Kiuruveden riistanhoitoyhdistys piti viime viikolla ylimääräisen kokouksen ja valitsi uudeksi puheenjohtajakseen Risto Väisäsen.. 012138-2416 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 17.4.2024 71. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,01 euroa/vko 6-7 » Huippuesiintyjät viihdyttivät Talentissa Mandi Kärkkäinen viihdytti Kaiken kansan talent -tapahtumassa herkällä lauluesityksellään. asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa asiantuntevaa ja kivutonta hammashoitoa 24 » Rhy:lle valittiin taas uusi puheenjohtaja Edellisessä äänestyksessä helmikuussa tapahtui virheitä. 20-21 » Pasi Hyytiäisestä tuli ortodoksi Pasi Hyytiäinen on hankevastaavana Virtuaalinen Valamo -verkkotietokantahankkeessa. VUOSIKERTA, NRO 16. HANNA SAOINI 11-17 » Nuoret ovat keskiössä lehden juhlassa Muun muassa Perttu Gråstenin taitoja kuullaan Kiurusalissa perjantaina
Kun nyt käymme perjantaina lehden 70-vuotisjuhlaan, voimme todeta, että Kiuruvesi on edelleen itsenäinen kunta ja lehtikin on itsenäinen. Ensimmäiset numerot saatettiin julkisuuteen joulukuussa 1953. Tällaisessa tapahtumassa riistanhoitoyhdistys on mielellään mukana ja se on nuorisotyötä parhaimmillaan. Lehden itsenäisyyden tae on terve talous. Kiuruvesi-lehden perustamisajatuksena oli sitoutumattomuus, lehti haluttiin äänitorveksi Kiuruvedelle yli puoluerajojen. Ja se kyllä pätee edelleen. Linnunpöttöjen aikaa POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Itsenäisyys ja tietty jääräpäisyys näkyy siinä, että Kiuruvesi on kuntana edelleen itsenäinen, yhteistyötä toki kiuruvetiset osaavat tehdä suuntaan jos toiseen. Lehtenä emme edusta mitään muuta kuin Kiuruvettä kaikissa sen ilmenemismuodoissaan. Tuohon aikaan Kiuruvedellä toki ilmestyi lehtiä, mutta niiden keskiössä ei ollut Kiuruvesi. RISTO JUNTUNEN Rhy:n toiminnanohjaaja Linnunpöttöjen tekijöitä Majoon perällä. Kiitos kiuruvetiset lukijamme, tilaajamme, ilmoittajamme ja sidosryhmäläisemme. Kirjoituksia ei palauteta. Kiuruvesi-lehdelle, oman paikkakunnan lehdelle, oli tilausta. Naiset kannattelevat elämää. Se ei kuulosta yhtään huonolta. IDEA linnunpönttöjen teosta ei ole mitenkään poikkeuksellinen, mutta kuitenkin aina täytyy olla joku voimakastahtoinen ihminen, joka laittaa homman alulle. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Kuten mekin olemme lehdessä ylpeitä kiuruvetisyydestä. Paljon toki tehtiin töitä sen eteen, että paikallislehti löi itsensä läpi. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 103 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 136 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi Varhaisjakeluhäiriöt: 0100 4090 (arkisin kello 7.30–16.00) Muut jakeluhäiriöt: puh. Naiset ovat useimmiten kodeissa niitä, jotka haluavat jakaa tietoa ja puhua, ratkoa riitoja. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. Keväinen linnunpönttötapahtuma Sulkavanjärvellä keräsi Aapiskukkoon runsaan joukon lapsiperheitä, kyläläisiä sekä muita alan harrastajia. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Näin ovat kiuruvetiset halunneet. Kiuruvesi-lehden perustivat kanttori, toimitusjohtaja Eino Mustamo, pankinjohtaja, sota-ajan lentäjä Heikki Pursiainen ja opettaja Aarne Rantala, Rantala oli myös lehden ensimmäinen päätoimittaja. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Järjestää oheistapahtumaa ympärille, hommaa kahvit ja makkarat, leipoo pullat sekä tilaa hyvän ilman yläkerrasta. He saivat askarrella opastuksen myötä linnunpöntön itselleen. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, Toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Kiuruvesi-lehden tilaajakanta ja ilmoittajien määrä nousi rivakasti. Aputoimittaja kirjoitti ensimmäisessä Kiuruvesi-lehden numerossa Pylkkö-Remeksen ohjeistaneen lehdentekijöitä: ”Mutta isänniksi älkää ruvetko, siitä kiurukkaat ovat arkoja”. huhtikuuta 2024 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Itsenäinen lehti juhlii itsenäisessä kunnassa K iuruvesi-lehti on ilmestynyt 70 vuotta. Kerrotaan, että emännät alkoivat tilata Kiuruvesi-lehteä salaa isänniltä ja siksi Kiuruvesi-lehteä kutsuttiin aluksi naistenlehdeksi. Perustajat eivät tähän retkuun menneet. TUULIHAUKAN ja pikkulintujen pönttöjä tuli rakennettua kaikkiaan 45 kappaletta. Kiuruvetiset ovat ylpeitä kiuruvetisyydestään. Ritva Pietikäistä voidaan kutsua tapahtuman äidiksi. Kiuruvesi-lehti on halunnut tukea Kiuruvettä ja kiuruvetistä identiteettiä, yhteenkuuluvuutta ja myönteistä kehitystä paikkakunnalla. Kiitos kiuruvetiset lukijamme, tilaajamme,ilmoittajamme ja sidosryhmäläisemme tuestanne. Sellainen löytyy Majoon perältä. RITVA PIETIKÄINEN KEVÄT tekee tuloaan ja se on parasta aikaa lintubongareille kuin myös erä-ja luontoihmisille. 2 Keskiviikko 17. Itsenäisyys mahdollistaa lehdelle itsenäinen sisällöntuotannon ja Kiuruveden asian ajamisen. Tästä on hyvä jatkaa. Hommahan ei suinkaan jää tähän tekovaiheeseen, vaan pöntön laittamisen jälkeen alkaa bongailtu mikä lintu siihen muuttaa asumaan ja milloin poikaset kuoriutuvat. Terve talous edellyttää, että lehteä tilataan ja siinä ilmoitetaan. Putte Possun sanoin ”ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, onneksi sain olla mukana”. Kun paikallislehtihanke kiiri aluelehden tietoon, tarjottiin kiuruvetisille aluelehdestä kokonaista sivua joka viikko. Haluamme jatkaa yhteistä kulkua teidän kanssanne, tuellanne ja teidän avustuksellanne. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Monet edistysaskeleet lähtevät naisista. Kiuruvedellä ja kiuruvetisillä on erittäin vahva identiteetti ja se näkyy lehden lukijakunnassa ja sitä myötä lehdessä. Siksi tarvetta kiuruvetisten omalle lehdelle oli olemassa
Savon Sanomien kohdalla viittaa enää yksi tai ei kukaan. Aseisiinko tarvitaan rahaa. Sen sijaan voisimme keskittyä veropohjan paikkaamiseen. Sillä ei ole todettu olevan kansantaloudellisia hyötyjä, vaan pikemminkin haitallinen vaikutus tuottavuuteen ja palkkakehitykseen. Vaikuttamisen kurssilla kysyn luokassa aina, mitä lehtiä ryhmäläiset lukevat. Ps siitä yli oleva eläke valtion kassaan. UOLEVI KÄRKKÄINEN Kiuruvesi-seuran puheenjohtaja Onnea 70-vuotias Kiuruvesi-lehti ITSENÄINEN paikallislehti ei ole itsestäänselvyys. Puolet nuorista saa uutisensa sieltä. KIURUVESI-LEHDELLÄ on siis paljon valtaa ja vastuuta. Toivottavasti joillakin nykyhallituksessa löytyy myös vastaavia arvoja sekä lisäksi empaattisuutta, arjen ymmärrystä, tolkkua ja kauaskantoista vastuuta päätöstenteoissaan Paula Hagelberg Eläkeikä tai eläkkeitten leikkaus ei vaikuta suoraan valtion budjettiin, ellei sitten eläkemaksuja samalla leikata. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Jos eläkkeisiin puututaan, mielestäni olisi kohtuullista tarkastella esimerkiksi kansanedustajien edustusja virkistyskuluja. VIERASKYNÄ MIRA KOKKONEN Kirjoittaja on lukion lehtori, maakuntahallituksen puheenjohtaja ja kuntapoliitikko (kesk.) VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Pitäisikö eläkkeistä leikata. Palkinnon voidaan ajatella osuneen oikeaan osoitteeseen, sillä niin paljon kirja ja sen kirjoittajat ovat saaneet myönteistä palautetta kirjan sisällöstä ja sen käsittelytavasta. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Kiuruvesi-lehteä siis luetaan ja vieläpä paperisena. Esimerkiksi pääomaan kohdistuvat verotoimet tuottaisivat 1,8 miljardia euroa lisää verotuloja. Eläkkeet on tarkoitettu toimeentulon turvaamiseen, ei varojen kasvattamiseen. KIURUVESI-LEHTEÄ luetaan myös paljon Kiuruveden ulkopuolella. Tuo sopeutumisraha on jo seitsemän edustusvuoden jälkeen huomattavasti isompi kuin esimerkiksi oma eläke. Omasta alueesta ja omasta viiteryhmästä uutisointi on tärkeää. Siihen onkin pakko varautua jo. Näpit irti eläkkeistä! Helpottakoot sen sijaan seniorien työntekoa. Kunnat menettävät verotuloja leikkauksen seurauksena. Eikä eläke kattokaan ole oikeudenmukainen, kun eläkemaksut menee palkan mukaan. Mielestäni vanhukset syövät aivan liikaa lääkkeitä. Tässäkin Kiuruvesi-lehden numerossa on useampi nuoriin liittyvää juttu. Toiseksi tärkein uutiskanava nuorille on iltapäivälehtien verkkosivut, joista uutisia seuraa 37 prosenttia nuorista. Ja totta kai alennetut juna/ bussimatkat, jotka ovat kylläkin jo nyt. Tosi hyvä niin. 3 Keskiviikko 17. Jere Hakkarainen Työtä tekeviltä varat eläkkeisiin suurimmaksi osaksi kerätään ja sijoitustuotoilla. Siellä on mistä leikata. Mehän tehtiin vuosia töitä ennenkuin eläke alkoi karttua. Ei ei ei . En näe myöskään eläkeiän nostoa ratkaisuina, kun jo päälle viisikymppisillä on vaikeuksia työmarkkinoilla. Vakuutusmaksu on joka kerta hieman suurempi. Kyllä säästöjen on löydyttävä muualta kuin pienistä eläkkeistä leikkaamalla ja eläkeikää nostamalla.Joka ainoa eläkesentti on ansaittu kovalla työllä. Nykyisessä mediakentässä paikallislehti on kuitenkin se painetun median lehti, jolla on mahdollisuudet menestyä, vaikka printtimedia ja uutismedia ovat olleet valtavassa muutoksessa jo pitkään. Medialla, tässä tapauksessa Kiuruvesi-lehdellä, on mahdollisuus tehdä näkymätön näkyväksi, kuiskaus kuuluvaksi. Melkein kaikki viittaavat, kun kysyn Kiuruvesi-lehteä. Ruuan hinta nousee, bensa ym. Vanhukset ovat niin helppo kohde liikalääkitykselle. Timo Knuutinen Ihmeelliseltä tuntuu, että vuosikymmenten työskentelyn jälkeen ansaittu pieni eläke olisi tärkeämpi säästökohde kuin esimerkiksi puoluetuet tai kansanedustajien sopeutumisraha. Pidetään jokainen osaltamme huoli siitä, että hyviä uutisia Kiuruvedeltä on luvassa jatkossakin. 3000 euroa/kk alittavia) leikata. Ukrainallekin annetaan miljardeja aseisiin. Keskeinen keino olisi listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennuksen poistaminen. Jos ei näy eikä kuulu missään, tuntee itsensä merkityksettömäksi. Lisäksi eläkeläisen tulosta menee veroja enemmän kuin vastaavasta palkasta. Olavi Kärkkäinen Kun on tehnyt elämäntyön, ja jää eläkkeelle, pitäisi eläkeläisiä kunnioittaa, ja lisätä etuisuuksia, kuten Ilmainen tai edullinen terveydenhoito, hammashoito mukaan lukien, jalkahoito ja hieronta ym. Pienituloisilla eläkeläisillä pitäisi olla 0-verotus. Paikallisuus ja itseä koskettavat uutiset kiinnostavat kaikenikäisiä, ja paikallisten uutisten määrää lisätään monissa viikon jokaisena päivänä ilmestyvissä lehdissäkin. Edunvalvonta on myös melkoista tasapainoilua: epäkohdista on kirjoitettava ja niihin on puututtava, mutta liika negatiivisuus työntää luotaan ja vähentää alueen pitovoimaa. Tilaisuutta juhlistettiin kiuruvetisellä kuusenkerkkäjuomalla. Arja Puustinen Jos joudutaan leikkauksiin, vasta yli 3000 euron eläkkeistä ja ylisuurista prosentuaalisesti enemmän. Ei eläkkeistä voi tinkiä, ne on jo monella liian pienet. Ja mahdollisuus jäädä eläkkeelle aikaisemmin, mutta mikäli haluaisi jatkaa työelämää itse, voisi sen tehdä, ja ottaa vaikkapa eläkkeen myöhemmin. Jussi Lappalainen Ei missään nimessä pidä mennä koskemaan ainakaan pienimpiin eläkkeisiin eikä indekseihin. Se on puhdas harvinaisuus. Lääkkeiden omakustannus kasvaa koko ajan. Oma kansa ensin. MONELLE vanhemmalle ihmiselle voi olla kauhistus, että Kantar Media oy:n tutkimuksen mukaan Tiktok on 13–18-vuotiaiden tärkein uutiskanava. Lassi-Pekka Pöksyläinen Miten siitä voi leikata. Jarmo Muiniekka Ei, he on rakentaneet maan. Kaikki elämisen kustannukset ovat nousseet. SAMAISEN Kantarin tutkimuksen mukaan nuoria kiinnostavat ennen kaikkea nuorten omaan elämään liittyvät uutiset. Tuula Ilvonen Pieniin eläkkeisiin ei saa kajota! Raja on 2800 e/kk, josta ylöspäin saa kajota! Tuula Parkkonen Saavutettu eläke-etu Omia ansioita.Eikö tuo jo tunnu varastamiselta. Indeksin leikkaus vain pienentää kulutusta ja valtion verotuloja eli yhtä tyhjän kanssa. Esko Korhonen. Tulevaisuudessa tällä menolla ei ole eläkettä kellään. Se on satoja euroja tutkimuskäynteineen. Täällä ei ilman autoa pärjää. Kaikkia ei voi miellyttää, ja lehdellä on oltava omaleimainen linjansa, joka istuu myös journalistisiin ohjeisiin. Eläkkeet ovat työllä ansaittuja ja kovasti verotettuja! Leikkauksia ei voi hyväksyä millään! Jo maksussa olevilla eläkkeillä on onneksi perustuslain suoja. Terveydenhuoltoa ei saa, jos ei hakeudu yksityiselle. Veroille emme saa vastinetta,ainakaan täällä susirajan takana. Pentti Kärkkäinen Ei pitäisi mielestäni kohtuueläkkeitä (esim. Siis vain joukkotappamiseen. Ja eläkeiässä pitäisi huomioida myös työhistoria: 40–50 vuotta työkseen toimistohommia tehneen työkyky on ehkä erilainen kuin vastaavan ikäisen fyysisen työn tekijän tai 3-vuorolaisen! Luottamus, oikeudenmukaisuus, toisten kunnioittaminen ja rehellisyys ovat olleet itselleni lapsuudenkodistani opittuja tärkeitä arvoja ja ovat edelleen. Muutamat nostavat kätensä Iisalmen Sanomien kohdalla. matkakulut kasvaa. Mikä taas ei ole mahdollista, kun maksuissa on todennäköisesti jo muutenkin korotuspaineita. Suurista eläkkeistä ja muista päättäjien saamista verottomista korvauksista voidaan luopua. Seila Tenhunen Jos nyt ensin vaikka lopetan se rahan syytäminen ulkomaille. huhtikuuta 2024 Paljon hyvää palautetta Kiuruveden järvikirjasta HELSINGIN Vuosaaressa vietettiin juhlahetkeä torstai-iltana, kun Kiuruveden Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Ari Kärkkäinen oli tullut luovuttamaan Kiuruveden järvikirjan kirjoittajille Sirkka Paikkalalle, Matti Tilkkaselle ja Jarmo Paikkalalle Pohjois-Savon Kotiseutuyhdistysten Liiton Vuoden kotiseututeos-palkintoa. Monelle täältä kotoisin olevalle tulee Kiuruvesi-lehti, josta seurataan vanhan kotipaikkakunnan kuulumisia ja elämänmenoa. Olen sitä mieltä, että valtio ryöstää. Eläkeiän nosto pirullista.Ehkä käy niin, että halutaan pyrkiä aiemmin eläkkeelle. Eläkejärjestö muistuttaa,että ansaittua eläkettä koskee perustuslain mukainen omaisuuden suoja. Sähkön hinnat arvaamattomat. Elisa Silfvertärna 5000 euroa suurin eläke, sillä pitää pärjätä. Varallisuusverolla voitaisiin tehokkaasti puuttua kasvaneisiin varallisuuseroihin. Valtion osuus on pieni. Parasta säästöä olisi edistää tässä maassa investointeja, kasvua, vientiä ja yrittäjyyttä. Perustuslakivaliokunnan mielipide. Lehdellä on myös oma vaikutuksensa kunnan elinvoimaan ja imagoon. PAIKALLISLEHDELLÄ on suuri merkitys siihen, miten omasta paikkakunnasta ja sen asukkaista ajatellaan. Verotus on liian kireä ja siihen ostovoiman huonontuminen
huhtikuuta 2024 Savon Yritysklinikka auttaa kriiseissä Savon Yrittäjät lanseeraa uuden palvelutuotteen huhtikuun lopussa. Samalla yritysten taloudellinen tilanne on käynyt tukalaksi. Tule tutustumaan Tiivi-tuotteisiin ja sertifioituun asennukseen, jolle myönnämme 15 vuoden takuun. – Pitihän se lähteä katsomaan ja kuulemaan, että millaista täällä on. – Palvelulle on selvä tarve, kertoo Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren. Siispä olen alkanut harkita toisenlaista asumismuotoa. Hän on työskennellyt kymmenen vuotta Kuopion seudun Uusyrityskeskuksessa, jossa hänellä on ollut tuhansia yrityskontakteja. Eerikintie 3 74700 Kiuruvesi Pe 19.4. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Kiuruveden kaupungin kiinteistöpäällikkö Jaakko Koivunen (oik.) esittelemässä Virranrannan uusia senioriasuntoja vierailijoille.. Tällä hetkellä ei maakunnassa ole vastaavaa kontaktipistettä, joka tarjoaiUUTISET Keskiviikko 17. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Ikkuna-asennusesittely Paikalla alueesi Tiivi-asiantuntija: Jarno Kähkönen 050 5545 791 Maksuton myyntipalvelunumero 0800 184 484. Toki ensin pitäisi saada myytyä se omakotitalo pois, tuumaili Tapio Manninen, yksi vierailijoista. Vanhuus on alkanut tulemaan ja yksin asuvalle on omakotitalossa aika paljon tekemistä. – Oma HelpDesk ja Jatkis Omistajanvaihdos-hankkeemme päättyivät vuoden vaihteeseen ja ELY-keskusten Kehpa-palvelut ovat tällä hetkellä lepotilassa. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. ADOBE OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Kiuruveden kaupungin kiinteistöpäällikkö Jaakko Koivunen kertoo, että haku asuntoihin alkaa pian ja ensimmäiset muuttajat pääsevät asettumaan taloksi loppukeväästä alkaen. Yritysklinikan asiantuntijana aloittaa laskentatoimen ekonomi, liikkeenjohdon konsultti Pekka Naumanen. klo 10–12 Paikat kiilsivät uutuuttaan ja kymmenet uteliaat saapuivat paikalle, kun Kiuruveden vanhuspalvelukeskus Virranrannassa esiteltiin itsenäiseen asumiseen tarkoitettuja senioriasuntoja. 4 Keskiviikko 17. huhtikuuta 2024 Taloudellisissa haasteissa ei tarvitse olla enää yksin. Hakemuksia aletaan ottaa kohta vastaan Virranrannassa esiteltiin uusia senioriasuntoja. Savon Yritysklinikka auttaa yrityksiä taloudellisissa haasteissa ja erilaisissa yrityksen kehittämisvaiheissa. si yhtä laajaa konsultointia
