TIINA KILVENSALMI 012138-2224 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 15.6.2022 69. VUOSIKERTA, NRO 24. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 3,00 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,77 euroa/vko 18 » Heidi Kokora voitti MM-pronssia 12 » Aatu Kärkkäinen on mieluisassa kesätyössä. Kuva on Kiuruveden 140-vuotispääjuhlasta vuodelta 2013. Ajatuksena on ottaa kaikki mukaan ja tarjota kaikille ikäpolville tapahtumia vuoden 2023 aikana. 12-13 » Kiuruvesi 150-juhlavuosi kokoaa yhteen kaikki ikäpolvet 4 » Savon Kuidun myynti tyssäsi oikeudessa Kiuruveden kunnan 150-juhlavuotta suunnitellaan ja ideoidaan parasta aikaa
Tämän jälkeen Nato on luonut nahkansa ja on nyt enemmän puolustusliitto. Joudummeko kenties päivittämään laulua, jossa sanotaan, ”kauan on kärsitty vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa”. Varmaankin helmikuun lopulla alkanut sota Ukrainassa on vaikuttanut mielipiteiden muuttumisen. Odotamme, että jos Venäjä hyökkää maahamme, niin Naton joukot rientävät avuksemme. Puuhaa riitti. On sanottu, että Suomen olisi pitänyt liittyä Naton jäseneksi heti kun Neuvostoliitto hajosi, itsekin olen sanonut samaa. Kiuruvedellä laajakaistan puuhamiehenä on toiminut ”Kaista-Hannu” Halonen. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti. Nimittäin Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi Siilinjärven ja Kuopion päätökset myydä Savon Kuituverkko Oy. Liittyjiä oli heti parisataa. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Vielä tammikuussa pääministeri Sanna Marin sanoi, että hän ei usko Suomen hakevan Nato-jäsenyyttä kuluvalla hallituskaudella. No, nyt kuitenkin ollaan siinä tilanteessa, että Savon Kuituverkon omistajakunnat saavat taas miettiä, miten tietoverkkoyhtiötä lähdetään viemään eteenpäin. Ensimmäiset liittymät kytkettiin Kiuruvedellä kesäkuussa 2013 pohjoispitäjään. ADOBE SUOMI on hakenut puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Laulu kertoo Suomen kaartin osallistumisesta Turkin sotaan vuosina 1877– 1878. Ratkaisun tekijöinä ovat tietenkin ensin Kuopio ja Siilinjärvi. Kiuruvesi on ollut maaseudun digitaalisten yhteyksien rakentajana eturivin kunta Pohjois-Savossa. Yhtiö on tehnyt alkuvuodesta liikevoittoa ja itse asiassa yhtiön suurin rakennusurakka on alkamassa nimenomaan Kiuruvedellä Hovin alueella. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Oli hankittava Viestintäviraston tukipäätökset ja Finnveran takauspäätös ja vielä pankin sekä EU:n rahoituspäätös: ”Että voiko antaa oman maan kansalaisille omia rahoja”, kirjoitti Halonen Kiuruvesi-lehdessä 17.10.2012. Lisävärin keskusteluun tuo se tieto, että Savon Kuituverkon talous on kääntynyt nousuun. Vuosien varrella Kiuruvesi on tukenut ja taannut yhtiötä, että toiminta on pysynyt käynnissä. Me pidämme Naton hyvinä puolina yhteistä puolustusta. Nato-jäsenyyden turva ja vastuut POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Lisäksi Suomi oli jo vuosikymmenet korostanut puolueettomuutta ja pysymistä sotilasliittojen ulkopuolella. Vuonna 1997 perustettiin pysyvä yhteistyöneuvosto Naton ja Venäjän välille. Venäjä ja Turkki olivat tuolloin sodassa keskenään. Valtiojohtomme menetti etsikkoaikansa, kun emme liittyneet Natoon yhdessä Baltian maiden kanssa vuonna 2004. Vuonna 2018 Savon Kuituverkko pääsi saneerausohjelmaan ja seuraavana vuonna Kiuruvesi lähti rakentamaan valokuitua Yhtylään omaan piikkiin yhteistyössä Savon Kuituverkon kanssa. He pelkäävät, että heidän poikiaan lähetetään johonkin kauas maan ääriin peräpohjolaan, Venäjän rajalle sotimaan. Lähtevätkö ne valittamaan päätöksestä vai hyväksyvätkö ne oikeuden linjauksen. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Savon Kuituverkon omistaa 17 pohjoissavolaista kuntaa, Kiuruvesi mukaan lukien. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Myöhemmin Venäjän ja Naton välit ovat tulehtuneet Naton itälaajentumisen myötä. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, toimittaja Aku Laatikainen 044 4386 852, toimittaja Jyri Salonen 044 493 4873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Pirjo Palo, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Hän lupasi vuonna 2008, että tekee kaikkensa kunnollisten tietoliikenneyhteyksien saamiseksi maaseudulle. kesäkuuta 2022 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Kivi kengässä ja elinvoiman tuoja S avon Kuituverkko tulee vielä kiuruvetisten päättäjien puitavaksi. Maaliskuussa 1999 Nato aloitti ilmapommitukset Jugoslaviaa vastaan serbien suorittaman albaanien vainojen lopettamiseksi. Kaupassa Kiuruvesi olisi ollut saamassa takaisin enemmän kuin kunta on yhtiöön sijoittanut, samaan aikaan kuitenkin ihmeteltiin, miksi myyntiä ei kilpailuteta ja pelättiin, että ylikansallinen yhtiö tulee nostamaan liittymähintoja. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Viime vuonna Kiuruvedellä väännettiin sitten taas vaihteeksi Savon Kuituverkosta, yhtiön myynnistä Adolalle. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 101 e / 92 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Neljä vuotta myöhemmin perustettiin Savon Kuitu Oy ja vuonna 2011 käynnistyi asiakashankinta ja rahoituksen järjestäminen. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Kiuruvesi on ollut tässä suhteessa eturintamassa. MONIEN jäsenmaiden johtajat pitävät Suomen mukaan tuloa hyvänä lisänä Natolle, näiden maiden kaikki kansalaiset eivät niinkään. Ostajana olisi ollut Adola Oy, yhtiön omistus on pääosin ulkomailla. Neuvostoliiton hajotessa hajosi myös Varsovan liitto ja silloin jopa osassa Naton jäsenmaista arvuuteltiin sotilasliiton tarpeellisuutta, näin Suomessakin. Oikeastaan tilanne kehittyi niin, että kun kansan enemmistö jo kannatti Natoa, niin tässä paineessa osa päättäjistä tunsi vastuunsa maamme puolustuksesta, ja toinen osa poliitikoista puolestaan lähti ratsastamaan kansan mielipiteen aallonharjalla ja moni kansanedustaja tuli ulos ”kaapista” Naton kannattajana. Sellaista tilannetta emme mekään toivo. Eduskunta äänesti murskaluvuin hakemuksen tekemisen puolesta. Sen jälkeen muut omistajakunnat tekevät omat ratkaisunsa. Ei pidä unohtaa, että meilläkin tulee olemaan yhteisvastuuta, jos johonkin toiseen jäsenmaahan hyökättäisiin. Savon Kuituverkon hallituksen puheenjohtaja Pekka Nykänen toteaa myyntipäätöksen kaatuneen oikeudessa muodollisiin seikkoihin, EU:n valtiontukisäännöksiin ja yhtiön arvon määritykseen. Suomi oli autonominen osa Venäjää, mutta tsaarilta kävi lähtökäsky tuohon sotaan. Käänteitä on siis riittänyt hyvän ajatuksen ympärillä eli tuoda tietoliikenneyhteydet myös maaseudulle ja vahvistaa sitä myötä elinvoimaamme mahdollistamalla yritystoiminta ja asuminen syrjäseuduilla, kun suuri osa palveluista on tänä päivänä digitaalisia. Venäjä vastusti noita pommituksia, eivätkä kaikki jäsenmaatkaan niitä täysin hyväksyneet. Ilmaiskut lopetettiin kesäkuussa. Me tietysti toivomme, että emme joudu tilanteeseen, jossa Naton ”tsaarilta” tulee Suomen pojille lähtökäsky yhteisiin sotiin. Tunnetusti Natoa vastustanut presidentti Tarja Halonen käänsi myös kelkkansa. KAARLO HUMALOJA Kaarlo Humaloja on sitä mieltä, että Suomen olisi pitänyt liittyä Natoon, kun Neuvostoliitto hajosi. 2 Keskiviikko 15. On otettava vielä huomioon, että Venäjäkin lähentyi Natoa liittymällä sen yhteistyöneuvostoon vuonna 1991 ja rauhankumppanuusyhteistyöhön vuonna 1995. Ennen kuin alamme sättimään tuon ajan päättäjiä, niin on hyvä palauttaa mieliin sen aikainen tilanne ja ilmapiiri. Savon Kuituverkko joutui myöhemmin talousvaikeuksiin. Savon Kuituverkko on ollut samaan aikaan meille ilon aihe, mutta myös kivi kengässä. Ylen uutisessa Nykänen kuvaa päätöstä ”höpö höpö höpönä”. Kirjoituksia ei palauteta. Mielipidemittausten mukaan tämä on myös kansan enemmistön tahto
Siellä Alina muisti usealle tutulle ja tuntemattomalle kertoa vieressä olevan ”hänen oma koulunsa”. Merja Kristiina Ruotsalainen Ei kai se auta kuin siististi kuolla pois, kai joku maallisen majan johonkin heittää. Onneksi äiti oli jälleen oma itsensä, ja koko asia meinasi unohtua. Alpo Kananen Täytyy voittaa lotossa. Itsellä oli matkaa kouluun myös reilun kymmenen kilometriä, joka alkuun kuljettiin taksilla ja ylemmillä luokalla matkalla vaihdettiin vielä linja-autoon. Pentti Kärkkäinen Turha autoilu vähemmäksi, ruokakoriin enemmän tarjoustuotteita, kotona leipomista, kokkaamista ja syömistä. Onnekseni ehdin ostaa kaikki tiilet uuteen uuniimme jo keväällä.Nyt esimerkiksi tulitiiliä on vaikea saada Venäjän pakotteiden vuoksi. Pakko syödä ja liikkua muuallakin kuin kiikkutuolissa, lisätään kaurapuuroon vaan vettä. Vaikka oma koulu menikin ihan hyvin, on itsestä kieltämättä erittäin ihana ajatus, että oma lapsi pääsee pienempään ryhmään. Eskariin kyläkoululla KESÄLOMAT alkoivat ja viimeiset päivät koulua toivat tullessaan myös meidän perheeseemme ensimmäisen esikouluun tutustumisen esikoisemme Alinan kanssa. Kiuruvedelle tulee toivottavasti runsain määrin väkeä muualta, ihmiset liikkuvat ympäri taajamaa kävellen ja pyöräillen. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5 NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. 3 Keskiviikko 15. Onnekseni hamstrasin hieman. Tai sitten ei. Pelottaa syksy, kun metsästysaika alkaa, miten raskii tankata autoa. Eija Antikainen Auto on tällä haavaa pihan koristeena, en juuri ajele sillä kovin paljoa. Kyllä myös ruoan hinnan nousu hirvittää. Harmittava seikka on toki lähimpien päivähoitopaikkojen sijainti kirkonkylällä, jonne meiltäkin tulee lähes kaksikymmentä kilometriä. Vasta yläkoulussa luokan koko pieneni. TUIJA HUUSKONEN Kirjoittaja on MTK Kiuruveden Maaseutunuorten pj. Laskutaito kyllä pysyy hallinnassa nykyään. Kaverit ovat kertoneet myös esimerkiksi Miisa-opesta, jonka tapaamisesta Alina oli sitten ikionnellinen tutustumispäivän jälkeen. VIIME perjantaina oltiin poniratsastuksen merkeissä mukana Kalliokylän Jukolan pihassa avoimet kylät -tapahtumassa. Nyt Alinalla koulumatka jää yksittäisiin kilometreihin. Olavi Kumpulainen Yritän vähentää autolla ajamista. Siinäpä se resepti, jolla olen pienillä tuloilla tähänkin asti pärjännyt. Tähän varmasti opimme kattavamman vastauksen itse vasta myöhemmin. Kuten sukset, polkupyörät, luistimet, lumikolat, lapiot, rautakanget, muut työkalut, kukkaruukut kukkineen, pyykkikone, astianpesukone, saunan kiuas, auto, moottorisaha, ruohonleikkurit ja talo. Ei ole kiva juttu, jos ympäristö on siivoton ja sotkuinen, aika huonon kuvan annamme itsestämme. Taisin silloin viedä viimeiset.Nyt tulitiilet etelässä 8-9 euroa kappale, jos sattuu löytymään jostain. Kerro meille uutisvinkki: toimitus@kiuruvesilehti.fi. Oikeat numerot ovat 7, 16, 19, 24, 26, 29, 34. Jo pihalla jokainen toivotettiin iloisesti tervetulleeksi ja lapset huomioitiin ihanasti, mutta sisälle mennessämme vasta tulikin ”vau-elämys”, joka ei heti mielestä häviä. Ajan polkupyörällä aina kun mahdollista. En omista autoa, en matkusta, en polta. Jos piha ja piennar on siisti, se kertoo, että osaamme hoitaa muutkin asiamme säntillisesti ja hyvin. Nyt on tulollaan 8,5 miljoonaa ja sivuvoitot. Korot, lannat ja polttoaineet turhan tyyriitä. Säät ovat ainakin olleet näin kesän alkuun kohdallaan myös pieneen hengähdykseen maatilan kiirehuippujen välissä. Sähkön hinta meillä nousi lähes 2,5-kertaiseksi tämän kuun alussa. Ei siis ehditty kukaan liikaa jännittää etukäteen, mutta kyllä melkoinen lauma perhosia oli vatsassa itse kullakin, kun Kalliokylän koulun pihaan saavuttiin tuona tiistaiaamuna. Ellei tuo toimi, täytyy alkaa myydä romppeistoa pois. 95-bensa tänään, 23 litraa 60 euroa. Metsästä enemmän marjoja ja sieniä omasta puutarhasta tulevien lisäksi ja vaateostot minimiin. Nuo maanviljelijät säälittää, miten jatkossa käy näille. Kahvinjuonti on myös vähenemässä rajun hinnannousun myötä. kesäkuuta 2022 Pihapiirit kuntoon Iskelmäviikolle LAITTAKAA nyt pihapiirit kuntoon Iskelmäviikolle. Hilja Pesonen Autolla ajoa vähennän niin paljon kuin tarve vaatii. Syksyllä koululla odottaa siis tuttu piha, jossa on käyty leikkimässä monta kertaa jo aiemmin, sekä useita jo tuttuja kavereita. ITSE olen käynyt toisesta luokasta saakka koulua noin 25 oppilaan luokassa. Alina tulee kuitenkin joinakin päivinä tarvitsemaan myös täydentävää varhaiskasvatusta, jolloin on siis matkustettava vielä päivän myötä tuo matka päivähoitoon. Täällä hintahaitari 1,3– 2,9 euroa huhtikuussa. Oman mielen täytti suuri ihmetys, miten kotoisa ja lämmin olo koulusta voikin tulla! EDESSÄ on siis vielä pitkä kesä odottaessamme syksyä, mutta siitä nauttien kohti uutta sivua esikoisemme elämässä. Kyllä jootuu räkneemään kaikessa kulutuksessa. Tehdään leivät itse. Jo mainitsemieni ryhmäkoon ja matkustusetäisyyden lisäksi itselle jäi kyllä erittäin vahvasti mieleen tunne, joka tuli tutustumispäivässä. Kyllä noilla myyntituloilla elää (leveähkösti !) vuoden! Alpo Kananen Kulut nyt jo minimissä. Tarja Juntunen Tagaa kuvasi sanalla #kiuruvesi ja saatamme valita sinut somepoimintaan luvallasi. Ei kun talkoot pystyyn joka tontilla! SIISTI IHMINEN Somepoiminta #kiuruvesi @siparipipari 2021 juhannus Paikka: Kiuruvesi Kuvaaja: Kuvassa olevan Emman mies Instagramin painostamat juhannuskuvat! Tän seurauksena miljoona uutta itikan pistoa... Kahvinkin hinta noussut jopa kaksinkertaiseksi. Teuvo Piippo Olen todella huomannut kaikkien hintojen kallistuvan. Toivotamme siis Alinan kanssa hyvää kesää jokaiselle ja viimeistään sitten syksyllä nähdään Kalliokylän koululaisten kanssa! VIERASKYNÄ VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Joudutko miettimään, mitä ostat . Vähän kaikessa kulutuksessa voi säästää. MITÄ sitten merkitsee lapsen koulunkäynti kyläkoulussa
Yhdistyksessä on viime vuosina panostettu kotimaisen puuenergian hyödyntämiseen paikallisesti, mikä parantaa myös alueen huoltovarmuutta. Kaikki Kuituverkon 17 omistajakuntaa olivat myymässä osakekantansa Adolalle. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 %. Kiuruvedellä valokuituun on sijoitettu 3,5 miljoonaa euroa, josta EU-rahaa on yli miljoona euroa, erotus, 1,7 miljoonaa euroa, on rahoitettu lainarahalla. 4 Keskiviikko 15. – Savotta on pitkän linjan metsäalan toimija, joka uudistuu ajan mukilometriä ja tilaajaverkkoa noin 60 kilometriä. Metsänhoitoyhdistys Savotta on sitoutunut toiminnassaan pitkäjänteisesti alueelliseen metsäohjelmatyöhön kehittäen samalla omia toimintamallejaan. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa jaettavan Pro metsä -palkinnon myöntää maakunnallinen metsäneuvosto. Hyvänä esimerkkinä tästä on vuonna 2022 aloittanut luonnonhoidon erityisasiantuntija, joka on myös valtakunnallisesti ensimmäinen mhy-kentällä, kertoo Pohjois-Savon metsäneuvoston sihteeri ja Metsäkeskuksen vs. OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Savon Kuidun suurin rakennusurakka on tällä hetkellä Hovin alueella, missä liittymämyynti on parasta aikaa käynnissä. Erityisesti resurssitehokas ja kestävä metsänhoito on UUTISET Keskiviikko 15. Sopimukkana asiakkaidensa tarpeisiin. Kiuruvedelle on saatu valokuitua runsaasti, vaikka valokuidusta on väännetty monessa valtuuston kokouksessa tulisestikin. Liittymiä on 395, josta Yhtylä-Kairikko -alueella 145. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. kesäkuuta 2022 Yksi Savon Kuituverkon omistajakunta on Kiuruvesi. kesäkuuta 2022 SAVON KUITU Kuvassa Savotan metsäasiantuntija Krista Katajainen. Palkinto voidaan antaa henkilölle, työryhmälle, yritykselle tai muulle yhteisölle kiitoksena aktiivisesta, innovatiivisesta ja tuloksekkaasta työstä alueellisten metsäohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi. elinkeinopäällikkö Heli Jääskeläinen. JAANA SELANDER Savotalle Pro Metsä -palkinto Pohjois-Savon metsäneuvosto myöntää Pro metsä -palkinnon metsänhoitoyhdistys Savotalle. Savotan arkitekemistä ja se edistää samalla myös alueellisen metsäohjelman tavoitteita. Savon Kuituverkon mukaan runkoverkkoa on rakennettu Kiuruvedelle noin 330 Savon Kuituverkko ei heti siirrykään pois savolaisilta Miten käy Savon Kuituverkolle, kun Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi viime viikolla Kuopion ja Siilinjärven päätökset myydä Savon Kuituverkko Oy Adola Oy:lle
Kiuruvesi on ollut valokuiturakentamisessa selkeä edelläkävijä koko Pohjois-Savossa. Digipalvelupiste on tärkeä erityisesti ikäihmisille. JYRI SALONEN Kiuruveden terveyskeskukseen avattiin Ylä-Savon soten ensimmäinen digiomahoitopiste.. Savon Kuituverkko Oy perustettiin vuonna 2010 turvaamaan kuituyhteydet alueille, joille markkinaehtoiset toimijat eivät verkkoa rakenna. Kiuruvetinen Laura Laukkanen sijoittui pronssille löylyn tarkkuusheiton MM-kilpailussa Runnilla lauantaina. Suojaa savolaisia Savon Kuituverkon hallituksen puheenjohtaja Pekka Nykänen pitää hallinto-oikeuden päätöstä siinä mielessä positiivisena, että se suojelee savolaisia ja kuituverkko säilyy Pohjois-Savon kuntien omistuksessa. – Jos päätös jää voimaan, niin varmasti omistajakunnat, Kiuruvesi mukaan lukien, pohtivat tässä tilanteessa jatkoa. Miehissä kiuruvetinen Ari Luttinen heitti löylyä neljännelle sijalle. Palvelupiste on varustettu perinteisten verenpainemittarin ja vaa’an lisäksi tietokoneella, tulostimella ja kameralla sekä laitteiden käyttöä helpottavalla ohjeistuksella. – Kunnat itse päättävät nyt mitä tekevät, hallituksella ei ole päätösvaltaa, Nykänen sanoo. Maailman tilanne on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan seurauksena, toisaalta myös Savon Kuituverkko on petrannut talouttaan uuden toimitusjohtajan johdolla. Oli arvonmääritys yhtiön saneerausohjelmaa varten vuodelta 2018 ja markkina-arvon määritys. 5 Keskiviikko 15. Savon Kuituverkko osakaskunnat hyväksyivät kesäkuussa 2020 aiesopimuksen Adolan kanssa. KYLLÄ 93% EI 7% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Saako Sanna Marinin pyllyä kuvata. – Savon Kuitu pärjää nykyisellä Kiuruvedelle on vedetty valokuitua noin 300 kilometrin matkalle. Laura Laukkaselle löylyn tarkkuusheiton MM-pronssi VIIKON KYSYMYS Hinnat nousevat, joudutko miettimään, mitä ostat. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Mitä itse päätökseen tulee Nykänen kuvaa sen yllättäneen ja kaatuneen muotoseikkoihin. Uudistetulla omahoitopisteellä järjestettiin viime perjantaina tutustumispäivä, jolloin digipistettä sai käydä ohjatusti testaamassa. Nykäseen on oltu kunnista yhteydessä oikeuden päätöksen tiimoilta ja niiden perusteella näyttäisi siltä, että ei ole huono asia, jos kauppa ei onnistuiksikaan, sillä Savon Kuidun taloudellinen tilanne ei näytä huonolta. Moni asia on muuttunut aiemman myyntipäätöksen jälkeen. Jos toinen osapuoli jättää leikin, kauppa raukeaa. Nyt se onnistuu sitten täällä, Kärkkäinen totesi. Tietokoneella asiakas voi myös tulostaa esimerkiksi koronatodistuksen tai osallistua asiantuntijan etävastaanotolle. – Kirjastot ovat lähteneet tosi kivasti mukaan tähän. Yllätyksenä Nykänen pitää sitä, että kaksi hinta-arviota Savon Kuituverkosta eivät riittäneet. Hän otaksuu, että kuluttajatkin ajattelevat näin, varsinkin Kiuruvedellä, minne on rakennettu paljon valokuituverkkoa. Opastusta digipisteen käyttöön saa tarvittaessa terveyskeskuksen neuvonnasta. Tietokoneen käyttöä helpottamaan palvelupisteen tietokoneen työpöydälle on luotu valmiiksi pikakuvakkeita, joiden kautta pääsee suoraan tärkeimmille sivustoille. Ihan ensimmäistä kertaa oli hiiri kädessä ja niin me vaan tulostettiin hoito-ohjeita kotiin, kertoi hyvinvointikoordinaattori Marika Lätti Ylä-Savon sote kuntayhtymästä. Kiuruveden terveyskeskuksen digipalvelupiste on ensimmäinen Ylä-Savo sote kuntayhtymän alueella. Ilman ajanvarausta Omahoitopiste on avoinna arkisin kello 8–15.30. – Lisäksi rakennamme paljon uusia liittymiä, erityisesti Kiuruveden Hovin alue on tämän vuoden ykköskohde. Tilanne on arvioitava uudelleen, Siponen toteaa. Miehissä voittaja Janne Kauppinen Vieremältä heitti 239 milliä ja Ari Luttinen 188 milliä. Kauhassa on reikä pohjassa. Samoja asioita voi hoitaa myös sieltä käsin, kun kirjastoilla on pidemmät aukioloajat, Lätti kiitteli. Päätöstä voidaan korjata Savon Kuituverkon toimitusjohtaja Risto Carlson toteaa, että hallinto-oikeuden päätöksen perustelut antavat käytännössä ohjeet korjata päätös, jos niin halutaan tehdä. Myös Kiuruveden kirjaston asiakaspäätteille on lisätty pikakuvakkeita, joiden avulla voi löytää helposti tietoa omahoitoon tai asioida Ylä-Savon soten verkkosivuilla. Liikevaihto on kasvanut 16 prosenttia tammi-huhtikuussa edellisvuodesta, liiketoiminta on noussut kannattavaksi ja kassavirta on kääntynyt positiiviseksi. Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Siponen toteaa Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä, että nyt pitää odottaa mitä Siilinjärvi ja Kuopio tekevät eli lähtevätkö he valittamaan hallinto-oikeuden päätöksestä. Laura Laukkasen tulos oli 191 millilitraa, hän hävisi voittajalle melkein desin verran, voittaja, Terhi Mäki Lapinlahdelta heitti löylyä 389 millilitraa. kesäkuuta 2022 sia on tehty jo 70. – Kiinteä kuituyhteys nostaa myös kiinteistön kauppa-arvoa ja haluttavuutta vuokramarkkinoilla. – Nyt korona-aikana, kun tuli tämä koronatodistus, niin tuli hyvin esille se, että hyvin monella ei ole enää sitä tulostinta ja sen takia he tulivat sitten terveyskeskukseen hakemaan tulostetta. – Oikeus meni EU:n puolelle ja näitä EU-kärsimyksiähän meillä riittää, tuumaa Nykänen. – Savon Kuituverkon tulos on alkuvuodesta noussut positiiviseksi ja loppuvuodeksikin ennakoidaan hyvää tulosta, Nykänen kertoo. Kisaajia oli 6 miesten ja 6 naisten sarjassa. – Digipalvelut ovat tätä päivää ja kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta siihen, että olisi niitä omia laitteita, sanoi Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän vastaanottojen esihenkilö Leena Kärkkäinen Ylä-Savon sote kuntayhtymästä. Kisassa heitettiin puolen minuutin aikana kolme kauhallista lasipurkkiin. 08 764 990 Torstai 9.30–14.00 ALENNUS ALENNUS TOINEN LINSSI O TOINEN LINSSI O€€ (Edun arvo jopa 585 (Edun arvo jopa 585€€)) Digipalvelupiste tuli käyttöön Kiuruvedellä Kiuruveden terveyskeskuksen omahoitopistettä voi käyttää nyt myös digipalvelupisteenä. Kun kauppahinnasta tuloutuu kaupungille 549 630 euroa, luovutusvoitto on 125 350 euroa. Myynti on puhtaasti omistajien asia ja prosessin jatkaminen edellyttää sekä myyjän että ostajan sitoutumista jatkoon. JYRI SALONEN Kiuruveden Varapäre ry:n toiminnanohjaaja Maria Lämsä testasi tulostinta uudella digipalvelupisteellä. – Tutustumispäivänä on käynyt sellaisiakin henkilöitä, jotka eivät ole käyttäneet ikinä tietokonetta. Kauppasopimukseen on kirjattu Savon Kuituverkon kauppahinnaksi 5,8 miljoonaa euroa. – Vielä olisi pitänyt hinta-arvio hankkia jostain, Nykänen ihmettelee. – Minä kun olen aina tuossa neuvonnassa, niin olen käytettävissä ja helposti lähestyttävissä, lähihoitaja Mirva Aaltokoski muistutti. Muotoseikoilla hän viittaa siihen että kuntien päätöksenteossa olisi pitänyt olla enemmän selvitystä EU:n tukisääntelystä. Nyt kuitenkin on selvästi havaittavissa, että myös muissa kunnissa aletaan ymmärtämään tietoliikenneyhteyksien merkitys kunnan elinvoiman säilyttämisessä, Carlson toteaa. Aikaa ei voi varata etukäteen, vaan pisteelle voi mennä suoraan, jos se on vapaana. Kiuruveden kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka toi tuolloin esiin, että Adola-kaupan myötä kaupunki saa kaupassa yhtiöön laittamansa osakepääoman (111 319 euroa) ja saneerausohjelman edellyttämän svop-sijoituksen (312 960 euroa) takaisin. Mainittakoon, että Kiuruvedellä kauppaa Adolalle kritisoitiin siitä, että Adolan pääomistaja on ulkomainen DIF Capital Partners ja yhtiön kotimainen omistus on vain 19,9 prosenttia Cinia oy:n kautta. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi kuntaomistuspohjalla, mutta toiminta jatkuu mallikkaasti myös omistajan vaihtuessa. Laura Laukkanen, MM-pronssia. Meillä on tänä vuonna kaksi asiakasta, joissa talokaupan ehtona on ollut kuituyhteyden saaminen taloon toinen Kiuruvedellä ja toinen Rautalammilla, Carlson huomauttaa. Carlson sanoo, että Savon kuidun alkuvuosi on ollut erinomainen
– Työntekijöitä on nyt riittävästi. Pasi Vartiainen otti yrityksen vetovastuun vuonna 2006. Yrityksen vahvuus ovat nopeat toimitusajat, jopa päivän varoitusajalla. 6 Keskiviikko 15. Lappalainen kysyi Vartiaiselta, voisiko hän ottaa työharjoitteluun nuoria, joita ei oikein koulu innosta. Olen ennakoinut tilannetta ja ottanut terästä varastoon. – Ennen maatilojen koneiden korjaukset työllistivät kovastikin, nyt työ on pääasiassa alihankintaa. Tähän Lappalainen ei voinut todeta muuta kuin että joskus näinkin päin. Vartiaisella jonkun verran sorvataan myös yksityisille, lähinnä maatilojen tarpeisiin. Myös IKH, KOME ja Hankkija ovat yhteistyökumppaneita. Ja Milletin entinen hallikin toimii hyvin metallialan yrityksen tarpeisiin. Matti Lappalainen kiitteli Pasin isää Perttiä, joka pelasti hänet kerrankin kiihkeimmän sesongin aikaan korjaamalla tärkeän osan maatalouskoneesta, että sillä pääsi jatkamaan viljelystyötä. P. Vartiaisen mielestä elinkeinojaoston vierailut ovat hyvä juttu, näin muillekin tulee tutuksi paikkakunnan yritykset. – Paljon ovat pyörineet eri paikoissa, totesi Pasi Vartiainen. Ei kait tuossa ole ollut mittään... Vartiaisella kaikki ihan ok Yrittäjä Pasi Vartiaisella ei ole oikein mitään viestiä Kiuruveden kaupungille, kun kaikki on ihan ok. Jonkin verran haastetta yritykselle on tuottanut teräksen hinnan moninkertaistuminen vuodenvaihteen jälkeen. – Huono olen kertomaan, äkkiseltään kaikki on ihan ok. Vartiainen muotoili. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Elinkeinojaoston vierailut kiuruvetisiin yrityksiin jatkuivat viime viikon keskiviikkona, kun jaoston puheenjohtaja Matti Lappalainen (Liike Nyt) jalkautui metallisorvaamo P. Kiuru-Timberille teroitetaan sahanteriä. Hänen isänsä Pertti Vartiainen aloitti metallihommat 1970-luvun loppupuolella. Vartiainen osti hallin Kehittämisyhtiöltä ja muutti toiminnan uusiin tiloihin kesäkuussa 2021. – Tilaa on nyt 100 neliötä enemmän kuin entisissä tiloissa sahalla. Tosin korona lopetti työt kuin seinään vuoden 2020 alkupuolella, mutta tilanne parani vuoden loppua kohti ja viime vuosi oli hyvä. Vartiaisella on mennyt hyvin, sillä töitä on riittänyt ja riittää. Pikkupojasta pajalla Pasi Vartiainen on kasvanut metallipajalla. Kaikki on ok, kun on töitä, hyvät työntekijät ja hyvä halli, missä tehdä hommia. Sodan takia terästä on ollut hankalaa saada ja toimitukset ovat viivästyneet. Vartiainen tekee pääosin alihankintaa Vieremän suuntaan HT Laserille ja HT Laserin kautta työ jakaantuu Ponsselle ja Normetille ja HT Laserille Tampereelle. Vartiaisella on töitä tiedossa kesän ajaksi, itse hän aikoo pitää viikon loman juhannuksen kieppeillä. Vartiainen palkkasi viidennen työntekijän vuosi sitten. kesäkuuta 2022 Elinkeinojaoston puheenjohtaja Matti Lappalainen oli tällä kertaa liikkeellä yksin yritysvierailulla. Hintojen vaihtelu on aiheuttanut lisätyötä toimistopuolella. Yrityksessä on tehty päivävuoroa ja jatkettu iltaan ja tarvittaessa työskennelty viikonloppuna, jos on ollut kiirettä. Matti Lappalainen koetti tivata yrittäjä Pasi Vartiaiselta kuulumisia ja palautetta vietäväksi kaupungin viranhaltijoille ja luottamushenkilöille, että yrittäjiä osattaisiin kaupungin päässä palvella oikeasuuntaisesti, Lappalaisen utelu ei tuottanut kuitenkaan kättä pidempää. – Nyt ovat hinnat tasaantuneet. Ihan ok... Uutiset. – Ei olla yhden kortin varassa, esittelee Vartiainen. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen ei päässyt tällä kertaa paikalle. Hintoja olen joutunut nostamaan. Hän kouluttautui työn ohessa oppisopimuksella metallialalle. Tutustumiskohteena oli Pasi Vartiaisen metallialan yritys. Sorvaamossa on ollut kahtena kesänä työharjoittelijoita, mutta Vartiainen valitteli, että aika ei riitä nuorten opastamiseen, kiire kun on koko ajan. – 15-16 vuotta tässä on mennyt aikaa, tuumaili Vartiainen. Vartiaiselle. P. Tällä esimerkillä Lappalainen havainnollisti sitä, kuinka tärkeää se on, että palvelut ovat joustavia ja lähellä
Teuvo Blombergin oman autotallin seinässä on invertteri, joka muuntaa katolla olevien aurinkopaneelien tuottaman tasasähkön sähköverkossa käytettäväksi vaihtosähköksi. – Meillä lämmitetään maalämmöllä ja sen rinnalla katolla on aurinkokeräimet, joilla kerätään aurinkoenergiaa, josta se siirretään glykolin avulla varaajaan. Hiilineutraali Kiuruvesi 2035 -sarjassa esittelemme kuukausittain teon tai asian, joka edistää kestävää kehitystä. Investointien hinnoista hän ei anna arviota, koska hinnat muuttuvat lähes päivittäin. – Toinen vaihtoehto on rakentaa myös valmiiksi putkireitti, jos sinne tulee jonain päivänä aurinkokeräimet maalämmön rinnalle, Blomberg esittää. Blomberg kuitenkin muistuttaa, että pelkästään aurinkopaneelien tuottamalla aurinkosähköllä ei Suomen oloissa koko vuotta pärjää, vaan sen rinnalla pitää olla jokin peruslämmitysmuoto. Nyt asiat tehdään päivällä, kun tulee omaa tuotantoa, Blomberg kertoo. Teuvo Blomberg “. Aurinkosähkö yleistyy Aurinkopaneelijärjestelmiä työkseen asentava Teuvo Blomberg lämmittää oman kotinsa auringon voimalla. – Se on sitten kilowatteja jo heti, kun aurinko tulee esille. Toisaalta aurinkoisina ja lämpiminä kesäkuukausina aurinkosähkö riittää jo pelkiltään. Aurinkoenergian suosio kasvaa hänen mukaansa koko ajan ja yksi merkittävä syy tähän on energian hinnan raju nousu. Huippu on tuommoista 30 kilowattituntia päivässä, Blomberg summaa. – Jos ajatellaan, että tänä päivänä rakennetaan uutta taloa, mikä on kallista, niin kannattaa vetää sähkökeskukselta reitti valmiiksi, että sinne on helppo työntää sitten myöhemminkin kaapelit, jotta paneelit voidaan laittaa katolle. – Kesäkuussa 2021 tuotos on ollut 701 kilowattituntia. – Tuo aurinkojärjestelmä on mitoitettu meidän omakotitalon kulutuksen perusteella. – Tarvikkeiden hinnat ovat nousseet aivan törkeiksi. Siinä ei ole mitään järkeä, että lähdetään rakentamaan isompaa järjestelmää kuin mitä sähkön kulutus on, koska kilowattituntia kohden se hinnoittelu, mitä voimayhtiöt maksavat tuotetusta sähköstä, on suoraan sanoen surkea, Blomberg kertoo. Maalämpökin on itsessään maaperään ja veteen varastoitunutta auringon energiaa, joten Blombergin koti saa käytännössä kaiken energiansa auringosta. 7 Keskiviikko 15. Siihen ovat vaikuttaneet sekä korona että sota, Blomberg kertoo. Ennen oli kaksi aikatariffia, eli päiväsähkö ja halpa yösähkö, jolloin pyykkiäkin pestiin yöllä. Siinä on kuitenkin Blombergin mukaan yksi iso ongelma. Sähköalan ammattilainen ottaa oman kotinsa lämmityksessä auringosta kaiken hyödyn irti. Hiilineutraali Kiuruvesi 2035 Siinä ei ole mitään järkeä, että lähdetään rakentamaan isompaa järjestelmää kuin mitä sähkönkulutus on. Invertterin lukema 5,4 kilowattia tarkoittaa hetkellistä wattipiikkiä, jonka järjestelmä voi tuottaa, mutta sellaiseen lukemaan päästään harvoin. Tarkasti omiin tarpeisiin Aurinkosähköä Blomberg saa autotallinsa katolle asentamistaan 16 aurinkopaneelista, joihin on liitetty 5,4 kilowatin invertteri eli laite, joka muuntaa paneelien tuottaman tasasähkön sähköverkossa käytettäväksi vaihtosähköksi. – Lämpimän käyttöveden tekeminen kuluttaa paljon energiaa, olkoonpa se peruslämmitysmuoto sitten mikä tahansa, Blomberg muistuttaa. Blomberg esittelee oman aurinkovoimalansa sähköntuotantolukemia, joista ilmenee hyvin, että Suomessa on neljä pimeää kuukautta, jolloin paneelit eivät tuota käytännössä lainkaan sähköä. Energian hinta ei tule varmasti laskemaan, joten aurinkoenergia ja ylipäätään kaikki tämmöinen vaihtoehtoinen energia kiinnostaa sen takia entistä enemmän. TEKSTI JA KUVA JYRI SALONEN TT Sähköpalvelun yrittäjä Teuvo Blomberg on tehnyt sähkötöitä jo useamman vuosikymmenen ajan, joten hänelle on kertynyt runsaasti kokemusta kotitalouksien lämmitysratkaisuista. – Ihmiset kyselevät sitä kyllä ja moni on laittanutkin. – Me olemme oikeastaan hiilijalanjäljeltämme niin vähäisiä, ettei meitä voi edes seurata, hän virnistää. Kun meille tuli aurinkopaneelit katolle, niin käyttäytyminen on muuttunut. Siinä joutuu maksamaan siitä itse tuotetusta energiasta siirtomaksun, mikä ei ole järkevää. Kesällä hän laittaa myös maalämpöpumpun kokonaan pois päältä, kun aurinkokeräimien omalla tuotannolla voi lämmittää kaiken käyttöveden. – Se kuulostaa hyvältä, mutta kun siihen syventyy tarkemmin, niin se hyvyys häviää. Ukrainan sota on tuonut tarvikkeiden saatavuuteen omat hankaluutensa. Sekin on ekologista ja säästää kukkaroa. Ennakointi kannattaa Aurinkosähköä omaan kotiin harkitsevalle Blomberg neuvoo tekemään valmisteluja jo rakennusvaiheessa, vaikka aurinkovoima ei tulisikaan heti käyttöön. Esimerkiksi tämmöinen virranvalvontarele maksoi ennen 80 euroa ja nyt se maksaa 380 euroa. Aurinkosähkön käyttö on lisääntynyt kesämökkien ohella myös kotitalouksissa. kesäkuuta 2022 Yksi vaihtoehto on myös niin sanotusti pankittaa tuotettu energia ja käyttää se pimeään vuodenaikaan. Ja sitten on erikseen aurinkosähkö
Kalliokylän Avoimet kylät -päivässä Airi Lukkarinen-Suomisalo ja Leena Tikkanen tekivät kirpputorikauppaa. – On ihanaa, että näitä päiviä pidetään ja että näissä käydään. Annissa Kiuruveden kaupungilla on oikeus merkitä enintään 97 Servica Oy:n uutta osaketta. Hän kertoo lapsuudenkodistaan olleen matkaa neljä kilometriä kinttupolkua pitkin maantienvarteen ja linja-auton kyytiin. Lukkarinen-Suomisalo on puolisonsa kanssa mukana kylätoimikunnassa, järjestämässä muun muassa Avoimet kylät -päivää. Kalliokylän Jukolassa näkyy kylätoimikunnan aktiivisen toiminnan kädenjälki, puitteet tapahtumien järjestämiselle ovat kohdillaan. Kiuruveden kaupungin ravitsemuspalvelut siirtyvät Servica Oy:lle ensi vuoden alusta. Lappveteläinen kiittääkin lämpimästi kaikkia paikalle tulleita. Kaluston ja liiketoiminnan arvoksi on määritelty hinta, mikä maksetaan osakkeista. Nykyään hän ostaa vähemmän, ostokset ovat yleensä Arabian astioita tai kupariesineitä. kesäkuuta 2022 Uutiset Avoimet kylät -päivänä saa käydä kylässä, kontaktit ovat harventuneet Avoimet kylät -päivä järjestettiin lauantaina Kalliokylän ja Korpijoki-Ohenmäen kyläyhdistysten toimesta. TEKSTI & KUVA MAARIT ÄYHYNMÄKI Kontaktit on harvenneet kun ihmiset ovat muuttaneet kaupunkiin, mutta näissä aina jonkun tutun tavoittaa, hän toteaa. Kalliokylän Jukolan pihalla Leena Tikkanen etsi peräkonttikirppikseltä kankaita. Myyntipuolella ollut Airi Lukkarinen-Suomisalo kertoo harrastaneensa kirpparin pitämistä varsinkin silloin, kun perhe asui etelä-Suomessa. Kiuruveden kaupungille on tärkeää säilyttää työpaikat Kiuruvedellä ja että keskuskeittiö on tehokkaassa käytössä sekä varmistaa, että kunnan nykyinen taso lähialueen elintarviketuottajien käytöstä jatkuu. Pienviljelijäyhdistyksellä oli yhteinen puimakone joka talvehti aina vuorovuosin toisella puolella kylää, ja se kulki taloissa peräjälkeen, Tikkanen muistelee myös talkoilla tehtyjä puintiaikoja. Servican omistavat Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kuopion Pysäköinti Oy, ISLAB, Kiinteistö-KYS Oy, Kiinteistö Oy Mustinlampi, Järviseudun Työterveys Oy, Sisä-Savon terveydenhuollon ja Vaalijalan kuntayhtymät, Istekki Oy, Savonia ammattikorkeakoulu, Savon koulutuskuntayhtymä, Niiralan Kulma Oy, Kuopion Vesi Oy, Siilinjärven, Pielaveden, Rautalammin, Leppävirran, Tuusniemen, Vesannon kunnat, Kuopion, Pieksämäen, Suonenjoen ja Varkauden kaupungit, Itä-Savon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymät, Etelä-Savon, Ylä-Savon ja Pohjois-Karjalan sosiaalija terveyspalvelujen kuntayhtymät.. – Itse olen lapsuudesta asti ollut mukana talkootoiminnassa, meillä kotona oli se perinne ja se juontaa sieltä, Karttulasta kotoisin oleva Lappveteläinen toteaa. Hän pohti laajemminkin sitä, mihin kylän rajat kulloinkin vedetään. Olen muuttanut toistakymmentä kertaa tähän ikään, ja aina kertyy jotakin myytävää, hän kertoo. Servica Oy toimii omistajiensa in house -yhtiönä. Osakkeiden merkintähinta on 2 700 euroa per osake eli yhteensä 261 900 euroa. Antiehtojen mukaan Kiuruveden kaupunki maksaa merkintähinnan apporttiomaisuudella eli luovuttamalla ravitsemuspalveluiden kaluston. Jos kaupunki päätyisi ratkaisuun, Kaupungin ruokapalvelu siirtyy Servicalle ensi vuoden alusta että se vastaa jatkossakin itse kaupungin ruokapalvelujen toteuttamisesta, siirtyisi hyvinvointialueen ruokatuotanto muualle ja kaupunki joutuisi sopeuttamaan tuotannon tulevan tarpeen mukaiseksi. Tikkanen pohtii, että ennen kyläläiset kohtasivat toisiaan isommalla porukalla muun muassa talkoissa, jotka kuuluivat osana kylien arkeen. Minulla on kotona valtavasti tilkkutöitä, mutta aina ei ole riittävästi sopivia kankaita, Tikkanen kertoo. – Kyliä pitää saada elvytettyä jollakin lailla. – Ostin ja myin etenkin lastenvaatteita, nyt minulla on myynnissä jo lastenlasten leluja ja vaatteita. Taustalla on lainsäädäntö sekä Pohjois-Savon hyvinvointialueen tekemät linjaukset tukipalveluiden järjestämiseen liittyen. – Kesällä jokaisella on omat kiireet, mutta syksyllä järjestämme taas parit tanssit, Lappveteläinen kaavailee. Nuoria pitäisi saada enemmän mukaan toimintaan, vaikka ymmärrän kyllä että lapsiperheillä työelämä ja harrastukset vievät oman aikansa, hän pohtii. – Oli perunannostotalkoita tai katontekotalkoita, joita tehtiin ennen paljon. Servica Oy päätti ylimääräisessä yhtiökokouksessa 18.5.2022 ylimääräisestä suunnatusta osakeannista. Kirpparia hän pitää mahdollisuuksien mukaan myös kesäisin torilla. – Kotipaikka oli metsän keskellä eikä yhdenkään naapurin valot näkyneet sinne. Ruokapalvelujen siirto Servicalle tarkoittaa sitä, että kaupungin ruokapalveluhenkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan Servica Oy:n palvelukseen vuoden vaihteessa. – Olen kotoisin Heinäkylän ja Sulkavan väliltä, ja kukaan ei tiedä kumpaanko kylään se kuuluu. Sitten kun muutettiin tien varteen asumaan, kesti vähän aikaa tottua siihen että maantie ja junakin kulkee lähistöllä, hän muistelee. – Harrastan tilkkutöiden tekemistä. Niemiskylässä asuva Tikkanen tuli puolisonsa kanssa käymään Kalliokylässä varta vasten Avoimet kylät -tapahtumassa. Hän on ollut mukana kyläyhdistyksessä vuosia ja puheenjohtajana hän aloitti hiljattain. Avoimet kyläT -päivää hän pitää tarpeellisena tapahtumana. Liiketoiminnan siirrolla valmistetaan, että Kiuruvedellä pystytään edelleen tuottamaan ruokahuollon palvelut sekä sivistysettä sotepuolelle. Nyt asun Niemiskylässä ja kirkonkylään on vain kolme kilometriä matkaa, eli asun taas kylien rajalla, mutta ei se niin nuukaa ole, Tikkanen naurahtaa. Kalliokylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Minna Lappveteläinen kertoo, että tapahtumaa mainostettiin paikallislehden lisäksi kyläyhdistyksen Facebookissa ja Pohjois-Savon kylät yhdistyksen sivuilla, ja lisäksi hän tiedotti tapahtumasta vielä omilla Facebook-sivuillaan. Kävijöiden joukossa oli hänen mukaansa paljolti muita kuin oman kyläläisiä, joka kertoo siitä että kylien yhteistapahtumissa halutaan käydä kauempaakin. Omistajat voivat ostaa Servica Oy:ltä muun muassa ruokapalveluja sekä puhtausja välinehuollon, kiinteistötekniikan ja kiinteistöjen ylläpidon sekä logistiikan palveluja ilman kilpailutusta. 8 Keskiviikko 15
Sitten on kaikkea muutakin tullut vähän ohessa harrastettua. 9 Keskiviikko 15. Muutaman kerran hän joutui muistuttamaan innokkaita leiriläisiä lajietiketistä – toisen heittolinjalle ei saa kävellä. Seuraavat kisat järjestetään Kuorevirran kentällä tämän viikon torstaina. Oman ryhmänsä frisbeegolfkierroksella Kärkkäinen tosin tyytyi tällä kertaa kirjanpitäjän rooliin. – Kun olen paljon urheillut ja pienempänä olin itsekin tällä leirillä, niin ajattelin että on varmaan kiva tehdä tätä ohjaushommaa. Kärkkäinen ohjasi omaa ryhmäänsä ensin kuvasuunnistuksessa, jossa rasti pitää löytää valokuvavihjeen perusteella. Kutsunnat ovat nyt syksyllä. Eikä ole kenelKesätöissä Kiuruvedellä Liikunnan riemua leirillä Urheilullinen Aatu Kärkkäinen halusi uudestaan kesätöihin Kiuruveden Urheilijoille. Kesätöissä Kiuruvedellä -sarjassa esittelemme Kiuruvedellä kesätöissä olevia nuoria.. Yhtenä ryhmänohjaajana toimi 17-vuotias Aatu Kärkkäinen. KUKA. Sosiaalinen työ sopii hyvin Kärkkäinen aloittaa syksyllä kolmannen lukuvuoden Kiuruveden lukiossa ja edessä häämöttävät syksyn ylioppilaskirjoitukset. – Kiuruveden Iskelmäviikoilla teen muutaman työvuoron, mutta mitään sen kummempia muita suunnitelmia ei ole. läkään kännykät kädessä. – Siinähän se lukio on mennyt eteenpäin, Ei ole kyllä ihan mikään mieluisin juttu, mutta kun en yläkoululta lähtiessä tiennyt yhtään, että mitä sitten tekisin, niin lukio oli paras vaihtoehto. – Pelataan siellä purkkista ja jotain muita pihapelejä, Kärkkäinen kertoi. Liikunta on lukiossa luonnollisesti Kärkkäisen lempiaine. Lisäksi olen toimitsijana Kiuruveden Urheilijoiden järjestämissä lasten ja nuorten yleisurheilukilpailuissa, Kärkkäinen kertoi kesätyöpestistään viime viikon liikuntaleirillä. Aatu Kärkkäinen u 17-vuotias lukiolainen Kiuruvedeltä. Kärkkäinen on itse harrastanut monipuolisesti liikuntaa pienestä pitäen. Frisbeegolfia tulee pelattua paljon kavereiden kanssa, Kärkkäinen kertoi samalla, kun hän kiersi ryhmänsä kanssa Kuorevirran frisbeegolfrataa. kesäkuuta 2022 Kärkkäisellä ei edelleenkään ole selkeää suunnitelmaa siitä, mihin hän hakeutuu opiskelemaan lukion jälkeen. Se on mukava huomata, Kukkonen kehui. Leirille osallistui 15 alakouluikäistä lasta ja ohjaajina heillä oli neljä palkkatuettuun kesätyöhön työllistettyä nuorta. Viime vuonna oli sen verran mukavaa, että hain sitten uudelleen tänäkin kesänä. Nyt on ensimmäinen ja sitten juhannusviikolla on toinen. Kärkkäinen oli samoissa hommissa jo viime kesänä ja halusi uudestaan kesätöihin Kiuruveden Urheilijoille. – Tällä leirillä päivä on jaettu kolmeen osaan. – Ei ole vielä tietoa opiskelupaikasta, mutta sen verran on tiedossa, että menen armeijaan heti ensi kesänä. u Aloittaa ensi syksynä abivuoden Kiuruveden lukiossa. Kesätyöpestiin liittyen yleisurheilun seurakisat työllistävät Kärkkäistä vielä useaan otteeseen. Lounastauon jälkeen leiriläiset jatkoivat päiväänsä leikkipuistossa. – Tässä työssä parasta on se, että pääsee olemaan ihmisten kanssa tekemisissä. Frisbeegolfkierroksen jälkeen edessä oli lounastauko. Ensin on aamuliikunta, sitten välissä käydään ruokailussa ja sitten on iltapäiväliikunta. TEKSTI JA KUVA JYRI SALONEN Kiuruveden Urheilijoiden kesän ensimmäinen liikuntaleiri järjestettiin heti koulujen päättäjäisten jälkeisellä viikolla. Kiuruveden Urheilijoiden kesätyöpestin lisäksi Kärkkäisellä ei ole kesälle mitään erityisiä suunnitelmia. – Meillä on kaksi tämmöistä viikon kestävää leiriä. u Palkkatuetussa kesätyössä Kiuruveden Urheilijoilla. – Jalkapalloa ja jääkiekkoa olen pelannut koko ikäni. Puhelimet jäävät syrjään Liikuntaleirin vastuuhenkilönä toiminut ”kesäkiuruvetinen” Anni Kukkonen oli mielissään sekä nuorten ryhmänohjaajien että leiriläisten lasten asenteesta. – Toisaalta yleensä näille liikuntaleireille hakeutuukin sellaisia lapsia, jotka tykkäävät liikunnasta, hän jatkoi. –Sitten reaaliaineista mieluisia ovat historia ja psykologia. Kesätyö liikunnan parissa on kuitenkin ollut hänelle sen verran mieluista, että liikunta-ala on yksi kiinnostava vaihtoehto. Sitten tässä on tietysti se puoli, että pääsee itsekin samalla liikkumaan ja tekemään kaikkea kivaa. Vapaa-ajan lempiharrastuksiin kuuluu myös frisbeegolf. Aatu Kärkkäinen harrastaa monipuolisesti liikuntaa. Itse ehkä tykkään enemmän juuri siitä, että on paljon ihmisiä ympärillä, eikä tarvitse olla yksin jossain. –Täällä on niin toimeliaita ja aktiivisia nuoria. Sen jälkeen ohjelmassa oli frisbeegolfia. Leiripäivät aloitetaan yhdeksältä ja ne kestävät kahteen asti. Hän on pelannut koko ikänsä sekä jalkapalloa että jääkiekkoa
Pohjois-Savon hyvinvointialueella painitaan rahan riittävyyden kanssa. Sinne voidaan kuitenkin ottaa yleisöä vain se 300 henkeä, Huhtilainen kertoi. Kiuruveden kulttuurisihteeri Heidi Huhtilainen vahvisti perjantaina, että iltatori järjestetään tuolloin kello 18–20 suunnilleen samalla ohjelmalla. Tästä huolimatta alueen on hoidettava lakisääteiset velvoitteensa. Viime kesänä Kiuruveden Voimistelijoiden iltatorin järjestäminen onnistui pienestä sateesta huolimatta. klo 18.30 Kiuruveden Voimistelijoiden liikunnallinen iltatori MILLOIN. Hieman ennen tapahtuman alkua Kiuruveden kaupunki tiedotti kuitenkin Facebookissa, että yhdistysten iltatori siirtyy huonon sään takia. Sote-palveluiden rahoitus Pohjois-Savossa tulee kiristymään ja hyvinvointialueen on saatava toimintamenojen kasvu hidastumaan, ettei alue joudu valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn. JYRI SALONEN Parina edellisenä kesänä iltatorit ovat jääneet vähiin koronapandemian takia. klo 18.30 Suvilinnun yhteislauluja, Kiuruveden seurakunnan iltatori Ukrainan hyväksi u Ti 21.6. Hyvinvointialueiden rahoituksessa otetaan huomioon sairastavuuden lisäksi myös väestön ikärakenne ja alueen sosioekonominen asema. – Se torin lava on ihan mahdoton soittamiseen sateella. Pohjois-Savossa on ollut monella mittarilla koko Suomen korkein sairastavuus, mutta hyvinvointialueen rahoituksen määrittämisessä käytettävillä tarvekertoimilla alue on vasta sijalla neljä. kesäkuuta. kesäkuuta 2022 Talous & politiikka Tule valitsem n tuhansien ku ien valikoima a! Tule valitsem n tuhansien ku ien valikoima a! Kova sade vesitti yhdistysten iltatorin Kiuruveden perinteisten iltatoritapahtumien oli tarkoitus alkaa viime viikon torstaina Elinvoimaa ja iloa -yhdistyksiltä iltatorilla. JAANA SELANDER Ensimmäinen iltatori jäi pitämättä viime torstaina huonon sään takia. Yhdistysten iltatorin oli tarkoitus olla kesän ensimmäinen iltatori. klo 18.30 Harmonikansoittajien juhannustori u To 7.7. – Suurin syy siihen oli se, että esiintymislavalle ei oikein voinut asettaa äänentoistolaitteita ja esiintyjien soittimia, kun oli niin kova sade. Uusi ajankohta on avoinna. – Varapäiviä ei ole, mutta tiistaina 21. Iltatorit kesällä 2022 u To 16.6. Nyt kauden saa käynnistää Kiuruveden seurakunnan iltatori torstaina 16. kesäkuuta järjestettävään lastenkonserttiin on mietitty varapaikaksi Kiurusali. Konsulttiselvityksen yhteenveto on, että Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei tule olemaan investointivaraa ellei käyttömenojen kasvua hillitä keventämällä palvelurakennetta ja muuttamalla toimintamalleja erityisesti terveyspalveluissa ja ikääntyneiden palveluissa. Lisäksi toimintakuluissa merkittävimmät ovat henkilöstökulut ja palveluiden ostot. Torstaina illansuussa satoi rankasti. Ikääntyneiden palveluissa henkilöstömitoituksen nousu tekee asumispalvelusta entistäkin kalliimpaa, jolloin asumispalvelun peittävyyden kontrolloiminen, kotona pärjäämisen ja omaishoidon tukeminen ovat avainasemassa. klo 18.00 Liikkuva laulureppu lastenkonsertti u To 23.6. Jouduttiin sitten tekemään päätös, että siirretään myöhemmäksi, paikalla ollut Kiuruveden Urheilijoiden puheenjohtaja Kari Saastamoinen kommentoi. Yhdistysten iltatorin uusi ajankohta on vielä avoinna. Toiveissa olisi saada torille parempi lava tai edes jonkinlainen katos nykyiseen, Huhtilainen totesi. 10 Keskiviikko 15. THL:n laskemien tarvekertoimien perusteella Pohjois-Savon hyvinvointialueen tarve on koko maan tarpeeseen verrattuna korkea, mutta Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan alueilla tarve on arvioitu korkeammaksi. Huhtilaisen mukaan varapäiviä ei ole etukäteen suunniteltu huonon sään sattuessa. Pohjois-Savon hyvinvointialue on tilannut konsulttiselvityksen Pohjois-Savon hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta, selvityksessä on esitetty huomioita ja talouden tasapainottamisen toimenpiteitä vuodelle 2023 sekä 20242025. Hyvinvointialueen hallitus käsitteli talousarvioesityksen vuodelle 2023 ja taloussuunnitelman vuosille 2023–2026 maanantaisessa kokouksessaan, pöydällä oli myös investointisuunnitelma vuosille 2023–2027. Hyvinvointialue aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta. Selvityksen mukaan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on Pohjois-Savossa selkeästi enemmän vuodeosastovuorokausia kuin muussa maassa. Ikääntyneiden palvelut ja terveydenhuolto muodostavat pääosan Pohjois-Savon hyvinvointialueen menoista ja konsulttiselvityksen mukaan sopeutustoimenpiteitä kannattaa ensisijaisesti etsiä niistä. klo 18.30 Helluntaiseurakunnan iltatori u To 11.8
– Aarni tykkää olla myös kasvimaalla, hänestä on apua perunapenkin kitkemisessä ja kastelemisessa, vaarin kanssa käyvät kalassa ja pyöräilevät. Taulun voi ripustaa ikkunalle. Viime vuonna samalle kurssille otti osaa useita mummoja ja 8 lasta. Kiuruveden koulujen oppilasennusteista oli juttua Kiuruvesi-lehdessä (1.6.) Rytkyn koulun oppilasennusteista. – Kun mummo on kaverina, aina onnistuu, hehkuttaa Ruotsalainen. Joku ryhtyy heti töihin, joku piirtää mallin suunnitelmallisesti, Ruotsalainen toteaa. – Nyt tämä asia etenee myötätuulessa. Eläinten omistajat ovat perustellusti huolissaan perusja erikoiseläinlääkäripalvelujen epätasaisesta saatavuudesta. Tuolloin Aarni kutoi maton ja pötkylätyynyn omaan huoneeseensa, nyt kangaspuissa oli tekeillä huippusuosittu lattiatyyny. Aarni käy mummonsa ja ukkinsa luona Kiuruvedellä melkein kaikilla lomilla, mummom luona on mukavaa. Esitimme Kiuruveden kaupunkina yhdessä Pohjois-Savon liiton, Ylä-Savon soten, Hevostietokeskuksen, Savonia AMK:n ja Ylä-Savon ammattiopiston kanssa selvitysmiehen asettamista eläinlääkärikoulutuksen uudistamiseksi ja laajentamiseksi, kun ministeri Kurvinen vieraili talvella Kiuruvedellä, Rusanen muistuttaa. Lisäksi valmistuvat eläinlääkärit eivät halua sitoutua kunnaneläinlääkärin virkaan sen työsidonnaisuuden vuoksi. Lapset ja nuoret voivat myös tehdä pienen kesätaulun, johon tulee paperinaruista ruohoa ja kukkia. Ensin suunnitellaan ja piirretään malli, että tiedetään mitä väriä ja materiaalia siihen tarvitaan. – Mikäli kunnaneläinlääkäreitä ei saada virkoihin, kotieläintilojen toiminta on uhattuna. ma ja lapset tulevat isovanhempien luokse. Maija-Leena Jauhiainen ja hänen tyttärenpoikansa Aarni Jauhiainen osallistuivat Kudontaa mummon kanssa -kurssille. – Kestosuosikkeja ovat myös pienet, poppanasta kudotut olkalaukut. JAANA SELANDER Oikaisuja Viime Kiuruvesi-lehden jutussa, koskien riemuylioppilaita, oli nimivirve. Aarni kutoi lattiatyynyn omaan huoneeseensa. Erityisesti pitkät päivystykset koetaan rasittavana. Tällä kertaa istuinsuojia tuolin päälle kierrätyshuovasta. Sitten keksitään mielekästä yhteistä tekemistä, osa lapsista tykkää puuhastella käsitöiden parissa ja isovanhemmille on tämä paikka tuttu, Ruotsalainen sanoo. Myös erikoistumispaikkoja on sekä tuotantoettä hevossairauksien puolella liian vähän. kesäkuuta 2022 Mummo Maija-Leena Jauhiainen ja hänen tyttärenpoikansa Aarni Jauhiainen Joensuusta olivat keskiviikkona kolmatta ja viimeistä päivää yhdessä Taito-keskuksessa käsitöiden kimpussa. Aarni Jauhiainen tekee topakasti töitä ja välillä se väsyttää niin, että hän käy pitkälleen. Mummo auttaa ja kannustaa sekä tekee omia keskenjääneitä töitään minkä ennättää. – Käsityöt ovat mummoille ja lastenlapsille yhteistä kivaa tekemistä, kiteyttää käsityöneuvoja Silja Ruotsalainen ja kertoo, että monesti näillä kursseilla osa lapsista on muilta paikkakunnilta kuin Kiuruvedeltä. – Lapsilla on alkanut kesäloAarni kutoi lattiatyynyn mummon kanssa kesäloman alkajaisiksi JAANA SELANDER Aarni Jauhiainen (8) tykkää tehdä käsillään. Korjatun, ”tarkistetun ennusteen” mukaan ensi syksynä oppilaita on koulussa 41.. Pienemmille lapsille mummot ovat apuna ja tukena. – Ja voi kun niistä töistä tulee persoonallisia, Ruotsalainen iloitsee. Myös kesäliinoja on tehty ja yllätetty äiti itse tehdyllä tuliaisella. Siksi Aarni ja hänen mummonsa Maija-Leena Jauhiainen osallistuivat kudontaa mummon kanssa -kurssille Taitokeskuksessa. Honkonen kertoo Maaseudun Tulevaisuuden jutussa, että ministeriöön on tullut paljon vetoomuksia ja pyyntöjä, kun tuotantoeläinlääkäreitä ei tahdo maaseudulle saada. JAANA SELANDER Eläinlääkäripulaan etsitään ratkaisua Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen on hyvillään, että tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) on asettanut selvityshenkilön tutkimaan, miten eläinlääkäripulaan saadaan vastattua. Nyt eläinlääkärikoulutuksen kehittämistarpeita on asetettu tutkimaan selvityshenkilö. Kurviselle luovutetussa muistossa todetaan, että kunJAANA SELANDER Ylä-Savon Soten eläinlääkäreillä on tukikohta kaupungintalossa, uutta toimitilaa valmistellaan Hingunniemeen. Maija-Leenalle ja Aarnille Taitokeskuksen kurssi Kudontaa mummon kanssa on entuudestaan tuttu, sillä he osallistuivat sille myös viime vuonna. Trikookuteista matto on helppo kutoa ja matosta saa mieluisen värisen omaan huoneeseen. – On tehty kissoja ja koiria, yksisarvisia. Lisäksi lääketieteellisten alojen valintaperiaatteita tulisi arvioida uudelleen, jotta eläinlääketiedettä pääsee opiskelemaan siihen motivoituneimmat opiskelijat. 11 Keskiviikko 15. Meidän kesäleirille on tulossa yksi käsityökoululainen, joka on tehnyt jo neljä maskottityynyä ja haluaa nyt viidennen. Kudontaa mummon kanssa -kurssilla oli tällä kertaa vain yksi mummo ja lapsi. Taitokeskuksen kursseille voi tulla, vaikka käsitöiden suhteen peukalo olisi keskellä kämmentä, henkilökunta auttaa alkuun. Maija-Leena Jauhiaisella on viisi lastenlasta, kaikki ovat tärkeitä ja rakkaita. Kaarina Palomäki on omaa sukuaan Savonen, ei Sivonen. Asiasta kertoi Maaseudun Tulevaisuus viime viikolla. Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän alueella on ollut pulaa tuotantoeläinlääkäreistä. Muistiossa todetaan, että vaikka eläinlääkäreiden koulutuskiintiötä on nostettu, ei apua ole tulossa tuotantoeläinpuolelle, kun nuoret hakeutuvat yksityisen praktiikan pariin (erikoisesti pieneläimet). Myös sisustustyynyt, lattiatyynyt, ovat suosittuja sekä eläinhahmoja, maskottitai tyyppityynyjä. Ylhäällä nuorten suosikki lattiatyyny ja alhaalla tyyppityyny. naneläinlääkäreiden virkoihin ja sijaisuuksiin on vähän hakijoita ja avoimia paikkoja jää täyttämättä ja että toimivat ja tasokkaat eläinlääkäripalvelut ovat maatalouden sekä hevostalouden kehittämisen ja toiminnan kannalta välttämättömiä niin Pohjois-Savossa kuin koko Suomessa. Suomessa tulee lisätä koulutuspaikkoja ja selvittää alan koulutuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen. Osa isommista lapsista pystyy ja haluaa kutoa omatoimisesti, samoin mummot. Moni lapsi tai nuori aloittaa matosta, koska matto tulee ensimmäisenä mieleen sanasta kutominen
Osuneesti hän vieraan näkemyksellä kuvasi onnistuneita juhlia, jotka muodostuivat näyttäväksi yhteen hiileen puhaltamiseksi. Toimikunta nostaa esiin myös vuonna 1973 syntyneiden kummilapsien huomioimisen jonkin tapahtuman yhteydessä. Niin ikään on toivottu Kiuruvesi-paitoja matkamuistoiksi ja liikenneympyrään Vasikkapatsasta. Myös Suomen suurimmat lettukestit olisivat mieleen, samoin JAANA SELANDER kuin juhlakulkueet, taidenäyttelyt, toritapahtumat, Kiuruveden historian esittely, vanhat kuvat Kiuruvedestä, suuret urheilutapahtumat, siivoustalkoot ja kylät-kuntoon -kampanjat. siinä tulisi olla mukana sankoin joukoin kiuruvetisiä tuomassa esiin 150-vuotistaivaltamme sekä sitä, miltä Kiuruvesi näyttää tulevaisuudessa. men/kirjastotoimen vastaava Heidi Huhtilainen, kansalaisopiston rehtori Maija-Leena Kemppainen, yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen ja liikuntasihteeri Lassi Myllylä. Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Marko Huuskonen painottaa, että Kiuruveden vahvuus ovat tekevät ja innovatiiviset ihmiset, kaikkia (yritykset, yhdistykset, seurat, yksityiset henkilöt) tarvitaan nyt mukaan ideoimaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan ensi vuonna juhlittavaa 150-vuotistaivalta sekä Kiuruveden kaupungiksi tulemisen 30-vuotisjuhlaa. Kehittelyn arvoisia voisivat olla myös Suomen suurin luokkakokous ja Kiuruvesi-aiheinen näyttely. Juhlatoimikunta on poiminut vastauksista maatalouden livestriimauksen, Suomen suurimmat lettukestit, konsertti nuorille heidän itsensä ideoimana, samoin konsertti ikäihmisille esimerkiksi vanhustenviikon yhteyteen. Tilaisuudessa toivottiin myös kuvia Kiuruvedeltä vuosikymmenien varrelta, muun muassa merkkihenkilöistä. Kuvassa silloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Tikkanen, Pepin äiti Tuula ja kulttuurisihteeri Heidi Huhtilainen. Juhlavuoden suunnittelussa on JAANA SELANDER Peppi Karppinen sai vuonna 2013 Kiuruvesi-retropaidan, kun Kiuruvesi juhli 140-vuotistaivaltaan. Tapahtumavuoteen toivotaan monenlaisia tapahtumia, pieniä ja suuria. Joku keskustelijoista heitti, että kulkueen keulille pitäisi saada tietysti mopopoikia edustamaan nykyaikaa. Silti uusia ideoita otetaan edelleen vastaan, sillä ensi vuoden juhlavuoteen halutaan monenlaisia tapahtumia pitkin vuotta, isoja ja pieniä. Tuo usko on paras tae menestymisestänne. Ensi vuonna ympäripyöreitä juhlivat myös Kiuruveden Voimistelijat (70 vuotta), käsityökeskus täyttää 50 vuotta, kansalaisopisto 60 vuotta ja Kiuruvesi-lehti 70 vuotta. Kiurusalissa esitettiin monella suulla, että ensi vuonna tulisi järjestää samanlainen historiallinen juhlakulkue kuin 100-vuotisjuhlassa vuonna 1973. Ideoita tuli Kiurusalissa sen verran runsaasti, että niistä on nyt vara valita. Nuorille ja ikäihmisille toivotaan konsertteja ja yhdistysmessutkin olisi yksi idea. Pääasia, että Kiuruvedellä tapahtuu läpi koko ensi vuoden. Kiuruveden 100-vuotisjuhlassa 11.7.1973 KIURUVESI-LEHTI: Ideat tervetulleita 150-juhlavuoteen Kaupungin verkkosivuilla on parasta aikaa avoinna sähköinen kysely, johon vastaamalla voi vaikuttaa Kiuruveden juhlavuoden tapahtumiin. Tavoitteena on laatia yhteinen juhlavuoden tapahtumakalenteri koko kaupunkiyhteisön kanssa. Vastaajista puolet on kaupunkilaisia, kaupungin työntekijöitä 25 prosenttia ja muita sidosryhmien edustajia 10,7 prosenttia. Kaikki halutaan mukaan Kiuruveden 150-juhlavuoden suunnitteluun, sillä juhlasta halutaan tehdä kaikkien kuntalaisten juhla. 12 Keskiviikko 15. Tanssit Paljakalla, suurkulkue, seurat Kaupunginhallitus teki juhlatoimikunnan kokoamisesta päätöksen maaliskuussa tänä vuonna. Keskustelussa tuotiin esiin, että Paljakanvuorella voisi järjestää tanssit ja Lahnakalliolla seurat, sillä siellä on aikanaan pidetty Kiuruveden ensimmäinen jumalanpalvelus. Huuskosen mukaan juhlatoimikunnan on syytä jatkaa toimintaa vielä juhlavuoden jälkeenkin, sillä Kiuruveden kaupunkia on markkinoitava jatkossakin.. Näin totesi kunnalisliiton johtaja Paavo Pekkanen sunnuntaina 100-vuotisjuhlien pääjuhlassa yhteislyseolla. Lisäksi toimikunnassa on mukana kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen, kulttuuritoiTavoitteena yhteinen juhlavuoden tapahtumakalenteri Juhlavuoden suunnittelua, koordinointia ja toimeenpanoa varten on perustettu Kiuruvesi 150 vuotta juhlatoimikunta. Tanssit Paljakalla, seurat Lahnavuorella, suuri kulkue, joka esittelee Kiuruveden elämää eilen ja tänään. Marko Huuskonen toimii puheenjohtajana. kesäkuuta 2022 Kulttuuri Näitä muun muassa toivottiin, kun Kiurusalissa ideoitiin juhlavuoden tapahtumia muutaman kymmenen ihmisen voimin tiistaina. Toimikunnan tehtävänä on linjata juhlavuoden painopisteitä ja ohjata sen valmistelua sekä seurata sen toteutumisen etenemistä sekä saada eri tahot mukaan juhlavuoden valmisteluun. Toiveissa olisivat myös kuvat liiketiloista ja yrityselämästä 1980ja 1990-luvuilta, ne nimittäin ovat kaupungin kuva-arkistossa vähissä. Toimikuntaan kuuluvat kaupunginhallituksesta Marko Huuskonen (kuvassa) ja Emmi Tikkanen. Mukava olisi niin ikään seurata livestriimaus maatilalta, esimerkiksi lehmän poikimisesta, laitumelle pääsystä. Juhlavuonna halutaan viestiä, että Kiuruvesi on vireä ja hyvä paikka asua ja elää, sanoi Maija-Leena Kemppainen. Ideoita kokosi kansalaisopiston rehtori Maija-Leena Kemppainen. On esitetty myös, että ensi vuonna syntyville annetaan lahjaksi 150-juhlabodyt ja vuonna 2023 syntyvät otetaan kaupungin kummilapsiksi. Kyselyyn on tähän mennessä tullut 56 vastausta. Myös edellisiä kunnan kummilapsia tulisi muistaa jotenkin. Sähköiseen kyselyyn tähän mennessä tulleissa vastauksissa toivotaan muun muassa ruokaan liittyviä tapahtumia ja paikallisia tuottajia esittelemään tuotteitaan. Kulkueen tulisi olla näyttävä ja – Olen ollut mukana kymmenissä kotiseutuja pitäjäjuhlissa, mutta kertaakaan aikaisemmin en ole tavoittanut tähän verrattavaa voimaa, mahtavuutta ja lämpöä, jolla te kiuruvetiset juhlitte oman kuntanne merkkipäivää, muistatte kotiseutunne vaiheita ja suunnittelette tulevaisuutta. Juhlavuosi tulisi saada esiin myös taajamakuvassa, että satunnainenkin ohikulkija ja vierailijakin noteeraa Kiuruveden viettävän juhlavuotta. Mielellään nähtäisiin, että juhlavuosi on tavalla tai toisella esillä katukuvassa. tärkeää, että kaikki kuntalaiset tulevat huomioiduiksi jollakin tavalla
Hyvärinen, Remes, Pietikäinen: joku teistä oli ensimmäinen”. Tätä toimittaja Mauno Tikkasen kokoamaa kirjasta on painettu 4 500 kpl ja tarkoitus on jakaa se ilmaiseksi jokaisen kiuruvetisen kotiin, Lisäksi kirjaa on myytävänä 5 markan kappalehintaan Kiuruvedelle kirjaa on postitettu noin 3 200 kappaletta. Kohosi taivaalle kasken sauhu. Punersi aamun keväinen koitto. Mitä se oli, kuulosti kurki. – Katseenvangitsijoina on käytetty yhdeksän nuolen ylöspäin suuntautuvaa ryhmää. Kansakoululla oli vanhojen työtapojen esittelyä. Kaipasit rauhaa hiljaisuutta, etsit korvesta kotia uutta. – Kiuruvesi-paidat ovat lyhythihaisia ja väriltään keltaisia. Materiaali on puuvillaa. Kiuruveden kunnan 100-vuotisjuhlan julisteeksi hyväksyi juhlatoimikunta useista eri vaihtoehdoista mainoshoitaja Leevi Blinnikan ehdotuksen. Leijonat grillasivat härkää ja päivän kruunasi nuorten tuottajain juhlakulkue, jossa esiintyivät työvälineet ja työntekijät 100 vuoden ajalta. Teuvo Glad ideoi oman versionsa Kiuruvesi-paidasta, Leevi Blinnikka voitti julistekilpailun. – Toisessa on punainen Kiuru-symboli, toinen merenteeraa raivaamista, esitteli Kiuruvesi-lehti huhtikuussa 1973. Kiuruvesi-lehden juhlalehden kannessa 4.7.1973 on runo Ensimmäisestä kiuruvetisestä: ”Kaukana, kaukana erämaa, huokui, keväiset kosket tulvana kuohui. Myös mainosalalla työskentelevä kiuruvetinen Teuvo Glad, joka vuonna 1973 touhusi Tampereella, toi toimituksen nähtäväksi omia versioitaan Kiuruvesi-paidasta. Illalla oli ilmaiset tanssit lavoilla. Niissä on rintamuksessa mustalla kunnan vaakuna sekä vuosiluvut 18731973. Ylhäällä on lisäksi maamme kartta ja siinä Kiuruveden sijainti. Kiuruvesi-lehti esittelee toukokuun numerossaan vuonna 1973, että julisteessa on keskellä teksti Kiuruvesi 100-vuotias 6.8.7.1973. Alkoi uuden elämän laulu. Saavuitte tänne, olitte kaksin, veistitte seinät korkeammaksi. kesäkuuta 2022 Kiuruveden kunnan 100-vuotisjuhlaan kuului näyttelyitä Yhteislyseolla, jossa esillä oli käsitöitä, yhdistysten sekä yrittäjien ja liikkeiden esittelyjä. Paitoja tulee markkinoille ensi kuun puolella, kun ilmat lämpenevät, lehti kirjoittaa. Kuuluuko kalske. Kiuruveden 100-vuotisjuhlavuonna johtaja Niku Kamaja lahjoitti suunnittelemansa ja valmistamansa 100-vuotisjuhlapaidat kunnanhallituksen jäsenille. Kunnanhallitus paidoissaan huhtikuussa 1973.. – On varmaa, että kaikki postiosoitteet eivät ole olleet kirjapainon käytettävissä. Nuorten tuottajain järjestämässä juhlakulkueessa 11.7.1973 esiteltiin Kiuruveden maatalouden historia kiinteästä asutuksen syntymisestä nykypäivän tekniikan aikakauteen. Kaukaa, kaukaa taivalsi mies, salojen syliin kulki sun ties. (Eino Salo) Näin Kiuruvesi juhli 50 vuotta sitten JAANA SELANDER Kiuruveden kunnan 100-vuotisjuhlaa vietettiin kolmepäiväisenä heinäkuussa 1973. Siksi ne, joilla kirja ei ole tullut, voivat noutaa sen Kunnanvirastosta kuittausta vastaan. Glad arveli tuovansa paitoja Kiuruvedelle myyntiin juhlien ajaksi. Kesäkuun puolivälin jälkeen levitetään Kiuruvedelle sekä ympäri maata niin paljon julisteita, että ”ummikotkin” varmasti tietävät, että Kiuruvedellä juhlitaan. Kiuruvesi-lehti uutisoi kesäkuussa, että Kiuruveden kunnan 100-vuotishistoriikki on jaossa. Lauantaina oli ohjelmassa toripäivä, jossa oli myyjäiset, huutokauppa, kansantanhuja ja pelimannimusiikkia. Jokainen talous on oikeutettu saaamaan yhden kirja, tiedotti Kiuruvesi-lehti. Sunnuntaina oli pääjuhla Yhteislyseon juhlasalissa sekä näyttelyitä ja päivän päätti Aku Rädyn muistoseurat Seuratuvalla. Mistä se tuli. 13 Keskiviikko 15. Julistetoimikunnan puheenjohtaja opettaja Martti Valotie kertoi Kiuruvesi-lehdelle, että julisteiden painatus aloitetaan lähaikoina. Ääniä outoja ennen ei kuultu, oli rauhanpaikaksi seutua luultu. Juhlien suunnittelusta ja itse juhlasta on uutisoitu Kiuruvesi-lehdessä näyttävästi. Kiuruvesi-paitaa mainostettiin Juho Peltola Oy:n mainoksessa Kiuruvesi-lehdessä. Pituutta kulkueella oli 400 metriä. Väreinä ovat keltainen ja musta. Vapaana vaelsi metsolan väki, koivussa mäellä kukkui käki, aavalta kuului teerien soitto. Kiuruvesi-lehti kertoi huhtikussa 1973 paitojen kestävän hyvin rasitusta – jokaiselle kun löytyi sopiva koko. Toisen paidan syntymisen taustaideana Glad kertoi olevan mahdollisen patsasrahaston kartuttaminen, jos toimikunta ottaisi paidat myyntiin, ”Kiuru-paita on taas muuta patsastelua varten, juhlapäivien paita”
– Autojen ja junien polttoaineeksi, se käypi hyvin, luin postilla käyvessä Isomäkisten lehestä, Elma totesi. Tyynen silmän valkuaiset muljahtivat ja mustassa naamassa oli naurua. Jos kovia puita löytyi, jatkettiin vielä polttamista. Miiluvartiossa oli myös muutamia vanhempia työvelvollisia, jotka asuivat paikalle tuodussa parakissa. – Sinä elä kuule puutu minun miesasioihini, täällä ei ole kummempaa miestä kuin Perkali on, se on siihen tyydyttävä. Tyyne ja Helvi olivat muiden mukana miilua latomassa. Kivelän talon viljelyneuvoja oli Niemiskylän isäntä Onni Kämäräinen. Miilun pohjan piti olla kuiva, tasainen ja kivetön kangasmaa. Kytemällä palavaa miilua piti vartioida tarkasti ympäri vuorokauden. Hänelle Elmalla oli heti kipakasti sanottavaa. Työvelvollisuuslautakunta taas puolestaan ohjasi ja pakotti työvoimaa välttämättömiin tarpeisiin ja kohteisiin. Kerran raivattua miilunpohjaa oli tarkoitus käyttää vuosikausia. Lyhempi jalan länttänä ei estänyt miestä työnteosta, niinpä hän oli talven aikaan hakannut parisataa mottia aisattuja sekahalkoja. – Pätö lenttana, minä en ainakaan sen kanssa kutteutus, Helvi tiuskaisi säkin narun vetelyn tahtiin. – Perkele, itelleskö rosvoot, jos Hiilienkelit pakkasivat valmiit hiilet paperisäkkeihin, jotka kuljetettiin autolla pois. Vaivan vuoksi hän ei mennyt edes lääkäriin. Hiilien jälkikäsittely, säkittäminen, oli naisten työtä. Helvi ja Tyyne, muutenkin tummahipiäiset, muuttuivat aivan ulkomaan mustiksi. Valmiin ladotun miilun päällä kasattiin märkää sammalta, tuoreita havuja ja risuja. Kansanhuollon otteessa Kansanhuollon kuntakohtaisen johtoytimen muodosti kansanhuoltolautakunta. “ Hiilijalanjälkiä kotirintamalla 1942. Tarviivat sinne työvoimaa, Tyyne ja Helvi joutavat meiltä sinne, maksavat kuulema palkkaakin siitä vahtaamisesta, Elma sanoi tytöilleen. Sen paikan polttoainekeskuksen työnjohtajat olivat katsoneet edelliskesänä. Hilkka hämmästeli. Helvi ja Tyyne, muutenkin tummahipiäiset, muuttuivat aivan ulkomaan mustiksi. Miilun alta johti myös lautainen puuränni kaivettuun kuoppaan, sitä pitkin miilusta valui ensin tervankusta, eli pikiöljyä ja sen loputtua alkoi miilusta lirittää tervaa. kesäkuuta 2022 Kulttuuri Kun miilun sytytyskiuas oli tarpeeksi kuuma, pudotettiin miilun katolta palavia hiiliä keskitukin vieressä olevaan sytytysjuottiin. Kokonaan hiiltynyt miilu nuijittiin tiiviiksi, ja sen annettiin jäähtyä muutama päivä. – Ne ovat partisaaneja ja muita mehtäkaartin roistojen ja ilkeyven tekijöitä varten, sanoi harmaapartainen Henteri-ukko Helville, joka epäili, osuiko ukot mihinkään tohloillaan. Se myös jakoi ostokortit, joilla yritettiin säännellä välttämättömien tavaroiden riittämistä kaikille. TEKSTI RAUNO JÄÄSKELÄINEN KUVA SA-KUVA – Siltas-Perkali tiesi sanoa, että Valtion Polttoainekeskus (Vapo), avaa tienvarteen Haanpään hakaan ison hiilimiilun, ja sitä on kuulema vahattava yötä päivää, ettei pala ilmitulella. Kiuruvedellä kansanhuollon toimistoa piti yllä myöhempi SKDL:n kansanedustaja Elli Juntunen. Oli kylän ainoa työkuntoinen aikuinen mies, joka ei ollut sota-tai työpalvelussa. Kuollut otus oli jäänyt kiinni kynsistään. Heillä olivat myös kiväärit. Miilun kydettyä niin kauan, että lieskat näkyivät jo sen alaosassa, silloin kokeiltiin rautakangilla miilun sisälle. Syttymisen jälkeen kiuas puretKiuruvetisjuurinen Rauno Jääskeläinen on kirjoittanut kirjan kotirintamalta. Miilun peitteen piti olla tiivis, koska muutoin kytevä miilu voisi syttyä ilmiliekkeihin. Hiiliä pannaan pusseihin ja on valmista käytettäväksi. Korvikesaippua ei riittänyt ilmeen kirkastamiseen. – Pyllykin on musta kuin neekerin perse, sanoi Tyyne Helville, joka sitoi hiilisäkkiä. Sitten maanpintaa vasten ladottiin riu’uista lattiakerros, jonka jälkeen puuhalot kasattiin napatukin ympärille säteittäin niin, että latvapää oli aina ulkoreunalla. Kovana metsämiehenä tunnettu oli aikoinaan ampunut oravan korkealle puuhun. – Mihin hiiliä tarvitaan. Kiuruvedellä sen puheenjohtaja oli maanviljelijä Samuel Huttunen, Pyhäjärvellä vastaavassa virassa oli Heittolan isäntä Pekka Komu. Miilusta purettuja hiiliä vahdittiin, kunnes ne olivat varmasti jäähtyneet. Viljelypäälliköt määrättiin kyläkunnittain ja heidän tehtävänänsä oli kartoittaa ja antaa määräykset tarvittavista, viljan, perunan ja lihan luovutuksesta. Sen vuoksi miilua vartioitiin ja ulostuloliekit lapioitiin kiireesti piiloon. Puuhun hakemaan kiivennyt Perkali oli pudonnut, sääriluu oli katkennut ja toinen jalka oli jäänyt paljon lyhemmäksi kuin toinen. Nyt kun joudumme kiristämään vyötä, Jääskeläisen jutusta selviää, kuinka sota-aikana kotirintamalla selvittiin. Sekaan lisättiin myös kuivia pilkkeitä, kunnes miilu oli kunnolla syttynyt. Kevätahavan kuivaamat puut oli ajettu maantien varteen, johon miilun rakentaminen aloitettiin vapun jälkeen. Toinen tehtävä oli yrittää parhaan taitonsa mukaan opastaa ja ohjeistaa taloissa olevaa naisväkeä vaativassa talon ja viljelyn pidossa. Perkali, joka tunnettiin korkonimellä Siltas-Perkalina, koska käytti sanontaa usein kirotessaan. Sen keskelle pystyttettiin napatukki, jonka yläpään varaan muodostettiin ladottaessa sytytysjuotti eli kormu. ”Hiilienkelit” pakkasivat valmiit hiilet paperisäkkeihin, jotka kuljetettiin autolla pois. Lopuksi miilun kylkeen rakennettiin sytytyskiuas. Hän oli saanut armon, koska oli vaivainen. – Taisihan tuo Silta-Perkalille kelvata semmoisenaan, äyskäisi kiukustunut Helvi siskolleen. Koko komeus peitettiin hiekalla ja maalla. Lautakunnan tehtävänä oli määrätä tilojen elintarpeiden ja eläinrehujen pakko-otot. 14 Keskiviikko 15. Vilkan ja Soivakosken hiilityömaat 1943.02.27 tiin pois ja tilalle tehtiin laudoista kaasujen poistotorvi
kesäkuuta 2022 Rauno Jääskeläinen u WSOY kustantaa romaanin Laguksen nuolet. Pelkästään joulukuun alussa 1939 tuli Kiuruvedelle siirtoväkeä 4 800 henkilöä. Rauno Jääskeläinen tunnettiin Kiuruvedellä Rauta-Ranena. Helmikuussa 1942 kiristyi leipäviljan saanti kunnissa entisestään ja uhkana oli jopa nälänhätä. Jääskeläisen uusi kirja kuvaa myös kotirintaman elämää, tavaran ja miesten puutetta ja naisten varassa olevia töitä. Kesällä 1942 näistä joukoista synnytettiin Panssaridivisioona, jonka johdossa oli kenraali Ruben Lagus, ensimmäinen marskin ritari. – Tulevasta kirjastani poistin tuon hiilenpolttojutun, joka varmasti on aito ja oikeasti tapahtunut juuri niin kuin kerron. Talvija jatkosodan käyneen Tauno Jääskeläisen elämä päättyi humalaisen aseveljen luotiin hänen oman joukko-osastonsa veteraanijuhlassa Kuopiossa vuonna 1969. – Ei tule vapuksi varmaan mitään juhlia, tansseja, eikä marsseja, sanoi pirttiin kipsahtanut Hilkka. Martta ja Tauno Jääskeläinen, Raunon vanhemmat.. Romaani on kolmas osa ja liittyy aikaisemmin julkaistuihin Taisteluosasto Susi, 2015 ja Pajarin nyrkki 2017 kirjoihin. Isäntien pitämät toimistot olivat avoinna, miten milloinkin sattuivat. Tässä pois karsittua tekstiä Rauno Jääskeläisen tulevasta kirjasta. Jatkosodan rauhalliset vuodet Lagus johti panssarivoimien ja jääkärien yhteisharjoituksia Äänislinnassa. Rauno Jääskeläisen äidin nimi oli Martta, Tauno ja Martta menivät naimisiin liikekannallepanon alettua 1941. Siellä naisilla muun muassa oli tärkeä rooli. Toki Saksasta saadut uudet panssarintorjunta-aseet, tykistön tulivoiman lisäksi olivat ratkaisevassa roolissa myös mukana. Jääskeläisten 9-lapsinen perhe jäi MartIsä lähti vihkimisestä suoraan rintamalle ta-äidin varaan. – Isäni ja kokeneemmat konkarit pitivät parhaiten nyt henkensä ja muodostivat karkuun lähtemättömän perusjoukon, minkä avulla taistelut käännettiin voitoksi. Sillä neljä hehtaaria oli rajana, jonka yli menevän peltoalan omistaville viljelijöille tuli käsky luovuttaa 30 kiloa kauraa ja 30 kiloa heiniä viljeltyä peltohehtaaria kohden. Pataljoona täydennettiin suoraan kahden kuukauden sotilaspalvelun jälkeen vuosina 1924 ja 1925 syntyneillä nuorukaisilla. Laguksen osaston jääkäripataljoonat olivat hyvin ja kovasti koulutettuja nuoria, osa oli varusmiesikäisiä, yltiöpäisiä ja innokkaita. Sotilaat laihtuivat ja purnasivat. Tarinan henkilöt ja äitini eivät liity mitenkään muuten toisiinsa, Jääskeläinen kertoo. Silti he pystyivät lähes mahdottomaan tehtävään, pysäyttämällä Tali-Ihantalassa ja Vuosalmella jopa liki 500 000 miehen ja mahtavien panssarija ilmavoimien vyöryn. Nälkä ei uhannut pelkästään siviilejä, sillä myös armeijan ruokahuolto joutui lujille ja muonitus yksipuolistui. “ Rauno Jääskeläisen isä Tauno Jääskeläinen lähti avioliittoon vihkimisestä suoraan armeijan vaatteiden vaihtoon ja sotilasjunaan rintamalle menoa varten. He tulivat muutaman minuutin sen ajan yli. Naisten oli tehtävä raskaat työt, vaikka voimaa niiden tekemiseen ei ollutkaan. Kotirintaman naisille pula miehistä toi monenlaisia ongelmia. Kaupoista ei saanut lihaa, kahvia, kenkiä, vaatteita, pyöränkumit niitäkään ei voinut ostaa, vaikka olisi ollut korttejakin. Kivelässä Elma oli tyytyväinen, kun peltojen pinta-ala jäi alle neljän hehtaarin. – Onneksi meidän ei tarvihe nuihin ryssäläisten elättämiseen antaa mitään, Elma purki sappeaan naapurin Kustille. Jääskeläinen edusti ensin SKDL:ää, sitten vasemmistoliittoa. Siksi kirjani ilmestyminen sattuu hyvään saumaan, muistutuksena meille kaikille. – Siksi isäni ja muut talvisodan läpikäyneet täydennysmiehet toivat mukanaan oivan annoksen viisautta ja harkintaa nuorille sotilaille. Kovimmat taistelut Jääskeläisen isän pataljoona kävi Karjalan kannaksella vihollisen suurhyökkäyksen torjumisessa. – Nämä asiat hiipivät nyt hyvin lähelle meitä Ukrainan sodan vuoksi. meiltä irti jyvätai jauhosäkin saisit ryövättyä. Miilun ””rakentamisen”” suorittavat täällä etupäässä naiset. Isompien talojen oli asutettava evakkoja, mikä ei useinkaan sujunut kivuttomasti. Samat miehet, jotka aiemminkin olivat kirjoissani, jatkavat myös uudessa kirjassa, Jääskeläinen kertoo. – Lempi leiskuaa myös sotajoukoissa, moraali rapistuu ja viina virtaa, sekä upseereilla että miehillä. Pyhäjärvellä kerrottiin totena tarinaa, jossa kaksi Maaselänlahdesta soutamalla tullutta naista jyskytti kanslian ovea, joka oli määrätty sulkemaan ovensa kello 16. Kustantajana tuolloin oli Revontuli Oy. – Tällä esimerkillä yritän valottaa sitä miten sodan aikana selvittiin omin voimin, ilman tuontitavaroita, Rauno Jääskeläinen kertoo. Tuolloin taistelukelpoisia miehiä oli kahdeksastasadasta jäljellä enää 32 miestä. Vasikkaa en anna, enkä hevosta laita sottaan, heiniä ei perkele riitä itellekkään. Kuuterselässä Hynnisen pataljoona menetti yhdessä päivässä noin 230 miestä ja yhtä vaille kaikki upseerinsa. Jääskeläinen lähti pois Kiuruvedeltä 1980–1990-lukujen taitteessa. – Äitini osallistui vuonna 1942 hiilenpolttamiseen siskonsa Hannan kanssa. Isäni pataljoonan komentaja oli majuri Jouko Hynninen, hän myös oli kesäsodassa tehtyjen ansioiden vuoksi saanut Mannerheim-ritariristin tammikuussa 1942. Romaani on kolmas osa sarjassa Taisteluosasto Susi (2015) ja Pajarin nyrkki (2017) u Toiminut metsurina, toimittajana, työvoimatoimiston johtajana ja eri ELY-Keskusten projektien johtotehtävissä. Kaupoista ei saanut lihaa, kahvia, kenkiä, vaatteita, pyöränkumit, niitäkään ei voinut ostaa, vaikka olisi ollut kortteja. Sitä varten kuntiin oli järjestettävä majoitus-ja asutuslautakunta. Hän on kehittänyt Yritysharava-työmenetelmän piilotyöpaikkojen hakemista varten KUKA. Sen tyydyttämiseen kelpasivat nyt nekin, jotka eivät aiemmin siihen kelvanneet. Mikäli jollakin oli rahaa, niin mustasta pörssistä löytyi kyllä tavaraa. 15 Keskiviikko 15. Isäni pataljoona oli kylläkin liki vuoden Syvärillä. Ja tässä on niin paljon suita ruokittavana, ettei täältä anneta pottujakaan! Myö kait tässä avuntarpeessa oltais! Helevetin kekkuli, Elma taisteli vaatimattoman talouden puolesta. Myöhemmin SDP:tä Siilinjärvellä. – Joten kovaan porukkaan joutuivat kovat, jo veteraaniksi itseään kutsuvat taistelijat. Miesten kaipuu myös sänkytouhuihin yltyi monilla ylitsepääsemättömäksi. – Elä uneksi juhlista! Ne ovat kaikki kiellettyjä ja sanotaan, että tanssit ovat yli sotilaiden hautojen, ja siksi kielletty, sehän sanottiin suojeluskunnan tiedotteissa, Helvi valisti nuorinta siskoaan. Isäni oli yksi heistä. Sota ei ollut pelkkää sotimista, Jääskeläisen isän sairaalareissujen jälkeen hän oli suksisepän nimikkeellä Äänislinnan puusepän tehtaalla. Uhkana oli nälänhätä Ensimmäiset elintarvikkeiden pakkoluovutusmääräykset oli annettu jo helmikuussa 1940. Kaikista muistakin elintarpeista oli pulaa. Rauno Jääskeläinen, lapsista vanhimpana sai lähteä tienaamaan leipää metsurin hommiin. – Uusin kirjani on suoraan jatkoa sille, kun kesäsodan 1941 kuluttama pyhäjärvisten (osittain kiurukkaiden) joukko-osasto Jääkäripataljoona 6 siirretään Laguksen osaston Jääkäripataljoona kolmeen. Vankileirin vartiointi ei ollut herkkuhommaa, sillä sielläkin jääkäripataljoonat joutuivat osansa tekemään, Jääskeläinen kuvailee. Puuroa, leipää ja teetä oli, sekin muuttui korvikkeeksi ja myöhemmin vastikkeeksi, mutta välillä ei viikkoihin ollutkaan muuta. Sodan jättämää irtoväkeä oli paljon ja siihen tulivat myös Karjalan evakot, siirtoväki. Vilkan ja Soivakosken hiilityömaat 1943.02.27 Rauno Jääskeläinen jatkaa pyhäjärvisten ja kiuruvetisten miesten tarinaa, jäljellä on enää 32 taistelukelpoista miestä 800 miehestä Kiuruvetisjuuriselta Rauno Jääskeläiseltä ilmestyy kirja Laguksen nuolet, sen kustantaa WSOY:öön kuuluva Readme. Jo asiointi kansanhuollon kanssa oli hankalaa ja vaikeaa
Francis ei haikaile kesän MMtai EM-kisoihin. Kakkosella jo finaalipaikka olisi tosi hyvä tulos. – Nyt se virhe on lähtenyt. Francis on jo aiemmin ilmoittanut uransa päätähtäimeksi Pariisin olympialaiset vuonna 2024. Hänellä on merkonomin paperit Savon ammattiopistosta ja parhaillaan hän opiskelee urheilemisen ohessa ravitsemusvalmentajaksi verkkokoulutuksessa. – Me oltiin juuri neljä viikkoa Teneriffalla treenaamassa. Paria viime kautta on varjostanut myös takareisivamma, joka on sotkenut Francisin juoksutekniikkaa. Vaikka Francis asuukin nykyään Jyväskylässä ja edustaa jyväskyläläistä seuraa, kokee hän silti olevansa yhä kiuruvetinen. Eivätkä ne Los Angelesin vuoden 2028 kisatkaan mahdottomuus ole. Francis kellotti tuolloin ajan 24,06, joka on edelleen hänen oma ennätyksensä. Siellä olivat melkein kaikki Suomen pikajuoksijanaiset ja -miehet. Voisin satasella tavoitella jopa SM-mitalia. Francis vietti talven ja kevään 2019 Jamaikalla, missä hän sai kokea, millaista harjoitusrääkki on pikajuoksun ykkösmaassa. Siitä tuli juoksuun semmoista toispuoleisuutta, kun lähdettiin liian nopeasti silloin 2020 treenaamaan. Juuri treenikumppanien puute sai Tapani Turusen valmennuksessa kehittyneen Francisin muuttamaan Kiuruvedeltä Jyväskylään. 21-vuotias juoksijalahjakkuus treenaa nykyään Petteri Jousteen tiimissä, johon kuuluu monia Suomen parhaita pikajuoksijoita. – Luulen, että tuleva työni liittyy urheiluun. Varoin jalkaa ja tekniikkaan jäi tiedostamatta virhe. Nyt treeneissä ajat ovat menneet eteenpäin. Koin JKU:n hyväksi urani kannalta, Francis perustelee. Jyväskylän Kenttäurheilijoita nykyään edustava Sara Francis (oik.) poseerasi kuvaajalle yhdessä Johanna Kylmäsen kanssa Espoon Leppävaaran stadionilla käydyissä GP-kisoissa viime keskiviikkona. Urheilu-uran jälkeistä elämää Francis ei ole vielä tarkemmin suunnitellut. Kilpailumenestyksen suhteen tavoitteet ovat kuitenkin melko maltilliset. Vuoden 2018 jälkeen kehitys otti kuitenkin takapakkia. Oli oikeastaan positiivinen asia, että se revähti uudestaan. – En tunne itseäni jyväskyläläiseksi ollenkaan. Otettiin paljon kisamaisia yhteislähtöjä porukalla. Francis on nyt saanutkin treenata terveenä ja kovassa seurassa. Kalevan Kisoissa Francis voi tavoitella jopa mitalia. Välissä vaikeampia vuosia Francis nousi Suomen huipulle jo 17-vuotiaana. Sain jalan kuntoutettua kunnolla. – En ole juossut moneen vuoteen melkein ollenkaan kakkosia. Haluan vielä opiskella, mahdollisesti ravitsemusta avoimen yliopiston puolella. Urheilen niin pitkään kuin vaan pystyn ja pysyn terveenä ja tämä on kivaa. – Kyllä Pariisin olympialaiset ovat silmissä kirkkaana. Uskon, että ajat lähtevät siitä paranemaan, vaikka ihan loppuun asti se kakkonen ei vielä kanna, Jyväskylässä nykyisin asuva kiuruvetinen juoksija kertoo. – Se ylirasitus on nyt pikkuhiljaa lähtenyt. Francis arvioi, että 100 metriä on tällä hetkellä hänelle vahvempi matka. 16 Keskiviikko 15. JYRI SALONEN Paras kausi jo nyt Pikajuoksija Sara Francis on aloittanut yleisurheilukautensa lupaavasti, vaikka hänen nimensä ei olekaan vielä komeillut tuloslistojen kärkipäässä kotimaisessa GP-sarjassa. Tästä tavoitteesta hän pitää edelleen tiukasti kiinni, vaikka sen saavuttaminen vaatiikin tulosten roimaa kohentamista seuraavan kahden vuoden aikana. Sitten on tietysti Kalevan kisat Joensuussa. – Tämä on uran paras kausi tähän mennessä. Ei sitä muuten jaksa, jos ei ole nopeuskestävyyttä. Olin oikealta puolelta ihan eri juoksija kuin vasemmalta puolelta, Francis naurahtaa. Kiuruveden Urheilijoiden kasvatti rikkoi juuri neljän vuoden takaisen ennätyksensä 100 metrillä. Kiuruvesi on mun koti ja Jyväskylä on niin sanottu työpaikka, jonne en varmaankaan tulevaisuudessa jää. Ei ole viestijoukkuetta, jolla voisi juosta SM-viestejä. On sen treeneissäkin huomannut, että nopeuskestävyys on lähtenyt tulemaan takaisin. Uutta potkua Jyväskylästä Francis on Kiuruveden Urheilijoiden kasvatti, mutta vuoden 2021 alusta hän on edustanut Jyväskylän Kenttäurheilijoita. 200 metrillä meno on ollut toistaiseksi nihkeämpää, sillä kauden paras aika on toistaiseksi vaatimaton 24,64. Viimeisimpänä Francis paransi viimein neljän vuoden takaista ennätystään 100 metrillä, kun hän juoksi Jyväskylän Harju Cupissa ajan 11.72. Francisin tavoitteena on tällä kaudella parantaa ennätystä myös 200 metrillä. Vuonna 2018 alkukesä lähti kakkosen osalta käyntiin samalla tavalla. Francis oli kaksikosta nopeampi juostuaan 200 metrin B-erässä kolmanneksi ajalla 24,64.. Kova treeni johti ylirasitustilaan ja tuloskunto heikkeni. Aiempi ennätys parani kolmella sekunnin sadasosalla. – Mulla oli takareisivamma ekan kerran 2020 ja se tuli toisen kerran viime kesänä. Tällä kaudella on kuitenkin paljon kakkosia, joten juoksen niitä, koska siitä on paljon hyötyä sataselle. Kiuruvedellä tulen viettämään tänä kesänäkin paljon aikaa, Francis lupaa. Francis kokee, että vasta nyt keho alkaa taas sietää enemmän. – Kiuruvedellä ei ole pikajuoksijoita ja muitakaan yleisurheilijoita niin paljon. kesäkuuta 2022 Urheilu Sara Francis on selättänyt parin viime kauden ajan vaivanneet loukkaantumiset ja ylirasitustilan. – Minulla on halu päästä alle 22-vuotiaiden Pohjoismaiden mestaruuskisoihin, kun tämä on mun vika junnuvuosi. Kesällä 2018 hän pinkoi SM-pronssia 200 metrillä Kalevan kisoissa, sattumalta juuri Jyväskylässä, jonne hän sittemmin muutti
17 Keskiviikko 15. Vastustajat FC Siili ja Klubi-36 olivat selkeästi parempia, kerran KiuPa kuitenkin maalinteossa onnistui Miisa Jauhiaisen toimesta. Lopputulos siis 4–6 vieraille. Tänään keskiviikkona KiuPan naisjoukkue kohtaa Kuorevirran nurmella sarjaa puhtaalla pelillä johtavan KuPS /2:n. Osa junioreista oli mukana muiden lajien suurtapahtumissa. Voimistelun Gymnaestrada veti kiupalaisia Tampereelle ja lentopallon Power Cup Kauhajoelle, mutta laaja rinki takasi sentään kaksi vaihtopelaajaa päivän kahteen otteluun. Siilinjärvi oli KiuPan matkakohteista ykkönen kuluneen viikon aikana. LAURI VUORINEN. kesäkuuta 2022 KiuPalla oli voitoton viikko KiuPan viikko jalkapallosarjoissa kulki valitettavan tutuilla kuvilla, voitot jäivät jälleen haaveeksi. P10 joukkueen sunnuntainen pelimatka ei sentään ulottunut Siilinjärvelle, joukkue kohtasi Iisalmessa JuPyn ja isäntäjoukkue PK-37:n. Kiuruveden Palloilijoiden kaikki joukkueet hävisivät ottelunsa. Keskiviikkoisen vastavierailun teki Ilmarin kentälle FC Siilin P13-joukkue kohdaten KiuPan vastaavan ryhmän. Vierailijat onnistuivat avausjaksolla kuitenkin viidesti, ja toisella puoliajalla vielä kertaalleen KiuPan jäätyä maaleitta. Juoksun voitti Francisin seurakaveri Anniina Kortetmaa (toinen oik.) ajalla 23,44. Lukemat olivat sinällään tasaisen vauhdin taulukossa, ensimmäisessä pelissä JuPy voitti 6–1 ja toisessa PK37/Sininen 12–2. Jospa ketsuppipurkki aukenisi vaikkapa keskiviikon kotiottelussa. Kiupalaisia oli muualla Ja tutun kaavan mukaan lauantaina KiuPan T13 kohtasi FC Siilin kotonaan. Kauden aiemmista turnauksista vähintään tasapelin per tapahtuma kuitannut P10 joutui nyt tyytymään kahteen tappioon. PEKKA KATTAINEN LAURI VUORINEN Francis (toinen vas.) jäi Tampereen GP-kisoissa 200 metrin A-erässä seitsemänneksi ajalla 24,78. Joukkueista kantautuneiden tietojen mukaan oppimiskäyrät sojottavat terhakkaasti ylöspäin, ja mikä tärkeintä, pelaaminen on tuloksista huolimatta lystiä. PEKKA KATTAINEN KiuPan P13-joukkueen Nooa Ikosella oli hikinen iltapuhde FC Siiliä vastaan. Päivän toisessa pelissä KiuPan vastustajaksi tuli samaisen Hertan toinen joukkue, KiuPan päivän kaikki maalit tehnyt Emma Remes osui kertaalleen, FC Hertta/2 puolestaan kolmesti. Miron avausmaalin jälkeen KiuPan tehopelaajaksi nousi hattutempun tehtaillut Miska Savolainen. Lauantaina Siilinjärvellä vieraili KiuPan laajasta organisaatiosta T9 joukkue, joka loihti itsensä avausottelun ensimmäisellä jaksolla flowtilaan johtaen FC Herttaa jo 2–0. Viime tingassa paikalle saapuneet katsojat olivat vasta turvatarkastuksessa, kun Miro Nukari tuuletteli KiuPan avausmaalia. Lauantaina on vuorossa T11-joukkueen kaksi peliä. Lopulta joensuulaiset olivat kuitenkin maaleilla mitattuna parempia luvuin 2–4. Valmentaja Janne Peltola oli kuitenkin tyytyväinen pelaajiensa esitykseen, maalipaikkojakin joukkue loi nimenomaan monikossa. Keskiviikkona Ahmon tekonurmella vieraillut naisjoukkue esitti kauden parastaan, silti pisteet jäivät illan emännille maalein 5–0
Kiuruveden Voimistelijoiden puheenjohtaja Anja Huuskonen sai opetusja kulttuuriministeriön myöntämän liikunnan ja urheilun ansioristin. Hän jäi ilman tehopisteitä ja plusmiinuslukemakin oli nolla. Sitten osallistuttiin siihen finaaliohjelmaan, joka oli kaikkien osallistujien yhteistanssi, missä oli mukana yli 4 000 voimistelijaa, KiVon ryhmänohjaaja Janette Juutilainen kertasi reissun jälkeen. Laitahyökkääjänä pelaava Kokora on 16-vuotias, joten ikänsä puolesta hän voi pelata alle 18-vuotiaiden kisoissa vielä ensi vuonna. – Tämä oli sen verran mukava kokemus, että meidän tytöille tuli jo kipinä lähteä Amsterdamiin ensi kesänä. Hän on tehnyt työuransa liikunnanopettajana Kiuruvedellä, minkä lisäksi hän on toiminut muun muassa Suomen Voimisteluliitossa ohjaajien kouluttajana ja ollut 10 vuotta SVoLin hallituksessa. Tyttöleijonat voitti Suomen aikaa myöhään maanantai-iltana pelatussa pronssiottelussa Ruotsin maalein 3–0. Tämän vuoden 18-vuotiaiden MM-kisat piti alun perin pelata Ruotsissa tammikuussa, mutta kisat peruttiin koronapandemian vuoksi ensin kokonaan. Suomessa on järjestetty kerran myös kansainvälinen World Gymnaestrada Helsingissä vuonna 2015. Korona siirsi kisat kesään Tyttöjen MM-turnauksen finaalissa Kanada voitti USA:n 3–2. JANETTE JUUTILAINEN Kiuruveden Voimistelijoiden puheenjohtaja Anja Huuskonen sai tapahtumassa liikunnan ja urheilun ansioristin. Seuraava World GymnaKiuruveden Voimistelijoiden Helmetja Nemesiat-ryhmien voimistelijoita Tampereen Gymnaestradassa. Kyrkkö valittiin MM-turnauksen parhaaksi maalivahdiksi ja tähdistökentälliseen valittiin myös pronssiottelussa kypärätempun tehnyt Vanhanen. estrada järjestetään ensi vuonna Hollannin Amsterdamissa. Suomen maalilla 35 kertaa torjunut Emilia Kyrkkö pelasi nollapelin. Huuskonen on toiminut voimistelun parissa yli 60 vuotta. Tampereen Gymnaestradan yhteydessä järjestettiin myös SM-kilpailuja eri voimistelulajeissa, kuten naisten telinevoimistelussa. – Kyllä siinä hommia sai tehdä. kesäkuuta ansiomerkkejä arvokkaasta ja pitkäjänteisestä työstä suomalaisen jääkiekkoilun hyväksi. Kiuruvedelle ja KK-81:lle mitali on historiallinen, sillä Kokora on kaupungin ensimmäinen jääkiekon MM-mitalisti.. 18 Keskiviikko 15. Tässä nyt mietitään, Tyttöleijonat voitti MM-pronssia USA:ssa Kiuruveden Kiekko -81:n kasvatti Heidi Kokora oli mukana voittamassa MM-pronssia jääkiekon alle 18-vuotiaiden tyttöjen MM-kisoissa USA:n Madisonissa. Seuraavan eli vuoden 2026 Gymnaestradan järjestävää kaupunkia ei ole vielä päätetty, mutta ainakin Lahti on ilmoittanut hakevansa tapahtumaa. Kiuruveden Voimistelijat osallistui tapahtumaan reilun 20 hengen voimin. Toisessa alkulohkopelissä Suomi hävisi USA:lle 0–5 ja kolmannessa pelissä Ruotsille 3–4. – Olen toisaalta häkeltynyt ja toisaalta kiitollinen, että muistetaan tännekin periferiaan voimistelun parissa työtä tekeviä. MM-mitali on Tyttöleijonille harvinaista herkkua, sillä pronssimitali oli Suomelle vasta MM-historian kolmas. Palkinto pitkästä työstä Tapahtuman yhteydessä palkittiin voimistelun parissa ansioituneita henkilöitä. Suomi sijoittui kahdesta tappiosta huolimatta A-lohkossa USA:n jälkeen toiseksi ja pääsi suoraan välieriin. KiVolta ei ollut edustusta kilpailutapahtumissa. Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF päätti kuitenkin, että turnaus pelataan sittenkin Yhdysvalloissa Wisconsinin osavaltion Madisonissa. Jääkiekkoilun ohessa Kokora opiskelee Kuortaneen urheiluluKiuruveden Kiekko -81:n kasvatti Heidi Kokorasta tuli ensimmäinen kiuruvetinen jääkiekon MM-mitalisti. Helmikuussa myönnettyjä ansiomerkkejä jaettiin Gymnaestradassa yhteensä 36 kappaletta. JYRI SALONEN Gymnaestrada Finland on Suomen Voimisteluliiton kansallinen suurtapahtuma, joka järjestetään joka neljäs vuosi. Heidi Kokora pelasi Tyttöleijonien riveissä MM-kisoissa kaikki viisi ottelua. Jääkiekkoliitto huomioi KK-81:n Suomen Jääkiekkoliitto myönsi Kiuruveden Kiekko -81:n 40-vuotisjuhlan yhteydessä 11. Siinä oli tietyt paikat, mitkä piti harjoitella ja osata, mutta hyvin siitä selviydyttiin, Juutilainen totesi. Hän jäi ilman tehopisteitä ja plusmiinuslukemakin oli nolla. kesäkuuta 2022 Urheilu KiVon ryhmät esiintyivät Gymnaestradassa Tampereella järjestettiin viikonloppuna voimistelun kotimainen suurtapahtuma Gymnaestrada, johon osallistui jopa 12 000 voimistelijaa eri puolilta Suomea. Ennen MM-kisoja hän pelasi ensimmäisen kautensa naisten Liigassa Team Kuortaneen joukkueessa. Ansiomerkit luovuttivat Jääkiekkoliiton liittovaltuuston jäsen Vesa Hynynen sekä Savo-Karjalan alueen aluepäällikkö Jukka Kostiainen. Suomen Jääkiekkoliiton hopeaviiri: Ravintola Peltohovi. Ylellä televisioidut ison voimistelijajoukon ohjelmat vaativat huolellista valmistautumista. Tyttöleijonat aloitti MM-turnauksen voittamalla historiansa ensimmäisen kerran Kanadan 2–0. Suomen sankari pronssiottelussa oli Pekingin olympialaisissa naisten maajoukkueessa pelannut Sanni Vanhanen, joka teki Ruotsia vastaan kaikki kolme maalia. Suomen Jääkiekkoliiton hopeinen ansiomerkki: Asko Humaloja, Markus Humaloja, Tarja Hyvärinen, Juhani Pasanen, Lillimari Remes. että osallistuttaisiin siellä samaan kenttäohjelmaan, Juutilainen paljasti. Välierässä Kanada oli vahvempi maalein 1–2, joten Suomen kohtalona oli päättää turnaus pronssiotteluun. JYRI SALONEN Kiuruvetinen Kokora pelasi turnauksessa kaikki viisi ottelua. – Osallistuimme Ratinan stadionilla kenttäohjelmaan, jonka nimi oli Millaisen tarinan kirjoitat elämällesi . Varmasti paljon on sellaisia ihmisiä, jotka ansaitsevat tällaisen tunnustuksen, Huuskonen kommentoi. Edelliset mitalit ovat vuosilta 2011 ja 2019. Suomen Jääkiekkoliiton pronssinen ansiomerkki: Marko Hämäläinen, Janne Kainulainen, Marko Kärkkäinen, Pasi Marin, Pasi Pehkonen, Valtter Peltola, Jari Rautiala, Ville Remes, Ari Tenhunen, Niina Tikkanen, Veli-Matti Tikkanen, Heidi Tossavainen, Janne Tossavainen, Kyösti Vatanen. KiVon voimistelijaryhmistä mukana olivat Helmet (2008–2009 syntyneet) ja Nemesiat (2005– 2006 syntyneet). Liigapeleissä Kokora teki tehot 0+5. AKU LAATIKAINEN kiossa
Palokunta on soveltanut käytäntöön tee se itse -menetelmää. Sitä paitsi – palon varalle on aina oltava valmiutta. Entinen puu-Fordi on kerrassaan säihkyvä ilmestys. Maailman huiput, Pop-Tops, esiintyivöt naapurikunnan lavalla, Kiuruvedeltä järjestettiin kuljetus.. 20 vuotta vanha Ford-paloauto, joka katukuvassa on tunnettu puisesta perähytistään, on kokonaan kunnostettu. – Olen jo niin vanha että en enää muista. RANTASEURAT 19.6. Riitta Airaksinen tarjoaa kahvit ja esittelee studionsa. Sen ympärille kannatti rakentaa uutta. Kahvitarjoilu ennen seurojen alkua alkaen kello 17.30. Vapaaehtoinen kolehti Kiuruveden seurakunnan diakonialle. Airaksisen pihapiirissä on myös pieni kotimuseo, jossa on esillä monenlaista vanhaa tavaraa. Runko tehtiin kulmaraudasta ja sen päälle peltinen koppi. MENOVINKIT Kiuruveden Ladun järjestämä pyöräretki Pieneen Kuvapuotiin, Riitta Airaksiselle (kuvassa). kesäkuuta 2022 Viikosta viikkoon Nyt sillä hätyyttelee punaista kukkoa täyttä päätä. Tarvitaanko näin paljon kalustoa. PYÖRÄRETKI 21.6. SOKRATES Viikon miete Vitsikästä 5-vuotias poika kysyy isoäidin ikää. Nyt palokunnan käytössä on kolme suht. Vähimmäismäärä täällä olisi 7. Palopäällikkö Viljo Salminen kertoi, että auto oli melko kypsä vietäväksi kaatopaikalle. Riitta Airaksisella on kaksi työtä: hän valokuvaa ja ajaa rekkaa. Lähtöpaikkana on aina Riitun Kirppiksen edusta, Asematie 12 ja lähtö aina klo 17.30 Rantaseurat luonnon helmassa Niemiskylän nuorisoseuran rannassa. – Vetäise alushousut alas ja katso. Palopilli on viime vuosina käynyt melko vaiteliaaksi. Ihminen ei saa taipua eikä väistyä eikä jättää paikkaansa. Risteykseen laitetaan opasteviitta. Sateen sattuessa seurat järjestetään osoitteessa Kalliokyläntie 504, Pieni Kuvapuoti. Kunnostaminen oli palomiesten Jorma Niskasen ja Aarne Mehtosen huolena. Pojat vetelivät moottorisahalla kaikki entiset puitteet sileäksi. – Kalusto on entiseen verrattuna paljon tehokkaampaa ja myös miesten hälytysjärjestelmä on kehitetty. Matkan pituudet vaihtelevat 20 kilometristä 25 kilometriin. – Hälytykset ovat yleensä hiljaisia, totesi palopäällikkö. Paikalla on istuimet ja kahvitarjoilu. Auton moottori pelaa vielä ja paloasemalla on joku ylimääräinen moottori, joka voidaan tarvittaessa vaihtaa. Palokunnalla on 4 vakinaista miestä. Reitti kulkeen Soukkuanperäntietä Niemiskylään. hyvänkuntoista autoa. Neljänneksi saadaan uusi – määräraha tähän on jo myönnetty. Sireeniä ei tarvitse kuuluttaa muuta kuin erittäin kiireellisissä ja suurissa tapauksissa. 19 Keskiviikko 15. (Kiuruvesi-lehti 14.6.1972) 50vuotta sitten Vanhasta puu-Fordista tuliterä Isänmaa voi määrätä ihmisen lyötäväksi tai vangittavaksi, se voi lähettää hänet sotaan haavoittumaan tai kaatumaan; kaikki tämä täytyy tehdä ja niin on oikein. Rantaan kääntyy tie Kalliokyläntie 504 kohdalta, keskustasta tultaessa oikealle. Vanha 1500 litran vesisäiliökin uusittiin – tilalle tehtiin 2000 litran säiliö. – Miten sinä poika noin tuhmia puhut. Myös renkaat uusittiin. Mutta siinä oli hyvä pumppu, jonka arvo on yli 10 000 markkaa. Kiuruveden Ladun järjestämät pyöräretket sijoittuvat Kiuruveden ympäristöön lupsakasti pyöräillen, luonnosta ja eväistä nauttien. – Minun kalsareissa lukee 4–6 vuotta. Uutta on saatu kevytvaahtosinko, joka on kätevä esimerkiksi autojen sammuttamisessa
silomalla 20.6.-24.7. na 1.8 asti. Pika-arpajaiesilaulamassa. Sentähden, kaikkein tärkeintä on se, millainen suhde minulla on Jumalaan. Millaiseen lopputulokseen hän sitten tulikaan olemassaolostamme ja elämästämme, siitä hän puhuu viimeisen luvun loppujakeissa; Srn, 12; 13-14 ”Loppupäätös kaikesta, mitä on kuultu, on tämä; pelkää Jumalaa ja pidä Hänen käskynsä.” Siis, loppupäätös kaikesta pohdinnasta ja kysymysten asettelusta on se, että me tiedämme sen, että Jumala on Pyhä Jumala. päivystysvastaanotto. kesäkuuta 2022 Hengelliset 2 Keskiviikko xx. hyväksi. saakka. Usko Jumalaan johtaa vastaanottamaan pelastuksen Jeesuksessa, jossa meidät siirretään tuomion alta armon alle ja Jumalan Valtakuntaan. klo 10 klo 10 Konfirmaatiomessu Konfirmaatiomessu (Huuskonen, Ahola). SEURAKUNTAVAALIT SEURAKUNTAVAALIT 20.11.2022 20.11.2022 Ehdokasasettelu käynnissä Ehdokasasettelu käynnissä 15.9. ja to 23.6. Ilmoittauminen on auki. kirkko Onnea! Kuningas Salomo, saarnaajan kirjassaan, pohtii paljon elämää ja sen tarkoitusta: ”Turhuuksien turhuus, sanoi Saarnaaja, turhuuksien turhuus, kaikki on turhuutta.” Hän käyttää sanaa ”turhuuksien turhuus” monta kertaa. Kiitos myös Nivan hoitokodin henkilökunnalle Alpon hyvästä hoidosta. klo 10-11 Ma 20.6. Tässä luvussa, jossa kuningas Salomo pohtii elämää, hän puhuu kuitenkin elämästä, jota eletään ilman Jumalaa. Su 19.6. denseurakunta.fi. Omaiset Lämmin kiitos Alpo Kärkkäisen muistoa kunnioittaneille ja suruumme osaa ottaneille. Eero Juhani Pietikäinen 74 v. saakka. Elämän ongelmat ja niiden ratkaisu on uskossa Jeesukseen ja Jumalaan. 21.05.2022 Uupunut matkaaja rannalla himmeän maan, astui aurinkolaivaan suureen valkeaan. Ma 20.6. xxxxkuuta 2021 Su 19.6. Omaiset Hannu ja Sari perheineen Kiitämme Teitä kaikkia, jotka olette kunnioittaneet Eero Juhani Pietikäisen muistoa. lasten kesäleiri (7–13v.) Pyhäjärven Mäntyniemessä, ilmoittautuminen p.0445053869 Kiuruveden ort. klo 18 Seurakunnan iltatori. Ilman Jumalaa ihminen joutuu epätoivoon kaiken vaivannäkönsä ja kysymyksiensä keskellä. DIAKONIA DIAKONIA Diakoni Salla Leinonen vuoDiakoni Salla Leinonen vuosilomalla 20.6.-24.7. klo 16 äitiryhmän keidashetki, laulua, rukousta ja kahvittelua To–La 30.6. Ja tämä koskee jokaista ihmistä. Siitä huolimatta hän kokee sen kaiken turhaksi ja kaiken päätteeksi hän sanoo, että hän vihaa elämää ja antaa vaipua sydämensä epätoivoon. klo 17 Liturgia 19.6. To 16.6. seurakuntavaalit.fi sekä koseurakuntavaalit.fi sekä kotisivuiltamme www.kiuruvetisivuiltamme www.kiuruvedenseurakunta.fi. Hän kokee elämänsä, sen vaivannäön,työn, jopa kaikki elämänsä nautinnot ja kaikki suuret tekonsa turhaksi. Kiittäen lapset lastenlapset lastenlastenlapset sukulaiset ja ystävät toverit LÄMMIN KIITOS teille kaikille minua lakkiaispäivänäni muistaneille! Alisa Tikkanen SYDÄMELLISET KIITOKSET lakkiaispäiväni muistamisesta! Eemil Keskitalo LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! Inka Lappalainen LÄMMIN KIITOS muistamisesta lakkiaispäivänäni! Kerttu Kilvensalmi Lämmin kiitos teille kaikille, jotka kunnioititte Matti Niskasen muistoa ja otitte osaa suruumme. Hän asettaa kysymysmerkin kaiken sen kohdalle, mitä auringon alla tapahtuu. Matti Aapeli Niskanen 85 v. klo 10 Kiuruveden ort. 017 770 0421 Seurakunnat Muistokiitokset Matkoja Kiuruvesi-lehti p. Merkillistä. He alkavat vihata elämäänsä ja olemassaoloaan. klo 9-11.30 9-11.30 diakoniatoimistolla diakoniatoimistolla päivystysvastaanotto. Su 19.6. klo To 16.6. Rakkaamme Lauri Olavi HYVÖNEN s. kirkko Ennen pyhitettyjen lahjain liturgiat 6.4.2022 klo 17 ja 12.4.2022 klo 17 Vigilia 18.6. nuorisoseuran rannassa. Sateen sattuessa Riitta AiSateen sattuessa Riitta Airaksisella, Kalliokyläntie 504 raksisella, Kalliokyläntie 504 (Kuvapuodin tiloissa). 15.9. klo 10–11 ruokajakelu temppelin pihalla Ti 21.6. Taina, Sara ja Iina Siunaus toimitetaan la 2.7.2022 klo 13.30 Kiuruveden kirkossa. PIRJO SIPONEN Hartaus Jumalan pelko. klo 10-11 ruoruoka-avun jako Helluntaiseuraka-avun jako Helluntaiseurakunnan alapihalla. klo 11 jumalanpalvelus Ma 20.6. ”Suvilinnun yhteisiltatori. Omaiset www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Muistotilaisuus läheisten kesken. 017 770 0421 p. klo 18 sekä kahvin myynti, tuotto Ukrainan myynti, tuotto Ukrainan hyväksi. Jos me ymmärrämme tämän, niin se johtaa oikeaan Jumalan pelkoon. Pidänkö Häntä Pyhänä Jumalana. Kaarinan seurakunnasta Kaarinan seurakunnasta Kastettu Kastettu Jasmine Mariel Sonninen Jasmine Mariel Sonninen p. Matti Aapeli Niskanen 85 v. Kiitos myös Nivan hoitokodin henkilökunnalle Alpon hyvästä hoidosta. Pentti Robert Väätäinen 85 v. Lisätietoa www. 2.7. Pika-arpajaiset alk. Kiitos kaikille Eero Juhanin elämässä mukana olleille. klo 18 sanan ja rukouksen ilta Ke 22.6. Lämmin kiitos Alpo Kärkkäisen muistoa kunnioittaneille ja suruumme osaa ottaneille. Kuollut Kuollut Eero Juhani Pietikäinen 74 v. Eiköhän tällainen pohdiskelu ole myös meille kaikille tuttua. MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ To 16.6. ja to 23.6. (Kuvapuodin tiloissa). Siunaus toimitettu 8.6.2022. klo 18 Seurakunnan To 16.6. Ilmoittautuminen kerhoon tapahtuu tuminen kerhoon tapahtuu osoitteessa: osoitteessa: https://www.kiuruvedenhttps://www.kiuruvedenseurakunta.fi/tule-mukaan/ seurakunta.fi/tule-mukaan/ lapsille-ja-lapsiperheille/ lapsille-ja-lapsiperheille/ paivakerho/paivakerhoon-ilpaivakerho/paivakerhoon-ilmoittautuminen moittautuminen Ilmoittautuminen on avoinIlmoittautuminen on avoinna 1.8 asti. (Huuskonen, Ahola). Lepää rauhassa. 20 Keskiviikko 15. Miehellä, jolla on ollut kaikkea mahdollista; rikkautta, kunniaa, mainetta, elämän nautintoja. Tämä sisältää sen totuuden, että on Pyhä Jumala, joka tuo kaikki teot tuomiolle. klo 18 klo 18 Seurat Niemiskylän Seurat Niemiskylän nuorisoseuran rannassa. Ilman Jumalaa elämä on turhaa. 044 7050 443 konttori@ kiuruvesilehti.fi Kiitokset Kiitokset Juhlakiitokset Kuolleet KIITOS! Iina Happonen t. kunnan alapihalla. ”Suvilinnun yhteislauluja”, kirkkokuorolaisia lauluja”, kirkkokuorolaisia esilaulamassa. 25.05.1951 k. Usko Kristukseen ja elämä Hänessä johtaa turhasta elämästä tarkoitukselliseen elämään. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO Päiväkerhoihin ilmoittautuPäiväkerhoihin ilmoittautuminen on auki. klo 18 sekä kahvin set alk. Lisätietoa www. Pentti Robert Väätäinen 85 v. ”Kaikki on turhuutta”. Monet ihmiset kokevat elämänsä turhaksi ja tarkoituksettomaksi
Sivukylien osuuskassojen toiminta oli pienimuotoista, koska jäsenillä eli asiakkailla ei ollut juurikaan rahaa talletettavaksi tai nostettavaksi. Posti oli tuolloin Virastotalossa. Nyt pankki on auki yötä päivää, pyhät arjet, kuten yli sata vuotta sitten. Asiakkaita riitti runsaasti jokaiselle päivälle. Rahaahan ei voi enää pankista nostaa, koska pankkiautomaatit hoitavat nykyisin sen homman. Pankkivirkailijan elämänpituinen työura oli unelma maalaistytölle. Maanantaisin oli isäntäpäivät, jolloin isännät hoitivat kirkonkylällä pankkija muita asioitaan ja tapasivat tuttujaan. (Ks. Hiljaisempina päivinä pääsin opettelemaan vekseliasioita, jotka vaikuttivat tosi vaikeilta, kun olin vasta 17-vuotias. Osuuskassoissa raha tuli aatteen palvelukseen. Valitse päähän puiset aurinkolasit AARNI BLUES kotimainen visakoivu 119€ PUOTI TTuullee VViieerreem määllllee ppaallvveellttaavvaakkssii ttaaii ttiillaaaa vveerrkkkkookkaauuppaassttaa!! Petterintie 8 74200 Vieremä 017 820 3640 Ma-To 9-17 Pe 9-18 La 9-14 K un osuustoimintalaki säädettiin vuonna 1901, osuustoiminta yhtiömuotona kohtasi Suomessa suotuisan maaperän. Teknologia on mullistanut aiemmat henkilökohtaiset pankkipalvelut. Minun tehtävänäni oli avustaa pankkivirkailijoita erilaisissa tehtävissä. Ja maksamme siitä pankille palvelumaksuja kuukausittain. Henkilökohtaiset pankkipalvelut ovat kääntynyt päälaelleen. On muovinen pankkikortti tai kännykkä, jossa on pankin mobiilisovellus. Asiakkaat asioivat silloin pääasiassa tallettamassa tai nostamassa rahaa pankkikirjoiltaan ja maksamassa laskujaan. Niinpä sivukylien osuuskassoja alettiin yhdistää. Sitten kannoin matkalaukun torin poikki Osuuskassaan. Myöhemmin niiden yhteistoimintaelimeksi perustettiin Kiuruveden Osuuskassojen liitto R.L. Tarjous voimassa 1.6.–31.7.2022 UUTISET JA PUHEENAIHEET TUOREENA VERKOSSA Konttori, puh. IRMA TIKKANEN Osuuskassan säästölipas (Museokeskus Vapriikki) Koko digipaketti vain 12,50 euroa kuukausi, toisen kuukauden saat veloituksetta. Oli hienoa päästä pankkiin kesäapulaiseksi. 044 7050 443 LEHTI OY TILAA Kiuruvesi-lehti DIGI. Kiuruveden Osuuskassa piti hyvää huolta henkilöstöstään. Siinä hommassa piti jokaisen numeron osalta olla tarkkana. kesäkuuta 2022 Kesäapulaisena ja asiakkaana pankissa Historia HÄIKÄSEEKÖ AURINKO. Kesäapulaisena pääsin tekemään monenlaisia hommia. Ikäihmisten pankkiasioiden hoidosta on tullut hankalaa, kun ei ole tietokonetta tai älykännykkää ja niiden käyttämisen osaamista. Asiakkailta edellytetään tietokoneiden ja kännyköiden ja niiden ohjelmien ja sovellusten käyttöä. Mikä parasta, pankki on siirtynyt torin kulmilta tietokoneeseen ja taskussa olevaan kännykkään. Tuohon aikaan Kiuruveden Osuuskassa oli auki asiakkaille muistaakseni viitenä, ellei peräti kuutena päivänä viikossa. Ei ole enää pankkikirjojakaan. Osuuskassat olivat auki silloin, kun tuli asiakkaita, oli pyhä tai arki. Pelotti, että syötän väärin tiedot koneeseen ja että tulee väärä tulos. Asiakkaat eivät tuo siten enää hiekkaa pankin lattialle. Jokaisena pankkipäivänä henkilökunnalle tarjottiin monipuolinen lounas. Jos haluaa henkilökohtaista palvelua, tulee varata aika. Postin takahuoneessa postivirkailijat latasivat matkalaukun täyteen rahaa ja sulkivat sen. Kun asiakkaat toivat lastensa säästölippaiden rahoja talletettavaksi, pääsin niitä laskemaan kolikoiden laskentatasolla, jossa eroteltiin erikokoiset/-arvoiset kolikot kukin omaan riviinsä. Kun olimme joskus kiireaikoina ylitöissä, ruokaa ja herkkuja oli henkilökunnalle silloin tarjolla riittävästi, jotta jaksoi tehdä töitä. Pankin asiakkaana nyt Tuosta vuoden 1968 kesäapulaisen ajastani pankkitoiminta on muuttunut täysin. Onneksi ei näin tapahtunut. Kerran kuukaudessa oli meijeritilipäivä, jolloin oli kaikki pankin henkilöt valjastettu asiakkaiden palvelemiseksi, kun he nostivat meijeritilejään. Nykyisin Suomessa pankkipalveluja tarjoavat pankkikonttorit ovat auki muutamana päivänä viikossa, silloinkin rajoitetusti. 21 Keskiviikko 15. On vain ulkoseinään sijoitettuja Ottotai Nosto-automaatteja, joissa voi asioida, jos keli antaa myöten. Viimeinenkin osuuskassa sivukyliltä yhdistettiin vuonna 1952 Kiuruveden kirkonkylän Osuuskassaan, joka on nykyisen Kiuruveden Osuuspankin edeltäjä. Nyt me asiakkaat palvelemme pankkia ja teemme entisajan pankkivirkailijan työt heidän puolestaan. Rahasta on tullut sähköisiä numeroita ja bittejä pankkitilillä. Onneksi tiesin, mikä on vekseli, kun olin opiskellut jo vuoden kauppaopistossa. Enää ei ole Kiuruvedellä pankkikonttoreita jokaisella torin kulmalla, korkeintaan muutama pankkiautomaatti. vuonna 1925. Nykyisin me asiakkaat hoidamme itse pankkiasiat netin kautta, kännykällä tai pankkiautomaatilla, joko nostaen tai tallettaen. Pelotti, että joku ryöstää matkalaukun ja rahat. Markkakin muuttui euroksi vuonna 2002. Koko pankkisali oli täpötäynnä asiakkaita ja ne, jotka eivät mahtuneet pankkisaliin, odottivat ulkopuolella jonossa, jopa torille asti. Kettunen 2006; kiuruvesi.fi 2022) Kesätyössä kassassa Vuonna 1968 olin nuorena tyttönä kesäapulaisena Kiuruveden Osuuskassassa. Mites tässä näin pääsi käymään. Käteistä rahaa ei juuri enää tarvita eikä sitä juuri enää näekään. Päätehtävänäni oli kuitenkin korkojen laskeminen ja kirjaaminen korteille valtavan suurella, lähes neljänneksen huoneesta vievällä jossain määrin automaattisella koneella. Kiuruveden sivukylillekin perustettiin 11 osuuskassaa. Kiuruveden Osuuskassastakin tuli vuonna 1970 Kiuruveden Osuuspankki. Muutaman kerran kävin toimitusjohtaja Aaro Lappalaisen määräyksestä hakemassa matkalaukulla rahaa Postista. Eikä ole pankkiautomaattikoppejakaan, jossa voi suojautua tuulelta, sateelta ja pakkaselta rahaa nostaessaan
Tietojen toimittaminen ja toimintojen siirtyminen Pohjois-Savon hyvinvointialueelle 13. Harjukatu 2 Kiuruvesi. Hallinnon ja talouden tarkastuspalveluiden optiovuosien 2023–2024 käyttäminen 10. Hakuaikaa on jatkettu 22.6.2022 saakka. Päätösten karkaamisella kauemmaksi tarkoitetaan uusia hyvinvointialueita, päätöksentekoa aluehallituksissa ja aluevaltuustoissa. saastamoistensukuseura.fi tai p. Heidän kauttaan saa vinkkiä siitä, mitkä asiat ovat keskustelussa. Miten hallita hyvinvointialuetta. 040 527 2408. heinäkuuta 2022 kello 10:00 Kiuruveden kaupungintalolla (Vieraskabinetti) os. Esimeriksi täällä Pohjois-Savon alueella Keskisuomalainenkonsernin toimittaja voi tehdä saman jutun 16 eri lehteen. Tarkastettu pöytäkirja on nähtävissä kaupungin verkkosivuilla 27.6.2022 lähtien. Usein kysymyksetkin pitää laittaa etukäteen henkilölle, jota haluaa haastatella. Monet mediakonsernit ovatkin keskittämässä hyvinvointialueiden päätöksenteon seuraamisen yhdelle tai kahdelle toimittajalle. Talousarvion toteumaraportti ja talouden neljännesvuosikatsaus 1.1.-31.3.2022 12. Ohessa myynnissä myös pika-arpoja. Hakemukset eivät ole tulleet perille. Katso: http://www.harmonianne.com p. ------------------------------------------------Harmonianne-hyvinvointihoidot nyt tiistaisin keskustassa, muuten Osmangilla. Hyvinvointialueella on kyllä sielläkin tiedottajia, mutta tiedottajat toteuttavat organisaation viestintää yksisuuntaisesti. Sateen sattuessa tilaisuus siirretään kulttuuritalolle. Me täällä Pohjois-Savon ainoassa itsenäisessä paikallislehdessä hoidamme hyvinvointialueesta kertomisen sekä kaiken muun uutisoinnin kahden toimittajan voimin. ------------------------------------------------Saastamoisten sukuseuran kesätapaaminen Kiuruvedellä la 6.8. ja perjantaina 17.6. avoinna klo 9 alkaen. Toimitusinsinööri Vesa Hallikainen, 0400719025, vesa.hallikainen@maanmittauslaitos.fi Kutsu maanmittaustoimitukseen Rivi-ilmoitukset Muistilista Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. Näin jutuista tulee köykäisiä, kun vuorovaikutus puuttuu. On siinä tehtäväsarkaa. Ja pakkohan se on, sillä sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi koskettavat meitä kaikkia ja siksi niitä ei voi jättää väliin. KIURUVESI -LEHTI KIURUVESI, kuvia vuosilta 1981-1990 KIURUVEDEN HISTORIA 36€ ORTODOKSINEN KIRKKO POLKUMME 40€ TUOKIOKUVIA KOTIRINTAMALTA 29,90€ 17€ KATRIN KERTOMAA Muistoja ja mielikuvistusa Kohtaloita ja kertomuksia KYLIEN KIRJA 27€ 10€ 25€ SODAN VUODET 1939-1945 Konttorimme on suljettuna torstaina 16.6. Jos viranhaltija ei vastannut puhelimeen, saattoi kävellä oven taakse koputtelemaan. Toista oli, kun Kiuruvedellä päätettiin sosiaalija terveydenhuollon asioista, siitä on jo 22 vuotta. Tämä toimittaja tekee sitten juttuja hyvinvointialueelta kaikkiin konsernin lehtiin. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. Kokouksen järjestäytyminen 2. Kiuruvesi-lehti konttori@ kiuruvesilehti.fi p. Tilintarkastuskertomus 2021 ja vastuuvapauden myöntäminen 8. Oli oma sosiaalijohtaja ja sosiaalisihteeri. Arviointikertomus vuodelta 2021 9. Asianosaisen poissaolo ei estä toimituksen käsittelyä. Pysytäänpähän hereillä.. 2000-luvulla johtava lääkäri oli muutaman sadan metrin päässä, samoin kotihoidosta vastaavat viranhaltijat. 044 328 5518. HYVINVOINTIALUEEN päätöksenteon seuraaminen on siis vaikeaa, koska päätöksenteko on kaukana ja asiat suuria. Kokouksessa annetaan määräaika korvausvaatimusten jättämiselle. Käsiteltävät asiat: 1. iltatorilla. Kiuruvesi 15.6.2022 Tommi Tikka valtuuston puheenjohtaja Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Henkilöstöä hyvinvointialueella tulee olemaan noin 12 500. 044 7050 443 KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka ei osaa peruuttaa peräkärryä. Mutta ei siinä mitään. kesäkuuta 2022 4 Keskiviikko xx. 040 753 0370 ------------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vko 25: ma: jauheliha-kasviskastike, perunat, juustokasvispaistos, tuoresalaatti, mansikkakiisseli, ti: broilerikiusaus, herne, punakaali-mustaherukkasalaatti, vadelmakiisseli, ke: kasvissosekeitto, suolakurkku, sämpylä, kananmuna, puolukkavispipuuro, to: kalapyörykät, perunasose, kastike, pikkuporkkanat, rapeasalaatti, hedelmäkiisseli, pe: lihakeitto, juusto, tillikurkut, letut + hillo, la: kalaa sitruunakastikkeessa, perunasose, värikäs porkkana, punajuurisalaatti, jäätelö, su: stroganoff, perunasose, uunijuurekset, vihersalaatti, mustikkarahka. NUORTEN KESÄTYÖLLISTÄMISTUKI 2022 sähköisten hakemusten vastaanottamisessa on ollut häiriö 11.5. Lisätietoja www. Kauas päätös karkaa, on erittäin tärkeä ja ajankohtainen puheenaihe, kun suuri osa kunnan tehtävistä, sosiaalija terveyspalvelut sekä pelastustoimi, siirtyy ensi vuoden alussa hyvinvointialueille. Kiuruveden kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2021 7. VALTUUSTON KOKOUS maanantaina 20.6.2022 kello 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa. Musiikkileirin konsertti 18.6. Toki ymmärrän tämän kuntayhtymän näkövinkkelistä, kukaan ei pääse sooloilemaan ja tiedottaminen on yhdensuuntaista, mutta lukijoita se ei oikein palvele. KAUAS päätös karkaa, uutisoi Suomen Lehdistö numerossa 3. 0400 945544 ------------------------------------------------Marttojen lettukahvila torilla to 16.6. Tekstit kulkevat monen seulan läpi ja lopulta niistä on enää luuranko jäljellä. Kuntayhtymän johtavat viranhaltijat istuvat Iisalmessa ja vain murto-osa heistä on tuttuja. Maanvuokrasopimus, Salola 263–404–9–37 4. Tervetuloa! ------------------------------------------------Pietikäisten sukukokous Kärsämäen seurakuntatalolla heinäkuun viimeisenä lauantaina 30.7.2022 klo 12. klo 15 Kiurusalissa, Vapaa pääsy! Uusi opinto-ohjelma jaetaan jokaiseen talouteen 11.8.2022 ja ilmoittautumiset (myös HARKKA-kerhot) alkavat 15.8.2022 Hyvää kesää toivottaa kansalaisopiston väki! MUSEO Museon uusi puhelinnumero on 040 8137800 KULTTUURITOIMI 16.6. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. Kesäteatteriesitys Tukkijoella klo 13, sen jälkeen ruokailu Sinisessä Helmessä. 22 Keskiviikko 15. Ei silloin juttuja kierrätetty luetettavana koko kuntaorganisaation läpi. Ruokapalvelujen liiketoimintasiirto Kiuruveden kaupungilta Servica Oy:lle 15. Ilmoittautumiset sukuseuran sihteerille: pietikainen.kirsti4(AT)gmail.com tai puh. Mitat 35 ja 50 cm. Tietojen toimittaminen Pohjois-Savon hyvinvointialueelle 14. ME Kiuruvesi-lehdessä olemme jo tottuneet päätöksenteon etääntymiseen Ylä-Savon Sote -kuntayhtymässä. lunastuksen vireille tulo, lunastuslupa ja lunastuksen kohde. Ympärivuotista majoitusta. Jutun tekeminen tiedotuksen kautta on moniportaista ja hidasta. Heikki Lång, p. Siinä mielessä me kiuruvetiset olemme etuoikeutetussa asemassa asukaslukuun suhteutettuna. 040 9640608 ------------------------------------------------Myydään kuivaa ja laadukasta koivupilkettä kotiin tuotuna. Henkilöstöraportti vuodelta 2021 11. Pohjois-Savon hyvinvointialueelle kunnilta siirtyvät kustannukset ovat reilu miljardi euroa. Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän jatkotoimenpiteistä 16. Kuntayhtymän tiedotus ja haastattelut kulkevat pääosin yhtymän tiedotuksen kautta. ONNEKSI meillä on sentään neljä edustajaa aluevaltuustossa ja yksi aluehallituksessa. Hallintosäännön muutos / 5 luku § 34 Yleispalvelukeskuksen viranhaltijoiden tehtävät ja toimivalta sekä § 35 Opetusja sivistyspalvelukeskuksen viranhaltijoiden tehtävät ja toimivalta 17. Hyvinvointialueen toimintojen uutisointi lisää entisestään työmäärää, jos sen aikoo hoitaa kunnolla. Alkukokouksessa käsitellään mm. Kiuruveden ilmastosuunnitelma 5. 040 670 7097 Luonnonsuojelualueen lunastamista tilalla 263-406-1-25 Pieni-Säärimäki (Kiuruvesi) koskeva toimituskokous pidetään torstaina 7. 050 3777179. xxxxkuuta 2021 Kaupunki Kutsu KANSALAISOPISTOSSA AJANKOHTAISTA Musiikkileirin nuoret esiintyvät 16.6. Koivujärven rantaosayleiskaavan muutos 3. 18.00 Lastenkonsertti Liikkuva laulureppu torilla. Kokoukselle mahdollisesti esitettävät muut asiat Esityslista on luettavissa kaupungin verkkosivuilla keskiviikkona 15.6.2022. Toimittaja taas pyrkii välittämään tietoa monipuolisesti ja tarkastelee aihettaan kriittisesti, toimittaja kun on ennen muuta lukijoidensa palvelija, ei organisaatioiden. Ympäristöministeriö on 22.10.2021 antanut valtiolle luvan lunastaa luonnonsuojelutarkoituksiin noin 8,3 hehtaarin suuruisen määräalan toimituksen kohteena olevasta tilasta. 21.6. Ylä-Savon seudullinen ilmasto-ohjelma 6. TN:o 2021-676370. Pohjois-Savon hyvinvointialueeseen kuuluu 19 kuntaa. 18.30 Suvilinnun yhteislauluja iltatorilla järjestää Kiuruveden seurakunta. Mikäli olet hakenut tuona aikana kesätyötukea hae uudelleen tai ota yhteyttä Tarja Siiriin p. – 3.6.2022 välisenä aikana
Tervetuloa! ------------------------------------------------Pietikäisten sukukokous Kärsämäen seurakuntatalolla heinäkuun viimeisenä lauantaina 30.7.2022 klo 12. 040 753 0370 ------------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vko 25: ma: jauheliha-kasviskastike, perunat, juustokasvispaistos, tuoresalaatti, mansikkakiisseli, ti: broilerikiusaus, herne, punakaali-mustaherukkasalaatti, vadelmakiisseli, ke: kasvissosekeitto, suolakurkku, sämpylä, kananmuna, puolukkavispipuuro, to: kalapyörykät, perunasose, kastike, pikkuporkkanat, rapeasalaatti, hedelmäkiisseli, pe: lihakeitto, juusto, tillikurkut, letut + hillo, la: kalaa sitruunakastikkeessa, perunasose, värikäs porkkana, punajuurisalaatti, jäätelö, su: stroganoff, perunasose, uunijuurekset, vihersalaatti, mustikkarahka. 040 527 2408. 040 670 7097 Luonnonsuojelualueen lunastamista tilalla 263-406-1-25 Pieni-Säärimäki (Kiuruvesi) koskeva toimituskokous pidetään torstaina 7. 18.30 Suvilinnun yhteislauluja iltatorilla järjestää Kiuruveden seurakunta. 0400 945544 ------------------------------------------------Marttojen lettukahvila torilla to 16.6. Ota yhteyttä 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. NUORTEN KESÄTYÖLLISTÄMISTUKI 2022 sähköisten hakemusten vastaanottamisessa on ollut häiriö 11.5. Arviointikertomus vuodelta 2021 9. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Toimitusinsinööri Vesa Hallikainen, 0400719025, vesa.hallikainen@maanmittauslaitos.fi Kutsu maanmittaustoimitukseen Rivi-ilmoitukset Muistilista Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. 040-135 4128 Niemistenkatu 1 • p. Asianosaisen poissaolo ei estä toimituksen käsittelyä. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. Tietojen toimittaminen Pohjois-Savon hyvinvointialueelle 14. Hallintosäännön muutos / 5 luku § 34 Yleispalvelukeskuksen viranhaltijoiden tehtävät ja toimivalta sekä § 35 Opetusja sivistyspalvelukeskuksen viranhaltijoiden tehtävät ja toimivalta 17. Ympärivuotista majoitusta. heinäkuuta 2022 kello 10:00 Kiuruveden kaupungintalolla (Vieraskabinetti) os. 23 Keskiviikko 15. Musiikkileirin konsertti 18.6. Talousarvion toteumaraportti ja talouden neljännesvuosikatsaus 1.1.-31.3.2022 12. – 3.6.2022 välisenä aikana. Ylä-Savon seudullinen ilmasto-ohjelma 6. Henkilöstöraportti vuodelta 2021 11. VALTUUSTON KOKOUS maanantaina 20.6.2022 kello 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa. Koivujärven rantaosayleiskaavan muutos 3. ------------------------------------------------Saastamoisten sukuseuran kesätapaaminen Kiuruvedellä la 6.8. 044 328 5518. KIURUVESI -LEHTI KIURUVESI, kuvia vuosilta 1981-1990 KIURUVEDEN HISTORIA 36€ ORTODOKSINEN KIRKKO POLKUMME 40€ TUOKIOKUVIA KOTIRINTAMALTA 29,90€ 17€ KATRIN KERTOMAA Muistoja ja mielikuvistusa Kohtaloita ja kertomuksia KYLIEN KIRJA 27€ 10€ 25€ SODAN VUODET 1939-1945 Konttorimme on suljettuna torstaina 16.6. avoinna klo 9 alkaen. ja perjantaina 17.6. 21.6. lunastuksen vireille tulo, lunastuslupa ja lunastuksen kohde. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. Hallinnon ja talouden tarkastuspalveluiden optiovuosien 2023–2024 käyttäminen 10. Katso: http://www.harmonianne.com p. 050-543 1253 Teuvo Blomberg 050 598 7932 Juha Tossavainen 050 565 0860 • Sähkötyöt sekä tarvikkeet • IT-palvelut, laitteet ja ohjelmistot Parasta IT-palvelua Asematie 12 KIURUVESI METSÄPALVELU V.PÄÄKKÖ Sahatie 3, Kiuruvesi p. 050 3777179. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. Hakuaikaa on jatkettu 22.6.2022 saakka. TN:o 2021-676370. Ympäristöministeriö on 22.10.2021 antanut valtiolle luvan lunastaa luonnonsuojelutarkoituksiin noin 8,3 hehtaarin suuruisen määräalan toimituksen kohteena olevasta tilasta. Alkukokouksessa käsitellään mm. Ilmoittautumiset sukuseuran sihteerille: pietikainen.kirsti4(AT)gmail.com tai puh. Kiuruvesi 15.6.2022 Tommi Tikka valtuuston puheenjohtaja Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. xxxxkuuta 2021 Kaupunki Kutsu KANSALAISOPISTOSSA AJANKOHTAISTA Musiikkileirin nuoret esiintyvät 16.6. saastamoistensukuseura.fi tai p. Ohessa myynnissä myös pika-arpoja. Tilintarkastuskertomus 2021 ja vastuuvapauden myöntäminen 8. Sateen sattuessa tilaisuus siirretään kulttuuritalolle. Kokouksen järjestäytyminen 2. Lisätietoja www. Hakemukset eivät ole tulleet perille. Tarkastettu pöytäkirja on nähtävissä kaupungin verkkosivuilla 27.6.2022 lähtien. Kiuruveden kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2021 7. Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän jatkotoimenpiteistä 16. iltatorilla. kesäkuuta 2022 4 Keskiviikko xx. Maanvuokrasopimus, Salola 263–404–9–37 4. Kiuruveden ilmastosuunnitelma 5. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Mikäli olet hakenut tuona aikana kesätyötukea hae uudelleen tai ota yhteyttä Tarja Siiriin p. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi _ 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa Kotikunnan parhaat palvelut! Haluatko ilmoituksen tältä sivulta. Ruokapalvelujen liiketoimintasiirto Kiuruveden kaupungilta Servica Oy:lle 15. Heikki Lång, p. Käsiteltävät asiat: 1. 044 7050 443 Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. Kokouksessa annetaan määräaika korvausvaatimusten jättämiselle. ------------------------------------------------Harmonianne-hyvinvointihoidot nyt tiistaisin keskustassa, muuten Osmangilla. 18.00 Lastenkonsertti Liikkuva laulureppu torilla. Tietojen toimittaminen ja toimintojen siirtyminen Pohjois-Savon hyvinvointialueelle 13. Kesäteatteriesitys Tukkijoella klo 13, sen jälkeen ruokailu Sinisessä Helmessä. Harjukatu 2 Kiuruvesi. Mitat 35 ja 50 cm. 040 9640608 ------------------------------------------------Myydään kuivaa ja laadukasta koivupilkettä kotiin tuotuna. klo 15 Kiurusalissa, Vapaa pääsy! Uusi opinto-ohjelma jaetaan jokaiseen talouteen 11.8.2022 ja ilmoittautumiset (myös HARKKA-kerhot) alkavat 15.8.2022 Hyvää kesää toivottaa kansalaisopiston väki! MUSEO Museon uusi puhelinnumero on 040 8137800 KULTTUURITOIMI 16.6. Kiuruvesi-lehti konttori@ kiuruvesilehti.fi p. Kokoukselle mahdollisesti esitettävät muut asiat Esityslista on luettavissa kaupungin verkkosivuilla keskiviikkona 15.6.2022
klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Iskelmäareenaa Puh. läh. p. xxxxkuuta 2021 Asuntoja Myydään Palveluita Kokouksia Sekalaista Sekalaista Tapahtumia Kulj.liike NISKANEN Kulj.liike NISKANEN • Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset • Traktoreiden kuljetukset p.050-349 9393 TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! Nouto ja palautus keskustan alueelta. 040 520 9461 Lisäksi: 3D-ohjauskulmien säädöt, LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Jonsered Briggs & Stratton Partner Makita McCulloch Dolmar Stihl ALKUPERÄISET VARAOSAT Stiga Husqvarna Murray MTD Maukkaat leivät KAUHAVALAISTA MESTARILEIVONTAA maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 16.6. ROMULUX Kiuruvedellä p. 0500-897 696 OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. kesäkuuta 2022 6 Keskiviikko xx. mahd. 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! juhannusjuhla juhannusjuhla juhannusjuhla juhannusjuhla juhannussunnuntaina 26.6. 050 307 5439 MaaharjuSalola tiekunnan Johtokunta KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä. 050 400 9437 Annetaan vuokralle KT-YKSIÖ keskustasta. klo 11 Haapajärven raviradalla, Kytökatu 9 Liput 20 euroa, alle 12 v. 24 Keskiviikko 15. AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi. ilmaiseksi vanhempien seurassa Tervetuloa viihtymään! Myytävänä kahvia, leivonnaisia, makkaraa, makeisia, jäätelöä, olutta ja siideriä ym.. 0400 327 750 Halutaan vuokrata SIISTI ASUNTO 14.-17.7. 0400-953 434 • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Mikko Kainulainen 045 6791 710 Tenho Kainulainen 0400 178 964 *KARHOTUSTA *PYÖRÖPAALAUSTA *VESAKONMURSKAUSTA MARKO ALLINEN p. päivittäin klo 9-21 asuntoja ja toimitiloja keskustasta Annetaan vuokralle p. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen MYYDÄÄN TURVEMULTAA edullisesti toimitettuna p