WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 3,80 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,92 euroa/vko Heti tuoreet uutiset Digipalvelun kestotilaus 75 euroa/vuosi Digitaalinen näköislehti 1,47/viikko LEHTI OY. Keskellä yrittäjäyhdistyksen sihteeri Reetta Hyvärinen. VUOSIKERTA, NRO 37. 4-5 » Kiuruveden elinvoiman kehittäjät ja edistäjät kukitettiin 10 » Pelastusasemalta lähdetään 60 sekunnissa Kiuruveden yrittäjien puheenjohtaja Tomi Rönkkö (vas.) ojensi yrittäjä Mikko Remekselle kukat ja kultaisen vasaran kiitokseksi siitä, että Remes on laajentanut toimintaa Viljo-tavaratalossa. Myös Kirjakauppa Kipan yrittäjä Laura Kekkonen palkittiin samanlaisella muistamisella. JAANA SELANDER 12 » Biokaasulaitokselle järjestetään matka 14 » Röntgentoiminta loppuu Kiuruvedellä 012138-23037 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 13.9.2023 70
Kiuruvetiset joutuvat jatkossa menemään röntgeniin Iisalmeen tai johonkin muuhun hyvinvointialueen palvelupisteeseen, jossa on röntgen. Eivätkä huonot uutiset valitettavasti tähän lopu. Onko Kiuruveden terveyskeskuksessa enää mitään toimintaa parin vuoden päästä ja kaikki palvelut haetaan muualta. Teot ja puheetkin voi saada anteeksi, kun pyytää sitä Jumalalta, ihmiset ovat nihkeämpiä. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Kiuruvedellä on ollut pulaa lääkäreistä ja käytävät huutavat tyhjyyttä. Kirjoituksia ei palauteta. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti. Lisäksi, jos yrität saada suomenkielistä palvelua Suomen ruotsinkielisillä alueilla, voit kokea itsesi syrjityksi. SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi, että nämä rasismikohut ovat hallituksen aiheuttamia ja että: ”Rasismi on repinyt avohaavaa Suomen sieluun”. Mitähän vielä löytyisi, jos tämä ”Tiitisen lista” paljastettaisiin. Kun asia on paketoitu markkinointikielellä, sehän kuulostaa hyvältä. Tämä tapahtui heti uuden hallituksen muodostamisen jälkeen. Sananlasku sanoo: ”Jos sinä, Herra pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?” Oppositiolle ja RKP:lle voisi sanoa: ”Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan, vaikka perussuomalaisen veljesi silmästä”. Aluevaltuusto päätti tänä vuonna, että lähipalvelut säilyvät nykyisellään vuoden 2025 loppuun. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittaja Aku Laatikainen, 044 4386 852 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Vieläköhän kiihottaminen perussuomalaisia vastaan tulee jatkumaan. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 98 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 130 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) Muut jakeluhäiriöt: puh. Kiuruvetisille röntgenin lopettaminen paikkakunnalta ei kuitenkaan ole hyvä uutinen. SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin menneisyydestä on paljastunut hänen natsiflirttailunsa ja uusi puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi on saanut tuomion rattijuopumuksesta ja on osoittautunut nuoruudessaan myös eläinrääkkääjäksi, kissantappajaksi ja kotirauhan rikkojaksi, joista hän on myös saanut tuomioita. Kuinkahan monta A-studiollista ja A-talk-ohjelmaa televisiossa käytettiin aivan turhaan sen pohtimiseen, kaatuuko hallitus vai ei. Liikkuvat palvelut ja etädiagnostiikka parantavat tiedotteen mukaan tasavertaisten palvelujen saatavuutta eri puolilla hyvinvointialuetta. Meidän veronmaksajien tulisi vaatia YLEn turhien ohjelmien karsimista. He jopa maksoivat pellonraivauksesta muualle Suomeen, kunhan vain saivat siirtolaiset ja muut maan tarvitsijat pysymään poissa alueiltaan. Vanhat synnit POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Nyt ei siis tarvita röntgeniä ja tila jää tyhjilleen. Nykyään tämä olisi syrjintää ja korruptiota. Tosiasiassa nämä kohut syntyivät siitä, kun vaalitappiostaan katkeroitunut oppositio, median avustamana, nosti esille perussuomalaisten, jopa 8–15 vuotta vanhat kirjoitukset ja puheet. Paine kohdistuu Kysin päivystykseen, jossa hoito on kallista”. syyskuuta 2023 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Röntgenin loppuminen kova isku P ohjois-Savon hyvinvointialue tiedotti yllättäen viime viikolla, että Kiuruveden terveyskeskuksesta loppuu röntgentoiminta vuoden loppuun mennessä. Tätä edelsi eduskunnan keskustelu hallituksen rasismin vastaisesta lausunnosta. Lääkärilehti: Pienet terveyskeskukset ovat syöksykierteessä ja perusterveydenhuolto hunningolla. 2 Keskiviikko 13. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Rieppo toivoi, että poliitikot katsoisivat hyvinvointialuetta tasapuolisesti, että Kiuruvedelläkin olisi toimivat palvelut. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Moni pelkää Kiuruvedellä, että seuraavaksi vuorossa on laboratorion lakkauttaminen ja taas tulee tyhjää tilaa, jos näin käy. Onneksi SDP ei ole hallituksessa, silloin näistä koituisi mainehaitta koko Suomelle, nyt vain puolueelle. Kun siirtokarjalaisia ja rintamamiehiä asutettiin sodan jälkeen, niin ruotsinkieliset alueet Suomessa torjuivat heidät omilta asuinalueiltaan. Perusterveydenhuolto on hunningolla. Uutinen on suorastaan shokki. Hyvinvointialueen intresseissä ei ole maksaa sellaisesta tilasta, mitä se ei tarvitse. Kiuruvedelle ei ole suunnitelmien mukaan luvassa edes osaviikkoista liikkuvaa röntgenpalvelua, kuten esimerkiksi naapurikunnassamme Pielavedellä. Tiedotteen mukaan palvelun keskittäminen yhdenmukaistaa radiologisen kuvantamisen, liikkuvuus tuo joustoa ja uudistaa palveluverkkoa. Lääkärilehdessä todetaan Pohjois-Savon tilanteesta: ”Pienet terveyskeskukset ovat syöksykierteessä. Kun rintamamiehiä ja siirtokarjalaisia asutettiin sodan jälkeen, ruotsinkieliset alueet torjuivat heidät, kirjoittaa Kaarlo Humaloja. Pohjois-Savon hyvinvointialueen talous tulee tänä vuonna olemaan noin 83 miljoonaa euroa alijäämäinen. Nyt on käynyt ilmi, että RKP:n ministeri Anders Adlercreutzin puoliso on osaomistajana yrityksessä, joka on jatkanut pakotteiden alaista Venäjän vientiä. Jousto tarkoittaa sitä, että röntgeniin voi hakeutua mihin tahansa röntgenpalvelupisteeseen hyvinvointialueella. Kun hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikainen (kesk,) vieraili Kiuruvedellä toukokuussa kuulemassa lääkäripulasta, totesi avoterveydenhuollon ylilääkäri Jarno Rieppo realistisesti, että on ihan eri asia asua Kysin vieressä kuin Vieremän Nissilässä tai Koivujärven Huutoperällä, jos saa sydäninfarktin. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Tämä ei toteutunut Kiuruveden osalta. Tämän takia alueelle laadittiin tuottavuusohjelma, että hyvinvointialue saa lisälainaa toiminnan pyörittämiseen. Kiuruvedellä on neljä aluevaltuutettua, nyt kaikki vaikuttamiskeinot käyttöön kiuruvetisten puolesta, koska asumme laita-aueella, kaukana palveluista. Kun Nasima Razmyar (SDP) ja Fatim Diarra (vihreät) olivat käyttäneet puolueensa ryhmäpuheenvuorot eduskunnassa, niin vaimoni totesi viisaasti: ”Jos rasismi olisi niin yleistä kuin väitetään, niin olisivatko nämä naiset päässeet kansanedustajiksi”. Vanhoja syntejä ja nykyisiäkin löytyy joka puolueesta. Tuottavuusohjelma edellyttää kymmenien miljoonien tehostamistoimia. Säästötavoite on kova, kun ottaa huomioon, että Pohjois-Savon hyvinvointialue oli raskaasti velkainen jo syntyessään. KAARLO HUMALOJA Evakkoja Kotkassa ja Heinolassa tammikuussa 1939. Ensi vuonna käynnistyy keskustelu sotekiinteistöistä. SA-KUVA MAAN hallitus sai selvän enemmistön taakseen eduskunnan luottamuslauseäänestyksessä. Rasismia yhteiskunnassa toki on, mutta onko se niin yleistä ja laajaa kuin väitetään. Samoin saivat ministerit Riikka Purra ja Ville Rydman. Oppositio ei voinut hyväksyä sitä, kun perussuomalaisista tuli hallituspuolue. Hyviä käytäntöjä ja toimintoja on ajettu alas. Toivottavasti ei
Työntekijän piti laittaa siihen joka kuukausi 100 markkaa ja minä laitoin tuloksen mukaan. Laittomien eli voimassa olevan työehtosopimuksen vastaisten lakkojen korvauksia nostetaan. Lisäksi teimme linja-autolla työntekijöiden perheiden kanssa yhteisiä retkiä Ruotsiin ja muualle. Sivistystoimen syksyä SIVISTYSTOIMEN syksy on pyörähtänyt vauhdilla käyntiin eri toiminnoissa. Pesin tänään hiukset tuolla pelkällä järvivedellä ja se tekee hiuksista pehmeät. Ei hyviä työntekijöitä vaihdeta joka päivä. Myös ilmanvaihtokanavien puhdistuksella ja ilmanvaihdon säädöillä sekä muilla toimilla tilannetta on saatu parannettua. Mitä sellaisella sopimuksella tekee, jos se ei sido kuin työnantajaa. Ihanan piristävää ja puhdistavaa. Ennen uskoon tuloa järjestimme saunailtoja ja muuten palkitsimme työntekijöitä. Seuraavana päivänä voivat sitten valita seuraavat tarpeeksi epätoivoiset hommiin. syyskuuta 2023 Somepoiminta #kiuruvesi @peikkoinentyttö heinäkuu 2023 Paikka: Kiuruvesi Tänä aamuna olin aamu-uinnilla. Alli Huovinen Todellakin olen valmis, toki tiettyjä rajoitteita lakkoilulle on omalla kohdalla, mutta siitä lähdetään, että työtaisteluoikeus on perusja ihmisoikeus, jonka pohjana on Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimukset, ILO:n yleissopimukset sekä EU:n peruskirja. Aulis Kärkkäinen En. Uusi päivä voi alkaa, olen valmis seikkailuihin. Kotitalousluokan saneeraus Virranrannan tiloihin alkaa olla myös jo loppusuoralla ja kotitalouden opetukselle on luvassa terveet tilat. Valtuustolle pidetyssä seminaarissa tuotiin johtavien viranhaltijoiden esityksissä esille talouden tiukkuus tulevina vuosina. Tätä aikaa vuodesta leimaa talousarvion tekoon valmistelevat toimet ja talousarvion raamin valmistelu. Kyseisissä tiloissa toiminta on sujunut mallikkaasti ja yhteiselo muun henkilöstön kanssa on sujunut hienosti. LAAJEMMIN ajatellen myös muualla sivistystoimessa on syksyn mukana toiminta käynnistynyt vilkkaasti. 3 Keskiviikko 13. Osa jo kaivaa suurin piirtein juoksuhautoja. Eri puolilla olevissa tiloissa on tarvittu myös erilaisia järjestelyjä ennen koulujen alkamista. Yhteiselo toimii koko ajan sujuvammin ja alueelle on tullut enemmän elämää murrosikäisten ja jatkuvasti paikasta toiseen liikkuvien opettajien mukana. Ilman veropohjan muutoksia nämä toimet on vietävä valmisteluun ja päätettäväksi syksyn aikana. Mahdollisen alijäämän estämiseen on esitetty vaihtoehtoisia tapoja, joista luottamushenkilöt valitsevat linjan, jonka mukaan mennään. Sitä kautta he saivat kerran vuodessa yli kuukauden palkan verotta. Siirrettäviä tavaroita on käytetty otsonoinnin lävitse ennen siirtoa ja siirrettävät materiaalit ovat lähinnä “kovia”, pulpetteja, tuoleja yms. Keskustan koulujen väistötilojen varustaminen ja tavaroiden siirto on sujunut hyvin yhteistyössä teknisen toimen kanssa. En kuulu takinkääntäjä kaartiin. Lähimpänä Suomea taitaa olla Hollanti. Samoin investointilista sivistystoimessa vedetään minimiin. On kuitenkin todettava, että tiloihin tehdyillä toimilla saadaan vain lisäaikaa kouluratkaisun tekemistä varten. Yrityksen pitää tuottaa se on a ja o, ilman sitä ei ole työpaikkoja. Nämä ovat Ruotsissa, Saksassa ja muuallakin EU:ssa normikäytäntö. Matti Komulainen No kuulutaan, koska kukaan ei puhunut tästä ennen vaaleja. Työntekijän osallistuessa liiton tai yhdistyksen järjestämään työtaisteluun, häneen ei saa kohdistaa minkäänlaisia painostustoimia . Jaakko Ketomäki Ehdottomasti olen. JÄÄHALLIN yläkertaan siirtynyt luokka on myös löytänyt paikkansa alueelta pienempien seurana. Osmo Kämäräinen Minusta jonkin kansakuntaa lamauttavan pienen ryhmän vuodesta toiseen toistuva lakkoilu muistuttaa terroritoimintaa, jota on syytä rajoittaa. Saksassa pienet yritykset voivat sanoa helpommin irti kuin suuret. Toiminnassa oleviin Nivan ja Yläkoulun tiloihin on valittu kevään aikana testatuista ilmanpuhdistimista parhaat saatujen kokemusten pohjalta. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Kaikki ei tietenkään ole aivan aina pelkkää idylliä, mutta vahvasti elämänmakuista touhua. Hieman isompien oppilaiden siirtyminen Yläkoululta lukion tiloihin on toimiva väliaikaisratkaisu. Jorma Rissanen Kyllä työntekijällä pitää olla oikeus lakkoon, jos tilanne vaatii. En tietenkään. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Itävallassa on melko höllä irtisanomissuoja ja siellä ay-liitot eivät edes halua sitä tiukentaa, ettei työllistäminen vaikeudu. Sama Tanskassa. Näiden hupsujen märkä uni on tilanne, missä saavat valita joka päivälle työntekijöiden määrän ja määrätä päivän palkan. Irtisanomissuojassakin on monenlaisia mallia EU:n sisällä. Näin varaudutaan isoon kouluinvestointiin, joka on jossakin muodossa tulossa. SIVISTYSTOIMESSA isoja supistuksia voi siis tulla uimahallin ja jäähallin käyttöaikoihin isojen käyttökatkojen muodossa, isoja leikkauksia kansalaisopiston kurssitarjontaan ja leikkauksia kouluverkostoon. Juhani Waarna Hyvin menee taas. Tiina Piippo No mutta kumpi oli ensin, muna vai kana. TÄMÄ ei voi olla vaikuttamatta myös sivistystoimen alaiseen toimintaan. Aseet mukaan. Mirja Siidorov-Qvintus En osaa sanoa. VIERASKYNÄ MATTI HEIKINMAA Kirjoittaja on sivitystoimen johtaja ja lukion rehtori VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Olisitko valmis lakkoon hallituksen työmarkkinatoimia vastaan. Jere Hakkarainen Taitaa tulla taas rähinää toreille. Kukaan ei niille korvaa taloudellista tappiota. Ansiosidonnaisestakin on monta käytäntöä. Luvassa on siis puntarointia erilaisten maksujen ja verojen korotusten tai supistusten ja kovien leikkausten välillä ja vaikutukset ulottuvat kaikkeen kaupungin toimintaan. Talvisodassa olivat punaiset ja valkoiset täysillä omaa kotia puolustamassa. Valtionosuuksien pieneneminen vaikuttaa vääjäämättä kokonaisuuteen kunnan kassassa ja epävarmuustekijöitä tulevalle on paljon. Minullakin oli Waarnan kuljetuksessa pisimmillään 18 vuotta töissä ollut ja vähimmillään 12 vuotta töissä ollut. Sitten uskoon tulon jälkeen sovin verottajan kanssa, kuinka voisin palkita hyvät työntekijät rehellisesti eli perustaa koulutusja virkistysrahaston. Me suomalaiset olemme äänestäneet nykyisen hallituksen ja samalla hyväksyneet hallitusohjelman. Joonas Pikkarainen Työntekijä ja yrittäjä ovat samassa veneessä. Mitään muuta kuin poliittiset lakot rajataan yhteen päivään ja tukilakkoja rajoitetaan, ettei syyttömiin yrityksiin lakot osu. Lassi-Pekka Pöksyläinen Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimintaan luvallasi.. HINGUNNIEMEN opintalolle siirtyminen kävi kenties helpoiten, koska tiloissa oli tarvittava määrä pulpetteja ja tuoleja, jotka saatiin käyttöön Ylä-Savon ammattiopiston kädenojennuksena
Eli panostamaan fyysiseen ja henkiseen terveyteen. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Tapahtuma järjestetään Kiuruveden urheilukentällä perjantaina 29.9. syyskuuta 2023 Kiuruveden kehittämisen ja elinkeinotoiminnan edistämisen symbolina Kiuruveden Yrittäjillä on Kultainen vasara, jonka aikanaan on suunnitellut ja ideoinut hammasteknikko Vesa Pölkki. Kiuruveden yrittäjät huomioivat vuosittain yrittäjiä, jotka kehittävät Kiuruvettä ja edistävät paikkakunnan elinkeinotoimintaa. KASKI-IKKUNOIDEN JA OVIEN ASENNUSNÄYTÖS ti 19.9.2023 klo 12-18 Os. ADOBE Yrittäjä Mikko Remes oli otettu Kultaisesta vasarasta ja tunnusti suorastaan liikuttuvansa huomionosoituksesta. 040 168 2082 OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 %. syyskuuta 2023 JAANA SELANDER Juhlakävelyyn ovat kaikki tervetulleita. Anna Marin tie 14, Kiuruvesi PAIKALLA TEHTAANEDUSTAJAMME Santtu Mäkeläinen P. Jokainen voi kävellä oman kuntonsa mukaan kierroksia kunnostetulla urheilukentällä. Tämän presidentin kehotuksen innostamana Kiuruveden 150-vuotisjuhlatoimikunta haastaa kaikki kiuruvetiset, kaupungin henkilöstön, kaupungin päättäjät sekä lähialueen asukkaat mukaan juhlakävelyyn. UUTISET Keskiviikko 13. – Kilometrimäärä saattaa äkkiseltään kuulostaa hurjalta, mutta yhdessä tekemällä tämä on mahdollista! kannustaa kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. Viljo Tavaratalon yrittäjä Mikko Remes laajensi viimeksi liiketoimintaansa traktoreihin, puimureihin, nurmityökoneisiin, apevaunuihin ja kasvinsuojeluruiskuihin sekä lannoitteiden levittimiin. Tavoitteena on, että illan aikana saadaan käveltyä yhteensä 150 kilometriä. kello 18–19. Palveluvalikoimaan kuuluvat myös Veikon koneen kodinkoneet Rohkeita yrittäjiä kiitettiin vasaroilla Yrittäjä Mikko Remes Viljo Tavaratalosta ja yrittäjä Laura Kekkonen Kipa Kirjakaupasta palkittiin Kultaisilla vasaroilla viime viikolla. Jokainen vähintään yhden kierroksen kävellyt saa uimahalliin samalle illalle maksutta uimalipun. JAANA SELANDER Kiuruvesi haastaa kaikki 150-juhlakävelyyn Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehotti keväällä suomalaisia ylös, ulos ja lenkille. 4 Keskiviikko 13. 150 kilometriä tarkoittaa yhteensä 375 kierrosta urheilukentän ympäri. – Haastamme kaikki mukaan! Kävellään yhdessä Kiuruvesi kuntoon, haastaa Rusanen. Illan aika on esimerkiksi mahdollista kokeilla, kuinka pitkälle keihäs lentää, kuinka pitkälle työnnät kuulaa tai mikä on tuloksesi korkeudessa. Hän kuului aikanaan yrittäjäyhdistyksen hallitukseen
