10 KPA Unicon on Kiuruveden suurin teollinen työnantaja ja nyt yritys hakee lisää työntekijöitä. 12. 24-25 Kesäduuni 2017 -kampanjan tavoiteena on työllistää sata nuorta. 3.2 017 ELINVOIMAA #ELINVOIMAA #KOULUTUS #TEOLLISUUS #PALVELUT #MAATALOUS #METSÄ #TYÖPAIKAT #NUORET #HISTORIA Kesäduunikampanjan kautta töihin Lue lisää s. -LEHDEN ERIKOISTEEMA 15.3.2017 KIU RU VE DE LLÄ 23. Yrittäjyys tuo uutta elämää >> Jussi ja Outi Arbelius pyörittävät tulevaisuudessa sijaiskotiyritystä. Auli Airila kannustaa työn tuunaamiseen Lue lisää s. 22-23 Erikoistutkija Auli Airilan mielestä omaa työtään kannattaa tuunata mielekkääksi. Lue lisää s. Vahvuutena sitoutuneet työntekijät Lue lisää s
Luulen, että monta tuttua naamaa tulee käteltyä ihan Rapakkojoen kaupan kesätyöajoilta asti. Mikä on alkupääoma. – On osattava tarvittaessa uusiutua, luotava nahkaa ja ulvottava sutena susien joukossa, mutta kuitenkin omalla äänellä. Tätä viestiä ja mahdollisuutta jatkaa elämää kotiseudulla halutaan viedä eteenpäin Elinvoimaa Kiuruvedellä -tapahtumassa. Nyt hän vetää Koljonvirta-teatteria Iisalmessa. ISMO APELL toimi Kiuruvedellä yrittäjänä muutettuaan takaisin kotiseudulleen Helsingistä. Apell perusti Kiuruvedelle Maalaiskaupunginteatterin ja vaikutti siihen, että paikkakunnalle saatiin kesäteatteri. KPA Uniconin Pekka Kovanen puolestaan tulee kertomaan, miten yrityksen siirtyminen Etelä-Savosta Kiuruvedelle on tapahtunut. MITÄ yrittäjyys on. AKU LAATIKAINEN NÄYTTELIJÄ, ohjaaja, laivanvarustaja, yrittäjä Ismo Apell tulee juontamaan Elinvoimaa Kiuruvedellä -tapahtuman torstaina 23.3. Ismo Apellin juuret ovat Kiuruveden Heinäkylässä. päivänä maaliskuuta. Yrittäjänä voi asua ja elää kotipaikkakunnalla UUSI TAPAHTUMA Kiuruvedellä on hyvä toimia yrittäjänä, tehdä työtä ja asua luonnonläheisesti. Näitä kysymyksiä Kalliokylän koululaiset pohtivat valmistautuessaan matkaan Kuopion yrityskylään vuonna 2015. Apell luonnehtii synnyinpitäjäänsä perinteiseksi maaseutupitäjäksi, joka ”käy läpi ties monettako hallittua rakennemuutosta, jossa lopullinen elinvoima löytyy kuitenkin siitä itsestään”. Päivän yksi puhuja on toimitusjohtaja Juho Nummela, hän avaa, mitä digitaalisuus tarkoittaa Ponssella. Syksyllä järjestettiin Kiuruveden oppilaitoksissa tapahtumaan liittyvä logokilpailukin. Yrityskylä Itä-Suomessa Kuopiossa on käynyt 15 000 alakoululaista kolmen vuoden aikana. Elinvoimaa Kiuruvedellä -tapahtuma on kaikille avoin tilaisuus, myös ympäristökunnista odotetaan paikalle väkeä. maaliskuuta 2017 Intohimoinen laivanvarustaja juontaa koko Elinvoimaa-shown ISMO APELL on monipuolinen yrittäjä, hänellä on laivabisnestä sekä ohjelmabisnestä. nuorille, jotka haluavat työllistyä yrittäjyyden kautta, mutta myös toimiville yrityksille. Kunnanlääkärit ja Beda Oy tuovat toisilleen synergiaa sekä kuntalaisille samanhintaista palvelua kuin jos se sama palvelu olisi julkisella puolella. Yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen sanoo, että Kiuruvesi on täynnä hienoja mahdollisuuksia mm. 2 Keskiviikko 15. – Tosiasia on, että meidän pitää unohtaa kuntarajat. – Sitten meillä on nuorille #-tapahtuma, jossa nuoret voivat mobiilisti miettiä muun muassa millaisia yrittäjiä he olisivat. Tapahtumassa suuri paino on niin ikään koulutusorganisaatioilla, tapahtumapäivässä halutaan tuoda esiin opiskelumahdollisuuksia siitä näkökulmasta, ettei Kiuruvedeltä välttämättä tarvitse lähteä opiskelemaan Helsinkiin tai Kuopioon, vaan opinnot voi suorittaa loppututkintoon asti etänä Kiuruvedeltä käsin. Miksi pitää maksaa veroja. Apelilla oli veneilytarvikkeisiin erikoistunut Mela&Meisseli -niminen yritys vanhan meijerin yhteydessä. 10 oppitunnin mittaisella yrityskurssilla käydään läpi yrityksen perustamista, kurssilla mietitään myös mitä yrityksiä Kiuruvedellä toimii. Apell huomauttaa, että katsojaluvuissa kolmen kärkeen nousu ensi kesän Tuntemattomalla sotilaalla vaatiikin jo Iisalmen kaupungin asukasluvun verran ihmisiä katsomoon. Yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen ” ELINVOIMAA JAANA SELANDER. TIINA KILVENSALMI ELINVOIMAA KIURUVEDELLÄ Kiuruvesi on täynnä hienoja mahdollisuuksia nuorille, jotka haluavat työllistyä yrittäjyyden kautta. Apell on toiminut kolme vuotta myös laivanvarustajana. Tätä viestiä halutaan nostaa esiin Elinvoimaa Kiuruvedellä -tapahtumassa torstaina 23. – Mukava nähdä, mitä yrittäjätuttaville seitsemän vuoden aikana on tapahtunut. – Myös digitaalisuus haluttiin nostaa esille, sillä siitä paljon puhutaan. Millä mielin tulet Kiuruvedelle juontamaan uutta tapahtumaa. – Ennen kaikkea odotan, että kuntalaiset ja nuoret heräävät huomaamaan, että täällä on mahdollista toimia yrittäjinä, asua luonnonläheisesti sekä kouluttautua – herätä huomaamaan oma kaupunki hyvänä paikana. Vieremäläinen metsäkonevalmistaja Ponsse haluttiin ottaa mukaan Kiuruveden tapahtumaan myös siksi, että Vieremällä käy paljon kiuruvetisiä töissä. Idea elinkeinopäivästä, tai alun perin viikosta, lähti liikkeelle Kiuruvesi-lehden hallituksen puheenjohtaja, emerituskansanedustaja Eero Lämsästä. Toivottavasti hyvän vanhan päälle on tullut paljon uutta, Apell toteaa. Mukana ovat metsänhoitoyhdistys Savotta, MTK-Kiuruvesi, kaupungin elinvoimapalvelut, kaavoitusja tonttitarjonta sekä nuorisotoimi, oppilaitokset, pankit sekä yrityksiä, ParkkonenSuhonen luettelee. Tätä päivää on, että tehdään kuntarajat ylittävää yhteistyötä muutoinkin kuin vain yhteisen työssäkäyntialueen merkeissä. Ohjelman rakentamisessa lähdettiin liikkeelle siitä, mitä yrityksiä Kiuruvedellä on ja miksi ne toimivat täällä. – Yrittäjyys oli minulle maalle muuton jälkeen ainoa ja oikea vaihtoehto, jossa kaikki tapahtumat ovat johtaneet aina johonkin uuteen ja kiinnostavaan. – Kiuruvedellehän on nyt perustettu täydentämään palvelua myös yksityinen kotisairaanhoitoa ja kotipalvelua tarjoava yritys Beda Oy. – Idean ympärille muotoutui toimiva porukka ja nyt ohjelma on kasassa. Palveluliiketoiminnan mahdollisuuksista on puhumassa Kunnanlääkärit Oy. Mela& Meisseli sekä Maalaiskaupungin teatteri Kiuruvedellä olivat hieno oppiaskel Koljonvirta-teatterille, joka on noussut katsojamääriltään Suomessa jo kuuden katsotuimman kesäteatterin joukkoon. Hän JAANA SELANDER YRITYSNEUVOJA ennustaa, eikä se ole ennustamista, vaan siitä on olemassa tietoa, että jatkossa yhä useammat nuoret tulevat työllistymään yrittäjyyden kautta. Päivässä tulee esille myös mitä maakuntaja soteuudistus tarkoittavat kuntalaisten näkökulmasta ja minkälaista yritystoimintaa se mahdollistaa alueellamme
> Perhe: Pirjo-puoliso, lapset: Jutta (1981) ja Netta (1993). Kilpailukykysopimuksella on Lintilän mukaan korjattu hintakilpailukykyä. Tällaiseen tilaisuuteen on mukava tulla! Toivon mukaan syntyy yhteisiä näkemyksiä ja tulevaisuuden tavoitteita, kuinka Kiuruvettä ja aluetta kehitetään. Tämän valitusbyrokratian kimpussa on suunnaton työmäärä mennyt taivaan tuuliin. kuka. Prosessi on kesken. Elinvoimaa Kiuruvedellä haluaa painottaa, että paikkakunnalla on hyvä toimia yrittäjänä, tehdä työtä ja asua luonnonläheisesti. parantaa suomalaisen työn ja tuotannon hintakilpailukykyä. ONKO tällaisella tapahtumalla merkitystä Kiuruveden elinvoimaisuudelle. – Vuoden alusta voimaan astunut yrittäjävähennys vahvistaa yritysten mahdollisuuksia kerryttää omaa pääomaa uusia investointeja varten. > Työura: Pullakuski, rauhanturvaaja, talouspäällikkö Puttu Oy:ssä. ”. > Koulutus: Hallintotieteiden kandidaatti vuonna 2000. Kiurukatu 3, 74700 Kiuruvesi, puh. Ja niitähän riittää, vain taivas on rajana. Myös tärkeät verotusuudistukset helpottavat yrittäjän arkea. Yrittäjyyspaketin toimenpiteisiin kuuluvat muun muassa rahoituksen pullonkaulojen helpottaminen, normien purku, Team Finland -toiminnan tehostaminen, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen, innovaatiosetelin käyttöönotto sekä itsensä työllistäjien työttömyysturvan uudistaminen. – On hyvä asia, että kuntalaiset pohtivat oman paikkakuntansa tilaa ja tulevaisuutta. Perusteena, että laiva pilaa näkymän Kallavedelle matkustajasatamassa. – Olemme lisäksi hallituskauden mittaan koonneet useita yrittäjäksi lähtemisen kynnystä madaltavia aloitteita osaksi TEM:n yrittäjyyspakettia. Puhtaaseen ynpäristöön ja ruokaan panostaminen eivät varmasti tulevaisuudessakaan mene hukkaan, arvioi ministeri. > Nimi: Mika Lintilä, syntynyt 1966 Toholammilla. Lintilä uskoo, että Pohjois-Savo tulee pärjäämään: olemassa olevat vahvuudet tukevat uutta kasvua muun muassa biotalouden vahvistuessa. Metsäkoneiden valmistaja Ponssen toimitusjohtaja, Juho Nummela, vahvistaa tässä lehdessä, että ihmisten aktiivisuus on ylipäätään aina hienoa, sillä kun ihmisiä on koolla, syntyy uusia ideoita. Kiurusalin aulassa on pitkälle kolmatta kymmentä näytteilleasettajaa. – Hotellilaiva Wuoksi käy sisukkaasti Iisalmessa asemasotaa kohti Kuopiota. Tarvitaan kuitenkin tiivistä yhteistyötä kuntien ja maakuntien kesken, Lintilä ajattelee. Tapahtuman ajatuksena on nostaa esiin kaikkea sitä hyvää, mitä pienessä pohjoissavolaisessa kaupungissa on jo tällä hetkellä sekä käydä läpi sitä, millaisia mahdollisuuksia meillä vielä olisi. Lisäksi sukupolvenvaihdoksia edistetään verotusta keventämällä ja pienyritysten maksuvalmiutta lisätään siirtymällä maksuperusteiseen tilitykseen arvonlisäverotuksessa, Lintilä luettelee. – Maakunnat kantavat jatkossa kokonaisvastuun alueensa työllisyysja yrityspalveluista sekä aluekehittämisen tarpeista. Yhtiö valitti laivan sijoittamisesta hallinto-oikeuteen. Esimerkiksi kaavoitus ja koulutus ovat asioita, joilla on iso merkitys elinkeinotoiminnan kehittymiseen, Lintilä toteaa. Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kiuruvedellä on hyvät edellytykset uusien ideoiden esille nousemiseen. > Koulutus: Valmistui teatterikorkeakoulusta vuonna 1991. 3 Keskiviikko 15. Vielä kun saisimme luotua kaikkialle hyväksyvän ja rohkaisevan ilmapiirin, joka sallii hurjankin ajatuksen lennon ilman epäonnistumisen pelkoa. LINTILÄ pitää hyvänä, että Kiuruvedellä järjestetään Elinvoimaa Kiuruvedellä -tapahtuma. > Perhe: Lapset: kuusi lasta ja yksi lapsenlapsi. MITEN helpottaisit yrittäjän elämää. Vastaamme, kyllä on. – Seuraavaksi katseet on suunnattava yhä enemmän kasvukilpailukykyyn – siis osaamiseen, innovaatioihin ja uusiin kasvun siemeniin, Lintilä sanoo. – Kunnan ja kaupungin pitää auttaa ja tukea joskus hiukan hulluakin yritysideaa ja ajatusta, sillä niitä tarvitaan. Uusia ideoita Hyväksyvä ilmapiiri sallii rohkeat ajatukset ilman epäonnistumisen pelkoa. Kiuruvesi on tunnetusti Luomu-Suomen pääkaupunki. Luvassa on korkeantason alustajia aina elinkeinoministeri Mika Lintilästä lähtien. Päivän päättää Häikäsee-tapahtuma, jossa paikkakunnan nuori luovuus pääsee esiin. Yritystoiminnalle laajempi vaikutus on kesällä maaliin saadulla kilpailukykysopimuksella, joka Lintilän mukaan olennaisesti JAANA SELANDER Intohimoinen laivanvarustaja juontaa koko Elinvoimaa-shown MINISTERI Elinkeinoministeri Juha Lintilä (kesk.) sanoo, että alueellinen elinvoimaisuus syntyy omien vahvuuksien tunnistamisesta. – Kunnilla on tärkeä rooli kasvulle, työlle ja elinkeinoelämälle suotuisan toimintaympäristön luojina. Pohjois-Savon vahva maaja metsätalous ovat myös uusiutuvan energian tuotannon välttämätön edellytys. > Yrittäjyys: Perustajajäsen ja toimitusjohtaja yrityksessä Tuotantotalo Turpatalli Oy (ohjelma-, mainontaja tapahtumasekä tetatterituontapalvelut), Mela&Meisseli Oy (veneilypalvelut ja ohjelmapalvelut), toiminta loppui vuonna 2011. Tapahtumapaikkana on Kulttuuritalo. on Sleeplines Oy:n toimitusjohtaja. Kun Iisalmessa rakennuslupa laivalle tuli virkamiehen puolesta viikossa, kysyin, että miten tämä näin helppoa täällä voi olla, rakennusvalvojan vastaus oli, että : ”Ee, kyllä ne laet on joka paekkakunnalla yhtä vaekeita, jossaen se tuntuu vuan helepommalta." > Nimi: Ismo Apell, syntynyt 1968 Kiuruvedellä. (017) 754 665 www.kiurunkunto.fi VUOSIKYMMENTEN KOKEMUKSELLA! fysioterapia ja hieronta myös ilman lääkärin lähetettä lääkärin lähetteellä KELA-korvaus (maksat vain omavastuuosuuden) kinesioteippaus dynaaminen teippaus lahjakortit hoitoihin kuka. Apell olisi tuonut Wuoksi-laivan Kuopion satamaan, mutta sitä vastusti kiinteistöyhtiö Musta Rudolf. maaliskuuta 2017 JOKAISEN kunnan on Mika Lintilän mukaan tärkeää huolehtia myös siitä, että edellytykset yritystoiminnalle ja asukkaiden viihtyvyydelle ovat kunnossa. Elinvoimaa Kiuruvedellä -tapahtuma. Maailman talousfoorumissa on arvioitu, että luovuus nousee vuoteen 2020 mennessä yhdeksi tärkeimmistä työelämätaidoista. > Työura: Näyttelijä ja ohjaaja, tuli tunnetuksi tv-sarjasta Puhtaat valkeat lakanat. Kiuruvedellähän on lahjakkaita laulajia, soittajia, esiintyjiä, näyttelijöitä ja urheilijoita. Tämä on perusteltua, sillä työssäkäyntialueet ja yritysten toimintakentät ovat usein yhtä kuntaa laajemmat. Onhan meillä tasokas koulutus ja luonteen sitkeyttä, pienen kansan kykyä selviytyä. > Luottamustehtävät: Kansanedustaja vuodesta 1999, elinkeinoministeri joulukuusta 2016 alkaen. Niitä yrittäjiä en mitenkään ymmärrä, jotka kampittavat toista yrittäjää ihan vain järvimaiseman takia täysin järjettömässä taistelussa, jossa laiva vain pyytää pääsyä satamaan, Apell tuskastelee. Tämä viesti halutaan suunnata toimiville yrittäjille ja nuorille. Voi myös helpottaa byrokratian polkua, jonka virkamies halutessaan voi tehdä. Katseet on suunnattava kasvukilpailukykyyn ELINVOIMAA Anne Idström • 044 541 3113 www.talousmaa.fi Talouspalvelut maatiloille Kirjanpito • Tilinpäätös Budjetointi • Palkanlaskenta Taloussuunnitelma Liiketoimintasuunnitelma Sähköinen taloushallinto M yö s os ak ey ht iö il le PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI KIURUVEDELLÄ järjestetään ensi viikon torstaina 23.3
maaliskuuta 2017 OPISKELU Yrittäjäksi ryhtyminen ei pelottanut Eetu Tikkasta. Toimintoihin kuuluu myös pitopalvelua Kiuruvedellä ja Iisalmessa. Henkilökuntaa tuolloin oli 13 henkilöä. Lounasruokailijoita riitti ja ensimmäiset kaksi vuotta sujui tuloksellisesti hyvin. Hän on uskaltautunut pitämään vapaata. Nyt hän opiskelee Johtamisen erikoisammattitutkintoa. Viimeinen vuosi on osoittanut toiminnan vakautumisen. Vaikka opinnot Kuopiossa lykANU LAITINEN taa markkinoinnista. Hän luotsaa Iisalmessa Iltalypsy kahvilaravintolaa ja opiskelee johtamisen erikoisammattitutkintoa työn ohessa. Tikkanen teki tuolloin itse paljon töitä korvatakseen henkilövähennykset. Vuonna 2014 hän valmistui restonomiksi. – Käytimme nuo jaksot uuden brändin kehittämiseen ja lanseeraamiseen, Tikkanen paljastaa. kääntyivät, Tikkanen suoritti sillä välin leipurin ammattitutkinnon Iisalmessa. Kauppaan kuuluivat yrityksen toiminta irtaimistoineen sekä entinen henkilökunta siirtyi uuteen yritykseen. Osakkaaksi ryhtymisen myötä hän etsi sopivat toimitilat itselleen Iisalmesta. Eetu Tikkanen ” ANU LAITINEN ELINVOIMAA. – Yrittäjäksi ryhdyin, kun ostimme Iisalmessa Timosauruksen liiketoiminnan. Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Eetu työskenteli ravintola-alalla Helsingissä sekä vanhempiensa yrityksessä Iltalypsyssä Kiuruvedellä. – Alun perin minun piti valmistua 2012, mutta osakkaaksi ryhtyminen vanhempieni yritykseen ja yrityksen osto Iisalmesta viivästyttivät valmistumista hieman, Tikkanen kertoo. > Perhe: Asuu itse Iisalmessa, mutta perheeseen kuuluu äiti Kirsi, isä Jari, siskot Emmi ja Ellinoora sekä veli Elmeri. Ei lopu virta heti ensimmäiseen mutkaan, Tikkanen perustelee nuorena aloittamisen hyviä puolia. – Kyseinen ajankohta oli rankkaa ja kilometrejä kertyi lenkkitossuille. > Harrastukset: Ammattilehdet ja lenkkeily. Ajatukset selkenivät raikkaassa ulkoilmassa. Yrityskauppaan Tikkaset päätyivät pohtiessaan Kiuruveden Iltalypsyn toimintaa ja sitä, työllistäisikö se heidät kaikki. > Nimi: Eetu Tikkanen > Ikä: 28 vuotta. 4 Keskiviikko 15. – Itse koen, että nuorempana kestää painetta paremmin ja virtaa riittää. – Henkilökunnan määrä piti sopeuttaa vähentyneeseen kävijämäärään ja meidän kohdalla se tarkoitti irtisanomisia. > Motto: ”Nautin elämästä, hetkestä kiitävästä, enkä paikalleni jää”. Oman yrityksen johtaminen on saanut Eetu Tikkasen (28) opiskelemaan yhä enemmän. Ennen yrittäjyyttä Tikkanen opiskeli ensin ravintolakokiksi. Iltalypsy tuo aikaisempien tuotteiden rinnalle uuden Willimakuvilliyrttituoteperheen. > Ammatti: Yrittäjä ja osakas kahvila-ravintola Iltalypsyssä. Tiloja on remontoitu pikkuhiljaa. YRITYSKAUPAN myötä Iltalypsyn kyltti ja mainosteippaukset tulivat Iisalmen katukuvaan. – Alku lähti todella hyvin käyntiin, etenkin lounasaikaan syöjiä kävi aikalailla, Tikkanen kertoo. Rakennusprojektien valmistumisien myötä syöjien määrä laski ja Tikkanen joutui tekemään raskaitakin päätöksiä. Tuoteryhmän yksi pääraaka-aine on kuusenkerkkä. Itse koen, että nuorempana kestää painetta paremmin ja virtaa riittää. Toiminta lähti käyntiin täydellä volyymilla. KAHVILA-RAVINTOLA Iltalypsyn ovat perustaneet Eetun vanhemmat, Kirsi ja Jari Tikkanen, vuonna 2008 Kiuruvedellä. Eetu Tikkanen kertoo, että ajatus yrittäjäksi ryhtymisestä oli alkanut itämään jo ravintolakokiksi valmistumisen jälkeen, kun hän oli saanut Yrittäjien myöntämän stipendin. Hän on tyytyväinen tekemäänsä ratkaisuun yrittäjäksi ryhtymisestä eikä vaihtaisi päivääkään. Hän uskoo, että kävijämäärään vaikuttivat lähialueen suuret rakennusprojektit. Yhtiön taloushallinnasta vastaa Jari ja Kirsi puolestaan vasROHKEUS Eetu Tikkanen ryhtyi yrittäjäksi perheyritykseen. YRITTÄJÄKSI ryhtyminen ei ole tullut opintojen tielle vaan päinvastoin. Heidän toimitilat ovat Kiuruveden kulttuuritalossa. Toinen iso juttu yhtiössä on Kasvu Openiin mukaan pääsy ja sitä kautta saatu mahdollisuus, jossa yhtiö saa 10 kertaa 45 minuutin jakson eri asiantuntijan kanssa. Yhtiö on ostanut Pikku-Pietarin torikujalla sijaitsevan Tallikahvion liiketoiminnan ja aloittaa kesäkahvion pidon. Nuorena riittää virtaa KOULUTUS yrittäjä kuka. Konseptiin kuuluu myös Tarmo-lähikauppa. Tikkasen mukaan Iltalypsyn toiminta Iisalmessa on viime vuosien myllerrysten jälkeen stabiloitunut. TULEVANA kesänä Iltalypsy laajentaa Kuopioon. Nyt henkilökuntaa on 8 henkilöä
KIURUVEDELLE on perustettu uusia yrityksiä eri toimialoille, laidasta laitaan. 4 . 7 1 o l k 7 1 2 . – On uusi tilitoimisto, joka erikoistuu mm. a s s e e t n a li t ä t ä h n i e k i o . . – Jotta sukupolvenvaihdokset toteutuvat, on ostajan ja myyjän päästävä sopuun hinnasta. Siinä se suurin kysymys eli haaste onkin yrityskaupoissa sekä tietenkin rahoituksen järjestyminen, kun pankeilla vakuusvaatimukset ovat kasvaneet. ParkkonenSuhonen kehottaisi luottamushenkilöitä miettimään, mihin Kiuruvesi haluaa elinkeinopuolella profiloitua. Myös muualta Suomesta on otettu yhteyttä Kiuruveden yritysneuvojaan toimitilakysymyksissä. > Perhe: Aviomies ja kaksi aikuista lasta, kolme koiraa. e d . – Kevään kuntavaaleissa valittaville valtuutetuille tämä tilanne tarjoaa haastetta toimia niin, että meillä on toimiville, mutta myös uusille yrittäjille, tarjota palveluja. Toimitiloja kysyttiin jopa heinäkuussa! ihastelee Parkkonen-Suhonen. Starttirahaa haetaan etukäteen TEtoimistosta ja sitä on mahdollista saada kaksi kuuden kuukauden jaksoa eli yhteensä 12 kuukauden ajan, mikäli yrityksellä on olemassa kannattavan toiminnan edellytykset, eikä yritystoiminta vääristä kilpailua. yhtiöittämiseen, hevosalan kengitysyritys, kotisairaanhoitoon erikoistunut yritys, Kunnanlääkärit, rakennuspuolelle tuli pitkän linjan ammattilainen, autopuolelle sähköpuolen korjaamiseen erikoistunut yritys sekä kaivosja maanrakentamiseen erikoistunut yritys – unohtamatta sukupolvenvaihdoksia. w w w a s s e e t ti o s o u d u a t ti o m li a j ä ä s il e u L. Tiedossa on kuitenkin, että lähivuosina on vapautumassa kaupungiltakin tiloja, pohtii yritysneuvoja. Yritysneuvontaan ovat olleet yhteydessä ihmiset, jotka suunnittelevat yritystoimintaa, yhteyttä on otettu myös jo perusteilla olevista sekä toimivista yrityksistä. Viime vuonna starttirahojen kysyntä Kiuruvedellä tuplaantui, uusia yrityksiä perustettiin 10. Työntekijöitä tarvittaisiin ennen muuta yritysneuvontaan. Kiuruvesi on saanut sellaisia yrityksiä, joiden osaamista ei ole täällä aikaisemmin välttämättä ollut. Alkavalla yrittäjällä on mahdollisuus hakea starttirahaa, joka on nettona noin 500 euroa kuukaudessa. Totuushan on se, että meillä on elinkeinopalveluissa aivan liian vähän ihmisiä töissä. – Valitettavasti kaupungilla ei ole tällä hetkellä tarjolla vapaita hallitiloja, koska ne ovat pääosin vuokrattuja. Parkkonen-Suhonen on kirjoittanut starttirahalausunnot TE-keskukselle huhtikuun alusta 2016. m m n a a ll e t e p o a ll i e s s r u K . TULEVAISUUDESSA elinkeinopolitiikalla on kunnissa painoarvoa, kun sosiaalija terveydenhuolto siirtyy maakunnille. Uuden kuntalain myötä kaupungin tukimuodot yrittäjille ovat vähentyneet, enää ei voida myöntää vuokra-avustuksia, eikä kunta voi lähteä myöskään takaamaan kiinteistöhankintoja. Markkinoimmeko esimerkiksi sijaintia ja tontteja. > Työhistoria: Toiminut yritysneuvojana TE-keskuksessa Iisalmessa ja Kuopiossa 14 vuoden ajan. Mietittäväksi tuleekin, rakennetaanko Kiuruvedelle mahdollisesti uutta hallitilaa, sillä toimitilojen kysyjiä on. – Miltä näytämme muiden silmissä. Starttirahahakemusten lisäksi Parkkonen-Suhonen auttaa liiketoimintasuunnitelmien ja kannattavuuslaskelmien teossa. . Se tarkoittaa sitä, että elinkeinostrategia on realistista toteuttaa näillä resursseilla. Osalla perustetuista yrityksistä yritystoimintaa on koko Suomen alueella, mutta yrityksen kotipaikka on kuitenkin Kiuruvesi. > Nimi: Tuula ParkkonenSuhonen, Kiuruveden kaupungin yritysneuvoja elokuusta 2015. 1 1 i s e v u r u i K ! n a a k u m e l u T a i m i o t t a a s o a t t o j , a j o ti a t ä ti e k r ä t t a a s a ll i e s s r u k u p a i s n e ä t ä h a ll i m o t t u s k a M a j a a t n o d i s n a v a a h , ä t s y t y v l e . maaliskuuta 2017 JAANA SELANDER KIURUVEDEN elinkeinoelämässä on käynnissä erittäin hyvä draivi. s u t u l u o k ir a k n a s . Vitostie on lähellä, samoin Oulu, minne päin monella yrityksellä on yhteistyötä, junat kulkevat, eikä satamaankaan ole pitkä matka. JAANA SELANDER Kovaa draivia yritysrintamalla ELINVOIMAA kuka. Yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen sanoo, että virkistyminen käynnistyi Kiuruvedellä ennen muuta Suomea, jo kesällä 2016. > Koti: Asuu viikot Kiuruvedellä ja viikonloput Kuopiossa. Omistajanvaihdoksiakin on toteutettu onnistuneesti. Parkkonen-Suhonen sanoo, että Kiuruvesi on houkutteleva paikka yrityksille sijaintinsa ja yhteyksiensä puolesta. – Osa niistä on kansainvälisesti toimivia, mutta ne eivät halua pitää ääntä itsestään. Hyvä asia on ollut, että Kiuruvedellä myös toimivat yritykset ovat olleet aktiivisia ja haluavat kehittää toimintaansa. Vapaana olevat tilat, joita näkyy katukuvassa, ovat osin vanhanaikaisia, eivätkä näin ollen soveltuvia yrittäjien käyttöön. ä ö t t y ä k n ir o t t a a ll ir b . Täällähän on erinomaisia tontteja, jotka eivät vaadi kallista pohjustustyötä, muistuttaa yritysneuvoja. Painotus on palveluissa. – Yrityskauppoja on toteutettu onnistuneesti. 5 Keskiviikko 15
Kiuruveden lukion työelämävastaavina toimivat uskonnon lehtori ja opinto-ohjaaja Kirsi Huttunen sekä matematiikan ja kemian lehtori Juha Taskinen. – Myös kielitaitoa tarvitaan, muistutti opiskelija Matias Moisala. Pyrimme kehittämään toimintatapoja, joilla nuorten työelämätietoja ja -taitoja sekä yrittäjyysosaamista voidaan parantaa osana normaalia lukioopetusta. Kuinka rahat on hyvä sijoittaa sekä millaisia neuvottelutaitoja tarvitaan. – Yksi hankkeen tavoitteista on parantaa lukiolaisten työelämäja yrittäjyysvalmiuksia. Leirin vetäjinä toimi Kajaanin ammattiopiston opiskelijoita, Taskinen selvittää. Lukiolaiset peukuttavat uudenlaisen opintokonseptin puolesta. Opiskelijoista tehtiin sekaryhmät ja heillä oli vuorokausi aikaa rakentaa yritysidea ja esitellä se raadille. – Yrityskylän pelipäivä oli siistiä. Pelin tiimoilta opiskelijat saivat paljon tietoa yrityksen pyörittämiseen sekä yrittäjyyteen liittyen. – Viime keväänä Runnilla pidettiin päivän mittainen NY24h -leiri, jonne osallistuivat kaikki hankekoulut. Pieni virhe voi paisua suureksi. Siinä oppi, miten asiat vaikuttavat toisiinsa. UUDET yrityselämää valottavat opintomallit saavat nuorilta kiitosta. Mieleenpainuvimpana kokemuksena kiuruvetiset opiskelijat mainitsevat yrittäjäsimulaattoripelin Kuopiossa Yrityskylässä. Hankeen tavoitteena onkin muodostaa pysyviä toimintatapoja, jolloin työelämäyhteistyö ja yrittäjyyden kehittäminen eivät ole perustehtävästä irrallinen kokonaisuus. Kaikki toimi hienosti ja teimme tehtäviä tableteilla, kertoo opiskelija Matias Moisala. Yrittäjänä simulaatiossa Juha Taskinen. Haemme hyviä käytänteitä myös muista lukioista ja pyrimme hyödyntämään niitä täällä, kertoo Huttunen. On oltava myös tarkkana, etteivät tavarat jää varastoon, pohtii opiskelija Sauli Väänänen. 6 Keskiviikko 15. LYYTI-hankkeen toteuttamisesta vastaa Iisalmen lyseo ja projektista vastaavana projektijohtajana toimii lyseon lehtori Juha Hieta. maaliskuuta 2017 OPINNOT Lukion opetussuunnitelma sisältää opintoja, joilla kehitetään yrittäjämäistä ajattelutapaa. Hanke on näkynyt Kiuruveden lukiossa siten, että kurssitarjontaan on lisätty yrittäjyysopintoja kaikkiaan neljä kurssia. AN U LA ITIN EN ELINVOIMAA koulutus. Ensimmäisen vuoden opiskelijat viettivät pelipäivän syyslukukaudella Kuopion Yrityskylässä, jossa he pääsivät simulaatiopeANU LAITINEN LUKIO Kiuruveden lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat Eino Jauhiainen, Sini Strömberg, Senni Hyvönen, Matias Moisala ja Sauli Väänänen pitävät uudenlaisia yrittäjyysopintoja hyvänä mahdollisuutena ja hyödyllisenä tulevaisuutta ajatellen. Peliin on luotu virtuaalinen toimintaympäristö sekä yrityksiä, joiden toiminnasta oppilaiden tulee vastata. liin. Kirsi Huttunen. Taskisen mukaan leiri toteutetaan myös tänä keväänä Runnilla ja tavoitteena on, että vastaavanlainen leiritoiminta jatkuisi hankkeen loppumisen jälkeenkin. Ylä-Savon kunnista mukana Lyyti-hankkeessa ovat Kiuruveden ja Iisalmen lisäksi Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Osallistuvissa kouluissa lisätään yrittäjämäisiä opetusmenetelmiä ja toiminnallisuutta, mikä pitäisi näkyä parantuneena kouluviihtyvyytenä ja keskeyttämisten vähenemisenä. Opinnot liittyvät Ylä-Savon lukioiden yhteiseen ESR-rahoitteiseen Lyytihankkeeseen. Työelämätietoisuuden lisääntyessä lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmat selkeytyvät ja keskimääräinen opiskeluaika lyhenee. Nuoret arvostavat sitä, että saavat mahdollisuuden tutustua erilaisiin jatko-opiskelupaikkoihin sekä yrityksiin jo ensimmäisenä lukiovuonna. – Ei kaikista tarvitse tulla yrittäjiä, mutta opintojen myötä nuorilla on mahdollisuus löytää oma sisäinen yrittäjyytensä eli suhtautua koulutyöhönsä sitoutuneesti, innostuneesti ja aloitteellisesti, Taskinen kertoo. – Ajatuksena voisi olla, että oman koulun opiskelijoista löytyisi leirin käyneitä opiskelijoita vetämään mahdollisesti vastaavanlaista leiriä nuoremmille. KIURUVEDEN lukiossa opetussuunnitelmaan on sisällytetty opintoja, jotka edesauttavat yrittäjyyden ja työelämän tuntemusta sekä yrittäjämäisen ajattelutavan ymmärtämistä. – Pelin myötä opin, että yrittäjyydessä on omat haasteensa. Mitä suurempi yritys, sen laajempi vaikutus pienelläkin virhevalinnalla on, kertoo Kiuruveden lukion ensimmäisen vuosikurssin oppilas Senni Hyvönen. – Oli hienoa, miten teknologiaa oli hyödynnetty pelin toteutuksessa
Kilpailu on avoin kaikille. Happosen logossa lukee sana ”elinvoimaa” ja alapuolella sen peilikuvana heijastuu sana ”elinkeinoista”. Kunniamaininnan sai Luupuveden koulun viidesluokkalainen Riia Rajakangas. – Lähdin vain miettimään, että mitä ensimmäisenä tulee elinkeinoista mieleen ja mitä niihin voisi liittyä. 7 Keskiviikko 15. – En ollut aiemmin osallistunut tällaiseen piirustuskilpailuun, joten olihan tämä kiva voittaa. Nuorille on oma tapahtumansa illalla. Iinan logo on selkeä ja yksinkertainen, mutta tarpeeksi erikoinen, jotta sitä jää katsomaan pidemmäksikin aikaa, perusteli arvosteluraati. – Kilpailuun voi osallistua sosiaalisen median kautta. Kilpailussa etsitään parhaiten yrittäjyyttä tai yrittäjäasennetta ilmaisevaa kuvaa. matkapuhelimesta 8.28 snt/min + 17.00 snt/min ANU LAITINEN. TOISEKSI logokilpailussa sijoittui Noomi Nuopponen ja kolmanneksi Viivi Huttula. Happosen tekemä logo voitti vuoden 2016 loppupuolella järjestetys kilpailun. Millainen yrittäjä sinä voisit tai haluaisit olla. Ehkä minun logoni oli sopivalla tavalla erilainen kuin monilla muilla, hän tuumi. Molemmat ovat Happosen tapaan seitsemäsluokkalaisia. Voittajanelikko sai palkinnoksi Säästöpankki Optian rahastolahjakortit sekä kukat ja Kiuruvesilehden lahjoittamat taideharrastusvälineet. Kilpailu julkaistaan Kiuruveden yrittäjäyhdistyksen ja Elinvoimaa Kiuruvedellä facebooksivuilla sekä toimitetaan kouluille kilpailua esittelevä videonpätkä, jossa kerrotaan, miten ja missä voit osallistua. maaliskuuta 2017 Tapahtumalle logo kilpailun kautta ELINKEINOTAPAHTUMA Elinvoimaa Kiuruvedellä järjestetään maaliskuun 23. Tapahtuman logo valittiin kilpailun perusteella. päivänä järjestettävään Elinvoimaa-tapahtumaan. KIURUVEDEN Yrittäjäyhdistys järjestää somekilpailun #minäyrittäjänä nuorille. Ylhäällä Happosen voittajalogo. Kevättarjouksia Valma kaupoissa Tarjoukset voimassa 17.22.3.2017 Jäähdytinneste Polaric 10 l (1,99 €/ l) Yleisnurmiseos Tenho/Minto 20 kg (3,50 €/kg) Liperin ruisjauho 5 kg (0.90 €/kg) Marjaisa hedelmäsekoitus (4,80 €/kg) Hedelmäsekoitus 2,5 kg (4,80 €/kg) Erisan soap 5 l (2,44 €/l) KiiltoClean ikkunanpuhdistusspray 500 ml Kuivikekutterit, kysy tarjous! Vielä ehdit tilata lannoitteet ennen kelirikkoa, kysy tarjous! 19 90 /10 l 70 00 /20 kg 4 50 /5 kg 12 00 /2,5 kg 3 00 /500 ml 12 00 /2,5 kg 12 20 /5 l UUTUUS UUTUUS ItäMaito Kiuruveden myymälä palvelee arkisin klo 8.30-15.30 Meijerikatu 2 F, 74700 Kiuruvesi. Jaa kuva Instassa, Facessa tai Twitterissä julkisena hashtagilla #minäyrittäjänä, #elinvoimaakiuruvedellä, kertoo Eveliina Lappalainen Kiuruveden Yrittäjäyhdistyksestä. Kilpailu liittyy Kiuruvedellä maaliskuun 23. Yhteensä kilpailuun osallistuneita oli 78. AKU LAATIKAINEN PARHAAT Riia Rajakangas, Viivi Huttula, Noomi Nuopponen ja Iina Happonen suunnittelivat parhaat logot Elinvoimaa Kiuruvedellä -tapahtuman logokilpailussa. Sellainen pari kolme oppituntia minulla meni koulussa logon tekemiseen, Happonen kertoi Kiuruvesi-lehdelle jouluSomekilpailussa etsitään yrittäjämäisintä kuvaa kuussa. päivänä. 010 381 7011 ItäMaito netissä: www.itamaito.fi 010-yritysnumeron hinnat: Lankapuhelimesta 8.28 snt/puhelu + 7.00 snt/min. – Voittaja oli lopulta helppo valita. Paras kuva palkitaan 100 euron rahapalkinnolla 23.3.2017 Häikäsee-iltapahtumassa. Millä toimialalla ehkä toimisit tai miltä näyttäisit yrittäjänä. Erityisesti Happosen logoa aiotaan hyödyntää näkyvästi jo etukäteismarkkinoinnissa. 010 381 7005 ItäMaito netissä: www.itamaito.fi ItäMaito Vieremän myymälä palvelee arkisin klo 8.30-15.30 Meijeritie 2 , 74200 Vieremä p. Kaikki logot ovat esillä Elinvoimaa Kiuruvedellä -tapahtumassa, jossa riittää ohjelmaa koko päiAKU LAATIKAINEN ELINVOIMAA väksi. Kilpailu oli suunnattu alaja yläkoulujen sekä lukion opiskelijoille. 010 381 7009 ItäMaito netissä: www.itamaito.fi ItäMaito Säviän myymälä palvelee arkisin klo 8.30-15.30 Säviäntie 20 C, 72550 Säviä p. Onko sinussa yrittäjäasennetta. Tapahtumalle valittu logo on 7.-luokkalaisen Iina Happosen käsialaa
