuteen kilpailukauteen. Anne Vuorikoski on Vuoden urheilija Santeri Hukkanen Kiuruveden Urheilijat, kädenvääntö: EM-pronssia ja SM-kultaa raskaassa sarjassa. Lisäksi hän on aktiivinen osallistumaan seuran talkootöihin, sekä hiihtämään ja juoksemaan seuran väreissä muun muassa maakuntaviesteissä. Hän sijoittui viidenneksi kilpailussa, jossa oli mukana lukuisia SM-tason konkareita. AKU LAATIKAINEN Urheiluseurojen tunnustukset: Kunniakirja, lahjakortti, ruusu ja pokaali: Arto Kauhanen, Kiuruveden Urheilijat. Parempaankin oli aineksia, sillä he olivat pitkään viidentenä. – Kuopion kisan voitto antaa tietysti vain yhden tavoitteen eli voitosta lähdetään ajamaan, Huttunen linjaa Facebook-sivullaan tulevasta Jyväskylän kilpailusta. Rovaniemellä kaksikon matkanteko päättyi keskeytykseen, mutta Kuopiossa tuli voitto. – Hauskaa kuitenkin oli ja reitti oli vaativa. Eroa toiseksi tulleisiin Mäntsälän Moottorikerhon Ilkka ja Jere Haljalaan kertyi 54,2 sekuntia. Kiuruveden Urheilijoista Anne Vuorikoski voitti naisten sarjan. Pekka Lähderinne, Kiuruveden Urheilijat, otevoimailu: MM-kulta ja SM-hopea miesten -85 kg:n sarjassa. Urheilija-apurahat: Heidi Kokora, jääkiekko, 500 euroa. Kuopion Old School Gymillä. Ford Escort 1300 GT -autolla kaasutellut kaksikko voitti oman luokkansa, joka oli tuttuun tapaan vuoden 1975 enintään 1300-kuutioisten autojen luokka. Tuolloin ajetaan Kaakkois-Ralli Virolahdella. AKU LAATIKAINEN Historic Rally Trophyn seuraava osakilpailu on toukokuussa. Vaikka yleisöä oli paljon, niin kannon nokassa vietettiin kuitenkin pari minuuttia ja se pudotti yleiskilpailusijoituksen seitsemänneksi, Alliset kertaavat Egypti Racing Teamin Facebook-sivulla. Arttu Ritvanen, hiihto, 300 euroa. Miesten sarjan voitti Juha Vuorikoski, toiseksi tuli Jouni Mähönen ja kolmannen sijan vei Pekka Lähderinne. Jari Huttunen ajaa taas SM-rallissa Jari Huttunen.. On valmentanut voimailussa Anne Vuorikoskea ja nuoria. Tiistaina 28.2. Yleiskilpailussa Alliset olivat sijalla seitsemän. Markus Kämäräinen Kiuruveden Urheilijat, otevoimailu: MM-pronssia, avoimessa -100 kg:n sarjassa. Kuhmoisten ralli oli talvikauden kolmas ja viimeinen Historic Rally Trophyn osakilpailu. Kyseessä olivat Kallaveden Vahvin -kilpailu ja Kallavesi Grip Challenge -otevoimakilpailu. Tällä hetkellä Alliset ovat kärjessä oman luokkansa kokonaispisteissä, napattuaan kauden kolmesta ensimmäisestä kisasta kaksi voittoa ja yhden kakkossijan. Vuoden 2022 Kiuruveden nuori urheilija: Topias Riikonen Kiuruveden Urheilijat, kädenvääntö: EM-kultaa nuorten sarjassa ja EM-pronssia avoimessa sarjassa
Kiuruvedellä ovat nappulaikäiset ryhtyneet pelaamaan innolla jääkiekkoa. – Sarjaan lähteminen vaatii myös kunnollista pelikaukaloa. – Muilla pelaajilla on myös puute varusteista, joskin heillä on jo välttämättömimmät, kuten esimerkiksi polvisuojat, kypärät ja hanskat. MENOVINKIT Suomalaisen kevyen musiikin pitkäaikainen suosikki Kake Randelin lähtee uransa ensimmäiselle konserttisalikiertueelle kevään ajaksi ja esiintyy myös Kiuruvedellä kulttuuritalon Kiurusalissa 11.3. Nappuloilla on pätevä valmentaja. Ei voida ajatella harjoittelemista, ellei kenttä ole kunnossa. Lisäksi tarvitaan pukeutumisja peseytymissuojat. Esiintyjinä ovat Kalle Jussila ja Susanna Heikki. maaliskuuta 2023 Viikosta viikkoon 50vuotta sitten Jääkiekko on tämän päivän timantinkova laji – Jääkiekkoilu on tämän päivän ja tulevaisuuden laji. Pehkonen kertoo, että nappularyhmät harjoittelevat