– Olet ollut rohkea, mikä kuuluu yrittäjyyteen. On kahvipaikka, joka ei ole huoltoasema. Laura Kekkonen kertoi palvelun laajentamisen kahvilatoimintaan osuneen nappiin, varsinkin kun monet perinteisistä, kirjakauppatuotteita myyvistä ”kipoista” ovat joutuneet lopettamaan. Martikaisen tehtävänkuvaan kuuluu rahoitusten hakeminen, talouden seuraaminen, suunnittelutyö muiden työntekijöiden kanssa, ryhmien ohjaaminen ja keittiötoiminta tarvittaessa. Laura Kekkonen tekee osan myytävistään itse, osan hän ostaa tukusta. Kiitos hyvästä palvelusta. Kultaiset vasarat ojennettiin Remekselle ja Kekkoselle yrittäjän päivänä. JAANA SELANDER Yrittäjä Laura Kekkosen Lauran puoti on ollut suosittu. Remeksellä on tarkoitus syksyn tullen järjestää asiakasiltoja ja maatalouskoneisiin liittyvät avajaiset, lisäksi terästetään markkinointia maatalousyrittäjille. Poliisi: Nivan sillan onnettomuudelle ei selkeää syytä VIIKON KYSYMYS Olisitko valmis lakkoon hallituksen työmarkkinatoimien ta kia. – Kuljetusalalla, mitä itse edustan, maailma ei seisahdu illalla ja viikonloppuna. Toimintaa rahoittaa Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus (Stea) ja Kiuruveden kaupunki. Viljo-tavaratalo tuli entisen kirjapainon tiloihin Hovinpelolle vuonna 2015, pari vuotta sitten Mikko Remes osti koko kiinteistön kaupungin tytäryhtiöltä – Neliöt alkavat olla nyt käytössä. Yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Tomi Rönkkö kiitteli Remestä siitä, mitä hän on tehnyt Kiuruveden eteen. Uusi ihminen on aina piristys vakiokävijöille, Lämsä sanoo. Varapäre on matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille. Osallistujat ovat iältään 18–40vuotiaita. 08 764 990 Torstai 9.00–13.00 TOINEN LINSSI TOINEN LINSSI ILMAISEKSI ILMAISEKSI Ostaessasi Ostaessasi silmälasit silmälasit edun arvo jopa edun arvo jopa 744 € 744 €. Kärryssä olleet kuitupuut levisivät Valtakadulle, kevyen liikenteen väylälle ja jokeen noin kello 16. On retkiä ja tempaisuja. Myös työnkuva on monipuolinen. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Lauran Puoti on ollut suosittu läpi kesän, tulevana kesänä Kiuruvedellä järjestetään Pohjoismaiset karavaanaripäivät, jotka tuovat Kiuruvedelle Iskelmäviikon lisäksi ihmisiä kahdelle viikolle. – Toivon mukaan vuodet ovat suotuisia eteenkin päin, kivijalkaliikkeet ovat tärkeitä, ne antavat elinvoimaisen kuvan taajamaan, sanoi Rönkkö. Kahvilan saaminen on näkynyt heti asiakasvirroissa. – Kahvila on iso juttu Kiuruvedelle, on ihana ohjata asiakkaat tänne. 5 Keskiviikko 13. – Yllätyksenä tämä tulee ja itkukin tulee silmään isolle miehelle, Remes sanoi. Onnettomuudessa olisi voinut käydä pahemmin, jos kevyen liikenteen väylällä olisi ollut tapahtuman aikana kulkijoita. Toiminnanohjaaja Maria Lämsä sanoo, että moni Varapäreellä kävijä kokee kohtaamispaikan Koulukkaantiellä kodikkaaksi paikaksi, minne tullaan joka arkipäivä. – Toiminta on monipuolista, on esitetty toiveita lauantaiaukioloajoista vapaaehtoisten voimin, yhteistä ruuanlaittoa, leipomishetkeä, Martikainen luettelee. Remes totesi kiitollisuuden olevan molemminpuolista, että saa palvella, se palkitsee. Ensimmäiset Kiuruveden Yrittäjien jakamat kultaiset vasarat saivat vuonna 2020 Kari-Matti Räty, Jarkko Riikonen ja Jarmo Saastamoinen. Rikoskomisario Tiina Borg Itä-Suomen poliisista sanoo, että selkeää syytä Nivan sillalla 29.8. Toiminnanjohtaja Kaisa Martikainen (vas.) ja toiminnan ohjaaja Maria Lämsä ovat innostuneita työstään. Suurkaupungin tuntua Laura Kekkonen avasi suuren suosion saaneen kahvilan kirjakaupan yhteyteen kesällä. KYLLÄ 33% EN 67% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitääkö röntgen säilyttää Kiuruvedellä. Kun mietimme, kenelle ojennamme Kultaisen vasaran, kuka yrittäjä on toiminut kotikunnan puolesta, ei kauan tarvinnut miettiä, pohjusti Rönkkö. tapahtuneeseen puutavararekan onnettomuuteen ei tehtävän tapahtumapaikalla hoitaneelle poliisipartiolle ole selvinnyt. Turman syyksi on arveltu liian kovaa tilannenopeutta, tien kallistusta, korkeaa kuormaa ja ajovirhettä. Seuraavaksi oli vuorossa Kiuruveden keilahalli vuonna 2021 ja viime vuonna Erkki ja Tuija Kastari ja Pohjolan jyväjemmarin Matti Lappalainen. Vapaaehtoisia kaivataan vaikkapa juttelemaan tai jos on oma kädentaito tai harrastaa vaikkapa musiikkia ja haluaa jakaa kiinnostuksensa muiden kanssa, otamme ilolla vastaan. Henkilövahingoilta vältyttiin. Martikainen kiinnostui Varapäreen tarjoamista erilaisista työtehtävistä, joissa voi käyttää luovuuttaan. – Haluan tehdä sitä, mistä itsekin nautin. Olen tutustunut kävijöihin ja työntekijöihin, Martikainen sanoo. Rekan peräkärry kaatui ja rikkoi osan Nivan sillan kaiteesta, puita levisi ympäriinsä. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Kaiken kaikkiaan kevätkaudella on tavoitettu 151 eri ihmistä. – Kiitos, että yrität, jatkoi yrittäjäyhdistyksen hallituksesta Reetta Hyvärinen. Varapäreessä kevätkaudella 2023 kävijämäärän keskiarvo päivässä on 17–21 ihmistä. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER JAANA SELANDER Kaisa Martikainen on aloittanut Kiuruveden Varapäreen uutena toiminnanjohtajana elokuussa. Olen itsekin kaivannut tällaista kahvilaa, sanoi Hyvärinen. Viljo Tavaratalo työllistää tällä hetkellä 7 henkilöä. Valtakadulla, Nivan sillan kupeella, puulastissa olleen täysperävaunurekan peräkärry otti kosketuksen Nivan sillan kaiteeseen ja peräkärry kaatui. Erityisen tärkeä on yhteisöllinen ruokahetki, muutoin ei välttämättä tulisi syötyä lämmintä ateriaa. Ensi kuussa aloittaa yksi työntekijä lisää uudella toimialalla. Uusi toiminnanjohtaja aloitti Varapäreessä Kaisa Martikainen on kiuruvetinen ja hän toimi aikaisemmin Pohjois-Savon hyvinvointialueella terveydenhoitajana työttömien parissa. Lisäksi on renkaita, sahoja, ruohonleikkureita. Reetta Hyvärinen luonnehti Lauran Puodin tarjontaa ilmeeltään suurkaupungin tarjontaan. Tomi Rönkkö painotti, että monelle yritykselle oma, paikkakunnan asiakaskunta ei riitä, tarvitaan euroja ympäristökunnista. Vitriinissä on monenlaisia leivonnaisia, makeita ja suolaisia. Nuorempia toivotaan mukaan jokapäiväisiin kävijöihin. Mikko Remes sanoi olevansa huomionosoituksesta liikuttunut. Uutena on toimiminen esihenkilönä. Pelastuslaitos ohjasi liikennettä alueella, viimeisetkin puut saatiin kerättyä joesta iltakahdeksaan mennessä. Lisäksi toiminnanjohtaja ylläpitää yhteistyöverkostoja ja tekee ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä kouluilla, päiväkodeissa ja Hingunniemessä. Varapäreellä pyörii monenlaisia ryhmiä: on Arjen ABC-ryhmä, ystäväpiiri, Elämän väre -ryhmä, nuorten aikuisten Mun Oma aika -hyvinvointipäivät 6 kertaa vuodessa, neulekahvila vapaaehtoisten pitämänä, kansalaisopiston järjestämä sanomalehtikahvila, Liiku mielihyväksi -ryhmä, bingisryhmiä. Laura Kekkonen kertoi, että hän haluaa asua pienellä paikkakunnalla, josta on puuttunut kahvila. – Alkuun olen perehtynyt talon toimintaan ja tavoille. syyskuuta 2023 ja elektroniikka. Varapäreen kävijäkunta on enimmäkseen 50-60 vuotiaita, mutta nuorille aikuisille on oma ryhmä torstai-iltapäivisin. Tämä oli hyvä veto, suoraan sanottuna olen välillä miettinyt, pitäisikö laittaa pulju kiinni, nyt on tosi hyvä fiilis tästä, Kekkonen tuumasi. Hienoa palvelua, myös iltaisin ja viikonloppuina. Kiuruvedellä on ollut puutetta kahvilasta. – Kaikki ovat tervetulleita kahvilaan ja käyttämään ruokapalvelua. Tomi Rönkkö kehui, että Mikko Remeksen toiminta on asiakaslähtöistä. Palvelut ovat lyöneet läpi, asiakkaita käy myös Pyhäsalmesta ja Iisalmesta, Remes kertoo
TEKSTI KIRSI HAAPEA, MAARIT ÄYHYNMÄKI KUVAT KIRSI HAAPEA, MAARIT ÄYHYNMÄKI Keväästä asti suunniteltu yrittäjyyspäivä Kiurusalissa käänsi monen nuoren ajatutuksia yrittäjäksi ryhtymisestä hieman myönteisempään suuntaan. Heillä ei ole ollut varsinaisia yrittäjyysopintoja. Normaalisti hän ei kierrä kenttätöissä, mutta Kiuruvedelle hänet toi rakkaus kotiseutuun. Tapahtumassa oli Nuoret yrittäjät ja talous NYTyhdistyksen ideapaja. Pienestä voi tulla suurta, Ida Kattainen kertoi. Kellarikerroksessa olisi yökerho, maan tasalla sekatavarakauppa ja yläkerrassa erilaisia palveluja, kuten ilmajoogaa. Sillä on aluetoimisto myös Kuopiossa ja kymmeniä aluetyönUutiset tekijöitä Suomessa. Muut ryhmät pitivät ideansa omana tietonaan. – Esimerkki näytti, että on mahdollisuuksia. – Jorikin esimerkki oli hyvä, että omasta kiinnostuksen kohteesta rakentaa yrityksen, Ella Laitinen sanoi. Hän teki omasta kiinnostuksen kohteestaan bisneksen. Pientä kipinää yrittäjyyteen Kiuruveden lukion yrittäjyyspäivä 5.syyskuuta, Yrittäjän päivänä, tarjosi lukiolaisille kipinää yrittämiseen. Toinen ryhmä suunnitteli teemakahvilaa, jossa olisi joka päivälle eri teema, esimerkiksi musiikki-ilta, peli-ilta, nostalgiailta, lemmikkipäivä ynnä muuta. – Aikaisemmin ajattelin, että yrittäminen ei kiinnosta, se on tylsää. 6 Keskiviikko 13. – Tuli sellaista tietoa, joka kiinnostaa meidän ikäisiä. Sneakereita eli tennareita myyvä Hoxha kertoi omasta yrittäjyysmatkastaan. Ideapajan vetäjänä oli järjestön aluetoiminnan johtaja, Kiuruveden lukion kasvatti Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Puheenaihe Nuoret yrittäjät ja talous NYTyhdistyksen aluetoiminnan johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen on Kiuruvedeltä kotoisin. syyskuuta 2023 Lukion 2.vuosikurssin opiskelijat Senni Ahonen (vas.), Janni Lappalainen, Jenna Manninen ja Ida Kattainen osallistuivat lukiolaisten yrittäjyyspäivään ja olivat mukana tapahtuman järjestelyissä. Ideapajaan osallistuneet toisen vuosikurssin lukiolaiset kehuivat tapahtuman luomaa innostusta. Tuli käsitys, että pienessäkin paikassa kannattaa kokeilla. Myös avustajina olleet abiturientit kokivat tapahtuman kannustavana. Muitakin inspiroi se, että näkee kun joku menestyy yrittäjänä. – Toivottavasti joku kuulee näistä ideoista, Liisa Tenhunen-Ruotsalainen totesi. Lähes kaikki nuoret tietävät Hoxhan firman. Kaksi ryhmää esitti ideansa Kiurusalissa. Ryhmissä ideoitiin esimerkiksi toimintaa tyhjiin liiketiloihin. Yksi ryhmä kehitteli kolmikerroksisen monitoimitalon, suuren yrityksen, joka tekee monta asiaa. Vieraana yrittäjyyspäivässä ollut nuori yrittäjä Jorik Hoxha sai innostusta aikaan, ja viesti nuorelta nuorille kulki hyvin. Hänen mielestään Kiuruveden lukion nuoret vaikuttivat innostuneilta, kuuntelivat tarkasti ja heittäytyivät tehtäviin. Järjestelyryhmään kuuluva Janni Lappalainen sanoi, että haluttiin ja saatiin nuorten näkökulmaa yrittämiseen. NYT tarjoaa taloutta ja yrittäjyyttä palvelevia oppimiskokonaisuuksia ja ylläpitää Yrityskyliä. Nuoren yrittäjän esimerkki innosti, ennen ei ollut sellaista esikuvaa. Mutta nyt mietin, että ehkä joskus, jos löytyy sellaista mikä itseä kiinnostaa, Miisa Isoräysy totesi
Hän on pitänyt kaverinsa kanssa kesäkahvilaa kahtena kesänä. Jurik Hoxha “. Meitä yllätti se, kuinka paljon valmisteluja kahvio vaatii ja kuinka paljon asiakkaita kävi. – Kokemuksessa parasta oli positiivinen palaute. Ehkä mediassa ovat enemmän esillä suuret yritykset, hän pohti. – Työelämä muuttuu ja uudistuu, ja monella on nykyään useampi tutkinto. 7 Keskiviikko 13. Hoxhan perhe muutti Kosovosta Suomeen hänen ollessaan kymmenvuotias. – Yrittäminen kesäkahvilassa oli vaativaa, mutta mukavaa. Työkokemuksesta hyötyä Päivän aikana haastateltu Kiuruveden yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen toi esille muun muassa, mitä nuorten yrittäjiksi aikovien tulisi huomioida. Nuoret tekivät kaikki myytävät itse, lupa-asioihin saatiin apua muiden muassa vanhemmilta. – Olen aina ollut kiinnostunut yrittäjyydestä, mutta se vaikutti tosi vaikealta. – NYT:in hallitus koostuu työja liike-elämän vaikuttajista -toimintaa rahoittavat useat kunnat, organisaatiot, ministeriöt ja säätiöt sekä yksityiset henkilöt -on osa kansainvälistä kumppaniyhteisöä. Hän toi myös esille, että kaikesta työkokemuksesta on hyötyä, työ kannattaa hinnoitella niin että se kannattaa, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja onko yrityksen tuotteelle tai palvelulle kysyntää. Viime kesän yrittäjyydestä heille jäi positiiviset fiilikset, ja he rohkaisevat myös muita nuoria tarttumaan tilaisuuteen yrittäjinä. Viime keväänä Hoxhan ja Vakulan yritys oli mukana NYT -organisaation Uskalla yrittää -finaalissa saakka. Hoxhalle yrittäjyys on tuttua myös perheen kautta, Kosovon toiseksi suurin kauppaketju on hänen sukulaistensa yritys. Vuosi yrittäjänä -ohjelma kautta saimme tietoa ja neuvoja. Kannattaa opiskella niitä aineita jotka kiinnostavat, hän painotti. Nuorten yrittäjyys ja talous NYTorganisaation aluetyön johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen toi esille, että osa-aikainen palkkatyö ja samalla osa-aikaisena yrittäjänä toimiminen ovat jo nyt yhä useamman nuoren arkipäivää. Hoxhan toimii myös NYT-organisaation lähettiläänä kertomassa omaa yrittäjätarinaansa kouluissa ja tapahtumissa. – Ottakaa myös apukäsiä vastaan, he korostavat. Kahdestaan ei tähän olisi pystytty, vaan tarvittiin apukäsiä, he kertoivat. Nuorten yrittäjien näkökulmaa toivat esille Vilja Tikka ja Vilina Tikka, jotka toimivat viime kesän ajan kahvioyrittäjinä Kiuruvedellä. Nuorten yrittäjyys ja talous NYT-organisaatio -työskentelee sen edistämiseksi, että lapset ja nuoret saavat koulussa valmiuksia muuttuvan työelämän tarpeisiin ja oman arkensa hallintaan -kannustaa lapsia ja nuoria omien vahvuuksien tunnistamiseen, innostumaan tulevaisuudesta ja rohkaisee tavoittelemaan unelmia, osallistaa -organisaation oppimateriaali on suunnattu kaikille kouluasteille, aina varhaiskasvatuksesta lähtien -työelämä-, talous-, ja yrittäjyystaitojen lisäksi nuoria kannustetaan toimimaan yhdenvertaisemman ja kestävämmän yhteiskunnan hyväksi -organisaation Yrityskylä on maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu suomalainen oppimiskokonaisuus. Mitään suurempia haasteita heidän kohdalleen ei tullut, ainoastaan aikataulujen sovittaminen tuotti hankaluutta. Vuosi yrittäjänä -ohjelman kautta saimme tietoa ja neuvoja, ja myös yrityksen pystyyn, hän kertoo. Omasta yrittäjyydestään oli kertomassa iisalmelainen Jurik Hoxha, 19. – Ala-ikäisten yrittäjien sopimuksista ja käytännön asioista vastaa huoltaja tai edunvalvoja, ja aivan ensimmäiseksi yrittäjyyttä harkitsevien nuorten kannattaakin olla yhteyksissä asiantuntijaan, hän kertoi. syyskuuta 2023 Uutiset Venla Kulhomäellä on kokemusta yrittämisestä. Yrityksen aloittamisessa NYT-organisaation osuus on ollut suuri, etenkin nuorille suunnattu Vuosi yrittäjänä -ohjelma pisti vauhtia suunnitelmiin. – Suomi on pienten yritysten maa, 93,7 prosenttia yrityksistä on alle kymmenen henkilöä työllistäviä, ja se on monille yllätys. – Yritys on nyt siirtymässä osakeyhtiöksi, olemme tehneet laskelmat ja nyt on sen aika, Hoxha kertoo. Lähin Yrityskylä sijaitsee Kuopiossa. Olen aina ollut kiinnostunut yrittäjyydestä, mutta se vaikutti tosi vaikealta. Iisalmelainen Jurik Hoxha kunnostaa ja myy designerkenkiä netissä. Hoxhan ja hänen yhtiökumppaninsa Niklas Vakulan yritys JN Sneakers Ny ostaa, kunnostaa ja myy designerkenkiä netissä
Ennen torilla torjailua moni oli viettänyt aikaa Hurttiukossa, Peltohovissa tai Iisalmen diskoissa. Vuoden 1984 maatalousnäyttely oli yksi vuosikymmenen suurtapauksista. Keskustan valta vahvistui Keskustapuolueella oli koko 1980-luvun yksinkertainen enemKIURUVESI TÄNÄ VUONNA 150 VUOTTA Tässä juttusarjassa Jouko Kokkonen käy läpi Kiuruveden kunnan 150-vuotishistoriaa. Nuorta väkeä oli 1980-luvulla vielä paljon, mikä näkyi viikonloppuisin kirkonkylällä. Uusi saha valmistui kuitenkin jo seuraavan vuoden huhtikuussa ja mekaaninen puunjalostus jatkui Kiuruvedellä. Näyttelyyn tutustui yli 100 000 kävijää. Idänkauppa veti edelleen ja työllisti kiuruvetisiä tekstiilialan yrityksiä, Kamajan Neulomo ja Finn-Bella. Teollisuusja rakennusaloilta sai elantonsa 1 255 (23,6 %) ja palvelualoilla 1 760 (33,1 %) ihmistä. Kiuruvetisistä 67,6 prosenttia oli 1980-luvun alussa 15-65-vuotiaita. Kunnan sisäinen muuttoliike sivukyliltä keskustaajamaan jatkui. Elinkeinot monipuolistuvat Kiuruvedelle oli rakentunut vuoteen 1984 mennessä teollisuusalue, jolla oli toistakymmentä teollisuushallia ja yli 300 työpaikkaa. Ensimmäinen osa ilmestyi 18.1.2023 Sivukylien palvelut olivat kestopuheenaihe 1980-luvulla. Valtion Polttoainekeskus (VAPO) suunnitteli rakentavansa tehtaan Kiuruvedelle Ilomantsiin vuonna 1980 toimintansa aloittaneen lisäksi. Rakentelin yhtenä talkoolaisena näyttelykojuja. Turvebrikettitehdas oli tuloillaan 1980-luvun alussa. Turvebriketin menekki jäi kuitenkin heikoksi, joten VAPO päätti luopua hankkeesta ja tehtaasta jäi muistoksi vain iso kuoppa. Yhtenä syynä oli maaja metsätalouden koneellistuminen, jonka seurauksena työtä vailla oli eläkeikää lähestyviä työikäisiä. Ulko-osaston esiintymislavalla toimivat juontajina päivän kerrallaan laulaja Kai Hyttinen, toimittaja Esko Kokkonen ja toimittaja Markus Similä, kaikki aikansa tunnettuja julkisia kasvoja. Tulevaisuudenuskosta kertoi uudelleen alkanut pellonraivaus. Maidontuotanto laski vuosikymmenen mittaan jonkin verran, mutta Kiuruvesi säilytti silti asemansa maan suurimpana maitopitäjänä. Kamajan leikkaamo yrityksen toiminnan alkuaikoina Kiuruvedellä. Isännistä ja varsinkin emännistä oli puutetta maatiloilla. Kiitokorin Scaniasta rakentama kirjastoauto Kiurutar kuljetti vuodesta 1988 alkaen luettavaa pitäjän eri puolille. Samaan aikaan aluepoliittisten keinojen teho heikentyi. Näyttely oli myös viimeisiä maaseutukunnissa järjestettyjä. Eduskunnan puhemies Johannes Virolainen kävi muuraamassa tehtaan peruskiven vuonna 1979. VAPO työllisti Kiuruvedellä kesäisin 150 ja ympäri vuoden 100 henkilöä. Herättäjäjuhlille kokoontui vuonna 1981 lähes 40 000 ihmistä. Alle 15-vuotiaita oli 18,9 ja yli 65-vuotiaita 13,5 prosenttia. Työttömänä oli noin joka kymmenes työikäinen. Taajaman kasvunvuodet olivat myös vilkkaan rakentamisen aikaa. Kirkonkylän rakennuksista noin puolet on valmistunut 1970–1980-luvuilla. Maatilojen määrä väheni, kun etenkin pientilojen ikääntyneet viljelijät jäivät eläkkeelle. Maatalousnäyttely vuonna 1984. Tämän todisti IEVA, joka koettaa valkata toisilleen sopivia pareja. Lavalla nähtiin kaikkina kolmena päivänä kovassa nousussa ollut Ruikonperän multakurkku Jaakko Teppo. Etelä-Suomen veto oli myös kasvussa. Vuonna 1985 maaja metsätalous työllisti 2 300 (43,3 %) kiuruvetistä. Kiuruveden osuusmeijeri otti vuonna 1981 vastaan maitoa yhteensä 34,7 miljoonaa litraa, josta lähes puolet voimariinin valmistukseen. IEVA-lanketin täytti yli 3400 henkilöä isän vaihdellessa tein-iästä kuusikymppisiin. Polttelin itsekin kantokasoja ja keräsin eräänkin kiven kotipaikkani Järvelän raivioilta. Myös kylätoimikunnat pääsivät esittelemään kunnan eri kulmakuntia. Kehitysalueille olivat valmiita siirtymään yhä harvemmat yritykset, joista monet kunnat kilpailivat keskenään. TEKSTI JOUKO KOKKONEN KUVAT KIURUVEDEN KAUPUNKI 2021. Väkiluku kasvoi aluksi ja vuonna 1984 kiuruvetisiä oli yli 12 200. Tuotanto loppui pientiloilla Maaja metsätalous oli kuitenkin edelleen Kiuruveden suurin työllistäjä. syyskuuta 2023 Uutiset Kiuruvesi kehittyi vauhdilla 1980-luvulla Kunnan palvelut laajenivat ja kuntalaisten elintaso nousi 1980-luvulla. Yhtenä syynä oli se, että satakunta työpaikkaa katosi irtisanomisten ja konkurssien seurauksena. Väkilukukin kasvoi aluksi, mutta alkoi pienentyä kymmenluvun puolimaissa. 8 Keskiviikko 13. Torille kokoontui runsaasti porukkaa, ja autoletka kiersi toria pikkutunneille saakka. Elinkeinopolitiikalla oli ollut epäilijänsä, jotka olivat 1970-luvun alussa veistelleet kunnan olevan rakennuttamassa kallista bingohallia, kun se teetti hallin Runnin Konepajalle. Maatalouden tulevaisuutta varjosti huoli jatkajista, joita kuitenkin löytyi suurella osasta tiloista. Kunta oli näyttävästi esillä sisäja ulko-osastoilla. Suunta kääntyi kuitenkin nopeasti vuosikymmenen puolivälissä. Miespuoliset täyttivät lomakkeista kaksikolmasosaa. Keskustaajamassa ja sen välittömässä läheisyydessä asui 1980-luvun puolivälissä liki 4 600 kiuruvetistä. Tilakohtaiset tuotantomäärät nousivat 1980-luvulla merkittävästi. Väestökehityksen suhteen 1980-luku oli kaksijakoinen. Sen sijaan turvetuotanto laajentui 1980-luvulla. MIRJA NUUTINEN, KIURUVEDEN TAAJAMAN KULTTUURIYMPÄRISTÖ, 2017, LUSTO/SUOMEN METSÄMUSEO, SUOMEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSARKISTO, KIURUVESI-LEHTI Kiuruvetisiä oli 1980-luvun alussa 12 030 ja lopussa 11 445. Elinkeinopolitiikassa kunta etsi keinoja saada uusia yrityksiä Kiuruvedelle. Kunta järjesti tontin ja VAPO aloitti rakennustyöt. Teollisuuden synkkiin uutisiin kuului Timo Kärkkäisen sahan palo helmikuussa 1981. Kunnan väestörakenne oli 1980-luvulla vielä melko tasapainoinen. Tämän jutun kirjoittaja oli mukana talkoolaisena ohjaamassa liikennettä ja keräämässä kolehtia.. Kylätoiminta oli virinnyt 1980-luvun alkupuolella
Lukujälki jäi epätasaiseksi, minkä vuoksi Sari ja Heikki Rautio ottivat päävastuun ”Kiurun Äänen” tekemisestä. Vaihtuvuus oli suuri, sillä valtuustossa aloitti 14 uutta valtuutettua. Näistä vaaleista alkoivat Pentti Ahposen ja Marja-Leena Kärkkäisen (molemmat SKDL/ Vasemmistoliitto) pitkä valtuustourat. Vanhan kunnantalon paikalle valmistunut rakennus maksoi 23 miljoonaa markkaa (9,5 miljoonaa euroa). Massiivinen punatiilinen rakennus on yksi ”Oulun koulun” arkkitehtuurista merkkitöistä. Keskiasteen ammatillinen koulutus käynnistyi Kiuruvedellä 1970-luvulla. Hiukan yli kymmenen vuotta aiemmin väkeä oli ollut kunnan palkkalistoilla noin 300. Kotiseutuylpeyttä kutkutteli se, että mykyrokasta tuli Kiuruveden ”virallinen” perinneruoka vuonna 1984. Liikuntamahdollisuudet paranivat, kun liikuntahalli ja urheilukenttä valmistuivat 1980-luvun alussa Kuorevirralle, jossa oli jo uimahalli. Myös Peltosalmen maatalousoppilaitos tarjosi koulutusta Kiuruvedellä. Valinnan tekivät Kuopion läänin Maaja kotitalousnaiset. Kunnan tehtäväkentän laajentumisesta kertoo se, että sen palveluksessa oli vuonna 1984 liki tuhat henkilöä. Sydänkohtaus tai aivoinfarkti oli yhä harvemmin kohtalokas tapahtuma. SKDL:sta irtautuneen Demokraattinen vaihtoehdon ehdokkaista meni läpi pitkän linjan kuntapoliitikko Ensio Saano. Lähteet: Juha Pohjonen, Kiuruvesi. Röntynen siirtyi tehtävään kunnanhallituksen puheenjohtajan paikalta. Nuorisotalo täydensi osaltaan palvelutarjontaa. Leväsalmen mukaan lehden tekemisen lähtökohtia olivat työ, kotiseutukiintymys, inhimillisyys ja isänmaanrakkaus. Opetusmenojen osuus oli pienentynyt kolmanneksella ja sosiaalimenot olivat nousseet runsaassa vuosikymmenessä liki kaksinkertaisiksi. Kunnantalo: siipiosaan sijoittuivat eläinlääkäri, Kansaneläkelaitoksen toimisto ja työvoimatoimisto. Vieremän Salahmilta alkoi virrata pohjavettä länsinaapuriin 1980-luvun alussa. Valtuuston naisjäsenistä näkyvimpiä olivat Sylvi Kärkkäinen (kesk.) ja Inkeri Nousiainen (SMP). Aluksi tekstejä lukivat vuorotellen LC Kiuruvesi Nivan jäsenet, partiolaiset ja seurakunnan väki. aspx?id=9d2a4047-f0a5-4dae8b19-aa Metsätulojen merkitys Kiuruveden paikallistaloudessa jatkuvasti suuri. Valtuuston tekemästä rakentamispäätöksestä oli ehtinyt kulua 11 vuotta. SKDL:n paikkamäärä oli kuusi, kokoomuksen kolme, SDP kaksi ja SMP:n kaksi. Kunnallispoliittisen uransa aloittivat mm. Keskusta sai peräti 21 paikkaa valtuustoon vuoden 1988 vaaleissa. Eniten varoja kului opetukseen (22,1 %), sosiaalitoimeen 21,2 %) ja terveydenhoitoon (17,3 %). Valituista 29 oli miehiä ja 6 naisia. Puutavaraterminaali valmistui rautatieasemalle syksyllä 1981. Äänilehden sai 1990-luvulla 60 näkövammaista. Pohjois-Savon metsäkoulu alkoi toimia 1970-luvulla, ja sille valmistui oma koulurakennus vuonna 1982 ammattikoulun läheisyyteen. Kunnan menot olivat vuonna 1984 yhteensä 147 946 000 markkaa (60,9 M€). vuodeosasto ja kunnalliskodin sairasosasto. Kaupunki keskellä Suomea. Naisia valtuutetuista oli kuusi. Kunta osti tarkoitukseen Hingunniemen tilan, jonka koulutustoiminnasta tuli osa Ylä-Savon ammattioppilaitosta. Vuonna 1984 Keskustapuolue sai 18 ja SMP 4 paikkaa, muiden puolueiden valtuutettujen määrä säilyi ennallaan. Talon suunnittelivat arkkitehdit Reijo Niskasaari, Kari Niskasaari, Kaarlo Viljanen ja Ilpo Väisänen. Aarne Leväsalmi kysyi pääkirjoituksessa, onko lehdellä tulevaisuutta. Kunta lainoitti myös vesiosuuskuntia. Ylä-Savon ammattikoulu sai vuonna 1979 käyttöönsä tilat lukion vierestä. 9 Keskiviikko 13. syyskuuta 2023 mistö valtuustossa. Alkuvoimien äänenkannattaja Kiuruvesi-lehti täytti 30 vuotta joulukuussa 1983. Mirja Nuutinen, Kiuruveden taajaman kulttuuriympäristö, 2017, https://www.kiuruvesi.fi/loader. Tosin Ensio Saanon johtamat vähemmistökommunistit eivät aina pysyneet SKDL:n rintamassa ennen puolueen jakautumista. Kunnantalo valmistui Uusi kunnantalo valmistui vuonna 1983. Vain Jokelan koulun toiminta loppui vuonna 1980. Vesihuollon järjestämiseen kunta panosti voimakkaasti, sillä kirkonkylän vesijohtoveden laadussa oli toivomisen varaa, eikä hyvää vettä ollut saatavilla kovin hyvin muuallakaan. Lääketieteen kehitys vaikutti myös eliniän pituuteen. Rauno Jääskeläinen (SKDL) ja Jouko Tenhunen (kesk.). Kiuruveden kaupunki 2021. Vuodesta 1985 alkaen osa lehden sisällöstä oli näköisvammaisten kuunneltavissa kasetilla. Asikaisen mielestä mykyrokka sopi Kiuruveden perinneruuaksi erinomaisesti. Kunnanjohtaja Esko Rautio kertoi oppineensa pitämään mykyrokasta: ”siinä on makua ja tehoa.” Kuopiosta Sulkavanjärvelle emännäksi tullut Riitta Asikainen oli oppinut syömään rokkaa. Maitopitäjä lähti osaltaan kehittämään myös maatalouden ammattikoulutusta. Summa oli vuoteen 1970 verrattuna lähes kolminkertainen. Hingunniemestä kehittyi hevostalouteen ja erityisesti ratsastusalan koulutukseen painottunut oppilaitos. Pitäjäneuvos Rieti Partanen tuumi tyytyväisenä, että ”hyvä ja nätti ruokahan se mykyrokka on”. Valtuustoa johti vuodesta 1982 alkaen keskustalainen Kalle Röntynen, joka valittiin tehtävään Olavi Kärkkäinen kuoleman jälkeen. Vuoden 1980 kunnallisvaaleissa paikat jakautuivat seuraavasti: Keskustapuolue 19, SKDL 9, SMP 3, Kokoomus 3 ja SDP 1. Terveydenhoitoa oli kohentanut terveyskeskuksen vuonna 1979 valmistunut laajennusosa, johon sijoitettiin mm. Hänen mukaansa ”niin kauan kuin lehti pysyy elämää ylläpitävien alkuvoimien äänenkannattajana, sillä ei ole hätäpäivää”. Hallitusta johti 1982– 1988 Erkki Siponen (kesk.) ja vuodesta 1989 alkaen Lauri Remes (kesk.) Keskusta ja SKDL tekivät tiivistä yhteistyötä valtuustossa. Kyläkoulujen määrä säilyi lähes ennallaan koko 1980-luvun. Valtuustoon pääsi yhdeksän naista
Marjoniemi muistuttaa, että Pohjois-Savon hyvinvointialueella tehdään parhaillaan pelastustoimen palvelutasopäätöstä seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Marjoniemi sanoo, että palkka on myös kilpailuvaltti, kun pelastusasemille haetaan ammattitaitoisia pelastajia. – Tältä osin molemmilla asemilla on hyvä valmius. 10 Keskiviikko 13. Ensihoitoyksikkö on niin ikään välittömässä lähtövalmiudessa 24/7. Lähin 24/7-pelastusasema hälytetään aina, jos ympäristökunnissa tapahtuu onnettomuus. Pelastusyksikkö starttaa minuutissa asemalta hälytyskohteeseen. Pelastajilla riittää työtehtäviä vuoron aikana, tässä tarkastetaan, että kaikki pelastusautossa on kunnossa ja mukana. Huoli on suuri, miten valmiutta tuotetaan, kun hyvinvointialue on 80 miljoonaa euroa miinuksella. Kun 112:een on soitettu, auto starttaa 60 sekunnissa, olipa kyse liikenneonnettomuudesta, tulipalosta tai sairauskohtauksesta, Kiuruveden ja Vieremän pelastusasemien asemavastaava Marko Marjoniemi sanoo. Myös sairaspoissaolossa pelastajia voidaan liikutella pelastusasemalta toiselle. – Palvelutasopäätös näyttää suuntaviivat. Palvelutasosta päättää hyvinvointialueen valtuusto. – Resurssi keskitetään ja homma on saatu hyvin toimimaan. – Meillä on nyt työvuorolla välitön lähtövalmius. Mutta löytyykö niihin hakijoita. Lisäksi yhteistyössä toimitaan Keiteleen, Iisalmen ja Lapinlahden 24/7-pelastusasemien kanssa, asemien henkilöstö on liikuteltavissa asemalta toiselle. – Mahdollista on, että hälytykseen riittää vastaamaan oman kunnan pelastusyksikkö. Valmiushuoneet on rakentanut Kiuruveden kaupunki ja Pohjois-Savon hyvinvointialue on kompensoinut kustannukset Kiuruveden kaupungille. Silloin meidän pelastusyksikkö kääntyy takaisin. Kiuruveden pelastusaseman toiminta-alue on laajentunut helmikuun alusta Vieremälle, minne tuotetaan pelastustoimen valmiutta arkisin virka-aikana yhdellä pelastajalla. Kiuruveden pelastusasema on toiminut 24/7-pelastusasemana viime joulukuusta alkaen. Kiuruveden pelastusaseman henkilöstö ei välttämättä tiedä etukäteen, missä toimipisteessä he tulevat päivän aikana työtään tekemään. – Esimerkiksi eilen Keiteleellä tuli sairaspoissaolo ja Iisalmessa oli myös poissaolo. Vieremällä oli sopimuspelastaja varallaolossa. Hälytyksiä tasaisesti Kiuruveden pelastajille tulee hälytyksiä tasaisesti, keskimäärin 5–7 viikossa. Vieremällä on vielä virka-ajan ulkopuolella sopimuspelastaja varallaolossa. Meillä oli valmiutta, joten Kiuruvedeltä lähetettiin pelastaja Keiteleelle ja Lapinlahdelta kaveri Iisalmeen, Lapinlahden valmius säilyi minimivahvuudessa kuten meilläkin siirroista huolimatta. Sivutoimisia työsopimussuhteisia sopimuspelastajia on lisäksi noin 20 Kiuruvedellä, heidät hälytetään avuksi, jos tehtävä sitä vaatii. Pyöritämme nyt siis yhdessä koko tätä Ylä-Savon toiminta-aluetta, Marjoniemi sanoo. Olemme valmistautuneet erilaisiin haasteisiin, esimerkiksi, jos sattuu jossain alueella suurpalo, hätäkeskus hälyttää etukäteen suunnitellun vasteen mukaisesti riittävästi yksiköitä/pelastajia kohteeseen. Pohjois-Savon hyvinvointialueella laitetaan auki useita kymmeniä pelastajan paikkoja. Laki edellyttää, että tehtäviä johtaa pelastusviranominen. Meillä eläköityy enemmän pelastajia kuin pelastusopistosta valmistuu uusia pelastajia. – Pelastusopisto ei kouluta tarpeeksi pelastajia ja ensi vuodeksi valtio ei ole antamassa yhtään lisämäärärahaa. Kun hälytys tuli, tultiin asemalle 5–10 minuutissa. syyskuuta 2023 60 sekunnin lähtövalmius 24/7 Kiuruveden pelastuslaitoksella hälytyksen lähtövalmius on 60 sekuntia joka ikinen vuorokausi, pyhänsä ja arkensa. Kiuruveden pelastusasemalla vuoro vaihtuu kello 8, vuoro kestää 24 tuntia. Tämä toiminta on päättymässä tämän vuoden aikana Pelastajista pulaa Pelastajista on pulaa valtakunnallisesti, mutta Kiuruveden pelastusasemalle henkilöstöä on saatu mukavasti. Rinkiä voidaan laajentaa, jos yhden ja kahden pelastusaseman resurssi ei riitä. Sopimuspelastajien kanssa harjoittelemme viikoittain erilaisia pelastustoimen tehtäväalueita. Saavutettavuus ja nopeus on siis parantunut huomattavasti. Kiuruveden pelastusasema on miehitetty ympäri vuorokauden ja pelastajat valmiina toimimaan kaikkina vuorokauden aikoina. Tavoitevahvuus on esimies ja kolme pelastajaa. – Työvuorossa olevat pelastajat ovat välittömässä lähtövalmiudessa koko ajan. – Ennen oltiin varallaolossa virka-ajan ulkopuolella eli päivystettiin kotona taajaman ympäristössä. Pelastajapula ei siis helpotu vuosiin, yksittäisiä kavereita saadaan, mutta niistä kilpailevat kaikki hyvinvointialueet, MarjoTEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER niemi sanoo. Mitä nopeammin kohde saavutetaan, sitä nopeammin päästään toimimaan, jatkaa Marjoniemi. Pyhäjärvellä palkka on erilainen kuin meillä, koska kyse on toisesta hyvinvointialueesta, Marjoniemi kertoo. Vuoron esimiehenä toimii vanhempi pelastaja. Meidän poliitikot ovat todella isossa roolissa, säästöpaineet ja uhkakuvat ovat olemassa. Uutiset Marko Marjoniemi on Kiuruveden ja Vieremän pelastusasemien asemavastaava.. – Eri hyvinvointialueilla on pelastajien ja ensihoitajien peruspalkoissa isoja eroja. Palkkaharmonisointi ei ole toteutunut. Sopimuspelastajia Kiuruvedellä ja Vieremällä on molemmilla noin 20 henkilöä. Tehtävämäärät ovat lisääntyneet 24/7-asemalla, koska valmiutta tuotetaan myös ympäröivälle alueelle. Henkilöstölle on rakennettu pelastusasemalle valmiushuoneet, niitä ei ollut aiemmin, kun oltiin varallaolossa. Palveluohjelma on laadittu jokaiselle päivälle, ohjelma sisältää kaluston tarkastukset, huollot, harjoitukset, Marjoniemi luettelee. Onneksi lakisääteinen palvelu on voitu tuottaa ja tuotetaan niin hyvin kuin se on mahdollista tällä hetkellä toteuttaa, Marjoniemi sanoo. Riittääkö valmius. Kiuruveden pelastusaseman kokonaisvahvuutena on tällä hetkellä 17 päätoimista henkilöä
11 Keskiviikko 13. Pelastajilla riittää työtehtäviä vuoron aikana, tässä tarkastetaan, että kaikki pelastusautossa on kunnossa ja mukana. Lanka-Kaisan verkkosivuilla on myös Kiuruvesi-villapaidan ja villatakin ohje. Kuvien ja päivitysten yhteydessä saattaa olla myös hyvinkin asiattomia kommentteja, jotka loukkaavat onnettomuuden uhreja. Lehvät symboloivat pipossa sydämiä, jotka viestivät rakkaudesta maaseutuun ja kotikuntaan. Marko Marjoniemi. Kyse on valtakunnallisesta hankkeesta, jonka kautta toivotaan ihmisten ymmärtävän, että onnettomuuspaikan kuvaamisesta voi koitua peruuttamattomia haittoja sekä heille itselleen että muille tielläliikkujille ja onnettomuuksissa osallisina oleville. Esimerkiksi, että nopeusrajoitusta on noudatettava ohitettaessa onnettomuuspaikka ja viranomaisten ohjeita on syytä totella. – Kuvaavat aiheet villapaidassa ovat kiuru ja lehvät. Kun onnettomuuspaikalta leviää kuvia sosiaalisessa mediassa, onnettomuuden uhrin yksityisyyden suoja vaarantuu. Kuvia myös jaetaan sosiaalisessa mediassa. – Pipon kirjoneuleosuus neulotaan heijastavalla langalla. – Sen voi kuvitella jokainen omalle kohdalleen, jos on onnettomuudessa ja kuva siitä leviää sosiaalisessa mediassa. – Värikin on vapaa, tee sen värinen kuin haluat, esimerkiksi Ulrika-langasta löytyy yli 40 väriä mistä valita! Näissä tunnelmissa on Kiuruvesi-pipo syntynyt. Kiuruvesi-tuoteperhe sai Kiuruvesi-pipon Kiuruvesi-pipon on suunnitellut Merja Autio-Tikkanen alias Lanka-Kaisa. – Eikä Kiuruvesi-pipo voi muuta ollakaan! Varsinkaan näin juhlavuotena, kun luomu-Suomen pääkaupunkinakin tunnettu kaupunkimme täyttää 150 vuotta, Autio-Tikkanen perustelee. Ohje on ilmainen Pipon kuvio muistuttaa Autio-Tikkasen mukaan Kiuruveden vaakunastakin tuttua kuviota, lehvien ympäröimää kiurua. – Kirjaimet kuvaavat myös nuotteja, onhan meillä täällä Kiuruvedellä mahtava kulttuuritarjonta sekä jokakesäinen iso tapahtuma, Iskelmäviikko. Tämä kuvastaa turvaa ja on lisänä, muiden heijastimien kanssa, tuomassa näkyvyyttä pimeään aikaan. Puhumattakaan, että kuvataan onnettomuuden uhreja. Anitta Pölkki on suunnitellut Kiuruvesi-aiheiset villasukat. Huikea henkilö, joka on hallitusti sekä varmoin ottein heittäytynyt tekemään Kiuruvettä näkyväksi ja luotsaamaan kaupunkiamme kohti nykyaikaa, Autio-Tikkanen sanoo. Kiuruveden pelastusaseman pelastusajoneuvoissa on tarra, joka muistuttaa kuvaamisesta onnettomuuspaikalla. Pelastuslaitoksella onnettomuuspaikalla kuvaamista ei oikein katsota hyvällä, sillä kuvaaja saattaa toiminnallaan itsensä vaaraan liikkuessaan kamerakännykän kanssa, myös pelastustyöntekijöille kuvaaminen voi aiheuttaa turhia vaaratilanteita ja lisäonnettomuuksia sekä häiritsee pelastustyötä. Myös Taito-keskuksessa Kiuruvedellä on useita Kiuruvesi-aiheisia tuotteita ja käsitöitä myynnissä. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Suomen Sopimuspalokuntien Liitto, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL sekä Suomen Ensihoitoalan Liitto. Miltä se mahtaa tuntua, sanoo Kiuruveden ja Vieremän pelastusasemavastaava Älä kuvaa onnettomuutta ja uhreja LANKA-KAISA JAANA SELANDER Lanka-Kaisa on suunnitellut ja toteuttanut Kiuruvesi-pipon. Kiuruvesi-pipon ilmainen, tulostettava ohje löytyy Lanka-Kaisan verkkokaupasta. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus lisätä ihmisten tietoisuutta oikeaoppisesta onnettomuuspaikalla toimimisesta. Eikä pidä unohtaa laulavaa ja tehokasta kaupunginjohtajaamme. – Kiuruvesi-pipon ohje on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, mutta jos koululuokat, urheiluseurat tai muut varainhankintaa tekevät tahot tahtovat neuloa pipoja myyntiin, niin toivon, että siitä ilmoitettaisiin minulle, toivoo Autio-Tikkanen. Kirjaimista näkyy myös liikunnan riemua sekä hymyileviä ja nauravia ihmisiä. Kiuruvesi-neuleen on suunnitellut Tuula Vuorenvirta. Metsäraja peltoheinineen erottuu edukseen, teitpä ne millä värillä tahansa, vaikkapa lempiväreilläsi, Autio-Tikkanen viestittää. Kuvaa elämää älä onnettomuuspaikkaa, lukee pelastusauton kyljessä.. Pipon ohje on ilmainen. syyskuuta 2023 Kiuruvesi-pipo on nimensä mukaisesti Kiuruvesi-pipo! sanoo yrittäjä Mervi Autio-Tikkanen. Pipon malli on matala, joten se soveltuu Autio-Tikkasen mukaan moneen tarkoitukseen ja on tarkoitettukin käytettäväksi aina silloin, kun pipoa tarvitsee. Kiuruvesi-pipon kirjaimissa kuvastuu ”kaupunkimme iloisuus, yhdessä tekemisen meininki ja positiivinen rohkeus olla eteenpäin menevä sekä itsensä näkyväksi tekevä kaupunki”. Valokuvaaminen onnettomuuspaikoilla on lisääntynyt viime vuosien aikana. Tarrassa on kirjoitus Kuvaa elämää älä onnettomuuspaikkaa
Raija Häggman oli tutustunut tarkkaan biokaasulaitoksesta tehtyyn ympäristövaikutusten arviointiin (Yva-selvitys) kaikkine lausuntoineen. Biokaasulaitoksen rakentaminen tulee työllistämään noin 200 ihmistä, työntekijöitä biokaasulaitokselle tulee 30–40. Häggman viittasi Sotkamon Talvivaaraan, jossa kokeilun haitat, ympäristön turmeltuminen, kaatuivat lopulta veronmaksajille. Sitäkin tivattiin, kuka vastaa loppupelissä haitoista. Tarvitaan yhteistyötä naapurikuntien kanssa ja edunvalvontaa, että saadaan rahaa tiestön kuntoon laittamiseen. – Koska rekkaliikenne menee Valtakadulla, olen antanut tekniselle toimelle tehtävän melumallinnoksesta. Muut laitokset ovat teollisuusalueilla. Tilaisuudessa nousi esiin, että Harmoinen on vieraillut Tanskassa vastaavan kokoisella biokaasulaitoksella kuin Kiuruvedelle on nyt suunnitteilla. Lind viestitti odottavansa biokaasulaitoksen saamista Kiuruvedelle todella kovasti. Ei tarvitsisi ajaa keskustan läpi, esitti Jaatinen. Itse asiassa Lantakaasu on suunnittelemassa reissua Falkenbergin biokaasulaitokselle Ruotsiin, että kaikki halukkaat pääsisivät katsomaan toiminnassa olevaa laitosta omin silmin. Kysymyksiin olivat vastaamassa biokaasuvastaava Jannika Keinänen Valiolta, Valion ilmastotiimiin kuuluva Robert Harmoinen ja projektikehityspäällikkö Staffan Lindberg St1:ltä. Falkenbergin laitoksesta kertovassa videossa nähtiin, että toiminta on siistiä, lanta siirtyy putkea pitkin rekasta laitokseen ja samoin tiloille menevät lantajakeet siirtyvät laitokselta rekkaan putkea pitkin. Tiestö on tärkeä myös maitoja puukuljetuksille. Lindberg vastasi, että Lantakaasu ei ole kokeilemassa, teknologia on testattu ja käytössä. – Saimme asian korjattua, kun tieto hajusta tuli meille. Uskallan olla tuomassa biokaasulaitosta Kiuruvedelle, koska uskon sen tuovan tänne enemmän hyvää kuin kielteistä, kiteytti Harmoinen. Lindberg vakuutti, että Kiuruveden laitoksessa on käytössä samanlaisia reaktoreita kuin pienemmissä laitoksissa ja ettei isommasta laitoksesta lähde sen enempää hajua kuin pienemmästäkään. Falkenbergin laitos on Kiuruvedelle suunniteltua laitosta pienempi. syyskuuta 2023 Uutiset Lantakaasun asukasillassa oli huoli melusta ja hajusta Mahdollinen melu, hajuhaitat, tautiriski ja raskas liikenne Valtakadulla, Kiuruveden keskustassa, herättivät kysymyksiä Suomen Lantakaasu Oy:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa Kiurusalissa torstaina. Lind toivoi, että asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen. St 1:llä on useita biokaasulaitoksia Ruotsissa, lähellä asutusta sijaitsevasta Falkenbergin biokaasulaitoksesta nähtiin video. – Ymmärrän, että on olemassa pelkoja biokaasulaitosta kohtaan, mutta pelot voivat olla myös turhia. Saamme biokaasulaitoksista hyvää ja huonoa palautetta, jos laitoksessa on jokin häiriö. Raija Häggman (oik.) on lukenut tarkkaan biokaasulaitoksesta tehdyn yva-selvityksen, Häggmanin mielestä selvityksessä on paljon kysymysmerkkejä, jotka vaatisivat vastauksia.. Rusanen tapaa lokakuussa Savo-Karjalan kasanedustajia ja kulttuurija liikenneministeri Lulu Ranne on kutsuttu Kiuruvedelle. Häggman kysyi Robert Harmoiselta, onko jo toiminnassa olevien biokaasulaitosten ympäristössä asuvilta kysytty, miten he kokevat muutaman minuutin välein asutuksen ohi ajavat lantarekat. Robert Harmoinen totesi, että kuljetukset pyritään hoitamaan päiväsaikaan, yhtiön intresseissä ei ole maksaa kallista yökuljetuksista. Laitoksen pitäisi olla valmis vuonna 2026, jos kaikki etenee suunnitelmien mukaan, kuten tähän saakka on tapahtunut. Missään ei kuvata mitä ne ovat. Lindberg sanoi, että Ruotsin eräässä St1:n biokaasulaitoksessa prosessiin joutui vieras syöte ja siitä aiheutui ympäristöön kaalinhajua. Rekat pois keskustasta. parvet. Harmoinen totesi, että hänen kokemuksensa ympäristön suhteen oli positiivinen. Häggman peräsi esittelyä Kiuruveden laitoskokoa vastaavasta laitoksesta seuraavaan asukastilaisuuteen sekä faktatietoa toiminnasta, sillä hän arveli nyt hypättävän Kiuruvedellä liian suuriin saappaisiin. Häggman piti erinomaisena asiana, että meluasiaa tutkitaan, sillä kuljetuksia tulee hänen tulkintansa mukaan ympäri vuorokauden, vain 4 tuntia on hiljaista aikaa. 12 Keskiviikko 13. Jos tie on kunnossa ja se on parempi vaihtoehto, Lantakaasussa ollaan kiinnostuneita. Häggman kysyi, mitkä ovat suotuisat sääolosuhteet, jolloin lannan haju voi levitä koko kaupunkiin. Se on enemmän kuin yva-ohjelma edellyttää, informoi Rusanen. Häggman peräsi tietoa myös siitä, miten rekkojen puhdistamisesta ja pesusta huolehditaan, ettei esimerkiksi salmonella leviä tilalta toiselle. – Voisitteko harkita kulkua Hallaperän risteyksestä. Matka on tarkoitus järjestää ensi vuoden alkupuolella, osin omakustannehintaan, rahoitusta tutkitaan. Myös mahdollisista hajuhaitoista puhuttiin. Heidi Jaatinen puolestaan nosti esiin rekkaliikenteen Valtakadulla, keskellä kylää ja ihan koulun vieritse. Heidi Jaatinen toivoi, että suunnitellulla matkalla käytössä olevaan biokaasulaitokseen voisi tavata paikallisia ihmisiä, jotka asuvat laitoksen läheisyydessä. Teihin panostaminen luo elinvoimaa. Rusanen painotti, että biokaasulaitoshanke on maakunnan tasolla yksi suurimmista, joten vaikutusalue ulottuu laajalle. – Hirveän näköistä touhua, sanoi Matti Kämäräinen. Myös nopeusrajoitusta toivottiin Hallaperän risteyksen alueelle, eikä Pyhäsalmentien varressa ole kevyen liikenteen väylää, vaikka siellä ajaa pieniä lapsia pyörillään. Kiitoksia saamme, kun häiriö on poistettu ja hoidettu kuntoon, Lindberg sanoi ja painotti, että vuorovaikutusta tarvitaan mahdollisten epäkohtien poistamiseksi. Lantaa ei näkynyt missään. – Ongelmallista on se, että kun te pääsette valitsemaan ne ihmiset, toivoisin, että sinne saataisiin myös kriittisiä ääniä, jos sellaisia on, esitti Jaatinen. Maatalousyrittäjä Pertti Lind kommentoi, että suurempi riski maatiloille ovat valtavat naakkaTEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Heidi Jaatinen (vas.) toivoi lisää tietoa biokaasulaitoksen vaikutuksista, keskellä kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ja oikealla St1:n Staffan Lindberg. Robert Harmoinen totesi, että kaikille vaihtoehdoille ollaan avoimia. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kertoi, että biokaasulaitoksen tontille suunnitellaan parasta aikaa liikenteen kulkua Lantakaasun, Valion ja Ely-keskuksen kanssa
JOURNALISTIN ohjeet neuvovat, että sairausja kuolemantapauksista sekä onnettomuuksien ja rikosten uhreista uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Kannattaa miettiä, miltä minusta tuntuisi, jos löytäisin oman tai läheiseni kuvan, jossa olen elvytettävänä tai verissä päin, mediasta tai somesta. Onneksi kevyen liikenteen väylällä ei ollut ihmisiä sillä hetkellä. – Tavoite on, että nämä kaikki saadaan maaliin ensi vuoden alkupuoliskon aikana, että lopullinen investointipäätös saadaan tehtyä ensin vuoden alkupuolella, työt ovat edenneet hyvin, kiteytti Keinänen. Julkisella paikalla voit kuvata myös yksittäisiä ihmisiä. Sen perusteella kuvaaminen on lähtökohtaisesti aina sallittua. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa, onnettomuuspaikalla kuvaaminen ei ole Suomessa kielletty ja rangaistava teko. Laitoksen rakennustyöhön tarvitaan noin 200 ihmistä, itse laitos työllistää 30-40. Julkinen paikka on sellainen, johon kaikilla on vapaa pääsy. Kuvajournalisti Antti Yrjösen ja valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen Vieraskynä-kirjoituksessa todetaan, että kamera ei anna kantajalleen erivapauksia, eikä kuvaaja saa asettaa muita vaaraan omalla toiminnallaan. Lainvastaista toimintaa voi tapahtua yksilönsuojan kannalta vasta kuvien julkaisuvaiheessa. Asukastilaisuuksia tullaan järjestämään noin kolmen kuukauden välein ja kertomaan niissä, miten hanke etenee. Sulkimen laukaisu sinällään ei kuitenkaan aiheuta vaaraa kenellekään ja että perustuslaki suojaa jokaisen oikeutta ottaa kuvia. Viljelijöiden kanssa on tehty 80 prosenttia lantatoimitusten aiesopimuksista. 13 Keskiviikko 13. Biokaasulaitoksen ympärille jää puustoa suojaaman laitosta. MITÄ. u Biokaasulaitosinvestointi kilpailutetaan keväällä 2024, syötteiden toimitussopimukset ja logistiikkasopimukset sekä kaasutoimitussopimus tehdään keväällä 2024. SATTUMOISIN Helsingin Sanomissa oli asiantuntija-artikkeli (11.8.) kuvaamisesta otsikolla Onnettomuuspaikalla kuvaamista ei ole syytä kieltää. Sen sijaan julkisella paikalla kuka tahansa saa kuvata vapaasti. Soittaja vastasi, että hän on jo yrittänyt ottaa kuvia, mutta pelastuslaitos on kieltänyt kuvaamisen. Kuvaaminen voi vaarantaa uhrien hoidonsaantia ja yksityisyyttä sekä onnettomuuspaikoilla työskentelevien työturvallisuutta. PELASTUSALAN ammattilaiset, Marko Hasari Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä, Ari Keijonen Suomen palopäällystöliitosta, Ari Maskonen Suomen sopimuspalokuntien liitosta ja Harri Setälä Pelastuslaitosten kumppanuusverkostosta muistuttavat Hesarin Yleisön osastossa 16.8., että onnettomuuspaikalla kuvaamiseen liittyy riskejä, ja lisäonnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita pitää välttää. Biokaasulaitoksen tontti valikoitui ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella, alueelle, missä laitoksesta on vähiten haittaa alueen asukkaille ja se on edullinen paikka syötteen saatavuudelle. Kuvaamisen kieltämisessä on puolestaan kysymys perusoikeusrajoituksesta, josta on säädettävä kirjoittajien mukaan täsmällisesti laissa. Tiedotusvälineillä on velvollisuus kertoa myös ikävistä tapahtumista, ja kuvat muovaavat yleisön käsitystä ympäröivästä maailmasta. Kuvaaminen on sallittua julkisilla paikoilla. Parasta aikaa suunnitellaan logistiikkaa, toimintasopimusta tiloille ja edistetään laitoshankintaa. Lantakaasulle suunnitellun alueen kaavoitus on parasta aikaa käynnissä, vuoden alusta on yhtiöllä tarkoitus vuokrata alue. Laitoksen rakentaminen käynnistyy keväällä 2026, toiminta käynnistyy. Tavoitteena on saada sopimukset sadan tilan kanssa – Nyt työstetään varsinaista sopimusmallia, viljelijöitä kutsutaan kuulemaan osallistumismallista loka-marraskuun vaihteessa, vuoden alusta aletaan valmistella konkreettisia sopimuksia, sanoi biokaasuvastaava Janika Keinänen Valiolta. Janika Keinänen ja Robert Harmoinen Valiolta kuuntelivat vakavina yleisön kysymyksiä.. Investointitukipäätös (19 miljoonaa euroa) saatiin elinkeinoministeriöstä vuosi sitten. Mietin, ennätänkö itse kuvaamaan tapahtunutta Kiuruvesi-lehteen. KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka syö mielellään puolukoita. Oikeutta ottaa kuva on rajoitettu lailla kieltämällä kuvaaminen ilman suostumusta esimerkiksi kodeissa ja rappukäytävässä. On kuitenkin muistettava nykypäivän realismi: kun ihminen ottaa kuvia, suurin osa julkaisee ne jossakin kanavassa. Onnettomuuspaikalla kuvaaminen OLIN sattumoisin jalkahoidossa, kun sain soiton ja tiedon, että Nivan sillalla on kaatunut puutavaralastissa olleen rekan peräkärry ja että puita on alueella joka puolella, jokea myöten. Valtakatu on julkinen paikka. Valittu tontti tukee myös alueen maakuntakaavaa, alueella on jo olemassa olevaa teollisuutta. Ei ole mieluisaa kuvata toisen onnettomuutta, toisaalta tuo onnettomuus olisi voinut koitua monen onnettomuudeksi. Tontti sijaitsee Pyhäsalmentien eteläpuolella, vanhan kunnan kaatopaikan ja kunnan puunottopaikan välissä. Myös biokaasulaitosinvestoinnin kilpailutus on käynnissä. Hankkeessa on edetty perussuunnitelupolkua pitkin niin, että lopullinen investointipäätös voidaan tehdä ensi vuoden alkupuolella. Ajattelin, että sehän iso uutinen, keskellä kylää! Sanoin soittajalle, että ota kuva. Jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. u Suomen Lantakaasu Oy järjestää asukastilaisuuksia säännöllisesti asukkaiden toiveiden mukaan tiedottamisen varmistamiseksi. Totesin soittajalle, että kyllä voit ottaa kuvia, jos kuvissa ei ole onnettomuuden uhreja. u Suomen Lantakaasu Oy järjestää vilijelijöille keskustelutilaisuuden Kiuruvedellä 31.10.2023 ja valmistelee syksyn 2023 aikana opintomatkaa toiminnassa olevalle biokaasulaitokselle, suunniteltu matkan ajankohta sijoittuu alkuvuoteen 2024. syyskuuta 2023 Lantakaasun asukasillassa oli huoli melusta ja hajusta Lopullinen investointipäätös ensi vuoden alkupuolella Kiuruveden biokaasulaitoksen olisi tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2026 alkupuolella. On median vastuulla arvioida, milloin kuvien julkaisuun on riittävät journalistiset perusteet. Tätä harkintaa ei kuitenkaan päästä tekemään, jos kuvia ei ole olemassa. u Ympäristovaikutusten arviointi julkaistu. Biokaasulaitos u Alueella on aloitettu kaavotuksen valmistelut, kaavoituksen on määrä valmistua alkuvuodesta. Olin jalkahoidossa loppuun saakka kuin tulisilla hiilillä. Onnettomuuspaikalla kuvaamiseen liittyy turvallisuusongelmien lisäksi myös eettisiä ongelmia. Kirjoittajat muistuttavat, että Suomessa rajoitetaan kuvien ottamisen sijaan kuvien käyttöä. Toimittajana on vain kylmetettävä itsensä, ja jätettävä oma persoona taka-alalle. Onneksi Suomessa ei sellaisia kuvia julkaista mediassa. Kun pääsin pois hoidosta, kurvasin terveyskeskuksen pihaan parkkiin ja kiersin ottamaan kuvia. Näky oli uskomaton
Hyvinvointialueen hallituksessa vaikuttava kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) kertoo, että Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuuston palvelustrategiassa kesäkuussa päätettiin, että Kiuruvedellä toimii seutupalvelupiste. – Tilaa on hankala ottaa muuhun käyttöön. Tätä taustaa vasten yleisten palveluiden lautakunnan tekemää päätöstä on vaikea hyväksyä. Siihen tarvitaan hyvää yhteistyötä alueen päättäjien kesken, sanoo Siponen. – Seutupalvelupisteissä lähdetään nyt reuna-alueiden palveluiden karsimisesta. Asiakkaalle uudistus tuo mahdollisuuden valita jousRöntgenpalvelu päättyy Kiuruvedellä, aluevaltuutetut:Päätöstä vaikea hyväksyä Kiuruveden röntgenin toiminta loppuu tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä eli tämän vuoden loppuun mennessä. Tutkimusaikoja perusterveydenhuollon päivystyksellisiin tutkimuksiin on saatavissa päivittäin ja ajanvarauksellisiin tutkimuksiin lyhyellä, korkeintaan muutaman päivän viiveellä, Taina vastaa. 14 Keskiviikko 13. Myös hammasröntgen on ollut Pöksyläisen käsityksen mukaan ahkerassa käytössä, sitä ovat hyödyntäneet myös iisalmelaiset. Olen jutellut hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Riitta Raatikaisen (kesk.) kanssa ja ollut yhteydessä viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin röntgenin kohtalosta. Nyt Kiuruveden röntgenin lakkauttamispäätöksellä tuetaan Iisalmen kuvantamistoimintaa, sanoo Pöksyläinen. Alun pitäen suunnitelma käsittääkseni oli, että edes liikkuva röntgen kävisi kiireettömiä röntgenkuvia ottamassa Kiuruvedellä, mutta ilmeisesti edes liikkuvan yksikön avulla palvelua ei enää tarjota. Palvelut keskitetään Aluevaltuutettu Rauno Pikkarainen (vasemmistoliitto) kritisoi maakuntahallintoa palveluiden keskittämisestä, hyvinvointialue on Pikkaraisen mukaan pahoinvointiKiuruveden terveyskeskuksen tilat ovat röntgenin osalta pian tyhjillään. – Emme kommentoi yksittäisten työntekijöiden tulevia pääasiallisia työpaikkoja. Myös tiedottaminen röntgenin lopettamisesta Kiuruvedellä ontuu alueen asukkaille. Palvelujen saavutettavuus huononee. – Hyvinvointialueella on tehty hienoja strategioita, mutta käytäntö on muuta. – Puolestaan viime vuonna aluehallituksessakin hyväksytyssä taloudellisuusja tuottavuusohjelmassa todetaan, että seutupalvelupisteissä tarjotaan kuvantamisen palveluita. tavammin, minkä röntgentoimipisteen palveluja hän käyttää. Pöksyläisen mukaan kiuruvetisiä röntgenpalveluiden asiakkaita on jo lähdetty ohjaamaan Iisalmeen kesän aikana ja keväästä asti näyttää lopettaminen olleen selvää. – Kiuruveden asukkaat voivat hakeutua lääkärin määräämään tutkimukseen röntgenkuvauslähetteellä tai ultraäänitutkimuslähetteellä esimerkiksi Iisalmen sairaalan röntgeniin tai mihin tahansa muuhun Pohjois-Savon hyvinvointialueen sosiaalija terveyskeskusten tai sairaaloiden yhteydessä toimivaan röntgeniin. – Ymmärrän, että lautakunta on hankalassa tilanteessa, hyvinvointialue on tekemässä tänä vuonna yli 80 miljoonaa tappiota ja maan hallitus leikkaa rahoitusta vielä ensi vuodelle. Pöksyläinen kyseenalaistaa myös mahdollisen säästön Kiuruveden röntgenin lopettamisesta. Pöksyläisen mielestä kuvantamispalveluiden verkon supistamisen valmistelu ja päätökset on tehty valtuustotason päättäjiltä salassa. YT-neuvotteluissa kaikkien työntekijöiden työsuhteet jatkuivat eikä neuvottelu käsittänyt henkilöstön vähentämistä. JAANA SELANDER JAANA SELANDER. Pöksyläinen on toivonut, että hyvinvointialueen valtuustoryhmien puheenjohtajat kokoontuisivat, sillä talouden kireässä sopeuttamisessa ja säästötavoitteissa pitäisi olla poliittinen konsensus siitä mitä tehdään. – Olen päätöksestä järkyttynyt, sillä valtuuston tahtotila on ollut, että palveluverkko säilyy, mutta palveluja näemmä pikkuhiljaa nipistetään. Kiuruvedellä on ollut yksi röntgenhoitaja. Myös röntgenin tilat remontoitiin tuolloin. Pöksyläinen sanoo olevansa pettynyt röntgenpäätökseen senkin takia, että hän vaalikampanjassaan puolusti nimenomaan perusja lähipalveluita alueella tasapuolisesti. – En osaa varmaksi sanoa pystyykö tähän päätökseen vielä vaikuttamaan, mutta on meillä Kiuruvedellä edelleen paljon puolustettavaa. Tarkka päivämäärä tiedotetaan asukkaille muun muassa hyvinvointialueen verkkosivujen kautta, kertoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen radiologian vastaava lääkäri, osastonylilääkäri Mikko Taina. Samalla ne lopetetaan myös Joroisissa ja Keiteleellä, jotka ovat hyvinvointialueen lähipalvelupisteitä. Tainan mukaan kaikille hyvinvointialueen röntgenhoitajille löytyy työtehtäviä muista KYS Röntgenin työpisteistä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella kehitetään nyt kiinteiden kuvantamispisteiden rinnalle liikkuvia palveluja, joilla osa-aikaista viikkotoimintaa pystytään toteuttamaan tehokkaammin. Kun ihmiset pääsevät ajoissa perusterveydenhuoltoon, vaivat voidaan hoitaa, toisin on, kun palvelut keskitetään. Säästöjä pitää hakea, mutta ne pitäisi tehdä oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Jokaiselle työntekijälle pyritään löytämään hänen osaamisvahvuuksiaan vastaavaa työtä ja perehdyttämään uusiin työmuotoihin mahdollisimman pian. Röntgenhoitajalle maksetaan myös edelleen palkkaa, missä toimipisteessä hän nyt sitten tulee toimimaankaan. Ympäri Suomea on terveyskeskuksia alettu laittamaan kiinni, mutta meillä on edelleen mahdollisuudet säilyttää peruspalvelut omassa kunnassa. Kiuruveden lakkautusta perustellaan Siposen mukaan vähäisemmillä kuvausmäärillä ja laiteinvestointien tarpeella. Kiuruvedellä on vuosittain tehty reilu 1 200 röntgentutkimusta ja 300 hampaiston panoraamakuvausta. Kiuruvedellä otettiin käyttöön digitaalinen röntgenlaitteisto vuonna 2007. Pöksyläinen muistuttaa, että hyvinvointialueella on määritelty lähipalvelupisteet ja seutupalvelupisteet, Kiuruvesi on seutupalvelupiste ja palveluvalikoimaan kuuluvat laboratorio ja kuvantamispalvelut. Pitkän linjan röntgenammattilaisen ottamat kuvat ovat palvelleet hammaslääkäreitä ja lääkäreitä. Tulee petetty olo. Tällä ratkaisulla siirretään kustannuksia kuntalaisten harteille ja valtion toiselle taskulle kelakyytikorvausten muodossa. Vuoden alusta lähtien asukas on voinut hakeutua avoterveydenhuollon lähetteellä kuvantamistutkimukseen mihin tahansa hyvinvointialueen röntgenin toimipisteeseen. – Nyt sitten mennään kuvantamispalvelut lopettamaan Kiuruvedeltä. Kaikissa muissa seutupalvelupisteissä kuvantamisen palvelut jatkuvat vähintäänkin osa-aikaisina, Siponen sanoo. syyskuuta 2023 Uutiset Kiuruveden röntgenin toiminta loppuu vuoden 2023 jälkimmäisellä neljänneksellä. Pohjois-Savon hyvinvointialueella on pulaa röntgenhoitajista. Lasku röntgenin siirtymisestä tulee asiakkaiden maksettavaksi, kun asiakkaat kulkevat omalla tai Kela-kyydeillä. Kiuruvedellä on käyttökelpoinen, toimiva röntgenlaitteisto, mikä nyt ilmeisesti matkaa muualle. Pöksyläinen huomauttaa, että hyvinvointialue on maksanut tilavuokraa ja maksaa sitä edelleen, eli röntgeniltä tyhjäksi jäävä tila on edelleen menoerä hyvinvointialueelle. Näin tiedottaa Pohjois-Savon hyvinvointialue. Ei edes liikkuvaa palvelua Hyvinvointialueen valtuutettu Leena Pöksyläinen (Liike Nyt) kertoo, että Kiuruveden röntgenin lopettamissuunnitelmia oli ilmeisesti käsitelty yleisten palveluiden lautakunnassa jo huhtikuussa ja lopullinen päätös lautakunnassa on tehty syyskuussa. Näin valtion menoja siirretään momentilta toiselle, eikä säästöä synny