– Vaikka asunnot sijaitsevat Virranrannassa, täällä asutaan aivan kuin missä tahansa muuallakin Kiuruveden taajamassa vuokralaisena. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Kaupungilla on Savon Voiman osakkeita 22 985 kappaletta. Remonttirahastoon kerätään varoja lipaskeräyksellä 25.4. Konsernin liikevoitto oli 47,7 miljoonaa euroa. Päästöttömän tuotannon osuus omasta sähköntuotannosta oli 81 prosenttia (74). Asiasta on säädetty laissa. Remontin loppusumma on noin 700 000–800 000 euroa, josta ARA:n osuus on 25 prosenttia eli noin 190 000 euroa. Liikevoittoon vaikutti alentavasti kasvaneiden kulujen lisäksi edellisvuotta alhaisempi sähkön markkinahinta. Kaikki tilat ovat esteettömiä. Savon Voima Oyj on toimialueensa 20 kunnan omistuksessa olevan Savon Energiaholding Oy:n omistama tytäryhtiö. Yksi asunto on hieman suurempi, 39 neliötä. Yhtiön edellisen hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle myönnettiin vastuuvapaus tilikaudelta 2023. Senioriasunnot vuokraa Kiuruveden kaupunki, Koivunen kertoo. Asukkaille on myös yhteinen saunaja pesutupa sekä seurustelutila, jonka yhteydessä on keittiö. Koivusen mukaan kiinnostusta senioriasuntoja kohtaan on ollut varsin mukavasti. Maksupäivä on kesäkuussa. 08 764 990 Torstai 10.00–13.30 Linssit -50% Silmälääkäreiden reseptillä lisäale -30 € Paitsi että moni halusi nähdä asunnot ja muut yleiset tilat omin silmin, heillä oli myös paljon mieltä askarruttaneita kysymyksiä. Sulkavanjärven kirkon remonttiin lipaskeräys Sulkavanjärven rukoushuoneyhdistys on remontoitunut Sulkavanjärven kirkkoa ja remontti jatkuu. Jokirannassa on 23 asukaspaikkaa ja Huushollissa 18. Vuoden aikana verkkoon liitettiin 1 045 aurinkosähköjärjestelmää. Yhdeksän asunnoista on kooltaan 35 neliötä ja keskenään lähes täysin samanlaiset. Vuoden 2023 alku toteutui kuitenkin lauhana ja tuulisena, mikä laukaisi kiristynyttä markkinatilannetta. Savon Voima -konsernin jakamat osinkotuotot menevät kokonaisuudessaan kunnille Savon Energiaholding Oy:n kautta. Kiuruveden kaupungin kiinteistöpäällikkö Jaakko Koivunen kertoi, että Virranrannan asunnot tulevat piakkoin haettaviksi ja että niihin voi muuttaa tämän vuoden toukokuusta alkaen. Kerääjiä on S-Marketissa, ABC-liikenneasemalla ja K-Supermarketissa. Esimerkiksi asuntojen koot, hinnat ja hakuprosessi kiinnostivat. Kyläkirkon remonttia ovat tukeneet lahjoituksin Kiuruveden ja Pielaveden seurakunnat, useat yksityiset ja yrityslahjoittajat. Senioriasunnot ovat saman käytävän varrella ja asuntoihin on omat, digitaalisesti yksilöidyt avaimet. Kouluttajana toimii Marja Niskanen. Yhtiökokous vahvisti myös edellisen tililauden tuloslaskelman sekä taseen. Senioriasunnoissa voivat asua ihmiset, jotka kykenevät itsenäiseen asumiseen, mutta jotka voivat tarvittaessa ja halutessaan hyödyntää Virranrannan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen palveluja sekä yksityisiä palveluja. – Suurimman asunnon vuokra tulee olemaan reilut 600 euroa kuussa ja pienempien 570 euroa. Siilinjärvellä. Kiuruveden kaupunki saa Savon Voimalta saman verran osinkoa kuin viime vuonna eli reilun miljoonan, 1 015 937,00 euroa. JAANA SELANDER Kiuruvesi sai myös edellisenä vuona Savon Voimalta osinkotuloa noin miljoona euroa. Virranrannassa on asukkaille myös yhteisiä tiloja, jotka ovat asuntojen tavoin saman käytävän varrella. KYLLÄ 31% EI 69% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Printti vai digi. Liikevoitto pieneni 2,8 prosenttia. Tuhat aurinkoliittymää Aurinkosähkön pientuotannon liityntäsopimusten osalta Savon Voiman vuosi oli ennätyksellinen. Varoja on kerätty myös listaja lipaskeräyksillä sekä kannettu kolehtia. Yhteydenottoja on tullut viime kuukausina säännöllisesti ja kaikille avoimen esittelypäivän ohella on järjestetty myös joitakin yksityisiä asuntonäyttöjä. Senioriasunnot on rakennettu Asumisen rahoitusja kehittämiskeskuksen (ARA:n) avustuksella, joten asukasvalinnassa vaikuttavat muun muassa henkilön asunnon tarve, ikä, fyysinen kunto sekä tulot ja varallisuus. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. – Ilmoitamme lähiaikoina Kiuruvesi-lehdessä ja kaupungin kotisivuilla, että milloin ja missä hakemuslomake on saatavilla ja milloin alamme ottamaan hakemuksia vastaan. Tiekartta kohti päästötöntä energiantuotantoa toteutui strategiassa suunnitellun mukaisesti. Myös näihin saatiin ARA:n rahoitusosuus. Se on kaikille avoin. Täällä ei esimerkiksi käy kukaan päivittäin katsomassa, että miten asukkaat pärjäävät, Koivunen selvittää. AKU LAATIKAINEN. Kiuruvedelle on tulossa vilkas kesä ja monet yksityiset ja yhdistykset haluavat tienata rahaa elintarvikkeilla. 5 Keskiviikko 17. Kaukolämmön tuotannon ominaispäästöt laskivat haasteellisesta toimintaympäristöstä huolimatta 11 prosenttia. Kyseessä olevat senioriasunnot kuuluvat Virranrannan palvelukeskuksen neljännen vaiheen remonttiin. Maaja kotitalousnaiset järjestää hygieniapassitestin 7.5. huhtikuuta 2024 Savon Voimalta osinkoa reilut miljoona euroa Savon Voima Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 9.4. Kaukolämmön kulutus laski alkuvuoden lämmityskuukausina noin 5 prosenttia keskimääräisestä lämpötilakorjatusta kulutuksesta. Remontti kesti noin vuoden ja sen urakoi Ilpo Brandt Oy. Ihmisten olisi hyvä tietää perusasiat myytävien elintarvikkeiden säilytyksestä ja esilleMaaja kotitalousnaisilla hygieniapassitesti VIIKON KYSYMYS Pitäisikö eläkkeistä leikata. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER Savon Voimalta on tulossa Kiuruveden kaupungille osinkoa noin miljoona euroa vuodelta 2023. Asukkaiden valintakriteerit ja vuokranmääritys ovat kuitenkin olleet sen verran työlästä ja monimutkaista puuhaa, että aikataulu on hieman venynyt. Esteettömät tilat Jokaisessa asunnossa on makuuhuone, olohuone-tupakeittiö ja kylpyhuone. Sijoituksia on ”kotiutettu” viimeksi vuonna 2019 ja sijoitusten kirjanpitoarvo oli viime vuoden lopussa 6 972 154 euroa ja markkina-arvo 7 537 617 euroa. Asunnot on suunniteltu 1–2 henkilölle. Aiemmin peruskorjausta oli tehty tehostettuun asumiseen tarkoitettuihin Jokirantaan ja Huusholliin, joiden remontti maksoi 1,3 miljoonaa euroa. Vuokraan sisältyy muun muassa sähkö ja vesi. – Asunnothan valmistuivat jo viime syksynä ja alun perin tarkoituksena oli, että myös ensimmäiset asukkaat olisivat päässeet muuttamaan Virranrantaan jo viime vuoden puolella. panosta. Ukrainan sodasta maaliskuussa 2022 käynnistynyt kilpajuoksu kotimaisista energialähteistä aiheutti monin paikoin sen, että kotimaisten polttoaineiden varastotasot ja saatavuus olivat heikkoja. Yhtiökokous päätti hallituksen esityksen mukaisesti jakaa vuodelta 2023 osinkoa A-sarjan osakkeille 24,31 euroa/kappale eli yhteensä 14 miljoonaa euroa. Kymmenen asuntoa Entisessä Kotirannassa, joka myös oli tarkoitettu itsenäiseen asumiseen, on kymmenen remontoitua senioriasuntoa. Virranrannan asukkaille on myös oma ulko-ovensa ja omat postilaatikkonsa rakennuksen eteläpäädyssä, kun taas muille osastoille kuljetaan rakennuksen pääaulan kautta
Kykykilpailun finaalissa yleisöä hämmästytti myös 17-vuotias taikuri, Matias Suomalainen. Nuoria kykyjä riitti Toiseksi kilpailussa sijoittui kiuruvetinen 17-vuotias Mandi Kärkkäinen herkällä tulkinnallaan Sara Bareillesin kappaleesta She Used To Be Mine. Kymmenen vuotta taikomista harjoitellut Suomalainen esitti muun Ukrainalainen Lisa Barysheva esitti kilpailussa voimaa ja kovaa treeniä vaatineen tanssin. – Se oli upea esitys. Varastotyöntekijänä työskentelevä Korolainen ja musiikkiteknologina työskentelevä Kinnunen kertoivat tekevänsä musiikkia rakkaudesta lajiin. Seuraavaksi hän esiintyy toukokuussa Kiuruveden Kulttuuritalolla järjestämässään konsertissa. – Halusin kilpailussa myös harjoitella tulevaa konserttia varten. Sinulla on lahjakkuutta, mutta tuollaisia taitoja ei varmasti pelkillä lahjoilla saavuteta. Talenttia tanssista taikuuteen Kaiken kansan talent -tapahtuma veti salin täyteen yleisöä ja kovatasoisia esiintyjiä. – Te hengitätte teidän omaa kappalettanne. Lavalta astuttuaan Kärkkäinen kertoi osallistuneensa kilpailuun uteliaisuuttaan sekä harjoitellakseen esiintymistä. Esititte sen todella intensiivisellä energialla, totesi tuomaristosta Jukka Vattukallio. He voittivat kunniakirjat sekä juustokorit. Kitaralla säestänyt Elmeri Kinnunen taas keräsi kehuja karismaattisesta lavaesiintymisestään. Kaikkien yllätykseksi yleisöäänestys päättyi tasapeliin. Kilpailun pronssipaikalle tuomaristo valitsi Kiuruvedellä asuvan Lisa Baryshevan, 16, joka vangitsi yleisön huomion tanssiesityksellään. Tanssinopettajan ammatista haaveileva ukrainalainen Barysheva kertoi, että päätös kilpailuun osallistumisesta oli helppo, sillä tanssiminen tuo hänelle iloa. – Nautin tänään lavalla olosta. Se äänesti omasta suosikistaan. Yleisöäänestyksen jaetulle ykkössijalle ylsivät Mandi Kärkkäinen sekä Perttu Gråsten, joka esitteli kitaransoittotaitojaan. Tuomaristo valitsi yksimielisesti muusikkopariskunnan kykykilpailun voittajaksi. Musiikinteko ja esiintyminen tuntuvat hyvältä ja oikealta, Kinnunen sanoi esityksen jälkeen. huhtikuuta 2024 Uutiset Tuomaristo vaikuttui Elmeri Kinnusen ja Johanna Korolaisen itse tekemästä kappaleesta. 6 Keskiviikko 17. Yleisökin sai äänensä kuuluviin kykykilpailussa. He voittivat taidoillaan kilpailun ensimmäisen sijan. Puheenaihe. Esitys oli hyvä kokonaisuus, totesi tuomariston Ilpo Lukkarinen. Edelleen jännittää vähän, vaikka lavalla olo on ihanaa, Kärkkäinen kertoi. – Sinussa on suuren tähden loistetta, totesi esityksiä tuomaroinut Suomen naiskuoroliiton puheenjohtaja Anne Härkönen nähtyään Kärkkäisen lauluesityksen. TEKSTI & KUVAT HANNA SOINII Johanna Korolainen ja Elmeri Kinnunen saivat yleisöltä raikuvat aplodit Kaiken kansan talent -kilpailun finaalissa viime lauantaina. – Voitto oli yllättävä, koska kilpailussa oli niin kova taso, kertoi kiuruvetinen Johanna Korolainen heti palkintojenjaon jälkeen. Tuomaristo antoi kaksikolle pisteitä etenkin heidän itse säveltämästään ja sanoittamastaan kappaleesta. Hän on harrastanut tanssia kymmenen vuotta. Sen lisäksi kehuja sai Korolaisen kaunis lauluääni ja sydämestä tuleva esiintyminen. Ja sehän onnistuu, sillä ensimmäisenä palkintona he voittivat viikon loman Vuokattiin. Kaksikko aikoi juhlistaa voittoaan lepäämällä pitkän illan päätteeksi
Mandi Kärkkäinen voitti sekä yleisön että tuomarit puolelleen laulullaan. – Kysymme nuorilta ehdotuksia siihen, mihin rahat pitäisi käyttää, sanoi järjestelyissä mukana ollut Petri Kainulainen Lions Club Kiuruvesi / Niva -yhdistyksestä. – Jos heikosti käy, niin sitten pitää levittää uudestaan sepeliä. Työ painottuu aamuun, jotta siitä olisi mahdollisimman vähän häiriötä liikenteelle ja jalankulkijoille. Sepeli uusiokäyttöön Kaduilta lakaistu hiekka ja hiekoitussepeli kasataan talteen. Tapahtuma sen nykyisessä muodossa järjestettiin Kiuruvedellä ensimmäistä kertaa ja suurella menestyksellä. Oireiden lieventämiseksi THL suosittelee vilkkaimpien katujen välttämistä, hiusten pesua iltaisin ja silmäoireiden hoitamista silmätipoilla. Arto Vornanen “ Kaupunki aloitti katujen lakaisemisen perjantaiaamuna. Habenit perfentia eti cre, senate anum intiaci tui iam aure, quamplici se fat es orum int. Jos pakkasen myötä sataa lunta tai kadut jäätyvät, on mahdollista, että kaupunki joutuu hiekoittamaan uudelleen liittymäalueita ja jalkakäytäviä ja mahdollisesti mäkiä. Terveillekin ihmisille katujen pöliseminen voi aiheuttaa ärsytysoireita, kuten nuhaa, yskää ja silmien kutinaa. 7 Keskiviikko 17. huhtikuuta 2024 Uutiset muassa korttitemppuja sekä taikoi esineitä kadoksiin. Talvi päästi helpolla Karoluoto arvelee, että kuluneena talvena kaupunki on päässyt tavallista helpommalla liukkauden torjunnassa. Iltaa viettämään olivat tulleet myös Kiuruvedellä asuvat Riitta Koivunurmi ja Jarmo Salo. Kiuruveden kaupunki on aloittanut katujen lakaisun viime perjantaina Kiuruveden keskustassa. – Uudelleenkäytössä pitää huomioida se, että sepelin seassa on roskaa eli se on kakkoslaatuista jätteenomaista materiaalia, Karoluoto kertoo. – Tämän talven haaste on ollut hirveä lumimäärä, jonka vuoksi olemme joutuneet auraamaan paljon. Mukavaa, kun järjestetään muitakin kuin tanssiKatuja lakaistaan nyt kiireesti pahimman katupölyn välttämiseksi HANNA SOINI HANNA SOINI Kadut on tarkoitus saada nopeasti lakaistua katupölyn vähentämiseksi. – Tämän tyyppiselle tapahtumalle on tarvetta Kiuruvedellä, totesi Saara Ninninen Lions Club Kiuruvesi / Helmiina -yhdistyksestä. Hän sijoittui kilpailussa toiseksi ja yleisön suosikiksi.. Tuotto nuorten hyväksi Kaiken kansan talent -tapahtuma veti Peltohovin 150-paikkaisen salin tupaten täyteen yleisöä. Taikuri Matias Suomalainen taikoi kortit kadoksiin ja solmut auki yleisön ihmetykseksi. – Seuraamme keliennustetta, ja jos kelistä tulee talvisempi, keskeytämme lakaisun ja jatkamme, kun mittari on plussan puolella, kertoo kaupungin tekninen johtaja Kimmo Karoluoto. Kaupunki kuitenkin pyrkii välttämään uudelleen hiekoitusta siitä aiheutuvan ylimääräisen työn ja kulujen vuoksi. Mutkia matkaan saattaa aiheuttaa kelien pakastuminen. THL:n verkkosivujen mukaan katupöly koostuu pääosin autonrenkaiden jauhamasta asfaltista ja hiekoitushiekasta. Huumoriakin tapahtumaan mahtui. Tapahtuman järjestivät Kiuruveden Lions Clubit yhteistyössä Hotelli Peltohovin ja muiden paikallisten yrittäjien kanssa. – Lakaisemme mahdollisimman paljon nyt, kun kadut ovat märkiä, eivätkä pölise, kaupungin kunnossapidontyöntekijä Arto Vornanen kertoi perjantaiaamupäivänä lakaisun lomassa. Katupöly vaivaa keväällä Katujen lakaisu vähentää kevään katupölyn määrää. Sisätiloihin ujuttautunut pöly ja hiekka kannattaa sen mukaan siivota pinnoilta. Terveydelle haitallista katupölyä nousee ilmaan Kiuruvedenkin keskustassa teiden ja pientareiden kuivuttua. Forecan säätiedotus on luvannut yöpakkasia loppuviikoksi. tapahtumia, Koivunurmi sanoi ja jatkoi: – Hienointa tässä tapahtumassa on se, että tuotto käytetään kiuruvetisten lasten ja nuorten hyväksi. Lakaisemme mahdollisimman paljon nyt, kun kadut ovat märkiä. Faus; nicaver fecit. Sitä voidaan hyödyntää täyttöaineena esimerkiksi maavallien rakentamisessa. Niinkin on joskus käynyt, mutta toivotaan parasta, Vornanen sanoo. Osalla alueilla lakaisu on ulkoistettu muille koneurakoitsijoille. Kitarasoolon esittänyt Perttu Gråsten oli toinen yleisön suosikeista. – Oma arvioni on, että koko taajaman kattavia laajoja linjahiekoituksia ei ole jouduttu tekemään, vaan pääasiassa on hiekoitettu liittymäalueita ja kevyen liikenteen väyliä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) verkkosivujen mukaan katupöly voi aiheuttaa oireita etenkin astmaatikoille ja keuhkoahtaumatautia tai sydänsairauksia sairastaville. Lakaisu on aloitettu torialueelta, joka on alttein aiheuttamaan katupölyä. Hän arvioi, että työssä menee kolmisen viikkoa. Loppuviikosta pakastuva sää voi kuitenkin viivästyttää lakaisusuunnitelmia. Kykykilpailun lisäksi illan ohjelmaan kuuluivat Tolokun tyttöjen ronskit savolaiset stand up -esitykset. Lakaisukoneen ratissa kunnossapitotyöntekijä Arto Vornanen. Kaupunki hoitaa lakaisua lähinnä keskustan alueella sekä taajamissa. Tällä hetkellä Karoluodon tiedossa ei ole päätöstä mistään tietystä kohteesta, johon käytettyä hiekoitussepeliä oltaisiin aikeissa käyttää Kiuruvedellä. Runsaan lumen ja kunnon pakkasten ansiosta teitä ei ole jouduttu hiekoittamaan yhtä paljon kuin jos lämpötila olisi sahannut nollan molemmin puolin. 1-2 riviä. Sillä on haluttu huomioida jalankulkijoita, Kimmo Karoluoto kertoo. – Harvoin tulee käytyä ulkona, mutta tämä vaikutti mielenkiintoiselta tapahtumalta. Kilpailun finaaliin pääsi viisi esitystä, mutta kaiken kaikkiaan kilpailijoita oli mukana toistakymmentä. Sen lisäksi siinä on autojen jarruista ja renkaista irronneita materiaaleja, kasvijäänteitä, bakteereita, homeita sekä siitepölyä
Syy huoleen oli Maaseudun tulevaisuuden maanantaiaamuna julkaisema uutinen siitä, kuinka S-ryhmä korvasi Atrian porsaan ulkofileet tanskalaisella tuotteella. Biokaasulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita, mitkä ovat suuri päästöjen aiheuttaja maataloudessa. Hänellä on luomuemolehmätila Kiuruvedellä. Lisäksi he näkivät, että Kiuruveden suuri peltoala tarjoaa hyvät mahdolliset tuotannolle nyt ja tulevaisuudessa. MTK Kiuruveden kevätkokouksen avasi puheenjohtaja Bartie Harmoinen. 8 Keskiviikko 17. Ensimmäisenä asialistalla olivat lapset ja nuoret. – Tämän hetken tilanne on hankala. Juho Lappi arveli, että Euroopan muut maat voivat halutessaan päättää vähentää antibioottien käyttöä tuotannossa, milloin suomalaisella lihalla olisi jälleen lisää kilpailijoita. Kukaan ei kuitenkaan toivonut lisää byrokratiaa oppikirjojen tarkistamiseen. Tuottajat kärsivät korkeista tuotantokustannuksista, eivätkä saa tuotteistaan kunnon hintaa. Juho Lapin mielestä hanke on kerrassaan erinomainen. – Hallitushan on lupaillut, että tuontiruoalle laitetaan samanlaiset kriteerit kuin meidän kotimaisissa navetoissamme tuotetulle lihalle, mutta itse en ainakaan ole hallitukselta huomannut vielä yhtään päätöstä, jolla kotimaisen ruoantuottajan asemaa parannettaisiin. Kokouksen puheenjohtajaksi nimettiin Juho Lappi. – Lyhytjänteisyyden vuoksi tuot. Suomessa suuretkin tilat ovat alkaneet panna ovia kiinni, Harmoinen mietti. Kokoustamaan tulleet olivat mielissään myös kiuruvetisten maatalousyrittäjien hyvästä yhteishengestä ja tiiviistä yhteistyöstä. Kansanedustaja Markku Siponen myönsi, että koulujen oppikirjoissa on siltä osin parannettavaa. Tuottajien tilanne on kestämätön Tykkään tästä työstä mielettömästi, mutta politiikka ja byrokratia lytistävät intoa. Sihteeri Sami Heinonen kertoi, että virheellistä tietoa on paljon esimerkiksi terminologiassa. – Tykkään tästä työstä mielettömästi, mutta politiikka ja byrokratia lytistävät intoa, Juho Lappi sanoi. Koulukirjoissa petrattavaa Itse kokouskin päästiin aloittamaan keskustelutuokion jälkeen. Biokaasulle yläpeukkua Mitä mieltä MTK:n kokoukseen osallistuneet olivat Kiuruvedelle tuloillaan olevasta biokaasulaitoksesta. – Meillä järvet, kalliot ja suot pirstovat peltoalueita. MTK:n kevätkokoukseen osallistuneet nostivat esiin ulkomaisen lihan kuljettamisesta aiheutuvat päästöt ja sen aiheuttaman ristiriidan ympäristötavoitteiden kanssa. Nuorilla tuottajilla on yrittämisen henkeä, mikä on positiivista, Juho Lappi sanoi. Lisää pitkäjänteisyyttä Ruoantuottajat kertoivat ennen kokousta näkevänsä nykyhetken haasteina esimerkiksi energian hinnan nousun, lainojen korot sekä epäedullisen tukipolitiikan. Lisäksi osallistujat nostivat esiin ruoantuotantoon liittyvän virheellisen tiedon oppikirjoissa. Itse kokousta seurasi ihmisiä myös etäyhteydellä. Sen on oltava taloudellinen myös ruoantuottajille tai meidän ei siihen kannata lähteä, hän painotti. Kokouksessa pohdittiin sitä, pitäisikö tilavierailuja järjestää enemmän nuorille, eikä vain päiväkoti-ikäisille. – Viljelijöiden viikko lähti käyntiin surkealla uutisella. Kokouksessa todettiin myös, että MTK:n jäsenet ovat olleet hyvin aktiivisia lehtien mielipideosastoilla. Sihteeri Sami Heinonen kertoi MTK KIuruveden taloustilanteesta. Eläköitynyt maanviljelijä Jukka Huuskonen totesi, että tukipolitiikkaan pitäisi saada pitkäjänteisyyttä. Juho Lappi (oik.) toimi MTK Kiuruveden kevätkokouksen puheenjohtajana. tajat eivät voi suunnitella toimintaa pitkälle tulevaisuuteen, Huuskonen sanoi. – Kunhan se ei mene maanviljelijöiden talkoiksi. Vahvasti läsnä oli huoli siitä, että halpatuotteet syrjäyttävät kotimaisen lihan tuotannon. Se lisää tuotantokustannuksia ja tuotteiden hintaa, Lappi sanoi. Mutta viljelijöiden keski-ikä on korkea, eikä jatkajia löydy. Tilinpäätös oli plussan puolella. Kokouksessa käsiteltiin kattavasti myös MTK Kiuruveden taloustilannetta. Juho Lappi “ HANNA SOINI malaiset voisivat kilpailla ulkomaalaisten suurien tilojen kanssa. Ennen kokouksen alkamista osallistujat nostivat esiin monenlaisia huolenaiheita. Sitä pohdittiin viime maanantaina MTK Kiuruveden kevätkokousta edeltäneiden kahvikupposten äärellä. Tilanne on kestämätön, totesi MTK Kiuruveden sihteeri Sami Heinonen. huhtikuuta 2024 Uutiset HANNA SOINI Miltä näyttää lihan ja maidon tuotannon tulevaisuus. Kuluttajille ei edes anneta valinnanvaraa suomalaisen ja ulkomaalaisen tuotteen välillä, harmitteli kokoukseen osallistunut maanviljelijä Juho Lappi. Tuottajat miettivät sitä, miten suoMTK Kiuruveden maanantaina järjestetyssä kevätkokouksessa esiin nousi ruoantuottajien huoli kotimaisen lihan tulevaisuudesta. – Saamme lannan parempaan käyttöön. Pidän kyllä todella erikoisena, että eikö kaupan hyllylle tosiaan mahtuisi myöskin se kotimainen tuote, että kuluttaja saisi itse valita, Siponen kommentoi Facebookiin jakamallaan videolla. Myös kiuruvetinen kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) oli Juho Lapin kanssa samoilla linjoilla MTK:n kokouksessa sekä sosiaalisessa mediassa. Biokaasulaitos myös parantaa tämän alueen imagoa, Lappi sanoi. Lappi näki muiden ohella, että tilavierailut ovat tärkeitä, jotta nuoret kiinnostuvat maatalousalasta ja oppivat, mistä ruoka tulee kauppoihin. – Antibioottivapaus on ohut oljenkorsi, hän totesi. Tuottajat miettivät, että suomalaisella antibiootittomalla lihalla on oma markkinansa, mutta sen varaan ei voi tulevaisuudessa laskea. Esimerkiksi oppikirjoissa näkyvien maatalouskoneiden nimet voivat olla virheellisiä. – Päätös vaikuttaa negatiivisesti tuottajiin. – Jos tuotantoa ajetaan alas, niin se ei sormia napsauttamalla palaudu, Sami Heinonen jatkoi. Viljelijöiden työtä vaikeuttavat muutaman vuoden välein vaihtuvat säädökset ja ympäristötavoitteet. Kiuruveden MTK:n puheenjohtaja Bartie Harmoinen ennusti, että viljelijöiden vaikean tilanteen myötä tuotanto alkaa laskea. – Meillä on tarjolla koulutusta. Kulttuuritalolla järjestettyyn kokoukseen paikalle saapuneita oli vain kymmenkunta, mutta asiaa riitti senkin edestä. Positiivisena osallistujat näkivät sen, että heidän tietojensa mukaan Ylä-Savon ammattiopiston maatalouspuolelle on hakeutunut ennätyksellisen paljon nuoria opiskelijoita. – Tuottajien määrä on vähentynyt, mutta tähän saakka tuotanto on pysynyt melko samansuuruisena tilojen kasvaessa. Olisi pikku hiljaa aika herätä, Siponen totesi videolla
Painoa Tauno Jauhiaisella oli 70 kiloa, pituutta 183 senttimetriä. Tauno Jauhiaisen suojeluskuntamerkki löytyi myös Siiralantien risteyksestä. – Toivon tapaavani heidät kaikki lähiaikoina, koska elämäni mittarissa on vuosia reippaasti yli 80 vuotta. Alena löysi sormuksen Tauno Jauhiaisen Suojeluskuntamerkin ja sormuksen löysi Pitkärannassa asuva, sodan uhrien etsinnöissä mukana ollut venäläinen Alena Rovan. Taru sormuksen löytymisestä entisestä suomalaismetsästä ja yhteisvoimin saavutetusta tuloksesta on Mikkosesta kaikin puolin positiivinen. – Selvitystyössä ratkesi Kansallisarkistosta saamani lausunnon perusteella se, että Suojeluskuntamerkki, kuntoisuusmerkki nro 4422, on kuulunut alikersantti Tauno Jauhiaiselle, JR 39:n sotilaalle, Mikkonen viestittää. Kantakortissa lukee, että Jauhiainen on käynyt kansakoulua neljä luokkaa. – Kahdet askeleet olivat niin kuumat, että romanssi siitä kehittyi, kirjoittaa Ismo Holopainen Kiuruvesi-lehdelle. Alena halusi luovuttaa tuon sormuksen jollekin kihlaparin omaiselle. Tuure Kärkkäinen taisteli RjP 8:ssa ja hän kaatui Vuontelessa. Tuure Tauno Jauhiaisen nimi on kirkon porstuassa, niin sanotussa asehuoneen muistotaulussa. Talvisota päättyi Tauno Jauhiaisen kohdalla 7.12.1939 kaatumiseen. huhtikuuta 2024 Tietääkö kukaan, kenen kihlasormuksessa lukee Edit 19.6.39. Mikkonen mietti Kiuruvesi-lehden lehtijutussa lokakuussa 2023, mihin Jauhiainen on kuollut, vammoista ei mainita kantakortissa mitään. Tauno Jauhiaisen Edit-kihlattu löytyi Kiteeltä pitkän selvitystyön tuloksena Edit-sormuksen mysteeri on selvinnyt. Mikkonen selvitti sormuksen tarinaa muun muassa käymällä läpi sotapäiväkirjoja. Jauhiainen oli määrätty astumaan vakinaiseen palvelukseen 4.6.1929 ja hän oli vannonut sotilasvalan 28.6.1929. Edit oli talvisodassa kaatuneen, kiuruvetisen kanttori Tauno Jauhiaisen kihlattu Edit Emilia Holopainen (1916–1994) Kiteeltä. Myös venäläiset etsivät kaatuneiden sotilaiden jäänteitä itärajalla. Kiuruvetisiä kaatui talvisodassa 152. Sormuksen löysi venäläinen kaatuneiden etsijä Pitkärannasta. 9 Keskiviikko 17. Ovatko suojeluskuntamerkki ja sormus olleet hänen taskussaan. Tuure Tauno Jauhiaisen kantakortissa hänet on merkitty naimattomaksi. Kiuruveden kirkossa on 5 messinkistä kattokynttelikköä hänen omaistensa lahjoittamana. Kattokruunut kirkkoon Pastori Eero Svärd on kuullut kerrottavan Jauhiaisesta seuraavaa: Viimeisellä kotilomalla, kun loma oli lopuillaan ja edessä oli taas rajalle lähtö linnoitustöihin ja ylimääräisiin harjoituksiin, Tauno Jauhiainen muuttui hiljaiseksi, vetäytyväksi, poissaolevaksi ja ajatuksiinsa uppoutuneeksi. sotapäivänä (7.12.1939). – Tarinan kumpikin osapuoli, niin Tauno Jauhiainen, sankarina kaatunut, ja Edit Lempiäinen, o.s. Kuka oli tämä Edit. Holopainen, vuonna 1994 kuollut, ovat elämän todellisia sankareita, Mikkonen kirjoittaa. Ryhmä on tehnyt arvokkaita löytöjä myös suomalaisille. Hän oli kutsunnoissa 9.11.1928. Siviilissä Jauhiainen toimi Pielaveden seurakunnan kanttorina. Kiuruvetiset taistelivat pääosin Laatokan pohjoispuolella. Näin peräänkuulutettiin Kiuruvesi-lehdessä viime vuoden lokakuussa. Sama tahto vallitsee järjestöjen ja paikallislehtien toimituksissa, Mikkonen kiittelee. Tämän tapauksen kohdalla on selvinnyt entistä kirkkaammin, miten huikea onkaan arkistojen henkilökunnan suhtautuminen avun pyytäjiin. Toisaalta myös Mikkonen on löytänyt venäläisten kaatuneiden jäänteitä taistelupaikoilta. Samalla hän todennäköisesti kohtasi kiuruvetisen kanttori Tauno Jauhiaisen, joka oli saman oppilaitoksen opiskelija. Jauhiainen kuului Jalkaväkirykmentti 39:än seitsemänteen komppaniaan. Savonlinnalainen Ismo Mikkonen otti yhteyttä Kiuruvesi-lehden toimitukseen kultasormuksen arvoituksesta. Tuure Kärkkäisen ruumis löydettiin 10.7.1997. Jauhiainen ei kauan ennättänyt olla sodassa, hän kaatui 7.12.1939, talvisota syttyi 30.11.1939. Ratkaisu sormusasiassa tuli kymmenien yhteydenottojen ja lukuisien eri aloja edustavien ihmisten kanssa käytyjen yhteydenottojen jälkeen. Tarinaa selvittäessään Mikkonen sai Kiteeltä tiedon, että Edit Lempiäisellä on kolme tytärtä. – Ensimmäisenä etappina oli tietenkin minkä joukko-osaston miehet taistelivat ns. 30 vuotta vapaaehtoisena Ismo Mikkonen on tehnyt 30 vuotta vapaaehtoista työtä etsiessään suomalaisten kaatuneiden jäänteitä. Ismo Mikkonen on ollut mukana suomalaisten kaatuneiden etsinnöissä vuodesta 1993, vuonna 1992 tehtiin valtiosopimus toisen maailmansodan seurauksena Venäjällä kaatuneiden suomalaisten sotilaiden ja Suomessa kaatuneiden venäläisten (neuvostoliittolaisten) sotilaiden muiston vaalimisesta, mikä tarkoitti, että kummatkin osapuolet saattoivat etsiä kaatuneita. Ismo Mikkonen kertoo, että Edit eli Kiteellä, Puhoksessa, ottolapsena, metsätalousneuvoja Hannes Holopaisen ja hänen vaimonsa Helmin hoivissa. Pitkärannassa etsii sodassa kaatuneita venäläinen ryhmä Kaksi Rantaa. JAANA SELANDER Sormus, jossa lukee Edit 19.6.39, löytyi Siiralantien risteyksestä. Kärkkäinen haudattiin Kiuruveden sankarihautausmaahan heinäkuussa 2002. Talvisodan aikana kaatuneiden sotilaittemme jäänteitä etsiessäni ja kaivaessani ajatukset ovat liitäneet verisen talven tapahtumiin. – Kotiväki kyseli, mitä tämä miettii. He saivat vastaukseksi: ”Jos käy niin, etten minä tule takaisin, niin ottakaa ja myykää kaikki, mitä omistan ja ostakaa kyntteliköt sinne uuteen kirkkoon!” Tauno Jauhiainen katosi 8. Jauhiainen oli syntynyt 7.12.1909. – Niin sitten sain tehtävän sikäläisen tuttavani Aleksanderin pyynnöstä, Mikkonen kertoi lokakuussa. Kärkkäisen etsinnöissä Mikkonen oli mukana niissä etsinnöissä, missä löydettiin Tuure Kärkkäisen (1923 –1944) jäänteet itärajalta. Jauhiainen on haudattu Kiuruveden sankarihautausmaahan. Tauno Jauhiainen oli poikamies, hänen omaisuudellaan ostettiin Kiuruveden kirkon kattokruunut.. – Oliko kyseessä mahdollisesti räjähdys, kranaatti. Edit Emilia Holopainen opiskeli Helsingin Konservatoriossa musiikkia. – Siitä lähtien olen etsinyt kaatuneita. Siirantienristeyksen maisemissa. Sormus oli löytynyt Pitkärannasta kesällä 2020. Nyt kun jahti on päättynyt, tuntuu kuin olisin päässyt monien tahojen yhteistyön voimalla perille tyytyväisenä. Rovan oli mukana ryhmässä, joka tutki talvisodan taistelupaikkaa Uomaan kylässä Impilahdella venäläisten sotavainajien etsintäryhmässä
– Maanrakennustöiden toteuttamiseen saatiin useita tarjouksia toimijoilta ympäri Suomea. Tontin koko on noin 15 hehtaaria, josta noin 10 hehtaaria tasataan biokaasulaitosta varten maanrakennustyön aikana. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, LANTAKAASU Maansiirtotöiden pääurakka on haapajärvisellä yrityksellä, Niskasen Maansiirto Oy:llä. Ratkaisuja tehdään kuitenkin vasta hieman myöhemmässä vaiheessa. Miten maanrakennustyöt etenevät Valion biokaasulaitoksen projektijohtaja Janika Keinänen. – Tähän mennessä tontilla on tehty muun muassa pintamaan siirtoa ja kantojen jyrsintää. – Kokonaisuudessaan hanke on edennyt hyvin ja aikataulu tuotannon käynnistymisestä vuonna 2026 on yhä ajankohtainen. 10 Keskiviikko 17. Tuleeko laitokselle erillinen tie, kaista. – Tontilla on työmaa-aikainen liittymä ja pysyvä liittymä tulee tontin Kiuruveden kaupungin puoleiselle reunalle. Paljonko on työvoimaa maansiirtotöissä. Ensimmäisten maatilojen kanssa on nyt myös solmittu sitovat toimitussopimukset Kiuruveden biokaasulaitokselle, mikä ilahduttaa meitä erityisesti. Olemme tehneet tontilla kattavia geoteknisiä selvityksiä ja maaperätutkimuksia ennen maanrakennustöiden tilaamista, ja meillä on siten hyvä ymmärrys maa-alan erityispiirteistä. Lisäksi toteutetaan esimerkiksi pengerryksiä tontin laidoille. Työmaakalustoon kuuluu esimerkiksi puskutraktori, kaivinkoneet ja dumpperit. Millaisia tiejärjestelyjä on luvassa. Mitä muuta kuuluu biokaasulaitoshankkeelle. Ja mitä kalustoa. – Olemme käynnistämässä vielä huhtikuun aikana tarjouskilpailun biokaasulaitoksen keskuslaitoksen sekä sen Lapinlahden, Nurmeksen ja Sonkajärven satelliittilaitosten logistiikasta. – Lopullisista tiejärjestelyistä käydään viranomaisten sekä Kiuruveden kaupungin kanssa keskusteluja ja tiedotamme osaltamme ratkaisuista niiden varmistuessa. – Olemme myös valmistelleet satelliittilaitosten varsinaista rakentamista, ja suunnittelijamme on pyytänyt kevään aikana tarjouksia tähän liittyvistä osakokonaisuuksista. Talous & politiikka. Tämän lisäksi työn etenemisessä tukevat Valion ja St1:n asiantuntijat sekä alan parhaat suunnittelutoimistot. Toivomme, että saamme tähän kilpailutukseen tarjouksia myös kiuruvetisiltä logistiikkayrittäjiltä. Suomen Lantakaasun tontti Pyhäsalmentien varressa, noin 5 kilometriä Kiuruveden taajamasta. huhtikuuta 2024 Lantaakaasun biokaasulaitoksen rakennustyöt etenevät aikataulussaan Suomen Lantakaasu Oy:n biokaasulaitoksen maanrakennustyöt Pyhäsalmentien varressa etenevät aikataulussaan. Paljonko on urakan arvo. – Kiuruvetiset yrittäjät ovat olleet aktiivisesti yhteydessä ja kertoneet tarjoamistaan palveluista, mikä on ollut todella positiivinen asia. – Pääurakoitsija hyödyntää hankkeen toteuttamisen kokonaisuuksissa apunaan myös hyväksymiämme aliurakoitsijoita. Onko nyt muita urakoita biokaasulaitoksen tiimoilta kilpailutuksessa. Näissä aliurakoissa työskentelee parhaillaan myös kiuruvetinen yrittäjä. – Työt ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti, eikä yllätyksiä ole ilmennyt. – Urakan ehdoissa sovitaan tavallisista sopimuksiin liittyvistä asioita, kuten hankkeen aikataulusta ja välitavoitteista, työvaiheista, laadusta ja erityistilanteiden käsittelystä. Miksi urakkaan valittiin Haapajärven yritys, eikä kiuruvetistä yritystä. Urakoitsijan päätöksessä keskeisiä arvioitavia tekijöitä olivat muun muassa valittavan toimijan taloudelliset tunnusluvut sekä referenssit suhteessa kyseessä olevaan työn merkittävään laajuuteen. Maanrakennustyöt Suomen Lantakaasun biokaasulaitoksen tontilla Pyhäsalmentien varressa alkoivat maaliskuussa. – Maanrakennustyöt ovat edenneet hyvin ja hankkeelle suunnitellussa aikataulussa. Mitä tontilla on tehty ja mitä tullaan tekemään. – Tällä hetkellä tontilla työskentelee vaiheen mukaan noin 10–15 henkilöä. – Lisäksi Suomen Lantakaasu on osoittanut työmaan toimintaan oman valvojan sekä oman projektipäällikön. Urakoitsija on Haapajärveltä. Onko tullut yllätyksiä maansiirtotöissä. Tavoitteena on, että työt valmistuisivat alkusyksyn aikana. – Maanrakennusvaiheen pääurakoitsijana toimii Niskasen Maansiirto Oy, jonka kotipaikka on Haapajärvellä. Maanrakennustöiden edetessä on mahdollista, että alueelle tulee väliaikaisia tiejärjestelyjä, kuten nopeuden rajoituksia ja pysäytyksiä. – Kiuruveden varsinaisen biokaasuja nesteytyslaitoksen hankintaprosessi on edennyt myös. Mitkä olivat maansiirtotöiden urakan ehdot. – Sopimuksen arvo on noin 3,5 miljoonaa euroa
Palkinto tuli siitä, kun hän luki paikallislehtien uutisia sosiaalisessa mediassa. huhtikuuta 2024 Lehti 70 vuotta teema Paikallislehti on vireyden mittari Luova johtaja ja televisiosta tuttu Jani Halme kehottaa kiuruvetisiä olemaan ylpeitä paikallislehdestään. Vuorovaikutus lukijoiden kanssa on tiivistä, niin ei ole kaikilla, arvioi Halme. Idean hän keksi Corona-baarissa 2016. Kiuruvesi-lehden ensimmäinen numero ilmestyi joulukuussa 1953, varsinaisesti lehti alkoi tulla tilaajille vuoden 1954 alusta. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JANI HALMEEN PROMOKUVAT – Paikallislehti on paikkakunnan vireyden ja tulevaisuususkon selkein mittari. Kiuruvesi-lehti kuuluu Suomen paikallislehtien kovimpaan kärkeen. Jani Halme puhuu Kiuruvesi-lehden 70-vuotisjuhlassa perjantaina Kiurusalissa virtuaalisesti. Jani Halme sai Suuren journalistipalkinnon Vuoden journalistinen teko -kategoriassa vuonna 2016. – Kiuruvesi-lehti on minulle hyvinkin tuttu ja etenkin tehdessäni takavuosina Kotimaan katsaus -someohjelmaa luin lehteä viikottain. u. Tässä lehdessä teemana on Kiuruvesi-lehden 70-vuotisjuhla. 11 Keskiviikko 17. Useammalle saisi tulla kaksikin, sen toisen voi tilata paikkakunnalta pois muuttaneelle sukulaiselle, Jani Halme sanoo. Jokaiselle suomalaiselle tulee mielestäni tulla yksi paikallislehti. Eikä tämä ole vain minun mielipiteeni, vaan lehtihän on ihan palkittu sellaisena
Ovatko suomalaiset samanlaisia vai erilaisia eri puolilla Suomea. Halme tilasi 163 paikallislehteä, koska halusi jakaa niiden pikku-uutisia kaikille suomalaisille. Toivottavasti näin on jatkossakin. Millaisia ovat savolaiset. Se näkyy vaikkapa juuri poikkeuksellisen juurevana ja menestyvänä talouselämänä. Vuorovaikutus lukijoiden kanssa on tiivistä, niin ei ole kaikilla. Oletko koskaan käynyt Kiuruvedellä. Meillä ei itärajalla körttiläisyyttä oikein ole ja pidän körttiperinnettä kovasti arvossa. Useammalle saisi tulla kaksikin, sen toisen voi tilata paikkakunnalta pois muuttaneelle sukulaiselle. Kaikenlainen yhteisöllisyys on ihmiselle hyväksi. – Suomessa arvostetaan maaseutua etenkin vapaa-ajan asumisen näkökulmasta. – Onneksi todella moni lukija näkee sen arvon, että oman alueen asioista kertovat ammattitoimittajat. Parikkalassa kun ei herätysliikkeitä juuri ole. Noudatetaanko mielestäsi lehdissä journalistisia periaatteita vai sotkeutuu markkinointikieli ja -näkemys iloisesti sekaisin uutislehdissä. Se on arvo, jota itse pidän yhtenä tärkeimmistä. – Olen paljon käynyt Savossa ja olen ilolla, vähän kateellisenakin, seurannut Pohjois-Savon vireää elinkeinoja talouselämää. huhtikuuta 2024 Lehti 70 vuotta teema Jani Halme palkittiin Bonnierin suurella journalistipalkinnolla paikallislehtien lukemisesta vuonna 2016. Mutta meillä ei ehkä osata arvostaa riittävästi maaseudun perinteisen ammattien tekemistä. Koen, että ihmisten yhdistäminen ja tutustuttaminen toisiinsa on yksi paikallislehden tehtävistä, vaikka sitä ei oikein ääneen sanotakaan. Mitkä jutut ovat paikallislehdissä ihan parhaita. Mikä on toissuomalaisuutta. Onko sillä merkitystä, että lehdessä noudatetaan journalistin ohjeita. – Suomalaiset paikallislehdet ovat hämmästyttävä poikkeus maailman tiedotusvälineiden kentällä. Jokaiselle suomalaiselle tulee mielestäni tulla yksi paikallislehti. Vaimoni lauloi acapellayhtye Viidessä ja kävin vuosikausia joulukonsertissa Kiurusalissa. Ongelmat riippumattomuuden suhteen ovat yleensä liittyeet pienten ja miksi ei suurempienkin paikkojen pieniin piireihin. Mitä arvostat savolaisissa. Mikä on suomalaisuutta. 12 Keskiviikko 17. Jopa isoissa lehdissä tuo ero on paikoin mielestäni liian pieni. Herättäjäjuhlat tuntuvat kiehtovalta tapahtumalta, pitäisi joskus mennä ihan asiakseen tutustumaan! Mikä körttiläisyydessä kiehtoo. En voi olla panematta merkille miten kauniisti tv-ohjelma Australian Master Chefissä kokit puhuvat koko ajan sikäläisistä maanviljeliPaikallislehtien rakastaja Jani Halme Luova johtaja Jani Halme on juhlapuhujana Kiuruvesi-lehden 70-vuotisjuhlassa perjantaina. Kun kaikki tuntevat toisensa, ollaan herkästi riippuvaisia toisesta. Hän lukee Twitter-tilillään Kotimaan katsaus -videosarjaa, jossa hän kävi läpi kaikki Suomen paikallislehdet. Jokaisessa suomalaiskunnassa ilmestyy oma lehti, vähintään kerran viikossa. Lehtikuvat kun ovat monen muuten niin mainion sanomalehden heikko lenkki. – Kiuruvesi -lehti on hyvinkin tuttu ja etenkin tehdessäni takavuosina Kotimaan katsaus -someohjelmaa luin lehteä viikottain. Tätä tulemme harvoin miettineeksi, ei muualla ole asukasmäärään nähden näin montaa lehteä kuin Suomessa. – Jotenkin olemme edelleen kuin Topeliuksen Maamme -kirjasta: erilaisia eri alueilla, mutta silti niin samanlaisia. Ja moni kaupunkiin päätynyt jopa kadehtii maaseudun ulkoilma -painotteista elämäntapaa sienestämisine, metsästämisine, pilkkihommista, hiihdosta ja muusta puhumattakaan. Kiuruvesi-lehti kuuluu Suomen paikallislehtien kovimpaan kärkeen. – Kiuruvesi on tuttu paikka kulttuurin kautta. Mitä sanoisit paikallislehden lukijoille. Miksi rakastat paikallislehtiä. Elämä kaupungeissa Arvostetaanko Suomessa maaseutua vai onko elämä liian Helsinki-painotteista. Toivottavasti ala huolehtii siitä, että lukijat taatusti erottavat mikä on mainos ja mikä journalismia. – 30 000 kilometriä matkailuautossa, niin kyllä siinä ehtii kaikenlaista. Mikä on paikallislehtien voima. Mikä on erikoisinta mitä olette kohdanneet. Millaisena näet lehden. Suoranaista pöhinää. Yksi Suomen parhaita, ellei paras sali, ammattilaulajat kehuivat taajaan. Nostaisin esiin myös poikkuksellisen laadukkaan valokuvan käytön. – Sitten pidän jutuista, jotka tavalla tai toisella tekevät ihmisiä tutuksi toisilleen. Juttuihin voi luottaa ja niitä toiminnassa on toisteisuutta. Se on paikkakunnan vireyden ja tulevaisuususkon selkein mittari. Lehtien tulisi luottaa siihen, että lukijat saattavat pitää tärkeinä ja puhumisen väärrttinä hyvinkin pieniä asioita. Se on asia, jota ei vaikkapa sosiaalinen media ole missään päin maailmaa ole onnistunut tarjomaan. Halme tunnetaan paikallislehtien rakastajana. Journalismin yksi perustehtävä on tehdä tärkeästä kiinnostavaa. Oletko tutustunut Kiuruvesi-lehteen. – Körttiperinteessä ja herännäisyydessä kiehtoo se, että se on minulle hyvin vieras asia. Yhteisöllisyys vaikuttaa sekin varsin mukavalta. – Olen pienten juttujen ystävä. – Olkaa ylpeitä omasta lehdestänne. – Oli kiehtova nähdä jo muutaman matkan ajan körttiläisyyden vaikutus Kiuruveteen. Eikä tämä ole vain minun mielipiteeni, vaan lehtihän on ihan palkittu sellaisena. Tunnen körttiläisyyttä tosiaan varsin huonosti, mutta olen käsityksessä, että liike on varsin suvaitsevainen ihmisen moninaisuuden suhteen. Olet mukana Tervo & Halme tosisuomalaisuutta etsimässä -sarjassa Ylellä. Ylä-Savossa näkyvät hyvin savolaisuuden parhaat puolet: ylpeys omasta kulttuurista ja kyky tehdä kauppaa. Alueelliset erot ihmisten luonteessa näkyvät, vaikka ajatukset, ihmiset ja tavarat liikkuvat nykyään äärimmäisen jouhevasti. Kiuruvesi-lehdessä ymmärretään kuvajournalismin päälle ja osataan vastata visuaalisuuden vaateen nousuun. Parikkalassa – tarkemmin sanottuna Särkisalmen ABC:llä – kohtaavat Savo ja kummatkin Karjalat, eteläinen ja pohjoinen. – Savolaiset ja savolaisuus on hyvin tuttua minulle. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JANI HALME, PROMOKUVAT. Asun osan aikaa Parikkalassa aivan itärjajalla, ja vaikka se voi vaikuttaa Kiuruvedeltä käsin olevan kaukana, niin se on Savon rajakuntia. – Suomessa uutislehdet ovat olleet perinteisesti äärimmäisen riippumattomia, eikä piilomainontaa näy. Mikä niissä on erinomaista. Etenkin aikakauslehtipuolella on havaittu, että lehden oman sisällön esillepanoa ja muotoa tietoisesti matkivat mainosmuodot, advertoriaalit, ovat erittäin tehokkaita ja luettuja. Suomi kun on puhelinkoppi. Parikkala onkin Savo-Karjalaa, ja meillä moni nuorempikin ihminen viäntää niin että vakaumuksellisimmallakin savolaisakalla tai -ukolla olisi meillä hyvin kotoinen olo. Mielestäni kaupan uudet liukuovet ovat asia, jonka tulee ylittää uutiskynnys
Sarjassa on 10 osaa. Luova etsii aina uutta Mitä teet työksesi. Kerrotko siitä. kakkoskaupunkien elinvoiman eteen. Nämä luvut kertovat, että toimimme itsenäisessä paikallislehdessä aivan eri lähtökohdista kuin Keskisuomalaisen konsernin paikallislehdissä, joissa apua saa moniin eri haasteisiin talon sisältä. Millainen on luova ihminen. Mutta emme ihan osaa arvostaa kulttuurista luovuuttamme tai emme ainakaan näe sitä taloudellista arvoa, joka hevibändillä tai tv-sarjalla voisi olla. Myös digitaalinen media vaatii suurta asiakaskuntaa, ja siihen ei moni media Suomessa pysty, sillä investoinnit tekniikkaan ja henkilökuntaan maksavat. Tunnistamme helposti sellaisen luovuuden arvon, joka tehostaa viiran märkäpään tai metsäkoneen toimintaa. Ihmiset antavat niin paljon ja se tunne koukuttaa, se on kuin huumetta. Eli nuorten naisten ja nuorten miesten kiinnostuksen kohteet, puoluekannat ja se mitä halutaan elämältä eriytyvät. Halme on tästä hyvin pahoillaan ja harmissaan. Arvostetaanko luovuutta Suomessa. 13 Keskiviikko 17. Silti itsenäisessä paikallislehdessä on puolensa ja se on itsenäisyys, joka toivottavasti näkyy lehdessä sananvapautena ja persoonallisuutena. Vertailuna: Samalla levikkialueella operoiva Keskisuomalainen kattaa 100 mediaa ja 5000 työntekijää. Tervo & Halme-kuvaukset menevät ohi Halmeen omistakin sopimista tapaamisista ja menoista. – Luova ihminen etsii ammatikseen uutta. huhtikuuta 2024 Lehti 70 vuotta teema KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, jonka mielestä juttujen kirjoittaminen on parasta maailmassa. Jani Halme u Toimittaja ja luova johtaja. Levikki on noin 5000, julkaisuja on digitaalisessa mediassa ja paperilehti ilmestyy kerran viikossa. Enemmän pitäisi tehdä maakuntien ns. – Kehitän markkinoinnin konsepteja asiakkaillemme. Löytyy edelleen jokaisesta suomalaiskodista. jöistä ja heidän tuotteistaan. Hän perusti muun muassa Kyttääjät.netin, joka kertoi kuviteellisesta järjestöstä Etelä-Suomen kerrostalokyttääjät. Toimittajan työssä jaksaa yleisönsä, haastateltavien ja lukijoiden takia. Ainakin minulle, ollut jo pian 40 vuotta. Suomessa tuota puheenpartta ei riittävästi kuule. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse alusta loppuun. MIKÄ on Kiuruvesi-lehden tulevaisuus. Meitä ei ylhäältä käsin ohjailla. Keskustelua ei synny, jos ei näe tai kuule ketään, jonka kanssa olisi tarvetta keskustella. Kansainväliset tiktokit, googlet ja facebookit ovat napanneet valtaosan mainosmarkkinoista ja ison osan yleisöstä. Palkinto tuli sosiaaliseen mediaan tehdystä ohjelmasta Kotimaan katsaus, jossa luetaan ääneen paikallislehtien pikku-uutisia. Sanomassa halutaan panostaa laadukkaiden sisältöjen tuottamiseen. Mutta nuorten ihmisen arvojen ja asenteiden jakaantuminen sukupuolittain, on asia, jota kannattaa pitää silmällä. Ittonen peräänkuuluttaa laatujournalisimia. – Markkinointia tehdään, autetaan asiakkaita kaupalllistamaan tuotteita. – Valtava arvo. Paljon rikkaampana. Painetut ja digitaaliset lehdet, digitaalinen ulkomainonta ja radio tavoittavat 3,1 miljoonaa suomalaista eli 71 prosenttia koko väestöstä. Ittonen harmittelee, että vanhemmat eivät ole tottuneet lukemaan, eivätkä he myöskään lue lapsilleen satuja, eivätkä muutenkaan ohjaa lukemisen pariin. – Suomessa arvostetaan eniten insinööriluovuutta. Mikä arvo on maaseudulla ja ”peräkammarin pojilla”. u Ylellä pyörii sarja Tervo&Halme tosisuomalaisuutta etsimässä. Jani Halme on tunnettu monista tempauksistaan. Asuin kotona vanhempieni nurkissa aikamieheksi, kunnes maailma sitten vei mukanaan. ”Suomessa, jossa on ollut vahva lehtienlukuperinne, lehdet ovat nostaneet kansan lukuja sivistystasoa ja samalla yhtenäistäneet kansaa, koska asioiden ymmärrys on laajentunut lukemalla”. Tässä asiassa olemme ikävä kyllä vuodesta toiseen muita pohjoismaita jäljessä. KUKA. Moni huippuammattilainen tietää, miten asiat ovat. Mutta hän yhdisti ne ja syntyi suuri keksintö: astiankuivauskaappi. Halme oli jo valmistellut juhlapuhetta ja pitää sen juhlassa etukäteen nauhoitettuna. Hän ei keksinyt astiakaappia, eikä astiankuivaustelinettä. Hyvin toimitettu lehti on ikkuna toisenlaisiin maailmoihin, niihin, joista yhteinen maailmamme rakentuu. Se on suuri etuoikeus. Osa kansasta putoaa puolestaan yhteiskunnasta, kun lukutaito heikkenee. Kiuruvesi-lehdellä menee toistaisesti taloudellisti ihan hyvin ja lehti on itsenäinen (osakeyhtiö). Toimittajan työ on käsityöläisyyttä, tekoäly ei voi tehdä kaikkea, koska se ei voi ajatella. Ja yksi suuri tekijä on myös Yle, joka kaventaa yksityisen median toimintaedellytyksiä jakaessaan sisältöään ”ilmaiseksi”, kun taas yksityisissä mediataloissa tuskaillaan koko ajan paperi-, painoja jakelukustannusten nousun kanssa. Olet luova johtaja PHD:n Suomen toimistossa. Luova huippuammattilainen miettii, miten ne voisivat olla. Ittonen näkee valitettavasti , että monimuotoisuus mediakentällä on häviämässä. Jani Halme ei valitettavasti pääse fyysisesti mukaan Kiuruvesi-lehden juhlaan, sillä Yle kutsui hänet kuvauksiin juuri Kiuruvesi-lehden juhlapäivänä 19. Mihin luovuutta tarvitaan. Peräkammarin pojista tiedän paljon, koska olin itsekin sellainen. Mitä PHD:llä tehdään. – En tiedä onko elämä Suomessa liian Helsinki-painotteista, pikemminkin se on ylipäätään liian keskittynyttä viiteen, kuuteen suureen kaupunkiin. Se on isoissa maissa merkittävä ongelma, joka saattaa aiheuttaa yhteiskunnallista hankausta. Työntekijöitä talossa on viisi, kun saimme kolmannen toimittajan maaliskuussa. Luovuus on yhdistelyä, usein kahden tutun asian yhdistämistä. Minä en esimerkiksi keskustele hallituksen puheenjohtajan kanssa lehden sisältöön liittyvistä asioista, päätöksiini ei talon sisällä vaikuteta. Innostus, jopa lapsellisen kaltainen innostus, on toimittajan voimavara. USKON , että hyvälle journalismille on kysyntää ja hyvä toimittaja on aktiivinen ja innostunut. Digitaalisia sisältöjä taas ohjataan asiakkaille sen mukaan, mitä he ovat ennenkin lukeneet ja katselleet. – Ihmisellä pitää olla koti ja jos siellä on vähän pidempään niin mikäs siinä. Sanoman hallituksen varapuheenjohtaja Nils Ittonen näki Helsingin Sanomien 70-vuotishaastattelussa tammikuussa, että suuri osa medioista, isoistakin, tippuu kelkasta tulevina vuosina. Myös hyvä kirjoitustaito on tärkeä ja hyvä teksti kulkee kuin lukijan ajatus, se on kevyttä, ja vie mukanaan. En missään tapauksessa keskittäisi koulutusta yhtään tämän enempää. Hyvän mielen tempauksessa mielenosoittajat kiersivät päivän aikana kaikkien Suomessa olevien eri maiden suurlähetystöjen edessä kiittämässä kyseisiä maita niissä tehdyistä hyvistä teoista.. huhtikuuta. u Suuri journalistipalkinto vuoden journalistisesta teosta. Juuri nyt käsikirjoitan yhtä mainossarjaa isolle kauppaketjulle. Lukutaidottomuus on suuri huoli kouluissa. Miten käy Kiuruvesi-lehden. Ittosen mielestä printtilehti on yleissivistävämpi, koska siinä lukija altistuu helpommin uudelle ja itselleen jopa epämiellyttävälle tiedolle, jota ei itse hakenut. TOINEN suuri toimija Suomessa mediakentällä on Sanoma Oy. Se, miksi se on astianpesukoneaikanakin aina täynnä, on sitten toinen juttu. Paikallislehtien rakastaja Jani Halme – Suomen kaikkien aikojen kovin keksijä oli Maiju Gebhard. Vaikka olisi kuinka väsynyt haastattelemaan mennessään, tulee sieltä pois uutena ihmisenä
Kiuruvesi-lehti on Rianna Pääkölle tosi tärkeä, viikon kohokohta on keskiviikkona, kun lehti ilTakarivi vasemmalta: Hymy Koski, Jatta Hiltunen, Ilona Heinonen, Eevi Huttunen, Rianna Pääkkö ja Anna-Mari Svärd Keskirivi: Venla Sahlberg, Vilina Tikka, Ida Kattainen, Jenna Manninen ja Esko Huttunen. Nuoret ovat valinneet juhlaan musiikkikappaleet ja tehneet teatteria sekä suunnitelleet tanssiesityksiä. Oma musikaali on tehty monitaiteellisesti kolme kertaa. On ollut retkiä, on päässyt näkemään teatteria ja oopperaa, ja kaikki on ollut oikein mielenkiintoista. Illalla show on kaikille avoin, Svärd sanoo. Rianna Pääkkö kiittelee myös esittävän taiteen linjaa monipuoliseksi. Mukana on soittimia, muun muassa sello, kitara ja piano. Huttuselle musiikki on sen verran tärkeää, että hän uskoo harrastuksen säilyvän elämässään myös aikuisiällä. Eevi Huttunen laulaa ja soittaa pianoa. Lehti 70 vuotta teema. Kiuruvesi-lehteä Eevi Huttunen lukee kotonaan, lehdestä hän sanoo katsovansa, mitä on tapahtunut. Yksi lukion esittävän taiteen ryhmäläisistä on Eevi Huttunen, hän oli aikaisemmin mukana musikaalikursseilla. Eturivi: Inka Tikkanen, Perttu Gråsten ja Lumi Pöksyläinen. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, RIITTA AIRAKSINEN, ANNA-MARI SVÄRD Lukion esittävän taiteen ryhmän vastuuopettajat, musiikinopettaja Anna-Mari Svärd ja luokanopettaja Esko Huttunen lupaavat, että nuorten ohjelma ei jätä ketään kylmäksi. Rianna Pääkkö soittaa selloa. huhtikuuta 2024 Lehden juhla on nuorison näköinen Kiuruvesi-lehden 70-vuotisjuhlan taiteellisesta annista vastaa Kiuruveden lukion esittävän taiteen ryhmä. Luvassa on niin ikään teatteria, tanssia ja musiikkia. 14 Keskiviikko 17. Niin Kiuruvesi-lehden juhlassa kuin torstai-illan showssa kyse on siis Kiuruveden lukion esittävän taiteen linjasta lukuvuonna 2023– 2024. Show esitetään päivällä lukiolaisille ja muille koululaisille. – Esittävän taiteen ryhmässä on päästy käymään monissa eri paikoissa ja esiintymään, Huttunen sanoo. Kaikki tämä ripotellen. Myös Pääkkö aikoo jatkaa musiikkiharrastustaan, kun aikanaan lähtee muualle opiskelemaan. Lukion esittävän taiteen ryhmä tuo Kiurusaliin shown myös torstaina 18.4. – Esityksen aikana myös esitellään, mitä linjalaiset ovat lukuvuoden aikana touhunneet ja kokeneet. Esittävän taiteen linjaa Kiuruveden lukiossa edelsi musikaalikurssi lukiolaisille. Showsta on tarkoitus tulla linjalaisille jokavuotinen perinne. Ohjelmassa on luvassa monipuolisesti musiikkia, ihan uusi yllätyskappalekin, teatteria sketsin muodossa ja tanssia. Lukiolaiset ovat esiintyneet myös Peltohovissa kaksi kertaa. Ohjelma on koottu nuorten ideoista, menneitä ei ole lähdetty muistelemaan. Kiuruvesi-lehden juhlan ohjelma on viihdyttävä ja tasokas, kaiken ikäisille sopiva. Kyseessä on esittävän taiteen ryhmän ensimmäinen show, joka tehdään tilaustyönä Kiuruvesi-lehdelle
Se tallentaa tuleville sukupolville arvokasta tietoa paikkakunnan ihmisistä, ajankohtaisista ilmiöistä, tapahtumista, päätöksistä ja niiden perusteista. Samalla kirkastuu entistä vahvemmin se, miten journalismi niin selkeästi eroaa kaiken maailman sisältötarjonnasta. Esittävän taiteen ryhmä Peltohovissa. Kultturelliin voi osallistua yksilönä tai harrastusryhmänä myös koulun ulkopuolelta. Journalistin ohjeisiin sitoutunut paikallislehti, kuten Kiuruvesi-lehti, tarkistaa aina tietojen todenperäisyyden. Ovathan lehden sisältöä myös arkipäivän kommellukset ja hassut tapahtumat, jotka saavat lukijan nauramaan ja hymyilemään. päivänä kesäteatteri Eerolassa. Kultturelliin voi osallistua joko yksilötai ryhmäesityksin. Olemme varmaan kaikki kuitenkin yhtä mieltä siitä, että esimerkiksi vastuulliseen verorahojemme käyttöön liittyvään päätöksentekoon kuuluu avoimuus ja läpinäkyvyys. Kaupallinen sisältö on lehden tilaajalle haluttua, ja myös yksi merkittävä syy lehden tilaamiseen. Kun yhdestä selvitään, toinen ja kolmas odottavat jo kulman takana. VIERASKYNÄ SIRPA KIRJONEN Kirjoittaja on Markkinointija tutkimusjohtaja, Uutismedian liitto Lehti 70 vuotta teema. Kulturelli-tapahtuman järjestää Ylä-Savon Nuorisoseurojen liitto. Kiuruveden lukion esittävän taiteen linjan ryhmässä on 14 opiskelijaa. Paikallislehti on ihmisen asialla PAIKALLISLEHDEN toimintasäde on erittäin laaja. Kultturellissa kilpaillaan useassa eri taiteen ja kulttuurin lajissa, jossa lapset ja nuoret voivat näyttää osaamistaan vuosittain vaihtuvan teeman puitteissa. Yhteislaulusta lavalle Esiintyvän taiteen ryhmä järjesti Kansanlauluja -yhteislaulutilaisuuden elokuun 24. Perttu Gråsten suoritti musiikindiplomin, johon kuului kitarakonsertti. Viestejä ja kaikenlaista sisältöä pursuaa monista lähteistä, päivä päivältä enemmän. Jos huomautukseen on aihetta, media joutuu julkaisemaan sen. KRIISIAIKOINA luotettavan tiedon merkitys korostuu. Paikallislehdellä on erityisen tärkeä rooli luotettavan tiedon lähteenä yhteisölleen. Linja tarjoaa mahdollisuuden esiintymiseen ja tutustumiseen eri taiteen aloihin. Ryhmä on vieraillut viime vuoden marraskuussa Shell’s Angles -näytelmäsTakarivi vasemmalta: Inka Tikkanen, Perttu Gråsten, Jenna Manninen, Senni Ahonen, Jami Salminen, Janni Lappalainen, Ida Kattainen, Ilmari Utriainen, Ilona Heinonen, Jatta Hiltunen ja Hymy Koski. Hyvää lavaliikkumista, yhdessä tekemisen iloa”, näin arvioitiin kiuruvetisten esitystä. Internetissä ja sosiaalisessa mediassa tarjonta on loputonta, ja vain pieni osa tästä sisällöstä on faktoiltaan tarkistettua. Edessä vasemmalta: Venla Sahlberg, Vilina Tikka ja Rianna Pääkkö. PAIKALLISLEHTI toimii myös tärkeinä historiallisten tapahtumien, erilaisten ihmisten tarinoiden ja paikallisen kulttuurin tallentajana, ”aikakoneena”. Linjalla on myös Perttu Gråsten, hän suoritti alkuvuodesta musiikkidiplomin. Marraskuussa viime vuonna ryhmä voitti joukkuekisan Kultturelli-kisassa Iisalmessa. PAIKALLISLEHDELLÄ on merkittävä vaikutus alueensa taloudelliseen hyvinvointiin. Se on yhtä aikaa sekä merkittävä paikallisen demokratian ja sananvapauden vahvistaja että ihmisten arjen hyvinvointiin liittyvien pienimpienkin asioiden puolesta puhuja ja edistäjä. huhtikuuta 2024 mestyy, hän kiteyttää. Se toimii vallan vahtikoirana, kuten sanonta kuuluu. Joulukuussa lukiolaiset esiintyivät kaupungin henkilöstögaalassa Kiurusalissa ja tämän vuoden helmikuussa Peltohovissa. Esittävän taiteen linjan ydinidea on se, että saadaan koottua samasta asiasta kiinnostuneet opiskelijat yhteen ja ryhmä voi toteuttaa yhdessä kivoja juttuja. ”Menoa ja meininkiä, vauhdikas, monisävyinen ja musiikillisilla arvoilla puristettu mininäytelmä. PAIKALLISLEHTI tarjoaa arvokasta tietoa paikallisista tapahtumista ja kulttuurista, mikä auttaa vahvistamaan yhteisön sidoksia ja osallistumista. ELÄMME monenlaisten kriisien keskellä. Tarjoaahan se sekä painettuna että verkkojulkaisuissaan paikallisille yrityksille luotettavan ympäristön mainostaa, ja siten lisätä tuotteiden ja palveluiden kysyntää. 15 Keskiviikko 17. Epävarmuuden aikana erinäiset, valtaa hakevat tahot pyrkivät entistä voimakkaammin viemään omat tavoitteensa läpi. Lämpimästi suosittelenkin tutustumaan journalistin ohjeisiin, jotka löytyvät osoitteesta www.jsn.fi. Tammikuussa oli vuorossa Taikahuilu-ooppera Oulussa ja toukokuussa mennään katsomaan Frida -näytelmä Tampereelle ja samalla käydään Manserock -näyttelyssä. Se kokoaa ihmisiä juhlistamaan omaa aluetta ja paikkakunnan ihmisiä. Linjalla kuunnellaan opiskelijoiden toiveita, musiikkia on nyt ollut paljon, mutta linjalla voi olla mitä tahansa esittävää taidetta. Paikallislehden tehtävä on vahtia tähän liittyvää päätöksentekoa ja kertoa siitä lukijoilleen. Lokakuussa ryhmä esiintyi Mieli ry:n tapahtumassa Kiurusalissa ja lokakuun lopussa lukiolaiset nousivat lavalle Peltohovissa. Eikä sovi unohtaa, että paikallislehti tarjoaa myös viihdettä ja hupia lukijoilleen. Kultturelli on lasten ja nuorten kulttuurikilpailu peruskouluikäisille lapsille ja nuorille. Eevi Huttunen (vas.) ja Rianna Pääkkö harrastavat musiikkia. Myös Eevi Huttunen on tekemässä musiikindiplomia. DEMOKRATIAAMME koetellaan ja taitojamme erottaa tosi ja epätosi mitataan joka ikinen päivä. sä Iisalmessa, joulukuussa 80’s konsertissa ja Anna Liisa -näytelmässä Kajaanissa. Tiukan tarkkailun kohteena oleminen ei toki aina ole kaikille mieluisaa. PAIKALLISLEHTI laajentaa julkista keskustelua tarjoamalla alustan monipuolisille äänille ja mielipiteille. Jos kuka tahansa epäilee, että mediassa on loukattu hyvää journalistista tapaa, hänellä on oikeus tehdä maksuton kantelu Julkisen sanan neuvostolle. Naapurimaamme johdon ”hajota ja hallitse, tuhoa demokratian idut ja sananvapaus” -toiminta tuo meille konkreettisen ja erittäin ikävän näkymän kaikenlaisen vapauden menettämiseen. Se vahvistaa osaltaan tunnetta oman alueen merkityksestä
Sosiaalisen median sovellusten kautta onnistuu myös tiedotusvälineiden seuraaminen. urheilusivut, joissa näkyy tuttuja urheilijakavereita ja omiin harrastuksiin liittyvää asiaa. Jos saa toivoa, niin urheilusta saisi olla enemmän juttuja. Perinteisen printtijournalismin sijaan nykyään opetuksessa painottuvat verkkosisällöt ja algoritmit sekä median vaikutus ihmisiin. Niissä houkuttelee helppous ja viihteellisyys. Peppi Reinikainen ja Eevi Knuutinen selaavat hekin Kiuruvesi-lehteä silloin tällöin. SEIJA JUVONEN Luen Kiuruvesi-lehteä. Heistä helpompaa on tarttua puhelimeen ja etsiä tieto verkosta. Sen lisäksi Kiuruvesi-lehti voisi käsitellä enemmän koulua koskevia tärkeitä aiheita. – Paperilehdissä on vähemmän misinformaatiota, perustelee Vilho Manninen, joka on Kiuruvesi-lehden lukija. Jutut ovat kivoja ja monipuolisia. JUSSI RAJAKANGAS Luen Kiuruvesi-lehteä silloin tällöin. Kiuruvesi-lehti juhlii perjantaina 70-vuotista taivaltaan Kiurusalissa. Osa kertoo kuuntelevansa myös podcasteja. Minulle ei pitkään aikaan tullut sitä, mutta koin olevani aina ulkona kaikista tapahtumista. Kysyimme ihmisiltä, lukevatko he Kiuruvesi-lehteä ja mitä mieltä he siitä ovat. Niissä on monenlaisia sisältöjä, tuumivat Peppi Reinikainen ja Eevi Knuutinen. Riippuu tietenkin nuoresta, mutta monen mielestä perinteinen paperilehti tuntuu vanhanaikaiselta. Kiuruvesi-lehti on selkeä, ajankohtainen ja minun mielestäni puolueeton. PIRJO KUMPULAINEN Nyt kun olen eläkkeellä ja minulla on aikaa, minä oikein odotan, että saan aamulla lukea Kiuruvesi-lehden. Voimistelua harrastavaa Reinikaista ja ratsastusta harrastavaa Knuutista kiinnostavat etenkin HANNA SOINI. Luen paperiversion kannesta kanteen. Perinteisessä paperilehdessä voisi 8.-luokkalaisista olla mukava nähdä omiin kiinnostuksenkohteisiin liittyviä juttuja esimerkiksi urheilu-, kuntosalija autoharrastuksesta. Se on osa kiuruvetistä identiteettiä. MIRJA LAPPALAINEN Kyllä ilman muuta luen Kiuruvesi-lehteä. 16 Keskiviikko 17. Sitä voisi kehittää, että lehdessä olisi äänessä enemmän tavallisia ihmisiä, jotka hekin ylläpitävät meidän yhteiskuntaamme. Niissä kiinnostavat kaikki kouluun liittyvä sekä koko Suomen asiat, kertoo Romeo Väätäinen. Pidän siitä, että Kiuruvesi-lehti on paksu, paksumpi kuin jotkin muut lehdet, ja siinä on paljon luettavaa. HANNA SOINI Kiuruveden 8.-luokkalaiset saivat äidinkielentunnillaan paperilehdet luettavaksi. Toimittajat osaavat asiansa. – Itseä kiinnostava tieto on kuitenkin helppo löytää myös muualta somesta tai verkosta, Reinikainen miettii. Äidinkielenopettaja Sanna Kuronen kertoo, että aihetta on juuri käsitelty äidinkielentunneilla. He kertovat, että paperilehteen tulee tartuttua harvoin. Minähän oikein odotan, että se ilmestyy. GALLUP Kiinnostavat uutiset löytyvät Tiktokistakin Kiuruveden yläkoulun 8.-luokkalaiset seuraavat maailman menoa sosiaalisen median sovelluksista ja verkkojulkaisuista. Se on monipuolinen, ja minusta on ollut ihana seurata sieltä esimerkiksi nuorten hiihtäjien menestystä. Tiktok, Snapchat, Instagram, Facebook ja Youtube ovat heille tuttuja. Kuljetin poikaani paljon jääkiekkokaukalolle, joten jääkiekko kiinnostaa. – Lehdessä kiinnostuksen herättää mielenkiintoinen otsikko tai kansikuva, nuoret miettivät. Minkälainen media nuoria kiinnostaa. MARITTA NEVALAINEN Luetko Kiuruvesi-lehteä ja miksi. – Podcasteja on helppo kuunnella samalla kun tekee jotain muuta. – Tiktokissa seuraan Yleä ja MTV3:n uutisia. Mutta keskustan tapahtumat kiinnostavat. Olisi mukava lukea enemmän juttuja, joissa kerrotaan Kiuruveden nähtävyyksistä, kuten maantieteellisistä tai historiallisista kohteista ja muista erikoisuuksista. Toivoisin kuitenkin, että verkkolehti kuuluisi paperilehden kanssa samaan hintaan, koska psotilaatikkoni on kaukana, enkä aina ehdi tai pysty hakemaan lehteä sieltä. Kiuruveden yläkoulun 8.-luokkalaiset kertovat, että he seuraavat lähinnä sosiaalisen median kanavia. huhtikuuta 2024 Lehti 70 vuotta teema Luen Kiuruvesi-lehteä, tai ainakin selaan sen läpi. Media kuuluu osaksi 8.-luokkalaisten opetussuunnitelmaa. Paperiset sanomalehdet uppoavat silti vielä osaan 8.-luokkalaisista. Kiuruvesi-lehdessä kiinnostavat oman paikkakunnan tapahtumat. Olen Iisalmesta, enkä juuri tunne paikallisia ihmisiä, joten henkilöjutut eivät oikein kiinnosta minua. Tilasin Kiuruvesi-lehden taas, että pysyn ajan hermolla
Tässä Kiuruvesi uusin silmin -juttusarjassa tarkastelen kiuruvetistä elämänmenoa vastikään muualta muuttaneen toimittajan silmin. Ensimmäisenä Kiuruvesi-lehdessä ilahduin kattavista ja nykyaikaisista verkkosivuista sekä paperilehden pitkälle kehitetystä ulkoasusta. 17 Keskiviikko 17. Toimittajat pääsevät kirjoittamaan kaikista aiheista, ja myös valokuvaamaan. Kiuruvesi-lehdestä löytyy toimituksen kokoon nähden paljon luettavaa monenlaisesta aiheesta. tykuvia. Vahva rakenne, törmäysjousto, laajat liikeradat ja vähäinen huoltotarve. Erilaiset kuvat kuitenkin luovat ulkoasuun vaihtelua. 044 986 3402 timo.harkonen@viljo.fi Makkaratarjoilu. Entä mitä Kiuruvesi-lehdessä voisi parantaa. Minusta voisimme tehdä monipuolisempaa sisältöä sosiaaliseen mediaan, eli Facebookiin ja Instagramiin. Juttuja on monipuolisesti eri aiheista – niin kuin paikallislehdessä kuuluukin olla. Tämä kone ei pelkää hehtaareita! 40.400 40.400 € € Teiden varsille, pellon reunoille ja ojien siistimiseen. huhtikuuta 2024 Lehti 70 vuotta teema Oman kylän paikallislehti heijastelee aina pitäjää, jossa sitä julkaistaan. Työn ydin on sama kaikissa kolmessa: erilaisia juttuja paikallisista asioista ja ihmisistä. Kiuruvedellä olen ilokseni huomannut, että paikalliset tulevat rohkeasti nykimään hihasta ja tarjoamaan juttuideoita, olipa kyse yhdistystoiminnasta, koululaisten projekteista tai vaikkapa kalastuksesta. Lukijan kannalta kuvan mallilla tuskin on merkitystä suuntaan tai toiseen, vaan sisältö on tärkein. Omia juttuideoita saa toteuttaa paljon, mikä lisää työn kiinnostavuutta. Aiemmin olen työskennellyt toimittajana pääosin Ylivieskan seudulla julkaistavissa Kalajokilaaksoja Kalajaska-lehdissä sekä Varsinais-Suomessa Salossa julkaistavassa Perniönseudun Lehdessä. Kevyt rakenne mahdollistaa käytön kohtuukokoisellakin traktorilla. Niissä toimisivat hyvin esimerkiksi lyhyet videot ja välillä vähän rennompikin ote. klo 9-13 Kauppias Mikko Remes puh. Kverneland-laatua! 12.490 12.490 € € • Stage 5 -kuutosmoottorissa mahtava vääntö • Taloudellinen – ei pakokaasun kierrätystä • Huipputason varustelu jo vakiona • Pehmea ja vakaa ajettava • Hydrauliikka ja VOA alansa kärkeä Electro Command 16x16 Dynamic Command 24x24 Auto Command! T6.180 ECDL 40 km/h Legenda • lskutilavuus 6,71 • Max. Kaikkien näiden paikallislehtien toimitusten arjessa on paljon samaa, mutta erojakin löytyy. Kiuruvesi-lehdessä niitä on kuitenkin kehitetty ja kehitetään, mikä toivottavasti palvelee sekä digilehden että perinteisen paperilehden lukijoita. Kiinnostaahan osaa lukijoista eniten uutiset, osaa henkilöjutut, urheilu tai vaikka lapsiperheitä koskevat asiat. Aiemmissa työpaikoissani suosittiin melkein poikkeuksetta vaakakuvia. Mielestäni Kiuruvesi-lehdessä on huomattavan paljon luettavaa toimituksen kokoon nähden. Kiuruvesi-lehdessä julkaistavista ilmoituksista ja journalistisista jutuista esimerkiksi huomaa, että Kiuruvedellä on melko paljon pieniä yrityksiä ja aktiivisa yhdistyksiä. klo 9-16 ja la 20.4. Vaikka toimittajat seuraavat tiuhaan kunnan asioita, emme mekään huomaa kaikkea tai tunne kaikkia kunnan asukkaita. teho 210 hv • Täysi PowerShift -vaihteisto 19x6 • Järeä HD-etuakseli Terralock-lukolla ja nelivetoautomatiikalla • LED-työvalot • Telematiikka • lsot 650/65R42 -renkaat T7.210 PC Vetokykyä ja voimaa 89.900 89.900 € € alv % Hinta alkaen 112.900 112.900 € € alv % Hinta alkaen alv % alv % Kverneland FHP Plus 250 Kverneland 5087MT perhonen (8,7 m) Viljo Tavaratalo Oy Hovinpelto 3 74700 Kiuruvesi Puh: 040 843 2708 Avoinna ma-pe 7-17 la 9-13 viljo.fi KONEMARKKINAPÄIVÄT KIURUVEDELLÄ pe 19.4. On tietynlaista yhteisöllistä kylähenkeä, jota löytyy vain pieniltä paikkakunnilta. Esimerkiksi edellisessä lehdessä sivuja oli peräti 28. Toimitus ottaa aina mielellään juttuaiheita vastaan. Kiuruvesi-lehti kuvastaa kotipitäjäänsä TEKSTI HANNA SOINI KUVA JAANA SELANDER Saatavana terässormimurskaimella. Oletko esimerkiksi pannut merkille, että paperisen Kiuruvesi-lehden sivuilla näkyy melko paljon pysKIURUVESI-LEHTI UUSILLA SILMILLÄ Kiuruvesi-lehden sivuilla näkyy paikallinen yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Tällä erää toimituksen aika ei riitä trendikkäiden TikTok-tanssivideoiden tekemiseen, mutta voihan senkin jättää harkintaan tulevaisuuden varalle. Koska Kiuruvesi-lehti on itsenäinen julkaisu, eli se ei kuulu osaksi isompaa mediataloa, toimitus tekee journalistisen sisällön ja taiton pitkälti itse. Tervetuloa!. Tällä kertaa paneudun itse Kiuruvesi-lehteen ja siirrän mykyrokan maistamisen kauas, kauas tulevaisuuteen. Eroja huomaan lähinnä visuaalisissa asioissa, kuten juttujen asettelussa, kuvien sijoittelussa tai eri fonttien käytössä. Ne eivät aina ole itsestäänselvyyksiä, sillä pienten ja itsenäisten paikallislehtien voi olla vaikeaa panostaa niihin. 040 843 2708 mikko.remes@viljo.fi Konemyyjä Timo Harkonen puh
– Kun minut valittiin vuonna 2020 liiton puheenjohtajaksi ensimmäisen kerran, oli korona-aika ja jouduin keskelle järjestömaailmaa, jossa kaikki lainalaisuudet olivat muuttuneet. On julkaistu ja kustannettu nuottimateriaalia, ja nyt se noussut merkittäväksi osaksi toimintaa. Luvassa on rentoa ja kivaa meininkiä, Härkönen kuvailee. Naiskuoroliitolla oli menestynyt Naiskuoropäivät-tapahtuma vuonna 2019 Kiuruvedellä. – Itse pidän melodisesta ja yleisöystävällisestä musiikista enemmän kuin taidemusiikista, jos on pakko valita. Siinä oppii valtavasti ja valtakunnallisen järjestön johtajana pääsee vaikuttamaan, seuraan kulttuurielämää mielenkiinnolla. Esimerkiksi Rovaniemellä on ortodoksista kirkkomusiikkia laulava naiskuoro, ja rytminen nykymusiikki on tullut naiskuorolauluun mukaan. – Musiikki hoitaa ihmistä monenlaisissa elämäntilanteissa. Härkönen korostaa, että liitossa kaikki tehdään suomalaisen naiskuoromusiikin puolesta. Miksi tykkäät musiikista. Anne Härköstä motivoi tehdä kuoromusiikkia tunnetuksi ja Kiuruvedellä heinäkuun Lupa laulaa -kuorotapahtumassa halutaan tuoda kuoromusiikkia lähelle ihmisiä. – Odotamme mukaan kymmeniä laulajia per kuoro. – Koen, että ollaan hyvässä vauhdissa matkalla ammattimaisempaan järjestönjohtamiseen. Anne Härkönen on tehnyt Yläkoulun opettajasijaisuuksia, suurimman osan ajasta on vienyt naiskuoroliitto. Toinen on Caravan-kuoro, joka on matalan kynnyksen kuoro kaikille miesja naisäänille. Missiona on halu palvella suomalaisia naiskuoroja ja naiskuoromusiikkia harrastuksena ja taiteena. huhtikuuta 2024 Kulttuuri Anne Härkönen on toiminut naiskuoroliiton puheenjohtajana jo kaksi kautta eli neljä vuotta. Minulle se on ollut pelastava voima. Tykkään laulaa yleisölle, että yleisö saa tunnelmasta kiinni ja pääsee koskettamaan yleisöä, se on tärkein juttu. Kun tulin liiton puheenjohtajaksi, juttelin Iskelmäviikon Timo Marjoniemen kanssa, että olisi hienoa saada kuorotapahtuma Iskelmäviikolle. Meillä on yhtenäinen päämäärä ja kaikki ollaan innostuneita. Se oli kova puheenjohtajakoulu, mutta siitä selvittiin ja me olemme nyt hyvässä vauhdissa, Härkönen sanoo ja jatkaa, että liitossa on uudistettu toimintaa aika paljon, tapahtumia ja koulutuksia. Nuotit ja nauhat saa etukäteen, nuotteja ei tarvitse osata lukea. Siinäkin on yksi syy tulla mukaan kuoroon. Voi olla, että lavalla tulee voimakkaita tunnereaktioita, kyyneleet silmiin. Tapahtumassa voi heittää roskikseen ajatuksen kuoromusiikista korkealta ja kovaa, nyt on tarjolla viihteellistä ja iskelmällistä menoa, laulut on sovitettu kuoroille sopiviksi. Sellaisia ei ole aikaisemmin ollut. Härköselle kuorolaulu on intohimo. Olen osittain ollut työntekijänä, ja olemme menossa kohti sitä, että liitossa olisi joskus toiminnanjohtaja tai järjestötyöntekijä. –Kuoromusiikki on ollut musiikkilajina liian vähän arvostettu, sitä on totuttu kuulemaan vain vappujuhlissa ja kirkossa. Kuorotapahtuma tulossa Mitä yleisö voi odottaa kuorotapahtumasta. – Koronan jälkeen se osoittautui vanhanmuotoiseksi tapahtumaksi, eikä tuntunut vetävän. – Se, miten kuoro löytää yhteisen soinnin, sen hetken, jossa biisi soi. – Toivotaan, että sinne tullaan sankoin joukoin tanssimaan. Naiskuoroliitossa on 67 kuorojäsentä ja 1 581 henkilöjäsentä. Mutta eiköhön tilanne muutu. Se on ollut tunteiden purkamiskeino. Jo se, että musiikkia kuuntelee saati että pääsee tekemään musiikkia. Nyt ollaan siinä pisteessä, että heinäkuussa on kuorotapahtuma Iskelmäviikon ja karavaanaritapahtuman välissä. Kouluttajana on kanadalaissyntyinen kouluttaja Jennifer Moir Sibelius-akatemiasta. Rahavirrat olivat kiinni. Tykkään myös kehittyä laulamisessa, Härkönen selittää. Härkönen haluaa kumota käsityksen, että kuoromusiikki olisi yhtä ja samaa ja vaikeaa. On monta erilaista kuoroa, eri tyylejä ja tasoja. Osaamista on valtavasti ja halua tehdä yhdessä, Härkönen iloitsee. Härkönen laulaa itsekin kuoroissa. Naiskuoroliitto on yksi Sulasolin eli Suomen Laulajain ja Soittajain liiton kuudesta erikoisliitosta. ”Musiikki hoitaa ihmistä monessa, minulle se on ollut elämän pelastus” TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Anne Härkönen pitää itse melodisesta ja yleisöystävällisestä musiikista enemmän kuin taidemusiikista.. Molemmat kuorot esiintyvät avajaisten jälkeen kuorokonsertissa. 18 Keskiviikko 17. Härkönen on tapahtuman tuottaja. Vielä ei tiedetä paljonko kuorolaisia tulee Kiuruveden kuorotapahtumaan. Yhdessä lauletaan täydellisessä yhteisymmärryksessä ja kun biisi menee juuri niin kuin biisin pitää mennä, se hetki on elämyksellinen. – Viime vuonna tein täysipäiväisesti naiskuoroliittoa hetken aikaan, järjestömaailma on vienyt koko käden. – Minulla on liitossa ihan loistavat työkaverit ja erinomainen hallitus. Ainakin on kaksi leirikuoroa tarjolla laulajille Lupa laulaa -tapahtuman sisällä. Meillä laulajilla on ollut ainakin hauskaa, kaikki tanssilajit löytyvät, muun muassa Säkkijärven polkasta on hieno sovitus kuorolle, kannattaa tulla kuuntelemaan, jos ei tanssi. Viime vuosina toimintamme on paisunut. Toinen kuoro on naisäänille, sopraanoja alttoäänille. Tämä naiskuoro on vähän edistyneemmille laulajille, heille, joilla on kokemusta kuorossa laulamisesta. – Mielenkiintoista ja tuttuakin musiikkia uudenlaisen genren esittämänä. Kolmessa kuorossa Härkönen itse laulaa Iisalmen Kalevalakuorossa viikottain sekä naiskuoroliiton edustuskuorossa liittokuoro Louhessa. Yksi sellainen on kustannustoiminta. Iskelmäviikon keskiviikkona on tapahtuman pääkonsertti ja maanantaina illalla kuorotanssit a capella-musiikin tahtiin, esiintymässä on kaksi isoa kuoroa ja neljä lauluyhtyettä, joista kaksi on kiuruvetisiä, Ajattomat ja Helmettäret, kaikki laulavat tanssimusiikkia. Kuorotapahtumaan Kiuruvedelle on lisäksi tulossa esiintyviä kuoroja. Laulaminen ei ole vaikeata, ohjelmassa on ihania biisejä, ohjelma on julkaistu kotisivuillamme. Anne Härkönen valittiin Suomen Naiskuoroliiton puheenjohtajaksi kolmannelle kaudelle liittokokouksessa Helsingissä 6.4. Ilalla on vielä kirkkokonsertti. Härkönen on mukana myös Klemetti-opiston naiskuorossa KLONK, se on Marjukka Riihimäen projektikuoro. Hyvin tärkeä asia Härköselle on myös yhteisöllisyys, että lauletaan yhdessä. – Tähän kuoroon kehottaisin kaikkia kiuruvetisiä lauluihmisiä lähtemään mukaan. Aikaisemmin hautaustoimistoyrittäjänä toiminut Härkönen sanoo sukeltaneensa täysin kulttuurimaailmaan ja myyneensä sielunsa kulttuurille. Tällä saralla riittää tekemistä. Johtajana on Maria Autio Kokkolan konservatoriosta
– Ja piispainkokouksen esityksenkin mukaan kirkkoherran pitää järjestää vihkipappi, jos papin oma vakaumus vihkimisen kieltää. Kivelä arvelee, että koska kirkolliskokouksessa tarvitaan samaa sukupuolta olevien vihkimiseen määräenemmistöpäätös, se ei mene todennäköisesti läpi tälläkään työskentelykaudella. Laiha sopu. Rusanen muistuttaa, että kunnioittavaa keskustelua pitää voida käydä asian tiimoilta. – Se ei ole kunniaksi kirkolliselle päätöksenteolle. – Olen monen ikäihmisen kanssa jutellut, eivätkä hekään mitään tiukkoja kantoja edusta. Kiuruveden kirkkoon, rippikirkkoon, halutaan tulla vihittäväksi sen jälkeen, kun on muualle muutettu. huhtikuuta 2024 Kulttuuri Kirkkoherra Kivelä: ”Kirkossa voidaan vihkiä samaa sukupuolta olevat” Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous esittää kirkolliskokoukselle, että kirkkojärjestykseen lisättäisiin säännös rinnakkaisista avioliittokäsityksistä. Kiuruveden papit ovat Kivelän ymmärryksen mukaan valmiita vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja, jos asia menee läpi kirkolliskokouksessa. Kaanaan häistä muun muassa. Samaa sukupuolta olevien parien oikeus saada kirkollinen vihkiminen säädettäisiin seurakunnan velvollisuudeksi ja tämän toteutumisen varmistaminen kirkkoherran tehtäväksi. – Hieno asia, sehän tuo tulevaisuuden uskoa. Kivelä harmittelee asian ympärillä käytyä vatvomista ja keskustelun sävykin on ollut paikka paikoin loukkaavaa, niitäkin kohtaan, joiden mielestä vihkinen kuuluu vain naisja miesparille. Maailmankuva muuttunut Kivelä muistuttaa, että paljon on tapahtunut vuosisatojen aikana, kirkon piirissäkin maailmakuva on muuttunut. Luther ymmärsi avioliiton maalliseksi asiaksi. – Roomalaiskatolisessa kirkossa 1100-luvulla avioliitosta tuli sakramentti, uskonpuhdistuksen aikaan, reformaatiossa, sakramentit karsittiin minimiin. Turussa uudella kokoonpanolla. – Kirkolliskokousedustajien kanssa ei ole ollut vielä kokoontumisia. Kunnioittavaa keskusteluilmapiiriä tarvitaan lisää, Kivelä sanoo ja kertoo itse kasvaneensa ja kypsyneensä vuosien saatossa siihen ajatukseen, että samaa sukupuolta olevat voidaan vihkiä kirkossa. Kiuruveden seurakunnan kirkkoherra Kimmo Kivelä sanoo, että kirkolle ei ole kunniaksi, että samaa sukupuolta olevien vihkimistä on vatvottu yli 20 vuotta. Kivelä muistuttaa, että avioliitolainsäädännössä ei puhuta naisesta ja miehestä vaan kihlakumppaneista. Kirkolliskokous kokoontuu seuraavan kerran 13.–17.5.2024. Yhtä pappia ei voi kohtuuttomasti kuormittaa. Vihittävistä puolet on paikkakunnalla asuvia. Kivelän mielestä piispainkokoukJAANA SELANDER Kirkkoherra Kimmo Kivelä sanoo, että hänen ymmärtääkseen Kiuruveden papit ovat valmitta vihkimää samaa sukupuolta olevia pareja. Kivelän mukaan kirkolliskokousinstituutio on ollut julkisuudessa melkein yksinomaan parisuhdelain vatvomisen tiimoilta. Vihittäväksi tullaan ensimmäistä kertaa, toinen pari taas on asialla toista kertaa, ihmisellä on uudelleen aloittamisen mahdollisuus elämässä. Jos on vaikkapa yksipappinen seurakunta, kirkkoherran pitää huolehtia, että seurakunnassa on pappi, joka samaa sukupuolta olevien vihkimisen toimittaa. Häihin halutaan musiikkia ja usein laulaja, ei riitä, että vain tehdään avioliiton vaatimat kysymyk”Musiikki hoitaa ihmistä monessa, minulle se on ollut elämän pelastus”. Vihkiminen on kaunis asia aina, nykyään avioliitonsolmijoilla on usein jo vihittäväksi tullessaan yhteisiä lapsia. Samaa sukupuolta olevien vihkiminen ei saisi olla täällä eikä muualla kovin ihmisiä jakava. Marginaalista Kivelä ei ole siunannut samaa sukupuolta olevia pareja, kun pyyntöjäkään ei ole tullut. – Toivoisin, että asia saataisiin finaaliin. Se ei tule jokapäiväisessä seurakuntatyössä esiin. Ihminen tietää enemmän kuin aikaisemmin. Kivelä sanoo, että Kiuruveden seurakunnassakin on varmasti monenlaisia mielipiteitä piispainkokouksen esityksestä. Häät ovat iso juttu. Toisessa avioliitto ymmärretään miehen ja naisen välisenä ja toisessa avioliitto ymmärretään kahden henkilön välisenä. Piispojen kannat selville Kirkolliskokousedustajaksi valittu Juha-Pekka Rusanen on sitä mieltä, että avioliittoon vihkimen on naisen ja miehen välinen. Kirkolliskokousedustajien toimikausi on neljä vuotta. Sen verran kun olen perehtynyt piispainkokouksen esitykseen, tämä on kompromissi. Kirkolliskokouksessa on mukana Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. Kirkolliskokous kokoontuu 1.5.– 17.5. On ymmärretty maapallon paikka aurinkokunnassa eri tavalla, vasenkätisiä ei enää pakoteta oikeakätisiksi. Kirkolliskokouksessa esityksen hyväksyminen vaatii taakseen kolme neljäsosaa edustajista. – Siihen nähden, että kysymys on verrattain marginaalisesta ilmiöstä, asiaan on käytetty paljon energiaa, ja se on saanut aikaan puolin ja toisin turhan aggressiivisia tunteita ja aihetta mielipahaan. Vihkimisiä heinäkuussa Kiuruveden seurakunnassa on jo sovittu vihkimisiä heinäkuulle. Yksi piispainkokouksen jäsen jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. – Nykyvakaumuksella lähden siitä, että ketään ei saa syrjiä, ihmisarvo on jakamaton. Käsitykset ovat teologisesti eri tavoin perusteltuja. Rusanen haluaa myös kuulla enemmän siitä, miten piispat ovat kantaansa päätyneet. Mutta saimme kuitenkin ihmisten toiveisiin vastattua, Kivelä sanoo. Kiuruveden seurakunnassa samaa sukupuolta olevien vihkiminen olisi joka tapauksessa marginaalinen kysymys. – Ei ole helppo paletti. Kaunis asia Mikä merkitys vihkimisellä on papille. kuin on ihmisiä, eikä suhtautuminen samaa sukupuolta olevien vihkimiseen ole ikäkysymys. Kyse olisi oikeudesta valita kahdesta rinnakkaisesta ja yhtäläisesti hyväksytystä kirkon avioliittokäsityksestä. Pappien on pitänyt järjestellä lomiaan vihkimisten ja ihmisten toiveiden mukaan, kun lomalla tai leirillä on aina kaksi pappia. 19 Keskiviikko 17. Mikäli esitys menisi kirkolliskokouksessa läpi, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit saisivat oikeuden toimia kummankin hyväksytyn avioliittokäsityksen mukaisesti. sen esitys on lähellä ideaalia. Piispainkokous hyväksyi kirkkojärjestyksen muutosesityksen sisällöllisesti kokouksessaan 12.3.2024. Kivelä sanoo, että Raamatussa avioliitosta instituutiona ei puhuta mitään, pyhässä kirjassa mainitaan vain häistä. Papilla olisi mahdollisuus toimittaa samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkiminen tai avioliiton siunaaminen, mutta hän voisi siitä myös pidättäytyä. Yhtä paljon set ja Raamattu matkaan. JAANA SELANDER Kiuruveden kirkkoherra Kimmo Kivelä toivoo, että kirkko saisi vihdoin ratkaisun kahden henkilön väliseen avioliittokysymykseen
Tämän jälkeen Hyytiäinen keskittyi väitöskirjansa loppuun saattamiseen Helsingin yliopistossa ja väitteli tohtoriksi vuonna 2022. Hän olisi ollut jo 2000-luvun loppupuolella valmis vaihtamaan läntisen teologian opiskelun itäiseen teologiaan, mutta päätti viedä aloittamansa opiskelut loppuun. Yksi oli Marian asema. Se leikkaa ja viipaloi, muttei halua rakentaa kokonaisuuksia. Hän kuitenkin koki vuosien mittaan vieraantuvansa myös yliopiston ilmapiiristä. Vuosien mittaan huomasin, että aloin erkaantua tästä ajattelutavasta. – Siellä oli asioita, jotka estivät aikaisemmin liittymiseni kirkkoon. – Helsingin eksegetiikan osastoa voidaan pitää äärimmäisen liberaalina hyvin monessakin mielessä. Hyytiäinen sanoo, että Luukaksen evankeliumissa on kohtaus, jossa Elisabet, Johannes Kastajan äiti, sanoo Marialle: Siunattu olet sinä, naisista siunatuin. Eihän ortodoksikirkossa ole naispappejakaan.. Mietin, että viekö Maria Jeesuksesta pois, mutta asia olikin ihan päinvastoin. Hyytiäinen osoittaa Kiuruveden Pyhän Nikolaoksen kirkossa isä Antero Petsalon maalaamaa Magdalan Marian freskoa, hän on yksi alkukirkon pyhiä. Niin tutkijana kuin luterilaisen kirkon pappina sekä ihmisenä Hyytiäisen piti kääntää aivot toiseen asentoon kuin mitä sydän ja järki sanoivat. – Tuli suru protestanttista maailmaa kohtaan, joilta tämä järisyttävä kokemus on evätty. huhtikuuta 2024 Kulttuuri Pasi Hyytiäinen Kiuruveden Pyhän Nikolaoksen kirkossa, jossa hän on viettänyt paljon aikaa viime aikoina. Ymmärsin myös, että Marian kunnioittamisella on raamatulliset juuret, jotka Luther syystä tai toisesta sivuutti. – Tuntui, että pää hajoaa ja mietin myös liittymistä katoliseen kirkkoon. – Pastorina Kiuruveden seurakunnassa työskennellessäni löysin koko ajan ongelmia luterilaisesta kirkosta, uskonnäkemyksestä ja teologiasta. Mutta lopullinen muutos Hyytiäisen mielessä tapahtui, kun hän ensimmäistä kertaa rukoili Neitsyt Mariaa. Helsingin yliopistossa harjoitettava Uuden testamentin tutkimus on monessa mielessä hajottavaa. Luterilaisuudessa olin rukoillut maskuliinista isää ja poikaa. – Ortodoksisuudessa Mariaa pyydetään rukoilemaan puolestamme Jeesusta, poikaansa. Naisilla on ortodoksisuudessa hyvin tärkeä rooli toisin kuin usein ajatellaan. Teologinen pohja Marian syvemmälle kunnioittamiselle tulee ilmi Ilmestyskirjan luvussa 12. TEKSTI JAANA SELANDER KUVAT JAANA SELANDER, PYHÄN NIKOLAOKSEN KIRKKO FACEBOOK-RYHMÄ Teologian tohtori Pasi Hyytiäinen sanoo, että ortodoksisuuteen kääntyminen oli hänelle pitkä prosessi, joka käynnistyi 2000-luvulla. Kun olet äidin sylissä, se hoitaa ja hoivaa, sitä ei ymmärrä ennen kuin uskaltaa sille tielle lähteä. Mietin, että haluanko olla mukana tällaisessa tutkimuksessa, Hyytiäinen sanoo ja jatkaa, että hänestä on tullut vanhoillinen sekä hengellisesti että tutkimuksellisesti. Tätä kautta moni muukin asia lähti avautumaan, myös käsitykseni pyhistä ja heidän kunnioittamisestaan. Tutkimustyöt veivät kuitenkin aina alkulähteille, kauas historiaan, ortodoksisuuteen ja sen liturgiseen perinteeseen ja kreikan kieleen, jota käytin tutkimusta tehdessäni, Hyytiäinen selittää. 20 Keskiviikko 17. Hän löysi hengellisen kodin pari tuhatta vuotta vanhasta teologiasta ja alkukirkosta. Tämä teksti on 80–90-luvulta ja kertoo Marian tärkeydestä hyvin varhaisena aikana. Yksi syy oli siinä, että en ollut koko sydämelläni mukana, toistin toisten sanomaa, Hyytiäinen sanoo rehellisesti. Olin itsekin hyvin liberaali, kun aloitin väitöskirjaopinnot vuonna 2014. Hyytiäinen toimi pappina Kiuruveden seurakunnassa vuosina 2011–2020. Puheenaihe Hengellinen koti löytyi ortodoksisuudesta Kiuruveden luterilaisen kirkon pappina toiminut Pasi Hyytiäinen on liittynyt ortodoksiseen kirkkoon. Kun miettii ihan tavallisessa elämässä, miten kohtaa isän ja miten äidin, koin, että äidin/ Marian kohtaamisessa on käsittämätöntä lämpöä, Hyytiäinen selittää. Hyytiäinen palasi pari vuotta sitten mielessään 2000-luvun alun pohdintoihinsa ortodoksisesta kirkosta. Kun olin tehnyt papin töitä kolmisen vuotta, uuvuin
Vähän samaan tyyliin kuin Karjalan evakoita läpsittiin molemmille poskille sotien jälkeen ja yritettiin pahimmillaan pakkokäännyttää. Liturgia ei ole muuttunut Ortodoksisen kirkon liturgia voi näyttää siltä, että se on kaavoihin kangistunut, mutta Hyytiäisen mielestä se on vapaampi kuin luterilainen messu. loin kirkko ja kristityt muuttivat yhteiskuntaa, nyt yhteiskunta muuttaa kirkkoa. Mieluummin teen tutkimusta, joka on rakentavaa, ja jolla on merkitystä ja vaikuttavuutta kulttuuriin ja ihmisiin ja joka koetaan tärkeäksi laajasti kuin että nysvään omissa tutkimuskammioissani aiheiden äärellä, joista on hyötyä viidelle ihmiselle maailmassa, Hyytiäinen sanoo. Hyytiäinen on ollut vuoden ajan isä Antero Petsalon opissa. Luterilaisen jumalanpalveluksessa jokainen pappi saarnaa eri lailla ja teologiat ovat osittain ristiriitaisia. Isä Antero on Hyytiäisen rippi-isä ja hengellinen isä. Tämä yhteisö ja kirkko ovat oikeasti syntisten sairaala, joka hoitaa ja hoivaa jäseniään, Hyytiäinen sanoo. Hyytiäinen sanoo vuoden aikana liki main asuneensa liturgioissa, joiden juuret palautuvat ensimmäisten vuosisatojen kirkkoon. Osa piispoista sanoi toista kuin toinen osa piispoista. Kun pappi on paljon esillä, siinä helposti oma minä nousee liian korkealle omassa mielessä. Pasi Hyytiäinen hankevetäjäksi Virtuaalinen Valamo verkkotietokanta -hankkeeseen, projekti sai 100 000 euron apurahan Pasi Hyytiäinen voi toimia ortodoksipalveluksissa avustavissa tehtävissä.. Samalla työ on rakentavaa ja kulttuurillisesti merkittävää. Ortodoksisuus vetää puoleensa, sillä läntisessä maailmassa jokaisella on oma totuus ja oma elintapansa, jokainen on oma itsenäinen yksikkönsä. Pappeus on valtava taakka ja vastuu, siksi papilla täytyy olla koko perheen tuki. – Mutta kun tulee liturgiaan tähän Pyhän Nikolaoksen kirkkoon, tietää, että tätä palvelusta on toimitettu katkeamattomana ketjuna lähes 2000 vuotta. – Isä Antero on valtava voimavara. Se parempi tieto on yhteiskunnassa. Otin yhteyttä Valamon kirjastonhoitajaan ja arkkimandriitta Mikaeliin, Valamon luostarin johtajaan. Kun Hyytiäinen liittyi ortodoksiseen kirkkoon vuosi sitten, Valamon projektista tuli enemmän ja enemmän tärkeä hänelle itselleen. Se tuo varmuutta, ollaan yhtä porukkaa ja mennään yhteen suuntaan. Tämä on yksi syy, miksi lähdin luterilaisesta kirkosta, Hyytiäinen jatkaa. Pappi lausuu lopuksi synninpäästön. Ajatuksissa oli tietokannan rakentaminen kreikankieliselle aineistolle, kreikka on pääkieli väitöskirjassani. Se johtuu siitä, että luterilaista kirkkoa on lähdetty muuttamaan, eikä muutokselle näy loppua. TuolAlfred Kordelinin säätiön Suuret kulttuurihankkeet -ohjelmasta on myönnetty Valamon luostarille 100 000 euron apuraha Virtuaalinen Valamo -käsikirjoituskokoelma verkkotietokannaksi -hankkeelle. Tämä sakramentti voidaan kiteyttää niin, että papin johdolla (tai läsnäolleessa) lausutaan ääneen ne vääryydet, joita on tullut tehtyä. Hyytiäinen sanoo suoraan, että kun hän oli evankelisluterilaisen kirkon pappi, hän ei tiennyt mitä kirkko opettaa. – Kun tulen liturgiaan, koen, että tämä on ainutlaatuinen saareke jotain käsittämättömän vanhaa kristinuskoa hyvin maallistuneet yhteiskunnan keskellä. Jumalan toiminta ihmisessä ei ole sukupuoleen sidottu, kiteyttää Hyytiäinen. – Olin itsekin liberaali, kun valmistuin teologisesta, mutta tajusin, että muutos ei lopu ikinä ja mietin mihin se johtaa. Käsikirjoituskokoelma sisältää muun muassa pyhien elämäkertoja, kuuluisan kilvoittelijan, Iisak Syyrialaisen teosten slaavinkielisiä käännöksiä, sekä edesmenneiden Valamon luostarikilvoittelijoiden muisteluja päiväkirjoja. huhtikuuta 2024 – Itse asiassa ortodoksinen kirkko on paljon tasa-arvoisempi kuin luterilainen kirkko. Luterilainen kirkko on jo menettänyt itsensä, identiteettinsä, teologiansa, arvovaltansa ja varsinkin kosketuksen ihmisten elämään, Hyytiäinen lataa. Ortodoksisuudessa puhutaan papista ja isästä, oikeasti pappi on hengellinen isä seurakuntalaisilleen. Valamon luostarin käsikirjoituskokoelma ilmentää rikasta ortodoksista uskontoja kulttuuriperinnettä, jonka juuret Karjalan alueella ulottuvat lähes tuhannen vuoden päähän. Ortodoksinen kirkko on sen sijaan hämmästyttävän yhtenäinen teologisesti ja yksi syy on siinä, että juuret menevät aina alkukirkkoon asti. Hankevastaava on Pasi Hyytiäinen. Muuten tehtävää ei jaksa, Hyytiäinen sanoo. Lopetin sen ajattelun, että kyllä minä tiedän. Hänen hengellinen näkynsä kävi itselleni selväksi esimerkiksi silloin, kun kävin katumuksen sakramentissa. Hyytiäinen muistuttaa, että historiallisesti katsottuna protestanttiset kirkot hajoavat, kun tulee erimielisyyksiä. Se tunne on jatkunut. Kun antaa mahdollisuuden tälle kirkolle, se hoitaa, johdattaa, antaa pysyvyyttä ja varmuutta monista asioista, jotka ovat tuhansien vuosien aikana muotoutuneet ja koeteltuja lukemattomien sukupolvien aikana. Se kertoo, että ortodoksipapin merkitys on hyvin suuri. Papin merkitys suuri Halu palvella kirkkoa papin roolissa ei ole hävinnyt mihinkään Hyytiäisen mielessä, mutta pappeus on ortodoksisessa kirkossa jotain hyvin erilaista. Ortodoksisessa kirkossa on yksi paimen, joka johdattaa laumaansa, kun taas luterilaisessa kirkossa paimenia on tuhansia, joista jokainen vetää eri suuntaan. Ortodoksiseen kirkkoon on liittynyt nuoria miehiä pääkaupunkiseudulla ja se kantaa hedelmää tulevaisuuteen. – Ortodoksipappi on ihan muuta kuin luterilaisuudessa on totuttu. Luterilaisella puolella papilla ei samanlaista vastuuta seurakunnastaan. Luterilaisessa kirkossa on yleinen synnintunnustus, joka lausutaan yhdessä. Kahlasin Athos-vuoren luostareiden arkistoja, kävinkin siellä ja kartoitin kenttää, ja sitten tuli mieleen Valamon luostari, josta löytyy 700 käsikirjoitusta. Tässäkin kirkossa on freskoissa kuvattuna useita naispyhiä. Heiltä tuli viesti, että tämähän on fantastinen projekti, Hyytiäinen kertoo. Se on ihan eri asia kuin puhua Jumalalle ääneen toisen ihmisen ollessa läsnä. Hyytiäisen mielestä ortodoksisuuden vahvuus on se, että se ei ole muuttunut nyky-yhteiskunnan paineessa. – Kun katsoin vuosi sitten kiirastorstaina isä Anteron toimittamaa liturgiaa ja uhripalvelusta, iskivät Jobin kirjan sanat: Minä panen käden suulleni ja vaikenen. – Pystyisin itse toteuttamaan hankkeen alusta loppuun, koodaamaan nettisivuston ja tietokannan, mutta en ennätä tehdä kaikkea itse, siksi tehtävät on hajautettu huippuasiantuntijoille. – Oman hengellisyyden kautta ja ottamalla etäisyyttä tutkimussuuntaani, oivalsin, että tässä projektissa pystyn hengittämään ortodoksisuutta vapaasti ja olla samalla tutkija ja tehdä vielä meidän alallamme ihan uutta huippututkimusta. Hyytiäinen muistuttaa, että se ortodoksisuus, joka tuli karjalaisten mukana Kiuruvedellekin, ulottuu Karjalassa tuhannen vuoden päähän, ja parintuhannen vuoden päähän Bysantin ja Rooman valtakunnan aikaan. Hyytiäisestä on ollut myös helpottava ajatus antautua kirkon hoidettavaksi ja kuunnella mitä kirkolla on sanottavaa. – Munkit ovat vuosisatoja kirjoittaneet ja kopioineet tekstejä, ja hanke jatkaa tätä perinnettä tässä ajassa: luostarissa tehty työ tuodaan hankkeen myötä uudelle vuosituhannelle, kertoo Valamon luostarin kirjastonhoitaja Virva Suvitie. Kun Hyytiäinen liittyi ortodoksiseen kirkkoon, luterilaiset teologit ovat häntä siitä arvostelleet. Kirkolla on juuret, jotka menevät Jeesukseen asti, se pitää ortodoksisuuden hengissä. Papit lukevat Raamattua kirkkoisien välityksellä ja kirkko saa voimansa alkukirkosta. Kirkot kuolevat pikkuhiljaa, kun ei ole yhteyttä mihinkään. Digitaalinen muoto mahdollistaa sisältöihin kohdistuvat haut sekä automaattisten menetelmien käytön tulevaisuuden historiantutkimuksen tarpeisiin, sanoo Hyytiäinen. Hyytiäinen on kokenut terveellisenä sen, että on voinut unohtaa oman itsensä ja ”kyvykkyytensä” niin pappina kuin teologian tohtorina. Yksilökeskeisyys korostuu ja sitä pidetään hyvänä asiana, mutta se tekee ihmisen yksinäiseksi, ja saa ajattelemaan, että on yksin vastuussa pärjäämisestään. – Valamon luostarin mittaamattoman arvokkaat ja uniikit aineistot tulevat laajasti saataville ja hyödynnettäviksi digitaalisesti niin tutkijoille kuin ortodoksisesta luostariperinteestä ja Valamon luostarin historiasta kiinnostuneille. – Taivaan porteilla papilta kysytään, piditkö huolta laumastasi. Ihmisen elämä pirstaloituu. – Nyt kun olen ortodoksisessa kirkossa, tiedän tarkkaan mitä kirkko opettaa ja mihin se menee. Valamon hanketta lähdettiin viemään eteenpäin pari vuotta sitten Hyytiäisen ja Virva Suvitien toimesta. – Miten on mahdollista, että liturgia on säilynyt niin pitkään lähes muuttumattomana. Hyytiäinen on ollut mukana lähes jokaisessa ortodoksipalveluksessa pääsiäisliturgioita myöten. Se on jo itsessään fantastisen hienoa, ihastelee Hyytiäinen. Transkriptiossa kuvassa oleva teksti muutetaan digitaaliseen muotoon, joka on sitten esimerkiksi tutkijoiden hyödynnettävissä. Kun kuuntelee, oppii. Kirkko ei pysty enää sanomaan mistään mitään, eikä sillä ole parempaan tietoa mistään. – Käsin transkribointi olisi 10 vuoden projekti, kun nyt tiedon siirto automatisoidaan, saadaan työ tehtyä noin kahdessa vuodessa. – Kun väitöskirjani tuli viimeiseen vaiheeseen, mietin, mitä tekisin väitöskirjan jälkeen. Suomalaisen kirjallisuuden seura rakentaa tietokannan ja nettisivut ja Hyytiäinen tuottaa aineiston, joka sijoitetaan tietokantaan ja nettisivuille. Luterilaisessa kirkossa pappi ei ole oikeasti pappi, vaan pikemminkin opettaja ja virkamies, Hyytiäinen luonnehtii. Transkriptioissa sovelletaan huipputeknologiaa, jota käytetään Transkribus-ohjelmiston kautta, jota Kansallisarkisto hallinnoi Suomessa. – Jos ajatellaan alkukirkkoa, mitä olisi tapahtunut, jos se olisi murtunut Rooman valtakunnan paineessa, kirkkoa ei olisi olemassakaan. Katumuksen sakramentti on hyvin hoitava kokemus. Käsikirjoitukset transkriptioineen valottavat Suomen historiaa vuosisatojen takaa ja työ vaalii rajat ylittävää kulttuuriperintöä, kerrotaan tiedotteessa. Hyytiäinen sanoo, että kun ortodoksisessa kirkossa puhutaan hengellisistä totuuksista, teologia tulee lähes 2000 vuoden päästä, silloin Hyytiäinen kokee parhaaksi olla hiljaa. Hyytiäinen näkee, että ortodoksien määrä lisääntyy tulevaisuudessa. 21 Keskiviikko 17. Ensi vaiheessa on tarkoitus digitoida 700 käsikirjotuksesta 350, samalla luodaan tietokanta nettisivuille, minne tulee alkuun 100 transkriptioitua käsikirjoitusta. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kansallisarkisto, Itä-Suomen yliopisto sekä Freiburgin yliopisto. Hyytiäinen aikoo tehdä tätä työtä kotoa käsin, koska kuvat ja transkriptio-ohjelmisto on netissä. Tämä kertoo mikä on luterilaisen kirkon tila tällä hetkellä. Jos jonkun siis pitää tuntea alemmuudentunnetta tai pyytää anteeksi olemassaoloaan, sitä ei ainakaan evakkojen tarvitse tehdä vaan ihan muiden
Syksyllä alkavan uuden kauden kuviot pelikentillä ovat vielä Helpin osalta avoinna, mutta kentän ulkopuoliset suunnitelmat ovat hänelle kuitenkin jo selvät. – Esimerkiksi viime kaudella koin ensimmäisen isomman loukkaantumisen pelaajaurallani. Help kuvailee Puijo Wolleyn kautta nousujohteiseksi. T12: Miia Nousiainen 7. Mutta kun pelaajia saatiin takaisin kuntoon, alkoi homma taas rullata. Puijo voitti Suomen cupin historiansa ensimmäistä kertaa. Välillä hänellä pitikin melkoista kiirettä, kun hän tuli melkein suoraan ylioppilaskirjoituksista Puijo Wolleyn peleihin. Yhtenä mahdollistavana tekijänä oli ensinnäkin se, että Kiuruveden Luomu-Wolleyn kasvatti sai olla koko kauden terveenä. 22 Keskiviikko 17. Suomen cupin voitto oli meidän nuorelle joukkueelle todella tärkeä saavutus, sillä siitä saimme paljon lisää itseluottamusta loppukauteen. Help kokee menneensä pelaajana eteenpäin monellakin osa-alueella. Naisten maajoukkue on ollut mielessäni jo jonkin aikaa, että sinne olisi hienoa päästä mukaan. Läpimurtokausi Voidaan sanoa, että 19-vuotias ja 170-senttinen Help teki päättyneellä seurajoukkuekaudella läpimurtonsa Mestaruusliigassa. huhtikuuta 2024 Urheilu Kausi päättyi SM-pronssin juhlintaan Läpimurtonsa lentopallon Mestaruusliigassa tehnyt Veera Help saavutti tällä kaudella myös Suomen cupin voiton. EM-kisat pelataan tämän vuoden elo-syyskuussa. T14: Enni Pennanen 6. – Kyllähän se hienolta tuntuu, kun unelmat ja tavoitteet käyvät toteen. T12: Aino Myllylä 2. – Tarkoitus on saattaa lukio-opinnot päätökseen ja valmistua ylioppilaaksi keväällä 2025. Siilinjärven Kasurilassa hiihdettiin ylämäkikilpailu. Nämä antavat paljon motivaatiota jatkoon. Kotona ei ehtinyt paljoa pistäytymään. Se oli henkisesti raskasta aikaa, joten kyllä sitä terveyttä on nyt osannut arvostaa, Help sanoo. Lapponia-hiihtoviikko, Muonio, 8.4.–12.4.: Myl puolimatka: Arttu Ritvanen (30 km sija 2, 25 km sija 5, 40 km sija 4, kokonaistuloksissa 3.) N16 puolimatka: Anna Ritvanen (30 km sija 3, 25 km sija 3, 40 km sija 3, kokonaistuloksissa 3.) M70 täysmatka: Paavo Niskanen (60 km sija 2, 50 km sija 3, 80 km sija 2, kokonaistuloksissa 1.) Kansalliset Posion Pentik-hiihdot, sunnuntai 14.4.: M70 Aito Pennanen 1. Lisäksi valmennukselle on annettava kiitosta, kun olen saanut näinkin paljon luottoa viime aikoina, vaikka olen vielä nuori pelaaja, Help lähettää terveisiä Puijon päävalmentaja Pekka Seppäselle ja apuvalmentaja Timo Leikkaalle. Sitten Veera Help (vasemmalla mustassa pelipaidassa) ja Puijo Wolley pelasivat tällä kaudella yhden ottelun myös Kiuruvedellä. Mutta jäipähän ainakin finaalija mestaruusjanoa vielä varastoon. Seuran hiihtäjien menestyksekäs kausi jatkui viime viikolla vapaalla tyylillä Siilinjärven Kasurilassa ylämäkihiihdossa, Lapponia-hiihtoviikolla Muoniossa sekä Posion Pentik-hiihdoissa. T10: Iida Siponen 4. P16: Iiro Säisä 1. P10: Emil Mäki 5. Yksi hyvin käänteentekevä hetki oli Suomen cupin lopputurnaus keskitalven aikoihin. – Siinä mielessä tämä mitali oli ainakin itselleni makeampi kuin vuosi sitten, koska olin nyt viime kautta isommassa roolissa. Hiihtäjät saavuttivat viikon aikana yhteensä kolme sarjavoittoa, yhden kakkossijan, viisi kolmossijaa sekä kuusi pistesijaa. Paitsi naisten maajoukkue, Helpin tulevaan kesään kuuluu olennaisena osana myös nuorten, alle 20-vuotiaiden maajoukkue, joka selvisi juuri ikäluokkansa Euroopan mestaruuskisoihin. KIURUVEDEN URHEILIJAT. TEKSTI AKU LAATIKAINEN KUVA RIITTA AIRAKSINEN Maajoukkueeseen Kirsikkana kakun päälle Help sai äskettäin kutsun naisten maajoukkueeseen Euroopan Hopeisen Liigan ryhmään. T14: Katariina Peltola 7. Kaiken kruunasi naisten maajoukkueryhmään valitseminen. – Toinen on sitten se, että seurajoukkuepuolella pääsisin jonain päivänä ulkomaille ammattilaiseksi. Vaikka toki varmasti liigapronssikin antoi monelle aimo annoksen motivaatiota jatkoon. Ja kyllähän se liberon päätyö eli vastaanottoja puolustuspelaaminenkin sujui tällä kaudella hienosti, vaikka eihän tähän pidä tietenkään tyytyä, vaan pyrkiä jatkossa entistä paremmaksi, Help suunnittelee. Help kirjoitti jo osan ylioppilasaineistaan tänä keväänä. – Kestimme hienosti paineet sekä välierissä että finaalissa. Hiihtäjien kausi on loppusuoralla AKU LAATIKAINEN Hiihdon kilpailukausi lähenee loppuaan, mutta Kiuruveden Urheilijoiden meno ei hyydy. – Läpimurtoni taustalla on tietysti myös kova työ harjoituksissa ja kehittyminen sitä kautta. Help on ollut viime aikoina Suomen U20-maajoukkueen kapteeni ja tämä vuosi on hänelle viimeinen, kun hän voi vielä pelata nuorten maajoukkuetasolla. Ohessa tulokset vähintään pistesijalle yltäneiden osalta: Kasurilan ylämäkihiihto, Siilinjärvi, keskiviikko 10.4.: T10: Miitta Huttunen 3. T16: Iida Pennanen 4. Toisaalta hävisimme välieräsarjan Kuusamoa vastaan todella niukasti, mikä harmitti. – Syksy oli meille haastava, kun joukkueessa oli monia loukkaantumisia. Liberona jälleen edukseen esiintynyt Help sanoo olevansa tyytyväinen mitaliin, vaikka samalla jäi myös nälkää tulevaisuuteen. – Mutta ehkä päällimmäisenä nostaisin esiin sellaisen tietynlaisen rauhallisuuden kehittymisen, mikä tulee kokemuksen ja säännöllisen pelaamisen kautta. Kiuruvedeltä lentopallo-oppinsa saanut Veera Help pääsi juhlimaan viime viikolla toista peräkkäistä naisten SM-pronssia, kun hänen joukkueensa Kuopion Puijo Wolley voitti Mestaruusliigan pronssiottelusarjassa huittislaisen LP-Vampulan
LASSI MYLLYLÄ neksi, päivän saldon ollessa yksi voitto ja kolme tappiota. 23 Keskiviikko 17. Ainoastaan kolmella pelaajalla turnaukseen lähtenyt Luomu-Wolley sijoittui turnauksessa neljänLuoWon D-juniorit neljänneksi NOORA LUKKARINEN AKU LAATIKAINEN Aki Pennasen valmennettavan ensimmäinen ammattilaisottelu raskaassa sarjassa päättyi tekniseen tyrmäykseen toisessa erässä. Elia Juustille tappio Keni Aliuta vastaan Elia Juustia (vas.) valmentaa kiuruvetinen Aki Pennanen. – Lähtökohtana on, että nyt loppukevään ja alkukesän ajan olen naisten maajoukkueen käytettävissä ja loppukesästä sitten alle 20-vuotiaiden. Vaikka Juusti osoitti rohkeutta eikä arkaillut iskujenvaihtoa ja vaikutti alkuun muutenkin hyvältä, oli Aliu miehistä kuitenkin nopeampi etenkin jalkatyöskentelyssään. Hän ajoi Juustin köysiin hyvin osuneen vasemman koukun saattelemana. Mukana olivat kuusi parasta joukkuetta, kun Kiuruveden Luomu-Wolleyn ohella turnaukseen osallistuivat Maaningan Mahti, Suonenjoen Vasama, Joroisten Urheilijat, Kiteen Urheilijoiden kakkosjoukkue sekä Savonlinnan East Volley Sininen. Kiuruveden liikuntahallissa pelattiin lentopallon Itä-Suomen alueen D-poikien finaaliturnaus viime lauantaina. Voitoista kaksi oli tullut tyrmäyksellä. Joukkuetta valmensivat Jouni ja Maria Piippo sekä Minna Roivainen. Näin ollen 27-vuotiasta Juustia kolme vuotta nuorempi, mutta huomattavasti painavampi Aliu julistettiin kahden 186-senttisen suomalaislupauksen välisen ottelun voittajaksi teknisellä tyrmäyksellä toisessa erässä. Toisessa erässä Aliu pääsi viimeistään niskan päälle. Vuonna 2022 amatöörinä voiton kyseisestä tapahtumasta ottanut Juusti sai tänä vuonna raskaan sarjan ammattilaisottelussa vastaansa kirkkonummelaisen Keni Aliun, jonka saldo ennen Helsingin iltaa oli neljä voittoa neljästä ottelusta. Ammattinyrkkeily.net -sivuston mukaan Aliu aloitti ottelun päättäväisesti ja lähti painostaen liikkeelle, pysyen kokoajan iskuetäisyydellä. Luomu-Wolley aloitti finaaliturnauksen alkulohkopeleillä East Volleyta ja Vasamaa vastaan, joista Vasama kukistui erin 2–0 ja East Volleyta vastaan tuli tappio samoin lukemin. Välierässä Kiteen Urheilijat oli Luomu-Wolleyta parempi 2–0 ja pronssiottelussa tuli uudelleen vastaan East Volley, joka kukisti Luomu-Wolleyn toistamiseen 2–0. Juusti yritti vastata suorillaan vastustajansa prässiin, mutta hänen nopeutensa ei tahtonut riittää hyviin osumiin. huhtikuuta 2024 Kiuruvetisen Aki Pennasen valmentama Elia Juusti otteli viime viikonloppuna Helsingissä kansainvälisen GeeBee -turnauksen yhteydessä uransa neljännen ammattilaisottelun. Luomu-Wolleyn joukkueessa pelasivat finaaliturnauksessa Joonas Piippo, Viljo Help ja Petra Vainikainen. Juusti jäi alakynteen ja tuomarin piti keskeyttää ottelu. Odotan EM-kisoja suurella innolla, sillä ne ovat itselleni viimeiset arvokisat nuorten maajoukkueessa ja saamme kyllä mielestäni hyvän joukkueen jalkeille. Suomen kanssa samaan alkulohkoon arvottiin edellisten kisojen finalisti (2022 U19) Serbia, edellisten kisojen mestari ja viime vuoden tämän ikäluokan maailmanmestari Italia, Puola, Tsekki, Ukraina sekä Portugali. LuoWo aikoo osallistua kesällä Power Cupiin. Lisäksi joukkue odottaa jo tulevan kesän kohokohtaa, kun perinteikäs lasten ja nuorten suuri lentopalloturnaus Power Cup pelataan kesäkuussa Joensuussa.. Maajoukkueympäristö on taas yksi lisäpaikka kehittyä ja ennen kaikkea tuoda itseään esille kansainvälisesti, vaikka toki ei pidä unohtaa vanhaa viisautta, eli kaikki lähtee joukkueen pärjäämisestä, mitä kautta yksilötkin voivat nousta esiin. Kultaa turnauksessa voitti Kiteen Urheilijoiden kakkosjoukkue ja hopealle sijoittui Maaningan Mahti. Lisäksi mukana on Irlanti, jonka pääkaupungissa Dublinissa lohko pelataan. Luomu-Wolleyn D-poikien kausi on nyt ohi, mutta harjoitukset jatkuvat kuitenkin vielä maakuntatasolla. Aiemmin alemmassa raskaassa sarjassa otellut Juusti hävisi Aliulle teknisellä tyrmäyksellä toisessa erässä. Juustilla oli puolestaan paidattomalta uraltaan kaksi voittoa ja yksi niukka tappio hajaäänin kolmesta koitoksesta. hän tulee yli-ikäiseksi. Veera Help (vasemmalla mustassa pelipaidassa) ja Puijo Wolley pelasivat tällä kaudella yhden ottelun myös Kiuruvedellä. Lisäksi joukkueeseen ovat tällä kaudella kuuluneet myös pelaajat Aaro Nousiainen ja Juho Kamunen. Jos pärjää hyvin maajoukkueessa ja arvokisoissa, niin saa varmasti nimeään esiin ja sitä kautta se haave ammattilaisuudesta ulkomaisessa seurajoukkueessa voi tulla entistä lähemmäksi, Veera Help pohtii. Tästä Aliu innostui melkoiseen iskurumbaan ja moukaroi Juustia lisää. Näen Suomella mahdollisuudet mennä pitkällekin, vaikka alkulohko on kieltämättä kova. Toinen alkulohko pelataan Bulgarian Sofiassa, missä pelaavat Bulgaria, Turkki, Kroatia, Hollanti, Slovenia, Espanja, Belgia ja Ruotsi. – Maaotteluissa on aina useita kykyjenetsijöitä ja pelaaja-agentteja paikalla
Kiuruveden riistanhoitoyhdistys piti viime perjantaina ylimääräisen kokouksen, jonka asialistalla oli puheenjohtajan valinta. – Kannustan myös kenttätoimijoita ottamaan yhteyttä minuun matalalla kynnyksellä, jos vain jokin asia vähänkin askarruttaa mieltä, Väisänen sanoo. Edelleen haluan korostaa, että haluan viedä toimintaa mahdollisimman avoimeen suuntaan. – Nyt olen sitten ollut kolmatta vuotta Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsen. Mielestäni meillä onkin nyt hyvä sauma lähteä puhtaalta pöydältä uuteen alkuun rakentamaan toimintaa, kunhan pääsemme kunnolla kokoontumaan uuden johtoryhmän kanssa. Paitsi puheenjohtajistossa, myös Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen hallituksen jäsenistössä on tapahtunut henkilövaihdoksia viime aikoina. – Olen ollut Luupuveden ja Kämärän osakaskunnan sihteerinä sekä rahastonhoitajana, joten sitäkin kautta kokemusta löytyy luottamustehtävistä ja onhan sielläkin omanlaistaan riistanhoitoa olemassa, kuten esimerkiksi vesilintuasiat. Väisänen on myös toiminut kalastuspuolella aktiivisesti useita vuosia ja on siellä edelleen. Hän muistuttaa, että Haapakummun ampumaradalla on käynyt isot määrät ihmisiä vuosien mittaan. – Kaikkemme kyllä tehdään, että Haapakummun rata saataisiin mahdollisimman pian taas käyttöön, Väisänen lupaa. huhtikuuta 2024 Urheilua Kiuruveden riistanhoitoyhdistykselle yllättäen uusi puheenjohtaja Risto Väisänen haluaa korostaa avoimuutta yhdistyksen johdon sekä metsästysseurojen välillä. SRVA neuvoteltavissa Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan tehtäviin kuuluvat myös muun muassa yhdistyksen edustaminen Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueen kokouksissa sekä ylipäätään metsästäjien etujen ajaminen. Väisänen uskoo, että liikenneonnettomuudet ja eläinten pihakäynnit lisääntyvät tulevaisuudessa, koska suurpetokannat ovat kasvussa rauhoitusten takia. – Meidänkin riistanhoitoyhdistykseen kuuluu yli 1900 jäsentä ja monelle heistä ampumisen harjoittelu on tärkeää. – Ajattelin sitten, että voinhan minä siihen ryhtyä ja katsotaan, että miten äänestyksessä käy. – SRVA-sopimus voidaan tehdä taas sitten, kun päästään yhteisymmärrykseen kenttätoimijoiden ja viranomaisten kesken. Niinpä meidän täytyi pitää nyt ylimääräinen kokous, jotta kaikki menee pykälien mukaan, uusi puheenjohtaja Risto Väisänen kertoo ja lisää, että häntä pyydettiin kentältä asettumaan ehdokkaaksi. – Ensinnäkin vakuutukset on saatava kuntoon ja kattamaan myös koirat. – Vaasan hallinto-oikeudesta tuli tosiaan viime vuonna kielteinen päätös, jonka mukaan on nyt eletty, mutta olemme kyllä jo hakeneet uutta ympäristölupaa ja sen jälkeen pitää tietysti vielä saada toimintalupakin kuntoon. Avointa vuorovaikutusta Lähes 60-vuotiaalla Väisäsellä on pitkä kokemus eränkäynnistä. – Muun muassa melumallinnus on tehty ja kaikki muukin tarpeellinen ja pantu uusi ympäristölupahakemus vetämään. Vakuutukset tulee TEKSTI JA KUVA AKU LAATIKAINEN Risto Väisäsellä on vuosikymmenten kokemus metsästyksestä. Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajana Väisänen näkee tärkeimmäksi tehtäväkseen sen, että yhteistyötä tehdään mahdollisimman tiiviisti kaikkiin alueen metsästysseuroihin. Metsästäjien ohella on sitten tietysti vielä ampumakisoissa käyviäkin ja esimerkiksi kaveriporukoita, jotka tykkäävät harrastaa ampumista. saada valtion viranomaisten alaisuuteen. Mutta sitä äänestystä ei sitten tarvittukaan, kun muita ehdokkaita ei ollut, vaikka paljonhan siellä kokouksessa noin muutoin oli porukkaa paikalla. Rata on ollut käyttökiellossa viime vuoden lopulta lähtien, koska sinne ei ole tällä hetkellä voimassaolevaa ympäristölupaa. Kiuruveden SRVA-sopimus kuitenkin irtisanottiin viime keväänä ja syynä siihen oli luottamuspula poliisia ja eläinlääkintää kohtaan. Toiveissamme on, että Haapakummussa päästäisiin viimeistään taas tulevana kesänä ampumaan, ettei tarvitsisi lähteä esimerkiksi Iisalmeen asti Hanhilammen radalle. Jos mahdollisen virheen sattuessa ei löydetä vastuuhenkilöitä, niin onhan se monimutkainen vyyhti eikä sellaiseen halua kukaan vapaaehtoisesti lähteä mukaan. Lisäksi esimerkiksi riistakolmioja hirvilupa-asiat ovat hänen vastuullaan. Puheenjohtajana pesti on minulle ensimmäinen laatuaan. – Kentälle on saatava monipuolista toimintaa ja pidettävä avointa ja suoraa vuorovaikutusta molempiin suuntiin. Väistämättä herää kysymys, että miksi nyt valittiin taas uusi puheenjohtaja. – Siellä aina sääntöjen mukaisesti kolmen vuoden välein porukkaa jonkin verran vaihtuu. Hänet kun valittiin toimeensa vasta aivan äskettäin, tämän vuoden helmikuussa. Jospa asia ei pyörisi liian pitkään byrokratian rattaissa ja saisimme myönteisen päätöksen, Väisänen toivoo. Puheenjohtajaksi valittiin Risto Väisänen, joka oli ainoa ehdokas, joten äänestystä ei tarvittu. Hän sanoo metsästäneensä jo yli 40 vuotta. Järki on saatava käteen, Väisänen linjaa. Hän näkee myös tärkeänä sen, että Haapakummun ampumaradalla päästään taas pian ampumaan ja että SRVA-sopimus saataisiin oikeudenmukaisemmaksi. Erikoisen asiasta tekee se, että yhdistyksen edellisen puheenjohtajan Kirsi Tenhusen kausi jäi hyvin lyhyeksi. 24 Keskiviikko 17. – Vakuutusten pitää olla jo tämänkin takia viranomaispuolelta hyvät, jotta näihin moniin haastaviin tehtäviin uskalletaan lähteä. – Ensimmäisessä äänestyksessä oli joitakin virheitä, joita ei olisi saanut tapahtua. En halua olla puheenjohtaja, joka istuu toimistossaan ja tekee siellä päätöksiä yksin, vaan kaikkia on kuunneltava. Kyllä heidänkin pitää kantaa vastuunsa, eikä pelkästään meidän vapaaehtoistyöläisten. Yksi akuutti asia on myös suurriistavirka-apusopimus eli SRVA, jonka puitteissa Kiuruveden riistanhoitoyhdistys on välittänyt poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Ampumarata käyttöön Risto Väisänen näkee hyvin tärkeänä myös sen, että Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen alaisuudessa olevaa Haapakummun ampumarataa päästäisiin taas käyttämään. Haapakummun ampumaradalla on ollut erimittaisia pistoolija kivääriratoja sekä radat skeetja trap-haulikkoammuntoihin.. Vaikka Väisästä piti pyytää puheenjohtajaksi, hän aikoo kuitenkin tarttua uuteen toimeensa suurella tarmolla
Kolari oli 38-vuotiaan palokunnan ensimmäinen ja näin ollen historiallinen. Huumoria ja musiikkia sisältävä Pähkinäsaari 1323 -rajakarnevaali kestää väliajan kanssa vajaan kaksi tuntia ja sen on ohjannut Juhani Joensuu. Rakennuksen puuosat vaurioituivat kokonaan ja kellariosan betonirakenteisiinkin kuumuus aiheutti halkeamia. Naapurit olivat havainneet palon ja heidän avullaan palo saatiin pysymään kurissa sen aikaa kun palokunta ehti paikalle. huhtikuuta 2024 Nuorisoviikko, jota nimitettiin taideja kulttuuritapahtumaksi, veti eri tilaisuuksiin väkeä yksinlukien 2 148 henkeä. Kannatukseltaan vähäisemmaksi jäivät muut järjestetyt tilaisuudet. kello 19. raittiusjuhlaa haittasi yhteensattumat ja tämä osaltaan vähensi yleisömäärää. kattamiskilpailu. Esityksen järjestää Kiuruveden kulttuuritoimi. Niitä järjestivät eri liikkeet ja saivat katsojia 150–200 henkeen. Kulttuurierot muuntuvat esityksessä vallattomaksi teatterileikiksi ja aikamatkaksi vuosisataiseen historiaan. – Tehän otitte shen jo kauan shitten poish. MENOVINKIT Kiuruveden lukion esittävän taiteen linjan opiskelijat esittävät musiikkia, tanssia ja teatteria Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa torstaina 18.4. Näyttämötaiteilijat Henry Räsänen ja Timoi Munne sekä hanuristi Janne Vänskä ratkovat Pähkinäsaaren arvoitusta Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa torstaina 25.4. MARTIN LUTHER KING JR. teatteri on elinvoimainen ala, jota kannattaa vastakin käyttää hyväksi, ehkä myös nuorten itsensä harrastamana. Nuorisoviikko antoi hyviä vihjeitä vastaisenvaralle. Tästä oli suunniteltu viikon kohokohtaa ja tulokseen ollaan tyytyväisiä. Sammutusveden saanti oli hyvä, mutta palo oli havaittu liian myöhään. LUKION ESITTÄVÄN TAITEEN LINJAN SHOW 18.4. Nuorisoa kiinnostaa toiminnallisuus ja heitä välittömästi koskettavat 50vuotta sitten Teatteri ja muotiesitykset menivät hyvin nuorisoon Siltä jolta puuttuu kyky antaa anteeksi, puuttuu myös kyky rakastaa. soperteli mies. Myöskin muotiesitykset kiinnostivat nuoria. Viikosta viikkoon. Vuoden 1956 asetuksessa hälyttimet tulivat kaikkiin paloautoihin pakollisiksi ja niiden rakenteita on sen jälkeen kahteen otteeseen muutettu. Kuopion Yhteisteatterin ”Seis maailma – tahdon ulos”, sai kahteen näytäntöönsä viitisensataa henkeä ja lapsille tarkoitettu Dila-teatterin ”Jaakko ja Herneenvarsi” toisen mokoman. Kiertävä ammattiteatteri, Maarianvaaran teatteri juhlii suomalaisuuden tärkeää alkukertomusta koko maata kiertävällä Pähkinäsaari 1323 -rajakarnevaalilla. Henkilövahinkoja ei kummassakaan autossa tapahtunut, mutta molemmat autot vaurioituivat. kello 18 alkaen. Esim. 150 nuorta. Oikealta tulevat autot, joita liikkeellä oli tavallista enemmän, pysähtyivät ennen risteystä, mutta vasemmalta lennähti pieni henkilöauto kääntymässä olleen paloauton puskuriin kaatuen tösmäyksestä kyljelleen. Pöydät olivat nähtävänä Sokos-Elossa. 25 Keskiviikko 17. (Kiuruvesi-lehti 17.4.1974) PÄHKINÄSAARI 1323 -RAJAKARNEVAALI 25.4. Nykyisin myös poliisija sairausautoissa tulee olla samanlaiset hälyttimet, joten niiden luulisi jo tälläkin paikkakunnalla olevan muille autoilla liikkuville tuttuja. Pähkinäsaari 1323 -rajakarnevaali kysyy, asuuko Suomessa kaksi kansaa ja miten itäja länsisuomalaiset eroavat toisistaan. Nuortenillassa Seurakuntatalossa oli 35 henkeä, raittiusjuhlassa 26 henkeä ja kuuntelemassa luentoa avoimesta yliopstosta vain 6 henkeä. Monia tilaisuuksia, esim. Kiirastorstai-iltana palokunta hälytettiin Rönkönahoon Kaarlo Ruuskan Koivulan taloon, jossa todennäköisesti saunan piipusta oli tuuli lennättänyt särkyneestä ullakon ikkunasta sytykkeen asuinrakennuksen ullakolle. Talo tuhoutui Rantakylässä asiat. Urheilutapahtumaa, jossa pelattiin lentopalloa näytösluontoisesti, saapui seuraamaan toista sataa henkeä. Alle kouluikäiset pääsevät show’hun ilmaiseksi, muilta peritään pääsymaksu. Tähän paloon lähtiessä ensiksi lähtenyt paloauto joutui kolariin Palokadun ja Pyhännänkadun risteyksessä. Pähkinäsaaren rauhan solmimisesta on kulunut 700 vuotta. Lisäksi esityksen jälkeen kerätään vapaaehtoinen kolehti. Tuli tuhosi ullakolta tavaraa ja vaatteita hiillyttäen myös huovan alla olleen entisen pärekaton tukirakenteineen, mutta rakennus säästyi kuitenkin. Oulaisten yhteiskoulun kuoron ja Big Bandin konsettia oli kuuntelemassa n. Paloauto pystyi kuitenkin välittömästi jatkamaan matkaansa tulipalopaikalle. Viikon miete Vitsikästä Näyttäkääpä ajokorttinne, sanoi juopuneelle autoilijalle pidättänyt poliisi. Vahingot irtaimineen lienevät noin 16 000– 17 000 markkaa. Samoin ollaan kiinnostuneita täysipainoisesta taiteesta. Toisena pääsiäispäivänä palokunta hälytettiin Rantakylään Eino Ruotsalaisen taloon, jossa 8-vuotias poika oli toverinsa kanssa tulitikkuleikeillään aiheuttanut talousrakennuksen palon. – Jaa, että ajokortti. (Kiuruvesi-lehti 17.4.1974) Nuorisoviikon ohjelmaan kuului mm. Nuorisosihteeri Sulo Holopainen kertoi erityisesti teatteriyhdistysten pureneen hyvin silmästään. Vanhemmat olivat työssä, mutta eräs ohiajanut toimitti paloilmoituksen ja palokunta ehti täpärästi pelastamaan asuinrakennuksen, joka oli suoraan tuulen alla ja varsin lähellä. Paloautossa oli vilkkumajakka ja räikeä-ääniset sireenit päällä
Lapset Me tunnemme surua ja ikävää, vaan muistot kauniit meille ukista jää. Ti 23.4. klo 16 To 18.4. Messun lisäksi kirkkopäivä. klo 18 Pe 26.4. 10.04.2024 Kun aamu saapui, niin matka päättyi ja uneen uuvutti väsyneen. Striimataan. srk & MLL To 25.4. klo 18 Iltatilaisuus, Ville Rossi, Mika Särkkä ym. Huuskonen, Messu. Kahvitarkuulokojekoulutus. mennessä kavalioineen 17.4. klo 13 Ke 24.4. Su 21.4. ja 3-vuotiaat ke 24.4. Kahvitarjoilu. Ti 23.4. Su 21.4. Messu. klo 18–22 ”Ihmistä lähellä” teetupailta kontaktituvalla La 20.4. Ilmoittautumiset erityisruoIlmoittautumiset erityisruokavalioineen 17.4. Taidekerho klo 15. Matti Huuskonen Hengelliset LUKIJAN KUVA Illasta pilvien rakosesta aurinko valaisee ja lämmittää jään reunalla torkkuvia lintuja. To 25.4. 03.12.1962 k. Messun lisäksi lounas ja yhteistä ohjelmaa. klo 9–15 Savon helluntaiseurakuntien vastuuhenkilöiden yhteyspäivä La 20.4. KASTETTU KASTETTU Jimi Hermanni Soppela Jimi Hermanni Soppela Kuolleet Perheuutiset Seurakunnat Hautakiviä Mukana elämän iloissa ja suruissa Kiuruvesi-lehti p. Taustalla teeret katsastavat pälvien ruokatarjonaa. klo 19 Ti 30.4. jäädä arkilounaalle. Su 28.4. kanssa. Tervetuloa! Sydämelliset kiitokseni Nuutilan Matti ei juhli ikääntymistään. kello 10–14 KiuruKiuruveden ja Vieremän yhteinen veden ja Vieremän yhteinen mielenterveyskuntoutujien mielenterveyskuntoutujien kirkkopäivä. UUTISMEDIAN LIITTO. Ti 23.4. kerhoa. V VARHAISNUORISOTYÖ ARHAISNUORISOTYÖ Ti 23.4. klo 10 klo 10 Srk-kerho, iso sali. klo 11 Jumalanpalvelus, Mika Särkkä, Ville Rossi ja Ari Palmroth Ma 22.4. lounas ja yhteistä ohjelmaa. klo 17.30 To 18.4. klo 18.30 Sukelluksia Sukelluksia Raamattuun. klo 14 klo 14 Rinnekodin kohtausRinnekodin kohtauspaikka, kahvit (1 €) ennen paikka, kahvit (1 €) ennen kerhoa. 16.06.1948 k. ryhmänä partio. klo 18 Lauluseurat ja Lauluseurat ja raamattuluokka Ry:llä. Vastuuryhmänä partio. 3:sta Auliksen hyvästä hoidosta. PERHETYÖ PERHETYÖ To 18.4. klo 16 IltaperhekerIltaperhekerho, järj. klo 10 To 25.4. VastuuKivelä, Lang-Matsi). Ei tunnu tuska, ei vaiva mainen, on rauha sydämessä nukkuneen. Kerhon jälkeen mahdollisuus Kerhon jälkeen mahdollisuus jäädä arkilounaalle. Kiitämme Iisalmen terveyskeskuksen os. klo 18.30 Ti 23.4. Kahvitarjoilu klo 18. Ti 23.4. klo 10 AamuperheAamuperhekerho kerho PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO 4–5 vuotiaat ti 23.4. perjantaina Rinnekodilla. To 25.4. kello 10–14 To 25.4. Pe 26.4. klo 10 Su 28.4. klo 15 Ke 17.4. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. Kahvitarjoilu klo 18. srk & MLL ho, järj. Puhuu Pekka Tikkanen. Muistotilaisuutta vietämme läheisten kesken. Kaikille avoin kuulokojekoulutus. klo 17.30 IlosanomaIlosanomapiiri, takkahuone. 0400 152 784 ajade@ajade.fi Rakkaamme Aulis Aaro Matias KARHU s. huhtikuuta 2024 2 Keskiviikko xx. klo 10–10.30 Ma 22.4. klo 15.00 kirjaston opintolukusalissa. KUOLLUT KUOLLUT Arto Olavi Ruuska 61 v. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Ke 17.4. Kaipauksella muistaen Kati Petteri ja Minna Niko, Riikka ja Juuli Maria ja Tuomas Unna ja Uljas Ninni ja Eero Jere Joni Sukulaiset ja ystävät Siunattu haudan lepoon läheisten läsnä ollessa. Ti 30.4. 0400 981 069. KUVA ARI KOMULAINEN Suomalaisista 87 prosenttia pitää monipuolista mediaa tarpeellisena demokraattiselle yhteiskunnalle. käiset ilmaiseksi. raamattuluokka Ry:llä. klo 9–12 KuulonKuulonhuollon kerho. Huuskonen, Kivelä, Lang-Matsi). Rakkaamme Arto Olavi RUUSKA s. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla, kävijöiden ruokailu ruokasalissa Ti 23.4. Vapaaseurakunta, Kiuruveden rukouspiiri Päivätilaisuus 21.4. klo 9.30. klo 15 Naisten raaNaisten raamattupiiri, monitoimisali ja mattupiiri, monitoimisali ja perjantaina Rinnekodilla. klo 10 klo 10 Messu. klo 19 Vappuaaton Vappuaaton seurat Hyvölänniemessä. Su 21.4. Maallikkona soRaamattuun. 017 770 0421 p. Kun sammui sydän läheisen, on aika surun hiljaisen. Ke 24.4. seurat Hyvölänniemessä. Ry:n seurat srk-talolla. Arkilounas, iso sali. klo 13 OmaishoitaOmaishoitajien ja –hoidettavien kohjien ja –hoidettavien kohtauspaikka, monitoimisali. Srk-kerho, iso sali. Arto Olavi Ruuska 61 v. klo 13 klo 13 Ry:n seurat srk-talolla. tauspaikka, monitoimisali. Lastenlapset Auliksen toiveesta, kutsumme myös ystävät ja tuttavat siunaustilaisuuteen Kiuruveden kirkkoon 3.5.2024 klo 13.30. klo 9.30 ja 3-vuotiaat ke 24.4. xxxxkuuta 2021 www.kiuruvedenhelluntaisrk.. parkkipaikalla. joilu. Yht´äkkiä vain huomaa, se päättyi tähän. Yhtä moni (85 %) näkee suomalaisilla sanomalehdillä olevan merkittävä vaikutus yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja lähes yhtä moni (78 %) pelkää yhteiskuntamme heikkenevän, jos kotimainen uutistarjonta yksipuolistuu. klo 10–10.30 Ruoka-apu Helluntaisrk:n Ruoka-apu Helluntaisrk:n parkkipaikalla. klo 9–12 To 25.4. Striimataan. piiri, takkahuone. mennessä minna.heinonen@evl.fi tai minna.heinonen@evl.fi tai 0400 981 069. Pe 19.4. Taidekerho klo 15. To 18.4. klo 11–12 klo 11–12 Arkilounas, iso sali. klo 9.30. 26 Keskiviikko 17. 017 770 0421 • Hautakivet • Kaiverrukset • Entisöinnit Kiuruvesi ja lähialueet HAUTAKIVIHUOLTO P. 20.03.2024 Koskaan ei tiedä, onko aikaa paljon vai vähän. Maallikkona sovussa ristiriitaisen Raamatun vussa ristiriitaisen Raamatun kanssa. klo 10 Messu. Vieraana kotikuntouksen Vieraana kotikuntouksen fysioterapeutti. klo 9.30 4–5 vuotiaat ti 23.4. Kaikille avoin huollon kerho. DIAKONIA DIAKONIA Ma 22.4. Ruokana makaronilaatikko ja Ruokana makaronilaatikko ja marjakiisseli 6 €, alle kouluimarjakiisseli 6 €, alle kouluikäiset ilmaiseksi. fysioterapeutti
22 km Kiuruveden keskustasta luoteeseen. -------------------------------------------Ateriapalvelun ruokalista vk 17: ma: mangoista broilerikastiketta, peruna, parsakaalia, kaali-kasvissalaattia, puolukkakiisseliä, ti: jauhelihakeittoa, italiansalaatti, vadelmapuuroa, ke: jauhemaksapihvejä, ruskeaa kastiketta, kermaperunoita, porkkanaa, puolukkahillo, kiinankaali-paprika-persikkasalaattia, aprikoosikiisseliä, to: tomaattista uunikalaa, peruna, punajuurta, jäävuori-kurkkusalaattia, herukkakiisseliä, pe: kinkkukiusausta, uunijuureksia, kaali-ananas-hernesalaattia, mansikkajogurttimoussea, la: nakkikastiketta, peruna, parsakaalia, kaali-kurpitsapikkelsisalaattia, ruusunmarjakiisseliä, su: bordelaiskalaleikettä, yrttikastiketta, peruna, porkkanaa, rapea kasvissalaatti, PROfeel suklaavanukas (muutokset mahdollisia). Ke 24.4. Päätösasiakirjat ja valitusosoitus ovat nähtävissä kaikissa Maanmittauslaitoksen palvelupisteissä esittämällä asiatunnus (MML 29445/03 04/2024). Reittivaihtoehdot on esitetty lupahakemuksen liitekartassa. Kesälehti jaetaan Kiuruvedellä, Iisalmessa, Vieremällä, Pielavedellä, Pyhännällä ja Pyhäjärvellä. KESÄLEHDEN LEVIKKI JOPA 62 500 Kiuruvesi-lehden tulevat teemat: LEHTI OY Varaukset: Sanna Manninen, 044 7050 443, konttori@kiuruvesilehti.fi Juha Saastamoinen, 044 7262 952, juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi Ilmoituksia Tidotteita Maanmittauslaitos on päätöksellään 12.4.2024 myöntänyt ABO Wind Oy:lle hakemuksen mukaisesti kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 84 §:n mukaisen luvan tutkia suunniteltavan 110 kV voimajohdon sijoitusreittiä Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien alueilla. Tuulikolmio Oy suunnittelee Haapamäen tuulivoimapuistoa n. maanantaina 22.4. huhtikuuta Kahvitarjoilu klo 17 Juhla klo 18 Juhla on maksuton Juhlan kunniaksi -70 PROSENTIN ALENNUS digitilauksesta Lippuja saa konttoristamme ja Kiurusalin ovelta LEHTI OY (Tilaus on kestotilaus ja koskee vain ensimmäistä tilausjaksoa) SUOMALAINEN TYÖ JA PALVELU 24.4. -------------------------------------------Koulujen ruokalista vk 17: ma: mangoista broilerikastiketta, täysjyväriisiä, kaali-kasvissalaattia, tomaatti, ti: ohrasuurimopuuroa, sekamarjakiisseliä, sekaleipä, palvikinkkuleikkele, tomaatti, ke: jauhelihakastiketta, cappeli-pastaa, kiinankaali, persikkakuutio, kurkku, to: haukimureketta, perunasosetta, porkkanaa, punajuurisalaattia, kurkku, pe: kinkkukiusausta, ananaspala, valkokaali, herne (muutokset mahdollisia). Yrityksien edustajat esittelevät hankkeita ja vastaavat kysymyksiin. 27 Keskiviikko 17. mennessä. huhtikuuta 2024 Lehtitarjous voimassa vain perjantaina juhlassa uusille tilaajille Lisäksi! Arvonnassa 7 kpl Tuokiokuvia kotirintamalta ja 7 kpl Kiuruvesi kuvia vuosilta 1991–2010 Tervetuloa Kiuruvesi-lehden 70-vuotisjuhlaan Kiurusaliin perjantaina 19. klo 17.30–19.00 Kiurusalissa, Kiuruveden Kulttuuritalolla. karaoke ja pelit. Suunniteltu voimajohtoreitti alkaa ABO Wind Oy:n suunnittelemalta Vuorimäen tuulivoimapuistolta ja päättyy Savon Voima Verkko Oy:n 110 kV voimajohdolle Rajapuro-Kiuruvesi. Asiakirjoista voi myös pyytää kopioita Maanmittauslaitoksen kirjaamosta, kirjaamo@maanmittauslaitos.fi, puhelin 029 530 1115. mennessä. Tutkimuslupa on voimassa kolme vuotta luvan myöntämispäivästä oikeuttaen maastotutkimuksiin 500 metrin levyisellä alueella suunniteltujen reittivaihtoehtojen keskilinjan molemmin puolin. KESÄLEHTI VK 22 Varaa ilmoituspaikkasi 15.5. Aurinkokarhu Oy kehittää aurinkovoimahanketta lähellä sijaitsevalle Haapasuon entiselle turvetuotantoalueelle. Tutkittavan voimajohtoreitin pituus on noin 14–17 kilometriä valittavasta reittivaihtoehdosta riippuen. Toteutetaan peittojakeluna Kiuruvedellä. Muistilista Kutsu yleisötilaisuuteen: Aurinkokarhun ja Tuulikolmion hankkeiden esittely Tervetuloa yleisötilaisuuteen kaupungin asukkaille koskien Haapamäen alueen suunnitteilla olevia voimalahankkeita. Tiedoksisaannin päätöksestä katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä, kun tämä ilmoitus on julkaistu (12.4.2024) Maanmittauslaitoksen verkkosivulla (https://www.maanmittauslaitos.fi/kuulutukset). Varaa ilmoituspaikkasi 18.4. Mikko Alanissi Maanmittausinsinööri (DI) Maanmittauslaitos Ilmoitus tutkimusluvan myöntämisestä Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona klo 10.00 Puistonkulmalla
Sinikka / 050 4387 665. 050 560 4869 Kaikille avoin KUULOKOJEKOULUTUS 25.4.2024 klo 9–12 seurakuntatalolla monitoimisalissa. Kuuloliitto ry, Kiuruveden kuulonhuolto ry. Venekohtainen vetouistelulupa 20,00 €/vene/kausi, ei vaparajoitusta. klo 14 mennessä. huhtikuuta 2024 4 Keskiviikko xx. Nouto ti 30.4. KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy 040 585 0597/Jari 040 829 0147/Jani PIEJARI OY Torilla maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 18.4. HAETAAN PÄÄKIRJANPITÄJÄÄ Kiuruveden kaupungille haetaan pääkirjanpitäjää. Ei rauhoitusta sorsastuksessa. -------------------------------------------Toiviaisjärven seutu ry:n VUOSIKOKOUS su 28.4.2024 klo 13.00 Toiviaiskylän kyläntalolla. Pieni Ele kaipaa lisää yhdistyksiä mukaan. Raijalle 22.4. xxxxkuuta 2021 Su os im m e su om ala ist a työ tä ! Yl i 35 vu ot ta m ar jan m yy nt ipa lve lua ! Suoraan kylmäautosta Suoraan kylmäautosta to 18.4. Sorsalupa ilmainen hoitokunnan jäsenille ja valvojille. mennessä no 050 342 0709. Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan tulevan kevään ja kesän kunnostustöistä Toiviaisjärven hyväksi. 050 413 2446 Kiuruveden Omakotiyhdistys Kiurukas ry:n Salmijärven osakaskunnan Myydään edullisesti tontti Haapakummussa. Jäältä pyydettäessä 2 verkkolupaa/osakas. p. -------------------------------------------Kiuruveden invalidit Vappuruokailu Peltohovissa 30.4. Keräysvastaava. Kirjaston monitoimisali. -------------------------------------------Vammaisjärjestön jäsenyhdistyksen jäsenet. Hoitokunnan jäseniksi valittiin (varajäsen): Mika Väisänen (Matti Pennanen), Pekka Pääkkö (Rauno Turunen), Kalevi Ruotsalainen (Elias Kämäräinen), Vilho Väisänen ( Timo Kuikka), Markus Juntunen (Pentti Juntunen). Lue lisää Kuntarekrystä, työavain 585637. Munkki 1,20 € tai 10 kpl hintaan 10 € (minimitilaus 5 kpl). p. Kysy lisää 040 5364 502. Hakuaika 15.4 – 13.5.2024 klo 15.00. Kesäpyynnissä verkkoja 5 kpl, jatassa enintään 2 verkkoa. Lupia myy K-Rauta Kiuruvesi. Rinnekodilla keittolounas arkisin klo 11–12.15 (varaus soittamalla edellisenä päivänä, lista facessa Palopaikan sivuilla). Hallitus. Palopaikka, Teollisuustie 7, p. mennessä. Ensikojeen saaneille ja läheisille, myös pidempään kojeita käyttäneet ovat tervetulleita. Pyydysten käyttörajoitukset: pienin silmäkoko 55 mm. Kesätyöt sijoittuvat seuraaviin palveluihin: kirjasto, museo, nuorisotoimi ja yleispalvelukeskus: viestintä ja kesäopas. Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Sit. 050 307 5439 Asuntoja Perikunta myy KT-1h+kk+vh +lasitettu parveke hissitalo keskustassa p. Tervetuloa kaikki mahdollisuuksien mukaan suunnittelemaan keräystä. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Kuulokojeen käytöstä ja kotihuollosta ohjeistaa Kuuloliiton asiantuntija Maria Timonen yhdessä Kiuruveden Kuulonhuolto ry toimijoiden kanssa. Kiuruveden Keskusta ry Kiuruveden Kokoomus ry:n Remekselän osakaskunnan vuosikokouksessa päätetty Osakkaille katiska 6 kpl/á 5,00 €, verkko 5 kpl/á 10,00 €, iskukoukku 20 kpl/á 2,00 €, rysä 5 kpl/á 10,00 €. Omiin pulloihin. Kesätyöt ovat kahden viikon kestoisia ja sijoittuvat ajalle 5.-26.7.2024. Pyyntipalkkio 10,00 €/kpl. Useita lajikkeita. alkaen ja vaalipäivä on 9.6.2024. Sorsalupa 20,00 €/syksy. klo 9–12 Kiuruveden tori TORILLA torstaina klo 9–11.30 tarkistettua ruokaja siemenperunaa Kalajoelta. Tiedustelut: hedi.huhtilainen@kiuruvesi.fi Kuulutuksia Kiuruvesi-lehden 10€ KANGASKASSI KANGASKASSI Kaupunki KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Hakemuksessasi voit esittää sijoituspaikkatoiveen. Kahvitarjoilu. Kokous on 6.5.2024 klo 10.00. Varaukset jätettävä pe 19.4. ilm. Entisinä jatkavat: Tapani Blomberg (Mika Niiranen), Jouko Rytkönen (Tapio Piippo), Henrik Kärkkäinen (Veikko Lappalainen).. klo 8–10. -------------------------------------------Vapuksi perinteisiä rinkelimunkkeja ja simaa. 28 Keskiviikko 17. Kalavesien hoitoon tarkoitetuista pyydyksistä ei peritä maksua. Kalastuksen valvojiksi valittiin Henri Huttunen ja Jani Nykänen. 8 €/jäsen, arpajaiset. Tilauksesta myös leivonnaiset ja muut tarjottavat arkeen ja juhlaan. -------------------------------------------Simaa, munkkia, ruisleipää ja rieskaa torilla to 18.4. Hakemukset www.kuntarekry.fi. Hakemuslomake löytyy Kiuruveden kaupungin kotisivuilta kohdasta www.kiuruvesi.fi -> palvelut -> asuminen, rakentaminen ja maankäyttö –> vuokra-asunnot (https://www.kiuruvesi.fi/Suomeksi/Palvelut/Asuminen,-rakentaminen-ja-maankaytto/Vuokra-asunnot) Hakemuslomakkeen voi toimittaa sähköisesti lähettämällä hakemus hakemuksen alareunassa olevalla ’lähetä’ komennolla, tai kirjallisena osoitteeseen Kiuruveden kaupunki, Tekninen palvelukeskus, PL 28, 74701 Kiuruvesi. 050 3280 840 VIRRANRANNAN SENIORI-ASUNTOJEN VUOKRALAISHAUN ALKAMINEN Kiuruveden vanhuspalvelukeskus Virranrannan remontoitujen esteettömien seniori-asuntojen vuokralaisten hakemuksia aletaan ottaa vastaan torstaina 18.4.2024. Tervetuloa. Ympärivuotista huoneja caravan-majoitusta. Kirjekuoreen tunnus ’Hakemus / Kotiranta’. klo 14.00. KIURUVEDEN KAUPUNGIN KESÄTYÖT Kiuruveden kaupungin kesätyöpaikkoja voivat hakea Kiuruveden kaupungissa kirjoilla olevat 15–25-vuotiaat. Tuntipalkka on 8,13e ja työaika 6 tuntia päivässä. klo 9–12 Kiuruveden tori to 18.4. Ateriapalvelu taajamassa kuljetuksella arkisin klo 9–11.30. Seuraavana on Eu-vaalit 29.5. Ulkopuolisille kalastajille päivälupa 20,00 €/ vene, kausilupa 50,00 €/vene, ei vaparajoitusta. Vapautuu 1.6. 0400945544. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Kokouksia Tiedoksi Rakennuspalvelua Rivi-ilmoitukset Koneurakointia Mykyrokkaa torstaisin varauksesta klo 9.30–13 noutona tai kotiinkuljetus taajamassa tarvittaessa. Sima 4,50 € / litra. 0400-945544. -------------------------------------------Vuokrattavana saunallinen rivitalokaksio Kukkomäellä
040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. 2.Mitä tuotteita / palveluja yrityksesi tarjoaa. 050-543 1253 Niemistenkatu 1 • p. 050 532 3574 pienikuvapuoti.kuvat.fi www.hierontapistecarola.com Tmi Eija Pietikäinen Jalkahoitaja Kotikäynnit 050 5054 106 JALKAHOIDOT • • Valokuvaukset ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN!. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Tekstiilihuolto Kukka / hautaus Autonhuolto Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. Yritykseni on Tmi Tuula Ruotsalainen ja olen toiminut vuodesta 2022 lähtien. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi Apteekki Taksipalvelut toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO Pieni Kuvapuoti Valokuvaaja Riitta Airaksinen Studio-, miljööym. Teen hierontoja ”Meidän keitaalla” Asematie 9. Opiskelen Vuokatissa vielä hierojan erikoisammattitutkinto. 29 Keskiviikko 17. 3 3 3.Mikä Kiuruvedellä on parasta Parasta Kiuruvedellä on hyvä yhteishenki ja kiuruvetisyys, joka ei kulu ihan helpolla pois. Sauna sijaitsee Haapakummussa. huhtikuuta 2024 Palveluhakemisto Kiuruvesi-lehti p. kuvaukset p. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi 1.Kuka olet / yrityksen nimi ja kauanko olet ollut yrittäjänä. Kotonani Louhin Turvetuvalla teen savusaunaja turvehoitopalveluita viikonloppuisin. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Olen Tuula Ruotsalainen ja valmistuin hierojaksi vuonna 2023
SUOMEN HALVIN! Hyvitämme vanhat sohvakalustot vaihdossa HYVÄLLÄ HINNALLA! KKOORRKKEEAATTAASSOOIISSTTAA!! KKÄÄSSIITTYYÖÖNNÄÄ TTEEHHTTYY!! M MEEIIDDÄÄNN OOM MAALLTTAA TTEEHHTTAAAALLTTAA TTEEUUVVAALLTTAA!! POHJANMAAN PARHAAT SOHVAKALUSTOT NYT SUORAAN TEHTAALTA ILMAN VÄLIKÄSIÄ! LOPETAMME! NYT VIIMEISEN KERRAN! JÄÄMME ELÄKKEELLE! TULE NYT! VIELÄ KERKEÄT! RAJU LOPPUUNMYYNTI! NYT KAIKKI POIS ÄKKIÄ HINNALLA MILLÄ HYVÄNSÄ! KIURUVEDELLÄ, PUISTONKULMALLA, ASEMATIE 16 MYYNTI VAIN LAUANTAINA 20.4. 30 Keskiviikko 17. KLO 10–14 ILMAISET KULJETUKSET 200 KM SÄTEELLÄ!. 110000,,-UPEAT KOTIMAISET! 339900,,-Nahkakalustot alk. huhtikuuta 2024 Tyylikkäät uudet kangaskalustot! Kangassohvat alk
pp.. 31 Keskiviikko 17. 004400 558888 66446622 NYT SUOMEN HALVIMMAT LAADUN MUKAAN! Nahkasohvat alk. 229955,,-RAJUT TARJOUKSET! VIIMEISEN KERRAN! MEILLÄ VOIT MAKSAA MYÖS LUOTOLLA! EIKÄ MAKSA PALJON! JOPA 80 % ANTIIKKI-AITONAHKAA KUN OSTAT SOHVAN SAAT KAUPAN PÄÄLLE KAHDEN ISTUTTAVAN SOHVAN TAI NOJATUOLIT ILMAN VELOITUSTA! VIISAAN RAHA OSTAA VIISAASTI!. M Myyyynnttii SSK KM M.. huhtikuuta 2024 LLU UO OTTEETTTTAAVVAAAA K KO OTTIIM MAAIISSTTAA LLAAAATTU UAA!! VVaallm miissttuussttaa lläähheess 5500 vvuuooddeenn aajjaann!! VVaallm miissttuuss hhuuoonneekkaalluutteehhddaass SSooffttnneessss,, TTeeuuvvaa.
vappudisco, pomppulinna, eri leikkipisteitä, kasvomaalausta ja kahvio. huhtikuuta 2024 6 Keskiviikko xx. ARPPA klo 23:00 22/25€ • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. päivittäin klo 9-21 Palveluita Tapahtumia Kevätmar inat Kylmäsavulohi Kylmäsavusiika Lämminsavulohi Graavilohi Graavisiika PELTOHOVI LA 20.4. 044 7262952 Lisää NÄKYVYYTTÄ! Lisää NÄKYVYYTTÄ! juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Kiuruveden voimistelijat järjestää koko perheen ilmaisen vapputapahtuman KE 1.5. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Sinun mainos tähän p. 32 Keskiviikko 17. Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com Huveja LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Luotettavaa LVI-palvelua lvikainulainen@co.inet.fi Koskentie 6 017-752 667 0400 178 964 www.lvikainulainen.fi • • • • • Valmistaudu tulevaan kesään ostamalla renkaat nyt edullisesti! Laaja valikoima edullisista renkaista aina premium-renkaisiin. KYSY TARJOUS! Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot ym. klo 14-16 Kiuruveden liikuntahallilla Tapahtumassa mm. Myynti huolto TENHO KANERVA p. alan työt. 0400 218 745 Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus AA Auttava Puhelin 046 558 0579 Onko alkoholi ongelmasi