jokainen vähintään kerran viikossa. On toivottu, että esimerkiksi liikkeet antaisivat ne lahjoituksina. Niitä kuluu pelikauden aikana nappulaikäisillä 3–4 kappaletta. KAKE RANDELIN – KAIKKI HITIT 11.3. Poika katsoi ihmeissään turistia ja vastasi: – Eihän se muuten elä. Jaakko Pehkonen toteaa, että Kiuruvedellä on hyvää ja innokasta pelaaja-ainesta. kello 19.00–20.30. Jaakko Pehkonen “. Konsertti ei sisällä väliaikaa. – Innokas nappula painaa kiekon perään vaikka paljain käsin, mutta jos varustus ei ole riittävä, voi sattua kaikenlaisia haavereita. Pehkonen on itse pelannut viisi vuotta jääkiekkoa Suomi-sarjassa. Heistä viimeksi mainittu on muun muassa vuoden 2015 tangokuningatar sekä tuttu radioääni Nostalgiaradiosta. Varusteista tulevat pelaajalle kaikkein eniten maksamaan mailat. Lopulta hän kysyi pojalta: – Syökö kala. Säestyksestä vastaa Quattro-orkesteri ja konsertin kesto on noin kaksi tuntia. Mikäli aiotaan mukaan sarjaotteluihin, on kuuluttava johonkin porukkaan. Hän myös menee sinne ja ennen kaikkea näyttää muille, kuinka sinne mennään. Hän on ollut mukana kahdessa maaottelussa ja valmentanut jääkiekkoilijoita teknillisillä neuvoillaan Iisalmessa neljä vuotta. Nappuloilla esimerkiksi luistelutaito on yllättävän hyvä. Nappulaikäiset ovat innostuneet pelaamaan tosissaan. Tällä hetkellä nappulat eivät kuulu virallisesti mihinkään seuraan. Kulttuuritalon Kiurusalissa pidetään kello 18 alkaen, konsertti, jossa kuullaan suomalaisia tangoja aina 1950ja 1960 -luvuilta tähän päivään saakka. Jääkiekkoa pelaavat nappulat ovat lähestulkoon samoja, jotka pelaavat kesäisin KiuPassa jalkapalloa. Muutenhan maalivahdilla on aika tukalat paikat kuumassa ottelussa. SINIVALKOISET TANGOT 4.3. Tällä hetkellä KiuPa on maksanut nappuloiden pelimatkojen kustannukset. JOHN C. Tähän mennessä on käyty jo kymmenkunta peliäkin, lähinnä Pyhäjärven Pohtia ja Iisalmen Peli-Karhuja vastaan. Ottelut ovat olleet ystävyysotteluita. Sama pätee maaleihin. Mikäli pelaaja on hyvin suojattu, jääkiekkoilu on myös vaaraton laji. Maalivahdin varusteet maksanevat noin 300 markkaa. Siinä on vauhtia ja jännitystä. Hyvä johtaja tietää mihin suuntaan pitää mennä. – Tarvittaisiin ennen kaikkea maalivahdille täydelliset varusteet. Myös yli 15-vuotiaita olisi tulossa mukaan, jos olisi riittävästi vapaaehtoista valmentajavoimaa. Randelin on tähän mennessä julkaissut pitkällä uralla yli 20 albumia, joihin sisältyvät muun muassa hitit Nasta pimu, Tarja, Avaa hakas, Jannu huoleton, Tilipäivä koittaa ja Kielletyt tunteet. Nappuloita valmentaa opettaja Jaakko Pehkonen. MAXWELL Viikon miete Vitsikästä Turisti katseli, kun savolaispoika oli pilkkimässä. KiuPaan. Kaukalo olisi pidettävä jatkuvasti puhtaana. 23 Keskiviikko 1. Varusteet puutteelliset – Tällä hetkellä on suurin puute pelivarusteista, Jaakko Pehkonen kertoo. Ja pelaajat saavat purkaa sisuaan sääntöjen puitteissa. Mukana on 70 poikaa ja 13 tyttöä. (Kiuruvesi-lehti 28.2.1973) Jääkiekkojoukkue muistuttaa varusteineen avaruusmiehistöä. – Varusteista tulevat pelaajalle kaikkein eniten maksamaan mailat. Peliryhmät on muodostettu alle 15-vuotiaista, alle 13-vuotiaista ja alle 11-vuotiaista pojista sekä tytöistä. On keskusteltu jatkamisesta ensi pelikauden aikana Kiuruveden Palloilijoiden riveissä, mikäli KiuPa ottaa jääkiekkoilun ohjelmistoonsa