AKU LAATIKAINEN 14 000–15 000. Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän aikaan pystyttiin neuvottelemaan, saatiin säilytettyä röntgen, nyt toteutetaan pahoinvointistrategiaa. – Yleisten palvelujen lautakunnassa on kuopiolaisia lääkäreitä ja he katsovat palveluja kuopiolaisittain. – Jo kaudella 2017–2021 oli tiedossa, että röntgenlaite on käyttöikänsä päässä. Ei ole oikein, että lasten vanhemmat joutuvat olemaan pois töistä kokonaisia päiviä. – Kun Kiuruvedellä toimi Kunnanlääkärit, niin se oli tosi hyvä palvelu sen harvan kerran kun sitä tarvitsi. Esimerkiksi meidän hampaiden oikomishoidot ovat olleet nyt Siilinjärvellä. Kiuruveden röntgenlaitteesta on käytetty sanoja ”käyttökelvoton” ja ”lapsille vaarallinen”. Eikä tämä ole vain minun puhettani, sillä olen kuullut samanlaista tarinaa muiltakin terveyskeskuksen asiakkailta ja jopa henkilökunnalta. Kyllä tässä kohtaa hyvinvointialue-nimitys tuntuu tällä hetkellä vähän kummalliselta, Weiss pohtii. Hoidon mahdollinen viivästyminen tuo kuitenkin lisäkustannuksia, inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. – Esimerkiksi Iisalmeen on kuitenkin melko pitkä matka, autolla puoli tuntia suuntaansa tästä Kiuruveden taajamasta. Huolestuneena olen seurannut terveyskeskuksen hiljenemistä, kuten ylipäätään koko Kiuruveden. Hyvinvointialue on tehnyt kaupungin kanssa sopimuksen muun muassa terveyskeskuksen vuokraamisesta kolmeksi vuodeksi, lisäksi on yksi optiovuosi, jota Pikkaraisen mukaan tuskin käytetään. Ja sitten jos sattuu vielä asumaan jossain syrjäkylällä, niin matkantekoon kuluu vieläkin enemmän aikaa. Kyseessä oli hammaskuvaus. kustellut tilanteesta useaan otteeseen jo vuosien ajan, Kokkonen sanoo. Ovatko nekin vaaravyöhykkeellä Kiuruvedellä. Entä laboratoriopalvelut. Nythän asukkaita on vain noin 7500. Eikä heitä sitten saa helpolla palaamaan. Asiakasturvallisuus on äärimmäisen tärkeää, eikä ketään voi kuvata useaan kertaan siksi, että laite ottaa välillä heikkolaatuisia kuvia, Kokkonen sanoo. Kokkosen mielestä hyvinvointialueen tulisi pystyä paljon parempaan sisäiseen ja ulkoiseen viestintään, jotta asioista voitaisiin sopia paremmin yhdessä henkilökuntaa kuunnellen. syyskuuta 2023 alue. Ongelmaa on ollut myös näytekuljetuksen lähtöaikatauluissa, mutta ilmeisesti niihinkin löytynyt ratkaisuja, Kokkonen selittää. INR-mittauslaitteet ovat myös varsin vanhoja, eikä niitä voida uusia kaikkiin laboratorioihin. Ylä-Savon soten aikainen kaksi oikojahammaslääkäripäivää kuussa lähipalveluna olisi saatava taas toimimaan. Arjen palvelujen on toki oltava lähipalveluita omassa sote-keskuksessa. – Mutta tämä sosiaaliturvan heikkeneminen niin Kiuruvedellä kuin muuallakin Suomessa ja maailmassa on minusta huolestuttava ilmiö. Olin viime keväänä yhteydessä Islabin toimitusjohtajaan, ja yhtenä perusteluna oli Marevan lääkityksen jyrkkä harvinaistuminen, koska nykyään suositaan turvallisempia verenohennuslääkkeitä. – Nyt laite on tullut tutkimuksien mukaan tiensä päähän, ja uuden laitteen hankkiminen maksaisi noin 200 000 euroa vuosille 2023 ja 2037. Yleensäkin toivoisin, että tällaiset asiat käsiteltäisiin valtuustotasolla eikä vain lautakunnassa. – En tiedä, että paljonko Kiuruveden röntgenissä lie viime vuosina ollut asiakkaita, mutta onhan tätä hankalaa käsittää, että miksi täällä koko ajan kaikesta karsitaan ja heikennetään. Uudistuksen ja kaiken toiminnan lähtökohta on Kokkosen mukaan edelleen lähipalvelujen vahvistaminen. Se on surullista, Weiss harmittelee ihmisten ja samalla palveluiden kaikkoamista. Lisäksi toimitusjohtajan mukaan pieniin laboratorioihin ei ole enää tarjolla kustannustehokkaita laitteita. – Kiuruvetistenkin näkökulmasta on tärkeää vahvistaa myös Iisalmen seudullisia palveluita. ”Jospa tarvetta ei olisi” Eeva-Helena Sillanpää-Nousiainen oli käyttämässä poikaansa juuri röntgenissä maanantaiaamuna. Esimerkiksi kotihoidon käyttöön on saatava pikamittareita esimerkiksi virtsainfektioiden yms. toteamiseen, Kokkonen jatkaa. On täältä kuitenkin sen verran matkaa noihin edellä mainittuihin paikkoihin. Sillanpää-Nousiaisella on ajokortti ja oma auto, mutta häntä harmittaa silti, kun Kiuruvedeltä lähtee yksi palvelu pois. – Tähän olisi hyvä palata vielä uudelleen, kun käyttömäärät ja ennen kaikkea tarve selviävät lähiaikoina. – Aina olisi helpompaa, jos palvelut olisivat tässä niin sanotusti hyvällä hollilla. Melko vähän on onneksi tarvittu terveyspalveluja ja kun koko ajan tuntuu, että ne palvelut siirtyvät yhä enenevissä määrin Iisalmeen tai vaikkapa Siilinjärvelle tai Kuopioon, niin ihan hyvä jos niitä palveluja ei kovin usein tarvitsekaan. – Eikä kaikilla tahdo olla kyytejäkään saatavilla välttämättä kovin hyvin. Tästä on syytä keskustella, kun hallintosääntöä päivitetään. Laitteisto tiensä päässä Aluevaltuutettu Mira Kokkonen (kesk.) on käynyt aktiivisesti röntgenistä keskustelua entisen Ylä-Savon Soten hallituksen jäsenten ja hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtajan suuntaan. Loppukaarre sanoo olevansa huolissaan etenkin huonokuntoisten ihmisten puolesta. – Viikko sitten hammaslääkäri sanoi meille, että kannattaa nyt äkkiä käydä täällä Kiuruvedellä kuvantamisessa kun vielä voitte, Sillanpää-Nousiainen hymähtää. – Kiuruveden kannalta tärkeintä lienee saada kuntoon lääkärija hoitajapalvelut, ja yksittäisenä esimerkkinä hampaiden oikomishoidot, joissa on edelleen vaikea osaajapula. – Kun muutin tänne 1970-luvulla, oli Kiuruvedellä asukkaita noin Timo Loppukaarre sanoo olevansa huolissaan etenkin huonokuntoisten ja autottomien ihmisten puolesta. 15 Keskiviikko 13. Markku Siponen Leena Pöksyläinen Rauno Pikkarainen Mira Kokkonen. Kiuruvedellä on toki vielä joitakin asioita, jotka ovat paikkakunnan kokoon nähden varsin hyvälläkin tolalla. – Kotihoidon aikataulu on tosin tiukka, hyvinvointialueen järjestämä näytekyyti lähtee jo käsittääkseni kello 9. Kokkosen mukaan nyrkkisääntö on, että asiakkaan näkökulmasta kerran kuussa tai useammin tarvittavat palvelut ovat lähipalveluita, pari kolme kertaa tarvittavat seudullisia ja kerran vuodessa tai harvemmin tarvittavat palvelut keskitettyjä palveluita. – Asiakkaan näkökulmasta verikokeita otetaan lähes samaan tapaan kuin ennenkin, mutta osa näytteistä lähetetään analysoitavaksi Iisalmeen tai jopa Kuopioon saakka. Pikkarainen muistuttaa, kuinka vaaleissa jotkut hehkuttivat hyvinvointialuetta, Pikkaraisen mukaan hänellä oli tiedossa jo silloin, miten palveluiden kanssa käy. Pikkarainen pelkää, että vielä suurempi takaisku on Kiuruveden vastassa vuonna 2025, kun Kiuruvedellä jää tyhjäksi sotekiinteistöjä. Lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa näkökulmasta kouluille jalkautuvat palvelut olisivat tarpeen. Nykyään ei uskoisi, että joskus on ollut noin paljon. Kokkosen mukaan röntgenlaite oli jatkoajalla jo Ylä-Savon soten viimeisinä vuosina, ja palvelu oli liipasimella silloin useaan otteeseen palvelusopimusneuvottelujen yhteydessä. Mieluummin asioidaan Iisalmessa kuin Kuopiossa saakka. Usein olen pohtinut, että minnekähän ne ihmiset ovat täältä hävinneet. Kokkonen olisi ”kovasti toivonut”, että yleisten palveluiden lautakunta olisi sisällyttänyt Kiuruveden liikkuvien palveluiden piiriin myös kuvantamisen osalta, mutta valitettavasti siihen ei lautakunnassa lähdetty. – Kyllähän se kuitenkin vaatii aikaa ja oman järjestelynsä varsinkin työssäkäyviltä ihmisiltä, esimerkiksi jos pitää vaikkapa lasta lähteä käyttämään Iisalmessa tai kauempana. Tästä laitteen toimivuudesta on ollut ristikkäistä näkemystä röntgenhoitajan kanssa: olen myös hänen kanssaan kesAKU LAATIKAINEN Timo Loppukaarre harmistuneena: ”Kyllähän se on iso heikennys Kiuruveden palveluihin” – Ensireaktio minulla oli, että se on huono uutinen, kun Kiuruvedeltä loppuu röntgen, tuumaa Kiuruveden terveyskeskuksessa asioimassa ollut Timo Loppukaarre. Muuten tulee haasteita ja siinä melkein sitten pitää yrittää sovitella muutakin asiointia samalle reissulle, ettei jatkuvasti tarvitsisi esimerkiksi Iisalmessa rampata. – Toki onhan se totta, että kaikille ei ole täällä töitä, jolloin ihmiset joutuvat muuttamaan muualle. Kyllä tämä röntgenin loppuminen on mielestäni iso heikennys Kiuruveden palveluihin, hän sanoo. Nyt pitää tosiaankin toivoa, että jospa sitä tarvetta terveyspalveluille ei kovin paljon tulevaisuudessa tulisi. Franz Weiss on samoilla linjoilla kuin Loppukaarre. – Siinä ei ole nyt monin osin onnistuttu, Kokkonen toteaa. Laitteen huoltokulut ovat 10 000 euroa/vuosi. – Tämä olikin sitten ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun Kiuruvedellä röntgenissä asioimme
Ei minulla silloin ollut tietoa, mikä minusta tulee, mikä on lopullinen paikkani, Koivistoinen sanoo. syyskuuta 2023 Uutiset Kiuruveden S-marketin uusi pomo kehuu paikkakunnan lupsakkuutta Riina Koivistoinen on uusi Kiuruveden S-marketin päällikkö. Kävin kenttäpäällikkö Kirsi Jeskasen ja Kiuruveden S-marketin päällikkö Sirpa Pennasen haastattelussa. Toiveen voi jättää verkossa Sinun toive -palvelussa. Peeässä on hyvä työnantaja, täällä on mahdollisuus kehittyä ja kasvaa ja saada uusia haasteita. Se on tullut minun kohdallani todistetuksi. Kiuruveden S-marketilla on pitkä historia js asiakaskunta on vakiintunut. Kiuruveden S-market on yksi suurimmista S-marketeista Ylä-Savon alueella, mutta kilpailu on kovaa, Kiuruvedellä on kaksi elintarvikemyymällä: K-supermarket ja Tokmanni. Kiuruveden S-marketissa Koivistoisella on henkilökunnassa vanhoja tuttuja ja uusia kasvoja, samoin kuin asiakkaissa. – Sen takia lähdin merkonomiksi opiskelemaan lukion ohella. Pitkän linjan peeässäläinen aloitti Kiuruvedellä elokuussa. Koivistoinen aloitti Pyhäsalmessa marraskuussa vuonna 2019. Näkyykö ruuan hinnan nousu tuotevalikoimissa. – Pyrimme tekemään paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyötä ja lisäämään paikallisia tuotteita. 16 Keskiviikko 13. Mahdollisuuksia yrityksessä riittää, sanoo Koivistoinen. S-marketissa asioidaan aina ja aina uudelleen, mikä on henkilökunnan ansiota, että asiakkaat valitsevat meidät, Koivistoinen sanoo. nen. Halusin lisää uusia haasteita. Toivesivusto on ollut kovassa käytössä, toiveita tulee laidasta laitaan. Lisäksi Kiuruvesi on suurempi market myynnillisesti kuin Pyhäsalmessa. Kiuruveden S-marketin vahvuus on Kovistoisen mielestä iso valikoima, helppo ja sujuva asiointi sekä kilpailukykyiset hinnat ja mukavat ihmiset. Työntekijöitä Kiuruveden S-marketissa on parikymmentä. Ja olihan Kiuruvesi jo tuttu paikka Koivistoisille, sillä hän oli ollut apulaispäällikkönä Kiuruvedellä vuoden. Koivistoiselle osa työntekijöistä ja asiakkaista on entuudestaan tuttuja. – Kaikki lähtee fiiliksestä, millainen siitä muodostuu kun tullaan kauppaan. Kaupan ala ominta Kaupan ala tuntui Koivistoisesta omalta heti nuoruudesta. Vuonna 2018 Koivistoinen siirtyi Kiuruveden S-marketin apulaispäälliköksi, missä tehtävässä hän oli vuoden. Riina Koivistoinen S-marketpäällikkö “. Koivistoinen on tuttu kiuruvetisille S-marketin asiakkaille ja työntekijöille, sillä hän toimi aikanaan marketin apulaispäällikkönä. Näen tärkeänä myös henkilöstön johtamisen ja työhyvinvoinnin tukemisen. – Kesällä siirryin Sonkajärvelle ja olin siellä nelisen kuukautta, kunnes minulle tarjottiin Pyhäsalmen S-marketin päällikön paikkaa. Esimerkiksi mykyrokkaa, paikallista perinneherkkua, on myynnissä. Myymälän tuotevalikoimasta tulee Kiuruvedellä todella paljon toiveita, 10–15 toivetta päivässä. Samaan aikaan hän osallistui esimiesvalmennukseen, kunnes vuonna 2019 Koivistoiselle tarjottiin päällikön paikkaa Sonkajärven S-marketista. Kaikki lähtee fiiliksestä, millainen siitä muodostuu kun tullaan kauppaan. – Kiuruvesi painoi siirtymisessäni Pyhäsalmesta Kiuruvedelle, sillä työmatkani lyheni. Jotkut ovat asioineet meillä 30–40 vuoden ajan. Näen tärkeänä myös henkilöstön johtamisen ja työhyvinvoinnin tukemisen. – Ja savolaisella paikkakunnalla asiakkaat ovat mukavan lupsakoita. Niinpä Prisman johtaja Petri Haimakainen vinkkasi, että Kiuruveden S-marketissa olisi apulaispäällikön paikka auki. – Suostuin siis saman tien, tuumasin, että ehdottomasti lähden. – Työskentelin seuraavan vuoden viikonloppuisin koulun ohessa Prismassa. – Eniten vaikutuksen näkee siinä, että ketjun edullisimmat, omat merkit ovat kysyttyjä, toteaa Koivistoinen. – Kohtuullisen paljon tehdään myyntiä neliöihin nähden. Riina teki ylioppilastutkinnon lisäksi merkonomin tutkintoa. Pyhäsalmessa hän työskenteli siihen saakka, kun avautui paikka Kiuruveden S-marketissa. Kiuruvedellä S-marketin kaupankäynnissä korostuu Riina Kovistoisen mukaan yhteisöllisyys. Lähdin harjoittelijasta ja olen nyt tässä. S-Market haluaa satsata myös paikallisuuteen. Ajattelen, että myös tulevaisuus on omissa käsissäni. Tonttikin asettaa omat rajoituksensa. Seuraavana päivänä soitettiin ja kysyttiin, otanko paikan vastaan. – Peeässässä olen ollut nyt melkein 10 vuotta. Siksi tartuin tarjoukseen. Sain taas lisää uutta haastetta, perustelee Koivistoinen. Kiuruveden S-marketissa ei ole laajentumissuunnitelmia, myymälän puoli pysyy nykyisellään. Laaja valikoima S-marketin päällikkö voi rakentaa kaupasta omannäköisensä, vaikka ketju luo tietenkin tietyt raamit toiminnalle. Tärkeää on niin ikään vahvistaa sitä, että asiakaskokemus olisi paras mahdollinen, linjaa KoivistoiTEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Riina Koivistoinen asuu Iisalmessa, hän käy naapurikunnasta käsin töissä Kiuruvedellä. Työmatkani Iisalmesta piteni, mutta Pyhäsalmen market oli suurempi kuin Sonkajärven market. – Kaikki toiveet pyritään toteuttamaan. Toivotaan tuotteita, joista en ole välttämättä kuullutkaan, mutta toiveet selvitetään, lupaa Koivistoinen. Olin Prismassa kaikkiaan neljä vuotta ja nälkä kasvoi syödessä. Sillä on merkitystä, sillä minulla on pieni lapsi ja asun Iisalmessa. Koivistoinen aloitti Iisalmen Prismassa työharjoittelijana vuonna 2013, kun hän teki kaksoistutkintoa Iisalmen lukioon
Paitsi kotitarpeiksi juurikkaita ja maitoa oli myydä kouluille. Juomme kahvia Mäntyhovilla Leenan ja Riston kanssa, lapsia heillä on viisi ja lastenlapsia kymmenen. Isoäidin jalanjäljillä Sarja tarkastelee lapsuutta Kiuruvedellä eri vuosikymmeninä. Lapset kun syntyivät 14 vuoden sisällä, viimeisenä kaksoset. Hyvää uskossa oli turvallisuus ja yhteisöllisyys, joskin tuntui myös ahdistavalta. Täiden hävittämiseksi taas tupsuteltiin DDT:tä päähän ja sitaistiin huivi ylle. Uskovainen perhe kuului vanhoillislestadiolaisiin. Tämä osti hänelle punaiset kangaskengät. Tili jäi tosin saamatta, ja myöhemmin Leena keksi, että voisi vaihtaa harmoninsoittovuorojaan siskojen kitkemisapuun. Seuroissa sai tavata muita nuoria. Viisivuotiaana Leena myös kävi ensi kerran kirkonkylällä apulaisen, nuoren naapurinlikan mukana. Lentopalloonkaan ei kavereiden pyytäessä ehditty, mutta sodassa olleen isän johdolla voimisteltiin, tuvassa oli voimistelurenkaatkin. Kotiin tuli Siionin lähetyslehti ja radiosta kuunneltiin uutiset, pyhäisin jumalanpalvelus ja torstaisin Pekka Lipposen seikkailut. 17 Keskiviikko 13. Reeta-mummu kertoi tarinoita, lähinnä Raamatusta, olihan niissä jännittäviäkin kuten Daniel leijonien luolassa. Porsituskarsinan tuntumassa he sitten tapasivat, työvuorossa oli Leena, joka oli pikkutytöstä asti tottunut öisin vahtimaan porsitusta. Seuraavan kerran hän muistaa päässeensä kylälle 12-vuotiaana, kun kävi kolme kuukautta kansalaiskoulua. Opintien sijaan hän kuljetti rehusäkkejä ja maitotonkkia Vuokko-hevosen kanssa. Kuinka tiukalla muistamisten kanssa olisi ollut Tyyne-äiti, jonka oli huolehdittava perheen ohella lehmistä ja osallistuttava tilan töihin. syyskuuta 2023 1950 MONEN VUOSIKYMMENEN IHMISET Oli Leena Jauhiaisen työntäyteisessä lapsuudessa vapaatakin, silloin saattoi istuskella mäenrinteessä koivun alla tai kerätä ahomansikoita ja mesikoita. Niitä lipposia Leena tuijotti linja-autolta tullessa, oli erikoista, kun ei ollut paljasvarpain. Ukkosenilmalla pistorasiasta välähti tupaan kultapallo, vieri keränä Talvet Leena saa nukkua mummun kammarissa tämän selän takana, siinä on lämmin ja turvallista. Polleana hän sai sitten istua ja ajaa haravakonetta. Ja jos joutuikin käyttämään monen yllä olleita sarkahousuja ja monoja, joiden päälle pujotettiin pakkasella villasukat, niin äitienpäiväjuhliin äiti sentään ompeli mekkoja. Jos 1950-luvulla olikin ankeaa, oppi siinä työn teolle ja kunnioittamaan vanhempia. Ensin oli aarin porkkanaurakka, ja sen päälle luvattiin rehukaalija naattinaurisriveiltä kymmenpennisiä. Kärkkäinen asui 1950-luvulla Sulkavanjärvellä Mustinmäen maatilalla. Leena Jauhiainen o.s. Hiihtoa taas ei kukaan ehtinyt neuvoa ennen koulun alkua, ja sukset oli pelillä paikatut. Lypsyllä olleen äidinkin salama löi kerran tajuttomaksi. Pelon aiheitakin oli. ”Syntymäpäiviä ei pidetty, meitähän oli kymmenen lasta”, Leena kertoo. Syksyllä oli pitkiä ja raskaita viikkoja, hän muistelee. Nuoremmat sisarukset pyrkivät ja pääsivät oppikouluun, hän nousi viideltä navetalle joutuakseen isän mukaan metsätöille, koska ”kaikkia ei ole vara kouluttaa”, mistä Leena oli katkera. TEKSTI & KUVA HEIDI JAATINEN, KIRJAILIJA Viisivuotiaana Leena sai Matti-isältä joululahjaksi itse tehdyn puukuorma-auton, jonka renkaat eivät oikein pyörineet. Oli hän siskoineen käynyt lypsylläkin, ennen ja jälkeen koulupäivän, ja kesäisin piti kitkeä. Äiti taas sai omaa rahaa toimittamalla munia sairaalalle. Viikon perunannostoloma ei riittänyt, ja muutenkin isä keksi jatkaa päivää uuden Verkun valossa, ”toivoin että loma jo loppuisi”. Leikkeinä 1950-luvulla oli hippa, ruutuhyppely ja kymmenen tikkua laudalla. Hän oli perheensä kuudes lapsi. Raamatussa luki ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan”. Niinpä heillä annettiin selkään tarvittaessa ja vähän muulloinkin. Ja sellainen kasvattaa arkoja lapsia. Sodassa vaurioitunut vihainen Putte sen sijaan puraisi häntä niskasta. “ 70 VUOTTA huoneen poikki ja räjähti peräseinään. Talvet Leena sai nukkua mummun kammarissa tämän selän takana, ”siinä oli lämmin ja turvallista”. Nykyään lapset uskaltavat sanoa mielipiteensä.. Risto löysi Leenansa Seppälän maatalousoppilaitoksesta, tosin he olivat teineinä olleet samoissa häissä, valokuva sen paljastaa, vaikka ”eihän me tiijetty toisistamme”. Sen jälkeen piti jäädä kotitilalle töihin. Toki saarnat tunnetusti kestivät, joten pitkästyttihän se joskus. Leena sai ystävänsä haasta kiinni, muille se ei antautunut. Työ oli ihmisarvon mittapuu ja työllä ansaittiin oikeutus elämään, sillä ”joutilaisuus vie paheeseen”. Monessa kodissa kuri oli silti kovaa. Sodan jälkeisenä aikana lastenkin oli tehtävä työtä eikä leluja juuri ollut
– Pyrin lisäksi osallistumaan aktiivisesti alueen hankkeisiin. Tossavainen ajatteli aluksi, että lehtijuttu hänen puutarhastaan oli ystävien vitsi vain, mutta he halusivat tosissaan kuvan kauniista kukista lehden sivuille ja antoivat juttuvinkin toimitukseen. Sisällä olen kasvattanut ensin aina puoli metriä pitkäksi asti ja sitten siirtänyt ulos, hyvin on aina lähtenyt kun joka kevät aloittaa alusta homman, sillä auringonkukka on yksivuotinen, Tossavainen kertoo. – Nyt näyttää vähän kuihtuvan NOORA LUKKARINEN Juha Tossavainen on kasvattanut auringonkukkia 30 vuotta. Eetu Tikkanen on ehdolla By Iisalmi -tunnustuksen saajaksi Tämän vuoden By Iisalmi -tunnustuksen ehdokkaat on julkistettu. – Äidiltä tarttuivat nämä kukkaistutuksen geenit mukaan, Tossavainen muistelee. Molemmissa markkinoinnin kohteena oli saman katon alla asuva mummu, joka oli vakioasiakas niin koriste-esineille kuin pääsylipuillekin. Kiuruvetisjuurisista By Iisalmi AKU LAATIKAINEN Kiuruvedeltä kotoisin oleva yrittäjä johtaa Kahvila-Ravintola Iltalypsyn ja Ravintola Tillyn toimintaa. Tossavaisen mukaan harrastus ei ole kallis, ja parasta siinä on oman käden jäljen näkeminen. syyskuuta 2023 Pitkän linjan puutarhaharrastaja Pisin auringonkukka Juha Tossavaisen pihalla on mitattu olevan pituudeltaan 3,3 metriä. Niitä hän suunnittelee vievänsä talveksi asuntoon sisälle, ellei pakkanen ehdi korjata niitä ensin. Eniten yleisöääniä saanut ehdokas julkistetaan By Iisalmi -tunnustuksen saajaksi ja nimitetään brändilähettilääksi By Iisalmi -seminaarissa 8.11.2023 Iisalmen kulttuurikeskuksessa. Siellä voi myös äänestää omaa suosikkiaan. Sittemmin ideoita on putkahdellut uusien tuotteiden ja liikeideoiden muodossa, ja yritystoiminta onkin ollut varsin rönsyilevää aina omista ravintoloista leipomoon ja villiyrttien jatkojalostukseen. NOORA LUKKARINEN tuo yksi. – Olen ollut pienestä asti varsin yritteliäs. Jos lämpimiä kelejä vielä riittäisi, niin pari auringonkukkaa voisi vielä aueta, Tossavainen tuumaa. IISALMEN YRITTÄJÄT Uutiset. Iltalypsyn tarina ja tuotteet pohjautuvat maitoon ja maaseutuun. – 30 vuotta olen kasvattanut auringonkukkia. Yritteliäs pienestä pitäen By Iisalmi -tunnustus jaetaan nyt seitsemännen kerran. -tunnustuksen on aiemmin voittanut vuonna 2020 liikunta-alan yrittäjä Laila Korhonen, omaa sukuaan Kämäräinen. Kolmekymmentä litraa vettä saa päivässä tähän kantaa. Juha Tossavaisella on takapihallaan näyttävä puutarha. Muut ehdokkaat ovat Rebekan hoitokoti ja Hoitokoti Kultasirkku, Liikuntaseura Ote sekä Mähösen musiikkikaupan yrittäjä Marko Mähönen. Yksi vuosi on jäänyt väliin, kun ei ollut mahdollisuutta silloin kasvattaa, koska asuin keskellä kylää. 18 Keskiviikko 13. Viime keväänä hänet palkittiin Iisalmen Vuoden nuorena yrittäjänä. – Hyvän makuisia ovat kun itse kasvattaa, Tossavainen toteaa. Paikallisuus ei ole vain lähiraaka-aineita, vaan siihen liittyy savolaisuus syvemmin. Iisalmen kulttuurikeskuksen tilat on nimetty paikallisten merkkihenkilöiden mukaan ja Tilly on jatkoa muun muassa Vennylle ja Eino Säisälle. Tunnustus on kunnianosoitus myös ehdokkaan kannustaville taustajoukoille – ihmeet tehdään yhdessä. – Oman yrittäjäurani aloitin 24-vuotiaana, kun jatkoimme ravintolatoimintaa legendaarisen Timosauruksen tiloissa vuonna 2012. Kukkaharrastus oli hänen mukaansa jo tuolloin hyvä vastapaino työlle. Salaisuuksia tai vinkkejä toisille puutarhureille ei sen kummemmin ole, vaan kaikki lähtee hyvästä lannoitteesta ja hyvästä hoidosta. Tillyn punainen lanka puolestaan on Juhani Ahon herkullisessa tarinassa. Lisäksi ehdin saada kokemusta tarjoilutyöstä pääkaupunkiseudulla ennen kuin opiskelin Kuopiossa restonomiksi, Tikkanen kertoo Iisalmen kaupungin verkkosivuilla. By Iisalmi -tunnustuksen äänestysaika on tänä vuonna 7.9.– 6.10.2023. Eetu Tikkasta kuvaillaan Iisalmen kaupungin tiedotteessa syvästi savolaisia ja aidosti paikallisia kahvilaja ravintolaelämyksiä raikkaalla otteella loihtivaksi yrittäjäksi. Iisalmen kaupunki tiedottaa, että vuosittain jaettavalla By Iisalmi -tunnustuksella halutaan nostaa esille tekoja, joilla on vaikutettu myönteisesti Iisalmen seudun vetovoimaisuuteen ja elinvoimaisuuteen. Varhaisimpia muistojani yrittämisestä on, kun sisareni kanssa valmistimme wc-paperihylsyistä joulutonttuja ja kesällä serkkujen kanssa tuotimme teatteriesityksiä. Eetu Tikkanen on saanut tunnustusta aiemminkin. Auringonkukat ovat yli kolme metriä pitkiä. Ennen eläköitymistään 4–5 vuotta sitten Tossavainen teki metallitöitä. Tikkasen mukaan myös oppilaitosyhteistyö on tärkeää, kun opiskelijat ja ohjaajat jakavat osaamistaan esimerkiksi uusimmista laitteista ja työtekniikoista. Yksi ehdokkaista on Kiuruvedeltä kotoisin oleva Eetu Tikkanen, joka toimii yrittäjänä Kahvila-Ravintola Iltalypsyssä ja Ravintola Tillyssä. Ennen yrittäjyyttä olen työskennellyt perheyrityksissämme kotitilalla ja ravintolassa. Erilaiset hankkeet ylläpitävät jatkuvaa kehittymistä ja antavat mahdollisuuden haistella ja maistella alan viimeisimpiä tuulia, Tikkanen kiteyttää. Auringonkukka on Tossavaisen suosikkikukka, mutta kauniita ovat myös hänen kasvattamansa pelargoniat. Muulloin on aina tullut kasvatettua ihan siemenestä lähtien. Tarinoihin Iisalmen seudun ihmeidentekijöistä voi tutustua internetissä osoitteessa www.iisalmi.fi/byiisalmi. Tunnustus on osoitus tinkimättömästä ”Haluan tehdä parasta” -asenteesta ja positiivisuudesta, jolla on tehty hyvää Iisalmessa tai jopa kansainvälisesti. Hän pyörittää Iisalmessa Keilaja liikuntakeskus Liikettä yhdessä puolisonsa Timo Korhosen kanssa. – Yksi yrityksemme tärkeimpiä arvoja on paikallisuus. Lisäksi Tossavaisen puutarhasta löytyy tomaattia ja kurkkua vietäväksi omaan ruokapöytään
19 Keskiviikko 13. Monia kiuruvetisiä voittajia Pielaveden kunnanvaltuuston puheenjohtaja Harri-Pekka Luomi avasi tapahtuman ja esitti kiitokset kuntoliikuntatapahtumaan osallistuneille urheilijoille. Tapahtuma oli osa Kiuruveden ja Pielaveden 150-vuotisjuhlavuosia. Osa kilpailijoista tuli tyylikkäästi maaliin.. Viime lauantaina pidetty koko perheen kuntoliikuntatapahtuma Isokoski-hölkkä järjestettiin nyt kolmannen kerran. Samalla Saastamoinen ilmoitti yleisölle myös tulevan talven toiminnasta. Hölkkä/kuntosarjassa juostiin 10 kilometriä ja nopeimmin matkan taittoi Lauri Lukkarinen ajalla 51.11,9. Hän esitti järjestettäväksi oheistapahtumana ”tonkkumin” heittoa ja hän itse voittikin yleisen sarjan. Mutta sopiva päivä oli myös näin syyskuussa, koska Isokoski-hölkkä osui maamme Seurantalopäiväksi. Samanikäisten poikien nopein oli KiurU:n Eetu Herranen ajalla 10.54,5 ja T16-sarjassa ykkönen oli KiurU:n Martina Auvinen (16.04,1). Kiuruveden Urheilijoiden Tarja Viertorinne voitti alle 60-vuotiaiden naisten sarjan 10 kilometriä hyvällä ajalla 45.13,2. Seuraavalla kerralla Isokoski-hölkkä pyritään palauttamaan entiselle paikalleen Suomen luonnon päiväksi, mitä vietetään lauantaina 24.8.2024. TEKSTI TENHO TIKKANEN KUVAT JORMA VÄÄTÄINEN Kilpailunjohtaja toiminut Kari Saastamoinen ilmoitti, että tapahtuma tullaan järjestämään myös ensi vuonna. syyskuuta 2023 Urheilu Mukana oli monenikäistä osallistujaa. Hän taittoi matkaa sen verran vauhdikkaasti, että oli vielä puolimatkassa aivan miesten kannoilla. T12-juoksusarjassa voiton korjasi Kiuruveden Urheilijoiden Anna Siponen ajalla 10.24,7. Tapahtumassa oli mukana myös monia talkoolaisia. Kilpasarjoihin osallistuivat nyt jo useampana vuonna peräkkäin SM-tason urheilijat. Samalla on tosin todettava, että Tikkanen antoi hiukan tasoitusta, kun nuorin hänen perheensä jäsenistä ohjasti isäänsä vaunuista käsin. Lasten sarjassa paras oli Emil Arponen Espoosta. Koko perheen aurinkoinen liikuntapäivä Sulkavanjärvellä järjestettiin Isokoski-hölkkä kolmannen kerran. Kaikkiaan heitä tarvittiin pitkälti toistakymmentä henkilöä muun muassa kuuluttamiseen, ajanottoon, mitaleiden jakoon, valoja videokuvaukseen, puffet-tarjoiluun ja niin edelleen. Ensi vuonna uudestaan Koko perheen kuntoliikuntatapahtuman piti olla jo elokuun lopulla Suomen luonnon päivänä, mutta tapahtuma päätettiin siirtää, jottei se osuisi päällekkäin Runnin kylpylän triathlonkilpailujen kanssa. Kaukaisimmat vieraat olivat Espoosta saakka ja kilpailun nuorin osallistuja oli vain kolmevuotias. Laturetki ja ulkoilupäivä järjestetään entiseen tapaan pääsiäislauantaina eli 30.4.2024. Aurinkoinen päivä houkutteli tapahtumaan noin 40 kilpasarjalaista ja lisäksi yleisöä Sulkavan Huvipirtille oli saapunut reilut sata henkilöä. Ensimmäisinä vuosina 1920-luvun alussa Huvipirtillä järjestettiin erilaisten huvitilaisuuksien lisäksi myös hiihtokilpailuja. Kuten tiedetään, Isokoski-hölkkä järjestettiin Huvipirtillä, mikä on nykyisin Sulkavan Nuorisoseuran omistuksessa. Mainittakoon vielä, että Sulkavan Koitto on Kiuruveden vanhin urheiluseura. Kaikissa juniorisarjoissa matkana oli 2,5 kilometriä. Kari Partanenkin osoitti olevansa kovassa kunnossa – hän voitti yli 60-vuotiaiden miesten sarjan ajalla 50.51,7. Saastamoinen esitti kiitoksensa järjestäjien puolesta myös Vieremän Kellopuodille ja Hannu Lappalaiselle, joka on suunnitellut ja toteuttanut kilpailun palkinnot ja mitalit. Kilpailunjohtajana toimi Kari Saastamoinen. P16-sarjassa Iisalmen Visan Matias Nissinen saapui voittajana maaliin ajalla 12.44,2. Sata Suarta Sulukavassa -latu pidetään taas avoinna, mikäli sää on suosiollinen. Tikkasen aika oli 42.11,8 ja Huotarin 42.47,5. Alle 60-vuotiaiden miesten 10 kilometrillä käytiin tiukka kisa KiurU:n Harri-Pekka Tikkasen ja Iisalmen Visan Mikko Huotarin kesken. – Kylien välisellä yhteistyöllä saadaan ihmeitä aikaan pienin varoin, siitä ovat osoituksena Isokoski-hölkkä ja Sata Suarta Sulukavassa -retkihiihtotapahtuma ja jatkoa on luvassa, sanoi Luomi, joka on myös Sulkavan Koiton hallituksen jäsen. Samalla tämänvuotisen kuntoliikuntatapahtuman järjestelyihin osallistuivat Kiuruveden kaupunki ja Pielaveden kunta, jotka viettävät tänä vuonna 150-vuotisjuhliaan. Huotari aloitti vahvasti ja hän oli vielä puolivälissä hiukan Tikkasta edellä, mutta jäi lopulta toiseksi. Huvipirtti valmistui vuonna 1920 ja se oli Sulkavan Koiton ja Sulkavan Nuorisoseuran yhteishanke. Samalla Partanen toi liikuntatapahtumaan väriä. Muut järjestäjät olivat Radio Sandels, Kiuruveden Urheilijat, Pohjois-Pielaveden kylät ry, Sulkavan Nuorisoseura ja Sulkavan Koitto ry. Se on perustettu 4.2.1912
Parasta KiVon treeneissä on hänen mukaansa se, että ei tarvitse yksin tehdä mitään, varsinkaan inhokkiliikkeitä.. Iisalmessa hän oli Ladylinella ohjaamassa spinningiä ja kuntosali circuitia. – Vähän jännitti kyllä ennen ensimmäistä ohjaajakertaa, mutta nyt on tällä viikolla ollut tosi monta sellaista uutta tilannetta, kun on tuo voimajumpan ohjaus ollut ja maanantaina pidettiin lukiolaisille näytetunteja, niin nämä kokemukset helpottivat jatkamaan. – Odotan kovasti, että nyt kun on ollut näin kivasti porukkaa näillä maksuttomilla ekoilla kerroilla, että se innostus jäisi monelle ja ihmiset aloittaisivat kenties vaikka uuden harrastuksen tämän myötä, Tikka toteaa. Nyt ei oikeastaan jaksa enää edes jännittää, Tikka selittää. Lisäksi hän pitää sunnuntaisin kuntokrossia ja aloittaa syksymmällä pitämään pikatreeniä Riikka Pääkön kanssa. Se tuntui sitten luontevalle, että haluan auttaa ja ohjata ihmisiä, mutta se itse lähihoitajan työ vähän alkoi niin sanotusti tökkimään. Mutta uskon, että ihan hyvin tästä kaikki lähtee liikkeelle, Tikka sanoo. Kansalaisopiston kuntosalitunteja hän alkaa pitämään Kiuruvedellä, samoin Vieremällä. Juuri KiVon uusiutunut jumppalukkari oli innostanut Jaanat jumppaamaan. Tikalla on alalta laajamittaista kokemusta. syyskuuta 2023 Urheilu Mirka Tikka aloitti Kiuruveden Voimistelijoiden uutena ohjaajana tänä syksynä. Vieremällä hän on pitänyt puistotreeniä ja lisäksi on ollut yksilöja pienryhmävalmennuksia. Kipinä liikuntaharrastusta kohtaan löytyi toden teolla noin neljä vuotta sitten. – Ehdottomasti tullaan uudelleen, Partanen sanoo. TEKSTI JA KUVA NOORA LUKKARINEN KiVon uusi ohjaaja Mirka Tikka aloitti viime torstaina voimajumpan parissa. 20 Keskiviikko 13. KiVon syksyn jumpat alkoivat Kiuruveden Voimistelijoiden uudistunut jumppalukkari veti sekä uusia että vanhoja voimistelijoita harrastuksen pariin heti avajaisviikolla. Pääkkö on ollut KiVon ohjaaja viime syksystä asti. – Huippufiilis, nämä kaikki jumpat tulee käytyä kokeilemassa ja hyvä, että lukujärjestys on uusiutunut, sanoo puolestaan Lappalainen. Halusin kokeilla jotain uutta, ja kun treenaan muutenkin niin ajattelin, että miksipä ei, Pääkkö kertoo polustaan. – Oli sopivan rankka. Se on ollut oikea ratkaisu, en haluaisi muuta tehdäkään, kertoo Tikka. – Ohjaaminen on jännää ja kivaa, mukaansatempaavaa hommaa. Pikatreenin tämänhetkinen ohjaaja Riikka Pääkkö kuvailee kurssia sanoilla hikinen ja hauska – jokainen pystyy tekemään omaa tahtia, ei millään supervoimilla supernopeasti. Olin KiVossa ensin jumppaajana tosi monta vuotta, sitten pienen tauon jälkeen hyppäsin ohjaajan hommiin. He korostavat sitä, että iän myötä lihaskunnon merkitys kasvaa, joten monipuolinen liikkuminen on hyväksi. – Olin lähihoitajana kahdeksan vuotta. Uusi ohjaaja Mirka Tikka on liittynyt KiVon tiimiin. He ovat pitäneet muutaman vuoden taukoa harrastuksesta, mutta nyt oli taas motivaatiota lähteä ohjattuun liikuntaan mukaan. Hän on ollut personal trainerina ja kuntosalivalmentajana nyt kaksi vuotta, koulutuksen näihin nimikkeisiin hän sai Oulussa Trainer4You:lla. Kaksikko odottaa jumppaharrastukselta kunnon kohottamista ja lihaskunnon parantamista. Innokkaita jumppaajia Maanantaina puolen tunnin pikatreenissä kävivät muiden mukana jumppaamassa ystävykset Jaana Partanen ja Jaana Lappalainen. – Pikatreeniä ideoitiin keväällä, kävijöitä oli kivasti ja vastattiin jumppaajien toiveisiin aikataulun suhteen, kun lapset voi viedä samaan aikaan toiseen saliin omaan jumppaansa, Pääkkö selittää. – Tässä pikatreenissä oli parasta tehokkuus, lyhyessä ajassa tuli hiki pintaan, Lappalainen kommentoi. Niinpä sain idean, että haluan lähteä liikuntapuolelle. Musiikin tempoonkin oli helppo tehdä, kun se antaa rytmiä, Partanen hymyili. – Sieltä ovat tulleet ne ensimmäiset kokemukset, että sinänsä tämä on kaikki vielä aika uutta
Ratsastuksesta neljä ykkössijaa KiuRalle Yli 3000 euroa Kiuruveden nuorille Heinäkuussa järjestetty golfin Hyväntekeväisyyttä kaikilla aisteilla est1996 Kiuruvesi 150 vuotta -juhlakisa tuotti Kiuruveden nuorille tukea sievoisen summan, yhteensä 3115 euroa. (1962) 2024 2024 Lehtityötä 70 vuotta Lehtityötä 70 vuotta Mäntylän kaksoset Sirkka ja Sisko Osmangin Lamminperältä. KiuPaakin pidemmän matkan ottelupaikalle teki vastustaja PU-62, joka – kuten kaikki 80 luvulla LVI-insinööriopintonsa vastustajan kotikaupungissa suorittaneet tietävät – tulee Mikkelistä, tuosta VIP-vieraita suoltavasta Etelä-Savon pääkaupungista. Pitkään tosin näytti, että Huuhkajat saisi taisteltua arvokkaan tasapelin, mutta 86. Itse ottelu oli kaksi kertaa tasan, 0–0 ja 1–1 Tuuli Laitisen tasoitettua PU-62:n johdon puolestakentästä lähteneellä kaukolaukaukselMusta-asuinen PU-62 oli KiuPaa nohevampi kauden molemmissa otatuksissa. Mukana Suomen joukkueessa on Kiuruveden Luomu-Wolleyn kasvatti ja nykyään kuopiolaisessa Puijo Wolleyssa Naisten Mestaruusliigaa pelaava libero Veera Help. Lisäksi Katariina Riikonen ja Chance-Breaker tekivät Seinäjoki Horse Showssa ”hattutempun” ottamalla kolme luokkavoittoa kansallisella 120 cm tasolla. Hyväntekeväisyyskisa järjestetään jälleen ensi vuonna. ”Immi” maajoukkueessa KiuPan kasvateista Ilmari Niskanen pelasi puolestaan maajoukkuepaidassa, kun Suomi jatkoi EM-karsintoja Kazakstanin vieraana sekä Tanskan isäntänä. kerran Pyhäjärven St. Suomen joukkueen nimekkäin pelaaja on LP Kangasalan yleispelaaja Iida Pöllänen, joka oli mukana äskettäin myös naisten EM-kisoissa. Suomi hallitsi ottelua ja onnistui voittamaan 0–1, kun Oliver Antman viimeisteli 78. Kisa onnistui erinomaisesti ja sekä kenttä että sää suosivat pelaajia koko päivän. Englannin kolmostasolla Ykkösliigassa pelaava Exeter City on parhaillaan sarjassa kolmantena, yhden pisteen sarjakärki Bolton Wanderersia perässä. Joukkueen seuraava peli on lauantaina 16.9. minuutilla Suomen muuri lopulta murtui, kun Pierre-Emile Højbjergin kaukolaukaus painui kotijoukkueen maalin alanurkkaan ja Tanska voitti 0–1. Kazakstania vastaan hän pelasi täydet minuutit ja esiintyi varsinkin toisella puoliajalla edukseen. Tanskaa vastaan Suomi oli suurelta osin puolustuskannalla. Turnaus pelataan Rovaniemellä 27.–29.10.2023. Muutamia poissaoloja oli myös Jarno Laitisen luotsaamassa KiuPa-ryhmässä, tosin joukkueen ”Jake” sai reilusti kokoon. Jottei lopputuloksen selvittäminen jäisi matematiikan tehtävän kaltaiseksi, paljastettakoon lukemat 8–1 PU-62:lle tässä leipätekstissä. Sanni Niiranen ja Hennylän Ruska saavuttivat kouluratsastuksessa luokkavoiton Ylä-Savon ammattiopistolla kansallisessa suomenhevosluokassa He A:4 prosenteilla 65.179. jo 17. Samalla Kanerva lisäsi, että Oliver Antman kärsi ottelussa nivusvamman. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, että kuinka pitkään Niskanen joutuu olemaan pois harjoituksista ja peleistä. syyskuuta 2023 Kiuruveden Ratsastajien ratsukot saavuttivat kisamenestystä viime viikonloppuna niin koulukuin esteratsastuksestakin. ”Immi” oli Huuhkajien avauskokoonpanossa molemmissa otteluissa. Porrassalmen Urheilijat karkasi kuitenkin jo ensimmäisellä puoliajalla 4–1 johtoon jatkaen samassa maalitahdissa myös toisen puoliajan, KiuPan maalihanan tukkeuduttua tyystin. Lake Golf Clubin metsäkentällä, joka on useiden kiuruvetistenkin golffareiden suosiossa. Lake Golfille hienosta päivästä, sanoo kilpailun järjestäjiin kuulunut kiuruvetisjuurinen Batu Lempinen. Suomi on lohkossaan kolmantena, yhden pisteen kärkikaksikko Tanskaa ja Sloveniaa perässä. Puijosta mukaan pääsivät myös passari Liina Räty, keskipelaaja Hanna Kastarinen ja yleispelaaja/hakkuri Venla Huoman. 21 Keskiviikko 13. minuutilla Benjamin Källmanin ja Glen Kamaran esityöstä. la pelikellon käydessä 11. Kotiyleisölle tarjoaa kautensa viimeiset pelit lauantaina Kuorevirralla sarjansa piikkipaikalta päätösturnaukseen volttaava P13-joukkue. KiuPan T13 hävisi Siilinjärvellä KiuPan joukkueista T12-, T13sekä P13-juniorien kausi jatkuu edelleen muiden joukkueiden sarjojen jo päätyttyä. Suomen maajoukkueen EM-karsintaurakka puolestaan jatkuu lokakuun puolivälissä Sloveniaa ja Kazakstania vastaan. minuuttia. (1962). Kiitokset vielä kerran kaikille pelaajille, yhteistyökumppaneille ja St. Kiuruvesi-lehden 2024 2024 Lehtityötä 70 vuotta Lehtityötä 70 vuotta Mäntylän kaksoset Sirkka ja Sisko Osmangin Lamminperält ä. Suomen vanhin golfhyväntekeväisyyskisa pelattiin 14.7. – Tervetuloa silloinkin tekemään hyvää, Lempinen kannustaa ja lisää, että nyt kerättyä tukea jaetaan keväällä 2024 sopivassa ajankohdassa, josta ilmoitetaan vielä tarkemmin erikseen. – Kyllä pelaajilla oli yritystä aivan alusta loppuun saakka, tällä kertaa se ei vaan tätä parempaan lopputulokseen riittänyt, summasi valmentaja lopuksi. Lupaavasti aloittanut Ilmari Niskanen nimittäin loukkaantui avauspuoliajalla sen verran pahasti, että hänen oli pakko tulla vaihtoon. LASSI MYLLYLÄ PEKKA KATTAINEN AKU LAATIKAINEN Ilmari Niskanen esiintyi edukseen maajoukkuepaidassa, kunnes loukkaantui. Arkistokuva. Joka tapauksessa loukkaantuminen sattui ikävään saumaan, sillä Niskanen on juuri vaihtanut seuraa skotlantilaisesta Dundee Unitedista englantilaiseen Exeter Cityyn ja pelit uudessa joukkueessa ovat sujuneet mallikkaasti, aivan kuten nyt Huuhkajissakin. Veera Help U20maajoukkueeseen Suomen alle 20-vuotiaiden tyttöjen lentopallomaajoukkueen päävalmentaja Joonas Huhtakangas on valinnut 12 pelaajaa ikäluokan EM-karsintoihin, joka on samalla myös NEVZA-mestaruusturnaus. Paitsi että tappio korpesi suomalaisia, tuli ottelusta myös muuta jobinpostia. Päävalmentaja Markku Kanerva totesi lehdistötilaisuudessa pelin jälkeen, että Niskasen olkapää meni taklaustilanteessa sijoiltaan. Exeterillä oli maajoukkuetauon aikana yksi ottelu, jonka se hävisi Leyton Orientille maalein 1–2. Tarkka päivämäärä on 19.7.2024. Tulevana viikonloppuna pelejä on kaikilla KiuPan joukkueilla, joilla kausi vielä jatkuu. – Kenttä oli taas täynnä hyväntekijöitä, jotka halusivat antaa tukensa Kiuruveden nuorille. Sunnuntaina puolestaan pelaa oman miniturnauksensa T13-joukkue kohdaten Jyväskylän seutuvilta saapuvat vastustajat Huiman ja PaRin. Sunnuntainen T13-joukkueen kahden ottelun mittaiseksi suunniteltu vieraspelimatka Siilinjärvelle typistyi yhteen otteluun Juvan Kisan luovuttua syyskierroksella sarjasta
Kaikki kuusi on vielä myös elossa. Joppilassa viimeksi syntyneet vielä elossa Kuvassa vasemalta äiti Riitta Terttu sylissään, Juho-isä. Näin ollen Juhon ja Riitan kuusi lasta ovat viimeiset Joppilassa syntyneet Remekset. Tapahtuman järjestäjinä ovat Kiuruveden kaupunki, Kiuruveden seurakunta ja Kiuruveden Seuratupayhdistys. Kiuruvesi-lehdessä julkaistusta kuvasta seuraavaa: Vuonna 1922 syntynyt Juho Pekka oli Joppilan Remeksiä kolmannessa polvessa. Menneenä kesänä siellä on pidetty kasteja rippijuhlia, on vietetty syntymäpäiviä, on juhlittu häitä ja on kokoonnuttu muistotilaisuuksiin. 22 Keskiviikko 13. Heikki Mononen soittaa teemaan liittyviä urkuimprovisaatioita. Sun tykös turvaan jumalan´-virsidraama sunnuntaina 24.9. Tuomo Remes kertoo 23.8. Vasemalla Raija, Tuomo, Pentti, Raimo ja Reino. syyskuuta 2023 Viikosta viikkoon VANHAN KUVAN KERTOMAA – KUVIA KIURUVEDEN KOTISEUTUYHDISTYKSEN VALOKUVA-ARKISTOSTA Tällä palstalla julkaisemme Kiuruveden kotiseutuyhdistyksen valokuva-arkiston kuvia. Tarhapellolle muuton jälkeen perheeseen syntyi vielä iltatähti, Arja vuonna 1965. Saat nyt kaiverruksen KUKSAAN VELOITUKSETTA! Kurkkaa verkkokaupasta kaikki kuksamallit Seuratupa 150 vuotta – aihetta juhlaan usein sunnuntaisin. Hänen puolisonsa oli Anna Riitta Ollikainen, joka oli syntynyt vuonna 1923 Rautalammilla. Kuoroa johtaa Hanna Kellokumpu. Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi. Kainulainen) Remes Joppilan edessä. Seuraveisuu kaikuu pirtissä Petterintie 8 74200 Vieremä 017 820 3640 Avoinna Ma-Pe 10-17 La 10-14 Tule palveltavaksi Vieremälle tai tilaa Kellopuoti.fi verkkokaupasta Maistuisiko sinulle NOKIPANNUKAHVIT. Tapahtumamme onkin osa Kiuruvesi 150 -juhlavuotta. Käsikirjoituksen on laatinut Tuomo Ruuttunen. Ohjelman tuotto käytetään Seuratuvan hyväksi. Muut mahdolliset muistamiset voi laittaa Seuratuvan tilille. Tervetuloa Virsidraamaan! Elämyksellinen virsidraama Teos on aiemmin esitetty Kuopion tuomiokirkossa ja Nilsiän kirkossa. Siellä pidettiin myös kuntakokous, jossa 150 vuotta sitten tehtiin päätös itsenäisen kunnan perustamisesta. Virsidraamakuoro esittää Erkki Tuppuraisen sovittamat Ukko-Paavon 5 mielivirttä Vanhan virsikirjan (1701) sanoin ja sen aikaisin sävelin. Toteutuksen ohjaa Jukka Kellokumpu. Osan säkeistöistä yleisö veisaa nykysanoin. EERO SVÄRD. Antti-niminen Juho Pekan veli asui sittemmin Joppilassa, mutta hänellä ei ollut lapsia. Talo pysyy kunnossa vain, kun sillä on käyttäjiä. Hän kuoli vuonna 1995. Siksi tuntuu hienolta viettää juhlahetkeä juuri kirkossa virsien ja sanan äärellä! Veisuussa on voimaa. Armo on ajatonta. klo 18 Kiuruveden kirkossa. Uskomattoman monessa Seuratupa on ehtinyt olla mukana. Asuivat Joppilassa vuoteen 1929 saakka, jolloin siirtyivät Murennoksen tilalle. Virsidraama rakentuu näistä virsistä ja Sakari Svärdin lukemista Paavon kirjekatkelmista. Vietämme merkkivuotta järjestämällä kirkossa esitettävän Virsidraaman. Matti Järveläinen toimii pappina. Job ja Anna Kaisa (o.s. Joppilassa perheeseen syntyi 6 lasta; Pentti 1946, Reino 1947, Raimo ja Raija 1949 ja toiset kaksoset Terttu ja Tuomo 1951, jotka ovat viimeiset Joppilassa syntyneet Remekset. Seuratupa elää ja palvelee edelleen. Seuratuvan kirkkokortteerivieraat olivat aikanaan matkalla kohti kirkkoa. Kiuruveden Seuratupa on seissyt nykyisellä paikallaan 150 vuotta. Perhe asui Joppilassa vuoteen 1960, jolloin se muutti Joppilan tilasta lohkaistulle Tarhapelto-nimiselle tilalle. Joppila Koskenjoella. Job ja Anna-Kaisa Remes Joppilan edessä. Heillä kaikilla on mukavat muistot Joppilan ajoilta, vaikka 8-henkisellä perheellä oli asuttavana vain yksi huone ja keittiö. Haapaniemen nuorisopuhallinorkesterin vaskiyhtye johtajanaan Harri Ulmanen säestää yhteiset virret. Hän kuoli vuonna 2009
Tapahtuma on osa Iltalamppu miehen alkoholismi, kadonneet puhelinnumerot, tietämättömyys toistensa nimistä tai osoitteista ja elämän yleinen taipumus asettaa esteitä onneaan etsivien tielle. Illassa kuullaan haastatteluja ja lyhyitä puheenvuoroja, joita käyttävät Mirita Häyrynen, Arto Laaksorinne sekä Kaarlo Humaloja. Lähetykseen odotetaan mukaan myös yleisöä. KAIKEN KANSAN MISSIO 22.9. Onhan kukittu kerta! On paistanut aurinko, taivaan suuri ja polttava rakkaus, suoraan kukkasydämiin, olemusten värisevään pohjaan asti! KATRI VALA Viikon miete Vitsikästä Mitkä ovat olleet maailman tylsimmät juhlat. Se tulee esiin ohjelmassa. Ja sitten mitäpä pari teertä hyppäsi lentoon – muuta ei näkynyt. Kiuruvedellä viimeisin yhteistyöilmentymä on hevosmiesten raviratahanke. Kuolleet lehdet kertoo kahden yksinäisen, sattumalta Helsingin yössä toisensa kohtaavan ihmisen (Alma Pöysti ja Jussi Vatanen) yrityksestä löytää elämänsä ensimmäinen, ainoa ja viimeinen rakkaus. päivänä, joka on maanantai, pyöritään Kiuruvedellä. Miksi systeemi ei kunnolla vedä. Joku kurja sitä oli hätyytellyt. Lintuja olisi nyt säästettävä, ainakin naakkapuolia. – Lintupuoli on melko olematonta, tuumi Arttu. Sivutaan myöskin kuntien ja 50vuotta sitten Itä-Suomen lauantairadio lähetetään Kiuruvedeltä Mitä siitä, että kuolema tulee! Mitä siitä, että monivärinen ihanuus värisee kuihtuneena maahan. Heidän tietään kohti tätä kunnioitettavaa päämäärää varjostavat Kiuruveden helluntaiseurakunnassa järjestetään klo 18 kaiken kansan Missio Iltalamppu -tapahtuma. Ohjelma radioidaan suorana lähetyksenä klo 13-14 ja tapahtumapaikkana on Hurtti-Ukko. – Portsarien vuosikokous: ketään ei päästetty sisään. Tilaisuuden juontaa Taisto Tapio Laakso (kuvassa) Radio Dein Iltalamppu-ohjelmasta. ELOKUVIA 17.9. Tapahtuman järjestää Kiuruveden helluntaiseurakunta, Missio Iltalamppu, Vapaaseurakunta ja evankelisluterilainen seurakunta, ja sinne ovat tervetulleita kaikki seurakuntataustaan katsomatta. Tästä vedetään tarinaa radion palaverissa jo ennakkoon. Ohjelmaan sisältyy haastatteluja ja juttelua esillä olevasta teemasta sekä kiuruvetistä musiikkia välipaloiksi. Etenkin tuona 25. Mutta porukan pitäisi olla paikalla viimeistään kello 12.30. Kysytään, mikä on Ylä-Savon Talousaleen Liiton rooli, onko se vastannut huutoonsa. MENOVINKIT Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet -elokuva nähdään Kiurusalissa kello 15. Musiikista vastaa Anne-Maria Knuutinen ja miesten lauluryhmä. Toteuttajina ovat toimittajat Aune Tossavainen ja Reijo Holopainen. Ohjelman pituudeksi tulee 25 minuuttia ja se lähetetään TV 2:n ohjelmassa sen jälkeen, kun Kiuruvesikin vuoden vaihteessa saadaan kakkosen näkyvyysalueeseen. yrittäjien välistä yhteistoimintaa, että onko kaikki siinä niin kuin pitää. 23 Keskiviikko 13. – Vialle ammuttu mehto paahtoi vastaan ja teki pakkolaskuja. syyskuuta 2023 Yhteistyö on Itä-Suomen lauantairadion aiheena, joka lähetetään 18.9. Tämä lempeä tragikomedia on jo kadonneeksi luultu neljäs osa Aki Kaurismäen työläistrilogiaan (Varjoja paratiisissa, Ariel ja Tulitikkutehtaan tyttö). Joitakin onnisti. (Kiuruvesi-lehti 15.9.1973) Perjantaina ensimmäisenä metsästyspäivänä palailivat useimmat metsämiehet kotiinsa reppu tyhjänä. jolloin täällä järjestetään Ylä-Savon kehittämisseminaari II. Toinen, poikajänis, meni romoon piiloon, ja pelasti henkensä. Toimittaja Aune Tossavainen kertoi, että Kiuruveden isäntäpäivistä tehdään ohjelmaa televisiolle 24.-26.10. Yhtenä teemana siinä on alueellisen yhteishengen luominen. Täällä on yhteisyötä myös maatilametsien yhteishoidossa ja -myynnissä. Laajemmassa mittakaavassa yhteistyö tulee siis Kiuruvedellä 20.9. (Kiuruvesi-lehti 15.9.1973) Törmällä päästiin jänispaistille radio-ohjelman 30-vuotisjuhlakiertuetta. MALLA HUKKANEN. Kiuruvedeltä. Lähetyksen alettua ei sisälle voida enää ketään päästää. Ja onko täällä halukkuutta lähteä kehittelemään yläsavolaista yhteistyötä. Se ajatti puolitoista tuntia, ennen kuin erehtyi passipaikalle. Arttu Kaikkonen Turhalasta pamautti Nopan haukusta suuren jäniksen
Rakkaamme Heikki LAITINEN s. menIlm. 017 770 0421 p. kerho isossa salissa. 2.11.1928 Talliniemessä k. klo 17.30 RaamatRaamatturyhmä srk-talon takkahuoturyhmä srk-talon takkahuoneessa. Omia eväitä voi myös ottaa. pe 22.9. Seurat ry:llä. klo 14 Rinnekodin Rinnekodin kohtauspaikka kohtauspaikka To 28.9. klo 9.30 Ti 19.9. klo 12 Lähetyspiiri, Lähetyspiiri, takkahuone. 0400981071, leivonnaisia voi tuoda suoraan torillekin. 06.04.1937 k. Olen kulkenut pitkän matkan ja minua väsyttää. Kiitämme osanotosta suureen suruumme. Matka on ilmainen, mat eväät. Sisältää Paavo Ruotsalainen mielivirsiä ja Ruotsalainen mielivirsiä ja puhelainauksia. Ohjelma 10 € (tulot 150-vuotiaalle Seura(tulot 150-vuotiaalle Seuratuvalle). Ryhmään ilmoittautumiset sa. 23.04.1930 k. Mukana urut, puhelainauksia. neessa. To 28.9. Ohjelma 10 € Kuopiosta. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta KUOPION ORTODOKSINEN SEURAKUNTA Pyhän Nikolaoksen kirkko, Kiuruvesi Su 17.9. klo 10 Su 17.9. Häyrynen, Pirkkalainen). Ti 19.9. tuvalle). Sannalle p. ja palataan sinne n. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ To 21.9. Kiitos osanotosta. Rakkaamme Aune Vilhelmiina HOFFRÉN o.s. klo 17.30 To 14.9. Matka on ilmainen, eväistä perimme 5€ maksun. Iisalmen seurakunnasta Iisalmen seurakunnasta p. Aune Vilhelmiina Hoffren Aune Vilhelmiina Hoffren 86 v. 0400981071 0400981071 MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset Kirkkokuoron harjoitukset 20.9. klo 18.30 Lauluseurat Lauluseurat ja raamattuluokka ry:llä. 0400981071, leivonnaisia p. klo 18 ”Sun tykös ”Sun tykös turvaan, Jumalan” -virsidraaturvaan, Jumalan” -virsidraama kirkossa. Rakkaudella kiittäen ja kaivaten Esko ja Leena Tarja ja Rauno lastenlapset perheineen veljen lapset perheineen ystävät Me tunnemme surua ja ikävää, vaan muistot kauniit meille mummusta jää. Su 8.10. (Lauri Hannikainen) Kiittäen ja kaivaten Kyösti perheineen Sirkka perheineen Katriina perheineen sukulaiset ja ystävät Ukki, meillä on sinua ikävä lastenlapset ja lastenlastenlapset To 14.9. Iso sali. rovastikunnallinen rovastikunnallinen lähetysjuhla Keiteleellä. 044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.. Su 8.10. Otamme ilolla vastaan leivonnaisia, käsitöitä ja arpaleivonnaisia, käsitöitä ja arpajaispalkintoja. klo 10 Liturgia Kiuruveden ort. 23.08.2023 Sun muistos kallis ainiaan jää kauniina mieliimme loistamaan, vaikk’ sydämes kultainen väsyi pois, emme hyvyyttäs, lämpöäs unhoittaa voi. Eila Kaarina Pietikäinen 93 v. ja 20.9. Yhteinen bussikyyti järvelle. klo 9.30 päiväkerho 4-5 –vuotiaille, päiväkerho 4-5 –vuotiaille, kasvatuksen tilat kasvatuksen tilat VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ Ti 19. Su 24.9. Saan viimein levon ja rauhan ja unen ihanan. Ryhmään ilmoittautumiset Salla Leinoselle 0400 988 713 Salla Leinoselle 0400 988 713 ja viikolla 38 Mirita Häyryselja viikolla 38 Mirita Häyryselle 0400 981 066. 20.9. klo 10 klo 10 Messu Messu klo 13 klo 13 Seurat ry:llä. Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Hongassa kun räiskää tuli heittäin kipunoita yöhön, outo onni rinnan täyttää, katse kohoo tähtivyöhön, huoli, murhe, mainen melske haipuu kauas unholaan onnellisna metsämiesi nukkuu syliin salomaan. klo 16 MuistoharMuistohartaus lapsena menettäneille taus lapsena menettäneille kirkossa kirkossa Su 24.9. klo 15 Ke 20.9. Rakkaamme Airi Maria KRÖGER o.s. Sannalle p. varapare@gmail.com. Opiskelemme Luukkaan dilla. Maksuton yhteiskyyti, ilm. klo 15 Taidekerho 9-12 -vuotiaille, kasvatukho 9-12 -vuotiaille, kasvatuksen tilat. klo 15 Naisten Naisten Raamattupiiri takkahuoneessa Raamattupiiri takkahuoneessa ja perjantaina klo 15 Rinnekoja perjantaina klo 15 Rinnekodilla. • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. klo 18. Su 17.9. klo 9 alkaen Tasausalkaen Tasaustori. Luontoretki AhvenLuontoretki Ahvenjärvelle. Tervetuloa evankeliumia. klo 10 Messu (Kivelä, Messu (Kivelä, Häyrynen, Pirkkalainen). Su 24.9. sen tilat. ja raamattuluokka ry:llä. ja 26.9. Eila Kaarina Pietikäinen 93 v. Ti 19.9. Varapäreeseen 21.9. klo 18 Su 24.9. lähetysjuhla Keiteleellä. 050 4318530/050 5058977 tai kohtaamispaikka. eväistä perimme 5€ maksun. Ilm. Lämmin kiitos kaikille osanotosta. Maksuton yhteiskyyti, ilm. klo 18 Pe 22.9. 5058977 tai kohtaamispaikka. klo 18 YhteiskrisYhteiskristillinen Iltalamppu-tilaisuus tillinen Iltalamppu-tilaisuus helluntaiseurakunnassa helluntaiseurakunnassa La 23.9. kirkossa Kiuruveden invalidit kiittää 60-vuotispäiväämme muistaneita Oksala Kirsti, Lions club Kiuruvesi ry, Lions club Kiuruvesi Niva ry, Helmiinat, Kiuruveden Keilahalli, Kiuruveden kaupunki, Kiuruveden seurakunta, Weiss Franz, Tuula Loijas, Laajalahti Pertti, Niemelä Vuokko, Tikkanen Päivi, Tikka Irja, Diabetes yhdistys, Kehitysvammaisten tuki, AVH-yhdistys, Sydänyhdistys, Fysi-Askel Oy. 86 v. Teemu, Sallamaarit, Saija ja Suvituuli Siunattu omaisten ja läheisten läsnä ollessa. Heikki Laitinen 94 v. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. klo 18. 18.8.2023 Kiuruvedellä Jylhänä ja ääneti jo nukkuu suuri öinen salo, yllä aavan ikikorven kaartuu syksytaivaan palo… pyhää rauhaa huokuen kun uinuu koko erämaa, ihanaa on metsämiehen nuotiolla nukahtaa. ja 26.9. klo 11 Jumalanpalvelus, Janne ja Angelique Humaloja, musiikissa Mervi Nousiainen Ti 19.9. varapare@gmail.com. Rakas äiti, anoppi, mummi, isomummi ja isoisomummi Eila Kaarina PIETIKÄINEN o.s. 24 Keskiviikko 13. DIAKONIA DIAKONIA Sururyhmä loka-marraskuusSururyhmä loka-marraskuussa. Mukana urut, puhallinyhtye ja virsikuoro puhallinyhtye ja virsikuoro Kuopiosta. Pe 15.9. Airi Anneli Erholtz 74 v. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. ja 26.9. klo 14 Ti 19.9. Soita Sannalle p. Sisältää Paavo ma kirkossa. klo 9.30 Ke 13.9. klo 16 La 23.9. Remes s. Su 17.9. lastenlapset ja lastenlastenlapset perheineen Salla-Noora Kokkonen on valmistunut kielija kulttuuritieteen kandidaatiksi Hannoverin yliopistos sa. KUOLLUT KUOLLUT Heikki Laitinen 94 v. klo 10 SeurakuntaSeurakuntakerho isossa salissa. Soita Sannalle jaispalkintoja. Tervetuloa myös uudet jäsenet! myös uudet jäsenet! Pe 22.9. syyskuuta 2023 Hengelliset 2 Keskiviikko xx. Opiskelemme Luukkaan evankeliumia. klo 18.30 Pe 15.9. klo 12 Ma 25.9. Varapäreeseen 21.9. 050 4318530/050 nessä puh. klo 9.30 päiväkerho 3-vuotiaille, kaspäiväkerho 3-vuotiaille, kasvatuksen tilat vatuksen tilat Ti 19.9. viim. ja 20.9. Varpamäki s. viim. mennessä puh. klo 10 Ti 19.9. 17.08.2023 Elokuun tuulet minut mukaanne ottakaa ja hellästi kantakaa sinne, missä uupunut levätä saa. klo 15 TaidekerTi 19. le 0400 981 066. Ahvenjärvellä voi liikkua Ahvenjärvellä voi liikkua luonnossa oman jaksamisen luonnossa oman jaksamisen mukaan ja nautitaan nuotiolla mukaan ja nautitaan nuotiolla yhteiset Varapäreen valmistayhteiset Varapäreen valmistamat eväät. Otamme ilolla vastaan tori. 24.08.2023 Kiuruvesi Syvästi kaivaten Jukka ja Miia Armi perheineen Mervi perheineen Heikki sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät Kaikki on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikki on niin hellää ja hyvää. 24.09.1952 Kiuruvesi k. Rakkaudella kiittäen ja kaivaten Kaarina Erkki ja Ritva Marketta ja Eero Helena ja Matti sukulaiset ja ystävät Heittäkää hiljaa arkulle multaa, siellä on mummi, siellä on kultaa. pe 22.9. Yhteinen bussikyyti lähtee Varapäreestä klo 9 lähtee Varapäreestä klo 9 ja palataan sinne n. Airi Anneli Erholtz 74 v. takkahuone. Kiitos Kirkonsalmen palvelukodin osasto Viisarin henkilökunnalle äitimme hyvästä hoidosta. 017 770 0421 Kuolleet Perheuutiset Hautakivet Seurakunnat Kiitos Mukana elämän iloissa ja suruissa Kiuruvesi-lehti p. klo 9 To 21.9. Iso sali. Kumpulainen s. klo 14. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO Ke 13.9. Lämpimät kiitokset hyvästä hoidosta Nivan hoitokodin henkilökunnalle. xxxxkuuta 2021 Siunattu läheisten läsnä ollessa 8.9.2023. Ke 20.9. Ma 25.9. Omia eväitä voi myös ottaa. voi tuoda suoraan torillekin. klo 14. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. ja 26.9