Ponssella pidetään huolta työntekijöistä, niin fyysisestä kuin henkisestä jaksamisesta. Muun muassa Petri Härkönen on talousjohtaja, Esa Penttinen on tuotantopäällikkö, Jukka Tossavainen suunnittelupäällikkö, Antti-Lassi Tikka laatupäällikkö ja Tuomo Kärkkäinen Protolan esimies. Se kertoo siitä, että työantajasta ollaan ylpeitä. Kiuruvetiset, sähköasentaja Pasi Hiltunen, tuotantopäällikkö Esa Penttinen ja vuorovastaava Pasi Väänänen, tulevat Ponsselle töihin kuin kotiinsa. Rohkeitakin vetoja on tehty ja ne ovat kantaneet hedelmää. Kiuruvetisiä ei tarvitse paljon yhteiskuvaan houkutella. Tämän seudun ihmisillä on tiukka työn tekemisen perinne, joka vie myös Ponssea eteenpäin, kiittelee Nummela. Kerrottakoon vielä, että kiuruvetisiä on myös monella osastolla johtoja esimiestehtävissä. PLAY video verkossa ELINVOIMAA TEOLLISUUS metsäkoneet. Työntekijät ovat ylpeitä työantajastaan, samoin työantaja työntekijöistään. – Kulttuurimme ja identiteettimme ovat lähteneet ja muodostuneet täällä Vieremällä. SÄHKÖASENTAJA Pasi Hiltunen ja vuorovastaava Pasi Väänänen kehuvat Ponssea työnantajana. Omistajalla on ollut avarakatseisuutta mahdollistaa investoinnit. Ponssen perustaja Einari Vidgren Kuhmossa vuonna 1962. – Johtajia on helppo mennä jututtamaan, ollaan ikään kuin samalla viivalla, miehet sanovat ja toteavat, että töihin on aina mukava tulla, vaikka työmatka Kiuruvedeltä Vieremälle kestää parikymmentä minuuttia ja tie on talvella polanteinen. maaliskuuta 2017 Juuret ja kehitys vievät eteenpäin PONSSE Vieremän tehtaalla on töissä noin 550 ihmistä, heistä kiuruvetisiä on viidennes, kaikkiaan 103. Vuosikymmenien saatossa on kehitetty yritystä, tuotteita ja liiketoimintaprosesseja. Tiedottaja Marika Ryytty, hänkin kiuruvetinen, sanoo, että kun Ponsselle tulee uusi työntekijä, hänet perehdytetään hyvin yrityksen historiaan. Ellei täällä olisi uskottu omaan tekemiseen, toiminta olisi lähtenyt näivettymään. – Pohjoissavolaiset työntekijät ovat voimavaramme. TOIMITUSJOHTAJA Juho Nummela on tyytyväinen, että niin moni kiuruvetinen käy töissä Ponssella. Siitä syntyy ponsselaisuus. – Itse asiassa maailma ei ole muuttunut Ponssen alkuvaiheista mitenkään sen suhteen, että yrittäminen perustui silloin ja perustuu tälläkin hetkellä ihmisten sitoutumiseen ja ammattitaitoon sekä kovan työn tekemiseen. Juuret, jotka lähtevät yrityksen perustajasta, Einari Vidgrenistä, ja jatkuvat hänen pojissaan (hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgren, myyntija markkinointijohtaja Jarmo Vidgren, aluejohtaja Keskija Itä-Euroopassa Janne Vidgren sekä hallituksen jäsen Jukka Vidgren), ovat Ponsselle tärkeät. Olemme pysyneet kilpailukykyisinä, NummeJAANA SELANDER KUVAUKSEEN piti tulla kymmenkunta kiuruvetistä ponsselaista, mutta loppujen lopuksi porukkaa kertyi moninkertainen määrä. 8 Keskiviikko 15. Nummela kiteyttää, että kun historian kunnioitus ja kehittyminen yhdistetään, siitä syntyy ”hyvä soppa”. Monta kymmentä ponsselaista astelee metsäkoneen eteen
Uutta hallitilaa tulee toista hehtaaria, tehtaan pinta-ala kasvaa 4 hehtaariin. Uruguayhin, Ranskaan ja IsoBritanniaan on rakenteilla uusia palvelukeskuksia, jotka valmistuvat kuluvan vuoden aikana. > Henkilöstö: Konsernin palveluksessa 1 435 työntekijää, heistä Vieremän tehtaalla ja Iisalmen huoltopalveluissa ja logistiikkakeskuksessa noin 650. Ponsse laajentaa parasta aikaa Vieremällä massiivisesti. – Lähdimme uusimaan tuotteita, toimintatapoja ja huoltoa, ja nyt ne kantavat hedelmää. – Venäjä, Keski-Eurooppa ja Ruotsi ovat kasvussa, samoin kuin Yhdysvallat ja Uruguay. la sanoo. – Metsäkoneessa on edelleen tärkeintä, miten puu kaatuu, digitalisaatio tukee sitä. Ihmiset hakeutuvat kaupunkeihin. – Avoimin mielin tulen, ei se aika hukkaan ainakaan mene, Nummela uskoo. ELINVOIMAA PONSSE PONSSE. Venäjä-pakotteet eivät ole vaikuttaneet Ponsseen. Nummela toivoo, että pienille paikkakunnalle syntyisi enemmän Ponssen ja pienen ja keskisuuren yrittäjyyden ympärille hyvinvoinnin tuottajia. Harvesteri ja kuormatraktori. Tuotanto uusissa tiloissa aloitetaan jaksoittain tänä vuonna, laajennuksen on määrä olla valmis alkuvuodesta 2018. ELINVOIMAA Kiuruvedeltä -tapahtumaan Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummela (kuvassa) halusi lähteä mukaan, sillä hänestä on aina hyvä asia, että ihmiset ovat aktiivisia ja kun ihmisiä on koolla, syntyy uusia näkökulmia. metsäkone Ranskaan, tehtaalta valmistuu päivässä noin 5 metsäkonetta, viikossa parikymmentä. – Sanommekin Ponssella, että Vieremä on Center of Finland, muut paikat ovat täältä syrjässä, Nummela naureskelee. Kasvua kertyi edelliseen vuoteen verrattuna 55,5 milPONSSEN toimitusjohtaja Juho Nummela puhuu Elinvoimaa Kiuruvedellä -tapahtumassa digitalisaatiosta. Olemme eri tyylillä liikkeellä kuin kilpailijat, se on vienyt meitä eteenpäin. Millaisia palveluja voimme rakentaa, mistä asiakkaille on eniten hyötyä, Nummela sanoo. – Tuoteteknologiaan digitalisaatio on vaikuttanut jo pitkään, mutta digitalisaatio jyllää myös liiketoimintaprosesseja, Nummela toteaa. – Kaikki tämä vaikuttaa siihen, että asiakkaillamme on töitä, myös huoltopalveluita tarvitaan enemmän. Myös myynti on aktiivisesti liikkeellä ja asiakaslähtöisyys kulttuuriperinnössä voimakkaasti läsnä. Ponsselta lähti viikolla 8 12 000. Siinä syklissä olemme mukana. Mutta on toki maailmakin muuttunut vajaassa 10 vuodessa ja markkinat ovat kasvaneet. Ehkä tämä innovaatio syntyy myös Ponssella, arvioi Nummela. Sellu on vetänyt hyvin, samoin sahatavara, puunkäyttöja puunkorjuumäärät ovat kasvaneet, pakkausmateriaaleja ja kartonkia tarvitaan. Näillä seuduilla on hyvä kasvattaa lapsia, asumisen laatu on hyvä, kaikki toimii ja on simppeliä, eikä tarvitse istua ruuhkissa, Nummela kiittelee. Ponsse koki kovan kuopan vuonna 2009, myynti hyytyi ja työntekijöitä lomautettiin, mutta kriisi ei ollut kuolinisku. toimitusjohtaja Juho Nummela ” Ponsse suunnittelee ja valmistaa itse kaikki ohjausja mittausjärjestelmät, joita korjuuketju tarvitsee. Suomessa puun kasvu on isompi kuin se määrä, mitä hakataan, Nummela kertoo. Tuotteiden osalta katsomme, mikä on asiakkaan kannalta fiksuinta. Digitalisaatio tukee puun kaatamista Aktiivisuudesta löytyy aina uusia näkökulmia Me sanomme Ponssella: Vieremä on Center of Finland. maaliskuuta 2017 JAANA SELANDER JA AN A SE LA N DE R Juuret ja kehitys vievät eteenpäin > Nimi: Metsäkonevalmistaja Ponsse, perustettu vuonna 1970 Vieremällä, aluksi Einari Vidgrenin omaan tarpeeseen. Nummela kuitenkin muistuttaa, ettei digitalisaatiosta pidä huumaantua, vaan siitä pitää ottaa kaikki irti. – Ponssella on Vieremällä maailmaluokan toimintatavat, jotka edellyttävät myös toimittajaverkostoltamme kehittymistä niin täällä Vieremän yrityskylässä kuin koko Suomessa. Mahdollisuus on niin ikään nostaa kapasiteettia markkinatilanteen mukaan ja sehän riippuu puunkorjuumääristä. Nummela sanoo, että Vieremä ja Pohjois-Savo on mainio paikka metsäkoneiden valmistukseen. Nummela uskoo, että suomalaisilla on mahdollisuus tehdä suurikin digitaalinen innovaatio, sillä maassa on insinöörivoimaa ja tietoteknistä osaamista. Laajennus mahdollistaa tuotantotapojen ja laadun kehittämisen sekä tuottavuuden noston sekä joustavuuden. joonaa euroa. – Oma arvomaailmani kohtaa hyvin täällä maalla, vaikka olen Turusta lähtöisin. 9 Keskiviikko 15. Siksi omaa tehdasta laajennetaan. – Varaosia jäi hetkeksi rajalle, muutamaksi päiväksi, mutta pakotteet eivät kosketa metsäkoneita mitenkään. > Liikevaihto: 517,4 miljoonaa euroa, viennin osuus noin 80 prosenttia. Nummela näkee tulevaisuuden kaiken kaikkiaan valoisana metsäteollisuuden suhteen. Ponssen tuotannosta melkein 80 prosenttia menee vientiin, suurin markkina on edelleen Suomi. Viime vuonna ylitettiin liikevaihdossa 500 miljoonan euron raja. – Kokonaisuus on hyvin hanskassa, liikevoitto oli yli 10 prosenttia ja liiketoiminnan rahavirta oli hyvä, mutta tekemistä riittää, Nummela kertoo. Nummela itse asettui Iisalmeen 15 vuotta sitten ja muutti samalla käsityksensä pienistä paikkakunnista. – Haasteita riittää, sillä maailma muuttuu. mikä. PONSSELLA menee kaiken kaikkiaan hyvin. – Toimimme kestävän kehityksen mukaisesti niin Suomessa kuin maailmalla. > Toiminta-alue: PohjoisEurooppa, Keski-ja Etelä-Eurooppa, Venäjä, Aasia, Pohjois-ja EteläAmerikka. – Metsäkoneet osataan tehdä täällä Vieremällä
– Palveluliiketoimintojen osuus kokonaisuudesta tuleekin nousemaan kuluvana vuonna jo 20 prosenttiin, 80 miljoonaan euroon kokonaisliikevaihdosta, laskee Kovanen. > Nimi: KPA Unicon, toimittanut yli 1000 öljyja kaasulaitosta ja yli 100 biomassaa hyödyntävää laitosta ympäri maailmaa, toimenkuvaan kuuluvat myös huoltoja kunnossapitotyöt. KPA Unicon osti Valmetilta pienen kokoluokan lämpölaitosliiketoiminnan Suomessa ja Venäjällä vuonna 2013. Uusia vientikohteita on haettu mm. Kiuruveden tehdas on erikoistunut Biograte-arinoiden lisäksi vaativien painelaitteiden, putkistojen sekä kattilalaitosmoduulien valmistukseen. – Tulevaisuudessa energia-alalla onkin oltava useita toisistaan riippumattomia markkinoita, jotta alueellisiin suhdannevaihteluihin voidaan varautua paremmin, eivätkä yksittäisten valtioiden poliittiset linjaukset vaikuttaisi merkittävästi yrityksen liiketoimintaan. KPA Uniconin Kiuruveden tehtaalla työskentelee tällä hetkellä noin 70 työntekijää ja koko KPA Uniconissa noin 250 työntekijää. MILLAISET näkymät yrityksellä oikein ovat. Hän ei ole käynyt metallialan kouluja ja silti hänet palkattiin aikanaan Valmetille, sittemmin yrityskaupassa KPA Uniconista tuli hänen palkanmaksajansa. KPA Unicon on hakenut määrätietoisesti uusia vientimarkkinoita nykyisten lisäksi Afrikasta, EteläAmerikasta ja laajemmin Euroopasta. Yritys tuottaa käyttöja huoltopalveluita mm. > Kiuruvesi: KPA Unicon osti Valmetin liiketoiminnan Kiuruvedeltä vuonna 2013, tehtaalla 70 työntekijää, koko yhtiössä 250, pääpaikka Pieksämäellä. KPA Unicon on investoinut merkittävästi viime vuosina nimenomaan Kiuruvedellä kehitettyjen Biograte-arinoiden tuotelinjaan, jolla mahdollistetaan paremman tuottavuuden lisäksi tehtaan automaatiotason nosto nykyiseltä tasolta. – Toiminta Kiuruvedellä on lähtenyt hyvin liikkeelle, sillä henkilöstö on ollut hyvin sitoutunutta alusta alkaen. Chilestä ja Kanadasta. Lonkila on oppinut hitsariksi työn kautta. Kiuruvesi on kuitenkin Kovasen mielestä sijaintinsa puolesta haasteellinen paikkakunta rekrytoida korkeasti koulutettua henkilöstöä, paluumuuttajia lukuunottamatta, mutta työntekijöitä yritys on onnistunut palkkaamaan paikallisten ammattioppilaitosten kanssa yhteistyössä suhteellisen hyvin. KPA Uniconin aiemmin vahvat Venäjän ja kotimaan markkinat ovat olleet viime vuonna haasteelliset, koska politiikka ei ole ollut pitkäjänteistä. Kiuruvedellähän oli erikoistuttu BioGrateja pellettiteknologiaan perustuviin pienen kokoluokan lämpölaitoksiin, öljyja kaasukattiloihin sekä näihin liittyviin palveluihin. Kovanen muotoilee, että energiainvestoinnit riippuvat vahvasti politiikasta ja ovat siten erittäin suhdanneherkät. – Biomassan lisäksi muut uusiutuvat energialähteet ovat kasvaneet merkittävästi maailmalla, joten kilpailua investoinneista on nyt runsaasti. Savolainen kulttuuri ja hieman omintakeiset jutut voisivat olla suurempi haaste muualta Suomesta tulevalle yrittäjälle, mutta savolaisina olemme tulleet hyvin juttuun keskenään, toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kovanen kertoo. KPA Uniconin johto kiittelee Kiuruveden tehtaan väkeä ammattitaidosta ja uskollisuudesta työnantajalle. Erikoisosaamista yrityksellä on leijukerrospolton sekä Biograte -arinoiden osalta vaativista kiinteistä polttoaineista. Biomassan käytössä ollaan jatkuvasti menossa kohti haastavampia polttoaineita, kun puhtaalle biomassalle tulee myös korkeammin jalostettuja käyttökohteita mm. – Tällä hetkellä Kiuruvedellä on käynnissä rekrytointikoulutus, jonka tavoitteena on yhdessä Opteamin kanssa palkata lähitulevaisuudessa kymmenen uutta tuotannon työntekijää, ilmoittaa Kovanen. Kauppaan kuuluivat Kiuruveden tehtaan toiminnot. Perinteisten laitostoimitusten ohella KPA Unicon toimii yhä vahvemmin osana asiakkaan energiantuotantoa tarjoamalla laajaalaisia käyttöja huoltopalveluita. energiayhtiöille ja teollisuusyrityksille. KOVANEN näkee plussana senkin, että Kiuruveden tehtaalla on pitkät perinteet energiantuotantoon liittyvien laitteiden valmistuksessa myös osana suuria pörssiyhtiöitä. Yrityksen juuret ulottuvat aina Sermetiin, 1970-luvulle. Kovasen mukaan Kiuruveden vahvuudet ovat ennen kaikkea henkilöstön korkeassa työmoraalissa ja sitoutumisessa, jolloin investointeja on helppo kohdistaa Kiuruvedelle, koska myös henkilöstö on sitoutunut kehittämään omaa osaamistaan suhdannevaihteluista huolimatta. JAANA SELANDER TYYTYVÄINEN ja sitoutunut työntekijä on pääluottamusmies Pasi Lonkila. Myös kaupunki on myötävaikuttanut positiivisesti toiminnan kehittämiseen Kiuruvedellä. liikenteen polttoaineena. KPA Uniconin markkinat ovat nykyisin kotimaan markkinoiden lisäksi muualla Euroopassa, Venäjällä ja Eteläisessä Afrikassa. – Ydinosaamisemme on keskikokoisten, 5– 50 MW-kattilalaitosten toimituksissa, jossa yritys on vahvin toimija Pohjois-Euroopassa ja yksi merkittävimmistä Euroopan laajuisesti. teollisuus 10 Keskiviikko 15. maaliskuuta 2017 KPA Unicon palkkaa lisää työvoimaa KONEPAJA Pääluottamusmies Pasi Lonkila on tyytyväinen hitsarin työhönsä KPA Uniconilla. ELINVOIMAA. Tehtaalla on myös KPA Uniconin palveluliiketoimintayksikkö, josta hoidetaan laitosten vuosihuoltoja sekä varaosatoimituksia. JAANA SELANDER mikä. Lonkilalla on kaksilapsinen perhe elätettävänään Aittojärvellä. Vaimo Minna on kotona hoitamassa 3 kuukauden ikäistä Iinaa ja 2,5-vuotiasta Matiasta. Mainittakoon, että KPA Uniconin pääpaikka on Pieksämäellä. – Hyvä täällä Kiuruvedellä on olla, kun töitä vain riittää, tuumaa Lonkila. TYKKÄÄN tehdä käsillä ja porukalla hommia, Lonkila sanoo. – Tehtaalla on oma vahva kulttuuri ja positiivinen ylpeys omaan ammattiosaamiseen, kiittelee Kovanen. – Tehtaalla tulee olemaan jatkossakin keskeinen merkitys KPA Uniconin toiminnassa viime syksynä yritysoston kautta tulleiden Lapuan ja Oulun tehtaiden ohella. Hän tuli kattilalaitoksia valmistavaan yritykseen töihin kuutisen vuotta sitten
Maaseudun innovaatioryhmät parantavat maatalouden ja muun alkutuotannon tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä. Työt tehdään omalla porukalla! sadevesijärjestelmät rakennuspeltityöt kattoturvatuotteet ilmastointityöt ulkoverhoukset rakennustyöt ovija ikkuna-asennukset kattoremontit ELINVOIMAA. maaliskuuta 2017 JAANA SELANDER POHJOIS-SAVON Ely-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta lähettää Kiuruvedelle sellaiset terveiset, että ehdottomasti Elinvoimaa Kiuruvedellä -tapahtumaa tarvitaan, sillä se nostattaa henkeä ja edistää yritystoiminnan ja elinvoiman kehittämistä. Ryhmät ratkaisevat jonkin tunnistetun ongelman ja jakavat syntyneen innovaation yleisesti käyttöön. TIINA KILVENSALMI Elinkeinopolitiikka on kohtalon kysymys ti koulutukseen, päivähoitoon ja elinkeinopolitiikkaan. Se edellyttää tiivistä ja vuorovaikutteista yhteistyötä kuntien ja maakunnan välillä, toteaa Virranta. Maatalouden ohella maaseutu tarvitsee palveluja ja muitakin elinkeinoja. ONKO sinulla alkutuotantoon liittyvä ongelma, jonka ratkaiseminen synnyttäisi innovaation, josta olisi hyötyä laajemmalle joukolle. – Olen toista mieltä. Hän tutustui tuolloin muun muassa kuivatuotteita pakkaavaan Millettiin. VIRRANTA vieraili Kiuruvedellä puolitoista vuotta sitten. Työtä ja toimeentuloa on pystyttävä tarjoamaan. Rapis Oy www.rapakkojoenkauppa.com • gsm 0400 586 607 Oes pitänä tilata Rapis kattohommiin! Ky lä ka ap as ta ka tt or em on tit Kysy rohkeasti lisää! Meillä aina laadukas ja joustava palvelu. – Maakuntauudistus fokusoi kunnan tehtävää nimenomaisesELY-KESKUKSEN ylijohtaja Kari Virranta vieraili kiuruvetisissä yrityksissä marraskuussa 2014. Miten maakuntahallintouudistus tulee vaikuttamaan kuntien elinkeinopolitiikkaan, entä maakunnan ja valtion. Ratkaisu tuottaisi lisää tuottavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä alan yrityksille. Virranta sanoo, että ”maailmanlopun lähettiläitä” on jatkuvasti liikkeellä, jotka toitottavat, että maaseudulla ei ole tulevaisuutta. Milletti Oy:n yrittäjä Erkki Ristolainen viestitti Virrannalle, että he eivät saa käytettyihin koneisiin investointitukea, vaan ne pitäisi ostaa uutena. Ideahaku on käynnissä 15.3.– 27.4.2017. Sillä tuetaan maaIdeahaku uusien keksintöjen rahoitukseen käynnistyy seudun innovaatioryhmiä eli EIPryhmiä. Kuntien rooli, näin uskon, tulee entistä merkittävämmäksi elinkeinopolitiikassa. 11 Keskiviikko 15. Toiminnassa yhdistyvät yrittäjien käytännönläheinen osaaminen ja muiden asiantuntijoiden tietämys. Maaseudun innovaatioryhmä koostuu vähintään kahdesta osapuolesta: 1) maatalouden, metsätalousalan, maataloustuotteiden jalostuksen ja näihin liittyvät biotalousalan yritykset, 2) ratkaistavan kysymyksen kannalta oleelliset asiantuntijat (organisaatiot), esimerkiksi tutkijat, neuvojat, yhdistykset. Suomalaiset haluavat syödä puhdasta kotimaista ruokaa ja se ei ole mahdollista ilman elävää maaseutua. – Samalla luodaan uskoa tulevaan ja elämisen mahdollisuuksiin Kiuruvedellä. Jos vastasit kyllä, niin kannattaa tutustua maaseudun innovaatiorahoitukseen. – Käytetyt koneet joudumme ostamaan omalla käyttöpääomalla, tuskasteli Ristolainen ja kertoi Kiuruveden olevan yritysmyönteisin paikkakunta, missä hän on toiminut. Elinkeinopolitiikka on tulevien maakuntien kohtalon kysymys. Virranta sanoi, että Milletin kaltaista pienyrittäjyyttä tarvitaan, sillä Pohjois-Savon alueella on 2000 yrityksen vajaus väkilukuun suhteutettuna. Ongelman ratkaisu uudistaisi maaja metsätaloutta tai edistäisi biotaloutta. Kuvassa Milletti Oy:n toimitusjohtaja Erkki Ristolainen. Milletti Oy pakkaa kuivatuotteita
– Haluamme pitää yllä Luupuveden elinvoimaa tukemalla paikallista yrittäjää. Hyvä esimerkki paikallisen pienyrittäjän hyödyntämisestä löytyy elintarvikehankinnoista, jotka tilataan Luupuvedellä toimivasta Kiuruveden ainoasta kyläkaupasta. Yrittäjäjärjestöllä on tärkeä merkitys myös yhteenkuuluvuuden rintamalla. – Kun vanhempani alkoivat puhua sijaiskodin arjesta pois jättäytymisestä, minulle syttyi kipinä yrittäjyyteen. Kyläkoulu on ehdoton juttu kyläyhteisöllemme. Jussille sijaiskodin arki on tuttua, sillä hän oli 11-vuotias, kun hänen vanhempansa, Tarja ja Pekka Arbelius, aloittivat sijaiskodin yrittäjinä Satuniemessä vuonna 2000. Iisalmessa toimivan nuortenkodin, Ihalan Tuvan, toimintaa pyörittää Jussin sisko, Satu Arbelius. Kiuruveden Yrittäjät järjestävät keväällä yhteisen teatteriretken ja kesällä tulee erilaisia tapahtumia ja koulutuksia sekä perheen lapsille mukavaa puuhastelua yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. > Ikä: 28 vuotta. Käymme säännöllisesti nuokkarilla, uimahallissa, jäähallissa ja jalkapallokentällä. – Kunnan tarjoamista palveluista liikunta-, terveysja nuorisopalvelut ovat meille erityisen tärkeitä. TULEVA yrittäjä, Jussi Arbelius, leikkii olohuoneen lattialla 10 kuukauden ikäisen Väinö-poikansa kanssa. > Perhe: Outi-vaimo, lapset Janna ja Väinö, Luna-koira. Monet Satuniemen lapset ovat käyneet alakoulun Luupuveden koulussa. Outi-vaimo on töissä kodin vieressä olevassa rakennuksessa, Sijaiskoti Satuniemessä. – Uusi kyläkoulu on hieno homma. Sijaiskodin lapsille ja nuorille hankitaan vaatteita ja kenkiä paikallisista yrityksistä. Tulevaisuudessa paikallisyhdistyksen merkitys kasvaa yrittäjien yhteisenä yhteiskuntavaikuttamisen muotona. Satunimessä on totuttu yrittäjyyden tukemiseen, sillä Tarja Arbelius on toiminut jo vuosien ajan Kiuruveden Yrittäjien puheenjohtajana. Hiihtolatuja emme käytä, sillä meillä on kyläkoulun ladut täällä maalaismaisemissa. Pian vanhempien elämäntyö siirtyy Jussin käsiin, kun sukupolvenvaihdoksen valmistelua on tehty vuodesta 2012 saakka. Yritys tarjoaa myös jälkihuollon palveluita itsenäistyville nuorille. 12 Keskiviikko 15. Kyläkauppaa pyörittää yrittäjä Mikko Juntunen. On äärimmäisen tärkeä kohdata paikkakunnan muitakin yrittäjiä arjen puurtamisen keskellä. Täällä ihmisillä on hyvä olla! Yhteistyöllä ja yhdessä tekemisellä luodaan uutta 100 % ASENNETTA vastuullisena Savolaisena Yrittäjänä on Savon Yrittäjien ja Kiuruveden Yrittäjäjärjestön kampanja. He jättäytyvät pois toiminnasta pikkuhiljaa. > Harrastukset: Kamppailulajit, autoharrastus, jääkiekko. > Ammatti: Tuleva yrittäjä Sijaiskoti Satuniemessä. Sillä halutaan tuoda esille yrittäjyyden ja yritysten merkitystä kunnan elinkeinojen rakentajana ja pysyvyyden luojana. ELINVOIMAA. Voimme kokoontua koulussa tapahtumien ja harrasteryhmien merkeissä. Yrittäjät järjestävät yhteistyössä MTK:n, Kauppakamarin ja maakunnan kanssa huhtikuussa soteja maakuntauudistuspäivän Kuopiossa. PALVELUT sukupolvenvaihdos Sijaiskoti tuo elämää kylään kuka. SATUNIEMI käyttää monenlaisia palveluita hyödyntäen paikallista tarjontaa, jos se vain on mahdollista. maaliskuuta 2017 KYLÄYRITTÄJYYS Sijaiskoti Satuniemi tuo elämää muutenkin virkeään Luupuveden kylään, jossa on oma kyläkoulu ja toimii kaupungin ainut kyläkauppa. Minulla on aina ollut myös vahva auttamisenhalu, Jussi Arbelius kertoo. Yhteistyö kyläkoulun kanssa on ollut tiivistä. > Nimi: Jussi Arbelius. Tule reilusti mukaan toimintaa, olet tärkeä! Kuten pinkissä kampanjassa sanotaan, niin halutaan myös toimia: ”Lupaan ja vannon, kautta kiven ja kannon, pelata reilua peliä, kantaa vastuuni ja velvollisuuteni sekä rakentaa yhteistä, menestyvää Suomea!” TARJA ARBELIUS puheenjohtaja Kiuruveden Yrittäjät KOTI Sijaiskoti Satuniemen yrittäjät Jussi ja Outi Arbelius olohuoneessa poikansa Väinön ja Luna-koiran kanssa. Emme ole pitäneet kiirettä. En halunnut luopua tästä paikasta, sillä vanhempani ovat tehneet hienoa työtä luodessaan Satuniemeä. Pidetään peukkuja, TIINA KILVENSALMI TIINA KILVENSALMI että vanhat yrittäjät jatkaisivat ja uusia syntyisi, jotta elinvoima täällä säilyisi. Luupuvesi on hyvä esimerkki, että kyliin kannattaa satsata. Sijaiskoti Satuniemessä on seitsemän paikkaa 0-18-vuotiaille huostaan otetuille lapsille ja nuorille. Yhteistyöllä ja yhdessä tekemisellä luodaan uutta
Uusien palvelukonseptien ja valinnavapauden lisääminen on omiaan tukemaan tätä, Salminen sanoo. – Ihmiset ovat oikeutettuja hyvään hoitoon. Kunnanlääkäreillä on asiakkaina ihmisiä vauvasta vaariin, kuten kuuluu ja kuten lääkärit toivoivat. Ajatellaanko näissä julkilausumissa aidosti ihmisiä vai kenties puhtaasti omia puoluepoliittisia tarkoituperiä ja kannatusprosentteja. JA AN A SE LA N DE R Soeta Antille ja tilloo suoraan Pesolan Pihvilihhoo! www.pesolanpihviliha.fi Puh. – Tahdomme hoitaa ihmisiä lähellä ihmisiä. 13 Keskiviikko 15. 017 754 570 Elinvoimaa hiuksille tehohoidolla! Tule ja kysy lisää.. Meidän näkemyksemme mukaan hyvä terveydenhuollon palvelu on sellaista, jossa lääkäri ei ole ihmisestä erillään, vaan kohtaa ihmisen, oli tämän asia mikä tahansa, kuunnellen ja välittäen. Kiuruvedelle Kunnanlääkärit tuli puhtaasti Ylä-Savon Soten ja STM:n (sosiaalija terveysministeriö) kokeilun houkuttelemina, sillä kokeilu antaa ihmisille mahdollisuuden valita ja vertailla. Asiakkaita on satoja, prosentuaalisesti jopa enemmän kuin omissa ennakoarvioissamme. – Tämän lisäksi hyvän lääkärin tulee osata toimia asiakaspalvelijana, jotta lääkärin ja potilaan välille syntyy luottamus. – Minkäänlaisia päätelmiä toimintamme tehokkuudesta, esimerkiksi julkiseen terveydenhuoltoon nähden, ei vielä reilun kuukauden perusteella voi tehdä. Toivotamme kriitikot tervetulleiksi Kiuruvedelle tutustumaan toimintaamme, jotta he näkevät, että ainakin Kiuruvedellä valinnavapaus on toiminut positiivisesti ja parantanut potilaiden hoitoonpääsyä. Kunnanlääkärit Kiuruvesi Oy on Suomen ensimmäinen yritys, jonka lääkäripalvelut ihmiset saavat valita julkisen perusterveydenhuollon sijaan. – Meidän esimerkkimme kuitenkin osoittaa perusterveydenhuollon osalta, että Kiuruvedelle on saatu kolme kokenutta lääkäriä tukemaan olemassa olevaa järjestelmää. Ylä-Savon Soten ja Kiuruveden terveyskeskuksen henkilökunta ovat kuitenkin suhtautuneet kokeiluun hyvin positiivisella mielellä ja opastaneet ihmisiä avoimesti. Näin teemme myös me niiden ihmisten osalta, jotka eivät meille ole listautuneet, Salminen kiittelee. Toisaalta ennakkotapauksia ei ollut. Kuvassa lääkärit LL Harri Haimakainen ja LL Marja-Terttu Huuhtanen. Viimeaikaiset poliittiset lausahdukset koko valinnavapauden peruuttamisesta, mikäli tietyt tahot pääsevät vallankahvaan, ovat huolestuttavia. Lääkäripalveluja voi tarjota laadukkaasti kasvukeskusten ulkopuolellakin YKSI Kunnanlääkäreiden osakkaista ja lääkäreistä, LL Sami Salminen, sanoo, että vaikka pienten kuntien ja harvaan asuttujen seutujen osalta sosiaalija terveyspalveluiden saatavuus on haastava, Kunnanlääkäreiden esimerkki kuitenkin osoittaa, että palveluja voidaan tarjota laadukkaasti ja ennakkoluulottomasti myös kasvukeskusten ulkopuolella. – On luonnolista, että tietyissä palveluohjauskäytänteissä on hiomista. Aikaa on kulunut vasta kovin vähän ja aloitimme toimintamme täysin puhtaalta pöydältä ilman yhtään asiakasta. JAANA SELANDER VASTAANOTTO Kunnanlääkäreillä on kaupungintalossa. Tällöin juuri luottamus on avainasemassa, jotta potilas voi luottaa lääkärin asiantuntijuuteen. Kokonaisuutena sote-uudistus on vielä lakia vailla ja valinnanvapauslainsäädäntö lausuntokierroksella. tutumisvaiheen ohi ja aidosti kehittämään toimintaamme, voimme tehdä laajempia päätelmiä, lupaa Salminen. Nämä liittyvät pääosin teknisiin asioihin, kuten esimerkiksi laboratoriolähetteisiin. Tällöin myös asioista, jotka ovat vaikeita ja kenties vaikeasti hyväksyttävissäkin, pystytään keskustelemaan ja löytämään yhdessä parhaat tavat edistää potilaan hyvinvointia. 0500 430 044 ELINVOIMAA Parturi-Kampaamo Päivi Torikatu 6, Kiuruvesi Puh. Asiat hoidetaan ripeästi ja parasta mahdollista osaamista käyttäen. Hyvän lääkärin ominaisuuksiin Salmisen mukaan kuuluvat tietotaito ja osaaminen näyttöön perustuvasta lääketieteestä. Lisäksi, terveyskeskus on toki ollut se ainoa paikka, josta terveyspalveluita haetaan ja ihmisillä on ollut ajoittain epäselvyyttä miltä ”luukulta” minkäkin palvelun saa. Emme usko malliin, jossa terveyspalveluita tarjotaan vain etäyhteyksien kautta, vaikkakin modernilla teknologialla kyllä on sijansa tulevaisuuden terveydenhuollossa monillakin sektoreilla. VALINNANVAPAUSKOKEILU on ollut kokonaisuutena positiivinen kokemus myös Kunnanlääkäreille. Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän tekemän tilastoinnin mukaan yli 900 kiuruvetistä on valinnut yksityisen palvelun valinnanvapauskokeilussa. maaliskuuta 2017 KUNNANLÄÄKÄRIT Yksityinen sosiaalija terveyspalveluiden tuottaja, Kunnanlääkärit Kiuruvesi Oy, on saanut mukavasti asiakkaita sen jälkeen, kun lääkäriasema aloitti toimintansa Kiuruvedellä tammikuussa. Aika-ajoin syntyy tilanteita, jossa potilaan odotukset jonkin sairaudentilan parantamisesta tai tutkimusmahdollisuuksista eivät kohtaa lääketieteellisten realiteettien kanssa. – Hoidamme siis kokonaisvaltaisesti kaikkia ikäryhmiä. Kun pääsemme vielä meneillään olevan ns
Koulutus tekee hyvää! AMMATTI. AIKUISTEN HAKU 30.1. maaliskuuta 2017 YRITTÄJYYS on Suomen talouden perusta ja toivon ankkuri, kuvailee Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. > Motto: Luottaminen on joskus vaikea päätös, mutta se voi muuttaa oman maailman. Hyvönen AJOKORTTIASIOISSA VARASTON SIIVOUS Avoinna ma-pe 7-16.45 Lauantaisin ja arki-iltoina sopimuksen mukaan Puh. Olen käynytkin monella vahvasti kehittyvällä tilalla. Kiuruvesi on riittävän vahva ja dynaaminen kunta pysyäkseen vastakin elinvoimaisena, Pentikäinen sanoo. Jos kunta ostaa fiksusti yrittäjiltä palveluita, se antaa yrityksille elintilaa ja yrittäjille mahdollisuuksia sekä turvaa kunnan palvelutarjonnan laajemminkin. Vielä mahtuu kesän leireille mukaan! Suosikkieriste asennettuna saumattomasti! Lue lisää: www.ekovilla.com Tilaa nyt ja hyödynnä kotitalousvähennys remonteissa! p. 4.6.2017 kaikille sekä nuorille että aikuisille. Turvalliset hevoset ja ponit Myös tapahtumiin ajelutusta ja ratsastusta. – Jokaisella kunnalla on oma elinvoimareseptinsä. Tutustu koulutustarjontaamme www.sakky.. Yksittäisen kunnan, kuten Kiuruveden, elinvoiman kannalta yrittäjyys on kaikkein tärkein asia, ilman sitä ei ole elinvoimaa. Kiuruvedellä se voisi syntyä biotalouden eli energia-, maaja metsätalouden sekä soten ympärille. Se ei ole kuitenkaan vielä juuri muuttunut uusiksi yrittäjiksi ja yrityksiksi. – Tämä tarkoittaa joustavuuden lisäämistä. Nuorissa on tulevaisuus, mutta miten nuoria saataisiin kulkemaan yrittäjyyden polkua pitkin. > Koulutus: Metsänhoitaja, toimittaja. 040 522 1096, eristeasentajat@kotinet.com Niemistenkatu 3, Kiuruvesi 050 5662 002 kuljettajaopetus.fi Autokoulu J. Siksi yleiset yrittäjyyden olosuhteet ovat erittäin merkittävässä roolissa. Biotalous ei yksin riitä kuka. > Ikä: 52 vuotta. Sote-uudistus on yrittäjyyden kannalta erittäin tärkeää, koska uudistuksella raivataan tilaa yrittäjyydelle kasvavassa sote-kentässä. Pentikäinen uskoo, että sote-kenttä on yksi suuri mahdollisuuksien alue Kiuruveden kaltaisille pitäjille. Lue uusimmat uutiset: www.kiuruvesilehti.fi. > Harrastukset: Savolainen kansakoulu, liikunta ja lukeminen. Mikä olisi sitten Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan elinvoimaisuuden resepti Kiuruvedelle. > Perhe: Vaimo ja viisi lasta, joista kaksi aikuisia. täjyyteen kaikilla kouluasteilla. 2.5.2017 Kaikille aikuisille. > Nimi: Mikael Pentikäinen. Jokainen yrittäjä voi vaikuttaa palveluiden säilymiseen omalla paikkakunnalla, mutta myös kunnalla on suuri rooli elinvoimaisuuden ylläpitäjänä. ERILLISHAKU 21.2. – Kuntalaiset tarvitsevat palveluita, ja yrittäjät ovat kuntalaisia muiden joukossa. Maitoa tuotetaan yli 54 miljoonaa litraa TIINA KILVENSALMI YRITTÄJYYS Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikänen näkee Kiuruveden vahvuutena biotalouden, mutta muistuttaa, että se ei yksin riitä elinvoimaisuuden takeeksi. KIURUVESI on vahva maatalouspitäjä. Biotaloudessa on huikeita mahdollisuuksia vastakin, mutta se tuskin yksin riittää. Kysy tarjous. TAIDOLLA. Tähän pitää kannustaa ja rohkaista valmentamalla nuoria yritELINVOIMAA 050 541 6296/talli Iloista ja asiantuntevaa hevosharrastusta tarjoaa Kurssit, leirit ja tunnit kaikille tasosta riippumatta. Elinvoimatekijä. YRITTÄJILLE pitää luoda työllistämisen ja investointien edellytyksiä uudistamalla työmarkkinoita. Jos kunta tekee kaiken itse, tilaa ei jää. – Kiuruvedellä on erinomainen yrittäjyyskulttuuri, osin vahvan maatalouselinkeinon vuoksi. Täytyy rohkeasti miettiä muitakin vahvuusalueita metsän, ruuan ja energian rinnalla, Pentikäinen muistuttaa. > Ammatti: Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja. Samalla pitää nähdä, että menestyvä yritys voi syntyä alalle kuin alalle. Esimerkiksi kesätyökokemus voi olla vahvaa yrittäjäkasvatusta. – Jos meillä ei ole kehittyviä yrityksiä ja rohkeita yrittäjiä, meillä ei ole työpaikkoja eikä verotuloja, eikä edellytyksiä kehittää palveluita ja huolehtia kaikista suomalaisista. – Nuorten keskuudessa on tällä hetkellä ennen kokematon yrittäjäinto. 0400 188 583, 040 418 8520 PUUTAVARAA LATTIASTA KATTOON. Työpaikoilla pitää olla mahdollisuus sopia paikallisesti, myös työehtosopimuksista poiketen, Pentikäinen sanoo. Kunta ilman yrittäjiä on kuoleva kunta, tiivistää Pentikäinen. – Yksittäisen kunnan tasolla tärkeintä on tehdä sellaista elinkeinopolitiikkaa, joka jättää tilaa yrittäjille ja yrityksille. www.kiuruvedenlukio.fi vuodessa ja lihaa lähes neljä miljoonaa kiloa vuodessa. Ei ole julkista palvelua, jota ei voisi ainakin osin tuottaa yksityisin voimin, Pentikäinen muistuttaa. Myös yrityksissä tapahtuvan oppimisen kautta yrittäjyys edistyy, koska nuoret oppivat työpaikoilla paitsi työtä myös yrittäjyyttä. palvelut 14 Keskiviikko 15
