4-5 » Hoitoonpääsy askarrutti kiuruvetisiä kuntalaisillassa Pohjois-Savon hyvinvointialueen pohjoisen alueen ylilääkäri Jarno Rieppo esitteli hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmia kuntalaisillassa kaupungintalon valtuustosalissa viikko sitten tiistaina. VUOSIKERTA, NRO 20. JAANA SELANDER 012138-2420 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 15.5.2024 71. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,01 euroa/vko asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 9 » Tulevaisuus näyttää valoisalta VKK Powerilla 6-7 » Jorma Niskanen on kokenut karavaanari 13 » KiVo vei yleisönsä aikakoneen kyytiin
YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 103 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 136 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) Muut jakeluhäiriöt: puh. Meidän piti ostaa, mutta hänellä ei ollut varaa. Jatkossa lääkäriin pääsee vain ajanvarauksella. Iisalmessa ei ole. LIISA KARTIMO Hopealusikat ovat muuttuneet bitcoineiksi, numerosarjoiksi kyberavaruuteen, kirjoittaa Liisa Kartimo. Lapsenlapsemme, joita lellityt lapsemme edelleen pilalle lellivyydessään, mitään voimattomuudessaan ovat kasvattaneet, keksivät tekoälyn, droonit, 3D-tulostimen, sähköauton, rakennekynnet, ripsipermanentin ja niin edelleen. En mitenkään ymmärtänyt, että joillekin uudet kengät olivat kunnan köyhäinapua, jolla nöyryytettiin luokassa kaikkien kuullen vähäosaista ystävääni, naapuriani ja koulukaveriani. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. ADOBE ON selvääkin selvempi asia, että me suuret ikäluokat olemme syyllisiä ilmastonmuutokseen, saasteisiin, jätevuoriin, omien lastemme syntymisiin ja heidän pilalle hemmotteluihin. Tehottomalta sen sijaan tuntuu se, että jos Kuopioon asti on mentävä vaikkapa paikkauttamaan pientä, ei hengenvaarallista vuotavaa haavaa. Kullannuppumme olisivat voineet käyttää keksintönsä ihmiskunnan pelastamiseksi, ja jotakin onkin tehty, muun muassa monet lääketieteen ihmeelliset keksinnöt. toukokuuta 2024 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Mistä kiuruvetinen hakee apua. Näistä keskeisin on palvelujärjestelmän uudistaminen, toteaa hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen tiedotteessa. Poliittiset päättäjät ovat näissä asioissa melkoisessa ristiaallokossa. Kirjoituksia ei palauteta. Me kunniattomat 1960-lukulaiset, vapaan seksin ja e-pillereiden aikalaiset saamme nyt rangaistuksemme. Päivystyksen keskittämisessä Kuopioon on etunsa, varsinkin jos hätä on suuri, ja niinhän sen tulee päivystyksessä toki ollakin, sillä Kuopiossa on laaja kirjo erikoislääkäreitä auttamassa. Myöhemmin tajusin, että köyhäinavustusta jaettiin joillekin perheille. – Jos alijäämä Pohjois-Savossa vuosi vuodelta kasvaa, korvaa valtion rahoitus siitä yhä pienemmän osan. Joten akuutissa terveysongelmassa on matkattava Kiuruvedeltä Kuopioon, mikä vie aikaa suuntaansa puolitoistatuntia. Joten apu lienee laadukkaampaa. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. AINAKIN meistä on vaivaa ja vastusta nääntyneeseen terveydenhuoltoon, kunnes heitämme ne hopeaja kultalusikkamme nurkkaan. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Ennen saattoi kävellä enskaan kysymään apua akuuttiin vaivaan. Kiuruvedellä kuultiin reilu viikko sitten tiistaina kuntalaisillassa hyvinvointialueen kuulumisia sosiaalija terveysasioissa. Ovatko nekin meidän suurten ikäluokkien syytä. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Jatkossa alueen yöpäivystys siirtyy Kuopion yliopistolliseen sairaalaan. MINUN kotini oli pikkutila viisine lehmineen. Se tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Ne he ovat törsänneet suruttomasti ja keksineet kännykän, netin, WhatsAppin, YouTuben ja niin edelleen. 2 Keskiviikko 15. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti. Palvelujärjestelmän uudistamisesta oli puhumassa pohjoisen alueen ylilääkäri Jarno Rieppo. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Kamalat sairaudet, kuten polio, rutto ja kolera on voitettu, mutta uusia, kuten HIV, sars ja korona on tullut tilalle. Enkä ymmärtänyt silloin, miksi hän itki, saihan hän ilmaiset kengät. Jatkossa tämä ei Kiuruvedellä onnistu, sillä Kiuruvedellä tulee toimimaan hyvinvointiasema, jossa lääkärin kiireettömälle vastaanotolle pääsee ajanvarauksella. Palvelujärjestelmän uudistamisen avulla pyritään talouden tasapainottamiseen pitkällä tähtäimellä, näin tiedotti Pohjois-Savon hyvinvointialue maanantaina. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Me hopea – ellei jopa kultalusikka suussa syntyneet emme ole osanneet pitää kakaroillemme rajoja, vaan antaneet heille säkillisen pelimerkkejä. Ihmiset on hoidettava, mutta mistä rahat. Kun Kiuruvedelle oli muutamia vuosia sitten aina lääkäri enskassa, sinne saattoi kävellä kysymään vaivastaan, lääkäri antoi hoidon tai lähdetti eteenpäin päivystykseen. Pelimerkkimme (jos niitä nyt jollakin oli) ovat muuttuneet bitcoineiksi, numerosarjoiksi kyberavaruuteen. Minä sain kengät ihan kaupasta alati kasvaviin sinisiin jalkoihini, ja ne puolestaan periytyivät siskolleni elleivät olleet pilalla. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Pelimerkkimme ovat muuttuneet bitcoineiksi kyberavaruuteen POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Joku 90-vuotias ei ole enää mikään ihmetapaus, niin kuin oli meidän nuoruudessamme. Tähän saakka pohjoisella hyvinvointialueella on toiminut yöpäivystys Iisalmessa. Meidän on siis oltava valmiita toimenpiteisiin, jotka tasapainottavat talouttamme pitkällä tähtäimellä. Lainsäädäntö edellyttää, että hyvinvointialueiden talous on tasapainossa vuoteen 2026 mennessä. Muistan koulussa, kun joltakin kysyttiin tarvitsevatko he kengät tai kangasta, enkä oikein ymmärtänyt mistä oli kyse. Luku on ennakoitua suurempi ja johtuu erityisesti henkilöstövajeen aiheuttamasta ostopalvelujen käytöstä. Tilaisuudessa kysyttiin erittäin aiheellinen kysymys, mihin kiuruvetinen menee jatkossa, jos hänelle tulee äkillinen terveysongelma, jonka hoitaminen ei kestä odottaa seuraavaan päivään, siihen, kun on saatu aika lääkärille ajanvarauksen kautta ja jos terveysongelma ei oikein ylitä päivystyksen kriteerejä. A lkuvuoden lukujen perusteella Pohjois-Savon hyvinvointialueen talousennuste vuodelle 2024 on noin 96 miljoonaa euroa alijäämäinen. Pelimerkit oli ilmeisesti käytetty, josko niitä olikaan
Jussi Lappalainen Eikös siellä kunnanisät ole jo ottamassa rahat tuulivoimaloista. Semmoinen varainsiirto. Tästä johtuen uusi koulu rakennetaan huputettuna, etteivät rakenteet pääse kastumaan rakennustyön yhteydessä.” Kuhmolaiset ovat olleet vajaa kymmenen vuotta käytössä olleeseen kouluun tyytyväisiä, varsinkin kun vuotuiset kiinteät kustannukset mm. Koulu ei suoraan sovellu Kiuruveden kaupungin tarpeisiin, mutta monia hyviä ideoita ja myös ajatuksia toisenlaisista toteutuksista matkan aikana syntyi itse kullekin. Eli joko me kärsimme melusta, kodin arvon romahtamisesta yms. Jere Hakkarainen. Ei mitään talkoita ja kansalaiskeräyksiä. Nyt se vain lietsoo sotaa ja tuhoa ja sijoittaa verovarat aseisiin. Mira Kokkonen Kunnan perustehtäviä on opetuksen järjestäminen, ja kyllähän siihen tilatkin oleellisesti liittyvät. tuulivoimahaitoista ja innolla kääritään tuulivoimasta kunnalle (mahdollisesti) tulevat ansiottomat kiinteistöverotulot uuden koulun rakentamiseen. ON todettava, että lähtökohta niin Nivan kuin Yläkoulun osalta on haastava. En tiedä, olisiko kolehdista tai talkoista haittaakaan, mutta ei projekti voi niistä riippuvainen olla. Kuntalaiset ja yritykset osallistuvat jo verotuksen kautta kustannuksiin. Ulla-Siskotäti Ekundayo Se, että ihmisiä ei jo lapsuudessa ja nuoruudessa altisteta sisäilmaongelmille on koko yhteisön ja yhteiskunnan etu pitkällä aikavälillä, joten ehdottomasti on rakennettava uusi koulu. Ulla Partanen Uusi, ajanmukainen ja terve koulu kannattaisi kyllä, kuten kaikki satsaaminen lapsiin ja nuoriin. KUHMOSSA uuden koulun rakentamiseen oli päädytty kahden oppilasmäärän suhteutettuna liian suuren vanhan koulun saneerauksen sijaan. Esko Bergqvist Menee turhempaankin euroja Suomessa, mutta kiuruvetisten kolehdilla yksistään ei monta nurkkalautaa (ehken) saada. Tuulivoimasta mahdollisesti tulevat tulot on kunnan ensisijaisesti sijoitettava tuulivoiman haittojen kohteeksi joutuvien auttamiseen. kaupunginjohtaja Juhana Juntunen totesi vuonna 2015 tiedotteessaan: ”Peruskorjaus olisi maksanut saman, kuin uuden koulun rakentaminen. Marika Lasanen Paras talkoo on se, että hanke järkevöityy maksukykyyn ja todelliseen tarpeeseen sekä ” lopputuotteeseen”. Meiltä syrjäseudun asukkailta riistetyllä omaisuudelle koulua tekemään. Emme halunneet asiassa ottaa pienintäkään riskiä. Keräyksellä saataisiin muutamia satasia ja talkoissa näkyisi alkuun muutamat tutut naamat, jotka kyllä sitten turhautuisivat hommaan. Jussi Koskinen Meidät syrjäseudun asukkaat hylätään arvonsa menettäneisiin asuntoihin kärsimään tuulivoimamelusta ja esteettisestä saasteesta yms. Lisäksi olisi ollut aina riski, että ongelmista ei päästä eroon. Lähtökohdaksi pitäisi ottaa mahdollisimman yksinkertainen, kustannustehokas ja toimivaksi todettu ratkaisu. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Olisi myös mukava kuulla Kiuruveden terveyskeskuksen tulevaisuudesta, sitä tietoa monet halajaa tietää. Kylän yhteishenki oli uskomattoman voimakas. Talkoot on aina hyvästä, kun ne järjestetään hyvällä hengellä. Susanna Kristine Suojelukohteena olevien koulujen kunnostuksessa tulevat realiteetit vastaan. haitoista tai lapset kärsivät vanhan koulun sisäilmaongelmista. mutta en tue uutta koulua niin, että tuulivoimaloilla riistetään minun elinympäristöni, kotini ja omaisuuteni ja joudun itse lähtemään täältä kaikkeni menettäneenä evakkoon. Aiemmissa remonteissa menty halvalla riman ali. Kyllä jonkun muun instanssin pitää rahat löytää väistökouluihin ja uuteen yhteiskouluun, jos kerran tällaiset hankkeet ovat tulossa. 3 Keskiviikko 15. Budjetti toki eri luokkaa, mutta eipä tuo paikkakuntakaan kovin koolla voi kerskua. Mitään ei saa julkisivusta muuttaa. Rauno Pikkarainen Nuorten kannattaa aloittaa lastentekotalkoot. MEILLÄ kouluratkaisun päätös pitäisi saada tämän vuoden puolella, jos suunnitelma-aikataulussa pysytään. Lassi-Pekka Pöksyläinen Miksi Kiuruvedellä ei kylmästi pureta näitä vanhoja homeisia tai muuten lahoja rotteloita. Käsittääkseni. Elli Ruotsalainen Kyllä valtion tehtävä on maksaa koulu. LUOTTAMUSHENKILÖITÄ ja johtavia viranhaltijoita kävi muutama viikko sitten tutustumassa ja hakemassa käytännön vinkkejä ja kokemuksia Kuhmon Tuupalan yhtenäiskoulusta. Epäilen talkootyön ja kansalaiskeräyksien voimaa näin isossa hankkeessa. Vastaukseni kysymykseen on, että kyllä, mielelläni tuen uuden koulun rakentamista taloudellisesti, jos rahankeräys projektille perustetaan... Terhi Tikkanen Kunnan keskeisiä tehtäviä on perusopetuksen järjestäminen turvallisissa ja terveellisissä tiloissa. Lisäksi luottamushenkilöille on välitetty kaikki tutkimusten dokumentit, joten todellista tietoa koulujen kunnosta on. Siis me kaikki kuntalaiset. Varaa on muuhunkin panna, miksi pitää aina tehdä talkoilla Kiuruvedellä. Kouluinvestoinnin aikainen Kuhmon vs. Mutta kyllä pääosan pitää tulla kaupungilta/valtiolta. Pentti Hakonen Joskus olen ajatellut, että onko se koulun sisäilma syyllinen, kun tuntuu että usein myös kodit ovat homeessa ja huonot ilmanvaihdot, että alkaako se jo sieltä. Onko meillä todella varaa peruskorjata vanhoja rakennuksia, kun kukaan ei voi antaa täydellistä vakuutta peruskorjauksen onnistumisesta. Näin meidät on kuntapäättäjien toimesta asetettu vastakkain. Syrjäseudun asukkaat ovat yhtä arvokkaita kuin muutkin asukkaat, heidän tervettä elinympäristöään ja omaisuuttaan ei saa mielivaltaisesti riistää. Notre-Damen katedraalin tulipalon jälkeinen todella massiivinen korjausurakka. Matti Lappalainen Kaikki apu ja tuki tarvitaan, jotta vihdoin saadaan terveet tilat perusopetukseen. Ainakin kun kuuntelee ihmisten juttuja ja itsekin olen todennut, niin kylän vuokrakämpistä suurin osa. Kyseessä on yli kymmenen miljoonan investointi, jota ei makseta kuin rahalla. Mutta ovathan koulujen liikuntasalit monelle vapaa-ajallakin tärkeitä. Maarit Lempinen Kunnollinen korjaus hutiloimatta. Asia silti tärkeä. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Puhaltaahan se ”kylä” yhteen hiileen niin moninaisissa projekteissa muutenkin... Laura Koski Pieneen Kiihtelysvaaraan nousi juuri uusi kirkko kolehdin ja talkoiden auttamana ellei jopa turvin. Olen monta vuotta puhunut asiasta, että jos halutaan kuntatalous kuntoon, niin se onnistuu ainoastaan sillä, että käytetään lähellä olevia yrittäjiä. Ei mitään talkootöitä. Pelkkien omien ihmettelyjen ja näkemysten varaan päätöksiämme ei mielestäni tarvitse pohjata! KAIKKI voidaan rahalla korjata, sen on osoittanut mm. Tiina Dahlgren Ei se toimi nykyaikana. JOTAIN uutta saamme aivan varmasti, jotain vanhaa nykyisistä opetustiloista jää suurella todennäköisyydellä jatkossakin käyttöön, toteuttamisen ideoita lainaamme surutta muilta ja eiköhän ainakin rakennuksen värimaailmaan saada niitä sinisen sävyjä! VIERASKYNÄ TOMMI TIKKA Kirjoittaja on Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk.) VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Pitäisikö kouluhanketta avittaa kansalaiskeräyksellä ja talkoilla. Sääli olisi purkaa perinnemaisemaa. Onhan Suomi kuitenkin edistyksellinen maa opetusjärjestelmässään! Kaksipiippuinen juttu. Jääkö ”hukkatiloja” vuotuisiksi käyttökustannuksiksi. Ei edes uuden koulun rakentamisen nimissä. Ennemmin velvoitus tehdä saman tyylisuunnan rakennus tilalle, kuten joissakin vanhoissa kaupungeissa saa rakentaa uuden, mutta ulkoisesti samaa tyylisuuntaa kuin aiempi rakennus. Lämpimästi kannattaisin, että valtio elvyttäisi omalta osaltaan suhdanneherkkää rakennusalaa tukemalla kuntia, joiden kouluissa on vaikeita sisäilmaongelmia. Sitten kehdataan vielä syyllistää meitä kotejamme ja omaisuuksiamme puolustavia, että jos vastustamme tuuliturbiinien tuloa kotiemme viereen, niin Kiuruvedelle ei kuulemma saada uutta koulua. Onko mallimme yksi koulu vuosiluokille 1–9, kaksi koulua vuosiluokille 1–6 ja 7–9 vai vanhan tai vanhojen peruskorjaaminen ja tarvittavien uusien tilojen rakentaminen, ovat vielä suunnitteluvaiheessa vaihtoehtoina esillä. Kiuruvedellä pitäisi myös aivan todella uusia kävelyteiden kuntoa, puhumattakaan röttelöiden joko korjaamista tai purkamista. Saammeko järkevällä euromääräisellä investoinnilla ylipäätään tämän päivän tarpeisiin soveltuvia tiloja. Itse olin Rapakkojoen koululainen, kun koulua kunnostettiin talkoilla. Juho Huuskonen Kaikki jeesi lienee tarpeen, kuten alussa todettiin. Mielestäni tämä sanonta antaa hyvän pohjan meidän kaupungin suurimmalle investoinnille eli taajaman kouluinvestoinnille. Tarja Juntunen Uusi vain tilalle. Minä voisin ainakin jollain pienillä asioilla osallistua. Maija Helena Kekäläinen Koulu kolehdeilla. Yksi suuri haaste mahdollisessa peruskorjauksessa liittyy kummankin kiinteistön osalta salaojituksen onnistumiseen. En luonnollisestikaan tue kyseistä täydellisen epäoikeudenmukaista toimintamallia. Purkupettereitä saattaisi löytyä omasta takaa. Kiuruveden tavalliset kansalaiset tarvitsevat rehellisesti kerrottua faktaa asioista, ei pimitystä. Jos koulu suunniteltaisiin monitoimitilaksi, niin ehkä kolehtiin olisi innokkaita osallistujia laajemmin – oppimisympäristön ja opetuskäytön tarpeet pitäisi silti olla ensisijaiset. Peruskorjauksen epäonnistuminen olisi kohtalon kysymys meille kiuruvetisille. Ne soveltuvat lähinnä laavujen toteuttamiseen. lämmityksen (kustannukset 1/3 aiemmista lämmityskustannuksista) ja sähkön osalta pienenivät selkeästi. toukokuuta 2024 Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, jotain sinistä OTSIKON sanonta on yksi tärkeistä hääperinteistä, josta nykyäänkin halutaan pitää kiinni. Meille luottamushenkilöille on pidetty tilaisuuksia, joissa kummankin koulun rakennetutkimuksia kerrottiin hyvin yksityiskohtaisesti. Voisihan siitä ainakin saada lisänäkyvyyttä, kun kansalaiset avustavat uuden koulun rahoituksessa
Pohjoisen alueen ylilääkäri Jarno Rieppo totesi, että roska silmässä ei ole päivystystapaus, päivystykseen kuuluvat muun muassa sydäninfarktit, rintakivut, pahat päähän kohdistuvat iskut ja kovat vatsakivut. Osa vaivoista hoituu Kiuruvedellä, osa Iisalmessa. Minne kiuruvetinen menee hoitoon, jos hänellä on vaikkapa roska silmässä, mutta se ei kuitenkaan ole päivystystä vaativa tapaus, mutta edellyttäisi kiireellistä hoitoa. Rieppo suosittelikin kiuruvetisiä hakeutumaan mieluummin kuvantamistutkimuksiin Iisalmeen. Rieppo kertoi, että Kiuruvedellä säilyvät laboratoriopalvelut, näytteidenotto, mutta röntgenlaitteet alkavat olla tiensä päässä. 4 Keskiviikko 15. toukokuuta 2024 Tilaisuudessa tiedusteltiin niin ikään onko Kiuruvedellä jatkossa enska. toukokuuta 2024 JAANA SELANDER olisi näytteenottoja kuvantamispalveluita sekä työikäisten sosiaalipalveluja sekä perheiden, vammaisten ja ikääntyneiden palveluja. Kiuruveden terveysasemalla ei siis olisi ”päivystystä”, enskaa, eikä niin sanottua Walk in -palvelua, joka tarkoittaa, että lääkärin vastaanotolle pääsisi vain astelemalla. OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. – Lähtökohta ei saa olla, että yhdessä kunnassa ei ole lääkäriä, mutta toisessa on monta. Tasapuolisuudessa ei onnistuta, ellei kehitellä uusia ratkaisuja, Rieppo sanoi. Tammikuun kuntalaisillassa käsiteltiin kaupungin ajankohtaisia asioita, lääkäriin pääsyä ja kunnan taloutta. Osassa asemista Minne kiuruvetinen menee roska silmässä. Kiuruvedellä on tällä hetkellä keskimäärin kaksi lääkäriä, yksi lääkäri 2 700 asukasta kohti. Eläkkeellä oleva kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka kyseli hyvinvointialueiden valtakunnan tason ohjauksesta. Pohjoisella alueella pyritään kierrättämään henkilökuntaa niin, että kaikissa toimipisteissä on jonkinasteinen miehitys. JAANA SELANDER UUTISET Keskiviikko 15. Ja kuinka käy röntgenin ja laboratorion. Yhteenvetona Rieppo totesi, että nykykäytäntö ei kiuruvetisten osalta tule juurikaan muuttumaan. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmissa Kiuruveden terveyskeskus on tulevaisuudessa hyvinvointiasema, jossa on suppeampi palveluvalikoima ja kiireetöntä vastaanottotoimintaa ajanvarauksella. Lääkäriliitto suosittelee yhtä lääkäriä 1 400 ihmistä kohti. Kiuruvesi ei ole lääkäripulansa kanssa yksin, pohjoisella hyvinvointialueella on toimipisteitä, joissa ei ole lääkäriä ollenkaan. Riepon mukaan Kiuruveden asukasluvulle pitäisi olla viisi lääkäriä. Sitä kysyttiin ylilääkäri Jarno Riepolta kuntalaisillassa kaupungintalossa tiistaina. Roskaa silmässä, ongelmaa, joka vaatii hoitoa, mutta ei ole kuitenkaan ”112-tyyppinen tapaus”, peräsi kuntalaisillassa mukana ollut Raija Häggman. Uusiin ratkaisuihin ajaa henkilöstöpula ja raha, hyvinvointialueen tilinpäätös viime vuodelta oli noin 63 miljoonaa euroa aliKiuruveden kaupungin järjestämä kuntalaisilta keskittyi Pohjois-Savon hyvinvointialueen ajankohtaisiin asioihin, joita esitteli ylilääkäri Jarno Rieppo. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 %. Esimerkiksi Iisalmeenkin on haastavaa saada lääkäreitä, koska matka Kuopioon on sen verran pitkä
Rieppo totesi, että säästöjä on löydettävä muualta kuin henkilöstöstä, josta muutenkin on pulaa, ja yksi keino ovat turhat neliöt. Pöksyläinen kysyi myös mikä on yksityisten palveluntuottajien rooli. Iisalmeen tulevia yöpäivystyspotilaita voidaan nyt hoitaa osastolla lääkärin valvonnassa, jatkossa osaston potilasprofiili muuttuu, kun yöpäivystys siirtyy Kysiin. Kiuruvetiset menevät yöpäivystykseen Iisalmeen, sillä Kiuruvedellä ei ole yöpäivystystä. Rieppo on toiminut yöpäivystyksen ylilääkärinä ja päivystäjänä satoja tunteja Iisalmen sairaalassa. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen näki kuitenkin tärkeänä, että kaikki tahot vaikuttavat valtioneuvoston ja hyvinvointialueen suuntaan yöpäivystysasiassa. Miksi ei yhdenmukaisteta. Aluevaltuutettu Rauno Pikkarainen (vas.) sanoi Kiuruvedellä olevan hyvinvointialueella vuokralla enemmän kiinteistömassaa suhteessa asukaslukuun kuin monessa muussa kunnassa ja arveli toimitilaleikkausten iskevän pahasti Kiuruvedelle. Huoli kiinteistöistä Tilaisuudessa oltiin huolissaan kunnan sotekiinteistöjen tulevaisuudesta. Riepon mielestä kehityksen olisi pitänyt olla nopeampaa. Monisairaat ikäihmiset eivät hyödy Kysin palveluista. Kaupungintalon valtuustosali oli puolillaan väkeä. Jatkossa haavan ompeluun mennään Kysiin, viisi minuuttia kestävään haavanompeluun menee aikaa pari tuntia, minkä taksimatka vie Kuopioon. Onko Pohjois-Savon hyvinvointialueella kyse savolaisesta mallista. Hänestä olisi järkevää, että hyvinvointialueet voisivat itse organisoida toimintansa, joka palvelee aluetta tietyissä taloudellisissa raameissa. Raija Häggman piti yöpäivystyksen lopettamista hölmönä. Yöpäivytyksen lopetus ei toisi juuri säästöä Pohjois-Savon hyvinvointialueen, pohjoisen alueen ylilääkäri Jarno Rieppo oli kaupungintalolla vastaamassa yleisön kysymyksiin sosiaalija terveyspalveluista tiistaina. Rieppo näki ”konsultoivan lääkärin” liian kalliina ratkaisuna, jos sitä vertaa nykyiseen toimivaan toimintaan. Rieppo sanoi, että Pohjois-Savossa ollaan vasta lähtökuopissa, mutta palvelualusta on tulossa ja se on loppuvuodesta jo tuotannossa. Rieppo sanoi, että vaikka yhteistyötä eri hyvinvointialueiden välillä on tehty vähän, silti ratkaisut ovat olleet hämmentävän yhdenmukaisia ja samansuuntaisia. Säästö ei saa kuitenkaan liiaksi huonontaa palvelua ja sen saatavuutta, mikä yhtälö ei ole helppo. Rieppo peräänkuulutti kuntakohtaisesta ajattelusta irtaantumista, kunnan keskustassa ei ole välttämättä se lähin terveyskeskusyksikkö, mahdollista on myös hoitaa naapurikunnassa töissä käydessään terveysasiansa. Rieppo vastasi, että Kiuruveden terveyskeskus voi olla jollekin kiuruvetiselle kauempana kuin vaikkapa Pielaveden tai Vieremän terveyskeskus. – Tässä on nyt reilu vuosi taaperrettu ja olemme pääsemässä käsiksi siihen, että löydetään yksi tapa, joka toimii niin Kiuruvedellä kuin Joroisissa. VIIKON KYSYMYS Pitäisikö kouluhanketta avittaa talkoilla ja kansalaiskeräyksellä. Paikalla ollut kokoomuksen valtuutettu Tuija Kastari muistutti, että työtapoihin ei ole tullut vielä paljon muutoksia sen jälkeen, kun on integroitu 19 eri palveluntuottajaa, kuntaa ja yhtymää hyvinvointialueelle. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER JAANA SELANDER Iisalmen yöpäivystyksen lopettaminen ei tuo ylilääkäri Jarno Riepon mukaan juurikaan säästöä. 5 Keskiviikko 15. Tarve vai karsinta. Rieppo arveli aikaa menevän, kun aikansa edelläkävijällä, Ylä-Savon Sote -kuntayhtymältäkin, se vei 10 vuotta. toukokuuta 2024 jäämäinen. Riepon mukaan useimmat potilaat, jotka tulevat yöaikaiseen päivystykseen Iisalmeen, voidaan hoitaa Iisalmessa. Hyvinvointialueella on lattiapinta-alaa, joka vastaa 60 hehtaaria. Rieppo toi myös esiin, että yöpäivystykseen voidaan tuoda potilas, jolla on ommeltava haava otsassa. Yksityinen palvelu on myös kallista ja se lohkaisisi hyvinvointialueen budjetista entistä suuremman osan. Rieppo sanoi, että hyvinvointialueella tarvitaan iso liuta erilaisia toimia, jotka tehostavat toimintaa ja tuovat säästöjä ja parantavat palvelutuotantoa. Rieppo sanoi, että päätös on lyöty lukkoon Arkadianmäellä. Vaikka päätöksenteko ei ole muuttunut helpommaksi, toivon, että uudistuksia kyettäisiin tekemään nopeammin, mutta uudistaminen ottaa oman aikansa, Rieppo sanoi. KYLLÄ 39% EI 67% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Saako saunaan mennä uimapuvussa. JAANA SELANDER Hyvinvointialueen asiat kiinnostavat kuntalaisia. Riepon mukaan ihmiset turhaan pelkäävät digipalveluja, esimerkiksi erikoislääkärin palvelua on mahdollista saada Kiuruvedelle etänä, jolloin asiakkaan ei tarvitse lähteä hyvinvointialueen toiselle laidalla fyysisesti vastaanotolle, kun palvelu tuodaan omalle paikkakunnalle digiväylää pitkin. Rieppo sanoi, että perusterveydenhoidossa on silti tehostamisen varaa ja mahdollista maksimoida rahalla saatava hyöty. Palveluprosessin ei pitäisi olla kovin erilainen riippumatta siitä missä osassa palveluverkkoa asioi. Myös erikoishoidon kustannus nousee, ihmisiä kun hoidetaan pitkälle, uusia lääkkeitä ja hoitoja keksitään, myös kasvava ikääntyneiden määrä lisää hoidontarvetta. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Aluevaltuutettu Mira Kokkonen (kesk.) kysyi konsultoivasta lääkäristä. Asiakas voi myös valita missä hyvinvointialueen toimipisteessä haluaa asioida, korosti Rieppo. – Hyvinvointiuudistuksen piti taata laadukkaat ja tasavertaiset palvelut. Suurempi haaste on arjen muuttaminen, se miten kohdataan asiakas ja rakennetaan palvelukokonaisuus mahdollisimman sujuvaksi, yhteneväiseksi ja asiakasystävälliseksi ja vielä edullisesti. Iisalmessa sijaitseva yöpäivystys on siirtymässä Kuopion yliopistolliseen sairalaan, tämä kuva on Kiuruveden terveyskeskuksesta. Valinnanvapaus koskettaa niitä, joiden kodin läheisyydessä on muutaman kilometrin säteellä useita terveyskeskuksia. 