Gennadi Havrasenko piti asioiden hajottamisesta ja kokoamisesta, ensin pyörä, sitten mopo, auto ja tietokone. To 2.3. klo Ke 1.3. maaliskuuta 2023 Hartaus Veljesi veri huutaa minulle maasta Perjantaina tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun Venäjä aloitti täysimittaisen sodan Ukrainaa vastaan. LEHTI OY 2 Keskiviikko xx. Ti 7.3. Silloin Herra kysyi Kainilta: ”Missä on veljesi Abel?” Kain vastasi: ”En tiedä. 2. 11. Tämän viikon Vanhan testamentin teksti 1 Moos 4: 3-10 kertoo Kainista ja Abelista. Kun sähköt ja vesi olivat poikki, Serhi ja Svetlana grillasivat ruokaansa kotipihalla. Hän oli sähkömies, joka harrasti roisia huumoria. klo 14 Torintuvalla. Gennadi oli tapaillut naapurikylän tyttöä, joka hävisi sodan sytyttyä.. Natalja kasvatti pihansa ruusutarhassa vaaleanpunaisia ruusuja. klo 16 IltaperhekerIltaperhekerho ho Talvilomaviikolla 10 Talvilomaviikolla 10, to. To 2.3. klo 11 Ehtoollisjumalanpalvelus, kuoro, ym. klo 18 Ke 1.3. Kuoroharjoitus kokouksen jälkeen. Pakkasen paukkuessa olemme sisällä. mänä Alfa-kurssi. DIAKONIA DIAKONIA To 2.3. Serhi Lukianenko kuoli tänä vuonna Derhatšissa. ke klo 17 ennenpyhitettyjen lahjain liturgia www.kiuruvedenhelluntaisrk.. xxxxkuuta 2021 Seurakuntatalon virastot ke Seurakuntatalon virastot ke 1.3. Isä löysi ruumiin seuraavana päivänä. Hän kuoli 18-vuotiaana autoonsa osuneen kranaatin räjähtäessä 13. klo 18 KirkkomuKirkkomusiikkiyhdistyksen KEVÄTsiikkiyhdistyksen KEVÄTKOKOUS, iso sali. Kari Matti Juntunen 71 v. Su 5.3. (Huuskonen, Häyrynen, (Huuskonen, Häyrynen, Pirkkalainen). 2. 017 770 0421 www.kiuruvesi-lehti.fi Seurakunnat ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Jumalanpalveluksia Kiuruveden kirkossa 1.3. Molemmat uhrasivat Herralle, mutta Herra ei katsonut Kainin uhrin puoleen vaan Abelin uhrin puoleen. Vastuuryhmänä Alfa-kurssi. paastonajan sunnuntai sunnuntai klo 10 klo 10 Sanajumalanpalvelus Sanajumalanpalvelus klo 13 klo 13 Rytkyn kinkerit Asko Rytkyn kinkerit Asko Kärkkäisellä Laukkalan talo Kärkkäisellä Laukkalan talo Torintupa ry:n kevätkokous Torintupa ry:n kevätkokous 16.3. Sodan alettua hän muun perheen kanssa yritti paeta Irpinistä. harjoitus kokouksen jälkeen. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta WWW.KIURUVESILEHTI.FI. Kastettu Kastettu Elsa Tyyne Sylvia Halonen Elsa Tyyne Sylvia Halonen p. Hän oli venäjänkielinen ja asui 37 km:n päässä Venäjän rajasta Vilsanan kylässä, jonka Venäjä miehitti sodan ensimmäisenä päivänä. Paikallistelevision toimituksessa hän tapasi Nataljan. klo 14 Rinnekodin Rinnekodin kohtauspaikka kohtauspaikka LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Ma 6.3. Gennadi lähti viemään isoäitiään pois sodan jaloista. päivystys normaalispäivystys normaalisti klo 9-11 ti klo 9-11 To 2.3. To 2.3. klo 14 Ti 7.3. la klo 10 liturgia, vainajien muistelu 22.3. 9-vuotiaan Alisa Perebyinisin isä oli rintamalla. klo 9 ja ti 14.3. den virkistyspäivän vuoksi. klo 18.30 LauluseuLauluseurat Ry:llä rat Ry:llä Su 12.3. Toiminta malla viikolla 10. 386. klo 14.30 3-6 luokka3-6 luokkalaisten sählykerho, liikunlaisten sählykerho, liikuntahalli tahalli Kuollut Kuollut Aune Katri Ruotsalainen Aune Katri Ruotsalainen 85 v. Tästä Kain vihastui ja surmasi veljeensä Abelin. Viktorilla oli tapana tehdä pitkiä kävelyretkiä Sashan kanssa lähi ympäristöön. Natalja ja Volodymyr asuivat Nataljan vanhempien luona ja rakensivat itselleen taloa. klo 16 Ke 1.3. Serhi muutti 15-vuotiaana hoitamaan mummoaan, jonka talon hän sitten peri. klo 10 seurakuntaseurakuntakerho kerho Ti 7.3. Laskemme mäkeä ja paissä. maaliskuuta 2022. klo 16 To 2.3. syyskuuta 2022. klo 16 Safkasankarit Safkasankarit kokkikerho, kasvatuksen kokkikerho, kasvatuksen tilat tilat Pe 3.3. klo 12 Ma 6.3. paastonajan paastonajan sunnuntai sunnuntai klo 10 klo 10 Sanajumalanpalvelus. Silloin poika oli 4 vuotta ja tytär 9 vuotta. Aina oli joku juttu kerrottavana. 