VUOSIKERTA, NRO 3. Huttunen sanoo yrittävänsä seuraavaksi Ruotsin MM-ralliin, joka järjestetään helmikuussa.. Pohjois-Savon lomituspalvelut aloitti toimintansa vuodenvaihteessa, kun yhteen menivät Ylä-Savon lomituspalvelu ja Sydän-Savon lomituspalvelu. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 3,80 euroa, kotiin tilattuna alkaen 1,92 euroa/vko Heti tuoreet uutiset Digitilaus 75 euroa, vuosi (kestotilaus) LEHTI OY 16–17 » Jari Huttuselle pettymys Tunturirallista Kiuruvetinen joutui keskeyttämään, ja taloudellisten seikkojen vuoksi jatkosta ei ole vielä tietoa. JAANA SELANDER 4-5 » Pohjois-Savon lomituspalvelut aloitti 6 » Kiuruveden kunta aloitti vuonna 1873 Ambro Kärkkäinen oli kuntakokouksen esimies ja valtuuston puheenjohtaja 1909–1914. Vielä mikään ei ole muuttunut Anttilan tilalla. JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E PALKITTU 2021 PAIKALLISMEDIA 012138-2303 KESKIVIIKKO 18.1.2023 70. Satu Komulainen lomittaa Markus Halosen tilalla Herukkamäessä. 10 » Vartiointi on ihmissuhdetyötä Järjestyksenvalvojat Heidi ja Kari Nousiainen pärjäävät ihmisten kanssa pehmein keinoin
Niin paperilehteä kuin verkkoa pyrimme tekemään laadukkaasti, pääpaino on tietenkin uutisissa, mutta myös teemasivustoja on tulossa vuoden varrella. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Selvityksen mukaan tällä hetkellä toimivista lautamiehistä 82 on saanut lainvoimaisen rikostuomion. Näin kyselee eräs rasistiksi leimattu, isänmaan puolustaja ja suomalaisten hyvinvointia parhain tavoin edistävä. Lautamiesten taustaa ei tiedetä, jääviys tai muu este tuomaroinnille jää pohtimatta. Tästä lähdetään menemään juttusarjassa aina iäkkäämpiin kiuruvetisiin. Muutoin Kiuruvesi-lehti juhlii 70-vuotisjuhlavuotta pyrkimällä tekemään mahdollisimman hyvää ja aihepiireiltään kattavaa lehteä. Suurin osa tuomioista oli sakkoja, vankeuteen oli tuomittu 12. 044 705 0443 PAINOPAIKKA Suomalainen Lehtipaino, Kajaani UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Puh. 2 Keskiviikko 18. HENKILÖVALINTAPROSESSI ja laki mahdollistavat käytännössä kenenkä vain toimimisen lautamiehenä. Eräs tuttavani kommentoi taannoin jotenkin näin, että meidän pitää huolehtia muista (kansoista), ja että kuka meitä sitten auttaa, kun Suomella on vaikeaa. MIKSI ongelmaista lautamiesjärjestelmää pitäisi jatkaa ollenkaan. Olisiko eduskuntavaalien jälkeen tahtotilaa romuttaa lautamiesjärjestelmä ja siirtyä käräjäoikeuksissakin pelkkiin ammattituomareihin. POLIITTISET puolueet harvoin tietävät nimeämiensä ehdokkaiden taustat. Kokkosen juuret ovat Sulkavanjärvellä. Kiuruvesi-lehden ydin on Kiuruvesi, josta kaikki sisältö ponnistaa. Mutta nyt, kysyn vaan teiltä arvoisat kansalaiset, miksi perussuomalaisia haukutaan pääministerin taholta rasisteiksi. Kirjailija Heidi Jaatinen tekee joka kuukausi jutun kaiken maailman leikeistä. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. ERKKI OLAVI Erkki Olavin mielestä perussuomalaiset on ainoa puolue, joka puolustaa ihmisiä, jotka ovat uhranneet maamme hyvinvoinnin aikaasaamiseksi kaikkensa, sellainen puolue ei ole rasistinen. Puoluetta, joka on ainut, joka puolustaa niitä ihmisiä, jotka ovat tämän maan hyvinvoinnin aikaansaaneet, ja uhranneet siihen kaikkensa. Käsite rasisti on kuin veteen piirretty viiva, joka näköjään muuttuu käsitykseltään lähes joka vuosi. Toinen juttusarja koskee Kiuruvesi-lehden 70-vuotista taivalta. Oli neekerin suukot, oli laku, oli kansakoulun oppikirja, jossa luki “neekeri pesee kasvojaan, muttei valkene ollenkaan”. Ohjeistukset ovat ohjeistuksia ja niin kauan kuin lain tasolla ei velvoitetta ole tarkastaa ehdotettujen lautamiesten taustoja, ei käytäntökään muutu. “ TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander 040 705 9327, toimittaja Aku Laatikainen 044 4386 852, ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Pirjo Palo, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi Painovalmiit ilmoitukset (varaukset konttoriin) aineisto@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. HELSINGIN Sanomat tekivät loppuvuodesta selvityksen käräjäoikeuden lautamiesten rikostaustoista. Keväällä julkaistun selvityksen mukaan vain keskustan eduskuntaryhmä kannatti lautamiesjärjestelmän säilyttämistä. Olemme myös esillä Instagramissa ja Facebookissa, joissa informoimme muun muassa, millaisia juttuja on tulossa paperilehteen ja verkkoon. Hyvä kysymys, kuka meitä auttaa esimerkiksi nyt kun vanhuksilla on vaikeata. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. Lautamieheksi tulee valituksi käytännössä kuka vain poliittisten puolueiden mielestä soveltuva. Sarjassa maatalousyrittäjät pääsevät aidosti ääneen monine tuntemuksineen. Arvolupauksemme on Kiuruveteen ja kiuruvetisiin liittyvä sisältö journalistisesti toimitettuna. Kun aukaiset verkkosivumme tai selaat paperilehteä, saat takuuvarmasti kiuruvetistä sisältöä journalistisesti toimitettuna. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Oikeusministeriö aikookin puuttua ohjeistamalla, ettei lautamieheksi sovi ihminen, jolla on rikostaustaa. Tänä vuonna lautamiehien määrä vähenee 1700, kun viime vuonna määrä oli 2200. Käräjäoikeudet valitsevat lautamiehet kunnanvaltuustojen esityksestä ja laki ei velvoita tarkistamaan rikostaustaa. Kuinka oikeuslaitoksen toimintaan soveltuu se, että lautamiehenä eli maallikkotuomarina voi toimia tällaisia henkilöitä ja kuinka se on edes mahdollista. Poliittisten puolueiden halua säilyttää lautamiesjärjestelmä selvitti niin omaan Helsingin Sanomat. Silti järjestelmä edelleen on, tosin suunta on supistamiseen otettu. Pian joitakin sallitaan nyt ajan henkeen, kuten natsit ja tällä hetkellä, ehkä ryssät. LEENA PÖKSYLÄINEN eduskuntavaaliehdokas (Liike Nyt), Savo-Karjala Rasismi, heippa! TÄSSÄ kirjoittaa nyt veronmaksaja vuosien takaa, joka on juuri leimattu rasistiksi. Sarjan ensimmäinen juttu on tässä lehdessä. Kiuruvesi ja muualle muuttaneet kiuruvetiset ovat selkeä kenttä lehdentekijöille, toki Kiuruveden kuulumisia voivat ja toivottavasti lukevat muutkin kuin jollain muotoa Kiuruveteen liittyvät ihmiset. tammikuuta 2023 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Kiuruvesi juhlavuonna monelta eri kantilta K iuruveden kaupunki juhlii tänä vuonna 150-vuotistaivaltaan. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Riittääkö sähkölaskun maksun jälkeen rahaa edes lääkkeisiin, saati sitten ruokaan. Ministeriö haluaa myös, etteivät valtuustot valitse lautamieheksi ihmisiä, jotka ovat merkittävästi mukana kunnan päätöksenteossa. Niin on ollut 70 vuotta. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–to klo 8–16 Lukijamäärä: 11 500 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti. Käräjäoikeuden lautamiesjärjestelmä on lopetettava! POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Se on arvolupauksemme myös kaupungin 150-juhlavuonna ja lehden 70-juhlavuonna. Juttusarjan kirjoittaa dosentti, tohtori, tietokirjailija Jouko Kokkonen. Ja miten kiuruvetiset ovat sinut luonnon kanssa. Perussuomalaisille on tärkeää pitää näistä ihmisistä hyvää huolta, mutta, nyt näyttää siltä, että juuri heidät on unohdettu. Kirjoituksia ei palauteta. Osa lautamiehistä on saanut rikostuomion peräti moneen kertaan. Toinen juttusarja, jonka takana on niin ikään on Heidi Jaatinen, käsittelee luontoa ja ympäristöä. Käräjäoikeudet kyllä katsovat rikosrekisterit läpi, mutta sieltä näkyy lähinnä ainoastaan lautamiehen vankeustuomiot. Kokkoselta tulee Kiuruveden kunnan ja kaupungin kehitykseen liittyvä juttu noin kerran kuukaudessa. Oma juttusarjamme kertoo kunnan ja kaupungin kehityksestä aina 1860-luvulta tähän päivään. Kiuruvesi-lehti tuo sivuillaan esiin kaupungin juhlavuotta mahdollisimman kattavasti. Emmehän toki nurkkakuntaisia halua olla, vaikka Kiuruvesi ja kiuruvetisyys sekä kaikki Kiuruveteen liittyvä on ykkösuutiskriteerimme. Kirjoitusarjassa käydään läpi sitä, miksi kunnallishallinto perustettiin, miten se on muuttunut ja miltä tulevaisuus näyttää, sarjassa on havaintoja elämänmuodon muuttumisesta Kiuruvedellä ja kiuruvetisestä identiteetistä. Sarjan ensimmäinen juttu oli viime lehdessä, se valotti Remu Tikkasen leikkejä ja elämää 2020-luvulla. Uutisia päivitämme heti verkkoon ja paperilehti tulee yhtä vahvana kuin ennenkin joka keskiviikko. TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: kotimaa 107 e / 98 e Eurooppa 160 e / 140 e muut ulkomaat 230 e / 210 e Varhaisjakeluhäiriöt: (017) 822 024 Muut jakeluhäiriöt: puh. Ja kaikkea muuta, oli vinosilmiä yms. Ilman Kiuruvedestä kiinnostuneita lukijoita ja ilmoittajia lehdellä ei ole elinmahdollisuuksia
Yläkoululle ja Nivan koululle on tehty laajat rakennetutkimukset, joiden tulosten käsittely ja johtopäätösten vetäminen on vielä kesken. ”Hyvin”vointialueuudistus tuskin onnistuu nopeasti asioita korjaamaan sairaanhoidossa. Kenttähenkilöstön osalta selvitetään siirtymistä teknisen lautakunnan alaiseksi toiminnaksi työn teknisestä luonteesta johtuen. Ikäluokat pienenevät koko ajan syntyvyyden laskiessa, ja samalla pienenee myös Suomen armeija. Ei kuitenkaan pitäisi pelätä uusia panostuksia, koska elinvoimaan on satsattava. Jukka Mähönen Tuskin siitä haittaa olisi. Vapautemme vietiin 1995. Äänikirjojen suosio taas kasvaa tasaisesti. On laajoja vastuualueita, joissa ei vielä kevätkauden aikana tapahdu juurikaan asiakkaalle näkyviä muutoksia. Jyrki Kemiläinen Me veronmaksajat maksamme Suomen hallitukselle ja presidentille siitä, että he pitävät suhteet hyvässä kunnossa jokaiseen suuntaan. Vanhempien mukaan resurssipula aiheuttaa jo vaaratilanteita päivähoidossa. Jos isänmaahamme hyökätään, kaikki työ valtakunnan hyväksi on tärkeää. Nyt tuo termi – elinvoima – on tapetilla luvan perästä. Energian tai lähinnä sähkön hinnoittelusta johtuvat kustannusten korotukset ovat asiakkaatkin ymmärtäneet pääosin hienosti. POHDITAANPA hetki ruuhkasuomalaisen lapsiperheen arkea. Ensimmäinen askel on ollut naisten vapaaehtoinen asepalvelukseen pääseminen, kutsuntojen ulottaminen koko ikäluokkaan on seuraava askel ja tulevaisuudessa palvelusvelvollisuuden ulottaminen myös naisille on jatkumoa tähän.. Sodan aikanahan ei haluja sitten kysytä, mutta mahdollisimman monelle on syytä hakea ja kouluttaa sovelias paikka joko sotilaallisessa tai siviilireservissä.. Ehkäpä eniten keskustelua on tullut uimahallin lippuhintojen korotuksista, jotka ovat olleet kuitenkin verraten maltillisia. KUNTIEN tehtävät ovat vähentyneet taas vuodenvaihteessa. Lapset jopa karkailevat hoitopaikoista valvonnan vähyyden vuoksi. Pajan kautta lähdetään etsimään jokaiselle heistä sopivaa polkua eteenpäin. Parlamentaarisen asevelvollisuus komitean loppuraportissa vuoden 2021 lopussa esitettiin kutsuntojen ulottamista koko ikäluokkaan. Valpastoiminnan piiriin ohjataan oppivelvollisuusiässä olevat, jotka keskeyttävät opintonsa toisella asteella. Näinkö kasvatamme uuden sukupolven. Tulevien vuosikymmenten koulurakennusten tarve ja ratkaisut käsiteltäneen vielä tällä valtuustokaudella. Kirsi Tenhunen. Asiakkaille on tarjottu myös uusia kausilipputuotteita, jos vuoden lippu on tuntunut liian kalliilta. Naisia voidaan kyllä kriisioloissa määrätä suorittamaan yhteiskunnalle välttämättömiä toimintoja, kuin myös siviilipalveluksen suorittaneita. Kirjojen lukeminen vaikuttaa olevan nuoremmissa ikäluokissa kovin harvinainen ajanviete. Jussi Lappalainen Kutsunnat kaikille ja arvioidaan kyky ja motivaatio erilaisiin tehtäviin rauhan aikana. Tarve avoimelle nuorisotoiminnalle on siis edelleen olemassa. Laskuja maksellaan vielä vanhoista elinkeinopanostuksista. Korona ja muut virukset ovat kurittaneet niin päiväkotien kuin perhepäivähoidon henkilöstöä niin syksyllä kuin edelleen. VÄITÄN , että jos kunta haluaa nähdä varhaiskasvatuksen ja muut lapsiperheiden tarpeet elinvoimansa kasvattamisen työkaluina, niin rahalliset panostukset ovat minimaaliset menneitten vuosikymmenten elinkeinopolitiikkaan verrattuna. Pelot, turvattomuus, ahdistus omasta jaksamisesta läsnä. Tämän vaikutuksena on arvioitu, että toiminnassa tarvittavien opettajien/ohjaajien hankinta voi olla entistä haastavampaa ja kurssitarjonta voi hieman supistua. Mitä voisimme tarjota nyt ruuhkassa taisteleville lapsiperheille vaihtoehdoksi. Lapset kriisissä olevan varhaiskasvatuksen piirissä. Asiantuntijan mukaan tilanne saattaa haitata jo lasten kehitystä.(MTV nettisivu 09.01.2023) Hoitajat eivät uskalla tehdä ilmoituksia päiväkotien epäkohdista. Mikäli sähkön hinnan nousu olisi siirretty asiakkaalle suoraan olisivat hinnat nousseet enemmän. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Suomalaiset ovat onnistuneet ”sotkemaan” julkisen palvelutuotantonsa niin varhaiskasvatuksen kuin sairaanhoidonkin osalta. Kyllä, kaikille ehdottomasti. En synkistele tässä huvikseni uuden toiverikkaan vuoden alkajaisiksi. Läksin näistä vanhoista asioista liikkeelle, että meille syntyisi ajatuksissamme vertailu mahdollisten uusien panostusten hinnasta verrattuna entisiin. Vanhemmat ansiotöissä. Leena Pöksyläinen Voi kun Suomi olisikin vielä itsenäinen ja vapaa maa. Varmaan monet valveutuneet kunnallispäättäjämme ovat havainneet saman asian. Kulttuuripuolella on ilahduttavaa, kuinka esityksiä ja konsertteja on tarjolla runsaasti. Löytyykö vaihtoehtoja. LIIKUNTATOIMEN puolella on ollut lähiaikoina vaihtuvuutta henkilöstössä ja vajeen aiheuttamaa päänvaivaa liikuntasihteerille. Totaalisesta kieltäytymisestä rankaisu on syrjivää ja epäoikeudenmukaista. Joskus sen edeltäjä, elinkeinopolitiikka, oli kiistelty ja monin paikoin kallis. Näiden kolmen ison koulukiinteistön osalta tutkimustulokset ohjaavat osaltaan kouluja kiinteistöselvitystä kohti maalia. Jere Hakkarainen Jo nyt kaikilla kansalaisilla on maanpuolustusvelvollisuus, velvollisuus osallistua Suomen puolustamiseen. Pitäisikö ajatella, että onneksi varhaiskasvatus on vielä pääosin kuntien omissa näpeissä. MAASEUTUSUOMALAINEN arki on ainakin tällä hetkellä toisenlainen. Timo Hämäläinen Pitäisi olla kaikille vapaaehtoista. Pertti Lind Kannatan ehdottomasti Ruotsin mallia. Nuorisopajojen asiakkaita on myös riittänyt ja pajojen kautta toimiva Valpastoiminta sujuu hyvin. Kansalaisopiston toiminta on yksi tällainen. Siinä ne taitavat olla. Jos lie saatu välillä verotuloja uusista ja säilyneistä työpaikoistakin. NUORISOPUOLELLA voi todeta, että nuorisotalon kävijöitä on runsaasti. Niin meilläkin. Toiminnat on kuitenkin saatu pidettyä pyörimässä ja palvelutaso ylläpidettyä. Kulttuuritalon Kiuru-sali on siis hyvin varattuna pitkälti kevääseen saakka. Tapahtuipa se sitten rintamalla tai auttamalla omalla panoksellaan yhteiskunnan pystyssäpysymistä kriisiaikana.. Tulevan kauden ajan kansalaisopisto järjestää toimintaa entiseen tapaan ja syksyllä 2022 aloitetun kauden mukaisilla kurssihinnoitteluilla. Ylipäätään tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta lisäävä ajatus on se, että kansalaisvelvollisuudet kuin kansalaisoikeudetkin ovat sukupuoleen sitoutumattomia. Olen näkevinäni tässä kaiken myllerryksen keskellä maaseutusuomalaisen mahdollisuuden. Pidemmän ajan huolenaiheena on ollut vuosittain laskeva lainausten määrä. Tehtäviä löytyy kaikille ja se voi olla myös moniulotteista ja toisiaan tukevaa. Jos meilläkin ahdistaa, mutta eri asioista. (Iltalehti 12.01.2023) JULKISUUTEEN nousseet varhaiskasvatuksen ongelmat ovat tulleet pääkaupunkiseudulta. Risto Olavi Svärd Kyllä maanpuolustus kuuluu kaikille Itsenäisen maan kansalaisille sukupuolesta riippumatta. Kaatuuko perheen elinkeinokisaan rakennettu korttitalo. Jouni Heiskanen Kyllä kuuluu kaikille. Pelko seurauksista estää varhaiskasvatuksen työntekijöitä kertomasta havaitsemistaan epäkohdista, selviää JHL:n tekemästä kyselystä. Energiahinnat hallitsemattomissa. Lukion rakennuksen osalta valtuusto myönsi määrärahan keveään kattoremonttiin, pohdittavana on laajemman rakennetutkimuksen teettäminen myös lukion kiinteistöön. Varmaan näitä ongelmia esiintyy muuallakin. Esityksiin on myös yleisö löytänyt hyvin paikalle. Maanpuolustus on jokaisen kansalaisen asia. Onhan totta, että vanhanmallisen elinkeinopolitiikan aika on ohi. Toinen vaihtoehto on antautua kuihtumiskehityksen virran vietäväksi – kohti kuntaliitosta. Kuluvan vuoden syksyllä nousevat kansalaisopiston opettajina toimivien henkilöiden matkakulujen omavastuu osuudet. KIRJASTON puolella toiminta jatkuu ennallaan kuten edellisvuonna. Ensimmäinen yhteinen palvelukseen määräämis tilaisuus miehille ja naisille olisi tarkoitus pilotoida vuonna 2024 osassa Suomea. Anja Laukkanen Itsenäisellä maalla ei ole tärkeämpää tekemistä kuin puolustaa maataan ja maan kansalaisia. tammikuuta 2023 Kysymys valveutuneille valtuutetuillemme UUTISIA viime päiviltä: Helsingissä kymmeniä leikkipuistoja ja iltapäiväkerhoja on jouduttu sulkemaan, koska henkilökuntaa on jouduttu siirtämään päivähoidon puolelle henkilöstöja resurssipulan vuoksi. VIERASKYNÄ MATTI HEIKINMAA Kirjoittaja on sivitystoimen vastaava ja lukion rehtori VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Pitäisikö maanpuolustuksen olla kaikille pakollista. Jos se ei homma toimi, pitää vaihtaa tekijät. Asuntolainojen korot nousussa. Arvoisa valveutunut valtuutettumme – vastaa sinä! JUKKA TENHUNEN entinen maallemuuttohankemies Vuoden 2023 näkymiä TAMMIKUUN alussa on hyvä katsoa mitä sivistystoimen laajan toiminta-alueen sisällä tulee tapahtumaan vuoden aikana. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. 3 Keskiviikko 18. VARHAISKASVATUKSEN uusi johtaja on aloittanut työnsä joulukuussa 2022 ja työsarkaa riittää. KOULUPUOLELLA toiminta pyörii kaikissa yksiköissä ja juuri tällä hetkellä korona ei niinkään aiheuta poissaoloja, lienee enemmän kyse kausi-influenssasta. Toivotaan tilanteen pikkuhiljaa rauhoittuvan, koska sijaisista on jatkuvaa pulaa. Koulutus mahdollisen kriisin varalle helpottaisi tehtävän hoitamista tilanteen eskaloituessa. Koulutus, kulttuuri, tekninen palvelu ja elinvoima ovat jäljellä
Anttilan tilaa pyörittää Markus ja Jenni Halosen lisäksi yksi palkattu tilatyöntekijä. Maatalousyrittäjä Markus Halonen Herukkamäen Anttilasta miettii, miten vuodenvaihteessa aloittanut Pohjois-Savon lomituspalvelut lähtee pyörimään. Joidenkin lomittajien esihenkilö on vaihtunut ja uusia ohjelmia on tulossa käyttöön, kertoo lomituspalvelujohtaja Heli Aamuvuori. – Muutoksia vuosilomapäivien määrään tai muuhun lomituspalvelulaissa olevaan ei ole tulossa. 4 Keskiviikko 18. Tällä hetkellä tilalla työskentelee Miten käy lomituksen suuremmilla harteilla. Aamuvuoren mukaan yhdistyminen ei aiheuta muutoksia muuta kuin työkohteisiin, jos lomittaja asuu kahden yhdistyvän yksikön rajalla. – Kiuruvedelle voi lomittaja tulla myös esimerkiksi Vieremän ja Pielaveden puolelta, mistä on lyhin matka kullekin tilalle ja ammattitaitovaatimukset kohtaavat. Kiuruvedellä asuvien lomittajien määrästä ei ole tarkkaan tietoa, koska suunnittelu tapahtuu lomitustiimeinä kolmella alueella. Aktiivisesti tekeviä yrittäjälomittajia alueella on reilu 30. Halosella on kolmen robotin navetta, 160 lehmää ja 170 hehtaaria peltoa luomuviljelyssä. Alueeseen kuuluu Kiuruveden lisäksi 18 kuntaa ja kaupunkia. Pohjois-Savo on jaettu kolmeen suunnittelutiimiin, Kiuruvesi kuuluu läntiseen tiimiin. Kuva Markus Halosen navetasta Herukkamäestä.. Läntisessä tiimissä työskentelee noin 90 lomittajaa. tammikuuta 2023 Pohjois-Savon lomituspalvelua on hallinnoinut tämän vuoden alusta Iisalmen kaupunki, kun Kuopion hallinnoima Sydän-Savon ja Iisalmen hallinnoima Ylä-Savon lomituspalvelut yhdistettiin. Lomittajien tilat pysyvät ennallaan. Vuosilomaan oikeutettuja maatalousyrittäjiä on Iisalmessa 747 ja Kuopiossa 846. Vuonna 2021 lomitettuja päiviä oli Iisalmessa 33 066 ja Kuopiossa 41 555 päivää. tammikuuta 2023 JAANA SELANDER Vakituisia lomittajia 260, yrittäjälomittajia 30, keikkailevia lomittajia satoja, maatiloja 1 280 dän-Savon ja Iisalmen hallinnoiman Ylä-Savon lomituspalvelujen toimintatapoja. Yksi sellainen on vuosilomasta ilmoittamisen rytmi, johon on tullut muutoksia. Alueella on arviolta noin 1 280 maatilaa, joilla lomaoikeus. – Pyrimme sijoittamaan lomittajan tietenkin lähimmälle tilalle, mikäli tilan ammattitaitovaatimus tilalla kohtaa lomittajan ammattitaidon. Lomituspalvelujen budjetti on 15,5 miljoonaa euroa. Lomittaja Satu Komulainen tykkää työstään, hän on kutsumusammatissaan. JAANA SELANDER Pohjois-Savon lomituspalvelujen alueella vakituisia lomittajia on noin 260, lisäksi määräaikaisia ja keikkaa tekeviä lomittajia on satoja. Maatalousyrittäjä Markus Halosella on vuonna 2010 valmistuneessa pihattonavetassa kaikkiaan 250 eläintä, kun nuori karja lasketaan mukaan. Joitakin yrittäjille näkyviä yhteisiä käytäntöjä olemme joutuneet muuttamaan, kun yhtenäistämme Kuopion hallinnoiman SyUUTISET Keskiviikko 18
Vastaa www.kiuruvesilehti.fi TIINA KILVENSALMI Vuoden vaihteessa aloittanut Pohjois-Savon lomituspalvelut on Suomen kolmanneksi suurin paikallisyksikkö lomitetuilla päivillä mitattuna. Komulainen on työskennellyt myös vasikkakasvattamoissa Terni oy:llä ja Elovasikka oy:llä. – Kuopion kaupungin käytännöt ovat osittain erilaiset kuin Iisalmen kaupungin käytänteet, joten hallinnon henkilöstö on tässä kohdassa suurimman muutoksen edessä. – Tykkään tosi paljon työstäni, jopa vaihtelevuudesta, kun välillä hoidan possuja ja välillä lehmiä, välillä olen isossa robottinavetassa, jossa on paljon vasikoita. Joka tilalla kun on omat toimintatapansa. Mela-vakuutuksella saa sairaspäivärahaa ja maatalouslomitusta. Toisaalta Halosella on hyviä kokemuksia lomittajien ammattikunnasta, he sopeutuvat hyvin uusiin työkohteisiin ja osaavat hommat. Olisikin mielenkiintoista kuulla, paljonko säästöjä saatiin siitä, kun Kiuruveden lomituspalvelun konttori siirtyi aikanaan Iisalmeen, Halonen sanoo. Halosen mielestä olisi totta kai hyvä, että sama lomittaja voisi toimia samalla tilalla. Keskustelua on avattu myös MTK:n lomitusvastaavien kanssa. Alueeseen kuuluu myös Heinävesi. Siksi lomitusapu on tärkeä. Tässä työssä pitää olla hyvä eläinsilmä, lisäksi on oltava huolellinen ja täsmällinen. Sitä ennen Komulainen oli lomittajana yksityisen lomituspalvelun kautta sisarensa Sanna Lång-Lappalaisen ja Seppo Lappalaisen tilalla nelisen vuotta. men kaupungin lomituspalveluiden palkkalistoilla hän on työskennellyt kaksi vuotta. Eli jos maatalousyrittäjä katkaisee vaikkapa kätensä, ei ole takeita, että saa lomittajan, lomittaja pitää silloin itse hommata jostain. Halonen sanoo olevansa siinä mielessä etuoikeutetussa asemassa, että hänen tilallaan on normaalitilanteessa kolme tekijää. Lomituspalveluja järjestetään tasapuolisesti ja laadukkaasti koko yksikön alueella kotieläinyrittäjille, myös paikallisyksikön reuna-alueilla. – Toivotaan, että kaikki menee kunnialla. – Sen näkee, miten lomitus lähtee Pohjois-Savon lomituspalveluissa sujumaan. Lomituspalvelujohtaja Heli Aamuvuori. kehykset ja linssit. Lomitus jatkuu Aamuvuoren mukaan Sydän-Savon ja Iisalmen lomituspalveluiden yhdistyminen Pohjois-Savon lomituspalveluiksi on, että yhdistyminen näkyisi mahdollisemman vähän asiakkaille. Muuten aika lähellä kotia olen saanut pyöriä. VIIKON KYSYMYS Pitäisikö maanpuolustuksen olla kaikille pakollis ta. Miten saada työvoimaa. Halonen sanoo, ettei hän ole ennättänyt paneutua Pohjois-Savon lomituspalveluun ja siihen mitä se tarkoittaa. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Ovatko ne säästöt. Halosen mukaan on huolestuttavaa, että lomittajat ajavat ristiin rastiin kuntien välillä, parhaillaan Kiuruvedellä asuva lomittaja ajaa Vieremälle töihin ja vieremäläinen Kiuruvedelle töihin. Komulainen lomittaa sekä nautaettä sikatiloja. – Tämänkokoisessa navetassa voisi olla 2–3 palkattua työntekijää, mutta minulla ei ole siihen varaa. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 TALVIALE Silmälasit -40% sis. Johtava lomittaja on pysynyt samana ja samoin lomituspaikat. Syksyllä Jenni Halonen palaa navettatöihin. Jotta voimme välittää viljelijästä, on meidän välitettävä lomittajasta sekä hallinnon henkilöstöstä, Aamuvuori sanoo. – Pitää katsoa, että lehmillä ja possuilla on ruokaa ja että ne ovat terveitä. Halosesta on kuitenkin väärin, että lomituskuvio ei toimi takuuvarmasti, sillä maatalousyrittäjät kuitenkin maksavat Myelja Mela-vakuutusmaksuja. – Pisimmillään työmatkani on ollut 42 kilometriä, Toiviaiskylään. – Tällä hetkellä lomittajapula on kuitenkin sellainen, ettemme pysty kaikkia yrittäjien toiveita täyttämään. Pohjois-Savon lomituspalvelujen hallintokeskus on Iisalmessa. Komulainen asuu itse lähellä Markus Halosen maatilaa, linnuntietä on matkaa Anttilan tilalle pari kilometriä. tammikuuta 2023 lisäksi sijaisapulomittaja syksyyn saakka, koska Halosille syntyi joulukuussa tyttövauva ja Jenni on äitiyslomalla. Mela on tehnyt toimeksiantosopimuksen Iisalmen kaupungin kanssa lomituspalvelujen järjestämisestä Pohjois-Savon maakunnan alueella, pois lukien Joroisen kunnan alue. Lisäksi lomittajista on pulaa, koska osaavat tekijät hakeutuvat muihin hommiin ja lomittajat vaihtuvat muutaman päivän välein. Komulainen on tyytyväinen, että hän on saanut lomittaa melko lailla samoilla tiloilla, se on hänen mielestään niin lomittajan kuin tilallisen etu. – Lomitukset jatkuvat vuoden vaiheessa katkeamatta, kaikki lomittajat saavat työkohteensa ja palkat lähtevät maksuun oikein ja ajallaan. – Tulee mieleen, että onko tällainen systeemi, jossa lomittaja vaihtuu koko ajan, hyvä tilallisen ja lomittajan näkökulmasta. Siinä tulee eläinsuojelulakikin vastaan, homma ei voi pysähtyä. Jokaisella tilalla on omat tapansa tehdä työtä, lomittaja tekee niin kuin neuvotaan, parsinavetta on erilainen kuin pihatto ja possut ovat erilaisia kuin lehmät, Komulainen kuvaa. Uuden Pohjois-Savon lomituspalvelujen palkkaharmonisointiehdotus on käsiteltävänä Melassa. Hän on tärkeä apu kiireimpään kesäaikaan peltotöissä. – Meidän ”tiimistä” voi pudota yksi pois ja homma hoituu. On myös kiinnitettävä huomiota lomittajien työskentelyolosuhteisiin. 5 Keskiviikko 18. Hän näkee kuitenkin tilallisen kannalta riskinä sen, kun alue laajenee. Näitä usean kunnan muodostamia alueita kutsutaan paikallisyksiköiksi. Hän on suorittanut maatilatalouden perustutkinnon Pemolla. – Systeemi on siinä erikoinen, että vuosiloma ajaa aina sijaisapulomituksen ohi. Onhan lomittaminen haastava ja rankka työ, jossa saa revetä moneen. Vastuu on kova, sillä kyse on toisen omaisuudesta. Ala on tapaturma-altis, joten työskentelyolosuhteet ovat siksikin tärkeät, Aamuvuori toteaa. Lähtökohtaisesti fiilis on se, että kun Kiuruveden lomituskonttori meni kiinni ja siirtyi Iisalmeen, palvelu heikkeni, Markus Halonen tuumaa. Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Suurin muutos aloittaneella Pohjois-Savon lomituspalvelulla kohdistuu Aamuvuoren mukaan hallinnon henkilöstöön. Komulaisen mies tekee maataloustöitä toiminimellä Markus Haloselle. Muutosta on tuettu Melan organisaatioiden yhdistämismäärärahalla, olemme pystyneet järjestämään koulutusta, valmennusta ja työnohjausta, jolla on tuettu hallinnon henkilöstön siirtymistä uuteen organisaatioon. Maatalouslomittajan työ on Komulaisen mukaan yksinkertaisesti eläimistä huolta pitämistä. Komulainen on kutsumusalallaan, sillä eläimet ovat lähellä hänen sydäntään. Komulaisen työssä siirtyminen Pohjois-Savon lomituspalveluille ei ole vielä näkynyt. IisalKolmanneksi suurin paikallisyksikkö Suomessa on 12 paikallisyksikköä, Pohjois-Savon paikallisyksikkö on yksi näistä. Hallinnossa työskentelee 23 henkilöä. Mutta erityisen haastava lomitustilanne on yllättävissä elämän käänteissä ja kesällä, kun on paljon töitä. Hyvät työskentelyolosuhteet auttavat myös kotieläinyrittäjää itseään ja tietenkin lomittajia. Työ on vastuullista Satu Komulainen on toiminut lomittajana kymmenkunta vuotta. na kampanjassa lomitustyön imagon nostamiseksi. KYLLÄ 46% EI 54% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Hyväksytkö viestit Venäjälle meneviin pommeihin. Halonen ymmärtää sen, että tilanne on haastava, sillä suurella alueella on hirveästi tiloja. Mutta entä ne, jotka tekevät tätä työtä yksin ja joilla on suuri karja ja tulee sairastuminen, mistä lomittaja. Lisäksi tilatyöntekijä hallitsee eläimet ja navetan tekniikan. Myös asiakaspäätöksiä tehdään Aamuvuoren mukaan ensi vuonna tiimissä, eli työketjut eivät ole niin ”haavoittuvia”, kun hallinnossa tekijöitä on useampia. Pohjois-Savon lomituspalveluiden lomituspalvelujohtaja Heli Aamuvuori kertoo, että paikallisyksikkö on mukaJAANA SELANDER Maatalousyrittäjien lomituspalveluja ovat vuosilomalomitus, sijaisapu ja maksullinen lomittaja-apu. Pohjois-Savon lomituspalvelualueeseen kuuluu 19 kuntaa ja kaupunkia: Heinävesi, Iisalmi, Kaavi, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus, Vesanto ja Vieremä. – Uudistamme tehtävänkuvat lomitustyössä, myös palkkaukseen pyritään vaikuttamaan. Sellainen on Halosten tilan tämänhetkinen lomittaja Satu Komulainen, mutta hänellä on kysyntää, koska hän lomittaa myös sikaloissa. Sitä en ymmärrä, mitä tällä haetaan. Maksullinen lomitus on järjesteltäessä viimesijainen eikä yrittäjällä ole siihen subjektiivista oikeutta, Aamuvuori sanoo. Säästöt haihtuvat, kun lomittajat ajavat ristiin ja rastiin. Esimerkiksi tuettua maksullista lomitusta emme pysty antamaan vuoden kaikkina aikoina, koska turvaamme näin vuosilomaja sijaisapulomitusten järjestämisen. Maatalousyrittäjän lomituspalvelujen tarkoituksena on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan toteutumista, työssä jaksamista ja työurien pidentymistä
Kuntakokous oli tuolloin muuttunut manttaalinomistajien kokoukseksi. Perusteena Kiuruveteen mielineillä oli lyhyempi matka kirkonkylälle. Kiuruvedelle voitiinkin valita kirkkoherra vasta 1880-luvulla. Kokemusta oli karttunut myös seurakunnan eri tehtävissä, lautamiehinä toimimisesta, lainajyvästön hoitamisesta ja hätäaputoimista 1860-luvun katoja nälkävuosina. Kuntajako toteutui seurakuntajaon pohjalta. Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus toteutui valtakunnallisesti eduskuntauudistuksessa vuonna 1906. Kuopion läänin kuvernööri Johan August von Essen määräsi kuitenkin heidät tarttumaan toimeen vuonna 1873. Kuvernööri myöntyi viiteen vuoteen, eikä päätös muuttunut, vaikka kiuruvetiset hakivat muutosta senaatilta. tammikuuta 2023 Kuntakokousten aika Aleksanteri II:n vuonna 1865 antama kunnallisasetus velvoitti erottamaan maallisen ja kirkollisen hallinnon maaseudulla. Myös Iisalmen kirkkoherra J. Ståhlbergin kuoleman ja armonvuosien jälkeen vuonna 1883. Ensimmäiset kuntakokoukset pidettiin Seuratuvalla ja pappilan pirtissä. Pielaveden pitäjänkokouksen enemmistön vastustuksen takia aluemuutos toteutui Pielaveden kirkkoherran C. Valtaa käyttivät käytännössä isojen talojen isännät ja kauppiaat. Kiuruveden seurakunta oli perustettu vuonna 1862 Iisalmeen kuuluneesta kappeliseurakunnasta ja Pielaveden pohjoisosan kylistä tai niiden osista, jotka halusivat liittyä Kiuruveteen. H. Naisia ei kokouksissa Kiuruvedellä nähty, sillä vain yli 25-vuotiaat naimattomat naiset olivat täysivaltaisia, eivätkä heidän tulonsa yleensä nousseet verotettavalle tasolle. 6 Keskiviikko 18. Esimerkiksi Sulkavalta kertyy Mustikkamäen alta matkaa 28 kilometriä sekä Kiuruvedelle että Pielavedelle. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa nuorsuomalaiset saivat äänistä 57, sosiaalidemokraatit 34, vanhasuomalaiset 10 ja vasta idullaan ollut maalaisliitto pari prosenttia. Venäjän vallan loppuvuosina sosiaalidemokraatit nousivat suurimmaksi puolueeksi, nuorsuomalaiset menettivät yli puolet kannatuksestaan ja maalaisliiton nousu alkoi. Puheenaihe. L. Kunnanvaltuuston perustaminen oli mahdollista vuoden 1898 kunnallisasetuksen perusteella. Aivan tyhjästä kunnallishallintoa ei perustettu. Lagus säilytti palkkaetunsa. Kiuruvesi anoi lukuisten muiden kuntien kanssa kymmenen vuoden lykkäystä. Köyhäinhoito ja koulut esillä Kiuruveden asukasmäärä kasvoi KIURUVESI TÄNÄ VUONNA 150 VUOTTA Kiuruveden kuntakokouksen osanottajat nuorisoseuran talolla vuonna 1918. Etenkin kouluasioita puitiin lukuisissa kokouksissa. Vuonna 1900 Suomessa yhteensä 510 kaupunkia ja kuntaa. Kiuruvetisten ei auttanut kuin perustaa oma kunta elokuussa 1873. Pyhäjärvi oli ehtinyt järjestää kunnallishallintonsa vuonna 1866 ja Sonkajärvi 1872. Samassa tilanteessa olivat myös lähiseudulla Pielavesi, Lapinlahti ja Iisalmen maalaiskunta. Kunnan asioiden hoidossa puoluepolitiikka ei juurikaan näkynyt, sillä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus otettiin kunnissa käyttöön vasta Suomen itsenäistyttyä. Kokouksia kunnanhuoneella Ylintä päätösvaltaa käytti kuntakokous, jossa äänioikeutettuja olivat veroa maksavat kuntalaiset äyrimääränsä perusteella. Kirkon rakentaminen 1840–1850-luvuilla oli tuoreessa muistissa kiuruvetisten yhteisponnistuksena. Maalliset asiat oli ratkaissut päättänyt kirkkoherran johtama pitäjänkokous, joka päätti muun muassa köyhäinhoidosta ja tieasioista. Kuntakokousten määrä lisääntyi päätettävien asioiden määrän kasvaessa. Ongelmana oli se, TEKSTI JOUKO KOKKONEN, DOSENTTI, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KUVAT KIURUVEDEN KAUPUNKI Uutiset ettei toimeenpanoa valvovaa elintä ollut. Koivujärven ja Sulkavan pohjoisosat ja koko Rytky liittyivät tuolloin Kiuruveteen. Keskellä puheenjohtajana toiminut kauppias Ambro Kärkkäinen. Päätökset pani toimeen kunnallislautakunta, jonka esimiehellä riitti tekemistä kunnan asioissa. Kuntakokoushuone valmistui nykyisen Nivankadun pohjoispäähän vuonna 1875. Kunnallishallinto olisi ollut perustettava kolmen vuoden kuluessa, mutta 1860-luvun katoja nälkävuosina määräaika oli liian lyhyt. Kiuruvetiset yrittivät lykätä kunnan perustamista mahdollisimman pitkälle. Kiuruvedellä valtuusto aloitti toimintansa vuonna 1913 ja korvasi kuntakokouksen ylimpänä paikallisena päätöksentekijänä
Rakennus palveli sittemmin vankitupana, kouluna ja kirjastona. Vaikka onhan siinäkin tietysti puolensa, että Suomessa ilmapiiri on muuttunut siihen suuntaan, että nyt asioissa nähdään enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Lukuvuonna 1913–1914 kansakoululaisia oli 558, joista poikia 271 ja tyttöjä 287. Lisäksi potkupallo oli pitkään yleinen naurunaihe, kunnes siitä tuli jalkapalloa. Vaikka osa Kiuruvedelle kuljetuista jauhoista meni lähikuntiin, niin riippuvuus tuonnista oli suuri. Mörkin vastuulla olivat myös jokavuotiset isorokkoro”Kunnanhuone” valmistui vuonna 1875. Ensimmäisessä vaiheessa tuotantoa kasvatettiin päälukua nostamalla, minkä jälkeen karjanjalostus ja ruokinta alkoivat kohottaa vähitellen tuotoksia. Viljankulutus oli Suomessa 1900-luvun alussa keskimäärin 200 kiloa vuodessa henkeä kohden. Maaliskuussa järjestetään nimittäin jälleen Golden Raspberry eli Razzies. Terveydenhoito alkoi kehittyä, kun kunta palkkasi kätilöksi Maria Mörkin, joka hoiti tehtävää 1930-luvulle asti. Senaatti kielsi huutolaiskäytännön vuonna 1891, mutta se jatkui lievempänä Kiuruvedellä 1920-luvulle asti. TOKI urheilu ja elokuva/TV-ala eivät ole kovin hyvin verrannollisia keskenään. Kysykää vaikka mäkihyppääjiltä. Kiuruvetisten määrän kasvu perustui korkeaan syntyvyyteen, vaikka lapsikuolleisuus oli korkea. Lisäksi Amerikan ihmemaassa järjestettiin Golden Globe -gaala, jossa taas muistettiin edellisvuoden parhaita elokuvaja TV-alalta. Kirkonkylän kansakoulun oppilasmäärä kasvoi ja 1890-luvulla halukkuus perustaa omatoimisesti uusia kouluja nousi etenkin eteläpitäjällä. Siinä oli tilat erillisille tyttöja poikakansakouluille. Siinä missä monet Razzie-palkintoja voittaneet elokuvat (kuten esimerkiksi Gigli, The Postman ja Ford Fairlane) ovat nousseet kulttimaineeseen ja sitä kautta yllättävänkin menestyneiksi, on urheilun saralla harvemmin nähty ilmiöitä, joissa huonoudesta tai häviämisestä on tehty hyve ja sen ansiosta noustu maailmanmaineeseen. Olihan näitä, ja myös niitä Suomen kansan rakastamia urheilijoiden koottuja selityksiä, kun kaikki ei mennytkään kuin siellä harjoituksissa, jossa kaikki vaikutti vielä hyvältä. Heidän hoitonsa järjestettiin myymällä huoltovastuu pienimpään korvaukseen suostuvalle. Kiuruveden vaivaistalo aloitti toimintansa vuonna 1897. Ihan etukynnessä Kiuruvesi ei lääkärin palkkaamisessa ollut. Koulujen määrä alkoi kasvaa ja opetustoimesta tuli siksi kunnan suurin menoerä. Kuva on vuodelta 1963. Tämä on tosin hyvä esimerkki siitä, että kuinka menestymättömyys ja sen tiivis esilläolo suuren yleisön silmissä potkii tekemään asioita paremmin. Asukkaita oli 1870-luvun puolivälissä 5 711 ja 1900-luvun alkaessa luku ylitti jo 10 000. Kiuruvedellä kasvatettuja lehmiä myytiin jo 1880-luvun alussa 800 kappaletta vuodessa eri puolille Suomea. JOSKUS takavuosina Yle teki urheiluvuosista koosteita, joihin sisällytettiin onnistumisten ohella myös pettymysten hetkiä. Seurakunnan ylläpitämän kiertokoulun merkitys oli suuri kotukset. Kansakoulu aloitti toimintansa Niemiskylän Alatalossa syyskuussa 1877. Varsinainen koulutalo valmistui kirkonkylälle vuonna 1885. Kunnanlääkärin palkkaaminen tuli ajankohtaiseksi 1900-luvun ensikymmenellä. Kuntakokouksen esityslista Salmettaressa vuonna 1906. Mielestäni oli ihan hyvä, että epäonnistumisiakin nostettiin esiin, sillä tunnetusti kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Myös elinikä alkoi vähitellen pidentyä. Floppejakin oli toppien takana VIIME viikolla pidettiin Suomen Urheilugaala, jossa palkittiin vuoden 2022 aikana ansioitunutta urheiluväkeä. Vuonna 1910 kunnan menot olivat 133 220 markkaa (593 000 euroa). Tosin melkoisen autuaasti nämä epäonnistumiset on jo unohtanut, sillä sen verran poikkeuksellisen menestyksekäs viime urheiluvuosi oli. Pitkäaikaisen kunnanlääkärin Kiuruvesi sai vuonna 1914 Aaro Wäänäsestä, joka oli edellisvuonna tullut sijaisena hoitamaan virkaa. Suomessa Juha Mieto on kansan rakastama pitkälti sen takia, että hävisi sadasosalla. Ensimmäisenä tulevat tietysti mieleen naisten jääkiekon MM-kisat, jotka menivät kaukalossa ja sen ulkopuolella pahemman kerran solmuun. Koulun johtokunta sai käyttöönsä toiminnan aloittamiseksi vuosien 1873–1875 viinaverorahat, yhteensä 2 300 markkaa (10 100 euroa). luku-, kirjoitusja laskutaidon alkeiden opetuksessa vielä 1900-luvun alussa. Hakulinen siirtyi jo vuonna 1910 Kiuruvedeltä Kankaanpäähän. Näitä tilaisuuksia seuratessani aloin perisuomalaiseen pessimistityyliin miettimään, että ei kai se viime vuosi nyt sentään täydellistä iloa ja riemumarssia ollut, vaikka kyseisissä gaaloissa kaikkia mahdollisia kehuttiinkin ja kiiteltiin maan ja taivaan väliltä dollarihymyt suupielissä, ja samalla taputettiin karvaisia käsiä yhteen. Kuntakokous valitsi vuonna 1909 virkaan Tohmajärveltä lähtöisin olleen Hulda Hakulisen, joka siirtyi virkaan Pyhäjärveltä. ITSE asiassa elokuvaja TV-alalla on olemassa oma gaalansa, jossa ”palkitaan” vuosittain kehnoimpia suorituksia. Pietari oli ennen Venäjän vallankumousta tärkeä vientikohde. Vuoden 1866 kansakouluasetus määräsi jokaiseen kuntaan perustettavaksi ainakin yhden kansakoulun. Tästä sitten kehittelin väsyneessä päässäni aasinsillan: miksei urheilunkin saralle voisi perustaa omat flop (ei siis top) -palkintonsa. Karja syrjäyttää viljan Elinkeinoista tärkein oli maatalous, jossa koettiin kunnan ensimmäisten vuosikymmenten aikana karjatalouden nousu. Uusi aikansa vaatimuksia vastannut vaivaistalo valmistui Heinäkylään vuonna 1911. Kouluikäisistä lapsista vasta noin neljännes kävi koulua. Pari viikkoa syksyisin ja keväisin toiminut kiertokoulu oli saatu perustettua 1890-luvun alussa Kuopion piispan Gustav Johanssonin ankarien moitteiden jälkeen. Pielavedestä lohkaistu osa toi 1880-luvulla yli 1 200 uutta asukasta. Salmetar kertoi 4.4.1907, että naislääkäri herätti Pyhäjärvellä ”uutuudellaan vähän epäilystä, vaan vähittäin on siihen totuttu, että miehetkin luottamuksella kääntyvät tarvittaessa naislääkärin puoleen”. Jauhoja tuotiin paluulastissa vuonna 1911 Kiuruvedelle 2,1 miljoonaa kiloa, 210 kiloa asukasta kohti. Karjantuotannon nousun kääntöpuolena oli viljaomavaraisuuden romahtaminen. Vuoden 1898 piirijakoasetus velvoitti jakamaan kunnan koulupiireihin, jotta kaikki lapset voisivat käydä koulua. Lukuvuonna 1877– 1878 koulua kävi 34 poikaa. Kiertokoululaisia oli enimmillään yli 800. Olympialaisistakin jäi jokunen mitali ottamatta ja Remi Lindholmilla tapahtui jäätyminen pahasta paikasta, salibandyn MM-kisat päättyivät katastrofiin eli ei tullut kultaa, ja Valtteri Bottas körötteli joukon jatkeena formuloissa. Mutta ei se liika hehkuttaminenkaan hyvästä ole. KOLUMNI AKU LAATIKAINEN Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, joka miettii jatkuvasti, kuinka voisi tulla paremmaksi.. Kuopion läänin kuvernööri määräsi elokuussa 1875 kansakoulun perustettavaksi. Kunnan menot olivat 6 176 markkaa (31 000 euroa) vuonna 1878. Mieleen putkahtavat lähinnä brittiläinen mäkihyppääjä Eddie Edwards sekä Jamaikan kelkkailumaajoukkue. Se oli 1903 niin rappiolla, että se oli suljettava ja hoidokit sijoitettava yksityisten luokse vuoden 1903 kahden viimeisen kuukauden ajaksi. Suomessa oli 1910-luvun alussa runsaat 160 kunnanlääkäriä. Saarikosken kanavan kautta voita ja juustoja kulki vuonna 1911 myytäväksi yli 143 000 kiloa. 7 Keskiviikko 18. Köyhäinhoito oli aluksi kunnan suurin menoerä, jopa 80 prosenttia vuodessa. Vilja meni kortille 1917 ja seuraavalla vuonna oli turvauduttava jopa pettuleipään. Yksi kätilö ei ehtinyt likikään kaikkiin synnytyksiin paikalle, vaan hänet haettiin hevoskyydillä paikalle, jos kaikki ei sujunut normaalisti. Talo purettiin vuonna 1974. Vaikka viime urheiluvuosi olikin suomalaisittain aikamoista tykitystä, niin kyllähän sinne parantamisenkin varaa jäi. Hän asui pienessä mökissä, jonka vastapäätä valmistui 1900-luvun alussa Kiuruveden työväen osuuskaupan myymälä. Tyttöjen opetus alkoi Hingunniemessä vuonna 1881. tammikuuta 2023 nopeasti kunnan toiminnan alkuvuosina. Kunnan tukea tarvitsevia ihmisiä oli useita satoja. Samoin yleisurheilun arvokisoissa oli liikaa turisteja mukana, ja jääpalloilija Tuomas Määttä pelasi Venäjällä, osallistuen ennen peliä Z-kuvion muodostamiseen. Rytkyllä koulu aloitti toimintansa vuonna 1895, Niemiskylä ja Sulkava 1897 sekä Ruutana 1898. Pohjoispitäjällä ei ollut vielä yhtään koulua. Wäänänen toimi kunnanlääkärinä vuoteen 1951. Kansakoulun tarpeellisuudessa käytiin tiukkaa keskustelua kuntakokouksissa vuonna 1875. Ensimmäinen piirijako toteutui Kiuruvedellä vuonna 1899, jolloin kunnassa oli 13 koulupiiriä
Nähtäväksi jää, kuinka kauan hyvinvointialueet joutuvat tekemään muutosta sisällään ennen kuin toivottu muutos näkyy ulospäin asukkaille. u Kokoomuksen kansanedustajana Pohjois-Karjalan läänin vaalipiiristä maaliskuusta 1995 maaliskuuhun 1999. Hän oli jäsenenä lakivaliokunnassa, suuressa valiokunnassa ja työasiainvaliokunnassa. Palvelut pysyvät Knaapi uskoo, että kiuruvetiset saavat suurin piirtein samaa palvelua Pohjois-Savon hyvinvointialueelta kuin tähänkin asti Ylä-Savon Sote -kuntayhtymästä. Anne Knaapi lähti eduskuntavaaliehdokkaaksi, sillä se sopii hänen elämäntilanteeseensa, henkilöhistoriaan ja taustaan. Hyvinvointialueilla riittää tekemistä siinä, että ne ottavat palvelujen järjestämisvastuun hoitaakseen ja muokkaavat organisaation toimintakuntoon. KUKA. Parhaassa tapauksessa palvelujen tai hoidon piiriin pääsee sujuvasti ja palvelut toimivat kitkatta ilman luukulta toiselle pompottelua. Anne Knaapi on toiminut Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä johtoryhmän jäsenenä ja varapuheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien. Innokylän päällikkönä Suomen Kuntaliitossa 2011–2013. – Näissä talkoissa tarvitaan kaikkien osaamista ja voimavaroja lähtien siitä, mistä apu ja tuki parhaiten löytyy. Pienemmissä yksiköissä eivät riitä rahat eikä tekijät. – Valtiovallan tehtävä on turvata riittävät sote-palvelut ja hyvinvointialueiden rahoitus tulee nyt valtiolta sekä osin asiakasja käyttömaksuista. – Yhteiskunnalliset asiat ovat leipätyöni ja harrastus. . tammikuuta 2023 Talous & politiikka Anne Knaapi tuntee soten solmut Kiuruvetisille tuttu Anne Knaapi on kokoomuksen kansanedustajaehdokkaana Savo-Karjalan vaalipiirissä. Knaapin mukaan nyt tarvitaan toiminnan muutosta. Knaapi toimi Kiuruveden perusturvajohtajana vuosina 2004–2007. – Yksi tämän kevään suurista kysymyksistä on, millä rahoitusratkaisulla rahat saadaan hyvinvointialueilla riittämään. Koulutukseltaan Anne Knaapi on valtiotieteiden maisteri ja humanististen tieteiden kandidaatti. u Valtiotieteiden maisteri ja humanististen tieteiden kandidaatti. Esimerkiksi erilaiset vertaistukiryhmät, kuten ikäihmisten ryhmät, jatkavat toimintaansa entiseen malliin paikallistasolla. Tuleeko ajanoloon suurempia hyvinvointialueita. On esimerkiksi perustettu perhekeskuksia, joihin on koottu lasten ja perheiden palveluja, jotka voivat osin olla myös sähköisiä palveluja. – Palveluja tullaan keskittämään sote-keskuksiin ja tavoitteena on, että niissä olisi monipuolista apua ja tukea saatavilla. Knaapi näkisi, että palveluista vastaisivat rinnan julkinen, yksityinen ja kolmas sektori. Käytännössä seuraan hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymistä ja tuemme järjestötoiminnan liittämistä osaksi alueellisia sosiaali-, terveysja pelastuspalvelukokonaisuuksia, kiteyttää Knaapi. siten, että ihmisten saama terveysja hyvinvointihyöty on päällimmäisenä. Knaapi sanoo, että Suomessa on 11 000 sote-järjestöä, joista noin tuhat tuottaa myös sote-palveluja. Riittääkö raha. Entä rahoitus, riittääkö se. Kehitys kohti leveämpiä hartioita on vääjäämätöntä myös isompien paikkakuntien näkökulmasta, Knaapi sanoo. Sote-järjestöjen ehdoton vahvuus on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja palvelutarpeiden ennaltaehkäisyssä. Tällaiseen työotteeseen pitää edetä. Samoin on kehitetty ikäihmisille suunnattuja sote-keskuksia, joissa on mukana kaikki ikäihmisille suunnatut palvelut kotipalvelusta erikoissairaanhoitoon. Henkilökohtaisesti en kannata hyvinvointialueen sote-veroa. Katson asiaa täkäläisin silmin Ohtaansalmen molemmin puolin. Hän asuu Siilinjärvellä ja työn puitteissa Helsingissä. Tämä odottaa vielä aloittamista. – Olen huolissani, että hallinnollisen työn määrä syö uudistamisen aamupalaksi. Rahkeet loppumassa Miten kuvaat sosiaalija terveyspalvelujen kehitystä, kun olet ollut Kiuruveden perusturvajohtaja ja sitten Kallion kuntayhtymän johtaja ja nyt toimitaan suurilla hyvinvointialueilla. – Jos budjetin alijäämää joudutaan hoitamaan talouden tasapainottamisohjelmalla, niin viimeistään siinä yhteydessä jotain vanhaa pitää karsia pois, että jotain uutta voi kasvaa tilalle. – Sote-palvelut tulivat hoidetuksi yksittäisissäkin kunnissa, mutta rahkeet ovat loppumassa, kun palvelutarpeet lisääntyvät väestön ikääntyessä. Anne Knaapi toimi kansanedustajana Pohjois-Karjalan läänin vaalipiirissä maaliskuusta 1995 maaliskuuhun 1999. – Kertyvä, avoin tieto tulee muuttamaan toimintaa enemmän kuin hallinnollinen muutos, joka sinänsä kylläkin luo pohjaa tälle kehitykselle. – Järjestöjen toiminta eroaa yrityksistä siinä, että sote-järjestöt jatkavat yhteistyötä kuntien kanssa hyvinvointialueiden rinnalla. Hän asuu nykyisin Siilinjärvellä.. Anne Knaapi u Johtajana, varapääsihteerinä Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä vuodesta 2013. Haaste on siinä, miten taklataan keskittämisen riski, etteivät reuna-alueet jää katveeseen. Palvelujen järjestämisvastuun siirtäminen kunnista hyvinvointialueille ei vielä Knaapin mukaan riitä, ”vaan on mentävä sisälle toimintatapoihin, työnjakoihin ja myös sähköisiin ja jalkautuviin palveluihin”. Anne Knaapin juuret ovat Kiuruvedellä, Koivujärvellä. – Hyvinvointialueen pitää pystyä hyödyntämään leveämmät hartiansa luomalla liikkumavaraa tekemisen tapojen uudistamiseen TEKSTI JAANA SELANDER KUVA ANNE KNAAPIN KOTIALBUMI Knaapi sanoo, että hyvinvointialueille kehitetään laadun ja vaikuttavuuden seurantaa, mikä mahdollistaa toiminnan vertailun eri alueiden välillä. Suurempiin alueisiin. Kiuruveden perusturvajohtajana 2004–2007 ja peruspalvelukuntayhtymä Kallion johtajana 2007–2011, Welfare Communicationsin toimialajohtajana 2000–2002, insinöörija konsulttitoimisto Knaapi Oy:n toimitusjohtaja 1991–1999. Tässä onnistuminen ratkaisee ajan kanssa sen, miltä lopputulos näyttää paikallistasolla, Knaapi muotoilee. Hän vastaa osaltaan sosten yleisestä johtamisesta. 8 Keskiviikko 18. – Erityisvastuualueeni on sote-uudistus ja sote-järjestöjen toiminnan yhteensovitus toimialan muutokseen. Knaapin mukaan uudistustyötä on jo tehty
Mutta varmastihan se ottaa oman aikansa, että ihmiset tottuvat tähän uuteen asiaan. Nyt sellaisia on myös Kiuruvedellä, kun S-Marketiin aukesi kaksi niin sanottua pikakassaa viime viikon torstaina. – Mikäli kuitenkin asiakkaalle ilmenee ongelmia, on kassoissa ”kutsu myyjä” -painike. Äiti Pyhäsalmelta Rannankylästä. Hän asuu nykyisin Siilinjärvellä. 2000-luvulla Kiuruvedellä oli kaksi kansanedustajaa Kalevi Lamminen ja keskustan Eero Lämsä. Siitä on jo reilut kymmenen vuotta, kun Suomessa otettiin käyttöön ensimmäiset päivittäistavarakauppojen itsepalvelukassat. – Kiuruvesi on osa minua ja yhteys pysyy pitämättä. Anne Knaapin isä on kiuruvetinen, Koivujärveltä. Uusissa kassoissa on jonkin verran rajoitteita. Itse pidän todennäköisenä, että hyvinvointialueiden yhdistymisiä tapahtuu. Sen sijaan vieressä olevilla perinteisillä palvelukassoilla – jotka siis jatkavat entiseen malliin – on ruuhkaa. Törmäsin Helsingissä vastaanotolla työterveyslääkäri Tikkaseen. – Ehkä eniten niiden käyttäjiä on ollut liikkeellä heti aamusta ja sitten illemmalla. Yhteydet kiuruvetisiin ystäviin ovat samalla tolalla. – Kaikki ikärajavalvottavat tuotteet, kuten alkoholi-, tupakkaja nikotiinituotteet on edelleen ostettava perinteisen kassan kautta. Niinpä meillä on näitä tiettyjä rajoituksia, jottei myyjien tarvitsisi jostain kauempaa hyppiä tähän itsepalvelukassalle vähän väliä käymään, Humaloja selvittää.. Ensimmäisenä itsepalvelukassoja tuli suuriin kaupunkeihin, mutta pikku hiljaa ne ovat yleistyneet myös pienillä paikkakunnilla. Tai ainakin työnjaollista erikoistumista. Uuteen opettelua Humaloja sanoo, että itsepalvelukassojen käyttöönotto on sujunut ihan hyvin. – Asiakkaan kannalta nämä uudet kassat helpottavat ainakin sellaisessa tilanteessa, että jos tulee ostamaan vain pienet ostokset ja mahdollisesti vielä kiireessä, niin ei tarvitse sitten jonottaa perinteisten palvelukassojen pidemmissä jonoissa, joissa ihmisillä on usein myös enemmän tavaraa koreissaan ja kärryissään, vaan voi nopeasti mennä itsepalvelukassan läpi. Humaloja kuitenkin kertoo jo huomanneensa, kuinka jotkut asiakkaat ovat rohkeasti käyttäneet itsepalvelukassojakin. Sukua asuu Kiuruvedellä ja Iisalmessa. AKU LAATIKAINEN AKU LAATIKAINEN Kaksi uutta pikakassaa hyödyttävät muun muassa sellaisia asiakkaita, jotka haluavat käydä nopeasti pienillä ostoksilla. Sama koskee alelaputettuja tuotteita, paistopistetuotteita ja Veikkauksen pelejä, Susanna Humaloja kertoo. Anne Knaapi asui Kiuruvedellä miehensä, kokoomuslaisen kansanedustaja Kalevi Lammisen kanssa 2000-luvun alkupuolella. Emme olleet tavanneet aikaisemmin, mutta Rapakkojoen kuulumiset sain muun avun lisäksi. Senkään puolesta näitä ei tarvitse jännittää, Humaloja neuvoo. – Kiuruvedellä ei kuitenkaan tällaista ole, sillä meidän ei ole mahdollista asettaa jotakuta myyjää koko ajaksi itsepalvelukassojen läheisyyteen. Sama koskee alelaputettuja tuotteita, paistopistetuotteita ja Veikkauksen pelejä. Samassa paikassa poikani Matti pääsi ripille. Valittavina ovat suomen, ruotsin, englannin, viron ja venäjän kielet. – Ovathan nämä nykyaikaa ja yleistyvät kovasti joka paikassa, joten hyvähän ne on Kiuruvedelläkin ottaa vihdoin käyttöön. 9 Keskiviikko 18. Samaan aikaan hän oli kansanedustaja. Haastatteluhetkellä noin kello 10 aamulla itsepalvelukassoilla on hiljaista. – Kalliokylässä ovat tutustuneet, Kiuruveden kirkossa vihitty. Knaapin vanhemmat asuvat Nilsiässä, aikuisista lapsista Matti Kuopiossa, Elina Tampereella. – Toivottavasti tilannetieto sukulaistenkin kuulumisten osalta päivittyy vaalitapahtumissa. Enää ei siis tarvitse välttämättä toS-Marketissa aukesivat itsepalvelukassat S-Marketin apulaismyymäläpäällikkö Susanna Humaloja kertoo, että mikäli itsepalvelukassan käytössä ilmenee ongelmia, voi myyjän kutsua aina paikalle auttamaan. tammikuuta 2023 Anne Knaapi tuntee soten solmut – Saa nähdä, selviävätkö kaikki hyvinvointialueet kasvavien palvelutarpeiden ja resurssien rajallisuuden puristuksessa. Tärkeintä on turvata palvelujen saatavuus ja toimivuus. Joissakin kaupoissa – varsinkin suurissa, joissa on enemmän henkilöstöä – voi itsepalvelukassankin kautta ostaa esimerkiksi alkoholia, kunhan vain myyjä varmentaa asiakkaan henkilöllisyyden ja kuittaa koneelle, että kaikki on ok. S-ryhmä avasi pelin vuonna 2012, K-ryhmä seurasi perästä vuonna 2016, Minimani vuonna 2019 ja Lidl vuonna 2020. Itsepalvelukassat helpottavat paitsi asiakkaiden, myös henkilökunnan arkea, kertoo Kiuruveden S-Marketin apulaismyymäläpäällikkö Susanna Humaloja. – Henkilökuntaa itsepalvelukassat auttavat tietysti siinä mielessä, että meillä jäänee nyt enemmän aikaa muille työtehtäville, Humaloja uskoo. Anne Knaapin juuret ovat Kiuruvedellä, Koivujärvellä. kaista ”Tähänpä se kiire loppuu” perinteiselle kassalle vievän pitkän jonon hännillä. – Tokihan niissä jonkin verran on ollut uuden opettelua sekä henkilökunnalle että asiakkaille, mutta uskon, että pian se alkaa sujua jo rutiinilla, hän hymyilee. Kaikki ikärajavalvottavat tuotteet, kuten alkoholi-, tupakkaja nikotiinituotteet on edelleen ostettava perinteisen kassan kautta. Juuret Kiuruvedellä Pidätkö miten yhteyttä kiuruvetisiin. Susanna Humaloja “ Aika rientää nopeasti. Joitakin rajoitteita Itsepalvelukassoja käytetään kosketusnäyttöjen avulla, ja lisäksi niissä on ääniopastus. Lamminen toimi Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Niillä asioidessa voi maksaa ainoastaan kortilla tai MobilePaylla, ja lisäksi on olemassa tuotteita, joita ei voi viedä ollenkaan itsepalvelukassan läpi. Nämä ovat kuitenkin Kiuruveden ensimmäiset itsepalvelukassat
– Järkyttää, miten tämmöistä on päässyt ylipäätään käymään, molemmat tuumaavat. Sisäministeriö on päättänyt aloittaa laajan selvitystyön yksityisestä turvallisuusalasta. Onko niin, että naisia miehet kunnioittavat eikä tilanne eskaloidu herkästi. tammikuuta 2023 Järjestyksenvalvojat ja vartijat ovat nousseet viime aikoina valokeilaan, kun Espoossa sijaitsevassa kauppakeskuksessa voimankäyttötilanteessa nainen menehtyi. – Kyse on aina ihmisistä, olipa sitten asiakkaana nuori tai vanha, pitää antaa mahdollisuus ihmiselle, eikä heti käydä ryysyihin kiinni. Heidi Nousiainen on huomannut, että naisjärkkäreihin suhtaudutaan erilailla kuin miehiin. Kaikki pitää olla valmis vastaanottamaan, mitä asiakkaan puolelta tulee, pakoon ei lähdetä pötkimään. – Tulee kyllä mieleen, miksi on tarvittu neljä vartijaa pitämään kiinni yhtä naista. Hengissä kuitenkin selvisin. Vartija oli kuulemma huomannut, että varastin hillon. Pojat hakkasivat pajatsoa, järkkäri tuli kysymään, että tarvitaanko isompi vasara. Vaikka en ollut edes, tosi paha mieli jäänyt asiasta, kun vielä tänäkin päivänä muistaa. Sitten vielä paikalla ollut poliisipartio tuli niiden avuksi, niin Matti, 18, tappeli yksin neljää vastaan. Siellä sai paljon hyödyllisiä vinkkejä, molemmat sanovat. – Ja saahan järkkäri kapakoissa kuulla kaiken mahdollisen, toimimaan psykiatrinakin, kun ihmiset ovat huppelissa ja haluavat avautua. Heidi ja Kari Nousiainen eivät ota kantaa Helsingin tapahtumiin, koska niistä ei ole tarkempaa tietoa ja niin monenlaista voi tulla vastaan järjestyksenvalvojan työssä. Kari tietää, että ihmiset voivat ravintolassa puhua itselleen todella tärkeistä asioista, jotka painavat mieltä, mutta kuultu pitää pitää omana tietona ja on myös osattava sanoa, että nyt pitää jatkaa töitä. Heidi ja Kari Nousiainen sanovat, että järjestyksenvalvojia silloin tällöin provosoidaan suusanallisesti, mutta jos se johtaa voimankäyttöön, olisi syytä pohtia, onko järjestyksenvalvoja väärällä alalla. Nousiaiset ovat sitä mieltä ja kurssillakin sitä alleviivattiin, että kaikenlaisia tilanteita kannattaa lähestyä keskustelemalla ja usein puhumalla ristiriitatilanteet selviävät. 10 Keskiviikko 18. No, saivat minut pihalle, kysyin, että kertokaapa mistä on kyse. AKU SAHLSTRÖM Aikoinaan en päässyt vanhaan pikkukiuruun, olin järjestyksenvalvojan mielestä liian humalassa. – Kyllä sen näkee ravintolan ovensuulla jo millä mielellä tullaan paikJärkkärin työ kysyy pitkää pinnaa JAANA SELANDER Heidi ja Kari Nousiainen ovat toimineet järjestyksenvalvojina puolenkymmentä vuotta. Millaisia kokemuksia järjestyksenvalvojista. LIISA NIINIKOSKI Kari ja Heidi Nousiainen suorittivat järjestyksenvalvojankurssin samaan aikaan Iskelmäviikon piikkiin. Kiinnosti vain mikä hillo sisältää eniten marjoja. En tiedä, onko kyseessä piittaamattomuus, kädettömyys vai se, ettei järjestyksenvalvoja uskalla hoitaa työtään, mutta puistattaa kuunnella nuorten naisten kokemuksia siitä, miten nykyään ei Kiuruvedellä uskalla mennä baariin kun järkkäri ei puutu ahdistelutilanteissa miesten toimintaan yhtään mitenkään. Samalla kurssilla Heidi ja Kari Nousiainen ovat käyneet saman järjestyksenvalvojakoulutuksen vuonna 2019. Talous & politiikka. Lähtivät kävelemään ja asia jäi selvittämättä. Järjestyksenvalvojan taitoihin kuuluu niin ikään osata lukea ihmisiä puheista, eleistä ja äänenpainoista. Heidi sanoo myös, että järjestyksenvalvojan pitää olla valmis kuulemaan kaikenlaista ja oppia suodattamaan kuulemaansa. – Jos aggressiivinen puhe kohdistuu minuun, se menee yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta jos puhe kohdistuu toiseen asiakkaaseen, siihen pitää tietysti puuttua. Minä näytin kouraa ja sanoin, että ei tarvita. – On toki minullakin ollut tilanteita, että olen meinannut saada päihtyneen päälleni, juomia on heitetty päin kasvoja, mikä on saanut tosissaan miettimään, miten tilanne selviää, mutta puhumalla olen pärjännyt. Tilanteessa oli mukana useita turvallisuusalan työntekijöitä. Noin 40-tuntisen kurssin järjesti Iskelmäviikko. – Koulutus oli oikein hyvä. MATTI LAPPALAINEN Kiuruvedellä taitaa olla enemmän ongelmana se, että järjestyksenvalvojilla voi olla liian suuri kynnys puuttua tilanteisiin. Järjestyksenvalvojia epäillään myös useista pahoinpitelyistä Helsingin rautatieasemalla. GALLUP Joskus tarkistettiin taskut ja reput, kun tein vertailua puolukkahillojen välillä. On myös hyvä muistaa, että kaikki ei ole totta, mitä näet, kun tulet tilanteeseen, ketä kaikkia siinä on ollut mukana, mitä tilanteessa on aiemmin tapahtunut, huomauttaa Kari. Toki oma turvallisuus pitää ottaa huomioon, Heidi toteaa. Yleensä kaksi järkkäriä saa yhden ihmisen hallintaan, ja varsinkin kun kyseessä on nainen, Heidi sanoo ja Kari kysyy lieneekö kyseessä ollut ylilyönti järjestyksenvalvojilta. ESA NIEMELÄ Nuorena olin kaveriporukalle kuskina Pyhäsalmen urheilutalolla. He sanovat, että useimmista tilanteista selviää puhumalla. Tämä kävi saman tien päälle ja sitten toinen järkkäri tuli avuksi. Kari Nousiainen jatkaa, että kaikki väkivalta ei ole nyrkkiä ja tuoppia, vaan se on myös henkistä solvaamista ja herjaamista, millä yritetään vaikuttaa järkkärin työhön. Siitä lähtien on vähän ärsyttänyt liian innokkaat järjestyksenvalvojat varsinkin jos niillä on halu tapella
Esimerkiksi turvatarkastukset ovat menneet hyvin, ongelmia ei ole ollut, Heidi kertoo. Kari on työskennellyt paikallisissa ravintoloissa sekä Runnilla ja Iisalmessa, Pyhäsalmessa sekä Kuopion satamassa. VierailijaYläkoululaisille pidetään yrittäjyyspäivä AKU LAATIKAINEN Oppilaille on luvassa kaksi luentoa sekä erilaisia tehtäviä, kuten yrityssuunnistusta ja yrityksen suunnittelua. Myönteisenä kokemuksena on jäänyt mieleen Iskelmäviikon aikaan Peltohovissa ulkopaikkakuntalaisten mukavat ja humoristiset juttelut. Tuen täysin tulevaa toimitusjohtajaa strategian toteuttamisessa, ja jatkan yhtiön johtoryhmän jäsenenä, kertoo Kovanen. Päivän päätteeksi voittajajoukkueita palkitaan yritysten lahjoittamilla palkinnoilla. Koululla oppilaat kokoontuvat luokittain ryhmissä, jossa he suunnittelevat yrityksen ja tekevät siihen liittyen tehtäviä. – Vaikka kuinka ottaisi pattiin, pitää muistaa, että ihmisiä on kohdeltava ja käsiteltävä kunnioittavasti ja nätisti, molemmat sanovat. Konsernin uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi on nimitetty 16.1.2023 alkaen Vesa Silaskivi. Hallituksen varsinaisina jäseninä jatkavat Jari Pirkola, Partnera Oyj:st, sekä Pekka Kovanen Prounicon Oy:stä. – Osa suhtautuu kunnioittavasti, osa taas ei kunnioita eikä pidä minään, halveksuu, Nousiaiset toteavat. Toinen liittyy yrittäjyyteen, jonka pitää Kiuruveden kaupungin yritysneuvoja Tuula Parkkonen-Suhonen. Entä järjestyksenvalvojien maine. Lisäksi päivän aikana suoritetaan yrityssuunnistusta ja sen tehtäviä SEPPO-mobiilipelin avulla keskusta-alueella. – Kiuruveden kaupunki ja yrittäjäyhdistys haluavat tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa, jotta yrittäjyys ja yritystoiminta olisi näkyvämpää. Myös Heidi haluaa tehdä töitä ihmisten kanssa, vaikka työ on raskasta yötyön takia. AKU LAATIKAINEN Matti Huttunen seuraa tehtävässä Jukka-Pekka Kovasta, joka siirtyy yhtiössä operatiivisiin tehtäviin. – Tässä tilanteessa näen tärkeäksi ja välttämättömäksi saada nykyiset avainprojektit päätökseen ja uudessa roolissani keskityn niihin. Toisaalta vakioporukan oppii tuntemaan varsinkin pikkupaikkakunnan ravintoloissa. Lisäkoulutus ei ole koskaan pahitteeksi. Kovanen toimii johKPA Uniconilla on Kiuruvedellä tehdas, joka on yksi suurimmista työllistäjistä Kiuruvedellä. Järjestyksenvalvojaksi Karia on vetänyt raha ja halu auttaa sekä tehdä työtä ihmisten parissa. Kari ja Heidi Nousiainen suorittivat järjestyksenvalvojankurssin samaan aikaan Iskelmäviikon piikkiin. Ajattelin kyllä, että mitä tästä seuraa, onneksi asiakas itse ymmärsi poistua. JAANA SELANDER KPA Uniconille uusi toimitusjohtaja KPA Unicon -konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty 16.1.2023 alkaen Matti Huttunen. Kiuruveden Yläkoulun 7. Osa kunnioittaa, osa ei Järjestyksenvalvojakurssilla opetellaan ja harjoitellaan fyysistä voimankäyttöä. Piiparisen luennon aiheena ovat Oman talouden hallinta ja talousosaaminen. Harvoin järjestyksenvalvoja pääsee vain sillä, että kiertää aluetta ympäri ja seisoo välillä jossain, vaikka järjestyksenvalvojan olemassaolo rauhoittaakin. – Onneksi minun ei tarvinnut kuin mennä baaritiskille ja lyöjä poistui omaehtoisesti ravintolasta. Tuolloin koko koulupäivä sisältää poikkeuksellista ohjelmaa. Samalla yritykset saavat näkyvyyttä omalle toiminnalleen, Parkkonen-Suhonen kertoo. – Vaikka festareilla asiakkaat voivat olla pelottavan näköisiä, he ovat usein kilteimmästä päästä. Nuorille halutaan tuoda julki yrittäjyyden monet eri mahdollisuudet työllistyä työntekijänä, yrittäjänä, mutta myös se, mitä pitää ottaa huomioon, kun haluaa lähteä yrittäjäksi. luennoitsijaksi tulee iltapäivällä TAT Itä-Suomen, Talous ja nuoret, asiantuntija Auli Piiparinen. – Nuorille halutaan tehdä kynnys matalaksi hakea TET-paikkoja, harjoittelupaikkoja tai yleensä työtä heidän valmistuttuaan ammattiin. Samassa yhteydessä nykyinen toimitusjohtaja Jukka-Pekka Kovanen siirtyy yhtiössä operatiiviseen rooliin. Kari Nousiainen jatkaa, että kaikkien kanssa syntyy keskusteluyhteys, mutta joka paikassa järjestyksenvalvoja kohtaa erilaisia tilanteita. Kari Nousiaiselle on jäänyt mieleen järjestyksenvalvontatilanteista sairaskohtaus. Aiemmin Huttunen on toiminut useassa kansainvälisessä yhtiössä toimitusjohtajana tai muissa konsernin johtotehtävissä sekä yritysten hallitustyössä. Nousiaisten mielestä 40 tunnin järjestyksenvalvojakurssilta saa hyvät työkalut kentälle. Jos valta nousee päähän, käyttää annettua valtaa väärin, Nousiaiset sanovat. – Kehitys energiamarkkinoilla on juuri nyt hyvin mielenkiintoista ja KPA Uniconilla on vahva osaaminen puhtaan energiantuotannon teknologioissa ja palveluissa. Ympäri Suomea Heidi Nousiainen on kiertänyt vuosien varrella isojakin festivaaleja muun muassa Kuopiossa, Joensuussa ja Jyväskylässä. Nousiaiset sanovat, että järjestyksenvalvojana ja vartijana pärjää, kun omaa pitkän pinnan ja lehmän hermot. Haluamme tuoda ilmi, että mistä saa tietoa, eli miten esimerkiksi kaupunki auttaa yrittäjää ja yrittäjäksi aikovaa.. AKU LAATIKAINEN toryhmän jäsenenä ja tulee olemaan aktiivisesti mukana yhtiön toiminnassa. Heidi taas muistaa tilanteen, jossa asiakas löi tarjoilijaa nyrkillä selkään. Kuopio-rokissa Heidi Nousiainen joutui laittamaan asiakkaalle käsiraudat ranteisiin ja luovuttamaan häirikön poliisille. 11 Keskiviikko 18. Kyse on siitä, annatko tunteillesi vallan vai toimitko ammattitaitoisesti. – Moni tilanne tulee eteen nopeasti. luokan oppilaille järjestetään yrittäjyyspäivä torstaina 26.1.2023. Järkkärikeikkaa hän on tehnyt Kiuruveden lisäksi Iisalmessa ja Pyhäsalmessa. Silaskivellä on pitkä ja vankka kokemus hallitustyöskentelystä useassa eri organisaatiossa ja laajaa osaamista liiketoiminnan kehittämisestä. Uutena hallituksen puheenjohtajana on aloittanut Vesa Silaskivi. ja 9. Olen päässyt perehtymään yhtiöön noin puolen vuoden ajan hallituksen puheenjohtajan roolissa, mikä antaa hyvän lähtöasetelman nopeaan johdon roolien vaihdokseen ja resurssien uudelleen järjestämiseen kun alamme kehittää yhtiötä seuraavaan vaiheeseen, toteaa Matti Huttunen. Tuula Parkkonen-Suhosen mukaan yrittäjyyspäivän taustalla on se, että nuorille halutaan tehdä tutuksi oman kotikunnan yrityksiä ja sitä, kuinka monipuolista yritystoimintaa Kiuruvedeltä löytyy. Päivän aikana oppilailla on kaksi luentoa kulttuuritalon Kiurusalissa. Kari ja Heidi Nousiaisen mielestä voimankäyttöharjoituksia pitäisi säännöllisesti palauttaa mieleen, otteet unohtuvat, kun niitä ei tarvitse käyttää. – Kun ihminen on kaatunut ja iskenyt päänsä, silloin muu homma jää sivuun, pitää olla vieressä niin kauan kuin ambulanssi saapuu. Kaikki meni hyvin, vaikka asiakas rimpuili vastaan. Huttunen on toiminut aikaisemmin yrityksen hallituksen puheenjohtajana sekä konsernin strategiajohtajana elokuusta 2022 lähtien. tammikuuta 2023 Järkkärin työ kysyy pitkää pinnaa kaan, Kari sanoo
Viisasten kerhossa teräviä havaintoja ovat tekemässä maatalousyrittäjä Bartje Harmoinen, MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen sekä kirjailija ja taiteen moniottelija Antti Heikkinen. Lisäksi Brøndbyn toiminnan esittelijöistä huokui aito innostus tekemäänsä työtä kohtaan: he halusivat selvästi kohdata asiakkaansa yksilöinä ja ottaa heidät huomioon kokonaisuuksina ja auttaa heitä löytämään omat vahvuutensa ja itseluottamuksensa. MaaseutuGaalassa teemana on ruoka, Kiuruvedellä tuotetaan lihaa ja maitoa, myös perunoita kasvatetaan. Päivässä käydään myös kehumiskilpailu, jonka voittajan viisasten kerho palkitsee. Kahteen ryhmään Tanskassa työnhakijat jaetaan karkeasti kahteen ryhmään: he ovat joko valmiita töihin tai valmiita aktivointiin ja sitten töihin. – Pohjois-Savossakin pitäisi tietää jo lokakuussa, millaisessa mallissa alueen kunnat työllisyyttä hoitavat, Mira Kokkonen sanoo. Päivän aloittaa kello 9 Pohjois-Savon ELY-keskuksen Maatinki, jossa on tarjolla tietoa uuden rahoituskauden mahdollisuuksista. Tanskassa ajatellaan Kokkosen mukaan muutenkin, että kieltä opitaan töissä: ”Opi tanskaa ja työllisty tai työllisty ja opi tanskaa.” – Toki hekin ääneen tunnustivat, että välillä suurin hankaluus työnhaussa on kielimuuri. tammikuuta 2023 Delegaatiossa oli mukana maakuntahallitusten puheenjohtajia ympäri Suomen, maakuntajohtajia ja Pohjois-Savon liitosta Satu Vehreävesa ja Kuntaliiton edustajia. – Työttömyyden aluksi jokainen työnhakija kirjautuu itse osoitteessa jobnet.dk. Suomalaisten delegaatio tutustui erityisesti Brøndbyn työllisyyskeskuksen toimintaan. – Tanskassa työllisyyden hoito on vahvasti resursoitua toimintaa: esimerkiksi Brøndbyn työllisyyspalveluissa työntekijöitä on 130, ja varsinaisia asiakkaita eli työttömiä työnhakijoita noin 3600. Pikkukuvassa Mira Kokkonen Tanskan matkalla otetussa kuvassa. Se on pidetty aiemmin Kuopiossa 2017 ja Iisalmessa 2018. MaaseutuGaalan tuotto ohjataan lasten, nuorten ja opettajien luontoja maaseututuntemuksen lisäämiseen Pohjois-Savossa. Kokkosen mukaan suomalainen järjestelmä poikkeaa tanskalaisesta työttömän työnhakijan kontaktoinnissa. Esimerkiksi Kiuruveden kaltaisilla alueilla työikäisten määrä ei ole kovin suuri, vaan reippaasti suuri osa kuntalaisista alkaa olla työelämässä jo tehtävänsä täyttäneitä. Alueella on kolme toimintapistettä, joissa työskentelee 130 työntekijää, joista suurin osa on sosiaalityöntekijöitä. Tosin heillä on käytössä esimerkiksi ukrainalaisia pakolaisia varten kielikaveri-järjestelmä, jossa tulkki auttaa tarvittaessa liikkeelle uudessa työpaikassa. Sivut ovat vain tanskaksi, mikä on mielenkiintoinen ratkaisu verrattuna vaikkapa meidän Kelan sivuihin: toimeentuloa voi hakea ilmeisesti 35 eri kielellä. Tapahtuman järjestävät Maaseutuammattiin ry, Pohjois-Savon Leader-ryhmät, Pohjois-Savon ELY-keskus, Kiuruveden kaupunki ja muut yhteistyökumppanit. Osalle useat tapaamiset ovat äärimmäisen hyödyllisiä, osalle ei niinkään, Kokkonen kertoo. Ensimmäinen ryhmä voi ottaa vastaan kokopäivätyön heti, toinen ryhmä tarvitsee enemmän tukitoimia esimerkiksi mielenterveystai päihdeongelmien vuoksi ja ovat valmiita esimerkiksi työskentelemään 5–10 tuntia viikossa työharjoittelussa. Tanskan mallissa Kokkosen mukaan parasta lienee johtoajatus siitä, että kaikki toimet tähtäävät työllistymiseen. Kokkosen mukaan Tanskan järjestelmä sisältää porkkanaa, mutta myös keppiä. kijän on tavattava asiakas kuusi kertaa kuuden kuukauden aikana. Uusi hallitus on hakemassa säästöjä myös työllisyyden hoidosta ja tavoitteena on muutenkin uudistaa nykyistä melkoisen byrokraattista järjestelmää. Tanskassa pienimmät alueet ovat noin 25 000 asukkaan kokoisia. – Pohjoissavolaista maaseutua kannattaa juhlistaa! Yhdessä toisiamme innostaen saamme uusia ideoita siitä, miten maaseutu meMaaseutuGaalassa teemana on huomisen ruoka JAANA SELANDER Kaupungin 150-juhlavuoden tapahtuma tarjoaa menestysreseptejä. Innostajia ovat myös Morton-konttiravintoloista tunnettu Jarna Kaplas ja Ponssen Juha Vidgren. – Lisäksi Tanskassakin uskottiin työntekemisen voimaan: työ on ihmiselle velvollisuus, mutta myös oikeus. Tapahtumaa juontavat Hannakaisa Heikkinen ja Jussi Vatanen. 12 Keskiviikko 18. Työnhakijoiden on myös itse täytettävä sähköisiin palveluihin jokaisen tapaamisen jälkeen omat suunnitelmansa. – Tanskassa valtio ohjaa kuntia voimakkaasti rahoituksella kustannussäästöihin ja tehokkaaseen toimintaan. Ehkäpä motivaation löytämiseen ja tuen yksilöllistämiseen olisi meilläkin panostettava enemmän, ajattelee Kokkonen. Kello 12 alkavassa MaaseutuGaalassa innostajina ovat maaja metsätalousministeri Antti Kurvinen sekä vanhaan kyläkouluun pitserian perustanut yrittäjä Olga Temonen. – Tanskassakin puhutaan aktiivimallista, ja siellä asiakkaan itsensä on oltava aktiivinen, ilmoittauduttava työnhakijaksi ja otettava myös tarjottu työpaikka tai jopa palkaton harjoittelupaikka vastaan: muuten taloudelliset tuet jäävät saamatta tai pienenevät merkittävästi. Tanskassa on paljon erilaisia säädöksiä ja lakeja, joita työllisyyden hoidossa on noudatettava: esimerkiksi työllisyystoimiston työnteTyöllisyys kuntien vastuulle 2024, Mira Kokkonen tutustui Tanskan malliin Pohjois-Savon maakuntahallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen tutustui Tanskan työllisyyden hoitoon tammikuussa. Talous & politiikka ADOBE. tammikuuta 2023 Kulttuuritalolla. Tanskassa kontaktointi on tehtävä 14 päivässä. Pohjois-Savon maaseutua juhlistetaan Maatinkija MaaseutuGaala-tapahtumassa keskiviikkona 25. Tanskassa työnhakijoista kerätään paljon erilaista dataa, ja sitä hyödynnetään työllisyystoimien kehittämisessä, Kokkonen kertoo. – Onkin eri asia puhua 25 000 asukkaasta kuin 20 000 työikäisestä. Vierailu Tanskaan ja tutustuminen työllisyyden hoitoon on ajankohtaista, sillä työllisyyden hoito siirtyy kunnille ensi vuoden alusta lukien. Tapahtuman teemana on huomisen ruoka ja se on osa Kiuruveden kaupungin 150-vuotisjuhlatapahtumia. Kokkonen arvelee, että ministerityöryhmän kaavailema 20 000 työikäisen määrä Ylä-Savon alueella ei tule täyttymään muutaman vuoden kuluttua. Tanskan kuntaliiton vierailulla kävi kuitenkin selväksi, että maailmalla arvostettu tanskalainen työllisyysmalli on muutoksen edessä. Kannustinloukkua ei pidetty juurikaan ongelmana: vaikkei työstä saisi juurikaan enempää palkkaa, koitetaan työntekijän motivaatio löytää esimerkiksi identiteetistä, työkavereista ja elämänhallinnasta. Tanskan mallissa kaikki toimet tähtäävät työllistymiseen. – Meillä saattaa mennä useampikin kuukausi ennen kuin työttömäksi jääneeseen otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä. Tämän lisäksi tapahtumassa muistetaan Kiuruveden sukupolvenvaihdoksen tehneitä maatiloja ja palkitaan Pohjois-Savon Leader-teot. Tanskassa ”mallillaan” Kokkosen mukaan Tanskassa työllisyyden hoito on mallillaan, sillä maassa vain noin 4 % kansalaisista on työttömiä. MaaseutuGaala järjestetään nyt kolmatta kertaa. nestyy, sanoo Maaseutuammattiin ry:n toiminnanjohtaja Niina Mäntyniemi
Heti kun jotain maailmalla tapahtuu, se näkyy lainaustiskillä, esimerkiksi kun Englannin kuningatar kuoli, kirjat kuninkaallisista olivat kysyttyjä. Kirjaston lehtilukusalissa voi lukea muun muassa Maku-lehteä ja Apua. – 1000 kävijää viikossa on todella paljon väkilukuun suhteutettuna. Me näemme valvontakameroilta mitä omatoimiaikana kirjastossa tapahtuu ja asiakas saadaan kiinni, koska hän kirjautuu kortilla sisään, Huhtilainen sanoo. Makua ja Apua voi lukea myös kotona omalta tietokoneelta, kun on kirjastokortti ja pinkoodi. Vaikka kuinka on internet, ei netistä niin syvällistä tietoa saa kuin kirjastosta. Kulttuuri. Omatoimikirjasto ei kuitenkaan ole vähentänyt työvoiman tarvetta, sillä työntekijät hyllyttävät ihmisten palauttamat kirjat. Kirjaston lukusalissa voi pitää myös kokoontumisia omatoimisesti kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella kirjautumalla kirjastoon sisään. Kiuruveden kirjastossa käy viikossa noin 1000 asiakasta. Apu ja Maku löytyvät myös paperisina kirjastosta, koska lehtitilaukset tehtiin syksyllä ja ePress -palvelu laajeni Rutakko-kirjastoverkossa aikakausilehtiin vasta vuodenvaihteessa. – Kirjastossa kyllä neuvotaan palvelun käytössä. Laitteeseen sujautetaan kirjastokortti samaan tyyliin kuin pankkiautomaatissa pankkikortti. Omatoimikirjasto laajentaa kirjaston aukioloaikaa. Muutenkin kirjaston kävijämääTEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER rä on noussut vuodesta 2021 muutamalla tuhannella. Kirjastonjohtaja Heidi Huhtilaisen mukaan vuodessa on tapahtunut kova nousu asiakasmäärissä. – Tällä porukalla saadaan toiminta juuri ja juuri pyöritettyä, loma-aikana sairaustapauksia ei kärsi tulla. Asiakkaat pääsevät kirjastoon silloin kun se heille sopii, illalla ja viikonloppuna. – Omatoimikirjasto on toiminut hyvin, ihan pieniä häiriöitä on ollut, mutta niistä on asiakkaiden kanssa keskusteltu. ePress-palvelussa ovat melkein kaikki maamme sanomalehdet, mutta niiden näköisversiota pääsee lukemaan vain kirjaston koneilla. Omatoimikirjastossa lainataan itse kirjoja ja palautetaan luetut kirjat itse. Kirjasto-kulttuuritalo työllistää kuusi henkilöä, heistä kaksi on yhdistelmätyöntekijöitä eli toimivat niin kirjaston kuin kulttuuritalon puolella. Ovenavaaja on kirjaston ulkoseinässä. ja Harri Ahonen tulee puhumaan retkeilystä huhtikuussa. Omatoimikirjasto ei kuitenkaan ole kaikille tuttu, sen kirjastosihteeri Mari Kukkonen on huomannut asiakaspalvelussa. Viime vuonna omatoimikirjastoa käytti 5 000 asiakasta ja vuonna 2021 3 700 asiakasta. Heidi Huhtilainen on ilahtunut, että tässä maailmantilanteessa kirjastosta on etsitty ja lainattu kirjoja Ukrainaan, Venäjään ja maailman tilanteeseen liittyen todella runsaasti. Kaiken kaikkiaan omatoimikirjastosta saadaan hyvää palautetta. Mari Kukkonen näyttää, miten kirjastokortilla päästään omatoimikirjastoon. ePressissä sanomalehdet, paikallislehdet ja aikakausilehdet ovat luettavissa näköisversioina. Uutena palveluna kirjastossa on mahdollisuus lukea aikakausilehtiä kotoa käsin ePress-palvelun kautta. Eniten kirjaston palvelua käyttävät eläkeläiset ja koululaiset, Huhtilainen kertoo. Kirjastonjohtaja Heidi Huhtilainen (vas.) ja kirjastosihteeri Mari Kukkonen kertovat, että digitaalisia aikakausilehtiä on ePress-palvelussa kymmenkunta. Kirjastossa tehdään mielellään myös kirjakasseja asiakkaan lukumieltymyksen mukaan. Kävijämääriä on lisännyt omatoimikirjasto. Eniten asiakkaita käy omatoimikirjastossa kello 18– 19. tammikuuta 2023 Kirjastossa käy 1000 asiakasta viikossa, aikakausilehtiä voi lukea myös kotona Kirjasto on yksi kunnan käytetyimmistä palveluista. Aikakausilehtivalikoimassa on muun muassa Apu, Maku, Trendi, Hevosurheilu. Omatoimikirjasto on avoinna joka päivä kello 8–21. Omatoimikirjastoon tullaan kirjastokortilla ja pinkoodilla, kun henkilökunta ei ole paikalla. 13 Keskiviikko 18. Kirjastossa järjestetään Leena Närhi-Murtorinteen kirjan julkistamistilaisuus 27.1. Ahonen on kirjoittanut retkeilykirjoja. Se ilahduttaa, että kirjaston rooli tiedonlähteenä on pysynyt. Kirjastoon hankitaan vuosittain noin 3000 uutta lehteä ja kirjaa, mikä pitää valikoiman monipuolisena. Resurssi ei kuitenkaan riitä toimittamaan kassia perille kotiin ja siksi toivottaisiin, että löytyisi vapaaehtoisia lukuystäviä kuljettamaan kasseja. Myös retkeilykirjat ovat suosittuja. – Lehtiä pääsee lukemaan nettiyhteyden kautta kirjastokortilla ja pinkoodilla, Mari Kukkonen sanoo. Kirjastosta on toimitettu kirjoja säännöllisesti kyläkouluille lainattaviksi sen jälkeen kun kirjastoautotoiminta loppui. – Kirjastosta tullaan etsimään selitystä
– Tauluilla ei ole nimiä, vaan nämä ovat enemmän tunnekuvia, Ari Jumppanen kuvailee teoksiaan.. – Tuntuu joskus, kuin olisin jonakin välikätenä. tammikuuta 2023 LASSI MYLLYLÄ Digikyvykkyys on jokaisen asia Kiurusalissa järjestetään kevään mittaan luentosarja, jossa kansanedustajaehdokkaat käyvät puhumassa omiin ammatteihinsa liittyen. Vielä 1950 ja -60 -luvuilla koristemaalauksia tehtiin etenkin maalaistaloissa esimerkiksi kaappien sivuun, hän kertoo. Arjen helpottamisen lisäksi digitalisaatioon liittyy toki sosiaalinen ja viihdepuoli. Järn kertoo yleisölle digitalisaation riskeistä aina huijausviesteistä kehityksestä syrjään jäämiseen. Jumppanen kertoo antaneensa tekemiään töitä aina eteenpäin. Maalaamisessa hänellä on ollut parin vuoden luova tauko, ja Jumppanen kertookin odottavansa milloin taiteen tekemiseen tulee taas virtaa. Taulua näyttelyyn viedessä siihen kiinnitti huomiota penkillä istuskellut vanhempi mies. Toin nämä taulut tänne esille hänen muistokseen, hän oli minulle hyvin läheinen, Jumppanen kertoo. Kulttuuri Näyttelyura alkoi taulunkehysten vaihtamisella Tauluilla ei ole nimiä, vaan nämä ovat enemmän tunnekuvia, Ari Jumppanen kertoo ekspressionismin tyylilajiin kuuluvista teoksistaan. Kansalaisopisto järjestää myös arvonnan kaikkien luentoja katsomassa käyvien kesken. – Isosetäni Jalmar Kanervo (Jumppanen) ja setäni Jorma Jumppanen olivat kumpikin taidemaalareita. Jokaisen on opittava uutta, Järn painottaa. Nytkin on Kehäkympissä kaverin moottoripyörän laitto odottamassa, hän toteaa. Ennen luentoa tarjottavien kakkukahvien aikaan Järn, jolle kirjallisuus on lähellä sydäntä, kävi myös tutustumassa kulttuuritalon yhteydessä olevaan kirjastoon. klo 12 Tanja Airaksinen, ma 20.3. Sari Järn on SDP:n kansanedustajaehdokas. klo 18 Tiina Niskanen, ma 13.2. Kiuruvedellä häntä kehotti tuomaan teoksia esille avovaimon tytär, hiljattain edesmennyt. klo 12 Kati Hynninen, ti 21.3. Luentosarjan käynnisti Sari Järn, jonka luennon nimi oli ”Sinustakin digikyvykäs!” Järn toimii Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana (tutkimus, kehitys ja innovaatio) ja on koulutusvastaava. Hän on vastikään lopettanut työnsä kirjastonhoitajana. Myöhemmin sain häneltä lahjaksi hienon puuveneen, Jumppanen muistelee. klo 18 Hannu Haukka, ti 21.3. Siellä tutustuin paljonkin muihin taiteentekijöihin ja muusikoihin, Jumppanen kertoo. – Myöhemmin näin häntä jazzklubin jameissa, silloin hän toimi rumpalina. MAARIT ÄYHYNMÄKI Elonkulman näyttelyseinällä on tammi-helmikuussa nähtävillä Ari Jumppasen, 67, öljyvärimaalauksia. klo 18 Markku Siponen ma 13.3. Paras työskentelyaika on muutama tunti aamusta, silloin on sellainen fiilis. klo 12 Marko Vallius-Hyttinen, ma 13.3. Järnille tärkeintä on sanoma siitä, että jokainen oppii. Nyt olen keskittynyt enemmänkin toiseen harrastukseeni, moottoripyörien korjaamiseen. klo 18 Pekka Niiranen. klo 12 järjestämistoimitsijana Teollisuusliitossa, Timo Suhonen, ma 1.3. Hän sai ne erään sukulaisensa kautta, joka oli ryhtynyt etsimään ja hankkimaan itselleen Jorma Jumppasen tuotantoa. – Myyntimiehenä työskennellyt isäni ei maalannut, mutta oli muuten kätevä käsistään. Digiturvataitojen lisäksi Järn omistaa osan luennostaan kertoakseen, mitä kaikkea kivaa verkossa voi tehdä. – Moottoripyöriä toivat Suomeen Kiinassa työskennelleet, pyörä on rekisteröity 1970-luvulla, hän kertoo. ja erikoistuu sähköiseen digitointiin ja arkistointiin. Politiikka jää nyt taka-alalle, kun ehdokkaista opitaan heidän työkokemustensa kautta. Myös Ari Jumppasen seinältä löytyy sedän pölypastelliväreillä tekemä järvimaisema ja kukkataulu. klo 12 Sari Essayah, ma 20.2. Järn ei anna vain omia vihjeitään, vaan neuvoo verkossa olevia ja paikallisia tahoja, joista hakea tukea digiosaamisen kanssa. klo 12 Markku Eestilä, ke 22.2. Hän haluaa kannustaa kaikkia pääsemään yli asenneongelmasta, joka pitää digitaitoja liian hankalina tai saa ajatteleNOORA LUKKARINEN Sari Järn ”poseeraa itsensä kanssa” ennen luentoaan digikyvykkyydestä Kiurusalissa. Tule tutuksi -luentosarja sai alkunsa, kun kansanedustajaehdokas Sari Järn kävi kertomassa digiosaamisesta Tule tutuksi -luentosarja u Ma 6.2. maan, että ennen oli kaikki paremmin. En pysty kuuntelemaan edes musiikkia silloin, se sotkee ja en näe silloin muotoja ja aihetta, vain värejä, hän kuvailee. Hän oli myös latinolaismusiikin uranuurtaja Suomessa, ja eläköidyttyään Sand toimi taidemaalarina. Ensimmäisen kerran hän osallistui Kokkolan kuvataideyhdistyksen näyttelyyn vuonna 1982 kukka-asetelmateoksella, joka on nähtävillä myös Elonkulmassa. Hänen oma moottoripyöränsä on 1940-luvulta oleva sivuvaunullinen malli, joka on alkujaan Kiinasta. Kerran hän vuoli leppäpölkkyä keittiössä ja kertoi minulle tekevänsä siitä silitysrautaa. MAARIT ÄYHYNMÄKI. – Kaukaisimmat työni ovat Australiassa, siellä asuva lapsuudenystäväni tilasi minulta tiettyihin aiheisiin liittyviä töitä, hän kertoo. – Näyttelyihin valitaan taulut jurytyksen kautta, ja aina minun taulut ovat päässeet mukaan, itseoppinut taiteentekijä myhäilee, mutta kertoo olevansa myös hyvin itsekriittinen omille teoksilleen. Järnin mukaan myös kaikki voivat olla digiasioissa sekä oppijoita että opettajia. Yhdessä on opeteltu muun muassa pankkisovellusten käyttämistä ja lääkäriaikojen varaamista. Tule tutuksi -luentosarjaa on luvassa vielä lisää ja ohjelmistoa kehitetään kokoajan. KirNOORA LUKKARINEN jastonhoitajana hän on neuvonut monia, kuinka käyttää ja päivittää puhelintaan. – Elämme maailmassa, jossa tarvitaan uusia digitaitoja. – Ehkä tässä tulee kipinää. Jumppanen maalaa myös valokuvista, mutta maalatessaan oman inspiraation mukaan hän ei suunnittele työtä tarkkaan etukäteen, vaan maalaus valmistuu tehdessä. 14 Keskiviikko 18. klo 18, perintöja perheoikeuden aakkoset, asianajaja Karoliina Partanen, ma 27.2. klo 18 Anne Knaapi, ti 14.3. Taiteilijuuden hän kertoo periytyneen etenkin isän puoleiselta suvulta. Hän on Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja ja ensimmäisen kauden valtuutettu sekä Pohjois-Savon aluevaltuuston varavaltuutettu. Myöhemmin selvisi, että neuvon antanut mies oli paikkakuntalainen kuuluisuus, Suomi-filmeissäkin nähty muusikko Sacy Sand. Hän totesi Jumppaselle, että työ on muuten hyvä, mutta muuta nuo kehykset Jumppanen vaihtoi koristeelliset kullatut kehykset yksinkertaisempiin puunvärisiin, ja toteaa että tämä vaihtoehto oli parempi. MITÄ. Koko työuransa Jumppanen teki Kokkolassa autokorjaajana saman liikkeen palveluksessa, ensin liikkeen palkkalistoilla ja sitten omalla toiminimellä. – Hän sanoi minulle, että laita Ari näyttely. Kymmenisen vuotta Kiuruvedellä asunut Jumppanen on kotoisin Kokkolasta, ja siellä hänen taulujaan on ollut usein mukana paikallisen kuvataideseuran näyttelyissä. Hän kehuu innoissaan Kiuruveden kulttuuritalon toimintaa. Kokkolassa olevassa varastossa on säilössä vielä muutama taulu, ne hän aikoo hakea näyttelyyn mukaan. Jorma sai toimeentulonsa maalaamalla tauluja, sekä toimimalla kiertävänä koristemaalarina etenkin maakunnissa
– Tarkoituksena on perustaa myös miesten ja junnujen joukkue, kunhan saamme ensin toiminnan alkuun, Nuutinen kertoo. Viisi vuotta lajia harrastaneena, hän on ollut mukana Kuopion joukkueen lisäksi suomenmestaruuden voittaneessa Jyväskylän joukkueessa. Palloa kuljetetaan käsissä ja syöttö toiselle pelaajalle on sallittua ainoastaan taaksepäin. Pelaajia on mukana oman paikkakunnan lisäksi Iisalmesta, Vieremältä ja Pielavedeltä. Pallon mennessä sivurajan yli, yhtä pelaajaa nostetaan ylös ja hän heittää pallon jollekin joukkueensa jäsenelle. Rugbyssa ei ole erilaisia treenattuja pelikuvioita, vaan se perustuu koko ajan pelattavissa olevan pallon pelaamiseen, suuntaa antavan pelistrategian avulla Lajissa on paljon erilaisia pelipaikkoja. Rugbyssa palloa syötetään aina taaksepäin, ja vain potkaisemalla eteenpäin. Aikuisten liikuntapäivässä suurin osa lajiesittelyistä oli Kuorevirran alueella. Pelissä ei ole maalivahtia, vaan pallo asetellaan hallitusti maalitolppien väliin. – Tämä on tosi kiva laji, jossa kentällä löytyy kaikille oma pelipaikka. Pallo saa liikkua kentällä myös eteenpäin, mutta vain potkaisemalla. Pelivirheestä seuraa scrum, eli rykelmäaloitus. Rugbyvarusteista löytyy myös pieni pehmustettu pääsuojus joka suojaa korvia, mutta myös iskuilta. 15 Keskiviikko 18. Sivurajanosto on yksi rugbyn erikoisuuksista, valmentaja Adrian Bercovici heittää palloa pelaajille. Rugbya voi pelata kahdessa eri muodossa. Joukkueen toisena valmentajana toimii Adrian Bercovici. Kehittynyt Englannissa Rugby on kehittynyt Englannissa, sitä pidetään Uuden-Seelannin kansallislajina, ja harrastetaan erittäin paljon Etelä-Afrikassa Rugby on vauhdikas kontaktilaji, jossa joukkueet yrittävät saada pelipallon vastustajan maalialueelle. Lajiin hän tutustui alunperin Kanadassa. Siinä kahdeksan pelaajaa on ikäänkuin läjässä, mutta jokaisella on kuitenkin hallitusti oma paikka. – Rugbyssä on joitakin peliliikkeitä, ja erikoista lajissa ovat pelitilanteet, kuten sivurajanosto ja scrum, Nuutinen kertoo. Soikea rugbypallo on isompi kuin amerikkalaisen jalLauantaina oli mahdollisuus tutustua yhteensä 24 eri liikuntalajiin. Rugbya verrataan paljon jenkkifutikseen, mutta lajit ovat hyvin erilaisia. Urheilu. MAARIT ÄYHYNMÄKI LASSI MYLLYLÄ LASSI MYLLYLÄ Kahvakuulaa esiteltiin liikuntahallissa heti puolenpäivän aikaan. Etupelaajat tekevät enemmän taklausta ja heillä on massavoimaa, takapelaajat ovat nopeampia ja vikkelämpiä, etupelaajana toimiva Nuutinen tiivistää. Rugby-7:ssa erä kestää seitsemän minuuttia ja peliin tarvitaan viisitoista pelaajaa. MAARIT ÄYHYNMÄKI kapallon peliväline. Me neuvomme mielellämme, Nuutinen kertoo. Rugbyssä koko joukkue hyökkää ja myös puolustaa. – Rugby-15:a pelaamme yhteistyössä Kuopio Rugby Club naistenjoukkueen kanssa. Rugby-15:ssa tarvitaan 23 pelaajaa, ja erä kestää 40 minuuttia. Pelipaikka määräytyy pitkälti pelaajan oman fysiikan mukaan, vahvojen etupelaajien vastuulla on erilaiset kontaktia vaativat pelitilanteet. – Epävirallisesti aloitimme pelaamisen viime kesänä, ja seuran perustimme joulukuussa. Koska kyseessä on kontaktilaji, on pelisortsien ja t-paidan hyvä olla kestävää materiaalia. Alussa mukana oli viisi pelaaja, nyt mukana on jo kuusitoista, kertoo pelaaja ja valmentaja Karoliina Nuutinen. Joukkue treenaa tiistaisin ja torstaisin lukion salissa, puolitoista tuntia kerrallaan. Samalla työnnetään vastakkaista joukkuetta ja pallo asetetaan joukkueiden väliin. Varusteena pelaajilla ovat hammassuojat ja sisäpelikengät, ulkona pelatessa nurminappiskengät. tammikuuta 2023 Rugbyjoukkue kisaa Suomen mestaruudesta Liikuntahallilla esiteltiin paikkakunnalla puolisen vuotta toiminutta joukkuepeliä, naisten rugbya. Pienemmät pelaajat ovat takapelaajia, heidän päävastuunaan on kuljettaa palloa nopeuden ja syöttelypelin avulla. Myös kädenvääntö ja otevoimailu olivat esittelyssä lauantaina. – Lajia voi tulla kokeilemaan tai katsomaan kentän reunalle, jos ei heti halua tulle treeneihin mukaan. Keväällä menemme suomenmestaruussarjaan, joten tavoitteet ovat korkealla, Nuutinen toteaa
Kilpailu ratkesi Huttusen osalta, kun pitkän suoran päässä jarrutus jäi liukkaassa kohdassa aavistuksen myöhäiseksi ja auto juuttui hitaassa vasemmalle kääntyvässä mutkassa penkkaan. Rallia kuuden ensimmäisen erikoiskokeen ajan johtanut, Skoda Fabia R5:llä ajanut Huttunen oli keskeyttämishetkellä kilpailussa sijalla kymmenen, sillä hänen tulostaan rasitti erikoiskokeella seitsemän tapahtunut ulosajo, jossa hän menetti paljon aikaa. Huttunen oli päivän päätteeksi tyytyväinen suoritukseensa, vaikka ajopaikka ensimmäisenä autona ei ollut irtolumen ja sohjon peittämillä erikoiskokeilla paras mahdollinen. Ulosajon jälkeen Huttunen jatkoi siitä, mihin perjantaina jäi ja kellotti pohja-ajan kolmelle seuraavalle erikoiskokeelle nousten päivän aikana kahdeksanneltatoisTEKSTI AKU LAATIKAINEN KUVA TANELI NIINIMÄKI ta sijalta kymmenenneksi. JYRI SALONEN. Ei voi muuta kuin pyytää anteeksi kaikilta tukijoiltamme, jotka mahdollistivat tämän kilpailun meille. Huttusen ilmoittautuminen Tunturiralliin jäi sen verran viime tippaan, että hänen viime aikojen luottokartturinsa Mikko Lukka oli ehtinyt jo lupautua toisen kuljettajan mukaan. – Päällimmäisenä mielessä on tappio ja pettymys. Pelaajat antoivat kaiken, minkä rahkeistaan saivat irti. Rallin voitti Teemu Asunmaa, toinen oli Juha Salo ja kolmas Lauri Joona. Ruotsin Östersundissa pelattu turnaus oli alkulohkon osalta Suomelle vaikea, sillä takkiin tuli niin Kanadalta (0–8), Yhdysvalloilta (1–8) kuin Ruotsiltakin (1–6). Vielä kolmannen erän alussa Suomi johti ottelua 2–1 Vanhasen ja Salosen maaleilla, mutta niin vain ennakkosuosikki Kanada tasoitti vajaat kahdeksan minuuttia ennen kolmannen erän päätöstä ja paineli jatkoajalla ohi. Jari Huttunen “ Heidi Kokora sai vastuuta kaikissa peleissä, mutta jäi ilman tehopisteitä. Tyttöleijonille harmillinen neljäs sija MM-kisoista AKU LAATIKAINEN KK-81:n kasvatti Heidi Kokora ja muu Suomen joukkue joutuivat tällä kertaa poistumaan alle 18-vuotiaiden jääkiekon MM-kisoista ilman mitalia, kun Tyttöleijonat jäi neljännelle sijalle. Tällä kertaa tämä ei onnistunut, Huttunen harmitteli. Samalla kärkipaikka karkasi kauas eikä voittoon ollut enää mahdollisuuksia. – Se oli sitten siinä. Ulosajoja lauantaina Lauantaiaamuna rallin olosuhteet olivat entistäkin haastavammat, kun yön aikana alkanut lumisade jatkui ja ensimmäisenä autona reitillä jatkanut Huttunen joutui tosissaan aura-auton rooliin. Kuudesta WRC2-luokassa ajamastaan MM-rallista hän saavutti kaksi kolmossijaa, yhden nelossijan ja yhden viidennen sijan. Suomi kuitenkin pääsi mukaan pudotuspeleihin, jossa se alkoi saada juonen päästä kiinni. – Ajo sujui hyvin, auto toimi ja ajat olivat hyviä, vaikka meidän numerollamme tien pinta oli todella liukas eikä rengasvalinta osunut aivan nappiin, Huttunen kertasi. Lopulta kuitenkin Suomi onnistui voittamaan 3–2, kun ensin Sanni Vanhanen tasoitti ja perään Salonen viimeisteli ottelun toisen maalinsa. Viime elokuussa Huttunen ajoi myös Suomen MM-rallissa Jari Huttunen ajoi Tunturirallissa Skoda Fabia R5:llä. Pelillisesti pronssiottelu Heidi Kokora jäi tällä kertaa ilman tehopisteitä ja mitalia. Pronssiotteluun Suomi sai vastaansa Yhdysvallat, joka oli yllättäen hävinnyt oman välieränsä Ruotsille. Viimeisellä erikoiskokeella sattui kisan toinen ulosajo, jonka jälkeen Huttunen joutui keskeyttämään. 16 Keskiviikko 18. Välierässä Suomea vastaan asettui Kanada, jonka Tyttöleijonat onnistui panemaan todella ahtaalle. Tyttöleijonat johtivat ottelua pitkään 1–0 Pauliina Salosen avauserässä tekemän maalin turvin, mutta kolmannen erän alussa Tshekki tuli tasoihin ja siirtyi myös johtoon 1–2. Aamun avauserikoiskokeella hän kellotti kuudenneksi nopeimman ajan, mutta pysyi kilpailun johtopaikalla 12,6 sekunnin turvin. Vuonna 2020 hän voitti WRC3-luokan maailmanmestaruuden ja vuosi 2021 toi MM-pronssia WRC2-luokassa. Jatko täysin auki Tällä viikolla alkaa myös rallin MM-sarja, jota Jari Huttunenkin on pääasiassa viime vuodet ajanut. Puolivälierässä vastaan tuli Tshekki, jonka Suomi onnistui kukistamaan tiukan taiston jälkeen maalein 3–2. Lumisade ja huono pito mietityttivät kuitenkin erikoiskokeen maalissa, ja seuraavalla pätkällä Aittajärvellä haastavat olosuhteet kostautuivat. Loppuottelussa Kanada puolestaan voitti Ruotsin peräti 10–0. Ei voi muuta kuin pyytää anteeksi kaikilta tukijoiltamme, jotka mahdollistivat tämän kilpailun meille. Nuotteja hänelle luki uusi tuttavuus Antti Haapala. Viime viikonloppuna Rovaniemellä ajetussa rallin SM-sarjan avanneessa Arctic Lapland Rallyssa eli tuttavallisemmin Tunturirallissa kilpaillut Jari Huttunen joutui keskeyttämään viimeisellä erikoiskokeella ulosajon takia. Huttunen ja Haapala kellottivat pohja-ajan neljälle perjantain viidestä erikoiskokeesta, ja Rovaniemen yötauolle tultaessa he johtivat rallin yleiskilpailua ja SM1-luokkaa 19,3 sekunnin erolla toisena ajaneeseen Teemu Asunmaahan. tammikuuta 2023 Urheilu Huttuselle keskeytys napapiirillä Jari Huttunen avasi kautensa Tunturirallissa, mutta jatkokuviot ovat toistaiseksi hämärän peitossa. Ensimmäisenä ajopäivänä perjantaina Tunturiralli sujui Huttusen ja kartanlukija Antti Haapalan tiukassa komennossa, vaikka kaksikko ajoi ensimmäistä kertaa yhdessä. Amerikkalaiset olivat selvästi Suomea parempia maalein 5–0. Kalusto ei vaurioitunut, mutta nostotyössä kului aikaa niin paljon, että erikoiskokeen pohja-aikaan tuli eroa 6 minuuttia ja 40 sekuntia. Viime vuosi WRC2:ssa oli kuitenkin tuloksellisesti vaisumpi, ja Huttunen oli luokan MM-pisteissä kahdeksas. Kiuruvetisen mukaan MM-ralleihin osallistumisen esteenä on raha
Seuraavaksi KK:n vireen mittaa sarjakärki Joensuun PeTo, joka saapuu tulevana lauantaina Kiuruvedelle. Tälle vuodelle Huttunen ei saanut enää tallipaikkaa MM-sarjasta. On ollut hienoa nähdä kaikkien kasvutarinaa. Kuisman mukaan turnaus oli onnistunut myös kasvatuksellisessa mielessä, kun joukkueessa ollaan tekemisissä nuorten urheilijoiden kanssa: Tyttöleijonista kasvaa tulevia Naisleijonia. KK-81:n miehille niukka vierasvoitto Ensi viikonloppuna U14 matkustaa Lapinlahdelle, kun taas miesjoukkue pelaa kotonaan Joensuun PeToa vastaan. Kotijoukkueesta tehoille pääsivät Topias Tikkanen (2+0), Joona Hyvärinen ja Miro Nukari (1+1), Aleksanteri Svärd, Viola Kärkkäinen ja Nestori Kärkkäinen (1+0). Kolmannen alkuun IPK tuli heti tasoihin, mutta kotijoukkue kuitenkin kuittasi sen heti tehden pari maalia. Huttusen mukaan SM-sarjan tai muunkaan pienemmän sarjan ajaminen ei tunnu kovin ajankohtaiselta vaihtoehdolta tällä hetkellä. Seuraavaksi liigapelejä MM-turnaukseen päättyi monen vuonna 2005 syntyneen Tyttöleijonan, kuten esimerkiksi Heidi Kokoran taival nuorisomaajoukkueessa. 17 Keskiviikko 18. Ottelun kaikki maalit tehtiin toisessa erässä. Erona moniin syksyn peleihin oli kuitenkin vähämaalisuus, sillä KK oli isäntäjoukkue OoKoota etevämpi niukasti maalein 1–2. Jari Huttunen ajoi Tunturirallissa Skoda Fabia R5:llä. ei ollut heikko esitys, mutta maalinteko oli vaikeaa, totesi Suomen päävalmentaja Mira Kuisma Jääkiekkoliiton tiedotteessa. – Vaikea tilannehan tässä on, mutta toivotaan, että ura kuitenkin jatkuu, hän toteaa. – Esimerkiksi Ruotsin MM-ralli on nyt helmikuussa ja sitä varten yritämme parhaillaan kerätä rahaa, että pääsisimme ajamaan sinne WRC2-luokkaan. KK-81:n miesten edustusjoukkue päätti syyskauden voitokkaasti Savo-Karjalan kolmosdivarissa, ja voitolla alkoivat myös kevään pelit, kun kiuruvetiset hakivat täydet sarjapisteet Outokummusta viime lauantaina. KK:n naiset olivat tyytyväisiä pelaamiseensa, kun oma taso oli nyt löytynyt – itsestä saatiin olla ylpeitä ja joukkue pelasi yhteen hienosti. Kyynel siinä tuli silmään, tärkeitä pelaajia ovat kaikki. Osuma myös jäi voittomaaliksi. – Ensisijainen on halu on kuitenkin päästä MM-ralleihin, ja toisaalta SM-sarjankin ajaminen vaatii rahaa, Huttunen sanoo. Pisteitä kahdesta pelistä tehtailtiin kaiken kaikkiaan seuraavasti: Paula Pennanen (7+1), Sanna Räty (2+2), Viola Kärkkäinen (1+3), Charlotte Vangorikova (1+1), Annika Räty (1+1), Reetta Hyvärinen (1+0), Katri Hyvönen (1+0), Sini Kumpulainen (0+1) ja Anniina Koljonen (0+1). Syöttöpisteet merkattiin Lauri Väänäselle ja Juho Pennaselle. Maalivahdin virkaa hoiti mainiosti Henni Lappalainen, joka sai tililleen myös kauden ensimmäisen nollapelinsä. Hänen mukaansa pääasiallisena syynä eivät olleet viime vuoden ajosuoritukset, vaan rahan puute. Näin pisteet jäivät kotiin hienolla 7–4 -voitolla. – Nykypäivänä on hyvin hankalaa tai melkeinpä mahdotonta päästä MM-sarjaan ajamaan, jos ei ole viedä rahaa tallille. U14 kellisti IPK:n U14-joukkue aloitti jatkosarjansa lauantaina kotipelillä IPK Blackiä vastaan. OoKoon onnistui tasoittaa, mutta erän puolivälin jälkeen tuttu tehomies Niko Nuutinen vei kiuruvetiset uudelleen johtoon Tatu Oksasen ja Arttu Pietikäisen esityöstä. Ensimmäinen peli oli Raahen TeKi:ä vastaan. Tämäkin peli päättyi kotijoukkueen osalta mielekkäästi, kun voitto vietiin numeroin 6–1. Lähiviikot näyttävät, että kuinka sen kanssa käy, hän pyörittelee. Lyhyen lepotauon jälkeen naisjoukkue lähti ottamaan mittaa seuraavaksi KalPa Leideistä. On ollut hienoa nähdä, millainen potentiaali heistä löytyy ja miten he saivat kaivettua sen itsestään irti. Kuisman mukaan se toi lisähaikeutta turnauksen päätökselle. – Turnaus oli yhdellä sanalla sanottuna kasvutarina. Yhtenä voiton takuumiehenä oli myös Miska Ruotsalainen, joka torjui KK:n tolppien välissä 37 kertaa. Vielä viimeisen kympin alussa IPK tuli maalin päähän, mutta kiri jäi piippuun ja KK kaunisteli lukemia tekemällä viimeisellä kakkosella pari maalia. Heidi Kokora pelasi MM-kisojen kaikissa peleissä, mutta jäi tällä kertaa ilman tehopisteitä. Nuotteja hänelle luki uusi tuttavuus Antti Haapala. Ensimmäisen maalin juonivat Lappalaiset, kun Lari viimeisteli ja Pyry antoi ratkaisevan syötön. Huttunen kuitenkin sanoo, että hänen tavoitteenaan siintävät edelleen MM-osakilpailut. U14:n seuraava peli on luvassa ensi lauantaina Lapinlahdella, jossa vastassa on LL-89. tammikuuta 2023 M-Sportin Ford Pumalla debyyttinsä Rally1-luokassa, mutta tekniset ongelmat vaivasivat koko viikonlopun ajan ja tuloksena oli yleiskilpailun yhdeksäs sija. Ensimmäiselle erätauolle mentiin tasalukemissa 2–2, ja toisen erän ainoa tilastomerkintä oli KK:n kolmas maali. Sitä meillä ei ole nyt ollut tarpeeksi, kiuruvetinen harmittelee. Hänen pelinsä jatkuvat kotimaan kaukaloissa Naisten Liigassa, jossa Kokoran joukkue Team Kuortane on parhaillaan sijalla kuusi.. Maajoukkueena meillä on muukin tehtävä kuin mitali. Tyttöleijonat pystyi haastamaan kärkimaita alun haasteiden jälkeen. Emil Maja torjui maltilliset 20 kertaa, IPK:n Olivia Hentuselle torjuntoja tuli hieman enemmän eli 26. ADOBE AKU LAATIKAINEN NOORA LUKKARINEN JUHA PENNANEN Naiset ja U14 viettivät murskajaisia kotikaukalossa. – Osan pelaajien kanssa meillä on takana parhaimmillaan neljän vuoden taival. Luistavan pelaamisen jälkeen lopputulokseksi taululle lämäytettiin 8–0 KK-81:n hyväksi. Voitot satelivat kummastakin pelistä kiuruvetisille ja vieläpä ylivoimaisesti. Taustalla on se ajatus, että emme ole vain tässä hetkessä, vaan kasvatamme myös pelaajia naisten maajoukkuetta kohti. Naiset tehokkaina KK-81 naisjoukkue pääsi kotijäillä haastamaan iltapeleissä vierailevat joukkueet Raahesta ja Kuopiosta
Kirk ko kat u M eije rik atu Me ije rik at u Ma itok uja MAKSUTAPOINA PANKKIKORTTI, LASKUTUS TAI MAITOTILI. Jullen Miinaa ohjasti Juhani Harmoinen, joka on hevosen kasvattaja, omistaja ja myös valmentaja. Kiuruvetinen tamma Jullen Miina oli hyvässä vauhdissa viime sunnuntaina Oulun raveissa, kun seitsemänvuotias hevonen oli lähtönsä ykkönen. Siellä Terhi Tuorilainen sijoittui N40-sarjan viidenneksi ja Tarja Viertorinne oli kakkonen N50-sarjassa. Ice-Bowling onkin mukavasti sarjan kokonaistilanteessa toisena heti Pielavesi Bowlingin jälkeen. Lisäksi Aino Myllylä oli T12-sarjan kakkonen. Tuotteita rajoitettu määrä. 18 Keskiviikko 18. Vapaalla tyylillä käydyissä kisoissa parhaasta suorituksesta vastasi Iiro Säisä, joka voitti P16-sarjan, Niilo Kouvalaisen hiihdettyä toiseksi. Mukana kiuruvetisistä oli Aino Myllylä, joka sivakoi T12-sarjassa viidenneksi. KIURUVEDEN URHEILIJAT Lisäksi Maaningalla hiihti Martti Tenhunen M65-sarjassa, sijoittuen toiseksi. Valmakaupan tarjouksia Valmakaupan tarjouksia kpl kpl kpl VALIO LEIVONNAISPAKASTEET VALIO VIHANNESPAKASTEET kpl (11,30€/kg) KAALIKÄÄRYLE 110 g/2 kg kpl (7,07€/kg) KAALILAATIKKO 2,8 kg kpl kpl KAASULÄMMITIN 16 KW Master BLP 17M 199 199 €€ AGGREGAATTI 6,0 KW sähköstartti bensa VALIO RUOKAPAKASTEET kpl (5,30€/kg) KÄRISTE GRILLIMAKKARA 1 kg 55 30 30 kpl (12,50€/kg) kpl (2,88€/kg) (3,29€/kg) PALVIKINKKU 200 g LIHAMAKARONILAATIKKO 400 g tai LIHAPERUNASOSELAATIKKO 350 g 22 50 50 11 15 15 ATRIALTA KORVAPUUSTI kypsä, 75 g x 30, 2,25 kg (L) ISOT JUURESPALAT 2,5 kg kpl (17,79€/kg) pss (2,32€/kg) KORVAPUUSTI gluteeniton, kypsä, 70g x 20, 1,40 kg (L) PERUNAVIIPALEET 2,5 kg 24 24 90 90 55 80 80 kpl (8,89€/kg) pss (2,92€/kg) 20 20 00 00 77 30 30 22 22 60 60 19 19 80 80 899 899 €€ 349 349 €€ TYÖNNETTÄVÄ HIEKOITIN NESTEKAASUPOLTIN + 4x kaasu 190g Piezo syt. Viikonlopun kokonaissaldoksi tuli yksi sarjavoitto, neljä kakkossijaa sekä seitsemän pistesijaa. Kauden kolmannella kierroksella mukana olivat tuttuun tapaan myös kiuruvetiset Ice-Bowling ja Kiurun Keila. Pistesijoille hiihtivät Lily Räty (T10-sarjan viides), Emilia Siponen (T12-sarjan viides), Iida Pennanen (T14-sarjan viides) ja Niilo Auvinen (P10-sarjan kuudes) sekä Enni Pennanen (T12-sarjan seitsemäs). tammikuuta 2023 Urheilu Hiihtäjät urakoivat kolmissa kisoissa Kiuruveden Urheilijoiden juniorija aikuishiihtäjät jatkoivat kilpailukauttaan viime viikonloppuna Maaningalla, Limingassa sekä Kalajoella. Kiu-Ke on viimeistä edellisenä, Iisalmi Bowling 2:n pitäessä perää. 36 36 90 90 AGGREAGGREGAATTI GAATTI 5,5 KW 5,5 KW bensa 1100 1100 €€. Kiuruveden Urheilijoille kertyi viikonlopun hiihdoista viisi palkintopallisijoitusta. Sunnuntaina hiihdettiin vielä Jussi Kurikkalan muistohiihdot Kalajoella. Meijerimyymälä Tarjoukset voimassa 31.1.2023 asti. Maitosuomi Kiuruveden myymälä palvelee arkisin klo 8.30-15.30 Meijerikatu 2 F, 74700 Kiuruvesi, p. Kilpailu hiihdettiin perinteisellä tyylillä. 010 381 7003 Maitosuomi netissä: www.maitosuomi.fi 010-yritysnumeron hinnat: Lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 7,00 snt/min., matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,00 snt.min. Sarja jatkuu Kiuruvedellä 25.1. Jullen Miinalle voitto Oulusta Paikallissarja jatkui veteraaneilla Keilailussa jatkui Ylä-Savon veteraanien paikallissarja viime viikolla Iisalmessa. Juniorit olivat lauantaina Maaningan Mahtihiihdoissa, jossa kilpailtiin myös Iivo-cupin pisteistä. Kuva toissa viikonlopun hiihdoista Puijolta. Kiu-Ken saldona oli kaksi voittoa ja neljä tappiota. Ice-Bowlingin osalta pelit sujuivat hieman paremmin, sillä joukkue voitti neljä ottelua ja hävisi kaksi. Limingasta kakkossija Kiuruveden Urheilijoiden hiihtäjiä oli mukana lauantaina myös vapaalla tyylillä kilpailluissa Limingan Rantalakeushiihdoissa. AKU LAATIKAINEN Iiro Säisä oli jälleen P16-sarjan ykkönen ja samalla ainoa Kiuruveden Urheilijoita edustanut sarjavoittaja viikonlopun kisoissa
Perjantaina alkajaisrukoushetken toimitti kirkkoherra Kuha. Iltapalveluksen toimitti arkkipiispa Paavali papiston avustamana. ja 7.5. (Kiuruvesi-lehti 17.1.1973) Ortodoksiseen veljestöön kuuluu papiston edustajia ja maallikoita. Samana päivänä oli myös Hautausapurahaston kokous, jossa toimi puheenjohtajana rovasti Aleksanteri Kasanko. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille laulunhaluisille. Lauantaina toimitti aamupalveluksen ja liturgian arkkipiispa Paavali. Ilmoituksia Kiuruvesilehdessä 17.1.1973.. Arkkipiispa Paavali puhui. Veljestön vuosikokouksessa toimi puheenjohtajana Lappeenrannan seurakunnan kirkkoherra Leo Merras. tammikuuta 2023 Viikosta viikkoon 50vuotta sitten Veljestöllä talvipäivät Ortodoksisen veljestön talvipäivät pidettiin Kiuruvedellä perjantaina ja lauantaina. Luennon jälkeen on tarjolla kakkukahvit ravintola Iltalypsyssä. Ohjelmassa Sirkka Santapukin luento ”Vapaaksi häpeähaarniskasta”, jota täydentävät teatteriryhmä Hulluviiman kuvaukset häpeän synnystä. HIMAHARJUN 25. Seurakuntatilaisuudessa luennoivat kirkkoherra Merras ja pastori Matti Sidoroff. Tilaisuus on maksuton. Lastenja nuortenkoti Himaharjun 25. VIRSISTÄ VIRTAA! -TILAISUUDET ALKAEN 22.1. – Veljestöön kuuluu papiston edustajia ja maallikoita. Kuitenkin monet sen virsistä ovat jääneet vieraiksi tai vähän käytetyiksi. avulla, kokoontuu eri puolilla Suomea noin 3–4 kertaa vuodessa, kertoi kirkkoherra Mikko Kuha. MENOVINKIT Virsistä virtaa! -tilaisuudet alkavat sunnuntaina 22.1. Opettaja kysyi: – Mitäs sinä Pikku-Kalle aiot tehdä sitten, kun kasvat yhtä isoksi kuin opettaja. Tilaisuuksissa kanttori kertoo viimeisimmän liiteosan, 900-alkuisten virsien taustoista ja virsiä lauletaan yhdessä. 19 Keskiviikko 18. Ortodoksinen veljestö, jonka tarkoituksena on syventää ortodoksista näkemystä kirjallisuuden, erilaisten esitelmätilaisuuksien ym. toimintavuoden avajaiset pidetään kulttuuritalon Kiurusalissa 28.1. Me tulemme vanhoiksi, koska lopetamme leikkimisen. TOIMINTAVUODEN AVAJAISET 28.1. Monilla virsillä on myös mielenkiintoinen syntyhistoria, josta kanttori haluaa tilaisuuksissa kertoa. GEORGE BERNARD SHAW Viikon miete Vitsikästä Koulun oppitunnilla keskusteltiin tulevaisuudesta. Tilaisuudet pidetään sunnuntaisin seurakuntatalolla seuraavasti: 22.1., 19.2., 12.3., 16.4. kello 12. messun jälkeen ensin kirkkokahveilla, jonka jälkeen jatketaan virsikirjan liiteosan virsiin tutustumista kanttori Merja Pirkkalaisen johdolla. Kanttori Merja Pirkkalainen toteaa, että uusin liiteosa ilmestyi jo vuonna 2016. Pikku-Kalle vastasi: – Aloitan laihdutuskuurin. Me emme lopeta leikkimistä sen takia, että tulemme vanhoiksi
Arkilounas srk-taArkilounas srk-talolla klo 11-12. Ruokana jauhelihamureke, perunajauhelihamureke, perunamuussi, salaatti ja jälkiruomuussi, salaatti ja jälkiruoka. klo 13 OmaishoiOmaishoitajien ja –hoidettavien kohtajien ja –hoidettavien kohtauspaikka, monitoimisali tauspaikka, monitoimisali Ti 31.1. Kiittäen ja kaivaten Arto ja Anna-Maija Arttu ja Annika Ari ja Tarja Aki, Tiiu ja Pate Asmo lastenlastenlapset muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu Laukkalan kirkossa läheisten läsnä ollessa. Tarjolla pientä välipalaa. Rakkaudella kiittäen ja kaivaten Tarja ja Jarkko Tanja ja Matti Santeri, Matias sisarukset perheineen sukulaiset ja ystävät www.kiuruvedenhelluntaisrk.. klo 13 Konsertti, jossa kuoro, miesten ryhmä, yksinlaulajat ym. Viime leposi olkoon rauhaisaa, syvää. Eeva Liisa Flygare 77 v. Ruokana lolla klo 11-12. Et ole poissa vaan luoksemme saavut, mukana jokaisen nousevan aamun ja jokaisen tummuvan illan myötä toivotat meille hyvää yötä. 71 v. Seurat Ry:llä. Kolehti Aholanrat, iso sali. ke 18.1. tykset ma ja to klo 9-11. klo 13 klo 13 Veisuupiiri, takkahuoVeisuupiiri, takkahuone. Su 22.1. Su 22.1. takkahuone. Rakkaamme Hanna Valvatti RÄTY o.s. Siionin virsiä. Kastettu Kastettu Sandra Maria Risteelä Sandra Maria Risteelä Avioliittoon kuulutettu Avioliittoon kuulutettu Miikka Johannes HuuskoMiikka Johannes Huuskonen ja Riitta Maija Anneli nen ja Riitta Maija Anneli Huttunen Huttunen (Vihkiminen morsiusmes(Vihkiminen morsiusmessussa Kiuruveden kirkossa la sussa Kiuruveden kirkossa la 21.1. Olet kimallus tähden, olet pilven lento. Seuraava kerta su 19.2. La 21.1. 08.03.1933 Pielavesi k. Pe 20. Äitiä, mummua, ystävää Syvästi kaivaten Jonna, Pekka Noora, Petri ja Roona Juhani sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kiuruveden kirkossa la 4.2.2023 klo 9.30. klo 9 Ti 24.ja 31.1. klo 12.30 Ti 24.ja 31.1. Saat kulkea rajoille ajattomuuden. klo 15 Ke 25.1. klo 15 Naisten Naisten raamattupiiri, takkahuone, raamattupiiri, takkahuone, Rinnekodilla perjantaina. xxxxkuuta 2021 To 19.1. ja 25.1. Hinta 6€ ja alle 6v ilm. Rakkaamme Kaija Tuulikki HUKKANEN s. Jauhiainen s. 22.12.2022 Kiuruvesi On jossain kaukana rauhan maa, missä lempeät tuulet puhaltaa, missä kukkivat ikuiset niityt, sinne rakkaiden luokse nyt liityt. klo 10 klo 10 Ekumeenisen ruEkumeenisen rukousviikon jumalanpalvelus kousviikon jumalanpalvelus (messu). Kerho on kaikille tuksen tila. To 26.1. Väinö Pasi Vartiainen 87 v. klo 12 Lähetyspiiri, Ma 23.1. klo 12 Ti 31.1. klo 10-11 Ma 30.1. Kerhosaikataulun mukaan. Kerhossa on vapaata oleskelua ja sa on vapaata oleskelua ja ohjattua askartelutoimintaa. Kiitos osanotosta suruumme. Su 22.1. Su 29.1. klo 12 Lähetyspiiri, takkahuone. su 2,20 €. Jos ruokaa jää, myymme myös ruokaa jää, myymme myös kotiin vietäväksi. 27.12.2022 Kiuruvesi Tähtitarhain tuolle puolen, äidin katse tähysi. saaren hyväksi. 20 Keskiviikko 18. Siionin virsiä. 15.07.1938 k. tumista kanttorin johdolla. MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Kirkkokuoron harjoitukset Kirkkokuoron harjoitukset ke 18.1. Pennanen s. Ke 25.1. 22.12.2022 Emme unohda muistoas kaunista, hyvää. Mukana seurakunnasta Virpi Mukana seurakunnasta Virpi Luotolampi/diakoni ja MLL/ Luotolampi/diakoni ja MLL/ Sanna Wåg Sanna Wåg To 26.1. klo 14.) p. Ikävöiden Raisa Suvi, Gazmend, Benjamin ja Rosita Ulla-Maria, Tarmo, Aatu ja Aura sukulaiset ja ystävät Rakkaamme siunataan Kiuruveden kirkossa la 28.1.2023 klo 13.30. messun jälkeen srk-talolla. klo 16 Ke 18. 017 770 0421 p. Ti 24.1. Äiti, mummu, isomummu, isoisomummu Anja Liisa MIKKONEN o.s. Eeva Liisa Flygare 77 v. 17.12.2022 Kauniina nauhana vuosien päivät, helmenä jokainen muistoksi jäivät. Ei kaipuuta sanat, kukkaset peitä, on sydän, silmät täynnä kyyneleitä. tammikuuta 2023 Hengelliset 2 Keskiviikko xx. Kolehti Aholansaaren hyväksi. Nuku rakkaamme unta ihanaa, takana tähtivyön leposi on rauhaisaa. klo 12.30 VARHAISNUORISOTYÖ VARHAISNUORISOTYÖ Ke 18. Kiitos osanotosta suruumme. klo 10 klo 10 Sanajumalanpalvelus Sanajumalanpalvelus klo 11 klo 11 Lähetyslounas srk-taLähetyslounas srk-talolla lolla klo 12.30 klo 12.30 Risto Pentikäisen Risto Pentikäisen 70-vuotissyntymäpäiväseu70-vuotissyntymäpäiväseurat, iso sali. To 26.1.klo 10 To 26.1.klo 10 KuulonhuolKuulonhuollonkerho, takkahuone lonkerho, takkahuone Ma 30.1. 25.01.1945 k. Kivelä, Pirkkalai(messu). Rakkaudella, kiitoksella, jäämme häntä kaipaamaan. Olet kasteessa aamun pisara hento. 03.01.2023 Kun muistelemme yhteisiä teitä, kuinka sä ahkeroit, rakastit meitä. klo 12 AivohalAivohalvaus-afasiakerho, monitoivaus-afasiakerho, monitoimisali misali LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ Ma 23.1. Muistotilaisuuden vietämme perheen kesken. Rakkaamme Eeva Liisa FLYGARE o.s. klo 14.30 Pe 20. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO, , kastatuksen tilat kastatuksen tilat Ke 18. Kahvit ja uusiin virsiin tutusKahvit ja uusiin virsiin tutustumista kanttorin johdolla. ja 25.1. ja 27.1. 26.06.1953 Kiuruvesi k. PERHETYÖ PERHETYÖ Seurakunnan ja MLLn Seurakunnan ja MLLn yhdessä pitämä perhekerho yhdessä pitämä perhekerho to 19.1, klo 16 – 18, Kasvato 19.1, klo 16 – 18, Kasvatuksen tila. ja 25.1. ohjattua askartelutoimintaa. Kahvimakne. Hanna Valvatti Räty 84 v. Aamuperhekerho Aamuperhekerho klo 10, kasvatuksen tilat. Rakkaamme Maija Elina SAASTAMOINEN o.s. Su 29.1. Taivaan isä pyynnön kuuli, kypsän viljan korjasi. klo 14.30 3-6 3-6 luokkalaisten sählykerho, luokkalaisten sählykerho, liikuntahalli liikuntahalli Kuollut Kuollut Väinö Pasi Vartiainen 87 v. ka. Kirkkomaahan saattelemme, isän viereen nukkumaan. Ti 24.1. 27.12.1939 k. To 19.1. Seuraava kerta su 19.2. Äitiä lämmöllä muistaen Edvin perheineen Armi perheineen Mirja perheineen Timo perheineen Raimo perheineen Leena perheineen Jouko veljet perheineen muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa 13.1. Lämmin kiitos osanotosta suruumme. klo 18, iso sali. Kerho on kaikille avoin ja sinne voi tulla oman avoin ja sinne voi tulla oman aikataulun mukaan. TI 24.1. Rinnekodilla perjantaina. 22.05.1951 Pielavesi k. klo 14.) 21.1. Varaamme ruokaa 50 hlö. klo 10-11 RuoRuoka-apu helluntaiseurakunka-apu helluntaiseurakunnan parkkipaikalla nan parkkipaikalla Ma 30.1. ja 27.1. ja 25.1. Su 22.1. Kahvimaksu 2,20 €. Tarjolla pientä välipalaa. klo 18 Ekumeeninen sanan ja rukouksen ilta. klo 18, iso sali. Jatkossa lisäämme määrää, Jatkossa lisäämme määrää, kun näemme kysynnän. Kiitokset kaikille Hannan hoitoon ja huolenpitoon osallistuneille. veteraanit, monitoimisali. Ruokailu kotiin vietäväksi. TI 24.1. on avoin kaikille. klo 10, kasvatuksen tilat. Ruokailu on avoin kaikille. klo 10 Ekumeeninen jumalanpalvelus luterilaisessa kirkossa, keskusteleva saarna Su 22.1. Rakas puoliso, isä ja ukki Jalo Sankari KAUHANEN s. 017 770 0421 Seurakunnat Kuolleet Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. jäädä arkilounaalle klo 11. Lämpimästi tervetuloa siunaustilaisuuteen. klo 12–15 Missiokahvila kontaktituvalla Su 22.1. klo 13 Ma 30.1. klo 10 Srk-kerho, Srk-kerho, jonka jälkeen mahdollisuus jonka jälkeen mahdollisuus jäädä arkilounaalle klo 11. Hanna Valvatti Räty 84 v. Jos kun näemme kysynnän. nen. Kivelä, Pirkkalainen. klo 16 Safkasankarit kokkikerho, Safkasankarit kokkikerho, kasvatuksen tilat. Muistotilaisuutta vietämme läheisten kesken. DIAKONIA DIAKONIA Diakoniatoimistossa päivysDiakoniatoimistossa päivystykset ma ja to klo 9-11. Kiittäen ja kaivaten Hannu ja Tiina Veeramarie Aila ja Leo Heidi ja Ilari Hanne muut sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Sormunen s. klo 9 Ke 18. klo 10 klo 10 Kiuruveden rintamaKiuruveden rintamaveteraanit, monitoimisali. Varaamme ruokaa 50 hlö. Elämän päivien ketju on kalllis, kadota niistä en yhdenkään sallis. Rantonen s. klo 13 klo 13 Seurat Ry:llä. Maija Elina Saastamoinen Maija Elina Saastamoinen 71 v. 19.11.2022 Kiuruvesi Nyt olet vapaa ja mukana tuulen. kasvatuksen tilat. klo 10 Ti 24.1. ”Virsistä virtaa” ”Virsistä virtaa” messun jälkeen srk-talolla. Hinta 6€ ja alle 6v ilm
Kun maatalous loppui, muutti Remes Kuopioon 1990-luvulla. Aluksi hän oli työttömänä, päivät täyttyivät kuitenkin pian teatterista. 21 Keskiviikko 18. Kun luemme evankeliumeita, näyttää siltä, että Jeesukseen uskominen ei ollut sen helpompaa silminnäkijöille kuin meille, jotka olemme heidän todistuksensa varassa. Oliko Jeesukseen uskominen hänen aikalaisilleen kuitenkaan helpompaa kuin meille, jotka elämme kaukana Uuden Testamentin ajasta. Se opettaa meille, että mitä tahansa voi tapahtua silloin, jos uskallamme keskustella uskostamme ja esittää siitä vaikeitakin kysymyksiä. Kertomus samarialaisesta naisesta on monin tavoin puhutteleva. Remeksellä oli MS-tauti, minkä takia hän jäi sairaseläkkeelle. JAANA SELANDER Hartaus Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa Jos joku kysyisi sinulta mitä muistat tai tiedät Jeesuksesta, niin melko varmasti moni kertoisi esimerkkejä hänen ihmeteoistaan, kuten vetten päällä kävely, sokean parantaminen näkeväksi tai veden muuttaminen viiniksi. Siunatun hulluuden sanomaksi Kutvonen kiteytti Eino Leinoa lainaten: ”Paha ei ole kenkään ihminen, toinen on vain heikompi toista”. Erkki Remeksen lapsuudenystävä Kirsti Pietikäinen Niemiskylästä kertoo, että Remeksen nuoruuden harrasteita olivat nuorisoseuran touhut. Tilalla oli sikala ja pellot viljelyssä. Erkki Remes oli myös hyvin sukurakas ja arvosti Kiuruvettä ja kiuruvetisiä. Kenties välillä kriittisiäkin. Hän ei halunnut jäädä kotiin möyröttämään. Jumalanpalveluksen jälkeen lähetyslounas rauhantyön hyväksi Jordanian ja Pyhän maan evl. Mahdolliset muistamiset Aholansaarisäätiölle Saaja: Aholansaarisäätiö Tilinumero: FI60 5288 0440 0446 44 BIC: OKOYFIHH Viesti: Risto 70 v., lahjan antajan nimi JAANA SELANDER. kirkossa. Jeesus oli tuolla kaivolla yksin, koska opetuslapset olivat ostamassa ruokaa ja myös nainen tuli kaivolle yksin. Hän oli konttorinhoitaja. Remeksellä oli kaksi puolisoa: Olli-Pekan äiti, aviopuoliso Kaija (he erosivat 1990-luvun lopulla, hän on edesmennyt) ja Helena, he elivät avoliitossa monta vuotta, siihen saakka kunnes Helena kuoli. tammikuuta 2023 In memoriam Erkki Remes 30.3.1953–30.12.2022 Erkki Remes kuoli uudenvuoden aatonaattona Iisalmen sairaalassa. Erkki Remeksen iloisuus ja sanavalmius, avoin ja lämmin suhtautuminen kanssakulkijoihin, jättää täyttämättömän paikan meidän sydämiimme, jotka Remeksen tunsimme ja jäämme häntä kaipaamaan aitona ihmisenä. Remes oli mukana myös Tellus-teatterissa, Puijon talvessa ja Via Dolorosassa Kuopiossa ja Iisalmessa. Remeksellä on kaksi sisarta Tuula ja Anna-Liisa. – Jokaiselle roolille pitää luoda elämäntarina, on käytävä mielessään, miten roolihenkilö on tähän tilanteeseen tullut ja miten hän elää tästä eteenpäin, kuvasi Kutvonen Kiuruvesi-lehdessä elokuussa 2013. Harmituksen ymmärtää, sillä Remes tunnettiin kautta vuosikymmenien sosiaalisena ja todella verbaalisena ihmisenä. Sekin on vielä tuotava esiin, että Erkki Remes oli hurja näky Niemiskylässä, Kalliokyläntiellä, kun hän ajoi invamopedillaan kirkonkylälle säässä kuin säässä. Salmipellolla oli muun muassa hissi, millä Remes pääsi alakertaan saunaan ja pesulle. Muutoin hän ei olisi pärjännyt. Kiuruvedellä Remes oli aktiivinen teatterilainen Maalaiskaupunginteatterissa, hän ohjasi ja näytteli. – Sen parissa pidimme kerhoja, näytelmäkerhoja koululla ja tansseja Jukolassa. Remes asui Salmipelolla oikeastaan koko ikänsä lukuun ottamatta jaksoa, milloin hän oli töissä Kuopiossa 1990–2005. Remeksen poika Olli-Pekka Remes kertoo, että viimeksi isälleen soittaessaan tämä kuulosti energiseltä ja isä viestitti, että hän pärjää hyvin kotona. Erkki Remeksen sairaus eteni ja se harmitti. Remes työskenteli myös toimittajana Kiuruvedellä Savon Sanomien konttorissa. Viime suuntain evankeliumiteksti kertoo Jeesuksen ja samarialaisen naisen kohtaamisesta Sykarin kaivolla. Viimeinen rooli hänellä oli Mielensäpahoittajassa 2018. Kun nämä periaatteet muistamme, niin silloin Jumalalla on lupa yllättää. klo 12. Erkki Remes opiskeli nuoruudessaan hitsaajaksi ja otti kotitalon hoitaakseen. Remes sanoi näyttelemisessä häntä kiehtovan itsensä ylittämisen, sen, että kykenee asettumaan toisen rooliin, kääntämään ajatukset. Se on vuoropuhelua Jumalan ja toisten ihmisten kanssa. – Isä sanoi, että hän lähtee vain jalat edellä kotoa, Olli Pekka Remes jatkaa. Ehkä kaikki kokemamme ei olekaan sattumaa, vaan Jumalan voimannäytöksiä. Se voi tapahtua kirkossa, lähimmäisen kohtaamisessa tai kenties luonnossa. LÄMMIN KIITOS minua 11.1. Tämä koskee koko kirkkoa kuin yksittäisiä kristittyjä. ”Olisihan se paljon helpompaa uskoa Jeesukseen, jos olisi elänyt hänen aikanaan ja nähnyt hänet, hänen tekonsa ja kuullut hänen puheitaan.” Näin muistan jonkun sanoneen, ja näin muistan itsekin jossain elämäni vaiheessa ajatelleeni. Salmipelto Niemiskylässä, Remeksen lapsuudenkoti, oli Remekselle kaikki kaikessa. – Energiaa oli vähemmän, hän olisi halunnut olla ihmisten kanssa tekemisissä, kertoo Olli-Pekka Remes. Tuolloin taukoa näyttelemisestä oli ollut vuosia ja Remes mietti Kiuruvesi-lehden haastattelussa (7.8.2013), että pystyykö hän näyttelemään, sillä MS-tauti vaikutti muistiin ja fysiikkaan. Ihmeiden aika ole päättynyt Jeesuksen aikaan maan päällä vaan niitä tapahtuu edelleen. Olli-Pekka on ainoa lapsi. Miten Jumala ilmaisee voimansa tänä päivänä. Me muutumme, kuin myös se, miten ymmärrämme Jumalan vaikutuksen omassa elämässämme. Vaikka hän kärsi vaivoistaan, sai vastapuoli virtaa rikkaasta ja iloisesta sanankäytöstä. Usko on dialogia. 2023 muistaneille! Sydämelliset kiitokseni Seppo Seurat seurakuntatalolla 29.1.2023 n. Usko on uskomista, ei hampaat irvessä 100-prosenttista tietämistä. Remeksellä oli Kuopion kaupunginteatterissa monta eri tehtävää, hän näytteli ja lavasti. Tässä kertomuksessa on montakin opetusta, mutta erityisen mainittavaa on, että taas kerran huomaamme Jeesuksen vähät välittäneen yhteiskunnallisesta arvostuksesta ja valinneen lähettilääkseen kaikkien hyljeksimän naisen. Tämä rohkeus ja ennakkoluulottomuus palkittiin. Hän ei jäänyt sanattomaksi ja nautti Savon murteella puhumisesta. Kutvosen kanssa jutustelu oli juhlaa. Alkanut keskustelu sai naisen ymmälleen ja vielä enemmän hän hämmentyi, kun huomasi Jeesuksen tuntevan hänen elämänvaiheensa ja elintapansa. Tärkeintä oli, että nainen lähti liikkeelle ja halusi löytää totuuden. RISTO PENTIKÄINEN 70 V. Kiuruvedelle Remes muutti vuonna 2005 jäätyään eläkkeelle. Remeksellä oli monia sairauksia ja hän oli viimeisinä aikoinaan yhä enemmän sairaalassa. ”Ystävät ovat lyhtyjä tielläni” Heikki Heinonen, 40v. On uskallettava tarkistaa omia mielipiteitään ja olla pelkäämättä kristittynä kasvamista. Remes ohjasi muun muassa Lumikit vuonna 2018. Hän oli yleensä seuran hauskuttaja, Pietikäinen kertoo. Naapurit auttoivat viime vuosina Remestä paljon. Useinkaan ei ennalta tiedä, mitä seuraava käänne tuo tullessaan. Samarialaisnainenkaan ei tiennyt varmuudella, että Jeesus oli Messias, mutta hän rohkeni ääneen ajatella: ”Tulkaa katsomaan, tuolla on mies, joka kertoi minulle kaiken mitä olen tehnyt! Olisiko hän Messias?” (4:29). Remes oli myös toteuttamassa ensimmäistä näytelmää kesäteatteri Eerolassa vuonna 2013, kyse oli Siunatusta hulluudesta, missä hänellä oli Filippuksen rooli. Hän oli kuollessaan 69-vuotias. Erkki oli ”Kutvonen”. Siunattua viikkoa jokaiselle! LINDA HYYTIÄINEN Perheuutiset muistamisista! Te teitte juhlastani juhlan. En tiedä mistä tai keneltä hän lempinimensä sai, mutta siksi häntä yleisesti kutsuttiin
22 Keskiviikko 18. klo 10 kerhohuoneella. 0405271633 Hyvää toimeliasta 60 -juhlavuotta! toivottaa opiston väki KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS maanantaina 23.1.2023 kello 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa. Valtuuston kokousta voi seurata paikan päällä tai verkkolähetyksenä Kiuruveden kaupungin Youtube-kanavalla. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. KALAPISTE, Varpaisjärvi p. Ateriapalvelun ruokalista vko 4: ma: kalkkunakeitto, tuore, juusto, puolukkavispipuuro, ti: lohikiusaus, porkkana, jäävuori-frisee-paprika-kesäkurpitsa, kuningatarkiisseli, ke: uunimakkara, ruskeakastike, perunasose, herne-maissi, porkkanaraaste, omena-puolukkakiisseli, to: palapaisti, peruna, parsa-kukka-porkkana, jäävuori-tomaatti-kurkku, mansikkarahka, pe: broileripastavuoka, porkkana, punajuurisalaatti, hedelmäkiisseli, la: nakkikeitto, leikkele, punajuuri, marjapuuro, su: jauhelihapihvi, omena-sinappikastike, peruna, sekavihannes, jäävuori-kurkku-persikka, mango-ananaskiisseli. to 26.1. Ympärivuotista majoitusta. --------------------------------------------Eläkeliitto: Karaoke, huom! uusi aika ti 24.1. Vuokra 800€ + sähkö + vesi p.044 530 6657 Myydään tai vuokrataan remontoitu 3h+k luhtitalosta 1.3 alk. Talossa hissi. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Muistilista Rivi-ilmoitukset Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. Marttailta to 26.1. Tiedotamme uusista tilaisuuksista kansalaisopiston nettija facebook-sivuilla, Kiuruvesi lehden kaupunki tiedottaa -palstalla sekä infoTV:ssä. ma 23.1. Kaikille avoimet yleisöluennot ovat siis sisällöltään ammatillisia, ei poliittisia. klo 12, Sairaanhoitoa ja sydänkirurgiaa monelta kantilta, sairaanhoitaja, TtM Heikki Miettinen (SDP), Kiurusali, kahvitarjoilu klo 11.30 alk. 050 307 5439 Eläkeläiset ry: kerho ke 25.1. tammikuuta 2023 4 Keskiviikko xx. klo 10 Puistonkulmalla. 050 381 8559 TORSTAINA 9-12 KIURUVEDEN TORILLA maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 19.1. Ryhmä tarkoitettu kaiken ikäisille. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Kokoukselle mahdollisesti esitettävät muut asiat Esityslista on luettavissa kaupungin verkkosivuilla 18.1.2023 lähtien. klo 18 kirjaston monitoimitilassa. klo 15 alkavat ja klo 16 jatkavat kerhohuoneella. UUSI! Ukrainan kielen keskustelukurssi keskiviikkoisin 1.2. p. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja julkaistaan kaupungin verkkosivuilla torstaina 26.1.2023. Tervetuloa! Koulujen ruokalista vko 4: ma: kalkkunakeitto, sekavuokaleipä, tuore, juusto, puolukkavispipuuro, ti: lohikiusaus, porkkana, jäävuori-frisee-paprika-kesäkurpitsa, ke: uunimakkara, ruskeakastike, perunasose, herne-maissi, porkkanaraaste, to: soijabolognesekastike, peruna, parsa-kukka-porkkana, jäävuori-tomaatti-kurkku, pe: broileripastavuoka, porkkana, punajuurisalaatti. Kokouksen järjestäytyminen 2. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän purkaminen 3. xxxxkuuta 2021 Kaupunki KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISTA Kansanedustajaehdokkaiden Tule tutuksi -tilaisuudet Savo-Karjalan alueen kansanedustajaehdokkaat esittäytyvät Kiuruveden kansalaisopiston Tule tutuksi yleisöluentosarjassa. Lauletaan karaokea, tervetuloa! Eläkeliitto: Mimmit ke 25.1. klo 14.30 levyraadin parissa kerhohuoneella. p. klo 16, Lasten ja nuorten talous-, työelämäja yrittäjyystaidot, asiantuntija, Talous ja nuoret TAT Itä-Suomi Auli Piiparinen (Kesk.), Kiurusali Yleisöluentoihin osallistuville on tiedossa hyviä palkintoja eli bongaa kolme Tule tutuksi -tilaisuutta, niin osallistut arvontaan. 044 530 6699 Kiuruvesilehden kotimaan tilaus alkaen vain 1,92 €/viikko Kiuruvesilehti, p. Käsiteltävät asiat: 1. Kiuruvesi 18.1.2023 Tommi Tikka valtuuston puheenjohtaja KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. 0400 945544 --------------------------------------------Eläkeliitto: Näpertelijät ma 23.1. --------------------------------------------Torilla Kirjoja To torilla klo 9-12 KALAJOKISTA PERUNAA; useita lajikkeita sekä karpaloa ja puolukkaa. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. Seuraavilla kursseilla on vielä tilaa: Taidemaalaus, Yhtä juhlaa, 150 ja 60 -juhlavuosien keramiikkakurssi, Keväistä keramiikkaa, Mosaiikki, Makramee sisustuksessa, Korupaja (hopeakorut), Korukiven hionta, Koruja eri materiaaleista, Kuvan käsittelyn peruskurssi, Hirsirakentamisen peruskurssi Lisätietoja ja ilmoittautumiset p. klo 12 alkaen. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi KIURUVESI-LEHTI p. Tilaisuuden tavoitteena on, että kansanedustajaehdokas tulee tutuksi oman ammatillisen tausta kautta. Asuntoja Annetaan vuokralle keskustasta 4h+k+psh+ sauna+parveke, 130m², 2krs. Myös mehuja. 044 7050 443 KYLIEN KIRJA 10€ HARVA MEISTÄ ON RAUTAA yrittäjiä Kiuruvedeltä 35,90€ TUOKIOKUVIA KOTIRINTAMALTA 29,90€ KATRIN KERTOMAA Muistoja ja mielikuvistusa Kohtaloita ja kertomuksia 27€ SODAN VUODET 1939-1945 15€ KIURUVESI, kuvia vuosilta 1981-1990 17€ 500 VUOTTA KÄRKKÄISIÄ 70 VUOTTA KÄRKKÄISTEN SUKUSEURAA 30€ ORTODOKSINEN KIRKKOPOLKUMME 40€ KIURUVEDEN HINGUNNIEMEN TIKKASET 30,. 050 323 0840 lämmintä savukalaa, kalakukkoja, madetta, muikkua, kuhaja hauki leitä, kylmäsavuja graavilohta, savulohipiirakoita ym
klo 18 kirjaston monitoimitilassa. 23 Keskiviikko 18. 050 323 0840 lämmintä savukalaa, kalakukkoja, madetta, muikkua, kuhaja hauki leitä, kylmäsavuja graavilohta, savulohipiirakoita ym. p. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja julkaistaan kaupungin verkkosivuilla torstaina 26.1.2023. Tilauksesta leivonnaiset ja muut ateriat arkeen ja juhlaan. Kokouksen järjestäytyminen 2. klo 10 kerhohuoneella. tammikuuta 2023 4 Keskiviikko xx. Kaikille avoimet yleisöluennot ovat siis sisällöltään ammatillisia, ei poliittisia. Tilaisuuden tavoitteena on, että kansanedustajaehdokas tulee tutuksi oman ammatillisen tausta kautta. 050-543 1253 Teuvo Blomberg 050 598 7932 Juha Tossavainen 050 565 0860 • Sähkötyöt sekä tarvikkeet • IT-palvelut, laitteet ja ohjelmistot Parasta IT-palvelua Asematie 12 KIURUVESI METSÄPALVELU V.PÄÄKKÖ Sahatie 3, Kiuruvesi p. klo 16, Lasten ja nuorten talous-, työelämäja yrittäjyystaidot, asiantuntija, Talous ja nuoret TAT Itä-Suomi Auli Piiparinen (Kesk.), Kiurusali Yleisöluentoihin osallistuville on tiedossa hyviä palkintoja eli bongaa kolme Tule tutuksi -tilaisuutta, niin osallistut arvontaan. --------------------------------------------Eläkeliitto: Karaoke, huom! uusi aika ti 24.1. Talossa hissi. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi Muistilista Rivi-ilmoitukset Mykyrokkaa torstaisin tilauksesta, nouto tai taajamassa kotiinkuljetus klo 9-13. klo 12 alkaen. p. Kokoukselle mahdollisesti esitettävät muut asiat Esityslista on luettavissa kaupungin verkkosivuilla 18.1.2023 lähtien. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Käsiteltävät asiat: 1. 050 307 5439 Eläkeläiset ry: kerho ke 25.1. 0405271633 Hyvää toimeliasta 60 -juhlavuotta! toivottaa opiston väki KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS maanantaina 23.1.2023 kello 18.00 kaupungintalon valtuustosalissa. xxxxkuuta 2021 Kaupunki KANSALAISOPISTON AJANKOHTAISTA Kansanedustajaehdokkaiden Tule tutuksi -tilaisuudet Savo-Karjalan alueen kansanedustajaehdokkaat esittäytyvät Kiuruveden kansalaisopiston Tule tutuksi yleisöluentosarjassa. 044 7050 443 KYLIEN KIRJA 10€ HARVA MEISTÄ ON RAUTAA yrittäjiä Kiuruvedeltä 35,90€ TUOKIOKUVIA KOTIRINTAMALTA 29,90€ KATRIN KERTOMAA Muistoja ja mielikuvistusa Kohtaloita ja kertomuksia 27€ SODAN VUODET 1939-1945 15€ KIURUVESI, kuvia vuosilta 1981-1990 17€ 500 VUOTTA KÄRKKÄISIÄ 70 VUOTTA KÄRKKÄISTEN SUKUSEURAA 30€ ORTODOKSINEN KIRKKOPOLKUMME 40€ KIURUVEDEN HINGUNNIEMEN TIKKASET 30,Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. ma 23.1. KALAPISTE, Varpaisjärvi p. Seuraavilla kursseilla on vielä tilaa: Taidemaalaus, Yhtä juhlaa, 150 ja 60 -juhlavuosien keramiikkakurssi, Keväistä keramiikkaa, Mosaiikki, Makramee sisustuksessa, Korupaja (hopeakorut), Korukiven hionta, Koruja eri materiaaleista, Kuvan käsittelyn peruskurssi, Hirsirakentamisen peruskurssi Lisätietoja ja ilmoittautumiset p. 050 3044 054 • Kirjanpito • Isännöinti Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Vuokra 800€ + sähkö + vesi p.044 530 6657 Myydään tai vuokrataan remontoitu 3h+k luhtitalosta 1.3 alk. to 26.1. Marttailta to 26.1. klo 14.30 levyraadin parissa kerhohuoneella. 040-135 4128 Niemistenkatu 1 • p. Asuntoja Annetaan vuokralle keskustasta 4h+k+psh+ sauna+parveke, 130m², 2krs. Ota yhteyttä 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi Palveluhakemisto ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! Kotikunnan parhaat palvelut!. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. Myös mehuja. --------------------------------------------Torilla Kirjoja To torilla klo 9-12 KALAJOKISTA PERUNAA; useita lajikkeita sekä karpaloa ja puolukkaa. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot • kemiallinen pesu Perunkirjoitukset Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi 0400 220 909 Leppätie 1 Pyörät, Sahat yms Huollot, Varaosat Erilaista purkuosaa Kiuruvesi-lehti, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Kutjula Ranch Kolarikorjaamo Cabas laskelmat 050-4943 823 /Aki Haluatko ilmoituksen tältä sivulta. Tervetuloa! Koulujen ruokalista vko 4: ma: kalkkunakeitto, sekavuokaleipä, tuore, juusto, puolukkavispipuuro, ti: lohikiusaus, porkkana, jäävuori-frisee-paprika-kesäkurpitsa, ke: uunimakkara, ruskeakastike, perunasose, herne-maissi, porkkanaraaste, to: soijabolognesekastike, peruna, parsa-kukka-porkkana, jäävuori-tomaatti-kurkku, pe: broileripastavuoka, porkkana, punajuurisalaatti. 044 530 6699 Kiuruvesilehden kotimaan tilaus alkaen vain 1,92 €/viikko Kiuruvesilehti, p. 050 381 8559 TORSTAINA 9-12 KIURUVEDEN TORILLA maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 19.1. klo 12, Sairaanhoitoa ja sydänkirurgiaa monelta kantilta, sairaanhoitaja, TtM Heikki Miettinen (SDP), Kiurusali, kahvitarjoilu klo 11.30 alk. Lauletaan karaokea, tervetuloa! Eläkeliitto: Mimmit ke 25.1. Ympärivuotista majoitusta. Tiedotamme uusista tilaisuuksista kansalaisopiston nettija facebook-sivuilla, Kiuruvesi lehden kaupunki tiedottaa -palstalla sekä infoTV:ssä. Kiuruvesi 18.1.2023 Tommi Tikka valtuuston puheenjohtaja KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. klo 15 alkavat ja klo 16 jatkavat kerhohuoneella. Valtuuston kokousta voi seurata paikan päällä tai verkkolähetyksenä Kiuruveden kaupungin Youtube-kanavalla. Ateriapalvelu arkisin klo 10-13 noudettuna tai taajamassa kotiin kuljetettuna. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. klo 10 Puistonkulmalla. 0400 945544 --------------------------------------------Eläkeliitto: Näpertelijät ma 23.1. 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi KIURUVESI-LEHTI p. Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän purkaminen 3. UUSI! Ukrainan kielen keskustelukurssi keskiviikkoisin 1.2. Ryhmä tarkoitettu kaiken ikäisille. Ateriapalvelun ruokalista vko 4: ma: kalkkunakeitto, tuore, juusto, puolukkavispipuuro, ti: lohikiusaus, porkkana, jäävuori-frisee-paprika-kesäkurpitsa, kuningatarkiisseli, ke: uunimakkara, ruskeakastike, perunasose, herne-maissi, porkkanaraaste, omena-puolukkakiisseli, to: palapaisti, peruna, parsa-kukka-porkkana, jäävuori-tomaatti-kurkku, mansikkarahka, pe: broileripastavuoka, porkkana, punajuurisalaatti, hedelmäkiisseli, la: nakkikeitto, leikkele, punajuuri, marjapuuro, su: jauhelihapihvi, omena-sinappikastike, peruna, sekavihannes, jäävuori-kurkku-persikka, mango-ananaskiisseli
044 588 5867 Nopea nouto! Kirjoitamme romutustodistukset! Mainonnan kaikki kuviot Mainonnan kaikki kuviot • • • • • • • • • • www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com 0400-685968. LVI-asennukset myynti huolto Timanttiporaukset Teräsrakennetyöt Kylpyhuoneremontit lvikainulainen@co.inet.fi www.lvikainulainen.fi Myymälä 017-752 667 Mikko Kainulainen 045 6791 710 Tenho Kainulainen 0400 178 964 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. ROMULUX Kiuruvedellä p. KESÄRENKAAT ENNAKKOMYYNNISSÄ Kysy tarjous! Edullisesti mm. 24 Keskiviikko 18. P.S. tammikuuta 2023 6 Keskiviikko xx. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen • • • • • OSTETAAN kaikenlaista metalliromua, romuautot ym. Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, renkaiden vaihdot, katsastushuollot ym. Hankook, Michelin, Nokian ym. alan työt LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Luotettavaa LVI-palvelua -lämpöpumput -ilmalämpöpumput Saatavana myös muita merkkejä. xxxxkuuta 2021 Sekalaista Taksipalvelut Palveluita Tapahtumia Matkoja Kulj.liike NISKANEN Kulj.liike NISKANEN • Kaikkien vakuutusyhtiöiden hinaukset • Traktoreiden kuljetukset p.050-349 9393 TIMO HÄRKÖNEN RENKAAT RENKAAT 050-5821005 Myynti ja asennukset iltaisin ja viikonloppuisin! Nouto ja palautus keskustan alueelta