6-7 » Kiurunkulmassa maltti on valttia 10 » Rauno Pikkarainen erotettiin puolueesta 012138-2442 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA KESKIVIIKKO 16.10.2024 71. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,01 euroa/vko asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 22 » Lempeät pytonit ja torakat tulivat lasten paijattaviksi Rohkea Eemi Kärkkäinen (vas.) otti Wattihatti-nimisen tiikeripytonin hartioille alkuviikolla Kiuruvedellä järjestetyssä matelijanäyttelyssä. HANNA SOINI 21 » KiuPa palkitsi pelikauden parhaitaan. Kärkkäisen perhe käy joka vuosi matelijanäyttelyssä, sillä lapset pitävät käärmeistä ja muista eläimistä. VUOSIKERTA, NRO 42. Wattihatti tuntui hänestä yllättävän painavalta ja iho silkkiseltä. Kuvassa myös yrittäjä Timo Rissanen (oik.)
Toisaalta tuskin haluamme laittaa alttarille kaunista maaseutua ja luontoa, joka voidaan menettää vain kerran. Nuo kokemukset opettivat ponnistelemaan. Niihin ei ole kutsuttu lehdistöä. Rahaa oli niukasti. OMAA opintietäni olen muistellut paljon, kun kuuntelen ikäviä uutisia pienten koulujen lakkauttamisista ja opiskelijoiden ahdistuksesta. Suomessa on menossa valtaisa tuulivoimapuistobuumi, jossa on hyvänsä ja huononsa. Sille tielle jäin. EI ollut koulukuraattoreita, psykologeja eikä edes opoja. Nyt hän kokee suurta ahdistusta, jos ja kun tuuliturbiinit alkavat jauhaa sähköä kotitalon lähettyvillä. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Ei se nykyään olisi mahdollista. Seitsenlapsisen perheen lapsista kolme opiskeli eri paikkakunnilla. Olemme matkanneet tänne kokeneiden lintuharrastajien Vesa Hyyryläisen ja Heljä Pylvänäisen kanssa päästäksemme rakentamaan tekopesää sääksille”. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. ALLI HUOVINEN Matikkatäti Matikkatätin piti siirtyä Rannankylän kansakoulusta kauemmaksi hakeutuakseen akateemiselle uralle. Ja minua ei kiusattu vaatteillani! ONNITTELEN Oulun yliopistoa maailman 300 parhaan yliopiston joukkoon nousemisesta. Yhtälö on erittäin haastava. Tämä kuva on Lahnajoelta. Esimerkiksi lintujen elinolot pyritään huomioimaan hankkeidemme suunnittelussa hyvin, tiedottaa Winda Energy. Ihminen sopeutunee, luonto on herkempi. Mutta se on vähän sama kun ihmisten asuntoja jyrätään pois uuden rakennettavan asuntoalueen tieltä tai pakkolunastetaan uuden tien alta pois. Kirjoituksia ei palauteta. Hyyryläinen ja Pylvänäinen saavat tekstin mukaan yhteydenottoja tuulivoimayhtiöiltä, jotka haluavat rakentaa hankealueidensa lähistölle niin kutsuttuja kompensaatiopesiä, joihin sääksien on mahdollista siirtyä”. Raahasin Rautavaaralta leipää ja perunoitakin Ouluun asti. “ Puh. Pikkukunnat taistelevat olemassaolostaan ja tuulivoimapuistoalueella pelätään rauhan ja omaisuuden arvon katoamista. Kuulostaa sinänsä ihan hyvältä. Rautavaaralla ei ollut oppikoulua eikä Nilsiässä lukiota. Winda Energy kertoo tiedotteessaan ”kuinka aurinko kimaltelee hangen pinnalla lämpimänä kevätaamuna, kun saavumme Kalliokylän metsiin Kiuruvedellä. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Kvick osti alueen läheisyydestä talon juuri hiljaisuuden ja rauhan takia. Tuskin haluamme palata nuivempiin palveluihin, kun rahat niiden ylläpitoon ehtyvät. Oma opiskelualani valikoitui matematiikan opettajan neuvoilla: ”Kun lähdet opiskelemaan matematiikkaa, ei tarvitse olla työttömänä.” Oikeassa hän oli. Tässä lehdessä on juttua Susanna Kvickistä, joka asuu muutaman kilometrin päässä useista suunnitelluista tuulivoimapuistohankkeista, koska hankkeita on kolmen kunnan alueella ja Kvickin koti on niiden keskellä. Kiitollisena muistelen koko opiskeluja opettajauraani. POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Sähköt ja kylmä vesi tulivat, mutta ei ollut hellaa, jääkaappia, suihkumahdollisuutta, … Ostin keittolevyn ja pikkuruisen ikkunan väli toimi jääkaappina. Ei ollut puhelimia, ei kouluruokailua. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Ei yksikään perhe uskaltaisi lähettää lapsiaan vieraalle paikkakunnalle viikkokausiksi. Ymmärretäänkö edes Pohjois-Suomessa oman yliopiston merkitys erityisesti matemaattisten aineiden opettajankouluttajana. lokakuuta 2024 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Kuin harakka tervatulla katolla L aulurämeen tuulivoimahanke on edennyt hyvin ja parhaillaan viimeistelemme kaava-aineistoa. Paluumatkaan kuluu aikaa neljä tuntia 40 minuuttia. TIINA KILVENSALMI PELASTAISIVATKO supistetut peruskoulut maaseudun ja matematiikan. Pikkukunnat taistelevat olemassaolostaan rahavirtojen ehtyessä ja mahdollisella tuulivoima-alueella asuvat menettävät kotiensa arvon ja rauhan. Pankkilainat olivat korkeakorkoisia ja niihin tarvittiin takaajat. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. 2 Keskiviikko 16. SILLOIN ei ollut opintotukia. Oulussa onnisti, sillä yliopiston ilmoitustaululta näin tarjouksen: ”Vaatimaton huone opiskelijalle Heinäpäässä”. KOTONA ei käyty joka viikonloppu, sillä matkaa linja-autopysäkiltä auraamatonta tietä pitkin oli 13 kilometriä ja koulua oli myös lauantaisin. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16 To etäasiakaspalvelu (puh. Yhtälö on haastava. Lapinsalossa järjestettiin viime viikolla kaksi asukasiltaa liittyen tuulivoimasuunnitelmiin. TUOLTA Rannankylän supistetusta kansakoulusta alkoi opintieni naapurikylän kansakoulun, Nilsiän Keskikoulun ja Kuopion Yhteiskoulun kautta Oulun yliopistoon. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Kaleva Media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 103 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 136 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) tai varhaisjakelu.ita@posti.com Muut jakeluhäiriöt: puh. Miten se oli mahdollista, että olen päässyt tänne asti. MATIKKATÄDILLÄ on vanha auto, joka kulkee alamäkeen 72 kilometriä tunnissa, tasamaalla 63 kilometriä tunnissa ja ylämäessä vain 56 kilometriä tunnissa. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Kun olin opiskellut vuoden ajan, Rautavaaran rehtori tuli kotiini pyytämään, enkö hakisi opettajaksi heille. Maanantaiaamuisin oli noustava rekeen klo 4. Tarvittavat lisäselvitykset on tehty kesällä 2024. Usein tuo matka tarsittiin jalkaisin. Rahan puute hillitsi ruokakaupassa vierailua. OULUN yliopiston valitsin siksi, kun Helsinkiin ja Turkuun ei ollut vara lähteä. Matikkatädillä menee neljä tuntia ajaa Oulun Tuirasta Rautavaaran Rannankylälle. Sen vuokra oli pieni. Kuinka pitkä matka on Tuirasta Rannankylälle. Ilonaiheitakin oli: sain ensimmäiset talvikenkäni lukiossa. Iloitsin löydöstäni. Tuulivoimahankkeissa vaakakupissa ovat luontoarvot ja edullinen sähkö sekä tulovirta kaupungin kassaan. Kuuleman mukaan tilaisuuksissa olivat tunteet pinnassa. Niinpä akateemiselle uralle päästäkseen oli siirryttävä kauemmaksi. Luku-, kirjoitusja matematiikan taidot ovat mahdollistaneet kaiken muun hyvinvoinnin ja korkean kulttuurin. Pelastaisivatko supistetut peruskoulut maaseudun. Meille on tärkeää, että hankkeidemme kehityksessä pidetään huolta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. OLEN kiitollinen kaikesta. Kaikkea en kehtaa kertoa. Onneksi en hakenut, sillä seuraava tarjous tuli vuoden päästä yliopistolta ja saatoin samalla jatkaa opintojani. Ne oli tilattu Anttilalta. Tavoiteaikataulussa Laulurämeen tuulivoimaosayleiskaava on Kiuruveden kunnanvaltuuston käsiteltävänä vuoden 2025 alkupuolella
Rauni Abbott Kyllä täällä näinkin pohjoisessa nastarenkaat talvella on turvallisin vaihtoehto. Se koostuu tämän hetken tilannekuvasta, tulevaisuuden visiosta sekä tavoitteista ja toimista, joilla tulevaisuuskuvaan päästään. Molemmista renkaista on kokemusta ja toisessa autossa on jo talvirenkaat. Kulttuurialan ammattilaisille tyypillistä on toimeentulon sirpaleisuus. Ari Puustinen Olen paljon ajanut ammatissani kitkoilla, mutta yksityisyyspuolella olen nykyisin tykästynyt nastarenkaista. Suomen kansainvälinen vaikuttavuus syntyy elinvoimaisen kulttuurin kautta. Tapio Knuutinen En ole vaihtanut. Kulttuurija luovat alat ovat keskisuuri toimiala Suomen kansantaloudessa. Ne toimivat aina kelissä kuin kelissä jotenkin, kitkat ovat määrätyissä keleissä ongelmissa. Selonteko ei asiakirjana muuta mitään. Alpo Kananen On jo toiseen vaihdettu, kitkat. Tulee samalla käytyä Kiuruvedellä. Valitsetko nastat vai kitkat. Vaimo hoitaa asian. Kulttuuri on jokaisen oikeus asuinpaikasta ja elämäntilanteesta riippumatta. Selonteko koskee kuitenkin myös kuntia, yksityisiä rahoittajia, kuluttajia ja ylipäätään kaikkia kansalaisia. Ja tietysti nastat, näillä teillä. Aika on taas varattu renkaanvaihtoon ja säilön renkaani kesät ja talvet muualla kuin kotonani. Sen on mahdollista toteutua, jos kaikki kulttuuripolitiikan laajaan kenttään kuuluvat ihmiset ja tahot toteuttavat sen tavoitteita yhdessä. Minna Lepistö Kitkat ovat tosi hyvät, siloin, kun ei tarvita talvirenkaita. Eila Pennanen Kyllä on vaihdettu nastarenkaat. Jouni Heiskanen En ole vielä vaihtanut ja suosin nastarenkaita, koska tiet, joilla ajan, ovat usein uraiset ja muutenkin talvella heikohkosti hoidetut ja autossani on kapeahko raidesekä lyhyehkö akseliväli, jolloin lisävakaus ja käytöksen ennustettavuus tulee tarpeeseen. KIURUVESI-LEHTI kotiseututyötä yli 70 vuotta. Kulttuurin käyttämisen ratkaisee varallisuutta enemmän henkilökohtainen kiinnostus tai sen puute. Ennen ajoin kitkoilla, mutta syksy on niin jäinen, että eivät pidä mitään. Täällä ei tarvitse olla itsellä autoa. Jaakko Tossavainen Vaihdettiin jo ”nastulit” alle, kun lähdettiin pohjoiseen päin ja täällä on jo lumikelit. Johanna Martikainen Auto laitettiin talveksi seisomaan. Kulttuuripalveluiden saatavuudessa on suuria alueellisia eroja sen mukaan, millaista kulttuuripolitiikkaa ja -toimintaa kussakin kunnassa on päätetty tehdä. Näin autotoimittajan töitä aikoinaan tehneenä ja yli 2 miljoonaa kilometriä ajaneena voin sanoa, että kokemusta on autoista ja renkaista. Niinpä renkaat mielestäni vaihdettava henkensä\kyytiläisten hengen pitimiksi näillä leveysasteilla maalaisjärkeä käyttäen, toki myös lakia kunnioittaen mshdollisimman pian. Toisessa nastat. Jukka Saastamoinen En tiedä asiasta mitään. Parhaillaan selonteko on lausuntokierroksella ja sen on määrä valmistua 30.6.2024 mennessä. Myös kulttuurialoilla näkyvät yhteiskunnan suuret muutokset kuten väestön ikääntyminen, muuttoliike ja palvelujen digitalisoituminen. Kulttuurin yksityinen kulutus oli vuonna 2022 hieman yli 2,6 miljardia euroa ja kulttuuriala työllisti 130 000 työntekijää. Pääkaupunkiseudulla mies vaihtoi viime viikonlopulla kitkat omaan autoomme, joilla luulemme pääsevämme tulevalla viikonlopulla Kiuruvedelle ja siitä muutaman päivän päästä takaisin kotiin. Nastat vaihdan alle vasta palattua kotiin Espooseen. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. On tärkeää, että muistisairaudesta puhutaan, sehän koskettaa yhä useampia ihmisiä. Vielä ei kuitenkaan rengasjumppaan aleta. Taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä tarvitaan luomaan ymmärrystä siihen, mistä tulemme, missä olemme ja mihin olemme menossa. Enemmistö kannattaa taiteen tukemista ja kulttuuriperinnön suojelemista julkisista varoista. Pekka Mäyrä Tämä on jokasyksyinen ikuisuus kysymys, ettei tähän enää viitsi edes vastata. Taiteen ja kulttuurin tekijät ovat uudistajia, jotka kehittävät Suomea sivistyneeksi yhteisöksi. Kulttuuripoliittinen selonteko katsoo hallituskausien yli 2040-luvulle asti. TULEVAISUUDEN VISIO. Molempi parempi ja riippuu esimerkiksi millaisilla teillä ajaa. Matikaine Hartsa Nastarenkaat niin kauan kun on jäätikkökelejä. Minä yllätän talven, talvi ei minua. 3 Keskiviikko 16. Läheisen muistisairauden kokeneena pystyin samaistumaan omaisen huoleen, hämmennykseen ja neuvottomuuteen. Raimo Väyrynen Tiistaina vasta vaihdatettiin, mutta autoa käytetäänkin täällä etelässä. Taksit kulkevat paikasta toiseen ja liikenne on sen verran kaoottista, ettei itse viitsi kyllä ajella. ja Eija Leskisen vastine siihen 9.10. Valtaosa muistisairaista on iäkkäitä. Luonnos selonteoksi löytyy osoitteesta: https:// okm.fi/kulttuuriselonteko VIERASKYNÄ HEIDI HUHTILAINEN Kirjoittaja on kirjastotoimen vastaava, kulttuurisihteeri VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Oletko jo vaihtanut talvirenkaat. Lassi-Pekka Pöksyläinen Nastarenkaat ovat ainut vaihtoehto kelille kuin kelille. Vaihdan alle, kun päivisinkin on pakkasta. herättivät ajatuksia. Paula Hagelberg Nastat. Muistisairaan hauras vanhuus vaikeinekin piirteineen on kuitenkin osa ihmisen elämänkaarta eikä himmennä kenenkään elämäntyön arvoa. SELONTEOSSA esitetyt toimenpiteet kohdistuvat eri politiikka-aloille ja hallinnolle. Nykytilatutkimusten mukaan kulttuurista kiinnostuneita löytyy kaikkialta Suomesta ja eri yhteiskuntaluokista. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Selonteossa esitetään kulttuuripolitiikan visio, joka jakautuu neljään tavoitteeseen. Eilen ajoin sateessa Espoosta Tervaniemelle. Yhdet kitkat käyttäny ja ei toisia enää. KULTTUURILLA on keskeinen rooli ongelmien ratkaisussa, yhteiskunnallisissa muutoksissa ja demokratian ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Kulttuuri on merkittävä elinkeino ja kulttuurialan kasvupotentiaali Suomessa on huomattava. NYKYTILAN ARVIOINTI. Renkaat ovat halpa henkivakuutus liikenteessä ja kaljamikolla mekaanista pitoa ei korvaa mikään. Arja Vatanen Nastarenkaat, kun autoilla ajavat nyt vasta kortin saaneet. Pidän arvokkaana, että toimittaja avautui kertomaan isänsä sairaudesta. MIRJA NUUTINEN Kulttuuripoliittinen selonteko OPETUSJA KULTTUURIMINISTERIÖ on asettanut kulttuuripoliittista selontekoa valmistelevan työryhmän. Rauno Autio Uudet Hakkapelitan kympin nastarenkaat tilattu Kiurun Kuriirilta ja sinne myös kausisäilytykseen. Tavoitteet ovat: kulttuuri on muutosvoima, kulttuurin tekijät ja sisällöt avainasemassa, kulttuuri on jokaisenoikeus ja kansainvälinen vaikuttavuus syntyy kulttuurista. Raimo Tikkanen Yle: Tiettyjen kitkarenkaiden käyttö muuttuu laittomaksi joulukuussa. Jere Hakkarainen Pikapuoliin nastarenkaat. Savossa hänellä tarkoitus perinteisesti vaihtaa anoppilan autoon nastarenkaat – ei ole sitten ainakaan renkaista kiinni, jos anoppi&vaimo päätyvät pöpelikköön jossain vaiheessa tulevaa talvea Jos asuu syrjäkylillä, joissa julkisliikennettä ei ole, niin keskustaan asioimaan päästäkseen on oltava oma auto ja ajokyky tallella tai sitten turvauduttava naapurien/ ystävien kimppakyytiin/ taksiin. Mitä tulee kysymykseen, nastarenkaat autoissa on ainoa järkevä ratkaisu Suomen vaihtelevissa olosuhteissa. Jukka Mähönen JAANA SELANDER Muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 23 000 henkilöä. Nyt 10 vuotta olleet nastarenkaat. Helppoa kuin heinänteko, suottahan noita renkaita ees taas kulettelloo. lokakuuta 2024 Muistisairaudesta on hyvä puhua JAANA SELANDERIN kolumni muistisairaudesta 2.10. Minulla on nelivedon maastorenkaat, joiden pito on hyvä myös liukkaalla. Kyllä nastat ovat tarpeellisia ja kausisäilytys hyvä juttu
rajusti ja palvelut ovat kaikonneet. lokakuuta 2024 UUTISET Keskiviikko 16. 4 Keskiviikko 16. Nyt se on keskimäärin 500– HANNA SOINI Haluaisin muuttaa pois nyt, kun olen jäänyt tähän yksin. Ikääntyessä Kaikkosta on alkanut huolettaa myös se, miten syrjäkylällä omakotitalossa asuminen onnistuu tulevaisuudessa, jos kunto heikkenee ja palvelut kaikkoavat yhä kauemmas. Toivoton tilanne ei kuitenkaan ole. Kauppa ei käy entiseen malliin, kertoo kiinteistönvälittäjä Henri Korkiakoski OP Kodin Iisalmen toimipisteestä. taan pois. Nykyään Kiuruvedellä on reilut 7 000 asukasta. – Minulla on jo ikää, joten ikinä ei tiedä, milloin ajokortti napaJumissa omassa kodissa Asuntojen hinnat ovat laskeneet rajusti Kiuruvedellä viimeisen vuosikymmenen aikana. Kaikkonen uskoo sen johtuvan siitä, että asukasluku on vähentynyt niin HANNA SOINI Pirjo Kaikkonen on yrittänyt saada omakotitaloa kaupaksi Kiuruveden maaseudulta vuosikausia. Etenkin vanhoja asuntoja voi olla vaikea saada kaupaksi monista syistä. Hän asuu Kiuruveden maaseudulla idyllisen peltomaiseman keskellä 50-luvulla rakennetussa rintamamiestalossa. Hän arvelee, ettei ole ainut, joka on samassa tilanteessa. Siihen kuuluu laaja tontti piharakennuksineen. lokakuuta 2024 Moni haaveilee omakotitalosta maaseudun rauhassa. Naapuri käy talvella auraamassa pihatien, koska en minä yksin sitä voisi tehdä. Näin kävi kiuruvetiselle Pirjo Kaikkoselle, joka on yrittänyt myydä omakotitaloaan kuuden vuoden ajan. Se on hänen edesmenneen miehensä kotitalo. Sitten pitäisi aina kerjätä kyyti, jos jonnekin pitää lähteä. Taloa on remontoitu ja päivitetty useaan otteeseen vuosikymmenten aikana ja vielä ihan viime vuosinakin. Tytärkin on kuitenkin aikeissa muuttaa toisaalle. Minulla on ihania naapureita, jotka käyvät auttamassa minua tarvittaessa. Ei minua päiväsaikaan pelota, vaan sitten kun tulee pimeää. Seuraa Kaikkoselle jää pitämään vielä pieni mutta tarmokas Saku-koira. Häntä huolettaa, miten asuminen onnistuu syrjäkylällä ikääntyessä. Joillekin kodista voi kuitenkin tulla painajainen, josta ei pääse eroon. Etenkin terveyspalveluiden saavutettavuus on Kaikkosesta tärkeää vanhetessa. Nykyään on niin monenlaisia kulkijoita, Pirjo Kaikkonen kertoo. – Haluaisin muuttaa pois nyt, kun olen jäänyt tähän yksin. Se vahtii ikkunasta tarkkaan pihamaata, ja ilmoittaa tulijoista haukkumalla. – Kiinnostuneita on ollut, mutta ei ostajia, Kaikkonen kertoo. Vilkkaasta kaupungista ja kerrostaloelämästä hän ei haaveile, mutta hänestä olisi mukavampi asua lähempänä palveluita. Hinnat laskeneet Asuntojen hinnat ovat laskeneet Kiuruvedellä tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Ennen oli useita opistoja, mutta niitäkin on lakkautettu. Pirjo Kaikkonen toivoo, että pääsisi muuttamaan pois, sillä syrjässä sijaitseva talo ei tunnu enää turvalliselta. Turvaa on tuonut vielä Kaikkosen tytär, joka on välillä asunut äitinsä luona. Hänestä vaikuttaa siltä, että Kiuruveden keskustastakin on yhä vaikeampi saada asuntoja kaupaksi. Kaikkonen kertoo aiemmin kyllä nauttineensa rauhaisessa omakotitalossa asumisesta, kun perhe oli seurana. – Olen tykännyt asua tässä. Talo ei kuitenkaan ole mennyt kaupaksi remonteista ja hinnanalennuksista huolimatta. Pirjo Kaikkonen “. – Silloin kun muutin Kiuruvedelle vuonna 1972, täällä oli 16000 asukasta. Tämä on hyvä talo, jossa eivät häiritse mopot eivätkä autot. Nyt nuoret lähtevät muualle opintojen perässä ja vain vanhat jäävät jäljelle, Pirjo Kaikkonen harmittelee. Hänen mukaansa vuonna 2014 asunnon keskimääräinen neliöhinta oli Kiuruvedellä 900–1000 euroa
En tiedä, hän sanoo. Tärkeää on sen kunto. Että ihan yksin en ole jäänyt. Vaihtoehtoja on Pirjo Kaikkonen arvelee, että joutuu vielä pudottamaan omakotitalon hintaa entisestään ennen kuin sen saa kaupaksi. Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän toiminta päättyi 31.12.2022 sosiaalija terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuun siirtyessä Pohjois-Savon hyvinvointialueelle. Jos rakennuksen kunto on heikko, sen on näyttävä hinnoittelussa. – Nykyään remontointihalu ja -kyky on ehkä vähentynyt. – Autoon saa minuutissa 20– 30 tuhannen euron lainan, muttei asuntoon. Siksi Korkiakoski suosittelee, että talon kunnosta huolehdittaisiin jatkuvasti, eikä siihen herättäisi vasta sitten, kun talo on jäämässä tyhjilleen. 185 € 185 € Kiuruvedellä on kaupan monenlaisia taloja ja asuntoja. Hän ei usko, että asuntojen hinnat lähtevät nousuun, mutta hyvä tavoite olisi saada hintojen lasku pysähtymään. Maaseudulla olevat kohteet menevät jopa helpommin kaupaksi kuin keskustan asunnot, kunhan ne ovat hyväkuntoisia. päivänä ja sen on allekirjoittanut 12 996 ihmistä. Maakunnan pohjoisen alueen seudulliset palvelut ovat keskittyneet Iisalmeen ja eteläisen alueen seudulliset palvelut Varkauteen. Nykyinen palvelujärjestelmä on ollut toimiva ja turvannut yhdenvertaiset sosiaalija terveydenhuollon palvelut koko maakunnan alueella. – Olen myynyt Kiuruvedeltä kerrostaloasuntoja, rivitaloasuntoja, omakotitaloja ja mökkejä. Ostopotentiaalia on paluumuuttajissa, jotka haluavat eläkepäivillään palata takaisin juurilleen Kiuruvedelle, Korkiakoski sanoo. Myös Varkaudessa on kehitetty samalla tavalla perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä omana toimintanaan. lokakuuta 2024 Kirjastossa aloite yöpäivystyksestä Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että Iisalmen ja Varkauden sairaalan perusterveydenhuollon yöpäivystys tulisi säilyttää palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi Pohjois-Savossa. Toivoton tilanne ei kuitenkaan ole, sillä asuntoja menee kaupaksi Kiuruvedelläkin. Tällä alueella asutus keskittyy Siilinjärvelle ja Kuopioon, Korkiakoski kertoo Pohjois-Savon tilanteesta. Se, että talolle ei vieläkään löydy ostajaa, tuntuu kukkarossa. Jos talo ei mene kaupaksi, hän voisi kokeilla sen vuokraamista. – Vuokraaminen olisi hyvä vaihtoehto, mutta myös huono, koska itselle jäisi silti kiinteitä kuluja maksettavaksi. VIIKON KYSYMYS Joko olet vaihtanut talvirenkaat. 550 euroa. Entäpä, jos ostajaa ei talolle jatkossakaan löydy. Toiminnallaan molemmat sairaalat ovat olleet kokoluokkansa kustannustehokkaimpia yksiköitä Sote uudistukseen saakka. – Iisalmessa tilanne on parempi kuin Kiuruvedellä. Kiuruvesi ei paini asuntojen hintojen laskun kanssa yksin, vaan sama tilanne on Korkiakosken mukaan kaikissa Suomen pikkukunnissa, joista väki vähenee. Yksi viimeisimmistä OP Kodille myyntiin tulleista taloista on tämä 50-luvun rintamamiestalo Kirkkoharjuntieltä. Korkiakoski painottaa, että keskimääräisen neliöhinnan molemmin puolin löytyy kuitenkin paljon hintavaihtelua asunnosta riippuen. Myyntiajat ovat pitkiä, yleensä muutamia kuukausia. Pankki ei myöskään lähde yhtä helposti rahoittamaan vanhojen talojen remontteja kuin ennen, Korkiakoski kertoo. Talon hankintaan ja remontteihin uponneista rahoista hän ei saa omiaan takaisin, vaikka talo menisikin kaupaksi. Aloite on lanseerattu syyskuun 25. Aloitteessa perustellaan yöpäivystysten säilyttämistä sillä, että julkisen hallinnon velkataakka ja paine säästöjen saavuttamiseksi on todellinen ja ymmärrettävä. Välillä tuntuu, että rahoituksen järjestyminen on mennyt nykyään liian tiukaksi. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Monenlaisille ja ikäisille asunnoille löytyy ostajia. – Pakko tästä on selviytyä. Onneksi ystävät ja naapurit ovat olleet viime vuosien aikana minulle suurena apuna. Pitkien etäisyyksien maakunnassa hallitsematon yöpäivystyksen vähentäminen saattaa kuitenkin alueen asukkaat eriarvoiseen asemaan ja aiheuttaa turvattomuuden tunnetta. Hän arvelee, että nykyisessä maailmantilanteessa ihmiset eivät välttämättä uskalla ottaa asuntolainaa, mikä vaikeuttaa talon myyntiä.. Pirjo Kaikkonen on yrittänyt myydä rintamamiestaloaan kuuden vuoden ajan. Talosta on koko ajan juoksevia kuluja, Kaikkonen harmittelee. Myös verkossa Pohjois-Savon hyvinvointialue aloitti toimintansa vuoden 2023 alusta. Ihan vielä en siihen lähde, Kaikkonen miettii. 08 764 990 Torstai 9–13 LUKUTAI KAUKOLASIT LUKUTAI KAUKOLASIT alk alk.. Jos sitä ei ole, kauppa jäi usein syntymättä. JAANA SELANDER luja määrätietoisesti kustannustehokkaaseen suuntaan; tästä esimerkkinä kuntien yhteinen Ylä-Savon Sote -kuntayhtymä ja yhteisesti järjestetyt seudulliset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. KYLLÄ 11% EN 89% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Kannustaisiko verohuojennus tekemään lapsia. Riskejä ei enää haluta ottaa. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi HEIDI HUHTILAINEN Kansalaisaloitteen Iisalmen ja Varkauden sairaalan yöpäivystysten säilyttämisen puolesta voi allekirjoitta myös Kiuruveden kirjastossa. Lähtökohtana uudistuksen valmistelussa on ollut palvelujen kolminapaisuus maakunnan alueella, muistutetaan aloitteessa. Vaikka talolle löytyisi ostaja, yhä useammin ostoaikeet voivat tyssätä lainan saamiseen. – Niin. – Elämä on taloudellisesti hyvin tiukkaa, kun asun tässä yksin. On hän harkinnut vielä yhtä vaihtoehtoa. Nykyään pankit vaativat yleensä kiinteää takuuta lainalle. Nykyään pankit kiinnittävät Korkiakosken mukaan entistä enemmän huomiota myös asuntojen kuntoraportteihin. Korkiakoski uskoo, että vanhempiin asuntoihinkin löytyisi muuttajia, jos niihin saisi helpommin lainaa. Enää ei ole sellaisia arjen remonttireiskoja kuin ennen vanhaan, Henri Korkiakoski miettii. Edelleen muistutetaan, että niin Iisalmen kuin Varkauden seutukunnan väestö ikääntyy muuta maata nopeammin, mistä seuraa, että hoitoa tarvitsevia potilaita on runsaasti. Kansalaisaloite löytyy verkko-osoitteesta kanalaisaloite.fi Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. – Se on arkipäivää, johon me kiinteistönvälittäjät törmäämme jatkuvasti. Henri Korkiakoski arvioi, että niitä myydään noin 20 vuodessa. 5 Keskiviikko 16. Korkiakoskesta on kiinnostavaa nähdä, miten asuntomarkkinoiden tilanne muuttuu, jos Kiuruvedelle tulee lisää työpaikkoja ja tulijoita biokaasulaitoksen myötä. 85 € 85 € MONITEHOLASIT MONITEHOLASIT alk alk.. – Kiuruvedellä on tapahtumarikas kesä, joka lisää kunnan vetovoimaa. Asuntojen myyntiin ja hintaan vaikuttaa tietenkin myös kysynnän ja tarjonnan laki. Hintojen lasku on kuitenkin selvää. Se saa Kaikkosen hiljenemään. Siinäpä se on. Niin ikään tuodaan esiin, että Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä ovat tehneet tiivistä yhteistyötä sosiaalija terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä ja kehittäneet sote-palveYöpäivystyksen säilyttämistä vaativa adressi on mahdollista kirjoittaa alle Kiuruveden kirjastossa. Lainaa ei heru helposti Asunnon kaupaksi saamiseen vaikuttaa moni asia
Se tarkoittaa, että tyhjien asuntojen määrä pitää saada minimoitua, se ei saa olla kymmenissä. Vanha korjaamaton asunto ei välttämättä kelpaa kenellekään eikä taloyhtiölle ole kannattavaa turhien kuutioiden lämmittäminen, Tikka summaa. Tikka muistuttaa, että Kiurunkulman kerrosja rivitaloissa on luonnollisesti korjaustarpeita, mutta remontti ei ole aina välttämättä kannattavaa yksittäiseen huoneistoon, eikä laajempaankaan kokonaisuuteen. Seuraavaa mahdollista purettavaa kohdetta ei ole vielä lyöty lukkoon. Kiuruvedellä valitettavasti väestö vähenee niin kuin muissakin maaseutukunnissa ja lapsia syntyy paljon vähemmän kuin ihmisiä kuolee. Kohde riippuu siitä, mikä on yhtiön huoneistojen käyttöaste. Tyhjiä asuntoja ei voi olla kymmeniä Kiuruveden kaupungin vuokrataloyhtiö Kiurunkulmassa seurataan huoneistojen käyttöastetta tarkkaan. lokakuuta 2024 Habenit perfentia eti cre, senate anum intiaci tui iam aure, quamplici se fat es orum int. Se vaikuttaa vuokra-asuntojen kysyntään. Tavoitteena tietenkin on, että vuokralaisia olisi suurimmassa osassa asuntoja pysyvästi. 1970ja 1980-lukujen taloissa eristykset ja tiivistykset sekä lämmitysjärjestelmät ovat erilaisia kuin mitä ovat vaatimukset tänä päivänä. Tommi Tikka kertoo, että Kiurunkulman kerrosja rivitalot on rakennettu pääosin 1990-luvun puoliväliin mennessä, jolloin Kiuruvedellä oli asukkaita yli 11 000, nyt alle 7 500 asukasta. – Vuokra-asuntojen tarve on sen mukainen, kun asukasluku on vähentynyt. Edellinen vuokrataloyhtiö, Erätie 9, purettiin vuonna 2023. 6 Keskiviikko 16. Remontti maksaa paljon vanhoissa rivija kerrostaloissa, sillä energiatehokkuusvaatimukset ovat muuttuneet. Kerrostalon 27 huoneistoa ovat tyhjentyneet ja asukkaat ovat saaneet asunnon muista Kiurunkulman hallinnoimista vuokra-asunnoista. Erätie 11:n purkukustannukset ovat noin 200 000 euroa, josta summasta haetaan avustusta ARA:lta. – Vaikka nyt on kyse isommasta kohteesta, eletään toiveissa, että avustusta saataisiin Aralta, Jauhiainen sanoo. Tikallekin oli yllätys, että Erätie 11:n viimeisimmästä isosta remontista on kulunut jo 30 vuotta. Erätie 9:ssä oli 18 huoneistoa. Purettaviksi valitaan ne, joissa remonttitarve on suurin. Puheenaihe. Kiurunkulman hallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka (kesk.) sanoo, että vaikka kerrostalo näyttää ulospäin kohtalaiselta, sen energialuokitus ei ole hyvä. Vuokrattavien asuntojen käyttöaste oli syyskuussa noin 93 prosenttia, tavoitteena on stabiili eli pysyvä yli 95 prosentin käyttöaste. Kun asuntojen käyttöaste on korkea, eli mahdollisimman moni asunto on vuokralla, pienenevät vuokrataloyhtiön käyttökulut, jolloin vuokrataso pysyy edullisena. Tällä hetkellä se on noin 93 prosenttia. Jos asuntojen ”vähenemä” on 12–15 huoneistoa per vuosi, tarkoittaa se yhden rivitai kerrostalon purkamista per vuosi, vaikka asunnot olisivat asumiskelpoisia, jos asunnoista on edelleen ylitarjontaa. Yleensä asuntosijoittajat pitävät hyvänä käyttöasteena 95–99 prosentin luokkaa. Vanhan korjauksessa voi joutua uusimaan likimain kaikki aina sähUutiset Kiurunkulman toimitusjohtaja Osmo Jauhiainen (vas.) ja vuokrataloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tommi Tikka Kiurunkulman toimiston edustalla. Kiurunkulman toimitusjohtaja Osmo Jauhiainen sanoo, että Erätie 11:sta purkaminen kilpailutetaan tulevana talvena ja purkamiseen tullaan hakemaan Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukselta (ARA)avustusta. 1-2 riviä. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, HANNA SOINI Vuonna 1970 valmistunut Erätie 11 tulee purettavaksi ensi kesänä. Kiurunkulmassa katsotaan kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen. Erätie 11:n kerrostalossa ei ole enää lämpöjä päällä. Faus; nicaver fecit. Tämän rakennuksen purkamiseen saatiin purkuavustusta 70 prosenttia kuluista
ENNEN pyhäinpäivää ja sen esimuotoja suomalaiset viettivät syksyisin kekriä. Molemmille löytyisi siis paikkansa suomalaisesta kalenterista. Sama haaste koskee myös tulevaa Kiuruveden kouluratkaisua. Kullakin paikkakunnalla on oma raja sille, kuinka suuret asumismenot Kela voi hyväksyä toimeentulotuessa. Kelaa ohjaa toimeentulonsaajia hankkimaan pienemmän asunnon Halloween sopii Suomeen HALLOWEEN , tuo turhuuksien markkinat vai onko sittenkään. Nämä kaksi juhlapäivää ovat kuitenkin luonteeltaan erilaisia. Eikä kaikkien tarvitsisi viettää halloweenia, jos ei siltä tunnu. Kampanjoinnilla vedenkulutus oli vähentynyt noin 5 litraa vuorokaudessa per asukas. Yle ja Helsingin Sanomat ovat uutisoineet, että toimeentulon saajat ohjataan jatkossa hankkimaan halvempi asunto, jos heidän vuokransa ylittää vuokranormin. Kalliolaakson rivitalot on rakennettu vuosina 1978 ja 1982. – Joku kysyi, eikö meillä rakenneta uutta kuten Vieremällä. MUTTA entäs perinteet. Kalliolaakson rivitalot purettiin vuonna 2022. Kohonneet kulut on saatava katettua tulovirralla eli vuokratuloilla. Juhlamenoilla haluttiin varmistaa yltäkylläinen sato myös seuraavana vuonna. OLEN kuitenkin muuttanut mieleni. Otamme ilomielin ja avosylin vastaan Kiuruvedelle muuttajat. Kauppojen hyllyihin on jo näyttänyt ilmestyneen irvistävät kurpitsalyhdyt, lepakot ja hämähäkinseitit lokakuun lopulla vietettävää Halloweenia varten. Olen vastannut, että on tuloillaan, pitää olla vain kukkaro kunnossa. Perinteinen kekri sopisi Kiuruveden kaltaiseen maatalouspitäjään kuin nenä päähän. Jauhiainen lisää, että korkokulut ovat nousseet noin 200 prosenttia verrattuna vuoteen 2022. – Tyhjät vuokra-asunnot ovat laajempi ongelma, joka koskettaa melkein koko Suomea. Kiurunkulmassa vuokria on korotettu vuosittain maltillisesti. lokakuuta 2024 kötöistä lvi-tekniikkaan, näin ollen korjauskulut ovat pian samat kuin uuden rakentamisessa. Monelle neliöillä on merkitystä, koska se näkyy vuokrakuluissa. Kekri-jumalan kunniaksi vietetty sadonkorjuujuhla on nykyään painunut melko unohduksiin, mikä on valtava sääli. Amerikasta Suomeen hiipinyt kummitusjuhla vaikuttaa rantautuneen Suomeen hitaasti mutta varmasti. Kiinteistön hoitokuluja ovat muun muassa vakuutukset, lämpö, sähkö, vesi, käyttöja huoltokulut, erilaiset korjaukset, purkamiset jne. Kiurunkulmassa järjestettiin muun muassa pari vuotta sitten kampanja, jossa asukkaita pyydettiin kiinnittämään huomiota veden kulutukseen. Kiurunkulmassa toivotaan, että asukkaat tiedostavat, että omalla tekemisellä voi vaikuttaa kokonaisuuteen. Eihän sitä tiedä, jos kekri vielä joskus kokisi kansallisromanttisen paluun osaksi suomalaisten juhlaperinnettä. KOLUMNI HANNA SOINI Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka on valmis ottamaan halloweenin avosylin vastaan.. Siinä missä amerikkalainen halloween on hauskuuttelua naamiaispuvuissa, pyhäinpäivä on vakavahenkinen hiljentymisen juhlapäivä. Minusta halloween voitaisiin ottaa avosylin vastaan Suomeen. Silloin tällöin kuulee ihmisten ihmettelevän, miksi kaupunki ei markkinoi tehokkaammin tyhjiä vuokra-asuntojaan. Tommi Tikka sanoo, että kaupungilla ei ole tähän tarkoitukseen erillistä markkinointirahaa. Tikka sanoo, että Kiurunkulman taloustilanne on mallillaan ja laiUutiset nojen takaisinmaksutahti on tiukka, vielä ei ole oikea aika uudisrakentamiselle. Viisi lisäneliötä nostaa vuokrakuluja karkeasti noin noin 40–50 euroa kuukaudessa. Asukkaat ovat ottaneet korotukset pääosin vastaan maltillisesti. Kulut kuriin Jotta Kiurunkulman vuokrataso pysyisi edullisena, se edellyttää kulurakenteen jatkuvaa seuraamaista. Kaupungistuminen ja ihmisten muuttaminen kasvukeskuksiin johtaa siihen, että suurin osa Suomesta on samassa tilanteessa kuin me Kiuruvedellä. 7 Keskiviikko 16. Eniten vettä säästänyt kiinteistö on palkittu ja asukkaat ovat kukin saaneet lahjakortit paikalliseen palveluun. Minäkään en ennen tajunnut, miksi halloweenia yritetään väen vängällä tuoda Suomeen, kun meillä on jo omia juhlapyhiä sekä pääsiäinen, jonka trullija virpomisperinteessä on samanlaisia piirteitä kuin halloweenissa. Kiurunkulmassa tehdään koko ajan vuosittain ylläpitokorjauksia, viime vuonna muun muassa uusittiin vesija lämpöjohdot yhteen kohteeseen, tänä vuonna muun muassa on uusittu kaukolämpövahtimia seitsemään kohteeseen. – Kun vedenkäyttö vähenee, se koituu yhteiseksi hyväksi, eikä vuokrankorotuksiin ole niin suurta painetta, sanoo Tommi Tikka. Kiurunkulman vuokralaiset voivat vaikuttaa vuokratasoonsa tarkkailemalla muun muassa vedenkäyttöään ja lajittelemalla roskat. Kiurunkulman viimeisin uusi kerrostalo on valmistunut Asematie 8:aan vuonna 2014. Se ei siis suinkaan aina ole kuulunut suomalaiseen perinteeseen, sillä perinteetkin muuttuvat aikojen saatossa. Käytännössä muita tuloja Kiurunkulmalla ei ole. Ja ei pidä unohtaa, että onhan nykyinen kristillinen pyhäinpäiväkin alkujaan tullut Suomeen muualta kristinuskon ja uskonpuhdistusten myötä. Pimeä syksy kaipaisi jonkin hauskan juhlapäivän, joka toisi valoa vaikka sitten kurpitsalyhtyjen muodossa. Muutos liittyy hallituksen sosiaaliturvaan liittyviin leikkauksiin. Erätie 11 vaikuttaa ulospäin hyväkuntoiselta rakennukselta, viimeisin iso remontti on tehty 30 vuotta sitten. SE on ymmärrettävä reaktio, sillä uusiin asioihin suhtaudutaan yleensä varsin varautuneesti. Jos vuokrat nousevat, pian ollaan ihmeissään tyhjien remontoitujen asuntojen kanssa, kun niihin ei ole tulijoita kalliin vuokran takia. Suomessahan on jo pyhäinpäivä, joka on kuolleiden muistopäivä niin kuin halloweenkin. Se tuntuu saaneen varsin nihkeän vastaanoton: ulkomaalaista hupsutusta, joka ei kuulu Suomen juhlaperinteeseen. Jauhiainen sanoo, että eniten Kiurunkulmasta kysytään kohtuuhintaisia yksiöitä ja pieniä kaksioita, sillä asunnon hakijoista on noin 60 prosenttia yksinasuvia. Itse en ole kuullut siitä mainittavan kuin teksteissä. Sillä on tai oli pitkä, jopa tuhansien vuosien perinne suomalaisten keskuudessa. – Esimerkiksi 80 neliön kokoinen asunto ei välttämättä ole haluttu asuntokoko, Tikka tietää. Jos asiakas ei muuta edullisempaan asuntoon määräajassa, hyväksytään asumismenot jatkossa normin mukaisena eli toimeentulotukea maksetaan vähemmän. Niitä odotan mielenkiinnolla. Vastikään olen kyllä saanut tietää, että Kiuruvedellä vietetään marraskuun alussa kekrimarkkinoita. Kerrostalossa on 12 huoneistoa, joissa on sauna. MINULLE kekri on aivan vieras juhla. Eihän juhlapyhien tarvitsisi nykyään kilpailla keskenään, vaan mitä enemmän juhlia, sen enemmän riemua. Kaikkia kulujen nousuja ei ole voitu viedä vuokrankorotuksiin. Mukavaa, että vanhat juhlaperinteet ovat vielä joissain kolkissa Suomea säilyneet edes jossain muodossa, vaikka perinteisen kaltaisista suurista pidoista ei olekaan Kiuruveden kekrimarkkinoissa kyse. Lisäksi vuosittain tehdään jatkuvasti lukuisia yksittäisiä huoneistoremontteja. Jos toimeentulotuen saajan asumismenot ylittävät normin mukaisen rajan, Kela ohjaa asiakkaan etsimään edullisemman asunnon kolmen kuukauden sisällä, jollei hänellä ole erityistä perustetta jatkaa asumista nykyisessä asunnossaan. Toivottavasti ajan saatossa Suomeen tulee uusia syysjuhlia ja halloweenkin vakiintuu osaksi Suomen juhlaperinnettä. Aikaisempiin vuosiin verrattuna (ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan) energian hinta, samoin kuin muutkin kulut, ovat nousseet nopeammin, mihin on Kiurunkulmassa totuttu. Se olisi riemastuttava juhla myös lapsille ja perheille. Kekrihän oli satokauden päätösjuhla, jolloin oli tapana herkutella korjatulla sadolla, juoda hyvin, saunoa, polttaa kokkoja, muistaa vainajia ja huomioida myös kodin tontut ja muu henkiväki. Miksi ei markkinoida. Eikä remonttikuluja voi laittaa suoraan vuokriin. Meillä on tarjolla kohtuuhintaista asumista aika hyvillä palveluilla rauhallisessa pikkukaupungissa Tommi Tikka tuo esiin, että myös ihmisten asumistarve on viime vuosina muuttunut, isoille asunnoille ei ole niin paljon kysyntää kuin ennen. – Ja tänä vuonna syyskuussa arvonlisäverokin on kohonnut 1,5 prosenttiyksikköä, lisää Jauhiainen
Ne pitivät niityt siistinä, niistä sai villaa ja samalla ne olivat mukavia lemmikkejä. Suklaavanukas ja Kikka eivät arastele valokeilaa. Kesällä lampaat olivat Virranrannan pihalla aitauksessa Dahlgrenin työvuorojen aikaan. Ne köpöttelevät rauhallisesti tutustumaan asukkaisiin ja odottavat kaula pitkällä silityksiä. Minulla on vieläkin keritsimet tallessa, Meeri Rissanen sanoo. Niiden mielestä ihmiset ovat kivoja kavereita, Tiina Dahlgren kertoo. – Eivät lampaat meitä häiritse. Tällä kertaa hän halusi järjestää lampaiden vierailun Virranrannan sisätiloihin valtakunnallisen vanhustenviikon kunniaksi. Lähihoitajana Virranrannassa työskentelevä Dahlgren tuo lampaat joskus käymään työpaikalla vanhusten iloksi. Sisällä lampaat taas voivat käydä tervehtimässä niitä asukkaita, jotka ovat vuoteeseen hoidettavia. Hänen tyttärensä Jonna ja Juulia Dahlgren ovat totuttaneet ne halittaviksi sylilampaiksi karitsasta asti. Eiväthän ne osaa mitään puhua, mutta eivätpä ainakaan pahaa sanaa sano, Aini Kärkkäinen naurahtaa. – Ulkona lampaita kävi katsomassa sellaisiakin Virranrannan Helena Piippo (oik.) odottaa, että Suklaavanukas astelee hänen luokseen rapsutettavaksi. 8 Keskiviikko 16. – Minunkin kotitalossani oli lampaita, kymmenkunta. Lampaista on siten ollut älyttömästi hyötyä. Ne ovat kilttejä eläimiä ja katsovat silmiin, tuumii Helena Piippo. – Meillä oli kotona yksi valkea pässi ja äkäinen olikin. Lampaat ovat fiksuja eläimiä, Anja Lappalainen sanoo. Tiina Dahlgren (vas.) kertoo, että lammas tulee sitten, kun siltä tuntuu. Kaikki niitä katsomaan tulleet kertovat, että lampaat ovat nuoruudesta tuttuja, sillä niitä oli joko itsellä tai niitä käytiin hoitamassa naapurissa. Asukkaat saavat halatakin pehmoisia lampaita, mikä sopii Kikalle ja Suklaavanukkaalle. Se on hyvä tilaisuus tutkia, löytyisikö asukkaiden taskuista herkkuja. – Lampaat tuovat kauheasti iloa vanhuksille ja ne tuovat päivään vaihtelua. Ne kulkivat aina perässä. – Minäkin tykkäsin, kun lampaat kävivät kylässä. Se oli mukavaa. Sulkaavanukas tulee Meeri Rissasen silitettäväksi. lokakuuta 2024 Uutiset Lampaat tuovat muistot mieleen Lammasvieraat tuovat Virranrannan asukkaille mieleen muistoja oman kotitalon lampaista, villan keritsemistä ja villasukkien neulomisesta. Lampaat tuovat asukkaille muistoja mieleen. ja silittää lampaita. Villasta tehtiin omatekoista lankaa ja siitä neulottiin villasukkia. Ne ovat tottuneet käsittelyyn ja kulkemaan tapahtumissa. Niitä kävivät katsomassa myös päiväkotien lapset ja muut ohikulkijat. HANNA SOINI HANNA SOINI asukkaita, jotka eivät muuten lähde usein ulos. – Minullakin oli kotona lampaita. – Olipa kiva muistella vanhoja Tiina Dahlgren ja tyttärensä Jonna ja Juulia tuovat Suklaavanukkaan ja Kikan tervehtimään vanhuksia. – Eläinavusteisteinen toiminta perustuu siihen, että eläin itse haluaa, että sitä kosketetaan ja sen kanssa ollaan. – Olen itsekin kerinyt lampaita. Siitä tulee itsellekin hyvä mieli, Dahlgren sanoo. Mukavia vieraita Mitä mieltä olitte lampaiden vierailusta, Virranrannan asukkaat. – Nämä lampaat ovat täysin kesyjä. Hän järjestää vastaavia tilaisuuksia myös yrittäjänä, Tiina Dahlgren sanoo. Eläinten kanssa ei tehdä mitään, mistä eläin ei tykkäisi, Dahlgren jatkaa. Viime keskiviikkona vierailemaan tulleet lampaat kiertävät vanhusten luona tekemässä tuttavuutta ja kerjäämässä rapsutuksia. Pihan aitaukseen ne pääsevät taas ensi kesänä.. Suklaavanukas ja Kikka köpöttelevät Virranrannan palvelukeskuksessa kuin kotonaan. Äiti toi sisälle nuoria lampaita ja keritsi ne tuvassa, Virranrannan asukas Aini Kärkkäinen kertoo. Rissasella on vielä vanhanaikaiset kerintävälineet kotona tallessa. Virranrannan lammasvierailut ovat Dahlgrenille vapaaehtoistyötä. Se oli meillä ihan vain huvin vuoksi, Tatu Hyvärinen kertoo. Se oli hirveän tärkeää. Niitä oli hirmuisen mukava pitää. Tiina Dahlgren aikoo käyttää lampaita jatkossakin Virranrannassa. Iloa ja vaihtelua Lampaiden omistaja, Tiina Dahlgren, kertoo, että Kikka ja Suklaavanukas pitävät ihmisistä ja rapsutuksista. Ne antavat hyvää mieltä ja tuovat mieleen muistoja, sillä monella vanhemmalla ihmisellä on ollut kotona lampaita. Minä tykkäsin aina olla niiden kanssa, Anja Lappalainen puolestaan muistelee
lokakuuta 2024 Eläkeläisten tapahtuma veti Puistonkulman täyteen väkeä Kiuruveden Eläkeläiset -yhdistyksen tapahtuma veti Puistonkulman tupaten täyteen väkeä keskiviikkona. Negatiivista kerrottavaa oli kaupungin yt-neuvotteluista. 9 Keskiviikko 16. 50 000 nimeä saadaan kasaan, sitä nopeammin asia saadaan eduskunnan käsittelyyn, Rusanen sanoi. Mitä nopeammin Marja-Leena Kärkkäinen juonsi tapahtumaa ja kertoi kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusaselle eläkeläisten terveyspalveluihin liittyvistä huolista. Ne on määrätty lakkautettavaksi ensi vuoden loppuun mennessä. Hänestä Rusasen puheenvuorossa oli kiinnostavaa kuulla kaupungin taloustilanteesta sekä palveluiden ja etenkin terveyspalveluiden tilanteesta. Siihen kannattaa meidän kaikkien laittaa nimi. – Luulen, että meidän yhteinen huolenaiheemme on palveluiden saatavuus ja se, että ne siirtyvät yhä enemmän nettiin. – Kiuruveden Eläkeläiset ry:n järjestämät keskiviikkotapahtumat ovat meidän vakitoimintaamme. Leikkimielistä kilpailuhenkeäkin heräsi joukkueiden välillä. Monipuolista toimintaa Tapahtumaa juonsi Marja-Leena Kärkkäinen, joka toimii Kiuruveden Eläkeläiset ry:n sekä Eläkeläiset ry:n Savo-Karjalan Aluejärjestön puheenjohtajana. Puistonkulma sopii hyvin myös tanssimiseen. Positiivisina asioina hän nosti esiin muun muassa meneillään olevien tuulivoimahankkeiden ja biokaasulaitoksen tilanteet. Rusasella oli sekä myönteistä että kielteistä sanottavaa. Voin sanoa näin, että jos valtionosuusleikkauksia ei olisi tullut, emme nyt olisi yt-neuvotteluissa, Juha-Pekka Rusanen sanoi puheenvuorossaan. Juha-Pekka Rusanen piti tapahtumassa puheenvuoron ja osallistujat saivat esittää hänelle kysymyksiä. Hauskanpitoakin riitti Kahvittelun ja keskustelutuokion jälkeen tapahtumassa siirryttiin kevyempään ohjelmaan, ja sitähän riitti. Tapahtumassa järjestettiin viikoittaisen tavan mukaan myös arvontaa, johon eläkeläisyhdistyksen jäsenet olivat itse yhteistuumin keränneet palkinnoksi muun muassa käsitöitä ja herkkuja. – Valtiovalta on tehnyt merkittäviä leikkauksia kuntien valtionosuuksiin ensi vuodelle ja tuleville vuosille. Tapahtumat ovat kaikille avoimia. Palveluiden saavuttamisen tulisi olla ongelmattomampaa, Kärkkäinen mietti. Marja-Leena Kärkkäinen “ HANNA SOINI HANNA SOINI. Tapahtumassa vieraili kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen kertomassa Kiuruveden ajankohtaisista asioista. Juha-Pekka Rusanen avasi hauskanpidon laulaa luikauttamalla päivän ensimmäisen karaokekappaleen niin, että eläkeläiset innostuivat tanssilattialle asti. Kaupunki ja työntekijäjärjestöt yrittävät hoitaa yt-neuvottelut mahdollisimman inhimillisellä ja pehmeällä tavalla. Puheenvuorojen jälkeen yleisö sai esittää Rusaselle kysymyksiä kahvittelun lomassa ja kommentoida mielen päällä olevia aiheita. Lisäksi Puistonkulman kahviotilaan oli nostettu koristeeksi Kiuruveden Eläkeläiset -yhdistyksen käsityötaitureiden neuloma työ, jossa näkyi yhteinen tekeminen vuodenaikojen eri väreissä. Juha-Pekka Rusaselle annettiin kunnia avata karaokepuoli. Hänellä oli etukäteen sopiva tanssikappale mietittynä. – Meillähän on taseessa yli kaksi miljoonaa euroa ylijäämää, joten Kiuruveden kaupunki ei ole kriisikunta. – Se on hyvä, että yöpäivystysasiasta on kansalaisaloite liikkeellä. Mutta jos me emme tee mitään, olemme kolmen vuoden päästä kriisikunta. Luulen, että meidän yhteinen huolenaiheemme on palveluiden saatavuus ja se, että ne siirtyvät yhä enemmän nettiin. Puheenvuorojen jälkeen kaupunginjohtaja avasi karaokeja tanssipuolen laulamalla ensimmäisen kappaleen. Tapahtumassa pelattiin myös erilaisia kevyitä sisäpelejä, kuten sisäcurlingia ja hernepussinheittoa. – Koetamme järjestää monenlaista yhteistä, osallistavaa tekemistä, etteivät eläkeläiset tuntisi oloaan yksinäiseksi, Marja-Leena Kärkkäinen tiivisti yhdistyksen toiminnasta. Rusanen puhui myös Iisalmen ja Varkauden yöpäivystysten säilyttämisen puolesta. Kärkkäisen mukaan palveluiden kaikkoaminen huolestuttaa monia eläkeläisiä ja miksei muitakin. Tapahtumassa oli myös tuote-esittelijä kertomassa tukipohjallisista ja jalkojen hyvinvoinnista. Järjestämme pelejä, karaokea, bingoa, arvontaa ja käsityöpiiriä, Kärkkäinen luetteli ja jatkoi: – Tällä kertaa pyysimme kaupunginjohtajan vierailemaan yhdistyksessämme ensimmäistä kertaa, sillä onhan hän tutustunut moniin muihinkin järjestöihin Kiuruvedellä. Kärkkäisen mukaan Kiuruveden Eläkeläiset järjestää aktiivisesti toimintaa aina keskiviikkoisiin. Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen vieraili Kiuruveden Eläkeläiset -yhdistyksen keskiviikon tapahtumassa. Yleisöstä nostettiin esiin muun muassa melko arvottomienkin rakennusten kiinteistöverojen suuruus maaseudulla. Puistonkulmaan oli asetettu esille eläkeläisyhdistyksen käsityötaitureiden neuloma työ, joka näkyy kuvassa taustalla
Pikkarainen aikoo jatkaa luottamuspaikoillaan niin Kiuruveden kaupunginvaltuustossa kuin Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustossa ilman Vasemmistoliiton puoluestatusta. Hänet valittiin aluevaltuustoon Vasemmistoliiton statuksella. – Asiaa on käyty kunnallisjärjestön kanssa läpi hyvässä hengessä, Pikkarainen jatkaa, eikä hänkään halua avata asiaa enempää. Siirtyykö vasemmistolaisia SDP:n listoille tulevissa kuntavaaleissa. – Olen ollut päivän politiikasta sivussa ja onhan tässä vielä aikaa hakea ehdokkaita, Karjalainen jatkaa. Eduskuntavaaleissa vuonna 2023 SDP sai Kiuruvedellä 4,5 prosenttia äänistä. On ollut kuulumassa, että SDP kerää nimilistaa tuleviin kuntavaaleihin ja listoille on mielenkiintoa nykyisillä Vasemmistoliiton keulahahmoilla. Pikkarainen istuu valtuustossa seitsemättä kautta. Ahponen sanoo, että jotkut vasemmistoliitossa saattavat pohtia puolueen vaihtamista. SDP:n pitkäaikainen valtuutettu Toivo Karjalainen naureskelee huhulle ja sanoo, ettei vahvista, eikä kiellä vasemmistolaisten tuloa puolueen listoille. JAANA SELANDER Vasemmistoliiton valtuutettu ja hyvinvointialueen valtuutettu Rauno Pikkarainen on erotettu puolueesta. Pikkarainen ei aio perustaa omaa ryhmää, vaan toimii sitoutumattomana. Pikkaraisella on useita luottamustehtöviä: hän on jäsen Ylä-Savon seutusopimuksen johtokunnassa, urakkamenettelyn mukaisessa kokouksessa, Talouden tasapainotustyöryhmässä, YTYÄ-työllisyyshankkeessa, Servica Oy:n neuvotteluryhmässä, Palo ja pelastus lisätalousarvioryhmässä. Tämmöistä on politiikka. Vasemmistoliiton pitkäaikainen valtuutettu, kaikkiaan 36 vuotta valtuustossa vaikuttanut Pentti Ahponen, miettii asettuuko enää ehdolle. Viime kuntavaaleissa SDP sai 76 ääntä, 2 prosenttia äänistä. Hyvinvointialueen vaalissa SDP sai Kiuruvedeltä 3 prosenttia äänistä. Rauno Pikkarainen “. Pöksyläinen sanoo edelleen uskovansa osallistamiseen ja avoimuuteen poliittisessa päätöksenteossa. Hän on toiminut pelastustehtävissä 40 vuotta. Pitkänen sanoo, että VasemmisJAANA SELANDER Rauno Pikkarainen on töissä Pohjois-Savon hyvinvointialueella, pelastustoimessa. Pitkäaikainen poliitikko Viime kuntavaaleissa (2021) Rauno Pikkarainen sai 118 ääntä, Vasemmistoliiton ehdokkaista sai eniten ääniä Seppo Piippo (177). Se, lähteekö hän ehdolle ensi vuonna käytäviin kuntavaaleihin ja aluevaaleihin, on vielä auki. Pöksyläinen jätti Liike Nytin Elokuussa Liike Nytin valtuutettu ja aluevaltuutettu Leena Pöksyläinen ilmoitti jättävänsä edustamansa puolueen. Pöksyläinen kertoi liittyneensä maaliskuussa 2021 Liike Nytiin, koska lähti luomaan uutta. lokakuuta 2024 Talous & politiikka Rauno Pikkarainen: ”Tämä on politiikkaa” Kiuruveden kaupunginvaltuutettu ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuutettu Rauno Pikkarainen on erotettu Vasemmistoliitosta. toliitossa kuulutaan puolueeseen kunnallisjärjestön kautta. Vasemmistoliiton Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Juha Pitkänen sanoo, että torstaina pidetään Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmän kokous asian tiimoilta, tässä kokouksessa keskustellaan, voiko Pikkarainen kuulua hyvinvointialueen valtuustoon jatkossa. Pikkarainen oli viime eduskuntavaaleissa neljättä kertaa ehdolla. Jo kahden toimintavuoden jälkeen Pöksyläinen totesi kuitenkin puolueessaan erinäisiä puutteita. Pikkarainen on niin ikään mukana Kiuruveden yrityskiinteistöt Oy:n yhtiöja vuosikokousedustajana, hän on Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän tarkastuslautakunnan varajäsen ja Ylä-Savon Jätehuolto Oyj:n varajäsen. UusiPohjois-Savon hyvinvointialueen valtuusto valitaan ensi vuoden huhtikuussa. Hän on seitsemättä kautta kaupunginvaltuutossa. 10 Keskiviikko 16. On tosin myös tapauksia, että puolueeseen kuulutaan piirijärjestön kautta, mutta silloin puolueella ei ole paikkakunnalla kunnallisjärjestöä. – Tämmöistä on politiikka, Pikkarainen kiteyttää. Rauno Pikkarainen on Pohjois-Savon pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu. Pikkarainen on erotettu puolueesta kunnallisjärjestön kokouksessa 4.10.2024. Karjalainen toteaa, ettei ole nähnyt vielä kenenkään nimeä edustamansa puolueen kuntavaalien ehdokaspapereissa. Sami Piippo ei kommentoi asiaa enempää. Pohjois-Savon hyvinvointialueen vaaleissa Pikkarainen sai 403 ääntä, joista Kiuruvedeltä 306 ääntä. Kokous torstaina Mikä on Rauno Pikkaraisen kohtalo Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuutettuna. – Toimintatavat ovat nykyisin semmoiset, että en tykkää riitelystä politiikassa, kannatan rakentavaa keskustelua. Asiaa on käyty kunnallisjärjestön kanssa läpi hyvässä hengessä. Itse olen tullut toimeen kaikkien puolueiden edustajien kanssa, huono käytös ei sovi politiikkaan, Ahponen sanoo, eikä pidä öykkäreistä ja änkyröistä. Ensi keväänä on myös kuntavaalit. Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustossa Vasemmistoliittoa edustavat Rauno Pikkaraisen lisäksi Kari Haring Pielavedeltä, Laura Meriluoto Kuopiosta, Juha Pitkänen Tuusniemeltä, Kirsti Puurunen Iisalmesta sekä Matti Semi Varkaudesta. – Voin sanoa, että olen kuullut samalla tavalla, puolueet asettavat ehdokkaita ja nyt eletään kuuminta aikaa ehdokkaiden hakemisessa, sanoo Karjalainen. Pöksyläinen ei ole liittynyt mihinkään toiseen puolueeseen, vaan on jatkanut uudessa valtuustoryhmässä Kiuruveden puoluesitoutumattomat. Rauno Pikkarainen toteaa myös muutamalla sanalla, että: ”Näin on tapahtunut”. Pikkarainen on kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja. Rauno Pikkarainen oli eduskuntavaaleissa ehdolla vuonna 2023. Syynä ovat Kiuruveden Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön puheenjohtaja Sami Piipon mukaan ”erilaiset näkemykset hyvistä toimintavoista”. Hän sai vaalissa 649 ääntä, joista Kiuruvedeltä 328. Ahponen toivoisi, että ihmiset äänestäisivät henkilöä, eikä niin puoluetta
– Päivän lopuksi saimme myös hevosajelutusta, kun pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme Peltolan maatilan yrittäjä Sanna Hukkanen tuli hevosensa Dasterin kanssa paikalle. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Hänen mukaansa pelastajat kutsutaan silloin tällöin auttamaan kiipeliin joutuneita koiria ja muita lemmikkejä, kotieläimiä ja villieläimiä. Hankintoja nuorille Himaharju sai saavutuksestaan palkinnoksi kunniakirjan ja lahjakortin, jolla nuoret toivoivat hankittavan erilaisia välineitä ulkopeleihin. 11 Keskiviikko 16. Äänestäjien perusteluissa Himaharjua kehuttiin erityisesti nuorten ja henkilökunnan hyvinvoinnin huomioimisesta. – Olen laskenut, että homma vie 2,5 päivää viikossa. Yrittäjiin kuuluva Kari Röntynen sanoo olevansa suuresti kiitollinen saadusta huomionosoituksesta. – Koneniitot on toteutettu jo aiemmin vuosittaisten kilpailutusten kautta, nyt ne otettiin mukaan kyseiseen kokonaisuuteen. HIMAHARJUN INSTAGRAM Kiuruvetinen lastenja nuortenkoti voitti TikTokissa järjestetyn äänestyksen. – Kiitos ensinnäkin Sossut-kanavalle ja myös Kiuruveden Urheilutarvikkeen väelle, kun he halusivat lisätä vielä oman osuutensa lahjakorttiin, Kari Röntynen sanoo. Pilottiin saatiin kaksi tarjousta, joista edullisempi valittiin. Pilotin kautta kerättävät kokemukset, huomiot ja arviot toimintamallin käyttökelpoisuudesta ovat tulevaisuudessa hyödynnettävissä. Koulunkäynti on iso ja tärkeä osa lasten ja nuorten elämää ja Himaharjun pihapiirissä toimiva Kiuruveden erityiskoulu onkin yksi niistä monista tekijöistä, jotka ovat edesauttaneet lapsia ja nuoria pääsemään tavoitteisiinsa. Päivä jäi meille kaikille mieluisaksi muistoksi. Paikalle hälytetyt pelastajat onnistuivat paikantamaan koiran liiterin alta sen uikutuksen perusteella, kertoo päivystävä palomestari Antti Korhonen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta. JHL:n pääluottamusmies Erkki Väisänen ei pidä Kiuruvesi-lehden haastattelussa (2.10.2024) reiluna töiden ulkoistamista. Ketään ei kuitenkaan irtisanota, vaan vähennys hoidetaan eläköitymisten kautta. Pelastajat kaivoivat liiterin alle onkalon, jota pitkin koira onKaupungin palvelujen ulkoistaminen nousi esiin, kun Kiuruveden kaupunki aloitti yhteistoimintaneuvottelut, joiden tarkoituksena on vähentää 30 henkilötyövuotta. – Hyvältä tuntuu ja nöyräksi tekee, etenkin kun tämä kunniamaininta tuli kaikille vapaasta äänestyksestä ja TikTok-Sossujen kertoman mukaan suuri osa äänestäjistä on ollut meidän entisiä ja nykyisiä nuoria. Osa siivouspalveluista eli osa laitoshuollon tehtävistä toteutetaan niin ikään ostopalveluin. Karoluodon mukaan tammikuussa 2024 pidetyn markkinavuoropuhelun perusteella alueuUseita töitä ulkoistettu teknisessä keskuksessa JAANA SELANDER Teknisessä palvelukeskuksessa hoidetaan monia töitä yrittäjien voimin, kun palveluja on ulkoistettu. rakan tehtäväsisältöjä ja kokonaisuutta laajennettiin. Se oli ryöminyt vanhan halkoliiterin alle, muttei ollut päässyt enää takaisin. Himaharju työllistää nykyisellään viitisenkymmentä henkilöä. Niin ikään erilaisia suunnitteluun ja kaavoitukseen liittyviä tehtäviä on ulkoistettu niiltä osin kuin se ei ole viranomaistyötä. Myös metsänhoitotyöt on ulkoistettu, samoin kuin koneja kuljetuspalveluita, mukaan lukien osa talvikunnossapidosta. – Pikkaisenhan tässä on flunssa-aalto meinannut meitäkin vaivata, mutta muutoin on mennyt mukavasti. – Tapauksella oli onnellinen loppu, Antti Korhonen toteaa. Ennen työn hoiti kaupungin työntekijä. lokakuuta 2024 Rauno Pikkarainen on erotettu puolueesta Pelastajat hälytettiin auttamaan liiterin alla uikuttavaa koiraa HANNA SOINI Kiuruvetinen koira päätyi tukalaan tilanteeseen viime torstaina. Suurin osa niistä oli myräkkään liittyviä vahingontorjuntatehtäviä, kuten kaatuneiden puiden siirtämistä teiltä tai sähkölinjoilta. – Yhden kauden mittaisella pilotilla on haluttu kokeilla vaihtoehtoisia tapoja tuottaa viherja muiden yleisten alueiden kunnossapitoa. Useita töitä ulkoistettu Teknisellä puolella on ulkoistettu monia muitakin töitä kuin viheralueen pilotti. Pelastuslaitoksen myräkkätehtävät painottuivat Pohjois-Savon eteläosaan sekä Kuopion alueelle.. Myös osa liikuntapalveluiden kentänhoitotehtävistä (erityiskalustoa vaativat tehtävät) ja koneiden ja kaluston huoltotehtävät hoidetaan ulkoistetusti. Jo yli 25 vuotta toiminut Himaharju juhlisti palkintoa heinäkuussa viettämällä yhdessä koko porukalla mukavan, aurinkoisen ja aktiivisen kesäpäivän. Muun muassa kiinteistöjen rakennus-, sähköja lvi-työt. Päivään kuului lentopalloa, polttopalloa ja piilohippaa nuorten toiveiden mukaisesti. Sopimuksen hinta on 50 772,60 euroa (alv %). AKU LAATIKAINEN Hän kertoo, että lahjakortilla hankittiin lentopallo ja -verkko sekä jalkaja koripalloja. Ei tällaisia äänestyksiä yksin voiteta, joten kiitokset siis Kiuruveden kaupungille ja lukuisille hyville yhteistyökumppaneillemme! nistui ryömimään itse pois liiterin alta. Väisänen nosti esiin esimerkiksi pilottihankkeen tekniseltä puolelta, pilotissa ruohonleikkuu hoidetaan yksityisesti, samoin kolmen ulkoalueen niitto sekä roskapönttöjen tyhjennys. Syksy on mennyt Röntysen mukaan nopeasti normaalin arjen pyörittämisessä. Tehtäväkokonaisuus käsittää Karoluodon listan mukaan roska-astioiden tyhjennyksiä, irtoroskien keräystä, nurmialueiden leikkausta ja viimeistelyä, puuston silmämääräistä kunnonarviontia, runkoja juurivesojen poistoa, leikkikenttien ylläpitotarkastuksia, turvahiekka-alueiden puhdistusta ja tasausta, hiekkalaatikkohiekkojen vaihtoa, avoviheralueiden ja kadunvarsien niittoa sekä kaikkien osatehtävien raportointia. Myräkkä ei aiheuttanut pelastuslaitokselle tehtäviä Kiuruvedelle, sillä Ylä-Savo säästyi pahimmalta myrskyltä. Himaharju voitti sosiaalisen median palvelussa TikTokissa Sossut-kanavalla järjestetyn valtakunnallisen äänestyksen viime keväänä. Varsinkin metsästyskoirilla on tapana jäädä jumiin onkaloihin tai vastaaviin kivenkoloihin. Viheralueilla pilotti Teknisen palvelukeskuksen tekninen johtaja Kimmo Karoluoto kertoo, että tekninen palvelukeskus valmisteli viheralueiden hoidon ja kunnossapidon pilottihanketta vuoden 2023 aikana. Hanke käynnistyi tänä keväänä ja kestää vuoden, kustannus on Väisäsen mukaan 52 000 euroa. Sossut-kanavan Maija Haapala (vas.) ja Camilla Jokela luovuttamassa palkintoja Himaharjun Kari ja Maria Röntyselle. Toisinaan eläimet saadaan pelastettua pienellä avituksella, niin kuin tälläkin kertaa kävi. Kokeilu on ollut osa teknisen palvelukeskuksen vuoden 2023 toiminnallisia tavoitteita, Karoluoto selittää. Palkinnot kävivät Himaharjulle antamassa heinäkuussa Sossut-kanavan ylläpitäjät, sosiaalityöntekijät Camilla Jokela ja Maija Haapala. JAANA SELANDER Himaharju on paras sijaishuoltopaikka Kiuruveden Luupuvedellä sijaitseva yksityinen lastenja nuortenkoti Himaharju on palkittu vuoden 2023 parhaana sijaishuoltopaikkana Suomessa. Tuolla 52 000 eurolla olisi työllistetty kolme kesätyöntekijää, Väisänen laskee. Sivukoulujen latuja luistelukenttien ylläpito hoidetaan myös muiden kuin kaupungin työntekijöiden voimin, samoin kuin moottorikelkkareittien ylläpito. Pelastuslaitoksella oli viime viikon keskiviikkona ja torstaina noin 70 tehtävää Pohjois-Savon alueella. Kouluakin on jo syyslukukauden ensimmäinen osio käyty ja oppilaat ovat nyt ansaitulla syyslomalla
Järjestäjinä olivat kirkko, pankki ja kunta. Vesannolla mietittiin ratkaisua palvelujen puutteeseen ja henkkarikysymykseen ja paikkakunnalle tuotiin valokuvaaja pop up -päivän muodossa pankin tiloihin ja järjestettiin yhteiskuljetus poliisilaitokselle. kampanjaan mukaan, Kemppainen sanoi. Vesannolla järjestettiin kaksi erillistä Henkkarit kaikille -kampanjapäivää loka-marraskuussa 2022. Tarve henkkareille oli Vesannolla, Tuusniemellä ja Tervossa oli niin suuri, että sitä ei oltu osattu edes ajatella. Henkkarit kaikille -kampanja sai digija viestintävirastolta digitekotunnustuksen. Kuvaus ja henkilökortti ovat maksullisia, bussikuljetus on maksuton. Kiuruvedellä henkilökortin vaatimaa valokuvaa varten järjestetään valokuvauspäivä tiistaina 12.11. Virallisen henkilökortin hankkiminen oli koettu vaivalloiseksi, monimutkaiseksi ja kalliiksi, koska passikuvien ja hakemusten lisäksi kustannuksia tulee matkoista toiselle paikkakunnalle. Tänä vuonna Henkkarit -kaikille kampanja järjestetään Kiuruveden lisäksi Kaavilla, Lapinlahdella, Pielavedellä ja Vieremällä. Kampanjakunnissa yhteiskuljetus poliisin lupapalveluihin on kerännyt yleensä bussillisen täyteen ihmisiä. Osa teki henkilöllisyystodistushakemuksen paikan päällä pankissa, kun digitukea oli saatavissa. Henkilökortti on tärkeä, sillä ilman sitä ei voi saada esimerkiksi pankkitunnuksia. Palvelut katoavat maalta Henkkarit kaikille -kampanjan projektipäällikkö Elina Huerta kehitttämisyhdistys Mansikasta sanoi, että digitaalisia palveluja pitäisi voida käyttää senkin takia, että maaseudulta katoavat julkiset palvelut ja palvelut ovat siirtyneet verkkoon. Kampanjalla varmistetaan vahvaa tunnistautumista edellyttävien digipalvelujen käyttäminen itsenäisesti tai tuetusti. Toivotaan, että tulee ryntäys TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, POLIISI Kuvassa digitukihenkilö Jouko Kastarinen, kehittämisyhdistys Mansikan projektipäällikkö Elina Huerta ja Kiuruveden kansalaisopiston rehtori Maija-Leena Kemppainen. lokakuuta 2024 Talous & politiikka Nyt voi hankkia henkkarit helposti, valokuvaus ja kyyti poliisille järjestetään Kiuruvedellä järjestetään Henkkarit kaikille -kampanja, jonka kautta on mahdollista saada henkilökortti. Myös Pohjois-Savon hyvinvointialueelle on tulossa Oma Savo -digitaalinen palvelu ensi vuoden aikana. – Kampanja onnistui Vesannolla, Tuusniemellä ja Tervossa hyvin. Kampanja toteutettiin samanmuotoisena Vesannon lisäksi Tuusniemen ja Tervon kunnissa. Kampanjaa tukee Pohjois-Savon hyvinvointialue. 12 Keskiviikko 16. Kampanjassa autetaan henkilökortin hankkimisessa ihmisiä, joilla henkilökorttia ei ole tai se pitäisi päivittää. Henkilökortti tai passi tarvitaan vahvaan tunnistautumiseen. Iso murros taustalla Kiuruveden kansalaisopiston rehtori Maija-Leena Kemppainen sanoi kampanjan suunnittelupalaverissa kirjaston tiloissa tiistaina, että henkilökortti, joka liittyy sähköisten palvelujen vahvaan tunnistautumiseen, on todelle tärkeä asia tänä päivänä, etteivät sähköiset palvelut jää portin taakse. Torstaina 21.11. Henkilöllisyys voidaan varmentaa poliisin myöntämällä henkilökortilla tai passilla. Taustalta löytyi se, että Vesannolla ei ole valokuvaamoa, lähin on Suonenjoella, minne on matkaa 55 kilometriä ja sivukyliltä vielä enemmän. – Muutama vuoden sisään on tapahtunut iso murros, jossa kaikki eivät ole pysyneet mukana. Bussimatkalla oli evästä ja avustavia henkilöitä mukana. Passikuvauspäivä oli Vesannon Osuuspankin tiloissa sekä yhteiskuljetus Suonenjoen poliisiasemalle henkilökortin tai passin hakemusten jättämistä ja tunnistautumista varten. Paikalla on Jouko Kastarinen avustamassa digipalvelun käytössä. Mukana oli kaikenikäisiä, nuorista työttömiin, työssäkäyvistä vammaisiin. Vesannolla ei ole myöskään poliisin lupapistettä, eikä ole juuri julkista liikennettä. Huerta sanoo, että valtio on linjannut, että sähköiset kanavat ovat ensisijainen palvelumuoto. Valokuvauspäivänä on Kassalan liiketilassa digiohjausta henkilökorttihakemuksen tekemistä varten. Tarve henkkareille oli näissä kunnissa niin suuri, että sitä ei oltu osattu edes ajatella. Kampanjan kautta pyritään tarjoamaan matalalla kynnyksellä henkilöllisyystodistus jokaiselle halukkaalle. Poliisin myöntämä henkilökortti. Henkkarit kaikille -kampanjassa on passikuvan ja henkilötodistuksen saanut jo 1 200 pohjoissavolaista 11 eri kampanjatilaisuudessa marraskuun 2022 ja tammikuun 2024 välisenä aikana. järjestetään yhteinen bussikuljetus Iisalmen poliisilaitokselle, lupapalveluihin, josta saa henkilökortin. Kehittämisyhdistys Mansikka koordinoi kampanjaa Pohjois-Savon alueella, yhdistys on saanut siihen rahoitusta Pohjois-Savon hyvinvointialueelta. Ilman vahvaa tunnistautumista ei voi käyttää digitaalisia palveluja, jotka lisääntyvät hurjaa vauhtia. Julkishallinnon organisaatioiden, esimerkiksi Kela, Vero, Kanta, TE-palvelut, sähköiset asiointipalvelut edellyttävät vahvaa tunnistamista, käyttäjän henkilöllisyyden varmistamista. Pilotti Vesannolla Henkkarit kaikille -kampanja sai alkunsa Vesannon kuntapilotissa vuoden 2022 lopulla. Elina Huerta projektipäällikkö kehittämisyhdistys Mansikka “. Ikäihmisten lisäksi henkilökorttia ovat hakeneet nuoret, työttömät, työssä käyvät ja vammaiset. Huertan mukaan Vesanto ei ole poikkeus, väestörakenne on sellainen, että yhä enemmän on ikääntyviä ja yksinasujia ja jos ei ole autoa tai kyytiä, on hanakala hommata henkkarit. ja torstaina 14.11. Henkkarit kaikille -kampanjassa ovat mukana Pohjois-Savon hyvinvointialue, Kiuruveden kaupunki, kehittämisyhdistys Mansikka sekä kampanjaa tukemassa ovat Kiuruveden eläkeläiset, Eläkeliiton Kiuruveden yhdistys, Kiuruveden seurakunta, Kiuruveden helluntaiseurakunta, Kiuruveden Varapäre, Päiväkeskus Viskaalintupa, Kiuruveden työttömät, Kiuruveden sydänyhdistys ja Kiuruveden Invalidit. Kunnan palveluneuvoja oli tehnyt havainnon, että osalta kuntalaisia puuttuu vahvaan tunnistautumiseen tarvittavia välineitä, kuten nettipankkitunnuksia. – Vesannolla mietittiin, mistä johtuu, että monella ei ole henkkareita. Kuvat otetaan Studio Kiurun Kuvassa Kassalassa. Henkkarit kaikille -kampanjan tavoitteena on parantaa digitaalisten palvelujen saatavuutta. Vaikka kampanja oli suunnattu ikäihmisille, yllätti järjestäjät se, että henkkareita oli hommaamassa koko ihmisten elinkaari, jopa vauva oli valokuvattavana passia varten. Nettipankkitunnuksia ei saa ellei ole henkilökorttia. Jos tipahtaa tästä kelkasta pois, jää paljosta paitsi ja on vaarassa syrjäytyä. Kun Henkkarit kaikille -kampanjaan osallistuneilta on kysytty, aikovatko he jatkossa käyttää digitaalisia, sähköisiä palveluja, vastaus on ollut kyllä ja jos itse ei osaa, niin omaisen tai muun läheisen tukemana. On arvioitu, että noin reilulla miljoonalla suomalaiselle ei ole henkilökorttia
Se ei kuitenkaan ole vielä onnistunut, sillä hevoseläinlääkäreistä on Suomessa pulaa. – Lisäksi teemme kengitysyhteistyötä Roni Simosen ja Jukka Kemiläisen kanssa. – Hingunniemen klinikkarakennuksen omistaa Ylä-Savon ammattiopisto, jolta Kiuruveden kaupunki on sen vuokrannut ja me olemme sitten kaupungin alivuokralaisina, Porthan selvittää. – Säännöllisesti tulee käytyä työkeikoilla Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Kajaanissa, mutta myös monilla muilla paikkakunnilla. Lähiaikojen hankintalistalla hänellä ovat vesijuoksumatto, liikkuva mahatähystin ja suurempi röntgenkasetti. Ongelmaan on Porthanin mukaan useitakin eri syitä. Toki teen sitä työtä itsekin, mutta kun klinikalle saisi lisää välineistöä kuten vesijuoksumaton, niin työtä riittäisi myös toiselle tekijälle.. Hevoseläinlääkärin ammattia pidetään raskaana ja vaarallisena, eikä se lyö niin hyvin leiville kuin pieneläinpuoli. Itse esimerkiksi asun tässä sen verran lähellä, että pystyn usein lyhyelläkin varoitusajalla reagoimaan. Hingunniemen laitekantaa HanHanna Porthan on koulutukseltaan paitsi eläinlääkäri, myös eläinfysioterapeutti. Porthanin apuna ovat klinikkaeläinhoitajat Annika Waris ja Jari Hyvärinen sekä vaihtuvia hoitajaharjoittelijoita. Lisääkin pieneläimiä on mahdollista ottaa, Porthan vinkkaa. Eläinlääkäri Hanna Porthan tekemässä hammashoitoa hevoselle. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN na Porthan pitää kohtalaisen hyvänä. – Hevospraktiikka ei houkuttele enää nuoria eläinlääkäreitä. Palkkaus on hevospuolella huonompaa ja laitehankinnat ovat kalliimpia. Pieneläimille teen esimerkiksi eutanasiaa, pentutarkastuksia ja tiineysultria, Porthan luettelee. lokakuuta 2024 Nyt voi hankkia henkkarit helposti, valokuvaus ja kyyti poliisille järjestetään Pohama hoitaa eläimiä satojen kilometrien säteeltä Eläinklinikan yhtenä valttikorttina ovat kotikäynnit. Vaikka Pohamalla ei ole varsinaista päivystystä, voivat asiakkaat soittaa silloin kun tarvetta on. – Pieneläinasiakkaita ei ollut entuudestaan, mutta heitäkin on tässä matkan varrella tullut, etenkin metsästyskoiria. Myös kotikäyntejä Pohamalla on klinikkatilat Hingunniemessä, missä on vastaanotto hevosille ja lisäksi samoissa tiloissa on pieneläinten röntgen. – Olemme avoinna sopimuksen mukaan. Täysin puhtaalta pöydältä olisi ollut vaikeampaa aloittaa. – Jos saisin vesijuoksumaton, voisin ottaa tänne töihin eläinfysioterapeutin. Muutoin pieneläimet hoidetaan Kiuruveden Kaartotiellä. Kouvolasta saakka täällä käy säännöllisesti eläinlääkäri, joka on erikoistunut hammassairauksiin. Työskentelyyn tarvitaan tarpeeksi leveä, lämmin ja valoisa talli. Tai on itse asiassa ihan maailmanlaajuisestikin. Avustamassa klinikkaeläinhoitaja Annika Waris. Se tarjoaa eläinlääkäripalveluita niin hevosille kuin pieneläimillekin. 13 Keskiviikko 16. Pohama erottuu monista muista klinikoista siinä, että aina ei eläinten ja niiden omistajien tarvitse lähteä Hingunniemeen, vaan Porthan vie palvelunsa eläinten luo. Tiimityötä Hingunniemessä asiakkaita käy pitkälti Kiuruvedeltä ja sen lähialueelta. Liikkuva klinikka on Pohjois-Suomessa harvinaisuus. Toimintasäde Kiuruvedeltä katsottuna on noin 250–300 kilometriä, Porthan arvioi. – Yksi helpottava tekijä on ollut se, että olin käynyt jo aiemmin Kiuruvedellä keikkatöissä toisen työnantajan nimissä, joten minulla oli jo valmista asiakaskuntaa jonkin verran etenkin hevospuolelta. – Kotikäynneillä pystyn ottamaan muun muassa röntgenkuvia, antamaan rokotuksia ja lääkkeitä sekä tekemään ultraäänitutkimuksia, hammashoitoja ja hengitystietähystyksiä. Yrityksen perustaja ja päävastuullinen eläinlääkäri Hanna Porthan kertoo, että alkutaival on sujunut mukavasti. – Olen yrittänyt saada tänne myös sisätautilääkäriä. Varsinkin talviaikaan lämpimien tilojen puute aiheuttaa rajoitteita, kun arvokkaat laitteet eivät kestä kovin kylmää ja kosteaa tallia. Myös mahatähystykset ovat lähiaikojen suunnitelmissa. AKU LAATIKAINEN Liikkuva klinikka säästää paljon eläinten omistajien aikaa ja he ovat valmiita maksamaan siitä, että eläinlääkäri tulee heidän luokseen, vaikka tällä tavoin eläimen hoitaminen tulee kalliimmaksi kuin perinteisellä klinikkakäynnillä. Niin sanottu liikkuva klinikka on harvinaisuus Pohjois-Suomessa, mihin Kiuruvesikin lähialueineen tässä tapauksessa luetaan. Kaikilla ihmisillä ei myöskään ole eläinten kuljettamiseen soveltuvaa kalustoa varsinkaan pidempien matkojen päähän, joten varsinkin heille liikkuva klinikka on erityisen hyödyllinen. – Toki jonkinlaisia rajauksia kotikäynneissä on. – Hevospuolella asiakasmäärät ovat tosin hieman laskeneet viime aikoina, sillä alalla on ollut nyt heikompi tilanne. Hyvä sana on kiirinyt puskaradiossa, mutta Porthanin mukaan asiakkaita on saatu paljon myös sosiaalisen median markkinoinnilla. Eläinklinikka Pohama on toiminut Kiuruvedellä noin puolentoista vuoden ajan
Toiminnan haasteena koetaan taloudelliset resurssit, sekä uusien sukupolvien löytäminen toimintaan mukaan. – Keskuksien ja yhdistyksen jatkolle on myös tärkeää, että ne säilyttävät itsenäisyytensä, toteaa Tikkanen. Pulkkilan pappilasta Niettussaaren rauhaan -musiikkinäytelmä esitetään torstaina 14.11. Avoin odotustila palvelukokonaisuuksineen muodostaa osan matkustajien ja paikkakuntalaisten arkielämää. MAARIT ÄYHYNMÄKI Kulttuuri. Vahvuutena on pitkäaikainen tiedonkeruu ja veteraanien kokemusten tallentaminen. Talkoilla, ilman avustuksia Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen toteaa, että viidentoista toimintavuotensa aikana Kiuruvedellä ja Lieksassa sijaitsevat Rukajärvi-keskukset ovat vakiinnuttaneet paikkansa talkoovoimin ja ilman avustuksia. mus. Liisa Vähäsarja. Kirjan muut tekijät ovat Pasi Kesseli ja Carl-Fredrik Geust, ja kirja on tehty yhteistyössä Muistin (Mikkelin sodan ja rauhan keskus) kanssa – Tutkijoiden tehtävä on sijoittaa sodan ajan tapahtumat kehyksiin, etsiä ja analysoida, pelkkä tapahtumien kuvaus ei ole tutkijan tehtävää, kiteyttää Visuri kirjallista työtään. Säveltäjien joukko on mittava: mukana on mm. Netistä löytyy kirjan nimellä myös videoluentojani, Visuri kertoo. – Kiuruveden Rukajärvi-keskus on todella merkittävä paikka ja Rukajärven suunnan historiayhdistys on maan parhaita toimivia yhdistyksiä, totesi paikkakunnalla lauantaina vieraillut tohtori Pekka Visuri. Hän on myös sovittanut ja harjoituttanut Kianto-laulajien esitykset. Tilaisuudessa pohdittiin myös Rukajärvi-keskuksien toiminnan jatkoa. Yhdistystämme on myös kritisoitu siitä, että olemme yrittäneet selvittää totuudenmukaisesti mitä tapahtui, mutta tämän syytöksen me kannamme miehekkäästi, Tikkanen totesi. Luennoitsijana vieraillut tohtori Pekka Visuri vastaanotti yhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkaselta talkoomitali. Lieksan rautatieasemalle avattu Rukajärvikeskus tuo mukanaan laajemminkin koko Itä-Suomen alueelle kaivattua yhteisöllisyyttä ja toimintaa. Tikkanen korostaa yhdistyksen perustajajäseniin kuuluneen majuri Perttulin toiminta-ajatuksen olleen, että myöskin tavallisia rivimiehiä tulee haastatella. Keskeisiä työkaluja tulevaisuudessa ovat digitaalisten alustojen käyttäminen ja tietokantojen laajentaminen. – Pitäisi vaatia aina lähdetieto mihin tieto perustuu, muuten se on mutua, Visuri vaatii. Kiuruvedellä Rukajärvi-keskuksen muutto uusiin tiloihin viivästyy tiloissa tapahtuneen vesivahingon takia. Tulevaisuuden koetaan olevan vankalla pohjalla mutta vaativan uusia innovaatioita. Visuri käy luennoimassa keskimäärin kaksi kertaa viikossa. – Hallussamme on maan laajin rintamaveteraanien haastatteluaineisto, Tikkanen kertoo. Kirjassa käydään läpi talvisodan, jatkosodan ja Lapin sodan taustoja, poliittisia päätöksiä ja taisteluiden kulkua. Näytelmän musiikki perustuu kahta laulua lukuun ottamatta Kiannon runoihin, kaksi Ikin tuotannon ulkopuolista tekstiä ovat Vexi Salmen ja Heikki Nurmion käsialaa. Kaikesta tästä kertoo Kiuruvedellä syntyneen opettaja-kirjailija Seppo Kämäräisen käsikirjoittama ja ohjaama musiikkinäytelmä. Samaa hän toivoisi aiheen ympärillä esille tuoduissa mielipiteissä ja kannanotoissa. Näytelmä kuvaa nimensä mukaisesti Kiannon elämää lapsuusvuosista elämän kohokohtien ja karikoiden kautta vanhuuteen ja lopulta viimeiseen matkaan Niettussaareen. Kansalliskirjailija Ilmari Kiannon kasvaminen korven keskellä, opiskelu Oulussa, liittyminen armeijaan väärälle uralle, kirjallisten töiden aloittaminen ja aran, ujon nuoren miehen hapuilu naismaailmassa… sekä tietysti taloushuolet ja Turjanlinnan kohtalo. Jean Sibeliuksen, Merikannon, Kaj Chydeniuksen, Risto Vähäsarjan ja Olli Alangon sävellyksiä. Visuri toteaa, että ilman johtajien taitoa, armeijan taistelukykyä ja kansan sitkeyttä ei sodista olisi selvitty. Samalla seminaari oli Rukajärven suunnan historiayhdistyksen 15-vuotisjuhlatapahtuma. Kianto-laulajia johtaa dir. – Sotahistorian dokumentointi ja arkistointi varmistaa, että myös tulevaisuudessa historiantutkimus jatkuu samalla korkealla tasolla, TikkaRukajärven suunnan historiayhdistyksen työ on kansallisesti merkittävä MAARIT ÄYHYNMÄKI Kiuruvedellä järjestettiin kenraali Ermei Kannisen muistoseminaari Rukajärvi-keskuksessa lauantaina. Hän toteaa, että sotahistoriasta kiinnostuneet henkilöt ovat aina tulleet mielellään kohtaamaan ja keskustelemaan, tämä ilmiö ei ole tullut esille viime vuosien myötä. – Moni on kertonut äänikirjan kuuntelun jälkeen hankkineensa vielä printtipainoksen, josta on helppo etsiä yksityiskohtia. – En yhtään vähättele kaunokirjallisuutta, mutta se on syytä eriyttää faktoihin perustuvasta kirjallisuudesta, Visuri toteaa ja lisää että teoksissa Tuntematon sotilas ja Volokolamskin valtatie on “erinomaista sodan olosuhteiden kuvausta ja kaikki mitä joukon johtajan tulee osata”. Upseeri, professori ja politiikan tutkija Visuri luennoi Kiuruvedellä lauantaina järjestetyssä kenraali Ermei Kannisen -muistoseminaarissa. Pulkkilan pappilasta Niettussaaren rauhaan on yleiskainuulainen esitys. Lauantainen esitelmä löytyy Rukajärven suunnan historiayhdistyksen omilta sivuilta. Visuri lisäsi myös, että Rukajärvi-keskukset ovat aivan omaa luokkaansa, niiden toiminnassa hyvä tutkimustietous yhdistyy kerronnallisuuteen ja havainnollisuuteen. lokakuuta 2024 Rukajärven suunnan historiayhdistyksen työ on kansallisesti merkittävää. Visurin luennon pohjana oli hänen viimeisin kirjansa, keväällä ilmestynyt Suomen sodat 1939–1945, selviytyminen maailmansodasta. Miksi ja miten Suomi joutui sotaan, hahmottuu Visurin luennolla osana imperiumien valtataisteluja, kun kulisseissa käydään kauppaa valtioiden välillä niiden omien intressien mukaan. nen toteaa. Juuri avautuneiden arkistojen myötä kirjassa on mukana uusinta tietoa sotahistorian saralta, myös ulkomaisista arkistoista, ja Visuri pohjaakin kirjansa tutkittuun faktaan. – Näitä kertomuksia sitten verrataan virallisiin sotapäiväkirjoihin. 14 Keskiviikko 16. Kaukametsässä Seppo Kämäräisen musiikkinäytelmä Kiannosta Kajaanissa Kajaanissa. – Kirja on suunnattu laajalle lukijakunnalle, etenkin opiskeljoille ja opettajille mutta oppikirja tämä ei ole, Visuri esittelee lähdeviitteineen viisisataasivuista, tiivistä tietopakettia. Kansainvälisesti vallitsee käsitys, että lähtölaukaus toiselle maailmansodalle oli Japanin hyökkäys Kiinaan vuonna 1937, ja Japaniin sota myös päättyi Yhdysvaltojen pudottamien ydinpommien myötä vuonna 1945
1 1 . Pidän monenlaisesta musiikista, mutta kuitenkin kotimainen musiikki on lähinnä sydäntäni. – Olen seurannut TangoMaestro-kilpailua muutaman vuoden ajan ja koen, että tangomusiikkia arvostetaan täällä enemmän kuin muualla. Kukkosen musiikkiura alkoi, kun hän liittyi vuonna 1986 mieskuoroon. Seuraavana vuonna hän voitti Kiuruveden Iskelmäviikkojen Seniorimestarikilpailun. 4 2 2 . 1 a s n a t n i m i o t a a tt i o l a o v a A t e s k u n n u t u l e v l a p o k k r e v ,t o r e m u n ili t , n ä ä ll e si t n e t a v u k t a j t e e t h u s s a k a is j n e i k k n a p n ä ä ti m ä d h e t e s ti v r a t i e n e d i a k k a is A .t ä v y li ä s ti t r o k u s k a m a y a s si u t u t a ll a n n u k ö li k n e h a ll u t u t e m m e l e v l a P .i s k o u v n e si m y t si d h k . Rakkaus konsertteihin on varmaankin peruja mieskuoroajoilta. Raimo Kukkonen asuu Kuopiossa. Kukkonen keikkailee harrastusmielessä yhdestä kahteen keikkaa kuukaudessa, tosin määrä vaihtelee suuresti. akustisen orkesterin säestämä, joka koostuu huippumuusikoista, Kukkonen kertoo TangoMaestron verkkosivuilla. Konsertissa yleisö on tullut oikeasti kuuntelemaan musiikkia ja artistia. 15 Keskiviikko 16. Vuonna 2018 Kukkonen osallistui ja voitti Laila ja Olavi -laulukilpailun. Minua viehättää se, että tangot finaalissa esitetään ns. Kilpailussa laulettavat tangot ovat pääasiassa tangojen kulta-ajalta (1940–1960-luvuilta). lut kuitenkin harrastus. Raimo Kukkonen on harrastanut monipuolisesti musiikkia. Tangot pyritään esittämään mahdollisimman alkuperäisessä muodossaan, perinteitä kunnioittaen. harrastelijalaulajana. Kilpailussa ja valmistautumisessa keskitytään lauluihin, laulamiseen, ja esittämiseen. Yhteishenki on hyvä ja kilpakumppaneita kannustetaan. Samoihin aikoihin hän liittyi Iisalmen teatteriin, jossa hän oli mukana Viulunsoittaja Katolla -produktiossa vuosina 1989– 1990. Ensiksi ihan rivilaulajana ja sitten pikkuhiljaa myös solistitehtävissä. Olen pitänyt itseäni aina ns. Kilpailuformaatti on erilainen, verrattuna muihin kilpailuihin. 1 1 . Kilpailijoita finaalissa säestää Matti Makkosen johtama kuusihenkinen akustinen TangoMaestro Orchestra. Toukokuussa järjestetystä semifinaalista finaaliin pääsi viisi naista ja viisi miestä. lokakuuta 2024 Kulttuuri O ä l Y P O a j o t n a s e V P O , u t u e S n a k a li N P S ä l Y P O is u u a j a s n a m i o v t ä v ä t si d h y o v a S . – Vuoden 1992 tienoilla tein ensimmäisiä tanssikeikkoja. Yksi erittäin rakas esiintymistilanne ovat konsertit, joita olen muutamia järjestänyt vuosien varrella. p o a t s e e tt i o s o s ö y m t ä d i e m t a ti o v a T ! n ii k k n a p n a a v u t si d u u t a a k k a is a t e d u u a j t e si y k y n a o l u t e v r e O n e si a m it o k i a t ) m v p ( u s k a m o k k r e v si ll a k i a p il a a m r o N :t o r e m u n s y ti r y 2 a j 1 n ä m h y R P m .) m p m ( u s k a m n il e h u p a k t a m n e n i a k u m n o t s a n n i h n ir o tt a a r e p o n il e h u p a k t a Valtakunnallinen TangoMaesto-kilpailu järjestetään Savonlinnan Kulttuurikellarissa 26.10. – Olin toki lauleskellut koko pienen ikäni, mutta silloin alkoivat julkiset esiintymiseni. Kilpailuvoittojen myötä Kukkonen on saanut levyttää muutamia lauluja vuosien varrella ja syksyllä 2023 hän pääsi levyttämään hänelle tehdyn laulun Viet hetkiin kauneimpiin. a s si u l e tt o v u e n o k k r e v a j e s ti m il e h u p , e m m a s si e r o tt n o K : n e a k l a . o v a s ä l y / . – Kaikkien näiden vuosien aikana, kun olen musiikkia harrastanut ja esiintynyt, en ole halunnut lokeroida itseäni mihinkään kategoriaan. KOTIALBUMI. . OPTIIKKA KELLOT KORUT Kiuruveden Näkökulma Tervetuloa katselemaan! Traction Produktions, Oxibis, Jooly, Imago, Dilem ym. Vuosina 1989–1991 Kukkonen opiskeli muutamia vuosia musiikkiopistossa Iisalmessa, Eeva-Riitta Rytkösen opissa, lähinnä laulua ja äänenmuodostusta. 1 t a j a o l o i k u a n e d i u l e v l a p a s s a I , 2 1 9 e k a j 2 1 9 a m is e v u r u i K , 2 1 9 e p a j 2 1 9 it e l e ti e K , 2 1 9 it i m l a si L , 2 1 9 e p i v r ä j a k n o S , 2 1 9 e k a j 2 1 9 a m is e v a l e i P , 2 1 9 e p a j 2 1 9 e k it h a l n i p a V 2 1 9 it ä m e r e i V , 2 1 9 e p a j 2 1 9 a m o t n a s e A a ll e s k u a r a v n a j a a n u l e tt o v u e n o k k r e v a j e s ti m il e h u p , n i a k k o v s a k t u l e v l a p a ji t n u t n a is V 5 1 u l e v l a p s a k a is a n e n il l a n n u k a tl a O 5 5 5 1 k r v / h 4 2 u l e v l a p u k l u S P Y 1 5 1 5 1 t u l e v l a p i k k n a p n a a k k a is a s y ti r P 3 3 3 3 s u t u u k a V a l o j h o T . Seinäjoen Tangomarkkinoiden seniorisarjassa hän sijoittui hopealle vuonna 2023. Näistä alkuopeista on kiittäminen silloista kuoronjohtajaamme Eino Liljaa. TangoMaestro-kilpailussa kilpaillaan kahdeksannen kerran. Mieskuoron riveissä Kukkonen lauleskeli noin kymmenen vuotta. Useampia orkestereita ja säestäjiä on mahtunut vuosiin, mutta aina musiikki on olRaimo Kukkonen TangoMaestro-finaaliin TOIMITUS Kiuruvetisjuurinen Raimo Kukkonen on valittu TangoMaestro 2024-laukukipailun finaaliin
TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, KOTIALBUMI Arja ja Kyösti Vatanen tutustuivat toisiinsa Arjan parhaan ystävän kautta. Vataset kertovat, että he ovat eri elämänkäänteissä aina valinneet toisensa, kun on tullut risteyskohta eteen, vaikka halua vaihtaa maisemaa olisi ollutkin. Myöhemmin Kyösti jatkoi kaupungin palveluksessa virkaholhoojana ja oli sen jälkeen valtiolla yleisenä edunvalvojana. Asiat on puitu, jos on ollut jotain hampaankolossa, Vataset sanovat ja jatkavat, että molemmilla on ollut myös omat harrastukset, Arjalla hevoset, Kyöstillä urheiluseuratoiminta. Vuonna 1994 Kyösti palasi Kiuruvedelle, kun hän tuli vetämään kaupungin haltuun joutunutta pesulaa. Kyösti on ollut eläkkeellä kolme vuotta. – Päätin kuopata omat haaveeni muualle lähtemisestä, Arja sanoo. Kihloihin mentiin Torniossa, sillä sieltä Arjan suku on kotoisin. Kyösti kantoi vastuuta muista lapsista ja toi leivän pöytään. Roosamari-tyttären kuolema vajaa 12 vuotta sitten tuotti valtavasti kipua, mutta tiivisti entisestään nelilapsista perhettä yhteen. Arja ja Kyösti ovat aina valinneet toisensa Arja ja Kyösti Vatanen ovat tehneet puolin ja toisin harkittuja valintoja, joissa kumppani on ollut aina etusijalla. Arjan tunne Kyöstistä oli vahva, hän ajatteli, että tässä on hänen miehensä. – On kasvettu yhteen, ollaan parhaita kavereita. Hän on lähtöisin Kiihtelysvaarasta. Kyösti ei Arjan isän, kunnanjohtaja Esko Raution, yhteiskunnallista asemaa sen kummemmin noteerannut, Kyöstille ”ihminen on ihminen”. Vanha kuva on kihlajaiskuva juhannukselta 1983. Samoin tietysti Kyöstin sukua ja muita häävieraita. päivänä 1982 Kyöstin järjestämissä kotibileissä. Alkuun Arja istui Kyöstin auton takapenkillä, ystävätär vänkärin penkillä, myöhemmin Arja siirtyi etupenkille, kun mukana ei enää ollut kolmatta pyörää. Vatasilla on neljä lasta: Outa-Annukka (syntynyt 1990), Vili (1993), Tommi (1997) ja Roosamari (20002012).Vataset sanovat, että lapsen kuoleman kanssa on tottunut elämään, mutta menetys nousee edelleen vaihtelevasti pintaan. Olemme saaneet sopivasti itsemääräämisoikeutta. Arjan pankkiura alkoi Yhdyspankista, pankin nimi vaihtui Meritaksi ja vielä Nordeaksi. Juhannuksena 1983 pari meni kihloihin Kivirannan leirintäalueella Torniossa. Kun Kyösti otti vastuun pesulasta vuonna 1987, Arja oli heti mukana ja tuli yhtiöön äänettömäksi yhtiömieheksi. Jatkot olivat Arjan vanhempien kotona, häämatkalle mentiin Vaasaan. Arja ja Kyösti olivat varanneet tavallisen hotellihuoneen kaupunginhotellista, minkä Kyöstin isosisko oli muuttanut sviitiksi. – Helsinkiin ei ole halua lähteä, mitä työ voisi vaatia. Vuonna 2011 Arja jäi syöpään sairastuneen Roosamarin omaishoitajaksi, minä aikana pankissa järjesteltiin toimintoja uudelleen. lokakuuta 2024 Kulttuuri Arja ja Kyösti Vatanen viihtyvät hyvin Kiuruveden kodissaan, eikä heillä ole aikeita muuttaa pois Kiuruvedeltä. Jos Arjalle juuret ovat tärkeät, Kyösti taas kokee olevansa enemmän kiertolainen, hänen perheensä ei ole asunut neljää vuotta pidempään missään hänen lapsuusja nuoruusvuosinaan. Arja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1982. Sitten tuli 1990-luvun lama, pesula myytiin. Häät olivat perinteiset. Tällä hetkellä Arja on työvoimasuunnittelun asiantuntijana OP ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunnassa. Arja kuvaa tilannetta niin, että kun lapsi sairastuu syöpään, perhe voi jopa hajota, sillä sairas lapsi vaatii kaiken huomion, arki ei ole normaalia. Arjan sukua oli paikalla paljon. 16 Keskiviikko 16. Hääjuhla ruokailuineen oli ravintola Hurtti-Ukossa. Arja ja Kyösti ovat olleet melkein koko yhdessäoloaikansa yhdessä. Suuri murhe tiivisti perhettä entisestään yhteen. Omia haaveita kuopattu Arja ja Kyösti ovat muokkautuneet toistensa työuriin. Vatasilla sovittiin työnjaosta, Arja jäi hoitamaan lasta ja suuntasi kaiken fokuksen sairaaseen lapseen. Arja kyseli töitä paikallisesta osuuspankista, hän haki Kiuruveden konttorin johtajan paikkaa ja hänet siihen valittiin. Arjalle juuret Torniossa vat tärkeät, Kyösti tuntee olevansa enemmän kiertolainen. Niin Arja pääsi yliopistoon lukemaan paikallistalouksien kehittämisen koulutusohjelmaan työn ohessa. Varsinaisesti seurustelu alkoi perjantaina toukokuun 13. Paikalla olivat Kyösti ja hänen kaverinsa ja Arja ja hänen ystävättärensä. Meillä on kiva koti, lapsetkin haluaa, että lapsuudenkoti on pysyvä kivijalka, Vataset sanovat. Kyösti oli tullut kopiksesta 1981 ja töihin isänsä pesulaan hoitamaan hallinnollisia asioita. Samalla Torniosta saatiin ostettua tutusta, paikallisesta liikkeestä sormukset. Arja halusi yhdistetyllä kesälomaja kihlajaismatkalla näyttää sukunsa paikkoja Kyöstille. Kyösti oli kylläkin huomannut ”Kunkun tytön” torilla jo aikaisemmin, kun oli istunut kaverinsa kanssa autoparkissa. Siitä illasta lähtien Arja ja Kyösti ovat olleet yhdessä, Arjan ystävätär löysi puolestaan kumppanin Kyöstin kaverista. Arja jatkaa, että juhlalliset juhlat ovat hänen sukunsa perinne olipa kyse häistä tai hautajaisista. Me emme ole mustasukkaisia, ei ole kontrollin tarvetta. Naimisiin pariskunta meni 27.7.1985 Kiuruveden kirkossa, kirkkoherra Matti Pesonen oli vihkipappi. Se oli upea yllätys, huone oli tilava kylpyammeineen ja koristeltu ruusun terälehdillä. Kyösti sanoo, että tänä päivänä hän ehkä tykkäisi toisenlaisista häistä, harmittaa, kun kaikkien vieraiden kanssa ei ennättänyt puhumaan. Nyt Arja pohtii, milloin jäisi eläkkeelle, ja Kyösti odottaa sitä hetkeä, mutta eläkeikä tuntuu karkaavan aina kauemmaksi. “ VUOTTA PITKÄSSÄ SUHTEESSA. Kyösti perusti pesulan Joensuuhun ja Arja jäi Kiuruvedelle ”jumiin” lasten kanssa. Arjan työpaikka oli siirtynyt Kuopioon, missä asti ei ollut realistista käydä töissä Kiuruvedeltä käsin. Kyöstin juuret ovat kylläkin Pohjois-Karjalassa Kiihtelysvaarassa, missä hän on syntynyt. Arja lähti opiskelemaan Alkio-opistoon Korpilahdelle, josta hän ”karkasi” joka viikonloppu Kyöstin luo, tai Kyösti ajeli Korpilahdelle. Ystävätär opiskeli kauppaopistossa samaan aikaan kuin Kyösti. 2000-luvun alkupuolella Arja haki yliopistoon, sillä koki, että maailma ympärillä muuttuu ja ne työt, jotka häntä kiinnostavat, vaativat korkeakouluopintoja
17 Keskiviikko 16. lokakuuta 2024 Kävijöiden kesken arvotaan talvirengassarja! Kävijöiden kesken arvotaan talvirengassarja!
lokakuuta 2024 Kulttuuri Susanna Kvick on asunut 11 vuotta Tihilä–Remeskylän välissä, sen tarkemmin hän ei halua kertoa osoitettaan. Turbiinin desibelit on samalla tasolla kuin rokkikonsertissa tai kuin jatkuva kova jääkaapin hurina. Hän muun muassa valokuvaa paljon luomumetsässään. – Maalla traktori, metsäkone ja moottorisaha ovat luonnollisia ääniä meille, tuulivoima kuulostaa matalta huminalta tai jyrinältä. Tavoite on karsia puita pikkuhiljaa. Kvick asui aluksi omakotitalossaan vuokralla ja osti sitten talon itselleen havaittuaan, että miljöö on hänelle sopiva, hiljainen ja rauhallinen. Tutkimusmatka on johtanut siihen, että Kvick ei ole löytänyt mitään myönteistä tuulivoimasta. Kun tieto tuli, olin järkyttynyt, shokissa, itkin monta viikkoa. OMA KOTI. Asuntojen arvot ovat mitä ovat tuulivoimapuistoalueella. Ostajia ei liene ruuhkaksi asti, ketä kiinnostaa asua ei minkään keskellä teollisuusalueella. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Susanna Kvick rakastaa koiria, vasemmalla Kukka ja oikealla Mella. Pyhännän ja Lapinsalon suunnalla on Myrsky Oy:n Pilpankankaan hanke ja Metsähallituksen ja Neova Oy:n Konnunsuon hanke, Pyhäjärven puolella taas on Infinenergis Finlandin ja ABO Wind Oy:n Hautakangas-Harvankankaan hanke, KiuKukat ovat Susannan kyyneleitä Toimittaja Susanna Kvickin koti on likimain metsän keskellä, luonnon rauhassa. Minua itkettää ihan puhuakin tästä. Haluan asua maalla ja syrjässä, vieläpä niin, että ketään ei näy missään, kun käyn kävelyllä. Susanna Kvick on päättänyt, ettei hän rupea tuuliturbiinien kanssa elämään, eikä halua kavereitaan, koiria ja kissaa, niillä kiusata. Tietysti Kvickin kodista kertyy nyt matkaa taajamaan kymmeniä kilometrejä ja joskus se rassaa, mutta kun pääsee kotiin ja rauhaan, matkantekeminen on ollut sen arvoista. – Varmaan on niin, että jos tuulivoimaa tulee, muutan pois, lähden rahani menettäneenä. – Ensitiedosta, että alueelle tulee tuulivoimaa, on nyt noin 3 vuotta. Kvickin talo lämpiää puulla, toistaiseksi hän on ostanut klapit muualta, mutta Kvickillä itsellään on metsää talonsa ympärillä noin 4 hehtaaria, jossa riittää harvennettavaa. Se tuottaa minussa luovaa tuotosta, Kvick muotoilee. Kvickin kodin tuulivoimaturbiinit tulevat ympäröimään kuin hevosenkenkä. Toivon toki, että saisin täällä asua, koska rakastan tätä paikkaa. Eläinten aistit ja kuulo kun ovat ihan eri tasoa kuin ihmisillä. Eikä kukaan auta meitä tähän tilanteeseen joutuneita. Minussa asuu erakko, olen introvertti. Osaan kehrätä rukilla ja ajaa traktorilla, vasara pysyy kädessä ja osaan lypsää lehmiä. Mutta tähän asti on tultu. – Tämä paikka on riittävän kaukana kaikesta, ei missään. Kvickin onneen tuovat mustan juonteen tuulivoimapuistohankkeet, jotka ympäröivät hänen kotiaan. Kvick on tykännyt koirista pienestä tytöstä lähtien. Katso kuvat Susanna Kvickin kodista verkkosivuiltamme. Haluan olla omissa oloissani. Metsässä on harvennusta Kvickin talossa on noin sata neliötä: on tupakeittiö, olohuone, makuhuone, ompeluhuone ja työhuone sekä tietysti sauna ja kaksi vessaa. Kvick selittää, että Pilpankankaan tuulivoimahanke on poistettu Pyhännän suunnalta Pohjois-Pohjamaan maakuntakaavasta, mutta alueelle on kuitenkin suunnitteilla 10 turbiinia, siihen kun ei tarvita yva-selvitystä. Metsäänsä Kvick on raivannut noin 500 metrin mittaisen polun, jota hän kiertää koiriensa ja kissansa kanssa. Miten myydä, kuka ostaa. Järkytys 3 vuotta sitten Susanna Kvickin elämää varjostaa kuitenkin pahasti neljän eri tuulivoimayhtiön tuulipuistosuunnitelmat hänen kotinsa ympärillä. Megatuuli) ja Valoremin Lapinsalon hanke. Kvick ei tiedä, mitä hän jatkossa tekee asuinpaikkansa kanssa. Kvickin talon ympärillä on koskematonta luontoa, nättiä ja hiljaista. Eikö se ole hassua, että juuri turbiinien melun takia tuulivoimaa tuodaan maalle, missä ihmiset haluavat elää hiljaisuudessa. Kun selvisi, että hänen kotinsa on pian tuulivoiman ympäröimä, käynnistyi tutkimusmatka tuulivoiman maailmaan. Ääni on Kvickin mielestä kauhea, sellainen mitä ei voi verrata mihinkään, ihan uusi ääni. 18 Keskiviikko 16. – Mummo on opettanut minulle kaiken. Aikaisemmin Kvick on asunut muun muassa Helsingissä, jossa häntä kiusasi melu, sillä hän on äänille herkistynyt, myös ihmisiä oli liikaa, joka ikkunassa. Kvickin suunnitelmissa on ollut tehdä töitä yhä enenevässä määrin kotona, hänellä on jo yhdessä huoSusanna Kvickin koti huokuaa lämpöä kauniine valoineen. Talo on rakennettu vuonna 1986. Mutta kaipa se on niin, että kaupunkiympäristössä on paljon ihmisiä, eivätkä he hyväksy turbiineja, meitä maalaisia on vähän. Kvickillä on perheenjäseninään kaksi collieta, Mella (6) ja Kukka (12) sekä Matias-kissa. Voisipa sanoa, että keskellä ei-mitään. Kun Susanna oli 2-vuotias, hänen äitinsä kuoli ja samalla hän sai koiran, johon kasvoi kiinni. Susanna Kvick on oppinut monet taidot pikkutyttönä mummoltaan, jolla oli sadan hehtaarin maatila Nurmijärvellä. – En halua sairastuttaa eläimiä. – En ymmärrä millään, miksi tuulivoimaa tuodaan luonnon ytimeen, miksi sitä ei viedä teollisuusalueelle, joka on jo rakennettu. En halua kuunnella jatkuvasti jääkaapin hurinaa. Se ääni menee ihmisen sisälle ja turbiinin juurella on sähköinen humina. Kvick on käynyt Piiparinmäessä kuuntelemassa kilometrin päässä, miltä tuulivoima kuulostaa. Lähin turbiini on noin kahden kilometrin päässä Kvickin talosta. Omakotitalon ylläpito siis onnistuu naisihmiseltä. Se oli hirveää. ruveden puolella on Enercense Oy:n (ent. – Kymmenen kilometrin säteellä kodistani olisi tulossa noin 200 tuuliturbiinia. Koirat ovat Kvickin perheenjäseniä. Aluksi Kvick suhtautui tuulivoimaan myönteisesti, että on ihan kiva, kun turbiineja on rannikolla. Koirat eivät kiusaa eivätkä ole inhottavia ja jos ne haukkuvat, tekevät sen suoraan, eivät selän takana. Entä miten mahtavat metsän eläimet siihen ääneen reagoida. Koirat ovat nyt parhaita ystäviä, joihin voi luottaa ja tukeutua
19 Keskiviikko 16. Olen itkenyt paljon elämäni menetyksiä, äitiäni ja siskoni kuolemaa tsunamissa, ja päättänyt, että jokainen kyynel muuttuu kukaksi. Susanna harrastaa huovuttamista, hän tykkää tehdä käsillään. lokakuuta 2024 Susanna Kvick rakastaa koiria, vasemmalla Kukka ja oikealla Mella. Maitolaituri toivottaa vieraan tervetulleeksi. Ilman lainarahaa en voi remontoida ulkorakennusta yrityskäyttöön. Olen tehnyt kukkia paljon ja vielä pitää tehdä paljon kukkia. – En ole kiinnostunut menosta ja melskeestä, olen kotihiiri, sisustaminen ja somistaminen ovat intohimoni. neessa studio, josta hän tekee radio-ohjelmia Salmiseen. Katso kuvat Susanna Kvickin kodista verkkosivuiltamme. Kukat ovat Susannalle tärkeitä. Hoitaakseen itseään hän on tehnyt kodistaan taideterapiakeskuksen. Kvick on suunnitelmiensa kaatumisesta harmissaan, sillä hän viihtyy kotonaan, joka on hänestä paras paikka maailmassa. Mitä enemmän talossa on väriä, se kertoo, että Susanna on ollut surullinen. Kun Kvick muutti taloonsa, hän oli sairas. Väreistä olen saanut voimaa ja toivoa. Matias-kissa on uusi perheenjäsen.. Piirrän, maalaan, kirjoitan ja sävellän kyyneleitä pois, Kvick sanoo. Tavarat ja verhot vaihtavat usein paikkaa. Kvickillä oli suunnitelma myös perustaa eläinhoitola ja taidekeskus, missä ihmiset voisivat taiteilla ja olla eläinten kanssa. Susanna on maalannut seinille iloisia kuvia. Rakkaus luontoon näkyy joka puolella, keittiön tuolinpäällisissä on lintuja. – Mitä vaikeampi olo minulla on ollut, sitä kirkkaampia värejä olen vedellyt seiniin. – Mutta en voi edistää sitä asiaa, kun en saa pankista lainaa, koska pankin mielestä tuulivoimahankesuunnitelmat ovat niin massiivisia
Vitsit ovat vähissä, pala kurkussa ja ihan meinaa itku tulla. u T12: Kehittyjä Miia Nousiainen, Aktiivisin harjoittelija Lily Räty, Tsemppari Emilia Siponen, Joukkuepelaaja Viivi Hyvärinen. Kausimaksut olisivat varmaan vieläkin laskennassa ilman Eijaa, tilaisuuden yhtenä juontajana toiminut Erkka Kattainen hauskuutti yleisöä. Arvostetuimman kiertopalkinnon eli Vuoden Pelimies -tittelin sai tällä kertaa Eija Savolainen, joka on ollut KiuPassa hyvin aktiivinen toimija: pelaajana, valmentajana, johtokunnassa ja niin edelleen. Kenties kuitenkin tulevaisuudessa se taas toteutuu, nykyisten junioreiden kasvaessa kohti aikuisuutta.. Historian ensimmäisenä pokaalin sai noutaa T12-joukkueen pelaaja Lily Räty, joka on tuttu myös yleisurheilukentiltä ja hiihtoladuilta. Lisäksi joukkueiden pelaaminen kehittyi kauden mittaan, vaikka voittojen oheen mahtui myös tasapelejä ja tappioita. Jos jossain KiuPalla on petrattavaa kohti tulevaisuutta, niin ainakin aikuispuolella. FAKTA KiuPan juniorit näyttivät illan mittaan, että lahjakkuutta löytyy muuhunkin kuin jalkapalloon. lokakuuta 2024 Urheilu Juhlavuoteen mahtui monta ilonaihetta Kiuruveden Palloilijat vietti perinteisiä kauden päättäjäisiään. Kiitos kuuluu pelaajien ohella vanhemmille, valmentajille, huoltajille, joukkueenjohtajille sekä sidosryhmille, kuten Kiuruveden kaupungille ja yrittäjille. – Hän on tehnyt todella vahvan sisääntulon etenkin johtokuntaan. – Tämä kaikki on monen tekijä summa. Yhtenä kohokohtana olivat kesällä pidetyt lämminhenkiset juhlallisuudet Kuorevirralla ja samalla nähdyt junioreiden pelit. u Muista juniorijoukkueista (Futisseikkailu, P7, T7, P9, T9, P10, P11 ja T11) palkittiin kaikki pelaajat. – Lisäksi tämän juhlavuoden aikana olen saanut usein kuulla Kiuruvedellä ja jopa kuntarajojen ulkopuolellakin, että miten tärkeää ja arvokasta työtä KiuPa tekee. – Lisäksi tänä vuonna on uudistettu vaatetusta: on tullut uutta hupparia, pipoa, kaulaliinaa ja niin edelleen. Vuotta 2024 voidaan KiuPassa muistella hyvillä mielin. u T13: Tsemppari Saana Jauhiainen, Taistelija Kerttu Pehkonen, Maalintekijä Anna Siponen, Motivoitunut harjoittelija Ella-Kaisa Knuutinen. Muun muassa miesten edustusjoukkuetta ei ole saatu muutamaan vuoteen kasaan. u Joukkue: T12. Sillä voidaan jatkossa muistaa pelaajaa, taustahenkilöä, joukkuetta tai jopa yksittäistä hienoa hetkeä tai tilannetta kauden ajalta. Heti aluksi seura halusi muistaa erikoispalkinnolla Vesa Vainiota, joka on tehnyt KiuPassa peräti kuuden vuosikymmenen yhtäjaksoisen ja katkeamattoman työn eri rooleissa, viimeisimmäksi junioripäällikkönä. Tosin yhtenä harmina oli se, ettei T9 päässyt tänä vuonna pelaamaan kovasti odottamiaan sarjapelejä, sillä sarjaa ei voitu käynnistää liian vähäisen joukkuemäärän vuoksi. AKU LAATIKAINEN KiuPan palkitut vuonna 2024 u Pelimies: Eija Savolainen. 20 Keskiviikko 16. u Sykähdyttävin: Lily Räty. u P13: Maalintekijä Otso Kiviranta, Taistelija Tiitus Kumpulainen, Tulokas Sampo Eskola, Tähtipuolustaja Joonatan Nuutinen. – On ilo seurata hänen otteitaan. u Erikoispalkinto: Vesa Vainio. Tästä kiitos kuuluu pelaajien ohella taustahenkilöille. Esimerkiksi P13-joukkue pelasi ilman tappioita ja P12 nousi Ykköseen. Ahkera harjoittelija ja monipuolinen liikkuja, jolta löytyy aina hymyä ja iloa, Kattainen sanoi. Vuoden joukkue oli T12, jota kehuttiin hyvästä yhteishengestä, tekemisen meiningistä ja nousujohteisesta kaudesta. – Ilman teitä kaikkia KiuPaa ei olisi. KiuPassa oli pelaajia paitsi Kiuruvedeltä, myös lähikunnista. Vainio oli hyvin otettu saamastaan palkinnosta. – Hän on kentän ulkopuolella energinen henkilö ja kentällä Aada menee päästä päähän ja tilanteisiin kuin tilanteisiin, Erkka Kattainen kertoi perusteluiksi. AKU LAATIKAINEN tospuheenvuorossaan. – Nyt on hankalaa puhua mitään. Lisäksi 12–13 -vuotiaista junioreista palkittiin valmentajien valitsemia parhaita pelaajia, jotka ilmenevät tämän jutun faktalaatikosta. Nuorimmista junioreista palkittiin kaikki pelaajat. Lily ei ole isokokoisin, mutta hän on hyvin sisukas. Monia palkintoja Tuttuun tapaan kauden päätöstilaisuudessa jaettiin lukuisia palkintoja. Toki kyllä johtokuntakin on toiminut hyvin ja siitä kiitos heille: kun töitä jaetaan tasaisesti ja jokainen tekee oman osuutensa kunnolla, on helppo olla puheenjohtajana. Pelillisesti ja tuloksellisesti kausi oli onnistunut. Hyvä määrä junioreita Vesa Vainion jalanjäljissä junioripäällikön tehtäviä opetteleva Erkka Kattainen ihasteli KiuPan suurta lasten ja nuorten määrää, joka monessa joukkueessa lisääntyi tämän vuoden aikana. – On hienoa huomata, kuinka seuralla on pohjaa tulevaisuuteen. Sen myötä onkin näkynyt ilahduttavan paljon KiuPan sinistä katukuvassa, vähän kuin Vieremällä Ponssen keltamustaa, ihasteli KiuPan puheenjohtaja Tomi Rönkkö. Energisin-palkinnon sai Aada Rytkönen, joka pelasi kauden mittaan useammassakin eri juniorijoukkueessa. Ei johtokunta pystyisi yksin palloa pyörittämään. – Hänellä on normaalia suurempi KiuPa-sydän, Rönkkö kehui. Ennen perinteistä pillimehuja munkkitarjoilua kuultiin Esko Huttusen johtaman KiuPa-orkesterin esitys ”KiuPa-sydän”. Kiuruvedellä on jalkapallokulttuuria, Rönkkö ylisti. u P12: Kehittyjä Sampo Hyvärinen, Joukkuepelaaja Jyri Juvonen, Tsemppari Juhani Tikka, Esimerkki Iivo Lämsä. Niin äärettömän tärkeä tämä seura on ollut minulle ja iso osa elämää, emeritusjunnupäällikkö sanoi kiiT12 oli KiuPan Vuoden joukkue. 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi alettiin jakamaan myös täysin uutta Sykähdyttävin-kiertopalkintoa. u Energisin: Aada Rytkönen. Kulttuuritalon Kiurusali täyttyi viime tiistai-iltana KiuPan pelaajista ja taustahenkilöistä, kun seura vietti 60-vuotisjuhlakautensa päättäjäisiä
– Vesi ei ollut kylmää, vaan hirvittävän kylmää, Rytkönen naurahtaa astuessaan järvestä pukukopin lämpöön. Siinä hän oli päivän kolmanneksi nopein. Samalla kannattaa kietoutua pyyhkeeseen, kylpytakkiin tai muuhun vaatteeseen. Enköhän minä talviuintia kokeile vielä uudelleenkin. Veteen ei pidä hypätä. Nykyään eläkkeellä olevan Ruotsalaisen mukaan parasta talviuinnissa on kehon ja mielen virkistyminen. – Olin aikoinaan Taitokeskuksella töissä ohjaajana ja siellä kävi mummoja, jotka olivat innokkaita talviuimareita. – Olin ollut vähän väliä flunssainen, mutta talviuinnin ansiosta aloin voida paremmin ja tykkäsin lajista muutenkin. Alku oli se haastavin osuus, mutta tämä jälkikäteen tuleva fiilis on oikeinkin mukava. 21 Keskiviikko 16. Monia hyötyjä Talviuinnilla sanotaan olevan monia muitakin hyötyjä. Talviuinti voi esimerkiksi pahentaa monen kylmäherkän sairauden oireita. Talviuinti myös vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja vahvistaa verenkiertoa sekä laskee perusverenpainetta, etenkin säännöllisesti harrastettuna. Koodin saa itselleen olemalla Kiuruveden Ladun jäsen ja maksamalla 32 euron käyttömaksun. Kiuruveden Kiekko-81:n miesten edustusjoukkue pelasi viime lauantaina kauden ensimmäisen kotiottelunsa jääkiekon kolmannessa divisioonassa Savo-Karjalan lohkossa, kun vastaan luisteli Rantasalmen Urheilijat. Lisäksi se tehostaa lihasten palautumista ja helpottaa lihasten ja nivelten tulehduksia. Siitä alkoi ikään kuin täysin uusi päivä. Konkareitakin löytyy Kiuruveden Ladun järjestämissä kauden avajaisissa oli paikalla Jarmo Salo oli yksi Kiurujärveen pulahtaneista talviuintikauden avajaisissa. Talviuinnin myötä elimistö myös polttaa tehokkaammin rasvoja. Jokunen kylmä vesipisarakin putoilee taivaalta ja kevyt tuuli lisää kylmän tuntua entisestään. Kiuru DC:n kakkosjoukkueen kausi on alkanut nihkeämmin, sillä tuloksena on ollut neljä tappiota yhtä monesta ottelusta. LuoWon joukkueiden keskinäisessä pelissä Delfiinit voitti Dominot erin 2–1. Tälle talvelle on muun muassa hankittu uusi pumppu, jonka pitäisi pitää avanto aiempaa paremmin avoimena. LuoWo/Dominot voitti niin ikään KallSin 2–0, mutta hävisi ViLe-92:lle 0–2. Seuraava turnaus D-tytöillä on Sonkajärvellä 3.11. Veteen kannattaa mennä rauhallisesti ja samalla muistaa rauhallinen hengitys ja välttää pään panemista vedenpinnan alapuolelle. – Talviuinti kannattaa aloittaa lyhyillä pulahduksilla ja uintiaikaa voi sitten pidentää omien tuntemusten mukaan, Silja Ruotsalainen ja Jarmo Salo neuvovat. KK:n seuraava peli on tulevana sunnuntaina. – Olen nyt ensimmäistä kertaa talviuimassa. Talvella olen käyttänyt uimahallia, Rytkönen sanoo. Ottelu oli myös siistimpi kuin KK:n sarja-avaus Polvijärvellä, sillä jäähyjä vihellettiin huomattavasti vähemmän. Harmillisesti RU vastasi kuitenkin maalinteosta alivoimalla ja niinpä erätauolle mentiin lukemissa 1–3. Aiemmin olen uinut luonnonvesissä ainoastaan kesäaikaan. Seuraava kotipeli on lauantaina 26.10., jolloin Aamulypsy Areenalla vastassa on Kontiolahden Kajastus. Talviuintia suositellaan esimerkiksi reumasta ja astmasta kärsiville, sillä uiminen lievittää niiden oireita. – Lisäksi pukukopin ja järven välillä kävellessä kannattaa olla varovainen, sillä syksyllä ja talvella voi helposti liukastua, Kiuruveden Ladun aktiivit neuvovat, ja kehottavat muutenkin kysymään heiltä vinkkejä, jos vähänkin jokin asia askarruttaa. lokakuuta 2024 Kylmään veteen huuhtouvat monet murheet Ilman lämpötila on +5 ja veden +6. Dartsin kolmosdivari on alkanut Kiuruvedeltä osallistuu tällä kaudella kaksi joukkuetta miesten dartsin kolmanteen divisioonaan. Maksuilla katetaan uintipaikan ylläpitokulut. Kiuruveden talviuintipaikka Koskenranta sijaitsee Kuorevirrankadun päässä. Ilman ainuttakaan harjoituspeliä kauteen lähteneen KK:n käynnistysvaikeudet saivat jatkoa, kun RU kävi hakemassa täydet pisteet Aamulypsy Areenalta maalein 2–7. Jaksoin tehdä illallakin vaikka mitä, kun oli niin hyvä olo. Kun uinti on tehty, tulee muistaa lämmitellä maltilla ja juoda lämmintä juotavaa. Kotijoukkueen Ville Tiirikainen toi ajassa 53.20 isännät ylivoimalla Perttu Pietikäisen ja Oskari Kärkkäisen esityöstä 2–6:een, mutta lopullisen sinetin iski RU:n Aleksi Rask joitakin minuutteja myöhemmin ja pelin lopputulokseksi kirjattiin siis 2–7. Tuolloin joukkue matkustaa Lieksaan Hurttien vieraaksi. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Koskenrannassa vietettiin talviuintikauden avajaisia. LuoWon D-tytöillä oli kotiturnaus Kiuruveden liikuntahallilla päästiin pitkästä aikaa lentopallopelien makuun, kun Luomu-Wolleyn D-tytöt pelasivat viime lauantaina kauden ensimmäisen turnauksensa itäisen alueen aluesarjassa. Lohkon kärjessä on Pieksämäen Tikkaklubin ykkösjoukkue, joka on voittanut kaikki ottelunsa.. – Mutta itse asiassa minulla on hyvä olo nyt. Saunasta tultaessa on puolestaan muistettava antaa kehon viilentyä. Maalivahtien torjuntojen valossa ottelu oli tasainen, sillä KK:n Ville Tiirikaiselle merkattiin 44 torjuntaa ja RU:n Lassi Sepälle 40. Sen on katsottu parantavan unenlaatua, vastustuskykyä ja stressinsietoa. Pian tämän jälkeen KK:lle tarjoutui oiva tilaisuus tasoitukseen, kun se sai uudelleen ylivoiman. Toki on aina hyvä muistaa sekin, että talviuinnin hyvien terveysvaikutuksien ilmeneminen on yksilöllistä ja riippuvainen monesta tekijästä. Kiuru DC:n ykkösja kakkosjoukkueet ovat mukana lohkossa, missä on yhteensä kahdeksan joukkuetta Savon ja Keski-Suomen alueelta. Viime vuosina Kiuruvedellä on ollut noin 60–70 talviuimaria. Toinen kiuruvetinen menestyjä oli Pasi Kämäräinen yli 2250-kuutioisten autojen luokassa. Tarvittaessa voi kysyä lääkärin mielipidettä, että sopisiko talviuinti juuri itselle. Kolmannessa erässä ei päästy näkemään KK:n kirivaihdetta, kun heti alkuun RU teki kolme maalia noin kolmeen minuuttiin ja peli oli yhtäkkiä jo 1–6. Alkuun voisin ehkä käydä muutaman kerran viikossa ja katsoa sitten, että innostunko tästä ihan tosissaan, mies aprikoi. Paikalla on laituri ja uimaportaat sekä lämmin pukukoppi, jonne pääsee ovikoodilla. Kämäräinen ajoi siinä toiseksi BMW:llä. Ensikertalaisena Rytkönen käy vain pikaisesti kastautumassa, joskin eivät karskeimmat konkaritkaan vietä vedessä kuin korkeintaan 30– 60 sekuntia kerrallaan. Salo innostui talviuinnista puolisonsa kannustamana, Ruotsalainen lähdettyään tuttaviensa mukaan. Jarmo Salo sanoi harrastaneensa lajia 3–4 vuotta, Silja Ruotsalainen yli 20. Autourheilijoille palkintosijoja Kiuruvetinen Ford-kuljettaja Harri Mielityinen ajoi Viri alle 2250-kuutioisten autojen luokkavoittoon Lievestuoreella järjestetyssä rallisprintissä. – Etenkin silloin kun olin vielä työelämässä, oli töiden jälkeen mahtavaa käydä uimassa. Tosin ei vastustajakaan voinut pelaajien runsaudella hurrata, sillä RU:lla oli matkassa kaksi maalivahtia ja 14 kenttäpelaajaa. Kuinka päästä alkuun. Hyvä on olla myös kaveri mukana, sillä yksin uimisessa on turvallisuusriskejä. KK oli edellisviikkoisen, Polvijärvellä pelatun sarja-avauksen tapaan pelissä mukana kahden ensimmäisen erän ajan, mutta sitten vastustaja meni menojaan. Avauserässä nähtiin yksi maali, kun ajassa 1.41 Elmeri Luukkanen vei vieraat 0–1 johtoon. Talviuintia harrastaa satojatuhansia suomalaisia ja lajissa pidetään SM-, EMja MM-kisojakin. Serkkuni sai houkuteltua mukaan tähän kauden avajaistapahtumaan. Kerran sitten kysyin, että voisinko lähteä heidän mukaansa kokeilemaan ja sillä tiellä tässä ollaan edelleen, Ruotsalainen kertoo. Pasi Kämäräinen osallistui Lievestuoreella myös senioreiden luokkaan. Toinen kiuruvetinen BMW-kuljettaja Risto Kuonanoja oli puolestaan luokan kuudes. Toinen maali tuli hieman ennen kakkoserän puoltaväliä, kunnes ajassa 36.25 KK:n Tuukka Tikkanen kavensi ylivoimalla 1–2:een PertKK-81 hävisi kotiavauksensa tu Pietikäisen ja Niko Nuutisen syötöistä. KK:n kokoonpano ei ollut järin leveä, sillä joukkueella oli käytettävissään kaksi maalivahtia ja vain 12 kenttäpelaajaa. – Ja tietysti kylmänsietokin tässä harrastuksessa kehittyy, naurahtavat Kiuruveden talviuimarit. – Kokeilemalla sen oppii, että millainen uintiaika on itselle sopivin ja millaisissa lämpötiloissa ja mihin aikaan päivästä. myös kokeneempia talviuimareita. Kun jokainen joukkue on pelannut neljä ottelua, on Kiuru DC:n ykkösjoukkue lohkossa viidentenä kahdella voitolla ja kahdella tappiolla. Tästä huolimatta kiuruvetinen Heikki Rytkönen uskaltautuu rohkeasti Kiurujärveen kokeilemaan talviuintia. Riskiryhmään kuuluvat sydänja verisuonisairaat, hengityselinsairaat, muut kroonisesti sairaat sekä ikäihmiset. Ennen uimista on myös hyvä lämmitellä kevyen liikunnan avulla. LuoWo/Delfiinit voitti sonkajärveläisen Kalliosuon Sisun erin 2–0 ja hävisi Vieremän Lentopallo-92:lle 0–2. Harrastuksen aloittaminen ei vaadi suuria välinehankintoja, sillä uimarilla tulee olla uima-asu ja päähine sekä tarvittaessa neopreenitossut ja -hansikkaat
– Kiuruvedellä on paljon etenkin torakkaharrastajia. Näyttelyssä käynnin jälkeen osa perheistä haluaa hankkia oman torakan tai käärmeen, Timo Rissanen kertoi noukkiessaan terraariossa vipeltävän pulskan torakan käteensä. Matelijanäyttelystä nauttivat myös sisarukset Edwin ja Eemi sekä vanhemmat Johanna ja Jouko Kärkkäinen. – Iguaanimme on oikeastaan kuin kissa, sillä se tulee sänkyynkin nukkumaan ja kerjäämään rapsutuksia, mutta tarvitsee myös omaa aikaa, Noora Rissanen sanoo. Eläinten käsittely vaatii Tapperin mukaan kärsivällisyyttä ja oikeaa tekniikkaa. Ne olivat näyttelyssä kirjaimellisesti kuin kotonaan, sillä ne oli tuotu paikalle omissa terraarioissaan. Lempeä ja rauhallinen kuningaspyton Aada köllötteli Saku (vas.) ja Samu Saastamoisen sekä Marianne Väisäsen silitettävänä. Kämmenellä vipeltävän torakan jalat tuntuivat kuin pieniltä, pehmeiltä kissantassuilta. Esillä oli myös hämähäkkejä, liskoja, kilpikonnia, sammakoita ja kotiloita. 1-2 riviä. HANNA SOINI HANNA SOINI Viikosta viikkoon. Monelle perheelle matelijanäyttely on jokavuotinen perinne. lokakuuta 2024 Käärmeet ja torakat kiinnostivat lapsia Matelijanäyttelyssä käynti on monelle lapsiperheelle jokavuotinen perinne. Kiuruvedellä järjestetään tähän aikaan vuodesta aika vähän mitään, niin on mukava käydä joka vuosi täällä matelijanäyttelyssä, kertoi Marianne Väisänen pidellessään Aada-pytonia käsissään lastensa silitettävänä. – Pojat Saku ja Samu tykkäävät hirveästi käärmeistä. Se viihtyy puun oksalla. Jalkoja vain on useampi pari kuin kissalla. Torakoita ja käärmeitä pääsi hellimään Kiuruveden Puistonkulmalla maanantaina ja tiistaina järjestetyssä matelijanäyttelyssä. Habenit perfentia eti cre, senate anum intiaci tui iam aure, quamplici se fat es orum int. Sali täyttyi etenkin lapsiperheistä heti näyttelyn avauduttua. Lapset oikein innostuvat niistä. Heidän mukaansa matelijat ovat nykyään yhä suositumpia lemmikkejä, sillä ne sopivat usein myös eläinallergikoille. Eljami Kärkkäinen (oik.) uskalsi tehdä tuttavuutta valtavan torakan kanssa. Ne ovat helpompia kuin koira, mutta niitä pitää osata käsitellä oikein, Rissaset kertovat. Hänestä torakoiden ja käärmeiden näkeminen oli kivaa. Näyttelyssä oli parikymmentä käärmettä aina yli parimetrisestä tiikeripytonista piskuiseen neljän kuukauden ikäiseen siankärsäkäärmeeseen, joka piilotteli kerällä puunpalan alla. Faus; nicaver fecit. – Eläimet ovat meillä kotona ihan lemmikkeinä. 22 Keskiviikko 16. Rissaset kertoivat olevansa iloisia siitä, että voivat matelijanäyttelyn avulla hälventää käärmeisiin liittyviä ennakkoluuloja. Matelijanäyttelyn yrittäjät Timo ja Noora Rissanen ovat käyneet Kiuruvedellä eläimineen yli kymmenen kertaa, lähes joka vuosi. Rissasen mukaan mattopyton on Suomessa melko harvinainen lemmikkikäärme. Moni kiuruvetinen lapsi on tutustunut Emppuun aiempina vuosina. Valokeilassa olivat matelijat. Mattopyton lekotteli lämpimän lampun alla. Elsa Tapper esitteli Emppu-nimistä parta-agamaa
Onnistuminen riippuu siitä, onko hevosmiehiä. Kilpailussa oli mukana 77 metsämiestä. Toinen ongelma on, kuka korjaa puuta metsistä. Sahatukin hinta sinänsä ei ole vielä kovin huono – mäntysahapuun tavoitehin50vuotta sitten Metsätaitokilpailussa oli mukana 77 metsämiestä Hyvin harvat elävät tänään – useimmat valmistautuvat elämään huomenna. Erkki Kuusela “. Muuten käy pian niin, ettei metsänomistajalla ole muuta kuin sienestysoikeus metsässään, totesi Kiuruveden Metsänhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Hyvärinen avatessaan yhdistyksen järjestämän metsätaitokilpailun perjantaina Honkarannan maastossa. kello 14–16. Hän luennoi Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa maanantaina 21.10. Tätä mahdollisuutta tutkitaan. Ammattimiehet: 1) Raimo Huovinen 168, 2) Aimo Hyvärinen 161, 3) Esa Rytkönen 156, 4) Erkki Oinas 153, 5) Esa Lappalainen 150, 6) Valde Koski 148, 7) Niilo Remes 148, 8) Kalevi Kärki 147, 9) Heikki Ståhle 144, 10) Kauko Huttunen 143 ja 11) Tapio Heikkinen 143. Vientipuolella ei sahatavaran laivauksessa ole päästy vielä alkuunkaan. Metsänomistajat ja yhdistykset ovat siis osanneet hoitaa yhdessä aika hyvin tämän markkinapuolen. Luennolla kuullaan tosielämän tarina suurista elämänmuutoksista. Aivoterveydestä voi kuitenkin pitää parempaa huolta, kun kuormittavat tekijät tunnistetaan ja ihmiset ymmärtävät paremmin tarpeitaan. Ilmén puhuu avoimesti elämänsä haasteista ja siitä, kuinka hän on kääntänyt vaikeudet voitoksi. (Kiuruvesi-lehti 16.10.1974) – Vetäistäänkö pinoon. Alfred Kämäräinen pesi kaikki metsätaidossa ja sai palkinnoksi moottorisahan. Minkälainen tie johdatti Immun omaelämäkertakirjallisuuden pariin ja myyntimenestyksen kirjoittamiseen. Meidän on pidettävä metsänhoito omissa käsissämme. – Tämä on melkoinen ongelma. OTA YHTEYTTÄ: 040 XXX XXX – Metsänomistaja halutaan syrjäyttää kokonaan metsäteollisuudessa. Uimarannan komea koivu kuitenkin säästyi. Tästä esimerkkeinä ovat lisääntyneet sairauspoissaolot muun muassa työuupumuksen, masennuksen ja ahdistuneisuushäiriöiden vuoksi. Leimaus suoritettiin Teeriperän ja arviointitehtävät Honkarannan leirintäalueen maastossa. Alle 60 markan ei kauppoja enää tarvitse tehdä. gien vaaroista, huumausaineista ja siitä, mistä kaikesta aikuisten olisi hyvä olla tietoinen. kello 19–20. Jotta markkinat eivät menisi pilalle ylitarjonnan vuoksi, on sahatukkeja tarjottava nyt mahdollisimman niukasti. Luennolle on vapaa pääsy. Illan mahdollistavat Talent, Lions Clubit, Lastenja nuortenkoti Himaharju, Turpaanvetotalkoot ja Hotelli Peltohovi sekä Kiuruveden kaupunki. 23 Keskiviikko 16. MENOVINKIT Mika ”Immu” Ilmén on entinen rikoksesta tuomittu moottoripyöräkerholainen ja vapaaottelija sekä nykyinen kirjailija ja somevaikuttaja. Näin ollen myös meillä kotimaassa ovat sahatavaravarastot kasvaneet. Vastalääkkeeksi meidän on osoitettava, että metsänomistaja on juuri se, joka metsässä tarvitaan. – Isä ilahtuu varmasti, sillä hän on ollut vuosikausia jo ihan kalju. – Metsätraktori on liian iso ja raskas kone harvennushakkuisiin, todettiin keskusteluissa. Mikä sai Immun aikanaan pukemaan liivit päälle. Kuitupuun hintakin alkaa nyt jo olla kunnossa. Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa järjestetään aivoterveys-yleisöluento keskiviikkona 23.10. Kononow puhuu siitä, kuinka työelämän kuormitukset ovat siirtyneet tukija liikuntaelimistä aivoihin. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. MTK:n Metsävaltuuskunta on asettanut kuusikuitupuun hintatavoitteeksi 62–72 markkaa, mäntykuitupuun 60–70 markkaa ja lehtipuun 55–65 markkaa kiintokuutiolta. Metsänomistajien sarjan ja samalla pääpalkintona olleen moottorisahan voitti Alfred Kämäräinen Lampelanperältä (173 pist.). Mikä sai hänet muuttamaan suuntaa. Hevosjalostusliitto tutkii parhaillaan, mitä mahdollisuuksia on hevosen palauttamiseksi takaisin metsätöihin. Englannissa varastot riittävät nyt ainakin puoleksi vuodeksi. Ja tämä olisi paikattava myymällä kuitupuuta. lokakuuta 2024 HALUATKO ILMOITUKSEN TÄLTÄ SIVULTA. Hän puhuu kaunistelematta jenRIKOLLISPOMOSTA KIRJAILIJAKSI -LUENTO 21.10. ta on 115–130 markkaa, kuusisahapuun 100–120 markkaa ja vanerikoivun 125–150 markkaa kiintokuutiolta. – Kulutus on heikkoa niissä maisemissa, jonne me sahatavaraa viemme. Tuloksia, metsänomistajat: 1) Alfred Kämäräinen 173 pistettä, 2) Juho Remes 168, 3) Kalevi Knuutinen 167, 4) Alpo Remes 166, 5) Martti Multala 164, 6) Pentti Laukkanen 163, 7) Antti Tenhunen (Niemiskylä), 8) Eino Kemppainen 161, 9) Lauri Siponen 161 ja 10) Eero Remes 159. Nyt on jo ammattimetsureitakin lähtenyt pois. Kaikkein sopivin olisi hevonen, mutta hevosiapa ei enää juuri ole. AIVOTERVEYS-YLEISÖLUENTO 23.10. Luennoitsijana on työhyvinvointivalmentaja Johanna Kononow. Jos on alipuustoinen metsä tai sillä rajalla, niin siitä ei pysty ottamaan enää mitään, kun ensin otetaan tielinjapuut isoa konetta varten. – Kun näytät tämän todistuksen isällesi, hän saa taatusti harmaita hiuksia. Sahatukin kysyntä on laskenut ja kauppoja on tehty varsin laimeasti. JONATHAN SWIFT Viikon miete Vitsikästä Opettaja torui luokan huonointa oppilasta jakaessaan kevättodistuksia. – Hienoa, poika innostui. Supistettava tarjontaa ainakin 30–40 prosentilla. Johtajien sarja: 1) Erkki Kuusela 123, 2) Terho Penttinen 116 ja 3) Jarmo Siponen 114. Pääpalkintona olleen moottorisahan lahjoitti Kiuruveden Osuuspankki, virvokkeet ja makkarat tarjosi Timo Kärkkäinen Oy. Entä pienoistraktori, joka vastaisi hevosta. – Sahatukin kysyntä on laskenut ja kauppoja on tehty varsin laimeasti, totesi metsänhoitaja Erkki Kuusela Honkarannan leirintäalueen majalla pidetyssä palaverissa. Esim
klo 10 klo 10 Messu, sadonkorjuun Messu, sadonkorjuun kiitosmessu. Hakulomakkeita saa mm. Su 27.10. klo 18 SeuratuSeuratupayhdistyksen syyskokous payhdistyksen syyskokous Seuratuvalla klo 18. klo 14 klo 14 Rinnekodin kohtausRinnekodin kohtauspaikka, paikka, MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset Kirkkokuoron harjoitukset 18.10. klo 15 Ke 16.10. klo 9.30. DIAKONIA DIAKONIA Kämäräisen säätiön lasten Kämäräisen säätiön lasten joululahjarahan hakuaika pe joululahjarahan hakuaika pe 1.11. Kirkkokuoro nen, Timlin). Ma 21.10. Rakkaudella kaivaten Irene Eija, Merja, Tarja, Kari ja Jari perh. asti. klo 16. asti. PERHETYÖ PERHETYÖ Iltaperhekerho makkaranIltaperhekerho makkaranpaistopaikalla to 17.10. perjantaina Rinnekodilla. 017 770 0421 Muistokiitos • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. Pirjo lastenlapset perheineen sisarukset perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten saattamana. Silloin Jeesus ja opetuslapset juttelivat leppoisasti Jumalanvaltakunnasta, nyt on mitä verisin sota. Ry:n seurat srk-talolla. Tämän kirkon rauhantyö on tullut erityisen ajankohtaiseksi Lähi-Idän viimeaikaisten tapahtumien johdosta. Kekrimarkkinoille ja joulumarkkinoille meidät on kutsuttu, jatkosta ei tiedä. Kiuruvetisille kirkon toiminta on tullut tutuksi, kun Toivon koulun oppilaat Ramallahista vierailivat Kiuruvedellä muutama vuosi sitten. Klo 10 Klo 10 Messu, Herättäjän Messu, Herättäjän kirkkopyhä (Svärd, Huuskokirkkopyhä (Svärd, Huuskonen, Timlin). niä. Hilja Maria Knuutinen 98 v. Kirkkokuoro Klo 11.30 kirkkokahvit ja Klo 11.30 kirkkokahvit ja seurat seurakuntatalolla (Miseurat seurakuntatalolla (Mirita Häyrynen, Eero Svärdrita Häyrynen, Eero SvärdMiikka Huuskonen). Ota äiti syliisi, taivaaseen kanna, hellästi peittele, levätä anna. klo 9–12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, ilmaiset kahvit ja tee Su 20.10. Su 20.10. Ti 22.10. Kiitos kaikille Ensiota hoitaneille. Tehtävä on kuitenkin pysynyt samana. srk-talolta ja kotisivuilta. Tästä on kulunut jo 25 vuotta, mutta kaiken aikaa ajatus veitsien teroittamisesta lähetystyön hyväksi on ollut mielen pohjalla. srk-talolta ja kotisivuilta. Lämmöllä muistaen Lapset puolisoineen Lastenlapset perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. KUOLLUT KUOLLUT Hilja Maria Knuutinen 98 v. klo 15 Naisten raaNaisten raamattupiiri monitoimisalissa, mattupiiri monitoimisalissa, perjantaina Rinnekodilla. He esiintyivät KiurusaHengelliset lissa yläkoululaisille, lukiolaisille ja seurakuntalaisille. ke 23.10. Pe 18.10. Lämmin kiitos osanotosta. Ja häähuone täyttyi enimmäkseen niistä, joita ei ollut alun perin kutsuttu. klo 17, iso sali. Tämän viikon aiheena on Jeesuksen lähettiläät. Rakkaamme Hilja Maria KNUUTINEN o.s. klo 10–10.30 Ruoka-apu Helluntaisrk:n Ruoka-apu Helluntaisrk:n parkkipaikalla. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO Päiväkerhot: 4-5 –vuotiaat ti Päiväkerhot: 4-5 –vuotiaat ti 22.10. Srk-kerho, iso sali. klo 17, iso sali. Hakulomakkeita saa mm. Juho Ensio Herranen 89 v. ”Siinä pääsee naisten suosioon.” Hän vitsaili. Lisätietoja diakoneilta Salla Lisätietoja diakoneilta Salla 0400 988 713 / Minna 0400 0400 988 713 / Minna 0400 981 069 / diakonia.kiuruve981 069 / diakonia.kiuruvesi@evl.fi. klo 11.30 klo 11.30 Kirkkokahvit Kirkkokahvit srk-talolla srk-talolla klo 13 klo 13 Ry:n seurat srk-talolla. 16. 24 Keskiviikko 16. 15.03.1935 k. 22.09.2024 Kun aamu saapui, niin matka päättyi ja uneen vaivutti väsyneen. Päätimme ajaa Taidekoti Hunningolle ja ostaa pienen karhutaulun. Avustus on tarkoi1.11. He kertoivat tanssiesityksellään elämästään Ramallahissa. kiitosmessu. Musiikissa Anne Knuutinen. Ti 22.10. klo 18.30 Pe 18.10. xxxxkuuta 2021 Ke 16.10. klo 9.30. To 17.10. Luuk.10:1-12: ”Herra valitsi vielä seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta ja lähetti heidät kaksittain edellään jokaiseen kaupunkiin ja kylään, johon hän aikoi itse mennä. Ei syki enää sydän mummun kultaisen, on poissa meiltä rakas läheinen. tuluokka/seurat Ry:llä. si@evl.fi. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Vapaaseurakunta, Kiuruveden rukouspiiri Päivätilaisuus 20.10. Se toimii Jerusalemissa ja Länsirannalla. On paikkasi tyhjä, on surumme syvä, mutt´ tiedämme, siellä sun on hyvä. klo 10 klo 10 Srk-kerho, iso sali. Tilanne on muuttunut Jeesuksen ajoista. Hän lähetti palvelijoitaan kutsumaan häävieraita, mutta kutsun saaneet eivät tahtoneet tulla…” Lopulta kuningas lähetti palvelijansa teille ja aitovierille kutsumaan kaikki. Omaiset kaikille teille, jotka niin monin eri tavoin otitte osaa suureen suruumme Arvin poismenon johdosta. Seuratuvalla klo 18. 14.09.2024 Emme pyytäneet Luojalta päiviä lisää, vaan hiljaa kutsuimme Taivaan Isää. Su 20.10. Kuolleita Seurakunnat p. Su 27.10. Juho Ensio Herranen 89 v. lokakuuta 2024 2 Keskiviikko xx. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.” Kun tätä lukee, alkavat uutiskuvat Gazasta, Länsirannalta, Libanonista ja Ukrainasta vilistä mielessä. Tervetuloa! Rakkaamme Juho Ensio HERRANEN s. Ei tunnu tuska, ei vaiva mainen, on rauha sydämessä, nukkuneen. Kiitämme surussamme myötäeläneitä. Avustus on tarkoitettu apua tarvitseville alle tettu apua tarvitseville alle kymmenvuotiaille lapsille, kymmenvuotiaille lapsille, jotka ovat seurakunnan jäsejotka ovat seurakunnan jäseniä. 017 770 0421 p. Hän sanoi heille: ”satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Menkää kaikkeen maailmaan! RISTO PENTIKÄINEN Veitsenteroittajat Tuomas Kärkkäinen (vas.) ja Risto Pentikäinen.. Kun taulu oli valittu ja sitä kehystettiin, paikalle hipsi naapurista avojaloin Paavo Rönkkö. klo 9.30 ja 3-vuotiaat 22.10. Omaiset Hartaus Veitsen teräviksi Mitä annetaan lahjaksi 50-vuotiaalle. klo paistopaikalla to 17.10. klo 10–10.30 Ma 21.10. Ti 22.10. klo 11 Jumalanpalvelus, Ari Palmroth, ym., kastetilaisuus Ti 22.10. 18.10. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Lämmin kiitos kaikille teille, jotka niin monin eri tavoin otitte osaa suureen suruumme Arvin poismenon johdosta. Hän oli ollut Pyhäsalmessa K-kauppiaana, perustanut Vaskikellon, ollut Keskon hallintoneuvostossa ja saanut kauppaneuvoksen arvon. Keräyskohteena meillä on rauhan työ Jordanian ja Pyhän Maan Luterilaisessa kirkossa. Syyskuun lopulla se alkoi, ensin K-Supermarketissa ja sitten Tasauspäivän torilla. klo 18.30 RaamatRaamattuluokka/seurat Ry:llä. parkkipaikalla. Matt.22:1-14: ”Jeesus jatkoi vertauspuheitaan ja sanoi: ”Taivasten valtakuntaa voi verrata kuninkaaseen, joka valmisti häät pojalleen. Nyt eläkepäivinään hän oli ryhtynyt veitsenteroittajaksi. klo 9.30 ja 3-vuotiaat ke 23.10. Evankeliumit valottavat asiaa eri näkökulmista. klo 18 Ti 22.10. klo 15.00 kirjaston Opintolukusalissa. 11.09.1926 k. Räty s. Miikka Huuskonen)
Kirjasta selviää, kuinka Kärkkäiset tulivat Mattilaan Remesjoen varrelle ja miten sieltä lähtivät. Mattila oli paikkakunnan merkittävimpiä tiloja. Ilmari Kärkkäinen 50-vuotisjuhlissaan Kirjan kirjoittaja Pirjo Aarnio, omaa sukuaan Kärkkäinen. Vauraalla talolla oli kolmatta kymmentä torpparia, puhelin ja oma meijeri. Kärkkäisten sukukirjasta selvisi, että veljekset olivat 11ja 16-vuotiaita, kun jäivät täysorvoiksi. Ovaali musta kivi vastaa kysymykseen Miten elämä sujui niemisjärveläisen talollisen Fredrik Kärkkäisen kuoltua odottamatta. Aarnio sanoo, että hänen lähtökohtansa kirjoittaa isästään ovat hatarat. Aarnio värittää sukukirjan vuosilukuja vetävillä tarinoillaan. Miten oli mahdollista, että hänen toisesta pojastaan tuli isäntä Kiuruveden Remeskylän Mattilaan, ja toisen poikansa lapsesta kotivävy samaiseen taloon. Mattilan kestikievareissa matkustajat saivat syödä ja nukkua, ennen kuin jatkoivat seuraavaan kievariin. Kuva Ilmari Kärkkäisestä 18-vuotiaana. 25 Keskiviikko 16. Aarnio on keskittynyt kirjassaan Fredrikiin Selman mummon JAANA SELANDER Pirjo Aarnio o.s. Mikä on ovaali musta kivi ja mitä se kertoo Ilmari Kärkkäisestä, selviää kirjasta. Isänisästään hän ei muista puhutun. Kärkkäinen on kirjoittanut kirjan isästään Ilmari Kärkkäisestä ja hänen sukujuuristaan. Hän muistaa isänsä äidin Selman, joka asui perheessä aina välillä. Ylhäällä vanha Mattila ja alempana uudempi Mattila. – Mummoni Selma ja ukkini Kalle olivat siis pikkuserkkuja. Aarnio on kirjoittanut aikaisemmin seuraavat teokset: Bostonin Punainen Hehku, kokoelma novelleja, kertomuksia, runoja, omakustanne 2014, Mandalaa ja punontaa, runoja, Mediapinta 2017, Sairaalan iloiset lapset – talkkarin tytön tarinoita vuosilta 1945–1959, omakustanne 2018, Likat liikkeellä, nuoruusantologia, Bookwell 2019, Talkkarin tarina, Kalle Ilmari Kärkkäinen kertoo elämäntarinansa, omakustanne 2021, Pyörteitä, antologia naisen elämästä, kirjoittajien omakustanne 2022. sukuun. Sukutaulut paljastivat, että Aarnion mummon Selman ja ukki Kallen isoisät olivat veljeksiä. Aarnio huomauttaa, että hän on tarinoiden kertoja, harrastekirjoittaja, ei sukututkija eikä historioitsija. Hän sanoo värittäneensä todellisen maailman henkilöitä, tapahtumia ja elämää kuvittelemillaan fiktiivisillä tarinoilla. Pirjo Aarniolle syntyi halua selvittää jälkipolville ja itselleen isänsä ja hänen sukunsa sekä perintötila Mattilan tarinat. Kirja alkaa veljesten, Paavon ja Fredrikin vanhemmista, Fredrik Kärkkäisestä ja Maria o.s. “. Kirja kertoo, kuinka hän löysi oman tiensä ja toimeentulonsa, kun sitä ei löytynyt maanviljelyksestä, eikä hän päässyt poliisiksikaan. Kastarista. Kirja etenee sukupolvi sukupolvelta Aarnion isään. Pikkuserkusten avioliitot eivät olleet harvinaisia, eivätkä laittomia. Ovaali musta kivi, kirjan kansi. Mummoni Selma ja ukkini Kalle olivat siis pikkuserkkuja. Tieto hätkäytti Aarniota, muta hän ymmärsi vähitellen, etteivät pikkuserkusten avioliitot olleet harvinaisia, eivätkä laittomia. Sieltä hän löysi tiedon, että Selman mies Kalle Kärkkäinen tuli Mattilaan kotivävyksi. Aarnio on tutkinut Kiuruveden Kärkkäisistä vuonna 2013 julkaistua sukukirjaa, jossa on 5414 sukutaulua. lokakuuta 2024 Tytär Pirjo Aarnio kirjoitti kirjan isästään Kirjan nimi on Ovaali musta kivi. Heränneen talonpoikaiskodin nuorin poika Ilmari oli valmistautunut Mattilan isännyyteen
----------------------------------------------Martat! Teemme yritysvierailun Lanka-Kaisaan ma 21.10.24 klo 14.00. Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona klo 10 Puistonkulmalla. Tilauksesta myös leivonnaiset ja muut tarjottavat arkeen ja juhlaan. 040 129 3990, antero@myrsky.fi. Liput 5 €. Posti kulki eninmäkseen rautateillä, niinpä Veikko Väisänen hevosellaan kuljetti lähtevän ja saapuvan postin asemalta konttoriin. Lystimetsä 3a. Aku, Veijo Ilvonen ja Veikko Hämäläinen olivat postimiehiä. Huutokauppa sulkeutuu sunnuntaina 3.11.2024 klo 20.00. Tervetuloa! ----------------------------------------------Koulujen ruokalista vk 43: ma: porsaspalapaistia, perunaa, kukkakaalia, punajuurikuutio, raejuusto, omena, ti: riisipuuroa, mansikkakiisseliä, sekaleipä, kalkkunaleikkelettä, kurkku, ke: kalakeittoa, ruisvuoka, mandariini, tomaattia, to: mykyrokkaa, ruisleipä, edamjuusto, maustekurkkuviipale, sekamehutiiviste, pe: jauheliha-makaronilaatikko, jäävuorisalaatti, tomaatti, ananaspala (muutokset mahdollisia). 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Murtoperä-Vuolijoki 400kV:n voimajohtohankkeen YVAohjelma nähtävillä (Kunnat: Pyhäjärvi, (Pyhäntä), Kiuruvesi, Vieremä, Kajaani) Myrsky Energia Oy (hankkeesta vastaava) on toimittanut yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Savon ELY-keskukselle Murtoperä-Vuolijoki 400kV:n voimajohtohanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelma), joka käsittelee kolmen maakunnan ja neljän kunnan alueelle sijoittuvaa Murtoperän (Pyhäjärvi/Kiuruvesi) ja Vuolijoen (Kajaani) välistä voimajohtoyhteyttä. klo 13.00 Harjulassa Tuula ja Erkki Laitisella. Ympärivuotista huoneja caravan-majoitusta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) mukainen YVA-ohjelma on hankkeesta vastaavan esittämä suunnitelma hankkeeen mahdollisista toteutusvaihtoehdoista ja niiden ympäristövaikutusten arvioimisesta. ----------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 43 ma: porsaspalapaistia, perunaa, kukkakaali-porkkana-paprikalisäkettä, punajuurisalaatti, ananaskiisseliä, lindströminpihvejä, kermaista ruskeakastiketta, perunasosetta, porkkanaa, italiansalaatti, hedelmä-vanilja kerroskiisseli, ke: kalakeittoa, maustekurkkuviipale, mangovispipuuroa, to: kermaista kalkkunakastiketta, perunaa, porkkana-maissilisäkettä, punakaali-mustaherukkasalaattia, vadelmakiisseliä, pe: kalapyöryköitä, keltaista tillikastiketta, perunaa, punajuurta, maalaispastasalaatti, omena-riisipuuroa, la: naudanliha-kasviskastiketta, perunaa, parsakaalia, kurkkuinen salaatti, sekamarjakiisseliä, su: uunilohta, sitruunaista kastiketta, perunaa, papuja, punajuurisalaatti, suklaamoussea (muutokset mahdollisia). Postikonttori oli vanhassa osuuspankin talossa, osuuspankki oli muuttanut uuteen toimitaloon. klo 19–22. Raijalle 20.10. Käsitellään sääntömääräiset asiat. ----------------------------------------------Luupuveden kyläyhdistyksen syyskokous 27.10. Kuva kotiseutuyhdistyksen arkistosta.. YVA-konsultin puolesta Leila Väyrynen, p. Niillä eväillä olen hyvin selvinnyt ne tiukat taipaleet , jotka on pantu kuljettavakseni. Lie ollut kuusipäiväisiäkin linjoja. karaoke ja kädentaidot. klo 15.00, liput 5 €. ----------------------------------------------Keskustaseuran ylimääräinen yleinen kokous pidetään 24.10.2024 klo 17.30 torstaina. Posti oli siirtynyt asemalta kirkonkylälle ja konttorinhoitaja oli asemapäällikön tytär Sirkka Ylikangas. YVA-ohjelmaa koskevat mielipiteet ja lausunnot tulee toimittaa kirjallisena viimeistään 18.11.2024 Pohjois-Savon ELY-keskukselle osoitteeseen kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi tai PL 2000, 70101 Kuopio (käyntiosoite Kallanranta 11, Kuopio). YVA-ohjelmaa koskeva esittelytilaisuus pidetään ke 30.10.2024 klo 17:30–19:30 (kahvitarjoilu klo 17:00 alkaen) Vieremän koulukeskuksen auditoriossa (Petterintie 12,Vieremä). Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Postit olivat: Aittojävi, Niemiskylä, Kalliokylä, Remeskylä ,Lapinsalo, Heinäkylä, Sulkavanjärvi, Ryönänjoki, Rapakkojoki, Myllyniemi. Sieltä asti on yhteys, yli 60 vuotta tullut kotiin, pari kilometria Pielaveden puolella, nyt Iisalmessa pian 40 vuotta. ----------------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ym. 040 6834224, ville@myrsky.fi ja Antero Kuusisto, p. Olin kesän 1955 Kiuruveden postikonttorissa kesäapulaisena. Kun kaksikymmentä vuotta myöhemmin palasin Sulkavanjärven postiasemalta kirkonkylän postiin, Veijo ja Veikko olivat työssä, Aku oli eläkkeellä, mutta pistytyi tuontuostakin entisellä työpaikalla. Hankkeessa tarkastellaan Myrsky Energia Oy:n Pilpankankaan tuulivoimahankkeen, Metsähallituksen ja Neovan Konnunsuon tuulivoimahankkeen sekä Enersensen Wind Oy:n ja Valorem Energies Finland Oy:n Lapinsalon tuulivoimahankkeen liittämistä yhteisellä 400 kV:n voimajohdolla valtakunnanverkkoon.Tarkasteltavan voimajohdon pituus on vaihtoehdosta riippuen noin 69,8–78,6 km ja suunnitellut voimajohtoreitit on tarkoitus rakentaa pääosin Elenian Vuolijoki-Pihtipudas 110kV:n voimajohdon kanssa samaan levennettävään maastokäytävään. 0400-945544. ----------------------------------------------Karaoketanssit Puistonkulmalla pe 18.10. Muistilista Rivi-ilmoitukset Mykyrokkaa tilauksesta syyskaudella 24.10., 7.11., 21.11. ELYkeskus toivoo lausunnot ja mielipiteet ensisijaisesti sähköisessä muodossa. Aiheena yhdistyksen lakkauttaminen. Niinä vuosina Kiuruvesi painui minuun, eikä ote ole irronnut, enkä haluakaan irrota. Sit.ilm. ja 5.12. 26 Keskiviikko 16. lokakuuta 2024 Heikki August Huttunen syntyi 19.8.1902 Vihannissa, mutta palasi sukunsa maille Niemiskylään parin vuoden ikäisenä. Paperimuodossa asiakirjoihin voi tutustua 16.10.–18.11.2024 välisen ajan seuraavissa paikoissa virastojen normaaleina aukioloaikoina: Kiuruveden kaupungintalo (Harjukatu 2,Kiuruvesi),Pyhännän kunnantalo (Manuntie 2, Pyhäntä), Pyhäjärven kaupungintalo (tekninen toimisto, Ollintie 26, Pyhäsalmi), Vieremän kunnanvirasto (Myllyjärventie 1, Vieremä), Kajaanin kaupungintalo (Pohjolankatu 13, Kajaani) ja Pohjois-Savon ELYkeskus (Kallanranta 11, Kuopio). Ke 23.10. hallitus ----------------------------------------------Kiuruveden invalidit ry:n jäsenet lähdemme katsomaan MOORTIA 17.11. Muistan ensimmäisen lehden ilmetymisen. Kävin keskikoulun Kiuruveden Yhteiskoulussa ja rippikoulun Seuratuvalla. Muutamaa vuotta myöhemmin olimme vanhat postilaiset saattamassa Akua haudan lepoon. Lisätietoja hankkeesta antaa hankkeesta vastaavan puolesta Ville Suorsa, p. Varaukset puh 040 182 44 33. Tervetuloa! Tiedotteita Kirjoja LUKIJOIDEN MUISTOJA VALOKUVASTA VANHAN KUVAN KERTOMAA Kuvassa Kiuruveden ensimmäinen postimies Aku Huttunen (Posti-Aku). huutokaupat.com:ssa ja löytyy hakusanoilla Kiuruvesi, Saratie. Kolmekymmentä vuotta sitten siirryin Iisalmen postiin, torstaiaamuisin on hyvä syy herätä Kiuruvesilehden pariin, kun se tulee melkein sänkyyn. Kohde on nähtävillä www. Ateriapalvelu taajamassa kuljetuksella arkisin klo 9–12 välillä. RITVA KÄRKKÄINEN 4 Keskiviikko xx. Kun menin 1968 Sulkavanjärven postiasemalle, Kiuruvedellä oli kymmenen postiasemaa, siis posteja, jotka tarjosivat kaikki postipalvelut lähteviä ulkomaan paketteja vaille. Useimmista lähti maalaiskirjeenkantolinjat eri puolille kyliä 5 kertaa/ viikko. T. ELY-keskus on asettanut ohjelman yleisesti nähtäväksi mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten. Nämä tiedot ovat Seppo Remeksen kirjasta Paaran Remekset. Lähtö kimppakyydeillä linja-autoasemalta klo 13.30. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä, osallistumislinkki julkaistaan osoitteessa www.ymparisto.fi/murtopera-vuolijoki-voimajohto-YVA. leivonnaisia. Vuokraemäntä näytti, että tällainen lehti on alkanut ilmestyä. Jouluyön ihme -konsertti 1.12. Rinnekodilla keittolounas arkisin klo 11–12.30 (varaus soittamalla edellisenä päivänä, lista facessa Palopaikan sivuilla). klo 13.00 seurakuntatalolla. Minulla on tässä valokuva, jossa mainitut postimiehet Aku, Veijo ja Veikko ovat Sirkka Ylikankaan arkun ääressä lokakuussa 1982. mennessä 0503420709. xxxxkuuta 2021 MYYDÄÄN OSAKE Kiuruveden kaupunki myy rivitalohuoneiston osoitteessa Saratie 19–21 B 7. klo 13.00, liput 15 €. YVAohjelma ja sitä koskeva kuulutus ovat nähtävillä verkko-osoitteessa www.ymparisto.fi/murtopera-vuolijoki-voimajohto-YVA. 040 541 2306, leila.vayrynen@fcg.fi ja yhteysviranomaisen puolesta Maija Nykänen, p.0295 026 223, maija.nykanen@ely-keskus.fi. Eläkeläiset ry ----------------------------------------------Kiuruveden invalidit ry:n jäsenet SYYSKOKOUS 5.11. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p
040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Taksipalvelut toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. lokakuuta 2024 Palveluhakemisto Kotikunnan parhaat palvelut! Kiuruvesi-lehti p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 27 Keskiviikko 16. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p
KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 Valmistaudu nyt tulevaan talveen ja osta renkaat ennakkohinnoin! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot, ilmastoinnin täyttöhuolto ym. 0400 218 745 Kiuruvesi-lehden 10€ KANGASKASSI KANGASKASSI Tapahtumia Sekalaista Kokouksia 040 585 0597/Jari 040 829 0147/Jani PIEJARI OY LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy • • • • • • MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. Kiuruveden Latu Pimmeetä hommaa! LA 19.10. maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 17.10. Ohjelmassa tehtävärasteja, mehutarjoilu. päivittäin klo 9-21 Sekalaista Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com Huveja Palveluita Myydään Torilla Myynti huolto TENHO KANERVA p. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Omat tasku-/otsalamput mukaan. 28 Keskiviikko 16. lokakuuta 2024 6 Keskiviikko xx. Lisätietoja: Merja / 045 233 6464 TERVETULOA! Järj. xxxxkuuta 2021 AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi. Ovet 22:00, keikka 24:00 PELTOHOVI LOMATARJOUKSIA ! Jenni Ja Juho 10?/15. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. 050 307 5439 Irene Partasen 040 5121 687 Koko perheen ulkoilutapahtuma pe 25.10.2024 klo 17.30 Koskenrannan talviuintipaikalla. *2 JÄLKKÄRIÄ YHDEN HINNALLA *ILMAINEN LIMU LAPSILLE LOUNAAN / LISTARUUAN KYLKEEN tarjoukset voimassa 20.10.saakka Suoraan kylmäautosta Suoraan kylmäautosta to 17.10. klo 9–11 Kiuruveden tori Kiuruveden Diabetesyhdistys ry:n Hallitus Kiuruveden Latu Ry Hallitus. alan työt