9.3 Iltaperhekerho klo 16 -18 Iltaperhekerho klo 16 -18 Seurakuntatalon pihapiirisSeurakuntatalon pihapiirissä. paukkuessa olemme sisällä. VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ Ke 1.3. Hän korjasi ihmisten sähköt, olipa heillä varaa maksaa tai ei ja kaupan päälle tulivat vitsit. Hänen oli haudattava poikansa kranaattitulen alla. Rinnekodilla perjantaina. paastonajan 3. Tyttärelle syntyi kaksoset Nicole ja Denic vuonna 2021. Pe 10.3. Tämän johdosta Helsingin Sanomat kertoi esimerkkejä sodassa kuolleiden siviilien elämänkohtaloista, jotka puhuttelivat minua syvästi. klo 14.30 Pe 3.3. Olenko minä veljeni vartija?” Herra sanoi: ”Mitä oletkaan tehnyt! Etkö kuule, kuinka veljesi veri huutaa minulle maasta?” Tänäkin päivänä, näitä tapahtumia katsellessa, Jumalan ääni sisällämme huutaa: Mitä oletkaan tehnyt! Etkö kuule, kuinka veljesi veri huutaa minulle maasta?” RISTO PENTIKÄINEN Hengelliset VARAA ILMOITUSTILASI Pirjo Palo, 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Juha Saastamoinen, 044 726 2952 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi Teemanumeron aiheena: Eduskuntavaalit ILMESTYY 22.3. 3. Toiminta jatkuu normaalisti viikolla jatkuu normaalisti viikolla 11. He menivät naimisiin 2003. Nataljan piti sitten tehdä nämä enemmän hermoja vaativat tehtävät. ovat kiinni työntekijöiden virkistyspäivän vuoksi. Ma 6.3. klo 12.30 12.30 Päiväkerhot ovat talviloPäiväkerhot ovat talvilomalla viikolla 10. Pakkasen tamme makkaraa. klo 18 Arkiretriitti, Arkiretriitti, takkahuone takkahuone Su 5.3. klo 15 Naisten Naisten raamattupiiri, takkahuone ja raamattupiiri, takkahuone ja Rinnekodilla perjantaina. klo 9 ja ti 14.3. klo 12 Lähetyspiiri, Lähetyspiiri, takkahuone. Silloin venäläisten rypälepommin sirpaleet surmasivat heidät 12.toukokuuta 2022. Su 12.3. Viktor Diedova (s. He saivat pojan, Sashan, jota Viktor ei raskinut jättää päiväksi päiväkotiin, kun tämä itki. Päivystys diakoniaPäivystys diakoniatoimistossa klo 9-10 HUOM toimistossa klo 9-10 HUOM AIKA! AIKA! Ma 6.3. Ke 8.3. 24 Keskiviikko 1. He elivät täyttä elämää viimeiseen hengenvetoonsa asti. klo 18 To 2.3. Koko perhe kuoli venäläisten kranaatti-iskussa Irpinin sillalla. takkahuone. Su 5.3. Lopulta talo valmistui 2011. PÄIVÄKERHO, kasvatukPÄIVÄKERHO, kasvatuksen tilat sen tilat Ke 1.3. 017 770 0421 p. ovat kiinni työntekijöi1.3. ke klo 17 sairaanvoitelun sakramentti 18.3. Laskemme mäkeä ja paistamme makkaraa. Kaikki ihmettelivät, miten noin hiljainen mies voi saada vaimon. Ikäerosta huolimatta he olivat kuin kaksoset. 16.3. Serhi ja hänen vaimonsa Svetlana sienestivät ja marjastivat niin, että olivat luonnontuotteiden suhteen omavaraisia. Serhi liikkui luonnossa ja teki havaintoja venäläisten liikkeistä ja raportoi niistä omille joukoille. klo 13 klo 13 Lahnasten kinkerit Lahnasten kinkerit Mäkipirtissä, Lahnastentie Mäkipirtissä, Lahnastentie 386. ke klo 17 ennenpyhitettyjen lahjain liturgia 8.3. klo 18.30 Pe 10.3. MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Ke 1.3. Viktor kuoli 53vuotiaana kesken ruuan laiton kotinsa lattialle venäläisten ampuman ohjuksen sirpaleisiin 11. klo 14 Torintuvalla. 