Kiuruvesi-lehti 19.2.2025 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

Vastaamassa kysymyksiin olivat Nivan koulun rehtori Pauliina Kuonanoja (vas.), sivistysjohtaja Matti Heikinmaa, kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen, kiinteistöpäällikkö Jouko Koivunen. VUOSIKERTA, NRO 7. WWW.KIURUVESILEHTI.FI Irtonumero 4,20 euroa, kotiin tilattuna alkaen 2,11 euroa/vko 13 » Ilvekset tuttu näky taajaman alueella 14-15 » Uusi ryhmä ja vaaleissa SDP:n listalle Rakennamme valokuitua Kiuruveden keskustaan! » kaisanet.fi/valokuitu 24–25 » Vauhdikasta menoa SM-rallisprintissä. 6,7,8 » Kyläkouluille kylmää kyytiä, eurot ja väkimäärä konsultteina Kiurusalissa kuultiin viime viikon keskiviikkona kyläkouluverkosta. Kouluja toimistosihteeri Sari Tuunela kirjasi puheenvuorot. JAANA SELANDER 012138-2507 JX PR IO R.P .P.F IN LA ND E KESKIVIIKKO 19.2.2025 72
Koska taajamakoulu on mitoitettu 500:lle oppilaalle, osa lapsista kävisi edelleen jonkin aikaa koulua Hingunniemessä ja jäähallissa. MISTÄ löytyy Ylä-Savon yhteishenki uhkien torjumiseksi tai ainakin minimoimiseksi. Tästä voidaan päätellä ”päätöksentekoteatteri”: päätetään vaihtoehto 1 joka esitellään suurena torjuntavoittona. Vaalivalhe POSTIA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Mielipiteitä julkaistaan nimellä sekä nimimerkillä. Se vaarantaa mm. Kyläkoulukeskustelussa Kiurusalissa suunnitelmia ja vaihtoehtoja ei purematta nielty. Keskustelutilaisuuksissa oli mukana joitakin valtuutettuja. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Kalliokylän koulu menisi kiinni jo tulevana syksynä, vaihtoehdossa kolme lakkautuisivat Kalliokylä, Lahnajoki, Rytky ja Luupuvesi peräkkäisinä vuosina. Lehden vastuu virheellisen ilmoituksen tai väärän ilmoitusajankohdan ilmoittajalle aiheutuvista vahingoista rajoittuu enintään ilmoitushintaan. YLEISIMMÄT TILAUSMAKSUT 12 kk/kesto: paperilehti kotimaa 108 euroa, digipalvelu 75 euroa, täystilaus (paperi ja digi) 142 euroa Katso lisää tilausvaihtoehtoja: kiuruvesilehti.fi POSTIN JAKELUHÄIRIÖT Varhaisjakelu: 0200 71 400 Päiväjakelu: 0100 5577 www.posti.fi/asiakastuki PAINOPAIKKA Kaleva Media, Oulu UUTISMEDIALIITON JÄSENLEHTI Lukijamäärä: 11 000 lukijaa Ilmestyy keskiviikkoisin. Myös nimimerkillä julkaistavien kirjoitusten yhteydessä tulee lähettää nimi, osoite ja puhelinnumero, jotka jäävät vain toimituksen tietoon. 044 705 0443 Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi Konttori avoinna: ma–ke klo 8–16, torstaisin etäasiakaspalvelu klo 8–12 (puh. NYT tuli seuraava isku ensihoidon/ambulanssivalmiuden tuhoamiseksi seutukunnissa. Vastuun kantavat uudet valtuutetut. Uuden koulun olisi tarkoitus valmistua noin vuonna 2028. Lasten ja perheiden kanssa töitä tekevä Jukka Mulari sanoi rakentavasti, että päätöksenteko tässä asiassa ei ole päättäjille helppo, kun ollaan koskemassa lapsiin ja perhesiin sekä maaseudun elinvoimaan. Koulumatka olisi päivässä kestoltaan jopa kolmisen tuntia. helmikuuta 2025 PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS@KIURUVESILEHTI.FI Päätös kouluverkosta ei ole helppo K ouluverkosta järjestettiin kuulemisja keskustelutilaisuudet viime viikolla. Tällä mietteellä ei varmaankaan kukaan ajatellut sitä, etteivät ”kylän lapset” saisi uutta koulua. “ Puh. ensihoitopalveluiden saatavuuden ja terveyskeskuksien säilymisen joka kunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei Iisalmessa voida järjestää sisäistä ”yöpäivystystä” niin, että ensihoito voisi jättää potilaat jotka eivät tarvitse välitöntä hoitoa Iisalmeen, vaan kaikki pitää kuljettaa Kuopioon. 044 705 0443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi) Sitoutumaton kotiseudun uutisja ilmoituslehti TOIMITUSJOHTAJA Juha Saastamoinen, 044 726 29 52 juha.saastamoinen@kiuruvesilehti.fi TOIMITUS toimitus@kiuruvesilehti.fi etunimi.sukunimi@kiuruvesilehti.fi Päätoimittaja Jaana Selander, 040 705 9327, toimittajat: Aku Laatikainen, 044 4386 852, Hanna Soini, 044 4934 873 ILMOITUKSET, TILAUKSET, OSOITEMUUTOKSET Sanna Manninen, 044 705 0443 konttori@kiuruvesilehti.fi PALAUTE palautekanava@kiuruvesilehti.fi AINEISTOAIKATAULUT: Ilmoitusaineistot viimeistään torstaina klo 16 mennessä. Molemmissa tilaisuuksissa oli yllättävän vähän ihmisiä. Sitäkin ihmeteltiin, että ratkaisun tekee nykyinen valtuusto, jos nykyvaltuustossa istuva ja kuntavaaleissa ehdolle asettuva ei pääsekään läpi vaaleissa, kuka vastaa lopulta päätöksen seurauksista. TÄMÄN lisäksi Ylä-Savon neljästä kuljettavasta ensihoitoyksiköstä yksi muuttuu yhden henkilön alue-ensihoitoyksiköksi, joka ei saa kuljettaa. ja 3. Stubbin hallitus lakkautti 2014 päivystyksen, mutta eikö tämä osoita vielä selvemmin vaalivalheen. ADOBE KESKUSTA pitää esillä vaalitilaisuuksissa ykkösprioriteettina Iisalmen yöpäivystyksen säilyttämistä. Painovalmiit ilmoitukset sekä pikkuilmoitukset jätettävä maanantaina klo 14 mennessä. Kun kyläkoulu lakkaa, sillä on vähintään henkinen merkitys kylän sydämen sykkeeseen. Valitettavasti mallit 1, 2 ja 3 ovat jatkumo, jossa tänä vuonna päätetään malli 1 ja vuonna 2026 siirrytään malliin 2 kun mallin 1 alustavat toimenpiteet ovat toteutuneet ja kakkosen jälkeen kolmoseen. Kiurusalin tilaisuudessa mainittiin puheenvuorossa, että paikalle olisi toivottu enemmän päättäjiä, koska nykyinen valtuusto tekee lopulta ratkaisun mihin suuntaan Kiuruvesi lähtee kyläkoulujen suhteen. Kyläkoulukeskustelussa ei suunnitelmia purematta nielty. RAUNO PIKKARAINEN Aluevaltuutettu TARKENNUS: Kirjoituksessa on asiavirhe. Kyllä keskustelussa monella suulla todettiin, että kaikki lapset, opettajat ja muut henkilökunta ansaitsee terveet koulutilat. 2 Keskiviikko 19. Joten olisi voinut kuvitella, että asia kiinnostaa ihmisiä suuresti. Tämä tarkoittaa ambulanssityhjiötä Ylä-Savoon. Yhtenä toimenpiteenä on vuodeosastolääkäreiden muuttaminen etälääkäreiksi Kuopioon. Rauno Pikarainen on huolissaan edelleen ensihoidon resursseista. SANONTAA mukaillen: Ei pidä murehtia kaatunutta maitoa vaan on mietittävä mitä tehdään kannussa olevalla maidolla. Muun muassa kyläkoulujen jatko. Eli yöpäivystysadressit on vaalivalhe ja valhe vaikeuttaa Iisalmen seutukunnan palveluiden säilyttämistä. Oltiinhan ajateltu, että järjestetään kaksi tilaisuutta, että kaikki varmasti mahtuvat keskustelemaan Kiuruveden suuresta investoinnista, mihin liittyy myös monenlaisia rakenteellisia muutoksia. NYT pitää lopettaa vaalivalheiden tuputtaminen ja keskittyä edes tärkeimpien palveluiden säilyttämiseen yhteisvoimin yli puoluerajojen seutukunnissa, jotka ainakin mielestäni ovat varmasti toimivat ensihoitopalvelut ja terveyskeskuksien toimivuus joka kunnassa, toisin kuin nyt osa-aikaisten terveyskeskusten lakkautus tulevalla vaalikaudella asiakasmäärien vähäisyyden vuoksi. Nyt Orpon hallitus korottaa jälleen yhtä rajusti asiakasmaksuja Kokoomuksen, Perussuomalaisten ja Kristillisen liiton tahdon mukaan. He unohtavat mainita, että yöpäivystyksen lopetti Iisalmessa jo Juha Sipilän hallitus vuonna 2017, tämän jälkeen päivystys on toiminut vain epävarmoilla määräaikaisilla poikkeusluvilla. Mutta ei ruuhkaksi asti. vaihtoehdoissa muuttuu etälääkäriksi. Uudesta koulusta tulisi yhtenäiskoulu, jossa kävisivät koulua myös yläasteikäiset. Sipilän hallitus korotti myös asiakasmaksuja 33 prosenttia. Sen sijaan Sipilän hallitus käytti perusteena anestesiaa käsittävän leikkaustoiminnan lakkauttamisen Iisalmesta keskittämisasetuksella siksi, ettei Iisalmessa ollut tarpeeksi laajaa päivystystä leikkaustoimintaa varten. Hallitukseen kuuluvat pääministeripuolue Keskusta, toiseksi suurimpana puolueena Perussuomalaiset ja Kokoomus. Mielipiteitä voi lähettää sähköpostitse. Sekin tuotiin esiin, että onko kyläkouluista luovuttava sen takia, että taajaman lapset saavat uuden koulun. Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Ainakin tähän mennessä nämä väliaikaiset vähennykset ovat kohdentuneet vain Ylä-Savoon ja Varkauden seutuun. Adressi olisi pitänyt jättää kymmenen vuotta sitten. Kysymyksiä herättivät muun muassa pitkät koulumatkat ihan pienille koululaisille. Myös maaseudun elinvoimasta puhuttiin ja huoltovarmuudesta. Ajatuksena on ajanoloon keskittää kaikki peruskoululaiset yhteen taajamakouluun. Erikoissairaanhoidon säästöohjelmasta R4-säästötoimenpiteet kohdennetaan ainoastaan Iisalmen ja Varkauden toimipisteisiin. Keskiviikkona Kiurusalissa fokus oli kyläkouluissa ja torstaina informoitiin ja kuultiin kuntalaisia Nivan koulussa. Kiuruveden kaupunkiin on laadittu viranhaltijatyönä skenaarioita siitä, miten kyläkoulut lakkautuisivat. Kirjoituksia ei palauteta. NÄISTÄ on esitetty kolme vaihtoehtomallia joissa yhdessä vaihtoehdossa säilyy vuodeosastolääkäri Iisalmessa ja 2. NÄIDEN kaikkien heikennyksien lisäksi koko Pohjois-Savon alueella saa väliaikaisesti tiputtaa ensihoitoringistä 2-3 ambulanssia, jos on henkilöstövajausta
Ja kaikki me, jotka ”googletamme”, käytämme siis tekoälyä. Kuitenkin ”purkukustannus, 530 000 euroa”, joka siis tarkoittaa alaja yläkoulun purkamisen hintaa, on jo kirjattu osaksi yhtenäiskoulun kustannusarviota. Tanja Lång En hyödynnä enkä juuri luotakaan. Ehti kulua melkein 40 vuotta siitä, kun Hyvärisen Ramin jumppatunnin jälkeen palasin tammikuun alussa takaisin yläkoulun pieneen saliin ”ukkojumppaan”. NÄIN AIHETTA KOMMENTOITIIN: Lähetä kommenttisi toimitus@kiuruvesilehti.fi tai vastaa Kiuruvesi-lehden Facebookissa. Martikaine Hartsa Käytän Transkribusta, mikä on historiallisten asiakirjojen tunnistukseen käytettävä alusta, sukututkimuksessa hyvä 1600-1800 -luvun asiakirjoissa. ”toisten seurana olevat”, tekoälyllä varustetut ihmismäiset robotit tuovat hyvää seuraa tai jonkin kotieläimen muodossa. Hyvä apuri työssä ja opiskelussa. Tekoälyyn ei kannata tai saakaan sinisilmäisesti luottaa, sillä se tekee virheitä. Meillä jopa kannustetaan käyttämään. Myös ns. Jarmo Muiniekka Kun tässä hiljattain avasin minulle tulleen säpön, niin sitä lukiessani tuli vain mieleen sekin, että tekoälyn lisäksi pitäisi olla joku maalaisjärkiäly. Päinvastoin teksti korostaa, miten uudisrakennus ”sulautuu” osaksi ympäristöä ja miten ”uudisrakennus voi osaltaan edustaa alueen kulttuuriarvojen säilymistä ja edesauttaa alueen historiallista jatkumoa perinteisenä koulumiljöönä.” Myös kaupungin vastauksessa kaavaluonnoksen lausuntoihin korostetaan uudisrakennuksen ”täydentävän” kulttuuriympäristöä, ja sanotaan: ”Toisaalta asemakaavaehdotus ei edellytä vanhojen koulurakennusten purkamista, vaan suosittelee Nivan koulun säilyttämistä” (kappale 5.2.4). Kati Asikainen En suoranaisesti käytä, mutta moni käyttämäni laite käyttää. Olen myös yhdistellyt näitä kaikkia toisiinsa. Jari Tikkanen Olen tehnyt kuvia, runoja, ääntä ja videoita tekoälysovelluksilla. Pyyteetön työ, jota valmentajat, vetäjät ja vastuuhenkilöt tekevät vuodesta toiseen ansaitsisi paljon suuremman kiitoksen ja arvostuksen kuin mitä me kykenemme antamaan. Tulevaisuuden huolet muun muassa suomalaisen yhteiskunnan tasapuolisesta kehittymisestä, oman kunnan sekä talousalueen pärjääminen ja tulevaisuus pyörivät välillä liiaksikin omissa ajatuksissa ja kirjoituksissa. Harrastamisen hinta on saatu pidettyä maltillisena ja siinä iso kiitos kuuluu aktiivisille vapaaehtoisille toimijoille. Hyvä renki, mutta huono isäntä. YHDISTYSKENTTÄ seuratoiminnan ohella kaipaa suuret kiitokset ja huomion. Onko edes mahdollisuutta puolustautua esimerkiksi huijauksissa ja muissa väärinkäytöksissä. Myös uimahallin vesijumpat ja Voimaa ja tasapainoa -tehojaksot yli 65-vuotiaille ovat täyttyneet kerrasta toiseen, hyvinkin nopeasti. Olemme jo nähneet miten tekoälymössöllä korvataan oikeiden artistien teoksia muun muassa mainonnassa ja tutkijatkin ovat todenneet tekoälyn uhkaavan tieteen laatua. Onpa kyse jalkapallosta, jääkiekosta, taitoluistelusta, hiihdosta tai vaikka yleisurheilusta, niin ohjatussa toiminnassa on mukana seura-aktiiveja, jotka oman aikansa uhraamalla mahdollistavat harrastamisen toisille lajiystäville. Päivittäin käytän, joskus myös juttukaverina, kun ei ole kavereita. Tässä asiassa olen ehkä aavistuksen luddiitti. Yläkoulua koskeva, välittömästi purettavan salisiiven purkukustannus sisältyy kohtaan ”hankekustannukset, yhtenäiskoulu 17 848 000 euroa”. En uskalla edes ajatella… VIERASKYNÄ TOMMI TIKKA Kirjoittaja on Kiuruveden kaupunginhallituksen puheenjohtaja (kesk.) VIIME VIIKON KYSYMYS OLI: Hyödynnätkö tekoälyä. Eri alojen, kuten lääketieteen saralla, se on oiva apu ja tehokas lääkäreille ja hoitajille. Koulutuksessa, terveydenhuollossa... Keskiviikkoiltaisissa jumppatuokioissa mieleen palailee Ramin hyvää tarkoittaneet meille teini-ikäisille pojille suunnatut elämänohjeet. Jere Hakkarainen Käytän. Toimivat ohjeet, jotka pätevät samanlaisina vieläkin kaikkien vuosikymmenten jälkeen! OMAKOHTAINEN tuore kokemus osoittaa osaltaan hyvin, miten osaavia ja ammattitaitoisia kiuruvetiset seuraja yhdistysaktiivit ovat. Petri Remes Töissä käytän jonkin verran. Monet nykyiset komeat ja uskomattomat maisemakuvat on tekoälyn tekemiä. Käytän töissä päivittäin. Mutta ei korvaa ihmistä asiakaspalvelussa tai tilanteissa, joissa tunteet, vaistot, viisaus, ymmärrys tarpeen. Kaavaehdotuksessa (Kaavaharju 2025) kustannusten vertailutaulukossa yhtenäiskoulun alla mainittu kohta ”purkukustannus 530 000 euroa” ei tarkoita yläkoulun salisiiven purkukustannusta. Ilman teidän merkittävää työpanosta harrastamisen hinta uhkaisi karkata jopa ulottumattomiin… MILTÄHÄN Suomi näyttäisikään, jos seuraja yhdistysaktiivit lopettaisivat toimintansa esimerkiksi kuukaudeksi. Arto Tikkanen Käsittääkseni tekoäly jo toimii monien sovellutusten, kuten kauppojen järkestelmissä S-ja K-kortteja käytettäessä. 3 Keskiviikko 19. Milla Rosa Katariina Ruotsalainen Voi olla hyödyllisenä hyväksi, mutta kauhistuttaa ajatuskin, että mitä kaikkea pahaa sillä voidaan aikaan saada. Susanna Kristine Kvick Havainnekuva taajamakoulun mahdollisesta sijoittumisesta Yläkoulun ja Nivan koulun väliin. helmikuuta 2025 Kirjoituksessani oli virhe MIELIPIDEKIRJOITUKSESSANI (Kiuruvesi-lehti 12.2.2025 ) oli virhe. Median uutisointi nostaa helpommin uutiseksi negatiivisen asian, positiivisen uutisen mennessä vähän kuin ilmoitusasiana. Kuten sanottu, että kun ihminen ja kone yhdistyvät, ei-keinoäly ja keinoäly, samalla yhdistyvät ennennäkemättömällä tavalla, jonka kehitys ottaaerikoisia harppauksia yhdessä. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi KATSO UUSI KYSYMYS SIVULTA 5. Ristiriita on ilmeinen. Erinomainen apuri. Pääsääntöisesti käytän sitä tiedon etsimiseen, erilaisten tiivistelmien ja kuvausten luomiseen, kokousmuistiinpanojen tekemiseen ja käännösapuna. Vapaa-ajallakin tarvittaessa. Pirjo Lohva En. KUOREVIRRAN liikunta-alue, jolla uimahallikin sijaitsee, on hyvää aluetta bongata seuratoiminnan aktiiveja vapaaehtoisen harrastustoiminnan parista. Valma Pietikäinen Kyllä. Tai sitten uhkana on joutua nujertamaan sitä, jotta säilymme itse sen ”luojina ja määrääjinä”, kuten koiran suhteen. Nyt nähdään paljon pelkoja ja varauksellisuutta, mutta voinee olla hyödyksi monessa asiassa oikein käytettynä. Kaiken lisäksi tekoäly kuluttaa energiaa hillittömästi. Nyt aika paljon opiskelujen takia ja opettajat myös sanoneet, että saa käyttää. Vaikka kaavaehdotuksessa (kappale 6.3) käsitellään yhtenäiskoulua, siinä ei mainita, että alaja yläkoulu tultaisiin purkamaan. Polarisoituneessa maailmassa se on valinnut puolensa. Arja Vatanen Käytän töissä ja myös vapaa-ajalla. Jukka Kemiläinen Hyvissä käsissä olevaan tekoälyyn luotan ja sen pitää siis pysyä hyvissä käsissä. Hyviä asioita on tärkeä nostaa esille siinä kuin olemassa olevista palveluista ja mukavista hetkistä voi aivan huoletta nauttia, ihan luvan kanssa! JUTUN alun uimahallista voisi positiivisena asiana kertoa viimevuotisen kävijämäärän kasvun ja kasvu on kyllä näkynytkin kevättalven aikana altailla niin oman kunnan kuin naapurikuntien uusina uimarikasvoina. MEILLÄ on vielä onneksemme paljon hyviä asioita ja toimivia palveluja vaikkakin aika haastaa ihan kaikkia, välillä turhan rujostikin. Yhteinen ajatusmaailma ja sama harrastus yhdistää henkilöitä, jotka pitävät yhdessä yllä mitä moninaisimpia toimintoja, vaalivat historiaa ja perinteitä, suojelevat luontoa, … Tätä luetteloa voisi jatkaa loputtomiin! HENKILÖKOHTAISESTI saan nauttia vapaaehtoisten järjestämästä ohjatusta harrastustoiminnasta Kiuruveden Voimistelijoiden järjestämässä Miesten treeni -ryhmässä. Ja myös meidän yhden tiimin työ liittyy tekoälyyn. Ei voi välttyä. RAIJA HÄGGMAN Kiuruvesi Seuraa ja toimintaa ”KIRJOITTAKAAHAN välillä positiivisiakin asioita lehteen.”, totesi minulle eräs kuntalainen uimahallin saunan lauteilla jokin aika sitten
Kaupunginhallitus, kaupunginvaltuusto, tekninen lautakunta ja sivistyslautakunta pidetään ajan tasalla ylipaineistukKiuruveden yläkoulu päätettiin ylipaineistaa Kaupunginvaltuusto oli päätöksessään yksimielinen. helmikuuta 2025 Peruskoulut vähenevät Peruskouluja oli vuoden 2024 lopussa toiminnassa 1 974, kun niitä vuotta aiemmin oli 2 014 ja kymmenen vuotta aiemmin vielä 2 498. helmikuuta 2025 UUTISET Keskiviikko 19. 017 752 277 Kiuruveden Näkökulma Hoya iD monitehojen ostajille toiset lasit kaupan päälle! Esim. Kaupungin sisäilmatyöryhmän mukaan Nivan koulun tilanne on rauhoittunut sen jälkeen, kun rakennus päätettiin viime syksynä kauttaaltaan ylipaineistaa. Nyt kyläkouluja on enää neljä: Luupuvedellä, Lahnajoella, Kalliokylässä ja Rytkyllä. Lukumääräisesti eniten lakkautettuja tai yhdistettyjä kouluja oli Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. jalassa, 39 %:lla. Määrä on siis laskenut kymmenessä vuodessa 21 %. AKU LAATIKAINEN HANNA SOINI Yläkoulun ylipaineistuksen toteutuksesta järjestetään tarvittavat infotilaisuudet koulun henkilökunnalle, oppilaiden vanhemmille, koululaisille ja kaupunkilaisille. Kiuruvedellä oli parhaillaan vajaa 50 kyläkoulua. Kiuruvedellä yksi vaihtoehto on lakkauttaa kaikki kyläkoulut vuorollaan vuoteen 2028 mennessä. Lisäksi valtuusto päätti, että ylipaineistuksen toteutusvastuu annetaan tekniselle palvelukeskukselle sekä sisäilmatyöryhmälle. KIURUVESI-LEHTI OPTIIKKA KELLOT KORUT Tervetuloa katselemaan! Ajanvaraus silmälääkäri/optikko puh. Vuoden 2024 aikana kaikkiaan 78 peruskoulua lakkautettiin tai yhdistettiin toiseen oppilaitokseen, selviää koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset -tilaston tiedoista. 4 Keskiviikko 19. aurinkolasit, tietokonelasit, lukulasit tms…tai KEHYKSET Tule ja valitse omasi! 50 % Kiuruveden kaupunginvaltuusto päätti maanantain 17.2. kokouksessaan, että kaupunginhallituksen ehdottama yläkoulun ylipaineistus toteutetaan. Tarvittava talousarviomuutos tehdään vuoden 2025 talousarvioon, kun ylipaineistuksen kokonaishinta tarkentuu. Kymmenen vuoden aikavälillä peruskoulujen määrä on vähentynyt suhteellisesti eniten Etelä-KarKalliokylän koulussa on Kiuruvedellä vähiten oppilaita. Tarvittava talousarviomuutos tehdään vuoden 2025 talousarvioon, kun ylipaineistuksen kokonaishinta tarkentuu.
Viime aluevaaleissa 3. – Tilaisuus on joko 17. – Aluevaltuustossa olemme puolustaneet lähipalveluja kuten lääkäriin pääsyä, näytteenottopalveluja, neuvoloita, hoitokoteja ja pelastusasemia Kalliokylässä asuva Markku Siponen pitää tärkeänä omalääkärimallin rakentamisen Pohjois-Savoon. Valtuusto oli päätöksessään hyvin yksimielinen. – Siispä tätä ylipaineistusta ei voi jättää tekemättä. Nivan koulu ylipaineistettiin viime syksynä. Optimo Kiuruvesi Torikatu 1 puh. Vieraillessani toissa viikolla Helsingissä sain Kuntarahoituksen edustajilta lupauksen, että jos/kun Kiuruvedellä tehdään taajamakouluratkaisu, niin siihen saadaan rahoitus. Kuntavaaleissa vuonna 2021 Markku Siponen oli niin ikään äänikuningas, hän sai 268 ääntä. päivänä huhtikuuta ja kestää 8. Tämä on viimeisiä keinoja, mutta tällä voimme turvata koulunkäynnin. En voi jäädä seuraamaan katsomosta, vaan on pyrittävä vaikuttamaan, Siponen tähdentää päätöksen taustoja. Liike Nytillä on Kiuruvedellä yhtä monta valtuustopaikkaa kuin Vasemmistoliitolla. Tähän mennessä tehdyt turvaavat toimet, kuten ilmanpuhdistimet ja ilmastointien nuohoukset sekä siivouksen tehostaminen eivät ole tuoneet helpotusta ongelmaan, sanoi kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. kehykset ja linssit sen toteutuksesta. – Tästä on ollut viime aikoina huolta ihmisten keskuudessa, että saadaanko hankkeelle rahoitusta vai ei. Eduskuntavaaleissa vuonna 2023 Markku Siponen sai Savo-Karjalan vaalipiirissä 5 539 ääntä. Ja voin nyt sanoa, että kyllä se saadaan. Kuntavaaliehdokaslistat on jätettävä 4. – Pohdin päätöstä pitkään ja tarkasti. Toimenpide maksoi noin 150 000–200 000 euroa. KYLLÄ 34% EN 66% SEURAAVAN VIIKON KYSYMYS: Kauhistuttaako Euroopan kohtalo Trumpin ja Putinin peukalon alla. Kiuruvedelläkin on paljon ikäihmisiä, jotka ansaitsevat mahdollisuuden toimiviin hoivapalveluihin, Siponen jatkaa. Puheenjohtaja Markku Siponen (kesk.) totesikin, että jospa näin rauhallinen valtuuston kokous ei olisi tyyntä myrskyn edellä. Nivan koulu rauhoittunut Yläkoulun kanssa samassa pihapiirissä oleva Nivan koulu ylipaineistettiin kauttaaltaan viime syksynä. – Jatkossa on tärkeää omalääkärimallin rakentaminen Pohjois-Savoon sekä etäpalveluiden kehittäminen niin, että fyysiset vastaanottoajat vapautuvat niitä tarvitseville. 08 764 990 Torstai 9.00-13.00 TALVI ALE Silmälasit -40% sis. päivään huhtikuuta, varsinainen äänestyspäivä on 13.4. maaliskuuta Kiurusalissa riippuen siitä, että miten saamme puhujat paikalle, Rusanen kertoi. Hyvinvointialueen vaalit käydään samaan aikaan kuin kuntavaalit.. Nyt pitäisi antaa hyvinvointialueelle pari vuotta lisäaikaa talouden tasapainottamiseen, ettei palveluja jouduta ajamaan alas pakkotahtisilla säästöillä, Siponen näkee. Liike Nyt nousi valtuuston viime kuntavaaleissa ja sai viisi valtuustopaikkaa. Uudistuksia tarvitaan, mutta maltilla ja säästöjä on haettava, mutta järkevällä aikajänteellä. Lisäksi ylipaineistuksen toteutuksesta järjestetään tarvittavat infotilaisuudet koulun henkilökunnalle, oppilaiden vanhemmille, koululaisille ja kaupunkilaisille. Nivan koululta ei ole tullut sisäilmatyöryhmälle lainkaan sisäilmaoireilmoituksia enää tänä vuonna. Vastaa www.kiuruvesilehti.fi JAANA SELANDER Kiuruvetinen keskustan kansanedustaja Markku Siponen lähtee aluevaaliehdokkaaksi. – Sen sijaan yläkoululta on ilmoituksia tullut edelleen säännöllisesti, esimerkiksi pelkästään tämän vuoden puolella parikymmentä ja viime vuonna melkein 70. Rahoitus saadaan Rusanen muistutti myös, että taajamakouluratkaisu on tehtävä vielä tämän valtuustokauden aikana. Sisäilmatyöryhmän mukaan Nivan koulun ylipaineistus on kuitenkin onnistunut ja koululta on saatu hyvää palautetta sisäilmasta. Valtuutettuja kiinnosti, että milloin tilaisuus tarkalleen ottaen järjestetään. Kuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyy 2. tai 18. päivänä maaliskuuta. 5 Keskiviikko 19. – Yöpäivystyksen lakkauttaminen Iisalmesta sekä suunnitelmat erikoissairaanhoidon ja päivystysten keskittämisestä ennestään ruuhkaiseen Kuopion yliopistolliseen sairaalaan (KYS) vaarantavat ihmisten hoitoon pääsyn koko alueellamme. – Haluan myös jo tässä yhteydessä kertoa terveisiä Kuntarahoitukselta. Liike Nytillä tässä vaiheessa 12 ehdokasta VIIKON KYSYMYS Hyödynnätkö tekoälyä. JAANA SELANDER Optikon ja Silmälääkärin ajanvaraus (017) 821 0061 sekä www.silmalasikauppaoptimo.fi. Markku Siponen sai aluevaaleissa Pohjois-Savossa kolmanneksi eniten ääniä. Tästä joukosta valtuustossa ituvat Matti Lappalainen, Marko Huuskonen ja Ari Kärkkäinen. Kuvassa Kiuruveden kaupungin kiinteistöpäällikkö Jaakko Koivunen. Seuraavan kaupunginvaltuuston kokouksen yhteydessä järjestetäänkin iltakoulu, jossa käydään aihetta tarkemmin läpi. Miikka Lonkila ei ole enää vaaliehdokkaana ja Leena Pöksyläinen edustaa tänä päivänä Kristillisdemokraatteja. Jos tästä ei ole toivotulla tavalla apua, rakennetaan yläkoululle ylipaineistustila. Hän on myös kuntavaaliehdokkaana. Puhetta tuulivoimasta Valtuuston kokouksessa otettiin myös esille tuleva tuulivoimatilaisuus. Liike Nytillä on kuntavaaleissa Kiuruvedellä ainakin seuraavat ehdokkaat: Joni Hyvärinen, Ville Vartiainen, Harri Hyvönen, Mari Hiekkanen, Jani Kärkkäinen, Harri Jauhiainen, Matti Lappalainen, Tuula Ruotsalainen, Marko Huuskonen, Pekka Mäyrä, Ari Kärkkäinen ja Kati Kokkonen. Aluevaalit järjestettiin vuonna 2022. päivänä. Markku Siponen sai Pohjois-Savon hyvinvointialueen vaaleissa Kiuruvedeltä 1052 ääntä, yhteensä koko vaalialueelta 1348 ääntä. Kunnanvaltuustot aloittavat työt kesäkuun 1. – Työ eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnassa on syventänyt osaamista, jota mielelläni hyödynnän myös kiuruvetisten parhaaksi, Siponen jatkaa. Kuntarahoituksesta kerrottiin minulle, että Kiuruvesi on laittanut talouttaan kuntoon viime vuosina ja kaiken lisäksi kouluinvestointi on kuntarahoituksen vinkkelistä riskitöntä, koska kyse on lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Ratkaisevaa oli viime aikojen palveluiden keskittämisvimma sekä valtakunnallisesti että omalla alueellamme, Siponen perustelee. Ensisijaisesti yläkoulun ylipaineistus pyritään tekemään mahdollisuuksien mukaan ilmanvaihdon säädöillä heti seuraavien viikkojen aikana. Hän oli ensikertaa ehdolla eduskuntavaaleissa. HANNA SOINI koko maakunnassa. Ylipaineistuksen huono puoli on se, että se pilaa rakennuksen käyttökelvottomaksi 1–5 vuodessa. Ylipaineistuksessa ilmavirta käännetään päinvastaiseksi tuomalla rakennukseen koneellisesti enemmän ilmaa kuin sitä poistetaan. helmikuuta 2025 Markku Siponen aluevaaliehdokkaaksi Kansanedustaja Markku Siponen lähtee ehdolle Pohjois-Savon hyvinvointialueen vaaleihin keväällä
Oppilasmäärän ennustetaan tippuvan siihen mennessä, kun mahdollinen uusi taajamakoulu valmistuu, 131 oppilaaseen kyläkouluissa ja koko perusopetuksessa 647 oppilaaseen. Rusanen viittasi myös Ylä-Savon ammattiopiston teettämään tutkimukseen, jonka mukaan väki vähenee alueella 40 prosenttia ellei suuntaa saada kääntymään. Kyläkouluissa on kuluvalla lukukaudella 145 oppilasta ja perusopetuksessa yhteensä 720. Sama tilanne on monessa kunnassa. Säästöä syntyy, kun kaksi luokanopettajaa ja yksi koulunkäynninohjaaja vähenee koulutoimesta. Säästöä syntyy myös kiinteistön ylläpitokuluista, Rytkyn koulun läheisyydessä asuville voidaan tarjota vaihtoehtoista siirtymistä Rytkyn koululle. Paikalla oli kolmisenkymmentä ihmistä, osa valtuutettuja. Laajaa peruskorjausta ei ole tehty. helmikuuta 2025 Uutiset TEKSTI & KUVAT JAANA SELANDER Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen alusti keskustelutilaisuutta tuomalla esiin, että Kiuruvesi ei ole yksin taloushaasteiden ja väestömäärän laskemisen kanssa. Toisessa vaihtoehdossa lakkautetaan kaksi kyläkoulua peräkkäisinä vuosina. Kiuruvedelläkin on tarve tehdä rakenteellisia muutoksia, joihin liittyivät viime syksynä käydyt yt-neuvottelut, joissa henkilöstöstä irtisanottiin ja osa-aikaistettiin. Mikäli Kiuruveden valtuusto päättää Kalliokylän koulun ja Lahnajoen koulun lakkauttamisesta vaihtoehdon 2 mukaan, tulevina vuosina arvioidaan muut kyläkoulut. Kun oppilaita on vähän, oppilaskohtaiset kustannukset nousevat suuriksi. Suunnitelman mukaan Kalliokylän koulun lapset mahtuisivat Nivan koululle. Ensimmäisessä vaihtoehdossa Kalliokylän koulu lakkautetaan 1.8.2025 alkaen. 6 Keskiviikko 19. Oikeat ja reaaliset kustannukset kyläkoulujen mahdollisesta sulkemisesta, lasten pitkät koulumatkat sekä maaseudun elävänä pitäminen nousivat esiin kouluverkkokeskustelussa Kiurusalissa keskiviikkona. Tuleviin suunnitelmiin vaikuttaa taajamakoulun tulevat tilat sekä valmisKoivujärvellä asuva Mari Hankala sanoi, että kyläkouluja ei pidä niputtaa yhteen, vaan jokainen pitää käsitellä erikseen, omana kokonaisuutenaan. – Meidän pitää miettiä ratkaisuja siltä pohjalta, että meidän lapset saisivat jatkossakin Kiuruvedellä opetusta. Lahnajoella oppilaskohtaiset kustannukset ovat suuret, ero muihin kouluihin koostuu pääasiassa kuljetuskustannuksista. Rusanen sanoi, että keskustelussa saatu palaute huomioidaan ja viime kädessä valtuusto päättää kouluverkosta. Toiseksi lakkautettavaksi kouluksi on arvioitu Lahnajoen koulua, koulun oppilasmäärä on toiseksi pienin Kalliokylän jälkeen. Kalliokylän koulu lakkaisi 1.8.2025 ja samalla tehdään päätös toisen kyläkoulun lakkauttamisesta 1.8.2026 alkaen. Kiuruvedellä on laadittu kolme vaihtoehtoa kouluverkon supistamiselle. Vuonna 2023 kustannukset olivat 104 590 euroa. Rusanen toi myös esiin, että käydyissä kaupungin yt-neuvotteluissa työntekijöiden edustajien viesti oli, että toivottavasti myös seinistä voidaan säästää, eikä aina henkilöstön selkänahasta. Puheenaihe. Uhrataanko kyläkoulut taajamakoulun takia. Perusteena lakkauttamiselle on pieni oppilasmäärä, syntyneistä tehdyn ennusteen perusteella olisi lukuvuoden 2030–2031 alussa 16 oppilasta. Kyläkoulujen tulevaisuuden tarkastelu liittyy siihen, että oppilasmäärä laskee Kiuruvedellä. Koulunkäynninohjaajan tarvetta nähdään olevan Nivan koulussa. Lahnajoen koulun lakkauttaminen toisi säästöä, kun kaksi luokanopettajan virkaa vähenisi. Kiuruvedelle syntyi viime vuonna nelisenkymmentä lasta, mitä taustaa vasten on mietittävä tulevaisuuden palvelurakennetta. Myös Lahnajoen koulun kunto on välttävä, rakennus on valmistunut vuonna 1963
u Lahnajoen koulun oppilasmäärä 2024–2025 31 oppilasta, ennuste 2025–2026 33 oppilasta, 2026–2027 32 oppilasta, 2027–2028 35 oppilasta, 2028-2029 31 oppilasta, 2029–2030 30 oppilasta, 2030–2031 34 oppilasta. Tätä kannattaisi tarkentaa. u Nivan koulun oppilasmäärä 2024–2025 334 oppilasta, ennuste 2025–2026 325 oppilasta, 2026–2027 317 oppilasta, 2027–2028 322 oppilasta, 2028-2029 309 oppilasta, 2029–2030 306 oppilasta, 2030–2031 292 oppilasta. Mulari painotti myös kuinka tärkeää olisi pitää maaseutualueet asuttuina huoltovarmuuden takia ja tähän liittyvät kyläkoulut, koulun sulkeminen vaikuttaa maaseudun asukasmäärään. Kouluasia etenee jatkossa niin, että sivistyslautakunnalla on suunnittelukokous asiaan liittyen 26.2. Kaupunki pyytää lausuntoja Kyläkoulutilaisuudessa esitellyt materiaalit ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. Niiranen epäili päinvastoin, kun lapset keskitetään taajamaan, tulee kuraattorille ja koulupsykologille nykyistä enemmän asiakkaita. Keskustan valtuutettu Risto Juntunen sanoi, että kun koulu loppuu, loppuu kylältä kaikki. tarvikkeet 119 479 euroa, vuokrakulut 524 829 euroa) kaikki kulut yhteensä 3019 103 euroa. Nyt ollaan ennalta sulkemassa kyläkouluja. 2025 alkaen. Niiranen nosti esiin myös vanhemmille suunnatusta kyselystä saamansa kuvan, että lasten keskittäminen taajamaan tarjoaisi paremman koulunkäyntituen. u Luupuveden koulun kustannukset: (henkilöstökulut 254 916 euroa, kuljetuskustannukset 101 268 euroa, ruokailukulut 60 754 euroa, kehysrahat, kirjat ym. helmikuuta 2025 tuminen yhdistettynä supistuvaan oppilasmäärään. Liike Nytin valtuutettu Matti Lappalainen toivoi, että koulujen kiinnipanemissa ei pidettäisi kiirettä, sillä ei ole tiedossa milloin Kiuruvedellä on terve koulu, siihen ei ole vara. Uuden koulun tilat on tarkoitus mitoittaa noin 500 oppilaalle ja esimerkiksi syksyllä 2028 oppilaita olisi perusopetuksessa vielä 647. Jokainen lapsi ja opettaja tarvitsee terveet koulutilat, mutta Mulari arveli kyläkoulujen lopettamisesta laskettujen säästöjen olevan isommat kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Kyläkoulut taajaman tieltä. Siponen toi myös esiin, että Kalliokylässä puolet oppilaista ei tarvitse kyytiä ja arvelee, että kyytikustannukset nousevat, jos kyytioppilaita tulee järjestelyn kautta lisää. Kaupunki pyytää kyläkouluverkosta lausuntoja kirjallisena, joka tulee toimittaa kaupungin kirjaamoon 28.2. Tästä vaihtoehdosta ei koituisi kovin suurta säästöä. Eikö voi olla inhimillisyyttä näissä asioissa. kirjaamo@ kiuruvesi.fi Oppilasennusteet ja koulujen kustannukset u Kalliokylän koulun oppilasmäärä 2024–2025 20 oppilasta, ennuste 2025–2026 24 oppilasta, 2026–2027 20 oppilasta, 2027–2028 19 oppilasta, 2028-2029 17 oppilasta, 2029–2030 13 oppilasta, 2030–2031 16 oppilasta. Ennen kuin kylällä on tarjota asianmukaiset koulutilat, pitää pistää Kalliokylä kiinni. tarvikkeet 20 305 euroa, vuokrakulut 213 645 euroa) kaikki kulut yhteensä 630 525 euroa. Sanna Tikkanen pelkäsi alakoululaisten koulumatkojen pitenemisen puolesta. Osa oppilaista olisi sijoitettuna Hingunniemeen ja jäähallin yläkertaan. tarvikkeet 12 141 euroa, vuokrakulut 90 961 euroa) kaikki kulut yhteensä 412 775 euroa. Kyläkouluja ei saa niputtaa yhteen, jokainen koulu on harkittava erikseen, Kiuruvesi on maaseutupitäjä, täällä pitäisi säilyttää elinvoima, kun kouluja pannaan kiinni, alamäki alkaa. Miksi ei kysytty oppilailta miltä tuntuisi, jos pääsisit välitunnilla metsään. Hän kysyi eikö alaja yläkoululaisille ole erilaiset matka-aikojen rajat. Esimerkiksi koulun siirtäminen taajamaan ei ole yksinkertainen eikä kustannukseton operaatio. Niiranen sanoi, että yläja alakoululaisille tulee molemmille pitkä, tunnin ja 20 minuutin koulumatka, jos kyyti kulkee runkolinjaa pitkin. Toisena lakkautuva kyläkoulu voi tosin myös vaihtua, jos jollakin koululla tapahtuu äkillinen koulun laajaa korjausta vaativa kiinteistövahinko, esimerkiksi vesivahinko. u Rytkyn koulun kustannukset: (henkilöstökulut 231 019 euroa, kuljetuskustannukset 87 615 euroa, ruokailukulut 37 652 euroa, kehysrahat, kirjat ym. Liike Nytin valtuutettu Marko Huuskonen näki kyläkoulut vahvuutena, mutta jos oppilasmäärä laskee, hän toivoi myös selvitettävän, olisiko taajamasta tai lähialueilta halukkaita siirtymään kyläkouluille. Hankala sanoi, että kaikki lapset ja henkilökunta ansaitsevat terveet tilat ja kysyi onko nykyvaltuusto missään vastuussa kouluverkkopäätöksestä, kun vaalit on keväällä. ja päätöskokous 26.3. tarvikkeet 12 579 euroa, vuokrakulut 93 455 euroa) kaikki kulut yhteensä 372 276 euroa. u Kalliokylän koulun kustannukset: (henkilöstökulut 179 715 euroa, kuljetuskustannukset 46 118 euroa, ruokailukulut 37 036 euroa, kehysrahat, kirjat ym. Kaupunginhallitus käsittelee kyläkouluverkkoa 14.4. u Nivan koulun kustannukset: (henkilöstökulut 1 764 969 euroa, kuljetuskustannukset 273 465 euroa, ruokailukulut 299 646 euroa, kehysrahat, kirjat ym. Samaan aikaan Niva ja Yläkoulu sulautuisivat yhdeksi yhtenäiskouluksi kun niiden toiminnot saadaan yhteen koulurakennukseen. Kolmannen lakkautettavan koulun oppilaille ei olisi pysyviä tiloja. – Kysely oli tehty tietystä näkökulmasta. Jukka Mulari sanoi, ettei päättäjillä ole helppo paikka edessään ja muistutti, että aikuisen selkänahka kestää enemmän kuin lapsen selkänahka. tarvikkeet 15 147 euroa, vuokrakulut 113 894 euroa) kaikki kulut yhteensä 480 423 euroa. Niiranen totesi, että harrastuksiin taajamaan haja-asutusalueen lapsilla ei ole mahdollisuutta jäädä, sillä ainoa kyyti on koulukyyti, elleivät vanhemmat itse kuljeta lasta kotiin, kylän vetovoimana käytetty harrastamisen mahdollisuus ei siis hänen mukaansa lisää lasten harrastamista, sillä harrastukset eivät liity siihen, mitä koulua lapsi käy. u Luupuveden koulun oppilasmäärä 2024–2025 55 oppilasta, ennuste 2025–2026 48 oppilasta, 2026–2027 45 oppilasta, 2027–2028 45 oppilasta, 2028-2029 43 oppilasta, 2029–2030 38 oppilasta, 2030–2031 31 oppilasta. Toisaalta ratkaisu aiheuttaa haasteita tilojen ja muiden järjestelyjen suhteen, koska uuden koulun rakentaminen taajamaan olisi kesken. Pöksyläinen toi esiin, että Kalliokylä on ainoa koulu, mikä voidaan sulkea sillä perusteella, että oppilasmäärän raja on asetettu 25 oppilaaseen. – Esitys on ollut kylmää kyytiä, Kalliokylän lasten yhteisö hajotetaan ja heitellään eri puolille kuin heittopussit. 7 Keskiviikko 19. Siponen kritisoi myös vanhemmille tehtyä kysely, hän ei osannut kaikkiin kysymyksiin vastata ”ainakaan tällä koulutuksella”, Katja Niiranen Luupuveden koululta sanoi kyläkoulujen lakkauttamissuunnitelman kuulostavan ajojahdilta, jossa ollaan vastakkain laittamassa taajama ja kylät. u Lahnajoen koulun kustannukset: (henkilöstökulut 159 860 euroa, kuljetuskustannukset 104 590 euroa, ruokailukulut 44 254 euroa, kehysrahat, kirjat ym. – Meidän kyläkoulun oppilaiden vanhempien tulisi luopua omasta kyläkoulusta, että saadaan taajamaan uusi koulu keskustan oppilaille. kello 8 mennessä. ja valtuusto 28.4. Markku Siponen toivoi tarkempia laskelmia säästöistä.. u Rytkyn koulun oppilasmäärä 2024–2025 39 oppilasta, ennuste 2025–2026 36 oppilasta, 2026–2027 40 oppilasta, 2027–2028 40 oppilasta, 2028-2029 40 oppilasta, 2029–2030 35 oppilasta, 2030–2031 36 oppilasta. Se on huono asia. Toimintojen uudelleen järjestäminen tuo joiltakin osin hallinnollisia säästöjä. Neljännen koulun lakkautus toisi lisää tilaongelmia taajamaan. Myös kaupungin markkinointiin olisi panostettava, Kiuruvedellä on kaunis luonto, kaikki eivät mene kaupungistumisen mukana. Kolmannessa vaihtoehdossa lakkautetaan kouluja yksi kerrallaan joka vuosi 1.8. u Kyläkouluilla on oppilaita 145, ennusteen mukaan kyläkoulujen oppilasmäärä laskee vuoteen 2030 120 oppilaaseen. Uusi koulurakennus olisi käytössä 1.8.2028. – Ymmärrän, että raha puhuu, mutta pitää miettiä myös lapsia. Perusopetuksessa on tällä hetkellä 720 oppilasta, oppilaiden määrä laskee 2030 mennessä 632 oppilaaseen. Valtuutettu ja aluevaltuutettu sekä äiti Leena Pöksyläinen epäili oppilasennusteiden paikkaansa pitävyyttä ja vertasi niitä vuoden 2020 ennusteisiin oppilasmäärissä, tuolloin viimeksi käsiteltiin kouluverkkoa 2025-2026. Oppilaaksiottoalueet tulisi tarkastella uudelleen. 2027 ja Luupuvesi 1.8.2028. Ennusteissa oppilasmäärä on pienempi kuin todellisuudessa. Sanna Tikkanen mietti, jaksavatko lapset kulkea enää taajamassa harrastuksissa, kun koulumatkaa kertyy jo päivään kolme tuntia. Mari Hankala Kalliokylästä mietti myös säästöjen todellista määrää, kilometrejä tulee, kun lähdetään Koivujärven perukoilta taajamaan. Kansanedustaja, aluevaltuutettu valtuuston puheenjohtaja ja isä Markku Siponen (kesk.) peräsi konkreettisia säästölaskelmia kyläkoulujen sulkemisesta ennen kuin päätöksiä tehdään. Huomioon on otettava myös Luupuveden koulun leasing-maksujen loppuminen vuoden 2026 lopussa, jolloin kaupungin on päätettävä mitä rakennuksella tehdään. MITÄ. Kolmas vaihtoehto toisi suurimmat säästöt opetustoimessa kuin kiinteistötoimessa, kun kouluja ei tarvitsisi ylläpitää. Järjestys olisi Kalliokylä 1.8.2025, Lahnajoki 1.8.2026, Rytky 1.8
Kiuruveden sivistysjohtaja ja lukion rehtori Matti Heikinmaa sekä Nivan koulun rehtori Pauliina Kuonanoja kertoivat kouluverkkoselvityksen tuloksista, kyläkoulujen oppilasmääristä ja esittelivät erilaisia vaihtoehtoja siitä, mitä kyläkouluja voitaisiin lakkauttaa ja milloin. Kahden koulun korjaaminen maksaisi kohta saman verran kuin uuden koulun rakentamien, Kauranen sanoi. Satu Remes harmitteli, että pidemmän matkan takaa Nivan koululle tulevat lapset eivät voi osallistua koulunjälkeisiin aktiviteetteihin, kuten harkkaja iltapäiväkerhoihin, koska heidän on ehdittävä päivän koulukyyditykseen. Yleisössä heräsi keskustelua etenkin uuden taajamakoulun rakentamisesta – ja rahasta. – Kun puhutaan 20 miljoonasta, ei voida ajatella, että se joko menee tai ei mene. Toivon, että päättäjät käsittäisivät, miten kyläkoulujen lakkauttaminen perheen arjessa näkyy, Remes sanoi. HANNA SOINI. Jos uuden koulun rakentamisen vaihtoehtona on nykyisten tilojen korjaaminen, se ei todellakaan ole ilmaista. Tilaisuuden varsinaisena aiheena oli meneillään oleva kouluverkkoselvitys ja kyläkoulujen kohtalo. Tilaisuutta seuraamaan tulleen Laura Kaurasen mielestä Kiuruvedelle olisi ensisijaisen tärkeää saada uusi, terve taajamakoulu ennen kuin voidaan miettiä kyläkoulujen lakkauttamista. Tiedän perheitä, joissa lapset haluttaisiin toiseen kouluun Nivan sisäilmaongelmien vuoksi, Remes sanoi ja toivoi päättäjiltä uusia ajatuksia esimerkiksi koulualuerajoihin ja koulukyytien järjestelyyn. Tavoitteena on se, että Kiuruvedellä olisi toimiva ja järkevä kouluverkko myös tulevaisuudessa. Ensin meillä täytyy olla päätökset siitä, että meille tulee keskustaan terve koulu ja sen jälkeen voimme miettiä kyläkoulujen asiaa, Pöksyläinen sanoi. – Toivoisin, että päätös uudesta koulusta voitaisiin tehdä mahdollisimman pian ja sen jälkeen miettiä, millä tahdilla kyläkouluja suljetaan, Kauranen sanoi. Valtuutettu Seppo Piippo oli samoilla linjoilla siinä, että terveet tilat on oltava, mutta hänestä uuden koulun rakentamiselle tulisi miettiä myös muita edullisempia vaihtoehtoja, sillä Kiuruveden kaupungin talous kaatuisi 20 miljoonan euron kouluinvestointiin. Vastaava yleisötilaisuus järjestettiin päivää aiemmin myös Kiurusalissa. Koulujen sisäilmaongelmat nostettiin jälleen tikunnokkaan. HANNA SOINI Matti Heikinmaa (oik.), Pauliina Kuonanoja sekä kiinteistöpäällikkö Jaakko Koivunen kertoivat kuulemistilaisuudessa kyläkoulujen tilanteesta. Hän ei pitänyt koulujen korjaamista hyvänä vaihtoehtona siksikään, että ei ole varmuutta siitä, päästäisiinkö Nivan koulun ja yläkoulun sisäilmaongelmista remontilla eroon. – Huonokuntoinen koulu ei ruoki kaupungin vetovoimaa. Emme voi ikuisesti odotella, että kyllä tämä tästä, Heikinmaa totesi tilaisuuden alussa. Kauranen toivoi päättäjiltä vauhtia uuden koulun rakentamispäätöksiin keskustan kouluilla todettujen sisäilmaongelmien vuoksi. Hänen mukaansa valtuustossa on luja yhteinen tahto saada Kiuruvedelle terveet oppimistilat. Ylipaineistus on kuitenkin väliaikainen ratkaisu. Tilaisuutta seuranneen perheenäidin Satu Remeksen mielestä keskustan kehnot koulut ovat Kiuruvedelle imagohaitta. – Siihen pitäisi saada jokin muutos, jotta kyydityksen piirissäkin olevat lapset voisivat käyttää perheiden iltapäiväjärjestelyitä tukevia harkkaja iltapäiväkerhopalveluita. Terveys ja raha puhuttivat Yleisötilaisuuteen osallistui alle parikymmentä henkeä: opettajia, paikallispoliitikkoja sekä muutama muu vanhempi lapsineen. Hänestä varmuutta ei olisi siitäkään, kuinka pitkä Tilaisuutta seuraamaan tulleet vanhemmat Satu Remes (vas.) sekä Laura Kauranen (oik.) nostivat esiin sisäilmaongelmaisten koulujen tuoman imagohaitan Kiuruvedelle ja sen vaikutukset paikkakunnalle muuttamista miettiviin perheisiin. Matti Heikinmaa huomautti, että Nivan koulun ylipaineistamisen myötä sisäilma on parantunut, eikä ilmoituksia huonosta sisäilmasta ole sittemmin tehty. – Verotus on tapissaan, eikä muita tulonlähteitä ole, ja säästöilläkään uutta koulua ei makseta, eli se raha otetaan kuntalaisten selkänahasta. – Osa voi sietää hyvinkin sisäilmaongelmaisia tiloja, mutta osa saa pysyvät terveyshaitat sisäilmaongelmista. 8 Keskiviikko 19. En ole lainkaan vakuuttunut, onko tämä uuden koulun rakentaminen ollenkaan niin hyvä ratkaisu kuin miltä se kuulostaa, kun ei ole tarkasteltu muita vaihtoehtoja, Piippo sanoi. – Tavoitteenamme on tuoda esiin perustietoa kouluverkosta monelta eri kantilta ja tehdä esityksiä, joiden perusteella kokonaiskustannuksia saadaan pienennettyä. Tilaisuutta seurannutta yleisöä mietitytti myös, miten koulumatkat järjestettäisiin, jos kyläkouluja lakkaisi ja nousisivatko kyydityskustannukset. – Jos elokuussa lakkautetaan kyläkoulu, niin kuka tänne keskustan sisäilmaongelmaisiin kouluihin haluaa lisää lapsia. – Olen tismalleen samaa mieltä tästä aikajänteestä, valtuutettu Leena Pöksyläinen jatkoi yleisöstä. Nivan koulun yleisötilaisuudessa luonnollisesti korostui keskustan koulujen tilanne, vaikka ne eivät olekaan lakkautusuhan alla. Laura Kauranen otti kantaa myös kiistakapulaan siitä, pitäisikö keskustaan rakentaa uusi 20 miljoonan euron taajamakoulu vai korjata Nivan koulu ja yläkoulu, joissa on todettu laajoja sisäilmaongelmia. olisi remontoitujen koulujen käyttöikä verrattuna upouuteen kouluun. Keskustan koulujen sisäilmaongelmista puhuttiin viime torstai-iltana Nivan koululla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. helmikuuta 2025 Uutiset Sisäilmaongelmat, uuden koulun hinta ja Kiuruveden imago huolettivat Yleisötilaisuudessa puhuttivat keskustan koulujen sisäilmaongelmat, uuden koulun rakentaminen ja kyläkoulujen lakkauttaminen. Ensimmäinen kyläkoulu, Kalliokylän koulu, voitaisiin ehdotuksen mukaan lakkauttaa jo tämän vuoden elokuussa. Jos näiden lasten vanhemmat tai nämä lapset aikuistuttuaan alkavat hakea korvauksia siitä, että he ovat saaneet elinikäisen haitan sisäilmaongelmaisista tiloista, niin se vasta alkaa maksamaan, Kauranen totesi
helmikuuta 2025 Kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen vieraili Ylä-Savon ammattiopiston Hingunniemen toimipisteessä torstaina. Erikoisammattitutkintoa pääsevät suorittamaan kyvykkäimmät ja ne, joilla on jo olemassa oma asiakaskunta. – Elyn (elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus) kanssa käydään tästä keskusteluja ja kaupungin on tulevana syksynä mietittävä, otetaanko tämä kevyenliikenteenväylä investointiohjelmaan, sillä se edellyttää, että myös kaupunki osallistuu vastinrahalla kustannuksiin, Rusanen sanoo ja jatkaa, että Hingunniemi on meille vielä ”hiomaton timantti”. Eläinlääkäripula on ollut Suomessa paikoin hyvin vaikea. Tärkeää on myös oppia kohtelemaan asiakkaita oikein. Kyvykkäät erikoistuvat Hevostalouden erikoisammattitutkinnon kengitysseppäkoulutus käynnistyi Hingunniemessä kesällä 2019. Hiomaton timantti Toinen iso asia Kiuruveden ja Hingunniemen kannalta on se, että Hingunniemeen saadaan mahdollisesti kevyenliikenteenväylä, kun kansanedustaja Markku Eestilä (kok.) järjesti siihen joulurahaa noin miljoona euroa viime vuonna. – Suomalainen käsityötaito ja hevosmiestaito on maailmankuulua, Kemiläinen sanoo ja kehuu ammattiopiston työyhteisöä, jossa on aito halu viedä asioita eteenpäin. – Tällä mäellä on paljon potentiaalia koulutuksen ympärillä. Kengitysseppäpuolella tärkeimmät arvot ovat hevosen hyvinvointi ja hyvä kengitys, huolellinen hoito ja turvallisuus, että osataan käsitellä hevosia, toimia oikein. – Tavoitteena on, että saataisiin koulutusta vielä vahvemmin tälle mäelle. Lukiokoulutuksen lisäksi meille on tärkeää, että on muutakin koulutusta, kaupungin strategiassa lukee, että Kiuruvedelle on tärkeää, että niin eläimet kuin ihmiset voivat hyvin. koulutuspäällikkö Tarmo Voutilainen kertoi, että Hingunniemessä tehdään yhteistyötä moneen suuntaan, muun muassa Hevostietokeskuksen ja Helsingin yliopistojen kanssa. – Meillä on helmikuun lopussa pyöreän pöydän keskustelu tästä asiasta Kuopiossa, mukana ovat edustajat Itä-Suomen yliopistosta, Savonia-ammattikorkeakoulusta ja Luonnonvarakeskus Lukesta, maaja metsätalousministeriöstä, Hevostietokeskuksesta, Ysaolta ja mukana on myös maaja metsätalousministeriöstä valtiosihteeri Päivi Nerg, Rusanen kertoo. Hingunniemen mäelle puuhataan lisää koulutusta. Eurooppa-sertifikaattia ei voi muualta hankkia kuin Hingunniemestä. – Olen kanttori ja halusin työyhteisöltä huilia, otin perusopetukseen opintovapaata ja nyt ollaan tässä. Ylä-Savon ammattiopiston luonnonvaraosaamisen vs. Kurvisen olivat kutsuneet Ylä-Savon ammattiopiston hevostalousalan koulutilalle Kiuruveden kaupunki, Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Savon liitto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Suomen Hevostietokeskus ja Ylä-Savon Sote-kuntayhtymä. Rusasella oli Hingunniemen alueelle ja Kiuruvedelle hyvää kerrottavaa. Olen ilmoittanut, että Kiuruvesi haluaa olla vahvasti tässä mukana. koulutuspäällikkö Tarmo Voutilainen (vas.), kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen, erikoiskengitysseppäopiskelija Hannele Sorvali ja kengityksenopettaja Jukka Kemiläinen sekä Willianbirdland, ori, 14-vuotias. Tilaisuudessa Juha-Pekka Rusanen esitti kaikkien tahojen yhteisenä kantana, että Suomeen tulee asettaa selvitysmies eläinlääkärikoulutuksen uudistamiseksi ja laajentamiseksi. Kengitettäväksi tuodaan myös siviilihevosia, joilla ei ole mitään sairautta tai niille on sattunut joku tapaturma tai tullut jokin vamma. Hän hakeutui koulutukseen, kun ei saanut omille hevosilleen kesäaikana kengitysseppää ja sepän jäljiltä hevosilla oli paiseita. Kengitetty voi hyvin Yksi opiskelija kengityssepän erikoisammattitutkintolinjalla on liperiläinen Hannele Sorvali. Antti Kurvinen oli sitä mieltä, että koulutuspaikkoja tulisi lisätä. Rusanen on keskustellut asiasta Turun yliopiston entisen rehtorin ja biolääketieteen laitoksen johtaja, professori Kalervo Väänäsen kanssa, että Kiuruvesi ja Hingunniemi voisivat olla yksi pilottialue saada eläinlääkäriopiskelijoita harjoitteluun. Oulun yliopistossa on valmisteilla hevosten niveliin liittyvä tutkimus. JAANA SELANDER Eläinlääkäriopiskelijoita klinikan avustajaksi – tästä neuvotellaan Vs. Mahdollisuuksia olisi saada eläinlääkäriopiskelijoita harjoitteluun. Hingunniemen ja Peltoniemen alueella kampuksilla on noin 700 opiskelijaa ja 50 opettajaa ja ammattiohjaajaa. Kengityssepän koulutus lähtee liikkeelle kokeilevasta alkeiskurssista, joka on vapaaehtoinen, eikä tutkintopohjainen, siitä edetään halutessa hevostalouden perustutkintoon, hankitaan työkokemusta ja tullaan kengittäjän ammattitutkintoon ja edelleen erikoisammattitutkintoon. Ammattitutkinnosta on mahdollisuus saada eurooppalainen sertifikaatti, se tarkoittaa, että kengityssepät voivat harjoittaa ammattimaista kengitystoimintaa koko Euroopan alueella. Ori on juossut kilpauran, viettää eläkepäiviä opetushevosena. Hingunniemessä kun on olemassa jo valmis infra eläimineen, eläinlääkäreineen ja klinikoineen sekä tutkimustoimintaa Hevostietokeskuksen kauta. Pohjois-Savon liitto on antanut toimeksiannon, miten eläinlääkäriopiskelijoita saataisiin kiinnostumaan hyötyeläimistä ja Hingunniemi voisi tarjota tähän ratkaisuja. Tykkään kengittämisopinnoista, sillä siinä näkee, miten kengitys vaikuttaa hevoseen, kuinka hyvin kengitettyä hevosta on helppoa liikuttaa, ja kuinka hyvä kengitys vaikuttaa hevosen hyvinvointiin ja hyvään liikkeeseen. 9 Keskiviikko 19. Kengityksen opettaja Jukka Kemiläinen sanoo, että kengityspuolella hoidetaan myös eläinklinikalla käyvien hevosten kengitys kuntoon. JAANA SELANDER. Aikaisemmassa tutkintorakenteessa kengityskoulutus oli kaksiportainen, nykyisessä mallissa saatiin kolmas taso, jolloin taataan riittävän laaja koulutusja kengitysharjoittelutausta. Viime vuonna klinikalta oli kengityspuolella 70 käyntikertaa. Silloinen tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) kävi kuuntelemassa Hingunniemessä helmikuussa 2022 ihmisten huolia eläinlääkäripulasta
Kaisanet tarjoaa liittyjille sekä laajakaistaettä kaapelitelevisiopalvelun. Sen voimme kuitenkin luvata, että tänä vuonna Kiuruveden keskustakin saa valokuituverkon ja hinta tulee olemaan se, mikä se on itse kullakin ollut sopimuksen tekohetkellä. Käyttöönotot tapahtuisivat marraskuun 2025 ja tammikuun Kaisanetin toimitusjohtaja Jani Moilanen sanoo, että valokuidun maarakentaminen Kiuruvedellä tapahtuu tulevana kesänä ja käyttöönottovaiheeseen päästään loppuvuodesta ja ensi vuoden alussa. Osa paikalle saapuneista kiuruvetisistä asukkaista valittelikin, että antenniverkossa televisiokanavien näkyvyydessä ja kuvanlaadussa on ollut ongelmia, joten muun muassa siksi valokuitu kiinnosti. Ja ensimmäinen lasku tulee vasta, kun yhteys on käytössä. – Valokuitu on myös ekologinen ja pitkäikäinen valinta, sillä sen avulla saa hyvin toimivan netin vähintään 50 vuodeksi. Tämä nostaa samalla kiinteistön arvoa. Datamäärät ovat nousseet, kun ihmiset tarvitsevat nopeaa internetyhteyttä säännöllisesti sekä työssään että vapaa-ajallaan. – Toimiva tietoliikenne on jo nyt hyvin kriittinen palvelu yhteiskunnassa ja sen merkitys tulee vain korostumaan tulevaisuudessa. Se on paitsi nopein, myös varmin ja vakain saatavilla oleva yhteys, sillä sääolosuhteet tai verkossa samanaikaisesti olevien käyttäjien määrä eivät vaikuta yhteyden toimivuuteen tai nopeuteen. Lisää on luvassa tänä vuonna, kun Kaisanet Oy aikoo rakentaa valokuituverkkoa Kiuruveden keskustaan. – Investoimme valokuituverkkoihin Kainuussa ja Ylä-Savossa yhteensä yli 20 miljoonaa euroa, josta Kiuruveden osuus on 800 000 euroa. – Se tosin ihmetyttää, että miksi ydinkeskustan alue tulee vuoroon vasta nyt. Paikallinen toimija Kaisanet on osuuskuntaomisteinen yhtiö, jonka omistavat Puhelinosuuskunta IPY ja Kainuun puhelinosuuskunta. helmikuuta 2025 Uutiset Kaisanet rakentaa valokuituverkkoa Kiuruveden keskustan alueelle Rakentaminen on osa Kaisanetin vuosien 2023–2025 investointiohjelmaa, jonka aikana yritys investoi valokuituverkkoon Ylä-Savon ja Kainuun alueilla yhteensä yli 20 miljoonaa euroa. Näin on käynyt myös Kiuruvedellä, jossa tämän hetken nopeinta tietoliikenneverkkoa on rakennettu sekä haja-asutusalueelle että taajamaan useammankin eri yrityksen toimesta. Kaisanet on rakentanut Kiuruveden taajamaan valokuituverkkoa aiemminkin, esimerkiksi Kallion alueelle. AKU LAATIKAINEN Valokuitukaapeleita, jotka kaivetaan maan alle. – Tänä vuonna on tarkoitus toteuttaa Kiuruveden osalta maarakentaminen aikavälillä kesäkuu– syyskuu. Taloyhtiöille yhteys on sitä edullisempi, mitä enemmän liittyjiä tulee mukaan. Meneillään on Kaisanetin historian suurimpia investointeja ja kysyntääkin valokuidulle on ollut kiitettävästi. 10 Keskiviikko 19. – On ollut pakko priorisoida, koska työmaita on riittänyt paljon. Kaisanetin edustajien mukaan valokuituverkkoa on rakennettu ensin sinne, missä on ollut eniten kysyntää ja osin tämä on ollut myös resurssikysymys. Kaisanetin toimitusjohtaja Jani Moilanen ja liiketoimintajohtaja Sari Niskanen sanoivat, että rakentaminen liittyy Kaisanetin suureen investointiohjelmaan vuosien 2023–2025 aikana. Kiuruveden kulttuuritalolla, jonka näyttelytilaan saapui tuvan täydeltä yleisöä. Kiuruveden ja Iisalmen keskustat ovat tämän vuoden merkittävimmät rakentamisalueemme Ylä-Savossa, Moilanen ja Niskanen kertovat. Siksi tarvitaan valokuitua. Viime vuonna tavoitimme Kainuussa ja Ylä-Savossa yli 10 000 uutta taloutta. AKU LAATIKAINEN 2026 välisenä aikana. Aiemmin mentiin myynti edellä. Nettiä voi käyttää sekä langallisena että langattomana. AKU LAATIKAINEN. Valokuituverkkoja on rakennettu viime vuosina ahkerasti ympäri Suomea. Yritys kertoi suunnitelmistaan tiedotustilaisuudessa tiistai-iltana 11.2. Valokuidun kysyntä on kasvanut viime vuosina kovasti. Liittyjiä on jo olemassa useita satoja ja joukossa on sekä omakotitaloja että asunto-osakeyhtiöitä, kuten rivija kerrostaloja. Yhtiössä tehtiin joitakin vuosia sitten strategiamuutos, kun valokuituverkkoa alettiin tehdään potentiaalisille liittyjille valmiiksi
Pankkilan yläkerrassa on muuHANNA SOINI Anu ja Teemu Jaaranen ovat jo panneet tuulemaan ja aloittaneet remontin Pankkilan alakerrassa. He suunnittelevat rakennukseen yritystoimintaa, jonka olisi tarkoitus alkaa jo ensi kesänä. Jaaraset aikovat perustaa Pankkilan rakennukseen hyvinvointialan yrityksen, jonka nimeksi tulee Ikiaikainen. – Tämä on niin hieno rakennus, että halusimme ehostaa sen. – Hyvinvointiyrityksen perustaminen tuntuu tällä hetkellä oikealta. Ensin suunnittelimme yritystoimintaa maatilallemme, mutta kun tämä rakennus tuli myyntiin, halusimme ostaa sen, Teemu Jaaranen kertoo ja lisää, että rakennuksessa houkutti myös sen erinomainen sijainti Kiuruveden keskustassa S-marketin vieressä. Jaarasten mukaan liiketoiminta tarkentuu kysynnän mukaan ja suunnitelmien edetessä. Toivottavasti ihmiset tulevat piipahtamaan ja jututtamaan meitä, kun tila saadaan avattua, jotta tähän taloon tulee elämää, Anu Jaaranen sanoo. Se kuitenkin on jo varmaa, että rakennuksen vintille avautuu kesällä taidenäyttely. Kiuruvetiset Anu ja Teemu Jaaranen aikovat perustaa Pankkilana tunnettuun rakennukseen uuden yrityksen. – Rakennuksen alakerta tulisi liiketoimintakäyttöön. Rakennuksessa toimi viimeksi kukkakauppa. Sen ovat ostaneet kiuruvetiset Anu ja Teemu Jaaranen. Edessä erilainen kesä Jaaraset kertovat kiinnostuneensa hyvinvointialan yrittäjyydestä osaksi oman urheilutaustansa myötä. Nyt viemme hyvinvointia kokonaisvaltaisempaan suuntaan, Anu Jaaranen kertoo. helmikuuta 2025 Toivottavasti ihmiset tulevat piipahtamaan ja jututtamaan meitä, kun tila saadaan avattua, jotta tähän talon tulee elämää. – Ala alkoi tuntua merkitykselliseltä, kun on panostanut omaan hyvinvointiin. Sisätiloista on tarkoitus rakentaa paremmin liiketilakäyttöön sopivat. He remontoivat vuodelta 1952 peräisin olevaa, pankkina toiminutta rakennusta paraikaa. Muuten yritystoiminta on vielä suunnitteluvaiheessa, mutta pariskunnalla on paljon ideoita siitä, minkälaiseksi toiminta voisi lähteä kehittymään. Anu Jaaranen miettii, että näyteikkunaan saisi hyvin esille erilaisia tuotteita. Siihen on suunnitteilla erilaisia rentoutushetkiä, työpajoja ja mahdollisesti myös liikunnallista toimintaa, Anu Jaaranen kertoo. Anu Jaaranen “ Keskustan vanha rakennus saa kesäksi uutta elämää Pankkilana tunnettu rakennus Kiuruveden keskustassa vaihtoi omistajaa viime vuoden lopulla. Rakennuksessa on suuret näyteikkunat, joista tulvii sisälle luonnonvaloa. Yritystoimintaa on tarkoitus saada vauhtiin ensi kesäksi. Sen järjestää Iisalmen Seudun Kuvataideseura. Sen yläkerrassa on asuntoja, joista voisi tehdä majoitustilaa. tama asunto. Rakennuksen remontti on jo aloitettu. – Haluamme myös virkistää keskustaa ja toivomme, että keskustassa pysyisi palveluita, Anu Jaaranen sanoo. Meillä on edessä hyvin erilainen kesä. Pankkilan rakennuksessa toimi viimeksi kukkakauppa, mistä muistuttavat ikkunoiden kukkatarrat. HANNA SOINI. 11 Keskiviikko 19. Ne tarjoavat majoitusmahdollisuuksia ja siten vaikkapa mahdollisuuden järjestää rentouttavia maaseuturetriittejä. Julkisivuun ei tule muutoksia, paitsi jossain vaiheessa uutta maalia pintaan
Tavoitteena on myös täysi ehdokaslista ja päämääränä on olla Kiuruveden suurin puolue. Liike Nytin tavoitteet kuntavaleissa ovat korkealla, puolue haluaa haastaa kaikki vanhat puolueet uudestaan. Tähän kyselyyn on aikaa vastata helmikuun loppuun. Me näemme kyläkoulut vetoja pitovoiman kannalta tärkeinä, kyläkoulut halutaan pitää niin kauan kuin oppilaita niissä riittää, Huuskonen sanoo ja viittaa koulukysymyksessä ennakoitavuuteen ja johdonmukaisuuteen eli jos oppilasmäärä tippuu ja jos koululle tulee semmoinen remontointitarve, jossa kustannukset nousevat kestämättömiksi, kyläkoulu lakkautetaan. – Nämä ovat kolme pääteemaamme, millä lähdemme liikkeelle. Kiuruvedellehän on muuttanut ihmisiä muun muassa Kroatiasta, Baltian maista, Saksasta, Ranskasta, paluumuuttajiakin tulee Ruotsista. Näihin me haluamme muutosta, meidän pitää tehdä enemmän isoja tekoja kuin puhua, kiteyttää Kärkkäinen. – Me haluamme edistää Kiuruveden elinvoimaa sekä vetoja pitovoimaa, haluamme kuunnella ja osallistaa kuntalaisia. – Se meiltä puuttuu. Verotusta helpotettava Elinvoimaan Liike Nytillä liittyy kunnallisveroprosentin laskeminen. Liike Nyt haluaa vaaleissa haastaa kaikki vanhat puolueet ja tähtää Kiuruveden suurimmaksi puolueeksi. Ari Kärkkäinen lisää, että Liike Nytillä on konkreettisia toimenpiteitä sen suhteen, miten ihmiset saadaan muuttamaan Kiuruvedelle. Emme painosta ihmisiä kirjoittamaan nimeään ehdokaslappuun. Marko Huuskonen jatkaa, että asiat eivät valittamalla parane, vaan hihat käärimällä. Ari Kärkkäinen jatkaa, että voimme toki säästää itsemme kuoliaiksi. Kaupungistuminen on ollut pitkä trendi ja se jatkuu, mutta eivät kaikki halua elää siinä trendissä. Avoimuus lähtökohtana Mitä taas kuntalaisten osallistamiseen tulee, Liike Nyt teki vuonna 2022 ensimmäisen tuulivoimakyselyn, joka julkaistiin Facebookissa. Tässä asiassa halutaan poiketa. helmikuuta 2025 Talous & politiikka Liike nyt haastaa vanhat puolueet ja haluaa olla Kiuruveden suurin puolue Liike Nytillä tuntuu olevan hyvä pöhinä. Lisäksi haluamme ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta kaupungin päätöksiin, Marko Huuskonen linjaa. löysässä hirressä, että mitä meidän kyläkoululle nyt tapahtuu. Liike Nyt on saanut palautetta, että kaupungin luottamishenkilöt piilottelevat tuulivoimakantaansa. Nimiä tiputellaan pikkuhiljaa. He mainostavat paikkakuntaa omalla elämisellään. Suomessa kasvukeskuksissa elää eläkkeelle siirtyviä, jotka haluaisivat asua maaseudun rauhassa. Ja siihen Liike Nyt on valmis ja halukas. – Tehdään myös niille ihmisille hyvä paikka asua Kiuruvedellä, jotka täällä jo ovat. – Ehdokashankinta on edennyt positiivisella vireellä. Yhdistys kuitenkin suosittelee jokaiselle ehdokkaalle, että he ilmoittavat omassa vaalikampanjassaan kantansa tuulivoimaan. Uusille, mahdollisesti Kiuruvedelle muuttoa suunnitteleville ihmisille tuodaan markkinoinnin keinoin konkreettisesti esiin, että jos olet tällainen perhe, sinulla voisi tällaisen Kiuruvedellä asuvan, samaistuttavan esimerkkiperheen kautta, olla kouluja kauppapalvelut lähellä, edulliset tontit ja asunnot. – Ennakoitavuus ja suunnitelmallisuus ovat pitkäjänteistä avoimuutta kuntalaisia kohtaan. Ihmisiltä voidaan vetää ”matto” alta jollakin säästötoimenpiteellä ja säästö voikin muuttua kovaksi menoksi, kun ei ollakaan mielenkiintoinen kunta vaikkapa Kiuruvedelle muuttajille. Elinvoimaisuus on kuitenkin sitä, että ihmisillä on työtä, harrastuksia vapaa-ajalla, ja yhteisössä/kaupungissa sellainen ilmapiiri, että täällä on mukava olla. Kuntavaaleihin on saatu jo mukavasti ehdokkaita. Liike Nytin valtuutettu, yrittäjä Marko Huuskonen johtaa vaalikampanjaa ja valtuutettu, yrittäjä Ari Kärkkäinen vastaa kuntavaalien ehdokashankinnasta. Lisää asukkaita Liike Nytin kuntavaaliohjelmassa tulee olemaan teemana Muuta Kiuruvedelle -hanke. Vastaukset tullaan lukemaan tarkalla silmällä, mitä mieltä kuntalaiset ovat. Marko Huuskonen näkee, että kaupungin markkinoinnissa tulee nähdä Kiuruveden Iskelmäviikko tärkeänä, mutta Kiuruvedellä pitää olla muutakin, ja tähän vastaa Muuta Kiuruvedelle -hanke, jota tukee Kiuruveden Iskelmäviikko. – Me emme halua tuoda kouluverkkoselvitystä ”vaaliaseena”, viime metreillä, Kärkkäinen jatkaa. – Ja kaupungin organisaatiossa päätettävät asiat ovat vain tavallisia asioita, kuntapolitiikkaan ei tarvitse olla ydinfyysikko tai erikoislääkäri, viranhaltijat valmistelevat ja poliittiset päättäjät päättävät, Kärkkäinen ja Huuskonen sanovat.. 12 Keskiviikko 19. Huuskosen mukaan verotusta pitää pystyä pitkässä juoksussa laskemaan asteittain, että saadaan uusia investointeja ja työpaikkoja. Eli meillä on paljon vahvuuksia, mitä ei ole hyödynnetty. Kiuruvedellä maaseutu on vahvuus, joka olisi korkea aika ottaa markkinointiin mukaan, Huuskonen visioi. – Kouluverkkoa, kun ajatellaan, keskustan uusi koulu tulee olemaan vaaliohjelmassa. Meidän tavoite on, että kouluverkkoa suunnitellaan nyt viiden vuoden päähän ja suunnitelmaa päivitetään, jos tulee muutoksia, se toisi järkeviä säästöjä, Kärkkäinen puhelee. – Mutta ihmisten pitää tietää, millä kriteerillä koulu suljetaan, eikä niin, että joka vuosi tehdä kouluverkkoselvitys ja käydään läpi samaa asiaa, Huuskonen sanoo. Tähän mennessä Liike Nytin ehdokaslistalle on saatu tavallisia ihmisiä, ”kun täällä Kiuruvedellä on vain tavallisia ihmisiä”. Liike Nytin paikallisyhdistys ei ota kantaa tuulivoiman puolesta eikä vastaan, ryhmäkuria ei ole, joten jokainen istuva valtuutettu ja ehdokas voi muodostaa oman kannan tuulivoimaan ja toimia sen mukaan. Nyt on menossa toinen yksityiskohtaisempi tuulivoimakysely, jossa käydään läpi kaikki Kiuruvedellä vaikuttavat tuulivoimahankkeet. – Mutta se ei ole hokkuspokkusjuttu, kyse on pitkäaikaisesta, strategisesta suunnittelusta, joka on avointa, kaupungin hallinnosta jalkautettua, että ei vain toivota vaan tehdään, Kärkkäinen kuvaa. Kiuruveden kaupungin tuloveroprosentti (9,5) on Ylä-Savon korkein ja reilusti Suomen keskiarvoa suurempi. Nykyisen istuvan valtuuston pitää päättää koulun rakentamisesta ja rahoituksesta, sitä ei voi jättää seuraavalle valtuustolle. – Halutaan olla avoimia. Ehdokaslistalle sopii 29 ehdokasta, sen verran kuin on kaupunginvaltuuston paikkamäärä. Pitää syntyä tahtotila ihmisen sisältä, silloin saadaan parempia ihmisiä vaikuttaville paikoille, väkisin homma ei etene, Kärkkäinen sanoo. Kuntalaisia olisi pitänyt kuulla kouluverkosta jo neljä vuotta sitten. Työstämme yksityiskohtaisempaa vaaliohjelmaa, jossa tärkeät teemat tulevat olemaan kouluverkko ja tuulivoima, vaaliohjelma julkaistaan tämän kuukauden aikana. Väärää tai oikeaa kantaa ei ole, jokainen harkitsee oman kantansa, Kärkkäinen sanoo. Marko Huuskonen painottaa, että suunnitelmaan pitää sitoutua yli puoluerajojen ja pysyä niissä suunnitelmissa, etteivät ihmiset ole koko ajan TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Liike Nytin vaalipäällikkö on yrittäjä Marko Huuskonen (vas.) ja ehdokashankinnasta vastaa yrittäjä Ari Kärkkäinen. Liike Nyt hakee kuntavaaliehdokkaiksi ihmisiä, jotka kokevat ja uskovat, että ”minä voin tehdä yhteiskunnan eteen jotain, enkä odota vain valmista, että voin vaikuttaa elinpiirini ja sen hyvinvointiin”
Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Laukkanen kommentoi, että: ”Pari ilvestä asustaa nyt Korkeakankaalla. Helsingin Sanomat 17.2.2025 tä: ”Täällä Kukkomäentiellä joka mökin pihassa kiertelee, illalla koira ei lähtenyt iltapissalle. UUDESTAAN. Haistoi ilveksen, kiertelee seinän vieressä”. Ja Yhtylässä on oma porukka. Taloa kiertää ja autotallia. 3) Pyri estämään jälkien peittyminen ja mikäli mahdollista, ota kuva, jossa jäljen vieressä on mittasuhteen kertova esine. Opi itse ja opeta lasta lukemaan – uudestaan. – Kanta on korkea, sen takia havaintoja esiintyy. Nälkäinen on, kalanperskeet oli syönyt, kun ei oltu ehditty hävittää. Pitäkää nyt elukoistanne(kin) huoli.” Näin kirjoittaa Margit Remes Facebookissa, Kiuruveden puskaradiossa. 13 Keskiviikko 19. Ilves on metsien haamu, jota ihminen ei yleensä näe. Vapaana juoksevat kissat ja pienet koirat on näille helppoa saalista. Toissa aamuna olivat jahdanneet Kuukkelin kulmalla rusakoita ja eilen aamulla Jänteen hallin vieressä oli saanut rusakko kyytiä. helmikuuta 2025 ”Just juossut ilves Hovin alueella, Kallentien ja Paavo Lonkilan tien risteyksen luona. Meilläkin kissa, pimeällä ei uskalla ulos päästää. Petoyhdyshenkilöt käyvät tarkistamassa havainnon. Ilveskanta on Laukkasen mukaan nyt korkea. Eli pitäkää eläimistänne huolta. Ilves pelkää luonnostaan ihmistä, niin myös ihmisen lähellä olevat kotieläimet ovat suojassa. Harri Laukkanen Riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja “ Kiuruvedellä on tehty kymmeniä näköhavaintoja ilveksestä. Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöverkoston 1.9.2023– 29.2.2024 kirjaamiin pentuehavaintoihin. Tavoittelemme koko ajan parempaa ja koemme asioita vain raportoidaksemme niistä. Leena Tikkanen jatkaa, etAsiantuntijoiden mukaan tuulija aurinkovoiman rakentaminen ei juuri kiihdytä metsäkatoa. – Selvittelen Suomen riistakeskukselle, milloin täyttyvät kriteerit karkottaa ilvekset pihoista pois ja sitä tehden mahdollisesti niitä Ilvekset vaivana taajaman alueella, ruuaksi kelpaavat jopa kalanperkeet JAANA SELANDER Facebookin Puskaradiossa on useita ihmisten havaintoja ilveksistä Kiuruveden taajamassa. Korkean kannan takia ilveksiä on nyt harvinaisen lähellä taajamaa. Laukkanen suosittelee tekemään ilmoituksen ilveksestä tutulle Kiuruveden Riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle. Miksi ilveksiä on taajamassa nyt niin paljon. Muuttuneeseen mediamaailmaan suunniteltu Medialukutaidon aapinen nyt yläkouluissa ja verkossa: tunnistajournalismi.fi LEHDEN LOGO Ilves liikkuu yleensä öisin, koska silloin pimeys tuo luontaista suojaa. Kuukkelissa voi hyvinkin asustaa jo eri porukka. Emme pidä päiväkirjoja itsestämme – vaan muille (Valtteri Parikka/Merkintöjä). Petoeläin pyrkii yleensä helppouteen, niin jos taajaman läheisyydessä on riittävästi suojaa ja ravintoa pienellä alalla, niin petokin uskaltautuu alueelle, jossa haisee ihminen. ADOBE. Ja nyt useana yönä on satanut vähän lunta, niin tuore jälki on kohtuullisen helppo havaita aamulla. Mutta jos kissa tai pieni koira pääsee kotoa karkuun, niin sen ilves nappaa mahdollisesti itselleen ruuaksi. Ilveshavaintoja on lukuisia Kiuruveden taajama-alueella. Kiuruveden alueella on tehty 23 vahvistettua näköja jälkihavaintoa viimeisen kahden kuukauden ajalta. Isäntä näki koiraa lenkittessään. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä kestoo, että nykyisten alle 2000 tuulivoimalan alalta on raivattu korkeintaan 6000 hehtaaria metsää. Nämä havainnot on tehty 10 kertaa 10 kilometria kokoiselta alueelta. Kiuruvedellä on useita petoyhdyshenkilöitä: Harri Laukkanen, Hannu Kemppainen, Seppo Kananen, Juha Missonen, Kalevi Johannes Ruotsalainen, Ari Pietikäinen, Hannele Saastamoinen, Risto Räty, Kari Sulo Antero Martikainen, Petri Rönkkö, Kirsi Tenhunen, Antti Karppinen, Niko Toppi, Heikki Paavo Heikinmaa, Juho Konola Olli Petteri Honkaviita, Asko Tikka, Veli Pekka Tapani Kastarinen ja Risto Juntunen. OPI LUKEMAAN. Maaseudun tulevaisuus 14.2.2025 MUUALLA SANOTTUA: Ehkäpä nykyihmisen onnettomuuteen liittyy se, ettemme osaa enää elää hetkessä. Leena Jauhiainen kirjoittaa Facebookissa: ”Meillä päin asusteleva ilves on hyvin kesy. Laukkanen sanoo, että ilvekset eivät ole uhka ihmiselle. Myös vanhan pappilan vuohia ilves on käynyt katselemassa. Korkein hallinto-oikeus on kieltänyt kannanhoidollisen metsästyksen. voitaisiin myös metsästää uhkaperusteella, Laukkanen sanoo. J = Journalismi. Se näkyy ilveskannassa. Ison koiran päälle käyvät vain, jos ei ole tilanteesta muuta pakokeinoa”. – Ilves liikkuu yleensä öisin, koska silloin pimeys tuo luontaista suojaa, Laukkanen sanoo. Metsästys kielletty Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan koko maassa arvioidaan olevan vähintään 2 260 ilvestä ennen metsästyskautta 2024/2025. Jos tekee suurpetohavainnon, ilmoita aina välittömästi asiasta petoyhdyushenkilölle: 1) Kerro havainnosta tarkat tiedot (aika ja paikka) ja mahdollinen arviosi lajista ja yksilömäärästä. 2) Tämän lisäksi voit valmiiksi mitata jäljestä etutassun leveyden (suden ja ilveksen tassusta myös pituuden). Heiltä saat ajankohtaista tietoa suurpetotilanteesta ja havaintojen tekemisestä. Petoyhdyshenkilö kirjaa havainnon Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-rekisteriin. Ilvekset tulevat taajamaan helpon ruuan eli jäniksien ja rusakoiden perässä. Mutta mitä se tarkoittaa. Sama otus voi käydä myös Korkeakankaalla”
Pentti Ahponen sanoo, että operatiivinen johtaminen kuuluu viranhaltijoille, poliitikot päättävät. Vasemmistoliiton nykyinen valtuustoryhmä on muuttanut nimensä Vasemmiston uusi suunta. Myös vaaleissa läpimenneiden määrä on ollut suuri. – Se, että kuluvalla valtuustokaudella on kyseenalaistettu viranhaltijoiden työt ja vaaditaan aina uusia selvityksiä, jotka nekin kyseenalaistetaan, ei ole mitenkään hyväksyttävää, ryhmä viestittää. Yhteistyöhalukkaita Pentti Ahponen sanoo, että Uusi suunta -ryhmässä Ahponen, Tenhunen ja Pikkarainen haluavat tehdä yhteistyötä viranhaltijoiden kanssa, koska virnahaltijat tekevät ison työn asioiden valmistelussa. Rauno Pikkarainen jatkaa, että vaikka ollaan eri mieltä, pitää osata kunnioittaa toisia politiikkoja, eikä ole oikein haukkua muita valtuutettuja. Sirpa Piippo ei asetu enää ehdolle kuntavaaleissa. Pentti Ahponen ja Kirsi Tenhunen kiittävät Rauno Pikkaraista siitä, että hän on nostanut Vasemmistoliittoa. Kiitos äänestäjille Kaikki kolme kiittävät vasemmistoliiton kannattajia saamastaan kannatuksesta edellisissä vaaleissa. Pentti Ahponen lisää, että heille olisi ollut ehdokkaina kysyntää myös muista puolueista. helmikuuta 2025 Konkaripolitikot ehdolle SDP:n vaalilistoille Vasemmistoliiton konkaripoliitikot Rauno Pikkarainen, Kirsi Tenhunen ja Pentti Ahponen lähtevät SDP:n kuntavaaliehdokkaiksi tämän kevään kuntavaaleissa. Tällä hetkellä SDP:llä on 16 ehdokasta kuntavaaleihin, nimet tulevat esiin, kun ehdokaslistat jätetään maaliskuun alussa. Pentti Ahponen, Kirsi Tenhunen, Sirpa Piippo ja Rauno Pikkarainen erotettiin Kiuruveden Vasemmistoliiton kunnallisjärjestöstä. Uusi suunta -ryhmässä on mukana koko valtuustoryhmä, ryhmän jäsenet kertovat. Kaikki kolme lähtevät kuntavaaliehdokkaiksi SDP:n listoilla. Verotusta ei pidä aina kiristää. 14 Keskiviikko 19. Jouduimme tekemään johtopäätökset siitä, miten toimimme, kun vasemmistoliitossa Kiuruvedellä tuli sisäisiä ristiriitoja. – Maan hallitus syytää rahaa isoille yrityksille. Vasemmistoliiton uusi suunta on SDP, trio kertoo. SDP:n etu on se, että puolue vaikuttaa valtakunnan tasolla, mikä mahdollistaa sen, että kiuruvetiset voivat tuoda paremmin esiin pienten kuntien tilannetta ja haasteita valtakunnan tasolle. Meidän ryhmässä saa olla esimerkiksi eri mieltä, Tenhunen sanoo. Myöskään henkilökohtaisuuksiin ei pidä mennä. Kolmikko mainitsee muun muassa oikeudenmukaisemman verotuksen. Uusi ryhmä on kunniallinen ulospääsy meille kaikille, kun muutetaan valtuustoryhmän nimi. – Ihmisinä emme ole muuttuneet miksikään. Pentti Ahponen on ollut 37 vuotta TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Pentti Ahponen, Rauno Pikkarainen ja Kirsi Tenhunen lähtevät kuntavaaleihin SDP:n lipun alla. Kolmikon tavoitteena on, että terveyspalvelut säilyvät lapsille ja vanhuksille, samoin, että lapset saavat käydä käydä terveessä koulussa ja lähellä kotia. Ryhmässä ovat mukana vasemmistoliiton valtuutetut tämän valtuustokauden loppuun. Kolmikko sanoo, että siirtyminen Vasemmistoliitosta SDP:n riveihin ei ole iso hyppäys, vaikkakin kyse on suuremmasta puolueesta. Pentti Ahponen jatkaa, että SDP on myös pienyritysten asialla ja pienyrityksiä on Kiuruveden yrityskannasta suurin osa. Veroja alemmaksi Mitkä ovat SDP:n tavoitteet kuntavaaleissa. – Kiuruvedellä tarvitaan heikommassa asemassa olevien ja työntekijöiden edustajia päätöksentekoon, siksi lähdimme kaikki kolme SDP:ssä ehdolle kuntavaaleihin ja Pikkarainen osallistuu myös aluevaaleihin. – Historiassa Vasemmistoliitolla on ollut paljon hyviä tyyppejä, muun muassa Niilo Auvinen ja Kalevi Kärkkäinen. – Emme tule unohtamaan kannattajiamme SDP:ssä, trio vakuuttaa. – Pitkän kokemuksen myötä meidän yhteistyökykymme on parantunut viranhaltijoihin ja muihin puolueisiin päin, trio vakuuttaa. – Reagoimme kunnallisjärjestön erottamiskirjeeseen näin. He ovat tehneet kunniakkaan ja pitkän työn, Tenhunen, Ahponen ja Pikkarainen kiittelevät. Muun muassa terveysjäteille, joilla ajetaan alas julkista terveydenhoitoa, Tenhunen lisää. Pikkaraisen ansiosta Vasemmistoliiton kannatus on ollut korkea. Ahponen, Pikkarainen ja Tenhunen sanovat, että he halusivat yhteistyökykyisen ryhmän, joka ei revi eikä riko päätöksentekoa ja toimii kuntalaisten hyväksi. Talous & politiikka
Myös Rauno Pikkarainen on ollut pitkään mukana politiikassa, Rauno Pikkarainen rekrytoi aikanaan Kirsi Tenhusen mukaan politiikkaan. Koulun sulkemisen oppilasraja on tällä hetkellä 25, trio muistuttaa. Kiuruvedellä oli parhaillaan jopa 43 kyläkoulua, kouluverkko voisi olla erilainen, jos Kiuruvedellä olisi työpaikkoja ja enemmän väkeä. Erottaminen perustui ryhmän puheenjohtaja Juha Pitkäsen mukaan Pikkaraisen epäasialliseen käytökseen ja luottamuspulaan. Toisaalta nykyisten poliitikkojen aktivoituminen loppusuoralla jopa huvittaa, kun neljä vuotta on oltu enimmäkseen hiljaa. Rauno Pikkarainen oli eduskuntavaaleissa ehdolla vuonna 2023. Vasemmistoliiton Kiuruveden kunnallisjärjestö ja valtuustoryhmä erottivat yhteisessä kokouksessaan Kiuruveden Vasemmistoliiton valtuustoryhmästä Pentti Ahposen, Sirpa Piipon, Rauno Pikkaraisen ja Kirsi Tenhusen 1.1.2025 alkaen. Ahponen, Pikkaraisen ja Tenhusen mukaan kuntavaaleissa on hyvä pöhinä ja vaalityö on aloitettu näissä vaaleissa ajoissa. Pitkään politiikassa vaikuttaneita ovat myös Rieti Partanen ja Jouko Tenhunen. Kiuruveden Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuutetut Pentti Ahponen, Sirpa Piippo, Rauno Pikkarainen ja Kirsi Tenhunen ovat muuttaneet valtuustoryhmänsä ryhmäkokouksessa valtuustoryhmänsä nimeksi Vasemmiston uusi suunta 2.2.2025 alkaen. Koulupalvelut tulee tuottaa tehokkaammalla tavalla. Pikkarainen erotettiin puolueesta 4.10.2024. – Erottaminen tapahtui epädemokraattisesti, ei menty lainkirjaimen mukaan, mentiin väärässä järjestyksessä. Valtuuston puheenjohtaja Markku Siposelle toimitetussa kirjeessä on ilmoitettu, että Kiuruveden Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajana ja jäsenenä toimii 1.1.2025 alkaen Seppo Piippo. – Asiaa on käyty kunnallisjärjestön kanssa läpi hyvässä hengessä, kommentoi Pikkarainen tuolloin Kiuruvesi-lehdelle eikä halunnut avata asiaa sen enempää. Erotuspäätös oli yksimielinen. Toisaalta triossa on ymmärrystä sille, että ihmisiä harmittaa niillä alueilla, minne tuulivoimaa kaavaillaan, mutta niillä alueilla tuuliturbiineihin pitää säästää riittävät välimatkat ihmisten asuinpaikoista. Kaupunginvaltuutettu ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuutettu Rauno Pikkarainen erotettiin Vasemmistoliitosta lokakuussa, syynä olivat Kiuruveden Vasemmistoliiton kunnallisjärjestön puheenjohtaja Sami Piipon mukaan ”erilaiset näkemykset hyvistä toimintavoista”. ryhmäkokouksen, johon tekstiviestikutsun laittoi valtuustoryhmän puheenjohtaja Pentti Ahponen, kutsu lähti koko valtuustoryhmälle 30.1. – Avi jo seuraa Kiuruvettä ja vaarana on, että kouluja joudutaan sulkemaan sisäilmaongelmien takia. Viime kuntavaaleissa (2021) Rauno Pikkarainen sai 118 ääntä, Sirpa Piippo 72 ääntä, Kirsi Tenhunen 52 ääntä ja Pentti Ahponen 41 ääntä. JAANA SELANDER. politiikassa ja on virkaiältään Kiuruveden vanhin poliitikko. Meillä neljällä on nyt helpottunut olo, kuvaili Ahponen ja lisäsi, että hänet erotettiin ensimmäisen kerran, ei edes lentopallovalmentajana hän kohdannut tällaista, että olisi erotettu. Ahponen kertoi, että Vasemmistoliiton valtuustoryhmä piti 2.2. helmikuuta 2025 Konkaripolitikot ehdolle SDP:n vaalilistoille Pentti Ahponen, Rauno Pikkarainen ja Kirsi Tenhunen lähtevät kuntavaaleihin SDP:n lipun alla. Ja sähköä tarvitaan uusiin datakeskuksiin, muun muassa Kajaanin datakeskukseen. 15 Keskiviikko 19. Kirsi Tenhunen uskoo, että Kiuruvesi säilyy itsenäisenä kuntana, ellemme sitä mahdollisuutta itse tuhoa. Kirsi Tenhunen kertoo käyneensä itse aikanaan Rapakkojoen koulua, mutta se aika on ohi. Pikkarainen on toiminut luottamuspaikoillaan niin Kiuruveden kaupunginvaltuustossa kuin Pohjois-Savon hyvinvointialueen valtuustossa ilman puoluestatusta. – Olemme neljästään yhtenäinen ryhmä, Ahponen sanoi ja toivoi kuntalaisilta ymmärrystä. – Kiuruvesi ei ole kriisikunta vielä lähellekään, sanoo Tenhunen. Seppo Piippo sai vasemmistoliittolaisista eniten ääniä viime kuntavaaleissa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen vaaleissa Pikkarainen sai 403 ääntä, joista Kiuruvedeltä 306 ääntä. Kaikki kolme sanovat, että tuulivoimasta tuleva kiinteistövero pitää ohjata kuntiin, tuloa ei voi valtio viedä kunnilta. On ikävää, että kyläkouluja joudutaan sulkemaan, mutta oppilasmäärä laskee. Kiuruveden valtuustossa loppukauden kaksi vasemmiston valtuustoryhmää Kiuruveden kaupunginvaltuustossa toimii loppuvaltuustokauden kaksi vasemmiston valtuustoryhmää. – Meidän pitää pystyä tekemään rakentavaa yhteistyötä, koska meillä on edessä erittäin suuria asioita valtuutettujen ja viranhaltijoiden kanssa, sanoi Ahponen. Kokouksen asiana oli Vasemmistoliiton valtuustoryhmän nimenmuutos, kokoukseen osallistuneet päättivät yksimielisesti muuttaa valtuustoryhmän nimeksi Vasemmiston uusi suunta. Erotettiin tai erottiin Valtuuston kokouksessa maanantai-iltana asiasta puheenvuoron käyttänyt Pentti Ahponen totesi, että ilmassa on historian lehtien havinaa. Vasemmistoliiton ehdokkaista Seppo Piippo sai eniten ääniä (177). Vasemmistoliitto hävisi viime kuntavaaleissa kaksi paikkaa. Pikkarainen erotettiin myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmästä lokakuussa 2024. Voidaan ajatella, että meidät neljä erotettiin tai erottiin. Uusi koulu ja tuulivoimaa SDP:ssä kannatetaan uuden taajamakoulun rakentamisesta, tosin siitä päättää vanha valtuusto huhtikuussa. Suomessa on pakko olla aurinkoja tuulivoimaa, uusiutuvaa energiaa tarvitaan myös vetybisnekseen. Valtuutettu Rauno Pikkarainen (vas.) ja Seppo Piippo valtuuston kokouksessa kesäkuussa 2022. – Onhan Kiuruvedelle huudettu yritystoimintaa ja tuulivoima on osa sitä uutta yritystoimintaa. JAANA SELANDER – Tämä oli pakko tehdä, kiitos kuntalaisille tuesta, nyt ei tarvitse puheenvuoroista enää riidellä, jatketaan yhteistyötä, Ahponen sanoi. Hän sai vaalissa 649 ääntä, joista Kiuruvedeltä 328. Kokouksessa läsnä olivat Pentti Ahponen, Sirpa Piippo, Rauno Pikkarainen ja Kirsi Tenhunen, valtuustoryhmästä ei kokouksessa ollut läsnä Seppo Piippo. Tuulivoimaan suhtaudutaan myös myönteisesti, kaupungin roolina on mahdollistaa tuulivoimayritysten sijoittuminen pitäjään kaavoituksen kautta. Kun vuodessa syntyy alle 50 lasta, siitä tulee vain kaksi luokkaa. Allekirjoittajina olivat Pentti Ahponen, Rauno Pikkarainen, Kirsi Tenhunen ja Sirpa Piippo
On käytetty rahaa konsultteihin, joihin ei näköjään kukaan luota. Näin meille on kerrottu. Valtiolta tuskin lohkeaa rahaa entiseen malliin. ”Paljon oli puhetta, mutta vähän oli villoja”, sanoisi yleisötilaisuuden annista pentinkulmalainen punasotilas vuonna 2025. Biokaasulaitoksen rakennusluvasta. Kun ne tulivat lehtikirjoituksessa kansan tietoon syntyi älämölö. 16 Keskiviikko 19. OMA lukunsa on tapa, jolla kouluratkaisua valmisteltiin viime vuonna. Tällä hetkellä sen pääoma taitaa olla noin 12 miljoonaa euroa. Toki nekin tarvitsevat ylläpitävää korjausta, mutta hintalappu ei ole liian suuri. VÄISTÖTILARATKAISUN myötä jatkuvasti tapetilla oleva kyläkoulujen lakkauttaminen voidaan unohtaa. Mistä muusta. Kaupunginjohtaja on tässä vuosien varrella kauniisti luvannut, että kaikki vaihtoehdot tutkitaan. Kaupungin johto ilmeisesti viisveisaa terveyshaitoista, jotka eivät rakentamispäätöksellä ratkea. Ei kuitenkaan tarvita kummoistakaan ennustajaa kun voi todeta sen maksavan kaupungin itsenäisyyden. AIKA heikon arvosanan tämä opettajavetoinen valtuusto on tienannut toiminnallaan. Tässä valossa päättäjien pitää haudata kalleimmat investointimallit ja alkaa hoitaa akuuttia ongelmaa esimerkiksi väistötiloilla, jotka eivät miljoonia maksa. Vähemmän on ollut esillä se tosiasia, ettei kaupungin likviditeetti eli maksuvalmius niin hääppöinen ole ollutkaan. Näistä ”uutisista”, jotka kertovat ”haastavista” päätöksistä tulee sellainen mielikuva, että jokin estää ja on jo pitkään estänyt niistä/siitä päättämisen. Köyhän kun pitää elää rahapussinsa mukaan. helmikuuta 2025 Päättämättömyydestä Mielipiteet KUNTALAISTEN MIELIPIDEPALSTA Kiuruvesi-lehti / Postia-palsta, Niemistenkatu 4, 74700 Kiuruvesi toimitus@kiuruvesilehti.fi Toimitus pidättää oikeuden kirjoitusten lyhentämiseen ja otsikointiin. Iisalmen päättäjät ratkaisevat sitten aikanaan kuinka laajaa opetusta uudisrakennuksessa tarjotaan. Miksi ei ole otettu väistötiloilla aikalisää siksi aikaa, kun jauhetaan rakennuksen yksityiskohdista. Hän vaatii nyt päätöksen tekemistä tällä vaalikaudella. Herkimmässä iässä olevat lapset saavat koulutusta lähellä kotiaan vanhempien ja kylän muiden lapsien läheisyydessä. Miksikö taas. Kesäkuussa asiaa pohti valtuustoryhmien johtajien kokous. Kyläkoulut tulee säilyttää osana laadukasta opetustyötä. KIERROKSET kasvavat vaalikevään edetessä. Nyt me emme edes tiedä mikä on estänyt rakentamisratkaisun teon. Kaikkia muita ratkaisuja – myös väistötilojen käyttöä – on lykätty, että saataisiin uudisrakennuspäätös tehtyä. Elin, jota ei ole valmistelutyössä olemassakaan. Yksikin säästetty terveys tuo väistötilakustannukset takaisin. JOS kouluasian ratkaisun tärkein vaikutin olisi ihmisten terveys, niin se päätöshän olisi jo tehty. Ainuttakaan kyläkoulua ei pidä lakkauttaa!! Kaikki tulee säilyttää ja niitä tulee kehittää osana elävää maaseutua. Ei ole huudettu siitäkään, ettei vuonna 2024 juurikaan pystytty lyhentämään kaupungin velkoja. Rahoitus kuulemma järjestyy. Kampuksen nimeksi voi ehdottaa ” Viimeisen laskutaitoisen kampus ”. ”Jos olisi jo silloin tehty niin ja näin ja välillä toisinkin päin, niin jopa olisi...” Tätä on kuultu aina samalta suunnalta kerta kerran jälkeen. Onko syy päättämättömyyteen rahan puute. Uuden koulun rakentaminen suunnitteluineen kestää monta vuotta. Kyllä kansa tietää!!! SEPPO PIIPPO Kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen Vasemmistoliitto Seppo Piippo antaa opettajavetoisen valtuuston toiminnasta heikon arvosanan. Huhuilla paisutellaan asioita. Kenties tilinpäätös on ensin pitänyt saada sellaiseen asentoon, että rahoittajat myöntävät luoton. SAMAAN syssyyn päättäjien päättämättömyyden syyksi voi arvella sitäkin, että kaupungin tulonäkymät ovat perin synkät. KOULUASIAN ympärillä on puhuttu paljon palturia. Kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.3.2023 pitämässäni puheessa kiinnitin huomiota terveellisten opetustilojen puolesta oppilaille ja henkilökunnalle vaatien asiaan nopeaa ratkaisua. Kyläkoulut tarjoavat lapsille turvallisen koulutien ja niiden vaikutus jatko-opintoihin on suuri. Joka tapauksessa hän on puhunut mitä sattuu. Kaupungin johto on saattanut itsensä huonoon valoon kyseensalaisella taloustiedottamisellaan. Ei puhuta miljoonista. Rakennusalaa tuntemattomat esiintyvät saneerausasiantuntijoina. Jo useamman vuoden ajan on pyöritetty parin kuukauden välein uusittavaa kuntatodistuseli vekselivelkaa. Mikähän se mahtaa olla. Tuskin voi sanoa, että tästä on uuden valtuuston hyvä jatkaa. Kukaan on tuskin esittänyt kritiikkiä terveiden tilojen järjestämistä vastaan. Kaupungin tiedotusvastaava toistaa toistamistaan mitä on pakko päättää tällä kaudella. Aika hyvän koulun hinta. Koko ajan on ollut tähtäimessä kaikkein kallein ja hitain vaihtoehto eli uudisrakennuksen rakentaminen. Päätökset julistettiin salaisiksi. Konsulttirahoilla olisi maksettu paljon väistötilakustannuksia. Jokainen ymmärtää, että väite on puppua. Kiuruveden maaseutu on pito-, elinja vetovoimatekijä lapsiperheille. Pohditaanpa vähän. JA jos kaupungin talous sen kestää, niin miksi kouluratkaisu päätöstä ei ole tehty. Kyläkoulut ovat vastoin annettua käsitystä hyvässä kunnossa. Tutkimisen arvoista on myös se, onko taajamassa olevien lasten kuljettaminen kyläkouluille mahdollista. Tuskin pari änkyrää voivat äänestää päätöstä nurin. Mikä kouluratkaisussa ei ole julkista. HANNA SOINI. On väitetty, että väistötilat ne vasta kalliita ovat. Keskuskoulun uudisrakennuksen rakentamisesta pitää tehdä päätös. Kysynkin, että onko epärehellisyys ja seteliselkärankaisuus pesiytynyt päätöksentekokoneistoon. PARIN vuoden sisällä talous on ollut mainiolla tolalla ja varauksia on tehty investointeja varten. JOS kuitenkin köyhä kaupunki haluaa kaupungin itsenäisyyden ja opettajien laskutaidon monumentin rakentaa, niin tehtäköön sitten niin. Oliko pelko, että niin uudiskoulu saattaisi jäädä tekemättä. Se on ollut läpihuutojuttu. Verotulomme eivät voi kehittyä, koska millään sektorilla ei toimeliaisuus ole lisääntynyt. Sama jo usein kuultu mantra toistui jälleen. Onko hän syönyt kaikki sanansa. Miksi ei ole päätetty väistötiloista. ONKO päättämättömyys seurausta siitä, että halutaan vain se yksi ratkaisu maaliin eli keskuskoulu uudisrakennuksena ja hirsirakenteisena. En minä ainakaan! Päinvastoin. Tällaiselle asialle on oma sanansa, jota ei virallisissa yhteyksissä saa käyttää. Tarvitaan väistötilaratkaisu haittojen pahentumisen estämiseksi. Uskoisin, että halukkuutta lapsiperheissä tähän olisi. KIURUVEDEN kouluverkkoselvityksen yleisötilaisuudet on nyt pidetty
Vuoden mittaan on järjestetty keskusteluja tiedotustilaisuuksia myös yöpäivystyksestä, tuulivoimasta, biokaasulaitoksesta ja malminetsinnästä. Kyläkouluissa oppilaat saavat kohdennetumpaa, yksilöllisempää tukea opintoihinsa sekä tärkeää huomiota opettajalta. Samaan aikaan kunta otti 16 miljoonan euron lainan ja alkoi rakentaa suurta keskitettyä kouluaan. Se, että otamme huomioon haja-asutus alueiden asukkaat säilyttämällä kyläkoulut, olisi järkevintä, mitä näiden lasten eteen voisi päättäjät tehdä. Emme voi tukea päätöksillämme vain keskustan alueella elämistä. 17 Keskiviikko 19. Näillä alueilla on rikas kylien ja vanhojen sukutilojen historia. Meillä Pohjois-Pohjanmaalla minusta tuntui, että päättäjät ja viranhaltijat päättivät asioista, eikä niistä sen enempää kyselty eikä keskusteltu etukäteen kuin sen mitä laki vaati. Näin 6 opettajan virkaa voisi lopettaa ja uudet oppilaat olisi saatu ujutettua muihin luokkiin. Konsultti sai tuhansia euroa omaan pussiinsa ja lähti konsultoimaan seuraavaa asiakastaan. Voi myös olla, että tiedotustilaisuudet näyttäytyvät minulle Kiuruvedellä suuressa roolissa, koska Kiuruvesi-lehti nostaa niitä ahkerasti esiin, sillä ne ovat tärkeä osa paikallista tiedotusta. Myös Siilinjärvi ja Kuopio ovat Kiuruveden tavoin laajoja alueilta. Erilaisia yleisötilaisuuksia järjestetään usein Kulttuuritalolla Kiurusalissa. Mikä niissä kiehtoo. Miten opettajan työpaikka vaikuttaisi hänen oppiAina kyläkoulujen puolesta maansa. Tämä huomattiin muun muassa Haapavedellä ja Kiuruvedellä. Usein ihan pieni tovi ei riitä, vaan lopulta juttu on jätettävä kesken, että joskus päästäisiin kotiinkin. ON myös selvää, ettei koulutuksen tasolla voi selittää kyläkoulujen sulkemisia. No, nyt ajattelen, että livelähetyksissä varmaankin olisi melko autiota ja verkkosivujen liitetiedostot varmaan jäisivät monelta huomaamatta. Kyläkoulut ja päivähoidon pienet yksiköt halutaan kaikki yhteen suureen läjään. Toimittajallekin perinteiset tiedotusja keskustelutilaisuudet ovat hyvä asia, sillä niissä asioihin pääsee ihan eri tavalla kiinni. Ehkä keskustelutilaisuuksien määrä kertoo myös vireästä paikkakunnasta, jossa on meneillään monenlaisia hankkeita. MOT teki upean työn tutkiessaan Eero Laesterän konsulttitoimintaa, ja huomasi selviä ongelmia hänen ja hänen yrityksensä toiminnassa. Yleisötilaisuudet suosiossa Kiuruvedellä TOISINAAN tulee olo, että olisin varttunut eri aikakautena kuin muut 34-vuotiaat tuttuni. Arkistokuva. Olen koettanut miettiä, miksi KiuKIURUVESI UUSILLA SILMILLÄ Kiuruvesi uusilla silmillä -juttusarjassa katsotaan Kiuruvettä muualta muuttaneen silmin. Näin ei käynyt, vaan suuren oppilasmäärän vuoksi opettajien määrä pysyi samana. Näissä haja-asutuksien kouluissa lapset eivät myöskään koe samanlaista painetta kasvaa aikuisiksi. Keskimäärin koulumatkamme oli 1–6 kilometriä. PAULIINA HAIMIVAARA -TIKKANEN Lapsiperheet haluaisivat elää edelleen yhteisöllisessä kyläkouluympäristössä.. Mitään säästöjä ei tapahtunut, mutta lapset ja perheet kärsivät. Kohta vuoden päivät Kiuruvedellä toimittajana työskenneltyäni olen pannut merkille, että Kiuruvedellä järjestetään hämmästyttävän paljon erilaisia yleisötilaisuuksia. Ja niin tämä sama konsultti on joka kerta ollut. Näissä olen monissa istunut. Myös jokainen perunoita kasvattava perhe antoi vuorollaan perunoita koulun varastoon. Yleisötilaisuuksien järjestämiseen vaikuttaa varmasti myös kaupungin ja toimijoiden aktiivisuus, avoimuus ja vallitsevat käytännöt. helmikuuta 2025 KUNTALAISTEN MIELIPIDEPALSTA KIURUVESI-LEHTI Vielä on tullut aika tarkastella Kiuruvettä paikkakunnalle muualta muuttaneen silmin. Se on itse asiassa useaan otteeseen todettu olevan kalliimpaa kuin kyläkoulujen ylläpito. Voisiko kyse olla taas savolaisesta sosiaalisuudesta ja avoimuudesta. Etenkin isot hankkeet, kuten biokaasulaitos ja sen vaikutukset, kiinnostavat paikallisia. Ja vaikka kylät alkoivat hiljetä 1990–2010-luvuilla, ovat kaltaiseni nuoret aikuiset kiinnostuneita paluumuuttamaan kotikyliinsä aikuisina. Kylä toimi yhdessä koulun hyväksi. Sanon siis, että kylien olemassaolo on yhtä tärkeää kuin keskustan alueen kehitys. Toki monista hankkeista, kuten tuulivoimasta, tiedottaminen on tavanomainen käytäntö ja ehkä sitä ohjaavat myös lakipykälät. Olen ihmetellyt kiuruvetisten intoa tulla kuulemaan kunnan asioista ja nostan hattua myös kaupungille hyvästä tiedottamisesta sekä asukkaiden että median suuntaan. Useimmilla lapsilla oli pelkästään luokassaan enemmän oppilaita kuin kyläkoulussa yhteensä, joiden kesken jakaa opettajan tuki ja huomio. Vasta yläasteella minulle valkeni, etteivät kaikki lapset aloitakaan koulutaivaltaan 30 oppilaan kyläkoulusta. Joka syksy liikuntatunteja käytettiin marjojen poimimiseen kouluruokia varten, ruuat valmistettiin kahden luokan välissä sijaitsevassa keittiössä. Eikö asioista olisi voinut tiedottaa kaupungin verkkosivuilla ja eivätkö ihmiset ennemmin seuraisi livelähetystä verkon kautta kuin lähtisivät talvipakkasella istumaan Kiurusaliin. Kiuruvedelle vahvasti tuloaan tekevä tuulivoima taas herättää suuria tunteita, mikä luultavasti houkuttelee paljon väkeä tilaisuuksiin. LAPSUUTENI kotikylä sijaitsee 33 kilometrinä lähimmästä katulampusta, Kiuruveden pohjoisosassa. Muilla noin saman kokoluokan paikkakunnilla, joilla olen työskennellyt toimittajana, yleisötilaisuuksia järjestettiin harvemmin ja pienimuotoisesti, eivätkä ne minusta olleet paikallisten keskuudessa yleensä yhtä suosittuja kuin Kiuruvedellä. Näin lapsiperheet kylissä haluaisivat ympäri Siilinjärveä ja Kuopiota edelleen elää. Mutta vaikka he voisivat tehdä elantonsa maatiloillaan tai etätöissä kotoaan käsin, kunta ei valinnoillaan tue heitä. Tällä kertaa ihmetyttävät yleisötilaisuudet. LASTEN kuljetus ja suuren koulun rakentaminen kunnan keskustaan on aina muka se oikea ratkaisu. TEKSTI HANNA SOINI KUVA TIINA KILVENSALMI ruvedellä järjestetään niin paljon yleisötilaisuuksia ja miksi niihin yleensä osallistuu melko paljon väkeä. Ensin ihmettelin kiuruvetisten intoa yleisötilaisuuksiin aika paljonkin. Laesterän laskelmien mukaan Haapavedellä olisi säästetty rahaa rakentamalla iso koulu ja sulkemalla kyläkoulut. Olen miettinyt sitäkin, voisiko yleisötilaisuuksien suosioon vaikuttaa myös jonkinlainen Kiuruveden yhteishenki. Kaupunki esimerkiksi järjesti vastikään kaksi keskustelutilaisuutta kyläkoulujen tilanteesta. Talvisin vanhemmat tekivät jään koulun kentälle omin voimin. Niihin on aina varattu yleisölle tovi kysymyksille ja keskustelulle. Vaikuttaakin siltä, että etenkin erilaisten energiahankkeiden tiedotustilanteet ovat suosittuja Kiuruvedellä. Tilattu konsultti teki laskelmat ja silti oli suuren koulun ja pitkien koulumatkojen puolella. Silloin esiin pääsevät myös tavalliset ihmiset, joiden ääntä on myös tärkeää nostaa kuuluviin paikallislehdessä
-10 % alennus Stihl– ja Husqvarna tuotteista. -10 % alennus normaalihintaisesta keilaratatunnista. -10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. LEHTI OY Normaalihintaiset sisustustuotteet -10 %. Etu voimassa vain kivijalkamyymälässä. helmikuuta 2025 KESTOTILAAJAN EDUT VUODELLE 2025 Nouda etukortti toimistoltamme. -10 % alennus normaalihintaisista vaatteista. -10 % alennus normaalihintaisista valaisimista. -10 % alennus normaalihintaisista toimistoja askartelutarvikkeista, kun ostos väh. kaikkea pukeutumiseen Palveleva vaatekauppa -10 % alennus muotokuvauksesta. -10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. 18 Keskiviikko 19. 20 €. Ei koske tilaustuotteita. 1 €:n alennus lounaasta. Iskelmäpassi 109 € 31.1. -10 % alennus yli 20 € normaalihintaisista ostoista. 2 €:n alennus / lippu mistä tahansa näytöksestä. 4 hlö). 1 kerran -10 % alennus á la carte ruokailusta (max. Ei koske töitä eikä korjauksia. Ei koske juomia. Kiuruvesi Lehti Oy | Niemistenkatu 4 | 74700 Kiuruvesi | p. Tilaa Kiuruvesi-lehti ja hyödynnä etusi! Kotimaan kestotilaus 12 kk paperilehti 108 € Digipalvelu kestotilaus 12 kk 75 € 5 €:n alennus Kiuruvesi Kuvia vuosilta 1991-2010, Tuokiokuvia kotirintamalta tai Kylien kirjasta. Edun voi käyttää vain yhteen näytökseen vuoden 2025 aikana. asti. Edun voi käyttää vain kerran. HIEROJA Tuula Ruotsalainen -10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. 044 7050 443 | konttori@kiuruvesilehti.fi -15 % alennus yhdestä puolihieronnasta. -10 % hyllyssä olevista normaalihintaisista tuotteista.. -10 % alennus normaalihintaisesta jalkahoidosta. -10 % alennus, kun ostat normaalihintaista apteekkikosmetiikkaa yli 40 €. Ei koske postimerkkejä. asti, 119 € 30.4. asti, 129 € 31.5. Edut saat voimaan etukorttia näyttämällä
– Minustakin on mukava päästä maalaamaan, ja ihan kiva myös saada teokset näyttelyyn, Antti-Pekka Kärkkäinen sanoo. HANNA SOINI Maalaaminen aloitettiin samoilla tekniikoilla. Heidät työpajaan toi halu kokeilla jotain uutta. On mielenkiintoista kokeilla jotain uutta, kertoo Eeva Kastarinen maalaamisen lomassa. Tämä onkin helppoa, paitsi maaliroiskeiden teko oli ensin vaikeaa, mutta sekin lähti sitten sujumaan. Haluamme toiminnallamme lisätä yksilön ja yhteisön hyvinvointia, Kainulainen sanoo. Työpajoja ja näyttelyn järjestää Omat avaimet 4You -toiminta yhteistyössä Varapäreen kanssa. Työpajoihin voi osallistua kuka vain, joka kokee ne kiinnostaviksi tai itselleen sopiviksi. maaliskuuta saakka. helmikuuta. Näyttelyyn asetetaan esille myös muita kiuruvetisten taiteilijoiden teoksia. Työpajoissa on tarkoitus pysähtyä miettimään, minkälaisia asioita haluaa omaan tulevaisuuteen ja miten niitä kohti voisi pyrkiä. Vastaava taidenäyttely on jo toteutettu Iisalmeen. He halusivat osallistua luovaan työpajaan kokeillakseen jotain uutta. Toinen työpaja taas pidetään 25. Maksuttomia työpajoja järjestetään Kiuruveden mielenterveysyhdistys Varapäreen uusissa tiloissa Kiuruveden kaupungintalolla. Taidenäyttely pystytetään Kiuruveden kirjastoon 3. Työpajat ovat samalla hyvä tapa pysähtyä suorituskeskeisessä ja kiireisessä arjessa. Kiuruvedellä ehtii vielä osallistua yhteisiin luoviin työpajoihin. – Ihan hyvältä tuntuu maalata. helmikuuta 2025 Tulevaisuutta voi miettiä maalaamalla – Usein haaveillaan arkisista asioista Taidetyöpajoissa on tarkoitus pysähtyä kiireisen arjen keskellä sekä miettiä, miltä haluaisi oman tulevaisuutensa näyttävän ja miten tulevaisuuden toiveita kohti voisi pyrkiä. Uutta kokeilemassa Ensimmäinen työpaja järjestettiin viime torstaina. – Työpajoissa voi myös huomata, että omasta elämästä löytyy jo monenlaisia merkityksellisiä asioita. Edelliset maalauskokemukset olivat kouluajoilta, joten niistä oli vierähtänyt jo tovi. Ensimmäiseen taidetyöpajaan Kiuruvedellä osallistuivat paikalliset Eeva Kastarinen ja Antti-Pekka Kärkkäinen. 19 Keskiviikko 19. Eeva Kastarinen (vas.) ja Antti-Pekka Kärkkäinen keskittyivät työpajaa vetäneen Johanna Kainulaisen maalausohjeisiin. – Ei tarvitse jäädä miettimään, että olenkohan sopiva osallistumaan, vaan tulla rohkeasti. Työpajoissa tehdyistä maalauksista pystytetään Kiuruveden kirjastoon taidenäyttely maaliskuussa. Niissä maalataan ja mietitään, miltä oma mielekäs tulevaisuus voisi näyttää. Loppua kohden tauluista tulee kuitenkin enemmän tekijänsä näköisiä, sillä maalin kuivuttua tauluihin kirjoitetaan tai liimataan lehtileikkeistä sanoja, jotka kertovat oman tulevaisuuden haaveista. Työpajoissa tehdyistä maalauksista kootaan kirjastolle taidenäyttely. maaliskuuta ja se on avoinna 28. HANNA SOINI Kulttuuri. – Ne asiat, joita ihmiset tulevaisuudessa haluavat, ovat yleensä hyvin arkisia, esimerkiksi oma koti, ystävä, jonka kanssa jutella, lemmikki tai turvallinen ja mieluisa elämäntilanne, kertoo Omat avaimet 4You -toiminnan koordinaattori Johanna Kainulainen. Hän kertoo, ettei kyseessä suinkaan ole hänen ensimmäinen näyttelynsä, sillä hän on aiemmin ollut mukana Varapäreen järjestämässä valokuvanäyttelyssä. Työpajoja ja näyttelyitä järjestetään myös muissa Pohjois-Savon kunnissa
Yhtään kiuruvetistä ei estradille noussut, mutta Pyhäjärveltä tuli illan ensimmäinen solisti, Hanne-Reetta Ojala. Tuomaristo päättää toisesta puolikkaasta. Hanne-Reetta Ojala Pyhäjärveltä lauloi Juliet ja Joonatan.. Hän on osallistunut laulukilpailuihin 15-vuotiaasta asti ja ollut Iskelmäviikon finaalissakin sekä television musiikkiohjelmissa. Laulajat voivat lähettää videon, jolla esittävät kotimaisen iskelmän vapaavalintaisessa tilanteessa. Orkesterin kanssa yleisön edessä on karsittu Peltohovin lisäksi Iskelmäristeilyllä ja tulossa on vielä yksi tilaisuus Korpilammella. Jonkin verran on kyselyjä laulutunneista tullut. Meillä on kotona musiikkistudio. Hanne-Reetta on koulutukseltaan laulunopettaja. Kukin esitti listalta valitun kotimaisen iskelmän orkesterin säestämänä. Myös videolla mukaan Iskelmäviikon laulukilpailuihin pyritään kolmessa live-esikarsinnassa sekä videoilla. Tulimme Vuohtoniemeen parempien metsästysja kalastusmahdollisuuksien perässä Pirkanmaalta, Hanne-Reetta Ojala kertoili. – Olemme melko hiljattain muuttaneet Pyhäjärvelle. IskelmäMestarien semifinaaliin toukokuussa pääsee kymmenen naista ja saman verran miehiä. Matti Kovanen Kuopiosta, Jäit sateen taa. Autotunea ei saa käyttää. KIRSI HAAPEA Laulukilpailuun jonotettiin Peltohovissa. Yleisö pääsee äänestämään videoita ja valitsemaan puolet semifinalisteista. 20 Keskiviikko 19. Säestyksestä karsinnoissa vastaa Pekka Juntusen IskelmäOrkesteri. SenioriMestarien semifinaali, johon valitaan kaksikymmentä kumpaakin sukupuolta, on Iskelmäviikolla heinäkuussa. helmikuuta 2025 Kulttuuri Laulua tunteella, eikä mitään jollotusta Kaikkiaan 23 laulajaa osallistui lauantaina Iskelmäviikon laulukilpailujen live-karsintaan Peltohovissa. Toimitsijat Marjut Nousiainen ja Maiju Nousiainen-Marjoniemi kuvasivat Peltohovin karsintanumerot ja ne tulevat nähtäville Iskelmäviikon sivuille yhdessä laulajien omien videoesitysten kanssa maaliskuussa. Kilpailunumerona yleisessä sarjassa eli IskelmäMestareissa hänellä oli Juliet ja Joonatan. – En ajatellut ekana laulaa, mutta meni se ihan hyvin, hän arvioi osuutensa jälkeen
Esimerkiksi minun ja lehden hallituksen puheenjohtaja Eero Lämsän kanssa tämä on ollut selvää koko sen ajan minkä olemme olleet mukana Kiuruvesi-lehdessä. Keskustelussa olen mukana minä ja toimittajat Aku Laatikainen ja Hanna Soini. – Ei kannata laulaa sellaisia kappaleita, jotka eivät kosketa itseä. TOISIN sanoen lehden sisältöön liittyvät ratkaisut tekee yksinomaan toimitus päätoimittajan johdolla. – Laulukilpailuun osallistuin viimeksi 13 vuotta sitten. Lehden sisällön tuottamista ohjaavat Journalistin säännöt, joihin tilattavat lehdet ovat sitoutuneet. Kuntapäättäjät ja Ilmajoki-lehden hallitus painostivat Pirilä-Porvalia, ettei hän julkaisisi juttua. helmikuuta 2025 Laulua tunteella, eikä mitään jollotusta Kuka päättää lehden sisällöstä. Pirilän-Porvalin tapaus herätti keskustelua journalismin periaatteista ja sananvapaudesta sekä pieniin lehtiin mahdollisesti kohdistuvasta painostuksesta. JSN lausui myös, että: ”Journalistin ohjeisiin sitoutuneissa tiedotusvälineissä kaikki sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein, eikä tätä päätösvaltaa saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Toimituksen ulkopuolisilla tarkoitetaan myös mediayhtiön hallitusta ja toimivaa johtoa”. Kuntapäättäjät ja Ilmajoki-lehden hallitus painostivat Pirilä-Porvalia, ettei hän julkaisisi juttua. JSN lausui myös, että: ”Journalistin ohjeisiin sitoutuneissa tiedotusvälineissä kaikki sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein, eikä tätä päätösvaltaa saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille. Eihän muutoin voisi ollakaan. Hän kertoi olevansa kova jännittämään, vaikka esiintymiskokemusta ja myös kilpailurutiinia on paljon. Esimerkiksi, jos paikkakunnan suuresta yrittäjästä joudutaan tekemään negatiivinen juttu, ja hän uhkaa vetää pois ilmoituksensa lehdestä, jos juttu julkaistaan, sillä ei saa olla sellaista seurausta, että juttua ei julkaista. PTY muistuttaa, että päätoimittaja joutuu kestämättömään tilanteeseen, jos lehden kustantaja tai omistajat eivät anna hänelle mahdollisuutta ammattieettisesti kestävään työskentelyyn. Näin ikään kuin ”tiskin alta” yritetään vaikuttaa journalistisiin ratkaisuihin. Kuka päättää lehden sisällöstä. TÄHÄN aiheeseen liittyen Ilmajoki-lehden päätoimittaja Terhi Pirilä-Porvali irtisanoutui keväällä 2020. Nuorena hän oli yleisurheilija ja sieltä on peräisin halu kilpailla ja mitata rajojaan. Silloin on kaikkien toimintaperiaatteet ovat selkeät. On syytä tuoda selvennyksesi esiin, että keskustelemme Kiuruvesi-lehden toimituksessa yhdessä niistä aiheista, mistä päätämme tehdä juttua. Tällaisten päätösten tekeminen ei ole helppoa, varsinkaan jos lehden talous ei ole kunnossa. Kun juttu julkaistiin seuraavana päivänä, Pirilä-Porvali lomautettiin. Pauliina Sormunen Kalajoki “ KIRSI HAAPEA. Esimerkiksi, jos paikkakunnan suuresta yrittäjästä joudutaan tekemään negatiivinen juttu, ja hän uhkaa vetää pois ilmoituksensa lehdestä, jos juttu julkaistaan, sillä ei saa olla sellaista seurausta, että juttua ei julkaista. Toimituksen tulee olla riippumaton kaikista sidoksista, mikä takaa lukijoille vapaan tiedonvälityksen. Toimituksen tulee olla riippumaton kaikista sidoksista, mikä takaa lukijoille vapaan tiedonvälityksen. Onneksi meillä Kiuruvesi-lehdessä kunnioitetaan tätä perustavaa laatua olevaa linjausta. Tanssimusiikkiin vaihdettiin kilpailukarsinnan loputtua, Juha Vartiainen lauloi ja IskelmäOrkesteri säesti. KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, työnarkomaani. 21 Keskiviikko 19. – Tässä lajissa en niinkään kilpaile, vaan käyn esittämässä oman lauluni, hän kuvaili. Myös toimitusten on voitava luottaa siihen, että esimiehen ratkaisut perustuvat aina pelkästään journalistiseen harkintaan. Laulaminen ei ole yhtä urheilullista. KOLUMNI JAANA SELANDER Kirjoittaja on Kiuruvesi-lehden toimittaja, työnarkomaani. Ja siihen kaatuu kyllä kaikki. Tällaisten päätösten tekeminen ei ole helppoa, varsinkaan, jos lehden talous ei ole kunnossa. Laulukilpailujen videosatoa pääsee katselemaan ja äänestämään 21.maaliskuuta. Kilpailijoiden laulamat iskelmät eivät houkutelleet yleisöä parketille, vaikka juontaja Juha Vartiainen antoikin tanssiluvan. TOISINAAN Kiuruvesi-lehteen pyritään vaikuttamaan niin, että jos juttuidea, tapahtuman menovinkki tai toimituksen ulkopuolelta tullut valmis juttu ei jostain syystä ylitä julkaisukynnystä, toimituksen ratkaisuun pyritään vaikuttamaan ottamalla yhteyttä vaikkapa toimitusjohtajaan. Onneksi meillä Kiuruvesi-lehdessä kunnioitetaan tätä perustavaa laatua olevaa linjausta. Kun juttu julkaistiin seuraavana päivänä, Pirilä-Porvali lomautettiin. Laulukilpailuun jonotettiin Peltohovissa. PTY muistuttaa, että päätoimittaja joutuu kestämättömään tilanteeseen, jos lehden kustantaja tai omistajat eivät anna hänelle mahdollisuutta ammattieettisesti kestävään työskentelyyn. Irtisanoutumisessa kyse oli Ilmajoki-lehdessä maaliskuussa 2020 julkaistusta jutusta, jossa kerrottiin kunnanvaltuutettu Timo Tuurin (kesk.) osallistumisesta Ilmajoen kunnanvaltuuston kokoukseen koronapandemian karanteeniajasta ja kunnan ohjeistuksesta välittämättä. Kivijalka pettää. Puuttuminen päätoimittajan päätöksentekoon ei ole koskaan vain median sisäinen asia, koska journalistit ovat työstään vastuussa lukijoilleen. Puuttuminen päätoimittajan päätöksentekoon ei ole koskaan vain median sisäinen asia, koska journalistit ovat työstään vastuussa lukijoilleen. Laulan myös kuorossa. Emme edes keskustele juttuaiheista. Meillä ovat toimintaperiaatteet selkeät. Jännitys ei kuulunut Pauliinan laulussa. – Onneksi kuulin oman kappaleeni Kuurasydämen toisten laulamana, niin tiedän miten se menee, hän vitsaili. Gospel on ominta musiikkiani kuten myös tango, se sopii äänelleni. TOISINAAN Kiuruvesi-lehteen pyritään vaikuttamaan niin, että jos juttuidea, tapahtuman menovinkki tai toimituksen ulkopuolelta tullut valmis juttu ei jostain syystä ylitä julkaisukynnystä, toimituksen ratkaisuun pyritään vaikuttamaan ottamalla yhteyttä vaikkapa toimitusjohtajaan, näin ikään kuin ”tiskin alta” pyritään vaikuttamaan journalistisiin ratkaisuihin. Ei kannata laulaa sellaisia kappaleita, jotka eivät kosketa itseä. Kilpailua eri lajeissa SenioriMestariksi pyrki kuopiolainen Matti Kovanen, joka kilpailee myös tanssiurheilussa seniorisarjassa. Hänen mielestään laulajan pitää lopettaa suorittaminen ja antautua kappaleen tunteelle. Nyt sain kannustusta ja lähdin mukaan. Mutta hyvin taloutensa hoitava lehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeiden noudattamiseen, voi myös kaatua siihen, että sananvapaus ja vapaa tiedonvälitys eivät ole toteutuneet, on menetetty lukijoiden luottamus. Esimerkiksi minun ja lehden hallituksen puheenjohtaja Eero Lämsän kanssa tämä on ollut selvää koko sen ajan, minkä olemme olleet molemmat mukana Kiuruvesi-lehdessä. Keskustelussa olen mukana minä ja toimittajat Aku Laatikainen ja Hanna Soini. MYÖS Päätoimittajien yhdistys PTY paheksui Ilmajoki-lehden tapahtumia: ”Journalistin ohjeiden mukaan toimitusten on torjuttava kaikki ulkopuolinen painostus”. Matille kilpatanssi on päälaji. MYÖS Päätoimittajien yhdistys PTY paheksui Ilmajoki-lehden tapahtumia: ”Journalistin ohjeiden mukaan toimitusten on torjuttava kaikki ulkopuolinen painostus”. Pauliina Sormunen Kalajoelta ja Kuurasydän. On syytä tuoda selvennyksesi esiin, että keskustelemme Kiuruvesi-lehden toimituksessa yhdessä niistä aiheista, mistä päätämme tehdä juttua. Irtisanoutumisessa kyse oli Ilmajoki-lehdessä maaliskuussa 2020 julkaistusta jutusta, jossa kerrottiin kunnanvaltuutettu Timo Tuurin (kesk.) osallistumisesta Ilmajoen kunnanvaltuuston kokoukseen koronapandemian karanteeniajasta ja kunnan ohjeistuksesta välittämättä. Hän ja pari, Kiuruvedeltä kotoisin oleva Helvi Kaikkonen harjoittelevat viisi-kuusi kertaa viikossa. Julkisen sanan neuvoston mukaan Ilmajoki-lehden päätoimittajan julkaisema uutinen oli korona-aikaan poikkeuksellisen merkittävä yleisön tiedonsaannin kannalta. Mutta hyvin taloutensa hoitava lehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeiden noudattamiseen, voi myös kaatua siihen, että sananvapaus ja vapaa tiedonvälitys eivät ole toteutuneet, on menetetty lukijoiden luottamus. Myös toimitusten on voitava luottaa siihen, että esimiehen ratkaisut perustuvat aina pelkästään journalistiseen harkintaan. Pirilän-Porvalin tapaus herätti keskustelua journalismin periaatteista ja sananvapaudesta sekä pieniin lehtiin mahdollisesti kohdistuvasta painostuksesta. Saija Tuupasen iskelmä kuultiin illan mittaan kolmena versiona. Luonnollisesti minä päätoimittajana teen sitten lopullisen ratkaisun journalistisin periaattein. Silloin laulu tulee sydämestä. Eihän muutoin voisi ollakaan. Toimituksen ulkopuolisilla tarkoitetaan myös mediayhtiön hallitusta ja toimivaa johtoa”. Luonnollisesti minä päätoimittajana teen sitten lopullisen ratkaisun journalistisin periaattein. Julkisen sanan neuvoston mukaan Ilmajoki-lehden päätoimittajan julkaisema uutinen oli korona-aikaan poikkeuksellisen merkittävä yleisön tiedonsaannin kannalta. TOISIN sanoen lehden sisältöön liittyvät ratkaisut tekee yksinomaan toimitus päätoimittajan johdolla. Numerona oli Jäit sateen taakse. TÄHÄN aiheeseen liittyen Ilmajoki-lehden päätoimittaja Terhi Pirilä-Porvali irtisanoutui keväällä 2020. Hiukan jännitystä Pauliina Sormunen Kalajoelta sai jännittää pitkän illan, sillä hänet arvottiin viimeiseksi kokelaaksi. Lehden sisällön tuottamista ohjaavat Journalistin säännöt, joihin tilattavat lehdet ovat sitoutuneet. Olen laulanut aika paljon konserteissa ja tansseissa sekä yksityistilaisuuksissa
Keränen voitti aikanaan olympiavoittaja Heikki Ikolan juoksussa, hiihdossa Ikola oli hieman parempi. Keränen ei itse käytä alkoholia. Keränen suosittelee, että jos Karaokemestari Heikki Keränen Heikki Keränen voitti Eläkeliiton karaokemestaruuden viime lokakuussa Lehmirannassa. Keräsellä ei ollut Lehmirannan finaalissa kannustusjoukkoja, kuten monella muulla finaaliin yltäneellä laulajalla. Keränen on harrastanut menestyksekkäästi hirvenhiihtoa ja hirvenjuoksua. Sonkajärvellä Keränen lauloi Reissumiehen erehdyksen, finaalissa Keränen valitsi kappaleekseen Tyttö Karjalan, kauniin humpan. Keränen on Pohjois-Savon hirvenhiihdon piirinmestari ja hirvenjuoksun piirinmestari. KUKA. TEKSTI & KUVA JAANA SELANDER Heikki Keräsen (78) yksi unelma toteutui viime syksynä, kun hän voitti Eläkeliiton karaoken Suomen mestaruuden 2024 ja toi Kiuruvedelle kultaisen mikrofonin. Myös esiintyminen oli kuulemma erinomainen, Keränen kertoo. Helmikuun loppupuolella alkavat Runnilla omat karaokekilpailut. – Plussia tai miinuksia ei tarvitse säätää. Laulun jälkeen yleisöstä kommentoitiin, että Heikki voittaa tämän karaokekisan. Fibraattonikin oli oikein ja ääneni kaunis. Eläkeliitto on Suomen suurin eläkeläisjärjestö. u Innostui karaokesta 60-vuotiaana ja hankki itselleen laitteet. Kerästä ei karaoken laulaminen eikä kilpaileminen jännitä, kun vain valitsee hyvän kappaleen ja ihmiset lähtevät tanssimaan. Kilpailusarjan määrittää osallistujan syntymävuosi. Alkoholi ei sovi Keräsen mukaan karaokeen, koska silloin laulu ei ole enää pääasia. Keränen oli 60-vuotias, kun hän aloitti karaoken. Kilpailussa pitää osata laulun sanat, niitä ei saa katsoa ”telkkarista”. – Sain hyvät suosionosoitukset, jälkeenpäin kuulin, että lauluani oli kehuttu, että lauloin savolaisittain. Keränen on voittanut karavaanareiden valssilaulukilpailun vuonna 2018 Vieremällä. Keränen käy laulamassa karaokea myös Runnilla, Puistonkulmalla ja Jänteen hallilla, Varpaisjärvellä ja Iisalmessa. Keränen on päässyt aikaisemmin kahdesti viiden parhaan joukkoon Eläkeliiton karaokefinaalissa. Reippaat biisit mieleen Heikki Keräsen mieleen ovat humpat ja reippaat kappaleet. Heikki Keränen sanoo, että hän pyrkii aina katsomaan laulaessaan yleisöä hymyssä suin. Tuomaristoa johti Erkki Liikanen. Heikki Keränen u Eläkeliitton karaokemestari 2024. 22 Keskiviikko 19. Eläkeliitto järjestää vuosittain Karaokemestari-kilpailun, johon voivat osallistua Eläkeliiton jäsenet. Myös Iisalmessa torikilpailussa hän on saavuttanut kakkosja kolmossijan. – Toisaalta voi myös käydä niin, että tänään muistan, mutta huomenna välttämättä en. Tangot ja valssitkin hän laulaa. Vuonna 2025 70+ -sarjassa kilpailevat vuonna 1955 ja sitä aiemmin syntyneet henkilöt. Innostuksen hän sai Rytkyltä, kun eräässä kyläpaikassa oli karaokevehkeet. Silti suosionosoitukset olivat suuret ”omaan korvaan”, ne auttoivat ja siivittivät eteenpäin. Karaokessa saa hyvää mieltä ja hyvää oloa, kun tuntee onnistuvansa sekä tapaa hyviä kavereita. Keränen koukuttui heti ja laittoi omat karaokelaitteet. Heikki Keränen oli ensimmäinen, joka tältä alueelta voitti kilpailun. mielii karaokea laulamaan, kannattaa käydä kuuntelemassa karaokea siellä missä sitä lauletaan. Keränen tunnustaa, ettei hän osaa kaikkien laulujen sanoja ulkoa, mutta kun monitorista näkee laulun sanojen alkua, siitä se laulu lähtee kulkemaan ja sanat muistuvat mieleen. Sinä aikana, kun Keränen on laulanut karaokea, karaoken laulajien määrä on lisääntynyt. Heikki Keränen toi Kiuruvedelle kultaisen mikrofonin Eläkeliitton karaoken SM-kisasta. Keräsellä on kotonaan noin 400 palkintopokaalia. On parempi itselle ja kuulijoille, että laulu menee nuotin mukaan. Karaoken ydinajatus Keräsellä on laulaa sellaisia lauluja, jotka häntä itseään koskettavat. Nämä harrastukset Keränen lopetti 2018. Kilpailu järjestetään neljässä sarjassa: naiset 50–69 v, miehet 50–69 v, naiset 70+ ja miehet 70+. Keräsen mielestä karaokessa on tärkeää osata esiintyä. Tärkeää on myös se, että karaoken vetäjä laittaa musiikin korkeudet oikealle tasolle. Karaokesta Keränen on löytänyt hyviä kavereita, lisäksi Keränen nauttii kilpailusta kuin kilpailusta. – Liikun edelleen paljon, eilenkin kävin 25 kilometriä hiihtämässä Sulkavanjärven jäällä. Keränen voitti keväällä Eläkeliiton Kiuruveden yhdistyksen karsinnat ja nousi Ylä-Savon piirin karaokekilpailuun Sonkajärvelle, missä myös tuli voitto. Keränen on tehnyt paljon ulkotöitä metsässä, jäsenet ovat silti pysyneet ehyenä ja lauluääni.. – Kieli pelaa näissä ihan hyvästi, Keränen muotoilee. Keränen laulaa mielellään ihan ”nollatasolta”. helmikuuta 2025 Kulttuuri Keränen tykkää karaokesta ja hän laulaa kotonaan Salmenkylässä 4–5 kertaa viikossa muutamia kappaleita kerrallaan, nuoteista ja sävellajeista hän ei omien sanojensa mukaan tiedä mitään. u Asuu Salmenkylässä, ikä 78 vuotta. – Karaokelaulamisesta voi innostua
AKU LAATIKAINEN EOC/EYOF Pedranzini ja Vuorela ja pronssi matkasi jälleen Ranskaan, tällä kertaa Gaspard Cottazille. Kansallisista hiihdoista kotiin tuomisina oli yksi sarjavoitto Tohmajärven Vauhti-hiihdoista. Sprintissä vahva päivä Kolmas henkilökohtainen kilpailu oli sprintti, joka hiihdettiin vapaalla tyylillä. Lisäksi Martti Tenhunen hiihti vapaalla tyylillä M70-sarjan kahden kilometrin kilpailun voittoon kansallisissa Limingan Rantalakeus-hiihdoissa lauantaina 8.2. T/P16 3km+3km+3km: (Aino Myllylä, Miia Nousiainen, Anna Siponen) KiurU 1, sija 4. Iiro Säisä oli sprintin aika-ajossa vasta 44:s eikä hän selvinnyt jatkoon. Tossavainen oli vahva pitkin päivää, sillä hän oli koko joukon nopein karsinnassa ja voitti myös oman puolivälieränsä sekä oli välierässään kakkonen. Iiro Säisälle kisa oli vaikea, sillä hän oli lopputuloksissa vasta 31:s. Poikien kisat alkoivat 7,5 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailulla, joka käytiin väliaikalähtönä. Kansalliset Mika Myllylän hiihdot, Haapajärvi, 15.2., vapaa hiihtotapa: M18 10km: Niilo Kouvalainen 9. – Ihan mukavalta tuntui. Kansalliset Vauhti-hiihdot, Tohmajärvi, sunnuntai 16.2., vapaa hiihtotapa: M70 4,6km: Aito Pennanen 1. Suomen joukkueen muut hiihtäjät olivat Joensuun Katajan Iiris Voutilainen, IF Minkenin Topias Vuorela ja Pargas IF:n Theresia Johansson. helmikuuta 2025 Mitali tuli kiuruvetisjuuriselle kilpailijalle sprinttihiihdosta Euroopan nuorten talviolympiafestivaaleilla. Kultaa voitti Italia, hopealle sijoittui Ranska ja pronssille Sveitsi. Iiro Säisän tahmea meno korkeassa ilmanalassa jatkui ja hänen sijoituksensa oli 37:s. Yhtään kultamitalia Suomi ei saavuttanut. Kiuruveden Urheilijoiden Iiro Säisän kisat sujuivat korkeassa ilmanalassa nihkeästi. Euroopan nuorten talviolympiafestivaalien eli EYOF-kisojen toisellakin kisaviikolla riitti kiuruvetisittäin jännitettävää, kun Georgiassa sivakoitiin maastohiihtokilpailut. Tänä vuonna hiihdettiin Siilinjärvellä. M20 10km: Olli Kouvalainen 11. Ikämiehissä joukkueen jäsenten yhteenlaskettu ikä piti olla vähinKalle Tossavainen hiihti arvokisapronssille Maakuntaviestistä yksi kakkossija ja kolme pistesijaa Perinteikäs kilpailu järjestettiin jo 106. Kalle Tossavainen hiihti seitsemänneksi, jääden pronssimitalista noin 16 sekuntia. KIURUVEDEN URHEILIJAT Urheilu. maakuntaviestissä sekä kansallisissa kilpailuissa Haapajärvellä lauantaina 15.2. Kiuruveden Urheilijoilta osallistui maakuntaviestiin yhteensä neljä joukkuetta. Suomea olivat edustamassa Kiuruveden Urheilijoiden Iiro Säisä ja kiuruvetisjuurinen, nykyään Hollolan Urheilijoita edustava Kalle Tossavainen. Toisena kilpailuna oli 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kisa, joka käytiin niin ikään väliaikalähtönä. Avauskisassa se mitali jäi niin lähelle, joten nyt oli kiva paikata, Tossavainen totesi kisan jälkeen Suomen Olympiakomitean tiedotteessa. Lisäksi Tossavainen hiihti kolme kertaa pistesijalle. 23 Keskiviikko 19. Suomi oli kiinni mitalikamppailussa koko kisan ajan, mutta Kalle Tossavaisen harmillinen kaatuminen ankkuriosuuden viimeisessä mutkassa ennen stadionille tuloa koitui kuitenkin Suomen kohtaloksi. Ohessa tuloksia viikonlopun kisoista: Pohjois-Savon 106. Siellä Kalle Tossavainen nappasi upeasti pronssimitalin kisojen hiihtokuninkaan Daniel Pedranzinin sekä toisen italialaisen Luca Pietrobonin jälkeen. Kiuruveden Urheilijoiden hiihtäjät jatkoivat kilpailukauttaan lauantaina 15.2. T/P12-sarjan voitti Vieremän Koiton ykkösjoukkue. Kisat huipentuivat 4x5 kilometrin sekaviestiin. KiurU:n maakuntaviestijoukkueet saavuttivat Siilinjärveltä yhden kakkossijan sekä kolme pistesijaa. kerran. AKU LAATIKAINEN tään 180 vuotta. Kalle Tossavainen hiihti hienosti neljänneksi, mutta mitali jäi harmillisen lähelle, sillä pronssille sivakoinut ranskalaishiihtäjä Victor Lafrasse oli Tossavaista ainoastaan 1,2 sekuntia nopeampi. maakuntaviesti, Siilinjärvi, 15.2., perinteinen ja vapaa hiihtotapa: T/P12 1km+1km+1km: (Miitta Huttunen, Iida Siponen, Emil Mäki) KiurU 1, sija 2. T/P16-sarjan voitti Siilinjärven Hiihtoseuran ykkösjoukkue. Suomen Topias Vuorela, joka edustaa kotimaan laduilla IF Minkeniä, hiihti avausmatkalla toiseksi ja Italian Daniel Pedranzini nappasi kultaa. Yleisissä sarjoissa sekä miesten että naisten viestin voittoja juhlivat Iisalmen Visan ykkösjoukkueet. Suomen kokonaismitalisaldo Euroopan nuorten talviolympiafestivaaleilta oli kolme hopeaa ja yksi pronssi. Sijoitus mitalitaulukossa oli 17:s, Italian ollessa ykkönen. Ikämiehet 3km+3km+3km: (Kari Saastamoinen, Aito Pennanen, Asko Kumpulainen) KiurU 2, sija 8. Tässäkin kaksi parasta olivat Kalle Tossavainen (oik.) hymyilemässä palkintopallilla yhdessä italialaisten Luca Pietrobonin (vas.) ja Daniel Pedranzinin (kesk.) kanssa. Ikämiehet 3km+3km+3km: (Arto Kauhanen, Martti Tenhunen, Juha Remes) KiurU 1, sija 7. sekä Tohmajärvellä sunnuntaina 16.2. Suomen mitaleista kaikki muut tulivat maastohiihdosta, paitsi yksi hopea tyttöjen jääkiekosta, jota oli hankkimassa muun muassa kiuruvetinen puolustaja Viola Kärkkäinen. Sarjan voittajaksi hiihti Lapinlahden Veto. Siilinjärvellä järjestetyssä Pohjois-Savon 106
helmikuuta 2025 Urheilu Polkan tahtiin Putouksen pätkällä Viime lauantaina Rapakkojoella ajettuun SM-rallisprintin osakilpailuun osallistui 78 autourheilijaa. Vaikka kiuruvetinen hankkii leipänsä metsäkoneyrittäjänä, etenkään VIP-kyytejä ajettaessa ei ole suotavaa poiketa hakatulta uralta metsän puolelle. Harri ja Sakke tositoimissa Tänä vuonna kilpailunumero nähtiin vain yhden kiuruvetisen, Harri Mielityisen, auton kyljessä. Myös erilaisten lupien hankkiminen niin kilpailun järjestämiseksi kuin teiden saamiseksi kilpailukäyttöön oli oma savottansa. Varikolta löytyi kuitenkin KiuUA:ta edustava iisalmelainen Sakke Säisä Renault Clionsa vierestä. KiuUA:n Sakke Säisä oli Renault Cliollaan yleiskilpailun 54:s ja oman luokkansa, nuorten kilpailijoiden ja kaksivetoisten V1600-autojen neljäs. Jere Tauriainen voitti VIP-kyydityksen ralliautossa. Sitten se pitää ainakin laakeroida. Kisapaikalta tavoitettu Marko Kesti kertoi iskiaksen vaivaavan selkää sen verran pahasti, että kisa-auto oli jätettävä talliin. Kilpailussa tavoitteena on päästä maaliin, vasta hiljattain ajokortin saanut Säisä kiteytti oleellisimmat asiat. KiuUA:n Harri Mielityinen sijoittui Ford Escort RS 2000 -autollaan yleiskilpailun 23:nneksi ja omassa luokassaan eli junioreiden kaksivetoisissa autoissa kolmanneksi, jäätyään voittajasta 4,2 sekuntia. Silloin kypärän asetteli päähänsä Kiuruveden kaupunginjohtaja Juha-Pekka Rusanen. Ensimmäiseen rallisprint-kisaansa osallistunut, vasta 17-vuotias nuori mies kertoi käyneensä tutustumassa ajettavaan pätkään polkupyörällä, sillä sääntöjen mukaan ennakkotutustuminen on kisapäivän aamuna tehtävä fillarilla, potkukelkalla tai jollakin muulla moottorittomalla laitteella. VIP-pirssinä toimi Lappalaisen Mitsubishi Evo9, joka Lappalaisen mukaan on yhä suosittu menopeli Suomen SM-rallisprint-kilpailuissa. – Clio on aika vakio. Mäki-Tammela hävisi voittajalle 2,8 sekuntia ja Röyhkiö 5,7 sekuntia. Edessä on elämän ensimmäinen kyyti ralliautossa. – Tässä on ajopuku ja kypärä. – Mutta ei Tessa osannut olla hiljaa, vaan paljasti yllätyksen ennen tänne tuloa, Jere paljastaa. SM-rallisprint järjestettiin samalla tiellä myös viime vuonna. Väkeä tarvittiin esimerkiksi varikkoja parkkialueiden tekoon, toimistoon, liikenteenohjaukseen, kahvioihin, lipunmyyntiin ja moneen muuhun tehtävään. Hallia yleiskisan ykkönen Kiuruveden SM-rallisprintin yleiskilpailussa voittoa juhli tänä vuonna Mäntsälän Moottorikerhon Tuukka Hallia Mitsubishi Lancer E6:lla. Kysyttäessä, kuuluiko kartanlukijan paikalta riemunkiljahduksia edes Kallionkierron mutkissa, Lappalainen toteaa Tauriaisen ottaneen kyydityksen rauhallisesti. – Pitää ajaa varman päälle. – Erikoisvahvoilla osilla kone kestää noin kahdeksan kisaa. Toiseksi sijoittui liminkalaisen Lakeuden UA:n Juho Mäki-Tammela Mitsubishi Lancer E9:llä ja kolmanneksi porilaisen PR-Racingin Aleksi Röyhkiö, joka ajoi Skoda Fabia S2000:lla. Kun Kiuruveden Urheiluautoilijat huolehtivat teiden lanaamisesta välittömästi kilpailun jälkeen ja tarvittaessa sorastavat tiet, toimitsijoiden mukaan reitin varren asukkaat ovat suhtautuneet kilpailun järjestämiseen myönteisesti. Samalla tarkistetaan myös voimansiirron osat, Lappalainen valaisee. Kun teho on turbonkuristimella rajoitettu 350 hevosvoimaan ja kisassa ajetaan polkan tahtiin, mieleen hiipii kysymys, miten kauan viritetty kone kestää kisarääkkiä. Jos tarkkoja ollaan, arvonnan voitti Tauriaisen avovaimo, Tessa Sinisalo. Kiuruveden Urheiluautoilijoita edustava iisalmelainen 17-vuotias Sakke Säisä sijoittui nuorten luokassa neljänneksi.. Ihan täyttä kilpailuvauhtia Lappalainen ei kuitenkaan kerro ajaneensa. Marko Allinen puolestaan kertoi halunneensa toimia tänä vuonna toimitsijana. Rallispintissä kilpailijat ajoivat ilman kartanlukijaa saman noin 4,3 kilometrin pituisen, niin sanotun Putouksen pätkän kaksi kertaa. Sanoin, että lähdetään Kiuruvedelle katsomaan yhtä myytävänä olevaa autoa, Tessa kertoo. Vauhti oli noin 70 prosenttia normaalista kisavauhdista, Lappalainen vahvistaa. Lisäksi kaksi onnekasta pääsi kokemaan vauhdin hurmaa VIP-auton kyydissä. Hän jäi voittajasta, Keuruun UA:n Miska Tuomistosta reilut neljä sekuntia. Kuljettajana toiminut Jussi Lappalainen auttoi turvavöiden kiinnittämisessä. Ennen toista kilpailulähtöä ajettiin myös toinen VIP-kyyditys. Mielityisen luokan nopein oli Honkajoen Moottorikerhon/UA:n Timo Viitanen Honda Civicillä ja toiseksi sijoittui Jalasjärven Moottorikerhon/UA:n BMW M3:lla ajanut Aki Ala-Varvi, joka hävisi voittajalle 0,9 sekuntia. Luokan kakkonen oli Laukaan Moottorimiesten Rasmus Pentti ja kolmas AL-Härmän Jesper Rantanen. Reilun neljän kilometrin mittaisen kyydityksen jälkeen vänkärin puoleisesta kuppi-istuimesta kömpii ulos tyytyväinen mies. 24 Keskiviikko 19. Luokassa autot olivat rallin lajisäännön artikla 16:n mukaisia autoja. Voit pukea ne huoltoautossa päällesi, ohjeistaa VIP-kyydityksiä ajava Kiuruveden Urheiluautoilijoiden Jussi Lappalainen. Kyyditysvoitto osui autourheilusta kiinnostuneelle ihmiselle, sillä Tauriainen kertoo harrastavansa autojen rakentelua ja mieltä kutkuttelee myös harrastaa joskus vaikkapa driftingiä. TEKSTI RIITTA AIRAKSINEN JA AKU LAATIKAINEN KUVAT RIITTA AIRAKSINEN Raahen UA:n Veijo Viitasen Escortin alla alkoi loimottaa tuli kesken kiivaimman laukan. KiuUA:n järjestämässä Facebook-arvonnassa kyydityksen voittanut vieremäläinen Jere Tauriainen tekee työtä käskettyä. Autolla reittiin voi tutustua saattoajona. 100 talkoolaisen savotta Kiuruveden UA:lle SM-kilpailun järjestäminen oli rutistus, joka vaati noin sadan talkoolaisen työpanoksen. – Halusin antaa voiton Jerelle ja pitää sen viimeiseen asti yllätyksenä. Koko kärkikolmikko ajoi Toyota Auriksella
Tämän jälkeen kuitenkin Nottinghamin Ramón Sosa tasoitti vartin kohdalla ja 37. Samaan aikaan pelattiin myös miesten turnaus, jossa Toni Harlamowista tuli ensimmäinen Kiuru Rugby Clubin mies pelikentillä. tämän talven ensimmäisessä 7-rugbyn SM-turnauksessa Vantaalla. Ilmari Niskanen pelasi täydet minuutit, mutta rangaistuspotkukilpailussa hän ei laukonut. Exeter sai otteluun hienon alun. Viidennellä peliminuutilla joukkueen kärkimies Josh Magennis vei isännät 1–0 johtoon. Rallispintissä kilpailijat ajoivat ilman kartanlukijaa saman noin 4,3 kilometrin pituisen, niin sanotun Putouksen pätkän kaksi kertaa. AKU LAATIKAINEN Valioliigan kärkipäähän lukeutuva Nottingham Forest meni jatkoon rangaistuspotkuilla. Hän on tehnyt niissä yhden maalin. 7-rugby on pelimuoto, jossa kummallakin joukkueella on kentällä seitsemän pelaajaa kerrallaan, tavanomaisen 13 tai 15 pelaajan sijaan. Kyseessä oli ensimmäinen kerta 44 vuoteen, kun Exeter pääsi pelaamaan FA Cupin neljännelle kierrokselle saakka eli 32 parhaan joukkoon. Exeter ei kuitenkaan ollut luovuttanut ja se tuli toisellekin puoliajalle terävästi, kun Magennis huudatti kotiyleisöä illan toisella osumallaan ja viimeisteli lukemat 2–2:een. Alkulohkon jälkeen ohjelmassa oli vielä sijoitusottelu virolaista Tallinn Kalevia vastaan. Niskasen Exeter City hävisi FA Cupissa Raahen UA:n Veijo Viitasen Escortin alla alkoi loimottaa tuli kesken kiivaimman laukan. minuutilla ja kotijoukkue joutui taistelemaan yhden miehen alivoimalla. minuutilla Taiwo Awoniyi vei tämän kauden sensaatiojoukkueen johtoon. Kiuru Rugby Club pelasi kuudenneksi 7-rugbyn SM-turnauksessa Kiuru Rugby Clubin naisjoukkue pelasi lauantaina 15.2. Tamperetta vastaan tuli tappio pistein 0–49 ja Warriorsia vastaan 0–29. Hyvien peliesitysten ohella Exeterillä kävi myös hyvä arpaonni, sillä se sai pelata kaikki tämän kauden FA Cup -pelinsä kotikentällään. Rangaistuspotkukilpailussa ennakkosuosikki Nottingham sai hoidettua homman maalein 2–4 ja eteni neljännesvälieriin. KUVAAJA Pertti Luukkonen toimi yhtenä tapahtuman järjestysja lippumiehistä. Ottelu eteni aina rangaistuspotkukilpailuun saakka, jossa Exeter taipui 2–4 tappioon kotistadionillaan St James Parkilla. Tiukka kamppailu päättyi Kiurun tappioon pistein 26–36 ja joukkueen lopullinen sijoitus seitsemän joukkueen turnauksessa oli täten kuudes. helmikuuta 2025 KiuPa-kasvatti Ilmari Niskasen joukkue Exeter City oli lähellä isoa yllätystä jalkapallon Englannin FA Cupissa tiistaina 11.2., kun maan kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla Ykkösliigassa pelaava Exeter kohtasi Nottingham Forestin, joka on puolestaan pääsarja Valioliigassa kaikkien yllätykseksi kärkitaistossa. 25 Keskiviikko 19. Joskus kuitenkin joutuu hätistelemään yleisöä pois vaarallisilta katsomispaikoilta. Hän edusti Oulu Wizardsia, joka sijoittui miesten turnauksessa kolmanneksi.. Joukkue kohtasi alkulohkossa Tampereen ja Kuopion Rugby Clubit sekä Helsinki Warriorsin. Luukkonen kertoi tulleensa talkoisiin Sonkajärveltä viiden muun talkoolaisen kanssa. Luukkosen mukaan yleisön suhteen ongelmia on yleensä hyvin vähän. Ilmari Niskanen on pelannut tällä kaudella Exeterissä kaikki kilpailut mukaan lukien 34 ottelua. Kiurun parhaina pelaajina palkittiin Mari Tienpää, Noora Nöjd ja Johanna Kainulainen. Näissä lukemissa edettiinkin sitten varsinaisen peliajan ja myös jatko-ottelun loppuun, vaikka Exeterin toppari Ed Turns sai punaisen kortin 87. Exeter on 24 joukkueen Ykkösliigassa sijalla 16. Näin ollen Exeterin taival FA Cupissa tuli päätökseen. Sitä vastoin Kuopion joukkueen Kiuru voitti 48–19. Loppukauden ajan Exeter keskittyy Ykkösliigan peleihin, joissa ensisijainen tavoite on säilyä sarjassa. Neljä viimeistä joukkuetta putoaa Kakkosliigaan ja tällä hetkellä Exeter on seitsemän pistettä putoamisviivan yläpuolella
Kolmannen erän alkuun OoKoo sai rangaistuslaukauksen, mutta TeeKK tuli vielä tasoihin kolmannessa erässä, mutta tämän jälkeen koitti musta hetki, kun kotijoukkue OoKoo teki peräti kaksi maalia 17 sekuntiin. Kiuruvetisten kohtaaminen Naisten Auroraliigassa runkosarja saatiin jo päätökseen ja tulevana viikonloppuna alkavissa pudotuspeleissä on kiuruvetisittäin mielenkiintoinen kohtaaminen. Matias Tunttunen tinttasi isännille kavennusmaalin ja erän loppupuolella KK:n uuden jäähyn jälkimainingeissa outokumpulaiset onnistuivat tasoittamaan 2–2:een, mikä oli myös erätaukotulos. Jyväskylän Vehkahallin tekonurmella pelatussa turnauksessa toisensa kertaalleen eli pelejä tuli kuusi per joukkue. Vain viidellä pelaajalla matkassa olleen KiuPan onnistujiin voi laskea Onni Leinosen, joka viimeisteli hattutempun. Molempia vastaan Passarit voitti erin 2–0. Turnauksessa jokainen joukkue kohtaa toisensa kaksi kertaa, joten pelejä tulee jälleen kuusi per joukkue. Toisen erän alkuun KK joutui kahden miehen alivoimalle, eikä OoKoo jättänyt tilaisuuttaan hyödyntämättä. Mestaruuden vei East Volley, hopeaa otti Hurmos/LiVo ja pronssia KiU. KiuPan pelit jatkuvat ensi lauantaina, kun joukkue kohtaa Siilinjärvellä Vuorelan koululla SuPan ja FC Siilin. Joukkueella on kahdeksasta pelistä neljä voittoa ja neljä tappiota, maalieron ollessa tasainen 44–44. lentopallon C-tyttöjen aluemestaruuden Mikkelin Passareiden riveissä. Paras viidestä -ottelusarjassa kotietu on Kuortaneella, koska se sijoittui runkosarjassa kolmanneksi. Voitot tulivat PaRista ja PK-37:stä maalein 1–0 ja Huiman sekä FC Siilin kanssa pisteet jaettiin 1–1 tuloksilla. Mutta tämän jälkeen KK:lle koitti 17 sekunnin musta hetki, jonka aikana OoKoo teki peräti kaksi maalia Teemu Lahtisen ja Rasmus Väänäsen onnistuessa. Joukkueen seuraavat pelit ovat maaliskuun lopulla, jolloin pelataan neljän joukkueen turnaus Mikkelin jalkapallohallissa. Myös jatkopelit Passarit pelasi puhtaasti, sillä välierässä kaatui lopulta pronssille sijoittunut Kuopion Puijo Wolley 2–0 ja finaalissa Savonlinnan Ajo/Hilux 2–0.. Lauantaina 15.2. RIITTA AIRAKSINEN AKU LAATIKAINEN Auroraliigassa Heidi Kokoran Team Kuortane ja Viola Kärkkäisen KalPa osuivat vastakkain pudotuspelien avauskierrokselle. Lisäksi yksi osuma merkattiin Jaro Korhoselle ja Otso Kivirannalle. Joukkue meni erätaukoon mennessä 0–2 johtoon, kun Niko Nuutinen osui kaksi kertaa. 26 Keskiviikko 19. SPL Itä B:n saldo avausturnauksesta oli kaksi voittoa, kaksi tasapeliä ja kaksi tappiota. KK sijoittuu runkosarjassa varmuudella kuudenneksi, mutta monet muut sijoitukset ovat vielä avoinna. Joukkue aloitti pelinsä lohkossa, jossa vastustajina olivat Ylämyllyn Yllätys Liperistä, Äänekosken Huima, Jyväskylän Palokan Riento, siilinjärveläinen FC Siili, Iisalmen PK37 ja varkautelais-pieksämäkeläinen WJK/SaPa. KK:n maalivahtina torjui Mikko Tiirikainen, jolle merkattiin 40 torjuntaa. Kontiolahdella aluemestaruusturnauksessa, jossa joukkue kohtasi Liperi Volleyn ja Karelian Hurmoksen yhdistelmäjoukkueen, Kuopion Puijo Wolleyn, Savonlinnan East Volleyn ja Kiteen Urheilijat. KK:n parhaat pistemiehet olivat Niko Nuutinen LuoWon junioreilla oli paljon otteluita Kiuruveden Luomu-Wolleyn C-pojat pelasivat lauantaina 15.2. Kiuruveden Luomu-Wolleyn kasvatti Eveliina Väänänen (kuvassa) voitti sunnuntaina 16.2. Toisessa pelissä tehtyjen maalien sarakkeeseen ei saatu KiuPan osalta lisäystä, sillä Yllätys oli parempi puhtaasti maalein 0–6. Siitäkään ei kuitenkaan maalia tullut, vaikka OoKoo vaihtoi vetäjää Teemu Lahtisesta Joonas Hominiin. Kiuruvedellä LuoWon D-tyttöjen joukkueet Dominot ja Delfiinit pelasivat sunnuntaina 16.2. Rikkonainen pelaaminen sai tämän jälkeen jatkoa ja vaikka OoKoo kulutti enemmän jäähyaition penkkiä, oli se kuitenkin joukkue, joka onnistui maalinteossa. Välittömästi tämän jälkeen Ville Tiirikainen toi vielä ajassa 53.48 KK:n maalin päähän 5–4:ään, mutta kun vieraat hakivat lopussa tasoitusta ilman maalivahtia, teki OoKoon Toivo Pennanen tyhjään KK:n pömpeliin loppulukemat 6–4. KK sai kuitenkin uuden ylivoiman melko pian ja Jukka Niskanen onnistui tasoittamaan 3–3:een. Vielä ensimmäisen erän jälkeen tilanne näytti hyvältä vierailija KK:n kannalta. KiuPa itse on puolestaan lohkonsa keskikastia. Tällä kertaa LuoWo jäi ilman mitalia, sillä joukkue hävisi Puijolle ja East Volleylle erin 0–2 ja pelasi Hurmos/LiVon ja KiU:n kanssa tasan 1–1. Jokainen joukkue kohtasi 5.2. KiuPan takana ovat järjestyksessä Suonenjoen Pallo, Yllätys ja FC Siili. KK piti pikamaalien myötä aikalisän, ja kohta OoKoo sai jo toisen rangaistuslaukauksensa. Puolustaja Viola Kärkkäisen saldo 20 pelistä on 1+1. (2+1), Perttu Pietikäinen (0+3) ja Jukka Niskanen (1+1). Delfiinit kohtasi Sonkajärven Kalliosuon Sisun ja Kuopion Puijo Wolleyn. Rytkönen maalasi Helmariliigassa Siinä missä KiuPan 13-vuotiaiden poikien joukkue on aloittanut valtakunnallisen Huuhkajaliigan, ovat KiuPan tyttöpelaajista Lily Räty ja Aada Rytkönen pelaamassa T13 Helmariliigassa. Lohkon kärkikolmikkona ovat AC Barca, Toivalan Urheilijat sekä FC Nurmes. Aada Rytkönen ja Lily Räty pelasivat kaikissa kuudessa pelissä ja Rytkönen onnistui myös tekemään kaksi maalia. Muut puolivälieräparit ovat Kiekko-Espoo– Kärpät, HPK–TPS ja HIFK–Ilves. mu Lahtinen ei onnistunut yrityksessään. Toinen näistä tuli Huimaa ja toinen FC Siiliä vastaan. Eveliina Väänäsestä aluemestari KiuPan P14 hävisi futsalin Ykkösessä KiuPan P14-joukkue jatkoi noin kuukauden tauon jälkeen pelejään futsalissa ikäluokkansa Ykkösessä. Dominoiden ja Delfiinien oli määrä pelata myös Kerimäen Lentopallo-86:ta vastaan, mutta joukkue joutui luopumaan turnaukseen osallistumisesta. KallSia vastaan tuli tappio erin 1–2, mutta Puijosta Delfiinit nappasi voiton 2–0. Dominoiden saldo oli identtinen, sillä joukkue hävisi KallSille 1–2, mutta voitti Puijon 2–0. KK pelaa runkosarjan päätöspelinsä tulevana lauantaina Joensuun PeTon vieraana. WJK/ SaPaa vastaan tuli tappio 0–1 ja lohkon puhtaalla pelillä voittanutta Yllätystä vastaan 0–3. Nimittäin kahden KK-kasvatin, Heidi Kokoran Team Kuortane ja Viola Kärkkäisen KalPa, ovat vastakkain puolivälierissä. kotiturnauksen. Siellä SPL Itä B kohtaa uudelleen Äänekosken Huiman sekä uusina vastustajina mikkeliläisen Porrassalmen Urheilijat -62:n sekä toisen yhdistelmäjoukkueen, SPL Itä A:n. Tapahtumia riitti kaukalossa tämänkin jälkeen. Hyökkääjä Heidi Kokora on pelannut tällä kaudella Auroraliigassa 19 ottelua tehoin 5+4. Koska KiuPalla ei ole omaa joukkuetta, kuuluvat Räty ja Rytkönen Suomen Palloliiton Itä-Suomen piirin alueelta koottuun yhdistelmäjoukkueeseen, SPL Itä B:hen. Toisella siis alkaa varmuudella kesäloma puolivälierien jälkeen ja toinen pääsee pelaamaan välieriin ja mitalipeleihin. Päivän ensimmäisessä ottelussa AC Barca oli odotetun kova vastustaja, sillä loppuvihellyksen soidessa KiuPalle kirjattiin tappiolukemat 5–15. Sulkavalla pelatussa turnauksessa Passarit kohtasi alkulohkossa Savonlinnan Ajo/Hiacen ja Vieremän Lentopallo-92:n. SPL Itä B sijoittui turnauksessa kolmanneksi Yllätyksen ja Huiman jälkeen ja eteni jatkoon. OoKoon Tobias Selander selvisi 26 torjunnalla. joukkue matkusti Kuopioon, missä vastassa olivat turnausisäntä ja lohkokärki AC Barca sekä häntäpäähän lukeutuva Ylämyllyn Yllätys. Dominoiden ja Delfiinien keskinäisen kohtaamisen vei Dominot erin 2–0. Runkosarjan voitti Kiekko-Espoo. Ajassa 47.07 Rasmus Väänänen karkasi tekemään alivoimalla 3–2. Tappioista huolimatta KiuPan sijoitus seitsemän joukkueen lohkossa on yhä neljäs. Maalin viimeisteli Werneri Sjöblom. Sen jälkeen alkavat pudotuspelit, joiden vastustaja selviää myöhemmin. helmikuuta 2025 Urheilu KK-81:n miehille niukka tappio Outokummussa Miesten jääkiekon kolmannessa divisioonassa aletaan lähestyä kevään ratkaisupelejä. Joukkueessa on pelaajia Kiuruveden ohella muun muassa Siilinjärveltä ja Jyväskylästä. Rovaniemen Kiekko joutuu pelaamaan liigakarsinnassa ykkösdivarin parasta joukkuetta vastaan. KalPa oli puolestaan kuudes. Viime lauantaina Kiuruveden Kiekko-81:n miesten edustusjoukkue pelasi Savo-Karjalan lohkossa runkosarjan toiseksi viimeisen ottelunsa, josta tuloksena oli hyvästä taistelusta huolimatta tappio, kun kotijoukkue OoKoo oli parempi väkevän päätöseränsä ansiosta maalein 6–4
Rytkyllä Iivantiirassa ja Toiviaiskylässä uimarannalla on puhvettimyynti, tulipaikat ja vessat. Pitäisi pystyä järjestämään kyyditys sellaisiin piireihin kirkolle, jollaisten muodotamiseen ei joillakin perukoilla riitä väkeä, vaikka intoa muuten olisikin. Valtakunnallisesti asiaa on tutkittu. Ja päätöksiä, joiden tekemistä odotimme liian kauan. Hänelle sanottiin, että kurssit ovat nyt täynnä, mutta he soittavat hänelle, jos tulee peruutuspaikkoja. – Psykologian piiri loppui opiskelijoiden vuorotyön vuoksi, Rytkyn metallityöt ja kouluhenkilökunnan kurssi sekä koulupuutarhanhoitokurssi siirrettiin toiseen ajankohtaan. Eikö opistossa muuta tehdä kuin veistetään, jumpataan ja humpataan. pitkäjännitteinen kielten opiskelu. Tietä rakennetaan ”pistehitsausperiaatteella”, mikä mahdollistaa liikennöimisen samanaikaisesti. Miten on, rehtori Pirkko Marjavaara. Matalan kynnyksen tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Kulttuuritalon Kiurusalissa järjestetään perinteikäs Tenavaja Teinitähti-laulukilpailu sunnuntaina 23.2. helmikuuta 2025 Viikosta viikkoon Onko kansalaisopistosta tulossa veneveistämö. Lopulta kadumme vain mahdollisuuksia, joihin emme tarttuneet. Alle 5-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. (Kiuruvesi-lehti 19.2.1975) 50vuotta sitten Kansalaisopistosta tulossa veneveistämö. yhteiskunnallisia keskustelupiirejä ei voitu sivukylille enää opettajakysymyksen vuoksi perustaa. Lisäksi sunnuntaina 23.2. Puhvetissa voi maksaa käteisellä tai pankkikortilla. Jokaisen tulee huolehtia itse omasta vakuutusturvastaan.. Eikö tarkoitus päinvastoin ole, että ihmiset liikunnan avulla virkistyisivät niin henkisesti kuin fyysisesti, jaksaakseen paremmin rasittaa aivojaan. Blondi mietti hetken ja vastasi: – Niin, kyllä minä haluaisin oppia ajamaan eteenpäinkin. Ei puutöitä kukaan kiellä opettelemasta. Kylien välinen latu on pituudeltaan noin 8,5 kilometriä ja lähtöpaikat ovat Rytkyn koululla (Viitaperäntie 921) ja Toiviaiskylän uimarannalla (Viitaperäntie 50). – Seuraavat piirit lakkautuivat sen vuoksi, että ei ole opettajaa – lakiryhmä (Toppila muutti pois), jooga 1 ja 2 (opettajan sairaus), tilintarkastajien kurssi, Koskenjoen ensiapukurssi, Rapakkojoen jooga (opettajan sairaus), Remeskylän ensiapukurssi ja Tihilän kotisairaanhoitokurssi. LEWIS CAROLL Viikon miete Vitsikästä Blondi ilmoittautui autokouluun. On paljon omituisia asenteita – liikuntapiireihin monet tulevat vain sen takia, että saa touhuta jotakin, tarvitsematta rasittaa aivojaan. Lippujen hintaan sisältyy pullakahvit. Tällainen opiskelu vaatii kuitenkin pitkäjännitteisyyttä. Ennakkomyyntiä ei ole. Ihmissuhteita, joita emme uskaltaneet toteuttaa. – Yleisesti katsottuna opisto on vieraantunut tarkoituksestaan. Yleensäkin sivukylillä ollaan erittäin aktiivisia. Nyt mietitään, miten pitäisi tehdä. – Ei toki ole tarkoituksenmukaista, että oppilas yhtenä vuotena opiskelee vaikka englannin alkeita ja ryhtyy toisena touhuamaan jotakin muuta. Englannin kohdalla on nyt suora tie alkeista yliopistotasoisen englannin ja englanninkielisen kirjallisuuden opiskeluun. Pakkasraja on –15 astetta. 27 Keskiviikko 19. kello 12 alkaen. Tietyömaa tullut kylän nurkille TENAVAJA TEINITÄHTIKILPAILU 23.2. Muutama viikko sitten tietyömaa tuli Luupujoen sillan yli ja nyt on montut avattu myös Kuorevirran kohdalle, jossa joudutaan tietä oikaisemaan ja leventämään. Onko opisto kuolemaisillaan. Itse hiihtoon osallistuminen on maksutonta. Tapahtuma on maksullinen ja lippuja voi ostaa käteisellä Kiurusalin ovelta. Lisäksi HIIHTOTAPAHTUMIA 22.2 JA 23.2. Kolmen viimeisen lukuvuoden aikana toimipisteiden määrä on noussut 37:stä 57:ään, opintoryhmien määrä 129:stä 143:een ja viikoittainen työtuntimäärä (208) lähes kaksinkertaistunut. kello 10–15 järjestetään Huoleton hiihto -laturetkitapahtuma Rytkyn ja Toiviaiskylän alueella. Lisäksi on mehuja makkaratarjoilu. Ja jatkuvasti kysellään, että eikö niitä voitaisi perustaa. Tällaisia kysymyksiä on kuulunut viime aikoina yhdeltä jos toiselta suunnalta. Nyt moni käy puutöissä vain sen vuoksi, että saa nikkaroida opiston puitteissa itselleen halvalla hyvää tavaraa. Ilahduttavaa meillä on mm. Kävijöillä on mahdollisuus suorittaa hiihdon tehtävärasteja sekä testata lumija liukulumikenkiä. Ei muisteta, että opisto on oppilaitos. Opistossa opiskellaan englantia (5 piiriä) ja venäjää (pitkälti toistakymmentä henkeä). Kantatietä 87 on peruskunnostettu Iisalmen puoleisesta päästä. – Yleensä maaseudulla opistot ovat vaarassa muuttua yksipuolisesti ”veistämöiksi”, Marjavaara totesi. Henkiset aineet vahvoilla Kiuruvedellä tilanne on päinvastoin kuin yleensä muissa maaseutuopistoissa – meillä henkiset aineet ovat vahvoilla. – Meillä on vain 12 piiriä lopahtanut sen vuoksi, että osanottajia ei ole tullut riittävästi – savityöryhmä, tanhuryhmä, Jokelan naisten voimistelu, Pirttimäen miesten voimistelu, Koivujärven asioimiskurssi, Nimeiskylän naisten kuntovoimistelu, Kirkonkylän miesten ruokakurssi, suomenkielen piiri, Lapinsalon pelimannit, Luupuveden orkesteri, keuhkovammaisten kuntoutus, Murtomäen maatalouskurssi ja Pirttimäen perheenemäntie ryhmä. (Kiuruvesi-lehti 19.2.1975) MENOVINKIT Kuorevirran laavun liikunta-alueella on lauantaina 22.2. Kiuruveden Ladun järjestämä kansallisen hiihtopäivän tapahtuma kello 11–14. Tosiasiassa opisto on voimistunut entistä enemmän. Idea onkin siinä, että myös puutyöpiirissä pitäisi yrittää oppia jotakin ja saada virikkeitä. Ei ole kuolemaisillaan Ei pidä paikkaansa se, että opisto olisi kuolemaisillaan. On tehtävä vähintään 3 vuoden suunnitelma. Niitä olisi haluttu tänäkin syksynä seitsemän. – Vahinko vain, että esim. Pitkäjännitteinen opiskelu kansalaisopistossa voi innostaa myös jatko-opintoihin
To 27.2. vastuun hyväksi. Tuotto yhteisvastuulle. klo 19.30 VarttikirkVarttikirkko. Erkki Kalevi Kurkipuro 80 v. Rakkaamme Marja-Leena PARTANEN o.s. Kiitos Kiuruveden kotihoidon työntekijöille äitimme hyvästä hoidosta. klo 16 To 27.2. klo 13 OmaishoitaOmaishoitajien kohtauspaikka, takkajien kohtauspaikka, takkahuone. Mutta kristillisen uskomme keskeisiin kysymyksiin perehtymistä ei kannata jättää yksin rippikouluun ja myrskyävän nuoruuden vuosiin. Tuotto yhfetti, arpoja ym. 09.02.2025 Niin äkkiä hiljeni sydän kallis, lähtöäs vaikea uskoa ois. Mäenlaskua, bufsrk-talolla. kuoroharjoitukset. maaliskuuta 2025 Hengelliset KUOLLEET MUISTOKIITOS SEURAKUNNAT Ke 19.2. klo 19.30 Ke 26.2. klo 17 Ke 19.2. klo 14 Ma 24.2. Aarne Merja ja Jouko Heli Sua kiitämme, muistamme mummo oma, olit meille niin hellä, niin hyvä. klo 10 Su 2.3. 20.01.2025 Kiuruvesi Lämmöllä muistaen Lapset perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Siell´ kaunis kannel soi, veisaamme virttä uutta, ei koskaan lopu se, ei koskaan vanhene. 30.06.1944 Kiuruvesi k. nekodilla. klo 10 KuulonhuolKuulonhuollon kerho, takkahuone lon kerho, takkahuone Su 2.3. Su 2.3. Ehkäpä näistä asioista on jäänyt rippikouluajoista ikävä ulkoa opettelun muisto ja siksi ne saattavat tuntua luotaan työntäviltä. nen 74 v. Sen syvin tehtävä on ohjata meitä elämään uskossa Jumalaan ja rakkaudessa toinen toiseemme. Kiitos Kallionsydämen henkilökunnalle Arjan sydämellisestä ja hyvästä hoidosta. klo 13.30. DIAKONIA DIAKONIA Ti 25.2. Katekismuksen tunteminen kuuluu kristilliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. 0400981071 tai halutessasi p. 102 v. Pe 21.2. klo 12 klo 12 Aivohalvausja afasiaAivohalvausja afasiakerho, monitoimisali. Ti 25.2. Kiitos kanssamme myötäeläneille. klo 13 Ma 3.3. kuulumiset. klo 10 klo 10 Srk-kerho. Lämmin kiitoksemme surussamme myötäeläneille. ko. RIPPIKOULU RIPPIKOULU To 20.2. KIMMO KIVELÄ Hengelliset. La 22.2. Muistotilaisuutta vietämme lähiomaisten kesken. klo 17 KMY johtoKMY johtokunnan kokous jonka jälkeen kunnan kokous jonka jälkeen kuoroharjoitukset. 17.01.2025 Laukaa Levolle lasken, Luojani, armias ole suojani. helmikuuta 2025 2 Keskiviikko 15. klo 14 Kaikille avoin Kaikille avoin rukouspiiri, ryhmähuone, rukouspiiri, ryhmähuone, käynti yläpihan puolelta. KASTETTU KASTETTU Veikka Väinö Olavi Piippo Veikka Väinö Olavi Piippo p. Kiittäen ja kaivaten Erkki ja Marika Arttu ja Justiina Aapo ja Emma Saana Heikki ja Kirsi Aatu Mette Teemu ja Riina Emmi ja Micke Oona Nella Sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Su 23.2. 0400981071 / Sanna viim. (Huuskonen, Häyrynen, Pesälä). 14.02.1948 k. kerho, monitoimisali. klo 9.30. Lämmin kiitos Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme Arja Kilvensalmen muistoa ja otitte osaa suruumme. Ke 26.2. Voimme yhä uudelleen miettiä, mitä se haluaa sanoa juuri meille.” Toivon Sinulle antoisia lukuhetkiä Katekismuksen, todellisen pikkujättiläisen parissa. Valitettavan monessa kotitaloudessa taisi käydä niin, että pikasilmäilyn jälkeen kummatkin painotuotteet päätyivät paperinkeräykseen. Ma 24.2. Erkki Kalevi Kurkipuro 80 v. Ke 19.2. Katekismuksen esipuheessa kiteytetään osuvasti: ”Katekismus on kodin hengellinen käsikirja, joka ilmaisee suppeasti Raamatun keskeisen sisällön. (Huuskonen, Messu. Eero-piispa tunnetaan syvällisenä ajattelijana sekä taitavana sanankäyttäjänä. 017 770 0421 Rakkaamme Erkki Kalevi KURKIPURO s. klo 16.30 klo 16.30 Varttikirkko. Jos sijaltain en nousisi taivaaseen ota tykösi. 26.09.1934 k. 26.2.Pöytämaksu 5€ Yhteis26.2.Pöytämaksu 5€ Yhteisvastuun hyväksi. 28 Keskiviikko 19. koisin. klo 17 Ke 26.2. 22.10.1922 Vieremä k. klo 11.30–14 Su 2.3. klo 10 klo 10 Messu. Korpikinkerit Korvikossa. klo 17 Kirkkokuoron Kirkkokuoron kevätkokous jonka jälkeen kevätkokous jonka jälkeen kuoroharjoitukset. KUOLLUT KUOLLUT Kerttu Kaarina Tapaninen Kerttu Kaarina Tapaninen 102 v. To 20.2. klo 14.30 To 20.2. Mitrunen s. Nissinen s. Su 2.3. klo 16 IltaperhekerIltaperhekerho. Srk-kerho. Mäenlaskua, buffetti, arpoja ym. klo 18.30 Pe 21.2. Ma 24.2. Juha, Tiina, Harri ja Maisa www.kiuruvedenhelluntaisrk.. Korpijoentie 770. Katekismus onkin nautinnollista luettavaa, samalla kertaa syvällinen ja helppolukuinen. Jouko Paavo Juhani KärkkäiJouko Paavo Juhani Kärkkäinen 74 v. MUSIIKKITYÖ MUSIIKKITYÖ Ke 19.2. iso sali. klo 14 klo 14 Rinnekodin kohtausRinnekodin kohtauspaikka paikka Ke 26.2. Su 2.3. klo 13 Veisuupiiri. Varttikirkko. La 22.2. mattuluokka ja seurat. klo 13 Terveisiä maaTerveisiä maailmalta – aiheena ilmastoja ilmalta – aiheena ilmastoja ympäristötyö sekä nimikkoympäristötyö sekä nimikkolähettimme Linda Juntusen lähettimme Linda Juntusen kuulumiset. Rakkaamme Väinö Pauli TURPEINEN s. Jätit meille niin rakkaan ja kalliin muiston, emme vielä sua ois´ antaneet pois. käynti yläpihan puolelta. huone. ho. klo 12.30 Raamattupiiri sivusalissa, kahvi ja tee tarjoilu Su 23.2. Mutta ei hätää: Seurakunnan toimistosta voit noutaa itsellesi uuden katkismuksen kadonneen tilalle. StriimaHäyrynen, Pesälä). klo 15 klo 15 Naisten raamattupiiri, Naisten raamattupiiri, takkahuone, perjantaisin Rintakkahuone, perjantaisin Rinnekodilla. klo 13 Ke 26.2. laskiaistapahtumassa laskiaistapahtumassa kirpputori, paikkavaraukset kirpputori, paikkavaraukset 0400981071 / Sanna viim. klo 10–10.30 Ruokajakelu temppelin alapihalla Ti 25.2. Katekismuksessa esiteltäviin asioihin miltei jokainen on perehtynyt rippikoulua käydessään. Katekismus on laadittu piispa Eero Huovisen johdolla. Ma 3.3. klo 13 To 20.2. 017 770 0421 p. iso sali. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä hyvän ja turvallisen elämän rakennusaineita, joihin kannattaa perehtyä avoimella asenteella. Veisuupiiri. teisvastuulle. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta, teemana Israel Rakkaamme Kerttu Kaarina TAPANINEN o.s. Hartaus Katekismuksen voima ja viisaus Neljännesvuosisata sitten jokaiseen suomalaiseen kotiin jaettiin uudistetut Katekismus ja maamme perustuslaki. kuoroharjoitukset. klo 9–12 ”Ihmistä lähellä” aamupäivä kontaktituvalla, ilmaiset kahvit ja tee To 20.2. tuo srk-talolle. klo 10 LaskiaissunLaskiaissunnuntain messu. LÄHETYSTYÖ LÄHETYSTYÖ To 20.2. Sinut mieliimme pieniin painamme ja kukkia kummulles laitamme. klo 10 To 27.2. ta srk-talon monitoimisalissa. Se puhuttelee ja tukee meitä keskellä jokapäiväistä elämäämme. Muistoa kunnioittaen Juho perheineen Päivi Terttu sisko perheineen Sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaus toimitetaan Kiuruveden kirkossa pe 7.3. klo 11.30–14 Koko Koko perheen laskiaistapahtuma perheen laskiaistapahtuma srk-talolla. 0400981071 tai halutessasi tuo srk-talolle. Katekismus liittyy olennaisella tavalla ihmisenä elämiseen ja olemiseen, moniin polttaviin ja askarruttaviin kysymyksiin. PERHETYÖ PERHETYÖ To 27.2. (virsi 632) Kiitos Mummi ja Isomummi rakkaudesta, lämpimästä sylistä ja avoimesta mielestä Lastenlapset ja lastenlastenlapset Rakkaamme siunattiin lähiomaisten saattamana 14.2.2025. Lähtöaika lähetysLähtöaika lähetyspäivään klo 9.15 srk-talon päivään klo 9.15 srk-talon pihasta pihasta Arpajaispalkintoja Arpajaispalkintoja vastaanvastaanotetaan! Ota yhteyttä Sannaan otetaan! Ota yhteyttä Sannaan p. 31.01.2025 Hiljeni askel elossa ehtoon, väsynyt sydän levon sai. klo 14.30 Rk 2, opetusRk 2, opetusta srk-talon monitoimisalissa. Ke 26.2. Hanna, Eemeli ja Enni Nanna, Noora, Eetu, Siru ja Sisu Silja, Anna ja Eini Arja sisko perheineen Muut sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan Kiuruveden kirkossa la 1.3. Muistotilaisuutta vietämme läheisten kesken. Su 23.2. klo 11 Jumalanpalvelus, Ari Palmroth ym. Striimataan taan klo 13 klo 13 Korpijoki-Ohenmäen Korpijoki-Ohenmäen kinkerit Korvikossa. klo 18.30 Ry:llä RaaRy:llä Raamattuluokka ja seurat. joentie 770. Katekismuksessa käsitellään käskyjä, uskontunnustusta, Isä meidän -rukousta, sakramentteja ja eräitä muita asioita. nuntain messu. Katekismuksen tarkoitus on sanoa lyhyesti ja selkeästi, mitä kristillinen usko on. PÄIVÄKERHO PÄIVÄKERHO 4-5 -vuotiaat tiistaisin klo 4-5 -vuotiaat tiistaisin klo 9.30 ja 3-vuotiaat keskiviik9.30 ja 3-vuotiaat keskiviikkoisin
Piispainkokous kehotti viime syksynä seurakuntia antamaan 3 % verotuloistaan kansainväliseen työhön. ja 22.5. Muusta säästettiin, mutta ei siitä. Tällä hän tarkoitti, että tärkeintä oli pystyä seisomaan tukevasti omilla jaloillaan ennen kuin voi ryhtyä ajattelemaan perheen perustamista. Muutaman vuoden jälkeen heille syntyi kolme lasta. Olemme kiitollisia, että saimme kasvaa rakkauden ja kunnioituksen ilmapiirissä kodissa, jossa meitä autettiin ja kannustettiin eteenpäin. Käynnit ja puhelinsoitot olivat äidille arvokkaita ja virkistäviä. Tilaisuuksista vastaavat lähetyssihteeri Sanna Wåg ja pastori Miikka Huuskonen. Hän muisteli, miten rehtori oli tullut kesken tunnin luokkaan ja sanonut, että oli alkanut sota ja että kaikkien piti lähteä kiireesti kotiin. kirkon vahvistaminen, Suomen Pipliaseuran raamatunkäännösja lukutaitotyö sekä Kirkon ulkomaanavun työ erityisesti katastrofialueilla. Kerttu oli liian nuori lotaksi, mutta pikkulotaksi hän halusi ja pääsi. Tämän kevään päivämäärät ovat 20.2., 20.3., 10.4. helmikuuta 2025 In memoriam Kerttu Tapaninen 22.10.1922–20.1.2025 Rakas äitimme Kerttu Tapaninen o.s. MIIKKA HUUSKONEN pastori. Sekä äiti että isä olivat avarakatseisia, edistyksellisiä ihmisiä, jotka olivat tietoisia koulutuksen tärkeydestä. Kulkuyhteyksiä ei siihen aikaan juuri ollut, joten hän asui viikot yksin eri kortteereissa ja itsenäistyi aikaisin. Toivat myös monesti käydessään marjoja ja kalaa, kun tiesivät äidin niistä pitävän. Kun kerran yritimme järjestää asioita niin, että hänellä olisi yksi ja sama hoitaja, hän ei missään tapauksessa halunnut suostua sellaiseen. Meillä kuudella on aina ollut äiti. Maailmalta terveisiä -sarja käynnistyy seurakunnassa kustella erilaisista asioista ja kuulla viimeisimmät uutiset! Hyvän hoidon ansiosta äiti saattoi olla kotona loppuun saakka ja toivomuksensa mukaan nukkua pois omassa vuoteessaan. Osallistujan ei tarvitse sitoutua käymään joka tilaisuudessa. Monet ruokatavarat olivat kortilla ja kaikesta oli pula. Torintuvan kirpputorin, lähetyslounaiden ja myyjäisten tuotoista sekä yksityisistä lahjoituksista. Ja ajatukset luistivat kirkkaasti niin kuin aina. Iisalmessa oli tyttölyseo, jossa hän kävi keskikoulun. Koulunkäynti Kiuruveden yhteislyseossa oli maksullista ja koulukirjatkin piti ostaa. Hän oli kovin kiitollinen siitä, että hänellä oli hyvät ja luotettavat hoitajat. Paketti avattiin keittiön lattialla ja sieltä nostettiin toinen toistaan ihmeellisempiä tavaroita: avokaulaisia taftija shifonkimekkoja, kukallisia hameita, korkokenkiä… Seuraavana päivänä vietiin kaikki aittaan. LAPSET Kiuruveden seurakunnassa alkaa kuukausittainen sarja Terveisiä maailmalta! Tilaisuudet aloitetaan kahvilla ja hartaudella, minkä jälkeen kuullaan kuvien, videoiden ja kertomusten kautta niihin nimikkolähetetteihin ja työalueisiin, joita Kiuruveden seurakunta tukee. Kiuruvedellä talousarvioavustukset eivät yllä tavoitteeseen mutta vapaaehtoinen kannatus mm. Sitten tutustutaan johonkin kansainvälisen työn ajankohtaiseen aiheeseen, kuten ilmastoja ympäristötyöhön tai lukutaitotyöhön. Ohje oli tiukka, eikä meistä kukaan voinut sitä sivuuttaa. Kerttu Tapanisen äiti oli tullut Viipurista tyttönä Nissilään, kyläkoulun opettajaksi. Väkimäärään suhteutettuna Kiuruveden seurakunta on Suomen lähetysseuran kolmanneksi suurin tukija. Nyt hän puuttuu meiltä. Isä oli jäänyt leskeksi ja hänellä oli kolme lasta. klo 13. Kiuruveden seurakunta on aktiivinen lähetystyössä. Hän oli syntynyt 22.10.1922 Vieremän Nissilässä. He kihlautuivat, menivät naimisiin vuonna 1944 ja asettuivat asumaan Kiurujärven rannalle Hyvölänlahteen. Lähimmässä naapurissa asuivat isän äiti ja isä, juuri muuta asutusta siellä ei ollut. Hoitajista oli hänelle myös mieleistä seuraa. Ensin Ryönänjoella ja Salahmilla, myöhemmin myös Rapakkojoella ja Koskenjoella. Oman sukupolven ihmisiä ei juuri enää viimeisinä vuosina ollut jäljellä, mutta monet nuoremmat ystävät ja sukulaiset pitivät yhteyttä ja välittivät suvun kuulumiset. Siellä hän tapasi isämme, maalari Uuno Tapanisen. Äiti oli viisas eikä jaellut kenellekään neuvoja, mutta hänen kanssaan keskustellessa asiat yleensä selkiytyivät. Hän tuli toimeen kaikkien ihmisten kanssa, ymmärsi, ei arvostellut. Kerttu oli silloin juuri täyttänyt 17 vuotta. Se oli niin suuri, että sitä kantamaan tarvittiin kaksi sisarusta. Vastasi aina puhelimeen ja jos ei juuri sillä hetkellä voinut vastata, soitti takaisin, ”että ei tarvitse turhaan huolestua.” Vielä joitakin päiviä ennen lähtöään hän oli jalkeilla ja mietti kuka paistaisi tuoreen kuhapalan, jonka oli joltakin ystävältä saanut. myyjäisistä, kolehdeista ja kirpputorilta nostaa kannatuksen yhteensä yli 5 %:iin verrattuna kirkollisverotuloihin. Nissinen, nukkui pois kotonaan Kiuruvedellä 20.01.2025. Äiti oli luonteeltaan ja elämänkatsomukseltaan valoisa ihminen. Näihin aikoihin perhettä koettelivat pitkäaikaiset sairaudet. 29 Keskiviikko 19. Mutta kaikki muuttui, kun talvisota syttyi marraskuussa 1939. Hän kyseli aina perheittemme kuulumisia ja kuunteli tarkasti kun kerroimme. Perhe sai seitsemän lasta, joista Kerttu oli nuorin. Viimeisten viikkojen aikana hän oli väsynyt, mutta muistissa ei ollut mitään vikaa. Kiuruvetiset eivät ole verrattain rikkaita, mutta täällä tuntuu olevan antamisen halua niille, jotka ovat meitä suuremmassa tarpeessa. Vain nukke, joka osasi sulkea silmänsä ja itkeä ja joka kastettiin Inkeriksi, sai jäädä tupaan. Tarvittiin luovuutta ja kekseliäisyyttä, että kuusilapsinen perhe pysyi leivässä. Kertulla oli nyt hoidettavanaan perhe ja taloustyöt, joihin hän ei ollut kovinkaan tottunut. Tie rakennettiin vasta kun karjalaisia siirtolaisia ryhdyttiin asuttamaan niille seuduille, ja silloinkin tie kulki kaukana rannasta. Hänestä kun oli niin mukava tavata erilaisia ihmisiä, kesKerttu Tapaninen sai nukkua pois omassa vuoteessaan kotonaan. Tuetut kohteet ovat tällä hetkellä teologinen koulutus Hongkongissa ja Tansaniassa, vähävaraisten ja vammaisten lasten tukeminen Etiopiassa, heikoimmassa asemassa olevat perheet Palestiinalaisalueella, Bolivian ev.lut. Oma koti oli äidille rakas ja tärkeä paikka. Hänellä oli paljon ystäviä ja hänestä pidettiin. Oli opeteltava hoitamaan lapsia, laittamaan ruoKatekismuksen voima ja viisaus kaa, leipomaan leipää, siivoamaan kalaa, viljelemään perunoita ja kasviksia, hakkaamaan halkoja. Lisäksi seurakunta tukee Kirkon ulkomaanavun kansainvälistä diakoniaa. Silloin he olivat jo asuneet kerrostalossa Kiuruveden keskustassa syksystä 1972 alkaen. Kun isä ei voinut tehdä töitä, äiti toimi opettajana. Käytyään muutaman vuoden kansakoulua Kerttu halusi pidemmälle opintielle. Päämääränä oli jatkaa opintoja Raahen opettajaseminaarissa. Erään ruotsalaisen kirjailijan sanoin: Kun äiti kuolee, menettää yhden ilmansuunnan. Äiti ei ollut ehtinyt hankkia opettajan pätevyyttä ja sen takia hän tähdensi meitä lapsia kasvattaessaan: ”Ensin ammatti, sitten vasta kaikki muu”. Muutto oli pakollinen, koska kotitalomme paloi salaman sytyttämänä maan tasalle saman vuoden kesällä. Siellä hän avioitui maanviljelijä Juho Nissisen kanssa. Toimipaikka oli Iisalmessa, joka oli hänelle tuttu kaupunki. Äidin ja isän hyvin läheinen keskinäinen yhteys päättyi isän kuolemaan vuonna 1998. Maailman tapahtumien seuraaminen jäi ehkä jonkin verran vähemmälle, mutta lähiympäristön asiat kiinnostivat. Tietäkään ei ollut, vain synkkää metsää. Tuuli tuiversi hiuksissa ja jännitti nähdä millaiseen paikkaan päätyisimme! Kun koulu loppui, muuttokuorma suuntasi aina Hyvölänlahden tuttuihin maisemiin. Meistä lapsista oli hauskaa syksyisin istua kuorma-auton lavalla muuttokuorman päällä ja katsella maisemia. Loput rahasummasta kertyvät mm. Viime vuosina lähetystyöhön on kerätty 65 000 –68 000 euroa, josta noin kolmannes on talousarvioavustusta Suomen Lähetysseuralle ja Suomen Pipliaseuralle. Kerran joku sukulainen tai ystävä, joka oli muuttanut Amerikkaan, lähetti sieltä ison paketin. Keskustaan muuton jälkeen äiti oli töissä ensin Kiuruvesi-lehdessä, sittemmin Yhdyspankissa
Varaukset puh. Vaaliasiakirjoja ottaa vastaan keskusvaalilautakunnan sihteeri Erkki Kinnunen virka-aikana kaupungintalolla II krs / yleispalvelukeskus, osoite Harjukatu 2, 74700 Kiuruvesi. ja 8.4. 2. bingo ja jumppa. helmikuuta 2025 4 Keskiviikko 15. Avustukset on tarkoitettu sellaisille tiekunnan teille, joissa on pysyvästi asuttua pituutta vähintään 800 metriä. Tarjolla kakkukahvit. Tervetuloa! ONKO SINULLA MYYTÄVÄÄ TAI ETSIT ASUNTOA. Vaalilain 147 §:n mukaan puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla on oikeus asettaa kussakin kunnassa enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertainen määrä ehdokkaita. KANSALAISOPISTOSSA AJANKOHTAISTA Yleisöluento Älypuhelin arjen turvana 20.2. VUOSITARJOUSPYYNTÖ 2025 kaupungin omilla työmailla tarvittavista koneja kuljetuspalveluista 1.4.202531.3.2026 välisenä aikana. OSTA RIVIILMOITUS! Luupuveden Eräheput ry:n Johtokunta Luupuveden Eräheput ry:n Johtokunta Kiuruveden Hevosystäväinseura Ry:n Tervetuloa! Hys. Harjukatu 2 (PL28), 74701 Kiuruvesi tai sähköpostilla tarjoukset@kiuruvesi.fi Tarjousasiakirjoja saa kaupungintalolta teknisestä palvelukeskuksesta sekä kaupungin internetsivuilta osoitteesta: www.kiuruvesi.fi /ajankohtaista/tarjouspyynnöt. Asiakirjat jätetään kaupungintalolle, tekniseen palvelukeskukseen tai info-pisteeseen (avoinna ma-pe klo 13.00–15.00) osoite: Harjukatu 2 tai sähköpostilla sirpa. 15–16 Palotarkastaja Marko Marjoniemi kertoo varautumisesta kirjaston aulassa. To 20.2. Lisätietoja antavat: Yhdyskuntateknikko Tapio Piippo puh: 0400-160 158 Tekninen johtaja Kimmo Karoluoto puh: 050-4757496 19.2.2025 Tekninen palvelukeskus TIEDOTE Vesilaitos suorittaa vesimittareiden vaihtoja keväällä 2025 alueella Haapakumpu-Luupuvesi-Salahmi. Järjestyksenvalvojakoulutus 25.4.–17.5. Kiuruvedellä 18.2.2025 KIURUVEDEN KAUPUNGIN KESKUSVAALILAUTAKUNTA KIRJASTO Ke 19.2. Toimisto suljettu ma 24.2.2025 KUULUTUS YKSITYISTIEAVUSTUKSET TIEKUNNILLE Kiuruveden kaupungin tekninen palvelukeskus asettaa haettavaksi yksityistieavustukset 31.3.2025 mennessä. Tervetuloa Varapäreen uusien tilojen avajaisiin Harjukatu 2, perjantaina 28.2. 0400 945 544. 26.2. Koulujen ruokalista vk 9: ma: kalkkunakeittoa, hedelmää, tomaattia, kananmunaa, ti: soijabolognesekastiketta, perunaa, lämpimiä porkkanaviipaleita, kurkkua, tomaattia, jäävuorisalaatti, ke: tonnikalakiusausta, paprikaa, jäävuori-friseesalaattia, porkkanaraastetta, to: remeskylän uunimakkaraa, perunasosetta, tomaattia, kaali-persikkasalaattia, pe: broileri-pastavuokaa, kiinankaali-ananassalaattia, kurkkua (muutokset mahdollisia). Seuraa meitä somessa!. Ikäopastoiminnan info to 27.2. Kuntavaalissa voivat ehdokkaat asettaa puolueet sekä äänioikeutetut, jotka ovat perustaneet valitsijayhdistyksen. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Mykyrokkaa Iltalypsystä omiin astioihin ja lounaalla perjantaina alkaen klo 10.30 sekä rieskaa ym. klo 11.00 Bistro Kookissa. mennessä. Ateriapalvelun ruokalista vk 9: ma: kalkkunakeittoa, banaani, puolukkavispipuuroa, ti: kirjolohikiusausta, lämpimiä porkkanaviipaleita, punajuuriviipaleet, sekamarjakiisseliä, ke: uunimakkaraa, ruskeaa kastiketta, perunasosetta, herne-maissilisäkettä, kurkkuinen salaatti, hedelmämoussea, to: palapaistia, perunaa, parsaja kukkakaalia, perunasalaatti kirkas, mansikkarahkaa, pe: broileri-pastavuokaa, ruusukaalia, rapea vinaigrette kaalisalaatti, appelsiini-mandariinikiisseliä, la: värikästä kalakeittoa, punajuurisalaattia, aprikoosivispipuuroa, su: porsaanleikettä, omena-sinappikastiketta, perunaa, kukkakaali-porkkana-paprikalisäkettä, perunasalaatti, suklaamoussea (muutokset mahdollisia). Iskelmäviikolle tulevat järjestyksenvalvojat saavat järjestyksenvalvojakoulutukset Iskelmäviikko -tapahtuman maksamana (vaaditaan kaksi järjestyksenvalvontavuoroa/ kahtena kesänä). Puolueiden ja valitsijayhdistysten ehdokashakemukset sekä ilmoitukset vaaliliittojen ja yhteislistojen muodostamisesta tulee toimittaa keskusvaalilautakunnalle viimeistään tiistaina 4.3.2025 ennen klo 16.00. Kiuruvesi 19.2.2025 Tekninen Palvelukeskus TYÖKONETARJOUSPYYNTÖ Tekninen palvelukeskus pyytää tarjouksia koneja kuljetuspalveluista seuraavasti: 1. Ateriapalvelu kotiinkuljetuksella taajamassa arkisin klo 9-12. 13.00 ”Soi lauluni joka sydämeen” Laulun iloa runojen ja sävelten kera. Koulutus on kaikille avoin. UUSI! Tanssikurssi nuorille 5.4. Vielä ennättää ilmoittautua maaliskuun kursseille: Korupaja 14.–16.3., Hitsauksen jatkokurssi naisille 15.–16.3., Sisustajan kevät 21.–23.3. Koulutus on maksuton, kahvitarjoilu. srk-talon takkahuoneessa klo 10.00 alkaen. Vaalilain 152 §:n mukaisesti määräajan jälkeen tulleita ehdokashakemuksia ei voida ottaa vastaan. Rinnekodin keittolounas arkisin klo 11-12.30 välillä. Alueja kuntavaalipaneeli ti 25.3. mustonen@kiuruvesi.fi Postin mukana asiakirjat lähetetään osoitteeseen: Kiuruveden kaupunki, tekninen palvelukeskus, PL 28, 74701 KIURUVESI Lisätietoja asiasta antavat: Yhdyskuntateknikko Tapio Piippo puh: 0400-160158 Tekninen johtaja Kimmo Karoluoto puh: 050-4757496 Uusille hakijoille hakemuskaavakkeita on teknisessä palvelukeskuksessa. klo 10, Kirjasto, monitoimitila. KAUPUNKI TIEDOTTAA Kaupungintalo PL 28, 74701 Kiuruvesi p. Tervetuloa! Kiuruveden Rintamaveteraanit ry:n vuosikokous ja kerho to 27.2. UUSI! Argentiinalaisen tangon perusteet 1.4. Huoneja caravanmajoitusta läpi vuoden. Gasthaus Palopaikka, Teollisuustie 7, p. Ilmoittaudu kansalaisopistoon 24.2. klo 12, järjestökoordinaattori Annmarit Puustjärvi, kirjaton monitoimitila, vapaa pääsy! Tenavaja teinitähtikilpailu 23.2. klo 18 Kiurusali yhteistyössä Radio Sandelsin kanssa. Huom! Arvontaa. päivänä 2025 toimitettavissa kuntavaaleissa valitaan Kiuruveden kaupunginvaltuustoon 29 valtuutettua. Ikäopastoiminnan koulutus to 27.2. Kuulonhuollon kerho to 27.2. Jouni Määttänen (laulu) Irja Tuovinen (laulu, säestys) Helena Rissanen (lausunta) Pirjo Virkkunen (runot) Raimo Lampinen (soitto, laulu). klo 10–12.Ohjelmassa yhteislaulua ja uuden logon äänestys. Järjestyksenvalvojakoulutuksen kertaus 5.4. leivonnaisia. 040 670 7097 Kaupungintalo avoinna ma-to 8.00–15.45, pe 8.00–15.00 Info ma-pe 13.00–15.00 kirjaamo@kiuruvesi.fi KOKOUKSIA KAUPUNKI TARJOUS! Seinäkalenteri 2025 1 kpl 10 € 3 kpl 20 € LEHTI OY Niemistenkatu 4 044 7050 443 konttori@kiuruvesilehti.fi RIVI-ILMOITUKSET Mykyrokkaa seuraavan kerran 27.2.2025. maaliskuuta 2025 Eläkeläiset ry:n viikkokerho keskiviikkona Puistonkulmalla. Tarjoukset tulee jättää 6.3.2025 klo 14.00 mennessä joko suljetussa kirjekuoressa tekniseen palvelukeskukseen os. klo 12, liput ovelta 10 €, käteinen. klo 11–15.30, Kirjasto, monitoimitila, kouluttajana Vanhustyönkeskusliiton koordinaattori Tarja Siltanen. MUISTILISTA KUULUTUS VUODEN 2025 KUNTAVAALIEN EHDOKASASETTELUSTA JA VALTUUTETTUJEN MÄÄRÄSTÄ Huhtikuun 13. 040 182 4433. KAUSITARJOUSPYYNTÖ 2025-2028 kaupungin omilla työmailla tarvittavista kaivukonepalveluista 1.4.202531.3.2028 välisenä aikana. 30 Keskiviikko 19. Ruokalista Facebookissa
Kotipalvelut ja -sairaanhoito 0400 220 909 Leppätie 1 TERÄSTÄ! lattarautaa, putkea, akselia, levyä ym. 0400 674 271 www.kauhanenoy.. Varaa ilmoitustilasi 044 7050 443 tai konttori@kiuruvesilehti.fi. 3 kk). 050-543 1253 Kahvila-Ravintola ILTALYPSY Lähteentie 10 Avoinna tilauksesta puh. Myös määrämittaan. 050 553 6288 www.alinahoivatiimi. 044 555 8909 Sulkavanjärvi PARTURI-KAMPAMOT HYVINVOINTI PITOPALVELUT LÄÄKÄRI / LÄÄKINTÄ AUTONHUOLTO KORJAUS / HUOLTO Ilmoita edullisesti palveluhakemistossa! Ilmoitukset alkaen 12,00 € + alv / kerta (sopimus min. 040 182 44 33 www.iltalypsy.com PERUNKIRJOITUKSET Yrittäjäntie 1 p. helmikuuta 2025 PALVELUHAKEMISTO ILMOITA PALVELUHAKEMISTOSSA, SE HUOMATAAN! Kauneusja jalkahoitola Niemistenkatu 8 p. 040-865 1853 virpi.rajakangas@ikaihmisenkaveri.fi www.ikaihmisenkaveri.fi APTEEKKI JUHLAJA MAJOITUS METALLIA KOTIPALVELUT TAKSIPALVELUT toimisto@ttsahkopalvelu.fi 044 960 0078 / JARNO 044 751 6101 / NINO www.hierontapistecarola.com • • • • Kotakallion Huoltopalvelu alapuolelle Mika Kumpulainen Kylmälaiteliike -rivi kokonaan pois Kiuruvesi Puh. Kauhanen Oy • talouspyykki • työvaatteet • matot PERUNKIRJOITUKSET TEKSTIILIHUOLTO KUKKA / HAUTAUS MUUT PALVELUT Torikatu 4 • p.017 753 400 www.ajade.fi • ajade@ajade.fi P A R T U R I K A M P A A M O K A U N E U S H O I T O L A Vanhusten avuksi IkäihmisenKaveri puh. 31 Keskiviikko 19
Vinkkaathan siitä meille laittamalla sähköpostia osoitteeseen viestinta@winda.fi. Jos hankesuunnittelumme etenee toivotusti, tuulipuiston rakentamisen on tarkoitus alkaa vuonna 2025. Kartoitamme BoP-urakoitsijan puolesta aliurakoitsijoita mm. 6 m i n . KALLIOAINEKSET RAKENTAMISEEN JA KUNNOSSAPITOON p.040 900 7070 EDULLISESTI Lisäksi 3D-ohjauskulmien säädöt, katsastushuollot ym. 2025 050 5122 886 Ajanvaraus: olonkorjuu.fi Palojärventie 161, Rapakkojoki hannakaisa@olonkorjuu.fi OLONKORJUUN TARPEESSA. 0400 172 157 EERO RÄTY p.0400 274 973 MYYNTI UNTO HARMOINEN info@hawuoy.. huoltotyöt p. Onko sinulla tai naapurillasi yritys, joka haluaisi mukaan tarjouskierrokselle. alan työt. 050 307 5439 040-524 8018 KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT KAIKKI LVI-TYÖT, TARVIKKEET ILMAJA MAALÄMPÖPUMPUT PELLETTIJA ÖLJYPOLTINHUOLLOT PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET PIENET KAIVINKONETYÖT TIMANTTIPORAUKSET KONEURAKOINTI Aimo Tikkanen Oy MYYNTI JA KULJETU S Kiuruveden MH-Urakointi p. maanrakennustöihin liittyen sekä majoitusja ravintolapalveluita rakennustyöläisiä varten. maaliskuuta 2025 SEKALAISTA TAPAHTUMIA HIERONTAA • • • • • • LVI-asennus Erkki Räty Oy 19583242 459857772 15.5.2020 2,8% Bridgestone • Pirelli • GoodYear Triangle • Gislaved • Nokia • Hankook • Sailun • Continental • kuljetusja rengaspalvelut • autohuolto • autonvuokraus • Mercedes-Benz autojen huolto ja korjaustyöt • Vikadiagnostiikka merkkikohtaisilla testilaitteilla • Digitaalisen huoltokirjan (DSB) täyttöoikeudet • Ilmastointilaitteiden huollot KIURUVEDEN MB-HUOLTO Lamminperäntie 27 p. • kylpyhuoneremontit • huoneistoremontit • sisäja ulkomaalaukset • vesikattoremontit • uudisrakentaminen • kourujen puhdistus ym. 32 Keskiviikko 19. Suunnittelemme Kiuruvedelle Laulurämeen tuulivoimapuistoa. kohtainen avustaminen • kaikki siivoukset ja asioinnit p. 045 649 1555 Tmi Roope Vartiainen Mainonnan kaikki kuviot www.mainostuuli.com www.mainostuuli.com maankuulua vanhanajan SAVUSAUNAPALVIA Perinteiset makkarat ja maalaishyytelöt TO 20.2. Keräämme yritykset rekisteriin ja ohjaamme ne urakoitsijalle tarjouskierrosten alkaessa. Lisätietoja hankkeesta löytyy sivuiltamme winda.fi.. 050 5511 592 • palvelusetelillä omaishoitajien vapaiden tuuraus sekä vammaisten henk. helmikuuta 2025 6 Keskiviikko 15. 3 5 € Tervetuloa! Toimitko Kiuruvedellä tai lähialueella yrittäjänä. klo 9–12 TORILLA Kivikylän kotipalvaamo Lappi p. Meille on tärkeää, että hankkeessamme hyödynnetään mahdollisimman paljon paikallista osaamista ja palveluita. 050 5311 874 LOMALLA SEKALAISTA TORILLA Lomalla 24.2.-3.3. H i e r o n t a a o p i s k e l i j a h i n n o i n e s i m . Tästä syystä keräämme tietoa Kiuruveden ja sen lähialueiden yrityksistä