08 764 990 Torstai 10.00–13.30 Kaikki kehykset -80% ostaessasi silmälasit Kaikki kehykset -80% ostaessasi silmälasit. Liike Nytin aluevaltuutettu Leena Pöksyläinen kysyi Riepolta, lähdetäänkö palveluverkkoselvityksessä siitä, että palvelua vain karsitaan, eikä oteta huomioon palvelujen tarvetta ja etäisyyksiä palveluihin. Kuinka monta vuotta vielä menee, että tämä ajatus toteutuu. – Tämä on vaikea toimiala tehdä isoja uudistuksia, johtuen siitä, että mukana on poliittista päätöksentekoa, erilaisia intressejä. Jos emme voi uskottavaa suunnitelmaa esittää, Helsingistä tullaan tekemään se meidän puolesta, Rieppo sanoi. Raija Häggman huomautti, että valinnanvapaus toimipisteen valinnassa ei toimi Kiuruvedellä, jossa etäisyydet ovat pitkiä. Keskusteluun nousi yöpäivystyksen lopettaminen Iisalmen sairaalasta vuoden 2025 loppuun. Rieppo huomautti, että on parempi tehdä suunnitelmat itse, sillä paikallisesti ymmärretään parhaiten omaa aluetta, kun se tunnetaan. Arki haasteellisinta Rieppo piti uudistuksessa helpoimpana rastina palveluverkkoselvitystä. Rusanen myös huomautti, että Kela-taksien kustannukset yhteiskunnalle tulisi ottaa huomioon arvioidessa päivystyksen säästöjä ja peräänkuulutti niin ikään ”planbiitä”, ilta-aikaisen päivystyksen laajentamista ambulanssirallin välttämiseksi. Nyt ongelma on vielä monistunut suuremmaksi, kun mukana on enemmän kuntia, erilaisia ajatuksia, tottumuksia ja historiallisia tapoja, miten palvelua on tuotettu. Kysissä kun hoidettaville tehdään laajoja ja kalliita tutkimuksia ennen kuin asiakas pääsee sairaalasta ulos. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Rieppo sanoi, että lääkärit voisivat toimia ammatinharjoittajina, mutta nykylainsäädäntö ei sitä salli. – Vaikea nähdä, että yöaikaisen päivystyksen lopettamisesta tulisi muuta säästöä kuin yhden lääkärin ja kahden hoitajan yöaikainen korvaus, Rieppo kiteytti ja perusteli, että kun pohjoiselta alueelta ja Varkauden suunnasta ihmisiä kuljetetaan Kysiin päivystykseen, sinne joudutaan palkkaamaan yksi ylimääräinen päivystäjä ja ensihoito joutunee ottamaan käyttöön lisäyksiköt Iisalmeen ja Varkauteen pitääkseen yllä valmiutta. Emerituskaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka totesi, että kukaan ei tunnu valtakunnan tasolla johtavan uudistusta ja kysyi kuinka erilainen järjestelmä tulee olemaan eri puolilla maata. – Helsingin viesti on, että palveluverkko on liian tiheä ja järjetön. Riepon mukaan yöpäivystyksen lopettaminen on poliittinen päätös. Riepon mielestä seinistä on parempi etsiä säästöjä kuin henkilöstöstä. kysyi Kastari. Rieppo kertoi, että digipalveluja ei hyvinvointialueella vielä ole hyödynnetty niin kuin olisi tarvetta
Niskasen karavaaniharrastuksen alkuaikoina elettiin 1980-lukua. Karavaanareilla onkin poikkeuksellisen hyvä yhteishenki ja kaikki ovat ystävällisiä ja avuliaita toisiaan kohtaan, sanoo Niskanen, joka on käynyt Suomen ohella myös Ruotsissa ja Norjassa leirintäalueilla. – Hienointa tässä harrastuksessa on ollut nähdä niin paljon erilaisia paikkoja ja ennen kaikkea saada valtavasti uusia ystäviä läheltä ja kaukaa. JORMA NISKASEN KOTIALBUMI Lähes puoli vuosisataa karavaanarina TEKSTI AKU LAATIKAINEN KUVAT AKU LAATIKAINEN, JORMA NISKASEN KOTIALBUMI sen yhdistyksen perustamisesta eli 1980-luvun alusta alkaen ja viime vuosina olen ollut yhdistyksen pitkäaikaisin jäsen. Tällä hetkellä käytössä on vaunu. – Tämä on minulle 45:s vuosi karavaanarina. Ensimmäisen asuntovaununsa Niskanen haki Helsingistä saakka. Erityisesti Lappi on Niskasen mielestä upeaa seutua. Niskanen sanoo innostuneensa leirintämatkailusta työtoverinsa kautta. Tarkoituksena on jälleen lähteä asuntovaunulla kiertämään Suomea, kuten jo niin monena vuonna aiemminkin. – Hän oli aktiivinen karavaanari ja kun hän liittyi SF-Caravan Ylä-Savon jäseneksi, päätin minäkin tehdä samoin. 6 Keskiviikko 15. toukokuuta 2024 Uutiset Kiuruvetinen Jorma Niskanen suhtautuu alkavaan kesään innolla. Kuvassa taustalla heidän nykyinen asuntovaununsa.. Vuosien mittaan hänellä on ehtinyt olla kymmenkunta vaunua ja kolme matkailuautoa. Vuodet ovat menneet vauhdilla hyvän harrastuksen parissa. Se oli vilkasta aikaa ja hän itsekin kiersi ympäri Suomea kymmenillä eri leirintäalueilla. Olen ollut muun muassa SF-Caravan Ylä-Savon jäJorma Niskaselle tämä vuosi on jo 45:s tien päällä ja leirintäalueilla. Monessa mukana Reissujen lisäksi Niskanen muistelee lämmöllä useita tapahtumia, joiPuheenaihe Jorma Niskasen ja Kaarina Lammen matkaseurana on myös koira
Paljon hienoja hetkiä tämä harrastus on kyllä antanut. Nyt jäsenmäärä on 900:n tietämillä. Tiedän myös ihmisiä, jotka ovat keksineet kantaa taskussa tai laukussa pientä metallitai lasipurkkia, johon tupakantumpin saa väliaikaisesti säilöön. Vaikka roska-astiaa ei lähettyvillä olisikaan, tupakoijalla on silti vastuu kuljettaa natsa seuraavaan roskikseen tai vaihtoehtoisesti odottaa polttamista sen verran, että roska-astia on lähettyvillä. Onneksi liiton jäsenenä saa ihan hyviä etuja edelleen. Kustannukset nousseet Jorma Niskanen on nähnyt vuosikymmenten mittaan karavaanariharrastuksessa sekä nousuettä laskukausia. Tupakantumpit ja niistä irtoavat kemikaalit päätyvät helposti vesistöön ja sieltä kalojen ja lintujen vatsoihin. PET-muovi ei maadu milloinkaan. Niitä näkee Kiuruvedellä usein pihoilla ja liiketilojen edustoilla. Tästä sain vielä tunnustuksen vuonna 2015, kun liitto – joka aikoinaan on myös minua kouluttanut – palkitsi minut erikoisturvallisuuslaatalla tekemästäni turvallisuustyöstä yhdistyksen hyväksi. Jorma Niskasen ensimmäinen asuntovaunu juhannuksena 1980 Pyhännällä. Tässäpä hieman jätehuoltoyhtiö Vestian lukuja: talouspaperin maatuminen kestää 2–4 viikkoa, sanomalehden 6 viikkoa, purukumin 5 vuotta, muovipussin 10–20 vuotta, peltitölkin 50 vuotta, alumiinitölkin 80–200 vuotta, karkkipaperin 100 vuotta, siiman 600 vuotta, muovipullon 450 vuotta ja pariston 200–1 000 vuotta. Niskasen kesään kuuluu leirintämatkailun ohella kesämökkeilyä. Lähteet: suomenash.fi, vestia.fi KOLUMNI HANNA SOINI Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, jonka kukkahattua puristaa. Tupakantumppi kyllä hajoaa maahan tai veteen parissa vuodessa, mutta hajotessaan se ei maadu, vaan muuttuu mikromuoveiksi. – Onhan se varmasti hieno tapahtuma, mutta kyllä se työtäkin teettää, sen voin kokemuksesta sanoa. Yllättäen niiden juurella näkyy myös tumppeja, eli ehkä yritystä on ollut, mutta tumppi ei ole ihan osunut perille asti. YHTENÄ ratkaisuna tumppien vähentämiseksi toiminevat tupakoille tarkoitetut roska-astiat. Tämä on varmasti kätevä ympäristöteko, joka ei vaadi suuresti vaivaa. Haitat eivät myös ehkä tunnu ihmisistä kovin konkreettisilta, koska lopulta tupakantumpit katoavat ruohikon uumeniin tai puistotyöntekijät siivoavat ne, eivätkä niiden aiheuttamat ympäristöhaitat näy suoraan omassa elämässä. Tapahtumajärjestelyt hän on jättänyt jo nuoremmille. Jorma Niskasella on asuntovaununsa sisällä useita kunniatauluja ja muistoesineitä vuosien varrelta. – Esimerkiksi vuonna 1982 leirintämatkailun valtakunnallinen keskusliitto SF-Caravan tarjosi meille järjestettäväksi liiton kevätpäivät. Mutta kyllä minä luotan siihen, että tämä harrastus kuitenkin säilyy ja että vielä tulee taas nousukausiakin. He kertovat, että maahan päätyneet pienet tupakantumpit on vaikea ja työläs siivota. Voi myös olla, että osa tupakoijista tietää tupakantumppien haitoista, mutta heittää ne maahan, koska se on helppoa. ta hän on ollut SF-Caravan Ylä-Savon kanssa järjestämässä. KIURUVEDEN katujen varsilla näkyy etenkin näin keväisin myös paljon muuta roskaa, kuten muovipusseja, tölkkejä, karkkipapereita ja jopa lasinsirpaleita. Mielenkiinnolla odotan heinäkuuta. Tupakannatsat vaikuttavat vähäpätöisiltä roskilta, mutta niitä kertyy äkkiä ympäristöön paljon. – Monissa tapahtumissa olen vastannut erityisesti turvallisuuspuolesta. Lasipullon maatumisessa taas kestää peräti miljoona vuotta. SF-Caravan Ylä-Savo on pitänyt liiton talvipäivät Vuokatissa vuonna 1994. Ne menivät hyvin Iisalmen Koljonvirralla, joka oli siihen aikaan keskuspaikkamme. Tosin nyt juhlitaan jo 60-vuotista taivalta, Niskanen sanoo. Paikalla oli yli 550 ajoneuvoa. – Ja onhan ihmisillä tietysti monia erilaisia tapoja liikkua ja yöpyä nykyään. Lisäksihän Kiuruvedellä on samassa yhteydessä Pohjoismaiset karavaanipäivät ja perään Iskelmäviikko, joka niin ikään tuo paljon karavaanareita kaupunkiin. Joten miksi ihmiset nakkaavat tupakannatsoja maahan roskaksi, vaikka ne rumentavat maisemaa, aiheuttavat ylimääräistä työtä puistotyöntekijöille ja siten kustannuksia kaupungille ja ovat kaiken lisäksi ympäristölle ja eläimille haitallisia. 7 Keskiviikko 15. Jorma Niskanen esittelemässä nykyisen asuntovaununsa sisätiloja. Nykyään toiminta on keskittynyt Vieremälle Hiilimutkan alueelle, jossa on paljon tilaa ja se on myös meidän yhdistyksen omistuksessa. Tupakannatsat ovatkin maailman yleisimpiä roskia. – Yksi parhaiten mieleenpainuneista kokemuksista on ollut Joensuussa pidetty kansainvälinen tapahtuma, kun mukana oli karavaanareita 31 eri maasta. KIURUVEDEN kaupungin puistotyöntekijöiden mukaan tupakantumppeja on kerättävänä paljon Kiuruvedelläkin. EHKÄ tumpin nakkaaminen maahan on monelle totuttu tapa. Ehkä olisi kuitenkin parempi, että pidettäisiin mahdollisimman tehokkaasti poissa järvistä, rannoilta ja muualta luonnosta. Talvella varsinkin ehtii verkoille hyvin, kun karavaanaripuolella on hiljaisempaa, Jorma Niskanen sanoo.. Miltä sinusta tuntuisi syödä kalaa, joka on niellyt myrkyllisiä tupakantumppeja. Esimerkiksi vuonna 1999 SF-Caravan Ylä-Savo valitsi Jorma Niskasen ja Kaarina Lammen vuoden karavaanareiksi, ja vuonna 2005 valtakunnallinen SF-Caravan -liitto palkitsi Niskasen kultaisella yhdistysmerkillä, työstä oman karavaanariyhdistyksen hyväksi. Ne ovat tupakantumppeja – roskia, jotka eivät maadu koskaan. Teimme myös junamatkan Sortavalaan, missä oli juhlaparaati ja minä sain kunnian kantaa SF-Caravanin lippua. Siellä oli tuhansia ihmisiä. Hiukan on ollut siis laskeva suunta, mutta onhan se totta, että esimerkiksi polttoaineiden hinnat ovat nousseet kovasti ja samoin vaunujen ja autojen ylläpitokustannukset. Lasi, muovi ja tupakantumpit jäävät siis jälkipolville perinnöksi. Kaikki eivät välttämättä tule ajatelleeksi, että pienestä tupakantumpista irtoaa ympäristöön myrkyllisiä aineita, kuten lyijyä, arsenikkia ja kadmiumia, siitä mikromuovista puhumattakaan. – Kalastusta harrastan mökkimaisemissa ympäri vuoden. Tämänkin tapahtuman järjestelyissä Niskanen oli vahvasti mukana. Suomessa niitä päätyy ympäristöön yli 2,3 miljardia vuosittain, kertoo Suomen Ash ry:n verkkosivusto. Mutta vaikka harrastus on vienyt aikaa, on se myös palkinnut. toukokuuta 2024 Uutiset Tupakantumpit jäävät perinnöksi Kiuruvedenkin kaduilla ja piha-alueilla näkee vieri vieressä ikuisia roskia. Tämä oli harvinainen tunnustus, kovinkaan moni ei sitä Suomessa ole saanut. Kala taas voi päätyä ihmisen ruokapöytään. Vaikka onhan meillä kokoontumisia vuosien mittaan ollut ympäri Ylä-Savoa. Niskanen sanoo käyneensä Pohjoismaisilla karavaanipäivillä ja kansainvälisillä karavaanipäivillä silloin, kun ne on vain Suomessa järjestetty. Vuonna 1989 järjestämisvuorossa olivat SF-Caravanin 25-vuotisjuhlatreffit. Lisäksi leirintäpaikkojen hinnat ovat nousseet, vaikka toki ymmärrän, että yrittäjät tarvitsevat katteensa. – Kyseessä on sama tapahtuma, mikä on nyt tänä kesänä Kiuruvedellä. – Parhaimmillaan SF-Caravan Ylä-Savolla oli toista tuhatta jäsentä. Aktiivinen talkootyökään ei enää niin paljoa kiinnosta. Olen nähnyt myös yllättävän paljon teiden varsille levitettyjä käsipapereita, luultavasti samoja, jotka puistotyöntekijätkin ovat panneet merkille
vat yhdessä, jumppaavat, pelaavat tai lukevat runoja tai arvoituksia. Vanhusten hyväksi tehtävälle vapaaehtoistyölle on tarvetta Kiuruvedellä. Seuraavaan lettupäivään vapaaehtoiset aikovatkin varautua tuplamäärällä taikinaa. Se ei ole toistaiseksi onnistunut, mutta ainakin SPR:llä on heitä varten ystäväpalvelu, Sonja Kärkkäinen kertoo. Monenlaista tekemistä Ulkoiluringin toiminta ei ole pelkkää ulkoilua, vaan tärkeintä on yhdessä vietetty aika. Tarpeeseen vastaa vapaaehtoisten järjestämä ulkoilurinki, joka aloittaa toimintansa taas toukokuun loppupuolella. – Ulkoiluringistä on toivottu myös ympärivuotista, mutta talvella on muita asioita järjestettävänä, Kärkkäinen sanoo. Vapaaehtoistoiminnassa mukana olevasta Tarja Missosesta yhdessä ulkoilu on mukavaa ajanvietettä myös itselle. Tässäkin tapauksessa näkee, että kipinäsuihku kyllä sytyttää tulipalon, Taskinen sanoo ja muistuttaa, että paloalttiita konetöitä tehdessä ympäristön tulee olla siivottu palavasta materiaalista ja alkusammuttimien on oltava lähellä. – Riippuu paljon vapaaehtoisista, minkälaista toimintaa he haluavat järjestää, sanoo kaupungin erityisliikunnanohjaaja Sonja Kärkkäinen, joka vetää ulkoilurinkiä. Jokaisessa kohteessa on tarkoitus käydä kuusi kertaa. Ulkoilu ja muu yhdessäolo on odotettua palvelutaloissa. Sonja Kärkkäinen Kiuruveden kaupungin erityisliikunnan ohjaaja “ ”Asiakkaiden hymy on hyvä palaute” Vapaaehtoisvoimin pyörivä ulkoilurinki jatkaa toimintaansa tässä kuussa. Kiuruvedeltä ja Vieremältä saapuneet pelastuslaitoksen ensimmäiset yksiköt saivat palon kokonaan taltutettua. Tänä vuonna vapaaehtoiset varautuvat lettupäivään tuplamäärällä taikinaa. Sonja Kärkkäisen mukaan huoli siitä, ettei vapaaehtoistoiminta elpyisi tauosta, on ollut turha. Yhdistysten ja puolueiden edustajat kokoontuivat viime viikolla Kiuruveden seurakuntatalolle suunnittelemaan kesän ulkoiluringin toimintaa. Aiempina vuosina vanhusten keskuudessa suosittua on ollut etenkin lettujen paisto. – Kiuruvedellä on valtava määrä vanhuksia, jotka eivät pääse kotoa ulkoilemaan, Nevalainen sanoo. Työtilaa on jälkikäteen hyvä pitää silmällä mahdollisten yllättävien tulipalojen vuoksi.. – Moni ei pidä rälläkän kipinöintiä kovin vaarallisena, vaikka sitä se on. Tulipalo aiheutti sikalan navettarakennuksessa sijaitsevalle 20-neliöiselle varastotilalle lieviä savuvahinkoja sekä vähäisiä vaurioita kattorakenteisiin. Ulkoilurinkitoiminnassa mukana oleva Maritta Nevalainen harmittelee, että kotona asuvat vanhukset jäävät ulkoiluringistä paitsi. Onnettomuudesta ei aiheutunut eläineikä henkilövahinkoja. – Seuraa tarjoavalle vapaaehtoistyölle on tarvetta, sillä hoitajien aika menee pitkälti perushoitoon, miettii toiminnassa mukana oleva Kyösti Pesonen Lions Club Kiuruvesi/Niva -yhdistyksestä. Ulkoilurinki käy vanhusten kanssa happihyppelyllä vanhusten kunnon mukaan. Vapaaehtoiset juttelevat vanhusten kanssa tai vaikkapa laulaTEKSTI & KUVAT HANNA SOINI rannassa, Paavonkodissa, hoitokoti Nivassa, Invaliditalolla, Rinnekodissa ja Veikkolassa. – Olemme monesti miettineet, miten saisimme jalkautettua toiminnan kotihoidon piirissä oleville yksin asuville ihmisille. toukokuuta 2024 Uutiset Riippuu paljon vapaaehtoisista, minkälaista toimintaa he haluavat järjestää. Tulipalo sai alkunsa kulmahiomakoneesta suihkunneista kipinöistä, jotka olivat osuneet olkikuivikepaaliin. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. – Vahingot ovat onneksi hyvin vähäiset kokonaisuuteen nähden. Sikalan tulipalo saatiin taltutettua ennen suurempaa vahinkoa HANNA SOINI Olkipaali syttyi palamaan sikalassa Kiuruvedellä viime tiistaina. Päivystävän palomestarin Risto Taskisen mukaan 750 eläimen sikalassa syttyneessä tulipalossa olisi voinut olla ainekset suureenkin onnettomuuteen ja eläinvahinkoihin. Asiakkaiden hymy on hyvä palaute, kommentoi Marja-Leena Kärkkäinen Kiuruveden Eläkeläiset -yhdistyksestä. Vapaaehtoistyöstä saa hyvän mielen puolin ja toisin, Sonja Kärkkäinen sanoo. Pelastajat tuulettivat tilan savusta ja varmistivat, ettei rakenteisiin jää kytemään palopesäkPalopaikalla oli yksikkö Kiuruvedeltä ja Vieremältä. Tänä kesänä toiminta jatkuu tutunlaisena. Tänä keväänäkin vapaaehtoisia ja eri tahoja on ilmoittautunut mukaan aktiivisesti. Talon väen suorittama alkusammutus hillitsi paloa. Kävi äärettömän hyvä tuuri, että talon väki havaitsi palon viime hetkillä ennen kuin se olisi päässyt isommaksi, Taskinen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta sanoo. Tarvetta olisi enemmänkin Vanhusten ulkoilurinki oli korona-ajan tauolla ja aloitti toimintansa uudelleen viime kesänä. Vanhusten ulkoiluringin suunnittelutilaisuudessa oli mukana monia paikallisten yhdistysten ja puolueiden edustajia sekä muita yksittäisiä auttajia. Ulkoiluringin toimintaa ei voida järjestää ihmisten koteihin, sillä vapaaehtoiset tarvitsevat usein hoitohenkilöstön apua vanhusten siirtelyyn. Kaikki eivät jaksa lähteä kauas, mutta raitista ilmaa voi käydä haukkaamassa myös palvelutalon pihalla pyörätuolissa. Taskisen mukaan kulmahiomakoneista ja muiden vastaavien koneiden käytöstä syttyy harmittavan paljon tulipaloja. Vapaaehtoiset vierailevat kesän aikana Kallionsydämessä, Virrankeitä. Missonen ja Helvi Siponen miettivät, että jokainen tulee joskus vanhaksi, ja silloin itse kukin toivoisi ystävällisiä tekoja ympärillä olevilta ihmisiltä. – Olemme odotettuja vieraita. Toiminnassa paikalliset yhdistykset, poliitikot ja muut vapaaehtoiset käyvät ulkoilemassa ja seurustelemassa vanhusten kanssa Kiuruveden palvelukodeissa ja asumisyksiköissä. 8 Keskiviikko 15. Tällä kertaa kuitenkin selvittiin lähinnä säikähdyksellä. – Olemme palvelukodeissa tervetulleita
Ulkoilurinki on kaupungin liikuntapalveluiden pitkään organisoimaa toimintaa. Kuljetus tehtiin yötä vasten, jotta siitä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle. Kiuruvedellä ja Vaasassa toimiva yritys huoltaa ja modernisoi lämpölaitoksia sekä valmistaa uusia sahoille ja kunnille sekä kaupungeille. Hotelli Korpilammella Espoossa. VKK Power työllistää Kiuruvedellä yli 40 työntekijää. Kiuruveden tehtaalta lähti toissa maanantai-iltana matkaan 76 tonnia painava lämpölaitos. Kiuruveden tehdas on ollut toiminnassa lähes vuoden nykyisellä omistajuudella, mutta toimintaa siellä on ollut monta vuosikymmentä. Vapaaehtoisten ulkoilurinki toimii toukokuusta elokuun loppuun. Miesten sarja: Backman Juho, Berg Joonas, Hynninen Iiro, Rantanen Niko ja Soininen Riku. Hän toivoo, että se näkyy investointeina tulevaisuudessa. Nyt tuotantoketjut toimivat jälleen ja tilanne Kiuruveden tehtaalla on palannut normaaliin. Vanhusten ulkoiluringin suunnittelutilaisuudessa oli mukana monia paikallisten yhdistysten ja puolueiden edustajia sekä muita yksittäisiä auttajia. Semifinaalista finaalin karsintaan valittiin 5 miestä, sekä 5 naista, sekä yksi varasija. Tuomariston mukaan laulajien taso nousee vuosi vuodelta. – Monet Suomen lämpölaitokset alkavat olla 25 vuotta vanhoja. Nousiaisen mukaan vuodet 2021 ja 2022 olivat hyviä Suomen sahoille puutavaran kysynnän kasvamisen vuoksi. Kunniamerkillä huomioidaan äitienpäivänä äitejä, jotka ovat ansioituneet lasten ja nuorten esimerkillisinä kasvattajina sekä perhe-elämän ja vanhemmuuden edistäjinä. Sonja Kärkkäisen mukaan lisää vapaaehtoisia otetaan mielellään mukaan toimintaan. Vapaaehtoisiakin on lähtenyt mukavasti mukaan toimintaan. Korpilammella kisasi 8 naista ja miestä, jotka valikoituivat 300 osallistujan joukosta tuomaristokarsinnan sekä yleisöäänestyksen kautta. Finaalin karsinta käydään Kiuruvedellä Iskelmäviikolla perjantaina 19.7. Tehtaalla mahdollisimman valmiiksi kootun lämpölaitoksen tieltä jouduttiin purkamaan tehtaan portin aita. Suurimman osan työstä tekevät vapaaehtoiset. Näillä tulee tarvetta modernisoinnille ja investoinneille, Nousiainen kertoo. – Meillä VKK Powerilla on vahva usko tulevaisuuteen ja siihen, että toiminta saadaan säilytettyä Kiuruvedellä. VKK Powerin liiketoimintajohtaja Jari Nousiainen sekä HRja talouskoordinaattori Johanna Kangas kertovat, että työt rullaavat nyt varsin hyvin Kiuruveden tehtaalla. Osallistujiksi toivotaan myös lapsiperheitä, sillä lapset ovat tykättyjä vieraita palvelukodeissa. toukokuuta 2024 Kiuruvetinen äiti Ritva Luttinen on saanut presidentin myöntämän Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Paikallista osaamista lähti maailmalle Jari Nousiaisen ja Johanna Kankaan mukaan Kinnaskosken sahalle lähtenyt lämpölaitos on 7,5 metriä leveä, 6,2 metriä korkea ja painaa 76 000 kiloa. IskelmäMestarit -finaaliin karsittiin IskelmäMestarit -finaalin karsintaan edenneet naisten sarjassa Jokiniemi Linda, Kovero Mervi, Saarinen Minna, Tanskanen Niina, Tuominen Johanna ja varasijalla on Riikonen Kati. Se toivoo alan opiskelijoista osaavia ja motivoituneita tulevaisuuden työntekijöitä konepajalle. – Uuslaitosten puolella tarjouskanta on kohtuullisen vahva, ja uskomme, että saamme uusia kauppoja tulevaisuudessakin, Jari Nousiainen sanoo ja jatkaa: – Toimimme tietenkin markkinoiden ehdoilla, ja koko ajan täytyy etsiä uusia asiakkaita ja tehostaa omaa toimintaa, että kilpailukyky säilyy. HANNA SOINI Koko ajan täytyy etsiä uusia asiakkaita ja tehostaa omaa toimintaa. Sillä poltetaan puunkuorta, josta syntyvällä lämmöllä kuivataan sahan tuotteita. Sonja Kärkkäisen mukaan ulkoilurinki on suosittu vanhusten keskuudessa. Toiveissa lisää urakoita Venäjän aloittama sota Ukrainassa vaikutti alkuvaiheessa Kiuruveden tehtaan toimintaan. Merkit luovutettiin sunnuntaina valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa, jonka Kunniamerkki Ritva Luttiselle järjestivät Mannerhimin Lastesuojeluliitto ja sosiaalija terveysministeriö. Kiuruveden Iskelmäviikon laulukilpailun IskelmäMestarit-sarjan semifinaali käytiin 11.5. Yhteistyössä on mukana Kiuruveden seurakunta. Jari Nousiainen “ HANNA SOINI Monta kymmentä tonnia painavan lämpölaitoksen tieltä jouduttiin purkamaan aitaa.. 9 Keskiviikko 15. Kiuruvedellä sijaitsevalla VKK Power Oy:llä on riittänyt kylliksi töitä. VKK Power tekee yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa tarjoamalla oppisopimuskoulutusta. Pituutta sillä oli 14,2 metriä, leveyttä 7,5 metriä ja korkeutta 6,2 metriä. Aiempi yritys, KPA Unicon, myytiin viime vuonna sen tekemän konkurssin jälkeen. Se nosti raaka-aineiden hintoja ja heikensi materiaalien saatavuutta. Tänä vuonna 39 äitiä sai kunniamerkin
Puistotyöntekijät kertovat tekevänsä parhaansa yhteisten alueiden siistinä pitämiseksi. Petri Ruotsalainen (vas.), Leena Väisänen ja Juha Laukkanen kertovat, että teiden varret on hyvä haravoida, sillä niille kerääntyy hiekoitushiekkaa, mikä rumentaa maisemaa. Ei sotku tuo hyvää mainetta Kiuruvedelle, jos ulkopaikkakuntalainen sattuu sen huomaamaan, Erkki Väisänen miettii. Etenkin tupakantumpit ja lasinsirut ovat harmillista siivottavaa. Kerättävää on yllättävän paljon. Työtunteja kuluu paljon roskien keräämiseen pitkin kevättä ja kesää. Olisihan se mukavaa, että kun lapsiperhe menee leikkikentälle, siellä olisi siistiä. Jälkien siivoaminen kuluttaa kaupungin varoja ja vie puistotyöntekijöiden aikaa. Puistotyöntekijät arvelevat, että roskaaminen johtuu välinpitämättömyydestä, sillä Kiuruveden keskustan alueelta kyllä löytyy riittämiin roskapönttöjä. Tällä hetkellä valvontakamerat löytyvät koulujen pihoista, mutta niistä ei usein pysty erottamaan ilkivallantekijöitä tunnistettavasti. Valvontakameroistakaan ei käytännössä ole juuri apua, sillä niiden asentaminen on enemmän poliisin heiniä. Roskien määrä vaihtelee. Niemistenkadun vartta viime viikolla haravoineet puistotyönTEKSTI & KUVA HANNA SOINI Puistotyöntekijät haravoivat teiden varsia ja keräävät samalla roskia. Etenkin yhteiseksi iloksi istutetuille kukille tehdään usein ilkivaltaa. – Olisihan se mukavaa, että kun lapsiperhe menee leikkikentälle, siellä olisi siistiä. Tapahtumat ja ihmispaljous tarkoittavat sitä, että roskaakin on enemmän kerättäväksi. He siivoavat alueita lähes päivittäin muiden töidensä, kuten haravoinnin ja kukkapenkkien hoitamisen, ohella. Eivätkä hekään voisi seistä vahdissa ympäri vuorokauden, Väisänen pohtii. Erkki Väisänen huomauttaa, että kerättäviin roskiin kuuluu toki myös luonnonmukaisia materiaaleja, kuten puista pudonneita oksia. Puistotyöntekijä Erkki Väisäsen mukaan roskat ovat jokavuotinen ongelma Kiuruvedellä. Mitä roskiin tulee, Erkki Väisänen kertoo, että kiuruvetisiä herätellään keräämään roskia itse erilaisten roskienkeruukampanjoiden ja talkoiden avulla. Suurin osa roskista jää loppujen lopuksi puistotyöntekijöiden siivottavaksi. Se onkin hyvä, sillä hänen mukaansa spraymaalilla tehtyjä töhryjä on vaikea jynssätä irti puupinnoista. – Vartioinnilla ilkivaltaa voisi vähentää, mutta eihän Kiuruvedellä ole yleistä valvontaa tai poliiseja. Kaupunki palkkaa joka vuosi kesätyöntekijöitä siivoamaan roskia ja särjettyjä pulloja keskustan alueelta, leikkikentiltä ja yleisiltä paikoilta. Kiuruvedeltä kampanjan laskuriin oli maanantaina ilmoitettu 32 pussillista kerättyjä roskia. Se työllistää kaupunkia paljon. – Ilkivalta on jokavuotinen ongelma. Jälkien korjaaminen menee kaupungin yleisistä varoista, Erkki Väisänen sanoo. 10 Keskiviikko 15. – Tosin tänä keväänä on levitetty paljon käsipyyhkeitä teiden varsille, esimerkiksi valtakadulle ja torin läheisyyteen, Leena Väisänen kertoo. Puistotyöntekijöillä riittäisi paljon muutakin tekemistä muun muassa kukkien hoitamisessa, uimarantojen ja laitureiden kunnossapidossa ja haravoinnissa. Väisäsen mukaan esimerkiksi torille tuodut kukkaruukut kaadetaan joka kesä, vaikka painavien ruukkujen kaatamiseen saa nähdä jo jonkin verran vaivaa. Puistotyöntekijä Erkki Väisänen luettelee pitkän listan erilaisia tihutöitä ja sotkemista, jonka kanssa kaupunki painii joka kesä ja kevät. – Tällä hetkellä päivästä menee puolisen tuntia roskien keruuseen, mutta Iskelmäviikkojen aikaan enemmän, Ruotsalainen sanoo. Rikottuihin ruukkuihin palaa kaupungilta äkkiä tuhat tai kaksituhatta euroa ylimääräistä rahaa, Väisänen toteaa. – Kaduilta löytyy viikossa luultavasti jätesäkillinen roskaa. – Se on puhdasta ilkivaltaa. panja, johon kiuruvetisetkin voivat osallistua. Lasi ja tupakat pahimpia Puistotyöntekijät ovat jo tälle kevättä päässeet pitkälle tienvarsien haravoinnissa. Kukkaistutusten rikkomista, roskaamista, leikkikenttien sotkemista ulosteisiin, uimarannan pukukoppien murjomista ja pelastusveneiden työntämistä vesille turhaan. Pahimpia roskia ovat Petri Ruotsalaisen ja Leena Väisäsen mukaan lasinsirpaleet, joita maahan päätyy rikotuista ikkunoista ja pulloista, sekä tupakantumpit. He siivoavat samalla myös pientareille ja ojiin heitettyjä roskia. Vaikea puuttua Erkki Väisäsen mukaan kaupungilla ei ole juurikaan keinoja puuttua sotkemiseen ja ilkivaltaan. Erkki Väisänen “ tekijät Leena Väisänen ja Petri Ruotsalainen kertovat, että eniten roskaa löytyy tyypillisesti keskustasta kauppojen läheisyydestä. Sen hyvän asian Erkki Väisänen nostaa esiin, että Kiuruvedellä rakennukset ja leikkikentät ovat säilyneet melko hyvin töhryiltä. Samalla he keräävät teiden varsille nakeltuja roskia, muun muassa käsipapereita. Tällä hetkellä on käynnissä esimerkiksi Ylen valtakunnallinen Miljoona roskapussia -kam. toukokuuta 2024 Uutiset Puistotyöntekijät painivat ilkivallan ja roskaamisen kanssa joka kevät ja kesä Roskaaminen ja ilkivalta ovat jokakeväisiä ja -kesäisiä ongelmia Kiuruvedellä
Koivujärven suunnalla oli hämäläisten käyttämiä erämaita, mutta 1500-luvun alkupuoliskolla myös Tämä kuva on 100-vuotiaalta Tuonelanharjun hautausmaalta. Kyse oli siis myös palkkamurhasta. TEKSTI SAMI TAPANAINEN KUVA JAANA SELANDER liset saataisiin vastuuseen. Syksyllä 1534 hämäläiset hyökkäsivät uudisasukkaiden taloihin, ryöstivät heidän omaisuutensa, murhasivat joukon ihmisiä ja hävittivät asumukset polttamalla. ja 3.4. Pöksyläinen toteaa yleisen järjestyksen ja yhteiskunnallisen elämän alkuvaiheista, että järjestystä näyttää ylläpitäneen yhteinen tunne keskinäisestä turvallisuudesta ja yleinen luonnonlaki. https://hiski.genealogia.fi/hiski/3xmh5q (13.3.2024) Juho Pöksyläisen kirjoittamassa Kiuruveden historia -kirjassa kerrotaan, että lappalaiset asuivat nykyisen Kiuruveden alueella jo ennen kuin savolaiset ja hämäläiset erämiehet saapuivat seudulle. Heitä suorastaan vainottiin, ja jopa murhia lienee tapahtuneen erämaan kätköissä. Lappalaiset eivät olleet ainoita, joiden kanssa savolaiset ja hämäläiset joutuivat kamppailemaan Kiuruveden alueen herruudesta. Näiden merkintöjen perusteella pitäjässä tapahtui lyhyen ajan sisään kaksi murhaa noin 250 vuotta sitten. Tapahtumat kantautuivat itse kuningas Kustaa Vaasan korviin. Toukokuussa 1783 surmattu Henric Tickain (Heikki Tikkanen) oli kuollessaan 41-vuotias. Hän määräsi tehtäväksi asiasta tutkinnan, jotta syylkiota vastaan. Kiuruvetisten rikosten historiaa -sarjassa on julkaistu Kiuruvesi-lehdessä aikaisemmin Sami Tapanaisen kirjoittamat jutut: 10.4. Tikkanen oli matkalla kotiaan kohti 27.5.1783, kun Matti-niminen torppari hyökkäsi hänen kimppuunsa. Hän arvioi, että silloin noudatettiin totuttuja tapoja ja ihmisten keskuuteen vakiintuneita sääntöjä, joita pidettiin kirjoittamattomana lakina. Alle vuotta myöhemmin loppunsa kohtasi väkivaltaisesti 55-vuotias Petter Komulain. Lähteet: – Koskivirta, Anu 2001: ”Sisäinen vihollinen” – Henkirikos ja kontrolli Pohjois-Savossa ja Karjalassa Ruotsin vallan ajan viimeisinä vuosikymmeninä, s. Kirjoitettu mördad Kiuruveden vanhoista kirkonkirjoista löytyy haudattujen luettelosta muutamia henkilöitä, joiden kuolinsyyksi on kirjattu mördad eli murhattu. 1719 ja 30-31 – Kiuruvesi Suomen Sukututkimusseuran HisKi-tietokannassa. Surma tapahtui heti joulunpyhien jälkeen vuonna 1818, eli vain noin viikkoa myöhemmin kuin Ananiaksen perheeseen oli syntynyt toinen lapsi. 1700-luvulla palkkamurhien tilaaja oli usein uhrin oma vaimo, mutta tällä kertaa asialla olivat veljenpojat. Hänen kotikylänsä oli Åsmangi (Osmanki). Uhrilla oli mukanaan tuohikontti, josta murhaaja varasti vaatteita ja hopearahoja. 88 ja 91. 11 Keskiviikko 15. Yhteiselo ei sujunut sopuisasti, ja uudet tulokkaat näyttävät käyttäytyneen vihamielisesti lappalaisia kohtaan. He kokivat pohjalaiset niin suureksi uhaksi, että seurauksena oli verinen yhteenotto. toukokuuta 2024 Lyhyessä ajassa kaksi murhaa Lappalaiset karkotettiin parhailta kalastuspaikoilta ja riistamailta. Tarinan mukaan Luupuveden rannalla Tiusanniemessä pakeni eräs lappalainen vainoojiaan piiloon paistinuuniin, jonne hänet säälimättömästi surmattiin. Hämäläiset eivät ilahtuneet lainkaan uusista naapureistaan. Väitöskirja, Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta. He alkoivat perustaa uudisasutusta Pyhäjärven ja Koivujärven väliselle alueelle. Edellä mainitun Heikki Tikkasen murha on esitelty Anu Koskivirran Pohjois-Savon ja Karjalan vanhoja henkirikoksia käsittelevässä väitöskirjassa. Heidän motiivinaan oli päästä käsiksi perintörahoihin. Likaisen työn hoitanut Matti menehtyi sairauteen pian tunnustuksensa jälkeen. pohjalaiset ilmaantuivat samalle seudulle. Erämaiden asuttamista kannattanut kuningas suuttui hämäläisten ryöstöretkestä. Kyse oli siis ryöstömurhasta, joita ei Pohjois-Savon ja Karjalan alueen käräjillä ollut juurikaan jouduttu tutkimaan edellisinä vuosikymmeninä. Kirvestä aseenaan käyttäen hän surmasi Tikkasen. Matti tunnusti myöhemmin raskaassa työvankeudessa papille, että hän oli tappanut Tikkasen palkKulttuuri. – Kärkkäinen, Matti ja Kärkkäinen, Tuulikki 2013: Kiuruveden historia ja sen kirjoittaja Juho Pöksyläinen 1858-1939, s. Pian asutus alkoi vakiintua ja levitä Kiuruveden alueella. Kuva ei liity jutussa kerrottuihin asioihin. Hän oli kotoisin Heinäjärven kylästä. Hautajärvellä asunut Ananias oli kuollessaan 25-vuotias. Esimerkiksi Kiurujärven Lapinsaaressa jo pidempään asunut lappalainen pakotettiin poistumaan alueelta. Ananias Pöksyläisen kohdalla lukee Geni-sukututkimuspalvelussa teksti mordad genom ett stenkast, mikä tarkoittaa, että hänet on murhattu kivellä heittämällä
Tykkeän jotta ilosta itkisin kuin ma kuulen, jotta vanha Suomen kansa ja suku tietää mitä teällä Norin ja Ruohin [Norjan ja Ruotsin] rajalla asuvia suomalaisia löutuvän; van ei oo kuullut yhenkä maksi. Paavo Tikkanen (vas.) oli suomen kielen kehittäjä ja vaalija. Monet suomalaiset turvautuivat Karvaisen taitoon menetellä viranomaisten kanssa. Teälä on paremp Puontiloien [Talonpoikien] eli kuin Ruohissa. En taija uskoa jotta kirjoija on vearti teallatäk[vaiva lähettää], sillä kuin tällä Huaralla ja traktilla [seudulla] on luku tullu hyvään orninkiin [järjestykseen]. Hän kirjoitti muutamia kirjeitä omalla murteellisella suomenkielellään Paavo Tikkaselle ja vähän useampia Karl Axel Gottlundille. Suomalaiset eivät saaneet omalle äidinkielelleen suurempaa myötätuntoa. Pekka Karvaisen kirjeistä Paavo Tikkaselle saa sen kuvan, että tämä havitteli myös jonkinlaista lehtien ja kirjojen välitystoimintaa. Pekan norjalainen nimi oli Peder Matisen Kalneset; siis Pekka Matinpoika Kalnesistä. Hänestä on sanottu, että hän oli valistunein suomalainen omissa metsissään. Millä tavalla minä ja myö palkehtimme Teitä -jotka siten vaivoa ja kustannosta ottanna peälennä ja tellännä [lähettäneet] tänne Avisia [sanomalehtiä], kartoja ja kirjoiia. Pekka vanhempi kävi Helsingissä tapaamassa ja kiittelemässä auttajiaan kahden viikon ajan kesällä 1873. On laskettu että noin 500 000 norjalaisella on metsäsuomalaiset juuret. Kirkon ylläpitämä koulu kyllä antoi perustiedot lukemiseen ja kirjoittamiseen norjaksi. En oo mitää Räkninkiä [laskua] suanna Post-contoriloilta mitä Suometarista maxoamaan pitää. En tiijä muuta jos Jumala teitä pitähöök tervennä ja palkitkoot Teijän vaivanne ja kortinkine meijän eiten, ja siitä kun meitä muistissanne piätten. Pekka Karvainen tunnettiin hyvin edistyksellisenä miehenä. Köyhiä, jotka ei muuten taija olla sillä kuin mua jossa myö asumme on kuijen Kansaien Heittiän, Ruohin ja Norin kansa oil ottanna omaxen ne paremmat ja meijän Esivanhemmat saivat ottoa mitä löusivät. Suomalaiset antoivat hänelle lempinimeksi Yssöpoicka (Isopoika). Suomalaisten suomenkieliset nimet eivät näkyneet missään virallisissa yhteyksissä Norjassa tai Ruotsissa. Ysön osa meitä on Koyhia/työl. Kansanvalistusseura jatkoi kirjallisuuden viemistä suomalaismetsiin, niin Norjan kuin Ruotsinkin puolella. Gottlund tiesi, että suomenkieli on häviämässä ja suomalaiset lehdet ja kirjat olisivat hyvään tarpeeseen kielitaidon kohentamisessa ja ylläpitämisessä. Jos Suomitaria ottaisin, ne vissiin tulovat kalliit suaha yli Ruohin jotta en tijä uskollaankoma [uskallanko minä] heitä ottamaan vai ei. muijen meistä puhuvan kuin vaan Gottlunni ja Työ. Pekka kuoli vuonna 1875. Kirjallisuus oli pitkälti uskonnollista; Raamattuja ja katekismuksia sekä virsikirjoja. Norjan puolella Öijerissä asuneella Poavo Räisäisellä oli tavallaan pieni lehtija kirjakauppa. Van suomalaiset teällä ejvät tietäneet mihenkä mehät eli Honkikot kelpasivat, antoivat Norin herraien fuulien [rumien] kaupamiesten ihtensä narrata ej Hyö suanna mehistään kopeikkoakaan, josta Hyö oisivat tarvinneet Ruplan. Häntä saatettiin jopa pelätä suuren kokonsa vuoksi. Pekan vanhemmat muuttivat Norjan puolelle Öijerin kylään, jossa Pekka syntyi 1800-luvun alussa. Meijän Stara Styrelsi teäla Norissa on hyvä, eikä mitää oo kulleämista, meillä meijän Esivallastamme. Norjan suomalaismetsistä löytyy kyllä suomea puhuvia ihmisiä, mutta ei todennäköisesti Suomettaren tai Paavo Tikkasen ansiosta. Hänellä oli tarkoitus käydä tutustumassa esi-isiensä kotiseutuun Savossa, mutta valtava koti-ikävä pakotti hänet palaamaan kotikonnuillensa. Pekka Karvaisen sukunimi on nykyään muodossa Karvonen. Norjan puolella asuneet metsäsuomalaiset saivat virallisen kansallisen vähemmistöaseman ja totuusja sovintokomissio tutkii parasta aikaa norjalaistuttamisen menettelytapoja. Päivälehdessä 9.8.1895 julkaisivat he kiitoksensa ilmoituksen muodossa. Pekka oli harvinaisen isokokoinen mies ja luonnollisesti hyvin voimakas. Europeaus käväisi Karvaisen luona ja jätti nipun lehtiä hänelle. – Eiköön silloin ois pitännä meijän esivanhempia ottoa kuin Korviin [kuuluviin korviin], ja veteä takaisin kuin hyö Teijän Savosta läxivät, ja tänne kivlouhuin leijoin Fjellanneniin majansa muuttivat. Paljon Ystävänlisesti Pekka Matinpoika Karvaisen kirje 30.1.1856 Paavo Tikkaselle: PEKKA KARVAINEN SEPPO REMES Kiuruvetisjuurisella Paavo Tikkasella ja Suomettarella oli yhteyksiä Norjan suomalaisiin. Oikealla Päivälehdessä julkaistu kiitos elokuussa 1895.. Ilmoituksessa mainittu Pekka Karvainen on sen Pekan poika, joka sai lehtiä Tikkaselta. Pekka Karvainen sai ensi kosketuksen Suomettareen, kun Ruotsin kautta Norjaan matkalla ollut nuori tutkija D.E.D. Huomattavaa on, että kirjavalikoimassa oli jopa lasten kirjoja. 12 Keskiviikko 15. Pekka Karvonen ja hänen poikansa Pekka Karvainen olivat valistuneita miehiä molemmat. Suomenkielisiä raamattuja ja muuta kirjallisuutta levitti Karl Axel Gottlund jo 1820-luvulla. Tokkos siitä tulloo mittää jotta Ruohin ja Norin Suomea Ruohillen tuloo pois ottamaan. Niin kernast kuin minä elän, tahtoisin vastata teijän kirjoanne, van ei taho olla mun kirjotuxestain, sillä kun siihen aikaan kuin minä kasvoin ylös ei ullut Suokunaien [pitäjien] Kouluissa mitää, ja mun vanhuxein olivat Torpparit Christjoanin [Kristianian = Oslon] Kaupamiesten alla, eivät paljo mitää tiennet Luku eli kirjutos konstist, sen tautta oon nyt vähä mukka [tarkkaan] oppina sitten kuin ma tulin täuvex miehex. Kirjoja Löutuu norlaisia ja Ruohtalaisia Tuhansittain jotka ovat näinä viime vuosina tänne ostettu Kaarlostaista [Karlstadista], Christjoanista[Oslosta] ja muistakin kaupuntiloista. Kylän suomalainen nimi on Karvala. Hänellä oli myös Pekka niminen poika, joka tuli tutuksi monelle suomalaiselle kielen ja kulttuurin tutkijalle. Tuohon aikaan suomalaismetsissä asuneilla ihmisillä ei ollut minkäänlaista koulutusta. Hän joutui tietenkin kosketuksiin Karl Axel Gottlundin kanssa, joka oli käynyt 1800-luvun alussa tutustumassa metsäsuomalaisiin Ruotsin ja Norjan rajaseudulla. Sillä kuin on niin pitkä matka teiä lähätteänne tänne Avisia [sanomalehtiä] en ymmärrä jos mun on heitä veärti rekvirieratain [laskuttamisen arvoista], eikä just oo muita Suomalais Lukumiehiä kuin Poavo Räisänen Lapset ja joku muu sihen teliin [malliin]. Tämä nuorempi Pekka oli isänsä tavoin hyvin valistunut mies ja taisteli viranomaisia vastaan saadakseen suomenkielen asemaa paremH :r Magister P. Ainoastaan ne jotka on niin lukunlisiä [lukeneita], jotta heillä on Tukkimehtiä (Timmerskogar) ne näinä aikoina teälä suavat ja tienoavat nyt monta Rahoa. Heitä pakotettiin puhumaan ja kirjoittamaan Norjan kieltä. Sillälailla ne elävät wäin kanssa jolla ei Oplysninkiä [Valistusta] oo. Siellä Savossa ryösteä olla puontiloilla hyvät karjohaminat [laitumet] kesillä, ja onko siellä paljo laihoja kiv ja louhumaita. Paavo Tikkanen kirjoitti Norjassa asuvalle Pekka Karvaiselle ja lähetti Suomettaria hänelle luettavaksi. Pekan isä syntyi Södra Viggenin pienessä kylässä Ruotsin puolella rajaa, nykyistä Torsbyn kuntaa. Karvoset alkavat näkymään metsäsuomalaisten sukujen joukossa vuodesta 1695 alkaen, jolloin eräs Karfve Erik ilmaantuu Viggenin kylään. Kovasti olivat suomalaiset kiitollisia saamistaan kirjaja lehtilahjoituksista. Kirjanne [kirjeenne] oon suanna, kirjotettu 10:nä vimen männissä Joulukuussa. toukokuuta 2024 Kulttuuri Paavo Tikkanen lähetti Suomettaria Norjaan Paavo Tikkanen tunnetaan hyvin innokkaana suomen kielen kehittäjänä ja vaalijana. Tikkainen. Ilmeisesti Gottlundin innoittamana toimitti hän Salmettaria luettavaksi suomalaisten keskuudessa. Mielenkiintoista on se, että monet ihmiset ovat alkaneet käyttämään suomalaista sukunimeä. Mitäs tuota on ollut väntätenkää Väiltä [mitään väliä väestä], jotka mehissä ovat asunet ja ikeään Illallen viettäneet. Karvaisia eli Karvosia oli tuohon aikaan sekä Säämingin että Tavinsalmen pitäjissä sekä Pohjois-Pohjanmaalla. Joissakin kirkoissa toki saarnattiin sattumanvaraisesti myös suomeksi, samalla tavalla kuin Ruotsissakin. Minä tykkeän ja niin teköö muutki teällä jotta hyö ovat monta monista kertoa parempia kuin Norin eli Ruohin Avisit. Suomen kielen luku on teällä Paljon jonne poikkeen, sillä kuin pitää muan Religjonin [hallituksen] kieltä lukea ja opetteleita
Lisää kuvia näytöksestä voi katsoa Kiuruvesi-lehden verkkosivuilta. KiVo aikoo olla aktiivinen myös tulevan kesän aikaan. Mykkänen kiitteli puheissaan ennen kaikkea Helmet-ryhmää. Aktiivinen kesälläkin KiVolla on ollut totutun touhukas jumppakausi ja se on jälleen liikuttanut lukuisia kiuruvetisiä syksyn, talven ja kevään mittaan. Se ojennettiin tällä kertaa Helmi Huttuselle. Näytöksen avasi nuorimpien lasten Minikirput-ryhmä, joka seikkaili esihistoriallisella dinosaurusten aikakaudella. Urheilu. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Kulttuuritalon Kiurusali täyttyi jälleen tuttuun tapaan yleisöstä, kun Kiuruveden Voimistelijat järjesti lauantaina 11.5. Helmistä myös löytyi perinteisen Vuoden nuori ohjaaja -palkinnon voittaja. Näytöksessä oli mukana myös ajankohtainen nykypäivän aihe eli ilmastonmuutos. Jos on kiinnostusta, niin olkaahan yhteydessä. – Helmi on mahtava tyyppi, jolla on hymy herkässä ja jolla on vahva ohjauksellinen ote, aivan kuin hän olisi tehnyt näitä ohjaushommia jo monia vuosia, Sara Mykkänen kiitteli. Helmet käyttävät todella paljon aikaa voimisteluharrastukseensa paitsi omassa ryhmässään, myös ohjatessaan tulevia sukupolvia, Mykkänen ylisti. Lopuksi Sara Mykkänen muistutti, että uusi jumppakausi alkaa taas syksyllä. – Kiuruvedelle on tulossa todella vilkas kesä lukuisine tapahtumineen, joten seuramme on siellä mukana järjestämässä esityksiä. Helmet ovat selkäranka KiVo sai tämän vuoden alussa uuden puheenjohtajan, kun seuran pitkäaikainen luotsi Anja Huuskonen siirtyi sivuun ja hänen saappaisiinsa astui Sara Mykkänen, joka myös oli juontamassa KiVon kevätnäytöstä. Tapahtuman järjesti KiVo yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Ilman Helmien mahtavia tyyppejä KiVon lasten ja nuorten ryhmät eivät tällä hetkellä pyörisi. Samoin tarkoituksena on liikuttaa tänne saapuvia vieraita pitämällä heille jumppia, Sara Mykkänen kertoi. Vaikka aikakone ei edennyt kronologisessa järjestyksessä, ei tämä tuntunut suuremmin katsojia haittaavan, vaan jokainen ryhmä sai kuuluvat aplodit. Isommat Amarellat tulkitsivat teollistumisen ajan nauloja ja muttereita. – Sinne kaivataan talkoolaisia. Paitsi voimisteluryhmissä, äskettäin seura aktivoi ihmisiä myös liikunnallisessa vapputapahtumassa, kun Kiuruveden liikuntahallilla kävi noin 300 lasta vanhempineen. – He ovat meidän lasten ja nuorten voimistelun selkäranka. Esiintymässä olivat KiVon lapset ja nuoret, varttuneempia voimistelijoita ei tällä kertaa lavalla nähty. Zinniat-ryhmän Kirkkaat jäätiköt -esityksessä kuvailtiin, kuinka aurinko sulattaa jäätiköt nopeasti vedeksi. Amarelloja oli tällä kertaa kaksi ryhmää, koska KiVolle tuli viime syksynä uuden jumppakauden alussa niin paljon Amarelloja, että seurassa päätettiin jakaa ryhmä puoliksi. Tätä seurasivat Gladiaattorit, jotka esittivät voimakkaita luolamiehiä. toukokuuta 2024 Paavo Tikkanen lähetti Suomettaria Norjaan Minikirput seikkailivat dinosaurusten aikakaudella. Tällä kertaa näytöksen teemana oli aikakone, joka vei katsojat vaihtelevasti sekä menneisyyteen että tulevaisuuteen. – Toivottavasti näemme siellä taas sankoin joukoin. Pikku-Amarellat puolestaan pongahtivat pitkälle tulevaisuuteen, jolloin Marsissa on jo ihmisasutusta. Ensin he esittivät monipuolista tanssia 1900-luvun eri vuosikymmenten hittibiisien tahtiin, ja kaikki huipentui Helmien esitykseen big bangista, maailmankaikkeuden alkuräjähdyksestä. Lisäksi KiVo on perinteisesti järjestänyt yhden iltatorin kesällä ja se aikoo olla mukana myös torin infopisteellä heinäkuussa. KiVon kevätnäytöksessä matkattiin ajan halki Seura aikoo olla omalta osaltaan mukana Kiuruveden superkesässä. 13 Keskiviikko 15. Sitä ennen voi jumpata esimerkiksi piakkoin alkavassa voimajumpparyhmässä. perinteisen kevätnäytöksensä. KiVon vanhimmat nuoret esiintyjät eli Helmet olivat estradilla pariinkin otteeseen. Yhden ihmisen vuoro on pari tuntia kerrallaan
sa KiuPan onnistui lopulta pääsemään johtoon Miikka Vimparin maalilla, mutta KuPS tuli rinnalle ja yhdellä maalilla ohi. – Voitto ja poika kotiin toisena vuotena peräkkäin! Jälleen oli hieno porukka kasassa ja edustusta laajalla rintamalla lähes kaikista eduskuntapuolueista täydennettynä osaavalla virkakunnalla. kertaa järjestetty Maaninka-hölkkä juostiin lauantaina 11.5. Myös toinen Luomu-Wolleyn pelaaja osallistui D-poikien turnaukseen, kun Aaro Nousiainen pelasi Pohjois-Savon kakkosjoukkueessa. Itä-Suomi Cup, joka järjestettiin Joensuussa. Hopealle sijoittui Keski-Savon ykkösjoukkue ja kultaa vei Etelä-Savon ykkösjoukkue. mennessä ja maksuun sisältyvät opetus ja kenttä sekä tarvittaessa pallot ja mailat. Juhani Tikka vei KiuPan johtoon jo kuudennella minuutilla ja ensimmäisen puoliajan lopussa Elias Nuutinen tuplasi taukolukemiksi 2–0. Vaikka päivän toisen ottelun vastustaja FC Hertta olikin tällä kertaa valttia, ei KiuPa kauas jäänyt lentopallolukemiin 2–3 päättyneessä ottelussa. Ilmoittautua voi Timo Karhuselle tai Kiuruveden liikuntasihteerille Lassi Myllylälle. Myös jääkiekkotaustaiset Sinuhe Wallinheimo (kok.) ja Ville Skinnari (sd.) olivat edustamassa Suomea, samoin kuin esimerkiksi painin olympiamitalisti Marko Asell (sd.) ja pikaluistelun EM-mitalisti Mika Poutala (kd.). Uimakouluihin ilmoittautuminen alkoi tiistaina 14.5 ja tarjolla on neljä ryhmää: 3–4 -vuotiaiden leikkiuimakoulu, 5–6 -vuotiaiden alkeisuimakoulu sekä koululaisille uimataidottomien ryhmä ja 25 metrin uimataidon omaavien ryhmä. Ykköseksi juoksi Siponen ajalla 11.55,2 ja Myllylä oli toinen (12.44,2).. Hän jäi kuitenkin tällä kertaa ilman mitalia, sillä joukkueen sijoitus kuuden joukkueen turnauksessa oli viides. KiuPan luotto omaan tekemiseen kuitenkin kesti, tasoitusmaalin teki Onni Leinonen ja riemukkaan 3–2 -voiton viimeisteli ottelun loppuhetkillä Elias Nuutinen. Aada Rytkönen paukutti hattutempun Emma Remeksen kompatessa yhdellä osumalla. Kesäkuussa pääsee tenniskurssille Kiuruveden liikuntapalvelut tiedottaa, että Kuorevirran tenniskentillä järjestetään kesäkuussa 8.6.–9.6. Mitaleita lentopallon Itä-Suomi Cupista Lentopallossa pelattiin lauantaina 11.5. Sveitsin Bernissä mestaruudesta oli kilvoittelemassa yhteensä neljä joukkuetta. Vähäisestä osallistujamäärästä huolimatta mukana oli myös muutama Kiuruveden Urheilijoiden edustaja. Ihan ensimmäiset sarjapelinsä pelasi puolestaan sunnuntaina Kuopiossa P9-joukkue. P10 joutui tyytymään tappioihin, samoin kuin ensimmäiset pelinsä pelannut P9. tenniskurssi kaikenikäisille. Erityispahoittelut lähtevät KiuPan retropipossa kentällä päivystäneelle herrasmiehelle. Edistyksellinen 70-vuotias Kiuruvesi-lehti ja sen yli 10 vuotta liki yhtä edistyksellinen jalkapalloavustaja olivat viime viikon raportoinnissa hieman etukenossa, silloin luvatut tapahtumat täyttävät Ilmarin kentän vasta tulevan viikonlopun molempina päivinä. Heiltä saa myös lisätietoja aiheesta. harjoitellaan kello 14–16 ja 17–19, sunnuntaina 9.6. Maalintekijöinä olivat päivän avausottelusta tutut Aada ja Emma. Päinvastoin kuin työviikot, KiuPan viikko starttasi vauhdikkaasti ja myös viikonloppuna irtosi kohtuullisesti. Ensimmäisellä puoliajalla enemmän maalipaikkoja luoneen KiuPan viimeistely tyssäsi vastustajan hyvään maalivahtipeliin. D-poikien turnauksessa oli mukana hyvällä menestyksellä Kiuruveden Luomu-Wolleyn pelaaja Joonas Piippo, joka saavutti hopeaa Pohjois-Savon ykkösjoukkueessa. Edellisviikonloppuna kautensa aloittaneen P10-joukkueen pelit jatkuivat Iisalmessa. Maaninka-hölkästä kaksoisvoitto Jo 47. Tällä kertaa kilpailun osallistujamäärä jäi vaatimattomaksi, sillä lasten matkoilla (0,5–3 kilometriä) oli yhteensä kymmenen juoksijaa ja aikuisten viiden kilometrin matkoilla viisi. Turnauksen voitti Pohjois-Karjalan joukkue ja pronssille sijoittui Etelä-Savon ykkösjoukkue. Takareisivaivasta huolimatta tuli juostua vasemmalla laidalla täydet minuutit, Markku Siponen kertasi turnausta Facebook-sivullaan. Kaikkiaan C-tyttöjen Itä-Suomi Cupiin osallistui kahdeksan joukkuetta. Lisäksi joukkueeseen kuuluivat muun muassa SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sekä Vasemmistoliiton Timo Furuholm, joka on entinen ammattilaisjalkapalloilija. KiuPa sai kuitenkin toteutettua pelisuunnitelmaansa ja pidettyä riittävää leveyttä. T11:lle voitto ja tappio T11-joukkueen valmentaja Esko Huttunen lupaili tyttöjen kauden avauksen jälkeen voittoa seuraavasta tapahtumasta. Kultaa kahdeksan joukkueen turnauksessa vei Pohjois-Karjalan ykkösjoukkue ja pronssit pokkasi Etelä-Savon ykkösjoukkue. KiuPa kohtasi Lippumäen hulppeassa hallissa joensuulaisen LehPan kaksi joukkuetta, joista varsinkin ensimmäisessä ottelussa KiuPa antoi varsin tasavertaisen vastuksen. Kesällä pidetään uimakouluja Kesän uimakoulut järjestetään tänä vuonna Kiuruveden uimahallissa viikoilla 23, 24 ja 31. Suomi voitti turnauksessa Itävallan parlamentin edustajat maalein 1–0, Sveitsin 4–1 ja Saksan 2–0. Ottelu oli lopulta koko ajan KiuPan hallinnassa, vaikka JuPyn yksi pelaaja toisella puolikkaalla teki peräti neljä maalia. Kurssin vetäjänä toimii A-luokan tennisvalmentaja Timo Karhunen 39 vuoden kokemuksella. Lopulta KiuPan 5–4 -voittoon päättyneessä ottelussa toisella puoliajalla maalinteossa onnistuivat Elias Nuutinen kahdesti sekä Onni Leinonen kertaalleen. Uimakoulut ovat maksullisia ja niihin otetaan mukaan uimakoulusta riippuen 8–15 ensimmäistä ilmoittautunutta. Päivän vastustajat FC Nurmes ja PK-37 onnistuivat molemmat maalinteossa kiuruvetisittäin seitsemästi, KiuPa puolestaan osui FC Nurmeksen maaliin kertaalleen Ville Väisäsen taituroitua päivän ainokaisen. Vaikkei voittoja irronnutkaan, erotti valmentaja Sami Piipon silmä kehitystä viikossa tapahtuneen. puolestaan kello 12– 14 ja 15–17. Lauantaina 8.6. P12-joukkue aloitti otteluviikon Iisalmessa Kankaan liikuntapuiston tekonurmella kohtaamalla Juankosken Pyrkivän. Tällä kaudella Vieremän Lentopallo-92:n C-tyttöjä edustanut kolmikko pääsi juhlimaan Itä-Suomi Cupissa mitalia, sillä Pohjois-Savon ykkösjoukkue oli turnauksessa pronssilla. Toisen jakson alusEnsi viikonloppuna KiuPalla on taas kotipelejäkin luvassa. Heistä molemmat (Anna Siponen ja Aino Myllylä) osallistuivat 13-vuotiaiden tyttöjen kolmen kilometrin matkalle ja tuloksena oli kaksoisvoitto. Ja kyllä Esko tunsi joukkueensa vireen, lauantaina Kuopiossa Litmasen tekonurmella KiuPa voitti avausvastustajansa KuPSin puhtaasti maalein 4–0. 14 Keskiviikko 15. Illan toisessa ottelussa KiuPa kohtasi KuPSin. Joensuussa pelattiin myös C-tyttöjen Itä-Suomi Cup, johon osallistuivat Kiuruveden Luomu-Wolleyn kasvateista Salla Ryytty ja Eveliina Väänänen Pohjois-Savon ykkösjoukkueen riveissä. Äitienpäivänäkin pelattiin Äitienpäivänä kaksi KiuPan joukkuetta reissasi pelimatkoille. toukokuuta 2024 Urheilu KiuPan P12-joukkue voitti molemmat pelinsä KiuPan peliviikko alkoi kuten työviikot normaalisti, maanantaina. Maksulliselle kurssille tulee ilmoittautua 6.6. KiuPan maalit 6–9 -tappioon päättyneessä pelissä tekivät hattutemppuilija Jare Pappila sekä Leevi Partanen, Leevi Laukkanen ja Antto Rytkönen, jotka jokainen tekivät yhden maalin. Kurssin yhteiskesto on kahdeksan tuntia. Pohjois-Savon ykkösjoukkueessa pelannut Vainikainen saavutti hopeaa. Markku Siposelle taas EM-kultaa Suomen eduskunnan joukkue voitti viime perjantaina Euroopan parlamenttien jalkapallomestaruuden jo toisena vuonna peräkkäin. Kiuruveden Luomu-Wolleysta mitalin makuun pääsi myös Petra Vainikainen, joka osallistui Joensuun Itä-Suomi Cupissa D-tyttöjen turnaukseen. Toista LehPan joukkuetta vastaan KiuPa ei maalinteossa onnistunut ja voitto matkasi Ohtaansalmen taakse lukemin 7–0. Lisäksi joukkueessa pelasi pielavetinen Emilia Jauhiainen, joka on kiuruvetisille tuttu etenkin yleisurheilusta Kiuruveden Urheilijoiden edustajana. AKU LAATIKAINEN PEKKA KATTAINEN T11 nappasi kauden avausvoittonsa. Valmentaja Jari-Pekka Vimpari jakeli kiitosta koko joukkueelle tiiviistä puolustuspelistä, erikoismaininta irtosi maalivahti Jyri Juvoselle. Suomen joukkueessa pelasi viime vuoden tapaan kiuruvetinen ensimmäisen kauden kansanedustaja Markku Siponen (kesk.)
mäisiä, ei hinnoitella. Kaloja on talletettu pitkin kevättä ja lypsyaika on nyt käsillä. Se on kohtuullinen korvaus vaivannäöstä. Istutuksestahan hyötyvät kaikki pyytäjät. (Kiuruvesi-lehti 15.5.1974). Hanuri ja Antti -konsertti on nimetty mestaripelimanni Antti Kämäräisen (1895–2000) mukaan. Nyt pyytäjiä on mahdottomasti ja saaliit sen kun suurenevat. Esiintyjäkaartiin kuuluu Vilma Wirén, hän on Kultaisen Harmonikan voittaja vuodelta 2021. Ravintorikkaassa Nälännössä ovat säretkin kasvaneet niin suuriksi, että menevät haukiverkkoihin. Hauenkutua seuraa ahvenenja särenkutu. Konsertin järjestää Kiuruveden Harmonikansoittajat ry. Näläntö on harvinaisen kalainen järvi. Asioikseen pyytävä kalamies saa aina enemmän kuin oma perhe ehtii kuluttamaan. Tämä johtuu siitä, että kuivat kelit ovat pitkittäneet jäiden lähtöä ja samalla hauen kutua. Alfred Väisäsen sumpussa näitä viisikiloisia oli useita. – Tämmöinen järvi asumapaikan lähellä on hyvä luontaisetu. Hanuri ja Antti -konsertti järjestetään sunnuntaina 19.5. Ennen nämäkin kalat otettiin talteen. – Ennen ei saatu näin hyvin. Konsertti on maksullinen. Ja sitten kalastustuommoisena harrastuksena – ei sitä voita mikään, kertoi Väisänen. Nykyisin ne eivät kiinnosta kalamiehiä, päin vastoin ovat riesana. JA 19.5. Muista esiintyjistä mainitKONSERTTEJA 15.5., 16.5. Konserttiin on vapaa pääsy.Lisäksi Kiuruveden kansalaisopisto järjestää karaokeryhmien ja päiväkuoron konsertin Juha Remeksen johdolla torstaina 16.5. Konsertin esiintyjiin kuuluu myös Vilman isä, Visa Wirén, hän voitti pohjoismaisen Pietro Frosini Grand Prix -kilpailun Bergenissä vuonna 1994 sekä Pohjoiskalotin viihdeharmonikkakilpailun Haaparannassa 2001. – Minusta tuntuu, että se on juuri tuo istuttaminen, mikä on lisännyt näidenkin järvien kalakantaa, kertoi Väisänen. Niitä saa varmastikin kutuaikana tolkuttomasti. Mestaripelimanni Kalevi Kainulaisen tyttärenpoika Alexander Helminen on sijoittunut valtakunnallisessa Minä soitan harmonikkaa -kilpailussa palkintosijoille. toukokuuta 2024 Viikosta viikkoon Tänä keväänä on saatu haukea tasaisen varmasti. Ja sittenkin kun pyynti on vauhdissa, katsotaan painot siltä puolen puntaria, mikä on edullisinta ostajalle. Tavallinen tapa on, että maistiaiskaloja, niitä kevään ensimViisikiloisesta hauesta tulee mätiä jo yksistään lähes litra. Tähänkin on yleisöllä vapaa pääsy. Tarkoitus on saada Hautajoen hautomolle vähintään 10 litraa, niin kuin viime vuonnakin ja sitten raju istutus Näläntöön, Osmankiin ja Jouhtenukseen. Näin hauenkutu on koko kylälle mukava juttu, vaikka talossa ei kalamiestä olisikaan. kello 18 Kiurusalissa. Jollakin konstilla pitäisi särkikantaa saada vähennetyksi. Miina Ahola on nuori hanurin opiskelija ja konsertissa esiintyy myös Kiuruveden Harmonikkakerho. MENOVINKIT Ylä-Savon musiikkiopiston Kiuruveden oppilaiden kevätkonsertti on tänään keskiviikkona kello 18 Kiurusalissa. takoon haapajärveläinen Pauli Raivio, hän on pitkän linjan tanssimuusikko ja kansalaisopiston tuntiopettaja. Visa toimii harmonikansoiton opettajana Keski-Suomen alueella sekä esiintyy myös muusikkona erilaisissa tilaisuuksissa. kello 13 alkaen Kiurusalissa. Ryskysaaliita lienee saatu vähemmän, mutta toisaalta mattimyöhäisetkin ovat joutuneet osille. Kalaa riittää kyläläisillekin. Tuottoisimpia ovat juuri suuret hauet, kahdesta kilosta ylös päin, jotka Nälännössä ovat melko tavallisia. Jos siitä saa 50 markkaa, on se enemmän kuin koko kalan arvo. Jokaisena vuodenaikana niitä saa oman tarpeen. Kolme kovaa kalamiestä – Alfred Väisänen, Arvi Huttunen ja Erkki Kärkkäinen – harrastavat Nälännön pyytäjistä eniten 50vuotta sitten Kunnon kalamies sumputtaa ja haudottaa mätihommia. Nykyisin mädistä maksetaan 50 markkaa litralta. 15 Keskiviikko 15. Kutu jatkuu edelleen. Nälännön rannasta tavoitimme Alfred Väisäsen nostelemassa sumppuun viisikiloisia mätihaukia
holla. Hinta 35 paluu noin 16.30. ne. SuoRaamattuun Iso sali. vuosikokous kyläkirkolla. Ti 28.5. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 21.5. tuuryhmänä rippikoulu 3. Rakkaudella kaivaten ja ikävöiden Marja Sami, Minna, Hanna ja Saana Suvi Anna-Liisa perheineen muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kiuruveden kirkossa 24.5. klo 18.30 Iltakirkko Iltakirkko (Huuskonen, Tikkanen). Museokadulla. Su 26.5. Aino Turpeinen 88 v. Vastuuryhmänä leiririppikouVastuuryhmänä leiririppikoulu 2. 26.04.2024 Kotona Kun muistelemme yhteisiä teitä, kuinka sä ahkeroit, rakastit meitä. VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ To 16.5. (Kari Rydman) Kiitollisina muistaen ja kaivaten Anna-Liisa Maija ja Esko Aino, Jaakko, Mihku ja Jussa Lauri, Saara ja Inka Merja ja Risto Tuomas, Sanna, Aleksi ja Elias Ilmari, Leena, Eino ja Enni Jaakko ja Jasmin Taina ja Juha Emmi, Toni, Olga ja Elli Reetta, Timo, Aapo ja Sampo sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kiuruveden kirkossa 25.5.2024 klo 13.30. klo 18.30 Pe 17.5. Kukkalaitteiden sijaan Oskaria voi muistaa auttamalla Ukrainan siviiliuhreja: Yhteisadressi kukkakauppa Ajadessa tai SPR:n katastrofirahasto FI52 5000 0120 4156 73, viesti: Oskar Ruotsalaisen muistokeräys Rakkaamme Raili Annikki TURPEINEN o.s. mennessä Ilmoittaudu 17.5. Lämmin kiitos kaikille surussamme myötäeläneille. xxxxkuuta 2021 Ke 15.5. Ilmoittautumiset Minnalle €. Syvästi kaivaten Taina ja Mika Tainan lapset; Sami ja Essi Mikko Kimmo ja Minna Enni Juho On vain hiljaisuutta ja suunnaton suru. mennessä Katri Suhoselle 050 308 0875 Katri Suhoselle 050 308 0875 katri.suhonen@psomaishoikatri.suhonen@psomaishoitajat.fi tajat.fi RIPPIKOULU RIPPIKOULU Ke 22.5. Su 19.5. klo 18.30 Sukelluksia Sukelluksia Raamattuun Iso sali. Taidekerho. To 23.5. Kiitämme Iisalmen kotisairaalan henkilökuntaa Hilkan hyvästä hoidosta. Puhuu Maija Haikonen. DIAKONIA DIAKONIA Ma 20.5. Raili Annikki Turpeinen 80 v. Ti 21.5. Suomeksi sanottuna: Pohdismeksi sanottuna: Pohdiskelua eri aikojen Raamatun kelua eri aikojen Raamatun suomennoksista (Eero Svärd) suomennoksista (Eero Svärd) Kahvitarjoilu klo 18. Pajukoski s. klo 15 Ke 15.5. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Sinä unen ansaitset rauhaisan ja kiitoksen kaikkein kauneimman. klo 10–10.30 Ma 20.5. ei ole esteetön. klo 18 Toukosiunaus Toukosiunaus Pertti Lindillä, HeikkisenaPertti Lindillä, Heikkisenaholla. Ei kaipuuta sanat, kukkaset peitä, on sydän, silmät täynnä kyyneleitä. perjantaisin Rinnekodilla. klo 13 klo 13 Arkilounaan vapaaArkilounaan vapaaehtoisten kokous takkahuoehtoisten kokous takkahuoneessa. KUOLLUT KUOLLUT Aino Turpeinen 88 v. Ti 21.5. klo 18 To 23.5. 26.04.2024 Meitä kaikkia autoit ja huolta kannoit. Messun jälkeen kunniakäynti ja seppeleiden lasku käynti ja seppeleiden lasku sankarihautausmaalla sankarihautausmaalla klo 10 klo 10 Sulkavanjärven Sulkavanjärven Rukoushuoneyhdistys ry:n Rukoushuoneyhdistys ry:n vuosikokous kyläkirkolla. 044 7050 443 kon ori@kiuruvesilehti.?. Olavi Sukulaiset ja ystävät Siunattu haudan lepoon 11.5.2024 läheisten saattamana. klo 10 klo 10 Kuulonhuollon kerho, Kuulonhuollon kerho, monitoimisali. lossa (Pielavedentie 1167). klo 10-14 tai sähköpostitse 20.5. klo 18 Ti 28.5. 07.05.2024 Et ole ikiunessa, et ole poissa, olet tuhat tuulta puistikoissa, olet välke aallokossa, olet timantti hankien loistossa. To 23.5. mennessä minna. klo 18.30 Ke 22.5. Kahvitarjoilu klo 18. Su 26.5. To 16.5. Ilmoittautumiset Minnalle puhelimitse 0400-981069 to puhelimitse 0400-981069 to 16.5. neessa. Hilkka Heleena Ruotsalainen Hilkka Heleena Ruotsalainen 77 v. Lähtö klo 8.00 srk-talolta ja Lähtö klo 8.00 srk-talolta ja paluu noin 16.30. takkahuone. klo 10–10.30 Ruoka-apu Helluntaisrk:n Ruoka-apu Helluntaisrk:n parkkipaikalla. Hinta 6 €, alle marjakiisseliä. 017 770 0421 p. Eeron toiveesta muistotilaisuus vain kutsutuille läheisille. Hinta 6 €, alle kouluikäiset ilmaiseksi. 10.02.1927 Pyhäjärvi O.l. k. To 23.5. Jouko Tenhunen muistelee kyJouko Tenhunen muistelee kylän sankarivainajia. Päivään voi osallistua joko yksin tai yhdessä listua joko yksin tai yhdessä sairastuneen läheisen kanssa. klo 10 klo 10 Messu Messu klo 13 klo 13 Irene Nousiaisen muisIrene Nousiaisen muistoseurat Aimo Kumpulaisella toseurat Aimo Kumpulaisella Museokadulla. KASTETTU KASTETTU Akseli Johannes Toppi Akseli Johannes Toppi Hannes Ilmari Laukkanen Hannes Ilmari Laukkanen Niklas Viljo Edvin KärkkäiNiklas Viljo Edvin Kärkkäinen, Oulujoen seurakunnasta nen, Oulujoen seurakunnasta Kuolleet Seurakunnat Hautakiviä Perheuutiset p. klo 9–12.30 VirkisVirkistyspäivä Hyvölänniemessä tyspäivä Hyvölänniemessä omaishoitajille ja läheistään omaishoitajille ja läheistään auttaville. Vaan ylitse kaikkien kyynelten, tuhat muistoa meitä lohduttaa ne tallessa päivien menneiden, tuhat muistoa kultaakin kalliimpaa. klo 15 Naisten Naisten raamattupiiri, takkahuone, raamattupiiri, takkahuone, perjantaisin Rinnekodilla. klo 9–12.30 Ma 27.5. kouluikäiset ilmaiseksi. sairastuneen läheisen kanssa. klo13.30. Tervetuloa! Rakkaamme, maanviljelijä Eero HEINONEN s. Helluntai ja Messu. Hartaus: Mirita Häyrynen. klo 15 Ti 21.5. klo 13 klo 13 kahvit ja Pro Patria-tikahvit ja Pro Patria-tilaisuus Heinäkylän kyläntalaisuus Heinäkylän kyläntalossa (Pielavedentie 1167). klo 10-14 tai sähköpos16.5. Vastuuryhmänä rippikoulu 3. Messun jälkeen kunnialu 2. (Häyrynen, Huuskonen, (Häyrynen, Huuskonen, Timlin). klo 15 Taidekerho. heinonen@evl.fi. Su 19.5. 20.04.2024 Kiuruvesi Me emme itke niitä päiviä, jotka ovat myötäsi menneet, vaan olemme onnellisia, että ne päivät ovat olleet. klo 18.30 Lauluseurat Lauluseurat Ry:llä. klo 10 klo 10 Messu. Et ole jättänyt meitä, et ole vaiti, olet lintujen laulu taivaalla, olet kuiskaus viljapellolla, olet henkäys rakkaasi poskella. Ruokana kaalilaatikkoa ja Ruokana kaalilaatikkoa ja marjakiisseliä. Ti 21.5. parkkipaikalla. monitoimisali. 017 770 0421 • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. Raili Annikki Turpeinen 80 v. 15.12.1943 k. Pe 17.5. Ilmoittaudu 17.5. Hartaus: län sankarivainajia. heinonen@evl.fi. klo 13 klo 13 Veisuupiiri, takkahuoVeisuupiiri, takkahuone. Vas(Huuskonen, Tikkanen). Huom! Retkikohde ei ole esteetön. Helena ja Teuvo Piippo Hyvää 40-vuotisHÄÄPÄIVÄÄ 6.4! Kutsu tai kiitä Perheuutisissa! SYDÄMELLISET KIITOKSENI Kiuruvesi-lehti p. mennessä minna. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Ilon tai surun kohdatessa Muista läheistä lehti-ilmoituksella konttori@kiuruvesilehti.fi Vapaaseurakunta, Kiuruveden rukouspiiri Päivätilaisuus 18.5.2024 klo 14.00 Helluntaiseurakunnassa. toukokuuta 2024 Hengelliset 2 Keskiviikko xx. Su 19.5. Ti 28.5. Kaikille avoin seuKaikille avoin seurakuntaretki Aholansaareen, rakuntaretki Aholansaareen, Nilsiään. klo 13 klo 13 Ry:n seurat srk-talolla Ry:n seurat srk-talolla klo 19 klo 19 seurat Seuratuvalla seurat Seuratuvalla Ti 28.5. Huom! Retkikohde Nilsiään. Kiittäen ja kaivaten Aimo Tanja Henry, Milla perheineen Katja Mia, Matias ja Elias muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. 23.09.1946 Ylivieska k. Srk-kerho, iso sali. Päivään voi osalauttaville. Mirita Häyrynen. Muistotilaisuus läheisten kesken. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Hyvää Joulua ja Onnellista uutta vuotta 2015 ystäville, sukulaisille ja tuttaville! tv. klo 10 klo 10 Srk-kerho, iso sali. kaatuneitten muistopäivä. klo 16–18 Peli-ilta Peli-ilta Nurkkiksella (kasvatuksen Nurkkiksella (kasvatuksen tilat) 3.-6.-luokkalaisille tilat) 3.-6.-luokkalaisille Ti 21.5. Timlin). Rakkaamme Hilkka Heleena RUOTSALAINEN o.s. titse 20.5. Helluntai ja kaatuneitten muistopäivä. Ruotsalainen s. Rakkaamme Oskar Alfred RUOTSALAINEN s. ton kokous, iso sali. klo 18 KirkkovaltuusKirkkovaltuuston kokous, iso sali. Hinta 35 €. klo 18.30 Ti 21.5. Arkilounas. klo 11-12 klo 11-12 Arkilounas. Ry:llä. klo 11 Jumalanpalvelus, Ari Palmroth ym., kaste Ma 20.5. 21.07.1949 k. klo 16–18 To 16.5. Ma 27.5. klo 17.30 klo 17.30 Ilosanomapiiri, Ilosanomapiiri, takkahuone. To 16.5. 77 v. 16 Keskiviikko 15
Myös palautuslaatikko on suljettu, eräpäivät siirtyvät sulun yli. ruotsalainen@kiuruvesi.fi. Silti olemme onnellisia siitä, että ehdimme viettää paljon aikaa isän kanssa lähivuosina. Meille lapsille isästä näkyi se, että hän rakasti perhettä ja kotia. Hän oli sydämeltään maanviljelijä ja halusi olla kylvötöissä mukana jokaisena keväänä. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueella (tv-alueilla). Nyt vanhetessa sitä tajuaa miten korvaamattomia nuokin hetket olivat: istuttiin makkaranpaistossa lumihangessa tai vain katseltiin kauniita maisemia perheen kanssa. Nyt antaisin mitä vain, kun olisin tajunnut ajoissa nauhoittaa soittelua, sillä se toi aina lohtua itselle, kun sen kuuli. Esityksen keston voi miettiä itse, se voi olla lyhyt 10 minuuttia kestävä tai vaikkapa puolituntinen. Kahvitarjoilu alkaa klo 16:30. Esittelemme ja opastamme e-kirjaston käyttöä 16.5. klo 13 kirjaston monitoimitilassa. Isä myös tykkäsi kertoilla tarinoita, jos olimme paikalla kuuntelemassa. Kansalaisopiston toimisto auki ma-to klo 9–15.30 ja pe klo 9–15 (kirjaston sulku ei vaikuta opiston toimiston aukioloaikoihin) KIRJASTO Järjestelmäpäivityksen vuoksi kirjasto on suljettu 15.–29.5. Kun kaverit matkustelivat etelän lomille, meidän perhe matkusti suon laitaan pohjoiseen itikoiden keskelle (ja toki tuntureille ja muille paikoille). Ja vielä ehtivät marjametsät alkaa huudella seireenin kutsuaan ennen syksyisiä sienimetsäretkiä. 24.5. Tuulivoimapuisto liitetään Savon Voiman verkkoon Kiuruveden sähköasemalta. Kun kysyimme, mikä hänen mielestään on sitten korkein arvonimi, vastaus oli: ”vaarivainaa”. Maailmaan on jäänyt suuri aukko, jonka ehkä aika aikanaan täyttää, mutta tällä hetkellä se ammottaa tyhjänä. Tässä hankkeessa kaavoitus ja ympäristövaikutusten arviointi (YVA) toteutetaan samanaikaisesti omina menettelyinään. Isällä oli aina aikaa jutella huolista, murheista tai iloisemmistakin asioista ja auttaa erilaisissa asioissa. – 31.3.2024 5. 040 532 2380 etunimi.sukumi@ramboll. Jo lapsena tuli myös huomattua isän rakkaus Lappia kohtaan. klo 18, Kiurusali. Lapsuudesta lähtien on jäänyt mieleen myös se, kun isä soitteli kitaraa. Ensimmäinen lapsenlapsen syntymän jälkeen isä kertoi ylpeänä kaikille, kuinka hän on saanut maailman toiseksi arvokkaimman arvonimen. Suunnittelualue sijaitsee noin 15 kilometriä lounaaseen Kiuruveden keskustasta ja noin 12 kilometriä kaakkoon Pyhäjärven keskustasta. YVA-selostus on ollut nähtävillä 14.4.13.6.2023, ja siitä on saatu yhteysviranomaisen perusteltu päätelmä 10.8.2023. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Rakkaamme Eero Heinonen (kuvassa) nukkui pois paremmille viljelysmaille 7.5.2024. 17 Keskiviikko 15. Usein tuntuu, että aikaa on loputtomiin ja monta asiaa siirretään tulevaisuuteen. Liityntäjohdon pituus on noin 20 kilometriä. Käsiteltävät asiat: 1. Hyvölänniemessä, ilm. Valtuuston kokousta voi seurata paikan päällä tai verkkolähetyksenä Kiuruveden kaupungin Youtube-kanavalla. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja julkaistaan kaupungin verkkosivuilla maanantaina 27.5.2024. Kaupunki voi hoitaa paikalle tarvittaessa äänentoiston. Lehtilukusali ja näyttelyt ovat avoinna ma-to 8–15.30 ja pe 8-15. Tilaisuuden etäosallistumisen linkki julkaistaan Kiuruveden kaupungin nettisivuilla lähempänä tilaisuutta. 050 475 7496, etunimi.sukunimi@kiuruvesi.fi ja maanmittausinsinööri Risto Luttinen puh. Isä oli hieman kaikessa mukana. Sydämet särkyneinä ajatuksissamme ja puheissamme käytämme kiitollisuudella tuota korkeinta arvonimeä! Olet sydämissämme ja mielessämme aina Isä. 040527163. Uusi kansallinen E-kirjasto on auennut ja Kiuruvesi on mukana palvelussa. Tilintarkastuspalveluiden kilpailuttaminen 6. Kotonakin oli kiva puuhailla, hakata pilkkeitä, tehdä peltotöitä, raivata metsikköä tai välillä vain (ja aika useinkin) katsoa hyvää elokuvaa olohuoneessa (erityisesti lapsenlapsensa kanssa Puupäitten katsominen oli tärkeää molemmille). Tuo arvonimi oli vaari. Kiuruvesi 15.5.2024 Markku Siponen valtuuston puheenjohtaja KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Paljon jäi asioita, joita olisimme vielä halunneet tehdä yhdessä. Esityksestä ei makseta palkkaa, mutta se on oiva keino mainostaa omaa toimintaa ja/tai myydä omia tuotteitaan. Vapaa pääsy! Nuorten musiikkileiri 29.6.–1.7. 050 307 6265, etunimi.sukunimi@winda.fi Kiuruvedellä 15.05.2024 Kiuruveden tekninen lautakunta TORI Kesän superviikkojen aikana 7.-21.7.2024 torilla pidetään ”avointa lavaa” arkipäivisin klo 12–16. Osayleiskaavaehdotusta koskevat muistutukset ja lausunnot tulee toimittaa kirjallisesti osoitteeseen Kiuruveden kaupunki, PL 28, 74701 KIURUVESI tai sähköpostitse kirjaamo@kiuruvesi.fi viimeistään 20.06.2024. Lisäksi työt kirjanpitäjänä, Mela-asiamiehenä ja Suonen tiedon edustajana olivat mieluisia ja toivat mukanaan monia erilaisia tehtäviä. Kaikille avoin yleisötilaisuus osayleiskaavoituksesta järjestetään Kiuruveden kirjastoja kulttuuritalon auditoriossa keskiviikkona 05.06.2024 klo 17:00. Nimensä mukaisesti lava on avoin kenelle vain, aina yrityksistä ja yhdistyksistä harrastusryhmiin ja yksityishenkilöihin. Laulurämeen tuulivoimahankkeen (Kiuruvesi, Pyhäjärvi) YVA-menettely on päättynyt. Isä oli aina läsnä ja hän huolehti aina siitä, että meillä muilla on asiat hyvin. Kuntayritysohjelman perustaminen Kiinteistö Oy Kiuruveden Kiurunkulmalle/ kaupungin omavelkainen takaus 4. Kiuruveden osayleiskaavoitettava alue on noin 770 ha. mennessä Anna-Mari Svärd 0414367416 tai toimistoon p. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 320 metriä ja yksikköteho 6–10 MW. Tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää YVA-lain mukaista ympäristövaikutusten arviointia ja MRL-lain mukaisen osayleiskaavan laatimista. Winda Energy Oy suunnittelee 11 tuulivoimalan sijoittamista Laulurämeen alueelle Kiuruveden kaupungissa. Kokoukselle mahdollisesti esitettävät muut asiat Esityslista on luettavissa kaupungin verkkosivuilla 15.5.2024 lähtien. Kyseessä on 110 kV ilmajohto, joka muuttuu maakaapeliksi noin 1,9 km ennen Kiuruveden keskustaajaman taajama-alueen alkamista. Lisätietoja antavat: Kaavoituksesta vastaava: Kiuruveden kaupunki, tekninen johtaja Kimmo Karoluoto puh. toukokuuta 2024 In memoriam Eero Heinonen 21.7.1949–7.5.2024 Kaupunki KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISTA Karaokeryhmien ja päiväkuoron konsertti 16.5. Kokouksen järjestäytyminen 2. Lavalla voi esittää musiikkia ja teatteria, pitää puheita, järjestää näytöksiä tai muuta sellaista. KUULUTUS KIURUVEDEN LAULURÄMEEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAN KAAVAEHDOTUKSEN NÄHTÄVILLE ASETTAMISESTA Kiuruveden tekninen lautakunta on päättänyt 30.03.2024 § 2 Laulurämeen tuulivoimapuiston ehdotusaineiston nähtäville asettamisesta kuulemista varten (MRL 65 §, MRA 19 § ). Saimme olla myös hänen vierellään kuolinvuoteen äärellä ja saimme vielä kerrottua, miten rakas hän on. Töiden ja Lions-clubtoiminnan kautta isä sai ystäviä, kollegoja ja kumppaneita ympäri Suomen. Osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto on julkisesti nähtävillä 15.05.20.06.2024 välisen ajan kaupungintalolla teknisessä palvelukeskuksessa ja internet-sivuilla (www.kiuruvesi.fi/Suomeksi/Palvelut/Asuminen,-rakentaminen-ja-maankaytto/Kaavoitus/Vireilla-olevat-kaavat). Suolle ja metsiin vanhemmat aina katosivatkin, mutta onneksi yleensä löytyivätkin. Ylä-Savon kuntien yhteinen kotouttamisohjelma 2024 3. Jos olet kiinnostunut varaamaan itsellesi esitysajan tai kysymään lisätietoa asiasta, ota yhteyttä Jenna Ruotsalaiseen puhelimitse 040 5271798 tai sähköpostilla jenna. Osayleiskaava laaditaan 77 a §:n tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Talousarvion toteumaraportti ja talouden neljännesvuosikatsaus 1.1. Isän keväiden ja kesän ajankulku oli vuosittain liki samanlainen: Ensin keväällä isän silmissä alkoi kiilua himo päästä peltotöihin. Luodaan yhdessä tapahtumarikas kesätori! KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS maanantaina 20.5.2024 kello 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa. Vaikka tiesimme isän sairaudesta syksystä asti ja tiesimme, että aika olisi nyt rajatumpaa kuin ennen, silti lähtö tuli liian nopeasti. Kun ne oli tehty, alkoi puheissa jo siiintää pohjoisen lakkasuot. fi Hankkeesta vastaava: Winda Energy Oy, Hannele Konsén, puh. 0400 741 492 etunimi.sukunimi@kiuruvesi.fi Kaavakonsultti: Ramboll Finland Oy, kaavoitusarkkitehti Pirjo Pellikka, puh. Saatavilla on e-kirjoja, äänikirjoja ja digilehtiä yhdessä sovelluksessa. SAMI JA SUVI. Suru ja ikävä on suuri. Hän kuului siihen harvinaiseen ryhmään, joka oikeasti rakasti työtään ja sen tekemistä ja sen kyllä näki
klo 8–16.30. klo 9 alkaen. Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Ilm. 18 Keskiviikko 15. p.040-584 2502 ilt. -------------------------------------------Koulujen ruokalista vk 21: ma: kalkkunakeittoa, ruisvuoka, edamjuusto, banaani, ti: tonnikalakiusausta, lämpimiä porkkanaviipaleita, punainen paprikakuutio, jäävuorisalaatti, kesäkurpitsa, ke: uunimakkaraa, perunasosetta, kaali-persikkasalaattia, to: palapaistia, peruna, jäävuorisalaatti, persikkakuutio, kurkku, pe: broileri-pastavuokaa, kurkku, jäävuorisalaatti, kurpitsapikkelsi (muutokset mahdollisia). -------------------------------------------Siivoustalkoot Puistorinteen lavalla ma 20.5. 040 572 4013. Ateriapalvelu taajamassa kuljetuksella arkisin klo 9–12 välillä. Omat makkarat mukaan! -------------------------------------------ELÄKELIITTO yhteisretki srk:n kanssa Aholansaareen 28.5. Ilm. Soita Tihilän kyläyhdistyksen Lähde Kiuruvesi-lehden LUKIJAMATKALLE 28.8.–3.9.2024 Norjan vuonoille Hinta: 999 € / hlö/2hh 1hh lisä 250 € 7 päivää Hinta sisältää: • Linja-autokuljetuksen ilmastoidulla turistibussilla Kiuruvedeltä Kiuruvedelle • Laivamatkat Viking Line sisähytissä • Hyvätasoiset hotellimajoitukset jaetussa 2 hengen huoneessa • Matkaohjelman mukaiset ruokailut (6 aamiaista, 2 lounasta, 4 illallista) • Lauttamatkan Norjassa • Opastetun kaupunkikierroksen Oslossa • Suomenkielisen matkanjohtajan palvelut koko matkan ajan Lisämaksusta: • Ikkunallinen hytti laivoille menopaluu 60 €/hytti Lisämaksulliset retket: • Näköalahissi-retki 55 €/hlö • Risteily 80 €/hlö Varaukset 10.6.2024 mennessä Matkan kohokohdat: -Geiranger vuono -Ihastuttava Leon -Oslon kaupunkikierros -Kiemuraiset tiet Matkanjärjestäjätunnus: K211/22/Mj Varaukset: myynti@ykkosmatkat.fi Ykkösmatkat Lakeissuontie13B5 0173863223 70420KUOPIO Avoinna: ma-pe9-16 maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 16.5. Ympärivuotista huoneja caravan-majoitusta. Laavulla tarjotaan kahvit. Tilauksesta myös leivonnaiset ja muut tarjottavat arkeen ja juhlaan. 050 3280 840 050 564 2393 / Leena. klo 13.00 komedia Suutari Vilihunen. -------------------------------------------Myytävänä maatila 24 ha. -------------------------------------------Kuulokerho kokoontuu 23.5.24 klo 10.00 seurakuntatalolla. -------------------------------------------ELÄKELIITTO su 19.5. Tilaus on kestotilaus ja jatkuu automaattisesti tarjousjakson päätyttyä normaalihinnalla. Rinnekodilla keittolounas arkisin klo 10.00-11.30 (varaus soittamalla edellisenä päivänä, lista facessa Palopaikan sivuilla). Tervetuloa. mennessä minna. retki Kauokonpuistoon. Yhteystiedot: Niemistenkatu 4 Sanna Manninen 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Tilaa Kiuruvesi-lehden kesätarjous ja tiedät mistä puhutaan! LEHTI OY. 0400-945 544. Ke 22.5. Tarjous on voimassa 15.5.–31.8.2024 ja koskee sekä paperilehteä että digipalvelua. -------------------------------------------Kiinnostaako tulevaisuus. Ennustan korteista vuosien kokemuksella. -------------------------------------------MLL Kiuruveden yhdistyksen Eläkeläiset ry viikkokerho keskiviikkona klo 10.00 Puistonkulmalla. 050 307 5439 on mahtava liikuntaharrastus kaikenikäisille Golf Golf TORILLA torstaina klo 9–11.30 tarkistettua ruokaja siemenperunaa Kalajoelta. klo 12.00 Rinnekodilla. toukokuuta 2024 4 Keskiviikko xx. heinonen@evl.fi Retken hinta 35 €. -------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 21: ma: kalkkunakeittoa, banaani, puolukkavispipuuroa, ti: kirjolohikiusausta, lämpimiä porkkanaviipaleita, jäävuori-persikkasalaattia, sekamarjakiisseliä, ke: uunimakkaraa, ruskeaa kastiketta, perunasosetta, herne-maissilisäkettä, kaali-kurkkusalaattia, hedelmäsalaattia, to: palapaistia, peruna, parsaja kukkakaalia, jäävuori-tomaatti-kurkkusalaattia, mansikkarahkaa, pe: broileri-pastavuokaa, ruusukaalia, kiinankaali-paprika-ananassalaattia, appelsiini-mandariinikiisseliä, la: värikästä kalakeittoa, punajuurisalaattia, aprikoosipuuroa, su: porsaanleikettä, ruskeaa kastiketta, peruna, kukkakaali-porkkana-paprikalisäkettä, perunasalaattia, PROfeel suklaamousse (muutokset mahdollisia). klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. -------------------------------------------Syöpäyhdistyksen kerho to 16.5. xxxxkuuta 2021 Kuulutuksia Muistilista Tarjouksia Harrasteita Torilla Kokouksia Sekalaista Kuulutuksia Rivi-ilmoitukset Mykyrokkaa torstaisin varauksesta klo 9.30–13 noutona tai kotiinkuljetus taajamassa tarvittaessa. Useita lajikkeita. klo 13 lähtö kimppakyydein linja-autoasemalta Isokoskelle Salmenkylään. p. 19.5. mennessä + lisät. -------------------------------------------§ Mainonnan kaikki kuviot TILAA KIURUVESI-LEHTI 3 KK JA SAAT 1 KK KAUPAN PÄÄLLE. Kesäteatteriretki Löytänälle su 30.6. p. Lippu + kyyti 38 e/hlö. Minna Heinoselle puhelimitse to klo 10–14 puh 0400 981 069 tai sähköpostilla 20.5
050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. kuvaukset p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Taksipalvelut toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO Pieni Kuvapuoti Valokuvaaja Riitta Airaksinen Studio-, miljööym. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. toukokuuta 2024 Palveluhakemisto Kotikunnan parhaat palvelut! Kiuruvesi-lehti p. 050 532 3574 pienikuvapuoti.kuvat.fi www.hierontapistecarola.com Tmi Eija Pietikäinen Jalkahoitaja Kotikäynnit 050 5054 106 JALKAHOIDOT • • Valokuvaukset 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. 19 Keskiviikko 15
xxxxkuuta 2021 Sekalaista Huveja Palveluita Tapahtumia Tapahtumia Vaalitapahtumia AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi. alan työt. KLO 24 20€ 25€ TOUR DE KOIVUJÄRVI YMPÄRIPYÖRÄILY lauantaina 8.6.2024 klo 11.00 Koe ainutlaatuinen pyöräilyelämys maaseudulla kesän parhaaseen aikaan! Reitti sopii kaikentasoisille pyöräilijöille ja tarjoaa upeita maisemia ympäri Koivujärven. Osallistumismaksu 20 euroa Sisältää: huollot, saunat+palju ja ruokailun maalissa +tuotekassi sis. mennessä: https://urly.fi/3wHe Lisätietoa: www.koivujarvi.fi /tapahtumat/tourdekoivujärvi Vastuullisena järjestäjänä Koivujärvi ry Pääyhteistyökumppanina Ylä-Savon Osuuspankki Haetaan. 0400 218 745 Kiuruvesi, Tori Ti 21.5. Vaihtoehtoisesti myös lyhyempi reitti varikon mastolle ja takaisin noin 25 km ja lapsille noin 10 km. KLO 24 20€ 25€ KÄÄRIJÄ LA 1.6. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Valmistaudu tulevaan kesään ostamalla renkaat nyt edullisesti! Laaja valikoima edullisista renkaista aina premium-renkaisiin. 20 Keskiviikko 15. t-paita, WELL02-laitteen arvonta Iltaohjelma ja oheistapahtumat. klo 14 M ak sa ja : Ki ur uv ed en Ke sk us ta ry Tarjoamme makkaraperunat 100:lle ensimmäiselle klo 13 15 Lisätietoja: Lajivastaava p.040-1772816 Hingunniementie 98, Kiuruvesi Keskiviikko 22.5.2024 klo 8.30-15.30 “Kevätpäivä tallilla” Hevosalan esittelyitä ja myyntipisteitä Kepparirata Poneja Hevosia Talutusratsastusta Hingunniemessä Tapahtuu Taitaja 2024 Hevostenhoitolajin finaali HOTELLI PELTOHOVI BAARIPÄHKINÄ KE 19:00 IRINA LA 18.05. päivittäin klo 9-21 040 585 0597/Jari 040 829 0147/Jani PIEJARI OY Kiuruvesi-lehden 10€ KANGASKASSI KANGASKASSI KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy • • • • • LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. KYSY TARJOUS! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot ym. Myynti huolto TENHO KANERVA p. toukokuuta 2024 6 Keskiviikko xx. Matkan pituus on yhteensä 58 km ja pääasiallisesti päällystämättömällä tiellä. Ilmoittaudu mukaan 31.5