Voit myös jättää hakemuksen liitteineen kirjekuoressa kaupungin ulkopostilaatikkoon. Kuolemanhetkenkin sain olla vieressä. 15 minuutin lukuajan voi varata Kiuruveden kirjastosta p. Olemme kaikki erilaisia ihmisiä, takanamme on niin erilaiset eletyt elämät. perinteinen posti lähetä allekirjoitettu hakemus liitteineen osoitteeseen Kiuruveden kaupunki Maataloustoimisto PL 28, 74701 KIURUVESI. Se oli aavistus siitä juhlasta, josta runoilija kirjoittaa: ”Näetkö, että aamu jo sarastaa! Soittimia viritellään. Tapoja on kaksi: 1. Yksi tapahtuma on kuitenkin jäänyt mieleeni. Harjukatu 2) sekä kaupungin internetsivuilla www.kiuruvesi.fi (Palvelut > Asuminen, rakentaminen ja maankäyttö > Kaavoitus > Vireillä olevat kaavat > Biokaasulaitosalueen asemakaava).. Itse kukin on löytänyt omat tapansa, toisaalta tavan luopua ja toisaalta tavan tarrata kiinni elettävän elämään. 040 5766500. Tervetuloa! Alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta nähtävänä oloaikana kirjallisesti osoitteeseen Kiuruveden kaupunki, Tekninen palvelukeskus, PL 28, 74701 Kiuruvesi tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo(at)kiuruvesi.fi. Toimita meille vapaamuotoinen hakemus, sekä tilinpäätös tai viimeisin tiliote 6.10.2023 klo 15.00 mennessä. Tärkeintä on kuitenkin, että en luule tietäväni sitä, miltä toisesta tuntuu. Omassa surutyössäni olin etuoikeutettu. Oltiin lähdössä muistotilaisuuteen. 040 5272 133 tai maatalous@kiuruvesi.fi KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KIRJASTO Lukukoira Tyyni aloittaa lukutuokiot kirjastolla ke 13.9. Osa tuota Jumalan vierellä kulkemista on, että Hän antaa lähelle ihmisiä, joiden kanssa saan yhdessä ihmetellä ja opetella elämää. Huomaan unohtaneeni miltei kaiken, mitä hautajaispäivänä sanottiin ja puhuttiin. Asemakaavan valmisteluaineisto pidetään nähtävänä 13.9.2023 – 12.10.2023 välisenä aikana kaupungintalolla teknisessä palvelukeskuksessa (os. Perheettömänä opiskelijana pystyin keskeyttämään opinnot ja sain tulla lähes kolmeksi kuukaudeksi syöpäsairaan omaishoitajaksi. Ilmoittautumiset 18.9.2023 mennessä sähköpostilla osoitteeseen nina.vaatainen@iisalmi.fi KUULUTUS: Biokaasulaitosalueen asemakaavan valmisteluaineisto (kaavaluonnos) nähtävänä Teknisessä palvelukeskuksessa on valmisteilla biokaasulaitosalueen asemakaava, joka koskee Suomen Lantakaasu Oy:n Kiuruvedelle suunnitteleman biokaasulaitoksen toteuttamisen mahdollistavan asemakaavan laatimista Pyhäsalmentien eteläpuolelle noin 4 km Kiuruveden keskustasta. Kirjastolla Savonetin maksutonta opastusta puhelimen, mobiililaitteiden ja tietokoneen käytössä 6.9., 4.10., 1.11. syyskuuta 2023 Hartaus Erilaiset aikataulut Isäni kuolemasta oli keväällä kulunut 40 vuotta. Harjukatu 2). Elimme kyllä molemmat samaa surua ja molemmat kaipasimme samaa ihmistä. Teimme kuitenkin omaa surutyötämme täysin erilaisilla aikatauluilla. sähköposti lähetä skannattu, allekirjoitettu hakemus liitteineen sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@kiuruvesi.fi 2. Tekninen lautakunta Lisätietoja antavat: Kaavoituksesta vastaava: Kiuruveden kaupunki Kimmo Karoluoto, tekninen johtaja, 050 475 7496, kimmo.karoluoto@kiuruvesi.fi Kaavan laadinta: Maankäytönsuunnittelu Kaavaharju Jorma Harju, kaavoitusinsinööri, 044 596 3111, jorma.harju@kaavaharju.fi KYLÄTOIMINTA-AVUSTUKSET HAETTAVANA Avustusta voidaan myöntää kiinteistöjen ylläpitokustannuksiin, ilmoituksiin ja pieniin investointeihin. Se matka, jonka itse olin jo kulkenut, se oli tällä toisella vasta tulevina aikoina kohdattavana. Surutyölle ei voi asettaa oikeita aikatauluja eikä oikeita tapoja. Ne, jotka elävät etäämmällä, omien kiireidensä, arkensa, perheidensä ja sitoumustensa keskellä, ne voivat elää paljon pitempään menneisyydessä ja kukaties toiveiden epärealistisessa maailmassa. Olen kuitenkin mielessäni nämä kaikki vuosikymmenet vastannut tuolle lohduttajalle: ”Kauniisti ajateltu, mutta et sinä sittenkään ymmärrä!” Ei hän nähtävästi alkuunkaan tiennyt, miltä minusta tuona päivänä ja noissa vaiheissa tuntui. Yksi saattajista tuli luokseni, halasi lämpimästi ja sanoi: ”Minä ymmärrän, miten hirveältä sinusta tänä päivänä tuntuu.” Vierellä kulkevat osanottajat ovat tärkeitä. Kapellimestari on jo paikalla. Sinun juhlasi on alkamassa.” Valoisa juhla! Mutta sille toiselle surijalle kuolema ja hautajaisten päivä tuntuivat hirveältä. Sain elää mukana kaikki taudin taistelut ja arjen luopumiset, kaikki toiveet ja tosiasioihin taipumiset. TILAISUUS YRITTÄJILLE ”Osaavaa työvoimaa Kiuruveden alueelle” tilaisuus yrittäjille. Se avaa silmiä sille, etten ole ainut asioiden kanssa kamppaileva. Koemme myös samoja asioita täysin eri tavoin. Surutyön aikataulut voivat olla hyvin erilaisia perheen lähimmilläkin. Arkku oli saatettu hautaan ja hauta oli peitetty. Jokainen pystyy sanoittamaan vain oman surunsa. Myös sen ajan, jolloin pyytää enää vain loppua uupuneen kärsimykselle. Muutkin ovat käyneet läpi kapinointinsa ja avuttomuutensa, ikävänsä ja yksinäisyytensä. Ja että se Jumala, joka antoi tämän päivän, antaa myös huomispäivän ja kulki vierelläni myös kaikki nämä kipeätkin elämäni eiliset. Itse kukin etenee omalla aikataulullaan. 11.00–13.00 HUOM! Tiistaina 26.9. Tilaisuuden järjestää Kiuruveden kaupunki ja Life & Career -hanke. EERO SVÄRD Pureudu paikallisiin Tutustu elämään eri puolilla Suomea paikallislehtien kautta! Kymmenet paikallislehdet avaavat maksuporttinsa tai näköislehtensä vapaasti luettaviksi 8.–15.9.2023. ja 12.12. Hän on jo kohottanut tahtipuikkonsa. Hän oli kuullut vain tautidiagnoosin puoli vuotta aiemmin – ja palannut arkeensa. Oppisinpa elämään, luottamaan siihen, että kaikella koetulla on tarkoituksensa. vain omatoimikirjasto avoinna henkilöstön koulutuksen vuoksi. Vertaistuki, keskustelu samankaltaisten vaiheiden läpikäyneiden kanssa, on hoitavaa. Avustusehdot löytyvät kaupungin kotisivuilta osoitteesta www.kiuruvesi.fi. kolmen viikon välein keskiviikkoisin. 25 Keskiviikko 13. Lisätiedot: maaseutusihteeri Nella Pietilä p. www.uutismediat.fi/paikallislehdet Asemakaavan valmisteluaineistoa esitellään yleisötilaisuudessa keskiviikkona 20.9.2023 klo 18.00–20.00 kaupungintalon valtuustosalissa (os. Seuraava askel hänellä oli matka hautajaisiin, oman veljensä saattajaksi. Voin kertoa ja jakaa omat tuntemukseni ja toivoa samalla, että oppisin itse toisten erilaisista elämänkokemuksista
Mitat 35 ja 50 cm. 26 Keskiviikko 13. 0400 218 745 Vuokrataan Sekalaista www.kiuruvesi-lehti.fi Mainonnan kaikki kuviot LUONNON MUKANA Ja yksi on vuodessa kesä. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. Keilahallilla ammuntasimulaattorille. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Asuntoja Myydään tilava RT-KAKSIO , 61 m² Vieremän keskustassa. 13.9. Suonenjoen Mansikkamaa Oy --------------------------------------------Vuokrataan siisti 2h+k 51m2 kerrostalosta, kolmas kerros. (muutokset mahdollisia) Kiuruvesi-lehti p. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. (muutokset mahdollisia) Kiuruvesi-lehti p. Lottaperinneyhdistyksen kerho kokoontuu ke 20.9.2023 klo 11.30 seurakuntatalon isossa salissa. 040 5585933 maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 14.9. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Asuntoja Myydään tilava RT-KAKSIO , 61 m² Vieremän keskustassa. Keilahallilla ammuntasimulaattorille. 0400 218 745 Vuokrataan Sekalaista www.kiuruvesi-lehti.fi Mainonnan kaikki kuviot 4 Keskiviikko xx. Kyytejä järjestelee Helena (puh. Tied. Tied. 050 307 5439 ruskeaa kastiketta, peruna, kukkakaali-porkkana-paprikalisäkettä, aurinkosalaatti, kinuskimousse. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi VUOKRATTAVANA Viikko-osake Vuokatti Country Club la 16.9.2023 klo 16 – la 23.9.2023 klo 12 Vuokra 475,00 € -Ennakkomaksu Huoneisto on täysin varustettu; keittiö/oleskelutila + mh + parvi + sauna/kylpyhuone. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.. Ympärivuotista majoitusta. liikuntaa, bingo ja pelit. Heikki Lång p. Ympärivuotista majoitusta. klo 11. Puh.040-6376229 --------------------------------------------Rivi-ilmoitukset MYYNTI JA KULJETU S KULJETUSLIIKE PASI NISSINEN KY p.050 496 5690 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. Vieraana kirkkoherra Kimmo Kivelä. Heti vapaa. 20.9. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. karaoke ja pelit. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. Puh.040-6376229 --------------------------------------------Rivi-ilmoitukset MYYNTI JA KULJETU S KULJETUSLIIKE PASI NISSINEN KY p.050 496 5690 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. klo 15.30 liikuntahallilla. Heti vapaa. 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! Myynti huolto TENHO KANERVA p. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.. 040 5585933 maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 14.9. 045 853 9079). Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. Vieraana kirkkoherra Kimmo Kivelä. Petipaikat 6:lle henkilölle. Tervetuloa! ELÄKELIITTO Curling, TonkKumi ja uutena Boccia ma 18.9. Tervetuloa! ELÄKELIITTO Curling, TonkKumi ja uutena Boccia ma 18.9. 040 7530 370 --------------------------------------------ELÄKELIITTO Äijät pe 15.9. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. Kiuruveden torilla to 14.9. liikuntaa, bingo ja pelit. KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. Lisätietoja ja varaukset: Kiuruvesi Lehti Oy p. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi VUOKRATTAVANA Viikko-osake Vuokatti Country Club la 16.9.2023 klo 16 – la 23.9.2023 klo 12 Vuokra 475,00 € -Ennakkomaksu Huoneisto on täysin varustettu; keittiö/oleskelutila + mh + parvi + sauna/kylpyhuone. Vuokra 350 euroa. Ikä ihmisen lyhkänen on: päivä yks kun lehteä tekee, jo toinen on marjaton. --------------------------------------------Omenaa, marjoja, ternimaitoa ym. Kiuruveden torilla to 14.9. Petipaikat 6:lle henkilölle. karaoke ja pelit. Kyytejä järjestelee Helena (puh. ROMULUX Kiuruvedellä p. (muutokset mahdollisia) Ateriapalvelun ruokalista vk 38: ma: kalkkunakeittoa, banaani, puolukkavispipuuroa, ti: kirjolohikiusausta, porkkanaa, jäävuori-friseesalaattia, sekamarjakiisseliä, ke: uunimakkaraa, ruskeaa kastiketta, perunasosetta, herne-maissilisäkettä, kaali-kurkkusalaattia, hedelmäsalaattia, to: palapaistia, peruna, parsa-kukkakaalia, jäävuori-tomaatti-kurkkusalaattia, mansikkarahkaa, pe: broileri-pastavuokaa L, ruusukaalia, kiinankaali-paprika-ananassalaattia, appelsiini-mandariinikiisseliä, la: värikästä kalakeittoa, suvisalaatti, aprikoosipuuroa, su: porsaanleikettä, Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. Koulujen ruokalista vk 38: ma: kalkkunakeittoa, sekaleipä, edamjuusto, kananmuna, mandariini, ti: kalakiusausta, porkkanaa, jäävuorisalaatti, paprika, ke: uunimakkara, perunasosetta, tomaattia, valkokaali, persikkakuutio, to: mifubolognesekastiketta, kierrepastaa, jäävuorisalaatti, kurkku, pe: broileri-pastavuokaa L, punakaali, mustaherukkahillo, mustaherukka, kurkku. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Muistilista Torilla Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona klo 10.00 Puistonkulmalla. 040 7530 370 --------------------------------------------ELÄKELIITTO Äijät pe 15.9. ROMULUX Kiuruvedellä p. 0400 945544 --------------------------------------------Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. (muutokset mahdollisia) Ateriapalvelun ruokalista vk 38: ma: kalkkunakeittoa, banaani, puolukkavispipuuroa, ti: kirjolohikiusausta, porkkanaa, jäävuori-friseesalaattia, sekamarjakiisseliä, ke: uunimakkaraa, ruskeaa kastiketta, perunasosetta, herne-maissilisäkettä, kaali-kurkkusalaattia, hedelmäsalaattia, to: palapaistia, peruna, parsa-kukkakaalia, jäävuori-tomaatti-kurkkusalaattia, mansikkarahkaa, pe: broileri-pastavuokaa L, ruusukaalia, kiinankaali-paprika-ananassalaattia, appelsiini-mandariinikiisseliä, la: värikästä kalakeittoa, suvisalaatti, aprikoosipuuroa, su: porsaanleikettä, Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. 20.9. TEKSTI EINO LEINO, KUVA JAANA SELANDER. 050 307 5439 ruskeaa kastiketta, peruna, kukkakaali-porkkana-paprikalisäkettä, aurinkosalaatti, kinuskimousse. 13.9. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Muistilista Torilla Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona klo 10.00 Puistonkulmalla. 045 853 9079). 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! Myynti huolto TENHO KANERVA p. klo 15.30 liikuntahallilla. Lisätietoja ja varaukset: Kiuruvesi Lehti Oy p. Koulujen ruokalista vk 38: ma: kalkkunakeittoa, sekaleipä, edamjuusto, kananmuna, mandariini, ti: kalakiusausta, porkkanaa, jäävuorisalaatti, paprika, ke: uunimakkara, perunasosetta, tomaattia, valkokaali, persikkakuutio, to: mifubolognesekastiketta, kierrepastaa, jäävuorisalaatti, kurkku, pe: broileri-pastavuokaa L, punakaali, mustaherukkahillo, mustaherukka, kurkku. Mitat 35 ja 50 cm. syyskuuta 2023 4 Keskiviikko xx. --------------------------------------------Omenaa, marjoja, ternimaitoa ym. Suonenjoen Mansikkamaa Oy --------------------------------------------Vuokrataan siisti 2h+k 51m2 kerrostalosta, kolmas kerros. 0400 945544 --------------------------------------------Myydään laadukasta koivua ja sekapilkettä kotiin tuotuna. Vuokra 350 euroa. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. klo 11. Lottaperinneyhdistyksen kerho kokoontuu ke 20.9.2023 klo 11.30 seurakuntatalon isossa salissa. Heikki Lång p
040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! Kotikunnan parhaat palvelut! Haluatko ilmoituksen tältä sivulta. syyskuuta 2023 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki • • • P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. Ota yhteyttä 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 27 Keskiviikko 13
alan työt. ja hanki renkaat nyt edullisesti! Hankook, Continental, Michelin, Nokia, Bridgestone ym. Valmistaudu tulevaan talveen www.moviecompanyalatalo.. Lapinlahti Sali klo 19 La 7.10. Kiuruvesi Kiurusali klo 13 SU 24.9. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Tenho Kainulainen 0400 178 964 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET • • • • • PE 22.9. 28 Keskiviikko 13. JAMBO KLO 24:00 HOTELLI PELTOHOVI KESKIVIIKKOISIN BAARIPÄHKINÄ KLO 19 12€ ovelta TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! Nouto ja palautus keskustan alueelta. Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaidenvaihdot, ym. p.0400 570 482 Sunnuntaina 17.9. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Tapahtumia LA 23.9. Osallistu ja voita: 10.000 euron ikkunaja oviremontti www.tiivi.fi. Paisuan Ahteela klo 14 RAKAS ENO YLÄ-SAVON KIERTUE T E A T T E R I S U J O E S I T T Ä Ä Varaukset 040 517 6435 Liput 20e/15e Pörsänmäen taiteellinen kyläteatteri Alueesi Tiivi-asiantuntija: Jarno Kähkönen 050 5545 791 Myyntipalvelu 0800 184 484, soita maksutta. Spa Hotel Runni klo 14 Su 8.10. Pyhäjärvi VPK:n sali klo 19 Pe 6.10. Pielavesi Suojala klo 19 LA 23.9. IKKUNAJA OVIESITTELY Perjantaina 15.9.2023 klo 10 12 Tuula ja Jukka-Pekka Svärd Paavo Lonkilan tie 24, 74700 Kiuruvesi Tervetuloa tutustumaan Tiivi Kristalli-ikkunoihin ja oviin valmiissa kohteessa ja kuulemaan ajankohtaiset huipputarjoukseni. syyskuuta 2023 6 Keskiviikko xx. Keitele Liikuntahalli klo 14 SU 24.9. Klo 15.00 Aki Kaurismäen Kuolleet lehdet K7/4 Klo 17.00 Lapua 1976 K12/9 Klo 19.00 Oppenheimer K12/9 Liput 10€, Käteismaksu LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä