VUOSIKERTA, NRO 38. JAANA SELANDER JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E. Vasemmalta Eelis Vierimaa, Tiera Mulari, Juho Kattainen , Niina Kattainen, Väinö Kattainen, Heikki Kattainen, Martti Kattainen ja etualalla Selma Kattainen. www.kiuruvesilehti.fi 012138-2038 Irtonumero 2,90 e TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN 4-5 » Kyläkouluja 1–2. 6-7 » Juhalta uusi cd-levy 12-13 » Mistä elinvoimaa. vuoden paikallislehti 2019 KESKIVIIKKO 16.9.2020 67. 15 » Paulalle Ammuu! -voitto Rytkyn koulupiirin väkeä mielenilmauksessa kaupungintalon pihassa lauantaina
Näkeehän sen jo terveyspalveluissa, niitä keskitetään Iisalmeen. L auantaina Kyläkoulujen puolesta -adressi luovutettiin kaupungin päättäjille kaupungintalon aukiolla. “ TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, jaana.selander@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Tiina Kilvensalmi 040 523 8345 tiina.kilvensalmi@kiuruvesilehti.fi Toimittaja Anu Laitinen, 044 339 6512 anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Pirjo Palo, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi LIIKEILMOITUKSET / MARKKINOINTI Anu Laitinen, 044 339 6512 anu.laitinen@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Kysyä sopii, onko naapurikunnilla halua pitää Kiuruveden lapsista ja nuorista huolta. On myös perätty tarkempia laskelmia kunkin kyläkoulun kuluista ja lakkautuksista seuraavista säästöistä. On selvää, että kunnan talous on saatava terveeksi, mutta se ei varmaankaan onnistu hävittämällä elinvoimaa ylläpitävät elementit ja toiminnot. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Nämä kaksi kyläkoulua olisivat Luupuvesi ja Rytky ja se yksi kyläkoulu olisi Luupuvesi. Heitä pakotetaan jättämään hyväksi ja turvalliseksi koettu oma sivukylän koulu, vedoten säästösyihin, joita tuskin tulee… Myös sivukylien koulujen henkilökunta joutuu, tai ainakin lain kirjainta läheltä liipaten, työpaikkakiusaamisen uhriksi ( luoden epävarmuutta toimintansa kehittämiseen ). Suurimman osan yllätykseksi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen (kesk) ilmoitti samaisessa tilaisuudessa, että talouden tasapainottamisryhmä on päättänyt pyytää konsulttiyhtiö Perlaconilta laskelmat kahden kyläkoulun ja yhden kyläkoulun mallista. Kannattaisi ainakin tutkia ja selvittää asiaa. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Mitä enemmän olisi kouluja/opiskelupaikkoja, sitä enemmän syntyisi ihmisja parisuhteita, joista muodostuisi perheitä, joilla olisi lapsia. Johtavat viranhaltijat ja talouden tasapainottamisryhmän edustajat ovat vastailleet kyläläisten kysymyksiin tunnollisesti, talousfaktat on avattu jokaisella kyläkunnalla. MATTI REMES Helsingin Myllypurosta. ILPO NISKANEN Kiuruvesi KIURUVESI-LEHDEN uutisointi kertoo, että kunta suunnittelee sulkevansa loputkin kyläkouluista. On ihmetelty, miksi päätöksenteolla on niin hirmuinen kiire. Odottaisi, ettei ainakaan Kiuruveden keskeisin poliittinen voima eli Keskusta lähde tällaiseen elinvoiman hävittämiseen, vieläpä kuntavaalien alla ! Vaikka on uskaliasta kunnan ulkopuolisena ryhtyä neuvomaan kiuruvetisiä, niin rohkenen kuitenkin ehdottaa, että kunnanhallitus ja sivistyslautakunta ottaisivat pohdittavakseen voitaisiinko koulupiirijakoa tarkistaa niin, että kunnan keskustan koulun, siis Nivan koulun oppilaista osa siirrettäisiin kyläkoulujen oppilaiksi siirtämällä piirirajaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Näistä ei voi säästää, sillä ihmiset on hoidettava. Kun te valtuutetut päätätte jossakin vaiheessa asiasta, niin miettikää kenen etua ajatte, sillä Kiuruveden ahdinko ei johdu koulujen paljoudesta, vaan niiden vähyydestä. Kiusaaminen on henkisen väkivallan muoto, jossa kiusaaja kohdistaa toiseen henkilöön verbaalista, eleellistä, henkistä tai fyysistä aggressiota. Jos sitten selviää, ettei voida, niin asia olisi siltä osin selvä. Ja sitten kyyti vain kylmenee. Nyt pitäisi kuntalaisten ja erikoisesti keskustapuoluelaisten herätä ajattelemaan, millä keinoin oma kunta voidaan pelastaa pakkoliitokselta eli miten saadaan yritystoimintaa monipuolistettua ja laajennettua, miten saadaan entiset ja nykyiset maanviljelijät rohkaistumaan ja etsimään uusia tuotantosuuntia maanomistuksen ja maanviljelyn pohjalta, näin saataisiin uusia veronmaksajia ja asukkaita kuntaan, uusia lapsia kouluihin ja kaikkea muuta hyvää, mikä vahvistaisi kunnan ja kuntalaisten elinvoimaa ja tulevaisuutta. Valitettavasti näyttää siltä, että talouden tunnusluvat vain huononevat. Kirjoituksia ei palauteta. Ennen muuta huolta on kannettu lapsista ja heidän jaksamisestaan suuressa koulussa sekä pitkissä kuljetuksissa sekä kysytty Kiuruveden elinvoimaisuuden perään. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. syyskuuta 2020 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Syntyykö kompromissi. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi nimittelyä, irvailua, julkista nolaamista, perättömien juorujen levittämistä, pakottamista !!! kouluasiassa, porukan ulkopuolelle sulkemista, tönimistä. Koulupiirijakoa tarkastamalla kyläkouluja pelastamaan POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Uusien laskelmien pyytäminen ja aikalisä tarkoittaa sitä, että kyläkoulujen puolesta taistelleiden kyläkuntien viesti ei ole mennyt hukkaan ja päättäjät ovat ottaneet kyläilloissa saadut viestit tosissaan. Kiuruveden talous on –-3,4 miljoonaa euroa miinuksella. 044 705 0443 Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–pe klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin. Sieltä muodostuu hyvinvointi. On esitetty myös vaihtoehtoisia säästötoimenpiteitä, muun muassa koko kaupungin henkilöstön lomautuksia viikon tai kuukauden ajaksi ja puntaroitu, löytyisikö säästöjä liikuntapaikkojen tai kulttuuritalon toiminnoista. Kuten pappi ja valtuutettu Pasi Hyytiäinen (kesk) muistutti Kiurusalissa pari viikkoa sitten. Kyläkoulujen sulkeminen ei ole omiaan houkuttelemaan Kiuruvedelle lapsiperheitä. Toivotaan, että viisaat päättäjät saavat aikaan kompromissin, mutta myös taloutta saatetaan kuntoon ja että tämän ratkaisun kanssa voimme kaikki jatkaa eloa hienolla paikkakunnalla nimeltään Kiuruvesi. Kannattaisikohan käydä opintomatkalla Pohjanmaalla, esimerkiksi Kauhajoella ja Närpiössä, joissa on sekä vahvaa pienyrittäjyyttä että viherviljelyä eri muodoissa ja kaikenlisäksi ahkeria maahanmuuttajia työllistämällä. Se voi olla hetkellistä tai pitkäkestoista, mutta useinmiten aina suunnitelmallista ja tahallista toimintaa, jolla kiusaaja(t) pyrkii aiheuttamaan mielipahaa tai äärimmillään psyykkistä tai fyysistä vahinkoa toiselle ihmiselle. 2 Keskiviikko 16. Siihen tuskin tarvitaan konsulttiapua, onhan kunnassa sitä varten palkattua virkakuntaa yllinkyllin. Lisäksi kouluverkkoratkaisussa otetaan kuukauden aikalisä. Pahimmassa tapauksessa menetämme itsenäisyytemme. Muutenkin konsulttivalta on kunnallista itsehallintoa ja -demokratiaa vaarantavaa toimintaa ja sitäpaitsi tuhottoman kallista kunnalle. Sillä tiellä tulee kuitenkin Valtionvarainministeriön pakkovalta eteen ennen pitkää. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 92 e / 83 e Eurooppa 150 e / 130 e muut ulkomaat 220 e / 200 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Uusien laskelmien pyytäminen tarkoittaa, että kyläkouluista taistelleiden viesti ei ole mennyt hukkaan. Kohde (lapset, vanhemmat ja koulun henkilöstö) kokee hämmennystä ja epävarmuutta, samalla joutuen puolustuskyvyttömään asemaan, sillä kyläläisten kuulemistilaisuudet ovat olleet lainkirjaimen muodollista toteuttamista. Tuntematta ollenkaan keskeisintä seikkaa eli oppilasmäärien tilannetta nyt ja tulevaisuudessa, voisin kuitenkin ajatella, että ainakin osa esimerkiksi Koskenjoen, ehkä Osmanginkin, Niemiskylän, osan Aittojärven, Rapakkojoen, Hautakylän, Ryönänjoen ja Kiurunrannan oppilaista voitaisiin ehkä kuljettaa lähimmälle kyläkoululle. SANOMALEHTILIITON JÄSEN Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti MITÄ kiusaaminen on . Eppäillä soppii. 044 705 0443 Puh. NYT: Sivukylien koulujen oppilaat ovat mitä ilmeisemmin joutuneet viranhaltijoiden, halKiusaamista säästön varjolla linnon ja osan valtuutettujenkin kiusaamisen kohteeksi. Ylä-Savon Sote -kuntayhtymältä on tulossa ensi vuoden budjettiin 700 000 euron ”käppi”, palveluneuvoitteluihin käydään piakkoin, laskua tullee myös KYS:sta. Adressissa on 1 100 nimeä, joista noin 700 nimeä on sähköisestä adressista ja loput paperiadresseista. Jos Kiuruvesi ei saa pois alijäämäänsä, on kyyti kylmää. Kyläkoulujen kuulemistilaisuuksissa Luupuvedellä, Lahnajoella, Rytkyllä ja Kalliokylässä on nostettu esiin suurin piirtein samoja kysymyksiä. Nimet on kerätty vajaassa kahdessa viikossa. MIKÄLI koulujen sulkeminen toisi oikeasti säästöjä, niin Kiuruveden kaupungin talous ei olisi noin huonossa jamassa, sillä valtuustokaudella 2009–2012 lakkautettiin kolme koulua… Silloin annettiin valtuutetuille ymmärtää, että nyt rupeaa kuntaan tulemaan rahaa ovista ja ikkunoista
Näitä tarpeettomia kalliita virheinvestointeja ovat muun muassa Luupuveden koulu, paloasema ja kulttuuritalo. Näemme, että näitä vahvuuksia tulee tuoda esille rohkeammin ja panostaa nimenomaan siihen hyvään mistä meidät tunnetaan. Tällöin ei rakenneta turhia tiloja, vaan tarvittavat lisätilat saadaan siirtämällä Luupuveden koulu taajamaan (koulun rakentaminenhan oli virhe ennen kuin oli tehty kouluverkkoselvitys, mutta onneksi koulu on siirrettävä) tai vuokrataan tilat helluntaiseurakunnalta tai muulta lähellä olevalta toimijalta, miksei jopa seurakuntatalolta. Aitoon maaseutuun myös kyläkoulut kuuluvat olennaisena osana. Ei olisi tarvittu. Huoli maatalousyrittäjien työssä jaksamisesta ja työn kuormituksen lisääntymisestä on todellinen. Tästä huonona esimerkkinä on kouluverkon suunnittelu. Niistä puuttuvat esimerkiksi vanhojen koulurakennusten purkuja kunnossapitokulut. Konsulttiyhtiön laskelmat ovat lyhyen aikavälin karkeita arviota kuntataloudessa. Rytkyläiset ihmettelevät lukuja, joilla kyläkoulujen lakkautuksen kannattavuutta on laskettu. Koulujen lakkautukset ovat kautta aikain olleet, ymmärrettävästi, tunteisiin meneviä asioita. Päättäjien harkintakyvyn varassa on, tunnetaanko Kiuruvesi elinvoimaisesta maaseudustaan vai kuihtuuko kaupunki näivetettävän maaseudun myötä. Maatalous on Kiuruveden vahvuus ja se asia, josta Kiuruvesi todella tunnetaan. Näin pidennetään rakennuksien elinkaarta ja ei tule purkukustannuksia eikä turhia tilinpäätöksellisiä poistoja. Todelliset visionäärit olisivat jo aikaa sitten säästäneet Niemiskylän koulun koko eteläisen Kiuruveden kouluna, sekä rakentaneet uuden pohjoisen alueen koulun jonnekin Koivikon lavan tietämille, mallia löytyy naapurista Pohjois-Pielaveden koulun muodossa. Olisiko jotain voitu tehdä toisin. Lisäksi nykyiset kyläkoulut ovat kohtuullisen hyväkuntoisia, koska kaupunki on kunnostanut isolla rahamäärällä nykyisiä maaseudun koulukiinteistöjä ja lapsille maaseutu ympäristönä on osa viihtyvyyttä ja rauhallista oppimisympäristöä. Mielestäni Kiuruvedellä pitää olla kattava palveluverkko, harmi kyllä tämä tarkoittaa kyläkoulujen keskittämistä taajamaan. Lämpöisenä porisevan koulukeskustelusopan äärellä voitaneen myös jälkiviisastella, toivottavasti myös ottaa oppia tulevaan. Lisäksi luulen, että kun saadaan tämän vuoden tilinpäätös, tuleva valtuusto joutuu aikaistamaan kouluratkaisua ja tällöin ainut mahdollisuus on peruskorjaus. Rytkyn kylän viesti on siis selkeä EI lakkautuksille, emmekä kannata uuden koulun rakentamista missään olosuhteissa. Kun sitten aikanaan yläasteella koko ikäluokka kokoontui, meitä -65 syntyneitä kertyi hyvinkin yli kahden sadan. Onhan siinä kunnan perimien asiakasmaksujen ja taksojen korotuksia, mutta jos saadaan kokonaisuus läpi, juon myrkkyni. Kiuruvedellä esitetään neljän kyläkoulun lakkauttamista 2025 alkaen. Ihmettelen viime Kiuruvesi-lehden vieraskynäkirjoitusta, jossa tasapainotustyöryhmän jäsen irtisanoutui työryhmän esityksestä, vaikka itse oli kokouksessa sen hyväksymässä. Aiempi Rytkyn Luonnossa kotonaan -päiväkodin lakkautus on horjuttanut useissa kyläläisissä uskoa yhdenmukaiseen kohteluun ja kaupungin haluun pitää maaseutunsa elävänä. Jokohan asukasmäärän painuttua alle kahdeksan tuhannen voisi Kiuruveden nähdä yhtenä kylänä. Onhan siitä maksettu kalleimmat eurot jo tähän mennessä. JÄLKIVIISAUS on viisauden lajeista suurin, totesi Havukka-ahon ajattelijan suulla Veikko Huovinen aikoinaan. Perustaako Kiuruveden kaupungin hallinto päätöksensä maksullisen konsulttiyhtiön vai riippumattoman tutkimustiedon varaan. Kun joltain kylältä on koulua lakkautettu, ei muilta kyläkunnilta ole tukea herunut joko syystä että: ”joutaa se mennä teiltäkin, kun on mennyt meiltäkin.” Tai sitten on pelätty ”oman” vielä olemassa olevan koulun puolesta. PEKKA KATTAINEN. Päättäjille toivon viisautta vaikeiden päätösten keskellä. Minulla tuo koulu oli nykyinen Nivan koulu, jossa viettämieni kuuden kouluvuoden aikana luokanopettajinani toimi kaksi pitkän linjan opettajaa, Irja Leskinen ja Lauri Winberg. RYTKYN SEUTU RY Taloudellinen umpikuja VIERASKYNÄ RAUNO PIKKARAINEN Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu (vas) ja kahden tulevan koululaisen isä KIURUVESI-LEHDESSÄ (9.9.) ollut juttu Rytkyn koulun kuulemisesta on herättänyt hämmennystä ja ärtymystä Rytkyn kyläläisten keskuudessa. Kyläläiset kysyvätkin päättäjiltä; miksi kiirehtiä päätöstä, jonka laskelmia ei ole ajateltu loppuun asti. Näin kierrymme tarinassa jälleen alkuun. Kyläkoulut on säilytettävä MAATALOUS on Kiuruveden elinkeinoelämän selkäranka. Niin tai näin, asiasta päättävät tahot joutuvat elämään päätöksensä kanssa ja siitä heidät tullaan muistamaan. Varsinkin jutun loppu antaa täysin väärän kuvan tapahtuman hengestä. Asian etenemisjärjestys on täysin päinvastainen kuin sen tulisi olla. Kouluverkkoselvitys olisi pitänyt tehdä jo kymmenen vuotta sitten, mutta tehtiin kyläkoulujen kunnostussuunnitelma 2015 ja se toteutettiin. Koulumatkakustannusten ja suunnitellun uuden koulurakennuksen hinnan arvellaan kasvavan nykyisestä arviosta. syyskuuta 2020 Kuva Lahnajoen koulusta tämän vuoden alkupuolella. Kiuruveden etsikkoaika Luomu Suomen pääkaupunkina on kulumassa loppuun. Tämä siis pohjustuksena pohdinnalle; entäpä jos aikoinaan olisi tehty toisin. Itse olen siinä onnellisessa asemassa, että olen saanut käydä alakouluni todellisessa lähikoulussa, josta ei myöhästynyt, vaikka kellon soiton kuuli kotirapulla. Pohjoispäässä puolestaan on tekohengitetty viimeiset vuodet kahta koulua. ON arvosteltu sitä, tarvittiinko konsulttiyhtiö tekemään tasapainotusohjelmaa. KIURUVEDEN talouden ongelmat ja ratkaisut on tiedetty yli kymmenen vuotta, mutta ei ole tehty tarvittavia päätöksiä, koska keskeiset päättäjät vaihtuvat vaalikausittain ja uudet tekevät aina samat virheet uudelleen. Siinä ei välittynyt mielestämme selkeä viesti siitä, että kantamme maaseudun koulujen alasajoon on yksiselitteisen kielteinen. Jos Luupuveden siirrettävää koulua ei tarvita, voidaan se myydä ja se menee varmasti kaupaksi. Esimerkiksi Vieremällä koulut on nimetty neutraalisti ilmansuuntien mukaan. Omaa koulua on puolustettu näkemättä metsää puilta. Jälkiviisastelun aika on sitten myöhemmin. Olisiko näillä kouluilla sitten elämisen edellytyksiä nykytilanteessa, sitä emme tiedä. Kuntalaiset on otettu mukaan vaiheessa, jossa vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomat. Mutta jos ei, niin on minullakin muutosesityksiä. Konsulttiselitystä puoltaa se, ettei tasapainotusryhmä saanut tehdyksi ainuttakaan säästöesitystä kahteen vuoteen. Tunteiden noustessa pintaan tahtoo järki jäädä taustalle. KOULUTUS pitää keskittää taajamaan, mutta ei uuteen rakennukseen, vaan yläja ala-asteen rakennukset peruskorjaten. Tässäkin lyhyessä ajassa on esitetty vaihtoehtoisia menettelytapoja kaupungin talouden auttamiseksi, mutta ne eivät ole herättäneet vastakaikua päättäjissä. Ennen tätä kunnostettiin Rapakkojoen koulu kunnan varoin, ja kun se oli korjattu, se lakkautettiin ja myytiin tappiolla. Ainut uusi asia Perlaconin selvityksessä on kiinteistöveroselvitys. Mitkä ovat vaihtoehtoiset säästökohteet, koska päättäjät eivät ole niitä esittäneet julkisuuteen. Vastaus on yksiselitteinen, varmasti olisi. Kaikki Perlaconin esittämät asia on käsitelty jo aiemmin, mutta olen ollut väärä taho tuomaan ne esiin. 3 Keskiviikko 16. Perlaconin esityksessä on myrkkyä minunkin juotavaksi. Niin, ehkä jos ei olisikaan puhuttu kouluista jonkin kylän omina kouluina, olisimme nyt erilaisessa tilanteessa. Siinäpä perspektiiviä nykyhetkeen, ikäluokat taitavat olla luokkaa 50–60 lasta. Lukuisat riippumattomat yliopistotason tutkimukset osoittavat maaseutukouluja lakkauttamalla tavoiteltujen säästöjen jäävän todentumatta. RYTKYN KYLÄLÄISET (kirjoittanut Jukka Mulari) Oikaisu KAUPUNGIN talous on kuralla ja ulospääsyteitä on vain kaksi: joko terveysja sosiaalipalvelut keskitetään Iisalmeen tai koulutus keskitetään taajamaan. Tulevaan kouluratkaisuun ei missään nimessä saa sotkea lukion siirtymistä myös kyseisiin tiloihin. Suunniteltu maaseutukoulujen lakkautus lisää arjen haasteita ja näin vaikeuttaa maatalouden harjoittamista elinkeinona. Viisauden lajeista suurin Surkuhupaisimpana esimerkkinä lähivuosilta muistuu mieleen Niemiskylän koulun lakkautus. Lisäksi jokaisen pitää saada oma monumenttinsa kunnan rahoilla. Kunnan taloudenpidon heikkoutta ei saa maksattaa lasten hyvinvoinnilla. Terveessä rakennuksessa toiminut koulu, joka sijaitsi hyvien liikenneyhteyksien varrella, lopetettiin kyläpolitikoinnilla. Esimerkkinä Rytkyn koulun kuulemisillassa kävi selville, ettei edellisten maaseutukoulujen lakkautusten säästöjä oltu kyetty laskemaan tai arvioimaan
Rytkyllä asuva, monen lapsen isä, Teemu Kattainen, piti Kokkosen ilmoitusta uusista laskelmista ”pikkuisen positiivisena”. Ei ihan tyhjää ole ollut, että on tuotu asioita esille, on saatu kylien välistä UUTISET Keskiviikko 16. Aineelliset vahingot olivat kuitenkin mittavat. syyskuuta 2020 Uusia laskelmia ja lisäaikaa Talouden tasapainottamisen työryhmä on pyytänyt Perlaconilta laskelmat kahden kyläkoulun, Luupuveden ja Rytkyn, sekä yhden kyläkoulun, Luupuveden, malleista. Tulipalon jälkisammutustyöt jatkuivat pitkälle tiistaiaamuun saakka.. Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle liekit olivat jo valtoimenaan. 4 Keskiviikko 16. Matkaan lähti yhteensä yhdeksän yksikköä Iisalmesta, Kiuruvedeltä, Vieremältä ja Sonkajärveltä. Pelastuslaitos sai kuitenkin rajattua tulipalon siten, ettei se päässyt leviämään muihin lähellä olleisiin rakennuksiin ja öljysäiliöihin. JAANA SELANDER Näin tiedotti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen (kesk) kaupungintalon pihassa lauantaina, kun talouden tasapainottamistyöryhmälle luovutettiin 1 100 nimen Kyläkoulujen puolesta -adressi kommentteineen. – Onko näin, että Rytky ja Luupuvesi olisivat säilyvät koulut. Kaupunki sai kotisivuillaan talouden tasapainottamiskyselyyn 249 vastausta ja kouluverkkokyselyyn 777 vastausta. Pystyyn jäivät vain metalliset osat. Pelastuslaitos sai hälytyksen Rapakkojoentielle maanantai-iltana kello 22 aikoihin. Joka tapauksessa siilon puurakenteet ja tekniikka tuhoutuivat tulipalossa täydellisesti. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER Lahtelan kuivuri paloi kokonaan. Lisäksi kouluverkkoratkaisuun on otettu kuukauden lisäaika. Adressin luovuttamisessa oli edustus ainakin Rytkyn ja Lahnajoen kyläkouluilta. Hyvä, että jotain vaihtoehtoa suunnitellaan. Hyvä uutinen oli se, ettei tulipalo aiheuttanut henkilövahinkoja eikä savusta koitunut haittaa kenellekään ihmiselle. Etualalla Teemu Kattainen lapsineen. Samalla tuhoutui yli 20 metriä korkea siilo, jossa oli noin 250 000 kiloa viljaa. Tuli tuhosi kuivaamon ja 250 000 kiloa viljaa Kiurukatu 1, 017 752 277 • Palvelemme ma-pe 8.30-17 OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Tule ja valitse omasi! Kiuruveden Näkökulma AKU LAATIKAINEN Tulipalo tuhosi Hautakylässä Rapakkojoentiellä sijainneen Lahtelan tilan viljankuivurin maanantai-illan ja tiistain vastaisen yön aikana. En kuitenkaan halua, että miltään maaseutukylältä lähtee koulu. syyskuuta 2020 SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Pitäisikö kunnan henkilöstö lomauttaa säästösyistä. Mukana oli järeääkin kalustoa, sillä siilo oli sen verran suuri
Pohjois-Savon ely-keskuksen ylijohtaja Pasi Patrikaisen mukaan suhdanneodotukset ovat ymmärrettävästi tällaisessa tilanteessa muuttuneet epävarmemmiksi. – Päätimme eilen (perjantaina) työryhmän kokouksessa pyytää Heli Silomäeltä (Perlacon) lisälaskelmia kahden kyläkoulun, Rytky ja Luupuvesi, mallista. Rahoitusta haetaan Entistä useammalla yrityksellä on ollut tarve hankkia ulkopuolista rahoitusta ja pankki on edelleen yleisin ulkoinen rahoitustaho. AKU LAATIKAINEN Yritykset löysivät erilaiset tukirahoitukset suhteellisen hyvin kevään aikana. – Alkuun ajattelin, että mahtava juttu, saadaan uusi hieno koulu keskustaan. Nämä ovat oleellisia mittareita, kun katsotaan maakunnan yritysten kehittymistä lähivuosina, kertoo Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren. Finnveran Itä-Suomen aluejohtaja Mikko Vänttinen arvioi, että lähitulevaisuudessa yritysten luotonottohalukkuus kasvaa ja tarve hakea ulkopuolista rahoitusta lisääntyy. SOVITTAMAAN! Tule Vieremälle UUUUTT UUUUSS. Kari Saastamoinen piti hyvänä, että ihmiset ovat lähteneet isosti liikkeelle ja lupasi viedä adressin valtuuston tietoon. Anne Härkönen Naiskuoroliiton puheenjohtajaksi VIIKON KYSYMYS Onko Suomessa liian helppoa irtisanoa. Kouluverkkoasia käsitellään erikseen niin, että se tulee hallitukselle 26.10. Myös aikataulutusta päätettiin muuttaa kuntalaisilta saadun aikataulukritiikin vuoksi. syyskuuta 2020 Kiuruvetinen Anne Härkönen on valittu Suomen Naiskuoroliiton puheenjohtajaksi. Härkösen valitsi puheenjohtajaksi Naiskuoroliiton liittokokous. 08 764 990 torstaisin 9.30-13 SILMÄLASIEN OSTAJILLE TOINEN LINSSI ILMAISEKSI Yritysten näkymät ovat laskeneet Odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat laskeneet Pohjois-Savossa merkittävästi valtakunnallisen Pk-yritysbarometrin mukaan. Mulari piti kestämättömänä myös sitä, että lapsivaikutusten arviointia on tehty hirveällä kiireellä. Myönteistä ovat kuitenkin arviot innovaatioiden ja tuotteiden kehittämisestä. Myös oman pääoman ehtoisille rahoituksille on näissä yrityksissä kasvavaa kysyntää. Jopa hirsikoulu. – Koronakriisin heijastuminen näin voimakkaasti suhdannenäkymiin ja liikevaihdon kehitykseen on surullista, mutta ei yllättävää, toteaa Savon Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Tarja Arbelius. Tilaisuuden avannut Jukka Mulari sanoi ymmärtävänsä, että säästöjä tarvitaan, mutta ei tällaisella aikataululla, mikä on ristiriidassa demokratian ja päätöksenteon hengen kanssa. ja valtuusto 28.9. Laskemiin voi antaa kommentteja ja palautetta kaupunginhallituksen sähköpostiosoitteeseen. Kokkonen lupasi, että kahden kyläkoulun ja yhden kyläkoulun mallin lisälaskelmat tulevat kaikkien nähtäville kaupungin nettisivuille mahdollisesti jo tällä viikolla. Koronakriisi ei tosin näytä vaikeuttaneen rahoituksen saantia, sillä noin neljällä viidestä pk-yrityksestä rahoituksen saanti tai sen ehdot eivät ole vaikeuttaneet hankkeen toteutumista. Elävä maaseutu ja lähikoulut ovat historiaa ja tulevaisuutta, sen tähden päättäjien on tehtävä sellaisia toimia, että hyvinvointi kasvaa ja taloudesta saadaan säästettyä niin, että maaseudun lapset eivät ole hintalappu. KYLLÄ 44% EI 56% JAANA SELANDER naiskuorojen valtakunnallinen järjestö, johon kuuluu noin 80 naiskuoroa ja yhteensä yli 2000 laulajaa. – Erityisesti voimakkaasti kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä suunnitellaan nyt lainan ottamista selvästi enemmän kuin keväällä ja näiden yritysten rahoituksen tarve liittyy yhä useammin yritysten kehittämishankkeisiin. Talouden supistuminen ja poikkeuksellisen epävarmoiksi muuttuneet tulevaisuuden näkymät vaikuttavat pk-yritysten arvioihin myös henkilöstön lukumäärästä. Toivottavasti päättäjät kuuntelevat, eikä vain piiri pieni tee päätöstä, totesi Kattainen. Liiton perustehtävä on edistää ja kehittää laulajien ja kuorojen tavoitteellista musiikinharrastusta mm. Sen lisäksi kuntalaisillan ja kuulemistilaisuuksien perusteella myös yhden kyläkoulun mallista ja se yksi olisi Luupuvesi. – Nopeasti huomattiin, etteivät kyläkoulut ole yksin niiden lapsiperheiden asia, joiden lapset tulevaisuudessa käyvät kyläkouluissa, vaan kaikkien kiuruvetisten, keskustassa ja maaseudulla. Kun sitten hetken mietin, ei se ollutkaan niin kommeeta kuin esitellään. Anja Manninen luovutti Kyläkoulujen puolesta -adressin valtuuston puheenjohtaja Kari Saastamoiselle. – Keväällä oli todella tärkeää, että erityisesti pk-yrityksiä pystyttiin auttamaan. Nyt on tärkeää, että saadaan rakennettua luottamusta talouteen, että yrittäjillä olisi uskallusta ja halua investoida. Myös yritysten näkymät investointien arvon sekä tuotannon ja tuotteiden kehityksestä ovat pudonneet. Samalla toteutettiin liiton historian ensimmäinen etäliittokokous, joka sujui Härköyhtenäisyyttä tässä asiassa. Härkönen laulaa Kiuruveden Naiskuorossa, Louhessa ja Helmettärissä, hän on kuulunut Naiskuoroliiton hallitukseen kaksi vuotta. – Typerin karhunpalvelus on leikata lasten hyvinvoinnista. Useita säästövaihtoehtoja on esitetty kyläkuulemisissa ja somessa. Tosin 70 prosenttia yrityksistä kertoo pyrkivänsä säilyttämään nykyisen henkilöstömäärän. Nyt on aika selvittää, mitä lakkautukset tuovat tullessaan sosiaalisesti ja taloudellisesti. 5 Keskiviikko 16. --1155% % KKUULLTTAAIISSEETT ssoorrm muukksseett Millainen sormus sopii sinulle. Mira Kokkonen piti hankalassa ja ikävässä asiassa hyvänä sitä, että maaseudun asia koskettaa niin monia ja nousee keskusteluun. Hän oli tuonut kuusi lastaan adressin luovutustilaisuuteen. Pöksyläisen mukaan kunnan taloutta on hoidettu oman talousstrategian vastaisesti, kun taloutta aiotaan oikaista kouluverkkouudistuksella, jonka maksajiksi joutuvat kyläkoulujen oppilaat ja perheet. Muut talouden tasapainottamistoimet käsitellään alkuperäisen aikataulun mukaan niin, että hallitus on 21.9. järjestämällä koulutustilaisuuksia, merkkilaulukursseja, kuoronjohtajien koulutusta ja julkaisemalla ja välittämällä naiskuoroteoksia. Niillä pk-yrityksillä, jotka kokivat rahoituksen saannissa haasteita, rahoitusongelmat liittyivät oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja vastaavasti vähemmän velkarahoitukseen. – Tämä kertoo yritysten sitoutumisesta tuotekehitykseen sekä yrityksen aktiiviseen kehittämiseen. – Toimialojen välillä on kuitenkin eroja ja on myös yrityksiä, jotka ovat selviytyneet korona-ajasta tähän asti suhteellisen hyvin. ja valtuustoon 9.11. Suomen Naiskuoroliitto ry (SNKL) on vuonna 1945 perustettu IISALMI Kauppakatu 17, p. 017 821 0061 KIURUVESI Toritalo, p. Pöksyläinen mukaan laskelmassa ei erotella kyläkoulujen ja keskustan koulujen menoja. Yritykset löysivätkin erilaiset tukirahoitukset suhteellisen hyvin. Ennen kaikkea säästölaskelmissa riittää ihmetystä. Yritykset ennakoivat kannattavuutensa heikkenevän. Kukaan ei ole oikeasti laskenut mitä säästöjä lakkautuksista kunnille syntyy. Tilaisuudessa käytti puheenvuoron yhteiskuntatieteiden maisteri, ”opparia vaille agrologi”, honkarantalaisen maatilan emäntä ja kolmen taajaman koulua käyvän sekä yhden päiväkotia käyvän lapsen äiti Leena Pöksyläinen. Ne, joiden asioista päätetään, jäävät huomiotta. Esityksessä tyrmistyttävintä ovat laskelmat, jotka on saatu näyttämään siltä kuin ne on haluttu saada näyttämään. – Nyt on mahdollisuus muutokseen, vetoan valtuutettuihin, miettikää, kuinka isosta asiasta äänestätte, ottakaa selville tosiasiat, laskelmat ja tutkimukset, puolustavatko ne pikkukoulujen lakkautusta vai ei. – Mitä säästöjä hyväkuntoisten, maaseudun lähipalveluna toimivien kyläkoulujen sulkemisesta olisi, sitä ei ole selvitetty. sen mukaan ”huikean tiimimme ansiosta todella hienosti”. – Onneksi tätä työtä ei tehdä yksin vaan yhdessä hienojen ihmisten kanssa, Härkönen sanoo. Hän vaatikin, että aidot kiinteistökohtaiset kustannukset selvitetään, sillä lakkautuksilla tulee olla todellista ja riittävää säästöä. Keskustan uutta koulua ei pidä tehdä kyläkoulujen lasten kustannuksella, lapset eivät ole taakka ja rahareikä vaan tulevaisuus. Kyläkoulujen puolesta -adressin valtuuston puheenjohtaja Kari Saastamoiselle luovuttanut Anja Manninen sanoi, että vaikka reagointiaikaa talouden tasapainottamisryhmän esitykselle oli vähän, saatiin 12 päivässä kokoon 1 100 nimeä
6 Keskiviikko 16. Juhlia vietettiin Tihilässä perhepiirissä.. Voipa sanoa, että hän on elämänsä kunnossa juuri täytettyään 60 vuotta. syyskuuta 2020 Uutiset Puheenaihe Juha Vartiainen voi hyvin
Levyllä soittavat muusikot: Arto Tarkkonen (harmonikka), Seppo Niemelä (kitarat ja koskettimet), Riitta Hynynen (viulu), Teuvo Honkanen (basso) ja Jouni Rasmussen (rummut). – Kävin tekemässä levyni vuoteen 2008 Helsingissä. Heidän tuotantoaan levyllä on kaksi kappaletta. Helibor-studioon olen tyytyväinen, Maaningalla on ollut helppoa käydä lyhyen matkankin takia ja laulamaan on päässyt lyhyelläkin varotusjalla, jos laulufiilis on ollut kohdallaan. cd-levy Juha Vartiaiselle. Vartiainen sanoo, että vuosia voi olla edessä vielä paljonkin, sillä hänen isänsä Vilho eli 92-vuotiaaksi. Viimeisin ajankohta voisi olla Iskelmäviikko heinäkuussa 2021. 7 Keskiviikko 16. Levyyn on merkitty, onko kappale valssi, tango, humppa vai jive, Vartiainen esittelee levyä. Olen käynyt 22 vuotta Saariselällä kaamosviikoilla ja esiintynytkin siellä aika paljon veli Pentin ja Eino Aution kanssa. Sitten magneettikuvauksessa selvisi, että välilevystä oli purskahtanut nesteet ulos ja leikkaus oli käytännössä ainoa vaihtoehto. – Leikkaukseen liittyy aina riski, että ääni käheytyy tai tulee äänihuulihalvaus. Sovitukset ovat tehneet Seppo Niemelä ja Teuvo Honkanen. Olisi ollut karmeaa valmistella Iskemäviikkoa sairauden kanssa. Lonkkaja kaularankaleikkauksesta toipunut Vartiainen sanoo olevansa intoa täynnä kuin pikkupoika. – Tuntuu samalta kuin 10 vuotta sitten, painokin on sopivasti tippunut. – Ajattelen niin, että asioilla on tapana tapahtua. Aluksi särkyä hoidettiin hieronnalla, naprapaatin käsittelyllä ja puudutuspiikeillä ilman toivottua tulosta. Vartiainen on 9-henkisen sisarusparven nuorin. Levy on tehty Maaningalla Niemelän Helibor-studiossa samoin kuin Vartiaisen levyt vuodesta 2010 lähtien. Olin laulanut viimeiset kappaleet levylle varmuuden voksi touko-kesäkuun vaihteessa. – Levyn tekemisessä minulle on tärkeää, että tekstit kolahtaisivat kuulijoihin ja tietysti minuun itseeni, melodiakin on tärkeä ja tanssittavuus. Levyllä on kuusi kappaletta, jotka on tehty vain hänelle. 50-vuotiskonsertissani oli 405 ihmistä, ei olisi ollut järkeä järjestää nyt konserttia noin 100 hengen kuulijakunnalle ja sain samalla aikaa leikkauksesta toipumiselle. Heinäkuun 22. syyskuuta 2020 Juha Vartiainen (4) Tihilässä. Intoa täynnä kuin pikkupojalla Iskelmäviikon tapahtumajohtaja Juha Vartiainen täytti syyskuun alussa 60 vuotta. Juha Vartiainen haaveilee, että hän järjestäisi vielä nyt peruuntuneen 60-vuotiskonsertin ennen 61-vuotispäivää. Nukkuminen ilman hermosärkyä hillitseviä, voimakkaita lääkkeitä, oli mahdotonta. – Tällä saatiin liikkuvalle miehelle liikuntakyky takaisin ja siitä on syytäkin olla onnellinen! Juha Vartiaisella piti olla Kiurusalissa 60-vuotiskonsertti 5.9., mutta se peruttiin jo heinäkuussa leikkauksen ja koronan takia. Vartiainen sanoo levyn peilaavan hänen varttuneempia kuulijoitaan, jotka tykkäävät tanssia ja kuunnella radiota. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JUHA VARTIAISEN KOTIALBUMI, JAANA SELANDER Tuhatyksi kertaa on järjestyksessään 9. Päiväkonsertissa oli liki 1000 henkeä ja vain IskelmäAreenalle on mahdollista ottaa tuollaista määrää yleisöä. – Keikkoja on sovittu jonkin verran ja niiden toteutumista katsotaan viikko kerrallaan, riippuen koronatilanteesta. Pidin 20-vuotistaiteilijajuhlakonsertin uusinnan Iskelmäviikolla 2012. – Halusin levylle myös minulle tärkeitä cover-biisejä. Juha Vartiainen “ nen leikattiin Kuopiossa. Vartiaiselta on juuri ilmestynyt uusi cd-levy Tuhatyksi kertaa. Nuorin, pisin ja komein Juha Vartiainen kuvailee, että hänellä ovat olleet ensimmäiset päivät seitsemännelle vuosikymmenelle tultaessa ”vauhdikkaita”. Katsotaan rauhassa, mikä on tulevan kevään ja kesän tilanne.. Ääni toimi hyvin ja kesti myös kolmen setin laulut mainiosti. Leikkauksessa hermot vapautettiin puristuksesta ja rikkoutuneen välilevyn tilalle laitettiin implantti. – Hyvä, että se päätös tehtiin. – Klaus Thomasson muuten sanoi levyn kuunneltuaan, että kappale Vuosien jälkeen irrottaa kyyneleet. Elossa heistä on 8 sisarusta. Olo on kuin pikkupojalla. Muut sisaruksemme ovat tyttöjä. Viimeisen vuoden aikana on ”varaosia” laitettu muuallekin, kun lokakuussa 2019 oikeaan lonkkaan vaihdettiin kuluneen nivelen tilalle uusi. – Minä olen 9-lapsisen sisarusparven nuorin, pisin ja komein! Eihän meitä ole kuin kaksi veljestä, minä ja Pentti, Pentti on antanut minulle luvan kutsua itseäni pisimmäksi ja komeimmaksi. Nimikkokappaleen Tuhatyksi kertaa on säveltänyt Esa Roine ja sanoittanut Rauli Nordberg. Arvostamieni artistien, Jukka Raitasen ja Reijo Taipaleen, aikoinaan levyttämiä kappaleita olen saanut esittää jo urani alkuvaiheessa ja nyt ne oli aika laulaa myös levylle, Juha Vartiainen kertoo. Roineen kanssa Vartiainen on esiintynyt useana vuonna Saariselällä, yhteistyön tuloksena on myös nyt levytetty kappale. päivänä Juha VartiaiTuhatyksi kertaa -kappaleessa katsotaan taivaan tähtiin. Erilainen kesä Kulunut kesä oli Juha Vartiaiselle kaikin puolin erilainen kuin aikaisemmat, Iskelmäviikkoa ei ollut ja hän joutui kaularankaleikkaukseen heinäkuussa. Ääni oli noin viikon verran käheä leikkauksen jälkeen, mutta on palautunut ennalleen ja kivut ovat jääneet pois. Toivun hyvää vauhtia ja ensimmäinen keikkakin on jo tehty viime viikonloppuna. Huhtikuun alussa Juha Vartiaisen vasemmassa olkapäässä ja käsivarressa alkoi olla särkyä, kädestä hävisivät voimat ja etusormi ja peukalo puutuivat. Olen laihtunut kuusi kiloa, Vartiainen iloitsee. Juha Vartiainen on tehnyt puhuttelevan ja tanssillisen levyn. – Se on yksi mahdollisuus. Vartiaisen luottosäveltäjä on Jari Rönkkö Keravalta ja sanoittaja Matti Laasonen Oulusta. – Tuhatyksi kertaa -kappaleessa katsotaan taivaan tähtiin ja siihen on ammennettu myös Lapin tunnelmaa. Tuhatyksi kertaa -levyllä on 13 kappaletta, joista kuusi on nimenomaan tehty Juha Vartiaiselle
Valtuutettu Raimo Partanen (kok) kysyi, onko Luupuveden koulusta korjausvelkaa. Myöhemmin selvitystä syvennetään. Illassa ehdotettiin myös maltillista investointia eli käytettäisiin hyödyksi yläkoulua ja näin kyläkoulut saisivat jatkoaikaa, säästöä syntyisi, kun uutta koulua ei tarvitsisi rakentaa. Manninen kysyi niin ikään, miksi nyt rakennetaan sellainen asetelma, että keskustan lapsille tehdään terve koulu ja kyläkoulut pannaan kiinni. Siinä kysyttiin myös kyläkouluista. Koulurakennuksen lunastushinta on euroa, koulun siirtäminen kunnan rajojen sisäpuolella maksaa 200 000 euroa, listasi Kamaja. Huttunen tiedusteli, onko lapsivaikutusten arviointia tehty ja onko olemassa laskelmaa kahden kyläkoulun säästämisestä. Tänä vuonna Luupuveden koulussa ei ole yhtään Himaharjun oppilasta, vahvisti Himaharjun yrittäjä Kari Röntynen ja kiitteli, että siirtyminen perhekodista kouluun on joustavaa, turha byrokratia on karsittu. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mira KokkoLuupuveden koulun kyläillassa ihmeteltiin keskiviikkoiltana kovaa kiirettä kouluverkkopäätöksenteossa. Hallintojohtaja Anne Koljonen jatkoi, että talouden tasapainottamisohjelman aikataulu voi tuntua tiukalta, mutta todellisuudessa aikataulu on lyhyt, sillä taloudellinen tilanne on haastava, Kiuruvesi on menossa hyvää vauhtia kriisikunnaksi. Sekin kiinnosti kyläläisiä, onko kaupungilla vaihtoehtoisia säästökohteita kuin kyläkoulut, esimerkiksi jäähalli tai liikuntahalli. Manninen kertoi, että kolmen kilometrin päästä Kalliokylän koulusta lapsia kuljetetaan kouluun taajamaan, vaikka Kalliokylän koulu olisi lähempänä. Vs. Opettaja Tiina Strömberg pelkäsi, että sotemenot kasvavat, kun lapset stressaantuvat suuressa koulussa ja kuljetuksissa. Tilaisuudessa kysyttiin myös onko oppilasennusteissa huomioitu, voiko joku lapsi tulla taajamasta kyläkouluun. Jos koulu loppuu, sammuu koko kylä, viestitettiin kyläillassa. Talouden alijäämä pitää kattaa viimeistään 2023, mikä vaatii ripeitä toimenpiteitä. JAANA SELANDER nen (kesk) painotti, että talouden tasapainottamisryhmän esitys on vasta esitys ja että asiaa käsittelee hallitus ja lopulta valtuusto. – Jos nyt esimerkiksi päätettäisiin rakentaa uusi koulu, suunnittelu olisi aloitettava ensi vuonna ja sille pitäisi varata määräraha jo ensi vuoden talousarvioon. Niko Manninen puolestaan tiedusteli, onko olemassa vaihtoehtoisia säästölaskelmia. – Kiuruveden kyläkouluissa on Kalliokylän koulun kyläillassa kritisoitiin lapsiennustelaskelmia ja koulupiirijakoa torstaina. JAANA SELANDER Anja Manninen kyseli lapsiennusteista ja oppilaaksiottoalueista. Kajava näytti viimeistä heinäkuun ennustetta, karttaa, jossa oli lapsimerkinnät talo talolta, mutta totesi, ettei sitä voi julkisesti lähemmin tarkastella tietosuojan takia. Valtuutettu Rauno Pikkarainen (vas) totesi jo 10 vuotta sitten tiedetyn, että kouluverkkoon joudutaan puuttumaan ja että Luupuveden koulun rakentaminen oli virhe. Kajava myös näytti väestötietojärjestelmään perustuvaa karttaa vuoden alusta, joka kertoo talo talolta lasten määrän valitettavasti vähenevän koko kunnassa vuoteen 2025. 8 Keskiviikko 16. Miksi ei voi olla terve koulu taajamassa ja kyläkoulut jatkavat. Kajava sanoi, että niin pienessä kyläkoulussa kuin isommassa koulussa on molemmissa hyvät ja huonot puolensa riippuen oppilaasta. Kajava totesi, että tapetilla on ollut, mutta esimerkiksi kirjasto-kulttuuritaloa vedetään nyt jo niin pienillä resursseilla, että seuraava askel on talon kiinni laittaminen. syyskuuta 2020 Uutiset Luupuvesi ihmettelee kiirettä päätöksenteossa Opettaja Esko Huttunen kuvaili kiirettä ”hirveäksi”, mutta piti hyvänä, ettei päätöksenteossa ole kuitenkaan vielä hirttäydytty mihinkään. – Velkamäärä on nyt vajaa 4000 euroa kuntalainen, uusi yhtenäiskoulu lisää velkaa pari-kolme tonnia per kuntalainen, onko uusi koulu realistinen. JAANA SELANDER Miksi ei taajamakoulua ja kyläkoulut. Kajava luetteli, että jäähallin käyttökustannukset ovat JAANA SELANDER 131 189 euroa vuodessa, uimahallin 362 148 euroa, liikuntahallin 123 844 euroa, kansalaisopiston 412 703 euroa ja kirjasto-kulttuuritalon 235 398 euroa. tekninen johtaja Ville Kamaja sanoi, että, jos koulu säilyy, rakennetaan liikenneterninaali, joka ei ole mahdoton investointi. Luulen, että tuleva valtuusto joutuu aikaistamaan päätöstä, tässä on 60 oppilaalle valmiit koulutilat kylälle. Röntynen myös muistutti, että joillekin lapsille ja nuorille isommassa koulussa opiskeleminen voi olla haastavaa, koulupudokkaita voi olla enemmän ja asosiaalisia häiriöitä, kun koolla on isompi määrä ihmisiä. Mitä taas Luupuvedellä toimivien sijaiskoti Satuniemen ja perhekoti Himaharjun oppilaisiin tulee, tilanne elää. Paljonko esimerkiksi kulttuurija liikuntakiinteistöt maksavat. Kajavan mukaan trafiikkia on ollut ja tulee olemaan molempiin suuntiin. – Luupuvetisetkin olivat myönteisiä koulun siirtämiselle tarvittaessa. Sivistysjohtaja Katja Kavaja sanoi, että oppilaaksiottoaluetta on tarkasteltu silloin, kun on sovittu, että Kiuruvedellä on neljä maaseutukoulua. Leasing-kustannukset ovat 98 400 euroa vuodessa vuoteen 2027, energiahankkeen kustannukset 15 000 euroa vuodessa vuoden 2025 loppuun, nykyisistä käyttökustannuksista tippuu 115 000 euroa pois. sitoutunutta opettajakuntaa, joka tarjoaa erinomaista perusopetusta. Kilpailutukset vievät myös omat aikansa. Sivistysjohtaja Katja Kajava vastasi, että kevyt arviointi lapsivaikutuksista on tulossa ensialkuun päätöksenteon pohjaksi. Huttunen kyseli myös kaupungin lapsiennusteista, vanhempainillassa vanhemmat olivat keksineet aika monta lasta enemmän kuin ennusteessa. Hallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen sanoi, että ensimmäinen kysely kuntalaisille tehtiin 2019 kaupungin strategiapäivityksen yhteydessä. Kajava vastasi, että se on puhtaasti rahakysymys. Lisäksi kysyttiin, miksi taajaman lapsia ei voi kuljettaa kyläkoululle. Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka puolestaan totesi, että laskelma kahden kyläkoulun säästämisestä on kyllä olemassa, mutta sitä ei oteta esiin, koska ohjausryhmä ei ole käsitellyt tätä vaihtoehtoa tässä vaiheessa. Kyläillassa kritisoitiin niin ikään, että kuntalaisille tieto esityksestä tuli liian myöhään. Kajavan mukaan ei voi ennustaa, minkä ikäinen lapsi tulee missäkin vaiheessa kouluun. Tästä kyselystä ei kaikilla ollut tietoa.. Koulurakennus palvelee 35 vuotta, liikuntaja käsityörakennus 15 vuotta ilman suurempia peruskorjauksia. Anja Manninen peräsi, kuinka paljon lapsia syntyy Kalliokylän koulualueelle ja mikä tarkkaan ottaen on oppilaaksiottoalue. Säästö perustuu ison yksikön henkilöstökuluihin. Markku Siponen huomautti, että Kiuruvedellä perusopetuksen kustannukset ovat alle keskiarvon, vaikka kyläkoulut ovat mukana. Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka jatkoi, että Kiuruvedellä joka tapauksessa lapsille tarjotaan perusopetusta myös jatkossa, vaikka kyläkoulut lakkautettaisiin, mutta liikuntaja kulttuuripalveluita ei sitten olisi tarjolla lainkaan, jos ne lopetetaan. Kajava sanoi, että edellä mainituissa toimipisteissä ei voi enää säästää, seuraava vaihe on laittaa ne kiinni
Hän puhui usein Juntusen ja Hukkasen pojista, joille sattui ja tapahtui. Kerran juoksin tulomatkalla niin kovaa, että kaaduin mäessä ja varpaankynsi lähti irti. Minuakin äitini opetti kahdella ensimmäisellä luokalla, mutta suutarin lapsella ei ole kenkiä. Minä makasin mummuni kanssa sivustavedettävällä sohvalla ja katsoin televisiosta Payton Placea salaa peiton alta. Tuleeko tämä siis sen halvemmaksi kuin kyläkoulujen jatkaminen, yleisöstä ihmeteltiin ja samalla epäiltiin koulukyytijärjestelyiden toimivuutta. Yksi esimerkki tästä oli Jenita Lahtinen, joka sanoi muuttaneensa perheineen Lahnajoelle pitkälti juuri koulun takia. Isäni kirjoitti romaania viereisessä luokkahuoneessa. syyskuuta 2020 Luupuveden koulun kasvatti NYT kun on puhuttu runsain mitoin kyläkouluista, kannan minäkin korteni kekoon. Samalla muutimme asumaan myös kirkonkylälle. Lahnajoen koulu pullisteli väkeä, kun kyläläiset esittivät kaupungin edustajille tiukkoja kysymyksiään ja kannanottojaan. 9 Keskiviikko 16. – Ja eipä taida olla kovin tarkkaa kirjanpitoa siitä, että miten paljon edellinen kyläkoulujen lakkautusaalto hyödytti, vai hyödyttikö se juuri mitään. – Koulu on osa aktiivista kylää. Heinälammin koulua ei ole enää olemassa, se on lakkautettu ensimmäisten kyläkoulujen joukossa. Niinpä etenkin sen tulevaisuus on vaakalaudalla. Katja Kajavan mukaan lukion alasajossa ei ole järkeä, sillä lukiokoulutuksesta pitää silti maksaa, olipa Kiuruvedellä lukiota tai ei. – Ja purkamisten ohella eiväthän ne väistötilat ja uusi koulukaan ilmaisia olisi, puhumattakaan siitä, että koulukyytien kustannukset näyttäisivät suurenevan merkittävästi. Sivistystoimen vastaava Katja Kajava vastasi, etteivät kaikki oppilaat mahtuisi kyläkouluihin. Se oli pyhää aluetta, kesän lopulla pääsimme katsomaan hetkeksi uusia koulukirjoja, vihkoja, kyniä ja kumeja, kun ne saapuivat hieman ennen koulun alkua. Äitini oli opettajana Heinälammin ja Luupuveden kouluilla. Aika erikoinen valinta lappalaisilta ottaa savolaistyttö saamelaislukion opettajaksi ja rehtoriksi. Koulu on vetovoimatekijä Joka tapauksessa lahnajokelaisten viesti oli, ettei kyläkoulusta haluttaisi luopua. Lisäksi keskustelun aikana kävi ilmi, että taajaman koulut ovat tulossa käyttöikänsä päähän. Seisoin monesti yksin suurella pihamaalla, mutta joskus karkasin muutaman sadan metrin päähän Nevalaiselle, jossa pääsin kurkistamaan toisen perheen elämää. Vielä eläkkeelläkin hän muisteli monesti Luupuveden oppilaitaan. Häntä huolestutti Lahnajoen tulevaisuus. Suuressa koulussa elämä ei ollut niin henkilökohtaista. – No eihän niitä ihan kaikkia tarvitsisi tänne tuoda, osa voisi jäädä esimerkiksi lukiolle, kuului ehdotus yleisön joukosta. Olin kerran sanonut, kun minulta oli kysytty, millaista siellä pyhäkoulussa oikein oli, että: ”Kellään ei ole niin hyviä hampaita puhua Raamatusta kuin Helvi Rädyllä”. Hän osasi kertoa kiehtovasti Raamatun asioista. LUUPUVEDEN kyläkoulussa asumispuitteet eivät olleet ehkä ihan priimaa, mutta eivät ne olleet silloin 1960-luvulla muuallakaan maaseudulla. – Aiemmin asuimme Tuusulassa, missä poikamme kävi suurta yhtenäiskoulua. KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, jolla menee aamuisin lehtien lukemiseen 2–3 tuntia. Nyt Luupuvesi on katkolla. Kun äitini odotti minua, tuli tätini Aino tuuraamaan äitiäni ja sattumoisin Aino rakastui Heinälammin koulun miesopettajaan ja he menivät naimisiin. Tähän en kuitenkaan usko, sanoi kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka. – Silloin olisi mahdollista toimia tehokkaammin ja taloudellisemmin, kun ei oltaisi niin hajallaan. Me kävimme samassa ulkohuussissa kuin koululaiset ja sauna oli pihapiirin toisella puolella omassa rakennuksessaan. Jarmo Muiniekka sanoi, ettei ajatus ole hassumpi, mutta toisaalta hän näki etuja siinä, että kaikki peruskoululaiset koottaisiin saman katon alle yhtenäiskouluun. Pariskunta muutti Ivaloon, jossa tätini Aino teki päivätyönsä lukion rehtorina ja historian opettajana. Entä paljonko olisivat Nivan koulun ja yläkoulun purkamiskustannukset. Vanhempani olivat sitä mieltä, ettei muita lapsia ja heidän perheitään opettajan tytär saanut häiritä. Sen sijaan pyhäkouluun kävelin Helvi Rädylle. Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Rauno Pikkarainen lisäsi vielä, että Lahnajoen koulu kustantaa tällä hetkellä eniten kaikista Kiuruveden kouluista, 13 000 euroa per oppilas. – Etenkin yrittäjille ja lapsiperheille se olisi viesti, että menkää jonnekin muualle. AKU LAATIKAINEN Sanna Tikkasen mielestä koulu on koko kyläyhteisön sydän. Olen nimittäin syntynyt Heinälammin koululle ja Luupuveden koulussa olen käynyt ensimmäiset luokkani. Oli helpompaa solmia suhteita, kun en ollut ”opettajan tytär”. Sanna Tikkanen ja Johanna Korolainen pitivät koulua koko kyläyhteisön sydämenä ja suurena vetovoimatekijänä. Enpä muista, että olisin päässyt käymään kertaakaan yksin muutaman kilometrin päässä olevassa Juntusen kyläkaupassa. Hänen opettajauransa alkoi Koivujärvellä. AKU LAATIKAINEN. Tuntuu pahalta, jos hän joutuu taas isoon kouluun. ÄITINI ennätti opettaa useampaa sukupolvea Luupuvedellä. Lahnajokelaisten mielestä rahalle tulee kuitenkin paljon vastinetta, sillä Kiuruveden kyläkoulut on todettu useaan otteeseen hyväkuntoisiksi ja niiden opetus laadukkaaksi. Mikäli koulu lakkautettaisiin, olisi se kyläläisten mielestä isku vasten kasvoja. Kun siivosin vanhempieni kotia myyntikuntoon äitini kuoleman jälkeen, löytyi sieltä valtava määrä entisten oppilaiden kuvia ja heidän lähettämiään kortteja opettajalle. Sain olla yksi lapsi muiden joukossa. Ilman sitä on vaikeaa saada tänne lapsiperheitä ja parantaa väestökehitystä sekä elinvoimaa. – Virranrantaa puolestaan kunnostetaan osin avustuksen turvin ja jottei työpaikkoja karkaisi muualle, Rauno Pikkarainen perusteli. Miten tämä kaikki ehditään toteuttaa vuoteen 2025 mennessä. Äitini osoitti rautalangasta vääntäen, että hän ei ainakaan suosi omaa jälkikasvuaan. Olin oppitunneilla usein ilmaa, mutta luokkatoverini olivat hänelle tärkeitä. Kirjoituskoneen ääni tuuditti minut uneen. Se oli minulle vapauttavaa. Tätä ei käynyt kukaan kiistämään, mikä lisäsi hämmennystä siitä, että miksi kyläkouluja ollaan lakkauttamassa. Saunassa oli muuripata, jota lämmitettiin puilla. Äkkiä totuin suurempaan joukkoon ja sain uusia kavereita. Lahnajokelaiset kysyivät, että eikö taajaman oppilaita voisi pikemminkin kuljettaa kyläkouluihin, pois Nivan homeisesta ja isosta opinahjosta. Luokkahuoneisiin ei meillä lapsilla ollut juuri asiaa. ELIMME aika eristettyä elämää. ASUIMME opettajan asunnossa, jossa oli olohuone, makuuhuone ja keittiö. Lukion ja Palvelukeskus Virranrannankin olemassaoloa kyseenalaistettiin. Hän on viihtynyt huomattavasti paremmin kyläkoulussa. – Mihin se uusi yhtenäiskoulu aiotaan edes rakentaa. Väitteitä puolesta ja vastaan Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen ja valtuutettu Tommi Tikka perustelivat tehtyä esitystä ennen kaikkea Kiuruveden väestöennusteella ja sillä, ettei oikein muualtakaan voi enää alkaa säästämään vaikeassa taloustilanteessa – Ellei sitten aleta sulkea uimahallia, kulttuuritaloa ja kansalaisopistoa kokonaan. Opettajan ja toimittajan palkka ei liene ollut kovin kummoinen, sillä koulun pihapiirissä kasvatettiin perunaa, herneitä ja nauriita kotitarpeiksi. Samalla huomautettiin, että Helsingin yliopiston tutkimusten mukaan ainoastaan yksi kolmasosa kaikista kyläkoulujen lakkautuksista on ollut aidosti tarpeellisia ja tuoneet selviä säästöjä. KUN tulin peruskouluun taajamaan, kaikki tuntui oudolta ja pelottavalta. Heini Mämmin mukaan kaupungin olisi mahdollista saada avustuksia kyläkoulujen ylläpitoa varten, jos niitä vain haettaisiin. Ilman koulua kylän pelätään kuihtuvan Yleinen tunnelma lahnajokelaisten keskuudessa oli, että kaupunki tuntuu tekevän ensin ja vasta sitten suunnittelevan. Missä olisivat väistötilat sillä aikaa kun vanhaa puretaan ja uutta rakennetaan
Kuusi hyvä valinta Koskenjoella oli paikalla myös Marko Juotasniemi, joka työskentelee metsäasiantuntijana Metsä Groupin Iisalmen toimistolla. – Yksittäisten ihmisten pienistä teoistahan ne suuret jututkin koostuvat. – Metsikkö ei olisi muutoin ollut vielä hakkuusuunnitelmissa, mutta kirjanpainajan takia oli tehtävä nopealla aikataululla avohakkuu viime keväänä. Metsä Group lahjoitti Eläkeliiton Kiuruveden paikallisyhdistykselle yhteensä 90 tainta, joita istutettiin Pekkaloiden laikkumätästetylle maalle. Muun muassa itse kierrätän ahkerasti, mutta enimmäkseen kierrättäjät ovat vanhempia ihmisiä. metsäasiantuntija Marko Joutasniemi Metsä Group “ AKU LAATIKAINEN Metsä Groupin Marko Juotasniemi luovutti taimet Eläkeliiton Aune Hyväriselle. Itse koulu, jonka kyläläiset olivat saaneet aikaan 1900-luvun alussa, säästyi, ja palaneen ulkorakennuksen tilalle rakennettiin välittömästi uusi ruokaloineen, saunoineen, halkoliitereineen ja ulkokäymälöineen. Nyt sitten onneksi pääsimme tämän järjestämään syysistutusten aikaan ja hyvä paikkakin löytyi, sanoo Aune Hyvärinen, Eläkeliiton Kiuruveden yhdistyksen puheenjohtaja. Ikäluokka oli suurin koulun historiassa sitä ennen ja sen jälkeen. MAASEUTUA ei pidetä elävänä vähentämällä hyvän elämän edellytyksiä, vaan tarjoamalla edellytykset kasvaa ja kehittyä omassa tutussa ympäristössä. Toivon mukaan ensi vuonna elämä olisi normaalimpaa, sillä tuolloin on Eläkeliiton Kiuruveden paikallisyhdistyksen oma 50-vuotisjuhlavuosi. Juotasniemen mukaan Väinö ja Katariina Pekkalan omistama maa oli otollinen nimenomaan kuusentaimille. Toivottavasti myös nuorempi sukupolvi heräisi ilmastonmuutokseen tulevaisuudessa. Hyvärisen mukaan Eläkeliitto haluaa ajatella ilmastonmuutoksen ohella jatkuvuutta ja mikäs sen parempaa olisikaan, kuin istuttaa puuntaimia. Ei siinä oikein muitakaan vaihtoehtoja ollut, Väinö Pekkala muistelee. Raha ratkaisee, lauloi Irwin Goodman aikoinaan. 10 Keskiviikko 16. Koivu on kuitenkin altis myyräja jänistuhoille, joten niinpä päädyimme kuuseen. Väen yleinen väheneminen maaseudulta on tietysti näkynyt myös Luupuvedellä. Juotasniemen mukaan on hyvä, että jokainen kantaa kortensa kekoon ilmastonmuutoksen eteen. Ei sitä perintöä pitäisi ehdoin tahdoin tuhota. Välillä oli hiljaisempaa, kunnes 1970-luvulla alkoi taas tapahtua.. – Mäntyä tähän ei olisi ollut järkeä istuttaa, koska se on enemmän kuivan kankaan puulaji. Amerikan-kävijöiden sukupolvi loi vankat aineelliset ja henkiset pohjat Luupuveden kylän kehitykselle. Näin koronavuonna on ollut aika vähän yhteisiä juttuja. ja kuusentaimia päätyi myös Kiuruveden maaperään. Heinälampi, Luupujoki ja Kaislasmäki ovat menettäneet jo omat koulunsa, mutta ovat auttaneet säilyttämään kuitenkin edes yhden koulun Luupujärven ympärillä, ja viime vuosina on apujoukkoja tullut jo vähän kauempaakin. KUN naapureita oltiin, koulu oli väistämättä kuin toinen koti. Tontti lohkaistiin Lahden maasta, ja erinomaista esimerkkiä ja sivistystahtoa osoittaen Heikki Timonen koulutti myös koko suuren lapsikatraansa – minkä metsänhoitajaksi, minkä lääkäriksi tai arkkitehdiksi. Oudolta tuntuu, jos yli 40 oppilaan koulu pannaan kiinni tuosta vain, pelkkiin numeroihin tukeutuen. ENSIMMÄINEN muistoni Luupuveden kansakoulusta on, että koulu oli tulessa. Alakoulun opettaja Lämsän Hilja, Hilja Timonen, pysyi pitkään vanhanapiikana ja kävi saunomassa mummoni kanssa. Ja kun opettajat asuivat menneinä aikoina koululla, yhteyttä pidettiin myös ympäri vuoden ja vuorokauden. Pekkalan hyvä ystävä ja lähellä asuva Tuomo Remes on puolestaan Eläkeliiton Kiuruveden yhdistyksen aktiiveja. – Tässä on rehevää, joten vaihtoehtoina olivat lähinnä kuusi ja rauduskoivu. Lapsena hän lie käynyt korkeintaan vähän kiertokoulua eikä sota-ajalta säilyneen yhden kirjeen perusteella näytä tienneen mitään pilkuista, pisteista tai isoista kirjaimista, mutta minun kirjallisille harrastuksilleni Sampan vaikutus oli ratkaiseva: hänen polvellaan opin lukemaan helmikuisena iltana 1953 – kai viimeisenä oman ikäluokkani viidestätoista lapsesta. Koulun merkityksen Luupuvedelle näkee myös siinä, että kylällä ei ole juuri autioita taloja, vaan uutta voimaa on virrannut koko ajan poistuneen tilalle. Metsä Group ja 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Eläkeliitto tekevät tänä vuonna yhteistyötä, minkä tiimoilta istutetaan puuntaimia ympäri Suomea.. syyskuuta 2020 Talous & politiikka Yksittäisten ihmisten pienistä teoistahan ne suuret jutut koostuvat. Sampan ammattinimike oli raamatullinen: riivaaja. Miesten jutellessa Remekselle heräsi idea, jonka ansiosta voisi saada kaksi kärpästä yhdellä iskulla: Metsä Group ja Eläkeliitto saisivat otettua Kiuruvedellä osaa valtakunnalliseen istutustempaukseen ja samalla Pekkaloiden avohakkuu saisi uudet taimet kasvamaan. Peltoa raivattiin, lapsia syntyi ja kaikkinainen harrastustoiminta oli vilkasta. ”Leskisten aikaan”, jota Luupuvedellä kesti kahdeksan vuotta aina 1950-luvun puoliväliin, siskotyttöni oli usein päivähoidossa koululla ennenkuin Lauri ja Sanni Leskinen saivat oman ottopojan. Mummollenikin koulu tarjosi sivutyötä koulukeittolan hoitajana. Toivottavasti nuorempi sukupolvi herää ilmastonmuutokseen tulevaisuudessa. Lisäksi paikallisuus oli vahvasti läsnä, sillä mätästyksen oli tehnyt Eero-Pekka Remes ja istuttaminenkin hoitui täysin kiuruvetisin voimin. – Myös muualla Suomessa on useita taimia istutettu. Lisäksi tässä on aiemmin ollut kuusta, joten se on luonteva puulaji tähän paikkaan. Kasvi tai puukaan eivät juurru tempomalla niitä jatkuvasti paikasta toiseen, vaan antamalla niiden varttua rauhassa edes ensimmäiset ratkaisevat elinvuotensa. – Samalla pääsimme pitkästä aikaa näkemään Eläkeliiton porukan kanssa toisiamme ja nauttimaan luonnosta ja kahvittelusta. – Tarkoitus oli istuttaa taimia jo keväällä, mutta silloin koronavirus asettui esteeksi. Tanhuttiin, näyteltiin ja perustettiinpa oma kylämuseokin. Nuoruuden innolla luupuvetiset elvyttivät myös nuorisoseuransa yhdeksi maakunnan ja kai valtakunnankin virkeimmistä. Hänen mukaansa Ylä-Savossa ainakin Sonkajärvellä on jo järjestetty vastaavanlainen Eläkeliiton ja Metsä Groupin yhteinen puuntaimien istuttamistempaus. Kyseessä oli Väinö ja Katariina Pekkalan omistama maa, joka oli kärsinyt kirjanpainajatuhoista. Samalla lisätään tietoisuutta ilmastonmuutoksesta. Nykyään istutetaan paljon kuusta AKU LAATIKAINEN Koulu tulessa VIERASKYNÄ SEPPO KONONEN Kirjoittaja on eläkkeellä oleva toimittaja. Olin kai kolmevuotias, kun koulun puinen ulkorakennus oli syttynyt palamaan, ja Saara-mummoni sylistä saatoin seurata Konolan pirtin ikkunasta puna-mustaa tulimerta pellon takaa sadan metrin päästä. Mummoni Samuel-veli viimeisteli hirsisen rakennuksen tilkitsemällä hirsien raot sammaleella. Kiuruvedellä metsää istutettiin viime keskiviikkona kauniissa ja aurinkoisessa syyssäässä Koskenjoelle Varttilammentien varressa olevalle alueelle. Amerikoista palannut Kalle-ukkini oli ollut puuhaamassa koulua yhdessä toisen Amerikan-kävijän, Lahden talon isännän Heikki Timosen kanssa. LESKISTEN aika heti sotien jälkeen oli Luupuveden kylän ja koulun kulta-aikaa. Hiilinieluja pantiin kasvamaan Tempauksen tarkoituksena on ottaa osaa ilmastotalkoisiin, sillä metsät ovat tunnetusti hyviä hiilinieluja. Jos ajattelen omaa itseäni, niin hyvä kiurukas minusta tuli sillä, että sain syntyä ja kasvaa Luupuveden koulun hyöteässä läheisyydessä ja oppia tuntemaan, että olemme omalla maalla emmekä toisten heittopusseja tai vielä kurjemmin: kuluerä hallinnon rattaissa
Lisätietoja: Marja Kauppinen 040 646 2113 marja.kauppinen@iisalmi.fi Tapahtuman paikka: Kulttuuritalo, Lähteentie 10 A, 74700 Kiuruvesi Tilaisuuden järjestää yhteistyössä Sopien 2.0 -hanke ja Kiuruveden kaupunki na hän päätyi miehensä kanssa myös asumaan osan vuotta Algarvessa. Pyydämme, että tulet vain terveenä paikalle. Vuosittain Uimonen viettää osan aikaa Suomessa mökkipaikkakunnalla Pieksämäellä, pitkäaikaisessa kotikaupungissa Espoossa sekä talvikodissa Algarvessa. Uutisvinkki: toimitus@ kiuruvesilehti.fi. klo 18-20 Tervetuloa sote-toimijat, yhteistyökumppanit, sekä sote-toimialasta kiinnostuneet. Huomioimme turvavälit ja käsihygienian. Tuon kenttätyön seuraukseMonipaikka-asumisesta luento Kiurusalissa SOTEkumppanuusilta Kulttuuritalolla Ti 22.9. Varmista näkyvyytesi, sillä liitteen huomioarvo on tutkitusti korkea. 11 Keskiviikko 16. julkaistava tuhti maaja metsätalousliite, jossa paikallista sekä valtakunnallista sisältöä. Anne Mikkonen, hoitoja hoivajohtaja, Ylä-Savon Sote, Kirsi Lappalainen valvontakoordinaattori, Ylä-Savon Sote. Hän on tehnyt tutkimusyhteistyötä Algarven yliopiston kanssa. Illan aikana: • Saatavuus ja palveluaukot sote-palveluissa ja kotiin vietävissä palveluissa, nyt ja lähivuosina. Tilaisuus on avoin ja ilmoittautumista ei tarvita. Väitöstutkimuksen kenttätyöstä osan hän teki Portugalin Algarvessa haastattelemalla siellä asuvia suomalaisia siitä, miten nämä ovat järjestäneet elämänsä niin, että tuntevat olonsa kotoisaksi. LEhti jaetaan laajemmalle alueelle. Hän on tehnyt väitöskirjan keväällä 2019 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Liitteen ilmoitukset huomataan ja liite luetaan useaan kertaan. • Esittelyssä: ”Kuinka perustan sote-yrityksen?”-pilottivalmennus 2021, Susanne Hämäläinen, Sote Y-Akatemia, Savonia-amk Kiuruveden elinvoimapalvelut tukevat yrityksiä elinkaaren erivaiheissa, Tuula Parkkonen-Suhonen, yritysneuvoja, Kiuruveden kaupunki Sopien 2.0 –hanke, Liiketoimintaa ja digitalisaatiota kehittämällä digisyrjäytymistä vastaan, Marja Kauppinen, yrityskehittäjä, Sopien 2.0, Iisalmen kaupunki Tapahtuma järjestetään huomioiden sen hetkinen Covid-19 -tilanne. Kotipaikkakunnalla Kiuruvedellä hän käy muutaman kerran vuodessa lapsuudenkodissaan Etelälahdella isää ja veljien perheitä tapaamassa. syyskuuta 2020 OMASTA MAASTA Pellolta päytään 30.9. Sirpa Uimonen on itsekin monipaikka-asuja, sillä hän on asunut noin seitsemässä maassa Suomen ulkopuolella. Väitöskirja sijoittuu kuluttajaekonomian oppiaineeseen. Kysy lisää ja varmista näkyvyytesi! Anu Laitinen, 044 339 6512 Pirjo Palo, 044 705 0443 Kuluttajaekonomian tutkija Sirpa Uimonen (kuvassa) luennoi aiheenaan monipaikka-asuminen ja sen mahdollisuudet maaseudulle maanantaina 21.9. Kiurusalissa kello 18
Siksi seutuyhteistyö teollisuuden kilpailukyvyn eteen on välttämätöntä. Maatalous kehittyy Maatilatalouden puolella Kiuruvedellä on Muiniekan mukaan omat haasteensa, mutta myös vahvuutena hyvät nuoret yrittäjäsukupolvet, jotka ovat kehittäneet perinteistä maitotaloutta uusille urille kohti isompia ja automatisoidumpia yksiköitä. Ensimmäiset rekrytoinnit yhtiö teki yhteistyössä Ylä-Savon ammattiopiston kanssa räätälöidyllä rekrykoulutuksella. – Uutta yrittäjyyttä on kehittymässä myös Lumolan tiloihin, josta kuultaneen myöhemmin. Seutukunnan vahva teollisuus työllistää ja luo yrittäjyyttä myös Kiuruvedellä. 12 Keskiviikko 16. Biokaasua ja metallia Kuluvalla valtuustokaudella kaupunki on muun muassa ottanut käyttöön palvelusetelin varhaiskasvatuksessa; sen tuloksena Pilke-päiväkodit investoivat uuteen päiväkotiin. – Kaupunki käyttää niin paljon kuin mahdollista paikallisten yritysten palveluja ja olemme siinä muun muassa rakennusja peruskorjaushankkeissa ja lähiruoan hankinnassa onnistuneetkin. – Itse valmistelin yhdessä Savon kuituverkko Oy:n kanssa taajaman valokuituhankkeen, joka on nyt edennyt rakentamisen kilpailuttamiseen hankkeen 1. Rahoitus on haettu Pohjois-Savon ELY-keskukselta, lisäksi tarvitaan kaupungin omarahoitusosuus 15 prosenttia ja riittävä määrä liittymiä. Vuonna 2019 Kiuruvedelle perustettiin 26 uutta yritystä. Kiurunkulma tarjoaa kuntaan muuttavalle ensiasunnon. Jos Hevostietokeskuksen suunnitelmat toteutuvat, saadaan eläinsairaalan hyvät puitteet arvoiseensa käyttöön. Yhteys yrittäjiin Kiuruveden yrittäjäyhdistyksen ja yrittäjien kanssa yhdessä on Muiniekan mukaan käytävä kaupungin toimia huolella läpi, kun Kiuruvesi ei ”tunnu pärjäävän valtakunnallisessa yrittäjäbarometrissa hyvistä pyrkimyksistä huolimatta”. Muiniekan mukaan kehitettävää riittää kunnissa ja seutukunnalla EU:n rakennerahastojen hyödyntämisessä kehittämishankkeisiin. Se on tuhannen taalan kysymys, sillä Kiuruveden hyvinvointi ja koko palveluverkko on riippuvainen elinvoimaisuudestamme. – Tavoite on, että kunnan eläinlääkärit voisivat siirtyä uudistettuihin tiloihin syksyllä 2021. Muiniekka muistuttaa, että Yrityskiinteistöt Oy pystyi edesauttamaan RD Technology Centerin sijoittumista Kiuruvedelle pari vuotta sitten, kun metalliyritykselle voitiin tarjota sopiva hallitila. vaiheelle. Usein mukana on myös teknisen toimen osaamista. syyskuuta 2020 Talous & politiikka Uusia yrityksiäkin syntyy, vaikka ei olla kasvukeskus Kenen vastuulla on Kiuruveden elinvoimaisuus. Hingunniemeen valmistellaan kunnan eläinlääkäreiden siirtoa kaupungintalolta Savon eläinsairaalan tiloihin, minne sijoittuisi myös uutena toimijana Suomen Hevostietokeskus ry:n toimipaikka – tavoitteena erikoistuneet lääkäripalvelut hevosalan yrityksille. 20 uutta yritystä/vuosi Muiniekka laskee, että yritysneuvonta auttaa vuosittain noin 20 uutta yritystä liikkeelle. TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Kaupungin elinvoimaisuudesta vastaavat omien palvelujensa osalta, resurssiensa puitteissa, kaikki palvelukeskukset, vastaa kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka. Yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen osallistuu myös seudun matkailumarkkinointiyhteistyöhön. – Oppilaitoksilla on kyky ja osaaminen luoda ja viedä läpi isojakin kehittämishankkeita, mutta kunnat, kuten Kiuruvesi, ovat seuturahan kautta osatoteuttajina monissa hankkeissa, mutta omista ja kuntien yhteisistä hankkeista voisi saada enemmän tehoa irti. Yritysneuvoja ja kaupunginjohtaja valmistelevat hankkeita eri hankerahoittajille ja ohjaavat myös yrityksiä hyödyntämään hankerahoitusta. Kehittämistoimet perustuvat valtuuston hyväksymään ja päivittämään strategiaan, hän linjaa. – Maatilayrityksiä varten on voitu tarjota maaseutusihteerin ja lakisääteisen maataloushallinnon palvelut. Viranhaltijoista kaupunginjohtaja ja yritysneuvoja vastaavat toimenpiteistä ja hankkeista, joilla yritystoimintaa koetetaan Kiuruvedellä tuupata eteenpäin. – Kaupungin peruspalvelut, kuten koulutuspalvelut, terveydenhoito, vapaa-ajanpalvelut, ovat yritystenkin mielestä elinvoiman perusta. Muiniekan mukaan Kiuruvedellä on hyvät edellytykset biokaasun tuotantopaikaksi, mutta haasteena ovat muun muassa raaka-aineen logistiikka ja lopputuotteen markkinat ja jakelu. – Se antaisi uusia mahdollisuuksia meille ja koko seutukunnalle muun muassa puutavaraterminaalitoimintojen kautta ja se voi toimia myös teollisuutemme toimituskanavana, Muiniekka sanoo. Kiuruvedelle merkittävä hanke, jota kunta haluaa edistää verkostojen, kuten maakuntaliiton kautta, on jo alkurahoituksen saanut Iisalmi–Ylivieska -radan sähköistäminen. Alempi tieverkko rapautuu Muiniekka katsoo, että Nivan kiertoliittymä on kaupungin aikaansaannosta ja se on hänen mukaansa osoittautunut toimivaksi. – Viime vuoden puolella tehtiin valtakunnallisen toimijan (ja maakunnallisen Kierre-hankkeen) kanssa yhteistyötä ja kartoitettiin Kiuruveden maatilojen lieteja muiden jaosten määrä koko kunnan alueella tavoitteena tuottaa näin tietoa mahdollisen biokaasulaitoksen perustamiseen Kiuruvedelle, Muiniekka kertoo ja jatkaa hankkeen odottavan edetäkseen valtakunnallisia energiatukilinjauksia. – Kunnan ydintehtävä elinkeinopolitiikassa on siis luoda puitteita ja edellytyksiä yrityksille tulla kuntaan ja kehittyä ja se jos mikä ei ole näinä, eikä muinakaan aikoina, mikään helppo tehtävä, kun emme ole mikään varsinainen kasvukeskus. Hanke on edennyt ja puitteet Paljakalla alkavat olla valmiita. Mutta alempi tieverkko on rapautumassa ja sen suhteen pitäisi lobata asiaa eteenpäin. Neuvonta kohdistuu yrityksen perustamiseen, rahoitukseen ja liiketoiminta-ajatuksen sparraamiseen. Hanke kattaa koko taajaman, mutta työ käynnistyy Yhtylä-Kairikko alueelta. Mutta hyvää on myös se, että isoja takaiskujakaan ei ole teollisuuden tai perustuotannon puolelta tullut. Yritys synnytti kymmeniä metallin työpaikkoja Kiuruvedelle. Esimerkkinä Muiniekka mainitsee viime vuodelta Paljakan luontomatkailukohteen rakentamiseen, johon saatiin Leader-rahoitusta. Elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittäminen ovat kaupunginhallituksen ja Yrityskiinteistöt Oy:n hallituksen ja toimitusjohtajan vastuualuetta. Takaiskuksi katson sen että eläinsairaalaan ei yrityksistä huolimatta löytynyt lääkäriä, mikä vei pohjan eläinsairaalan toiminnalta. Kiuruvesi viimeisenä Elinkeinojaoston varapuheenjohtaja Tuija Kastari (kok) nostaa esiin Tähän juttuun on haastateltu kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekkaa, elinkeinojaoston jäsen Tuija Kastaria ja Risto Juntusta.
– Mutta nyt pitäisi Kiuruvesi-brändiä kohottaa. Elinkeinojaosto vastaa kaupungin elinkeinoasioista valtuuston asettamien tavoitteiden ja elinkeino-ohjelman mukaisesti. julkisuuskuvaa ja markkinointia edistämään, mutta niistä en ole kuullut mitään sen kummempaa. Elinkeino-ohjelmaa ei ole tehty, strategia kuulemma riittää. 2020 ei kokoontumisia Elinkeinojaosto on kokoontunut tällä valtuustokaudella yhteensä 6 kertaa, tänä vuonna ei yhtään kertaa. Markkinointisuunnitelma pitäisi minun mielestäni päivittää joka vuosi ja hyväksyttää valtuustossa. – Kaupungin elinvoimaisuus on siis kaikkien yhteinen asia, ei pelkästään jonkun tietyn toimielimen tai viranhaltijan asia. Pohjois-Savon rakennerahasto-ohjelman 2014–2020. elinkeinotuista ja -avustuksista ja sopimuksista päättämistä siltä osin kuin niitä ei ole siirretty viranhaltijalle, 2. – Korona-pandemia ei saisi vaikeuttaa päätöksentekoa, kun etänäkin voi kokoontua. Tilannekatsaus on hänen mukaansa karua luettavaa Kiuruveden osalta. Kiuruveden kaupungin toiminta perustuu strategiassa määriteltyihin tavoitteisiin. Markkinointisuunnitelmakin on tekeillä. – Luonnollisesti riippuen millaisesta hankkeesta ja tapauksesta on kysymys, on mahdollista, että asiaa valmistelemassa on myös muista palvelukeskuksista virantai toimenhaltijoita esimerkiksi tekniseltä puolelta. Etevä mainostoimisto pistää Kiuruveden takaisin kartalle Luomu-Suomen pääkaupungiksi ja hitaan, turvallisen elämän tyyssijaksi. Hallintojohtaja Anne Koljosen mukaan strategiatavoitteiden toteuttaminen kuuluu kaikille toimielimille, kukin omalla toimialallaan. Kaupungin elinvoimaisuus on kaikkien yhteinen asia, ei pelkästään jonkun tietyn toimielimen tai viranhaltijan asia. – Yrityskiinteistöjä tuetaan joka vuosi puolella miljoonalla, entäs jos nekin rahat pystyisi käyttämään järkeviin, kuntalaisia hyödyttäviin asioihin. Viimeksi strategian toteutumista ja strategiamittareita on arvioitu syksyllä 2019. Strategian neljä pääkohtaa ovat:1) tasapainoinen ja mahdollistava talous, 2) kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen, 3) vetovoimainen maalaiskaupunki, 4) yrityksiä ja työpaikkoja. Kiuruveden Yrityskiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja on Pirjo Manninen. Tavoitteisiin kuuluu muun muassa vetovoimainen maalaiskaupunki sekä yrityksiä ja työpaikkoja. Kaupunginjohtajan tärkein tehtävä on kunnan elinvoimaisuudesta huolehtiminen ja hänhän päätökset tekeekin tai joissakin tapauksissa hallitus. Mutta vanhoista synneistä joudutaan maksamaan. Kastarin mukaan elinkeinojaoston tehtävänä on elinkeinoelämän kehittäminen luomalla yritysmyönteinen ilmapiiri, tekemällä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja toteuttamalla elinkeinopalveluja hyväksytyn elinkeino-ohjelman mukaisesti. Kaupungin elinkeinopolitiikasta vastaa toimielimenä kaupunginhallitus ja elinkeinojaosto. Kastarin mielestä Kiuruvesi on saanut paljon negatiivista mainosta viime aikoina. Kiuruvesi on antanut koronalle kasvot, sen vaikutus näkyy elinvoimaisuudessa. – Avainhenkilöt ovat luultavasti niin kuormitettuja, että näihin asioihin ei vain riitä aika. Mielestäni Kiuruveden pitäisi liittyä suurempaan kokonaisuuteen, esimerkiksi Savo Grow Oy:öön. Korona sotkenut Elinkeinojaoston toinen puheenjohtaja Risto Juntunen (kesk.) toteaa, että koronan takia elinvoimaisuutta ei ole pystytty viemään halutulla tavalla eteenpäin. esityksen tekemistä elinkeinotoimen talousarvioksi ja elinkeino-ohjelmaksi tai sen tarkistamiseksi, 4. Kiuruveden Yrityskiinteistöt Oy tarjoaa yritystiloja yritysten käyttöön. Esimerkiksi Pielavedellä elinkeinojaosto kokoontuu kerran kuussa. Jaoston ensimmäisessä kokouksessa sovittiin, että kokoonnutaan vähintään neljä kertaa vuodessa, useamminkin, jos on tarvetta, Tuija Kastari selittää. tyvän, että tulevaisuudessa pystyttäisiin yhteistyössä markkinoimaan ja keskittämään hankeanomukset ja -hallinta Ylä-Savon yhteisen kehitysyhtiön alle. Ei riitä, että luottamushenkilöt ja viranhaltijat näitä asioita hoitavat, vaan pitäisi palkata ammattilainen. Tänne pitää saada lisää lapsiperheitä asumaan ja tietenkin myös etelän eläkeläisiä. Elinkeinojaosto päättää kaupunginhallituksen puolesta asiat, jotka koskevat: 1. Rahaa ei voi räiskiä sinne tänne ilman suunnitelmallisuutta. hallintojohtaja Anne Koljonen “. Kastarin mukaan hankkeisiin ei löydy hakijaa. 13 Keskiviikko 16. Yritysneuvonta ja yritysten kontaktointi kuuluu kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekan ja yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhosen vastuualueeseen. Olen yrittänyt koko valtuustokauden nostaa esiin markkinointisuunnitelman tärkeyttä, se olisi hyvä työkalu. Kunnan elinvoimaisuus on kuitenkin perusedellytys kunnan olemassaololle. On perustettu julkisuuskuvatyöryhmä, joka omalta osaltaan pohtii keinoja lähinnä, miten saadaan Kiuruvedelle ihmisiä muuttamaan ja käyttämään palveluja. Siitä ei kuitenkaan pidä masentua, vaan täytyy ajatella niin, että kaikki julkisuus on hyvästä. Kun ollaan oltu framilla, on helpompi saada myös positiivista viestiä perille. ohjeiden antamisesta elinkeino-ohjelman soveltamisesta ja muusta elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Strategian toteutumista arvioidaan valtuustokauden aikana ja tarvittaessa tehdään muutoksia strategiamittareihin. syyskuuta 2020 Uusia yrityksiäkin syntyy, vaikka ei olla kasvukeskus Kuka johtaa elinkeinopolitiikkaa. Ylä-Savo on asukasluvultaan vain päälle 50 000 asukkaan alue, joten luulisi sen verran konsensusta löyKiuruveden kaupungin strategia on hyväksytty vuosille 2018–2021. Kuitenkin rahaa olisi tarjolla vaikka kuinka paljon ja hän viittaa Pohjois-Savon rakennerahastoon. – Elinkeinojaosto ei myöskään ole päässyt toimimaan halutulla tavalla ja sen toimenkuvaa täytyy muuttaa ensi vaalikaudelle. Kuitenkin viestinnässä onnistuttiin ja siinä kaupunginjohtaja teki hyvää työtä. Henkilöt kuormitettuja Kastari ei halua syyttää ketään henkilöä, vaan hänen mielestään olisi pureuduttava rakenteisiin. – Listauksessa suurimmat tuensaajat organisaatiot/kunnat vuosina 2018–2019 Kiuruvesi on viimeisenä 50 000 euron saajana. Listassa on 68 suurinta tuen saajaa ja tuossa listassa on jaettu 84,8 miljoonaa euroa! Suurimmat yritystuen saajat Pohjois-Savossa -listassa on ollut 65,1 miljoonaa euroa jaossa ja ainoastaan yksi kiuruvetinen yritys on 68:n suurimman tuen saajien joukossa! Tänä vuonna pitäisi olla parempi tilanne, kun hankerahaa on kuulemma tulossa ainakin opetukseen. esityksen tekemistä yritysten toimitiloihin liittyvissä asioissa Kiuruveden Yrityskiinteistöt Oy:lle toteuttamista varten, 3. Elinkeinojaoston jäsenet ovat Risto Juntunen, Tuija Kastari, Mira Kokkonen, Marja-Leena Kärkkäinen ja Tommi Tikka. Joitakin pienryhmiä on perustettu mm
Asuu Iisalmessa. KUKA. 14 Keskiviikko 16. ja karjaonnen turvaamiseen. Perimätiedon mukaan vuosisatoja sitten vuorella olisi pidetty merkkitulia, viimeksi Suomen sodan aikaan. Esitteitä on saatavilla Kiuruvesi-lehden toimituksesta. Lisäksi mukana on kehyskertomus, joka on eräänlainen Pirunpesän nimenselitystarina. Vuorta on hyödynnetty myös rakentamisessa. – Ja kuka olisikaan parempi tällaiseen hommaan, kuin kotiseutuneuvos. Paljakanvuoreen liittyy monia muitakin historiallisia tapauksia. Mielestäni alue on myös hyvää marjastusseutua. – Huomasin, että alueella on kyllä kaupungin opastetaulu, mutta tällainen käsissä pideltävä esite puuttui. – Jotkut miehistä innostuivat vierittämään kivenjärkäleitä rinnettä alas. Kuppien on arveltu liittyneen muun muassa hyvän sadon Kotiseutua tutuksi esitteellä Kotiseutuneuvos Lauri Winberg laati esitteen Paljakanvuoren alueesta. syyskuuta 2020 Kulttuuri tanssit, joita seurasin. – Toivottavasti alueesta pidetään huolta jatkossakin. u Entinen luokanopettaja, sittemmin kirjailija ja kotiseutuneuvos. Niinpä päätin ryhtyä toimeen. Esitteen tekemällä halusin myös osoittaa kiitollisuutta Kiuruvettä kohtaan, sillä täällä on loistavat ulkoilumahdollisuudet. Projekti oli erityisen lähellä sydäntä, sillä kysessä ovat Winbergin lapsuudenmaisemat. TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Kiuruvetislähtöinen kirjailija ja kotiseutuneuvos Lauri Winberg tunnetaan toimeliaana miehenä, eikä hän ole levännyt laakereillaan tänäkään vuonna. Lisäksi Paljakanvuorella on luontopolku, joka kulkee kalliolla, metsässä ja järven rannalla. Historiallinen paikka Paljakanvuori sijaitsee 17 kilometrin päässä Kiuruveden taajamasta etelään, Pielavedelle johtavan maantien tuntumassa. Kuvia ovat ottaneet Winberg itse sekä Ari Kiiskinen. – Tarinan juuret juontavat 1980-luvulle, jolloin Mjölbyn kummikunnasta tuli kahdeksanhenkinen lähetystö tutustumaan Kiuruveteen. Sieltä löytyy paljon vattuja, puolukoita ja mustikoita. Reitin pituus on noin kaksi kilometriä ja matkalla on kaksi levähdyspaikkaa. Pirunpesä-niminen onkalo sijaitsee vuoren länsisivustalla, rinteen puolivälissä kalliokielekkeen juurella. Lisäksi juhlan kohokohtiin kerrotaan kuuluneen ruudin räjäyttäminen jossakin kallionkolossa, Lauri Winberg sanoo. Kuopat eli kupit ovat erikokoisia ja -syvyisiä ja ne muodostavat kalliopintaan tiiviin rykelmän. Lisäksi Winberg huomauttaa, että monet vieraspaikkakuntalaisetkin ovat nimenneet Paljakanvuoren Kiuruveden parhaaksi matkailukohteeksi. Sen pohjoispäästä on lohkottu kiviä muun muassa rakennusten kivijalkojen ja uunikivien tarpeiksi. – Kun olin lapsi, mieleeni jäivät Lauri Winberg on vastannut esitteen tekstiosuudesta. Vuoren laelta löydetyt noin 40 uhrikuppia ovat puolestaan 3 000 vuotta vanhoja. Vuorelta näkee kauas ja sen pöytämäisen tasainen ja puuton kalliolaki on jo sinänsä vierailun arvoinen, vaikka laen reunalla ovat myös kuuluisat uhrikupit ja vuorenrinteessä Pirunpesä. Winberg kertoo, että Paljakka on ollut ennen vanhaan keskikesän huvittelupaikka. – Lapsuudenkotini on vain muutamien kilometrien päässä vuorelta. Samalla juhlaväki tanssi haitarin ja viulun tahdissa, pyöri piiriä, pelasi korttia ja oli koppisilla. Uhrikupit yleistyivät rautakaudella ja niiden tiedetään olleen paikoin käytössä vielä 1800-luvullakin. Esimerkiksi Pirunpesä kaipaisi mielestäni kunnostusta. Tuolloin juhannuskokko sytytettiin vuoren korkeimmalle kohdalle auringon laskiessa. Lauri Winberg u 85-vuotias, kotoisin Kiuruvedeltä. Sen arvellaan muodostuneen jääkauden aikana, kuten hiidenkirnujenkin. Esite sisältää kartan alueesta sekä kuvia ja mielenkiintoista faktatietoa. Onkalon halkaisija on lähes metri ja siitä on matkaa vuoren laelle noin parisataa metriä. Vuorelta on hyvät näköalat jokaiseen ilmansuuntaan. Toimin retkikunnan oppaana Paljakanvuorella, kuten olen toiminut monille muillekin vuosien saatossa, Winberg sanoo. Winberg toivoo, että esite omalta osaltaan muistuttaisi kiuruvetisiä siitä, mitä kaikkea hienoa kotiseudulta löytyy. Kiuruveden kaunein Winberg kertoo ryhtyneensä esitteen tekoon, koska Paljakan alue on hänen kotiseutuaan. Winbergillä on useita muistoja Paljakanvuoresta. Hän on liikkunut ja nähnyt alueella paljon. Lisäksi olin perustamassa Paljakanvuoren seuroja, joita järjestettiin kymmenen vuoden ajan, viimeksi 2009. Kiuruvesi on kaunis ja luonnonläheinen paikka. Seuraavaksi Winberg on ajatellut kirjoittaa pohjoisja etenkin yläsavolaisten kansanedustajien merkityksestä omalle kotiseudulleen.. Se on minusta Kiuruveden kaunein paikka, tärkeä historiallinen osa Kiuruvettä ja merkittävä nähtävyys, hän perustelee. Lukuisia julkaisuja tehnyt 85-vuotias entinen opettaja on tällä kertaa laatinut esitteen Paljakanvuoresta ja siellä sijaitsevasta Pirunpesästä
Kuva ”Ponnistuksen jälkeen” on otettu useampi vuosi sitten. Lehmä ei pääse ylös, mutta vasikalle on saatava elintärkeää ternimaitoa. Tilalla on 22 lypsylehmää ja nuori karja sen päälle. Kettuharjulla Tossavainen avustaa maataloustöissä silloin, kun omalta päivätyöltään jaksaa ja kun apu on tarpeen. Kettuharjun tila sijaitsee noin 14 kilometrin etäisyydellä Kiuruveden keskustasta Luupujoen maisemissa. Risulainen oli löytänyt kirpputorilta kirjavan essukankaan, josta hän leikkasi ja ompeli erikokoisia maskeja. Suomen maatalousmuseo Sarka järjesti 10.2.–31.5.2020 nautakarja-aiheisen valokuvakilpailun maatiloille ja muille karjan parissa työskenteleville. Kaikki kilpailuun osallistuneet kuvat on tallennettu museon arkistoon. Omaan käyttöön tehtävän kankaisen kasvomaskin valmistusja käyttöohjeen laatimisessa on huomioitu Työterveyslaitoksen, Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL), Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) ja Lääkealan turvallisuusja kehittämiskeskus Fimean ohjeistukset kotitekoisten kasvomaskien käytöstä. Kilpakuviin liittyi koskettavia tarinoita, tiedonvälittämisen halua, suuria tunteita, ammattiylpeyttä ja huumoria. Vasikka on ruokintapöydällä, mutta emä ei jaksanut sitä sillä kertaa oikein nuolla, vaan seuraili lähinnä Jarin juttelua. Vasikka on ruokintapöydällä, mutta emä ei jaksa sitä sillä kertaa nuolla. Kansalaisopiston opettaja Leena Särkelällä oli neljä eri maskimallia. – Pidän valokuvaamisessa myös arkisten tilanteiden taltioimisesta. Peräti kolmessa sarjassa voitto päätyi Pohjois-Savoon: Paula Tossavaiselle Kiuruvedelle, Tarja Jalkaselle Suonenjoelle ja Marketta Dahlbergille Karttulaan. Kilpailussa oli kuusi sarjaa ja kustakin palkittiin yksi kuva 300 euron palkinnolla. – Kuvaan tällä hetkellä hyvin satunnaisesti, koska aikaa menee muihin harrastuksiin ja toimiin, Tossavainen kertoo. Paula Tossavaisen kuvassa ”Ponnistuksen jälkeen” isä ja tytär lypsävät poikimisen jälkeen halvaantunutta lehmää. Särkelän mukaan maskissa on tärkeää, että sen voi pestä 60 asteessa ja että maski tuntuu hyvältä pitää. Joka ei nyt ennättänyt maskikurssille, voi opetella tekemään maskin käsityömodulikursseilla. Kilpailun tavoitteena oli kerätä museon kokoelmiin kuvia 2020-luvun karjatilojen arjesta. Raati kiitteli kokonaisuudessaan kilpakuvien rehellistä ja arkista otetta aiheeseen. Kilpailuun osallistui kaikkiaan 248 kuvaa. Tilanne päättyi lopulta hyvin, Paula Tossavainen kertoo. Huoli ja suru kanavoituu arkiseksi työksi. Huoli ja suru puhutteli Ammuu! Karjatilan elämää -valokuvauskilpailussa kiuruvetisen Paula Tossavaisen ottama valokuva Ponnistuksen jälkeen on voittanut sarjan Ristiriistainen tilanne. On hyvä muistaa, ettei kotitekoinen maski anna teollisesti valmistetun ja testatun hengityksensuojaimen vertaista suojaa, mutta auttaa arkipäivän suojautumisessa. Kuvassa isä Jari sekä Heli-tytär lypsävät ja hoitavat poikimisessa halvaantunutta lehmää. 15 Keskiviikko 16. syyskuuta 2020 Paula Tossavaisen voittovalokuvassa isä ja tytär lypsävät ja hoitavat poikimisessa halvaantunutta lehmää. Värikkäitä maskeja itselle ja muille JAANA SELANDER Leena Risulainen oli yksi viidestä kurssilaisesta, jotka osallistuivat perjantaina maskintekokurssille kansalaisopistossa. jellyt maita ja hoitanut karjaa isäntänä vuodesta 1995. – Puolisoni Jari Tikkanen on vilTEKSTI JAANA SELANDER KUVA PAULA TOSSAVAINEN 2009 saakka, joten maatalous on lapsuudesta asti tuttua ja lähellä sydäntä. Paula Tossavainen on Yläkoulussa maantiedon, biologian sekä maaja metsätalouden opettaja. – Maskikurssi on aivan hirveän hyvä idea, kiitteli Risulainen. Kilpailun myötä maatilojen arki tallentuu ja säilyy tuleville sukupolville. Maatalous kiinnostaa häntä niin oman työn kuin puolison kautta. Kilpailukuvia saatiin yhteensä 42 eri kuvaajalta ja maantieteellisesti ympäri Suomen. Osa kilpailuun osallistuneista kuvista koostetaan näyttelyksi Suomen maatalousmuseo Sarkaan kesäksi 2021. Voittajat valitsi Sarka-museon henkilökunnasta koostuva raati (museonjohtaja Sami Louekari, kokoelmapäällikkö Juha Hirvilammi ja näyttelyamanuenssi Iina Wahlström). Kuvan ottamisesta on tosiaan useampi vuosi, mutta jälkeen päin muistellen halusin varmaan taltioida siihen juurikin sen huolen ja välittämisen, joka emän ja vasikan kunnosta kaikilla oli. Kilpailu oli suunnattu nimenomaan karjan parissa työskenteleville eikä niinkään valokuva-ammattilaisille. Leena Risulainen on pitänyt maskia, sillä hammaslääkärisisko laittoi niitä postissa koko suvulle. – Synnyinkodissani Kortekylän Alapihassa oli maitokarja vuoteen Leena Risulainen työsti itselleen ja lapsilleen värikkäät maskit.. – Itselle ja sukulaisille, teen koeversioita, en ole aikaisemmin tehnyt näitä maskeja. Kansalaisopistossa laitettiin kurssi pystyyn, sillä maskinkäyttöä suositellaan, ihmiset ompelevat maskeja paljon ja ohjeitakin on paljon. Tykkään väreistä, katsotaan sitten mikä maski sopii kenellekin
– Lisäksi aikuisilla on harrastevuoro. – Se on jo varmaa, ettei naisten kakkossarjaan saada joukkuetta. Nyt sitten elokuussa harjoitusvuorot alkoivat toden teolla ja säännöllisemmin taas pyörimään joka viikko. syyskuuta 2020 Urheilu Kiuruveden Luomu-Wolleyn junioritoiminta on ollut piristymään päin, mutta aikuisissa on hiljaisempaa, kun naisten kakkossarjaan ei saada alkavalle lentopallokaudelle joukkuetta. – Sitten olisi ollut monta kotipeliä tulossa, mutta koronan takia niitä ei voitu pelata. Toki myös junioreiden useat kevätturnaukset jäivät väliin, mikä oli ikävää lasten ja nuorten kannalta. Penttinen sanoo, että LuoWo yrittää saada naisten kolmossarjaan joukkueen. Näihin LuoWo ei kuitenkaan päättänyt osallistua. Mutta jos on aikuisissa tilanne edellisvuosia epävarmempi, on puolestaan junioripuoli virkistynyt. Myös miesten kolmossarja saattaa vielä toteutua viime kauden tapaan. LuoWo yrittää kuitenkin lähteä kolmossarjoihin. LUOWO ISKEE TAAS Silloin meillä oli noin kahden ja puolen kuukauden tauko, jolloin seuratoimintaa ei ollut ollenkaan. Viime vuonna alkanut innostus on tuonut LuoWolle jo kolmisenkymmentä uutta pelaajaa, jotka ovat D-, Eja F-juniori-ikäisiä. – Silloin meillä oli noin kahden ja puolen kuukauden tauko, jolloin seuratoimintaa ei ollut ollenkaan. AKU LAATIKAINEN Kuten monet muutkin syksyn harrastukset, myös lentopallo on jälleen käynnistynyt Kiuruvedellä. On hienoa, että saamme liikutettua ihmisiä. – Pitkin kesää on pikkaisen treenattu ja pidetty joitakin leirejä. Jokaisella joukkueella on ainakin pari vetäjää, mikä on mielestäni ihan hyvä määrä. Kaksijakoinen tilanne Uuden lentopallokauden kynnyksellä LuoWon toiminta poikkeaa totutusta, sillä seuralla ei ole tällä hetkellä vielä yhtään aikuisten joukkuetta kasassa. 16 Keskiviikko 16. Myöskään maailman suurinta juniorilentopalloturnausta eli Power Cupia ei voitu pitää alkukesästä Salossa. – Koronan suhteen noudatamme yleisiä ohjeistuksia, mitä esimerkiksi valtiojohdolta ja Lentopalloliitolta on tullut. Syynä on pelaajapula, Esa Penttinen sanoo. Elokuussa pidettiin myös joitakin keväällä peruuntuneita junioriturnauksia. – Myös valmentaja-, ohjaajaja joukkueenjohtopuolella on mukava tilanne. Käsienpesua ja hygienaa on tehostettu, mutta muutoin toiminta on suht normaalia tällä hetkellä ja toivottavasti se myös pysyy sellaisena, Penttinen toivoo. LuoWon naisilla oli ollut meneillään pitkä vieraspelien putki, jossa oli käyty aina Torniossa asti. – Sinne meiltä ei tosin olisi juurikaan ollut porukkaa lähdössä, Penttinen sanoo. Luomu-Wolleyn puheenjohtaja Esa Penttinen on helpottunut liikuntahalliin paluusta ja toivoo, ettei seura joutuisi käymään läpi samaa kuin viime keväänä. – Jo viime kausi mentiin todella pienellä ringillä ja nyt esimerkiksi yleispelaaja Sara Piippo siirtyi Pihtiputaan LiigaPlokiin ja passari Rianna Penttinen lähti Kuopioon, hän jatkaa. Se siirtyi kesään 2021. Maaliskuun puolivälistä kesäkuun alkuun ei ollut pelejä, turnauksia eikä harjoituksia. Kivasti ovat kyllä pelaajien vanhemmat aktivoituneet mukaan, Penttinen iloitsee. Penttistä jäi harmittamaan muun muassa naisten kakkossarjan keskeytyminen. – Taukoa oli ollut sen verran paljon takana ja kun suurin osa junioreistamme on vielä aika kokemattomia, koimme parhaaksi keskittyä harjoitteluun. Esa Penttinen “. Uusia pelaajia haetaan kaiken aikaa. Harjoituksiin liikuntahallille LuoWo pääsi palaamaan vähitellen kesäkuun alussa. D:ssä ja E:ssä pojille ja tytöille on omat joukkueet, F:ssä pelataan sekajoukkueella
Timo Vääräsen, Aulis Harmoisen ja Riina Huttusen hevonen oli hyvässä vauhdissa, sillä se nappasi ykkössijan ennen Hevillää ja Vapperia. syyskuuta 2020 KK-81:n U17 hävisi länsinaapureille Kiuruveden Kiekko -81:n vanhin juniorijoukkue eli 15–17 -vuotiaista koostuva U17 joutui taipumaan lauantaina kauden avausottelussa Pyhäjärven Pohdille maalein 3–6. Yleisöllä on tuolloin mahdollisuus nähdä muun muassa Savo Volleyn uusia pelaajia tositoimissa. Myös toinen kiuruvetinen ravuri Vilma Lyydia menestyi, kun se ylsi toiseksi ja parin tuhannen euron summaan heti Limuskan jälkeen. Maaliero kaventuikin huomattavasti mukavammaksi, vain yhteen maaliin. kello 16 alkaen liikuntahallissa verkon toiselle puolelle asettuu toinen liigajoukkue Kokkolan Tiikerit. Lisäksi yksi mielenkiinnon kohde on eittämättä Savo Volleyn uusi päävalmentaja Timo Tolvanen, joka tuo taatusti väriä kentän laidalle, aivan kuten ex-libero teki jo pitkällä pelaajaurallaan kentän rajojen sisäpuolella. AKU LAATIKAINEN Lisääkin toki mahtuu, ja LuoWosta korostetaan, että seuraan on matala kynnys tulla. Tulevana viikonloppuna Vaellus on mukana Mikkelin Toto75-lähdössä, minne saapuu kilvoittelemaan myös toinen kova kiuruvetinen ravuri, Roni ja Heidi Waarnan ruunaruhtinas Pertturi. Esa Penttinen ei osaa vielä sanoa, että pelaako Savo Volley Mestaruusliigan runkosarjan ottelua Kiuruvedellä kauden 2020– 2021 mittaan. 17 Keskiviikko 16. – Mitään ei ole vielä sovittu, mutta uskoisin, että se pelataan jos kaikki vaan menee normaalisti eikä koronatilanne pahene. Hyviä kokemuksiahan me olemme aiemmilta kausilta saaneet. 16 pelaajan rinki KK-81:n U17-joukkueessa pelaavat maalivahdit Matti Hyvärinen ja Jeppe Tossavainen sekä kenttäpelaajat Taavi Jauhiainen (lauantain tehot 1+1), Rasmus Jokinen, Veikko Kilvensalmi, Okko Kämäräinen, Aatu Kärkkäinen, Joona Kärkkäinen, Roni Kärkkäinen (1+0), Veeti Kärkkäinen, Eetu Linnilä, Tuukka Reinikainen, Niko Ruotsalainen (1+1), Paavo Tiihonen (0+1), Teemu Tikkanen ja Niko Vartiainen. Lisäksi Kuopiossa oli mukana Juhani Harmoinen, joka ohjasti ruunansa Iinan Prinssin toiseksi. Vaelluksen ohjasti 1500 euron suuruiseen pottiin Santtu Raitala. Savo Volleylla harjoituspeli Miesten Mestaruusliigassa pelaava Savo Volley on osaltaan pyrkinyt lisäämään ja vauhdittamaan Kiuruveden lentopalloinnostusta viime vuosina. Kotiyleisö elätteli toiveita tasaisemmasta tuloksesta päätöserään asti, sillä pommitus pohtilaisten maalia kohti oli tarmokasta. Milla Hiekkarannan ja Teija Ratisen omistamaa sekä Martti Ratisen valmentamaa tammaa ajoi tuttuun tyyliin Tuomas Pakkanen. Villari. – Myös tätä harjoituspeliä olemme vahvasti järjestelemässä. Kunhan ne ovat ohi, alkaa junioreiden syksyn ja talven kalenteri hahmottua paremmin, Penttinen kertoo. Vierasjoukkueen maalivahti sai kuitenkin pelastettua ottelussa yli 60 laukausta, ja Kiuruveden länsinaapurin hyökkääjät sakottivat armotta kotijoukkueen virheistä. Myös tänä syksynä Savo Volley saapuu pelaamaan harjoituspelin Kiuruvedelle, kun tulevana lauantaina 19.9. AKU LAATIKAINEN Luomu-Wolleylla on kolmisenkymmentä junioripelaajaa. Mukavaa, että se toteutuu. Järjestelyissä vahvasti mukana olleita kaupunkia ja LuoWoa on kiitelty niin joukkueiden kuin myös yleisön taholta, Penttinen sanoo. Joukkue on pelannut olemassaolonsa aikana joka kausi Kiuruveden liikuntahallissa yhden harjoituspelin alkusyksystä ja myöhemmin talvella vielä Mestaruusliigan runkosarjaottelun. SAARA KILVENSALMI Ori Vaellus otti tämän vuoden kolmannen ykkössijansa. AKU LAATIKAINEN. Samassa lohkossa Kiuruveden kanssa pelaavat tällä kaudella Pohdin lisäksi Kuusamon Pallo-Karhut, KalPa Akatemia Kuopiosta ja Jyvässeudun Kiekko Tikkakoskelta. Lähdön voitti N.P. Toisaalta kentällä taituroi myös tukku savolaisyleisölle hyvin tuttuja kasvoja, kuten hakkuri Olli-Pekka Ojansivu, yleispelaaja Antti Siltala, passarit Petteri Penttinen ja Fedor Ivanov sekä keskitorjujat Tommi Siirilä ja Severi Savonsalmi. Pelejä ja turnauksia on näillä näkymin alkamassa syyskuun lopussa tai viimeistään lokakuun puolella. Ensimmäisen erän jälkeen tilanne oli jo 0–3, mutta toiseen erään valmentaja Ville Remes sai psyykattua porukkaansa taka-ajoon. Joukkue on hankkinut alkavaksi kaudeksi maajoukkuelibero Niklas Breilinin sekä australialaisen yleispelaajan Malachi Murchin. – Kalenteri elää vielä hieman, sillä alkusyksy on todella kiireinen kun eri puolilla pidetään turnauksia, joita ei voitu järjestää keväällä. Kuopion raveista tuli paljon menestystä Kiuruvetinen ori Vaellus osallistui maanantaina Kuopion raveihin. Aiempaa kokemusta lentopallosta ei välttämättä tarvitse, sillä jokainen koulutetaan tehtäviinsä ja seura on lupautunut huolehtimaan kustannuksista. – Maalinteko tuotti meille tänään todellista tuskaa, vaikka ottelutapahtumia hallitsimmekin, Remes luonnehti ottelun kulkua, mutta kiitteli samalla joukkueen hyvää asennetta kauden startatessa
On kuitenkin hyvä muistaa, että maksimissaan Koivujärven metsästysseuran alueella saa metsästää viisi kaurista. Vieraan metsästäjän käyttö sallitaan, mutta seuran jäsenen on oltava mukana metsästyksessä. Saatu saalis vähennetään isännän kiintiöstä ja isännällä on velvollisuus merkitä vieraan ja oma saaliinsa seuran nettisivujen saalistilastoon. – Voittoa haettiin ja se tuli, joten olen tyytyväinen. Metsästysajat voi tarkistaa Suomen riistakeskuksen internet-sivuilta. Huttunen kuittasi lauantaina päättyneen seitsemän erikoiskokeen pituisen rallin ykkössijan 7,3 sekunnin erolla Skoda Fabia R5:llä ajaneeseen Puolan Grzegorz Grzybiin. T13 1,5 km: 1) Jatta Hiltunen 6.34. Myydyt luvat ovat voimassa 31.5.2021 saakka. T9 1 km: 1) Anna Siponen 4.08, 2) Aino Myllylä 4.26, 3) Emilia Siponen 4.33, 4) Enni Pennanen 4.41, 5) Katariina Peltola 5.10. Lisäksi Viertorinne otti Leppävirralta pm-maastojuoksukultaa sarjasta N50. Syvänselällä, Vuohenselällä ja Sammakkoselällä minimisolmuväli on 60 millimetriä. Metsäkauriin kevätmetsästys on kielletty. Minkin hännästä maksetaan 10 euroa. P15 2,4 km: 1) Luukas Hyytiäinen 8.54. Sen sijaan uisteluun, katiskoihin, koukkuihin, pitkäänsiimaan, käistelyyn, tuuKahdeksan verkkoa on enimmäismäärä lastukseen ja sorsastukseen ei ole rajoituksia. Kokouksen jälkeen myydyt luvat ovat voimassa 31.12.2020 saakka. Hänen aikansa oli 7.54,3. Yksi jäsen saa metsästää yhden kauriin. Huttunen nousi kartanlukijansa Mikko Lukan kanssa kisan kärkeen ohi Grzybin toisella erikoiskokeella. Kyseisillä alueilla saa pyytää alle 20 millimetrin solmuvälillä. Emilia Jauhiainen voitti äskettäin Jyväskylän Harju-Cupissa T11-sarjan 3-ottelun kovin pistein 1222. syyskuuta 2020 Urheilu Koivujärven osakaskunta on päättänyt, että yhdellä osakkaalla saa olla enintään kahdeksan verkkoa. Sihteeri on Mauno Rantonen ja toiminnantarkastajat Pirjo Manninen ja Kari Kananen. Metsällä käydessä on muistettava metsästäjän etiketti. KiurU:n juoksijat hyvässä vauhdissa Kiuruveden Urheilijoiden juoksijat ovat menestyneet mainiosti elo-syyskuun aikana. Pyydykset on merkittävä asetusten mukaisesti yhteystietoineen. Miehet 2,4 km: 1) Harri-Pekka Tikkanen 8.16, 2) Mikko Kouvalainen 8.19, 3) Asko Kumpulainen 8.36, 4) Ville Kumpulainen 8.40, 5) Petri Viertorinne 9.57. Ennen metsästyksen aloittamista on myös ilmoitettava yhdysmiehelle, jolta selviää onko kaatokiintiöitä enää jäljellä. Neljännellä pätkällä puolalaispilotti otti kärkipaikan hetkeksi takaisin, mutta huoltotauon jälkeen Huttunen ratkaisi pelin ja teki pohja-ajan kaikille kolmelle seuraavalle erikoiskokeelle. Hoitokunnan jäseniä ovat Ahti Kilvensalmi, Markus Tapaninen, Erkki Kaurtola, Tatu Tapaninen, Tapio Saastamoinen ja Keijo Heinonen, joka jatkaa myös esimiehenä. Jos saa kaadon, siitä on ehdottomasti tehtävä sähköinen ilmoitus Riistakeskukselle ja soitettava yhdysmies Antti Eskeliselle (050 3571 789). Puolan mestaruussarjassa hän on kahden voittonsa myötä kärkipaikalla ja Viron MM-rallin jälkeen Huttunen johtaa myös rallin MM-sarjan WRC3-luokkaa. ajan, ja paikallisia kuljettajia vastaan sai kyllä tyrkätä ihan tosissaan, Huttunen kertasi internet-sivuillaan. Ketunmetsästys sallitaan muiden seuran jäsenille sillä ehdolla, että seuran jäsen on mukana jahdissa. Koivujärven metsästysseuran talkoot pidetään lauantaina 12.9.2020. Naiset 2,4 km: 1) Tarja Viertorinne 9.29. Samassa tapahtumassa Tarja Viertorinne oli naisten yleisen sarjan seitsemällä kilometrillä toinen ajalla 30.25. Pääsemme myös ajamaan loka-marraskuun vaihteessa kilpailtavaan Sardinian MM-ralliin, mikä on todella hyvä uutinen, Huttunen kertoo. Kiintiö koskee myös kevätmetsästystä. Hyundain R5-autolla ajanut Huttunen kirjautti ansioluetteloonsa uransa toisen asfalttirallin yleiskilpailuvoiton. 18 Keskiviikko 16. Harmittavasti tulosta ei hyväksytty T11-sarjan kärkitulokseksi, mutta korkeuden tulos 143 sivusi kuitenkin T11-sarjan Suomen kärkitulosta. Luvat on maksettava ennen metsästykseen ryhtymistä. P13 2,4 km: 1) Niilo Kouvalainen 8.54, 2) Arttu Ritvanen 9.10, 3) Iiro Säisä 9.34. Ylipäätään jokaisen seuran metsästäjän on kirjattava saalisilmoitukset seuran nettisivulle, sai saalista tai ei. Samassa tapahtumassa oli mukana myös Arttu Ritvanen, joka sijoittui toiseksi P13-sarjan kahdella kilometrillä. Kokouksen pöytäkirjan saa nähtäväkseen Keijo Heinoselta osoitteesta Paloharjuntie 91. Jari Huttunen ajoi taas asfalttivoiton Kiuruvetinen ralliässä Jari Huttunen jatkoi vauhdikasta menoaan viime viikonloppuna Puolan mestaruussarjan toisessa osakilpailussa Slaska-rallissa. Toimintakausi on kalenterivuosi. Kokoontuminen tapahtuu Erälehdon metsästysmajalle kello 10 alkaen. Metsäkauriin saaliskiintiö on yksi per jäsen. Vieremällä Timon ja Sepon lenkillä Viertorinne puolestaan voitti naisten kymmenen kilometriä ajalla 43.38 ja Pyhäntä-hölkässä hän oli ykkönen N50-sarjan seitsemällä kilometrillä juostuaan 27.40. Tämä ei koske jänistä. Ohessa tulokset: T9 500 m: 1) Miia Nousiainen 2.21, 2) Saana Jaaranen 2.40, 3) Siiri Kärkkäinen 2.41. 150 metrillä Jauhiaisen aika oli 23.01 ja kuulaa hän pukkasi 11.38. Pienosakkaiden mökkilupa on 25 euroa. Heillä saa olla enintään neljä verkkoa. Koppeloharjun Erä teki paljon päätöksiä Koppeloharjun Erä ry on päättänyt saaliskiintiöksi kolme lintua, joista yksi saa olla metso. Koivujärvellä ei pidä ampua naaraslintuja Koivujärven metsästysseura on päättänyt pitää metsästysajat asetusten mukaisina. Metsäkauriskiintiö on kolme, joista kyttäysmetsästyksellä yksi ja seuruemetsästyksellä kaksi. T11 1 km: 1) Iida Pennanen 4.31, 2) Tuuli Kärkkäinen 4.43. Esimerkiksi Sukeva Hölkässä Harri-Pekka Tikkanen voitti miesten yleisen sarjan seitsemän kilometrin juoksun ajalla 25.25. Kannanhoidolliseen riistanhoitoyhdistyksen ilvesjahtiin, susijahtiin ja karhujahtiin annetaan lupa seuran maille. Uistelu, katiskat, koukut, pitkäsiima, käistely, tuulastus ja sorsastus ovat rajoituksista vapaita. Kyyhkyn metsästykseen ei ole maksua. Kisan ensimmäisellä lenkillä meillä oli pieniä teknisiä ongelmia, mutta niistä selvittiin ja voitto tuli. Vierasmaksut on suoritettava pankkiin seuran tilille FI52 5157 0620 0329 61 isännän toimesta. Teeriä voi metsästää kuusi kappaletta per jäsen, mutta suosituksena on, ettei naaraita ammuttaisi. Neljän kilometrin voittoaika oli 17.04,1. Villisikaa metsästetään pääasiassa omalla porukalla ja tarvittaessa kutsutaan naapuriseurojen metsästäjiä mukaan. Muun riistan metsästys tapahtuu lakien ja asetusten mukaan. Riistakolmiolaskennassa mukana olleille tulee yksi ylimääräinen lintulupa teereen ja metsoon. Kesäkokouksen pöytäkirja on majan ilmoitustaululla.. Kilpailun kolmas oli puolalainen Volkswagen-kuljettaja Tomasz Kasperczyk. Suomalaiskaksikko Huttusen & Lukan rallikausi etenee kiivaasti myös tästä eteenpäin. Kalastusluvat myy Keijo Heinonen ja valvojia ovat Erkki Kaurtola, Tatu Tapaninen ja Keijo Heinonen. Kauriista on tehtävä myös ilmoitus seuran puheenjohtajalle ja Suomen riistakeskukselle. Vierasluvat maksavat viisi euroa per päivä ja vieras käyttää metsästäessään isännän kiintiötä. Metsoa saa metsästää yhden per jäsen, mutta koppelo on rauhoitettu. Hoitomaksu on viisi euroa. Vieraslupa maksaa 20 euroa vuorokaudelta ja jäniksen kausilupa on 40 euroa per kausi. T13 1 km: 1) Enni Herranen 4.06. Jänistä saa metsästää ilman pisteytystä. – Kausi jatkuu seuraavaksi Tshekissä ja Puolassa ajettavilla kisoilla. Lisää kisoja luvassa Huttunen on kilpaillut kesän ja alkusyksyn aikana tiiviissä tahdissa. Hovin alueella juostiin maastossa Kiuruveden Urheilijat järjesti Hovin maastojuoksut keskiviikkona 9.9. Kisat juostiin +17 asteen aurinkoisessa syyssäässä ja mukana oli yhteensä 22 juoksijaa. Joulurauha riistalle on 24.– 25.12.2020. – Tämä oli niin lyhyt ralli, että kaasu pohjassa piti ajaa koko AKU LAATIKAINEN Jari Huttusella menee nyt lujaa. Kiuruveden kasvatin kalenterissa 2BRALLY on heinäkuun puolenvälin jälkeen ollut Hyundain ratin takana yhteensä kuusi rallia eri puolilla Eurooppaa. Kettujahdissa vieraan koiran käyttö sallitaan ilman maksua. Lisäksi isännän on oltava vieraan mukana metsällä. Metsäkanalinnun metsästyksen rauhoitusalueena on Pirttimäentien, Katinhännäntien ja Kuvajapuron sisälle jäävä alue
Mutta pientä, esimerkiksi hajuveden ruiskuttamista tyttöjen niskaan yms. – Niitä nyt tehtiin vaikka mitä. Vahtimestarit merkitsivät ennen vähintään yhtä paljon kuin opettajat. Pokkaamista opeteltiin. Otettiinpa opettajakin joskus kyytiin. Kun opettajia on tavattu luokkakokouksissa, on tuntunut oikein mukavalta. Ruokana on riistaa ja kuultavana soulmusiikkia. Myö kun tehtiin ilkeyttäkin kaikenlaista. Kiuruveden yhteislyseolla on pian 50-vuotisjuhla. Mutta sitten kun muutamat meistä kävivät välillä pari vuotta koulua Iisalmessa, osattiin jo jotakin. – Kosken Taunolla oli ikäloppu valkoinen ruuna, jolla kulki koulussa, muisteli asemapäällikkö Kärkkäinen. Numerot työn takana – Tulivatko numerot helpolla. Pahat tavat Iisalmesta – Mitä niistä kepposista. Vaikka hän yllättikin meidät, ei siitä sen kummempaa. joskus aamuhartauden aikaan, aina voi suoritella. Asemapäällikkö Erkki Kärkkäinen on yksi niistä ensimmäisistä 17 oppilaasta, jotka tulivat Kiuruveden kotiyhteiskouluun 1.9.1920. – Eivät varmasti tulleet. Kohtelias piti olla. Opetus oli yleensä ankaraa. – Missä asioissa. 19 Keskiviikko 16. Tämä Seuratuvalla ja Vanhanpappilan pirtissä sekä Säästöpankin talossa toiminut koulu oli pohja nykyiselle Kiuruveden yhteislyseolle. Grill&Chill vol. Mutta sitten kun muutamat kävivät välillä koulua Iisalmessa, osattiin jo jotakin. Mutta ei sitä niin pahalla ajatellut silloin eikä nytkään. Ruuna mateli hitaasti eteenpäin, juuri ja juuri reki liikkui. Kerran yritin järjestellä ruotsin numeroa korkeammaksi. Luokkiakaan ei ollut kuin yksi ensimmäisenä vuonna. Tai oikeammin – Seuratuvan Olka. – Kuka oli opettajana. Minä asetin ehdoksi ruotsin numeron korottamisen. Asemapäällikkö Kärkkäisen lisäksi ensimmäisiä oppilaita olivat rakennusmestari Hemming Martikainen, Uuno Lämsä, kanttori Tauno Jauhiainen, rovasti Martti Huuskonen, metsänhoitaja Eino Kärkkäinen, opettaja Kalle Mattila, opettaja Aino Keränen, rouva Aino Ruotsalainen, maisteri Aino Viljanen-Valovirta, opettaja Irene Tenhunen-Maijala, agronomi Simo Lämsä, lehtori Vilho Jauhiainen, – Olka piti aina meijän puolta... Pulpetista oli noustava ripeästi ja vastattava asennossa käytävällä. Olka ei kannellut opettajille. Husu sanoi, ettei hän sitä voi nostaa, mutta ehkä voimistelunumeron. syyskuuta 2020 Viikosta viikkoon 50vuotta sitten Kotiyhteiskoulussa oltiin kaikki yhtä perhettä ”Emme pääse eteenpäin jos emme lakkaa palvomasta menetettyjä tai kuolleita Jumalia, tiedämme hyvin, että jokaista kansaa uhkaa historian käännekohdassa Lootin vaimon kohtalo, menneisyyteen kääntyminen tietää suolapatsaaksi muuttumista. Valtio maksaa palkan ja samalla työnantajalla on myös ruusurekvisiittaa.. – Outo, outo, empä muuta virka, alavari pyörin siinä akavvirrassa. Silloin oltiin Säästöpankin talossa ja vahtimestarina Reeta. Kuri oli kova – Entäpä käyttäytyminen. Opettajista ja oppilaistakin monet ovat jo tuonpuoleisessa. – No kaikessa. –Seuratuvan vahtimestari. Kieltenopettaja Husulta katosi asunnon avain. Silloisia pulpetteja tuskin on enää ehjinä. Ensimmäisellä kuokalla oltiin vielä melko kilttejä ja sen verran säikyteltyjä, ettei kummempiin tohdittu. Hänet tunnetaan myös Kiuruveden Iskelmäviikon tapahtumakoordinaattorina. MENOVINKIT Kiuruveden kameraseuran kuukauden kuvat -näyttely Kulttuuritalossa. Mistään kouludemokratiasta ei osattu edes kuvitella. Tammikuussa aiheena oli esimerkiksi mustavalkokuva. Grill & Chill vol. Opettaja oli ehdoton auktoriteetti. Husu asui silloin Ambro Kärkkäisen tuparakennuksen yläkerrassa. Sitä oltiin toisaalta kuin yhtä perhettä kaikki. Jos tunnilla tuli häiriöitä ja jouduttiin käytävälle jäähtymään, laitettiin tyttöjen palttoiden hihoihin halkoja. Esiintymässä on Peltohovin yrittäjä Timo Marjoniemi. 5 18.9. – Mikä se oli tämä Olka. URHO KEKKONEN Viikon miete Vitsikästä Ville oli viimein sotkeutunut naimisiin Leenan kanssa. – Ylioppilas Elsa Kandelin, Muita opettajia ei ollutkaan. Ensimmäisellä luokalla oltiin vielä melko kilttejä ja sen verran säikyteltyjä, ettei kummempiin tohdittu. Näyttelyssä on esillä Jorma Kärkkäisen Taakseen tarkkailija (kuva), Seija Kärkkäisen, Leena Kärkkäisen, Mikko Niskasen, Maarit Kanervan, Sirpa Kanasen, Ane Gåstenin, Soile Kauppisen, Pertti Hukkasen, Kari Rantosen valokuvia. – Se oli kovan kurin aikaa. “ opettaja Aaro Kastarinen, Ilmari Koivulainen, Aili Ruotsalainen ja opettaja Helvi Kuonanoja. Mutta eivät nostaneet sitäkään. (Kiuruvesi-lehti 16.9.1970) Ja niin yhteiskoululaisesta Erkki Kärkkäisestä tuli asemapäällikkö. Käski minun kiivetä ikkunan kautta sisälle ja avata ovi. – Taunolla ei ollut kortteeria kirkolla, kuten muilla syrjäkyläläisillä. Opettajat alkoivat sitten pitää silmällä ja kujeilu vaikeutui. Meitä oppilaita hyppeli sitten kylältä pitkin matkaa rekeen. 5 Peltohovissa. Timo Marjoniemi on opiskellut pop&jazzia ja kulttuurituotantoa Metropolia-ammattikorkeakoulussa. KAMERASEURAN NÄYTTELY 1.–30.9. Mutta ankaruus johti siihen, että Kiuruvedeltä pääsi helpommin muihin kouluihin, koska tiedettiin, että ankaran opetuksen saanut oppilas on myös perillä enemmän asioista. Esillä ovat vuoden 2019 kuvakilpailun voittaneet ja kakkoseksi sijoittuneet. Entinen, vielä vapaa kaveri halusi kuulla tilannekatsauksen: – No minkälaenen olo se on sinulla siellä avioliiton satamassa
mennessä Marittalle p. Kiuruveden torilla. 5 kk. klo 12 lähetyspiiri lähetyspiiri klo 12, takkahuone. Kodin piiristä poistun hiljaa, luo Herran vie askeleet. Ke 23.9. 0400 981 069. klo 12 klo 12 seurat Liepeeläntie seurat Liepeeläntie 49: Liisa Tikkasen syntymäs49: Liisa Tikkasen syntymästä 90 vuotta. Kiitos osanotosta. ja 25.9. 5 kk. Matti on siunattu läheistensä läsnä ollessa. Kiitos myös Lailan hoitoon osallistuneille. Mukana mm. klo 9.30 Puistopyhis to 24.9. Huttunen ja Ari Satomaa. Muistellaan juhlia ja veisaMuistellaan juhlia ja veisataan Siionin virsiä. Seurakunta järjestää suruSeurakunta järjestää sururyhmän ryhmän läheisensä menetläheisensä menettäneille alkaen lokakuussa, täneille alkaen lokakuussa, kokoonnumme viisi kertaa. klo 10–11 ruokajakelu Puistonkulman parkkipaikalla Ti 22.9. 23.08.2020 Iisalmessa Lämmöllä muistaen siskot ja veljet sisarusten lapset perheineen sukulaiset ja ystävät Nyt jätän tutun pirtin, polut ja pihamaan. Kiitos, että olemme tänään kaikki terveitä ja saamme yhdessä jälleen istua pöydän ääressä iltapalalle. Matti on siunattu läheistensä läsnä ollessa. klo 10–11 ruokajakelu Puistonkulman parkkipaikalla Ti 22.9. Me ihmiset juoksemme koko ajan jonkin perässä, koska olemme jollain tavalla tyytymättömiä. Tuotsia, syksyn satoa yms. PERHETYÖ PERHETYÖ Perhekerho to 17.9. klo 17.30 klo 17.30 lapsensa menetlapsensa menettäneiden muistopäivän hartäneiden muistopäivän hartaus kirkossa (Hyytiäinen, taus kirkossa (Hyytiäinen, Nevalainen, Ahola). Huttunen 23.12.1945 23.08.2020 Lämmöllä muistaen Juhani ja Saara perh. Ymmärrämme kenties, kuinka olemme täyttäneet elämämme ja itsemme kaikella jonninjoutavalla. 3-4 lk. Srk-kerho, iso sali. 17.09.1943 Kiuruvedellä k. Nevalainen, Ahola). www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Ti 22.9. xxxxkuuta 2020 Martti siunattiin läheisten ja ystävien saattamana. Pois riisun arkinutun, puvun uuden mä saan. Muistoissa – vaikka nyt poissa, tulet kanssamme kulkemaan. klo 12 Ma 21.9. Matti Riikonen 76 v. Merkkaa Virpi Luotolampi. xxxxkuuta 2020 Martti siunattiin läheisten ja ystävien saattamana. Muistellaan juhlia ja veisaMuistellaan juhlia ja veisataan Siionin virsiä. klo 17.30 klo 17.30 lapsensa menetlapsensa menettäneiden muistopäivän hartäneiden muistopäivän hartaus kirkossa (Hyytiäinen, taus kirkossa (Hyytiäinen, Nevalainen, Ahola). Seurakunta järjestää suruSeurakunta järjestää sururyhmän ryhmän läheisensä menetläheisensä menettäneille alkaen lokakuussa, täneille alkaen lokakuussa, kokoonnumme viisi kertaa. klo 13 klo 13 omaishoitajien kerho, omaishoitajien kerho, monitoimisali. 2010 herättäjäjuhlista. Merkkaa Virpi Luotolampi. Kiuruveden srk 2 Keskiviikko xx. Kuollut Kuollut Laila Marjatta Kouvalainen Laila Marjatta Kouvalainen 74 v. Kangas, Ahola). klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset Kirkkokuoron harjoitukset kirkossa. Tuotteet voi tuoda suoraan torille teet voi tuoda suoraan torille myyntipöytään tai lähetysmyyntipöytään tai lähetyssihteerille p. 5 kk. Korkalainen. 04.05.1944 Suistamolla k. Merkkaa elintarvikkeisiin tuotteen elintarvikkeisiin tuotteen sisältö ja valmistuspäivä. Olisi hyvä, jos läheisen kuoOlisi hyvä, jos läheisen kuolemasta olisi kulunut n. ja 23.9. Seuraava ruoka-avun jako Seuraava ruoka-avun jako 21.9 klo 10-11 Puistonkul21.9 klo 10-11 Puistonkulman parkkipaikalla. Ilmoittautumiset 30.9. 23.08.2020 Iisalmessa Rakasta veljeä ja enoa kaivaten Sisko Jari perheineen Antti perheineen Hannu perheineen Kari sukulaiset ja ystävät Ei syki enää sydän lämpöinen, on poissa rakas läheinen. klo 13 klo 13 aivohalvaus-ja afasiaaivohalvaus-ja afasiakerho, iso sali. Armoa on se, että sait tänään herätä uuteen aamuun. Lähetys ottaa vastaan myytäväksi lähetyksen taan myytäväksi lähetyksen hyväksi käsitöitä, leivonnaihyväksi käsitöitä, leivonnaisia, syksyn satoa yms. RIPPIKOULUTYÖ RIPPIKOULUTYÖ Su 27.9. kokoonnumme viisi kertaa. klo 12 isostoiminta isostoiminta MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Ke 16. DIAKONIA DIAKONIA Ti 22.9. järj. Rakkaamme Martti Antero PARTANEN s. Olisi hyvä, että läheisen kuolemasta olisi kulunut n. klo 12 klo 12 seurat Liepeeläntie seurat Liepeeläntie 49: Liisa Tikkasen syntymäs49: Liisa Tikkasen syntymästä 90 vuotta. Su 27.9. Huomaatko, mistä kaikesta voit tässä hetkessä olla onnellinen. kirkossa. Huttunen 23.12.1945 23.08.2020 Lämmöllä muistaen Juhani ja Saara perh. Jorma ja Arja perh. Korkalainen. klo 9.30 Puistopyhis to 24.9. Myynnissä syksyn satoa ja Myynnissä syksyn satoa ja käsitöitä. Kuinka paljon haaskaammekaan elämästämme turhuuksiin! Kun kävelen hautajaisten jälkeen kotiin, kiitollisuus täyttää mieleni. Lämmin kiitos muistamisesta ja osanotosta. klo 15 klo 15 naisten raamattupiiri, naisten raamattupiiri, takkahuone. Tuotteet voi tuoda suoraan torille teet voi tuoda suoraan torille myyntipöytään tai lähetysmyyntipöytään tai lähetyssihteerille p. Mä olen kypsää viljaa, pois pyyhkikää kyyneleet. Kaikki kohina ja häly ympäriltämme on yhtäkkiä poissa. 0400 981 071 Virpi Luotolampi. Ryhmään otetaan 8 henkeä. klo 13 klo 13 omaishoitajien kerho, omaishoitajien kerho, monitoimisali. klo 10-12.00 klo 10-12.00 HyvölänHyvölänniemen leirikeskuksessa. Martti Antero Partanen 76 v. ja 23.9. RIPPIKOULUTYÖ RIPPIKOULUTYÖ Su 27.9. Puistopyhis to 24.9. klo 12 Su 27.9. Kun saavutamme elämässämme jotain, tähyämme jo seuraavaan haasteeseen. Kodin piiristä poistun hiljaa, luo Herran vie askeleet. Nevalainen, Ahola). Mukana taan Siionin virsiä. ja 24.9 NUORISOTYÖ NUORISOTYÖ la 26.9. Me ihmiset vain olemme tällaisia. Lähetys ottaa vaskäsitöitä. Jouko ja Tuulikki perh. Kuoleman edessä näemme selkeästi, mikä elämässä on arvokasta, tärkeää ja tavoittelemisen arvoista. Ti 29.9. lemasta olisi kulunut n. klo 12, takkahuone. niemen leirikeskuksessa. Myynnissä syksyn satoa ja Myynnissä syksyn satoa ja käsitöitä. Ma 21.9. pe 18. klo 10 klo 10 Srk-kerho, iso sali. klo 18 Raamattupiiri ja rukousilta Seurakunta järjestää sururyhmän läheisensä menettäneille alkaen lokakuussa. Tuotsia, syksyn satoa yms. ja 25.9. kerho, iso sali. Raivaajapuistossa. klo 9.30 Raivaajapuistossa. klo 10 klo 10 savolainen messu (s+l savolainen messu (s+l Heikki Hyvärinen, Ahola) Heikki Hyvärinen, Ahola) jonka jälkeen kirkkokahvit jonka jälkeen kirkkokahvit srk-talolla. klo 12 la 26.9. Muistoissa – vaikka nyt poissa, tulet kanssamme kulkemaan. mennessä tautumiset 30.9. Jokin kalvaa sydäntämme, mikä saa meidät liikkeelle. Marittalle p. tukea kanssakulkijoilta. Ti 22.9. klo 18 Raamattupiiri ja rukousilta Seurakunta järjestää sururyhmän läheisensä menettäneille alkaen lokakuussa. klo 12, takkahuone. 04.05.1944 Suistamolla k. Ma 21.9. Ryhmään otetaan 8 henkilöä. klo 9.30 Raivaajapuistossa. tukea kanssakulkijoilta. Pois riisun arkinutun, puvun uuden mä saan. ja pe 18. mennessä tautumiset 30.9. ja 24.9 NUORISOTYÖ NUORISOTYÖ la 26.9. Tervetuloa yhteiseen jakaTervetuloa yhteiseen jakamiseen, saamaan voimia ja miseen, saamaan voimia ja tukea kanssakulkijoilta. Su 27.9. ja 25.9. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Tasaustori 17.9.2020 klo Tasaustori 17.9.2020 klo 9 – 12 9 – 12 Kiuruveden torilla. Lämmin kiitos osanotosta. Mukana Kati tä 90 vuotta. klo 10 klo 10 savolainen messu (s+l savolainen messu (s+l Heikki Hyvärinen, Ahola) Heikki Hyvärinen, Ahola) jonka jälkeen kirkkokahvit jonka jälkeen kirkkokahvit srk-talolla. Matti Riikonen 76 v. Rakkaamme Martti Antero PARTANEN s. klo 15 klo 15 naisten raamattupiiri, naisten raamattupiiri, takkahuone. Ehkäpä se pitää elämämme mielekkäänä, siis se, että löydämme aina jotain tavoittelemisen arvoisia asioita. Ma 21.9. klo 12 Ma 21.9. Kuollut Kuollut Laila Marjatta Kouvalainen Laila Marjatta Kouvalainen 74 v. IlmoitMaritta Nevalainen. kokoonnumme viisi kertaa. 5 kk. klo 13 klo 13 aivohalvaus-ja afasiaaivohalvaus-ja afasiakerho, iso sali. kirkossa. klo 12 kirkossa kirkossa ripari-info 2021 riparilaisille ripari-info 2021 riparilaisille ja vanhemmille ja vanhemmille VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ klo 14.30 klo 14.30 Sählykerhot liiSählykerhot liikuntahallilla kuntahallilla 3-4 lk. monitoimisali. 3-4 lk. Kiuruveden srk. Ryhmänohjaajina toimivat diakonit Linda Hyytiäinen ja Maritta Nevalainen Ilmoittautuminen 30.9. Kiitollisuudella täyttyneenä nukahdan väsyneenä syvään uneen. klo 12 isostoiminta isostoiminta MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Ke 16. klo 16-17.30 klo 16-17.30 YstävyyskahYstävyyskahvila auki Varapäreessä, Kouvila auki Varapäreessä, Koulukkaantie 3, avoin kaikille! lukkaantie 3, avoin kaikille! Ti 29.9. mennessä Marittalle p. Jouko ja Tuulikki perh. Lämmin kiitos muistamisesta ja osanotosta. klo 18 Kirkkokuoron harjoitukset Kirkkokuoron harjoitukset kirkossa. 23.08.2020 Iisalmessa Rakasta veljeä ja enoa kaivaten Sisko Jari perheineen Antti perheineen Hannu perheineen Kari sukulaiset ja ystävät Ei syki enää sydän lämpöinen, on poissa rakas läheinen. mennessä Marittalle p. 5 kk. Ke 23.9. 2010 herättäjäjuhlista. Hyvä, sitähän minäkin. man parkkipaikalla. ja 23.9. Ke 23.9. Seurakunnat elämän iloissa ja suruissa. 0400 981 071 sihteerille p. Kiitos osanotosta. Huttunen ja Ari Satomaa. Mukana Kati Huttunen ja Ari Satomaa. Kangas, Ahola). monitoimisali. Merkkaa elintarvikkeisiin tuotteen elintarvikkeisiin tuotteen sisältö ja valmistuspäivä. Su klo 11 jumalanpalvelus, Heikki Kumpulainen ym. Klo 11.30 Klo 11.30 seurakuntatalolla seurakuntatalolla kirkkokahvit ja kuvakavalkirkkokahvit ja kuvakavalkadi Kiuruveden vuoden kadi Kiuruveden vuoden 2010 herättäjäjuhlista. sisältö ja valmistuspäivä. Seuraava ruoka-avun jako Seuraava ruoka-avun jako 21.9 klo 10-11 Puistonkul21.9 klo 10-11 Puistonkulman parkkipaikalla. klo 10 klo 10 Srk-kerho, iso sali. niemen leirikeskuksessa. takkahuone. srk-talolla. Tervetuloa yhteiseen jakaTervetuloa yhteiseen jakamiseen, saamaan voimia ja miseen, saamaan voimia ja tukea kanssakulkijoilta. 5-6 lk. Rakkaamme Matti RIIKONEN s. Kiitos myös Lailan hoitoon osallistuneille. Kaikilla meillä on aihetta kiitollisuuteen. klo 10 klo 10 messu (Kivelä, Osmo messu (Kivelä, Osmo Kangas, Ahola). Mukana taan Siionin virsiä. Mukana Kuolleet Laila on siunattu läheisten saattamana. Kiitos, kun saan kävellä taas tätä tuttua tietä kotiin. Ti 29.9. Seurakunnat elämän iloissa ja suruissa. Martti Antero Partanen 76 v. Kiuruveden torilla. srk-talolla. Matti Riikonen 76 v. man parkkipaikalla. muut sukulaiset ja ystävät Olet saapunut rannalle Rauhan maan. 0400 981 069. Mukana Kuolleet Laila on siunattu läheisten saattamana. sisältö ja valmistuspäivä. Matti Riikonen 76 v. PERHETYÖ PERHETYÖ Perhekerho to 17.9. * Rakkaamme Laila Marjatta KOUVALAINEN o.s. Mä olen kypsää viljaa, pois pyyhkikää kyyneleet. Ilmoittautumiset 30.9. Kiitos siitä, että saan jälleen nähdä lapseni ja vaimoni. klo 18 Ke 16. ja 24.9 to 17. Hautajaisia seuraavana päivänä unohdan taas kiitollisuuden ja palaan vanhojen ajatusteni luo, tyytymättömyyden luo. takkahuone. ja 5-6 lk. klo 18 Ke 16. Su 27.9. ja 24.9 to 17. Su 20.9. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme Matti RIIKONEN s. IlmoitMaritta Nevalainen. Ryhmänohjaajina toimivat Ryhmänohjaajina toimivat diakonit Linda Hyytiäinen ja diakonit Linda Hyytiäinen ja Maritta Nevalainen. Ryhmään otetaan 8 henkeä. 0400 981 069. Ryhmänohjaajina toimivat diakonit Linda Hyytiäinen ja Maritta Nevalainen Ilmoittautuminen 30.9. klo 12 lähetyspiiri lähetyspiiri klo 12, takkahuone. ja 25.9. Puistopyhis to 24.9. * Rakkaamme Laila Marjatta KOUVALAINEN o.s. Osmo Kangas ja Osmo Korkalainen. 0400 981 069 SURURYHMÄ Tervetuloa yhteiseen jakamiseen, saamaan voimia ja tukea kanssakulkijoilta. Lähetys ottaa vaskäsitöitä. muut sukulaiset ja ystävät Olet saapunut rannalle Rauhan maan. 17.09.1943 Kiuruvedellä k. Ma 21.9. pe 18. Marittalle p. Klo 11.30 Klo 11.30 seurakuntatalolla seurakuntatalolla kirkkokahvit ja kuvakavalkirkkokahvit ja kuvakavalkadi Kiuruveden vuoden kadi Kiuruveden vuoden 2010 herättäjäjuhlista. Mukana Kati tä 90 vuotta. klo 12 kirkossa kirkossa ripari-info 2021 riparilaisille ripari-info 2021 riparilaisille ja vanhemmille ja vanhemmille VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ klo 14.30 klo 14.30 Sählykerhot liiSählykerhot liikuntahallilla kuntahallilla 3-4 lk. ja pe 18. Su 20.9. Su klo 11 jumalanpalvelus, Heikki Kumpulainen ym. Katso samalla hieman ympärillesi. Kuvasi kultaisen suljemme kätköihin sydämen. Osmo Kangas ja Osmo mm. lemasta olisi kulunut n. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Tasaustori 17.9.2020 klo Tasaustori 17.9.2020 klo 9 – 12 9 – 12 Kiuruveden torilla. Ihminen on kuitenkin hyvin tyytymätön tai epäkiitollinen olento. kerho, iso sali. Lähetys ottaa vastaan myytäväksi lähetyksen taan myytäväksi lähetyksen hyväksi käsitöitä, leivonnaihyväksi käsitöitä, leivonnaisia, syksyn satoa yms. Ryhmään otetaan 8 henkeä. 5 kk. Su 20.9. Osmo Kangas ja Osmo Korkalainen. 0400 981 069. klo 12 la 26.9. syyskuuta 2020 Hengelliset Hartaus Kiitollisuus Viikonlopun aikana olin saattamassa kolmea ihmistä heidän viimeisellä matkallaan haudan lepoon. 23.08.2020 Iisalmessa Lämmöllä muistaen siskot ja veljet sisarusten lapset perheineen sukulaiset ja ystävät Nyt jätän tutun pirtin, polut ja pihamaan. Olisi hyvä, että läheisen kuolemasta olisi kulunut n. Ryhmään otetaan 8 henkeä. Osmo Kangas ja Osmo mm. Huomaatko, mistä voit olla tänään kiitollinen. Ke 23.9. 5-6 lk. 0400 981 069 SURURYHMÄ Tervetuloa yhteiseen jakamiseen, saamaan voimia ja tukea kanssakulkijoilta. Hengähdä ja katso kompassistasi, oletko oikeassa suunnassa. mennessä Marittalle p. ja 5-6 lk. Kuoleman edessä kaikki tuntuu hyvin yksinkertaiselta ja selkeältä. Jorma ja Arja perh. to 17. järj. www.kiuruvedenhelluntaisrk.. 74 v. Ryhmänohjaajina toimivat Ryhmänohjaajina toimivat diakonit Linda Hyytiäinen ja diakonit Linda Hyytiäinen ja Maritta Nevalainen. Mutta juuri tästä syystä pysähdy ihminen välillä. klo 10-12.00 klo 10-12.00 HyvölänHyvölänniemen leirikeskuksessa. Martti Antero Partanen 76 v. Ehkäpä tämä tyytymättömyys on se asia, joka vie ihmiskuntaa eteenpäin tavoittelemaan aina uusia ulottuvuuksia. Perhekerho to 17.9. klo 16-17.30 klo 16-17.30 YstävyyskahYstävyyskahvila auki Varapäreessä, Kouvila auki Varapäreessä, Koulukkaantie 3, avoin kaikille! lukkaantie 3, avoin kaikille! Ti 29.9. Raivaajapuistossa. Olisi hyvä, jos läheisen kuoOlisi hyvä, jos läheisen kuolemasta olisi kulunut n. to 17. Srk-kerho, iso sali. ja 23.9. Kuvasi kultaisen suljemme kätköihin sydämen. Perhekerho to 17.9. Martti Antero Partanen 76 v. Mukana Kati Huttunen ja Ari Satomaa. Su 20.9. klo 12 Su 27.9. 0400 981 071 Virpi Luotolampi. Mukana mm. Su 27.9. 20 Keskiviikko 16. Aivan toinen asia on se, haluammeko huomata nämä asiat elämässämme… PASI HYYTIÄINEN 2 Keskiviikko xx. 74 v. Huomaatko, mitkä asiat elämässäsi ovat nyt oikeastaan aika hyvin. DIAKONIA DIAKONIA Ti 22.9. klo 10 klo 10 messu (Kivelä, Osmo messu (Kivelä, Osmo Kangas, Ahola). Ryhmään otetaan 8 henkilöä. 0400 981 071 sihteerille p
Talkoovoimin tehtävä remontti jatkuu vielä ensi kesän puolellakin, silloin tehdään muun muassa salaojitukset sokkelin juureen. päivänä. Miltä lähikuukaudet näyttävät. Sairastelevatko lapset. ”Uusi normaali” voi tarkoittaa, että jotkin asiat muuttuvat pysyvästi. Kriisit ja konfliktit avaavat myös uusia ovia. ARTO TOPPINEN. Summa on kerätty talkoovoimin listaja lipauskeräyksinä, lisäksi summaa ovat kartuttaneet tukikonsertit sekä yrityksien ja yksityisten lahjoitukset. Taloustieteessä puhutaan luovasta tuhosta: vanha häviää, uutta kasvaa entisen tuhkasta. Saarnastuoliin nousee Kuopion Männistön seurakunnan kappalainen Heikki Hyvärinen, joka on kääntänyt jo aiemminkin savoksi Raamatun tekstejä ja kuuluu myös Savon kielen seuran hallitukseen. Jumalanpalvelus alkaa normaaliin tapaan klo 10, ja sen jälkeen jatketaan yhdessäoloa vielä kirkkokahveilla. – Viime viikonloppuna korjattiin kirkon takaseinää ja kirkkoon asennettiin ilmanvaihtoventtiilejä, kertoo rukoushuoneyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Arto Toppinen. SEPPO KONONEN Savolaisessa messussa synnit anteeksi savoksi Tapahtumat Sulkavanjärven kyläkirkon korjauskelvottomaksi osoittautunut seurakuntasali on nyt purettu kokonaan pois. MAARIT ÄYHYNMÄKI Sulkavanjärven kyläkirkkoa on korjattu talkoilla, tavoite on saada kyläkirkko valmiiksi ensi kesänä. Muutos on aina mahdollisuus. Heikki Hyvärisen ohella Raamatun sanaa on urakoinut savoksi ennen muuta Nilsiän nykyinen kappalainen Raili Pursiainen. Sulkavanjärven kyläkirkon remontti etenee Rukoushuoneyhdistyksestä kerrotaan, että keräys tuotti kaikkiaan noin 14 000 euroa. Voi olla, että keväältä tuttu linja ”valtio takaa, pankit jakaa” jatkuu. Häpeä on syytä panna syrjään. Kolme aiempaa savolaista messua ovat osoittaneet, että sanaa kuullaan kirkossa mielellään omalla tutulla puheenparrella. KÄYTÄNNÖSSÄ se tarkoittaa valmiutta joustaa: riskiryhmäläisten auttamista arjen askareissa, työnantajien tarjoamia uusia työtehtäviä, uuden opiskelua ja hyppyä tuntemattomaan sekä muiden muassa rahoittajien kärsivällisyyttä velallisiaan kohtaan. Mitä yläsavolaiseen hengenelämään tulee, niin Kiuruvedelläkin ovat vielä hyvin muistissa Iisalmen aiemman maaseurakunnan kuulun ukkorovasti Theodor Brofeldtin savonkieliset saarnat malliin ”luulettako työ iisalamelaeset piäsövännä kepuljkonsteilla taevaaseen”. Iso menoerä on ilmalämpöpumppujen hankinta. Mitä rohkeammin ja mitä varhaisemmassa vaiheessa vaikeat asiat nostetaan pöydälle, sitä helpompi niihin on keksiä ratkaisuja. Ei siis Juha Poutanen. HANKALIA tilanteita tulee kaikille. Esimerkiksi vuosi sitten Nilsiässä messuun osallistui puolentuhatta henkeä. Välitavoitteena on, että kauneimmat joululaulut ja jouluaaton hartaus voitaisiin pitää kyläkirkossa, muita tilaisuuksia kirkkosalissa ei ole mahdollista pitää. Se edellyttää isoja päätöksiä. Uudet ulko-ovet ja ikkunat saapuvat lokakuussa ja ne asennetaan paikoilleen tänä syksynä. Savolaisesta messusta on tulossa mieluinen perinne Savon kielen seuralle. EUROOPAN unionin ja Suomen valtion tukipaketit ovat vielä osin avoimia, mutta apuja sieltä on joka tapauksessa tulossa. Tässä katsannossa maakunnan kirkoissa siis palataan savolaisessa messussa vain juurille. Tokkopa körttiläisen herätysliikkeen viimeinen suuri maallikkosaarnaaja Aku Rätykään kirjakielellä kuulijainsa syvimpiä tuntoja kohenteli. Huoli kanssaihmisistä, terveydestä, yrityksistä, työpaikoista, toimeentulosta, hyvinvoinnista, henkisestä jaksamisesta ja lasten tulevaisuudesta painaa monien harteita. Vaikeuksista huolimatta koko ajan syntyy myös uutta liiketoimintaa ja itse kukin omaksumme täysin uusia toimintatapoja arkeemme. syyskuuta 2020 Kyläkirkot Rohkeutta hypätä uuteen VIERASKYNÄ VILLE PEKKALA Kirjoittaja on säästöpankkiiri, RCO POIKKEUSOLOT eivät ota taittuakseen. Mitä jokainen pystyy nyt kuitenkin tässä tilanteessa tekemään, on arvioimaan omaa talouttaan ja omaa tilannettaan henkilökohtaisesti. Sanankuulijat pääsevät hekin ääneen savoksi, kun virsien joukkoon otetaan muutamia Savon murremestari Irja Pääkkösen (Turusen) hengellisiä runoja vanhoihin tuttuihin virsisävelmiin. Tarvitsemme toinen toisiamme. Paljon puhuttua talvisodan henkeä kaivataan jälleen. Pankit pärjäävät niin kauan kuin pankkien asiakkaat pärjäävät – vahva tahto asioista sopimiseen löytyy varmasti kaikilta. Viime Kiuruvesi-lehdessä Kiuruveden historian kirjoittajan nimi oli väärin, kirjoittaja on Juha Pohjonen. Tällä viikolla aloitetaan keittiöja eteistilan väliseinien purkua ja kahden WC-tilan yhdistämistä isommaksi invavessaksi. Lainojen lyhennysvapaat, yritysten käyttöpääoman rahoitukset ja muut luottojärjestelyt ovat rahoittajien keinoja tulla asiakkaita vastaan tiukassa tilanteessa. Arkemme on muuttunut – ehkä pysyvästi, mutta ainakin radikaalisti. Tavoite on tehdä remonttia mahdollisimman nopeasti, niin että saisimme lämmöt päälle ennen talven tuloa, Toppinen kaavailee. Tarkennamme myös, että talouden tasapainottamisOikaisu ja lisäys työryhmään kuuluvat hallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen (kesk), Tommi Tikka (kesk), Juha Tapaninen (PS), Marita Grönfors (KD), Kari Saastamoinen (kesk), Janne Peltola (kok), Rauno Pikkarainen (vas). Moni on saanut jo kyllästymiseen asti kuulla sanaparista ”uusi normaali”. Iisalmen Kustaa Aadolfin kirkkoon, Suonenjoen ja Nilsiän kirkoihin on kokoonnuttu ja nyt kokoonnutaan sanankuuloon Kiuruveden kirkossa sunnuntaina syyskuun 20. Rohkeutta ja varmuutta niiden tekemiseen saa sparraamalla vaikeita kysymyksiä muiden kanssa. Nyt, jos koskaan, on aika puhaltaa yhteen hiileen ja vetää yhtä köyttä. Remontin tekemisen mahdollisti rahankeräys, joka päättyi heinäkuun lopussa. – Osa talkooporukasta voisi tehdä ulkoseinän laudoitusta ja osa jyskäisi sisätiloissa. Monetkin yksittäiset savolaiset papit ovat uskaltautuneet saarnaamaan lapsuudesta oppimallaan kielellä sen jälkeen, kun murteita ryhdyttiin elvyttämään 1980-luvulla. Summasta on maksettu jo kuntokartoitus ja näytekuluja, ilmoitusja lupakuluja sekä rakennustarvikkeita. Savonkielisen Aku Ankan ja Asterixin alettiin kääntää kaikkia muutakin painettua sanaa aina Uutta testamenttia, Katekismusta myöten. Savoksi Hyvärinen toimittaa myös liturgian. KANNATTAA myös pohtia tulevaisuutta vähän pidemmällä kuin 6 tai 12 kuukauden aikajänteellä. Vuonna 1983 perustettu Savon kielen seura toimi tiennäyttäjänä muille maakunnille. Jos lie taivaan isä puhunut ja ymmärtänyt hepreaa, niin toki hän ymmärtää myös, mitä savolaisilla on hänelle asiaa omalla, hieman koukeroisella, mutta samalla erittäinkin mehukkaalla kielellään. Kaikki valtuustossa vaikuttavat puolueet ovat tasapainottamisryhmässä edustettuina. Jatkuvatko työt. Aina parempi, jos sparrauskaveri on talousasioiden ammattilainen. – On vaikea sanoa milloin tilat ovat taas käyttökunnossa, tavoite voisi olla ensi kesälle, Toppinen kertoo. Yhteydenottoa pankkiin päinkään ei kannata epäröidä. 21 Keskiviikko 16
Myöhemmin olen käynyt katsomassa oikean Strawberry Fieldsin. Manhattanin rakennukset ovat hevosaikaan ja pilvenpiirtäjät 1900-luvun alussa rakennettuja ja silloin ei rakennuksiin vielä rakennettu kaikkia hienouksia. Toinen asia, johon Manhattanin turistien on hyvä varautua, on pienet hotellihuoneet. Taksin saaminen oli mahdotonta. Lähtöpäivämme sattui perjantaihin klo 16.00. Se on määräävä tekijä suurelle osalle meidän henkistä olemustamme. Se amerikkalaisista. Edullinen ateriapalvelu kotiin ja yrityksiin. 040-753 0370 ------------------------------------------------------GRAAFINEN SUUNNITTELU TEIPPAUKSET LIIKELAHJAT PROFIILIVAATTEET L.BRADOR -työvaatteet p 0400 685 968 ”Kotiseutu ei ole ainoastaan paikka, maisema tai näköala. KILOMETRIN , parin päässä tökötti saarella Vapaudenpatsasta, ottaen vastaan lentämällä ja aikoinaan laivalla Amerikkaan tulevia turisteja. Meidät pelasti vanha, rikas mummo, joka otti meidät samaan taksiin, jäi itse viereiseen hotelliin ja jätti taksin meille. Tilaukset ke iltaan mennessä. Se ei ole ainoastaan kylä, kaupunki, kukkula tai järvenranta. Meillä ei ollut mitään ongelmia. 22 Keskiviikko 16. Sitä ei kaupungissa mainosteta ja moni luuleekin, että hänet ammuttiin tien toisella puolella alkavaan puistoon, johon onkin tehty talon kohdalle Lennonin muistomerkki, Strawberry Fields. xxxxkuuta 2020 Muistilista Eläkeliiton virikekerho to 17.9. Hotellimme ravintolan henkilökunta oli Karibialta ja Meksikosta. ALOITIMME kaupungin kiertelymme metrosta, joka on kaupungeissa paras kulkuväline. BEATLES-FANILLE – siis minulle – must oli Dakota-talo, jossa John Lennon asui viimeiset vuotensa. Koulujen ruokalista vko 39: ma: broilerikastike, perunat, punakaali-mustaherukkasalaatti, ti: kalakiusaus, tuoresalaatti, ke: hernekeitto, juusto, tuore, aleksanterin leipä, to: nakkikastike, perunat, porkkanaraaste, pe: riisipuuro, leikkele, sihtileipä, Sinikasvis sekamarjakiisseli. Kerro meille uutisvinkki: toimitus@ kiuruvesilehti.fi. klo 13. New Yorkin asukkaista 40 % on syntynyt Amerikan ulkopuolella. Tervetuloa mukaan! Eläkeläiset kerho ke 23.9. NEW YORK on kuitenkin korkeuskammoa potevalle ihmiselle hieman ahdistava paikka. Niihin sopii hätäisesti sänky, tv, tuoli, pöytä ja matkalaukkusi. Siellä oli siihen aikaan pelkkä monttu, jonka pohjatöitä oli alettu tehdä. Ja senkin jälkeen kun olemme kotiseutumme jättäneet ja kauas suureen maailmaan majoittuneet, se säilyttää meihin oman salaperäisen, luonnonmystillisen vaikutuksensa.” EINO LEINO New York RAIMO TUORINIEMI Kirjoittaja on kiuruvetinen yrittäjä ja jalkapalloaktiivi VIERASKYNÄ OLIMME varanneet hotellin 35. Veden toiselta puolelta Brooklynistä tuli aamuisin monta laivalastia valkokaulustyöläisiä Lower Manhattanille toimistoihin töihin. Molemmat ovat niistä ajoista siistiytyneet. Sinikka p. kadulla sadan metrin päässä. Pelataan bingoa. TUNNUSOMAISIN piirre Isossa Omenassa on mustat kadun vieressä olevat roskapussit. Giuliani, joka siisti kaupungin. Se on samalla osa meidän syvintä itseämme. Tilauksesta kahvija ruokaleivät. syyskuuta 2020 4 Keskiviikko xx. Kennedyn kentälle oli tuskastuttavan hidas, vaikka kuskimme ohitteli jalkakäytävien ja tienpenkkojen kautta. Rivi-ilmoitukset Mykyrokkaa torstaisin vain tilauksesta kotiin noudettuna. John Lennon ammuttiin sen talon ulkorappusille. Ahti Siponen 050-3700180 ------------------------------------------------------Myydään kuivaa ja laadukasta koivupilkettä kotiin tuotuna. Mitat 35 ja 50 cm. Satamasta ja kiertäessäsi turistilaivalla Manhattanin saaren näkee paremmin patsaan, Woody Allenin elokuvista tutun Brooklynin sillan, YK:n talon tai vaikkapa Empire State Buildingin, jonka me näimme parhaiten hotellimme katolta. Meillä myös ympärivuotista huonemajoitusta. Sukulaiseni oli kertonut, että oli ollut New Yorkissa elokuussa – kovien helteiden aikaan – ja jätesäkit olivat lemahtaneet kadulla pahasti, ennen kuin ne oli yöllä kerätty. klo 10 Puistonkulmalla. Ensimmäinen matkamme suuntautui tietenkin Groud Zerolle, Lower Manhattanille, romahtaneiden kaksoistornien raunioille, jossa haisee raha. New Yorkin metro oli 1970-luvulla maailman väkivaltaisin paikka, jopa väkivaltaisempi kuin Kiuruveden tori. Ateriapalvelun ruokalista vko 39: ma: broilerikastike, perunat, he-ma-po, punakaali-mustaherukkasalaatti, karhunvadelmakiisseli, ti: kalakiusaus, pikkuporkkanat, salaatti, herukka-mansikkakiisseli, ke: hernekeitto, juusto, tuore, letut + hillo, to: nakkikastike, perunat, sekavihannes, porkkanaraaste, mustaherukkakiisseli, pe: veriletut, perunat, valkokastike, värikäs porkkanasekoitus, rapeasalaatti, puolukka, Sinikasvis sekamarjakiisseli, la: seikeitto, leikkele, punajuuri, puolukkavispipuuro, su: lihapullat, perunat, kastike, romanesco-sekoitus, riisisalaatti, Sinikasvis mustikkajogurtti. Uudet tervetuloa mukaan! Huom: Uuden paikan myötä esteetön sisäänpääsy! Eläkeliiton lukukerho kokoontuu Kulttuuritalon aulassa ti 22.9. Korkeiden talojen roskat kerätään talojen eteen kadulle mustiin säkkeihin, jotka häipyvät yön aikana ja ilmestyvät jälleen seuraavassa illan kähmässä. Me emme saa missään niin voimakkaita vaikutuksia luonnosta kuin siellä elomme ensimmäisinä aamuina, iltoina ja keskipäivinä. klo 11.00. virastotalo). kadulta Manhattanilta. Empire State Buildingista en yrittänytkään katsoa kuin ala-aulan. Silti matka iltaruuhkassa John F. Nyt se on Amerikan turvallisin suurkaupunki, nykyisen ongelmana on korona. leivonnaisia puh 040 182 44 33 ------------------------------------------------------Tilauksesta: voileipäkakut, täytekakut, ruisleivät, pullat ym. Kaupungissa onkin vietetty monta rottasotaa rottien hävittämiseksi. Heikki Lång, p. Lunassa (ent. 050 4387665 ------------------------------------------------------Myydään koneellisesti kuivattua koivupilkettä. Gasthaus Palopaikka 0400-945544, Teollisuustie 7 ------------------------------------------------------Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ja ruisleipää ym. Ensimmäinen kosketukseemme amerikkalaisuuteen oli huonosti englantia vääntävä intialainen taksikuski, joka kuitenkin vei meidät ja tavaramme jämäkästi hotellimme eteen. Se oli viereisessä korttelissa 34. 1993 New Yorkin pormestariksi tuli Rudolph W. Kävelimme pari sataa metriä rantaan, johon tuli laivan täysi ihmisiä siirtyen maihin ja alkaen kävellä kiireisesti työpaikoilleen. Koska paluutaksimmekin kuski oli intialainen, voimme tästä päätellä, että taksisuharin ammattikunta oli intialaisilla täytetty
017 752 531 S T U D I O Oy 017-752 948 perukirjat perinnönjaot avioehtosopimukset avioero-ositukset edunvalvontavaltakirjat testamentit kauppakirjat lahjakirjat kaupanvahvistukset yritysten sopimusasiat palvelemme koko Ylä-Savon alueella Wikli Group Oy Kirkkokatu 4, Kiuruvesi info@wikli. 040 7050 428 Asematie 9 Puh. 017-752 139 (päivystys 24 h) ma–ti 8-16, ke-to 8-15, pe 9–12 H & S Kiuruveden Pesula Oy p. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti • Pyörät, Sahat yms. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 017 7604 600 Kartanohotelli Tilausravintola Kukkakauppa Hautauspalvelu Hotelli-Ravintola Yökerho Torikatu 4 Hankaniementie 110 Asematie 9 Kartanohotelli Tilausravintola Kukkakauppa Hautauspalvelu Hotelli-Ravintola Yökerho Torikatu 4 Puh. 050 514 2602 Annette Honkajärvi p. Kauhanen Oy Asematie 9 koulutettu hieroja, jalkahoitaja Torikatu 4 Puh. 017 753 400 Hankaniementie 110 Puh. 017 753 400 Hankaniementie 110 Puh. • Huollot, Varaosat / Erilaista purkuosaa 0400 220 909 Leppätie 1 p. Niemistenkatu 1, Kiuruvesi Kiinteistöhuoltoa yli 40 vuotta! Masa Roivainen Oy p. Käytä kotikunnan palveluja!. 040-135 4128 veikko@metsapalveluvpaakko. 044 982 0864 Puh. syyskuuta 2020 Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 0500-619 674 AUTOJEN HUOLLOT KATSASTUSREMONTIT RENGASMYYNTI PIENKONEHUOLTO MITSUBISHI, FUJITSU, PANASONIC -Ilmalämpöpumput HIUKSET & KAUNEUS Parturi-Kampaamo Kosmetologipalvelut 044 7005 117 Kukkomäentie 17 ww w. p. Asematie 4, Kiuruvesi p. 040 701 7746 Asematie 6, ma-pe 8-19, la 8-14 www.hierontapistecarola. 040 7050 428 Asematie 9 Puh. Asematie 12 KIURUVESI METSÄPALVELU V.PÄÄKKÖ Sahatie 3, Kiuruvesi p. 23 Keskiviikko 16. 017 7604 600 Kartanohotelli Tilausravintola Kukkakauppa Hautauspalvelu Hotelli-Ravintola Yökerho Tue paikallista yrittäjää! ?. 040 182 44 33 • www.iltalypsy.com Kiurukatu 1 PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna ma-pe 10-15 ja tilaisuuksien aikana puh. 0500 751 868 050-511 3364 Mela & Meisseli Oy Palokatu 7, p. 020 1277 630 JÄTEHUOLTO 017 753 737 www.pitopalveluluna.. 050-543 1253 Torikatu 6, Kiuruvesi Pirjo Manninen 050 539 8991 Maria Mikkonen 040 770 0474 www.omniyrityspalvelut.fi YRITYSTEN JA MAATILOJEN TILIPALVELUA Kiuruveden Kiinteistöhuolto Oy * Kiinteistöhuoltopalvelut Päivystys 24 h 040 175 2580 p.045 222 1046 p.045 222 1047 Teuvo Blomberg 050 598 7932 Juha Tossavainen 050 565 0860 • Sähkötyöt sekä tarvikkeet • IT-palvelut, laitteet ja ohjelmistot Parasta IT-palvelua www.dgkiuruvesi. hu rm au s.f i Niemistenkatu 1 • p
TALVIRENKAAT & VANTEET Tervetuloa! Yrittäjäntie 3, 74700 KIURUVESI p.040 580 6325 Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaanvaihdot, kesärenkaat syyshinnoin. p. Vapautuu 01.10. edullisesti. klo 15-17 Kaupunki tiedottaa KAUPUNGINTALO PL 28, 74701 Kiuruvesi p. KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! Nouto ja palautus keskustan alueelta. 040-670 7097 www.kiuruvesi.fi KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISET YLEISÖLUENTO Monipaikka-asuminen ja sen mahdollisuudet maaseudulle.Kuluttajaekonomian tutkija, maatalous-metsätieteiden tohtori Sirpa Uimonen. 24 Keskiviikko 16. 040 4112 785 ja hanki renkaat nyt ennakkohinnoin! mm. klo 18 Kiurusali. xxxxkuuta 2020 Torilla Sekalaista Kaupunki Kokouksia Asuntoja Palveluita Kirjoja MYYNTI JA KULJETU S KIMMO TURPEINEN p.0400 373 884 EERO RÄTY p.0400 274 973 PASI NISSINEN KY p.050 496 5690 TARJOUSPYYNNÖT UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. 040 8432 708 Palveleva Rengasliike EURORENGAS EURORENGAS • henkilö-pakettiautoihin, • trukit •raskaskalusto •maatalous • asennus •korjaus •myynti Renk aat Avoinna :ma-pe 7-17, la 10-13 Vastataan puhelimeen myös iltaisin ja viikonloppuisin! Jukka Makkonen Oy Jukka Makkonen Oy Jukka Makkonen Oy Jukka Makkonen Oy Kiuruvesi • Sora-ajot • pyöräkonetyöt • Jukka 0500 276 037 • Miika 044 2522 877 maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 17.9. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. 040-670 7097 www.kiuruvesi.fi aukioloajat: ma – to 8.00 15.45 pe 8.00 15.00 PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Maanantaina 21.9. 040 775 8624/Anneli Esittely la 19.9. harvennushakkuita, laikutuksia, taimenistutusta metsäteiden -, ojien -, rumpujen ym.tekoja, jätevesijärjestelmien teot TO klo 9.30-13.00 KIURUVEDEN TORILLA lämmintä savukalaa, kalakukkoja, tuoretta muikkua ja järvikalaa ym. päivittäin klo 9-21 Annetaan vuokralle SIISTI YKSIÖ 29m², keskustassa, os. Uutuus ! KYLIEN KIRJA KIURUVESI, kuvia vuosilta 1981-1990 KIURUVEDEN HISTORIA 36€ ORTODOKSINEN KIRKKOPOLKUMME 40€ 15€ 17€ 20€ SAHAN PATRUUNA ja UPSEERI p. KALAPISTE, Varpaisjärvi p. 044 7050 443 Hovinpelto 3 25€ SODAN VUODET 1939-1945 25€ LUONTAISTALOUDESTA KONEAIKAAN LUKEMISTA lahjaksi tai itselle! LUKEMISTA lahjaksi tai itselle! KIURUVESI-lehti. 040 590 7668 Rauno mm. Vapaa pääsy! Monilla kursseilla on vielä tilaa, esimerkiksi: kiviaidan rakentaminen, korupaja, nukketeatterityöpaja, stand up -komiikka. Vuokra 380e/kk sisältäen sähkön, veden, autopaikan sähkötolpalla sekä saunavuoron. 040 527 1633 YLEISÖLUISTELUT alkavat su 20.9. syyskuuta 2020 6 Keskiviikko xx. 050 307 5439 Kiuruveden Vapaa-ajan Kalastajat ry:n Hallitus OAJ:n Kiuruveden yhdistyksen Hallitus Leo Ojaluoto Leo Ojaluoto • Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset • Traktoreiden kuljetukset p.050-349 9393 Luotettavaa LVI-palvelua • ilma/maalämpöpumput NIBE • putkistosaneeraukset • lämmitysverkostojen huuhtelut/suojaukset • metalli-/hitsaustyöt työmaalla tai verstaalla • lämmityskattilat ja sähkövaraajat myynti – asennus – huolto – varaosat lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Mikko Kainulainen 045 6791 710 Tenho Kainulainen 0400 178 964 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET •LVI-työt/tarvikkeet •Ilmaja maalämpöpumput • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. Kiuruveden jäähallissa sunnuntaisin 16.00 Mailallinen vuoro 17.00 Mailaton vuorot Jäälle luistimilla ja kypärä päässä Yleisöluistelu on maksuton. Rinnekatu 3. Valmistaudu tulevaan talveen LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Hovinpelto 3, 74700 Kiuruvesi p. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Suoritetaan METSÄPALVELUITA p. 050 557 5720 OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. Hankook, Continental, Michelin, Nokian ym. Ilmoittautua voi p. ROMULUX Kiuruvedellä p. 050 3818 559 PYÖRÖPAALAUSTA uudella yhdistelmäpaalaimella Paalikoko 80cm-160cm, 3D käärintä, pystyynkääntäjä Henry Väätäinen, Kiuruvesi p. Tervetuloa! Myydään tai vuokrataan remontoitu KT-YKSIÖ 27 m² Rinnekatu 3 C 34, 3.krs Kuvia ja lisätietoja etuovi.com p. 0400 218 745 OMPELU-/SAUMAUSKONEET Torstaina torilla klo 9-12 suomalaista huippumakeaa OMENAA, puolukkaa, pensasmustikkaa, mansikkaa, mustikkaa, Lapin hillaa, kanttarelleja ym. 044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! P: 0440-279 400 Sähköasennukset Myynti huolto TENHO KANERVA p. AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi