WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,01 euroa/vko 17 » SM-kisaviikolta paljon menestystä. On laskettu, että yksi karavaanari jättää paikkakunnalle 130 euroa päivässä. Kiuruvedellä järjestetään tulevana kesänä kaksi isoa karavaanaritapahtumaa, ne tuovat Kiuruvedelle satoja karavaanareita. 6-7 » Yksi karavaanari jättää 130 euroa päivässä superkesään 8-9 » Millainen parantaja oli Anna-Mari Mård. VUOSIKERTA, NRO 11. ISKELMÄVIIKKO 15 » Jukka Linnilä on pilkin Suomen mestari 012138-2411 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 13.3.2024 71
ULOSPÄÄSY tästä tilanteesta ilman poliittisen arvovallan menetystä olisi muodostaa viisi aluetta, jotka jakaisivat keskenään erityisen kalliit erikoissairaanhoidon toimenpiteet. Näin adressien teho on hiipunut ja niiden tekeminen tullut jokapäiväisemmäksi. Saa nähdä miten käy lentoliikenteelle, Helsinki-Vantaan lentokentälle ei ole toimitettu polttoainetta maanantaista lähtien. Kirjoituksia ei palauteta. Työntekijät vastustavat lakoilla hallituksen työelämäuudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia. SOSIAALIJA TERVEYSPALVELUT olisi ollut tehokkain ja halvin järjestää pienissä kuntayhtymissä, tästä on saatu tutkimustietoakin PARAS-lain säädännön kautta, mutta Kataisen hallitus tuhosi tämän vuonna 2011 taka-ajatuksenaan pakkomuodostaa Suomeen seitsemänkymmentä kuntaa. UUDISTUKSEN tarkoitus oli vahvistaa perusterveydenhoitoa, mutta nyt on sementoitu erikoissairaanhoito ja siihen on annettu lisämiljooniakin, kun taas ainoaksi säästökohteeksi on valittu perusterveydenhoito. Pahoinvointialue POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Nyt Suomi on otsikoissa lakkomaana. Närää herättää lakkoilijoissa myös se, että ettei palkkoja korotettaisi enemmän kuin niin kutsutun yleisen linjan mukaan. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ja nythän on saatu maakutarajat ylittävä kansalaisaloite, jolla pyritään säilyttämään perusterveydenhoito palvelut joka kunnan terveysasemalla niin kuin laki velvoittaa. NYT vain käy niin, että elinvoimaiset ja paikalliset tarpeet huomioon ottavat pienet kunnat joutuvat pakkoliitoksien kierteeseen. RAUNO PIKKARAINEN Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuutettu (vasemmistoliitto) Kiuruvetiset luovuttivat adressin röntgenin säilyttämisen puolesta Pohjois-Savon hyvinvointialueen hallituksen edustajille viime syksynä. Elinkeinoelämän Keskusliiton mukaan lakon aiheuttama lasku yhteiskunnalle on 320 miljoonaa euroa. Nythän, jos ei mennä lääkärien mielen mukaan, he irtisanoutuvat ja siirtyvät viereiselle pahoinvointialueelle korkeammalla palkalla. Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi Helsingin Sanomissa (9.3.), että liitto vaatii syksyn työehtosopimusneuvotteluissa paikallisen sopimisen mahdollisuuden poistamista. Jos poliittisia lakkoja rajoitettaisiin hallituksen esityksen mukaan, emme enää näkisi samanlaisia lakkoja kuin nyt tällä viikolla. Tämä tulee nyt toteutumaan pahoinvointiuudistuksen myötä. 2 Keskiviikko 13. Kaikki tämä pahoinvointialueiden takia. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti. Poliittisen lakon on ilmoitettu kestävän kaksi viikkoa. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Suomella on ollut hyvä maine vastuullisena talouden hoitajana, Euroopan komissio huomautti viime marraskuussa Suomea menojen kasvusta. Harmi vain, että näitä adresseja on jo laadittu epäolennaisesta ja valtion päätösvallassa olevista asioista. Tässä vain muutamia esimerkkejä. Ainakin itse olen tähän valmis. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, toimittaja Aku Laatikainen, 044 4386 852, toimittaja Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Ammattiyhdistyväkeä närästää myös paikallinen, yrityskohtainen sopiminen, se heikentää ay-väen valtaa ja johtaa palkkojen heikkenemiseen, kun työehtosopimusten yleissitovuus murenee. Paras ratkaisu olisi palata kuntayhtymämalliin, mutta kuten edelläkirjoitin, poliittinen arvovalta ei anna periksi. Joutaa Etelä-Suomi maksamaan maakuntien menoja, onhan sieltä suurin osa päättäjistäkin. Eikö nyt löytyisi molemmin puolin vastaantuloa. Sinänsä on oikein, että valtio maksaa viulut, toteutuuhan näin sataprosenttinen verotulotasaus. Tällöin hallinnostakin saataisiin todellisia säästöjä, eikä virkaheittopoliitikoille olisi mandaattipaikkoja. Valtiovarasiministeri Riikka Purra (PS) on sanonut, etteivät kuuden miljardin sopeutukset riitä, lisäsäästöjä ja sopeutuksia tarvitaan vielä miljardin euron verran. Samoin tarvitaan talouskasvua yksityisen yrittämisen kautta. Juha Sipilä kiristi hallituksen hajoittamisella, jos maakuntasotea ei tehdä. Palveluja joudutaan leikkaamaan. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Näin säästettäisiin kokouskuluissakin ja lääkäreiden edunvalvontakin saataisiin ruotuun. Viime hallituksessa hän uhkaili koko ajan erolla, jos pahoinvointialueita ei perusteta. Tämä johtuu valtiolle siirrettävästä kuntaveron osuudesta ja valtionosuuksien pienenemisestä kuntien osalta jopa negatiiviseksi. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 103 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 136 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) Muut jakeluhäiriöt: puh. UPM on keskeyttänyt lehtitietojen mukaan palkanmaksun lakossa olevilla tehtailla, joissa tuotanto joudutaan ajamaan alas. Tässä suuressa epäonnistumisessa iso virhe olisi vielä säätää rasitteeksi maakuntavero. Nyt Suomi on otsikoissa myös lakkomaana. JAANA SELANDER PAHOINVOINTIALUE on yksin ja ainoastaan keskustan luomus. Se tarkoittaa, ettei mikään ryhmittymä ylitä vientialojen palkankorotuksia. maaliskuuta 2024 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Lakkoilu tulee kaikille kalliiksi L akko käynnistyi maanantaina. Ay-aktivisteja suututtaa se, että hallitus rikkoo työntekijöiden ja työantajien välisiä työelämän sääntöjä koskevaa sopimusjärjestelmää. Kunnat ja hyvinvointialueet velkaantuvat. Olisi kohtuutonta maksaa huonommista palveluista enemmän veroa kuin ennen. Käytännössä se tarkoittaa, että työantaja voi sopia työntekijän kanssa heikommista työehdoista kuin työehtosopimukseen on kirjattu. Ihmiset ovat hamstranneet polttoainetta autoihinsa huoltoasemilla. Julkisten menojen kasvu kun on nopeampaa kuin talouskasvu. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Oikeistohallituksen mielestä työelämäuudistukset eivät edisty nykymallilla. NYT olisi aika meidän pienten kuntien edustajien ja kansalaisten laittaa pystyyn adressi terveyskeskuksien ja niiden palveluiden säilyttämisestä kaikissa kunnissa. Tämän kaiken takana on kepun vallanhimo päästä sotkemaan isojen kaupunkien päätöksentekoa. Eikö löytyisi molemmin puolin vastaantuloa. Teräsyhtiö Outokumpu on antanut tulosvaroituksen, lakot heikentävät myös kaivosja metalliyhtiö Bolidenin tulosta (HS 12.3.). Tehtaita on jouduttu pysäyttämään, sillä tuotteet ja raaka-aineet eivät kulje satamasta eteenpäin eikä satamaan. TÄSTÄ huolimatta ehdotan ja toivon, että saataisiin terveyskeskuksia puolustava adressi yli puolueja kuntarajojen. Hallitus pyrkii toimillaan lisäämään työllisyyttä ja työn tuottavuutta, sillä Suomella ei mene hyvin. Olihan hän pienkoneella lentämässä presidentin luo eroilmoitustaan antamaan. UPM ja Metsä Group ilmoittivat pysäyttävänsä tehtaita
KESKUSTELU on saanut pontta erityisesti hyvinvointialueiden palveluverkkosuunnitelmista, jotka uhkaavat kaventaa lähipalveluiden saatavuutta, varsinkin reuna-alueilla. TOIVOMME , että kaikki suomalaiset ja koko kuntakenttä ovat kansalaisaloitteen takana, sillä kyse on suomalaisten hyvinvointipalvelujen tulevaisuudesta. Olemme tehneet kansalaisaloitteen tästä asiasta Kiuruveden (Pohjois-Savo), Pyhäjärven (Pohjois-Pohjanmaa) ja Pihtiputaan (Keski-Suomi) voimin. Ne, joilla on omistusasunto, asunto pitää saada myytyä tai omakotitalon ollessa kyseessä, talo on parhaassa tapauksessa purettava ja purkaminenkaan ei ole ilmaista. muut kulut pyörii. TÄSSÄ tilanteessa on selvää, että tarvitsemme selkeitä pelisääntöjä, jotka turvaavat lähipalveluiden säilymisen ja kehittämisen kaikilla alueilla sosiaalija terveyspalvelujen osalta. Anja Auvinen En muuta , kuhan yksi ruokakauppa säilyy ja tankkauspiste, niin sillä pärjää. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Ei mene kauaa, kun kohta Kiuruvesi on ns. Mielestäni oikea puulaji Pohjois-Savossa olisi pääosin kuusi, koska luonnon metsät olivat kuusta. Tanja Ruotsalainen Pois, pois koko paikkakunnalta, eihän täällä kohta ole mitään. SUOMALAISET ovat perustellusti huolissaan siitä, että omasta kunnasta joutuu tulevaisuudessa matkustamaan pitkiäkin matkoja saadakseen tarvitsemansa terveysja sosiaalipalvelut. 1) Kannattava metsänhoito vaatii oikea-aikaisen taimikonhoidon, taimen pituuden ollessa reilu metri, viimeistään työ on tehtävä kun taimen pituus on miehen mitassa. Ei muutoinkin kuihtuvassa kunnassa talot mene välttämättä edes kaupaksi ja kuitenkin kiinteistöverot ym. Kansalaisaloite on laitettu vireille tällä kolmikolla, koska asia koskettaa koko Suomea. Hyvä täällä on asua! Jos sutta pakoon lähtee, voi karhu tulla vastaan. Nämä faktat tähtäävät tukin kasvatukseen. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Omat ongelmansa varmasti olisi Iisalmessa tai Kuopiossakin asuessa. Vuokra-asunnothan täällä jo puretaan asukkaiden alta. TOIMIVAT lähipalvelut tukevat ihmisten hyvinvointia, alueiden elinvoimaa sekä Suomen kokonaisturvallisuutta. Pidetään maaseutu asuttuna. Sini Ahponen Ei se poislähteminen ole niin yksinkertaista, eikä se ole mikään ratkaisu. Lisäksi kunnat / kaupungit tulevat antamaan lausuntonsa hyvinvointialueen suunnitelmiin. IISAK IISAKIN POIKA KUUSISTO Metsänomistaja, eläinlääkäri ja tutkija Lähipalvelulaki sosiaalija terveyspalveluihin SOTEUUDISTUKSELLA on ollut tarkoitus vastata toimintaympäristön muutoksiin ja turvata yhdenvertaiset sosiaalija terveydenhuollon palvelut kaikille suomalaisille postinumeroon katsomatta. ”ulkoilma museonähtävyys!” Tämän hoopo-hallituksen tarkoitus on saada sellainen Suomi-neito-karttakuva, jossa vain länsija etelärannikoista on asuttuna. maaliskuuta mennessä kansalaisaloite on jo lyhyessä ajassa kerännyt lähes 2000 nimeä. 3) Oikea-aikainen ensiharvennus on myös tärkeää tehdä oikeaan aikaan. Ulla Kuonanoja Ei hyvältä näytä ja tulee eteen aika monelle ns. Pohjoisessa asuessani, Suomi-neidon kainalossa, olivat välimatkat pitkät terveyspalveluihin. METSÄTULOSTA: Kantohinnasta 80 prosenttia tulee täällä havupuun tukeista sekä kuitupuusta ja loput käytetään polttopuuna. 3 Keskiviikko 13. Herää kysymys, onko hyvinvointijohto ollenkaan tehtäviensä tasalla suhteessa palkkaan ja palkkioihin....?. Kuusi on hinnaltaan paras, kasvultaan nopein ja helpoin kasvattava, eikä se karsiinnu liian aikaisin. Pekka Mäyrä En muuta, en valita, hyvä täällä on olla. TÄMÄN takia tarvitsemme lähipalvelulain. Silloin se on helpointa. Jorma Rissanen Minä jään, vaikka kaikki muut lähtisivät. LÄHIPALVELULAKIA vaativa kansalaisaloite on allekirjoitettavissa kansalaisaloite.fi palvelussa. Riitta Airaksinen Mihinkä sitä kotoansa lähtis! En muuta. Tässä on kasvamassa joulukuusia. 2) Oikean taimikonhoidon pieninkin taimi ja koivunvesa on poistettava taimikon alta. Tukin hinta on noin kolminkertainen kuituun verrattuna. NYT on aktiivisen ja rakentavan vaikuttamisen paikka joka tasolla! VIERASKYNÄ JUHA-PEKKA RUSANEN Kirjoittaja on Kiuruveden kaupunginjohtaja VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Aiotko muuttaa pois Kiuruvedeltä, jos sotepalvelut heikkenevät. Sunnuntaihin 10. Terhi Tikkanen No en varmaan muuta minnekään. maaliskuuta 2024 Nyt raivaussahat soimaan TIEDOTUSVÄLINEISSÄ on puhuttu taimikonhoidon rästeistä, näitä rästejä on koko maassa, siksi tartuin jälleen kynään. Marja Partanen En muuta. AKTIIVISTA vaikuttamistyötä on tehtävä myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen suuntaan. Siellä ei valituksia juurikaan kuulunut, ihmisten oli vain sopeuduttava. Jos hoitotoimenpiteitä ei tehdä, metsää ei tule, eikä myöskään metsätuloa, tulee vain läpipääsemätön ryteikkö. Tarja Räty Hyvinvointialueen pitäisi avata palveluntuotantoa kilpailulle. Vielä on kuitenkin paljon työtä tehtäväksi. Tämän jälkeen pääsisimme käymään yksityiskohtaisempaa keskustelua, mitä lähipalvelulain sisällön tulisi olla. Tarja Juntunen Iisak Kuusiston mielestä oikea puulaji Pohjois-Savossa on kuusi. Monikin perhe jakautuu lasten koulujen sekä vanhempien töiden vuoksi jo nyt useamman kunnan alueelle. LAISSA määriteltäisiin kansalaisten tarvitsemat palvelut sekä se, missä ajassa ne on ihmisille turvattava. Pentti Hakonen Tie on avoin, katellaan. Näin tulee tekemään myös Kiuruveden kaupunki. ”pakkomuutto-operaatio.” Näin saadaan ”näivetettyä” muuta Suomea, varsinkin itäja pohjoisosat. Kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi, jos se on kerännyt vähintään 50 000 kannatusilmoitusta kuuden kuukauden kuluessa. Tähän Kiuruvesi-lehteen menee paperia noin 250 kiloa ADOBE. Vaikka julkinen säilyisikin, niin pitäisi päästää pienet lääkärifirmat tuottamaan lääkärija hoivapalveluja Lassi-Pekka Pöksyläinen Kannattaako omistusasuntoja pitää tyhjillään, mikäli muuttaa muiden palvelujen perässä muualle. Julkinen ja terveysjätit, jos eivät voi tarjota palvelua, niin pitäisi antaa mahdollisuus pienten yritysten/ yrittäjien antaa tarjota. Kunnon sosiaali-ja terveyspalvelut ovat kaikille ikäluokille erittäin tärkeät, itselleni myös! Tanja Lång Koetetaan ellee immeesis, jos saes kotona kuolla. 4) Mikä on oikea puulaji Pohjois-Savossa
Pakkaslumi on kevyttä, mutta tiukkaan pakkautunut tuiskulumi raskasta, saLuoja otti hoitaakseen lumenpudottajan työt Urakoitsija Kari Nousiainen sai pudotella kattolumia kolme viikkoa, kunnes sää lämpeni ja tavallista paksummat lumikuormat katoilta alkoivat valua alas luonnollisella tavalla. Aloitteen ovat laittaneet alulle Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen, Pyhäjärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouni Jussiniemi, Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka, Pihtiputaan kunnanhallituksen puheenjohtaja Tuomo Jääskeläinen ja Pyhäjärven kaupunginjohtaja Henrik KiToimivat lähipalvelut tukevat ihmisten hyvinvointia. ADOBE. Katot ja rakennukset kestävät lumikuormaa, mutta rajansa kaikella. Katot ja rakennukset on tehty kestämään lumikuormaa, mutta rajansa kaikella, kattolumellakin. Lähipalvelualoite on allekirjoitettavissa kansalaisaloite.fi-sivustolla. Lähipalvelulakialoitteessa pari tuhatta nimeä Lähipalvelulakialoitteessa oli maanantaina 2 046 nimeä, joista muualla kerättyjä on 300. 4 Keskiviikko 13. KIRSI HAAPEA KIRSI HAAPEA Kari Nousiainen pudotteli kattolumia kolalla kolmen viikon jakson ennen suvisäitä. maaliskuuta 2024 – Ei joka talvi ole katoilla näin paljon lunta. Helmikuun alusta olin kolme viikkoa sillä töin, että pudottelin kattolumia, sitten luoja hoiti hommat. – Lumessa on eroja. Sosiaalija terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023. Lunta on tänä talvena tavallista enemmän niin katoilla kuin maassakin. maaliskuuta 2024 UUTISET Keskiviikko 13. viniemi ja Pijhtiputaan kunnajohtaja Ari Kinnunen. Moni asiakas soitti, ettei tarvitsekaan tulla katolle, Kari Nousiainen sanoo. Jos aloite saa 50 000 allekirjoitusta, aloite otetaan eduskunnan käsittelyyn. Tälle talvelle voi lunta tulla lisää, joten puhe kattolumien pudotuksesta ei ole myöhäistä. Aloitteessa toivotaan selkeitä pelisääntöjä lähipalveluiden säilyttämiseksi
Tällä summalla kaupunki haluaa ilmaista tukensa kiuruvetisille yhteisöille ja tukea yhdistysten toimintaa ja jatkumista Kiuruvedellä. Rekisteröity kumppaniohjelma antaa kumppaneille mahdollisuuden osallistua kehitystyöhön omien resurssien ja mahdollisuuksien puitteissa. Varauloskäynnit auki Pudotettuja lumia ei voi jättää odottamaan yön yli. – En vain siksi, että yritän etsiä töitä itselleni, hän lisää. Lumikola nousee köydellä seinän vierustalta. – En muutamaan viikkoon jaksanut käydä kuntosalilla, Kari Nousiainen kertoo. KARI NOUSIAINEN Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. – Metri pakkaslunta painaa moninkertaisesti, kun suveaa. – Taloyhtiöissä kannattaisi keskustella siitä, että jos katon takalappeen lumet putoavat omia aikojaan ja jäävät kasoiksi, pitäisi varapoistumistiet aukaista. Kiuruveden kaupunki osallistuu karavaanaripäivien radiomainontaan, printtimainontaan ja mahdollisten oheistuotteiden tilaamiseen 5 000 eurolla. Kun lapion upottaa, vain ponsi näkyy. 5 Keskiviikko 13. Keksintösäätiö on 1971 perustettu, non-profit toimija, jonka tehtävänä on edistää suomalaista keksintötoimintaa ja keksintöjen hyödyntämistä. Painavaa tuiskulunta kun pudottaa niin tumpsaus kuuluu, Nousianen selvittää. Usein Nousiainen sopii kiinteistön lumiurakoitsijan kanssa, että pudotetut lumet aurataan pois. Lumen syvyys on Kiuruveden alueella 84 senttiä. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi ISKELMÄVIIKKO Kiuruveden kaupunki satsaa 45 000 euroa Iskelmäviikkoon ja karavanaaritapahtumiin kesällä. Nousiainen käyttää valjaita katolla. Turvallisuussyistä kaksin työskentely on aina parempi. Eikä lunta voi pudotella mihin tahansa. maaliskuuta 2024 45 000 veroeuroa kesän tapahtumiin Kiuruveden kaupungin ja Wallen Hovi Oy:n markkinointija yhteistyösopimukset koskien Kiuruveden Iskelmäviikkoa (15.–21.7.2024) ja Pohjoismaisia Karavaanaripäiviä sekä SF Caravan 60 vuotta -tapahtumaa (7.–14.7.2024) olivat kaupunginhallituksen käsittelyssä maanantaina. Katon koko vaikuttaa, onko pieni vaja vai iso halli, jossa on pitkä jänneväli. Keväisin lumen syvyyksissä voi olla suurta alueellista vaihtelua, koska lumi sulaa erilaiseen tahtiin riippuen siitä, tarkastellaanko lumen syvyyttä aukeilla ja aurinkoisilla alueilla vai varjoisilla ja metsäisillä havaintopisteillä. Isoissa tehdashalleissa voi olla pulpettikatto ja sitä kiertävät reunat. Jos esimerkiksi rivitalossa on takaovet, nekin pitäisi lapioida auki varauloskäynneiksi. Kumppani tukee Ideajalostamo -palvelun kehittämistä omalla asiantuntemuksellaan. – Tasakattoja on enää vähän, ne on muutettu harjakatoiksi. Wallen Hovi ja Iskelmäviikko rekrytoivat molempien tapahtumien talkootyöhön paikallisten yhdistysten jäseniä. Kattoräppänä merkkinä Kun rivitalon katolla on lunta niin paljon, että ilmanvaihtoräppänät peittyvät, on aika tehdä jotain, eli pudottaa lumia. – Paikalle on päästävä pelastuslaitoksen ja ambulanssin. Sopimukset turvaavat iskelmätapahtuman ja karavaanaritapahtumien vieraiden tarvitsemat palvelut ja luovat myönteistä kuvaa Kiuruvedestä palvelevana, ystävällisenä ja johtavana iskelmämusiikkitapahtumana ja karavaanaritapahtuman järjestämispaikkakuntana. moin nuoska. Iskelmäviikko ja karavaanaritapahtumat liittävät markkinointiin ja tiedottamiseen kaupungin logon tai nimen. Tämän dokumentin tuottamiseen Kiuruveden kaupunki varaa 5 000 euroa. Kattolumihommat ovat raskaita, varsinkin jos joutuu tiivistä lunta murskaamaan lapiolla. JAANA SELANDER Iskelmäviikolle ja karavaanaritapahtumiin on odotettavissa runsaasti ihmisiä tulevana kesänä. 08 764 990 Torstai 10.00–13.30 Linssit -50% Silmälääkäreiden reseptillä lisäale -30 €. Varoituskylttiin laitan oman puhelinnumeroni. Päivän päätteeksi pitää palautua, kun tietää, että seuraavana aamuna on sama urakka edessä. Kiuruveden kaupunki tilittää Wallen Hovi Oy:lle karavaanaritapahtuumiin 5 000 euroa ja 20 000 euroa iskelmäviikon talkoopalkkojen maksua varten. Varsinkin jyrkillä katoilla saattaa lumenpudottaja tippua lumien mukana. Kiuruveden kaupunki on iskemäviikon laulukilpailun pääyhteistyökumppani, josta Wallen Hovi laskuttaa kaupunkia 10 000 euroa. Lumilinkoakin on kokeiltu, mutta sen saaminen katolle vaatii nosturin. Itsekseen putoava lumi voi viedä lapetikkaat ja lumiesteet mukanaan ja räystäät voivat vaurioitua. – Kun ollaan katolla, ei sieltä aina näe, onko ihmisiä alapuolella. Tämän tarpeen pohjalta Ideajalostamo on suunniteltu ja se antaa keksijöille, innovaattoreille, menetelmän rakentaa uudenlainen ja kokonaisvaltainen tapa saattaa idea tuotteiksi ja palveluiksi sekä kaupalliseen levitykseen ja liiketoiminnaksi. Sopimusten tavoitteena on kehittää yhteistyössä iskelmätapahtumaa sekä karavaanaritapahtumia elämyksellisinä matkailutuotteina ja tapahtumina koko Suomen alueella. Varoitus pudotuksesta Kari Nousiainen ilmoittaa lumenpudotuksesta varoituskyltillä ja tarvittaessa eristää pudotuspaikat kulkijoilta. Wallen Hovi vastaa televisiolähetyksien ja televisiotuotannon kustannuksista kokonaisuudessaan. Kiuruveden kaupunki lähtee mukaan Keksintösäätiön Ideajalostamo -kumppanuusohjelmaan. Kari Nousiainen puhuu varapoistumisteistä senkin takia, että hän toimii puolivakinaisena palomiehenä pelastuslaitoksella. Ideajalostamo on uusi konsepti, joka helpottaa, rohkaisee ja nopeuttaa keksinnön omistajaa idean jatkokehitykseen ja eteenpäin viemiseen. Nousiainen työskentelee joko yksin tai jonkun toisen urakoitsijan kanssa. Talon asukkaille voidaan myös viedä etukäteen tiedote lumenpudotuksesta. Joskus hän työskentelee kurottajan korista. Kiuruveden kaupunki osallistuu yhteiseen televisiomainontaan Iskelmäviikon ja muiden toimijoiden kanssa niin Iskelmäviikon kuin karavaanaripäivien sopimuksessa. Niissä lumenpoisto on hankalaa ja vie aikaa. Jos ei tee mitään, katto voi antaa periksi. Mukana on jo useita kuntia, kaupunkeja ja kehitysyhtiöitä sekä oppilaitoksia. KYLLÄ 56% EN 44% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Joko odotat kevättä. Iskelmäviikko ja Wallen Hovi tekevät mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä lähituottajien ja -jalostajien kanssa tapahtumien ruokaja oheispalveluissa. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Aiesopimus hyväksyttiin maanantaina kaupunginhallituksessa. Pääpainona markkinoinnissa on Iskelmäviikon ja EVEO-television IskelmäMestaritlaulukilpailun ja tapahtuman pääkumppanuus sekä Iskelmäviikon ja Eveon Karavaananitapahtumasta tehtävä dokumenttisarja, joka esitetään talvella Eveo-televisiossa. – Lunta voi olla metrin kerros katolla. Nousiainen työskentelee katoilla lumikolalla ja lapiolla. Iskelmäviikko varaa karavaanaripäivien talkooruokailuihin 5000 euroa ja Iskelmäviikon talkooruokailuihin 15 000 euroa (alv %). Lapionvarsi on hyvä mitta kattolumen paksuudelle. Silloin suljetaan alue nauhalla. Jos vain ponsi näkyy, on aika pudottaa lumia. Kiuruvesi mukaan Ideajalostamoon VIIKON KYSYMYS Muutatko pois Kiuruvedeltä, jos sotepalvelut heikkenevät
Molempiin tapahtumiin ovat paikalliset ihmiset tervetulleita. – On kaupunkeja, jotka eivät täytä kaupunkiajatusta, mutta Kiuruvesi on kaupunki. Kivekäs sanoo odottaneensa, että Kiuruvesi on maaseutukylä, mutta hämmästyneensä siitä, kuinka tiivis keskusta on. 6 Keskiviikko 13. SF Caravanin keskusliittoon kuuluu 89 yhdistystä, jäseniä on noin 65 000. Faus; nicaver fecit. Karavaanareille yhteisöllisyys on erittäin tärkeää. Retkeilyautot tai -vaunut mahdollistavat sen, ettei olla riippuvaisia paiWallen Hovin toimitusjohtaja Timo Marjoniemi (vas.), kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen, Ylä-Savon karavaanareiden puheenjohtaja Antti Niskanen, sihteeri Eija Niskanen ja SF-Caravanin uusi toiminnanjohtaja Mikko Kivekäs. – Miltä paikkakunta näyttääkään, kun luonto puhkeaa kukkaan kesällä, miettii Kivekäs ja kertoo huomanneensa, että kirkko näkyy komeasti järven toiselle puolelle maantietä pitkin ajettaessa. Yhteisöllisyys tärkeää superkesässä Kiuruvedellä järjestetään kesällä Pohjoismaiset karavaanipäivät (7.–11.7.) ja SF Caravanin 60-vuotisjuhlat 7.–14.7. Kivekäs ei tiennyt Kiuruvedestä etukäteen mitään ja siksi häntä käytettiin paikkakunnalla kiertoajelulla. Millainen mielikuva Kiuruvedestä ja kiuruvetisistä on muodostunut. 1-2 riviä. Tulevana kesänä Kiuruvedellä juhlitaan karavaanareita.. On puhuttu paljon ja rakennettu esitemaUutiset Puheenaihe teriaalia, Kivekäs kertoo ja jatkaa, että Kiuruvesi on alkukevään loskassa erinäköinen kuin kesäesitteissä. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, ISKELMÄVIIKKO Pari viikkoa sitten Kiuruvedelle kävi tutustumassa SF Caravanin uusi toiminnanjohtaja Mikko Kivekäs Tuusulasta. En osaa sanoa paikasta sen enempää, koska olen ajanut vain tuon pääväylän Peltohoville, Kivekäs sanoo. – Tapahtumaa on suunniteltu ja tavattu muutaman kerran teamsissa ja nähty Helsingissä. – Ja sitä me tavoittelemme. – Nyt on hyvä hetki tulla tutustumaan, että osaa ihmisille kertoa, millainen paikka Kiuruvesi on keskellä Suomea. Käynnissä on myös liiton kevätkiertue, käymme myös Ylä-Savon karavaanariyhdistyksen asioita läpi, Kivekäs kertoo. Tänä vuonna järjestö täyttää 60 vuotta ja juhlat järjestetään Kiuruvedellä Kiuruveden Iskelmäviikon aikaan. Kivekäs jatkaa, että karavaanariharrastuksen ajatuksena juuri on, että lähdetään kiertämään pienempiä paikkoja, pohjoisen ja Itä-Suomen suuntaan, jossa on nähtävää ja koettavaa. Hän aloitti liiton toiminnanjohtajana joulukuun alussa. maaliskuuta 2024 Habenit perfentia eti cre, senate anum intiaci tui iam aure, quamplici se fat es orum int. Kiuruvedellä on tiettyä vireyttä
Se oli paras paikka, jossa olen viettänyt aikaani, kotipaikkakuntani Sievin lisäksi. Kivekkään mukaan karavaanarit ovat kiinnostuneita paikallisista tuotteita ja palveluista. Järjestäjät toivovat edelleen matalan kynnyksen tapahtumia superviikoille yksityisten järjestämänä. Karavaanarialueella on kaikki mukavuudet, saunaankin pääsee. Karavaanaritapahtumia on suunniteltu kesästä 2022 lähtien. Rusanen rohkaisee paikallisia osallistumaan karavaanareiden tapahtumiin, muun muassa ruokailuhetkeen, missä syödään yhdessä pitkien pöytien äärellä. Ruokailuun voi ostaa lippuja. Tapahtumat vaativat myös kiuruvetisiltä sitä, että otetaan kaikki irti ja että tarjotaan pirteää elämää vieraillemme pariksi viikoksi ja toivotetaan kaikki tervetulleiksi. Se on helposti puoli miljoonaa euroa, kun Kiuruvedelle tulee 2000–3000 karavaanaria. Marjoniemi sanoo, että matkailukeskuksissa on palveluvalikoimaa, kun on matkailijoita, palveluista hyötyvät myös paikalliset asukkaat.Tämä sama toimisi myös Kiuruvedellä. Kivekkään mukaan Iskelmäviikko on enemmän vanhemman sukupolven tapahtuma, joka sopii hyvin karavaanareille, joiden keski-ikä on 60 vuotta. Pääkatua ajellessaan Kivekäs havannoi, että Kiuruvedellä on paljon palveluja, jotka ovat karavaanareiden mieleen: on ABC-liikenneasema tulevine viinitarjoiluineen, S-market, K-Supermarket, vaatekauppa, Alko. Asiat joko ovat tai eivät ole. Toivottavasti kaikki paikalliset eivät lähde karkuun, kun tänne tulee 2000–3000 karavaanaria, Kivekäs sanoo. KOLUMNI HANNA SOINI Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden uusi toimittaja, joka valmistautuu savolaisten kohtaamiseen.. Paikalliseen tarjontaan on kiva tutustua ja maistella. Karavaanariliitto on tehnyt tutkimusta, että yksi karavaanari jättää alueelle 130 euroa rahaa per päivä. – Ja kuulemma IKH ja Tokmanni. TÄMÄ luultavasti hälvensi Jaana Selanderin epäilyksiä selviämisestäni, sillä minut palkattiin Kiuruvesi-lehteen vakituiseksi toimittajaksi viime maanantaista alkaen. Muuta ohjelmaa ovat Caramba-ajot, karavaanarigolfin mestaruuskilpailut, ajotaitomerkkien suorittaminen vaunuilla. OLEN viettänyt Kiuruvedellä vasta muutaman päivän, mutta uskon ja toivon, että viihdyn paikkakunnalla pitkään. Ehkä. Kiuruvesi-lehteen ensimmäistä haastattelua sopiessani haastateltava taas arveli, että ehkä juttutuokio voisi sopia jonain päivänä johonkin aikaan. Kiuruvedelle muuttokuorman kantoapua palkatessani muuttomies arveli ehtivänsä paikalle torstaina. Kiuruvedelle muutin muutamaa päivää aiemmin. Pohjalainen ei välttämättä opi savolaisen huumorin kiekuroita, mutta oikealla . Luonteeni janoaa minuuttiaikatauluja ja punaisia kalenterimerkintöjä. Mitä karavaanarit odottavat paikallisilta asukkailta. MUTTA miten minä pohjalaisen kulttuurin kasvatti sitten selviän savolaisista. Savolaisista voi ehkä selvitä TYÖHAASTATTELUSSA Kiuruvesi-lehteen päätoimittaja Jaana Selander kysyi minulta, miten selviän savolaisista. Matkailu on yksi potentiaalinen kasvun alue Kiuruvedellä, tähdentää Timo Marjoniemi. Taustalla laaja yhteistyö Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen muistuttaa, että ensi kesän superkesän taustalla on laaja yhteistyö: SF Caravanin 60-vuotisjuhla ja Pohjoismaiset karavaanipäivät, Ylä-Savon karavaanarit, Wallen Hovi, kaupunki, yrittäjät ja koko kaupunkiyhteisö. Uskon, että tällä palveluvarustuksella pärjää juhlaviikot, monessa paikassa ei ole näin paljon palveluja. Ihmiset ovat tärkeässä roolissa. Tämän vuoden tavoitteenani on päästä tutustumaan Kiuruveden moderneihin robottinavetoihin, kaivaa maasta ainakin yksi hevosenkenkä metallinetsimen avulla ja löytää kauppa, josta voin ostaa lamppuja asuntooni. Kiuruvesi vaikuttaa viriililtä, kun täällä on kuulemma vielä peruskoulu, lukio ja ammattikoulukin. Muuttomies tupsahti paikalle juuri sopivaan aikaan ja haastateltava löytyi sieltä, minne luultavasti olimme sopineet tapaamisen. – Kaikilla on mahdollisuus silloin tuoda esiin Kiuruvettä ja koko aluetta. MAASSA täytyy tehdä maan tavalla. metsänhoitoyhdistyksen puunistutus kaksi kertaa viikon aikana, maatilapäivä, Marjoniemi luettelee. Sillä kun pohjalainen haluaa sopia tapaamisen seuraavaksi päiväksi kello 12.15, savolaiselle se ehkä sopii, jos sopii, tai sitten ei, onhan tulevaisuutta vaikea ennustaa. Rusanen sanoo, että monenlaista ohjelmaa on jo suunniteltu superkesälle, mutta toiveissa on, että ohjelmaa tulisi vielä lisää: retkiä ja matkoja, viihdettä, elämyksiä, ruokaa ja tanssia kaikilla aisteilla. Entä onko Iskelmäviikko tuttu. Ilmeisesti savolaiset puhuvat kaltaiseni pohjalaiset niin pyörryksiin, että kiivasluontoisten pohjalaisten hermot eivät siitä välttämättä selviä. Ruokana on muun muassa naudanpaistia punaviinikastikkeessa, sitruuna-timjamibroileria, juhlaleivos, ratatouillea, porsaanfilettä rosepippurikastikkeessa, punaviinibroileria, marjaisaa pannacottaa ja paljon salaatteja. – Iskelmäviikko on erinomainen tapahtuma karavaanarikohderyhmälle. maaliskuuta 2024 kallisesta majoituksesta, karavaanari hyödyntää vaununsa ja asuntoautonsa ominaisuuksia oleilemalla pikkupaikkakunnilla. siis savolaisella . YMMÄRRÄN huolen. Kun suunnittelin Kiuruvesi-lehden avoimen toimittajan paikan hakemista, entinen pohjalainen työkaverini varoitti minua savolaisista. ONNEKSENI voin sanoa, että minulla on jo kokemusta savolaisista. –Tämä on osoittautunut hienoksi projektiksi, kaikki on sitouduttu tähän hommaan, se on iso vahvuus. Sen näkisi sitten torstaina, hän sanoi. Olen nimittäin aikoinani opiskellut Kuopiossa ja asunut Siilinjärvellä. Kesän tapahtumat vaativat tapahtumaorganisaatiolta paljon, sillä kesä on kiireinen. Siitä, että he ovat varsin mukavia, mutta suorasukainen pohjalainen ei mitenkään kykene ymmärtämään, mitä savolainen yrittää kommunikoida. Täytyy oppia uskomaan, että asiat lutviutuvat ilman minuuttiaikatauluja. Siilinjärveltä Ouluun toimittajakouluun lähtiessäni ajattelin, että haluaisin vielä joskus muuttaa takaisin Savon mäkisiin ja vehreisiin maisemiin ja päästä nauttimaan niiden leppoisasta ilmapiiristä sekä kuuntelemaan mukavan leveää savolaismurretta. – Karavaanareille yhteisöllisyys on erittäin tärkeää, me emme halua olla vain omassa porukassa. Wallen Hovin ja Kiuruveden iskelmäviikon toimitusjohtaja Timo Marjoniemi kertoo, että superviikoille tehdään ohjelmarunko. Kivekäs sanoo katsoneensa Iskemäviikon konserttia televisiosta ja olevansa tanssitaitoinen, mutta ei ole tarvinnut taitoaan juuri aikuisiällä, sillä ei ole paikkoja, missä hänen sukupolvensa tanssisi perinteisiä tansseja. Kiurujoen yli rakennetaan idyllinen kävelysilta karavaanareille. Karavaanaritapahtumissa on mahdollista kohdata ihmisiä Keski-Euroopasta, Taiwanista, ja verkostoitua niin, että kesän matkailijat palaisivat Kiuruvedelle uudelleen. – Eivät karavaanarit pakkaa mukaan vain säilykepurkkeja. Täällä Itä-Suomessahan leipäkulttuuri on erilainen kuin eteläisessä Suomessa, missä marketeista saa vain isojen ketjujen massatuotantoleipää. Ja jos auto menee rikki, kuulin, että senkin saa korjattua. 7 Keskiviikko 13. KOKEMUKSENI perusteella voin sanoa, että stereotypia pilke silmäkulmassa viäntelevästä lupsakasta savolaisesta pitää enemmän tai vähemmän paikkansa. – Keski-Euroopassa ollaan kiinnostuneita siitä, millaisia mahdollisuuksia täällä on matkustaa, onhan täällä Kiuruvedellä pala kauneinta luontoa, lisää Kivekäs. – Esimerkiksi savusauna vaikkapa viiden hengen porukalle, kesäkahvila, kauempanakin, minne voi tehdä pyöräretken, Marjoniemi sanoo. Vain tarpeellinen sanotaan juuri niin kuin tarkoitetaan, ja sekin on vähän liikaa. – Siten saataisiin yhteisöllisyyttä, ei niin, että karavaraanit ovat keskenään, Rusanen jatkaa. Se jos mikä käy pohjalaisen luonteen päälle, sillä hän haluaa, että asiat pannaan tapahtumaan mahdollisimman pian ja pilkulleen niin kuin on etukäteen sovittu. suhtautumisella pääsee jo pitkälle. On järjestöjen omaa ohjelmaa karavaanarialueella ja tapahtuma-alueella samaan tyyliin kuin on ollut Iskelmäviikolla aiempina vuosina. Kivekäs toivoo, että paikallinen elinkeinoelämä tarttuu tähän mahdollisuuteen tarjota palveluja ja tuotteita. – Viikon jokaisena iltana on musiikkia sunnuntaita lukuun ottama, on retki Olvin panimomuseoon, Siniseen Helmeen, luontoretkiä
Nyt, kun olen tutusTEKSTI JAANA SELANDER KUVAT KIRSI PENTTISEN KOKOELMA, JAANA SELANDER, AARNE LEVÄSALMI Anna-Mari Mårdista vuonna 1994 kirjan kirjoittaneet Reino Eriksson ja Jouko Nivalainen keräsivät 760 Mårdin toimintaa valottavaa kertomusta. Toinen puhuja on Joensuun konservatorion vararehtori Anneli Hynninen, hän on kirjoittanut Anna-Marista näytelmän ”Moorti”. Erityisen lahjakas Anna-Mari oli Hynnisen tulkinnan mukaan kuitenkin selvännäkemisessä. Hän oli lukutaitoinen, mikä oli harvinaista tuolloin mökkiläisille, ja hän pystyi siis käyttämään hyväkseen erilaisiin lääkkeisiin ja rohtoihin liittyvää kirjallisuutta, Hynninen kertoo. Anna-Mari tuli kuitenkin toimeen ilmeisen hyvin. Ammattiauttajia ei taida edelleenkään olla tarpeeksi, ainakaan Anneli Hynninen on lähtöisin Kiuruvedeltä ja tutkinut Anna-Mari Mårdia.. Vähän pelottavaltakin tuntuu ajatus, että joku pystyy näkemään tai aistimaan jotain, mitä muut eivät. u Anna-Mari Mårdin patsas on terveyskeskuksen pihapiirissä. – Anna-Marin ja hänen kaltaistensa kansanparantajien osuus ihmisten terveydenhoidossa oli merkittävä, kun ammattiauttajia ei ollut. – Keräämme varoja Zontan avustustyöhön ulkomailla ja kotimaassa. – Tämä taito hänessä kiinnosti minua erityisesti. – Rohkea hän on joka tapauksessa ollut, jopa hänen oma miehensä ja poikansa olivat vastaan hänen elämäntyötään. 8 Keskiviikko 13. Hynninen ajattelee, että nykyihminen ei ehkä Anna-Marin luona kävisi kysymässä kadonneita kenkiään tai perunapeltoon hävinnyttä sormustaan. Kotimaassa isoin hanke on tällä hetkellä Keltaisen Ruusun projekti, jossa kerätään varoja ja pyritään lisäämään tietoisuutta digihäirinnän laajuudesta ja vaikutuksista, että kyettäisiin estämään vahingollista häirintää etenkin lasten ja nuorten elämässä. Anna-Mari Mård on keskiössä Minna Canth-tapahtumassa Kulttuuritalossa sunnuntaina 17.3. – Ainakin se ilmeisesti sai hänet jotenkin miettimään sielunelämäänsä ja valitsemaan teosofisen elämänkatsomuksen. Anna-Marin elämä osui ajankohtaan, jolloin köyhien aseman järjestäminen oli kunnan ykköstehtävä. Hän, kuten monet tuon ajan kansanparantajat, sai haasteen käräjille, hänen teosofinen elämänkatsomuksensa oli ristiriidassa valtaväestön uskontoon. Saano on asunut aikoinaan Anna-Marin mökin naapurissa. Tilaisuuden järjestää Zonta Iisalmi yhdessä Kiuruveden kaupungin kanssa. Ihmiset kyllä maksoivat pyytämättäkin, vaikkapa kalalla tai leivällä. Ensimmäiset muistikuvat Anna-Marista hänellä on lapsuudestaan, isän kertoma vitsi Anna-Marista ja neuvoa hakevasta miehestä. Zonta tekee yhteistyötä YK:n eri alajärjestöjen kanssa eri projekteja rahoittaen (esimerkiksi lapsiavioliittojen estäminen 14 valtiossa sekä tyttöjen koulutuksen edistämiseksi). Niistä 229 tarkastelee häntä parantajana ja 389 käsittelee selvänäkemistä. Käytös ja puhetapa olivat hillittyjä ja hyväntuulisia. Tarvetta annamareille olisi Joensuun konservatorion vararehtori Anneli Hynninen on perehtynyt Anna-Mari Mårdiin. Anna-Maria kuvaillaan HynniAnna-Mari Mård u Haapakummun Anna-Maria 5.8.1859– 16.6.1927. KUKA. Anna-Mari oli toimissaan ilmeisen taitava, koska hänen luonaan kävi ihmisiä ulkomaita myöten. – Äitini kertoi usein vanhempiensa kokemuksista, molemmat olivat saaneet avun Anna-Marilta: mummoni löysi kenkänsä ja ukkini vihkisormuksensa Anna-Marin ”näkemisen” ansiosta. – Hän on elänyt ja vaikuttanut 1800-1900-lukujen vaihteessa Kiuruvedellä. u Kansanparantaja ja selvännäkijä. 1800-luvun lopun nälkävuodet olivat kunnan järjestämälle köyhäinhoidolle iso haaste. Kalle Lepistö (1827-1882) oli selvänäkijä ja parantaja, joka tunnettiin ”Pienenmäen ukkona”. Hän oli laajalti tunnettu ja arvostettu suutarin vaimo, kansanparantaja, selvännäkijä ja ennustaja. Miksi tapahtuma Haapakummun Anna-Marin eli Anna-Maria Mårdin ympärillä. sen mukaan vaatimattomaksi, hän ei pyytänyt maksua tiedoistaan. Kyse on hyväntekeväisyystilaisuudesta. Hänen kunniakseen on hankittu patsas Kiuruveden terveyskeskuksen pihapiiriin, Jaatinen sanoo. Hynninen miettii, mitä Anna-Mari on mahtanut ajatella ja kokea taidostaan, onko häntä pelottanut. – Tekoälyn ja muun tekniikan kehittymisen myötä tietokoneita tai puhelimia käytetään tiedon tai kadonneen laitteen etsimiseen, googlesta löytyvät neuvot vaivaan kuin vaivaan. – Tämä oli tyypillistä tuon ajan kansantietäjille, syynä saattoi olla pelko saada syyte puoskaroinnista tai ammatinharjoittamisesta. Hyväntekeväisyystapahtumaa ovat valmistelleet Zonta-naiset yhdessä Kiuruveden kaupungin kanssa. Nämä teemat yhdistyvät useissa kertomuksissa siten, että Mård parantamisen lisäksi tiesi ennalta avuntarvitsijan tulon ja vaivan. Kirjailija Heidi Jaatinen kertoo, että teatteri Hulluviima on kiinnostunut näytelmästä ja aikoo esittää sen kantaesityksen loppuvuonna 2024. Paljon oli vastavoimia hänen elämässään. Terveydenhoidon peruspalvelujen järjestämisellä ei näin ollen ollut niin kiirettä. maaliskuuta 2024 Kansanparantaja ja selvännäkijä Anna-Mari Mård oli aikansa ihmenainen Kansanparantaja ja selvännäkijä Anna-Mari Mård oli aikansa ihmenainen. Haudanlampi) kasvattitytär. u Kalle Lepistön ja sukulaisensa Margaretan (o.s. Hynninen kertoo, että aikalaisten kuvauksissa Anna-Marin kerrotaan olleen hauskannäköinen, hyvin ja siististi pukeutunut. Uutiset KIRSI PENTTISEN KOKOELMA tunut Anna-Marin tarinaan tarkemmin, ymmärrän, miksi hänestä on olemassa vitsi: kaikista merkittävistä henkilöistä kerrotaan vitsejä, Hynninen sanoo. Tilaisuudessa Anna-Mari Mårdia tarkastelee LKT dosentti Veijo Saano lääketieteen ja farmakologian puitteissa
Mikä merkitys on ihmisen parantumiseen, että hän uskoo jonkun auttavan, kuten vaikka kansanparantajan. Hän pyysi minut kamariinsa ja kysyi asiani. Lähdin sitten sinne. Potilaalle usein tärkeintä on olon helpottuminen sen jälkeen, kun häntä on kuultu ja tutkittu ja hän on saanut taudilleen ymmärrettävän ja syyllisyyttä lievittävän selityksen, nimen ja ennusteen. Koska valvontaa ei ole, myös tieto haitoista on puutteellista. Anna-Mari oli turvassa ja puuhasi siinä töittensä parissa. – Sata vuotta sitten myös monet apteekin ainekset olivat kasveista peräisin olevia aineyhdistelmiä, kuten aaloe, hajupihka ja oopiumi, mutta lisäksi oli käytössä puhdasaineita kuten arsenikkia, happoja, kresolia ja hopeanitraattia eli lapista, Saano luettelee. Kansanparantajat voivat tarjota potilailleen ymmärrettävän tuntuisia, ahdistusta helpottavia selityksiä taudin syistä ja hoidon vaikutuksista silloin, kun lääkärin tarjoama selitys on käsittämätön tai ei tyydytä potilasta. Lääkettä oli vielä pullossa sen verran, että sillä pystyi voitelemaan lapsen rinnan. Juhlavuoteen näytelmä ei valmistunut, aihe vei mennessään ja taustatyöhön menikin enemmän aikaa. Käyn edelleen säännöllisesti Kiuruvedellä äitini ja muiden sukulaisteni luona. – Nykyisin olen Joensuun konservatorion apulaisrehtori. Ratkaisevaa on hoidollisen hyödyn ja haittojen suhde. Sanoin hänelle, että olisi vähän asiaa ja että minulla on kiire. Lääke tehosi. Yksityiskohtaisimmat kuvaukset niistä ja Anna-Marin käyttämistä rohdoista oli tehnyt Anna-Marin pojantytär Maria Väisänen, joka antoi tiedot kansanperinteestä kiinnostuneelle Yleisradion toimittajalle, filosofian lisensiaatti Kirsti Penttiselle (1924—2004). Entä onko luonnonlääkkeistä haittaa. – Olennaista oli myös pidättäytyminen hoidosta silloin kun oli todettavissa, että potilas ei parane. Tein niin kuin Anna-Mari oli neuvonut ja niin kauan kuin lääkkeitä riitti. Aina kun te näette, että kohtaus tulee, ottakaa pullo käsiinne ja voidelkaa sillä. – Kasveissa ja eläinten kudoksissa on ihmiselimistöön vaikuttavia aineita, joilla voidaan oikein käytettynä lievittää ihmisen kokemia oireita. Miksi ihmiset uskovat mielellään luonnonlääkintään, kansanparantajiin. He sanoivat: – Käypäs varsin kysymässä. – Sain luettavakseni 333 Anna-Marin teoista ja elämästä kertovaa tarinaa. Anna-Marin tiedettiin perehtyneen teosofiaan, johon kuuluu usko yliluonnollisiin voimiin. Jalkaisin menin ja sellainen tuska sydämessä, kun pelkäsin, että poika kuolee. Hynninen on kotoisin Aittojärveltä. Ihmisen viisauden ja fyysisen läheisyyden kaipausta on. Kerroin hänelle: – Minulla on poika, joka on ollut kipeänä melkein koko talven ja sitä on käytetty lääkärissä Kiuruvedellä ja Iisalmessa eivätkä lääkkeet ole auttaneet. Siihen tuli sellainen sairaus, että sitä suonet veti lähes koko talven. maaliskuuta 2024 Kansanparantaja ja selvännäkijä Anna-Mari Mård oli aikansa ihmenainen Mihin Anna-Marin lääkintä perustui. Lääkintää koskevia kertomuksia oli 58. Hän muutti 1980-luvun puolivälissä opiskelemaan Joensuuhun ja valmistui ensin kieltenopettajaksi ja sitten musiikkipedagogiksi. – Uskolla voi joskus olla vaikutusta jopa parantumiseen. Lääkkeiksi Anna-Mari käytti apteekista ja sekatavarakaupasta ostamiaan aineksia sekä kasveja. Anna-Mari kysyi: Mitenkä se oikeastansa vaivaa sitä. – Haittojen mahdollisuus on todellinen, sillä kansanparantajia eivät koske viralliset pätevyysvaatimukset, eikä heihin kohdisteta ammatinharjoittamisen valvontaa. – Hän toimi tavallisista ihmisistä poikkeavasti, ei esimerkiksi kätellyt tervehtiessään ja vaati, että hänen luokseen tullessaan ei saanut kertoa asiaansa muille. Moni kansanparantajan potilas on kertonut oireidensa jatkuvan käynnin jälkeen entiseen tapaan, mutta tapaamisen ja käsittelyn jälkeen on helpompi elää vaivojensa kanssa. Vähäisessä määrin valintoihin vaikuttavat ideologisina pidettävät syyt, jotka perustuvat esimerkiksi esoteerisiin oppeihin tai salaliittoteorioihin. Loisiin ja pieneliöihin vaikuttavilla luonnonaineilla voidaan jopa parantaa ihmisten tauteja. Kuinka paljon olet tutkinut Anna-Mari Mårdin lääkintää. Sitten, kun veto rupeaa tulemaan, aukaiskaa tästä (oli näyttänyt rinnan kohdalta), vaatteet pois ja voidelkaa rinta. Sitä kesti melko pitkään, mutta se oli sitten viimeinen kerta. Dosentti Veijo Saano vastaa Dosentti Veijo Saano riemuylioppilaiden tapaamisessa vuonna 2022. Virallisesti valvotun lääkinnän ulkopuolisia hoitoja käytetään terveydenhoidon tarjoamien hoitojen rinnalla, ei juuri koskaan vaihtoehdoksi. Erityisen arvaamattomiksi ovat osoittautuneet ulkomailta reseptittä hankitut tuotteet, joiden väitetään olevan "luonnollisen turvallisia luonnonlääkkeitä". Kuva 1960-luvulta.. Sitten lasta käytettiin tohtori Wäänäsen luona Kiuruvedellä. Onko kansanparantajista haittaa. Veijo Saano, voiko ihmisiä parantaa luonnonlääkkeillä, yrteillä. Eläinperäisissä lääkkeissä vaikeutena on muun muassa eläintautien siirtyminen ihmiseen. Älkää voidelko muuta kuin ympäriinsä. Mökkinsä lähistöltä hän keräsi kasveja kuten katajaa, paatsamaa, pihasauniota ja raidantuoksukääpää. Eiköhän siinä kulunut melkein kaksi vuotta. (Katkelma kirjasta Haapakummun Anna-Mari kansanparantaja ja selvänäkijä, Reino Eriksson, Jouko Nivalainen) Lyyti Hyvärinen ja kädessä Anna-Marin antama lääkepullo. Hynninen on kirjoittanut Anna-Marin elämää käsittelevän näytelmän ”Moorti”. Näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksia ja librettoja olen kirjoittanut harrastusmielessä, kahdeksan on valmiina. Oli päiviä, jolloin se veti jopa yhdeksänkin kertaa ja toisinaan vähemmän. terveydenhoidon puolella. Joku pelotti minua sillä lailla, että lapsi on jonkun ihmisen pahoissa (jonkun ihmisen pahuus lapsessa). Menin pihaportille, jatkoin siitä pihamaalle ja menin sisälle. Siksi halutulla tavalla vaikuttavan aineen määrä voi jäädä liian pieneksi tai tulla vaarallisen suureksi, vaikka yrtin annos olisikin sama. Kansa alkoi pitää häntä ihmeidentekijänä, vaikka lähisukulaisten käsitys Anna-Marista oli arkisempi, Saano sanoo. Suonenveto oli niin hirveä, että poika oli kuin ranka käsissäni. Tarvetta Anna-Marin kaltaiselle ihmiselle tuntuisi olevan, muistamme esimerkiksi jonot äiti Amman halaustapaamisiin. Lapsi parani. Sanoin, että suonta vetää monta kertaa päivässä niin kovasti, että sitä on vaikea katsoa. – Tarvitessaan apua sairauteensa ihminen haluaa kokeilla kaikkia tarjolla olevia keinoja toivoen ja uskoenkin saavansa apua. Anna-Mari oli hiljaa ja katsoi yhteen paikkaan ja sanoi sitten: – Näkyy jääneen yskänkuumeesta. Kerran sitten otti niin kovasti, että luulin pojan kuolevan. Kaikilla aineilla on haittavaikutuksia annoksen suuruudesta riippuvasti. Se oli yhtä lyöntiä se suonenveto siinä pojassa. – Lehdessä on palsta ”50 vuotta sitten”, ja erään lehden aiheena oli juttu jostakin ihmisestä, jolla oli vielä Anna-Marin rohtopurkki. Sekään ei tuonut apua, vaikka Wäänäsen antamia lääkkeitä käytettiin. Se oli ihmeellistä, että Anna-Marin antamilla rohdoilla niin hyvästi parani, kun taas tohtoreiden lääkkeistä ei ollut mitään apua. Suonenveto jatkui, vaikka lääkkeitä käytettiin. Sitten emäntä Hyvönen ja muutkin yllyttivät minua lähtemään Anna-Marin luo. 9 Keskiviikko 13. En ollut aikaisemmin käynyt Haapakummussa. Sekatavarakaupasta Anna-Mari osti hoitotarpeisiinsa muun muassa koneöljyä, lipeää ja tärpättiä. Kun näin mökin, ajattelin mielessäni, onkohan tämä se paikka, jonka minulle neuvoivat. Se on luonnonlääkkeeksi katsottavista tuotteista ja itse kerätyistä yrteistä tarkkaan selvittämättä, sillä vain kasvirohdosvalmisteita, perinteisiä kasvirohdosvalmisteita ja kasvirohdostuotteita koskee lääkevalvontaviranomaisen valvonta. Minä en sitä uskonut, koska en ollut sellaista ollenkaan ajatellut. Järjestän sille lapselle lääkettä, mutta muistakaa, kun sillä on tämä kohta (oli näyttänyt päälakea), tästä ontto (auki) ja kun se on vielä nuori, älkää voidelko sillä voiteella, mitä laitan teille nyt, sitä kohtaa. Toisaalta jos ei luota parantajaan, jäävät hoito-ohjeet (esimerkiksi ihottuman hoito, haavan puhdistaminen) noudattamatta ja hoito epäonnistuu. Kiuruveden juhlavuosi oli lähestymässä, ja ajattelin osaltani juhlistaa Kiuruvettä kirjoittamalla näytelmän yhdestä Kiuruveden kansainvälisimmistä ihmisistä. Valmistuttuaan näytelmä pääsi Joensuussa järjestettyyn lukuteatteritapahtumaan, ja syksyllä se saa kantaesityksensä Kiuruvedellä Hulluviiman tuotantona. Kuka tahansa voi ruveta terapeutiksi, kunhan ei käytä virallisia terveydenhoidon ammattinimikkeitä. Pojan isä käytti sitä Iisalmessa lääkärissä ja toi sieltä lääkettä, mutta ne eivät auttaneet. Esimerkki Anna-Marin lääkinnästä: Poika ja suonenveto ”Minulla oli vuoden ikäinen poika. Anna-Marin antaman lääkinnän tärkeä osa oli Saanon mukaan kertoa sen ajan potilaille ymmärrettäviä selityksiä vaivojen syystä ja mekanismeista, kuten mätäluu, ruumiin vaikutus eli kalama, säikähdys sekä talvikon tunkeutuminen elimistöön. Dosentti Veijo Saano sanoo, että Haapakummun Anna-Mari oli tietäjä ja parantaja ja hänen antamansa lääkintä perustui molempiin rooleihin. Voisitteko te sanoa, mikä sillä lapsella on. Se oli kauheaa katsottavaa. Idean näytelmän kirjoittamiseen hän sai Kiuruvesi-lehdestä. Ongelmana yrttilääkinnässä on annostelun vaikeus, sillä kasvien ainesisältö vaihtelee suuresti muun muassa kasvupaikan mukaan
muistin aktivoiminen, ruuanlaitossa avustaminen, siivousapu ja avustaminen teknologian käytössä. Kiuruvedellä uskotaan, että paikkakunnalta löytyy yksinäisiä ikäimisiä, joille Gubbe-toiminta toisi suurta iloa. Kaavaehdotuksesta annettiin viisi lausuntoa ja yksi muistutus. Nuoret avustajat saavat Gubbe Sydänystävä Oy:ltä palkkaa toimimisesta Gubbe-ystävänä. Summa sisältyy kokonaiskustannuksiin. TIINA KILVENSALMI Biokaasulaitoksen asemakaava hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Biokaasulaitoksen tontti on Pyhäsalmentien varressa. Vieraita ei käy välttämättä kovin usein. Liikenteellinen tavoitettavuus valtatien äärellä on hyvä ja laitoksen hyödyntämät maatalouden sivutuotKiuruvesi mukaan Gubbe-toimintaan. Gubbe-toiminnalla ikäihmiset houkuteltaisiin ulkoilemaan ja osallistumaan eri ikäihmisten toimintaan. Myös juttelu ja seuranpito on tärkeää, sosiaalisen elämän tukeminen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tekeminen mahdolliseksi. Gubbe-toiminnan vaikuttavuustutkimus osoittaa tuloksia ikäihmisten psyykisessä ja fyysisessä hyvinvoinnissa. Gubbe-toiminnalla Kiuruvesi pitää huolta ikäihmisistä, jotka ovat vaarassa ja voivat olla jo syrjäytyneitäkin omaan kotiinsa. Gubbe-toiminnassa vanhuksille hankitaan nuoria avustajia, jotka avustavat ikäihmisiä 2 tuntia viikossa arjen askareissa ja tuovat samalla ystävän ikäihmisen arkeen. Gubbe-toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan aina ikäihmisen tarpeen mukaan. Laadituista meluselvityksistä voidaan havaita, että liikennemäärän kasvua merkittävämpi tekijä liikennemelun muodostumisessa on vallitseva nopeusrajoitus. JAANA SELANDER. Gubbe-toiminnasta on tullut kuntalaisaloite vanhusneuvostolta. Lisäksi voidaan havaita, että piha-alueiden meluohjearvojen ylityksiä tapahtuu jo nykytilannetta mallinnettaessa. 10 Keskiviikko 13. Muistutuksessa korostuvat huolet muun muassa biokaasulaitoksen sijainnista suhteessa Kiuruveden keskustaajamaan ja Hovin asuinalueeseen, vaikutuksista maisemaan ja asumisterveyteen, lisääntyvästä liikenteestä nykyiselle liikenneverkolle aiheutuvista kuormituksista sekä lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvasta melusta. Melutasoihin voidaan vaikuttaa niin nykykuin ennustetilanteessa nopeusrajoitusmuutoksin. Teollisuusalueen rakentamisen ja toiminnan aiheuttamat mahdolliset ympäristöhaitat tulee ottaa huomioon rakennuslupaja ympäristölupamenettelyissä. Nuoret koulutetaan ja perehdytetään Gubbe-toimintaan. Gubbe-toiminta oli kaupunginhallituksessa maanantaina ja asia menee johtoryhmän valmisteluun. Tarvittaessa tieverkoston kestävyyttä ja maantieverkoston välityskykyä voidaan parantaa. Kiuruvesi varaa talousarvioon vuodelle 2025 34 120 euroa toimintaan. Muistutukseen laaditussa vastineessa todetaan muun muassa, että taajaman reuna-alueelle Hoville etäisyys laitosalueelta on yli kaksi kilometriä ja laitosalue ei liity siten välittömästi taajamaan. Gubbe-avustajina toimivat nuoret saisivat paljon kaivattuja työmahdollisuuksia Kiuruvedellä. Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasulaitoksen asemakaavaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. Toiminnalla saataisiin myös lisää ikäihmisiä mukaan olemassa oleviin harrastuksiin ja eri yhdistysten toimintaan. Virranrannassa heitettiin frisbeegolfia 10 vuotta sitten. Myös kauppa-apu voi olla tarpeen ja kuljetusapu ja saattaminen. teet huomioiden on luonnollista, että laitosalueen sijainnista riippumatta kuljetuksissa hyödynnetään alempaan tieverkkoon lukeutuvia kyläteitä. maaliskuuta 2024 Talous & politiikka Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina biokaasulaitosalueen asemakaavan. Perustamiskustannukset ovat 3 400 euroa (sisältää työntekijän rekrytoinnin ja koulutuksen). Biokaasulaitoksen tontilla ovat maanrakennustyöt käynnistyneet. 20 henkilön puolen vuoden kustannus on 30 720 euroa (sisältää käynnin kerran viikossa, 2 tuntia, vaikuttavuustutkimuksen, kuulumisen käyntien jälkeen ja aina saman Gubbe-avustajan). Mahdollisuuksia on monia: ulkoilu ja liikunta, kotijumppa ja JAANA SELANDER Kiuruveden kaupunki on mahdollisesti lähdössä mukaan Gubbe-toimintaan, jolla tuetaan ikäihmisten fyysistä ja psyykkistä jaksamista
Pentti ihastui ujoon Anjaan ja Anja hulivilipoikaan Anja ja Pentti Kärkkäinen ovat olleet naimisissa 48 vuotta. Anja oli 18-vuotias ja Pentti 19-vuotias. Anja kävi Vaaraslahdesta käsin vaihdeompelijakurssin Pielavedellä. Pentti on tehnyt elämäntyönsä kirvesmiehenä, hän on ollut rakentamassa muun muassa melkein kaikkia Poikkiharjuntien varren omakotitaloja, missä pariskunta asuu. Pentillä oli kuplavolkkari, jolla hän pääsi saattamaan Anjaa tämän kotiin, Tuomiharjuun. Lapset perheineen asuvat Kiuruvedellä, Iisalmessa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Anja oli tehtailla sisälähettinä ja liukuhihnalla. Pariskunta meni kihloihin syyskuussa 1975 Pentin syntymäpäivänä Anjan kodin Tuomiharjun mäen alla. Niin rattoisaa ilman mukavuuksia olevassa huoneistossa oli, että Anja näkee vieläkin unia, että he asuvat Vaaraslahdessa. Kärkkäisille lastenlapset ovat kaikki kaikessa, lastenlapsia on 8. Pentti haki Anjaa tanssiin ja se kesä kuljettiin yhdessä tansseissa. Vauvalla pidettiin harsovaippoja ja pyykki pestiin käsin. Samaan aikaan Pentti teki myös useille muille taloja. Kaksi erilaista ihmistä täydentävät toisiaan. Vieraita oli noin 40. – Elämä on ollut hyvää, molemmat sanovat. – Meillä on ihanat lapset ja lastenlapset, olemme kasvaneet yhteen. Vesi kannettiin kaivosta ja lämmitettiin hellalla. Pastori Esa Laakso vihki ja hääjuhla oli Anjan kotona Tuomiharjussa. – Enpä tuolloin tiennyt, että minun tyttö menee Martin pojan kanssa naimisiin, kun olin töissä Kamajalla, ei ollut Pirjoa eikä Villeä vielä olemassakaan, Anja sanoo. Kun Anja sai töitä Kamajan tehtaalta, muutti pieni perhe Kiuruvedelle Pekanpirttiin, jossa oli Kamajan työsuhdeasuntoja. Vanhassa kuvassa Pentti pullistelee pollevana, kun on saanut Anjan vierelleen. Kärkkäisten elämä on ollut hyvää, parasta siinä ovat ihanat lapset ja lastenlapset. Kun hän liikkui insinööriopiskelijoiden kanssa kartoittamassa Kiuruveden järviä vedenpinnan nostoa silmällä pitäen, valtion Landroverin kasettisoittimessa soi aina uudestaan Anja-tango. – Saattomatkan päätteeksi istuttiin kiikussa, siitä se alkoi, Pentti muistelee. Anja lähti syksyllä 1974 töihin Helsinkiin, minne monet nuoret tuohon aikaan matkasivat. Katso lehden verkkosivuilta video, jossa Pentti laulaa rakkauslaulun Anjalleen, Pentti on laulanut Kiurun Laulussa pian 30 vuotta. Naimisiin pari meni 1.1.1976, joka oli myös Pentin isän syntymäpäivä. Anja oli kotona ison lapsikatraan kanssa, ompeli vaatteita ja leipoi. Pena meni helmikuussa 1974 armeijaan ja kirjoitti sieltä Anjalleen, joka alkoi kaivata kotiin. Pentti oli ostanut kokeilematta sopivat kihlasormukset Pielavedeltä, jossa oli rivitaloja veljensä kanssa rakentamassa. Viimeiset 19 työvuottaan Anja oli töissä Savon ossoojilla. Jännä yksityiskohta Kamaja-kuviossa on se, että työnjohtajina toimivat Pekka ja Martti Kamaja. – En muista mitä vanhemmat sanoivat yllätyskihloista, sisko keitti kihlajaiskahvit, Anja jatkaa. Eläkkeellä Anja on ollut viisi vuotta. 11 Keskiviikko 13. Martti Kamajan poika Ville on naimisissa Kärkkäisten tyttären Pirjon kanssa. Anja ihastui heti komeaan, puheliaaseen ja ruskeasilmäiseen poikaan, joka oli ehkä vähän hulivilityyppi siihen aikaan. Anja ja Pentti Kärkkäinen “ PITKÄSSÄ SUHTEESSA Kulttuuri. Pentin taipumuksena oli ja on, että kun hän aloittaa jonkun projektin, silloin ei malta oikein syödä ja juoda välillä. – Eräs insinööriopiskelija ei saman kappaleen soittamisesta oikein tykännyt ja piilotti kasetin, Pentti kertoo. Pentti oli ollut ihastunut Anjaan kesästä 1973 lähtien. Anja ja Pentti tuumaavat, että ovat sen verran vanhanaikaisia, ettei hevillä erota. Pariskunnan ensimmäinen lapsi Harri syntyi Vaaraslahteen vuonna 1977. – Lentäviä lautasia ei ole näkynyt ja toisiin on käyty kiinni vain rakkaudesta, Pentti jatkaa. Vanhin on Kerttu (17), Elli (13), Anni (10), Aada (12), Aatos (6), Valeria (6), Aleksanteri (4), Inkeri (1). Kerrotaan myös, että Anjan äiti on pitänyt pikkuista Pentti-vauvaa sylissään ennen Anjan syntymää. Keväällä 1975 matkasin Kiuruvedelle ja ruettiin Penan kanssa tiiviimmin seurustelemaan. Kaksi erilaista ihmistä täydentävät toisiaan. Matkaa tehtiin Salmijärven yli hevosella. He täydentävät sopivasti toisiaan, kun Pentti on puheliaampi kuin ujompi Anja. – Penakin oli pyytänyt, että tulisin takaisin. Meillä on ihanat lapset ja lastenlapset. Pekanpirttiin syntyi Hannele vuonna 1980. Laiha kuin tikku Oman talon Pentti rakensi perheelle Yhtylään vuonna 1981 puolessa vuodessa. Pentti ja Anja muuttivat Vaaraslahteen asumaan, Vanhaan Säästöpankin taloon, jossa oli kaksi pientä huonetta. Olemme kasvaneet yhteen. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, KOTIALBUMI Anja ja Pentti Kärkkäinen tapasivat toisensa Pentin muistikuvien mukaan jo 1950-luvun lopulla, kun Pentti oli käynyt isänsä kanssa Anjan kotona Rytkyllä noin 4-vuotiaana. maaliskuuta 2024 Anja ja Pentti Kärkkäinen ovat olleet yhdessä yli 50 vuotta. Häälahjaksi he saivat kolme suunnilleen samanlaista pölynimuria, kaksi silitysrautaa ja kaulimen sekä kattilan, joka on edelleen tallessa ja käytössä. Poikkiharjuntielle syntyivät Päivi, vuonna 1983, Pirjo, vuonna 1988 ja Petri, vuonna 1993. Anjalla ja Pentillä oli kolme huonetta, mikä tuntui luksukselta. – Mutta oikein mukavaa ja lämmintä siellä oli asua, Pentti sanoo. Varsinaisesti pariskunta kohtasi toisensa kuitenkin vasta vuonna 1973 Jänteen hallilla tansseissa. Talossa oli öljylämmitys ja yksi aamu pariskunta heräsi mustina, kun öljykattila oli tupsauttanut noet huoneistoon. Olemme sopivasti erilaisia luonteeltaan, molemmat sanovat. Häävalssi tanssittiin myöhemmin Puistonkulmalla. Anja sanoo, että yhteinen aika on mennyt nopeasti, eikä 48 vuotta sitten olisi voinut kuvitella, mitä elämä on tänä päivänä. Virtaa riitti mieluisassa työssä. – Silloin jaksoi, vaikka Anja moitti, että olen laiha kuin tikku ja äkäinen kuin ampiainen
Matka tuntui pitkältä. Niin verissä työnteko ja maanviljelys on edelleen Tikkasten suvussa, että vaikka Väinö on eläkkeellä, käy hän seitsemänä aamuna viikossa navetalla poikansa Paavon apuna. Tikkaset miettivät alkuun, että rakentaisivat ihan uuden talon läheiseen lahdelmaan, mutta remontoivat sitten ulkopuolisille vuokraamansa mökin kaksikerroksiseksi asuintaloksi. Tuula myös menee heti kastautumaan poreveteen. Vuosikymmenien varrella maisema ja elämä on muuttunut. – Tarkkailemme, ettei järveen tule maatalouden päästöjä, ei omaa järveä passaa pilata, Tuula sanoo, hän on asunut järven rannalla yli 40 vuotta Väinönsä rinnalla. – Vuokrasimme alkuun tällä paikalla ollutta mökkiä puolenkymmentä vuotta. Kalevalan mukaan maailma syntyy telkän munasta. – Nuorempana, kun aitoja tehtiin, jäin usein ihailemaan tätä maisemaa ja niin pysähdyn vieläkin. OMA KOTI. – Järvimaisemassa sielu lepää. Navetassa on tällä hetkellä 75 lehmää ja nuori karja päälle. Esimerkiksi tulevana kesänä on Väinön sisarusten ja lasten serkkujen tapaaminen. Nyt taloa hallinnoi Paavo-poika. Moottorit kävivät muutamalla hevosvoimalla. Maisema on uinuvan musta-valko-harmaa. Tiensuussa ollaan siis elämän ytimessä. Postikorttimaiselta. Tikkaset itse asuivat muutaman sadan metrin päässä navetan vieressä, punaisessa puutalossa, jonka olivat rakentaneet vuonna 1984. Järvelle ei ole pitkä matka, melkein voisi varpaitaan uittaa järvessä talon kuistilta. Tikkaset pitävät huolta maisemasta ja järvestä, että idylli myös säilyy. Tikkasten poika Paavo otti vetovastuun karjatilasta. Väinön isä Väinö oli tilan toinen isäntä (vuodesta 1952), Väinö kolmas isäntä (vuodesta 1983) ja Paavo neljäs (vuodesta 2018). Järvi myös kertoo, mistä suunnasta tuulee. Eläimiä on toista sataa. Tiensuun ja Peuraniemen maatiloilta isännät veivät maitotonkkia veneillä kaupan rantaan vuorotellen, talvella maidot kuskattiin Kortekylään. Tikkaset remontoivat ja laajensivat alun perin mökiksi tehdyn rakennuksen ympärivuotiseen asuinkäyttöön vuonna 2020. Samoin Tuula, mutta ei niin usein. Kylmä terassi muutettiin lämpimäksi ja sisääntuloon tehtiin jatko-osa. – 1960-luvulla mökkejä oli vain muutamia, 1970–1990-luvuilla mökkien määrä on lisääntynyt ja 2020-luvulla tulivat vesijetit. Katso lisää kuvia Kiuruvesi-lehden verkkosivuilta kuvagalleriasta. Koivujärvellä on paljon mökkejä, useampi sata, mutta näin talvella järvi on hiljainen. maaliskuuta 2024 Kulttuuri Jos jossakin, niin Koivujärven Tiensuussa luonto tulee lähelle, ihan iholle. Raivaustyöt käynnistyivät käsipelissä, elantoa saatiin metsätöistä, uitoista, metsäojituksista, kallion räjäytyksistä ja tietysti kalastettiin. ka koittaa, suututtaa, jos on muualla, eikä pääse sitä seuraamaan, Tuula sanoo. Keittiöstä tehtiin moderni. Luonnontilassa Tikkasten kodin ympäristö on haluttu pitää luonnontilaisena. Säätiedotus on tässä edessämme. Mökkejä on tullut enemmän. Tuula on itse kotoisin Rytkyn Lipolasta, jonka lähellä ei ole järviä. Jäällä ei näy juuri liikettä. – Töitä maatilalla aina riittää, eikä Paavolla ole vierasta työvoimaa, Väinö Tikkanen perustelee mukanaoloaan. Alun perin Tikkasten nykyisen talon paikalla oli Väinö Tikkasen siskon vuonna 1993 rakentama mökki, joka siirtyi vuonna 2009 Tuulalla ja ja Väinölle. Yläkerrasta avautuu näkymä olohuoneeseen. Tuula Tikkanen sanoo, että ympärillä olevaan luontoon eläimineen ja tapahtumineen ei kyllästy. Nyt moottoreissa on 70:n hevosvoiman tehot. – Muutama moottorikelkka siitä on kulkenut ja joku teki latuja, Väinö sanoo ja jatkaa, että kesällä sitä vastoin on vilkasta, varsinkin perjantaina iltapäivällä liikkuu monenlaisia veneitä ja vesijettejä. Suuressa pihapiirissä on edelleen pystyssä Väinön lapsuudenkoti, joka on haluttu säilyttää, sillä siellä järjestetään kesällä juhlia. Veneetkin ovat suurentuneet. Tikkaset eivät kyllästy ihailemaan vuodenaikojen mukana elävää ja muuttuvaa järvimaisemaa. Pihapiirissä on muun muassa telkän pönttö. Kun Väinö Tikkasen ukki tuli Tiensuuhun, ei paikalla ollut kuin pieni mäkitupa ja perunapelto. Tuula ja Väinö Tikkanen saavat ihastella keväisin jäiden lähtöä ja kesäisin joutsenten lipumista pitkin tyyntä järvenselkää olohuoneensa ikkunasta. Oli venäläisiä, saksalaisia, sveitsiläisiä ja suomalaisia vuokralaisia. 1960-luvulla tiesi äänestä, mikä on kenenkin soututai puuvene. Myös Paavo-poikamme asui tässä pari vuotta, Tuula Tikkanen kertoo. – Kun tulin tänne eka kertaa juhannuksena, tuntui, että tämä paikka on hemmetin korvessa. Ja kun jäiden lähtemisen aiJärvinäkymä olohuoneen tauluna Tuula ja Väinö Tikkasen olohuoneesta avautuu komea näkymä Koivujärvelle. Hiehot idyllissä Kun liikkuu veneellä Koivujärvellä, näyttää Tiensuun tila navettoineen ja laitumella käyskentelevine hiehoineen idylliseltä. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Olohuoneen ruokapöydästä avautuu upea näkymä järvelle. Mutta kun näin järven, tuli hyvä mieli, kuin olisi tullut kotiin, Tuula kuvailee. Tiensuu on Väinön kotitila, Väinön ukki Paavo tuli tontille perheensä kanssa jo vuonna 1928. Se oli mahdollista, kun Tiensuussa tehtiin sukupolvenvaihdos pari vuotta aikaisemmin. Matkaa Tiensuusta Kiuruveden keskustaan on noin 30 Talo on kaksikerroksinen. Isä Väinöllä tosin oli jo 1960-luvulla 10:n hevosvoiman moottori, sen voimalla maitoa kuljetettiin Tiensuusta kaupan rantaan. 12 Keskiviikko 13. Yläkerrassa on Väinö ja Tuula Tikkasen makuuhuone. Jos on pahalla päällä, se unohtuu täällä, järvi on hyvä terapeutti, Tuula jatkaa. Vaivaako pitkä matka Kiuruveden taajamaan vielä
Erityisen ihanaa on jäiden lähtö, jos silloin sattuu olemaan mualla, se harmittaa. – En kuitenkaan koe oloani turvattomaksi. Entä onko olo turvaton, kun ambulanssin tulo kestää ainakin puoli tuntia. Hän sanoo keittiöstään aina löytyvän ranskalaiseen keittiön pääraaka-aineet: kerma, voi ja suklaa. Maataloudessa pidetään varastoja, ettei tarvitse yhtä mutteria lähteä hakemaan, Väinö sanoo. Nyt kansallislintuja on jo liikaa. Joutsenet ovat myös kansoittaneet järven. Koivujärvi on vireä paikka, Koivujärvi ry järjestää monenlaisia tapahtumia järven rantamaisemissa. Olohuone ylhäältä kuvattuna. – Silloin lähdetään kylälle, jos eläimille tai koneille jotain tarvitaan. maaliskuuta 2024 Olohuoneen ruokapöydästä avautuu upea näkymä järvelle. – Ja viime syksynä susi kävi navetan takana, jatkaa Väinö. Hyvin harvoin Tuula ja Väinö käyvät Esan rantaterassillakaan, sillä ovat kesällä lastenlasten vahteina, kun nuorempi polvi lähtee illanviettoon. Väinö Tikkasen pikkupoikana käyttämä villapaita koristaa makuuhuoneen seinää. 1980-luvulla joutsenta pidettiin ihmeenä, ja sitä kutsuttiin oikein katsomaan. Ambulanssi lääkäreineen tuli Pyhäjärveltä 40 minuutissa Tiensuuhun ja Väinö kiidätettiin Kysiin suoraan pallolaajennukseen. Tuula harrastaa naapureiden kanssa talvikalastusta. 13 Keskiviikko 13. Keskellä kaikkea täällä ollaan ja totuttu asumaan, Tuula jatkaa. Mutta niin keskellä luonnonrauhaa ja kaukana urbaania maailmaa, kuitenkin ollaan, että Tuula näki kolme vuotta sitten karhun Peuraniementien liepeillä, muutaman kilometrin päässä Tiensuusta, karhu seisoi keskellä tietä kuin mies. Väinön sisko tuossa naapurissa on sairaanhoitaja ja meidän tyttö ja vävy ovat lääkäreitä, heiltä voi kysyä aina neuvoa. kilometriä. Järven tila on Tikkasten mielestä parantunut 1970-luvulta, jolloin verkot olivat täynnä ruskeaa suota ja limaa. Tuula Tikkanen on innokas ruuanlaittaja ja leipoja, tässä rieskoja, joista yhden sai toimittajakin mukaansa.. Myös Tuulalla on ollut tarvetta hoitoon, kun navetassa sattui hänelle onnettomuus, tuli murtumia. Katso lisää kuvia Kiuruvesi-lehden verkkosivuilta kuvagalleriasta. Metsäojitukset pilasivat tuolloin järveä, myös Myllyjoen perkaus 1990-luvulla huononsi järven tilaa. Väinö kuuluu Laukkalan osakaskunnan johtokuntaan, Koivujärvellä suunnitellaan vedenpinnan nostamista, mikä on Tikkasista ihan hyvä juttu. Myös Tuula on keittiöpuolella hyvin varustautunut. Väinö Tikkanen valitsi talonsa väriksi sinisen. Sittemmin humus on painunut järven syviin kohtiin. Viime talvena Väinö sai sydäninfarktin. Tuula Tikkanen nauttii jokaisesta vuodenajasta. Villapaidan on neulonut Väinön äiti. Tikkaset eivät ole mukana yhdistyksen toiminnassa, aika on mennyt maatalouden parissa
Tapahtuman järjestäjätahona oli vuonna 2019 perustettu Luupuveden kylä ry. Siitä kai se idea yleisen mäenlaskutapahtuman järjestämiseen lähti, kertoi Tuula Laitinen. Kävijöitä tapahtumissa on ollut vaihtelevasti. – Toisaalta halusimme järjestää kylälle jotakin toimintaa, totesi Tuulikki Kauppinen, joka oli myös yksi tapahtuman järjestäjistä. – Tällä mäellä on hiihdetty ja laskettu mäkeä jo vuosikymmeniä. Yhdistyksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun Luupuveden Nuorisoseura oli laitettu niin sanotusti nukkumaan. Kirsi Partanen, Tuulikki Kauppinen ja Esko Pennanen myivät buffetissa kahvia, mehua ja grillimakkaraa.. Moni aikuinen puolestaan viihtyi mäen päälle viritetyn nuotion ääressä buffetista ostettuja pullakahveja tai grillimakkaraa nauttien. maaliskuuta 2024 Urheilu Pulkalla alas ja kelkalla ylös – Tosi hyvä mäki. Niinpä toimittajakin istui pulkkaan ja sitten mentiin. Mutta ei mäen laskeminen ollut kiellettyä vanhemmalta väeltäkään. Syrjäkorvalla kuultuna monelle pienelle laskijalle kyläyhdistyksen puheenjohtaja Juha Niemen tarjoama paluukyyti mäen päälle moottorikelkan vetämässä reessä oli vähintään yhtä mieleinen kokemus kuin mäen alas laskeminen. Oma kylä rules. Kukapa olisi liian vanha pulkkamäkeen. Reilu tunti tapahtuman alkamisen jälkeen mäessä oli ehtinyt käydä jo useita kymmeniä iloisia ihmisiä. Harjulan mäessä tapahtuma järjestettiin jo kolmantena talvena peräkkäin. Pulkkaan istahti myös Hilman isä Sami Tikkanen. Pitkä, tasainen ja leveä, oli yleinen mielipide Luupuveden kyläyhdistyksen järjestämässä mäenlaskutapahtumassa. Lisäksi lähtöpaikalle oli kasattu muutaman metrin korkuinen vauhdinottonyppylä kovempaa lähtövauhtia haluaville. Luupuveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Juha Niemi kuljetti laskijoita moottorikelkalla takaisin mäen päälle. 14 Keskiviikko 13. Luupujoen rannalla asuvat Elisa ja Sami Tikkanen olivat tulleet paikalle lastensa Hilman ja Vilhon kanssa. Tapahtumassa he kertoivat olevansa ensimmäistä kertaa. Ihan pienestä pulkkamäestä ei ollut kyse, sillä pihapiiristä kohti Luupuvesi-järveä laskeutuvalle pellolle oli tampattu laskettavaa baanaa reilun 250 metrin pituudelta. Kun tällaisia järjestetään omalla kylällä, niissä tulee käytyä. TEKSTI JA KUVAT RIITTA AIRAKSINEN Hilma Tikkanen otti mäkeen vauhtia lumipenkan päältä. Hilma ja Vilho olivat samaa mieltä mäenlaskupäivän mukavuudesta, vaikka monen pulkkamäen laskemisen jälkeen isän ostamat uudet aurinkolasit sekä buffetista ostetut pillimehu ja grillimakkarat tuntuivat pikkuväestä mäkiprofiilia ja pulkan huippunopeutta oleellisemmilta keskustelunaiheilta. Tapahtuma järjestettiin Tuula ja Erkki Laitisen maatilan pihapiirissä. Luupuvesi rules Mäen tamppaamisen Erkki Laitinen oli aloittanut jo alkutalvesta, joten luvassa oli tasaista kyytiä niin pulkilla kuin kelkoilla laskeville. Suosituimpia ovat olleet retket ja tämä mäenlaskutapahtuma, Laitinen ja Kauppinen kertoivat. Vuosittain kyläyhdistys on järjestänyt pari tapahtumaa, kuten retkiä ja itsenäisyyspäivän puurotapahtuman. Kauemmaksi ei ehkä tulisi lähdettyä, Elisa ja Sami Tikkanen arvelivat. – Tällaiset tapahtumat ovat mukavia ja mäki on hyvä. Luupuveden kyläyhdistys järjesti lauantaina mäenlaskutapahtuman Harjulan mäessä
Myös vieheiden ja syöttien värit ovat ratkaisevia.. Hän viilaa pilkkiä niin kauan, että siitä tulee hyväuintinen, kun sitä uittaa tynnyrissä. Kala ei tule ihmisen luo Pilkkimisestä tulee mieleen istuminen pilkkireiän vierellä kevätauringosta nauttien. Puoli minuuttia riittää paljastamaan, onko kohdalla kalaa. Mormyskan Linnilä tekee volframista, sillä se on raskaampaa kuin lyijy. – Paljon pilkitään, mutta ei saada saalista, kun ei tiedetä niksejä, Jukka Linnilä sanoi. Yhdellä reiällä kykkiminen ei tuo saalista. Jukka Linnilä suosii kirkasvetisiä järviä, Koivujärven ja Sulkavanjärven lisäksi hän käy Pielavedellä, Nilakalla ja Pyhäjärvellä. Kaikuluotaimella voi katsoa, missä kalaa on. Pohjalle mormyskaan tekosurviasta, sitten kärpäsen toukkaa ja surviaisen toukkaa. maaliskuuta 2024 Pilkkimestarin vinkeillä kalan makuun Jukka Linnilä pilkki Suomen mestariksi ja sai myös joukkuekultaa vaikeissa oloissa Kallavedellä. – Ammattitasolla on pilkki oltava viimeisen päälle. Pilkkikilpailussa Linnilä kairaa satakunta reikää. – Isoa filekalaa yritetään. Morri maalataan valkoiseksi ja sen päälle valitut, hyviksi havaitut maalit. Onneksi on porakonekäyttöisiä kairoja. – Tummavetiseen järveen punaista, kirkasvetiseen sinistä, valkoista ja keltaista, Linnilä vinkkaa. Pilkkijän apuna ovat gps ja kaikuluotain. Linnilän mielestä itse tekemällä saa ottavimmat vieheet. Linnilä ei salaile pyyntivinkkejään, vaan neuvoo. Kala ei tule ihmisen luo eikä yhdestä ja samasta kairanreistä pidä odottaa ihmesaaliita. SM-pilkeissä Kiuruveden joukkue nosti 15,792 kiloa ahventa. – Kala ei tule ihmisen luo, vaan ihmisen pitää etsiä kala. Hauki on aliarvostettu, puhtaasta vedestä pyydetty hauki on hyvä ruokakala. – Koko porukka harjoitteli Kallavedellä kaksi päivää. TEKSTI JA KUVA KIRSI HAAPEA Sattumalla ei ollut minkäänlaista osuutta, kun kiuruvetiset pilkkivät isot ahvensaaliit Kallavedestä SM-kisoissa Kuopiossa. Sohjon takia kala söi huonommin, kun ei ollut paljon valoa. Toinen kultamitali on miesveteraanien joukkuekilpailusta. Kokeilemalla löytyy ahventa ärsyttävimmät värit. Jukka Linnilän mielestä paras on Koivujärvi. Linnilä tekee itse morrit ja pilkit. Kiuruveden Vapaa-ajan kalastajien Jukka Linnilä voitti M65-sarjan ja joukkue Tuomo Karikumpu, Jouni Toppinen, Seppo Kananen ja Jukka Linnilä voitti miesveteraanien sarjan. – Keli oli hirveä, sai olla lahkeet teipattuina kumisaappaisiin ja silti kastui. Linnilä käy pilkillä kuudesti viikossa. Tosipilkkiminen on jotain muuta. Pilkin pitää uida viekottelevasti eikä se saa pyöriä. Gps kertoo syvyyskäyrät, joiden kohdilta kaloja kannattaa etsiä. Testasimme alueita systemaattisesti, missä oli hyvin kalaa ja mitkä mormyskan värit toimivat, Jukka Linnilä kertoi. Kova virtaus tekee sen jäästä petollisen. Pilkkiminen on myös hyvää kuntoilua, kun kävelyä tulee kymmenkunta kilometriä ja kairaamiset päälle, Jukka Linnilä totesi. Jukka Linnilä voitti yli 65-vuotiaiden miesten Suomen pilkkimestaruuden Kuopiossa 2. Hän on pilkkinyt 60 vuotta , kilpaa 40 vuotta ja käynyt SM-kisoissakin 35 vuotta. Myös Sulkavanjärvi on hyvä. Kiuruvedellä on paljon järviä pilkkijöille. Värillä on väliä Voittoisa väriyhdistelmä Kallavedellä oli violetti, keltainen ja vihreä. Ahven on paras, emäntä osaa tehdä siitä kymmeniä eri kalaruokia. Samat värit toimivat niin morrissa, pilkissä kuin syöteissäkin. 15 Keskiviikko 13. Kala ei uiskentele pitkiä matkoja kylmässä vedessä. Mutta ahven näkee heikommassakin valossa. – Järvikala ja marjat pitävät lääkärit loitolla. Linnilä pilkki 5,986 kiloa. maaliskuuta. Sen sijaan Kiurujärvi ei enää anna pilkkisaalista ruoppausten takia
Kuten kuka tahansa lukiolainen, myös Kokora odottaa, mitä ylioppilaskirjoitukset tuovat tullessaan. Mestari on selvillä viimeistään lauantaina 20.4. – Kävin siellä nuorten kanssa juttelemassa pukukopissa ja kertomassa meidän joukkueen arvoista, että olemme kiusaamista vastaan. NOORA LUKKARINEN AKU LAATIKAINEN Henri Knuutinen lähtee hyvillä mielin Mestiksen pudotuspeleihin – runkosarjan voittanut IPK on yksi suurimmista mestarisuosikeista Miesten jääkiekon toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Mestiksessä saatiin äskettäin runkosarja päätökseen. Iisalmen Peli-Karhuilla kausi on mennyt toistaiseksi todella hyvin, sillä IPK voitti runkosarjan ensimmäistä kertaa historiassaan ja se lähtee pudotuspeleihin yhtenä suurimmista mestarisuosikeista. – Omalta kohdaltani runkosarja oli aika rikkonainen, pelattuja otteluita tuli 30, kun yhteensä niitä on Mestiksen runkosarjassa 48. Sen jälkeen vasta mietitään kesää, varmaan aika paljon treenaamista on silloinkin luvassa. Mukavaa oli käydä kyläilemässä, Knuutinen sanoo. – Minulla oli tosi vaikea alkuja loppusyksy. Jatko auki Ensi kaudelle Kokoran suunnitelmat ovat vielä auki. 16 Keskiviikko 13. Muutoinkin Kuortane on pieni ja idyllinen paikkakunta, sillä siellä asuu vain noin 3500 asukasta. Matkaa Kuortaneelta Kiuruvedelle on autolla noin kahden ja puolensadan kilometrin verran, eli reilut kolme tuntia ilman pysähdyksiä. Mutta vaikka välillä olikin tiukkaa, onnistui HPK silti voittamaan joukkueiden kaikki keskinäiset kohtaamiset tällä kaudella. Aiemmin Kokora on edustanut Suomea tyttöjen maajoukkuetasolla ja parhaat saavutukset ovat kaudelta 2021–2022, jolloin hän voitti pronssia alle 18-vuotiaiden MM-kisoissa sekä nuorten olympialaisissa. Siellä tuli oltua myös treenien ajan mukana. – Pudotuspeleissäkin pelasimme hyvin, vaikka lopulta tuloksena olikin tappio otteluvoitoin 0–3. Hän sanoo, ettei runkosarja olisi voinut paljoa paremmin joukkueella mennä, kun voitto tuli. Kuortaneella urheilulukiota käyvä Kokora haluaisi lukion jälkeen lähteä Yhdysvaltoihin pelaamaan yliopistosarjaa tai Ruotsiin SDHL:ää, joka on ruotsalaisen naisjääkiekon korkein sarjataso. maaliskuuta 2024 Urheilu Kausi meni nousujohteisesti Heidi Kokora ei osaa vielä sanoa, missä pelaa ensi kaudella. – Sen tarkemmin ei ole kuitenkaan tullut noita mietittyä, kun lukiotakin on vielä yksi vuosi käymättä, Kokora kertoo. Maajoukkuekuvioissa Kokora ei tällä hetkellä ole, mutta tavoitteena on päästä tulevaisuudessa naisten maajoukkueen rinkiin. Heidi Kokora sanoo viihtyneensä Kuortaneella. Kolmessa pudotuspeliottelussa syntyi yksi maali. Mestiksen puolivälierissä, välierissä ja finaaleissa systeeminä on paras seitsemästä, paitsi pronssiottelu pelataan kerrasta poikki -menetelmällä. Tämän viikon torstaina alkaviin puolivälieriin Knuutinen lähtee omien sanojensa mukaan tosi hyvillä mielin. Voi olla, että pelit jatkuvat Kuortaneella tai sitten jossain muualla. Kuortane on Kokoran mielestä myös siinä mielessä hyvä paikka opiskella, koska kaikki oleellinen on niin tiiviisti lähekkäin toisiaan: koulu, asuntolat ja ruokapaikka ovat 200 metrin päässä toisistaan. IPK:ssa pelaa myös kiuruvetisen KK-81:n kasvatti, hyökkääjä Henri Knuutinen. Maajoukkue tavoitteena Huhtikuun lopussa Kokoralla on vielä yksi U20-ikäluokan SM-turnaus naisille Hämeenlinnassa. HPK oli runkosarjan kolmosena otteluparin ennakkosuosikki ja kuudenneksi sijoittunut Kuortane haastajan asemassa. Tähän saakka IPK:n paras saavutus Mestiksessä on ollut pronssimitali keväältä 2021. Nekin osittain määrittävät sen, mihin on mahdollisuuksia lähteä seuraavaksi. Hän teki runkosarjassa tehot 9+15, millä oltiin IPK:n kovassa joukkueessa sisäisen pistepörssin kymmenes, vaikka pelejä tuli selvästi vähemmän kuin edellä olevilla pelaajilla. KK:n juniorit tekivät myös vastavierailun Iisalmeen IPK:n peliin, jonka ohessa he pääsivät erätauolla jälleen tapaamaan Henri Knuutista. Hän teki runkosarjassa 32 otteluun tehot 6+5, ollen Kuortaneen kuudenneksi tehokkain pelaaja. Loukkaantumiset ovat rajoittaneet kauttani, vaikka toisaalta hyvinhän ne pelit ovat menneet, missä vain olen päässyt pelaamaan, Knuutinen tuumii. Samoin toinen peli päättyi niukkaan tappioon. Huhtikuun lopussa hän aikoo osallistua vielä U20-ikäluokan SM-turnaukseen. Kotiedut määräytyvät runkosarjan paremmuusjärjestyksen perusteella. Hän sanoo viihtyneensä Kuortaneen urheilulukiossa hyvin. – Sitä naisten maajoukkuettakin kohti harjoitellaan tuleva kesä ja ensi kausi taas, Kokora linjaa. Urheilulukiota hänellä on vuosi jäljellä. Hyvin pystyy aikatauluttamaan kaiken, kun koulu antaa paljon periksi vaikkapa siinä, että jos pelireissut menevät myöhään, niin ei välttämättä tarvitse olla seuraavana päivänä aamun tunneilla ensimmäisenä opiskelemassa, Kokora selvittää. Esimerkiksi hiihtolomaa edeltäneellä viikolla IPK:laisia kävi vierailemassa KK-81:n junioSAMULI HUIKURI reiden harjoituksissa. Kiuruvedeltä kotoisin olevan jääkiekkoilijan Heidi Kokoran kausi Naisten Liigassa päättyi toissa viikolla edelliskauden tapaan puolivälieriin, kun hänen joukkueensa Team Kuortane hävisi Hämeenlinnan Pallokerholle. Hän kuvailee, että alun vaikeuksien jälkeen tasoa pystyttiin nostamaan runkosarjan edetessä. Henri Knuutinen on ehtinyt käymään Kiuruvedelläkin. Vastaan asettuu runkosarjassa kahdeksanneksi sijoittunut Rovaniemen Kiekko. – Tulevilla vastustajilla ei ole niin suurta väliä, sillä kuka tahansa pitää pystyä voittamaan, jos haluamme Mestiksen mestareiksi. – Lisäksi ehtii hengailla kavereidenkin kanssa, mitä ei kesken kauden hirveästi ehdi tekemään kotopuolessa, jossa ei monesti tule käytyä pelaajakiireiden vuoksi, Kokora toteaa. Vaikka mitalipelit jäivät haaveeksi, Kokora näkee kuitenkin positiivisena sen, että kausi meni Kuortaneelta nousujohteisesti. Jääaikaa Knuutinen sai keskimäärin noin 18 minuuttia ottelua kohden. Myös henkilökohtaisella tasolla kausi oli Kokoran mukaan nousujohteinen. Varsinkin ensimmäisessä osaottelussa Kuortane oli lähellä voittoa, mutta hävisi sen lopulta kitkerästi voittolaukauksilla. – Siellä on ollut tosi mukavaa opiskella. Kulkeminen on helppoa kävellen tai pyörällä. Mutta pystyimme kuitenkin mielestäni ihan hyvin haastamaan HPK:ta, Kokora pohtii. Henri Knuutinen. – Tässä kevään aikana nyt katselen vaihtoehtoja ja mietin, että minne menen. – Katseet on suunnattu sitä kohti ja siihen asti vielä treenaillaan. DARREN ROSE. Oikeastaan vasta joulun jälkeen sain itse kunnolla tästä kaudesta kiinni ja sitten rupesi taas oma hyvä peli löytymään ja tehopisteitäkin tulemaan, hyökkääjänä pelaava Kokora kertoo
maaliskuuta 2024 OPTIIKKA KELLOT KORUT Kiuruveden Näkökulma Tervetuloa katselemaan! Traction Produktions, Oxibis, Jooly, Imago, Dilem ym. Ryynänen kilpaili alle 102 kg:n painoluokassa ja sijoittui neljänneksi 268 kg:n yhteistuloksella. Hänen lajinsa oli puolitempaus 16 kg:n kahvakuulalla, jossa Liljan tulos oli 444 toistoa ja tällä hän voitti SM-pronssia. Lisäksi Lilja sai vuoden maratonurheilijalle kuuluvan kiertopokaalin viime vuoden saavutuksilRoppakaupalla mitaleita SM-kisoista AKU LAATIKAINEN Kiuruvedelle tuli menestystä kädenväännöstä, kahvakuulaurheilusta, maastanostosta ja painonnostosta. Kisoihin osallistui Kiuruveden Urheilijoiden kokenut kilpanostaja Taisto Ryynänen. Ryynäsen tekemät työntöja yhteistulos ovat samalla uusia SE-tuloksia sarjaan 102M45. Lisäksi Marko Huuskonen otteli sarjassa Masters -95 kg pronssille oikealla kädellä. Vornanen kilpaili alle 100 kg:n painoluokassa ja sijoittui tukin nostossa SM-pronssille omalla ennätystuloksellaan 120 kg ja myös maastanostossa nousi oma ennätystulos 287,5 kg, jolla hän sijoittui SM-hopealle. Lisäksi viime vuonna hän voitti kyseisessä lajissa SM-kultaa. Hän väänsi sarjassa Pro -63 kg molemmilla käsillä kolmanneksi. 17 Keskiviikko 13. Viime viikolla järjestettiin SM-kisaviikko, jonka ohjelmaan kuului lukuisia eri lajeja eri paikkakunnilla. Mukana oli myös kiuruvetisten seurojen urheilijoita hyvällä menestyksellä. laan. Yhteistulos koostui 115 kg:n tempauksesta ja 153 kg:n työnnöstä, josta jälkimmäisestä Ryynäselle tuli SM-pronssia. Kirkkaimman nappasi Santeri Hukkanen, joka väänsi hopeaa Pro +105 kg:n sarjassa oikealla kädellä. Raimo Myllynen pääsi puolestaan juhlimaan kahta pronssimitalia. KIURUN VIÄNTÄJÄT Tuoreet kädenväännön SM-mitalistit Marko Huuskonen, Santeri Hukkanen ja Raimo Myllynen yhteiskuvassa.. Ryynäselle SE-tuloksia Yleisen sarjan painonnoston SM-kilpailut järjestettiin Kalajoella. Molempiin lajeihin osallistui Kiuruveden Urheilijoita edustava voimamies Matti Vornanen. Liljalle kunniaa Kiuruveden Urheilijoiden Minna Lilja kilpaili Jyväskylässä kahvakuulan puolimaratonin SM-kisoissa. Kädenväännön SM-kisoista Jyväskylästä Kiurun Viäntäjien saalis oli neljä mitalia. Vornaselle kaksi mitalia Suomen Voimalajiliitto järjesti Jyväskylässä tukin noston SM-kilpailun sekä Pure Pull -maastanoston SM-kilpailun. Lilja voitti Belgiassa puolitempauksen MM-kultaa Masters-sarjassa ja MM-hopeaa avoimessa ikäluokassa
T9: 1) Anni Kemiläinen 6,05. taan, mutta joukkue nousi kuitenkin hienolla loppukirillä pudotuspelipaikalle. Näin ollen molemmat joukkueet pääsivät keskiviikkona 13.3. FI KVA-AJOK Usva, omistaja Ari Hyvärinen. Kiuruvetisten pelaajien joukkueista libero Veera Helpin Puijo Wolley sijoittui viidenneksi ja yleispelaaja Sara Piipon LiigaPloki seitsemänneksi. KalPa sijoittui runkosarjassa viidenneksi ja HPK kymmenenneksi. Puolivälierissä vastaan asettuu runkosarjassa neljänneksi sijoittunut salolainen LP Viesti, joka keräsi 52 pistettä Puijo Wolleyn 46:a vastaan. FI KVA Urhoollisen Atte, omistaja Ari Pietikäinen. Otteluruuhka johtui siitä, että joitakin LiigaPlokin pelejä jouduttiin aiemmin siirtämään joukkueessa riehuneen sairasteluepidemian ja siitä aiheutuneen pelaajapulan myötä. 11,57. T13: 1) Anna Siponen 10,3, 2) Emilia Siponen 11,8, 3) Silja Auvinen 11,9, 4) Miia Nousiainen 12,1. Vuoden 2023 koetoimitsija: Heli Niskanen. Lisäksi 10 kilometrin perinteisellä Ritvanen oli P17-sarjan 22:s ja Olli Kouvalainen M20-sarjan 27:s. Ohessa tulokset: Turbokeihäs: T7: 1) Milla Eklund 6,02, 2) Vilma Siponen 4,22, 3) Bonita Bergqvist 2,04. Näiden jälkeen on vielä välierät, pronssiottelu ja loppuottelut. Sara Piippo kuvassa vasemmalla ja Veera Help oikealla. Vuoden 2023 pystykorva: Anu Marin Sako, omistaja Ilmari Humaloja. Mestaruutta puolustaa runkosarjan ylivoimainen ykkönen Pölkky Kuusamo. Vuoden 2023 LINT-tulokas: Vinskin Sökö, omistaja Jari Ahonen. Syöttöpisteille pääsivät Juuso Pesonen ja Niilo Matsi. T11: 1) Lily Räty 16,57, 2) Iida Siponen 12,64, 3) Miitta Huttunen 9,32. IPK vei jatkosarjan kärkiottelusta pisteet mukanaan maalein 3–7 ja peli ratkesi ennen kaikkea kotijoukkueen huonoon toiseen erään, jonka jälkeen tulostaululla loistivat jo 0–5 -lukemat. KK:n maalivahtina pelasi Emil Maja, joka torjui 41 kertaa. FI MVA Upwards Journeyman, omistajat Suvi Kirselä-Säisä ja Markku Säisä. Välierien häviäjät pelaavat pronssiottelut (paras kolmesta) ja voittajat finaalit (paras seitsemästä). Keskinäiset voitot menivät Kangasalan hyväksi 2–1 ja toinen niistä tuli vasta viisieräisen taiston jälkeen. LiigaPloki osoitti äskettäin venymiskykyään, kun se oli pitkän aikaa jäämässä ulos pudotuspeleistä ja joutumassa liigakarsinLentopallon Mestaruusliigan pudotuspeleissä nähdään tänä keväänä kaksi Kiuruveden Luomu-Wolleyn kasvattia. Nuorten SM-hiihdoista menestystä ei tällä kertaa tullut. LiigaPloki lähtee ottelusarjaan haastajana, joskin runkosarjassa se pani ihan hyvin kampoihin LP Kangasalalle. Kokonaissaldoksi hiihtäjät saavuttivat viikonlopun kilpailuista yhden kakkossijan Aino Myllylän tuomana Rantasalmelta sekä yhden kolmossijan Tarja Viertorinteen hiihtämänä Jyväskylän Ski Marathonilta. Ketteryys: T7: 1) Milla Eklund 11,70, 2) Vilma Siponen 12,00, 3) Bonita Bergqvist 13,80. alkaviin pudotuspeleihin. P7: 1) Johannes Nuutinen 6,78. Hallikisa-cupissa toinen osakilpailu Yleisurheilun PeeÄssä-hallikisa-cupin toinen osakilpailu käytiin sunnuntaina 10.3. maaliskuuta 2024 Urheilu Help ja Piippo kohti pudotuspelejä Naisten lentopallon Mestaruusliigan runkosarja saatiin päätökseen viime lauantaina. Vuoden 2023 lint-koira: Vinskin Sökö, omistaja Jari Ahonen. Tossavainen oli KalPan neljänneksi paras pistemies. Olli Kouvalainen oli M20-sarjan 24:s. T11: 1) Lily Räty 11,4, 2) Iida Siponen 15,7, 3) Miitta Huttunen 15,8. Sarjan mestari on selvillä Kennelkerho palkitsi parhaitaan Kiuruveden Kennelkerho piti äskettäin vuosikokouksensa ja palkitsi viime vuoden parhaitaan. Puolivälierissä, välierissä ja loppuotteluissa käytössä on paras viidestä -systeemi, pronssiottelu on kerrasta poikki. Vuoden 2023 palkintotuomari: Eetu Hyvärinen. Myllylä hiihti T12-sarjassa kolmen kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailun ja Viertorinne N50-sarjassa 50 kilometriä perinteisellä. FI KVA Anu Marin Sako, omistaja Ilmari Humaloja. KalPa keräsi 47 ottelusta 90 pistettä, kun taas HPK:n saalis oli 73 pistettä. Hallikisa-cupin tämän talven viimeinen osakilpailu käydään Kiuruveden liikuntahallilla torstaina 4.4. FI KVA-AJOK Korpikelon Kaiku, omistajat Janne ja Nina Kattainen. Toisin kuin Piippo, on Help saanut tällä kaudella runsaasti vastuuta ja ollut Puijon selkeä ykköslibero. Naisten Mestaruusliigassa puolivälierien voittajat pelaavat välierät paras viidestä -systeemillä. Hiihtokisoista kaksi mitalisijaa KK-81:n U15-joukkue sai viime sunnuntaina vieraakseen Aamulypsy Areenalle IPK Blackin Iisalmesta. Vastustaja on runkosarjan 12:s Helsingin Jokerit ja KalPalla on otteluparissa kotietu. viimeistään lauantaina 13.4. T9: 1) Anni Kemiläinen 11,80. Helpillä iso rooli Jo aiemmin tällä kaudella Suomen cupin voittanut ja viime kaudella SM-pronssia juhlinut Puijo Wolley lähtee mitalipelit mielessä tämänkin kevään pudotuspeleihin. Suomen mestari on selvillä viimeistään sunnuntaina 21.4. Hän on myös pudotuspeleissä paljon vartijana joukkueensa takakentällä. FI MVA Korvenkiertäjän Bella, omistaja Roope Vartiainen. Runkosarjassa keskinäiset voitot menivät Viestin hyväksi 2–1, ja kaksi otteluista oli viisieräisiä vääntöjä. Myös KalPa aloittaa pudotuspelinsä Villi kortti -kierrokselta. Kiuruveden liikuntahallilla 15 kilpailijan voimin. Jalon malja: Jalo Pennanen. Maaliskuun toisena viikonloppuna Kiuruveden Urheilijoiden hiihtäjät kilpailivat Espoossa nuorten SM-kisoissa, Jyväskylässä Ski Marathonilla ja Rantasalmella. P15: 1) Joonatan Nuutinen 7,74. P11: 1) Niilo Auvinen 15,7. 18 Keskiviikko 13. IPK:n Tobias Kortelaiselle torjuntoKK-81:n U15 hävisi kotiottelunsa U20 SM-sarjan runkosarja päättyi Jääkiekon miesten U20 SM-sarjan runkosarja on saatu päätökseen. P11: 1) Niilo Auvinen 9,90. NOORA HAKONEN AKU LAATIKAINEN Puijo Wolley kohtaa puolivälierissä LP Viestin ja LiigaPloki LP Kangasalan. Otteluparien voittajat pääsevät kahdeksan parhaan joukkoon ja puolivälieriin. Pihtiputaan LiigaPloki kohtaa paras viidestä -puolivälierissä runkosarjan toiseksi sijoittuneen LP Kangasalan, jolla on otteluparissa kotietu. Sarjassa on pelannut tällä kaudella kaksi Kiuruveden kasvattia, hyökkääjä Roope Tossavainen Kuopion KalPassa ja puolustaja Veeti Falck Hämeenlinnan Pallokerhossa. 60 metrin aidat: T7: 1) Milla Eklund 17,5, 2) Vilma Siponen 18,1, 3) Bonita Bergqvist 20,0. Ohessa palkittujen lista: Vuoden 2023 ajokoira: Korpikelon Kaiku, omistajat Janne ja Nina Kattainen. T13: 1) Anna Siponen 8,35, 2) Emilia Siponen 8,54, 3) Silja Auvinen 8,69, 4) Miia Nousiainen 8,99. HPK:n kausi jatkuu pudotuspelien ensimmäisellä, niin sanotulla Villi kortti -kierroksella, jossa vastaan paras kolmesta -ottelusarjassa asettuu runkosarjan seitsemäs K-Espoo. Vuoden 2023 mejä-koira: FI JVA Tujakan Jim Morrison, omistaja Seija Nevalainen. Kolmannessa erässä KK sai kirivaihdetta päälle, mutta se ei kuitenkaan riittänyt. Kilpailulajit olivat turbokeihäs, ketteryysrata sekä aitajuoksu. Arkistokuva. Veeti Falck puolestaan pelasi runkosarjassa 32 ottelussa tehoin 1+8. T15: 1) Elsa Pennanen 18,86. P15: 1) Joonatan Nuutinen 29,52. T9: 1) Anni Kemiläinen 21,0. Puijo Wolley on voittanut joukkueiden viimeisimmän kohtaamisen 3–0. Roope Tossavainen voi olla varsin tyytyväinen runkosarjaansa, sillä hän teki 47 otteluun tehot 15+15. Suurimmaksi osaksi LiigaPlokin yleispelaajavastuuta ovat kantaneet nuorten maajoukkueista tuttu Oona Rasinperä ja pistepörssin kärkisijoilla oleva Emma Ellis. Ensimmäiset Villi kortti -kierroksen pelit ovat keskiviikkona 13.3. Puijokin joutuu lähtemään pudotuspeleihin ilman kotietua, mutta odotettavissa lienee kuitenkin tasainen ottelupari. T13: 1) Silja Auvinen 24,32, 2) Emilia Siponen 23,06, 3) Anna Siponen 17,22, 4) Miia Nousiainen ja merkattiin 34. Suorituksen arvoa nostaa se, että joukkue joutui urakoimaan runkosarjan lopussa viisi peliä kymmeneen päivään. Kotijoukkueen maaleista vastasivat Topias Tikkanen kahdesti ja Miro Nukari kertaalleen. Vuoden 2023 näyttelykoira: Millhouse’s Unforgettable with Ainiaan, omistajat Luka ja Mirva Aaltokoski. 10 kilometrin vapaalla Arttu Ritvanen oli 25:s ja Niilo Kouvalainen 38:s P17-sarjassa. Ensi lauantaina U15-joukkueen pelit jatkuvat Varkaudessa Warkis Sawoa vastaan. T11: 1) Lily Räty 8,49, 2) Iida Siponen 9,50, 3) Miitta Huttunen 10,00. Olli Kouvalainen oli M20-sarjan 31:s. Espoolaisilla on ottelusarjassa kotietu. P11: 1) Niilo Auvinen 20,09. Perinteisen tyylin sprintissä Niilo Kouvalainen oli 38:s ja Arttu Ritvanen 46:s M18-sarjassa. kello 17.30 alkaen.. FI MVA Ainiaan Applejack, omistaja Mirva Aaltokoski. Sara Piipon oma peliaika on ollut toistaiseksi melko vähäistä
Kalakaverit olivat nähneet omatekoisen veneen... Ja ihmeteltiinhän niitä tyylihuonekalujakin. Työt ovat tummiksi patinoituja, kiiltäviä, muodoiltaan jänteviä, usein uhmakkaita. TOMMY TABERMANN Viikon miete Vitsikästä Liisa saapui äitiysneuvolasta ja sanoi: – Kyllä sinä Kalle olet varsinainen tosimies! Ajatella, että me olemme tunteneet toisemme vasta kaksi viikkoa ja minä olen jo kolmannella kuulla raskaana. Muutamilla on lähtökohtana selvästi uskonnollinen idea. En jätä maalaamistakaan. Mieluummin pysähdyttää katsoja tarkastelemaan itseään työn valossa. – Suomalaisista veistäjistä alkuvoimainen Kain Tapper, ulkomaalaisista Henry Moore. Tarve tehdä jotakin omien käsien kautta voitti kaikki muut harrastukset. Tämän viikon torstaina ovat Samuli Siponmaan ensimmäisen yksityisnäyttelyn avajaiset Helsingin Yrjönkadun taidesalonki Pinxissä. Todelliset syyt tai ansiot ympärillämme saavat alkunsa yksilöistä. Harvat noina vuosina mahtoivat yhdistää menevän miehen taiteeseen. Joitakin herkkiä akvarelleja opiskeluajoilta oli olohuoneen seinällä. – Päätyön luontoinen sivutyö. – Aiotko jatkaa veistäjänä. – Mitä haluat töilläsi ilmentää. kello 12 alkaen kansallispukuhiihto. Niiden täytyy lähteä syvemmältä. Tässä meineillään vahamuotin viimeistely. Onko niissä uskonnollista sanomaa. – Mikä on päämääräsi. Kaukalo on jaettu vuoron ajaksi kahteen osaan, joista toinen on varattu mailattomille luistelijoille ja toinen mailallisille ja kiekollisille.. Minusta yhteiskunnallisesti kantaa ottava kuva on pinta-asia. Luulemiseksihan se jää, sillä harva pystyy erottelemaan vaikutteista omaksutut asiat omistaan. Heikki Aurell (Kiuruvesi-lehti 13.3.1974) YLEISÖLUISTELU 17.3. – Ketkä suomalaiset/ulkolaiset taiteilijat asetat ”jalustalle”. – Kehittyä. Tapahtuman järjestävät Kiuruveden Latu, maaja kotitalousnaiset sekä kulttuuritoimi. MENOVINKIT Heikkisenaholla järjestetään sunnuntaina 17.3. – Innostuin noin 15 vuoden tauon jälkeen uudelleen tekemään kuvia. Uutta suomalaista puunveistoa. Tunsin parhaiten puun lait. KANSALLISPUKUHIIHTO 17.3. Puu on lämmin ja inhimillinen aine. – Tullaan taiteen tarkoitukseen. maaliskuuta 2024 Viikosta viikkoon 50vuotta sitten Inhimillinen puu elää – Samuli Siponmaa Pinxissä Ihmeitä ei pidä odotella, ihmeitä pitää tehdä. Ammatista ei kannata puhua, sillä rahaa taiteen tekemisestä lohkeaa kannattavuuteen asti vain aniharvoille Suomessa. Työskentelen miltei lakkaamatta ajatuksineni jonkin pölkyn parissa. Lähtöpaikka on osoitteessa Heikkisenahontie 940, jonne on opastus Ryönänjoentie 500:n kohdalta. Opettajan työ sopii hyvin sivutoimiseksi päätoimeksi, sillä se antaa niukan toimeentulon ja kesäistä vapaa-aikaa. Nyt oli kuitenkin pakko panna oljyvärit sivuun pariksi vuodeksi, kun valmistauduin tähän veistosnäyttelyyn. Eihän sellaisia jokainen opettaja nykyään tee. Veistäminen ja öljyvärein maalaaminen vaativat pitkäjänteistä ponnistelua. Tarjolla on kansallispukuhiihdon ohella mehua, kahvia ja pullaa. Olen tehnyt koko ikäni puusta jotain. Viisitoista vuotta vaikutti Kiuruvedellä vireä vihantilainen Samuli Siponmaa. Aivan Helsingin ydinkeskustan, Kaisaniemen koulusta löytyi leipäpuu. Tapahtumaan on pieni osallistumismaksu. – Luulen, että Kiuruvesi vaikutti. – Miten luulet Kiuruvesi-vuosien vaikuttaneen töihisi. En ole helsinkiläinen, mutta haluan asua täällä tällä hetkellä siksi, että täältä voi vielä ammentaa. Toivon ainakin, että persoonallista panosta olisi. Esillä on parisenkymmentä viime vuosien aikana Kontulan ateljeessa syntynyttä puuveistosta. 19 Keskiviikko 13. – Miksi ryhdyit veistämään. – Suurimman osan elämääni olen sentään elänyt Pohjanmaalla, lapsuuden ja nuoruuden. Kolme vuotta sitten muutti Siponmaa perheineen Helsinkiin. Lisäksi voi kokeilla liukulumikenkiä. Kaksi hyvää veistäjää ja opettajaa, kuvanveistäjät Hutri ja Juurikkala-Hiitonen vetäisivät mukaan ja kannustivat. Samuli Siponmaa ei ole ainoastaan puuveistäjä, Herttoniemen taidevalimossa Kuvanveistäjäinliiton kursseilla hän on perehtynyt myös pronssinvalun vuosisataisiin salaisuuksiin. Tarkoitat herännäisyyden vaikutusta. Vuorolla käyminen on ilmaista. – Aion jatkaa veistäjänä. – Puu oli tuttu. Luulisin jonkin työn sopivan seurakuntatiloihinkin. Kiuruveden jäähallissa Aamulypsy Areenalla on yleisöluisteluvuoro sunnuntaina 17.3. – Onko kyseessä vahva harrastus vai peräti uusi ammatti. Opettajayhdistyksen puheenjohtajana, kunnallisten elinten jäsenenä ja Ruutanan koulun johtajana hän ehti osallistua moniin asioihin, tulla tutuksi oman kylän ja pitäjän kanssa. Grafiikka ei ole juuri nyt mielessä. – Oletko savolainen, pohjalainen vai helsinkiläinen. Olen pohjalainen, mutta luen rikkaudeksi sen ajan, jolloin sain samaistua pohjois-savolaisiin. Vakavasti otettavaa missä seurassa tahansa. Opettajan ammattiin valmistuminen on ollut monelle taiteilijalle riittävän monipuolinen peruskoulutus. Minusta taiteilijan pitää antaa työssään ainakin yksi uusi asia. Uskonnostako sanomaa. Suomalaisista maalareista tulee mieleen Kimmo Kaivanto, hän on veistäjäkin. kello 16–18. Piikki minussa tai sinussa on yksi piikki yhteiskunnassa. Helsingin Työväenopistossa, jonne menin varmistaakseni piirustustani ja muovailemaan. – Miksi valitsit puun. Akvarelli sen sijaan on helppo tehdä veistämisen sivussakin, koska se joko syntyy muutamassa tuokiossa tai ei synny lainkaan
Su 17.3. Väinö Eero Atte Antero HYVÄRINEN s. Arvontaa ja kahvia sekä Arvontaa ja kahvia sekä munkkeja, ruisleipää ym. 25.03.1949 Kiuruvesi k. klo 10 Su 24.3. konen, Liisa Lappalainen). Me kerromme luotettavasti asioista, jotka tapahtuvat juuri tässä. klo 13 Ke 20.3. Timo ja Aila perh. klo 11.30 3 vuotiaat ke 20.3. 09.02.2024 Kiuruvesi Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema on voitto. Kiitos Kiuruveden kotihoidolle isän hyvästä hoidosta. Kiitos, kun olet tässä, tämän lehden äärellä, meidän kanssamme. klo 15. munkkeja, ruisleipää ym. 16.05.1931 Kiuruvesi k. La 16.3. Taidekerho ti 19.3. klo 12 Ma 18.3. kokous Torintuvalla. klo 12–13 La 16.3. palvelus. 1:21 Kiittäen ja kaivaten äiti siskot perheineen veli perheineen sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Tämän lehden toimittajat elävät samaa arkea kuin lukijamme. Sinulle kiitokset kauneimmat tahdomme antaa, sinut rinnalle äidin nukkumaan kantaa. ja raamattuluokka Ry:llä. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka myötäelitte surussa Iida Jauhiaisen nukuttua ikiuneen. Lämmin kiitos osanotosta. HUOM! Muuttunut paikka. Ry:n seurat srk-talolla. klo Messu klo 10 ja ja sanajumalanpalvelus klo 19. 20 Keskiviikko 13. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Ma 18.3. klo 10 KuulonhuolKuulonhuollon kerho, iso sali. HUOM! Muuttunut paikka. To 14.3. DIAKONIA DIAKONIA Ke 20.3. KASTETTU KASTETTU Elena Iida Josefiina KumpuElena Iida Josefiina Kumpulainen lainen Kuolleet Seurakunnat Muistokiitos Perheuutiset Mukana elämän iloissa ja suruissa p. Pe 22.3. Rinnekodilla. Kaivaten Tuula Maritta ja Seppo Liisa, Vesa ja Samu Jukka ja Outi serkut ja Kaisa-kummi laaja ystävien joukko Siunattu Vantaalla läheisten läsnä ollessa. klo 17.30 To 21.3. klo 13 klo 13 Ry:n seurat srk-talolla. mennessä p. To 21.3. Rakkaamme Juha Tapio MAKKONEN s. klo 14 klo 14 Torintupa ry:n kevätTorintupa ry:n kevätkokous Torintuvalla. klo 19 SanajumalanSanajumalanpalvelus. klo 18.30 Pe 22.3. 8€/annos. ho kasvatuksen tiloissa. lon kerho, iso sali. 96 v. mennesVaraa omasi to 14.3. klo 9.30 3 vuotiaat ke 20.3. Ke 20.3. leivonnaisia myynnissä. 03.03.2024 Kiuruvesi Side viimeinen kotiimme lapsuuden katkesi hiljaa sammuen. klo 11.30 klo 11.30 kirkkokahvit ja kirkkokahvit ja seurat kirkossa (Miikka Huusseurat kirkossa (Miikka Huuskonen, Liisa Lappalainen). klo 9.30 4-5 vuotiaat ti 19.3. klo 11 Kiuruveden Helluntaiseurakunnan ja helluntailähetys ry:n vuosikokoukset Ti 19.3. Perhekirkko. Lämmin kiitos osanotosta. klo 16 IltaperhekerIltaperhekerho kasvatuksen tiloissa. klo 10 To 21.3. To 21.3. Palmusunnuntai Palmusunnuntai Su 24.3. klo 10 Perhekirkko. klo 18.30 Lauluseurat Lauluseurat ja raamattuluokka Ry:llä. klo 9.30. KUOLLUT KUOLLUT Iida Anna Liisa Jauhiainen Iida Anna Liisa Jauhiainen 96 v. klo 13 OmaishoitaOmaishoitajien ja –hoidettavien kohtausjien ja –hoidettavien kohtauspaikka, monitoimisali. Su 17.3. klo 17.30 IlosanomaIlosanomapiiri, takkahuone. To 21.3. pe 15.3. Ti 26.3. klo 12.30 Raamattupiiri sivusalissa, kahvitarjoilu Pe 15.3. 017 770 0421 Sydämestä asti kimpoilevat KIITOKSET Paajakan metsästysseuralle tarjoamistanne täytekakkukahveista. klo Messu klo 10 Ti 26.3. klo 15 klo 15 Naisten raamattupiiNaisten raamattupiiri, takkahuone. xxxxkuuta 2021 Kirkkoherranvirasto suljettu Kirkkoherranvirasto suljettu pe 15.3. Uurna lasketaan myöhemmin sukuhautaan Kiuruvedelle. Hiljainen viikko Hiljainen viikko Ma 25.3. 10€/litra. Myynnissä Kiuruveden torilla. Ke 20.3. 017 770 0421 p. Yhtäkkiä huomaa, se päättyikin tähän. klo 16 To 21.3. Vain sydän sen kuulla voi niin lähellä enkelit on. maaliskuuta 2024 Hengelliset 2 Keskiviikko xx. Järj. Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä. takkahuone. klo 12 Lähetyspiiri, Lähetyspiiri, takkahuone. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Rakas isä, ukki ja isoukki Arvi Vilho KUKKONEN s. klo 19 Ma 25.3. Rakkaamme Pirjo Hellevi SIPONEN s. srk & MLL srk & MLL PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO 4-5 vuotiaat ti 19.3. klo 10 klo 10 Messu (Huuskonen, Messu (Huuskonen, Kivelä, Ylikoski). sanajumalanpalvelus klo 19. Järj. 90 v. Kiitämme osanotosta. 07.02.2024 Kiuruvesi Puolisoa, isää, ukkia, isoukkia ja veljeä muistaen Pirkko Heljä ja Markku perheineen Katriina ja Pekka perheineen Pirjo ja Kari perheineen Tatu ja Raili perheineen Eija ja Esko perheineen Sukulaiset ja ystävät Kukaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän. klo 9 To 21.3. klo 18 Filmi William Branhamin toiminnasta Su 17.3. 03.08.1933 Kiuruvesi k. 07.02.2024 Helsinki Jossain kaukana soi laulu hiljainen, sanaton. Mukapaikka, monitoimisali. Kiitos Kiuruveden kotihoidon henkilökunnalle sekä hoitokoti Nivan henkilökunnalle isämme hyvästä hoidosta. klo 12–13 MykyrokMykyrokkaa (myös glut.) Rauhanyhkaa (myös glut.) Rauhanyhdistyksellä omiin astioihin distyksellä omiin astioihin 10€/litra. Kivelä, Ylikoski). 07.07.1959 Kiuruvesi k. na seurakunnan diakoni. Siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. Alueista, ihmisistä ja ilmiöistä, jotka ovat tärkeitä meille kaikille juuri tällä alueella. Perjantaina ri, takkahuone. Muistotilaisuutta vietämme läheisten kesken. Eero Atte Antero Hyvärinen Eero Atte Antero Hyvärinen 90 v. 0400 275764 Ruoka-annoksia myös tarjolla Ruoka-annoksia myös tarjolla 8€/annos. Varaa omasi to 14.3. leivonnaisia myynnissä. Lämmöllä muistaen Auli ja Eero Mika ja Kamilla, Martta Markku ja Sanna, Anna, Emilia, Iida, Vilma, Anton Heidi Hannu ja Raili Ari ja Annika Minna Raimo ja Maire Aino-sisko sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kiuruveden kirkossa to 28.3. 0400 275764 sä p. Myynnissä tuoreita leivonnaisia, käsitöitä tuoreita leivonnaisia, käsitöitä ja pika-arpoja. Mukana seurakunnan diakoni. piiri, takkahuone. klo 9 Tasaus-tori Tasaus-tori Kiuruveden torilla. Fil. Kun sammui sydän läheisen, on aika suruun hiljaiseen. Kiuruvesi-lehti OLET TÄSSÄ Niin on tämä lehtikin. PERHETYÖ PERHETYÖ To 21.3. ja pika-arpoja. klo 11.30 VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ Taidekerho ti 19.3. Perjantaina Rinnekodilla. klo 15
Miten me seuraamme Jumalan pelastustekoja. – Olen aikaisemmin vieraillut täällä puhujana. Sanoin itsekseni, että Jumala tai Jeesus, jos olet olemassa, anna minun irtautua tästä. Jumala ilmestyy ja puhuu ja puhui ihmiskunnalle. – Olen hyvin yhteiskristillinen ja kunnioitan kaikkien kristittyjen vakaumusta. Häntä oli kysytty perusteilla olleeseen Yö-yhtyeeseen. Kun bändikaverit tulivat hakemaan, panin oven kiinni ja menin sohvalle makaamaan, ja poltin tupakkaa. Ja enkeleistä hän sanoo: ”Hän tekee enkelinsä tuuliksi ja palvelijansa tulen liekiksi.” Mutta Pojasta: ”Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti, ja sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka”. Erikoisia ovat olleet käynnit intiaanireservaateissa. Olin ketjupolttaja. Pitää olla parempaa, hän ajatteli. Ateistinen rock-kitaristi poltti ketjussa Ari Palmroth koki hengellisen herätyksen 18-vuotiaana. – Kitaransoitto avasi ovet reservaatteihin. Saamme muistella hänen kuolemaansa, sovitusta, lunastusta, ylösnousemusta. Mutta elämä tuntui tyhjältä. Hän sanoo, että on tavallinen arkipäivän ihminen, jota voi ottaa hihasta kiinni kadulla. Tiistain rukouskokouksissa rukoillaan kaikkien puolesta. – Olen armahdettu syntinen, yhtä vajavainen kuin kaikki muutkin, en parempi kuin muut. 21 Keskiviikko 13. Siten kuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut ja joka, ollen hänen kirkkautensa säteily ja hänen olemuksensa kuva ja kantaen kaikki voimansa sanalla, on toimitettuaan puhdistuksen synneistä, istunut Majesteetin oikealle puolelle korkeuksissa, tullen enkeleitä niin paljoa korkeammaksi kuin hänen perimänsä nimi on jalompi kuin heidän. Ne hankaloittavat soittamista. Bändikaverit luulivat, että olin taas valvonut ja harjoitellut kitaransoittoa liikaa. Lapin ja Kanadan erämaissa samoilu miellyttää. – Eräs ihminen sanoi, että mene seurakuntaan. Hän on opettanut kitaransoittoa ja säveltää. Usko on pelastusrengas, joka auttaa vain jos siitä ottaa kiinni Helluntaiseurakunnan uusi pastori Ari Palmroth kannattaa yhteiskristillisyyttä. Monta paikkaa on mennyt seurakuntalaisten ennakkoluulojen takia, koska olen romani. Oli hienoa, että Kiuruveden kappalainen Mirita Häyrynen osallistui tulojuhlaani ja oli siunaamassa minua Pastori Ari Palmroth säveltää hengellistä musiikkia. – En ole parantaja, en voi tehdä mitään, minä vain rukoilen. Monille lukijoille varmaankin herää kysymys, mikä on paastonaika. maaliskuuta 2024 Hartaus Paaston aika Lähestymme jälleen tulevaa pääsiäisen ajanjaksoa.Tämän varsinaisen Kristuksen kärsimysja ylösnousemusmuistojuhlan edeltävä aika on paastonaika. Muistamme rukouksissa myös yrittäjiä, maanviljelijöitä, nuorisoa, opettajia ja oppilaita. Myös musiikkitilaisuuksia pidetään. 28:19-20). Ari Palmroth muutti Kiuruvedelle vuoden alussa, kun hänet kutsuttiin paikallisen helluntaiseurakunnan pastoriksi. Meidän tarvitsee kohdata Jeesus uudelleen läheisesti elämällä hänen kansaan läheisessä yhteydessä Jumalan sanaa lukien ja rukoillen hän voi meitä uudistaa ja vaikuttaa oikeanlaista hätää lähimmäisistämme. Sunnuntaisin pidetään rakentumiskokouksia, joissa on opetuksellinen pohja. Pietarin kirje 1:10-12). Hän oli nuorena ammattimuusikko ja harjoitteli kitaransoittoa niin paljon, että tuli golfja tenniskyynärpäät. Luomistöiden sekä eri kansojen ja Israelin historian kautta hän puhui isille profeettain kautta (1. Kirkossa siihen ei pakoteta, se vain tehdään tiettäväksi. – Jumalan armosta olen saanut kiertää puhumassa. Saakoon Jumala ja Herra Jeesus Kristus valmistaa meitä hiljentyen ja jopa paastoten lähestymään tulevaa pääsiäisen aikaa, jossa saamme muistella Jumalan rakkautta ihmiskuntaa kohtaa, kun Hän lähetti oman rakkaan ainokaisen poikansa tänne kylmään maailmaan minun ja koko maailman syntien edestä. Aikuiset lapset elävät jo omillaan. Meidän pitäisi katua syntivelkaamme kaikkivaltiaan Jumalan edessä Rrom.3:23), sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla. Kävin helluntaiseurakunnassa, metodistisessa ja luterilaisessa. On rehellisesti sanottu, että se on syy, ei ammattipätevyys, Ari Palmroth kertoo. Uskovissa on hiljaisempia ja räiskyvämpiä persoonia, ketään ei laiteta muottiin. Ari Palmroth tähdentää, että uskonto ja henkilökohtainen usko ovat eri asioita. – Me Kiuruveden Helluntaiseurakuntana haluamme elää mukana ja osallistua yhteiskuntaan. Hän kirjoittaa hengellisiin lehtiin ja on julkaissut yhden kirjan Jumalan voidelluista miehistä ja naisista. Tupakka jäi siihen. Hän saattaa soittaa ja kysyä, voiko tulla käymään. Sitä pelastusta ovat etsineet ja tutkineet profeetat, jotka ovat ennustaneet teidän osaksenne tulevasta armosta. Yhdysvallat ja Kanada ovat tulleet tutuiksi. Helluntaiseurakunnassa on satakunta jäsentä ja aktiivisia osallistujia sunnuntaikokouksissa on 45–55. KIRSIHAAPEA dyksi. Jotta se auttaa, siitä pitää ottaa kiinni. Minulle ei tupakka sovi eikä alkoholi. Välillä on iltakokouksia, joissa ihmiset todistavat henkilökohtaisista kokemuksistaan. Sillä kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut: ”Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin” ja taas: ”Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani?” Ja siitä, kun hän jälleen tuo esikoisensa maailmaan, hän sanoo: ”Ja kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit”. – Aiomme järjestää kerran tai kahdesti kuukaudessa perjantaisin koko perheelle sekä nuorille suunnattuja elokuvailtoja sekä Ihmistä lähelle – teetupailtoja. Palmroth jätti myös rockin soittamisen. En muuta tekisikään kuin kulkisin sairaaloissa, jos pystyisin parantamaan. Rukoilemme kaupungin johdolle ja päättäjille viisautta ja voimaa tehdä hyviä päätöksiä koko Kiuruveden yhteiseksi hyöja varovaisia valkoihoisia kohtaan. Henkilökohtaisen elävän uskon voi löytää yksinäisyydessäkin, ei tarvita kirkkoa tai saarnaajaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti aloittaen täältä missä me olemme, tämä voi suuntautua maan ääriin saakka. Kun kokee pelastuksen, Jumalan Pyhä henki näyttää, mitä saa tehdä ja mitä ei. Helluntaisaarnaaja otti minut mukaansa ja kävin sittemmin metodistikirkon kuusivuotisen seminaarin. Kotikäynneillä hän pukeutuu tavallisiin vaatteisiin, ei papin pukuun, jotta kohtaaminen olisi mahdollisimman luonnollinen. Kuin vesilasi, vesi on lasissa, mutta vasta kun kastaa sormensa veteen, siitä tulee henkilökohtainen kokemus. Minua voi ottaa hihasta kiinni kadulla ja tulla juttusille. Puhe on kuin vuorilta tuleva puro; sitä ei voi puristaa vaan Jumala sen aukaisee. Ari Palmroth harrastaa lukemista ja luonnossa liikkumista. Mitä meidän pitäisi katua. Sitten tunsin itseni levolliseksi. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Tämä voi johtaa lähetyksen työhön eli Jeesuksen lähetyskäskyn toteuttamiseen (Matt. – Olin lähdössä soittamaan tansseihin. Puoliso Katja on töissä Uudessakaupungissa, mutta on välillä myös Kiuruvedellä. Tai ihmiset pyytävät häntä. – Ihminen saa vapaaehtoisesti valita pelastuksen. Intiaanit ovat hyvin musikaalisia mutta ennakkoluuloisia KIRSI HAAPEA. Hän asuu osaksi vielä Uudessakaupungissa, jossa viettää kahdeksan päivää lomaa aina kolmen viikon työjakson jälkeen. Myöhemmin Hän puhui poikansa kautta, kun Hän lähetti oman rakkaan poikansa tähän maailmaan kuolemaan ristin kuoleman minun ja teidän koko maailman syntien edestä (Hepr.1:1-8. Nakkilassa syntynyt ja kasvanut Ari oli ateistihenkinen ja oli jo saanut mainetta kitaristina. Miten meissä herää uudelleen vastuu lähimmäisistämme. ). ARI PALMROTH helluntaiseurakunnan pastori. Mutta kitaransoitto on ollut tärkeä asia hänen elämässään. Ari Palmroth on toiminut puhujana ja pastorina eri puolilla Suomea ja myös Ruotsissa ja Amerikassa. Arvostan kovasti, että minut otettiin hyvin vastaan. Paaston aika on kirkkovuoden ajanjakso, joka on varattu katumukselle, Jumalan pelastustekojen seuraamiselle sekä lähimmäisvastuun uudelleen herättelylle. Tärkeintä on, että ihminen saa synnit anteeksi, ruumiin parantuminen on sivuasia. Ovat tutkineet, mihin tai millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen henki viittasi edeltäpäin todistaessaan Kristusta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta. – Jumala ei muuta ihmisen persoonaa. Helluntaipastorina Ari Palmroth tekee myös kotikäyntejä. – Jeesuksen sovitustyö on kuin pelastusrengas. tähän tehtävään. Saarnaan evankeliumia ja Jumala parantaa, jos parantaa. Ja heille, koska he eivät palvelleet itseänsä, vaan teitä, ilmoitettiin se, mikä nyt on teille julistettu niiden kautta, jotka taivaasta lähetetyssä Pyhässä Hengessä ovat teille evankeliumia julistaneet; ja siihen enkelitkin halajavat katsahtaa
Järj. Sananvapautta on oikeus oikeaan tietoon. 4 Keskiviikko xx. xxxxkuuta 2021 YKSITYISTIEAVUSTUKSET TIEKUNNILLE Kiuruveden kaupungin tekninen palvelukeskus asettaa haettavaksi yksityistieavustukset 30.4.2024 mennessä. Omaa ohjelmaa, tervetuloa! --------------------------------------------SPR:n päiväpiirin kerho kokoontuu ti 19.3. Kiuruveden latu, maaja kotitalousnaiset sekä kulttuuritoimi 17.3. Lipun hinta on 20 euroa sisältäen pullakahvit. mustonen@kiuruvesi.fi. Toiminnot pysyvät samoina. Avustukset on tarkoitettu sellaisille tiekunnan teille, joissa on pysyvästi asuttua pituutta vähintään 800 metriä. Osallistumismaksu 5e. 12.00 Heikkisenahon kansallispukuhiihto. Saat mukaasi aiheita pohdittavaksi, eväitä keskusteluihin ja rakennusaineita oman maailmankuvasi kokoamiseen. 22 Keskiviikko 13. Järj. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Muistilista Syöpäyhdistyksen kerho to 14.3. Luotettava uutismedia antaa suojaa disinformaatiota vastaan. --------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 12: ma: mangoista broilerikastiketta, peruna, parsakaalia, kaali-kasvissalaattia, puolukkakiisseliä, ti: jauhelihakeittoa, italiansalaatti, vadelmapuuroa, ke: jauhemaksapihvejä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, porkkanaa, puolukkahillo, kiinankaali-paprika-persikkasalaattia, aprikoosikiisseliä, to: tomaattista uunikalaa, peruna, punajuurta, jäävuori-kurkkusalaattia, herukkakiisseliä, pe: kinkkukiusausta, uunijuureksia, kaali-ananassalaattia, mansikka-jogurttimoussea, la: nakkikastiketta, peruna, parsakaalia, kaali-kurpitsapikkelsisalaattia, ruusunmarjakiisseliä, su: bordelaiskalaleikettä, yrttikastiketta, peruna, porkkanaa, rapea kasvissalaatti, PROfeel suklaavanukas (muutokset mahdollisia). Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla. Postin mukana asiakirjat lähetetään osoitteeseen: Kiuruveden kaupunki, tekninen palvelukeskus, PL 28, 74701 KIURUVESI Lisätietoja asiasta antavat: Yhdyskuntateknikko Tapio Piippo puh: 0400-160158 Tekninen johtaja Kimmo Karoluoto puh: 050-4757496 Uusille hakijoille hakemuskaavakkeita on teknisessä palvelukeskuksessa. Tarjolla mehua, kahvia ja pullaa. karaoke, käsityöt ja pelit. Elokuvien suoratoistopalvelun tarjoaja vaihtuu 13.3.2024 Viddlasta Cineastiksi. Tätä käytetään myös väärin: uhkailuun, väärien tietojen levittämiseen, sinunkin ajattelusi vääristämiseen. --------------------------------------------Kiuruveden Rintamaveteraanit kerho srk-talon isossa salissa to 21.3. klo 10. Tehtävämme on tarjota monipuolista, luotettavaa, journalismin vastuullisten periaatteiden mukaan toimitettua tietoa ja erilaisia näkökulmia. Tervetuloa mukaan vasta-alkajat ja kokeneemmat pelaajat. Asiakirjat jätetään kaupungintalolle, tekniseen palvelukeskukseen tai info-pisteeseen (avoinna ma-pe klo 13.00-15.00) osoite: Harjukatu 2 tai sähköpostilla sirpa. Zonta-kerho Iisalmi. Heikkisenahontie 940, opastus Ryönänjoentie 500 kohdalta. Ke 20.3. Kiuruvesi 13.3.2024 Tekninen Palvelukeskus Kaupunki KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Tiedotteita Kokouksia Isonkannon Erä ry:n Itärannan Erämiehet ry:n Niinimäen Korpi-Veikot ry Osmangin Metsästysseura ry Toiviaiskylän Erämiehet ry. maaliskuuta 2024 Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä Muodosta oma maailmankuvasi Tämän lehden tehtävä ei ole kertoa, mitä ideologiaa sinun tulisi kannattaa tai mitä mieltä sinun pitäisi asioista olla. KIRJASTO Shakkikerho alkaa kirjastolla monitoimitilassa joka toinen keskiviikko alkaen 20.3. klo 16–18. Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com Sananvapaus sisältää oikeuden levittää ja vastaanottaa tietoa, mielipiteitä ja ajatuksia. Tervetuloa! --------------------------------------------KULTTUURI 17.3. LEHDEN LOGO Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä. Lisätietoa: 040-3589599. klo 14.00 Hyväntekeväisyystapahtuma Anna-Marille olisi asiaa Kiurusalissa. --------------------------------------------Marttailta 13.3.2024 klo 18.00 Kiuruveden Urheilijoiden tiloissa, Kiurukatu 3. Vetäjänä David Abbot. klo 10.30 Rinnekodilla, tervetuloa! --------------------------------------------Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona klo 10.00 Puistonkulmalla. Liukulumikenkiä kokeiltavana. klo 14 Rinnekodilla, tervetuloa! --------------------------------------------Koulujen ruokalista vk 12: ma: porsaspalapaistia, peruna, kukkakaalia, punajuurikuutio, raejuusto, omena, ti: riisipuuroa, mansikkakiisseliä, sekaleipä, kalkkunaleikkelettä, kurkkua, ke: kalakeittoa, ruisvuoka, mandariini, tomaatti, to: kermaista kalkkunakastiketta, peruna, porkkanaa, jäävuorisalaatti, kurkku, persikkakuutio, pe: jauheliha-makaronilaatikkoa (muutokset mahdollisia)
0400 674 271 www.kauhanenoy.. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Valokuvaukset toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO Pieni Kuvapuoti Valokuvaaja Riitta Airaksinen Studio-, miljööym. Olen toiminut sivutoimisena yrittäjänä 7 vuotta mutta nyt olen juuri siirtynyt päätoimiseksi yrittäjäksi. 2.Mitä tuotteita / palveluja yrityksesi tarjoaa. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. Täällä on rauhallista asua ja luonto on 3 3 lähellä. 050 532 3574 pienikuvapuoti.kuvat.fi www.hierontapistecarola.com Tmi Eija Pietikäinen Jalkahoitaja Kotikäynnit 050 5054 106 JALKAHOIDOT • • ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. Huollan ja korjaan polkuja sähköpyöriä sekä pienkoneita. kuvaukset p. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. Viime vuosina pääpaino on ollut polkuja sähköpyörissä. 3.Mikä Kiuruvedellä on parasta Meillä Kiuruvedellä on hyvät lähipalvelut ja harrastusmahdollisuudet. Olen Sami Piippo ja yritykseni on Piipon Pyörä ja Kone. 23 Keskiviikko 13. maaliskuuta 2024 Palveluhakemisto 1.Kuka olet / yrityksen nimi ja kauanko olet ollut yrittäjänä. Erilaisista tapahtumista saamme taas nauttia tulevana kesänä isomman kaupungin tyyliin
24 Keskiviikko 13. 050 5511 592 • palvelusetelillä omaishoitajien vapaiden tuuraus sekä vammaisten henk. maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 14.3. klo 19–22 Puistonkulmalla. Lippuja: Vaatekauppa Hannu (Kiuruvesi), Priima Apteekki (Iisalmi), ovelta Tuotto käytetään kansainvälisiin ja paikallisiin avustuskohteisiin. syntynyt kansanparantajaksi ja selvännäkijäksi Aikansa julkkiksesta tarinoi FM Anneli Hynninen ja kansanlääkinnästä dos. --------------------------------------------Kiuruvesi-lehden KANGASKASSI 10€ • kylpyhuoneremontit • huoneistoremontit • sisäja ulkomaalaukset • vesikattoremontit • uudisrakentaminen • kourujen puhdistus ym. Rokka paikan päällä syötynä 10 €/annos ja omiin astioihin 12 €/litra. Ateriapalvelu arkisin klo 10–13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. --------------------------------------------Eläkeliitto Bingo to 14.3. 0400 218 745 Tapahtumia Torilla Rivi-ilmoitukset Valmistaudu tulevaan kesään ostamalla renkaat nyt edullisesti! Laaja valikoima edullisista renkaista aina premium-renkaisiin. maaliskuuta 2024 6 Keskiviikko xx. 050 9119 792. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. p. 050 307 5439 Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9–13. 0400 945544 --------------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ym. KYSY TARJOUS! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot ym. kahvi ja pulla) MYYDÄÄN TONTTEJA KIURUVEDEN KESKUSTASSA Harju 263-405-20-384 (halutessa mukana as oy piirustukset) Koivusuo 263-411-20-209 Koivikko 263-405-20-73 (mukana vesiliittymä) Perämetsä 263-411-20-195 sekä Kittilä: Kellosyrjä 261-407-11-48 Katso tonttien sijoittuminen Maanmittauslaitoksen sivuilta: https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/ tietoa-kiinteistoista/selvita-kiinteistotunnus Tontit myydään Kiuruvedeltä poismuuton takia. --------------------------------------------Eläkeliitto Kevätkokous ti 19.3. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Hintatarjoukset sähköpostiin seppo.j.karkkainen@gmail.com. alan työt. Veijo Saano. huoltotyöt p. klo 13.00 kulttuuritalon aulassa. klo 10 srk-talolla. Tervetuloa! --------------------------------------------Karaoketanssit pe 15.3. kohtainen avustaminen • kaikki siivoukset ja asioinnit p. 050 5311 874 Ostan aidon seppä Saastamoisen takoman pimpparaudan. leivonnaisia. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy • • • • • Myynti huolto TENHO KANERVA p. --------------------------------------------Haapakummun Anna-Marille olisi asiaa... xxxxkuuta 2021 Tontteja TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET Sekalaista • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. Minna Canth -tapahtuma 17.3.24 klo 14 Kulttuuritalo, Kiuruvesi 20 € (sis. Ympärivuotista majoitusta. Liput 5 €. Eläkeläiset ry. Varaukset puh 040 182 44 33