1969) Mariupolista, rakasti 1700-luvulla perustetun kotikaupunkinsa kauneutta ja kuvasi sitä. Serhi oli 7 v, kun hänelle syntyi pikkuveli. 9.3 , to. PERHETYÖ PERHETYÖ To 2.3. klo 15 Ke 8.3. Seurat Ry:llä. Natalja Obodzinska oli historian opettajana kotikaupungissaan Jurivkassa. 85 v. klo 10 Ti 7.3. klo 13 klo 13 Seurat Ry:llä. Sanajumalanpalvelus. Hän tutki toisen maailmansodan tapahtumia ja sai tuotua erään kyläläisen jäännökset Ukrainaan kotikylän multiin. Kesällä he tekivät retkiä kotimaansa historiallisiin kohteisiin. Rakentaminen kesti 10 vuotta. Kari Matti Juntunen 71 v. Venäläisten ohjusiskussa talo tuhoutui ja kaikki siellä olleet kuolivat. Arkiretriitti klo 18, Arkiretriitti klo 18, takkahuone takkahuone Ti 7.3. KuoroKOKOUS, iso sali. VastuuryhPirkkalainen)
Lisätietoja ja varaukset: Kiuruvesi Lehti Oy p. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Hintaan sisältyy 12 hoitoa. Niinpä akateemisten perheiden lapset hakeutuvat yliopistoon useammin kuin ammatillisen koulutustaustan omaavien vanhempien lapset. Myös alueelliset erot olivat vertailumaiden pienimpiä. 040 182 44 33 --------------------------------------------Eläkeliiton kylpylämatka Pärnuun 25.– 30.4.2023. leivonnaisia. Mukanaolo lapsen koulukäynnissä ei ehkä muutoinkaan kuulu perheen toimintatapoihin tai -kulttuuriin. klo 3.20 Kiuruvedeltä. Esimerkiksi riittävän pienet luokkakoot ja kouluavustajien määrän lisääminen ovat konkreettisia keinoja auttaa ilman kodin tukea jääviä. Asunnot eri kokoisia, kysy p. 15.3. Ympärivuotista majoitusta. DIGITAALISESSA maailmassa myös koulutuksen arvostus on muuttunut. Petipaikat 6:lle henkilölle. 044 7050 443. Esimerkiksi musiikki-, pelija somemaailmassa miljonääriksi voi päästä hyvinkin vähällä koulutuksella. Koulutus on alkanut myös periytyä, mikä on selvä merkki yhteiskunnan kahtiajaon kasvusta. KAIKISSA perheissä vanhemmilla ei ole aikaa eikä osaamista opiskella yhdessä lapsen kanssa. maaliskuuta 2023 Kohti parempaa peruskoulua PERUSKOULU on koko sen 50-vuotisen historiansa ajan pyrkinyt koulutuksellisen tasa-arvon lisäämiseen. Tervetuloa! Johtokunta Rytkyn Salonkävijät ry:n Rytkyn seutu ry:n Rivi-ilmoitukset Vuokrattavana Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. MARKKU SIPONEN Kirjoittaja on liikunnan ja terveystiedon lehtori, maatalousyrittäjä eduskuntavaaliehdokas (kesk.) VIERASKYNÄ Kotiseututyötä vuodesta 1953 lähtien LEHTI OY Asuntoja Kesätöitä Kokouksia VASTA REMONTOITUJA, ASUNTOJA KESKUSTASSA. Aikaisemmin koulutus ja tutkinnot avasivat varmimmin tien taloudelliseen menestykseen, mutta nykyään väyliä on paljon enemmän. Sitovat ilm. Erot oppilaiden ja koulujen välillä olivat pienemmät kuin muissa vertailumaissa. Matkan hinta 647 e/hlö 2hh:ssa. 25 Keskiviikko 1. TAUSTATEKIJÖIDEN vaikutusta oppimismahdollisuuksiin on pystyttävä tasaamaan. KIURUVESI-LEHTI KYLIEN KIRJA TUOKIOKUVIA KOTIRINTAMALTA KATRIN KERTOMAA Muistoja ja mielikuvitusta Kohtaloita ja kertomuksia SODAN VUODET 1939-1945 KIURUVESI, kuvia vuosilta 1981-1990 500 VUOTTA KÄRKKÄISIÄ 70 VUOTTA KÄRKKÄISTEN SUKUSEURAA KIURUVEDEN HISTORIA ORTODOKSINEN KIRKKOPOLKUMME KIURUVEDEN HINGUNNIEMEN TIKKASET HARVA MEISTÄ ON RAUTAA -yrittäjiä Kiuruvedeltä Kiuruvesi-lehti konttori@kiuruvesilehti.fi p. KAIKKI vanhemmat haluavat, että heidän lapsillaan on turvattu tulevaisuus ja onnellinen elämä, mutta eri sosiaaliluokissa se toteutuu eri tavoin. 050 5388321 --------------------------------------------Eläkeläiset ry: kerho ke 8.3. klo 10 Puistonkulmalla. 050 400 9437 Annetaan vuokralle Rytkyn Salonkävijät ry:n Koivujärvi ry:n Rytkyn Salonkävijät ry:n Kiuruveden Kotiseutuyhdistys ry:n Paajakan Erämiesten VUOSIKOKOUS metsästysmajalla la 11.3.2023 klo 12. Kylpyläpaketti puolihoidolla Spa Tervise Paradiis. Mielihyvä onnistumisesta on omiaan lisäämään motivaatiota ja halua oppia jatkuvasti uusia asioita. ERÄS syy negatiiviseen kehitykseen on yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntyminen. Muistilista VUOKRATTAVANA Viikko-osake Vuokatti Country Club la 1.4.2023 klo 16 – la 8.4.2023 klo 12 Vuokra 490,00 € Hintaan sisältyy kylpyläliput Katinkultaan 4 x 7 käyntiä -Ennakkomaksu Huoneisto on täysin varustettu; keittiö/oleskelutila + mh + parvi + sauna/kylpyhuone. ON tärkeää huolehtia siitä, että menetelmistä riippumatta koulu on turvallinen paikka, joka tuottaa myönteisiä oppimiskokemuksia ja oppimisen iloa. Sen sijaan tarvitaan aikaa ja mahdollisuuksia todella kohdata lapset ja nuoret sekä räätälöidä toimintaa kulloistenkin tarpeiden mukaan. Varaukset puh. PISA-MENESTYKSEN kulta-aikoina suomalaisen peruskoulun keskeinen menestystekijä oli oppilasjoukon yhtenäisyys. Pelataan bingoa, tervetuloa! Ateriapalvelun ruokalista vko 10: ma: broilerikastike, perunat, parsakaali, kaali-kasvissalaatti, puolukkakiisseli, ti: jauhelihakeitto, suolakurkku, juusto, marjapuuro, ke: jauhelihapihvit, perunat, ruskeakastike, porkkana, kiinankaali-paprika-persikkasalaatti, aprikoosikiisseli, to: sitruunainen kalakastike, perunasose, punajuurilisäke, porkkanasalaatti, herukkakiisseli, pe: kinkkukiusaus, herne-maissi, punajuurisalaatti, suklaamousse, la: broilerikeitto, juusto, suolakurkku, marjarahka, su: maissipaneroitu kalaleike, perunasose, yrttikastike, porkkanaviipaleita, kaali-puolukkasalaatti, vadelmakiisseli. Kouluvalinnat määräytyvät paljolti perheen sosioekonomisen aseman perusteella. mennessä ja lisätiedot Pirjo p. PÄÄSY takaisin koulutuksen huipulle vaatii Suomessa riittävien resurssien turvaamista kouluille ja opettajille. Monella tavalla se on onnistunut tässä tehtävässä, mutta viime vuosien aikana kansainvälinen koulusaavutuksia mittaava Pisa-testi on osoittanut suunnan kääntyneen. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti. Lähtö 25.4. Avainasemassa on toki myös pätevä opetushenkilöstö, jonka työn resurssointiin ja työssä jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota. 0400 945544 --------------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ym. Niinpä lapsi joutuu usein tekemään aineja kouluvalintansa ilman vanhempien tukea. Ratkaisu ei löydy opetusmenetelmien tai -suunnitelman nopeilla muutoksilla tai inkluusion poistamisella
0400 218 745 OMPELU-/SAUMAUSKONEET Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com. 26 Keskiviikko 1. Tervetuloa! Hiihtolomalla, vko 10 liikuntatoimen ohjatut ryhmät ja aamu-uinnit tauolla. Hingunniementie 98 19.3. klo 9–18 la – su 25.–26.3. Laitosäänestyksen tarkemmista äänestyspäivistä tiedotetaan ao. klo 10–14 Luupuveden koulu, Salahmintie 1109, 74840 Koppeloharju, ma 27.3. Kotiäänestys toimitetaan ennakkoäänestysaikana. Henkilö, jolla ei ole henkilöllisyystodistusta saa poliisilaitokselta maksuttoman, väliaikaisen henkilökortin äänestämistä varten. Tarkempi äänestysaika ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lippuja varattu 100 kpl. klo 10.00 Uusien asukkaiden jumalanpalvelus, Kiuruveden kirkko 19.3. Sitä haettaessa tarvitaan kaksi passikuvaa. Vaalipäivän äänestyspaikka on Kiuruveden kaupungintalo, Harjukatu 2, 74700 Kiuruvesi. klo 11-14 Luupuveden mäenlaskutapahtuma, Yläpihantie 30 Luupuvesi 14.3. klo 12.00 Tenavaja teinitähtikilpailu, Kiurusali § § § § Sekalaista Myydään OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. Liput 10€ / jäsen. Ennakkoäänestyspaikat ovat Kiuruveden kaupungintalo, valtuustosali, Harjukatu 2, 74700 Kiuruvesi ke – pe 22.–24.3. Tule bongaamaan kolme Tule tutuksi -luentoa, niin osallistut arvontaan! Luentoja on tulossa vielä lisää! Kansalaisopistossa vietetään lomaa ja toimisto on kiinni ajalla 3.3.-12.3. Ilmoittaudu Raijalle 050 3420709 14.3 mennessä. klo 13:00. UIMAHALLIN aukioloajat hiihtolomalla, vko 10 (6.-12.3.): Ma-pe klo 13-19 La klo 10-15 Su suljettu Kassa menee kiinni tunti ennen sulkemista. Järj. Uintiaika päättyy 30 min ennen sulkemista. Henkilöllisyyden todistaminen Äänestäjä on velvollinen esittämään vaalivirkailijalle selvityksen henkilöllisyydestään kuten henkilökortti, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti. 040 670 7097, 040 527 2131, 040 516 3696, 050 478 2217. klo 10–14 Laitosäänestyspaikkoja ovat Terveyskeskus, Virranranta, Rinnekoti, Kiururinne I, Kiururinne II, Paavonkoti, Sotainvalidien asuintalo, Parkonmäen Hoitokoti, Kallionsydän ja Kallion palvelukoti. xxxxkuuta 2021 Kuulutuksia KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. klo 10–14 ma – ti 27.–28.3. KANSALLINEN HIIHTOPÄIVÄ lauantaina 4.3.2023 Hiihtopäivän kunniaksi uimahalliin pääsee monot jalassa ilmaiseksi uimaan. KIURUVEDEN JUHLAVUODEN TAPAHTUMIA: MAALISKUU 12.3. Kotiäänestykseen oikeutetun on ilmoittauduttava kirjallisesti tai puhelimitse keskusvaalilautakunnalle ti 21.3.2023 klo 16.00 mennessä. klo 19.00 RNO Tango ja Kyösti Mäkimattila, Kiurusali 24.3. Lisätietoja vaaleista Keskusvaalilautakunnan sihteeri juho.jukkola@kiuruvesi.fi, p. Äänestyspaikka on avoinna klo 9–20. maaliskuuta 2023 4 Keskiviikko xx. Lähdemme yhdessä katsomaan Gabriel tule takaisin -näytelmää lauantaina 25.3. Kiuruveden vammaisneuvosto VESIHUOLTOLAITOS TIEDOTTAA Kiuruveden kaupungin vesihuolto suorittaa vesimittarin vaihtoja Korkeakankaan/Hovin alueella virka-aikana tammikuusta alkaen. laitoksissa. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen. Kahvitarjoilu klo 17.30 alk. 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! Myynti huolto TENHO KANERVA p. klo 10–14 Rytkyn koulu, Viitaperäntie 921, 74680 Myllyniemi, to 23.3. – 28.3.2023. klo 18.00 Jääsatu ja rusettiluistelu, Aamulypsy areena 26.3. Ilmoittautuminen kotiäänestykseen p. Lomakkeen voi toimittaa keskusvaalilautakunnalle osoitteella PL 28, 74701 Kiuruvesi ja sähköpostitse kirjaamo@ kiuruvesi.fi. Kotiäänestys Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän ilman kohtuuttomia vaikeuksia pääse äänestystai ennakkoäänestyspaikkaan, voi äänestää ennakolta kotonaan. Ilmoituksen voi äänestäjän puolesta tehdä tämän valitsema henkilö. Ilmoittautumislomakkeita on saatavissa kaupungintalon infopisteestä ja Kiuruveden kaupungin verkkosivuilta. Lasten ilmainen uinti: Lions Club Kiuruvesi tarjoaa kaikille alle 18-v lapsille ja nuorille ilmaisen uinnin ma 6.3. klo 13-19. klo 10.30-18.00 Hingunniemen eläinklinikan avajaiset ja avoimet ovet. 050 478 2217 Kiuruveden kaupungin nettisivut https://www.kiuruvesi.fi Oikeusministeriön vaalisivut https://vaalit.fi/etusivu Kiuruvedellä 23.2.2023 Keskusvaalilautakunta KANSALAISOPISTOSSA AJANKOHTAISTA Kaikille avoin Tule tutuksi -luentosarja jatkuu Kiurusalissa: 1.3.23 klo 18.00 Voimaa arkeen liikunnasta ja lautaselta, liikunnan ja terveystiedon lehtori, LitM Markku Siponen. klo 9–18 Lukio, Lähteentie 10, 74700 Kiuruvesi, ke 22.3. YLEISÖLUISTELUT hiihtolomalla 6.10.3.2023 klo 10-14 jäähallissa Kenttä jaettu mailattomiin ja mailallisiin. klo 10–14 Lahnajoen koulu, Remesjoentie 151, 74700 Kiuruvesi, ti 28.3. klo 10–14 Kalliokylän koulu, Kalliokyläntie 1340, 74770 Kalliokylä, pe 24.3. VAMMAISJÄRJESTÖT Hei kaikki eri vammaisjärjestöjen jäsenet. ROMULUX Kiuruvedellä p. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Kaupunki EDUSKUNTAVAALIT KIURUVEDEN KAUPUNGISSA 2023 Eduskuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 2.4.2023. Ennakkoäänestys on 22. Jäälle kypärä päässä ja luistimet jalassa
040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. Ota yhteyttä 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi. maaliskuuta 2023 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 050-543 1253 Teuvo Blomberg 050 598 7932 Juha Tossavainen 050 565 0860 • Sähkötyöt sekä tarvikkeet • IT-palvelut, laitteet ja ohjelmistot Parasta IT-palvelua Asematie 12 KIURUVESI METSÄPALVELU V.PÄÄKKÖ Sahatie 3, Kiuruvesi p. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! Kotikunnan parhaat palvelut! Haluatko ilmoituksen tältä sivulta. 040-135 4128 Niemistenkatu 1 • p. 27 Keskiviikko 1
klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. 050 307 5439 Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä. 050 323 0840 lämmintä savukalaa, savumuikkua, kalakukot, järvikalaa kylmäsavuja graavilohta, savulohipiirakoita, ruodoton kirjolohikeitto ym. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Mikko Kainulainen 045 6791 710 Tenho Kainulainen 0400 178 964 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET Keskiviikko 1.3. Hankook, Michelin, Nokian ym. klo 18 Tule tutuksi! Kiurusali M ak sa ja : Ju ur et m aa ss a ry klo 9-11 Makkaraa torilla Torstai 2.3. klo 10-11 Kiuruveden torilla, Kiurukatu 2 P.S. KESÄRENKAAT ENNAKKOMYYNNISSÄ Kysy tarjous! Edullisesti mm. p. Tarjolla kahvia ja muurinpohjalettuja, tervetuloa! • • • Tervetuloa!. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen • • • • • Tule tapaamaan Riikkaa! M ak sa ja : Si tk eä t te ki jä t ry Ääni, joka kantaa. 050 381 8559 TORSTAINA 9-12 KIURUVEDEN TORILLA maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 2.3. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Tapahtumia Huveja Torilla Kulj.liike NISKANEN Kulj.liike NISKANEN • Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset • Traktoreiden kuljetukset p.050-349 9393 TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! Nouto ja palautus keskustan alueelta. maaliskuuta 2023 6 Keskiviikko xx. alan työt LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% • • • • la 4.3. KALAPISTE, Varpaisjärvi p. M A K S A JA P E R U S S U O M A L A IS E T R P TERVETULOA JUTTELEMAAN! PERUSSUOMALAISTEN PUOLUESIHTEERI Arto Luukkanen KIURUVEDELLÄ TORSTAINA 9.3. Myös mehuja. klo 13-15 Koivujärven rantaterassilla HIIHTOLOMATAPAHTUMA Kivaa ohjelmaa ja ulkoilua kaikenikäisille Kivaa ohjelmaa ja ulkoilua kaikenikäisille Tilaisuus on maksuton To torilla klo 9-12 KALAJOKISTA PERUNAA; useita lajikkeita sekä karpaloa ja puolukkaa. 28 Keskiviikko 1. Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot, katsastushuollot ym. Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p