22 » Vilja Kainulainen on esikoiskirjailija Vilja Kainulainen (12) kirjoitti kirjan surusta, itse hän on iloluontoinen. Erikoisinta on ollut soijabolognesekastike. Elias Apell on positiivisesti yllättynyt Servican tuottamasta ruuasta lukion ruokalassa. Hiihdon Iivo-cup ja Kylä-cup kokosivat mukavasti osallistujia.. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 3,80 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,92 euroa/vko Heti tuoreet uutiset Digitilaus 75 euroa, vuosi (kestotilaus) LEHTI OY 28 » Urheilussa koettiin ilon ja pettymyksen hetkiä Autourheilusta tuli vaihtelevaa menestystä, mutta jääkiekkoilijat ja voimailija Siiri Tossavainen onnistuivat kauttaaltaan hienosti. 012138-2307 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 15.2.2023 70. JAANA SEALNDER 4-5 » Servican ruoka saa lukiossa risuja ja ruusuja 6 » Talous erinomainen, henki hyvä Piispa Jari Jolkkonen ja kirkkoherra Kimmo Kivelä piispantarkastuksen juhlamessussa. VUOSIKERTA, NRO 7
Se tuli ääneen lausutuksi piispankäräjillä perjantai-iltana seurakuntatalossa, missä keskusteltiin hyvästä elämästä Kiuruvedellä. Vuonna 2022 valmistuneet hankkeet toivat Suomeen yhteensä 2,9 miljardin euron investoinnit. Lain avulla saataisiin tuulivoimaloiden arvoketjun kaikki osapuolet ja heidän etunsa otetuksi huomioon. Esimerkiksi kirkkoherra Kimmo Kivelälle oli yllätys, että paikkakunnalla on niin vilkas musiikki-, taideja teatterielämä. (Yle MOT 6.2.2023) Kehitysvaiheessa oleva vetyvallankumouskin vaatii toteutuessaan valtavasti tuulivoimaa. Kaikki suunnitelmat eivät todennäköisesti toteudu. Jotkut kunnat taas hyväksyvät tuulivoimalat alueelleen, mutta siten, että ne sijaitsevat määrätyllä etäisyydellä asutuksesta (esimerkiksi Pielavesi 1,5 km, Kärsämäki 2 km). Myös korvaukset tuulivoimaloiden purkamisen kustannuksista sekä tuulivoimaloiden tuottaman energian tarvitsemien siirtolinjojen maanvuokrakorvauksista lukuisten maanomistajien maa-alueiden kautta tulee lailla säädellä. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Kiuruvesi on omanarvontuntoinen, vireä, hengellisesti juureva, historiastaan tietoinen, tärkeilyvapaa maitoja maaseutupitäjä. Kaikki tuulivoimapuiston arvoketjun osapuolet – maanomistajat, kunnat, maakunnat, tuulivoimapuistojen kehittäjäyritykset, tuulivoimaloiden rakentajat ja rakennuttajat, verottaja, kaavoittajat ja muut viranomaiset – tulee tuulivoimalaissa ottaa huomioon. SUOMEN länsirannikko alkaa olla jo rakennettu täyteen tuulivoimaloita, joten paine uusien tuulipuistoalueiden löytämiseksi keskisessä Suomessa lisääntyy. Tuulivoimalaista on tehty vuonna 2021 kansalaisaloite, joka keräsi kuitenkin vain 3015 allekirjoitusta päättymispäivään 29.6.2022 mennessä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 loppui vähitellen öljyn, kaasun ja sähkön tuonti Venäjältä. Niinpä Kiuruveden kaupunki voisi etukäteen varautua tuulivoimaloiden tuloon alueelleen tekemällä etukäteispäätöksen kaupungin suhtautumisesta tuulivoimaloihin ja niiden sijoittumisen etäisyyteen asutuksesta ym. Pahimmassa tapauksessa maanomistajat informoivat kaupunkiaan. Kiuruvedellä luonto tulee lähelle ja täällä on erinomaiset ulkoilumaastot luontoreitteineen. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti. Siispä tuulivoima tekee tuloaan laajemmin myös Kiuruvedelle – ennemmin tai myöhemmin. Toki pohdittiin myös sitä, mikä vaatisi kehittämistä. tuulivoimalakia, ei vielä ole. Kannustavia sanoja tarvitaan. Utsjoki, Inari, Ranua). Lintukodossa Kiuruvedellä ei kuitenkaan eletä. Myös yhteisöllisyys on Kiuruvedellä kohdillaan ja talkoohenkeä löytyy niin, että Kiuruveden ykköstapahtuma Iskelmäviikko tuskin voisi pyöriä, jos vapaaehtoisia ei saataisi mukaan moninaisiin tehtäviin. Kiuruvedellä on paljon hyviä asioita, jotka on piispan mukaan hyvä sanoa ääneen, koska hyvän sanominen tuo hyvinvointia. (Tuulivoimayhdistys 2023) TAVOITTEENA on tulevina vuosina rakentaa runsaasti uutta tuulivoimakapasiteettia. Parannettavaa nykymenoon on paljon. Siirtyminen tuulivoiman avulla fossiilittomaan energiaan on pitkän juoksun päässä, jossa kaikkien edut on turvattava lainsäädännön, vuorovaikutuksen ja viestinnän keinoin. Nykymeno on villiä menoa viidakossa vahvimpien kustannuksella. Myös kunnat ja kaupungit ovat ihmeissään tuulivoimaloiden suunnittelusta ilman etukäteistietoa. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Kiuruvetisillä on lämmin sydän ja osaavat kädet”. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Ensin tulee yhtäkkiä maanomistajalle (jopa pahimpana koronapandemian aikana) maanvuokrasopimus allekirjoitettavaksi ilman mitään etukäteisviestintää. Tuulivoima tekee tuloaan Kiuruvedelle POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Se olisi hyvä virallinen viestinnällinen päätös niin kaupunkilaisille kuin tuulivoimapuistoja suunnitteleville. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 107 e / 98 e Eurooppa 160 e / 140 e muut ulkomaat 230 e / 210 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Tällöin uusien tuulivoimaloiden rakentaminen kohdistunee entistä enemmän myös Pohjois-Savoon ja Kiuruvedelle. Samaan aikaan piti ratkaista ilmastokriisin ja ilmastonsuojelun ongelmia siirtymällä puhtaampaan energiaan. Niitä saimme. Tuulivoimalain laatiminen ja hyväksyminen olisi seuraavan eduskunnan tehtävä, jotta tuulivoimaloiden rakentaminen saataisiin kansallisella tasolla säädeltyä. Laulurämeen tuulivoimapuiston (11 voimalaa) osayleiskaavan osallistumisja arviointisuunnitelma on jo laadittu vuonna 2022. IRMA TIKKANEN Piispa lähetti terveiset eteläsuomalaisille kriitikoille: Maatalous ei ole ongelma, se on ratkaisu. Useimmat kunnat eivät vielä ole ottaneet kantaa tuulivoimaloiden sijoittumiseen. helmikuuta 2023 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Kiuruvedellä on moni asia hyvin K iuruvedellä on moni asia hyvin. Vihreä vety toteutuessaan tuo mukanaan noin 10 miljardin euron investoinnit. Myös nuoria tulisi ohjata ikäihmisten pariin, mitä kautta he oppisivat vastuunkantamista vaikkapa auttamalla pikkusiivouksissa. Seurakunnan diakoniatyö vastaa tähän minkä resursseiltaan pystyy ja seurakunnassa on paljon vapaaehtoisia rinnallakulkijoita, mutta lisää ei olisi pahitteeksi. Piispankäräjillä esitettiin, että eikö urheiluseurat voitaisi haastaa ulkoiluttamaan ja seurustelemaan vanhusten kanssa. Paikalla oli koko joukko seurakuntalaisia, seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä, osanottajamäärää söi samaan aikaan Kulttuuritalossa järjestetyt vanhojen tanssit. Nyt tavoitteeksi on asetettu energian omavaraisuus, missä tuulivoima näyttelee merkittävää osaa. Tällainen haaste esitettiin valtuutetulle viime vaalikaudella ja siihen tartuttiin ilolla. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Kiuruveden maanomistajillehan, muun muassa Uppolanperälle, Korpelanperälle. Valtuuston puheenjohtaja Tommi Tikka (kesk.) toivoi, että luottamushenkilöitä kutsuttaisiin mukaan ulkoiluttamaan ja seurustelemaan ikäihmisten kanssa. 2 Keskiviikko 15. Suomeen on hahmoteltu noin 8000 uutta tuulivoimalaa. TUULIVOIMALOITA suunnitellaan ja rakennetaan Suomessa ennätystahtia. Piispa myös arvovallallaan kohotti kiuruvetistä maataloutta ja lähetti osuvat terveiset eteläsuomalaisten kritiikille nähtyään mitä biotalous voi aikaansaada: ”Maatalous ei ole ongelma, se on ratkaisu”. Kiuruvedellä on muun muassa erinomaiset kauppapalvelut asukaslukuun nähden. TUULIVOIMAN rakentamiseen tarvittavaa lakia, ns. Tihilänkankaalle, Lapinsaloon ja Laulurämeelle, on vuosina 2020 – 2022 jo tarjoiltu maanvuokrasopimuksia allekirjoitettavaksi. Piispa oli tehnyt saman huomion ja kehotti kiuruvetisiä myös käyttämään palveluja. Piispa tiesi, että Kiuruvedelläkin on työttömyyttä, yksinäisyyttä, mielenterveysja päihdeongelmia. Hyvä lisää hyvää. VUODEN 2022 lopussa Suomessa oli 1393 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa, joiden kapasiteetti oli yhteensä 5677 MW. Niinpä Suomessa energian saatavuus kiristyi. Piispa muistutti, että talkoohenki ei ole suinkaan itsestäänselvyys. Kirjoituksia ei palauteta. Kiuruvedellä on niin ikään erinomaiset kulttuurija liikuntapalvelut. Moni ikäihminen asuu yksin kerrostalohuoneistossaan, eikä välttämättä pääse sieltä ulos ilman apua. Tällä hetkellä maanomistajat ovat heikoimmassa asemassa etenkin pitkien maanvuokrasopimusten (jopa 70 vuotta) ja niistä maksettavien vuokrien suurten erojen vuoksi. Viime vuonna tuulivoimakapasiteetti kasvoi 75 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. NYKYISIN tuulivoimapuistojen suunnittelussa vallitsee salamyhkäisyys. Kulttuuritalohan on ollut syksyn aikana loppuunvarattu. Eniten tuulivoimaloita valmistui Pohjanmaan maakuntiin. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, toimittaja Aku Laatikainen 044 4386 852, ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Pirjo Palo, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Piispa oli kaiken kaikkiaan otettu Kiuruvedellä kohtaamastaan elämänmenosta: ”Vierailu oli tiivis ja upea pyhiinvaellus kiuruvetiseen elämään. MONET kunnat ovat jo tehneet päätöksen olla hyväksymättä tuulivoimaloita kuntansa alueelle (esim. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan
helmikuuta 2023 Uskalla olla erilainen SUOMI on kriisissä. Ja kysy myös pitääkö hän kantansa, jos puolue-enemmistö eduskunnassa vaatii kantaa muuttamaan, kysy seisooko hän sanojensa takana. Todellinen korkojen nousu on vasta edessäpäin ja se vie meidät syvään lamaan. Synkkää eikö totta. Paksut kirjat palavat huonosti ja eikä yksi poltettu ole ainoa lajiaan. Samalla varmistettiin, että hyvinvointialueen alihankinnat suoritetaan in-house yhtiöiden (julkishallinnon omistamat yhtiöt) kautta ja pelattiin yksityiset yritykset palveluntuotannosta pois. ADOBE. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Jos et tee sitä heti on suotta jälkeenpäin itkeä menetettyä terveyttäsi ja alueesi arvottomuutta. Kannattaako äänestää sellaista, joka ei välitä, oletko tulevaisuudessa terve ja onko omaisuutesi turvattu hänen tulevilla päätöksillä. Aloitetekstin alla on lähteitä. Kirjoita meille asiasta tietämättömille tänne Kiuruvesi-lehteen. Päättäjien täytyy ymmärtää, ettei jopa 300 metriä korkeiden tuulivoimala-alueiden haitat eivät tunne mitään ”kylän ”rajoja. Sitä tietoa, jonka ihmiset joutuvat kohtaamaan kodeissaan voimaloiden käynnistyttyä. Sieltä löytyy kuntalaisaloite Luomu-Suomen pääkaupungista Kiuruvedestä tuulivoimavapaa kunta. Uskon, ettet hyväksy myllyjä useamman kymmenen kilometrin säteelle kodistasi. Tuulivoimayhtiöt, eikä näköjään valtuutetut tai virkamiehetkään meille kerro vaikutuksista ihmisten terveyteen ja tuotantoeläimiin. Viimeksi Pohjois-Pohjanmaan liiton tilaisuudessa kerrottiin, että rahalliset tuotot eivät ole olleet mainittavat. Netistä löytyy lisää tietoa tähänkin, ja myös mitkä ovat ne vaikutukset. Tälle kansakuntamme tuhoon vievälle velkarallille on löydettävä jarrut. Pohjois-Savossa ensimmäisinä päätöksinä turvattiin aluevaltuutettujen kokouspalkkiot, puolueiden ryhmärahat ja johtajien palkat. Olemmeko sosialisoimassa kaiken. Otetaan Kunnanlääkärit ja perhelääkäri-malli käyttöön. TUULIVOIMALOIDEN ongelmista on tietoa saatavilla jo kaupungin sivuiltakin. MEILLÄ Kiuruvedellä asuvilla on vielä mahdollisuus ainakin omilta mailta tämä tuleva ongelma estää. SUOMI on kriisissä. PALJON asiaa löytyy Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen nettisivuilta https://tvky.info/ Kun menet lukemaan, ymmärrät mistä oikeasti on kyse. Minulle tuo tarkoittaa sitä, että toisten mielipiteitä ja uskontoa tai uskomatta olemista pitää kunnioittaa. SUOMI on kriisissä. Voi verrata vanhaan sanontaan: joka miekkaan tarttuu, miekkaan hukkuu. Terhi Tikkanen Koraanin polttaminen, siis valtavan suuren uskontokunnan häpäiseminen, on kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Vuodesta 2021 alkanut energian hintojen nousu ja siitä seurannut kokonaisvaltainen inflaation räjähdysmäinen kasvu ovat syöneet ihmisiltä ostovoiman. Pekka Mäyrä Uskonto on jokaisen henkilökohtainen asia ja sitä pitää kunnioittaa. Ei ole fiksua häväistä toisen pyhää kirjaa olipa minkä uskonsuuntauksen edustaja tahansa. Valtionvelka lähestyy tämän kirjoituksen hetkellä 150 miljardia ja julkinen velka on noin 70 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Suomen turvevarannot ovat verrattavissa Norjan öljyvarantoihin. Terveyskeskukset ja erikoissairaanhoito ruuhkaantuu entisestään ja osaavaa työvoimaa ei saa, kun esimerkiksi lähija sairaanhoitajat vaihtavat alaa. In-house yhtiöiden ja kuntien välisissä sopimuksissa pakotettiin myös kuntien vastuulla olevia palveluja, kuten varhaiskasvatuksen ja koulujen ruoantuotanto, in-house yhtiöiden haltuun. Vuoden 2020 maaliskuussa alkanut korona ja sulkutoimet kriisiyttivät koko Suomen elinkeinoelämän. Koraanin polttajat tietävät tasan tarkkaan tekonsa seuraukset, niin miksi eskaloida muutenkin tulenarkaa asiaa entisestään. Liike Nytillä on slogan “kaveria ei jätetä”. Lääkärit eivät tule maaseudulla terveyskeskuksiin töihin. AINOA esille nostettu asia on ollut, että kaupunki saa jotain rahaa, kun voimaloista tulee kiinteistöveroa. Maatalouden alkutuottajille on tarjottu lämmintä kättä väliaikaisin kriisipaketein, kuten muille yrittäjille koronapandemian aikaan. Jos ei olisi uskontoja, tuskin olisi sotiakaan. Uskalla olla erilainen ja vaadi muutosta! KAVERIA ei jätetä ja sinä olet tärkeä. VILJELLÄÄN yhdessä muutoksen ja menestyksen siemenet. Konsultit ja hyvä veli -verkosto rikastuvat. Hyvinvointialueet olivat jo toiminnan aloitettuaan rakenteellisesti alijäämäisiä. Tuulivoimaloiden lähiseudulta on lähes mahdotonta saada koteja enää myydyksi. Työolot ja palkkaus pitää saada kuntoon! Lisäksi yksityinen lääkäripalvelu pitää ottaa terveyskeskusten rinnalle purkamaan hoitojonoja. Rahan tulokin on muualla moneen kertaan kyseenalaistettu. Se vie meidät lamaan. Juho Lappi Eikös isossa kirjassa ole ohje tyyliin kunnioita ja rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Maija Helena Kekäläinen Tuulivoiman haitat on puhuttava julki SUURESTI ihmettelen kiuruvetisten hiljaisuutta tuulivoiman rakentamisasiassa. Vanhoilla puolueilla se selkeästi tarkoittaa eri asiaa. Sen vuoksi on uskomatonta, että Keskustakin on ollut etunenässä tuhoamassa maaseutujen elinvoiman yhtä kulmakiveä. Todelliset kärsijät nuolevat näppejään. VIERASKYNÄ MARKO HUUSKONEN Kirjoittaja on kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja Liike Nytin puoluehallituksen jäsen VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Suomessa Jumalan pilkka on rikos, pitäisikö lakia muuttaa. Sitten vaihtui hallitus ja kokeilu ajettiin ideologisin syin alas. Suomi on jäänyt viimeisen 15 vuoden aikaan pahasti jälkeen muista Pohjoismaista, esimerkiksi Ruotsissa valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on noin 32 prosenttia ja Tanskassa 36 prosenttia. Sen loppuessa ne irtisanovat henkilöstöään tai tekevät konkurssin. SUOMI on kriisissä. JA netissä on valtavasti tutkittua ja omakohtaista kokemuksen tietoa voimaloiden haitoista. Kyllä, mutta se on todellisuutta. Jouko Saastamoinen Joutilaat tekee mitä sattuu, kun haluavat julkisuutta, eikä tarvitse mistään maksaa, kun ovat kuitenkin tyhjätaskuja. Tämän kun kaikki olisivat muistaneet aikojen alusta asti, niin sotia olisi ollut melkoisesti vähemmän. Onko typerämpää syytä tappaa toisia kuin uskonto. Olikohan haittojen rahallista arvoa edes laskettukaan, jotta olisi nähty painuivatko oletetut tuotot oikeasti tappiolle. Harri Ritke Hyvönen En kannata rikoslain muuttamista uskonrauhan osalta. SUOMI on kriisissä. Jo tutkittuja ja todettuja haittoja pitää tuoda esille ja käsitellä. Tästä meillä oli hyvä esimerkki Kunnanlääkärit, jolla oli palvelupisteet Ylä-Savossa kuntakokeilun aikaan. Ne kannattaa jokaisen kuntalaisen avata ja lukea. Uskokoon jokainen mihin itse haluaa ja kunnioittakoon myös toisten uskontoa. NYT on viimeinen hetki jokaisen itse tutkia asian laitaa ja ottaa itseään niskasta kiinni. 3 Keskiviikko 15. Ja jos ei kuulu mihinkään ”suuntaukseen”, niin saa olla ihan vapaasti myös ateisti. Näistä voidaan väitellä, mutta niiden kautta loukkaaminen ei ole fiksua. Maatalous ja varsinkin ruoanja energiantuotanto on kriisissä. Turpeen nopea alasajo oli suuri virhe, varsinkin, kun Helsinki lämmitetään kivihiilellä. KUN luet tämän, etsi netistä vielä tieto mitä on vesitaskut taivaalla ja kuinka ne liitetään tuulivoima-alueisiin. KYSYKÄÄHÄN eduskuntavaaliehdokkailta mitä he ovat mieltä tuulivoimaloista. Poliittisten kompromissien seurauksena alueita perustettiin liikaa ja rahat valuvat hallintoon. Ukrainan sota on tehnyt meille selväksi, miten tärkeää omavaraisuus on etenkin kriisitilanteissa. Täytyy vaan pysyä rauhallisena tempauksista. Varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset ovat edelleen pahoissa vaikeuksissa ja yritykset tehostavat toimintaansa, laittavat investoinnit jäihin sekä käyttävät puskurirahastoa niin kauan kuin sitä riittää. Kiuruvedellä varsinkin se oli menestys ja kuntalaiset kiittivät. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Jopa 40-60 km:n ja ylikin , etäisyydellä voimaloista on mitattu tuulivoimaloiden synnyttämää ihmisille ja eläimille haitallista infraääntä, ja lasten aivojen kehityksessä nähdään tutkimuksissa muutoksia. KIURUVETISTEN PUOLESTA Kysykäähän eduskuntavaaliehdokkailta, mitä he ovat mieltä tuulivoimasta, kirjoittaa kiuruvetisten puolesta. Minkä muun kuin uskonnon varjolla soditaan ja murhataan ihmisiä niin paljon
Raadissa annetaan palautetta Servicalle, millaista ruoka on ollut, miEevi, Salla, Emmi ja Erin sanovat, että välillä Servican ruoka on hyvää ja välillä huonompaa kuin ennen. Arvosana Servicalle 3/5, muutos sujunut hyvin Lukiolaiset Eevi Huttunen, vaihto-oppilas Charlotte Vangrikova ja Salla Jauhiainen syövät kalakeittoa lukion ruokasalissa. ja kun sitä on saatu, se ei ole riittänyt, syöjät viestittävät. Lukion rehtori Matti Heikinmaa kertoo, että tarkoituksena on Servican pyynnöstä koota kaksi kertaa vuodessa koolle ruokaraati, jossa on mukana opettajia, oppilaita ja keittiön henkilökuntaa. helmikuuta 2023 Lukiolaiset Eevi Huttunen, Charlotte Vangrikova ja Salla Jauhiainen söivät viime viikolla kalakeittoa. laittaa kurkkua ja tomaattia, mikä on hyvä juttu. UUTISET Keskiviikko 15. helmikuuta 2023 Servica on niin sanottu inhouse-yhtiö, jonka omistajina on muun muassa kuntayhtymiä, kuntia, kaupunkeja ja hyvinvointialueita. Keitto oli maukasta ja leivän päälle sai kurkkua ja tomaattia. Tytöt miettivät myös, onko lähiruoka vähentynyt. Eevi Huttunen, Salla Jauhiainen, Emmi Linnilä ja Erin Kossi antavat Servican ruualle arvosanan 3/5, kaupungin oma tuotanto saa tytöiltä arvosanan 4/5. – Myös uusia ruokia on tullut, muun muassa lohta, mykykeittoa ei ole vielä saatu, tytöt kertovat. Kun ruuantuotanto vuoden alussa siirtyi kaupungilta Servicalle, muutos on työllistänyt, mutta sujunut melko kivuttomasti. Vaihto-oppilas Charlotte Vangrikova Slovakiasta kehuu suomalaista kouluruokaa, se on terveellisempää kuin hänen kotimaassaan, jossa koululaisille tarjoillaan rasvaisempaan ruokaa. Remeskylän kotilihan makkaroita ainakin on kaipailtu lautaselle. – Pari kertaa ruuat ovat loppuneet kesken, vaikka on oltu paikalla heti ruokailun alussa. On odotettu ruokaa Salaatit ovat tyttöjen mielestä monipuolistuneet ja leivänpäälle voi nyt TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Kalakeittoa oli tarjolla lukiolla keskiviikkona salaatilla ja leivällä.. – Pidän suomalaisesta ruuasta, kalakeitto on hyvää. Puuro oli ennen parempaa. Puolet servicalaisista työskentelee Pohjois-Savon hyvinvointialueella. Se on hyvää. 4 Keskiviikko 15
Kun Servica aloitti vuodenvaihteessa ruuantuottajana ja Kiuruvesi siirtyi ruuan tilaajaksi, siirto tapahtui yhdessä yössä. Hyötyjätteiden erilliskeräysvelvoitteet kiinteistöillä muuttuvat niin ikään heinäkuusta 2023 alkaen. Laki velvoitti Miksi Kiuruveden kaupunki liittyi vuoden alussa Servicaan. Samassa yhteydessä oli järkevintä siirtää myös koulujen ja päiväkotien ruokahuolto samalle toimijalle eli Servicalle. – Jos ei olisi oltu ajoissa liikkeellä, tuotantokeittiössämme ei olisi nyt toimintaa, työpaikat liittyisivät ruuan jakamiseen ja astiahuoltoon. Kompostointi-ilmoitus on voimassa viisi vuotta. – Jos kompostoit jo biojätteet ja et ole tehnyt ilmoitusta, tee kompostointi-ilmoitus viimeistään vuoden 2023 alussa. Kun aloittaa kompostoinnin, kompostointi-ilmoitus on tehtävä vähintään kahden kuukauden sisällä kompostoinnin aloittamisesta. kirjaston aukioloaikoina. Ei ateriasta huomaa, että se on tehty etukäteen. Toki kaikkia toiveita ei voida toteuttaa, ruokalistaan vaikuttaa tehty palvelusopimus ja monipuolinen ruokavalio, esimerkiksi kala kuuluu ruokalistaan haluttiin sitä tai ei. Ylä-Savon Jätehuolto opastaa tarvittaessa keräyspaikan järjestelyissä ja toimittaa sopivat jäteastiat. Kuka tekisi koulujen ruuat. kehykset ja linssit. Kotiaterioiden valmistus ja pakkaaminen on keittiöhenkilökunnalle uutta, se on vaatinut enemmän työvoimaa. Ympäristöinfossa kerrotaan energiatehokkaasta asumisesta, kiinteistön jätehuollon järjestämisestä, jätteiden lajittelusta ja keräyspisteistä. Muutoksista infoa Jätehuollon muutoksia esitellään kiertävissä ympäristönäyttelyissä ja ympäristöinfoissa Ylä-Savon Jätehuollon alueella. Kylmäateriat lähtevät valmistuskeittiöltä kolme kertaa viikossa. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Laitinen ja Koivunurmi sanovat, että muutos on ollut iso myös Servicalle, kun toiminta-alue on laajentunut Kuopiosta ja mukaan on tullut uusia keittiöitä. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 TALVIALE Silmälasit -40% sis. Palvelusopimusta Servican kanssa käytiin läpi alkuvuodesta, sopimusta ja käytäntöjä hiotaan. Ovat tulleet paikanpäälle auttamaan niin henkilöstöhallinnossa kuin tuotannon asioissa, jatkaa Koivunurmi, joka näkee muun muassa uudet reseptit pelkästään positiivisena asiana. On tehty ruokaa omalla tatsilla, palvelusopimusten puitteissa, siihen kuuluvat muun muassa Remeskylän Palvin tuotteet, Koivunurmi toteaa ja jatkaa, että kaksi kertaa vuodessa on mykyrokka. Servican näen asiantuntijaorganisaationa ja se näkyy myös asiakkaille, kiittelee Laitinen. Erityisesti pienet taloyhtiöt voivat järjestää jätteiden keräyksen myös yhdessä. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Arkena töissä on 10–11 työntekijää, viikonloppuisin kahdeksan. KYLLÄ 58% EI 42% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Onko miesten tahdonvastainen selibaatti naisten syytä. – Ja paineesta ja kiireestä huolimatta Kiuruveden keittiön väki on saanut valtavasti tukea Servicalta. Kiuruvedelle Servica hakeekin parasta aikaa yhtä uutta ruokapalvelutyöntekijää. Riitta Koivunurmi sanoo testanneensa itse kotiateriaa. Servican Kiuruveden aluevastaava Riitta Koivunurmi sanoo, että kevään aikana Kiuruvedellä kaikki päiväkodit, koulut ja sosiaalija terveydenhuollon ruokailijat siirtyvät Servican ruokalistoille. – Aina kun palveluntuottaja muuttuu, joudutaan rajapintaa hiomaan, käymään läpi sitä, mikä kuuluu meille ja mikä Servicalle, kaikki on tapahtunut hyvässä yhteistyössä, Laitinen kiittelee. – Olen syönyt aterian sinä päivänä kuin se pitää syödä, se oli hyvää. helmikuuta 2023 tä ruokia halutaan pois ja mitä toivotaan, että Servicalla ja Kiuruveden valmistuskeittiössä osataan tehdä ruokaa, joka maistuu. Jos on jo tehty kompostointi-ilmoitus, se pitää päivittää. – Toiminta on ollut joustavaa ja Servican ihmisiä on ollut helppo lähestyä. Ensimmäinen kokoontuminen on maaliskuussa. Tällä viikolla kotiateriat ryhdytään tekemään erillään, erilaisella reseptiikalla kuin kouluruuat, mikä vaatii taas työvoimaa. – Paineen alla on tehty muutosta, se on vaatinut paljon työtä, vaikka ruokailijat ovat samat kuin ennenkin, Koivunurmi sanoo. Kompostointi-ilmoitus on tehtävä myös mökin eli vapaa-ajan kiinteistön osalta, jos siellä kompostoidaan biojätteet, tiedotetaan Ylä-Savon jätehuollosta. – Servicassa on otettu alue haltuun yllättävän vähillä kompasteluilla. Kotiaterioiden valmistukselle on omat erityiset vaatimukset, mutta niiden valmistus on nivottu alkuvuoden aikana koulujen ja päiväkotien ruokalistalle. Siirtymisen tahditti hyvinvointialueuudistukseen liittyvä laki ja toimeenpanolaki, kun sosiaalija terveydenhuolto siirtyi Pohjois-Savon hyvinvointialueen vastuulle. Osa jätelainsäädännöstä tulee voimaan portaittain vuosina 2022–2024. Kaikki on saatu ruokittua, Laitinen sanoo. Ympäristöinfo on kaupungintalon valtuustosalissa tiistaina 21.2. Valmistuskeittiössä tehdään arkena 1 500 ateriaa, joista kouluaterioiden osuus on 900 ateriaa. Ruuat tehdään edelleen itse, pussista ei kaadeta kastikejauhoa ja sotketa jauhoja veden kanssa, konkretisoi Koivunurmi. Sama ruokalista on käytössä koko Pohjois-Savon hyvinvointialueella. – Olisimme joutuneet ostamaan tukea ulkoa kalliilla rahalla. Esimerkiksi lukion omaan käyttöön, penkkarikuvioihin, saatiin helposti järjestymään kuohuviinilasit. Samat aiheet ovat esillä näyttelyssä. Hyvinvointialueen ruuat tehtäisiin Iisalmessa ja osa henkilökunnasta olisi siirtynyt töihin Iisalmeen, mikä tarkoittaisi, että työmatkat olisivat pidentyneet ja palkasta olisi jäänyt vähemmän käteen, sanoo Kiuruveden ruokapalvelupäällikkö Helena Laitinen. Laitisen mielestä työssä on onnistuttu. – Mutta sitten toisaalta oikeastaan mikään ei suuremmin muuttunut koulujen osalta. Kiitos Servivalle Helena Laitinen sanoo, että Servicalle siirtymisen eteen tehtiin paljon töitä monella tasolla ja monessa paikassa jo viime vuonna. klo 13 alkaen. Helena Laitinen sanoo, että kaupungin omana toimintana ei sellaista ammatillista tukea olisi ollut oman organisaation sisällä saatavilla kuin mitä Servica on voinut siirtymävaiheessa tarjota. JAANA SELANDER Ruokapalvelupäällikkö Helena Laitinen (vas.) ja aluevastaava Riitta Koivunurmi ovat saaneet paljon apua Servicalta siirtymävaiheessa. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi ADOBE Tänä vuonna jätelaki muuttuu niin, että jos kiinteistössä kompostoidaan biojäte (elintarvikejäte), on siitä tehtävä kompostointi-ilmoitus Ylä-Savon jätehuoltolautakunnalle. Pienmetallijätteen ja pakkausjätteen (muovipakkaukset, kartonkipakkaukset, lasipakkaukset) erilliskeräys alkaa taajamien vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä (Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Vieremä). 5 Keskiviikko 15. Ilmoitus tehdään Ylä-Savon jätehuoltolautakunnan kompostointi-ilmoituslomakkeella, josta tiedot kirjataan kompostointirekisteriin. – Tällä hetkellä Kiuruvedellä on ollut käytössä vielä oma kiertävä ruokalista. Ruokaraati perustetaan kaikille isoille Kiuruveden kouluille. Keittiöhenkilökunta on sama, hankintasopimukset ovat samat ja kanavat mistä raaka-aineita tilataan. VIIKON KYSYMYS Suomessa Jumalan pilkka on rikos, tulisiko lakia muuttaa. Kiuruvedellä näyttely on kirjastossa 14.2.-27.2. Jätehuolto infoaa 2023 muutoksista Jätelaki ja sitä täydentävät asetukset uudistuivat ja tulivat voimaan vuonna 2021. Myös kompostoinnin lopettamisesta on ilmoitettava. Tavoitteena on tarjota alueen asukkaille ja kiinteistöjen omistajille ajankohtaista tietoa muun muassa jätevesien käsittelystä, vesiensuojelusta, pohjavesialueiden suojelusta, energiatehokkaasta asumisesta, kiinteistön jätehuollon järjestämisestä, jätteiden lajittelusta ja keräyspisteistä
Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteinen toive on yhteistyön lisääminen. Viskaalintuvassa piispa tutustui Kiuruveden Urheilijoiden järjestämään työttömien päivätoimintaan ja iltapäivällä piispa ajeli Lapinsaloon Valtteri ja Pauliina Nuutisen luomumaitotilalle. Puheenaihe Tiivis pyhiinvaellus Kiuruvedelle Kuopion piispa Jari Jolkkonen kuvasi piispantarkastusta Kiuruvedelle tiiviiksi ja upeaksi pyhiinvaellusmatkaksi. – Yhteistyö ja vuorovaikutus voisivat vahvistaa kehittämisotetta, uudistamiselle on aina hyvä antaa tilaa, painotti piispa. Katso nuorisokuoron esitys lehden verkkosivulta. Muutoin seurakunnassa saadaan päättää itse sisällöstä. Seurakunnan tulee laatia myös suunnitelma jumalanpalveluselämän kehittämiseksi niin, että suunnitelmasta löytyvät sanat: ehtoollinen, lapset, nuoret, striimaus ja diakonia. Piispa toivoi niin ikään, että jumalanpalvelus on hengellisen toiminnan keskiössä ja messut striimataan. Erinomaista työtä. Toivon että strategian laatiminen olisi luottamushenkilöille, työntekijöille ja seurakuntalaisille innostava prosessi, joka hitsaa yhteen ja kirkastaa tulevaisuuden painopisteitä, toivoi piispa. Se on piispan mukaan hyvä ja monipuolinen, mutta ohjaako se todella toimintaa. Kiuruveden seurakunnan taloudenhoitoa piispa kuvasi mestarisuoritukseksi. Siksi tulee ryhtyä uuden strategian työstämiseen. – Omavaraisuusaste on hyvä, pitkäaikaista lainaa ei ole, taseessa on ylijäämää puskuriksi, maksuvalmius on korkea. – Ei haittaa, vaikka se tapahtuisi jo tämän vuoden puolella. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Kuopion piispa Jari Jolkkonen antoi Kiuruveden seurakunnalle viisi kehittämistehtävää sunnuntaisen juhlamessun päätteeksi. Kyse ei ole monimutkaisesta suunnitelmasta, kunhan 3–5 keinoa on listattu ja annetaan mennä. Monta kohdetta Piispa sanoi, että piispantarkastuksen yksi tarkoitus on tutustua paikkakunnan ihmisten elämäntilanteeseen. Keinoista päätätte te itse, piispa sanoi. Piispa näki siihen kolme keinoa: kirkkoneuvosto voi kutsua eri työntekijäryhmiä kuultavaksi, seurakunta voi järjestää seurakuntaseminaareja pari kertaa vuodessa, lisäksi voidaan vahvistaa johtokuntien työtä. Kiuruveden seurakunnan strategia on hyväksytty 2021 joulukuussa. 6 Keskiviikko 15. Vaikka taloutta on hoidettu hyvin, poismuuton ja ikärakenteen takia seurakunnan jäsenmäärä on laskeva ja verotulot tuskin nousevat pitkällä tähtäimellä. Piispan mukaan kehittämistehtäviä annetaan silloinkin, kun asiat on hoidettu hyvin. – Mutta aina löytyy myös kehitettävää, kyse on hienosäädöstä. Lisäksi piispa edellytti, että seurakuntaan laaditaan kiinteistöja henkilöstösuunnitelma sekä talouden sisäisen tarkastuksen ohjeet. Ensimmäinen tehtävä seurakunnalle on, että piispan päätöslausunto, tarkastajien muistio ja työhyvinvointiraportti jaetaan työntekijöille ja luottamushenkilöille ja niiden pohjalta käydään palautekeskustelu työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kokouksissa parin kuukauden sisällä piispantarkastuksesta. – Tehtävien ei ole tarkoitus lisätä työmäärää, vaan kehittää ja keskittyä olennaiseen. Työhyvinvointikyselyn mukaan Kiuruveden seurakunnassa työilmapiiri on hyvä, jopa erinomainen. Sydänmaaseudun seurakunnissa pidän näin hyvin hoidettua taloutta mestarisuorituksena. Kehittämistehtävät perustuvat seurakunnan omaan itsearvioon, tarkastajien muistioon, työhyvinvointiraporttiin ja käytyihin keskusteluihin. Seurakunnassa tulee käynnistää viimeistään tammikuussa 2024 valmistelu uuden strategian päivittämiseksi. Siksi on piispan mukaan katsottava 2030-luvulle. helmikuuta 2023 Piispa Jari Jolkkonen saapuu juhlamessuun sunnuntaina, etualalla Kiuruveden kirkkoherra Kimmo Kivelä ja piispaa avustava asessori Teemu Voutilainen. Ja sankari on talouspäällikkö Virpi Tikkanen. Siksi piispantarkastus piti sisällään aamuhartauden, jossa olivat mukana ala-asteen oppilaat ja opettajat ja yhteistyöneuvottelut kaupungin kanssa. Kassalassa piispa seurueineen tapasi paikallisia yrittäjiä ja piispa kehottikin kiuruvetisiä rohkeasti käyttämään oman kaupungin yrittäjien palveluja. – Seurakunnan tulee laatia suunnitelma vuorovaikutuksen ja yhteistyön vahvistamiseksi luottamushenkilöiden ja työntekijöiden välillä. Piispankäräjillä pohdittiin päivänUutiset. Kyse on ideoinnista, kehittämisestä ja uudistumisesta hengellisen elämän ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi, Jolkkonen sanoi piispantarkastuksen päätössanoissaan kirkossa
Piispa muistutti, että seurakunnan tukitoiminnoissa työskentelevät tekevät hengellistä työtä ja ovat seurakunnan kasvot. Piispa muistutti, että kaiken ydin seurakunnassa on hengellinen toiminta ja siinä jumalanpalvelus ehtoollisineen. Tätä kautta kaukana kylillä ja palveluasunnoissa päästään osallistumaan jumalanpalvelukseen etänä. Valtteri Nuutinen on päättänyt sijoittaa biokaasulaitokseen yhden miljoonan euron potin, lehmän lannasta tehdään sähköä ja energiaa, lehmille kuivikkeita ja saadaan vielä lannoitteita. Piispa totesi, että seurakunnan diakoniatyötä arvostetaan, mutta koska paikkakunnalla on huono-osaisuutta, työttömyyttä, mielenterveysja päihdeongelmia, on diakonia koko seurakunnan ja sen jäsenten tehtävä. Ei maatalousyrittäminen ihan pyyteetöntä voi olla, kyllä siitä pitää saada elanto perheelle. On tärkeää, että puskette jumalanpalveluselämää uuteen kukoistukseen, viestitti piispa. ”Maatalous ei ole ongelma, se on ratkaisu” Pajulan luomutila ja tilan biokaasulaitos tekivät suuren vaikutuksen piispaan. JAANA SELANDER Piispa Jari Jolkkonen oli otettu ja vaikuttunut Valtteri Nuutisen tilakohtaisesta biokaasulaitoksesta ja toivoi, että myös suurempi, Suomen Lantakaasun biokaasulaitos toteutuu. 7 Keskiviikko 15. Haluamme elää luonnon ja ympäristön kanssa symbioosissa, sanoi Nuutinen. – Osasitpa nätisti sanoa, ylisti piispa ja kuvasi symbioosia riippuvuudeksi, jota on sekä hyvää että huonoa. Tätä opitaan isoisina ja kerhonohjaajina. helmikuuta 2023 päätteeksi hyvän elämä edellytyksiä Kiuruvedellä. Mielestäni maataloudellakin pitäisi pystyä rikastumaan, sanoi Harmoinen. Piispa toivoi, että messut tehdään rakkaiksi lapsiperheille, lapsille ja nuorille. Kun piispa kysyi, minkä viestin Valtteri Nuutinen antaisi Etelä-Suomeen, kaupunkilaisille, totesi Nuutinen, että maatiloilla elinkeino perustuu siihen, että maaperä ja ympäristö ovat kunnossa. Tällä hetkellä verkkoon ei pumpata vielä mitään. – On tärkeää, että he kokevat olevansa tervetulleita ja oppivat arvostamaan itseään ja kantamaan vastuuta itsestään ja toisista. Myös luomumaidosta saatava hinta. Biokaasulaitokset ovat aina tilakohtaisia ratkaisuja. Piispan vierailulla Pajulassa oli mukana myös MTK-Kiuruveden puheenjohtaja Bartje Harmoinen. Biokaasulaitos valmistui marraskuussa 2022, rakentaminen käynnistyi keväällä 2022. Hiilijalanjälki tämän tilan maidontuotannossa on jopa pienempi kuin kauramaidolla. Piispa kehotti seurakunnan lapsija nuorisotyötä kehittämään uutta ja miettimään, miten satsata lapsiin ja kouluikäisiin, kun kaksivuotinen esikoulukokeilu ja subjektiivinen päivähoito-oikeus vievät lapset arkena päiväkotiin ja kouluihin. Se vaatii uutta ajattelua, mutta ei ole mahdottomuus, jos tahtoa löytyy, näki piispa. Keskimäärin maatalouden pääomantuottoprosentti on sellainen, että kun sijoitat euron, saat 90 senttiä takaisin. Katso video lehden verkkosivuilta.. Se on haasteellista, sillä suunnitelmat pitää tehdä 10–15 vuoden päähän ja tukipolitiikassa voi tulla keikaus viiden vuoden sisällä. 160 lehmää 370 ha peltoa Pajulan tila tuottaa luomumaitoa, maidon kulutus on yleisesti laskenut Suomessa. Kun piispa kysyi maatalouden tulevaisuuden näkymistä, sanoi Harmoinen, että sukupolvenvaihdokset ovat puolittuneet. – Olisiko syytä järjestää toimintaa iltatai pyhäaikoina. Piispa antoi kiitoksen myös kaikille vapaaehtoisille, vapaaehtoisia ovat myös luottamushenkilöt, jotka antavat seurakunnalle aikaansa ja osaamistaan. Kiuruvedellä on vuosittain noin 30 isoiskoulutettavaa, mikä on erinomainen määrä. Peltoalaa tilalla on 370 hehtaaria, se on pääosin nurmea ja noin 100 hehtaaria suojaviljaa. Jatkajat vähenevät Valtteri Nuutinen valitteli, että kun elämme globaalissa maailmassa ja jos jossain menee huonosti tai tehdään asioita huonosti, se helposti yleistetään myös suomalaiseen maatalouteen. Kiuruvetisillä on lämmin sydän ja osaavat kädet. – Tilaan on kuitenkin pistettävä miljoona euroa kiinni ja tukipolitiikka menee viiden vuoden sykleissä, pitää tietää miten ja mitä tuottaa, että saa tuet. On hyvä, että seurakunta on tehnyt etäosallistumisen mahdolliseksi verkon kautta. Nyt laitos pyörii, mutta ei vielä täydellä kapasiteetilla, sillä reaktion kehittyminen ottaa aikaa. – Miksi me haluaisimme tieten tahtoen tuhota maaperää tai metsät. Viljelijällä raksuttaa, että onko tämä yleinen kehityssuunta, Harmoinen selitti. ”Maatalous ei ole ongelma, se on ratkaisu”, julisti Jari Jolkkonen. Suomalainen maatalous ei ole ongelma, se on ratkaisu! Näin kiteytti piispa Jari Jolkkonen kuultuaan miten lapinsalolainen Pajulan luomumaitotila toimii ja kuinka tilalla on rohkeasti lähdetty tuottamaan biokaasua oman tilan tarpeisiin. Piispa toivoi niin ikään, että lähetystyötä muistettaisiin budjettivaroin ja vapaaehtoisin lahjoituksin, sillä kolehtitulot lähetysjärjestöille ovat romahtaneet. – Vierailu oli tiivis ja upea pyhiinvaellus kiuruvetiseen elämään. – Sitä miettii ottaako lainaa, mitä kannattaa tehdä. Biokaasulaitos tuottaa kaiken tilan tarvitseman sähkön ja lämmön. Pajulassa biokaasulaitosinvestoinnin takaisinmaksuaika on 6–7 vuotta vuoden 2021 energianhinnoilla. Nuoret viljelijät haistelevat, mitä uusi tukikausi tuo tullessaan. Pajulassa kaikki sähkö ja lämpö tulee biokaasulaitoksesta, joka hyödyntää tilan lantaa raaka-aineena. Kiuruvesi on omanarvontuntoinen, vireä, hengellisesti juureva, historiastaan tietoinen, tärkeilyvapaa maitoja maaseutupitäjä. Ylimäärä sähköstä voidaan myydä verkkoon. Navetta on tehty vuonna 2002, vuonna 2015 rakennettiin uudet rehukeskukset ja ruokinta automatisoitiin, vuonna 2018 tuli kolmas lypsyrobotti. Siksi seurakunnan omalle lapsityölle ei ole arkena enää niin suurta kysyntää. – Lannoitteiden ja energian hinnat ovat nousseet. – Erittäin vaikuttavaa, erittäin vaikuttavaa, sanoi piispa kaikesta kuulemastaan. Sukupolvenvaihdos tehtiin 2012, Valtteri Nuutinen omistaa tilan puoliksi vaimonsa Pauliinan kanssa. Piispa Jari Jolkkonen kuunteli suurella mielenkiinnolla, miten nykymaataloutta hoidetaan. Tätä on mietitty myös Pajulan luomutilalla. Kiitoksen sai myös nuorisokuoro. Piispa kehotti myös miettimään, miten hyödynnetään kuoroja rikastuttamaan jumalanpalvelusta. Jos me tuhoamme luontoa, siinä menee meidän elinkeino. Tähän päälle nuoret lukevat lehdistä, että lihan kulutus vähenee ja jopa suositellaan vähentämään maidon juomista ja lihan syömistä. – Korona-aikana jumalanpalveluksiin osallistuminen on vähentynyt. Valtavan suuri kiitos vieraanvaraisuudesta, kiitteli piispa. Toivon, että teette tästä palvelusta pysyvän, oman resurssin mukaan. Uutiset – Luultavasti jokainen meistä miettii, mitä hyvää saisi aikaiseksi lehmän sonnalla. – Olen iloinen, että tukena on vapaaehtoisia, mutta lisääkin mahtuu. Maatalousyrittäjä Valtteri Nuutinen sanoi, että viljelijä elää symbioosissa luonnon kanssa. Olisi tärkeää, että tukipolitiikka olisi johdonmukaista, viestitti Harmoinen. Lauantaina piispa vieraili Torintuvalla, uimahallissa ja Rukajärvi-keskuksessa. Kaikki kuivike separoidaan biovoimalan kautta, kuvikkeita ei tarvitse tilalle ostaa. Pajulassa on 160 lehmää ja 100 päätä nuorta karjaa. Piispa oli vaikuttunut myös siitä, että biokaasulaitos on kotimainen, vieläpä ihan läheltä, Haapajärveltä. Tilalla on kolme vakinaista työntekijää ja kesällä kiireapulaisia. – Kun tehdään ruokaa ja pidetään eläimiä, on maatalousyrittäjien sisään rakennettu se, että huolehditaan jatkuvuudesta, piispa totesi
Jolkkonen selitti, että piispansauva on käyrä sen takia, että jos karitsa putoaa monttuun, käyrällä sauvalla voi nostaa eläimen montusta. He olivat laatineen runsaasti kysymyksiä piispalle. Kun elämässä sattuu jotain hyvää, kristitty tietää ketä kiittää, luoja lahjoittaa meille kaikkea hyvää ja tästä hyvästä voimme olla kiitollisia Luojalle. Vanhukset tykkäsivät, että heidän kanssaan vaikkapa vain juteltiin, ei sen kummempaa. – Ehdittäisiinkö vilkaista sauvaa, sanoi piispa ja pyysi avustajaansa Lauraa hakemaan matkasauvan paikalle. Kun sauva saatiin kirkkoon ja Elsa sen käsiinsä, tuumasi hän, että matkasauva ei ole kovin painava. Oletko sinä räppäri. Vastasin, että mielelläni laulan ihmisten edessä, mutta että olen paimen, en räppäri, piispa kertoi. Kirkonpenkistä kysyttiin myös, mikä on ollut erikoisin kysymys mikä piispalle on esitetty. On iloja ja suruja. Piispalta kysyttiin niin ikään mitä piispa tarkoittaa. Urheiluseuroja on Kiuruvedellä vaikka kuinka paljon. Hän ei ilmeisesti niitä muistanut, näki ristin kaulassani ja kysyi, onko piispa räppäri. Elsa Luupuvedeltä pääsi kokeilemaan miten paljon piispansauva painaa, eihän se paljon painanut Elsan mielestä. – Työhön kuuluu saarnojen pitämistä, jumalanpalvelusten toimittamista, piispantarkastuksia, seurakuntien tukemista ja ohjaamista ja joskus valvontaakin, erilaisten ihmisten tapaamista, selitti piispa. Kristitty ei pelkää Parhaana kysymyksenä piispa piti kysymystä: Millaista on olla kristitty. Keskustelussa nousi esiin, että Kiuruvedellä on paljon hyvää: on hyvät kauppapalvelut, on kyläkouluja, luonto on lähellä, talkoohenki on korkealla ja kulttuurija liikuntapalvelut ovat mitä mainioimmat. Kun piispa kysyi, kuinka monella on lemmikki, kirkossa melkein kaikki kädet nousivat pystyyn. Kiuruvedellä pyöri aktiivinen vanhusten seurusteluja ulkoiluttamisrinki, mutta se katkesi koronaan. Valtuuston puheenjohtaja Tommi Tikka (kesk.) muisteli, että viime valtuustokaudella luottamushenkilöt haastettiin vanhusten ulkoilutushommiin. – Eikö sellaista voisi käynnistää uudestaan. Odotan kutsua, sanoi Tikka. Kiitollisuuden kulttuurin vaaliminen tekee elämästä parempaa ja valoisampaa. Jännittyneenä odotan kolmen päivän vierailua, ei tämä ole ensimmäinen piispantarkastus Kiuruvedellä. – Silloin piispalla on mukana matkasauva. Piispankäräjille osallistumista verottivat vanhojen tanssit, jotka osuivat samaan iltaan. – Olin vierailulla eräässä päiväkodissa, missä noin 5-vuotiaan pojan piti sanoa minulle tervehdyssanat. Piispalta kysyttiin myös, mitä hän tekee vapaa-ajallaan. Piispa sanoi suhtautuvansa karhuun kunnioituksella. Kristityllä on ilo, että hän voi luottaa siihen, että hän on Jumalan silmissä kaunis ja arvokas ja että elämällä on tarkoitus ja mieli. Minun kannaltani tämä on piispantarkastuksen jännittävin osa, sanoi piispa Jari Jolkkonen perjantaiaamuna kirkossa. – Kun on kokenut saaneensa jotain lahjaksi, haluaa jakaa itsekin hyvää, se on onnellisen elämän avaintekijöitä. Se pitää nyt virittää uudelleen hennä piispantarkastuksessa. Joku ehdotti, että haastetaan urheiluseurat ulkoiluttamaan vanhuksia. Piispa kertoi, että hänellä ei ole lemmikkiä, vaikka nuorin lapsi painostaa ottamaan koiran. Kristityn onni on siinä, että ei tarvitse pelätä edes kuolemaa, voi luottaa, että kuolemaan ei kaikki lopu, vaan se on kaksoispiste uuteen elämään. Hän myös kehotti opettamaan nuoria diakoniaan viemällä heitä yksinäisten vanhusten luokse tamppaamaan mattoja, keittämään kahvia, seurustelemaan. Piispantarkastus on yksi piispan tehtävä. kiin, seurakuntatalossa tuumattiin. Piispa piti ideaa hyvänä, sillä ulkoiluttaminen ei vaadi insinööritiedettä. 8 Keskiviikko 15. – Tulkaa sunnuntaina katsomaan, houkutteli piispa. Siksi on hyvä nimetä ääneen hyviä asioita, perusteli piispa illan teemaa. – Apostolien seuraajia ruettiin sanomaan piispoiksi, piispan tehtävä on sama kuin apostolien tehtävä, kuuluttaa hyvää sanomaa, tänä päivänä se on seurakuntien tukemista. JAANA SELANDER tuli juuri Kiuruvedelle. Hän ei ollut aikaisemmin kuullut, että on olemassa sellainen kuin piispa. – Kristitty elää samanlaista elämää kuin kuka tahansa ihminen. Elsa Luupuveden koululta kysyi, onko piispansauva painava. Nivan koulun oppilaasta Essi Rankisesta oli ihan kiva olla lässaa aikaa. Myös kristitty sairastuu, myös hänellä voi olla huolia ja joskus hänkin kuolee. Jari Jolkkonen kertoi hiihtävänsä ja käyvänsä punttisalilla, joskus hirvimetsälläkin ja kalastamassa. helmikuuta 2023 Uutiset Kirkossa oli koolla lapsia Nivan koulusta ja kyläkouluilta. – Väillä on kiva tavata ystäviä, olla vaikka pizzalla ystävien kanssa ja vaihtaa kuulumisia. Lempieläimekseen piispa nimesi karhun, hän on Ilomantsista kotoisin ja näki siellä kerran karhun. – Vanhuksista huolehtiminen kasvattaa nuoria siihen, että kristittynä olemiseen kuuluu huolenpidon asenne, se vahvistaa myös sukupolvien välistä yhteyttä, etteivät nuoret ole omassa ja vanhukset omassa porukassa, sanoi piispa. Iida Kalliokylän koulusta kysyi mitä piispan työhön kuuluu. Piispa Jari Jolkkonen sanoi, että hyvät asiat on sanottava ääneen, koska kiitollisuus tekee ihmiselle hyvää. Ja pituus symbolisoi huolenpitoa ja suunnannäyttämistä. Huonosti Kiuruvedellä ovat lääkäripalvelut, lääkärille ei Elsa pääsi kokeilemaan piispansauvan painoa – Tuntuu hienolta tulla Kiuruvedelle ja aloittaa piispantarkastus lasten kanssa. Kiuruvedellä on myös paljon yksinäisiä vanhuksia, jotka eivät pääse itsenäisesti ulos. JAANA SELANDER. Arvokkaampi sauva, jossa on timantteja, on Kuopiossa lukkojen takana, selitti hän. Joku lapsista kysyi, miksi piispa Valtuuston puheenjohtaja Tommi Tikka Hyvän elämän illassa: Odotamme haastetta vanhusten ulkoiluttamiseen Hyvän elämän illassa, niin sanotuilla piispankäräjillä perjantaina seurakuntatalossa, pohdittiin, mitä hyvää on Kiuruvedellä ja mitä täällä olisi kehitettävää. Sauvan kärki on teroitettu, että sillä voi hätistää pedot kauemmaksi. – Kutsuin itseni tänne kylään
Nouda etukor i toimistoltamme tai pyydä posti amaan. Nouda etukor i toimistoltamme tai pyydä posti amaan. 9 Keskiviikko 15. VAIN ETUKORTTIA NÄYTTÄMÄLLÄ. 044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.. helmikuuta 2023 Kiuruveden Näkökulma 017-752112, 0400-171473 Rinnekatu 1, 74700 kiuruvesi -lvi asennukset -rakennuspeltityöt -IVT lämpöpumput -kattoturva-tuotteet -sadevesijärjestelmät -iv kanavien puhdistus/desi?ointi 0500-570920, 050-4009437 PALVELEVA VAATEKAUPPA AIKKEA PUKEUTUMISEEN tule • tutustu • ylläty Tilaa Kiuruvesi-lehti ja hyödynnä etusi! Kotimaan kestotilaus 98€/vuosi (paperilehti) ja Digilehden kestotilaus 75€/vuosi Kiuruvesi-lehti, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi p. VAIN ETUKORTTIA NÄYTTÄMÄLLÄ. Kestotilaajan edut vuodelle 2023 Kestotilaajan edut vuodelle 2023
Kansakouluun oli totuttu, ja lukuja kirjoitustaito oli havaittu hyödyllisiksi. Ensimmäinen osa ilmestyi 18.1.2023. Eniten tekemistä riitti oppivelvollisuuden toteuttamisessa. “ ”Luupuveden takaisissa korpimaissa kyyristelee Pirttimäen vanha perintötalo, jonka tuvassa tuijun valossa isäntä survoo kessuja ja emäntä kehrää pellavakuontalosta lankaa.” I. Vuonna 1919 voimaan tulleesta kieltolaista seurasi tehtäviä kunnille. P. A. Kunnan menot kasvoivat Kunnan toimintakentän laajentuminen kysyi rahaa. Tilanne alkoi helpottua ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Terveydenhoito vei vain muutaman prosentin kunnan budjetista. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimivat Olli Lind (1919), Eero Lämsä (1920–27), Heikki Jauhiainen (1928) ja Ales Kärkkäinen (1929–45). Teräs oli tehnyt kaksi vuotta aiemmin rakentamisaloitteen Jänteelle. Hän ilmoitti vuonna 1928 myyvänsä ensiluokkaisia radiokoneita. Koko Suomessa synnytysikäisiä naisia kohden syntyi yhä vähemmän lapsia. Leipäkorttiannos oli 200 grammaa päivässä syksyllä 1917 ja pieneni vielä tästäkin. Valtuustossa johtivat puhetta K. urheilun avulla. Kiuruveden kirkkoherraksi vuonna 1926 tullut kokoomukselainen Väinö Malmivaara kuului eduskuntaan vuosina 1927–32. Väkiluvun kasvu jatkui maailmansotien välillä, mutta ei likikään yhtä nopeana kuin Venäjän vallan lopulla. Keväällä kortille joutuivat leipä ja voi. Kiuruvedellä riitti metsämaita, joilla saattoi tiputella korpikuusen kyyneleitä. Torpparit, mäkitupalaiset ja lampuodit saivat oikeuden lunastaa tilansa valtion tuella. Kiuruvedelle syntyi 512 uutta tilaa, jotka eivät yleensä riittäneet yksinään elättämään perhettä, joten lisäansioita oli hankittava maaja metsätaloustöistä. Demokratia toteutui Kunnissa siirryttiin yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen Suomen itsenäisyyden alkutaipaleella. Seurat rakensivatkin kentän yhdessä pääosin talkoilla, vaikKunnissa siirryttiin yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen Suomen itsenäisyyden alkutaipaleella. Punaisia kuoli kapinan jälkiselvittelyissä kolme. Rehtorit vaihtuivat aluksi tiuhaan, kunnes luonnonhistoriaa, maantiedettä ja terveysoppia opettaneesta filosofian maisteri Ilmari Juvasta (Juvelius) tuli rehtori vuosiksi 1929–47. Säännöstely alkoi sokerista vuoden 1917 alussa. Koulutusmahdollisuuksia laajensi vuonna 1920 toimintansa aloittanut yksityinen yhteiskoulu, jossa saattoi käydä neljän kansakouluvuoden jälkeen viisi luokkaa keskikoulua. Monitaitoinen Juva oli tunnettu radioamatööri jo Kiuruveden-vuosinaan. Eduskuntavaaleissa Maalaisliiton ääniosuus oli vuonna 1929 jo 41,4 prosenttia. A. Tässä juttusarjassa Jouko Kokkonen käy läpi Kiuruveden kunnan 150-vuotishistoriaa. Pääosin talkoilla tehty urheilukenttä valmistui kirkonkylälle kesällä 1928. Kouluista kylien keskuksia Oppivelvollisuuslaki tuli voimaan elokuun alussa 1921. Velvollisuus koski 7–13-vuotiaita. Kiuruvedellä valtuusto valittiin ensi kerran vaaleilla joulukuussa 1918. Kiuruvedellä oppivelvollisuus oli määrä toteuttaa elokuuhun 1937 mennessä. helmikuuta 2023 Uutiset Kaikki lapset kouluun, 1931 kunnassa oli 28 koulupiiriä Kuntien tehtäväkenttä alkoi laajentua 1920-luvulla. Valtuutetuista 13 oli sosiaalidemokraatteja, 11 maalaisliittolaisia ja 6 kokoomuksen ja edistyksen yhteislistan edustajia. Väkiluvun kasvu hidastui ja näytti siltä, ettei maan väkiluku nousisi koskaan yli neljän miljoonan. Avustettujen osuus kuntalaisista oli Suomen korkeimpia. Vuonna 1922 sosialisteja ja ei-sosialisteja valittiin yhtä monta, minkä jälkeen valtuustossa oli selvä porvarienemmistö 1920-luvun loppuun asti. Kiuruvedellä avustuksia sai 1920-luvulla vuosittain 600–700 henkilöä. Vuoden 1922 köyhäinhoitolaki kasvatti avustettavien määrää. Ennen rauhantöihin tarttumista oli selvittävä sisällissodasta. Kommunistien kannatus oli 28,1, sosiaalidemokraattien 18,4, kokoomuksen 10,4 ja edistyspuolueen 1,9 prosenttia. Lappalainen (1919–25), Antti Tikkanen (1926–29) ja Eero Lämsä (1929– 31). Juva oli opiskellut myös hammaslääkäriksi ja piti omaa vastaanottoa. Oppivelvollisuus ei herättänyt 1920-luvulla kovin merkittävää vastustusta. Kiuruveden valtuusto valittiin ensi kerran 1918. Kansakoulua kävi 1930-luvun lopussa yli 1 500 lasta ja heiTEKSTI JOUKO KOKKONEN, DOSENTTI, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KIURUVESI TÄNÄ VUONNA 150 VUOTTA dän lisäkseen jatkoluokkalaisia oli yli 200. Koulujen äitienpäiväja joulujuhlista tuli kyläläisiä yhdistäviä tapahtumia. Ekströmin ottama kuva on vuodelta 1912, mutta samanlaisia pirttejä löytyi Kiuruvedeltä vielä sotien välillä. Vuonna 1931 kunnassa oli 28 koulupiiriä, joista Koskenjoen ja Kaislasten opetus ei ollut vielä alkanut. 10 Keskiviikko 15. Kiuruvetisiä kaatui valkoisten puolella 17. Ahlström osakeyhtiön kokoelma/Ivar Ekströmin Metsäkansa-kokoelma Suomen Kuvalehti julkaisi 28.4.1928 kokonaisen Kiuruveden sivun. Ensimmäisen maailmansodan lopulla alkanut elintarvikepula tuntui etenkin köyhien kuntalaisten elämässä 1920-luvulle saakka. Valtuutetuista kolmannes vaihtui aluksi vuosittain. Vuonna 1918 alkaneen sisällissodan aikana Kiuruvedellä ei taisteltu. Useissa koulupiireissä opetus alkoi vuokratiloissa. Summa oli kaksinkertaistunut vuosikymmenessä. Sen ilmeikkäät kuvat oli ottanut Ilmi Vaahtoluoto. Kunta sai kuitenkin vielä viiden vuoden lykkäyksen. Kiuruvedellä oli silti 1930-luvun alussa rakentamatta seitsemän koulua, ja kolme odotti laajennusta. Uusia kouluja valmistui ja vanhoja oli laajennettava. Äänestysprosentti jäi hyvin alhaiseksi, joten 1920-luvun puolivälistä alkaen valtuusto valittiin kolmeksi vuodeksi ja valtuutettujen määräksi tuli 29. Lain perusteella kuntien oli järjestettävä kaikille lapsille mahdollisuus käydä kuusi vuotta kansakoulua, mikä ei toteutunut heti läheskään koko Suomessa. Nuorisoa koetettiin pitää poissa paheiden poluilta mm. Raittiuslautakuntaan kuului 17 raittiudenvalvojaa, joiden tehtävänä oli ilmoittaa kieltolakirikoksista viranomaisille. Miehiä lähti sotaan valkoisten puolelle aluksi vapaaehtoisina ja helmikuun lopulta alkaen Vaasan paenneen senaatin aloittamien kutsuntojen kautta. Eniten varoja kului opetukseen ja köyhäinhoitoon. Yhteiskunnan uudistaminen pääsi vauhtiin olojen rauhoituttua. Vuonna 1930 kunnan menot olivat 4,3 miljoonaa markkaa (1,6 miljoonaa euroa). Vuonna 1920 Kiuruvedellä oli 12 000 asukasta
Myös yksityiskauppiaita oli runsaasti. Kunta avusti rakentamista 5 000 markalla (1 700 euroa). Kuva: Suomen Rautatiemuseo. Samoin liikemiehet voivat nyt tuottaa tavaransa suoraan satamakaupungeista rautateitse, ilman Iisalmen liikkeiden välitystä. Ratatyöt Iisalmesta Ylivieskaan alkoivat vuoden 1917 lopulla. P. Kolmelle, jopa neljällekin suunnalle haaraantuvat siitä valtatiet, joiden varsiin on pystytetty monia kauppaliikkeitä.” Kirkonkylä toimi taajaväkisenä vuosina 1929–1955 yhdyskuntana, jolla oli oma valtuusto, hallitus, lautakuntia ja verotusoikeus. Keskellä näkyvä kookas mies on puheenjohtaja Juho Kuonanoja. Asematien varrelle lähelle toria valmistui vuonna 1921 kaksikerroksinen kunnantalo, joka oli käytössä vuoteen 1959 saakka. Junat syrjäyttivät laivat Rautatien valmistuminen mullisti Kiuruveden liikenneolot 1920-luvulla. Kiuruveden kunta 1988. Hän suoritti 14 muun henkilön kanssa marraskuussa 1928 ensimmäisenä Suomessa Maalaiskuntien liiton kunnankirjurin tutkinnon. Pohjois-Savo-lehti esitteli kirkonkylää vuonna 1928: ”Kylän keskus onkin muodostunut jonkinmoiseksi, jos on lupa sanoa Cityksi, jonka lukuisat hyvin varustetut kauppaliikkeet ja pankkikonttorit kohottavat sen ulkonäköä. Talolla pidettiin myös käräjiä ja erilaisia kokouksia. Kirkkoherra Väinö Malmivaara seisoo neljäntenä vasemmalta. Meurman. Levyseppänä ja koneiden korjaajana työskennellyt Turpeinen oli Savo-lehdessä 11.1.1929 ilmestyneen muistokirjoituksen mukaan ”tavallista pystyvämpi laskuja kirjamies”, vaikka opintie oli jäänyt lyhyeksi. Vuonna 1928 kunta palkkasi rahastonhoitajaksi Salmijärven Laukkalasta lähtöisin olleen Juho Tenhusen, joka oli Jouko Tenhusen Eino-isän serkku. Kirkonkylä – City Kiuruveden kirkonkylä oli 1920-luvulla vilkas maalaispitäjän keskus. Vuonna 1974 rakennettu kunnantupa oli alusta saakka auttamattoman ahdas. “ Kaikki lapset kouluun, 1931 kunnassa oli 28 koulupiiriä ka urheiluelämän kahtiajaon vuoksi niiden urheilijoita ei nähty samoissa kilpailuissa. Enson kokoelma/Lusto, Suomen Metsämuseo Iisalmi–Ylivieska -radan rakentajia tilipäivänä Niemiskylässä 1920-luvulla. Kiuruveden nykyiset päätiet olivat tuolloin olemassa lukuun ottamatta Honkarannan kautta Iisalmeen johtavaa tietä. Kiuruveden kunnanvaltuusto 1930-luvun alussa. Lisätilan tarve nousikin esiin jo 1920-luvun loLinja-autoliikenne alkoi 1920-luvun jälkipuoliskolla kirkonkylältä Tihilän kautta Pyhännälle. Elämä sykki eri kylillä. 11 Keskiviikko 15. Taajaman osayleiskaavan tarkistuksen ja päivityksen taustaselvitys 2017. Vaikka kirkonkylä kasvoi, niin Kiuruvesi oli ennen kaikkea maalaispitäjä, jonka asukkaista valtaosa sai elantonsa maaja metsätaloudesta. Virasto oli auki arkipäivisin klo 9–15. Merkittävin teollisuuslaitos oli K. Enimmillään rautatietä rakensi vuonna 1924 Kiuruvedellä yli 1 400 miestä. Joutsen, jota seurasi tehtävässä vuosina 1928– 1934 Juho Mononen. Kirjuri ja talo tarvittiin Kiuruveden ensimmäisenä kunnankirjurina toimi vuosina 1919–1926 kansakoulupohjalta Antti Turpeinen (1865–1929). Osuusmeijeri, johon kylämeijerit yksi toisensa jälkeen liittyivät, kirnusi kermaa voiksi. helmikuuta 2023 Vaikka kirkonkylä kasvoi, niin Kiuruvesi oli ennen kaikkea maalaispitäjä, jonka asukkaista valtaosa sai elantonsa maaja metsätaloudesta. Maatalouden rakennemuutokset, savonhistoria.fi/19191944/maatalous-metsa-ja-teollisuus/ pulla, mutta taloa ei kuitenkaan laajennettu. Puutavarakin, joka ennen uitettiin metsistämme Iisalmen reitin kautta Saimaan vesistöihin, viedään nyt suurimmaksi osaksi rautateitse joko Pohjanlahden tai Etelä-Suomen satamiin.” Maantiet siirtyivät kunnilta valtion hoitoon 1920-luvun alussa. Kirkonkylälle valmistui jo ennen taajaväkisen yhdyskunnan perustamista vuonna 1926 asemakaava, jonka laati Viipurin kaupungin asemakaava-arkkitehti Otto I. Turpeisen jälkeen kunnankirjurina toimi lyhyen aikaa W. Huttusen arkisto/ Kiuruveden kotiseutuyhdistys Tukkisuman purkajia Jylänginkosken alapuolella 1910 – 1920-luvulla. Rata valmistui vuonna 1925, mutta liikenne Iisalmen ja Kiuruveden välillä alkoi jo kaksi vuotta aiemmin. Lähteet: Leo Huovinen, Kiuruvesi 1873–1980. Juho Tenhunen kuvaili muutosta Pohjois-Savo -lehdessä 15.11.1932: ”Runollinen laivareitti luonnonkauniin Runnin ja Haapajärven kautta lakkasi kokonaan, koska ihmisillä ei ollut enää aikaa istua 3 tuntia laivassa, kun junassa voitiin päästä kolmasosa ajassa Iisalmeen ja takaisin, vieläpä melkein mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Lappalaisen saha ja tiilitehdas. Sekä Osuusliike Elolla että Kiuruveden Työväen Osuuskaupalla oli useita myymälöitä eri puolilla pitäjää. Autoilla pystyi ajamaan sulan maan aikana, sillä teiden osittainen auraus alkoi vasta 1930-luvulla. Taajaväkisiä yhdyskuntia oli perustettava, koska maalaiskuntia koskenut lainsäädäntö ei soveltunut maaseututaajamien järjestys-, palo-, rakennusja terveydenhoitoasioiden järjestämiseen. P. Mirja Nuutinen, Kiuruveden taajaman kulttuuriympäristö
a-kiltojenliitto.fi/. – Se on myös hyvä muistaa, ettei kenenkään ole pakko puhu kiltakokoontumisissa, vaan voi tulla pelkästään kuuntelemaankin. Päihderiippuvuus kun ei vaikuta pelkästään itse käyttäjään haitallisesti, vaan myös hänen lähipiiriinsä. Naisilla vastaava määrä on 5–6 annosta päivässä tai 12–16 annosta viikossa. Mutta kun saa itse päätösvallan ja vastuun, on asia eri. Jos joku sanelee, että mitä tehdään, se aiheuttaa negatiivisia reaktioita. Vesi on Arto Pasaselle nykyään paljon mieluisampi juoma kuin alkoholi. Mukaan voi lähteä, jos itsellä tai jollakulla läheisellä on päihteiden kanssa ongelmia. – Mutta mikäli Kiuruvedellä heräisi taas kiinnostusta aloittaa A-kiltatoiminta uudestaan, niin ei kun vain yhteyttä liittoon. Tekemisen ohella A-killassa keskustellaan ja saadaan tärkeää vertaistukea. Nyt hän on ollut kymmenen vuotta raitis ja äskettäin hänestä tuli myös A-Kiltojen Liitto ry:n puheenjohtaja. A-killassa sen tyhjiön sai onneksi täytettyä mielekkäällä, päihteettömällä tekemisellä ja vieläpä mukavassa porukassa. u Kohtalaisen riskin tasoksi määritellään miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Lopulta ajauduin sellaisen kysymyksen äärelle, että pitäisikö minun vain kuolla pois vai jatkaa elämää. – Leikkisästi voisi sanoa, että olen juonut itselleni ammatin, Pasanen naurahtaa, lisäten kuitenkin vakavoituen, ettei reitti ole ollut helppo. u On myös tilanteita (kuten raskaus), jolloin alkoholinkäytölle ei ole turvarajaa. Siitä alkoi 36 vuoden mittainen riippuvuus ja alkoholinkäyttö vain jatkui, vaikka usein siitä ei edes saanut mitään mielihyvää, kun Pasanen joi yksinkertaisesti niin paljon. Hän hakeutui päihdeklinikalle ja sitä kautta mukaan A-kiltatoimintaan. Yli 65-vuotiaille asetettu riskikulutuksen raja on 2 annosta kerralla tai 7 annosta viikossa. Esimerkiksi itselleni luonto ja eränkäynti ovat sellaisia aktiviteetteja, Pasanen kertoo. Nämä luvut katsotaan jo hälytysrajaksi, jolloin alkoholinkäyttöön on viimeistään syytä puuttua. Toimintaa siellä vetää Pasi Heikkinen. u Ikäihmisten riskiraja on huomattavasti työikäisten ja terveiden aikuisten rajoja alhaisempi. Toki päihdesairaudesta tervehtyminen vaatii myös omalta mukavuusalueelta poistumista, mutta se kannattaa. – Kun itse päätin lopettaa juomisen, elämään tuli melkoinen tyhjiö ja etenkin ensimmäisen vuoden ajan alkoholi kummitteli jatkuvasti mielessä. u Yksi alkoholiannos on esimerkiksi yksi pullo tai tölkki (0,33 litraa) keskiolutta tai siideriä, yksi lasillinen (12 senttilitraa) viiniä, yksi lasillinen (8 senttilitraa) väkevää viiniä tai yksi paukku (4 senttilitraa) väkevää alkoholia. Liitosta saa tukea Ylitorniolainen Pasanen saa nykyisessä toimessaan A-Kiltojen Liiton puheenjohtajana reissata paljon ympäri Suomea. – Lopulta mikään muukaan asia ei enää tuonut minulle mielihyvää: eivät lasten ilon hetket, ei hieno kalasaalis, eikä mikään muukaan. Sittemmin hän on kouluttautunut kokemusasiantuntijaksi ja tämän vuoden alusta Pasanen on toiminut A-Kiltojen Liitto ry:n puheenjohtajana. – Killassa toimintaa järjestetään osallistujien toiveiden mukaisesti. Mutta omalla kohdallani kyllä se puhuminen auttoi paljon. – Aluksi ajattelin, että en ala omia luurankojani kenellekään esittelemään, mutta kun huomasin, että miten paljon tarinastani voi olla apua muille, se motivoi kouluttautumaan, sanoo Pasanen, joka on suorittanut myös päihdetyöntekijän ammattitutkinnon. 12 Keskiviikko 15. FAKTA. Pasanen päätti valita elämän. – Kiuruvedellä oli joskus oma A-kiltansa, mutta nykyään sitä ei enää ole, vaan lähin on Iisalmessa. Lisätietoa A-kiltatoiminnasta saa muun muassa liiton internetsivuilta, osoitteesta www. – Meillä suomalaisilla on myös sellainen luonteenlaatu, että olemme tottuneet olemaan hyvin itsenäisiä ja kavahdamme liiallista auktoriteettia. Omalla kohdallaan Pasanen kiittelee vuolaasti A-kiltatoimintaa. Sitä ennen hän oli varapuheenjohtaja. Me kyllä tuemme toiminnan aloittamisessa, ja meidän kauttamme saa myös koulutuksia, Pasanen kannustaa. Uutta mielekästä tekemistä Vaikka alkoholismi on vakava sairaus, on siitä mahdollista ja ennen kaikkea kannattavaa toipua. u Lähteet: Alko, Käypä hoito, Päihdelinkki ja THL. helmikuuta 2023 Uutiset Alkoholi hallitsi Arton elämää pitkään – uusi suunta löytyi A-killasta Arto Pasanen joi 36 vuotta. Tärkeitä asioita jäi hoitamatta, kun alkoholi hallitsi elämää. Pahimpina vuosina hänellä kului useita pulloja kirkasta viinaa päivässä ja miltei kaikki rahat hupenivat alkoholiin. Kun on kiinnostavaa tekemistä, siitä saa paljon mielihyvää – paljon enemmän kuin vaikkapa alkoholista. Viime viikolla hän osallistui Kiuruvedellä viestintäkoulutukseen Hyvölänniemessä. Arto Pasanen kokeili ensimmäisen kerran alkoholia jo hyvin nuorena. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Alkoholin riskirajat u Alkoholin käytön korkean riskin rajaksi on arvioitu miehillä 6–7 annosta päivässä tai 23–24 annosta viikossa
Väliin kiilaa kalastus Juuri kun keskustelemme naisten kesken barbeista, kynsien lakkauksesta ja luistelusta, väliin kiilaakin kalastus, Nuoriso Leader -toiminta ja metsällä käynti isän kanssa. Epäilemättä Helmikin ratkaisisi tilanteen käden käänteessä, hän toimii Kiuruveden voimistelijoissa ohjaajana, minkä lisäksi harrastaa itsekin tanssillista voimistelua sekä jalkapalloa. Joku nuoremmista sisaruksista, Akseli, Eemil tai Alina liittynee tapaukseen, jossa perheen Kamu-koira on ennen tuloani karkuutettu ulos, ja jota Anne-mummo naapurista on hälytetty selvittämään. Vaan väreistä Helmi on yhä tarkka, äidin valintoihin on täytynyt puuttua. “ 70 VUOTTA johon hän tutustui sirkuksessa, oli mukana myös satuilemassa olemattomista kissoista ja taikashow’ssa, jota katsomaan kutsuttiin tuntemattomiakin, ”vähän noloa”. TEKSTI HEIDI JAATINEN, KIRJAILIJA KUVA HEIDI JAATIINEN Helmi Huttunen on esikoisena saanut ensin kaiken rakkauden, isä Henri Huttunen sanoo. Sama koski mielikuvitushevosta, jota oli lelupäivänä vaikea saada hyppäämään takakonttiin, häntäkin jäi luukun väliin, ja kun äiti tuli hakemaan heitä, Helmille ehdotettiin: ”Ehkä et ota ensi kerralla sitä murisijaa.” Aina sattuu ja tapahtuu, kaupan lattialta on tullut salaa kerätyksi irtokarkkeja ja on Helmin takaraivokin tikattu. Kirsi-äiti jatkaa tärkeistä lauluista, kuten Piippolan vaarista. Lähellä mummolassa asui Reeta-täti, joka oli kymmenvuotias, kun Helmi syntyi, ja jonka leikkiseurasta Helmin ”piti olla kiitollinen”. Onneksi Kamu on tallessa ja juttelemme Helmin ja Kirsi-äidin kanssa edesmenneestä Jakke-koirasta, joka oli Helmille rakas. 13 Keskiviikko 15. Vaan nallepa selvisi touhusta tahralla. Simpukkametsän Helmi Sarja tarkastelee lapsuutta Kiuruvedellä eri vuosikymmeninä. Koulun iltapäiväkerhon ohjaajan avulla Helmi kasvoi niistä yli. Hermanni heitettiin lumeen, jossa se varmaan jäätyisi, Helmi suri. Äiti luonnehtiikin Saraa sanalla riehakas. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että äiti on nyt oppinut pukeutumaan.. Sen sijaan Hermannin hän muistaa, nalle oli lekottelemassa nukenkärryissä jalkalampun alla, siis auringossa, kun äiti huomasi, että joku savuaa nallen kuono. Tuuli, Aina sattuu ja tapahtuu, kaupan lattialla on tullut salaa kerätyksi irtokarkkeja ja on Helmin takaraivokin tikattu. Onneksi tienoolla yhä on Viivi ja se mummola, josta riittää ihmettelemistä ”miksi mummolassa on niin siistiä”, jos kohta heillä kotona on omat iänmukaiset kotityönsä. Äiti paljastaa, ettei tomeralla Helmillä ole ollut suuria kriisejä, innokas isosiskokin hän on, ja nyt esiin pursuvat sudet, etsivät, merenneidot, lättäpiano ja ”Kulmahammasaukio” jossa kasvoi metrin korkuinen ”Kompassikuusi”. Vaikka Helmi vakuuttaa, ettei harrasta laulua, niin Riitta Korpelan TiTi Nalleen hän hullaantui, ja on kokemusta karttunut niin kuorosta, haitarinsoitosta kuin Kultturellin voitostakin. Eskariope-Mervin mukaan tytöt olivat luokan ”kikattavimmat ja käkättävimmät”, mutta sitten Tuuli muutti pois. ”Sulle ainakin laulettiin, sua ei meinannu saada nukkumaan”, äiti sanoo, ja isänkin bravuurituutulaulu oli mukavasti hytkyttävä Leijonan metsästys. 2010-luvulla Helmi Huttusen kodin takapihalla Hovin alueella siinteli ”Auringonlaskun aukio”. Myös pianonsoitto ja musiikin teoria kuuluvat repertuaariin. Ammattihaaveetkin liittyvät tällä haavaa musiikkiin. Alaluokkien aikaan Helmille tuli tarve äännellä rytmikkäästi ennen kuin alkoi puhua, myös kävellessä hän kuvitteli eteensä langan, jonka molemmin puolin tuli astua. Helmi salli Akselin jopa anastaa mielikuvituskaverinsa Saran, jolla riitti energiaa, jos muut lapset ujostelivat. Vaan väreistä Helmi on yhä tarkka, muun muassa äidin valintoihin hänen on täytynyt puuttua. Akrobatiaa hän leikki Taisto-ukin ja kauppaa Sisko-mummin kanssa, ja oppi lukemaan hyvissä ajoin kopioimalla sivutolkulla eläinkirjoja. Mummollaan voi mennä mököttämäänkin. Eläimiä rakastava Helmi tahtoikin lapsena eläintenruokkijaksi tai -lääkäriksi. Vaan kun äiti mainitsee mummolan edesmenneen Ville-kissan, ei Helmi ensin muista koko kissaa. helmikuuta 2023 2010 MONEN VUOSIKYMMENEN IHMISET 13-vuotias Helmi Huttunen ja liki kaksivuotias labradorinnoutaja Kamu, joka rakastaa kynsien leikkausta ja pianomusiikkia. Muitta mutkitta Helmi kertoo Teletapeista ja My Little Ponysta, mutta popduo Marcus & Martinuksen fanitus lähellä asuneen Tuulin kanssa saa hänet punastelemaan. Kerran Helmi muistaa piiloutuneensa tähtiasentoon sänkypeiton alle etsintöjen ulottuessa koko Korkeakankaalle
Samoin hinnat ovat nousseet paljon. Silloin kyllä yleensä asiakkaita riittää.. Hän katsoo kuitenkin luottavaisena tulevaan. – Tällainen ei ole mielestäni keneltäkään pois. Osis on palvellut yli 20 vuotta Elinkeinojaosto vieraili Osapalvelussa, joka on nykymaailmassa harvinaisen monipuolinen huoltoasema. Tosin äskettäin tukkuri vihjasi, että pientä toivonkipinää on jo horisontissa: keväällä mahdollisesti öljyn hinta voi alkaa jo laskea. Sitä kautta täällä säilyvät palvelut mahdollisimman hyvinä. Kyllä sen huomaa, että esimerkiksi auton huoltoa koitetaan lykätä taloudellisesti paremmille ajoille, Jari Ruotsalainen sanoo. Maailmantilanne näkyy Alkuvuosi on usein Osiksella hiljaisempaa aikaa. Lisäksi Osiksella on korjaamo ja tankkauspiste, eikä pidä unohtaa kahviota, jonne yksi Kiuruveden ”varjoparlamenteista” kokoontuu säännöllisesti parantamaan maailmaa. Osiksen pääomistajina ovat nykyään Marko Husso ja Mikko Elovaara, ja se työllistää viisi vakituista työntekijää: neljä myymälän puolella ja yhden korjaamossa. 14 Keskiviikko 15. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Kaupungin elinkeinojaosto jalkautui viime viikolla Osapalveluun eli tuttavallisemmin Osikseen, joka on palvellut Kiuruvedellä jo reilun viidennesvuosisadan verran eli yli 20 vuotta. – Kyllähän nämä kohonneet hinnat näkyvät sitten myös asiakaskäyttäytymisessä. Yhteistyötä Myyjä Jari Ruotsalainen kertoo, että Osiksella on asiakkaita paitsi Kiuruvedeltä, myös esimerkiksi Pielavedeltä, Vieremältä ja Pyhäsalmesta. Peltohovin alakerrasta aloittanut yritys on vuosien mittaan asemoinut itsensä Nivankadulle, ja nykyään Osis on harvinaisen monipuolinen huoltoasema tämän päivän mittakaavassa. Nykyinen maailmantilanne on vaikuttanut Osiksen arkeen myös muutoin. Elinkeinojaoston edustajat ja kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kiittelivät Osista siitä, että se on lähtenyt edistämään yritysten välistä yhteistyötä. Mutta ei ole oikein lääniä, mihin päin laajentaa järkevästi. – Lisäksi meillä on tiivistä yhteistyötä parin muun yrityksen kanssa. Ostamme toisiltamme tavaraa puolin ja toisin, ja jos esimerkiksi meiltä Osikselta ei löydy jotain tuotetta, niin ohjaamme asiakkaan toiseen liikkeeseen, missä hänen kaipaamaansa tuotetta on. Pääasia on, että asiakas saadaan tyytyväiseksi ja että hän jättäisi euronsa Kiuruvedelle. – Kevät, kesä ja syksy ovat usein meillä sitä vuoden kiireisintä aikaa. Asiakkaat ovat urakoitsijoita, viljelijöitä ja yksityishenkilöitä. Erityisesti viljelijöiden tilanne on ikävä. Sieltä löytyy muun muassa varaosia, voiteluaineita, maaleja, hydrauliikkaa sekä tarvittavia työkaluja niin autoihin kuin työkoneisiinkin. – Se on yksi Kiuruveden vahvuus, että täältä löytyy vähän kaikkea ja etenkin autoja ajatellen on monia toisiaan tukevia yrityksiä, kuten korjaamot, katsastuskonttori ja niin edelleen. Ja onhan se totta, että tyytyväinen asiakas tulee sitten mielellään asioimaan uudestaankin. – Joitakin tuotteita, kuten voiteluaineita ei ole tahtonut saada samalla tapaa kuin ennen. – Vielä kun saataisiin tämä asia paremmin markkinoitua, että mitä kaikkea meillä täällä Kiuruvedellä onkaan, Rusanen sanoi. – Se olisi hyvä, että tavaraa löytyisi mahdollisimman paljon heti myymälän hyllystä valmiina. – Tänä talvena asia on vielä mielestäni korostunut, kun ihmisillä on raha tiukassa. Yritys palvelee pääasiassa päiväsaikaan, mutta sillä on iltaja viikonloppupäivystystäkin. helmikuuta 2023 Talous & politiikka Myyjä Jari Ruotsalainen esitteli moottoriöljyjä elinkeinojaoston Tiina Piipolle. On myös huomioitava, että nykyään ihmiset haluavat yhä enemmän sitä, että heidän asiansa saadaan kerralla ja nopeasti hoidetuksi. Se olisi kyllä erittäin suotavaa. Jos yhdenkin kerran tuottaa pettymyksen, hän häipyy herkästi muualle, Ruotsalainen tuumaa ja lisää, että Osis ostaa tavaraa paljon myös Iisalmen LH-Osalta. Ruotsalaisen mukaan Osiksella voisi olla nykyistä enemmän myymälätilaa
Hän voitti Kultainen harmonikka -kilpailun vuonna 1991. Kärkkäisestä on surullista, että joka päivä joku maatila lopettaa, kun ulkomailta tuodaan ruokaa ja miettii samaan hengenvetoon, milloin raja tulee vastaan. helmikuuta 2023 Wello-keksijöitä enemmän Suomeen, aloittavan yrittäjän tuki riittämätön Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Ilpo Kaleva Kärkkäinen uskoo, että Suomeen saataisiin enemmän ”Wello-keksijöitä”, jos yhteiskunta tukisi enemmän aloittavia yrittäjiä. miettii Kärkkäinen. Kärkkäiseen perussuomalaisissa vetoavat isänmaalliset arvot. – Minulla käsillä tekeminen on suuntautunut enemmän haitarin käsittelyyn, Kärkkäinen naureskelee. – 1980–1990-luvuilla oli valtiontakaus, joka osittain takasi lainan vakuuden, se järjestelmä olisi hyvä palauttaa takaisin. Ilpo Kärkkäinen toteaa, että molemmat sedät ovat vieneet yrittäjäideoitaan sitkeästi eteenpäin ja saavuttaneet myös sinnikkyydellään huikeita tuloksia. Olen monelta nuorelta kuullut, että vaikka he hakevat töitä, eivät saa paikkaa, koska työntekijöitä rekrytoidaan muualta. Hänellä on Kiuruvedellä laaja verkosto tukijoita. – Kun liityin perussuomalaiseen puolueeseen, en tiennyt puolueen taustaa, SMP:n Timo Soini oli se henkilö, joka sai minut havahtumaan politiikkaan, enkä ole katunut päätöstä, Kärkkäinen sanoo. Kärkkäisen mielestä pitäisi katsoa alueellisesti, mihin koulutusta satsataan. Maahanmuuton pitää olla harkinnanvaraista. u Kultaisen harmonikan voittaja vuodelta 1991. Kärkkäisen mielestä Suomeen saa tulla kyllä töitä tekemään, mutta ei siivellä eläjäksi. u Perhe.: vaimo, kolme lasta ja kolme lastenlasta. – On hyvä, että ilmastokeskustelu on tapetilla, mutta mikä on Suomen vaikutus kokonaisuuteen. – Rahat eivät tule riittämään nykyisen palveluverkon ylläpitämiseksi. Onko näissä asioissa enää kansallista päätäntävaltaa. Kärkkäinen näkee, että laskeva nuorten määrä ei riitä täyttämään nykyistä oppilaitosjärjestelmää. Istuin 10 vuotta Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän hallituksessa. Kärkkäisen mielestä haja-asutusalueella suurin ongelma on se, että luopuvat maanviljelijät haluaisivat tehdä uuden talon jatkajien viereen, mutta pankki ei myönnä lainaa, kun vakuudet eivät riitä tai kaikki vakuudet on jo käytetty. Lapsia ei voi pakottaa tekemään, mutta siihen voi kannustaa. – Suomalaiset tarvitsevat töitä itsekin ja opiskelupaikkoja. Nyt kunnilla ei ole enää valtaa, kun rahoitus tulee valtiolta, Kärkkäinen sanoo ja pelkää, että hyvinvointialueet johtavat palveluiden keskittämiseen. Sama koskee opiskelupaikkoja, ulkomaiset käyttävät ohituskaistaa maahantuloon hakeutumalla koulutukseen Suomeen ja jättävät sitten opiskelun, kun pääsevät kirjoille Suomeen. Kysyntää olisi, mutta kun korot ovat nousseet, se pistää jarruja, koska korkoihin ei ole totuttu. Kunnat ovat rahoittaneet toimintaa ja käyneet palvelusopimusneuvottelut. Kärkkäinen on toiminut Sonkajärven valtuuston puheenjohtajana viisi vuotta, hän vaikuttaa myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustossa ja hallituksessa. – Olin pienestä asti tekemisissä setieni Auliksen ja Olavin kanssa, Kärkkäinen sanoo. – On harmi, että Ylä-Savon Kehitys lopetti toimintansa, sillä suuremmat hartiat ja laajempi tieto eivät olisi pahitteeksi. Suomessa olisi paljon innovaattoreita, jotka haluaisivat viedä ideoitaan eteenpäin, mutta voimat ja rahat tahtovat loppua. Aloittelevan yrittäjän tukipaketti on riittämätön, yritysneuvontaa tulisi saada laajemmin, vaikkapa palvelusetelillä. – Otetaan sitten esille ennallistamisasetus, maataloustuet, jotka nekin kiertävät EU:n kautta sekä direktiivit metsätalouteen liittyen. Hänen yksi sydämenasiansa on – mikäs muukaan – kuin yrittäjyys. Sonkajärveläinen, Luupuveden Kuistilasta lähtöisin oleva Ilpo Kaleva Kärkkäinen tietää ja tuntee hengitysharjoituslaite Wello2:n historian, sillä keksijä Aulis Kärkkäinen on hänen setänsä. JAANA SELANDER. KUKA. Heillä oli Luupuvedellä yhteistä metsäkoneurakointia ja traktoribisnestä Iisalmessa. Kaikkia koulutuslinjoja ei kannata pitää yllä, jos ei ole kysyntää. Tässä yhteiskunnan olisi tultava vastaan. Kun maaseutu tyhjenee, koulut häviävät, ei ole kyläkauppoja, keskittyminen kiihtyy. Nyt tuntuu, että Suomea johdetaan Brysselistä käsin. Myös se jarrutetaanko metsähakkuita ja mitä ajatellaan hiilinieluista, tulee Brysselistä. Kärkkäinen sanoo, että perussuomalaisissa kansanedustajissa on yrittäjäpohjaisia ihmisiä, jotka katsovat maailmaa oikeistolaisin silmin. Yrittäjäyhdistykset tuovat osaltaan esiin oman näkemyksensä, mutta välistä puuttuu alkuvaiheen tukiverkko. – Ajattelen niin, että Suomen historia on ollut juureton, milloin on oltu kallellaan länteen ja milloin Venäjän suuntaan, on eletty Ruotsi–Suomi -aikakautta ja Venäjän tsaarinvallan aikaa. Ilpo Kärkkäinen oli Kiuruveden torilla torstaina. – Omavaraisuudesta pitäisi huolehtia huoltoturvallisuuden takia, Ukrainan sodan myötä huoltovarmuuden merkitys on huomattu. Näin saataisiin myös syrjäseutua pidettyä voimissaan. Ympäristöpolitiikka on hyvin hoidettu ja säännelty Suomessa muutenkin. Terveyskeskusten vuokrasopimusten jatkosta käydään todennäköisesti tiukkaa vääntöä palvelustrategian yhteydessä. Kärkkäinen pyrkii kansanedustajaksi perussuomalaisten listoilta. – Mielestäni seuraavan hallituksen tulisi olla kallellaan oikealle, että talous saadaan kuntoon. 15 Keskiviikko 15. Nyt Pohjois-Savon hyvinvointialueella tehdään ihan samoja asioita kuin mitä jo tehtiin kuntayhtymässä, Kärkkäinen sanoo. Kärkkäinen sanoo, että päätöksenteko suomalaisten asioista karkaa Brysseliin. Ilpo Kaleva Kärkkäinen toimii Omatalon myyjänä Sonkajärveltä käsin. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER – Viimeksi eilen tein talokaupan. – Mielestäni pienyrittäjien auttamisessa olisi paljon petrattavaa. Aulis ja Olavi Kärkkäinen tulivat tunnetuiksi myös lämpöpuuyritys Lunawoodista. Aulis Kärkkäinen teki aikoinaan paljon yhteistyötä Ilpon isän Eskon kanssa. Väkiluvun vähenemiseen ja matalaan syntyvyyteen on havahduttu liian myöhään. – Olen vastustanut hyvinvointialueuudistusta koko ajan, sillä Ylä-Savon Sote toimi hyvin päästyään alkukankeudesta. Ilpo Kaleva Kärkkäinen u Omatalo-myyjä, myynnin tukihenkilö talotehtaalla Sonkajärvellä. Maahanmuutto on perussuomalaisten politiikan keskiössä. Vennamolaiset juuret Ilpo Kaleva Kärkkäinen valitsi perussuomalaiset, sillä hänen suvussaan on vennamolaiset juuret. Kärkkäinen valittelee, että tänä päivänä kunnat tekevät itsenäistä elinkeinopolitiikkaa, eivätkä niiden resurssit tahdo siihen riittää
Talouden epävarmuus voi pitkittyessään heijastua asiakkaiden luotonhoitokykyyn ja kääntää ennakoitujen arvonalentumiskirjausten määrän kasvuun. Tällä summalla kaupunki haluaa ilmaista tukensa kiuruvetisille yhteisöille ja tukea yhdistysten toimintaa ja jatkumista Kiuruvedellä. Yleisin asuntolainojen viitekorko, 12 kuukauden euribor, nousi voimakkaasti. Alkaneen vuoden näkymiin sisältyy Paanasen mukaan edelleen epävarmuutta. Koulimistouhuun ei voi ryhtyä ennen kuin kasvi on kasvattanut ensimmäisten sirkkalehtien lisäksi myös muutamia kasvulehtiä. Sopimus turvaa iskelmätapahtuman vieraiden palvelut ja luo myönteistä kuvaa Kiuruveden kaupungista palvelevana, ystävällisenä ja johtavana suomalaisen iskelmämusiikkitapahtuman järjestämispaikkakuntana. Siemenet laitetaan kylvökuukauden mukaan nimettyihin koontipusseihin. Wallen Hovi Oy laskuttaa kaupunkia laulukilpailun kumppanuudesta 10 000 euroa. Multaan ovat päässeet jo jättiverbena ja keijunmekko ja vuoroaan odottelevat chili, paprika ja ikiviuhkot. Ihania aurinkoisia, kirkkaita kevätpäiviä on luvassa muutaman kuukauden ajan. Valkosipulin kynsistä kasvaa muutamassa päivässä komeat pitkät versot, joista saa hyvää makua ruokaan tai leivän päälle. VIERASKYNÄ ULLA NISKANEN Kirjoittaja on markkinoinnin suunnittelija sekä innokas kotipuutarhuri ja kukkafarmari. Valinta perustuu hakijoiden ansiovertailuun, haastatteluun ja kokonaisarviointiin. Tämä on herkkä vaihe ja kasvatushommassa ei kannata hosua. Toukokuussa taimet pääsevät vihdoin kasvihuoneeseen, toiset pysyvästi ja toiset harjoittelemaan avomaata varten. Tämä jatkuva jarrutteleminen on kärsimättömälle puutarhurille vaikeaa. OP Ylä-Savo toteutti viime vuonna merkittävän kiinteistöjärjestelyn. helmikuuta 2023 Kylvöhommissa pitäisi malttaa PORKKANAN vuosi on pyörähtänyt käyntiin ja helmikuuta mennään jo hyvää vauhtia. KIIHKEINTÄ esikasvatusaikaa odotellessa voi kasvattaa keittiön ikkunalla kaikenlaista vihreää purtavaa. Yhteistoiminta-alueen johtajana toimii Kiuruveden kaupungin maataloussihteeri. Tuskaa lievittää onneksi tammihelmikuussa kylvettävät kasvit. Kevät on luonnon ja ihmisen parasta aikaa! TULEVAN kasvukauden siemenet sekä kylvöja taimimultaa on jo hankittuna, mutta kylvöhommien kanssa pitäisi vielä malttaa. Perinteiset herneenversot maistuvat ihanasti kesälle. Edellinen maataloussihteeri irtisanoutui kesäkuussa 2022. Pääpainopisteenä markkinoinnissa on Iskelmäviikon ja TapahtumaTV Eveon IskelmäMestarit-laulukilpailun ja tapahtuman pääkumppanuus. Korkojen nousu lisäsi toisaalta asiakkaidemme kiinnostusta erilaisia sijoitusratkaisuja kohtaan. Markkinointija yhteistyösopimus Iskelmäviikon kanssa tukee yhteisöjä Kiuruveden kaupunki on tehnyt markkinointija yhteistyösopimuksen Wallen Hovi Oy:n kanssa koskien Kiuruveden Iskelmäviikko 2023 -tapahtumaa 12.–16.7. Kaupunki osallistuu yhteiseen televisiomainontaan Iskelmäviikon ja muiden toimijoiden kanssa. – Yli kuusi vuotta kestäneen negatiivisen kauden jälkeen korko puhkaisi nollarajan huhtikuussa ja ylitti kolmen prosentin tason vuoden lopussa. – Talousnäkymien epävarmuus heijastui pankin toimintaan asuntorahoituksen hiljenemisenä ja yritysten investointirahoituksen vähenemisenä. Tällä varmistetaan, että kaikki tulee kylvettyä kasvuun lähdön kannalta suotuisaan aikaan. Pankin tase oli vuoden päättyessä 604,2 (595,9) miljoonaa euroa. Sali oli viimeistä paikkaa myöten täynnä innokkaita puutarhaihmisiä ja kasvatuskokemusta tältä porukalta löytyy monen sadan vuoden verran! On mukava jakaa omia kokemuksia sekä saada hyviä käytännön vinkkejä muilta puutarhakärpäsen puraisemilta. Onneksi punaista chiliä kuivattuna onkin kertynyt jo useampi lasipurkillinen, joten chilillä ryyditettyjen ruokien laittaminen on turvattu tuleviksi vuosiksi. Varalle ei valita ketään. Toimii oivallisesti myös hajamielisen puutarhurin muistuttajana ja liikkeelle panevana voimana. Pelargoniat, maljaköynnökset ja oliivipuut sen sijaan selvisivät pimeästä kaudesta viileässä ja nyt uudet heleänvihreät lehdet työntyvät innokkaana valoa kohti. 16 Keskiviikko 15. Sopimuksen tavoitteena on yhteistyössä kehittää Kiuruvedellä järjestettävää iskelmätapahtumaa elämyksellisenä matkailutuotteena ja tapahtumana, jonka markkina-alueena on koko Suomi. VIIME viikolla olin tarinoimassa taimikasvatuksesta Ylä-Savon puutarhaseuran tilaisuudessa Iisalmessa. Talous & politiikka. ta 2022. Euroopan keskuspankki joutui korottamaan ohjauskorkoa inflaation taltuttamiseksi, Paananen sanoo. Asuntokaupan volyymit laskivat valtakunnallisesti. Korkojen nousun keskeisenä ajurina oli Venäjän käynnistämästä Ukrainan hyökkäyssodasta johtunut inflaation kiihtyminen. – Vallitseva korkotaso ja inflaatio vähentävät kuluttajien ja yritysten investointihalukkuutta. Kaupunki tilittää Wallen Hovi Oy:lle 20 000 euroa talkoopalkkojen maksua varten. Kaupunginhallitus käsitteli sopimusta maanantaina kokouksessaan. Pikkulintujen sirkutus tuntuu vain kiihtyvän ja varikset ja harakat lentelevät ahkerasti sopivia pesäpuita etsiskellen. TOIMITUS Talkoolaiset ovat Kiuruveden Iskelmäviikolle tärkeitä, kymmenet ja taas kymmenet vapaaehtoiset mahdollistavat Iskelmäviikon Kiuruvedellä. Televisiomainonta on valtakunnallista ja näytetään striimattuna TapahtumaTV Eveon nettisivuilla tai muulla alustalla. Vakavaraisuussuhde vahvistui 43,6 (42,1) prosenttiin. Kiuruvedellä vastaava järjestely toteutettiin vuonna 2020. Paikallisessa kauppaliikkeessä poiketessani ilahduin, kun valikoimaan oli tullut kokonainen hyllyrivi idätysastioita ja idätettävien kasvien siemeniä. Onneksi valoa tulvii maisemahuoneen isoista ikkunoista riittävästi, että esikasvatus ylipäätään onnistuu. Paanasen mukaan viime vuosi jää aikakirjoihin poikkeuksellisena. SIEMENTEN PUSSIEN lajittelussa käytössäni on yksinkertaisen pettämätön systeemi. Iskelmäviikko rekrytoi talkootyöhön pääosin paikallisten yhdistysten jäseniä. KAKSI kasvukautta hienosti satoa tuottanut chili ei talvehtinut viileässä yläkerrassa, joten nyt onkin hyvä aika vaihtaa uuteen lajikkeeseen. 1.1.2012 aloitti toimintansa Kiuruveden, Pielaveden ja Keiteleen muodostama tukihallintoyksikkö. Iskelmäviikko vastaa talkoolaisten ruokailusta, tiedottamisesta ja rekrytoinnista. Hallitus ehdottaa edustajistolle, että tuotto-osuudelle maksetaan korkoa 4,45 prosenttia tilikaudelOP Ylä-Savon tulos ja vakavaraisuus paranivat, vuosi 2022 oli poikkeus TOIMITUS OP Ylä-Savon tulos ja vakavaraisuus kehittyivät suotuisasti vuonna 2022. Maaseutuhallintotehtävien järjestämisestä vastaa Kiuruveden kaupunki. Sopimuksessa mainitaan muun muassa, että Iskelmäviikko tekee mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä lähituottajien ja -jalostajien kanssa tapahtuman ruokaja oheispalvelujen tuotannossa. Toimitusjohtaja Mikko Paanasen mukaan hyvää kehitystä selittävät etenkin ennakoitujen arvonalentumisten väheneminen ja korkokatteen paraneminen. Lohva maatalousihteeriksi Kaupunginhallitus valitsee maataloussihteerin virkaan agrologi Niina Lohvan. Ei saa kastella liikaa, ei myöskään liian vähän vaan sopivasti. Kohonneen korkotason ennakoidaan vaikuttavan positiivisesti pankin korkokatteeseen. Lapinlahdella, Sonkajärvellä ja Vieremällä sijaitsevat pankkikiinteistöt myytiin ja pankki jatkaa toimintaansa tutuissa tiloissa vuokralaisena. ON sykähdyttävä hetki, kun ensimmäiset pienet, hontelot versot työntyvät mullan seasta pintaan ja aloittavat kasvun pienestä siemenestä isoksi upeaksi kasviksi. Idättämällä saa terveellistä syötävää helposti ja nopeasti. Pankin liikevoitto oli 4,37 (2,48) miljoonaa euroa. MINULLA ei ole käytössäni kasvivaloja, joten kasvatuspuuhissa mennään luonnonvalon ehdoilla. Omistaja-asiakkaille myönnettyjen OP-bonuksien määrä oli kertomusvuonna yhteensä 1,16 (1,19) miljoonaa euroa. Iskelmäviikko varaa talkooruokailuihin 15 000 euroa. – Muutos on osoittautunut toimivaksi
Naiset tunnistivat oman arvonsa ja saivat miehetkin sen tajuamaan. Vuoden 2023 teemoja ovat muun muassa eduskuntavaalit, maaja metsätalous, renkaat, piha ja puutarha, rakentaminen ja sisustaminen, juhannus, iskelmäviikko. Oma tanssi on ollut osa Wanhojen tanssia viimeisenä esityksenä aiempinakin vuosina. Vanhat tanssivat Vuoden 2023 Wanhojen tansseissa tuotiin perinteitä tähän päivään. Katsojalle tulee huoli hänestä, mutta tanssija pompahtaakin pystyyn, musiikki vaihtuu ja siitä saa alkaa nuorten oma show. Kossin ja Kuljomäen asujen väritys, violetti ja vihreä, olivat suosittuja tänä vuonna.. Mukana oli 34 tanssijaa ja 17 paria, joiden nimet oli ripustettu salin reunoille valkoisiin pilviin. Sen lisäksi että oma tanssi oli miellyttävä katsoa ja tanssijoilla itsellään oli selkeästi sen aikana kaikkein hauskinta, oli siinä myös juonta ja sanomaa. Foksi muuttui yhtäkkiä heidän itsensä koreografioimaan nopeatempoiseen tanssiin, johon vaihtelevat musiikkipätkät oltiin nekin valittu itse. Klassikoita ja nykyaikaa Wanhat tanssivat ennen omaa tanssisovitustaan yhdeksän perinteistä Wanhojen tanssia eri puolilta maailmaa. Tästä syntyi sopu, ja loppuaika voitiin taas tanssia yhdessä. Tässä pääsevät yhdistymään koreografiassa ja musiikissa ajattomat klassikot ja nykyajan trendit. Nämä nuoret wanhat kertoivat tanssillaan tarinan käyden tanssiliikkein ja taustamusiikin korostamaa dialogia parien välillä. Tämä uskomaton tanssiesitys sai alkunsa siitä, että yleisö huiputettiin luulemaan heidän näkevän foksia, kun yksi tanssija kaatuu. 17 Keskiviikko 15. helmikuuta 2023 Koulutus teema teema Teema-liite ilmestyy muutaman kerran vuodessa. Tänä vuonna oma tanssi oli suoritettu erinomaisen hyvin. Tanssi piti otteessaan, kokoajan sai jännityksellä odottaa mitä tapahtuisi seuraavaksi, eikä sen olisi halunnut loppuvan laisinkaan. Tuttuja olivat esimerkiksi Polkkamasurkka-avaustanssi ja ”Vanhoja poikia viiksekkäitä”-kappaleeseen tanssittava koreografia sekä argentiinalainen tango. Lisäksi yleisö saattoi edellisiltä vuosilta muistaa Elviksen Jailhouse Rockin tanssin, amerikkalaisen marssin ja musikaalitanssi Lambeth Walkin. Tanssin lopussa teemana tuntui tulevan läpi vapaus, hauskanpito ja keskenäinen kaveruus musiikin pauhatessa pidettiin hauskaa tanssien kaikki yhdessä vapautuneesti. Esityksiä pidettiin perjantaipäivän aikana kolme, kaksi päiväsaikaan ja yksi illalla. Monet tanssit tunnisti aiemminkin tanssittaneen Kiurusalissa. Viimeinen itse suunniteltu esiintyminen oli yleisön keskuudessakin suosituin taputukset jylläsivät kaikenikäisten keskuudessa vähän väliä. Mekkojen väreissä suosittiin tänä vuonna vaalean pastelliviolettia ja tummempaa vihreää, mutta myös muutama sininen ja punainen puku nähtiin. Ensin tanssittiin yhdessä, sitten tuli ”riita” ja tytöt ja pojat tanssivat toinen toisilleen kuin keskustellen. Erin Kossi ja Venla Kulhomäki odottavat tanssilattialle pääsyä. TEKSTI JA KUVA NOORA LUKKARINEN Wanhat yllättivät viimeisessä tanssiesityksessään
helmikuuta 2023 Koulutus teema Penkkareissa pidettiin hauskaa Lukion kolmasluokkalaiset lähetettiin risteilyn kautta lukulomalle ennen surullisenkuuluisia ylioppilaskokeita. Uuden version sanoitukset mukailivat muutenkin humoristisesti lukiokokemusta ja ylioppilaskokeita sekä valmistumista lähellä olevan abin elämää. Seuraavaksi jaettiin diplomeita lukion opettajalle. Jokainen sai oman paikkansa ja aikansa parrasvaloissa, kun jokaisen asu ja esittely tuli raikuvien aplodien kera. Kaikki astelivat lavalle asunsa teemaan sopivan kappaleen soidessa ja esitteli pukuaan pienen Abit vilkuttamassa kavereille ja sukulaisille lähtiessään rekoilla lukion pihasta. Tänä vuonna lukion kolmoset olivat sanoittaneet uudelleen Haloo Helsingin kappaleen ”Vapaus käteen jää”, ja uuden biisin nimi oli nyt ”Lakki käteen jää”. muassa Vuoden kaikkien kaveri, Vuoden boss lady ja independent woman, Vuoden somestara ja Vuoden pariskunta. Tämän jälkeen loppuhuipennukseksi abit kannettiin rekkojen kyytiin. Siitä abit sitten kurvailivat kylälle heittelemään karkkia rekkojen kyydistä. Abigaalan ohjelmaan kuului jo useiden vuosien perinteen mukaisesti Abilaulun laulaminen. Kolmen vuoden lukiourakkaa juhlistettiin ensin hyvissä tunnelmissa ja hauskaa pitäen Kiurusalissa Abigaalan merkeissä. TEKSTI JA KUVAT NOORA LUKKARINEN Lukion kakkosluokkalaiset kantoivat abit rekkoihin.. Tänä vuonna palkittiin esimerkiksi Vuoden tsemppari, panostaja, työmatkailija, ”Marimekko”, ja Vuoden ”voisitteko olla hiljaa”. Lukion kakkosluokkalaisten puolesta abit itsekin saivat diplomeita. Asuista saattoi tunnistaa monien muiden muassa smurffeja, Batmanin toverinsa Robinin ja arkkivihollisensa Jokerin kanssa, ryhmän pinkkipipoisia rosvoja, ikonisen Addamsin perheen jäsenet Mortician, Gomezin ja Wednesdayn, videopelihahmot Marion ja Luigin, Cruella de Vil edustamassa Disney-maailmaa, Keski-Maasta Kiuruvedelle vaeltaneen Gandalfin sekä pienen siilin maitonsa kanssa ja kattilasta karanneet ravut. Taustalla heillä oli juontaja, ja Lukion penkkarit pidettiin torstaina, jolloin abigaalassa nähtiin hienoja asuja ja ohjelmaa ennen rekkakyytiä. 18 Keskiviikko 15. Heistä palkittiin muun kaikkia kolmosia muistettiin persoonallisella lyhyellä kommentilla kakkosten puolesta kuin hyvästeinä ystäville. ohjelmanumeron kera, oli se sitten tanssi tai lyhytmuotoinen näytelmä. Tämä on tilaisuus jossa abit pääsivät samaan aikaan kiittämään ja hieman ehkä piikittelemäänkin opettajiaan humoristisesti. Sen jälkeen diplomeilla muistetut opettajat kilpailivat leikkimielisesti keskenään kahdessa joukkueessa arvaillen abien lapsuuskuvista, kuka on kuka
KAMPUKSET Iisalmi, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Vieremä, Liperi ja eYSAO Seuraa meitä: #ysao #yhteishaku #yläsavonammatt iopisto #byiisalmi Löydä oma polku ysao.fi/yhteishaku ”Kyllä täältä on tietoa ja taitoa saanut” Valtteri RIVERIA.FI Katso metsäalan koulutus ja hae: riveria.fi/metsaopetus Kiinnostaako itsenäinen ja vaihteleva työ metsässä. 040 481 1400 www.ysao.fi/yhteishaku Antaa taidon näkyä. Metsäalan perustutkinto Metsäkoneenkuljettaja Harvesterin tai ajokoneenkuljettaja > Aloitus 11.4.2023 Puutavara-auton kuljettaja > Aloitus 7.8. Käytössäsi on peliareena, kuntosali, bänditilat, aktiviteetteja sekä tutorja opiskelijakuntatoimintaa! Yhteishaku 21.2.-21.3. Lähiopetus, eYSAO ja yrityksissä tapahtuva oppiminen aidoissa tilanteissa. Yhteishaku nuorille 21.2.–21.3.2023 Ammattitaitoa asenteella savonia.?/yhteishaku Hae yhteishaussa 15.–30.3.2023 Savonia-ammattikorkeakoulu | #SavoniaAMK | Kuopio, Iisalmi, Varkaus Koulutustarjontamme Iisalmen kampuksella: Agrologi (AMK), monimuotototeutus Agrologi (AMK), päivätoteutus Agrologi (ylempi AMK), maaseudun kehittäminen Sairaanhoitaja (AMK), monimuotototeutus Sosionomi (AMK), päivätoteutus Katso koko koulutustarjonta: savonia.?/yhteishaku. Arvostatko hyviä työllisyysnäkymiä. 050 349 7172 Metsäalan ammattitutkinto Metsätalousyrittäjä > Kysy vapaita opiskelupaikkoja Opiskelu onnistuu myös oppisopimuksella. Haluatko vaihtaa alaa. sekä tutkintokoulutukseen valmentava koulutus – TUVA YSAO Asevelikatu 4 74100 Iisalmi HAKUINFO hakuinfo@ysao.fi klo 8-16 puh. tai 31.8.2023 > Aiempi osaaminen huomioidaan Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja > Kysy vapaita opiskelupaikkoja Lisätietoja: Mikko Saarimaa, mikko.saarimaa@riveria.fi, p. Voit opiskella myös tutkinnon osan ammatillisen tarpeesi mukaan. helmikuuta 2023 Koulutus teema Tervetuloa opiskelemaan! • Automekaanikko, diagnoosimekaanikko ja hyötyajoneuvomekaanikko • Artesaani sisustus tai restaurointi • Kuorma-autonkuljettaja, linja-autonkuljettaja ja yhdistelmäajoneuvonkuljettaja • Elintarvikkeiden valmistaja, leipuri-kondiittori • Eläintenhoitaja • Hevospalveluohjaaja • Hevostenhoitaja • IT-tukihenkilö • Kampaaja, parturi • Kokki • Koneasentaja • Koneistaja • Levyseppähitsaaja • Maarakennuskoneenkuljettaja • Maaseutuyrittäjä • Putkiasentaja • Ratsastuksenohjaaja • Sähköja automaatioasentaja • Talonrakentaja • Tarjoilija • Toimitilahuoltaja, kodinhuoltaja AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Kolme hyvää syytä opiskella meillä Monipuoliset ja aidot oppimisympäristöt. 19 Keskiviikko 15
helmikuuta 2023 Koulutus teema Viljami Pylkkänen Hingunniemen ravitallissa poseeraa Carmalt Mustang -nimisen hevosen kanssa. Hän kertoo viihtyneensä täällä hyvin. Kouluhevosella pääsee ajamaan kilpaa ja koulun puolesta myös joustetaan hyvin jos kisat sattuvat koulupäivälle. Koulu ja kilpa-ajo tukevat toisiaan Viljami Pylkkänen on ravikisoissakin hyvin pärjännyt nuori, joka on tullut Hingunniemeen opiskelemaan Kuopiosta asti. Hän myöntää, että päästäkseen siihen pisteeseen on edessä paljon ja vuosia kestävää työtä. Paras tapa oppia ohjastamista on Pylkkäsen mielestä ollut kokemuksen ja kisaamisen itsensä kautta. Itse ohjaksiin tarttuminen tuntuu joka kerta jännittävältä, mutta radalla Pylkkänen ei mieti muuta kuin kilpailua. Innostus ravikisaamisen lajiin lähti aikanaan siitä seikasta, että Pylkkäsen isällä on valmennustalli. Virheistä ainakin Pylkkänen sanoo. Pylkkänen oli Kuopiossa astikin tiennyt Hingunniemen hevosopistosta kehuttuna paikkana. Lisäkannustusta hän kuuli vielä sitten kavereiltaan, eli valinta oli selvä ja Pylkkänen on ollut siihen tyytyväinen. – Tekemällä oppii. Muulla tavalla harjoittelu on hankalaa ja jää vähäiseksi, jos ei yleistä hevosten kanssa toimimista arjessa lasketa. Siitä sitä lähdetään ravirataa kohti, perillä valmistellaan kisapaikkaa ja kilpailua varten. Pienempänä Pylkkänsen elämään hevoset tulivat äidin ja siskon mukana kulkiessa. Parasta Pylkkäsen mielestä hänen alassaan ovat kaikesta mahdollisesta muusta huolimatta itse hevoset. Pylkkänen on sitä mieltä, että aina on parannettavaa ja kehittyä omassa tekemisessään voi jatkuvasti. Sinä päivänä kun Pylkkänen sitten valmistuu, tulee hänen nimikkeensä olemaan ravihevosten hoitaja. Vaikeimmaksi asiaksi Pylkkänen nimeää omalta osaltaan ensimmäiseksi aamulla aikaisin heräämisen, niin kisakuin koulupäivinäkin. Raviohjaksissa oleminen on ollut tiiviisti osa hänen elämäänsä vasta viimeiset viisi vuotta. – En uskalla sanoa mitään siitä, miten pitkällä opinnot on ja milloin sitä valmistuu, Pylkkänen nauraa, mutta arvelee, että tällä hetkellä olisi koulunsa osalta menossa noin puolivälissä. – Rauhassa on ainakin saanut olla, Pylkkänen tuumaa hymyillen.. 20 Keskiviikko 15. Koulu ja kisaaminen tukevat Pylkkäsen kokemuksen mukaan hyvin toisiaan. Siitä huolimatta Pylkkänen on pärjännyt hyvin. Takaisin kotona ollaan joskus illalla tai yöllä. Tyypillistä kisapäivää Pylkkänen kuvailee yksinkertaisimmillaan seuraavasti: – Aamulla aikaisin laitetaan starttihevoset valmiiksi eli niille kamppeet päälle ja kyytiin. Pylkkäsen äiti oli aikanaan käynyt Hingunniemessä koulunsa, ja poika seuraa nyt hänen jalanjäljissään. Sitten vaan ollaan raveissa, pärjätään parhaan mukaan ja nautitaan lajista. TEKST I JA KUVA NOORA LUKKARINEN Valinta hakea kouluun Hingunniemeen oli Viljami Pylkkäselle helppo. Haaveena kisaura Tulevaisuuden haaveena Pylkkäsellä olisi, että hän pystyisi joskus vielä elättämään itsensä kisauran myötä. Semmoinen päivän kisareissu kyseessä siis, raskasta se on mutta on myös sen arvoista. Hingunniemi hyvä valinta Kotoa löytyivät olosuhteet ja tausta toimia hevosten parissa, kun Pylkkäsen perhe omistaa jopa parikymmentä hevosta. Hän siis pääsi seuraamaan kilpa-ajoja ja laji näytti kivalta jo sen katsojalle, syntyi halu kokeilla hommaa itse. Nytkin koko haastattelun ajan vastaillessaan kysymyksiin Pylkkänen siistii samalla ravihevosta, jonka nimi on Carmalt Mustang. Kiuruvesi on kuopiolaiselle Pylkkäselle kotikaupunkiin verratttuna tietenkin paljon pienempi paikkakunta missä asua. Pylkkänen sinänsä omasta mielestään ei täysin ole ollut alalla pitkään vaikka se kiinnostikin ja oli mukavaa perheen kanssa yhdessä
Kun Veikko sitten pyysi äitiään lukemaan samaa kirjaa, niin hän väitti, että ”Ei siinä niin lue. Hän pääsi harjoittelemaan Tukholmassa Oopperakellariin, mistä sai valmistuttuaan työpaikan ja jäi sille tielleen Ruotsiin. 1926) ja Lea Tikkanen (s. Myös kissan hautajaiset Liisa toimitti sujuvasti samojen ”omaisten läsnä ollessa”. Sellaisen yllätyksen sai myös Elisabet-täti. Kun sota-aikana oli Suomessa vaikea elintarvikepula, hän halusi suorittaa kylmäkön koulutukseen sisältyneen pakollisen harjoittelun Ruotsissa. Liisa piti ”kirkonmeininkiä” ja ”saarnasi” puretun rakennuksen kivijalalla. Liisa sanallisesti etevänä tarinoiden keksijänä johti leikkejä, sepitti satuja, hoiti papin virkaa kissan hautajaisissa, saarnasi ja pani ojennuksen ”seurakunnan” tarkkaavaisuuden herpaantuessa hetkeksi. helmikuuta 2023 Kulttuuri Lähisuvun hänestä käyttämä nimi oli Liisa. Liisa oli Veikon ja Lean täti, Veikko ja Lea ensimmäiset serkut. 1927). Myöhemmin hän sai Ruotsin kansalaisuuden. Elisabet on ollut harrasmielinen, ja luottamus ihmistä ylempään on auttanut häntä selviytymään menetyksistä. ”Seurakuntana” olivat Veikko ja serkkunsa Lea. Terveet elämäntavat ovat osaltaan vaikuttaneet pitkään ikään. Veikko Huttunen muisteli kolme vuotta itseään vanhemman leikkitoveri Liisa-tätinsä sujuvasanaisuutta ja mielikuvitusta. Liisa Tikkanen (Tyyne Elisabet, s. Liisa luki ihan eri tavalla”. Tukholman Suomi-kodissa vierellään sisaren poika Terho Kärkkäinen.. Vielä lukutaidoton Liisa ”luki” myös lastenkirjaa ”seurakuntalaisilleen” sepittäen tarinat omasta päästään. Hyvösen lapsista nuorin. Kiuruveden Haapakummussa 4.2.1923 syntynyt Tyyne Elisabet (Liisa) o.s. Hän oli maanviljelijä Vilho Tikkasen ja toisen vaimonsa Anna Miina o.s. Ruotsissa hän on käyttänyt ristimänimeään Elisabet. Kuva: Terho Kärkkäinen Elisabet Åberg 100-vuotispäivänään 4.2. Hän avioitui olympiavuonna 1952 kokki Hans Åbergin kanssa. Kiuruvetissyntyinen Elisabet ”Liisa” Åberg täytti Tukholmassa 100 vuotta, sai kuninkaalta kirjeen mus kestää. Vilho Tikkasen ensimmäisen avioliiton vanhimpien lasten lapset olivat lähes saman ikäisinä Liisan leikkitovereita. Vilho Svärdin kuvakokoelma. 21 Keskiviikko 15. TUULIKKI KÄRKKÄINEN Kuningas Kustaan ja Silvian onnittelukirje 100-vuotta 4.2.täyttäneelle Elisabeth Åbergille. Elisabet on viettänyt viimeisiä vuosiaan Tukholmassa Suomi-kodissa, missä hän vietti 100-vuotispäiviään. Liisan sanasujuvuus ja kielellinen etevyys ilmeni myös viehtymyksenä pukea tunnelmiaan runoiksi riimittämällä vaikkapa kevätauringon alkaessa hohtaa hangilla. 4.2.1923), Veikko Huttunen (s. Ruotsin erikoisuutena tulkoon mainituksi, että kuningas lähettää 100 vuotta täyttäville kansalaisille onnittelukirjeen. Avioliitosta syntyi yksi poika, jonka kuolema syöpään vain 14-vuotiaana oli raskas koetteleHaapakummussa kannolla leikkikaverukset vas.: 1. Tikkanen täytti Tukholmassa Suomi-kodissa 100 vuotta. Jos ”seurakunta” sipisi keskenään, komensi ”pappi seurakuntaa” olemaan hiljaa. Maailmalle 18-vuotiaana Liisa lähti 18-vuotiaana sisartensa perässä maailmalle elantoa etsimään ensin Kuopioon ja sieltä pian Helsinkiin, missä hän opiskeli Hotellija ravintolakoulu Perhossa kylmäköksi
Kustantamon tavoitteena on, että nuorten ääni kuuluu ja näkyy kirjallisuudessa. Kaikille, joiden harteilla on kahdentuhannen kilon paino. Z-kirjain kustantamon nimessä tarkoittaa z-sukupolvea, 2000-luvulla syntyneitä lapsia ja nuoria. Viljalle itselleen on helpompaan kirjoittaa kuin puhua. helmikuuta 2023 Kulttuuri kuinka sinnikkäästi Vilja on kirjaa työstänyt ja kypsyttänyt. Äiti sanoi, että wau! Sitten itsekin olin, että onpa kivaa, Vilja muistelee. – Tuntuu hassulta, kun kehotetaan kirjoittamaan aiheesta, jonka tuntee, mutta olen kirjoittanut nyt aiheesta, jota en tunne. Vilja on luova ja empaattinen tyttö, joka tykkää kirjoittaa tarinoita. Vilja Kainulainen u Asuu Vieremän puolella, käy koulua Vieremällä, syntynyt 2010. Äiti Maiju sanoo, että lapsen näkökulmasta kirjan tekeminen on ollut pitkä prosessi ja hän ihmettelee, Vilja Kainulainen on kirjoittanut kirjan Pinnan alla. Kirjaa piti jatkaa, koska se oli keskeneräinen, mutta Viljaa ahdisti, tekstiä ei syntynyt. Kirjan julkistamistilaisuus järjestettiin kirjastossa tiistaina. Yksivuotias pikkusisko on vielä toistaiseksi katsomossa.. Vilja on kirjoittanut kirjan Pinnan alla, jonka on kustantanut Kustannus Z. – Iskääkin nauratti, kun hän luki kirjan, Vilja Kainulainen sanoo. Hän tiesi vain huippukohdan. Olin, että mitä. Tuo oli hyvä! Ensimmäisiä Viljan kirjan lukijoita oli mummu Saija Kainulainen. Kirjan takakannessa sanotaa, että kirja on suunnattu kaikille, joilla on rankkaa. Sitten hän sai kustannustoimittajan, joka taas auttoi eteenpäin. Laitettiin kaikki vaihtoehdot paperille ja poistettiin siitä vähitellen nimiä pois, yksi jäi jäljelle. – Ajattelin, että kirjasta tulee kurja, en saa sitä valmiiksi, mutta sitten käänsin boksin ympäri, että pystyn ja kirjasta tulee hyvä, kannattaa siis ajatella iloisesti. Vaikka kirja käsittelee surua, se on myös hauska, kirjaan mahtuu keveitäkin juttuja. Ensimmäinen työnimi oli Lammen maailma, mutta oli muitakin vaihtoehtoja, mutta mikään ei tuntunut hyvältä. – Keksin tuon nimen Pinnan alla, kun olin illalla nukkumassa. Mummu kertoi vuoroin itkeneensä ja nauraneensa kirjaa lukiessaan. Ja kaikille, jotka ovat olleet surullisempia kuin kukaan. u Äiti Maiju ja isä Jarkko, kolme pikkusiskoa. Vilja on oppinut myös, että positiivinen asenne kantaa. Vilja lähetti tekstit kustantamoon huhtikuussa ja voittajat julkistettiin seuraavana syksynä. Vilja esiintyy ensi kesänä Vaahteramäen Eemelissä kesäteatterissa, mukana ovat myös äiti Maiju ja siskot Tilhi (10) ja Hilla (8). päin. – Se oli niin suuri helpotus, että yhdessä itkettiin, Vilja kertoo. Kirjan nimi oli Viljan mukaan iso ongelma. Viljan kirjan viesti on, että pelot voi voittaa menemällä niitä Kirja kaikille, joita itkettää Vilja Kainulainen (12) on esikoiskirjailija. Olen kyllä muutoinkin aika iloinen. Kirjoitin viimeiset luvut ja ompelin ne kasaan. – Äidin mielestä kirjoitinkin sitten yllättävän paljon, Vilja kertoo. Äiti Maijun kanssa keksittiin lopulta yhdessä loppujuoni. KUKA. Hän ei ole kohdannut elämässään hirveää surua. – Mutta kirjallisuus on väylä tiedostamattaankin käsitellä ja työstää aiheita, joita ei voi muutoin käsitellä, Maiju sanoo. u Kirja Pinnan alla, kustantaja Kustantamo Z. – Sain onnitteluviestin kustantamolta sähköpostiini. Nyt minua ei enää pelota, olen päässyt pelkoni yli, Vilja sanoo. – Kirjoitin aamulla ennen kouluun menoa ja päivällä. Kun pystyy ajattelemaan onnistumista, se auttaa onnistumaan. Vilja itse sanoo, ettei oikein ymmärtänyt, kuinka rankka kirja lopulta on, koska käsittelee surua. Vilja on kirjoittanut lisää tekstiä, joka sopisi novellikokoelmaan. Ikäsarjoja oli kolme, kirjoituksia tuli satoja, joista voittajiksi valikoitui 9 kirjoittajaa. 22 Keskiviikko 15. – Sain inspiraatiota pienistä asioista, esimerkiksi kun menin lumisateeseen työntämään pikkusiskoa vaunuissa. – Joskus pelkäsin nukkua poissa kotoa, kun menin leirille ja mökille yksin nukkumaan. – Minusta on vain kiva kirjoittaa tekstejä, jotka saavat aikaan tunteita. Maiju-äiti ihmetteli aluksi, että miten oma lapsi on voinut valita aiheeksi surun. Kun Vilja aloitti kirjoittamaan kirjaa, ei hän miettinyt millainen siitä tulee, miten se loppuu. Kaikille, joita itkettää. Vilja oli silloin nelosluokalla, nyt hän käy kuudetta luokkaa Vieremällä. Viljan kirjan on kustantanut Kustannus Z, joka keskittyy julkaisemaan nuorten kirjoittajien tekstejä. Tarinoita lukiessa joko naurattaa tai itkettää. Vilja piti puolen vuoden tauon kirjoittamisessa. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Pinnan alla kertoo Aila-nimisestä tytöstä, joka menee outoon, synkkään ja salaperäiseen metsään. Vilja Kainulainen nousi kustantamon tietoisuuteen, kun hän lähetti 40 liuskaa tekstiä kustantamon järjestämään Nuori kirjailija 2021 -kilpailuun. Olin sitten, että wau! Kirja on valmis
hoilla. Barsokevitsch) on juuriltaan kiuruvetinen. Paikalla sijaitsee nykyään mm. Ihmiset tulivat tuntemaan sen myöhemmin Viktor Barsokevitschin valokuvaamona, koska silloisen lain mukaan naineen naisen edusmies oli aviopuoliso, jopa naisen omaisuuden suhteen. Harrastukset keskittyivät sitten käsitöihin. Valokuvaamo muuttui hänen avioiduttuaan Viktor Barsokevitschin kanssa miehensä nimelle. Valokuvaamon perustamisen edellytykset tulivat siten Kiuruvedeltä. Adéle lukemassa sanomalehteä käsitöiden lomassa. Edellisen yrityksen lakkauduttua Adéle perusti valokuvaamo Atelier Adéle Sallinin 1881 Kuopioon äitinsä Annan perintöraTUULIKKI KÄRKKÄINEN Teatteri Auliin näytelmän Sivulliset toinen päähenkilö on kiuruvetinen Adéle o.s. Sallin (s. Läävänsalmen talon omistivat silloin Kärkströmin perilliset, heidän joukossaan Adélen äiti. Näytelmän toinen päähenkilö, näyttelijä Saimi Swahn, taiteilija Eero Järnefeldtin puoliso. Adéle vietti lapsuudestaan merkittävän osan, alle 3 vuotiaasta ainakin noin 10-vuotiaaksi Kiuruvedellä Rapakkojoen Läävänsalmessa äitinsä Anna Kärkströmin synnyinmailla. Teatteri Aulis kertoo nyt historian toisin, naisten näkökulmasta.” Näytelmän on kirjoittanut Katja Väänänen-Grönfors, joka haluaa tuoda laatuteatteria yleisön luo perustamallaan kiertävällä Teatteri Auliilla (Aulis viittaa auliuteen tulla yleisön luo). Itsenäinen nainen Adéle Sallin oli jo nuorena itsenäiseksi kehittynyt nainen äitinsä antaman mallin mukaisesti. Muutos ei ollut helppo Muutos ”sivulliseksi” ei ollut itsenäiselle Adélelle helppo. Elinkeinovapauslaki astui voimaan tosin pian sen jälkeen, mikä saattoi osaltaan helpottaa Adélen tapauksessa. Vaatteiden ja hattujen valmistusyritys jouduttiin lopettamaan, kun toinen Adélen yrityskumppaneista, ompelija, kuoli. 3.11.1857, myöh. Tuulikki Kärkkäinen tietokirjailija “. Nimi Kärkström oli Kiuruveden kappeliseurakunnan ensimmäiselle lukkarille Paavo Kärkkäiselle (1748–1815) Kärkkäisestä hienommaksi muutettu nimi. Siitä tulee tuo ”sivullisuus”. 3.11.1857, myöh. Sallin . Barsokevitsch) itsenäisenä nuorena naisena. helmikuuta 2023 Kiuruvetinen Adéle vierailevan Sivulliset-näytelmän yksi päähenkilö Kiuruvedellä Kulttuuritalossa on vierailevana ainoan kerran esityksenä Teatteri Auliin näytelmä Sivulliset, jonka toinen päähenkilö Adéle o.s. 1879 vaatteiden ja hattujen valmistusta ja myyntiyritystä varten, jolloin Adèle oli vasta 21-vuotias. Sivulliset-näytelmän toinen keskushenkilö on taidemaalari Eero Järnefeldtin puoliso näyttelijä Saimi Svahn. … Sivullisten tarinan kertominen on merkityksellistä paitsi historiallisesta näkökulmasta, myös osana keskustelua naisen asemasta yhteiskunnassa – nyt ja menneisyydessä.” Teatteri Aulis esittää näytelmän Sivulliset vierailevana ainutkertaisena esityksenä Kiuruvedellä sunnuntaina 19.2. Avioliiton lisäksi Adélen oikeudellista asemaa heikensi se, että Viktor oli isänsä puolelta venäläinen. 23 Keskiviikko 15. Kauppaporvarioikeuksien saanti edellytti riittävää varallisuutta, lukuja laskutaitoa sekä jonkun varteenotettavan kauppaporvarin suositusta. Adélen äiti oli jäänyt nuorena nimismies Johan Sallinin leskeksi ja asui kolmen lapsensa kanssa vuodet 1860–1867 Kiuruvedellä Läävänsalmessa ennen kuin muutti Kuopioon ja osti koko korttelin nykyisen tuomiokirkon vierestä. klo 15 kulttuuritalossa Kiurusalissa. Näytelmän toinen päähenkilö, valokuvaamon perustaja Adéle Sallin (Adelaide Katarina Sallinen s. Adéle Salin oli jo nuorena itsenäiseksi kehittynyt nainen äitinsä antaman mallin mukaisesti. Adélen tarina pohjautuu Tuulikki ja Matti Kärkkäisen tutkimuksiin pohjautuvaan kirjaan Barsokevitschin valokuvaamosta. Avioituminen venäläisen kanssa rajoitti Adélen oikeuksia käytännössä vielä senkin vuoksi, ettei venäläisillä ollut Suomessa oikeutta omistaa kiinteää omaisuutta Hyvin raskas menetys Adélelle oli esikoistyttären menehtyminen kurkkumätään vuoden ikäisenä. Esitys tuo esiin samoja toiseuden ja sukupuolisen syrjinnän teemoja, mitä naiset nykyäänkin vielä kohtaavat. Kumpikin seikka lisäsi sivullisuutta ”piireissä”. ” Suomalaisen Teatterin näyttelijätär Saimi Swan ja valokuvaaja Adele Sallin, jotka jäivät maamme historiaan kuuluisien miestensä, Eero Järnefeltin ja Viktor Barsokevitschin, vaimoina. Myöhemmin syntyivät tytär Vera ja pikku Viktor. Heillä kummallakin on intohimonsa ja haaveensa oikeudesta hyvään elämään, jota rajoittaa ajan laki ja ajatusmaailma, joka avioliiton keinoin kieltää naista harjoittamasta ammattia tai hallitsemasta omaisuuttaan. Syrjään vetäytymistä lisäsi myös se, että Viktor kuului ortodoksiseen kirkkoon ja perhe sen mukana. Oli erittäin poikkeuksellista, että Kuopion maistraatti myönsi hänelle ja kahdelle muulle neidille kauppaporvarioikeudet v. Nuori näyttelijätär Saimi kohtaa ansioituneen valokuvaajan ja liikkeenharjoittajan Adelen. VB-keskus. Katja Väänänen luonnehtii näytelmää seuraavasti: ”… Eletään syksyä 1887 Kuopiossa
Kaava on yleensä sama. Esimerkiksi tekstiä ei saa lisätä, mutta musiikkia saa. Myös tarinan hahmojen uskottavuuden on säilyttävä alusta loppuun saakka. Oman mausteensa ohjaustyöhön tuo se, että siinä on vain neljä näyttelijää. Ohjaaja Suvi Happonen kertoo näytelmän harjoitusten alkaneen jo elokuussa. Se herättää myös kysymään, kenen onni perustuu siihen, että saa hallita tai kenen onni perustuu unelmiin tai hyötyyn. Tämä on alkuasetelma Mika Waltarin kirjoittamalle näytelmälle Gabriel, tule takaisin. Hän kertoo idean Gabrielin ottamisesta ohjelmistoon tulleen näytelmässä Kristiinaa näyttelevältä Teija Ratiselta. Lisäksi tällaisella pienellä paikkakunnalla yhdessä tekeminen tuo myös positiivista voimaa, Happonen toteaa. – Teija oli jo etukäteen kysynyt Juha-Pekka Rusaselta ja Kati Huttuselta, haluaisivatko he lähteä mukaan. Työryhmään kuuluvat myös Enni Kaisa Arffman, pianisti Inka Lappalainen sekä äänija valotekniikkaa hoitava Riina Karvonen, lavastuksesta vastaava Väinö Kemiläinen, mainontaa hoitava Maiju Kainulainen sekä maskeeraaja Karoliina Nuutinen. Huijari yrittää vedota ihmisen tarpeeseen tulla rakastetuksi. Voimanaiset kulisseissa Suvi Happosen lisäksi toisena näyttämön takana toimivana voimanaisena toimii näytelmän tuottaja Seija Suhonen. – Teeman ikiaikaisuus on viehättävä. – Kun teksti on hyvä, tarina kantaa. Yhteistyössä on voimaa Gabriel, tule takaisin on ensimmäinen Maalaiskaupunginteatterin ja Hulluviiman yhteistyössä toteuttama näytelmä. Kun kysyin vielä, lähtisikö Enni-Kaisa Arffman mukaan esittämään Railin osaa, tarvittavat neljä näyttelijää olivat kasassa, Maalaiskaupunginteatterissa vaikuttava Suhonen kertoo. Kohtausta harjoittelemassa Teija Ratinen, Juha-Pekka Rusanen ja Kati Huttunen. Seija Suhonen toimii tuottajana.. Esimerkiksi amerikkalaiseksi lentokapteeniksi esittäytyvä henkilö lähestyy netissä naisia. Katsojat yhteistyötä tuskin juuri huomaavat, mutta me tekijät opimme toinen toisiltamme. Vaikka Maalaiskaupunginteatterin ja Teatteri Hulluviiman yhteistuotantona toteutettava näytelmä on kirjoitettu jo vuonna 1945, etenkin nettihuijausten myötä se on ajankohtainen myös tänä päivänä. Ohjaajaksi haluttiin Teatteri HulTEKSTI & KUVAT RIITTA AIRAKSINEN luviiman Suvi Happonen. – Yhteistyön tekeminen ja kahden eri teatterin toimintatapojen yhteensovittaminen on mielenkiintoista ja kantaa varmasti hedelmää. Tällaistä Gabrielia ei ole ennen nähty, joten ehdottomasti kannattaa tulla katsomaan, molemmat teatterin voimanaiset vakuuttavat. Naisten hurmaaja Gabriel iskee silmänsä ikäneito Kristiinaan mielessään vain Kristiinan rahat. – Ehkä se, että saa tehtyä näytelmästä ehjän kokonaisuuden. – Jos on nähnyt saman näytelmän jossakin toisessa teatterissa, täällä se näyttää erilaiselta. Kysyttäessä, mikä ohjaajan työssä on haastavinta, Happonen miettii hetken. Näin tapahtuu myös tässä näytelmässä, näytelmän ohjaaja Suvi Happonen toteaa. Näytelmässä asetelmat ovat herkulliset ja jokaisella roolilla on kantava paikka täytettävänä, Happonen jatkaa. Ohjaajana Happonen tunnustautuu perinteisten toteutusten ystäväksi, joten koko perheen on helppo seurata näytelmää. Sopivan mittaiseksi katsomansa viestittelyn jälkeen hän alkaa pyytää rahaa tunteisiin vedoten. Huttunen ja Rusanen puolestaan tekevät sekä lauluettä puherooleja, Suhonen jatkaa. Niinpä pestasimme Inka Lappalaisen pianon taakse. On myös osattava asettautua katsojan rooliin ja pystyttävä nostamaan tekstistä jännitteitä esille. Ensi-ilta on 24.2.2023. – Meillä on aivan ihana työryhmä ja työryhmän jäsenet ovat pitkän linjan harrastajateatterilaisia. 24 Keskiviikko 15. He olivat suostuneet ja myös minusta idea tuntui hyvältä. Kun Kristiinan sisar Ulriika vaikuttaakin paremmalta saaliilta, Gabriel kietoo myös hänet verkkoonsa. Näytelmässä ihmisyyden teemat ovat pelkistetysti läsnä. Vaikka näytelmän oikeuksia valvova Suomen Kirjailijaliitto asettaa näytelmän toteuttamiselle tietyt raamit, ohjaajalla on kuitenkin tiettyjä vapauksia tehdä siitä omannäköisensä. Viides päärooli on musiikilla. helmikuuta 2023 Kulttuuri Rakkaani, annathan rahaa Gabriel, tule takaisin on sydämetön komedia rikkaita naisia huijaavasta hurmurista. Myöskään kasvot peruslukemilla näytelmää ei tarvinne katsoa, sillä kyseessä on komedia tai tragikomedia, tulkinnasta riippuen
Ja on meillä lisäksi sellainen 20 aarin kesäkäsityö eli mansikkamaa. Siitä riittää marjoja myös lasten perheille. Tuula kertoo tehneensä noin parikymmentä erilaista tuotetta, kuten erilaisia koreja, hedelmäkulhoja, lautasliinatelineitä, pullopiiloja, amppeleita ja kattilanalusia. Tuula toi tuohityöt nykyaikaan Tuohi ei ole pelkästään menneen maailman materiaali. – Kuljin 40 vuotta navetalla lypsyllä. 25 Keskiviikko 15. Kun sankot tulivat täyteen, isä otti koivusta tuohta ja taitteli siitä astian. Tuula käsittelee tuohen ja Juhani tekee rungosta polttopuita. Hyvä tuohi on a ja o Tuohitöitten perusteet Tuula opetteli kansalaisopiston kurssilla. Tuohityöharrastuksen Tuula aloitti kuutisen vuotta sitten. Tuohitöistä ensimmäinen muistikuva on ajalta, jolloin hän oli vasta noin neljän vuoden ikäinen. Taipumuksen kädentaitoihin lapset ovat perineet myös isän puolelta, sillä myös Juhani kertoo nikkaroineensa puusta kaikenlaista. Sitä oli tällä kohtaa 11 metriä paksulti, Juhani kertoo paikan historiasta. – Järvestä nousee haukien ja ahventen lisäksi myös lahnaa ja matikkaa. – Olin isän mukana lakkasuolla. Kaukaa materiaalia ei tarvitse lähteä hankkimaan, sillä kaatoikäisiä koivuja kasvaa Saastamoisten omalla tontilla. Kun jatkuvasti tehtiin jotakin, taito karttui siinä sivussa, Juhani kertoo. Tuulan tarinointia kuunnellessa halu tehdä koko ajan jotakin vaikuttaa perityltä ominaisuudelta. Leikkaamisen jälkeen siisnojen päät ohennetaan ja ne liimataan yhteen sopivan mittaisiksi pätkiksi. Poika on taitava puukkojen tekijä, miniä puolestaan tekee puukkoihin tupet. – Yhteen aikaan tein visakoivuisia koruja, leipälapioita ja koristeveistokelloja syntymäpäivälahjoiksi. Tämä on meidän työtila, vaikka leikkimökiksi me tätä kutsumme, Tuula Saastamoinen huikkaa ovelta. Tuula Saastamoinen leikkaa tuohen leikkurilla sopivan levyisiksi nauhoiksi. RIITTA AIRAKSINEN. Piti keksiä jotakin tekemistä. – Välillä pitää hoitaa huushollia ja käydä lenkillä, Tuula perustelee. Sen jälkeen ne ovat valmiita punottaviksi. Kun tuohi on irrotettu, sen annetaan kuivahtaa auringossa. Jo ensisilmäyksellä tulee selväksi, että nyt ollaan paikassa, jossa puuta ei käytetä pelkästään kamiinan ruokana. Ensimmäinen oppi oli se, että kaiken a ja o on hyvä ja mahdollisimman oksattomasta osasta runkoa otettu materiaali. Niihin voisi laittaa leiman Made in Kiuruvesi. Se pitää tehdä varovasti, ettei vioita tuohen alla olevaa kerrosta, Tuula kertoo. Monien töitten mallit ovat alan oppikirjoista. Omia lapsia Tuulalla ja Juhanilla on neljä. Seuraavaksi vuorossa on tuohen leikkaaminen siisnoiksi eli sopivan levyisiksi nauhoiksi. Ainainen kosteus ei ollut hyväksi marjoille, Tuula kertoo. Sisällä emännän leikkimökiksi tituleeraamassa tilassa pöydillä on Tuulan tuohesta tekemiä käyttöja koriste-esineitä. Takaosa puolestaan on isännän valtakuntaa koristeveistotalttoineen. – Paras aika ottaa tuohi irti on kesä-heinäkuun vaiheilla. – Tien 27 eli Iisalmi-Pyhäjärvi-tien tekoaikaan täältä ajettiin paljon hiekkaa. Siitä se ajatus tuohitöistä sitten lähti ja kipinä jäi kytemään mieleen vuosikymmeniksi. Sitten maatila siirrettiin pojalle ja poika laittoi navettaan lypsyrobotit. Työnjako on selkeä. – Mummo oli neulonut kävellessäänkin. – Tervetuloa. helmikuuta 2023 Kun kaartaa Pihlajamäellä asuvien Tuula ja Juhani Saastamoisen pihaan, ensimmäiseksi huomio kiinnittyy uudenkarheaan, pieneen piharakennukseen. Kun sen vielä pyyhkii vaikkapa rypsitai rapsiöljyyn kastellulla rätillä, se säilyy pehmeänä ja kiiltävänä, Tuula vinkkaa. Tuula Saastamoisen käsissä se taipuu monenlaisiksi käyttöja lahjaesineiksi. – Tuohi on siitä hyvä materiaali, että sen voi harjata ja pestä puhtaaksi pelkällä vedellä. Omaa designia ovat esimerkiksi tuohiruusut sekä tyttärelle tehty ompelukori. Nyt lumi peittää maan, mutta pariskunta kertoo tontin olevan hiekkamaata. Haastattelun lopuksi siirrytään asuinrakennukseen kahville. Viime kesänä tosin saimme talteen sadosta vain kolmasosan. Kahvin kyytipojaksi on tarjolla kotikunnailta poimituista marjoista tehtyä mustikkapiirakkaa. Se oli minusta ihmeellinen asia. Kori päivässä tai kahdessa Korin punomiseen Tuula kertoo kuluvan aikaa päivän verran, mikäli materiaali on tehty jo valmiiksi. – Ja voihan sen käyttää vaikka uunin sytykkeenä, Tuula toteaa. Tytär on osoittautunut lahjakkaaksi piirtäjäksi. Kyllästyin villasukkien neulomiseen, joten aloin tehdä tuohitöitä, Tuula perustelee. Matikkaa ja mansikoita Jotta elämä ei olisi pelkkää tuohija puutöitten tekemistä, kesäisin pariskunnan harrastusrepertuaariin kuuluvat myös sienestys, marjastus ja kalastus. Leikkurilla leikatessa niistä tulee siistit ja täsmälleen tasalevyiset. Sen jälkeen se keritään rullalle käpristymisen estämiseksi. Kuksia tein 150 kappaletta, sitten lopetin niitten tekemisen. – Ensimmäiset työt olivat niin huonoja, että niitä en haluaisi esitellä, Tuula nauraakin. Nykyään askeleet kuitenkin suuntautuvat pihan poikki asuinrakennuksesta työtilaan varsin usein, neljänä tai viitenä päivänä viikossa. Vuosien saatossa taidot ovat kasvaneet ja työn jälki on tasaista. Lankakerä oli ollut esiliinan taskussa, Tuula kertoo. Hiekanajosta keskustelu kääntyy vielä hetkeksi takaisin tuohitöihin. Montako kippoa ja koria on tullut tehtyä, sitä Tuula ei ole tullut laskeneeksi. Viime kesänä kokeilimme ottaa tuohta myös parista elävästä puusta. Ikkunasta avautuu näkymä talviselle Kangasjärvelle ja taloa ympäröiviin metsiin. Välillä mökki toimii myös monitoimitilana, kun se muutetaan yökylässä käyvien lastenlasten nukkumapaikaksi. Mitä on jäänyt yli, on myyty. Koska koti sijaitsee aivan Kangasjärven rannalla, veneen voi työntää vesille melkein kotiportailta. Setä oli puuseppä. Moni pitää tuohea menneen maailman materiaalina, vaikka itse asiassa siitä voi tehdä varsin monenlaisia ajan hengen mukaisia ekologisia tuotteita. RIITTA AIRAKSINEN Tuula Saastamoisen tekemät tuotteet ovat taatusti lähellä tuotettuja. Ja joskus hamassa tulevaisuudessa, kun tuohiastian tai korin todetaan tehneen tehtävänsä, helposti maatuvan tuotteen loppusijoitus ei ole suuri ongelma
– Olemme valmistelleet myös asiakastyytyväisyyskyselyn ja avaamme sen pian kaikkien saataville, lupaa Marjoniemi. Yhtyeeseen kuuluvat vibrafonisti Severi Pyysalo, rummuissa on Mika Kallio ja hänen kanssaan rytmisektiota täydentää basisti Timo Hirvonen. Paajanen on tullut laajemmin tutuksi muun muassa yhteistyöstään Samuli Edelmanin yhtyeessä. Torstaijazzit-sarjan avaa saksofonisti Eero Koivistoinen. Toinen puoliaika sisältää Thelonius Monkin tuotantoa. – Nyt koronan väistyttyä Peltohovin tahtotilana on olla koko kansan olohuoneena, ohjelmatarjontaa halutaan lisätä myös muille kohderyhmille, Marjoniemi sanoo. helmikuuta 2023 Matkanjärjestäjätunnus: K211/22/Mj • • • • • • • • Peltohovin toimitusjohtaja Timo Marjoniemi kertoo, että haasteellisten koronavuosien aikana on yrityksessä keskitytty lanseeraamaan Hovi Club & Stage -yökerhon ohjelmistoa nuorisolle, sillä tartuntatautitilanteessa iäkkäämpi kansa ei voinut liikkua ravintoloissa lähes ollenkaan. Helmikuussa käynnistyy yhdessä Koko Jazz Clubin kanssa Torstaijazz-sarja. Pubipuolella on karaokea ja baaripelejä. Paajasen kanssa esiintyvät basisti Timo Hirvonen, kitaristi Varre Vartiainen, kosketinsoittaja Henri Mäntylä sekä rumpali Severi Sorjonen. Torstaina 23.3. Tämän lisäksi keväällä avataan myös perinteiset tanssit kerran kuukaudessa joko perjantaisin tai lauantaisin. Saksofonisti avaa Ravintola Peltohovin Torstaijazzitsarjan avaa saksofonisti Eero Koivistoinen, hän tuo Suomijazzin superkokoonpanon Kiuruvedelle. Suomi-maisemista yhtye esittää muun muassa sovituksen sävellyksistä En voi sua unhoittaa poies, Pieni kansanlaulu sekä On Suomi kaukana pohjoisessa. Ohjelmisto koostuu Eero Koivistoisen uran varrelta kootuista sävelmistä ja sovituksista. Keväällä on vielä hotelli-ravintola Peltohovissa jazztapahtumat huhtikuussa, toukokuussa ja kesäkuussa. JYRI SALONEN TEEMU SALMINEN. zit-sarjassa on vuorossa laulajatar Mirkka Paajanen, hän esittää blues-ohjelmistoaan. 26 Keskiviikko 15. Lisäksi kuullaan Koivistoisen amerikkakvartetille tehtyjä sävellyksiä ja oman kvartetin myöhempää tuotantoa. TorstaijazHotelli Peltohovissa käynnistyvät jazzit Kulttuuri Hotelli Peltohovissa käynnistyvät helmikuussa Torstaijazz-sarjat. Eero Koivistoinen (vas.) ja yrittäjä Timo Marjoniemi. Mukana on laulajatar Etta Jamesin klassikoita
Noista teoksista tuskin tänä päivänä joutuisi enää tilille. Mervola pohti pakinassaan voitaisiinko toisen ihmisen pukeutuminen tai vähäpukeisten somekuvien julkaisu tulkita seksuaaliseksi häirinnäksi. Rikoslaissa määriteltiin vieraan valtion julkinen halventaminen rikolliseksi. Kolumni käsitteli kolmea julkisuudessa tunnettua naista tavalla, joka oli halventavaa ja leimaavaa. HELSINGIN Sanomissa (28.1.2023) oli juttu suomalaisesta hyssyttelyssä. MIELENKIINTOISIA tapauksia kaikki. Kuvataiteilija Harro Koskisen pop-taidetta edustava teos Sika-messias vuodelta 1969 sai sakkotuomion jumalanpilkasta. Kuvaaja: Juho Ruotsalainen KOTISEUTUYHDISTYS. On tärkeää pitää kiinni sananvapaudesta, emmehän ole diktatuuri, jossa harvat päättävät, mitä saa julkaista. Neuvosto katsoi, että Mervolan kolumni rikkoi Journalistin ohjeiden kohtaa, jonka mukaan jokaisen ihmisarvoa on kunnioitettava. Kiuruvedellä lottien toiminta virallistettiin vuoden 1919 lopulla. Erdo?an luonollisesti suuttui ja on todennut muun muassa, että Turkki ei tue Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Hannu Salama sai syytteen jumalanpilkasta romaanistaan Juhannustanssit vuonna 1965 ja tuomittiin ehdolliseen vankeuteen seuraavana vuonna. Elettiin pelon aikaa ja myös Fanni Luukkonen sai sen kokea, hänestä tuli "persona non grata", eli ihminen, jota ei ollut olemassa. Lisäksi Seinäjoen museot, Suojeluskuntaja Lotta Svärd-museo ja levityksestä vastaava VLMedia Oy. Turkissa ja monessa muussa maassa Koraanien polttaminen on herättänyt raivoa. Hyviä yhteyksiä suojeluskuntaan merkitsi sekin, että keväällä 1918 lotat ompelivat suojeluskunnan liput. Sika-messias kuvaa Jeesuksen tapaan ristiinnaulittua sikaa, jonka pään ympärillä on sädekehä. Iltalehdessä julkaistussa Rannan piirroksessa on kolme Erdo?ania: roikkuva Erdo?an-nukke maksaa 130 terroristia, alaston presidentti 200 terroristia ja jos Turkin päämiestä nimittää koiraksi, hinta nousee 500 terroristiin. Kiuruvetisiä lottia Suojan talolla 1920-luvulla. päivänä. Jutussa todettiin presidentti J. Luukkonen valittiin Lotta Svärdin keskusjohtokunnan puheenjohtajaksi vuonna 1929 ja hän toimi tehtävässä aina vuoteen 1944, jolloin järjestö lakkautettiin. Jutussa oli kuvana sosiaalisesta mediasta otettuja, julkisuudesta tunnettujen naisten ottamia kuvia. Asialla on doumentaristi, sotakamreeri Raimo Salo. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. K. SA-kuva Dokumentti Fanni Luukkosesta Lottajohtaja Fanni Luukkosesta esitetään dokumentti Kiurusalissa maaliskuun 15. Jäseneksi saattoi päästä 17 vuotta täyttänyt nainen, jonka johtokunta hyväksyi. Lotta Svärdin omaisuus meni selvitystyön alle ja näin ollen sovittu eläke jäi saamatta. Piirroksen ajatuksena on, että Erdo?an voisi vaatia lisää terroristeja vangittavaksi aina, kun joku pilkkaa häntä. Luukkonen teki vaatimattoman käännöstyön ja yritti ottaa yksityisoppilaita, olihan hän koulutettu opettaja, mutta töitä ei ollut ja terveyskin alkoi pettää. helmikuuta 2023 Hotelli Peltohovissa käynnistyvät jazzit reilustisii KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka tykkää laskiaispullista hillolla ja kermavaahdolla. Kyse oli Stalinin ja Neuvostoliiton julmuuksien hyssyttelystä. Päätöksestä äänestettiin. He olivat tunnettuja paikkakuntalaisia, muun muassa papin, apteekkarin, kirkkoherran, kauppiaan ja johtavien maanviljelijöiden vaimoja ja sukulaisia. Dokumentin kuvauksesta, käsikirjoituksesta ja leikkauksesta vastaa Raimo Salo. Vaikkapa nyt Erdo?anille, vaikka iso ja vaikutusvaltainen mies onkin. TOIMITUS Kiuruveden lottien toiminta virallistettiin vuoden 1919 lopulla Suomessa lottatyö alkoi epävirallisena toimintana kansalaissodan aikana. Kiuruvetiset olivat aktiivisia, sillä valtakunnallinen keskusjärjestö aloitti vasta 1921. Ei ollut työpaikkaa minne mennä ja näin ollen ei tulojakaan. SILTI Ruotsi seisoo sananvapauden takana, vaikkakin se olisi mautonta ja pyhää kirjaa loukkaavaa, kuten Koraanin polttaminen. Läsnä tilaisuudessa oli 50 henkilöä. Myös Suomessa pilapiirtäjä Ville Ranta on kokeillut sananvapauden rajoja. Paasikiven tähdentäneen lehdistölle jatkosodan jälkeen, että ”maa kokonaisuudessaan saa maksaa ne ikkunat, jotka sanomalehtimiehet lyövät rikki”. On syytä nostaa esiin, että Suomessa Jumalan pilkkaaminen julkisesti on rikos. Sananvapauden ja ilmaisunvapauden rajoittaminen on myrkkyä demokratialle, vapaaseen lehdistöön ei sovi sensuuri. Julkaisutoimintaan kuuluu vastuu, joka tarkoittaa, että tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. SANANVAPAUTEEN liittyviä tapauksia on ollut Suomessa esillä muitakin. Dokumenttiprojektia tukevat Puolustusvoimien tukisäätiö, Valto Pernun säätiö ja Vapaussodan invalidien Muistosäätiö. Äänislinna 1942.08.16. Tällöin perustettiin suojeluskunnan alainen Kiuruveden Lotta Svärd -niminen naisosasto. Dokumentti on valmistunut elokuussa. – Kun nämä asian minulle selvisivät ja huomasin, miten vähän nykyajan ihmiset hänestä tietävät, päätin vuonna 2019, että teen Fannista dokumenttielokuvan. 27 Keskiviikko 15. Mielenosoituksia on ollut esimerkiksi Britanniassa, Pakistanissa, Syyriassa, Iranissa ja Afganistanissa. Julkisen sanan neuvosto antoi langettavan päätöksen Keskissuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervolalle pakinoivasta kolumnista. Eikä tässä kaikki. Sananvapaudesta SAMA henkilö, tanskalais-ruotsalainen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan, poltti Koraanin niin Turkin Tukholman suurlähetystön kuin Kööpenhaminassa moskeijan lähistöllä. Muonitustyöt tehtiin suojeluskunnan päämajassa nuorisoseurantalolla,. Kansalaissodan jälkeen lotat toimivat järjestymättömänä auttaen suojeluskuntalaisia erilaissa toimissa, kuten tilaisuuksien järjestämisessä. Ketkäpä näitä hommia osasivat paremmin tehdä kuin naiset. Johtajatar Fanni Luukkonen saapuu Äänislinnaan (vastaanotto asemalla). Paikkakunnalla vieraili Kuopion Lotta Svärd -piirin kansliapäällikkö tehden selkoa tästä toiminnasta. Dokumentin ensi-ilta li Seinäjoen Suojeluskuntaja Lotta Svärd-museolla 9.11.2022. Koraanin polttamista suunniteltiin uutisten mukaan myös Suomessa Natoa vastustavan mielenosoituksen yhteydessä. Kyyjärveläinen dokumentaristi Raimo Salo on tehnyt henkilökuvadokumentin Lotta Svärd -järjestön johtaja Fanni Luukkosesta. Kiuruveden paikallisosaston ensimmäiseen johtokuntaan kuuluivat rouvat Miina Huttunen, Hilja Viljakainen, Tyyne Wäänänen, Saimi Forsblom, Ida Niskanen, Hilja Kärkkäinen, neidit Hilja Kankkunen ja Hilja Ruotsalainen. Fanni Luukkonen antoi kaikkensa rakastamalleen Lotta Svärdille ja dokumenttielokuva on kunnianosoitus "post mortum" ja tuleville sukupolville muistutus tinkimättömästä velvollisuuden kutsusta, Salo sanoo. Sotakamreeri Raimo Salo on haastatellut vuosina 2011–2012 lähes sata lottaa heidän kokemuksistaan. Elettiin itsesensuurin aikaa. YK:n ihmisoikeuskomitea on kylläkin useasti vaatinut Suomea poistamaan uskonrauhan rikkomisen lakipykälän, koska se rajoittaa sananvapautta. Luukkonen kuoli 65-vuotiaana sydänkohtaukseen lokakuussa 1947, mutta palasi vielä julkisuuteen hautajaisissaan, jotka olivat suuri tapahtuma Ii:ssä ja joista kirjoitettiin näkyvästi lehdistössä ja samalla Fanni Luukkosen kunnia sai näin palautuksen. Kurdiryhmän aktivistit nostivat Turkin presidentti Recep Tayyip Erdo?ania esittävän nuken roikkumaan jaloistaan Tukholman kaupungintalon ulkopuolella. Näissä haastatteluissa esille nousi sodan jälkeinen aika ja se mitä tapahtui, kun suojeluskunta ja sen tukijärjestö Lotta Svärd kiellettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta. Kiuruvedelläkin paikkakunnan naiset avustivat suojeluskunnan ja rintamalle lähtijöiden ruokinnassa sekä vaatettamisessa. Vaatteet tehtiin kotona ja ompelimossa
– Pätkän loppu piti tulla varovaisesti ja huollossa alettiin sitten tutkia syytä äänelle. – Ison tien osuus meni vauhdikkaasti, mutta pienellä tiellä ja risteyksissä vaihdelaatikosta johtuen hävittiin niin paljon, että toinen sija oli tosiasia. – Välillä tämä on vaikeaa, mutta oli tässä rallissa myös paljon hyvää. 28 Keskiviikko 15. helmikuuta 2023 Urheilu Jari Huttunen oli pitkään WRC2-luokassa kolmannella sijalla, kunnes lukuisat ongelmat alkoivat haitata matkantekoa Uumajan lumisilla ja jäisillä erikoiskokeilla. Katse seuraaviin koitoksiin, Huttunen päätti. Ennen ulosajoa he olivat olleet WRC2-luokassa kolmannella sijalla. Senioreiden kaksivetoisissa käytiin tiukkaa sekuntitaistoa, jossa Kiuruveden UA:n Marko Kesti sijoittui Ford escort RS 2000:lla seitsemänneksi yhdessä lapinlahtelaisen kartanlukijansa Juha Toivasen kanssa. Seuraava Historic-osakilpailu on 25.2. Kuhmoisissa. He jäivät luokan voittaneista Kontiolahden Riku Turusesta ja Tohmajärven Heikki Hämäläisestä 14,9 sekuntia.. Ruotsalainen onnistui Kontiolahdella jatkui puolestaan harrasterallisarja, jonka Ladyt-luokkaan osallistui kartanlukijana kiuruvetinen Päivi Ruotsalainen. Autourheilijoilla oli vaihtelevaa Tekniset viat päättivät Jari Huttusen matkanteon MM-rallissa. – Toivottavasti auto saadaan siihen mennessä kuntoon, Alliset pohtivat. Kolmannella erikoiskokeella auto alkoi kuitenkin pitää ylimääräistä ääntä. Allisten kilpailu alkoi varsin hyvin, sillä yleiskilpailussa kaksikko oli kymmenen parhaan joukossa ja johti omaa luokkaansa. Kyseiset pätkät olivat kuitenkin valitettavasti kisan pisimmät, ja niinpä neljännen erikoiskokeen alkuosuudella eräässä risteyksessä kaikki vaihteet pakkia lukuunottamatta hävisivät Allisten autosta. Tämän jälkeen joitakin vaihteita löytyi ja matka jatkui. Yleensä tällaisissa tilanteissa voi vielä pelastua, kun vaan pitää kaasun pohjassa, mutta nyt auto upposi syvemmälle, Huttunen kertasi Facebook-sivullaan. – Tulin mutkaan vain liian kovaa. Hän ja ylivieskalaiskuljettaja Maria Sorvisto sijoittuivat BMW 325i:llä luokassaan toiseksi, vain 1,4 sekuntia kärjelle hävinneinä. Allisille kakkossija Kiuruvetisiä oli kilpailemassa viime viikonloppuna myös Hämeenlinnassa, missä ajettiin kauden toinen Historic Rally Trophyn osakilpailu. TEKSTI AKU LAATIKAINEN KUVA JAANUS REE/RED BULL CONTENT POOL Kiuruvetisen Jari Huttusen ja hänen kartanlukijansa Antti Linnakedon taival Ruotsin MM-rallissa kulki hyvin aina lauantai-iltapäivään saakka. Auto saatiin lopulta katsojien avustamana takaisin tielle, mutta haaverissa tuhraantui yli kolme minuuttia ja niinpä Huttunen ja Linnaketo menettivät mahdollisuudet taistella hyvistä sijoista. Auto tosin saatiin parsittua vielä huollossa kasaan sunnuntaita varten, mutta viimeisenä ajopäivänä Skoda sanoi lopullisesti sopimuksensa irti, ja niinpä edessä oli keskeytys ohjausongelmien vuoksi. Voiton nappasivat Tanja Rautio Ylivieskasta sekä hänen oulaistelainen kartanlukijansa Iiris Mäkikangas. Hän ajoi myös kertaalleen ulos. Viimeisellä pätkällä oli vielä pituutta 15 kilometriä ja se sisälsi paljon risteyksiä, mutta silti Alliset eivät aikoneet antaa periksi, vaan lähtivät yrittämään. – Risteyksessä oltiin paikoillaan noin 10–15 sekuntia. Erikoiskokeella 12 alkoivat kuitenkin ongelmat, kun he päätyivät lumipenkkaan ja jäivät sinne jumiin. Niko Allinen ja hänen kartanlukijansa Marko Allinen ajoivat tuttuun tapaan vuoden 1975 enintään 1300-kuutioisten autojen luokassa Ford Escort 1300 GT:llä. Lisäongelmia tuli erikoiskokeella 14, kun Skoda Fabian vaihdelaatikko meni rikki. Takkiin tuli kuitenkin niin paljon, että luokassa hankittu johto suli alle viiteen sekuntiin. Kotimaan kamaralla Allisen veljekset menestyivät Historic Rally Trophyssa. Voiton luokassa veivät Mäntsälän Moottorikerhon Ilkka ja Jere Haljala, jotka olivat 4,5 sekuntia Allisia nopeampia. Mitään näkyvää ei löytynyt, joten lähdimme päivän kahdelle viimeiselle erikoiskokeelle, Alliset kertasivat kisan kulkua Egypti Racing Teamin Facebook-sivulla
KK siirtyi voittojen myötä sarjataulukon piikkipaikalle. Tossavainen oli myös naisten juniorisarjojen paras nostaja IPF-pisteissä (67,78 pistettä) ja hänen maastanostotuloksensa oli suurin kaikki naisten ikäja painoluokat huomioiden. Kolmannen erän alussa RU hieman säikytteli KK:ta tulemalla kahden maalin päähän, mutta lopulta kiuruvetiset karkasivat muutaman ylivoimamaalin turvin selvään 3–8 -voittoon. AKU LAATIKAINEN Siiri Tossavainen oli myös naisten juniorisarjojen paras nostaja IPF-pisteissä ja teki kaikista naisista parhaan maastanostotuloksen. painen torjuivat lauantaina yhteensä 18 kertaa ja sunnuntaina Maja sekä Aatu Remes vaivaiset 12 kertaa. vieraissa Polvijärven Urheilijoita vastaan. helmikuuta 2023 KK-81:n miehet pudotuspeleihin Kiuruveden Kiekko-81:n miehet katkaisivat kolmen ottelun mittaisen tappioputkensa Savo-Karjalan kolmosdivarissa, kun joukkue kukisti lohkojumbo Rantasalmen Urheilijat selvin numeroin 3–8 vieraskaukalossa. Tällä hetkellä KK on lohkossaan kuudennella sijalla. RU olikin pakotettu aikalisään jo ennen ensimmäistä erätaukoa. Vaikka ottelu olikin vieraissa, otti KK isännän otteet heti ensimmäisessä erässä, johon se takoi kolme maalia ja onnistui samalla pitämään oman päänsä puhtaana. Kilpailupaikkana toimi Liikuntakeskus LIKE Hämeenlinnassa. U14 piikkipaikalle Myös KK-81:n U14-joukkue haki täydet pisteet selvin lukemin, kun se kohtasi AA-jatkosarjan peleissä lauantaina Kontiolahdella Kajastuksen ja sunnuntaina Joensuussa Jokipojat Punaisen. KK:n maalit tekivät pistepörsAKU LAATIKAINEN JUHA PENNANEN KK-81:n miehillä on runkosarjaa jäljellä enää yksi ottelu, jonka jälkeen on aika suunnata katseet pudotuspeleihin. Sunnuntaina kilpalavoille nousi Kiuruveden Urheilijoiden todella aktiivinen kilpailija ja viime aikoina myös erinomaisesti menestynyt nuori Siiri Tossavainen, joka kilpaili sarjassa alle 84 kg alle 23-vuotiaiden ikäryhmässä. Miesten edustusjoukkue pelaa runkosarjan viimeisen ottelunsa 18.2. Seuraavan kerran joukkue on tositoimissa ensi sunnuntaina Kiuruvedellä KalPa Keltainen Etelää vastaan.. Tulos koostui 160 kg:n jalkakyykystä, 77,5 kg:n penkkipunnerruksesta ja 190 kg:n maastanostosta. Tossavaisen huima kisavire jatkuu myös tämän vuoden puolella, kun kisoista mukaan lähti SM-kulta Tossavaisen henkilökohtaisella yhteistulosennätyksellä 427,5 kg, joka oli huima 27,5 kg:n parannus Siiri Tossavaiselle SM-kultaa KIURUVEDEN URHEILIJAT Kiuruveden Urheilijoiden voimailija teki jälleen omia ennätystuloksiaan. Tehoille pääsi täten pitkä liuta pelaajia: Topias Tikkanen (7+2), Juho Pennanen (1+5), Nestori Kärkkäinen (0+6), Lauri Väänänen (2+3), Niilo Matsi (2+2), Joona Hyvärinen (1+3), Leevi Ratinen (1+2), Aleksanteri Svärd (2+0) sekä Aleksi Kaikkonen ja Tino Koskinen (1+1) ja Miro Nukari (1+0). 29 Keskiviikko 15. Myös U14 haki vieraista täydet pisteet ja nousi sarjakärkeen. Lopullinen sijoitus runkosarjassa ja tulevien puolivälierien vastustaja määräytyvät päätöskierroksen jälkeen. Jalkakyykkytulos on Tossavaisen oma ennätys, ja penkkipunnerruksessa sekä maastanostossa hän sivusi omia ennätyksiään. viime elokuun varustevoimanoston MM-kisoihin. Myös maalivahti Miska Ruotsalainen onnistui, torjuen 34 kertaa. Arkistokuva. AKU LAATIKAINEN sin viidennellä sijalla oleva Niko Nuutinen (2+2), Jonne Koljonen (1+3), Riku Räty (2+1), Tatu Oksanen (1+1) ja Teemu Tikkanen sekä Lari Lappalainen (1+0). Tuloksen myötä KK-81:n pudotuspelipaikka varmistui. Vastustajien maalivahdit hikoilivat huomattavasti enemmän (Kajastuksen maalivahti 37 ja Jokipoikien 39 torjuntaa). KK otti heti molemmissa peleissä alusta asti kuskin paikan ja vei lauantain pelin lukemin 4–12 ja sunnuntain ottelun 1–7. Suomen Voimanostoliitto sekä Team LIKE ry järjestivät viime viikonloppuna varustevoimanoston SM-kilpailun kaikille ikäluokille. Toisen erän KK onnistui niin ikään viemään nimiinsä, ja niinpä päätöserään lähdettiin selvistä 1–5 -lukemista. Maalivahdit selvisivät helpolla, sillä Emil Maja ja Väinö KempPaikka playoffeissa varmistui komealla vierasvoitolla
– Laajan tietotaidon lisäksi hänestä paistaa aito innostus liikunnan saralla toimimiseen. T16 2,4 km: 1) Anna Ritvanen Kalliokylä 8.02, 2) Viivi Kiminki Kirkonkylä 9.22. Hän ajattelee liikunnasta ja urheilusta kokonaisvaltaisesti ja on vahva lenkki seurojen välisessä yhteistyössä. Kiuruvetislähtöinen liikunnan ja urheilun ammattilainen Batu Lempinen on koonnut ”Hyväntekeväisyyttä kaikilla aisteilla est 1996” -nimisen toimijajoukon tukemaan kiuruvetisiä liikunnan, kulttuurin ja yleensä positiivisesti kiuruvetisiä ja kiuruvetisyyttä esille tuovia “hyväntekijöitä”. N45 2,4 km: 1) Terhi Mäki 7.04. Pojista paistaa halu edelleen kehittyä ja kasvaa niin urheilijoina kuin ihmisinäkin, lahjoituksen perusteluissa mainitaan. P10:ssä Niilo Auvinen oli neljäs ja P12:ssa Eetu Herranen seitsemäs. Ensimmäinen osakilpailu keräsi yhteensä 37 kilpailijaa. Pihla Jaaranen sijoittui pistesijalle viidenneksi. ADOBE STOCK Rahasumma lahjoitettiin viikonlopun Iivo-cupin yhteydessä. – Isä, Mikko Kouvalainen puolestaan tekee mahtavaa työtä Kiuruveden Urheilijoiden ohjaajana sekä valmentajana. “. P12 2,4 km: 1) Eetu Herranen Honkaranta 8.13. – Mikko on liikuntakasvattaja yli lajirajojen, ja juuri hänenlaisistaan oikeasti kasvaa ja kehittyy suomalainen liikuntakulttuuri nyt ja tulevaisuudessa. P8 1 km: 1) Emil Mäki 3.51, 2) Veikko Tikka Koivujärvi 5.49, 3) Jare Pappila Kirkonkylä 7.08, 4) Oskari Nousiainen 7.24. T10-sarjassa Lily Räty sijoittui kolmanneksi ja Iida Siponen kuudenneksi. Myllylän perässä Emilia Siponen oli kolmas, Enni Pennanen viides, Silja Auvinen kuudes, Anna Siponen seitsemäs, Katariina Peltola yhdeksäs ja Ronja Nousiainen kymmenes. kello 18 alkaen. – Olli ja Niilo Kouvalainen ovat tuoneet kotikaupunkiamme esille erittäin myönteisellä tavalla jo usean vuoden ajan. Kilpailu oli osa Iivo-cupia. Monipuolinen urheilijaperhe sai ison avustuksen Mikko, Olli ja Niilo Kouvalainen vastaanottivat 1000 euroa. Kakkossijoille ylsivät P8-sarjassa Emil Mäki ja T12:ssa Aino Myllylä. Viime lauantaina pidettyjen hiihtokilpailuiden yhteydessä joukko Jaaranen hiihti sijalle 11. Miitta Huttunen hiihti sijalle 12. T10 1,5 km: 1) Lily Räty Kalliokylä 5.32, 2) Iida Siponen Kalliokylä 5.50. KIURUVEDEN URHEILIJAT Pojat ovat iloisia, hyväkäytöksisiä ja topakoita urheilijanuorukaisia, jotka kisaavat useassa lajissa ihan kansallisella huipulla. Jänteen hallilla vapaalla tyylillä poutaisessa nollakelissä. AKU LAATIKAINEN Aamun kirpeästä pakkaskelistä huolimatta suksicrossi päästiin viemään läpi 73 kilpailijan voimin. Yksi palkintopallisija tuli vielä T14-sarjasta, jossa Iida Pennanen hiihti kolmanneksi. T14 2,4 km: 1) Pihla Jaaranen Rytky 7.15, 2) Martina Auvinen Laukkala 9.28. Mikko on työnsä ohella osallistunut vuosikausia isolla panoksella kaupungin koululiikunnan toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä kisojen ja tapahtumien järjestämiseen. NYL 4,2 km: 1) Tarja Viertorinne 13.02 Tämän talven toinen osakilpailu hiihdetään Jänteen hallilla perinteisellä tyylillä keskiviikkona 15.2. Ohessa tulokset: T6 200 m: 1) Anni Kemiläinen Haapakumpu 1.00, 2) Vilma Siponen Kalliokylä 1.54. AKU LAATIKAINEN Kiuruveden Kylä-cupin hiihtojen kymmenes toimintakausi käynnistyi keskiviikkona 8.2. P10 1,5 km: 1) Niilo Auvinen Laukkala 6.13, 2) Miro Lonkila Kalliokylä 7.59, 3) Arttu Tikka Koivujärvi 8.08, 4) Eero Nousiainen 8.35. Etenkin P16-sarja oli jälleen Kiuruveden Urheilijoiden näytöstä, sillä seura nappasi kolmoisvoiton järjestyksellä Niilo Kouvalainen, Iiro Säisä ja Arttu Ritvanen. T12 2,4 km: 1) Silja Auvinen Laukkala 7.43, 2) Anna Siponen Kalliokylä 7.54, 3) Miia Nousiainen 8.32, 4) Ronja Nousiainen Rytky 9.30, 5) Katariina Peltola Kirkonkylä 9.31, 6) Saana Jaaranen Rytky 9.32, 7) Julianna Jauhiainen Kirkonkylä 9.51. MYL 4,2 km: 1) Niilo Kouvalainen Kirkonkylä 10.07, 2) Kalle Kauppinen 10.16, 3) Arttu Ritvanen Kalliokylä 10.34, 4) Janne Kainulainen 11.03, 5) Lauri Varis 11.55. Hiihdon Kylä-cup pääsi vauhtiin Kylä-cupin ensimmäisiin hiihtoihin osallistui 37 kilpailijaa. Suksicrossissa hiihdettiin vapaalla tyylillä ensin aika-ajot, minkä jälkeen olivat erähiihdot. M60 2,4 km: 1) Teijo Niskanen Koskenjoki 7.00, 2) Martti Tenhunen Toiviaiskylä 7.09, 3) Paavo Niskanen Koskenjoki 7.25, 4) Antero Autio Kirkonkylä 7.28, 5) Juhani Niinimäki 8.03. 30 Keskiviikko 15. P6 200 m: 1) Pekka Tikka Koivujärvi 1.14. Mikko on erittäin tuttu näky kaupungin liikuntapaikoilla läpi vuoden. helmikuuta 2023 Urheilu Kotikisoista kahdeksan palkintopallisijaa Kiuruveden Urheilijoiden juniorihiihtojoukkue menestyi mainiosti lauantaina 11.2. Oli aikanaan huippujuttu saada Kouvalaiset Kiuruvedelle. kotipitäjän suksicrossikilpailuissa saavuttaen yhteensä yhden sarjavoiton, kolme hopeaa, neljä pronssia sekä seitsemän pistesijaa. Veljekset hoitavat myös koulutyön kunnialla ja ovat olleet vuosien ajan mukana kaupungin liikuntatapahtumissa myös ohjaajaja toimitsijatehtävissä. Lisäksi Saana KIURUVEDEN URHEILIJAT Lisäksi Kiuruveden Urheilijat saavutti seitsemän pistesijaa Iivo-cupin suksicrossista. halusi muistaa Kouvalaisen perhettä 1000 euron lahjoituksella, mikä on harvinaisen suuri rahamäärä Kiuruvedellä jaettavaksi. Pojat ovat iloisia, hyväkäytöksisiä ja topakoita urheilijanuorukaisia, jotka kisaavat useassa lajissa ihan kansallisella huipulla
Työttömän päivä on ajan tappamista. Mallikappaleet ovat nähtävinä lehtemme akkunassa. Kun Veikko Knuutinen ammentaa sitä saaveihin ja pönttöihin, välkkyy vedessä auringon valo. Kirkkaalla vedellä ei yksistään elä. Herätysliikkeen sisällä on joskus määritelty liikkeen identiteetti juuri veisaamisen kautta: ”Herännäisyys Yhteisvastuukeräyksen hyväksi lipaskeräys kaupoissa kello 9–15. DOSTOJEVSKI Viikon miete Vitsikästä Kuopiolainen mies on lähdössä Pöljälle ja kyselee bussikuskilta: – Paljonko maksaa meno Pöljälle. Oikein kateeksi kävi, kun hän lähti läikyttelemään kuormimineen. Mitalin halkaisija on 10,5 sm ja paino 500 grammaa. Tästä päätetään maaliskuun aikana. Hyvä vesi on suuri luontaisetu – moni maksaisi siitä melkein mitä tahansa. Tuo tuommoisenaan olisi mukava juttu. Elon väliselle puistoalueelle. Toisella puolella on suokuokan terä, teksti ”Raivaajien työn perustalle” sekä vuosiluvut 1873–1973. on Siionin virsiä veisaava joukko.”. Kaikesta on tingitty, eikä resursseja enää ole. Maantielle näimme, miten Veikko Knuutinen ammensi vettä. Hukassa oltaisiin ellei Metsätyöväen liitosta tulisi korvausta. Yhdessä veisaaminen on eri ikäisiä ja eri puolilla Suomea asuvia heränneitä eli körttiläisiä kaikkein voimakkaimmin yhdistävä tekijä. Mikä Knuutisen kohdalla kiikastaa. YHTEISVASTUUN LIPASKERÄYS 18.2. Jo aikaisemmin on kaavailtu, että patsasta rahoitettaisiin myytävillä mitaleilla. Nyt oli murtomäkeläisen Leena Turpeisen vuoro. (Kiuruvesi-lehti 21.2.1973) Vesikuorma pihassa. – Pystyykö kukaan elättämään 4 500 markalla nelihenkisen perheen, jos joutuu ostamaan ihan kaikki polttopuusta alkaen. (Kiuruvesi-lehti 21.2.1973) Viikosta viikkoon 50vuotta sitten Ehdotus Kiuruveden 100-vuotismitaliksi Kipu ja kärsimys ovat aina välttämättömiä saadaksemme suuren älykkyyden ja suuren sydämen. Patsashankkeeseen on liittynyt monenlaisia versioita. MENOVINKIT Veisuuspiiri kello 13 seurakuntatalon takkahuoneessa, Veisataan Siionin virsiä. Uskon, että suurilla miehillä on oltava suurta surua maan päällä. Janoonsa sitä juo lasimääriä, kahvi tulee aidonmakuista ja pyykin saa valkoiseksi. Ensiksikin Knuutisilla on vesimatkaa puoli kilometriä – vedelle tulee hintaa. Ensi kesänä kunta täyttää 100 vuotta ja on pohdittu, saataisiinko siihen mennessä paljastetuksi toinen muistomerkki, eräänlainen kunnan 100-vuotismuistomerkkipaalu, joka sijoitettaisiin Kunnantalon ja Valtionvirastotalon edustalle. Tämmöistä vettä tavoittaa harvoin. Joka tapauksessa vaskeen valettu Kiuruveden raivaajatyötä symbolisoiva mitaliehdotus on kaunis ja vaikuttava. Hän on työtön. Kirkas lähdevesi luontaisetuna – eikä sitten mitään muuta Lähteessä riittää puhdasta ja kirkasta vettä. Kiuruvedeltä on lähtöisin kaksi nimekästä kuvanveistäjää. Hän näki, samoin kuin Ruotsalainenkin, että muistomerkin saaminen heinäkuun alkuun mennessä on mahdottomuus. Toinen puoli kuvaa kynnöstä ja tekstinä on ”Kiuruvesi”. Mutta tapaus jää kovin pinnalliseksi niin kuin yleensä kaikki nähty, ellei sitä vie syvempiin yhteyksiin. Toiseksi: Kun hän raahaa vesiastioita sisälle, ahdistaa miehen rintaa pahasti – hänellä kun ei juuri muuta ole kuin tuo asunto ja kirkasta vettä. helmikuuta 2023 Taiteilija Leena Turpeinen, joka oli kutsuttu asiantuntijaksi, esitteli valmistamansa mitalinmallikappleet. VEISUUPIIRI 16.2. Bussikuski vastaa: – Se on sama hinta kaikille, eli 5,50 euroa. Tavoitimme sen Pirttimäen ja Lahnasten väliltä. Lopullista päätöstä tästä ei ole vielä tehty. Toista vuotta on ollut yhtäjaksoisesti. Ryönänjoelta kotoisin olevaa Antero Ruotsalaista on jo kuultu aikaisemmin. Poliisin tilastojen mukaan myös väkivaltarikollisuus on lisääntynyt Suomessa vuosina 2015–2021 alle 18-vuotiaiden keskuudessa. Kouluterveyskysely 2021 paljastaa, että kouluväkivaltaa kokee viikoittain lähes 40 000 nuorta. Hälyttävintä kasvu on 12–14-vuotiaiden ikäluokassa, peräti 134 prosenttia. Vesi on helmenkirkasta ja hyvänmakuista. Kotimaassa Yhteisvastuun tuotot ohjataan Aseman Lapset ry:n ja seurakuntien kautta nuorten väkivallan ehkäisyyn ja sovitteluun. Kiuruveden patsastoimikunta sai katseltavakseen valmista työtä kokouksessaan perjantaina. Sillä ei elä. On ajateltu saada raivaajan työtä kuvaava muistomerkki kirkon ja Ol. Patsastoimikunnan kokouksesta jäi se käsitys, että nyt kunnan juhlavuonna voitaisiin patsashanke panna vireille ja saada esimerkiksi taiteilija Turpeisen suunnittelema mitali myyntiin. 31 Keskiviikko 15. Siihen mennessä voisivat kiuruvetiset sanoa mitalista oman käsityksensä
15: 16. La 18.2. 21.07.1928 Kiuruvesi k. ja 28.2. iso sali. Kanttoriin voi olla yhteyKanttoriin voi olla yhteydessä, jos jollakin kylällä dessä, jos jollakin kylällä halutaan järjestää virsi-ilta halutaan järjestää virsi-ilta joko uusiin tai entisiin joko uusiin tai entisiin virsiin tutustuen. Ruokana arkilounas klo 11. klo 9 klo 9 Ti 21. Ke 15. Kastettu Kastettu Janni Iida Emilia Janni Iida Emilia Ruotoistenmäki Ruotoistenmäki p. klo 12 Ma 20.2. klo 18. Jokaisella meistä on myös haasteemme ja kipupisteemme, jotka yhdistävät meitä ja kutsuvat tukemaan toisiamme. kuoro. Kristittynä elämisestä minulle tuli ensimmäisenä mieleen rakastettuna oleminen ja että Jeesus on luvannut olla kanssamme joka päivä. klo 14.30 Pe 17. Tästä ihmisestä rakkaus sitten virtaa toisiin. klo 16 Ke 15. Hänen kanssaan halutaan pitää yhteyttä, viettää aikaa ja vaihtaa kuulumisia. Jatkeheti messun jälkeen. xxxxkuuta 2021 To 16.2. Kirkkoseurat srk-talolla. Muistaen Helena-sisko Ari Sanna perheineen serkut perheineen Siunaus toimitettu 4.2. Sukulaisiamme emme voi valita, mutta ystävien suhteen on enemmän valinnan varaa. seurakuntatalon pihapiirissä. La 25.2. Laskiaissunnuntai Laskiaissunnuntai klo 10 klo 10 Messu, Ry:n kirkMessu, Ry:n kirkkopyhä (Martti Sallinen, kopyhä (Martti Sallinen, Häyrynen, Pirkkalainen) Häyrynen, Pirkkalainen) klo 11–14 klo 11–14 Koko perheen Koko perheen Laskiaismäki –tapahtuma Laskiaismäki –tapahtuma seurakuntatalon pihapiirissä. Sen sijaan voimme oppia myös eri tavoin ajattelevilta ja toisin uskovilta ihmisiltä. pirkkalainen@evl.fi. klo 10 To 23.2. Pakkasrajana -15 jolloin taPakkasrajana -15 jolloin tapahtuma on seurakuntatalon pahtuma on seurakuntatalon sisätiloissa. klo 18 Ry:n vuosiRy:n vuosikokous ja lauluseurat ry:llä. Su 19.2. Ti 21.2. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi konttori@kiuruvesilehti.fi Kuolleet Seurakunnat Siunaus toimitettu Kiuruveden kirkossa läheisten kesken. Ti 21. 77 v. klo 16 IltaperheIltaperhekerho. klo 10 AamuperheAamuperhekerho kerho PÄIVÄKERHO, PÄIVÄKERHO, kasvatuksen kasvatuksen tilat tilat Ke 15. klo 12 Lähetyspiiri, Lähetyspiiri, takkahuone. klo 18 La 25.2. klo 16 Safkasankarit kokkikerho, Safkasankarit kokkikerho, kasvatuksen tilat kasvatuksen tilat Pe 17. kerho. Huolimatta siitä paljonko rukoilemme tai miellämmekö itsemme kristityksi tai hyväksi ihmiseksi, niin Kristukselle olemme valtavan rakkaita. Rakkauden tulen on tarpeen levitä koko maailmaan, mutta sen kipinä syttyy aina ihmisestä ihmiseen. 017 770 0421 Mukana elämän Mukana elämän iloissa ja suruissa iloissa ja suruissa Kiuruvesi-lehti Kiuruvesi-lehti p. Kiitos Elsaa hoitaneille. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta. Lappalainen s. Hengelliset Eilen vietettiin ystävänpäivää. ja 24.2. kokous ja lauluseurat ry:llä. takkahuone. Mäenlaskua ja yhdessäoloa. On hyvä, ettei lakikaan salli esimerkiksi sananvapauden varjolla uskonrauhan rikkomista tai kunnianloukkausta. Kristittyinä meitä kutsutaan palvelemaan, auttamaan ja asettumaan vähäosaisten rinnalle. sisätiloissa. iso sali. Mäenlaskua ja yhdessäoloa. Jumala valitsee jonkun suuresta nimettömästä ihmisjoukosta ja vuodattaa hänelle rakkauttaan ja armolahjojaan. Näiden ihmisten kanssa Jumala teki liiton, antoi heille lupauksia ja tehtäviä, joiden vaikutus ulottui laajalle. klo 10 klo 10 Messu, Herättäjän Messu, Herättäjän kirkkopyhä jonka jälkeen kirkkopyhä jonka jälkeen seurat srk-talolla. e) ja kirkkokahvit. 12:17-18. ja 22.2. ja 28.2. Hän tuntee meidät paremmin kuin läheisin ihminen. makkaraa, kahvia ja pullaa. klo 9-15 La 18.2. Merja Pirkkalainen puh. 0400 981 068 tai merja-riitta. klo 11 Jumalanpalvelus, Marjut Lindholm–Holopainen ym. klo 12–15 Missiokahvila kontaktituvalla Su 19.2. Jeesus kutsuu seuraajiaan ystävikseen ja sanoo ”Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät” Joh. takkahuone. pirkkalainen@evl.fi. Ainakaan Jumalan edessä emme voi esittää mitään, eikä tarvitse olla missään muotissa tai roolissa. Meille on annettu erilaisia lahjoja ja kutsumuksia, joten tarvitsemme toisiamme. Paavali kirjoittaa: ”Pyrkikää siihen, mikä on hyvää kaikkien silmissä. Oikeassa olemiseen ja muiden yläpuolelle asettumiseen meitä ei kutsuta. ja 22.2. perjantaina. Ke 22.2 klo 15 Ke 22.2 klo 15 Naisten Naisten raamattupiiri ja Rinnekodilla raamattupiiri ja Rinnekodilla perjantaina. länniemessä. ja 22.2. Ti 21.2. läheisten läsnä ollessa. helmikuuta 2023 Hartaus Ystävä vain kerran vuodessa. Su 19.2. Kostonkierteen sijasta meitä kutsutaan siunaamaan myös heitä, joita ehkä tekisi mieli kirota. Su 26.2. Hänen armonsa ohjaa meitä osoittamaan myötätuntoa niin itseämme kuin toisiakin kohtaan. PERHETYÖ, kasvatuksen PERHETYÖ, kasvatuksen tilat tilat To 16.2. Piispantarkastuksen alkuhartaudessa saimme kotiläksyksi miettiä erään oppilaan esittämää kysymystä ”Millaista on elää kristittynä.” Vaikka jotkut ihmiset ovat lähempänä sydäntämme kuin toiset, niin meidän tulee kunnioittaa ja arvostaa kaikkia. Jos tahdot elää rakkaudessa, et voi alkaa rakastamalla koko ihmiskuntaa. Ruokana hernekeittoa ja laskiaispullat hernekeittoa ja laskiaispullat ja kahvit, hinta 6€. Raamatussa puhutaan muutenkin Jumalan valinnasta, ja voimme lukea esimerkiksi Nooasta, Abrahamista ja Mooseksesta. klo 14 Rinnekodin Rinnekodin kohtauspaikka kohtauspaikka To 23.2. Jumalasuhdettakaan ei ole tarkoitus hoitaa vain kerran vuodessa tai kerran kuukaudessa, vaan arkisten askareidenkin keskellä saamme pitää yhteyttä ylöspäin ja pyytää johdatusta. Kanttori virsiin tutustuen. Jos on mahdollista ja jos se teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa ” Room. Moni kärsii myös yksinäisyydestä, eikä elämässä välttämättä ole yhtään läheistä ihmistä. klo 16 To 16.2. Ystävä on ajatuksissa muutenkin kuin kerran vuodessa. Lämmöllä muistaen Omaiset www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Virren 543:5 sanoin ”Suo minun olla ystävä ja hyvyyttäsi säteillä kaikille, joita kohtaan.” MIRITA HÄYRYNEN 2 Keskiviikko xx. 11.01.2023 Vieremä Sen suven suloisuutta, mä milloin muistelen, kun ompi kaikki uutta, mä siitä riemuitsen. Hartauskirjassa nimeltä ”Tänään on Herran päivä” sanotaan: ”Jumala tahtoo kyllä, että kaikki ihmiset pelastuisivat, mutta hän ei ala kaikista. klo 14.30 3-6 3-6 luokkalaisten sählykerho, luokkalaisten sählykerho, liikuntahalli liikuntahalli Kuollut Kuollut Heimo Johannes Kärkkäinen Heimo Johannes Kärkkäinen 77 v. Kiitos osanotosta suruumme. klo 10 To 23.2. klo 11.30 klo 11.30 Herättäjän päivän Herättäjän päivän seurat (Kalle Hiltunen, Kaseurat (Kalle Hiltunen, Karoliina Virkamäki, Kimmo roliina Virkamäki, Kimmo Kivelä) srk-talolla isossa Kivelä) srk-talolla isossa salissa, alussa keittolounas (8 salissa, alussa keittolounas (8 e) ja kirkkokahvit. klo 13 To 16.2. ja kahvit, hinta 6€. MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset Kirkkokuoron harjoitukset ke 15.2. mista kanttorin johdolla. klo 14 Ti 21.2. Kanttori Merja Pirkkalainen puh. seuraavan kerran su 19.2. klo 10 KuulonhuolKuulonhuollon kerho takkahuoneessa lon kerho takkahuoneessa LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Ma 20.2. klo 12.30 klo 12.30 VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ Ke 15. Yhteisvastuukeräyksen Yhteisvastuukeräyksen hyväksi myynnissä arpoja, hyväksi myynnissä arpoja, makkaraa, kahvia ja pullaa. klo 18. Rakkaamme Elsa Fredriikka Mäyrä o.s. Kiitos osanotosta. 044 7050 443 p. Virsistä virtaa –tilaisuus Virsistä virtaa –tilaisuus seuraavan kerran su 19.2. Rakasta ensin ihmisiä, jotka ovat sinua lähinnä”. Jatketaan uusiin virsiin tutustutaan uusiin virsiin tutustumista kanttorin johdolla. klo 12.30 klo 12.30 Ry:n seurat HyvöRy:n seurat Hyvölänniemessä. Kaikki ovat lähimmäisiämme, mutta läheisiä ystäviä on ehkä vain muutama. ke 15.2. klo 13 Veisuupiiri, Veisuupiiri, takkahuone. klo 10 SeurakunSeurakuntakerho, jonka jälkeen takerho, jonka jälkeen arkilounas klo 11. Su 26.2. 19.01.2023 Iisalmi Katsoi Herra ajan täyttyneen, kutsui luokseen väsyneen. 017 770 0421 p. 32 Keskiviikko 15. Rakkaamme Heimo Johannes KÄRKKÄINEN s. klo 9-15 LipaskeLipaskeräys Yhteisvastuukeräyksen räys Yhteisvastuukeräyksen hyväksi kaupoilla hyväksi kaupoilla Ti 21.2. Kirkkokuoro. 0400 981 068 tai merja-riitta. klo 10 Ti 21.2. To 23.2. Jeesus valitsi 12 opetuslapsen ydinjoukon ja tuosta porukasta muutama tuli erityisen läheiseksi. ja 22.2. heti messun jälkeen. DIAKONIA DIAKONIA Päivystys diakoniatoimistolla Päivystys diakoniatoimistolla ma ja to klo 9-11 ma ja to klo 9-11 La 18.2. 29.11.1945 Kiuruvesi k. ja 24.2
1900-luvun alussa nahkureita oli Kiuruvedellä useita. Henkilökohtaisina esineinä niiden on voitu ajatella esimerkiksi lujittavan rakennuksen ja sen asukkaan suhdetta. Antakaamme arvo kengille ja niiden tärkeydelle! Niitä tarvitsemme joka päivä. Meillä kaikilla kengänkuluttajilla on sisäinen ja ulkoinen minä. Virsuja tarvittiin myös lukuisissa ulkoaskareissa. Kenkien määrä on lisääntynyt vuosikymmenten myötä. Syitä kenkien piilottamiseen rakennusten alle ei tiedetä varmasti. Suutari korjasi ja paikkasi kenkiä, kuten toisessa Kiuruvedeltä olevassa sananlaskussa sanotaan: ”Peijjakas, sano pikku poeka, kun isä kuel, kuka ne kengät paekkoo” (M. Kengät taikakaluna Kenkiä on pidetty taikakaluina. Kenkien koetaan olevan myös taikakaluja, joiden avulla pyritään lisäämään onnea. Syntymäkotini eläinten vuodat vietiin linja-autossa aikanaan Pulkkiselle parkittavaksi. Varpaat paljastavat sandaalit ovat seksikkäät. Saamelaiset taas käyttivät poronnahkasta muokattuja karvakenkiä eli nutukkaita, jotka kuuluvat saamelaisten kansallispukuun nykyäänkin. Esimerkiksi saappaita on pidetty voiman symbolina. Se tarkoitti, ettei suutari ehtinyt tehdä kenkiä itselleen, vaan joutui käyttämään tuohivirsuja. Myös varakkuutta, seksikkyyttä, ammattimaisuutta tai jopa urheilullista suorituskykyä voidaan ilmaista kenkien avulla. Entisessä säästöpankin talossa toimi aikanaan nahkurin verstas. Nykyaikana kenkiä käytetään symboleina sanonnoissa: olla isokenkäinen, astua suuriin saappaisiin, saada kenkää, kenkä puristaa, olla kevytkenkäinen. Niitä säilytetään nyt museossa, jossa ne ovat alkaneet tuhoutua termiittien, homeen ja kosteuden vuoksi. Jos jokaisella koululapsella olisi jaloissaan kunnon tallukas, niin mitähän pahimmatkin pakkaset mahtaisivat vekarain ulottimille (jaloille), kirjoitti Punkalaitumen Sanomat (29.12.1916, 2). Köyhissä perheissä 1900-luvun alussa kenkiä ei aina ollut varaa hankkia kaikille lapsille. Vielä 1950-luvulle asti talojen rakenteisiin oli tapana piilottaa eläinten luita, kolikoita, elohopeaa tai kenkiä suojelemaan asukkaita noidilta ja muulta pahalta. Useita nahkureita Sata vuotta sitten kenkiin saatiin nahkoja nautaeläimiä ja lampaita lahtaamalla, minkä jälkeen niiden vuodat toimitettiin nahkurille parkittavaksi. Ajan hammas on lapikasta haukannut ja sen tehtävä kenkänä on loppunut. Niskanen nahkuriliikkeen P. Silloin, kun teollisesti valmistettuja kenkiä ei vielä juurikaan ollut, suutari kiersi talosta taloon ja mökistä mökkiin ommellen talon hankkimista nahkurin parkitsemista nahkoista kengät niin lapsille kuin aikuisillekin. Äärimmäisenä varakkaana kenkien omistajana ja esimerkkinä on Filippiinien entisen presidentin puoliso Imelda Marcos, jolla oli kallis maku ja noin 3000 paria merkkikenkiä. Vuonna 1913 osti P.T. Varakkaammat ja tyylitajuisimmat voivat myös teettää suutarilla jalkoihinsa ja tyyliinsä sopivat yksilölliset nahkaiset mittatilauskengät. Jauhiainen 1932). Tuohon aikaan yksi kyllin hyvä keino oli saada kelvollinen talvijalkine ilman nahkaakin, nimittäin enemmän tai vähemmän muuhun tarkoitukseen epäkäytännöllisistä vaateresuista voitiin valmistaa aivan ensiluokan talvijalkine, tallukas. Remmikengät sopivat pitkille ja hoikkavartaloisille naisille. Nahkuriliiketoiminnan ajaltakohan entisen pääministeri Lipposen politiikassa käyttämä symbolinen toteamus ”Nahkurin orsilla tavataan” periytyy. Niinpä minäkin halusin kuulua kansakoulussa samaan sosiaaliseen ryhmään: minulla oli talvella kauniit siniset huopatossut, mutta en halunnut niitä käyttää, koska kaikilla muilla oli kumikengät. Edesmennyt Elna-tätinikin kertoi, että 1910-luvulla hänen ollessaan Remeskylän kansakoulussa ei hänellä aina ollut kenkiä. Venäläiset käyttivät aikanaan huopatossuja ja huopikkaita. helmikuuta 2023 Kengät taikakaluina ja symbolina N ykyisin meillä kaikilla on useita kenkiä eri käyttötarkoituksia varten. ”Ennen virsut viuhkaamaa kuin pettuleipää syämään” sanoo sananlasku Japanilaiset naiset taas käyttivät korokkeellisia puusandaaleja kimonon kanssa. Hollantilaiset taas tunnemme puukengistään. Päiväsaikaan oli aiemmin sopimatonta käyttää sandaaleja. Heillä ja muilla suutareilla töitä riitti, eihän kenkiä ollut kaupoissa myytävänä. Kesäkelillä käytiin koulua paljain jaloin. Ajanhammas haukkaa niitäkin, kuten kuvan lapikasta. IRMA TIKKANEN Tuohitöiden tekoa Kirvussa (Pohjois-Karjalan museo) 1950-luvun alussa kummallakin hevosmiehellä on suutarin tekemät kippurakärkiset kengät (Irma Tikkasen kuva-albumi). Niinpä sananlasku Kiuruvedeltä (A. Ylähuuli on jo lähes hampaaton. 33 Keskiviikko 15. Kiuruvedellä oli muutamia suutareita, kuten vuonna 1904 aloittaneet Petter ja Johan Kärkkäinen. Lapikkaan loppuelämän nykyilme on naurava alaleuassa näkyy puunauloja, jotka vielä ovat ehjiä. Eli kenkä lienee ollut aitan alla jo yli 80 vuotta. Röngältä kirkonkylästä. Naiset alkoivat käyttää saappaita vasta 1830-luvulla. Nivan sillan vieressä harjoitti nahkurin liikettä Pulkkinen. Kengillä vahvistamme omaa tyyliämme, rooliamme, minuuttamme, omistamisen iloa tai sosiaalista statustamme ja tiettyyn ryhmään kuulumista. Samoja kenkiä lapset sitten käyttivät vuorotellen. Kun vuodat oli sitten parkittu, suutari ompeli vielä 1950-luvun alussa nahkoista kippurakärkisiä nahkakenkiä minulle ja muille perheeni jäsenille. Venäläinen ”Huopikkaat” laulu olikin Suomessa suosittu 1970-luvun lopulla. Symboleita Entisaikaan me suomalaiset tallustimme tuohivirsuissamme kirkkomatkoilla ja kotipiirissä. Ne kaikki ovat teollisesti valmistettuja. Niinpä kun uusi rakennus valmistui, sen alle heitettiin nahkakenkä tuottamaan onnea rakennukselle. Kengillä on elämänsä, uskomuksensa, symbolinsa ja merkityksensä. Kengät nykyisin Nykyajan ihmisellä on eri käyttötarpeita varten lukuisia kenkiä: sisäkengät, sandaalit, kumisaappaat, talvisaappaat, nilkkurit, lenkkarit, monot, huopatossut, nastakengät, tanssikengät, piikkarit, pistokkaat, avokkaat, kävelykengät jne. Meillä on henkilökohtaisia ja sosiaalisia tehtäviä. Vaateaitan uudempi puoli on varmaankin rakennettu 1940-luvun alussa. Kengillä on myös hyödyllisyysja seksuaalinen tehtävä sekä käytännöllisiä ja esteettisiä ominaisuuksia. Päädyssä on kapeampi vilja-aitta, joka on tuotu Rytkyn pääkylältä Salmen isän kotipaikasta. (Turun Sanomat 2017) Salme Tarkkonen Rytkyltä muistelee, että aikojen saatossa hän on usein ihmetellyt yhtä lapikasta aitan sillan alla. 1950-luvulla Sahan rannassa oli nahkuri Nisosen talo ja verstas. Vuonna 1929 aloitti toimintansa Nahkuriliike Heikki Kettunen. Siellä ne vuodat roikkuivat Nivan sillan vieressä olevan tiilirakennuksen ullakolla kuivumassa. Essi Kirveskoski (2009) on tehnyt pro gradu -tutkielman naisten kenkien merkitysmaailmasta. Niskanen 1932) kertoo: ”Puuveehti sepän tupessa, tuohivirsut suutarin jalassa”
xxxxkuuta 2021 Torilla Sekalaista KULTTUURITOIMI 4.3. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. 050-543 1253 Teuvo Blomberg 050 598 7932 Juha Tossavainen 050 565 0860 • Sähkötyöt sekä tarvikkeet • IT-palvelut, laitteet ja ohjelmistot Parasta IT-palvelua Asematie 12 KIURUVESI METSÄPALVELU V.PÄÄKKÖ Sahatie 3, Kiuruvesi p. KANSALAISOPISTOSSA AJANKOHTAISTA Kaikille avoin Tule tutuksi -luentosarja jatkuu Kiurusalissa: 20.2.23 klo 12.00 Eläinten merkitys ihmisten hyvinvoinnille, eläinlääkäri, kansanedustaja Markku Eestilä 21.2.23 klo 12.00 Yrittämisen onni ja autuus, yrittäjä Harri Väänänen ja yrittäjä Kari Riihola 22.2.23 klo 18.00 Perintöja perheoikeuden aakkoset, asianajaja, varatuomari Karoliina Partanen 27.2.23 klo 12.00 Järjestämistoimitsijana Teollisuusliitossa, järjestämistoimitsija Timo Suhonen 1.3.23 klo 18.00 Voimaa arkeen liikunnasta ja lautaselta, liikunnan ja terveystiedon lehtori, LitM Markku Siponen Tule bongaamaan kolme Tule tutuksi -luentoa, niin osallistut arvontaan! Luentoja on tulossa vielä lisää! PUISTOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS NÄHTÄVÄNÄ Teknisessä palvelukeskuksessa on valmisteltu Puistolan alueen asemakaavan muutos, joka koskee korttelissa 78 sijaitsevaa tonttia nro 2. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä 15.2.2023– 16.3.2023 välisenä aikana kaupungintalolla teknisessä palvelukeskuksessa (os. 040 182 44 33 --------------------------------------------Tilauksesta voileipäkakut, täytekakut, ruisleivät, pullat ym. 0400 371129 ja yhdyskuntateknikko Tapio Piippo puh: 0400-160158 10.2.2023 Tekninen palvelukeskus KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. • Kuva vauvasta • Vauvan koko nimi • Syntymäaika • Asuinpaikka • Vanhempien nimet • Sisarusten nimet • Voi ilmoittaa myös kummien nimet Kiuruvesi-lehti Niemistenkatu 4 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.. Ilmoituksen jättäneiden kesken arvomme YLLÄTYSKORIN Vuoden 2022 VAUVAT Vuoden 2022 VAUVAT Rivi-ilmoitukset Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. klo 10 Puistonkulmalla. --------------------------------------------Ostetaan pakastettua ternimaitoa. Harjukatu 2) ja Kiuruveden kaupungin internetsivuilla www.kiuruvesi.fi. 0400 945544 --------------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ym. Ota yhteyttä 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi. Sinivalkoiset tangot -konsertti on peruttu. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 34 Keskiviikko 15. KALAPISTE, Varpaisjärvi p. 050 381 8559 TORSTAINA 9-12 KIURUVEDEN TORILLA maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 16.2. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. kerhohuoneella klo 14 uudet ja klo 16 jatkavat. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Kiuruvesi-lehti konttori@kiuruvesilehti.fi p. Ympärivuotista majoitusta. --------------------------------------------Eläkeliitto Mimmit ke 22.2. VUOSITARJOUSPYYNTÖ 2023 kaupungin omilla työmailla tarvittavista koneja kuljetuspalveluista 1.4.2023 – 31.3.2024 välisenä aikana. Liikuntaa, karaokea, tervetuloa! Sydänkerho kokoontuu to 2.3. 044 7050 443 lämmintä savukalaa, kalakukot, järvikalaa, madetta, mykykeittoa, kylmäsavuja graavilohta, kylmäsavulohisalaattia, savulohipiirakoita ym. Tarjoukset tulee jättää 24.2.2023 klo 12.00 mennessä joko suljetussa kirjekuoressa tekniseen palvelukeskukseen os. Varaukset puh. klo 13 Keilahallille ammuntasimulaattorille. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 050 307 5439 SUORAAN KYLMÄAUTOSTA Ilmoita viime vuonna syntyneestä vauvastasi Kiuruvesi-lehdessä ke 1.3.2023 Ilmoituksen hinta 40 euroa (sis. Soita iltaisin p. ALV 24%) Toimita ilmoituksen materiaalit meille viimeistään 22.2. helmikuuta 2023 4 Keskiviikko xx. Lisätietoja: maanmittausinsinööri Ville Kamaja, 0400 741 492, ville.kamaja(at)kiuruvesi.fi Tekninen lautakunta TYÖKONETARJOUSPYYNTÖ TEKNINEN PALVELUKESKUS PYYTÄÄ TARJOUKSIA KONEJA KULJETUSPALVELUISTA SEURAAVASTI: 1. Muistutukset kaavaehdotuksesta tulee toimittaa kirjallisena tekniselle lautakunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä osoitteeseen Kiuruveden kaupunki, Tekninen palvelukeskus, PL 28, 74701 Kiuruvesi tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@kiuruvesi.fi. Lisätietoja antavat: Työmaamestari Hannu Peurala, puh. 040-135 4128 Niemistenkatu 1 • p. --------------------------------------------Eläkeläiset ry: kerho ke 22.2. Kokouksia Kiuruveden Riistanhoitoyhdistyksen Rytkyn Salonkävijät ry:n Kiuruveden Kennelkerho ry:n Rytkyn Salonkävijät ry:n Luupuveden Eräheput ry:n Rytkyn Salonkävijät ry:n Rytkyn Salonkävijät ry:n Rytkyn Salonkävijät ry:n Myydään Muistilista Ostetaan Kaupunki Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. leivonnaisia. Tmi Marjojen Ostoja Myynti K. Harjukatu 2 ( PL28 ), 74701 Kiuruvesi tai sähköpostilla tarjoukset@kiuruvesi.fi Tarjousasiakirjoja saa kaupungintalolta teknisestä palvelukeskuksesta sekä kaupungin internetsivuilta osoitteesta: www.kiuruvesi.fi / ajankohtaista/tarjouspyynnöt. Lipun ostaneet voivat olla yhteydessä lipunmyyntipaikkaan. Tervetuloa! Koulujen ruokalista vko 8: ma: jauhelihakastiketta ja perunoita, punajuuri-sellerisalaattia, ti: hernekeittoa, kurkkua, juustoa, ruisleipää, ohukaisia, hilloa, ke: kapteenin kalakuvioita, sitruunakastiketta ja perunoita, kiinankaali-kurkku-mandariinisalaattia, to: perunavelliä, kalkkunaleikkelettä, grahamvuokaleipää, tomaattia, Sinikasviksen mansikkakiisseliä, pe: broilerikiusausta, jäävuori-kurkku-mandariinisalaattia Ateriapalvelun ruokalista vko 8: ma: jauhelihakastike, perunat, parsakaali-porkkana, punajuuri-sellerisalaatti, hedelmäkiisseli, ti: hernekeitto, kurkku, aamupalajuusto, ohukaiset, hillo, ke: mantelikala, sitruunakastike, perunat, punajuurilisäke, kiinankaali-kurkku-mandariini, mustikka-vadelmakiisseli, to: broileripyörykkä, currykastike, perunat, babyporkkana, punakaali-persikkasalaatti, mansikkakiisseli, pe: broilerikiusaus, herne-porkkana, jäävuori-kurkku-mandariini, ananas-mangorahka, la: kalakeitto, suolakurkku, leikkele, mustikkajogurtti, su: suikalepossu, perunasose, uunijuurekset, punajuurisalaatti, kerroskiisseli. Kinnunen, 85800 Haapajärvi. klo 14 Seurakuntatalon monitoimisalissa. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! Kotikunnan parhaat palvelut! Haluatko ilmoituksen tältä sivulta. 044 9327140. Suomalaisen työn puolesta. 050 4387665 --------------------------------------------Eläkeliitto karaokekerhot ti 21.2. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. Sinikka p
ALV 24%) Toimita ilmoituksen materiaalit meille viimeistään 22.2. helmikuuta 2023 4 Keskiviikko xx. 050 307 5439 SUORAAN KYLMÄAUTOSTA Ilmoita viime vuonna syntyneestä vauvastasi Kiuruvesi-lehdessä ke 1.3.2023 Ilmoituksen hinta 40 euroa (sis. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä 15.2.2023– 16.3.2023 välisenä aikana kaupungintalolla teknisessä palvelukeskuksessa (os. Ota yhteyttä 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi. 050 381 8559 TORSTAINA 9-12 KIURUVEDEN TORILLA maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 16.2. Ympärivuotista majoitusta. Ilmoituksen jättäneiden kesken arvomme YLLÄTYSKORIN Vuoden 2022 VAUVAT Vuoden 2022 VAUVAT Rivi-ilmoitukset Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. Tervetuloa! Koulujen ruokalista vko 8: ma: jauhelihakastiketta ja perunoita, punajuuri-sellerisalaattia, ti: hernekeittoa, kurkkua, juustoa, ruisleipää, ohukaisia, hilloa, ke: kapteenin kalakuvioita, sitruunakastiketta ja perunoita, kiinankaali-kurkku-mandariinisalaattia, to: perunavelliä, kalkkunaleikkelettä, grahamvuokaleipää, tomaattia, Sinikasviksen mansikkakiisseliä, pe: broilerikiusausta, jäävuori-kurkku-mandariinisalaattia Ateriapalvelun ruokalista vko 8: ma: jauhelihakastike, perunat, parsakaali-porkkana, punajuuri-sellerisalaatti, hedelmäkiisseli, ti: hernekeitto, kurkku, aamupalajuusto, ohukaiset, hillo, ke: mantelikala, sitruunakastike, perunat, punajuurilisäke, kiinankaali-kurkku-mandariini, mustikka-vadelmakiisseli, to: broileripyörykkä, currykastike, perunat, babyporkkana, punakaali-persikkasalaatti, mansikkakiisseli, pe: broilerikiusaus, herne-porkkana, jäävuori-kurkku-mandariini, ananas-mangorahka, la: kalakeitto, suolakurkku, leikkele, mustikkajogurtti, su: suikalepossu, perunasose, uunijuurekset, punajuurisalaatti, kerroskiisseli. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 35 Keskiviikko 15. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Kiuruvesi-lehti konttori@kiuruvesilehti.fi p. 040 182 44 33 --------------------------------------------Tilauksesta voileipäkakut, täytekakut, ruisleivät, pullat ym. KANSALAISOPISTOSSA AJANKOHTAISTA Kaikille avoin Tule tutuksi -luentosarja jatkuu Kiurusalissa: 20.2.23 klo 12.00 Eläinten merkitys ihmisten hyvinvoinnille, eläinlääkäri, kansanedustaja Markku Eestilä 21.2.23 klo 12.00 Yrittämisen onni ja autuus, yrittäjä Harri Väänänen ja yrittäjä Kari Riihola 22.2.23 klo 18.00 Perintöja perheoikeuden aakkoset, asianajaja, varatuomari Karoliina Partanen 27.2.23 klo 12.00 Järjestämistoimitsijana Teollisuusliitossa, järjestämistoimitsija Timo Suhonen 1.3.23 klo 18.00 Voimaa arkeen liikunnasta ja lautaselta, liikunnan ja terveystiedon lehtori, LitM Markku Siponen Tule bongaamaan kolme Tule tutuksi -luentoa, niin osallistut arvontaan! Luentoja on tulossa vielä lisää! PUISTOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS NÄHTÄVÄNÄ Teknisessä palvelukeskuksessa on valmisteltu Puistolan alueen asemakaavan muutos, joka koskee korttelissa 78 sijaitsevaa tonttia nro 2. --------------------------------------------Ostetaan pakastettua ternimaitoa. 0400 945544 --------------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ym. 044 9327140. kerhohuoneella klo 14 uudet ja klo 16 jatkavat. Soita iltaisin p. Harjukatu 2) ja Kiuruveden kaupungin internetsivuilla www.kiuruvesi.fi. 0400 371129 ja yhdyskuntateknikko Tapio Piippo puh: 0400-160158 10.2.2023 Tekninen palvelukeskus KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Liikuntaa, karaokea, tervetuloa! Sydänkerho kokoontuu to 2.3. --------------------------------------------Eläkeläiset ry: kerho ke 22.2. Varaukset puh. Suomalaisen työn puolesta. 040-135 4128 Niemistenkatu 1 • p. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. Kokouksia Kiuruveden Riistanhoitoyhdistyksen Rytkyn Salonkävijät ry:n Kiuruveden Kennelkerho ry:n Rytkyn Salonkävijät ry:n Luupuveden Eräheput ry:n Rytkyn Salonkävijät ry:n Rytkyn Salonkävijät ry:n Rytkyn Salonkävijät ry:n Myydään Muistilista Ostetaan Kaupunki Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 050-543 1253 Teuvo Blomberg 050 598 7932 Juha Tossavainen 050 565 0860 • Sähkötyöt sekä tarvikkeet • IT-palvelut, laitteet ja ohjelmistot Parasta IT-palvelua Asematie 12 KIURUVESI METSÄPALVELU V.PÄÄKKÖ Sahatie 3, Kiuruvesi p. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Tmi Marjojen Ostoja Myynti K. Harjukatu 2 ( PL28 ), 74701 Kiuruvesi tai sähköpostilla tarjoukset@kiuruvesi.fi Tarjousasiakirjoja saa kaupungintalolta teknisestä palvelukeskuksesta sekä kaupungin internetsivuilta osoitteesta: www.kiuruvesi.fi / ajankohtaista/tarjouspyynnöt. Muistutukset kaavaehdotuksesta tulee toimittaa kirjallisena tekniselle lautakunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä osoitteeseen Kiuruveden kaupunki, Tekninen palvelukeskus, PL 28, 74701 Kiuruvesi tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@kiuruvesi.fi. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. Lisätietoja: maanmittausinsinööri Ville Kamaja, 0400 741 492, ville.kamaja(at)kiuruvesi.fi Tekninen lautakunta TYÖKONETARJOUSPYYNTÖ TEKNINEN PALVELUKESKUS PYYTÄÄ TARJOUKSIA KONEJA KULJETUSPALVELUISTA SEURAAVASTI: 1. leivonnaisia. Tarjoukset tulee jättää 24.2.2023 klo 12.00 mennessä joko suljetussa kirjekuoressa tekniseen palvelukeskukseen os. klo 14 Seurakuntatalon monitoimisalissa. KALAPISTE, Varpaisjärvi p. 050 4387665 --------------------------------------------Eläkeliitto karaokekerhot ti 21.2. --------------------------------------------Eläkeliitto Mimmit ke 22.2. 044 7050 443 lämmintä savukalaa, kalakukot, järvikalaa, madetta, mykykeittoa, kylmäsavuja graavilohta, kylmäsavulohisalaattia, savulohipiirakoita ym. klo 10 Puistonkulmalla. Sinivalkoiset tangot -konsertti on peruttu. Sinikka p. Kinnunen, 85800 Haapajärvi. xxxxkuuta 2021 Torilla Sekalaista KULTTUURITOIMI 4.3. VUOSITARJOUSPYYNTÖ 2023 kaupungin omilla työmailla tarvittavista koneja kuljetuspalveluista 1.4.2023 – 31.3.2024 välisenä aikana. Lisätietoja antavat: Työmaamestari Hannu Peurala, puh. • Kuva vauvasta • Vauvan koko nimi • Syntymäaika • Asuinpaikka • Vanhempien nimet • Sisarusten nimet • Voi ilmoittaa myös kummien nimet Kiuruvesi-lehti Niemistenkatu 4 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.. Lipun ostaneet voivat olla yhteydessä lipunmyyntipaikkaan. klo 13 Keilahallille ammuntasimulaattorille. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! Kotikunnan parhaat palvelut! Haluatko ilmoituksen tältä sivulta
Annetaan vuokralle siisti, saunallinen RT-YKSIÖ Valoisa sijainti p. Hankook, Michelin, Nokian ym. 050 528 3852 P.S. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Tapahtumia Huveja Asuntoja Tapahtumia Sekalaista Palveluita Kulj.liike NISKANEN Kulj.liike NISKANEN • Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset • Traktoreiden kuljetukset p.050-349 9393 TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! Nouto ja palautus keskustan alueelta. klo 9-14 Kiurukatu 1, 74700 Kiuruvesi TERVETULOA! Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä. Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot, katsastushuollot ym. helmikuuta 2023 6 Keskiviikko xx. alan työt LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Keskustan vaalikahvilan avajaiset torstaina 16.2. 36 Keskiviikko 15. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Mikko Kainulainen 045 6791 710 Tenho Kainulainen 0400 178 964 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. ROMULUX Kiuruvedellä p. 0400 218 745 OMPELU-/SAUMAUSKONEET •Kylpyhuoneet (vtt-sertifikaatti), huoneistoremontit •Ovija ikkuna-asennukset, uudisrakentaminen •VESIKATEREMONTIT p.050 5511 592 Jaakko •Siivoukset, asiointija kotipalvelut •Liikesiivoukset, remonttisiivoukset •Palvelusetelituottaja p.050 5311 874 Seija, Pirjo. KESÄRENKAAT ENNAKKOMYYNNISSÄ Kysy tarjous! Edullisesti mm. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen • • • • • kaikkea pukeutumiseen KIURUVESI, Torikatu 4, p.017 566 708 Palvelemme: ma-pe 8.30-16.30 la 9-14 PALVELEVA VAATEKAUPPA YSTÄVÄNPÄIVÄN KUNNIAKSI tarjoamme MAKOISAT PULLAKAHVIT TORSTAINA 16.2.! PALJON TARJOUKSIA TO-LA! OSALLISTU ARVONTAAN TO-LA! Arvomme jälleen suosittuja ostolahjakortteja liikkeisiimme! TERVETULOA! OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! Myynti huolto TENHO KANERVA p