PAKKAUKSESSA 50 % VÄHEMMÄN MUOVIA! ELINVOIMAA. Atrian uudessa jauhelihapakkauksessa on 50 % vähemmän muovia, joten myös jätteen määrä kotikeittiöissä vähenee saman verran. 15 Keskiviikko 15. Toinen ympäristön kannalta merkittävä asia on nautojen nurmiruokinta. Lisäksi pelloilla kasvava nurmi sitoo tehokkaasti hiilidioksidia ja vähentää vesistöjen fosforikuormaa. Meillä Suomessa vettä sataa enemmän kuin haihtuu, joten puhdasta vettä on runsaasti. Suomalaisen naudan vaikutukset ympäristöön ovat pienemmät sekä tiloilla että keittiöissä. Valtaosa Suomen viljelykelpoisesta maasta soveltuu vain nurmija rehukasvien viljelyyn. Kun täällä kasvanut nauta juo suomalaista vettä, se ei kuluta niukkoja vesivarantoja maapallon kuivilla alueilla. Nyt suomalainen, vastuullisesti tuotettu liha on pakattu entistä ympäristöystävällisemmin. maaliskuuta 2017 Atria Suomi on itsenäisen Suomen juhlavuoden yritysyhteistyökumppani. Syödessään nurmirehua nauta muuntaa samalla nurmen ihmiselle arvokkaaksi proteiiniksi. SUOMALAISEN NAUDAN SORKANJÄLKI ON PUHTAAMPI. Atrian tilallisille on kunnia-asia vaalia sekä eläinten että ympäristön hyvinvointia ja noudattaa tinkimättä tiukkaa lainsäädäntöä. Kotiruoan valmistaminen suomalaisesta lihasta on monin tavoin ulkomaista lihaa parempi valinta. Siksi Atrian suomalainen liha on aina ulkomaista lihaa vastuullisempi valinta
– Lopetin työt Terveyskeskuksen osastolla ja tulin tilalle hommiin kokopäiväisesti. Siinä kaikki jaetaan useamman toimijan kesken ja yhteen tilaan kohdistuva investointi ei ole niin valtava. Vaikka maatalouden kannattavuus onkin pudonnut hälyttävän alas ja verotettavaa tuloa maataloudessa syntyy vähemmän, on maatalouden tuotantopanoksiin ja palveluihin käyttämällä rahamäärällä suuri merkitys alueen talouteen. Maatalous pitää huolta maaseutumaisemasta ja luo tarpeen palveluille, jotka taas edelleen työllistävät ihmisiä ja näin kerrannaisvaikutus kasvaa hyvin suureksi. LYPSYTILA Veli-Matti ja Merja Repka ovat tyytyväisiä maatalousyrittäjiä. Soija on tuottanut 148 maitokiloa. Tilalla on perinteinen parsinavetta, johon on tehty laajennusosa vuonna 1998. Nyt tehdään tätä työtä toisessa sukupolvessa, VeliMatti kertoo. Tilalla tuotettiin 415 tuhatta litraa maitoa viime vuonna. – Yhtiöittäminen on hyvä laajentamisen väylä. Molemmat ovat maatiloilta lähtöisin, mutta tämä oli heille ensimmäinen tila. 40 lypsylehmän lisäksi navetassa on 30 nuorikkoa. Repkat pohtivat myös tilan laajennusta. Kuluttajat tuntuvat ymmärtävän yhä paremmin puhtaan, kestävällä tavalla ja ympäristön huomioon ottaen tuotetun ruuan merkityksen. Tilan pärjäämistä yli vaikeiden aikojen on helpottanut se, ettei meillä ole investointivelkaa, Veli-Matti kertoo. – Inhimillisyyttä toivoisin byroTervaharjuntilan pariskunta toivoisi päättäjiltä konkretian tuntemista sekä pykälien tulkinnan yhtenäisyyttä. – Suuret investoinnit on jätetty odottamaan. Uskon, että Kiuruvesi tulee säilymään maatalouspitäjänä ja asemamme tulee vain vahvistumaan. Saman katon alle mahtuvat tilan lypsävät sekä nuorikot. Palkinto myönnetään Kiuruveden kestävimmälle lehmälle. Hänen vanhemmat, Martti ja Anna-Liisa Repka, ostivat tilan 80-luvun alussa palattuaan Ruotsista takaisin Kiuruvedelle. – Tila työllistää meidät molemmat. Kuluttajien tulisi ymmärtää se, että kun tuotannolle asetetaan vaatimuksia, jotka nostavat tuotantokustannuksia, niin niistä joutuu myös maksamaan kohonneina elintarvikkeiden hintoina. Ympäristön huomioimisessa ja eläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa joudumme koko ajan kehittämään toimintaamme. Ehdimme pyytää piirustukset uudesta navetasta, mutta onneksi emme ehtineet toimia, kun maitokriisi iski. Pariskunta on tyytyväinen tilansa kokoon tällä hetkellä. Kesäisin tilan eläimet ovat laitumilla yötä päivää. Jos kunnan palvelut lakkaisivat ja päätöksen teko siirtyisi esiMAATALOUS Merja ja Veli-Matti Repka työllistävät itsensä 40 lypsylehmän tilalla Kiuruveden Koskenjoella. Tila on Veli-Matin kotitila. Maatalous joutuu tulevaisuudessa yhä enemmän sopeutumaan markkinoiden heilahteluihin. Peltoa tilalla on viljelyssä vuokramaineen 85 hehtaaria. – Meillä oli hieman huonoa tuuria alussa poikimisten kanssa ja silloin mietin, että mihin sitä oli tullut lupauduttua. Elintarvikkeiden myyntihinta pitäisi pystyä jakamaan reilusti sen mukaan, mistä sen kustannukset ovat tulleet. Käytäntö on opettanut tekijäänsä maatilan töihin. – Päättäjien pitäisi ymmärtää ihan konkreettista tekemistä ja heidän tulisi jokaisessa instanssissa tulkita pykäliä sekä säädöksiä samalla tavalla, Veli-Matti toteaa. Merja kertoo, että arki hieman hirvitti alussa. Tilan laajennusta tehdessään VeliMatin isä oli sanonut pojalleen, ettei hän itselleen laajennusta tarvitse ja toivoi pojasta jatkajaa. Tulevaisuudessa maatalouden yhteyteen voisi saada lisää yrittäjyyttä tuotteiden jatkojalostamisesta. Jos minulla olisi valta, niin suomalaisesta ruuasta pitäisi tehdä ”reilun kaupan tuote”. Repkat toivovat yhtälailla tolkkua kuin inhimillisyyttä byrokratiaan. Onneksi suomalaisen ruuan arvostus on noussut. Päättäjien pitäisi ymmärtää ihan konkereettista tekemistä Veli-Matti Repka ” ANU LAITINEN NELJÄKYMMENTÄ lypsylehmää märehtii tyytyväisenä Tervaharjun tilalla. Toivottavasti nämä eivät kuitenkaan nosta kustannuksia liiaksi, tai näistä toimenpiteistä ollaan valmiit maksamaan myös tuotteiden hinnoissa. Tilan isäntä ja emäntä ovat saaneet aamunavetan tehtyä. Miten sitten voisimme hyväksyä ruuaksemme sellaisen elintarvikkeen, joka on tuotettu sellaisissa olosuhteissa ja sellaisilla tuotantotavoilla, joita ei meillä Suomessa hyväksytä. Lapsetkin ovat jo sen verran isoja, että heistä on jo hyvä apu, Merja Repka lisää. Tilan Soijalehmä palkittiin viime vuonna Eero ja Brita Remeksen kiertopalkinnolla. Kiuruvedelläkin maataloutta kehitetään voimallisesti yhdessä kaupungin, Mtk:n, elintarviketeollisuuden ja neuvontajärjestöjen kanssa. 16 Keskiviikko 15. Tila on sopivan kokoinen kahdestaan pyöritettäväksi, Veli-Matti Repka kertoo. – Anopin opeilla ja työtä tekemällä olen edennyt ja uskon, että sitä oppii kyllä tekemään mitä vaan, jos haluaa oppia. ELINVOIMAA MAATALOUS lypsytila Pienempikin tila tuottaa hyvin. maaliskuuta 2017 Suomalaisesta ruuasta pitäisi tehdä ”reilun kaupan tuote” KIURUVEDEN maatalouden myyntitulot olivat vuonna 2015 32,69 milj.euroa, mikä on 17 prosenttia alueen tuloista. Kiuruveden elinvoimaisuuden säilyminen on merkityksellistä myös maataloudelle. Heidän parsinavetassa on 40 lypsävää lehmää. Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2003. Vaikkakin sähköiset palvelut ja muukin kehitys helpottavat toimintaa, on päätöksenteon säilyminen paikkakunnalla ensiarvoisen tärkeää. TULEVAISUUDESSA pariskunta suunnittelee mahdollisesti laajentavansa tilan toimintaa, mutta tapahtuuko se yhtiöittämisen kautta vai muulla tavoin, on vielä pohdinnan alla. Veli-Matti ryhtyi pitämään tilaa vaimonsa Merjan kanssa. Meidän on kannustettava monenlaista yrittämistä. Sittemmin tilan parsinavettaa on koneistettu sen, mitä sitä on voinut tehdä. Se oli totaalinen uravaihdos, Merja kertoo. Toiminnan kannattavuutta ovat edistäneet omavaraisuus rehujen suhteen sekä se, ettei tilalla ollut investointivelkaa maitokriisin iskiessä. Maataloudella on iso merkitys Kiuruveden taloudelle. – Isä oli metsähommissa ja äiti sairaalassa töissä. – Meidän molempien vanhemmat auttavat tarvittaessa. Onhan meidän tuottamat elintarvikkeet tuotettu niiden vaatimusten mukaan, mitä yhteiskunta ja kuluttajat meiltä vaativat
merkiksi maakuntatasolle, asioiden hoito mutkistuisi jo senkin takia, että paikallistuntemus katoaisi. Uusi Metsänhoitoyhdistys Savotta palvelee Kiuruvedellä osoitteessa Niemistenkatu 24 Paikkakunnan puolestapuhuja. 050 353 0864 Seko-seosrehuvaunut Klapikoneet Koskentie 2, Kiuruvesi – Tervetuloa! VM-kylvökoneet VERKKOKAUPPA.TURUNKONEKESKUS.FI WWW.TURUNKONEKESKUS.FI Kuormaajat Laadukkaita työkoneita asiantuntevasti Hyväkuntoisia kunnostettuja Seko-apevaunuja Parko-äkeet McHale paalaimet Pöttinger JUMBO noukinvaunut UUTUUS MF 6700 S UUTUUS MF 6700 S Massey Ferguson traktorit Tulossa Kevätmarkkinat pe 21.4.! HOIDA KERRALLA KUNTOON ja säästä. Saadaksemme Kiuruveden säilymään maailman kartalla on meidän puhallettava yhteen hiileen. Ei ole tarvinnut viedä hoitopaikkaan. Tästä syntyy se elinvoima jolla Kiuruvesi säilyy itsenäisenä ja meillä kiuruvetisillä säilyvät palvelut lähellä. > Perhe: Merja ja Veli-Matti sekä lapset Jenna (15) ja Jere (13). Jos joku ilmoitus ei menekään perille juuri tiettynä päivänä, niin siitä saattaa tulla kohtuuttomalta tuntuvat sanktiot ja rutkasti lisäselvityksiä. > Ikä: 40 ja 41 vuotta. kratiaan. Vaikka maatilayrittämisessä on omat haasteensa ja työ voi olla raskastakin, ei pariskunta valita omasta valinnastaan toimia maatalousyrittäjänä. Heistä on palkitsevaa nähdä työssään oman käden jälki. Lapset ovat saaneet myös olla pieninä kotona. Saat merkittäviä säästöjä uudistamisen ja metsänhoidon palveluista. > Tila: Lypsykarjatila 40 lypsävää ja 30 nuorikkoa. Kuitenkin tässä toimijat ovat ihmisiä ja este voi tulla yllättäen, Merja pohtii. maaliskuuta 2017 kuka. Paikallislehtien vahvuudet 2016 ”. Vuonna 2016 tilalla tuotettiin 415 tuhatta litraa maitoa. 17 Keskiviikko 15. Tässä on vapaus tehdä työt omassa järjestyksessä. JUKKA HUUSKONEN MTK KIURUVESI, PUHEENJOHTAJA ANU LAITINEN ELINVOIMAA Konemyynti: Koskentie 2, Kiuruvesi Risto Röytiö puh. Tilaa valtakirjapuukaupan yhteydessä taimet ja vähintään yksi seuraavista: istutuspalvelu taimikonhoito tai ennakkoraivaus kasvatustai terveyslannoitus Lisäksi saat leimikoltasi paremman puukauppatulon Katso lisää jäsenetuja mhy.fi/savotta Me teemme metsänomistajan eteen enemmän KERTTU NISKANEN KU VA : A A PO LA IH O Kysy tarjous! PAREMPI PUUKAUPPA -JÄSENPALVELU Säästä jopa 210 €/ha JÄSEN, KILPAILUTA ja hae paras mahdollinen lopputulos puukaupallesi. > Harrastukset: Veli-Matilla moottorikelkkailu ja hiihto. Asioista päättävät henkilöt olisivat vieraantuneet meidän arjestamme ja käytännön läheisyys puuttuisi ehkä kokonaan. Lisäksi muita kotieläimiä: poni, kissa ja koira. > Nimi: Merja ja Veli-Matti Repka. Merjalla: puutarhan hoito ja juoksu. > Ammatti: maatalousyrittäjä, Tervaharjun tilalla Koskenjoella
– Kotimaan kasvu on rajallista, mutta uskon vahvasti turvallisen, suomalaisen ruuan vientiin. Maatila on sekä yritys että koti. Maaseutualueiden palvelujen katoaminen on uhka maataloudelle. Yhteen hiileen puhaltaminen korostuu aina pienessä kaupungissa. Kunta on asukkaidensa yhteisö ja yhteisöllisyyden alusta. Marttila muistuttaa nyt olevan oikea aika vaikuttaa. – Kaikki lähtee maatalouden kannattavuudesta. Muutoin maatalous on modernin teknologian kansainvälinen kasvuala, johon yhdistyy luonnon läheisyys. – Suomi elää uusiutuvista luonnonvaroistaan. 18 Keskiviikko 15. maatalous. Myös kotikäynnit. Suurin osa näistä työpaikoista on riippuvaisia kotimaisesta maataloudesta. Metsäteollisuus on viennin veturi ja luo työtä maakuntiin. Kaavoituksessa on otettava huomioon maaseudun yritysten kuka. Tämä konsepti kyllä innostaa nuoria, kunhan talouspuoli saadaan kuntoon, Marttila muistuttaa. > Motto: Muutos on mahdollisuus. Maatalous ei pärjää yksin, vaan tarvitsee rinnalle kilpailukykyisen teollisuuden. Maataloutta tulee olemaan nyt ja tulevaisuudessa, mutta alan on kehityttävä ja kyettävä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Tästä on maatalousyrittäjien myös osuustoiminnallisen teollisuuden omistajina pidettävä huoli. – Maataloustukien byrokratia vaatii isoa luutaa kotimaassa ja Brysselissä. Kiuruveden tilanne on tietysti täysin poikkeuksellinen. (017) 752 277 www.kiuruvedennakokulma.. Se on saatava kuntoon, jotta ala houkuttelee. Marttilan mukaan on hyvä, että maatalouden kohtuuttomaan byrokratiaan on tartuttu ja tavoitteita asetettu. > Perhe: Vaimo ja kaksi aikuista lasta > Harrastukset: Metsästys ja lukeminen. Se on yksi Suomen vahvimmista maatalousalueista, joten maatilojen vaikutus kaupungin elinvoimaan on ratkaiseva, Marttila selventää. > Ikä: 50 vuotta. Byrokratian valtava määrä nousee esille maataloudesta puhuttaessa. Marttila toivoo myös yrittäjien ottavan osaa paikalliseen päätöksentekoon. Koulujen yrittäjyyskasvatus rakentaa perustaa uusille yrittäjäsukupolville. Ruoka-ala sekä maatalous työllistävät suoraan tai välillisesti 300 000 suomalaista. Kehittyvä maatalous tarvitsee kumppanikseen kaupungin, joka luo edellytyksiä yrittäjyydelle. Uusien yrittäjien saaminen alalle tulee olemaan suuri haaste. Aivan keskeisenä nousee esille elinvoiman vahvistaminen asukkaiden ja yritysten kannalta. Tilakoot tulevat kasvamaan sekä uutta teknologiaa otetaan käyttöön. Suurin edistysaskel olisi täydentävien ehtojen höllentäminen maataloustukien ehtona. Esimerkiksi lasten päivähoito, koulut, tietoliikenneyhteydet ovat tärkeä osa yrittäjäperheen arkea. Suuri osa byrokratiasta ja kohtuuttomista sanktioista tulee niistä, Marttila kertoo. Verorahoilla maksettuja hankintoja ei kannata valuttaa muualle, varsinkaan ulkomaille. – Maatalous elää ja vahvistuu Kiuruvedellä vielä tulevaisuudessakin. Sen keventämisestä on puhuttu paljon. Kun nuoret tekevät valintojaan, he ottavat kokonaisuudet huomioon. Maaja metsätalouden alat tarvitsevat Marttilan mukaan imagollista nostetta. Itse uskon silti mahdollisuuksiin. 050 5472 851 Erikoisosaamistamme ovat: * ratsastusterapia * MDT-terapia * painokevennetty kävely * jooga-pilatestunnit www.fysiaskel.com • toimii apuna tiekunnan hallinnon hoidossa • päivittää tieyksiköinnin • vetää tienparannushankkeen • vastaa toimitsijamiehenä tieasioista TARPEENNE MUKAAN, TEITÄ VARTEN TIKO-tieisännöitsijä VALKEISMÄKI Oy, Rauno Miettinen Puh. Hän toivookin, että tulevissa kuntavaaleissa nähtäisiin vahva yrittäjäedustus niin maataloudenkuin muiltakin aloilta. Tervetuloa fysioterapiahoitoihin lähetteellä tai ilman. Yhä useampi tila yhtiöityy. – Kunnan päättäjien on syytä keskustella säännöllisesti Kiuruveden MTK:n ja yrittäjäyhdistyksen kanssa. Tänä päivänä tilanne on todella vaikea. Päätöksentekoon osallistumalla voi vaikuttaa. > Ammatti: MTK puheenjohtaja, maanviljelijä. maaliskuuta 2017 ANU LAITINEN MTK:N puheenjohtaja Juha Marttila muistuttaa suomalaisen maatalouden vahvasta merkityksestä suomalaisten työllistäjänä. 0500-306447, neuvot@valkeismaki.fi ELINVOIMAA Näkökulman silmälasitarjoukset Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Hyvä vire, selkeät kehittämisen painopisteet ja riittävät palvelut luovat positiivista ilmapiiriä, joka houkuttelee asukkaita ja yrityksiä. Tervetuloa katselemaan! OPTIIKKA KELLOT KORUT Kiuruveden Näkökulma Kiurukatu 1, (017) 752 277 Palvelemme ma-pe 8.30-17 Haluatko valintasi mukaan! Aurinkolasit omin voimakkuuksin veloituksetta tummuvat linssit kirkkaiden hinnalla tai Kehykset – 50% tai Tule ja hanki silmälasit meiltä! ID LIfestyle monitehot (kun ostat normaalihintaiset kehykset ja linssit, ei voi yhdistää muita tarjouksia.) www.remeskylankotiliha.fi Paikallista laatua Maatalousja metsäalan imagoon saatava nostetta tarpeet. Fysioterapeutit: Jaana Kananen Hanne Pesonen Anneli Knuutinen Minna Harmoinen KIURUVEDEN FYSI-ASKEL OY Kiurukatu 3, puh. MAATALOUS on Marttilan mukaan ehdottomasti kasvuala. > Koulutus: Maatalousja metsätieteiden tohtori. Myös rahalliset panostukset kehittämiseen ovat kullan arvoisia. > Nimi: Juha Marttila. Kaupungin hankinnoissa on tärkeä edistää paikallista tuotantoa. Elinvoimaisuuden reseptiin tarvitaan paljon yhteisöllisyyttä, mutta myös rahaa. Jokaisessa kunnassa, myös Kiuruvedellä, on nyt suunnittelun paikka. Marttila muistuttaa, että kaiken keskellä on pidettävä huoli maatalousyrittäjien jaksamisesta. – Kaupungin hyvä talous antaa aina liikkumavaraa. Soteja maakuntauudistuksen myötä kunnan tehtävät ja toiminta muuttuvat. Liikkeelle on päästy muun muassa ympäristöluvissa
markkinapäivänä. Haluamme tarjota asiantunte muk semme taloutesi parhaaksi – olemme tavoitet tavissa silloin, kun Sinulle sopii. 8, 35 sn t + 6, 91 sn t/ m in , m at ka pu h. 029 041 2600 / www.saastopankki.fi/kiuruvesi Ville Nykänen lakimies Ylä-Savo 029 041 2617 044 732 2617 Tiina Sorvoja rahoituspäällikkö 029 041 2626 044 741 2518 Merja Komulainen rahoitusneuvoja 029 041 2607 Tiina Keränen rahoitusneuvoja 029 041 2606 Arja Kumpulainen rahoitusneuvoja 029 041 2602 Seija Ruhanen palvelupäällikkö 029 041 2603 044 533 2603 29 -p al ve lu nu m er oi de n pu he lu n hi nt a: la nk ap uh . Autamme Sinua arjen raha-asioissa, rahoituksissa, lakipalveluissa sekä säästämisen-, sijoittamisenja varainhoitopalveluissa olit sitten henkilö-, yritystai maaja metsätalousasiakas. Tervetuloa! KIURUVESI PÄIVÄN TARJOUS: Kattoja seinäpellit myös asennettuna. Talouden valmentajasi Kiuruvedellä TAVOITAT MEIDÄT SUORISTA NUMEROISTAMME. maaliskuuta 2017 Jari Sirviö yritysrahoituspäällikkö, Ylä-Savo 029 041 2557 044 500 2557 Asiakkuus kanssamme alkaa helposti Siirrämme asiakkuudeen puolestasi valtakirjalla. 050 579 2226 Palvelemme: ma-to 8-17 • pe 8-18 • la 9-14. m 2 Aurinkosähköjärjestelmä KYSY TARJOUSTA Jussi Peltola paikalla Meiltä myös ilmalämpöpumput, IV-pumput ja määlämpö asennettuna. Mikko Matikainen paikalla. Tervetuloa asiakkaaksi! Terttu Rissanen sijoituspäällikkö, Ylä-Savo 029 041 2551 044 732 1017 Auli Siponen sijoitusneuvoja 029 041 2604 SÄÄSTÖPANKKI OPTIA / KIURUKATU 1 / 74700 KIURUVESI / PUH. 8, 35 sn t + 16 ,6 9 sn t/ m in SIJOITTAMINEN JA VARAINHOITO YRITYKSEN TALOUSASIAT LAKIPALVELUT SÄÄSTÄMINEN, RAHOITUS, ARJEN RAHA-ASIAT YKSITYISHENKIKÖILLE Martti Koponen yritysrahoituspäällikkö 029 041 2627 044 732 2627 Me palvelemme Sinua henkilö kohtaisesti ja yksilöllisesti. Aaro Teittinen paikalla. Timo Nuutinen paikalla. Varaa aika Säästöpankin Oman Talouden Tuokioon ja tule tutustumaan tapaamme toimia asiakkaamme parhaaksi. Risto Hynynen paikalla. VOIT VARATA AJAN MYÖS NETISSÄ: www.saastopankki.fi/varaa-aika LUE LISÄÄ PALVELUISTAMME: www.saastopankki.fi/kiuruvesi ELINVOIMAA K-Raudan RAKENTAJAPÄIVÄT TO 16.3. 19 Keskiviikko 15. klo 9-16 Tervetuloa! Ota mitat mukaan. JUURI SELLAINEN KOTI KUIN HALUAT “KOTI KOLEMMA TAVALLA” Talomyyjä VILLE PARVIAINEN paikalla 050 587 1985 www.ainoakoti.fi Muuttovalmis koti Sisustusvalmis koti Talopaketti omatoimirakentajalle ville.parviainen@k-rauta.fi 9,90 Vinyylilankku NovoCore 3,48 m2 (24,90) 22,90 Terassilauta 24x118 SHP ura, lämpökäsitelty mänty II-laatu 0,99 Turvaljalkine Jalas Light Grip S3 3118 hajakokoja (119,-) 99,Kulmahiomakone Makita GA 5030R 720W, laikka 125 mm 49,95 Tasohiomakone Makita BO3710 180W, 93x185 mm 49,95 + kaupan päälle 10 kpl katkais ulaikkoja + kaupan päälle 30 kpl hiomapaperia Terassin tekoon Rajoite ttu erä jm Tarjoukset voimassa vain 16.3. Ruohomattopala 56x87 (13,90) www.k-rauta.fi/kiuruvesi KIURUVESI Topintie 1 • 74700 Kiuruvesi • puh
– Hakkuut meillä tehdään pystykaupalla. KUN metsänhoitoyhdistyksen erityisasiantuntija Antti Mehtätalo avaa älypuhelimessaan metsäselaimen, tulee näytölle kartta. Aktiivisesti Kämäräinen ja Hiekkaranta eivät ole metsiä ostaneet, ne ovat tulleet peltokauppojen yhteydessä ja ”kun naapurilla sattui olemaan myynnissä sopiva metsäpalsta”. Jarno itsekin teki poikasena metsätöitä, polttopuita ja istutustyötä, isänsä metsissä ja hankki rahaa mopoon ja haulikkoon. Metsäsovellus on hyödyllinen myös vapaa-ajalla, sillä se sisältää 9,5 Keskimääräinen metsätulo 2000-luvulla on ollut 9,5 miljoonaa euroa (kantoraha ja hankintatulo). Valtaosa Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitu. Mehtätalon mukaan moni on Kiuruvedellä ja lähikunnissa sovelluksen jo älypuhelimelleen tai tabletille ladannut, sillä se on helppo käyttää. 2 414 300 000 2000-luvulla on hakattu keskimäärin 300 000 kuutiota vuodessa. JARNO KÄMÄRÄINEN omistaa vaimonsa Milla Hiekkarannan kanssa Niemiskylässä noin 150 hehtaaria metsää. JAANA SELANDER MYYTÄVÄN puun täytyy tulla sertifioidusta metsästä, jotta sen saa varmasti kaupaksi. He tekevät kesällä polttopuita. Puuta on myyty vuosina 1929–2016 kaikkiaan 12,2 miljoonaa kuutiota. – Mutta tästä älypuhelimesta metsäsuunnitelmaa on kätevää tutkia vaikka sateisessa metsässä, jossa paperit kastuvat, muistuttaa Mehtätalo. Metsät ovat pääosin Karankajärven ympäristössä. Metsätuloilla ei kuitenkaan enää rahoiteta maatalouden investointeja. Ja mikä parasta, tiedot ovat aina metsän12,2 Kiuruveden alueella myydään puuta noin 140 000 kuutiota vuodessa. Puukaupassa olen myös hyödyntänyt metsänhoitoyhdistystä. Metsänomistajia on 2 414, heistä metsänhoitoyhdistyksen jäseniä on 1 654. PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Sovellus pitää sisällään metsäsuunnitelman tiedot. JAANA SELANDER ELINVOIMAA METSÄ omistajuus. Tarvittaessa Mehtätalo on valmis opastamaan sovelluksen käytössä. Metsänomistaja on metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä automaattisesti mukana alueellisessa PEFC-metsäsertifioinnissa. Mutta Jarnon pojat, Ilkka (17), Aapo (15) ja Okko (12), viihtyvät hyvin metsässä. maaliskuuta 2017 Pientä lisää tuloihin METSÄTILALLINEN Maatalousyrittäjä Jarno Kämäräiselle, kuten muillekin kiuruvetisille metsänomistajille, metsä on tärkeä tulonlähde. 20 Keskiviikko 15. Sama mies on ollut hommissa 10 vuotta. Metsäala Kiuruvedellä on 103 228 hehtaaria. Kämäräinen ei itse ennätä juurikaan tehdä metsätöitä, sillä hän on osakkaana Maitoaho-nimisessä maatilassa, jossa ovat osakkaina Kämäräisen lisäksi Mikko Kemppainen ja Matti Kämäräinen. Metsäsuunnitelman saa toki edelleen myös kansion muodossa. Hän näkee sovelluksesta muun muassa, millaista metsää siellä on ja milloin se tulee hakkuukypsäksi. 103 228 10 Kokonaispuusto Kiuruvedellä on 10 miljoonaa kuutiota, kasvu 500 000 kuutiota. PEFC-sertifioinnissa asetetaan metsien hoidolle monia tärkeiPEFC-sertifiointi edelyttää metsäsuunnitelmaa MAATALOUSYRITTÄJÄ Jarno Kämäräinen on tottunut liikkuja metsässä. Hoitotyön tekee palkattu metsuri. Ei ainakaan Maitoahossa, sillä hankinnat ovat sen verran suuria. Kämäräinen peri metsämaata sukupolvenvaihdoksen yhteydessä Kyrö-nimiseltä tilalta noin 100 hehtaaria vuonna 1997. Tilalla on 220 lehmää. Kartasta Mehtätalo tutkii metsäpalstan tietoja Luupuvedeltä. Metsänhoitoyhdistyksen tekemän metsäsuunnitelman kaikki tiedot löytyvät Metsäselain-soJAANA SELANDER Metsäsuunnitelman tiedot ovat aina mukana älypuhelimessa velluksesta, jonka kaikki Savotan jäsenet saavat jäsenetuna puhelimeensa ja tablettiin metsäsuunnitelman päivityksen yhteydessä. Lisäksi Kämäräisen aikaa menee Osuuskunta ItäMaidon ja Valion hallituksissa. Metsänhoitoyhdistykseltä ostan muokkauspalvelua, taimia ja metsäsuunnitelman. Pienenä poikana hän oli isänsä mukana tekemässä polttopuita, nyt hän työn vastapainona ulkoilee koiransa kanssa havupuiden siimeksessä. Metsä on myös tärkeä virkistyspaikka Jarno Kämäräiselle, omassa metsässä on mukava koiraa juoksuttaa. 5000 Noin 5000 hehtaaria metsämaata on työstetty pelloksi ja turvesuoksi vuosina 1929–2016. omistajan käytettävissä, kun älypuhelin tai tabletti on matkassa, istuipa hän huoltoaseman baarissa, kotisohvalla tai metsämättäällä
KÄYTTÖÖN Metsäselain tuli vuonna 2015. JA AN A SE LA N DE R Vuokrattavana upea kelohirsimökki Koivujärven rantamaisemissa Majoituspaikat 12 hengelle Eräkorpi Eräkorventie 287, 72740 Laukkala + 358 44 5413 113 • info@erakorpi.net www.erakorpi.net Tule lomalle Eräkorpeen ELINVOIMAA P ARTURI – JA KAMPAAMO PALVELUT K LASSINEN HIERONTA JA JALKAHOIDOT G EELIKYNNET , KÄSIEN PARAFIINIHOIDOT R IPSIEN PIDENNYKSET , VOLYYMIRIPSET , RIPSIEN KESTOTAIVUTUKSET Kirkkokatu 2 017-81 81 81 Nettiajanvaraus: www.pelakuu.fi Teitä palvelevat: Maija Korpela, Elisa Pääkkönen, Anni Kulhomäki. 770 000 2 103 Taimikoita on hoidettu 2 103 hehtaaria vuosittain, kunnostusojituksia tehty 748 hehtaaria/ vuosi. Metsäselain löytyy Android-, iOStai Windows Phone -laitteeseen sovelluskaupasta hakusanalla metsäselain. 21 Keskiviikko 15. – Teen maastokaudella Kiuruveden alueella metsäsuunnitelmia useiden tuhansien hehtaarien alueella ja yli puolet ottaa käyttöön myös Metsäselaimen, Mehtätalo toteaa. Sovelluksella voi kätevästi tallentaa myös maastossa liikutun matkan. Se on otettu erittäin hyvin käyttöön. Metsäselain toimii myös webversiona osoitteessa www.metsaselain.fi. Vaatimusten toteutumista valvovat puolueettomat ja ammattitaitoiset tarkastajat sertifiointiyrityksistä. METSÄSELAIMEN saa käyttöönsä, kun tilaa metsänhoitoyhdistykseltä metsäsuunnitelman tai tilaa vanhentuneen metsäsuunnitelman päivityksen. Metsäselain-sovelluksen voi ladata sovelluskaupasta hakusanalla metsäselain ja skannata sivun alareunassa olevan QR-koodin. – Tämä helpottaa ihan hirmuisesti myös meidän työtä, sillä voin näyttää metsänomistajalle, missä olen kulkenut ja millaisia havaintoja olen tehnyt. Selain näyttää myös oman sijainnin ja tulossa sovellukseen ovat myös omat muistiinpanot ja valokuvat. Mobiilisuunnitelmasta löytyvät kuvatiedot kaikista metsäsuunnitelman metsikkökuvioista, teemakartat hakkuista ja hoitotöistä, tilanrajat. Savottaan kuuluvat Kiuruveden lisäksi Iisalmen, Sonkajärven, Vieremän, Lapinlahden, Varpaisjärven, Pielaveden, Juankosken, Kaavin ja Nilsiän alueet. 4 012 Metsäsuunnittelua on tehty 4 012 hehtaarille vuonna 2016. Kiuruveden metsänhoitoyhdistys fuusioitui Savotaan tämän vuoden alussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla yli 50 hehtaarin metsätiloilla täytyy olla käytettävissän voimassa oleva metsäsuunnitelma (hakkuuja hoitosuosituksineen) tai joku muu metsävaratieto, kertoo asiakkuuspäällikkö Ari Ruotsalainen Savotasta. 2017 tä vaatimuksia, jotka kohdistuvat muun muassa monimuotoisuuden turvaamiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön. Metsävaratiedon olemassaolo yli 50 hehtaarin tiloilla on PEFCkriteeristöön tullut uusi vaatimus. Kemera-varoja on käytetty kesimäärin 770 000 euroa/vuosi, josta nuoren metsän hoitoon ja energiapuunkorjuuseen noin 200 000 euroa/vuosi. maaliskuuta 2017 Metsäsuunnitelman tiedot ovat aina mukana älypuhelimessa tarkat ajantasaiset maastokartat ja ilmakuva-aineistot koko Suomen alueelta
Työpaikoilla työhyvinvointi näkyy yrityksen tuottavuudessa, asiakastyytyväisyydessä ja vähäisempänä työntekijöiden vaihtuvuutena. Hän on motivoitut, vastuuntuntoinen ja innostunut työstään. Hyvinvoiva työntekijä pärjää paremmin myös muutostilanteissa. Se voi vahvistaa myös yhteistyötä. Omilla elintavoilla on merkitystä työssä jaksamiseen. Suurin osa Veljekset Heiskasen työtiimistä kokoontuu keilahalliin joka tiistai ympäri vuoden. Yhteinen harrastus alkoi kaksi vuotta sitten, kun kauppias Harri Heiskanen ehdotti, että voisi kustantaa työntekijöille keilavuoron kerran viikossa. Työterveyslaitoksen tekemän tutkimuksen mukaan keskeisiä kehittämisen kohteita ovat itsensä johtamisen taidot, luovuus, aloitekyky ja sosiaaliset taidot. Alpo Mämmi ” PLAY video verkossa ELINVOIMAA. – Hyvä! Hieno kaato, kannustavat työkaverit Maarit Ruotsalaista. Vuorovaikutus työajan ulkopuolella voi tuoda uutta virettä ja ideoita myös itse työn tekemiseen. Kyllä minulle työporukka on tärkeämpi kuin itse työ, kertoo Alpo Mämmi. Keilailussa yhdistyy liikkuminen ja yhdessäolo työtovereiden kanssa. Keilaamista tärkeämpää on selvästikin viettää aikaa yhdessä. Jokaisesta onnistuneesta heitosta läpsitään ylävitoset työkavereiden kanssa. Kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin tukeminen tarkoittaa johtamisen, esimiestyön, työyhteisön, työympäristön ja työprosessien kehittämistä. Heti aamulla mietitään onnistumisia ja epäonnistumisia, lisää Maarit Ruotsalainen. – Ja näistä tiistai-illoista saa aina hyviä aamukahvikeskusteluita työpaikalle. He järjestävät pari kertaa vuodessa omaksi ilokseen työntekijöiden väliset keilakisat. Meillä on hyvä sakki ja keilaaminen tuo lisää hyvää henkeä meille. Työporukalla keilaamaan joka viikko TYÖPAIKAT työhyvinvointi KEILAHALLISSA kuuluu tasaisena virtana kolina, kun keila toisensa jälkeen kaatuu pallon törmätessä niihin. maaliskuuta 2017 KEILAILU Veljekset Heiskasen työntekijät käyvät keilaamassa joka viikko työnantajan tarjoamalla keilailuvuorolla. Jos työpaikalla on huono työilmapiiri, TIINA KILVENSALMI ”Työhyvinvoinnin edistämisellä on suuri merkitys koko yhteiskunnalle” KIURUVETISEN Veljekset Heiskasen työntekijöiden keilaporukka lisää varmasti työntekijöiden hyvinvointia. Aito ilo näkyy kaikkien kasvoilla, kun vihdoin yhdelle tulee täyskaato. Heille tärkein asia työpaikalla on hyvä yhteishenki ja yhdessä tekemisen meininki. – Tämä on mukavaa ajanvietettä yhdessä työporukan kanssa. – Vietämme myös kaikenmaailman kissanristiäisiä, kuten toisVeljekset Heiskasen työntekijät Alpo Mämmi (vas.), Raimo Ruotsalainen, Mikko Heiskanen, Päivi Ruotsalainen, Maarit Ruotsalainen, Ari Hyvärinen ja Mervi Ruotsalainen käyvät keilaamassa joka viikko yhdessä. Näin hyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Veljekset Heiskasen henkilökunta järjestää yhteistä puuhaa myös oma-aloitteisesti. Oman osaamisen jatkuva kehittäminen muuttuvassa maailmassa on työelämässä tärkeää. Jokaisen on hyvä ottaa vastuuta omasta työhyvinvoinnista huolehtimisesta. Ylävitosten takaa sivusta seuraaja ei voi olla huomaamatta, että tämä porukka puhaltaa yhteen hiileen. Joustavat työaikajärjestelyt sekä työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen, esimerkiksi liikuntaja kulttuuriharrastusten kautta, vaikuttavat koko elämään. 22 Keskiviikko 15. Meidän työyhteisössä on todella vähän sairauslomia, siihen vaikuttaa hyvä henki työpaikalla. Hyvinvoiva työntekijä on tuottavampi ja innovatiivisempi. Työhyvinvoinnin edistämisellä onkin erittäin suuri merkitys niin yksittäiselle työntekijälle, työnantajalle kuin koko yhteiskunnalle. Kolinaa kovemmin radan päästä kuuluvat kannustavat kommentit, kun kaikki ei mennytkään ihan nappiin. Riittäei työtä jaksa tehdä. Meillä on hyvä sakki ja keilaaminen tuo lisää hyvää henkeä meille
Täytyy myöntää, että ollaan aika koukussa keilailuun. TIIN A KIL VE N SA LM I Kiuruvesi, Niemistenkatu 16, puh. AULI AIRILA erikoistutkija Työterveyslaitos temme syntymäpäiviä. 23 Keskiviikko 15. – Niin ja seuraavalla kerralla voi taas mennä tosi huonosti. Vuosittaisiin perinteisiin kuuluu myös Mestarimyyjäkilpailu Helsingissä. Työporukka osallistuu myös Kohiseva kokka -soutukilpailuun naapuripitäjässä. KEILARADALLA Veljekset Heiskasen työntekijä Alpo Mämmi käy joka viikko keilaamassa työporukan kanssa. Keilailussa meille jokaiselle tulee joskus onnistumisia, kertoo Ari Hyvärinen. Mutta huumorin seasta löytyy myös aito välittäminen työkaverista. Kauppias järjestää henkilökunnalle pari kertaa vuodessa virkistyspäivän ja perinteiset pikkujoulut. Tammikuun kahviokampanjassa mm. Vaikka keilailua ei oteta niin vakavasti, jokainen muistaa oman ennätyksensä ja työkaverinkin ennätyksen. Hyvä! Maarit Ruotsalainen teki täyskaadon. – Huulenheitto kuuluu työpaikallemme. HUUMORILLA näyttää olevan iso rooli Heiskasen työporukassa. AJA SINÄ ME HUOLLAMME Varaosat: * hydrauliikkavarusteet * kevyen ja raskaan kaluston öljyt * autoja traktorivaraosat * Debeer-automaatit * AmPro-takuutyökalut Huoltohalli: * määräaikaishuollot * päästömittaukset * rengasasennukset * diagnostiikkatestaus * ilmastointihuollot Kokeneet ja ammattitaitoiset asentajat palveluksessasi! Nivankatu 16, 74700 KIURUVESI puh. Tällä hetkellä Ari Hyvärinen on menestynein keilaaja. Kannustaisin kaikkia oman työnsä tuunaamiseen. Hyvärinen harrastaa keilaamista myös puulaakissa. 017-827 1300, 044 734 4820, 040 507 6782 Avoinna: ma-pe 8-17, la 8-13 ELINVOIMAA. Tuleeko täyskaato. Jokainen voisi pohtia, miten omaa työtään voisi kehittää mieluisammaksi. maaliskuuta 2017 Työporukalla keilaamaan joka viikko ”Työhyvinvoinnin edistämisellä on suuri merkitys koko yhteiskunnalle” vä uni ja työstä palautuminen ovat tärkeitä. (017) 752 310 M HUUSKONEN KY Ma-pe 6-21, la 7-21, su 9-18 AJA SHINELUX-AUTOPESUUN Pehmoharjallinen tai harjaton pesu, esipesukaaret ja Tammermatic -tekniikka takaavat parhaan mahdollisen lopputuloksen! Shinelux-kiiltovaha vastaa käsintehtyä pikavahausta. Heiskasen työporukan oma keilapaita. Aina ei tarvitse olla edes syytä, että kokoonnutaan yhteen, kertoo Raimo Ruotsalainen. – Onhan tämä kädenojennus työnantajalta ja epäilen, että työnantajakin saa tästä jotain takaisinkin, pohtii Raimo Ruotsalainen. Käymme keilaamassa säännöllisesti ympäri vuoden, Maarit kertoo. Työntekijän on hyvä huolehtia myös fyysisestä ja psyykkisestä kunnostaan
Terveyshyödyt tulevat mukavasti siinä sivussa, kertoo Hämäläinen. Joka Hyvää mieltä liikunnasta HYVINVOINTI Työkuntoon-hanke on liikuttanut työikäisiä viime kesästä saakka. Työkuntoon-hanke käynnistyi viime vuonna ja sen tarkoituksena on edistää työikäisten terveyttä ja hyvinvointia sekä elämänlaatua. Liikumme yhdessä ja laitamme ruokaa, kertoo Keijo Riihola. Kaikille avoimet ryhmät kokoontuvat pari kertaa kuukaudessa. – Kesätyön kautta nuori saa rohkeutta ja itseluottamusta tulevaan työelämään. Hanketyöntekijä Kalle Onnela opasti Keijo Riiholaa ja Anne Kyröläistä lumikenkien käyttöön. TIINA KILVENSALMI kerta Innostamossa tehdään myös ruokaa. ELINVOIMAA Hanketyöntekijä Sami Hämäläinen kertoo, että Innostamossa tuodaan ihmisten elämään liikunnan iloa ja sosiaalista aktiivisuutta.. Sadan nuoren kesäduuni-kampanja voi onnistua tavoitteessaan, sillä viime vuonna nuoria työllistyi tuettuun kesätyöhön 85. Oman kunnon takia lähdin mukaan toimintaan. Kesätyö on myös käyntikortti työnantajalle, kun nuoret hakeutuvat työelämään, kertoo ParkkonenSuhonen. – Tuolla 30 kilometrin päässä kotini lähellä ei ole ryhmätoimintaa, joten pitää lähteä harrastamaan tänne kylälle, kertoo Kyröläinen hakiessaan varmuutta lumikengillä kävelyyn. Innostamossa on käyty kuntosalilla, pelattu frisbeegol?a, sählyä, pallopelejä ja ensimmäinen retki tehtiin Runnin kylpylään, jossa aikaa vietettiin kuntoillen. – Kampanja ei ole uusi juttu, mutta tänä vuonna teemme yhteistyötä laajemmin ja haastamme myös yrittäjät palkkaamaan nuoria, jotta työllistettäisiin vähintään sata nuorta Suomi100 -hengessä. Anne Kyröläinen tuli mukaan Innostamo-ryhmään, koska hän kaipasi tekemistä ryhmässä. Kohderyhmänä ovat työttömät työikäiset, mutta liikunnalliset ryhmät ovat avoimia kaikille. Nuorten kesäduuni 2017 -kampanja on jo täydessä vauhdissa. Jänteen hallin pihamaalle on kerääntynyt pieni joukko Innostamon väkeä. – Järjestämme matalankynnyksen toimintaa kokeilemalla eri liikkumismuotoja. Innostamon-toiminta on avointa kaikille kuntalaisille. – Kerromme ihan käytännönvinkkejä, kuinka sanotaan käsipäivää, viedään työnantajalle cv ja kuinka ylipäätään haetaan töitä, TIINA KILVENSALMI Tavoitteena työllistää sata nuorta kaupungin tukemaan kesäduuniin Nuorisosihteeri Anne Rytkönen (vas.), työhön valmentaja Titta Auvinen ja yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen kannustavat nuoria hakemaan kesätöitä. Tarkoituksenamme ei ole liiallinen terveysintoilu, vaan tuomme ryhmän kautta hyvää ?ilistä ihmisille. Kaikilla on jalassaan keltaiset suuret räpylää muistuttavat jalkineet. Nuorten pitää itse olla aktiivisia työpaikan haussa, muistuttavat Titta Auvinen Kiuruveden Urheilijoista, Anne Rytkönen nuorisopalveluista ja Tuula Parkkonen-Suhonen elinkeinopalveluista. Helmikuun pakkasilla Innostamon jäsenet suuntasivat lumikenkäillen Kuukkelin maastoon. TIINA KILVENSALMI NUORISOPALVELUT, Kiuruveden Urheilijat ja kaupungin elinkeinopalvelut tekevät yhteistyötä, jotta sata nuorta pääsisi kesätöihin tulevana kesänä. Tavoitteemme ryhmässä on terveyden parantaminen. HANGELLA Työkuntoonhankkeen Innostamo-ryhmässä liikuttiin lumikengillä Jänteen hallin maastossa. työpaikat 24 Keskiviikko 15. maaliskuuta 2017 PAKKASMITTARI näyttää reilusti yli kymmentä astetta. Pyrimme tuomaan ihmisten elämään liikunnan iloa, omasta kunnosta huolehtimista ja sosiaalista aktiivisuutta, kertoo hanketyöntekijä Sami Hämäläinen. – Olemme tehneet terveellisiä smoothiejuomia, kokanneet kasviswokkia ja tällä kertaa paistamme makkaraa leirinuotiolla. Kiuruveden Urheilijoiden toimistosta saa vinkkejä kesätyön hakemiseen ja apua paperien täyttämiseen. Mukana oli 49 työnantajaa. Aktivoimme nuoria hakemaan töitä, sillä kesätyön kautta voi löytyä ala, jolla haluaisi työskennellä tulevaisuudessa. Näissä on aina mielenkiintoista ja mukavaa tekemistä porukalla. Tällä kertaa Työkuntoon-hankkeen Innostamossa lähdetään lumikenkäilemään. – Alkuunhan nämä lumikengät tuntuivat oudoille, mutta nyt näillä jo mennään sujuvasti eteenpäin
– Työ on terveellistä ja työllistymisen eteen teemme töitä täällä, muistuttaa työhönvalmentaja Titta Auvinen. – Työn tekeminen on tärkeä asia ihmisille. Titta Auvinen kertoo. Paljon kuulee sitä, että ihmiset eivät haluaisi tehdä töitä, mutta se ei pidä paikkaansa. Kesätyöntekijöille on etua, että töitä haetaan pienellä paikkakunnalla. Muistutamme nuoria esimerkiksi työtodistuksen pyytämisestä, kertoo Anne Rytkönen. TIINA KILVENSALMI Työkuntoon-hankessa liikutaan yhdessä TYÖKUNTOON-HANKE toimii kuuden kunnan alueella. Mukana on kaupunki, yhdistyksiä ja seurakuntia. Myös Kiuruveden Urheilijat ovat yksi työllistäjä. – Kaupungin kannalta eniten merkitystä on työllistymisellä. Pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä tulee säästöjä kuntaan, koska kunta maksaa työmarkkinatuen kuntaosuuksia. > Opinnot: Valmistui 2014 Jyväskylän yliopistosta. Pääkohderyhminä ovat työikäiset työttömät sekä heidän perheensä. Heillä on oma ”ryskäryhmä”, joka saadaan nopeastikin hommiin, kun tehdään esimerkiksi isompia urheilukisoja. Ihmisillä on eri syitä, miksi työpaikka ei ole vaan löytynyt, painottaa Saastamoinen. Räätälöimme jokaiselle juuri sopivan reitin ja voimme aina jarruttaa tahtia, kertoo Kouvalainen. maaliskuuta 2017 KIURUVEDEN Urheilijoiden Tartu työhön -hankeen tavoitteena on, että yrittäjät ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat kohtaisivat. TIINA KILVENSALMI Kiuruvesi-malli tuo säästöjä kuntaan Kiuruveden Urheilijat tekevät kaupungin lisäksi paljon yhteistyötä TE-palveluiden, Savon Yrittäjien, Kiuruveden Yrittäjien ja eri toimijoiden kanssa. 25 Keskiviikko 15. ELINVOIMAA PLAY video verkossa. > Työ: Työskennellyt visuaalisena journalistina Ilta-Sanomissa, TV-lehdessä, Urheilusanomissa ja Helsingin Sanomissa. Lisäksi opiskellut Aalto-yliopistossa visuaalista journalismia. Viime vuoden alussa käynnistynyt Tartu työhön -hanke tarjoaa työttömille ohjausta ja neuvontaa sekä tavoittaa yrittäjiä teematapahtumilla. Hankkeen tavoitteena on osallistaa innostavalla otteella työikäisten työkuntoa vahvistamalla myös osallistujien sosiaalisia verkostoja. kuka. Kesätyöntekijän tulee olla 15-25-vuotias kiuruvetinen koululainen tai opiskelija. Kirjoitti journalistiikan pro gradunsa Helsingin Sanomien tabloidiuudistuksesta. Tavoitteena työllistää sata nuorta kaupungin tukemaan kesäduuniin Kiuruveden Urheilijoiden ja kaupungin työllistymismallia esiteltiin viime viikolla työelämäja tasa-arvovaliokunnassa. Säästöt ovat melkoisia, Saastamoinen kertoo. – Viime vuonna kuntouttavassa työtoiminnassa oli mukana 54 henkilöä. Tuettua kesätyötä voi hakea 19. Pohjois-Savon Liikunnan hallinnoima kaksivuotinen ESRrahotteinen Työkuntoon-hanke käynnistyi viime vuonna Kiuruvedellä, Iisalmessa, Kuopiossa, Rautavaaralla, Siilinjärvellä ja Tuusniemellä. > Tunnustukset: Kansainvälisesti palkittu Ilta-Sanomiin tekemästään lehtidesignista. – Nuorten on helpompi työllistyä, koska isoilla paikkakunnilla hakijoita suosituimpiin paikkoihin voi olla satoja. Edelleenohjausmallin kautta asiakkaamme pääsevät näyttämään työnantajille omia taitojaan ja näkevät, onko ala heille tarkoitettu, kertoo hankevastaava Kari Saastamoinen. Hankevastaava Kari Saastamoinen (vas.) ja työhönvalmentaja Mikko Kouvalainen ovat tyytyväisiä Kiuruvesi-malliin. toukokuuta saakka. Viime vuonna niin sanottu ”sakkoraha” oli 600 000 euroa, kun ilman hanketta summa olisi voinut olla vähintään 200 000 euroa korkeampi. Tulevaisuudessa moni nuori tulee työllistämään itse itsensä perustamassaan yrityksessä. Kuitenkin rahaa tärkeämpää on ihmisten hyvinvointi. Sen tavoitteena on lisätä työkuntoa, sosiaalista osallisuutta ja osaamista yhteistyön avulla. Työnantajana voi olla yritys, yhdistys, yksityinen henkilö sekä kotitai maatalousyrittäjä. – Nuoretkin ovat esitelleet yritysideoitaan. – Työntekijän hyvinvoinnille voi olla hyväkin asia, että urheiluseura on työllistäjänä. Ensimmäistä kertaa kesätyöhön menevälle nuorelle kaikki on ihan uutta. Nuoria rohkaistaan myös yrittäjyyteen, johon saa tukea yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhoselta. TIINA KILVENSALMI > Nimi: Annamari Kuvaja > Asuu: Helsingissä avopuolison ja kissan kanssa. Kaupungin ja Kiuruveden Urheilijoiden yhteistyösopimukseen on kirjattu, että pystyisimme löytämään työpaikkoja. Viime vuonna hankkeessa oli mukana yli sata henkilöä. Kesätyökin luo pohjaa tulevalle yrittäjyydelle, muistuttaa Parkkonen-Suhonen. – Taustalla meillä on ajatus, että ihmisille löytyisi työpaikka. Hanke saa tukea myös ensi vuonna, mikäli hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuvat ja eduskunta osoittaa tarkoitukseen soveltuvat määrärahat valtion vuoden 2018 talousarviossa. Tavoitteena on myös, että kolmannen sektorin toimijat, kuten yhdistykset, käynnistäisivät uusia liikuntaja toimintaryhmiä työikäisille ja perheille. Kiuruveden Urheilijoiden toimisto on ensisijaisesti palvelupaikka, josta voidaan myös edelleen ohjata asiakasta. Jotkut työntekijät ovat lähteneet mukaan seuratoimintaan, kertoo työhönvalmentaja Mikko Kouvalainen. Syntynyt Kiuruvedellä 1985. Se palkitsee, kun saa neljän viikon palkan omaan käyttöön, sanoo Rytkönen. – Meiltä kannattaa kysyä apua, sillä työelämässä on monenlaista juttua, jotka ovat itsestäänselvyyksiä aikuisille. Urheilijoiden toimistosta löytyy kuntouttavan työtoiminnan -kansio, johon on koottu yli 70 kuntouttavan työtoiminnan paikkaa. Saastamoinen arvelee, että urheiluseuran oven kynnys on matalalla, ihmisten on helppo tulla toimistoon, josta löytyy apua työllistymiseen. POHJOIS-SAVON TE-toimisto on myöntänyt Kiuruveden Urheilijoille täksi vuodeksi tukea hankkeelle enintään 83 225 euroa. Parastahan kesätyössä on oman rahan tienaaminen. Voimme asiakkaan kanssa yhdessä selata kansiota ja pohtia, mikä olisi hänelle sopiva työpaikka, Kouvalainen kertoo. – Vastuullani on kuntouttava työtoiminta, jossa tavoitteena on löytää polku työelämään. Urheiluseura on mukana myös monissa tapahtumissa. Omaan perheeseen voi työllistyä vain, jos työnantajalla on Y-tunnus. Kesätyöja tukihakemuksia saa kaupungin nettisivujen lisäksi kaupungin monipalvelupisteestä, nuorisotalosta ja Kiuruveden Urheilijoiden toimistosta
POISTOVAATE-ERIÄ MYÖS VAUVOJEN VAATTEISTA ! NYT KANNATTAA TULLA OSOKSILLE KAUEMPAAKIN! ARVOMME KAIKKIEN LOPPUKUUSSA KÄYNEIDEN KESKEN LAHJAKORTTEJA LIIKKEESEEMME!!! KEVÄTUUTUUKSIA TULEE LÄHES VIIKOITTAIN! MEILLÄHÄN ON NORMAALISTIKIN EDULLISET HINNAT! Nyt varastoa tyhjennetään oikein kunnolla! ELINVOIMAA Toimistossamme teitä palvelevat: Pirjo Manninen 050 5398 991 • Jaana Manninen 044 749 5927 Tarja Siidorov 044 5008 773 • Johanna Lappalainen 0400 114 827 Satu Mehtonen 040 7700 474 • Arja Ruotsalainen 044 7582 503 www.omniyrityspalvelut.fi Yrityksen perustaminen • Kirjanpito Palkanlaskenta • Veroilmoitukset Maatalouden tilipalvelut Kriisiyritysten tervehdyttäminen ja kehittäminen Yritystoiminnan kehittäminen • Vuokrajohtajuus Ohjelmiston käyttö Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen OK SAVON OSSOOJAT www.savonossoojat.fi RAKENNUSPALVELUT p.050-522 1800 Kokonaisvaltaista hoivaa ja huolenpitoa -hoiva-, asiointija kotipalvelut -jalkahoidot p.050-531 1874 Aito kiuruvetinen yritys! -huoneistoremontit + kalusteet -kylpyhuoneja saunaremontit -uudisrakentaminen -vesikateremontit -vedeneristyssertifikaatti KUNTAVAVAALIEHDOKAS OTA YHTEYTTÄ! Sovitaan vaalikampanjasta. 26 Keskiviikko 15. Kysy tarjous myös videosta Kiuruvesilehden verkkosivuille! Airi Leskinen 040 833 7208 Ylä-Savo Kiuruvesi-lehti voitti Sanomalehtien Liiton paikallislehtikilpailun vuonna 2016.. 5,10,15,20,25,... maaliskuuta 2017 PALVELEVA VAATEKAUPPA SINGI TORIKATU 4, KIURUVESI PUH. 017-566708 AVOINNA: MA-PE 9-17, LA 9-14 Tervetuloa ostoksille! USKOMATTOMAT HINNAT : alk
liput 10 € BILEBÄNDI GRINGO PE 14.4. saakka Kevät tulee ! Iki-ihanat St. Ovatko nivelet kunnossa. maaliskuuta 2017 ELINVOIMAA Parasta palvelua, laadukkaat valikoimat Peltolan Aukiolla, Asematie 9 Asematie 9, Kiuruvesi, puh. liput 10 € HOUSEMYLLY TRIBUTE To 13.4. (017) 760 4600 www.hotellipeltohovi.. liput 7 € ISKELMÄMESTARIT TANSSIT Pekka Juntusen iskelmäorkesteri solisteina Hanna Hirvonen, Jarno Kokko sekä Juha Vartiainen ja Kati Huttunen La 15.4. liput 18 € KOTITEOLLISUUS La 1.4. 27 Keskiviikko 15. TERVETULOA VIIHTYMÄÄN! PELTOHOVISSA TAPAHTUU La 18.3. Tule tutustumaan! HOTELLI RAVINTOLA Asematie 9, 74700 Kiuruvesi puh. (017) 753 002 Palvelemme: ma-to 9-17.30 pe 9-18 la 9-14 www.vaatekauppahannu.com VAATEKAUPPA NYT RYTISE E! HINNAT ALAS! HANNU JÄÄ ELÄKK EELLE! LOPPU UNMYY NTI * KAIKKI POIS * MYYM ÄLÄ TYHJÄ KSI * NAISIL LE * MIEHIL LE * NUORI SOLLE * HUIPPUMERKKEJÄ * KOKOJA KAIKILLE * TALVIJA KEVÄTASUJA MUISTA KÄYTTÄÄ LAHJAKORTTI 30.3.2017 MENNESSÄ! (voimassaoloaika 1 vuosi). KIIRASJAMIT Asematie 9, Kiuruvesi puh. 5,90 €) Asematie 9, Kiuruvesi, puh. (017) 822 300 JUHLAAN Tarjoukset voimassa 25.3. (017) 752 940 Kevättä rintaan! ALE ALE ALE vaatepuolella! Detox-paasto puhdistaa kehon kuona-aineista. Pauliat Viherkasvit – 50% normaalihinnoista 2 € (norm
Luvassa on asiaa elämisen sietämättömästä ja kipäestäkin ihanuudesta, hyvää musiikkia, tanssia ja teatteria, kiuruvetisten nuorten esittämänä. – Meidän porukassa on hyvä ryhmähenki ja jokainen yrittää aina kaikkensa. LaMARIANNA GROF Positiivinen tulevaisuus SUOMEN Lions-liiton valtakunnallinen Punainen Sulka -keräyksen tuotto lahjoitetaan nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Se on avannut itsellekin uudenlaisen tavan nähdä asioita, että omia rajojaan voi rikkoa, kokeilla mitä irtoaa. On ollut valtavan rikasta aikuisena olla seuraamassa lahjakasta, ideoita ja intoa pursuavaa ja luotettavaa porukkaa. M AR IAN N A GR OF ME OLLAAN NUORISO! Nuoret Justus Blomberg, Enni Laitinen, Ronja Ruotsalainen, Iikka Kämäräinen, Merita Saraste, Ronja Saraste, Katri Amper, Jere Tikkanen, Milla Tossavainen, Aino Tiihonen, Tiina Pasanen ja Liina Jaatinen ovat mukana Elinvoimaa Kiuruvedellätapahtuman nuorisolle suunnatun Häikäsee-iltatapahtuman toteuttamisessa. Blomberg innostui heti siltä istumalta ideaan ja ei aikaakaan, kun käsikirjoitus oli jo valmis. Myös mahtava ryhmähenki tuo positiivista energiaa, kertovat näyttelijät. Nuoret käsikirjoittaisivat, hankkisivat esiintyjät ja rakentaisivat konsertin rungon. Kulttuuritalossa ja se on suunnattu erityisesti nuorille. Kämäräinen kuvailee, kuinka he molemmat ovat ekstroverttejä, mutta hän ei purkaisi huonoa oloaan ikinä itseään satuttamalla. – Vaikka näytelmä sisältääkin paljon ahdistavia tunteita, kaiken koetun jälkeen elämä kuitenkin voittaa, kertoo Saraste vielä näytelmän sanomasta. Onnistuneen konsertin jälkeen halusimme antaa jotain hyvää kiuruvetisille nuorille. – Se, että saa hetken aikaa olla joku aivan muu kuin itse on, kertovat sivurooleja omaavat Ronja Saraste, sekä Jere Tikkanen. LC Helmiinoiden pyynnöstä Kiuruveden vapaa nuorisoteatteri on lähtenyt mukaan järjestämään kyseistä tapahtumaa. Pajua näyttelevä Iikka Kämäräinen pystyy ehkä jollain tapaa jopa samaistumaan rooliinsa, niin kuin myös Sannia näyttelevä Ronja Ruotsalainen ja monia sivurooleja esittävä Enni Laitinen kertovat. Tikkanen kertoo lähteneensä aluksi näytelmään mukaan musisoinnin merkeissä, mutta lopulta hänellä oli useita rooleja. – Kaikki alkoi viime kesänä, kun Saraste keksi upean idean kyseisestä näytelmästä ja kertoi siitä minulle, selittää näytelmän ohjaaja, Justus Blomberg. NUORET tapahtuma 28 Keskiviikko 15. maaliskuuta 2017 HÄIKÄSEE-iltatapahtuma järjestetään torstaina 23. – On pari tanssiesitystä, sekä siellä näytetään ”Kaksi tarinaa elämästä” -näytelmän traileri ensimmäistä kertaa, intoilee teatterin hallituksen puheenjohtaja Merita Saraste. – En ole myöskään ikinä ollut masentunut, joten se tekee kyseisen pääroolin näyttelemisestä vaikeaa, toteaa 7 vuotta näytellyt Kämäräinen. Myös Katri Amperilla on näytelmässä monia rooleja. Amper kertoo pitävänsä siitä, että voi haastaa itseään ja on juurikin sen takia lähtenyt kyseiseen näytelmään mukaan. Mutta mikä tekeekään näyttelemisestä parasta. Annoimme idean ja raamit tapahtumalle. Tapahtuma järjestetään 23.3. Musiikkia ja teatteria yhdistävän tapahtuman pitää olla nuorten itsensä suunnittelema, nuorten pitää esiintyä nuorille. Syyskuussa 2016 järjestimme Punainen Sulka -konsertin. ELINVOIMAA. Tämänkaltaiset projektit ovat inspiroivimpia mitä hyväntekeväisyysjärjestön puitteissa voi tehdä. – Jotenkin olemme ihan eri ihmisiä, mutta silti kuitenkin samanlaisia, kertoo Kämäräinen. Tapahtumaa ovat järjestämässä myös LC Kiuruvesi ja Kiuruveden kaupunki. Niitä ovat olleet ohjaamassa Aapo Falck ja Justus Blomberg. maaliskuuta Kiuruveden kulttuuritalossa. Nuoret ovat joutuneet isoon vastuuseen, aikuisten tukemana. – Suurin haaste itsellä on varmaankin se, miten nopeasti toiseen hahmoon pitää vaihtaa, kertoo Amper. – Pienestä purosta kasvoi suuri virta, toteaa Tikkanen. ANNE HÄRKÖNEN presidentti Lions Club Helmiina valla nähdään The Wet Plugs, Mad House, Minka ja Elliina, Hilda, Eevi ja Iina, sekä KiVon Dicentrat ja Valerianat. Parasta on se, että kohderyhmänä ovat oman rakkaan paikkakunnan ihmiset. Visio oli nopeasti selvä. Tapahtuma nuorilta nuorille ELINKEINOPÄIVÄN Häikäseeiltatapahtuma on tänä vuonna nuorten käsialaa. Mutta miten näin lupaava prosessi saatiin käyntiin. Syntyi Häikäsee tapahtuma. Kiuruvetiset lionsklubit ovat olleet aktiivisesti mukana tässä keräyksessä. Luvassa on myös erilaisia videohaastatteluja. Nuorisoteatterin lisäksi lavalla nähdään loistavia kiuruvetisiä muusikkoja ja muusikonalkuja. Aiheeksi muodostui Positiivinen tulevaisuus. – Tanssit on esitetty jo Lions Clubin 60-vuotissyntymäpäivillä ja ne liittyvät jollain tapaa tulevaan musikaaliin, lupailevat Falck ja Blomberg. TAPAHTUMASSA nähdään siis näytelmätrailerin lisäksi vapaa nuorisoteatterilta myös kaksi tanssiesitystä, joihin on koottu aivan uusi porukka. – Usein näkökulmaksi valitaan se henkilö, joka kärsii masennuksesta ja sitten luultavammin kuolee, mutta minä halusin tehdä näytelmän, sen henkilön näkökulmasta, joka jää henkiin, selittää Saraste. Tanssit on saatu valmiiksi todella lyhyessä ajassa ja tässä Häikäsee-tapahtumassa päästään ne sitten esittämään, kertovat Falck ja Blomberg innoissaan. Saraste kuvailee, miten näytelmä sisältää suuren tunneskaalan, minkä läpi katsojaa viedään. – Yritin tehdä siitä sukupuolettoman tekstin, niin kuin päähenkilöiden nimistä, Paju ja Kuu, saattaakin huomata, selittää Saraste. Vapaan nuorisoteatterin näytelmä, “Kaksi tarinaa elämästä” kertoo kahdesta nuoresta, jotka kumpikin ovat menettäneet läheisen ja yrittävät yhdessä selvitä siitä. Vapaa nuorisoteatteri on käytännön asioiden lisäksi tapahtumassa mukana itse esiintymällä. Ilta tulee olemaan rento ja jokainen voi tulla nauttimaan paikallisten nuorten musiikkija tanssiesityksistä
2 €:n alennus / lippu mistä tahansa näytöksestä. Ei koske töitä eikä korjauksia. Kukkakauppa ja Hautauspalvelu Laulumaa 10 % alennus Yli 20 € normaalihintaisista ostoista. 10 % alennus kaikista normaalihintaisista tuotteista. Ei koske hautauspalveluja. Mitä nopeammin teet kestotilauksen, sitä enemmän ennätät tämän vuoden etuja käyttää. Ensimmäinen vuosikerta 78 € (koskee kotimaan tilauksia). Edun voi käyttää vain yhteen valitsemaansa näytökseen vuoden 2017 aikana. maaliskuuta 2017 ELINVOIMAA -LEHDEN KESTOTILAAJAN EDUT VUODEKSI 2017 Tilaan Kiuruvesi-lehden KESTOTILAUKSENA 78 € / ensimmäinen vuosikerta (koskee kotimaan tilauksia) Lehden saajan nimi Lähiosoite Postinumero ja –toimipaikka Puhelin Sähköposti Lasku nimellä (ellei ole sama kuin lehden saaja) Lähiosoite Postinumero ja –paikka Puhelin Sähköposti -LEHTI Hovinpelto 3 74700 KIURUVESI KIRJE POSTIMERKKI Tilaa puhelimitse 044 705 0443 tai sähköpostilla konttori@kiuruvesilehti.fi Maksettuasi tilauksen voit noutaa etukorttisi toimistostamme tai pyytää meitä postittamaan se sinulle. ALENNUKSEN YRITYKSISTÄ SAA VAIN ETUKORTTIA NÄYTTÄMÄLLÄ! Kiuruveden Näkökulma PALVELEVA VAATEKAUPPA KAIKKEA PUKEUTUMISEEN tule • tutustu • ylläty. 10 % alennus Yli 20 € normaalihintaisista ostoista. Kiuruveden Iskelmä Oy Iskelmäpassi ostettuna 31.5.2017 mennessä 75 €/kpl ja 30.6.2017 mennessä ostettuna 80 €/kpl 5 % alennus kaikista normaalihintaisista tuotteista. 29 Keskiviikko 15
Keväällä 1936 muutettiin tehdas kirkonkylään ja samalla koneet uusittiin. Paikkakunnan tunnetuin maakauppias oli kirkonkylällä kauppaa harjoittanut Ambrosius Kärkkäinen. Osuuskauppa Elon henkilökuntaa ja hallintoneuvosto 1930-luvulla: Aino Kämäräinen, Kerttu Lappalainen, Laina Sippolainen, Antti Holopainen, johtaja Mikkonen, johtaja Mikkosen poika, rouva Mikkonen, Eero Lämsä, Tellervo Forsell, Ida Kahila, Rauha Laine, Elli Leinonen, Kalle Ruuska, Antti Tikkanen, Aksel Lappalainen, Job Remes, Kahilan poika, Kahila, Matti Kärkkäinen, Paavo Tenhunen, Tuure Jauhiainen, Antti Tenhunen, Heikki Lämsä, Aaro Siponen, Jaakko Turpeinen, Joel Huttunen ja Juho Kuonanoja. 044 705 0443 Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma – pe 8 – 16 TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.. MARKKINOINTI Airi Leskinen Puh. Hän perusti kaupan Sulkavanjärvelle. Niemiskylässäkin oli oma liike. Liikemies K. Päätoimittaja Jaana Selander puh. OTK:n alaisuuteen oli perustettu 1907 Kiuruveden Työväen Osuuskauppa. Laitos rakennettiin hautausmaan viereiselle niitylle. Sesonkiaikana töissä oli useita kymmeniä henkilöitä. Tavanomaisten sekatavarakauppojen lisäksi Kiuruvedellä oli 1920-luvulla myös erikoisliikkeitä, maaseutuoloissa harvinaisen varhain. Ensimmäisen kerran sähkövalo syttyi syksyllä 1918. Jukarainen. Tillitehtaalla oli vuonna 1920 käytössä kymmenen hevosvoiman höyrykone ja vakinaisia työntekijöitä oli kahdeksan. Sen omistajana oli Antti Pennanen. J. Kirkonkylällä oli neljä, Remeskylässä kaksi, ja seuraavissa kussakin yksi: Rytky, Kiuruveden kylä, Aittojärvi, Sulkanavanjärvi, Kalliojärvi, Koivujärvi, Luupuvesi. Kunnan eteläosassa toimi SavonSulkavan sahamyllyosuuskunta, jonka päätuotteina olivat jauhot ja laudat. 1920-luvun vaihteessa aloittivat uransa Antti Hoffren Kiuruveden kylässä, Joh. Vuosina 1919– 20 perustettiin viisi sivumyymälää. Vuonna 1930 tiiliä tehtiin 80 000 kappaletta, vuonna 1938 tuotettiin 150 000 tiiltä. Lappalainen (1877–1947). Sahaa pyöritti 15 hevosvoiman vesiturbiini. Kesällä 1930 töissä oli 26 miestä ja kymYRITYKSET ENNEN MUINOIN Kiuruvesi oli itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä edelleen maatalousvaltainen paikkakunta. Kirkonkylällä olivat liikemies K. T. 30 Keskiviikko 15. Kiuruvedellä oli toinenkin tiilitehdas. Töissä oli lähes parikymmentä henkilöä. Kun saha paloi kesällä 1926, perustettiin Paavo Jauhiaisen aloitteesta uusi Kiuruveden Sähkö Oy. Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Niskanen tekivät aloitteen sähkölaitoksen aikaansaamiseksi kirkonkylään. Sitä ennen tiilet oli rahdattu laivoilla Iisalmeen. P. Vielä mainittakoon Majoon mylly, Tornator Oy, Rytkynkosken ylämylly, Jylängin eli Osmangin saha ja Rytkynkosken alamylly. He valmistivat ovia, ikkunoita, huonekaluja ja ruumisarkkuja. Hän oli mukana myös monissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Niskasella oli koneliike. Sahat, mylly ja tiilitehdas muodostivat paikkakunnan teollisuuden rungon. Liikemies Ambro Kärkkäinen (1872–1935). Se toimi Ryönänjoella ja omistajina olivat Olli, Juho ja Antti Lind. Yhtiön johtajana oli Job Remes. Tavaroiden saanti puotiin oli hankalaa, koska ne piti hankkia Iisalmesta ja Kuopiosta. J.H. Tiilitehtaan työväkeä, 1955. Hautakylän Hautajoen saha 1920-luvulta. Tuotteina olivat laudat ja päreet. Lappalaiselle, hän siirsi laitoksen sahansa yhteyteen ja jakoi voimavirtaa meijerille ja sirkkeleille. Koskenjoen Mylly -yhtiön toimintaan kuuluivat sekä jauhatus että sahaus. 040 523 8345, tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.. Jo vuonna 1919 perustettiin kolme sivumyymälää. Rautatien valmistuttua viettiin tiilet markkinoille Ryönänjoen pysäkiltä, minne oli matkaa vesitse neljä kilometriä. KEVÄÄLLÄ 1918 kauppiaat Ambro Kärkkäinen, K. Lähteenä käytetty Leo Huovisen Kiuruvesi 1873–1980-kirjaa. Toimittaja Anu Laitinen, 044 339 6512, anu.laitinen@kiuruvesilehti.. J. Sahan yhteydessä toimi myös sähkölaitos. Nikolai Lappalaisen ja Antti Hyvösen omistama Ylämylly-yhtiö Hautajoella teki myös jauhoja ja lautoja. Lähinnä se palveli kotitarvesahana. Vuonna 1920 sahalla oli töissä kymmenen miestä ja konttoripuolella kaksi naista. Koivujärvellä toimi kauppiaana 1920-luvulla Olli Saastamoinen. 1930-LUVULLA veljekset Nestor ja Iivar Mähösellä oli puusepäntehdas. Samalla alalla oli myös O. 1910-luvun lopulla Fritiof Tenhunen perusti Niemisjoen sahaja myllyosuuskunnan. Pian perustettiin Kiuruveden Sähkö Oy. Vuonna 1938 heillä oli töissä peräti kymmenen miestä. Vesitehtailijana jatkoi edelleen Pekka Väisänen. 040 833 7208, airi.leskinen@kiuruvesilehti.. Tiiliä tehtiin kesäisin ja osa työntekijöistä oli muun ajan talon muissa töissä Hankaniemessä. Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu: Kiuruvesi, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Vieremä, Iisalmi ja Pielavesi Painosmäärä: 26 650 Elivoimaa Kiuruvedellä -tapahtumalehti ELINVOIMAA -lehti. Vuosien 1922–24 kauppakalenterin mukaan Kiuruvedellä oli 13 maakauppiasta. Nahkuriliikettä harjoittivat muun muassa Emil Pulkkinen ja Robert Harmoinen. Vanhoista laitoksista jatkoi Hautajoen Pitkäkosken sahaja myllyosuuskunta ja sähkölaitos. Vuonna 1920 yhtiössä oli töissä toistakymmentä henkilöä. Vuonna 1920 tehtaalta tuli ulos 250 000 tiiltä, vuonna 1938 jo kolminkertainen määrä, 680 000 tiiltä. Huttusen ja Juho Montosen puodit. Toimittaja Tiina Kilvensalmi puh. Mattila Aittojärvellä, Aino Maria Niskanen ja Ilmari Remes Remeskylässä, P. 1920-luvulla heillä oli käytössä 12-hevosvoimainen höyrykone. Yritys työllisti muutaman miehen. maaliskuuta 2017 HUOMATTAVIN tehtailija 100 vuotta sitten oli K.P. Niskanen kirkonkylässä sekä Agust Räisänen Kalliojärvellä. Ruumisarkkuliikkeitä oli peräti kolmella henkilöllä, partureita löytyi useampia, samoin suutarinliikkeitä ja kahvilaja ravintolayrityksiä. HISTORIA 100 vuotta ELINVOIMAA Puh. SOK-lainen osuusliike Elo perustettiin vuonna 1918. Huttunen ja P.T. Saha, mylly ja pari tiilitehdasta JAANA SELANDER menen naista. Lappalainen. Kiuruvedellä toimi kaksi osuusliikettä. Tuolloin aloitti kirkonkylässä toimintansa Hilja Ruotsalaisen kirjakauppa. Sahan lisäksi yritykseen kuuluivat höyläämö ja sähkölaitos. SAHAja myllyosakeyhtiöistä merkittävin oli Ryönänjoen Sahaja mylly Oy. Hänellä oli saha ja tiilitehdas. 040 705 9327, jaana.selander@kiuruvesilehti.. Vuonna 1920 koko sähköpuuha siirtyi K.P. KIURUVEDELLÄ oli kaksi voimakasta kaupan suuntausta: osuuskaupat ja yksityiset maakaupat. Alku oli vaatimaton. Jo autonomian lopulla oli aloittanut kauppatoiminnan Matti Pietikäinen. Lappalaisella oli myös vuonna 1905 perustettu tiilitehdas Kiuruveden Saviteollisuus Oy
040 8432 708 perjantaina 24.3.17 klo 9-16 lauantaina 25.3.17 klo 10-14 (entiset kirjapainon tilat) Esittelyssä henkilöautoihin Esittelyssä henkilöautoihin Raskaanpuolen renkaissa maatalouspuolelle Raskaanpuolen renkaissa maatalouspuolelle Kuorma-autopuolelle Kuorma-autopuolelle esittelijänä Esko Rummukainen sekä sekä Tee kesärengaskaupat halvoilla ennakkohinnoilla! Tee kesärengaskaupat halvoilla ennakkohinnoilla! Kahivija makkaratarjoilu kumpanakin päivänä! Kahivija makkaratarjoilu kumpanakin päivänä! Lapsille ilmapalloja Kannattaa tulla kauempaakin! Renkaista rajuja tarjouksia laskemassa Pasi Toppinen esim. BANDAG-pinnoitukset kauttamme kilpailukykyisin hinnoin. maaliskuuta 2017 ELINVOIMAA UUSI PONSSE SHOP VERKKOKAUPPA AVATAAN 15.3.2017 KLO 12! » Koodilla NEW -20 % normaalihintaisista tuotteista » Ilmaiset toimituskulut » Tarjoukset voimassa 16.4.2017 saakka WWW.PONSSESHOP.COM Palveleva Rengasliike EURORENGAS Rengasmarkkinat Viljo-tavaratalossa /Eurorenkaassa Rengasmarkkinat Viljo-tavaratalossa /Eurorenkaassa Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi p. Pilkington-tuulilasit markkinapäivinä Lasipuolella Tavaratalon puolella -15% Kävijöiden kesken arvotaan KESÄRENGASSARJA ALLE ASENNETTUNA! VOIMAPESU PESUAINE 5L 9,90 € norm 15.90 TUULILASINPESUNESTE 10 € 3 kpl TEXACO:n laadukkaat TAPPISEKÄ LAAKERIRASVAT 56 € /12 kpl laatikko UUTTA! Kiinnitystarvikkeet nyt viljotavaratalosta AGA: kaasut Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi Esittelijänä Teemu Kakko. 31 Keskiviikko 15